<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
150 Käyttäjää paikalla! 0.0095999240875244
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
1: VALTIOPÄIVÄT
2:           1955
3: 
4:    LIITTEET
5:        . I-XII
6:              A.
7: 
8: 
9: 
10: 
11:         HELSINKI 1955
12:   VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:                                     j
14:                                 j
15:                                 j
16:                             j
17:                             j
18:                         j
19:                         j
20:                     j
21:                     j
22:                 j
23:                 j
24:             j
25:             j
26:         j
27:         j
28:     j
29:     j
30: j
31: j
32:        A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
33:                         toivomusaloitteet.
34: 
35:                                      SISÄLLYSLUETTELO
36: 
37:                                              I. Perustuslakivaliokunta.
38:                                                                                                                                               Siv.
39:     Hallitusmuodon, valtioneuvoston minis-                             lilakiin, että puolueiden edustajapaikko-
40:     teriöiden lukumäärästä ja yleisestä toi-                           jen lukumäärä vastaisi puolueiden ääni-
41:     mialaata annetun lain ja vaalilain muut-                           määrää koko maassa . . . . . • . • . . . . . . . . . .                  15
42:     tamista sekä vuokrasältnnöstelyä ym.
43:       koskevia laki- ja toivomusaloitteita.                        7. {jsterholm m. fl., hemst.mot. N:o 2: An-
44:                                                            Siv.       gående avlåtande av proposition med
45:  1. Hakala ym., lak.al. N:o 1: Ehdotus laiksi                         förslag tili lag om länens antal . . . . . .                             16
46:     huoneenvuokrien säännöstelystä . . . . . . . .           7
47:                                                                    7. {jsterholm ym., toiv.al. N:o 2: Esityksen
48:  2. iihman m. fl., lagmot. N:o 2: Förslag tili                        antamisesta laiksi läänien luvusta . . . .                               17
49:     lag om hyresreglementering . . . . . . . • • . .         8
50:                                                                    8. Liedes ym., toiv.al. N:o 3: Toimenpi-
51:  2. iihman ym., lak.al. N:o 2: Ehdotus laiksi                         teistä työttömyyden torjumiseksi ja lie-
52:     huoneenvuokrien säännöstelystä . . . . . . . .           9        ventämiseksi annetun valtioneuvoston pää-
53:  3. Suominen ym., lak.al. N:o 3: Ehdotus                              töksen muuttamisesta työntekijöille mak·
54:     laiksi Suomen hallitusmuodon 6 §:n 2                              settavan asumiserolisän osalta . . . . . . . .                           18
55:     momentin muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .      10
56:                                                                    9. Liedes ym., toiv.al. N:o 4: Työllisyyden
57:  4. V. Simonen, lak. al. N:o 4: Ehdotus                               turvaamiseksi järjestetyissä töissä makse-
58:     laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lu-                         tun asumiserolisän korottamisesta                                        19
59:     kumäärästä ja yleisestä toimialasta an-
60:     netun lain muuttamisesta . . . • • • • . . . . . • .    11    10. Raipala ym., toiv.al. N:o 5: Tutkimuk-
61:                                                                       sen toimittamisesta siitä, miten kuntien
62:  5. E. Leikola ym., lak.al. N:o 5: Ehdotus
63:                                                                       osuutta työttömyystöiden järjestämisessä
64:     laiksi aseellisen toiminnan luvattoman                            voitaisiin vähentää . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                20
65:     valmistelun rankaisemisesta eräissä ta-
66:     pauksissa annetun lain muuttamisesta . .                14
67:                                                                   11. Tiekso-Isaksson ym., toiv.al. N:o 6:
68:  6. Pasanen ym., toiv.al. N:o 1: Esityksen                            Kämppäemäntien ja heidän apulaistensa
69:     antamisesta sellaisesta muutoksesta vaa-                          palkkojen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . .                     21
70: 
71: 
72: 
73: 
74:                                                    II. Lakivaliokunta.
75:                                                                                                                                               Siv.
76:      Rikoslain ja ulosottolain muuttamista,                        3. Rapio ym., lak.al. N:o 8: Ehdotus laiksi
77:      Kankaanpään tuomiokunnan perusta-                                ulosottolain muuttamisesta • . . . . . . . . . . .                       29
78:      mista ym. koskevia laki- ja toivomus-
79:                    aloitteita.                                     4. Sukselainen, lak.al. N:o 9: Ehdotus laiksi
80:                                                            Siv.       nopeammasta      menettelystä              sukunimen
81:   1. Innala ym., lak.al. N:o 6: Ehdotus laiksi                        muuttamisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            30
82:      rikoslain 43 luvun 5 '§ : n muuttamisesta              27
83:   2. Laine ym., lak.al. N:o 7: Ehdotus laiksi                      5. Sävelä ym., toiv.al. N:o 7: Määrärahasta
84:      kuolemanrangaistuksen poistamisesta rau-                         Kankaanpään tuomiokunnan perustami-
85:      han aikana annetun lain kumoamisesta                   28        seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    31
86: 
87: E 159/55
88: IV                                                               Sisällysluettelo 1955.
89: 
90: 
91:                                                                          Siv.                                                                               Siv.
92:  6. Innala ym., toiv.al. N:o 8: Avioliiton ul-                                   7. Hakala ym., toiv.al. N:o 9: Moottoriajo-
93:     kopuolella syntyneen lapsen oikeuttami·                                         neuvoa kuljettaneen henkilön velvoitta·
94:     sesta käyttämään elatusapua suoritta-                                           misesta veri· ym. näytteiden antami·
95:     maan veivoitetun miehen sukunimeä . . . .                             32        seen . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . •• . . . • . . .    33
96: 
97: 
98: 
99: 
100:                                                         UI. Ulkoasiainvaliokunta.
101:                                                                                                                                                             Siv.
102:      Sosiaaliavustajan    viran    perustamista.                                 2. Forsberg ym., toiv.al. N:o 11: Suomea
103:      Suomen     Tukholman      suurlähetystöön,                                     koskevan valistustoiminnan parantami·
104:      Suomea koskevan valistustoiminnan pa-                                          sesta ulkomailla • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •             42
105:      rantamista ulkomailla ja sokeiden kou-
106:      lutukselle ja toimeentulolla olennai-                                       3. E. LI.. Saari ym., toiv.al. N:o 12: Vai·
107:                                                                                     tion avustuksen myöntämisestä Suomen
108:      sesti merkityksellisten tavaroiden tullin
109:      ja liikevaihtoveron poistamista koskevia                                       Ulkomaankauppaliitolle ulkomaille suun·
110:                                                                                     tautuvan julkaisutoiminnan tukemiseksi                                   44
111:                   toivomusaloitteita.
112:                                                                                  4. Österholm m. fl., hemst.mot. N:o 13: An·
113:                                                                          Siv.       gående avlyftande av tullen och omsätt-
114:  1. Leinonen ym., toiv.al. N:o 10: Sosiaali-                                        ningsskatten på sådana artiklar, som
115:     avustajan viran perustamisesta Suomen                                           för de blindas utbildning och utkomst
116:     Tukholman suurlähetystöön . . . . . . . . . . .                       39        äro av väsentlig betydelse . . . . . . . . . . . .                       46
117:                                                                                  4. Österholm ym., toiv.al. N:o 13: Sokeiden
118:  2. Forsberg m. fl., hemst.mot. N:o 11: An·                                         koulutukselle ja toimeentulolla olennai·
119:     gående förbättrandet av upplysningsverk·                                        sesti merkityksellisten tavaroiden tul·
120:     samheten om Finland i utlandet . . . . . .                            40        Iin ja liikevaihtoveron poistamisesta . .                                46
121: 
122: 
123: 
124: 
125:                                                        IV. Valtiovarainvaliokunta.
126:                                                                                                                                                             Siv.
127:      A. Verotusta, valtiontalouden tarkastus-                                         ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta
128:      virastoa, virkamiesten palkkoja, eläk-                                           annettujen   asetusten       muuttamisesta
129:      keitä, säästäjien inflatiotappioita, puun-                                       (Laus. Ltv:lta) . .. .. .. .. .. .. .. . . . . .. .                    64
130:      jalostusteollisuutta ym. koskevia laki-
131:                ja toivomusaloitteita.                                            8. Suominen ym., lak.al. N:o 17: Ehdotus
132:                                                                          Siv.       laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta                                  66
133:  1. Kyttä ym., lak.al. N:o 10: Ehdotus laiksi                                    9. Väyrynen ym., lak.al. N:o 18: Ehdotus
134:     tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta                                        laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus·
135:     muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           53        säännöksistä verolakeihin . . . . . . . . • . . . .                      67
136:  2. Kyttä ym., lak.al. N:o 11: Ehdotus laiksi                                   10. Leinonen ym., lak.al. N:o 19: Ehdotus
137:     tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta                               54        laiksi .eimaverolain 10 §:n muuttami·
138:                                                                                     sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    68
139:  3. L. Mattila ym., lak.al. N:o 12: Ehdotus                                     11. Lahtela, lak.al. N:o 20: Ehdotus laiksi
140:     laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
141:                                                                                     leimaverolain muuttamisesta . . . . . . . . . .                          70
142:     tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     56
143:                                                                                 12. Suominen ym., lak.al. N:o 21: Ehdotus
144:  4. Karvikko ym., lak.al. N:o 13: Ehdotus                                           laiksi leimaverolain muuttamisesta . • . .                               72
145:     laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli·
146:     aikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . .                    58    13. Suominen ym., lak.al. N:o 22: Ehdotus
147:                                                                                     laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . .                               73
148:  5. Sawa ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus laiksi
149:     tulo· ja omaisuuverolain väliaikaisesta                                     14. S.-K. Kilpi ym., lak.al. N:o 23: Ehdotus
150:                                                                                     laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . .                               75
151:     muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           60
152:                                                                                 15. L. Mattila ym., lak.al. N:o 24: Ehdotus
153:  6. Eskola ym., lak.al. N:o 15: Ehdotukset                                          laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta                                 76
154:     laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
155:     maalaiskuntain kunnallishallinnosta an·                                     16. Haapanen ym., lak.al. N:o 25: Ehdotus
156:     netun asetuksen muuttamisesta (Laus.                                            laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta                                 78
157:     Ltv:lta) . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • .    62    17. Väyrynen ym., lak.al. N:o 26: Ehdotus
158:  7. LI.. Leikola ym., lak.al. N:o 16: Ehdo·                                         laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta                                 79
159:     tukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain                                    18. Seppä ym., lak.al. N:o 27: Ehdotus laiksi
160:     sekä kunnallishallituksesta kaupungissa                                         liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . .                              80
161:                                                                   Sisällysluettelo 1955.                                                                V
162: 
163: 
164:                                                                           Siv.                                                                        Siv.
165: 19. L. Mattila ym., lak.al. N:o 28: Ehdotus                                      34. Kajatsa!o ym., toiv.al. N:o 19: Lisäyk-
166:     laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n muutta·                                        sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
167:     misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    81        valtion viran ja toimen haltijain palk-
168:                                                                                      kojen yleistä järjestelyä varten . . . . . .                     107
169: 20. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 29: Ehdotus
170:     laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta                               82    35. Seppälä ym., toiv.al. N:o 20: Lisäyk-
171:                                                                                      sestä vuoden 1955 tulo· ja menoarvioon
172: 21. Teir m. fl., lagmot. N:o 30: Förslag tili                                        eräiden lääninhallituksen virkojen palk-
173:     lag om ändring av lagen angående om-                                             kausluokkatarkistusta varten . . . . . . . . .                   108
174:     sättningsskatt .. ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          84
175:                                                                                  36. Seppälä ym., toiv.al. N:o 21: Lisäyk-
176: 21. Teir ym., lak.al. N:o 30: Ehdotus laiksi                                         sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
177:     liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . .                            85        henkikirjoittajain ja nimismiesten palk-
178: 22. L. Mattila ym., lak.al. N:o 31: Ehdotus                                          kausluokkatarkistusta varten . . . . . . . . .                   109
179:     laiksi liikevaihtoverolain 7 ~ :n muutta·                                    37. Koivisto ym., toiv.al. N:o 22: Toimen-
180:     misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    86        piteistä tuomiokapitulien notaarien palk-
181: 23. TienMi ym., lak.al. N:o 32: Ehdotus                                              kojen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . .           111
182:     laiksi eräiden talletusten, obligatioiden                                    38. Innala ym., toiv.al. N:o 23: Rautatie-
183:     ja osuustodistusten omistajille sekä eräi-                                       hallituksen tariffiosaston tilastotoimis-
184:     den velkasitoumusten saajille myönnet-                                           ton konttoriapulaisten palkkausten ko-
185:     tävästä veronhuojennuksesta annetun                                              rottamisesta . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . .   112
186:     lain muuttamisesta . . . . . . • . . . . . . . . . . .                 88
187:                                                                                  39. Kyttä ym., toiv.al. N:o 24: Valtion pal-
188: 24. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 33: Ehdotus                                            veluksessa olevien rakennusmestarien
189:     virvoitusjuomaverolaiksi . . . . . . . . • . . . . .                   90        palkkauksessa ilmenneiden epäkohtien
190: 25. Kyttä ym., lak.al. N:o 34: Ehdotus                                               poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . .    113
191:     laiksi asuntotuotannon veronhuojennus-                                       40. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 25: Lisäyk-
192:     lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               94        sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
193: 26. Bawra ym., lak.al. N:o 35: Ehdotus                                               6 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman
194:     laiksi ojittamisen edistämiseksi myön-                                           teknillisen henkilökunnan palkkauksen
195:     nettävistä veronhuojennuksista _ . . . . . .                           96        korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       114
196: 27. Ryömä ym., lak.al. N:o 36: Ehdotus                                           41. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 26: Lisäyk-
197:     laiksi   keskussairaaloiden  rakentami-                                          sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
198:     sesta annetun lain sekä kansakoulun-                                             9 Pl. I luvun kohdalle korkeimman tek-
199:     opettajien valmistuksen lisäämisestä ja                                          nillisen henkilökunnan palkkauksen ko-
200:     tehostamisesta annetun lain muuttami-                                            rotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     116
201:     sesta annetun lain kumoamisesta . . . . . .                            98    42. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 27: Lisäyk-
202: 28. Kyttä ym., lak.al. N:o 37: Ehdotus laiksi                                        sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
203:     valtion viran tai toimen haltijain omais-                                        9 Pl. II luvun kohdalle korkeimman
204:     ten oikeudesta eläkkeeseen eräissä ta-                                           teknillisen henkilökunnan palkkauksen
205:     pauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      99        korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       117
206: 29. Ohman m. fl., hemst.mot. N:o 14: An-                                         43. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 28: Lisäyk-
207:     gående underställande av statens revi-                                           sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
208:     sionsverk de av riksdagen valda stats-                                           11 Pl. II luvun kohdalle korkeimman
209:     revisionerna (Laus. Prv:lta) . . • . . . . . . .                      101        teknillisen henkilökunnan palkkauksen
210:                                                                                      korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       118
211: 29. Ohman ym., toiv.al. N:o 14: Valtionta-
212:     louden tarkastusviraston alistamisesta                                       44. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 29: Lisäyk-
213:     eduskunnan valitsemille valtiontilintar-                                         sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
214:     kastajille (Laus. Prv:lta) . . . . . . . . . . . .                    102        11 Pl. II! luvun kohdalle korkeimman
215:                                                                                      teknillisen henkilökunnan palkkauksen
216: 30. Kaitila ym., toiv.al. N:o 15: Määrära-                                           korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
217:     hasta uusien ylitarkastajan virkojen
218:     perustamiseksi valtiontalouden tarkas-                                       45. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 30: Lisäyk-
219:     tusvirastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        103        sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
220:                                                                                      11 Pl. V luvun kohdalle korkeimman
221: 31. Seppälä ym., toiv.al. N:o 16: Yleisen                                            teknillisen henkilökunnan palkkauksen
222:     palkkatilaston kehittämisestä . . . . . . . . .                       104        korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       120
223: 32. Kajasalo ym., toiv.al. N:o 17: Toimen-                                       46. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 31: Lisäyk-
224:     piteistä pysyväisluontoisten ylimääräis-                                         sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
225:     ten tointen vakinaistamiseksi . . . . . . . .                         105        11 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman
226: 33. Järvi, toiv.al. N:o 18: Lisäyksestä vuo-                                         teknillisen henkilökunnan palkkauksen
227:     den 1955 tulo- ja menoarvioon valtion                                            korotusta varten . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . .       121
228:     viran tai toimen haltijain palkkauksen                                       47. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 32: Lisäyk-
229:     korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          106        sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
230: VI                                                        Sisällysluettelo 1955.
231: 
232: 
233:                                                                   Siv.                                                                     Siv.
234:      11 Pl. IX luvun kohdalle korkeimman                                      13 Pl. IX luvun kohdalle korkeimman
235:      teknillisen henkilökunnan palkkauksen                                    teknillisen henkilökunnan palkkauksen
236:      korotusta varten . . • . . . . • . • . • . . • . . . . . .   122         korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   134
237: 48. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 33: Lisäyk-                             60. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 45: Lisäyk-
238:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                                   sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
239:     11 Pl. X luvun kohdalle korkeimman                                       13 Pl. X luvun kohdalle korkeimman
240:     teknillisen henkilökunnan palkkauksen                                    teknillisen henkilökunnan palkkauksen
241:     korotusta varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123           korotusta varten . • . • • • . . . . . . . . . . . . . . .    135
242: 49. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 34: Lisäyk-
243:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                               61. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 46: Lisäyk-
244:     11 Pl. XVIII luvun kohdalle korkeim-                                     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
245:     man teknillisen henkilökunnan palk-                                      13 Pl. XIV luvun kohdalle korkeimman
246:     kauksen korotusta varten . . . . . . . . . . . .              124        teknillisen henkilökunnan palkkauksen
247:                                                                              korotusta varten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . .    136
248: 50. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 35: Lisäyk-
249:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                               62. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 47: Lisäyk-
250:     12 Pl. I luvun kohdalle korkeimman                                       sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
251:     teknillisen henkilökunnan palkkauksen                                    13 Pl. XV luvun kohdalle korkeimman
252:     korotusta varten . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . .    125        teknillisen henkilökunnan palkkauksen
253:                                                                              korotusta varten . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . .    137
254: 51. A. Leikola ymo, toiv.al. N:o 36: Lisäyk-
255:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                               63. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 48: Lisäyk-
256:     12 Pl. II luvun kohdalle korkeimman                                      sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
257:     teknillisen henkilökunnan palkkauksen                                    14 Pl. I luvun kohdalle korkeimman
258:     korotusta varten . . . . . . . • . • • . . . . . . . . . .    126        teknillisen henkilökunnan palkkauksen
259: 52. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 37: Lisäyk-                                 korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . .    138
260:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                               64. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 49: Lisäyk-
261:     12 Pl. II! luvun kohdalle korkeimman                                     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
262:     teknillisen henkilökunnan palkkauksen                                    14 Pl. VII luvun kohdalle korkeimman
263:     korotusta varten • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . .    127        teknillisen henkilökunnan palkkauksen
264: 53. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 38: Lisäyk-                                 korotusta varten . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . .    139
265:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
266:     12 Pl. IV luvun kohdalle korkeimman                                  65. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 50: Lisäyk-
267:     teknillisen henkilökunnan palkkauksen                                    sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
268:     korotusta varten • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128           18 Pl. I luvun kohdalle korkeimman
269:                                                                              teknillisen henkilökunnan palkkauksen
270: 54. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 39: Lisäyk-                                 korotusta varten . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . .    140
271:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
272:     12 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman                                  66. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 51: Lisäyk-
273:     teknillisen henkilökunnan palkkauksen                                    sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
274:     korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129           18 Pl. II luvun kohdalle korkeimman
275:                                                                              teknillisen henkilökunnan palkkauksen
276: 55. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 40: Lisäyk-                                 korotusta varten .........•.....•....                     0   141
277:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
278:     12 Pl. VII luvun kohdalle korkeimman                                 67. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 52: Lisäyk-
279:     teknillisen henkilökunnan palkkauksen                                    sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
280:     korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 130           18 Pl. !II luvun kohdalle korkeimman
281: 56. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 41: Lisäyk-                                 teknillisen henkilökunnan palkkauksen
282:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                                   korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    142
283:     12 Pl. XI luvun kohdalle korkeimman                                  68. A. Leikola ym., toivoal. N:o 53: Lisäyk-
284:     teknillisen henkilökunnan palkkauksen                                    sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
285:     korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    131        18 Pl. V luvun kohdalle korkeimman
286: 57. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 42: Lisäyk-                                 teknillisen henkilökunnan palkkauksen
287:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                                   korotusta varten ......•............. o 143
288:     13 Pl. I luvun kohdalle korkeimman                                   69. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 54: Lisäyk-
289:     teknillisen henkilökunnan palkkauksen
290:                                                                              sestä vuoden 1955 .tulo- ja menoarvioon
291:     korotusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    132        18 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman
292: 58. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 43: Lisäyk-                                 teknillisen henkilökunnan palkkauksen
293:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                                   korotusta varten . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . .    144
294:     13 Pl. II luvun kohdalle korkeimman
295:     teknillisen henkilökunnan palkkauksen                                70. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 55: Lisäyk-
296:     korotusta varten . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 133           sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
297:                                                                              18 Pl. XVII luvun kohdalle korkeimman
298: 59. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 44: Lisäyk-                                 teknillisen henkilökunnan palkkauksen
299:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                                   korotusta varten . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . .    145
300:                                                                 Sisällysluettelo 1955.                                                                       VII
301: 
302:                                                                         Siv.                                                              Siv.
303: 71. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 56: Lisäyk·                                    83. Aitio ym., toiv.al. N:o 68: Työläiseläk-
304:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                                          keiden korottamisesta . . . . . . . . . . . . . • . . 162
305:     18 Pl. XVIII luvun kohdalle korkeim-
306:     man teknillisen henkilökunnan palk-                                         84. Tuuli ym., toiv.al. N:o 69: Tontin lain-
307:     kauksen korotusta varten . . . . . . . . . . . .                    146         huutoa koskevien leimaverolain saan-
308:                                                                                     nösten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                     163
309: 72. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 57: Lisäyk-
310:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                                      85. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 70: Leima·
311:     eräiden poliisitoimenhaltijain palkkauk-                                        verolain 26 §:n tarkistamisesta . . . . . . . .                          164
312:     sen tarkistamista varten . . . . . . . . . . . . .                  147
313:                                                                                 86. Seppä ym., toiv.al. N:o 71: Toimenpi·
314: 73. Tienari ym., toiv.al. N:o 58: Määrära-                                          teistä samasta maatalouskiinteistöstä
315:     hasta Tampereen ja Turun poliisien palk-                                        murto-osan tai määräalan omistavien
316:     kausten korottamiseen (Laus. Ltv:lta) . .                           149         henkilöiden verottamiseksi erikseen (Laus.
317: 74. Hosia ym., toiv.al. N:o 59: Määrära-                                            Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       166
318:     hasta pukurahan maksamiseksi poliisi-                                       87. Kosola ym., toiv.al. N:o 72: Ns. satun-
319:     työssä palveleville naiskonstaapeleille                             151         naisen myyntivoiton verotusta koske-
320: 75. Kyttä ym., toiv.al. N:o 60: Toimenpi-                                           vien säännösten muuttamisesta . . . . . . .                              168
321:     teistä veronennakkopidätyksen valvo-                                        88. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 73: Kiinnite·
322:     jien tointen vakinaistamiseksi . . . . . . . .                      152         tyn lainan koron vähentämistä verotuk·
323: 76. T'IIIUli ym., toiv.al. N:o 61: Toimenpi-                                        sessa koskevien säännösten muuttami·
324:     teistä veronennakkopidätyksen valvo-                                            sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    169
325:     jien tointen vakinaistamiseksi . . . . . . . .                      153     89. Häppölä ym., toiv.al. N:o 74: Metsävero-
326: 77. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 62: An-                                             tuksen muuttamisesta vajaatuottoisten
327:     gående ändring av beskattningen av                                              metsien keinollisen uudistamisen tehos-
328:     pensioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   154         tamista silmälläpitäen . . . . . . . . . . . . . . . .                   170
329: 77. Teir ym., toiv.al. N:o 62: Eläkkeiden                                       90. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 75: Metsätyö-
330:     verotuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                    155         tulojen jättämisestä osittain verova·
331:                                                                                     paaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     171
332: 78. Tienari ym., toiv.al. N:o 63: Toimen-
333:     piteistä Valmet Oy:n palveluksessa ole-                                     91. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 76: Metsän-
334:     vien eläkekysymyksen järjestämiseksi 156                                        uudistusalueen määräaikaisesta verova·
335:                                                                                     paudesta (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . • . . .                       172
336: 79. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 64: Toimen-
337:     piteistä maanlunastuslautakunnan pää-                                       92. Hosia ym., toiv.al. N:o 77: Työmatka·
338:     toimisten toimihenkilöiden ja maanhan-                                          kustannusten vähentämisestä verotetta-
339:     kintalain toimeenpanon tarkastajain ym.                                         vasta tulosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            173
340:     toimihenkilöiden eläkekysymyksen jär-                                       93. Sävelä ym., toiv.al. N:o 78: Pien· ja
341:     jestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • .      157         kotiteollisuuden vapauttamisesta liike-
342: 80. Hamara ym., toiv.al. N:o 65: Lottako-                                           vaihtoverosta . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            174
343:     mennusajan huomioon ottamisesta val-                                        94. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 79: Raken·
344:     tion viran tai toimen haltijain ikälisiä                                        nustarvikkeiden vapauttamisesta liike-
345:     laskettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    158         vaihtoverosta .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .                       175
346: 81. lihman, hemst.mot. N:o 66: Angående                                         95. Saura ym., toiv.al. N:o 80: Liikevaihto·
347:     de enligt äldre lagstiftning statspen-                                          veron poistamisesta maataloustrakto·
348:     sion åtnjutande tjänstemännens berätti-                                         rien metsävarusteiden osalta . . . . . . . . . .                         177
349:     gande att såsom pensionsår räkna sig
350:     till godo den tid de mellan fyllda 21                                       96. Heikura ym., toiv.al. N:o 81: Liike·
351:     och 30 år varit innehavare av till pen-                                         vaihtoveron poistamisesta eräiltä kalas-
352:     sion berättigande statstjänst eller -be-                                        tusvälineiltä . . .. . . . . .. . . .. . . .. .. . . . . .               178
353:     fattning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159      97. Saura ym., toiv.al. N:o 82: Liikevaihto·
354: 81. lihman, toiv.al. N:o 66: Aikaisemman                                            veron poistamisesta moottoriaahoilta • .                                 179
355:     lainsäädännön mukaan valtion eläkettä
356:     nauttivien virkamiesten oikeuttamisesta                                     98. Hallberg ym., toiv.al. N:o 83: Liike-
357:     laskemaan hyväkseen eläkevuosiksi sen                                           vaihtoveron poistamisesta metsätyöka·
358:     ajan, jonka he 21 ja 30 ikävuosien vä-                                          luilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   180
359:     lillä ovat olleet eläkkeeseen oikeutta-                                     99. Koivisto ym., toiv.al. N:o 84: Lapin lää·
360:     vassa valtion virassa tai toimessa . . . . 160                                  nin alueella olevien asukkaiden ja yh·
361:                                                                                     teisöjen vapauttamisesta määräajaksi
362: 82. Hosia ym., toiv.al. N:o 67: Helsingin
363:     kaupungin virkasäännön virka-aikaa, lo-                                         valtion tulo· ja omaisuusverosta • . . . . .                             181
364:     mia ym. koskevien määräysten sovelta-                                      100. Seppä ym., toiv.al. N:o 85: Alle 16 vuo·
365:     misesta Helsingin kaupungin veroviras-                                          tiaiden työntekijäin ansiotulojen vapaut·
366:     tossa palveleviin valtion palkkaamiin                                           tamisesta valtion· ja kunnanverosta
367:     toimenhaitijoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         161         (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              182
368: VIII                                                          Sisällysluettelo 1955.
369: 
370: 
371:                                                                       Siv.                                                                                Siv.
372: 101. Hallberg ym., toiv.al. N:o 86: Vanhuus·                                 118. M. Mattila· ym., toiv.al. N:o 103: Toi-
373:      vähennyksen myöntämisestä valtion- ja                                        menpiteistä pienpuun menekin lisäämi·
374:      kunnanverotuksessa (Laus. Ltv:lta) . . .                         183         seksi ja sen käytön turvaamiseksi . . . .                               201
375: 102. Malkamäki ym., toiv.al. N:o 87: Toimen-                                 119. Partanen ym., toiv.al. N:o 104: Toimen-
376:      piteistä alkoholi ttomien virvoitusjuomien                                   piteistä pienpuun käyttömahdollisuuk-
377:      verojen alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . .            184         sien ja menekin lisäämiseksi . . . . . . . . . .                        202
378: 103. Helle ym., toiv.al. N:o 88: Toimenpi·                                   120. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 105: Pienpuuta
379:      teistä valtion liikeyritysten vakuutus-                                      käyttävän teollisuuden perustamisesta
380:      toiminnan saattamiseksi nykyistä tarkoi-                                     Pohjois-Savoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            203
381:      tuksenmukaisemmaksi . . . . . . . . . . . . . . . . .            185
382:                                                                              121. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 106: Pien·
383: 104. ..J.svik ym., toiv.al. N:o 89: Malmiesiin-                                   puuta raaka-aineenaan käyttävän teol-
384:      tymien tutkimusten jatkamisesta • . • . . .                      186
385:                                                                                   lisuuslaitoksen perustamisesta Puukemia
386: 105. Friman ym., toiv.al. N:o 90: Pysyvän                                         Oy:n teollisuusalueelle . . . . . . . . . . . . . . . .                 204
387:      toimiston perustamisesta Rovaniemelle                                   122. A. Leikola, toiv.al. N:o 107: Toimenpi·
388:      geologisen tutkimustoimiston työn te-
389:                                                                                   teistä turvevoimalaitosten aikaansaami-
390:      hostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   187
391:                                                                                   seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .   205
392: 106. Murto ym., toiv.al. N:o 91: Jalostuslai-                                123. Heikura ym., toiv.al. N:o 108: Poltto·
393:      toksen rakentamisesta Otanmäen kai-                                          turvetta käyttävän sähkölaitoksen pe-
394:      voksen yhteyteen ................... .                           188         rustamisesta Pohjois-Satakuntaan ..... .                                206
395: 107. Murto ym., toiv.al. N:o 92: Jalostuslai-
396:      toksen rakentamisesta Vihanuin kaivok-                                  124. Tiekso-Isaksson ym., toiv.al. N:o 109:
397:      sen yhteyteen ....................... .                          189         Sementtitehtaan perustamisesta Kolarin
398:                                                                                   kuntaan ............................ .                                  208
399: 108. Hautala ym., toiv.al. N:o 93: Toimen-
400:      piteistä puunjalostus- tai muun teollisuu-                              125. Koivisto ym., toiv.al. N:o 110: Luon·
401:      den aikaansaamiseksi Haapajärvelle ..                            190         toiskorvauksen suorittamisesta vastike-
402:                                                                                   tilan muodossa voimalaitosten tarpeisiin
403: 109. Friman ym., toiv.al. N:o 94: Valtion                                         vesistöjen säännöstelyn takia maansa
404:      puunjalostuslaitoksen perustamisesta Ina·                                    menettäneille (Laus. Mtv:lta) ........ .                                210
405:      rin kuntaan ......................... .                          191
406:                                                                              126. Tuuli ym., toiv.al. N:o 111: Tuontilu-
407: 110. Tainio        ym., toiv.al.        N:o
408:                                   95: Valtion
409:                                                                                   pien saannin helpottamisesta kone- ja
410:        puunjalost~~~~ollisuuslaitoksen
411:                                      perustami·                                   välinehankintoihin karjalaista alkuperää
412:        sesta KemiJarvelle ................... .                       192         oleville, alueluovutuksen johdosta tuo-
413: 111. Mustonen ym., toiv.al. N:o 96: Valtion                                       tantolaitoksensa menettäneille teollisuus-
414:      puunjalostuslaitosten rakentamisesta Kuh-                                    laitoksille ........................•...                                211
415:      moon ............................... . 193
416:                                                                              127. Saura ym., toiv.al. N:o 112: Maanluo-
417: 112. Tainio        ym., toiv.al.   N:o 97: Valtion                                vuttajia kohdanneiden menetysten kor-
418:        p~unjal.?stllf.l~.aitoksen rakentamisesta Tor-                             vaamisesta .......................... .                                 212
419:        nwn Royttaan ....................... .                         194
420:                                                                              128. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 113: Toi-
421: 113. Koivisto ym., toiv.al. N:o 98: Määrära-                                      menpiteistä inflation aiheuttaman sääs-
422:      hasta Lapin läänin omavaraistumisen                                          töjen menetyksen takia toimeentulo-
423:      kannalta tarvittavan maatalouden ja                                          mahdollisuutensa menettäneiden henki·
424:      pienteollisuuden peruslainoitukseen ....                         195         !öiden toimeentulon turvaamiseksi ..... .                               213
425: 114. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 99: Perusluo·                                 129. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 114: Toi-
426:      ton järjestämisestä pien viljelijäväestölle                                  menpiteistä pääomanmuodostuksen lisää-
427:      maatalouden luotantarpeen tyydyttämi·                                        miseksi ja piensäästäjien aseman tur-
428:      seksi ............................... .                          197         vaamiseksi                                                              214
429: 115. N. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 100:                                   130. Hamara ym., toiv.al. N:o 115: Työttö-
430:      Toimenpiteistä pienteollisuuden tukemi-                                      myysvarojen käyttämisestä metsänhoi-
431:      seksi sähkövoiman hankinnassa ...... .                           198         dollisiin hakkauksiin yksityismetsissä ..                               215
432: 116. Heljas ym., toiv.al. N:o 101: Riittävän
433:      tullisuojan aikaansaamisesta kotimai-                                   131. Tuuli ym., toiv.al. N:o 116: Lisäyksestä
434:                                                                                   vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon muut-
435:      selle polttopuulle ................... .                         199         tokorvausten suorittamiseksi virastonsa tai
436: 117. Palovesi ym., toiv.al. N:o 102: Toimen-                                      laitoksensa Kouvolaan siirtämisen vuoksi
437:      piteistä pienpuutavaran menekin lisää-                                       sanotulle paikkakunnalle muuttaneille val-
438:      miseksi ............................. .                          200         tion virkamiehille .................... .                               216
439:                                                                   SisiH}ysluettelo 1955.                                                                     IX
440: 
441: 
442:        B. Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoitta-                                                                                                             Siv.
443:        vat määrärahojen osoitt.amista ulko-                                              kansantaloudellisesti tarpeellisiksi val-
444:        maankaupan edistämiseen, tieteellisen                                             misteiksi (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . .                   235
445:        tutkimustyön tukemiseell. sekä koulujen,                                  146. Leinonen ym., rah.al. N:o 15: Määrä-
446:        rautateiden, maanteiclen ja siltojen ra-                                       rahan osoittamisesta metsäntutkimuslai-
447:                    kentamiseen ym.                                                    tokselle tutkimuksen suorittamiseksi ko-
448:                                                                           Siv.        neellisen metsäojituksen soveltamisesta,
449: 132. Twuli ym., rah.al. N:o 1: Määrärahan                                             erityisesti silmällä pitäen Pohjois-Suo-
450:      osoittamisesta virastotalon rakentami-                                           men, Pohjanmaan ja Kainuun suoaluei-
451:      seksi Imatralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        219         den kuivattamista (Laus. Mtv:lta) . . . .                              236
452: 133. A. Leikola ym., rah.al. N:o 2: Määrä-                                       147. Forsius ym., rah.al. N:o 16: Määrärahan
453:      rahan osoittamisesta ulkomaankaupan                                              osoittamisesta metsänhoitokoulun perusta-
454:      edistämiseen (Laus. Ulkv:lta) . . . . . . . .                        220         miseksi Vihtiin (Laus. Mtv:lta)                                        237
455: 134. A. Leikola ym., rah.al. N:o 3: Määrära-                                     148. Forsius ym., rah.al. N:o 17: Määrärahan
456:      han osoittamisesta ulkomaille suuntautu-                                         osoittamisesta maa- ja kotitaloudellisten
457:      vaa tiedoitustoimintaa varten (Laus.                                             ammattioppilaitosten kaluston, koneiden ja
458:      Ulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    222         työvälineiden hankintaan (Laus. Mtv:lta)                               238
459: 135. A. Leikola ym., rah.al. N:o 4: Määrä-                                       149. Halinen ym., rah.al. N:o 18: Määrärahan
460:      rahan osoittamisesta matkailuliikenteen                                          osoittamisesta Keski-Suomen kotitalous-
461:      edistämiseen (Laus. Ulkv:lta) . . . . . . . .                        223         opettajaopiston        rakentamiseen                    (Laus.
462:                                                                                       Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     239
463: 136. Murto ym., rah.al. N:o 5: Määrärahan
464:      osoittamisesta työttömyyden torjunnasta                                     150. Pöylckö ym., rah.al. N:o 19: Määrärahan
465:      kunnille   aiheutuneiden   kustannusten                                          osoittamisesta Rovaniemen kotitalousopis-
466:      korvaamiseen (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . .                         224         ton rakentamiseen (Laus. Mtv:lta) . . . .                              240
467:                                                                                  151. Halinen ym., rah.al. N:o 20: Määrära-
468: 137. Junnila ym., rah.al. N:o 6: Määrärahan                                           han osoittamisesta avustukseksi Mikkelin
469:      osoittamisesta tieteellisen tutkimustyön                                         naiskotiteollisuuskoulutalon hankinta- ja
470:      tukemiseen (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . .                     225         peruskorjausmenoihin (Laus. Mtv:lta) . .                               241
471: 138. Henriksson ym., rah.al. N:o 7: Määrära-                                     152. Väänänen ym., rah.al. N:o 21: Määrära-
472:      han osoittamisesta Pohjola-Norden r. y:n                                         han osoittamisesta työpajarakennuksen
473:      toiminnan tukemiseen (Laus. Siv:lta) . .                             227         rakentamiseen Muuruveden maamieskou-
474: 139. Kuittinen ym., rah.al. N:o 8: Määrä-                                             lulle (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . .                  242
475:      rahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen                                        153. Partanen ym., rah.al. N:o 22: Määrära-
476:      ammattioppilaitoksen lisärakennuksia var-                                        han osoittamisesta Sotkamon emäntäkou-
477:      ten (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . .              229         lun rakentamiseen (Laus. Mtv:lta) . . . .                              243
478: 140. Forsius ym., rah.al. N:o 9: Määrärahan                                      154. V. Simonen ym., rah.al. N:o 23: Määrä-
479:      osoittamisesta Järvenpään yhteiskoulun                                           rahan    osoittamisesta Pohjois-Karjalan
480:      ottamiseksi     valtion            haltuun             (Laus.                    emäntäkoulun rakennustöitä varten (Laus.
481:      Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   230         Mtv:lta)    . . .. . . .. .. .. . . . . .. . .. .. .. . ..             244
482: 141. Hallberg ym., rah.al. N:o 10: Määrä-                                        155. Tiitu ym., rah.al. N:o 24: Määrärahan
483:      rahan osoittamisesta avustukseksi Joen-                                          osoittamisesta Ruuskalan tilalle perustet-
484:      suun ka)lpunkiin rakennetun Karjalan                                             tavan    Etelä-Pohjanmaan            tietopuolisen
485:      talon   rakennusmenojen              peittämiseen                                karjanhoitokoulun rakennustöitä varten
486:      (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          231         (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            245
487: 142. Antila ym., rah.al. N:o 11: Määrära-                                        156. Rönkkö ym., rah.al. N:o 25: Määrärahan
488:      han osoittamisesta !ainoiksi kaivinko-                                           osoittamisesta a=attiopettajien palkkaa-
489:      neiden ostamista varten (Laus. Mtv: lta)                             232         miseksi    kotiteollisuusneuvonta-asemille
490:                                                                                       (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              246
491: 143. Leinonen ym., rah.al. N:o 12: Määrä-
492:      rahan osoittamisesta !ainoiksi maata-                                       157. Forsius ym., rah.al. N:o 26: Määrärahan
493:      loustraktorien omistajille metsätöissä                                           osoittamisesta         Huopalahden--Ojakkalan
494:      tarvittavien   lisälaitteiden      hankintaa                                     rautatien rakentamiseen (Laus. Kulk-
495:      va:rten (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . .                233         v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   247
496: 144. Partanen ym., rah.al. N:o 13: Määrä-                                        158. Tuuli ym., rah.al. N:o 27: Määrärahan
497:      rahan osoittamisesta Puolangan, Risti-                                           osoittamisesta Lappeenrannan-Luumäen
498:      järven ja Junan kuntien liittämiseksi                                            radan oikaisutyötä varten (Laus. Kulk-
499:      maataloudellisen rajaseututoiminnan pii-                                         v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   248
500:      riin (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . .               234
501:                                                                                  159. Tuuli ym., rah.al. N:o 28: Määrärahan
502: 145. Antila ym., rah.al. N:o 14: Määrärahan                                           osoittamisesta Kouvolan-Utin rataosan
503:      osoittamisesta ti.eteellisen tutkimuksen                                         rakentamiseksi     kaksiraiteiseksi               (Laus.
504:      suorittamiseksi pienpuun käyttämisestä                                           Kulkv:lta)    .. .. .. .. . . . . .. . . . . . . . .. . ..             249
505: 
506: II E 159/55
507: X                                                                   Sisällysluettelo 1955.
508: 
509: 
510:                                                                             Siv.                                                                               Siv.
511: 160. Le,inonen, rah.al. N:o 29: Määrärahan                                         175. Kuittinen ym., rah.al. N:o 44: Määrära-
512:      osoittamisesta Oulun-Kuusamon rauta·                                               han osoittamisesta Imatran kauppalan-
513:      tien maastotutkimukseen Pudasjärven-                                               Niskalammin-Salosaaren tiesuunnan tut-
514:      Taivalkosken osalta (Laus. Kulkv: lta) . .                             250         kimista varten (Laus. Kulkv:lta) • • . . . .                           265
515: 161. Tuuli ym., rah.al. N:o 30: Määrärahan                                         176. Pöykkö ym., rah.al. N:o 45: Määrärahan
516:      osoittamisesta rataosaston työ- ja varas-                                          osoittamisesta polkuteiden parantamiseen
517:      torakennuksen rakentamiseksi Kouvolaan                                             Lapin läänissä (Laus. Kulkv:lta) . . . . . .                           266
518:      (Laus. Kulkv: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             251
519:                                                                                    177. Kulovaara ym., rah.al. N:o 46: Määrära·
520: 162. Kuittinen ym., rah.al. N:o 31: Määrära·                                            han osoittamisesta Kemiön saaren ja
521:      han osoittamisesta Rautjärven-Parikka·                                             mantereen välisten liikenneyhteyksien pa·
522:      lan maantien rakennustöitä varten (Laus.                                           rantamiseksi (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . .                         267
523:      Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       252
524:                                                                                    178. Jaakkola ym., rah.al. N:o 47: Määrära-
525: 163. Kulovaara ym., rah.al. N:o 32: Määrära·                                            han osoittamisesta Kylmäpihlajan väylällä
526:      han osoittamisesta Kustavin saaristotien                                           olevan matalikon poistamiseksi (Laus.
527:      rakentamisen    loppuun           saattamiseksi                                    Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       269
528:      (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              253
529: 164. Rytkönen ym., rah.al. N:o 33: Määrära·                                        179. Kuittinen ym., rah.al. N:o 48: Määrära·
530:      han osoittamisesta Paloisvirran sillan ra·                                         han osoittamisesta Saimaan kanavan yli
531:      kentamiseen (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . .                          254         johtavan maantiesillan rakentamista var·
532:                                                                                         ten Lauritsalan kauppalassa (Laus. Kulk·
533: 165. M. Mattila ym., rah.al. N:o 34: Määrä-                                             v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   270
534:      rahan osoittamisesta tieoikaisujen suorit-
535:      tamiseksi Helsingin-Hämeenlinnan maan-                                        180. Partanen ym., rah.al. N:o 49: Määrära-
536:      tiellä (Laus. Kulkv: lta) . . . . . . . . . . . . . .                  255         han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
537:                                                                                         Sirviölänsalmen lossipaikalle (Laus. Kulk-
538: 166. Pöykkö ym., rah.al. N:o 35: Määrära·                                               v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   271
539:      han osoittamisesta Kelujärven-Tanhuan                                         181. Pöykkö ym., rah.al. N:o 50: Määrärahan
540:      maantien rakentamiseen (Laus. Kulk-                                                osoittamisesta Salmen sillan rakentami·
541:      v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   256         seen (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . .                 272
542: 167. Pöykkö ym., rah.al. N:o 36: Määrärahan
543:      osoittamisesta         Alakärpän-Sompujärven                                  182. Pöykkö ym., rah.al. N:o 51: Määrärahan
544:      maantien rakentamiseen (Laus. Kulk·                                                osoittamisesta Lapin tie- ja vesirakennus-
545:      v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   257         piirin autotallin rakentamista varten Iva-
546:                                                                                         loon (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . .                     273
547: 168. Pöykkö ym., rah.al. N:o 37: Määrära·
548:      han osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen                                         183. Pöykkö ym., rah.al. N:o 52: Määrärahan
549:      maantien rakentamiseen (Laus. Kulk-                                                osoittamisesta Kittilän tiemestaritukikoh ·
550:      v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   258         dan autotallin rakentamiseen                          (Laus.
551:                                                                                         Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       274
552: 169. Pöykkö ym., rah.al. N:o 38: Määrärahan
553:      osoittamisesta Könkään-Tepaston tie·                                          184. Tuuli ym., rah.al. N:o 53: Määrärahan
554:      työtä varten (Laus. Kulkv:lta)                                         259         osoittamisesta    avustukseksi ulkomailla
555:                                                                                         opiskeleville puolustuslaitokseen kuuluville
556: 170. Pöykkö ym., rah.al. N:o 39: Määrärahan                                             henkilöille (Laus. Puolv: lta) . . . . . . . . . .                     275
557:      osoittamisesta         Viirin-Vanttausjärven-
558:      Vian maantietyötä varten (Laus. Kulk-                                         185. Tuuli ym., rah.al. N:o 54: Määrärahan
559:      v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260           osoittamisesta radiovastaanottimien hank·
560:                                                                                         kimiseksi kasarmeihin (Laus. Puolv:lta)                                276
561: 171. Pakkanen ym., rah.al. N:o 40: Määrära·
562:      han osoittamisesta Sahalahden-Kuhma·                                          186. Rantamaa ym., rah.al. N:o 55: Määrära·
563:      lahden maantietyötä varten (Laus. Kulk-                                            han osoittamisesta puolustusvoimain lii·
564:      v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   261         kuntakasvatukseen (Laus. Puolv:lta)                                    277
565: 172. Pakkanen ym., rah.al. N:o 41: Määrära-                                        187. Tuuli ym., rah.al. N:o 56: Määrärahan
566:      han osoittamisesta maantietöiden jatka-                                            osoittamisesta armeijan urheilutoiminnan
567:      miseksi Kuhmoisten ja Jämsän välisellä                                             edistämiseksi (Laus. Puolv: lta) . . . . . . . .                       280
568:      ns. nelostien alueella (Laus. Kulkv: lta)                              262
569:                                                                                    188. Rantamaa ym., rah.al. N:o 57: Määrära·
570: 173. Pöykkö ym., rah.al. N:o 42: Määrärahan                                             han osoittamisesta kolmen alemman palk·
571:      osoittamisesta    Peltovuoman-Nunnasen                                             kausluokan sotilaspastorinviran perustami-
572:      tietyötä varten (Laus. Kulkv:lta) . . . . . .                          263         seksi puolustusvoimiin (Laus. Puolv: lta)                              281
573: 174. Pöykkö ym., rah.al. N:o 43: Määrärahan                                        189. Tiitu ym., rah.al. N:o 58: Määrärahan
574:      osoittamisesta Tornion-Muonion maan·                                               osoittamisesta Kauhavan Ilmasotakoulun
575:      tien oikaisutyötä varten Muonion kirkon-                                           kiitoradan rakentamiseen (Laus. Puol-
576:      kylän kohdalla (Laus. Kulkv:lta) . . . . . .                           264         v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   283
577:                                                                    Sisällysluettelo 1955.                                            XI
578: 
579: 
580:                                                                VI. Talousvaliokunta.
581:       Mielisairaslain, apteekkitavaralain ja                                                                                         Siv.
582:       apteekkimaksusta annetun lain muutta-                                        15. Niskala ym., toiv.al. N:o 123: Määrära-
583:       mista, kotieläintautien ehkäisemistä,                                            hasta Oulun piirimielisairaalan laajenta-
584:       sairaalain rakentamista ym. koskevia                                             mista varten ........................ .       317
585:              laki- ja toivomusaloitteita.                                          16. Palovesi ym., toiv.al. N:o 124: Valtion
586:                                                                                        s.~-~rumlaitoksen sijoittamisesta Jyväsky·
587:                                                                             Siv.
588:  1. Ryömä ym., lak.al. N:o 38: Ehdotus laiksi                                          laan ................................ .       319
589:     mielisairaslain muuttamisesta . . . . . . . . . .                       289    17. Tienari ym., toiv.al. N:o 125: Valtion
590:  2. E. Nurminen ym., lak.al. N:o 39: Ehdo-                                             seerumlaitoksen rakentamisesta Sisä-Suo-
591:                                                                                        meen                                          320
592:     tus laiksi mielisairaslain muuttamisesta                                291
593:  3. Sarjala ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus
594:                                                                                    18. V. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 126:
595:                                                                                        Lisärakennuksen hankkimisesta Mikkelin
596:     laiksi mielisairaslain muuttamisesta . . . .                            293
597:                                                                                        lääninsairaalalle ..................... .     322
598:  4. Nederström-Lunden ym., lak.al. N:o 41:
599:     Ehdotus vajaamielislaiksi . . . . . . . . . . . . .                     295    19. Järvi ym., toiv.al. N:o 127: Määrärahasta
600:                                                                                        synnytys- ja naistentautiosaston rakenta·
601:  5. Hetemäk·i ym., lak.al. N:o 42: Ehdotus                                             miseksi Oulun lääninsairaalan yhteyteen 323
602:     apteekkimaksusta annetun lain muuttami·
603:     sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   300    20. Tienari ym., toiv.al. N:o 128: Määrära-
604:  6. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 43: Ehdotus                                              hasta Tampereen keskussairaalan raken-
605:     laiksi apteekkimaksusta annetun lain                                               tamista varten ...................... .       325
606:     muuttamisesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           302    21. Palovesi ym., toiv.al. N:o 129: Toimen-
607:  7. L. Mattila ym., lak.al. N:o 44: Ehdotus                                            piteistä Jyväskylässä olevan valtion inva-
608:     laiksi apteekkitavaralain muuttamisesta                                 304        liidisairaalan laajentamiseksi ......... .    327
609:  8. Jussila ym., lak.al. N:o 45: Ehdotus                                           22. d.svik ym., toiv.al. N:o 130: Määrära·
610:     laiksi siipikarjan tautien leviämisen estä-                                        hasta kuntouttamislaitoksen rakentami-
611:     miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     307        seksi Vaasaan ....................... .       328
612:  9. Kujala ym., toiv.al. N:o 117: Pohjois-                                         23. Tienari ym., toiv.al. N:o 131: Toimenpi-
613:     Kymen sairaalan ottamisesta valtion hal·                                           teistä sädehoitoerikoispaikkojen lisäämi-
614:     tuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    309        seksi ............................... .       329
615: 10. Wickman m. fl., hemst.mot. N:o 118:                                            24. Pohjala ym., toiv.al. N:o 132: Määrära-
616:     Angående anslag för nya läkar· och skö-                                            hasta valtion palveluksessa olevien koulu-
617:     terskevakanser vid allmänna sjukhuset i                                            tettujen sairaanhoitajien palkkausten ko-
618:     Helsingfors för avhjälpande av bristen                                             rottamiseksi ......................... .  330
619:     på thoraxkirurgiska platser . . . . . . . . . . . .                     310    25. Kajala ym., toiv.al. N:o 133: Lisäyksestä
620: 10. Wiokman ym., toiv.al. N:o 118: Määrä·                                              vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon sai-
621:     rahasta uusia lääkärin- ja hoitajanvirkoja                                         raanhoitajakurssien järjestämiseksi Lah-
622:     varten Helsingin yleisessä sairaalassa rin·                                        dessa, Savonlinnassa ja Vaasassa ..... . 331
623:     takirurgisten paikkojen puutteen poista·
624:     miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     311    26. Ikonen ym., toiv.al. N:o 134: Pohjois·
625:                                                                                        Karjalan    sairaanhoitaja-terveyssisarkou-
626: 11. Väänänen ym., toiv.al. N:o 119: Määrä·                                             lun vakinaistamisesta ................. .   332
627:     rahasta kunnaneläinlääkärien palkkauk·
628:     seen annettavan valtionavun korottami-                                         27. Brander-Wallin ym., toiv.al. N:o 135:
629:     seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   312        Määrärahasta koulutalon rakentamiseksi
630:                                                                                        Porin   sairaanhoitaja-terveyssisarkoululle 333
631: 12. Koivunen ym., toiv.al. N:o 120: Keski-
632:     Suomen mielisairaanhuoltotoimiston pe·                                         28. Rytinlci ym., toiv.al. N:o 136: Toimenpi-
633:     rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        313        teistä maaseudulla vallitsevan terveys·
634:                                                                                        sisarten puutteen poistamiseksi ....... .     334
635: 13. Forsberg m. fl., hemst.mot. N:o 121: An·
636:     gående åtgärder för avlägsnande av miss·                                       29. Hosia ym., toiv.al. N:o 137: Toimenpi·
637:     förhållanden rörande omhändertagandet                                              teistä sairaalahenkilökuntien asuntopulan
638:     av våldsamma sinnessjuka personer . . . .                               314        poistamiseksi ........................ .  335
639: 13. Forsberg ym., toiv.al. N:o 121: Toimen·                                        30. Suominen ym., toiv.al. N:o 138: Määrä·
640:     piteistä väkivaltaisten mielisairaiden hoi-                                        rahasta avustuksiksi lastenhoidon opetus-
641:     toon ottamista koskevien epäkohtien pois-                                          laitoksille lastenhoitajien koulutuksesta
642:     tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       315        aiheutuviin kustannuksiin ............ . 337
643: 14. Ryömä ym., toiv.al. N:o 122: Määrära-                                          31. Nederström-Lunden ym., toiv.al. N:o 139:
644:     hasta Länsi- ja Pohjois-Satakunnan kun·                                            Äitiysavustukseen liittyvän hampaiden
645:     tien mielisairaalan rakentamista varten                                 316        hoidon järjestämisestä ............... . 339
646: XII                                                                 Sisällysluettelo 1955.
647: 
648: 
649:                                                                              Siv.                                                                                 Si
650: 32. Innala ym., toiv.al. N:o 140: Myrkky-                                           34. Miikki ym., toiv.al. N:o 142: Määrära-
651:     asetuksen muuttamisesta lipeäkiven myyn-                                            hasta suu- ja sorkkatautiepizootiasta ai-
652:     nin ja käytön osalta . . . . • . . . . . . . . . . . . .                 340        heutuneiden    v;thinkojen korvaamiseksi
653:                                                                                         eräille maatalouksille ja meijereille . . . .                             3~
654: 33.    Im~ala  ym., toiv.al. N:,o 141: Eläinsuoje-
655:        lulain muuttamisesta nykyisiä oloja vas-
656:        taavaksi . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . .    341
657: 
658: 
659: 
660: 
661:                                                        VII. Laki- ja talousvaliokunta.
662:        Kunnallislakien, pakkolunastuksesta an-                                                                                                                    Si
663:        netu~ la._in ja tielain muuttamista, valta-                                  15. Tuuli ym., lak.al. N:o 60: Ehdotus laiksi
664:        ~unnansuunnitteluelimen       perustamista,                                      asemakaavalain 46 §: n muuttamisesta . .                                  3€
665:        viiestönsu0 jelua ~- koskevia laki- ja                                       16. Kämäräinen ym., lak.al. N:o 61: Ehdotus
666:                     toivomusaloitteita.                                                 vesioikeuslain muuttamisesta . . . . . . . . . .                          3€
667:                                                                              Siv.   17. Suonpää ym., lak.al. N:o 62: Ehdotus
668:   1. Kajala ym., lak.al. N:o 46: Ehdotus laiksi                                         laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . .                             3"1
669:      kunnallislain muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                     349
670:                                                                                     18. Ryhtä, lak.al. N:o 63: Ehdotus laiksi
671:   2. Laine ym., lak.al. N:o 47: Ehdotus laiksi                                          metsästyslain muuttamisesta . . . . . . . . . .                           37
672:      kunnallislain muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                     350
673:                                                                                     19. N. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 143:
674:   3. Haapanen ym., lak.al. N:o 48: Ehdotus                                              Määrärahasta   valtakunnansuunnittelueli-
675:      laiksi kunnallislain muuttamisesta . . . . . .                          352        men perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                37
676:   4;   T~turna  ym., lak.al. N:o 49: Ehdotus                                        20. Lahtela ym., toiv.al. N:o 144: Määrära-
677:        laiksi kunnallislain muuttamisesta . . . . .                          353        hasta valtakunnansuunnitteluelimen perus-
678:   5. Eskola ym., lak.al. N:o 50: Ehdotus laiksi                                         tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         37
679:      maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne-                                      21. Pasanen ym., toiv.al. N:o 145: Esitysten
680:      tun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . . . .                         354        antamisesta väestönsuojelulaiksi ja laiksi
681:   6. Leinonen ym., lak.al. N:o 51: Ehdotuk-                                             rakenteellisesta väestönsuojelusta . . . . . . . . 37
682:      set laeiksi maalaiskuntain kunnallishal-                                       22. Tttuli ym., toiv.al. N:o 146: Eräiden vir-
683:      linnosta ja kunnallishallituksesta kaupun-                                         kojen perustamisesta sisäasiainministeriön
684:      gissa annettujen asetusten muuttamisesta                                356        väestönsuojeluasiainosastoon . . . . . . . . . . .                        38
685:   7. Hakala, lak.al. N:o 52: Ehdotus laiksi                                         23. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 147:
686:      pormestarin, neuvosmiesten ja maistraa-                                            Angående ändring av stadgandena om
687:      tinsihteerin vaalista annetun lain muutta-                                         dyrortsklassificeringen . . . . . . . . . . . . . . . .                   38
688:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     358
689:                                                                                     23. Korsbäck ym., t01v.al. N:o 147: Kalliin-
690:   8. E. Leikola ym., lak.al. N:o 53: Ehdotus                                            paikanluokitusta    koskevien säännösten
691:      laiksi kaupunki- ja kauppalakuntaan lii-                                           muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             38
692:      tettävien alueitten kunnallisverotuksesta                               359
693:                                                                                     24. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 148: Toimen-
694:   9. Palovesi ym., lak.al. N:o 54: Ehdotus                                              piteistä paikkakuntien kalleusluokituksessa
695:      laiksi kuntien yleisestä varallisuusluoki-                                         ilmenneiden    epäoikeudenmukaisuuksien
696:      tuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      360        poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           38
697:  10. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 55: Ehdotus                                        25. Enne ym., toiv.al. N:o 149: Lisäyksestä
698:      huoltoapulaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           362        vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon !ai-
699:  11. Tuuli, lak.al. N:o 56: Ehdotus laiksi kiin-                                        noiksi kuntien talouden parantamista var-
700:      teän omaisuuden pakkolunastuksesta ylei-                                           ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   38
701:      seen tarpeeseen annetun lain muuttami-                                         26. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 150:
702:      sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   363        Angående åtgärder för bringande av eko-
703:  12. Tuuli ym., lak.al. N:o 57: Ehdotus laiksi                                          nomisk hjälp åt åländska småkommuner                                      38
704:      kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta
705:      yleiseen tarpeeseen annetun lain muutta-                                       26. Rosenberg ym., toi:v.al. N:o 150: Toi-
706:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     364        menpiteistä taloudellisen avun saamiseksi
707:                                                                                         Ahvenanmaan pienille kunnille . . . . . . . .                             38
708:  13. M. Mattila ym. lak.al. N:o 58: Ehdotus
709:      laiksi yleisistä teistä annetun lain muut-                                     27. Seppi ym., toiv.al. N:o 151: Toimenpi-
710:      tamisesta (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . .                         365        teistä kuntien lainansaantimahdollisuuk-
711:                                                                                         sien parantamiseksi postisäästöpankista                                   38
712:  14. M. Mattila ym., lak.al. N:o 59: Ehdotus
713:      laiksi tielain 93 §: n kumoamisesta (Laus.                                     28. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 152: Tutki-
714:      Kulkv:Ita)     .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                   366        muksen toimittamisesta kunnallisverotuk-
715:                                                                       Sisällysluettelo 1955.                                                                XIII
716: 
717: 
718:                                                                               Siv.                                                                          Siv.
719:       sessa noudatetun harkintawrotuksen so·                                         33. Teir ym., toiv.al. N:o 157: Kalastuslain
720:       veltamisessa käytetyistä menettelytavoista                              388        soveltamista ja valvontaa varten välttä·
721:                                                                                          mättömien, sanotun lain 99 ja 100 §: ssä
722: 29. Tienari ym., toiv.al. N:o 153: Kuntien                                               mainittujen toimitusten kustannusten suo·
723:     oikeuttamisesta verohelpotusten myöntä·                                              rittainiseksi valtion varoista . . . . . . . . . .                  397
724:     miseen kunnan alueelle tuleville yrityk·
725:     sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . .   390    34. KMsbäc7c m. fl., hemst.mot. N:o 158: An·
726:                                                                                          gående   åtgärder för minskande                           av
727: 30. JaaTelcola ym., toiv.al. N:o 154: Kiinni·                                            älgstammen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      399
728:     tettyjen velkojen koron vähentämisoi·
729:     keudesta kunnallisverotuksessa . . . . . . .                              392    34. Korsbäck yrn., toiv.al. N:o 158: Toimen·
730:                                                                                          piteistä hirvikannan vähentämiseksi . . . .                         400
731: 31. Eskola, toiv.al. N:o 155: Irtolaisten ja
732:     elatusvelvollisten kuljettamisesta poliisivi ·                                   35. Hallberg ym., toiv.al. N:o 159: Ketuista
733:                                                                                          maksettavan tapporahan korottamisesta                               401
734:     ranomaisille aiheutuneiden kustannusten
735:     suorittamisesta valtion varoista . . . . . . . . 393                             36. Saloranta ym., toiv.al. N:o 160: Tilus·
736:                                                                                          teistä annetun lain muuttamisesta . . . .                           402
737: 32. Sarjala ym., toiv.al. N:o 156: Toimen·
738:     piteistä vesijättöalueiden omistussuhteiden                                      37. Turunen ym., toiv.al. N:o 161: Rukous·
739:     järjestelyn parantamiseksi . . . . . . . . . . . .                        394        lauantaita koskevien huvi· ym. tilai·
740:                                                                                          suuksien järjestämisestä annettujen mää·
741: 33. Teir m. fl., hemst.mot. NlO 157: Angå·                                               räysten tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . .                 403
742:     ende erläggande ur statsmedel av kostna·
743:     derna för de för tillämpningen och över·                                         38. Tienari ym., toiv.al. N:o 162: Toimenpi·
744:     vakningen av lagen om fiske nödvändiga,                                              teistä ns. kuums5lmalämmityssysteemin
745:     i 99 och 100 §§ sagda lag omnämnda för·                                              tutkimiseksi ja sen käytäntöön ottamisen
746:     rättningarna                                                              395        edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
747: 
748: 
749: 
750:                                                               VIII. Sivistysvaliokunta.
751:        Koululaitosta, taidetta, kansanopistoja,                                                                                                              Siv.
752:        ammattiopetusta, liikuntakasvatusta ym.                                             I'an ja sen haltijaa uvustavan laskuapu·
753:          koskevia laki- ja toivomusaloitteita.                                             laisen toimen perustamisesta metsäntut·
754:                                                                               Siv.         kirouslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    427
755:   1. Kulovaanz ym., lak.al. N:o 64: Ehdotus
756:      kansakoululaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             411    10. Mohell ym., toiv.al. N:o 166: Tutkimuk·
757:                                                                                          sen toimittamisesta eläinlääketieteellisen
758:   2. Österholm m. fl., lagmot. N:o 65: Förslag                                           korkeakoulun sijoituspaikasta . . . . . . . . . .                   428
759:      till folkskollag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             413
760:                                                                                      11. Palovesi ym., toiv.al. N:o 167: Keskikou·
761:   2. Österholm ym., lak.al. N:o 65: Ehdotus                                              luuopettajain valmistuksen järjestämi·
762:      kansakoululaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             415
763:                                                                                          sestä Jyväskylän kasvatusopillisessa kor·
764:   3. Järvi ym., lak.al. N:o 66: Ehdotus laiksi                                           keakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     429
765:      kansakoulun kasvatusneuvoloista . . . . . . . .                          417
766:                                                                                      12. Leinonen ym., toiv.al. N:o 168: Toimen·
767:   4. Österholm m. fl., lagmot. N:o 67: Förslag                                           piteistä Oulun v. a. opettajakorkeakoulun
768:      till lag angående ändriug a v lagen om                                              vakinaistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         431
769:      statsunderstöd åt privata läroverk . . . . 418
770:                                                                                      13. J. Wi1·tanen ym., toiv.al. N:o 169: Toi·
771:   4. Österholm ym., lak.al. N:o 67: Ehdotus                                              meupiteistä opettajaseminaarin ja siihen
772:      laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta
773:                                                                                          yhdistetyn talousopettajain valmistuslai·
774:      annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                       420
775:                                                                                          toksen perustamiseksi Etelä-Pohjanmaalle                            432
776:   5. •Järvi ym., lak.al. N:o 68: Ehdotus laiksi
777:      kirjeopistoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          422    14. V. Virtanen ym., toiv.al. N:o 170: Toi·
778:                                                                                          menpiteistä Savonlinnan seminaarin ra·
779:   6. Paasivuori ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus                                             kennushankkeen toteuttamiseksi . . . . . . . .                      433
780:      laiksi kotimaisen elokuvatuotannon tukc·
781:      miscsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      -124   15. Forsberg nt. fl., hemst.mot. N:o 171: An·
782:   7. Leinonen ym., toiv.al. N:o 163: Määrä·                                              gående anslag till understödslån åt Fria
783:      rahasta yliopiston perustamista varten                                              kristliga folkhögskolan . . . . . . . . . . . . . . . .             434
784:      Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              425    15. Forsberg ym., toiv.al. N:o 171: Määrä·
785:   8. E. A. Saari ym., toiv.al. N:o 164: Puu·                                             rahasta avustuslainaksi Fria kristliga
786:      markkinatieteen professorin viran perus·                                            folkhögskolan uimiselle kansanopistolle                             435
787:      tamisesta Helsingin yliopistoon . . . . . . . .                          426
788:                                                                                      16. Wic7cman m. fl., hemst.mot. N:o 172: An·
789:   9. E. A. Saari ym., toiv.al. N:o 165: Met·                                             gående anslag som byggnadsbidrag för
790:      sätyöväen kysymysten erikoistutkijan vi·                                            Vörå :folkhögskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          436
791: XIV                                                                 Sisällysluettelo 1955.
792: 
793: 
794:                                                                              Siv.                                                                              Siv
795: 16. Wickman ym., toiv.al. N:o 172: Määrä-                                           34. Torvi ym., toiv.al. N:o 190: Lukioluok-
796:     rahasta rakennusavustukseksi Vöyrin kan-                                            kien perustamisesta Koillis-Pohjanmaan
797:     sanopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         438        ja Kainuun kunnallisista keskikouluista
798: 17. Rosnell ym., toiv.al. N:o 173: Toimenpi-                                            pääseviä lahjakkaita oppilaita varten . .                              46(
799:     teistä korkeakouluissa tarvittavan koti-                                        35. Lahtela ym., toiv.al. N:o 191: Toimenpi-
800:     maisen kurssikirjallisuuden kustantami-                                             teistä Posion kunnallisen keskikoulun toi·
801:     seksi ja ulkomaisen kurssikirjallisuuden                                            minnan aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . .                  461
802:     saannin helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . .                  440
803:                                                                                     36. Rytinki ym., toiv.al. N:o 192: Määrära-
804: 18. Järvi ym., toiv.al. N:o 174: Valtakun-                                              hasta kunnallisen keskikoulun perustami-
805:     nallisen a=atinvalinnan ohjauksen ai-                                               seksi Kuivaniemen kuntaan . . . . . . . . . . . .                      46~
806:     kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             441
807:                                                                                     37. Jämsen ym., toiv.al. N:o 193: Kunnalli-
808: 19. Murtomaa ym., toiv.al. N:o 175: Ammat-                                              sen   kokeilukeskikoulun      perustamisesta
809:     tikasvatuksesta ja -opetuksesta huolehti-                                           Pihtiputaan kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . .                46:0
810:     vien viranomaisten tehtävien keskittämi-
811:     sestä yhtenäisen johdon alaisena toimivan                                       38. Rytinki ym., toiv.al. N:o 194: Määrära-
812:     viraston alaiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               442        hasta kunnallisen keskikoulun perustami-
813:                                                                                         seksi Taivalkoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . .               464
814: 20. Kauhanen ym., toiv.al. N:o 176: Määrä-
815:     rahasta Pohjois-Karjalan keskusa=atti-                                          39. Ryhtä, toiv.al. N:o 195: Kunnallisen kes-
816:     koulun oppilasasuntolan ja lämpökeskuk-                                             kikoulun toiminnan aloittamisesta Taival-
817:     sen rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 444                         kosken kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            46~
818: 
819:  21. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 177: Liikun-                                       40. Ikonen ym., toiv.al. N:o 196: Ilomantsin
820:      takasvatuskorkeakoulun perustamisesta . .                               445        yhteiskoulun rakentamisesta yhteislyseoksi                             466
821:  22. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 178: Toi-                                         41. Koivunen ym., toiv.al. N:o 197: Määrä-
822:      menpiteistä kasvatusneuvolain työn tuke-                                           rahasta Jyväskylän normaalilyseon lisä-
823:      miseksi myönnettävän valtionavustuksen                                             rakennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              467
824:      varmistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             44 7
825:                                                                                     42. Hetemäki ym., toiv.al. N:o 198: Määrä-
826:  23. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 179: Ylioppi-                                          rahasta lisäkoulurakennuksen rakentami-
827:      lastutkinnon korvaamisesta oppikoulun                                              seksi Jyväskylän lyseolle . . . . . . . . . . . . . .                  468
828:      päästötutkinnolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             448
829:                                                                                     43. Friman ym., toiv.al. N:o 199: Kittilän
830:  24. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 180: Valtion                                           yhteislyseon rakennustöiden aloittamisesta                             469
831:      oppilaitosten         lehtorinvirkojen lisäämi-
832:                                                                                     44. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 200: Lisära-
833:      sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   449
834:                                                                                         kennuksen rakentamisesta Loviisan yhteis-
835:  25. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 181: Oppi-                                             lyseolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   4 70
836:      koulunopettajien palkkauksen uudelleen
837:      järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           451    45. Karvikko, toiv.al. N:o 201: Määrärahasta
838:                                                                                         Turun yhteislyseon rakennustöiden aloit-
839:  26. Kaitila ym., toiv.al. N:o 182: Toimenpi-                                           tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           471
840:      teistä yksityisten oppikoulujen opettajien
841:                                                                                     46. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 202: Määrä-
842:      saattamiseksi     perhe-eläkelain           alaisiksi
843:                                                                                         rahasta uusien lehtorinvirkojen perusta-
844:      (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452
845:                                                                                         miseksi teknillisiin oppilaitoksiin . . . . . .                        472
846:  27. Malkamäki ym., toiv.al. N:o 183: Valtion
847:      oppikoulujen käsityön ja kotitalouden                                          47. Helle ym., toiv.al. N:o 203: Määrära-
848:      opettajain aseman vakinaistamisesta . .                                  453       hasta työllisyyden turvaamiseksi tarkoite-
849:                                                                                         tun lisätyn ja laajennetun ammattikurssi-
850:  28. Innala ym., toiv.al. N:o 184: Eräiden                                              toiminnan järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . .                    473
851:      valtion oppikouluihin siirtyneiden lehto-
852:                                                                                     48. Raunio ym., toiv.al. N:o 204: Valtion
853:      reiden palvelusajan laskemisesta . . . . . . . .                        454
854:                                                                                         keskusa=attikoulujen ylimääräisten ja
855:  29. Saariaho ym., toiv.al. N:o 185: Kymin                                              tilapäisten toimien vakinaistamisesta                                  474
856:      yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun                                455
857:                                                                                     49. Kelavesi ym., toiv.al. N:o 205: Etelä-
858:  30. Heikwra ym., toiv.al. N:o 186: Parkanon                                            Saimaan ammattikoulun rakentamisesta
859:      yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun                                456        Lappeenrantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             476
860:  31. Rosnell ym., toiv.al. N:o 187: Toimenpi-                                       50. N. N111·minen ym., toiv.al. N:o 206: Mää-
861:      teistä Punkalaitumen yhteiskoulun otta-                                            rärahasta Keski-Pohjanmaan keskusam-
862:      miseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . .                  457       mattikoulun rakentamiseksi Kokkolaan . .                               477
863:  32. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 188: Yksityis-                                      51. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 207: Toimen-
864:      ten oppikoulujen valtionavun saamisen                                              piteistä kansakoulun jatko-opetuksen am-
865:      edellytysten lieventämisestä . . . . . . . . . . . . 458                           mattiaineiden erikoisopettajien valmista-
866:                                                                                         miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    478
867:  33. Heikura, toiv.al. N:o 189: Määrärahasta
868:      keskikoulun perustamiseksi Karvian kun-                                        52. Malkamäki ym., toiv.al. N:o 208: Opetus-
869:      taan   ................................                                  459       tuntien ulkopuolella suoritettavas_ta kir-
870:                                                               Sisällysluettelo 1955.                                                                   XV
871: 
872: 
873:                                                              Siv.                                                                                      Siv.
874:      jallisten tehtäväin tarkastus- ja korjaus-                             60. Turunen ym., toiv.al. N:o 216: Toimen-
875:      työstä    kansakoulunopettajille           tulevan                         piteistä korkea=an musiikki-, kuva· ja
876:      palkkion korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 4 79               näyttämötaidekasvatuksen uudistamiseksi                                487
877: 53. H. Miettunen ym., toiv.al. N:o 209: Esi-                                61. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 217: An·
878:     tyksen antamisesta laiksi kirjeopistojen                                    gående anslag såsom understöd åt de kul-
879:     valtionavusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   480       turella ungdomsföreningarna för bygg·
880: 54. Turunen ym., toiv.al. N:o 210: Toimen-                                      nads- och reparationskostnader . . . . . . . •                         489
881:     piteistä valtionoopperan perustamiseksi                           481
882:                                                                             61. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 217: Määrä-
883: 55. Tenhiälä, toiv.al. N:o 211: Määrärahasta                                    rahasta avustukseksi sivistystyötä suorit-
884:     Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kan-                                      taville nuorisoseuroille rakennus- ja kor-
885:     sanrunousarkiston käsikirjoituskokoelmien                                   jauskustannuksia varten . . . . . . . . . . . . . .                    490
886:     mikrofilmaamista varten . . . . . . . . . . . . . . 482
887:                                                                             62. Ahonen ym., toiv.al. N:o 218: Lainojen
888: 56. Henriksson ym., toiv.al. N:o 212: Määrä-                                    myöntämisestä yhdistyksille kokoontumis-
889:     rahasta presidentti K. J. Ståhlbergin                                       huoneistojen ylläpitämistä varten . . . . . .                          491
890:     muistopatsaan aikaansaamiseksi . . . . . . . .                    483
891:                                                                             63. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 219: Särkän
892: 57. Mohell ym., toiv.al. N:o 213: Toimenpi-                                     saaren avaamisesta yleisölle matkailukoh-
893:     teistä Hämeen vanhassa linnassa olevan                                      teeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   493
894:     Sibelius-arkiston tukemiseksi ja kehittä-
895:     miseksi .. .. .. . .. . .. .. . . . . . . .. . . . .. . ..        484   64. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 220: Lisäyk-
896: 58. Mohell ym., toiv.al. N:o 214: Espoon                                        sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
897:     kunnassa olevan Tarvaspää-nimisen huvi-                                     varattomien    urheilijoiden  kilpailumat-
898:     lan muodostamisesta Akseli Gallen-Kalle-                                    koista aiheutuviin kustannuksiin . . . . . . . .                       494
899:     lan museoksi                                                      485
900:                                                                             65. Rosnell ym., toiv.al. N:o 221: Toimenpi-
901: 59. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 215: Toimen-                                   teistä ala-arvoisten kirjallisten ja kuval-
902:     piteistä ajanmukaisen teknillisen ja tie-                                   listen ajanvietejulkaisujen levikin ehkäi-
903:     teellisen kirjallisuuspalvelun aikaansaami-                                 semiseksi ........................... .                                495
904:     seksi ............................... .                           486
905: 
906: 
907: 
908:                                                       IX. Maatalousvaliokunta.
909:       Asutuslain muuttamista, maa· ja metsä-                                                                                                           Siv.
910:       talouden edistämistä, kalastuselinkeinon,                              8. Partanen ym., toiv.al. N:o 222: Kainuun
911:       kotitalouden ja käsiteollisuuden tuke-                                    maanviljelysinsinööripiirin perustamisesta                             511
912:       mista ym. koskevia laki· ja toivomus-
913:                      aloitteita.                                             9. Luukka, toiv.al. N:o 223: Määrärahasta
914:                                                 Siv.                            uusien peruspalkkaisten apulaismaanvilje-
915:                                                                                 lysinsinöörin virkojen perustamiseksi ..                               512
916:  1. Jämsen    ym., lak.al. N:o 70: Ehdotus
917:     laiksi asutuslain muuttamisesta             501                         10. Sinkkonen ym., toiv.al. N:o 224: Määrä-
918:  2. P11sa, lak.al. N:o 71: Ehdotus laiksi yh-                                   rahasta ylimääräisten maanmi ttausinsi-
919:     teislaitumien hankkimisesta vapaaehtoi-                                     noonen     palkkaamiseksi kaakkoisrajan
920:     silla kaupoilla valtiolle hankitusta maasta 503                             sekä Sallan rajan pirstomien tilojen sel-
921:                                                                                 vittelyä varten ....................... .                              513
922:  3. Seppä ym., lak.al. N:o 72: Ehdotus laiksi
923:     maataloustuotannon kannattavuuden tur-                                  11. Hamara ym., toiv.al. N:o 225: Maata-
924:     vaamisesta .......................... . 504                                 loushallituksen alaisten kotitalousoppilai-
925:  4. Laine ym., lak.al. N:o 73: Ehdotus laiksi                                   tosten opettajien opetusvelvollisuuden yh-
926:     metsänhoitoyhdistyksistä     annetun   lain                                 tenäistämisestä ...................... .                               514
927:     muuttamisesta ....................... . 506                             12. Hamara, toiv.al. N:o 226: Maataloushal-
928:  5. Lahtela ym., lak.al. N:o 74: Ehdotus                                        lituksen alaisten kotitalouskoulujen opet-
929:     laiksi petoeläinten tappamien ja raatele-                                   tajain lukuvuoden palvelusajan huomioon
930:     mien porojen korvaamisesta ......... . 507                                  ottamisesta koko vuotena heidän palk-
931:                                                                                 kaus- ja eläke-etujaan laskettaessa ....                               515
932:  6. Aitio ym., lak.al. N:o 75: Ehdotus laiksi
933:     varojen varaamisesta ammattikalastajille                                13. Hamara ym., toiv.al. N:o 227: Maatalou-
934:     kalastusvälineiden hankintoja varten .... 508                               dellisten kotitalousoppilaitosten opetta-
935:  7. Hautala ym., lak.al. N:o 76: Ehdotus                                        jien työ- ja palkkaolosuhteissa ilmennei-
936:     laiksi valtakunnan peruskuivatussuunni-                                     den epäkohtien poistamisesta ......... .                               516
937:     telmien ja -töiden sekä niiden toteuttami-                              14. Halinen ym., toiv.al. N:o 228: Tarkas-
938:     sessa tarvittavien konehankintojen rahoit-                                  tuskarjakeiden eläketurvan järjestämi-
939:     tamisesta (Laus. Vv:lta) ............. . 509                                sestä ............................... .                                517
940: XVI                                                                 Sisällysluettelo 1955.
941: 
942: 
943:                                                                             Siv.                                                   Siv.
944: 15. Tienari ym., toiv.al. N:o 229: Maanhim·                                        30. Lindh m. fl., hemst.mot. N:o 244: An-
945:     kintalain tarkoittamien, maansaantihake-                                           gående anslag för fortsatt kursverk-
946:     muksensa määräajassa tekemisen laimin-                                             samhet vid Eriksgårds skollägenhet i
947:     lyöneiden sotaleskien, sotainvaliidien ja                                          Kyrkslätts kommun ................. .       535
948:     rintamasotilaiden    oikeuttamisesta   saa-
949:                                                                                    30. Lindh ym., toiv.al. N:o 244: Määrära-
950:     maan oikeuden asuntotonttiin tai sitä
951:                                                                                        hasta kurssitoiminnan jatkamiseksi Eriks-
952:     vastaavaan kerrostalo-osakkeeseen . . . . . .                           518
953:                                                                                        gårdin koulutilalla Kirkkonummen kun-
954: 16. Tiitu, toiv.al. N:o 230: Yksityisille maan-                                        nassa ............................... .     536
955:     luovuttajille maanhankintalakia toteu-                                         31. Halinen ym., toiv.al. N:o 245: Määrä-
956:     tettaessa rahan arvon alenemisesta ai-                                             rahasta Otavan maatalouskoulujen oppi-
957:     heutuneen omaisuuden menetyksen kor-                                               lasasuntolan rakentamiseen .......... .     537
958:     vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        519
959:                                                                                    32. Lindh m. fl., hemst.mot. N:o 246: An-
960: 17. Jämsen ym., toiv.al. N:o 231: Toimen-                                              gående anslag för uppförande av ett
961:     piteistä asutuslainojen koron alentami-                                            skolhus åt överby skola för landsbyg-
962:     seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   520        dens yrken ......................... .      538
963: 18. Km·sbäck nt. fl., hemst.mot. N:o 232: An-                                      32. Lindh ym., toiv.al. N:o 246: Määrära-
964:     gående ändring av bestämmelserna om                                                hasta koulutalon rakentamista varten
965:     jordförbättringslån och -bidrag . . . . . . .                           521        överby skola för landsbygdens yrken
966:                                                                                        nimiselle koululle ................... .    539
967: 18. Korsbäck ym., toiv.al. No: 232: Maan-
968:     parannuslainoja ja -avustuksia koskevien                                       33. Partanen ym., toiv.al. N:o 247: Määrä-
969:     määräysten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . .                      522        rahasta välttämättömien rakennusten ra-
970:                                                                                        kentamiseksi Suomussalmen kotitalous-
971: 19. Kyttä ym., toiv.al. N:o 233: Esityksen                                             koululle ............................ .     540
972:     antamisesta laiksi vuokra-alueiden lu-
973:     nastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          523    34. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 248: Mää-
974:                                                                                        rärahasta kahden uuden talousopettajan·
975: 20. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 234: Toi-                                             viran perustamiseksi Jyväskylän talous-
976:     menpiteistä vuokra viljelmien itsenäistä-                                          kouluun ............................ .      541
977:     misen saattamiseksi vapaaehtoisuuden
978:     pohjalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    524    35. Väänänen ym., toiv.al. N:o 249: Määrä-
979:                                                                                        rahasta Kuopion talouskoulun uudisra-
980: 21. E. Leikola ym., toiv.al. N:o 235: Maa-                                             kennusta varten ..................... .     542
981:     talousosakeyhtiöiden perustamisesta . . .                               525
982:                                                                                    36. LahU ym., toiv.al. N:o 250: Valtion
983: 22. Hallbe;·g ym., toiv.al. N:o 236: Jliiaan-                                          emäntäkoulun perustamisesta Anjalan
984:     saantioikeutensa menettäneen siirtovä-                                             kartanon alueelle .................... .    543
985:     keen kuuluvan pääsemisestä kerrostalon
986:                                                                                    37. Lahtela ym., toiv.al. N:o 251: Toimen-
987:     osakkaaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          526        piteistä Kemijärven emäntäkoulun na-
988: 23. Lahtela ym., toiv.al. N:o 237: Rajaseutu-                                          vetta- ja talousrakennuksen sekä kasvi-
989:     lisän maksamisesta kaikille harvaan asu-                                           huoneen ja opettajain asuntorakennuk-
990:     tuissa ja syrjäseutujen kunnissa ole-                                              sen rakentamiseksi .................. .     544
991:     vien kotitalous-, maatalous- ja kotiteol-                                      38. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 252: An-
992:     lisuusoppilaitosten opettajille . . . . . . . . . .                     527        gående uppförande av en skollbyggnad
993: 24. E. A. Saari ym., toiv.al. N:o 238: Mus-                                            för Korsholms husmodersskola ....... .      545
994:     tialan maamiesopiston ja Hyvinkään                                             38. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 252: Koulu-
995:     pien vi1jelysneu vojaopiston      opetusohjel-                                     talon rakentamisesta Korsholman emän-
996:     man tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 528        täkoululle ........................... .    546
997: 25. Sam·a ym., toiv.al. N:o 239: Määrära-                                          39. Rönlckö ym., toiv.al. N:o 253: Määrä-
998:     hasta isäntäopiston perustamiseksi Loi-                                            rahasta Runnin emäntäkoulua varten ..       547
999:     maan maamieskoulun yhteyteen . . . . . . .                              529
1000:                                                                                    40. Palovesi y1n., toiv.al. N:o 254: Keski·
1001: 26. Saura ym., toiv.al. N:o 240: Jliiäärära-                                           Suomen tietopuolisen karjanhoitokoulun
1002:     hasta konehallin rakentamiseksi Loi-                                               ottamisesta valtion haltuun ......... .     548
1003:     maan maamieskoulun yhteyteen . . . . . . .                              531
1004:                                                                                    41. Seppälä ym., toiv.al. N:o 255: Määrä-
1005: 27. Sinkkonen ym., toiv.al. N:o 241: Määrä-                                            rahasta avustukseksi ja lainaksi Meijeri-
1006:     rahasta Parikkalan seudun maamieskou-                                              ammattikoulujen kannatusyhdistykselle
1007:     lun rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               532        Hämeenlinnan meijerikoulun rakentami-
1008: 28. Kämäräinen ym., toiv.al. N:o 242: Mää-                                             sesta aiheutuneiden velkojen hoitoon ..     550
1009:     rärahasta kiertävän maamieskoulun pe-                                          42. Partanen ym., toiv.al. N:o 256: Metsä-
1010:     rustamiseksi Ylä-Savoon . . . . . . . . . . . . . .                     533        koulun perustamisesta Hyrynsalmelle         551
1011: 29.   J~<ssilaym., toiv.al. N:o 243: Tehokkaan                                     43. Heikura ym., toiv.al. N:o 257: Määrä-
1012:       maa talouskoneopetuksen järjestämisestä                                          rahasta mieskotiteollisuuskoulun perus-
1013:       maatalouskouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534                     tamiseksi Kilmiön kuntaan .......... .      552
1014:                                                                       Sisällysluettelo 1955.                                                                   XVII
1015: 
1016:                                                                               Siv.                                                                                 Siv.
1017: 44. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 258: Maata·                                             60. M. Leskinen ym., toiv.al. N:o 274: Koti-
1018:     loudellisten opetuselokuvien hankkimi·                                               eläinten omistajain karjalle sattuneiden
1019:     seksi metsäjärjestöille . . . . • • . . . . . . . . . .                   553        vahinkojen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . .                        57 4
1020: 45. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 259: Toimen-                                           61. Väänänen ym., toiv.al. N:o 275: Määrä-
1021:     piteistä karjatalouden tukemiseksi Poh-                                              rahasta nautaeläinten punataudista ai-
1022:     jois-Suomessa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             554        heutuvien menetysten korvaamista var-
1023:                                                                                          ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   575
1024: 46. Kosola ym., toiv.al. N:o 260: Määrä-
1025:     rahasta hevostalouden edistämistä var-                                           62. Heikura ym., toiv.al. N:o 276: Tuoreolle
1026:     ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   556        ja suolatulle silakalle määrätyn rajahin-
1027:                                                                                          nan poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 576
1028: 47. M. Leskinen ym., toiv.al. N:o 261: Esi-
1029:     tyksen antamisesta työnantajan pakolli-                                          63. Heihtra ym., toiv.al. N:o 277: Määrä-
1030:     sesta metsä- ym. töissä käytettäviä he-                                              rahasta avustuksiksi ja !ainoiksi am-
1031:     vosia   koskevasta                tapaturmavakuutuk-                                 mattikalastajille kalastusalusten ja nii-
1032:     sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . .     558        den varusteiden hankkimiseen . . . . . . . .                              577
1033: 48. Soininen ym., toiv.al. N:o 262: Määrä-                                           64. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 278:
1034:     rahasta valtion siitosoriitten ostamista                                             Angående utdelande av understöd ur
1035:     ja sijoituskustannuksia varten . . . . . . . .                            559        statsmedel åt yrkesfiskare, vilkas båtar
1036:                                                                                          och storbragder genom natur- eller an-
1037: 49. Kosola ym., toiv.al. N:o 263: Määrära-                                               nan katastrof går förlorade ......... .                                   578
1038:     hasta orivarsojen yhteislaitumia varten                                   560
1039:                                                                                      64. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 278: Avus-
1040: 50. Hallberg ym., toiv.al. N:o 264: Vedon-                                               tuksen myöntämisestä valtion varoista
1041:     lyönnistä ravikilpailuissa annetun ase-                                              luonnonvoimien tai muun sellaisen syyn
1042:     tuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                      562        takia veneensä tai pyydyksensä menet-
1043: 51. Hamam ym., toiv.al. N:o 265: Määrä-                                                  täneille ammattikalastajille ........... .                                579
1044:     rahasta avustukseksi ja lainaksi Koti-                                           65. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 279: An-
1045:     eläinhoitajain liitolle lomakeskuksen ra-                                            gående anslag tili understöd och lån åt
1046:     kennuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  563        yrkesfiskare vid anskaffningen av nya
1047: 52. Kämiiräincn ym., toiv.al. N:o 266: Toi-                                              fiskbragder ......................... .                                   580
1048:     menpiteistä maidon ja maitojalosteiden                                           65. Teir ym., toiv.al. N:o 279: Määrära-
1049:     tuottajahinnan korottamiseksi tuotanto-                                              hasta avustuksiksi ja !ainoiksi ammatti-
1050:     kustannuksia vastaavalle tasolle . . . . . .                              564        kalastajille uusien pyydysten hankkimi-
1051:                                                                                          sessa                                                                     581
1052: 53. Raipala ym., toiv.al. N:o 267: Määrä-
1053:     rahasta ns. keskipitkän sääennustuksen                                           66. Kähönen ym., toiv.al. N:o 280: Määrä-
1054:     aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                566        rahasta hedelmä- ja marjanviljelyn neu-
1055:                                                                                          vontaa sekä tuotteiden markkinoimisen
1056: 54. Kosol{l ym., toiv.al. N:o 268: Määrä-                                                ohjaamista varten ................... .                                   582
1057:     rahasta Keskusmetsäseura Tapiolle met-
1058:     säojituksen tutkimista varten . . . . . . . .                             567    67. Saura ym., toiv.al. N:o 281: Määrära-
1059:                                                                                          hasta avustuksiksi ja !ainoiksi paikal-
1060: 55. Sinkkonen ym., toiv.al. N:o 269: Eräi-                                               listen puutarhatuotevarastojen rakenta-
1061:     den kaakkoisen rajaseudun kuntien saat-                                              mista varten ........................ .                                   583
1062:     tamisesta maataloudellisen rajaseututoi-
1063:     minnan piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              568    68. M. MattUa ym., toiv.al. N:o 282: Toi-
1064:                                                                                          menpiteistä kasvitautien ja rikkaruoho-
1065: 56. Lahti ym., toiv.al. N:o 270: Toimen-                                                 jen aiheuttamien tuhojen vähentämi-
1066:     piteistä Virolahden ja Miehikkälän kun-                                              seksi ............................... .                                   585
1067:     tien liittämiseksi rajaseututoiminnan pii-
1068:     riin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    569    69. Kähönen ym., toiv.al. N:o 283: Toimen-
1069:                                                                                          piteistä hirvien viljelyksille ja metsien
1070: 57. Ikonen ym., toiv.al. N:o 271: Toimen-                                                uudistustyölle aiheuttamien vahinkojen
1071:     piteistä Junan, Ristijärven ja Puolan-                                               ehkäisemiseksi . . .................... .                                 586
1072:     gan kuntien liittämiseksi rajaseututoi-
1073:     minnan piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              570    70. Seppä ym., toiv.al. N:o 284: Halpakor-
1074:                                                                                          koistcn lainojen järjestämisestä tulvien
1075: 58. Heilcura ym., toiv.al. N:o 272: Määrä-                                               aiheuttamista vahingoista kärsimään jou-
1076:     rahasta kuoletuslainoiksi maanviljeli-                                               tuneille maanviljelijöille .............. .                               587
1077:     jäin ja pienviljelijäin koneyhtymille ja
1078:     osuuskunnille salaojien kaivinkoneiden                                           71. Lindh m. fl., hemst.mot. N:o 285: An-
1079:     hankintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                571        gående anslag tili understödslån åt ;jord-
1080:                                                                                          llrukare, som drabbats av skördeskador                                    588
1081:  59. Vääitänen ym., toiv.al. N:o 273: Määrä-
1082:      rahasta avustuksiksi ja !ainoiksi vesi-                                         71. Lindh ym., toiv.al. N:o 285: Määrära-
1083:      johto- ja viemärilaitteiden rakentami-                                              hasta    avustuslainoiksi    satovahinkoja
1084:      seen maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               573        kärsineille maanviljelijöille .......... .                                589
1085: 
1086: 
1087: 1II E 159/55
1088: XVIII                                                               Sisällysluettelo 1955.
1089: 
1090: 
1091:                                                                             Siv.                                                                               Siv.
1092:  72. Raipala ym., toiv.al. N:o 286: Maanpa·                                              nan Siikajärven laskuhankkeen toteut·
1093:      rannusohjelman laatimisesta kuivatus·                                               tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . .     602
1094:      hankkeiden toteuttamiseksi . . . . . . . . . . .                       590
1095:                                                                                    84. Leinonen ym., toiv.al. N:o 298: Määrä·
1096:  73. Rytinki ym., toiv.al. N:o 287: Maan-                                              rahasta peruakuivatustutkimukseen Kii·
1097:      teiden ja kuivatuskanavien rakentami·                                             mingin· ja Iijoen välisellä alueella . . . .                            603
1098:      sesta uusille asutustiloille ja asutus-                                       85. Ryhtä1 toiv.al. N:o 299: Toimenpiteistä
1099:      alueille . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . .   591        Taivalkosken kunnassa olevan Jokijär·
1100: 74. Ryf.inki ym., toiv.al. N:o 288: Avustuk·                                           ven vedenpinnan laskemiseksi . . . . . . . .                            604
1101:     sien ja lainojen myöntämisestä pienmet-                                        86. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 300: Mää·
1102:     sän omistajille vesiperäisten metsämai-                                            rärahasta Myrskyiänjoen Hallilan alueen
1103:     den kuivattamiseksi ja vajaatuottoisten                                            perkaukseen . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . .           606
1104:     metsämaiden kasvukuntoon saattami-
1105:     seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   593    87. Lindqvist ym., toiv.al. N:o 301: Määrä·
1106:                                                                                        rahasta Peliinkosken perkaukseen Pa-
1107:  75. A. Kinnunen ym., toiv.al. N:o 289: Kui·                                           dasjoen kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                607
1108:      vatustöiden työ- ja tarveainekustannuk-
1109:      sista maksettavien palkkioiden korotta-                                       88. Jussila ym., toiv.al. N:o 302: Määrära·
1110:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    594        hasta Laajoen-Pahojoen perkaukseen . .                                  608
1111:  76. Liedes ym., toiv.al. N:o 290: Toimen-                                         89. Jlsvik ym., toiv.al. N:o 303: Fallbäcke·
1112:      piteistä   Pohjois-Suomen    suoalueiden                                          nin perkaustöiden aloittamisesta Maa-
1113:      saattamiseksi viljelykseen . . . . . . . . . . . .                     595        lahden kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               609
1114:                                                                                    90. Jlsvik ym., toiv.al. N:o 304: Kyrönjoen
1115: 77. Rapio ym., toiv.al. N:o 291: Määrära-                                              perkaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           610
1116:     hasta ns. Pitkäjärven Juupajoen kuiva-
1117:     tushanketta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                596    91. Lepistö ym., toiv.al. N:o 305: Lestijoen
1118:                                                                                        yläjuoksun perkaamisesta . . . . . . . . . . . . .                      611
1119: 78. Ni,imnen ym., toiv.al. N:o 292: Toimen-
1120:     piteistä Oravilahden luhta- ja ranta-                                          92. Rankila ym., toiv.al. N:o 306: Toimen-
1121:     alueen kuivattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . .                    597        piteistä Patanajoen parkaarniseksi . . . . .                            612
1122:  79. Kosola ym., toiv.al. N:o 293: Toimenpi·                                       93. Koivisto ym., toiv.al. N:o 307: Määrä·
1123:      teistä Lapuanjoen vesistöalueen tulva-                                            rahasta Kuolajoen perkaamiseen Sallan
1124:      suojelutöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . .                       598        kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .        613
1125: 80. Ahonen ym., toiv.al. N:o 294: Toimen-                                          94. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 308: Liming-
1126:     piteistä Lappajärven ja Evijärven ve-                                              ojan perkaamisesta Pyhäjoen kunnassa                                    614
1127:     densäännöstelytyön jatkamiseksi . . . . . .                             599
1128:                                                                                    95. E1·kkilä ym., toiv.al. N:o 309: Lamujoen
1129:  81. Rankila ym., toiv.al. N:o 295: Määrä-                                             perkaamisesta Piippolan ja Pulkkilan
1130:      rahasta Evijärven ja Lappajärven ve-                                              kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      615
1131:      densäännöstelytyötä varten . . . . . . . . . . .                       600
1132:                                                                                    96. Mustonen ym., toiv.al. N:o 310: Toimen-
1133:  82. Ikonen, toiv.al. N:o 296: Toimenpiteistä                                          piteistä Mainuajoen kosken perkaami·
1134:      Älänteen-Suojärven ja Tiilikkajärven                                              seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   616
1135:      kuivatushankkeen toteuttamiseksi . . . . .                             601
1136:                                                                                    97. Rytinki ym., toiv.al. N:o 311: Toimen-
1137: 83. Ikonen, toiv.al. N:o 297: Säyneisen kun-                                           piteistä Iijoen perkaamiseksi . . . . . . . . . .                       617
1138: 
1139: 
1140: 
1141:                                                          X. Työväenasiainvaliokunta.
1142:        Sotilasvammalain, työaikalain ja kan-                                                                                                                   Siv.
1143:        saneläkelain muuttamista, nuorten työn-                                      4. Keloves,i ym., lak.al. N:o 80: Ehdotus
1144:        tekijäin suojelulainsäädäntöä, merimies-                                        laiksi vuosilomalain muuttamisesta . . . .                              629
1145:        ten tapaturmasuojelua, invaliideja, tapa-
1146:        turmavalmutusta ym. koskevia laki- ja                                        5. Enne ym., lak.al. N:o 81: Ehdotus laiksi
1147:                   toivomusaloitteita.                                                  työehtosopimuslain muuttamisesta . . . . . .                            633
1148:                                                                             Siv.
1149:   1. Heinonen ym., lak.al. N:o 77: Ehdotus                                          6. Tauriainen ym., lak.al. N:o 82: Ehdotus
1150:      laiksi sotilasvammalain muuttamisesta                                  623        laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . .                                634
1151: 
1152:   2. Hutt1men ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus                                          7. Tienari ym., toiv.al. N:o 312: Vuosiloma·
1153:      laiksi sotilasvammalain soveltamisesta                                            lain 8 §:n 3 momentin muuttamisesta . .                                 636
1154:      eräisiin vahingoittuneisiin ja sairastu·
1155:      neisiin sekä heidän omaisiinsa annetun                                         8. Torvi ym., toiv.al. N:o 313: Esityksen
1156:                                                                                        antamisesta kansainvälisissä sopimuk·
1157:      lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 625
1158:                                                                                        sissa edellytettyä tasoa vastaavaksi
1159:   3. Suonpää ym., lak.al. N:o 79: Ehdotus                                              n:wr~en työntekijäin suojelulainsäädän·
1160:      laiksi työaikalain muuttamisesta . . . . . 627                                    noks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   637
1161:                                                                     Sisällysluettelo 1955.                                                                     XIX
1162: 
1163:                                                                             Siv.                                                                               Siv.
1164:  9. N.Uranen ym., toiv.al. N:o 314: Esityk·                                        18. Suominen ym., toiv.al. N:o 323: Toimen-
1165:     sen antamisesta kaivosteollisuuden työ-                                            piteistä invaliidihuoltosairaaloiden ja am·
1166:     ajan lyhentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 638        mattioppilaitosten toimihenkilöiden ase-
1167:                                                                                        man vakiinnuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . •                  647
1168: 10. Helle ym., toiv.al. N:o 315: Lasten ja
1169:       nuorten henkilöiden työhön käyttämistä                                       19. Stenberg ym., toiv.al. N:o 324: Xitiys-
1170:       ja työaikaa koskevan lainsäädännön                                               huollosta aiheutuvien matkakustannus·
1171:       uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          639        ten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               649
1172: 11. Hakala ym., toiv.al. N:o 316: Työhön                                           20.   P~1hakka
1173:                                                                                                 ym., toiv.al. N:o 325: Nuorison
1174:     kykenevien ja soveliaiden invaliidien                                              maaltapaon syiden selvittämisestä ja
1175:     sijoittamisesta valtion ja kunnan pal·                                             poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           650
1176:     velukseen ............................                                  640    21. Leinonen ym., toiv.al. N:o 326: Määrä-
1177: 12. Tainio ym., toiv.al. N:o 317: Esityksen                                            rahasta varattomien, etupäässä sairaiden
1178:     antamisesta laiksi työntekijäin ja hei-                                            ja heikkojen kansakoululasten kesävir-
1179:     dän ammatillisten järjestöjensä valitse-                                           kistystä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             651
1180:     main luottamusmiesten aseman ja oi-                                            22. Leinonen ym., toiv.al. N:o 327: Toimen-
1181:     keuksien turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . .                    641        piteistä koulukotien ja niiden toimin-
1182: 13. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 318: Meri-                                             taa tukevien vastaanottokotien kehittä-
1183:     miesten tapaturmasuojelua koskevan lain-                                           miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     652
1184:     säädännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . .                    642    23. Pasanen ym., toiv.al. N:o 328: Sosiaali-
1185: 14. Jaakkola ym., toiv.al. N:o 319:      Tapa·                                         työntekijäin koulutuksen uudistamisesta
1186:       turmavakuutusturvan saamisesta oman                                              yksilön huoltoa silmällä pitäen . . . . . . . .                         653
1187:       perheen jäsenille maatilatalouden piirissä                                   24. Tienari ym., toiv.al. N:o 329: Toimenpi-
1188:       sattuvien tapaturmien varalta . . . . . . . .                         643        teistä ns. Arava-rahoituksessa ja -raken-
1189: 15. Brander-Wallin ym., toiv.al. N:o 320:                                              nustoiminnassa olevien epäkohtien pois-
1190:     Perhelisälain täytäntöönpanosaa ilmen·                                             tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       654
1191:     neiden epäkohtien poistamisesta . . . . . .                             644    25. Tuuli ym., toiv.al. N:o 330: Määrära-
1192: 16. Friman ym., toiv.al. N:o 321: Lisäkor-                                             hasta !ainoiksi rakennusurakoitsijoille
1193:     vauksen myöntämisestä eräille sotainva-                                            tai konevuokraamoille rakennuskonei-
1194:     liideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   645        den hankkimista varten . . . . . . . . . . . . . .                      656
1195: 17. Torvi ym., toiv.al. N:o 322: Lapsilisän                                        26. Koivunen ym., toiv.al. N:o 331: Työkalu-
1196:     maksamisesta äidille neljännestä ras-                                              korvauksen käytäntöön ottamisesta met-
1197:     kauskuukaudesta lähtien . . . . . . . . . . . . . .                     646        sätöissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    657
1198: 
1199: 
1200: 
1201: 
1202:                                                        XI. Puolustusasiainvaliokunta.
1203:       Puolustuslaitoksen perushankintoja ja                                                                                                                    Siv.
1204:       teknillistä kehittämistä sekä aluevalvo-                                      6. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 337: Merivoi-
1205:       jien palkkausta ym. koskevia toivomus-                                           mien konemestarien aseman järjestämi-
1206:                       aloitteita.                                                      sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   671
1207:                                                                             Siv.
1208:  1. Saariaho ym., toiv.al. N:o 332: Esityk-                                         7. Tuuli ym., toiv.al. N:o 338: Puolustus-
1209:     sen antamisesta laiksi varojen osoitta·                                            laitoksen kantahenkilökunnan oikeutta·
1210:     misesta puolustuslaitoksen peruahankin-                                            misesta teknillisen koulutuksen saami-
1211:     toihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    663        seen puolustuslaitoksen palveluksessa ol-
1212:                                                                                        lessaan ........ - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            672
1213:  2. Pasanen ym., toiv.al. N:o 333: Toimen-
1214:     piteistä puolustuslaitoksen teknilliseksi                                       8. Pasanen ym., toiv.al. N:o 339: Lisäyk-
1215:     kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          665        sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
1216:                                                                                        aluevalvojien palkkausta varten . . . . . .                             673
1217:   3. Pasanen ym., toiv.al. N:o 334: Määrä-
1218:      rahasta puolustuslaitoksen kalusto- ja                                         9. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 340: Lisäyk-
1219:      tarvikehankintojen edellyttämiä tutki-                                            sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
1220:      muksia, kokeiluja ja matkoja varten . .                                668        Sähköteknilliseen kouluun perustettavien
1221:   4. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 335: Toimen-                                           virkojen ja toimien paikkaamista var-
1222:      piteistä   puolustusvoimien    varikkojen                                         ten . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   674
1223:      siirtämiseksi kestäviin kalliosuojiin . . . .                          669
1224:                                                                                    10. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 341: Matka-
1225:   5. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 336: Määrä-                                              apurahojen varaamisesta puolustusvoi-
1226:      rahasta Parolan varikkoalueen sotilas-                                              mien teollisuuslaitosten ja valtion puku-
1227:      raiteen kunnostamista varten . . . . . . . . .                         670          tehtaan työväestölle ja työnjohtajille . .                            675
1228: XX                                                                    Sisällysluettelo 1955.
1229: 
1230: 
1231:                                                                                 Siv.                                                                        Siv.
1232: 11. Innala ym., toiv.al. N:o 342: Määrära·                                             13. Innala ym., toiv.al. N:o 344: Puolustus-
1233:     hasta puolustuslaitoksen soittajiston palk-                                            laitoksen ylimääräisten emännöitsijän
1234:     kojen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    676        tointen muuttamisesta peruspalkkaisiksi                          680
1235: 12. Innala ym., toiv.al. N:o 343: Määrära-                                             14. V. Virtanen ym., toiv.al. N:o 345: Ase-
1236:     hasta puolustuslaitoksen soittokuntien                                                 velvollisten päivärahan korottamisesta . .                       681
1237:     kapellimestarien ja ylikapellimestarien
1238:                                                                                        15. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 346: Ase-
1239:     palkkauksen korottamiseksi . . . . . . . . . .                              678
1240:                                                                                            velvollisten  luottamusmiesjärjestelmän
1241:                                                                                            aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       682
1242: 
1243: 
1244:                                                             XII. Kulkulaitosvaliokunta.
1245:       Tie- ja vesirakennusta, rautateiden,                                                                                                                  Siv.
1246:       maanteiden ja siltojen rakentamista ym.                                          14. Tei1· m. fl., hemst.mot. N:o 360: An-
1247:            koskevia toivomusaloitteita.                                                    gående anslag för byggande av ett flyg-
1248:                                                                                            fält i Kronoby korumun . . . . . . . . . . . . . .               703
1249:                                                                                 Siv.
1250:   1. Tainio ym., toiv.al. N:o 347: Toimenpi-                                           14. Teir ym., toiv.al. N:o 360: Määrära-
1251:      teistä moottoripolttoaineiden hinnan ta-                                              hasta lentokentän rakentamiseksi Kruu-
1252:      soittamiseksi samaksi koko maassa . . . .                                  689        nupyyn kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       704
1253:   2. Hiltunen ym., toiv.al. N:o 348: Tutki-                                            15.   Tu~tli ym., toiv.al. N:o 361: Tutkimuk-
1254:      muksen toimittamisesta tavaran kulje-                                                   sen toimittamisesta satamien lisäämi-
1255:      tuskustannusten tasoittamismahdollisuuk-                                                sen, laajentamisen ja uudistamisen sekä
1256:      sista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . .      690          satamakoneiden ja -laitteiden uudishan-
1257:                                                                                              kintojen tarpeesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     705
1258:   3. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 349: Tutki-
1259:      muksen toimittamisesta dieselmootto-                                              16. Tei1· m. fl., hemst.mot. N:o 362: An-
1260:      rien tarkoituksenmukaisen käytön vaa-                                                 gående anslag för understöd å kommu-
1261:      timista toimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . .                     691        ner, som upprätthålla exporthamnar . .                           706
1262:   4. Heikum ym., toiv.al. N:o 350: Satakun-
1263:      nan tie- ja vesirakennuspiirin perusta-                                           16. Teir ym., toiv.al. N:o 362: Määrära-
1264:                                                                                            hrrsta avustuksiksi vientisatamia yllä-
1265:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        692
1266:                                                                                            pitäville kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     707
1267:   5. Raipala ym., toiv.al. N:o 351: Satakun-
1268:      nan tie- ja vesirakennuspiirin perusta-                                           17. Kajatsalo, toiv_al. N:o 363: Lisäyksestä
1269:                                                                                            vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon uuden
1270:      misesta ............................. .                                    693
1271:                                                                                            jäänsärkijän rakentamiseen . . . . . . . . . . .                 708
1272:   6. Sävelii ym., toiv.al. N:o 352: Satakun-
1273:      nan tie- ja vesirakennuspiirin perusta-                                           18. Saariaho ym., toiv.al. N:o 364: Määrä-
1274:      misesta ............................. .                                    694        mhasta jäänsärkijän rakentamiseen . . . .                        709
1275: 
1276:   ·7. V. ViYtanen ym., toiv.al. N:o 353: Toi-                                          19. Ryömä ym., toiv.al. ~t:o 365: Määrä-
1277:       menpiteistä Mikkelin tie- ja vesirakennus-                                           rahasta jäänsärkijän rakentamiseksi Rau-
1278:       piiri..'l vakinaistamiseksi .............. .                              695        man ja Mäntyluodon satamien talvilii-
1279:                                                                                            kenteen turvaamista varten . . . . . . . . . .                   710
1280:   8. Hosia, toiv.al. N:o 354: Toimenpiteistä
1281:      Helsingin postikonttorin palveluksessa                                            20. Larson m. fl., hemst.mot. N:o 366: An-
1282:      olevien naispostinkantajien aseman pa-                                                gltende åtgärder för insättande av ett
1283:      rantamiseksi ........................ .                                     696       andra menföresfartyg på linjen Åbo-
1284:                                                                                            skärgården-Mariehamn . . . . . . . . . . . . . .                 711
1285:   9. Saariaho ym., toiv.al. N:o 355: Posti-
1286:      ja lennätintalon rakentamisesta Hami-                                             20. LaTson ym., toiv.al. N:o 366: Toimen-
1287:      naan                                                                       697        piteistä toisen kelirikkoaluksen asetta-
1288:                                                                                            misesta liikenteeseen Turun ja Maa-
1289:  10. R. Virtanen ym_, toiv.al. N:o 356: Posti-                                             rianhaminan sekä saariston välillä . . . .                       712
1290:      ja virastotalon rakentamisesta Karkki-
1291:      laan ................................ .                                     698   21. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 367: Lisäyk-
1292:                                                                                            sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
1293:  11. Lindqvist ym., toiv.al. N:o 357: Määrä-                                               sukeltajatutkimuksen suorittamiseksi Hel-
1294:      rahasta postitalon rakentamista varten                                                singistä itää!l johtavalla saaristoväylällä
1295:      Lahteen ............................ .                                      699       Mustanhevosen kohdalla . . . . . . . . . . . . . .                713
1296:  12. Ahonen       ym., toiv.al. N:o 358: Posti-                                        22. Ryömä ym., toiv.al. N:o 368: :Määrära-
1297:        ll;~:ovarikon        rakentamisesta Jyväsky-                                        hasta lainaksi Porin kaupungille Mänty-
1298:        laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    700       luodon sataman huoltorakennuksen ra-
1299:                                                                                            kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         714
1300:  13. Ryhtä ym., toiv.al. N:o 359: Lisäyk-
1301:      sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                                            23. Åsv,ik ym., toiv.al. N:o 369: Määrära-
1302:      puhelupaikkojen perustamiseksi Oulun                                                  ~?;s~.a Kaskisten sataman laajennus-
1303:      ja Lapin lääneihin . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     701        toita Yarten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   715
1304:                                                                       Sisällysluettelo 1955.                                                                      XXI
1305: 
1306:                                                                                Siv.                                                                               Siv.
1307: 24. Henrkisson m. fl., hemst.mot. N:o 370:                                            37. Palovesi ym., toiv.al. N:o 383: Baarijär-
1308:     Angående anslag för byggande a v en                                                   ven-Haapamäen rautatien rakentami-
1309:     fyr utanför Jakobstad ................                                     716        sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   740
1310: 24. Hem·iksson ym., toiv.al. N:o 370: Määrä-                                          38. Ahonen ym., toiv.al. N:o 384: Jyväsky-
1311:     rahasta majakan rakentamiseksi Pietar·                                                län-Suolahden radan uusimisesta .....                                   742
1312:     sa,aren edustalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              717
1313:                                                                                       39.   Koiv~men ym., toiv.al. N:o 385: Jyväs-
1314: 25. Wickman m. fl., hemst.mot. N:o 371: An·                                                 kylän-Suolahden-Haapajärven rauta-
1315:     gående anslag för byggande av en fyr-                                                   tien rakentamisesta liikennekelpoiseen
1316:     båk på Kallan .................... , .                                     718          kuntoon                                                                744
1317: 25. Wickman ym., toiv.al. N:o 371: Määrä-                                             40. Jämsen ym., toiv.al. N:o 386: Äänekos-
1318:     rahasta merimajakan rakentamista var-                                                 ken-Haapajärven rautatien tiepohjan
1319:     ten Kailaniin . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              719        lunastushinnan korvaamisesta ........ .                                  745
1320: 26. Hautala ym., toiv.al. N:o 372: Liikenne-                                          41. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 387: Rau-
1321:     asetuksen muuttamisesta rautatietasoyli-                                              tatien rakentamisesta Oulun-Seinäjoen
1322:     käytäväonnettomuuksien ehkäisemiseksi                                      720        radalta Vaasaan .................... .                                   746
1323: 27. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 373: Toimen-                                           42. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 388: Mää-
1324:     piteistä liikenneonnettomuuksien estämi-                                              rärahasta Kyröskoskelta Seinäjoelle ra-
1325:     seksi rautatien tasoylikäytävillä . . . . . .                              721        kennettavan rautatielinjan koneellista
1326: 28. Soininen ym., toiv.al. N:o 374: Toimen-                                               tutkimista varten ................... .                                  747
1327:     piteistä liikenneonnettomuuksien vähen-                                           43. Rytinki ym., toiv.al. N:o 389: Rauta-
1328:     tämiseksi rautatieylikäytävien kohdalla                                    722        tien rakentamisesta Otanmäen malmi-
1329: 29. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 375: An-                                                  alueelta Oulun-Vaalan rautatielle ....                                   748
1330:     gående åtgärder för förebyggande av
1331:     trafikolyckor vid järnvägsövergångar . .                                   723    44. Lahtela ym., toiv.al. N:o 390: Rautatien
1332:                                                                                           rakentamisesta    Kemijärven    asemalta
1333: 29. Teir ym., toiv.al. N:o 375: Toimenpi-                                                 Taivalkoskelie ...................... .                                  749
1334:     teistä liikenneonnettomuuksien estämi-
1335:     seksi rautatieylikäytävillä . . . . . . . . . . . .                        725    45. Kulovaara ym., toiv.al. N:o 391: Varas-
1336:                                                                                           torakennuksen rakentamisesta valtion-
1337: 30. Tuuli ym., toiv.al. N:o 376: Lisäyksestä                                              rautateiden Turun varastolle ....... .                                   751
1338:     vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon rauta-
1339:     tiehallituksen 1 luokan likennetarkasta-                                          46. Kyttä ym., toiv.al. N:o 392: Toimen-
1340:     jien palkkauksen korottamiseksi . . . . . .                                727        piteistä veturi- ja tallihenkilökunnan
1341:                                                                                           huoltorakennuksen aikaansaamiseksi Tur-
1342: 31. Forsius ym., toiv.al. N:o 377: Lisäyk-                                                kuun ............................... .
1343:     sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                                                                                                                         752
1344:     Loviisan-Lahden kapearaiteisen rauta-                                             47. Roine ym., toiv.al. N:o 393: Määrära-
1345:     tien lunastamiseksi valtiolle . . . . . . . . . .                          729        hasta Turun sataman ratapihan laajen-
1346:                                                                                           tamiseen ............................ .                                  753
1347: 32. Koivuaiita ym., toiv.al. N:o 378: Lahden
1348:     -Loviisan rautatien ostamisesta val-                                              48. Henriksson m. fl., hemst.mot. N:o 394:
1349:     tiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     730        Angående anslag för byggandet av en
1350:                                                                                           trafiktunnel i Hangö .......•........                                    754
1351:  33. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 379: An-
1352:      gåe~de s.~.ate~~ övertagande av Lahtis-                                          48. Henriksson ym., toiv.al. N:o 394: Määrä-
1353:      LoVIsa Jarnvag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                731        rahasta liikennetunnelin rakentamiseksi
1354:                                                                                           Hankoon ........................... .                                    755
1355:  33. Nordfors ym., toiv.al. N:o 379: Lahden
1356:      -Loviisan rautatien ottamisesta valtion                                          49. Roine ym., toiv.al. N:o 395: Määrära-
1357:      haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       732        hasta ylikäytäväsillan rakentamiseen
1358:  34.   s~mdman      m. fl., hemst.mot. N:o 380:                                           Helsingin-Porin valtatielle Loimaan
1359:      Angående tillägg till statsförslaget för                                             kauppalan kohdalla ................•.                                    756
1360:      år 1955 för inlösandet av den smalspå-                                           50. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 396: Ali-
1361:      riga järnvägen Lovisa-Lahtis till sta-                                               käytävän rakentamisesta Järvenpään
1362:      ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   733        aseman eteläpuolelle ................. .                                 757
1363:  34. Sundman ym., toiv.al. N:o 380: Lisäyk-                                           51. Kujala ym., toiv.al. N:o 397: Rautatie-
1364:      sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon                                               alikäytävän rakentamisesta Kymin ase-
1365:      Loviisan-Lahden kapearaiteisen rauta-                                                man lähelle Karhulan kauppalan alueella                                  758
1366:      tien lunastamiseksi valtiolle . . . . . . . . . .                         735
1367:                                                                                       52. Ahonen ym., toiv.al. N:o 398: Maantie-
1368:  35. Hallberg ym., toiv.al. N:o 381: Määrä-                                               ylikäytäväsillan rakentamisesta Lieves-
1369:      rahasta Parikkalan-Onkamon ratasuun-                                                 tuoreen asemalle .................... .                                  759
1370:      nan koneellista tutkimusta varten . . . .                                 737
1371:                                                                                       53. Saariaho ym., toiv.al. N:o 399: Maantie-
1372:  36. Ka·uhanen ym., toiv.al. N:o 382: Parik-                                              sillan rakentamisesta Kymijoen yli Iitin-
1373:      kalan-Onkamon radan rakentamisesta                                        738        virran lassipaikalle .................. .                                760
1374: XXII                                                                  Sisällysluettelo 1955.
1375: 
1376: 
1377:                                                                               Siv.                                                                               Siv.
1378: 54. N. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 400:                                                   Iästä Metsämaan kunnan kirkonkylään
1379:     Määrärahasta Vammaakosken sillan Ie·                                                    johtavan maantien kunnostamiseen . . . .                             780
1380:     vittämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 761
1381:                                                                                       73. Häppölä ym., toiv.al. N:o 419: Ns. nelos-
1382: 55. Raipala ym., toiv.al. N:o 401: Kyrös-                                                 tien kunnostamisesta Hausjärven-Lam-
1383:     kosken sillan rakentamistyön loppuun                                                  min-Padasjoen välisellä tieosalla . . . . . .                          781
1384:     saattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             762
1385:                                                                                      74. Lahti ym., toiv.al. N:o 420: Maantieoi-
1386: 56. Hamara ym., toiv.al. N:o 402: Kyrönsal-                                              kaisun toimittamisesta Virojoen ja Hami-
1387:     men sillan saattamisesta liikennettä vas-                                            nan välillä . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . .         782
1388:     taavaan kuntoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               763
1389:                                                                                       75. Häppölä ym., toiv.al. N:o 421: Tutki-
1390: 57. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 403: Maan-                                                 muksen suorittamisesta maantien raken-
1391:     tiesillan rakentamisesta Puumalansalmeen                                  764         tamiseksi tiesuunnalla Hämeenlinna-
1392: 58. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 404: Sillan                                                Rimmi-Punkalaidun . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  783
1393:     aikaansaamisesta Orivirran salmeen Sa-                                           76. E. Kilpi ym., toiv.al. N:o 422: Määrära-
1394:     vonrannan kunnassa ..................                                     765        hasta Lahden-Vääksyn maantien kun-
1395: 59. Hiltunen ym., toiv.al. N:o 405: Orivirran                                            nostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        784
1396:     maantiesillan rakentamisesta . . . . . . . . . .                          767    77. E. Kilpi ym., toiv.al. N:o 423: Määrä-
1397:                                                                                          rahasta Kopsuon tien kunnostamiseksi
1398: 60. Raipala ym., toiv.al. N:o 406: Salmin                                                Asikkalan kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  785
1399:     sillan rakentamisesta Ikaalisten kunnassa                                 768
1400:                                                                                      78. Kujala ym., toiv.al. N:o 424: Määrära-
1401: 61. Ahonen ym., toiv.al. N:o 407: Määrära-                                               hasta Mankalan voimalaitoksen ja Iitin
1402:     hasta Suolahden-Koiviston maantien sil-                                              kunnan Kymentaan kylän välisen maan-
1403:     tatöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      769        tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              786
1404: 62. Ahonen ym., toiv.al. N:o 408: Määrära-                                           79. Lindqvist ym., toiv.al. N:o 425: Määrä-
1405:     hasta sillan rakentamiseksi Hännilänsal-                                             rahasta tien uudelleen rakentamiseen N as-
1406:     men lossipaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               770        tolan kunnan Ahtialan kylän kohdalla . .                                787
1407: 63. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 409: Sillan ra-                                        80. Rapio ym., toiv.al. N:o 426: Määrära-
1408:     kentamisesta Pyhäjoen yli Haapaveden pi-                                             hasta Tyrvään Virkatien risteyksen ja
1409:     täjän Mieluskylän kohdalle . . . . . . . . . . . .                        771        Punkalaitumen Mäenpään välisen tieosuu-
1410: 64. Torvi ym., toiv.al. N:o 410: Sillan raken-                                           den kunnostamista varten . . . . . . . . . . . .                        788
1411:     tamisesta Oulujoen yli Muhoksen kunnan                                           81. Rapio ym., toiv.al. N:o 427: Määrära-
1412:     Laitasaaren kylässä Sanginjoen kylään                                                hasta Tyrvään-Nuupalan-Suodenniemen
1413:     johtavalla maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . .                   772        maantien kunnostamista varten . . . . . . . .                           789
1414: 65. Lahtela ym., toiv.al. N:o 411: Sillan ra-                                        82. Åsvilc ym., toiv.al. N:o 428: Vaasan-Po-
1415:     kentamisesta Kemijärven-Lehtolan-Po-                                                 rin välisen runkotien oikaisemisesta . . . .                            790
1416:     sion maantiellä oleviin Kaisan- ja Lan-
1417:                                                                                      83. Rosnell ym., toiv.al. N:o 429: Lavian pi-
1418:     tunginsalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             773
1419:                                                                                          täjässä olevan Myöntäjän tien ottami-
1420: 66. Niskala ym., toiv.al. N:o 412: Sillan ra-                                            sesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . .                   791
1421:     kentamisesta Tornionjoen yli Pellon kylän
1422:     kohdalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        774    84. Heikura ym., toiv.al. N:o 430: Tutkimuk-
1423:                                                                                          sen suorittamisesta maantien rakentami-
1424: 67. Raipala ym., toiv.al. N:o 413: Määrära-                                              seksi Honkajoelta Katkon ym. paikka-
1425:     hasta runkoteiden tiepohjien lunastamista                                            kuntien kautta Karvialle . . . . . . . . . . . . . .                    792
1426:     varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      775    85. Pesonen ym., toiv.al. N:o 431: Maantien
1427: 68. Sinkkonen ym., toiv.al. N:o 414: Määrä-                                              rakentamisesta Sysmän kirkonkylästä Veh-
1428:     rahasta maantiealueiden lunastamista var-                                            kasalon ja Judinsalon kautta Luhangan
1429:     ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   776        kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          793
1430: 69. Suonpää ym., toiv.al. N:o 415: Maantie-                                          86. Pesonen ym., toiv.al. N:o 432: Maantien
1431:     alueiden lunastamisesta johtuvien kustan-                                            rakentamisesta Sysmän-Hartolan maan-
1432:     nusten suorittamisesta valtion varoista                                              tieltä Liikolan ja Taipaleen kylien kautta
1433:     eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               777        Leppäkoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           794
1434: 70. Raipala ym., toiv.al. N:o 416: Työttö-                                           87. T. Kinnunen, toiv.al. N:o 433: Yhdys-
1435:     myystöinä suoritettujen maantie- ja sil-                                             tien rakentamisesta Juvan-Virtasalmen
1436:     tatöiden loppuunsaattamisesta . . . . . . . . . .                         778        väliseltä  maantieltä             Joroisten-Juvan
1437:                                                                                          maantielle . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . .        795
1438: 71. Leinonen ym., toiv.al. N:o 417: Toimen-
1439:     piteistä valtakunnan uuden rajan katko-                                          88. Kelavesi ym., toiv.al. N:o 434: Laurit-
1440:     mien, rajaseudun liikenteelle tarpeellisten                                          salan-Ampujalan maantien rakentami-
1441:     tieyhteyksien korjaamiseksi . . . . . . . . . . .                         779        sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   796
1442: 72. Roine ym., toiv.al. N:o 418: Määrära-                                            89. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 435: Savon-
1443:     hasta Loimaan kunnan Hirvikosken ky-                                                 linnasta Sääruingin kunnan Pesingin ky-
1444:                                                                      Sisällysluettelo 1955.                                                                  XXIII
1445: 
1446: 
1447:                                                                              Siv.                                                                                Siv.
1448:        lään johtavan tien ottamisesta valtion                                                men maantiestä Iivantiiran ja Lentiiran
1449:        haltuun . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . .   797             kautta Kuhmon-Suomussalmen maantie-
1450:  90. Saloranta ym., toiv.al. N:o 436: Maan-                                                  hen . .. . .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .           817
1451:      tien rakentamisesta Kauhajoen asemalta                                         107. Mustonen ym., toiv.al. N:o 453: Maan-
1452:      Jalasjärven Koskueelle . . . . . . . . . . . . . . . .                  799         tien rakentamisesta Kuhmon-Suomussal-
1453:  91. E. Saari ym., toiv.al. N:o 437: Määrä-                                              men maantiestä Änättijärven etelä- ja
1454:      rahasta Alavuden aseman lähelle raken-                                              itäpuolitse Kiimavaaraan . . . . . . . . . . . . . .                    818
1455:      nettavalle alikulkusillalle johtavien maan-
1456:      teiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . .                800    108. Pm·tanen ym., toiv.al. N:o 454: Tutki-
1457:                                                                                          muksen toimittamisesta maantien raken-
1458:  92. E. Saari ym., toiv.al. N:o 438: Kuorta-                                             tamiseksi Ristijärven-Lentiiran ja siihen
1459:      neen-Lehtimäen-Soinin maantien raken-                                               liittyvällä Kontiomäen-Lentiiran                            tie-
1460:      tamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       801         suunnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       819
1461:  93. Jämsen ym., toiv.al. N:o 439: Määrära-                                         109. Rytinlci ym., toiv.al. N:o 455: Maantien
1462:      hasta   Viitasaaren-Huopanan-Kannon-                                                rakentamisesta Pudasjärven Sarakylän
1463:      kosken maantiellä olevien ns. Kämärin-                                              Lehmisuon asutusalueelta Rannalle Ku-
1464:      mäkien alentamiseksi ja niiden välillä                                              han-Impiön maantielle . . . . . . . . . . . . . .                       820
1465:      olevien tiemutkien oikaisemiseksi . . . . . .                           803
1466:  94. Jämsen ym., toiv.al. N:o 440: Maantien                                         110. Rytinlci ym., toiv.al. N:o 456: Maantien
1467:      rakentamisesta Pyhäjärven Hiidenkylän                                               rakentamisesta    Pudasjärven                 Kouvalta
1468:      tiestä Kojolan maantielle . . . . . . . . . . . .                       804         Taivalkoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          821
1469:  95. Ahonen ym., toiv.al. N:o 441: Maantien                                         111. Rytinlci ym., toiv.al. N:o 457: Maantien
1470:      rakentamisesta Lievestuoreelta Kupariin                                             rakentamisesta Pudasjärven Kurenkylästä
1471:      Laukaan kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                805         Taivalkosken Jurmun kylään . . . . . . . . . .                          822
1472:  96. Ahonen ym., toiv.al. N:o 442: Valtatien                                        112. Rytinlci ym., toiv.al. N:o 458: Toimenpi-
1473:      rakentamisesta           Jyväskylän-Äänekosken                                      teistä Pudasjärven ja Utajärven kuntien
1474:      välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   806         välisen yhdystien rakentamiseksi . . . . . .                            823
1475:  97. Hult ym., toiv.al. N:o 443: Määrära-                                           113. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 459: Maan-
1476:      hasta Tallivirran kiertotien rakentamista                                           tien rakentamisesta Suomussalmen-Kuu-
1477:      varten ..... - - ... - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          808         samon maantiestä Selkoskylän kautta
1478:  98. Hult ym., toiv.al. N:o 444: Määrärahasta                                            Hossan maantiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 824
1479:      yhdystien rakentamiseksi Hankasalmen-                                          114. Lahtela ym., toiv.al. N:o 460: Maantien
1480:      Rautalammin maantieltä Vanajan Itäky-                                               rakentamisesta Ranuan kunnan keskus-
1481:      län kunnantiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                809         tasta Simojärven eteläpäähän ja Rovanie-
1482:  99. Kukkonen ym., toiv.al. N:o 445: Kaarna-                                             men kunnan Pekkalasta mainitun järven
1483:                                                                                          pohjoispäähän johtavien maanteiden vä-
1484:      lammin pysäkille johtavan tien rakenta-
1485:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     810         lille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825
1486:                                                                                     115. F1·iman ym., toiv.al. N:o 461: Maantien
1487: 100. Soininen ym., toiv.al. N:o 446: Toimen-                                             rakentamisesta Rovaniemen Saarenkylästä
1488:      piteistä J oensuun-Polvijärven-Juankos-
1489:                                                                                          Ounasjokivartta Markkasuvantoon . . . . . . 827
1490:      ken maantien kunnostamiseksi . . . . . . . .                            811
1491: 101. Lepistö ym., toiv.al. N:o 447: Maantien                                        116. Lahtela ym., toiv.al. N:o 462: Maantien
1492:      rakennustöiden jatkamisesta Lestijärveltä                                           rakentamisesta Vian asemalta Vanttaus-
1493:                                                                                          järven maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               828
1494:      Reisjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        812
1495:                                                                                     117. Lahtela ym., toiv.al. N:o 463: Yhdys-
1496: 102. A. Kinnunen ym., toiv:al. N:o 448: Maan-                                            maantien rakentamisesta Seipäjärven ky-
1497:      tien    rakentamisesta    Kalajoen-Sievin
1498:      tieltä Raution kunnan Kärkiskylän kautta                                            lätien ja Heinäperän kylätien välille . . 829
1499:      Ryöppään saareen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                813    118. Lahtela ym., toiv.al. N:o 464: Yhdystien
1500:                                                                                          rakentamisesta Sodankylän-Pelkosennie-
1501: 103. Erlclcilä ym., toiv.al. N:o 449: Maantien                                           men maantien ja Rovaniemen-Sodanky-
1502:      rakentamisesta Oulaisista Pyhäjoen etelä-
1503:                                                                                          län maantiestä Orajärven kylään raken-
1504:      puolitse Kärsämäen Venetpalon kylään                                    814         netun kylätien välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 831
1505: 104. Erlclcilä ym., toiv.al. N:o 450: Pattijoen                                     119. Lahtela ym., toiv.al. N:o 465: Yhdys-
1506:      kunnassa olevan Kaaran kunnantien ra-                                               tien rakentamisesta Kemijärveltä Jumis-
1507:      kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          815
1508:                                                                                          kon voimalaitoksen kautta Posiolie joh-
1509: 105. Mustonen ym., toiv.al. N:o 451: Pielisen                                            tavan maantien ja Aittoperän kylätien
1510:      - Riihivaaran kylätien rakentamisesta val-                                          välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   832
1511:      tion maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             816    120. Lahtela ym., toiv.al. N:o 466: Maantien
1512: 106. Mustonen ym., toiv.al. N:o 452: Maan-                                               rakentamisesta Ivalosta Inarinjärven ran-
1513:      tien rakentamisesta Kuhmon-Hyrynsal-                                                taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    833
1514:            VALTIOPÄIVÄT
1515:                           1955
1516: 
1517:                    LIITTEET
1518:        A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT LAKI-,
1519:            RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1520: 
1521: 
1522: 
1523: 
1524:                         HELSINKI 1955
1525:                   VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1526: 
1527: 
1528: E 159/55
1529:    VALTIOPÄIVÄT
1530:                     1955
1531: 
1532:              LIITTEET
1533:                          1
1534: 
1535: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1536:              TOIVOMUSALOITTEET
1537: 
1538: 
1539: 
1540: 
1541:                   HELSINKI 1955
1542:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1543: Hallitusmuodon, valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja
1544: yleisestä toimialasta annetun lain ja vaalilain muuttamista sekä
1545:   vuokrasäännöstelyä ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1546:             1
1547: 
1548:             1
1549: 
1550: 
1551: 
1552: 
1553:         1
1554: 
1555:         1
1556: 
1557: 
1558: 
1559: 
1560:     1
1561: 
1562:     1
1563: 
1564: 1
1565: 
1566: 1
1567:                                                                                                7
1568: 
1569: I,1. -     Lakal. N:o 1.
1570: 
1571: 
1572: 
1573: 
1574:                                  Hakala ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä.
1575: 
1576: 
1577:                                       E d u s k u n n a 11 e.
1578: 
1579:    Hallitus on antanut Eduskunnalle esityksen      nessä ympäristössä elämä kummallekin per-
1580: n: o 14 laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä.     heelle tuskalliseksi. - Huoneenvuokrasään-
1581: Esityksessä on eräitä helpotuksia nyt voi-         nöstely on merkinnyt tässä suhteessa erittäin
1582: massaoleviin säännöksiin, mutta eräs sään-         suuria vaikeuksia ja selvästi johtanut sii-
1583: nöstelyn supistus, joka olisi ollut välttämä-      hen, että omakotitalojen omistajat ovat, huo-
1584: tön, on jätetty suorittamatta. Omakotitalot        limatta ehkä taloudellisista vaikeuksistaan-
1585: muodostavat osan nykyisestä vuokra-asunto-         kin - vähäväkisiä kun useimmissa tapauk-
1586: kannasta, mutta niiden luonne on erikoislaa-       sissa ovat - pyrkineet kaikin keinoin saa-
1587: tuinen. Pienessä kiinteistössä, jossa pääosaa      maan omaan käyttöönsä mahdollisimman suu-
1588: asuu talon haltija, muodostuvat isännän ja         ren tilan, mieluimmin koko talonsa. Jos
1589: vuokralaisen suhteet pakosta hyvin läheltä         säännöstely omakotitalojen osalta poistetaan,
1590: toisiaan koskettaviksi. Asutaan lähellä toi-       se merkitsee ilmeisesti asutustiheyden kas-
1591: siaan ja pienen tontin rajojen sisällä joudu-      vua vanhoilla omakotialueilla ja johtaa pa-
1592: taan lakkaamatta tekemisiin toistensa kanssa,      rempaan lopputulokseen kuin nykyinen sään-
1593: ja kummankin osapuolen koko elämänme-              nöstely.
1594: noon vaikuttavat nämä keskinäiset suhteet.            Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
1595: Jos ne ovat hyvät, on kummallakin suurta           tamme kunnioittaen,
1596: apua ja kodit ovat viihtyisät. Mutta jos ne
1597: ovat jostakin syystä keinotekoiset, jännitty-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1598: neet ja pakonalaiset, muodostuu tässä pie-                van lakiehdotuksen:
1599: 
1600: 
1601:                                             Laki
1602:                                 huoneenvuokrien sää.n:aöstelystä.
1603:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
1604: määrätyllä tavalla, säädetään:
1605:                       1 §.                         jälkeen ovat vapautuneet tai vapautuvat,
1606:    (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)         niin myös sellaiset vanhat rakennukset, jotka
1607:   Edellä 1 momentissa tarkoitetusta säännös-       maistraatti tai järjestysoikeus on lainvoimai-
1608: telystä ovat kuitenkin vapaat omakotitalot,        sella päätöksellä määrännyt hengenvaaralli-
1609: sellaiset uudet rakennukset ja vanhojen ra-        sina purettaviksi tahi joiden purkamiseen
1610: kennusten uudet huoneistot, jotka ovat val-        on annettu asianomainen lupa.
1611: mistuneet tammikuun 1 päivän 1949 jäl-                (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityk-
1612: keen, sekä sellaiset kesä- tai muut lomanviet-     sessä.)
1613: toasunnot, jotka tammikuun 1 päivänä 1950                             2-12 §.
1614: eivät olleet vuokralaisen hallinnassa tai sen         (Kuten hallituksen esityksessä.)
1615: 
1616:          Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
1617: 
1618:                     Jaakko Hakala.                               J oh. Wirtanen.
1619:                     Martti J. Huttunen.                          Lauri Järvi.
1620: 8
1621: 
1622: I,2. -    Lagmot. N:o ~~
1623: 
1624: 
1625: 
1626:                                  öhman m. fl.: Förslag till lag om kyresreglementering.
1627: 
1628: 
1629:                                      Till Riksdagen.
1630: 
1631:    Regeringens proposition n: o 14 med för-       stöd av hyresreglementeringen. Här behöver
1632: slag till lag om hyresreglementering för          knappast påpekas vilket slitage lokalerna i
1633: denna svåra och ofta debatterade fråga ett        detta fall äro utsatta för. Samhället har
1634: stycke närmare sin lösning, innebärande av-       ingen orsak att bidraga till ett sådant saker-
1635: skaffande av hela reglementeringen. Oss           nas förhållande, som direkt kränker rätts-
1636: synes emellertid, att frågan åtminstone i en      känslan.
1637: punkt redan nu kunde ordnas på ett mera              Uthyrning av något rum, omfattande en
1638: tillfredsställande sätt.                          mindre del av lokalen, bör inte förhindras,
1639:    Ägare av hus och bostadslokal har med          om också rättvisan skulle fordra att ägaren
1640: skäl svårt att förstå, att deras egendom allt     på sätt eller annat bleve ersatt för lokalens
1641: fortsättningsvis skall få exploateras av de-      intensivare utnyttjande. Uthyres emellertid
1642: ras hyresgäster till enskild vinning. Sådant      hälften eller mera av lokalen, har staten
1643: förekommer emellertid i hög grad i alla de        ingen orsak att vidare med stöd av en un-
1644: fall då hyresgäst uthyr större eller mindre       dantagslag favorisera hyresgäst, som utöver
1645: del av förhyrd lokal åt underhyresgäster,         eget behov till ekonomisk vinning utnyttjar
1646: som härför i många fall erlägga en hyra,          hyreslokal.
1647: som avsevärt överstiger den hyra lokalägaren         Med stöd av det ovansagda och hänvisande
1648: uppbär. En hel del hyresgäster bedriver           till riksdagsordningens 32 § föreslå vi,
1649: t. o. m. uthyresrörelsen såsom ett direkt yrke,
1650: varemot ingenting vore att anmärka, därest                 att Riksdagen måtte godkänna föl-
1651: detta icke skedde på ägarens bekostnad i                 jande lagförslag:
1652: 
1653: 
1654:                                              Lag
1655:                                     om hyresreglementering.
1656:      I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt 67 § Riksdagsordningen före-
1657: skriver, stadgas:
1658:                     1 §.                        ( Punkterna 1-6 likasom i regeringens
1659:    (Likasom i regeringens proposition.)       proposition.)
1660:                                                 7) därest hyresgäst uthyr hälften eller
1661:                     2 §.                      mera av hyreslägenhet åt underhyresgäst, en
1662:   Göres hyresvärds rätt att uppsäga hyres- eller flere;
1663: avtal genom bestämmelserna i denna lag          (Punkterna 8-10 likasom punkterna 7-9
1664: beroende av myndighets samtycke eller för- i regeringens proposition.)
1665: pliktas hyresvärd genom påbud av myndig-        (2 och 3 mom. likasom i regeringens pro-
1666: het att förlänga hyresförhållande, som upp- position.)
1667: hört, mä hyresvärd icke berövas rätt till
1668: uppsägning, ej heller förpliktas att förlänga                 3-12 §§.
1669: hyresförhållandet:                               (Likasom regeringens proposition.)
1670: 
1671:          Helsingfors den 12 februari 1955.
1672: 
1673:                     C. A. Öhman.                           Arthur Larson.
1674:                                                                                                  9
1675: 
1676: 1,2. -    Lak.al. N:o 2.                                                               Suomennos
1677: 
1678: 
1679:                                  Öhman ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä.
1680: 
1681:                                         E d u s k u n n a II e.
1682: 
1683:    Hallituksen esitys n: o 14 laiksi huoneen-        pahtuisi omistajan kustannuksella vuokra-
1684: vuokrien säännöstelystä saattaa tämän vai-           säännöstelylain turvin. Tässä tuskin tarvit-
1685: kean ja usein keskusteJlun kysymyksen vä-            see korostaa, millaisen kulutuksen kohteeksi
1686: hän lähemmäksi ratkaisuaan, joka tarkoittaa          huoneistot näissä tapauksissa ovat joutuneet.
1687: koko säännöstelyn poistamista. Meistä näyt-          Yhteiskunnalla ei ole mitään aihetta myötä-
1688: tää kuitenkin siltä, että kysymys ainakin            vaikuttaa sellaiseen asiaintilaan, joka suora-
1689: eräässä kohdin voitaisiin jo nyt järjestää           naisesti loukkaa oikeudentuntoa.
1690: tyydyttävämmällä tavalla.                               Jonkin huoneen, joka käsittää vähäisen
1691:    Talon- ja asuinhuoneistojen omistajien on         osan huoneistosta, vuokraamista ei ole estet-
1692: syystä vaikeata käsittää, että heidän vuokra-        tävä, joskin oikeudenmukaisuus edellyttäisi,
1693: laisensa saavat yhä edelleen käyttää heidän          että omistaja tavalla tai toisella saisi kor-
1694: omaisuuttaan yksityiseksi voitokseen. Sel-           vausta huoneiston tehokkaammasta käytöstä.
1695: laista tapahtuu kuitenkin suuressa määrin            Mutta jos huoneistosta vuokrataan puolet
1696: kaikissa niissä tapauksissa, joissa vuokralai-       tai enemmän, ei valtiolla ole mitään syytä
1697: nen vuokraa suuremman tai pienemmän osan             enää poikkeuslailla suosia vuokralaista, joka
1698: vuokrahuoneistosta alivuokralaisille, jotka          yli oman tarpeen taloudelliseksi voitoksecn
1699: usein suorittavat siitä vuokran, joka on huo-        käyttää vuokrahuoneistoa.
1700: mattavasti suurempi kuin huoneiston omis-               Edellä esitetyn nojalla ja valtiopäiväjär-
1701: tajan kantama vuokra. Huomattava osa                 jestyksen 32 §: ään viitaten ehdotamme,
1702: vuokralaisista harjoittaa vieläpä vuokralii-
1703: kettä suoranaisena ammattina, mitä vastaan                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1704:  ei olisi mitään huomauttamista, ellei se ta-                van lakiehdotuksen:
1705: 
1706:                                                Laki
1707:                                 huoneenvuokrien säännöstelystä.
1708:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
1709:  rätyllä tavalla, säädetään:
1710:                       1 §.                              (Kohdat 1-6 kuten hallituksen esityk-
1711:      (Kuten hallituksen esityksessä.)                sessä.)
1712:                                                        7) jos vuokralainen antaa puolet tai enem-
1713:                       2 §.                           män vuokrahuoneistosta vuokralle yhdelle tai
1714:     Mikäli tämän lain nojalla annettujen sään-       useammalle alivuokralaiselle;
1715:  nösten perusteella vuokranantajan oikeus               (Kohdat 8-10 kuten kohdat 7-9 halli-
1716:  vuokrasopimuksen irtisanomiseen tehdään vi-         tuksen esityksessä.)
1717:  ranomaisten suostumuksesta riippuvaksi tai             (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk-
1718:  vuokranantaja veivoitetaan viranomaisten            sessä.)
1719:  määräyksestä jatkamaan päättynyttä vuokra-                            3-12 §.
1720:  suhdetta, ei vuokranantajalta saa kieltää ir-          (Kuten hallituksen esityksessä.)
1721:  tisanomisoikeutta eikä häntä velvoittaa jat-
1722:  kamaan vuokrasuhdetta:
1723: 
1724:          Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
1725: 
1726:                    C. A. Öhman.                                   Arthur Larson.
1727:  2   E 159/55
1728: 10
1729: 
1730: l,s. -     Lak.al. N:o 3.
1731: 
1732: 
1733:                                 Suominen ym.: Ehdotus laiksi Suomen hallitusmuodon 6 §: n
1734:                                    2 momentin muuttamisesta.
1735: 
1736:                                      E d u s k u n n a ll e.
1737:    Maamme hallitusmuodossa on taattu Suo-          jassa, missä on hyväksytty perustuslakiin
1738: men kansalaisille eräitä yleisiä oikeuksia ja      16. 11. 1954 sellainen lisäys, että ,valtion
1739: mm. oikeusturva. Näihin oikeusturvaa kos-          viranomaisten velvollisuutena on järjestää
1740: keviin perustuslain säännöksiin kuuluu             asiat niin, että jokainen työkykyinen ihmi-
1741: myöskin hallitusmuodon 6 § : n 2 momenttiin        nen voi hankkia toimeentulonsa omalla työl-
1742: otettu säännös, jonka mukaan ,kansalaisten         lään".
1743: työvoima on valtakunnan erikoisessa suoje-           Vastaavanlaisen säännöksen hyväksyminen
1744: luksessa".                                         meidänkin maamme hallitusmuotoon olisi il-
1745:    Vaikka hallitusmuodossa onkin edellämai-        meisesti ajankohtainen ja samalla myöskin
1746: nittu säännös kansalaisten työvoiman erikoi-       kansanvaltaisen valtio- ja yhteiskuntajär-
1747: sesta suojeluksesta, siinä ei ole taattu omalla    jestyksemme turvaamisen kannalta hyvin
1748: työllään toimeentulonsa hankkiville henki-         tärkeä, koska se lujittaisi kansalaisten luot-
1749: löille minkäänlaista oikeutta työn saantiin.       tamusta kansanvallan mahdollisuuksiin tur-
1750: Huomioonottaen kuitenkin työttömyyden ja           vata omalla työllään toimeentulonsa saaville
1751: sen pelon laajoissa palkannauttijapiireissä        henkilöille nykyistä paremmin ja varmem-
1752: jatkuvasti aiheuttaman epävarmuuden ja             min työnsaantimahdollisuudet.
1753: turvattomuuden tunteen, olisi tarkoituksen-           Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
1754: mukaista, että perustuslailla taattaisiin Suo-     kunnioittaen,
1755: men kansalaisille oikeus myöskin työnsaan-
1756: tiin. Näin on menetelty äskettäin mm. Nor-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1757:                                                           van lakiehdotuksen:
1758: 
1759:                                            Laki
1760:                   Suomen hallitusmuodon 6 §: n 2 momentin muuttamisesta.
1761:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
1762:  säädetyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen hallitus-
1763:  muodon (94/19) 6 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
1764:                      6 §.                          hankkia toimeentulonsa örnalla työllään.
1765: 
1766:    Kansalaisten työvoima on valtakunnan
1767: erikoisessa suojeluksessa. Valtion viranomais-
1768: ten velvollisuutena on järjestää asiat niin,         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1769: että jokainen työkykyilaen kansalainen voi         kuuta 195
1770: 
1771:          Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
1772:             Unto Suominen.           0. Lindblom.                  Laura Brander-Wallin.
1773:             Urho Kulovaara.          Elli Nurminen.                Varma X. Turunen.
1774:             Arvi Turkka.             K. F. Haapasalo.              Tyyne Paasivuori.
1775:             Eino Raunio.             Kalle Kauhanen.               Väinö Tikkaoja.
1776:             Veikko Kokkola.          V. Liljeström.                Matti Lepistö.
1777:             Arvo Sävelä.             Mikko Hult.                   Aino Malkamäki.
1778:             Artturi Koskinen.        G. Henriksson.                Anni Flinck.
1779:             Juho Kuittinen.          Bruno J. Sundman.             Veikko Helle.
1780:             Heikki Hykkäälä.         Vappu Heinonen.               Viljo Virtanen.
1781:             Kustaa Alanko.           Impi Lukkarinen.              Juho Karvonen.
1782:             Arvo Ahonen.             Meeri Kalavainen.             Martta Salmela-Järvinen..
1783:             Väinö Tikkaoja.          Lempi Lehto.                  Viljo Rantala.
1784:             Kalle Jokinen.           Edvard Pesonen.               Rafael Paasio.
1785:                                                                                                11
1786: 
1787: 1,4. -   Lak.al. N:o 4.
1788: 
1789: 
1790: 
1791: 
1792:                                 V. Simonen ym.: Ehdotus laiksi valtioneuvoston ministeriöi-
1793:                                    den lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain
1794:                                    muuttamisesta.
1795: 
1796: 
1797:                                      E d u s k u n n a II e.
1798: 
1799:    Kotitalouteen on viime aikoina pyritty         jelmassa ovat myös kotitalousaineet edus-
1800: kiinnittämään erityistä huomiota. Tämä on         tettuina.
1801: osoittautunut välttämättömäksi sen vuoksi,           Huolimatta siitä, että huomattavia uudis-
1802: että kansantaloudellisten mahdollisuuksien        tuksia on jo saatu aikaan, ei ole kuitenkaan
1803: parantamiseksi toimittaessa on huomattu ko-       laadittu yhtenäistä suunnitelmaa kotitalou-
1804: titalouksilla olevan siinä suuri osuutensa.       den edistämiseksi maassamme. Opetusminis-
1805: Kotitaloudet perheen tulon käyttäjinä mää-        teriö suunnittelee ja valvoo kansakouluissa,
1806: räävät kulutuksen laadun ja suunnan. Jär-         oppikouluissa ja kansanopistoissa annettavaa
1807: kevästi hoidettu kotitalous parantaa perheen      kotitalousopetusta. Kauppa- ja teollisuus-
1808: omia mahdollisuuksia. Lisäksi se välillisesti     ministeriölle kuuluu ammattikoulujen koti-
1809: ja muiden kotien kanssa yhteisesti vaikut-        talousopetus. Maatalousministeriön alaisia
1810: taa huomattavasti koko kansantalouteen,           ovat emäntäkoulut, kotitalouskoulut, talous-
1811: kulutustavarain tuotantoon, investointimah-       koulut ja kotitalousneuvontajärjestöt. So-
1812: dollisuuksiin jne.                                siaaliministeriö puolestaan valvoo invaliidien
1813:    Vähitellen on myös päästy käsityksestä,        kotitalousopetusta ja kodinhoitajatoimintaa.
1814: että kotitaloutta voi hoitaa menestyksellisesti   Kotitalousasiat ovat näin ollen neljän eri
1815: kuka tahansa ilman ammattivalmennusta.            ministeriön hoidossa. Tästä on seurauksena,
1816: Kotitalousammatti on käsitetty nyt jo varsin      että uudistuksia on kyllä vähitellen saatu
1817: monipuoliseksi ja pitkäaikaisen valmennuk-        aikaan, mutta yhtenäinen suunnittelu puut-
1818: sen vaativaksi ammatiksi, joka r.erheenemän-      tuu. Jokaisessa mainitussa neljässä minis-
1819: näksi aikovalta tai perheenemännän tehtävää       teriössä on paljon asioita hoidettavana.
1820: suorittavalta on vaatinut jatkuvaa ponnis-        Siitä johtuukin, että kotitalousasiat eivät ole
1821: tusta ja harrastusta ammattitaidon hankki-        saaneet osakseen riittävästi harkintaa ja
1822: miseksi ja sen säilyttämiseksi.                   asiantuntemusta. Kotitalouden edistämiseksi
1823:    Kotitalousammattikasvatuksen tehostami-        maassamme tarvitaan vielä monia toimen-
1824: seksi on perustettu kotitalousoppilaitoksia ja    piteitä. Kuitenkin yhtenäinen suunnittelu,
1825: kotitalousneuvontajärjestöt ovat suorittaneet     johto ja valvonta olisi ensin saatava luo-
1826: kotitalouskasvatuksessa tärkeän osuutensa.        duksi. Sitä varten olisi välttämätöntä perus-
1827: Molempien tueksi on yritetty saada aikaan         taa kotitalousministeriö.
1828: kotitalouden koe- ja tutkimustoimintaa. Ko-          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
1829: titalouden mahdollisuuksia on lisännyt huo-
1830: mattavasti se, että Helsingin yliopiston oh-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1831:                                                           van lakiehdotuksen:
1832: 12                              !,4. -   Mi.Diateriöiden lukumäärä.
1833: 
1834: 
1835: 
1836: 
1837:                                •
1838:                                               Laki
1839:           valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä. ja. yleisestä. toimialasta.
1840:                               annetun lain muuttamisesta.
1841:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtioneuvoston ministeriöiden luku-
1842:  määrästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain 1 §: n 1 mo-
1843:  mentti ja 3 §., sellaisena kuin ensiksi mainittu lainkohta on 4 päivänä joulukuuta 1953 ja
1844:  viimeksi sanottu pykälä 9 päivänä maaliskuuta 1951 annetussa laissa (481/53 ja
1845:  131/51), näin kuuluviksi:
1846:                      1 §.                               valtiovarainministeriö asiat, jotka koskevat
1847:   Valtioneuvostossa on yleistä hallitusta ja         valtion tulo- ja menoarviota, maan raha-
1848: eri hallinnonhaaroja varten yksitoista minis-        laitosta, raha-asioita, verotointa ja maan
1849: teriötä, nimittäin                                   talouselämän kehittämistä kansantalouden
1850:     1. Ulkoasiainministeriö;                         vaatimusten mukaan sekä yleistä tilastoa;
1851:     2. Oikeusministeriö;                                opetusministeriö asiat, jotka koskevat
1852:     3. Sisäasiainministeriö;                         yleistä opetustointa, evankelis-luterilaista ja
1853:     4. Puolustusministeriö;                          kreikkalaiskatolista kirkkoa sekä muita us-
1854:     5. Valtiovarainministeriö;                       konnollisia yhdyskuntia, tiedettä ja taidetta
1855:     6. Opetusministeriö;                             sekä urheilua;
1856:     7. Maatalousministeriö;                             maatalousministeriö asiat, jotka koskevat
1857:     8. Kulkulaitosten ja yleisten töiden             maataloutta, metsätaloutta, maanmittausta,
1858:         ministeriö;                                  asutustoimintaa, eläinlääkintää sekä metsäs-
1859:     9. Kauppa- ja teollisuusministeriö;              tystä ja kalastusta;
1860:    10. Sosiaaliministeriö; sekä
1861:    11. Kotitalousministeriö.                            kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
1862:                                                      asiat, jotka koskevat liikennettä, posti- ja
1863:                                                      lennätinlaitosta, valtion koskia ja vesilaitok-
1864:                        3 §.                          sia, valtion rakennustoimintaa sekä muita
1865:    V aitioneuvostolle kuuluvista asioista kä-        yleisiä töitä;
1866: sittelee:                                               kauppa- ja teollisuusministeriö asiat, jotka
1867:    valtioneuvoston kanslia, joka on pääminis-        koskevat kauppaa, vuorityötä, teollisuutta
1868: terin alainen, asiat, jotka koskevat valtio-         ja ammattikasvatusta sekä merenkulkua;
1869: päivistä johtuvia muodollisia toimenpiteitä,            sosiaaliministeriö asiat, jotka koskevat
1870: valtioneuvostoa sekä asiain käsittelyjärjes-         työoloja ja niiden yhteydessä olevia kysy-
1871: tystä valtioneuvostossa, valtion julkaisutoi-        myksiä, vakuutusta, köyhäinhoitoa, lasten-
1872: mintaa ja sellaiset muut valtioneuvostossa           suojelua, sosiaalitilastoa, siirtolaisuutta sekä
1873: käsiteltävät asiat, jotka eivät kohdistu min-        raittiustyötä ja väkijuomia;
1874: kään ministeriön toimialaan;
1875:    ulkoasiainministeriö asiat, jotka johtuvat           kansanhuoltoministeriö, milloin se on ase-
1876: Suomen suhteista ulkovaltoihin;                      tettu, asiat, jotka koskevat väestön toimeen-
1877:    oikeusministeriö asiat, jotka koskevat oi-        tulon turvaamista sekä talouselämän ja työ-
1878: keudenhoitoa, lainsäädäntöä asioissa, jotka          voiman käytön säännöstelyä sodan tai muun
1879: eivät kuulu muun ministeriön toimialaan,             poikkeuksellisen tilanteen aikana ja niitä
1880: sekä vankeinhoitoa, niin myös valtiollisia           tarkoittavia valmisteluja, mikäli niitä ei ole
1881: vaaleja;                                             jätetty jollekin muulle ministeriölle; sekä
1882:    sisäasiainministeriö asiat, jotka koskevat           kotitalousministeriö asiat, jotka koskevat
1883: yleistä järjestystä ja turvallisuutta, sisäistä      kotitalousopetusta ja -neuvontaa, kotitalou-
1884: hallintoa sekä yleistä terveydenhoitoa;              den koe- ja tutkimustoimintaa sekä kotitalou-
1885:    puolustusministerii!i asiat, jotka koskevat       teen liittyviä väestöpoliittisia ja muita ky-
1886: valtakunnan puolustusta ja puolustusvoimia;          symyksiä.
1887:                                      I,4. -   V. Simonen ym.                                13
1888: 
1889:   Tarkempia säännöksiä asioiden jakautumi-           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
1890: sesta valtioneuvoston kanslian ja ministeriöi-     kuuta 195 .
1891: den kesken annetaan asetuksella.                     Ennen sanottua päivää voidaan kuitenkin
1892:                                                    ryhtyä toimenpiteisiin kotitalousministeriön
1893:                                                    virkojen ja toimien täyttämiseksi.
1894: 
1895:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
1896: 
1897:         Vieno Simonen.               Arvi Ikonen.                  Meeri Kale.vainen.
1898:         Hilja Väänänen.              R. Hallberg.                  Anni Flinck.
1899:         Sylvi Halinen.               Leo Häppölä.                  Aino Malkamäki.
1900:         Elli Nurminen.               Vappu Heinonen.               Kaisa Hiilelä..
1901:         Tyyne Paasivuori.            Eino E. Heikura.              Laura Brander-Wallin.
1902:         Impi Lukkarinen.             John Forsberg.                Irma Hamara.
1903:         Marja Lahti.                 Urho Saariaho.                Saara Forsius.
1904:         Toivo Antila.                Wiljam Sarjala.               Armi Hosia.
1905:         Atte Pakkanen.               Nestori ltaasalainen.         Heikki Soininen.
1906:                                      Einari Jaakkola.
1907: 14
1908: 
1909: I,cs. -     La.k.al. :N:o 5.
1910: 
1911: 
1912: 
1913: 
1914:                                   E. Leikola ym. : Ehdotus laiksi aseellisen toiminnan luvatto-
1915:                                      man valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa an-
1916:                                      netun lain muuttamisesta.
1917: 
1918: 
1919:                                         Eduskunnalle.
1920: 
1921:    On kulunut lähes 8 vuotta siitä kun laki        oli rajoitettu voimassaoloaikaan nähden, tun-
1922: aseellisen toiminnan luvattomasta valmiste-        tuu varsin kohtuuttomalta, että syyteoikeutta
1923: lusta säädettiin (N:o 35. 24. 1. 1947). Tämä       niihinkään nähden, jotka edelleen ovat ulko-
1924: ns. asekätkentälaki oli tarkoitettu väliaikai-     mailla, olisi syytä jatkaa. Kun tällaisia ta-
1925: seksi, jossa syyteoikeuskin oli rajoitettu vuo-    pauksia lisäksi on jäljellä kaiken kaikkiaan
1926: den 1948 loppuun, kuitenkin sillä poikkeuk-        vain muutamia kymmeniä, olisi asianmu-
1927: sena, että esim. maasta poistunutta saatet-        kaista, että tämä kysymys saatettaisiin lopul-
1928: tiin syyttää myöhemminkin. Ne asekätken-           lisesti pois päiväjärjestyksestä. Tässä mie-
1929: tään osallistuneet, jotka poistuivat maasta,       lessä ehdotamme kunnioittaen,
1930: ovat joutuneet elämään kotimaansa rajojen
1931: ulkopuolella usein hyvinkin vaikeissa olosuh-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1932: teissa jo lähes 10 vuotta. Kun kyseinen laki             van lakiehdotuksen:
1933: sen määrittelemän rikoksen laadun vuoksi
1934: 
1935: 
1936: 
1937:                                              Laki
1938:   aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa anne-
1939:                                  tun lain muuttamisesta.
1940:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aseellisen toiminnan luvattoman valmis-
1941: telun rankaisemisesta eräissä tapauksissa 24 päivänä tammikuuta 1947 (35/47) annetun
1942: lain 10 § näin kuuluvaksi:
1943:                    10 §.                           teko on tehty myöhemmin kuin vuonna 1946,
1944:    Oikeus syyttää tässä laissa tarkoitetusta       kahden vuoden kuluessa siitä, jolloin 19 päi-
1945: rikoksesta olkoon rauennut, jollei syytettä        vänä syyskuuta 1944 tehdyn välirauhansopi-
1946: ole tehty viimeistään vuoden 1948 aikana           muksen sijaan on tehty lopullinen rauhan-
1947: taikka, jos tämän lain mukaan rangaistava          sopimus.
1948: 
1949:           Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
1950: 
1951:              Erkki Leikola.           Irma Ham.ara.             Arno Tuurna.
1952:              Jaakko Hakala.           Erkki Koivisto.           Matti Raipala.
1953:              Päiviö Hetemäki          Urho Saariaho.            Mauri Seppä.
1954:              Erkki Tuuli.             Felix Seppälä.            R. Hallberg.
1955:                             Aune Innala.              Aukusti Pasanen.
1956:                                                                                                  15
1957: 
1958: I,o. -     Toiv.al. N:o 1.
1959: 
1960: 
1961: 
1962: 
1963:                                  Pasanen ym.: Esityksen antamisesta sellaisesta muutoksesta
1964:                                     vaalilakiin, että puolueiden edustajapaikkojen lukumäärä
1965:                                     vastaisi puolueiden äänimäärää koko maassa.
1966: 
1967: 
1968:                                        Eduskunnalle.
1969: 
1970:   Sellaisen muutoksen aikaansaamisesta voi-         oikeutettu voisi äänellääru myötävaillruttaa
1971: massaolevaan vaalilakiin, että ikukin puolue        oman puolueensa ehdokkaiden valitsemiseen
1972: saisi valtiopäiville edustajapaikkoja sen mää-      vaalipiirijaon sitä estämättä. Samalla komi-
1973: rän, joka vastaa puolueen vaaleissa saamaa          tea myös osoitti, että asia voitaisiin ratkaista
1974: yhteenlaskettua äänimäärää koko maassa, on          yksinkertaisin ja sopivin keinoin. Näin ollen
1975: tehty useita yrityksiä. Niinpä on siitä tehty       ei siis ole mitään oikeudenmukaista ja todel-
1976: toivomusaloitteet ailoolkin vuosien 1938, 1939,     lista syytä, joka olisi esteenä tämän kauan
1977: 1945, 1948 ja 1951 valtiopäivillä, mutta tois-      vallinn,een epäkohdan korjaamiselle. Väke-
1978: taiseksi ne eivät ole johtaneet myönteiseen         vämpäin etujen suojaaminenkaan ei sellai-
1979: tulokseen. Näitä aloitteita on vastustettu lä-      sena C~Steenä saisi olla, sillä perustuslakiemme
1980: hinnä sellaisin perustein, että vaalitoimitus       mukaan kansalaisten tulee olla samanarvoi-
1981: tulisi mutkikkaammaksi, että pienten puo-           sia lain edessä.
1982: lueiden syntyminen vaikenttaisi hallitusten            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1983: muodostamista sekä ha'llituksen ja eduskun-         nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
1984: noo välistä yhteistyötä, ja että harvaan asu-       vomuksen,
1985: tut vaalipiirit joutuisivat toisia epäedulli-
1986: sempaan asemaan. Nämä väitteet ov8!t kui-                   että hallitus kiireellisesti arntaisi
1987: ten:kin pätemättömiä ja virheellisiä. Niinpä              Eduskunnalle esityksen sellaisesta m'Uu-
1988: hallituksen vaalilain uudistamista tutkimaan              toksesta voimassa olevaan vaaUlakiin,
1989: asettama komiteakin vuonna 1937 antamas-                  että k1tkin puolue saisi sen määrän
1990: saan mietinnössä ehdotti, että entistä parempi            kansanedustajia, mikä vastaa p1t0l1teen
1991: suhteellisuus vaalissa olisi toteutettava ja teh-         äänimäärää koko maassa.
1992: tävä mahdolliseksi se, että jolminen ääni-
1993:          Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
1994: 
1995:                  Aukusti Pasanen.                              Juho Tenhiälä.
1996:                  Aare Leikola.                                 Artturi Tienari.
1997: 16
1998: 
1999: 1, 7. -    Hemst.mot. N: o 2.
2000: 
2001: 
2002: 
2003: 
2004:                                   Österholm m. fl.: Angående avlåtande av proposition med
2005:                                      förslag Ull lag om länens antal.
2006: 
2007: 
2008:                                       Till Riksdagen.
2009: 
2010:    Frågan om att åstadkomma ny lä:nsindel-        att vid ny reglering av förvaltningsområdens
2011: ning står fortfarande på dagordningen. Då         gränser bör iakttagas, att områdena, där
2012: gällande länsindelning i huvudsak grundar         förhållandena det medger, blir enspråkiga,
2013: sig på den indelning, som verkställdes år         finsk- eller svenskspråkiga, eller att minori-
2014: 1775, är det uppenbart att en ny reglering        teterna med annat språk inom desamma blir
2015: är av nöden. Under de 180 år som förflutit        så små som möjligt.
2016: har förhållandena undergått stora förändrin-         Många skäl talar för att vid ny länsindel-
2017: gar, vilka påkallar en grundlig justering av      ning de enspråkigt svenska och de tvåsprå-
2018: länsförvaltningens områden. Både med hän-         kiga landskommunerna och städerna i öster-
2019: syn till folktillväxten och den stora öknin-      botten bildar ett Iän. Av gammalt har dessa
2020: gen av länsförvaltningens uppgifter kräves        kommuner och städer samverkat i kommu-
2021: en ökning av länens antal. I Sverige finns        nala, ekonomiska och kulturella frågor. Tan-
2022: det icke mindre än 25 Iän, och även i för-        ken på ett Iän av denna omfattning har
2023: hållande tili befolkningen är länsindelnin-       varit aktuell under hela vår självständighets-
2024: gen mycket mer utvecklad. I vårt land har         tid, den har behandlas av statskommitteer
2025: vi även behov av att länens antal avsevärt        och lagberedningen och den har föranlett
2026: ökas.                                             en regeringsproposition med förslag om
2027:     Mot en mer omfattande länsreglering har       länens antal ( 1945 års riksdag m 43).
2028: man emellertid anfört, att statens finansiella       Då det alltså är uppenbart, att en ny
2029: läge nu och under långa tider framåt icke         länsindelning är av behovet påkallad och
2030: medger en sådan reform. Det kan dock               såväl regeringsformens 50 § som förhanden-
2031:  ifrågasättas, om det är ekonomiskt lönande        varande omständigheter talar för att de
2032:  att upprätthålla så stora förvaltningsområ-       svensk- och tvåspråkiga kommunerna i öster-
2033:  den att dessas ledande organ knappast för-        botten hör till samma Iän, föreslår vi, att
2034:  mår överblicka den mångfald uppgifter, som        riksdagen ville besluta hemställa,
2035:  därigenom ombetros dem. Statens intressen
2036:  skulle säkert bättre tillvaratagas, om länen               att regeringen måtte uppgöra ock
2037:  vore flere till antalet och mindre tili om-             till Riksdagen avlåta en proposition
2038:  fånget.                                                 med förslag till lag om länens antal,
2039:     Vid en ny reglering av länsindelningen               varvid beaktas att de svensk- ock
2040:  bör vad som stadgas i 50 § regeringsformen              tvåspråkiga landskommunerna ock stä-
2041:  beaktas. I detta lagrum fastslås uttryckligen,          derna i österbotten skall bilda ett län.
2042:           Helsingfors den 11 februari 1955.
2043: 
2044:              John Österholm.            Ralf Törngren.             Kurt Nordfors.
2045:              Albin Wickman.             Bertel Lindh.              Sven Högström.
2046:              Grels Teir.                C. A. Öhman.               John Forsberg.
2047:              T. E. Nordström.           Nils Meinander.            Arthur Larson.
2048:                                         Verner Korsbäck.
2049:                                                                                                17
2050: 
2051: 1,7. -     Toiv.al. N:o 2.
2052:                                                                                       Suomennos.
2053: 
2054: 
2055: 
2056:                                  Österholm ym.: Esityksen antamisesta laiksi läänien luvusta.
2057: 
2058: 
2059:                                       E d u s k u n n a ll e.
2060: 
2061:    Kysymys uuden läänijaon aikaansaami-            uudestaan järjestettäessä on varteenotettava,
2062: sesta on jatkuvasti päiväjärjestyksessä. Kun       että alueet, mikäli asianhaarat sallivat, tule-
2063: voimassa oleva läänijako pääasiallisesti pe-       vat yksikielisiksi, suomen- tai ruotsinkieli-
2064: rustuu siihen jakoon, joka toimeenpantiin          siksi, taikka että toiskieliset vähemmistöt
2065: vuonna 1775, on ilmeistä, että uusi järjes-        niillä tulevat niin pieniksi kuin mahdollista.
2066: tely on välttämätön. Kuluneiden 180 vuo-              Monet seikat puhuvat sen puolesta, että
2067: den aikana on oloissa tapahtunut suuria            uudessa läänijaossa Pohjanmaan yksikieliset
2068: muutoksia, jotka vaativat lääninhallinnon          ruotsalaiset ja kaksikieliset maalaiskunnat ja
2069: alan perusteellista tarkistusta. Sekä väestön      kaupungit muodostavat läänin. Vanhastaan
2070: lisääntymisen että lääninhallinnon tehtävien       on näillä kunnilla ja kaupungeilla ollut yh-
2071: suuren kasvun takia on tarpeen lisätä lää-         teistoimintaa kunnallisissa, taloudellisissa ja
2072: nien lukua. Ruotsissa on kokonaista 25 lää-        sivistyksellisissä kysymyksissä. Ajatus tällai-
2073: niä, ja myös suhteessa väestöön läänijako on       sesta läänistä on ollut ajankohtainen koko
2074: paljon kehitetympi. Meidän maassamme               itsenäisyytemme ajan. Sitä ovat käsitelleet
2075: olemme myös läänien lukumäärän huomatta-           valtionkomiteat ja lainvalmistelukunta ja se
2076: van lisäämisen tarpeessa.                          on johtanut hallituksen esitykseen laiksi lää-
2077:    Laajempaa läänien järjestelyä vastaan on        nien luvusta (1945 vuoden valtiopäivät
2078: kuitenkin esitetty, että valtion rahallinen        n:o 43).
2079: tila ei nyt eikä pitkään aikaan eteenpäin             Kun siis on ilmeistä, että uusi läänijako
2080: salli sellaista uudistusta. Voidaan kuitenkin      on tarpeen vaatima ja sekä hallitusmuodon
2081: asettaa kysymyksenalaiseksi, onko kannatta-        50 § ja nykyiset olosuhteet puhuvat sen puo-
2082: vaa ylläpitää kahta suurta hallinnonalaa,          lesta, että Pohjanmaan ruotsin- ja kaksikie-
2083: niin että niiden johtavat elimet tuskin kyke-      liset kunnat kuuluvat samaan lääniin, ehdo-
2084: nevät hallitsemaan niille siten uskottua teh-      tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2085: tävien paljoutta. Valtion edut tulisivat var-      muksen,
2086: masti paremmin huomioon otetuiksi, jos lää-
2087: nejä olisi lukumäärältään enemmän ja ne                     että kaUitus laadituttaisi ja antaisi
2088: olisivat alueellisesti pienempiä.                         Eduskunnalle esityksen laiksi läänien
2089:    Läänijaon uudessa järjestelyssä on otet-               luvusta, jossa otetaan huomioon, että
2090: tava huomioon, mitä hallitusmuodon 50 § :ssä              PohjanmMn ruotsin- ja kaksikieliset
2091: säädetään. Tässä lainkohdassa nimenomaan                  kunnat tulevat muodostamMn yhden
2092:  määrätään, että hallintoalueiden rajoja                  läänin.
2093:          Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
2094: 
2095:             John Österholm.           Ralf Törngren.                Kurt Nordfors.
2096:             Albin Wickman.            Bertel Lindh.                 Sven Högström.
2097:             Grels Teir.               C. A. öhman.                  John Forsberg.
2098:             T. E. Nordström.          Nils Meinander.               Arthur Larson.
2099:                                       Verner Korsbäck.
2100: 
2101: 
2102: 
2103: 3   E 159/55
2104: 18
2105: 
2106: I,s. -   Toiv.al. N:o 3.
2107: 
2108: 
2109:                                 Liedes ym.: Toimenpiteistä työttömyyden torjumiseksi ja
2110:                                    lieventämiseksi annetun valtioneuvoston päätöksen muut-
2111:                                    tamisesta työntekijöille maksettavan asumiserolisän osalta.
2112: 
2113:                                       E d u s k u n n a ll e.
2114: 
2115:    Työttömyyden lieventämiseksi järjestetään      töjen toimesta on esitetty hallitukselle, kul-
2116: ns. siirtotyömaita, joissa työntekijät joutuvat   kulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle
2117: asumaaJIJJ erillään perheestään ja vakinaisesta   sekä eduskuntaryhmille mainittujen epäkoh-
2118: asunnostaan. Perheen asuminen kahdessa            tieil poistamista. Viimeksi tällainen esitys
2119: paikassa aiheuttaa huomattavia lisäkustan-        tehtiin 26 kunnan aluetta käsittävän Oulun
2120: nuksia. Samoin perheettömliJ.lä työntekijällä     työvoimapiirin lähetystön toimesta. Myös
2121: tulee lisäkustannuksia toisaalla olevasta ko-     työnantajain ja työnt~kijäin välisissä työ-
2122: distaan. Kun vielä siirtotyömaiden ohjepal-       ehtosopimuksissa on hyväksytty periaate,
2123: kat ovat alhaiset, ei työntekijöille jää tar-     jonka mukaan maksetaan toiselle pai:kk,akun-
2124: vittav>aa tuloa kodin hoitamiseen. ja kotona      nalle komennetulle työntekijälle asumiserosta
2125: olevien huonettavien elättämiseen.                johtuvana korvauksena ns. päiväl'lahaa. Mie-
2126:    Toimenpiteistä työttömyyden torjumiseksi       lestämme kuntien ja työntekijäin esitykset
2127: ja lieventämiseksi 12. 2. 1954 annetun val-       ovat oikeutettuja, ja mainitun valtioneuvos-
2128: tioneuvoston päätöksen 24 §:n 2 kohdan mu-        ton päätöksen 24 § :n 2 kohtaa olisi muu-
2129: kaan voidaan perheelliselle työntekijälle         ibettava niin, että jokaiselle työntekijälle,
2130: maksaa asumiserolisää, joka kulkulaitosten        jonka menot lisääintyvät sen johdosta, että
2131: ja yleisten. töiden ministeriön lähemmin an-      hän joutuu asumaan erossa perheestään tai
2132: tamaHa päätöksellä on määrätty 50 markaksi        vakinaisesta asunnostaan, maksetaan asumis-
2133: jokaiselta arkipäivältä. Tämä ei korvaa asu-      erolisää kaikissa 6 § : ssä mainituissa töissä.
2134: misesta aiheutuvia lisäkustannuksia. M·ainit-     Samoin kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
2135: tua lisää ei makseta henkilölle, jolla ei ole     nisteriön päätöksellä olisi korotettava asumis-
2136: huollettavia. Kaikissa tapauksissa sitä ei        erolisää todellisia nykyisiä lisäkustannuksia
2137: makseta edes perheellisillekään. Asumisero-       vastaaviksi.
2138: lisää maksetaan vain silloin, kun työntekijä         Edellä esitettyih:im. perusteluihin viitaten
2139: on osoitettu työhön toisen kunnan alueelle        ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2140: ja majoitettu siellä. Kuitenkin on lukuisia       vomuksen,
2141: työllisyyden. lieventämiseksi järjestettyjä
2142: töitä, jotka sijaitsevat työntekijän asuin-                 että hallitus pikaisesti muuttaisi
2143: kunnan alueella, mutta siitä huolimatta                   12. 2. 1954 toimenpiteistä työttömyy-
2144: työntekijät joutuvat asumaan siirtotyömaa-                den torjumiseksi ja lieventämiseksi
2145: luontoisesti erossa perheestään. Lisäksi asu-             annetun valtioneuvoston päätöksen
2146: miserolisän maksamista koskeva tulkinta on                24 § :n 2 kohdan niin, että mainitun
2147: rajoitettu V•ain 6 §: n 2 kohdassa mainittuja             päätöksen 6 § :n edellyttämissä töissä
2148: ns. varatöitä koskevaksi. Niitä ei makseta                maksetaan      asumiserolisää   kaikt'lle
2149: ns. työllisyystöissä, kuten eräiden jokioo                työntekijöille, jotka joutuvat asumaan
2150: perkaamisessa, maanparannustöissä jne.                    erossa perheestään tai vakinaisesta
2151:    Lukuisien työttömien ja kuntien lähetys-               asunnostaan.
2152:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
2153: 
2154:          Pentti Liedes.              Pauli Puhakka.                 Leo Suonpää.
2155:          Antti Kinnunen.             Matti Koivunen.                Irma Rosnell.
2156:          Paavo Aitio.                Irma Torvi.                    Tauno Kelovesi.
2157:          Kaino Haapanen.             Yrjö Murto.                    Hugo Manninen.
2158:                                      H. Tauriainen.
2159:                                                                                                19
2160: 1,9. -    Toiv.al N:o 4.
2161: 
2162: 
2163: 
2164: 
2165:                                   Liedes ym.: Työllisyyden turvaamiseksi järjestetyissä töissä
2166:                                      maksetun asumiserolisän korottamisesta.
2167: 
2168: 
2169:                                        E d u s k u n n a 11 e.
2170: 
2171:   Viitaten toivomusaloitteessa n: o 3 esitet-              seksi järjestetyissä töissä maksetun
2172: tyihin perusteluihin esitämme eduskunnan                   asumiserolisän korottamiseksi nykyisiä
2173: hyväksyttäväksi toivomuksen,                               erossa asumisesta aiheutuvia lisäkus-
2174:            että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-           tannuksia vastaavaksi.
2175:          menpiteisiin työllisyyden turvaami-
2176:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
2177: 
2178:           Pentti Liedes.               Pauli Puhakka.                Leo Suonpää.
2179:           Antti Kinnunen.              Matti Koivunen.              Irma Rosnell.
2180:           Paavo Aitio.                 Irma Torvi.                  Tauno Kelovesi.
2181:           Kaino Haapanen.              Yrjö Murto.                  Hugo Manninen.
2182:                                        H. Tauriainen.
2183: 20
2184: 
2185: l,1o. -   Toiv.al. N:o 5.
2186: 
2187: 
2188: 
2189: 
2190:                                 Raipala. ym.: Tutkimuksen toimittamisesta siitä, miten kun-
2191:                                     tien osuutta työttömyystöiden järjestämisessä voitaisiin
2192:                                     vähentää.
2193: 
2194: 
2195:                                       E d u s k u n n a ll e.
2196: 
2197:    Viime vuosina, jolloin työttömyys on ollut         Sitä vastoin valtiolla on melkein joka kun-
2198: melkoinen, on käynyt selville, että ne perus-      nassa valmiiksi tehdyt tie-, silta-, kuivatus-,
2199: teet, joiden mukaan kuntien ja valtion osuus       rautatie- ym. suunnitelmat, on pätevä työn-
2200: työttömyystöiden järjestämiseen on maa-            johto, on mahdollisuus valita talvikaudeksi
2201: rätty, ovat olleet virheelliset ja johtaneet       sopivimmat työkohteet, toisin sanoen sellai-
2202: työvoiman tehottomaan käyttöön, varojen            set, joissa jäätynyt maa ja lumi eivät tee
2203: tuhlaukseen ja epäoikeudenmukaisuuteen.            työtä tehottomaksi ja työntekijöille epämie-
2204: Esimerkkinä mainittakoon, että Hämeenky-           luiseksi. On mahdollisuus käyttää koneita
2205: rön kunnassa, joka kuuluu VI varallisuus-          työn jouduttamiseksi ja on ennen kaikkea
2206: luokkaan, on työhönsijoitusvelvollisuuden          mahdollisuus valita suoritettavaksi kansan-
2207: perusosuus ollut 0.5 prosenttia kunnan väki-       taloudellisesti ensiarvoisia tehtäviä.
2208: luvusta eli 53 henkeä ja ns. jatko-osuus jopa         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2209: 200, yhteensä siis 253 henkeä valtion osuu-        nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2210: den ollessa vain 200 työtöntä.                     vomuksen,
2211:    Maalaiskunnilla yleensäkään ei ole mahdol-
2212: lisuuksia järkiperäisesti sijoittaa näin suuria              että hallitus kiireellisesti suoritut-
2213: työntekijämääriä monestakaan syystä. En-                  taisi tutkimuksen siitä, miten kuntien
2214: siksikin kuntien taloudelliset mahdollisuudet             osuutta työttömyystöiden järjestämi-
2215: ovat rajoitetut, toiseksi ei ole sopivia työ-             sessä oikeudenmukaisesti voitaisiin vä-
2216: kohteita, ei ole valmiiksi tehtyjä suunnitel-             hentää, ja antaisi tähän tutkimukseen
2217: mia eikä sopivia työnjohtajia, ei voida myös-             nojautuen uuden päätöksen toimen-
2218: kään käyttää koneita, koskei kuntien niitä                piteistä työttömyyden torjumiseksi ja
2219: yleensä kannata hankkia jne. Tämä kaikki                  lieventämiseksi.
2220: johtaa työvoiman toisarvoiseen käyttöön ja
2221: kansantaloudelliseen tuhlaukseen.
2222:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
2223: 
2224:               Matti Raipala.                                    Mauri Seppä.
2225:                                                                                                21
2226: 
2227: 1,11. -   Toiv.al. N:o 6.
2228: 
2229: 
2230: 
2231:                                Tiekso-Isaksson ym.: Kämppäemäntien ja heidän apulais-
2232:                                   tensa palkkojen korottamisesta.
2233: 
2234: 
2235:                                     E d u s k u n n a 11 e.
2236: 
2237:    Metsätyömailla työskentelevien kämppä-        taanapito ilman eri korvausta. Samoin on
2238: emäntien ja heidän apulaistensa palkat on        laita kämppien lämmityksen. Lain mukaan
2239: yleisestikin todettu liian alhaisiksi, mutta     työnantajan on huolehdittava yhteisasunto-
2240: siitä huolimatta ei valtiovallan taholta ole     jen ja niihin liittyvien rakennusten säännön-
2241: ryhdytty toimenpiteisiin niiden korottami-       mukaisesta lämmittämisestä. Milloin työn-
2242: seksi. Vaikka kämppäemäntien työ on vaa-         antaja laiminlyö tämän velvollisuutensa,
2243: tivaa ja raskasta sekä vaikeissa olosuhteissa    joutuvat kämppäemännät tai joku heistä
2244: suoritettavaa, on heidän kuukausipalkkansa       huolehtimaan sekä kämppien että kuivaus-
2245: vain 12 000-15 000 markkaa ja apulaisten         huoneiden lämmittämisestä. Usein kämppä-
2246: vieläkin alhaisempi. On myös huomattava,         emännät ja apulaiset joutuvat suorittamaan
2247: että kämppäemäntien ja heidän apulaistensa       ilmaista ylimääräistä työtä senkin vuoksi,
2248: työ on kausiluontoista. Näin ollen heille        että jonkun työntekijän lähtiessä pois uutta
2249: maksetut alhaiset palkat eivät riitä turvaa-     työvoimaa otetaan vasta usean viikon kulut-
2250: maan niitten kuukausien toimeentuloa, jolloin    tua. Työhön jäänyt emäntä tai apulainen
2251: metsätyömaat eivät ole lainkaan käynnissä.       saa tänä aikana suorittaa kahden kolmen
2252:    Kämppäemäntien ja apulaisten pitkä ja         henkilön työt ilman eri korvausta.
2253: raskas työpäiväkin edellyttää heidän palk-          Kämppäemännät ja apulaiset ovat palk-
2254: kojensa pikaista korjausta. Tämän työnte-        kaukseen nähden epäoikeudenmukaisessa ja
2255: kijäryhmän työpäivä muodostuu nimittäin          turvattomassa asemassa myös siinä, ettei hei-
2256: miltei poikkeuksetta 15-17 tuntiseksi. Met-      dän palkkaustaan ole säännöstelty, kuten
2257: sätyömaiden naistyöläiset joutuvat lisäksi       muiden työntekijäin, mm. metsätyöntekijäin,
2258: työskentelemään yleensä ilman vapaapäivää.       lailla eikä valtioneuvoston päätöksillä. Tä-
2259: Vapaapäivät pitäisi tosin korvata rahassa,       män epäkohdan korjaamiseksi olisi asian-
2260: mutta huolimatta pitkästä työpäivästä ja         mukaisinta järjestää kämppäemäntien palk-
2261: voimia ja tottumusta kysyvästä työstä, työn-     kausta koskevat määräykset metsä- ja uitto-
2262: antajat yrittävät monin paikoin kiertää          työläisten palkoista annettavilla valtioneu-
2263: tätäkin.                                         voston päätöksillä.
2264:    Varsinaisen työnsä lisäksi kämppäemännät         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2265: ja heidän apulaisensa joutuvat usein suorit-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2266: tamaan heille kuulumattomia ylimääräisiä
2267: tehtäviä. Tällaisesta mainittakoon esimerk-                 että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
2268: keinä kämppien siivous ja pesu, josta metsä-             toimenpiteisiin kämppäemäntien ja
2269: ja lauttaustyöväen yhteisasunnoista vuonna               heidän apulaistensa palkkojen korot-
2270: 1947 annetun lain mukaan työnantajan olisi               tamiseksi sekä niitä koskevien mää-
2271: huolehdittava. Mutta kun työnantaja kämp-               .räysten ottamiseksi valtioneuvoston
2272: pälain määräyksiä rikkoen ei tee sitä, on                päätöksiin metsä- ja uittotöiden palk-
2273: kämppäemäntien suoritettava asuntojen puh-               kojen säännöstelystä.
2274:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
2275: 
2276:                Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.                    Pentti Liedes.
2277:                Eino Tainio.                                   H. Tauriainen.
2278:                Toivo Friman.                                  Pauli Puhakka.
2279:                J. Mustonen.                                   Matti Koivunen.
2280:    VALTIOPÄIVÄT
2281:                      1955
2282: 
2283:              LIITTEET
2284:                         II
2285: 
2286: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA TOIVOMUS-
2287:                  ALOITTEET
2288: 
2289: 
2290: 
2291: 
2292:                    HELSINKI 1955
2293:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2294:  Rikoslain ja ulosottolain muuttamista, Kankaanpään tuomiokunnan
2295:         perustamista ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2296: 
2297: 
2298: 
2299: 
2300: 4. E 159/55
2301:                                                                                             27
2302: 
2303: ll,1. -   Lak.al. N:o 6.
2304: 
2305: 
2306: 
2307: 
2308:                                 Inna.la ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 43 luvun 5 §:n muut-
2309:                                    tamisesta.
2310: 
2311: 
2312:                                       E d u s kun n a ll e.
2313: 
2314:    Rikoslain 43 luvun 5 pykälän määräykset        tarkoituksessa tai muuten raskauttavien
2315: eläimiin kohdistetun julmuuden rankaisemi-        asianhaarojen vallitessa, saattaa rangaistus
2316: sesta eivät enää vastaa nykyisen valistuneen      olla paitsi vankeutta myös sakkoa. Viimeksi
2317: ajan asettamia vaatimuksia. Ensinnäkin on         mainittu seuraamus on kuitenkin liian lievä,
2318: sanotun pykälän 1 momentin mukaan tahal-          jotenka tämä momentti olisi muutettava
2319: lisesta tai törkeästä tuottamuksesta johtu-       siten, että rikoksesta aina seuraisi vankeus-
2320: neesta eläintä kohtaan osoitetusta julmuu-        rangaistus. Siihen näyttää olevan sitä suu-
2321: desta säädetty enimmäisrangaistus kuusi           rempi syy, kun nyt voimassa oleva koske-
2322: kuukautta vankeutta määrätyissä tapauksissa       teltu rikoslain pykälä on säädetty jo 1914,
2323: liian lievä. Julmuuteen verrattavana tekona       jolloin ei ollut mahdollista tuomita vankeus-
2324: olisi sitäpaitsi säädettävä rangaistus myös       rangaistusta ehdollisena, kuten nykyisin on
2325: pahoinpitelystä, liikarasituksesta ja huonosta    laita.
2326: hoidosta tahi muulla tavoin eläimelle tuote-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2327: tusta kärsimyksestä.                              kunnioittavasti,
2328:    Mainitun pykälän 2 momentin mukaan
2329: raskauttavien asianhaarojen vallitessa, ts.                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2330: milloin teko on tehty toisen vahingoittamisen            van lakiehdotuksen:
2331: 
2332: 
2333:                                             Laki
2334:                            rikoslain 4S luvun 5 §: n muuttamisesta.
2335:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 43 luvun 5 §, sellaisena kuin
2336: se on 29 päivänä huhtikuuta 1914 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
2337:                      5 §.                           Jos se tehdään toisen vahingoittamisen tar-
2338:   Joka pahoinpitelyllä, liikarasituksella, huo-   koituksessa, taikka jos asianhaarat muuten
2339: nolla hoidolla tai muulla tavoin tuottaa eläi-    ovat raskauttavat, olkoon rangaistus van-
2340: melle kärsimystä, olkoonpa rikos tahallinen       lmutta korkeintaan kaksi vuotta.
2341: tahi törkeästä tuottamuksesta aiheutunut,
2342: rangaistakoon sakolla tai vankeudella kor-
2343: keintaan yhdeksi vuodeksi.
2344: 
2345:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
2346: 
2347:           Aune Inna.la.               Juho Tenhiälä.              Mauri Seppä.
2348:           Erkki Leikola.              Sven Högström.              Kaarlo Kajatsalo.
2349:           Joh. Wirtanen.              Antti J. Rantamaa.          Irma Hamara.
2350:           Jaakko Hakala.              Grels Teir.                 Sylvi Halinen.
2351:           Tyyne Paasivuori.           Kurt Nordfors.              Olavi Kajala.
2352: 28
2353: 
2354: ll,2. -   Lak.al. N:o 7.
2355: 
2356: 
2357: 
2358: 
2359:                                  Laine ym.: Ehdotus laiksi kuolemanrangaistuksen poistami-
2360:                                     sesta rauhan aikana annetun lain kumoamisesta.
2361: 
2362: 
2363:                                       Eduskunnalle.
2364: 
2365:   Kuolemanrangaistuksen poistamisesta antoi        distuneet etupäässä sellaisiin henkilöihin,
2366: hallitus esityksen (n:o 99) vuonna 1949.           joita rikolliset ovat arvioineet puolustusky-
2367: Kun asiaa käsiteltiin ja kuultiin asiantunti-      vyttömiksi, mm. autonkuljettajiin. Heikot
2368: joita, pelättiin yleensä sen toteutettuna lisää-   vanhukset ja lapsetkin ovat saaneet sur-
2369: vän rikollisuutta. Lakivaliokunnan mietin-         mansa.
2370: nössä (n: o 20) sanotaan: ,Korkein oikeus,           Kuolemanrangaistuksen poistaminen oli
2371: joka on käsitellyt asian jaostossa, on äänes-      meillä liian aikainen toimenpide. Kansamme
2372: tyksen jälkeen antamassaan lausunnossa kat-        ei ollut tähän vielä kypsä. Sellaiset maat
2373: sonut, ettei kuolemanrangaistuksen poistami-       kun esim. Ranska, Englanti ja Yhdysvallat
2374: seen lainsäädännöstämme tai sen soveltamis-        ovat vielä sen säilyttäneet. Kuolemanrangais-
2375: alan supistamiseen ole nykyoloissa aihetta",       tusta meillä ei rauhanaikana ole jouduttu
2376: ja edelleen lausunnossa mm. sanotaan, että         käyttämään. Lain vaikutus piilee siinä, että
2377: se ,vaikuttaa hillitsevästi ja ennakolta estä-     se ,vaikuttaa hillitsevästi", kuten KO:n jä-
2378: västi".                                            senet ovat todenneet.
2379:   Laki kuolemanrangaistuksen poistamisesta            Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
2380: rauhan aikana hyväksyttiin ja vahvistettiin        tamme,
2381: 2 päivänä joulukuuta 1949. Nyt on viimei-
2382: set viisi vuotta kuolemanrangaistusuhka ollut              että Eduskunta hyväksyisi senraa-
2383: poissa ja tulokset ovat selvästi nähtävissä.             van lakiehdotuksen:
2384: Henkirikokset ovat yleistyneet. Ne ovat koh-
2385: 
2386: 
2387: 
2388:                                              Laki
2389:      kuolemanrangaistuksen poistamisesta rauhan aikana annetun lain kumoamisesta.
2390:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kuolemanrangaistuksen poistamisesta rau-
2391: han aikana 2 päivänä joulukuuta 1949 annettu laki (728/49).
2392: 
2393:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
2394: 
2395:           Lauri Laine.                 Arvi Ikonen.                 Antti J. Rantamaa.
2396:           Eino Palovesi.               Eemil Partanen.              Eino Rytinki.
2397:           Antti Kukkonen.              Esa Koivusilta.              Kustaa Tiitu.
2398:           Eero Saari.                  Matti Mattila.               Leo Häppölä.
2399:           Wiljam Sarjala.              Einari Jaakkola.             Mauno Jussila.
2400:           Urho Kähönen.                Kalle Kämäräinen.            Markus Niskala.
2401:                                        Atte Pakkanen.
2402:                                        Lauri Murtomaa.
2403:                                                                                              29
2404: 
2405: II,3. -   Lak.al. N:o 8.
2406: 
2407: 
2408: 
2409: 
2410:                                Ra.pio ym.: Ehdotus laiksi ulosottolain muuttamisesta.
2411: 
2412: 
2413:                                     E d u s k u n n a 11 e.
2414: 
2415:    Vuonna 1895 annettuun ulosottolakiin on       noudattaminen on ulosottomiehelle monissa
2416: jouduttu tekemään useita ajan vaatimuksia        tapauksissa suorastaan mahdotonta. Ulos-
2417: vastaavia muutoksia. Tästä huolimatta laki       ottomiehen hallussa saattaa useastikin olla
2418: on kuitenkin monilta osin siksi vanhentunut,     nykyisin moninkertaisesti mainittua summaa
2419: että se olisi kokonaisuudessaan uudistuksen      suurempia määriä varoja kahdeksan päivää
2420: tarpeessa. Erityisen vaikeasti sovellutetta-     pitempiä ajanjaksoja velkojan siihen huo-
2421: vaksi on osoittautunut 6. luvun ensimmäinen      miota kiinnittämättä. Epäkohdan korjaa-
2422: pykälä. Se määrää ulosottomiehen niin pian       miseksi olisikin ulosottomiehen tilitysvelvol-
2423: kuin mahdollista ja viimeistään kahdeksan        lisuuden alaisten varojen vähimmäismäärä
2424: päivän kuluessa tilittämään velkojalle hal-      korotettava rahan arvon muuttumisesta joh-
2425: tuunsa kerääntyneet varat, jos niitten määrä     tuen 10 000 markaksi.
2426: on noussut tuhanteen markkaan. Nykyisen             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2427: rahan arvon mukaan summa on aivan mi-
2428: tätön. Sanottua lain kohtaa joudutaan pa-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2429: kostakin jatkuvasti rikkomaan, koska sen                 van lakiehdotuksen:
2430: 
2431: 
2432:                                           Laki
2433:                                 ulosottolain muuttamisesta.
2434:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulosottolain 6 luvun 1 §: n 1 mo-
2435:  mentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä maaliskuuta 1927 annetussa laissa, näin kuu-
2436:  luvaksi:
2437:                    6 luku.                       tettu tahi varoja sitä ennen kertynyt 10 000
2438: Ulosmittauksesta kertyneitten varain tilityk-    markkaan, antaa näistä varoista, niin pit-
2439:             sestä ja jakamisesta.                källe kuin niitä riittää, velkojalle maksu hä-
2440:                                                  nen saamisestaan. Jos on myönnetty odotus-
2441:                       1 §.                       aika, niinkuin 5 luvun 9 § : ssä on sanottu,
2442:    Kun rahaa tai ulosmitattua tavaraa on         olkoon kuitenkin laki sama, kuin jos rahat
2443: ulosmitattu taikka rahaa irtaimen omaisuu-       olisivat silloin tulleet. Pantin haltija, joka
2444: den ulosmittauksen kautta ulosottomiehelle       4 luvun 12 § : n mukaan on ilmoittanut tyy-
2445: kertynyt, tulee hänen niin pian kuin mah-        tyvänsä ottamaan saamistansa ulosmitatun
2446: dollista ja, ellei jäljempänä toisin säädetä,    omaisuuden hinnasta, pääsköön samassa
2447: viimeistään kahdeksan päivän kuluessa sen        ajassa oikeuteensa.
2448: jälkeen, kuin ulosmittaus on loppuun saa-
2449: 
2450:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
2451: 
2452:           Pertti Rapio.             Paavo Aitio.                  Jud.it Nederström-Lunden.
2453:           Usko Seppi.               Eino Roine.                   Pentti Liedes.
2454: 30
2455: 
2456: ll,4. -     Lak.al. N:o 9.
2457: 
2458: 
2459: 
2460: 
2461:                                 Sukselainen: Ehdotus laiksi nopeammasta menettelystä suku-
2462:                                    nimen muuttamisessa.
2463: 
2464: 
2465:                                       E d u s k u n n a ll e.
2466: 
2467:    Toukokuun 12 päivänä 1956 tulee kulu-           helpotuksista oli, että vuosina 1935 ja 193{)
2468: neeksi 50 vuotta suurnimenmuutosta. Kun            järjestetyissä joukkonimenmuutoissa noin
2469: maassamme edelleen on runsaasti henkilöitä,        100 000 kansalaista suomensi nimensä.
2470: jotka olisivat halukkaat seuraamaan huomat-           Kun on kohtuullista, että sukunimen
2471: tavimpien kulttuurisukujemme puoli vuosi-          muuttamista koskevat helpotukset ulotetaan
2472: sataa sitten antamaa esimerkkiä, jos käytän-       koskemaan myös niitä ruotsinkielisiä kansa-
2473: nölliset mahdollisuudet uudelle joukkonimen-       laisia, jotka haluavat itselleen äidinkielisen
2474: muutolle luotaisiin, lainsäätäjän olisi syytä      sukunimen, esitän kunnioittavasti,
2475: poikkeuksellisesti helpottaa joulukuun 23
2476: päivänä 1920 sukunimestä annetun lain mää-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2477: räyksiä. Näin tehtiin vuonna 1934, jolloin                van nopeammasta menettelystä suku-
2478: vuonna 1935 sattuneen Kalevalan 100-vuo-                  nimen muuttamisessa heinäkuun 5
2479: tispäivän ja vuonna 1936 vietetyn suurni-                 päivänä 1934 annetun lain sanamuo-
2480: menmuuton 30-vuotispäivän johdosta hyväk-                 toa soveltuvilta osin vastaavan laki-
2481: syttiin vuosiksi 1935-36 helpotuksia suku-                ehdotuksen:
2482: nimen muuttamisessa. Seurauksena näistä
2483: 
2484: 
2485:                                             Laki
2486:                      nopeammasta menettelystä sukunimen muuttamisessa.
2487:           Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2488:                       1 §.                         tekemistä varten, vaan ottakoon lääninhalli-
2489:    Jos joku tahtoo muuttaa kirkonkirjaan tai       tus hakemuksen viipymättä ratkaistavakseen.
2490: siviilirekisteriin merkityn ruotsinkielisen tai    Lääninhallituksen hakemukseen antamasta
2491: vieraskielisen sukunimen suomenkieliseksi tai      päätöksestä älköön perittäkö maksua.
2492: suomenkielisen tai vieraskielisen ruotsinkieli-
2493: seksi ja antaa sitä koskevan hakemuksen lää-
2494:                                                                        2 §.
2495: ninhallitukselle ennen vuoden 1956 loppua,
2496: olkoon hän vapautettu joulukuun 23 päivänä           Tässä laissa tarkoitettujen hakemusten
2497: 1920 sukunimestä annetun lain 11 § : ssä           käsittelystä olkoon muuten voimassa, mitä
2498: määrätystä lääninhallituksen antaman hy-           23 päivänä joulukuuta 1920 sukunimestä an-
2499: väksymisen kuuluttamisesta Virallisessa leh-       netussa laissa ja samana päivänä sukuni-
2500: dessä. Tällaiseen hakemukseen älköön myös          mestä annetussa asetuksessa on säädetty.
2501: sovellettako, mitä edellämainittuna päivänä
2502: sukunimestä annetun asetuksen 6 § : ssä on                           3 §.
2503: säädetty hakemuksen kuuluttamisesta Viral-          Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
2504: lisessa lehdessä ja määräajasta muistutuksen       meenpanosta annetaan asetuksella.
2505: 
2506:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
2507: 
2508:                                       V. J. Sukselainen.
2509:                                                                                              31
2510: 
2511: II,rs. -   Toiv.aL N:o 7.
2512: 
2513: 
2514: 
2515: 
2516:                                 Sävelä ym.: Määrärahasta Kankaanpään tuomiokunnan pe-
2517:                                    rustamiseksi.
2518: 
2519: 
2520:                                      Eduskunnalle.
2521: 
2522:    Työtaakan muodostuttua eräissä tuomio-          piva käräjäyleisön kokoontumiselle. Kan-
2523: kunnissa kohtuuttoman raskaaksi on siitä           kaanpäässä, joka on Pohjois-Satakunnan ja
2524: aiheutunut haittaa myös oikeusasiain viiväs-       koko Turun ja Porin läänin väkirikkain
2525: tymisen muodossa. Tämän vuoksi olisi tar-          maalaiskunta, on. useita tilavia matkustaja-
2526: peen jatkaa suurten tuomiokuntien jaka-            koteja, joita käräjäyleisö voi majoitukses-
2527: mista. Asukasluvultaan suurimpia tuomio-           saan käyttää; siellä on niinikään helposti
2528: kuntia on Ikaalisten tuomiokunta, missä            saatavissa oikeudenkäyntiavustajia. Koska
2529: vuoden 1953 lopussa oli asukkaita 61 429           Kankaanpään kunta on valmis asettamaan
2530: henkilöä. Sen jakamista onkin tiettävästi          kirkonkylässä sijaitsevan vanhan kansakou-
2531: suunniteltu siten, että muodostettaisiin           lun tuomiokunnan käyttöön ja on siinä mie-
2532: Kankaanpään tuomiokunta, mihin osa ny-             lessä lähettänyt mainitun kansakoulun pii-
2533: kyiseen Ikaalisten tuomiokuntaan kuuluvista        rustukset oikeusministeriön tarkastettavaksi,
2534: kunnista siirrettäisiin.    Oikeusministeriön      ei tuomiokunnan perustamisesta aiheutuisi
2535: laatimaan vuoden 1954 tulo- ja menoarvio-          mitään huomattavia kustannuksiakaan val-
2536: ehdotukseen sisältyikin esitys Kankaanpään         tiolle.
2537: tuomiokunnan perustamisesta.                          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
2538:    Mitä tulee erikoisesti Kankaanpään tuo-         eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
2539: miokunnan perustamiseen, on huomattava,
2540: että Kankaanpää on Pohjois-Satakunnan ja                    että hallitus ottaisi vuoden 1956
2541: niin ollen myös suunnitellun uuden tuomio-               tulo- ja menoarvioesitykseen 2 000 000
2542: kunnan sivistyksellinen ja taloudellinen                 markan määrärahan yhden kihlakun-
2543: keskus. Onhan Kankaanpäässä yliopistoon                  nantuomarin ja yhden tuomiokunnan
2544:  johtava oppikoulu ja kansanopisto sekä ny-              notaarin viran perustamiseksi tammi-
2545: kyisin kaikkien alojen kauppaliikkeitä. Lii-             kuun 1 päivästä 1956 alkaen Kan-
2546: kenneyhteydet ovat erittäin hyvät; mainit-               kaanpään tuomiokunnan toiminnan
2547: takoon, että rautatie- ja linja-autoliikenteen           alkuunsaattamista varten.
2548:  solmukohtana Kankaanpää on erittäin so-
2549:        Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
2550: 
2551:                 Arvo Sä velä.                                 Nestori Kaasalainen.
2552: 32
2553: 
2554: Il,6, -   Toiv.al. N:o 8.
2555: 
2556: 
2557: 
2558:                                 Innala ym.: Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen oikeut-
2559:                                    tamisesta käyttämään elatusapua suorittamaan velvoitetun
2560:                                    miehen sukunimeä.
2561: 
2562: 
2563:                                      E d u s k u n n a ll e.
2564: 
2565:    Vuonna 1922 säädetyllä lailla avioliiton       syntyneen lapsen hyväksi on tosin useissa
2566: ulkopuolella syntyneistä lapsista järjestettiin   tapauksissa hyvin vaikeata. Kuitenkin, olisi
2567: aviottomien lasten asema oikeudellisesti mo-      tässä suhteessa lapsen hyväksi tehtävä kaikki
2568: nessa suhteessa aviolasten asemaa vastaa-         voitava. Onhan ajateltavissa, että elatusvel-
2569: vaksi. Eräissä tä:vkeissä kohdin avioliiton       volliseksi tuomittu tai lastenvalvojan vahvis-
2570: ulkopuolella syntyneen lapsen asema kuiten-       taman elatussopimuksen mukaan elatusta
2571: kin jättää vieläkin melkoisesti toivomisen        suorittava mies monasti olisi valmis salli-
2572: varaa. Näin on }aita erittäinkin niissä luku-     maan lapsen käyttää sukunimeään, vaikka
2573: määrältään valtavan enemmistön käsittä-           eräistä, pääasiallisesti omaisuusoikeudellisista
2574: vissä tapauksissa, jolloin lapsen isä ei ole      syistä, ei olekaan valmis tunnustamaan lasta
2575: tunnustanut lasta. Etell'kin se, että avio-       siten kuilll laki avioliiton ulkopuolella synty-
2576: liiton ulkopuolella syntynyt lapsi on lain        neen lapsen tunnustamisesta edellyttää. ·Ja
2577: mukaan pakotettu käyttämään äitinsä ni-           juuri tätä tietä näyttää avioliiton ulkopuo-
2578: meä, muistuttaa häntä aina siitä, että häm.,      leUa syntyneen lapsen asemaa ja kohtaloa
2579: siinä suhteessa poikkeaa useimmista lähim-        voitavan tuntuvasti huojentaa.
2580: mistä tovereistaan. Jos tällainen lapsi olisi        Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
2581: oikeutettu käyttämään elatusvelvollisen mie-      tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2582: hen nimeä edes niissä tapauksissa, jolloin        muksen,
2583: asianomainen elatusvelvolliseksi tuomittu
2584: suostuu siihen, tuntisi lapsi itsensä tasaver-               että hallitus mahdollisimman pian
2585: taiseksi toisten 1ast~en ja lllUorten joukossa            antaisi Eduskunnalle esityksen avio-
2586: ja säästyisi monilta sisäisiltä kärsimyksiltä             liiton ulkopuolella syntyneitä lapsia
2587: ja loukkauksilta, joihin hän nykyisen avio-               koskevan lain täydentämisestä siten,
2588: liiton ulkopuolella syntyneistä lapsista anne-            että avioliiton ulkopuolella syntynyt
2589: tun lain säännösten mukaan joutuu. Itse                   lapsi on oikeutettu äitinsä tai lasten-
2590: asiassahan kolmesta osapuolesta lapsi on syy-             valvojan suostumuksella käyttämään
2591: tön, ja kuitenkin juuri hän nurinkurisen                  elatusapua suorittamaan velv<Oitetun
2592: lain vuoksi joutuu enimmän kärsimään.                     miehen sukunimeä, mikäli tämä siihen
2593:    Sukunimeä koskevan kysymyksen oikeudel-                suostuu.
2594: linen järjestäminen avioliiton ulkopuolella
2595:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
2596: 
2597:           Aune Innala.                Antti J. Rantamaa.            Irma Hamara.
2598:                                                                                                 aa
2599: U,1. -   Toiv.al. N:o 9.
2600: 
2601: 
2602: 
2603: 
2604:                                 Hakala ym.: Moottoriajoneuvoa kuljettaneen henkilön velvoit-
2605:                                   tamisesta veri- ym. näytteiden antamiseen.
2606: 
2607: 
2608:                                      EduskunnaHe.
2609: 
2610:   Laki kieltää sellaista. henkilöä kuljetta-      neen moottoriajoneuvoa alkoholin tai mui-
2611: masta. moottoriajoneuvoa, joka on juopunut        den huumaavien aineiden vaikutuksen alai-
2612: tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Huoli-        sena tai sellaisessa tilassa aiheuttaneen lii-
2613: matta tästä ja verraten ankarista rrungaistus-    kennevahingon, voidaan asian selvittämiseksi
2614: säännöksistä ovat liikennevahinkojen alko-        tarpeellisen tutkimuksen suorittamista var-
2615: ho1itapaukset kuitenkin meillä edelleen var-      ten poliisiviranomaisen toimesta ottaa tarvit-
2616: sin yleisiä. Mitä tulee nimenomaan viime-         tavat veri- ja muut näytteet sekä häneen
2617: mainittuihin, joiden seuraukset, kuten tiede-     nähden toimittaa muu oikeuslääkeopillinen
2618: tään, tavallisesti ovat paljon kohtalokkaam-      tutkimus. Valitettavasti tätä ehdotusta ei ole
2619: pia kuin muiden, niin yhtenä syynä siihen         vielä toteutettu. Tällaisen lainsäännöksen ai-
2620: on se, että alkoholin vaikutuksen aiheutta-       kaansaaminen käy päivä päivältä yhä vält-
2621: missa v,ahinkotapauksissa ei ole läheskään        tämättömämmäksi.
2622: kaikissa tapauksissa saatu todistetuksi, että        Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen
2623: he todella ovat olleet väkijuomia nauttineita..   ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2624: Näin on tapahtunut siksi, että he ovat kiel-      vomuksen,
2625: täytyneet antamasta verinäytettä verenalko-
2626: holin määritystä varten. Sikäli kuin on                   .että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
2627: tullut tunnetuksi, ettei laki velvoita. tällai-         menpiteisiin lainsäännösten aikaan-
2628: sen näytteen antamiseen, yhä useammat ja                saamiseksi, joiden mukaan veri- ja
2629: nimenomaan juuri ne, joilla on aihetta pe-              muiden näytteiden antaminen olisi
2630: lätä verenalkoholin määrity.ksen tulosta, ovat          pakollinen, mt'lloin viranomaim'lla on
2631: siitä kieltäytyneet. V. 1949 mietintönsä an-            aihetta epätUä, että asianomainen
2632: tanut valtion komitea ehdotti sellaisen [ain            moottoriajoneuvoa kuljettanut on al-
2633: aikaansaamista, jonka mukaan jokaisesta                 koholin vaikutuksen alainen.
2634: henkilöstä, jonka on syytä epäillä kuljetta-
2635:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
2636: 
2637:          Jaakko Hakala.               Nestori Kaasalainen.         Albin Wickman.
2638:          Aino Malkamäki.              Eeli Erkkilä.                Kurt Nordfors.
2639:          John Forsberg.               Vieno Simonen.               Bertel Lindh.
2640: 
2641: 
2642: 
2643: 
2644: 5 E 159/55
2645: VALTIOPÄIVÄT
2646:                1955
2647: 
2648:        LIITTEET
2649:                   III
2650: 
2651: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2652:         TOIVOMUSALOITTEET
2653: 
2654: 
2655: 
2656: 
2657:              HELSINKI 1955
2658:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2659: Sosiaaliavustajan viran perustamista Suomen Tukholman suurlähetys-
2660: töön,· Suomea koskevan valistustoimjnnan parantamista ulkomailla ja
2661: sokeiden koulutukselle ja toimeentulolle olennaisesti merkityksellisten
2662: tavaroiden tullin ja liikevaihtoveron poistamista koskevia toivomus-
2663:                               aloitteita.
2664:             1
2665: 
2666: 
2667:             1
2668: 
2669: 
2670: 
2671: 
2672:         1
2673: 
2674: 
2675:         1
2676: 
2677: 
2678: 
2679: 
2680:     1
2681: 
2682: 
2683:     1
2684: 
2685: 
2686: 
2687: 
2688: 1
2689: 
2690: 
2691: 1
2692:                                                                                              39
2693: ID,t.- Toiv.al. N:o 10.
2694: 
2695: 
2696: 
2697: 
2698:                                 Leinonen ym..: Sosiaaliavustajan viran perustamisesta Suo-
2699:                                    men Tukholman suurlähetystöön.
2700: 
2701: 
2702:                                       Eduskunnalle.
2703: 
2704:    Kuten tunnettua ja kuten äskettäin suo-           Paitsi sitä, että on tärkeää valvoa n.
2705: ritettu virallinen tutkimuskin on osoittanut,     40 000: n Ruotsissa työssä olevan kansalai-
2706: on Ruotsiin ansion- ja työnhakuun lähteneit-      semme etua, on paikallaan, että Ruotsissa
2707: ten suomalaisten lukumäärä vuosi vuodelta         oleskelevien suomalaisten vaikeuksiin yleensä
2708: sodan jälkeen ja varsinkin pohjoismaiden          kiinnitetään huomiota myös valtiovaltamme
2709: yhteisten työmarkkinain auettua säännölli-        taholta sekä pyritään yhteistoiminnassa Ruot-
2710: sesti kasvanut. Yksinomaan rekisteröityjä         sin viranomaisten kanssa poistamaan epä-
2711: työssä olevia suomalaisia oli 1/1 -55 tarkal-     kohdat. Erityisesti on käynyt ilmi, että
2712: leen 39 756, vastaavan luvun ollessa v. 1953      Ruotsin työ- ja sosiaaliviranomaisten on ollut
2713: n. 33 000. Lisäksi on Ruotsissa vakituisesti      hankala hoitaa näitä asioita ilman kiinteää
2714: melkoinen maara kansalaisiamme, jotka             ja jatkuvaa kosketusta Suomen viranomai-
2715: syystä tai toisesta eivät ole työhön sijoittau-   siin Ruotsissa. Suomen Tukholmassa olevan
2716: tuneet. Kaikkiaan on arvioitu Ruotsissa           virallisen edustuksen työvoima ei nykyisel-
2717: nykyisin oleskelevan noin 60 000 Suomen           lään ole tähän tehtävään tarvittavassa mää-
2718: kansalaista.                                      rässä riittänyt eikä sillä ole ollut henkilös-
2719:    Todettava on, että monet suomalaiset,          tössään po. asioihin perehtynyttä jäsentä-
2720: jotka lähtevät Ruotsiin kielitaidottomina,        kään.
2721: ilman työpaikkaa ja asuntoa, joutuvat vai-           Tämän johdosta ehdotamme eduskunnan
2722: keuksiin, jotka eräissä tapauksissa ovat joh-     hyväksyttäväksi toivomuksen,
2723: taneet rikollisuuteen. Toisaalta on todettava,
2724: että monet työssä olevat suomalaiset vieraita              että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
2725: oloja tuntematta ja kieltä taitamatta eivät             toimenpiteisiin sosiaaliavustajan viran
2726: pysty tehokkaasti valvomaan etujaan työ-                perustamiseksi Suomen Tukholman
2727: suhteessa tai joutuvat erilaisiin puliin ja             suurlähetystöön Suomen kansalaisten
2728: vaikeuksiin työpaikassaan.                              etujen ja aseman valvomiseksi Ruot-
2729:                                                         sissa.
2730:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
2731: 
2732:               Armas Leinonen.                                Eino Saari.
2733:               Artturi Tienari.                               Helge Miettunen.
2734:               Harras Kyttä.                                  Aukusti Pasanen.
2735:               Aare Leikola.                                  Arm.i Hosia.
2736:               Kaarlo Kajatsalo.                              Leo I. Mattila.
2737: 40
2738: 
2739: III,2.- Hemst.mot. N:o 11.
2740: 
2741: 
2742:                                Forsberg m. fl.: .Angående förbättrande av upplysnings-
2743:                                   verksamheten om Finland i utlandet.
2744: 
2745: 
2746:                                     Tili Riksdagen.
2747: 
2748:    Ett allmänt känt, ofta omvittnat och be-      är av ringa omfattning och inskränker sig
2749: klagat faktum är att kännedomen om Fin-          i huvndsak till att avge utlåtande till ministe-
2750: land och våra förhållanden ute i världen är      riet i frågor rörande stipendiatutbytet med
2751: mycket bristfällig. För ett litet land som       utlandet.
2752: vårt är det av utomordentligt stor betydelse        1 vårt Östra grannland, Sovjetunionen,
2753: att man med alla tillbudsstående medel spri-     finnes en särskild institution VOKS, som
2754: der upplysningar och fakta, som bidrar till      har till uppgift att tjänstgöra som det cent-
2755: att man i den övriga världen får en riktig       rala kulturutbytesorganet och som på grund
2756: och objektiv uppfattning om Finland och          av dess livliga kontakter med Finland är all-
2757: härigenom skapar vänskap, förståelse och         mänt känt.
2758: levande intresse för vårt land eller bevarar        1 Sverige existerar vid sidan av utrikes-
2759: den goodwill vi redan kommit i åtnjutande        departementets pressavdelning Svenska insti-
2760: av. 1 synnerhet på det kulturella området        tutet, som har till uppgift ,att genom upp-
2761: har utvecklingen under den senaste tiden         lysningsarbete, kulturutbyte och på annat
2762: framhävt betydelsen av utbyte och växel-         sätt verka för Sveriges kulturella, sociala och
2763: verkan med andra länder, vikten av de inter-     ekonomiska förbindelser med utlandet".
2764: nationella sammanhangen. Den allmänna            Verksamhetens mångsidighet framgår av att
2765: kulturpropagandan eller goodwill-propagan-       den är uppdelad på följande avsnitt: 1)
2766: dan har sin betydelse först och främst när       publikationer, 2) filmer, 3) utställningar,
2767: det gäller att stärka Finlands ställning och     4) musik och radio, 5) bibliotek, 6) studie-
2768: anseende utåt, men denna upplysningsverk-        besök, 7) kurser, 8) stipendier, 9) lektorats-
2769: samhet är också att betrakta som ett under-      verksamheten, 10) vissa uppgifter i anslut-
2770: lag för och ett komplement till den mer3.!       ning till medverkan i Förenta Nationerna.
2771: speciella ekonomiska propaganda som före-        Svenska institutet grundades i början av
2772: kommer och som det givetvis också är skäl        år 1945 och för driftskostnaderna svarar
2773: att utbygga och vidare utveckla.                 främst staten, men också de enskilda med-
2774:    1 likhet med andra stater bedriver Fin-       lemsorganisationerna.     Svenska institutets
2775: land en fortlöpande upplysningsverksamhet        budget för 1954 stiger till 1.2 miljoner
2776: världen runt, men denna verksamhet har           svenska kronor. Statens andel uppgick till
2777: mycket liten omfattning beroende på de           cirka 900 000 kronor. Svenska institutet sys-
2778: blygsamma ekonomiska insatserna. Vår offi-       selsätter en personai på 29 personer vid
2779: ciella utlandsinformation är huvndsakligen       huvndkontoret i Stockholm, har egna avdel-
2780: koncentrerad till utrikesministeriets press-     ningar i London och Paris och står i för-
2781:  avdelning, som arbetar med en fåtalig per-      bindelse med lektorer som är knutna tili 23
2782: sonal. Anslaget för pressavdelningens utlands-   universitetscentra. lnstitutet tar under ett
2783: information är detta år endast 25 miljoner       år emot ungefär 4 800 utländska studiebesö-
2784: mark. Det förefaller som om pressavdel-          kare. lnstitutets högsta organ är ett 100-
2785: ningen gör det bästa möjliga av läget, men       mannaråd,. och av medlemmarna i detta utses
2786: möjligheterna att utbygga verksamheten är        hälften av institutets medlemsorganisationer,
2787: begränsade av bristen på medel. Dessutom         andra hälften förordnas av Kungligt Majes-
2788:  förekommer i samband med undervisnings-         tät.
2789: ministeriet en år 1951 grundad Kommission           1 Norge finns i anslutning tili utrikes-
2790: för de internationella kulturangelägenhe-        departementets pressavdelning ett särskilt
2791: terna, men även dess praktiska verksamhet        organ, Kontoret for kulturelt samkvem med
2792:                                     III,2. -   l"orsberg Jm.                                 41
2793: 
2794: utlandet, som upprättades lr 1950. Detta          domar att utnyttja, när det gäller att ut-
2795: informationscentrum har en helt statlig ka.-      bygga en egen motsvarande verksamhet. Det
2796: raktär. I fräga om det praktiska arbetet har      är ett ofrånkomligt krav att något bör göras
2797: kulturkontoret en självständig ställning. Det     för att förbättra kulturutbytet med den
2798: sköter i stort samma uppgifter som Svenska        övriga världen. Härvid förefaller det natur-
2799: institutet i Sverige. Utgifterna för Kontoret     ligt att utgå från den grundval vi redan
2800: for kulturelt samkvem med utlandet har i          har i utrikesministeriets pressavdelning. Men
2801: norska statens budget för 1954/1955 anslagits     kan denna ensam och i sin nuvarande sam-
2802: tili 1184 000 norska kronor. Statsunderstö-       mansättning omhänderha en verksamhet, som
2803: det är dock i verkligheten större, ty anslag      visar tendens att växa från år tili år, eller
2804: t. ex. för specialutställningar beviljas sär-     bör, såsom i Norge, ett särskilt organ i nära
2805: skilt. Sålunda beviljades 230 000 kronor en-      förbindelse med pressavdelningen inrättas?
2806: bart för Norges Le Louvre-utställning.            Vad kan göras för att främja produktionen
2807:    Som en särpräglad form av Norges kultur-       av upplysningsfilmer? Vid vilka andra for-
2808: förbindelser med utlandet kan de bilaterala       mer av upplysningsverksamhet bör särskild
2809: kulturavtalen nämnas. Norge har efter kriget      uppmärksamhet fästas? Vilka möjligheter
2810: slutit kulturavtal med England (1948), med        har statsmakten att intensifiera Finlands-
2811: Belgien (1948) och med Frankrike (1953).-         propagandan i utlandet? I viiken mån borde
2812: Finland har före kriget haft motsvarande          man utveckla samarbete mellan vårt land
2813: kulturavtal med Polen, Ungern och Estland.        och de skandinaviska länderna i fråga om
2814:    Motsvarande verksamhet i Danmark be-           informationen tili utlandet? På vilket sätt
2815: drivs av Det Danske Selskab, som är en helt       kan organisationers och enskildas intresse för
2816: privat institution. Sällskapet bedriver en        upplysningen om Finland i utlandet effek-
2817: mångsidig verksamhet, som kompletterar in-        tivare tilivaratas? En grundlig utredning av
2818: formationstjänsten genom danska utrikes-          alla hithörande frågor är av behovet på-
2819: ministeriet. I Danmark existerar dessutom         kallad.
2820: många andra sammanslutningar och organ               Med hänvisning tili vad som ovan anförts
2821:  för kulturutbytet med utlandet. Det Danske       föreslår undertecknade, att riksdagen måtte
2822:  Selskab uppbar i statsunderstöd för år 1950      besluta hemställa,
2823:  370 000 danska kronor och erhöll i understöd
2824:  från kommuner, olika fonder och intressen-                  at~   regeringen skyndsalmt måtte
2825:  ter cirka 600 000 kronor.                                verkställ.a en grundlig utredning av
2826:     Denna summariska redogörelse för den                  möjligheterna att förbättra upplys-
2827:  upplysningsverksamhet i utlandet, som be-                ningsverksamheten om Finland i ut-
2828:  drivs av Sovjetunionen, Sverige, Norge och               l.andet och intensifiera kulturutbytet
2829:  Danmark, bör ge vid handen att Finland i                 samt framlägga förslag om de åtgär-
2830:  fräga om denna aktivitet kommer långt e:fter             der, som utredningen påkallar.
2831:  dessa Iänder och har erfarenheter och lär-
2832:       Helsingfors den 10 februari 1955.
2833: 
2834:          John Forsberg.             Aino Malkam.äki.                Johannes Wirtanen.
2835:          Antti J. Rantamaa.         John Österholm.                 Jaakko Hakala.
2836:          Albin Wickman.             Nestori Kaasalainen.            Felix Seppälä.
2837:          Bertel Lindh.              Kurt Nordfors.                  Arvo Salminen.
2838:          Verner Korsbäck.           Ralf Törngren.                  G. Henriksson.
2839:          Antti Kukkonen.            Olavi Kajala.                   Bruno J. Sundman.
2840:          Artturi Tienari.           Juho Tenhiälä.                  Meeri Kalavainen.
2841:                                     Lauri Järvi.
2842: 
2843: 
2844: 
2845: 
2846: 6   E 159/55
2847: D1,2. -   Toiv.al. N:o 11.
2848:                                                                                     Suomennos.
2849: 
2850: 
2851: 
2852: 
2853:                                Forsberg ym.: Suomea koskevan valistustoiminnan paranta-
2854:                                    misesta ulkomat'lla.
2855: 
2856: 
2857:                                      Eduskunnalle.
2858: 
2859:    On yleisesti tunnettu, todistettu ja vali-    seen ministeriölle ulkomaista stipendiaatti-
2860: tettu tosiasia, että Suomen ja olojemme tun-     vaihtoa koskevissa kysymyksissä.
2861: temus ulkomailla on hyvin puutteellinen.            Itäisessä naapurimaassamme on erityinen
2862: Meidän maamme kaltaiselle pienelle maalle         järjestö, VOKS, jonka tehtävänä on toimia
2863: merkitsee erittäin paljon, että kaikin käy-      kulttuurivaihdon keskuselimenä ja joka on
2864: tettävissä olevin keinoin levitetään tietoja     yleisesti tunnettu vilkkaan kosketuksensa ta-
2865: ja tosiasioita, joiden kautta muualla maail-     kia Suomeen.
2866: massa saadaan oikea ja objektiivinen käsi-          Ruotsissa toimii ulkoasiaindepartementin
2867: tys Suomesta ja siten luodaan ystävyyttä,        ohella Svenska institutet, jonka tehtävänä on
2868: ymmärtämystä ja elävää kiinnostusta maa-         ,valistustyöllä, kulttuurivaihdolla ja muulla
2869: tamme kohtaan tai säilytetään se good will,      tavoin toimia Ruotsin ulkomaisten kulttuuri-,
2870: jota jo olemme päässeet nauttimaan. Varsin-      yhteiskunnallisten ja taloudellisten yhteyk-
2871: kin kulttuurin alalla on viime aikojen kehi-     sien hyväksi". Toiminnan monipuolisuus il-
2872: tyksessä korostunut muiden maiden kanssa         menee siitä, että se on jaettu seuraaviin loh-
2873: tapahtuvan vaihdon ja vuorovaikutuksen           koihin: 1) julkaisut, 2) filmit, 3) näyttelyt,
2874: merkitys, kansainvälisten yhteyksien tärkeys.    4) musiikki ja radio, 5) kirjastot, 6) opinto-
2875: Yleisellä kulttuuripropagandana tai good         matkat, 7) kurssit, 8) stipendit, 9) lehtoraat-
2876: will-propagandalla on merkityksensä lähinnä      titoiminta, 10) määrätyt tehtävät yhteistoi-
2877: kysymyksen ollessa Suomen aseman ja arvon-       minnassa Yhdistyneiden kansakuntien kanssa.
2878: annon lujittamisesta ulospäin, mutta tätä va-    Svenska institutet perustettiin vuoden 1945
2879: listustoimintaa on myös pidettävä perustana      alussa ja sen toimintakustannuksista vastaa
2880: ja täydennyksenä erikoistuneemmalle talou-       lähinnä valtio, mutta myös yksityiset jäsen-
2881: delliselle propagandalle, jota tietenkin myös    järjestöt. Svenska institutetin budjetti vuo-
2882: on syytä laajentaa ja kehittää edelleen.         delle 1954 nousee 1.2 miljoonaan Ruotsin
2883:    Muiden valtioiden tavoin Suomi suorittaa      kruunuun. Valtion osuus nousi noin 900 000
2884: jatkuvaa valistustoimintaa ympäri maailmaa,      kruunuun. Svenska institutetin palveluksessa
2885: mutta tämä toiminta on laajuudeltaan hyvin       on 29 henkilöä päätoimistossa Tukholmassa,
2886: pientä vaatimattomista taloudellisista panok-    sillä on omat osastot Lontoossa ja Pariisissa
2887: sista johtuen. Virallinen ulkomainen tiedo-      ja se pitää yhteyttä lehtoreihin, jotka on
2888: tustoimintamme on pääasiallisesti keskitetty     kiinnitetty 23 yliopistokeskukseen. Instituutti
2889: ulkoministeriön sanomalehtiosastoon, jossa       ottaa vuosittain vastaan noin 4 800 ulkomaa-
2890: työskentelee     vähälukuinen    henkilökunta.   laista opiskelijaa. Instituutin korkein elin on
2891: Näyttää siltä, että sanomalehtiosasto tekee      100-miehinen neuvosto ja tämän jäsenistä va-
2892: tilanteesta parhaimman mahdollisen, mutta        litsevat instituutin jäsenjärjestöt puolet ku-
2893: toiminnan laajentamismahdollisuudet ovat         ninkaan määrätessä toisen puolen.
2894: varojen puutteen takia rajoitetut. Opetusmi-        Norjassa on ulkoasiaindepartementin sano-
2895: nisteriön yhteydessä on sitä paitsi vuonna       malehtiosaston yhteydessä erityinen elin,
2896: 1951 perustettu kansainvälisten kulttuuri-       Kontoret for kulturelt samkvem med utlan-
2897: asiain toimikunta, mutta myös sen käytännöl-     det, joka perustettiin vuonna 1950. Tällä in-
2898: linen toiminta on laajuudeltaan vähäistä ja      formatiokeskuksella on kokonaan valtiollinen
2899: rajoittuu pääasiallisesti lausuntojen antami-    luonne. Mitä käytännölliseen työhön tulee,
2900:                                        m,z. -   Forsberg ym.                                    43
2901: 
2902: toimistolla on itsenäinen asema. Se hoitaa         on, että jotakin on tehtävä kulttuurivaihdon
2903: suurin piirtein samoja tehtäviä kuin Svenska       parantamiseksi muun maailman kanssa. Täl-
2904: institutet Ruotsissa. Toimiston menot ovat         löin tuntuu luonnolliselta lähteä siltä perus-
2905: Norjan valtion budjetissa 1954/1955 1184 000       talta, joka meillä jo on ulkoasiainministeriön
2906: Norjan kruunua. Valtion tuki on kuitenkin          sanomalehtiosastossa. Mutta voiko tämä yk-
2907: todellisuudessa suurempi, sillä määrärahoja        sin ja nykyisessä kokoonpanossaan hoitaa
2908: esimerkiksi erikoisnäyttelyihin myönnetään         toimintaa, jolla on taipumusta kasvaa vuo-
2909: erikseen. Siten myönnettiin 230 000 kruunua        desta vuoteen, vai onko, kuten Norjassa, pe-
2910: Norjan Le Louvre-näyttelyä varten.                 rustettava erityinen elin, joka on läheisessä
2911:    Erikoisena muotona Norjan kulttuuriyh-          kosketuksessa sanomalehtiosastoon? Mitä voi-
2912: teyksistä ulkomaille voidaan mainita molem-        daan tehdä valistuselokuvien tuotannon edis-
2913: minpuoliset kulttuurisopimukset. Norja on          tämiseksi? Mihin muihin valistustoiminnan
2914: sodan jälkeen solminut kulttuurisopimuksia         muotoihin on erityistä huomiota kiinnitet-
2915: Englannin (1948), Belgian (1948) ja Rans-          tävä? Mitä mahdollisuuksia valtiovallalla on
2916: kan (1953) kanssa. - Suomella on ennen             tehostaa    Suomi-propagandaa ulkomailla?
2917: sotaa ollut vastaavat kulttuurisopimukset          Missä määrin olisi kehitettävä yhteistyötä
2918: Puolan, Unkarin ja Viron kanssa.                   meidän maamme ja skandinaavisten maiden
2919:    Vastaavaa toimintaa Tanskassa harjoittaa        välillä kysymyksen ollessa ulkomaihin koh-
2920: Det Danske Selskab, joka on kokonaan yksi-         distuvasta informatiotoiminnasta? Millä ta-
2921: tyinen laitos. Seura harjoittaa monipuolista       voin voidaan tehokkaammin käyttää järjes-
2922: toimintaa, joka täydentää Tanskan ulkomi-          töjen ja yksityisten kiinnostusta Suomea kos-
2923: nisteriön informatiopalvelua. Tanskassa on         kevaan valistustyöhön ulkomailla? Perusteel-
2924: sitä paitsi monia muita yhteisöjä ja elimiä        linen selvitys ikaikista tähän kuuluvista ky-
2925: uLkomaista kulttuurivaihtoa varten. Det            symyksistä on tarpeen.
2926: Danske Selskab sai valtionavustusta vuonna            Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
2927:  1950 370 000 Tanskan kruunua sekä sai avus-       kirjoittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi
2928: tusta kunnilta, eri rahastoista ja asiasta kiin-   toivomuksen,
2929:  nostuneilta noin 600 000 kruunua.
2930:     Tämä summittainen selonteko Neuvostolii-                 että hallitus kiireellisesti toimitut-
2931:  ton, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ulkomailla               taisi perusteellisen selvityksen mahdol-
2932: suorittamasta valistustoiminnasta osoittaa,               Usuuksista parantaa Suomea koskevaa
2933:  että Suomi on tämän toiminnan tehokkuuden                valistustoimintaa ulkoma~"lla ja tehos-
2934:  suhteen pitkälti jälessä näistä maista ja että           taa kulttuurivaihtoa sekä antaisi esi-
2935:  sillä on käytettävänä kokemusta ja oppia,                tyksen niistä toimenpiteistä, joihin
2936:  kun kysymyksessä on oman vastaavan toi-                  selvitys antaa aihetta.
2937:  minnan kehittäminen. Väistämätön vaatimus
2938:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
2939: 
2940:          John Forsberg.           Artturi Tienari.         Lauri Järvi.
2941:          Antti J. Rantamaa.       Aino Malkamäki.          Johannes Wirtanen.
2942:          Albin Wickman.           John Österholm.          Jaakko Hakala.
2943:          Bertel Lindh.            Nestori Kaasalainen.     Felix Seppälä.
2944:          Verner Korsbäck.         Kurt Nordfors.           Arvo Salminen.
2945:          Antti Kukkonen.          Ralf Törngren.           G. Henriksson.
2946:                        Bruno J. Sundman.        Meeri Kalavainen.
2947: 44
2948: 
2949: ID,3.- Toiv.al. N:o 12.
2950: 
2951: 
2952: 
2953: 
2954:                                 E. A. Saari ym.: Valtion avustuksen myöntämisestä Suomen
2955:                                    Ulkomaankauppaliitolle ulkomaille suuntautuvan julkaisu-
2956:                                    toiminnan tukemiseksi.
2957: 
2958: 
2959:                                      Ed uskunnaUe.
2960: 
2961:    Suomen luonnonvarojen yksipuolisuudesta        maihin. Tämä rajoittuneisuus tekee kansan-
2962: ja kotimarkkinoiden suppeudesta johtuen           taloutemme kovin alttiiksi suhdannevaihte-
2963: ilmnsantaloutemme on siinä määrin riippu-         luille ja harvojen ostajamaiden tuontipoli-
2964: vainen ulkomaankaupan menestymisestä, että        tiikan äkillisille muutoksille, mikä johtaa
2965: niin vienti kuin tuontikin vastaa kumpikin        oman maamme tuontimahdollisuuksien odot-
2966: noin neljäsosaa kam.santulosta. Vielä enem-       tamattomiin heilahteluihin ja vakaviin häi-
2967: män merkitsee työllisyyden ja kulutuksen          riöihin, kuten pitkäUinen kokemus on osoitta-
2968: kannalta se seikka, että toiselta puolen metsä-   nut. Päävientituotteittemme menekin edis-
2969: rikkauksillemme ei olisi läheskään riittävää      tämisen ohessa vientimme pohjan monipuo-
2970: käyttöä kotimaassa, toiselta puolen se, että      listaminen ja sen ulottammen käsittämään
2971: monia tuontitavaroita ei olisi saatavissa koti-   laajenevassa määrin muihinkin raaka-ainei-
2972: maasta lainkaan tai vain kohtuuttomin kus-        siin kuin puuhun perustuvia tavaroita sekä
2973: tannuksin. Monia peruselintarvikkeita ja          erityisesti myös pienteollisuuden tuotteita,
2974: muita kulutustavaroita, eräitä polttoaineita,     vientituotteiden jalostusasteen nostaminen
2975: maatalouden tarvitsemia lannoitteita, maata-      sekä viellJI1in maantieteellinen laajentaminen
2976: louskoneita ja muita tarvikkeita, teollisuuden    vaatisivat valtion tukea, koska tällainen toi-
2977: lukuisia raaka-aineita, puolivalmisteita, tar-    minta tuottaa tuloksia vasta vähitellen. On
2978: vikkeita ja koneita, kulkuneuvoja, rakennus-      kuitenkin selvää, että ulkomaille suuntautuva
2979: tarvikkeita ja useita muita tavaroita on voi-     kaupallinen propaganda on myös valtion
2980: tava jatkuvasti tuoda maahamme, koska nii-        kannalta hyvä sijoitus, koska se ennen pitkää
2981: den saannin supistuminen tai ioppuminen           tulee moninkertaisesti takaisin kasvavien va-
2982: johtaisi väistämättä elintason vakavaan heik-     luutta-, tulli- ja verotulojen muodossa. Edel-
2983: kenemiseen maassam ne.         Välttämättömän     leen on ilmeistä, että viennin monipuolista-
2984: tuonnin maksamiseen tarvittavat ulkomaan-         minen ja laajentaminen vaativat monia eri
2985: valuutat voidaan ansaita valtaosaltaan vain       toimenpiteitä, kuten ed. A. Leikola ym. ovat
2986: vienn1in avulla, koska maksutaseen muut tulo-     esittäneet eduskunna:Tie huhtikuun 13 päi-
2987: erät eivät ole likimainkaan kyllin suuria         vänä 1954 jättämässäi.iJn toivomusaloitteessa
2988: tuonnin rahoittamiseen, vaan ovat suunnil-        n:o 17. Siinä esitettyjen perustelujen no-
2989: leen samaa suuruusluokkaa kuin maksuta-           jalla ehdotettiin eduskunnan hyväksyttäviilksi
2990: seen muut menoerät tuontia lukuunottamatta.       toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
2991: Vientimme päärungon muodostavien metsä-           tutkimaan, millä tavoin maamme yleistä tun-
2992: teollisuustuotteiden ja niiden rinnalle vienti-   netuksitekemistä ja erityisesti ulkomaankaup-
2993: tavaroinakin huomattaviksi vastikään nous-        pamme laajentumista voitaisiin edistää sekä
2994: seiden metalliteollisuustuotteiden vientiedel-    kaupallis-teknillistä edustustamma ulkomailla
2995: lytyksiä on näistä syistä aihetta vahvistaa.      vahvistaa, jolloin olisi erityisesti selvitettävä
2996: Vientimme heikkouksia ovat kuitenkiln, toi-       ne mahdollisuudet, miten sanottuja tarkoi-
2997: selta puolen viennin rakentuminen edelleen-       tusperiä voitaisiin edistää valtion menoja ai-
2998: kin valtaosaltaan yhdestä reaka-aineesb, nim.     nakaan sanottavasti lisäämättä. Kysymys on
2999: puusta, saataviin verraten harvoihin massa-       myös niin laajakantoinen samalla kuin se
3000: tuotteisiin, toiselta puolen sen ulottuminen      on kansantaloutemme kokonaisuuden kan-
3001: enimmäkseen vain muutamiin suuriin ostaj,a-       lllalta tärkeä, että suunniteltavien toimen-
3002:                                      III,s.- E. A. Saari ym.                                   45
3003: 
3004: piteiden vieminen käytännollisen toiminnan            Osoituksena UlkomaankauppaliitODJ vieras-
3005: asteelle saattaa viedä suhteellisen paljon ai-     kielisten julkaisujen merkityksestä maamme
3006: kaa. Kun ainakin sitä osaa em. ehdotuk-            ulkomaille suuntautuval[e valistustoiminnalle
3007: sesta, joka koskee ulkomaille suuntautuvaa         on, että ulkoasiainministeriö on vuodesta
3008: julkaisutoimintaa, olisi päästävä toteutta-        1951 lähtien jatkuvasti tilannut niitä jaetta-
3009: maan mahdollisimman nopeasti ja kun sen            viksi Suomen lähetystöille ja konsulaateille
3010: suhteen on jo nyt tehtävissä käytännöHinen         ympäri maailmaa. Vuonna 1953 ulkoasioain-
3011: ja valtion varoja suhteeLlisen vähän vaativa       mmisteriön tilaukset merkitsivrut n. 15 %
3012: ehdotus, olisi käsityksemme mukaan saatava         koko levikistä. Kauppa- ja teollisuusminis-
3013: valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1956         teriö on Suomen ulkomaisen näyttelytoimin-
3014: tätä koskeva määräraha, joksi 5 milj. mk           nan yhteydessä käyttänyt sanottuja julkai-
3015: riittää. On nimittäiln yleisesti tunnettua,        suja propaganda-aineistona. Levikki on li-
3016: että Suomen Ulkomaankauppaliitto on jo             säksi käsittänyt suomalaisten liikkeiden ulko-
3017: n. 25 vuoden ajan julkaissut useilla sivistys-     maisille kauppatuttavilleen tilaamat vuosiker-
3018: kielillä aikaroauslehtiä ja muita painotuot-       rat (n. 30% koko levikistä) sekä liiton omaJilJ
3019: teita, joiden avulla maatamme sekä maamme          ilmaisen jakelun ulkomaisille kauppa:kama-
3020: tuotantoa ja kauppaa koskevaa tiedotusta           reille ja kaupallisilla järjestöille (n. 50 %
3021: on saatu levitetyksi ulkomaille ja erityisesti     koko levikistä). Kaikkiaan sanotut lehdet
3022: sellaisille markkinoille, missä vientimahdolli-    leviävät n. 60 maahan.
3023: suuksiamme on voitu tä'llaisella toiminnalla          Vuoden 1945 jälkeen Ulkomaankauppaliitto
3024: laajentaa ja lujittaa. Suomen Ulkomaan-            ei ole nauttinut valtionapua. Vuosina 1928
3025: kauppaliitto 001 mm. julkaissut säännöllisesti     --45 Ulkomaankauppaliiton valtionapu vaih-
3026: englannin-, ranskoan-, espanjan-, saksan-,         teli 15 %-55 % liiton kokonaismenoista.
3027: venäjän- ja ruotsinkielisiä aikakauslehtiä         Liiton kokonaismenot olivat v. 1952 34 milj.
3028:  (Finnish Trade Review, Revue Commercial           ja v. 1953 37 milj. markkaa. Vaikka liiton
3029: de Finlande, Revista Comercial de Finlan-          toiminta on viime vuosina voitu pitää ennal-
3030: dia, Finnische Hamdelsrundschau, Finskij           laan, on sen laajentaminen ja edelleentehos-
3031: Torgovyj Journal ja Fin1ands Handel med            taminen kuitenm riippuvainen siitä, voiko
3032: Skandinavian). Samoin Ulkomaankauppa-              liitto jälleen saada osakseen: valtion talou-
3033: liiton toimesta on julkaistu yhdeksän pai-         dellista tukea. Keskeisenä, mitään erityistä
3034: nosta Finnish Foreign Trade Directory-nimi-        toimialaa edustamattomana ulkomaankaupan
3035: sestä hakuteoksesta, joka on laadittu em.          aatteellisena järjestönä Ulkomaankauppaliitto
3036: !kielille. KulU!l1Cina vuosina nämä julkaisut      harjoittaa toimintaa, jonka tu~okset eivät
3037: ovat saavuttaneet tunnustetun aseman niin          koidu ainoastaan määrättyjen yksityisten
3038: ulkomailla kuin kotimaassakin. Siten niillä        liikkeidoo, vaan koko kansantaloutemme hy-
3039: on tätä nykyä arvokkaat perinteet,. jotka tar-     väksi.
3040: joavat luotettavan pohjan niiden edeileenke-          Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3041: hittämiselle. Julkaisuissa olleet, maamme ta-      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3042: loudellista kehitystä, tuotantoa, yhteisk:urlli-   muksen,
3043: nalUsia oloja sekä kulttuurielämää koskevat
3044: kirjoitukset ov;at niissä jo nykyisinkin suh-               että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3045: teellisen laajoissa piireissä, joihin julkaisut          valtion. avustuksen myöntämiseksi Suo-
3046: leviävät, tehokkaasti tuoneet yleiseen tietoi-           men Ulkomaankauppaliitolle ulkomat"lle
3047: suuteen Suomen nimen ja maamme mahdolli-                 suuntautuvan. julkaisutoiminnan. tuke-
3048: suudet toimia arvokkaana osapuolena kan-                 miseksi kauppa- ja teollisuusmin.iste~
3049: sainvälisessä yhteistyössä.                              riön. ohjeiden. mukaan.
3050:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
3051: 
3052:                  Eino Saari.                                   Harras Kyttä.
3053:                  Aare Leikola.                                 Leo 1. Mattila.
3054: III,4. -   Hemst.mot. N: o 13.                      III,4. -   Toiv.al. N:o 13.
3055: 
3056: 
3057: 
3058: 
3059: Österholm m. fl.: Angående avlyftande av            Österholm ym.: Sokeiden koulutukselle ja
3060:    tullen och omsättningsskatten på sådana             toimeentulolle olennaisesti merkityksellis-
3061:    artiklar, som för de blindas utb~'ldning            ten tavaroiden tullin ja liikevaihtoveron
3062:    och utkomst äro av väsentlig betydelse.             poistamisesta.
3063: 
3064: 
3065:              T i ll R i k s d a g e n.                            Eduskunnalle.
3066: 
3067:    I juni 1950 godkände Förenta Nationernas            Yhdistyneiden kansakuntien sivistysjär-
3068: kulturorganisation UNESCO en rekommen-              jestö UNESCO hyväksyi kesäkuussa 1950
3069: dation, enligt vilken importtullarna :för vissa     suosituksen, jonka mukaan eräiden sokeille
3070: artiklar, som är ·av betydelse :för de blinda,      merkityksellisten tavaroiden tuontitullit olisi
3071: skulle slopas. Till dessa artiklar hän:fördes       poistettava. Tällaisina tavaroina mainittiin
3072: dels böcker, publikationer och dokument av          osaksi erilaiset kirjat, julkaisut ja asiakirjat,
3073: olika slag, dels vissa apparater, er:forderliga     osaksi määrätyt laitteet, jotka ovat tarpeel-
3074: :för de blindas utbildning och vetenskapliga        lisia sokeiden koulutukselle ja tieteelliselle
3075: eller kulturella utveckling. Förutsättning          tai sivistykselliselle kehitykselle. Tullin pois-
3076: :för tullens avly:ftande var likväl, att i:fråga-   tamisen edellytyksenä oli kuitenkin, että ky-
3077: varande artiklar importeras direkt av insti-        symyksessä olevia tavaroita tuovat maahan
3078: tutioner eller organisationer, som verkar :för      suoraan sokeiden hyväksi toimivat laitokset
3079: de blinda..                                         tai järjestöt.
3080:    Rekommendationen har tills dato om:fatt:ats         Tähän mennessä on suositus hyväk.'lytty
3081: av 17 Iänder (bland dem Sverige, Schweiz,           17 maassa (niiden joukossa Ruotsi, Sveitsi,
3082: Storbritannien och Frankrike), medan 14 sta-        Ranska ja Englanti), kun taas 14 valtiossa
3083: ter (bl. a. Belgien, Holland och Luxemburg)          (mm. Belgiassa, Hollannissa ja Luxembur-
3084: undertecknat rekommendationen men ännu              gissa) suositus on allekirjoitettu, mutta ei
3085: inte rati:ficerat den. Dessutom :finnes ett an-     vielä ratifioitu. Sitä paitsi monet sopimuk-
3086: tal länder, som utan att ansluta sig tili           seen liittymättömät maat sallivat määrätty-
3087: överenskommelsen tillåter tull:fri in:försel av     jen, sokeilla tarkoitettujen tavaroiden tuon-
3088: vissa :för de blinda avsedda artiklar. Bland        nin tullivapaasti. Näistä maista mainitta-
3089: dessa mä nämnas Danmark, Irland, Förenta            koon Tanska, Irlanti, Yhdysvallat ja Austra·
3090: Staterna och Australien.                            Im.
3091:    Av det ovansagda :framgår, att ett stort            Edellä esitetystä käy ilmi, että monissa
3092: anta.l kulturländer redan vidtagit eller står       sivistysmaissa on jo ryhdytty tai aiotaan
3093: i beråd att vidtaga åtgärder :för nedbrin-          ryhtyä toimenpiteisiin tnäärättyjen, sokeille
3094: gande av priset på vissa. artiklar, som är av       oleellisesti merkityksellisten tavaroiden hin-
3095: väsentlig betydelse för de blinda. Om man           nan alentamiseksi. Edellä mainitussa suh·
3096: frånser att råmaterial, som importeras :för         teessa meillä ei ole tehty mitään sokeiden
3097: de blindas räkning, befriats :från tull, har        aseman helpottamiseksi, ellei oteta lukuun
3098: hos oss ingenting gjorts för att i ovannämnt        sokeiden laskuun tuotettavia raaka-aineita.
3099: hänseende underlätta de blindas ställning.          Tässä kysymyksessä olevien tavaroiden hin-
3100: Förutom tullen är omsättningsskatten givet-         taa kallistaa tullin ohella tietysti liikevaihto-
3101: vis ägnad att fördyra de artiklar, om vilka         vero. Esimerkkinä. voidaan mainita, että
3102: här är fråga. Som exempel kan nämnas, att           pistekirjoituskoneiden, joilla on sokeille niin
3103: blindskriftsmaskinerna, som :f.ör de blinda är      suuri merkitys, hinta kallistuu noin 30 %:lla
3104: av så stor betydelse, blir ca 30% dyrare på         niiden tullin ja liikevaihtoveron takia. Viime
3105: grund av den tuli och omsättningsskatt, som         aikoina on magnetofonilaitteilla alkanut olla
3106:                                     m,4. - Österholm ym.                                      47
3107: 
3108: åvilar dem. På senaste tiden har magneto-       yhä suurempi osuus sokeiden sivistysväli-
3109: fonerna begynt spela en allt större roll som    neenä, mutta sellaisten laitteiden hankkimis-
3110: bildningsvehikel för de blinda, men möjlig-     mahdollisuudet ovat rajoitetut niiden kor-
3111: heterna att anskaffa sådana apparater be-       kean hinnan takia. Samoin on erilaisten
3112: gränsas av deras höga pris. Detsamma gäl-       työvälineiden, sokeiden kellojen ym. laita.
3113: ler olika slag av arbetsredskap, klockor för    Kun otetaan huomioon, että kysymyksessä
3114: de blinda m. m. Då man beaktar, att den         olevien tavaroiden tullin ja liikevaihtoveron
3115: minskning av inkomsterna staten skulle vid-     poistamisesta aiheutuva valtion tulojen vä-
3116: kännas, ifall tullen och omsättningsskatten     hennys on käytänn<>llisesti katsoen merkityk-
3117: på ifrågavarande artiklar slopas, praktiskt     setön valtiontaloudelle, näyttävät vahvat syyt
3118: taget är utan betydelse för statshushållnin-    puhuvan sen seikan puolesta, että valtioval-
3119: gen, synes starka skäl tala för att statsmak-   lan tulisi tässä tarkoitatuin toimenpitein
3120: ten genom här avsedda åtgärder i sin mån        osaltaan myötävaikuttaa siihen, että sokei-
3121: skulle bidraga tili att göra tillvaron för de   den, jotka suurimmaksi osaksi ovat vähäva-
3122: blinda, som ju för det mesta hör tili de        raisia, elämä saataisiin siedettävämmäksi.
3123: mindre bemedlade, något drägligare.
3124:    På grund av vad ovan anförts föreslår vi,      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3125: att riksdagen ville besluta hemställa,          eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3126: 
3127:          att regeringen måtte vidtaga nödiga             että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
3128:       åtgärder i syfte att snarast möjligt            menpiteisiin sokeiden koulutukselle ja
3129:       avlyfta tullen och omsättningsskatten           toimeentulolle oleellisesti merkityksd-
3130:       på sådana artiklar, som för de bZindas          Usten tavaroiden tullin ja liikevaihto-
3131:       utbildning och utkomst är av väsent-            veron poistamiseksi.
3132:       lig betydelsa.
3133:   Helsingfors den 10 februari 1955.               Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
3134: 
3135:         John Österholm.             Kalle Kauhanen.              Aukusti Pasanen.
3136:         Jaakko Hakala.              Urho Kähönen.                Judit Nederström-Lunden.
3137:       1
3138: 
3139:       1
3140: 
3141:       1
3142: 
3143:           1
3144: 
3145:           1
3146: 
3147:           1
3148: 
3149:               1
3150: 
3151:               1
3152: 
3153:               1
3154: 
3155:                   1
3156: 
3157:                   1
3158: 
3159:                   1
3160: 
3161:                       1
3162: 
3163:                       1
3164: 
3165:                       1
3166: 
3167:                           1
3168: 
3169: 
3170: 
3171: 
3172: ...
3173:           VALTIOPÄIVÄT
3174:                                  1955
3175: 
3176:                          LIITTEET
3177:                                    IV
3178: 
3179:                VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
3180:                LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
3181: 
3182: 
3183: 
3184: 
3185:                               HELSINKI 1955
3186:                         VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3187: 
3188: 
3189: 7   E 159/55
3190:                                  A.
3191: Verotusta, valtiontalouden tarkastusvirastoa, virkamiesten palkkoja,
3192: eläkkeitä, säästäjien inflatiotappioita, puunjalostusteollisuutta ym.
3193:                  koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
3194:                                                                                             53
3195: 
3196: IV,1. -   Lak.al. N:o 10.
3197: 
3198: 
3199: 
3200: 
3201:                               Kyttä ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
3202:                                 aikaisesta muuttamisesta.
3203: 
3204: 
3205:                                     E d u s k u n n a ll e.
3206: 
3207:   Tuloveroasteikkoon viime aikoina tehdyistä     hennyksen tekemiseen kuin palkannauttijat,
3208: vähäisistä lievennyksistä huolimatta on tulo-    vaikka heidän tulostaan kieltämättä aina
3209: ja omaisuusveron aiheuttama rasitus edel-        määrätty, yleensä suurin osa on katsottava
3210: leenkin erittäin raskas, jopa siinä määrin,      korvaukseksi tehdystä työstä. Sen vuoksi
3211: että palkannauttijat nykyisin joutuvat mak-      ja kun tämä periaate jo on maatalousväes-
3212: samaan palkkatulostaan veroa runsaasti kaksi     tön osalta lainsäädännössämme tunnustettu,
3213: kertaa niin paljon kuin samansuuruisesta         olisi oikeus työtulovähennyksen tekemiseen
3214: tulosta suoritettiin ennen sotia. Sen vuoksi     suotava myös niille, joilla on yllä tarkoitet-
3215: on täysin perusteltua, että työstä saadusta      tua ammatti- tai liiketuloa.
3216: tulosta nykyisin tuloverotuksessa tehtävä           Edellä sanotun perusteella esitämme
3217: 10 % : n alennus korotetaan 15 %: iin.           kunnioittaen,
3218:    Työtulon verottamisessa on nykyisin ha-
3219: vaittavissa se vakava epäkohta, että lukuisat              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3220: vapaan ammatin harjoittajat ja pienyrittä-               van lakiehdotuksen:
3221: jät eivät ole oikeutettuja samanlaisen vä-
3222: 
3223: 
3224:                                           Laki
3225:                   tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
3226:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
3227:   tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentin 11) kohta näin kuulu-
3228:   vaksi:
3229:                       28 §.                      muun perheenjäsenensä maa- tai metsätalou-
3230:   Verovelvollisella    on oikeus   tuloistaan    den hyväksi tekemän työn arvoa sekä sel-
3231: vähentää:                                        laista osaa ammatti- ja liiketulosta, jota on
3232:                                                  pidettävä kohtuullisena korvauksena vero-
3233:    11) viisitoista sadalta luonnollisen hen-     velvollisen ammatissaan ja liikkeessään suo-
3234: kilön työstä saadun tulon määrästä. Työstä       rittamasta työstä.
3235: saatuna tulona on pidettävä palkkatuloa
3236: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe-
3237: rusteella saatua eläkettä, maa- tai metsä-         Tätä lakia sovelletaan vuoden 1955 tulo-
3238: talouden harjoittajan ja hänen lapsensa tai      jen perusteella toimitettavassa verotuksessa.
3239: 
3240:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
3241: 
3242:                  Harras Kyttä.                                Aare Leikola.
3243:                  Esa Kaitila.                                 Leo I. Mattila.
3244: 54
3245: 
3246: IV,2. -   Lak.al. N: o 11.
3247: 
3248: 
3249: 
3250: 
3251:                                 Kyttä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
3252:                                   tamisesta.
3253: 
3254: 
3255:                                       E d u s k u n n a II e.
3256: 
3257:    Tulo- ja omaisuusverolain 29 § : n 4 kohdan    simman monet työnantajat yksityistapauk-
3258: mukaan on verovelvollinen oikeutettu tulois-      sina järjestäisivät palveluksessaan oleville
3259: taan vähentämään eläke-, leski- ja orpo-          toimihenkilöille ja työntekijöille eläkeasian
3260: ynnä muusta sellaisesta vakuutuksesta avus-       kuntoon tavalla tai toisella. Yhtenä varmim-
3261: tuskassaan tai muuhun vakuutuslaitokseen          pana ja yksinkertaisimpana keinona tämän
3262: suoritetut maksut, ei kuitenkaan enempää          saavuttamiseksi on eläkevakuutus. Ilmeistä
3263: kuin 10 000 markkaa, sekä lisäksi 2 500           myös on, että useimmissa tapauksissa joudu-
3264: markkaa puolisoa ja kutakin alaikäistä lasta      taan siihen, että asianomaisten toimihenkilöi-
3265: kohden, taikka, milloin verovelvollisen vir-      den ja työntekijöiden tulisi itsekin osallistua
3266: kansa tai toimensa vuoksi on ollut sellaisia      vakuutusmaksujen suorittamiseen. Se seikka,
3267: maksuja suoritettava, enemmänkin, kuiten-         että eläkevakuutusmaksuihin nähden on ole-
3268: kin enintään 3% työtulonsa määrästä. Val-         massa selvää kaksinkertaista verotusta, on
3269: tion viran- ja toimen haltijain perhe-eläke-      useassa tapauksessa ollut omiaan herättä-
3270: vakuutuksesta annetun lain nojalla suorite-       mään vastustusta koko eläkevakuutusmuotoa
3271: tut vakuutusmaksut ovat kokonaisuudessaan         vastaan.    Jotta eläkevakuutus saataisiin
3272: vähennyskelpoisia.                                maassamme yleistymään nykyisestään, olisi
3273:    Niissä tapauksissa, joissa yksityisoikeudel-   kysymyksessäoleva verotusepäkohta poistet-
3274: lisessa työsuhteessa olevat itse osallistuvat     tava.
3275: eläkevakuutuksesta aiheutuvien maksujen              Mainittakoon vielä, että muissa pohjois-
3276: suorittamiseen, nousee heidän oma maksu-          maissa ei kerrotunlaista kaksinkertaista ve-
3277: osuutensa useimmissa tapauksissa jopa kuu-        rotusta esiinny, vaan ovat verovelvolliset
3278: teen prosenttiin heidän tuloistaan. Koska         siellä oikeutetut tuloistaan vähentämään elä-
3279: vähennyksen ylärajana on ainoastaan kolme         kevakuutusmaksunsa täysimääräisinä. Tämä
3280: prosenttia, joutuvat asianomaiset näinollen       seikka on siellä ilmeisesti ollut myös myötä-
3281: maksamaan kaksinkertaista veroa tämän             vaikuttamassa eläkevakuutusmuodon suureen
3282: prosenttimäärän ylittävästä osasta eläkeva-       leviämiseen, millä käytännöllisesti katsoen
3283: kuutusmaksujaan, sillä nostaessaan aikanaan       on ratkaistu koko yksityisoikeudellisessa työ-
3284: eläkettään he ovat siitä jälleen verovelvol-      suhteessa olevien eläkekysymys nimenomaan
3285: lisia.                                            toimihenkilöiden osalta.
3286:    Eläkevakuutusmaksujen vähennysrajoitus            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3287: on lisäksi ollut esteenä eläkevakuutusmuodon      kunnioittavasti,
3288: leviämiseen maassamme. Koska yksityisoikeu-
3289: dellisessa työsuhteessa olevien eläketurvan                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3290: järjestäminen maassamme on ollut kovin                    van lakiehdotuksen:
3291: puutteellista, olisi tärkeätä, että mahdolli-
3292:                                      IV,2. -   Xyttä ym.                                    55
3293: 
3294: 
3295: 
3296: 
3297:                                          Laki
3298:                         tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3299:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3300:  tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 23
3301:  päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (519/53), näin kuuluvaksi:
3302:                    29 §.
3303:   Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna          4) eläke-, leski- ja orpo- ynnä muusta sel-
3304: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, 4     laisesta vakuutuksesta avustuskassaan tai
3305: ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen li-        muuhun vakuutuslaitokseen suoritetut mak-
3306: säksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty,     sut;
3307: vähentää:
3308: 
3309:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
3310: 
3311:         Harras Kyttä.              Artturi Tienari.               Kaarlo Kajatsalo.
3312:         Aare Leikola.              Helge Miettunen.               Eino Saari.
3313:         Armi Hosia.                Leo I. Mattila.                Armas Leinonen.
3314:                                    Aukusti Pasanen.
3315: 56
3316: 
3317: IV,3. -   Lak.al. N:o 12.
3318: 
3319: 
3320: 
3321: 
3322:                                L. Mattila ym.:   Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusvm·olain
3323:                                   muuttamisesta.
3324: 
3325: 
3326:                                      E d u s k u n n a ll e.
3327: 
3328:    Maassamme eri aloilla toimivan pienyrit-       omaisuusverolaissa, lain 43 § : ssä, mainitut
3329: teliäisyyden merkitys talouselämällemme on        veron määräämisen perustana olevat sum-
3330: monissa eri yhteyksissä tullut selvästi tode-     mat myöskin kerrottava tapahtunutta infla-
3331: tuksi. Verrattaessa pienyritteliäisyyden luon-    tiokehitystä vastaavilla luvuilla. Kun maini-
3332: netta maassamme toimivaan suurteollisuu-          tun vuoden jälkeen tapahtunut muu kehitys
3333: teen ja muuhun suurempaan yrittäjätoimin-         ei ole missään muodossa saattanut pienyrit-
3334: taan on voitu selvästi panna merkille näi-        teliäisyyttä muiden yritysmuotojen rinnalla
3335: den yritysmuotojen erilaisuus. Todetuista         aikaisempaa edullisempaan asemaan, ja kun
3336: eroavaisuuksista johtuen onkin yhteiskunnan       pienyritteliäisyys on näinollen joutunut ta-
3337: taholta katsottu aiheelliseksi verotuksen,        pahtuneessa kehityksessä suhteellisesti ras-
3338: eräiden lainsäädösten, samoin kuin muiden-        kaamman verotuksen alaiseksi kuin muut
3339: kin yhteiskunnan taholta tapahtuvien toi-         yritysmuodot, olisi asiain tilassa saatava
3340: menpiteitten suhteen käsitellä näitä toisis-      pikainen korjaus aikaan. Koska lain 43 §: ssä
3341: taan poikkeavia yritysmuotoja, kummankin          mainittujen lukujen korottaminen esitettyjä
3342: luonteesta riippuen, jonkin verran eri ta-        indeksilukuja vastaaviksi tuottaisi käytän-
3343: voin. Niinpä mm. eduskunnan säätäessä             nössä hankaluuksia, olisi niiden kertominen
3344: vuonna 1943 tulo- ja omaisuusverolakia pi-        ainakin viidellä välttämätön toimenpide.
3345: dettiin tarkoituksenmukaisena ja välttämät-          Vaikka edellämainitulla korjauksella pien-
3346: tömänä määrätä pienten, määrätyn tulo- tai        yritykset eivät vielä tulisikaan verotuksen
3347: omaisuusrajan alapuolelle Jaavien osake-          suhteen täysin aikaisempaan asemaan, olisi
3348: yhtiöitten, osuuskuntain, yhdistysten, laitos-    toimenpiteellä kuitenkin varsin suuri ter-
3349: ten, säätiöitten tai muiden yhteisöjen veron      vehdyttävä      vaikutus    pienyrittäjätoimin-
3350: määrä määräytyväksi erilaisten perusteitten       tamme kehittämiselle. Kun lisäksi esittä-
3351: mukaisesti kuin mitä oli laita vastaavien         mämme muutoksen tekeminen ei valtionta-
3352: suurempien yhteisöjen suhteen. Lain sää-          louden kannaltakaan voi olla tulonvähen-
3353: dännässä noudatettua menettelyä onkin pi-         nyksenä merkittävä, olisi esitetynlainen muu-
3354: dettävä oikeudenmukaisena ja tarpeellisena.       tos viipymättä suoritettava.
3355: Kun tulo- ja omaisuusverolakia on sittemmin          Tätä tarkoittavat muutokset olisi niin
3356: muutettu, on saman suuntaista periaatetta         ikään suoritettava kaupunkien kunnallis-
3357: edelleenkin pidetty oikeana.                      hallituksesta annetun asetuksen 55 § : n 1
3358:    Vuoden 1943 jälkeen tapahtunut inflatio-       kohtaan ja maalaiskuntien kunnallishallin-
3359: kehitys on kuitenkin aiheuttanut sen, että        nosta annetun asetuksen 82 § : n 7 koh-
3360: lainsäätäjän tarkoittama pienyrityksille suo-     taan, sellaisena kuin ne ovat 30. 12. 1947
3361: tava verohelpotus on menettänyt suurelta          annetussa laissa.
3362: osalta merkityksensä. Mainitun vuoden jäl-           Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
3363: keen on elinkustannusindeksi noussut 5.s          nioittavasti,
3364: kertaiseksi ja tukkuhintaindeksi 6.3 kertai-
3365: seksi. Kun näin on, olisi mielestämme edel-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3366: lämainitussa vuonna 1943 annetussa tulo- ja               van lakiehdotuksen:
3367:                                    IV,&.- L. Mattila ym.                                  57
3368: 
3369: 
3370:                                          Laki
3371:                         tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta..
3372:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3373:  tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 43 §, sellaisena kuin se on 6 päivänä lokakuuta
3374:  1950 annetussa laissa (489/50), näin kuuluvaksi:
3375:                     43 §.                      senttia yhteisön tulosta, kuin siihen sisältyy
3376:      Jos edellä tässä laissa säädettyjen vä-   viidentoistatuhannen markan määriä, ja jäl-
3377: hennysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön,      kimmäisessä tapauksessa verotettavaksi omai-
3378: osuuskunnan, yhdistyksen, laitoksen, säätiön   suudeksi yhtä monta täyttä prosenttia yhtei-
3379: tai muun yhteisön tulo on alle yhdenmiljoo-    sön omaisuudesta, kuin siihen sisältyy sadan-
3380: nanviidensadantuhannen markan tai omai-        tuhannen markan määriä.
3381: suus alle kymmenenmiljoonan markan, lue-         Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
3382: taan edellisessä tapauksessa verotettavaksi    avointa, kommandiitti- tai laivanisännistö-
3383: tuloksi ainoastaan yhtä monta täyttä pro-      yhtiötä eikä niihin verrattavaa yhtymää.
3384: 
3385:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
3386: 
3387:                 Leo I. Mattila.                        Eino Saari.
3388:                                      Aare Leikola..
3389: 
3390: 
3391: 
3392: 
3393: 8   E 159/55
3394: 58
3395: 
3396: IV,4. -   Lak.al. N:o 13.
3397: 
3398: 
3399: 
3400: 
3401:                                       Karvikko ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
3402:                                          aikaisesta muuttamisesta.
3403: 
3404: 
3405:                                               E d u s k u n n a II e.
3406: 
3407:    Niinkuin Suomen Kansanpuolueen edus-                        tulla koskemaan vuoden 1956 verotusta, on
3408: kuntaryhmän tekemissä aloitteissa jatkuvasti                   mielestämme väliaikaisena korjauksena ra-
3409: on korostettu, on tuloveron alentaminen                        joituttava siihen, että I ja II veroluokka yh-
3410: nykyisestä luonnottomasta korkeudesta vält-                    distetään pienten ja keskisuurten tuloryh-
3411: tämättömyys. Samalla tavoin on tarpeen                         mien osalta laatimalla niiden asteikot tältä
3412: vaatimaa korottaa nykyisestään verovapaan                      osalta samanlaisiksi.
3413: tulon alarajaa. Kun ei toistaiseksi ole tietoa                   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3414: siitä, milloin hallitus antaa eduskunnalle esi-                kunnioittavasti,
3415: tyksensä uusiksi verolaeiksi, ja koska mah-
3416: dollinen uudistus ei missään tapauksessa voi                             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3417:                                                                        van lakiehdotuksen:
3418: 
3419: 
3420: 
3421:                                                       Laki
3422:                         tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
3423:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3424:  tulo- ja omaisuusverolain 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 an-
3425:  netussa laissa (951/47), väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
3426:                     48 §.                                      50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
3427:   V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli                 mukaan:
3428:                                                                         Veroluokka
3429:                                               I                                II                            UI
3430:      Verotettava tulo          V eron vakioerä    Vero-%       V eron vakioerä      Vero-%     Veron vakioerä    Vero-%
3431:            mk                  tulon alarajan alarajan yli     tulon alarajan     alarajan yli tulon alarajan alarajan yli
3432:                                   kohdalla       menevästä         kohdalla        menevästä      kohdalla      menevästä
3433:                                      mk         tulon osasta         mk           tulon osasta      mk        tulon osasta
3434:    160000- 200 000                  300             8                300             8
3435:    200000- 300 000                3 500             9.5            3 500             9.5             500            5.5
3436:    300000- 400 000               13 000            12             13000             11             6000             7
3437:    400000- 600 000               25 000            14             24000             13            13000            10
3438:    600000- 800 000               53000             16             50000             16            33 000           12
3439:    800 000- 1 000 000            85000             20             82 000            19            57000            14
3440:  1 000 000- 1 500 000           125 000            24            120 000            22            85000            19
3441:  1 500 000- 2 000 000           245 000            29            230000             26           180 000           24
3442:  2 000 000- 3 000 000           390 000            33            360 000            30           300000            28
3443:  3 000 000- 4 000 000           720000             36            660000             32           580000            32
3444:  4 000 000- 6 000 000         1080 000             38            980 000            35           900000            33
3445:  6 000 000-10 000 000         1840 000             39          1680000              38         1560000             36
3446: 10 000 000-20 000 000         3 400 000            42          3 200 000            42         3 000000            42
3447: 20 000 000 tai enemmän        7 600 000            46          7 400 000            45         7 200000            44
3448:                                    IV,4. -   Karvikko ym.                             59
3449: 
3450:   Jos verovelvollinen on verovuonna elättä-     sestä lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta
3451: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan       muusta lapsesta viisituhatta markkaa, ei
3452: mukaisesta verosta vähennettävä ensimmäi-       kuitenkaan enempää kuin veron koko määrä.
3453: 
3454:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
3455: 
3456:         Irma Karvikko.            Leo I. Mattila.              Harras Kyttä.
3457:         Artturi Tienari.          Armas Leinonen.              Helge Miettunen.
3458:         Aare Leikola.             Aukusti Pasanen.             Eino Saari.
3459:         Juho Tenhiälä.            Armi Hosia.                  Esa Kaitila.
3460: 60
3461: 
3462: IV,5. -   Lak.al. N:o 14.
3463: 
3464: 
3465: 
3466: 
3467:                                Saura ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
3468:                                  aikaisesta muuttamisesta.
3469: 
3470: 
3471:                                     E d u s k u n n a II e.
3472: 
3473:    Fyysillisten henkilöiden verotuksessa so-        Tämä tuloverorasituksen ja omaisuusvero-
3474: vellettava omaisuusveroasteikko on kohtuut-      rasituksen valtava tasoero on muodostunut
3475: toman raskas. Kun työtulosta nykyisin saa-       siitä syystä, että sodan alkamisen jälkeen
3476: daan tehdä verotuksessa 10 %: n alennus ja       korotettiin omaisuudesta meneviä veroja
3477: kun mm. liiketulo verotetaan sellaisenaan        tuntuvasti enemmän kuin tulosta meneviä
3478: ilman korotuksia, tulisi pääomatulon vaka-       veroja. Mutta tulo- ja omaisuusveroasteik-
3479: vuudesta aiheutuva suurempi veronmaksu-          kojen välinen tasoero on suurentunut vielä
3480: kyky täysin verotetuksi työ- ja liiketulon       vuoden 1948 jälkeenkin aivan luonnotto-
3481: verotukseen verrattuna, vaikka vakaan tulon      masti. Mainittuna vuonna säädettiin nimit-
3482: lisäverotus, omaisuusverotus, olisi tulovero-    täin molemmat po. asteikot samanaikaisesti.
3483: tukseen verrattuna esim. samalla tasolla         Tuloveroasteikkoa on sen jälkeen useita ker-
3484: kuin se oli ennen sotaa. Se on kuitenkin         toja alennettu, mutta omaisuusveroasteikkoa
3485: monin verroin raskaampi. Esim. 800 000           ei ole kertaakaan alennettu. Siksi omaisuus-
3486: markan tulosta menee nyt tuloveroa 8.5 %,        verorasitus on vuonna 1954 neljän miljoonan
3487: kun v. 1935 vahvistetun veroasteikon mu-         nykymarkan omaisuudesta 3.2 kertaa, kah-
3488: kaan vastaavasta reaalitulosta meni veroa        deksan miljoonan nykymarkan omaisuudesta
3489: 3.12 %. Tuloverorasituksen nousu on tässä        2.8 kertaa ja kahdenkymmenen miljoonan
3490: tuloluokassa siis 2. 7 -kertainen. Kahdeksan     nykymarkan omaisuudesta 2.2 kertaa niin
3491: miljoonan markan omaisuudesta taas menee         raskas kuin se oli tuloverorasitukseen ver-
3492: nyt omaisuusveroa 7.2 ojoo, kun sen sijaan       rattuna vuonna 1948. Tällainen kehitys on
3493: v. 1935 säädetyn omaisuusveroasteikon mu-        täysin luonnotonta.
3494: kaan vastaavasta reaaliomaisuudesta meni            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3495: vain 0.68 ojoo. Omaisuusverorasitus on si-
3496: ten mainitussa omaisuusluokassa noussut                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3497:  10.6-kertaiseksi eli 3.9 kertaa niin paljon             van lakiehdotuksen:
3498: kuin tuloverorasitus edellä mainitussa tulo-
3499:  luokassa.
3500: 
3501: 
3502: 
3503:                                            Laki
3504:                   tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
3505: 
3506:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3507:   tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä marras-
3508:   kuuta 1954 annetussa laissa (426/54), väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
3509: 
3510:                     49 §.                        50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan astei-
3511:      Veroa omaisuudesta suoritetaan, mikäli      kon mukaan:
3512:                                         IV,5. -   Saura ym.                                   61
3513:                            ...   __
3514:                           :lliScO d!
3515:                                                     10 000 000-15 000 000      22200         5
3516:                           .....~"'"ei
3517:                                  ~~
3518:                                                     15 000 000-20 000 000      47 200        7
3519:  Verotettava omaisuus     -=~.g~
3520:           mk              > "~ =                    20 000 000-40 000 000      82 200        9
3521:                           ~=~~=
3522:                            0 •.-. CIS               40 000 000-60 000 000     262 200       11
3523:                            ~ å"2
3524:                           ~o"'                      60 000 000 tai enemmän    482 200       13
3525: 2 000 000- 3 000 000         500           1.3
3526: 3 000 000- 4 000 000       1800            1.s
3527: 4 000 000- 6 000 000       3 600           2.3        Tätä lakia sovelletaan vuoden 1955 tulo-
3528: 6 000 000- 8 000 000       8 200           3        jen ja omaisuuden perusteella toimitettavissa
3529: 8 000 000-10 000 000      14200            4        verotuksissa.
3530: 
3531:    Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
3532: 
3533:               Kalervo Saura.                                   R. Hallberg.
3534:               Mauri Seppä.                                     Irma Hamara.
3535: 62
3536: 
3537: IV,6. -    Lak.al. N:o 15.
3538: 
3539: 
3540: 
3541: 
3542:                                     Eskola ym. : Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
3543:                                        sekä maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuk-
3544:                                        sen muuttamisesta.
3545: 
3546: 
3547:                                          E d u s k u n n a 11 e.
3548: 
3549:    Metsän keinollinen uudistaminen on kan-              Vuonna 1943 vahvistettiin laki eräistä
3550: santalouden kannalta erittäin tärkeä toimen-         toimenpiteistä vajaatuottoisten metsien uudis-
3551: pide niissä tapauksissa, joissa metsän luon-         tamiseksi (834/43), ja tämän lain 5 §:n
3552: nollinen uudistaminen ei johda yhtä hyvään           toisessa momentissa säädetään, että pykälän
3553: puuntuottoon. Kestää kuitenkin varsin pit-           ensimmäisessä momentissa säädetty määrä-
3554: kän ajan ennen kuin keinollisesti uudiste-           aikainen verovapaus koskee myös yksityis-
3555: tulta metsämaalta saadaan olennaisessa mää-          metsälain (161/28) 2 § :n tarkoittamia met-
3556: rässä tuloa, koska puun kasvuikä on pitkä.           siä, jotka uudistetaan metsälautakunnan hy-
3557: Keinollinen metsänuudistus vaatii melkoisia          väksymän suunnitelman mukaisesti. Tällöin
3558: kustannuksia, jotka parhaassakin tapauk-             ei ilmeisesti ole ollut tarkoitus, että yksityis-
3559: sessa saadaan takaisin vasta hyvin pitkän            metsälain mukainen keinollisesti uudistettu
3560: ajan kuluttua, ja siitä syystä keinollinen           metsäalue olisi verovapaa vain tilapäisesti.
3561: metsänuudistus on työtä tulevien polvien             Koska kuitenkin vuonna 1943 säädetyn va-
3562: hyväksi. Metsänuudistuksen kansantaloudel-           jaatuottoisten metsien uudistamista koskevan
3563: linen merkitys onkin mainitusta syystä tun-          lain 5 § : n 2 momentin yksiselitteinen tul-
3564: tuvasti suurempi kuin sen yksityistaloudel-          kinta tuottaa jossain määrin vaikeuksia,
3565: linen merkitys. Näin ollen ei olisi nykyisellä       olisi määräys keinollisesti suoritettujen met-
3566: korkealla verotuksella rasitettava uudistettua       sämaiden määräaikaisesta verovapaudesta
3567: aluetta siitä huolimatta, että meillä on käy-        otettava sekä voimassa olevaan tulo- ja omai-
3568: tännössä keskiarvoihin nojautuva metsänve-           suusverolakiin että voimassa olevaan, maa-
3569: rotusjärjestelmä. Ei nimittäin ole mitään            laiskuntain kunnallishallinnosta annettuun
3570: tietoa siitä, minkälainen verotusjärjestelmä         kunnallisasetukseen.
3571: on käytännössä silloin, kun nyt keinollisesti           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3572: uudistettavalta alueelta saadaan pääasialli-
3573: sin tulo.                                                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3574:                                                              vat lakiehdotukset:
3575: 
3576: 
3577:                                                Laki
3578:                                tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3579:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
3580: ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:ään näin kuuluva 17 kohta:
3581:                        24 §.                          28) 2 §:n mukaisen, metsänhoitolautakun-
3582:      Tuloksi ei katsota:                              nan hyväksymän suunnitelman mukaan La-
3583:                                                       pin ja Oulun lääneissä viitenätoista ensim-
3584:                                                       mäisenä ja muualla maassa kymmenenä en-
3585:   17) metsän tuottoa sen metsäalueen osalta,          simmäisenä vuotena uudistamistöiden päät-
3586: joka on uudistettu yksityismetsä~ain (161/            tymisestä lukien.
3587:                                         IV,G. -    Eskola ym.                                    63
3588: 
3589: 
3590:                                              Lakl
3591:          ma.alaiskuntain kunnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta..
3592:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalais-
3593:  kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 8 kohta näin kuulu-
3594:  vaksi:
3595:                    82 §.                             edustuksessa palvelevien virantoimituspalk-
3596:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-         kioita, paikalliskorotusta sekä kurssi- ja hin-
3597: datettava seuraavia säännöksiä:                      tavaihtelukorvausta eikä myöskään uudis- ja
3598:                                                      laidunviljelyspalkkiota. Tuloksi ei myös-
3599:                                                      kään katsota metsän tuottoa sen metsäalueen
3600:    8) Verotettavana tulona ei ole pidettävä          osalta, joka on uudistettu yksityismetsälain
3601: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an-            (161/28) 2 §:n mukaisen, metsänhoitolauta-
3602: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai     kunnan hyväksymän suunnitelman mukaan
3603: tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöskään         Lapin ja Oulun lääneissä viitenätoista en-
3604: kansanedustajan palkkiota, korvausta valtion         simmäisenä ja muualla maassa kymmenenä
3605: komitean jäsenyydestä tai sitä, mitä valtio          ensimmäisenä vuotena uudistamistöiden päät-
3606: tai muu julkinen yhdyskunta on myöntänyt             tymisestä lukien.
3607: tilapäisestä tehtävästä johtuvien erityisten
3608: kustannusten peittämiseksi, ulkomaisessa
3609: 
3610:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
3611: 
3612:                   Kusti Eskola..                                T. Saloranta.
3613:                   Kauno Kleemola.                               Matti Mattila..
3614:                   Arvi Ikonen.                                  Heikld. Soininen.
3615:                   Eino Rytinki.                                 Yrjö Hautala..
3616:                   Toivo H. Kinnunen.                            Atte Pakkanen.
3617:                   Eemil Partanen.                               Eero Saari.
3618:                   Eeli Erkkilä.                                 Leo Hä.ppölä..
3619: 64
3620: 
3621: IV,7. -    Lak.al. N:o 16.
3622: 
3623: 
3624: 
3625: 
3626:                                   A. Leikola ym. : Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
3627:                                      sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain
3628:                                      kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
3629: 
3630: 
3631:                                        E d u s kun n alle.
3632: 
3633:    Nykyinen verorasituksen raskaus vaatii         tamispyrkimystä kohtaan, mistä kuluneet
3634: ehdottomasti, että verotaakka pyritään            vuodet ovatkin antaneet varsin kouriintuntu-
3635: jakamaan mahdollisimman oikeudenmukai-            via kokemuksia.
3636: sesti kaikkien kansalaisten kesken. Tämän           Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella
3637: vuoksi on herättänyt oikeutettua katkeruutta      eduskunta lausuikin vuonna 1950 toivomuk~
3638: se, etteivät kansanedustajat maksa kunnal-        sen, että hallitus selvityttäisi, millä tavoin
3639: lisveroa edustajanpalkkiostaan ja että he         kansanedustajain eduskuntatyöstään saarnat
3640: valtioliekin ovat verovelvollisia vain puolesta   palkkiot voitaisiin oikeudenmukaisesti saat-
3641: edustajanpalkkiosta. Tällainen erikoisvapau-      taa kokonaisuudessaan verotuksen alaisiksi.
3642: tus veroista ei ole sopusoinnussa nykyi-          Hallitus ei kuitenkaan ole ottanut tätä toi-
3643: sen kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen       vomusta huomioon. Tämän johdosta ja pi-
3644: kanssa. Kun kansanedustajat toimessaan            täen kohtuullisena, että myös valtion komi-
3645: joutuvat päättämään veroista, joista he itse      tean jäsenyydestä maksettavat palkkiot saa-
3646: nykyisen käytännön vallitessa edustajan-          tetaan veronalaisiksi, ehdotamme kunnioit-
3647: palkkionsa osalta miltei täydelleen vapautu-      taen kaiken edellä lausumamme perusteella,
3648: vat, saavat veronmaksajat sen vaikutelman,
3649: että edustajat eivät omalta kohdaltaan tunne               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3650: riittävää mielenkiintoa verorasituksen alen-             vat lakiehdotukset:
3651: 
3652: 
3653: 
3654: 
3655:                                              Laki
3656:                              tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3657:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3658:  tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :n 12 kohta, sellaisena kuin se on 6 päivänä
3659:  lokakuuta 1950 annetussa laissa (489/50), näin kuuluvaksi:
3660: 
3661:                       24 §.                       mitean puheenjohtajalle ja jäsenelle komi-
3662:      Tuloksi ei katsota:                          tean työn johdosta tehdyistä matkoista suori-
3663:                                                   tettua matkakustannusten korvausta ja
3664:   12) Tasavallan presidentin palkkausta ja        päivärahaa;
3665: eläkettä sekä valtioneuvoston asettaman ko-
3666:                                       IV,1.- A. Leikola. ym.                                  65
3667: 
3668:                                              Laki
3669:            kunn!Lllishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
3670:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
3671:  päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § : n 2 kohta, sellaisena kuin se on saman
3672:  asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1938 annetussa laissa (455/38), näin
3673:  kuuluvaksi:
3674:                    55 §.                           sitä, mitä valtio tai muu julkinen yhdys-
3675:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-       kunta on myöntänyt tilapäisestä tehtävästä
3676: datettava seuraavia säännöksiä:                    johtuvien erityisten kustannusten peittämi-
3677:                                                    seksi, ulkomaisessa edustuksessa palvelevien
3678:    2) Verotettavana tulona ei ole pidettävä        virantoimituspalkkiota,     paikalliskorotusta
3679: stipendejä tai matka-apurahaa, joka on an-         sekä kurssi- ja hintavaihtelukorvausta.
3680: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai
3681: tieteellistä tutkimusta varten, ei myöskään
3682: 
3683: 
3684: 
3685: 
3686:                                              Laki
3687:            maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
3688:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
3689:     päivänä kesäkuut,a 1898 annetun asetuksen 82 §: n 8 kohta, sellaisena kuin se on saman
3690:     asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1938 annetussa laissa (454/38), näin
3691:     kuuluvaksi:
3692:                     82 §.                          sitä, mitä valtio tai muu julkinen yhdys-
3693:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-       kunta on myöntänyt tilapäisestä tehtävästä
3694: datettava seuraavia säännöksiä:                    johtuvien erityisten kustannusten peittämi-
3695:                                                    seksi, ulkomaisessa edustuksessa palvelevien
3696:    8) Verotettavana tulona ei ole pidettävä        virantoimituspalkkiota,    paikalliskorotusta
3697: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an-          sekä kurssi- ja hintavaihtelukorvausta eikä
3698: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai   myöskään uudis- ja laidunraivauspalkkioita.
3699: tieteellistä tutkimusta varten, ei myöskään
3700: 
3701:        Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
3702: 
3703:            Aare Leikola.               Leo I. Mattila.              K. Kajatsalo.
3704:            Esa Kaitila.                Artturi Tienari.             Eino Saari.
3705: 
3706: 
3707: 
3708: 
3709: 9    E 159/55
3710: 66
3711: 
3712: IV,s. -   Lak.al. N:o 17.
3713: 
3714:                                 Suominen ym. : Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttami-
3715:                                    sesta.
3716: 
3717:                                      E d u s k u n n a 11 e.
3718:    Lokakuun 4 päivänä 1946 annetun en-            rajan ostoarvo alentunut vastaavasti, minkä
3719: nakkoperintälain 7 §: n 2 momentissa tarkoi-      vuoksi ennakkopidätykset joudutaan suoritta-
3720: tetusta palkasta, jota ei makseta pääasialli-     maan nykyisin ostoarvoltaan huomattavasti
3721: sesti säännöllisin väliajoin tai joka suorite-    pienemmistä tuloista kuin mitä eduskunta
3722: taan sivutoimesta tai tilapäisestä työstä tai     ennakkoperintälakia säätäessään on edellyt-
3723: tehtävästä, ei toimiteta saman lainkohdan         tänyt. Tämä on johtanut siihen, että en-
3724: edellyttämää veronpidätystä, jos pidätettävä      nakkoveroa on perittävä niin pienistä tu-
3725: veromäärä on pienempi kuin 50 markkaa.            loista, että sillä ei ole lain tarkoittamaa mer-
3726: Tämän lain määräyksen ja valtioneuvoston          kitystä, mutta sen sijaan sen periminen jo
3727: ennakkoperintälain täytäntöönpanosta ja           500 mk: n palkkaeristä alkaen vaikeuttaa ja
3728: soveltamisesta antaman päätöksen perusteella      monimutkaistaa tarpeettomasti pienempien
3729: työnantajat ovat olleet velvolliset suoritta-     palkkaerien maksamista. Tämän vuoksi pi-
3730: maan veronpidätyksen aikaisemmin maini-           täisi aikaisemmin mainitun ennakkoperintä-
3731: tun ennakkoperintälain 7 §: n 2 momentin          lain 7 § : n 2 momenttiin tehdä sellainen
3732: tarkoittamista palkkatuloista, mikäli ne ovat     muutos, että veronpidätyksen vähimmäis-
3733: olleet vähintään 500 mk.                          määrä korotetaan vähintään ennakkoperintä-
3734:    Ennakkoperintälain säätämisen jälkeen on       lain säätämisen jälkeen tapahtunutta elin-
3735: elinkustannusindeksi kuitenkin noussut vuo-       kustannusindeksin nousua vastaavaksi.
3736: den 1946 syyskuussa olleesta 469 pisteestä           Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
3737: vuoden 1954 marraskuuhun mennessä 1045            kunnioittaen,
3738: pisteeseen, eli enemmän kuin kaksinkertai-
3739: seksi. Samanaikaisesti on luonnollisesti em.                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3740: ennakkopidätyksenalaisen       vähimmäistulo-             van lakiehdotuksen:
3741: 
3742:                                             Laki
3743:                               ennakkoperintälain muuttamisesta.
3744:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun
3745: ennakkoperintälain (696/46) 7 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
3746:                       7 §.                        suuruiseksi riippuen palkan perusteesta ja
3747: -   --------------                                sen suuruudesta. Pidätystä älköön kuiten-
3748:    Palkasta, jota ei makseta pääasiallisesti      kaan toimitettako, jos pidätettävä määrä on
3749: säännöllisin väliajoin tai joka suoritetaan       pienempi kuin sataviisikymmentä markkaa.
3750: sivutoimesta tai tilapäisestä työstä tai tehtä-   - - - - - - - - - - - - - --
3751: västä, pidätetään valtioneuvoston määräämä          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
3752: osa, enintään kuitenkin viisikymmentä sa-         kuuta 195 .
3753: dalta. Pidätettävä osa voidaan määrätä eri-
3754: 
3755:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
3756:           Unto Suominen.              Vappu Heinonen.              Veikko Kokkola.
3757:           Olavi Kajala.               Bruno J. Sundman.            K. F. Haapasalo.
3758:           Meeri Kalavainen.           Tyyne Paasivuori.            Arvo Sävelä.
3759:           Kustaa Alanko.              Urho Kulovaara.              Väinö Tikkaoja.
3760:           Arvo Ahonen.                Juho Kuittinen.              Erkki W. Mohell.
3761:           Lempi Lehto.                Laura Brander-Wallin.        Varma K. Turunen.
3762:                                       Heikki Hykkäälä.
3763:                                                                                              67
3764: 
3765: IV,9. -   Lak.al. N:o 18.
3766: 
3767: 
3768:                                Vå.yrynen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
3769:                                   säännöksistä verolakeihin.
3770: 
3771: 
3772:                                      E d u s k u n n a 11 e.
3773: 
3774:    Eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä    mistettuja tarvikkeita tuottaneiden teolli-
3775: verolakeihin joulukuun 30 päivänä 1954            suuslaitosten palveluksessa ja palvelivat
3776: annetun lain 1 § : n mukaan veronalaisena         siten samoin kuin sotapalveluksessa olleet-
3777: tulona ei pidetä sotilasvammalain perusteella     kin ja jotka joutuivat siviilitapaturmain
3778: suoritettavia korvauksia eikä invaliidirahaa.     uhreiksi, joutuivat korvauksistaan maksa-
3779: Sensijaan työ-, liikenne- ym. tapaturmista        maan veroa samaan aikaan, 'kun sotapalve-
3780: suoritetut korvaukset katsotaan veronalai-        luksessa olevat olivat korvauksistaan vero-
3781: seksi tuloksi. Samannimisessä, joulukuun          vapaita.
3782: 28 päivänä 1951 annetussa laissa viime-              Tämän verovapauden kaventaminen on
3783: mainitut tapaturmakorvaukset olivat vero-         aiheuttanut sen, että vaikeavammaiset inva-
3784: vapaita 60 000 markan määrään asti. Myö-          liidit, jotka ovat korvauksista kaikista enim-
3785: hemmin tätä verovapautta kuitenkin on             min riippuvaisia, ovat invaliideista joutuneet
3786: kavennettu ja siten työ-, liikenne- ym. tapa-     kaikista epäedullisimpaan asemaan.
3787: turmien uhrit ovat joutuneet muita inva-             Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
3788: liideja epäedullisempaan asemaan. Eräänä          ehdotamme,
3789: hyvin karkeana esimerkkinä mainittakoon,
3790: että sodan aikana ammattitaitonsa perus-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3791: teella sotapalveluksesta vapautuneet henkilöt,           van lakiehdotuksen:
3792: jotka olivat puolustuslaitoksen käyttöön val-
3793: 
3794:                                             Laki
3795:                   eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
3796:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3797: 
3798:    Sen estämättä, mitä voimassa olevassa          taikka muuten sotatoimesta tahi työnteki-
3799: verolainsäädännössä on säädetty, on vuoden        jälle työstä aiheutuneen ruumiinvamman,
3800: 1955 tulon ja omaisuuden perusteella toimi-       sairauden tahi kuolemantapauksen johdosta
3801: tettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä     joko valtion tai yleishyödyllisten yhtymäin
3802: vuonna 1955 toimitettavassa kunnallisvero-        varoista taikka työntekijäin tai vapaaehtoi-
3803: tuksessa noudatettava seuraavia säännöksiä:       sen tapaturmavakuutuksen taikka liikenne-
3804:                                                   onnettomuuksien nojalla vahingoittuneelle
3805:                      1 §.                         tai sairastuneelle itselleen taikka hänen
3806:   Veronalaisena tulona ei ole pidettävä:          omaisilleen;
3807:   1) korvausta, mikä on kertakaikkisena
3808: tahi jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta
3809: 
3810:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
3811: 
3812:               Vilho Väyrynen.                                  Heikki Hykkäälä.
3813:               Impi Lukkarinen.                                 Antti J. Rantamaa.
3814:               Viljo Virtanen.                                  Urho Saariaho.
3815:               Eino Raunio.                                     Paavo Aitio.
3816: 68.
3817: 
3818: IV,1o. -   Lak.al. N:o 19.
3819: 
3820: 
3821: 
3822: 
3823:                                 Leinonen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 10 §:n muut-
3824:                                    tamisesta.
3825: 
3826: 
3827:                                      E d u s k u n n a ll e.
3828: 
3829:    Ulkomaille suuntautuvan matkailun osoit-       sissa on ulkomaanpassin hinta vain kahdek-
3830: taessa jatkuvaa kasvua on samalla kiinni-         san kruunua. Näin ollen voidaankin sanoa,
3831: tetty huomiota matkailuun liittyvien käy-         että ulkomaille suuntautuvasta matkailusta
3832: tännöllisten kysymysten järjestelyyn. Kun         on meillä tullut erityinen verotusobjekti.
3833: ulkomaille matkustaminen merkitsee aina,             Viranomaisten taholta on huomautettu,
3834: olipa kysymys opintomatkasta, liikeasioista       ettei passin hinta paljoakaan lisää matka-
3835: taikka vain virkistyksen hankkimisesta, hen-      kustannuksia, mutta asia ei kuitenkaan ole
3836: kistä avartumista, uusien vaikutelmien ja         nam. Tosin ulkomaille matkustavien jou-
3837: ideoiden saamista, olisi ulkomaille pääsyä        kossa on sellaisiakin, joille passin hinta ei
3838: koetettava helpottaa. Ja kun tällainen            paljon merkitse, mutta on huomattava,· että
3839: kanssakäyminen on kansojen välisen ymmär-         ulkomaille ja nimenomaan pohjoismaita
3840: tämyksen ja tuntemuksen parhainta raken-          kauemmaksi matkustaa tätä nykyä runsaasti
3841: nustyötä, on syytä, että matkailua kaikin         nuorisoa     erilaisissa opintotarkoituksissa.
3842: mahdollisin keinoin edistetään.                   Näille matkan rahoittaminen on muutenkin
3843:    Sotien jälkeisten vaikeuksien jäätyä vähi-     tiukka asia, ja juuri heille merkitsee passin
3844: tellen taakse on myös matkailun alalla jo         hinta paljon. On myös pantava merkille, että
3845: saatu aikaan huomattavia helpotuksia. Niinpä      matkustaessaan esimerkiksi Euroopan man-
3846: pohjoismaiden välinen matkailu on jo käy-         nermaalle ovat suomalaiset matkakustannus-
3847: tännöllisesti katsoen täysin vapaata, ja          ten suhteen matkan pituuden tähden epä-
3848: useaan Euroopan maahan voidaan meiltä             edullisemmassa asemassa kuin muut pohjois-
3849: matkustaa ilman viisumia. Nämä ovat edis-         maalaiset.
3850: tysaskeleita, jotka on tyydytyksellä todet-          Kun passeista saaduilla tuloilla ei ole
3851: tava.                                             suurta merkitystä valtiontaloudessa, olisi
3852:    Ilmeisessä ristiriidassa näiden toimenpitei-   yksityisen matkustajan kannalta katsottuna
3853: den kanssa, joihin viranomaisemme ovat            kohtuullista, että ulkomaanpassille vahviste-
3854: ryhtyneet, on se tosiasia, että ulkomaanpas-      tun leimaveron määrää nykyisestään huomat-
3855: simme hinta on luonnottoman korkea. Kun           tavasti pienennettäisiin.     Passin hinnan
3856: passia joka tapauksessa tarvitaan matkustet-      alentaminen olisi johdonmukainen toimen-
3857: taessa muualle kuin pohjoismaihin, on pas-        pide niiden pyrkimysten rinnalla, joiden
3858: sin hintakysymys erityisen huomioonotettava       tarkoituksena on muutenkin helpottaa ulko-
3859: seikka. Tätä nykyä maksaa passi, joka Suo-        maille suuntautuvaa matkailua ja tehdä mat-
3860: messa annetaan Suomen kansalaiselle mat-          kustaminen vaivattomaksi ja yksinkertai·
3861: kaa varten ulkomaille enintään kuudeksi           seksi.
3862: kuukaudeksi, 2 000 markkaa, enintään vuo-            Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun.
3863: deksi 3 500 markkaa, pitemmäksi ajaksi            nioittaen,
3864: 6 000 markkaa sekä sen lisäksi kultakin
3865: vieraskieliseltä passitekstiitä 200 markkaa.               että Eduskunta hyväksyisi seuraa
3866: Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruot-                van lakiehdotuksen:
3867:                                    IV,HJ.- Leinonen ym.                                     69
3868: 
3869: 
3870:                                          Laki
3871:                            leimaverolain 10 §: n muuttamisesta.
3872:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun
3873:  leimaverolain 10 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa
3874:   (597/50), näin kuuluvaksi:
3875: 
3876:                                                mäksi ajaksi 2 000 markkaa ja seurueen
3877:   Passi, joka Suomessa annetaan Suomen         passi 100 markkaa henkilöä kohti sekä sen
3878: kansalaiselle matkaa varten ulkomaille enin-   lisäksi kultakin vieraskieliseltä passitekstiitä
3879: tään kuudeksi kuukaudeksi, 800 markkaa,        100 markkaa.
3880: enintään vuodeksi 1200 markkaa, pitem-
3881: 
3882: 
3883:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
3884: 
3885:         Armas Leinonen.            J. F. Pöykkö.                Urho Saariaho.
3886:         Eino Saari.                Grels Teir.                  Väinö Kaasalainen.
3887:         Juho Tenhiälä.             J. Hakala.                   Harras Kyttä.
3888:         Leo I. Mattila.            Kaarlo Kajatsalo.            Irma Rosnell.
3889:         Aare Leikola.              Lauri Järvi.                 Lempi Lehto.
3890:         Artturi Tienari.           Aino Malkamäki.              Irma Hamara.
3891:         Irma Karvikko.             Erkki Koivisto.              Vieno Simonen.
3892:         Helge Miettunen.           Tyyne Paasivuori.            Meeri Kalavainen.
3893:         Niilo Ryhtä.               Yrjö Hautala.                Eemil Partanen.
3894:         Erkki W. Mohell.           Artturi Kukkonen.            John Forsberg.
3895:                                    Aukusti Pasanen.
3896: 70
3897: 
3898: IV,11. -   Lak.al. N:o 20.
3899: 
3900: 
3901: 
3902: 
3903:                                Lahtela: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
3904: 
3905: 
3906:                                      E d u s k u n n a ll e.
3907: 
3908:    Elokuun 8 päivänä 1943 annetussa leima-       kaatolupamaksuja monien kymmenien jopa
3909: verolaissa (662/43) oli hirven tappoluvasta      satojen kilometrien etäisyydellä asuinpaikas-
3910: maksettavan leimaveron suuruus maassamme         taan kaadettavista hirvistä. Siitä, ettei Poh-
3911: 300 markkaa hirvestä, mutta Petsamon kih-        jois-Suomen laajojen erämaiden olosuhteita
3912: lakunnassa ei ollut mitään leimaveromaksua.      ole otettu huomioon, on johtunut, että var-
3913: Sen jälkeen on leimaverolakia muutettu           sinkin Pohjois-Suomen itäisellä rajaseudulla
3914: useita kertoja ja korotettu mm. mainittua        on hirviä niin paljon, että ne tuottavat va-
3915: lupamaksuakin. Siinä leimaverolain muutta-       hinkoja yksityisille porotaloutta harjoitta-
3916: mista koskevassa laissa, joka nyt on voimassa    ville vähävaraisilla kansalaisille ja myöskin
3917: ja joka on annettu marraskuun 13 päivänä         valtiolle vuosittaisia menoja huomattavan
3918: 1953, korotettiin hirventappoluvasta suoritet-   paljon.
3919: tava leimavero poikkeuksetta koko maassa            Valtio, kuten tiedämme, on velvollinen
3920: 8 000 markaksi hirveitä. Mainittu leimavero      laittamaan itäiselle rajalle aidan ja pitä-
3921: on nyt siis yli 27 kertaa niin suuri kuin se     mään sen jatkuvasti kunnossa. Kun raja
3922: oli vuonna 1943 annetussa laissa. Tällainen      on paikoin hyvin kaukana asuinpaikoilta ja
3923: veronkorotus kaikkiin muihin veronkorotuk-       hirvenkaatoluvasta maksettava leimavero on
3924: siin verrattuna on kohtuuttoman korkea           korkea ja saaliin kuljetuskin, kun ei ole edes
3925: niissäkin maamme eteläisissä osissa, joissa      teitä, maksaa paljon, ei kukaan ole halukas
3926: hirven metsästystä harjoitetaan huvina vä-       hakemaan metsästyslupia mainitulla rajaseu-
3927: littämättä siitä, vastaako saalis edes siihen    dulla olevilla alueilla. Tästä johtuen on
3928: käytettyä ajanhukkaa ja veroa niihin liitty-     rajaseudulla hirviä maanvaivaksi asti. Mai-
3929: vine kustannuksineen.                            nittakoon, että pari vuotta sitten rikkoivat
3930:    Kohtuuton veronkorotus on erikoisesti         hirvet mainitulla itärajalla olevaa valtion
3931: niille, jotka harjoittavat hirvenmetsästystä     panemaa aitaa yhtenä ainoana vuotena yli
3932: elinkeinonsa tukemiseksi, niinkuin tapahtuu      2100 eri paikasta ja viime vuonnakin Sallan
3933: varsinkin laajoja metsäalueita käsittävässä      kunnan rajalla ne tekivät aitaan 408 reikää.
3934: vähävaraisen väestön asumassa Pohjois-           Aitavahinkoja ne ovat tehneet muittenkin
3935: Suomessa, jossa ei ole varakkaita ja hyvä-       kuntien alueilla pitkin rajaa, missä enem-
3936: tuloisia huvimetsästäjiä. Mainittua veron-       män missä vähemmän, ja sellaisina ne tule-
3937: korotusta määrättäessä ei ole siis otettu        vat edelleenkin jatkumaan, jos hirven tappo-
3938: huomioon maamme eri osien erilaisia olosuh-      luvasta on maksettava sellainen kohtuutto-
3939: teita eikä siitä johtuvia seikkoja, vaan näyt-   man korkea leimavero, mikä nyt on voimassa
3940: tää siltä kuin hirven metsästys olisi kaik-      olevassa laissa. Kustannukset, mitä valtio
3941: kialla maassamme sen syrjäisimpiä seutuja;       joutuu maksamaan hirvien rikkomien aito-
3942: myöten huvittelua, josta kannattaisi maksaa      jen korjauksista, nousevat vuosittain hyvän
3943: veroa miten paljon vain, ja että niilläkin       määrän toiselle miljoonalle markalle. Kun
3944: kansalaisilla, jotka asuvat laajoilla, tiettö-   Suomen puoleisella raja-alueella on poroja
3945: millä alueilla ja tarvitsevat hirvenlihaakin     ja hirvet rikkovat aidan useista kohti,
3946: elääkseen, olisi varaa maksaa korkeitakin        on todettu, että poroja on mennyt yli
3947:                                         IV,u. -   Lahtela.                                     71
3948: 
3949: rajan huomattavia maar1a. Ja ne jäävät            vahinkoja yksityisille ja aidan korjauskus-
3950: sinne, kun ei aidan korjaajilla eikä poron-       tannuksia valtiolle.
3951: omistajilla ole oikeutta ylittää rajaa nou-          Ottaen huomioon nykyisen tilanteen ja
3952: taakseen poronsa pois. Näin aiheuttavat           olevat olot olisi yksityisten asukkaiden ja val-
3953: nämä valtion korkealla leimaverona suojaa-        tion etujen mukaista, että Lapin ja Oulun
3954: mat eläimet sekä yksityisille kansalaisille       läänien itärajalla noin 100 km levyisellä
3955: että valtioHekin suuria menoja vuosittain.        vyöhykkeellä annettaisiin hirvenkaatolupa
3956: Kun valtion velvollisuus on pitää aita kun-       ilman leimaveroa tai ainakin erikoisen pie-
3957: nossa, ei ole valtion etujen mukaistakaan,        nellä verolla ja muissa osin mainittua lääniä
3958: että se suojelee hirviä korkean leimaveron        alennettaisiin vero ainakin 2 500 markkaan
3959: avulla, jotka aiheuttavat valtiolle menoja ja     hirveitä.
3960: yksityisille kansalaisille huomattavaa vahin-        Ellei mainitunlaista leimaverolain muu-
3961: koa.                                              tosta voitaisi tehdä, olisi järjestettävä taaja
3962:    Siitä, että rajavyöhykkeellä tehostettaisiin   aidan vartiointiväestö, joka huolehtisi siitä,
3963: hirvien vähentämistä, ei ole varmaankaan          että hirvien aitaan tekemät aukot heti korja-
3964: sisämaassa olevalle hirvikannalle mitään vä-      taan ja pidetään huoli siitä, etteivät porot
3965: hentymisen vaaraa, koska rajaseudulla rau-        pääse niistä menemään rajan toiselle puolen
3966: hassa elävät hirvet eivät siirry pois sieltä,     ja että mikäli niitä pääsee, ne korvataan
3967: vaan jatkavat pahantekoaan ja lisääntyvät         kohtuullisesti valtion toimesta, koska aidan
3968: rauhassa. Päinvastoin siitä, että niitä siellä    kunnossapito kuuluu lain mukaan valtiolle.
3969: edes joskus hätyyteltäisiin pyssyjenkin              Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
3970:  avulla, olisi seurauksena, että näistä aina-     ehdotan,
3971: kin osa siirtyisi sisämaahan ja aidan rikko-
3972:  minen vähentyisi ja yksityisten porotkin                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3973:  pysyisivät maamme rajojen sisällä eikä tulisi               van lakiehdotuksen:
3974: 
3975: 
3976: 
3977: 
3978:                                             Laki
3979:                                  leimaverolain muuttamisesta.
3980:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
3981:  verolain (662/43) 10 §, sellaisena kuin se on 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa
3982:  laissa (427/53), näin kuuluvaksi:
3983: 
3984:                      10 §.
3985:   Seuraavat toimituskirjat tai viranomaisille        7) hirven metsästämiseen 6 000 markkaa
3986: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistuk-      kultakin hirveitä, jonka kaatamiseen lupa
3987: set, mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat,      annetaan, paitsi Lapin ja Oulun lääneissä
3988: on 6 ja 8 §: ssä säädetyn leiman sijasta va-       muilla osin 2 500 markkaa, mutta näiden
3989: rustettava leimalla seuraaviin määriin:            läänien itäisellä 100 kilometrin levyisellä
3990:                                                    rajaseutuvyöhykkeellä 200 markkaa.
3991:   Päätös, pöytäkirjan ote tai toimituskirja,
3992: jolla myönnetään lupa tai oikeus:
3993: 
3994: 
3995:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
3996: 
3997:                                       M. 0. Lahtela.
3998: 72
3999: 
4000: IV,12. -    Lak.al. N:o 21.
4001: 
4002: 
4003: 
4004: 
4005:                                 Suominen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
4006: 
4007: 
4008:                                       E d u s k u n n a II e.
4009: 
4010:   Kunnat joutuvat maksamaan leimavero-             tiokonttorin antamien määräysten mukaan
4011: lain perusteella leimaveroa mm. asuntotuo-         kunnat joutuvat hankkimaan välittämiensä
4012: tantolain mukaan välittämistään asuntolai-         asuntolainoja koskevien velkakirjojen alle-
4013: noista valtiokanttorille annettavien velkakir-     kirjoitusten todistamiseksi. Tämän vuoksi
4014: jojen allekirjoitusten todistamista tarkoitta-     olisi leimaverolakiin tehtävä sanottua leima-
4015: vista notariaattitodistuksista. Huomioonot-        veronvapautusta koskeva muutos siten, että
4016: taen, että kuntien tehtävänä niiden toimesta       samalla myönnettäisiin kunnille vapautus
4017: rakennettavia vuokrataloja lukuunottamatta         myöskin asutuslainoja koskevien velkakirjo-
4018: on asuntolainojen ottamisessa vain välittä-        jen allekirjoittamista todistavien notariaatti-
4019: vää toimintaa ja että asuntorakennustoi-           todistusten leimaverosta.
4020: minta on vapautettu mm. lainhuudatuksesta             Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
4021: ja kiinnityksestä aiheutuvien leimaverojen         kunnioittaen,
4022: maksusta, olisi asianmukaista, että kunnat
4023: vapautettaisiin maksamasta leimaveroa myös-                 että Eduskunta hyväksyisi seuma-
4024: kin niistä notariaattitodistuksista, mitkä val-           van lakiehdotuksen:
4025: 
4026: 
4027: 
4028:                                              Laki
4029:                                   leimaverolain muuttamisesta.
4030:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
4031:  verolain (662/43) 12 § :ään, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 (597/50)
4032:  ja 27 päivänä huhtikuuta 1951 (264/51) annetuissa laeissa, uusi näin kuuluva 40.
4033:  kohta:
4034: 
4035:                      12 §.                         velkakirjojen allekirjoitusten todistamista
4036:      Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat:      tarkoittavat notariaattitodistukset.
4037: 
4038:    40) valtion varoista myönnettävien, kun-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
4039: tien välittämien asunto- ja asutuslainojen         kuuta 195 ...
4040: 
4041: 
4042:        Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
4043: 
4044:                 Unto Suominen.                                  Veikko Kokkola.
4045:                 Urho Kulovaara.                                 Heikki Hykkäälä.
4046:                 Eino Raunio.                                    Arvo Ahonen.
4047:                                          Erkki Tuuli.
4048:                                                                                                 73
4049: 
4050: IV,13. -   Lak.al. N:o 22.
4051: 
4052: 
4053: 
4054: 
4055:                                 Suominen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
4056: 
4057: 
4058:                                      E d u s k u n n a ll e.
4059: 
4060:   Voimassaolevan leimaverolain mukaan on          misestä. Nämä tapaukset osoittavat, että
4061: yleisiin tanssitilaisuuksiin ilmoitetuista pää-   lain mukaan tanssitilaisuuksista suoritettava
4062: symaksuista suoritettava leimaveroa 50 pro-       varsin ankara leimavero houkuttelee rehel-
4063: senttia, paitsi rekisteröidyn aatteellisen yh-    lisiä kansalaisia lain kiertämiseen ja rikko-
4064: distyksen tai yksinomaan yleishyödyllisiä         miseen samalla tavalla kuin asianlaita on
4065: tarkoitusperiä palvelevan yhteisön tai lai-       yleensä kaikkien sellaisten lakien noudatta-
4066: toksen toimeenpanemista tanssitilaisuuksista,     miseen nähden, mitkä ovat liian ankaroita.
4067: joiden pääsylipuista suoritettava leimavero       Näin ei saisi kuitenkaan tapahtua, vaan
4068: on 40 prosenttia.                                 tanssitilaisuuksista suoritettava leimavero on
4069:    Edellämainittu leimavero on kuitenkin niin     alennettava silmälläpitäen erikoisesti sitä,
4070: raskas, että aatteellisten järjestöjen on vai-    että aatteellisilla järjestöillä, joihin perustuu
4071: kea järjestää tanssitilaisuuksia varsinkin        koko meidän kansanvaltainen valtio- ja yh-
4072: maaseudun pienemmillä huvitaloilla, joihin        teiskuntarakenteemme, muodostuu taloudel-
4073: mahtuu suhteellisen vähän tanssiyleisöä, sillä    liset mahdollisuudet järjestää tanssitilaisuuk-
4074: etenkin orkesterien palkkiot ovat nykyisin        sia sekä suorittaa niistä myöskin rehellisesti
4075: niin korkeat, että tanssitilaisuuksien järjes-    lain edellyttämä huvivero. Tämä on tär-
4076: tämisestä näiden ja huoneistomenojen kanssa       keätä ennen kaikkea yleisen lainkunnioituk-
4077: muodostuu niin suuret kustannukset, että          sen säilyttämiseksi maassamme, mutta oma
4078: varsin yleisesti niiden toimeenpano korkean       merkityksensä sillä on myöskin nuorisotoi-
4079: huviveron vuoksi on kannattamatonta ja            minnan kannalta katsottuna, sillä erikoisesti
4080: hyvin useassa tapauksessa suorastaan tap-         nykyaikana on kyettävä järjestämään myös-
4081: pioita aiheuttavaa. Kun tanssitilaisuuksien       kin maaseudun nuorisolle riittävästi omilla
4082: järjestäminen on sangen lukuisille järjes-        paikkakunnilla kunnollisia huvitilaisuuksia,
4083: töille maassamme jokseenkin ainoa varojen         jotta houkutus asutuskeskuksiin ei muodos-
4084: saantimuoto, houkuttelee tanssitilaisuuksien      tuisi heidän kohdallaan niin voimakkaaksi
4085: suhteettoman korkea huvivero näitä tilai-         kuin nykyisin on asianlaita.
4086: suuksia järjestäviä henkilöitä huviveron             Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
4087: kiertämiseen. Tästä on osoituksena sangen         kunnioittaen,
4088: lukuisat eri puolilla maata sattuneet tapauk-
4089: set, joissa aatteellisten yhdistysten toimihen-            että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4090: kilöitä on asetettu syytteeseen tanssitilai-             van lakiehdotuksen:
4091: suuksista suoritettavien leimaverojen kiertä-
4092: 
4093: 
4094: 
4095: 
4096: 10 E 159/55
4097: 74                                   IV,13. -   Leima.verola.ki.
4098: 
4099: 
4100: 
4101: 
4102:                                             Laki
4103:                                 leimaverolain muuttamisesta..
4104:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun lei-
4105: maverolain (662/43) 60 § :n 1 kohta näin kuuluvaksi:
4106: 
4107:                     60 §.                           levan yhteisön tai laitoksen toimeenpane-
4108:                                                     mista 25 prosenttia.
4109:   1) tanssiaisista 50 prosenttia, paitsi rekis-
4110: teröidyn aatteellisen yhdistyksen tai yksin-
4111: omaan yleishyödyllisiä tarkoitusperiä palve-          Tämä laki tulee voimaan   päivänä
4112:                                                     kuuta 195 .
4113: 
4114: 
4115:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
4116: 
4117:         Unto Suominen.                Arvo Sävelä.                 Onni Hiltunen.
4118:         Viljo Virtanen.               Artturi Koskinen.            Eetu Karjalainen.
4119:         Arvi Turkka.                  Heikki Hykkäälä.             Varma K. Turunen.
4120:         Eino Raunio.                  Veikko Kokkola.              Vilho Väyrynen.
4121:         Urho Kulovaara.               Mikko Hult.                  Kalle Kauhanen.
4122:                                                                                                   75
4123: 
4124: IV,14. -· Lak.al. N:o 23.
4125: 
4126: 
4127: 
4128:                                 S.-K. Kilpi ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
4129: 
4130:                                      E d u s k u n n a ll e.
4131: 
4132:    Se teatteritaiteen osa, jota nimitetään          Lasten huvitilaisuuksissa pääsymaksun
4133: ,nukketeatteriksi", on erikoisesti viime vuo-     täytyy kuitenkin olla alhainen hyvin ym-
4134: sina tullut useimmissa maissa varsin suosi-       märrettävistä syistä. Senvuoksi onkin pidet-
4135: tuksi. Tämä johtuu siitä, että nukketeatte-       tävä aivan kohtuuttomana, että niitä juuri
4136: rien ohjelmat ovat kauttaaltaan kirjallisesti     nukketeatterin kohdalla rasitetaan 25 pro-
4137: täyspainoisia, joko satuaiheisia tai satiirisia   sentin huviverolla. Kun nukketeatteri onnis-
4138: näytelmiä. Kokemus onkin osoittanut, että         tuakseen tarvitsee ,näyttelijöiksi" taiteelli-
4139: varsinkin sadun hengen nukketeatteri pystyy       sesti ja muutenkin huolellisesti valmistet-
4140: ilmentämään paremmin ja välittömämmin             tuja nukkeja sekä lisäksi nukkien liikut-
4141: kuin tavallinen teatteri.                         tajiksi ja ääniksi ammattinsa taitavia, päte-
4142:    Suomessa nukketeatteri ei tähän mennessä       viä näyttelijöitä, kohoavat sen kustannukset
4143: kuitenkaan ole päässyt juuri lainkaan kehit-      niin suuriksi, ettei sitä saada menestymään,
4144: tymään taiteellisesti senvuoksi, että sitä ra-    jos valtio edelleen kantaa sen esityksistä jo
4145: sittaa suhteettoman korkea huvivero. Voi-         mainitunlaista huviveroa. Tämä vero olisi
4146: massaoleva leimaverolaki rinnastaa nimittäin      senvuoksi välttämättä poistettava.
4147: nukketeatterin revyy- ja tivoliesityksiin.          Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotam-
4148: Tämä rinnastus on muutenkin erheellinen,          mekin, että voimassaolevan leimaverolain
4149: ja aivan erikoisesti senvuoksi, että mainitut     10 luvun 60 §: n 5 kohdasta poistettaisiin
4150: kepeät esitykset ovat lähinnä tarkoitetut         sana ,nukketeatteri".
4151: aikuisten ja yleensä ansaitsemisiässä olevien       Näin ollen esitämme,
4152: ilonpitoa varten, nukketeatterien kantaylei-
4153: sön ja innokkaimman suosijaryhmän muo-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4154: dostavat sensijaan kasvamassa olevat lapset.             van lakiehdotuksen:
4155: 
4156:                                            Laki
4157:                                 leimaverolain muuttamisesta.
4158:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
4159:  verolain 60 §: n 5 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1SJ50 annetussa
4160:  laissa, näin kuuluvaksi:
4161:                     60 §.                            5) revyy-, sirkus-, tivoli- ja illuusioteatteri-
4162:   Pääsylipuista, sellaisiin jäljempänä mai-       esityksistä sekä 10 §: n Päätös-nimikkeen
4163: nittuihin yleisiin huvitilaisuuksiin, joista      11 kohdassa mainituista ammattimaisista
4164: pääsymaksua kannetaan kaikilta tai joilta-        taitovoimistelu-, voima- ja urheiluesityksistä
4165: kin huvivierailta, on leimaveroa suoritettava     ja -kilpailuista, joissa esiintyy ammattinyrk-
4166: seuraavat prosenttimäärät lipussa ilmoite-        kelijöitä, sekä ammattimaisesta eläintennäyt-
4167: tusta pääsymaksusta:                              tämisestä, 25 prosenttia.
4168: 
4169: 
4170:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
4171: 
4172:         Sylvi-Kyllikki Kilpi.        Aino Malkamäki.                 Väinö Kaasalainen.
4173:         Hertta Kuusinen.             Onni Hiltunen.                  Unto Miettinen.
4174:                                      Esa Kaitila.
4175: 76
4176: 
4177: IV,t5. -   Lak.al N:o 24.
4178: 
4179: 
4180: 
4181: 
4182:                                L. Mattila ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
4183:                                   sesta.
4184: 
4185: 
4186:                                      E d u s k u n n a 11 e.
4187: 
4188:    Joulukuun 22 pa1vana 1950 annettuun            ei sitä voida pitää oikeuden ja kohtuuden
4189: liikevaihtoverolakiin jätettiin vastoin halli-    mukaisena. Useilla maaseudun taajaväkisillä
4190: tuksen esitystä liikevaihtoverovelvollisten       paikkakunnilla lisäksi varsin usein paikka-
4191: liikkeitten piiriin anniskelu- ja tanssiravin-    kunnan ainoa kunnollinen ruokailupaikka
4192: tolat muiden ravitsemusliikkeitten jäädessä       toimii sekä anniskelu- että tanssiravintolana.
4193: lain ulkopuolelle. Tästä johtuen sanotut liik-    Tällaisessa ravintolassa esimerkiksi virka-
4194: keet joutuvat suorittamaan 10 % suuruisen         ym. matkoilla ruokailemaan joutuva kansa-
4195: liikevaihtoveron koko muun myyntinsä paitsi       lainen on pakotettu suorittamaan tilaamas-
4196: väkijuomien osalta. Kun liikevaihtovero           taan ruuasta liikevaihtoveroa silloinkin,
4197: yleensä on poistettu elintarvikkeilta, on sen     vaikka aterian yhteydessä ei alkoholia nau-
4198: jättäminen rasittamaan anniskelu- ja tanssi-      tittaisikaan.
4199: ravintoloissa ruokailevia mitä suurin epä-           Mikäli kysymystä puheenaolevien ravitse-
4200: kohta. On epäoikeudenmukaista, että annis-        musliikkeitten liikevaihtoverovelvollisuudesta
4201: keluravintolassa ruokailevaa, useinkin - ja       tarkastellaan raittiuspoliittiselta kannalta,
4202: nykyisin yhä kasvavassa määrin -          vain    olisi mielestämme ensiluokkaisen tärkeätä
4203: pelkästään sitä tekevää asiakasta itse asiassa    pitää ruuan hinnat anniskeluravintoloissa
4204: rangaistaan sen vuoksi, että saman katon          mahdollisimman alhaisina. Tällöin ruoka-
4205: alla on mahdollisuus tilata myös väkijuomia.      tarjoilun osuus alkoholitarjoiluun verrattuna
4206: Myyntipisteen luonne ja laatu eivät voi           mainituissa ravintoloissa ilmeisestikin tulisi
4207: olla oikeana perusteena liikevaihtoveron pe-      muodostumaan entistä suuremmaksi. Tär-
4208: rimiselle, vaan ruokailun tulee olla tässä        keätä on myös niin ikään maamme matkailu-
4209: suhteessa kaikkialla samassa asemassa. Ruoka      maineenkin kannalta tehdä kaikki voitava
4210: ja väkijuomat ovat kaksi eri asiaa. Jos väki-     ravintoloiden hintatason alentamisen hyväksi.
4211: juomien anniskelu on verotuksellinen tekijä,      Kun ravintolat ovat hotellien ohella ulko-
4212: otettakoon se huomioon erikseen määrää-           maisille matkailijoille varsin näkyvä ja siis
4213: mällä väkijuomille tarpeeksi korkeat hinnat.      myös ensiSIJaism maastamme vaikutteita
4214:    Mitä taas tanssiravintoloihin tulee, jotka     muodostava tekijä, ei ruokatarjoilun liike-
4215: muuten päivisin useimmiten toimivat puh-          vaihtoveronalaisuus tässäkään mielessä ole
4216: taasti ruokailupaikkoina, niin ovat ne jo         vähäarvoinen tekijä.
4217: ennestään erittäin ankaran erikoisverotuk-           Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
4218: sen alaisia. Kun sellaisessa ravintolassa,        nioittavasti,
4219: jossa on iltaisin mahdollisuus myös tanssia,
4220: päivisinkin ruokailevatkin kansalaiset joutu-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4221: vat maksamaan ruuastaan liikevaihtoveron,                van lakiehdotuksen:
4222:                                      IV,t5. -   L. Mattila ym.                                77
4223: 
4224: 
4225: 
4226: 
4227:                                                 Laki
4228:                               liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4229:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4230: liikevaihtoverolain (605/50) 1 ja 7 § näin kuuluviksi:
4231:                      1 §.                          jaus-, kunnostamis- tai asentamistyöstä; sekä
4232:    Liikevaihtoveroa suorittaa valtiolle:              3. maahantuoja tavaran maahantuonnista.
4233:    1. teollisen tai muun siihen verrattavan           Asetuksella voidaan antaa tarkempia mää-
4234: tuotannollisen liiketoiminnan, jota tässä          räyksiä siitä, milloin ja missä määrin liike-
4235: laissa sanotaan teolliseksi liikkeeksi, harjoit-   toimintaa on pidettävä teollisen tai työliik-
4236: taja valmistamansa tai muilla valmistutta-         keen toimintana tai jälleenmyyntinä. Liike-
4237: mansa tavaran myynnistä ja vuokrauksesta           vaihtoverokonttorin asiana on antaa tarkem-
4238: sekä suorittamastaan tai muilla suoritutta-        pia määräyksiä asetuksen soveltamisesta yk-
4239: mastaan tavaran muutos-, puhdistus-, kor-          sityistapauksiin.
4240: jaus-, kunnostamis- tai asentamistyöstä;           --------------
4241:    2. työliikkeen tai siihen verrattavan liike-
4242: toiminnan, jota tässä laissa sanotaan työ-                              7 §.
4243: liikkeeksi, harjoittaja valmistamansa tavaran         V ero on, mikäli jäljempänä ei toisin sää-
4244: myynnistä ja vuokrauksesta sekä suoritta-           detä, teollisessa liikkeessä kaksikymmentä ja
4245: mastaan tavaran muutos-, puhdistus-, kor-           työliikkeessä kymmenen sadalta.
4246: 
4247:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
4248: 
4249:                   Leo 1. Mattila.                            Harras Kyttä.
4250: 78
4251: 
4252: IV,16. -     Lak.al. N:o 25.
4253: 
4254: 
4255:                                Haapanen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
4256:                                    misesta.
4257: 
4258:                                      E d u s k u n n a 11 e.
4259: 
4260:    Pääosa maamme käsi- ja pienteollisuudesta     1-5 työntekijää. Näiden yritysten vuosi-
4261: toimii suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.    vaihto nousi v. 1952 noin 22 miljardiin mark-
4262: Pienyritykset eivät pysty kilpailemaan suur-     kaan koko teollisuuden vuosivaihdon ollessa
4263: yritysten kanssa, koska niiden tuotantokus-      621 miljardia markkaa. Vapauttamalla ne
4264: tannukset nousevat huomattavasti suurem-         pienyritykset liikevaihtoverosta, joissa on
4265: miksi kuin hyvin koneellistettujen suuryri-      enintään 5 työntekijää, merkitsisi se liike-
4266: tysten. Tästä syystä olisi pienyritysten vai-    vaihtoveron tuoton vähenemistä vain n. 500
4267: keaa taloudellista asemaa ja kilpailukykyä       -600 miljoonalla markalla. V aitiotalouden
4268: pyrittävä parantamaan.                           kannalta ei tämä olisi mikään merkittävä
4269:    Eräs keino pienyritysten auttamiseksi on      tulojen väheneminen, mutta se merkitsisi
4270: vapauttaa ne liikevaihtoverosta ja siten tur-    maamme pienteollisuudelle ja tuhansille
4271: vata niille kilpailuedellytykset varakkaisiin    pienyrittäjille ratkaisevaa etua ja siten tur-
4272: suuryrityksiin nähden. Tämä, jos mikään          vaisi niille edellytykset toimintansa jatkami-
4273: olisi pienten yritysten todellista auttamista;   seen.
4274:    Nykyisten säännösten mukaan on liike-             Esitetty liikevaihtoverolain muutos olisi
4275: vaihtoverosta vapaa vain sellainen yritys,       erittäin merkityksellinen juuri maaseudun
4276: jossa omistajan lisäksi ei työskentele muita     pienteollisuudelle. Monilla aloilla, kuten
4277: kuin hänen puolisonsa, alle 21 vuotiaat lap-     tiilien, sementtituotteiden, salaojaputkien,
4278: sensa ja yksi oppisopimuslain tarkoittama        kudonnaisten ja huonekalujen ym. valmista-
4279: oppilas. Tällainen käytäntö johtaa useissa       misessa, vain muutamia aloja mainitak-
4280: tapauksissa liikevaihtoveron kiertämiseen ja     semme, on pienillä yrityksillä mahdollisuus
4281: myöskin siihen, ettei tilapäisestikään, vero-    menestyä, jos niiden liikevaihtoverotus pois-
4282: velvolliseksi joutumisen pelosta, haluta käyt-   tetaan.
4283: tää vierasta työvoimaa.                             Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4284:    Liikeyrityslaskennan mukaan on maas-
4285: samme n. 20 000 sellaista teollisuuden ja                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4286: käsityön alalla toimivaa yritystä, joissa on             van lakiehdotuksen:
4287: 
4288:                                               Laki
4289:                              liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4290:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4291: liikevaihtoverolain (605/50) 3 § näin kuuluvaksi:
4292:                      3 §.                        puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- tai asen-
4293:   Verovelvollisia eivät ole:                     tamistöitä käyttämättä työapulaisina muita
4294:   1. valtio ja sen laitokset, 2. momentissa      kuin puolisoaan ja enintään viittä muuta
4295: tarkoitettuja   laitoksia    lukuunottamatta;    henkilöä.
4296: eivätkä                                            Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä
4297:   2. ne käsityöläiset ja 1 §: n 1 ja 2 koh-      verovelvolliseksi sellainen liikeperiaatteiden
4298: dissa tarkoitetut liikkeet, jotka valmistavat    mukaisesti hoidettu valtion laitos, joka har-
4299: tavaroita tai suorittavat tavarain muutos-,      joittaa 1 §: ssä tarkoitettua toimintaa.
4300: 
4301:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
4302:            Kaino Haapanen.            Veikko Helle.            Albin Wickman.
4303:            Rainer Virtanen.           Leo Häppölä.             Urho Kähönen.
4304:                         Bertel Lindh.             Kaarlo Kajatsalo.
4305:                                                                                                 79
4306: 
4307: IV,11. -    Lak.al. N:o 26.
4308: 
4309: 
4310:                                 Väyrynen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
4311:                                   misesta.
4312: 
4313: 
4314:                                       E d u s k u n n a 11 e.
4315: 
4316:    Voimassa olevan liikevaihtoverolain mu-            Työliike ja käsityöläinen sen sijaan osta-
4317: kaan jalkineet ovat liikevaihtoverovapaita.        vat kaikki ne tavarat, jotka he sisällyttävät
4318: Vallitsevan käytännön mukaisesti jalkineiksi       tuotteisiinsa, veronalaisina, mikäli on yleensä
4319: ja niin ollen verovapaiksi tavaroiksi katso-       kysymys veronalaisista tavaroista. Tällaisia
4320: taan myös kumiterät. Sensijaan valmiiksi           ovat, kuten jo mainittiin, valmiiksi leikatut
4321: leikattuja saapasvarsia eivät verotusviran-        saapasvarret. Kun laki ei sisällä mitään
4322: omaiset ole katsoneet jalkineiksi. Lain sään-      määräyksiä siitä, miten saapasvarsiin kohdis-
4323: nös, että ainoastaan jalkineet ovat vero-          tuva vero olisi työliikkeille ja käsityöläisille
4324: vapaat, on johtanut sellaiseen epäkohtaan,         palautettava, on asianlaita nykyisin se, että
4325: että työliikkeen asemassa oleva jalkineliik-       työliikkeet ja käsityöläiset eivät pysty val-
4326: keenharjoittaja, samoin kuin verotuksen            mistamaan saapasvarsista ja kumiteristä
4327: ulkopuolella oleva käsityöläinen, ei pysty         täysin verovapaita jalkineita, kuten teolliset
4328: kilpailemaan teollisen liikkeen kanssa saa-        liikkeet.
4329: pasvarsien kiinnittämisessä. Teollinen liike          Koska on tärkeätä ylläpitää käsityöläis-
4330: saa näet B-lisenssillään ostaa verovapaasti        ammattia maassa, olisi tämä epä:kohta pois-
4331: kaikki jalkineisiin tarvittavat raaka-aineet       tettava ja tapahtuu se parhaiten siten, että
4332: ja puolivalmisteet, ja siis myös valmiiksi         valmiiksi leikatut saapasvarret julistetaan
4333: leikatut saapasvarret. Kun teollinen liike         lainsäädännössä liikevaihtoverovapaiksi ta-
4334: liioin ei joudu, enempää kuin muutkaan,            varoiksi.
4335: maksamaan veroa valmiista jalkineista, ei             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4336: teollisissa liikkeissä saapasvarsien kiinnittä-    kunnioittaen,
4337: misestä eikä saapasvarsista jouduta maksa-
4338: maan liikevaihtoveroa.                                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4339:                                                           van lakiehdotuksen:
4340: 
4341:                                             Laki
4342:                               liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4343:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4344: liikevaihtoverolain (605/50) 4 §:n 17 kohta näin kuuluvaksi:
4345:                     4 §.                             17. pohjanahka ja valmiiksi leikattu saa-
4346:   Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät ole:    pasvarsi.
4347: 
4348: 
4349:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
4350: 
4351:            Vilho Väyrynen.            Erkki Koivisto.               Markus Niskala.
4352:            Veikko Kokkola.            Urho Saariaho.                K. F. Haapasalo.
4353:            Heikki Hykkäälä.           Kalle Jokinen.                Veikko Helle.
4354:            Eino Tainio.               Artturi Koskinen.             Arvo Sävelä.
4355:            Valto Käkelä.              Paavo Aitio.                  Juho Rytkönen.
4356:            Yrjö Sinkkonen.            Eino Rytinki.                 Väinö Tikkaoja.
4357:            Arvi Turkka.               Arvo Ahonen.                  Mikko Hult.
4358:                                       J. F. Pöykkö.
4359: 80
4360: 
4361: IV,1s. -   Lak.al. N:o 27.
4362: 
4363: 
4364: 
4365: 
4366:                                  Seppä ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4367: 
4368: 
4369:                                        Eduskunnalle.
4370: 
4371:    Maatalouden rationalisoimisen kannalta             Edelleen maataloudessa käytettävillä rehu-
4372: olisi välttämätöntä, että työtäsäästävien ja        keittimillä on liikevaihtovero. On erittäin
4373: tehokkaiden koneiden käyttö yhä yleistyisi          valitettavaa, että näiden artikkelien koh-
4374: entisestään. Tarkoituksenmukaista olisi, että       dalla, joita miltei yksinomaan käytetään
4375: tilalle ostettuun traktoriin voitaisiin hankkia     pientiloilla, on hintoja kohottava liikevaihto-
4376: mahdollisimman paljon lisälaitteita ja siten        verorasitus. Rehukeittimien valmistus ta-
4377: tehdä mahdolliseksi traktorien monipuoli-           pahtuu pääasiassa maaseudulle sijoittuneen
4378: nen käyttö. Useilla traktoreihin liitettävillä      käsi- ja pienteollisuuden puitteissa. Pien-
4379: koneilla on kuitenkin vielä liikevaihtovero,        ten tilojen kustannuksien vähentämiseksi ja
4380: mikä nostaa näiden hintaa huomattavasti             pienteollisuuden edistämiseksi olisi suotavaa,
4381: ja monissa tapauksissa tekee mahdottomaksi          että myös rehukeittimet vapautettaisiin lii-
4382: niiden hankkimisen. Tästä syystä on asial-          kevaihtoverosta.
4383: lista ja kohtuullista, että eräiltä traktoriin        Siksi ehdotamme kunnioittaen,
4384: kiinnitettäviltä koneilta poistettaisiin liike-
4385: vaihtovero.                                                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4386:                                                            van lakiehdotuksen:
4387: 
4388: 
4389:                                              Laki
4390:                                liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4391:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4392: liikevaihtoverolain (605/50) 4 § :n 21. kohta näin kuuluvaksi:
4393: 
4394:                    4 §.                             sahrat, uudis- ja kivenraivauskoneet, avo-
4395:   Liikevaihtoveron alaisia      tavaroita eivät     ja salaoja-aurat, salaojakaivukoneet, harat,
4396: ole:                                                kasvinsuojelu- ja peittauskoneet, traktorit,
4397:                                                     traktorikäyttöiset     karjanlannanlevittäjät,
4398:    21. seuraavat maataloustuotannossa käy-          karjanlannankuormaajat, seivästyskairat, lan-
4399: tettävät koneet: äkeet, jyrät, niitto-, elon-       tatalikot ja heinän ja olkien elevaattori-
4400: leikkuu-, harava-, kylvö- ja perunannosto-          kuormaajat, traktoriperäkärryt ja niiden
4401: koneet, perunanriviinkokoojat, perunanlajit-        alustat, puolitelaketjut, kitkaketjut, traktori-
4402: telijat, sokerijuurikkaannostokoneet, puima-        kuljetuslaatikot, kotitarvemyllyt, lypsyko-
4403: koneet, leikkuupuimurit, viljankuivaajat,           neet, käsiseparaattorit ja rehukeittimet.
4404: viljanlajittelijat, lietsot, silppukoneet, aurat,
4405: 
4406: 
4407:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
4408: 
4409:                Mauri Seppä.                                    Irma Hamara.
4410:                Matti Raipala.                                  R. Hallberg.
4411:                                        Kalervo Saura.
4412:                                                                                                81
4413: 
4414: IV,l9. -   Lak.al. N:o 28.
4415: 
4416: 
4417: 
4418: 
4419:                                 L. Mattila ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n
4420:                                    muuttamisesta.
4421: 
4422: 
4423:                                       E d u s k u n n a 11 e.
4424: 
4425:    Kun tekstiilit syksyllä 1954 vapautettiin       sen teollisuuden harjoittaminen liikevaihto-
4426: liikevaihtoverosta, jäivät liikevaihtoveron        veron johdosta kävisi mahdottomaksi. Tällä
4427: alaisiksi edelleen niinike-, säle-, ruoko- ja      tuotannon alalla työskentelee nykyään myös
4428: olkikankaat sekä niinike- ja viilomatot.           paljon käsityöläisiä, joiden on mahdotonta
4429: Liikevaihtoveron korottaessa näiden tuottei-       nimenomaan liikevaihtoveron takia laajentaa
4430: den hintoja eivät ne pysty tasaväkiseen            tuotantotoimintaansa. Kun edellä mainittuja
4431: hintakilpailuun samoja käyttötarkoituksia          tuotteita käytetään tavallisessa arkisessa
4432: palvelevien tekstiilituotteiden kanssa, minkä      kulutuksessa mm. kaita- ja pöytäliinoina,
4433: vuoksi tämän alan tuotanto uhkaa tyrehtyä.         seinävaatteina ja lattiamattoina, olisi jo täs-
4434: Ottaen huomioon, että kysymyksessä on uusi         täkin syystä paikallaan, ettei niiden hintaa
4435: kutomateollisuuden ala, joka käyttää raaka-        kallistettaisi liikevaihtoverolla.
4436: aineenaan muihin tarkoituksiin arvottomia            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4437: jäteaineita, kuten höylänlastua, oikea, jäte-
4438: viilua ja ruokoa, olisi kansantaloudelliselta-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4439: kin kannalta vahingoksi, jos tämänluontoi-                 van lakiehdotuksen:
4440: 
4441: 
4442: 
4443:                                              Laki
4444:                               liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4445:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike-
4446: vaiht<>verolain (605/50) 4 § :n 1 momenttiin 29 kohta seuraavasti:
4447: 
4448:                     4 §.                             29. niinike-, säle-, ruoko- ja olkikankaat
4449:   Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät ole:    sekä niinike- ja viilomatot.
4450: 
4451: 
4452: 
4453:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
4454: 
4455:               Leo I. Mattila.                                   Juho Tenhiälä.
4456:               Eino Saari.                                       Armas Leinonen.
4457:               K. Kajatsalo.                                     Helge Miettunen.
4458:                                          Harras Kyttä.
4459: 
4460: 
4461: 
4462: 
4463: 11 E 159/55
4464: 82
4465: 
4466: IV,2o. -    Lak.al. N:o 29.
4467: 
4468: 
4469: 
4470: 
4471:                                 Tenhiälä ym. : Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
4472:                                    misesta.
4473: 
4474: 
4475:                                       E d u s k u n n a 11 e.
4476: 
4477:   Suomessa on rakennusaineiden liikevaihto-        Niinpä kansantaloudelliset bruttosijoitukset
4478: verosta muodostunut tosiasiallisesti inves-        vuonna 1953 olivat uudisrakennusten koh-
4479: tointivero. Se on uudisrakennustoiminnassa         dalla 99.8 miljardia markkaa, joista 53.2
4480: kohottanut rakennuskustannuksia keskimää-          miljardia markkaa asuinrakennuksiin ja li-
4481: rin 8.8 %. Se on monella tavoin ollut ra-          säksi rakennusten kunnossapitoon ja kor-
4482: kennustoiminnan teknillisen kehityksen jar-        jauksiin 18 miljardia markkaa. Valtiova-
4483: runa.                                              rainministeriön kansantalousosaston laskel-
4484:   Rakennustarvikkeiden liikevaihtoverokysy-        mien mukaan muodosti tästä määrästä ko.
4485: myksestä antaa Valtion Rakennusalan Ratio-         vuonna ns. hallinnollinen investointi seuraa-
4486: nalisoimislautakunnan kansanedustajille ja-        vaa:
4487: kama muistio seikkaperäisen selonteon.
4488: 
4489:            Julkiset rakennukset .................... 2.25 milj. m3 15.8 mrd mk
4490:            Arava-rakennukset ...................... 2.42            17.5
4491:            Aso: maanhankintalain mukainen rakenta-          " "           " "
4492:              minen ................................ 6.96            23.9
4493:                                                             "    "        " "
4494:                                             Yhteensä 11.63 milj. m3 57.2 mrd mk
4495: 
4496:    Näin ollen on julkisen sektorin suorittama      liikevaihtoveroprosenttien mukaan maksettu
4497: tai tukema rakennustoiminta käsittänyt             liikevaihtoveroa noin 2. 7 miljardia markkaa.
4498: 55.3% v:n 1953 rakennusvolyymistä ja               Ns. julkisen sektorin suorittaman tai sen tu-
4499: 57.5% uudisrakennusten investoinnista. Yk-         keman rakennustoiminnan osalta on vero
4500: sityinen sektori on käsittänyt 9.42 milj. kuu-     kaikkiaan 4.9 miljardia markkaa eli 57.5%
4501: tiometriä, johon on investoitu 42.6 miljardia      koko talonrakennustoiminnan suorittamasta
4502: markkaa. Tämä rakennustoiminta on vaati-           liikevaihtoverosta.
4503: nut suoranaisia valtion varoja seuraavasti:           Liikevaihtoveron palauttamista määrätyHtä
4504:                                                    rakennustarvikkeilta ei ole suositeltava. Se
4505: Julkiset rakennukset ........ 16.o mrd mk          on vaikeasti toteutettavissa ja johtaisi epä-
4506: Arava-rakennukset . . . . . . . . . . 7.2 ,   ,    oikeudenmukaisuuksiin.
4507: Aso-rakennukset . . . . . . . . . . . . 8.3 , ,       Valtion    Teknillisen   Tutkimuslaitoksen
4508:                                                    neuvottelukunnan 2. 11. 1954 esittämän las-
4509:                        Yhteensä 31.5 mrd mk        kelman mukaan merkitsisi alla olevien ra-
4510:                                                    kennustarvikenimikkeiden poistaminen liike-
4511:   Yllä luetelluista rakennustoimintaan sijoi-      vaihtoverosta valtion taloudelle seuraavat
4512: tetuista valtion varoista on keskimääräisten       menetykset:
4513:                                                              IV,2o. -                     Tenhiälä. ym.                                                       83
4514: 
4515:                                                                                                                                                         mk
4516: Tehdasvalmisteiset puurakenteiset talon osat ja iskosmuotit ........... .                                                                            100000000
4517: Rakennuspuusepän tuotteet, kuten ovet, ikkunat, komerot ja keittiön
4518:    kalusteet ..................................................... .                                                                                 800000000
4519: Puu~itu~ ja ~ast"?-tuotteet, kuten huokoiset ja kovakuitulevyt ......... .                                                                           230000000
4520: Vaner1t Ja k1mpllevyt ........................................... .                                                                                  100 000000
4521: Luonnonki~i~t~ tehdyt rakennuskappaleet, lajiteltu, murskattu tai jau-
4522:    hettu k1v1a1nes ............................................... .                                                                                  50 900000
4523: Sementti, rakennuskalkki, rakennuskipsi, magnesiitti ja näistä valmistetut
4524:    rakennusaineet, -tuotteet ja -tarvikkeet sekä asbestisementtituotteet ..                                                                         1700000000
4525: Kalkkihiekkatiilet, poltetut tiilet kuten seinä-, välipohja- ja kattotiilet,
4526:    lasitetut viemäriputket, klinkkerit ja tulitiilet ................... .                                                                           600000 000
4527: Lasilevyistä rakennuslasi ......................................... .                                                                                240000000
4528: Lämmöneristeet, kuten lastuvilla, olki ja ruokolevyt, turvelevyt, korkki,
4529:    mineraalikuituaineet, hiili- ja koksikuona, sahajauho ja puulastu,
4530:    paisutettu savisora, piimaatuotteet, kevytkiviaineet, tilkkeet .                                                     0   0   •   •   •   •   •    500 000 000
4531: Veden ja kosteuden eristeet, kuten bitumi ja tervatuotteet 0.... 0......                                                                              40 000 000
4532: Rakennuspahvi, -paperit, kattohuovat .............. 0....... 0.......                                                                                220 000 000
4533: Rakennusmuovit .......                                                                                                                                10 000 000
4534:                                                                                                                     ---------------------
4535:                            0   °   o   •••   0   0   0   o   •   0   0   0   ••   0   0   ••••   0   ••••••••   0   ••••••      0   •   •   •   •
4536: 
4537: 
4538: 
4539: 
4540:                                                                   Yhteensä                                                      4 590 000 000
4541: 
4542:    Edellä esitetty ehdotus merkitsee todel-                                                   Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4543: lisuudessa 3.o miljardin markan rasitusta                                                   nioittaen,
4544: valtion taloudelle, koska valtion menoja sen
4545: omaan ja sen tukemaan rakennustoimintaan                                                                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4546: samanaikaisesti voidaan vähentää noin l.o                                                               van lakiehdotuksen:
4547: miljardilla markalla.
4548: 
4549:                                                                               Laki
4550:                                    liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4551:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4552:  liikevaihtoverolain ( 605/50) 4 § : n 1 momen ttiin, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulu-
4553:  kuuta 1954 annetussa laissa (449/54), uusi 28 kohta seuraavasti:
4554:                   4 §.                                                                      keet sekä asbestisementtituotteet, kalkki-
4555:  Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät                                                   hiekkatiilet, poltetut tiilet, kuten sema-,
4556: ole:-------------                                                                           välipohja- ja kattotiilet, lasitetut viemäri-
4557:                                                                                             putket, klinkkerit ja tulitiilet, lasilevyistä
4558:   28. tehdasvalmisteiset puurakenteiset talon                                               rakennuslasi, lämmöneristeet kuten lastu-
4559: osat ja iskosmuotit, rakennuspuusepän tuot-                                                 villa, olki- ja ruokolevyt, turvelevyt, korkki,
4560: teet, kuten ovet, ikkunat, komerot ja keittiöi-                                             mineraalikuituaineet, hiili- ja koksikuona,
4561: den kalusteet, puukuitu- ja lastutuotteet,                                                  sahajauho ja puulastu, paisutettu savisora,
4562: kuten huokoiset ja kovakuitulevyt, vanerit                                                  piimaatuotteet, kevytkiviaineet, tilkkeet, ve-
4563: ja kimpilevyt, luonnonkivistä tehdyt raken-                                                 den- ja kosteudeneristeet, kuten bitumi- ja
4564: nuskappaleet, lajiteltu, murskattu tai jau-                                                 tervatuotteet, rakennuspahvit, -paperit, kat-
4565: b.ettu kiviaines, sementti, rakennuskalkki,                                                 tohuovat ja rakennusmuovit.
4566: rakennuskipsi, magnesiitti ja näistä valmis-
4567: tetut rakennusaineet, -tuotteet ja -tarvik-
4568: 
4569:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
4570: 
4571:               Juho Tenhiälä.                                                                                Armas Leinonen.
4572:               Aukusti Pasanen.                                                                              Artturi Tienari.
4573: 84
4574: 
4575: IV,21. '- Lagmot. N:o 30.
4576: 
4577: 
4578:                               Teir m. fl.: F'örslag till lag om ändring av lagen angående
4579:                                  omsättningsskatt.
4580: 
4581:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
4582: 
4583:    Redan i flera års tid har från olika håll     byggnadsbranschen och åstadkommer mycket
4584: framhållits nödvändigheten av att sänka          extra och onödigt pappersarbete. Därjämte
4585: byggnadskostnaderna för att öka bostads-         kommer det säkert att uppstå svåra tolk-
4586: produktionen och för att sänka kostnads-         ningsfall och andra svårigheter vid genom-
4587: nivån. Det mest effektiva sättet i detta         förandet av ett dylikt system, som gjort en
4588: avseende är att slopa omsättningsskatten på      enkel sak tillkrånglad.
4589: byggnadsmaterialet. Riksdagen har redan            Emedan det enklaste, det mest effektiva
4590: gjort detta i fråga om hyvlat och ohyvlat        och rättvisa samt det för staten biliigaste
4591: sågvirke av gran och tall, varigenom prin-       systemet för en sänkning av byggnadskost-
4592: cipens riktighet redan fastslagits av riks-      naderna är att befria byggnadsmaterialet
4593: dagen.                                           från omsättningsskatt, borde frågas lösas
4594:    Systemet med återbäring ov omsättnings-       på detta vis. Härvid kommer återbärings-
4595: skatten    på    byggnadsmaterialet,   sedan     systemet automatiskt att bli utan betydelse
4596: bostadslokalerna äro färdiga, är icke ägnat      och berättigande.
4597: att höja bostadsproduktionen, emedan detta            Därest åtminstone det viktigaste bygg-
4598: system fordrar lika stort kapital för genom-     nadsmaterialet befrias från omsättnings-
4599: förandet av bygget. Just häri ligger svårig-     skatt, får främst bostadsbyggarna möjlig-
4600: heterna för exempelvis egnahemsbyggare,          heter att finansiera sina byggen, och bygg-
4601: emedan det visat sig svårt att kunna finan-      nadsverksamheten kommer även i övrigt
4602: siera bostadsbyggena, enär erforderlig kredit    att stiga.
4603: icke kunnat uppbringas. Systemet innebär           Med hänvisning tili det ovan sagda
4604: ingen sporre tili en ökad bostadsproduktion,     föreslås,
4605: och det har enhälligt utdömts av de sakkun-
4606: niga på byggnadsteknikens område, emedan                   att Rigsdagen måtte godkänna föl-
4607: det motarbetar en rationalisering inom                   jande lagförslag:
4608: 
4609:                                             Lag
4610:                    om ändring av lagen angående omsättningsskatt.
4611:      I enlighet med Riksdagens beslut fogas tili 4 § 1 mom. lagen den 22 december 1950
4612: angående omsättningsskatt (605/50) en ny sålydande 29 punkt:
4613:                   4 §.                           tili fönster och dörrar, brända tegel och av
4614:   Fria från omsättningsskatt äro följande        kalksand förfärdigade tegel, spik, samt pro-
4615: varor:                                           dukter, bestående av plattor, som förfärdi-
4616:                                                  gats av cementbetong och asbestcement.
4617:   29. Cement- och byggnadsmurbruk, bygg-
4618: nadskalk, dörrar, karmar och infattningar
4619: 
4620:      Helsingfors den 10 februari 1955.
4621: 
4622:         Grels Teir.                 Albin Wickman.                Kurt Nordfors.
4623:         Bertel Lindh.               John Forsberg.                Arthur Larson.
4624:         Sven Högström.              Verner Korsbäck.              Aune Innala.
4625:                                                                                                 85
4626: 
4627: IV,:n. -    Lak.al. N:o 30.
4628:                                                                                       Suomennos.
4629: 
4630: 
4631: 
4632:                                  Teir ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain mutdtamisesta.
4633: 
4634: 
4635:                                       B d u s k u n n a ll e.
4636: 
4637:    Jo useiden vuosien aikana on eri tahoilla       määräistä ja tarpeetonta paperityötä. Li-
4638: korostettu rakennuskustannusten alentami-          säksi syntyy tämän järjestelmän, jossa yk-
4639: sen välttämättömyyttä asuntojen tuotannon          sinkertainen asia on tehty monimutkaiseksi,
4640: lisäämiseksi ja kustannustason alentamiseksi.      toteuttamisessa varmasti vaikeita tulkinta-
4641: Tehokkain tapa tässä suhteessa on rakennus-        kysymyksiä ja muita hankaluuksia.
4642: tarvikkeiden liikevaihtoveron poistaminen.            Koska yksinkertaisin, tehokkain ja oikeu-
4643: Eduskunta on jo tämän tehnyt höylätyn ja           denmukaisin sekä valtiolle halvin järjestelmä
4644: höyläämättömän mänty- ja lmusipuusaha-             rakennuskustannusten alentamiseksi on ra-
4645: tavaran suhteen, joten periaatteen oikeutus        kennustarvikkeiden vapauttaminen liike-
4646: on jo eduskunnassa vahvistettu.                    vaihtoverosta, olisi kysymys ratkaistava tällä
4647:    Rakennustarvikkeiden liikevaihtoveron pa-       tavalla. Tällöin tulisi palautusjärjestelmä
4648: lauttamista, sitten kun asuntohuoneistot ovat      automaattisesti jäämään ilman merkitystä ja
4649: valmiita, tarkoittava järjestelmä ei ole           oikeutusta.
4650: omiaan lisäämään rakennustuotantoa, koska             Mikäli ainakin tärkeimmät rakennustarvik-
4651: tämä järjestelmä edellyttää yhtä suurta pää-       keet vapautetaan liikevaihtoverosta, saavat
4652: omaa     rakennushankkeen     toteuttamiseksi.     lähinnä asuntojen rakentajat mahdollisuuk-
4653: ,Juuri tässä ovat esimerkiksi omakotirakenta-      sia rakennustöittensä rahoittamiseen ja ra-
4654: jia kohtaavat vaikeudet, koska tarvittavaa         kennustoiminta tulee muutenkin lisäänty-
4655: luottoa ei voida hankkia. Järjestelmä ei           mään.
4656: merkitse mitään kannustinta rakennustuo-              Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan,
4657: tannon lisäämiseksi, ja rakennusteknillisen
4658: alan asiantuntijat ovat sen yksimielisesti                   että Eduskunta hyväksyis·i seuraa-
4659: tuominneet, koska se vaikeuttaa rationalisoin-             van lakiehdotuksen:
4660: tia rakennusalalla ja aiheuttaa paljon yli-
4661: 
4662:                                              Laki
4663:                                liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4664:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta annetun liike-
4665: vaihtoverolain (605/50) 4 §:n 1 momenttiin uusi 29 kohta seuraavasti:
4666:                      4 §.                          kalkki, ovet, ikkunoiden ja ovien karmit ja
4667:   Liikevaihtoveron   alaisia   tavaroita   eivät   puitteet, poltetut tiilet ja kalkkihiekkatiilet,
4668: ole:                                               naulat sekä sementtibetoni- ja asbesti-
4669:                                                    sementtilevytuotteet.
4670:   29. sementti- ja rakennuslaasti, rakennus-
4671: 
4672:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
4673: 
4674:            Grels Teir.                Albin Wickman.                Kurt Nordfors.
4675:            Bertel Lindh.              John Forsberg.                Arthur Larson.
4676:            Sven Högström.             Verner Korsbäck.              Aune Innala.
4677: 86
4678: 
4679: IV,22. -   Lak.al. N:o 31.
4680: 
4681: 
4682: 
4683: 
4684:                                L. Mattila ym. : Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 7 §: n
4685:                                   muuttamisesta.
4686: 
4687: 
4688:                                     E d u s k u n n a 11 e.
4689: 
4690:    Eduskunnan käsitellessä vuoden 1954 var- naisissa kilpailusuhteissa toisiinsa nähden
4691: sinaisilla valtiopäivillä kysymystä rakennus- täysin erilaiseen asemaan. Kun kansantalou-
4692: tarvikkeitten liikevaihtoverosta, oli eduskun- den kannalta ei voine olla tarkoituksenmu-
4693: nan eri valiokunnilla samoin kuin yksityi- kaista erityisesti suosia yksinomaan kestä-
4694: sillä kansanedustajillakin tilaisuus tutustua vyydeltään heikompiarvoista rakennusmate-
4695: maamme pätevimpien rakennusalan asian- riaalia, olisi mielestämme tästäkin syystä
4696: tuntijain     mielipiteisiin    liikevaihtoveron välttämätöntä aikaansaada tarvittavat muu-
4697: vaikutuksesta rakennustuotantoomme. Sa- tokset liikevaihtoverolakiin. Erityisen suuri-
4698: moin oli eduskunnalla tilaisuus tutustua merkityksellinen on liikevaihtoveron kustan-
4699: valtion rakennusalan rationalisoimistoimi- . nuksia kohottava vaikutus, paitsi varsinai-
4700: kunnan asiasta laatimaan muistioon. Edel- sessa rakennustoiminnassa, myöskin laajassa
4701: lämainituissa lausunnoissa päätyivät asian- korjausrakennustoiminnassa. Kun tarkoi-
4702: omaiset asiantuntijat yksimielisesti loppu- tuksenmukaisen           korjausrakennustoiminnan
4703: tulokseen, jossa todettiin suhteettoman kor- harjoittamisella voidaan aikaansaada varsin
4704: kean liikevaihtoverotason vaikuttavan hai- huomattaviakin taloudellisia säästöjä kan-
4705: tallisesti rakennustuotantomme myönteiseen santaloudellemme, olisi mielestämme perus-
4706: kehitykseen, rakennustuotannon rationalisoi- teltua pyrkiä sellaiseen verotusjärjestelmään,
4707: miseen sekä pyrkimykseen yleiseen rakennus- joka ei aseta kohtuuttoman suuria taloudel-
4708: kustannusten alentamiseen.                       lisia rasituksia tällaisen rakennustoiminnan
4709:    Kun maassamme edelleenkin jatkuvan ki- harjoittamiselle.
4710: peän asuntopulan poistamiseksi olisi välttä-        Mikäli kaikkien rakennustarvikkeitten täy-
4711: mätöntä aikaansaada nimenomaan asunto- dellistä liikevaihtoverosta vapauttamista ei
4712: rakennustoiminnan huomattava lisääntymi- voida valtiontaloudellisista tai muista syistä
4713: nen sekä rakennuskustannusten ja sitä tietä toteuttaa, voidaan rakennustuotannon liike-
4714: myös asumiskustannusten tuntuva alenemi- vaihtoveron helpotukseen päästä noudatta-
4715: nen, olisi välttämätöntä vakavasti pyrkiä malla sitä yksinkertaista menettelyä, että
4716: rakennustarvikkeitten liikevaihtoverosta va- rakennustarvikkeitten liikevaihtoveroa alen-
4717: pauttamiseen.                                    netaan. Tällöin saadaan aikaan verohelpo-
4718:    Vaikka käsityksemme mukaan liikevaihto- tus, joka oikeudenmukaisesti kohdistuu kaik-
4719: veron periminen rakentamiseen käytettävien kiin rakentajiin. Mikäli esitetynlainen liike-
4720: tarvikkeitten ja tehdasvalmisteisten rakenne- vaihtoveron alennus toteutetaan, olisi tär-
4721: osien osalta olisi kokonaan lopetettava, pi- keätä tällöin pyrkiä sellaiseen verotasoon,
4722: dämme kuitenkin tärkeänä sitä, että mikäli joka mahdollisimman vähäisessä määrin ai-
4723: rakennustarvikkeitten liikevaihtoveron täy- heuttaisi häiriötä rakennustuotantomme ra-
4724: dellistä poistamista ei syystä taikka toisesta tionalisoimispyrkimyksille sekä rakennus- ja
4725: voitaisi suorittaa, olisi veron osittainen pois- asumiskustannusten alentamiseen tähtääville
4726: taminen saatava koskemaan kaikkia raken- suunnitelmille. Eri asiantuntijoiden mielestä
4727: nustarvikkeita.                                  tällaisena tasona voitaisiin kenties · pitää
4728:    Tämä sitäkin &uuremmalla syyllä, kun noin 5-7% suuruista liikevaihtoveron mää-
4729: sahatavaran vapauttaminen liikevaihtove- rää. Kun kuitenkin pyrkimyksenä käsityk-
4730: rosta on asettanut rakennustarvikkeet keski- semme mukaan tulisi olla tärkeimpien raken-
4731:                                     IV,22. -   L. Mattila ym.                               87
4732: 
4733: nustarvikkeitten täydellinen liikevaihtove-       pitkää heijastuvat myöskin asianomaisiin
4734: rosta vapauttaminen, pidämme tällä kertaa         asumiskustannuksiin.
4735: asiallisena esittää mainittua veron määrää           Edellä olevan perusteella esitämme kun-
4736: aleunettavaksi puoleen nykyisestä tasostaan.      nioittavasti,
4737: Mikäli näin menetellään, pystytään jo saa-
4738: vuttamaan melko tuntuva rakennuskustan-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4739: nusten aleneminen, jonka vaikutukset ennen                van lakiehdotuksen:
4740: 
4741: 
4742:                                                Laki
4743:                              liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4744:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4745: liikevaihtoverolain ( 605/50) 7 § : ään näin kuuluva uusi 3 momentti:
4746:                      7 §.                         detä, teollisessa liikkeessä kymmenen sadalta
4747: -   - - - - - - - - - - - - -                     ja työliikkeessä viisi sadalta.
4748:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-
4749: tään, on vero rakentamiseen käytettävien
4750: tarvikkeiden ja tehdasvalmisteisten rakenne-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4751: osien osalta, mikäli jäljempänä ei toisin sää-    kuuta 1955.
4752: 
4753:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
4754: 
4755:                  Leo I. Mattila.                           Harras Kyttä.
4756:                  Helge Miettunen.                          Armas Leinonen.
4757: 88
4758: 
4759: IV,23. -   Lak.al. N:o 32.
4760: 
4761: 
4762: 
4763: 
4764:                                 Tienari ym..: Ehdotus laiksi eräiden talletusten, obligatioiden
4765:                                    ja osuustodistusten omistajille sekä eräiden velkasitou-
4766:                                    musten saajille myönnettävästä veronhuojennuksesta anne-
4767:                                    tun lain muuttamisesta.
4768: 
4769: 
4770:                                      E d u s k u n n a ll e.
4771: 
4772:    Useissa maamme teollisuuslaitoksissa aloi-     omakotitaloa noussut ja monta asunto-osa-
4773: tettiin sosiaalinen toiminta perustamalla         ketta ostettu näiden säästöpääomien turvin.
4774: huoltokonttori, mistä tämä toiminta sitten           Useat huoltokonttorit ovat tämän lisäksi
4775: kehittyi ja laajeni vuosien kuluessa nykyi-       antaneet näille rakentajille ja oman asunto-
4776: selle korkealle tasolleen. Tiettävästi ensim-     osakkeen ostajille myös lainoitustukea, mikä
4777: mäiset huoltokonttorit perustettiin maamme        vuosittain saattaa nousta hyvinkin kunnioi-
4778: teollisuuteen edellisen maailmansodan aikana      tettaviin summiin. Niinpä erään suurehkon
4779: n. 1915. Vieläkin hyvin monissa tehtaissa         teollisuuslaitoksen piirissä toimiva huolto-
4780: muodostaa huoltokonttori, jonka perusta-          konttori myönsi sotien jälkeisinä vuosina
4781: mista usein pyydettiin työntekijäin ja toimi-     n. 200 milj. markkaa omakotirakentajille ja
4782: henkilöiden taholta, tehtaan sosiaalisessa        toisen lähes samansuuruisen summan asunto-
4783: huoltotyössä kenties keskeisimmän aseman          osakkeen ostaneille jäsenilleen, vieläpä pank-
4784: ja sen ympärille sitten monen monet muut          kien lainakorkoa huomattavasti alhaisem-
4785: sosiaalisen huoltotyön toimintamuodot ovat        malla korolla.
4786: ryhmittyneet.                                        Kun on kysymyksessä näin arvokas sosiaa-
4787:    Tehdaslaitoksen tai jonkin muun työpai-        litoiminnan muoto, on laajoissa työntekijä-
4788: kan huoltokonttorin tarkoituksena on jäsen-       ja toimihenkilöpiireissä, jotka kuuluvat jä-
4789: tensä säästäväisyyden edistäminen autta-          seninä huoltokonttoreihin, herättänyt suurta
4790: malla heitä järjestämään yksityistaloutensa       ihmettelyä ja tyytymättömyyttä, kun valtio-
4791: järkevälle kannalle. Tarkoitustaan huolto-        valta lainsäädännön avulla asettaa huolto-
4792: konttori toteuttaa käyttämällä jäsentensä         konttorit säästöpankkeja ym. huomattavasti
4793: vapaaehtoisesti palkastaan luovuttamia va-        huonompaan asemaan kysymyksen ollessa
4794: roja heidän sovittujen vakinaisten tai tila-      säästöjen verottamisesta. Niinpä moni työn-
4795: päisten menojensa suorittamiseen.                 tekijä, joka oman kodin pystyttämistä var-
4796:    Edellä mainitun lisäksi kuuluu huolto-         ten on saanut kerätyksi huoltokonttoriin
4797: konttorin tehtäviin myös niiden säästövaro-       kauniin säästöpääoman, toteaa murheekseen,
4798: jen tallettaminen korkoa tuottaviksi, jotka       miten valtio verotuksenaan tekee pahan lo-
4799: jäsenet jättävät huoltokonttorin hoitoon.         ven näihin suurin kieltäymyksin kerättyihin
4800: 'rällöin on erikoisen suosituksi tullut ns.       varoihin. Siksi huoltokonttorien satoihin
4801: tavoitesäästäminen. Tavoitteeksi on saatettu      tuhansiin nousevan jäsenkunnan keskuu-
4802: asettaa niinkin arvokas päämäärä kuin             dessa hartaasti toivotaan, että tässä suh-
4803: omakotitalon rakentaminen tai asunto-osak-        teessa olisi saatava pikainen korjaus aikaan.
4804: keen ostaminen. Näin menetellen on luon-             Laki (annettu 3. 12. 1954) eräiden talle-
4805: nollisesti vaadittu useammankin vuoden ajan       tusten, obligatioiden ja osuustodistusten
4806: tapahtunutta säästämistä, ennenkuin suuri         omistajille sekä eräiden velkasitoumusten
4807: tavoite on kyetty saavuttamaan. Mutta             saajille myönnettävästä veronhuojennuksesta
4808: erikoisesti sotien jälkeisinä vuoF:ina on monta   näet määrittelee (sanotun lain 2 §) huolto-
4809:                                       IV,23. -    Tienari ym.                                    89
4810: 
4811: konttoreihin talletettujen säästöjen vero-          säästökassaan karttuvalle talletustilille jätet-
4812: vapauden seuraavasti:                               tyjä varoja ei veroteta ollenkaan riippu-
4813:    , Työntekijä olkoon oikeutettu työnanta-         matta siitä, miten suuriksi nämä säästöt
4814: jansa perustamaan huoltokonttoriin talletta-        ovat kasvaneet. Näin ollen lainsäätäjä on
4815: mistaan varoista saamistaan korkotuloista           määrännyt kohtuuttoman verorasituksen
4816: verovapaana vähentämään valtiolle, kunnalle         huoltokonttorien jäsenkunnalle, joka muu-
4817: ja seurakunnalle vuosien 1956-60 tulojen            tenkin tuottavasaa ja kansantuloa näkyvim-
4818: perusteella toimitettavissa verotuksissa enin-      min kartuttavassa työssä ollen kenties eni-
4819: tään viisitoistatuhatta markkaa sekä maini-         ten hyödyttää yhteiskuntaa.
4820: tuilta vuosilta omaisuuden perusteella toimi-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4821: tettavissa verotuksissa tällaisen talletuksensa     nioittaen,
4822: arvosta enintään kaksisataaviisikymmentä-
4823: tuhatta markkaa". Sen sijaan kotimaiseen                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4824: pankkiin, säästöpankkiin tai osuuskunnan                   van lakiehdotuksen:
4825: 
4826: 
4827: 
4828: 
4829:                                            Laki
4830:  eräiden talletusten, obligatioiden ja osuustodistusten omistajille sekä eräiden velka-
4831:  sitoumusten saajille myönnettävästä veronhuojennuksesta annetun lain muuttamisesta.
4832:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden talletusten, obligatioiden ja
4833:  osuustodistusten omistajille sekä eräiden vel.kasitoumusten saajille myönnettävästä ve-
4834:  ronhuojennuksesta 3 päivänä joulukuuta 1954 annetun lain 2 § näin kuuluvaksi:
4835: 
4836:                     2 §.                            talletuksen korkoa. Älköön sellaista talle-
4837:   Vuosien 1956-60 tulojen perusteella toi-          tusta sanotuilta vuosilta omaisuuden perus-
4838: mitettavissa verotuksissa ei veronalaiseksi         teella toimitettavissa verotuksissa myöskään
4839: tuloksi katsota työntekijän työnantajansa           luettako veronalaiseksi omaisuudeksi.
4840: perustamaan huoltokonttoriin sijoittaman
4841: 
4842: 
4843:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
4844: 
4845:          Artturi Tienari.             Harras Kyttä.                   Arvi Turkka.
4846:          Juho Tenhiälä.               Armas Leinonen.                 Rafael Paasio.
4847:          Urho Saariaho.               Aare Leikola.                   Anni Flinck.
4848:          Yrjö Sinkkonen.              Irma Karvikko.                  Kaarlo Kajatsalo.
4849:          Aukusti Pasanen.             Jaakko Hakala.                  Antti J. Rantamaa.
4850: 
4851: 
4852: 
4853: 
4854: 12 E 159/55
4855: 90
4856: 
4857: IV,24, -   Lak.al. N:o 33.
4858: 
4859: 
4860: 
4861: 
4862:                                 Tenh.iä.J.ä ym.: Ehdotus virvoitusjuomaverolaiksi.
4863: 
4864: 
4865:                                       E d u s k u n n a ll e.
4866: 
4867:    Jo useamman vuoden ajan maamme vir-             taistamalla samalla verotusta, joka nykyisin
4868: voitusjuomateollisuus on toiminut vaikeissa        määrää maksettavaksi valmisteveroa 40%
4869: oloissa. Nimenomaan aivan viime aikoina            tehtaan hinnasta.
4870: monet pienet virvoitusjuomatehtaat ovat               Arvosteltaessa tällä hetkellä virvoitusjuo-
4871: joutuneet lopettamaan toimintansa kannat-          miin kohdistuvaa verotusta on todettava,
4872: tamattomana. Pääasiallisimpana syynä näin          että virvoitusjuomien ollessa kulutustava-
4873: syntyneeseen tilanteeseen on ollut virvoitus-      roita ei niiden välillistä verotusta nykyisessä
4874: juomiin kohdistuva raskas verotus, jonka           muodossa voida pitää sosiaalisesti oikeuden-
4875: muodostavat valmistevero, liikevaihtovero ja       mukaisena. Virvoitusjuomat ovat raittius-
4876: ns. välillinen sokerivero, yhtyneenä virvoitus-    juomia ja näin ollen niiden välillinen vero-
4877: juomia valmistavan teollisuuden saamiin            tus ei raittiuspoliittisesti ole suotavaa. Ny-
4878: liian alhaisiin hintoihin. Näitä ei ole kor-       kyinen virvoitusjuomavero on prosenttipe-
4879: jattu, huolimatta kustannusten huomatta-           rusteen mukaan määräytyvä ja riistää siten
4880: vasta noususta, koska virvoitusjuomien hin-        virvoitusjuomilta muihin liikevaihtoverolain
4881: tataso ankarasta verotuksesta johtuen kulut-       alaisiin kulutustavaroihin nähden kyvyn
4882: tajain kannalta katsottuna on jo siksi kor-        vastaavasti hintansa puolesta mukautua ku-
4883: kea, että on pelättävissä näiden juomien           luttajien ostokykyä vastaaviksi.
4884: myynnin muuten vähitellen tyrehtyvän.                 Kaiken edellä lausutun perusteella kun-
4885: Näin ollen lienee asiantilan korjaamiseksi         nioittaen ehdotamme,
4886: ainoana oikeana ratkaisuna pidettävä virvoi-
4887: tusjuomiin kohdistuvan verotuksen täydellistä               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4888: poistamista tai ainakin huomattavaa alenta-               van lakiehdotuksen:
4889: mista ja uudelleen järjestämistä yksinker-
4890: 
4891: 
4892:                         Virvoi tusj uomaverolaki.
4893:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4894:                      1 §.                          neista, kasviuutteista, aroomeista tai maus-
4895:    Virvoitusjuomista on suoritettava valtiolle     teista tehdyt juomat, joita pidetään kaupan.
4896: valmisteveroa tämän lain säännösten mu-               Veronalaisia tuotteita ovat myöskin edellä-
4897: kaan.                                              mainittujen juomien valmistusta varten teh-
4898:                      2 §.                          dyt puolivalmisteet, kuten siirapit, väkime-
4899:    Veronalaisia tuotteita on maassa ansio-         hut, ekstraktit, jauheet, pastillit ja muut
4900: tarkoituksessa valmistetut limonaadit ynnä         kuivapakkaukset.
4901: muut hiilihapolla impregnoidut virvoitus-
4902: juomat kuten ns. hedelmäjuomat, sitruuna-                              3 §.
4903: sooda, vichy- ja soodavesi ynnä muut keino-          V erosta vapaat ovat kokonaan:
4904: tekoiset kivennäisvedet, joita virvoitusjuo-         1) kotimaisista marjoista, hedelmistä sekä
4905: mina käytetään, niin ikään sima sekä muut          kasviksista maassa valmistetut mehu- ja
4906: pääasiallisesti vedestä ja makeuttamisai-          tuoremehujuomat, myös hiilihapolla impreg-
4907:                                       IV,24.- Tenhiälä ym.                                    91
4908: 
4909: noidut, ja niiden tarjoilupaikalla tapahtuvaa     kaupan, tuo maahan sellaista tavaraa, määrä-
4910: valmistusta varten tehdyt puolivalmisteet;        tään sen verotusarvo litralta samalla tavoin
4911:   2) maidosta, piimästä tai herasta maassa        kuin tuontitavaroita arvon mukaan tullat-
4912: valmistetut juomat.                               taessa lisäämällä arvoon tullimaksu.
4913:                                                     Jos tavara maahantuotaessa havaitaan tur-
4914:                      4 §.                         meltuneeksi, voi tullihallitus harkinnan mu-
4915:   Jos maasta viedään tavaraa, josta vero on       kaan alentaa sen verotusarvoa.
4916: jo suoritettu, on viejä oikeutettu saamaan
4917: maksetun veron takaisin, jos vienti on ta-                            9 §.
4918: pahtunut kuuden kuukauden kuluessa siitä,           Jos valmistaja laiminlyö veron maksami-
4919: kun vero on suoritettu. Takaisin maksua on        sen määräaikana, olkoon velvollinen suoritta-
4920: haettava valmisteverokonttorilta.                 maan maksamatta jätetyn veron lisäksi kul-
4921:   Matkustajan oikeudesta tuoda verovapaasti       takin täydelta sadalta markalta tai sen
4922: mukanaan 2 §: ssä mainittuja tavaroita ol-        osalta yhden markan jokaiselta maksumäärä-
4923: koon voimassa, mitä on säädetty matkusta-         päivästä lukien kuluneelta kuukaudelta tai
4924: jalle myönnetystä tullivapaudesta.                sen osalta.
4925:   Kauppamatkustajalla, joka kauppasopi-
4926: muksen perusteella on vapautettu suoritta-                              10 §.
4927: masta tullia tavaranäytteistä, on sama va-           Sen, joka tämän lain voimaantultua aikoo
4928: paus tässä laissa säädetystä verosta.             ryhtyä valmistamaan veronalaista virvoitus-
4929:                                                   juomaa, on toimitettava valmisteverokontto-
4930:                      5 §.                         riin liikkeestään kirjallinen ilmoitus, jossa
4931:   Veron on velvollinen suorittamaan maassa        mainitaan liikkeen laatu ja paikka, omista-
4932: valmistetusta tavarasta valmistaja ja ulko-       jan nimi ja osoite ynnä valmistettavain tava-
4933: maalta tuodusta maahantuoja.                      rain laatu, sekä annetaan yksityiskohtainen
4934:                                                   selvitys kaikista liikkeen valmistus-, myynti-,
4935:                      6 §.                         varasto- ym. huoneistoista pohjapiirustuksi-
4936:   Veroa on suoritettava 3 markkaa 50 pen-         neen. Ilmoitus on annettava viimeistään 30
4937: niä litralta kuitenkin niin, että veron alin      päivää ennen valmistuksen alkamista. Ilmoi-
4938: määrä, niin kauan kuin liikettä valmistus-        tuksen oheen tulee valmistajan liittää pai-
4939: paikalla harjoitetaan, on vähintään 10 000        kallisen    terveydenhoitolautakunnan sekä
4940: markkaa kuukaudessa.                              nimismiehen antama todistus siitä, että val-
4941:   Vero on suoritettava kolminkertaisena,          mistajan liike täyttää sille asetettavat ter-
4942: mikäli valmiste sisältää alkaloideja tai muita    veydenhoidolliset vaatimukset.
4943: voimakkaasti vaikuttavia aineita, boorihap-          Liikkeestä, joka tämän lain voimaantul-
4944: poja tai sen suoloja, fosforihappoja, hexa-       lessa toimii, on ilmoitus annettava kahden
4945: metylentetramiinia, sapooniaineita, sinkki-       kuukauden kuluessa lain voimaantulemisesta.
4946: oksidia, tai valmisteet, jotka käsittävät yllä-      Jos jossakin olosuhteessa, joka ilmoituk-
4947: mainittuja valmisteita.                           sessa mainitaan, tapahtuu muutos tai jos
4948:   Veron tulee sisältyä valmisteen vähit-          liike lakkaa, on siitä viipymättä kirjallisesti
4949: täismyyntihintaan.                                ilmoitettava leima- ja valmisteverokontto-
4950:                                                   riin. Samoin on ilmoitettava liikkeen toi-
4951:                      7 §.                         minnan keskeytyksestä, jos se kestää kuu-
4952:   Kotimaisista valmisteista vero on suoritet-     kautta kauemmin, sekä toiminnan jälleen-
4953: tava valmisteverokonttorin postisiirtotilille     aloittamisesta.
4954: kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden
4955: päättymisestä, jolloin tavara on viety val-                            11 §.
4956: mistuspaikalta.                                      Veron maksamisen vakuudeksi tulee tuot-
4957:   IDkomailta tuoduista valmisteista on vero       tajan, ennenkuin aloittaa valmistuksen, aset-
4958: maksettava tullitoiroistoille tullimaksujen       taa valmisteverokonttorille hyväksyttävä va-
4959: yhteydessä, ennen kuin tavara annetaan tulli-     kuus niin suuresta rahamäärästä, kuin val-
4960: säilystä.                                         misteverokonttori katsoo vastaavan hänen
4961:                      8 §.                         kolmelta kuukaudelta suoritettavaa veroansa.
4962:   Kun veronalaisten tavarain valmistaja,             Sen, joka tämän lain voimaantullessa har-
4963: muu maahan tuoja, tai se, joka pitää niitä        joittaa veronalaisten valmisteiden tuotantoa,
4964: 92                                IV,24. -   Virvoitusjuomavero.
4965: 
4966: 
4967: tulee täyttää, mitä edellä 1 momentissa on            Valmisteverokonttori voi hakemuksesta sal-
4968: säädetty, sen ajan kuluessa, jonka valmiste-       lia tavaroiden siirtämisen verovapaasti toi-
4969: verokonttori määrää.                               sesta verovelvollisesta valmistusliikkeestä toi-
4970:                                                    seen.
4971:                      12 §.                                              16 §.
4972:    Sekä veron alaiset että verosta 4 §: n mu-         Tuottaja on velvollinen asianomaisille vi-
4973: kaan vapaat tavarat on varustettava etike-         ranomaisille tarkastusta varten vaadittaessa
4974: tillä, josta käy selville niiden valmistaja,       näyttämään hallussaan olevat raaka-aine- ja
4975: laatu ja valmistuspaikka sekä mitä makeutta-       valmistevarastot, esittämään liikekirjat, kir-
4976: misainetta ja miten paljon sitä tavara sisäl-      jeenvaihdon ja kauppalaskut sekä antamaan
4977: tää. Jos etiketti ei tule kuluttajan näkyviin,     muut tarpeelliset tiedot, niin myös asetta-
4978: kuten juomia laseittain myytäessä, on tar-         maan käytettäväksi tarkastukseen ehkä tar-
4979: joilupaikalla pidettävä näkyvissä hintaluet-       peelliset apuneuvot, kuten mitat, astiat,
4980: telo, josta juomien laatu ja hinta sekä val-       vaa'at, painot sekä valaistuksen ja apulaisen.
4981: mistuspaikka ilmenee.                                 Raaka-aineet on mikäli mahdollista pidet-
4982:    Verosta vapaan kotimaisista marjoista,          tävä varastossa siten, että viranomainen aina
4983: hedelmistä tai kasviksista valmistetun tava-       saattaa todeta varaston suuruuden.
4984: ran etiketissä tulee olla mainittuna, minkä
4985: marjan, hedelmän tai kasviksen mehua ja                                17 §.
4986: miten paljon tavara sisältää ja mitä makeut-         Jos varastoa tarkastettaessa havaitaan
4987: tamisaineita ja miten paljon niitä tavaraan        vajausta eikä asianlaitaa voida tyydyttävästi
4988: on ehkä pantu. Jos tällaiseen tavaraan lisä-       selvittää, on tuottajan suoritettava puuttu-
4989: tään aroomeja, mausteita, värejä tai muita         vista määristä veroa sen kaksinkertainen
4990: aineita, on nekin etiketissä ilmoitettava.         määrä.
4991:    Verosta vapaan maidosta, piimästä tai he-                           18 §.
4992: rasta valmistetun virvoitusjuoman etiketissä         Jokaisen, joka harjoittaa veronalaisten ta-
4993: on niin ikään mainittava, mistä aineksista         varain kauppaa, sekä ravintoloitsijain, kah-
4994: ja millaisin paljoussuhtein se on valmistettu.     vilanpitäjien ynnä muiden niihin verratta-
4995:                                                    vien tulee ostamistaan veronalaisista tava-
4996:                      13 §.                         roista antaa tarkastusviranomaiselle tämän
4997:    Veronalaisten tavarain tuottaja on velvol-      vaatimat tiedot.
4998: linen pitämään liikkeestään kirjanpitoa, josta
4999: muun ohessa käy selville tehtaaseen tuotu-                              19 §.
5000: jen, siellä valmistukseen käytettyjen ja              Tämän lain noudattamisen valvonta on
5001: sieltä muualle lähetettyjen eri valmisteiden       valmisteverokonttorin tulli- ja poliisiviran-
5002: määrät, viimeksimainituista saadut hinnat          omaisten sekä erityisesti sitä varten asetet-
5003: sekä niistä suoritettava vero, niin myös val-      tavien tarkastajien asiana, ja on sanotulla
5004: mistuksessa syntyneiden jätteiden määrä.           viranomaisella tässä toimessaan samat oikeu-
5005:                                                    det, kuin tullivirkamiehillä ja tullipalveli-
5006:                       14 §.                        joilla tullilainsäädännön mukaan on luvat-
5007:    ,Jos veronalaisten tavarain tuottaja valmis-    tomaan tavarankuljetukseen nähden.
5008: taa myös verosta vapaita tavaroita, on hän
5009: vaadittaessa velvollinen 13 §: ssä mainitun                             20 §.
5010: kirjanpidon avulla sekä muilla tarkastus-            Lain noudattamista valvova viranomainen
5011: viranomaisten sopiviksi katsomilla tavoilla        älköön asiaankuulumattomille ilmaisko, mitä
5012: toteennäyttämään, että verosta vapaiksi tar-       hänen tietoonsa tässä toimessa on tullut.
5013: koitetut valmisteet on tehty niiden etike-
5014: teissä mainituista kotimaisten marjojen, he-                            21 §.
5015: delmien tai kasviksien mehuista tai mehu-             Joka pidättää tai yrittää pidättää tämän
5016: konsentraateista tahi maidosta, piimästä tai       lain mukaan valtiolle tulevaa veroa taikka
5017: herasta.                                           muuten rikkoo tämän lain säännöksiä tai
5018:                       15 §.                        niiden soveltamisesta annettuja määräyksiä,
5019:    Veronalaisia tavaroita älköön valmistettako     rangaistakoon, ellei rikoslaissa ole sellaisesta
5020: tai säilytettäkö muissa kuin 10 §: n mukai-        teosta ankarampaa rangaistusta säädetty,
5021: sesti ilmoitetuissa huoneistoissa.                 sakolla taikka enintään yhden vuoden van-
5022:                                     IV,24. -    Tenhiälä ym.                                93
5023: 
5024: keudella, ja tuomittakoon veronalaiset val-       varastossa olevien veronalaisten valmisteiden
5025: misteet päällyksineen tai niiden arvo val-        viennin sieltä, kunnes laiminlyödyt velvolli-
5026: tiolle menetetyiksi.                              suudet on todettu täytetyiksi. Milloin val-
5027:                                                   misteiden vienti 1 momentin nojalla on kiel-
5028:                     22 §.                         letty, on valmistaja velvollinen korvaamaan
5029:    Joka on valmistanut veronalaisia tavaroita     valtiolle kiellon toimeenpanemiseksi järjes-
5030: tekemättä säädettyä ilmoitusta taikka muu-        tetystä vartioiunista aiheutuneet kustannuk-
5031: alla kuin ilmoituksessa on sanottu, menettä-      set.
5032: köön ilmoittamattomissa huoneissa olevat val-
5033: misteet, raaka-aineet ja työvälineet.                                 25 §.
5034:                                                     Joka rikkoo tässä laissa säädetyn vaitiolo-
5035:                     23 §.                         velvollisuutensa, rangaistakoon sellaisesta
5036:   V almisteverokonttorin päätöksestä, joka        virkarikoksesta enintään kolmellakymmenellä
5037: koskee tämän lain mukaan suoritettavaa            päiväsakolla tai korkeintaan kolmen kuukau-
5038: veroa tai 24 § : n 1 momentissa mainittuja        den vankeudella.
5039: toimenpiteitä, voidaan valittaa korkeimpaan
5040: hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tie-                            26 §.
5041: doksisaamisen jälkeen. Asianomainen virka-          Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
5042: mies älköön kuitenkaan sellaisesta päätök-        täntöönpanosta ja sen noudattamisen valvon-
5043: sestä valittako.                                  nasta antaa valtioneuvosto.
5044: 
5045:                    24 §.                                              27 §.
5046:   Jos vero on jätetty aikanaan maksamatta           Tämä laki tulee voimaan  pawana
5047: tai jos jotakin siitä on laiminlyöty, mitä        kuuta 195 , ja sillä kumotaan virvoitus-
5048: 10, 13, 16 §: ssä on säädetty, on valmiste-       juomaverosta 21 päivänä kesäkuuta 1950
5049: verokonttori oikeutettu kieltämään tehtaan        annettu laki.
5050: 
5051:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
5052: 
5053:                 Juho Tenhiälä.                                 Aukusti Pasanen.
5054:                 Artturi Tienari.                               Armas Leinonen.
5055: 94
5056: 
5057: IV,zo. -   Lak.al. N:o 34.
5058: 
5059: 
5060: 
5061: 
5062:                                Kyttä ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotannon veronhuojenus-
5063:                                  lain muuttamisesta.
5064: 
5065: 
5066:                                      E d u s k u n n a II e.
5067: 
5068:    Joulukuun 11 pa1vana 1953 annetun              maan oli siis periaatteessa hyväksyttävä toi-
5069: asuntotuotannon veronhuojennuslain 4 §: n         menpide.
5070: 1 momentin 2 kohdan mukaan on sanotussa              Sinä aikana, jona alussamainittua lakia
5071: laissa tarkoitetusta määräaikaisesta verova-      on jouduttu soveltamaan, on kuitenkin selos-
5072: paudesta osalliseksi pääsevän asuinraken-         tetussa omakotitaloja koskevassa säännök-
5073: nuksen täytettävä se vaatimus, että sen huo-      sessä havaittu vakava epäkohta, joka ilmenee
5074: neistojen lattiapinta-alasta vähintään kolme      siinä, että se on rajoittanut harrastusta kah-
5075: neljäsosaa kuuluu enintään sadan neliömet-        den perheen omakotitalojen rakentamiseen.
5076: rin tai, milloin on kysymys rakennuksesta         Kun kahden perheen omakotitalo voidaan
5077: tai rakennusryhmästä, jonka rakentaminen          rakentaa huoneistoa kohden pienemmin kus-
5078: on aloitettu 31 päivänä joulukuuta 1953           tannuksin kuin yhden perheen talo ja kah-
5079: tai sen jälkeen, enintään kahdeksankym-           den perheen omakotitalojen rakentajat tästä
5080: menenseitsemän neliömetrin suuruisiin huo-        johtuen myös yleensä ovat vähävaraisempia
5081: neistoihin. Tästä säännöksestä poikkeuksena       kuin yhden perheen talojen rakentajat, ei
5082: on kuitenkin saman pykälän 2 momentissa           laki nykyisessä muodossaan tältä osalta
5083: säädetty, että milloin rakennus käsittää vain     täytä kohtuuden vaatimuksia. Lisäksi on
5084: yhden huoneiston, joka on asuinhuoneisto,         huomattava, että myös julkinen etu vaatisi
5085: puheena oleva verovapauden edellytykseksi         kahden perheen omakotitalojen tuotannon
5086: säädetty pinta-ala saa olla enintään sata         suosimista, koska tällöin tontti-, katu-, vie-
5087: neliömetriä.                                      märi- ja vesijohtokustannukset jäävät vähäi-
5088:    Kun lakia säädettäessä asuinrakennuk..'let     semmiksi, mutta silti saavutetaan likipitäen
5089: täten jaettiin kahteen ryhmään, riippuen          samat sosiaaliset edut kuin mitä yhden per-
5090: siitä, käsittivätkö ne yhden vai useampia         heen omakotitalot voivat tarjota. Tämän
5091: huoneistoja, oli tarkoituksena ottaa huo-         vuoksi olisikin puheena olevan lain 4 § : n
5092: mioon rakenteellinen eroavaisuus omakoti-         2 momentti muutettava sen sisältöiseksi, että
5093: talojen ja kerrostalojen välillä, mikä ilmenee    siinä yhden perheen ja kahden perheen oma-
5094: siinä, ettei omakotitalossa voida tilankäyttöä    kotitalot asetettaisiin samaan asemaan. Täl-
5095: tiivistää samassa määrin kuin kerrostaloissa,     löin myös sanottu laki ja aravalainsäädäntö
5096: sekä siinä, että omakotitaloja rakentaen on       saatettaisiin tässä suhteessa sopusointuun.
5097: mahdollista jonkin verran kerrostalojen ra-          Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
5098: kenteellisesta tasosta tinkien saada aikaan       nioittaen,
5099: suhteellisen halpoja asuntoja suuriperheisille
5100: asunnon tarvitsijoille. Omakotitalojen aset-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5101: taminen verohelpotukseen nähden erikoisase-              van lakiehdotuksen:
5102:                                       IV,25. Kyttä ym.                                  95
5103: 
5104: 
5105:                                           Laki
5106:                    asuntotuotannon veronhuojennuslain muuttamisesta.
5107:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä joulukuuta 1953 annetun
5108: asuntotuotannon veronhuojennuslain (477/53) 4 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
5109: 
5110:                     4 §.                        huoneistot ovat asuinhuoneistoja ja kumman-
5111:                                                 kin huoneiston lattiapinta-ala on enintään
5112:   Rakennusta, jossa on ainoastaan kaksi         sata neliömetriä.
5113: huoneistoa, pidettäköön pääasiallisesti asun-
5114: totarkoitukseen käytettävänä, jos molemmat
5115: 
5116: 
5117:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
5118: 
5119:         Harras Kyttä..              Aare Leikola.               Aukusti Pasanen.
5120: 96
5121: 
5122: IV,26. -   Lak.al. N:o 35.
5123: 
5124: 
5125: 
5126: 
5127:                                 Saura ym.: Ehdotus laiksi ojittamisen edistämiseksi myön-
5128:                                    nettävistä veronhuojennuksista.
5129: 
5130: 
5131:                                       E d u s k u n n a ll e.
5132: 
5133:    Bduskunta on viime joulukuun 30 päivänä        suorittaa myös talven aikana, on tällaisten
5134: päättänyt esittää hallitukselle toivomuksen       alueiden työllisyystilanteelle, on näillä töillä,
5135: toimenpiteestä vesistön lasku- ja kuivatus-       kun ne maa- ja metsätaloutta voimistamaHa
5136: hankkeiden toteuttamiseksi (1954 Vp. edus-        luovat lukuisia uusia työtilaisuuksia, pysy-
5137: kunnan toivomus- Toiv. al. miet. n:o 45).         vämpikin merkitys työllisyyden turvaami-
5138:  Tässä toivomuksessa eduskunta lausui vesis-      sessa".
5139: tön lasku- ja. kuivatushankkeiden merkityk-          ,Valtion tuella viime vuosina valmistunei-
5140: sestä mm. seuraavaa:                              den kuivatushankkeiden hyötyala on keski-
5141:    ,Ensiksikin on todettava, että riittämätön     määrin ollut noin 36 000 hehtaaria vuodessa,
5142: kuivatus muodostaa laajoissa osissa maa-          ja on hankkeiden toteuttamiseen käytetty
5143: tamme erään merkittävimmistä esteistä kan-        vuosittain valtion varoja noin 1.5 miljardia
5144: nattavan maatalouden harjoittamiselle. Kui-       markkaa. Työttömyyskausina on poikkeuk-
5145: vatuskysymyksen tyydyttävän ratkaisemisen         sellisesti asetettu käytettäväksi huomattavia
5146: onkin katsottava kuuluvan maataloustuotan-        lisävaroja työllisyyden turvaamiseen myön-
5147: non kohottamisen perusedellytyksiin. Kuiva-       netyistä määrärahoista. Tarkoitukseen osoi-
5148: tuksen avulla voidaan pidentää muokkaus-          tettujen määrärahojen riittämättömyyttä
5149: kautta ja vähentää hallanarkuutta sekä saat-      <>soittaa kuitenkin se, että vaikka suunnitel-
5150: taa viljelykselle ja metsänkasvulle soveliaaksi   mien valmistamista on ollut omiaan hidas-
5151: tuottamattomassa tai vajaatuottoisessa tilassa    tamaan teknillisen henkilökunnan puute
5152: olevia vesiperaiSia maita. Paitsi uusien          sekä maataloushallituksessa että maanvilje-
5153: alueiden ottamisessa hyödylliseen käyttöön,       lysinsinööripiireissä, on valmiita kuivatus-
5154: millä toiminnalla voidaan luoda edellytykset      suunnitelmia paraikaa toteuttamatta 734,
5155: asutuksen leviämiselle ja useissa tapauksissa     joiden yhteinen hyötyalue on noin 150 000
5156: ratkaista viljelysaialtaan liian pienien tilo-    hehtaaria".
5157: jen elinkelpöisuuden parantamiskysymys, on           Edellä olevan perusteella eduskunta lausui
5158: kuivatuksen suorittaminen välttämätön myös        hallitukselle toivomuksen, ,että Hallitus ryh-
5159: sen vuoksi, että laajoja alueita varsinkin        tyisi toimenpiteisiin maanparannustöihin ja
5160: pohjoisemmissa osissa maata uhkaava soistu-       vesistöjen laskemiseen myönnettyjen samoin
5161: minen saataisiin ehkäistyksi. Kuivatuskysy-       kuin näiden hankkeiden suunnitteluun ja
5162: myksen kansantaloudellista merkitystä osoit-      toteuttamiseen tarvittavan teknillisen henki-
5163: taa jo se, että maamme pinta-alasta on noin       lökunnan palkkaamiseen ja koneiden hankin-
5164: 10 miljoonaa hehtaaria suota. Tästä mää-          taan osoitettujen varojen lisäämiseksi sekä
5165: rästä sijaitsee noin 6 miljoonaa hehtaaria        työllisyyden turvaamista varten myönnetty-
5166: alueella, joka käsittää Pohjois-Pohjanmaan,       jen määrärahojen käyttämiseksi entistä
5167: Oulujoen vesistöalueen ja siitä pohjoiseen        enemmän kuivatushankkeiden toteuttami-
5168: olevan osan maatamme".                            seen".
5169:   , - - ne osat maata, joissa kuivatustarve          Salaojitusyhdistyksen antamien tietojen
5170: on suurin, ovat samalla maamme pahimpia           mukaan on yhdistyksessä valmistettu no-
5171: työttömyysalueita. Sen välittömän vaiku-          peassa tahdissa suunnitelma toisensa jälkeen.
5172: tuksen lisäksi, mikä kuivatustöillä, varsinkin    Aikaisemmat vuodet huomioon ottaen vastaa-
5173: kun niitä nykyisillä työmenetelmillä voidaan      vat tehdyt suunnitelmat jo 250 000 hehtaarin
5174:                                       IV,2o.- Saura ym.                                      97-
5175: 
5176: salaojituksia, joista 140 000 ha on toteutta-    mainittuihin tarkoituksiin. Knn luottojen
5177: matta. Vuosittain on voitu salaojittaa vain      tällaisissa tapauksissa pitäisi yleensä olla
5178: vähän yli 11 000 ha. Tehtyjen laskelmien         melko pitkäaikaisia eikä niitten vakuuksien
5179: mukaan salaojitettava kokonaismäärä on           järjestelykään aina ole helppoa, on luon-
5180: noin 1 900 000 ha. Jotta tämä alue voitai-       nollista, ettei nykyisin, jolloin rahankirey-
5181: siin 40 vuoden kuluessa saada salaojitetuksi,    destä johtuen tuottavia sijoituksia on hel-
5182: tarvittaisiin pyörein luvuin vuodessa noin       posti löydettävissä, ole rahalaitosten taholta
5183: 50 000 ha: n salaojitustyö. Tällaisen alan sa-   osoitettu kiinnostusta lainojen myöntämiseen
5184: laojittaminen vaatisi vuosittain noin 3.3 mil-   puheena oleviin tarkoituksiin. Jotta tämä
5185: jardin markan sijoituksia. Pyöreästi laskien     kansantalouden kannalta epäedullinen ti-
5186: salaojien kaivukustannukset vastaavat noin       lanne saataisiin muuttumaan, olisi käsityk-
5187: 113 kokonaiskustannuksista. Putket edusta-       semme mukaan tällaisia luottoja myöntäville
5188: vat myös kolmannesta. Muut kustannukset,         rahalaitoksille taattava määrätynlaisia etuja
5189: joihin luetaan piiri- ja valtaojien perkaus,     verotuksen suhteen. Näiden toimenpiteiden
5190: putkien lasku, sorastus ja ojien täyttö, suun-   ohella olisi maanomistajille myönnettävä
5191: nittelu, työaseet ja sosiaaliset menot, saavat   määrättyjä vähäisiä etuja verotuksessa nii-
5192: nekin osalleen kolmanneksen.                     den alueitten suhteen, jotka on kuivattu.
5193:    Kun nyt valtion varoista ei missään ta-          Kaiken edellä mainitun perusteella ehdo-
5194: pauksessa voida saada kuin vähäinen osa          tamme,
5195: edellä mainittujen toimenpiteiden rahoitta-
5196: mista varten, olisi ryhdyttävä toimenpitei-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5197: siin, jotta vapailta markkinoilta, ennen kaik-         van lakiehdotuksen:
5198: kea rahalaitoksilta voitaisiin saada luottoja
5199: 
5200: 
5201: 
5202:                                           Laki
5203:               ojittamisen edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennuksista.
5204:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5205:                     1 §.                         sanotussa pykälässä tarkoitettu laina on käy-
5206:    Tulon ja omaisuuden perusteella vuosilta      tetty, luokiteltako muuhun luokkaan kuin
5207: 1955-1965 toimitettavissa valtion ja kun-        mihin se oli kuivatustoimenpiteitä edeltä-
5208: nan verotuksissa älköön veronalaisiksi tu-       neenä vuonna luokiteltu.
5209: loiksi katsottako korkoa tai muuta siihen
5210: verrattavaa tuloa, mikä on saatu lainasta,                             3 §.
5211: joka on käytetty 23 päivänä heinäkuuta 1902         Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta lainasta suo-
5212: annetun vesioikeuslain III luvussa tarkoitet-,   rittamansa korot lainansaaja on oikeutettu
5213: tuun ojittamiseen tai vesiperäisen maan kui-     vähentämään maatalouskiinteistöstään saa-
5214: vattamiseen, älköönkä veronalaisiksi varoiksi    mastaan tulosta riippumatta siitä, onko lai-
5215: tässä pykälässä tarkoitettua lainaa.             nan vakuutena kiinnitys.
5216: 
5217:                     2 §.                                              4 §.
5218:   Edellä 1 § : ssä mainituissa verotuksissa        Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
5219: älköön maatalouskiinteistön puhdasta tuot-       täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
5220: toa arvioitaessa viljeltyä maata, luonnon-       asetuksella.
5221: niittyä tai metsämaata, jonka parantamiseen
5222: 
5223:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
5224: 
5225:                  Kalervo Saura.                           Mauri Seppä.
5226: 
5227: 
5228: 13 E 159/56
5229: 98
5230: 
5231: 
5232: 
5233: 
5234:                                · :&yömä. ym.: Ehdotus l4ibi kuk11i11WtwWtae1\ rak61damisuto
5235:                                      an-aet"" lain ukä kll~v.l'flftopet:tajitm va.Zmi&t1'kse3 li-
5236:                                      liiäm.Ue.ti ja tehodomwut~ a-anetun lain muuttamiu&U.
5237:                                      anndu• lain kum.Qamis:uta~
5238: 
5239: 
5240:                                       E d u s k u n n a ll e.
5241: 
5242:    Eduskunta. hyväksyi helmikuussa 1950            Vahingollisena on pidettävä myöskin, että
5243: ke&russairaaloiden rakentamista koskevan           eduskunta samalla kertaa muutti kansakou-
5244: lain, jonka mukaan näiden sairaaloiden             lunopettajain valmistuksen lisäämisestä ja
5245: ensimmäisen rakennusvaiheen rakennustyöt           tehostamisesta vuonna 195(} annettua lakia
5246: oli määrä suorittaa vuosina 1950-1964 seu-         lykäten siinä. tarkoitetut opettajanvalmistus-
5247: raavilla paikkakunnilla ja seuraavassa kii-        laitosten uudisrakennus- ja korjaustyöt ulot-
5248: reellisyysjiirjestyksessä: Joensuu, Jyväskylä,     tumaan elokuun 1 päivään 1962 asti. Ta-
5249: Savonlinna, Lappeenranta, Kuopio, Tam-             pahtuneen vahingon korjaamiseksi olisi tar-
5250: pere, Kotka, Kajaani, Kokkola, Lahti, Mik-         peen, että marraskuussa 1953 annettu laki
5251: keli, Rovaniemi, Vaasa, Hämeenlinna, Oulu,         keskussairaaloiden rakentamisesta annetun
5252: Seinäjoki, Pori ja Kemi.                           lain sekä kansakoulunopettajain valmistuk-
5253:    Lain tarkoittamista keskussairaaloista oli      sen lisäämisestä ja tehostamisesta annetun
5254: kuitenkin ehditty rakentaa tai ryhtyä ra-          lain muuttamisesta kumottaisiin. Täten mo-
5255: kentamaan vain muutamia ensimmäisiä, kun           lemmat vuonna 1950 annetut lait palautet-
5256: eduskunta marraskuussa 1953 muutti lakia           taisiin alkuperäiseen muotoonsa.
5257: siten, että ensimma1sen rakennusvaiheen               Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen,
5258: rakennustyöt lykättiin ulottumaan ,.viimeis-
5259: tään tammikuun 1 päivään 1970" asti. Täl-                       että Ed-usk'll4lta ky11äk.syisi seuroa-
5260: lainen muutos oli ilmeiseksi vahingoksi sekä              van lakiehdotuksw,:
5261: sairaala- että työllisyystilanteelle maassamme.
5262: 
5263: 
5264:                                              Lald
5265:  keskusu.iraaloiden rakentaJDises1a. aJmetun lain sekä JransakoulunopettajieD. valmis-
5266:    tiuksen. li&äämisestä ja tehostamisesta anneta lain muu.Uamisesta umetun lain
5267:                                       kumoamisesta.
5268:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo-            tuksen lisäämisestä ja tehostamisesta anne-
5269: taan keskussairaaloiden rakentamisesta anne-       tun lain muuttamisesta 13 päivänä marras-
5270: tun lain sekä kansakoulunopettajien valmis-        kuuta 1953 annettu laki.
5271: 
5272:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
5273: 
5274:                  Mauri Ryömii.                              Pertti Ra.pio.
5275:                  Irma Rosnell                               Eino Tainio.
5276:                                  Kyttä ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen haltijain
5277:                                    omaisten oikeudesta eläkkeeseen eräissä tapauksissa.
5278: 
5279: 
5280:                                       E d u s k u n n a 11 e.
5281: 
5282:     Vuosittain sattuu maassamme useita ta-         kilökuntaan kuuluvaa menettänyt henkensä
5283: pa:uksi~ . joissa poliisimies,tullimies tai van-   vangin surmaamana. Koko itsenäisyytemme
5284: ginvartija virkaansa toimittaessaan saa sur-       aikana on 88 poliisimiestä menettänyt hen-
5285: mansa häneen kohdistetun väkivallan vuoksi.        kensä rikollisen väkivallan uhrina.
5286: Vielä lukuisampia ovat ne tapaukset, joi8Sa           Kaikille puhe011a oleville tapauksille on
5287: rautatielaitoksen palveluksessa oleva hen-         yhteistä se, että kysymyksessä ovat olleet
5288: kilö suorittaessaan yleisvaarallista työtään       säännöllisesti alimpiin palkkaluokkiin kuu-
5289: liikkuvasaa kalustosaa tai ratapihoilla kuolee     luvat virkamiehe~ joiden palkkauksessa ei
5290: tapaturmaisesti. Samanlaisia, työn yleisvaa-       toimen vaarallisuutta ole huomioitu, sekä se,
5291: rallisesta luonteesta aiheutnen jatkuvasti         että täten velvollisuuttaan täyttae88ään pois-
5292: esiintyviä tapaturmasta johtuneita kuoleman-       tuneiden lesket ja lapset ovat kovin usein
5293: tapauksia sattuu myö& muiden valtion lai~          jääneet turvattomaan asemaan. Työ- ja pal-
5294: tosten piirissä. Suurimmallakaan varovai-          velustoverit ovat !kylläkin usein pienistä
5295: suudella tai paraillakaan teknillisillä väli-      paikoistaan keranneet suurimpiin vaikeuksiin
5296: neillä ei näitä tapauksia voida kokonaan           joutuneille perheille rahalahjan, jota joskus
5297: estää eikä varovaisuutta voida aina edellyt-       myös suuren yleisön myötätunto on kartut-
5298: tääkään niissä olosuhteissa, jotka täten joh-      tanut, mutta täten kertyneet varat ovat vain
5299: tavat hengen menetykseen. Päinvastoin on           aivan lyhyeksi ajaksi voineet km'Vata sen
5300: siten, että yhteiskunta, asettaesaaan poliisi-     taloudellisen tappion, mitä pe:rheen huolta-
5301: miehelle esimerkiksi velvollisuuden aseistetun     jan kuolema on perhoolle merkinnyt; Val-
5302: rikollisen pidättämiseen, samalla velvoittaa       tiovalta on tapahtuneen huomioinut vain si-
5303: hänet tietyissä rajoissa saattamaan oman           ten, että esimies on laskenut vainajan hau-
5304: henkensä alttiiksi. Vanginvartija on tuo-          dalle seppeleen. Mitään erityisiä uhrauksia
5305: mittu työssään epäonnistumaan, jos hän kai-        ei yhteiskunta ole tehnyt näiden :rrerheiden
5306: kissa olosuhteissa asettaisi oman henkilökoh-      hyväksi, jos ei tänä mainita valtioneuvoston
5307: taisen turvallisuutftlsa ylläpitämisen etU-        eräissä poikkeustapaukl!iil!isa myöntiimiä vä-
5308:  sijalle. Mitä taas tulee rautatieläisten työ-     häisiä kertakaikkisavustuksia.
5309: hön, on se monilla huonosti valaistuilla rata-        Mitä painavimmat oikeudenmukaisuussyyt
5310: pihoillamme siinä määrin yleisvaarallista,         vaativat kuitenkin, että edellä tarkoitetuissa
5311:  että siinä vähäinenkin tarkkaavaisuuden           olosuhteissa henkensä menettäneiden perheet
5312:  herpaantuminen helposti johtaa hengen-            saavat paremman eläketurvan kuin mitä
5313:  menoon.                                           vuoden 1952 alussa voimaan tullut laki val-
5314:     Mitään yhtenäistä tilastoa siitä, missä        tion viran tai toimen haltijain perhe-eläke-
5315:  määrin maassamme on sattunut yllä tarkoi-         vakuutuksesta tarjoaa. Kun perheen huol-
5316:  tettuja kuolemantapauksia, ei ole olemassa.       taja uhraa henkensä yhteiskunnan hyväksi,
5317:  Hankittujen selvitysten perusteella voidaan       on yhteiskunnalla velvollisuus uhrata tällai-
5318:  kuitenkin todeta, että kymmenvuotiskautena        sen perheen hyväksi jotain yli sen, mitä se
5319:  1945-1954 on rautateillä saanut yleisvaaral-      säännöllisenä sosiaaliturvana tarjoaa kaikille
5320:  lisiksi katsottavisaa tehtävissä surmansa 144     virkamiehilleen. Yksinkertaisimmin tämä on
5321:  toimen haltijaa ja vankiloissa kolme hen-         järjestettävissä siten, että vainajan leskelle
5322: 100                         IV,2s. -   Virkamiesten omaisten elill:eoill:eus.
5323: 
5324: 
5325: ja lapsille myönnetään valtion varoista eläke,          Edellä esitetyn perusteella esitlimme kun-
5326: joka suuruudeltaan vastaa heille perhe-eläke-         nioittaen,
5327: rahastosta suoritettavaa eläkettä, jolloin he
5328: siis tulevat saamaan eläketurvan, joka on                       että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5329: määrältään kaksinkertainen perhe-eläke.                       van lakiehdotuksen:
5330: 
5331: 
5332: 
5333:                                               Laki
5334:  valtion viran tai toimen haltija.in omaisten oikeudesta. eläkkeeseen eräissä tapauksissa.
5335:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5336:                       1 §.                               Lapsena tämän lain mukaan pidetään
5337:    Jos valtion viran tai toimen haltija rauhan        myös ottolasta ja sellaista avioliiton ulko-
5338: aikana virkaansa toimittaessaan menettää              puolella syntynyttä lasta, jonka vainaja on
5339: henkensä häneen kohdistuneen väkivallan               laillisesti tunnustanut omakseen tai johon
5340: vuoksi tai yleisvaarallista tehtävää suorittaes-      nähden hänen elatusvelvollisuutensa on oi-
5341: saan kuolee tapaturmaisesti, on hänen leskel-         keuden päätöksellä tahi sopimuksella vah-
5342: lään ja kahdeksaatoista vuotta nuoremmalla            vistettu.
5343: omalla tai sellaisella aviopuolison lapsella,
5344: joka on ollut hänen huollettavanaan, oikeus                                     2 §.
5345: saada valtion varoista eläke, joka on saman              Eläkkeen maksamisen ajasta, sen jakami-
5346: suuruinen kuin mihin asianomaisella on oi-            sesta lesken ja lasten kesken ja eläkeoikeu-
5347: keus valtion viran tai toimen haltijain perhe-        den lakkaamisesta sekä soveltuvin osin muu-
5348: eläkevakuutuksesta 29 päivänä kesäkuuta               tenkin on voimassa, mitä 1 § : n 1 momentissa
5349: 1951 annetun lain mukaan kuitenkin siten,             tarkoitetussa laissa valtion viran tai toimen
5350: että eläkkeen määrä on riippumaton eläk-              haltijain perhe-eläkevakuutuksesta on sää-
5351: keen saajalle vakuutustoiminnan perusteella           detty.
5352: ehkä maksettavasta eläkkeestä.
5353:    Sama olkoon laki, jos valtion viran tai toi-                          3 §.
5354: men haltija surmataan aiotun tai odotetta-              Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
5355: vissa olleen virkatoimen estämiseksi taikka           misesta annetaan asetuksella.
5356: kostona jo suoritetusta virkatoimesta.
5357: 
5358:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
5359: 
5360:          Harras_ Kyttä..                Aare Leikola..                     Leo I. Mattila..
5361:                                                                                               101
5362: 
5363: IV,29, -   Hemst.mot. N:o 14.
5364: 
5365: 
5366: 
5367: 
5368:                                  Öhman m. fl.: Angående underställande av statens revisions-
5369:                                    verk de av riksdagen valita statsrevisorerna.
5370: 
5371: 
5372:                                       T ill R1 ksd agen.
5373: 
5374:    Statsrevisionen är inte ordnad på ett till-      samhet skulle -underställas statsrevisorernas
5375: fredsställande sätt. Detta faktum har vid           kontroll. Det kan icke vara riktigt att denna
5376: olika tillfiillen allvarligt påpekats och förslag   omfattande och ekonomiskt viktiga del av
5377: till omställning har utarbetats utan att åt-        statsverksamheten helt står på sidan om den
5378: minstone tills vidare ha lett till resultat.        högsta statsrevisionen.
5379:    Anmärkts har speciellt att samarbetet mel-          Slutligen borde i detta sammanhang åtals-
5380: lan de av riksdagen valda statsrevisorerna          rätten gällande i samband med statsrevisio-
5381: och statens revisionsverk icke är sädant det        nen uppdagade brott och oegentligheter ord-
5382: borde vara, vilket medför att statsrevisorer-       nas pä ett tillfredsställande sätt. Detta
5383: nas tid åtgår till en hei del undersökningar,       kunde ske antingen genom inrättande av en
5384: som revisionsverket bättre och snabbare             skild avdelning härför inom revisionsverket
5385: kunde utföra. En omställning i sådan rikt-          eller kanske hellre genom ett intimt sam-
5386: ning att revisionsverket skulle underställas        arbete med justitieombudsmannen, som dl
5387: årsrevisorerna skulle medföra att de sist-          borde tilldelas erforderliga biträden.
5388: nämndas arbete bleve päskyndat sä att vi               Med anledning av ovanstående föreslås,
5389: komme ifrån den nu rådande stora olägen-            att riksdagen mätte besluta hemställa,
5390: heten att revisionsberättelserna föredrages
5391: riksdagen först efter åratal och sedan nägra                att regeringen inom kort måtte tiZZ
5392: effektiva åtgärder knappast mera kan vid-                 Riksdagen avlåta proposition om sådan
5393: tagas i anledning av revisorernas anmärk-                 omställning av statsrevisionen, att sta-
5394: ningar. Av icke enbart teoretisk betydelse                tens rwisionsverk helt underställdes
5395: vore även att revisionsverket sälunda icke                de av Riksdagen valda statsre'V'iso-
5396: vidare skulle underlyda regeringen, enär den              rerna ooh att t~Uika fastställes, att
5397: ju ocksä har att kontrollera ministrarna och              jämväl postsparbankens, folkpensions-
5398: de dem underordnade verkens hushållning.                  anstaltens och de statsdirigerade bola-
5399:    Av största vikt vore ocksä att jämväl de               gens verksamhet underlyder statsrevi-
5400: statsdirigerade aktiebölagens ävensom post-               sorernas kontroll..
5401: sparbankens och folkpensionsanstaltens verk-
5402:      Helsingfors den 3 februari 1955.
5403: 
5404:                   0. A. Öhman.                              Arthur Larson.
5405: 1()2
5406: IV,29. -   Toiv.al. N:o 14.
5407:                                                                                            Suomennos.
5408: 
5409: 
5410: 
5411: 
5412:                                    öJunu ym..; V altitmtfll,Qw},en tarkastusviraston alistamisesta
5413:                                        eduskunnan valitsemille valtiontilintarkastajille.
5414: 
5415: 
5416:                                          Eduskunnalle.
5417: 
5418:     Valtion tilintar~atus ei ole järjestetty           postisäästöpankin ja kansaneläkelaitok$en
5419: tyydyttävällä tavalla. 'l'ä:rnä tosiasia. on tullut    tO,iminta alistetta.isiin valtiontilintarkasta-
5420:  vakavasti osoitetuksi eri yhteyksisaä ja mJJ.u-       jien valvontaan. Ei voi olla oikein, että
5421:  tosehdotuksia on laadittu niiden ainakaan             tämä laaja ja taloudellisesti tärkeä osa val-
5422: toj.st;:tiseksi johtamatta. tuloksiin.                 tion toimintaa on kokonaan ylimmän val-
5423:     Erityisesti on huomautettu siitä, että edus-       tion tilintarkastuksen ulkopuolella..
5424:  kunnan valitsemien valtiontilintarkastajien ja           Lopuksi olisi samalla valtiontilintar~stuk
5425: valtion tarkastusviraston välinen yhteistyö ei         sen yhteydessä ilmenneitä rikoksia ja epä-
5426:  ole sellainen kuin sen pitäisi olla, mistä joh-       kohtia koskeva syyteoikeus järjestettävä tyy-
5427:  tuen valtion tilintarkastajien aika suurelta          dyttQ.vä.llä tavalla. Tämä. voisi tapahtua joko
5428:  osalta menee sellaisiin tutkimuksiin, jotka           perustamalla sitä. varten erityinen osasto
5429:  tarkastusvirasto voisi suorittaa paremmin ja          tarkastusvirastoon tai ehkä pikemminkin
5430:  nopeammin. Siihen suuntaan tehty muutos,              kiinteällä yhteistoiminnalla oikeusasiamiehen
5431:  että tarkastusvirasto alistetta,isiin vuositilin-     kanssa, jonka silloin tulisi saada tarpeelliset
5432:  tarkastttjille, saisi aikaan viimeksi mainittu-       apulaiset.
5433:  jen työn nopeutumisen, niin että pääsisimme              Edellä olevan johdosta ehdotetaan edus-
5434: siitä nykyisin vallitsevasta suuresta epäkoh-          kunnan päätettäväksi toivomus,
5435:  dasta, että. tarkastuskertomukset esitellään
5436: .~duskunnall!:! Va$ta vuosien kuluttu~t, jolloin                 että haUitus ensi til&sa antaisi
5437:  tuskin enä.ä. voidaan ·ryhtyä mihinkään tehok-               Eduskunnalle uityksen seUa~esta muu-.
5438:  kaisiin toimenpiteisiin tilintarkastajien huo-               toksesta vaUirmtilintarkastukseen, että
5439:  mautw~ten johdosta. Myöskään sillä seikalla,                 valtiont(l},t;uden tarkastUS'IJirasto aUs-
5440:  ettjj. tarkastusvirast() ei olisi siten enää halli-          tettaisiin kokonaan Eduskunntm va.Ut-
5441:  tuk,sen alainen, ei olisi yksinoma,an teoreet-               smnitle- valtiontiUntarkastaiilk ja että
5442:  tista merkitylrtä, sillä. s~n tehtävänähän on                samalla määrätäätn postisäästöpankin,
5443:  myös valvoa ministereitä ja niiden alaisten                  katnsaneläk.eliJ..itoksen ja valtioioktoil-
5444:  virastojen taloudenpitoa.                                    ten yktwiden toiminta kuuluvaksi val--
5445:     Samoin olisi suuri merkitys silläkin, että                tifm,tiUntarkast(ljien valmontoon.
5446:  myös valtiojohtoisten osakeyhtiöiden sekä
5447:        Helsingissä 3 pä.ivänä helmikuuta 1955.
5448: 
5449:                    0. A. öhma.n.                               Arthur Larson.
5450:                                                                                                  .103
5451: 
5452: IV,3o. -   Toiv.al. H:o 15.
5453: 
5454: 
5455: 
5456: 
5457:                                 Kaitila ym.: Määrärahasta uusien ylitarkastajan virkojen
5458:                                   perustamiseksi valtiontalouden tarkastusvirastoon.
5459: 
5460: 
5461:                                       E d u s k u n n a 11 e.
5462: 
5463:    Viime vuosina on valtiontalous jatkuvasti       tuja rahoja 36 049 664 mk, vuonna 1952
5464: laajentunut ja sen rakenteessa on tapahtunut       52 209 286 mk ja vuonna 1953 24 925 103
5465: huomattavia muutoksia. Tästä johtuu, että          mk. Vuonna 1954 oli sanottuja rahoja ker-
5466: valtion finanssikontrollin tehokkuudelle on        tynyt marraskuun loppuun mennessä jo noin
5467: asetettava entistä suuremmat vaatimukset.          63 milj. mar'kkaa. Kun läheskään kaikkia
5468: Nykyinen valtiontalouden tarkastusvirasto,         revisiotoimen aikaansaannoksia ei voida ra-
5469: joka toimii hallitusmuodon edellyttämällä re-      hallisesti mitata ja kun toisaalta otetaan
5470: visiolaitoksena, ei kuitenkaan voi enää sen        huomioon, että tarkastusviraston ilwkonais-
5471: !käytettävissä olevan työvoiman puitteissa         menot esim. vuonna 1953 olivat vain
5472: riittävän tehokkaasti suorittaa sille uskottua     33 125 015 markkaa, eivät revisiotoimintaan
5473: tärkeää tehtävää. Vaikka laitoksen tarkas-         sijoitetut varat ole olleet hukkaan heitettyjä.
5474: tettava ainehisto onkin sodan edellisiin vuo-         Näin oHen valtiontalouden revisiotoimin-
5475: siin verrattuna kasvanut ja monipuolistunut,       nan tehostamiseksi sekä sen pitämiseksi ajan
5476: ei laitoksen henkilökunnan kasvu ole vastan-       tasalla olisi viipymättä ryhdyttävä toimen-
5477: nut tätä .laajentumista. Siten on monen tili-      piteisiin viraston työvoiman lisäämiseksi.
5478: viraston laaja ainehisto jäänyt harvoin pisto-     Tässä mielessä olisi lähinnä lisättävä viras-
5479: kdkein suoritettujen tarkastusten varaan eikä      ton ylitarkastajien lukumäärää siten, että se
5480: paikallis- ja muita erillistarkastuksia ole        kaksinkertaistettaisiin eli nostettaisiin kuu-
5481: voitu suorittaa siinä 'laajuudessa kuin olisi      desta kahteentoista. Tm"kastustyöhön osallis-
5482: välttämätöntä. Lähinnä virast()n vähäisen työ-     tuvan henkilöstön näin saama vahvistus an-
5483: voiman takia on muun ohella valtionenem-           taisi takeet siitä, että laitos ·toistaiseksi kyke-
5484: mistöisten osakeyhtiöiden taloudenhoito ja ti-     nisi tyydyttävästi selviämään sen tarkastettar
5485: linpito käytännöllisesti katsoen jäänyt koko-.     vana olevasta laajasta. ja monipuolisesta aine-
5486: naan tarkastusviraston taholta suoritettavan       histosta.
5487: revisiotoiminnan ulkopuolelle, vai"a sanotut          Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5488: yhtiöt kuuluvatkin viraston tarkastuspiiriin.      nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo-
5489:  Näin puutteellisestikin suoritetun revisiotoi-    muksen,
5490: minnan tuloksellisuudesta voidaan kuitenkin
5491:  tuoda esiin se tosiseikka, että oikaisurahat,               että hallitus ottaisi vuoden 1956
5492:  joita vuosittain on tuloutettu asianomaiselle            tulo- ja m~ioosityks.een tarpeel-
5493: tulomomentHle ja jotka nimenomaan perus-                  lisen määr(i.r.a.JwtR. ku'IUlen uuden yli-
5494:  tuvat revisiotoiminnan taholta tehtyihin huo.:-          tarkastajan viran perustamiseksi val-
5495: mautuksiin, ovat olleet hyvin merkittävät.                tiontalouden tarkastusvirastoon.
5496:  Niinpä esim. vuonna 1951 tuloutettiin sanot-
5497:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
5498: 
5499:                Esa Kaitila.                                     Nils Meinander.
5500:                Leo I. Mattila.                                  Onni Hiltunen.
5501:                Päiviö Hetemäki.                                 Antti Kukkonen.
5502:                                       R. Hallberg.
5503: 104
5504: 
5505: IV,s1. -   Toiv.al. JJ:o 16.
5506: 
5507: 
5508: 
5509: 
5510:                                Seppälä. ym..: Yleisen palkkatilaston kehittämisestä.
5511: 
5512: 
5513:                                      Ed u s kun n a 11 e.
5514: 
5515:    On yleisesti tunnustettua, että henkisen      tukseen. Henkisen Työn Keskusliiton esityk-
5516: työn tekijät ja näistä erityisesti toimihenki-   sestä talouspoliittinen suunnitteluneuvosto
5517: löt ovat jääneet eniten jälkeen sotia seuran-    asetti pari vuotta sitten asiantuntijakomi-
5518: neessa palkkojen kehityksessä. Useiden ja        tean tutkimaan, miten henkisen ja ruumiil-
5519: varsin laajojen alempien toimihenkilöryh-        lisen työn palkkojen keskinäiset suhteet ovat
5520: mien palkat ovat jopa painuneet toimeen-         muuttuneet. Komitean työ on vielä kesken,
5521: tulominimin rajoille. Palkkakuoppien laa-        mutta se on noudattanut työnarvostusjärjes-
5522: juutta ja syvyyttä ei kuitenkaan pystytä         telmää ja tiettävästi on siinä suhteessa saa-
5523: tarkasti määrittelemään, koska ei ole ole-       vuttanut siksi hyviä tuloksia, että sen työs-
5524: massa virallista ja puolueettomasti tehtyä       kentelyä olisi edelleen jatkettava. Jotta tu-
5525: palkkatilastoa. Merkitsi näin ollen huomat-      lokset eivät jäisi vain tilapäisiksi, on välttä-
5526: tavaa lupausta parempaan suuntaan, kun           mätöntä; että tarkoitusta varten asetetaan
5527: valtioneuvosto viime lokakuun lopulla asetti     pysyvä asiantuntijaelin.
5528: asiantuntijatoimikunnan laatimaan ehdotusta         Edellä olevan perusteella. ehdotamme edus-
5529: yleisen palkkatilaston kehittämiseksi. On        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5530: vain toivottavaa, että sen työ edistyy no-
5531: peasti ja että mahdollisimman pian pääs-                  että hallitus kiirehtisi valtioneuvos-
5532: tään yleisen palkkatilaston laatimiseen. ·              ton asettaman asiantuntijatoimikun-
5533:    Palkkojen keskinäisessä vertailussa ei kui-          nan työskentelyä yleisen palkkatilas-
5534: tenkaan voida pysähtyä vain rahapalkkaan.               ton kehittämiseksi ja antaisi toimi-
5535: On otettava huomioon myös muita tekijöitä,              kunnan ehdotuksen pohjalta Edus-
5536: kuten koulutus, kokemus, erikoisvastuu,                 kunnalle tarpeelliseksi katsomansa esi-
5537: työn rasittavuus, työaika, lomat, eläke jne.            tyksen ja että palkkojen kehitystä
5538: Tämä johtaa taas siihen, että oikeudenmukai-            seuraamaan työnarvostusperiaatteen
5539: seen palkkaukseen pääsemiseksi olisi entistä            pohjalta asetettaisiin pysyvä asian-
5540: enemmän kiinnitettävä huomiota työnarvos-               tuntijaelin.
5541:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
5542: 
5543:               Felix Seppälä.                                 Arno Tuurna.
5544:               Jaakko Hakala,                                 Erkki Tuuli.
5545:                                      Erkki Leikola.
5546:                                                                                                105>
5547: 
5548: IV,s2. -      Toiv.al. N:o 17.
5549: 
5550: 
5551:                                  Kajatsalo ym.: Toimenpiteistä pysyväisluontoisten ylimää--
5552:                                    räisten tointen vakinaistamiseksi.
5553: 
5554:                                       E d u s k u n n a 11 e.
5555:    Ylimääräisten virkamiesten osuutta val-         suuksista saada ylimääräinen eläke - mi-
5556: tion virkamieskunnassa on jatkuvasti lisätty,      tään varsinaista eläkeoikeutta ei tilapäisillä
5557: ja nykyisin heitä onkin jo 48.5 % vakinais-        toimihenkilöillä ole. Sitä, että joku virka-
5558: ten määrästä. Tällaista kehityssuuntaa on          mies joutuu olemaan tilapäisenä vuosikausia,
5559: pidettävä valtion asioiden kannalta epäedul-       jopa -kymmeniäkin, on pidettävä epäoikeu-
5560: lisena, sillä ylimääräisen virkamiehen oikeu-      denmukaisena ja samalla myös valtion asioi-
5561: dellinen asema on viime vuosien aikana suo-        den hoidon kannalta haitallisena, sillä itses-
5562: ritetuista parannuksista huolimatta vielä          tään selvää on, että näin epävarmaan ase-
5563: siksi heikko, että näihin toimiin ei aina saada    maan ei kukaan tule muuta kuin tilapäisesti_
5564: parasta työvoimaa ja jos saadaankin, niin se       Jos kuitenkin tilapäiselle toimihenkilölle kuu-
5565: siirtyy helpommin kuin vakinaiset virkamie-        luvat tehtävät ovat sellaisia, että niitä on
5566: het muiden työnantajain palvelukseen. Kun          jatkuvasti hoidettava, niin niiden hoito vai-
5567: pääosa ylimääräisistä toimista on sellaisia,       keutuu, jos henkilökunta vaihtuu nopeasti.
5568: ettei voida ajatellakaan niiden lakkautta-            Mikäli virkamiesasiat pyritään hoitamaan
5569: mista, niin on pidettävä luonnottomana sitä,       siten, että valtiolla on kutakin tointa hoita-
5570: että tällaisia toimia ei vakinaisteta, vaan nii-   massa pätevät ja toimessaan pysyvät hen-
5571: den haltijat joutuvat olemaan vuosikymme-          kilöt, mutta valtio kuitenkin voi milloin
5572: niä ylimääräisenä ja sellaisina myös lähte-        tahansa vapautua toimenhaltijoista, joita ei
5573: mään eläkkeelle.                                   enää tarvita, niin nykyisten ylimääräisten
5574:    Valtion hallinnassa on kylläkin tehtäviä,       toimenhaltijain ja tilapäisten toimihenkilöi-
5575: joita ei voida katsoa pysyväisluontoisiksi,        den asema olisi järjestettävä seuraavasti:
5576: vaikkakin voidaan arvioida, että niitä joudu-         1. Sellaiset ylimääräiset toimet, joiden
5577: taan hoitamaan useita vuosia. Tällaiset teh-       jatkuvuutta on pidettävä todennäköisenä,
5578: tävät sopivat hyvin ylimääräisten virkamies-       olisi muutettava vakinaisiksi viroiksi ja toi-
5579: ten hoidettaviksi, sillä tehtävien loputtua hei-   miksi.
5580: dät voidaan tällöinkin milloin tahansa sanoa          2. Sellaisia tilapäisiä toimihenkilöitä var-
5581: .irti toimestaan ja irtisanomisaika on vain        ten, joiden tehtävien hoito todennäköisesti
5582: 14 päivää. Näitä tehtäviä hoitavat nykyisin        jatkuu vuosia, olisi perustettava ylimääräi-
5583: tilapäiset toimihenkilöt, joiden asema on          siä toimia.
5584: vielä heikompi kuin ylimääräisten. V. 1951            Kaiken edellä olevan perusteella esitämme-
5585: asetettu valtion. komitea totesi, että valtion     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5586: palveluksessa on n. 750 sellaista tilapäistä
5587: toimihenkilöä, jotka ovat olleet valtion pal-                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
5588: veluksessa yli 6 vuotta ja n. 2 300 sellaista,            toimenpiteisiin pysyväisluontoisten yli-
5589: jotka ovat olleet palveluksessa 3-6 vuotta.               määräisten tointen muuttamiseksi va-
5590: On myös tapauksia, joissa tilapäinen toimi-               kinaisiksi sekä ylimääräisten tointen
5591: henkilö on ollut palveluksessa niin kauan,                perustamiseksi sellaisia tilapäisiä toi-
5592: että hän on saanut eläkkeen. Tämä on otettu               mihenkilöitä varten, joiden tehtävät
5593: huomioon myös virkamiesasioita järjestet-                 ovat jatkuvia, mutta eivät kuitenkaan
5594: täessä, ja v. 1951 annettiin valtioneuvoston              sellaisia, että niitä varten olisi perus-
5595: päätöksellä entistä täsmällisemmät määräyk-               tettava vakinainen virka tai toimi.
5596: set tilapäisten toimihenkilöiden mahdolli-
5597:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
5598: 
5599:            Kaarlo Kajatsalo.          Eino Saari.                   Leo I. Mattila.
5600: 14 E 159/55
5601: 106
5602: 
5603: IV,aa.- Toiv.al. N:o 18.
5604: 
5605: 
5606: 
5607: 
5608:                                        Järvi: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon valtion
5609:                                           viran tai toimen haltijain palkkauksen korottamiseksi.
5610: 
5611: 
5612:                                                E d u s k u n n a t l e.
5613: 
5614:    Yleisen palkkatason nousua kuvaavat seu-                 miesten palkkaukseen käytettyihin ma.ara-
5615: raavat prosenttiluvut, jotka osoittavat, kuinka             rahoihin ja toinen 0.8 %:n korotusta. Vaikka
5616:  paljon alla mainittujen palkkatyöntekijäin                 kuoppakorotuksetkin otettaisiin huomioon
5617: keskituntiansiot ovat nousseet syksystä 1950                virkamiesten palkankorotuksena, niin virka-
5618: lähtien:                                                    miehet ovat saaneet viimeksi kuluneiden nel-
5619:                                                             jän vuoden aikana palkankorotusta vain
5620:   Teollisuustyöväki                                         20.7 %, kun sen sijaan suuret palkansaajien
5621:     miehet . . . . . . . . . . . . . . . . . 30.8 %         ryhmät ovat saaneet, kuten edellä on osoi-
5622:     naiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35.4 %       tettu, 30---,37 %.            ·
5623:   Kaupunkikuntien työväki                                      Varovaisenkin arvioinnin mukaan virka-
5624:     miehet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34.5%        miesten palkat ovat 15---:20% yleisen palk-
5625:     naiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 %         katason alapuolella. Koska hallitus ei ole
5626:   Valtion tie-, rata- yms. työt                             tämän vuoden tulo- ja menoarvioesitystä
5627:     urakkatyö . . . . . . . . . . . . . . 30.1 %            laatiessaan kiinnittänyt huomiota virkamies-
5628:     aikatyö . . . . . . . . . . . . . . . . . 31.8 %        ten palkkojen korottamisen välttämättömyy-
5629:   Rautatiehallituksen varasto- ja                           teen eikä varannut määrärahoja sitä varten,
5630:   koneosastojen alaiset työt                                olisi syytä korjata tämä laiminlyönti siten,
5631:     varasto-osaston aikatyö . . . 29.1%                     että näiden palkkojen korottamiseen varat-
5632:            ,             urakkatyö . 23.8%                  taisiin seuraavassa lisämenoarviossa riittävä.
5633:     koneosaston aikatyö ..... . 30.7%                       määräraha tasokorotuksen suorittamiseksi.
5634:          ,         urakkatyö .. . 37.4%                        Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
5635:                                                             kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5636:    Valtion virkamiesten palkat ovat nousseet
5637:  vastaavana aikana vain 18.3 %. Virkamiehet                            että hallitus antaisi Eduskunnalle
5638:  ovat kylläkin saaneet kaksi kuoppakorotusta,                        esityksen riittävän määrärahan otta-
5639:  mutta ensimmäisellä kertaa sellaisen sai                            misesta lisäyksenä vuoden 1955 tulo-
5640: '26 % ja toisella vain 8 % virkamiehistä, jo-                        ja menoarvioon valtion virt~n ja tDi-
5641:  ten vain kolmas osa virkamiehistä on tällä                          nwn kaltijain palkkauksen korottami-
5642:  tavoin saanut palkankorotuksen. Ensimmäi-                           seksi yleistä palkkatasoa va$taavtJkli.
5643:  nen korotus merkitsi 1.G %: n lisäystä virka-
5644:       HelsingiBsä 12 päivänä helmikuuta 1955.
5645: 
5646:                                                    Lauri Jirvi.
5647:                                                                                                      107
5648: 
5649: IV,a4. -     Toiv.al. N:o 19.
5650: 
5651:                                     Ka.ja.tsalo ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
5652:                                        valtion viran ja toimen haltijain palkkojen yleistä jär-
5653:                                        jestelyä varten.
5654: 
5655:                                          E d u s !k: u n n a; ll e.
5656:    Palkkojen ollessa sidottuina elinkustannus-         tasokomitean tekemää ehdotusta, palkkaus-
5657: indeksiin ovat valtion viran tai toimen hal-           lautakunta ei tämän ehdotuksen puutteessa
5658: tijain palkat tarkasti pysyneet indeksin mää-          ole vielä voinut tehtäväänsä suorittaa. On
5659: räämällä tasolla, mutta yleinen palkkataso             !kuitenkin kohtuutonta pitää pel!k:ästään tästä.
5660: on, eri työntclrijäryhmien onnistuttua saa-            syystä valtion viran ja toimen haltijoita edel-
5661: maan paJkkoihinsa korotusta tai muihin etui-           leen, eh!käpä vielä useita vuosia, sama:lla
5662: hinsa lisäystä, hiljalleen noussut niin, että          alhaisella palikkatasolla ja siten kieltää heiltä.
5663: v~J,ltion viran tai toimen haitijoitten palkka-        ne edut ja oikeudet, jotka heille kuuluvat
5664: tason voidaan btsoa eri tahoilla suoritettu-           ja jotka valtiovaltakin edellämainitun lausu-
5665: jen vertailujen mukaan olevan 15-20 %                  man kautta on heille tunnustanut.
5666: yleisestä palkkatasosta jäljessä vuoden 1950              Myöskin valtion oma etu vaatii, että sen
5667: pa!lkkoihin verrattuna. Jo lålhes parin vuoden         virkamiehistö voi pitää itseään palkkaukseen-
5668: ajan on palkkatasokomitea työskennellyt tä-            kin näihden tasaveroisena yksityisoikeudelli-
5669: män pulman selvittämiseksi. Komitean työn              sessa työsuhteessa olevien !kanssa. Kun nyt
5670: päittyminen ei !kuitenkaan vielä ole näkö-             odotettavissa olevat palkankorotukset, sikäli
5671: piirissä. Koko tämän ajan ovat valtion viran           kuin ne tulevat suoritettavi'ksi palkkauslau-
5672: ja rtoimen haltijat pienistä siellä täällä teh-        takunnan esityksen mukaisina tai niitä suun-
5673: dyistä korjaU'ksista huolimatta jääneet jä:l-          taviivoja seuraten, eivät ole riittävät valtion
5674: ikeen yleisestä pal!k:katasosta.                       viran ja toimen haltijoita tähän yhdenver-
5675:    Valtion virkamiehet ovat kärsivä:llisinä            taisoon asemaan saattamaan, pidämme välttä-
5676: odottaneet palkkatasokomitean työn valmistu-           mättömänä, että vielä kuluvan vuoden tulo-
5677: mista. Heidän luottamustaan valtiovallan hy-           ja menoarvioon otetaan lisäyksenä ainakin
5678:  vään tahtoon ovat lisänneet myöskin ne suo-           5.a miljardia markkaa, jolla summa;lla voi-
5679: peat ohjeet, jotb ·valtiovarainministeriö 1. 4.        taisiin poistaa pahimmat palk'kauksessa il-
5680: 1954 antoi palkkauslautakunnalle, ja joissa            menevät epä:kohdat ja saattaa valtion viran
5681: sanotaan mm. seuraavasti: ,Valtiovarainmi-             ja toimen haltijain palkkataso edes lähelle
5682: nisteriö ik:atsoo, että valtion virkamiesten           vallitsevaa yleistä ansiotasoa. Kun tällä jär-
5683: tulee saada virkasuhteesta j01htuen sellaiset          jestelyllä, edellyttäen, että yleinen palkka-
5684: taloudelliset oikeudet, mit!kä vastaavat yksi-         taso edelleen pysyy suhteellisen vakavana,
5685: tyisoikeudellisessa työsuht~ pysyväksi                 samalla saataisiin luoduksi suotuisa ja rau-
5686: muodostunutta ansiotasoa siihen Uittyvine              hallinen tilanne palkikatasokomitean vaikean
5687: muine taloudellisine oikeuksineen."                    työn jatkamiselle, ehdotamme kunnioittaen
5688:    Tällä lausumallaan, jota myöhemmin ei ole           eduskunnan •hyväksyttäväksi toivomuksen,
5689: kumottu eikä muutettu. valtiovarainminis-
5690: teriö on selvästi ilmaissut kantansa olevan                        että hallitus kiireellisesti antaisi
5691: sen, että valtio on valmis maksamaan palve-                     EduskunnaUe esityksen 5.5 miljardin
5692: luksessaan oleville samanlaista palkkaa :kuin                   markan lisäyksestä kuluvan vuoden
5693: mitä vastaavassa asemassa olevat ja vastaa-                     tulo- ja menoarvioo-n valtion viran ja
5694:  van koulutuksen saaneet työntekijät saavat                     toimen haltijain palkkojen yleistä jär-
5695: yksityisoikeudellisessa työsuhteessa.                           jest.elyä varten, palkkauksessa ilmene-
5696:    Valtion palkkauslautakunnan tehtävänä on                     vien pahimpien epäkokti&n poistami-
5697:  laatia valtioneuvostolle ehdotus valtion viran                 seksi ja sen saattatmiseksi kokonaisuu-
5698:  ja toimen haitijoitten pa.lkkojen uudeksi jäT-                 dessaan lähemmäksi yksityisoikeudel-
5699:  jestelylksi. Kun sen kuitenkin 1. 4. 54 an-                    lisessa työsuhteessa vallitsevaa ansia-
5700:  netun ohjeen mukaan tulee pitää perustana                      tasoa.
5701:  15 pnä toukokuuta 1953 asetetun pal:kka-
5702:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
5703:            Ka.a.rlo Ka.ja.tsa.lo.        Ha.rra.s Kyttä..                 Artturi Tiena.ri.
5704:            Esa. Kaitila..                Aukusti Pasanen.                 Irma Karvikko.
5705:                                          Helge Miettunen,
5706: 108
5707: 
5708: IV,s5. -    Toiv.al. N:o 20.
5709: 
5710: 
5711: 
5712: 
5713:                                     Seppälä ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
5714:                                          eräiden lääninhallituksen virkojen palkkausluokkatarkis-
5715:                                          tusta varten.
5716: 
5717: 
5718:                                               Eduskunnalle.
5719: 
5720:    Hallituksen eduskunnalle annettavaan esi-              mestarit (32 pl.). Yp. nuoremmat läänin-
5721: tykseen lisäyksiksi ja muutoksiksi vuoden                 sihteerit voidaan hyvällä syyllä rinnastaa
5722: 1955 valtion tulo- ja menoarvioon on suun-                nuorempiin hallitussihteereihin. Erityisen
5723: niteltu sisällytettäväksi eräitä ehdotuksia               pahana epäkohtana pidämme sitä, että lää-
5724: virkojen ja toimien palkkausluokkiin sijoit-              ninkonttorin sakkotoimiston päällikkönä toi-
5725: telun tarkistamiseksi. Käsityksemme mukaan                miva lääninreviisori, jonka tehtäviin vuoden
5726: tulisi tarkistaa myös alla lueteltujen läänin-            1955 alusta alkaen on lisäksi tullut läänin
5727: hallituksissa olevien virkojen ja toimien                 ulosottoviranomaisten toiminnan valvonta ja
5728: palkkausluokkasijoituksia seuraavasti:                    tarkastus, on jätetty huomattavasti muiden
5729:                                 l!Ty]Q'inen    Ehdotuk-
5730:                                                           toimistopäälliköiden palkkaustason alapuo-
5731:                                      pl.        aemme     lelle. Muut yllä olevassa luettelossa mainitut
5732: 10 lääninneuvosta . . . . . . . . 33             35       virat on sijoitettava palkkausluokkiin pitäen
5733:  9 poliisitarkastajaa . . . . . . 31             32       silmällä oikeudenmukaisen porrastuksen syn-
5734:  9 vanh. lääninsihteeriä yp. 31                  32       tymistä.
5735:  8 vanh. lääninsihteeriä ap. · 30                31          Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
5736: 14 nuor. lääninsihteeriä yp. 28                  30       väksyttäväksi toivomuksen,
5737:  9 vanh. kamreeria . . . . . . 28                30
5738:  9 lääninreviisoria . . . . . . . . 27           29                että hallitus eräiden lääninhalZituk~
5739:                                                                 sen virkojen palkkausluokkatarkistus-
5740:   Tämä ehdotus perustuu valtion virkojen                        ten toteuttamiseksi ootaisi Eduskun-
5741: ja toimien keskinäiseen vertailuun. Läänin-                     nalle esityksen 3 686 200 markan - li-
5742: neuvoksen palkkauksen tulisi ilmeisesti olla                    säyksestä vuoden 1955 tulo- ja meno-
5743: hallitusneuvoksen sekä keskusvirastojen osas-                   arvioon 7 Pl. II luvun 1 momentiZZe,
5744: topäällikköjen tasalla, eikä se sen vuoksi voi                  josta peruspalkkoihin 3 013 900 mark-
5745: jäädä 35 pl:n alapuolelle. Poliisitarkastaja                    kaa, ikälisiin 467 760 markkaa ja kal-
5746: taas ei kohtuudella voi olla huonommin pal-                     liinpaikanZisiin 204 540 markkaa.
5747: kattu kuin eräät hänen alaisensa poliisi-
5748:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
5749: 
5750:                    Felix Seppälä.                                    Lauri Järvi.
5751:                                                                                                        109
5752: 
5753: IV,a6. -   Toiv.al N:o 21.
5754: 
5755: 
5756: 
5757: 
5758:                                 Seppälä ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
5759:                                    henkikirjoittajain ja nimismiesten palkkausluokkatarkis-
5760:                                    tusta varten.
5761: 
5762: 
5763:                                       E d u s k u n n a II e.
5764: 
5765:     Maaseudulla omissa piireissään toimivat         vaan koko palkkauksessaan 28 pl: aan. Tämän
5766: itsenäiset virkamiehet, nimittäin henkikirjoit-     toteuttamiseksi olisi 7 Pl. IV luvun kohdalla
5767: tajat, jotka nykyisin on sijoitettu 21 palk-        suoritettava seuraavat palkkausluokkien tar-
5768: kausluokkaan, ja nimismiehet (19, 20, 22            kistukset:
5769: pl.) ovat palkkauksessaan ilmeisesti jääneet
5770: kohtuuttoman alhaiselle tasolle. Valtion palk-      1 rekisteriosaston johtaja
5771: kauslautakunnan ehdotuksessa valtion virko-           (Helsinki) . . . . . . . . . . . . .        27   28
5772: jen ja toimien palkkausluokkiin sijoittelun         2 henkikirjoitustoimiston
5773: tarkistamiseksi 20. 1. 1955 on katsottu, että         johtajaa (Turku, Tam-
5774: henkikirjoittajien virat ja 1 l. nimismiesten         pere) . . . . . . . . . . . . . . . . . .   24   28
5775: toimet olisi ikälisien ja eläkkeiden osalta         Ylimääräiset
5776: sijoitettava 28 pl: aan, 2 l. nimismiesten toi-
5777: met 26 pl: aan ja 3 l. nimismiesten toimet          2 henkikirjoitustoimiston
5778: 24 pl: aan. Toimituspalkkiotuloihin vedoten           johtajaa (Oulu, Pori) . . .                 23   28
5779: varsinainen palkkaus on ehdotuksessa kuiten-
5780: kin jätetty edelleen nykyiselle tasolle.               Tässä esitettyjen palkkauskorjausten oi-
5781:     Nimismiesten ja henkikirjoittajien toimi-       keellisuus ilmenee, paitsi edellä lausutusta,
5782: tuspalkkiotulot, kun niistä vähennetään vir-        myös siitä, että henkikirjoittajien ja nimis-
5783: kaan liittyvät menot, vastaavat keskimäärin         miesten osalta on toistaiseksi jätetty palk-
5784: enintään kahden palkkausluokan erotusta.            kauksessa huomioonottamatta viimeksi suori-
5785: Näin ollen ei ole ollut asianmukaista jättää        tettujen palkkausluokkakorjausten jälkeen
5786: näiden virkamiesten varsinaista palkkausta          tapahtunut pätevyysvaatimusten korottami-
5787: 5-7 palkkausluokkaa alemmaksi tehtävien             nenkin. Nykyinen palkkausepäkohta näkyy
5788:  ja vastuun mukaan määritettyä eläke- ja ikä-       erityisen hyvin siitä, että eduskunnalle an-
5789:  lisäpalkkausluokkaa. Tämän vuoksi katsom-          nettavaan hallituksen esitykseen lisäyksiksi ja
5790:  mekin, että henkikirjoittajat ja nimismiehet       muutoksiksi vuoden 1955 tulo- ja meno-
5791: olisi sijoitettava palkkausluokkiin seuraa-         arvioon sisältyvien palkkauskorjausten tultua
5792:  vasti:                                             toteutetuiksi, 112 nimismiestä JaiSl samaan
5793:     7 Pl. III. Kihlakuntien hallinto ja maa-        palkkausluokkaan kuin eräät apulaisnimis-
5794:  laispoliisi.                                       miehet (19 pl.).
5795:                               Nykyinen   Ebdotuk•      Korotuksista olisi otettava 7 Pl. III luvun
5796:                                  pl.      ~~emme
5797: 
5798:  50 henkikirjoittajaa            21        26       1 momentille lisäyksenä peruspalkkoihin
5799:  47 nimismiestä 1 1.             22        27       5 220 000 mk, ikälisiin 1 212 000 mk ja kal-
5800:  98 nimismiestä 2 l.             20        25       liinpaikanlisiin 281 000 mk eli siis tälle mo-
5801: 112 nimismiestä 3 l.             19        23       mentille yhteensä lisäyksenä 6 713 000 mk,
5802:                                                     saman luvun 4 momentille lisäyksiä perus-
5803:    Koska kaupunkien henkikirjoittajilla ei ole      palkkoihin 22 700 900 mk, ikälisiin 4 578 880
5804: lainkaan toimituspalkkiotuloja, olisi heidät        mk ja kalliinpaikanlisiin 985 000 mk eli
5805: ilmeisesti sijoitettava johdonmukaisuuden           yhteensä 28 334 780 mk, sekä 7 Pl. IV luvun
5806: vuoksi ei vain eläkkeen ja ikälisän osalta          1 momentille lisäyksenä peruspalkkoihin
5807: 110                            IV,s6. -   PalkkaUiluokkatarJdatwl.
5808: 
5809: 
5810: 438 000 mk, ikälisiin 67 600 mk ja kalliin-                 että hallitv.l henktkirjoitfajain j(J
5811: paikanlisiin 25 260 mk eli yht~nsä momen-                n.imismiesten palkkausluokkatarkistuk-
5812: tille 530 860 mk.                                        sien toteuttamiseksi antaisi Eduskun-
5813:    Tämän johdosta kunnioittavasti ehdo-                  nalle esityksen 35 578 640 markat•
5814: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-                  lisäyksestä vuoden 1955 valtion tulo-
5815: muksen,                                                  ja menoarvioon.
5816:       Helsingissä 12 päivänä h~lmikuuta 1955.
5817: 
5818:                  :Felix Seppälä.                               Lauri .Tårvi.
5819:                                                                                              Ul
5820: 
5821: IV,a7. -    Toiv.al. B:o 22.
5822: 
5823: 
5824: 
5825: 
5826:                                Koivisto ym.:    Toimenpiteistä    tuomiokapitulien    notaarien.
5827:                                    palkkojen korottamiseksi.
5828: 
5829: 
5830:                                      Ed usk unn a.lle.
5831: 
5832:    TUomioka.pitulien notaarien virat "Ovat ny-   pa.lkka korotettava ainakin 24: nteen palkka-
5833: kyisin päätoimisia. Siitä huolimatta, että       luokkaan.
5834: vir8Ilhaltijat ovat 'Kaikki teologian erotut-      Edellä. olevan perusteella. kunnioittaen eh-
5835: kinnon 8UOrittaneita, jopa eräs teologian        dotamme., että eduskunta hyvibyif!i toivo-
5836: lisensiaatti, virka. edelleen kuuluu 20 palk-    muksen,
5837: kaluokkaan. Paikka.nkseen ei :kuulu mitään
5838: asuntoetuja. Epi,iilemättä tässä on epäkohta,            että hallitus ryhtyisi toimenpitei.ti.i#
5839: joka olisi korjattava. Kun pappien alimmat-            tuomwkapitulien; notoorien virkojen
5840: km palkkaluokat ovat 23:ssa, minkä lisäbi              korottamiseksi nykyisestä 20 poJ,kktJ-
5841: virkaan kuuluu a8111ltootu, olisi notaarien            luokasta 24 palkkaluokka.an.
5842:      Helsingissä 11 päivänä. helmikuuta 1955.
5843: 
5844:            Erkki Koivisto.           Jaakko Hakala.          Helge Miettunen.
5845:            Arvo SalmiDeL             Juho 'lenhiäJi          Armas Leinonen.
5846:            .Jehamles Wirtanen.       Albin Wickmaa.          John l'orsbel'g.
5847:                          Martti .J. Huttunea        AntU Kukkonen.
5848: 112
5849: IV,ss. -    Toiv.al. N:o 23.
5850: 
5851:                                 Innala ym.: Rautatiehallituksen tariffiosaston Ulastotoimis-
5852:                                    ton konttoriapulaisten palkkausten korottamisesta.
5853: 
5854:                                      E d u s k u n n a 11 e.
5855: 
5856:    V altionra,utateiden tariffiosaston tilasto-   vuotta, 17 1. lu<>kan konttoriapulaista 11.
5857: toimistossa toimii yhteensä seitsemänkym-         palkkaluokassa, ollen näiden keski-ikä 55.5
5858:  mentäviisi viran ja toimen haltijaa. Näistä      vuotta, ainoastaan kahden ollessa alle 50 vuo-
5859: .on ylempien virkojen haltijoita kahdeksan,       den vanhoja, 14 kirjuria 16. palkkaluokassa,
5860:  kirjureita yp. neljätoista sekä 1. luokan ja     joiden keski-ikä on 53.s vuotta, ja ainoastaan
5861: 2. luokan konttoriapulaisia yhteensä viisi-       4 kirjanpitäjää 19. palkkaluokassa, heidän
5862: kymmentäkolme. Koko osaston seitsemästä-          keski-ikänsä ollessa 63 vuotta. Täten jo kol-
5863: kymmenestäyhdeksästä kirjurinvirasta on           mekymmentä vuottakin valtiota konttoriapu-
5864: tilastotoimistossa ainoastaan neljätoista ylem-   laisilla palvelleet joutuvat olemaan jopa
5865: män luokan eikä ainoatakaan alemman palk-         alemman palkkaluokan konttoriapulaisilla ja
5866: kaluokan kirjuria.                                monet näistä joutuvat vieläpä eläkkeellekin
5867:    Kuitenkin suuri osa henkilökunnasta jou-       ainoastaan konttoriapulaisen vaatimattoman
5868: tuu itsenäisesti suorittamaan töitä, joita ai-    palkan perusteella.
5869: kaisemmin ovat suorittaneet yksinomaan               Jotta saataisiin edes vähäinen korjaus ny-
5870: kirjurit, mikä aiheutuu siitä, että tilaston-     kyiseen kohtuuttomaan ja kestämättömään
5871: tekoa on uusittu. Siten on tilastotoimistossa     tilaan, olisi tilastotoimiston 13 1. luokan
5872: varsinkin vanhempi osa henkilökunnasta            konttoriapulaisen tointa muutettava alemman
5873: joutunut suorittamaan tehtäviä, jotka vaati-      palkkausluokan 2. luokan kirjurinviroiksi.
5874:  vat aineiston täydellisen ja monipuolisen        Se olisi sitä tarpeellisempaa, kun viimeksi
5875:  hallinnan, heidän silti olematta korkeam-        mainittuja virkoja ei tilastotoimistossa nykyi-
5876: massa asemassa kuin konttoriapulaisen, .jopa      sin ole lainkaan ja sieltä niin ollen puuttuu
5877:  vain 2. luokan konttoriapulaisen.                tarpeellinen porrastus. Vastaavasti olisi 13
5878:    Henkilökunta on kuitenkin kauttaaltaan         2. luokan konttoriapulaisen tointa muutet-
5879: ammattikoulutuksen saanutta. Hallinto- ja         tava 1. luokan konttoriapulaisen toimiksi,
5880: talousosaston virkatutkinto on kaikilla vuo-      jotta senkin kautta tulisi nykyistä enemmän
5881: den 1923 jälkeen toimeensa tulleilla, ja syk-     mahdollisuuksia jopa vuosikymmeniä 2. luo-
5882: systä 1952 lähtien on voimassa hallinnollinen     kan konttoriapulaisina toimineille edetä
5883:  virkatutkinto, johon kuuluu kaksitoista eri      palkka-asteikossa.
5884:  ainetta. Tämä tutkinto vaaditaan jo kont-           Kaiken edellä esitetyn nojalla kunnioitta-
5885: toriapulaiseksi nimitettäessä.                    vasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
5886:     Se, että nämä virkailijat ovat joutuneet      väksi toivomuksen,
5887: suorittamaan paljon vaativampia tehtäviä
5888:  kuin konttoriapulaisen toimi edellyttää, on                 että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
5889: johtunut siitä, että konttoriapulaisella ei               toimenpiteisiin rautatiehallituksen ta-
5890: tässä toimistossa ole riittäviä mahdollisuuk-             riffiosaston tilastotoimiston kolmen-
5891: sia edetä virka-asemissa, kun kirjurinvirkoja             toista 1. luokan konttoriapulaisen toi-
5892: on konttoriapulaisen virkoihin verrattuna                 men muuttamiseksi alemman palkkaus-
5893: aivan liian vähän. Kohtuuttoman pitkiä pal-               luokan 2. luokan kirjurinviroiksi sekä
5894: velusaikoja konttoriapulaisen toimessa, vaikka            vastaavasti kolmentoista 2. luokan
5895: kirjurin tehtäviä suorittamassa ollen, osoit-             konttoriapulaisen toimen muuttami-
5896:  taa se, että tässä toimistossa palvelee nykyi-           seksi 1. luokan konttoriapulaisen toi-
5897: sin 36 2. luokan konttoriapulaista 9. palkka-             miksi.
5898: luokassa, ja on heidän keski-ikänsä jo 44.1
5899:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
5900: 
5901:            Aune Innala.               Saara Forsius.                Erkki Tuuli.
5902:            Irma Hamara.               Armi Hosia.                   Unto Suominen.
5903:            Johannes Wirtanen.         Erkki Koivisto.               Armas Leinonen.
5904:                                       Kalervo Saura.
5905:                                                                                              113
5906: 
5907: IV,::w. -    Toiv.al. N:o 24.
5908: 
5909: 
5910: 
5911: 
5912:                                 Kyttä ym.: Valtion palveluksessa olevien rakennusmestarien
5913:                                   palkkauksessa ~?,menneiden epäkohtien poistamisesta.
5914: 
5915: 
5916:                                       E d u s kun n a 11 e.
5917: 
5918:   Jo vuonna 1947 kiinnitti valtiovarainvalio-     markkinoilla määräävät palkkatason. Miltei
5919: kunta mietinnössään huomiota insinöörien,         vaille huomiota on jäänyt se näkökohta, että
5920: teknikkojen, rakennusmestarien ja muiden          rakennusmestarikunta joutuu huolehtimaan
5921: teknillisten toimien haltijain palkkauskysy-      varsin suurien taloudellisten arvojen inves-
5922: mykseen todeten, etteivät voimassa olleet         toinnista ja että palkkauksessa aikaansaatuja
5923: palkkaukset vastanneet näille ammattiryh-         säästöjä hyvin helposti vastaavat vähintään
5924: mille kuntien ja yksityisten työnantajien toi-    yhtä suuret menetykset töiden epätarkoituk-
5925: mesta suoritettuja. Siksi valiokunta piti         senmukaisessa suorituksessa silloin, kun paras
5926: välttämättömänä, että hallitus harkitsisi toi-    ammattitaito kehnojen palkkaussuhteiden
5927: menpiteitä puheena olevan epäkohdan pois-         vuoksi menetetään.
5928: tamiseksi. Tähän valiokunnan mielipiteeseen         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5929: eduskunta yhtyi.                                  eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5930:   Selostettua eduskunnan kannanilmaisua ei
5931: tähän mennessä ole varsinkaan valtion palve-                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5932: luksessa olevien rakennusmestarien osalta                toimenpiteisiin valtion palveluksessa
5933: otettu huomioon. Syy tähän on lähinnä                    olevien rakennusmestarien palkkauk-
5934: vanhentuneessa       palkkaluokkasijoittelussa,          sessa havaittujen epäkohtien poista-
5935: jota tehtäessä ei ole riittävää huomiota kiin-           miseksi.
5936: nitetty niihin tekijöihin, jotka vapailla työ-
5937:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
5938: 
5939:             Harras ltyttä.            Leo I. Mattila.              Aare Leikola..
5940: 
5941: 
5942: 
5943: 
5944: 15 E 159/55
5945: 114
5946: 
5947: IV,4o. -   Toiv.al. N:o 25.
5948: 
5949: 
5950: 
5951: 
5952:                                                .    .        .     ..
5953:                                   A. Leikola ym.: Lisäykses{ä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
5954:                                      vioon 6 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman teknillisen
5955:                                      henkilökunnan palkkauksen korotusta va.rten.
5956: 
5957: 
5958:                                        E d u s kun n alle.
5959: 
5960:    Nykyinen yhteiskuntamme elää parhail-                palveluksessaan pysyttää. Teknillisesti päte-
5961: laan voimakasta tekniikan nousukautta.                  vän ja taitavan henkilökunnan merkityksen
5962: Uusia aikaa ja kustannuksia säästäviä ko-               ovat monet valtiot jo oivaltaneet. Niiden
5963: neita ja teknillisiä menetelmiä kehitetään              yhteisenä pyrkimyksenä on ollut saada ni-
5964:  ja sovelletaan jatkuvasti käytäntöön töiden            menomaan valtion palvelukseen maansa ete-
5965: ja työsuoritusten helpottamiseksi ja joudut-            vin ja kokenein insinööriaines valtiolle kuu-
5966: tamiseksi. Tekniikan avulla on moni entinen             luvien laajakantoisten ja ohjaavien teknil-
5967: ylellisyystavara muutettu koko kansan käyt-             listen tehtävien suorittamiseen. Ne ovat
5968: töesineeksi, moni entinen mahdottomalta                 myös käsittäneet, ettei tässä tapauksessa saa
5969: näyttävä rakennustyö on voitu suorittaa,                palkka olla esteenä oikean mi~hen .saamisen
5970: vieläpä lyhyessä ajassa ja kohtuullisin kus-            tiellä, koska juuri niillä paikoilla jos mis-
5971: tannuksin. Yleensäkin palvelusten ja hyö-               sään oikean ratkaisun löytäminen korvaa
5972: dykkeiden määrä on sen kautta kasvanut ja               valtiolle aina monin ;verroin löYtäjänsä palk-
5973: monipuolistunut sekä ennen kaikkea niiden               kion. Niinpä jos verrataan valtion insinöö-
5974: hinta on alentunut. Voidaan sanoa, että                 rien palkkoja meillä ja muualla, voidaan
5975: koko kansan elintaso ja sen yksityisten kan-            havaita, että ulkomailla nämä· palkat ovat
5976: salaisten hyvinvointi riippuu oleellisesti siitä,       yleensä huomattavasti korkeampia kuin
5977: missä määrin ja miten tekniikan sille tar-              täällä. Markkinatutkimukset osoittavat myös,
5978: joamia apuvälineitä otetaan käyttöön ja käy-            että meilläkin yksityisellä taholla maksetaan
5979: tetään.                                                 kokeneille insinööreille yli kaksinkertaisia
5980:    Eduskunta myöntää vuosittain kymmeniä                palkkoja verrattaessa ·valtion · suorittamiin
5981: miljardeja markkoja valtion eri teknillisten            vastaaviin palkkoihin. Samoin osakeyhtiöissä,
5982: laitosten, kuten rautatielaitoksen, posti- ja           joissa valtiolla on osake-enemmistö, ja kun-
5983: lennätinlaitoksen, rakennushallinnon, tie- ja           tien palveluksessa, maksetaan kokeneille
5984: vesirakennushallinnon,     maanmittaushallin-           insinööreille huomattavasti korkeampia palk-
5985: non, maataloushallinnon ym. toimintaa ja                koja kuin valtiolla. Tästä on luonnollisena
5986: kehitystä varten. Myös tilapäisluontoisista             seurauksena, ettei vapaina oleviin valtion
5987: työttömyysmäärärahoista ohjataan suurin osa             insinöörien virkoihin saada enää kokeneita
5988: käytettäväksi juuri näiden valtion laitosten            insinöörejä. Esimerkkinä mainittakoon, että
5989: kautta, koska näin menetellen niistä koituu             mm. posti- ja lennätinhallituksen dipl. insi-
5990: koko maalle paras mahdollinen hyöty.                    nööreistä on v. 1946-1954 siirtynyt yksityis-
5991:    Suurimmasta osasta eduskunnan näin                   ten palvelukseen 15 dipl. insinööriä, koko
5992: myöntämistä määrärahoista ja niiden käy-                laitoksen dipl. insinöörimäärän ollessa ny-
5993: töstä vastaavat valtion palveluksessa olevat            kyisin 26. Vastaavasti valtionrautateillä siir-
5994: insinöörit. On selvää, että jokaisen teknilli-          tyi yksistään v. 1954 7 kokenutta dipl. insi-
5995: sen yrityksen, oli se sitten valtion tai yksi-          nööriä yksityisten palvelukseen, eikä useihin
5996: tyisen omistama, menestyminen on oleelli-               aukiolleisiin insinöörinvirkoihin hakijoita ole
5997: sesti riippuvainen siitä, voiko se saada pal-           ilmaantunut. On aivan selvää, mitä tämä mer-
5998: velukseensa pätevää teknillistä henkilökun-             kitsee valtiolle. Työt viivästyvät ja tehtä-
5999: taa ja myös, voiko se mainitun henkilökunnan            vien hoito kokeneen insinöörikunnan puut-
6000:                                      IV,4o. -   A. Leikola ym.                               115
6001: 
6002: tcessa tulee kalliiksi. Ne nuoret insinöörit,      tarkistamiseksi ole näitä näkökohtia lainkaan
6003: joita valtio omissa laitoksissaan kouluttaa        huomioitu. Päinvastoin, monet teknilliset
6004: omia tarpeitaan varten, siirtyvät useimmi-         virat on jätetty siinä jopa aiemmalle tasolle
6005: ten jo parin vuoden kuluttua, riittävästi          kuin eräät muissa virkakunnissa aiemmin
6006: kokemusta saatuaan, muualle paremmin pal-          samoissa palkkaluokissa olleet virat. Liioin
6007: kattuihin tehtäviin.                               ei perusteluissakaan ole mitään mainintaa
6008:    Eduskunta on jo kerran aikaisemminkin,          siitä, että valtion palkkauslautakunta olisi
6009: v. 1947, vastauksessaan hallituksen esityk-        kiinnittänyt huomiota edellä mainittuihin
6010: seen virkamiesten palkkausten tarkistami-          seikkoihin.
6011: sesta todennut, ettei silloisessa esityksessä         Edellä sanottuun viitaten ja ottaen huo-
6012: oltu teknillisiä virkoja ja toimia otettu riit-    mioon, että valtion omat teknilliset tehtävät
6013: tävästi huomioon sekä lausui pitävänsä vält-       ovat päivä päivältä lisääntymässä asettaen
6014: tämättömänä, että hallitus vielä harkitsisi        teknillisille henkilöille yhä suurempia vaati-
6015: niitä toimenpiteitä, joihin tämän epäkohdan        muksia, ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
6016: korjaamiseksi voitaisiin ryhtyä. Alempien          täväksi toivomuksen,
6017: teknillisten virkojen ja toimien osalta teh-
6018: tiin senjälkeen vähäisiä ja riittämättömiä                   että hallitus antaisi Eduskunnalle
6019: palkkakorjauksia, mutta sensijaan korkeim-                 esityksen 678 500 markan suuruisen
6020: piin teknillisiin virkoihin nähden niitä ei ole            määrärahan ottamisesta lisäyksenä
6021: lainkaan suoritettu.                                       kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6022:    Voidaan jälleen todeta, ettei 20. 1. 1955               6 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman
6023: valtion palkkauslautakunnan ehdotuksessa                   teknillisen henkflölmnnan palkka,uksen
6024: vakinaisten virkojen ja toimien sekä ylimää-               korotusta varten.
6025: räisten toimien palkkausluokkiin sijoittelun
6026:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6027: 
6028:                  Aare Leikola.                                    Artturi Tienari.
6029: 116
6030: 
6031: IV,41. -   Toiv.al. N:o 26.
6032: 
6033: 
6034: 
6035: 
6036:                                    A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menom·-
6037:                                       vioon 9 Pl. 1 luvun kohdalle korkeimman teknt?lisen hen-
6038:                                       kilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6039: 
6040: 
6041:                                         E d u s k u n n a 11 e.
6042: 
6043:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                    määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6044: arvion 6 Pl. VI:n kohdalta tekemämme aloit-                 luvan vuoden tuw- ja menoarvioon
6045: teen perusteluihin ehdotamme eduskunnan                     9 Pl. 1 luvun kohdalle korkeimman
6046: hyväksyttäväksi toivomuksen,                                teknillisen henkt1ökunnan palkkauksen
6047:                                                             korotusta varten.
6048:          että hallitus antaisi Eduskunnalle
6049:        esityksen 5 589 700 markan suuruisen
6050:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6051: 
6052:                  Aa.re Leikola..                              Artturi Tiena.ri.
6053:                                                                                         117
6054: 
6055: IV,4z. -    Toiv.al. N:o 27.
6056: 
6057: 
6058: 
6059: 
6060:                                A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6061:                                   vioon 9 Pl. II luvun kohdalle korkeimman tekn~1lisen
6062:                                   henkilökmwan palkkauksen korotusta varten.
6063: 
6064: 
6065:                                    E d u s k u n n a 11 e.
6066: 
6067:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-               määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6068: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme aloit-           luvan vuoden tulo- ja menoarvioonr
6069: teen perusteluihin ehdotamme eduskunnan                9 Pl. II luvun kohdalle korkeimmanr
6070: hyväksyttäväksi toivomuksen,                           teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6071:                                                        korotusta varten.
6072:          että hallitus antaisi Eduskunnalle
6073:        esityksen 11150 200 markan suuruisen
6074:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6075: 
6076:            Aare Leikola.            Artturi Tienari.             Aukusti Pasanen.
6077: 118
6078: 
6079: IV,43. -   Toiv.al. N:o 28.
6080: 
6081: 
6082: 
6083: 
6084:                                    A. Leikola ym..: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6085:                                       vioon 11 Pl. II luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6086:                                       henkilökunnan palkkauksen km·otusta varten.
6087: 
6088: 
6089:                                         E d u s k u n n a ll e.
6090: 
6091:   Viitaten kuiuvan vuoden tulo- ja meno-                    määrärahan ottamisesta lisäyksenä
6092: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme aloit-                kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6093: teen perusteluihin ·ehdotamme eduskunnan                    11 Pl. II luvun kohdalle korkeimman
6094: hyväksyttäväksi toivomuksen,                                teknillisen henkilökunnan palkka1tksen
6095:                                                             korotusta varten.
6096:          että hallitus antaisi Eduskunnalle
6097:        esityksen 1 587 800 markan suuruisen
6098:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6099: 
6100:                  .A.are Leikola.                              Artturi Tienari.
6101:                                                                                          119
6102: 
6103: IV,H. -   Toiv.al. N:o 29.
6104: 
6105: 
6106: 
6107: 
6108:                                A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6109:                                   v-ioon 11 Pl. III luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6110:                                   henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6111: 
6112: 
6113:                                     E d u s k u n n a ll e.
6114: 
6115:    Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-               määrärahoo ottamisesta lisäyksenä
6116: .arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme aloit-           kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6117: teen perusteluihin ehdotamme eduskunnan                 11 Pl. III luvun kohdalle korkeimman
6118: hyväksyttäväksi toivomuksen,                            teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6119:                                                         korotusta varten.
6120:         että hallitus antaisi Eduskunnalle
6121:       esityksen 6 714 200 markan suuruisen
6122:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6123: 
6124:                  Aare Leikola.                                Artturi Tienari.
6125: 120
6126: 
6127: IV,Hi. -    Toiv.al. N:o 30.
6128: 
6129: 
6130: 
6131: 
6132:                                A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6133:                                   vioon 11 Pl. V luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6134:                                   henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6135: 
6136: 
6137:                                     E d u s k u n n a ll e.
6138: 
6139:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                esityksen 6 610 000 markan suuruisen
6140: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta rtekemämme aloit-           määrärahan ottamisesta lisäyksenä
6141: teen perusteluihin ehdotamme eduskunnan                 kuluvan vuoden t'I.I),Q.. ja menoarvioon
6142: hyväksyttäväksi toivomuksen,                            11 Pl. V luvun kohdalle korkeimman
6143:                                                         teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6144:            että hallitus antaisi Eduskunnalle           korotusta varten.
6145:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6146: 
6147:                   Aare Leikola.                               Artturi Tienari.
6148:                                                                                           121
6149: 
6150: IV,46. -    Toiv.at N:o 31.
6151: 
6152: 
6153: 
6154: 
6155:                                A. Leikola ym. : Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6156:                                    vioon 11 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6157:                                    henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6158: 
6159: 
6160:                                      E d u s kun n a 11 e.
6161: 
6162:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                esityksen 1789 400 markan suut·uisen
6163: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme aloit-            1näärärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6164: teen perusteluihin ehdotamme eduskunnan                 luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6165: hyväksyttäväksi toivomuksen,                            11 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman
6166:                                                         teknillisen henkilökunnan palkkauk-
6167:            että hallitus antaisi Eduskunnalle           sen korotusta va,rten.
6168:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6169: 
6170:                   Aare Leikola.                              Artturi Tienari.
6171: 
6172: 
6173: 
6174: 
6175: 16 E 159/55
6176: 122
6177: 
6178: IV,-t7. -    Toiv.al. N:o 32.
6179: 
6180: 
6181: 
6182: 
6183:                                    A. Leikola. ym.: Lisäyksestä. vuodMt 1955 tulo- ja menoar-
6184:                                       vioon 11 Pl. IX luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6185:                                       henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6186: 
6187: 
6188:                                         E d u s k u n n a ll e.
6189: 
6190:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                    esityksen 235 100 markan suuruisen
6191: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme aloit-                määrärahan ottam1sesta lisäyksenä ku-
6192: teen perusteluihin ehdotamme eduskunnan                     luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6193: hyväksyttäväksi toivomuk'sen,                               11 Pl. IX luvun kohdalle korkeimman
6194:                                                             teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6195:             että hallitus antaisi Eduskunnalle              korotusta varten.
6196:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6197: 
6198:                    Aare Leikola.                                  Artturi Tiena.ri.
6199:                                                                                          123
6200: 
6201: IV,1s. -    Toiv.al. N:o 33.
6202: 
6203: 
6204: 
6205: 
6206:                                    A. Leikola ym.: Lisäyksestä ·vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6207:                                       vioon 11 Pl. X luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6208:                                       henkilökunnan palkkauksen korot·usta vm·ten.
6209: 
6210: 
6211:                                         Eduskunnalle.
6212: 
6213:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                esityksen 13 217 700 markan suuruisen
6214: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme aloit-            määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6215: teen perusteluihin ehdotamme eduskunnan                 luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6216: hyväksyttäväksi toivomuksen,                            11 Pl. X luvun kohdalle korkeimman
6217:                                                         teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6218:            että hallitus antaisi Eduskunnalle           korotusttJ varten.
6219:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6220: 
6221:                   Aa.re Leikola.                            Artt\iri Tiena.ri.
6222: 124
6223: 
6224: IV,4!>. -    Toiv.al. N: o 34.
6225: 
6226: 
6227: 
6228: 
6229:                                    A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6230:                                      vioon 11 Pl. XVIII luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6231:                                      henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6232: 
6233: 
6234:                                        Eduskunnalle.
6235: 
6236:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                esityksen 169 300 markan suuruisen
6237: arvion 6 Pl. VI:n kohdalta tekemämme aloit-             määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6238: teen perusteluihin ehdotamme eduskunnan                 luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6239: hyväksyttäväksi toivomuksen,                            11 Pl. XVIII luvun kohdalle korkeim-
6240:                                                         man teknillisen henkilökunnan palk-
6241:             että hallitus antaisi Eduskunnalle          kauksen korotusta varten.
6242:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6243: 
6244:                    Aare Leikola.                            Artturi Tienari.
6245:                                                                                            125
6246: 
6247: IV,rw. -    Toiv.al. N:o 35.
6248: 
6249: 
6250: 
6251: 
6252:                                A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6253:                                   vioon 12 Pl. l luvun kohdalle korkeimman teknt"llisen
6254:                                    henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6255: 
6256: 
6257:                                      E d u s k u 11 n a 11 e.
6258: 
6259:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                  esityksen 2 033 300 markan suuruisen
6260: arvion 6 Pl. VI: 11 kohdalta tekemämme aloit-             määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6261: teen perusteluihin ehdotamme eduskunnan                   luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6262: hyväksyttäväksi toivomuksen,                              12 Pl. l luvun kohdalle korkeimman
6263:                                                           teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6264:            että hallitus antaisi Eduskunnalle             korotusta varten.
6265:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6266: 
6267:                   Aare Leikola.                                 Artturi Tienari.
6268: 126
6269: 
6270: IV,51. -    Toiv.al N:o 36.
6271: 
6272: 
6273: 
6274: 
6275:                                   A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6276:                                      vioon 12 Pl. II luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6277:                                      henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6278: 
6279: 
6280:                                       E d u s k u n n a 11 e.
6281: 
6282:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                  esityksen 10 794 500 markan suuruisen
6283: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                     määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6284: aloitteen perusteluihin ehdotamme eduskun-                luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6285: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,                          12 Pl. II luvun kohdalle korkeimman
6286:                                                           teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6287:            että hallitus antaisi Eduskunnalle             korotusta varten.
6288:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6289: 
6290:                   Aare Leikol$.                                 Artturi Tienal,'i.
6291:                                                                                            127
6292: 
6293: IV,r;z. -    Toiv.al. N:o 37.
6294: 
6295: 
6296: 
6297: 
6298:                                    A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6299:                                       vioon 12 Pl. lll luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6300:                                       h-enkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6301: 
6302: 
6303:                                        E d u s kun n a ll e.
6304: 
6305:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                  esityksen 22 974 500 markan suuruisen
6306: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                     määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6307: aloitteen perusteluihin ehdotamme eduskun-                luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6308: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,                          12 Pl. lll luvun kohdalle korkeimman
6309:                                                           teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6310:             että hallitus antaisi Eduskunnalle            korotusta varten.
6311:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6312: 
6313:                    Aare Leikola.                               Artturi Tienari.
6314: 128
6315: 
6316: IV,5s. -    Toiv.al. N:o 38.
6317: 
6318: 
6319: 
6320: 
6321:                                   A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6322:                                      vioon 12 Pl. IV luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6323:                                      henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6324: 
6325: 
6326:                                       E d u s k u n n a 11 e.
6327: 
6328:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                   esityksen 106100 markan suuruisen
6329: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                      määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6330: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                    luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6331: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                        12 Pl. IV luvun kohdalle korkeimman
6332:                                                            teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6333:            että hallitus antaisi Edusk1tnnalle             korotusta varten.
6334:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6335: 
6336:                   Aare Leikola.                                 Artturi Tienari.
6337:                                                                                         129
6338: 
6339: IV,54. -    Toiv.al. N:o 39.
6340: 
6341: 
6342: 
6343: 
6344:                                A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6345:                                   vioon 12 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6346:                                   henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6347: 
6348: 
6349:                                     E d u s kun n a 11 e.
6350: 
6351:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-               esityksen 7 041 400 markan suuruisen
6352: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                  määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6353: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6354: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                    12 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman
6355:                                                        teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6356:            että hallitus antaisi Eduskunnalle          korotusta varten.
6357:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6358: 
6359:                   Aare Leikola.                             Artturi Tienari.
6360: 
6361: 
6362: 
6363: 
6364: 17 E 159/55
6365: 130
6366: 
6367: IV,n. -   Toiv.al N: o 40.
6368: 
6369: 
6370: 
6371: 
6372:                                 A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6373:                                   vioon 12 Pl. VII luvun kohdalle korkeimman tekn~7lisen
6374:                                   henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6375: 
6376: 
6377:                                     E d u s k u n n a 11 e.
6378: 
6379:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6380: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                   luvan vuoden tulo- ja menoarvioon 12
6381: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                 Pl. VII luvun kohdalle korkeimman
6382: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                     teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6383:                                                         korotusta varten.
6384:          että hallitus antaisi Eduskunnalle
6385:        esityksen 2 309 600 markan suuruisen
6386:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6387: 
6388:                 Aare Leikola.                             Artturi Tienari.
6389:                                                                                          181
6390: 
6391: IV,116.- Toiv.al. N:o 41.
6392: 
6393: 
6394: 
6395: 
6396:                                A. Leikola. ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tuZo- ja menoar-
6397:                                   vioon 12 Pl. XI luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6398:                                   henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6399: 
6400: 
6401:                                    E d u s k u n n a ll e.
6402: 
6403:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-               määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6404: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                  luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6405: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                12 Pl. XI luvun kohdalle korkeimman
6406: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                    teknt'Zlisen henkilökunnan palkkauksen
6407:                                                        korotusta varten.
6408:         että hallitus antaisi Eduskunnalle
6409:       esityksen 456 700 markan suuruisen
6410:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6411: 
6412:                Aare Leikola.                             Artturi Tienari.
6413: 132
6414: 
6415: IV,57. -    Toiv.al. N:o 42.
6416: 
6417: 
6418: 
6419: 
6420:                                   A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6421:                                      vioon 13 Pl. 1 luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6422:                                      henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6423: 
6424: 
6425:                                       E d u s k u n n a ll e.
6426: 
6427:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                  esityksen 3 272 000 markan suuruisen
6428: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                     määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6429: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                   luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6430: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                       13 Pl. 1 luvun kohdalle korkeimman
6431:                                                           teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6432:            että hallitus antaisi Eduskunnalle             korotusta varten.
6433:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6434: 
6435:                   Aare Leikola.                                 Artturi Tienari.
6436:                                                                                             133
6437: 
6438: IV,5s. -    Toiv.al. N:o 43.
6439: 
6440: 
6441: 
6442: 
6443:                                   A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6444:                                      vioon 13 Pl. II luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6445:                                      henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6446: 
6447: 
6448:                                       E d u s k u n n a 11 e.
6449: 
6450:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                   esityksen 1 703 500 markan suuruisen
6451: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                      määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6452: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                    luvan vuoden tulo- ja menoarvioon 13
6453: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                        Pl. II luvun kohdalle korkeimman tek-
6454:                                                            nillisen henkilökunnan palkkauksen
6455:            että hallitus antaisi Eduskunnalle              korotusta varten.
6456:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6457: 
6458:                   Aare Leikola.                                 Artturi Tienari.
6459: 134
6460: 
6461: IV,cs9. -   Toiv.al. N: o 44.
6462: 
6463: 
6464: 
6465: 
6466:                                   A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6467:                                      vioon 13 Pl. IX luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6468:                                      henki'lökunnan palkkauksen korotusta varten.
6469: 
6470: 
6471:                                       E d u s k u n n a ll e.
6472: 
6473:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                  määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6474: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                     luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6475: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                   13 Pl. IX luvun kohdalle korkeimman
6476: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                       tekn~1lisen henkilökunnan palkkauksen
6477:                                                           korotusta varten.
6478:          että hallitus antaisi Eduskunnalle
6479:        esityksen 12 348 800 markan suuruisen
6480:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6481: 
6482:                   Aare Leikola.                             Artturi Tienari.
6483:                                                                                           135
6484: 
6485: IV,6o. -   Toiv.al. N: o 45.
6486: 
6487: 
6488: 
6489: 
6490:                                  A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6491:                                     vioon 13 Pl. X luvun kohdalle korkeimman tekn·illisen
6492:                                     henb'lökunnan palkkauksen korotusta varten.
6493: 
6494: 
6495:                                      E d u s k u n n a 11 e.
6496: 
6497:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                 määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6498: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                    luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6499: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                  13 Pl. X luvun kohdalle korkeimman
6500: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                      teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6501:                                                          korotusta varten.
6502:         että hallitus antaisi Eduskunnalle
6503:       esityksen 1 512 400 markan suuruisen
6504:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6505: 
6506:                  Aare Leikola.                             Artturi Tienari.
6507: 136
6508: 
6509: IV,61, -    Toiv.al. N:o 46.
6510: 
6511: 
6512: 
6513: 
6514:                                   A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6515:                                      vioon 13 Pl. XIV luvun kohdalle korkeimman tekn~'llisen
6516:                                      henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6517: 
6518: 
6519:                                        E d u s k u n n a 11 e.
6520: 
6521:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                   esityksen 4 520 900 markan suuruisen
6522: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                      määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6523: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                    luvan vuoden tulo- ja menoarvioon 13
6524: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                        Pl. XIV luvun kohdalle korkeimman
6525:                                                            teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6526:            että hallitus antaisi Eduskunnalle              korotusta varten.
6527:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6528: 
6529:                   Aare Leikola.                                  Artturi Tienari.
6530:                                                                                             137
6531: 
6532: IV,62. -    Toiv.al. N:o 47.
6533: 
6534: 
6535: 
6536: 
6537:                                   A. Leikola. ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6538:                                      vioon 13 Pl. XV luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6539:                                      henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6540: 
6541: 
6542:                                       E d u s k u n n a ll e.
6543: 
6544:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                   esityksen 12 502 500 markan suuruisen
6545: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                      määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6546: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                    luvan vuoden tulo- ja menoarvioon 13
6547: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                        Pl. XV luvun kohdalle korkeimman
6548:                                                            teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6549:            että hallitus antaisi Eduskunnalle              korotusta varten.
6550:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6551: 
6552:                   Aare Leikola.                                 Artturi Tienari.
6553: 
6554: 
6555: 
6556: 
6557: 81 E 159/55
6558: 138
6559: 
6560: IV,6a. -   Toiv.al. N:o 48.
6561: 
6562: 
6563: 
6564: 
6565:                                  A. Leikola ym..: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6566:                                     vioon 14 Pl. 1 luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6567:                                     henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6568: 
6569: 
6570:                                       E d u s k u n n a 11 e.
6571: 
6572:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                  määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6573: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                     luvan vuoden tulo- ja menoarvioon 14
6574: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                   Pl. 1 luvun kohdalle korkeimman tek-
6575: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                       nillisen henkilökunnan palkkauksen
6576:                                                           korotusta varten.
6577:          että hallitus antaisi Eduskunnalle
6578:        esityksen 723 900 markan suuruisen
6579:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6580: 
6581:                  Aare Leikola.                              Artturi Tienari.
6582:                                                                                           139
6583: 
6584: IV,64, -   Toiv.al. N:o 49.
6585: 
6586: 
6587: 
6588: 
6589:                                  A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6590:                                     vioon 14 Pl. VII luvun kohdalle korkeimman teknt1lisen
6591:                                     henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6592: 
6593: 
6594:                                      E d u s k u n n a 11 e.
6595: 
6596:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                 määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6597: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                    luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6598: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                  14 Pl. VII luvun kohdalle korkeimman
6599: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                      teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6600:                                                          korotusta varten.
6601:         että hallitus antaisi Eduskunnalle
6602:       esityksen 6 320 500 markan suuruisen
6603:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6604: 
6605:                  Aare Leikola.                             Artturi Tienari.
6606: 140
6607: 
6608: IV,65. -   Toiv.al. N:o 50.
6609: 
6610: 
6611: 
6612: 
6613:                                A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6614:                                   vioon 18 Pl. I luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6615:                                   henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6616: 
6617: 
6618:                                     E d u s k u n n a ll e.
6619: 
6620:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6621: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                   luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6622: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                 18 Pl. I luvun kohdalle korkeimman
6623: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                     teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6624:                                                         korotusta varten.
6625:          että hallitus antaisi Eduskunnalle
6626:        esityksen 19 741 000 markan suuruisen
6627:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6628: 
6629:                  Aare Leikola.                                Artturi Tienari.
6630:                                                                                        141
6631: 
6632: IV,66. -   Toiv.al. N:o 51.
6633: 
6634: 
6635: 
6636: 
6637:                               A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6638:                                  vioon 18 Pl. II luvun kohdalle korkeimman tekm"llisen
6639:                                  henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6640: 
6641: 
6642:                                   E d u s k u n n a 11 e.
6643: 
6644:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-              määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6645: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                 luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6646: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-               18 Pl. II luvun kohdalle korkeimman
6647: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                   tekm"llisen henkilökunnan palkkauksen
6648:                                                       korotusta varten.
6649:         että hallitus antaisi Eduskunnalle
6650:       esityksen 10 765 400 markan suuruisen
6651:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6652: 
6653:                  Aare Leikola.                              Artturi Tienari.
6654: 142
6655: 
6656: IV,G7. -    Toiv.al. N:o 52.
6657: 
6658: 
6659: 
6660: 
6661:                                   A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6662:                                     vioon 18 Pl. III luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6663:                                     henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6664: 
6665: 
6666:                                       E d u s k u n n a ll e.
6667: 
6668:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                  esityksen 4 877 500 markan suuruisen
6669: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                     määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6670: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                   luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6671: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                       18 Pl. III luvun kohdalle korkeimman
6672:                                                           teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6673:            että hallitus antaisi Eduskunnalle             korotusta varten.
6674:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6675: 
6676:                   Aare Leikola.                                 Artturi Tienari.
6677:                                                                                                  143
6678: 
6679: IV,Gs. -    Toiv.a.l. N: o 53.
6680: 
6681: 
6682: 
6683: 
6684:                                      A. Leikola. ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6685:                                         vioon 18 Pl. ll luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6686:                                         henkt'lökunnan palkkauksen korotusta varten.
6687: 
6688: 
6689:                                          E d u s k u n n a 11 e.
6690: 
6691:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                     esityksen 8 405 100 markan suuruisen
6692: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                        määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6693: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                      luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6694: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                          18 Pl. V luvun kohdalle korkeimman
6695:                                                              teknt.1lisen henk~'lökunnan palkkaluksen
6696:            että hallitus antaisi Eduskunnalle                korotusta varten.
6697:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6698: 
6699:                    Aa.re Leikola..                                 Artturi Tiena.ri.
6700: 144
6701: 
6702: IV,69. -   Toiv.al. N:o 54.
6703: 
6704: 
6705: 
6706: 
6707:                                  A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6708:                                     vioon 18 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6709:                                     henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6710: 
6711: 
6712:                                      E d u s k u n n a 11 e.
6713: 
6714:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                 määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6715: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                    luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6716: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                  18 Pl. VI luvun kohdalle korkeimman
6717: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                      teknillisen henkilökunnan palkkauksen
6718:                                                          korotusta varten.
6719:          että hallitus antaisi Eduskunnalle
6720:        esityksen 2 092 700 markan suuruisen
6721:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6722: 
6723:                  Aare Leikola.                             Artturi Tienari.
6724:                                                                                           145
6725: 
6726: IV,1o. -   Toiv.al. N:o 55.
6727: 
6728: 
6729: 
6730: 
6731:                                  A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6732:                                     vioon 18 Pl. XVII luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6733:                                     henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6734: 
6735: 
6736:                                      E d u s k u n n a 11 e.
6737: 
6738:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                 määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6739: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                    luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6740: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                  18 Pl. XVII luvun kohdalle korkeim-
6741: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                      man teknillisen henkilökunnan palk-
6742:                                                          kauksen korotusta varten.
6743:         että hallitus antaisi Eduskunnalle
6744:       esityksen 1170 900 markan suuruisen
6745:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6746: 
6747:                  Aare Leikola.                             Artturi Tienari.
6748: 
6749: 
6750: 
6751: 
6752: 19 E 159/55
6753: 146
6754: 
6755: IV,11. -   Toiv.al. N:o 56.
6756: 
6757: 
6758: 
6759: 
6760:                                  A. Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6761:                                     vioon 18 Pl. XVIII luvun kohdalle korkeimman teknillisen
6762:                                     henkilökunnan palkkauksen korotusta varten.
6763: 
6764: 
6765:                                       E d u s k u n n a 11 e.
6766: 
6767:   Viitaten kuluvan vuoden tulo- ja meno-                  määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
6768: arvion 6 Pl. VI: n kohdalta tekemämme                     luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6769: aloitteen perusteluihin ehdotamme edus-                   18 Pl. XVIII luvun kohdalle korkeim-
6770: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                       man teknillisen henkilökunnan palk-
6771:                                                           kauksen korotusta varten.
6772:          että hallitus antaisi Eduskunnalle
6773:        esityksen 1 380 000 markan suuruisen
6774:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6775: 
6776:                  Aare Leikola.                              Artturi Tienari.
6777:                                                                                               147
6778: 
6779: IV,12. -   Toiv.al. N:o 57.
6780: 
6781: 
6782: 
6783: 
6784:                                 Tenhiälä ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
6785:                                     eräiden poliisitoimenhaltijain palkkauksen tarkistamista
6786:                                     varten.
6787: 
6788: 
6789:                                       E d u s k u n n a ll e.
6790: 
6791:    Vapaassa työsuhteessa olevien keskuudessa       nissä kaupungeissa huomattavasti suurempaa
6792: on oikeaksi tunnustettuna periaatteena nou-        yleistietoutta poliisitoimesta kuin suuriksi
6793: datettu ajatusta ,samasta työstä sama              kaupungeiksi luettavissa, koska viimeksi mai-
6794: palkka". Valtion viran ja toimen haltijain         nituilla paikkakunnilla erikoiskysymyksiä
6795: palkkauksessa on kuitenkin aikoinaan laajas-       ratkaisemaan voidaan asettaa spesialisoitu-
6796: sakin mitassa nykyisin kalliinpaikanlisän si-      nutta henkilöstöä. Poliisityön vaarallisuus on
6797: jasta noudatettu eri paikkakunnilla työsken-       kaikilla paikkakunnilla suuri. Lisäksi on huo-
6798: televien samanarvoisten viran ja toimen hal-       mattava, että kaikissa muissa pohjoismaissa
6799: tijain sijoittamista palkkauksessa heidän toi-     poliisin palkkaussuhteiden kehityksenä on ol-
6800: mipaikkakuntansa sijainnista riippuen eri          lut peruspalkan yhtäläistäminen poliisitoi-
6801: palkkausluokkiin. Sen jälkeen kun siirryttiin      menhaltijan mahdollisesta toimipaikan sijain-
6802: nykyiseen kalliinpaikanlisän maksamiseen, on       nista riippumatta.
6803: tästä eri palkkausluokkiin sijoittamisjärjestel-      Kun valtion palkkauslautakunnan ehdo~
6804: mästä luovuttu. Poikkeuksena ovat kuiten-          tukseen valtion vakinaisten virkojen ja toi-
6805: kin edelleen maan poliisitoimenhaltijat, joi-      mien sekä ylimääräisten toimien palkkaus-
6806: den sijoittaminen palkkausluokkiin on riippu-      luokkiin sijoittelun tarkistamiseksi ei poliisi-
6807: vainen kunkin toimen haltijan toimipaikan          kunnan osalta ole sisällytetty tilanteen kor-
6808: sijainnista, josta johtuen poliisikunnan palk-     jaamiseen tähtäävää esitystä, on käsityk-
6809: kauksessa mm. kaupunkipoliisin kohdalla on         semme mukaan syntymässä entistäkin suu-
6810: olemassa kolme eri paikkakuntaluokkaa.             rempi epäsuhde, nimenomaan niiden poliisi-
6811:     Tämänlaatuista palkkauksellista sijoittelua    toimenhaltijain palkkauksessa, jotka työsken-
6812: vastaan on olemassa kuitenkin joukko tosi-         televät 1. 1. 1955 lukien muodostuneeseen
6813: asioita. Kaupunkipoliisin työaika on sama          kaupunkipoliisin kolmanteen (3) paikkakun-
6814: sekä suurissa, keskikokoisissa että pienissä       taluokkaan ryhmitetyissä poliisilaitoksissa,
6815: kaupungeissa. Poliisikuntaa sitovat samat lait     verrattaessa asianomaisten palkkausta mui-
6816:  ja asetukset ja sen valvottavana olevat lait      den valtion viran ja toimen haltijain jo suo-
6817:  ja asetukset ovat samat kaikissa kaupun-          ritettujen tarkistusten ja em. valtion palk-
6818: geissa. Kaupunkien asukasluku ei sinänsä ole       kauslautakunnan tarkistusehdotuksen perus-
6819:  ratkaiseva peruste poliisin työmäärään näh-       teella muodostuvaan palkkaukseen. Kaupun-
6820: den, koska kaupunkipoliisipiirin toimen hal-       kipoliisin kolmanteen (3) paikkakuntaluok-
6821:  tijain lukumäärä on ilmeisesti pidettävä ver-     kaan kuuluvat Helsingin, Tampereen ja Tu-
6822:  rannollisella asukaslukuun. Niinikään on to-      run kaupunkeja lukuunottamatta kaikki
6823:  dettava, että suurimmissa kaupungeissa polii-     muut maamme kaupungit.
6824:  sikunta on varustettuna paremmilla teknilli-         Epäkohta koskee lähinnä em. kaupunki-
6825: sillä apuneuvoilla, joka puolestaan on helpot-     poliisin kolmannen paikkakuntaluokan polii-
6826:  tamassa työn suorittamista. Lisäksi voidaan       silaitoksissa työskenteleviä sekä näillä paik-
6827:  todeta, että poliisimiesten hoidettavaksi jou-    kakunnilla toimivien läänin rikospoliisikes-
6828:  tuvat kysymykset, kuten kuulustelujen, tut-       kusten ylikonstaapeleita, vanhempia ja nuo-
6829:  kimusten ynnä monien muiden kysymysten            rempia konstaapeleita sekä vastaavia ylimää-
6830: suorittaminen, vaatii keskikokoisissa ja pie-      räisiä poliisitoimenhaltijoita. Jotta puheena-
6831: 148                                 IV,12. -   Poliisien palkkaus.
6832: 
6833: 
6834: oleva palkkauksellinen epäsuhde tulisi korja-                   että hallitus antaisi Eduskunnalle
6835: tuksi, olisi edellämainittujen poliisitoimenhal-             esityksen 14 941 320 markan määrä-
6836: tijain palkkausta tarkistettava 1 palkkaus-                  rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
6837: luokalla. Korjauksesta, joka käsittäisi 1125                 1955 tulo- ja menoarvioon kaupunki-
6838: poliisitoimenhaltijaa, aiheutuvan menoerän on                poliisin kolmannen ( 3) paikkakunta-
6839: laskettu peruspalkkojen tarkistuksena mer-                   luokan poliisilaitoksissa sekä näillä
6840: kitsevän 14 941 320 markkaa, josta summasta                  paikkakunnilla läänin rikospoliisikes-
6841: valtion suoranaiseksi menoksi muodostuisi ai-                kuksissa palvelevien ylikonstaapelien,
6842: noastaan kaksikolmannesta (2/3), koska kau-                  vanhempien ja nuorempien konstaape-
6843: pungit suorittavat omana osuutenaan poliisi-                 lien sekä vastaavien ylimääräisten toi-
6844: laitostensa palkkauksista kolmanneksen.                      men haltijain palkkauksen tarkista-
6845:    Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-                    miseksi.
6846: nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
6847: muksen,
6848:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
6849: 
6850:                   Juho Tenhiälä.                                     Aare Leikola.
6851:                   Esa. Kaitila..                                     Johannes Wirtanen.
6852:                   Aukusti Pasanen.                                   Aune Innala.
6853:                   Artturi Tienari.                                   Grels Teir.
6854:                   Helge Miettunen.                                   Bertel Lindh.
6855:                                        Kurt Nordfors.
6856:                                                                                               149
6857: 
6858: IV,73. -   Toiv.al. N:o 58.
6859: 
6860: 
6861: 
6862: 
6863:                                  Tienari ym.: Määt·ärahasta Tampereen ja Turun poliisien
6864:                                     palkkausten korottamiseen.
6865: 
6866: 
6867:                                        E d u s k u n n a 11 e.
6868: 
6869:    Jo useita vuosia sitten otti Suomen Polii-       Turussa ja Tampereella palvelev.an, ali-
6870: sien Liitto ry. ohjelmaansa poliisikunnan           päällystöön kuuluvan tarkastuskonstaapelin
6871: palkkauksen yhtäläistyttämisen asettaen lä-         kanssa,
6872: himmäksi tavoitteekseen T~ampereen ja Tu-              vasta palvelukseen Helsingissä astunut
6873: run kohdalta palkkauksen kohottamisen Hel-          ,vihreä" nuorempi konstaapeli sai saman
6874: singin .tasolle. Tämä periaatepäätös olisi to-      palkan kuin Turussa ja Tampereella palve-
6875: dennäköisesti nähnyt toteutumisensa vasta           leva, jo monet tuiskut ja tuulet kokenut,
6876: joskus tulevaisuudessa, elleivät Tampereen          miehistöluokan suorittanut vanhempi kons-
6877: ja Turun ammatilliset poliisijärjestöt olisi        taapeli, ja
6878: ottaneet asian ajamista huolekseen. Iskulau-           Liikkuvan Poliisin henkilökunta, joka \na-
6879: seeksi ,samasta työstä sama palkka" kitey-          kinaisesti oli sijoitettuna esimerkiksi Tur-
6880: tetty paJkkojen korjaukseen tähtäävä oh-            ·kuun ja Tampereelle, oli palkkauksessaoo
6881: jelma saavuttikin kansanedustajain hyväksy-         luokkaa korkeamma:lla kuin mainittujen kau-
6882: misen ja kesällä 1954 eduskunta myönsi tä-          punkien 1"akinaiset poliisitoimenhaltijat.
6883: män palkkausepäkohdan korjaamiseen tar-                Pääkaupungin poliisikunnan viimeksi saa-
6884: vittavan määrärahan.                                man palkankorotuksen jälkeen ovat nämä ja
6885:    Ennen vuoden 1954 loppua tapahtui kui-           monet muut samanlaatuiset epäoikeudenmu-
6886: tenkin yllättävä käänne sikäli, että Helsin-        kaisuudet jäHeen olemassa.
6887: gin poliisilaitoksen henkilökunnan palkkaus            Helsingin poliisilaitoksen eriJkoisasemM
6888: nostettiin jälleen entiseen erikoisasemaansa        ovat korostamassa sen monet erityisvakanssit,
6889:  = palkkaluokkaa korkeammaksi kuin Turun            kuten ylikomisariot, apulaispääl:liköt a. p.
6890: ja Tampereen.                                        jne., joiden avulla sikäläiset poliisitoimen-
6891:    Periaate ,samasta työstä sama pa:lkka" on        haltijat ovat kiivenneet palkkausluokitte-
6892: jo toteutettu useimmissa valtiovallan alai-         lu:ssa korkeammalle portaalle kuin vastaavan-
6893: sissa palkannauttijaryhmissä, kuten esim.           laisia virkatehtäviä muualla maassa hoitavat
6894: armeijan, postin ja mutatielaitoksen pii-           poliisimiehet. Suurkaupungin tapaan on Hel-
6895: rissä. Vaikka esim. Helsingin postikonttori         singin poliisilaitoksella käytettävänään par-
6896: on maan suurin ja toimii pääkaupungin               haimmat t~knilliset apuvälineet, joiden vaja-
6897: hermoja kuluttavassa ilmapiirissä sekä näh-         vaisuus t'ai kokonaan puuttuminen muualla
6898: tävästi myös suuressa määrin palvelee mat-          asettaa poliisimiehen henkilökohtaiset omi-
6899: kiailijoita ja ulkovaltojen lähetystöjäkin, niin,   naisuudet ja ammattitaidon kovalle koetuk-
6900: tuskinpa kukaan sieHä työskentelevä viran-          selle. Kun lisäksi Rikostutkimuskeskus mo-
6901: ja toimenhaltija katsoisi aiheelliseksi tuoda       nine e:rikoisvälineineen on juuri pääkaupun-
6902: esiin näitä seikkoja nimenomaan palkankoro-         gissa, voidaan sanoa, että Helsingillä on po-
6903: tuksen perusteina.                                  liisihoidoHisesti ajatellen runsaan ja moni-
6904:    KesäHä 1954 vietiin päätökseen Tampereen         puolisesti eri tehtäviin jaetun henkilökun-
6905: ja Turun poliisimiesten P'alkkauksessa ilme-        tansa lisäksi myös suurkaupungille kuuluvat
6906: nevän epäkohdan korjaus, jolloin mm. pois-          teknilliset apuvälineet. Itse poliisimiehen
6907: tettiin seuraavat epäjohdonmukaisuudet:             henkilökohtainen työ on samanlaatuista
6908:       miehistöön kuuluva vanhempi konstaa-          kuin muUJallakin, voisipa - jos ajatellaan
6909:  peli Helsingissä oli samassa pa:lkkausluokassa     pääkaupungissa moniin eri virkanimityksiin
6910: 150                                 IV,73.- Poliisien palkkaus.
6911: 
6912: 
6913: sijoittamaHa toteutettua työnjakoa ja työ-        laisiin kaupunkeihin, mutta tuskin edellyt-
6914: kaistan kapenemista - väittää sen muualla         tää parempaa palkkausta.
6915: olevan vaativampaa.                                  Työaikalain alaisina palvelevien poliisi-
6916:    Helsingissä on noin 400 000 asukasta ja        miesten työaika on varmaankin koko maassa
6917: poliisin vahvuus 1 600, Tampereella yli           sama, siinä suhteessa ei Helsinki ole missään
6918: 100 000 asukasta ja poliisin palveluksessa        erikoisasemassa.
6919: 340 henkilöä, joten jos asukaslukua pidetään         Vilkasliikenteisillä kaduilla suoritettujen
6920: poliisikunnan vahvuuden suhteen määrää-           pa;lvelusvuorojen rasittavuus on kyseenalai-
6921: vänä perusteena, pitäisi Tampereen poliisin       nen palkankorotuksen peruste, korkeintaan
6922: vahvuus oHa aina:kin 400. Samassa suhteessa       sen pitäisi johtaa useampien poliisimiesten
6923: vaihdellee täyttämättömien poliisitoimien         sijoittamiseen tällaisille paikoille ja siis kun-
6924: luku, joskin pääkaupungissa kaikkein krii-        kin henkilökohtaisesti valvottavana olevan
6925: tiHisimpänä ilmenevä asuntopula saattaa           alueen pienenemiseen. Sitä paitsi saattaa joku
6926: osaltaan vaikuttaa tilanteeseen siellä.           esikaupunkivartio paikkakunnan asujamis-
6927:    Helsingin poliisin palkkauksen korotuk-        ton laadun vuoksi olla paljon, rasittavampi
6928: seen johtaneen eduskunta-aloitteen peruste-       poliisimiehen pa·lv.eluspaikka kuin konsanaan
6929: ·luissa olevat maininnat Helsingin poliisin       joku vilkasliikenteinen keskikaupungin katu.
6930: joutumisesta suuremman tarkkailun ja ar-          Helsingin alueen laajuudesta johtuu, että
6931: vostelun kohteeksi, poliisikunnan kaksikieli-     siellä on ns. hilj,aisia katuja ainakin yhtä
6932: syydestä, työajan kiristämisestä varsinaisessa    paljon ellei enemmän kuin pienemmissä kau-
6933: kenttätyössä työaikalain mjalle, palvelus-        pungeissa.
6934: vuorojen rasittavuudesta ym. voidaan kui-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6935: tata seu11aavin vastahuomautuksin:                kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6936:    Julkista tointa suorittaVIa henkilö, kuten
6937: juuri poliisimies, joutuu toiminnassaan kan-                 että haUitus ottaisi mwden 1956
6938: salaisten jatkuvan arvostelun ja tarkkailun               tulo- ja rnenoarvioesitykseen 8 622 800
6939: kohteeksi. Se seikka, että jotakuta arvostel-             markan suuruisen määrärahan, mistä
6940: laan enemmän kuin toista, ei kai ole mikään               valtion osuus 5 855 670 ja Tampe1·een
6941: palkankorotuksen peruste.                                 ja Turun kaupunkikuntien osuus
6942:    Poliisimiehiltä vaadittava kaksikielisyys on           2 766 530 markkaa, Tampereen ja Tu-
6943: myös Turussa aina:kin yhtä suuri kuin pää-                run poliisien palkkojen nostamiseksi
6944: kaupungissa. Tämä seikka aiheuttanee kor-                 yhdellä palkkaluokalla eli samalle ta-
6945: keintaan molempia kotimaisia kieliä taita-                solle kuin ovat Helsingin poliisien
6946: vien poliisimiehien hakeutumisen juuri täl-               palkat.
6947:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
6948: 
6949:                  Artturi Tienari.                                 Jaakko Hakala.
6950:                  Harras Kyttä.                                    Rafael Paasio.
6951:                  Irma Karvikko.                                   Anni Flinck.
6952:                                                                                               151
6953: 
6954: IV,74. -   Toiv.al. N:o 59.
6955: 
6956: 
6957: 
6958: 
6959:                                 Hosia ym.: Määrärahasta pukurahan maksamiseksi poliisi-
6960:                                   työssä palvelev{lle naiskonstaapeleille.
6961: 
6962: 
6963:                                       E d u s k u n n a ll e.
6964: 
6965:   Vuonna 1944 lähetetyn sisäasiainministe-           Kun naiskonstaapeli joutuu suorittamaan
6966: riön yleiskirjeen n:o 1176/P mukaan makse-         työnsä tavallisissa siviilipu:kimissa, joutuvat
6967: taan poliisityössä palveleville pukurahaa,         hänen tehtäviensä laadun takia kulumiselle
6968: jonka suuruus vuodessa on noin 9 000 mark-         ja likaantumiselle alttiiksi myös kalliit ja
6969: kaa. Yleiskirjeessä luetellaan kaikki ne toi-      vaikeasti puhdistettavat päällysvaatteet. Kun
6970: menhaltijat, jotka työnsä laadun vuoksi ovat       naiskonstaapelien palkkaus on muutenkin
6971: pukuavustukseen oikeutettuja, mutta jäte-          huomattavasti alempana kuin esimerkiksi
6972: tään mainitsematta naiskonstaapelit, vaikka        nuoremman konstaapelin ja heidän erilaiset
6973: heidän työnsä on rinnastettavissa muihin           tehtävänsä poliisilaitoksen palveluksessa aset-
6974: kirjelmässä mainittuihin tehtäviin.                tavat myös pukeutumiselle omat "\"aatimuk-
6975:    Osa poliisityössä palvelevista naisista on      sensa, olisi kohtuullista, että myöskin heille
6976: saanut erivapaustietä korkeamman vakanssin         myönnettäisiin sama pukuraha kuin muille
6977: kuin naiskonstaapelin, ja tällöin he ovat          poliisityössä palveleville.
6978: päässeet osallisiksi pukuavustuksesta. Sensi-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6979: jaan naiskonstaapelit, jotka toimivat siviili-     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6980: osastoissa, eivät pukuavustusta ole saaneet.
6981: Heidän työnsä laatu on katsottu annetuissa                   että hallitus ottaisi vuoden 1956
6982: määräyksissä sellaiseksi, että se edellyttää              tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
6983: siviilipuvun käyttöä. Sama on laita myös                  rahan pukurahan maksamiseksi poliisi-
6984: eräiden muiden poliisilaitoksen tehtävissä,               työssä palveleville naiskonstaapeleille.
6985: esimerkiksi rikososastolla, palvelevien, joille
6986: kuitenkin on myönnetty pukuavustusta.
6987:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
6988: 
6989:                  Armi Hosia.                                    Irma Karvikko.
6990: 152
6991: 
6992: IV,ns. -   Toiv.al. N:o 60.
6993: 
6994: 
6995: 
6996: 
6997:                                Kyttä ym..:   Toimenpiteistä veronennakkopidätyksen valvo-
6998:                                   jien tointen vakinaistamiseksi.
6999: 
7000: 
7001:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7002: 
7003:    Lokakuun 4 päivänä 1946 annetun ennak-            Tilapäisinä toimihenkilöinä ennakonpidä-
7004: koperintälain tultua voimaan seuraavan vuo-       tyksen valvojat ovat vailla samanlaisia ikä-
7005: den alusta, perustettiin vuonna 1947 lain         lisä-, vuosiloma-, eläke- ja perhe-eläkelainsää-
7006: noudattamisen valvontaa varten erityinen          dännön ,tarjoamia etuja ja oikeuksia, jotka;
7007: valvontaverkosto. Tästä alkaen ovat enna-         valtion vakinaisilla ja ylimääräisillä viran ja
7008: konpidätyksen valvojat suorittaneet työtään.      toimen haltijoilla on. On kohtuutonta, että
7009: Ennakonpidätyksen valvojat, joiden luku-          ennakonpidätyksen valvojat valtion virka-
7010: määrä nykyisin on 111, ovat yhä valtion tila-     koneiston pysyvänä osana ovat vailla samoja
7011: päisiä toimihenkilöitä siitä huolimatta, että     etuja ja oikeuksia, jotka muilla virkamie-
7012: toimet ovat täysin pysyväisluontoisia.            hillä on.
7013:    Osoitukseksi toimien pysyväisluontoisuu-          Lisäksi voidaan todeta, että verohallinnon
7014: desta voidaan todeta, että päätoimisia enna-      muuta tilapäistä henkilöstöä on viime vuo-
7015: konpidätyksen valvojia oli vuoden 1947 päät-      sien aikana huomattavassa määrässä ylimää-
7016: tyessä 17 ja sen jälkeen heidän lukumää-          räistetty. Mainittu ylimääräistäminen on
7017: ränsä on tasaisesti noussut nykyiseen mää-        koskenut sekä verolautakuntien puheenjohta-
7018: räänsä, ja kehitys johtaa yhä uusien valvo-       jia että toimistohenkilöstöä. Ennakonpidä-
7019: jien toimien perustamiseen - parhaillaan          tyksen valvojia eivät sanotut ylimääräistä-
7020: ollaan lisäämässä ko. toimihenkilöitä kymme-      mistoimenpiteet ole toistaiseksi koskeneet,
7021: nellä Helsinkiin sijoitettavalla ennakonpidä-     vaikka hekin kuuluvat elimellisenä osana
7022: tyksen valvojalla. Toimien pysyvää luon-          verohallintoon.
7023: netta osoittaa sekin, että kaikki ennakon-           Ennakonpidätyksen valvonnan johtamista
7024: pidätyksen valvojat nyttemmin ovat päätoi-        ja valvontaa suorittavien verotarkastajien
7025: misia ja valvontaverkostossa on tapahtunut        toimien pysyväisluontoisuudesta ja asemasta
7026: vakiintumista siinäkin suhteessa, että erikoi-    voidaan todeta, mitä edellä ennakonpidätyk-
7027: set ennakkoperinnän verotarkastajat nykyi-        sen valvojista on sanottu.
7028: sin johtavat ja valvovat ennakonpidätyksen           Huomioon ottaen edelläesitetyt epäkohdat
7029: valvontatyötä maassa.                             esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7030:    Ennakkoperintälaki sisältää määrätynlai-       muksen,
7031: sen veronkantotav;an, mikä vastaisuutta ar-
7032: vioiden on katsottava täysin pysyväksi. Tä-                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7033: män vuoksi ei myöskään ennakonpidätyksen                 toimenpiteisiin ennakkopidätyksen val-
7034: valvontaa, ennakkoperintäjärjestelmään oleel-            vojien ja heidän työtään johtavien ja
7035: lisesti liittyvänä valtion verotulojen kantoa            valvovien viranomaisten toimien vaki-
7036: turvaavana toimintana, mitenkään voida enää              naistamiseksi tai ainakin ylimääräis-
7037: pitää tilapäisluontoisena ilmiönä.                       tämiseksi.
7038:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
7039: 
7040:               Harras Kyttä.                                    Aare Leikola.
7041:                                                                                               153
7042: 
7043: IV,76. -   Toiv.al. N:o 61.
7044: 
7045: 
7046: 
7047: 
7048:                                 Tuuli ym.: Toimenpiteistä veronennakkopidätyksen valvo-
7049:                                   jien tointen vakinaistamiseksi.
7050: 
7051: 
7052:                                      E d u s k u n n a ll e.
7053: 
7054:    Maassamme palvelee valtiota varsin suuri       tiin jo yli 7 vuotta sitten ja on nykyisin
7055: määrä sellaisia vi11kamiehiä, jotka toimivat      olemassa järjestetty valvontaverkko vahvis-
7056: valtion tilapäisinä viran ja toimen haltijoina,   tettuine va~vontapiireineen. Kun ennrukko-
7057: vaikka heidän työnsä ja tehtävänsä perustu-       perintäjärjestelmä on pysyvä osa välittömän
7058: vat pysyväisiin lakeihin ja ovat siis täysin      valtion verotuksen koneistossa, ei ennakko-
7059: vakinaisluontoisia. Eräs tällainen virkamies-     pidätyksen valvontaa voida enää pitää tila-
7060: ryhmä on enna:kkopidätyksenvalvojat. Tila-        päisluontoisena ilmiönä.
7061: päisinä toimihenkilöinä he ovat vailla sa-           Edellä olevan nojalla ehdotamme edus-
7062: manlaisia ikälisä-, vuosiloma- ja perhe-eläike-   kunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
7063: laisäädännön tarjoamia etuja ja oikeuksia,
7064: jotka valtion vakinaisilla ja ylimääräisillä                että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7065: viran ja toimen haltijoilla on.                          ennakkoperintäteitse perittävien val-
7066:    Ennakkopidätyksen valvojat, joita on yh-              tion v.erotulojen kantoa valvovien en-
7067: teensä 115, ovat kairoki päätoimisia toimihen-           nakkopidätyksen valvojien toimien va-
7068: kilöitä. Ensimmäiset näistä toimista täytet-             kinaistamiseksi.
7069:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
7070: 
7071:                Erkki Tuuli.                                    Irma Hamara.
7072: 
7073: 
7074: 
7075: 
7076: 20 E 1'59/55
7077: 154
7078: 
7079: IV, 7 7. -    Hemst.mot. N: o 62.
7080: 
7081: 
7082: 
7083: 
7084:                                     Teir m. fl.: Angående ändring av beskattningen av pensioner.
7085: 
7086: 
7087:                                         T i 11 R i k s d a g e n.
7088: 
7089:    Bland pensionstagarna i landet har en              skattas endast tili den del som överstiger
7090: längre tid rått ett stort missnöje med den            sagda belopp. Statens finansiella ställning
7091: nuvarande skattepolitiken, som stadgar, att           kan ej rubbas genom en dylik ändring, eme-
7092: pensionstagare skall betala full skatt på pen-        dan det ej är fråga om stora belopp skatte-
7093: sionen. Emedan principen med pensionen                medel. De pensionerade är uteslutande
7094: är, att den pensionerade efter avslutat ar-           åldringar och sjuklingar, och dem borde be-
7095: betsförhållande och uppnådd pensionsålder             redas denna skattelindring.
7096: eller iråkad sjukdom skall få en tryggad                 I anslutning tili ovanstående föreslås, att
7097: ålderdom, utgör beskattningen av dessa pen-           riksdagen måtte besluta hemställa,
7098: sioner ofta ett hot mot denna trygghet. Sam-
7099: hället har orsak att visa de pensionerade                       att regeringen måtte till Riksdagen
7100: tilibörlig tacksamhet för det arbete de un-                  avlåta en proposition till en sådan
7101: der sin krafts dagar utfört inom samhälls-                   ändring av gällande skattelag, att alla
7102: och produktionslivet.                                        pensioner intill ett belopp om 300 000
7103:    På denna grund borde alla pensioner in-                   mark i året är skattefria och att pen-
7104: tili ett belopp om 300 000 mark i året vara                  sioner, som överstiger detta belopp, be-
7105: fria från skatt. Detta motsvarar en högsta                   skattas endast för det överskjutande
7106: månatlig pension om 25 000 mark. Pensioner,                  beloppet.
7107: som överstiger 300 000 mark i året, borde be-
7108:       Helsingfors den 10 februari 1955.
7109: 
7110:              Grels Teir.               Sven Högström.           Albin Wickman.
7111:              Aare Leikola.             John Forsberg.           Juho Tenhiälä.
7112:              Bertel Lindh.             Verner Korsbäck.         Artturi Tienari.
7113:                              C. A. Öhman.            Kurt Nordfors.
7114:                                                                                               155
7115: 
7116: IV,77. -    Toiv.al. N:o 62.
7117:                                                                                       Suomennos.
7118: 
7119: 
7120: 
7121: 
7122:                                  Teir ym.: Eläkkeiden verotuksen mtmttamisesta.
7123: 
7124: 
7125:                                       E d u s k u n n a 11 e.
7126: 
7127:    Maan eläkkeensaajien keskuudessa on pit-        jotka nousevat yli 300 000 markan vuodessa,
7128: kän aikaa ollut suurta tyytymättömyyttä            olisi verotettava ainoastaan siltä osalta, joka
7129: nykyiseen veropolitiikkaan, joka säätää, että      ylittää sanotun määrän. Valtion rahallista
7130: eläkkeensa.a.jien on maksettava täysi vero         tilaa sellainen muutos ei voi horjuttaa, koska
7131: eläkkeestä. Kun eläkettä koskeva periaate on       kysymys ei ole suuresta määrästä verovaroja.
7132: se, että eläkkeellä oleva päättyneen työsuh-       Eläkkeellä olevat ovat yksinomaan vanhuk-
7133: teen jälkeen ja eläkeiän saavutettuaan tai         sia ja sairaita, ja heille olisi tämä veron-
7134: sairauden kohdatessa saa turvatun vanhuu-          huojennus annettava.
7135: den, muodostuu näiden eläkkeiden verotus              Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
7136: usein uhkaksi tätä turvaa vastaan. Yhteis-         kunnan päätettäväksi toivomus,
7137: kunnan on aihetta osoittaa eläkkeellä oleville
7138: asiaan kuuluvaa kiitollisuutta siitä työstä,                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
7139: jonka he voimansa päivinä ovat suorittaneet               esityks,en sellaisesta muutoksesta voi-
7140: yhteiskunnallisessa ja tuotannollisessa elä-              massa olevaan verolakiin, että kaikki
7141: mässä.                                                    eläkkeet 300 000 markan maaraan
7142:    Tällä perusteella tulisi kaikkien eläkkeiden           saakka vuodessa ovat verovapaita ja
7143: aina 300 000 markkaan saakka vuodessa olla                että eläkkeitä, jotka ylittävät tämän
7144: verovapaita. Tämä vastaa korkeintaan 25 000               määrän, verotetaan ainoastaan ylinou-
7145: markan eläkettä kuukaudessa. Eläkkeitä,                   sevan määrän osalta.
7146:      :Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
7147: 
7148:            Grels Teir.               Sven Högström.           Albin Wickman.
7149:            Aare Leikola.             John Forsberg.           Juho Tenhiälä.
7150:            Bertel Lindh.             Verner Korsbäck.         Artturi Tienari.
7151:                            C. A. Öhman.            Kurt Nordfors.
7152: 156
7153: 
7154: IV,78. -   Toiv.al. N:o 63.
7155: 
7156: 
7157: 
7158: 
7159:                                Tienari ym.: Toimenpiteistä Valmet Oy: n palveluksessa ole-
7160:                                   vien eläkekysymyksen järjestämiseksi.
7161: 
7162: 
7163:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7164: 
7165:    Eduskunta on aikoinaan erottanut Valmet-       vien eläkesäännöksi on tosin tehty, mutta
7166: yhtymälle 300 000 000 mk pohjaksi eläke-          sitä ei ole tiettävästi käsitelty eikä hyväk-
7167: rahastoa varten, jotta yhtymä olisi sen tur-      sytty yhtymän johtoelimissä lopullisesti.
7168: vin voinut hoitaa palveluksessa·an olevien        Kuitenkin on eläkkeitä jouduttu jatkuvasti
7169: eläkeasiat kuntoon. Yhtymän palveluksessa         myöntämään, mutta hyväksytyn saannön
7170: on arviolta n. 20 % henkilöitä, jotka ovat        puuttuessa eläkkeelle joutuvat ovat pelkäs-
7171: olleet saman työnantajan palveluksessa jo         tään yhtymän johtoelimien sekä eläkeasiain
7172: ennen kuin nykyiset Valmet-yhtymän tehtaat        esittelijän hyväntahtoisuuden varassa. Onpa
7173: erotettiin valtion suoranaisesta hallinnasta,     Valmetin palveluksessa olevien taholta esi-
7174: so. puolustusministeriön alaisuudesta. Sellai-    tetty sellaisiakin väitteitä, että esim. puolue-
7175: sia henkilöitä, jotka tällöin olivat astuneet     värikin on saattanut joskus vaikuttaa myös
7176: eläkeoikeuden ensimmmsen kynnyksen eli            eläkeasioiden ratkaisuun.
7177: 10 palvelusvuoden yli, on jäljellä ainakin           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7178: 300.                                              eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7179:    Kaikki he ovat aikoinaan laskeneet eläk-
7180: keen osaksi palkkaa ja ovat he nyt joutuneet                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7181: sosiaalisesti erittäin turvattomaan asemaan,             siin tutkimuksen suorittamiseksi V al-
7182: kun heidän niinkuin muidenkin Valmet-                    metin palveluksessa olevien eläke-
7183: yhtymän palveluksessa olevien kohdalta tämä              asiassa ja siten saatujen tulosten pe--
7184: eläkekysymys saamiemme tietojen mukaan                   rusteella tämän kysymyksen järjestä--
7185: on vielä järjestämättä. Jonkinlainen suun-               miseksi oikeudenmukaiselle ja sääntö-
7186: nitelma mainitun yhtymän palveluksessa Ole-              määräiselle kannalle.
7187:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
7188: 
7189:               Artturi Tienari.                                 Harras Kyttä.
7190:               Juho Tenhiälä.                                   Armas Leinonen.
7191:               Aukusti Pasanen.                                 Aare Leikola.
7192:                                      Irma Karvikko.
7193:                                                                                               157
7194: 
7195: IV.79. -   Toiv.al. N:o 64.
7196: 
7197: 
7198: 
7199: 
7200:                                A. Leikola ym.: Toimenpiteistä maanlunastuslautakunnan
7201:                                   päätoimisten toimihenkilöiden ja maanhankintalain toi-
7202:                                   meenpanon tarkastajain ym. toimihenkilöiden eläkekysy-
7203:                                   myksen järjestämiseksi.
7204: 
7205: 
7206:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7207: 
7208:    Sodanjälkeinen laaja asutustoiminta on         jelys- :tai talousseuraan, ei heillä voimassa
7209: ollut sodan seurausten välttämätöntä ja pa-       olevien säännösten mukaan kuitenkaan ole
7210: kollista hoitamista. Työt oli sa~atava heti       oikeutta saada valtion varoista eläkettä mah-
7211: niin suuressa laajuudessa kuin mahdollista        dollisesti ehkä myönnettävää ylimääräistä
7212: käyntiin. Toimihenkilöiden saamiseksi pai-        eläkettä lukuun ottamatta. Ylimääräistäkään
7213: kallisiin kenttäelimiin, jotka muodostavat        eläkettä ei yleensä voi saada kuin sosiaali-
7214: kaksi suurta pääryhmää, nimittäin tilojen         sesti säälittävissä tapauksissa. Se on myös
7215: perustamisesta huolehtivan maanlunastus-          pienempi kuin normaalinen eläke. Näillä
7216: lautakuntaorganisation ja tilojen kuntoon-        toimihenkilöillä pitäisi edellä esitetyistä
7217: panosta ja valvonnasta huolehtivan maanvil-       syistä olla samanlainen henkilökohtainen
7218: jelysseuraorganisation, on laki omaksunut         oikeus eläkkeen saamiseen kuin valtion yli-
7219: pakkoperiaatteen: henkilö ei ole saanut kiel-     määräisilläkin toimihenkilöillä. Ne seuran
7220: täytyä tehtävästä ilman päteväksi katsotta-       vakinaisessa palveluksessa olevat henkilöt,
7221: vaa estettä (MHL: n 39 §). Tätä periaatetta       jotka ovat ottaneet osaa maanhankintalain
7222: on varsinkin maanlunastuslåutakuntapuolella       toimeenpanoon, ovat vakuutetut erityisessä
7223: jouduttu käytännössä soveltamaan. Toimes-         eläkekassassa, joten eläkekysymys on heidän
7224: taan he ovat lain mukaan vastuussa kuten          kohdallaan järjestyksessä.
7225: virkamies (MHL:n 161 §). Kun maanhan-                Edellä lausutun nojalla ehdotamme kun-
7226: kintalain .toimeenpano on kestänyt yli            nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7227: 9 vuotta ja kun useat toimihenkilöt ovat          muksen,
7228: olleet mukana myös jo pika-asutuslain toi-
7229: meenpanossa, ovat he suorittaneet asutustoi-                että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
7230: minnan palveluksessa pitkän päivätyön, mi-               toimenpiteisiin m.aanlunastuslautakun-
7231: hin useassa tapauksessa on uhrattu parhaat               nan päätoimisten toimihenkilöiden,
7232: työvuodet. Monet heistä ovat lisäksi olleet              maanhankintalain toimeenpanon tar-
7233: monta vuotta välillä sotapalveluksessa. Tä-              kastajien sekä Maatalotusseurojen Kes-
7234: män vuoksi on pidettävä oikeudenmukai-                   kusliitolle ja maanviljelys- ja talous-
7235: sena, että heillä eläkeikään päästyään on                seuroille m.aanhankintalaissa annetun
7236: oikeus saada eläkettä valtion varoista,.                 toimivallan käyttämistä varten tar-
7237:    Kun päätoiminen maanlunastuslautakun-                 peelUsia tehtäviä hoitavien toimihenki-
7238: nan toimihenkilö ja maanhankintalain toi-                löiden eläkekysymyksen järjestämi-
7239: meenpanon tarkastaja ovat valtion tilapäisiä             seksi siten, .että mainituilla toimihen-
7240: toimihenkilöitä ja kun maanviljelysseura-                kilöillä olisi oikeus saada eläkettä val-
7241: organisation palveluksessa olevat toimihenki-            tion varoista samalla tavoin kuin val-
7242: löt on katsottu olevan yksityisoikeudellisessa           tion ylimääräisillä toimenhaltijoillakin.
7243: työsopimussuhteessa asianomaiseen maanvil-
7244:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
7245: 
7246:               Aare Leikola.                                    Leo I. Mattila.
7247: 158
7248: 
7249: IV,so. -    Toiv.al. N:o 65.
7250: 
7251: 
7252: 
7253: 
7254:                                Hamara ym. : Lottakomennusajan huomioon ottamisesta val-
7255:                                  tion viran tai toimen haltijain ikälisiä laskettaessa.
7256: 
7257: 
7258:                                     E d u s k u n n a ll e.
7259: 
7260:    Vuosina 1939-44 osallistui myöskin suuri      koska eräät kunnat, vieläpä yksityisetkin, ovat
7261: joukko maamme naisia maanpuolustustehtä-         huomioineet yllämainitun seikan ikälisiä las-
7262: viin lottakomennuksen saaneina. Vaikka laki      kiessaan, esitämme oikeudenmukaisuuden ja
7263: valtion viran ja toimen haltijain palkkauk-      yhtenäisyyden aikaansaamiseksi kunnioitta-
7264: sesta (1030/42 6 § 3 momentti) edellyttää,       vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7265: että viran ja toimen haltija saa lukea ikä-      sen,
7266: lisää varten hyväkseen sen ajan, jonka hän
7267: on ollut sotatilan aikana sotapalveluksessa,               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7268: ei kuitenkaan valtion viroissa palvelevien              toimenpiteisiin lottakomennusajan huo-
7269: naisten ikälisiä laskettaessa ole tätä lotta-           mioon ottamiseksi valtion viran tai toi-
7270: komennusaikaa laskettu heidän hyväkseen.                1nen haltijain ikälisiä laskettaessa.
7271:    Koska tällaisten henkilöiden määrä val-
7272: tion palveluksessa on kovin vähäinen ja
7273:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
7274: 
7275:            Irma Hamara.             Saara Forsius.                Aune Innala.
7276:                                                                                              159
7277: 
7278: IV,s1.- Hemst.mot. N:o 66.
7279: 
7280: 
7281: 
7282: 
7283:                                 Öhman: Angående de enligt äldre lagstiftning statspension
7284:                                   åtnjutande tjänstemännens berättigande att såsom pen-
7285:                                   sionsår räkna sig till godo den tid de mellan fyllda
7286:                                   21 och 30 år varit innehavare av till pension berättigande
7287:                                   statsjänst ellet· -befattning.
7288: 
7289: 
7290:                                      Till Riksdagen.
7291: 
7292:    Uti 3 § i lag angående innehavares av          digt att hålla dessa sina forna tjänstemän
7293: statstjänst eller befattning rätt till pension    i detta för dem oförmånliga pensionsläge.
7294: av den 30 december 1929 föreskrives, att så-      En sådan förändring av gällande lag borde
7295: som pensionsär för beräknande av pension          därför genomföras, att pensionsåren ocksä
7296: räknas den tid tjänstemannen efter uppnädd        för ·dem, som redan dä gällande lag om
7297: trettio ärs ålder handhaft sädan statens          tjänstemannapensioner trädde i ikraft voro
7298: tjänst eller befattning som medför rätt till      pensionerade, finge beräknas från och med
7299: pension. Lagen om tjänstemannapensioner           det de fyllt tjugoett år.
7300: av den 30 september 1950 3 § inför härutin-          Med anledning av det ovanförda föreslår
7301: nan den mycket betydande förändringen för         undertecknad, att riksdagen måtte besluta
7302: tjänstemannen, att såsom pensionsär anses         hemställa,
7303: den tid han efter det han fyllt tjugoett är
7304: innehaft statstjänst eller -befattning av före-            att regeringen inom kort måtte till
7305: skrivet slag. Denna förmän kom emellertid               Riksdagen avlåta proposition om så-
7306: icke de tjänstemän till godo, som allaredan             dan ändring av gällande lag, att
7307: erhällit pension då sistnämnda lag trädde               tjänsteman, som uppbär statspension
7308: i gällande kraft.                                       enligt äldre lagstiftning, bleve berätti-
7309:    Om också det antal forna tjänstemän, som             gad att såsom pensionsår räkna sig till
7310: på grund av det sagda nödgas komma till                 godo den tid han mellan fyllda tjugo-
7311: rätta med en mindre pension än sina senare              ett och trettio år har varit innehavare
7312: födda kamrater, pätagligen icke är synner-              av Ull pension berättigande statstjänst
7313: ligen stort och på grund av inträffande döds-           eller -befattning.
7314: fall hastigt minskas, är det icke landet vär-
7315:      Helsingfors den 3 februari 1955.
7316: 
7317:                                          0. A. Öhman.
7318:  160
7319: 
7320:  IV,s1. -   Toiv.al. N:o 66.
7321:                                                                                           Suomennos.
7322: 
7323: 
7324: 
7325: 
7326:                                   Öhman: Aikaisemman lainsäädännön mukaan valtion eläkettä
7327:                                       nauttivien virkamiesten oikeuttamisesta laskemaan hyväk-
7328:                                       seen eläkevuosiksi sen ajan, jonka he 21 ja 30 ikävuosien
7329:                                       välillä ovat olleet eläkkeeseen oikeuttavassa valtion virassa
7330:                                       tai toimessa.
7331: 
7332: 
7333:                                         E d u s k u n n a ll e.
7334: 
7335:      Valtion viran tai toimenhaltijan oikeudesta     maan arvolle sopivaa pitää näitä entisiä
7336:   eläkkeeseen 30 päivänä joulukuuta 1929 an-         virkamiehiä epäedullisemmalla eläkkeellä.
7337:   netun lain 3 § : ssä säädetään, että eläkevuo-     Voimassa olevaan lakiin olisi sen vuoksi teh-
7338:   siksi eläkkeen laskemista varten luetaan se        tävä sellainen muutos, että myös niiden
7339:   aika, jonka virkamies kolmekymmentä vuotta         osalta, jotka nykyisen virkamieseläkkeitä kos-
7340:   täytettyään on ollut sellaisessa valtion virassa   kevan lain tullessa voimaan jo olivat eläk-
7341:   tai toimessa, johon sisältyy oikeus eläkkee-       keellä, eläkevuodet voitaisiin laskea 21 ikä-
7342:   seen. Virkamieseläkkeistä 30 päivänä syys-         vuodesta lähtien.
7343:   kuuta 1950 annetun lain 3 § : ssä on tässä           Edellä esitetyn johdosta allekirjoittanut
7344:   suhteessa virkamiehen kannalta se hyvin huo-       ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7345:   mattava muutos, että eläkevuosiksi katsotaan       muksen,
7346:   se aika, jonka hän 21 vuotta täytettyään on
7347:   ollut säädetynlaisessa valtion virassa tai toi-              että hallitus antaisi ensi tilassa Edus-
7348: , messa. Tämä etu ei kuitenkaan tullut niiden               kunnalle esityksen sellaisesta muutok-
7349:   virkamiesten osaksi, jotka viimeksi mainitun              sesta voimassaolevaan lakiin, että ai-
7350:   lain tullessa voimaan jo olivat saaneet eläk-             kaisemman lainsäädännön mukaan val-
7351:   keen.                                                     tion eläkettä nauttiva virkamies saisi
7352:      Vaikkakin niiden entisten virkamiesten lu-             oikeuden laskea hyväkseen eläkevuo-
7353:   kumäärä, joiden on edellä sanotun johdosta                siksi sen ajan, jonka hän 21 ja 30 ikä-
7354:   tultava toimeen pienemmällä eläkkeellä kuin               vuosien välillä on Qllut eläkkeeseen
7355:   myöhemmin syntyneiden tovereidensa, otak-                 oikeuttavassa valtion virassa tai toi-
7356:   suttavasti ei ole kovin suuri ja pienenee kuo-            messa.
7357:   lemantapausten johdosta nopeasti, ei ole
7358:        Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
7359: 
7360:                                            0. A. Öhman.
7361:                                                                                              161
7362: 
7363: IV,sz. -      Toiv.al. N:o 67.
7364: 
7365: 
7366: 
7367: 
7368:                                  Hosia ym. : Helsingin kaupungin virkasäännön virka-aikaa,
7369:                                    lomia ym. koskevien määräysten soveltamisesta Helsingin
7370:                                    kaupungin verovirastossa palveleviin valtion palkkaamiin
7371:                                    toimenhaltijoihin.
7372: 
7373: 
7374:                                       E d u s k u n n a 11 e.
7375: 
7376:    Verolainsärudännön uudistaminen, jonka          leen samaa työtä suorittavat henkilöt nou-
7377: mukaan myös nykyinen verotuksen toimitta-          dattavat eri virka-aikoja ja ovat muutenkin
7378: ruistapa erikseen kunnallistaksoitu'ksen ja val-   eri määräysten alaisia.
7379: tion verotuksen osalta yhdistettäisiin, on            Koska Helsingissä, jossa jo vuodesta 1936
7380: ollut vireillä jo vuodesta 1926 alkaen.            alkaen on ollut yhteinen verotoimisto, aikai-
7381:    Koska     yhdistäruistoimenpiteet    tullevat   semmin on pääosin noudatettu kaikkiin työn-
7382: jälleen ajankohtaisiksi eikä ole otettu            tekijöihin nähden edellämainituissa suhteissa
7383: riittävästi huomioon niiden henkilöiden ase-       Helsingin kaupungin voimassaolevia mää-
7384: maa tulevissa järjestelyissä, jotka nyt ovat       yksiä, on nyttemmin alettu soveltaa valtion
7385: sekä kunnan että valtion verotoiminnan pal-        pa:lkkaamiin nähden valtion voimassaolevia
7386: veluksessa, niin asian järjestämisen tulisi        määräyksiä ja kun valtion palkkaamaan hen-
7387: tapahtua viimeistään verotuksen uudistamista       kilökuntaan ei voitane voimassaolevien sään-
7388: koskevan lainsäädännön kanssa samanaikai-          nösten mukaan soveltaa kunnan määräyksiä,
7389: sesti.                                             niin esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
7390:    Vaikkakaan yhdistäminen ei ole vielä ta-        toivomuksen,
7391: pahtunut, niin muutamalla paikkakunnalla
7392: on kuitenkin sekä kunnallistaksoitus että val-              että hallitus antaisi Eduskunnalle
7393: tion verotus annettu saman toimiston tehtä-               sellaisen esityksen, jonka mukaan H el-
7394: väksi. Näin on jouduttu tilanteeseen, että                singin kaupungin verovirastossa työs-
7395: samassa työpaikassa työskentelee sekä kunnan              kenteleviin valtion palkkaamiin toi-
7396: että valtion toimihenkilöitä. Tästä seuraa,               menhaltijoihin nähden voitaisiin so-
7397: että kun henkilöiden palkkausperusteet, vir-              veltaa Helsingin kaupungin voimassa-
7398: ka-ajat, lomat, sairausajan korvaukset, ikä-              olevan virkasäännön määräyksiä vir-
7399: lisät ym. ovat erilaiset, niin on jouduttu                karajan, lomien, sairaslomakorvausten,
7400: sangen omituisiin olosuhteisiin, kun esim.                ikälisien ym. suhteen.
7401: samassa huoneessa työskentelevät ja täsmäl-
7402:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
7403: 
7404:                  Armi Hosia.                                    Leo I. Mattila.
7405:                  Kaarlo Kajatsalo.                              Esa Kaitila.
7406: 
7407:                                                                                       •
7408: 
7409: 
7410: 
7411: 
7412: 21 E 159/55
7413: 162
7414: 
7415: IV,sa. -   Toiv.al N: o 68.
7416: 
7417: 
7418: 
7419: 
7420:                                Aitio ym.: Työläiseläkkeiden korottamisesta.
7421: 
7422: 
7423:                                     E d u s k u n n a ll e.
7424: 
7425:    Valtiovarainvaliokunta,      käsitellessään   ovat siirtyneet eläkkeelle, mutta joiden virka
7426: vuonna 1954 hallituksen esitystä laiksi virka-   tai toimi tulee palkkausten uudelleen järjes-
7427: mieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta,       telyjen yhteydessä myöhemmin korotettavakai
7428: totesi käsittelyn yhteydessä, että valtion       korkeampaan palkkausluokkaan, on asia jär-
7429: työntekijäin eläkeasioissa on myös epäkohtia     jestetty siten, että eläkkeet tulevat korote-
7430: olemassa, jotka vaatisivat pikaista korjausta.   tuiksi uusien palkkausluokkien mukaisesti.
7431: On lukuisasti tapauksia, että ennen vuotta       Näin tapahtui viimeksi vuonna 1954 hallituk-
7432: 1951 eläkkeelle siirtyneet työntekijät saavat    sen antamalla lakiesityksellä, jonka edus-
7433: noin 5 000-6 000 markkaa pienemmän eläk-         kunta hyväksyi.
7434: keen kuukaudessa kuin mainitun vuoden jäl-          On kohtuullista, että työläiseläkkeissä il-
7435: keen eläkkeelle siirtyneet huolimatta siitä,     menevät epäkohdat korjataan. Ennen vuotta
7436: että asianomaiset ovat työskennelleet sa-        1951 eläkkeelle siirtyneiden työläisten eläk-
7437: massa ammatissa ja olleet samassa palk-          keet olisi korotettava saman suuruisiksi kuin
7438: kauksessa.     Tällainen epäoikeudenmukai-       samoista ammateista myönnetyt eläkkeet
7439: suus on syntynyt työntekijäin eläkkeistä         ovat olleet mainitun vuoden jälkeen.
7440: annetun asetuksen muuttamisen yhtey-                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7441: dessä. Aikaisemmin voimassa olleen ase-          kunnioittaen eduskunnan hyvä!ksyttäväksi
7442: tukl!:en mukaan laskettiin työntekijäin eläk-    toivomuksen,
7443: keet niiden tulojen keskimäärästä, jotka
7444: työntekijä oli saanut viiden kalenterivuoden                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7445: aikana lähinnä ennen eläkeikään tulemistaan.             toimenpiteisiin työläiseläkkeistä anne-
7446: Uudessa ja edelleen voimassa olevassa ase-               tun asetuksen muuttamiseksi siten,
7447: tuksessa sanotaan, että eläke lasketaan niistä           että ennen vuotta 1951 eläkkeelle siir-
7448: työtuloista, jotka työntekijä on saanut val-             tyneiden työläisten eläkkeet korotet-
7449: tion työstä viimeisen vuoden aikana ennen                taisiin saman suuruisiksi kuin sa-
7450: siitä eroamistaan.                                       moista ammateista myönnetyt eläkkeet
7451:    Valtion viran ja toimen haltijoiden ja yli-           ovat olleet vuoden 1951 jälkeen.
7452:  määräisten toimen haltijoiden kohdalta, jotka
7453:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
7454: 
7455:               Paavo Aitio.                                    Antti Kinnunen.
7456:               Hugo Manninen.                                  Eino Roine.
7457:               Kaino Haapanen.                                 Matti Koivunen.
7458:               Toivo Asvik.                                    Toivo Kujala.
7459:               Irma Rosnell.                                   Hemming Lindqvist.
7460:               Martti Leskinen.                                Aimo Aaltonen.
7461:               Pentti Liedes.                                  Judit Nederström-Lunden.
7462:                                                                                               163
7463: 
7464: IV,s4. -   Toiv.al. N:o 69.
7465: 
7466: 
7467: 
7468: 
7469:                                 Tuuli ym..: Tontin lainhuutoa koskevien leimaverolain sään-
7470:                                   nösten muuttamisesta.
7471: 
7472: 
7473:                                      E d u s k u n n a ll e.
7474: 
7475:    Kun kaupunki tai kauppala myy tontin,          maan tai korvaamaan tontin edustalla ole-
7476: sisällytetään tontin hintaan asemakaavalain       van katumaan, mutta ei tontinomistaja näistä
7477: mukaan myös korvaus tontin edustalla ole-         korvauksista ja kustannuksista, niinkuin
7478: vasta katumaasta samoin kuin korvaus ka-          oikein onkin, joudu mitään leimaveroa mak-
7479: dun ja viemärijohdon rakentamisesta. Ton-         samaan.
7480: tin hinta muodostuu tällöin kahdesta osasta          Kun tonttien myynti kaupungeissa ja
7481: so. varsinaisesta tontin maapohjan hinnasta       kauppaJoissa suurelta osalta tapahtuu kau-
7482: toiselta puolen ja katumaakorvauksesta ja         pungin ja kauppalan toimesta, joutuvat täl-
7483: kadun viemärin rakentamiskustannuksista           laiset ostajat leimaverona maksamaan noin
7484: toiselta puolen, ollen viimeksimainittujen        puolta suuremman hinnan kuin ostaessaan
7485: korvausten osuus usein yhtä suuri kuin            vastaavanlaisen tontin yksityiseltä maan-
7486: varsinaisen maapohjankin osuus. Haettaessa        omistajalta. Kun tällainen tilanne ei ole
7487: lainhuutoa tällaiselle tontille joutuu tontin-    oikeudenmukainen ja se rasittaa lähinnä
7488: omistaja maksamaan leimaveron edellä sano-        kaupungeissa ja kauppaJoissa tapahtuvaa
7489: tulla tavalla muodostuneesta kokonaiskauppa-      omakotirakennustoimintaa, olisi asiaan saa-
7490: hinnasta. Jos taas tontti ostetaan yksityi-       tava korjaus.
7491: seltä, voi myyjä sisällyttää tontin hintaan          Kaiken edellä olevan nojalla ehdotamme
7492: vain tontin maapohjan hinnan tai myydä            eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7493: samanaikaisesti enintään tontin edustalla
7494: olevan tonttiin kuuluvan katuosuuden. Haet-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7495: taessa tällaiselle tontille lainhuutoa laske-             toimenpiteisiin leimaverolain muutta-
7496: taan kauppahinnaksi, josta leimavero mak-                 miseksi siten, ettei tontille lainhuutoa
7497: setaan, vain puhdas maapohjan hinta. Vasta                haettaessa leimaveroa tarvitsisi mak-
7498: sitten kun tontin omistaja ryhtyy rakenta-                saa siltä osalta kauppahintaa, joka
7499: maan, vaatii kaupunki tai kauppala korvaa-                muodostuu katumaakorvauksesta ja
7500: maan myös kadun ja viemärin rakentami-                    kadun ja viemann rakentamisesta
7501: sesta aiheutuvat kustannukset ja luovutta-                aiheutuvista kustannuksista.
7502:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
7503: 
7504:                Erkki Tuuli.                                    Leo I. Mattila.
7505:                Unto Suominen.                                  Sven Högström.
7506:                                      R. Hallberg.
7507: 164
7508: 
7509: IV,s5. -   Toiv.al. N:o 70.
7510: 
7511: 
7512: 
7513: 
7514:                                 L. Mattila ym.. : Leimaverolain 26 §: n tarkistamisesta.
7515: 
7516: 
7517:                                      E d u s k u n n a ll e.
7518: 
7519:   Nykyisin voimassa olevan 6. 8. 1943 anne-       ja varastoalueiksi, siirtolapuutarhapalstoiksi
7520: tun leimaverolain 26 § :ssä, sellaisena kuin      ym. Koska viranomaiset varovaisuussyistä
7521: se on 25. 3. 1948 annetussa laissa, säädetään,    pyrkivät yleensä soveltamaan mainittua
7522: että ,Kaupungissa tai kauppalassa olevaa          leimaverolain määräystä laajasti, eli siis vaa-
7523: vuokratonttia rakennuksineen koskeva luo-         timaan leimaveron suoritettavaksi sellaisista-
7524: vutuskirja on, kun vuokraoikeuden siirto          kin vuokra-alueista, joista ei pitäisi voida
7525: ilmoitetaan kunnalliselle viranomaiselle, va-     käyttää sanontaa ,vuokratontti", olisi asian-
7526: rustettava leimalla kiinteistöä koskevan          mukaista, että leimaverolain mainittua pykä-
7527: kauppakirjan leimaamisesta säädettyyn mää-        lää selvennettäisiin seikkaperäisillä määräyk-
7528: rään. Silloin on myöskin soveltuvin kohdin        sillä siitä, millaisissa tapauksissa leimavero
7529: noudatettava, mitä 17, 18, 20-25 §: ssä ja        on määrättävä perittäväksi. Käsityksemme
7530: 30 §: n 1 ja 4 kohdassa on säädetty."             mukaan ei leimaveroa olisi määrättävä perit-
7531:    Edellämainitun pykälän soveltamisessa on       täväksi ainakaan seuraavanlaisista vuokra-
7532: käytännössä ilmennyt epäselvyyttä. Eräissä        alueiden ja niillä olevien rakennusten . ja
7533: kunnissa on katsottu, että em. pykälän mää-       laitteitten luovutuksista:
7534: räys koskisi vain sellaisen vuokratontin             1. silloin kun vuokra-aluetta ei saa siir-
7535: vuokraoikeuden myymistä, jonka vuokra-            tää Yapaasti vuokranautajaa kuulematta kol-
7536: oikeus saadaan vapaasti siirtää kolmannelle       mannelle henkilölle;
7537: henkilölle vuokranantajaa kuulematta ja              2. siirtolapuutarhapalstoista;
7538: josta luovutuksesta siis pelkkä ilmoitus             3. tilapäisistä lyhyen irtisanomisajan va-
7539: asianomaiselle viranomaiselle on riittävä.        rassa olevista vuokrauksista, olkoot ne minkä-
7540: Toisaalta on taas eräissä tapauksissa kat-        laatuisia tahansa.
7541: sottu, että luovutuskirja on varustettava lei-       Merkille pantavaa edellämainituissa tul-
7542: malla siinäkin tapauksessa, vaikka vuokra-        kintavaikeuksissa on se, että muunmuassa
7543: oikeuden siirto ei olekaan vapaa. Viimeksi-       Helsingin kaupungissa ei esimerkiksi siirtola-
7544: mainitun kannan on nyttemmin myöskin              puutarhapalstojen luovutuksesta leimaveroa
7545: Korkein Hallinto-oikeus omaksunut (Kor-           peritty ennen edellä viitattujen Korkeim-
7546: keimman Hallinto-oikeuden päätökset 9. 9.         man Hallinto-oikeuden päätöksiä. Kun sen
7547: 1948 N:o 2616/148 VD-47 ja 21. 10. 1954           jälkeen mainittu vero on jouduttu luovutus-
7548: N:o 3747/112 VD-53). Epätietoisuutta ja           ten tapahtuessa vaatimaan, on se merkinnyt
7549: tulkintavaikeuksia on niin ikään käytän-          kyseessä olevien siirtolapuutarhapalstojen
7550: nössä aiheuttanut mainitussa pykälässä käy-       hintoihin tuntuvaa lisäystä. Kun siirtola-
7551: tetty sanonta: ,vuokratontti". Suppeassa          puutarhapalstat ovat pääasiassa tarkoitetut
7552: merkityksessä tontilla yleensä käsitetään         suhteellisen vähävaraisen kansanosan kesän-
7553: tonttirekisteriin merkittyä asemakaava- ja        vietto- ja virkistyspaikoiksi, ei mielestämme
7554: tonttijaon mukaista tonttia, eli siis tonttia     tämänkaltaista kohtuuttomalta tuntuvaa ve-
7555: varsinaisen asemakaavalain tarkoittamassa         roa olisi niistä perittävä.
7556: mielessä. Laajemmassa merkityksessä voi-             Ilman vapaata siirto-oikeutta olevien
7557: daan tontilla käsittää maarekisteriin mer-        vuokra-alueiden luonne on kaikissa tapauk-
7558: kittyjä pienempiä tilojakin sekä myös sel-        sissa suuresti omistusoikeudella hallittujen
7559: laisia itsenäisiksi kiinteistöiksi muodostamat-   tonttien, samoin kuin vapaalla siirto-oikeu-
7560: tomia vuokra-alueita, joita kaupungit ovat        della hallittujen vuokra-alueiden luonteesta
7561: luovuttaneet asuntotarkoituksiin, teollisuus-     poikkeava, koska niitä luovutettaessa ei uutta
7562:                                   IV,s5. -   L. Mattila ym.                                  165
7563: 
7564: vuokrasuhdetta synny ilman eri vuokrasopi-      yhteydessä asianomaiset nykyistä menettelyä
7565: musta. Näin ollen niiden suhteen olisi käsi-    noudatettaessa muuten joutuvat.
7566: tyksemme mukaan kohtuullista noudattaa            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7567: esittämämmelaista leimaverosta vapaata me-      nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7568: nettelyä.                                       vomuksen,
7569:   Kysymyksen tarkoituksenmukainen selvit-
7570: täminen vaatisi asian perusteellista tutki-                että hallitus t·yhtyisi kiireellisesti
7571: mista. Tällaisen tutkimuksen mahdollisim-               toimenpiteisiin leimaverolain 26 § :n
7572: man pikaista suorittamista ja tutkimuksessa             tat·kistamiseksi siten, että mainitun
7573: havaittavien epäkohtien korjaamista pitäi-              pykälän sovelluttaminen käytäntöön
7574: simme erittäin välttämättömänä niiden il-               saataisiin nykyisestä menettelystä pa-
7575: meisten kohtuuttomuuksien ehkäisemiseksi,               t·emmin tarkoitustaan vastaavaksi.
7576: joiden kohteeksi puheenaolevien luovutusten
7577:      Helsingiss 12 päivänä helmikuuta 1955.
7578: 
7579:         Leo I. Mattila.            Harras Kyttä.                  Aare Leikola.
7580: 166
7581: 
7582: IV,sa. -   Toiv.al. N:o 71.
7583: 
7584: 
7585: 
7586: 
7587:                                  Seppä ym.: Toimenpiteistä samasta maatalouskiinteistöstä
7588:                                     murto-osan tai määräalan omistavien henkilöiden verotta-
7589:                                     miseksi erikseen.
7590: 
7591: 
7592:                                       E d u s k u n n a 11 e.
7593: 
7594:    Maassamme on varsin tavallista, että ik:a:ksi   tulon kuin omaisuudenkaan perusteella ole
7595: tai useampi henkilö viljelee omistamaansa          pantu kullekin osrumkaalle henkilökohtaisesti
7596: maatalouskiinteistöä yhdessä. Näin on asian-       eikä ·heitä siten pidetty eri verovelvollisina,
7597: laita silloin, kun on kysymyksessä jakamaton       vaan se on määrätty kiinteistön tuottaman
7598: kuolinpesä, myös yleensä ainakin jonkin            kokonaistulon ja sen ik:oko arvon nojalla
7599: aikaa sen jälkeen, kun perinnönjako on lail-       ,yhtymän" maksettavaksi. Verotettavan tulon
7600: lisesti toimitettu. Useinkin käytännölliset        ja omaisuuden kasvaessa kohoavan veroastei-
7601: syyt, varojen puute, rakentamisvaikeudet           kon johdosta on tästä ollut seurauksena,
7602: sekä maanmittaustoimituksien hitaus, ovat          että tilan osakkaiden ,yhtymä" on joutunut
7603: estäneet osakkaita omien talouskeskuksien pe-      maksamaan veroa niin tulosta kuin omai-
7604: rustamisesta ja muodostamasta useampia it-         suudestakin huomattavasti enemmän kuin
7605: senäisiä viljelmiä ja pakottaneet heidät ul-       mihin heidän veronsa erillisinä verovelvolli-
7606: konaisesti entiseen tapaan jatkamaan tilan         sina olisivat yhteenlaskettuina nousseet. Ti-
7607: viljelemistä, vaikkakin sen mahdollisesti tuot-    lan osakas, joka osuudestaan ja sen tuotta-
7608: tama tulo on määrätyssä suhteessa jaettu.          masta tulosta normaalilla tavalla verotettuna
7609: Perillisten ollessa alaikäisiä ovat holhoojat      olisi päässyt varsin pienellä verolla tai eh-
7610: taas usein halunneet jättää näiden itsensä         käpä siitä kokonaan vapaa:ksi, joutuu maini-
7611: täysi-ikäisinä päätettäväksi keskinäisten suh-     tun ,yhtymän" jäseneksi luettuna asiallisesti
7612: teiden lopullisesta järjestämisestä ja siinä       maksamaan veroa huomattavasti enemmän
7613: mielessä hoitaneet tilaa yhtenä kokonaisuu-        kuin saman kokoisen itsenäisesti viljellyn
7614: tena huolimatta siitä, että sen murto-osainen      tilan omistaja. Tätä epätasaisuutta on vielä
7615: omistusoikeus on osa:kkaiden kesken jaettu.        omiaan lisäämään se, että ,yhtymään" näh-
7616: Varsinaiset sopimukset yhteisviljelystä ja         den eivät mitkään lapsivähennykset tule ky-
7617: vielä enemmän jon!kinlaisen yhtymän muo-           symykseen, olipa sen osakkailla miten paljon
7618: dostamisesta, jolle tilan omistus ja viljely       lapsia tahansa. Myöskään ns. perusvähen-
7619: perinnönjaon jä:l'keen 'kuuluisi, ovat tällai-     nystä kunnallisverotuksessa ei voida suorit-
7620: sissa, usein suorastaan pakollisissa yhteis-       taa.
7621: viljelystapauksis.sa perin harvinaisia. Paitsi        Kun sama tilaa yhteisesti viljeleväin kes-
7622: perinnöstä, johtuu maatilan omistus ja yh-         ken sen omistusoikeus on laillisesti jaettu
7623: teinen viljeleminen monesti myös siitä, että       joko murto-osien tai määräalojen mukaan
7624: kaksi tai useampia henkilöitä on saanut            eikä heidän välillään ole mitään yhtiösopi-
7625: saman kiinteistön osia testamentilla tai lah-      musta, ei heidän käsittelemisensä yhtymänä
7626: jalla taikka yhteisen oston tai vaihdon            ole yleisesti vallitsevan katsomustavan mu-
7627: kautta, yhtiön purkautuessa tai muulla sen         kaista. Useiden eri •henkilöiden omistamien
7628: tapaisella saannolla.                              tilanosien yhteisviljely ei suinkaan ole merkki
7629:    Sekä valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa      heidän suuremmasta veronmaksukyvystään
7630: että kunnallisverotuksessa on katsottu edellä-     saman'k:dkoiseen erikseen viljellyn alueen
7631: mainitunlaisissa tapauksissa tilaa yhdessä vil-    omiatajaan verrattuna, vaan johtuu tällai-
7632: jeleväin muodostavan jonkinlaisen ,yhty-           nen yhteisyys usein aivan päinvastaisista
7633: män". Veroa kiinteistön osalta ei enempää          syistä, kuten edellä jo viitattiin. Vielä enem-
7634:                                        IV,ss. -   Seppä ym.                                    167
7635: 
7636: män normaalien veroperiaatteiden vastaista         seen. Samalla edellytyksellä olisi yhteisVil-
7637: on, että yhteisviljelijöitä myös omaisuuteen       jelyn tai hallinnan tuottamasta tulosta niin
7638: nähden verotetaan yhtymänä. Omaisuudes-            ikään jokaista osakasta verotettava erikseen,
7639: taharr olisi vero pantava omistajalle, jollai-     elleivät he ole nimenomaan ,muodostaneet
7640: nen ei edellä puheena olleella edellytyksellä      yhtymää", jdka selvästi erottuu heistä yksi-
7641: ole tilaan nähden mikään osakkaiden ,yh-           tyisinä hetrkilöinä ja tilan osakkaina.
7642: tymä" siinäkään tapauksessa, että heidän              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
7643: keskensä olisi tehty sopimus sen yhteisestä        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7644: viljelemisestä, vaan kukin osakas siihen
7645: osaan nähden tilasta, jonka hän laillisella                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7646: saannolla on omakseen saanut.                             toimenpiteisiin samasta maata:touskiin-
7647:    Ennen kai:kkea kohtuussyyt ja ainakin                  teistöstä murto-osan tai määräalan
7648: osittain myös teoreettiset nä:kOkohdat vaa-               omistavien henb"löiden verottamiseksi
7649: tivat siis muutosta samaa kiinteistöä yhdessä             omaisuuden perusteella toimitettavissa
7650: viljelevien tai hallitsevien henkilöiden käsit-           v.erotuksissa aina erikseen ja valtion
7651: telemiseen progressiivisessa tulo- tai omai-              tuloveron sekä kunnallisveron kyseessä
7652: suusverotuksessa. Jos kiinteistön omistus-                ollen niinikään eri verovelvollisina,
7653: oikeus on osakkaiden kesken laillisesti                   paitsi jos he kiinteistön yhteistä vilje-
7654: jaettu, olisi näitä ryhdyttävä omaisuuteen                lemistä tai hallintaa varten ovat perus-
7655:  nähden verottamaan aina kutakin erik-                    taneet erityisen yhtymän.
7656:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
7657: 
7658:          Mauri Seppä.                 Erkki Tuuli.                   Kalervo Saura.
7659:          Matti Raipala.               Irma Hamara.                   Kustaa Tiitu.
7660:                                       R. Hallberg.
7661: 168
7662: 
7663: IV,s7. -   Toiv.al. N:o 72.
7664: 
7665: 
7666: 
7667: 
7668:                                Kosola ym.: N s. satunnaisen myyntivoiton verotusta koske-
7669:                                   vien säännösten muuttamisesta.
7670: 
7671: 
7672:                                     E d u s k u n n a ll e.
7673: 
7674:    Ns. satunnaista myyntivoittoa koskevien       uusi omistaja sittemmin joutuu· syystä tai
7675: säännösten mukaan pidetään verotettavana         toisesta myymään alueen tilasta, saattaa
7676: tulona sitä voittoa, jonka verovelvollinen on    myyntivoittoverotus muodostua hänen talou-
7677: saanut myydessään kiinteää tai irtainta          delleen suorastaan ylivoimaiseksi. Jos omai-
7678: omaisuutta niiden hankintahintaa korkeam-        suus olisi siirtynyt hänelle perintönä tai
7679: masta hinnasta, jos omaisuus on ollut luovut-    testamentin nojalla, ei ko. verotus tulisi
7680: tajan omana, kiinteä kymmentä ja irtain          kysymykseen.
7681: viittä vuotta lyhyemmän ajan.                       Oikeudenmukaiseen tulokseen satunnaisen
7682:    Rahan arvon vaihdellessa veronmaksajat        myyntivoiton verotuksessa voidaankin päästä
7683: joutuvat tämän mukaan suorittamaan veroa         vain siten, että luovutetun omaisuuden han-
7684: myös inflation aiheuttamasta kauppasum-          kintahintaa ei oteta huomioon sellaisenaan,
7685: mien erotuksesta, mikä itse asiassa ei ole       vaan korotettuna esim. tukkuhintaindeksin
7686: voittoa. Tämä menettely on monessa tapauk-       nousua vastaavasti. Lähtökohdaksi mahdolli-
7687: sessa johtanut kohtuuttomuuteen, tehden          sen voiton määrittelyssä tulisi tällöin han-
7688: omaisuuden myynnin usein aivan mahdotto-         kintahinnan reaaliarvo ja pelkästään infla-
7689: maksi, vaikka se omistajalle olisi välttämä-     tion aiheuttama kauppasummien erotus jäisi
7690: töntä. Niinpä henkilön esim. paikkakunnalta      verottamatta.
7691: muuton takia voi olla pakko myydä osake-            Myyntivoittoverotuksesta olisi kokonaan
7692: huoneistonsa saadakseen varoja uuden asun-       luovuttava niissä tapauksissa, jolloin myyjä
7693: non hankkimiseen. Myyntivoiton verottami-        on ostanut omaisuuden suoraan ylenevässä
7694: nen voi kuitenkin johtaa siihen, että osake-     tai alenevassa polvessa olevalta sukulaisel-
7695: huoneiston hinta hupenee veroihin. Myös          taan.
7696: saattaa olla mahdollista, että pesänselvityk-       Edellä lausutun perusteella ehdotamme
7697: sen yhteydessä on välttämätöntä myydä            eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7698: vainajalle kuulunut kiinteistö, jolloin kuo-
7699: linpesälle myyntivoiton verotuksesta voi ai-               että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7700: heutua kohtuutonta rasitusta. Vastaavanlai-             ns. satunnaisen myyntivoiton vero-
7701: nen tilanne saattaa syntyä myös silloin, kun            tusta koskevien säännösten muuttami-
7702: omistajan on pakko luopua kiinteistöstään               seksi siten, että luovutushinnan ja
7703: esim. sairauden vuoksi.                                 alkttpm·äisen hankintahinnan eroa las-
7704:    Satunnaisen myyntivoiton verottaminen                kettaessa jälkimmäinen määrättäisiin
7705: voi johtaa kohtuuttomiin seurauksiin myös               myyntihetken mukaisessa reaaliarvos-
7706: silloin, kun myyjä on ostanut tilan isältään            saan, ja että myyntivoittoveroa ei mää-
7707: tai joltakulta muulta läheiseltä omaiseltaan.           rättäisi siinä tapauksessa, että myyjä
7708: Kauppahinta on tällöin tavallisesti ollut               on ostanut omaisuuden suoraan ylene·
7709: suhteellisen alhainen ja luovutus on voinut             vässä tai alenevassa polvessa olevalta
7710: tapahtua pääasiassa eläkettä vastaan. Kun               sukulaiseltaan.
7711:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
7712: 
7713:                  N. Kosola.                                   Irma Hamara.
7714:                  Kalervo Saura.                               Saara Forsius.
7715:                  R. Hallberg.                                 Mauri Seppä.
7716:                  Matti Raipala.                               Toivo H. Kinnunen.
7717:                                                                                             169
7718: 
7719: IV,ss. -    Toiv.al. N:o 73.
7720: 
7721: 
7722: 
7723: 
7724:                                Rönkkö ym.: Kiinnitetyn lainan koron vähentämistä vero-
7725:                                  tuksessa koskevien säännösten muuttamisesta.
7726: 
7727: 
7728:                                      E d u s k u n n a ll e.
7729: 
7730:   Viime aikojen kehitys rahalaitoksista luot-     huomioidaan korkeintaan 15 000 markkaa.
7731: toja myönnettäessä on osoittanut, että ylei-      Tämä edellyttää sitä, että esim. lainan koron
7732: senä pyrkimyksenä on saada lainoille kiinne-      ollessa 8 % jo 190 000 ylittävältä lainan
7733: vakuus, milloin siihen vain on mahdollisuutta.    osalta rei voida ottaa ko:vkomenoa verovähen-
7734: Niinpä esim. säästöpankkien ja osuuskasso-        ny'ksenä huomioon. Tässä on ilmeinen epä-
7735: jenkin myöntämistä lainoista noin 70 % on         suhde, joka olisi pyrittävä korjaamaan.
7736: myönnetty kiinnitystä vastaan ja varsin-             Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7737: kin maaseudulla on yleistä, että maatila on       nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
7738: lainan vakuutena. Tahän pyrkiminen onkin          muksen,
7739: oikein ja tarkoituksenmukaista. Nykyinen
7740: verolainsäädäntö asettaa kuitenkin lainansaa-              että hallitus antaisi Eduskunnalle
7741: jan korkomenot verovähennyksinä eri ase-                 esityksen sellaiseksi verolaiksi, jonka
7742: maan riippuen siitä, mikä on vakuuden laatu.             mukaan kiinnitettyjen lainojen korko
7743: Kiinnittämättömäin velkain korot huomioi-                otetaan huomioon verovähennyksenä
7744: daan täysmääräisinä verovähennyksinä, kun                korkeintaan 100 000 markan määrään
7745: sitä vastoin kiinnitettyjen velkain korkoja              saakka.
7746:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
7747: 
7748:            Tahvo Rönkkö.             Hilja Väänänen.               Eino Rytinki.
7749:            Yrjö Hautala.             Atte Pakkanen.                Kalle Kämäräinen.
7750: 
7751: 
7752: 
7753: 
7754: 22 E 159/55
7755: 170
7756: 
7757: IV,s9. -   Toiv.al. N:o 74.
7758:                                  Häppölä ym.: Metsäverotuksen muuttamisesta vajaatuottois-
7759:                                    ten metsien keinollisen uudistamisen tehostamista silmällä
7760:                                    pitäen.
7761:                                       E d u s k u n n a 11 e.
7762:    Metsäverotus on viime aikoina kiristynyt I luokan peltohehtaarilla, kun suhde aikai-
7763: erittäin huomattavasti. Ohimenevänä aiheena semmin on ollut päinvastainen. Korean kor-
7764: ovat olleet Korean korkeasuhdanteet, joiden keasuhdanteiden vaikutus metsäverotusta ko-
7765: vaikutus tuntuu vielä niidenkin vuosien ve- rottavana tekijänä on tuntunut erittäin ras-
7766: rotuksessa, jolloin hinnat ovat jo laskeneet. kaana niitten metsänomistajien kohdalla,
7767: Pysyvästi metsäverotus on kiristynyt metsä- joilla ei ollut tilaisuutta suorittaa myyntejä
7768: maiden uuden veroluokitU:ksen johdosta, jota tänä aikana. Tällaisia metsänomistajia maas-
7769: viime vuosina on suoritettu jo noin 250 maa- samme on paljon.
7770: laiskunnassa ja jonka johdosta metsäveron            Voimassa olevat metsän veroluokitusohjeet
7771: nousu on ollut jopa 50-60 prosenttia. Edel- ovat sellaiset, että maapohjan kivisyyttä ei
7772: leen veroluokkien verokuutiolukujen ikorotus, niissä oteta riittävästi huomioon, koska on
7773: joka tapahtui valtioneuvoston päätöksellä todettu, että luokituksen suorittajat eivät
7774: 26. 2. 1954, on oHut tuntuva. Niinpä nousi huomioi ikivisyyttä, joka selvästi näkyy puun
7775: ensimmäisen luokan tuotto aikaisemmasta kasvussa, vedoten siihen, että metsämaamme
7776: 4 kiintokuutiometristä maan eteläosassa ovat keskimäärin hyvin kivisiä. Niinikään
7777: I A luokassa 5.2 kiintokuutiometriin, I B kivisyyttä ja jyrkkiä rinnemaita, joilta puun
7778: luokassa 4.4 kiintokuutiometriin, II luo- ulosotto vaatii tavallista suurempia kustan-
7779: kassa 3 kiintokuutiometristä 3.3 kiinto- nuksia, luokituksessa ei ole huomioitu lain-
7780: kuutiometriin, III luokassa 2 kiintokuu- kaan. Nykyinen ludkitusjärjestelmä ehkäisee
7781: tiometristä 2.6 kiintokuutiometriin, IV myös metsäojituiksia, kun veroluokka 10 vuo-
7782: luokassa 1 kiintokuutiometristä 1.s ikiinto- den kuluttua tämän johdosta nousee, vaikka
7783: kuutiometriin sekä V luokassa 0.5 ikiinto- metsän omistaja saa toimenpiteestä hyötyä
7784: kuutiometristä 0. 7 kiintokuutiometriin. Kor- vasta ehkä useiden vuosikymmenien kuluttua.
7785: kein tuotonnousu on tapahtunut IV luokassa, Korkea metsäverotus estää edelleen vajaa-
7786: jossa se on kokonaista 80 %. Seuraavaksi tuottoisten metsien keinollisen uudistuksen,
7787: suurin se on V luokassa, jossa korotus on mikä kansantaloudellisesti ajatellen on vali-
7788: 40 % sekä I A ja UI luokassa, joissa korotus tettava asia.
7789: on 30 %. Koiko maassa metsäverotus nousi             Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7790: tällä valtioneuvoston päätöksellä n. 15 %. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7791: Edelleen metsäverotusta kohottaa metsästä muksen,
7792: peritty isännänpalkka, joka on 2-5 % puh-
7793: taasta tuotosta. Metsäverotusta ajatellen on                  että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7794: myös verokuutiometrin laskentaperusteissa                 metsäverotuksen muuttamiseksi siten,
7795: epäkohtia, kun siinä mielestämme ei ole riit-             että vajaatuottoist.en metsien keinol-
7796: tävässä määrin otettu huomioon ns. pienpuun                lista uudistamista voitaisiin nykyises-
7797: osuutta ja sen todellista kantohintaa. Havain-            tään tehostaa ja että metsäverotus saa--
7798: nollisen kuvan metsäverotuksen ankaruudesta               taisiin luokituksen, veroa!uejaottelun,
7799: saamme, !kun toteamme, että I A luokan                    verokuutiometrin rakenteen ja hinnan
7800: metsähehtaarilla eräissä kunnissa on noin                  osalta oikeudenmukaiseksi ja todelli-
7801: 1 500 markkaa korkeampi puhdas tuotto kuin                 suutta vastaavaksi.
7802:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
7803: Leo Häppölä.               S. S. Aittoniemi.       Sylvi Halinen.          Kusti Eskola.
7804: Kauno Kleemola.            Matti Mattila.          Yrjö Sinkkonen.         Nestori Kaasalainen.
7805: Ta.hvo Rönkkö.             Atte Pakkanen.          Mauno Jussila.          Kalle Kämäräinen.
7806: Niilo Ryhtä.               Einari Jaakkola.        Markus Niskala.         Antti J. Rantamaa..
7807: Esa Koivusilta.            Toivo Antila.           Lauri Laine.            V. J. Sukselainen.
7808: Väinö Ra.nkila.            Arvi Ikonen.            Matti Miikki.           Antti Kukkonen.
7809: Toivo H. Kinnunen.         Artturi Jämsen.         Hilja Väänänen.         Yrjö Hautala.
7810: Eeli Erkkilä.              Eemil Luukka.           Urho Kähönen.           Eemil Partanen.
7811: J. F. Pöykkö.              Wiljam Sarjala.         T. Saloranta.           Eino Rytinki.
7812: Kustaa. Tiitu.             Eino E. Heikura..       Heikki Soininen.        Väinö Kaasalainen.
7813: 1VL 0. Lahtela.            Eero Saari.             Vieno Simonen.          Eino Palovesi.
7814:                                                                                              171
7815: 
7816: IV,9o. -   Toiv.al. N:o 75.
7817: 
7818: 
7819: 
7820: 
7821:                                Rönkkö ym.: Metsätyötulojen jättämisestä osittain verova-
7822:                                  paaksi.
7823: 
7824: 
7825:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7826: 
7827:    Virkamiehille ja monille toimenhoitajille,     johtuen verotuksen progressiivisuudesta. On
7828: jotka tehtäviensä vuoksi joutuvat olemaan         vähintäänkin kohtuullista, että näitä, muilla
7829: kotinsa ulkopuolella, jossa toimeentulo on        aloilla työntekijöille kuuluvia etuja korva-
7830: kalliimpaa kuin kotona, maksetaan yleisesti       taan metsätyöntekijöille sellaisella järjes-
7831: päivärahaa ja korvataan matkakustannuksia,        telyllä, joka käytäntöön parhaiten soveltuu.
7832: jotka molemmat ovat verovapaita. On ai-           .Ta tarkoituksenmukaisimmin tämä käy, jät-
7833: van tavanomaista, että myöskin metsätyömies       tämällä osa metsätyöstä saadusta ansiotulosta
7834: läpi vuosien joutuu vastaavanlaisesti ole-        verovapaaksi.
7835: maan poissa kotoaan metsätyömailla, joten            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7836: olisi kohtuullista myöskin hänen saada kal--      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7837: liimmista elinkustannuksista johtuva vastaa-      muksen,
7838: vanlainen etu. Teollisuustyöntekijän työ-
7839: päivä on tarkoin rajoitettu ja saa hän yli-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7840: työstään jopa 50-100% korkeamman pal-                    toimenpiteisiin sellaisen muutoksen
7841: kan. Metsätöissä käytetään urakkapalkkaa                 saamiseksi verolakeihin, että metsä-
7842: ja pitkien työpäivien muodossa siellä teh-               töissä sekä ajo- että hakkuutöistä saa-
7843: dystä ylityöstä. ei tule minkäänlaista ylityö-           dusta työtulosta jätetään 20 % vero-
7844: korvausta, vaan päinvastoin tällaisesta yli-             vapaaksi.
7845: työstä saatu palkka työyksikköä kohti alenee,
7846:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
7847: 
7848:                  Tahvo Rönkkö.                             Artturi .Tämsen.
7849: 172
7850: 
7851: IV,91. -    Toiv.al. N:o 76.
7852: 
7853: 
7854: 
7855: 
7856:                                  Rönkkö ym.: Metsänuudistusalueen määräaikaisesta verova-
7857:                                    paudesta.
7858: 
7859: 
7860:                                        E d u s k u n n a 11 e.
7861: 
7862:    Kaikille kansalaispiireille on tunnettua         tärkeitä työkohteita on vielä valtavasti ole-
7863: metsätalouden ratkaisevan tä11keä osuus             massa. Jokaisessa maaikunnassa on vedenvai-
7864: maamme talouselämälle. MyÖSikin on tunnet-          vaamia alueita ja lisäksi varsinkin Savossa
7865: tua, kuinka metsän tuottoa erilaisin toimen-        on hyväpohjaisia rinnemaita leppämetsien
7866: pitein on voitu paljon parantaa ja kuinka           tai muutoin harvan puuston vallassa. Täl-
7867: tähän on edelleenkin suuria mahdollisuuksia.        laisten alueiden keinollinen metsittäminen
7868: Näistä ·toimenpiteistä tärkeimpiä ovat vesi-        vaatii kuitenkin kustannuksia, ja kun alue
7869: peräisten metsämaiden ojitus sekä aukeille          on istutettu tai ky·lvetty tai aukea suo oji-
7870: tai vajaatuottoisi:lle alueille metsän istutus      tettu metsän kasvua varten, kuluu vähin-
7871: ja kylvö. Tällaista, aikaisemmin tuottamatto-       tään 30-40 vuotta, ennenkuin metsästä voi-
7872: mien tai heifukotuottoisten alueiden metsit-        daan saada tuloa, ja alueelta joudutaan
7873: tämistä ovat metsänomistajat suorittaneet           maksamaan veroa vaikka tuloa ei siitä ole-
7874: voimassa olevan yksityismetsälain ja metsän-        kaan.
7875: parannuslain nojalla sekä vapaaehtoisuuden             Heikkotuottoisten metsäalueiden !kunnosta-
7876: pohjalla. Esim. vuotena 1953 metsänparan-           mista on kuitenkin edistettävä erilaisin toi-
7877: nuslain alaisia metsän uudistustöitä suori-         menpitein. Eräs sellainen toimenpide on
7878: tettiin suomenkielisillä alueil'la n. 6 700 ha      uudistusa:lueen osalta verovapauden myöntä-
7879: a·lalla ja yksityismetsälain nojalla n. 700         minen määräajaksi, ja koska metsänkasvu
7880: ha:n alalla. Metsänomistajien täysin vapaa-         Pohjois-Suomessa on hitaampaa kuin Etelä-
7881: ehtoisesti suorittamista metsän uudistustöistä      Suomessa, olisi määräajan siellä oltava pi-
7882: ei ole tässä tietoja. Mutta tällä hetkel'lä on      tempi.
7883: yksityismetsälain 2 § : n mukaisia uudistus-           Ede1lä <ilevan perusteella ehdotamme kun-
7884: suunnitelmia suomenkielisillä metsänhoitolau-       nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
7885: takunnilla valmiina toteuttamatta 8 893 kpl.        muksen,
7886: ja käsittävät ne metsän uudistustöitä yh-
7887: teensä 38 483 ha. Töiden suorittamista var-                   että hallitus antaisi Eduskunnalle
7888: ten ovat metsänomistajat tallettaneet raha-                esityksen sellais.eksi verolaiksi, jonka
7889: laitoksiin 292 milj. markkaa ja antaneet                   mukaan yksityisen omistama kylvetty
7890: muita vakuuksia 'lisäksi noin 68 milj. mark-               tai istutettu metsänuudistusalue on va-
7891: kaa. Toteutetuista töistä ei vielä ole viime               paa valtion tulo- ja omaisuusverosta
7892: vuodelta tietoja käytettävissä, mutta v. 1953              sekä kunnallisverosta kymmenen vuo-
7893: suoritettiin suomenkielisillä alueilla ·tällaisia          den ajan muussa osassa maata ja vii-
7894: uudistustöitä n. 6 000 ha: n alalla. Työt ovat             dentoista vuoden ajan Pohjois-Suo-
7895: siis voimakkaasti Esääntymässä.                            messa alueen kylvöstä tai istutuksesta
7896:    Mutta tällaisia koko maal1e ensiarvoisen                lukien.
7897:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
7898: 
7899:            Tahvo Rönkkö.               Hilja Väänänen.               Eino Rytinki.
7900:            Wiljam Sarjala.             Atte Pakkanen.                Kalle Kämäräinen.
7901:                                                                                               173
7902: 
7903: IV,92. -    Toiv.al. N:o 77.
7904: 
7905: 
7906: 
7907: 
7908:                                 Hosia · ym.: Työmatkakustannusten vähentämisestä verotetta-
7909:                                   vasta tulosta.
7910: 
7911: 
7912:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7913: 
7914:    Tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut          remmat paikkakunnan tavanmukaisia työmat-
7915: saadaan yleensä vähentää tulosta ennen ve-        kakustannuksia, niin että esimerkiksi esikau-
7916: ron määräämistä. Näin ei kuitenkaan mene-         pungeissa tai liitosalueilla asuvat, jotka käy-
7917: tellä kysymY'ksen oHessa päivittäisten työ-       vät työssä kaupungin keskustassa, saisivat
7918: matkojen aiheuttamista kuluista, jotka laske-     tämän vähennyksen. Mikäli 'kauempana työ-
7919: taan yleisiin elinkustannuksiin kuuluviksi.       paikasta asumisesta toisaalta saavutetaan sel-
7920: Kun kuitenkin työmatkoista aiheutuvat kus-        laisia taloudellisia etuja, jotka korvaavat mat-
7921: tannukset muista elinkustannuksista poiketen      kakustannukset, ei sanottujen kustannusten
7922: saattavat suurestikin vaihdella saman kun-        vähentämiseen luonnollisestikaan olisi aihetta.
7923: nankin alueella, merkitsee näiden kustannus-      Näillä rajoituksilla, jotka 'lain soveltamisessa
7924: ten jättäminen verotuksessa huomioon otta-        voidaan riittävän tarkasti ottaa huomioon, on
7925: matta epäoikeudenmukaisuutta niitä kohtaan,       työmatkakustannusten vähentämisoikeuden si-
7926: joiden työmatkakulut nousevat huomattavasti       sällyttämistä verolakeihin pidettävä oikeuden-
7927: tavanmukaisia suuremmiksi. Senvuoksi olisi-       mukaisena ja nykytilanteen kipeästi vaati-
7928: kin pidettävä oikeudenmukaisena muutoksena        mana toimenpiteenä.
7929: voimassa oleviin verola:keihin säännöstä,            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7930: jonka mukaan työmatkakustannukset saatai-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7931: siin tulon hankkimisesta johtuneina menoina
7932: vähentää tulosta ennen veron määräämistä.                  että hallitus kiireellisesti antaisi
7933:    Mutta vaikka työmatkakustannusten vä-                  Eduskunnalle esityksen sellaiseksi sään-
7934: hentämisoi'keuden     yleisesti   periaatteessa          nökseksi verolakeihin, jonka mukaan
7935: myönnetäänkin olevan paikallaan, on tämän                matkakustannukset asunnosta työpai-
7936: vähennysoi1keuden toteuttamisessa viitattu               kalle ja takaisin saataisiin vähentää
7937: moniin teknillisiin vaikeuksiin. Nämä vai-               verotettavasta tulosta, mikäli ne ylit-
7938: keudet eivät kuitenkaan ole sellaisia, ettei-            tävät paikkakunnan tavanmukaiset
7939: vätkö ne olisi voitettavissa. Niinpä Ruotsis-            työmatkakustannukset ja mikäli ei
7940: sa:kin on voimassa tällainen vähennysoikeus              kauempana työpaikasta asumisesta ole
7941: eikä sen soveltaminen ole tiettävästi tuotta-            asianomaiselle sellaista taloudellista
7942: nut siellä hankaluuksia. Käytännöllisistä                etua, joka täysin korvaisi matknsta-
7943: syistä olisikin vähennysoikeus rajoitettava              misesta aiheutuvat lisämenot.
7944: vain sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat suu-
7945:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
7946: 
7947:            Armi Hosia.                Aare Leikola.                 Aukusti Pasanen.
7948: 174
7949: 
7950: IV,9a. -    Toiv.al. N:o 78.
7951: 
7952: 
7953: 
7954: 
7955:                                Sävelä ym. : Pien- ja kotiteollisuuden vapauttamisesta liike-
7956:                                   vaihtoverosta.
7957: 
7958: 
7959:                                      Eduskunnalle.
7960: 
7961:    Viime aikoina on sekä valtiovallan taholta    olisi välttämätöntä, että valtiovallan taholta
7962: että monilta muilta ,tahoilta ryhdytty toimen-   pätevästi selvitettäisiin, mitkä pien- ja koti-
7963: piteisiin pienteollisuuden aikaansaamiseksi      teollisuuden alat olisi jätettävä joka tapauk-
7964: maaseudulle. Sitä tähdellisempää olisi, että     sessa liikevaihtoverolain säännösten ulko-
7965: jo olemassa olevalle pien- ja kotiteollisuu-     puolelle.
7966: delle luotaisiin nykyistä paremmat toiminta-        Edellä sanotun perusteella ehdotamme
7967: ja kehitysmahdollisuudet. Tätä :toimintaa        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7968: vaikeuttaa voimassa oleva liikevaihtoverolain
7969: liian ankarassa muodossa tapahtuva sovellut-             että hallitus selvityttäisi kiireelli-
7970: taminen pien- ja kotiteollisuuteen. Esimerkin          sesti, mitkä pien- ja kotiteollisuuden
7971: vuoksi voidaan mainita, että sellaisestakin            alat olisi vapautettava liikevaihtove-
7972: ,teollisuudesta" kuin pärekorien valmistuk-            rosta, ja antaisi Eduskunnalle selvi-
7973: sesta peritään liikevaihtoveroa. Näin ollen            tyksen edellyttämät esitykset.
7974:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
7975: 
7976:            Arvo Sävelä.              Mikko Hult.                  E. Pusa.
7977:                                                                                              175
7978: 
7979: IV,94. -   Toiv.al. N:o 79.
7980: 
7981:                                 J. Wirtanen ym.: Rakennustarvikkeiden vapauttamisesta lii-
7982:                                    kevaihtoverosta.
7983: 
7984:                                       E d u s k u n n a II e.
7985:     On yleisesti tunnettu tosiasia, että keski·    jarruttavasti, olisi myös kustannustason
7986: määräiset asumiskustannukset ovat sekä elin-       alentamiseen lähdettävä niistä, koska sitä
7987: kustannusindeksissä että kansalaisten yksi-        tietä olisi epäilemättä saavutettavissa laajim-
7988: tyistaloudessa kohonneet tasolle, joka on il-      malle sosiaaliselle ja taloudelliselle alueelle
7989: meisenä vaarana ei vain indeksilaskelmiin          heijastuva tervehdyttävä vaikutus.
7990: liittyville vakauttamistoimenpiteille vaan            Merkittävää osaa näyttelevät rakennus-
7991: myös pyrkimyksille, joiden päämääränä on           kustannukset myös maataloudessa. Johtuen
7992: kohtuullisen keskimääräisen elintason säilyt-      siitä, että tämä elinkeinoala on sotien jäl-
7993: täminen tai nostaminen. Elinkustannus-             keen joutunut kiinnittämään päähuomionsa
7994: indeksin ollessa viime joulukuun laskelmissa       maatalouden koneellistamiseen, ovat sen ra-
7995: pisteluvussa 98, on asumiskustannusten             kennusuudistukset jääneet suhteellisen pie-
7996: osuus samassa indeksissä pisteluvussa 179.         niksi. Kun kuitenkin maatalouden kus-
7997: On ilmeistä, että asumiskustannusten ryös-         tannusten alentaminen subventiojärjeste-
7998: täytyminen näin suhteettoman korkealle ei          lyjen poistamiseksi on eräs tärkeimpiä
7999: voi olla muodostamatta vakavaa vaaraa koko         lähivuosien tehtäviä, olisi maatalouden
8000: indeksilaskelmiin nojautuville elintason va-       rakennuskustannuksia alentamalla luotava
8001: kauttamispyrkimyksille ja sitä tietä maan          edellytykset tällaiselle toiminnalle raken-
8002: taloudelliselle vakavuudelle. Lisäksi on otet-     nusinvestointien kohdalla.
8003: tava huomioon se, että ns. vanhojen talojen            Maan opetus- ja sairaanhoitotoimen vaati-
8004: vuokrien korottaminen, joka tulee esille lähi-     mat rakennustyöt ovat täydellisesti kesken.
8005: aikoina, nostaa edelleen sekä keskimääräisiä       Vuosien mittaan tulevat näiden alojen pel-
8006:  asumiskustannuksia että koko indeksiä. Jo         kät rakennustyöt vaatimaan huomattavat
8007:  yksin tästä syystä olisi mitä nopeimmin et-       määrät valtion varoja. Kun kysymyksen
8008:  sittävä keinot, joilla vanhojen talojen in-       ollessa tämänlaatuisista miljardi-investoin-
8009:  deksiä voimakkaasti 'nostava vuokrien koro-       neista jo muutamankin prosentin lasku ra-
8010:  tus voitaisiin kompensoida alentamalla voi-       kennuskustannuksissa merkitsee tuntuvaa
8011:  makkaasti uusien talojen rakennuskustan-          säästöä, ei yksinkertaisesti ole varaa jättää
8012:  nuksia ja luomalla samalla reaaliset edelly-      käyttämättä jokaista keinoa, jolla rakennus-
8013:  tykset rakennuskustannusten jatkuvalle alen-      kustannukset voitaisiin painaa mahdollisim-
8014:  tamiselle rakennusteollisuuden kehittämisen       man alas. Tässä mielessä rakennustarvikkei-
8015:  ja rationalisoinnin tietä.                         den liikevaihtoveron poistamisen tuottama
8016:     Korkeitten rakennuskustannusten aiheut-        reaalinen kustannusten aleneminen olisi otet-
8017:  tamat moninaiset haitat eivät kuitenkaan          tava mitä nopeimmin esille.
8018:  pelkisty yksinomaan asuinrakennustuotan-              Kunnallisverosta on muodostunut eräs ta-
8019:  non kohdalla. On selvää, että teollisuuden         vallisia kansalaisia ja palkansaajia anka-
8020:  rakennusinvestointimenot näyttelevät huo-          rimmin rasittava verotusmuoto. Tämän ve-
8021:  mattavaa osaa teollisuuden kustannuksissa          ron korkeuteen eivät suinkaan ole pääasial-
8022:  yleensä ja erikseen tunnetusti korkeassa           lisimpana syynä kuntien omat, yksityiset
8023:  kustannustasossamme. Epäilemättä on kan-           kustannukset, vaan ne erilaiset velvoitukset,
8024:  sallinen ja kansantaloudellinen välttä-            jotka valtiovalta on kunnille asettanut. Suu-
8025:   mättömyys pyrkiä alentamaan kustannus-            rimman ryhmän näistä muodostavat erilaiset
8026:   tasaamme niin, että viennin laajuutta voi-        rakennustyöt, joiden osalta kunnat ovat vel-
8027:   taisiin tuntuvasti lisätä ja toisaalta tuottaa    vollisia suorittamaan kaikki rakennuksiin ja
8028:   kotimaiseen käyttöön halvempia tarvikkeita.       rakennustöihin sisältyvät erilaiset välilliset
8029:   Kun rakennuskustannusten suhteeton kal-           ja välittömät verot. Nämä verot joudutaan
8030:   leus meidän maassamme vaikuttaa muillakin         siirtämään kohonneina lmnnallisveroina ve-
8031:   aloilla sosiaalista ja taloudellista kehitystä    ronmaksajain kannettaviksi. Kun ei voitane
8032: 176                      IV,94. -   RakennustarviKkeiden liikevaihtovero.
8033: 
8034: 
8035: pitää oikeana ja kohtuullisena sitä, että kun- verontuotto ole edes 12 miljardia markkaa,
8036: tien yleensäkään on suoritettava veroa val- sillä tästä summasta on vähennettävä pois
8037: tion määräämien rakennusvelvoitteiden suo- valtion omien rakennusinvestointien edellyt-
8038: rittamisesta, on tilanne nyt, kun kunnallinen tämä määrä. Samoin on tosiasiallista veron-
8039: verorasitus muutenkin on noussut kohtuut- tuottoa määrättäessä otettava huomioon
8040: toman korkealle, erittäin huolestuttava.        myös se, että avustaessaan tai lainoittaessaan ,
8041:    Rakennuskustannusten kalleus yleensä ja rakentamista valtion on avustettava ja lai-
8042: liikevaihtoverojärjestelmämme       aiheuttama noitettava myös verojen maksamiseen tarvit-
8043: sekä suoranainen että välillinen kustannuk- tavat summat.
8044: sia nostava vaikutus rakennustuotannossa          Kysymyksen ollessa rakennusinvestointei-
8045: kohdistuu pääasiassa välttämättömiin, pakol- hin käytettävästä huomattavasti toiselle sa-
8046: lisiin sijoituksiin, jotka sinänsä eivät tuota dalle miljardille vuosittain nousevasta kan-
8047: mitään. On tuskin puolustettavissa, että so- santulon osuudesta olisi luonnollista, että val-
8048: siaalisesti ja sivistyksellisesti välttämättö- tiovalta veivoittaisi kansalaisia käyttämään
8049: mien asuntojen, sairaalain, koulujen jne. ra- tämän suunnattoman summan mahdollisim-
8050: kentamista vaikeutetaan ja rasitetaan anka- man taloudellisesti ja niin, että sillä voitai-
8051: ralla verotuksella, ja kun myös kustannus- siin tuottaa mahdollisimman suuri määrä
8052: tason alentamisesta oltaneen yhtä mieltä, ei erilaisia rakennusyksiköitä. Tilanne on kui-
8053: myöskään tuotantolaitosten rakentamisen ve- tenkin päinvastoin. Veropoliittisin toimenpi-
8054: rottamista voitane pitää asiallisena nykyi- tein valtiovalta estää alan teollisuuden ke-
8055: sissa olosuhteissa. Korkean kustannusta- hittymisen ja mahdollisimman halpojen ja
8056: somme johdosta ovat rakentamisen vaatimat edullisten rakennusmenetelmien käytäntöön-
8057: menot muutenkin suhteettoman suuret. Kun oton. Tästä syystä onkin maamme rakennus-
8058: niihin vielä lisätään korkea investointiveroksi teollisuus asiantuntijain, arvelun mukaan
8059: muodostunut liikevaihtovero sekä kaikki sen noin 10 vuotta jäljessä yleismaailmallisesta
8060: aiheuttamat sinänsä tarpeettomat lisäkustan- kehityksestä. Suomella, jolla on ollut ja on
8061: nukset, olemme joutuneet tilanteeseen, jossa edelleen hoidettavanaan laajan jälleenraken-
8062: yhä suuremmat määrät valtion varoja on nuksen suuret velvollisuudet ja otettavana
8063: osoitettava    kestämättömiksi    kohonneiden kiinni sodan aiheuttamat menetykset, pitäisi
8064: asumiskustannusten alentamiseen valmiiden olla ensisijaisena intressinään mahdollisim-
8065: asuntojen kohdalla. Samoin voidaan väittää man halvan, käytännöllisen ja tehokkaan
8066: muidenkin subventioiden eräänä syynä ole- rakentamisen edistäminen ja kehittäminen.
8067: van muutenkin korkeata kustannustasoamme Sellaisissa poikkeustapauksissa, jolloin raken-
8068: yhä vain nostava rakennustuotannon verotus. tamista ei voida välttämättömyysnäkökoh-
8069:    Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen val- dilla perustella, on valtiovallan käytettävänä
8070: tuuskunnan suorittaman laskelman mukaan omaisuusverotukseen liittyvät keinot. Mutta
8071: nostaa liikevaihtovero ja liikevaihtoverojär- mitä tulee välttämättömään ja pakolliseen
8072: jestelmä rakennuskustannuksia 20 a 30 pro- sosiaaliseen, yleishyödylliseen ja tuotannolli-
8073: sentilla. Jos lasketaan, että maassamme ku- seen rakentamiseen, on sitä rasittava verotus
8074: luvana vuonna investoitaisiin rakennuksiin kevennettävä minimiinsä ja siten luotava
8075: noin 120 miljardia markkaa, merkitsevät terveet ja normaalit edellytykset sellaiselle
8076: VTT: n valtuuskunnan esittämät prosentti- rakennustuotannolle, joka ei asuntojen koh-
8077: luvut sitä, että liikevaihtoverojärjestelmän dalla vaadi jatkuvaa valtion avustamista
8078: aiheuttama ylimääräinen kustannusten nousu ja joka muun rakentamisen kohdalla parem-
8079: tekee 24 a 36 miljardia markkaa. Kun val- min vastaa taloudellisia mahdollisuuksiamme.
8080: tion tuloina esiintyvä pelkkä liikevaihtovero     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8081: tekee tässä tapauksessa vain noin 10 pro- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8082: senttia eli 12 miljardia markkaa, on järjes-
8083: telmän aiheuttama muu kustannusten nousu                   että hallitus valm,istuttaisi ja an-
8084: 2 a 3 kertaa suurempi. On vakavasti kysyt-              taisi Eduskunnalle esityksen, jotta
8085: tävä, onko meillä varaa 12 miljardin veron-             kaikki tavallisesti käytettävät perus-
8086: tuoton takia uhrata rakentamiseen kaksi-                rakennustarvikkeet vapautettaisiin ko-
8087: kolme kertaa näin suuri tarpeeton ja yli-               konaan liikevaihtoverosta.
8088: määräinen menoerä. Itse asiassa ei faktinen
8089:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
8090: 
8091:               Johannes Wirtanen.                               Jaakko Hakala.
8092:                                                                                                177
8093: 
8094: IV,95, -   Toiv.al. N:o 80.
8095: 
8096: 
8097: 
8098: 
8099:                                  Saura ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta maataloustrakto-
8100:                                      rien metsävarusteiden osalta.
8101: 
8102: 
8103:                                        E d u s k u n n a ll e.
8104: 
8105:    Maatalouden koneeliistuminen laajenee            pieniä kuljetusmääriä varten edes tule kan-
8106: maassamme jatkuvasti yhä useammilla aloilla,        nattavaksi.
8107: mistä on seurauksena myös muihin elinkei-              Kun turvautuminen maataloustraktorien
8108: noihin tuntuvia vaikeuksia. Niinpä maata-           käyttöön puutavaran kuljetuksessa tulee yhä
8109: loustraktorien lukumäärän kasvu on jo ai-           tärkeämmäksi ja kun siten saadaan maata-
8110: heuttanut ja tulee edelleen aiheuttamaan            loustraktoreille lisää käyttötunteja ja saa-
8111: maamme hevoskasvatuksen vähentymistä ja             daan niiden käyttökustannukset käyttötuntia
8112: hevosten lukumäärän pienentymistä. Tästä            kohti pienenemään, olisi edistettävä maa-
8113: on seurauksena, että hevosia .tulee olemaan         taloustraktoreiden metsävarusteiden yleisty-
8114: tarjolla mm. metsätöihin entistä vähemmän,          mistä myös pieniä puutavaramääriä kuljetet-
8115: mikä puolestaan edellyttää toimenpiteitä puu-       taessa. Koska liikevaihtovero on jo poistettu
8116: tavaran kuljetuksen turvaamiseksi sopivalla         maataloustraktoreiden muiden lisälaitteiden
8117: tavalla.                                            osalta, on täysin perusteltavissa, että liike-
8118:    Metsätöiden      rationalisointitutkimuksen      vaihtovero poistettaisiin myös maataloustrak-
8119: avulla on maassamme löydetty ratkaisuja,            toreiden metsälaitteiden sekä tilapäistalvi-
8120: joita käyttäen puutavaran kuljetus voidaan          teiden teossa tarvittavien jyrien ja lanojen
8121: sopivissa maastoissa suorittaa maa:taloustrak-      osalta, etenkin kun on todettu, että näitä
8122: toreilla, jotka on varustettu tarvittavilla lisä-   samoja laitteita jo nykyisin on alettu käyt-
8123: varusteilla. Tällaisia lisävarusteita ovat puoli-   tää myös maataloustöissä.
8124: telaketjut, kuormauslaite vinttureineen sekä           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
8125:  traktorin peräreki.                                kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8126:    Täten varustettuna maataloustmktori pys-
8127: tyy suorittamaan puutavaran kuljetusta sopi-                  että haUitus kiireellisesti antaisi
8128: vissa olosuhteissa täysin kannattavasti hevos-              Eduskunnalle esityksen liikevaihtove-
8129:  kuljetukseen verrattuna, jos kuljetettava                  ron poistamisesta maataloustraktorien
8130:  puutavaramäärä on riittävän iso. Varustei-                 metsävarusteiden osalta, joihin luetaan
8131:  den hankkiminen tuottaa kuitenkin maanvil-                 kuuluviksi puominosturi vinttureineen,
8132:  jelijäväestölle snuria vaikeuksia niiden suu-              puolitelaketjut, peräreki, jyrä ja tie-
8133:  ren hinnan vuoksi, eikä laitteiden ostaminen               lana.
8134:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
8135: 
8136:                   Kalervo Saura.                                 Erkki Koivisto.
8137:                   R. Hallberg.                                   Mauri Seppä.
8138:                                            Irma Hamara.
8139: 
8140: 
8141: 
8142: 
8143:  23 E 159/55
8144: 178
8145: 
8146: IV,96, -    Toiv.al. N:o 81.
8147: 
8148: 
8149: 
8150: 
8151:                                  Heikura ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta eräiltä kalastus-
8152:                                     välineiltä.
8153: 
8154: 
8155:                                        E d u s k u n n a il e.
8156: 
8157:    Eräänä kalan markkinointia jarruttavana          ten rucjkatavaroiden pakkaU:kseen ja kulje-
8158: tekijänä on kala-astioista ja kalan ikuljetus-      tukseen.
8159: laatik:oista perittävä liikevaihtovero. Suola-        Kalan hintaa nostavia sekä kalastuksen
8160: kalan vähittäismyyntihinnassa on astian hin-        kannattavaisuutta vähentäviä tekijöitä on
8161: nalla erittäin suuri osuus. Kalakaupasta pu-        myös kalastajamoottoreista, kalastajaveneistä,
8162: huttaessa mainitaan usein, että tuottaja- ja        kalastukseen käytettävästä korkista ja kork-
8163: kuluttajahinnan ero on huomattavan suuri.           kipauloista perittävä liikevaihtovero. Vähä-
8164: Poistamalla     liikevaihtovero    kala-astioilta   varaisen kalastajaväestön heikon toimeen-
8165: tämä ero pienenisi. Kun yleisenä pyrkimyk-          tulon parantamiseksi ja kalastuselinkeinon
8166: senä on ollut lii:kevaihtoveron asteittainen        edistämiseksi olisi liikevaihtovero näidenkin
8167: poistaminen, olisi mitä pikimmin mentävä            kalastusvälineiden kohdalta poistettava.
8168: tä:hän myös kala-astioiden kohdalla, varsinkin        Yllä esitetyn johdosta ehdotamme edus-
8169: kun kysymyksessä on mkevaihtoverosta va-            kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8170: paan ruokatavaran pakkaus. Sama koskee
8171: myös !kalan kuljetuslaatikoita. Suurta vaaraa                 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8172: ei myöskään ole siitä, että liikevaihtoveron               liikevaihtoveron poistamiseksi kala-
8173: poistamisesta johtuvaa etua käytettäisiin vää-             astioista, kalan kuljetuslaatikoista, ka-
8174: rin, koska kala-astioita ja kalan kuljetuslaa-             lastajamoottoreista, kalastajaveneistä,
8175: tikoita ei juuri voida käyttää muihin tarkoi-              korkista ja korkkipauloista.
8176: tuksiin kuin korkeintaan jossain määrin tois-
8177:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
8178: 
8179:            Eino E. Heikura.            Yrjö Hautala.                  Kusti Eskola.
8180:            Eero Saari.                 Nestori Kaasalainen.           Einari Jaakkola.
8181:            Eeli Erkkilä.               Lauri Murtomaa.                Eino Rytinki.
8182:                                        Urho Kähönen.
8183:                                                                                              179
8184: 
8185: IV,97. -    Toiv.al. N:o 82.
8186: 
8187: 
8188: 
8189: 
8190:                                Saura ym..: Liikevaihtoveron poistamisesta moottorisahoilta.
8191: 
8192: 
8193:                                     E d u s k u n n a 11 e.
8194: 
8195:    Metsätöiden suorituksessa on viime vuosina    hakkaajien omistuksessa ja sahojen 70 000-
8196: alettu ottaa käyttöön moottorisahoja, joiden      120 000 suuruinen hinta tuottaa metsätyön-
8197: lukumäärä maassamme lienee jo yli 3 500 kpl.,    tekijöille vaikeuksia sahojen hankinnassa ja
8198: joskin niistä lienee enää käyttökunnossa vain    'kuoletuksessa, olisi liikevaihtoveron poistami-
8199: vajaa pari tuhatta.                              nen moottorisahoilta suotava toimenpide. Si-
8200:    Moottorisa:hojen avulla etenkin tukkipui-     .ten voitaisiin osaltaan edistää metsätöiden
8201: den kaato ja pölkytys saadaan suoritetuksi       koneellistamista ja 'kehittämistä.
8202: kevyemmin ja tehokikaammin kuin pelkästään          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8203: miesvoimin. Niiden käyttökelpoisuus on li-
8204: sääntynyt sitä mukaa kuin sahat ovat !kehit-              että hallitus kiireellisesti antaisi
8205: tyneet entistä kestävämmiksi ja kevyemmiksi.            Eduskunnalle esityksen liikevaihtove-
8206:    Kun nykyisin käytössä olevista moottori-             ron poistamisesta moottorisahoilta.
8207: sa;hoista suurin osa on yksityisten metsän-
8208:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
8209: 
8210:            Kalervo Saura.           Erkki Koivisto.               Antti J. Rantamaa.
8211:            R. Hallberg.             Mauri Seppä.                  Irma Hamara.
8212: 180
8213: 
8214: IV,9s. -    Toiv.al. N:o 83.
8215: 
8216: 
8217: 
8218: 
8219:                                Hallberg ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta metsätyöka-
8220:                                   luilta.
8221: 
8222: 
8223:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8224: 
8225:    Metsän:ha'kkuutyössä, joka suoritetaan mil-    heikkotaitoisille metsätyömiehille sellaisen
8226: tei yksinomaan urakkapalkattuna työnä, riip-      menoerän, etteivät he voi käyttää hyväkseen
8227: puvat työntekijäin työansiot suureksi osaksi      työkalujen kunnostU:ksesta tulevaa hyötyä.
8228: myös hakkuutyökalujen kunnosta.                     Näin ollen pitäisi alentaa sahan kunnostus-
8229:    Kurssitoiminnan ohetla metsätyOkalujen         hintoja poistamalla kunnostustyöstä liike-
8230: (mm. myös kenttäsirkkelisahojen) kuntoa py-       vaihtovero. Tällöin voitaisiin lisätä edelly-
8231: ritään kohottamaan myös työkalujen ammat-         tyksiä kunnostuksesta saatavan hyödyn leviä-
8232: timaisen kunnostU:ksen avulla. Tämän toimin-      miselle.
8233: nan haittana on''kuitenkin kunnostuksen kal-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8234: leus, sillä esim. jännesahanterän käsityönä       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8235: hyvin suoritetun kunnostuksen kustannukset
8236: ovat nykyisin noin 200 mk liikevaihtoveroi-                että hallitus kiireellisesti antms~
8237: neen, mihin vielä monasti tulevat rahtikustan-           Eduskunnane esityksen liikevaihtove-
8238: nukset. Kun terän täydellinen kunnostus täy-             ron poistamisesta metsätyökalujen ja
8239: tyisi suorittaa 1-2 kertaa viikossa, jotta sa-           kenttäsirkke-lisahojen terien kunnostus-
8240: haus muodostuisi riittävän kevyeksi ja tehok-            työstä.
8241: kaaksi, aiheuttaa tämä useimmille, varsinkin
8242:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
8243: 
8244:            R. Hallberg.              Vieno Simonen.                Irma Hamara.
8245:            Kalervo Saura.            Heikki Soininen.              Kalle Kauhanen.
8246:                                                                                              181
8247: 
8248: IV,99, -    Toiv.al. N:o 84.
8249: 
8250: 
8251: 
8252: 
8253:                                Koivisto ym.. : Lapin läänin alueella olevien asukkaiden ja
8254:                                   yhteisöjen vapauttamisesta määräajaksi valtion tulo- ja
8255:                                   omaisuusverosta.
8256: 
8257: 
8258:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8259: 
8260:    Lapin lääni on vielä huomattavaa alituo-       sen toiminnan kannalta ja maakunnan saat-
8261: tantoaluetta.    Vuosittain tuotetaan sinne       tamiseksi omavaraiseksi ja tuottavaksi olisi
8262: muualta Suomesta 2-3 miljardin markan             vakavasti harkittava, eikö olisi syytä vapaut-
8263: arvosta sellaisia tarvikkeita, joita omassakin    taa koko Lapin läänin alue määräajaksi tulo-
8264: maakunnassa voitaisiin tuottaa. Työttömyys        ja omaisuusveron suorittamisesta.
8265: on ollut jatkuvasti suurta. Viime 'VUosina           Epäilemättä tällä kust~annustasoa alenta-
8266: sen poistamiseen on oltu pakotettuja käyt-        valla toimenpiteellä olisi erittäin edullinen
8267: tämään jopa yli 3 miljardia markkaa vuo-          vaikutus mm. teollisuuden hankkiutumiseksi
8268: sittain.                                          sinne. Sitä tietä poistuisi ainakin huomatta-
8269:    Olosuhteista johtuen kustannustaso on          valta osalta kroonilliseksi muodostunut työt-
8270: huomattavan korkea. Yksistään palkkataso          tömyys samalla, kun väestön hyvinvointi
8271: on 20-30 prosenttia korkeampi kuin muualla        parantuisi.
8272: Suomessa. Huomattavan osan tästä muodos-             Edellä olev,an perusteella kunnioittaen eh-
8273: taa l~ain määräämä ns. lapinlisä. Näistä sei-     dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8274: koista johtuen, vaikka maakunta raaka-            muksen,
8275: aineen ja sähkövoiman kannalta on rilms, ei
8276: sen tuotantoelämä voi kilpailla muun Suo-                    että hallitus selvityttäisi, olisiko
8277: men kanssa. Tämän epäkohdan poistamiseksi                 Lapin läänin luonnonvarojen hyväksi-
8278: tarvittaisiin ennen kaikkea veropoliittisi'a              käytön ja mookunnan omavaraistumi-
8279: toimenpiteitä.                                            sen kannalta tarkoituksenmukaista va-
8280:    Äsken nimitetty Suomen Pankin pääjoh-                  pauttaa läänin alueella asuvat asuk-
8281: taja, ministeri Rainer von Fieandt on paris-              kaat ja yhteisöt valtion tulo- ja omai-
8282: sakin julkisessa esitelmässä päätynyt siihen              suusverosta määräajaksi, ja antaisi
8283: ehdotukseen, että Lapin läänin tuotanno1li-               siitä esityksen Eduskunnalle.
8284:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
8285: 
8286:            Erkki Koivisto.           Vilho Väyrynen.                M. 0. Lahtela.
8287: 182
8288: 
8289: IV,1oo. -   Toiv.al. N:o 85.
8290: 
8291: 
8292: 
8293: 
8294:                                Seppä ym.: Alle 16 vuotiaiden työntekijäin ansiotulojen va-
8295:                                   pauttamisesta valtion- ja kunnanverosta.
8296: 
8297: 
8298:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8299: 
8300:    Nuorten, alle 16 vuotiaiden työntekijöiden     neista tuloista verojen muodossa koidu vas-
8301: hakeutuessa ansiotöihin aiheuttaa heidän,         taavaa hyötyä.
8302: useinkin hyvin vähäiseksi jääneen, ansio-            Alle 16 vuotiaiden lasten ansiotulot vai-
8303: tulonsa johdosta ennakkopidätyksen suorit-        kuttavat kunnallisverotuksessa lasten van-
8304: taminen ja tulon lopullinen verottaminen          hempien lopullisen taksoitettavan tulon mää-
8305: hankaluuksia ja väärinkäsityksiä. Eräissä         räämiseen siten, että heidän mahdollisuu-
8306: tapauksissa nuoret työntekijät ovat oikeu-        tensa lapsivähennyksen saamiseen on riippu-
8307: tettuja saamaan vapautuksen ennakkopidä-          vainen lapsen ansiotulon suuruudesta. Näin-
8308: tyksen suorittamisesta. Tämä seikka antaa         ollen vanhempia, jotka yrittävät kasvattaa
8309: mahdollisuuden väärinkäsitykseen niin, että       lapsiaan ahkeruuteen ja toimeliaisuuteen,
8310: nuoret luulevat olevansa kokonaan vapautet-       rangaistaan kohtuuttomasti.
8311: tuja verotuksesta. Kun lopullista veroa mää-         Alle 16 vuotiaiden ansiotyöstä kertyvien
8312: rättäessä heille sitten saattaakin muodostua      verotettavien tulojen kokonaismäärä valtion
8313: veronalaista tuloa, aiheuttaa tämä tiettyä        ja kunnan verotuksessa on häviävän pieni.
8314: katkeruutta. Nuorten työntekijöiden, usein-       Näiden tulojen verottamisesta koituvien hai-
8315: kin vähävaraisten suuriperheisten kotien          tallisten vaikutuksien poistamisella ja vero-
8316: lasten, verottaminen on omiaan aiheutta-          viranomaisten työn vähentämisellä olisi ter-
8317: maan haluttomuutta hakeutua heille mahdol-        vehdyttävä vaikutus yhteiskunnassa, ja muu-
8318: lisesti hyvinkin sopiviin ja tarpeellisiin an-    tenkin tämä kohtuussyistä olisi toivottavaa.
8319: siotöihin.                                           Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
8320:    Varsin huomattavaa ylimääräistä työtä          kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8321: aiheutuu veroviranomaisille, kun nuoret
8322: työntekijät joutuvat hakemaan vapautusta                    että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
8323: ennakkopidätyksistä, koska tämä sattuu                    tyksen verolainsäädännön muuttami-
8324: useinkin aikaan, jolloin veroviranomaisilla               seksi siten, että alle 16 vuotiaat työn-
8325: on kiireisin verotusaika.                                 tekijät vapautettaisiin valtiolle ja
8326:    Kuitenkaan ei valtiolle näin muodostu-                 kunnalle ansiotulostaan aseteltavasta
8327:                                                           verosta.
8328:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
8329: 
8330:          Mauri Seppä.                Urho Saariaho.                  Martti Huttunen.
8331:          Johannes Wirtanen.          Erkki Tuuli.                    Kalervo Saura.
8332:                                                                                               183
8333: 
8334: IV,1o1. -   Toiv.al. N:o 86.
8335: 
8336: 
8337: 
8338: 
8339:                                 Hallberg ym..: Vanhuusvähennyksen myöntämisestä valtion-
8340:                                    ja kunnanverotuksessa.
8341: 
8342: 
8343:                                       E d u s k u n n a 11 e.
8344: 
8345:    Yleisesti on myönnetty, että eläketulot         tyiset menot oikeudenmukaisella tavalla huo-
8346: määrättyyn rajaan saakka olisi säädettävä          mioon otetuiksi verotuksessa. Pienempi-
8347: verosta vapaiksi. Tämä voisi tarkoituksen-         tuloisenkin on jossain määrin mahdollista
8348: mukaisimmin tapahtua myöntämällä sekä              työkykyisessä iässä ollessaan hankkia jonkin-
8349: valtion että kunnan verotuksessa oikeus eri-       laisia sivutulojakin, joka vanhemmalla iällä
8350: tyiseen vähennykseen vanhuuden perusteella.        ei enää ole mahdollista.
8351: Kun ko. vähennys myönnettäisiin 63 vuotta             Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8352: täyttäneille naisille ja 67 vuotta täyttäneille    kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8353: miehille, tulisivat ikärajat samoiksi kuin
8354: eläkeikä.                                                    että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8355:    Vähennyksen kohtuullisena määränä olisi                toimenpiteisiin erityisen vanhuusvä-
8356: nykyoloissa pidettävä 100 000 markkaa. Täl-               hennyksen myöntämiseksi sekä val-
8357: löin tulisivat vanhusten alentunut veron-                 tion- että kunnanverotuksessa.
8358: maksukyky ja vanhuudesta aiheutuvat eri-
8359:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
8360: 
8361:         R. Hallberg.             Erkki Tuuli.              Vieno Simonen.
8362:         Martti Huttunen.         Erkki Leikola.            Heikki Soininen.
8363:         Urho Saariaho.           Arvi Ikonen.              Irma Hamara.
8364:                       Kalle Kauhanen.           Felix Seppälä.
8365: 184
8366: 
8367: IV,1o2. -   Toiv.al. N:o 87.
8368: 
8369: 
8370: 
8371: 
8372:                                 Malkamäki ym.: Toimenpiteistä alkoholittomien virvoitusjuo-
8373:                                   mien verojen alentamiseksi.
8374: 
8375: 
8376:                                      E d u s kun n a ll e.
8377: 
8378:    Pyrittäessä supistamaan väkijuomien käyt-      epäterveen nautinnonhalun tyydyttämiseen,
8379: töä ja siitä aiheutuvaa pahaa ei ainoastaan       kuten usein on asianlaita alkoholijuomiin
8380: turvauduta alkoholilainsäädännöllisiin toi-       nähden, ja että nimenomaan nuoriso muo-
8381: menpiteisiin, vaan koetetaan myös edistää         dostaa huomattavan osan niiden kuluttajista,
8382: alkoholittomien juomien käyttöä siinä mie·        sekä kun on tärkeätä estää nimenomaan
8383: lessä, että ne syrjäyttäisivät alkoholipitoiset   nuorisoa siirtymästä alkoholijuomien käyt-
8384: juomat. Tämän pyrkimyksen esteenä kui-            töön, on tarpeellista saada niiden käyttöä
8385: tenkin ovat virvoitusjuomien korkeat hinnat,      rajoittava korkea verotus joko kokonaan
8386: oli sitten kysymys ns. limonadeista tai           poistetuksi tai ainakin suuresti lievennetyksi.
8387: muista sellaisista juomista. Esim. ravinto-       Niihin olisi suhtauduttava samalla tavalla
8388: loissa ne saattavat maksaa melkein saman          kuin elintarvikkeisiin.
8389: verran kuin eräät alkoholijuomat. Virvoitus-        Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen
8390: juomien korkeat hinnat taas pääasiassa joh-       ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8391: tuvat niihin sovelletuista valmiste- ja liike-    vomuksen,
8392: vaihtoveroista. Eräissä tapauksissa näiden
8393: juomien hinnasta jopa 75 % on veroa.                        että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
8394:    Kun muistetaan, että kysymyksessä olevia              toimenpiteisiin alkoholittomien virvoi-
8395: juomia pääasiassa käytetään janon sammut-                tusjuomien verojen alentamiseksi.
8396: tamiseen ja virvoitustarkoituksiin eikä siis
8397:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
8398: 
8399:          Aino Malkamäki.         Artturi Koskinen.       Kusti Eskola.
8400:          John Forsberg.          Veikko Helle.           Antti Kinnunen.
8401:          Rafael Paasio.          Anni Flinck.            Hilja Väänänen.
8402:          K. F. Haapasalo.        G. Henriksson.          Kaisa Hiilelä.
8403:          Arvo Ahonen.            Impi Lukkarinen.        Jaakko Hakala.
8404:                    Laura Brander-Wallin.      Albin Wickman.
8405:                                                                                                185
8406: 
8407: IV,lo3. -     Toiv.al. N:o 88.
8408:                                  Helle ym.: Toimenpiteistä valtion liikeyritysten vakuutustoi-
8409:                                     minnan saattamiseksi nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi.
8410: 
8411:                                       E d u s k u n n a ll e.
8412:    Valtion liikeyritysten vakuutustoiminta         matoimistossa. Mainittakoon tässä yhtey-
8413: tapahtuu nykyisin siten, että kukin liike-         dessä vielä, että elokuun 20 päivänä 1948
8414: yritys hoitaa sen erikseen valitsemissaan va-      annetussa tapaturmavakuutuslaissa nimen-
8415: kuutusyhtiöissä. Tätä järjestelyä ei käsityk-      omaan viitataan valtion vakuutuslaitoksen
8416: semme mukaan voida pitää tyydyttävänä.             perustamismahdollisuuteen.
8417: Keskityksen ja yhteistoiminnan puute aiheut-          Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan ei
8418: taa ennen kaikkea sen epäkohdan, etteivät          ole vähintäkään syytä epäillä, etteikö valtion
8419: valtion liikeyritykset, jotka yhdessä muodos-      vakuutuslaitos oikein organisoituna hoitaisi
8420: tavat varsin suuren taloudellisen kokonai-         sille uskottavat tehtävät täysin tyydyttävästi.
8421: suuden, saa hyväkseen niitä huomattavia            Tähän viittaa sekin, että valtion tapaturma-
8422: etuja, joita tarkoituksenmukaisempi vakuu-         toimisto pystyy sosiaaliministeriön suorit-
8423: tusasiain hoito tällaiselle yrittäjäryhmälle       tamien vertailevien tutkimusten mukaan hy-
8424: voisi tuottaa. Valtion liikeyritysten vakuu-       vin kilpailemaan yksityisten vakuutusyhtiöit-
8425: tustoimintaa kuvaavina lukuina on syytä            ten kanssa korvausasiain käsittelyn joutui-
8426: mainita, että po. liikeyritykset esim. vuonna      suudessa. Näin siitäkin huolimatta, että val-
8427: 1951 suorittivat tapaturmavakuutusmaksuja          tion tapaturmatoimiston osalle tulee myös
8428: noin 130 milj. markkaa, palovakuutusmak-           normaalia pitkällisempiä korvausselvittelyjä,
8429: suja noin 180 milj. markkaa jne.                   kuten esim. vakuutusvelvollisuuden laimin-
8430:    Valtion liikeyritysten vakuutustoiminta on      lyöntitapaukset. Lisäksi on otettava huo-
8431: siten, kuten edellä olevista luvuistakin jo        mioon, että valtion tapaturmatoimistossa
8432: voi päätellä, niin laaja, että sen tehokkaaksi     korvausasiat ratkaistaan virkamiesvastuulla,
8433: hoitamiseksi olisi ilmeisesti tarkoituksenmu-      mikä merkitsee käytännössä sitä, että kor-
8434: kaista perustaa valtion oma vakuutuslaitos.        vauksen perusteet ja määrät on punnittava
8435: Pelkästään valtionenemmistöisten osakeyh-          aivan erityisellä tarkkuudella.
8436: tiöitten vakuutusten turvin siitä tulisi keski-       Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
8437: kokoinen ja kaiken todennäköisyyden mu-            tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8438: kaan varsin hyvin kannattava vakuutus-             muksen,
8439: yhtiö, joka olisi huomattavaksi taloudelli-
8440:  seksi hyödyksi valtion liikeyrityksille. Val-               että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8441:  tion vakuutuslaitos muodostuisi vielä huo-                valtion liikeyritysten vakuutustoimin-
8442:  mattavasti suuremmaksi, jos sen käsiteltä-                nan saattamiseksi nykyistä tarkoituk-
8443:  väksi tulisivat myös ne tapaturmavakuutus-                senmukaisemmaksi ja sitä silmällä pi-
8444:  asiat, joissa valtio on korvausvelvollinen ja             täen kiireellisesti suorituttaisi tutki-
8445:  jotka nykyisin ratkaistaan valtion tapatur-               muksen valtion vakuntuslaitoksen pe-
8446:                                                            rnstamismahdollisnuksista.
8447:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
8448:          Veikko Helle.                 Arvo Ahonen.                  Arvo Sävelä.
8449:          Eino Raunio.                 Kalle Kauhanen.                Urho Kulovaara.
8450:          Varma K. Turunen.            -G. Henriksson.                Eetu Karjalainen.
8451:          K. F. Haapasalo.              Anni Flinck.                  Kaisa Hiilelä.
8452:          Arvi Turkka.                  Juho Kuittinen.               Laura Brander-Wallin.
8453:          Valto Käkelä.                Rafael Paasio.                 Juho Karvonen.
8454:          Olavi Kajala.                 V. Liljeström.                Unto Suominen.
8455:          Impi Lukkarinen.              Bruno J. Sundman.             0. Lindblom.
8456:          Aino Malkamäki.              Kustaa Alanko.                 E. Pusa.
8457:          Viljo Virtanen.              Vilho Väyrynen.                Elli Nurminen.
8458:          Vappu Heinonen.              Heikki Hykkäälä.               Edvard Pesonen.
8459:          Meeri Kalavainen.            Veikko Kokkola.                Onni Hiltunen.
8460:          Viljo Rantala.               Erkki W. Mohell.               Martta Salmela-Järvinen.
8461:          Artturi Koskinen.             Tyyne Paasivuori.             Lempi Lehto.
8462:                                        Matti Lepistö.
8463: 24 E 159/55
8464: 186
8465: 
8466: IV,lo4. -   Toiv.al. N:o 89.
8467: 
8468: 
8469: 
8470: 
8471:                                Åsvik ym.: Malmiesiintymien tutkimusten jatkamisesta.
8472: 
8473: 
8474:                                     E d u s k u n n a 11 e.
8475: 
8476:   Maamme pinta-alasta on voitu nykyisten         tamaan käsin maasta tehtävin varsin hitain
8477: malminetsintämenetelmien mukaisesti toistai-     geologisin ja geofysikalisin tutkimuksin sekä
8478: seksi tutkia vain n. 5 %. Koska kaivostoi-       syväporauksin. Tästä johtuen ne vaativat
8479: minnalla on oman merkityksensä ohella mer-       melkoisia kustannuksia. Kun varojen puut-
8480: kitystä myös siinä suhteessa, että se avain-     teessa tutkimukset edistyvät hitaasti, niin
8481: teollisuutena luo pohjan muulle teolliselle      olisi tarkoituksenmukaista eduskunnan kiin-
8482: kehitykselle, olisi malminetsintätoimintaa       nittää tähän huomiota.
8483: ryhdyttävä kiireellisesti ja voimakkaasti te-       Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
8484: hostamaan. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla,         eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8485: Korsnäsin rannikkopitäjässä ja Pattijoella,
8486: on tavattu lupaavia malmiaiheita, joiden                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8487: johdosta on suoritettu tutkimuksia. Nyky-                toimenpiteisiin malmiesiintymien tut-
8488: aikaisessakin malminetsintätekniikassa joudu-            kimusten jatkamiseksi Etelä- ja Keski-
8489: taan suhteellisesti suuri osa työstä suorit-             Pohjanmaalla.
8490:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
8491: 
8492:               Toivo Åsvik.                                    Nestori Nurminen.
8493:               Aleksi Kiviaho.                                 Pentti Liedes.
8494:               Antti Kinnunen.                                 G. Rosenberg.
8495:                                                                                               187
8496: 
8497: IV,1o5, -   Toiv.al. N:o 90.
8498: 
8499: 
8500: 
8501: 
8502:                                Friman ym.: Pysyvän toimiston perustamisesta Rovaniemelle
8503:                                   geologisen tutkimustoimiston työn tehostamiseksi.
8504: 
8505: 
8506:                                      E d u s k u n n a ll e.
8507: 
8508:    Maamme teollisuus on yksipuolisesti puun-         Kaikenlaisten maasta löydettävien näyt-
8509: jalostusteollisuutta mm. siitä johtuen, ettei     teiden talteenottamisella ja niiden lähettä-
8510: ole toistaiseksi löydetty tarpeeksi nykyaikai-    misellä ammatti-ihmisten tutkittavaksi on
8511: sen teollisuuden käyttämiä metalleja ja           varsin suuri merkitys. Tällaisia näytteitä
8512: muita maaperästä saatavia raaka-aineita.          saadaan Lapin suurista erämaista vielä ny-
8513: Eräät kahden viime vuosikymmenen löydöt,          kyään liian vähän. Yhtenä syynä tähän on
8514: niiden tutkimukset ja tutkimusten perus-          se, ettei maakunnassa ole minkäänlaista lai-
8515: teella suoritetut menestykselliset kaivosten      tosta, joka ottaisi näytteitä vastaan ja an-
8516: perustamiset kuitenkin osoittavat, ettei maa-     taisi asiaan innostuneille etsijöille tarpeelli-
8517: perämme ole aivan niin köyhä näistä tär-          sia neuvoja. Tällainen laitos olisikin maa-
8518: keistä raaka-aineista kuin joskus luultiin.       kuntaan perustettava. Se voisi samalla toi-
8519:    Vaikka maaperätutkimukseen onkin viime         mia maakunnassa kesäisin työskentelevien
8520: vuosina kiinnitetty entistä enemmän huo-          geologisen    tutkimuslaitoksen      tutkijoiden
8521: miota, sitä sittenkin suoritetaan liian vähän.    apuna.
8522: Esim. laajassa Lapissa, jonka aivan asumat-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8523: tomat erämaat muodostavat jopa kymmenien          nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
8524: tuhansien km2: n yhtenäisiä alueita, on geo-      muksen,
8525: logisella tutkimuslaitoksella ollut kesäai-
8526: koina työssä 2-4 miestä. Lentotutkimuksien                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8527: avulla voidaan todeta magneettisten malmien              toimenpiteisiin geologisen tutkimustoi-
8528: olemassaolo, mutta kaiken muun työn suorit-              miston työn tehostamiseksi Lapin lää-
8529: taminen on ollut muutamien henkilöiden                   nissä ja pysyvän toimiston perusta-
8530: tehtävänä ja työtä on johdettu Helsingistä.              miseksi sille Rovaniemelle.
8531:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
8532: 
8533:         Toivo Friman.                Eino Tainio.                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
8534: 188
8535: 
8536: IV,lo6. -   Toiv.al. N:o 91.
8537: 
8538: 
8539: 
8540: 
8541:                                Murto ym. : Jalostuslaitoksen rakentamisesta Otanmäen kai-
8542:                                   voksen yhteyteen.
8543: 
8544: 
8545:                                     E d u s k u n n a 11 e.
8546: 
8547:    Pohjois-Suomen taloudelliset olosuhteet       netta parantaviin toimenpiteisiin.          Eräs
8548: ovat viime aikoina kehittyneet erittäin epä-     näistä toimenpiteistä on niiden mineraali-
8549: edulliseen suuntaan. Vaikka teollisuuden         rikkauksien hyväksikäyttö ja jalostaminen,
8550: piirissä on eräillä aloilla tapahtunut nousua,   joita ko. alueelta on jo löydetty. Aivan äs-
8551: niin se ei väestön lisääntymisestä ja maa-       kettäin on Otanmäen ja Vihannin kaivokset
8552: talouden puhtaan tulon vähenemisestä johtu-      aloittaneet toimintansa, mutta näiden tuot-
8553: nutta työtilaisuuksien kasvavaa tarvetta ole     teiden jalostamiseksi ei ole ryhdytty riittä-
8554: läheskään kyennyt tyydyttämään. Tämä käy         viin toimenpiteisiin, vaan kaivettu malmi
8555: parhaiten ilmi työttömyyden jatkuvasta laa-      viedään jalostamattomana ulkomaille.
8556: jentumisesta. Virallisetkin supistetut tilas-       Edellä sanotun nojalla voidaan esittää
8557: tot osoittavat, että jokavuotinen työttömyys     täysin perusteltu vaatimus, että valtio ryh-
8558: on monissa kunnissa kohonnut yli 10 %            tyisi kiireellisesti toimenpiteisiin jalostuslai-
8559: asukasluvusta. Kurjuus ja puute leviää           toksien perustamiseksi Otanmäen ja Vihan-
8560: Pohjois-Suomessa hyvin nopeasti. Ainoana         uin kaivoksien yhteyteen. Näillä toimenpi-
8561: pelastuksena on ollut lähteä työn etsintään      teillä ei ole merkitystä yksin Pohjois-Suo-
8562: joko Ruotsiin tai Etelä-Suomeen.                 men työllisyystilanteen kannalta, vaan myö:~
8563:    Tähänastinen kokemus on osoittanut, ettei     ensitärkeä yleinen merkitys. Tässä vaiheessa
8564: valtiovallan ja eduskunnan taholta ole ryh-      olisi edullisinta, että jalostuslaitoksen raken-
8565: dytty mihinkään toimenpiteisiin käänteen         tamiseen ryhtyisivät Otanmäki Oy ja Outo-
8566: aikaansaamiseksi parempaan päin. Tästä           kumpu Oy ja että ko. laitokset rakennettai-
8567: johtuukin tilanteen jatkuva huononeminen.        siin näiden kaivoksien yhteyteen.
8568: Vaaliohjelmissa ja puheissa on kyllä porva-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8569: rillistenkin puolueiden taholta puhuttu kau-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8570: niita korulauseita Pohjolan teollistamisesta,
8571: mutta niillä ei ole todellisuudessa ollut mi-               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8572: tään merkitystä.                                         toimenpiteisiin jalostuslaitoksen ra-
8573:    Edellä sanottu huomioon ottaen on vih-                kentamiseksi Otanmäen kaivoksen yh-
8574: doinkin ryhdyttävä käytännöllisiin ja tilan-             teyteen.
8575:       Helsingissä 12 päivänä helmikunta 1955.
8576: 
8577:               Yrjö Murto.                                     Pentti Liedes.
8578:               Irma Torvi.                                     Antti Kinnunen.
8579:                                                                                              189
8580: 
8581: IV,1o1. -   Toiv.al. N:o 92.
8582: 
8583: 
8584: 
8585: 
8586:                                Murto ym..: Jalostuslaitoksen rakentamisesta Vt1wnnin kai-
8587:                                  voksen yhteyteen.
8588: 
8589: 
8590:                                     E d u s k u n n a ll e.
8591: 
8592:   Viitaten toiv.al. n: o 91 perusteluihin eh-               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8593: dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-                   toimenpiteisiin jalostuslaitoksen raken-
8594: syttäväksi toivomuksen,                                  tamiseksi Vihannin kaivoksen yhtey ..
8595:                                                          teen.
8596:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
8597: 
8598:               Yrjö Murto.                                     Antti Kinnunen.
8599:               Irma Torvi.                                     Pentti Liedes.
8600: 190
8601: 
8602: IV,1os. -   Toiv.al. N:o 93.
8603: 
8604: 
8605: 
8606: 
8607:                                 Hautala ym.: Toimenpiteistä puunjalostus- tai muun teolli-
8608:                                   suuden aikaansaamiseksi H aapajärvelle.
8609: 
8610: 
8611:                                      E d u s k u n n a ll e.
8612: 
8613:    Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, lähinnä           Puunjalostusteollisuutta pitäisi ruveta si-
8614: Kalajokilaakson kunnissa ja Kuopion läänin        joittamaan myös lähemmäksi raaka-aineläh-
8615: puoleisissa ns. Ylä-Savon pitäjissä sekä          teitä, ja tämä näkökohta puolustaakin Haa-
8616: Keski-Suomen pohjoisosissa on työllisyyden        pajärveä edellä tarkoitetulle teollisuudelle
8617: ylläpitäminen varsin usein vaikea kysymys.        sopivana paikkana.
8618: Tilat ovat pieniä, mutta väkirikkaita, eikä          Jatkuvasti on tutkimusten alaisena pien-
8619: tehostetullakaan maatalous- ja asutustoimin-      puun ja samoin lehtipuun jalostus ja käyttö
8620: nalla voitane lisäansioitten välttämätöntä        teollisuuden raaka-aineena, ja ennakkotie-
8621: tarvetta kokonaan poistaa. Siksi tarvitaan        dot ovat varsin lupaavia.
8622: muitakin toimenpiteitä.                              Arvokkaamman puutavaran lisäksi löytyy
8623:    Näiden    seutujen    työllisyyskysymykset     Haapajärven lähikuntien ja maakuntien
8624: ovat antaneet jatkuvasti huolta myös valtio-      alueelta paljon juuri sellaista puutavaraa
8625: vallalle. Tästäkin syystä olisi aihetta pyrkiä    teollisuutta varten, jonka markkinoimiselle
8626: vaitionkin toimenpitein sijoittamaan ko.          nykyoloissa ei ole mahdollisuuksia. Sik;;;i
8627: alueelle myös teollisuutta. Kaivosteollisuu-      onkin vakavaa aihetta käydä etsimään täl-
8628: den mahdollisuuksia on jatkuvasti selvi-          laiselle tavaralle uusia markkinoimismahdol-
8629: tettävä, mutta kysymykseen tulisi myös            lisuuksia. Näin syntyy myöskin kaivattuja
8630: puunjalostusteollisuus. Juuri tähän on aina-      työtilaisuuksia.
8631: kin alustavasti aika kiinnittää vakavaa huo-         Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
8632: miota.                                            esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8633:    Haapajärvi on se paikkakunta, johon            vomuksen,
8634: voidaan ajatella vaikkapa selluloosateh-
8635: dasta. Haapajärven-Suolahden rautatien                      että hallitus asettaisi toimikunnan
8636: lähiaikoina valmistuttua tulee se viemään                tai ryhtyisi muihin toimenpiteisiin
8637: eteenpäin Haapajärven asutuskeskusta talou-              Kalajokilaakson ja Ylä-Savon sekä
8638: dellisena ja väestökeskuksena, ja Haapa-                 pohjoisen Keski-Suomen puunjalostus-
8639: järvi on nykyiselläänkin varsin huomattava               tai muun työtilaisuuksia muodostavan
8640: puutavarakeskus runsaina ympäröivien val-                teollisuuden aikaansaamiseksi Haapa-
8641: tion ja yksityistenkin metsävarojen johdosta.            järvelle.
8642:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
8643: 
8644:               Yrjö Hautala.                                    Toivo Antila.
8645:               Artturi Jämsen.                                  Arvi Ikonen.
8646:               Kusti Eskola.                                    M. 0. Lahtela.
8647:                                                                                             191
8648: 
8649: IV,lo9. -   Toiv.al. N:o 94.
8650: 
8651: 
8652: 
8653: 
8654:                                Friman ym. : Valtion puunjalostuslaitoksen perustamisesta
8655:                                   l narin kuntaan.
8656: 
8657: 
8658:                                      E d u s k u n n a ll e.
8659: 
8660:    Inarin alueen metsiä ei ole viime vuosina      alueen puutavaran hyväksikäyttöä varten
8661: voitu käyttää menestyksellisesti kansantalou-     teollisuuslaitoksen Inariin. Paitsi sitä, että
8662: den hyväksi. Siellä toimineiden yksityisten       tällainen teollisuuslaitos kykenisi antamaan
8663: puutavaran ostajien toiminta on muodostu-         pysyviä työpaikkoja huomattavalle osalle
8664: nut huijaukseksi, jonka seurauksena sekä          alueen väestöä, sen perustaminen merkitsisi
8665: valtion että yksityisten metsät ovat menneet.     samalla yksityisten ja valtion omistamien
8666: melkein ilmaiseksi, vieläpä työpalkkojakin        metsien arvon nousua ja taloudellisempaa
8667: on jäänyt maksamatta. Liikkeet, joilla on         hyväksikäyttöä. Myös metsätyöt lisääntyisi-
8668: puunjalostuslaitoksia Pohjois-Suomessa, ei-       vät ja työntekijät voisivat saada niistä palk-
8669: vät ole esiintyneet ostajina tällä alueella,      kansa säännöllisesti.
8670: koska niillä on toistaiseksi saatavissa raaka-       Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
8671: ainetta lähempää.                                 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8672:    Inarin alueella on työttömyys ollut py-        vomuksen,
8673: syvä ilmiö ja Neuvostoliitolle rakennettavien
8674: voimalaitosten valmistuttua se lisääntyy                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8675: ratkaisevasti, joten on jo nyt ryhdyttävä                toimenpiteisiin syyskuun 11 päivänä
8676: toimenpiteisiin pysyvien työmahdollisuuk-                1952 asetetun, metsäneuvos Kivelän
8677: sien järjestämiseksi alueen asukkaille. Val-             puheenjohdolla toimineen komitean
8678: tioneuvoston 11 päivänä syyskuuta 1952                   mietinnössä esitetyn puunjalostuslai-
8679: asettama komitea on tutkinut tätä asiaa ja               toksen perustamiseksi l narin kuntaan
8680: todennut mahdolliseksi perustaa Inaritl                  valtion toimesta.
8681:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
8682: 
8683:         Toivo Friman.                Eino Tainio.                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
8684: 192
8685: 
8686: IV,11o. -   Toiv.al. N:o 95.
8687: 
8688: 
8689:                                 Tainio ym.: Valtion puunjalostusteollisuuslaitoksen perusta-
8690:                                    misesta Kemijärvelle.
8691: 
8692: 
8693:                                      E d u s kun n a 11 e.
8694: 
8695:    Koillis-Lapin metsävarat tarjoaisivat raaka-   yli 60 000 nousevasta väestöstä suurin osa
8696: ka-ainetta monipuoliselle ja laajalle puun-       on riippuvainen ansiotyömahdollisuuksista.
8697: jalostusteollisuudelle. Metsänhoitaja A. E.       Kun työtilaisuuksia ei ole ollut, on viime
8698: Järvisen suorittamien tutkimuksien mukaan         vuosien työttömyyskausina jouduttukin huo-
8699: valtion omistamien Kemijärven pohjoispuo-         mattava määrä, jopa 5 000-7 000 miestä,
8700: listen vesistöalueiden metsämaiden pinta-ala      sijoittamaan vuosittain valtion ja kuntien
8701: on noin 1 600 000 hehtaaria. Sillä kasvava        järjestämiin työttömyystöihin. Täten on
8702: puuvarasto on noin 70 000 000 kiintokuutio-       työttömyystöiden järjestämiseen jouduttu
8703: metriä, josta yli-ikäistä havupuuvaltaista        käyttämään yksin vaitionkin varoja useita
8704: metsää on noin 50 000 000 kiintokuutiometriä      satoja miljoonia markkoja. Lisäksi on työttö-
8705: ja tukkipuita vähintään 60 000 000 kpl. Vuo-      myys tuottanut kunnille monenlaisia talou-
8706: tuinen metsien lisäkasvu nykyisessäkin            dellisia uhrauksia ja vaikeuksia, väestön
8707: tilassa on laskettu olevan noin 760 000           oman elämän vaikeutumisesta puhumatta-
8708: kiintokuutiometriä. Metsänhoidolliseen kun-       kaan. On myös nähtävissä, ettei lähitulevai-
8709: toon saatettuna lisäkasvu kohoaisi kaksin-        suudessa työttömyystilanne Koillis-Lapin
8710: kertaiseksi. Laskelmaan on vielä liitettävä       alueella helpotu, vaan pikemminkin päinvas·
8711: yksityisten mailla olevat metsävarat sekä ne      toin. Sen aiheuttaa yksin jo sekin, että
8712: laajat metsävarat, jotka ovat Kemijärven          väestön lisääntyminen näillä alueilla on huo-
8713: itäpuolella Posion ja Kuusamon kunnan             mattavan suuri.
8714: alueilla. Asiantuntijoiden suorittamien tutki-       Koillis-Lapin alueella on myös erittäin
8715: muksien mukaan metsien yli-ikäisyydestä joh-      sopivia puunjalostusteollisuuden sijaintipaik-
8716: tuen kaatuu ja lahoaa maahan vuosittain           koja. Esim. Kemijärven rantamilla olisi teol-
8717: puutavaraa noin 500 000 kiintokuutiometriä.       lisuuden sijaintipaikaksi hyviä edellytyksiä.
8718:    Näiden valtavien puutavaramäärien kan-         'rarvittavan veden saanti ei tuottaisi min-
8719: nattava hyödyksi käyttö ja kans.antaloudel-       käänlaisia vaikeuksia, ja koska rautatie myös
8720: listen arvojen suoranaisen tuhlauksen estä-       yhdistää Kemijärven valtakunnan rataver-
8721: minen puiden maahan lahoamisen seurauk-           kostoon, muodostaisivat nämäkin jo edelly-
8722: silta on mahdollista ainoastaan siten, että       tykset puunjalostusteollisuuden toiminnalle.
8723: rakennetaan puunjalostusteollisuutta raaka-          Koska valtio joutuu vuosittain käyttämään
8724: aineiden läheisyyteen.                            satoja miljoonia markkoja työttömyystöiden
8725:    Kemijoen vesivoimavarojen rakentaminen         järjestelyihin ja koska valtio omistaa noin
8726: tekee myös voimansaanuin rakennettavalle          80 o/o alueen metsäalasta, olisi vaitionkin
8727: teollisuudelle mahdolliseksi. Toiselta puolen     etujen mukaista puunjalostusteollisuuden
8728: myös rakennettujen voimalaitosten tarjoama        aikaansaaminen Koillis-Lapin alueelle.
8729: voima voidaan edullisimmin käyttää paikan            Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
8730: päällä, jolloin säästytään voimansiirrosta        kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8731: johtuvasta hukasta.
8732:    Puunjalostusteollisuuden     aikaansaamista             että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8733: Koillis-Lapin alueelle puoltavat myöskin                toimenpiteisiin valtion omistuksessa
8734: työllisyysnäkökohdat. Koillis-Lapin kuntien             olevan puunjalostusteollisuuslaitoksen
8735:                                                         perustamiseksi Kemijärvelle.
8736:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
8737: 
8738:          Eino Tainio.           Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.           Toivo Friman.
8739:                                                                                                 193
8740: 
8741: IV,111. -     Toiv.al. N:o 96.
8742: 
8743:                                  Mustonen ym.: Valtion puunjalostuslaitosten rakentamisesta
8744:                                    Kuhmoon.
8745: 
8746:                                        E d u s k u n n a 11 e.
8747: 
8748:     Kuhmon kunnassa ja siihen välittömästi          sen hallitukselle. Ratasuunta on tutkittu ja
8749: rajoittuvilla alueilla on laajoja metsiä, joi-      laadittu tarvittavat kustannus- ja kannatta-
8750: ilen puuvarojen käyttö teollisuuden tarpei-         vaisuuslaskelmat. Useista esityksistä huoli-
8751: ~iin pitkien ja vaikeiden kuljetusmatkojen          matta ei tarkoitukseen kuitenkaan ole myön-
8752: ja siitä johtuvan kuljetuskustannusten suu-         netty varoja ja metsäradan rakentamis-
8753: ruuden vuoksi on varsin vähäistä, eräissä           suunnitelmia voitaneen siitä syystä pitää
8754: tapauksissa kokonaan olematonta. Näin on            tällä hetkellä hylättyinä.
8755: erittäinkin sillä laajalla alueella pohjoisen          Kun maallamme kuitenkaan ei ole varaa
8756: Karjalan ja Kuhmon välimaalla, joka erot-           jättää Maaselän metsien suuruusluokkaa ole-
8757: taa Oulujoen vesistöalueen Keski-Suomen             via, kymmenien miljardien arvoisia luon-
8758: vesistöalueesta. Tällä ns. Maaselän alueella        nonrikkauksia käyttämättöminä lahoamaan,
8759: ::m valtion omistuksessa olevia metsämaita          olisi tutkittava kaikki ·ne muut mahdollisuu-
8760: noin 200 000 hehtaaria ja suoritettujen ar-         det, jotka niiden hyväksikäyttämiseksi voi-
8761: vioiden mukaan kohoavat metsävaret illOin           daan huomata olevan olemassa. Yhtenä täl-
8762: 18 miljoonaan kiintokuutiometriin. Pääosa           laisena olisi selvitettävä ll!Jahdollisuudet ra-
8763: puuvaroista on jo nyt kasvunsa lopetta-             kentaa erilaisia puunjalostuslaitoksia Kuh-
8764: rmtta yli-ikäistä puustoa. Nuorten puuikä-          moon. Maaselän alueelta saatava puutavara
8765: luokkien puuttumisen vuoksi, lahoamisen ja          olisi siellä, Nurmeksen-Kontiomäen rauta-
8766: muun syyn vuoksi tapahtuva puuston hä-              tien ja Nurmeksen puoleisia l'eunamaita lu-
8767: viäminen laajoilla alueilla on puuston lisä-        kuun ottamatta, enintään 40--50 kilometrin
8768: '.:asvua suurempi. Mikäli näiden metsien            päässä Kuhmon kirkonkylästä. Minkään ny-
8769: muret puuvarat ha:lutaan käyttää maamme             kyisin toiminnassa olevan teollisuuslaitoksen
8770: talouden tarpeisiin, olisi se suoritettava ensi     raaka-aineen saantimahdollisuudet siitä eivät
8771: Gilassa. Jos niin tapahtuisi 50-60 vuoden           kärsisi. Raaka-aineen saanti olisi riittävä
8772:  ruluessa, olisi joka vuosi hakattava noin          huomattavw suurta teollista käyttöä varten.
8773: 100 000-450 000 pinokuutiometriä. Sen jäl-          Työväestöstä ei tulisi olemaan puutetta, ja
8774:  ~een, nykyisen arvopuuston tultua loppuun          suuresti lisääntyvät puutavaran hakkuut,
8775:  b.akatuksi, olisivat alueella olevat eri-ikäiset   kuljetus ja teollinen toiminta antaisivat jat-
8776:  l!::asvavat metsät jo säännöllisesti jatkuvan      kuvaa työtä ja toimeentuloa tuhansille, jotka
8777:  ja käytännollisesti katsoen samaa suuruus-         nyt toimeentulovaikeuksien vuoksi joutuvat
8778:  luokkaa olevan metsätalouden pohjana. Kul-         siirtymään asutuskeskuksiin.
8779:  jetusvaikeuksien ja nykyisten puunjalostus-           Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
8780:  laitosten etäisyyden vuoksi alueelta nykyisin      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8781:  ~apahtuva puutav•aran otto supistuu noin
8782:  50 000 pinokuutiometriin vuodessa.                           että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8783:     Maaselän metsävarojen käyttöön saantia                 toimen.piteisiin ns. Maaselän metsä-
8784:  munniteltaessa päädyttiin aikoinaan siihen,               alueiden puuvarojen hyväksikäyttämi-
8785:  ~ttä alueen läpi l'akennetaan normaaliraitei-
8786:                                                            seksi ja siinä tarkoituksessa toimitut-
8787:  ~en metsärata.      Erään aloitteen johdosta              taisi tutkimuksen valtion puunjalos-
8788:  ~uskunta aikoinaan lausui siitä toivomuk-
8789:                                                            tuslaitosten rakentamisen mahdolli-
8790:                                                            suuksista Kuhmoon.
8791:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
8792: 
8793:          J. Mustonen.                  Antti Kinnunen.                Eino Tainio.
8794:          H. Tauriainen.                Inna Torvi.                    Pentti Liedes.
8795:          E. Hietanen.                  Yrjö Murto.                    Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
8796: 15 E 159/55
8797: 194
8798: 
8799: IV,112. -   Toiv.al. N: o 97.
8800: 
8801: 
8802: 
8803:                                 Tainio ym..: Valtion puunjalostuslaitoksen rakentamisestG
8804:                                    Tornion Röyttään.
8805: 
8806: 
8807:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8808: 
8809:    Tornionjokisuun edustalla sijaitsevalla        valtion varojakin, olisi niiden hyödyksi käy.
8810: Röytän saarella toimi 1920-luvun lopulle          tön kannaltakin edullista puunjalostusteol-
8811: suurehko sahalaitos, jossa työskenteli useita     lisuuslaitoksen rakentaminen saarelle.
8812: satoja työntekijöitä. Sen tuhouduttua tuli-          Myöskin työllisyysnäkökohdat puoltaisiva1
8813: palossa ei omistajayhtiö, keskittäessään tuo-     voimakkaasti teollisuuslaitoksen rakenta-
8814: tantonsa yhdelle paikkakunnalle, rakennut-        mista. Alatornion kunnan alueelle jäi asu-
8815: tanut uutta tuhoutuneen tilalle. Kuitenkin        maan huomattava määrä tuhoutuneen sahan
8816: sanottu saari tarjoaa mitä edullisimmat toi-      työntekijöitä. Lisäksi kunnan alueelle jäi
8817: mintamahdollisuudet puunjalostusteollisuu-        asumaan toisenkin sodan aikana pommitus
8818: delle.                                            vaurioita kärsineen ja myöhemmin hävite-
8819:     Sahan tuhoutumisen jälkeen toimintaedelly-    tyn, Kuusiluodon saarella sijainneen sahar
8820: tykset puunjalostusteollisuuslaitokselle ovat     työntekijöitä. Kaikki nämä työntekijät, sa-
8821: parantuneetkin, sillä saarelle on rakennettu      moinkuin väkirikkaan Alatornion kunnan
8822: merikelpoinen syväsatama, joka on yhdistetty      pienviljelijät ja heidän lapsensa joutuva1
8823: mantereeseen 'l'ornion asemalta johtavalla        elämään tilapäisten ansiotöiden varassa.
8824: rauta- ja maantiellä. Tornionjoen erottelu-       Viime vuosien työttömyyskausina onkin työt-
8825: paikalta on saarelle matkaa vain noin 1.5         tömien luku kohonnut kunnan alueella
8826: kilometriä ja Tornionjoen vesi on saatavissa      eräinä vuosina jopa 900-1000. Työttömyy~
8827: noin kilometrin etäisyydeltä. Saaren maa-         töiden järjestämiseen on kunnan alueelin
8828: ala on riittävä suuremmankin puunjalostus-        jouduttu vuosittain käyttämään 150-200
8829: teollisuuden toiminnalle. Tornion kaupunki,       milj. markkaa. Kunnan taloudessa ovat
8830: joka omistaa saaren maa-alan, on ilmoitta-        työttömyysmenot kohonneet 3.5-4 mark-
8831: nut olevansa halukas edullisin ehdoin luo-        kaan veroäyriä kohden. Koska on nähtä-
8832: vuttamaan sen teollisuuden käyttöön.              vissä, ettei tilanne tule vastaisuudessakaan
8833:    Tornionjokilaakson huomattavat metsä-          helpottumaan, tarjoaisi puunjalostusteolli-
8834: varat tarjoavat taas riittävän raaka-aineen       suuden rakentaminen edullisen työttömyys .
8835: lähinnä saha- ja massatehtaan tarpeisiin.         työkohteen jo rakennusvaiheessa. Vastai-
8836: Tornionjoki on myös tunnetusti uittokelpoi-       suudessa teollisuuslaitoksen toiminta taa~
8837: nen raaka-aineen kuljetukselle. Teollisuus-       tarjoaisi työtilaisuuksia ansiotuloja vailla
8838: laitoksen puuttuessa onkin Tornionjoki-           oleville Alatornion kunnan ja Tornion kau-
8839: laaksosta viety viime vuosina suuret määrät       pungin asukkaille.
8840: raakapuuta ulkomaille. Esim. vuonna 1932             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8841: vietiin yksin Röytän syväsataman kautta           eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8842: laivaamaila yli 100 000 m3 raakapuuta ulko-
8843: maille. Lisäksi on jatkuvasti viety raaka-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisest1
8844: puuta lähinnä Ruotsiin Tornionjoen erottelu-             toimenpiteisiin valtion omistuksessa
8845: paikalta lauttoina hinaten.                              olevan puunjalostusteollisuuslaitoksen
8846:    Koska Röytän syväsatamaan, rauta- ja                  rakentamiseksi Tornion Röyttään.
8847: maantiehen on käytetty jo huomattavasti
8848:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
8849: 
8850:          Eino Tainio.                Toivo Friman.                 Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
8851:                                                                                              195
8852: 
8853: IV,n3. -   Toiv.al. N:o 98.
8854: 
8855: 
8856: 
8857: 
8858:                                 Koivisto ym.: Määrärahasta Lapin läänin omavaraistumisen
8859:                                    kannalta tarvittavan maatalouden ja pienteollisuuden pe-
8860:                                    ruslainoitukseen.
8861: 
8862: 
8863:                                      E d u s k u n n a ll e.
8864: 
8865:    Lapin läänin alueella on työttömyyskau-        peruskuivatuksen alaisia. Pienemmälle ja
8866: tena 1952-53 käytetty valtion varoja noin         keskisuurelle teollisuudelle seutu tarjoaa
8867: 3.4 miljardia ja 1953-54 n. 3.2 miljardia         monenlaisia raaka-ainemahdollisuuksia, jota
8868: markkaa. Tämä on tietysti ollut tarpeen,          paitsi Kemijokeen rakennettujen ja parhail-
8869: ja paljon hyödyllistä näillä määrärahoilla        laan rakennettavien voimalaitosten kautta
8870: on saatu aikaan. Mutta tietyn kuvan tämän         sähkövoimaa on riittävästi saatavissa koko
8871: maakunnan talouselämästä nämä luvut joka          alueella.
8872: tapauksessa antavat. On myös todettu, että           Luonnonvarojen hyväksikäytölle ovat suu-
8873: lääni vielä huomattavalta osaltaan on alituo-     rimpana esteenä puuttuvat pääomat. Valta-
8874: tantoaluetta. Niinpä vuonna 1952 Kemin            kunnalle olisi kuitenkin erittäin tärkeätä
8875: kauppakamarin toimesta suoritetun tutki-          saada nämä seudut tuottaviksi ja omavarai-
8876: muksen mukaan läänin alueelle vuosittain          siksi ilman valtiovallan suoranaista tukea,
8877: on muualta Suomesta tuotettu maatalous-           ainakaan niin suuressa määrin kuin viime
8878: tuotteita noin 2 miljardin ja kotimarkkina-       vuosina on ollut tarpeen. Tarvitaan todella-
8879: teollisuustuotteita noin 1 miljardin markan       kin - kuten Lapin läänin maaherra lausun-
8880: arvosta. Suurin osa näistä tarvikkeista on        nossaan on maininnut- toimenpiteitä, jotka
8881: ollut sellaisia, joita omassa maakunnassa voi-    pyrkivät vapauttamaan väestön valtion ,kai-
8882: taisiin tuottaa.                                  nalosauvojen" tarjoamasta tuesta.
8883:     Tämä asiaintila johtuu yhtäältä siitä, että      Lapin läänin Maakuntaliiton hallitus on
8884: läänin asukasluku sen olemassaoloaikana vuo-      vastikään toimittanut tutkimuksen siitä,
8885: desta 1938 on lisääntynyt 128 000: sta noin       mitä olisi tehtävä, jotta lääni maatalouden
8886: 190 000: een eli lähes 50 prosentilla, ja toi-    ja kotimarkkinateollisuuden osalta tulisi liki-
8887: saalta siitä, että sotien aikana maakunta         pitäen omavaraiseksi ja jotta alussa mai-
8888: perusteellisesti hävitettiin ja väestö suurim-    nittu 3 miljardin markan suuruinen vuotui-
8889: malta osaltaan joutui olemaan jopa vuosi-         nen menoerä saataisiin supistumaan mah-
8890: kausia evakuoituna pois kotiseudultaan.           dollisimman pieneksi. Selvityksen tuloksena
8891:  Takaisin palattua päähuomio on ollut koh-        on ilmennyt, että sitä varten olisi raivattava
8892: distettava asuntojen jälleenrakentamiseen.        uutta peltoa noin 36 000 hehtaaria ja että
8893: Lisäksi läänin alueesta on alueluovutuksissa      läänin lehmäluku olisi lisättävä ainakin
8894:  menetetty noin 16 000 km2 noin 10 000 asuk-      18 000: lla. Nykyinen peltoala on 61 000 heh-
8895: kaan menettäessä asuinpaikkansa ja tilansa.       taaria ja lehmämäärä noin 42 000.
8896:     Läänin alue tarjoaa kuitenkin erittäin           Maatalouden omavaraiseksi saattamiseksi
8897:  runsaasti     mahdollisuuksia    omavaraiseen    Lapin läänissä tarvittaisiin lähivuosina noin
8898:  talouselämään. Niinpä siellä on todettu          5-6 miljardin markan suuruinen pääoma,
8899:  olevan ainakin 1 miljoona hehtaaria vilje-       josta kuitenkin huomattava osa tulisi rahoi-
8900:  lyskelpoisia soita, joista noin 150 000 heh-     tettavaksi uudisraivauspalkkioiden muodossa.
8901:  taaria on jo nykyisen asutuksen ulottuvilla      Pienteollisuuden perusluottoa tarvittaisiin
8902:  ja tästä noin 35 000 hehtaaria osittaisen        noin 1. 7 miljardia markkaa, jolla summalla
8903: 196                            IV,113. -   Maatalouden peruslainoitus.
8904: 
8905: 
8906: voitaisiin sijoittaa ainakin noin 1 200 hen-          Edellä olevan perusteella kunnioittaen
8907: kilöä vakinaiseen työhön kotimarkkinateolli-        ehdotamme, että eduskunta hyväksyisi toivo-
8908: suuden palveluksessa. Kaikkiaan olisi luoton        muksen,
8909: tarve tämän tavoitteen saavuttamiseksi noin
8910: 6 miljardia markkaa, joka summa voitaisiin                    että hallitus ottaisi vuoden 1956
8911: jakaa 5-10 vuoden ajalle.                                  tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
8912:    Nykyisen: hallituksen hallitussopimukseen               suuren määrärahan Lapin läänin oma-
8913: kuuluu myös maatalouden perusluoton jär-                   varaistumisen kannalta tarvittavan
8914: jestäminen. Tällainen olisi mielestämme ensi               maatalouden ja pienteollisuuden perus-
8915: sijassa ja kiireellisesti voitava järjestää juuri          lainoitukseen.
8916: Lapin läänin kohdalla.
8917:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
8918: 
8919:                Erkki Koivisto.                                  Lauri Järvi.
8920:                Kalervo Saura.                                   M. 0. Lahtela.
8921:                                        Vilho Väyrynen.
8922:                                                                                                197
8923: 
8924: IV,u4. -    Toiv.al. N:o 99.
8925: 
8926: 
8927: 
8928: 
8929:                                 Kiviaho ym.: Perusluoton järjestämisestä pienviljelijäväes-
8930:                                    tölle maatalouden luotantarpeen tyydyttämiseksi.
8931: 
8932: 
8933:                                       E d u s k u n n a ll e.
8934: 
8935:    Maaseudun väestöä joutuu olosuhteiden           aloja. Kivenraivauksiin, salaojituksiin, vie-
8936: pakosta jatkuvasti siirtymään liikekeskuk-         märeiden aukaisuun, teiden rakentamiseen,
8937: siin. Tilojen pienuus ja heikko kunto ovat         asuinrakennusten, karjarakennusten ja vil-
8938: yhtenä syynä siihen, että työvoiman ylitar-        jankuivaamojen rakentamiseen tarvitaan
8939: jontaa on jatkuvasti maaseudulla. Liikekes-        varoja. Joihinkin edellä mainittuihin tarkoi-
8940: kukset eivät voi sijoittaa kaikkea sinne           tuksiin on varoja varattu valtion tulo- ja
8941: siirtynyttä maaseutuväkeä, vaan joutuu siitä       menoarviossa, mutta on se riittämätön määrä
8942: osa työttömäksi. Maaseutuväen siirtyminen          tarpeeseen nähden.
8943: kaupunkeihin lisää niissä myöskin asunto-             Vapailta lainamarkkinoilta ei ole näihin
8944: pulaa. Karjatalousvaltaisen maatalouden ke-        tarkoituksiin saatavana riittävästi varoja
8945: hittäminen on maassamme välttämätöntä voi-         eikä pientilojen kannattavaisuus kestä vapai-
8946: daksemme saada riittävästi työtilaisuuksia         den lainamarkkinoiden korkeata korkoa. Val-
8947: lisääntyvälle väestölle ja maa- ja karjatalous-    tiovallan taholta olisikin järjestettävä tämä
8948: tuotteita riittävästi kulutukseen. Maamme          perusluoton saanti maataloudelle.
8949: pienviljelysvaltaisen maatalouden jatkuvan            Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
8950: kehittämisen esteenä on yhtenä syynä pää-          kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8951: omanpuute.
8952:    Maamme maatalouden koneistaminen ja                       että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8953: maaseudun sähköistäminen ovat välttämättö-                perusTuoton järjestämiseksi pienvilje-
8954: miä. Vanhojen peltojen voimaperäistäminen                 lijäväestölle maatalouden luotantar-
8955: kalkituksen ja maanparannusaineiden ajolla                peen tyydyttämiseksi halpakorkoisten
8956: olisi suoritettava sekä sen jälkeen uutisrai-             lainojen avulla.
8957: vauksella lisättävä pientilojen peltopinta-
8958:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
8959: 
8960:         Aleksi Kiviaho.               Nestori Nurminen.             Usko Seppi.
8961:         Toivo Asvik.                  Niilo Nieminen.               Toivo Friman.
8962:         Matti Koivunen.               Antti Kinnunen.               Martti Leskinen.
8963: 198
8964: 
8965: IV,u5. -   Toiv.al. N:o 100.
8966: 
8967: 
8968:                                 N. Kaasalainen ym.: Toimenpiteistä pienteollisuuden tukemi-
8969:                                    seksi sähkövoiman hankinnassa.
8970: 
8971: 
8972:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8973: 
8974:    Pienteollisuuden alaan liittyvät kysymyk-      tarkoituksenmukaisella hinnoittelulla olisi
8975: set ovat viime aikoina olleet hyvinkin vilk-      viipymättä pyrittävä määrätietoisesti edistä-
8976: kaan pohdinnan alaisena. Suurella tyydy-          mään teollisuustuotannon kehittämistä ja laa-
8977: tyksellä on todettava, että tämän tuotannol-      jentumista sellaisilla alueilla, joiden elin-
8978: lisen toiminnan kehittämisen katsoo valtio-       keinoelämä on toistaiseksi liian yksipuolisesti
8979: valtakin tärkeäksi, koska pienteollisuuden        kehittynyt ja joissa uuden tuotannon synty-
8980: perusluoton järjestämisen helpottamiseksi         miseen on kansantaloudellisesti perusteltuja
8981: on vuosittain tulo- ja menoarvioesityksen         edellytyksiä. Tällä tavalla voitaisiin osaltaan
8982: yhteydessä myönnetty erikoinen määräraha.         myös saada aikaan asutuksen ja tuotanto-
8983: Maaseudun asujamiston mielenkiinto pien-          elämän tervettä tasapainoa valtakuntamma
8984: teollisuutta kohtaan on suuri, sillä mor          eri osien kesken." Mainittua arvovaltaista
8985: nienkin osalta tuottaa vaikeuksia pääasial-       mielipidettä tukee Ruotsissa omaksuttu käy-
8986: lisen toimeentulon hankkiminen. Tämän             täntö, missä tariffijärjestelmällä pyritään
8987: lisäksi varsinkin pienviljelijäperheiden jä-      tukemaan syrjäseutujen teollista tuotantoa.
8988: senet kaipaavat sivuansiomahdollisuuksia          Meilläkin kyllä suurempi teollisuus saa eri
8989: ja sellaisiakin oikein järjestetty pienteolli-    vaihtoehtojen mukaan halvempaa sähköener-
8990: suus varmasti kykenisi tarjoamaan. Mutta          giaa, mutta pienyrittäjien osalta on tämä
8991: valitettavasti löytyy vielä useita epäkohtia,     asia järjestämättä. Edellä mainittu pien-
8992: jotka jarruttavat pienteollisuuden kehitty-       teollisuuden kehittämistä jarruttava perus-
8993: mistä. Yhtenä sellaisena mainittakoon sähkö-      tavaa laatua oleva epäkohta olisi tasapuoli-
8994: voiman saanti. Varsinkin harvaan asutulla         suuden vuoksi nopeasti korjattava.
8995: seudulla tulee se niin kalliiksi, ettei vähä-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8996: varaisempi yrittäjä kykene maksamaan vält-        nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8997: tämättömiä perustamiskustannuksia, lisäksi        muksen,
8998: varsinaiset kulutusmaksutkin ovat korkeat.
8999: Näiden seikkojen johdosta raukeaa ehkä                      että hallitus kiireellisesti tutkisi,
9000: muuten tavattoman elinvoimaisen hankkeen                 miten parhaiten voitaisiin pienteolli-
9001: toteuttaminen ja pahaksi onneksi juuri siellä,           suutta tukea sähkövoiman hankinnassa
9002: missä sitä monestakin syystä kipeimmin tar-              ja millaiseksi olisi tariffijärjestelmä
9003: vittaisiin.                                              muutettava, jotta se tasapuolisesti
9004:    Tässä yhteydessä viitattakoon valtakun-               tekisi oikeutta pienteollisuuden har-
9005: nansuunnittelukomitean mietintöön, siellä                joittajalle, ja ryhtyisi asian vaatimiin
9006: sanotaan asiasta seuraavaa: , Sähkövoiman                toimenpiteisiin.
9007:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
9008: 
9009:          Nestori Kaasalainen.        Sylvi Halinen.                Kustaa Tiitu.
9010:          Toivo Antila.               Jaakko Hakala.                Artturi Tienari.
9011:          Einari Jaakkola.            Lauri Järvi.                  Martti J. Huttunen.
9012:          M. 0. Lahtela.              Erkki Koivisto.               Väinö Rankila.
9013:          Juho Kuittinen.             Kalle Kämäräinen.             Unto Suominen.
9014:          Antti J. Rantamaa.          Matti Mattila.                Johannes Wirtanen.
9015:          Eino E. Heikura.            J. F. Pöykkö.                 T. Saloranta.
9016:          Eeli Erkkilä.               Arvi Ikonen.                  Matti Raipala.
9017:                                      Urho Kähönen.
9018:                                                                                            199
9019: 
9020: lV,ua. -   Toiv.al. N:o 101.
9021: 
9022: 
9023: 
9024: 
9025:                                Heljas ym.: Riittävän tullisuojan aikaansaamisesta kotimai-
9026:                                  selle polttopuulle.
9027: 
9028: 
9029:                                      Ed u sk un nalle.
9030: 
9031:    Pienpuun menekkipulma on eräs metsä-          käytettävät polttoöljyt tullivapaat. Koksin-
9032: seutujemme vaikeimmin ratkaistavia talou-        kin tuonti on valtioneuvoston antaman pää-
9033: dellisia ongelmia. Tällä hetkellä on varas-      töksen perusteella tapahtunut ilman tullia.
9034: tossa kesällä toimitetun inventoinnin mu-        Tämä merkitsee sitä, että kotimainen poltto-
9035: kaan 16.5 miljoonaa p-ms, mikä vastaa noin       ainetuotanto verrattuna muuhun kotimaiseen
9036: 3 vuoden kulutusta. Osa varastosta on jo         tuotantoon on joutunut huonompaan ase-
9037: vanhaa ja alttiina pilaantumiselle. Eri polt-    maan. Epäkohta voidaan korjata vain riittä-
9038: toainekomiteat ovat päätyneet sellaiseen tu-     vän tullisuojan avulla. Tällöin olisi koksin
9039: lo,kseen, että maassamme pitäisi turvata         ja kivihiilen perustulli asetettava 15 penniin
9040: n. 8 miljoonan p-ms suuruinen halkojen me-       kilolta, mikä 15 kertaisena tekisi 2 250 mk
9041: nekki vuosittain.                                tonnilta. Kun koksin hinta on n. 5 000-
9042:    Pienpuun menekkikysymyksen ratkaisemi-        5 500 mk tonnilta ja koivuhalkojen hinta n.
9043: nen pitkällä tähtäimellä vaatii lähinnä sel-     1 400 mk vapaasti vaunussa, on näiden
9044: laisen teollisuuden kehittämisen, joka käyt-     polttoaineiden hintaero n. 3 000-3 500 mk/t.
9045: tää pienpuuta raaka-aineenaan. Tätä teolli-      Tullisuoja ei tosin riittäisi täydelleen kor-
9046: suutta perustettaessa olisi huomioitava sen      vaamaan hintaeroa, mutta helpottaisi kui-
9047: sijoittaminen lähelle raaka-aineen lähteitä.     tenkin huomattavasti tilannetta. Samanlai-
9048: Pohjois-Savon maakunta, jossa on suuria          seen tullisuojaan päästään myös polttoöljyn
9049: vaikeuksia pienpuun markkinoimiseksi, olisi      osalta, jos sen tulli määrättäisiin 1 500-
9050: sopiva sijoituspaikka tätä raaka-ainetta käyt-   2 000 mk/t.
9051: tävälle teollisuudelle. Ilman valtion tukea         Todennäköisesti kuitenkin johtaisivat ulko-
9052: ei asiaa kuitenkaan voisi toteuttaa. Asian       maisten polttoaineiden tullit vähäisiin elin-
9053: kypsyttäminen ja teollisuuden rakentaminen       kustannusten ja teollisuuden tuotantokustan-
9054: vaatii aikansa eikä se tuo kyllin nopeasti       nusten korotuksiin. Mutta näitä haitallisia
9055: ratkaisua halkojen menekkipulmaan, ja            vaikutuksia voitaisiin vähentää käyttämällä
9056: todennäköisesti metsämme tulevat vielä teol-     ko. tullin tuottamia tuloja polttopuun han-
9057: lisuuden laajentamisenkin jälkeen tuotta-        kintakustannusten alentamiseen. Riittävä
9058: maan sellaista puuta, jota voidaan käyttää       tullisuoja olisi omiaan edistämään maaseu-
9059: vain polttoaineeksi.                             dun työllisyyttä ja metsänhoidon paranta-
9060:    Siksi olisi tarpeen, ainakin väliaikaisesti   mista.
9061: ja siihen mennessä, kunnes pienpuuta käyt-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9062: tävä teollisuus on riittävästi laajentunut,      nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9063: että pienpuu saisi saman suuruisen tulli-        muksen,
9064: suojan,    jota kotimarkkinateollisuutemme
9065: nauttii. Voimassa olevan tullitariffin mukaan            että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9066: ovat kaikki kivennäispolttoaineet koksia               toimenpiteisiin riittävän tullisuojan
9067: lukuunottamatta sekä kaikki lämmitykseen               aikaansaamiseksi kotimaiselle poltto-
9068:                                                        puulle.
9069:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
9070: 
9071:         Lennart Heljas.              Kalle Kämäräinen.            Eino E. Heikura.
9072:         Vieno Simonen.               Hilja Väänänen.              Väinö Kaasalainen.
9073: 200
9074: 
9075: IV,u7. -     Toiv.al. N:o 102.
9076: 
9077: 
9078: 
9079:                                  Palovesi ym.: Toimenpiteistä pienpuutavaran menekin li-
9080:                                     säämiseksi.
9081: 
9082: 
9083:                                      Eduskunnalle.
9084: 
9085:    Pienen puutavaran jatkuvan ja säännölli-      saada kertakaikkisena ja yhdellä kertaa
9086: sen menekin turvaaminen olisi metsätalou-        toteutettavana ohjelmana, vaan pienpuutava-
9087: temme kannalta erittäin tärkeätä, koska se       ran käytön edistämiseksi olisi suoritettava
9088: loisi mahdollisuudet taloudellisesti kannatta-   jatkuvaa tutkimustyötä ja tehtävä alituiseen
9089: valle metsänparannustoiminnalle. Samalla se      vertailuja eri käyttömahdollisuuksien välillä,
9090: antaisi jatkuvasti työtä ja toimeentulomah-      koska nämä mahdollisuudet ovat markkina-
9091: dollisuuksia maaseudulla sekä varsinaiselle      tilanteen vaihteluista, teknillisestä kehityk-
9092: metsätyöväestölle että metsätöitä tekevälle      sestä ynnä muista seikoista riippuvaisia ja
9093: pienviljelijäväestölle, jota varsinkin Keski-,   nämä tekijät muuttelevat alinomaan. Esim.
9094: Itä- ja Pohjois-Suomessa on erittäin run-        tällä hetkellä olisi toimittava nopeasti liian
9095: saasti. Halvempiarvoisen puun käyttö poltto-     suurten halkovarastojen markkinoimiseksi ja
9096: aineena vapauttaisi kallisarvoisia ulkomaan      käyttömahdollisuuksien saamiseksi niille;
9097: valuuttoja muuhun tärkeämpään tuontiin ja        mutta ajan pitkään pienpuutavaran menekkiä
9098: tekisi maamme tässä suhteessa ulkomailta         tuskin voidaan turvata yksinomaan halkojen
9099: tapahtuvasta tuonnista riippumattomaksi,         kulutusta lisäämällä, vaan päähuomio on
9100: mikäli tuontimme syystä tai toisesta häi-        ilmeisesti jo aivan lähiaikoina kohdistettava
9101: riintyisi.                                       pienen puutavaran teollisen käytön lisäämi-
9102:    Pienen puutavaran teollinen käyttö antaisi    seen esim. selluloosateollisuuden laajentami-
9103: taasen ansiomahdollisuuksia paitsi metsä-        sen avulla. Näidenkin mahdollisuuksien sel-
9104: töitä tekevälle väestönosalle, myöskin metsä-    vittämiseksi olisi jatkuva tutkimus ja
9105: teollisuuden työläisille pientä puutavaraa       kokeilutyö välttämätöntä.
9106: jalostavissa teollisuuslaitoksissa. Näin ollen      Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9107: monet erittäin painavat kansantaloudelliset      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9108: syyt sekä työllisyysnäkökohdat kehoittavat       muksen,
9109: hyvin vakavasti ponnistelemaan uusien kei-
9110: nojen löytämiseksi pienen puutavaran käy-                  että hallitus ryhtyisi viipymättä
9111: tön lisäämiseksi. Monia ehdotuksiakin tämän              selvittämään kaikkia niitä keinoja,
9112: kysymyksen ratkaisemiseksi on tehty, mutta               millä pienpuutavaran menekkiä sekä
9113: suurin osa niistä on ollut vain ehdotuksia               polttoaineena että teollisuuden raaka-
9114:  >saratkaisuiksi, kun sen sijaan yhtään näistä           aineena maassamme voitaisiin lisätä
9115:  >hjelmista tämän niin sanotun pienpuukysy-              ja sen menekki jatkuvasti turvata,
9116:  myksen ratkaisemiseksi ei ole vielä aikaan-             sekä ryhtyisi tämän selvityksen edel-
9117:  saatu. Ilmeisesti sitä ei voidakaan aikaan-             lyttämiin toimenpiteisiin.
9118:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
9119: 
9120:            Eino Palovesi.             tauri Murtomaa.              Niilo Ryhtä.
9121:            Markus Niskala.            Hilja Väänänen.              Atte Pakkanen.
9122:            Lennart Heljas.            Kustaa Tiitu.                Urho Kähönen.
9123:            Arvi Ikonen.               Yrjö Hautala.                Eemil Luukka.
9124:            Kalle Kämäräinen.          Eino E. Heikura.             Aare Leikola.
9125:            Matti Mattila.             Toivo Antila.                Toivo H. Kinnunen.
9126:                                       Kalervo Saura.
9127:                                                                                            201
9128: 
9129: IV,11s. -     Toiv.al. N:o 103.
9130: 
9131: 
9132: 
9133: 
9134:                                   M. Mattila ym..: Toimenpiteistä pienpuun menekin lisäämi-
9135:                                      seksi ja sen käytön turvaamiseksi.
9136: 
9137: 
9138:                                        Eduskunnalle.
9139: 
9140:    Viime vuosina on pienpuun menekki huo-         kelpaava raaka-aine kerättäisiin metsistä
9141: mattavasti supistunut. Tämä on ensiSIJai-         pois vain mätänemään.
9142: sesti johtunut ulkomailta tuotavien poltto-          Jokainen nykyisenä ajankohtana met-
9143: aineiden käytön lisäämisestä sekä siitä, että     siemme hyväksi tehty edullinen ratkaisu
9144: rakentaminen on kehittynyt yhdessä lämmi-         merkitsee tulevaisuudessa vientikaupanemme
9145: tyslaitteiden tehostumisen kanssa. Myös           parannuksia. Koko kansantalouden etu vaa-
9146: teollisuutemme yhä enenevassa määrässä            tii, että nuorien metsien kasvatushakkuut
9147: on siirtynyt ulkolaisen polttoaineen käyt-        tehdään taloudellisesti mahdollisiksi.
9148: töön.                                                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9149:    Metsiemme tuotteet muodostavat ulko-           nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9150: maan kaupassa tärkeimmän osan, mikä edel-         muksen,
9151: lyttää, että metsiämme hoidetaan hyvin ja
9152: järkiperäisesti. Ilman kohtuullista pienpuun              että hallitus ryhtyisi kaikkiin tar-
9153: menekkiä ei ole mahdollisuuksia saada riit-             peellisiin toimenpiteisiin pienpuun me-
9154: tävää laajuutta metsänhoitotöille, koska ei             nekin lisäämiseksi ja sen käytön tur-
9155: liene asiallista edellyttää, että poHtoaineeksi         vaamiseksi.
9156:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
9157: 
9158:                 Matti Mattila.                               Antti J. Rantamaa.
9159:                 Urho Kähönen.                                Esa Koivusilta.
9160:                 Yrjö Sinkkonen.                              Eero Saari.
9161: 
9162: 
9163: 
9164: 
9165: 26 E 159/55
9166: 202
9167: 
9168: IV,u9. -   Toiv.al. N:o 104.
9169: 
9170:                                Partanen ym.: Toimenpiteistä pienpuun käyttömahdollisuuk-
9171:                                   sien ja menekin lisäämiseksi.
9172: 
9173:                                      E d u s k u n n a ll e.
9174:    Pienpuun menekki- ja hintakysymys on           tään työllisyyskysymyksenä on pienpuuprob-
9175: maassamme jo pitemmän ajan ollut laajan           leema sitä suuruusluokkaa oleva tekijä, joka
9176: ja syvällisen pohdinnan kohteena. Sen lisäksi,    tulisi vakavasti varteenottaa.
9177: että pienpuun menekin parantaminen on                Pahin ja vaikein on tilanne tämän kysy-
9178: askarruttanut metsänomistajien ja metsä-          myksen puitteissa maamme varsinaisilla
9179: taloutta lähellä olevien kansalaispiirien sekä    metsäseuduilla Pohjois- ja Itä-Suomessa.
9180: eri järjestöjen johto- ym. henkilöiden mie-       Ensisijaisesti näillä alueilla olisikin viipy-
9181: liä, ovat myöskin eräät valtiovallan asetta-      mättä valtion toimenpitein saatava käyntiin
9182: mat viralliset elimet kiinnittäneet huomio-       aluksi kokeiluluontoista toimintaa pienpuun
9183: taan tähän kysymykseen. Tällaisina voidaan        menekin lisäämismahdollisuuksien selville
9184: mainita esim. valtakunnan suunnittelukomi-        saamiseksi. Maaseudun sähköyhtymien voi-
9185: tea, talouspoliittinen suunnitteluneuvosto ja     mansiirtolinjojen ulottuessa jo varsin kau-
9186: eritoten polttoaineneuvosto. Kaikissa yhteyk-     kaisillekin metsäseuduille voidaan eräänä
9187: sissä on päädytty toteamukseen, ettei maas-       käytännöllisenä ratkaisuna pitää pienpuuta
9188: samme ole läheskään riittävästi menekkiä          polttoaineena käyttävien sähkövoima-ase-
9189: käytettävissä oleville varsin runsaille pien-     mien perustamista metsärikkaille syrjäisille
9190: puumäärille. Erittäin ajankohtaiseksi ja          alueille. Tätä menetelmää voidaan suositella
9191: entistäänkin arkaluontoisemmaksi on pien-         erikoisesti Kainuussa Kuhmon ja Suomus-
9192: puun menekkipulma tullut sen jälkeen, kun         salmen metsäalueille, joilla ei pienpuun
9193: eduskunta viime vuoden lopulla hyväksyi           menekkiä ole nykyisin lainkaan. Laajem-
9194: tullilain. Tässä yhteydessä eduskunta kiin-       massa mitassa voi tulla myöskin kysymyk-
9195: nitti huomiota pienpuukysymykseen sikäli,         seen erilaiset pienpuun silppuamis- ja tii-
9196: että se hyväksyi pienpuun käytön ja mene-         vistämismenetelmät sekä edelleen pienpuuta
9197: kin tehostamista tarkoittavan ponnen.             raaka-aineena käyttävän teollisuuden kehit-
9198:    Kansantaloudellisesti merkittäviä mitta-       täminen esim. eristys- ja rakennuslevyteolli-
9199: suhteita edustavakai muodostunut pienpuun         suutena, erilaisina massavalmisteina jne. jopa
9200: menekkipula vaatii jo tässä vaiheessa käy-        siihen mittaan, että rakennusteollisuudessa
9201: tännöllisiä, mahdollisimman nopeita ja tehok-     ja rakennusalalla yleensä voitaisiin vastaa-
9202: kaita toimenpiteitä. Tilanteen jatkuessa          vasti osaksi luopua arvokkaamman, kallis-
9203: nykyisellään muodostuvat pienpuun me-             hintaisen ja vientikelpoisen puutavaran käy-
9204: nekkipulan vaikutukset jatkuvasti entistään       töstä.
9205: tuntuvammiksi ja laajakantoisemmiksi. Voi-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9206: daan hyvällä syyllä sanoa, että kaikkiin eri      nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9207: hakkuumuotoihin sisältyvä metsänhoidollinen       vomuksen,
9208: toiminta ja työskentely menettää suurim-
9209: maksi osaksi konkreettisen pohjansa. V alta-                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9210: van suurien pienpuumäärien ollessa kysy-                 toimenpiteisiin sellaisen kokeiluluon-
9211: myksessä ja useiden miljoonien m 3 : n laho-             toisen toiminnan aikaansaamiseksi,
9212: tessa vuosittain metsiin tapahtuu arvelutta-             jonka tarkoituksena on käytännössä
9213: vaa kansantaloudellista tuhlausta, josta olisi           selvittää ja tutkia pienpuun käyttö-
9214: mitä pikimmin päästävä eroon. Jo pelkäs-                 mahdollisuuksien ja menekin lisää-
9215:                                                          mistä.
9216:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
9217:          Eemil Partanen.             Mauno Jussila.             Artturi Jämsen.
9218:          Eeli Erkkilä.               Eino Rytinki.              Marja Lahti.
9219:          Niilo Ryhtä.                Kusti Eskola.              J. F. Pöykkö.
9220:                        T. Saloranta.               Esa Koivusilta.
9221:                                                                                               203
9222: 
9223: IV,120, -   Toiv.al. N:o 105.
9224: 
9225: 
9226: 
9227: 
9228:                                 Rönkkö ym.: Pienpuuta käyttävän teollisuuden perustami-
9229:                                   sesta Pohjois-Savoon.
9230: 
9231: 
9232:                                      E d u s k u n n a ll e.
9233: 
9234:    Maamme metsätalous elää vaikeaa murros-        vuosi vuodelta yhä vaikeammaksi järki-
9235: kautta nimenomaan koivun ja pienpuun koh-         peräisen metsänhoidon. Varsinkin koivuun
9236: dalla. Jo ennen viime sotaa vuosittain haka-      nähden kohdistuu puutavaran otto parhaa-
9237: tusta koivusta käytettiin vain noin kym-          seen puustoon, jolloin heikompilaatuinen ja
9238: menesosa teollisuustarkoituksiin. Sen hak-        roskapuu jää täyttämään metsän. Tätä
9239: kuumäärä oli polttopuumarkkinoiden varassa.       kuvaa se, että esim. Pohjois-Savon metsän-
9240: Ennen sotaa oli meillä halkojen käyttö noin       hoitolautakunnan alueella polttopuun osuus
9241: 8.5 milj. m3, nyt se on n. 6 milj. m3 ja          koko puutavaran hakkuumäärästä koko hak-
9242: kehitys edelleen käy siihen suuntaan, että        kuukautena 1951-52 oli 21 % eli 2 420 000
9243: halkojen käyttö vähenee ja ulkolainen poltto-     m3, kun se oli hakkuukaudella 1953-54
9244: aine valtaa niitten sijan teollisuuden hyväksi.   10% eli 160 000 m3.
9245: Kuitenkin tullilain käsittelyn yhteydessä           Halon kysyntää tällä hetkellä ei ole juuri
9246: vuoden 1954 lopulla eduskunta antoi lupauk-       nimeksikään. On laskettu, että sekahalon
9247: sen, että hallituksen on huolehdittava koi-       0-raja on jo 20-30 km:n autoajon ja 1-2
9248: vun ja pienpuun menekin edellytysten kehit-       km: n hevosajon päässä Kuopiosta. Koivu-
9249: tämisestä.                                        halon, jonka kohdalla tilanne on vaikein,
9250:    Koivukysymys on erikoisesti Itä-Suomen         0-raja on vastaavasti 60-70 km:n autoajo-
9251:  ja Savon asia. Koivun osuus metsien puus-        matkan päässä Kuopiosta.
9252: wsta on Savossa suurin koko maassa; Poh-            Edellä olevasta selviää, että Pohjois-Savon
9253: jois-Savossa se on 24.6 %, Etelä-Savossa          luontaisia edellytyksiä metsätalouden tarjoa-
9254: 25.4% ja Itä-Savossa 24.6 %. Valtakunnan          maan tukeen nähden on paljon jätetty hy-
9255: metsien arvioinnissa on koivupuuvarat las-        väksikäyttämättä. Siitä osaltaan johtuu, että
9256: kettu olevan Pohjois-Savossa 24 milj. k-m3,       alueen kunnissa esiintyy vakinaistunutta
9257: Etelä-Savossa 16 milj. k-m3 ja Itä-Savossa 10     työttömyyttä.
9258: milj. k-m3. Jos tuo koivumäärä joudutaan            Edellä olevan perusteella kunnioittaen
9259: hakkaamaan haloiksi, merkitsisi se lähes 90       ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9260: milj. m3 halkoja ja se vastaisi lähes 10 milj.    vomuksen,
9261: selluloosatonnia. Tämä tietää suuria talou-
9262: dellisia voimavaroja ja myöskin sitä, että                  että hallitus kiireellisesti selvityt-
9263: koivu selluloosateollisuuden raaka-aineena               täisi, mitä edellytyksiä on pienpuuta ja
9264: olisi tässä maakunnassa jatkuvasti turvattu.             heikompilaatuista koivua käyttävän
9265:    Metsien käytössä on viime vuosien myynti-             teollisuuden perustamiseksi Pohjois-
9266: hakkuiden rakenne sellainen, että se tekee               Savoon.
9267:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
9268: 
9269:               Tahvo Rönkkö.                                    Atte Pakkanen.
9270:               Yrjö Hautala.                                    Eino Rytinki.
9271:               Hilja Väänänen.                                  Kalle Kämäräinen.
9272:                                       Elli Nurminen.
9273: 204
9274: 
9275: IV,121. -   Toiv.al. N:o 106.
9276: 
9277:                                   Haapasalo ym.: Pienpuuta raaka-aineenaan käyttävän teol-
9278:                                       lisuuslaitoksen perustamisesta Puukemia Oy: n teollisuus-
9279:                                       alueelle.
9280: 
9281:                                          E d u s k u n n a ll e.
9282:   Heinolan kaupungissa on n. 10 vuotta                nittakoon, että yksin Heinolan kaupungin
9283: autiona seissyt valtion omistama Puukemia             lähikuntien, Heinolan maalaiskunnan, Harto-
9284: Oy:n teollisuusalue. Vuosina 1943-45 siellä           lan, Sysmän, Joutsan, Leivonmäen ja Lu-
9285: ryhdyttiin suurisuuntaisiin rakennustöihin            hangan kuntien puuvarasto on yli 20 milj.
9286: tehdaslaitoksen aikaansaamiseksi, jossa olisi         k-ms, puuston vuotuiskasvun ollessa yli
9287: valmistettu puusokeria sekä erilaisia teolli-         700 000 k-ms. Vain pieni osa maakunnan
9288: suuden tarvitsemia raaka-aineita. Tälle He-           pienpuusta joutuu teollisuuden raaka-
9289: vossaaren teollisuusalueelle, joka on yli 200         aineeksi, ja kun pohtopuulla ei ole riittävää
9290: ha:n suuruinen, rakennettiin rautatie ja              kysyntää, jää pienpuuta suuret määrät met-
9291: maantie siltoineen. Siellä on laaja teollisuus-       siin mätänemään. Näin koituu kansantalou-
9292: ratapiha ja avoimeksi raivattu puun varas-            dellemme suuria menetyksiä, mistä ennen
9293: toimiskenttä siirtolaitteiden perustuksineen.         kaikkea kärsii maakunnan väestö.
9294: Edelleen rakennettiin satama monine raitei-              Tulkoon vielä todetuksi, että Heinola on
9295: neen ja kallioon louhittiin 6 000 ms varasto-         Mikkelin läänin vaikein työttömyyskeskus.
9296: suojaa. Myös ryhdyttiin rakentamaan työ-              Vuosi vuodelta on siellä jouduttu ensimmäi-
9297: läisten ja työnjohtajien asuntoja: 13 kah-            seksi avaamaan työttömyyskortisto, ja valtio
9298: den perheen asuntoa seisoo kauniissa män-             sekä kaupunki joutuvat miljoonia uhraamaan
9299: nikössä. Arvioidaan, että kaikki nämä raken-          työttömyyden torjumiseksi. Tämä vaikea
9300: nelmat maapohjineen ovat yli puolen mil-              tilanne johtuu siitä, että Heinolaan sijoi-
9301: jardin markan arvoiset.                               tettiin valtion asutustoiminnan kautta asuk-
9302:    Eduskunta hyväksyi tullilakien yhteydessä          kaita enemmän kuin mitä paikkakunnan työ-
9303: 21 päivänä joulukuuta 1954 ponnen: ,että              mahdollisuudet edellyttävät. Näin tapahtui
9304: hallitus kiireellisesti selvityttäisi, miten pien-    syystä, että Puukemia Oy oli silloin raken-
9305: puun käyttöä myös teollisuuden raaka-                 teilla ja tälle teollisuuslaitokselle varattiin
9306: aineena voitaisiin lisätä ja tällaista teolli-        työvoimaa. Kun tehtaan rakentaminen kes-
9307: suutta     sijoittaa    pienpuun       ylitarjonta-   keytettiin, jäivät sijoitetut asukkaat ilman
9308: alueelle". Mikkelin lääni kokonaisuudessaan           työpaikkaa. Toistaiseksi tarjoavat Heinolan-
9309: on pienpuun ylitarjonta-aluetta. Erikoisesti          Mikkelin ja Heinolan-Jyväskylän maantei-
9310: tulkoon todetuksi, että maakunnan runsaat             den korjaamiset varatyötä, mutta ilmeisesti
9311: metsävarat ovat läänin asukkaille erittäin            jo kuluvana talvena siirtyvät nämäkin työ-
9312: tärkeä toimeentulon edellytys. Maatilat Mik-          maat liian kauaksi Heinolasta.
9313: kelin läänissä ovat yleensä pieniä ja pellot             Kaikkeen edellä olevaan sekä erikoisesti
9314: kivikkoisia, joten maatalouden kannattavuus           eduskunnan lausumaan toivomusponteen ja
9315: rakentuu metsien varaan. Niiden, joilla ei            valtion varojen järkevään hoitoon viitaten
9316: ole metsiä, on hankittava pääasiallinen toi-          ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
9317: meentulonsa metsätöistä, sillä muita työmah-          syttäväksi toivomuksen,
9318: dollisuuksia maalaiskunnissa on perin vähän
9319: tarjolla. Viimeksimainittua osoittaa se, että                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9320: huonoina hakkuuvuosina työttömyys kasvaa                      toimenpiteisiin sijoittaakseen Puuke-
9321: suureksi maalaiskunnissakin. Maakunnan                        mia Oy:n teollisuusalueelle pienpuuta
9322: metsävarojen runsauden osoittamiseksi mai-                    raaka-aineenaan käyttävän teollisuus-
9323:                                                               laitoksen.
9324:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
9325:          K. F. Haapasalo.                Wiljam Sarjala.                Edvard Pesonen.
9326:          Viljo Virtanen.                 Onni Hiltunen.                 Sylvi Halinen.
9327:                                          Aukusti Pasanen.
9328:                                                                                                205
9329: 
9330: IV,122. -   Toiv.al. N:o 107.
9331: 
9332: 
9333: 
9334: 
9335:                                 A. Leikola: Toimenpiteistä turvevoimalaitosten aikaansaa-
9336:                                    miseksi.
9337: 
9338: 
9339:                                       E d u s k u n n a 11 e.
9340: 
9341:   Kuten tunnettua, on vuosi vuodelta suu-          ja v. 1963 jo noin 1300 milj. kWt. Viimeksi-
9342: remmaksi paisuneen tuontimme rahoittami-           mainitun määrän kehittämiseen tarvitaan n.
9343: nen useimpina viime vuosina tuottanut erit-        750 000 tonnia kivihiiltä.
9344: täin suuria vaikeuksia. Taloutemme on, osit-          Vuodesta 1963 lähtien tulee voimateolli-
9345: tain laiminlyömällä omia tuotantomahdolli-         suutemme       muodostumaan      huomattavasti
9346: suuksia, tullut samalla yhä suuremmassa            höyryvoimavoittoisemmaksi kuin se siihen
9347: määrässä riippuvaiseksi suuresta tuonnista,        asti on ollut. Tämä merkitsee tuontipoltto-
9348: niin että pienemmätkin häiriöt tuonnissa tun-      aineiden tuontitarpeen rajua lisääntymistä
9349: tuvat koko talousrakenteessamme.                   kaikkine siihen liittyvine epäkohtineen.
9350:   Kun otetaan huomioon, että tuontimme                Jo suoritettujen pätevien virallisten selvi-
9351: kokonaisarvo oli v. 1954 152.1 mrd markkaa,        tysten mukaan maassamme on riittävästi
9352: josta toiseksi suurimman ryhmän (16.6 mrd          turvevaroja turvekäyttöisten voimalaitosten
9353: mk) muodostivat kivennäispolttoaineet ja           perustamista varten esim. Etelä-Pohjanmaan
9354: öljyt, mistä taas kivihiili ja koksi yksinään      -Pohjois-Satakunnan suoalueille sekä Per-
9355: suurimman osan 9.5 mrd mk, voidaan hel-            hon-Multian-Pylkönmäen suoalueille.
9356: posti huomata, kuinka suuresti tämän ryh-             Nyt pääasiassa joutilaina olevien soit-
9357: män tuonnin vähentäminen kotimaisen poltto-        temme käyttäminen polttoturpeen nostoon
9358: aineen avulla vaikuttaisi tuontia rajoittavasti    avaa parhaat mahdollisuudet niiden myö-
9359: ja valuuttatilanteeseemme keventävästi.            hempään hyväksikäyttöön muilla tavoilla.
9360:   Maamme polttoturpeen tuotanto on alun-           Hehtaarin alalta saadaan polttoainetta noin
9361: perin noussut sotien aiheuttamien poltto-          6 milj. markan arvosta ja kun se on nos-
9362: ainepulien aikoina, mutta sen runkoyritykset       tettu, voidaan suon pohja parhaiten käyttää
9363: ovat edelleenkin toiminnassa, joskin vaikeissa     pelloksi tai metsänistutukseen. Tällainen
9364: olosuhteissa, ulkomailta maahan tuodun hal-        järkiperäinen soittemme kokonaiskäyttö luo
9365: van polttoaineen aiheuttaman kovan kilpailu-       mahdollisuudet perustaa uutta, kestävällä
9366: paineen alaisena työskennellen.                    pohjalla olevaa tuotantoa alueilla, joilla asuk-
9367:   Nykyinen polttoturpeen tuotantomme, n.           kaat nykyään kärsivät riittävien työtilaisuuk-
9368: 160 000 tonnia vuodessa, on vaikeitten mark-       sien puutetta.
9369: kinoimisedellytysten vuoksi suppeampi kuin            Ottaen huomioon turvevoimalaitosten pe-
9370: mitä pohtoturveteollisuutemme tuotantokyky         rustamisesta syntyvät työtilaisuudet sekä ko.
9371: edellyttäisi, ja voidaan suhteellisen lyhyessä     suoalueitten väestölle että perustamishankin-
9372: ajassa ja suhteellisen pienin investoinnein        toja ja laitosten rakentamisen suorittavalle
9373: nostaa kaksinkertaiseksi eli n. 300 000 ton-       teollisuudelle, ehdotan kunnioittaen eduskun-
9374: niin, mikä lämpöarvoltaan vastaa noin              nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9375: 150 000 tonnia kivihiiltä.
9376:   Asiantuntijoitten laskelmien mukaan jou-                   että hallitus ryhtyisi viipymättä
9377: dutaan jo v. 1958 sähköenergiaa tuottamaan                toimenpiteisiin turvevoimalaitosten ai-
9378: varahöyryvoimalaitoksissa n. 800 milj. kWt                kaansaamiseksi maahamme.
9379:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
9380: 
9381:                                       Aa.re Leikola.
9382: 206
9383: 
9384: IV,123. -   Toiv.al. N:o 108.
9385: 
9386: 
9387: 
9388: 
9389:                                 Heikura ym.: Polttoturvetta käyttävän sähkölaitoksen perus-
9390:                                    tamisesta Pohjois-Satakuntaan.
9391: 
9392: 
9393:                                      E d u s k u n n a ll e.
9394: 
9395:    Sodanjälkeisessä jälleenrakennustyössä on     suuret. Mainitta:koon, että mm. Saksassa,
9396: maassamme täytynyt kiinnittää huomiota           joka on kivihiilen vientima;a, on turvekäyt-
9397: mm. huomattavien sähkövoimalaitosten ra-         töisiä voimalaitoksia ollut jo lähes 50 v: n
9398: kentamiseen, mikä pääasiassa on keskitty-        ajan. Niinikään Neuvostoliitossa ja Irlan-
9399: nyt Pohjois-Suomessa olevien rakentamatto-       nissa on huomattavia polttoturvekäyttöi-
9400: mien vesivoimavarojen hyväksikäyttöön            siä sähkövoimalaitoksia, viimeksimainitussa
9401: maan sähkö- ja voimataloudessa. Tässä koski-     maassa on ainakin kaksi tehdasta käynnissä
9402: voimien rakentamistyössä on valtiovalta kan-     ja uusia rakenteiHa. Nämä esimerkit ovat
9403: tanut huomattavimman osuuden. Nämä toi-          olleet sikäli meitäkin niin kiinnostavia, että
9404: menpiteet johtuvat lähinnä siitä, että sodan     useita huomattavia alan ammattimiehiä on
9405: seuraamuksen:a osa sähkövoimalaitoksia me-       ollut tutkimusmatkoilla edellämainituissa
9406: netettiin luovutetun Karjalan mukana, joten      maisS'a. Sieltä saadut kokemukset ja herät-
9407: tilalle oli rakennettava uusia voimanlähteitä.   teet ovat meillä jo kiteytyneet suunnitel-
9408: Niinikään sodanjälkeinen maamme elinkeino-       miksi, joitten mukaan on ajateltu perustet-
9409: elämän nopea teollistuminen ja laajojen          tavaksi aluksi kokeiluluontoisena kaasutur-
9410: maaseutqjen sähköistyminen ovat sähkövoi-        biinisäh,kövoimalaitos, jonka mahdollisina si-
9411: man ja energian tarvetta suuresti lisänneet.     joituspaikkoina on mainittu, Pohjois-Sata-
9412: Näistä syistä on suunnitteilla vielä loppujen-   kunnan alueen soitten hyväksikäyttöä varten,
9413: kin Pohjois-Suomen koskien rakentamiset,         Kihniön Suo oy:n turveteollisuuslaitos tai
9414: jotka vietäneen päätökseen lähimmän 10-15        sitte Karvian kuntaan rajoittuvan Kauha-
9415: v. kuluessa.                                     joen ja Jalasjärven kuntien alueitten Koih-
9416:    Tämä suuresti lisääntynyt sähkövoiman ja      nan ym. nevojen alue, missä olisi, useampaa
9417: energian tarve ja rakentamattomien vesivoi-      suoryhmää hyväksikäyttäen, polttoturpeen
9418: mavarojemme uhkaava vähentyminen ovat            ottoon kelvollista suota n. 4 500 ha, mikä
9419: kysymyksiä, joihin alan ammattimiehet ovat       riittäisi n. 10.o milj. tonnin tuotantomäärään
9420: suhtautuneet vissillä huolestuneisuudella. On    kuivaa turvetta. Jos tyydymme aluksi pe-
9421: senvuoksi ryhdyttävä ajoissa tutkimaan myös      rustamaan pienemmän kokeilulaitoksen, niin
9422: muita, vielä käyttämättömiä voimavaroja,         Kihniön ym. Pohjois-Satakunnan suoalueet
9423: joitten käyttöön ottamisen edellytyksiä pi-      sopisivat hyvin tämänlaatuisen voimalaitok-
9424: täisi olla maassamme koskivoimien lisäksi.       sen sijoituspaikaksi, paitsi siksi, että näillä
9425: Tässä tarkoitamme mm. polttoturpeen käyt-        ·alueilla on sopivia ja runsaita suoalueita,
9426: tömahdollisuuksia sähkövoiman kehittämi-         myös siksi, että sähköenergian tuotantoon
9427: seksi. Turvealan ammattimiehet, mm. fil. tri     nähden nämä alueet ovat ns. alituotanto-
9428: Martti Salmi ym. ovat, tutustuessaan näihin      ·alueita, koska koskivoimavarat sijaitsevat
9429: mahdollisuuksiimme, todenneet, että maas-        suurimmalta osalta Pohjois-Suomen alueella.
9430: samme, missä on yht. n. 10.4 milj. ha soita,     Työllisyysnäkökohdatkin puhuisivat uusien
9431: tästä alasta huomattavan suuret alueet ovat      tuotanto- ja teollisuuslaitosten järjestämisen
9432: polttoturvetuotannolle sopivaa turvetta, jo-     puolesta, joten hallituksella olisi syytä
9433: ten alan raaka-ainelähteet ovat siis erittäin    ryhtyä selvittämään ko. turvekäyttöisten
9434:                                      IV,l23. -   Heikura ym.                                  207
9435: 
9436: kaasu turbiinisruhkövoimalaitosten perustami-      ka-aineilla, pitäisimme tärkeänä, että hallitus
9437: sen ajankohtaisuutta. Polttoturvetuotannol-        selvittäisi, mitä mahdollisuuksia on tuottaa
9438: lemme on löydettävä uusia käyttömahdolli-          taloudellisesti sähkövoimaa ja energiaa kotoi-
9439: suuksia, koska ulkolaisten polttoaineitten li-     sella polttoturpeel1amme, koska tulevaisuu-
9440: sääntyvä käyttö mm. valtion rautateillä työn-      dessa vesivoimavarojemme rajattomalla ra-
9441: tää valitettavasti kotoisen halkopuun ja polt-     kentamisella on esteensä.
9442: toturpeen käytön syrjään, ulkolaista poltto-          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
9443: ainetta käyttävän ns. diesel-veturikannan li-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9444: sääntyessä rautatiehallituksen käytössä. Tur-
9445: vataksemme turveteollisuudelle ja sen tuotan-              että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9446: nolle menekkiä, turvataksemme työtilai-                  poUtaturvetta käyttävän kaasuturbiini-
9447: suuksia maaseudun työvoimalle ja turvatak-               sähkövoimalaitoksen      perustamiseksi
9448: semme sähköenergian alituotantoalueilla säh-             Pohjois-Satakuntaan.
9449: kövoiman ja energian tarpeen kotoisilla raa-
9450:      Helsingissä 10 päivrunä helmikuuta 1955.
9451: 
9452:               Eino E. Heikura.                                 Eino Rytinki.
9453:               Einari Jaakkola.                                 Lauri Murtomaa.
9454:                                      Nestori Kaasalainen.
9455: 208
9456: 
9457: IV,t24, -   Toiv.al. N:o 109.
9458: 
9459: 
9460: 
9461: 
9462:                                 Tiekso-Isaksson ym.: Sementtitehtaan perustamisesta Kola-
9463:                                    rin kuntaan.
9464: 
9465: 
9466:                                      E d u s k u n n a 11 e.
9467: 
9468:    Pohjois-Suomeen sekä Oulu- että Kemi-          Sitäpaitsi on Kolarin pitäjässä suuren
9469: jokiin perustetaan jatkuvasti uusia voima-        kalkkikiviesiintymän läheisyydessä vielä pari
9470: laitoksia. Eräitä voimalaitosrakennustöitä on     pienempää kalsiittista kalkkikiveä sisältävää
9471: keskeneräisinä, ja uusien voimalaitosten pe-      kalliopaljastumaa. Eräät kalkkikivipaljastu-
9472: rustaminen erikoisesti Kemijokeen on par-         mat ovat aivan Kolarin-Muonion maantien
9473: haillaan vireillä. Perustettavat voimalaitok-     laidassa, mikä on luonnollisesti omansa vä-
9474: set tulevat jatkuvasti tarvitsemaan suuret        hentämään kuljetuskustannuksia.
9475: määrät sementtiä. Sen kuljettaminen tulee            Mitä tulee tutkittavana olleen kalkkikivi-
9476: kuitenkin kalliiksi, sillä rahtikustannus         esiintymän laatuun, niin koko Åkäsjoen
9477: Etelä-Suomen tehtaista pohjoisille kulutus-       esiintymää voidaan pitää puhtaasti kalsiitti-
9478: alueille merkitsee n. 20 % hinnanlisää. Edul-     kalkkikivimuodostumana, joka on käyttökel-
9479: lisemmaksi tulisi näin ollen saada sementti       poista niihin tarkoituksiin, mihin kalkki-
9480: samasta maakunnasta, mihin onkin olemassa         kiveä yleensä käytetään, siis myös sementin
9481: edellytykset, sillä tutkittaessa Pohjois-Suo-     valmistukseen. Sementin valmistuksessa tar-
9482: men maaperärikkauksia on havaittu useilla         vittavaa savea on myös tutkittu. Kokonsa
9483: paikkakunnilla olevan runsaasti sellaisia         puolesta lupaavimmat saviesiintymät ovat
9484: kalkkikiviesiintymiä, joita voitaisiin käyt-      Sieppijärven ja Teuravuoman alueilla sekä
9485: tää hyväksi sementin valmistuksessa. Myös         Kolarin kirkonkylän eteläpuolisella alueella.
9486: Pohjois-Suomen kunnallinen ja yksityinen          Geologisen tutkimuslaitoksen taholta v. 1951
9487: rakennustoiminta vaatii vuosittain huomat-        suoritetussa tutkimuksessa todettiin, että
9488: tavat määrät sementtiä, jonka saaminen lähi-      savea on riittävästi ja että se on sopivaa
9489: seudulta vähentäisi rakennuskustannuksia.         sementinvalmistukseen yhdessä Åkäsjoen
9490: Sitäpaitsi ei varsinkaan aikaisempina vuosina     kalkin kanssa. Sementtiprosessissa poltto-
9491: alueelle saatu riittäviä määriä sementtiä,        aineena käytettävää turvetta on myös löy-
9492: vaan sekä kuntien että yksityisten rakennus-      detty Teuravuoman tilan alueelta.
9493: toimintaa haittasi suuresti sementin puute.          Yhteenvetona tutkimusten tuloksista voi-
9494:    Huomatuimpia Pohjois-Suomessa olevista         daan todeta, että Kolarin alueella on kaik-
9495: kalkkikiviesiintymistä ovat Kolarissa, Karun-     kia sementin valmistuksessa tarvittavia
9496: gissa, Alatorniolla ja Pelkosenniemen Suvan-      raaka-aineita riittävästi ja että ne sopivat
9497: non kylässä sijaitsevat. Perusteellisemmin on     toistensa ominaisuuksiin sementin muodosta-
9498: tutkittu Kolarin Äkäsjokisuun kalkkiesiin-        misessa. Näin ollen on tältäkin osalta ole-
9499: tymä Tornionlaakson teollistamistaimikunnan       massa edellytykset sementtitehtaan perusta-
9500: aloitteesta.                                      miselle Kolariin.
9501:    Suoritettujen tutkimusten perusteella mai-        Tornionlaakson teollistamistaimikunta on
9502: nittu teollistamistaimikunta on antanut selvi-    suorittanut alustavan tutkimuksen myös
9503: tyksen, jossa todetaan, että Xkäsjokisuun         sementtitehtaan     perustamiskustannuksista,
9504: kalkkikiviesiintymä on kooltaan eräs maamme       kannattavuudesta ja kilpailukykyisyydestä.
9505: suurimpia, ainakin 500 miljoonaa tonnia.          Mitä tulee esim. kilpailukykyisyyteen, niin
9506:                                  IV,12 4. -   Tiekso-Isaksson ym.                              209
9507: 
9508: siitä voidaan todeta, että Kolarin sementti        Kolariin että muihinkin Lapin kuntiin on
9509: olisi täysin kilpailukykyistä Etelä-Suomesta       tullut vuosi vuodelta tärkeämmäksi metsä-
9510: tuodun sementin kanssa aina Oulun läänin           työkansien muodostuttua entistä lyhytaikai-
9511: etelärajalle asti. Tässä yhteydessä on syytä       semmiksi.
9512: todeta, että sementin vieuniliekin lähinnä           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9513: Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin on olemassa         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9514: mahdollisuuksia.
9515:    Sementtitehtaan perustamisella Kolariin                   että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9516: on merkitystä myös pysyvien työtilaisuuk-                  sementtitehtaan perustamiseksi Kola-
9517: sien tarjoajana paikalliselle väestölle. Pysy-             rin kuntaan.
9518: vien työtilaisuuksien aikaansaaminen sekä
9519:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
9520: 
9521:      Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.     Toivo Friman.                   Eino Tainio.
9522: 
9523: 
9524: 
9525: 
9526: 27 E 159/55
9527: 210
9528: 
9529: IV,nt>. -   Toiv.al. N:o 110.
9530: 
9531: 
9532:                                 Koivisk • ym. : Luo'ILtoiskorvavksen suorittamisesta vastike-
9533:                                   tilan muo~ossa voim,alaitost~n t4rpeisii1't vesistöjen sään-
9534:                                   nöstelyn takia maansa menettånM"lle.
9535: 
9536:                                      Eduskunnalle.
9537:    Voimalaitosten rakentamisen ja vesistöjen      tapauksissa onkin sopimusteitse käytetty
9538: säännöstelyjen yhteydessä tapahtuvien pado-       luontoiskorvausta erittäin hyvällä menestyk-
9539: tusten takia menettävät lukuisat jokivarsien      sellä..
9540: asukkaat maitaan veden alle. Tällaista ta-           Padotusten kautta veden alle maansa me-
9541: pahtuu kaikissa suuremmissa vesistöissä.,         n1lttäneiden Wallisten asema onkin mieles-
9542: joissa säännöstelytyöt ovat käynnissä. Mene-      tämme verrattavissa alueluovutusten kautta
9543: tysten suuruutta lisää se seikka, että asutus     menettäneiden siirtoväkeen kuuluvien ase-
9544: alkuaan on keskittynyt juuri vesistöjen var-      maan. Senvuoksi näiden korvauskysymys-
9545: sille.                                            kin olisi rahakorvauksen rinnalla voitava jär-
9546:    Parhaillaan on suunnitteilla useitten keino-   jestää samalla tapaa kuin maatalousväestöön
9547: järvien perustaminen voimalaitosten tarpei-       kuuluvien siirtolaisten korvauskysymys on
9548: siin mm. Kemijoen ja sen sivujokien lat-          järjestetty, esimerkiksi siten kuin 20. 7. 1945
9549: voille. Ensimmäisenä sellaisena on lähivuo-       annetussa Kuusamon ja Sallan kuntien
9550: sina suunniteltu ns. Sompionkairan järvi-         maanhankintalaissa on säädetty: Menetetyn
9551: alueen padotustyö Sodankylän ja Savukos-          tilan sijaan muodostetaan uusi tila, joka
9552: ken kylien alueella. Yksistään tällä veden        vastaa entisen tilan tuottoa, jota paitsi ti-
9553: alle jääväHä alueella, joka on ollut asuttua      loille kuuluu niin sanotun rahoituslain salli-
9554: ainakin jo 1500 luvulta alkaen, tulevat yh-       mat edut sekä kylmän tilan perustamispalk-
9555: teensä noin 100 perhettä käsittävät kyläkun··     kio. Asukkaiden jatkuvan toimeentulon tur-
9556: nat menettämään kotinsa, peltonsa, niittynsä      vaamiseksi tällaista korvausta on ehdotto-
9557: ja metsämaansa poronhoitoalueineen. Saman-        masti useimmissa tapauksissa pidettävä tar-
9558: laisia järvialueita tullaan perustamaan muual-    koituksenmukaisempana kuin rahakorvausta.
9559: lekin asutuille seuduille kaikkiin suurimpiin        Vesioikeuslain ollessa parhaillaan uudis-
9560: vesistöihin mm. Oulujoen ja Koitajoen sade-       tuksen alaisena, puheena oleva asia olisi
9561: alueille.                                         huomioitava joko siinä tai asiasta olisi an-
9562:    Voimassa olevan vesioikeuslain mukaan          nettava erillinen lakiesitys.
9563: maansr menettäneille ja muille vahinkoja             Edellä olevan perusteella kunnioittaen
9564: kärsineille suoritetaan pakkolunastuskorvaus      ehdotamme, että eduskunta hyväksyisi toivo-
9565: rahassa. Tällainen korvausmenetelmä ei kai-       muksen,
9566: kissa tapauksissa, varsinkaan tilansa koko-
9567: naan tai pääasiassa menettäneille, ole tarkoi-              että hallitus kii?·eellisesti selvityt-
9568: tuksenmukainen. Kokemus on osoittanut,                   täisi, millä tavalla voimalaitosten tar-
9569: etteivät korvauksen saajat läheskään aina                peisiin vesistöjen säännöstelyn takia
9570: ole voineet realisoida korvaustaan tuotta-               maansa menettäneille rahakorvauksen
9571: vaan omaisuuteen tulevien sukupolvien tur-               ohella voitaisiin suorittaa luontoiskor-
9572: vaksi. Tietääksemme maataloushallituskin on              vaus ns. vastiketilan muodossa, ja
9573: useissa lausunnoissaan kiinnittänyt tähän                antaisi siitä esityksen Eduskunnalle.
9574: korvaustapaan vakavaa huomiota. Eräissä
9575:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
9576: 
9577:          Erkki Koivisto.            Markus Niskala.          Eino Tainio.
9578:          Matti Raipala.             Eemil Partanen.          Toivo Friman.
9579:          M. 0. Lahtela.             J. F. Pöykkö.            Kalervo Saura.
9580:                       Lauri .Tårvi.             Heikki Soininen.
9581: IV,126 ....... Toiv.al. N:o 111.
9582: 
9583: 
9584: 
9585: 
9586:                                    Tuuli ,._.;. fu()fl,tilv.pien ~nin helpottamisesta kone- j~
9587:                                       välinehankint~ wjalaista      alkuperää oleville, alueluo-
9588:                                       vutuksen johdosta tuotantolaitoksensa menettäneille teol-
9589:                                       lisuuslait oksille.
9590: 
9591: 
9592:                                         E d u s k u n n a ll e.
9593: 
9594:   R&uhanteossa. jäi luovutetull,e alueelle yli       t~mme taholta saanut, vaiidut oikeuden-
9595: 400 pMenempii.ä tai suurempaa teoll~UBlai           D).Ukaista oli~i. että juuri niitä suu_ria mene-
9596: toWJ. ja men.ettivät nämä, paitsi kiinteistönsä,     tyksiä QJ"sineitä yrittäjiä ja karjalaista
9597: my'Oskin koneensa ja tuotantovälineensä..            yrittäjähenkeä yleensä kaikin t~voin tuet-
9598: Korvaukset näistä. UH=metyksjl;;tä olivat niin       taisiin.
9599: vähäiset, että vain noin 10% sanotuista                .Edellä saMtlln perusteella ehdotamme
9600: Wollisuuslaitobista on kyennyt ja.tkam.aan           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9601: toimintaansa nykyisen Su001en alueella. Tä-
9602: hän suureen katoon vaikutti alkuaikoina                        ~ttä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9603: myös elinkeinotoiminna.n siijinnöstelytoiln,i-              tuontilupien saannin ltelpottamise~i
9604: kunta, joka vain harvoissa tapauksi&~~a.                    kone- jq, välinih4nkintoihin niille
9605: myönsi karjalaisille teollisuuslaitoksille toi-             karjalaista alkuperäii oleviUe teolli~
9606: milupia, ja my{)hemmin lisenssitoimi.Jmnta                  suu.slaitoksille, jotka alueluovutukse:n
9607: evätessään tarvittavilta konehankinnoilta                   johd!JstQ, joutuivat meMttiimään tuo--
9608: tuontiluvat Tarvittavaa tukea ei ka:rja.l.ai,.              tantolait oksens.a.
9609: nen yritteliliisyy:a vieläkään ole viranom.ais-
9610:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
9611: 
9612:                Erkki Tlluli.                                      .Arno Tu:u.ru.
9613: 212
9614: 
9615: IV,121. -   Toiv.al. N:o 112.
9616: 
9617: 
9618: 
9619: 
9620:                                 Saura ym.: Maanluovuttajia kohdanneiden menetysten kor-
9621:                                    vaamisesta.
9622: 
9623: 
9624:                                      E d u s k u n n a 11 e.
9625: 
9626:    Maanhankintalakia säädettäessä oli tarkoi-        Eduskunnan taholta on jo aikaisemminkin
9627: tuksena saattaa siirtoväelle maksettavien kor-    tehty aloitteita maanluovuttajia kohdannei-
9628: vausten ja asutukseen luovutettavasta maasta      den menetysten korvaamiseksi. Tammikuun
9629: suoritettavien korvausten perusteet vastaa-       25 päivänä 1949 eduskunta lausui toivomuk-
9630: maan toisiaan. Kun kuitenkin maanluovutta-        sen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
9631: jat rahan arvon voimakkaasta alenemisesta         piteisiin selvityksen hankkimiseksi siitä,
9632: huolimatta ovat saaneet jatkuvasti vain vuo-      missä laajuudessa mainitut menetykset voi-
9633: den 1944 lopulla vallinnutta hintatasoa vas-      taisiin korvata, sekä selvityksen saatuaan
9634: taavan korvauksen ja kun heille annettavia        antaisi asiasta esityksen eduskunnalle. Kun
9635: valtion velkasitoumuksia ei ole turvattu in-      asutusmaan luovutuksesta aiheutuneet tap-
9636: flatiota vastaan, on suhde puheena olevien        piot ovat sen jälkeen yhä lisääntyneet, ja
9637: korvausten välillä suuresti muuttunut. Asu-       toisaalta asutustoiminnan kustannukset muu-
9638: tusmaan luovutushinta, joka tarkoitettiin         toin ovat supistumassa, vaatisi kysymys luo-
9639: kohtuulliseksi käyväksi hinnaksi, on esim.        vuttajia kohdanneen suhteettoman rasituk-
9640: pellon osalta painunut n. kuudesosaan sen         sen lieventämisestä nopeaa ratkaisua. Tämä
9641: käyvästä arvosta sekä kymmenesosaan uuden         on välttämätöntä senkin takia, että maan-
9642: pellon raivauskustannuksista, ja puuston          luovuttajat ovat ainoa väestöryhmä, jonka
9643: lunastushinta on ollut vain 1/10-1/15 käy-        kohdalta kysymys sodasta aiheutuneiden
9644: västä arvosta.                                    menetysten lopullisesta korvaamisesta on
9645:   Maanhankintalain toteutumisesta koitunut        täysin avoinna.
9646: taloudellinen rasitus on täten jäänyt lähinnä        Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
9647: vain yhden väestöryhmän kannettavaksi,            kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9648: vaikka asutustoiminnan kustannukset, kuten
9649: muutkin sodan aiheuttamat menot, kuuluisi-                  että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9650: vat ensi kädessä valtion ja välillisesti -               tarvittaviin toimenpiteisiin maanluo-
9651: hyväksyttyjen verotusperiaatteiden mukaan                vuttajia kohdanneiden suhteettoman
9652: jaettuina - kaikkien kansalaisten suoritet-              suu1·ten menetysten korvaamiseksi ja
9653: taviksi. Lisäksi on huomattava, että maan                siten tämän väestöryhmän saattami-
9654: luovuttamiseen liittyvä erikoisverotus on                seksi sodan aiheuttamiin rasituksiin
9655: jakautunut varsin epätasaisesti samansuu-                nähden yhdenveroiseen asemaan mu·i-
9656: ruisten tilojen omistajainkin kesken, riip-              den kansalaisten kanssa.
9657: puen siitä, millä paikkakunnalla tilat ovat
9658: sattuneet sijaitsemaan.
9659:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
9660: 
9661:          Kalervo Sa.ura.             R. Ballberg.                   Mauri Seppä.
9662:                                                                                             218
9663: IV,12s. - Toiv.al. N:o US.
9664: 
9665: 
9666: 
9667: 
9668:                                A.. Leikola. ym.: Toimenpiteistä inflation aiheuttaman saas-
9669:                                    töjen menetyksen takia toimeentulomahdollisuutensa me-
9670:                                    nettäneiden henkilöiden toimeentulon turvaamiseksi.
9671: 
9672: 
9673:                                     Eduskunnalle.
9674: 
9675:    Säästäminen on kaiken taloudellisen kehi-    tuneet yhteiskunnan elätettäviksi säästönsä
9676: tyksen tärkeimpiä perusedellytyksiä. Siitä-     menetettyään.
9677: hän riippuu niin koko kansamme kuin sen           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
9678: yksityisen jäsenenkin hyvinvointi. Säästä-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9679: jien asema on kuitenkin sodan jälkeisinä vuo-
9680: sina vallinneen inflation seurauksena pahoin             että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9681: järkkynyt. Raskaimmin ovat inflatiosta jou-           toimenpiteisiin tutkimuksen suoritta-
9682: tuneet !kärsimään pientallettajat ja henkiva-         miseksi siitä, m~1lä tavoin turvattaisiVn.
9683: kuutetut. Monet sairaat, vanhukset ja työ-            sellaisten henkilöiden toimeentulo,
9684: kyvyttömät, jotka olisivat voineet tulla toi-         jotka inflation aiheuttaman säästöjen
9685: meen säästöillään, ovat menettäneet mahdol-           menetykse11, takia ovat menettäneet toi-
9686: lisuutensa itsenäiseen toimeentuloon ja jou-          meentulomahdoUisuutensa.
9687:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
9688: 
9689:         A.are Leikola.              A.ukusti Pasanen.·           Leo 1. Mattila.
9690:         Juho Tenhiälä.              Esa Kaitila..                Eino Saari.
9691: 214
9692: 
9693: IV,t29. -   Toiv.al. N:o 114.
9694: 
9695: 
9696: 
9697: 
9698:                                 A~ Leikola ym;:. T~~teistä pääomanmuo~ost11:ksen lisää-
9699:                                   mileksi ja ptMtsiiästaJ>ten aseman turvaamMeks~.
9700: 
9701: 
9702:                                      E d u s k u n n a ll e.
9703: 
9704:    Viime vuosikymmenien aikana maassamme          omaisuuksien tasaisemmalle jakautumiselle,
9705: Mpahtunut tuotannon, jakeluverkoston ja           oikeiden kätrltysten leviämiselle säästämisen
9706: liikenteen valtava laajentuminen, joka pe-        ja pääomien tarpeellisuudesta laajojen kan-
9707: rustuu tekniikan kehitykseen ja väkiluvun         sankerrosten keskuuteen ja yhteiskuntaa
9708: kasrnun, on käynyt mahdolliseksi toteuttaa        lfäilyttävien ainesten lujittumiselle. Se vaa-
9709: vain säästöpääomien muodostumisen avulla.         tisi toisaalta valistustoimintaa, toisaalta si-
9710: Säästäminen on tapahtunut niin yksityisten        joitusyhtiöid~n    muodostamista piensäästär
9711: henkilöiden kuin yritystenkin toimesta. Sa-       jillekin sopivien osakkeiden arvojen luomi-
9712: malla kuin sijoituspääomien tarve on elin-        seksi. Tällairten säästömuoto soveltuisi erin-
9713: keinoelämän luonnollisen kehityksen ja            omaisesti myöskin yhä suurempaa merkitystä
9714: myöskin sotien välittömien ja välillisten         saavien eläkekassojen käyttöön. Rahan ar-
9715: vaikutustert johdosta paisunut erittäin suu-      von säilyminen, rahaksimuuton helppous ja
9716: reksi, ovat ennenkaikkea ankara verotus ja        sijoitusten tuottoisuus saisivat nekin täten
9717: rahanarvon vuosikausia jatkuneesta alenemi-·      samankertaisen käytännöllisen ratkaisunsa.
9718: sesta aiheutuneet inflatiotappiot jyrkästi           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9719: supistaneet sekä halua että mahdollisuuksia       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9720: säästöpääomien kartuttamiseen. Jotta riit-        muksen,                  ·
9721: tävien pääomien kertyminen voitaisiin jatku-
9722: vasti turvata, olisi säästämismuotoja ryhdyt-                että hallitus t·yhtyisi kiireellisesti
9723: tävä edelleen kehittämään. Tällöin olisi                  tutkimaan mahdollisuuksia pääoman-
9724: myöskin piensäästäjille luotava mahdollisuu-              muodostuksen lisäämiseksi ja piensääs-
9725: det heidän omaisuutensa arvon säilymiselle,               täjien aseman turvaamiseksi osake-
9726: mikä voisi tapahtua esim. osakesijoitusta                 sijoitustoimintaa kehittämällä.
9727: kehittämällä, jolloin samalla saataisiin pohja
9728:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
9729: 
9730:          Aare Leikola.               Aukusti Pasanen.               Leo I. Mattila.
9731:          Juho Tenhiälä.              Esa Kaitila.                   Eino Saari.
9732:                                                                                               215
9733: 
9734: IV,tao. -   Toiv.al. N:o 115.
9735: 
9736:                                 Hamara ym.: Työttömyysvm·ojen käyttämisestä metsänhoi-
9737:                                   dollisiin hakkauksiin yksityismetsissä.
9738: 
9739:                                      E d u s k u n n a 11 e.
9740: 
9741:    Sitä mukaa kuin järkiperäisen metsänhoi-          Polttopuun menekkiä voidaan lisätä ja sen
9742: don merkitystä on alettu ythä laajemmissa         hintaa tukea hyvinkin nopeasti ja tehok-
9743: pnre1ssa ymmärtää, on puutavaramarkki-            kaasti ulkomaisen polttoaineen tuonnin ja
9744: noille ruvennut yhä enentyvässä määrässä.         hintojen säännöstelyllä. Tätä tietä voitaisiin
9745: tulemaan myös pienpuutavaraa. Tämä pien-          turvata ainakin normaalihalon menekki ja
9746: puutavara on yleensä sellaista pyöreätä           hinta. Pienpuun osalta on tilanne kuitenkin
9747: puuta, jota saadaan taimistojen harvennus-        jossakin määrin toinen, sillä sen hankinta-
9748: hakkausten sekä hakkuualojen. puhdistushak-       kustannukset tulevat suuremmiksi kuin taw.l-
9749: kausten ja raivausten yhteydessä ja joka ai-      lisen halon, mutta sen käyttö polttopuuna ei
9750: kaisempina aikoina on valtaosaltaan käytetty      ole niin edullista kuin normaalihalon käyttö.
9751: metsänomistajain omassa taloudessa poltto-        Niinpä ns. kapulaha.lon menekkiä ja hintaa
9752: puuna. Nykyisin on tämänlaatuisen puu-            olisikin tuettava vielä erikoistoimenpitein.
9753: tavaran tuotanto edellä sanotuista syistä kui-       Taimistojen harvennushakkauksia eli ns.
9754: tenkin paisunut niin suureksi, ettei sitä enää    risusavottatöitä on maassamme muutaman
9755: kyetä viljelijätalouksissa kuluttamaan.           viimeisen vuoden aikana osittain tehty työt-
9756:    Ulkomaisen polttoaineen runsaan maahan-        tömyysV'arojen turvin. Osoittamalla entistä
9757: tuonnin ja osittain keinollisestikin huokeana     huomattavasti runsaammin työttömyysvaroja
9758: pidetyn hinnoo johdosta on polttopuun me-         näihin tarkoituksiin voidaan tehokkaasti
9759: nekki yleensäkin vähentynyt ja sen hinta          edistää koko kansantaloutemme kannalta en-
9760: jyrkästi laskenut. Julkisuudessa näkynei-         siarvoisen tärkeätä metsänhoitotyötä. Sa-
9761: den tietojen mukaan on jopa Helsingin kau-        malla saadaan maaseudun työttömiä sijoite-
9762: punginkin välittömässä läheisyydessä ollut        tuksi luontaisille työmail1e. Ja edelleen voi-
9763: pakko tarjota halkoa alle tuotantokustannus-      daan tällä tavoin varsin tuntuvasti alentaa
9764: hintojen. Halon osalta on siis ns. nollaraja      pienpuun hankintakustannuksia, tukea sen
9765: tullut jo aivan asutuskeskusten .ympäristöön.     hintaa ja siten edistää sen menekkiä. Käsi-
9766: Kun näin on tapruhtunut normrua1ihalon            tyksemme mukaan on v·armaa, että näin me-
9767: osalta, on täysin luonnollista, ettei pien-       netellen saadaan työttömyysvaroista ainakin
9768: puulla ole minkäänlaista kysyntää. Järki-         yhtä suuri kansantaloudellinen hyöty kuin
9769: peraisen metsänhoidon jatkaminen maas-            käyttämällä ne muihin tarkoituksiin.
9770: samme kuitenkin edellyttää, että myös tämä           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9771: puutavara saadaan markkinoiduksi tuotanto-        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9772: kustannuksia vastaavaan hintaan.
9773:    On v•arsin kysymyksenalaista, voidaanko                  että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9774:  pienpuulle koskaan saada riittävää menekkiä              tQimenpiteisiin polttopuun menekin ja
9775: ja hintaa polttopuuna. Todennäköisesti sen                hinnan turvaamiseksi ja tässä tarkoi-
9776: kulutus vastaisuudessa on turvattava raken-               tuksessa osoittaisi niin runsaasti työt-
9777: tamalla sellaista puunjalostusteollisuutta,               tömyysvaroja metsänhoidollisiin hak-
9778:  joka kykenee käyttämään pienpuuta raaka-                 kauksiin yksityismetsissä, että näissä
9779:  aineenaan. Tämän teollisuuden rakentami-                 hakkauksissa saatava pienpuutavara
9780:  nen, vaikka se pantaisiinkin heti alulle, vie            voitaisiin sijoittaa markkinoille koh-
9781:  kuitenkin niin paljon aikaa, ettei tämän het-            tuulliseen hintaan.
9782:  ken vaikeuksia polttopuumarkkinoilla saada
9783:  sen avulla selvitetyksi.
9784:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
9785: 
9786:         Irma Hamara.                 Mauri Seppä.                   Aune Innala.
9787:         R. Hallberg.                 Kalervo Saura.                 Erkki Tuuli.
9788: 216
9789: 
9790: IV,1al. -   Toiv.al. H:o 116.
9791: 
9792: 
9793: 
9794: 
9795:                                 Tuuli ym..: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
9796:                                   muuttokorvausten suorittamiseksi virastonsa tai laitok-
9797:                                   sensa Kouvolaan siirtämisen vuoksi sanotulle paikkakun-
9798:                                   nalle muuttaneille valtion virkamiehille.
9799: 
9800: 
9801:                                      E d u s k u n n a 11 e.
9802: 
9803:    Eräissä valtion virastoissa ja laitoksissa     heen ja tavaroiden Kouvolaan siirtäminen
9804: voidaan myöntää muuttokustannusten kor-           monelle virkamiehelle suuria taloudellisia
9805: vausta sellaisille virkamiehille, jotka ilman     vaikeuksia.
9806: omaa anomustaan tai hakamustaan siirretään          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9807: toiselle paikkakunnalle. Kun Kymen lää-           kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
9808: ninhallituksen virkamiehet ja eräiden Ky-         vomuksen,
9809: men läänissä sijaitsevien muiden virastojen
9810: virkamiehet joutuvat virastojen siirtymisen                 että halUtus antaisi Eduskunnalle
9811: vuoksi lähiaikoina siirtymään Kouvolaan,                 esityksen tarvittavan määrärahan ot-
9812: niin on kohtuullista, että heillekin korvataan           tamisesta lisäyksenä vuoden 1955
9813: muutosta aiheutuvat kustannukset. Siirty-                tulo- ja menoarvioon muuttokorvaus-
9814: mään joutuvia perheeliisiä virkamiehiä on                ten maksamista varten niille valtion
9815: 109 ja perheettömiä 59. Kun sekä virka-                  virkamiehille, jotka virastonsa tai lai-
9816: miehet että heidän perheenjäsenensä otetaan              toksensa Kouvolaan siirtämisen vuoksi
9817: huomioon, koskee siirto 442 henkilöä. Ilman              joutuvat muuttama.an mainitulle paik-
9818: muuttokustannusten korvausta tuottaa per-                kakunnalle.
9819:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
9820: 
9821:               Erkki Tuuli.                                     Urho Saariaho.
9822:                                  B.
9823: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista ul-
9824: komaankaupan edistämiseen, tieteellisen tutkimustyön tukemiseen sekä
9825:   koulujen, rautateiden, maanteiden ja siltojen rakentamiseen ym.
9826: 
9827: 
9828: 
9829: 
9830: 28 E 159/00
9831:                                                                                             219
9832: 
9833: IV,1a2. -   Rah.al. N:o 1.
9834: 
9835: 
9836: 
9837: 
9838:                                 Tuuli ym.: lllää·rärahan usoittamisesta virastotalon rakenta-
9839:                                   miseksi 1matralle.
9840: 
9841: 
9842:                                       Ed u s kun n a 11 e.
9843: 
9844:   Valtion eri virastojen ja laitosten toimis-     massa rakennuksessa, mutta ovat niiden käy-
9845: tot ovat usein eri puolilla asianomaista paik-    tettävissä olevat virastotilat, noin 550 m2,
9846: kakuntaa ja rakennuksissa, jotka eivät enää       tarpeeseen nähden, noin 1500 m2, puutteel-
9847: alkuunkaan tyydytä näiden toimialojen laa-        liset ja vähäiset ja on lisätilojen saaminen
9848: jentunutta tarvetta. Niinpä esiin. Imatran        erittäin kiireellinen. Myös eräiden muiden
9849: kauppalassa käräjätalona toimii puinen seu-       valtion viranomaisten, kuten maanmittaus-
9850: ratalo, jonka ravintolahuoneessa istunnot         insinöörin piiritoimiston jne. huoneistotarve
9851: pidetään; arkistona on osa näyttämöä ja           olisi ratkaistava. Näiden kaikkien kiireellis-
9852: asianajajain huoneena keittiö, käräjäyleisön      ten rakennussuunnitelmien toteuttaminen
9853: odottaessa juhlasalissa. Kihlakunnantuoma-        käy parhaiten rakentamalla yhteinen virasto-
9854: rin asunnossa 13 km: n päässä kauppalan           talo. Tällaisesta keskittämisestä on hyötyä
9855: k-eskustasta on tuomiokunnan arkiston pää-        virastoja käyttävälle yleisölle ja myös kiin-
9856: osa. On ymmärrettävää tällaisesta olotilasta      teistön hoito tulee edullisemmaksi. Kun
9857: yleisölle aiheutuvat hankaluudet ja arvok-        Imatralla lisäksi esiintyy jatkuvaa työttö-
9858: kaalle arkistolle aiheutuvat vaarat. Edelleen     myyttä, olisi virastorakennuksen rakentami-
9859: valtion verovirasto toimii vuokratussa parak-     nen omiaan helpottamaan myös paikkakun-
9860: kirakennuksessa, jonka pinta-ala on noin          nan työllisyyttä.
9861: 200 m2, tarvittavan pinta-alan ollessa noin          Edellä sanotun johdosta ehdotamme,
9862: 600 m2. Imatran kaukopuhelinkeskus ja
9863: Imatrankosken automaattipaikalliskeslrns ja                että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9864: lennätintoimisto, Mikkelin lennätin- ja pu-             tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
9865: helinpiirin aluetoimisto ja Imatrankosken               kan suuruisen määrärahan virasto-
9866: postitoimisto sijaitsevat tosin valtion Omista-         talon rakentamiseksi 1matralle.
9867:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
9868: 
9869:               Erkki Tuuli.                                   Kaarlo Kajatsalo.
9870:               Urho Saaria.ho.                                Juho Kuittinen.
9871: 220
9872: 
9873: IV,1aa. -   Rah.al. N:o 2.
9874: 
9875: 
9876: 
9877: 
9878:                                  A. Leikola ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomaankaupan
9879:                                     edistämiseksi.
9880: 
9881: 
9882:                                       E d u s k u n n a 11 e.
9883: 
9884:    Suomen kansantalous ja kansamme elin-           tavoin pyrittävä ylläpitämään ja laajenta-
9885: tason ja työllisyyden ylläpitäminen ja ko-         maan kauppavaihtoaan kaikilla markkinoilla,
9886: hottaminen ovat ratkaisevassa määrin riip-         missä sille suinkin voidaan luoda edellytyk-
9887: puvaisia ulkomaankaupasta. Sellaisten tärkei-      siä. Tiedotustoiminnan kaikkia eri haaroja
9888: den tavaroiden kuten leipäviljan, suolan,          olisi käytettävä hyväksi, kuten allekirjoitta-
9889: sokerin, kahvin, teen, kaakaon, mausteiden,        nut edustaja A. Leikola ym. ovat esittäneet
9890: lannoiteraaka-aineiden ja rehnkakkujen sekä        eduskunnalle huhtikuun 13 päivänä 1954
9891: raudan, teräksen ja useimpien muiden me-           jättämässään toivomusaloitteessa n:o 17.
9892: tallien, lukuisien kemikaalien, värien ja far-     Koska sanottu toivomusaloite ei vielä ole
9893: maseuttisten aineiden, tekstiiliraak:a-aineiden,   johtanut tuloksiin, on tarpeellista esittää
9894: vuotien ja kautsun, nestemäisten ja fossii-        eräitä yksityiskohtaisia ehdotuksia Suomen
9895: listen polttoaineiden, monien koneiden, säh-       ulkomaille suuntautuvan tiedotustoiminnan
9896: kökoneiden, kulkuneuvojen ja traktorien            edistämiseksi. Eduskunnalle tänä päivänä
9897: saanti on joko täysin tai melkoiselta osalta       jättämissään rinnakkaisissa raha-asia-aloit-
9898: tuonnin varassa. Myöskään eivät metsä-             teissa allekirjoittanut A. Leikola ym. ovat
9899: varamme koituisi riittävässä määrin kansan-        esittäneet ehdotuksen määrärahojen koro-
9900: taloutemme eduksi ja tarjoaisi kylliksi työ-       tuksista valtion tulo- ja menoarvioon v: lle
9901: tilaisuuksia, jollei vienti avaisi puutavaroille   1956 momenteilla 5 Pl. II: 8, sekalaisia
9902: ja puunjalostustuotteille laajoja markki-          menoja ja 12 Pl. XII: 5, matkailuliikenteen
9903: noita. Sodanedellisestä 2 %-kertaiseksi laa-       edistäminen, sekä edustaja E. A. Saari ym.
9904: jentunut metalliteollisuutemme ja 5-6 ker-         tänä päivänä allekirjoittamassaan raha-
9905: taiseksi kasvanut laivanrakennuksemme sa-          asia-aloitteessa uutta momenttia 13 Pl.
9906: moinkuin maataloutemme tarvitsevat myös            XVII: ään Suomen IDkomaankauppaliiton
9907: ulkomaista menekkiä työllisyyden ja kannat-        ulkomaille suuntautuvan tiedotustoiminnan
9908: tavuuden ylläpitämiseksi. Suomen kansan-           tukemiseksi. Varsinainen ulkomaankaupan
9909: talouden rakenne on siten selityksenä siihen,      edistäminen tapahtuu momentilta 13 Pl.
9910: että ulkomaankauppa on kotimaisen tuotan-          XVII: 7, ulkomaankaupan edistäminen, jolla
9911: non ja kulutuksen välttämätön täydennys.           on rahoitettu valtion osuus vientinäyttely-
9912: Henkeä kohti laskettuna Suomen ulkomaan-           toimintaan. Kuluvaksi vuodeksi on tällä
9913: kauppa oli esim. v. 1951 yli kaksi kertaa          momentilla varattu 7 miljoonaa markkaa
9914: suurempi kuin Yhdysvaltojen ja lähes viisi         siirtomäärärahana. Tällä määrärahalla pys-
9915: kertaa suurempi kuin Italian. Suomen               tytään rahoittamaan vain Pohjois-Ameri-
9916: vienti samoinkuin tuonti olivat samana             kassa oleva teollisuuden siirtonäyttely ja
9917: vuonna 31 % kansantulosta, kun vastaava            muutamia pienehköjä messuosallistumisia Eu-
9918: suhdeluku oli esim. Saksan Hittotasavallan         roopassa. Sen sijaan ei määräraha riitä
9919: ja Ranskan osalta 16 ~--b, Italian osalta 13%      messu- ja näyttelyesiintymisiin Aasiassa,
9920: ja Yhdysvaltain osalta vain 5% %.                  Afrikassa eikä Etelä- ja Keski-Amerikassa,
9921:    IDkomaankauppa on siis Suomelle niin            joissa olisi paljon toistaiseksi käyttämättö-
9922: elintärkeä, että meidän maamme on kaikin           miä mahdollisuuksia viennin lisäämiseen.
9923:                                     IV, t 33. -   A. Leikola ym.                             221
9924: 
9925: Osallistuminen messuihin ja näyttelyihin               Edellä esitetvillä perusteilla ehdotamme
9926: muissa maanosissa vaatii jonkin verran               kunnioittaen, •
9927: enemmän varoja kuin tavarain esittely Eu-
9928: roopassa, koska kuljetusmatkat ovat pitem-                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9929: mät ja koska useissa tapauksissa on raken-                  tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII: 7
9930: nettava oma paviljonki. Vientimme laajen-                   momentille ulkomaankaupan edistä-
9931: tamismahdollisuudet ovat kuitenkin pääosal-                 miseen 40 miljoonan markan suurui-
9932: taan noiden kaukaisten markkinoiden va-                     sen määrärahan, mikä merkitsisi 33
9933: rassa, joten vientinäyttelytoimintaa olisi py-              miljoonan markan lisäystä sanotulle
9934: rittävä laajentamaan muihin maanosiin.                      momentille vuodeksi 1955 merkittyyp.
9935:                                                             määrään.
9936:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
9937: 
9938:         Aare Leikola.                Harras Kyttä.                   Leo I. Mattila.
9939: 222
9940: 
9941: IV,ts4. ~ Rah.al. lf:o 3.
9942: 
9943: 
9944: 
9945: 
9946:                                  A. Leikola ym. : Miiäriirahan osoittamis(3stg, 'U.lkomtllille suun-
9947:                                     tautuvaa tiedoit-ustoimintoo ~arten.
9948: 
9949: 
9950:                                       E d u s ik: u n n a ll e.
9951: 
9952:    Ne toimenpiteet, joihin tähän mennessii 00:      esim. filmien lainauspyynnoOO!ä monien kuu-
9953: ryhdytty maamme tunnetuksitekemiseksi ul-           kausien odottelun jälkeen. Edelleen sanottua
9954: komarlla, ovat jääneet vai!kutukseltaan suh-        määrärahaa on käytetty sanomalehtihuoneen
9955: teellisen vähiiisiksi riittämättömien määlrära-     ylläpitämiseen Helsingissä ulkomaisille lkir-
9956: hojen vuoksi. Maamme aseman vahvistami-             jeenvaihtajille, tiedotushenkilöstön pa:lkkauk-
9957: nen muun maailman tietoisuudessa on itse-           seen jne. Ulkoasiainministeriössä on tietä-
9958: näisyytemme lujittamisen kannalta ensiarvoi-        mämme mukaan valmiina toteuttamiskelpoi-
9959: sen tärkeätä, kuten historiamme monissa rat-        nen suunnitelma, jonka loppusumma päätyy
9960: kaisevissa vaiheissa on saatu kokea. Samoin         44 milj. m:k:aan. Tällä määrällä voitaisiin
9961: on välttämätöntä esittää ulkomaille nykyistä        edellä ik:uvattu tiedotustoiminnan haara hoi-
9962: enemmän tietoja maastamme, sen kulttuu-             taa suhteellisen tyydyttävästi.
9963: rista, sosiaalioloista ja elinkeinoelämästä.           Sen lisäksi on tarpeellista lisätä ulkomaille
9964:    Puutteellisesta tiedotustoiminnasta johtuen      suuntautuvaa tiedotustoimintaa myös muilla
9965: ulkomailla on Suomesta, sen asemasta ja             tavoin, kuten allekirjoittanut edustaja A.
9966: oloista paljon virheellisiä, jopa maallemme         Leikola ym. esittävät tänä päivänä allekir-
9967: suorastaan vahingollisia käsityksiä. Ainoa          joittamissaan rinnakkaisissa raha-asia-aloit-
9968: keino tällaisten meille epäedullisten käsitys-      teissa, joista yksi koskee momenttia 13 PL
9969: ten oikaisemiseksi ja asialli'sten tietojen an-     XVII: 7, ulkomaankaupan edistäminen, ja
9970: tamiseksi on tiedotustoiminnan lisääminen.          toinen koskee momenttia 12 Pl. XII: 5, mat-
9971: Tämä vaatii monia eri toimenpiteitä, kuten          kailuliikenteen edistäminen, sekä edustaja E.
9972: allekirjoittanut edustaja A. Leikola ym. ovat       A. Saari ym. tänä päivänä allekirjoittamas-
9973: esittäneet eduskunnalle huhtikuun 13 päi-           saan mha-asia-aloitteessa, joka koskee. uutta
9974: vänä 1954 jättämässä.än toivomusaloitteessa         momenttia 13 PL XVII:een Suomen Ulko-
9975: n:o 17. Koska sanottu toivomusaloite ei vielä       maankauppaliiton ulkomaille suuntautuvan
9976: ole johtanut tul<Yksiin, on tarpeellista esittää    julkaisutoiminnan tukemiseksi.
9977: eräitä yksityiskohtaisia ehdotuksia em. tiedo-         Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
9978: tustoiminnan edistämiseksi.                         kunnioittaen,
9979:    Ulkoasiainministeriön käytettäväksi on v:n
9980: 1955 valtion tulo- ja menoarvion momentille                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9981: 5 P.l. II: 8, sekalaisia menoja, varattu 25                 tulo- ja menoarvioon 5 Pl. II: 8 mo-
9982: milj. mk. Tätä määrärahaa käytetään pää-                    mentille, sekalaisia menoja, 44 miljoo-
9983: asiassa julkaisujen, f.ilmien, rainojen yms.                nan markan suuruisen määrärahan ul-
9984: toimittamiseksi ulkomaille lähetystöjen toi-                koasiainm.inisteriön käytettäväksi ulko-
9985: mesta ja välity'ksellä jaettavaksi tai lainatta-            maille suuntautuvaan tiedoitustoimin-
9986: vaksi tiedotustarkoituksessa. Kysyntää ei var-              taan, mikä merkitsisi 19 miljoonan
9987: sinkaan julkaisujen ja filmien osalta ole pys-              markan lisäystä vuodeksi 1955 sano-
9988: tytty tyydyttämään kuin pieneltä osalta ja                  tulle momentille merkittyyn määrään.
9989:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
9990: 
9991:          Aare Leikola.                 Harras Kyttä.                  Leo I. Mattila.
9992:                                                                                              223
9993: 
9994: IV,1st~. -   Rah.al. N:o 4.
9995: 
9996: 
9997:                                  A. Leikola ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailuliikenteen
9998:                                     edistämiseen.
9999: 
10000:                                       E d u s k u n n a ll e.
10001: 
10002:    Suomeen ulkomailta wuntau:tuvalla mat-          kailupropagandatoimistoiHe ja Työväen Mat-
10003: kailulla on kansantaloudellisesti varsin huo-      kailuliitolle, joista viimemainittu harjoittaa
10004: mattava merkitys. Vuonna 1952 oli ulko-            propagandaa kotimaassa matkailun puolesta.
10005: maisen matkailijaliikenteen tuotto tilastolli-       Matkailupropaganda on yhtenä osana ulko-
10006: sen päätoimiston laatiman maksutasetilaston        maille suuntautuvassa tiedotustoiminnassa,
10007: mukaan n. 2 800 miljoonaa markkaa.                 jonka yhtenäistä tutkimussuunnitelmaa alle-
10008:    Tästä . tuotosta, jonka suuruiseksi myös        kirjoittanut A. Leikola ym. ovat esittäneet
10009: vuoden 1953 vastaåva tuotto ulkomaisen             eduskunnalle huhtikuun 13 päivänä 1954
10010: matkailijamäärän perusteella voidaan . ar-         jättämässään toivomusaloitteessa n: o 17.
10011: vioida, n. puolet tulee valtion kassaan rauta-     Koska sanottu toivomusaloite ei vielä ole
10012: teille sekä posti- ja lennätinlaitokselle kerty-   johtanut tuloksiin, on tarpeellista esittää
10013: vinä tuloina, veroina ym. Matkailupropa-           eräitä yksityiskohtaisia ehdotuksia ko. toi-
10014: gandaan, jolla tätä tulojen saantia voidaan        minnan edistämiseksi. Eduskunnalle tänä
10015: ylläpitää ja lisätä, myönnetään kuitenkin          paiVaua jättämissään raha-asia-aloitteissa
10016: sangen niukalti valtionapua. Verrattaessa          allekirjoittanut A. Leikola ym. ovat esittä-
10017: maamme yleisluontoiseen matkailupropagan-          neet ehdotuksen määrärahojen korotuksista
10018: daan käytettyjä valtion varoja siihen, mitä        valtion tulo- ja menoarvioon v:lle 1956 mo-
10019: niuut eurooppalaiset maat sijoittavat samaan       menteilla 5. Pl. II: 8, sekalaisia menoja, ja
10020: tarkoitukseen, on todettava, että Suomi c<>n       13. Pl. XVII: 7, ulkomaankaupan edistämi-
10021: sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vii-      nen, sekä edust0.ja E. A. Saari ym. tänä päi-
10022: meisenä. Esim. Tanskassa käytetään ko. toi-        vänä allekirjoittamassaan raha-asia-aloit-
10023: mintaan vuosittain n. 56 miljoonaa markkaa.        teessa, joka kosk€6 uutta momenttia 13. Pl.
10024:    ffikomaille suuntautuvasta matkailupropa-       XVII: een Suomen Ulkomaankauppaliitolle
10025: gandasta huolehtivan Suomen Matkailija"            ulkomaille suuntautuvan julkaisutoiminnan
10026: yhdistyksen yksityiskohtaisen ohjelman mu-         tukemiseksi. 'Välttämättömänä täydoonyk-
10027: kaan tarvittaisiin tähän toimintaan 15 240 000     senä sanottuihin aloitteisiin Ol'l matkailu-
10028: markkaa vuodessa.                                  propagandan edistäminen.
10029:    Yhdistyksen käsityksen mukaan voitaisiin           Edellä esitetyilli perusteilla ehdotamme
10030: tämän ohjelman toteuttamisessa Suomeen             kunnioittaen,
10031: saapuva matkailijamäärä suunnilleen kaksin-
10032: kertaistaa, mikä merkitsisi n. 5 000 miljoo-                 ettii Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10033: nan markan valuuttatuloja.            Kuluvana            tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XJI: 5
10034: vuonna on Suomen Matkailijayhdistykselle                  momentille matkailuliikenteen edistä-
10035: myönnetty valtion apua 9 miljoonaa mark-                  miseen 29 572 600 markkaa, josta
10036: kaa ulkomaanpropagandaan momentilta 12                    15 240 000 markkaa varattaisiin Suo-
10037: Pl. XII: 5, matkailuliikenteen edistäminen.               men Matkailijayhdistykselle ulko-
10038: Ko. momentilla on vuodeksi 1955 23 332 600,               ~nailta Suomeen suuntautuvan mat-
10039: joten em. ohjelman toteuttaminen vaatisi                  kailun propagandaa varten, mikä mer-
10040: lisäystä 6 240 000 markalla 29 572 600 mil-               kitsisi 6 240 000 markan suuruista.
10041: joonaan markkaan, koska momentin loppu-                   lisäystä vuodeksi 1955 sanotulle mo-
10042: osa on varattu mm. ulkomailla oleville mat-               mentille merkittyyn määrään.
10043:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
10044: 
10045:          Aare Leikola.                Harras Kyttä.                 Leo 1. Mattila.
10046: 224
10047: 
10048: IV,136, -   Rah.al. H:o 5.
10049: 
10050: 
10051: 
10052: 
10053:                                Murto ym.: Määrärakan osoittamisesta työttömyyden torj-un-
10054:                                  nasta k-unnille aihe-ut-uneiden kustannusten korvaamiseen.
10055: 
10056: 
10057:                                      Eduskunnalle.
10058: 
10059:    Kuntien velvollisuus työttömyyden torju-      oltava oikeus sijoittaa kaikki tyottömät työ-
10060: miseksi perustuu taloudellisen elämän sään-      hön välittömästi ja saada tästä korvaus val-
10061: nöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun    tiolta.
10062: lain määräyksiin sekä sen nojalla annettui-         Kuntain rahataloudellinen asema on ny-
10063: hin sangen mielivaltaisiin ja tulkinnanvarai-    kyisin entistäkin vaikeampi. Siitä ovat osoi~
10064: siin hallinnollisiin velvoituksiin (Työttö-      tuksena pienentyneet verotulot, kasvaneet
10065: myysohjeet). Periaatteessa tämä on väärin,       verorästit ja supistunut luotonsaanti. Ta-
10066: sillä kuntain vallassa ei ole päättää maan       vanomaiseksi onkin tullut pakko kerjätä val-
10067: politiikasta, jonka seurausta . joukkotyöttö-    tion ennakkojen aikaisempaa suoritusta.
10068: myys on. Yhtä vähän kunnilla on valtaa           Joukkotyöttömyys on säännöllisesti ylittänyt
10069: estää kapitalisteja synnyttämästä tahallaan-     ennakkolaskelmat. Näin ollen riittävän teho-
10070: kin työttömyyttä tai velvoittaa heitä siitä      kas kuntain osuuden täyttäminen työttömyy-
10071: johtuvien kustannusten korvaamiseen.             den torjumiseksi nykyisillä edellytyksillä
10072:   Joustavan ja oikeudenmukaisen työhönsijoit-    tulee mahdottomaksi, puhumattakaan siitä,
10073: tamisen ehtona on, että jokainen työtön saa      että se vaarantaa niiden muita lakimääräisiä
10074: työtä viipymättä. Käytännössä on kuitenkin       tehtäviä. Siksi valtiovallan olisi turvattava
10075: niin, että kunnat pyrkivät sijoittamaan oman     kunnille työttömyystöiden rahoitus.
10076: osuutensa ja valtion työt viipyvät tai jää-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10077: vät kokonaan tulematta. Täten usein suu-
10078: rin osa työttömistä jää työtä vaille tai saa              että Ed-uskunta ottaisi vuoden 1956
10079: odottaa enemmänkin kuin työttömyysohjei-               tulo- ja menoarvioon 2 000 000 000
10080: den kohtuuttoman pitkä aika edellyttää.                markkaa suoritettavaksi korvauksena
10081: Koska määräys työttömyyden torjunnasta on              kunnille työttömyyden torjunnasta
10082: kunnille ensisijainen ja ehdoton, olisi niillä         johtuvista kustannuksista.
10083:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
10084: 
10085:               Yrjö Murto.                                   Pentti Liedes.
10086:               Irma Torvi.                                   Eino Tainio.
10087:               Antti Kinnunen.                               A.-L. Tiekso-Isa.ksson.
10088:                                                                                              225
10089: 
10090: IV,1a7, -   Rah.al. N:o 6.
10091: 
10092: 
10093: 
10094: 
10095:                                 Junnila ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellisen tutkimus-
10096:                                    työn tukemiseen.
10097: 
10098: 
10099:                                       E d u s k u n n a ll e.
10100: 
10101:     Tiede on nykyajan yhteiskunnissa yhä           tajien alhaiset palkat ovat vähentäneet nat-
10102: suuremmassa määrässä muodostunut kaiken            denkin apurahojen vaikutusta. Vuoden tai
10103: tuotannon ja monien muiden alojen perus-           muutaman vuoden apurahalla ei voi suu-
10104: taksi. Tiede ja sen sovellutukset ovat rat-        rempia tutkimustehtäviä ryhtyä toteutta-
10105: kaisevasti muuttaneet vanhoja tuotannon-           maan, koska mitään tietoa työn loppuun
10106: aloja, luoneet kokonaan uusia, antaneet ra-        saattamisesta ei ole olemassa. Tutkijat tar-
10107: vitsemukselle ja tautien vastustamiselle ja        vitsisivat välttämättä jonkinlaista varmuutta
10108: parantamiselle uuden perustan, lyhyesti sa-        siitä, että yhteiskunta pitää heidän työtään
10109: noen muuttaneet ihmisen elämänmahdolli-            arvossa ja tukee sitä jatkuvasti, mikäli he
10110: suudet perinpohjin. Nopeasti lisääntyvän           uutteraa ja menestyksellistä tutkimustyötä
10111: ihmiskunnan elämä on nyt kytketty tietee-          harjoittavat.
10112: seen ja siihen perustuvaan tekniikkaan.               Suomen Akatemia kiinnitti näihin seikkoi-
10113:     Kun näin on asianlaita, on tiedemiesten        hin huomiota jo ensimmäisenä toimivuotenaan
10114: ja yleensä tieteellisen koulutuksen saaneiden      1948 ja ryhtyi laatimaan suunnitelmia organi-
10115: henkilöiden merkitys yhteiskunnalle myös           satioksi, jonka puitteissa valtio voisi luotta-
10116: toinen kuin ennen. Yhteiskunnan on oman            muksella ryhtyä rahoittamaan tutkimustyötä,
10117:  menestymisensä takia pidettävä huoli siitä,       niin että suuriinkin tutkimustehtäviin voi-
10118:  että tieteellisen koulutuksen saaneet, kykene-    taisiin ryhtyä; että tutkimustyön jatkuvai-
10119:  viksi osoittautuneet henkilöt voivat käyttää       suus tulisi taatuksi ja että nuoren tutkija-
10120:  tietojaan ja taitojaan mahdollisimman te-         polven kehitys tulisi varmennetuksi. Tämä
10121:  hokkaasti heille kuuluvaan työhön ja että         organisatio, jossa eri alojen aktiiviset tutki-
10122:  jatkuvasti riittävässä määrässä muodostuu          jat omien asiantuntijavaliokuntiensa avusta-
10123:  hyvin koulutettua, kykenevää uutta tutkija-       mina jakavat käyttöönsä saarnat varat huo-
10124:  polvea. Suurissa valtakunnissa tämä jo ta-        lellisen harkinnan jälkeen varttuneille ja
10125:  jutaan, ja niissä onkin huolen aiheena kysy-       nuorille tutkijoille, tekee mahdolliseksi ra-
10126:  mys, mitenkä voidaan saada riittävästi tutki-      hojen käytön kontrollin ja niiden tutkijoi-
10127:  joita ja tieteellisesti koulutettua henkilökun-    den tukemisen, jotka ovat kykeneviä ja uut-
10128:  taa eri aloille tarpeen nopeasti kasvaessa.        teria. Maamme kaikki tutkijat riippumatta
10129:  Määrärahoja on erikoisesti Yhdysvalloissa         siitä, missä korkeakouluissa tai laitoksissa he
10130:  tutkimustyötä varten niin runsaasti käytet-        työskentelevät, ovat oikeutetut pyytämään
10131:  tävissä, että hyvää tutkijavoimaa voidaan          tutkimuksiinsa varoja näiltä toimikunnilta.
10132:  ottaa muista maista, lähinnä Euroopasta.           Valitettavasti eivät nämä terveelle periaat-
10133:  Euroopassakin ovat eräät maat, kuten Eng-          teelle rakentuvat tieteelliset toimikunnat
10134:  lanti ja Ruotsi, rahoittaneet viime vuosina        saaneet viime vuoteen mennessä yhteisesti
10135:  tutkimustyötä siinä määrässä, että tutkija-        käyttöönsä varoja muuta kuin vajaat 20
10136:  voimasta on puutetta.                              miljoonaa markkaa vuodessa. Vasta viime
10137:      Meillä sen sijaan ovat valtion tutkimus-       vuonna oli luonnontieteellisen toimikunnan
10138:   työhön myöntämät varat jääneet vähäisiksi.        käytössä 70 miljoonaa ja humanistisen n.
10139:   Akatemialain mukaiset apurahat varttuneille       29 miljoonaa markkaa, näistä veikkausvaroja
10140:   ja nuorille tutkijoille vuodelta 1948 ovat        yhteensä 60 miljoonaa markkaa. Minkään-
10141:   tosin merkinneet edistystä, mutta apuraho-        laista varmuutta siitä, että veikkausvaroja
10142:   jen vähäinen määrä ja korkeakoulujen opet-         edelleen saadaan käyttöön, ei ole, joten
10143:  29 E 159/55
10144: 226                            IV,137. -   Tieteellinen tutkimustyö.
10145: 
10146: 
10147: luonnontieteellisellä toimikunnalla on tänä        lisättävä 10 %: lla, jotta toimikuntien menes·
10148: vuonna käytettävissään 30 miljoonaa ja             tyksellinen jatkuva työskentely olisi taattu.
10149: humanistisella vähän yli 8 miljoonaa mark-            Yhteensä siis mainitut määrärahat kohoai-
10150: kaa.                                               sivat ensimmäisenä vuotena 210 miljoonaan
10151:    Suomen Akatemian esimies, professori Art-       markkaan eli vajaaseen yhteen promilleen
10152: turi 1. Virtanen on laatinut suunnitelman          valtion vuotuisista kokonaismenoista. Vaikka
10153: siitä, kuinka paljon varoja tieteelliset toimi-    summa ei olekaan suurempi, olisi kokonais-
10154: kunnat tarvitsevat voidakseen tukea kykene-        menojen paisumisen estämiseksi koetettava
10155: vien ja uutterien tutkijoiden tutkimustyötä        pyrkiä menojen supistamiseen muualla. Mah-
10156: vähänkään kohtuullisessa määrässä. Hänen           dollisuuksia tähän on runsaasti olemassa.
10157: ilmoituksensa mukaan luonnontieteellisen toi-      Todettakoon, että ko. 210 miljoonan markan
10158: mikunnan välttämätön tarve olisi aluksi 160        määräraha ei ole kuin n. 10% esimerkiksi
10159: miljoonaa markkaa vuodessa, jos toimikun-          niistä menoista, joita makkaran hintojen
10160: taan liitetään teknillisen tutkimuksen jaosto,     keinotekoinen alentaminen valtiolle vuoden
10161: kuten olisi välttämätöntä ja kuten jo on           kuluessa aiheuttaa.
10162: suunniteltu. Tutkijoiden, assistenttien ja            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10163: apulaisten palkkiot ja nuorten tutkijoiden         kunnioittaen,
10164: apurahat muodostaisivat suurimman osan
10165: toimikunnan tarpeesta, ja laitteiden hankki-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10166: miseen kuluisi myös huomattava osa määrä-                  tulo- ja menoarvioon tieteellisen tut-
10167: rahasta. - Humanistisen toimikunnan tarve                  kimustyön tukemiseksi 210 miljoonan
10168: olisi vastaavasti 50 miljoonaa, josta osa tu-              markan määrärahan, josta 160 mil-
10169: lisi käytettäväksi apulaisten hankkimiseen                 joonaa markkaa olisi annettava luon-
10170: arkistotöihin ja kanslia- ja konekirjoitustöi-             nontieteellisen toimikunnan ja 50 mil-
10171: hin.                                                       joonaa markkaa humanistisen toimi-
10172:    Professori Virtanen on arvioinut, että                  kunnan käytettäväksi.
10173: toimikuntien määrärahoja olisi vuosittain
10174:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
10175: 
10176:                  T. Junnila.                                    Arvo Salminen.
10177:                                                                                                  227
10178: 
10179: IV,tss. -   Rah.al. N:o 7.
10180: 
10181: 
10182: 
10183: 
10184:                                   Henriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-N at·den
10185:                                     r.y:n toiminnan tukemiseen.
10186: 
10187: 
10188:                                          E d u s k u n n a ll e.
10189: 
10190:    Maamme ns. ulkomaanyhdistysten joukossa            toa osakseen muuallakin, merkitsee sitä, että
10191: on merkittävä sija Pohjola-Norden r. y:llä,           Pohjola-Nordenin välityksellä esimerkiksi
10192: joka on perustettu 17. 11. 1924. Se on Suo-           jokin Suomen kaupunki, kauppala tai maa-
10193: men pohjoismaisen yhteistyön keskusjärjestö,          laiskunta saa ystäväkunnan sekä Ruotsista,
10194: johon. toistasataa valtakunnallista järjestöä         Tanskasta että Norjasta, jotkut lisäksi vielä
10195: on liittynyt ns. järjestöjäseneksi ja jolla on        Islannistrukin.    Ystäväkuntien kesken toi-
10196: 109 paikallisyhdistystä ja missä tällä hetkellä       meenpannaan vuosittain yhteisiä kokouksia,
10197: on n. 16 000 jäsentä. Pohjola-Norden on               kunnallispäiviä, urheilukilpailuja, näytte-
10198: näin ollen maamme toiseksi suurin ulko-               lyitä, koululais- ym. matkoja ja vaihtoja;
10199: maanyhdistys Suomi-Neuvostoliitto-Seuran              taitelijavierailuja, kuoronmatkoja jne. Täten
10200: jälkeen.                                              Pohjola-Nordenin kautta paikkakunnan koko
10201:    Toimintakautensa aikana on yhdistys var-           väestö pääsee suoranaiseen kanssakäymiseen
10202: sin monella tavalla tehokkaasti työskennellyt         ystäväkuntien väestön kanssa, millä seikalla
10203: pohjoismaisen yhteistyön edistämiseksi sivis-         on luonnollisesti tavattoman suuri merkitys
10204: tyksellisillä, sosiaalisilla ja taloudellisilla       niin kansamme yleissivistyksen kuin myös
10205: aloilla. Sen historia- ja maantiedelautakun-          rauhanomaisen kansainvälisen kanssakäymi-
10206: nat ovat suorittaneet arvokasta tieteellistä          sen kannalta.
10207: työtä alansa oppikirjojen tarkastuksessa, sen            Kävisi liian pitkäksi selostaa kaikkia Poh-
10208: toimeenpanemat monet pohjoismaiset kurssit,           jola-Nordenin toimintamuotoja ja tehtäviä.
10209: joista mainittakoon erilaiset opettajakurssit,        Sen on koetettava pysytellä muiden pohjois-
10210: kauppa-, teollisuus- ja pankkikurssi, sanoma-         maiden Norden-yhdistysten tasolla niin toi-
10211: lehtimies-, nuoriso-, ammattiyhdistys- yms.           minnan laajuudessa kuin monipuolisuudessa-
10212: kurssit ov.at olleet suuriarvoisia ao. alojen         kin, vaikka vähäisempien taloudellisten edel-
10213: edustajien jatko-opinnoille. Opettajainvaih-          lytysten vuoksi yhdistyksen virkailijakunta
10214: tojen, lroululaisvaihtojen, -kokousten ja -mat-       onkin suuruudeltaan vain kolmannes siitä,
10215: kojen avulla, samoinkuin erilaisilla näytte-          mitä se on Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.
10216: lyillä, kirjoituskilpailuilla, filmiesityksillä          On tunnettua, että maamme ulkomaanyh-
10217: sekä esitelmöitsijäin ja taiteilijain esiintymis-     distykset kamppailevat taloudellisissa vai-
10218: toiminnalla koulujen ja opistojen piirissä on         keuksissa ja että valtion niille vuosittain an-
10219: yhdistys tehokkaasti edistänyt muiden poh-            tama avustus valitettavasti on tarpeisiin kat-
10220: joismaiden tuntemuksen lisäämistä opiskele-           soen riittämätön. Aivan erityisen huonoon
10221: van nuorison keskuudessa. Laajalla esitelmä-          asemaan valtionavustuksen suhteen on kui-
10222: toiminnalla paikallisyhdistysten piirissä niin        tenkin jäänyt Pohjola-Norden r. y., sillä kun
10223: tieteellisistä, taiteellisista kuin taloudellisista   esimerkiksi Suomi-Neuvostoliitto-Seuran vaL
10224: ja sosiaalisista seikoista on yhdistys tehok-         tionavustus v. 1955 on 5 179 000 markkaa
10225: kaasti toiminut yleisen kansansivistyksen             ja Suomalais-Amer~kkalaisen Yhdistyksen
10226: hyvä:ksi.                                             1077 000 markkaa, on Pohjola-Nordenin
10227:    Erityisen merkittävä sija Pohjola-Norde-           valtionavustus vain 807 000 markkaa, vaikka
10228: nin toiminnassa on ystäväkuntaliikkeellä.             se on maamme toiseksi suurin ulkomaanyh-
10229: Tämä Norden-yhdistysten alullepanema toi-             distys, jonka jäsenmäärä on neljä kertaa ja
10230: minta, jdka sittemmin on saanut mielenkiin-           paikallisyhdistysten lukumäärä yli viisi ker-
10231: 228                              IV,tas. -Pohjola-Norden r. y.
10232: 
10233: 
10234: taa suurempi kuin esim. Suomalais-Ame-          miston laajentamista samoinkuin ns. kenttä-
10235: rikkalaisen Yhdistyks€n. Tämän vuoksi on        toiminnan tehostamista, ja kun yhdistyksen
10236: mielestämme oikeudenmukaista ja välttämä-       talou:sarviossa välttämättömät menot ylittä-
10237: töntä, että Pohjola-Nordenin valtionavustus     vät vakinaiset tulot- jäsenmaksut ja tähän-
10238: olisi suhteessa sen suuruuteen.                 astisen valtionavustuksen - n. 2-3 milj.
10239:    Ku:n Pohjola-Norden r. y. v. 1954 kärsi      markalla, saamme täten ehdottaa,
10240: n. 600 000 markan tappion huolimatta siitä,
10241: että se kulujen supistamiseksi on koettanut                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10242: tulla toimeen mahdollisimman vähäisellä vir-            tttlo- ja menoarvioon Pohjola-Norden
10243: kailijakunnalla ja kun yhdistyksen toiminta             r. y :n toiminnan tukemiseen kaksi
10244: kuitenkin välttämättömästi vaatii myös toi-             miljoonaa ( 2 000 000) markkaa.
10245:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
10246: 
10247:          G. Henriksson.            Artturi Tienari.           Vilho Väyrynen.
10248:          Eino Raunio.              Lauri Järvi.               Olavi Kajala.
10249:          Veikko Helle.             Urho Saariaho.             Valto Käkelä.
10250:          Varma K. Turunen.         Aukusti Pasanen.           Tyyne Paasivuori.
10251:          Impi Lukkarinen.          Johannes VVirtanen.        Meeri Kalavainen.
10252:          Veikko Kokkola.           Artturi Koskinen.          Bruno J. Sundman.
10253:          Grels Teir.               Juho Karvonen.             John Forsberg.
10254:          Rafael Paasio.            Aino Malkamäki.            Sven Högström.
10255:          Arvi Turkka.              R. Hallberg.               Kurt Nordfors.
10256:                         Esa Kaitila.                V. J. Sukselainen.
10257:                                                                                           229
10258: 
10259: IV,1a9, -   Rah.al. N:o 8.
10260: 
10261: 
10262: 
10263: 
10264:                                Kuittinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen
10265:                                  ammattioppilaitoksen lisärakennuksia varten.
10266: 
10267: 
10268:                                     E d u s k u n n a 11 e.
10269: 
10270:    Imatran seudun ja sen lähiympäristön tar-     siitä, milloin valtion osuus tälle raken-
10271: peita varten on jo rakennettu ammattikou-        nukselle suoritetaan, ja kun samalla
10272: lun ensimmäinen osa, jossa koulutyö onkin        myöskin tiedämme sen tosiasian, että Imatran
10273: parhaillaan käynnissä. Kuitenkin seuraava        kauppalan alueella on suuri työttömäin
10274: vaihe koulun rakentamisessa pitäisi saada        joukko rakennustyöläisiä, olisi tämä asia
10275: mahdollisimman pian valmiiksi suuren oppi-       järjestettävä siten, että valtion osuus tähän
10276: lasmäärän lisääntyessä. Tätä tarkoitusta var-    tarkoitukseen voitaisiin jo syksyn tullen
10277: ten on kauppalan hallitus ja koulun johto-       saada käytettäväksi ja työt myöskin alka-
10278: kunta hyväksynyt suunnitelman ja piirustuk-      viksi.
10279: set sekä myöskin tehnyt kustannusarvion,            Tästä syystä esitämme kunnioittaen,
10280: jossa valtion osuus on 65 a 70 miljoonaa
10281: markkaa. Kokonaiskustannukset rakennuk-                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10282: sesta ovat n. 120 miljoonaa markkaa ja sii-             tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mark-
10283: hen lisättynä kalusto n. 30 miljoonaa mark-             kaa Kaakkois-Suomen ammattioppi-
10284: kaa eli yhteensä 150 miljoonaa markkaa.                 laitoksen lisärakennuksia varten.
10285:   Kun kuitenkin työn alkaminen riippuu
10286:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
10287: 
10288:                 Juho Kuittinen.                               Heikki Hykkäälä.
10289:                 Veikko Kokkola.                               Meeri Kalavainen.
10290: 230
10291: 
10292: IV,14o. -   Rah.al. N:o 9.
10293: 
10294: 
10295: 
10296: 
10297:                                Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään yhteis-
10298:                                   koulun ottamiseksi valtion haltuun.
10299: 
10300: 
10301:                                      E d u s k u n n a 11 e.
10302: 
10303:    Järvenpään yhteiskoulu perustettiin v.           Viimeisen tilinpäätöksen mukaan koulun
10304: 1928 ja muutettiin 5. 2. 1936 valtioneuvos-       kiinnelainat olivat 37 246 000 mk, koko vel-
10305: ton päätöksellä yliopistoon johtavaksi oppi-      kamäärän ollessa 40 milj. mk. Lukukausi-
10306: laitokseksi. 10. 12. 1953 se hyväksyttiin         maksu on 6 000 mk (vuodessa 12 000 mk),
10307: keskikoulun osalta kaksoisyhteiskouluksi.         lukioluokilla 7 000 mk. Ottaen huomioon
10308:    Järvenpään yhteiskoulun vaikutusalue kä-       oppilaiden vanhempien heikon varallisuuden
10309: sittää sekä Järvenpään kauppalan, joka on         ovat korkeat lukukausimaksut olleet toisi-
10310: jatkuvasti kehittyvää teollisuus- ja pienteol-    naan esteenä opinnoille ja pakottaneet
10311: lisuusaluetta, että Tuusulan, Mäntsälän sekä      eräissä tapauksissa keskeyttämään oppilaan
10312: Pornaisten kunnat ja osia Hyvinkään maa-          koulunkäynnin.
10313: laiskunnasta. Oppilaita on tällä hetkellä            Olisikin erittäin toivottavaa, että Järven-
10314: 604. Oppilaiden vanhemmista kuuluu 33.3 %         pään yhteiskoulu saataisiin valtion kouluksi,
10315: työväkeen ja palveluskuntaan sekä 15%             jolloin lukukausimaksuja voitaisiin alentaa
10316: virkamiehiin ja vapaiden ammattien har-           ja heikkovaraisemmistakin kodeista oleville
10317: joittajiin.                                       lahjakkaille oppilaille avautuisi mahdollisuus
10318:    Koulua on useaan otteeseen laajennettu,        oppikouluopiskeluun.
10319: mm. viimeinen rakennusvaihe päättyi syk-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10320: syllä 1953, joten rakennukset ovat nyt täy-       nioittavasti,
10321: sin ajanmukaiset. Koulurakennus on kivestä
10322: ja käsittää 8 000 ma. Varsinaisia luokka-                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10323: huoneita on 15, erikoisluokkia 5 sekä juhla-              tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
10324: sali, jota käytetään myös voimistelusalina.               markkaa määrärahana Järvenpään yh-
10325: Vahtimestarin asuinrakennuksessa (n. 500                  teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
10326: m3) on ajanmukaiset poikien ja tyttöjen
10327: käsityöhuoneet.
10328:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
10329: 
10330:                  Saara Forsius.                                Aune Innala.
10331:                  Erkki Leikola.                                Matti Mattila.
10332:                                         Veikko Helle.
10333:                                                                                             231
10334: 
10335: IV,l41. -   Rah.al. N:o 10.
10336: 
10337: 
10338: 
10339: 
10340:                                Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Joen-
10341:                                   suun kaupunkiin rakennetun Karjalan talon rakennus-
10342:                                   menojen peittämiseen.
10343: 
10344: 
10345:                                      E d u s k u n n a ll e.
10346: 
10347:    Viime vuoden lopulla valmistui Joensuun        markkaa. Lainoja on otettu 28 milj. mark-
10348: kaupungissa Karjalaisen Kulttuurin Edistä-        kaa, mutta osa rakennus- ja sisustuskustan-
10349: missäätiön aloitteesta ,Karjalan talo" nimi-      nuksista on vielä rahoittamatta.
10350: nen kulttuuritalo Raja-Karjalan maa;kunnan           ,Karjalan talo" palvelee valmistuttuaan
10351: sekä siirtoväen sivistysrientojen tyyssijaksi.    Karjalan rajaseudun henkisten harrastusten
10352: Tähän 7155 m3 käsittävään rakennukseen            tyyssijana ja samalla tuuliajolle joutuneen
10353: on varattu 400 m2 suuruinen museohuo-             luovutetun Karjalan museo- ja arkisto-
10354: neisto, johon sijoitetaan Karjalan mU\Seot.       materiaalin talletuspaikkana sekä täten siir-
10355: Museoon tarvittava a.inehisto on valmiina         toväen henkisen jälleenrakennuksen yhtenä
10356: taloon sijoitettavaksi. Lisäksi on taloon va-     kulmakivenä. Yksityisillä uhrauksilla ai-
10357: rattu kirjastohuoneisto, johon tulee järjes-      kaansaatuna ,Karjalan talo" on suursaavu-
10358: tettäväksi koko Karjalan käsittävä kirjasto       tus koko maamme kulttuurielämässä. Huoli-
10359: ja arkistot. Tähän kirjastoon on jo saatu         matta talolle saaduista runsaista lahjoituk-
10360: kirjailija Iivo Härkösen kokoelmat, yli 2 000     sista on sillä kuitenkin suuria vaikeuksia
10361: nidettä. ,Karjalan taloon" tulee pysyväi-         selviytyä ilman valtiovallan tukea veloistaan.
10362: nen, pääasiassa karjalaista ja karjalais-            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10363: aiheista taidetta esittelevä näyttely. Taide-     nioittaen,
10364: näyttelyyn on saatu osittain lahjoituksina,
10365: osittain Ateneumin kokoelmista lainattuna,                  että Ednskunta ottaisi vuoden 1956
10366: yli 40 taidemaalausta. Karjalan talo sisältää            tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
10367: lisäksi juhlasalin näyttämöineen, kokous-                markan määrärahan annettavaksi Kar-
10368: huoneita ja ravintolan.                                  jalaisen Kulttuurin E distämissäätiölle
10369:    ,Karjalan talon'; rakennus- ja sisus-                 avustuksena Joensuun k<attpungissa
10370: tuskustannukset ovat n. 65 milj. markkaa.                mkennetun Karjalan talon rakennus-
10371: Taloon on saatu lahjoituksia n. 25 milj.                 menojen peittämiseksi.
10372:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
10373: 
10374:                  R. Hallberg.                                  Arvi Ikonen.
10375:                  Arno Tuuma.                                   Vieno Simonen.
10376:                  Aune Innala.                                  Heikld Soininen.
10377:                  Erkld Leikola.                                Erkld Tuuli.
10378: 232
10379: 
10380: IV,142. -   Rah.al. N:o 11.
10381: 
10382: 
10383: 
10384: 
10385:                                 Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kaivinkonei-
10386:                                   den ostamista varten.
10387: 
10388: 
10389:                                      E d u s k u n n a ll e.
10390: 
10391:   Maamme maatalouden vaikeudet ovat erit-         jelijät maataloustuotteiden nykyisellä hinta-
10392: täin monitahoisia. Yhtenä ja erittäin vai-        tasolla, ainakaan ilman ajanmukaisia kaivin-
10393: keana ovat ojitus- ja viemärikysymykset.          koneita, voi näitä töitä suorittaa. Siksi näi-
10394: Suuret taloudelliset arvot on viime vuosina-      hin töihin on saatava enemmän varoja ja
10395: kin uhrattu peltojen salaojituksen ja viemä-      koneita.    Viljelijäin omatoimisuutta olisi
10396: rien 1avaamiseen. Se on ollut ja on koneitten     autettava halpakorkoisten lainojen muodossa
10397: entistä tehokkaamman käytönkin kannalta           kaivinkoneiden ostamista varten. Näiden ko-
10398: välttämätön. Mutta takavuosien runsaat sa-        neiden käytöstä ja omistuksesta 1eastaavat
10399: teet ovat liettäneet jo avattuja viemäreitä       viljelijäin omat järjestöt, yhtymät tai pai-
10400: umpeen varsinkin Pohjanmaan ja Satakun-           kalliset kuorma-autoilijat. Näitä kaivinko-
10401: nan tasaisilla alueilla. Varojen puutteessa       neita olisi käytettävä ensisijaisesti viljelys-
10402: suuri joulru:o viemäreitä odottaa vuoroaan        ja uudisraiV~ausalueiden kuivatustöihin.
10403: töiden aloittamiseen. Monissa maakunnan              Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10404: osissa kylittäin ja pitäjittäin märkyys myö-
10405: hästyttää kevätmuokkauksia niin, ettei voida                että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10406: aikanaan kylvää, ja siitä johtuen viljat tu-             tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
10407: leentumattomina ovat alttiita lievillekin syys-          kan määrärahan myönnettäväksi hal-
10408: halloille. Koneiden käyttö leikkuu- ja kor-              pakorkoisina lainoin~ 4 vuoden ajaksi
10409: jaustöissä on tehotonta, sadon laadun ja                 kaivinkoneiden ostamista varten, joi-
10410: määrän suuresti kärsiessä.                               den ensisijainen käyttö kohdistuu vil-
10411:    Viemärien avaaminen on kuitenkin sitä                 jelys- ja uudisraivausalueiden kuiva-
10412: suuruusluokkaa oleva kysymys, etteivät Vii-              tustöihin.
10413:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
10414: 
10415:                  Toivo Antila.                                 T. Saloranta.
10416:                  Matti Mattila.                                Väinö Rankila.
10417:                  Eero Saari.                                   Tahvo Rönkkö.
10418:                  Eeli Erkkilä.                                 Toivo Asvik.
10419:                  Eino E. Heikura.                              Mauri Seppä.
10420:                  Urho Kähönen.                                 Eino Palovesi.
10421:                                                                                              233
10422: 
10423: IV,I43. -     Rah.al. N:o 12.
10424: 
10425: 
10426: 
10427: 
10428:                                 Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maata-
10429:                                    loustraktorien omistaj~'lle metsätöissä tarvittavien lisälait-
10430:                                    teiden hankintaa varten.
10431: 
10432: 
10433:                                      E d u s k u n n a ll e.
10434: 
10435:   Maataloustraktorien käytöstä puutavaroi-        opastusajan jälkeen, vähävaraisimmille kah-
10436: den alkukuljetuksissa on viimeksi kuluneina       den tai kolmen vuoden osamaksuaikaa so-
10437: vuosina suoritettu kokeiluja, joista on saatu     veltaen tilanteen mukaan. Opastustyömaita
10438: syntymään siksi huomattavia säästöjä kulje-       olisi aluksi suunniteltava ainakin kolme, ni-
10439: tuskustannuksissa ja muutenkin päästy siksi       mittäin Pohjois-Suomeen, Kainuuseen sekä
10440: huomattaviin tuloksiin, että on syytä ryhtyä      johonkin etelämpänä olevaan maakuntaan,
10441: laajentamaan maataloustraktorien käyttöä          esim. metsähallituksen tai joidenkin muiden
10442: koko maassa ja erityisesti maan pohjoisissa,      työnantajien suurille työmaille.
10443: metsäisimmissä maakunnissa, joissa alku-             Tarkoitukseen ehdotetusta määrärahasta
10444: kuljetusmatkatkin useimmissa tapauksissa          olisi varattava 20 000 000 markkaa puolitela-
10445: ovat pitkät. Kun traktorien käytön kannat-        ketjujen, vinttureiden ja kuormaus- ym. lait-
10446: tavuus riippuu suuresti siitä, paljonko nii-      teiden hankinnan lainoittamiseksi, ja loput
10447: den käyttötunteja voidaan lisätä tekemällä        4 500 000 markkaa jaettava työmaiden kes-
10448: muita· kuin maatalouden vedätyksiä, on myös       ken koulutuksen, huollon, valmistavien toi-
10449: talvikauden käyttö sitä tärkeämpää, mitä          menpiteiden ym. kustannusten peittämiseksi.
10450: vähäisemmät ovat viljelmien pinta-alat.              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10451:    Eräs nopeasti vaikuttava menettely maa-        nioittaen,
10452: taloustraktorien käytön laajentamiseksi talvi-
10453: kausina on varata mahdollisimman monelle·                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10454: traktorin omistajalle tilaisuus osallistua               tulo- ja menoarvioon 24 500 000 mark-
10455: opastustyömailla nykyaikaisin ja jo kokeil-              kaa lainoiksi maataloustraktorien omis-
10456: Iuin välinein toimeenpantaviin puutavaran                tajille metsätöissä tarvittavien lisä-
10457: kuljetuksiin. Näitä välineitä heidän olisi               laitteiden hankintaan sekä näiden
10458: saatava lunastaa omikseen tietyn kokeilu- ja             laitteiden käytön opastamista varten.
10459:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
10460: 
10461:         Armas Leinonen.              Eino Saari.                   Arm.i Hosia.
10462:         Harras Kyttä.                Kaarlo Kajatsalo.             Artturi Tienari.
10463:         Aare Leikola.                Helge Miettunen.              Aukusti Pasanen.
10464: 
10465: 
10466: 
10467: 
10468: 30 E 159/55
10469: 234
10470: 
10471: IV,t44, -   Rah.al. N:o 13.
10472: 
10473: 
10474: 
10475: 
10476:                               Partanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Puolangan, Risti-
10477:                                  järven ja J uuan kuntien liittämiseksi maataloudellisen
10478:                                  rajaseututoiminnan piiriin.
10479: 
10480: 
10481:                                    E d u s k u n n a ll e.
10482: 
10483:    Viitaten v. 1954 valtiopäiville jätettyyn             että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10484: raha-asia-aloitteeseen n:o 152, jonka perus-           tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
10485: teluissa tuodaan esiin ne tosiasiat, joiden            kan määrärahan Puolangan, Ristijär-
10486: nojalla Puolangan, Ristijärven ja Juuan                ven ja Juuan kuntien liittämiseksi
10487: kunnat ovat täysin rinnastettavissa maa-               maataloudellisen rajaseututoiminnan
10488: taloudellisen rajaseututoiminnan piiriin hy-           piiriin.
10489: vä:ksyttyihin muihin rajaseutukuntiin, ehdo-
10490: tamme kunnioittavasti,
10491:       Helsing1ssä 3 päivänä helmikuuta 1955.
10492: 
10493:          Eemil Partanen.           Niilo Ryhtä.                 Eino Rytinki.
10494:                                                                                                 235
10495: 
10496: IV,145. -   Rah.al. N:o 14.
10497: 
10498:                                Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellisen tutkimuk-
10499:                                  sen suorittamiseksi pienpuun käyttämisestä kansantalo1t-
10500:                                   dellisesti tarpeellisiksi valmisteiksi.
10501: 
10502:                                      E d u s k u n n a ll e.
10503: 
10504:   Maamme taloudellisten ongelmien sarjassa        Onhan suurta tuhlausta tuottaa niin run-
10505: on pienpuukysymys tämän ajankohdan tär-           saasti ulkomaisia polttoaineita ja sijoittaa
10506: keimpiä. Kysymyksen ratkaisemiseksi on            niihin kallista valuuttaa, jota niin moneen
10507: erittäin paljon ajatuksia vaihdettu, mutta        muuhun kohtaan kipciisti tarvittaisiin.
10508: tyydyttävää ratkaisua ei ole löydetty. Pien-         Kun tämä pienpuun kannattava markki-
10509: puuasia on metsänhoidollinen suuren luo-          nointi näyttää olevan ylivoimainen tehtävä
10510: kan kysymys, johon maaseudun rahatulojen          taloudellisia asioita hoitaville piireille, on
10511: ehtyessä entistä suuremmat metsänomistaja-        mitä nopeimmin suotava meidän lahjakkaille
10512: piirit ovat nyt sidottuja. Pienpuun kannat-       tieteenharjoittajillemme tilaisuus edistää tätä
10513: tavasta markkinoimisesta on riippuvainen          raaka-aineen moninaista jalostusta. Heidän
10514: suurten metsätyöntekijäin joukkojen toi-          mukaantuloaan nyt kipeästi kaivataan, ja
10515: meentulo, sillä työkohteita voidaan osoittaa      tämän kansantalonteemme suuresti vaikutta-
10516: lähes maamme kaikilla alueilla, ja niiden         van kysymyksen hyväksi on tehtävä jotakin.
10517: arvo ansiotuloina on niin suuri, etteivät sitä       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10518: monet kansalaispiirit osaa edes aavistaa.         kunnioittaen,
10519:    Meillä on monista raaka-aineista suurta
10520: puutetta, mutta siitä huolimatta on kehi-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10521: tetty teollisuutta, jossa on uhrattu suuria              tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
10522: taloudellisia arvoja ulkoa tuotujen raaka-               ka-n määrärahan tieteellisen tutkintuk-
10523: aineiden jalostukseen. Siksi on hieman outoa,            sen suorittamiseksi pienpuun käytöstä
10524: ettei tuon niin moneen tarkoitukseen sopi-               raaka--aineena erinäisiksi eriste-, massa-,
10525: van pienpuun, jota meillä on runsaasti,                  laatta-, levy- tai muihin lvansantaWu-
10526: markkinoimiskysymystä edes nykyisen ke-                  dellisesti tarpeellisiksi käytössä ole-
10527: hityksen vaiheessa kyetä ratkaisemaan. Polt-             viksi valmisteiksi, joilla lisäksi on
10528: toaineena meillä ei suosita kotimaista, ellei            ma1·kkinoimismahdollisuuksia.
10529: sitä tehosteta lainsäädännönisin toimenpitein.
10530:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
10531: 
10532: Toivo Antila.           Sylvi Halinen.        Kalervo Saura.              Matti Raipala.
10533: Leo Bäppölä..           Eino Saari.           Usko Seppi.                 Albin Wickman.
10534: Eero Saari.             Kustaa Tiitu.         Päiviö Hetemäki.            Matti Mattila.
10535: J. F. Pöykkö.           Sven Högström.        Arvo Ahonen.                R. Hallberg.
10536: Einari Jaakkola.        Urho Kähönen.         Eino Rytinki.               Aare Leikola.
10537: Tahvo Rönkkö.           Atte Pakkanen.        Erkki Leikola.              Jaakko Hakala.
10538: Nestori Kaasalainen.    Urho Saariaho.        Esa Koivusilta.             Veikko Helle.
10539: Yrjö Sinkkonen.         Grels Teir.           Eino Palovesi.              T. Saloranta.
10540: Arvi Ikonen.            Artturi Tienari.      Kaarlo Kajatsalo.           Kauno Kleemola.
10541: Eeli Erkkilä..          Lauri Järvi.          John Forsberg.              Väinö Tikkaoja.
10542: Antti J. Rantamaa.      Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen.                Mauri Seppä.
10543: Antti Kinnunen.         Yrjö Hautala.         Verner Korsbäck.            Artturi Jämsen.
10544: Pauli Puhakka.          Mauno Jussila.        Niilo Ryhtä.                Eemil Partanen.
10545: Eino E. Heikura.        S. S. Aittoniemi.     Vieno Simonen.              Väinö Rankila.
10546: Toivo H. Kinnunen.      Toivo Asvik.          Martti J. Huttunen.         Väinö Kaasalainen.
10547: Aleksi Kiviaho.         Eino Roine.           Juho Tenhiälä.              Armas Leinonen.
10548: Arvo Sä.velä.           Hilja Väänänen.       Johannes Wirtanen.          Antti Kukkonen.
10549: M. 0. Lahtela.          Artturi Koskinen.     Aukusti Pasanen.            Helge Miettunen.
10550:                                        Leo 1. Mattila.
10551: 236
10552: 
10553: IV,146. -   Rah.al. N:o 15.
10554: 
10555: 
10556: 
10557: 
10558:                                  Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslai-
10559:                                     tokselle tutkimuksen suorittamiseksi koneellisen metsäoji-
10560:                                     tuksen soveltamisesta, erityisesti silmällä pitäen Pohjois-
10561:                                     Suomen, Pohjanmaan ja Kainuun suoalueiden kuivatta-
10562:                                     mista.
10563: 
10564: 
10565:                                       E d u s k u n n a 11 e.
10566: 
10567:    Metsäparannustöistä on ojitus osoittautu-       suotyypeistä ja suurehlmista suoalueista, joi-
10568: nut viime vuosien kokeilujen perusteella siksi     den koneellista ojitusta olisi ensi tilassa suo-
10569: työmuodoksi, jota Ikoneistamalla voidaan saa-      siteltava, sekä näiden selvitysten perusteella
10570: vuttaa suurimmat työn säästöt. Paitsi sitä,        luoda pohja sekä uusille ojitussuunnitelmille
10571: että kasvullista metsämaata voidaan lisätä         että sellaisten vanhojen ohjelmien toteutta-
10572: kdkonaan toisella vauhdilla !käsin kaivuun         miselle, joista kustannussyiden vuoksi on täy-
10573: verrattuna ja vähentää näin kehnokasvuisten        tynyt toistaiseksi luopua.
10574: soiden pinta-alaa, uusin menetelmin voidaan           Edellisen perusteella ehdotamme kunnioit-
10575: ottaa työn kohteiksi myös sellaisia soita, joita   taen,
10576: tähän asti on täytynyt pitää suorastaan jou-
10577: tomaina. Kokeilutyömaiden antamat tulokset                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10578: osoittavat, että ojituskustannukset koneiden              tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
10579: kuoletu'ksineen on saatu jopa viidesosaan                 määrärahan metsäntutkimuslaitoksen
10580: siitä, mitä työ lapiolla ikaivaen olisi tullut            käyt.ett.äväksi tutkimuksen suorittami-
10581: maksamaan.                                                seksi koneellisen metsäojituksen sovel-
10582:    Metsämaiden ojitus on ilmeisesti joutu-                tamisesta en1aisissa olosuhteissa ja e1·i-
10583: massa työllisyyskysymyiksenäkin uudelleen                 tyisesti silmällä pitäen Pohjois-Suo-
10584: arvioitavaksi. Tä:hänastiset kokeilut ovat sel-           men, Pohjanmaan ja Kainuun suurek-
10585: laisinaan välttämättömiä teknillisiä selvitte-            kojen suoalueiden kuivattamista, joi-
10586: lyjä erilaisten konetyyppien ja työmenetel-               den ojittamisesta on tähän asti täyty-
10587: mien soveltuvuudesta erilaisissa olosuhteissa.            nyt luopu.a.
10588: Seuraavana vaiheena on tehdä selvitys niistä
10589:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
10590: 
10591:                   Armas Leinonen.                               Eino Saari.
10592:                   Aare Leikola.                                 Artturi Tienari.
10593:                   Armi Hosia.                                   Helge Miettunen.
10594:                   Kaarlo Kajatsalo.                             Aukusti Pasanen.
10595:                                                                                              237
10596: 
10597: IV,t47. -   Rah.al. N:o 16.
10598: 
10599: 
10600: 
10601: 
10602:                                 Forsius ym..: Määrärahan osoittamisesta metsänhoitokoulun
10603:                                    perustamiseksi V ihtiin.
10604: 
10605: 
10606:                                       E d u s k u n n a ll e.
10607: 
10608:   Uudenmaan-Hämeen metsänhoitoalueeseen            voitaisiin järjestää jatkuvasti joko lyhyt-
10609: kuuluu 30 kuntaa, joissa on yhteensä 550 000       aikaisia alan aJkeiskursseja tai hieman vaati-
10610: ha kasvullista metsämaata. Metsät ovat erit-       vampia erikoiskursseja.
10611: täin hyvätuottoisia ja markkinointimahdolli-         Jos metsänhoitokoulu järjestettäisiin Uuden-
10612: suudet ovat mitä edullisimmat. Onkin luon-         maan maamieskoulun yhteyteen, olisi sen
10613: nollista, että tällä alueella on viime vuo-        alueella sijaitsevaan tilavaan rakennukseen
10614: sina virinnyt voimakas metsänhoitoharrastus,       mahdollisuus varsin kohtuullisin kustannuk-
10615: josta esimerkkinä mainittakoon mm. Vihdin          sin järjestää tarkoitustaan vastaava 24: n
10616: 5 000 ha ( 67 tilaa) käsittävä metsätalous-        oppilaan asuntola. Koulun edullisen sijainnin
10617: kilpailu. Elpyneen harrastuksen innoitta-          ja hyvien kulkuyhteyksien ta:kia olisi Hel-
10618: mana on. Uudenmaan-Hämeen metsänhoito-             singistä helppo sa;ada tarvittaessa lisäopet-
10619: lauta:kunta yhdessä Vihdin metsänhoitoyhdis-       tajavoimia, luennoitsijoita jne. Lisäksi aivan
10620: tyksen kanssa päättänyt järjestää kokeilu-         koulun lähellä oleva sahateollisuuslaitos so-
10621: mielessä Uudenmaan maamieskoululla met-            pisi havainto-opetuksen antamiseen oppilaille.
10622: sänomistajille tarkoitetut metsänhoitokurssit         Edellä esitetyn perusteella esitämme lrnn-
10623: metsänhoidollisen ja metsätaloudellisen am-        nioittavasti,
10624: mattitaidon kohottamiseksi.
10625:    Koska Uudenmaan-Hämeen metsänhoito-                        että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10626: lautakunnan alueella ei ole metsänhoitokou-                tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
10627: lua ja kokemukset Pohjois- ja Keski-Suo-                   markan suuruisen määrärahan metsäm,.
10628: messa järjestetyistä metsänhoitokursseista                 hoitokoulun perustamista varten Vih-
10629: ovat olleet myönteisiä, olisi erittäin tärkeätä            tiin Uudenmaan maamieskoulun yh-
10630: saada     Uudenmaan-Hämeen          arvokilmalle           teyteen.
10631: metsänhoitoalueelle metsänhoitokoulu, jossa
10632:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
10633: 
10634:                   Saara Forsius.                                Eino Saari.
10635:                   Erkki Leikola.                                Matti Mattila.
10636:                   Aune Innala.                                  Veikko Helle.
10637: 238
10638: 
10639: IV,14s. -   Rah.al. N:o 17.
10640: 
10641: 
10642: 
10643: 
10644:                                 Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta maa- ja lwtitalou-
10645:                                    dellisten ammattioppilaitosten kaluston, koneiden ja työ-
10646:                                    välineiden hankintaan.
10647: 
10648: 
10649:                                       Eduskunnalle.
10650: 
10651:   Maatalousoppilaitoksista, kotitalousoppilai-     nut yhtä suuria haittoja, jonka vuoksi 11
10652: toksista ja kotiteollisuusoppilaitoksista annet-   Pl. VIII luvun eri momenteille olisi merkit-
10653: tujen lakien muuttamisesta 16 päivänä kesä-        tävä yksityisluontoisille maataloushallituksen
10654: kuuta 1950 annettujen lakien (n:ot 290, 291        alaisille oppilaitoksille avustusta seuraavasti:
10655: ja 292) 5 § :n mukaisesti kouluille voidaan        6 momentille kotitalousoppilaitoksille 3.3
10656: tulo- ja menoarviossa erikseen myönnetyn           milj. mk, 9 momentille maanviljelyskouluille
10657: määrärahan puitteissa antaa avustusta kalus-       1.2 milj. mk, 11 momentille erillisille kou-
10658: ton, koneiden ja työvälineiden hankkimista         luille 1 milj. mk ja 12 momentille Högre
10659: sekä sellaisesta johtuneen velan maksua var-       svenska lantbru:ksläroverket i Åbo nimiselle
10660: ten.                                               koululle 300 000 mk sekä 13 momentille Hög-
10661:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle val-       valla seminarium-nimiselle oppilaitokselle
10662: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 on-       300 000 mk eli yhteensä 6.1 milj. mk, minkä
10663: kin maatalouskouluille 'ehdotettu myönnettä-       lisäksi avustukset olisi merkittävä jatkuviksi,
10664: väkai kertamenona 4 milj. mk (11 Pl.               kun tarpeetkin ovat v-uotuistarpeita.
10665: VIII: 2 d) ja kotiteollisuuskouluille kerta-          Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
10666: menona 5 milj. mk (11 Pl. VIII:/e), kun            nioittavasti,
10667: usean koulun kalustot ovat pahasti rappeu-
10668: tuneet ja kaluston puute on ollut omiaan vai-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10669: keuttamaan koulujen toimintaa.                            tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n VIII
10670:    Kalustojen rappeutuneisuus ja niiden                   luvulle 6.1 miljoonaa markkaa maa-
10671: puuttuminenkin on kuitenkin maanviljelys-                 ja kotitaloudellisten ammattioppilai-
10672: koulujen, erillisten koulujen ja kotitalous-              tosten kaluston, koneiden ja työväli-
10673: koulujen, Högre svenska lantbruksläroverket               neiden hankintaan sekä sellaisesta joh-
10674: i Åbo nimisen koulun ja Högvalla semina-                  tuneen velan maksua varten jatku-
10675: rium-nimisen oppilaitoksen osalta aiheutta-               vana vuotuisena avustuksena.
10676:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
10677: 
10678:                   Saara Forsius.                               Aune Innala.
10679:                   R. Hallberg.                                 Matti Mattila.
10680:                   Erkld Leikola.                               T. Nordström.
10681:                                        Nils Meinander.
10682:                                                                                            239
10683: 
10684: IV,149. -   Rah.al. N:o 18.
10685: 
10686: 
10687: 
10688: 
10689:                                 Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen koti-
10690:                                    talousopettajaopiston rakentamiseen.
10691: 
10692: 
10693:                                       E d u s k u n n a ll e.
10694: 
10695:    Jyväskylän    maalaiskunnassa sijaitseva        tasoista ja opettajien työhönsä innostuneita
10696: Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto on           ja hyvin perehtyneitä on opettajia kyetty
10697: vuodesta 1947 alkaen valmistanut kotitalous-       näissäkin oloissa valmistamaan, mutta mikäli
10698: opettajia sekä kotitalouskonsulentteja alkuaan     oppilas- ja opettaja-asuntoja saadaan lisää
10699: vain emäntäkouluksi tarkoitetussa rakennuk-        ja opetustilat avarammiksi, voidaan opetus
10700: sessa. Harjoituskouluna on toiminut edellä         saada tehokkaammaksi ja tilat tarkoituksen-
10701: mainittu emäntäkoulu, jonka oppilaiksi on          mukaisemmin käytetyiksi. Jyväskylän työ-
10702: voitu ottaa vain pieni osa sinne pyrkivistä sa-    voimapiiTin alueena on työttömyyskomitea
10703: moin kuin opettajakursseillekin. Kun emäntä-       esittänyt Keski-Suomen kotitalousopettaja-
10704: koulu samalla palvelee Keski-Suomen kotien         opiston otettavaksi työn alaiseksi sopivana
10705: tarvetta kotitaloudellisen kasvatuksen kes-        työn kohteena. Kustannusarvio on koko
10706: kuksena, on nykyisiä rakennuksia pidettävä         opistolta 300 miljoonaa markkaa.
10707: aivan riittämättöminä. Tunteja pidetään ja            Näistä syistä ehdotamme kunnioittaen,
10708: harjoitustöitä suoritetaan mitä epämukavim-
10709: missa tiloissa kellareista ullakolle saakka ja               että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10710: oppilaat saavat ikulkea paitsi opetuspaikasta             tul.o- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
10711: toiseen, mruantien toisella puolella sijaitsevan          kohdalle 100 miljoonaa markkaa Keski-
10712: tilarakennuksen tupruan tuolit mukanaan,                  Suomen kotitalousopettajaopiston ra-
10713: koska työmuodon muuttuessa tuolit eivät                   kennustöiden alkuunpanemista 11arten.
10714: mahdu tupaan. Opetuksen ollessa korkea-
10715:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
10716: 
10717:          Sylvi Halinen.           Wiljam Sarjala.           Artturi Jämsen.
10718:          Vieno Simonen.           Tahvo Rönkkö.             Esa Koivusilta.
10719:          Marja Lahti.             Arvo Ahonen.              Toivo Antila.
10720:          Hilja Våänänen.          Eero Saari.               T. Saloranta.
10721:          Impi Lukkarinen.         Eino Palovesi.            Irma Hamara.
10722:                         Våinö Rankila.           Aare Leikola.
10723: 240
10724: 
10725: IV,t5o. -   Rah.al. N:o 19.
10726: 
10727: 
10728: 
10729: 
10730:                                 Pöykkö ym.: · Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen koti-
10731:                                     talousopiston rakentamiseen.
10732: 
10733: 
10734:                                       E d u s k u n n a 11 e.
10735: 
10736:    Lapin laajalla alueella tarvitaan enemmän       maHa alueella ja lrotieläinhoidon opetuksen
10737: kuin muualla Suomessa kotitalousneuvojia,          tapahtuessa edellä mainitun koulun kotieläin-
10738: jotka voivat kiertää kodeissa ohjaamassa           suojissa, jotka myöhemminkin tulevat ole-
10739: taloudellista kehitystä ja koota kotitaloudessa    maan myöskin kotitalousopiston opetussuo-
10740: toimivat naiset erilaisille kotitalouteen kuu-     jina. Kun tarkoituksenmukaisen ja tehok-
10741: luville kursseille ja kotitaloudellisiin kilpai-   kaan opetuksen järjestäminen näin haja;lli-
10742: luihin. Pohjoisten alueiden kotitalousneu-         sissa opetussuojissa tuottaa suuria vaikeuksia,
10743: vontaa varten voidaan kouluttaa sopivaa ai-        olisi mitä kiireimmiten ryhdyttävä rakenta-
10744: nesta vain sen omalla alueella. Tätä silmällä      maan Rovaniemen kotita:Iousopistoa, jonka
10745: pitäen onkin Rovaniemellä toiminut Rovanie-        piirustukset on jo hyväksytty ja jonka kus-
10746: men kotitalouskoulussa kotitalousneuvoja-          tannusarvio on 163 000 000 markkaa. Kun
10747: kurssi vuodesta 1950 alkaen. Vuoden 1955           opisto kuuluu Rovaniemen työvoimapiirin
10748: alusta on kurssi va;kinaistettu, ja eduskunnan     alueeseen, jossa se on hyvruksytty sopivaksi
10749: päätöksellä Rovaniemen kotitalouskoulu muu-        työttömyystyöksi, olisi tästakin syystä raken-
10750: tettu Rovaniemen kotitalousopistoksi, jossa        tamista kiiruhdettava.
10751: toimii sekä kotitalousneuvoja;kurssi että             Näistä syistä ehdotamme kunnioittaen,
10752: emäntäkou:lwkurssi. Kotitalousopisto on toi-
10753: minut kokonaan vuokrahuoneistoissa kahdek-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10754: sassa eri raikennuksessa 1 km säteellä, puu-              tulo- ja menoarvioon 90 miljoonaa
10755: tarhan sijaitessa 2 !km etäisyydellä opiston              markkaa Rovaniemen kotitalousopiston
10756: tulevalla alueella Rovaniemen pienviljelijä-              rakennustöiden alkuunpanemista var-
10757: koulun vierellä Rovaniemen maalaiskunnan                  ten.
10758: valtiolle kotitalousopistoa varten lahjoitta-
10759:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
10760: 
10761:          J. F. Pöykkö.                Hilja Väänänen.               Eemil Partanen.
10762:          Markus Niskala.              Marja Lahti.                  Armas Leinonen.
10763:          Vieno Simonen.               Sylvi Halinen.                Eino Rytinki.
10764: IV,151. -     Rab..al. N:o 20.
10765: 
10766: 
10767: 
10768: 
10769:                                  Hali!Mn ym.: Mi.iäräralum &soittamisesta avustukseksi Mik-
10770:                                       keli-n naiskotiteollisuuskoulutalon hankinta- ja peru$kor-
10771:                                       jausmenoihin.
10772: 
10773: 
10774:                                         E d u s k u n n a ll e.
10775: 
10776:    Sota-ajan seurauksien vu~ksi joutui vuonna        kouluksi soveltuvan kiinteistön oHessa kau~
10777: 1891 perustettu Käkisalmen naiskotiteolli-           pungissa tarjolla, hankki kO"konaan velaksi
10778: suuskoulu vuonna 1940 siirtymään Mikkeliin,          13 000 000 mavkkaa maksaneen talon Mikike-
10779: saaden entisestä toimipaikastaan vain kor~           lin naiskotiteollisuuskoulua varten. Kiinteis-
10780: vauksen menetetystä koulukalustosta. Muut-           tön koulutaloksi muuttaminen vaatii lisäksi
10781: tuessaan Mikkelin naiskotiteollisuuskouluksi         noin 1.5 miljoonaa mar~kaa maksavat välttä-
10782: se tuli Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdis-         mättömät rakennusmuutos- ja perusparannus-
10783: tyksen omistukseen ja on tähän asti toiminut         työt. Omaan taloonsa ei koulu kuitenkaan
10784: erittäin ahtaassa ja rappeutuneessa vuokra-          ole vielä päässyt muuttamaan, koska taloa on
10785: huoneistossa, mikä on asettanut opettajain ja        velan korkojen maksamiseksi täytynyt pitää
10786: oppilaiden kestävyyden mitä suurimmalle              vuGkrattuna vieraille, kun valtion avustusta
10787: koetukselle. Koulu on kuitenkin tullut maa-          tai lainaa ei ole saatu sen ha)]lkintaan.
10788: kunnassa suosituksi, ja monet sen entiset               Ede1lä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
10789: oppilaat ovat saaneet ansiotyötä kankaanku-          dotamme,
10790: donnan tai ompelun alalla kotiteollisuuskou-
10791: lussa saadun opin pohjalla. Koulu myös vä-                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10792: littää kudonta- ja ompelutyötä entisille oppi-              tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
10793: lailleen.                                                   ka-n määrärahan Mikkeli-n lääni-n koti-
10794:    Vähävaraisena ei Mikkelin läänin kotiteol-               teollisuusyhdistykselle Mikkelin nais-
10795: lisuusyhdistys ole riittävän valtion tuen                   kotiteollisuuskoulutalm hankinta- ja
10796: puutteessa voinut ryhtyä kotiteollisuuskoulu-               peruskorjausmenojen avustamiseksi.
10797: taloa ra!kentamaan. Kuitenkin se v. 1954,
10798:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
10799: 
10800:                    Sylvi Halinen.                                 Antti J. Rantamaa;
10801:                    Marja Lahti.                                   Väinö Kaasalainen.
10802:                    Hilja Väänänen.                                K. F. Haapasalo.
10803:                    Niilo Nieminen.                                Wiljam Sarjala.
10804:                    Vieno Simonen.                                 Irma Hamara.
10805:                    la.a.ra Forsius.                               Artturi Jäms6n.
10806:                    Toivo Antila..                                 Edvard Pesonen.
10807:                    T. Sa.lora.nta..                               AUkusti Pasanen.
10808: 
10809: 
10810: 
10811: 
10812: 31 E 159/55
10813: 242
10814: 
10815: IV,tts2. -   Ra.h.a.l. N:o 21.
10816: 
10817: 
10818: 
10819: 
10820:                                  Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpajarakennuk-
10821:                                    sen rakentamiseen Muuruveden maamieskoululle.
10822: 
10823: 
10824:                                        Eduskunnalle.
10825: 
10826:    Sotien jälkeinen voimakas kehitys eri aloilla    ympäristön maanviljelijäin konehuoliolle eri-
10827: {)n maatalouden kohdalla ilmennyt erityisesti       tyisesti syrjäseuduilla, joissa huoltoa ei muu-
10828: maataloustöiden koneellistumisessa. Niinpä          ten voida saada. Kun Muuruveden maamies-
10829: onkin maan traktorikanta ja sen ohessa mui-         koululta puuttuvat ko!konaan koneopetuksessa
10830: denkin koneiden käyttö voimakkaasti lisään-         tarpeelliset huonetilat, ja sen puusepänvers-
10831: tynyt. Samanaikaisesti maaseudun sähköistä-         tas on f!ijoitettu lähes sata vuotta vanhaan
10832: misen yleistyminen on aiheuttanut, että säh-        puurrukennukseen, mikä ei täytä alkeellisia-
10833: kömoottorit ja lypsykoneet sekä vesi- ja vie-       kaan vaatimuksia, olisi tälle koululle, huo-
10834: märijohdot ovat tulleet tava:llisiksi myös          mioon ottaen sen syrjäisen aseman, ensi ti-
10835: pienviljelmillä. 'l'ätä ikehitystä, mikä on hel-    lassa rakennettava työpajara:kennus. Maata-
10836: pottanut erityisesti maataloustyöstä elantonsa      loushallitus on, pitäen työpajarakennuksen
10837: saavien elinehtoja, ·lisännyt viihtyisyyttä         saantia sekä ·kiireellisenä että välttämättö-
10838: maaseudulla ja siten vähentänyt maalta pa-          mänä, laadituttanut sitä varten piirustukset,
10839: koa, on myös eduskunnan ja hallituksen ta-          joiden mukaan rakennus käsittäisi noin 1 700
10840: holta tuettu huomattavin määrärahoin. Jotta         m3 lämmintä verstastilaa ja n. 3 000 ms kyl-
10841: ne voisivat tulla tehokkaasti ja pysyväisesti       mää varastotilaa kustannusarvion noustessa
10842: hyväksi !käytetyiksi, on myös huolehdittava         n. 14 500 000 markkaan.
10843: siitä, että koneita ja erilaisia laitteita itsel-      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10844: leen hankkineet maanviljelijät pystyvät niitä       nioittaen,
10845: hoitamaan ja !korjaamaan. Tässä suhteessa
10846: on maatalousopetuksemme koneopetus saa-                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10847: tava ajan tasalle, mitä varten maatalouskou-              tulo- ja menoarvioon 14 500 000 mm·-
10848: luille on rakennettava tarkoituksenmukaiset               kan määrärahan työpajarakennuksen
10849: työpajarakennukset ja konehallit. Paitsi ope-             1·akentamista varten Muuruveden maa-
10850: tukselle on niillä merkitystä myös koulun                 mieskoululle.
10851:       Helsingissä 4 ,päivänä helmikuuta 1955.
10852: 
10853:                   Hilja Väänänen.                              Eino Palovesi.
10854:                   Vieno Simonen.                               M. 0. Lahtela.
10855:                   Sylvi Ha.linen.                              Irma Hamara..
10856:                   Tahvo Rönkkö.                                Eino E. Heikura.
10857:                   Mikko Hult.                                  Atte Pakkanen.
10858:                   Martti J. Huttunen.                          Eeli Erkkilä.
10859:                   Kalle Kämäräinen.                            Kustaa Tiitu.
10860:                                                                                           243
10861: 
10862: IV,ua. -   Ra.h.al. N:o 22.
10863: 
10864: 
10865: 
10866: 
10867:                                Partanen ym.: Määrärakan osoittamisesta Sotkamon emäntä-
10868:                                   koulun rakentamiseen.
10869: 
10870: 
10871:                                      E d u s k u n n a ll e.
10872: 
10873:   Viitaten vuoden 1954 valtiopäiville jäte-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10874: tyn raha-asia-aloitteen n :o 123 perusteluihin           tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
10875: ehdotamme kunnioittavasti,                               kan määrärahan Sotkamon emäntä-
10876:                                                          koulun rakennustöiden aloittamiseen.
10877:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
10878: 
10879:                  Eemil Partanen.                               Eino Rytinki.
10880: IV,u4. -   Ra.h.al. N:o 23.
10881: 
10882: 
10883: 
10884: 
10885:                                V. Simone• ym.: Mitärärahan osoittamisesta Pohjois-Karja-
10886:                                   jan emäntäkoulun rakennustöitä varten.
10887: 
10888: 
10889:                                      E d u s k u n n a 11 e.
10890: 
10891:    Pohjois-Karjalan emäntäkoulu aloitti toi-      nalle on sentähden välttämätöntä varsinai-
10892: mintansa heti sotien päätyttyä Pielisjärven       sen koulutalon rakentaminen. Koulun raken-
10893: kunnan valtiolle lahjoittam.alla Kotilan ti-      taminen antaisi myöskin erinomaiset työ-
10894: lalla, puolustuslaitoksen tilalle rakennutta-     mahdollisuudet Joensuun työvoimapiirin työ-
10895: missa väliaikaisissa parakeissa. Emäntä-          läi.Jsille ja olisi siitäkin syystä tällä hetkellä
10896: koulu on 10-vuotisen toimintansa aikana saa-      edullinen, varsinkin kun työttömyystöitä jär-
10897: vuttanut rajan kansan jakamattoman suo-           jestävä komitea on hyväksynyt sen työttö-
10898: sion, mi.Jkä käy ilmi mm. runsaasta hakija-       myystyöksi. Koulurakennusten kokonaiskus-
10899: määrästä koulun kursseille. Taloudellisen         tannu:sten on laskettu vaativan 165 000 000
10900: kasvatuksen, perhekasvatuksen, ruokatalou-        markkaa.
10901: den, kodinhoidon, käsitöiden, kotieläinhoidon,        Näistä syistä esitämme kunnioittaen,
10902: puutarhanhoidon ja lastenhoidon opetuskes-
10903: kuksena se vaatii tarkoituksenmukaiset ope-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10904: tus-, työskentely- ja asuinsuojat. Vuosi vuo-             tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
10905: delta heiklkenevät parakit vaativat yhä suu-              kohdalle BO miljoonaa markkaa Poh-
10906: rempia kunnostamis- ja ylläpitomäärärahoja                jois-Karjalan emäntäkoulun rakennus-
10907: valtion taholta. Koulun jatkuvalle toimin-                töiden alkuunpanemista varten.
10908:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
10909: 
10910:         Vieno Simonen.               Sylvi Halinen.                 Kalle Kauhanen.
10911:         Arvi Ikonen.                 Hilja Väänänen.                Yrjö Sinkkonen.
10912:         Heikki Soininen.             Antti Kukkonen.                Toivo Niiranen.
10913:         Marja Lahti.                 J. F. Pöykkö.                  Pauli Puhakka.
10914:                                      Varma K. Turunen.
10915:                                                                                             245
10916: 
10917: IV,Hi5. -   Rah.a.l. N:o 24.
10918: 
10919: 
10920: 
10921: 
10922:                                Tiitu ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruuskalan tilalle perus-
10923:                                   tettavan Etelä"Pohjanmaan tietopuolisen karjanhoitokou-
10924:                                    lun rakennustöitä varten.
10925: 
10926: 
10927:                                      E d u s k u n n a 11 e.
10928: 
10929:    Vuonna 1928 luovutti maatalousministeriö       lan tilalle. Etelä-Pohjanmaan tietopuolinen
10930: Ylistaron pitäjän Kirkonkylässä sijaitsevan       karjanhoitokoulu on oppilaitten lukumää-
10931: valtion omistaman Ruuskalan ent. sotilas-         rään nähden ehkä maamme suurin karjan-
10932: virkatalon kantatilan maataloushallituksen        hoitokoulu ja sanottuun kouluun on ollut
10933: käytettäväksi ja Etelä-Pohjanmaan maan-           jatkuvasti saatavissa harjoittelun suoritta-
10934: viljelysseuran hoidettavaksi koulu- ja ha-        neita oppilaita. Suunnitellulla uudella kou-
10935: vaintotilaksi perustettavaksi suunniteltua        lutilalla on Etelä-Pohjanmaata ajatellen kes-
10936: koulua varten. Viime vuotena on Etelä-            keinen asema. Kyseinen suunnitteilla oleva
10937: Pohjanmaan maanviljelysseuran piirissä he-        karjanhoitokoulu sijaitsee maatilojen luku-
10938: rännyt ajatus, että sanotulle Ruuskalan ti-       määrään nähden maamme tilarikkaimman
10939: lalle olisikin perustettava karjanhoitokoulu.     maakunnan miltei keskustassa ja maakun-
10940: Ilmajoella yksityisen omistamalla Korven-         nassa, josta toistaiseksi on oppilasainesta
10941: tilalla on pitemmän aikaa vuokrasopimuksen        saatavissa.
10942: perusteella toiminut Etelä-Pohjanmaan tieto-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10943: puolinen karjanhoitokoulu. Kyseisen vuokra-
10944: sopimuksen jatkaminen viime vuosina on                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10945: tuottanut vaikeuksia, joten on tullut ajan-              tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
10946: kohtaiseksi karjanhoitokoulun sijoittaminen              kan määrärahan Ylistaron pitäjässä
10947: toiselle tilalle. Etelä-Pohjanmaan maanvilje-            sijaitsevalle valtion omistamalle Ruus-
10948: lyspiirissä on vakiintunut käsitys, että sa-             kalan tilalle perustettavan Etelä-Poh-
10949: nottu karjanhoitokoulu olisi sijoitettava val-           .fanmaan tietopuolisen karjanhoitokou-
10950: tion omistamalle Etelä-Pohjanmaan maan-                  lun suunnittelua ja rakennustöiden
10951: viljelysseuran hallinnassa olevalle Ruuska-              alulle panoa varten.
10952:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
10953: 
10954:         Kustaa Tiitu.                Väinö Rankila.                Matti Lepistö.
10955: 246
10956: 
10957: IV,t56, -   Ralul. N:o 25.
10958: 
10959: 
10960: 
10961: 
10962:                                 Rönkkö ym..: Määrärahan osoittamisesta ammattiopettajien
10963:                                   palkkaamiseksi kotiteollisuusneuvonta-asemille.
10964: 
10965: 
10966:                                      E d u s k u n n a ll e.
10967: 
10968:    Maatalouslaskennan mukaan oli maas-               Kotiteollisuusyhdistykset ovatkin pyrkineet
10969: samme yli 2 ha:n viljelmiä v. 1950 yhteensä       kotien taloudellisen aseman vahvistamiseen
10970: n. 261000 kpl. Näistä oli alle 5 ha:n tiloja      perustamalla eri puolille maata kotiteolli-
10971: yhteensä n. 95 000 kpl eli 38 % viljelmien        suusneuvonta-asemia. Näiden kautta on voitu
10972: kokonaisluvusta. Tällaiset viljelmät, joilla      lisätä yksityistalouksien valmiutta sekä per-
10973: asuu n. 0.4 milj. henkeä, eivät yleensä anna      heen vaatetuskysymysten hoitamisessa että
10974: riittävää toimeentuloa keskikokoiselle vilje-     ansiotyön ohjauksen muodossa. Tämä neu-
10975: lijäperheelle. Kun vielä otetaan huomioon         vontatyö tulee kaikkien talouksien hyväksi,
10976: alle kahden hehtaarin viljelmät, n. 100 000       kun joka tapauksessa voidaan itse tehdä
10977: kpl, joilla asuu n. 0.5 miljoonaa henkeä,         ja kunnostaa se, mikä ennen oli teetettävä
10978: havaitaan, että maaseudulla asuu tällä het-       muilla.
10979: kellä erittäin suuri määrä kansalaisia, joiden       Neuvonta-asemia on maassamme 16 ja sai
10980: on maa~ ja metsätalouden ohella saatava tu-       niiden kautta v. 1954 henkilökohtaista oh-
10981: loja myös muista ammateista. Tämän väes-          jausta lähes 29 000 naista ja miestä. Neu-
10982: tön elintason kohottaminen ei ole mahdol-         von~asemista saadut myönteiset kokemukset
10983: lista, ellei se voi hankkia lisäansioita muista   vahvistavat käsitystä siitä, että ammattitai-
10984: ansiolähteistä. Kun puhutaan maaseudun            don puuttuminen on esteenä aivan itsenäi-
10985: väestön ammattikasvatuksen tehostamisesta,        sesti valmistettujen kotiteollisuusvalmisteiden
10986: on päähuomio kiinnitettävä juuri tähän maa-       teolle. Sensijaan ohjausta kaipaavista työn-
10987: seudun väestöön. Tässä väestössä on vielä         tekijöistä ei ole puutetta. Tämän ovat kaikki
10988: käyttämättömiä työvoimareservejä, jotka nyt       maataloudelliset neuvontajärjestöt todenneet
10989: käytetään epätäydellisesti, ja ainakin osa        kiinnittäessään valtiovallan huomiota vuo-
10990: siitä on huomattavankin osan vuotta käyttä-       desta toiseen kotiteollisen neuvonnan riit-
10991: mättä.                                            tämättömyyteen.      Neuvonta-asematoiminnan
10992:    Lisäansioiden saanti on kuitenkin mahdol-      laajentaminen toisi parannusta tähän, mutta
10993: lista vain, jos on riittävää ammattitaitoa        sitä haittaa varojen puute.
10994: tuottavaan käsityöhön ryhtymiseksi. Koti-            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10995: teollisen tuotannon kehittäminen sille ta-        nioittaen,
10996: solle taasen, että sen avulla voitaisiin luoda
10997: maasen tuväestölle toimeen tulomahdollisuuk-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10998: sia, edellyttää neuvontatilaisuuksien lisää-              tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
10999: mistä ja työn valvonnan suorittamista asian-              kan määrärahan ammattiopettajien
11000: tuntevalta taholta.                                       palkkaamiseksi kotiteollisuusneuvonta-
11001:                                                           asemille.
11002:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
11003: 
11004:                  Tahvo Rönkkö.                                 Kalervo Saura.
11005:                  Jaakko Hakala.                                Johannes Wirtanen.
11006:                  Nestori Kaasalainen.                          John Forsberg.
11007:                  Toivo Antila.                                 Leo Hä.ppölä.
11008:                  Lauri Järvi.                                  Matti Mattila.
11009:                                      Hilja Väänänen.
11010:                                                                                            247
11011: 
11012: IV,tll7. -   Rah.al. N:o 26.
11013: 
11014: 
11015: 
11016: 
11017:                                Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Huopalahde71r-0jak-
11018:                                   kalan rautatien rakentamiseen.
11019: 
11020: 
11021:                                     E d u s k u n n a ll e.
11022: 
11023:    Porkkalan alueen vuokraus aiheutti Etelä-     maan ja merkitsisi sen toteuttaminen ratkai-
11024: Suomen ja Lounais-Suomen rautatieyhteyk-         sevaa alkuvaihetta myös viimeksimainitun
11025: sille huomattavia vaikeuksia. Liikenteen hoi-    suurisuuntaisen ja tärkeän rataosan raken-
11026: taminen vu<1kra-alueen kautta ns. rannikko-      tamisessa.
11027: rataa pitkin on jatkuvasti erittäin hankalaa.      Suoritettujen laskelmien mukaan aiheutuu
11028: Jos taas liikenne ohjataan Hyvinkään tai         tavaraliikenteelle Hyvinkään kautta n. 100
11029: peräti Toijala;n kautta, tulee matka huomat-     miljoonan markan lisäkustannukset vuodessa.
11030: tavasti pitemmäksi. Tämä hidastaa kuljetuk-      Huopalahden-Ojakkalan radan rakentami-
11031: sia ja ennen kaikkea nostaa suhteettomasti       sen on taas arvioitu maksavan n. 2 mrd mk.
11032: rahtikuluja.     Sitäpaitsi on Ojakkalan-        Näin ollen tulisivat rakentamiskustannuk-
11033: Hyvinkään välisellä rataosalla suuria nou-       set korvatuiksi pelkästään lisäkustannusten
11034: suja, jotka vaikeuttavat raskaitten tavara-      säästöillä jo parissakymmenessä vuodessa.
11035: junien liikennöimistä. Näin ollen kärsii         Rautatiehallitus onkin omasta puolestaan
11036: etelärannikon liikenne kunnollisten rautatie-    toistuvasti ehdottanut, että rataosan rakenta-
11037: yhteyksien puutteesta.                           miseen olisi viipymättä ryhdyttävä ja vii-
11038:    Rautatiehallituksella on jo kuitenkin pi-     meistään v. 1956.
11039: temmän aikaa ollut valmiina suunnitelma,           Kun rataosan rakentaminen on erittäin
11040: jolla entinen rannikkorata voidaan melkein       tarpeellinen etelärannikon liikenteen paran-
11041: kokonaa;n ottaa käyttöön ilman, että liikenne    tamiseksi ja tehdyt laskelmat osoittavat ra-
11042: tapahtuu Poflkkalan vuokra-alueen kautta.        kentamisen olevan taloudellisesti kannatta-
11043: Suunnitelman mukaan olisi rakennettava           vaa, ehdotamme kunnioittavasti,
11044: uusi rataosa Huopalahti-Ojakkala, joka on
11045: n. 37 km pitkä. Tällöin muodostuisi esim.                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11046: Helsingin Turun välinen yhteys vain 12 km               tt(,lo- ja menoarvioon 250 miljoonan
11047: pitemmäksi kuin entistä rannikkorataa pit-              markan määrärahan Huopalahden-
11048: kin. Tämä suunnitelma liittyy myöskin                   Ojakkalan välisen radan rakentamisen
11049: osana Helsingin-Satakunnan ratasuunnitel-               aloittamiseksi.
11050:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
11051: 
11052:                   Saara Forsius.                              Aune Innala.
11053:                   Erkki Leikola.                              Matti Mattila.
11054:                                      Veikko Helle.
11055: IV,t5s. -   Rah.al. N:o 27.
11056: 
11057: 
11058: 
11059: 
11060:                                 Tuuli ym.: Määrär.ahan osoittamisesta Lappeenrannan-Luu-
11061:                                   mäen radatt oikaisutyötä varten.
11062: 
11063: 
11064:                                      E d u s k u n n a 11 e.
11065: 
11066:    Jo vuonna 1934 rautatiehallitus ehdotti,      pienisäteiset haarat (r. min. 300 m) pienen-
11067: että Lappeenrannan-Elisenvaaran rautatie-        tävät osaltaan junien nopeutta ja pamoa.
11068: rakennuksen yhteydessä olisi rakennettava        Tämän rataosan rakenteen muuttamiselle
11069: uusi l"ata Lappeenrannasta Luumäelle Vuok-       sellaiseksi, että siinä olisivat samat suurim-
11070: senniskalta Hilnteenpäin suuntautuvan rauta-     mat nousut ja hoorat kuin yleensä on vaa-
11071: tieliikenteen helpottamiseksi ja jouduttami-     dittu, ei ole taloudellisia edellytyksiä, sillä
11072: S(Jksi. Vuonna 1936 ratasuunta tutkittiin ja     siksi huomattavia ja varoja kysyviä nämä
11073: laadittiin siitä ikustannusarviot. Syystä tai    muutokset olisivat. Sellaista nousupituutta,
11074: toisesta rataa ei kuitenkaan silloin raken-      joka Lappeenrannan ja Raipon välillä olisi
11075: nettu. Sotien jälkeen, kun Lappeenrannan         loivennettava, on 4 300 m, ja kaaria, joita
11076: kautta kulkeva liikenne suuntautui pää-          olisi loivennettava, 1 300 m. Tällaiset työt,
11077: asiassa länteen, rakennettiin Lappeenrannan      jotka olisi lisäksi suoritettava liikenteen
11078: ---<Simolan rataan Raipon liikennepaikan         alaisella radalla, nousevat kustannuksiltaan
11079: luona länteen kaartuva yhdyskaari Kouvo-         uuden rakentamista kalliimmaksi.
11080: lan-Vainikkalan radalla. Tämä yhdyskaari            Lappeen11a:nnan-Luumäen rataoikaisun pi-
11081: ei kuitenkaan poista niitä hankaluuksia,         tuus tulisi olemaan 27.6 km. Nykyisen Lap-
11082: joita on olemassa aikanaan paljon pienem-        peenrannan-Raipon-Luumäen rataosan pi-
11083: pää ja rajoitetumpaa liikennettä varten. ra-     tuus on 37.2 km, joten rataoikaisusta matka
11084: kennetulla rataosalla Lappeenranta-Hytti-        Lappeenrannasta Kouvolaan lyhenisi 9.6 ki-
11085: Raippo.                                          lometrillä. Lappeenrannan-Luumäen oikai-
11086:    Nykyinen Lappeenrannan-Raipon välinen         sun kokonaiskustannukset ovat n. 960 mil-
11087: rata jyrkkine nousuineen (12.5%) määrää          joonaa markkaa. Kun Imatran ja Lappeen-
11088: koko rataosan Kouvola-Lappeenranta-Pa-           l"annan alueet ov&t vaikeita työttömyyskes-
11089: rikkala junien suurimmat sallitut nousut ja      kuksia, merkitsisi rakennustyön aloittaminen
11090: junapainot. Kun tämän rataosan muilla            syksy- ja talvisaikaan huomattavaa helpo-
11091: osilla on enintään 10 o/ 00 nousu, tietää        tusta näiden alueiden työllisyystilanteessa
11092: tämä sitä, että Lappeenrannan-Raipon rata-       ja vähentäisi vastaavalta osalta valtion sa-
11093: osan vuoksi koko rataosalla Kouvola-Lap-         nottujen a:lueiden työttömyyden torjumi-
11094: peenranta-Parikkala junien painoa on pie-        seksi Osoitettavia määrärahoja.
11095: nennettävä 4-5 osalla muilla osilla salli-          Kaiken edellä lausutun nojalla ehdotamme,
11096: tusta junapainosta. Vastaavasti on esim.
11097: pika- ja henkilöjunien 10 o100 kaltevuudessa                että Eduskunta. ottaisi vuoden 1956
11098: sallitusta 110 km/t nopeudesta 12.'5 o100 kal-           tulo- ja menoarvioon 300 miljoonan
11099: tevuudessa vähennettävä 90 km/t:iin eli                  markan suuruisen. määrärahan Lap-
11100: 22 %.     Lappeenrannan-Raipon       rataosan            peenrannan-Luumäen välisen rata-
11101:                                                          oikaisun rakennustöiden aloittamiseksi.
11102:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
11103: 
11104:                  Erkki Tuuli.                                  Urho Saariaho.
11105:                                                                                             249
11106: 
11107: IV,u9.- Rah.al. N:o 28.
11108: 
11109: 
11110: 
11111: 
11112:                              · Tuuli ym.: MiUtriirakan osoittamisesta Kou.volan-Utin rata-
11113:                                  osan rakentamiseksi kaksiraiteiseksi.
11114: 
11115: 
11116:                                     E d u s k u n n a ll e.
11117: 
11118:   Kouvolan ratapiha maan ehkä suurimpana         Kouvolasta Lappeenrantaan ja Vainikkalaan
11119: ratapihana muodostaa joka taholle, mutta         johtavan rataosan läpäisykyky yhä vaikeu-
11120: lähinnä vientisatamiimme Kotkaan ja Hami-        tuu, kun myös matkustajaliikennettä on jou-
11121: naan suuntautuvan rautatieliikenteen pullon-     duttu laajentamaan. Kouvola-Utti rata-
11122: kaulan. Tämän vuoksi on ratapihan läpäisy-       osan kaksiraiteistaminen helpottaisi huomat-
11123: kykyä kaikin tavoin pyrittävä edistämään.        tavasti tätä liikennettä.
11124: Paitsi ratapihajärjestelyin voidaan sen             Suunnitelmat Kouvolan-Utin välisen ra-
11125: kautta kulkevaa liikennettä helpottaa myös       taosan, jonka pituus on 7 kilometriä, kaksi-
11126: rakentamalla lähiasemille johtavat radat         raiteistamiseksi ovat valmiit ja tarpeelliset
11127: kaksinkertaisiksi. Niinpä Kouvolasta län-        alueet valtiolle lunastetut. Työstä aiheutu-
11128: teen ja etelään johtavat radat ovatkin jo        vat kustannukset nousevat 150 000 000 mark-
11129: kaksiraiteisia ja Kouvolasta pohjoiseen joh-     kaan.
11130: tavan rataosan kaksiraiteistamistyöt ovat           Kaiken edellä olevan nojalla ehdotamme,
11131: parhaillaan käynnissä. Kouvolasta itään
11132: johtavalla radalla on tämä työ vielä aloit-                että Edttsku.nta ottaisi vu.oden 1956
11133: tamatta. Vuoksenlaakson teollisuuden jatku-             tu.lo- ja menoarvioon 150 000 000
11134: vasti kasvaessa ja Neuvostoliittoon ja sieltä           markan su.u.ru.isen määrärahan Kou.vo-
11135: tänne suuntautuvan liikenteen viikastuessa              lan--Utin välisen rataosan rakentami-
11136:                                                         seksi kaksiraiteiseksi.
11137:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
11138: 
11139:                 Erkki Tuuli.                                  Urho Saariaho.
11140: 
11141: 
11142: 
11143: 
11144: 32 E 159/55
11145: "250
11146: 
11147: IV,tao. -   Rah.al. H:o 29.
11148: 
11149: 
11150: 
11151: 
11152:                                Leinonen: Määrärahan osoittamisesta Oulun--Kuusamon rau-
11153:                                   tatien    maastotutkimukseen     Pudasjärven--Taivalkosken
11154:                                   osalta.
11155: 
11156: 
11157:                                     E d u s k u n n a 11 e.
11158: 
11159:    Oulun-Kuusamon rautatiehanke on ollut         asti huonojen kulkuyhteyksien takia ei ole
11160: vireillä monet kymmenet vuodet. Koillis-         kannattanut. Näin voidaan työmahdolli-
11161: pohjan ja Pohjanlahden rannikon välisen          suuksia lisätä juuri niille alueille, jotka ovat
11162: rautatieyhteyden tärkeys on monissa asian-       olleet erittäin alttiita työttömyydelle.
11163: tuntijain yhteisissä neuvotteluissa todettu         Yllämainitun ratasuunnan koneellinen tut·
11164: kerta toisensa jälkeen, viimeksi keväällä        kimus on jo loppuunsuoritettu rataosalla
11165: 1954, kun ko. radan vaikutuspiiriin kuulu-       Oulu-Pudasjärvi, ja kannattavaisuuslaskel-
11166: vien kuntien yhteinen lähetystö kävi Helsin-     mat ovat johtaneet myönteisiin tuloksiin.
11167: gissä sitä jälleen selostamassa. Asia on myös    Samoin on rautatiehallitus v. 1952 tutkitut-
11168: jatkuvasti eduskunta-aloitteissa tuotu esiin.    tanut, miten ko. rautatie tulee kulkemaan
11169:    Kuluneiden vuosien aikana tapahtunut          Taivalkosken kirkonkylän asemakaavoitetun
11170: taloudellinen edistyminen ja sen aiheuttama      alueen kantta. Näin ollen sekä Pudasjärven
11171: liikenteen vilkastuminen ovat kiirehtimässä      (Kurenalan) että Taivalkosken kirkonkylän
11172: tämän ratasuunnitelman toteuttamista. Tä-        puoleisissa päissä ovat tutkimusten tulokset
11173: män suunnitellun radan vaikutuspiiriin kuu-      tiedossa. Mutta koska ratahankkeen koko-
11174: luvien kuntien sähköistäminen on parhail-        naisratkaisu on lopulta kysymyksessä, olisi
11175: laan käynnissä uusien suurien voimalaitos-       ensisijaisen tärkeätä saada ratasuunnan tut-
11176: ten ansiosta. Se on vuorostaan luomassa          kimus myös Pudasjärven (Kurenalan)-
11177: mahdollisuudet ko. alueen puunjalostusteolli-    Taivalkosken (kirkonkylän) väliseltä osalta
11178: suuden sekä pienteollisuuden syntymiselle,       loppuun suoritetuksi.
11179: joka on mitä tärkeintä, suorastaan elinehto         Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11180: niukan maatalouden turvin elävälle, suurten      nioittaen,
11181: perheiden muodostamalle väestölle, jos mieli
11182: estää edelleen jatkuva ja kansan elämää                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11183: syvästi järkyttävä liian aikainen perhei-               tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11184: den hajaantuminen elinkeinomahdollisuuk-                kan määrärahan Oulun--Kuusamon
11185: sien puuttuessa. Rautatien valmistuttua käy             rautatien maastotutkimuksen jatka-
11186: mahdolliseksi puutavarahakkuiden ulottami-              mista varten Pudasjärven--Taivalkos-
11187: nen sellaisillekin alueille, joista se tähän            ken osalta.
11188:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
11189: 
11190:                                       Armas Leinonen.
11191:                                                                                              251
11192: 
11193: IV,t61. -   Ralul. N:o 30.
11194: 
11195: 
11196: 
11197: 
11198:                                  Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosaston työ- ja
11199:                                    varastorakennuksen rakentamiseksi Kouvolaan.
11200: 
11201: 
11202:                                       E d u s k u n n a 11 e.
11203: 
11204:   Rataosaston työ- ja varastorakennukset           lämmitys- ja hoitokustannukset tulevat kal-
11205: Kouvolassa käsittävät nykyisin yhdeksän            liimmaksi.
11206: kunnoltaan erittäin heikkoa ratapihan eri             Tämän vuoksi on vuodesta 1927 lähtien
11207: puolilla olevaa puista rakennusta. Nämä ra-        tehty eri yhteyksissä esityksiä varasto- ja
11208: kennukset ovat lisäksi sellaisissa paikoissa,      verstasrakennuksen aikaansaamiseksi Kouvo-
11209: että ne veturitallin laajentamisen ja muiden       laan ja on sen tarve viime vuosina osoittau-
11210: rautatielaitteiden tarkoituksenmukaisen kun-       tunut yhä tähdellisemmäksi. Paitsi tarpeel-
11211: nostamisen ja uusien raiteiden ja valliteiden      lista varastotilaa tulisi rakennukseen työ-
11212: rakentamisen yhteydessä joudutaan purka-           huoneita ja verstas- ja korjauspajoja sekä
11213: maan. Niitä ei sen vuoksi voida laajentaa.         tarvittavat sosiaaliset laitokset kaikkiaan
11214: Kuitenkin sanotuista työ- ja varastoraken-         88: lle erHaiselle vakinaiselle ammattimie-
11215: nuksist·a puuttuvat miltei kaikki lakimääräi-      helle ja joukolle aputyövoimaa. Rakennusta
11216: ~t sosiaaliset laitokset, jotka olisi kiireelli-   varten tarvittav.at piirustukset ovat valmiina
11217: sesti saatava, ja verstas- ja varastotilaa tar-    ja rakennuksen paikka rat·apiha-alueella on
11218: vitaan huomattavasti lisää. Työ- ja varasto-       määrätty.
11219: rakennusten hajallaansijoitus tuottaa myös            Kaiken edellä lausutun nojalla ehdotamme,
11220: suuria vaikeuksia työn vaivonnalle ja konei-
11221: den tarkoituksenmukaiselle käytölle, eikä ta-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11222: varoita voida halvimmalla ja tarkoituksen-                tulo- ja menoarvioon 65 miljoonan
11223: mukaisimmalla tavalla niihin ja niistä kul-               "tMrkan suuruisen määrärahan rata-
11224: jettaa, minkä lisäksi usean rakennuksen                   osaston työ- ja varastorakennuksen
11225:                                                           rakentamiseksi Kouvolaan.
11226:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
11227: 
11228:                   Erkki Tuuli.                                  Urho Saariaho.
11229: 252
11230: 
11231: IV,1a2. -   Rah.al. N:o 31.
11232: 
11233: 
11234: 
11235: 
11236:                                Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven
11237:                                  Parikkalan maantien rakennustöitä varten.
11238: 
11239: 
11240:                                      E d u s k u n n a 11 e.
11241: 
11242:    Imatran kauppalan, Ruokolahden, Raut-             Tämä työ tietääksemme on jo aikoinaan
11243: järven, Simpeleen ja Parikkalan kunnassa          ollut työsuunnitelmassa snna yhteydessä
11244: on tämän talven aikana työttömyys joten-          runkotyössä, joka itärajan kuntien työohjel-
11245: kin saman suuruinen kuin edellisenäkin            massa olisi toteutettava, eikä tämä työ mis-
11246: vuonna. Tämä tiedonanto on saatu näiden           sään tapauksessa tule haitallisesti vaikutta-
11247: kuntien virastoissa palveleviita henkilöiitä      maan toisilla pailrikwkunnilla suunniteltuihin
11248: tiedustellessamme tulevaa tilannetta. Tästä       töihin.
11249: syystä onkin vakavasti harkittava, mitä mah-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11250: dollisuuksia meillä on marraskuusta maalis-       kunnioittaen,
11251: kuun loppuun järjestää sellaisia töitä, joista
11252: olisi hyötyä myöskin yhteiskunnalle. Tämän                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11253: takia on vakavasti harkittava töiden lisää-              tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
11254: mistä Simpeleen ja Kaukopään välisellä                   kan määrärahan Rautjärven-Simpe-
11255: tieosalla, sillä Simpeleen mutkat ja vastaa-             leen-Parikkalan välisen maantietyön
11256: vat siltatyöt antavat talvella mahdollisuu-              jatkamiseksi.
11257: den töiden järjestämiseksi eniten puutteessa
11258: oleville.
11259:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
11260: 
11261:                  Juho Kuittinen.                               Varma K. Turunen.
11262:                                       Yrjö Sinkkonen.
11263:                                                                                            263
11264: 
11265: IV,16a. -   Rah.al. N:o 32.
11266: 
11267: 
11268: 
11269: 
11270:                                Kulovaara ym.: Mäarärahan osoittamisesta Kustavin saaristo-
11271:                                   tien rakentamisen loppuun saattamiseksi.
11272: 
11273: 
11274:                                      E d u s kun n a ll e.
11275: 
11276:    Koko itsenäisyytemme ajan on pyritty          ja Lemun kunnista matka Turkuun lyhenisi
11277: parantamaan saaristoseutujen liikenneoloja.      yli 10 kilometriä. Tieosan rakentaminen on
11278: On suunniteltu tieyhteyksiä, jotka sopivalla     välttämätön siitäkin syystä, että tien jo ra-
11279: tavalla liittäisivät Turun ja Ahvenanmaan        kennetuilla osilla on erittäin vilkas liikenne
11280: saaristotkin mannermaahan. Viime vuosi-          ja että tie Mietoisista Nousiaisiin, jota nyt
11281: kymmenen aikana on saavutettu jo tuloksia-       käytetään, on laadultaan sellainen, ettei se
11282: kin tuolla alalla. Yhtenä tärkeänä tuloksena     täytä edes alkeellisimpiakaan vaatimuksia
11283: mainittakoon Kustavin saaristokunnan liit-       ja olisi siis lähiaikoina kokonaan uudelleen
11284: täminen mannermaahan. Tämä on tapahtu-           rakennettava, ellei Mietoisista suoraa tietä
11285: nut Kustavin-Taivassalon-Vehmaan-Mie-            Raisioon rakenneta. Mainittujen tieosien
11286: toisten-Lemun-Maskun-Raision saaristo-           rakentaminen on kiistattomasti kansantalou-
11287: tien rakentamisen kautta. Mainittu tie alkaa     dellisesti kannattava yritys. Suurliikentei-
11288: Skiftenin rannalta Osnäsin niemestä Kusta-       sellä tiellä syntyy moottoriajoneuvojen ja
11289: vin pitäjän .Etelä-Vartsalan kylässä ja päät-    polttoaineitten kulutuksen vähentymisestä
11290: tyy Turun-Rauman tielle, eli valtatielle         hyvin lyhyessä ajassa tuntuvat säästöt, mitkä
11291: n: o 8 Somersojan kylässä Raision pitäjässä,     muutamassa vuodessa korvaavat tien raken-
11292: 10 kilometrin päässä Turun kaupungista.          nuskustannukset.
11293: Tuon saaristotien alkuosa Etelä-Vartsalan           Tieosien rakentaminen soveltuu erittäin
11294: kylässä, pituudeltaan 3.3 kilometriä, on vielä   hyvin suoritettavaksi työttömyystyönä ja
11295: rakentamatta. Niinikään on rakentamatta          voidaan työt aloittaa samanaikaisesti eri
11296: tieosa Mietoisista Raisioon, ollen sen pituus    kuntien kohdalta ilman, että siitä koituisi
11297: 19.2 kilometriä. Ensiksimainittu tieosa on       erikoisia haittoja taikka kustannuksia. Täl-
11298: ikivanhoista ajoista käytetyn Turun-Tuk-         laisessa tapauksessa kunkin kunnan työttö-
11299: holman postitien osa. Sen uudelleen raken-       mät voisivat työskennellä kotiseudullaan,
11300: taminen on välttämätön Ahvenanmaan saa-          mikä heidän kannaltaan katsottuna olisi
11301: riston ja erittäinkin Brändön kunnan liiken-     erittäin suotavaa.
11302: neolojen parantamisen takia.                        Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
11303:    Mietoisten-Raision tieosan rakentaminen       ehdotamme,
11304: ei tulisi hyödyttämään yksinomaan jo mai-
11305: nittuja saaristoseutuja, vaan hyvin tuntu-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11306: valla tavalla parantaisi useitten rannikko-             tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
11307: seutujen kuntien, kuten Askaisten, Lemun,               kaa Kustavin saaristotien tietöitten
11308: Maskun ja Raision liikenneoloja. Askaisten              loppuunsaattamista varten.
11309:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
11310: 
11311:                  Urho Kulovaara.                             Vappu Heinonen.
11312:                                        Rafael Paasio.
11313: 254
11314: 
11315: IV,t64. -   Rah.al. H:o 33.
11316: 
11317: 
11318: 
11319: 
11320:                                Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palaisvirran sillan
11321:                                   rakentamiseen.
11322: 
11323: 
11324:                                      Eduskunnalle.
11325: 
11326:   Paloisvirran yli johtavan uuden sillan ra-     ran yli on hyväksytty kaupungin hallituk-
11327: kentamishanke Iisalmessa on ollut vireillä jo    sessa ja valtuustossa kaupungin rakennus-
11328: pitemmän aikaa. Tutkimuksen suorittamista        toimiston ehdotuksen mukaisena. Paloisvir-
11329: ja alustavan rakennussuunnitelman laati-         ran yli johtavan sillan rakentamishanke on
11330: mista varten myönsi Iisalmen kaupungin-          useiden käsittelyjen jälkeen päättynyt myön-
11331: valtuusto vuoden 1954 talousarviossa määrä-      teisesti alustavan rakennussuunnitelman val-
11332: rahan. Tutkimus on suoritettu ja rakennus-       mistamiseen ja sen hyväksymiseen.
11333: suunnitelma 1aadittu.                               On kuitenkin huomattava, ettei Iisalmen
11334:    Silta on suunniteltu teräsbetoniseksi palk-   kaupungilla yksinään ole varoja rakennus-
11335: kisillaksi. Jännevälit olisivat suunnitelman     hankkeen toteuttamiseen, ottaen huomioon,
11336: mukaan 15.20 X 19.M X 15.2'0 metriä ja ko-       että jo nyt kunnallinen verotus nousee
11337: konaispituus noin 60 metriä. Ajorata olisi       50.67% :iin kaikista kaupungin tuloista. Li-
11338: 8 m X 1.o m. Polkupyörätiet olisivat 2 met-      säksi silta sijaitsee yleisen, I: n luokan maan-
11339: riä jalkakäytävän molemmin puolin eli yh-        tien ylilrnlkupaikkana. Työttömyyttä vähen-
11340: teensä sHlan leveys 15 metriä.                   tävänä tekijänä sillan rakentamisella olisi
11341:    Alustavan ik:ustannusarvion mukaan sil-       työläisperheille ja heidän toimeentulolleen
11342: lan rakennuskustannukset nousisivat noin         huomattava merkitys.
11343: 34 000 000 markkaan, johon lisäyksenä tulisi        EdeHä sanottuun viitaten ehdotamme,
11344: varasillan rakennus- ja entisen sillan purka-
11345: mislrnstannukset noin 1.3 miljoonaa mark-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11346: kaa. Silta tulisi valmistuttuaan olemaan                tulo- ja menoarvioon 15 000 000 ntar-
11347: suunnitelman mukaan 3-aukkoinen. Alustava               kan suuruisen määrärahan Palaisvir-
11348: suunnitelma sillan rakentamiseksi Paloisvir-            ran sillan rakentamiseksi Iisalmen
11349:                                                         kaupunkiin.
11350:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
11351: 
11352:                  Juho Rytkönen.                              Hilja Väänänen.
11353:                  E. Hietanen.                                H. Manninen.
11354:                  Tahvo Rönkkö.                               Mikko Bult.
11355:                                                                                              255
11356: 
11357: IV,t65. -   Rah.al. N:o 34.
11358: 
11359: 
11360: 
11361: 
11362:                                  :M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta tieoikaisujen
11363:                                     suorittamiseksi Helsingin--Hämeenlinnan maantieUä.
11364: 
11365: 
11366:                                        E d u s k u n n a 11 e.
11367: 
11368:    Uudenmaan tie- ja vesira:kennuspiirin toi-         Tien parantamis~ksi ei kuitenkaan ole voitu
11369: mesta on laadittu tieoikaisusuunnitelma Hel-        varojen puutteessa mitään, ainoastaan välttä-
11370: singin-Hämeenlinnan maantien parantami~             mättömimmät kunnossapitotyöt. Tien mut-
11371: seksi. Tämä suunnitelma on jo lähes kahden-         kaisuudesta johtuen liikenne ko. tiellä on
11372: kymmenen vuoden vanha, mutta viime vuo-             käynyt vaarallis~ksi ja jatkuvasti tapahtuu
11373: sien aikana täydennetty sekä viimeistelty.          varsin ikäviä liikenneonnettomuuksia.
11374: 27. 8. 1954 suoritettu liikennelaskenta osoit-        Edellä olevan perusteella ehdotamme !kun-
11375: taa liikenteen tällä tiellä kasvaneen va;ltavasti   nioittaen,
11376: moottoriajoneuvojen lukumäärän sekä erikoi-
11377: sesti tonnimäärien kohdalla. Tämä johtuu                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11378: siitä, että kaukolii'kenne on ajautunut tälle              tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11379: tielle ja tie on ainoa ylöspääsytie niille asu-            kan miiiirärahan vahvistettm suunni-
11380: tus- ja omakotialueille, joita on muodostunut              telman mukaisten tieoikaisujen suorit-
11381: Klaukkalaan, Lepsämään, Perttulaan, Röyk-                  tamiseksi    Helsingin---Hämeenlinnan
11382: kään ja Vi!htijärvelle.                                    tiellä Helsingin maalaiskunnan, Nur-
11383:                                                            mijärven ja Vihdin pitäjien kohdalw.
11384:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
11385: 
11386:                   Matti Mattila.                                 Saara Forsius.
11387:                   Esa Koivusilta.                                Rainer Virtanen.
11388:                   Antti J. Rantamaa.                             Leo Häppölä.
11389:                   Anni Hosia.                                    Urho Kähönen.
11390: 266
11391: 
11392: .IV,1aa. -   Ra.h.al. N:o 35.
11393: 
11394: 
11395: 
11396: 
11397:                                  Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kelujärven-Tan-
11398:                                     huan maantien rakentamiseen.
11399: 
11400: 
11401:                                      E d u s k u n n a 11 e.
11402: 
11403:    Kelujärven-Tanhuan maantien rakennus-          sen rakennustyötä kiireellisesti jatkettava,
11404: työ on ollut jo vuodesta 1950 asti pysähdyk-      että se saataisiin kipeästi kaivattuun kulku-
11405: sissä. Tiestä on 4 km valmiina ja 19 km           kelpoiseen kuntoon.
11406: keskeneräistä. Tie olisi tärkeä sen vaikutus-       Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
11407: piirin asukkaille ja siitä muodostuisi huo-
11408: mattava kauttakulkutie, kun tietä vielä jat-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11409: kettaisiin Tanhuasta Värriöön ja edelleen                 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11410: Rihnavaaraan, missä se yhtyisi Savukosken                 kan määrärahan Kelujärven-Tan-
11411: -Martinkylän maantiehen. Kun tietyöhön                    huan tietyön jatkamista varten.
11412: on jo uhrattu huomattavia summia, olisi
11413:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
11414: 
11415:                J. F. Pöykkö.                                   Artturi Jämsen.
11416:                Eemil Partanen.                                 Eino Rytinki.
11417:                                                                                             257
11418: 
11419: IV,t67. -     Rah.al. N:o 36.
11420: 
11421: 
11422: 
11423: 
11424:                                   Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Alakärpän-Sompu-
11425:                                      järven maantien rakentamiseen.
11426: 
11427: 
11428:                                       E d u s k u n n a 11 e.
11429: 
11430:   Alakärpän-Sompujärven maantien suunta            seen Akkunusjoen-Koivun maantiehen.
11431: on tutkittu ja suunnitelmat ovat siitä jo          Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
11432: valmiina. Kun tien vaikutuspiiriin kuuluu
11433: laajoja asutusalueita, olisi tien rakentaminen                että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11434: näidenkin vuoksi erittäin hyödyllinen. Sa-                 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
11435: malla tiestä muodostuisi kauttakulkutie, sillä             kan määrärahan Alakärpän-Sompu-
11436: se yhtyisi Sompujärvellä vasta valmistunee-                järven maantien rakennustöiden aloit-
11437:                                                            tamista varten.
11438:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
11439: 
11440:                 J. F. Pöykkö.                                   Artturi Jämsen.
11441:                 Eemil Partanen.                                 Eino Rytinki.
11442: 
11443: 
11444: 
11445: 
11446: 33 E r59f55
11447: 258
11448: 
11449: IV,16s. -   Rah.al. N:o 37.
11450: 
11451: 
11452: 
11453: 
11454:                                Pöykkö ym. : Määrärahan osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen
11455:                                   maantien rakentamiseen.
11456: 
11457: 
11458:                                     E d u s k u n n a 11 e.
11459: 
11460:    Syysjärven-Utsjoen maantie valmiiksi          talvisaikana soveltuvat suoritettavaksi etu-
11461: rakennettuna muodostaisi Lapin huomatuim-        paassa vain pengerrystyöt, olisi työhön saa-
11462: man matkailutien luonnonkauniiden nähtä-         tava vuosittain myös vakinaisia määrärahoja
11463: vyyksiensä vuoksi ja tulevaisuudessa jatket-     niitä töitä varten, jotka on sulan maan ai-
11464: tuna Nuorgamiin saakka liittyisi Norjan tie-     kana edullisempi suorittaa. Tämän johdosta
11465: verkostoon. Tiellä muutenkin olisi tärkeä        ehdotamme kunnioittaen,
11466: merkitys sen vaikutuspiirin asukkaille, jotka
11467: nykyisin ovat vain kesäisin epävarman ja                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11468: lyhytaikaisen vesitien varassa. Tietä alet-              tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
11469: tiin rakentaa viime talvena työttömyystyönä              markkaa Syysjärven-Utsjoen maan-
11470: ja on se parhaillaankin rakenteilla. Kun                 tietyön jatkamista varten.
11471:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
11472: 
11473:                  J. F. Pöykkö.                                Artturi Jämsen.
11474:                  Eemil Partanen.                              Eino Rytinld..
11475:                                                                                           259
11476: 
11477: IV,169. -   Rah.al. N:o 38.
11478: 
11479: 
11480: 
11481: 
11482:                               Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Könkään-Tepaston
11483:                                  tietyötä varten.
11484: 
11485: 
11486:                                    E d u s k u n n a ll e.
11487: 
11488:    Könkään-Tepaston tie on ollut jo vuo-        soveltuvat vam sulan maan aikana suori-
11489: desta 1939 rakenteilla, mutta on vieläkin       tettavaksi, olisi tietyön loppuun suoritta-
11490: keskeneräinen kanto- ja kulutuskerroksen        mista varten myönnettävä vakinaisia määrä-
11491: osittain puuttuessa. Tie olisi hyvin tärkeä     rahoja, joten ehdotamme kunnioittaen,
11492: Tepaston ja sen lähikylien asukkaille, ja
11493: myöhemmin siitä muodostuisi huomattava                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11494: yhdystie Kittilän ja Enontekiön kuntien vä-             tulo- ja menoarvioon 16 miljoonan
11495: lille, jos tietä jatkettaisiin Puljun kautta            markan määrärahan Könkään-Tepas-
11496: Nunnaseen saakka. Kun jäljellä olevat työt              ton tietyön loppuun suorittamista var-
11497:                                                         ten.
11498:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
11499: 
11500:                  J. F. Pöykkö.                               Artturi Jämsen.
11501:                  Eemil Partanen.                             Eino Rytinki .
11502: 
11503: 
11504: 
11505: 
11506:                                                                  •
11507: 260
11508: 
11509: IV,17o, -   Rah.al. N:o 39.
11510: 
11511: 
11512: 
11513: 
11514:                                 Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Viirin-Vanttaus-
11515:                                    järven-Vian maantietyötä varten.
11516: 
11517: 
11518:                                     E d u s k u n n a 11 e.
11519: 
11520:    Viirin-Vanttausjärven-Vian      maantien      työn aloittamista varten saatava vakinaisia
11521: tieosasta on 19.3 km heikkokuntoista asutus-     määrärahoja, joten esitämme kunnioittaen,
11522: tietä ja 9.1 km, Vanttausjärven-Vian väli-
11523: nen osa, tietöntä metsää. Parannus- ja ra-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11524: kentamissuunnitelma on siitä jo valmiina.                tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11525: Tie olisi tärkeä yhdystie Rovaniemen ja Ke-              kan määrärahan Viirin-V anttaus-
11526: mijärven teiden välillä ja erittäin tärkeä               järven-Vian maantietyön aloitta-
11527: sen läheisyyteen suunniteltujen voimalaitos-             mista varten.
11528: ten rakennustöille. Tämän johdosta olisi
11529:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
11530: 
11531:               J. F. Pöykkö.                                   Artturi Jämsen.
11532:               Eemil Partanen.                                 Eino Rytinki.
11533:                                                                                              261
11534: 
11535: IV,t7t. -   Rah.al. N:o 40.
11536: 
11537: 
11538: 
11539: 
11540:                                Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sahalahden-
11541:                                   K uhmalahden maantietyötä varten.
11542: 
11543: 
11544:                                      E d u s k u n n a 11 e.
11545: 
11546:    Tieyhteyksien parantaminen Kuhmalah-           on saatu käyntiin työttömyysvarojen turvin,
11547: delta ja Sahalahdelta Kangasalle, siis Tampe-     joita tähän mennessä on myönnetty kaik-
11548: reen suuntaan, on jo vuosikymmenien ajan          kiaan 62 milj. markkaa. Nyt myönnetyt
11549: ollut vireillä. Tämä onkin hyvin ymmärret-        varat eivät läheskään riitä edes mainitun 10
11550: tävää, koska nykyinen tie kovin mutikaisena,      km: n rakentamiseen ja nyt aloitetun tie-
11551: mäkisenä ja kapeana on moottoriajoneuvoilla       työn jatkaminen vain työttömyysvaroilla on
11552: erittäin vaikeasti liikennöitävissä ja haittaa    kovin sattumanvaraista sekä suhteellisen kal-
11553: siten mainittujen pitäjien normaalia kehitystä    lista; tämähän jää tällöin ratJkaisevasti riip-
11554: varsin suuresti. Tilanteen korjaamiseksi on-      pumaan kulloinkin vallitsevista työllisyys-
11555: kin tieviranomaisten toimesta laadittu suun-      ym. seikoista, joten tienteko voi kestää useita
11556: nitelmia, joista viimeisintä on viime vuoden      vuosia, kenties vuosikymmeniä. Jotta nyt
11557: lopulla ryhdytty myös käytännössä toteutta-       aloitettu työ voitaisiin viedä myös nopeasti
11558: maan. Tämän suunnitelman mukaan raken-            päätökseen ja siihen kiinnitetyt varat antai-
11559: netaan kokonaan uusi tie Huutijärven-Saha-        sivat toivotun hyödyn sekä tie saataisiin pal-
11560: lahden välille, toimenpide, jota juuri toteu-     velemaan tarkoitustaan, olisi valtion tulo- ja
11561: tetaan, jolloin kyseinen väli lyhenee samalla     menoarvioon saatava vuosittain tarpeellinen
11562: 17 km. Oikaisua jatketaan edelleen Sahalah-       määräraoha tähän tarkoitukseen, jonka turvin
11563: den kirkolta :Moltsiaan ja Kuhmalahden tien       työtä voitaisiin jatkaa siitä riippumatta,
11564: loppuosaa oiotaan ja levitetään. Täten saha~      esiintyykö työttömyyttä vai ei.
11565: lahtelaisten ja kuhma:lahtelaisten toive näyt-       Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11566: tää olevan vihdoinkin toteutumassa.               nioittaen,
11567:    Edellä mainitun tien, jonka koko pituus on
11568: 25 km, ra!kentaminen on nyt aloitettu osuu-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11569: della Huutijärvi-Sahalahden kirkonkylä.                  tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar-
11570: Tämä vajaan 10 km osuuden rakentaminen                   kan määrärahan Sahalahden-Kuhma-
11571:                                                          lahden maantietöiden jatkamis-eksi.
11572:        Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
11573: 
11574:                  Atte Pakkanen.                                Nestori Kaasalainen.
11575:                                       Leo Häppölä.
11576: 262
11577: 
11578: IV,172.- Rah.al. N:o 41.
11579: 
11580: 
11581: 
11582: 
11583:                               Pakkanen ym.: Mää1'ämhan osoittamisesta maantietöiden jat-
11584:                                  kamiseksi Kuhmoisten ja Jämsän välisellä ns. nelostien
11585:                                  alueella.
11586: 
11587: 
11588:                                     E d u s k u n n a 11 e.
11589: 
11590:    Etelä-Suomesta Jämsän !kautta Pohjois-        sitä on jatkettu työttömyysvarojen turvin ja
11591: Suomeen johtava päätie, ns. nelostie, on mo-     sen rakentaminen on nytkin parlliSt'aikaa
11592: nilta kohdiltaan mäkinen ja mutkainen sekä       käynnissä. Mutta vaikka tien rakentamiseen
11593: siten vaikeasti liikennöitävä. Erityisen han-    onkin jo uhrattu yli neljännesmiljoonaa
11594: hlaa se on ollut Kuhmoisten ja Jämsän väli-      markkaa, on siitä vielä noin puolet rakenta-
11595: sellä osuudella, jossa maasto on hyvin mäki-     matta. 'Tien raJk:entaminen y;ksinomaan työt-
11596: nen. Jo ennen sotia tehtiinkin suunnitelma,      tömyystöinä on siten sekä !kallista että hi-
11597: jota myös ryhdyttiin toteuttamaan, uuden         dasta. Kun: työn jatkaminen lisäksi riippuu
11598: tien rakentamiseksi mainittujen !kuntien         kulloinkin vallitsevasta työllisyystilanteesta,
11599: alueelle, tien, joklli kuuluisi samalla osana    on ikoko työ täysin sattuman varassa. Jotta
11600: mainittuun nelostiehen. Kun siis jo ennen        tie saataisiin todellakin läihiaikoina valmiiksi
11601: sotia pidettiin tämän uuden tien rakenta-        ja se siten voisi palvella suunniteltua tarkoi-
11602: mista välttämättömänä, on sen tarpeellisuus      tustaan ja näin myöskin sen rakentamiseen
11603: tänä päivänä vielä monin verroin suurempi:       kiinnitetyt varat alkaisivat hyödyttää yhteis-
11604: onhan viime vuosien moottoriajoneuvoliiken-      kuntaa ja kansantaloutta, olisi vuoden 1956
11605: teen voimakas !klliSvu lisännyt kaukoliiken-     tulo- ja menoarvioon mel'lkittävä määräraha
11606: nettä .tälläkin tiellä vallan tavattomasti ja    tämän tien r3ikentamista varten, jota määrä-
11607: nimenomaan Jämsän seudun viimeaikainen           rahaa voitaisiin !käyttää !kokonaan riippu-
11608: nopea teollistuminen on lisännyt tämän           matta siitä esiintyy;kö työttömyyttä vai ei.
11609: alueen liikennetarvetta lähinnä Etelä-Suo-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11610: meen erittäin suuresti. Kunnollisen tien         nioittaen,
11611: tarve on siten suorastaan huutava.
11612:    Kuten sanottu, aloitettiin Kuhmoisten-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11613: Jämsän välisen tien ra:kentaminen jo ennen               tulo- ja menoa1'vioon 90 000 000 ma1'-
11614: sotia, mutta sota keskeytti tämän työn jo                kan mää1'ämhan maantietöiden jatka-
11615: varsin aikaisessa. vaiheessa. Viime vuosina              miseksi Kuhmoisten ja Jämsän väli-
11616:                                                          s.ellä ns. nelostien alueella.
11617:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
11618: 
11619:                  Atte Pakkanen.                               Leo Häppölä.
11620:                                                                                           263
11621: 
11622: IV,173. -   Rah.al. N:o 42.
11623: 
11624: 
11625: 
11626: 
11627:                                Pöykkö ym..: Määrärahan osoittamisesta Peltovuoman-Nun-
11628:                                   nasen tietyötä varten.
11629: 
11630: 
11631:                                      E d u s k u n n a ll e.
11632: 
11633:   Peltovuoman-Nunnasen maantie olisi tär-         jäljellä on etupäässä sulan maan aikana
11634: keä Nunnasen kylän ja tien vaikutuspiirin         suoritettavia töitä. Tämän johdosta ehdo-
11635: asukkaille. Tulevaisuudessa muodostuisi siitä     tamme kunnioittaen,
11636: myös huomattava yhdystie Kittilän ja Enon-
11637: tekiön kuntien välille, kun Könkään-Tepas-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11638: ton tie jatkettaisiin Puljun kautta Nunna-               tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
11639: seen saakka. Tie on ollut jo rakenteilla työt-           kaa Peltovuoman-Nunnasen tietyön
11640: tömyystyönä ja onkin silloin pengerrystyöt               jatkamista varten.
11641: suurimmalta osalta siitä suoritettu, joten
11642:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
11643: 
11644:               J. F. Pöykkö.                                    Eino Rytinki.
11645: 264
11646: 
11647: IV,174. -   Rah.al. N:o 43.
11648: 
11649: 
11650: 
11651: 
11652:                               Pöykkö ym.: Miiärärahan osoittamisesta Tornion-Muonion
11653:                                  maantien oikaisutyötä varten Muonion kirkonkylän koh-
11654:                                  dalla.
11655: 
11656: 
11657:                                    Eduskunnalle.
11658: 
11659:   Tornion-Muonion maantien oikaisu Muo-        minen erittäin tärkeä toimenpide,     joten
11660: nion kirkonkylässä oli v. 1953 käynnissä       kunnioittaen ehdotamme,
11661: työttömyystyönä ja silloin suoritettiin rai-
11662: vaus- ja pengerrystöitä. Oikaisutyö on hy-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11663: vin tärkeä kirkonkylän asemakaavan jär-              tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
11664: jestelyn ja huonokuntoisen Jerisjoen sillan          kaa Tornion--Muonion maantien oi-
11665: uusimisen vuoksi. Kun tie vielä oikaisutyön          kaisutyötä varten Muonion kirkon-
11666: johdosta lyhenee 540 m., olisi työn jatka-           kylässä.
11667:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
11668: 
11669:         J. F. Pöykkö.              Markus Niskala.            Eino Rytinki.
11670:                                                                                                265
11671: 
11672: IV,175. -     Rah.al. N:o 44.
11673: 
11674: 
11675: 
11676: 
11677:                                   Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran kauppa-
11678:                                       lan-Niskalammin-Salosaaren tiesuunnan tutkimista var-
11679:                                       ten.
11680: 
11681: 
11682:                                         E d u s k u n n a ll e.
11683: 
11684:   Imatran !kauppalan ja Saimaan saariston            vuoksi vedenpinta talven aikana alenee juok-
11685: välillä kulkuyhteydet ovat olleet verrattain         suttamalla vettä entistä enemmän Vuokseen.
11686: heikot; mm. kevät- ja syksyaikoina on kaikki         Tästä johtuu, että saarten ja mantereen vä-
11687: matka suoritettava Ruokolahden !kirkon               lillä käy voimakas virta', joka sulattaa jäät
11688: ka:utta. Kuitenkin Imatran kauppalan Niska-          entistä nopeammin, joten ta!lvinen jääliikenne
11689: lammin 'kautta rakennettava uusi tie auttaisi        jää verrattain vähäiseksi.
11690: paljon saariston asulkkaiden Imatran kaup-              Imatran kauppalan alueella tulee olemaan
11691: palaan pääsyä, jossa: tämä väki tulee vastedes-      jatkuvaa työttömyyttä usean vuoden aikana
11692: kin joka viikko kulkemaan markkinoimaan              ja valtion työsuunnitelmat alkavat vähitel-
11693: maataloustuotteitaan. Saimaan suurimmat              len supistua vähäisiksi ~lähiympäristössä.
11694: saa:ret, Äitsaari ja Salosaari ovat niitä alueita,   Olisi tämän johdosta välttämätöntä, että tie-
11695: joita tämä uusi suunniteltu tie lähinnä kos-         ja vesirakennushallituksen puolesta tutkittai-
11696: kee. Äitsaaren ja Salosaaren liikenne kulkee         siin tämän tien suunta sekä mwhdollisuudet
11697: kesäisin Ukonsalmen lautan kautta Ruokolah-          sen rwkentamiseen.
11698: den kil'kolle ja sieltä edelleen Imatralle. Tal-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11699: viaikana noudattelee liikenne pääasiassa sa-
11700: maa reittiä, mutta aikaisemmin voitiin noin                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11701: neljän kuukauden aikana kulkea suoraan                      tulo- ja menoarvioon Imatran kaup-
11702: jäätä pitkin NiSkalammilie ja Tainionkoskelle.              palan-Niskalammin-Äitsaaren-Salo-
11703: Saimaan vedenpintaa on tedllisuuslaitosten                  saar,en välisen tien tutkimista varten
11704: toimesta ruvettu säännöstelemään ja tämän                   10 000 000 markan suuruisen mää1·ä-
11705:                                                             rahan.
11706:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
11707: 
11708:                    Juho Kuittinen.                                Veikko Kokkola.
11709:                    0. Lindblom.                                   Heikki Hykkäälä.
11710:                                        Meeri Kalavainen.
11711: 
11712: 
11713: 
11714: 
11715: 34 E 159/55
11716: 266
11717: 
11718: IV,176. -   Rah.al. N:o 45.
11719: 
11720: 
11721: 
11722: 
11723:                                 Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta polkuteiden paran-
11724:                                    tamiseen Lapin läänissä.
11725: 
11726: 
11727:                                     E d u s k u n n a ll e.
11728: 
11729:   Polkuteitä Lapin läänissä on kaikkiaan         duttaisi kesäisin metsäpalojen sammutus-
11730: noin 1 650 km. Polkutiet ovat erittäin tär-      töitä. Tämän johdosta esitämme kunnioit-
11731: keitä niiden vaikutuspiirin erämaakylien         taen,
11732: asukkaille, sillä ne useissa tapauksissa muo-
11733: dostavat niiden ainoan kulkuyhteyden liike-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11734: paikoille. Kun nämä tiet kunnostettaisiin               tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
11735: polkupyörillä ajettavaan kuntoon, paranisi-             markkaa polkuteiden parantamista
11736: vat kulkuyhteydet jo huomattavasti ja jou-              varten Lapin läänissä.
11737:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
11738: 
11739:               J. F. Pöykkö.                                   Artturi Jämsen.
11740:               Eemil Partanen.                                 Eino Rytinki.
11741:                                                                                             267
11742: 
11743: IV,177.- Rah.al. N:o 46.
11744: 
11745: 
11746: 
11747: 
11748:                                 Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemiön saaren ja
11749:                                    mantereen välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi.
11750: 
11751: 
11752: 
11753:                                      E d u s k u n n a 11 e.
11754: 
11755:     Kemiön, Dragsfjärdin, Vestanfjärdin ja        tuksesta lisääntynyttä liikennetarvetta ja
11756: Riittisten kunnat jo v. 1948 tekivät kulku-       joutuu vuosittain olemaan eräitä kuukausia
11757: laitosten ja yleisten töiden ministeriölle esi-   poissa liikenteestä, jolloin liikenne suoras-
11758: tyksen, että Kemiön saaren ja mantereen vä-       taan katkeaa. Lossin vuotuiset käyttö- ja
11759: lille rakennettaisiin silta. Sen jälkeen edus-    kunnossapitokustannukset arvioidaan tänä
11760: taja Rollsten teki v. 1951 asiasta eduskun-       vuonna n. 3 % milj. markaksi. Se on vält-
11761: nalle toivomusaloitteen n: o 189. Tämän           tämättä korvattava uudella joko tällä tai
11762: aloitteen johdosta kulkulaitosvaliokunta mie-     aloitteessa ehdotetuna paikalla liikennöiväHä
11763: tinnössään esittää seuraavaa:                     lossilla taikka viimeksimainittuun paikkaan
11764:     , Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta    rakennettavalla sillalla. Ajanmukainen lossi
11765: on kuluvana vuonna laadittu maantiesuun-          nykyiselle paikalle maksaisi n. 40 milj. mk
11766: nitelma Kemiön kunnan Vretan kylässä              ja sen vuotuiset kustannukset olisivat n. 7-
11767: Pungbölen kylään ja sieltä edelleen Kemiön        8 milj. mk. Tie- ja vesirakennushallitus on
11768: saaren erottavan vesistön poikki Karunan          määrännyt tutkittavaksi nykyisen ylimeno-
11769: kunnan puolella olevaan Strömböleen, mistä        paikan kaventamisen pengertämällä. Tällöin
11770: on olemassa valtion maantie Sanvon kirkon-        voitaisiin tulla toimeen hankkimalla 25 ton-
11771: kylän kautta Turkuun. Tämä tie on suun-           nin kantoinen teräslossi, jonka hankinta-
11772: niteltu 10.5 km pituiseksi, 6 m leveäksi          kustannukset olisivat n. 7 milj. ja vuotuiset
11773: II luokan maantieksi. Sen rakennuskustan-         käyttö- ja kunnossapitokustannukset n. 1%
11774: nukset on arvioitu n. 74.5 milj. markaksi         milj. mk. Pengertämisen arvioidaan kuiten-
11775: ja vesistön yli johtavan 240 m pitkän yksi-       kin tulevan varsin kalliiksi. Sen sijaan voi-
11776: jänteisen sillan kustannukset n. 200 milj.        tadsiin edellä ma,initun suuruisella lossilla
11777: markaksi. Toivomusaloitteessa, joka tarkoit-      nähtävästi pitkiksi ajoiksi tyydyttää liiken-
11778: taa juuri mainitun tiesuunnan rakentamista,       teen vaatimukset, jos lossi sijoitettaisiin
11779: ehdotetaan lisäksi, että nykyisin Kemiöstä        aloitteen tarkoittamalle paikalle, johon silta
11780: Turkuun johtavalla maantiellä Kemiön puo-         tulisi maksamaan n. 200 milj. markkaa.
11781: lella olevasta Lappdahlista Sanvon Rölaxiin       Molemmissa tapauksissa maantien rakenta-
11782: oleva lossiliikenne siirrettäisiin Pungböleen,    miskustannukset olisivat n. 80 milj. mk.
11783: jolloin lossiväli lyhenisi 1 250 metristä 240        V aHokunnan mielestä kulkuyhteyksiä Ke-
11784: metriin.                                          miöstä Turkuun olisi parannettava. Kun tie-
11785:     Valiokunnan saaman selvityksen mukaan         ja vesirakennushallitus vielä suorittaa tutki-
11786: Lappdahlin-Rölaxin välillä liikennöivä,           muksia siitä, miten tämä liikenne olisi jous-
11787: vuonna 1931 hankittu 10 tonnin kantoinen          tavimmin Kemiöstä mantereelle ohjattava
11788: teräslossi, jolle viranomaiset nykykunnossa       ja tällöin tulee myös Kemiöstä Lappböleen
11789:  ovat hyväksyneet vain 7 ton. kantoisuuden,       johtavan maantien varressa olevan melkoisen
11790: on eräs heikoimpia losseja maanteillämme.         suuren asutuksen liikenneyhteyksien vastai-
11791: Lossien kantavuudet ovat nykyisin 20-25           nen järjestäminen selvitettäväksi, valiokun-
11792:  tonnia ja pienempien 12 tonnia. Puheena          nalla ei ole mahdollisuutta lausua käsitys-
11793: oleva lossi ei tyydytä Kemiön saaressa huo-       tään siitä, mikä suunta po. kulkuyhteydelle
11794: mattavasti laajentuneen teollisuuden vaiku-       olisi tarkoituksenmukaisin.
11795: 268                           IV,177. -   Xemiön liikenneyhteydet.
11796: 
11797: 
11798:    Esitetyn perusteella valiokunta kunnioit-         Tästä neuvottelukokouksesta on jo piak-
11799: taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi            koin kulunut vuosi. Todennäköisesti asia on
11800: toivomuksen,                                      tullut selvitetyksi siten, että molempien sekä
11801:           että Hallitus ryhtyisi toimenpitei-     Lappdahlin että Pungbölen lossivälit ja
11802:        siin kulkuyhteyksien Kemiöstä Tur-         tieyhteydet pannaan ajanmukaiseen liikenne-
11803:        kuun parantamiseksi Kemiön ja Sau-         kuntoon ja aikanaan rakennetaan silta yh-
11804:        von välillä."                              distämään Kemiön saari mantereeseen.
11805:                                                      Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
11806:    Viime keväänä alussa mainittujen kuntien       ehdotamme,
11807: edustajakokous järjesti neuvottelutilaisuu-
11808: den valtiovallan pääportaissa olevien henki-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11809: löiden kanssa. Näitten neuvottelujen tulok-              tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
11810: sena todettiin, että siltayhteys Pungbölessä             kaa Kemiön saaren ja mantereen vä-
11811: olisi paras ratkaisu, mutta olisi syytä myös             listen liikenneyhteyksien parantami-
11812: tutkia Lappdahlin ylimenopaikan paranta-                 seksi.
11813: mismahdollisuuksia.
11814:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
11815: 
11816:                 Urho Kulovaara.                               Rafael Paasio.
11817:                 Vappu Heinonen.                               Ralf Törngren.
11818:                                                                                               269
11819: 
11820: IV,178, -   Rah.al. N:o 47.
11821: 
11822: 
11823: 
11824: 
11825:                                Jaakkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylmäpihlajan
11826:                                   väylällä olevan matalikon poistamiseksi.
11827: 
11828: 
11829:                                      E d u s k u n n a ll e.
11830: 
11831:    Vuoden 1953 tulo- j:a menoarviossa on          lään vaikeuttaa ja vaaoontaa laivaliikennettä,
11832: 20 Pl:n II luvun 73 momentilla myönnetty          saataisiin Kylmäpihlajan väylä noin 10 m: n
11833: 7 500 000 markan siirtomääräraha Rauman           syvyiseksi. Silloin siinä voisivat turvallisesti
11834: edustalla ns. Kylmäpihlajan väylällä olevan       liikennöidä 8.s m. syvässä kulkevat aluk-
11835: matalikon poist·amista varten. Ennen mata-        set. Tämän vaarallisen mata:likon poista-
11836: Ukon poistamistöihin ryhtymistä on käynyt         mista on pidettävä perusedellytyksenä kai-
11837: ilmi, että ruopattavat määrät ovat suurem-        kille Rauman sataman kehittämiseen tähtää-
11838: mat kuin alkuperäisessä suunnitelmassa ja         ville suunnitelmille.
11839: kustannusarviossa on edellytetty. Tämän              Huomioon ottaen, että mataliJkon poistamis-
11840: vuoksi ja kun varsinkin työhön liittyvät so-      työ tehdään avomerellä ja on suoritettava
11841: siaalimenot ovat nousseet siitä, jolloin kus-     tyynellä säällä, se tulee todennäköisesti vaa-
11842: tannusarvio on laadittu, ei tarkoitusta varten    timaan työskentelyä kahtena kesänä. Jotta
11843: myönnetty määräraha tule riittämään. Koko         tämä kiireellinen työ voitaisiin aloittaa edes
11844: työ on näin ollen vaaoossa jäädä suoritta-        kesällä 1955, olisi yllämainittu vuoden 1953
11845: matta.                                            tulo- ja menoarviossa 20 Pl:n II luvun 73
11846:    Rauman satamaan johtaa kaksi laivaväy-         momentilla oleva 7 500 000 markan siirto-
11847: lää. Pohjoisempaa eli Valkeakarin väylää          määräraha vapautettava vuonna 1955 käy-
11848: voivat liikennöidä 7.3 metrin ja eteläisempää     tettäväksi ja vuoden 1956 tulo- ja meno-
11849: eli Kylmäpihlajan väylää 7.9 metrin syvyy-        arvioon otettava työn loppuunsuorittamiseksi
11850: dessä uivat ·alukset. Kylmäpihlajan väylän.       8 500 000 mavkan siirtomääräraha.
11851: suussa olevalle luodolle on valtion toimesta         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11852: vuonna 1954 valmistunut Kylmäpihlajan yh-
11853: distetty luotsi-, majakka-, nautofoni- ja ra-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11854: diomajakka-asema varmistamaan Pohj,anlah-                tulo- ja menoarvioon siirtomäärä-
11855: den ja Rauman sataman meriliikennettä,                   rahana 8 500 000 markkaa Kylmäpih-
11856: mutta itse väylällä oleva vaarallinen mata-              lajan väylällä olevan matalikon pois-
11857: likko on jäänyt poistamatta. Poistamalla                 tamiseksi suoritettavaa lopputyötä
11858: tämä pienehkö matalikko, joka jo nykyisel-               varten.
11859:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
11860: 
11861:                  Einari Jaakkola.                              Kalle Kämäräinen.
11862:                  Nestori Kaasalainen.                          0. Lindblom.
11863:                  Eino E. Heikura.                              Laura Brander-Wallin.
11864:                  Lauri Murtomaa.                               Mauri Ryömä.
11865:                  T. Saloranta.                                 Irma Rosnell.
11866:                  Toivo Antila.                                 Matti Raipala.
11867: 270
11868: 
11869: IV,179.- Rah.al.   N:o 48.
11870: 
11871: 
11872: 
11873: 
11874:                                 Kuittinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Saimaan kanavan
11875:                                   yli johtavan maantiesillan rakentamista varten Lauritsa-
11876:                                    lan kauppalassa.
11877: 
11878: 
11879:                                      E d u s k u n n a ll e.
11880: 
11881:    Kuten tunnettua, ei Kaaikkois-Suomen työt-     on päätetty railrennetta:vaksi Helsingistä Kot-
11882: tömyys ole vielä tänäkään päivänä poistunut       kan, Lappeenrannan ja Imatran kautta Joen-
11883: siinä määrin, ettei varauksia ensi talven työt-   suU'hun, tehtäisiin mahdollisimman pian.
11884: tömyyden varalta pitäisi tehdä. Pahimman          Tälle tienosalle on välttämättä myöhemmässä
11885: työttömyyden kohteeksi kausityöstä ovat jou-      vaiheessa tehtävä Saimaan kanavan yli joh-
11886: tuneet Imatran kauppala ja Lauritsalan            tava maantiesilta, joka on mitä sopivin työ-
11887: kauppala, sillä näissä molemmissa kauppa-         kahta tällä hetkellä. Tämän sillan rakenta-
11888: loissa on ollut runsaasti ra:kennustyöväkeä ja    mista mahdollisimman pian voidaoan hyvin
11889: heidän sijoittamisensa ensi talvena vastaa-       perusteella.
11890: vanlaiseen työhön on ilman erikoistoimenpi-          Tämän siltatyön rakentaminen olisi !kuiten-
11891: teitä mahdotonta. Näin sanovat johtavassa         kin suoritettava siten, että sen korkeuskäyrä
11892: asemassa olevat henkilöt näistä asioista. Ja      tulisi niin suureksi, ettei se olisi esteenä eikä
11893: tämähän on aivan luonnollista, koska rruken-      haittana tulevaisuudessakaan, jos Saimaan
11894: nustyöt Imatran ja Lauritsalan kauppalassa        kanavan lävitse kulkevat lotjat ja puutavara-
11895: ovat väkilukuun verraten melkein olematto-        lastit joskus pääsisivät Viipurin lähellä ole-
11896: mat jo tänä päivänä, eikä mitään suurempia        vaan u1kosatamaan.
11897: rakennustöitä ole tiedossa. Nyt kuluvan vii-         Tähän työpaikka.an voitaisiin sijoittaa näi-
11898: kon a:ikana Imatran !k:auppalassa on jo sijoi-    den neljän kunnan, Lappeenrannan kaupun-
11899: tettu valtion töihin 400 henkeä. Lauritsalan      gin, Lauritsalan kauppalan, Imatran kauppa-
11900: kauppalan joku aika sitten antama tieto           lan ja Joutsenon kunnan työläisiä. Tämä työ
11901: osoitti samanlaista ikävää tilannetta myöskin     olisi suoritettava talvityönä, ja tässä työssä
11902: heillä ja, kuten tiedetään, Lappeenrannan         olisivat lk:ivimiehet, betonimi~het, !kirvesmie-
11903: keskussairaalan rakennustyöt ovat päättyneet      het ja &Jkatyömiehet, jotka ovat sesonkityö-
11904: noin kuukauden kuluttua ja tältä työmaalta        läisiä, juuri sellaista väkeä, jonka sijoittami-
11905: vapautuu useita satoja työmiehiä, joiden ko-      nen talvella rakennustöihin on muutoin hy-
11906: tipaikka on näissä edellä mainituissa kun-        vin vaikeata, kun vastaavanlaisia työpaikkoja
11907: nissa, Joutseno ja I1appeenrannan länsipuo-       ei ole tiedossa.
11908: lella olevat !kunnat mukaan 'luettuna. Kun           Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
11909: totuus on tämä, olisi vakavasti 'harkittava,      kunnioittaen ehdotamme,
11910: olisiko mitään mahdollisuutta sellaisen varsi-
11911: naisen talvityön järjestämiseen, jota voitai-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11912: siin suorittaa useampana vuotena näiden ra-               tulo- ja menoarvioon 55 000 000 mar-
11913: kennustyöläisten ja samaUa yleiseksi hyö-                 kan suuruis.en määrärahan Saimaan
11914: dyksi. Tästä syystä olemmekin harkinneet                  kanavan yli johtavan maantiesillan ra-
11915:  esittää toivomuksen, että tämä runkotie, joka            kentamista varten Lauritsalan kaup-
11916:                                                           palassa.
11917:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
11918: 
11919:               Juho Kuittinen.                                  Yrjö Sinkkonen.
11920:               Varma K. Turunen.                                E. Pusa.
11921:                                                                                          271
11922: 
11923: IV,1so. -     Rah.al. N:o 49.
11924: 
11925: 
11926: 
11927: 
11928:                                 Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
11929:                                    seksi Sirviölänsalmen lossipaikalle.
11930: 
11931: 
11932:                                      E d u s k u n n a ll e.
11933: 
11934:   Viitaten vuoden 1954 valtiopäiville jäte-              tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
11935: tyn toivomusaloitteen n: o 450 perusteluihin             kan määrärahan sillan rakentamiseksi
11936: ehdotamme kunnioittaen,                                  Sotkamon-Ristijärven maantiellä ole-
11937:                                                          valle Sirviölänsalmen lossipaikalle.
11938:             että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11939:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
11940: 
11941:                    Eemil Partanen.                             Eeli Erkkilä.
11942:                                           Eino Rytinki.
11943: 272
11944: 
11945: IV,1s1. -   Rah.al. N:o 50.
11946: 
11947: 
11948: 
11949: 
11950:                               Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmen sillan ra-
11951:                                  kentamiseen.
11952: 
11953: 
11954:                                     E d u s k u n n a ll e.
11955: 
11956:   Salmen sillan rakentaminen Ounasjoen yli       se on hidas j.a hankala liikennöidä etenkin
11957: Kittilän ki~konkylässä on sangen ajankoh-        kelirikkojen aikana, koska salmen jäätyminen
11958: tainen kysymys. Sillan paikka on Kittilän-       ja sulaminen tapahtuu hitruasti. Tämän joh-
11959: Sodan:kylän välille v. 1954 valmistuneena        dosta esitämme kunnioittaen,
11960: kantatiellä, joka on verrattain vilkasliiken-
11961: teinen Kittilän kirlkonkylän ja sen läheisten               että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11962: suurten asutusalueiden sekä huomattavan                  tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
11963: kauttakulkuliikenteen vuoksi. Nykyisin lii-              kaa Salmen sillan rakennustöiden
11964: kennettä välittää käsikäyttöinen lossi, mutta            aloittamista varten.
11965:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
11966: 
11967:                  J. F. Pöykkö.                                Eino Rytinki.
11968:                                                                                              273
11969: 
11970: IV,1s2. -     Rah.al. N:o 51.
11971: 
11972: 
11973: 
11974: 
11975:                                  Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin tie- ja vesi-
11976:                                     rakennuspiirin autotallin rakentamista varten Ivaloon.
11977: 
11978: 
11979:                                       E d u s k u n n a ll e.
11980: 
11981:    Ivalon tiemestaritukikohdassa on nykyisin       sen tärkeän ja monipuolisen merkityksen,
11982: vain 4-paikkainen puinen autotalli, jonka          olisi rakennustyötä varten myönnettävä kii-
11983: kunto jo paloturvallisuudenkin kannalta on         reellisesti tarvittavat rahat, joten kunnioit-
11984: hyvin huono. Lisäksi se on ahnan riittämä-         taen esitämme,
11985: tön nykyisellekin kalustolle, koska vielä tai-
11986: lista toinen puoli joutuu jatkuvasti olemaan                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11987: korjattavien autojen hallussa. Tämän vuoksi               tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
11988: olisi Ivaloon rakennettava 8-paikkainen auto-             kaa Lapin tie- ja vesirakennuspiirin
11989: talli, johon voitaisiin samalla sijoittaa Inarin          autotallin rakentamista varten Iva-
11990: kunnan anoma Ivalon paloasema autopaik-                   loon.
11991: koineen. Kun ottaa huomioon tallirakennuk-
11992:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
11993: 
11994:                    J. F. Pöykkö.                            Eino Rytinki.
11995: 
11996: 
11997: 
11998: 
11999: 35 E 159/55
12000: 2"14
12001: 
12002: IV,1s3, -   Rah.al. N:o 52.
12003: 
12004: 
12005: 
12006: 
12007:                                :Pöykkö ym.. ~ Jläärärahan osoittamisesta Kittilän tiemestari-
12008:                                   t'll,kikohdan aut()ta:llin rakentamiseen.
12009: 
12010: 
12011:                                     E d u s k u n n a ll e.
12012: 
12013:    Kittilän tiemestaritukikohdassa on vain 4-    tallin rakennustöihin kiireellisesti ryhdyt-
12014: paikbinen puinen autotalli, joka on osoit-       tävä, joten esitämme kunnioittaen,
12015: tautunut nykyisellekin kalustolle pieneksi,
12016: koska osa siitä on jatkuvasti korjattavien                 että Eduskurt<ta ottaisi vuoden 1956
12017: autojen hallussa. Kun tieverkosto Kittilän              tulo- ja. menoarvioon 16 000 000 mark-
12018: tiemestaripiirissä tule(l huomattavasti vielä           kaa Kittilän tiemestaritukikohdan au-
12019: lisääntymään, olisi uuden, 8-paikkaisen auto-           totallin rakentamista varten.
12020:        Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
12021: 
12022:                   J. F. Pöykkö.                           Eino Rytinki.
12023:                                                                                             275
12024: 
12025: IV,ls4. -   Rah.al. N:o 53.
12026: 
12027: 
12028: 
12029: 
12030:                                Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ulko-
12031:                                  mailla opiskeleville puolustuslaitokseen kuuluville henki-
12032:                                  löille.
12033: 
12034: 
12035:                                      E d u s k u n n a 11 e.
12036: 
12037:   Teknillinen kehitys kaikilla aloilla, niin      ritettuihin V!astaaviin tutkimuksiin ja kok€i-
12038: myös puolustuslaitoksen alalla, on mennyt         luihin ja siellä saavutettuihin tuloksiin.
12039: ja jatkuvasti menee eteenpäin sellaisella no-     Tämä edellyttää puolustuslaitoksen henkilö-
12040: peudella, että vain kiinteästi seuraamalla        kunnalta tähänastista huomattavasti run-
12041: tätä k€hitystä voidaan pysyä ajan t·asalla.       saampaa opiskelua ulkomailla.
12042: Pienellä maalla, jolla itsellään ei tarpeelli-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12043: sessa määrässä ole mruhdollisuuksia suorittaa
12044: kokeiluja puolustuslaitteiden, kalustojen ja                että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12045: erilaisten varusteiden samoinkuin koulutus-              tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
12046: ja harjoitusmenetelmien suhteen, tämä k€hi-              kan suuruisen määrärahan käytettä-
12047: tyksen seuraaminen voi tapahtua vain seu-                väksi apu- ja päivärahoiksi ulkomailla
12048: raamaHa ja tutustumalla naapurimaissa suo-               opiskelevalle puolustuslaitoksen henki-
12049:                                                          lökunnalle.
12050:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
12051: 
12052:         Erkki Tuuli.                 Matti Raipala.                Martti J. Huttunen.
12053: 276
12054: 
12055: IV,ls5. -   Rah.al. N:o 54.
12056: 
12057: 
12058: 
12059: 
12060:                                 Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta radiovastaanottimien
12061:                                   hankkimiseksi kasarmeihin.
12062: 
12063: 
12064:                                      E d u s k u n n a 11 e.
12065: 
12066:    Radion käyttö kaikissa yhteiskuntapiireissä    radiovastaanotin. Myös sotilaskodit, JOISsa
12067: on niin yleistynyt, että sitä jokapäiväisessä     yleensä on radiovastaanotin, ovat usein liian
12068: elämässä pidetään melkeinpä välttämättö-          ahtaita eikä likikään kaikilla asevelvollisil1a
12069: myysesineenä. Joka tapauksessa sen kautta         ole mahdollisuus niitä käyttää. Radiovas-
12070: välitetyt uutiset ja tiedotukset sekä tieteel-    taanottimien hankkiminen ja lisääminen ase-
12071: liset, taiteelliset ja ajanviete-esitykset ovat   velvollisten majoituspaikkoihin on jo yleisen
12072: sellaista laatua, että niiden on katsottava       kasvatus- ja valistustoiminnan kannalta vält-
12073: kuuluvan nykypäivien ihmisen jatkuvaan ja         tämätöntä.
12074: välttämättömään kasvatukseen ja valistuk-            Edellä sanotun johdosta kunnioittaen eh-
12075: seen. Armeijamme kasarmeissa on kuitenkin         dotamme,
12076: erittäin vähän tällaisia asevelvollisten kuun-
12077: teluun tarkoitettuja radiovastaanottimia ja                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12078: :nekin usein vanhoj,a ja huonokuntoisia, pu-             tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
12079: humattakaan siitä, että kaikissa miehistön               kaa radiovastaanottimien hankkimi-
12080: majoituspaikoissa olisi tarkoituksenmukainen             seksi kasarmeihin.
12081:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
12082: 
12083:          Erkki Tuuli.                 Matti Raipala.               Martti J. Huttunen.
12084:                                                                                             277
12085: 
12086: IV,1s6. -   Rah.al. N:o 55.
12087: 
12088: 
12089: 
12090: 
12091:                                 Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustusvoimain
12092:                                    liikuntakasvatukseen.
12093: 
12094: 
12095:                                       E d u s k u n n a ll e.
12096: 
12097:     Suomen Hallitusmuodon 75 §: ssä sano-          suudella on suhtauduttava alokkaiden liikun-
12098: taan, että ,jokainen Suomen kansalainen on         takoulutukseen, sillä juuri alkuvaiheessa hy-
12099: velvollinen olemaan osallisena isänmaan puo-       vin hoidetun liikuntakasvatus- ja urheilu-
12100: lustuksessa tai sitä avustamaan, niinkuin          toiminnan avulla voidaan miehistössä herät-
12101: siitä laissa säädetään". Kun maamme koko           tää myötämielistä asennoitumista myös muu-
12102: terveen miehisen nuorison tie käy armeijan         hun koulutukseen ja koko asepalvelukseen
12103: kautta, on armeijalla siten varsinaisen teh-       yleensä. Varsinkin peruskoulutuskaudella
12104: tävänsä rinnalla mitä ratkaisevin merkitys         liikuntakasvatuksen tehtävä on fyysisen kun-
12105: nuorison kasvattajana. Tämä seikka on mo-          non lujittamisen ohessa varusmiesten va-
12106: neen kertaan todettu koko itsenäisyytemme          pauttaminen siitä harjoituksissa usein ha-
12107: aikana. Eräs ratkaisevimpia ja nimenomaan          vaittavasta niin fyysisestä kuin psyykises-
12108:  asevelvollisuusiässä olevaa nuorisoa luonnos-     täkin jännittyneisyydestä, mikä lyö leimansa
12109:  taan kiinnostavimpia armeijan koulutus- ja        heidän ryhtiinsä ja liikehtimiseensä."
12110: kasvatustehtäviä on liikuntakasvatus. Siitä           Jo näistä lyhyistä lainauksista saattaa
12111:  sanotaan koulutuksen pysyväiskäskyssä 340         todeta, minkä ratkaisevan arvon liikunta-
12112:  /B 12/28. 12. 54 seuraavasti: ,Puolustus-         kasvatus kaikkine monine eri aloineen
12113:  voimain liikuntakasvatuksen tehtävä on so-        ja lajeineen on puolustusvoimissa saanut
12114:  tilaskoulutuksen tehostaminen ja täydentä-        osakseen. Lyhyesti sanoen siis puolustusvoi-
12115:  minen sekä liikuntaharrastuksen herättämi-        missa suoritettavan liikuntakasvatuksen pe-
12116:  nen koko kansan fyysisen kuntoisuuden edis-       rimmäisenä päämääränä on koko kansan fyy-
12117:  tämiseksi ja ylläpitämiseksi. Terveen kilpailu-   sisen kunnon kohottaminen, joten puolustus-
12118:  mielen synnyttäjänä ja yhteenkuuluvuuden          voimain urheilukasvatus on suorastaan
12119:  tunteen lujittajana liikuntakasvatuksella on      avainasemassa. Nyt on kuitenkin niin vali-
12120:  myös tärkeä tehtävänsä luotaessa edellytyk-       tettavasti asian laita, että todella tehokasta
12121:  siä maanpuolustustahdon kohottamiseen täh-        liikuntakasvatustoimintaa puolustusvoimissa
12122:  täävälle valistustoiminnalle. Liikuntakasva-      haittaa koko itsenäisyytemme ajan todetta-
12123:  tus on sotilaallisen koulutuksen olennaisena      vissa ollut määrärahojen ja välineitten
12124:  osana sisällytettävä koulutusohjelmiin; suori-    puute. Esimerkiksi kuluvalle vuodelle halli-
12125:  tuspaikkojen, välineiden ja ohjauksen muo-        tus esitti tähän tarkoitukseen (9 Pl. V: 3)
12126:  dossa on järjestettävä riittävät mahdolli-        ainoastaan 900 000 markkaa, ja sen suurui-
12127:  suudet eri liikuntalajien harrastamiseen          sena määräraha hyväksyttiin myös edus-
12128:  myös varsinaisen koulutuksen ulkopuolella.        kunnassa. Osoituksena siitä, miten riittämä-
12129:  Vapaa-aikojen harrastelulajeiksi voidaan va-      tön se on, mainittakoon, että siitä tulee ai-
12130:  lita kaikki ne urheilulajit, joihin kohdistuu     noastaan noin 22 markkaa jokaista puolus-
12131:  riittävästi harrastusta. Erityisellä tunnolli-    voimissa palvelevaa henkilöä kohti. Ei ku-
12132: 278                       IV,186. -   Puolustusvoimain liikuntakasvatus.
12133: 
12134: 
12135: kaan voine väittää, etteikö tämä määrä ole         hin. Kuitenkin jokainen meistä sekä omasta
12136: suorastaan uskomattoman pieni, sehän on            kokemuksestaan että urheilujärjestöjen toi-
12137: mitätön, kun muistaa, että juuri puolustus-        mihenkilöinä tietää, että palkinnoilla on har-
12138: voimissa ja sen liikuntakasvatuksen kautta         rastuksen herättämisen ja innokkaana säilyt-
12139: luodaan urheilukansana tunnetun Suomen             tämisen kannalta mitä suurin merkitys.
12140: miehisen nuorison peruskoulutus, pohja ja             Eräs tehokkaan liikuntakasvatuksen perus-
12141: monien kohdalta varsinainen ensimmäinen            edellytys on kunnolliset ja riittävät suoritus-
12142: innostuksen kipinä urheiluun, jonka merki-         paikat. Puolustusvoimien käytettävissä on
12143: tystä taas esimerkiksi raittiiden elämäntapo-      noin 40 000 henkeä kohti vain 12: lla paikka-
12144: jen, yhteenkuuluvuuden ja kansalaissovun           kunnalla voimistelusali, mutta omia urheilu-
12145: rakentajana ei voida kyllin korkealle arvos-       kenttiä on vieläkin vähemmän. Ehkä mo-
12146: taa. Jokainen nuorisotyössä ja urheiluharras-      nille on uutta tietää, ettei puolustusvoi-
12147: tuksissa mukana ollut toteaa tämän ja yhtyy        mille toistaiseksi vielä ole voitu osoittaa veik-
12148: toivomukseen, että puolustusvoimien liikunta-      kausvarojakaan. Kuitenkin puolustusvoimat
12149: kasvatusta voitaisiin nykyisestä tehostaa.         on mitä edullisin urheilumäärärahojen käyt-
12150:    Minkälaisista puutteista ko. kasvatuksen        täjä, sillä puolustusvoimissa ei liikuntakasva-
12151: kohdalla on kysymys, mainittakoon että tällä       tukselle tarkoitettuja varoja tarvita organisa-
12152: hetkellä puolustusvoimissa puuttuu liikunta-       tion käynnistämiseen, vaan koko määräraha
12153: kasvatuksessa tarvittavia perusvarusteita          voidaan suoraan käyttää varsinaiseen liikun-
12154: seuraavasti:                                       takasvatukseen.
12155:                                                       Puolustusvoimien liikuntakasvatus- ja ur-
12156: urheiluj alkineita 1500 paria n. 1 500 000 mk      heilutoiminnasta esitettäköön, että peruskou-
12157: verryttelypukuja 4 000 kpl       4 500 000 "       lutuskautena käytetään liikuntakasvatukseen
12158: sekuntikelloja      130 kpl   " 750 000 "          5 tuntia viikossa, ts. ratkaisevasti enemmän
12159: mittanauhoja        100 kpl   " 600 000 "          kuin esim. missään maamme koulussa. Kan-
12160: voimisteluteli-               "                    tahenkilökunnalle taas on asetettu fyysisen
12161: neitä (nojapuita,                                  kunnon perusvaatimukset ja vuosittaiset Ui-
12162: hyppyarkkuj a,                                     kunnalliset perussuoritukset. Vastaavanlaa-
12163: mattoja)     yht.   130 kpl   " 4 500 000 "        tuisia vaatimuksia ei meillä ole asetettu
12164:                                                    esimerkiksi missään varsinaisessa urheilujär-
12165: puhumattakaan sellaisista välineistä kuin          jestössäkään. Puolustusvoimissa taas kuuluu
12166: pesäpallokäsineistä ym. palloiluvälineistä,        vuosittain ohjelmaan mm. kahdeksan eri
12167: piikkareista, painonnostotangoista jne. Osa        mestaruuskilpailua sekä joukko-osastoissa
12168: varusmiehistä joutuu siis edelleenkin suDrit-      suoritettavat massakilpailut, kesä- ja talvi-
12169: tamaan liikuntakoulutuksen vaatimukset ja           urheilupäivät. Vuosittain suoritetaan 22-
12170: tehtävät saappaissa ja työpuvussa.                 24 000 ampumamerkkiä, yli 20 000 hiihto-
12171:                                                    merkkiä, yli 17 000 yleisurheilu- ja yli
12172:    Ehkä on syytä mainita, että urheiluun           10 000 suunnistamis- ja uintimerkkiä, jne.
12173: vähemmänkin perehtyneet, asevelvollisuus-             Koska puolustusvoimissa suoritettu liikun-
12174: ikäiset miehet ovat yleensä halukkaita kai-        takasvatus ja urheilutoiminta huomattavalla
12175: kenmoiseen voimiensa kokeiluun ja niiden           tavalla tukee kaikkea muuta sotilaskoulu-
12176: näyttämiseenkin. Esimerkiksi painonnosto-          tusta ja kytkeytyy myös aivan olennaisella
12177: tangot ovat osoittautuneet erittäin suosi-         ja ratkaisevalla tavalla varusmiesten vapaa-
12178: tuiksi urheilulajeiksi, mutta puolustusvoi-        aikojen viettoon, ja ennen kaikkea edistää
12179: milla on niitä käytettävissään ainoastaan 3        koko miehisen kansanosan terveyttä ja työ-
12180: kappaletta, kun ruinimitarve olisi ainakin 60      kuntoa, ansaitsee se vallan toisenlaisen tuen
12181: kevytrakenteista painonnostotankoa, joiden         myös valtiovallan taholta kuin mitä tähän
12182: hinta on noin 400 000 markkaa.                     asti on ollut asian laita. Jotta tähän koko
12183:    J aukko-osastoissa    liikuntakasvatusvarat     itsenäisyytemme ajan vallinneeseen epäkoh-
12184: riittävät vain aivan kai'kkein vaatimattomim-      taan todellakin saataisiin tehokas korjaus,
12185: piin palkintoihin niin varusmiesten kuin           jätämme asian jo näin hyvissä ajoin ennen
12186: kantahenkilökunnankin kilpailuissa. Useim-         ensi vuoden tulo- ja menoarvion valmistu-
12187: miten on tyydyttävä pelkkiin kunniakirjoi-         mista perusteellisesti harkittavaksi ja edellä
12188:                                   IV,186. -   Rantamaa ym.                              279
12189: 
12190: oleviin perusteluihin viitaten kunnioittaen            asianomaiselle momentille puolustus-
12191: ehdotamme,                                             voimien voimistelu- ja urheilukasva-
12192:                                                        tukseen käytettäväksi 5 500 000 mark-
12193:          että Eduskunta ottaisi vuoden 1956            kaa.
12194:       tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
12195:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
12196: 
12197:         Antti J. Rantamaa.         Urho Kähönen.                Tahvo Rönkkö.
12198:         Eino Rytinki.              Erkki Leikola.               Eero Saari.
12199:         M. 0. Lahtela.             Matti Mattila.               Kalervo Saura.
12200:         G. Henriksson.             Harras Kyttä.                Niilo Ryhtä.
12201:         Kalle Kämäräinen.          0. Lindblom.                 Lauri Murtomaa.
12202:         Kauno Kleemola.            Kalle Jokinen.               Heikki Soininen.
12203:         Arno Tuurna.               Veikko Helle.                Toivo H. Kinnunen.
12204:         Antti Kukkonen.            Nestori Kaasalainen.         Valto Käkelä.
12205:         Arvi Ikonen.               Eino E. Heikura.             Juho Tenhiälä.
12206:         C. A. Öhman.               Aune Innala.                 Niilo Honkala.
12207:         Eino Saari.                Arthur Larson.               Olavi Kajala.
12208:         Eeli Erkkilä.              Atte Pakkanen.               V. Liljeström.
12209:         Eino Palovesi.             Kusti Eskola.                K. F. Haapasalo.
12210:         Matti Miikki.              Erkki W. Mohell.             Yrjö Hautala.
12211:         Esa Koivusilta.            Päiviö Hetemäki.             Helge Miettunen.
12212:         Väinö Rankila.             Toivo Antila.                Aukusti Pasanen.
12213:         Kalle Kauhanen.            Martti J. Huttunen.          Jaakko Hakala.
12214:         Veikko Kokkola.            J. F. Pöykkö.                Irma Hamara.
12215:         Juho Kuittinen.            Yrjö Sinkkonen.              Mikko Hult.
12216:         Aare Leilcola.             Erkki Koivisto.              R. Hallberg.
12217:         Edvard Pesonen.            Leo Häppölä.                 Hilja Väänänen.
12218:         N. Kosola.                 Bruno J. Sundman.            Sylvi Halinen.
12219:         T. Saloranta.              Artturi Tienari.             Sven Högström.
12220:         Einari Jaakkola.           Arvo Sävelä.                 Lauri Järvi.
12221:         Eemil Partanen.            Johannes Wirtanen.           Saara Forsius.
12222:                                    John Forsberg.
12223: 280
12224: 
12225: IV,ts7. -     Rah.al. N:o 56.
12226: 
12227: 
12228: 
12229: 
12230:                                 Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta armeijan urheilutoi-
12231:                                   minnan edistämiseksi.
12232: 
12233: 
12234:                                      E d u s k u n n a ll e.
12235: 
12236:    Yleisesti on pyritty siihen, että ns. massa-      Urheilu- ja liikuntakasvatustoiminnalla ja
12237: urheilun avulla yhä suurempi osa kansaamme        erikseen mainittuna esim. hiihdolla on ar-
12238: saataisiin terveen liikunnan ja urheilun pii-     meijassa jo koulutusmielessä niin tärkeä
12239: riin. Tätä pyrkimystä olisi jatkuvasti te-        merkitys, että asian hoitaminen edellyttäisi
12240: hostettav,a. Kun kaikki miespuoliset kan-         suurempiin joukko-osastoihin erikoista, pää-
12241: samme jäsenet joutuvat aikanaan suoritta-         toimista urheilu- j·a liikuntakasvatusneuvo-
12242: maan asevelvollisuuttaan armeijamme ri-           jaa. Urheilu-upseerin tehtävät on kuitenkin
12243: veissä, on juuri armeijan piirissä suoritetta-    vakanssien ja määrärahojen puutteessa jou-
12244: valla urheilu- ja liikuntakasvatustyöllä tässä    duttu antamaan sivutoimena jonkun muun
12245: mielessä arvaamattoman tärkeä merkityk-           viran hoitajalle, jolloin on ymmärrettävää,
12246: sensä. Määrärahojen puute vaikeuttaa kui-         ettei tehtävän hoitaminen tule tarvittavalla
12247: tenkin suuresti tämän tärkeän koulutus- ja        tehokkuudella ja ammattitaidolla suorite-
12248: toimintamuodon harrastamista ja kehittä-          tuksi.
12249: mistä. Urheilumäärärahat joukko-osastoilla,          Kaiken edellä sanotun perusteella kunnioit-
12250: noin 5 markkaa kutakin asevelvollista koh-        taen esitämme,
12251: den, ovat niin vähäiset, ettei niillä pystytä
12252: hankkimaan edes tarpeellista urheiluvälineis-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12253: töä, puhumattakaan siitä, että ne riittäisivät            tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
12254: yksikköjen ja joukko-osastojen välisten kil-              kan suuruisen määrärahan urheilu-
12255: pailujen järjestelykustannuksiin ja palkin-               välineiden hankkimiseksi armeijamme
12256: toihin. J aukko-osastoilla ei nykyisten mää-              joukko-osastoille ja urheilutoiminnasta
12257: räysten mukaan ole myöskään mahdollisuuk-                 joukko-osastoissa aiheutuviin kustan-
12258: sia vapaaehtoisella työllä tai toiminnalla                nuksiin sekä 5 000 000 markan määrä..
12259: hankkia varoja urheilu- ja liikuntakasvatus-              rahan urheilU- ja liikuntakasvatus-
12260: toimintansa tukemiseen.                                   neuvolain palkkaamiseksi suurimpiin
12261:                                                           joukko-osastoihin.
12262:        Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
12263: 
12264:             Erkki Tuuli.              Matti Raipala.                Martti J. Huttunen.
12265:                                                                                             281
12266: 
12267: IV,1ss. -     Rah.al. N:o 57.
12268: 
12269: 
12270: 
12271: 
12272:                                 Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen alemman
12273:                                    palkkausluokan sotilaspastorinviran perustamiseksi puo-
12274:                                    lustusvoimiin.
12275: 
12276: 
12277:                                      E d u s k u n n a ll e.
12278: 
12279:    Suomen kansan historia on aina ollut mo-       rohkaisijana ain'a ollut perustavaa laatua
12280: nien vaikeuksien ja suurien koettelemusten        oleva, ratkaiseva merkitys. Tätä vuosisatojen
12281: leimoomaa. Paitsi karu luonto ja sen joh-         takaa periytyvää kasvatustyötä jatketaan-
12282: dosta myös vähäiset taloudellisen hyvinvoin-      kin sentähden yhteiselämämme kaikilla
12283: nin edellytykset, ovat nimenomaan monet           aloilla: kodeissa, kouluissa, yhdistyksissä ja
12284: sotien kaudet melkeinpä säännöllisin väli-        niin myös itsenäisen Suomen armeijassa.
12285: ajoin ahdistaneet kansaamme ja ratkaisevalla         Ennen puolustusvoimiemme uudelleenjär-
12286: tavalla rajoittaneet ul'konaisen hyvinvoinnin     jestelyä, mikä tapahtui v. 1952, oli Suomen
12287: mahdollisuuks~amme. Monesti ovat varsinkin        armeijassa 23 alemman palkkausluokian ja
12288: muiden maiden täällä vierailleet historian ja     6 ylemmän palkkausluokan. pastorinvirkaa
12289: talouselämän tutkijat hämmästyneinä kysy-         eli yhteensä 29 sotilaspastorinvirkaa. Nämä
12290: neet, mikä onkaan ollut se voima, joka Suo-       vimt riittivät lukumääräisesti täyttämään
12291: men kansan on kasvattanut sisäisesti niin         puolustusvoimien yhtymien ja suurempien
12292: ryhdikkääksi ja ulkonaisesti karaistuneeksi,      joukko-osastojen sotilaspapistoa koskevan
12293: että se on vuosisatojen aikoina kyennyt sel-      työvoimantarpeen, joskin suhde eriasteisten
12294: viytymään monesti uskomattoman vaikeista          virkojen määrien kesken ei enää viime sodan
12295: koettelemuksistaan. Vastauksen tähän saam-        jälkeisissä olosuhteissa ollutkaan täysin oi-
12296: me kansamme ylipitkän historian lehdiltä:         kea. Uudelleenjärjestelyssä otettiin huo-
12297: uudisraivaaja, karujen peltojen viljelijä ja      mioon myös sotilaspapinvirkoihin nähden
12298: vähävaraisen perheen vaalija ovat ammenta-        puolustusvoimain uusi organisatio, ja tuli
12299: neet uskonsa tulevaisuuteen sekä rauhan-          sotilaspapinvirkoja (kenttäpiispan virkaa lu-
12300: oloissa että v,ainovuosien katkerissa vaiheissa   kuunottamatta) olemaan armeijassamme seu-
12301: luottamuksesta kaikkivaltiaaseen Jumalaan.        raav;asti: 1 kenttärovastin virka, 8 ylemmän
12302:  Tästä johtuu Suomen kansan syvien rivien         palkkausluokan ja 11 alemman palkkausluo-
12303: harras uskonnollisuus, ja monesti varsinkin       kan sotilaspastorinvivkaa eli yhteensä 20.
12304:  vieraasta uskomattomalta tuntuva rauhalli-       Vähennys näitten virkojen kohdalla oli siis
12305: suus, jopa peloton rohkeus selvittää kulloin-     kiaikkiaan 9 eli lähes kolmas osa koko mää-
12306:  kin ratkaistaviksi tulevat tehtävät, velvolli-   rästä. Tästä johtui, että 3 itsenäistä joukko-
12307: suudet ja vaikeudet. Historiantutkija Yrjö        osastoa, nimittäin Panssarirykmentti, Pio-
12308:  Yrjö-Koskinen onkin sattuvasti todennut sen      neerirykmentti ja Kenttätykistörykmentti I,
12309: sisäisen asennoitumisen, millä kansamme on        joissa ennen uudelleenjärjestelyä oli ollut
12310: kohdannut pahimmankin päivän: ,Kansojen           alemman palkkausluokan pastorinvirka, nyt
12311:  Jumala on nähnyt liian paljon vaivaa meistä      jäi sielunhoidon ja uskonnollisen kasvatus-
12312: suomalaisista voidakseen meidät hyljätä ja        työn suhteen sivustakäsin hoidettaviksi,
12313:  turvattomiksi jättää." Tämänkin sukupolven       koska näitä joukko-osastoja ei niiden suu-
12314:  kokemukset liittyvät tuohon tunnussanan-         ruuden ja varuskuntaolosuhteiden vuoksi ole
12315:  omaiseen toteamukseen. Uskonnollisella kas-      mahdollista määrätä muiden vakinaisten so-
12316:  vatuksella onkin kansamme karaisijana ja         tilaspappien hoidettaviksi. Katsoen siihen,
12317: 36 E 159/55
12318: 282                              IV,tss. -   Sotilaspastortnvirat.
12319: 
12320: 
12321: että ne suuruudeltaan v'astaavat muita             lais- j,a sotilaskasvatuksessamme myös kris-
12322: joukko-osastoja, joissa uudelleenjärjestelyn       tillisen uskon tarjoama luja pohja tulee
12323: jälkeen on alemman paLkkausluokan sotilas-         uusille ikäluokillemme jatkuvasti kirkaste-
12324: pastorinvirka, on ilmeistä, että ne uskonnolli-    tuksi tavalla, mihin kansamme historian ja
12325: sessa kasvatustyössä ovat paljon heikommassa       varsinkin viimeisten raskaitten sotavuo-
12326: asemassa verrattuna niihin, joissa nykyisin-       siemme etulinjakokemukset luovat järkkymä-
12327: kin on oma sotilaspastorinsa. Onhan ilmeistä,      ~töntä rohkaisua. Iältään nuoren sotilaspas-
12328: ettei siviilipappi, joka pienestä palkkiosta       torin on myös luontevampi löytää liittymä-
12329: (7 000-8 000 mk kuukaudessa) hoitaa täl-           kohtia kasvatettaviinsa, asevelvollisuusikäi-
12330: laista joukko-osastoa, mitenkään ehdi suorit-      siin nuoru:kaisiin.
12331: taa tätä työtä siinä määrässä kuin sitä olisi         Edellä oleviin perusteluihin viitaten pi-
12332: tehtävä ottaen nimenomaan huomioon nykyi-          dämme välttämättömänä, että puolustuslai-
12333: sen perin lyhyen palvelusaj,an. Vailkka joil-      tokseen perustettaisiin kolme uutta alemman
12334: lakin siviilipapeilla saattaa ollakin palvel-      palkkausluokan sotilaspastorinvirkaa (pallc-
12335: tuaan sodanaikaisina kenttäpappeina var-           kausluokka valtion palkkauslautakunnan eh-
12336: teenotettaviakin edellytyksiä ko. tehtävän hoi-    dottaman korotuksen jälkeen 25 pl.), ja niin
12337: tamiseen oman toimen ohella, niin siviili-         kunnioittaen ehdotamme,
12338: papin virkatehtävät rajoittavat olennaisesti
12339: heidän ,aikaansa ja mahdollisuuksiaan. Oman                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12340: sotilaspastorin saaminen edellämainittuihin                tulo- ja menoarvioon 1 531 800 mark-
12341: rykmentteihin olisi aivan välttämätöntä, sillä             kaa kolmen alemman palkkausluokan
12342: onhan jo maanpuolustuksen kannaltakin eri-                 soWaspastorinviran perustamista var-
12343: tyisen tärkeätä huolehtia siitä, että kansa-               ten puolustusvoimiin.
12344:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
12345: 
12346:          Antti J. Rantamaa.           Kalervo Saura.                 Kustaa Tiitu.
12347:          Felix Seppälä.               Esa Koivusilta.                Artturi Jämsen.
12348:          Nestori Kaasalainen.         Atte Pakkanen.                 Kalle Kämäräinen.
12349:          Albin Wickman.               Martti J. Huttunen.            Helge Miettunen.
12350:          Hilja Väänänen.              Matti Mattila.                 Lauri Laine.
12351:          Eino Rytinki.                Väinö Rankila.                 J. F. Pöykkö.
12352:          Toivo Antila.                Mauno Jussila.                 Eeli Erkkilä.
12353:          Jaakko Hakala.               Erkki W. Mohell.               Eino E. Heikura.
12354:          Aukusti Pasanen.             Juho Tenhiälä.                 Aare Leikola.
12355:          Tahvo Rönkkö.                Grels Teir.                    Sylvi Halinen.
12356:          Artturi Tienari.             Arvo Salminen.                 Erkki Koivisto.
12357:          Yrjö Hautala.                John Forsberg.                 Mauri Seppä.
12358:          Eino Palovesi.               Antti Kukkonen.                Matti Miikki.
12359:          R. Hallberg.                 M. 0. Lahtela.                 Leo Häppölä.
12360:          Yrjö Sinkkonen.              Juho Kuittinen.                Urho Kähönen.
12361:          Sven Högström.               Toivo H. Kinnunen.             Päiviö Hetemäki.
12362:          Eino Saari.                  Vieno Simonen.                 Niilo Honkala.
12363:          Eemil Partanen.              Joha.nnes Wirtanen.            Armi Hosia.
12364:          Armas Leinonen.              Arvi Ikonen.                   Kurt Nordfors.
12365:          Lauri Järvi.                 Eero Saari.                    Aune Innala.
12366:                                                                                             283
12367: 
12368: IV,ls9. -   Rah.al. N:o 58.
12369: 
12370: 
12371: 
12372: 
12373:                                Tiitu ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhavan Ilmasota-
12374:                                    koulun kiitoradan rakentamiseen.
12375: 
12376: 
12377:                                      E d u s k u n n a ll e.
12378: 
12379:    Lentoliikenne on jo tämän hetken ja yhä        kuiset sotilaslentokoneet eivät voi käyttää
12380: suuremmassa määrässä tulevaisuuden liiken-        nykyisin liian lyhyitä ja heikkokuntoisia
12381: nettä. Sen tuottama ajan säästö sekä yh-          kiitoratoja.
12382: teyksien nopeus ja mukavuus ovat eritoten            Kiitoradan valmistuttua vuosittainen kou-
12383: taloudellisen elämän välttämättömyyksiä.          lutusaika jatkuisi noin 40 vuorokaudella.
12384: Uusia lentokenttiä on parhaillaan raken-          Nykyään kenttä on keväisin kelirikon takia
12385: teilla, uutta kalustoa hankitaan jatkuvasti       sanotun ajan lentokoulutukseen käyttökel-
12386: ja liikenneverkostoa laajennetaan mahdolli-       voton. Sotilasviranomaisten antamien tie-
12387: suuksien mukaan. Täten jatkuvasti yhä             tojen mukaan kiitoradan valmistuttua siviili-
12388: uusia paikkakuntia tulee liitetyksi valtion       liikenne ei tulisi häiritsemään Ilmasotakou-
12389: tukeman säännöllisen ja jo varmistuneen           lun toimintaa.
12390: lentoliikenteen verkostoon.                          Siviililiikennettä ajatellen Ilmasotakoulun
12391:    Tästä suotuisesta kehityksestä huolimatta      kenttä olisi taloudellisesti hyvin edullinen,
12392: koko laaja, tiheään asuttu suomalainen Etelä-     koska siellä jo entisestään on siviililiiken-
12393: Pohjanmaa on edelleen vailla siviililiikenteen    teenkin vaatimukset täyttävä valtion palk-
12394: vaatimuksia vastaavaa lentokenttää. Lähin         kaama henkilökunta. Myöskin Kauhavan
12395: siviililiikenteen käytössä oleva lentokenttä      kentällä on kaikki tarpeelliset rakennukset
12396: on Vaasassa, mihin, koko sanottu maakunta         ja miltei kaikki siviililentoliikenteen vaati-
12397: huomioon otettuna, on matkaa keskimäärin          mat laitteetkin, ja lisäksi Kauhavan kenttä
12398: noin 90 kilometriä. Kauhavan Ilmasotakou-         välilaskupaikkana olisi erittäin tärkeä sen
12399: lun kenttä on lähellä maakunnan keskustaa         takia, että Vaasan kenttä on sumulle altis.
12400: ja siitä suhteellisen pienillä kustannuksilla        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12401: on mahdollisuus saada siviilikäyttöön hyvin
12402: soveltuva lentokenttä. Kentän suuruus on                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12403: yli 100 ha, mutta siltä puuttuu siviililento-            tulo- ja menom·vioon 10 000 000 mar-
12404: liikenteen vaatima kiitorata. Sanottu kiito-             kan määrärahan Kauhavan Ilmasota-
12405: rata olisi Ilmasotakouluakin ajatellen hyvin             koulun kiitoradan rakennustöiden
12406: tarpeellinen, koska nykyaikaiset, nopeakul-              aloittamiseksi.
12407:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
12408: 
12409:         Kustaa Tiitu.                S. S. Aittoniemi.             Väinö Tikkaoja.
12410:         Väinö Rankila.               Eero Saari.                   T. Saloranta.
12411:         Toivo Antila.                Matti Lepistö.                Mauri Seppä.
12412: VALTIOPÄIVÄT
12413:                  1955
12414: 
12415:           LIITTEET
12416:                     VI
12417: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
12418:           TOIVOMUSALOITTEET
12419: 
12420: 
12421: 
12422: 
12423:                HELSINKI 1955
12424:          VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12425: Mielisairaslain, apteekkitavaralain ja apteekkimaksusta annetun lain
12426: muuttamista, kotieläintautien ehkäisemistä, sairaslain rakentamista
12427:                ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
12428:                                                                                              289
12429: 
12430: VI,1. -   Laka.l. N:o 38.
12431: 
12432: 
12433: 
12434: 
12435:                                 Ryömii ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain muuttamisesta.
12436: 
12437: 
12438:                                      E d u s k u n n a 11 e.
12439: 
12440:   Hyväksyessään vuonna 1952 uuden mieli-          tien mielisairasosastoilla tulisi sallia vain
12441: sairaslain eduskunta ei riittävässä määrin        toistaiseksi eli siihen asti, kunnes tulee mah-
12442: ottanut huomioon sitä tosiasiaa, että maas-       dolliseksi sijoittaa heidät tyydyttäviin hoito-
12443: samme vallitsee varsin huomattava mielisai-       laitoksiin.
12444: raspaikkojen puute. Lisäksi lakiin tuli se           Kunnallisten hoitolaitosten ryhmittely A-
12445: oleellinen heikkous, että mielisairaanhoidosta    ja B-luokkiin olisi suoritettava siten, että se
12446: aiheutuvat kustannukset erittäin suurelta         olisi omiaan edistämään tyydyttävien laitos-
12447: osaltaan sälytetään kuntien harteille. Varo-      ten perustamista ja ylläpitämistä valtion
12448: jen puuttuessa kunnilla ei kuitenkaan ole         avulla. A-luokkaan olisi yleensä luettava
12449: mahdollisuutta asian tehokkaaseen hoitami-        kaikki sellaiset hoitolaitokset, joissa asian-
12450: seen. Valitettava epäkohta on myöskin se,         mukaisen hoidon järjestäminen on mahdol-
12451: että lääketieteen ja inhimillisyyden vaati-       lista. Näihin laitoksiin tulisivat näinollen
12452: muksia loukkaavista kunnalliskotien mieli-        kuulumaan myös ne varsinaiset kunnalliset
12453: sairasosastoista ei ole vakavasti pyritty va-     sairaalat, jotka nykyään luokitellaan B-mieli-
12454: pautumaan. Tämä ilmenee mm. siinä ta-             sairaaloiksi. Valtio osallistuisi myös viime-
12455: vassa, jolla hoitolaitokset ryhmitellään A- ja    mainittujen rakennuskustannuksiin. Valtion
12456: B-luokkiin ja jolla kumpaankin luokkaan           osuus A-luokan sairaaloiden kustannuksiin
12457: kuuluvien laitosten valtionapu määritellään.      olisi korotettava nykyisestä 50 prosentista
12458:   Maamme mielisairaanhoito-oloissa nykyään        vähintään 75 prosenttiin.
12459: vallitsevan surullisen tilanteen korjaamiseksi       B-luokkaan jäisivät tällöin ainoastaan
12460: on tarpeellista, että mielisairaslakia muute-     kunnalliset mielisairaanhoitokodit ja kunnal-
12461: taan. Korkeimmat lääkintäviranomaiset ja          liskotien mielisairasosastot, joista on pyrit-
12462: alan lääkärit ovat todenneet, että hoitopaik-     tävä vapautumaan. Niin kauan kuin vält-
12463: kojen puute on huutava. Tällä hetkellä on         tämättömyyden pakko toistaiseksi vaatii
12464: hoitopaikkoja koko maassa noin 9 000, mutta       B-laitosten käyttämistä mielisairaanhoidossa,
12465: sairaalahoidon tarvitsijoita on kaksi kertaa      on niille kuitenkin turvattava valtionapua
12466: tämä määrä. Noin 4 000 mielisairasta on si-       vähintään puolet niiden kunnossapito- ja
12467: joitettu kunnalliskoteihin joko yleisille tahi    käyttökustannusten keskimäärästä.
12468: mielisairasosastoille. Jatkuvasti esiintyvät
12469: järkyttävät tapahtumat, jotka suureksi osaksi        Sisäasiainministeriöllä olisi lääkintöhalli-
12470: johtuvat vallitsevista epäkohdista, ovat sel-     tuksen esityksestä oikeus myöntää sekä A-
12471: vänä todistuksena korjauksen välttämättö-         että B-luokkaan kuuluville laitoksille val-
12472: myydestä.                                         tionapua yli laissa säädetyn vähimmäismää-
12473:    Mielisairaslaille tulisi antaa sellainen si-   rän. Tällaista lisättyä valtionapua tulisi
12474: sältö, että se mahdollisimman tehokkaasti         myöntää varsinkin, milloin kunnan tai kun-
12475: edistäisi tilanteen korjaamista, hoitopaik-       tayhtymän taloudellinen asema on erityisen
12476: kojen puutteen lieventämistä ja poistamista       vaikea tai milloin rakennus- ja hoitokustan-
12477: sekä hoitolaitosten tason kohottamista.           nukset väistämättömistä syistä nousevat ta-
12478:    Tällöin on ensiksikin tarpeen, että valtion    vanomaista keskimäärää korkeammalle.
12479: vastuu mielisairaanhoidon järjestämisestä            Kohtuullista olisi, että valtio suorittaisi
12480: selvästi tunnustetaan.                            kustannukset täysimääräisesti syrjäseutujen
12481:    Mielisairaiden säilyttäminen kunnallisko-      vähävaraisille kunnille. Huoltotoimistoista
12482: 37 E 159/55
12483: 290                                  VI, 1. -   l.W.elisairasla.ki.
12484: 
12485: 
12486: koituvat kustannukset tulisi valtion samoin                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12487: kokonaan suorittaa.                                            van lakiehdotuksen:
12488:   Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen,
12489: 
12490: 
12491:                                                 Laki
12492:                                 mielisairaslain muuttamisesta.
12493:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä maaliskuuta 1952 annetun
12494:  mielisairaslain 3 §: n 1 momentti, 5 §: n 3 momentti, 41 §, 43 §: n 1 momentti, 44, 45, 46
12495:  ja 47 § näin kuuluviksi:
12496:                      3 §.                                                  44 §.
12497:    Mielisairaanhoidon järjestäminen on val-             Valtionapua annetaan A-luokan mielisai-
12498: tion ja kuntien asia. Sitä varten maa jae-           raanhoitolaitoksille vuotuisiin kunnossapito-
12499: taan mielisairaanhuoltopiireihin, joista jäl-        ja käyttökustannuksiin hoitopäivää kohti
12500: jempänä käytetään nimitystä huoltopiiri.             määrä, joka vastaa vähintään 75 sadalta
12501:                                                      kaikkien keskusmielisairaalain hyväksyttä-
12502:                                                      vien todellisten kunnossapito- ja käyttö-
12503:                      5 §.                            kustannusten keskimäärästä, sekä vuotuisiin
12504:                                                      perhehoitokustannuksiin vähintään puolet
12505:    Paitsi 1 momentissa mainittuja mielisai-          hyväksyttävien      todellisten kustannusten
12506: raaloita on sanottua tarkoitusta varten tois-        määrästä.
12507: taiseksi kunnalliskotien mielisairasosastoja.
12508:                                                                          45 §.
12509:                                                         Huoltotoimiston perustamis-, kunnossapito-
12510:                     41 §.                             ja käyttökustannukset suorittaa valtio.
12511:   Kunnalliset mielisairaanhoitolaitokset jae-
12512: taan valtionavun saamista varten kahteen
12513: ryhmään: A- ja B-luokkaan. A-luokkaan                                      46 §.
12514: luetaan keskusmielisairaalat ja niihin 11 § : n         Valtionapua annetaan B-luokan mielisai-
12515: 1 momentin mukaisesti verrattaviksi määrä-            raanhoitolaitoksille kunkin 11 §:n 2 ja 3 mo-
12516: tyt mielisairaalat. Kunnalliskotien mielisai-         mentissa tarkoitetun, laitokseen sijoitetun
12517: rasosastot ja kunnalliset mielisairaanhoito-          mielisairaan hoitovuorokaudelta vähintään
12518: kodit muodostavat B-luokan.                           puolet kaikkien tähän luokkaan kuuluvien
12519:                                                       mielisairaanhoitolaitosten hyväksyttävien to-
12520:                      43 §.                            dellisten kunnossapito- ja käyttökustannus-
12521:    A-luokan mielisairaanhoitolaitoksen perus-         ten keskimäärästä.
12522: taruiskustannuksiin annetaan valtionapua
12523: vähintäin 75 sadalta kustannusten määrästä.
12524: Valtionapu maksetaan, sitten kun sisäasiain-                              47 §.
12525: ministeriö, lääkintöhallituksen esityksestä, on         Kaukaisilla, harvaanasutuilla ja vähäva-
12526: hyväksynyt perustaruistyöt otettaviksi val-           raisilla syrjäseuduilla sijaitsevat kunnat,
12527: tionapua koskevaan yleiseen suunnitelmaan,            joiden taloudellinen kantokyky on heikko,
12528: ja yleensä siinä järjestyksessä kuin raken-           saavat tämän lain täytäntöönpanosta aiheu-
12529: nustyöt suoritetaan.                                  tuvat kustannukset valtion varoista.
12530: 
12531: 
12532:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
12533: 
12534:          Mauri Ryömä.                 Kaino Haapanen.          Martti Leskinen.
12535:          Hannes Tauriainen.           Judit Nederström-Lunden. Paavo Aitio.
12536:          Eino Tainio.                 Toivo Kujala.            Matti Koivunen.
12537:                                       Johannes Wirtanen.
12538:                                                                                               291
12539: 
12540: VI,2. -   Lak.al. N:o 39.
12541: 
12542: 
12543: 
12544: 
12545:                                 E. Nurminen ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain muuttami-
12546:                                    sesta.
12547: 
12548: 
12549:                                       E d u s k u n n a 11 e.
12550: 
12551:    Voimassa olevan mielisairaslain mukaan          noin puolet maamme kunnalliskoteihin sijoi-
12552: jaetaan kunnalliset mielisairaanhoitolaitokset     tetuista mielisairaspotilaista on onnistuttu
12553: valtionavun saamista varten kahteen ryh-           järjestämään B-luokan mielisairaaloihin tai
12554: mään: A- ja B-luokkaan. A-luokkaan lue-            niitä vastaaville osastoille, kun toiset puolet
12555: taan keskusmielisairaalat ja sellaiset kunnal-     on jatkuvasti, enemmän taikka vähemmän
12556: liset mielisairaalat, jotka asemansa, varus-       onnistuneesti sijoitettuina kunnalliskoteihin.
12557: teittensa ja ajanmukaisten hoitotapojensa          Normaalien vanhusten kannalta tällainen si-
12558: puolesta ovat verrattavissa keskusmielisai-        joitus on valitettavaa ja mielisairaspotilai-
12559: raaloihin ja jotka Lääkintöhallitus nimen-         den itsensä kannaltakin olisi toivottavaa,
12560: omaan on niihin verrattaviksi määrännyt.           että heidät voitaisiin saada heti sairauden
12561: Muut kunnalliset mielisairaalat, kunnallis-        ilmaannuttua pätevään lääkärin tarkastuk-
12562: kotien mielisairasosastot ja kunnalliset mieli-    seen ja sittemmin sairauden laadun perus-
12563: sairaanhoitokodit muodostavat B-luokan.            teella oikeaan sijoitukseen heille sopivaan
12564:    Lain mukaan annetaan valtionapua A-luo-         mielisairaalaan.
12565: kan mielisairaaloille perustamiskustannuk-            Jotta kehitystä terveeseen suuntaan mieli-
12566: siin, vuotuisiin kunnossapito- ja käyttökus-       sairaiden sijoituksessa ja hoidossa sekä kun-
12567: tannuksiin sekä perhehoitokustannuksiin.           nalliskotien vapauttamisessa mielisairaiden
12568: Sensijaan saavat B-luokan mielisairaalat           sijaintipaikkana voitaisiin nopeammin edis-
12569: valtionapua vain kunnassapito- ja käyttö-          tää, tulisi voimassaolevaan lakiin saada muu-
12570: kustannuksiin sekä potilaiden hoitopäivä-          toksia, niin että valtion taloudellinen tuki
12571: maksuihin, jolloin perustamiskustannukset          saadaan koskemaan myöskin B-luokan mieli-
12572: jäävät kokonaan kuntien suoritettaviksi.           sairaaloiden rakentamiskustannuksia.
12573:    Kuntien taloudellisten rasitusten jatku-           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12574: vasti lisääntyessä on monen kunnan kohdalla        nioittaen,
12575: käynyt ylivoimaiseksi järjestää nimenomaan
12576: B-luokkaan kuuluvien mielisairaittensa hoito                että Eduskunta päättäisi hyväksyä
12577: tarkoitustaan vastaavalle tasolle.       Vasta            seuraavan lakiehdotuksen:
12578: 
12579:                                            Laki
12580:                                 mielisairaslain muuttamisesta.
12581:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun
12582: mielisairaslain (187/52) 42 §:n 3 momentti ja 43 § näin kuuluviksi:
12583:                       42 §.                                             43 §.
12584: --------------                                        A-luokan mielisairaanhoitolaitoksen ja
12585:    B-luokan mielisairaanhoitolaitoksille anne-     huoltotoimiston perustaruiskustannuksiin an-
12586: taan valtionapua perustaruiskustannuksiin          netaan valtionapua puolet kustannusten
12587: sekä niiden mielisairaiden hoitokustannuk-         määrästä. B-luokan mielisairaanhoitolaitok-
12588: siin, joita 11 §: n 2 ja 3 momentin mukai-         sille annettava valtionapu on yksi neljännes
12589: sesti näissä laitoksissa on hoidettava.            kustannusten määrästä. Valtionapu makse-
12590: 292                                 VI,2. -   Mielisa.iraslaki.
12591: 
12592: 
12593: taan, sitten kun sisäasiainministeriö, lääkin-    laa.jentamisesta tai p(')ruskorjauksista aiheutu-
12594: töhallituksen esityksestä, on hyväksynyt pe-      neita kustannuksia.
12595: rustamistyöt otettaviksi valtionapua koske-
12596: vaan yleiseen suunnitelmaan, ja yleensä siinä
12597: järjestyksessä kuin rakennustyöt suoritetaan.        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
12598:   Perustamiskustannuksina pidetään myös            mikuuta 1956.
12599: 
12600:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
12601: 
12602:          Elli Nurminen.              Jaakko Hakala.                 Veikko Helle.
12603:          Tyyne Paasivuori.           Sven Högström.                 Juho Kuittinen.
12604:          Artturi Koskinen.           Laura Brander-Wallin.          E. Pusa.
12605:          Anni Flinck.                Aino Malkamäki.                Viljo Virtanen.
12606:          Rafael Paasio.              Matti Lepistö.                 Mikko Hult.
12607:          Impi Lukkarinen.            Olavi Kajala.                  Varma K. 'l'urunen.
12608:          Vappu Heinonen.             Martta Sahnela-Järvinen.       Tahvo Rönkkö.
12609:          Martti J. Huttunen.         Unto Suominen.                 Albin Wickman.
12610:                                                                                              293
12611: 
12612: VI,s. -   Lak.al. N:o 40.
12613: 
12614: 
12615: 
12616: 
12617:                                 Sarjala ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain muuttamisesta.
12618: 
12619: 
12620:                                       E d u s k u n n a ll e.
12621: 
12622:    Ennen 18 päivänä kesäkuuta 1937 annet-          sin suureksi haitaksi maamme kipeätä mieli-
12623: tua mielisairaslakia oli mielisairaanhoito         sairaanhoitopaikkojen tarvetta ajatellen;
12624: maassamme periaatteellisesti valtion tehtä-        Kunnat eivät ole lukuisten muiden taloudel-
12625: vänä sikäli, että valtion olisi pitänyt vanho-     lisesti raskaitten velvoituksiensa ja kuntien
12626: jen mielisairaanhoitoa koskevien säännösten        vaikean lainatilanteen vuoksi kyenneet pane-
12627: mukaan perustaa ja ylläpitää mielisairaiden        maan alulle B-luokan mielisairaanhoitolaitos-
12628: hoitoon tarvittavia hoitolaitoksia. Kun valtio     ten rakentamista valtionavun puuttuessa.
12629: ei kuitenkaan kyennyt hoitamaan tätä teh-             Kun maassamme on tällä hetkellä noin
12630: tävää riittävän tehokkaasti, johti välttämä-       20 000 laitoshoidon tarpeessa olevaa mieli-
12631: tön mielisairaanhoitopaikkojen tarve siihen,       sairasta, mutta hoitopaikkoja on samanai-
12632: että maan kunnat joutuivat omin vo1mm              kaisesti ainoastaan vajaat 10 000, on tilan-
12633: perustamaan mielisairaaloita. Näin kehitty-        netta mielisairaanhoidon alalla pidettävä
12634: nyt käytäntö vakiinnutettiin alussa maini-         suorastaan kestämättömänä. Räikeimpänä
12635: tulla lailla siten, että tarvittavien hoitolai-    todistuksena tästä ovat mielisairaiden aivan
12636: tosten perustaminen ja ylläpito jätettiin          viime aikoinakin suorittamat lukuisat väkival-
12637: pääasiallisesti kuntien tehtäväksi. Myös           lanteot. On aivan selvää, ettei tilanne ole
12638: uuden, 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun           parannettavissa muulla tavoin kuin raken-
12639: mielisairaslain (187/52) mukaan mielisai-          tamalla niin paljon mielisairaslain edellyt-
12640: raanhoidon järjestäminen on ensi sijassa           tämiä hoitopaikkoja, että kaikki laitoshoidon
12641: kuntien asia. Täten valtio on lainsäädäntö-        tarpeessa olevat mielisairaat voidaan sijoit-
12642: teitse siirtänyt mielisairaanhoidon kuntien        taa asianmukaiseen hoitoon ja valvontaan.
12643: tehtäväksi, vaikka sitä luonteensa puolesta        Tästä syystä olisi kaikin keinoin pyrittävä
12644: ja aikaisemmankin käsityksen mukaan olisi          huomattavasti nopeuttamaan nimenomaan B-
12645: pidettävä valtiolle kuuluvana yleisvaltakun-       luokan mielisairaanhoitolaitosten rakenta-
12646: nallisena tehtävänä. Niinpä esimerkiksi            mista. Kun kuntien taloudellisessa asemassa
12647: Ruotsissa, samoinkuin yleensä muuallakin           ei niiden jatkuvasti lisääntyvien velvoitusten
12648: ulkomailla, valtio huolehtii yksinään mieli-       vuoksi kuitenkaan ole odotettavissa mitään
12649: sairaanhoidosta.                                   olennaista helpottumista, olisi voimassa ole-
12650:    Uusi mielisairaslaki on asettanut kunnille      vaa mielisairaslakia muutettava siten, että
12651: entistäkin raskaampia velvoituksia sikäli,         myös B-luokan mielisairaanhoitolaitosten pe-
12652: että mielisairaanhoitolaitokset on jaettu val-     rustamiskustannuksiin varattaisiin lakimää-
12653: tionavun saamista varten kahteen ryhmään,          räinen valtionapu. Vain tällä tavoin voi-
12654: nimittäin A- ja B-luokkaan. A-luokan hoito-        daan odottaa, että vaikea tilanne mielisai-
12655: laitoksille myönnetään lain mukaan valtion-        raanhoidon alalla tulee lähivuosina olennai-
12656: apua sekä kunnossapito- ja käyttökustannuk-        sesti helpottumaan.
12657: siin että perustamiskustannuksiin, kun taas           Edellä esitetyin perustein esitämme kun-
12658: B-luokan hoitolaitokset jäävät perustamis-         nioittavasti,
12659: kustannusten osalta kokonaan vaille valtion-
12660: apua. Tämä seikka on jo nyt lain lyhyen                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12661: Voimassaoloajan kuluessa osoittautunut var-               van lakiehdotuksen:
12662: 294                                 VI,a. -   Mielisa.irasla.ki.
12663: 
12664: 
12665: 
12666: 
12667:                                               Laki
12668:                                mielisairaslain muuttamisesta.
12669:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun
12670: mielisairaslain (187/52) 42 §:n 3 momentti ja 46 § näin kuuluviksi:
12671:                     42 §.                          taviksi valtionapua koskevaan yleiseen suun-
12672: -  - - - - - - - - - - - - -                       nitelmaan, ja yleensä siinä järjestyksessä
12673:   B-luokan mielisairaanhoitolaitoksille anne-      kuin rakennustyöt aloitetaan.
12674: taan valtionapua perustamiskustannuksiin             Perustamiskustannuksina pidetään myös
12675: sekä niiden mielisairaiden vuotuisiin hoito-       laajentamisesta tai peruskorjauksista aiheu-
12676: kustannuksiin, joita 11 § : n 2 ja 3 momentin      tuneita kustannuksia.
12677: mukaisesti näissä laitoksissa on hoidettu.           Valtionapua annetaan B-luokan mielisai-
12678:                                                    raanhoitolaitoksille kunkin 11 § :n 2 ja 3 mo-
12679:                      46 §.                         mentissa tarkoitetun, laitokseen sijoitetun
12680:    B-luokan mielisairaanhoitolaitoksen perus-      mielisairaan hoitovuorokaudelta puolet kaik-
12681: tamiskustannuksiin annetaan valtionapua            kien tähän luokkaan kuuluvien mielisairaan-
12682: kaksikymmentäviisi sadalta kustannusten            hoitolaitosten hyväksyttävien todellisten kun-
12683: määrästä. Valtionapu maksetaan, sitten kun         nossapito- ja käyttökustannusten keskimää-
12684: sisäasiainministeriö, lääkintöhallituksen esi-     rästä.
12685: tyksestä, on hyväksynyt perustamistyöt otet-
12686: 
12687:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
12688: 
12689:         Wiljam Sarjala.              Kalle Kämäräinen.              Arvi Ikonen.
12690:         Matti Mattila.               Urho Kähönen.                  Sylvi Halinen.
12691:         Eino Palovesi.               Marja Lahti.                   Eemil Partanen.
12692:         Tahvo Rönkkö.                Urho Saariaho.                 K. F. Haapasalo.
12693:         Mauno Jussila.               Artturi Koskinen.              Yrjö Sinkkonen.
12694:         Eero Saari.                  Juho Karvonen.                 Heikki Hykkää.lä.
12695:         Toivo H. Kinnunen.           Eino Rytinki.                  N. Kosola.
12696:         Eino E. Heikura.             Albin Wickm.an.                Vieno Simonen.
12697:         Eeli Erkkilä.                Hilja Väänänen.                Leo Häppölä..
12698:         Esa Koivusilta.              Yrjö Hautala.                  Niilo Ryhtä.
12699:         Heikki Soininen.             Väinö Rankila.                 T. Saloranta.
12700:         Antti Kukkonen.              Arvo Sävelä.                   Einari Jaakkola.
12701:         Aukusti Pasanen.             Väinö Tikkaoja.                Martti Leskinen.
12702:         Niilo Nieminen.              Nestori Kaasalainen.           J. F. Pöykkö.
12703:                                      Lauri Laine.
12704:                                                                                            295
12705: 
12706: Vl,4. -   Lak.al. N:o 41.
12707: 
12708: 
12709: 
12710: 
12711:                                Nederström-Lunden ym.: Ehdotus vajaamielislaiksi.
12712: 
12713: 
12714:                                     E d u s k u n n a ll e.
12715: 
12716:    Syvemmin vajaamielisiä henkilöitä on          vajaamielishuollon järjestämiseen, mikä oli-
12717: maassamme noin 20 000. Lisäksi on lievem-        sikin varsin suotavaa. Varsin yleisen ajatus-
12718: min vajaamielisiä ehkä saman verran. Edel-       tavan mukaan vajaamielishoito lasketaan
12719: liseen ryhmään kuuluvat eivät voi selviytyä      kuuluvaksi kokonaan valtion asiaksi.
12720: elämässä omin avuin, vaan ovat he huollon           Järjestelmällisen huollon kannalta olisi
12721: tarpeessa. Kun suurin osa heistä älyllisen       tarpeellista, että huoltoviranomaiset olisivat
12722: vajavuuden ohella ovat muulla tavalla vam-       selvillä huonettavien lukumäärästä ja huol-
12723: maisia, kuten sokeita, kuuroja, kaatu-           lon tarpeesta. Tämän vuoksi olisi lakiin otet-
12724: matautisia, liikuntakyvyttömiä ja ruumiilli-     tava määräys ilmoittamisvelvollisuudesta.
12725: sesti epämuodostuneita, voidaan heidän huol-        Koska huoltoa odottavien luku on suuri,
12726: tonsa järjestää tarkoitustaan vastaavasti        olisi tarpeellista, että mahdollisimman ly-
12727: vain sitä varten perustetuissa laitoksissa.      hyen ajan kuluessa saataisiin tarpeellinen
12728:    Maassamme on yhdeksän vajaamielisten          määrä vajaamielishoitolaitoksia. Hoidetta-
12729: hoitolaitosta ja niissä yhteensä paikkoja vä-    vien taholta on tarpeellista, että he mahdol-
12730: hän yli tuhannen. Valtion laitoksissa v.         lisimman aikaisessa vaiheessa pääsevät laitos-
12731: 1952 oli 272 paikkaa ja loput paikoista kun-     hoitoon ja siksi olisikin ensiksi pyrittävä
12732: tien ja yksityisten yhdistysten hoitolaitok-     sijoittamaan ne, jotka eivät ole täyttäneet
12733: sissa. Nykyinen hoitopaikkojen luku on           18 vuotta. Kun kuitenkin 18 vuotta täyttä-
12734: vajaamielisten suureen lukumäärään nähden        neidenkin joukossa on varsin vaikeita ta-
12735: aivan riittämätön. Tämän on todennut             pauksia, olisi myös nämä huomioitava sikäli
12736: eduskuntakin esittäessään kaksi eri kertaa       kuin hoitopaikkoja ilmaantuu ja yleisestikin
12737: hallitukselle    toivomuksen    vajaamielisten   pyrittävä huolehtimaan kaikkien huollon tar-
12738: huollon kiireellisestä lisäämisestä ja uudel-    peessa olevain huoltoon sijoittamisesta.
12739: leen järjestämisestä.                               Vajaamielisten huollon lakisääteiseksi saa-
12740:    Vajaamielisten valtionavusta on säädetty      minen ja sen kautta parantaminen on ensi-
12741: tylsämielisten hoitoa ja kasvatusta varten       arvoisen tärkeä asia. Hallituksen toimenpi-
12742: toimivien kunnallisten ja yksityisten laitos-    teet ovat kuitenkin viipyneet huolimatta
12743: ten valtionavusta 1 päivänä heinäkuuta 1927      siitä, että eduskunta on hyväksynyt asian
12744:  (185/27) annetulla lailla, jota on osittain     kiirehtimiseksi kaksi toivomusta. Asia on
12745: muutettu 30 päivänä joulukuuta 1943(1086         myöskin varsin perusteellisesti valmisteltu
12746: /43). Tämän lain suoma valtionapu on kui-        kahdessa komiteassa, joista toinen antoi mie-
12747: tenkin liian alhainen ja siitä johtuen on va-    tintönsä valtioneuvostolle syyskuun 30 päi-
12748:  jaamielislaitoksia perustettu aivan riittä-     vänä 1946 ja toinen 30 päivänä joulukuuta
12749: mättömästi. Valtionavustusta olisi näin ollen    1952. Olemme omaksuneet monissa kohdin
12750: lisättävä niin perustaruiskustannuksiin kuin     komiteain asiassa esittämän kannan ja esi-
12751: käyttökustannuksiinkin nähden. Suurempi          tämme kunnioittaen edellä olevaan viitaten,
12752:  valtionapu antaisi mahdollisuuden myös kun-
12753: nille ja kuntayhtymille nykyistä enemmän                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12754: osallistua huoltolaitosten perustamiseen ja              van lakiehdotuksen:
12755: 296                                  VI,4. -   Vajaamielislaki.
12756: 
12757: 
12758: 
12759: 
12760:                                 V a j a a m i e 1i s 1a k i.
12761:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12762:                   1 luku.                           vissa valtion, kuntien, kuntayhtymäin, yh-
12763:                                                     distysten tai muiden yhteisöjen omistamissa
12764:              Yleiset säännökset.                    ja ylläpitämissä vajaamielisten keskuslaitok-
12765:                       1 §.                          sissa ja niiden alaisissa hoitokodeissa, opetus-
12766:    Vajaamielisellä tarkoitetaan tässä laissa        osastoissa, työkodeissa sekä perhehoidossa.
12767: henkilöä, joka älyllisen vajavuutensa vuoksi           Itselleen ja ympäristölleen vaarallisiksi
12768: ei menesty kansakoulussa, tai mikäli hän ei         katsottavia tahi vahvasti rikollisia taipumuk-
12769: vielä ole oppivelvollisuusiässä, todennäköi-        sia osoittaneita sekä muita heihin verratta-
12770: sesti ei tule siellä menestymään.                   via vajaamielisiä huolletaan erityisissä lai-
12771:                                                     toksissa.
12772:                       2 §.
12773:   Vajaamielishuoltoon kuuluu vajaamielisen                                6 §.
12774: yksilölliset kyvyt ja tarpeet huomioon ottaen          V ajaamielisiä voidaan huoltaa myös eri-
12775: järjestetty hoito, kasvatus ja opetus.              tyisissä päivähoitolaissa ja poikkeuksellisesti
12776:   V ajaamielinen, joka ei saa tässä laissa          muissakin sosiaaliministeriön hyväksymissä
12777: mainittua huoltoa, voidaan tarvittaessa mää-        vajaamielislaitoksissa. Tällainen laitos on
12778: rätä valvontaan.                                    kuitenkin aina asiantuntevan tutkimuksen,
12779:                                                     hoidokkiaineiston lajittelun ja johtavien
12780:                     3 §.                            hoitoperiaatteiden suhteen liitettävä nimetyn
12781:   Vajaamielishuollon ylin johto ja valvonta         keskuslaitoksen valvonnan alaiseksi.
12782: kuuluu sosiaaliministeriölle.
12783: 
12784:                       4 §.                                               7 §.
12785:   Vajaamielishuollon paikallisena elimenä             Vajaamielisten hoitolaitoksen perustami-
12786: toimii sosiaali- tai lastensuojelulautakunta.       seen on saatava sosiaaliministeriön lupa ja
12787: Sen tehtävänä on sen lisäksi mitä muualla           on laitoksella oltava sosiaaliministeriön hy-
12788: on säädetty:                                        väksymä ohjesääntö.
12789:    a) pitää sosiaaliministeriön määräämää
12790: luetteloa tai kortistoa kunnassa asuvista
12791: vaj aamielisistä;
12792:    b) huolehtia siitä, että kunnassa asuvat,                              3 luku.
12793: huoltoa tarvitsevat vajaamieliset tulevat toi-                    llmoittamisvelvollisuus.
12794: mitetuiksi tämän lain edellyttämään huol-
12795: toon;                                                                     8 §.
12796:    c) määrätä vajaamieliselle 2 §: n 2 mo-            Kansakouluntarkastajan on tehtävä asian-
12797: mentissa tarkoitettu valvoja, mikäli vajaa-         omaiselle sosiaali- tai lastensuojelulautakun-
12798: mielinen ei ole vajaamielislaitoksen valvon-        nalle ilmoitus lapsesta, joka vajaamielisyy-
12799: nassa;                                              den takia on kokonaan vapautettu oppivel-
12800:    d) suorittaa muut sen hoidettavaksi mää-         vollisuuden täyttämisestä.
12801: rätyt vajaamielisten huoltoa koskevat tehtä-
12802: vät;                                                                        9 §.
12803:                                                        Milloin sosiaali- tai lastensuojelulautakun-
12804:                    2 luku.                          nan palveluksessa oleva henkilö tai lääkäri,
12805:             V ajaamielislaitokset.                  terveyssisar,     kätilö,    kansakoulunopettaja
12806:                                                     taikka kunnan muu viranomainen saa tie-
12807:                     5 §.                            toonsa lapsen, joka on vajaamielishuollon
12808:   V ajaamielisiä huolletaan erityisissä sitä        tarpeessa, ilmoittakoon siitä suullisesti tai
12809: varten perustetuissa lääkinnöllisten ja kas-        kirjallisesti asianomaiselle sosiaali- tai lasten-
12810: vatuksellisten periaatteiden mukaan toimi-          suojelulautakunnalle.
12811:                                  VI,4. -   Nederström-Lunden ym.                              297
12812: 
12813:                     4 luku.                       johtaja sekä sieltä takaisin muuhun vajaa-
12814:                                                   mielislaitokseen 5 §: n 2 momentissa maini-
12815:    Huoltoon ottaminen ja huollon lakkaut-         tun laitoksen johtaja.
12816:                  taminen.
12817:                       10 §.                                            15 §.
12818:   Vajaamielishuollon antamisesta sekä sen            Edellä 5 §: n 2 momentissa mainitun lai-
12819: epäämisestä ja lakkauttamisesta päättää va-       toshoidon lakkauttamisesta päättää sosiaali-
12820: jaamielisten keskuslaitoksen johtaja, mikäli      ministeriö.
12821: tässä laissa ei ole toisin säädetty.                                   16 §.
12822:                                                      Jos vajaamielisten keskuslaitokseen tutkit-
12823:                      11 §.                        tavaksi otetun ei havaita olevan siellä an-
12824:   Vajaamieliselle annetaan huoltoa holhoo-        nettavan hoidon tarpeessa, laitoksen johta-
12825: jansa hakemuksesta tai tämän suostumuk-           jan on viipymättä ryhdyttävä toimenpitei-
12826: sella sosiaali- tai lastensuojelulautakunnan      siin hänen poistamisekseen laitoksesta.
12827: tekemästä aloitteesta.
12828:                                                                        17 §.
12829:                       12 §.                          Jos keskuslaitoksessa tai sen alaisessa huol-
12830:    Huollon tarpeessa oleva vajaamielinen          lossa oleva vajaamielinen ei enää ole tämän
12831: voidaan ottaa tämän lain edellyttämään            lain mukaisen huollon tarpeessa, keskuslai-
12832: huoltoon ennen kuin hän on täyttänyt 18           toksen johtajan tulee pitää huolta huollon
12833: vuotta ja sen jälkeen sikäli kuin hoitopaik-      lakkauttamisesta.
12834: koja ilmentyy.
12835:                       13 §.                                             18 §.
12836:    Vajaamielinen voidaan iästään tai vajaa-          Jos vajaamielisen huoltaja haluaa tämän
12837: mielisyyden asteesta riippumatta ottaa va-        lain edellyttämän huollon lakkauttamista,
12838: jaamielislaitokseen tutkittavaksi tai sijoittaa   tehköön siitä hakemuksen asianomaisen kes-
12839: tämän lain edellyttämään huoltoon vastoin         kuslaitoksen johtajalle. Mikäli keskuslaitok-
12840: hänen huoltajansa suostumustakin, jos hä-         sen johtaja katsoo, hankittuaan asianomaisen
12841: net on katsottava itselleen tai ympäristölleen    sosiaali- tai lastensuojelulautakunnan lau-
12842: vaaralliseksi, jos hänet on todettu irtolai-      sunnon, vajaamielisen voivan saada huolta-
12843: seksi, jos hän on osoittanut vahvasti rikol-      jansa toimesta asianmukaisen hoidon ja huo-
12844: lisia taipumuksia taikka hänen on katsottava      lenpidon, hänen on hakemukseen suostut-
12845: muiden painavien syiden vuoksi olevan tut-        tava. Jos mainitut edellytykset puuttuvat,
12846: kimuksen tai huollon tarpeessa.                   tai, jos vajaamielistä on pidettävä itselleen
12847:    Siinä tapauksessa, että 1 momentissa mai-      tai ympäristölleen vaarallisena, keskuslai-
12848: nittu päätös on tehty vastoin holhoojan           toksen johtajan tulee alistaa hakemus so-
12849: suostumusta, se on alistettava sosiaaliminis-     siaaliministeriön ratkaistavaksi, jonka asiassa
12850: teriön vahvistettavaksi.                          tekemään päätökseen ei voida hakea muu-
12851:    Jos lääkintöhallitus katsoo, että rikokseen    tosta.
12852: syyllistynyt, mutta syyntakeettomana ran-                              19 §.
12853: gaistuksesta vapautettu vajaamielinen on            Mitä 10, 14-18, sekä 32 §:ssä on sää-
12854: vajaamielislaitoksessa annettavan huollon         detty keskuslaitoksesta ja sen johtajasta, on
12855: tarpeessa, lääkintöhallituksen on tehtävä         soveltuvin osin voimassa 6 §: ssä mainittuun
12856: sosiaaliministeriölle esitys hänen ottamises-     vajaamielislaitokseen ja sen toiminnasta
12857: taan vajaamielislaitokseen.                       vastaavaan lauta- tai johtokuntaan.
12858: 
12859:                      14 §.
12860:    Itselleen tai ympäristölleen vaaralliseksi                        5 luku.
12861: katsottavan tai rikollisia taipumuksia osoit-
12862: taneen vajaamielisen siirtämisestä 5 §: n 2       Kunnallisten yhdistysten ja yhteisöjen vajaa-
12863: momentissa mainittuun laitokseen sekä sieltä               mielislaitosten valtionapu.
12864: pois päättää sosiaaliministeriö.                                     20 §.
12865:    Esityksen 5 § : n 2 momentissa mainittuun        Jos kunta, lmntayhtymä, yhdistys tai· muu
12866: laitokseen siirtämisestä tekee keskuslaitoksen    yhteisö on päättänyt perustaa tässä laissa
12867: 38 E 1'59/515
12868: 298                                 VI,4. -   Vajaamielislald.
12869: 
12870: 
12871: tarkoitetun vajaamielislaitoksen ja valtio-       sessa valtion virassa ja toimessa olevalle mak-
12872: neuvosto harkitsee laitoksen tarpeelliseksi       settavan eläkkeen määrän.
12873: ja tarkoitustaan vastaavaksi, myönnetään
12874: :sille valtionapua sen mukaan kuin tässä lu-                          24 §.
12875: vussa säädetään.                                     Niihin vuosimenoihin, jotka aiheutuvat
12876:                                                   laitokselle sen perhehoitoon sijoittaman va-
12877:                      21 §.                        jaamielisen hoitokustannuksista, myönnetään
12878:   Valtionavun myöntämiseksi vaaditaan,            valtionapua kultakin hoitovuorokaudelta puo-
12879: että laitokseen voidaan ottaa ainakin 15 lai-     let valtion siviilisairaalain alimmassa luo-
12880: toshoitoa tarvitsevaa 18 vuotta nuorempaa         kassa hoidettavan 15 vuotta täyttäneen poti-
12881: vajaamielistä siellä hoidettavaksi niin kauan     laan päivämaksusta.
12882: kuin tarkoituksenmukaista on.
12883:                                                                          25 §.
12884:                     22 §.                           Valtionapua saa laitos, jolle se on myön-
12885:     V ajaamielislaitoksen perustamiskustannuk-    netty, jatkuvasti niin kauan kuin se täyttää
12886: :siin myönnetään valtionapua suoranaisen          valtionavun saamisesta voimassa olevat mää-
12887:  avustuksen ja valtiolainan muodossa.             räykset.
12888:     Vajaamielislaitokselle myönnetään asetuk-
12889: sella tarkemmin määrättyihin perustamis-
12890: 1rnstannuksiin myöhemmin mainituin poik-                                6 luku.
12891: keuksin suoranaista valtion apua vähintään
12892: kolmeneljäsosaa sosiaaliministeriön hyväk-                          H uoltomaksu.
12893: symän perustamis- tahi hankintaohjelman                                  26 §.
12894:  ja kustannusarvion mukaisista kustannuk-            Valtio suorittaa varsinaiseen laitoshoitoon
12895: sista, tai jos todelliset kustannukset ovat       sijoitetusta vajaamielisestä huoltomaksun
12896: arvioitua pienemmät, vastaava määrä niistä.       seuraavien perusteiden mukaan:
12897:     Työkotien maanviljelystilan, -koneiston ja       1) varsinaisessa vajaamielislaitoksessa, työ-
12898: karjan hankintakustannruiksiin voidaan myön-      kodissa ja päivähoitolaitoksessa olevasta ko-
12899:  tää valtionapua vähintään edellisessä mo-        konaan ja
12900: mentissa mainittu määrä.                             2) vajaamielislaitoksen valvonnan alai-
12901:     Valtionlainaa voidaan toisessa momentissa     sessa perhehoidossa puolet valtion siviili-
12902:  mainittujen laitosten perustamiskustannuk-       sairaaloissa alimmassa luokassa hoidettavan
12903: siin myöntää korkeintaan niin paljon, että        15 vuotta täyttäneen potilaan päivämaksusta.
12904: :se yhdessä valtionavun kanssa vastaa toi-
12905: :sessa momentissa mainittuja kustannuksia.                             27 §.
12906:     Päivähoitolain perustamiskustannuksiin           Edellä 13 § : n 3 momentissa mainittujen
12907: myönnetään suoranaista valtionapua, jonka          vajaamielisten huollon kustantaa valtio.
12908:  määrä on vähintään kolme neljäsosaa toi-
12909:  sessa momentissa mainituista kustannuksista.
12910:                                                                         7 luku.
12911:                     23 §.                                        Erinäisiä määräyksiä.
12912:     Vajaamielislaitokselle myönnetään asetuk-
12913: :sella tarkemmin määrättyihin vuotuisiin                                 28 §.
12914: kunnossapito- ja käyttökustannuksiin val-            Sosiaali- tai lastensuojelulautakunta sekä
12915:  tionapua vähintään 40 sadalta ja enintään         vajaamielislaitoksen johtaja ovat oikeutetut
12916:  75 sadalta mainituista menoista.                  tarvittaessa saamaan poliisiviranomaisilta
12917:     Kunnossapito- ja käyttökustannuksiin lue-      virka-apua.
12918:  taan myös ne eläkkeet, joita vajaamielis-
12919: 1aitos maksaa sellaisille työntekijöilleen,                           29 §.
12920: jotka ovat rinnastettavissa vastaavien val-          Vajaamielishuollon tarpeen tutkimista var-
12921: tion laitosten viran ja toimen haltijoihin.       ten on tutkittava huoltajansa suostumuksesta
12922: Valtionapua ei kuitenkaan myönnetä siltä          riippumatta velvollinen alistumaan lääkärin
12923: -eläkkeen osalta, mikä ylittää vastaavanlai-      tarkastettavaksi.
12924:                                  VI,4. -   Nederström-Lund6n ym.                            299
12925: 
12926:                      30 §.                         tamaa ohjesääntöä, on sellainen laadittava
12927:   Vajaamielislaitoksen johtajan tämän lain         ja alistettava vahvistettavaksi viimeistään
12928: 10 ja 18 §: n nojalla tekemästä päätöksestä        vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
12929: vajaamielisen huoltajalla on oikeus kirjalli-
12930: sesti valittaa sosiaaliministeriöön 30 päivän
12931: kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.                                32 §.
12932:   Edellä 13 § : n 2 momentissa mainitussa            Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
12933: tapauksessa holhoojalla on oikeus jättää           töönpanosta annetaan asetuksella.
12934: sosiaaliministeriöön kirjallinen muistutuk-
12935: sensa päätöstä vastaan 30 päivän kuluessa                             33 §.
12936: päätöksestä tiedon saatuaan.                         Tämä laki, jolla kumotaan tylsämielisten
12937:                                                    hoitoa ja kasvatusta varten toimivien kun-
12938:                     31 §.                          nallisten ja yksityisten laitosten valtion-
12939:    Jollei tämän lain voimaantullessa toimin-       avusta 1 päivänä heinäkuuta 1927 annettu
12940: nassa olevalla vajaamielislaitoksella ole tässä    laki myöhäisempine muutoksineen, tulee voi-
12941: laissa säädettyä sosiaaliministeriön vahvis-       maan      päivänä        kuuta 195 .
12942: 
12943:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
12944: 
12945:                  Judit Nederström-Lunden.                     Paavo Aitio.
12946:                  Irma Torvi.                                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
12947:                  Niilo Nieminen.                              Eino Tainio.
12948:                  Eino Roine.                                  Elli Stenberg.
12949: 300
12950: 
12951: Vl,5. -   Lak.al. N:o 42.
12952: 
12953: 
12954: 
12955:                                Hetemäki ym.: Ehdotus laiksi apteekkimaksusta annetun
12956:                                   lain muuttamisesta.
12957: 
12958: 
12959:                                      E d u s k u n n a 11 e.
12960: 
12961:    Maamme farmasiakunnan yhteinen eläke-          eikä sen lähivuosina saavuttavilla ole vielä
12962: kassa perustettiin vuonna 1864. Tämä kassa,       eläketurvaa kassassa. Sama koskee luonnol-
12963: joka ennen ensimmäistä maailmansotaa pys-         lisesti kassan lukuisia eläkkeennauttijoita,
12964: tyi täyttämään sille asetetun tehtävän, on        joita tätä nykyä on n. 300 ja joiden saama
12965: sittemmin kärsinyt useasta inflatiosta sangen     eläke on keskimäärin 1 000 markkaa vuo-
12966: suuresti ja sen merkitys on tästä johtuen         dessa, siis täysin merkityksetön summa.
12967: ollut viime vuosikymmeninä mitätön.               Koska lisäksi nykyiset uudetkin eläkemaksut
12968:    Vuonna 1952 kassa järjestettiin kokonaan       suoritettujen vakuutusmatemaattisten las-
12969: uudelle pohjalle, joka perustuu Suomen            kelmien mukaan ovat riittämättömät kunnol-
12970: apteekkariyhdistyksen ja Suomen farma-            lisen eläkkeen suorittamiseen sellaisellekin
12971: seuttiliiton keskenään solmimaan eläkemaksu-      farmaseutille, joka ehtii suorittaa maksuja
12972: sopimukseen, jonka mukaisesti työntekijät         koko työssäoloaikansa, olisi kohtuullista, että
12973: suorittavat eläkemaksuina 3 % palkastaan          kassa saisi tukea olemattomien tai riittä-
12974: ja työnantajat työntekijäinsä hyväksi 2%          mättömien eläkkeiden korottamiseen niistä
12975: näiden palkoista kannatusmaksuina. Tähän          varoista, jotka farmaseutit työllään ansaitse-
12976: kassan toimintaperusteita ja -mahdollisuuk-       vat valtiolle, apteekkimaksuista.
12977: sia muuttavaan järjestelyyn saatiin valtio-          Apteekkimaksuja kertyy vuosittain n. 250
12978: vallan hyväksyminen 4. 2. 1954, jolloin so-       miljoonaa markkaa. Ottaen huomioon tämän
12979: siaaliministeriö vahvisti kassan uudet sään-      maksun erikoisveron luonteen olisi täysin
12980: nöt. Näiden sääntöjen mukaisesti eläkemak-        oikeudenmukaista ja kohtuullista, että osa
12981: sut nousevat farmaseutin osalta yhteensä n.       niistä käytettäisiin alkuperäisen tarkoituk-
12982: 20 000 markkaan vuodessa. Eläkemaksut             sensa mukaisesti myös farmasiakunnan it-
12983: rahastoidaan avustuskassalain mukaisesti          sensä hyväksi. Vertailun vuoksi mainitta-
12984: kunkin jäsenen omalle tilille, ja eläke mää-      koon, että esim. Ruotsissa käytetään apteek-
12985: räytyy sen mukaan, kuinka suuri jäsenen           kimaksuista n. 90% apteekkilaitoksen hy-
12986: osalle kertynyt rahasto-osuus on eläkkeelle-      väksi, mm. juuri eläkkeiden maksamiseen.
12987: siirtymishetkellä. Eläkeikä on naisilla 60 ja        Edellä sanotun perusteella ehdotamme
12988: miehillä 65 vuotta.                               kunnioittaen,
12989:    Koska eläkkeen suuruus määräytyy peri-
12990: aatteessa edellä selostetulla tavalla, on sel-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12991: vää, ettei tänä hetkenä eläkeiässä olevilla              van lakiehdotuksen:
12992: 
12993:                                            Laki
12994:                      apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta.
12995:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1946 annetun
12996: apteekkimaksulain 1 ja 6 § näin kuuluviksi:
12997: 
12998:                     1 §.                           Tästä maksusta käytetään 20 prosenttia
12999:   Apteekkiliikkeestä on apteekkioikeuden         Suomen farmasiakunnan eläkekassan toimin-
13000: haltijan vuosittain suoritettava liikevaihdon    nan tukemiseen.
13001: mukaan määrätty maksu.
13002:                                      VI,5. -Hetemäki ym.                                 301
13003: 
13004:                     6 §.                        telo niistä apteekkimaksuista, jotka läänissä
13005:    Apteekkimaksu suoritetaan postisiirtoliik-   siten on suoritettava.
13006: keen välityksellä lääninhallitukselle yhdessä      Lääninhallitus suorittaa Suomen :farmasia-
13007: tai useammassa erässä niinä aikoina, jotka      kunnan eläkekassalle apteekkimaksuista vuo-
13008: sisäasiainministeriö määrää; ja tulee lääkin-   sittain tulevan osuuden yhtenä summana
13009: töhallituksen ennen heinäkuun alkua sen         vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päät-
13010: vuoden jälkeisenä vuonna, jolta maksu on        tymisestä, jolta maksu on määrätty.
13011: määrätty, lääninhallitukselle lähettää luet-
13012: 
13013: 
13014:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
13015: 
13016:               Päiviö Hetemäki.                             Atte Pakkanen.
13017:               Valto Käkelä.                                Leo Häppölä.
13018:               Onni Hiltunen.                               Eero Saari.
13019:               T. E. Nordström.                             Aune Innala.
13020:               Nils Meinander.                              T. A. Wiherheimo.
13021:               Felix Seppälä.                               Erkki Leikola.
13022:               Arno Tuurna.                                 Erkki Tuuli.
13023:               Nestori Kaasalainen.                         Urho Saariaho.
13024: 302
13025: 
13026: VI,a. -   Lak.al. N:o 43.
13027: 
13028: 
13029: 
13030: 
13031:                                Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi apteekkimaksusta annetun lain
13032:                                   muuttamisesta.
13033: 
13034: 
13035:                                      E d u s k u n n a ll e.
13036: 
13037:    Viime vuosina on useaan otteeseen eri          väksi 2% näiden palkoista kannatusmak-
13038: yhteyksissä, mm. aikaisemmin tekemässämme         suina. Sopimuksen perusteella laaditut kas-
13039: toivomusaloitteessa n: o 109/1953, kiinnitetty    san uudet säännöt vahvistettiin sosiaalimi-
13040: huomio siihen erikoisveron luontoiseen mak-       nisteriön taholta 2 päivänä helmikuuta 1954,
13041: suun, joka jokaisen apteekinhaltijan on 21        ja kassan toiminta uusin perustein ja mah-
13042: päivänä helmikuuta 1946 annetun apteekki-         dollisuuksin on saatu alkuun. Farmaseutin
13043: maksulain mukaan suoritettava valtiolle ja        kohdalla nousevat nämä maksut vuodessa
13044: joka nousee yhteensä noin % miljardiin            yhteensä noin 20 000 markkaan. Maksut
13045: vuodessa. Samanaikaisesti kun apteekki-           rahastoidaan avustuskassalain ja sääntöjen
13046: laitokselta tavallisten verojen lisäksi peri-     mukaisesti kunkin jäsenen tilille ja eläkkeen
13047: tään tällainen erikoisvero, farmasiakunnan        suuruus tulee määräytymään sen rahasto-
13048: työntekijät ovat jatkuvasti vailla vanhuuden      osuuden perusteella, joka asianomaisen jäse-
13049: suojaa, eläkettä. Ottaen huomioon sen suh-        nen tilillä on eläkkeellesiirtymishetkellä.
13050: teellisen suuren summan, jonka apteekkilai-       Tästä johtuu toisaalta, ettei nykyhetken van-
13051: tos näiden apteekkimaksujen muodossa vuo-         hoilla farmaseuteilla vielä ole minkäänlaista
13052: sittain valtiolle suorittaa, on mielestämme       vanhuuden turvaa. Kun lisäksi otetaan
13053: oikeudenmukaista, että valtiovalta puoles-        huomioon se vakuutusteknillinen tosiasia,
13054: taan vastavuoroisesti tukisi farmasiakunnan       ettei nykyisilläkään maksuilla, huolimatta
13055: työntekijöitä heidän pyrkimyksissään eläke-       siitä, että ne muodostavat yksityisen palkan-
13056: asiansa järjestämiseksi.                          saajan kohdalla melkoisen menoerän vuosit-
13057:    Farmasiakunnan eläkekassa on yksi              tain, voida saada täysin kohtuullista eläkettä
13058: maamme vanhimmista eläkekassoista ja se           siinäkään tapauksessa, että työntekijä ehtisi
13059: on perustettu jo vuonna 1864. Olemassa-           suorittaa näitä maksuja koko työssäoloaika-
13060: olonsa aikana se vuosisadan alkupuolella          nansa, olisi mitä kohtuullisinta, että kassa
13061: pystyi turvaamaan jäsentensä vanhuuden            saisi tukea ja juuri apteekkimaksuvaroista.
13062: kohtuullisessa määrin, mutta on myöhemmin         Muissa pohjoismaissa farmasiakunnan eläke-
13063: menettänyt varansa käytännöllisesti katsoen       kysymys on sekin ratkaistu nimenomaan
13064: kokonaan ensimmäisen maailmansodan jäl-           apteekkimaksuista kertyvillä varoilla, ja
13065: keen tapahtuneessa inflatorisessa kehityk-        esim. Ruotsissa käytetään näistä varoista n.
13066: sessä ja sen merkitys viime vuosikymmeninä        90 % apteekkilaitoksen eri tarpeisiin.
13067: on ollut sangen mitätön.                             Apteekkialan työntekijät ovat mitä suu-
13068:    Vuonna 1952 tapahtui kuitenkin huomat-         rimmassa määrin yhteiskunnan palvelijoita
13069: tava ja käänteentekevä muutos kassan his-         ja he työskentelevät alalla, joka on sekä
13070: toriassa. Silloin Suomen apteekkariyhdistyk-      henkisesti että fyysisesti sangen kuluttavaa
13071: sen ja Suomen farmaseuttiliiton välisellä so-     ja voimiakysyvää. Lisäksi vastuu työstä on
13072: pimuksella luotiin pohja uudelle järjeste-        suuri jokaisella työntekijällä henkilökohtai-
13073: lylle. Tämän sopimuksen mukaan kaikki             sesti. Oikeudenmukaisuussyyt edellyttäisivät
13074: työntekijät suorittavat eläkemaksuina 3 %         mielestämme, että valtiovalta puolestaan
13075: palkastaan ja työnantajat työntekijäinsä hy-      huolehtisi siitä, että farmasiakunnan työn-
13076:                                     VI,6. -   Tenhiälä ym.                                  303
13077: 
13078: tekijäin vanhuudenturva, jota he itse ovat       apteekkimaksuista käyttämistä tähän tarkoi-
13079: parhaansa yrittäen koettaneet saada järjes-      tukseen.
13080: tykseen, saataisiin järjestetyksi. Kysymyk-        Edellä sanotun perusteella ehdotamme
13081: sen hoitamisen taloudellinen puoli on valtion    kunnioittaen,
13082: näkökannalta katsottuna sangen vähäpätöi-
13083: nen ja merkitsisi käytännössä vain 20 %:n                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13084:                                                         van W,kiehdotuksen:
13085: 
13086: 
13087:                                               Laki
13088:                      apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta.
13089:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1946 annetun
13090: apteekkimaksulain 1 ja 6 § näin kuuluviksi:
13091: 
13092:                      1 §.                        sisäasiainministeriö määrää, ja tulee lääkintö-
13093:    Apteekkiliikkeestä on apteekkioikeuden        hallituksen ennen heinäkuun alkua sen vuo-
13094: haltijan vuosittain suoritettava liikevaihdon    den jälkeisenä vuonna, jolta maksu on mää-
13095: mukaan määrätty maksu.                           rätty, lääninhallitukselle lähettää luettelo
13096:    Tästä maksusta käytetään 20 % Suomen          niistä apteekkimaksuista, jotka läänissä siten
13097: :farmasiakunnan eläkekassan toiminnan tu-        on suoritettava.
13098: kemiseen.                                           Lääninhallitus suorittaa Suomen :farmasia-
13099:                                                  kunnan eläkekassalle apteekkimaksuista vuo-
13100:                      6 §.                        sittain tulevan osuuden yhtenä summana
13101:   Apteekkimaksu suoritetaan postisiirtoliik-     vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päät-
13102: keen välityksellä lääninhallitukselle yhdessä    tymisestä, jolta maksu on määrätty.
13103: tai useammassa erässä niinä aikoina, jotka
13104: 
13105: 
13106:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
13107: 
13108:         Juho Tenhiälä.              Artturi Tienari.              Hilja Väänänen.
13109:         Armas Leinonen.             Eemil Partanen.               Eeli Erkkilä.
13110:         Aukusti Pasanen.            Yrjö Sinkkonen.               Aare Leikola.
13111: .304
13112: 
13113: VI, 7. -   Lak.al. N: o 44.
13114: 
13115: 
13116: 
13117: 
13118:                                 L. Mattila ym.: Ehdotus laiksi apteekkitavaralain muutta-
13119:                                    misesta.
13120: 
13121: 
13122:                                       E d u s k u n n a 11 e.
13123: 
13124:    1 paiVana huhtikuuta 1936 annetun               pyritään ,järjestämään yleisölle tilaisuus
13125: apteekkitavaralain perusteluissa sanotaan          mahdollisimman mukavasti saada hyviä lääk-
13126: mm.: ,Esityksessä apteekkitavaralaiksi, joka       keitä kohtuullisella hinnalla". Kohtuullinen
13127: lainvalmistelukunnan ehdotuksen mukaisena,         hinta tosin on tekijä, jonka arvosteleminen
13128:  muutamin muutoksin ja lisäyksin, nyt jäte-        ei ole aivan yksinkertaista silloin, kun on
13129: tään eduskunnan hyväksyttäväksi, on joh-           kysymyksessä nimenomaan apteekissa val-
13130: tavana periaatteena pidetty sitä, että asiain      mistettu lääke. Useihin teollisuustuotteisiin
13131: järjestämisessä on yleisen terveydenhoidon         nähden asia on kuitenkin aivan toinen.
13132: vaatimukset ensi sijassa otettava huomioon        Mikäli nämä tuotteet joutuisivat jakeluun
13133: ja sen mukaisesti pyrittävä järjestämään          kilpailuolosuhteissa, olisi sekin jo omiaan
13134: yleisölle tilaisuus mahdollisimman mukavasti       osaltaan vaikuttamaan kuluttajahintoja alen-
13135: saada hyviä lääkkeitä kohtuullisella hin-         tavasti. Tärkeintä kuitenkin olisi, että monia
13136: nalla."                                           terveydenhoidollisia tuotteita, jotka ovat
13137:    Tämän jälkeen kuitenkin kiellettiin lääke-     pelkästään jakelutavaroita, saataisiin jake-
13138: aineiden kauppa rohdoskaupoilta, mikä toi-        luun nopeammin, kuluttajalle mukavammin
13139: menpide oli omiaan lopettamaan lähes kai-          ja pienemmin kustannuksin. Apteekkien
13140: ken kilpailun apteekkilaitokselta. Tämä           lukumäärää lisäämällä voitaisiin jakelua tie-
13141: kauppa perustui tosin vanhentuneeseen ase-        tenkin jonkin verran kohentaa. Tätä tietä
13142: tukseen 24 päivältä tammikuuta 1888, joka         apteekeista muodostuisi kuitenkin vain jake-
13143: ei enaa moniin vuosiin ollut vastannut            lupisteitä ja niiden taso varsinaisessa tehtä-
13144: muuttuneita olosuhteita. Uudella lailla ei kui-   vässään, lääkemääräysten valmistamisessa ja
13145: tenkaan saavutettu niitä tarkoitusperiä, jotka    jakelussa laskisi, josta puolestaan saattaisi
13146: ilmenevät yllelainatusta lain perustelujen        aiheutua monia, varsinaisten lääkkeitten tar-
13147: kohdasta. Sen SIJaan oli ilmeistä, että           vitsijoita kohtaavia, vakaviakin epäkohtia.
13148: apteekkilaitoksen kannattavaisuusnäkökohdat          Lääkeaineteollisuutemme on viime aikoina
13149: olivat saaneet aiheettoman paljon vaikuttaa       laskenut kauppaan tuotteita, joilla on yksin-
13150: lain ja siihen perustuvien asetusten sisäl-       omaan tai pääasiallisesti kaupallista merki-
13151: töön. Apteekkilaitos on näin saanut erittäin      tystä. Näitä tuotteita, kuten klorofyllipuru-
13152: laajan jakelumonopolin.                           kumia, eräitä kosmeettisiin tarkoituksiin käy-
13153:    Vuodesta 1936 lähtien on koti- ja ulko-        tettäviä saippuatuotteita,     vitaminisoituja
13154: mainen lääketeollisuus, samoin kuin yleinen       mehuja jne. pitää myös teollisuus mielellään
13155: terveydenhoidon ja hygienian taso kehitty-        apteekkitavaroina, ilmeisesti voidakseen mai-
13156: nyt huimin askelin. Samoin on kuluttajan          nostaa niitä erinomaisen luotettavina tuot-
13157: tarve ja kyky käyttää hyödykseen nykyisin         teina. Tässä apteekkitavaralaki palvelee sille
13158: yksinomaan apteekeista jaettavia tuotteita        aivan vieraita tarkoitusperiä. Nykyiseen
13159: suuresti lisääntynyt. Apteekkilaitoksen kan-      lakiin perustuvan asetuksen mukaan riittää-
13160: nattavaisuusnäkökohdat eivät siten saisi enää     kin, että tuote, ollakseen apteekkitavara, on
13161: olla pääasiallisina perusteina silloin, kun       ilmoitettu lääkkeenä käytettäväksi, ollenkaan
13162:                                      VI, 7. -   L. Mattila ym.                                  305
13163: 
13164: riippumatta siitä, mitä se sisältää tai mitkä       niitä olisi kaikkialta vapaasti saatavissa. Täl-
13165: ovat sen ominaisuudet ja teho. Mennäänpä            löin näiden tuotteiden hintoja voitaisiin huo-
13166: niinkin pitkälle, että senkaltaiset yleiset         mattavasti laskea, ja esim. monien syrjä-
13167: tuotteet kuin ruokasooda, hiiva, hiili jne.,        seutujen vähävaraisissa ja lapsirikkaissa per-
13168: annoksiin jaettuina, jos ne vain ilmoitetaan        heissä olisi entistä paremmat mahdollisuudet
13169: lääkkeeksi käytettäviksi, ovat apteekkitava-        välttää aliravitsemustiloja.
13170: roita. Ei kuitenkaan voi olla yleisen oikeus-         Nyt esittämällämme apteekkitavaralain
13171: tajunnan ja kuluttajakunnan etujen mu-              muutoksella ei kansalaisten terveyttä vaa-
13172: kaista, että mikä tahansa tuote edellä esite-       rannettaisi, vaan päinvastoin luotaisiin
13173: tyin tavoin saatetaan tehdä apteekkitava-           entistä parempia mahdollisuuksia sen vaali-
13174: raksi. Ei myöskään tuotteen pelkkää lääk-           miseksi. Apteekkitavaralain pääsisältö jäisi
13175: keellisyyttä voida hyväksyä perusteeksi sen         ennalleen, sen periaatteellinen tarkoitus
13176: määräämiseksi apteekkitavaraksi, koska tämä         tulisi paremmin saavutetuksi eikä sitä voi-
13177: on omiaan toisaalta viemään tulkinnan               taisi käyttää sille vieraita tarkoituksia pal-
13178: kuinka pitkälle tahansa ja toisaalta jarrut-        velemaan. Liian laaja apteekkimonopoli on
13179: tamaan yleisen terveydellisen tason kohotta-        terveen kehityksen jarruna. On myös huo-
13180: mista. Tuotteet, jotka eivät sisällä A-luette-      mattava, että kuluttajan turvaksi on meillä
13181: lon, eli varsinaisina apteekkitavaroina pidet-      säädetty elintarvikelaki ja asetus, jotka var-
13182: täviä aineita tahi eivät ole voimakkaasti           sin yksityiskohtaisesti säätelevät mitä erilai-
13183: vaikuttavia, tulisikin jättää apteekkitavara-       simpien tarvikkeiden kauppaa terveyden-
13184: lain ulkopuolelle.                                  hoitoviranomaisten valvonnassa. Tällä lain-
13185:    Oman lukunsa muodostavat vitamiinit ja           muutoksella vapaaseen kauppaan siirtyvät
13186: vitamiinipitoisten tuotteiden ryhmä. Nämä           tuotteet tulisivat kuulumaan elintarvikelain
13187: kaikkialla yleisessä käytössä olevat tuotteet       ja asetuksen piiriin. Lopuksi on sanottava,
13188: ovat meillä yksinomaan apteekkitavaroita,           että kaikkien mahdollisten rajatapaustuot-
13189: lukuunottamatta vitaminisoitua voita ja mar-        teiden maahantuonti, valmistus ja kauppa
13190: gariinia sekä vitamiinipitoisia luonnontuot-        voidaan apteekkitavaralain muutoksenkin
13191: teita. Kalamaksaöljy on vapaan kaupan               jälkeen kieltää tai määrätä ne apteekki-
13192: tuote, paitsi annostettuna ja tihenteenä tai        tavaroiksi valtioneuvoston päätöksellä lain 2
13193:  muutoin valmistettuna, jollaisena se on            pykälän 2 momentin perusteella.
13194:  apteekkitavara. Se vitamiinitalous, jota ny-          Edellä esitetyn perusteella esitämme,
13195:  kyään pidetään kansanterveydelle välttä-
13196:  mättömänä, edellyttäisi, ettei näitä tuot-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13197:  teita pidettäisi apteekkitavaroina, vaan että             van lakiehdotuksen:
13198: 
13199: 
13200: 
13201:                                                 Laki
13202:                               apteekldtavaralain muuttamisesta.
13203:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä huhtikuuta 1936 annetun
13204: apteekkitavaralain 1 ja 2 § seuraavasti:
13205: 
13206:                      1 §.                              Lääkkeeksi katsotaan tässä laissa tavara,
13207:   Apteekkitavaroiksi sanotaan tässä laissa          jonka tarkoituksena on, joko ulkonaisesti tai
13208: sellaisia voimakkaasti vaikuttavia aineita ja       sisällisesti käytettynä, estää, parantaa tai
13209: valmisteita, joita käytetään yksinomaan tai         helpottaa sairautta tai sen oireita ihmisissä
13210: pääasiallisesti lääkkeenä tai lääkkeiden val-       tai eläimissä.
13211: mistukseen, paitsi mitä 2 §: ssä on säädetty,
13212: sekä sellaisia myrkyllisiä aineita ja tavaroita,                          2 §.
13213: joita sen mukaan kuin erikseen on säädetty            Apteekkitavaroina ei pidetä kosmeettisia
13214: saadaan yleisölle myydä ainoastaan aptee-           aineita, känsänpoistoaineita, ei myöskään
13215: kista.                                              kipua lieventävää ainetta sisältäviä kylläs-
13216: 39 E 159/55
13217: 306                               VI,7. -   Apteekkitavaralaki.
13218: 
13219: 
13220: tämättömiä tai antiseptisessa tarkoituksessa      vitamiineja eikä näitä sisältäviä valmisteita,
13221: kyllästettyjä sidetarpeita, luonnollisia tai      eikä ravintovalmisteita.
13222: keinotekoisia kivennäissuoloja, myytäessä           Jos 1 momentissa mainittu tavara havai-
13223: lääkkeeksi tarkoitettuja tai ilmoitettuja,        taan sellaiseksi, että se ilmoitettuun tarkoi-
13224: annoksiin jaettuja aineita, elleivät ne muu-      tukseen käytettynä on terveydelle vaaralli-
13225: toin ole apteekkitavaroita, lääkkeellisiä val-    nen, voi valtioneuvosto kieltää tavaran val-
13226: misteita, jotka eivät sisällä apteekkitava-       mistuksen, maahan tuonnin tai myynnin, tai
13227: roina pidettäviä aineita, A, B 1 , C ja D 2       voidaan se määrätä pidettäväksi apteekki-
13228:                                                   tavarana.
13229: 
13230:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
13231: 
13232:               Leo I. Mattila.                                     Harras Kyttä.
13233:               Helge Miettunen.                                    Eino Saari.
13234:               Artturi Tienari.                                    Esa Kaitila.
13235:                                      Armas Leinonen.
13236:                                                                                             307
13237: 
13238: VI,s. -   I.ak.al. N:o 45.
13239: 
13240: 
13241: 
13242: 
13243:                                Jussila ym. : Ehdotus laiksi siipikarjan tautien leviämisen
13244:                                   estämiseksi.
13245: 
13246: 
13247:                                      E d u s k u n n a 11 e.
13248: 
13249:    Tarttuvien kotieläintautien leviämisen ra-     alueilla. Myös valtion varoista maksettavat
13250: joittamiseksi on meillä voimassa 21 päivänä       korvaukset saattavat nousta huomattavan
13251: elokuuta 1937 annettu eläintautilaki, jonka       korkeiksi, jos tauti on päässyt leviämään huo-
13252: piiriin kuuluvat siipikarjan taudeista kana-      maamatta, kuten helposti saattaa tapahtua
13253: kolera, linturutto, vaikovatsuri ja tuberku-      ja on tapahtunutkin.
13254: loosi. Mainitun lain mukaan on eläimen               Monissa muissa maissa, esimerkiksi Tans-
13255: omistajan viipymättä ilmoitettava asian-          kassa ja Hollannissa, jotka ovat Europan
13256: omaiselle viranomaiselle, jos eläin on sairas-    huomattavimmat siipikarjamaat, on kanatau-
13257: tunut tai on syytä epäillä sen sairastuneen       tien leviämisen ehkäisemiseksi luotu lain-
13258: mainittuihin tauteihin.                           säädäntö, joka pakottaa kanojen ja poikas-
13259:    Sen jälkeen kun eläintautilaki on annettu,     ten myyntiä harjoittavat kanalanomistajat
13260: on kanakannan uudistamisessa tapahtunut           tutkituttaruaan siitoseläimensä etukäteen ai-
13261: huomattavia muutoksia moottorihaudonta-           nakin vaikovatsurin ja tuberkuloosin varalta.
13262: koneiden käyttöön ottamisen johdosta. Yh-         Samoin on tehty myös Norjassa sekä eräissä
13263: destä ainoasta kanalasta on nykyisin mah-         muissa maissa.
13264: dollista toimittaa lyhyen ajan kuluessa ka-          Suomessa on kananpoikasten myyjien luku
13265: nanpoikasia ympäri maata. On ilmeistä,            hautomoiden rationalisoinnin vuoksi supis-
13266: että tämänlainen muutos on tuonut mu-             tunut muutamaan sataan, arviolta n. 400-
13267: kanaan myös eräitä huomattavia vaaroja tau-       500: aan. On paljon helpompaa ja varmem-
13268: tien, nopean leviämisen muodossa.                 paa etukäteen tutkia nämä harvat kanalat
13269:    Eläintautilain mukaan voidaan ryhtyä           tautien varalta määräajoin kuin suorittaa
13270: toimenpiteisiin ko. tautien kohdalla vasta        tutkimuksia jälkikäteen taudin jo päästyä
13271: sen jälkeen kun eläin on jo sairastunut tai       leviämään.
13272: on syytä epäillä sen sairastuneen mainittui-         Edellä esitetyn kehityksen sekä ulkomailla
13273: hin tauteihin. Käytännössä nämä toimenpi-         saadut myönteiset kokemukset ja kanojen
13274: teet tulevat liian myöhään, sillä ennen tau-      sekä kananpoikasten ja myös muun siipikar-
13275: din havaitsemista on kanalasta ehditty toi-       jan myyntiin meillä nyt liittyvät vaarateki-
13276: mittaa sairasta eläinainesta jo hyvin monille     jät huomioiden esitämme,
13277: ostajille. Tästä seuraa, että tutkimuksia ja
13278:  eläinten joukkoteurastuksia joudutaan suo-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13279: rittamaan hyvin laajoilla ja erillisillä                  van lakiehdotuksen:
13280: 
13281:                                             Laki
13282:                         siipikarjan tautien leviämisen estämiseksi.
13283:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13284: 
13285:                    1 §.                           olkoon velvollinen hankkimaan haudontaa
13286:   Se, joka haudottaa siipikarjanpoikasia          ja siitosmunien myyntiä varten asianomaisen
13287: myydäkseen niitä päivänvanhoina tai van-          eläinlääkintöviranomaisen luvan.
13288: hempina tai tuottaa myytäväksi siitosmunia,
13289: 308                               VI,s. -   Siipikarjan taudit.
13290: 
13291: 
13292:                     2 §.                          laissa ankarampaa rangaistusta säädetty, vä-
13293:   Mitä edellä on säädetty siipikarjanpoikas-      hintään viidelläkymmenellä päiväsakolla.
13294: ten haudottajasta ja siitosmunien myyjästä,
13295: sovelletaan myös siipikarjan välittäjään ja                         4 §.
13296: vuokrahaudottajaan.                                 Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
13297:                                                   täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
13298:                     3 §.                          asetuksella.
13299:   Joka ilman lupaa haudottaa ja myy siipi-
13300: karjaa, vastaa kaikesta tautien ostajalle ai-
13301: heuttamasta vahingosta. Lisäksi rangaista-          Tämä laki tulee voimaan           päivänä
13302: koon häntä, milloin siitä ei ole muualla          kuuta 195 .
13303: 
13304: 
13305:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
13306: 
13307:               Mauno Jussila.                                      Kalervo Saura.
13308:               Matti Mattila.                                      Lauri Murtomaa.
13309:               Urho Kähönen.                                       S. S. Aittoniemi.
13310:               Albin Wickman.                                      Lauri Laine.
13311:               Bertel Lindh.                                       Leo Häppölä.
13312:                                                                                                309
13313: 
13314: VI,9. -   Toiv.al. N:o 117.
13315: 
13316: 
13317: 
13318: 
13319:                                  Kujala ym.: Pohjois-Kymen sairaalan ottamisesta valtion
13320:                                    haltuun.
13321: 
13322: 
13323:                                        E d u s k u n n a ll e.
13324: 
13325:    Kymenlaakson pohjoisosassa olivat sairaa-        ylläpitämään, taloudellinen kantokyky kestä
13326: laolot muutamia vuosia sitten mahdollisim-          aikaa myöten näin raskasta ylimääräistä ra-
13327: man kehnot. Sairaalat olivat vanhoja ja             situsta. Kun hoitomaksut ovat osakaskun-
13328: pieniä. Hoitopaikkojen vähäisyyden vuoksi           tien potilailta yleisellä osastolla 500 mk ja.
13329: ei vaikeissakaan tapauksissa ollut kuin ni-         yksityishuoneissa 1 000 mk päivältä, ei niitä:
13330: meksi mahdollisuutta saada sair.astuneita sai-      korottamalla ole mahdollisuutta asian talou-
13331: raalahoitoon.                                       dellista puolta parantaa.
13332:    Tilanteen korJaamiseksi perustivat Kymen-           Lisäksi on vielä huomautettava, että tältä
13333: laakson pohjoisosassa sijaitsevat kunnat Poh-       sairaalalta puuttuvat 1ääkärien ja henkilö-
13334: jois-Kymen Sairaalat nimisen osakeyhtiön,           kunnan asunnot. Tarkoitusta varten pitää
13335: joka rakensi sairaalan Kuusankoskelle. Tämä         rakentaa 11 000 kuutiometriä käsittävä asun-
13336: uusi sairaala on jo toiminnassa. Se käsittää        torakennus. Sen rakentaminen luonnollisesti
13337:  164 sairassijaa. Sen toiminta on herättänyt        lisää kustannuksia, mutta ilman sitä ei sai-
13338: yleistä tyydytystä Pohjois-Kymenlaakso88a,          raala voi tehokkaasti palvella sille asetettua
13339:  koska sairaalan tarve siellä oli erittäin suuri.   tehtävää. Tällä hetkellä on asuntotarkoituk-
13340:  Sitä kuvaa mm., että Iitin kunta, joka on          siin otettu vanha sairaala, joka kipeästi tar-
13341:  ollut sairaalan rakentaneessa kuntayhtymässä       vittaisiin kroonillisten ja muidenkin erikois-
13342:  mukana vasta vajaan vuoden, on sijoittanut         sairaspaikkojen avaamiseen. Tälläkää,n toi-
13343:  sairaalaan potilaita jo 179 % siitä, mitä se       menpiteellä ei ole voitu turvata riittävästi
13344:  varasi sai:mssijoja, Jaalan kunta 126% jne.        ,asuntoja, joten osa henkilökunnasta joutuu
13345:     Tätä Pohjois-Kymenlaakson sairaalaoloissa       asumaan etäällä sairaalasta. Asuntoraken-
13346:  saavutettua parannusta himmentää kuitenkin         nuksen rakentaminen on siis välttämättö-
13347:  taloudellinen rasitus, jonka sairaala aiheut-      myys, mutta jos sen aiheuttama lisärasitus
13348:  taa sen rakentaneille kunnille. Verovarois-        sälytetään kuntien kannettavaksi, se aiheut-
13349:  taan nämä kunnat joutuvat uhra;amaan sai-          taa jälleen huomattavan verotaakan lisään-
13350:  raalan ylläpitämiseksi kuluvanakin vuonna          tymisen asianomaisissa kunnissa.
13351:  yli 71 milj. markkaa. Mm. Jaalan kunnalle             Edellä sanottuun viitaten esitämmekin
13352:  se merkitsee n. 2 markkaa veroäyriä kohti.         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13353:  Kuusankosken kunta joutuu uhraamaan sii-
13354:  hen n. 10% veroilla keräämistään kunnan                       että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
13355:  varoista. On selvää, ettei näiden kuntien,                 menpiteisiin Pohjois-Kymen sairaalan
13356:  jotka tällä hetkellä joutuvat tämän sairaalan              ottamiseksi valtion haltuun.
13357:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
13358: 
13359:                   Toivo Kujala.                                  Usko Seppi.
13360:                   Tauno Kelovesi.                                Eino Roine.
13361:                   Martti Leskinen.                               Pertti Rapio.
13362:                   Toivo Asvik.                                   H. Tauriainen.
13363: 310
13364: 
13365: Vl,to, -    Hemst.mot. N:o 118.
13366: 
13367:                                Wickman m. fl.: Angående anslag för nya läkar- och skö-
13368:                                  terskevakanser vid allmänna sjukhuset i Helsingfors för
13369:                                  avhjälpande av bristen på thoraxkirurgiska platser.
13370: 
13371:                                     T i ll R i k s d a g e n.
13372:    Utvecklingen av den moderna lungtuber-         thorax:behandling     är det nödvändigt att
13373: kulosbehandlingen går mot en al1t mera            få frågan om inrättande av en thoraxklinik
13374: avancerad resektionsterapi, som innefattar        med det snaraste löst. Får det fortgå som
13375: avlägsnandet av en hel lunga eller delar av       hittills, kan man tala om skandal.
13376: lungorna. Den operativa kollapsbehandlingen          Undertecknade anse, att uppförandet av
13377:  (thorakoplastiker, pneumolyser o. a.) utföres    den planerade kirurgiska universitetskliniken
13378: sedan länge på aHa våra centralsanatorier,        i Helsingfors borde stå främst på statens
13379: men. den nya opemtiva lungbehandlingen            sjukhusbyggnadsprogram och att vid detta
13380: fordrar en specialklinik. Ingreppet är så         sjukhus bör inrättas en tillräckligt stor och
13381: pass stort och riskfyllt, att endast därtill      fullt modernt utrustad avdelning för thomx-
13382: utbildade specialkirurger kunna utföra det-       kirurgi. Denna thoraxklinik skulle förutom
13383: samma, och dessutom behövs det narkos-            lungtuberkulos även betjäna den alltmera
13384: läkare och specialskolad personai för övrigt.     tilltagande lungkräftans operativa behov och
13385: Fallens undersökning ibeträffrande lung- och      hjärt- och kärlsjukdomsbehandling. Där
13386: hjärtfunktionen är så invecklad och svår-         skulle över huvud taget utföras operativa
13387: utförbar, att redan denna hör ett special-        ingrepp för olika lungsjukdomar. Tills
13388: sjukhus till.                                     denna lungklinik blir färdig borde professor
13389:    På grund av bristen på .thoraxkirurgiska       Nylanders avdelning på Kirurgiska sjukhu-
13390: platser är det hos oss mycket svårt, ja omöj-     set få ny.a läkar- och sköterskevakanser, så
13391: ligt att få den operativa lungresektions-         att kapaciteten hos de sjukplatser, som där
13392: behandlingen utförd i den mån det vore            nu stå tili buds för lungtuberkulosoperatio-
13393: önskvärt. För närvarande finnas endast            ner, maximalt skulle ökas.
13394: någrra enstaka platser i Kirurgiska sjuk-            Hänvisande till ovanstående motivering,
13395: huset i Helsin.grrors tillgängliga och vänte-     som grundar sig på fakta, inhämtade från
13396: tiden rör sig om flera månader upp tili ett       sakkunniga på såväl läkar- som patienthåll,
13397: år och mera. Vad detta redan nationaleko-         föreslå vi vördsamt, att riksdagen ville be-
13398: nomiskt betyder för landet är självklart, för     sluta hemställa,
13399: att icke tala om den psykiska press de sjuka
13400: genom den långa väntetiden äro utsatta för.                att regeringen måtte i propositionen
13401: Man är dessutom tvungen att i flera fall,                angående statsförslaget för år 1956
13402: där lungoperation är klart indicerad, i brist            intaga ett nödigt anslag för nya läkar-
13403: på lungkirurgiska platser ty sig tili andra              och sköterskevakanser för möjliggö-
13404: ingrepp, fastän man redan på förhand är                  rande av en ökning av kapaciteten hos
13405: nästan övertygad om ett dåligt resultat. För             de sjukplatser, sont nu stå tiU buds
13406: att vår tuberkulosvård icke helt skall bliva             för lungtuberkulosoperationer (thorax-
13407: efter i utvecklingen - nämnas kan att i                  kirurgi) vid Allmänna Sjukhusets i
13408: Stockholm uppförts en modern klinik för                  Helsingfors 1 kirurgiska klinik.
13409:       Helsingfors den 4 februari 1955.
13410: 
13411:            Albin Wickman.            0. A. Öhman.                  John Österholm.
13412:            Ralf Törngren.            Arno Tuuma.                   Arthur Larson.
13413:            Lennart Heljas.           Bertel Lindh.                 G. Rosenberg.
13414:            Nils Meinander.           Sven Högström.                Irma Hamara.
13415:            John Forsberg.            T. E. Nordström.              Niilo Honkala.
13416:            Verner Korsbäck.          Grels Teir.                   Eino Saari.
13417:            Bruno J. Sundman.         Arvo Salminen.                Jaakko Hakala.
13418:            Eino Kilpi.               Mauri Seppä.                  E. W. Mohell.
13419:                                                                                              311
13420: 
13421: VI,1o. -    Toiv.al. N:o 118.                                                        Suomennos.
13422: 
13423:                                 Wickman ym.: Määrärahasta uusia lääkärin- ja hoitajan-
13424:                                   virkoja varten Helsingin yleisessä sairaalassa rintakirur-
13425:                                   gisten paikkojen puutteen poistamiseksi.
13426: 
13427:                                      E d u s k u n n a ll e.
13428:    Nykyaikaisen keuhkotuberkuloosikäsittelyn      nettu uudenaikainen sairaala rintakehän
13429: kehitys suuntautuu yhä enemmän kehitet-           käsittelyä varten. Jos asiat saavat mennä
13430: tyyn resektiohoitoon, joka merkitsee kokonai-     tähänastista menoaan, voidaan puhua skan-
13431: sen keuhkon tai keuhkojen osien poistamista.      daalista.
13432: Kaikissa keskusparantoloissamme on pit-              Allekirjoittaneet katsovat, että suunnitel-
13433: kän aikaa suoritettu kollapsin leikkaushoitoa     lun kirurgisen yliopistosairaalan rakentami-
13434:  (thorakoplastiikka, pneumolysia ym.), mutta      sen Helsinkiin pitäisi valtion sairaalaraken-
13435: uusi keuhkojen leikkauslkäsittely edellyttää      nusohjelmassa olla ensi sijalla ja että tähän
13436: erikoissairaalaa. Toimenpide. on siksi laaja-     sairaalaan on saatava riittävän suuri ja täy-
13437: kantoimm ja vaarallinen, että sen voivat suo-     sin nykyaikaisesti varustettu osasto rinta-
13438: rittaa vain siihen koulutetut erikoiskirurgit,    kirurgiaa varten. Tämän rintaklinikan tulisi
13439: ja sitä paitsi tarvitaan narkoosilääkäri ja       keuhkotuberkuloosin lisäksi toimia yhä lisään-
13440: muutenkUn erityisesti koulutettu henkilö-         tyvän keuhkosyövän leikkaushoitoa varten
13441: kunta. Tapausten tutkiminen, mitä tulee           sekä sydän- ja verisuonten sairauksien käsit-
13442: keuhkojen ja sydämen 1oimintaan, on siinä         telyssä. Ylipäänsä olisi siellä suoritettava
13443: määrin monimutkainen ja vaikea, että jo sii-      erilaisten keuhkosairauksien leikkaushoitoa.
13444: hen tarvitaan erikoista sairaalaa.                Kunnes tämä keuhkosairaala valmistuu, olisi
13445:    Meillä on rintakirurg1isten paikkojen puut-    professori Nylanderin osastolle kirurgisessa
13446: teen takia hyvin vaikeata, suorastaan mahdo-      sairaalassa saatava uusia lääkärin- ja hoita-
13447: tontakin saada toimeenpannuksi leikkauksel-       janvirkoja, jotta siellä nyt keuhkotuberkuloo-
13448: lista keu'hikoresektiokäsittelyä toivattavassa    sileikkauksia varten käytettävissä olevien sai-
13449: määrässä. Nykyisin on Helsingin kirurgis-essa     raspaikkojen teho saataisiin mahdollisim-
13450: sairaalassa saatavissa vain muutamia yksi-        man suureksi.
13451: tyisiä paikkoja ja odotusaika voi olla useista       Viitaten edellä esitettyyn perusteluun, joka
13452: kuukausista vuoteen ja pitemmällekin. On          pohjautuu tosiasioihin, jotka on saatu asian-
13453: ilman muuta selvää, mitä tämä merkitsee           tuntevalta sekä lääkäri- että potilastaholta,
13454: maallemme jo kansantaloudellisestikin puhu-       ehdotamme kunnioittaen eduskunnan päätet-
13455: mattakaan pitkän odotusajan aiheuttamasta         täväksi toivomuksen,
13456: sielullisesta rasituksesta sairaille. Mutta sen
13457: lisäksi on monissa tapauksissa, joissa keuhko-              että hallitus ottaisi vuoden 1956
13458: leikkauksen tarpeellisuus on selvästi todettu,           tulo- ja menoarvioesitykseen tarvit-
13459: keuhkokirurgisten paikkojen puutteessa pakko             tavan määrärahan uusia lääkärin- ja
13460: tyytyä muihin toimenpiteisiin, vaikka jo edel-           hoitajanvirkoja varten, jotta niiden
13461: täkäsin ollaan miltei vakuuttuneita huonosta             sairaansijojen, jotka nyt ovat käytet-
13462: tuloksesta. Kysymys rintaklinikan aikaan-                tävissä keuhkotuberkuloosileikkauksia
13463: saamisesta on välttämättä saatava mitä pi-                (rintakirurgia) varten Helsingin ylei-
13464: kimmin ratkaisuun, ettei koko tuberkuloosin-             sen saimalan kirurgisella klinikalla,
13465: hoitomme jäisi jälkeen kehityksessä - voi-               tehoa voitaisiin lisätä.
13466: daan mainita, että Tukholmassa on raken-
13467:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
13468:            Albin Wickman.             C. A. öhman.                 John Österholm.
13469:            Ralf Törngren.             Arno Tuurna.                 Arthur Larson.
13470:            Lennart Heljas.            Bertel Lindh.                G. Rosenberg.
13471:            Nils Meinander.            Sven Högström.               Irma Hamara.
13472:            John Forsberg.             T. E. Nordström.             Niilo Honkala.
13473:            Verner Korsbäck.           Grels Teir.                  Eino Saari.
13474:            Bruno J. Sundman.          Arvo Salminen.               Jaakko Hakala.
13475:            Eino Kilpi.                Mauri Seppä.                 E. W. Mohell.
13476: 312
13477: 
13478: VI,n. -    Toiv.al. N:o 119.
13479: 
13480: 
13481: 
13482: 
13483:                                Väänänen ym.: Määrärahasta kunnaneläinlääkärien             palk-
13484:                                  kaukseen annettavan valtionavun korottamiseksi.
13485: 
13486: 
13487:                                      E d u s k u n n a ll e.
13488: 
13489:    Maamme piirieläinlääkäripiirit ovat vielä      sista, joita eläinlää:kärinvirkojen perustami-
13490: nykyään aiv·an liian suuria. Tämän vuoksi         nen niille merkitsee. Kuntien saama valtion-
13491: monet kunnat joko yksin tai yhteisvoimin          apu onkin nykyään aivan mitätön, sillä esi-
13492: ovat perustaneet omia kunnaneläinlääkäri-         merkiksi tämän vuoden tulo- ja menoar-
13493: piirejä. Kunnaneläinlääkärit ovat piirieläin-     viossa on tähän tarkoitukseen varattu ai-
13494: lääkärien työn runsauden takia joutuneet          noastaan 1.3 miljoonaa markkaa. Jos kun-
13495: suorittamaan paljon sellaisia virkatehtäviä,      naneläinlääkärien palkkaukseen maksettavaa
13496: jotka varsinaisesti kuuluisivat valtion virka-    valtionapua riittävästi korotettaisiin, on var-
13497: miehille. Sellaisista mainittakoon esimerk-       sin todennäköistä, että kunnat perustaisivat
13498: kinä tuberkuliinitarkastukset, luomistautitut-    lisää kunnaneläinlääkärinvirkoja, eikä val-
13499: kimukset, maitonäytteiden otot, utareiden         tion näin ollen ainakaan maan etelä- j•a
13500: kliiniset tutkimukset ja muut tarttuvien tau-     keskiosassa tarvitsisi perustaa uusia piiri-
13501: tien vastustamistyöt. Nämä ja monet muut          eläinlääkärinvirkoja. Täten toimenpide koi-
13502: lisätyöt rajoittavat kunnaneläinlääkärien         tuisi edulliseksi myös valtiolle.
13503: mahdollisuuksia antaa kaikkea sitä apua,             Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
13504: mitä kunnan asukkaat toivovat eläinlääkä-         taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13505: riltään.                                          sen,
13506:    Yleiselle eläinlääkintöhuollolle ja tarttu-
13507: vien kotieläintautien vastustamistyölle on                   että hallitus ottaisi vuoden 1956
13508: ensiarvoisen tärkeää, että eläinlääkärinvir-              tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
13509: koja perustetaan lisää. Kunnat eivät kui-                 suuren määrärahan kunnaneläinlääkä-
13510: tenkaan nykyisen valtionavun turvin kykene                reiden palkkauksen valtionavustuksen
13511: suoriutumaan niistä taloudellisista rasituk-              korottamiseksi.
13512:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
13513: 
13514:           Hilja Väänänen.            Antti J. Rantam.aa.            Niilo Ryhtä.
13515:           Atte Pakkanen.             Kalle Kämäräinen.              S. S. Aittoniemi.
13516:           Eemil Partanen.            Martti J. Huttunen.            Mikko Hult.
13517:           Yrjö Sinkkonen.            Einari Jaakkola.               Juho Rytkönen.
13518:           Vieno Simonen.             Matti Mattila.                 Tahvo Rönkkö.
13519:           Sylvi Halinen.             Martti Leskinen.               Kustaa Tiitu.
13520:           Leo Häppölä.               Eino E. Heikura.               Kauno Kleemola.
13521:           Eero Saari.                Kalervo Saura.                 Lauri Laine.
13522:           Toivo H. Kinnunen.         J. F. Pöykkö.                  Irma Ham.ara.
13523:                                      Artturi Tienari.
13524:                                                                                                 313
13525: 
13526: Vl,12. -   Toiv.al. N:o 120.
13527: 
13528: 
13529: 
13530: 
13531:                                  Koivunen ym.: Keski-Suomen              mielisairaanhuoltotoimiston
13532:                                     perustamisesta.
13533: 
13534: 
13535:                                        E d u s k u n n a ll e.
13536: 
13537:    Mielisairashoidon alalla ilmenevät yleiset       pidettäessä. Ellei Keski-Suomea muodosteta
13538: puutteellisuudet esiintyvät Keski-Suomessa          omaksi :mielisairaanhuoltopiiviksi, johtaa käy-
13539: varsin kärjistyneinä. Maakunta on liitetty          täntö siihen, että mahdollisesti rakennettavat
13540: Etelä-Pohjanmaan piiriin, jonka piirimieli-         uudetkin B-mielisairaalat joutuvat vastaan-
13541: sairaala on Seinäjoella.          Kulkuyhteydet     ottamaan jatkuvasti piirimielisairaalassa hoi-
13542: Keski-Suomen kunnista Seinäjoelle ovat huo-         dettaviksi kuuluvat potilaat siitä johtuvine
13543: nommat kuin esim. Helsinkiin. Näin ollen            kielteisine seurauksineen.
13544: lääkä:l'inapuun turvautuminen tuleekin enim-           Jo lääkintöneuvos Mäkelän komitean kanta
13545: mäkseen kysymykseen Helsingissä ja vain             oli, että Keski-Suomi tarvitsisi oma.n piiri-
13546: vähemmässä määrin Seinäjoella. Maakunta             mielisairaalan. Samanlaista ratkaisua on
13547: tarvitsisi kipeästi oman huoltopiirin lääkä-        esittänyt myös Keski-Suomen maakuntaliitto
13548: reineen ym. henkilökuntineen ja vähintään           lääkintöhallitukselle v. 1952 antamassaan lau-
13549: n. 25 paikkaa käsittävän vastaanottolaitok-         sunnossa. Vaikka lääkintöhallituksen taholta
13550: sen äkillisesti sairastuneita potilaita varten.     onkin annettu toiveita mielisairaimhuolto-
13551:    Seinäjoen piirimielisairaalassa on niin ra-      toimiston perustamisesta Jyväskylään, niin
13552: joitetusti hoitopaikkoja, että kunnalliskotei-      käytännön toimenpiteisiin asia ei ole johta-
13553: hin ja Suolahteen rakennettuun kuntaliiton          nut.
13554: B-mielisairaalaan on jouduttu sijoittamaan             Edellä olevan perusteella allekirjoittaneet
13555: runsaasti sellaisia potilaita, joiden hoito kuu-    esittävät eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13556: luisi suoritettavaksi piirimielisairaalassa. Seu-   muksen,
13557:  rauksena tästä on, että potilaat jäävät vaille
13558: asianmukaista hoitoa, ja kunnalliskoteihin                    että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13559: sijoitettujen muiden hoidokkien elämä on                    Keski-Suomen käsittävän mielisairaan-
13560:  sekä epämukavaa että epävarmaakin, kuten                   huoltotoimiston perustamiseksi, tar-
13561: äskettäin Jämsän kunnalliskodissa sattuneet                 peen vaatiman vastaanottolaitoksen
13562:  erään mielisairaan verityöt osoittavat. Voi-               hankkimiseksi ja lääkärin sekä muun
13563:  massa oleva mielisairaslaki asettaa kunnat                 henkilökunnan palkkaamiseksi J yväs-
13564:  ylivoimaisten rasitusten alaisiksi erityisesti             kylään.
13565:  ns. B-mielisairaaloita rakennettaessa ja yllä-
13566:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
13567: 
13568:                   Matti Koivunen.                                Eino Palovesi.
13569:                   Päiviö Hetemäki.                               Arvo Ahonen.
13570:                   Impi Lukkarinen.                               Artturi Jämsen.
13571:                   Artturi Koskinen.                              Aleksi Kiviaho.
13572: 
13573: 
13574: 
13575: 
13576:  40 E 1·59/55
13577: 314
13578: 
13579: Vl,13. -     Hemst.mot. N:o 121.
13580: 
13581: 
13582:                                Forsberg m. fl.: Angående åtgärder för avlägsnande av miss-
13583:                                   förhållandena vid omhändertagandet av våldsamma sin-
13584:                                   nessjuka personer.
13585: 
13586:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
13587:    Allt emellanåt inträffar i vårt land vålds-   person fördröjs därav att en läkare - även
13588: dåd utförda av våldsamma sinnessjuka per-        för den händelse han skulle vara specialist
13589: soner. De omständigheter, som framkommer         på sinnessjukdomar, vilket en jourhavande
13590: i samband med dessa våldshandlingar, ger         läkare sällan är - först efter grundliga
13591: anledning till översyn av gällande bestäm-       och långa undersökningar anser sig kunna
13592: melser och praxis, då det gäller omhänder-       förklara en person för sinnessjuk. Den tid,
13593: tagandet av våldsamma sinnessjuka personer.      under viiken vederbörande på osäkra grun-
13594:    Då sinnessjuk person blir våldsam, tili-      der berövas sin frihet, kan alltså bli rätt så
13595: kaUas vanligen polis, som omhändertar den        lång.
13596: sjuke och placerar honom i polishäktet. Dit         Det bör vidare påpekas att polishäktet
13597: kaUas sedan läkare, som antingen konsta-         inte är rätta förvaringsplatsen för sjuka
13598: terar sinnessjukdom eller friskförklarar         personer och att, frånsett Helsingfors, våra
13599: personen i fråga. Därefter gäller det, om        polisstationer saknar för detta ändamål
13600: vederbörande förklarats sjuk, att ansöka         skolad sjukvårdspersonal. I många fall kan
13601: om plats på sinnessjukhus, vilket för närva-     det dessutom allvarligt i:frågasättas, om inte
13602: rande bereder stora svårigheter, då alla sjuk-   de sjukas förpassande till polishäktet försvå-
13603: hus är överbelagda. Under väntetiden vistas      rat deras sjukdom.
13604: den sjuke som regel på nytt i sitt hem.             I anslutning till vårdpolisen finns i Hel-
13605:    Detta sakernas tillstånd är långt i:från      singfors en mottagningsstation för själsligt
13606: tillfredsställande.                              sjuka. Landets övriga övriga städer, för att
13607:    För det första händer det inte sällan att     inte tala om landsbygden, saknar motsva-
13608: person, som av de egna eller av grannar          rande institution.
13609: anses som sinnessjuk, i verkligheten inte är        Nuvarande förhållanden på detta område
13610: sjuk. Polisen kan självfallet inte bedöma        är alltså otillfredsställande. Både med tanke
13611: om vederbörande är sjuk eller inte. Detta        på den sjuka och den fara han kan utgöra
13612: kan alltså i praktiken leda därhän att per-      för sin omgivning borde det grundligt ut-
13613: soner kan anhållas och insättas i polishäkte     redas, på vilket sätt de vore möjligt att inom
13614: utan att några som helst sakliga skäl före-      rimliga gränser avlägsna nu rådande miss-
13615: ligger. Det kan rent av i:frågassättas om        förhållanden.
13616: inte sådan anhållen, senare friskförklarad         Under hänvisning till ovanstående före-
13617: person kan åtala polisen för dess åtgärd.        slår vi, att riksdagen ville hemställa,
13618: Detta i sin tur har lett därhän, att polisen
13619: ogärna ingriper mot sinnessjuka personer.                   att regeringen måtte låta utreda
13620: Polisen är ju intet sjukvårdsorgan. Om                   frågan om våldsamma sinnessjuka
13621: ingripandet åter fördröjs, kan den sinnes-               personers omhändertagande och vidta
13622: sjuke hinna ut:föra synnerligen rysliga hand-            de åtgärder, som utredningen finner
13623: lingar.                                                  lämpliga för att avlägsna nu rådande
13624:    Läget försvåras och behandlingen av en                missförhållanden.
13625:     här antytt samanhang omhändertagen
13626:       Helsingfors den 9 februari 1955.
13627: 
13628:            John Forsberg.            Bertel Lindh.           Verner Korsbäck.
13629:            Albin Wickman.            John Österholm.         Grels Teir.
13630:            Antti J. Rantamaa.        Sven Högström.          Juho Tenhiälä.
13631:                          Artturi Tienari.          Johannes Wirtanen.
13632:                                                                                                  315
13633: 
13634: VI,13. -    Toiv.al. N:o 121.                                                           Suomennos.
13635: 
13636: 
13637:                                  Forsberg ym.: Toimenpiteistä väkivaltaisten mielisairaiden
13638:                                     hoitoon ottamista koskevien epäkohtien poistamiseksi.
13639: 
13640:                                        E d u s k u n n a ll e.
13641: 
13642:    Aina silloin tällöin sattuu maassamme väki-         Tilannetta vaikeuttaa ja tässä tarkoitetussa
13643: valtaisten mielisairaiden henkilöiden suorit-       yhteydessä hoitoon otetun henkilön käsittelyä
13644: tamia väkivallantekoja. Näiden väkivallan-          viivyttää se, että lääkäri - siinäkin tapauk-
13645: tekojen yhteydessä ilmenevät seikat antavat         sessa että hän olisi mielitautien erikoislääkäri,
13646: aihetta voimassaolevien määräysten ja käy-          jollainen päivystävä lääkäri harvoin on -
13647: tännön tarkasteluun, kun kysymyksessä on            vasta perusteellisten ja pitkien tutkimusten
13648: väkivaltaisten mielisairaiden hoitoon ottami-       jälkeen katsoo voivansa julistaa jonkun mieli-
13649: nen.                                                sairaaksi. Se aika, joksi asianomaiselta hen-
13650:    Kun mielisairas henkilö käy väkivaltai-          kilöltä epävarmoin perustein riistetään va-
13651: seksi, kutsutaan tavallisesti poliisi, joka ottaa   paus, voi siis muodostua varsin pitkäksi.
13652: sairaan huostaansa ja sijoittaa hänet poliisi-         Edelleen on korostettava, että poliisivan-
13653: vankilaan. Sinne kutsutaan sitten lääkäri,          kila ei ole mikään oikea säilytyspaikka sai-
13654: joka joko toteaa mielisairauden tai julistaa        raille henkilöille, ja että Helsinkiä lukuun-
13655: kysymyksessä olevan henkilön terveeksi. Sen         ottamatta poliisiasemilla ei ole tähän tarkoi-
13656: jälkeen, jos kysymyksessä oleva henkilö on          tukseen koulutettua henkilökuntaa. Monissa
13657: julistettu sairaaksi, on haettava paikka mieli-     tapauksissa voidaan sitä paitsi vakavasti
13658: sairaalasta, mikä nykyisin tuottaa suuria vai-      kysyä, eikö sairaiden passittaminen poliisi-
13659: keuksia, koska kaikki sairaalat ovat ylikansoi-     vankilaan ole pahentanut heidän sairauttaan.
13660: tettuja. Odotusaikana sairas tavallisesti oles-        Huoltopoliisin yhteydessä on Helsingissä
13661: kelee jälleen kotonaan.                             vastaanottoasema sielullisesti sairaita varten.
13662:    Tämä asiaintila on kaukana tyydyttävästä.        Maan muissa kaupungeissa, maaseudusta pu-
13663:    Ensiksikään ei ole harvinaista, että henkilö,    humatta, ei ole vastaavaa laitosta.
13664: jota omaiset tai naapurit pitävät mielisai-            Nykyiset olosuhteet tällä alalla ovat siis
13665: raana, todellisuudessa ei ole sairas. Poliisi       epätyydyttävät. Ajatellen sekä sairasta. että
13666: ei tietenkään voi arvostella, onko asianomai-       sitä vaaraa, joksi hän voi käydä ympäristöl-
13667: nen sairas vai eikö. Tämä voi siis käytän-          leen, olisi perusteellisesti selvitettävä, miten
13668: nössä johtaa siihen, että henkilöitä voidaan        olisi mahdollista kohtuullisissa rajoissa pois-
13669: pidättää ja panna poliisin suojiin ilman että       taa nyt vallitsevat epäkohdat.
13670: siihen on olemassa mitään asiallisia syitä.            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
13671: Voidaan suorastaan asettaa kysymyksenalai-          kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13672: seksi, eikö sellainen pidätetty, myöhemmin
13673: terveeksi julistettu henkilö, voi syyttää polii-             että hallitus selvityttäisi kysymyk-
13674: sia tämän toimenpiteestä. Tämä vuorostaan                  sen väkivaltaisten mielisairaiden hoi-
13675: on johtanut siihen, että poliisi ei mielellään             toon ottamisesta ja ryhtyisi selvityksen
13676: puutu mielisairaisiin henkilöihin. Poliisihan              soveliaiksi osoittamiin toimenpiteisiin
13677: ei ole mikään sairaanhoitoelin. Mutta jos                  nyt vallitsevien epäkohtien poistami-
13678: asiaan puuttumista taas viivytetään, saattaa               seksi.
13679: mielisairas ehtiä tehdä· hirvittäviä tekoja.
13680:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
13681: 
13682:            John Forsberg.            Bertel Lindh.           Verner Korsbäck.
13683:            Albin Wickman.            John Österholm.         Grels Teir.
13684:            Antti J. Rantamaa.        Sven Högström.          Juho Tenhiälä.
13685:                          Artturi Tienari.          Johannes Wirtanen.
13686: 316
13687: 
13688: VI,14. -   Toiv.al. N:o 122.
13689: 
13690: 
13691: 
13692: 
13693:                                 Ryömä. ym.: Määrärahasta Länsi- ja Pohjois-Satakunnan
13694:                                    kuntien mielisairaalan rakentamista varten.
13695: 
13696: 
13697:                                       E d u s k u n n a ll e.
13698: 
13699:   Länsi- ja Pohjois-Satakunnan kuntien tar-          Edellä mainitun tuiki tarpeellisen ra-
13700: koituksena on yhteisesti rakennuttaa mieli-        kennushankkeen jouduttamiseksi ehdotamme
13701: sairaala, joka voimassa olevan mielisairaslain     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13702: mukaan kuuluisi ns. B-mielisairaaloihin.
13703: Vuoden 1955 valtiopäiville on kuitenkin jä-                  että hallittts ottaisi vuoden 1956
13704: tetty aloite mielisairaslain muuttamisesta si-            tulo- ja menoarvioesitykseen tarvitta-
13705: ten, että kunnalliset B-mielisairaalat siirtyi-           van määrärahan Länsi- ja Pohjois-
13706: sivät A-luokkaan ja valtio suorittaisi vähin-             Satakunnan kuntien yhteisesti suun-
13707: tään 75 prosenttia niiden rakennuskustan-                 nitteleman kunnallisen mielisairaalan
13708: nuksista.                                                 rakentamista varten.
13709:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
13710: 
13711:                  Mauri Ryömä..                              Pertti Rapio.
13712:                  Irma Rosnell.                              Eino Tainio.
13713:                                                                                                  317
13714: 
13715: VI,us. -   Toiv.al. N:o 123.
13716: 
13717: 
13718: 
13719: 
13720:                                 Niskala ym.: Määrärahasta Oulun piirimielisairaalan laajen-
13721:                                    tamista varten.
13722: 
13723: 
13724:                                      E d u s k u n n a ll e.
13725: 
13726:    Uuden mielisairaslain astuttua voimaan         on täysin yhtäpitävä siitä jo aikaisemmin
13727: vuodesta 1953 lukien on valtioneuvosto an-        tehtyjen laajennussuunnitelmien kanssa.
13728: tanut päätökset maan jakamisesta mielisai-           Oulun piirimielisairaalan laajennustyö,
13729: raanhuoltopiireihin, niiden rajoista ja hoito-    jonka tulisi siis käsittää 437 lisäsairaansijan
13730: paikkojen jaosta. Samalla on määrätty ku-         aikaansaaminen, jaettiin jo alunperin kah-
13731: takin mielisairaanhuoltopiiriä varten oma         teen rakennusvaiheeseen. Niistä 1. rakennus-
13732: keskusmielisairaalansa ja sen paikkaluku.         vaiheeseen sisällytettiin seuraavat rakennus-
13733:    Pohjois-Pohj.anmaan ja Lapin mielisairaan-     työt:
13734: huoltopiirin, joksi Oulun piirimielisairaalan
13735: (keskusmielisairaalan) toiminta-alue, käsit-      yhden uuden sairaalarakennuksen,
13736: täen Oulun ja Lapin läänien kunnat, on              käsittäen 320 uutta sairaansi-
13737: uuden mielisairaslain mukaisesti valtioneu-         j.aa, rakentaminen, kuutiomäärä 24 500 ms
13738: voston päätöksellä 24. 9. 1953 vahvistettu,       yhden perheen. toimihenkilöiden
13739: asukasluku oli 1. 1. 1954 henkikirjojen mu-         asuinrakenn. s: n . . . . . . . . . . . . 4 250 ,
13740: kaan 561 564 henkeä. Näin ollen, kun Oulun        yhden yksin. toimihenkilöiden
13741: piirimielisairaalan vahvistettu paikkaluku on       asuinrakenn. s: n ........... . 6 675 "
13742: 401 sairaansijaa, jää huoltopiirin keskus-        autotallin s: n ................ .            500 "
13743: mielisairaalapaikkojen määrä niin vähäiseksi      kolmen alilääkärin asunnon s: n . 1620 "
13744: kuin 0. 71 sairaansijaa tuhatta asukasta koh-     uuden saunarakennuksen s: n ...               965 "
13745: den. Siten onkin yllämainitussa valtioneu-        lämpökeskuksen ja talousraken-
13746: voston päätöksessä sairaalan sairaansija-           nuksen laajentaminen . . . . . . . . 2 300 ,
13747: määrä edellytetty nostettavaksi 437 paikalla
13748: oli 838 sairaansijaan, jolloin huoltopiirin A-                                yhteensä 40 810 ms
13749: mielisairaalapaikkaluku nousisi hiukan suu-
13750: remmaksi, mutta silloinkin vasta 1.49 sai-           Näiden rakennustöiden kustannusarvio oli
13751: raansijaan tuhatta asukasta kohden.               laskettu nousevan 416 000 000 markkaan.
13752:    Oulun piirimielisairaalan laajentamisen        Valtioneuvoston päätöksellä 17/2 1954 on
13753: tarve on jo kauan tunnettu ja on sitä han-        yllä mainittu 1 rakennusvaihe hyväksytty
13754: kittu jo vuodesta 1949 lähtien. Ensimmäinen       otettava:ksi valtion avustusten yleiseen suun-
13755: virallinen esitys siitä on jo 24. 4. 1951 val-    nitelmaan. Valtion osuus on kuitenkin hy-
13756: tiovallalle tehty ja lain mukaista valtionapua    väksytty maksettavaksi vasta vv. 1961-1963,
13757: rakennustyötä varten anottu. Kaikki suunni-       mikä tuli täydellisenä pettymyksenä, koska
13758: telmat ja piirustukset olivat jo silloin val-     kaikki asiantuntijaelimet pitivät Oulun piiri-
13759: miina. Valmisteilla ollut mielisairaslaki oli     mielisairaalan laajennusta ensisijaisen tär-
13760: nähtävästi esteenä sille, että sairaalan laa-     keänä, koska A-mielisairaspaikkojen suhteel-
13761: jennustyötä ei hyväksytty kuitenkaan aloi-        linen vähyys Pohjois-Suomessa on kaikkein
13762: tettavaksi. Virallisella taholla ei oltu määri-   suurin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että
13763: telty, kuinka suureksi Oulun piirimielisai-       Helsingin mielisairaanhuoltopiirissä on 3.9
13764: raala olisi laajennettava. Nyttemmin on kui-      paikkaa 1000 asukasta kohti j.a koko muu
13765: tenkin osoittautunut, että valtioneuvgston        Suomi Pohjois-Suomea lukuunottamatta 2.34
13766:  päätös sair·aalan lopullisesta paikkaluvusta     paikkaa 1000 asukasta kohti. Pohjanmaan
13767: 318                           VI,15. -   Oulun piirimielisairaala.
13768: 
13769: 
13770: ja Lapin mielisairaanhuoltopiirin nykyinen       piirimielisairaalan laajentaminen mitä pi-
13771: paikkamäärä on 0. 71 tuhatta asukasta kohti.     kimmin toteutettava siinä laajuudessa kuin
13772: Vaikka rahoituskysymys ei ole vielä selvä,       valtioneuvoston päätös edellyttää. Koska
13773: on oHut pakko alkaa rakennustyöt. Tarkoi-        rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä,
13774: tus on erinäisten henkilökunnan rakennus-        olisi niiden jatkumiselle elinehto, että hy-
13775: ten sekä lämpökeskuksen laajennuksen ohella      väksytty valtionavun maksu saadaan siirre-
13776: saada kiireellisesti ainakin 160 sairaspaik-     tyksi aikaisemmaksi.
13777: kaa. Kustannukset ensimmäisestä rakennus-           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
13778: vaiheesta on 416 milj. markkaa ja toisesta       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13779: 154 milj. sekä vaatetuksen ja irtaimiston        muksen,
13780: laitto 60 milj. markkaa. Arkkitehtien, eri-
13781: koisasiantuntijain ja työnvalvojain palkkiot                 että hallitus ottaisi vuoden 1956
13782: 25 milj. markkaa. Kuten yllä olevasta käy                 tulo- ja menoarvioesitykseen 208 mil-
13783: selville, on A-mielisairaalakysymys Pohjois-              joonan markan määräraham,. Oulun
13784: Suomen ja Lapin mielisairaanhuoltopiirissä                piirimielisairaalan laajentamista var-
13785: kaikkein vaikein koko maassa. Päästäkseen                 ten.
13786: edes tyydyttäviin olosuhteisiin olisi Oulun
13787:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
13788: 
13789:                 Markus Niskala.                            Vilho Väyrynen.
13790:                 Kusti Eskola.                              Armas Leinonen.
13791:                 Yrjö Hautala.                              Eino Rytinki.
13792:                 Erkki Koivisto.                            Eeli Erkkilä.
13793:                 Arvi Turkka.                               Niilo Ryhtä.
13794:                 J. F. Pöykkö.                              Lauri Järvi.
13795:                 Eino Tainio.                               Pentti Liedes.
13796:                 Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.                Toivo Friman.
13797:                 M. 0. Lahtela.                             Irm.a. Torvi.
13798:                 Yrjö Murto.                                Antti Kinnunen.
13799:                                                                                               319
13800: 
13801: Vl,16, -     Toiv.al. N:o 124.
13802: 
13803: 
13804: 
13805: 
13806:                                  Palovesi ym.: Valtion seerumlaitoksen sijoittamisesta Jyväs-
13807:                                     kylään.
13808: 
13809: 
13810:                                       E d u s k u n n a 11 e.
13811: 
13812:    Eduskunta hyväksyi kuluvan vuoden ta-           lentokentältä Jyväskylän läheltä on moni-
13813: lousarvioon 75 miljoonan markan määrära-           vuoroinen päivittäinen lentoyhteys sekä Hel-
13814: han valtion seerumlaitoksen rakentamiseen,         sinkiin että Kuopioon ja sieltä edelleen
13815: mutta jätti laitoksen sijoituspaikan toistai-      Joensuuhun. Parhaillaan ovat lentokentän
13816: seksi avoimeksi. Kansanterveydelle ensiar-         laajennustyöt käynnissä ja yhteyksiä lisät-
13817: voisen tärkeänä on pidettävä sitä, että see-       täneen lähiaikoina myös Ouluun.
13818: rumlaitos sijoitetaan riittävän hyvien lii-           Jyväskylä on tiheästi asutun valtakunnan
13819: kenneyhteyksien varteen sellaiselle seudulle,      eteläosan maantieteellinen keskus, ja Jyväs-
13820: jossa se parhaiten pystyisi palvelemaan koko       kylä keskipisteenä piirretty 200 kilometrin
13821: maan asujamistoa saattamalla mahdollisim-          säteinen ympyrä sulkee piiriinsä Keski-
13822: man laajat ja tiheästi asutut valtakunnan          Suomen lisäksi käytännöllisesti katsoen koko
13823: osat välittömän vaikutuksensa piiriin.             Etelä- ja Itä-Suomen sekä Etelä- ja Keski-
13824:    Jyväskylän kaupunki on maan keskiosassa         Pohjanmaan.
13825: eri liikennereittien risteyksissä. Jyväsky-           Jyväskylä on keskeisellä paikalla siinä
13826: lässä leikkaavat toisensa etelästä pohjoiseen      Helsingin vaikutuspiirin ulkopuolelle jää-
13827: johtava valtatie n:o 4 ja kaakosta luoteeseen      vässä keskussairaalajärjestelmässä, jonka luo-
13828: kulkeva valtatie n:o 13. Jyväskylästä on           minen parhaillaan on käynnissä. Jyväsky-
13829: valta- tai kantatieyhteydet Jämsän kautta          lässä ja sen ympäristössä on lisäksi Keski-
13830: Tampereelle ja Mänttään, Keuruun kautta            Suomen keskusparantola sekä runsaasti kun-
13831: suoraan länteen, Laukaan kautta Kuopioon,          tien tai kuntayhtymien sairaaloita. Valtion
13832: Lievestuoreen kautta itään ja Päijänteen           seerumlaitoksen yhteydenpito muihin laitok-
13833: itäpuolitse Heinolan kautta Lahteen. Rauta-        siin, lähinnä eri laboratorioihin ei missään
13834: tieyhteydet ovat länteen Haapamäelle ja            suhteessa ole niin kiinteä, että seerumlaitos
13835: itään Bieksämäelle sekä pohjoiseen Ääne-           senvuoksi olisi sijoitettava muiden laitosten
13836: koskelle. Parhaillaan on rakenteilla Suolah-       välittömään läheisyyteen.
13837: den-Haapajärven rata, joten suora rauta-              Edellä sanotun perusteella ehdotamme
13838: tieyhteys pohjoiseen avautuu lähivuosina.          kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
13839: Lisäksi on olemassa suunnitelmia Jyväsky-          toivomuksen,
13840: län--Jämsänkosken välisen rataosan raken-
13841: tamiseksi, jonka valmistuttua lyhin etelästä                että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13842: pohjoiseen johtava kauttakulkurata tulisi                 valtion seerumlaitoksen sijoittamiseksi
13843: menemään Jyväskylän kautta. Luonetjärven                  Jyväskylään.
13844:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
13845: 
13846:            Eino Palovesi.             Impi Lukkarinen.              Väinö Rankila.
13847:            Arvo Ahonen.               Matti Mattila.                Hilja Väänänen.
13848:            Eino E. Heikura.           Matti Koivunen.               Atte Pakkanen.
13849:            Päiviö Hetemäki.           Artturi Koskinen.             Yrjö Hautala.
13850:            Urho Kähönen.              Kalle Kämäräinen.             Markus Niskala.
13851: 320
13852: 
13853: VI,17. -   Toiv.al. N:o 125.
13854: 
13855: 
13856: 
13857: 
13858:                                 Tienari ym.: Valtion seerumlaitoksen rakentamisesta Sisä-
13859:                                    Suomeen.
13860: 
13861: 
13862:                                      E d u s k u n n a ll e.
13863: 
13864:    Nykyisin toimii maassamme diagnostisia         menpiteiden nopeuttamista, myös suurta ta-
13865: tarpeita varten Helsingissä kolme serobak-        loudellista etua, sillä hoitopäivämenot ovat
13866: teriologista laitosta, nimittäin Helsingin        maamme sairaaloissa 1 000-2 000 mk poti-
13867: Yliopiston serobakteriologinen laitos, Valtion    lasta kohti (T. V. Wartiovaaran laskelma).
13868: seerumlaitos ja Helsingin kaupungin sero-         Mainittu hoitoajan piteneminen oli havaitta-
13869: bakteriologinen laboratorio, Turussa Yliopis-     vissa viimeksi heinäkuussa 1953 Kuopiossa,
13870: ton serobakteriologinen laitos (2 kpl.) sekä      jolloin sikäläinen laboratorio oli korjaustöi-
13871: lisäksi Oulussa ja Kuopiossa Valtion sero-        den takia suljettuna ja näytteet oli yritet-
13872: bakteriologiset laboratoriot sekä Vaasassa        tävä tutkia Helsingissä.
13873: valtion tukema kaupungin laboratorio.                3) Sisämaahan sijoituksen puolesta puhuu
13874:    Valtion v:n 1955 tulo- ja menoarvioon si-      sekin seikka, että jokainen 24 tunnin lisäys
13875: sältyvän määrärahan mukaan vakinaistettai-        missä tahansa verinäytteessä nostaa pilaantu-
13876: siin siis Helsinkiin kolme diagnostista labora-   mismahdollisuudet yli kaksinkertaisiksi (tri
13877: toriota. Valtion seerumlaitoksen tulisi kui-      Koulumiehen tutkimuksen mukaan). Jos
13878: tenkin joka suhteessa palvella koko maata.        tämä on mahdollista verinäytteiden osalta,
13879: Helsinkiin sijoitettuna se ei sitä tee uudel-     mitä se onkaan herkästi kuolevien bakteerien
13880: leen rakennettunakaan. Syyt ovat seuraa-          ja virusten ollessa kysymyksessä. Näytteen
13881: vat:                                              kyllä voi lähettää Helsinkiin, mutta on ko-
13882:    1) Helsingissä ja Turussa olevat yliopis-      vin kysymyksenalaista, onko sieltä saapuva
13883: tolliset korkeata tasoa olevat laboratoriot       vastaus oikea, jos lähetys pitkän matkan
13884: tyydyttävät kyllä Helsingin, Turun ja koko        vuoksi menee pilalle. Jos lisäksi lääkäri
13885: Etelä-Suomen tarpeen, kun taas muu Suomi          uskoo laboratorion vastaukseen, voi virhe
13886: jää lapsipuolen asemaan, jos kaikki vaativia      olla kohtalokas ja se kohtaa sairasta, jota
13887: tutkimuksia suorittavat laboratoriot ovat         pitäisi hoitaa.
13888: Helsingissä, joten valtakunnan etu vaatii,           4) Sisämaahan sijoitettuna valtion see-
13889: että valtion seerumlaitoksen pitäisi siis olla    rumlaitos tulisi toimimaan maaseutulääkä-
13890: sisämaassa mahdollisimman keskellä Suomea.        reiden tukena tutkimuslaitoksen läheisyyden
13891: Suunniteltujen keskussairaaloiden pitäisi         takia ja siten osaltaan edistäisi lääkäreiden
13892: kaikkien päästä lähes yhtä tehokkaasti käyt-      siirtymistä maaseudulle.
13893: tämään kaikenlaatuisia bakteeri-, virus- ja          5) Koko uutta valtakunnallista sairaala-
13894: seerumtutkimuksia hyväkseen. On olemassa          systeemiä vahvistaisi parhaiten se, että Tu-
13895: vaara, että keskussairaalan, jolla ei ole sa-     run ja Helsingin Yliopistojen klinikkaraken-
13896: maa mahdollisuutta turvautua ko. tutkimuk-        nuksia kiirehdittäisiin lääkäreiden valmistu-
13897: sia suorittavaan laboratorioon kuin Etelä-        misen jouduttamista silmälläpitäen ja sa-
13898: Suomen sairaaloilla, taso jää alapuolelle         malla tuettaisiin maaseudun lääkärien toi-
13899: nykyaikaisen sairaalan vaatimusta.                mintaa rakentamalla valtion seerumlaitos
13900:    2) Valtion seerumlaitoksen sijoitus sisä-      Tampereelle, koska viivan Vaasa-Savon-
13901: maahan lyhentäisi useimmissa keskussairaa-        linna alapuolella asuu lähes % maamme
13902: loissa potilaiden hoitoaikaa huomattavasti.       väestöstä ja valtion seerumlaitos tulisi täl-
13903: Tämä merkitsisi, paitsi potilaiden hoitotoi-      löin palvelemaan koko maata. Vailla omaa
13904:                                     VI,11, -    Tienari ym.                                   321
13905: 
13906: taloa olevan laitoksen siirtäminen pois Hel-      kät, että serologisten ja bakteriologisten näyt-
13907: singistä ei tuota mitään käytännöllisiä vai-      teiden laatu ja luonne saattaa jo ennen Hel-
13908: keuksia.                                          sinkiin saapumista olennaisesti muuttua.
13909:   Asia on käsiteltävä kokovaltakunnallisena          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
13910: ja tällöin on ensi sijassa otettava huomioon,     kunnan päätettäväksi toivomuksen,
13911: että maamme on melkoisen laaja ja lisäksi
13912: pitkänomainen. Valtion seerumlaitoksen si-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
13913: joittaminen aivan maan toiseen laitaan ei                toimenpiteisiin Valtion seerumlaitok-
13914: voi tällöin olla viisasta eikä tarkoituksen-             sen rakentamiseksi Tampereelle tai
13915: mukaista, kun kuten jo edellä on osoitettu,              jollekin muulle paikkakunnalle Sisä-
13916: matkat ja kuljetusajat ovat meillä niin pit-             Suomeen.
13917:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
13918: 
13919:         Artturi Tienari.            Juho Tenhiälä.                  Armas Leinonen.
13920: 
13921: 
13922: 
13923: 
13924: 41 E 159/55
13925: 322
13926: 
13927: VI,ts. -     Toiv.al. N:o 126.
13928: 
13929: 
13930:                                  V. Kaasalainen ym..: Lisärakennuksen hankkimisesta Jt.lik-
13931:                                     kelin lääninsairaalalle.
13932: 
13933: 
13934:                                       Eduskunnalle.
13935: 
13936:     Mikkelin lääninsairaala on keskussairaa-     täin tarvittava arkisto on täytynyt hajoittaa
13937: lain rakennusohjelmassa yhdennellätoista si-     ylilääkärin kansliaan, lääkärinkansliaan ja
13938:  jalla, joten kuluu vielä pitkä aika, ennen-     taloudenhoitajan luo, ullakolle, posliinivaras-
13939: kuin sen vuoro joutuu. Näin ollen joudutaan      toon ja ruumiinavaushuoneeseen.
13940:  sairaalassa toistaiseksi työskentelemään mitä      Laboratoriota varten on jo täytynyt ottaa
13941: tukalimmissa olosuhteissa.                       yksi neljänhengen potilashuone. Vaikka
13942:    Nimenomaan poliklinikka- ja laboratorio-      röntgenhoidon tarve on niin suuri, että edus-
13943: puolella on tilanahtaus sietämätön. Esi-         kunta viime vuoden valtiopäivillä kehoitti
13944: merkiksi poliklinikalla on vain kaksi huo-       hallitusta talousarvion perusteluihin liittä-
13945: netta (yhteinen pinta-ala 49 m2), mutta          mässään lausumassa järjestämään röntgen-
13946: niissä työskentelee samanaikaisesti 8 lää-       lääkärin toimen Mikkelin lääninsairaalassa
13947: käriä avustajineen. Poliklinikkavastaanotolla    vakinaisemmalle kannalle, ei röntgenhoito-
13948: käy päivittäin jopa 100 potilasta. Samoissa      konetta ole voitu sijoittaa mihinkään, koska
13949: huoneissa on pakko suorittaa myös koko sai-      sairaalan johto ei ole katsonut voivansa
13950: raalan kipsaukset, niin ikään ne leikkaukset,    luovuttaa siihen tarkoitukseen kahta poti-
13951: joista leikkaushuoneet voisivat infektoitua,     lashuonetta, sillä nykyiselläänkin on voitu
13952: samoin suoritetaan siellä rakontähystykset,      ottaa sairaalaan vasta ne, joiden olisi pitä-
13953: munuaisaltaan tutkimukset, raskauden kes-        nyt saada vuoro jo kesäkuussa 1952. On
13954: keytykset, emän kaavinta ym. gynekologiset       lisäksi otettava huomioon, että yksi 32-
13955: hoitotoimenpiteet, niin ikään korvatutkimuk-     paikkainen hoito-osas~ on sijoitettu vanhaan
13956: set ja nenäontelon huuhtelut. Poliklinikkaa      ja sellaisenaan epävarmaan parakkiin.
13957: varten ei alkujaan ole suunniteltu minkään-         Jos Mikkelin lääninsairaalan laajentami-
13958: laista odotushuonetta, vaan potilaat joutuvat    seen käytettäisiin heti varoja edes niin pal·
13959: jonottamaan ahtaassa käytävässä. Tämän           jon kuin tarvitaan nykyaikaisen keskussai-
13960: osaston kylpyhuoneessa on kaksi verholla         raalan vaatiman pääoman korkoihin puolen
13961: toisistaan erotettua ammetta. Niissä pestään     vuoden aikana, saataisiin poliklinikalle, la-
13962: sekä mies- että naispotilaat, mutta toisessa     boratoriolle ja röntgenlääkärin toiminnalle
13963: ammeessa on sen lisäksi pakko käsitellä          välttämättömimmät tilat sekä henkilökun-
13964: poliklinikan veriset ja märkäiset vahakan-       nalle alkeellisimmat sosiaaliedut. Tässä esi-
13965: kaat. Vastaanoton aikana siellä säilytetään      tetyn lisärakennuksen vastainen käyttö luon-
13966: myös likapyykki. Tuohon samaan huonee-           nollisesti ratkeaisi samassa yhteydessä, kun
13967: seen viedään poliklinikalla leikatut selviä-     päätetään koko sairaalan käytöstä. Lisä-
13968: mään huumauksesta. Ja kun lain mukaan            rakennuksesta aiheutuneet kustannukset olisi-
13969: ei kuolleita saa heti kuljettaa ruumishuo-       vat siihen mennessä ehtineet tuottaa hin-
13970: neeseen, nekin säilytetään määrätunnit kyl-      taansa nähden moninkertaisen hyödyn.
13971: pyhuoneessa. Päälle päätteeksi se on sai-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
13972: raala-apulaisten ainoa pukeutumis-, kahvi- ja    kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13973: oleskeluhuone. Sairaanhoitajattarien pukeu-
13974: tumis-, oleskelu- ja kahvihuoneena käytetään               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
13975: parin metrin läpimittaista liinavaatevarastoa.          toimenpiteisiin lisärakennuksen hank-
13976: Tilan puutetta kuvastaa sekin, että päivit-             kimiseksi Mikkelin lääninsairaalalle.
13977:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
13978: 
13979:            Väinö Kaasalainen.        Edvard Pesonen.              Niilo Nieminen.
13980:            Sylvi Halinen.            Viljo Virtanen.              Toivo H. Kinnunen.
13981:            Aukusti Pasanen.          K. F. Haapasalo.             Onni Hiltunen.
13982:            Irma Hamara.              Wiljam Sarjala.              Antti J. Rantamaa.
13983:                                                                                              323
13984: 
13985: VI,19, -   Toiv.al N:o 127.
13986: 
13987: 
13988: 
13989: 
13990:                                Tårvi ym.: Määrärahasta synnytys- ja naistentautiosaston
13991:                                   rakentamiseksi Oulun lääninsairaalan yhteyteen.
13992: 
13993: 
13994:                                      E d u s k u n n a II e.
13995: 
13996:    Tilanne Oulun läänin lääninsairaalan syn-      muun osaston yhteydessä ja että synnytys-
13997: nytys- ja naistentautiosastolla on muodostu-      osaston paikkaluku on ainoastaan 28. Ottaen
13998: nut täysin kestämättömäksi sen vuoksi, että       huomioon Oulun lääninsairaalan piiriin kuu-
13999: käytettävissä oleva tila on epätarkoituksen-      luvan väestön lukumäärän, noin 300 000 hen-
14000: mukainen ja synnytysosaston paikkaluku            keä, ja korkean syntyväisyyden, tulisi syn-
14001: liian pieni. Sairaalan rakentamisen loppu-        nytysosaston paikkaluvun olla nykyiseen
14002: vaihe sattui sota-ajaksi ja nykyinen synny-       verrattuna moninkertainen, jotta se olisi liki-
14003: tys- ja naistentautiosastolla oleva kerros ra-    main oikeassa suhteessa eräitten keskussai-
14004: kennettiin sotilastarkoituksiin. Sen jälkeen      raalain vastaaviin paikkalukuihin. Tilanne
14005: ei ole mitään oleellisia muutoksia tehty. Pa-     ilmenee havainnollisesti seuraavista luvuista:
14006: hin epäkohta on se, että synnytyssalit ovat
14007: Oulun lääninsairaalan paikkaluku ....... .        380, niistä synnytyspaikkoja      28 =    7%
14008: Joensuun Keskussairaalan paikkaluku .... .        381,                              50 =   13%
14009: Jyväskylän Keskussairaalan paikkaluku ... .       380,    "          "              46 =   12%
14010: Savonlinnan Keskussairaalan paikkaluku ..         231,    "          "              30 =   13%
14011: Lappeenrannan Keskussairaalan paikkaluku          324,    "          "              44 =   13%
14012:                                                            "            "
14013:    Vertailukohteena olevien keskussairaalain      matkojen taakse. Ja kuten mainittu, tilanne
14014: piireissä asukasluku vaihtelee kuitenkin vain     muuttuu jatkuvasti yhä katastrofaalisem-
14015: 100 000: n molemmin puolin, joten Oulun           maksi. Sanomattakin on selvää, mitä hait-
14016: osaston tulee palvella kolme kertaa suurem-       taa työskentelylle on tällaisista olosuhteista
14017: paa väestömäärää. Lisäksi Oulun läänissä          ja mitä muita hankaluuksia ja vaaroja sii-
14018: syntyväisyys on Lapin läänin jälkeen kor-         hen liittyy. Erittäin valitettavaa on myös-
14019: kein koko maassa, ollen se vuonna 1951            kin se, että vähitellen sekä lääkärit että hoi-
14020: Tilastollisen vuosikirjan mukaan 30.4 ojoo,       tajat väsyvät työskentelemään tällaisin edel-
14021: vastaavan luvun ollessa Kuopion läänissä          lytyksin ja pyrkivät hakeutumaan vähem-
14022: 26.8 ojoo, Vaasan läänissä 23.8 o/oo, Mikke-      män rasittaviin työpaikkoihin. Seurauksena
14023: lin läänissä 24.4 o/oo, Kymen läänissä            on, että sairaalan taso alkaa laskea, mihin
14024: 20.7 ojoo jne.                                    nurinkuriseen kehitykseen merkit jo viit-
14025:    Tungos Oulun lääninsairaalan synnytys-         taavat.
14026: osastolla on pysyväisesti suuri ja kasvaa            On päivänselvää, että olosuhteisiin on saa-
14027: vuosi vuodelta, joten tilanne on todella          tava korjaus. Kuitenkaan ei voida odottaa,
14028: vaikea. Ensimmäisenä toimintavuotena 1949         että parannukset toteutettaisiin vasta kes-
14029: hoidettiin Oulun lääninsairaalan synnytys-        kussairaalalain edellyttämässä järjestyksessä,
14030: osastolla kaikkiaan 1150 synnytystä, mutta        jolloin jouduttaisiin odottamaan vielä ehkä
14031: vuonna 1954 oli vastaava luku jo 1 900.           20 vuotta. Asian laatu ja laajuus edellyttä-
14032: Tämä määrä edellyttää jo 50 synnytyspaik-         vät, että viivyttelemättä ryhdytään rakenta-
14033: kaa, joka määrä onkin ollut jo usein pakko        maan Oulun lääninsairaalan yhteyteen tar-
14034: ottaa synnyttäjiä osastolle, vaikka olosuh-       vittavaa lisärakennusta synnytys- ja naisten-
14035: teiden takia synnyttäjät on vaarallisen ai-       tautiosastoa varten. Tila, joka näin vapau-
14036: kaisin lähetetty kotiinsa, vieläpä pitkienkin     tuisi, tarvitaan kipeästi muuhun käyttöön.
14037: 324                              Vl,19. -   Oulun lääninsairaala.
14038: 
14039: 
14040: Myöskin valtion kannalta on järkevintä                       että hallitus ottaisi vuoden 1956
14041: puuttua tähän epäkohtaan heti, jotta sai-                 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
14042: raala voisi täydellä teholla toimia väestörik-            suuren määrärahan synnytys- ja nais-
14043: kaan piirinsä hyväksi, eikä päästää olosuh-               tentautiosaston rakentamiseksi Oulun
14044: teita muodostumaan nykyistäkin vaikeam-                   lääninsairaalan y ht eyt een.
14045: miksi.
14046:    Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
14047: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14048: vomuksen,
14049:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
14050: 
14051:          Lauri Järvi.                M. 0. Lahtela.                 Eino Rytinki.
14052:          Eeli Erkkilä.               Antti Kinnunen.                Niilo Ryhtä.
14053:          Urho Saariaho.              Kusti Eskola.                  Pentti Liedes.
14054:          Erkki Koivisto.             Yrjö Murto.                    Armas Leinonen.
14055:          Toivo Friman.               Arvi Turkka.                   Yrjö Hautala.
14056:                                      Eemil Partanen.
14057:                                      Eetu Karjalainen.
14058:                                                                                                 325
14059: 
14060: VI,2o. -   Toiv.al. N:o 128.
14061: 
14062: 
14063: 
14064: 
14065:                                   Tienari ym.: Määrärahasta Tampereen keskussairaalan ra-
14066:                                      kentamista varten.
14067: 
14068: 
14069:                                         E d u s k u n n a ll e.
14070: 
14071:    Valtion vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon          täksi vuodeksi myönnetty 175 milj. mk.
14072: varasi eduskunta määrärahoja varsinaisten            Tiettävästi sikäläisen keskussairaalan ra-
14073: keskussairaalain rakentamiseksi yhteensä             kennussuunnitelma on siksi valmiina, että
14074: 175 milj. mk, mutta neljän edellisen vuoden          rakentamiseen voidaan täydellä teholla ryh-
14075: (1951-1954). kuluessa on tähän tarkoituk-            tyä, jos vaan rahoitus olisi kunnossa. Kun
14076: seen varoja käytetty keskimäärin 1100 milj.          Kuopion kustannusarvio lienee n. 1 400 milj.
14077: mk. Päätös merkitsi sitä, että maan sairaala-        ja edellyttäen, että vahingosta viisastuneina
14078: olojen saattaminen välttämättömiä tarpeita           pyrittäisiin rakentamaan tehokkaasti, siis
14079: vastaavalle tasolle katsottiin aiheelliseksi tois-   lyhyen ajan kuluessa, olisi rahoitus ilmei-
14080: taiseksi keskeyttää. Voimassa olevan keskus-         sesti hoidettava vv. 1955-1956, ja siten
14081: sairaalalain mukaan on rakennettava kaik-            kumpanakin vuonna tarvittaisiin tätä sai-
14082: kiaan 18 keskussairaalaa, joista 4 alkaa olla        raalaa varten n. 650-700 milj. mk.
14083: valmiina, mutta eduskunnan viimeksi vah-                Tunnettu tosiasia lienee, että Tampereella
14084: vistaman lain mukaan jäljellä olevat 14 sai-         sijaitsevissa sairaaloissa, sekä maaseutua ja
14085: raalaa pitäisi rakentaa 15 vuoden kuluessa           kaupunkia palvelevassa yleisessä sairaalassa
14086: eli vuoteen 1969 mennessä. Millä tavalla             että kaupungin omistamassa Hatanpään sai-
14087: tämä ohjelma katsotaan voitavan toteuttaa,           raalassa, on jatkuvasti suuri paikkapula,
14088: jos väliin jätetään vaikkapa vain yksikin            mikä väestön voimakkaasti kasvaessa aina
14089: vuosi asiallisesti kokonaan ilman rahoitusta,        vain pahenee. Monet sairaat saavat odottaa
14090: kun otetaan huomioon, että rakentamatta              kuukausikaupalla sairaalaan pääsyä. Tämän
14091: olevien keskussairaalain rahoittaminen vaatii        sairaansijojen vähyyden vuoksi ryhdyttiin
14092: vielä ainakin noin 12 500 milj. mk.?                 jo 1936, siis 18 vuotta sitten, suunnittele-
14093:    Tämän ohessa on syytä huomauttaa, että            maan Tampereelle keskussairaalaa, jota vali-
14094: valtakunnan keskussairaalaohjelman sivussa           tettavasti ei vieläkään ole saatu aikaan.
14095: on myös hoidettava nk. yliopistosairaalain           Tosin keskussairaalalaki, veivoittaessaan val-
14096:  (Helsingin ja Turun) rakentaminen. Näi-             tion ja kunnat yhdessä perustamaan keskus-
14097: den rahoittamiseen tarvitaan varoja vähin-           sairaaloita, on ollut omiaan edistämään Tam-
14098: täänkin 5 500 miljoonaa, mutta vaikka ne             pereelle joskus rakennettavan keskussairaa-
14099: onkin kiireeilisessä järjestyksessä aikaansaa-       lan suunnittelua ja sen toiminta-alueeksi tu-
14100: tava, niiden rakentamista ei ole sekoitettava        levan     keskussairaalapiirin   organisointia.
14101: keskussairaalain rakentamisasteikon väliin,          Tähänastiset toimenpiteet tämän tärkeän
14102: vaan ne on rakennettava rinnakkaisohjel-             hankkeen toteuttamiseksi ovat rajoittuneet
14103: mana.                                                yksinomaan Tampereen ja 39 ympäristö-
14104:    Voitaneen kuitenkin sanoa, ettei yhden            kunnan keskussairaalan perustamiskirjan
14105: vuoden lykkäyksen keskussairaalaohjelman             allekirjoittamiseen, mikä tapahtui joulukuun
14106: toteuttamisessa tarvitse merkitä koko ohjel-         29 p:nä 1947.
14107: man viivästymistä, jos seuraavina vuosina               Tällä hetkellä on Tampereen keskussai-
14108: päästään sitä ripeämmin ohjelmaa toteutta-           raalapiirissä seuraavat määrät sairaansijoja:
14109: maan. Valtavan ohjelman toteuttaminen ei
14110: käytännössä ole kuitenkaan niin yksinkertai-         Hatanpään sairaala ..... .    180 sairaansijaa
14111: nen. Tällä kertaa on lähinnä esillä Kuopion            synnytyslaitoksessa ... .    60
14112: keskussairaalan rakentaminen, ja sille on            Finlaysonin sairaalassa ..     25      "
14113:                                                                                             "
14114: 326                                 VI,z:o. -       Tampereen keskussairaala.
14115: 
14116: 
14117:  yksityissairaalassa                 25                         Sairaanhoidollinen tilanne ei ole puutteel-
14118:   yleisessä sairaalassa . . . 175               "            linen ainoastaan sairaansijojen vähyyden
14119: Valkeakosken sairaalassa . 90                   "            vuoksi, vaan myöskin eräiden tärkeiden eri-
14120: Mäntän sairaalassa . . . . . .       60         "            koisosastojen puuttumisen vuoksi. Tampe-
14121: Vammalan, Hämeenkyrön,                          "            reella ei ole sairaalaosastoja naistentauteja,
14122:   Ruoveden ja Oriveden                                       korva-, nenä- ja kurkkutauteja eikä silmä-
14123:   kunnansairaaloissa yh-                                     tauteja varten. Tämän haitan Tampere
14124:   teensä n. . . . . . . . . . . . . 400                      ympäristöineen on saanut hyvin kipeästi
14125:                                                 "            tuntea. Hyvin suurta haittaa sairaanhoidolle
14126:   Siis Tampereen koko keskussairaala-aluetta                 on myöskin täydellisen keskuslaboratorion
14127: varten on nykyhetkellä käytettävissä vain                    ja täydellisen sädetutkimus- ja hoitolaitok-
14128: 690 sairaansijaa, joista Tampereen kaupun-                   sen sekä :fysiatrisen hoito- ja kuntouttamis-
14129: kia varten 290 ja maaseutua varten 400                       laitoksen puutteesta.
14130: sairaansijaa.  Asiantuntijoiden lausunnon                       Edellä esiintuotuun viitaten ehdotamme
14131: mukaan pitäisi sairaansijojen lukumäärän                     eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14132: nousta    Tampereen keskussairaalapiirissä
14133: länsimaissa vallitsevan yleisen käytännön                              että hallitus ottaisi vuoden 1956
14134: mukaan 1 800: aan, joista maaseutulaisia                            tulo- ja menoarvioesitykseen 300 000 000
14135: varten 1200 ja kaupunkilaisia varten 600.                           markan suuruisen määrärahan Tampe-
14136: Tällä hetkellä on siis käytettävissä vain                           reen keskussairaalan rakennustöiden
14137: noin kolmannes mainitusta tavoitteesta.                             aloittamiseksi v. 1956.
14138: Siksi ei ole ihme, että sairaalaan pääsy on
14139: Tampereella niin vaikeata.
14140:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
14141: 
14142:           Artturi Tienari.                  Juho Tenhiälä.                      Aare Leikola.
14143:                                                                                                 327
14144: 
14145: VI,21. -    Toiv.al. N:o 129.
14146: 
14147: 
14148: 
14149: 
14150:                                  Palovesi ym.: Toimenpiteistä Jyväskylässä olevan valtion
14151:                                     invaliidisairaalan laajentamiseksi.
14152: 
14153: 
14154:                                       E d u s k u n n a ll e.
14155: 
14156:    Jyväskylän entisen yleisen sairaalan kiin-      kussairaala, jonka olemassaolo on tällaiselle
14157: teistöihin on perustettu valtion sairaalana        keskuspaikalle välttämätön. Kun vielä Jyväs-
14158: toimiva invaliidisairaala, johon voidaan si-       kylään on suunniteltu lääkintävoimistelijain
14159: joittaa 100 hoitopaikkaa. Uusi sairaala ei kui-    koulutuslaitos, voitaisiin laajennettua in-
14160: tenkaan oleellisesti vähennä paikkojen va-         valiidisairaalaa käyttää ·erinomaisesti tähän-
14161: jausta, sillä aikanaan lääkintöneuvos A. Täh-      kin tar1k:oitukseen.
14162: kän johdolla työskennellyt komitea arvioi             Valtion Jyväskylän invaliidisairaalalla on
14163: välttämättömien ortopedisten hoitopaikkojen        käytettävissään erittäin arvokas ja rakennus-
14164: ruinimitarpeen maassamme 750: ksi ja toisella      kelpoinen tontti, josta kuitenkin vain vähäi-
14165: taholla on tarve arvioitu noin 1 000: ksi. Kun     nen osa on nykyisen vanhoihin puurakennuk-
14166: tällä hetkellä on käytettävissä 300 potilas-       siin sijoitetun invaliidisairaalan käytössä.
14167: paikkaa, jää valtion Jyväskylän invaliidisai-      Sairaalatontille voitaisiin erinomaisesti sijoit-
14168: raalan aloitettua toimintansa vielä välttämät-     taa huomattavasti suurempi ja täysin nyky-
14169: tömäksi vajaukseksi 350 paikkaa.                   aikainen invaliidien hoito- ja kuntouttamis-
14170:    Kun perustettujen ja perustettavien kes-        laitos.
14171: kussairaaloiden yhteyteen ei voida sijoittaa          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14172: ortopedisia hoitopaikkoja, olisi valtion taholta   nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14173: muuten koetettava vähentää tätä paiikkapu-         muksen,
14174: laa. Jyväskylän kaupungin maantieteellinen
14175: sijainti on mitä edullisin ja kulkuyhteydet                 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14176: sinne hyvät, joten sinne sijoitettava sairaala            Jyväskylässä olevan valtion invaliidi-
14177: voi palvella hyvin laajaa osaa maastamme.                 sairaalan laajentamiseksi 200 hoitopai-
14178: Lisäksi toimii paikkakunnalla täydellinen kes-            kalla.
14179:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
14180: 
14181:            Eino Palovesi.             Toivo Antila.                  Eino E. Heikura.
14182:            Päiviö Hetemäki.           Kalle Kämäräinen.              Urho Kähönen.
14183:            Lennart Heljas.            Atte Pakkanen.                 Matti Mattila.
14184:                                       Yrjö Hautala.
14185: 328
14186: 
14187: Vl,22. -    Toiv.al. N:o 130.
14188: 
14189: 
14190: 
14191: 
14192:                                 Asvik ym.: Määrärahasta kuntouttamislaitoksen rakentami-
14193:                                    seksi Vaasaan.
14194: 
14195: 
14196:                                      E d u s k u n n a 11 e.
14197: 
14198:    Kuten julkisuudessa on monissa eri yh-            Tällaisen laitoksen merkityksen lapsihal-
14199: teyksissä todettu, on lapsihalvausta vastaan      vauksen uhriksi joutuneiden jälkihoidon kan-
14200: käytävässä taistelussa ydinkysymyksenä tau-       nalta hyvin ymmärtäen Vaasan kaupunki on
14201: tiin sairastuneiden ja halvaantuneiden kun-       jo päättänyt varata Suomen Siviili- ja Ase-
14202: touttamishoidon järjestäminen. Sattuneiden        velvollisuusinvaliidien Liitto r. y: lle tarvit-
14203: lapsihalvausepidemioiden seurauksena on           tavan alueen Korkeamäen uudelta asunto-
14204: maassamme n. 500-600 henkilöä, jotka pi-          alueelta. Laitos tulisi olemaan noin 7 000
14205: täisi kiireellisesti saada kuntouttamishoitoon.   m3:n suuruinen ja noin 50-hoitopaikkainen.
14206: Kuntouttamishoitopaikoista on maassamme           Tarvittavilla hoitovälineillä varustettuna se
14207: kuitenkin erittäin suuri puute, sillä ainoa       tulisi maksamaan yhteensä n. 50-60 milj.
14208: laitos, joka tällä hetkellä voi ottaa lapsihal-   markkaa.
14209: vauspotilaita heti hoitoon, on vain 30-hoito-        Koska mainitun kuntouttamislaitOiksen ra-
14210: paikkainen, minkä vuoksi kuntouttamishoito-       kentaminen olisi osaltaan omiaan poistamaan
14211: paikkoja pitäisi välttämättä ja kiireellisesti    erään suuren puutteen maamme sairaalajär-
14212: saada lisää. On huomattava, että tällaiset lai-   jestelmässä ja koska laitos saataisiin raken-
14213: tokset eivät palvele vain lapsihalvauksen,        netuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val-
14214: vaan myös monien muiden sairauksien ja            tiolla mielestämme täysi syy tukea mainitun,
14215: mm. teollisuuden työtapaturmien uhrien jäl-       koko kansan terveyden ja työkyvyn säilyttä-
14216: kihoitoa ja kuntouttamista. Sen johdosta,         misen kannalta ensiarvoisen tärkeän laitok-
14217: että Vaasan kaupunki sijaitsee vanhan lapsi-      sen aikaansaamista myöntämällä sen raken-
14218: halvausepidemia-alueen keskuksessa, että kau-     nuskustannusten peittämiseksi valtionavus-
14219: punkiin on hyvät kulkuyhteydet ja että kau-       tuksen.
14220: pUll!ki on röntgen- ym. laitteilla - joita ko.       Edellä sanottuun viitaten esitämme !kun-
14221: kuntouttamislaitoksetkin eräissä tapauksissa      nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
14222: tarv1tsevat - varustettavan keskussairaalan       muksen,
14223: sijoituspaikka, olisi Vaasan kaupunki erittäin
14224: sopiva kuntouttamislaitoksen sijoituspaikaksi                että hallitus ottaisi vuoden 1956
14225: lähinnä rannikkoseudun ja pohjoisemman                    tulo- ja menoarvioesitykseen 20 mil-
14226: Suomen kuntouttamislaitoksen tarvetta sil-                joonan markan suuruisen määrärahan
14227: mällä pitäen.                                             kuntouttamislaitoksen     rakentamista
14228:                                                           varten Vaasan kaupunkiin.
14229:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
14230: 
14231:            Toivo Asvik.               Aleksi Kiviaho.               John Forsberg.
14232:            Nestori Nurminen.          J oh. Wirtanen.               T. E. Nordström.
14233:                                                                                                329
14234: 
14235: VI,23. -     Toiv.al. N:o 131.
14236: 
14237: 
14238:                                  Tienari ym.: Toimenpiteistä sädehoitoerikoispaikkojen lisää-
14239:                                     miseksi.
14240: 
14241: 
14242:                                       E d u s k u n n a 11 e.
14243: 
14244:     Hiljattain on lehdissä julkaistu muutamia      sädehoidon erikoishoitomahdollisuuksia ja
14245: tietoja Suomen Syöpäyhdistyksen yhdessä            rintakirurgian erikoissairaala. Sädehoidon
14246: lääkintöhallituksen ja tilastollisen päätoimis-    erikoishoitopaikkoja on meidän maassamme
14247: ton kanssa suorittaman syöpätautien levinnei-      ainoastaan n. 10% vähimmäistarpeesta.
14248: syystutkimuksen tuloksista. Näistä syöpä-          Meillä ei ole mitään erityistä rintakirurgista
14249: rekisterin antamista tiedoista käy ilmi mm.,       laitosta, jota tarvittaisiin välttämättömästi
14250: että keskimäärin joka kuudes kuoleman-             myös keuhkotuberkuloottisten hoidossa.
14251: tapaus maassamme on syöpätautien aiheut-              Syöpärekisterin antamista tiedoista käy
14252: tama. Ts. syöpätautien aiheuttamia kuole-          edelleen ilmi, että maassamme vuonna 1953
14253: mantapauksia on noin kolme kertaa se               parani syöpärekisterin tekemien alustavien
14254: määrä, mikä on ennen pahimpana kansan-             laskelmien      mukaan     ihosyöpätapauksista
14255: tautinamme pidetyn keuhkotaudin aiheutta-          89 %, huulisyöpätapauksista 88 %, rinta-
14256: mia kuolemantapauksia.                             syöpätapauksista 59 %, naisten sukupuoli-
14257:     Erityistä huolestumista on omansa herät-       elintapauksista 51 % ja kurkunpääsyöpä-
14258: tämään se seikka, että jo 15-20 vuotiaina          tapauksista n. 50%. Tämä osoittaa kiistat-
14259: kuolleista noin joka kymmenes on syöpätau-         tomasti, että syöpätautien hoidossa voidaan
14260: tien uhri ja että 40 ja 60 ikävuoden välillä       saavuttaa erittäin hyviä tuloksia. Samalla
14261: sattuneista kuolemantapauksista on joka kol-       se osoittaa sen, että niissä tapauksissa, missä
14262: mas ollut syöpäkuolema. Kuolleisuus syö-           potilaat voivat itse helposti havaita sairau-
14263: pään lisääntyy ikäryhmissä 20-60 vuoteen           den mahdollisia ensi oireita, he tulevat riit-
14264: tasaisesti ja sen jälkeen se laskee. Tämä          tävän ajoissa hoitoon, jolloin paranemismah-
14265: osoittaa selvästi, että syöpätautien yhteis-       dollisuudet ovat huomattavasti suuremmat.
14266: kunnalle aiheuttamat tuhot kohdistuvat juuri       Tämä ilahduttava kehitys, yhä runsaampi
14267: siihen ikäpolveen, joka on ehtinyt tuottoi-        hoitoon saapuminen varhaisvaiheessa, on ti-
14268: simpaan ikäänsä.                                   lastollisesti osoitettu Suomen Syöpäyhdistyk-
14269:     Toisaalta on valtioneuvoston v. 1952 aset-     sen suorittaman valistustyön ansioksi. Kan-
14270: tama ja v. 1953 työnsä päättänyt ns. syö-          sainvälisten laskelmien mukaan olisikin
14271: väntorjuntakomitea, jonka puheenjohtajana          syöpätautien paranemistuloksia mahdollisuus
14272: toimi nykyinen maatalousministeri Viljami          nostaa 10-60 %, jos voitaisiin harjoittaa
14273: Kalliokoski, todennut, että maassamme sat-         kyllin tehokasta, suureen yleisöön kohdistu-
14274: tuvista syöpätautien aiheuttamista kuoleman-       vaa valistustyötä.
14275: tapauksista ilmeisestikin noin 2 000 johtuu           Edellä esitettyyn, yllä mainittuun syö-
14276:  siitä, ettei meillä lääkintä- ja terveyden-       väntorjuntakomitean ehdotukseen ja vuoden
14277: huolto-oloissa olla lääketieteen nykyistä tasoa    1954 toivomusaloitteisiin n: o 112, 130, 131 ja
14278: vastaavalla kehitysasteella.       Suurimpana      166 viitaten ehdotamme kunnioittaen edus-
14279:  puutteena sanottu komitea piti maassamme          kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14280:  erikoishoitopaikkojen puutetta. Edelleen ko-
14281:  mitea oli kiinnittänyt erityistä huomiota tar-             että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä,
14282:  peelliseen lääkärien jatkokoulutukseen.                  jotka tähtäävät sädehoitoerikoispaikko-
14283:     Tarkasteltaessa niitä kohteita, missä suu-            jen lisäämiseen maassamme ja nimen-
14284:  rimmat puutteellisuudet maassamme ovat,                  omaan koulutuspaikkana toimivan
14285:  todetaan, että meillä puuttuu nimenomaan                 Helsingin Sädehoitoklinikan uudelleen
14286:                                                           rakentamiseen.
14287:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
14288: 
14289:            Artturi Tienari.           Juho Tenhiälä.                Jaakko Hakala.
14290:            Eino Saari.                Aukusti Pasanen.              Arvi Turkka.
14291:            Armas Leinonen.            Harras Kyttä.                 Yrjö Sinkkonen.
14292:            Kaarlo Kajatsalo.          Aare Leikola.                 Antti J. Rantamaa.
14293:                                       Irma Karvikko.
14294: 49. F. Hi9 /55
14295: 330
14296: 
14297: VI,24. -    Toiv.al. N:o 132.
14298: 
14299: 
14300: 
14301: 
14302:                                 Pohjala ym.. : Määrärahasta valtion palveluksessa olevien
14303:                                    koulutettujen sairaanhoitajien palkkausten korottamiseksi.
14304: 
14305: 
14306:                                      E d u s k u n n a 11 e.
14307: 
14308:    Eduskunnassa on useita kertoja esitetty        tullut suuremmaksi ja että sairaanhoitajan
14309: toivomuksia sairaanhoitajien palkkojen kor-       työ on luonteeltaan vuorotyötä.
14310: jaamiseksi. Tästä huolimatta ei lopullista          Ottaen huomioon kaikki palkkauksen mää-
14311: korjausta sairaanhoitajien palkkojen koh-         räytymiseen vaikuttavat tekijät ei sairaan-
14312: dalla ole saatu aikaan. Sairaanhoitajien ny-      hoitajan toimi ole oikealla paikalla valtion
14313: kyistä palkkausta määriteltäessä ei ole kiin-     palkkaluokitusjärjestelmässä, vaan sairaan-
14314: nitetty tarpeellista huomiota sairaanhoitajan     hoitajat ovat muihin valtion viran ja toimen
14315: ammattikoulutukseen, työn laatuun ja vas-         haitijoihin nähden alipalkatut.
14316: tuullisuuteen sekä työmäärään. Sairaanhoi-          Kun uusia sairaaloita valmistuu ja sai-
14317: tajan työtä on vaikea verrata minkään muun        raanhoitajia tarvitaan yhä enemmän, olisi
14318: ammattiryhmän tekemään työhön. Työ koh-           palkkauksia korottamalla turvattava se, että
14319: distuu sairaaseen ihmiseen, joka ei ole ai-       sairaanhoidon taso maassa yhä nousee. Ai-
14320: noastaan ruumiillisesti sairas, vaan myös san-    noastaan ammattipätevyyttä ja työn laatua
14321: gen usein henkisesti poikkeavassa tilassa         vastaava palkkaus takaa sen, että alalle saa-
14322: sekä sairautensa että sosiaalisten ynnä mui-      daan mahdollisimman korkeatasoista työ-
14323: den vaikeuksien johdosta. Jo tautien moni-        voimaa.
14324: laatuisuus tekee työn monivaihteiseksi, sillä       Edellä olevilla perusteilla ehdotamme
14325: sama tautikaan ei ilmene kahdella potilaalla      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14326: samanlaisena. Sairaanhoitajan työ ei voi
14327: siitä syystä koneellistua. Se edellyttää run-                että hallitus ottaisi vuoden 1956
14328: saiden tietojen lisäksi suurta joustavuutta               tulo- ja menoarvioesitykseen 140 mil-
14329: ja arvostelukykyä. Se vaatii erityisen suu-               joonan markan määrärahan valtion
14330: ria henkisiä ja ruumiillisia voimia ja on hy-             palveluksessa olevien koulutettujen
14331: vin rasittavaa. Työn rasittavuutta lisää                  sairaanhoitajien palkkausten korotta-
14332: suuresti se, että potilasvaihto sairaaloissa on           miseksi viidellä palkkaluokalla.
14333:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
14334: 
14335:            Kyllikki Pohjala.          Johannes Wirtanen.           Arvo Salminen.
14336:            Irma Hamara.               Helge Miettunen.             Aune Innala.
14337:                                       Irma Karvikko.
14338:                                                                                            331
14339: 
14340: VI,25, -    Toiv.al. N:o 133.
14341: 
14342: 
14343: 
14344: 
14345:                                 Kajala ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
14346:                                   sairaanhoitajakurssien järjestämiseksi Lahdessa, Savon-
14347:                                   linnassa ja Vaasassa.
14348: 
14349: 
14350:                                      E d u s k u n n a ll e.
14351: 
14352:   Viime aikoina on monia maamme vähä-             pian kuin mahdollista, olisi jo tämän vuoden
14353: lukuisista sairaaloista ollut pakko pitää,        johonkin lisämenoarvioon otettava riittävä
14354: varsinkin kesäaikana, sairaanhoitajien puut-      määräraha, jotta sanottuihin kaupunkeihin
14355: teen vuoksi osittain suljettuina. Tämä jos        voitaisiin järjestää ylimääräiset sairaanhoi-
14356: mikään osoittaa, kuinka polttava sairaan-         tajakurssit.
14357: hoitajapula maassamme on. Tätä epäkohtaa,            Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit-
14358: joka kaikesta päättäen uhkaa yhä vain pa-         taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14359: hentua, ei voida poistaa muulla kuin yhdellä      muksen,
14360: tavalla, varaamaHa lisää koulutusmahdolli-
14361: suuksia niille nuorille naisille, jotka halua-              että hallitus antaisi Eduskunnalle
14362: vat ryhtyä sairaanhoitajan ammattiin.                    esityksen 7 775 000 markan määrä-
14363: Maasamme on vielä jonkin verran käyttä-                  rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
14364: mättömiä mahdollisuuksia tässä suhteessa.                1955 tulo- ja menoarvion 7 Pl. XX lu-
14365: Niinpä Lahteen, Savonlinnaan ja Vaasaan                  vun 9 momentille sairaanhoitajakurs-
14366: voidaan helposti järjestää sairaanhoitaja-               sien järjestämiseksi Lahdessa, Savon-
14367: koulutus, koska näissä kaupungeissa on nyt-              linnassa ja Vaasassa ensi syksystä al-
14368: temmin riittävästi sairaalatiloja. Jotta sai-            kaen.
14369: raanhoitajapulaa päästäisiin torjumaan niin
14370:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
14371: 
14372:            Olavi Kajala.             Toivo Kujala.                 Aune Innala,
14373:            Kusti Eskola.             Vappu Heinonen.               Matti lYiiikk:i.
14374:            Matti Lepistö.            Rafael Paasio.                Erkki Tuuli.
14375:            G. Henriksson.            Urho Kulovaara.               Elli Nurminen.
14376:            Esa Kaitila.              Albin Wickman.                Tyyne Paasivuori.
14377: 332
14378: 
14379: Vl,26. -    Toiv.al. N:o 134.
14380: 
14381: 
14382: 
14383: 
14384:                                   Ikonen ym.: Pohjois-Karjalan sairaanhoitaja-terveyssisarkou-
14385:                                      lun vakinaistamisesta.
14386: 
14387: 
14388:                                         E d u s k u n n a ll e.
14389: 
14390:    Sairaanhoitajien ja terveyssisarien puute         poistamassa sairaanhoitajapulaa. Karjalan
14391: on koko maassa havaittavissa ja erikoisen            tyttäret haluavat antautua vaativalle ja uh-
14392: selvästi nähtävissä maamme syrjäisemmillä            rautuvalle työsaralle, kunhan vain koulu
14393: alueilla. Niinpä Pohjois-Karjalassakin on            saadaan heidän ulottuvilleen.
14394: ollut erittäin suuria vaikeuksia saada kun-            Että     ylimääräisestä   koulutusmuodosta
14395: tiin terveyssisaria edes välttämätöntä mää-          päästäisiin vakiintuneempaan koulutukseen,
14396: rää.                                                 on erittäin tärkeätä, että Joensuun keskus-
14397:    Tämän puutteen poistamiseksi on viime             sairaalan yhteydessä toimiva ylimääräinen
14398: aikoina perustettu keskussairaalain yhtey-           kurssi muutetaan varsinaiseksi sairaanhoi-
14399: teen ylimääräisiä sairaanhoitajakursseja, ol-        taja- ja terveyssisarkouluksi.
14400: len yksi sellainen Joensuun keskussairaalan             Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14401: yhteydessä ensimmäistä toimintavuotta.               nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14402:    Tälle ell!Simmäiselle ylimäärä;iselle kurssille   vomuksen,
14403: on hakijoiden määrä runsas, huomattavasti
14404: suurempi kuin mitä voitiin vastaan ottaa.                      että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14405: Tämä oli selvänä osoituksena siitä, että Poh-               toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan sai-
14406: jois-Karjalassa on riittävästi hyvää oppilas-               raanhoitaja-terveyssisarkoulun   vaki-
14407: ainesta ja että tällainen koulumuoto on                     naistamiseksi.
14408: maakunnalle tarpeellinen sekä on osaltaan
14409:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
14410: 
14411:            Arvi Ikonen.                 Vieno Simonen.                Heikki Soininen.
14412:                                                                                               333
14413: 
14414: VI,21. -   Toiv.al. N:o 135.
14415: 
14416: 
14417: 
14418: 
14419:                                Brander-Wallin ym.: Määrärahasta koulutalon rakentami-
14420:                                   seksi Porin sairaanhoitaja-terveyssisarkoululle.
14421: 
14422: 
14423:                                      E d u s k u n n a 11 e.
14424: 
14425:    Kuten tunnettua, toimii Porin sairaan-            Jo perustamisesta lähtien on koululle
14426: hoitaja- ja terveyssisarkoulu tällä hetkellä      suunniteltu omaa tarkoitustaan vastaavaa
14427: vaikeammissa ja epäedullisemmissa olosuh-         koulutaloa. Sitä varten on jo olemassa
14428: teissa kuin mikään muu maamme vastaa-             tontti, vain määrärahat seuraavia toimenpi-
14429: vista kouluista. Tämä johtunee pääasiassa         teitä varten puuttuvat. Kun koululle saa-
14430: siitä, että koulu on joutunut toimimaan           daan tarkoitustaan vastaava oma talo, voi-
14431: vuokrahuoneistossa, joka alunperin on raken-      taisiin myös oppilasmäärää korottaa, joka
14432: nettu yksityisasunnoksi. Koulua uhkaa myös        taas omalta osaltaan lisää valmistuvien sai-
14433: irtisanominen jatkuvasti, koska rakennusta        raanhoitajien ja terveyssisarien määrää.
14434: suunnitellaan omistajan taholta toisiin tar-         Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
14435: koituksiin.                                       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14436:    Edellämainituista syistä on toiminta ollut
14437: vaikeaa. Koulun lopettamista taas ei voi                    että hallitus kiireellisesti ryhtyisi ·
14438: ajatellakaan jatkuvan sairaanhoitajain ja ter-           toimenpiteisiin koulutalon aikaansaa-
14439: veyssisarien puutteen takia, sekä myös siitä             miseksi Porin sairaanhoitaja-terveys-
14440: syystä, että koulun oppilaiden työ koko                  sisarkoululle ja ottaisi vuoden 1956
14441: maakunnan alueella harjoittelutoiminnan                  tulo- ja menoarvioesitykseen raken-
14442: muodossa on auttanut vaikeassa asemassa                  nustoiminnan aloittamista varten tar-
14443: olevia ihmisiä, joilla ei ole ollut mahdolli-            vittavan määrärahan.
14444: suutta siirtyä apua saamaan oman kuntansa
14445: ulkopuolelle.
14446:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
14447: 
14448:                  Laura Brander-Wallin.                         Pertti Rapio.
14449:                  Einari Jaakkola.                              Arvo Sävelä.
14450:                  Irma Rosnell.                                 Elli Nurminen.
14451: 334
14452: 
14453: VI,2s. -    Toiv.al. N:o 136.
14454: 
14455: 
14456: 
14457: 
14458:                                 Rytinki ym.: Toimenpiteistä maaseudulla vallitsevan ter-
14459:                                   veyssisarten puutteen poistamiseksi.
14460: 
14461: 
14462:                                      E d u s k u n n a 11 e.
14463: 
14464:    Pätevistä terveyssisarista on maassamme        sellaiset kunnat, joilla on mahdollisuus saada
14465: tällä kertaa suuri puute, joka varmaan tulee      koulutukseltaan päteviä terveyssisaria. Esi-
14466: jatkumaan vielä pitkän aikaa, erikoisesti         merkkinä mainittakoon, että Pudasjärven
14467: maaseudulla. Terveyssisarten tarve tulee          kunnassa, jossa on 6 piiriä ja 2 terveys-
14468: maaseudulla lisääntymäänkin, sillä kunnat,        sisarta, oli viime vuonna yhtä terveyssisar-
14469: joissa ei ole vielä ollut kuin yksi, tai suu-     piiriä hoitamassa epäpätevä ja toisena kier-
14470: remmissa ehkä useampikin terveyssisarpiiri,       tävä sairaanhoitaja, jotka joutuvat suorit-
14471: lisäävät jatkuvasti piirejä työn tehostamista     tamaan myöskin terveyssisarlUe kuuluvia
14472: silmälläpitäen sekä saadakseen paremmin           tehtäviä. Vaikka he suorittivat tehtävänsä
14473: terveyssisaria pienempiin piireihin. Mainit-      yhtä hyvästi ja pätevästi kuin pätevätkin
14474: takoon, että Pudasjärven kunnassa oli aikai-      terveyssisaret, ei kunta saa valtion avus-
14475: semmin v.ain 3 piiriä, nyt jo 6 piiriä, mutta     tusta palkkausmenoihinsa.
14476: terveyssisaria ainoastaan 2. TU.anne on sa-          Käsityksemme mukaan tästä vaikeasta ti-
14477: manlainen monissa muissa maalaiskunnissa.         lanteesta selvittäisiin sillä, että kunnille olisi
14478: Tähän on suurimpana syynä pätevien ter-           annettava oikeus väliaikaisesti täyttää kyke-
14479: veyssisarten puute, mutta siihen vaikuttaa        nevillä sairaanhoitajilla terveyssisarien pai-
14480: myöskin ulkonaiset olosuhteet, sillä onhan        kat, joiden palkkausta varten olisi kunnille
14481: maaseudun terveyss·isarien usein tehtävä          annettavl3. terveyssisarista annetun lain mu-
14482: enemmän työtä ja vaikeammissa olosuhteissa        kainen valtionavustus. Samalla olisi lisä-
14483: kuin ammattisisariensa asutuskeskuksissa.         kurssien järjestäminen·saatava nykyistä jous-
14484:    Maassamme on paljon sellaisia sairaanhoi-      tavammaksi ja nopeamma:ksi sellaisille sai-
14485: tajia, jotka ovat saaneet diakonissa- tai muun    raanhoitajille, jotka koulutuksensa puolesta
14486: sairaanhoitokoulutuksen ja jotka ovat jatku-      ovat epäpäteviä ja sillä tavalla, että heillä
14487: vasti olleet kiertävinä tai muina sairaanhoi-     olisi vaikeimmissakin olosuhteissa mahdolli-
14488: tajina ja käytännössä kykenevät hyvin täyt-       suus suorittaa lisakursseja.
14489: tämään terveyssisarien tehtävät, mutta joita         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14490: kunnat eivät !hyväksy terveyssisariksi. En-       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14491: sinnäkään kunnat eivät tällöin saa sitä val-      muksen,
14492: tionavustusta, mikä kunnille terveyssisarien
14493: palkkaamiseen annetaan terveyssisarista an-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14494: netun lain perusteella. Näinollen ne kunnat,             sellaisiin toimenpiteisiin, että maaseu-
14495: jotka joutuvat pitämään epäpäteviä terveys-              dulla vallitseva terveyssisarten puute
14496: sisaria, joutuv·at huonompaan asemaan kuin               saataisiin nopeasti poistetuksi.
14497:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
14498: 
14499:            Eino Rytinki.             M. 0. Lahtela.                 J. F. Pöykkö.
14500:            Kalle Kämäräinen.         Eeli Erkkilä.                  Eemil Partanen.
14501:            Antti J. Rantamaa.        Yrjö Hautala.                  Eino E. Heikura.
14502:                                                                                               335
14503: 
14504: VI,29. -   Toiv.al. N: o 137.
14505: 
14506: 
14507: 
14508: 
14509:                                 Hosia ym.: Toimenpiteistä sairaalahenkilökuntien asuntopu-
14510:                                   lan poistamiseksi.
14511: 
14512: 
14513:                                      E d u s k u n n a 11 e.
14514: 
14515:    Eräänä suurena epäkohtana sodanjälkei-         hoitamiseksi siten, että hoitohenkilökunta ny-
14516: sissä sairaalaoloissamme on pidettävä sairaa-     kyistä enemmän tulisi asumaan sairaalan
14517: lahenkilökunnan asuntopulaa. Moneen sai-          ulkopuolella. Asuntokysymyksen hoitaminen
14518: raalaan on ollut vaikeata saada riittävää         on nimittäin toistaiseksi aivan liian yksipuo-
14519: määrää henkilökuntaa, kun: sairaala ei ole        lisesti keskittynyt siihen, että asunnot on
14520: voinut tarjota heille asuntoa. Useissa sai-       rakennettava sairaaLan yhteyteen, ja siis ko-
14521: raaloissa on asuntokysymyksen ratkaisemi-         konaan kustannettava ja jopa sisustettava
14522: seksi jouduttu luovuttamaan jopa kalliita po-     valtion varoilLa. Tämä ei kuitenkaan ole sai-
14523: tilasosastoja asuntotarkoituksiin, mitä on pi-    raalan menestyksellisen toiminnan kannalta
14524: dettävä epätaloudellisena ratkaisuna. Uusien-     lainkaan välttämätöntä. Huomattava osa
14525: kin sairaaloiden tehokas käyttö on ratkaise-      hoitohenkilökunnasta asuisi mieluummin sai-
14526: vasti riippuvainen siitä, missä määrin hen-       raalan ulkopuolella kuin itse sairaalassa.
14527: iJdlökunnalle pystytään järjestämään asun-        Tästä on todistuksena mm. se, että kun Hel-
14528: toja. Näyttääkin siltä, että asuntokysymys'       singissä äskettäin eräiden sairaalapiirien toi-
14529: on muodostunut koko sairaalaolojemme kan-         mesta suoritettiin tiedustelu, joka koski han-
14530: nalta vaikeaksi ongelmaksi, jolle olisi mitä      ketta asuintalojen rakentamiseksi ns. Arava-
14531: pikimmin löydettävä ratkaisu.                     rahoituksen pohj.alta ja joka kohdistui ai-
14532:     Yhteiskunta on tosin viime vuosina käyt-      noastaan 7 sairaalaan, vastasi tähän tiedus-
14533: tänyt huomattavia summia sairaalahenkilö-         teluun myönteisesti kaikkiaan noin 330 sai-
14534: kunnan asuntojen rakentamiseen. Niinpä            raanhoitajaa. Tämän sairaaloiden ulkopuo-
14535: vuosina 1950-1954 on investoitu tähän tar-        lella asumisen tarpeen ilmeneminen näin
14536: koitukseen yksinomaan neljän valmistuneen         huomattavana on sitäkin merkittävämpää,
14537: keskussairaalan osalta noin 1500 milj. mark-      kun nykyisen palkkausjärjestelmän vallitessa
14538: kaa. Tuberkuloosiparantoloiden yhteyteen          sairaanhoitajat saavat vain murto-osan kor-
14539:  rakennettuihin asuntoihin on samana aikana       vauksena siitä luontoisedusta, jolm tulee sai-
14540: käytetty varoja noin 350 milj. markkaa. Kun       raalassa asuvan hyväksi.
14541:  vielä otetaan huomioon kaupunkien ja kun-           Ottaen huomioon, että 12-15 m2 suurui-
14542:  tien sairaaloiden sekä mielisairaaloiden asun-   nen sairaala-asunto tulee nykyisin maksa-
14543:  toinvestoinnit, päädytään asiantuntijoiden       maan noin 1.2 milj. markkaa, minkä lisäksi
14544:  arvioiden mukaan siihen, että vuosina 1950       huoneiden sisustaminen ja kunnossapito vaa-
14545:  -1954 käytettiin saivaala-asuntoihin julkisia    tii lisämenoja, merkitsisi julkiselle taloudelle
14546:  varoja yhteensä noin 3 000 milj. markkaa.        huomattavia säästöjä, jos hoitohenkilökun-
14547:  Kun toisaalta näin suuria summia on käy-         nan ·asuntokysymys voitaisiin mwhdollisim-
14548:  tetty asuntotarkoituksiin ja toisaalta sairaa-   man suuressa määrin hoitaa valtion myöntä-
14549:  loissa edelleenkin vallitsee asuntopula, on      mien halpakorkoisten lainojen turvin heidän
14550:  tämän sairaalaolojemme kehitystä haittaavan      omatoimisella rakentamisenaan sekä yleensä
14551:  pulan poistamiseksi, huomioon ottaen valtion-    omatoimisella asunnon hankkimisella. Tämä
14552:  talouden ja myös kuntien rajoitetut talou-       edellyttää kuitenkin, että sairaalan ulkopuo-
14553:  delliset mahdollisuudet, pyrittävä etsimään      lella asuville maksetaan riittävä korvaus
14554:  uusia keinoja.                                   puuttuvasta asuntoedusta. Tällainen muutos
14555:     Näitä keinoja harkittaessa olisi ensin tut-   onkin jo yksinomaan palkkausepäkohdan
14556:  kittava mahdollisuudet asuntokysymyksen          korjaamisena välttämätön.
14557: 336                         Vl,29. -   Sairaalahenkilökuntien asunnot.
14558: 
14559: 
14560:   Kun edellä esitetyt keinot tehokkaalla ta-                 että hallitus ryhtyisi pikaisesti kaik-
14561: valla vähentäisivät sairaaloiden asuntopulaa,             kiin niihin toimenpiteisiin, jotka ovat
14562: samalla aiheuttamatta kuitenkaan lisämenoja               välttämättömiä sairaalahenkilökuntien
14563: julkiselle taloudelle, vaan päinvastoin niitä             asuntopulan poistamiseksi, ja että täl-
14564: vähentäen, ja kun sairaaloiden hoitohenkilö-              löin kiinnitettäisiin erikoista huomiota
14565: kunnankin kannalta tämä merkitsisi heidän                 valtion halpakorkoisten lainojen muo-
14566: asunto-olojensa paranemista, esitämme edus-               dossa tukemaan, henkilökunnan oma-
14567: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                       toimiseen asuntojen rakentamiseen.
14568:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
14569: 
14570:                  Armi Hosia.                                   Juho Tenhiälä.
14571:                  Aare Leikola.                                 Aukusti Pasanen.
14572:                                                                                               337
14573: 
14574: VI,3o. -   Toiv.al. N:o 138.
14575: 
14576: 
14577: 
14578: 
14579:                                  Suominen ym.: Määrärahasta avustuksiksi lastenhoidon ope-
14580:                                     tuslaitoksille lastenhoitajien koulutuksesta aiheutuviin kus-
14581:                                     tannuksiin.
14582: 
14583: 
14584:                                       E d u s kun n a ll e.
14585: 
14586:    Valtio huolehtii ja kustantaa kokonaisuu-          Myöskin eduskunta on 24 pmvana mar-
14587: dessaan sairaanhoitajien, kätilöiden, mieli-       raskuuta 1953 pitänyt lastenhoitajakoulutuk-
14588: sairaanhoitajien ja apuhoitajien koulutuksen       sen järjestämistä niin tärkeänä ja ajankoh-
14589: sekä osallistuu lakisääteisesti 50% :lla myös-     taisena kysymyksenä, että se on tällöin hy-
14590: kin kodinhoitajien opetuksesta aiheutuviin         väksynyt toivomuksen, että hallitus ryhtyisi
14591: kustannuksiin.                                     kiireellisiin toimenpiteisiin riittävän talou-
14592:    Lastenhoitajien, jotka suorittavat yhtä         dellisen tuen järjestämiseksi lastenhoidon
14593: kaikkein tärkeintä osaa kansanterveystyössä,       opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutta-
14594: lastenhoitoa, koulutus on jäänyt kokonaan          mista varten tarvetta vastaavassa määrässä.
14595: lakisääteisen valtionavustuksen ulkopuolelle.         Vaikka kaikki myöntävät yleisesti, että
14596: Tämä koulutus on ollut tähän asti yksityis-        lastenhoitajien kouluttaminen ja heidän suo-
14597: ten järjestöjen kustantama, mitä varten to-        rittamansa lastenhoitotyö ovat valtakunnalli-
14598: sin on myönnetty aivan mitättömän pieni            sesti aivan ensiarvoisen tärkeitä, siitä huoli-
14599: valtionavustus, jonka suuruus hinta- ja kus-       matta valtion talousarvioon on vuosittain
14600: tannustason noususta huolimatta on ollut           otettu vain aikaisemmin mainittu 1 791 600
14601: jatkuvasti pitemmän aikaa vain 1791600             markan suuruinen avustusmääräraha, mitä
14602: markkaa vuodessa.                                  ei ole korotettu edes rahanarvon alentumista
14603:    Edellä selostetulla tavalla yksityisten jär-    vastaavalla määrällä. Näin pieni avustus on
14604: jestöjen kustannuksella koulutetut lasten-         kuitenkin aivan riittämätön, kun otetaan huo-
14605: hoitajat, joista pääosan, n. 3 500 lastenhoita-    mioon, että lastenhoitajien koulutuksen ope-
14606: jaa, on tähän mennessä kouluttanut Man-            tuslaitokselle aiheuttama tappio, mihin sisäl-
14607: nerheim-Liiton Helsingin Lastenlinna, suorit-      tyy opetus, oppilasasuntolan kulut, ruoka,
14608: tavat maamme lastensairaaloissa, synnytys-         pesu ym. kulut, on esim. Helsingin Lasten-
14609: laitoksissa sekä erilaisissa lastenhuoltolaitok-   linnassa n. 600 markkaa oppilasta ja päivää
14610: sissa samoin kuin yksityisissä perheissä mitä      kohden. Tällaisia lastenhoitajaoppilaita on
14611: suuriarvoisinta ja tärkeintä lapsiin kohdis-       maassamme, mukaan luettuna myöskin ly-
14612: tuvaa hoitotyötä. Myöskin valtiovalta on           hyempien kurssien oppilaat, eri opetuslai-
14613: tunnustanut lastenhoitajien koulutuksen tar-       toksissa keskimäärin n. 350.
14614: peellisuuden, sillä mm. valmistuneisiin uusiin        Lastenhoitajien koulutuksen aiheuttamat
14615: keskussairaaloihin on perustettu huomattava        kustannukset on tähän asti jouduttu hankki-
14616: määrä lastenhoitajien virkoja. Samoin on           maan yksityisten järjestöjen toimesta sekä
14617: asianlaita yleensä kaikissa sairaaloissa, joissa   perimään osittain myöskin suhteettoman kor-
14618: joudutaan hoitamaan lapsia. Koulutetuilla          keina kurssimaksuina lastenhoitajaoppilailta.
14619: lastenhoitajilla onkin erikoisesti nykyisin        Huomioonottaen kuitenkin, että lastenhoi-
14620: vallitsevan suuren sairaanhoitajatarpulan          tajakoulutuksesta huolehtivien järjestöjen,
14621: vuoksi erittäin tärkeä merkitys maamme             jotka ovat saaneet varansa näihin asti pää-
14622: kaikille sairaaloille, koska lastenhoitajien       asiassa ns. hyväntekeväisyysmyynnillä, on
14623: käyttäminen kaikissa sairaaloiden niissä teh-      mahdotonta enää nykyisin saada tuloja tällä
14624: tävissä, missä se suinkin on mahdollista, vä-      tavoin, että mm. sairaanhoitaja- ja kätilö-
14625: hentää vaikeasti saatavissa olevien sairaan-       koulutus on näiden alojen opiskelijoille mak-
14626: hoitajien tarvetta.                                sutonta ja että lastenhoidon opetuksesta ai-
14627: 43 E 100/00
14628: 338                           VI,so. -   Lastenhoita.jien koulutus.
14629: 
14630: 
14631: heutuvia kustannuksia ei voida lisätä myös-       lastenhoidon opetuslaitoksia, jotta lastenhoi-
14632: kään lastenhoitajaoppilaille, vaan päinvas-       don opetus on niissä edelleen mahdollista.
14633: toin heidän opiskelukustannuksiaan pitäisi           Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
14634: alentaa, ei ole valittavana muuta mahdolli-       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14635: suutta kuin:
14636:   1. että lastenhoitajakoulutus kokonaan                     että hallitus ottaisi vuoden 1956
14637: lakkaa varojen puutteessa; tai                            tulo- ja menoarvioesitykseensä lasten-
14638:    2. että valtio ottaa huolehtiakseen ja                 hoidon opetuslaitoksille avustuksiksi
14639: vastatakseen siitä,                                       lastenhoitajien koulutuksesta aiheutu-
14640:    a) joko ottamalla lastenhoidon opetuslai-              via kustannuksia varten tarkoitetun
14641: tokset haltuunsa; tai                                     määrärahan 15 000 000 markan suu-
14642:   b) riittävässä määrin tukemalla nykyisiä                ruisena.
14643:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
14644: 
14645:          Unto Suominen.           Irma Hamara.                        Nestori Kaasalainen.
14646:          Hilja Väänänen.          Veikko Kokkola.                     Jaakko Hakala.
14647:          Martta Salmela-Järvinen. Juho Tenhiälä.                      Eino E .. Heikura.
14648:          Saara Forsius.           Martti Huttunen.                    Juho Kuittinen.
14649:          Anni Flinck.             Artturi Tienari.                    Aare Leikola.
14650:          Tyyne Paasivuori.        Vappu Heinonen.                     Arthur Larson.
14651:          Aune Innala.             Impi Lukkarinen.                    0. A. Öhman.·
14652:                                                                                                 339
14653: 
14654: VI,s1. -   Toiv.al. N:o 139.
14655: 
14656: 
14657: 
14658: 
14659:                                 Nederström-Lunden ym..: Äitiysavustukseen liittyvän ham-
14660:                                   paiden hoidon järjestämisestä.
14661: 
14662: 
14663:                                       E d u s k u n n a ll e.
14664: 
14665:   Kun on kysymys äitiysavustuksen saami-              Tulevan lapsen kannalta olisi tärkeätä,
14666: sesta, kiinnitetään huomiota äitiysneuvoloissa     että äidillä olisi terveet hampaat, sillä jos
14667: odottavan äidin hampaiden kuntoon. Äitiys-         tulevalla äidillä on rikkinäiset hampaat, saa
14668: korttiin on merkittävä, kuka suoritti ham-         lapsi häneltä huonot hammasaiheet ja joutuu
14669: paiden tarkastuksen, milloin se suoritettiin       todennäköisesti kärsimään koko ikänsä huo-
14670: sekä mikä oli tulos. Äitiysneuvolan korttiin       noista hampaista. Rikkinäisissä hampaissa
14671: on niinikään tehtävä hampaita koskeva mer-         piilee myös monenlaisia tautipesäkkeitä,
14672: kintä.                                             joista voi koitua niin äidille kuin lapselle
14673:    Edellä mainittu edellyttää sitä, että odot-     kohtalokkaita seurauksia.
14674: tavan äidin tulisi käydä hammaslääkärissä             Näin ollen olisi tärkeätä, että odottavrun
14675: hoitamassa hampaansa. Käytännössä ei tämä          äidin hampaat tarkastettaisiin ja hoidettai-
14676: kuitenkruan ole osoittautunut mahdolliseksi,       siin jo raskauden alkuaikana ja että heille
14677: koska odottavat äidit suurelta osalta ovat         annettaisiin tähän taloudelliset mahdollisuu-
14678: varattornia eikä varoja riitä hammashoitoon.       det.
14679: Tästä johtuen äitiysneuvoloissa joudutaan             Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
14680: panemaan merkille, että varsin nuoret äidit,       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14681: joilla on 2-3 lasta, saattavat olla miltei
14682: hampaattomia, ja että heidän lapsillaan niin                että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
14683: ikään on huonot hampaat. Myöskin kouluissa                tyksen, jolla järjestetään äitiysavus-
14684: olevilla lapsilla vain harvoilla on täysin vir-           tukseen liittyvä maksuton hampaiden
14685: heettömät hampaat.                                        tarkastus ja hoito odottav~?le äideille.
14686:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
14687: 
14688:                  Judit Nederström-Lunden.             Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
14689:                  Laura Brander-Wallin.                Irma Rosnell.
14690:                                        Elli Stenberg.
14691: 340
14692: 
14693: VI,s2. -    Toiv.al. N:o 140.
14694: 
14695: 
14696: 
14697: 
14698:                                 Innala ym..: Myrkkyasetuksen          muuttamisesta    lipeäkiven
14699:                                    myynnin ja käytön osalta.
14700: 
14701: 
14702:                                       E d u s k u n n a ll e.
14703: 
14704:    Lipeäkiven varomaton käyttö kotitalou-          yksityistaloudessa yleensä olisi kokonaan
14705: dessa ja yksityistalouksissa yleensä on jo         kiellettävä ja sallittava vain teollisiin tar-
14706: useiden vuosikymmenien aikana aiheuttanut          koituksiin. Näin varsinkin, kun nykyinen
14707: maassamme valitettavan lukuisia ihmishen-          kemiallinen teollisuutemme pystyy tuotta-
14708: gen menetyksiä ja parantumattomia sairauk-         maan, sekä tarvikkeiden hintaan että laa-
14709: sia. Tämä on sitä kohtalokkaampaa, kun             tuun katsoen, lipeäkiviliuoksen vertaisia,
14710: sen tuottamat vammat ovat kohdanneet ja            mutta huomattavasti vaarattomampia puh-
14711: jatkuvasti kohtaavat pääasiallisesti lapsia ja     distus- ja jätteiden käsittelyaineita.
14712: siten juuri sitä osaa kansasta, jonka hyvin-          Sitäpaitsi lipeäkiviliuoksen käytön kieltä-
14713: voinnin ja terveen kehityksen turvaamista          minen yksityistalouksissa koituisi taloudelli-
14714: yhteiskunta pitää ensiarvoisen tärkeänä ja         sesti edulliseksi myös valtiolle, kun sen tuot-
14715: uhraa tämän päämäärän saavuttamiseksi              tamien vammojen pitkäaikaisen hoidon ai-
14716: huomattavia määriä varoja. Valitettavinta          heuttamista kustannuksista siten vältyttäi-
14717: kuitenkin on, että lipeäkiven aiheuttamat          siin. Välillisesti se vähentäisi myöskin yh-
14718: tuhot eivät läheskään aina merkitse sitä va-       teiskunnan suoritettavia hoitokustannuksia,
14719: hingossa tai huoltajan huolimattomuuden            koska monissa tapauksissa lipeäkiviliuosta
14720: takia nauttineelle lapselle välitöntä hengen-      nauttineet potilaat joutuvat muiden työky-
14721: menetystä, vaan sen uhrit joutuvat luke-           vyttömien tavoin lopulta yhteiskunnan huol-
14722: mattomissa tapauksissa kärsimään saamis-           lettaviksi.
14723: taan vammoista vuosikausia, monet jopa                Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
14724: jääden elinikäisiksi invaliideiksi. Tunnettua      nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14725: on myös, että lipeä:kivipotilaiden parantumi-      vomuksen,
14726: nen onnellisimmassakin tapauksessa, jolloin
14727: heidän terveytensä palautuu ennalleen, on                     että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
14728: vain pitkäaikaisen ja potilaalle tavattoman                toimenpiteisiin heinäkuun 12 päivänä
14729: tuskallisen hoitomenetelmän tulos.                         1946 annetun myrkkyasetuksen muut-
14730:    Upeäkiven hengenvaarallisuuden ja sen                   tamiseksi siten, että lipeäkiven ( nat-
14731: käytön varsinkin yhteiskunnan turvattomim-                 riumhydroksidi) myynti ja käyttö
14732: mille jäsenille, pienille lapsille, aiheuttamien           muihin kuin teollisiin tarkoituksiin
14733: kärsimyksien sekä elinikäisten vammojen                    kiellettäisiin.
14734: takia sen käyttö kotitaloustarkoituksiin ja
14735:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
14736: 
14737:            Aune Innala.               Laura Brander-Wallin.          Tyyne Paasivuori.
14738:            Arno Tuurna.               N. Kosola.                     Vappu Heinonen.
14739:            Erkki Leikola.             A. Pasanen.                    Armas Leinonen.
14740:            Grels Teir.                Eino Saari.                    Juho Tenhiälä.
14741:                                       Hilja Väänänen.
14742:                                                                                                 341
14743: 
14744: Vl,33. -    Toiv.al. N:o 141.
14745: 
14746: 
14747: 
14748: 
14749:                                 Innala ym.: Eläinsuojelulain muuttamisesta nykyisiä oloja
14750:                                    vastaavaksi.
14751: 
14752: 
14753:                                       E d u s k u n n a ll e.
14754: 
14755:    Nykyinen eläinsuojelulakimme on monessa         pysähtynyt ainoastaan aineellisen elämän
14756: kohden korjauksen ja uudistuksen tarpeessa.        alalla havaittaviin muutoksiin, v1aan sen vai-
14757: Sen voimaantulosta kuluneet runsaat kaksi-         kutukset huomataan myös yleisessä ajattelu-
14758: kymmentä vuotta ovat tuoneet mUJassaan             tavassa ja aikaisemmilta vuosilta muuttu-
14759: siksi runsaasti muutoksia niin hyvin mo-           neessa suhtautumisessa luontokappaleiden
14760: nilla teknillisen ja taloudellisen elämän          suojeluun. Kun yhteiskunta muissakin suh-
14761: aloilla kuin myös lääkinnällisissä menettely-      teissa puuttuu valvovalla kädellä epäkohdiksi
14762: tavoissa, etteivät ne ole voineet olla vaikut-     katsottuihin yksilöiden tekoihin, olisi myös
14763: tamatta myös niihin jokapäiväisen elämän           kosketellussa suhteessa yhteiskunnan valvon-
14764: ilmiöihin, joiden valvominen ja ohjaaminen         tamahdollisuuksia nykyisestä tehostettav•a..
14765: lähinnä kuuluu luontokappaleiden suojele-             Sanotun perusteella ehdotamme kunnioitta-
14766: mistoimiin.                                        vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14767:    Esimerkkinä mainittakoon mm. nykyisin           sen,
14768: miltei kauttaaltaan koneellistunein kuljetUJS-
14769: välinein tapruhtuva eläinten kuljetus, koti-                  että hallitus ensi tilassa antaisi
14770: eläinten teurastuksen keskittäminen pää-                   Eduskunnalle esityksen laiksi, jossa
14771: asiallisesti suurissa asutuskeskuksissa sijait-            kehittyneitä ja muuttuneita olosuh-
14772: seviin teurastamoihin ja aikaisemmin maal-                 teita vastaavasti ulotettaisiin eläinsuo-
14773: likkojen suureksi osaksi harjoittamien hoito-              jelulain määräykset nykyistä laajem-
14774: j.a parannusmenetelmien korvaaminen am-                    malle, ja että lain tarkoittamia val-
14775: mattikoulutuksen saaneiden henkilöiden suo-                vonta- ja suojelutoimia eläinten hy-
14776: rittamin tieteellisin menetelmin.                          väksi samalla riittävästi tehostettai-
14777:    Edellä kosketeltu kehitys ei kuitenkaan ole             siin.
14778:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
14779: 
14780:            Aune Innala.               Antti J. Rantamaa.             Mauri Seppä.
14781:            Erkki Leikola.             Juho Tenhiälä.                 Kaarlo Kajatsalo.
14782:            Johannes Wirtanen.         Sven Högström.                 Irma Hamara.
14783:            Jaakko Hakala.             Grels Teir.                    Sylvi Halinen.
14784:            Tyyne Paasivuori.          Kurt Nordfors.                 Olavi Kajala.
14785: 342
14786: 
14787: V1,34. -   Toiv.al. N: o 142.
14788: 
14789: 
14790: 
14791: 
14792:                                 Miikki ym. : Määrärahasta suu- ja sorkkatautiepizootiasta
14793:                                    aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi eräille maata-
14794:                                    louksille ja meijereille.
14795: 
14796: 
14797:                                      E d u s kunnalle.
14798: 
14799:    Vuosina 1952-53 ma-assamme raivonnut           hankkia tilalle uutta eläinkantaa; yleensä
14800: suu- ja sorkkatautiepizootia tuotti varsinkin     kuitenkin lukumäärältään vähemmän kuin
14801: Kymenlaakson maatalouksille tavattoman            tilalla aikaisemmin oli, mikä on johtunut
14802: suuren tappion, samoinkuin tämän alueen           eläinten hintojen noususta 5 vieläpä
14803: meijeritaloudelle. Valtion toimesta on sel-       30 %: lla. Uusien eläinten hankkimiseen
14804: laisille karjanomistajille, joiden karjat jou-    on osoittautunut kuluvan keskimäärin noin
14805: duttiin teurastamaa-n ja hävittämään, mak-        2 kuukautta tilan karjan hävittämisestä.
14806: settu korvaus, kun taas sellaisista karjoista,    Kyseessä olevan kahden kuukauden aikana
14807: jotka sairastuivat, mutta ei hävitetty, vaan      ovat tilat jääneet ilman säännöllisiä raha-
14808: yritettiin parantaa, ei ole suoritettu min-       tuloja, mikä ei ole ollut aiheuttamatta ta-
14809: käänlaista korvausta, vaikka tauti myöhem-        loudellisia vaikeuksia, sillä pienillä tiloilla
14810: mässä vaiheessa on saattanut johtaa eläimen       - Kymenlaakson meijereiden jäsenten kes-
14811: menetykseen. Samoin ei meijeritalouden me-        kimääräinen lehmäluku on viisi - on kar-
14812: netyksistä ole suoritettu korvauksia. Kun         jataloustulo.. omistajatalouteen kuuluvien
14813: tällaisten kansallisten onnettomuuksien yksi-     henkilöiden' tärkein tulolähde.
14814: tyisille tuottamia vahinkoja ei käsityksemme         Sairastuneissa, elossa pidetyissä karjoissa
14815: muka-an voida korvata eri perusteilla, niin       ovat suu- ja sorkkataudin seuraukset muo-
14816: olisi asiaan saatava korjaus ja senvuoksi         ·dostuneet taloudellisesti vieläJkin raskaam-
14817: esitämme seuraavaa:                               miksi. Ulkolaisten tutkimusten kanssa yhtä-
14818:    Suu- ja sorkkatautiesiintymän torjunnassa      pitävästi on täällä osoittautunut, että tauti,
14819: luotiin Kymenlaakson-Itä-Uudenmaan tauti-         vaikkakin viime esiintymää on pidettävä laa-
14820: alueella rokotustoimenpitein suojavyöhyke         dultaan lievänä, on aiheuttanut sekä ohi-
14821: taajaan saastuneen alueen ympärille, jolla        meneviä että pysyviä vikoja ja elintoimin-
14822: alueella olleita sairastuneita karjoja ei hävi-   taan vaikuttavia häiriötiloja, joiden takia
14823: rtetty. Alueen laitamilla esiintyneet sekä         eläinten tuotanto on pysyvästi tahi tilapäi-
14824: erilliset tautitapaukset muualla maassa tu-       sesti tuntuvasti huonontunut. Lisäksi näyt-
14825: hottiin hävittämällä sa-astunut eläinkanta,       tää olevan todettavissa, että mainitut viat
14826: sekä rokotus- ja desinfioimistoimenpitein.         ja häiriöt voivat vähentää sairastuneiden
14827: Mitä torjuntamenettelyä kullakin tilalla käy-     eläinten jäljellä oleva-a tuotantovuosien 'luku-
14828: tettiin, määräytyi tila-n sijaitsemispaikan mu-   määrää, mistä välittömänä seurauksena on
14829: kaan. Kokemus on nyt osoittanut, että se,         karjan uudistuskustannusten vastaava nousu.
14830: miten raskaita taloudellisia seurauksia tau-      Voita-neen jo pitää ilmeisenä, että useissa
14831: dista tulee, on osaltaan riippunut siitä, onko     karjoissa koko sairastunut eläinkanta lähi-
14832: tilan karja jätetty eloon vai onko se hävi-        aikoina joudutaan hävittämään.
14833: tetty.                                                Viimeksi mainitut taloudellisesti raskaat
14834:    Hävitetyistä eläimistä on voimassa olevan      seuraamukset jäivät yksinomaan asianomai-
14835: eläintautilain määräysten mukaisesti mak-         sen karjanomistajan kannettaviksi, koska täl-
14836: settu omistajalle korvaus valtion varoista.        laisissa tapauksissa valtion varoista ei suori-
14837: Pääasiallisesti !korvausten turvin on hävitet-     tettu minkäänlaista korvausta.
14838: tyjen karjojen omistajien ollut mahdollista           Suu- ja sorkkataudin aiheuttamat v.ahingot
14839:                                        VI,s4. -    Miikki ym.                                           343
14840: 
14841: eivät rajoittuneet sksinomaan maatilatalou-         hingot, joiden karjat jätettiin eloon ja jotka
14842: den suoranaisiin menetyksiin. Tauti levisi          eivät ole sa:aneet korvausta, yksistään nauta-
14843: myös sikaloihin, Elimäellä Kymenlaakson             karjan osalta 8.•5 miljoonaksi markaksi. Mei-
14844: Osuusmeijerin Koskiston meijerissä sekä             jeritalouden kärsimän vahingon arvioi toimi-
14845: Peippolan meijerissä ja Ruotsinpyhtäällä            kunta 15 miljoonaksi markaksi.
14846: Kuninkaankylän Osuusmeijerissä. Koskiston             Vahinkoa kärsineiden toimesta asetettiin
14847: meijerissä oli asianomaisten viranomaisten          myös v. 1954 toimikunta, joka suoritti ar-
14848: luvalla järjestetty saastuneiden karjojen           viot korvaamatta olevista vahingoista ja tuli
14849: maJidon jalostus voiksi säännönmukaisen             seuraavaan tulokseen:
14850: juustonvalmistuksen asemesta. Meijerin si-
14851: kalassa aiheutuneiden menetysten,          tuo-
14852:                                                                                        Talous-
14853: tantosuunnan muutoksen sekä lisäkustan-             M a a t i 1 a t a 1 0 u s:         ykslk·     Vahingot
14854: nusten aiheuttama vahinko jakaantui noin                                                köjä        mk
14855: 27 pennin suuruisena hinnanalennuksella             Tilat, joiden karja on elossa
14856: maitolitraa kohden osuuskunnan lähes 4 000            Tarkkailukarjat . . . . . . . . 49         11 235 356
14857: jäsenen kannettavaksi. Molemmissa toisissa            Muut karjat . . . . . . . . . . . . 51      3 420 985
14858: saastuneissa meijereissä ei sen sijaan saatu                                                     14 656 341
14859: ottaa vastaan sairastuneiden karjojen mai-
14860: toa, joka sen vuoksi oli asianomaisilla tiloilla    Meijeri talous:
14861: saatava joko jalostetuksi tai käytetyksi. Ai-
14862: heutunut vahinko jäi täten pääosaltaan saas-        Kymenlaakson Osuusmeijeri                    11 932 895
14863: tuneiden tilojen omistajien kannettavaksi.          Kuninkaankylän Osuusmei-
14864: Lisäksi on mainittava, että rajoitus- ja tor-         jeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  2 268 750
14865: juntatoimenpiteet aiheuttivat melkoisia lisä-       P.eippolan meijeri . . . . . . . .              403 630
14866: kustannuksia kolmessa tautialueen läheisyy-         Kausalan Osuusmeijeri . . . .                   415 980
14867: dessä olevassa meijerissä.                          Pyhtään Osuusmeijeri . . . . .                  115 934
14868:   Käsityksemme on, että sekä elossa pide-                                      ~------------------
14869:                                                                                 Yhteensä         15 317 681
14870: tyille karjoille kuin myös meijereille aiheu-
14871: tuneista vahingoista olisi maksettava kor-
14872: vaus. Oikeudenmukaisena ei voida pitää sitä,          Edellä olevan perusteella esitämme kun-
14873: että mahdollisuus korvauksen saamiseen riip-        nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
14874: puu siitä, mitä torjuntamenettelyä - eläin-         muksen,
14875: ten hävittämistä vai rokottamista - kyseessä
14876: olevalla alueella käytetään. Lisäksi kat-                      että haUitus ottaisi vuoden 1956
14877: somme, että näiden vahinkojen korvaaminen                   tulo- ja menoarvioesitykseen 30 000 000
14878: on asiallisesti rinnastettavissa niihin toimen-             markkaa maatalousministeriön käytet-
14879: piteisiin, joita käytetään tulva-, halla- ja                täväksi v. 1952-53 suu- ja sorkka-
14880: raesadevahinkojen kohdatessa.                               tautiepizootiasta aiheutuneiden vahin-
14881:   Samanlaiseen tulokseen tulee myös valtio-                 kojen korvaamiseksi sellais~1le maa-
14882: neuvoston 1953 asettama toimikunta. Toimi-                  talouksille ja meijereille, jotka eivät
14883: kunta arvioi sellaisten maatilatalouksien va-               ole aikaisemmin saaneet korvausta.
14884:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
14885: 
14886:          Matti Miikki.                Urho Saariaho.                     Matti Mattila.
14887:          Toivo Kujala.                Kaarlo Kajatsalo.                  Erkki Tuuli.
14888:          Esa Koivusilta.              Veikko Kokkola.                    Bertel Lindh.
14889:                                       Yrjö Sinkkonen.
14890: 1
14891: 1
14892: 1
14893: 1
14894:     1
14895:     1
14896:     1
14897:     1
14898:         1
14899:         1
14900:         1
14901:         1
14902:             1
14903:             1
14904:             1
14905:             1
14906:         VALTIOPÄIVÄT
14907:                          1955
14908: 
14909:                   LIITTEET
14910:                             VII
14911: 
14912:     LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
14913:                    TOIVOMUSALOITTEET
14914: 
14915: 
14916: 
14917: 
14918:                        HELSINKI 1955
14919:                  VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14920: 
14921: 
14922: 44 E 159/55
14923: Kunnallislakien, pakkolunastuksesta annetun lain ja tielain
14924: muuttamista, valtakunnansuunnitteluelimen perustamista,
14925:  väestönsuojelua ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
14926:                       j
14927:                      j
14928:                     j
14929:                    j
14930:                   j
14931:                  j
14932:                 j
14933:                j
14934:               j
14935:              j
14936:             j
14937:            j
14938:           j
14939:          j
14940:         j
14941:        j
14942:       j
14943:      j
14944:     j
14945:    j
14946:   j
14947:  j
14948: j
14949:                                                                                              349
14950: 
14951: vn, 1. -    Lak.al. N: o 46.
14952: 
14953: 
14954: 
14955: 
14956:                                Kajala ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
14957: 
14958: 
14959:                                      E d u s k u n n a ll e.
14960: 
14961:    Kunnallislain 41 §: n mukaan on valtuute-      jokaisen kuntalaisen pakko tietyssä maarm
14962: tuilla, samoin kuin muilla kunnallisilla luot-    ottaa osaa kunnallisten tehtävien hoitami-
14963: tamusmiehillä, oikeus saada valtuuston har-       seen. Jotta kyseinen ristiriita kuntalaisten
14964: kinnan mukaan kokouspalkkiota ja korvausta        yhteisktmnallisten velvollisuuksien ja näiden
14965: matkakustannuksista ja matkapäiviltä. Sen         hoitamisesta suoritettavan korvauksen välillä
14966: sijaan heillä ei ole oikeutta saada korvausta     saadaan poistetuksi, olisi kunnallislakia muu-
14967: kokousten vuoksi saamatta jääneestä työan-        tettava niin, että kunnallisille luottamusmie-
14968: siosta. Viimeksi mainittu seikka johtaa jois-     hille maksetaan korvausta myös saamatta
14969: sakin tapauksissa mitä ilmeisimpään kohtuut-      jääneestä työansiosta.
14970: tomuuteen. Niinpä esim. vuorotyöläinen, joka         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
14971: on töissä iltavuorossa eli yleiseen kokousten     tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme
14972: pitoaikaan, saattaa joutua menettämään koko       kunnioittaen,
14973: kahdeksan tunnin työansionsa, mitä monesti
14974: aivan kohtuuttoman pieni kokouspalkkio ei                  että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
14975: riitä läheskään korvaamaan. Kuitenkin on                 luvan lakiehdotuksen:
14976: 
14977: 
14978:                                            Laki
14979:                                 kunnallislain muuttamisesta.
14980:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallislain 41 § näin kuuluvaksi:
14981: 
14982:                    41 §.                          tuille maksettava korvausta kokouksen vuoksi
14983:  Valtuutetut saavat, valtuuston harkinnan         saamatta jääneestä työansiosta, matkakustan-
14984: mukaan, kukin yhtä suuren kokouspalkkion.         nuksista ja matkapäiviltä sekä kuinka pal-
14985: Valtuusto harkitkoon myös, onko valtuute-         jon.
14986: 
14987:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
14988: 
14989:            Olavi Kajala.          Juho Karvonen.                   Arvi Turkka.
14990:            Arvi Ikonen.           Edvard Pesonen.                  Urho Kähönen.
14991:            G. Henriksson.          Viljo Virtanen.                 Juho Tenhiälä.
14992:            Martti J. Huttunen.     Viljo Rantala.                  Eino Raunio.
14993:            Paavo Aitio.            Antti Kukkonen.                 Jaakko Hakala.
14994:            Albin Wickman.         Antti J. Rantamaa.               Erkki W. Mohell.
14995:            Pertti Rapio.           Veikko Kokkola.                 J. F. Pöykkö.
14996:            Arvo Ahonen.           Heikki Hykkäälä.                 Mauri Ryömä.
14997:            Aino Malkamäki.        Valto Käkelä.                    Unto Suominen.
14998:                           Mikko Hult.              Y. Enne.
14999: 350
15000: 
15001: Vfi,2. -   Lak.al. N:o 47.
15002: 
15003: 
15004: 
15005: 
15006:                                 Laine ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
15007: 
15008: 
15009:                                      E d u s k u n n a 11 e.
15010: 
15011:    Kunnanhallituksen jäsenet maalaiskun-          hemmistö saa edustajansa toiseen avoinna
15012: nissa valitaan kolmeksi vuodeksi. Näistä          olevaan paikkaan".
15013: eroaa vuosittain kolmannes, tai jos jäsenten         Kuten näistä kahdesta esimerkistä havai-
15014: luku on epämääräinen, lähinnä tuo määrä.          taan, on laissa ilmeinen epäkohta. Kunnal-
15015: Erovuoroiset voidaan valita suhteellista vaa-     listen lauta- ja toimikuntien kohdalla tilanne
15016: litapaa käyttäen. Tätä jäsenten eri aikoina       on muuten sama, mutta näistä paikoista ei
15017: valitsemista perustellaan sillä, että jatkuvai-   käy sellainen taistelu kuin kunnanhallituk-
15018: suus säilyy, kun ei koskaan kaikki uusiinnu       sen jäsenyydestä.
15019: samalla kerralla.                                    Aikaisemmin mainitun jatkuvaisuusvaati-
15020:    Käytännössä tämä on osoittautunut kui-         muksen ei tarvitse olla enää niin ehdoton
15021: tenkin sopimattomaksi sen vuoksi, että kun        kuin ehkä aikaisemmin. Jos kunnassa ei ole
15022: Jasema valittaessa käytetään suhteellista         kunnanjohtajaa, on tavallisesti kunnansih-
15023: vaalitapaa, voivat pienimmät valtuustoryh-        teeri ja muu kunnan virkakunta. Sitäpaitsi
15024: mät menettää edustajansa kunnanhallituk-          valitaan kunnanhallituksen puheenjohtaja
15025: sesta jopa kokonaan kolmessa vuodessa.            ja varapuheenjohtaja kolmivuotiskaudeksi.
15026: Suhteellisuus vie tässä asiat suhteettomuu-          Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi
15027: teen. Jos esim. kunnanhallitukseen kuuluu         voidaan menetellä kahdellakin tavalla, ensin-
15028: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi         näkin lisäämällä kunnallislain 65 § : n 2 mom.
15029: jäsentä, joista viimeksi mainituista eroaa        loppuun lisäys siitä, että suhteellisuus kun-
15030: vuosittain kaksi ja valtuustoon kuuluu kolme      nanhallituksen kokoonpanossa on säilytet-
15031: tai useampia ryhmiä, menettävät muut paitsi       tävä eri valtuustoryhmien kesken;
15032: kaksi suurinta ryhmää paikkansa kunnan-              tai muuttamalla käytäntö samanlaiseksi
15033: hallituksessa kokonaan, jos suhteellista vaali-   kuin on kaupunginhallituksen jäsenten vaa-
15034: tapaa käytetään.      Hallintoneuvos Reino        lissa, joka tapahtuu vuosittain kaikkien
15035: Kuuskosken laatimissa uuden kunnallislain         valittavien jäsenten kohdalla.
15036: selityksissä on tämä myös huomioitu. Sivulla         Tätä viimeksi mainittua on pidettävä käy-
15037: 207 on asiaa koskeva kappale: ,Jaksottaista       täntöön sopivampana. Tämä ei sido vaalia
15038: uusintavaalia on vastustettu lähinnä sillä,       niin kiinteästi kuin edellinen, mutta tulos
15039: että se estää suhteellisuuden toteutumista        on kunnan jäsenten mielipiteiden mukainen.
15040: vaalissa. Niinpä esim. jos kunnanhallituk-           Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
15041: sessa on vähin määrä eli kuusi jäsentä (tark.     dotamme,
15042: 2 puheenjoht. ja 4 jäsentä), voi yhden äänen
15043: enemmistön valtuustossa omaava ryhmä täyt-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15044: tää niistä viisi paikkaa. Ainoastaan sinä                van lakiehdotuksen:
15045: vuonna, jona on valittava kaksi jäsentä, vä-
15046:                                   VII,2. -   Laine ym.                                  351
15047: 
15048: 
15049: 
15050:                                        Laki
15051:                              kunnallislain muuttamisesta.
15052:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun-
15053: nallislain (642/48) 65 § näin kuuluvaksi:
15054: 
15055:                     65 §.                        Toimittamastaan kunnanhallituksen pu-
15056:   Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja va-      heenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalista
15057: rapuheenjohtaja valitaan kolmeksi vuodeksi    lähettäköön valtuusto lääninhallitukselle kir-
15058: ja jäsenet vuodeksi kerrallaan.               jallisen ilmoituksen.
15059: 
15060: 
15061:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
15062: 
15063:         Lauri Laine.              Leo Häppölä.                 Helge Miettunen.
15064:         Mauno Jussila.            Kauno Kleemola.              Aare Leikola.
15065:         Lauri Murtomaa.           Juho Tenhiälä..              Väinö Rankila.
15066: 352
15067: 
15068: Vfi,3.- Lak.al. N:o 48.
15069: 
15070: 
15071: 
15072: 
15073:                               Haapanen ym..: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
15074: 
15075: 
15076:                                     E d u s k u n n a 11 e.
15077: 
15078:    Voimassa olevan kunnallislain 65 § : n mu-    suhteellisuusperiaate voidaan helposti syr-
15079: kaan kunnanhallituksen jäsenet valitaan kol-     jäyttää ja on käytännössä syrjäytetty. Siksi
15080: meksi vuodeksi kerrallaan siten, että jäse-      olisi kunnallislain 65 § muutettava siten, että
15081: nistä vuosittain eroaa kolmannes ja heidän       kunnanhallituksen jäsenten valintamenettely
15082: tilalleen valitaan uudet jäsenet. Tämä va-       muodostuisi samanlaiseksi kuin se on kau-
15083: lintatapa eroaa periaatteellisesti kaupungin-    pungeissa ja kauppaloissa. Tämän vuoksi
15084: ja kauppalanhallituksen jäsenten vaalista,       esitämme,
15085: sillä niiden osalta vaali toimitetaan vuosit-
15086: tain jokaisen jäsenen kohdalla. Nykyinen                  että Eduskunta hyväksyisi seuraar
15087: menettely maalaiskunnissa johtaa siihen, että           van lakiehdotuksen:
15088: 
15089: 
15090:                                           Laki
15091:                                kunnallislain muuttamisesta.
15092:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallislain (642/48) 65 § näin kuu-
15093: luvaksi:
15094: 
15095:                      65 §.                          Toimittamastaan kunnanhallituksen pu-
15096:   Kunnanhallituksen puheenjohtajan, vara-        heenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalista
15097: puheenjohtajan ja jäsenet valitsee valtuusto     lähettäköön valtuusto lääninhallitukselle kir-
15098: vuodeksi kerrallaan.                             jallisen ilmoituksen.
15099: 
15100: 
15101:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
15102: 
15103:               Kaino Haapanen.                                 Toivo Asvik.
15104:               Leo Suonpää.                                    Usko Seppi.
15105:                                        Pentti Liedes.
15106: VII,4. -    La.k.al. N:o 49.
15107: 
15108: 
15109:                                  Tuuma ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
15110: 
15111:                                       Eduskunnalle.
15112: 
15113:    Elokuun 27 päivänä 1948 annetusta kun-          kaan on oikeus saada laina v41ltion varoista,
15114: nallislaista (642/48) jäivät -aikaisemmasta        ei päätöstä lainan ottamisesta tarvitse alistaa
15115: laista poiketen -      pois määräykset siitä,      vahvistettavaksi.
15116: missä tapauksissa kuntainliiton ja kuntien            Valtionvalvontaa ei ole ehkä syytä wottaa
15117: edustajain kokouksen päätös oli alistettava        kuntien yhteenliittymien osalta yhtä laajMJ.le
15118: voi~n tullakseen valtion viranomaisen vah-         kuin kuntien osalta on voimassa. Tarkoituk-
15119: vistettavaksi, kunnallislain 157 § :n 2            senmukaista kuitenkin olisi, että lainanotto
15120: mom: ssa tarkoitettua ohjesääntöä ja 160           ja takaukseen sitoutuminen olisivat samalla
15121: §: ssä tarkoitettua perussääntöä lukuunotta.-      tavoin valvonnan alaista kuin alkeiskunnis-
15122: matta. Tämä on aihep.ttanut epävarmuutta           sakin edellä mainitun kunnallislain 108 § :n
15123: esim. luotonannossa, kun ei ole oltu selvillä,     mukaan. Päätös olisi alistettava lääninhalli-
15124: miten asiassa on lainsäätäjän ilmeisen huo-        tuksen vahvistettavaksi kuten maalaiskun-
15125: maamattomup.den vuoksi toimittava. Lain-           nissa. Mainittujen päätösten alistamisvelvol-
15126: tulkinta on kuitenkin aivan oikein vakiintu-       lisuutta voidaan perustella silläkin, että mää-
15127: nut sellaiseksi, että alistusta ei ole toimitet-   räenemmistösäännöstökään ei niitä koske.
15128: tava, jollei sitä nimenomaan ole määrätty             Tarkoitettu alistp.ssäännös voidaan sijoittaa
15129: tehtäväksi. Kunnallislakiin twi sen sijaan         kuntien yhteistoimintaa käsittelevän 7 luvun
15130: kyllä säännös (172 §) siitä, mille lääninhal-      viimeiseksi uudeksi pykäläksi. Kun lainan-
15131: litukselle päätös, jonka on tehnyt kuntien         ottoa koskevan päätöksen tekeminen kunnal-
15132: edustajain kokous tahi liittovaltuusto tai liit-   lislain 162 § :n säännöksen mukaan voidaan
15133: tohallitus, on alistettava vahvistettavaksi.       kuntainliitossa siirtää liittohallitukselle, on
15134:    Kunnallislain 108 § : n mukaan on valtuus-      tämä otettava huomioon alistussäännöstö.ä
15135: ton päätös sellaisen lainan ottamisesta, jonka     laadittaessa.
15136: takaisinmaksp.aika on pitempi kuin viisi              Edellä lausutun nojalla ehdotamme kun-
15137: vuotta, alistettava kaupungissa sisäasiainmi-      nioittaen,
15138: nisteriön ja maalaiskunnassa lääninhallituk-
15139: sen vahvistettavaksi. Sama koskee kunnan                     e.ttä Eduskunta hyväksyisi seuraar
15140: takaussitoump.sta. Milloin kunnalla lain mu-              v.an lakiehdotuksen:
15141: 
15142:                                             Laki
15143:                                  kunnallislain muuttamisesta..
15144:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä elokuuta 1948 annettuun kun-
15145: nallislakiin (642/48) uusi näin kuuluva 168 a §:
15146: 
15147:                    168 a §.                        sitoutumisesta on alistettava lääninhallituksen
15148:   Kuntien edustajain kokouksen, liittoval-         vahvistettavaksi.
15149: tuuston tai liittohallituksen päätös sellaisen        Milloin kuntain edustajain kokov.ksella tai
15150: lainan ottamisesta, jonka takaisinmaksuaika        kuntainliitolla on oikeus saada laina val~
15151: on pitempi kuin viisi vuotta, tai takaukse.en      varoista, ei päätöstä lainan ottami~ tar-
15152:                                                    vitse alistaa vahvistettavaksi.
15153: 
15154:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
15155: 
15156:                 Arno Tuurna.                                  Eemil Luukka..
15157: 45 F: 1'59/55
15158: 354
15159: 
15160: VII, 5. -   Lak.al. N: o 50.
15161: 
15162: 
15163: 
15164: 
15165:                                 Eskola ym.: Flhdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishallin-
15166:                                    nosta annetun asetuksen muuttamisesta.
15167: 
15168: 
15169:                                       Eduskunnalle.
15170: 
15171:     Työntekijän puolesta maksettavat lapsi-       tuksessa myös se, että kiinnitettyjen velko-
15172: lisä- ja kansaneläkemaksut maataloustyön-         jen korkoa ei saa vähentää siltä osalta,
15173:  antaja saa vähentää valtionverotuksessa,         joka ylittää 15 000 markkaa. Ne perusteet,
15174: mutta ei kunnanverotuksessa. Tämä ero             joiden nojalla tällainen velkojen vähentämis-
15175:  johtuu siitä, että tulo- ja omaisuusverolain     rajoitus on aikoinaan kunnallisasetukseen
15176:  28 §: n 7 kohdassa on mainitusta vähentä-        otettu, ovat nykyhetkellä kestämättömät.
15177:  misestä selvä määräys, mutta vastaavaa           Kunnan taloutta ei nimittäin ole kohtuul-
15178: määräystä ei ole otettu voimassa olevaan          lista pyrkiä saamaan tasapainoon siten, että
15179: .maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet-       ne verovelvolliset, joiden veronmaksukyky
15180:  tuun asetukseen.                                 on heidän maksettavanaan olevien korkojen
15181:     Syystä, että lapsilisämaksu saadaan vä-       vuoksi velattomien verovelvollisten veron-
15182:  hentää valtionverotuksessa, ei tätä maksua       maksukykyä huonompi, saatetaan nettotu-
15183:  vähennetä maataloushallituksen kirjanpito-       lonsa osalta suhteellisesti raskaamman vero-
15184:  tilojen puhdastuottolaskelmassa, joka las-       tuksen kohteeksi kuin velattomat verovel-
15185:  kelma on verotuksen perusteena. Näin ollen       volliset. Nämä korot jäävät nyt kunnanvero-
15186:  kunnanverotuksessa lapsilisämaksu ei tule        tuksessa kokonaan vähentämättä, kuten lapsi-
15187:  kirjanpitotulostenkaan kautta veronalaisesta     lisämaksutkin. Hallituksen vuonna 1952
15188:  tuosta vähennetyksi, vaan se jää kokonaan        eduskunnalle antamassa verolakiesityksessä
15189:  vähentämättä. Ne verovelvollisryhmät, joi-       oli tämä kuten alussa mainittu epäkohtakin
15190:  den verotus perustuu kirjanpitovelvollisuu-      korjattu, joten sekä hallitus että verolaki-
15191:  teen, voivat vähentää lapsilisämaksun kun-       komitea ovat olleet yksimieliset siitä, että
15192:  nanverotuksesta annettujen yleisten säädös-      kaikkien velkojen korot tulee saada vähentää
15193:  ten perusteella, mutta kunnanverolautakun-       myös kunnanverotuksessa.
15194:  nat eivät ole soveltaneet näitä yleisiä mää-        Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
15195:  räyksiä lapsilisämaksujen osalta maatalou-
15196:  den verotukseen, koska lrunnallislaissa ei ole           että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15197:  mainintaa tästä vähentämisoikeudesta.                  van lakiehdotuksen:
15198:     Erittäin suuri epäkohta on kunnanvero-
15199: 
15200: 
15201:                                             Laki
15202:             maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
15203:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskunnan kunnallishallinnosta 15
15204:   päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § : n 7 kohta, sellaisena kuin se on saman
15205:   asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (981/47), näin
15206:   kuuluvaksi:
15207: 
15208:                     82 §.
15209:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-        7) Tuloista on oikeus vähentää maasta,
15210: datettava seuraavia säännöksiä:                   paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokra-
15211:                                       VII,5. -   Eskola ym.                                 355
15212: 
15213: maksut, (Poist.) velkain korot (Poist.) sekä       rovelvollisen itseään varten pitämän palve-
15214: lapsilisä- ja kansaneläkemaksu, jonka vero-        lusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä muuta
15215: velvollinen on elinkeinotoiminnassaan pitä-        on niihin verrattava. Älköön luettako pois
15216: miensä työntekijäin puolesta suorittanut.          sitäkään, mitä verovelvollinen on sijoittanut
15217: Sitä vastoin ei saa lukea pois verovelvollisen     uudisrakennuksiin ja uudisviljelyksiin tai
15218: ja hänen perheensä elantokustannuksia, joi-        liikkeensä laajentamiseksi koneisiin ynnä
15219: hin myös luetaan asunnon vuokra sekä ve-           muuhun sellaiseen.
15220: 
15221: 
15222:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
15223: 
15224:         Kusti Eskola.                Toivo H. Kinnunen.            Yrjö Hautala.
15225:         Kauno Kleemola.              Eemil Partanen.               Atte Pakkanen.
15226:         Arvi Ikonen.                 T. Saloranta.                 Eero Saari.
15227:         Eino Rytinki.                Matti Mattila.                Leo Häppölä.
15228:                                      Tahvo Rönkkö.
15229: 356
15230: 
15231: VII,u. -   Lak.&l. 1f~o 51.
15232: 
15233: 
15234: 
15235: 
15236:                                Leinonen ym.: EJul,Qtukset laeiksi maalaiskuntain kunnalZis-
15237:                                   hallinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa annettu-
15238:                                   jen asetusten muuttamisesta.
15239: 
15240: 
15241:                                     Eduskunnalle.
15242: 
15243:    Kunnallisverotuksesta voimassa olevien       sesti heikossa asemassa olevien pnr1ssa, JOI-
15244: säännösten mukaan saa verovelvollinen, joka     den lapset jo kouluikäisinä joutuvat esimer-
15245: verovuonna on elättänyt alle 16 vuotiasta       kiksi kesäaikana olemaan ansiotyössä van-
15246: lasta, tehdä tulostaan lapsivähennyksen,        hempiensa elatushuolien lieventämiseksi. Kun
15247: jonka suuruus lasta kohti on maalaiskunnissa    lapsivähennyksen ei suinkaan voida arvioida
15248: 15 000-30 000 mk ja kaupunki- ja kauppala-      vastaavan lapsen elättämisestä aiheutuvia
15249: kunnissa 25 000-40 000 mk sen mukaan            kokonaiskuluja, tuntuisikin kohtuulliselta ja
15250: kuin kunnanvaltuusto lähemmin päättää. Jos      oikeudenmukaiselta, ettei lapsen ansiotuloja
15251: kuitenkin lapsella on vaikkapa vain vähän-      verotettaisi sen ankarammin kuin muitten-
15252: kin omaa ansiotuloa, pienenee vähennys vas-     kaan verovelvollisten vastaavia tuloja. Tämä
15253: taavasti.                                       käytäntö onkin voimassa valtionverotuksessa.
15254:    Kun verovelvollisen lapsivähennystä pie-     Kunnallisverotuksessakin olisi siis saatava
15255: nennetään sillä määrällä, minkä lapsi mah-      tehdä alle 16 vuotiaasta lapsesta lapsivähen-
15256: dollisesti on ansainnut, merkitsee tämä         nys siinäkin tapauksessa, että lapsella olisi
15257: tosiasiallisesti sitä, että lapsen ansiotulo    omaa ansiotuloa, ja lasta verotettava erik-
15258: lisätään vanhempien tuloon. Alle kuusitoista-   seen niinkuin eri verovelvollista. Muitten
15259: vuotiaan lapsen kohdalla aivan pienimmät-       kuin ansiotulojen ollessa kysymyksessä olisi
15260: kin, muutamiin tuhansiin kohoavat tulot         nykyinen käytäntö sensijaan edelleen säily-
15261: joutuvat siis heti kunnallisverotuksen alai-    tettävä.
15262: siksi, kun sitävastoin muitten kohdalla tulon      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15263: on noustava perusvähennyksen maaraan,           nioittavasti,
15264: ennenkuin siitä joutuu maksamaan kunnal-
15265: lisveroa. Tämä on herättänyt ymmärrettävää              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15266: tyytymättömyyttä niitten useinkin sosiaali-           vat lakiehdotukset:
15267: 
15268: 
15269:                                           Laki
15270:            ma.ala.iskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
15271:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
15272:  päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 9 kohta, sellaisena kuin se
15273:  on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa
15274:  (425/53), näin kuuluvaksi:
15275: 
15276:                    82 §.                          9) Verovelvollisen henkilön tulosta on
15277:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-    vielä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto
15278: datettava seuraavia säännöksiä:                 kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta
15279:                                                 varten päättää, lapsivähennyksenä vähen-
15280:                                     VD,6. -Leinonen ym.                                    357
15281: 
15282: nettävä vähintään 15 000 ja enintään 30 000     pääasiallisesti on elättänyt. Vähennys saa-
15283: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta,   daan tehdä myös lapsen osalta, jolla itsel-
15284: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero-   lään on ollut ansiotuloa. Mikäli lapsella on
15285: vuonna on elättänyt ja joka ennen vero-         ollut muita kuin ansiotuloja, saadaan vähen-
15286: vuoden alkua ei ole täyttänyt kuuttatoista      nys tehdä ainoastaan sikäli, kuin sanottu
15287: vuotta. Milloin vaimoa on erikseen vero-        tulo on valtuuston päättämää määrää pie-
15288: tettava, tehtäköön vähennys vain sen puo-       nempi.
15289: lison tulosta, joka lapsen joko yksin tai
15290: 
15291: 
15292: 
15293: 
15294:                                           Laki
15295:           kunnallishallituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
15296:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
15297:  päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 § :n 3 kohta, sellaisena kuin se
15298:  on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa
15299:  (426/53), näin kuuluvaksi:
15300: 
15301:                    55 §.                        vuoden alkua ei ole täyttänyt kuuttatoista
15302:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-    vuotta. Milloin vaimoa on erikseen verotet-
15303: datettava seuraavia säännöksiä:                 tava, tehtäköön vähennys vain sen puolison
15304:                                                 tulosta, joka lapsen joko yksin tai pääasialli-
15305:   3) V erovelvollisen henkilön tulosta on       sesti on elättänyt. Vähennys saadaan tehdä
15306: vielä, sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto       myös lapsen osalta, jolla itsellään on ollut
15307: kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta        ansiotuloa. Mikäli lapsella on ollut muita
15308: varten päättää, lapsivähennyksenä vähennet-     kuin ansiotuloja, saadaan vähennys tehdä
15309: tävä vähintään 25 000 ja enintään 40 000        ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo on val-
15310: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta.   tuuston päättämää määrää pienempi.
15311: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero-
15312: vuonna on elättänyt ja joka ennen vero-
15313: 
15314: 
15315:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
15316: 
15317:               Armas Leinonen.                              Aukusti Pasanen.
15318:               Eino Saari.                                  Armi Hosia.
15319:               Artturi Tienari.                             Helge Miettunen.
15320:               Harras Kyttä.                                Leo I. Mattila.
15321:               Juho Tenhiälä.                               Kaarlo Kajatsalo.
15322: 358
15323: 
15324: VU, 1. -     Lak.al. N: o 52.
15325: 
15326: 
15327: 
15328: 
15329:                                 Hakala: Ehdotus laiksi pormestarin, neuvosmiesten ja maist-
15330:                                   raatinsihteerin vaalista annetun lain muuttamisesta.
15331: 
15332: 
15333:                                      E d u s k u n n a 11 e.
15334: 
15335:    Pormestarin, neuvosmiesten ja maistraatin-     vaikkapa vain yhden äänen enemmistön
15336: sihteerin vaalista 19 päivänä marraskuuta         omaava ryhmittymä itse asiassa suorittaa
15337: 1927 annetun lain mukaan kunnan itsehal-          lopullisen vaalin, jos se ottaa ehdokkaikseen
15338: linnon ja valtion valvonnan suhde on järjes-      yhden selvästi ansioituneen henkilön sekä
15339: tetty pormestarin nimityksessä siten, että        muina kahtena ehdokkaanaan äänestää sa-
15340: valtuusto asettaa virkaa hakeneista tai sen       moja muodollisesti pätevyysvaatimukset täyt-
15341: vastaanottamiseen suostuneista henkilöistä        täviä henkilöitä. Tällainen menettelymahdol-
15342: ehdolle kolme siten, että kukin valtuutettu       lisuus ei voi vastata lain tarkoitusta eikä
15343: äänestää kolmea ehdokasta, jotka kukin saa-       myöskään olla asiallisesti kannatettavaa.
15344: vat yhden äänen, sekä sitten korkein oikeus          Esitetty mahdollinen epäkohta voitaisiin
15345: nimittää ehdolle pannuista virkaan sen, joka      melkeinpä kokonaan välttää sillä että val-
15346: valtion viroista säädettyjen ylennyaperustei-     tuutettu äänestyksessä antaisi kolme ääntä
15347: den mukaan on ansiokkain. On ilmeisestikin        sille ehdokkaalle, jonka hän puolestaan aset-
15348: paikallaan, että valtuustolla on oikeus toi-      taa ensimmäiselle sijalle, kaksi ääntä seuraa-
15349: mittaa ehdollepano pormestarin virkaan,           valle ehdokkaalleen ja yhden äänen kolman-
15350: kun kunta kustantaa kokonaisuudessaan             nelle, ja sitten valtuuston ehdolle pano
15351: oikeuslaitoksesta kaupungissa aiheutuvat me-      tapahtuisi yhteenlaskettujen' äänimäärien pe-
15352: not. Nimitykseen osallistumisen nykyinen           rusteella.
15353: järjestely on kuitenkin sellainen,· että se          Edellä esitetyn perusteella esitän kun-
15354: saattaa antaa mahdollisuuden korkeimman            nioittavasti,
15355: oikeuden ratkaisuvallan tyhjäksi tekemiseen.
15356: Jokaisen valtuutetun äänestäessä yhdellä                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15357: äänellä kolmea ehdokasta saattaa vähäinen,                van lakiehdotuksen:
15358: 
15359: 
15360:                                            Laki
15361:            pormestarin, neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin vaalista annetun lain
15362:                                         muuttamisesta.
15363:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pormestarin, neuvosmiehen ja maist-
15364:   raatinsihteerin vaalista 19 päivänä marraskuuta 1927 annetun lain (303/27) 3 § näin
15365:   kuuluvaksi:
15366: 
15367:                      3 §.                         ja kolmanneksi asettama yhden äänen. Neu-
15368:   Pormestarin ehdokkaita valittaessa kukin        vosmiehen ja maistraatinsihteerin vaalissa
15369: valtuutettu äänestää kolmea henkilöä siten,       on käytettävä enemmistövaalitapaa ja kukin
15370: että äänestäjän ensimmäiseksi asettama ehdo-      valtuutettu äänestää yhtä henkilöä.
15371: kas saa kolme ääntä, toiseksi asettama kaksi
15372: 
15373: 
15374:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
15375: 
15376:                                       Jaakko Hakala.
15377:                                                                                             359
15378: 
15379: VII,s. -   Lak.al. N:o 53.
15380: 
15381: 
15382: 
15383: 
15384:                                 E. Leikola ym.: Ehdotus laiks·i kaupunki- ja kauppalakun-
15385:                                    taan liitettävien alueitten kunnallisverotuksesta.
15386: 
15387: 
15388:                                      E d u s k u n n a ll e.
15389: 
15390:    Kaupunkiasutuksen laajentuminen tuo mu-        nallisvero on huomattavasti suurempi kuin
15391: kanaan vaikeita kunnallistaloudellisia kysy-      kunnallisvero kyseisessä kaupunkiin rajoittu-
15392: myksiä varsinkin niillä alueilla, jotka rajoit-   vassa maalaiskunnassa. Kun alueliitoksen
15393: tuvat tällaiseen asutuskeskukseen. Usein syn-     jälkeen kaupunkikunta ei välittömästi voi
15394: tyy veroteknillisistä syistä kaupunkikunnan       tälle liitosalueelle antaa niitä etuisuuksia,
15395: aluerajan ulkopuolelle sen välittömään lä-        joita muut kaupungin asukkaat nauttivat, on
15396: heisyyteen laaja asutustihentymä, jolle vähi-     kohtuullista, että liitosalueen kunnallisvero-
15397: tellen muodostuu kaupunkimaisen asutuksen         tuksessa ei tapahdu jyrkkää muutosta. Koh-
15398: luonne ilman lainsäädännöllistä ohjausta.         tuullinen ylimenoaika, jonka kuluessa luon-
15399: Tästä johtuen useassa tapauksessa on ryh-         nollinen liittyminen kaupunkiin voi tapah-
15400: dytty toimenpiteisiin tällaisten alueiden liit-   tua, on vähintään 5 vuotta, mistä syystä
15401: tämiseksi asutuskeskukseen, jolloin asutus-       kunnallisverotuksenkaan ei pitäisi taman
15402: keskusta koskevat määräykset automaattisesti      ajan kuluessa muuttua. Tästä syystä ehdo-
15403: siirtyvät koskemaan myös tällaista liitos-        tamme kunnioittaen,
15404: aluetta. Asutuksen muodostuminen kaupun-
15405: kikunnan rajojen ulkopuolelle johtuu useassa                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15406: tapauksessa siitä, että kaupunkikunnan kun-               van lakiehdotuksen:
15407: 
15408: 
15409:                                            Laki
15410:        kaupunki- ja kauppalakuntaan liitettävien alueitten kunna.llisverotuksesta.
15411:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15412: 
15413:                      1 §.                         mitä se oli keskimääräisesti viiden vuoden
15414:    Milloin kaupunki- tahi kauppalakuntaan         aikana välittömästi ennen alueliitosta.
15415: liitetään alue lähikunnasta, älköön tämän
15416: alueen asujaimiston kunnallinen veroäyri                             2 §.
15417: nousko viiden kalenterivuoden aikana siitä,         Tämä laki astuu voimaan      päivänä
15418: kun alueliitos tapahtui, suuremmaksi kuin         kuuta 195 .
15419: 
15420: 
15421:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
15422: 
15423:               Erkki Leikola.                                   Aune Innala.
15424:               Urho Saariaho.                                   Felix Seppälä.
15425: VU,9, -   Lak.al. N:o 54.
15426: 
15427: 
15428: 
15429: 
15430:                                  Palovesi ym. : Ehdotus laiksi kuntien yleisestä varallisuus-
15431:                                     luokituksesta.
15432: 
15433: 
15434:                                        E d u s k u n n a 11 e.
15435: 
15436:    Voimassa olevissa laeissa on useita sään-        tenjaon määrääminen, joiden lähimpänä tar-
15437: nöksiä, jotka edellyttävät valtionavustusten        koituksena on kunnallisverorasituksen tasoit-
15438: tai -lainojen myöntämistä taikka kustannus-         taminen, perustuu nykyisin enimmältä osal-
15439: ten jakamista valtion ja kuntien kesken             taan valtion eri viranomaisten harkintaan,
15440: viimeksimainittujen taloudellisen kantoky-          ei niiden suhteen ole voitu saavuttaa riit-
15441: vyn perusteella. Näissä säätmöksissä tosin          tävää yhdenmukaisuutta eikä oikeudenmu-
15442: ilmaistaan kunnan taloudellinen kantokyky           kaisuutta. Kuntien taloudellisten mahdolli-
15443: useilla erilaisilla sanonnoilla, kuten ,vähä-       suuksien huomioonottaminen on kuitenkin
15444: varainen", ,köyhä", ,taloudellisesti heikko"        ensiarvoisen tärkeä näkökohta määrättäessä
15445: ja niin edelleen, mutta yleensä niissä ei ole       toisaalta kunnille asetettavien taloudellisten
15446: pyritty määrittelemään yksityiskohtaisem-           velvoitusten ja toisaalta niille annettavan ta-
15447: min, mitä kysymyksessä olevilla sanonnoilla         loudellisen tuen suuruutta. Sen vuoksi on
15448: tarkoitetaan. Tällaisia säännöksiä sisältävät       kuntien yleisen varallisuusluokituksen tarve
15449: muun muassa laki kansakoululaitoksen kus-           käynyt yhä ilmeisemmäksi. Puheena olevaa
15450: tannuksista, laki kansankirjastoista, laki          Iuokitusta olisi luonnollisestikin sovellettava
15451: yleisestä lääkärinhoidosta, laki kansakoulu-        eri tarkoituksiin erilaiset asiaan vaikuttavat
15452: jen lääkärintoimesta, laki kunnallisista ter-       näkökohdat huomioonottaen, mutta yhtenäi-
15453: veyssisarista, laki kunnan kätilöistä, rokotus-     senä pohjana kuntien valtionavuille sekä
15454: laki,   keskussairaalalaki,    tuberkuloosilaki,    valtion ja kuntien väliselle kustannusten-
15455: mielisairaslaki ja tielaki, joista viimeksimai-     jaolle olisi yleinen varallisuusluokitus vält-
15456: nittu suoranaisesti edellyttää kuntien varal-       tämätön. Luokitus loisi perustan myöskin
15457: lisuusluokituksen olemassaoloa.        Suunnit-     vastaisuudessa suoritettaville kunnallisvero-
15458: teilla on niinikään useita lakeja, jotka edel-      rasituksen tasoittamiseen tähtääville toimen-
15459: lyttävät kuntien luokittelemista niiden talou-      piteille.
15460: dellisen kantokyvyn perusteella. Voimassa             Vuoden 1953 kesäimussa jätti valtioneu-
15461: olevien määräysten mukaan perustuu myös-            vostolle mietintönsä komitea, jonka valtio-
15462: kin kuntien osuus kansaneläkkeen lisäeläk-          neuvosto oli asettanut laatimaan ehdotusta
15463: keistä ja vanhuusavustuksista sekä työttö-          kuntien varallisuusluokituksen yleisiksi pe-
15464: myyskustannuksista edellä tarkoitetun luon-         rusteiksi ja niiden mukaan luokittelemaan
15465: toiseen kuntien luokitteluun. Viimeksi mai-         maan kaupunki-, kauppala- ja maalaiskun-
15466: nittuja erityistarkoituksia varten onkin jo         nat. Tämän komitean ehdotukseen viitaten
15467: suoritettu kuntien luokittelut, jotka kuiten-       ja edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
15468: kaan eivät vastaa yleiselle varallisuusluoki-       ehdotamme,
15469: tukselle asetettavia vaatimuksia.
15470:    Kun sellaisten edellä tarkoitettujen val-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15471: tionavustusten myöntäminen ja kustannus-                   van lakiehdotuksen:
15472:                                     VII,9. -    Palovesi ym.                               361
15473: 
15474: 
15475:                                            Laki
15476:                         kuntien yleisestä varallisuusluokituksesta.
15477:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15478: 
15479:                     1 §.                          kunta valmistamaan mainitulle ministeriölle
15480:    Yleiseksi perusteeksi sellaisten lainsään-     ehdotusta kuntien varallisuusluokitukseksi
15481: nösten soveltamista varten, joiden nojalla        sekä käsittelemään luokitukseen ja sen so-
15482: kunnille on annettava erisuuruista taloudel-      veltamiseen liittyviä kysymyksiä.
15483: lista tukea tai määrättävä erisuuruisia ta-
15484: loudellisia rasituksia, toimitetaan maan kun-                           4 §.
15485: tien jako kymmeneen varallisuusluokkaan.             Varallisuusluokituksessa tarvittavan ai-
15486:    Kunnan varallisuusluokka määrätään kun-        neiston hankkii sekä laskutoimitukset suorit-
15487: nan jäsenten keskimääräisen veronmaksu-           taa tilastollinen päätoimisto.
15488: kyvyn ja kunnan omaisuuden tuoton pBrus-             Kunnat ovat velvolliset antamaan tilastol-
15489: teella, sen mukaan kuin asetuksella tarkem-       liselle päätoimistolle ja 3 §: ssä mainitulle
15490: min säädetään.                                    neuvottelukunnalle kaikki näiden pyytämät,
15491:                                                   varallisuusluokitusta varten tarvittavat tie~
15492:                     2 §.                          dot ja selvitykset.
15493:    Kuntien yleisen varallisuusluokituksen
15494: vahvistaa valtioneuvosto sisäasiainministe-                          5 §.
15495: riön esityksestä kunakin vuonna joulukuun           Tarkemmat säännökset tämän lain sovel-
15496: 31 paiVaan mennessä, kalenterivuodeksi            tamisesta annetaan asetuksella.
15497: kerrallaan.
15498:                                                                      6 §.
15499:                      3 §.                           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
15500:   Sisäasiainministeriöön asetetaan, sen mu-       kuuta 195 .
15501: kaan kuin erikseen säädetään, neuvottelu-
15502: 
15503: 
15504:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
15505: 
15506:          Eino Palovesi.             Eino E. Heikura.          Yrjö Hautala.
15507:          Wiljam Sarjala.            Artturi Jämsen.           Markus Niskala.
15508:          Matti Mattila.             Eeli Erkkilä.             Toivo H. Kinnunen.
15509:          Tahvo Rönkkö.              Atte Pakkanen.            Kusti Eskola.
15510:          Väinö Rankila.             Kustaa Tiitu.             Eero Saari.
15511:                            Urho Kähönen.            Lauri Laine.
15512: 
15513: 
15514: 
15515: 
15516: 4!) E 159/55
15517: 362
15518: 
15519: VU,1o. -   Lak.al. N:o 55.
15520: 
15521: 
15522: 
15523: 
15524:                                Lukkarinen ym..: Ehdotus huoltoapuZaiksi.
15525: 
15526: 
15527:                                      Eduskunnalle.
15528: 
15529:    Eduskunnalle on v: n 1954 lopussa jätetty     lessä pidämme tarpeellisena tähän puheena-
15530: hallituksen esitys huoltoapulaiksi. Kun uusi     olevaan lakiin lisätä yhden pykälän hallituk-
15531: esitys sisältää useita kohtia, jotka tulevat     sen esityksessä olevien pykälien 60--61 vä-
15532: varsinkin köyhemmille kunnille asettamaan        liin uutena 61 pykälänä kunnille tulevaa
15533: poikkeuksellisen suuria rasituksia, olisi mie-   korvausta silmälläpitäen.
15534: lestämme lakiin sisällytettävä määräys siitä,       Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
15535: että milloin rasitus muodostuu kohtuutto-
15536: maksi, on kunnan saatava valtion varoista                että Eduskunta hyväksyisi seurcta-
15537: korvaus siltä osin kuin sen rasitus on ollut           van lakiehdotuksen:
15538: keskitasoa huomattavasti ylittävä. Siinä mie-
15539: 
15540: 
15541:                                    Huoltoapulaki.
15542:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15543: 
15544:                  1-60 §.                         masti, voidaan k~nalle myöntää ylimää-
15545:   (Kuten hallituksen esityksessä n: o 122        räistä avustusta valtion menoarviossa tarkoi-
15546: 1954 vp.).                                       tukseen osoitetun määrärahan puitteissa.
15547: 
15548:                     61 §.                                        62-66 §.
15549:    Jos huoltoavun antamisesta aiheutuvat           (Kuten 61-65 § hallituksen esityksessä
15550: lrustannukset rasittavat kuntaa kohtuutto-       n:o 122 1954 vp.).
15551: 
15552: 
15553:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
15554: 
15555:               Impi Lukkarinen.                              Elli Nurminen.
15556:               Vappu Heinonen.                               Tyyne Paa.sivuori.
15557:               Meeri Kalavainen.                             Rafael Paasio.
15558:                                                                                            363
15559: 
15560: VII, 11. -   Lak.al. N: o 56.
15561: 
15562:                                 Tuuli: Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunastuk-
15563:                                    sesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muuttamisesta.
15564: 
15565:                                      E d u s k u n n a 11 e..
15566:   Kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta          on aikaisemmin asiaa hoitanut tai vieläpä
15567: yleiseen tarpeeseen annetun lain 26 §: n mu-      laatinut vastinekirjelmän pakkolunastuslau-
15568: kaan pakkolunastuslautakuntaan kuuluu lää-        takuntaa varten. Pakkolunastaja taas puo-
15569: ninhallituksen määräämä puheenjohtaja ja          lestaan valitsee lautakuntaan jäsenen, joka
15570: asianomaisen tuomiokunnan tuomarin mää-           sen puolesta on pakkolunastusasiaa ajanut.
15571: räämät kaksi jäsentä, minkä lisäksi niin pak-     Tästä johtuen lautakunnassa asiaa käsitel-
15572: kolunastajalla kuin maanluovuttajallakin on       täessä niin pakkolunastajan kuin maanluo-
15573: oikeus valita lautakuntaan yksi jäsen. Vaikka     vuttajankin valitsemat jäsenet joutuvat rat-
15574: lopullisen pakkolunastuspäätöksen antaakin        kaisemaan asian, johon he jo ennakolta ovat
15575: lääninhallitus, joutuu pakkolunastuslauta-        määrätyllä tavalla asennoituneet, ja on pak-
15576: kunta kuitenkin pakkolunastusta koskevan          kolunastajan ja maanluovuttajan valitsemain
15577: asian käytännössä tutkimaan ja ratkaise-          jäsenten käsitykset maan hinnasta ja kor-
15578: maan, sillä lääninhallituksella ei ole oikeutta   vausten suuruudesta toisistaan suuresti poik-
15579: po:lketa lautakunnan enemmistön kannasta,         keavat, minkä vuoksi pakkolunastuslautakun-
15580: elleivät erinomaiset syyt anna siihen aihetta.    nan päätös yleensä on monien äänestysten
15581: Pakkolunastuslautakunta toimii siis tavallaan     tulos ja vastaa lähinnä vain puheenjohtajan
15582: ensimmäisenä oikeusasteena, jolloin edellyt-      käsitystä asiassa. Mikäli lautakunnan jäsen-
15583: täisi, että lautakunnan puheenjohtajaan ja        ten jäävillisyyteen sovelletaan samoja sään-
15584: jäseniin nähden olisi sovellettava samoja kel-    nöksiä kuin tuomarin jäävistä on määrätty,
15585: poisuusvaatimuksia kuin tuomariin nähden          muodostuu asian käsittely lautakunnassa
15586: on voimassa. Lain 32 § : ssä kuitenkin sääde-     asiallisemmaksi ja vastaa päätös paremmin
15587: tään, että lautakunnan puheenjohtajaksi tai       sitä tulosta, jota pakkolunastuslaki tarkoit-
15588: jäseneksi valitun jäävillisyydestä olkoon voi-    taa.
15589: massa mitä laki säätää todistajan jäävistä.          Edellä esitetyn nojalla ehdotan,
15590: Tästä on useimmassa tapauksessa seurauk-
15591: sena, että maan luovuttaja valitsee lauta-                 että Eduskttnta hyväksyisi seuraa-
15592: kunnan jäseneksi henkilön, joka asiamiehenä              van lakiehdotuksen:
15593: 
15594:                                             Laki
15595:       kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain
15596:                                   muuttamisesta.
15597:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää-
15598:   rätyllä tavalla, muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1898 kiinteän omaisuuden pakkolunas-
15599:   tuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain 32 § näin kuuluvaksi:
15600: 
15601:                      32 §.                        hylkää, jatkakoon asian käsittelyä ja tutki-
15602:   Lautakunnan puheenjohtajaksi tai Jase-          koon lääninhallitus sitä muistutusta pää-
15603: neksi valitun jäävillisyydestä olkoon voimassa    asian yhteydessä. Jos lautakunta katsoo
15604: mitä yleinen laki säätää tuomarin jäävistä.       muistutuksen perusteelliseksi, ryhtyköön pu-
15605:   Jos asiallinen tahtoo jäävätä puheenjohta-      heenjohtaja heti toimeen toisen henkilön va-
15606: jan tai jäsenen, tutkikoon lautakunta sen         litsemiseksi jäävillisen sijaan.
15607: jäävin. Jos lautakunta jäävimuistutuksen
15608: 
15609:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
15610: 
15611:                                          Erkki Tuuli.
15612: 364
15613: 
15614: VU,12. -    Lak.al. N:o 57.
15615: 
15616: 
15617: 
15618:                                  Tuuli ym: Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunas-
15619:                                    tuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muuttamisesta.
15620: 
15621: 
15622:                                       E d u s k u n n a ll e.
15623: 
15624:    Kun oikeus pakkolunastukseen on saatu ja        nen vakuus vaadittava mm. kunnalta. Kun
15625: pakkolunastuksen toimeenpanoa on haettu,           kuntien omaisuuteen ei yleensä haeta kiinni-
15626: voi pakkolunastaja eräin ehdoin saada pakko-       tyksiä, voi vakuuden asettaa vain joko rahassa,
15627: lunastettavan alueen haltuunsa ja ryhtyä           arvioimalla etukäteen korvausten mahdolli-
15628: siellä työhön ennen pakkolunastuksen lop-          sen suuruuden tai hankkimalla tarpeellisen
15629: puun saattamista. Lääninhallitukselle osoi-        määrän vakavaraisten yksityisten henkilöiden
15630: tettuun tätä koskevaan hakemukseen tulee           takaussitoumuksia. Milloin kunnat pakkolu-
15631: pakkolunastajan pakkolunastuksesta yleiseen        nastusta vaativat, on niiden talousarviossa
15632: tarpeeseen annetun lain 58 §: n mukaan liit-       tarkoitukseen tarvittavat varat, minkä vuoksi
15633: tää mm. riittävä vakuus luovuttajalle tule-        vakuuden vaatimiseen kunnilta ei ole perus-
15634: vien korvausten ja koron suorittamisesta.          teltua aihetta, ja vielä vähemmän on syytä
15635: Alueen haltuunottoa ennen pakkolunastuk-           vaatia yksityisten henkilöiden takausta kun-
15636: sen loppuun saattamista tarvitsevat ehkä har-      tien puolesta. Kunnat ja valtio olisi sen
15637: voja poikkeustapauksia lukuunottamatta vain        vuoksi vapautettava mainitun 58 §: n edellyt-
15638: valtio ja kunnat useimmiten kiireellisten työt-    tämästä vakuuden asettamisesta.
15639: tömyystöiden yhteydessä. Edellä mainitussa            Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
15640: lain kohdassa ei valtiota ja kuntaa ole va-
15641: pautettu sanotun riittävän vakuuden asetta-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15642: misesta ja lääninhallituksen on siis tuollai-              van lakiehdotuksen:
15643: 
15644:                                              Laki
15645:       kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain
15646:                                   muuttamisesta.
15647:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
15648:  rätyllä tavalla, muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1898 kiinteän omaisuuden pakkolunas-
15649:  tuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain 58 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulu-
15650:  kuuta 1951 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
15651:                      58 §.                         jille tulevien korvausten ja koron suoritta-
15652:   Edellisessä pykälässä tarkoitettu hakemus        misesta, ellei hakijana ole valtio tai kunta,
15653: on tehtävä lääninhallitukselle. Hakemuksen         sekä kartta, joka osoittaa hakemuksen tar-
15654: oheen on liitettävä ·oikeaksi todistettu jäljen-   koittaman alueen sijainnin ja rajat sekä
15655: nös pakkolunastusluvasta tai selvitys siitä,       alueella olevien tilojen rajat ja rakennusten
15656: että oikeus pakkolunastamiseen välittömästi        sijaitsemispaikat. Mainitun kartan pitää olla
15657: lakiin perustuvana on olemassa, tämän lain         maanmittausinsinöörin tai muun pätevän
15658: 18 §: n edellyttämä selvitys pakkolunastet-        henkilön laatima, vähintään mittakaavaan
15659: tavan kiinteistön omistajista ja nautintaoi-       1: 8 000.
15660: keuden haltijoista, riittävä vakuus luovutta-
15661: 
15662:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
15663: 
15664:               Erkki Tuuli.                                      Arno Tuurna.
15665:                                                                                            363
15666: 
15667: VII,1a. -   Lak.al. N:o 58.
15668: 
15669: 
15670: 
15671: 
15672:                                M. Mattila. ym.: E1uJotw laiksi yleisistä teistä annetun lain
15673:                                   muuttamisesta.
15674: 
15675: 
15676:                                      E d u s k u n n a 11 e.
15677: 
15678:    Yleisistä teistä 21 pa1vana toukokuuta         maan. Syistä, jotka on esiintuotu tänään
15679: 1954 annetun lain 111 §: n 1 momentin mu-         päivätyssä lakialoitteessamme, joka koskee
15680: kaan kunnat joutuisivat vielä senkin jälkeen,     tielain 93 §: n kumoamista, tätä ei voida pi-
15681: kun sanottu laki on tullut voimaan, vastaa-       tää oikeana eikä asianmukaisena.
15682: maan maantiealueiden lunastuksesta sekä              Sanottuun lakialoitteeseemme viitaten kun-
15683: eräistä tähän liittyvistä, 3 päivänä touko-       nioittaen ehdotamme,
15684: kuuta 1927 annetun tielain 93 §: n 1 momen-
15685: tissa tarkoitetuista korvauksista, jos tietyö               että Eduskunta hyväksyisi seurOAJr
15686: on aloitettu ennen tammikuun 1 päivää                     van lakiehdotuksen:
15687: 1958, jolloin laki yleisistä teistä tulee voi-
15688: 
15689: 
15690: 
15691:                                            Laki
15692:                         yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
15693:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta
15694: 1954 annetun lain (243/54) 111 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15695: 
15696:                    111 §.                         ovat tarpeen tiehankkeen toteuttamiseksi.
15697:   Jos maantien rakentamista taikka sen siir-      Kun on kysymys maantiestä tai sen osasta,
15698: tämistä tai muuta parantamista tarkoittava        jolla tietyö on aloitettu ennen, kuin uusi.
15699: hanke on tämän lain tullessa voimaan kes-         laki tuli voimaan, ei kuitenkaan ole sovel-
15700: keneräisenä eikä tietä varten tarvittavan         lettava lain 67 § : n 1 momenttia eikä kunnan
15701: alueen lunastamista ja korvausten määrää-         osalta myöskään sen 2 momenttia.
15702: mistä ole toimitettu, on uutta lakia sovel-
15703: lettava suoritettaessa niitä toimia, jotka
15704: 
15705: 
15706:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 19.55.
15707: 
15708:         Matti Mattila.               Esa Koivusilta.               Urho Kähönen.
15709:         Yrjö Hautala.                Yrjö Sinkkonen.               Wilja.m Sarjala.
15710:         Eero Saari.                  Eino Palovesi.                Nestori Kaasalai1mt..
15711:         Eemil Luukka.                Saara Forsius.                8. 8. Aittcmiemi.
15712:         Antti J. Rantamaa.           Leo Häppölä.                  Kasti Eskola.
15713:         Toivo Antila.                Mauno Jussila.                T. Saloranta.
15714: 366
15715: 
15716: VU,14. -   Lak.al. N:o 59.
15717: 
15718: 
15719: 
15720: 
15721:                                M. Mattila ym.: Ehdotus laiksi tiela.in 93 §:n kumoamise~Jta.
15722: 
15723: 
15724:                                      E d u s k u n n a 11 e.
15725: 
15726:    Toukokuun 3 päivänä 1927 annetun tie-          korvausten suuruudesta ei voida esittää tar-
15727: lain 93 § : n 1 momentin mukaan, verrattuna       kempia laskelmia, mutta varsin huomattaviin
15728: saman lain 12 §: ään, kuntien tulee vastata       määriin ne joka tapauksessa nousevat. Nii-
15729: maantien rakentamiseen, levittämiseen tai         den tietojen nojalla, jotka Maalaiskuntien
15730: siirtämiseen tarvittavien alueiden lunastus-      Liitto viime kesänä asiasta hankki, voitiin
15731: korvauksista, samoinkuin maanomistajille          päätellä, että silloin rakenteilla olleiden
15732: tienvierialueiden käyttöoikeuden supistami-       maanteiden osalta puheena olevat korvauk-
15733: sesta, tientekoaineiden ottopaikoista, raken-     set nousisivat koko maassa 1.6-1.8 miljar-
15734: nusten siirtämisestä, tontin pirstomisesta,       diin markkaan. Mainitut tiedot osoittivat
15735: uuden kulkuyhteyden järjestämisestä yms.          myös, · että tämä rasitus jakautuu varsin
15736: suoritettavista korvauksista. Tielain 93 § : n    epätasaisesti eri kuntien kesken. Joissakin
15737: 2 momentin mukaan valtioneuvosto tosin voi        kunnissa se saattaa nousta moniin kymme-
15738: myöntää kunnalle helpotusta mainitusta vel-       niin miljooniin markkoihin asti, jopa sataan-
15739: vollisuudesta taikka, jos erittäin painavat       kin miljoonaan markkaan, jos otetaan huo-
15740: syyt antavat siihen aihetta, kokonaankin          mioon myös vuosina 1955-1957 aloitetta-
15741: vapauttaa kunnan siitä. Ne määrärahat,            viksi suunnitellut maantierakennustyöt.
15742: mitkä tulo- ja menoarviossa on tähän tar-            On selvää, että edellä mainittu korvaus-
15743: koitukseen osoitettu, ovat kuitenkin olleet       velvollisuus saattaa monet kunnat ylivoimai-
15744: varsin vähäiset.                                  siin taloudellisiin vaikeuksiin. Kuntien talou-
15745:    Vuoden 1927 tielain säätämisen jälkeen         dellinen asemahan ei yleensäkään ole nykyi-
15746: eduskunnassa varsin pian kiinnitettiin huo-       sin helppo.
15747: miota siihen epäoikeudenmukaisuuteen, mitä           Kun uudessa tielainsäädännössä jo on tun-
15748: puheena oleva korvausvelvollisuus kunnille        nustettu se periaate, että valtion tulee vas-
15749: merkit'lee. Tämä ilmenee eduskunnan vuo-          tata maantiealueiden lunastuskorvauksista, ei
15750: sien 1938 ja 1948 valtiopäivillä hallitukselle    ole oikein eikä asianmukaista, että kuntia
15751: lausumista toivomuksistakin. Vuoden 1958          nykyisessä välivaiheessa vuosien 1955-1957
15752: alusta voimaan tulevassa laissa yleisistä         aikana rasitetaan näillä kustannuksilla. On
15753: teistä ei tätä korvausvelvollisuutta enää ole-    pidettävä kohtuuttomana, että valtion kiih-
15754: kaan säilytetty, vaan sen mukaan maantie-         dyttäessä maantierakennustoimintaansa kun-
15755: alueiden lunastuskorvaukset jäävät kokonai-       nat tänä siirtymiskautena pakotetaan valtion
15756: suudessaan valtion vastattaviksi.                 hyväksi uhraamaan niin huomattavat varat
15757:    Maantierakennustoiminta on viime vuo-          kuin mistä asiassa on kysymys, :kun niillä
15758: sina jatkuvasti kiihtynyt. Parhaillaan on         uuden lainsäädännön mukaan ei tätä rasi-
15759: rakenteilla tai suunnitteilla suuri määrä         tusta enää ole.
15760: uusia maanteitä tai entisten parannuksia ja          Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
15761: oikaisuja. Nämä tiet palvelevat ensi sijassa      ehdotamme,
15762: kaukoliikennettä ja niistä koituva hyöty
15763: tulee täten vasta toissijaisesti niiden kun-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15764: tien hyväksi, jotka joutuvat suorittamaan                 van lakiehdotuksen:
15765: maantiealueiden lunastuskorvaukset. Näiden
15766:                                    vn,u. -    M. Mattila. ym,                             367
15767: 
15768: 
15769: 
15770:                                              Laki
15771:                                tielain 93 §: n kumoamisesta.
15772:      Eduskunnan päätö~sen J)lukaisesti kumotaan 3 päivänä toukokuuta 1927 annetun tie-
15773: . lain (165/27) 93 §, sellaisena kuin se on 27 päivänä toukokuuta 1933 annetussa laissa
15774:    (151/33).
15775: 
15776: 
15777: 
15778:   Tämä laki tulee voimaan         paiVanä        tullessa on keskeneräisenä eikä kunta ole
15779: kuuta 195 . Lakia on sovellettava myös,          suorittanut tielain 12 § : ssä tarkoitettuja
15780: milloin maantien rakentamista, siirtämistä tai   korvauksia tai antanut niiden suorittamisesta
15781: levittämistä tarkoittava hanke lain voimaan      sitoumusta.
15782: 
15783: 
15784:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
15785: 
15786:         Matti Mattila.               Mauno Jussila.              Leo Häppölä.
15787:         Yrjö Hautala.                Nestori Kaasalainen.        Eemil Luukka.
15788:         Eero Saari.                  Kusti Eskola.               Urho Kähönen.
15789:         Toivo Antila.                Antti J. Rantamaa.          Wiljam Sarjala.
15790:         Esa Koivusilta.              Eino Palovesi.              S. S. Aittoniemi.
15791:         Yrjö Sinkkonen.              Saara Forsius.              T. Saloranta.
15792: VII,us. -   Lak.al. N:o 60.
15793: 
15794: 
15795: 
15796: 
15797:                                  Tu.uli ..,-m..: Eh/l.Qhts laiksi tJSemakaavalain 46 §:• muutta-
15798:                                      misesta.
15799: 
15800: 
15801:                                        Eduskunnalle.
15802: 
15803:   Kaupungin ja kauppalan asemakal,l.voite-          1ästä ja hidasta., kun kihla.kunnanoikeudet is-
15804: tW.la alueella. ei tonttijaon mukaiselle tontille   tuvat verrattain harvoin.
15805: saa rakentaa, ennenkuin on saatu raastuvan-            Lainhuud.atus.. ja kiinnitysasioita käsitel-
15806: oikeuden tai kihlakunnanoikeuden suostumus          lään tuomiokunnan arkistossa ilman lauta-
15807:  tontinmuodostukseen, milloin se asemakaava-        kuntaa, kuten siitä on säädetty erityisessä
15808: lain (145/31) 45 § :n mukaan on tarpeen.            laissa (1052/45). Tontin oikeudellista muo-
15809: Nämä tontin oikeudellista muodostamista             dostamista koskevat asiat voitaisiin yhtä hy-
15810: koskevat asemakaavalain pykälät (40-55)             vin käsitellä tuomiokunnan arkistossa niin-
15811: 'On eduskunnan parhaillaan käsiteltävänä ole-       kuin lainhuudatus- ja kiinnitysasiatkin. Ne
15812:  van hallituksen esityksen n:o 91 (1954 vp.)        ovat kaikki samantapaisia asiakirja-asioita,
15813: mukaan, joka koskee rakennuslainsäädännön           joissa kihlakunnanoikeuden lautakunnalla ei
15814: uudistamista, tarkoitus jättää edelleen voi-        ole merkitystä. Yhdenmukaisuuden vuoksi
15815:  maan, ne kun on suunniteltu tarkistettaviksi       olisi oikeuden suostumusta tontinmuodostuk-
15816: kaupungin jakolainsäädännön uudistamisen            seen koskevien asioiden käsittely toimitettava
15817: yhteydessä.                                         samoin myös kaupungeissa, kuten siitä on
15818:    Tontin oikeudellinen muodostaminen olisi         lainhuudatus- ja kiinnitysasioitten osalta en-
15819: nykyisenä kiireisenä rakentamiskautena saa-         tisessä laissa (340/52) säädetty.
15820:  tava usein hyvin nopeasti aikaan, se kun on           Edellä lausutun perusteella ehdotamme
15821: rakennusluvan saamisen ja siten koko raken-         kunnioittaen,
15822: tamisen edellytys. Kauppalassa, jossa alioi-
15823: keutena on kihlakunnanoikeus, tontin oikeu-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa.--
15824:  dellinen muodostaminen kuitenkin on työ-                  van lakiehdotuksen:
15825: 
15826:                                                 Laki
15827:                              asemakaavalain 46 §:n muuttamisesta.
15828:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä huhtikuuta 1931 annetun asema-
15829: kaavalain (145/31) 46 § :ään näin kuuluva neljäs momentti:
15830: 
15831:                      46 §.                          telystä tuomiokunnan arkistossa 1 paiVana
15832:                                                     marraskuuta 1945 (1052/45) annetussa laissa
15833:   Tässä pykälässä tarkoitetun hakemuksen            ja lainhuudatus- ja kiinnitysasiain käsitte-
15834: käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava,       lystä kaupungissa 6 päivänä kesäkuuta 1952
15835: mitä lainhuudatus- ja kiinnitysasiain käsit-        annetussa laissa (240/52) on säädetty.
15836: 
15837:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
15838: 
15839:                Erkki Tuuli.                                    Arno Tuurna.
15840:                Jaakko Hakala.                                  Unto Suominen.
15841:                Urho Saariaho.                                  Kaarlo Kajatsalo.
15842:                                           Irma Hamara.
15843:                                                                                              369
15844: 
15845: VII,t6. -      Lak.al. N:o 61.
15846: 
15847: 
15848: 
15849: 
15850:                                  Kämäräinen ym. : Ehdotus laiksi vesioikeuslain muuttami-
15851:                                    sesta.
15852: 
15853: 
15854:                                      E d u s k u n n a 11 e.
15855: 
15856:    Järvien vedenpinnan järjestelyä ja laskua      viljelysarvo olisi, on näiden järvien rannoilla
15857: on maassamme toimitettu jo viime vuosisa-         asuville kansalaisille muodostunut sellainen
15858: dalta asti ja edelleenkin toimitetaan. Viime      käsitys, että näihin laskemalla piloillesaatet-
15859: aikoina tapahtuneet vedenlaskut ja järvien        tuihin järviin pitäisi vedenpintaa nykyisestä
15860: kokonaan kuivattamisetkin saattavat mo-           kesäveden tasosta huomattavasti korottaa.
15861: nella seudulla olla maataloudelle aivan vält-     Tämän vedenkorottamisen puolesta puhuvat
15862: tämättömiä. Mutta viime vuosisadalla mm.          mm. seuraavat näkökohdat. Vedenpinnan
15863: Ylä-Savossa tapahtuneet järvien laskut ovat       laskun kautta madaltuneiden järvien lähei-
15864: monissa tapauksissa nykyisin järvien ran-         syydessä olevat viljelykset ovat nykyisin
15865: noilla asuville kansalaisille yleisen harmin      kovin hallanarkoja. Useina talvina jään
15866: aiheena.                                          pohjaan ulottuessa useassa järvessä kala-
15867:    Vuosikymmeniä sitten, jolloin maatalous        kanta suuresti vähenee. On tapauksia, että
15868: oli vielä alkeellisella tasolla, nämä vedenpin-   kalat ovat kovimpina pakkastalvina kuolleet
15869: nan alentamiset järvissä saattoivat olla tar-     melkein sukupuuttoon. Näiden taloudellisten
15870: peellisiakin, koska rannoille siten muodostui     seikkojen rinnalla on todettava myöskin ne
15871: ns. järvilaskuniittyjä, joista saatiin heinää     järvien laskusta aiheutuneet korvaamattomat
15872: karjalle. Nykyaikaisessa maataloudessa näi-       kauneusarvojen menetykset, mitä kunnolli-
15873: den ala-arvoisten saraheinää kasvavien järvi-     nen järvi seutukunnalle merkitsee.
15874: laskuniittyjen merkitys on käynyt varsin             Edellä mainituista syistä pitäisi järven
15875: vähäiseksi. Kun sadon korjaamisessa niitty-       omistajille ja järven rannoilla asuville kan-
15876: jen upottavan maapohjan ja vetisyyden             salaisille antaa oikeus enemmistöpäätöksellä
15877: vuoksi ei voida käyttää koneita, tulevat kor-     päättää ja panna toimeen vedenpinnan ko-
15878:  juutyöt miesvoimalla tehtynä siksi paljon        rottaminen. Tällaisen mahdollisuuden va-
15879: maksamaan, että useimmat näitten niittyjen        raaminen vaatii muutoksen vesioikeuslakiin.
15880: omistajat ovat viime aikoina jättäneet sa-           Esitetyillä perusteilla kunnioittavasti eh-
15881: don kokonaan korjaamatta.                         dotamme,
15882:    Kun näitä niittyjä ei voida korkeiden
15883: kevättulvien vuoksi viljelyksellekään raivata,              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15884:  ja tulvaveden säännösteleminen taas tulisi               van lakiehdotuksen:
15885:  maksamaan enemmän kuin näiden niittyjen
15886: 
15887: 
15888:                                             Laki
15889:                                  vesioikeuslain muuttamisesta.
15890:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun
15891:   vesioikeuslain I luvun 5 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta 1939 annetussa
15892:   laissa (134/39), näin kuuluvaksi:
15893:                  5 §.                             saattaa tapahtua tuottamatta haittaa arvok-
15894:  Tämän luvun 1 ja 2 §: n säännösten estä-         kaanpuoleiselle koskelle tai muuta sanot-
15895: mättä olkoon myöskin luvallista, mikäli se        tavaa vahinkoa kenellekään, kosken vesivoi-
15896: 47 E 1'59/55
15897: 370                               VII,16. -    Vesioikeuslaki.
15898: 
15899: 
15900: man käytäntöönottamista ja lisäämistä varten      käytettäessä, taikka kiinteäHäkin padolla sul-
15901: tai muussa tarkoituksessa padota vettä ve-        kea valtaväylä, jossa ei ole huomattavaa lii-
15902: sistössä ja kaivamalla muuttaa sitä taikka        kennettä.
15903: siirtää, muuttaa tai supistaa valtaväylää,
15904: ellei siitä aiheudu suurempaa haittaa väylää
15905: 
15906: 
15907:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1955.
15908: 
15909:              Kalle Kämäräinen.                                   Eino Palovesi.
15910:              Tahvo Rönkkö.                                       Eino Rytinki.
15911:                                                                                                 371
15912: 
15913: VII, 1 1. -   Lak.al. N: o 62.
15914: 
15915: 
15916: 
15917: 
15918:                                  Suonpää ym. : Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
15919: 
15920: 
15921:                                       E d u s k u n n a ll e.
15922: 
15923:    Kolme vuotta voimassa ollut kalastuslaki        vesien hoito ja kalastusoikeudet on annettu
15924: on alusta alkaen herättänyt laajoissa pii-         kyseisten vesialueiden omistajille, siis usein
15925: reissä tyytymättömyyttä. Vesioikeuksia omis-       sellaisille maanomistajille, joilta itseltä puut-
15926: tamattomien kotitarvekalastajien ja vallankin      tuu harrastusta kalakannan ja kalavesien tuo-
15927: asutuskeskusten lukuisien ajanvietto- ja har-      ton lisäämiseen. Useimmiten tuollaisten maan-
15928: rastelijakalastajien   kalastusmahdollisuudet      omistajien kalastus, mikäli he kalastusta har-
15929: ovat vaikeutuneet. Ei ole vähäiseksi arvioi-       rastavat, tapahtuu kalakannalle tuhoisim-
15930: tava sitä terveydellistä merkitystä, mikä on       malla tavalla kevätkutuisten kalojen kutu-
15931: urheilu-, ulkoilu- ja virkistäytymismielessä       pyyntinä.
15932: suoritettavalla harrastelijakalastuksella. Sen        Kalavesien tuoton lisäämiseksi virkistyska-
15933: vuoksi on heille myös turvattava tuon harras-      lastajat ja heidän järjestönsä tekevät arvo-
15934: tuksen mahdollisuus.                               kasta työtä, mikä yhdessä valtion ja kalas-
15935:    Erikoisesti ajanviettokalastajien suosima       tuskuntien toimenpiteitten kanssa edistää ka-
15936: talvionkiminen on uuden kalastuslain voi-          lakannan säilymistä ja lisääntymistä.
15937: maantulon jälkeen tullut hankalaksi. Asetuk-         Vuosien kuluessa maassamme on vakiintu-
15938: sella on määrätty rajoituksia sellaiselle onki-    nut sellainen käytäntö, että onkimista ja
15939: miselle, jossa käytetään vieheenä piikkiä tai      muuta koukkukalastusta on saanut harjoit-
15940: uistinta. Lain edellyttämän kalastuskortin li-     taa ajanvietekalastuksena, vaikka ei omistai-
15941: säksi joutuu onkimisen harrastaja Innasta-         sikaan kyseistä vesialuetta. Yleisen oikeus-
15942: maan jokaiselta kalastuskunnalta, jonka            tajunnan mukaan kalat vedessä eivät ole ke-
15943: alueella aikoo onkia, kalastusluvan. Asutus-       nenkään yksityisomaisuutta, vaan on jokai-
15944: keskusten onkimies haluaisi liikkua eri puo-       sella oltava oikeus ainakin onkimaHa ja
15945: lilla asuntopaikkakunnaltaan, mutta kalas-         muulla koukkukalastuksella niitä pyytää.
15946: tuskunnan kalastusluvan puuttuminen ai-              Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
15947: heuttaa usein esteen ja usein on myös syn-         kunnioittaen,
15948: tynyt riitoja onkimiehen ja kalastuskunnan
15949: edustajan kesken.                                           että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15950:    Kalastuslain yhtenä tarkoituksena on kala-             van lakiehdotuksen:
15951: vesien tuoton kohottaminen, mutta kala-
15952: 
15953: 
15954:                                             Laki
15955:                                  kalastuslain muuttamisesta.
15956:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun
15957: kalastuslain (503/51) 4 ja 83 § näin kuuluviksi:
15958: 
15959:                     4 §.                           alueilla paitsi lohi- tai siikapitoisten vesistö-
15960:   Jokaisella olkoon oikeus harjoittaa onki-        jen koskissa ja virtapaikoissa, rauhoituspii-
15961: mista ja muuta koukkukalastusta muilla vesi-       reissä, kalanviljelyslammikoissa ja niihin ver-
15962: 372                                   VII,11. -     Kalastuslaki.
15963: 
15964: 
15965: rattavissa sekä 13 §: ssä mainituissa paikoissa.      vanomaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy
15966: Älköön onkimista ja muuta koukkukalastusta            tai häiriintyy.
15967: kuitenkaan ilman lupaa harjoitettako niin
15968: lähellä toisen asuttua rantaa, kylpy- tai
15969: muuta sellaista paikkaa, että siitä aiheutuu                              83 §.
15970: omistajalle tai haltijalle haittaa.                      Älköön kukaan 16 vuotta täyttänyt hen-
15971:   Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas-          kilö harjoittako muuta kalastusta kuin onki-
15972: tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia         mista tai muuta koukkukalastusta, ellei hän
15973: olkoon jokaisella oikeus harjoittaa onkimista         tai hänen ruokakuntansa ole suorittanut ka-
15974: ja muuta koukkukalastusta, ei kuitenkaan              lastuksenhoitomaksua ja hänellä todisteena
15975: haukisiimalla, heittouistimella tai vieterikou-       ole mukanaan maksusta annettua kuittia.
15976: kulla. Muikun, silakan ja kilohailin pyyntiä          Kalastuksen harjoittajiksi älköön kuitenkaan
15977: verkoilla saa sellaisella alueella harjoittaa jo-     katsottako pyynnissä mukana olevia apuhen-
15978: kainen kunnassa asuva.                                kilöitä. Saman ruokakunnan puolesta on ai-
15979:   Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas-           noastaan yksi kalastuksenhoitomaksu suori-
15980: tusta älköön niin harjoitettako, että kalas-          tettava.
15981: tus kalaveden omistajan tai vuokraajan ta-
15982: 
15983: 
15984:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
15985: 
15986:                Leo Suonpää.                                         Bernming Lindqvist.
15987:                Matti Koivunen.                                      Pertti Rapio.
15988:                Toivo Niiranen.                                      Toivo Asvik.
15989:                                                                                            373
15990: 
15991: VII,1s. -   Lak.al. N:o 63.
15992: 
15993: 
15994: 
15995: 
15996:                                Ryhtä: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta.
15997: 
15998: 
15999:                                     E d u s k u n n a ll e.
16000: 
16001:    Marraskuun 13 päivänä 1953 annettu met-       mistä ilmoitusta poliisiviranomaisille. Lää-
16002: sästyslain 54 § :n muutos ( 434/53) johti        ninhallitusten ilmoitusten mukaan oli vuoden
16003: siihen, että karhun ja ilveksen tapporaha,       1954 aikana karhujen tekemien vahinkojen
16004: jota siihen saakka oli maksettu Oulun ja         korvauksen hakijoita 193 ja anottu kor-
16005: Lapin läänissä, poistettiin kokonaan ja näin-    vaussumma oli n. 1 500 000 markkaa. Karhu-
16006: ollen karhu ja ilves ikäänkuin poistettiin       vahinkojen korvaamiseen käytettäviä valtion
16007: petoeläinten listalta. Eduskunnan silloin        varoja on maataloushallituksella sanottua
16008: tekemä päätös kuitenkin ihmetytti Pohjois-       vuotta varten vain 835 000 mk ja siitäkin
16009: Suomen asukkaita, sillä ei siellä voitu          summasta menee jo katselmusmiesten päivä-
16010: ymmärtää ja käsitellä karhua muuna kuin          ja matkarahoihin yli 169 000 mk, joten
16011: petoeläimenä, koska se vuosittain tekee          lopullisesti korvauksina jaettavaksi summaksi
16012: suurta vahinkoa tappamalla lehmiä ja lam-        jää vain 665 871 mk, eli vain noin 44 % tar-
16013: paita. Kun mainittua metsästyslain muu-          vittavasta määrästä. Kun karhut tekevät
16014: tosta käsiteltiin eduskunnassa, niin käyte-      vuosittain suuria vahinkoja, ja näistä koti-
16015: tyissä puheenvuoroissa jo silloin lausuttiin     eläimiin kohdistuvista vahingoista väestö saa
16016: epäilys siitä, että tapporahan poistaminen       yaltiolta vain osittain korvausta ja korvauk-
16017: karhun ja ilveksen osalta voi johtaa näiden      set yleensäkin vasta vuosien kuluttua vahin-
16018: petojen lisääntymiseen ja senvuoksi pidettiin    gon tapahtumisesta, niin senvuoksi karhu-
16019: tapporahan poistamista kohtuuttomana. Nyt        jen jatkuva lisääntyminen saattaa muodos-
16020: jo onkin saatu todeta, että karhut ovat          tua väestölle pahaksi haitaksi. Jos karhusta
16021: haitallisesti lisääntymässä Oulun ja Lapin       olisi tapporaha, niin silloin useampi met-
16022: läänin alueella ja samassa suhteessa on myös-    sästäjä innostuisi karhunpyyntiin ja nämä
16023: kin karhujen kotieläimille tekemät vahingot      metsästäjät pitäisivät silloin huolen siitä,
16024: lisääntymässä. Niinpä mm. vuoden 1954            että karhujen lisääntyminen ja niiden aiheut-
16025: aikana joutui karhujen uhriksi kaikkiaan         tamat vahingot tulisivat suurelta osalta este-
16026: 497 eläintä, , joista lampaita 472, vasikoita    tyksi.
16027: 15, lehmiä 5, hiehoja 4 ja hevosia 1. Tämän         Edellä olevaan viitaten ehdotankin kun-
16028: lisäksi on jäänyt joukko petoeläinten repi-      nioittaen,
16029: miä poroja sekä kotieläimiä viranomaisille
16030: ilmoittamatta senvuoksi, että omistajat eivät             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16031: ole läheskään kaikissa tapauksissa osanneet             van lakiehdotuksen:
16032: aikanaan tehdä petojen repimistä kotieläi-
16033: 374                              VII,t,s. -   Metsästyslaki.
16034: 
16035: 
16036: 
16037: 
16038:                                           Laki
16039:                              metsästyslain muuttamisesta.
16040:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1934 annetun
16041:  metsästyslain 54 §, sellaisena kuin se on 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa
16042:  (434/53), näin kuuluvaksi:
16043: 
16044:                     54 §.                       kahdentuhannen markan suuruinen palkinto.
16045:   Suden ja ahman tappamisesta suoritetaan       Ahman, karhun, ilveksen ja ketun poika-
16046: valtion varoista kahdenkymmenentuhannen         sista, jotka on tapettu ennen heinäkuun 1
16047: markan, ilveksen ja karhun tappamisesta,        päivää, suoritetaan poikasta kohti kuitenkin
16048: jos viimeksi mainittu tappaminen on tapah-      vain puolet täysikasvuisten eläinten tappa-
16049: tunut Oulun tai Lapin läänissä, kymmenen-       mispalkinnosta.
16050: tuhannen markan ja ketun tappamisesta
16051: 
16052: 
16053:       Helsingissä 3 päivänä hehnikuuta 1955.
16054: 
16055:                                       Niilo Ryhtä.
16056:                                                                                               375
16057: 
16058: VII,19. -   Toiv.al. N:o 143.
16059: 
16060: 
16061: 
16062: 
16063:                                  N. Kaasalainen ym.: Määrärahasta valtakunnansuunnittelu-
16064:                                     elimen perustamiseksi.
16065: 
16066: 
16067:                                       E d u s k u n n a ll e.
16068: 
16069:    Eduskunta päätti syyskuun 15 päivänä            valaiseva komitean mietintö, missä käsiteltiin
16070: 1950 lausua hallitukselle toivomuksen valta-       väestö-, maatalous-, metsätalous-, teollisuus-,
16071: kunnansuunnittelun aikaansaamisesta. Toi-          voimatalous- ja liikennekysymyksiä, valmis-
16072: vomuksen perusteluissa lausuttiin mm. seu-         tui ja jätettiin valtioneuvostolle joulukuun
16073: raavaa:                                            17 päivänä 1953. Perusteellisesta työstään
16074:    ,Maamme olojen tarkoituksenmukainen             huolimatta komitea joutuu toteamaan valta-
16075: kehittäminen edellyttää tarpeellista suunni-       kunnansuunnitteluun liittyvien kysymyksien
16076: telmallisuutta. Kun kys~ymyksessä on laajo-        olevan sikäli laajoja, että edelleenkin tarvi-
16077: jen alueiden hyväksikäyttäminen parhaalla          taan vielä paljon järjestelmällistä tilasto- ja
16078: mahdollisella tavalla, on oloja kehitettäessä,     tutkimustoimintaa, ennen kuin nämä selvityk-
16079: erityisesti tulevaisuutta silmällä pitäen, otet-   set todellakin ja käytännössä palvelevat kan-
16080: tava huomioon maan eri alueiden tarjoamat          santalouden kokonaisetua. V aitioneuvoston
16081: taloudelliset mahdollisuudet. On harkittava,       toimeksiannon mukaisesti piti komitean
16082: miten maaseudun väestö voisi saada riittä-         tehdä ehdotus valtakunnansuunnittelun vas-
16083: vät elinkeinomahdollisuudet lähellä koti-          taisesta organisatiosta. Tässä mielessä, sekä
16084: paikkaansa, ja miten ja millaisiin paikkoihin      turvatakseen edellytykset valtakunnan voi-
16085: taajahkot asutuskeskukset, teollisuus, henki-      mavarojen mahdollisimman tehokkaalle ja
16086: set keskukset ja erilaiset yleiset laitokset       tarkoituksenmukaiselle käytölle, valtakun-
16087: olisi tarkoituksenmukaisimmin sijoitettava         nansuunnittelukomitea ehdottaakin mietin-
16088: maan eri osiin. Maanviljelyksen mahdolli-          nössään, että olisi kiireellisesti asetettava
16089: suuksien parantaminen ja uusien alueiden           pysyvä valtakunnansuunnitteluelin. Lopuksi
16090: avaaminen viljelykselle edellyttävät suunni-       komitean mielipiteeseen yhtyen täytyy eri-
16091: telmallista toimintaa, samoin myös liikenne-       koisesti alleviiva ta seuraavia näkökohtia:
16092: olojen, etenkin rauta- ja maantieverkoston         ,Mitä pitemmälle tämän elimen asettaminen
16093: kehittäminen. Jotta kehitystä voitaisiin oh-       siirtyy, sitä ilmeisemmät mahdollisuudet
16094: jata todella tarkoituksenmukaisesti, on syytä      ovat olemassa, että monet kansantalouden
16095: ottaa harkittavaksi, miten tämä eri aloja          kokonaisedun mukaiseen alkutuotannon ke-
16096: koskeva suunnitelmatyö yhtenäisyyden ai-           hittymiseen ja alueittaiseen sijoittumiseen
16097: kaansaamiseksi parhaiten voitaisiin järjes-        oleellisesti vaikuttavat ratkaisut rakentuvat
16098: tää."                                              liian suuressa määrin asutuksen ja tuotanto-
16099:    Eduskunnan lausuman toivomuksen perus-          elämän nykyisen jakaantumisen pohjalle,
16100: teella valtioneuvosto asetti lokakuun 19 päi-      mistä taas saattaa koitua myöhemmin useissa
16101: vänä 1951 valtakunnansuunnittelukomitean.          tapauksissa haittaa pyrkimyksille päästä ko-
16102: Komitean tehtäviin kuului selvittää, mitkä         konaisuuden kannalta parhaaseen mahdolli-
16103: valtakunnansuunnitteluun liittyvät kysy-           seen tulokseen."
16104: mykset vaativat kiireellistä ratkaisua, ja
16105: tehdä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16106: sekä valtakunnansuunnittelun vastaisesta or-       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16107: ganisatiosta. Laaja ja asioita monipuolisesti      vomuksen,
16108: 376                          VII,19. -   Valtakunnansuunnitteluelin.
16109: 
16110: 
16111:           että hallitus ottaisi vuoden 1956               kunnansuunnitteluelimen perustamista
16112:        tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän             ja sen toiminnan aloittamista varten.
16113:        suuren määrärahan pysyvän Valta-
16114:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
16115: 
16116:                  Nestori Kaasalainen.                          Artturi Tienari.
16117:                  Eino E. Heikura.                              Väinö Rankila.
16118:                  Einari Jaakkola.                              Jaakko Hakala.
16119:                  Toivo Antila.                                 Unto Suominen.
16120:                  M. 0. Lahtela.                                Lauri Järvi.
16121:                  Juho Kuittinen.                               Kalervo Saura.
16122:                  Antti J. Rantamaa.                            Johannes Wirtanen.
16123:                  Eeli Erkkilä.                                 Erkki Koivisto.
16124:                  J. F. Pöykkö.                                 Kalle Kämäräinen.
16125:                  Arvi Ikonen.                                  T. Saloranta.
16126:                  Sylvi Halinen.                                Matti Raipala.
16127:                                    Urho Kähönen.
16128:                                                                                                 377
16129: 
16130: VII,2o. -      Toiv.al. N:o 144.
16131: 
16132: 
16133: 
16134: 
16135:                                    Lahtela ym..: .Määrärahasta valtakunnansttunnitteluelimen
16136:                                       perustamiseksi.
16137: 
16138: 
16139:                                         E d u s k u n n a 11 e.
16140: 
16141:    Tehdyn toivomusaloitteen perusteella edus-        tuun päämäärään pääsemiseksi olisi hankit-
16142: kunta päätti jo syyskuun 15 päivänä 1950             tava monia lisäselvityksiä ja suoritettava yh-
16143: lausua hallitukselle toivomuksen valtakunnan-        tenäisten suunnitelmien mukaisesti erittäin
16144: suunnittelun aikaansaamisesta maahamme.              monitahoisia tutkimuksia. Koska sanottujen
16145: Tässä toivomusaloitteessa todettiin mm.:             selvitysten ja tutkimusten suorittaminen ei
16146:    ,Kun olojen suunnitelmallinen kehittämi-          kuitenkaan ollut komitean puitteissa tarkoi-
16147: nen joka tapauksessa ennen muuta edellyttää          tuksenmukaista eikä edes mahdollista, valta-
16148: eri alueiden taloudellisten hyväksikäyttömah-        kunnansuunnittelukomitea päätyi edellä mai-
16149: dollisuuksien ja muiden seikkojen tieteellistä       nitun eduskunnan toivomuksen kanssa yhden-
16150: ja käytännöllistä tutkimusta, olisi kiireelli-       mukaisesti siihen, että kysymyksessä olevien
16151: sesti pyrittävä aikaansaamaan ainakin jonkin-        tutkimus- ja selvittelytehtävien hoitamista
16152: lainen tutkimuselin puheena olevaa tarkoi-           varten olisi kiireellisesti asetettava erityinen
16153: tusta varten. Tällainen tutkimuselin, vaik-          valtakunnansuunnitteluelin. Komitea piti tä-
16154: kapa sen toiminta aloitettaisiin aivan pienis-       män elimen asettamista valtakunnansuunnit-
16155: säkin puitteissa, voisi ilmeisesti olla kehi-        telun kannalta tärkeimpänä ja kiireellisim-
16156: tykselle huomattavaksi hyödyksi."                    pänä tehtävänä ja laati puheena olevan eli-
16157:    Tämän toivomusaloitteen pohjalla hallitus         men perustamista varten valmiin asetusluon-
16158:  asetti lokakuun 19 päivänä 1951 ns. valta-          noksen.
16159: kunnansuunnittelukomitean, jolle annettiin             Varsinaisen valtakunnansuunnitteluelimen
16160: seuraava tehtävä:                                    asettaminen on välttämätöntä siitäJkin syystä,
16161:    1. laatia selvitys niistä, mitä valtakun-         että eri puolilla maata on jo nyt toiminnassa
16162:  nansuunnitteluun liittyviä tehtäviä meillä eri      n. 20 seutusuunnitteluliittoa, joiden toiminta
16163:  viranomaisten ja järjestöjen toimesta jo on         saattaa muodostua tarkoituksenmukaiseksi
16164: suoritettu ja parhaillaan suoritetaan sekä           vain siinä tapauksessa, että valtakunnallinen
16165:  miten ne olisi sovitettava yhteen ottamalla         suunnittelutoiminta pääsee edistymään komi-
16166:  huomioon koko kansantalouden vaatimukset;           tea-astetta pitemmälle. Sitäpaitsi erilaiset
16167:    2. selvittää, mitkä valtakunnansuunnitte-         muut alueittaiset suunnittelutoimenpiteet olisi
16168:  luun liittyvät kysymykset vaativat kiireellistä     saatava niveltymään riittävän aikaisessa vai-
16169:  ratkaisua ja tehdä ehdotus tarvittavista toi-       heessa toisiinsa ja valtakunnalliseen kokonai-
16170:  menpiteistä; sekä                                   suuteen, sillä ilman tällaista toimenpidettä
16171:    3. tehdä ehdotus valtakunnansuunnittelun          aiheutetaan helposti turhia kustannuksia ja
16172:  organisatiosta.                                     hidastetaan valtakunnan eri osa-alueiden elin-
16173:    Valtakunnansuunnittelukomitea jätti työn-         keinoelämän järkiperäistä ja yhteiskunnallis-
16174:  sä ensimmäisen vaiheen tuloksena valmistu-          ten olojen tervettä kehitystä.
16175:  neen mietinnön valtioneuvostolle joulukuun             Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
16176:  17 päivänä 1953 nimenomaan siitä syystä,            ehdotamme eduskunnan päätettäväiksi toivo-
16177:  että komitean mielestä eri viranomaisten toi-       muksen,
16178:  mesta suoritettujen tai suoritettavana olevien,
16179:  valtakunnansuunnitteluun liittyvien osatehtä-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16180:  vien yhteensovittamiseen ei ole toistaiseksi               toimenpiteisiin valtakunnallisen suun-
16181:  läheskään riittäviä edellytyksiä, vaan sanot-              nittelun kannalta välttämättömän tut-
16182: 48 E 1'59/55
16183: 378                           VII,2'0. -   Valtakunnansuunnitteluelin.
16184: 
16185: 
16186:        kimus- ja selvittelyelimen asettamiseksi             menoarvioesitykseen tarkoitusta varten
16187:        ja sisällyttäisi vuoden 1956 tulo- ja                tarvittavan määräralwn.
16188:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
16189: 
16190:                  M. 0. Lahtela.                                  Antti J. Rantamaa.
16191:                  Eino Rytinki.                                   Yrjö Sinkkonen.
16192:                  Erkki Koivisto.                                 Niilo Ryhtä.
16193:                  Väinö Rankila.                                  Kalle Kämäräinen.
16194:                  Leo Häppölä.                                    Einari Jaakkola,
16195:                                                                                                 379
16196: 
16197: VII,21. -   Toiv.al. N:o 145.
16198: 
16199: 
16200: 
16201: 
16202:                                 Pasanen ym..: Esitysten antamisesta väestönsuojelulaiksi ja
16203:                                    laiksi rakenteellisesta väestönsuojelusta.
16204: 
16205: 
16206:                                       E d u s k u n n a ll e.
16207: 
16208:    Valtioneuvosto asetti 27 päivänä lokakuuta      hyvin ajankohtaisista laeista, joiden mukaan
16209: 1951 komitean tutkimaan jo ennen sotia syn-        siviiliväestön ja omaisuuden suojeleminen
16210: tyneen ja sen vuoksi nykyisin vallitseviin olo-    mahdollisen sodan tuhoilta sekä näiden tuho-
16211: suhteisiin soveltumattoman väestönsuojelu-         jen rajoittaminen ja lieventäminen voitaisiin
16212: lainsäädännön muuttamista nykyoloja vas-           järjestää nykyajan tarpeita vastaavalle kan-
16213: taavaksi. Tämä komitea antoikin sitten 4           nalle, ole vieläkään annettu.
16214: päivänä toUJkokuuta 1954 valtioneuvostolle            Kun asia ei siedä viivytystä, niin edellä
16215: asiaa koskevan mietintönsä sekä laatimansa         sanottuun viitaten kunnioittavasti ehdotamme
16216: ehdotukset väestönsuojelulaiksi ja laiksi ra-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16217: kenteellisesta väestönsuojelusta niihin liitty-
16218: vine täytäntöönpanoasetusehdotuksineen ja                    että hallitus kiireellisesti antaisi
16219: perusteluineen. Vaikka siitä on kulunut jo                Eduskunnalle esitykset väestönsuojelu-
16220: yli 9 kuukautta ja asia luonteeltaan on tär-              laiksi ja laiksi rakenteellisesta väestön-
16221: keä ja vilkkaan rakennustoiminnankin vuoksi               suojelusta.
16222: kiireellinen, ei hallitUJksen esityksiä näistä
16223:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
16224: 
16225:         Aukusti Pasanen.              Aare Leikola.                Ein<> Saari.
16226:         Leo 1. Mattila.               Tahvo Rönkkö.                 Juho Tenhiälä.
16227:         Aune Innala.                  Irma Karvikko.                Armas Leinonen.
16228:                Artturi Tienari.                             Grels Teir.
16229: 380
16230: 
16231: VU,22, -   Toiv.al. N:o 146.
16232: 
16233: 
16234: 
16235: 
16236:                                 Tuuli ym.: Eräiden virkojen perustamisesta sisäasiainministe-
16237:                                    riön väestönsuojeluasiainosastoon.
16238: 
16239: 
16240:                                      E d u s ik u n n a ll e.
16241: 
16242:    Voimassa olevan väestönsuojelulain (374        1. 1. 1955 lukien ja kun tämä edellyttää
16243: /39) 6 §: n mukaan voidaan väestönsuojelu-        valtion taholta tapahtuvaa ohjaus- ja tarkas-
16244: tehtävien hoitamista varten perustaa mm.          tustoimintaa, tarvitaan väestönsuojeluasiain-
16245: seuraavat virat ja toimet:                        osastossa kiireellisesti ainakin yksi rakennus-
16246:    sisäasiainministeriöön väestönsuojelupäälli-   insinööri sanottua tehtävää varten. Samoin
16247: kön, väestönsuojelupäällikön apulaisen, jaos-     tarvitaan osastossa ainakin yksi kanslia-apu-
16248: topäällikön, toimistopäällikön, jaostoinsinöö-    lainen. Tälläkään henkilöstöllä väestönsuo-
16249: rin ja toimistoupseerin virat sekä 8 päivänä      jeluvalmisteluja ei voida kyllin tehokkaasti
16250: joulukuuta 1939 annetun väestönsuojelulain        hoitaa, mutta kun väestönsuojelukysymys on
16251: täytäntöönpanoasetuksen ( 511/39) 10 § : n        uudelleenjärjestelyn alaisena, voidaan virko-
16252: mukaan toimistosihteerin virka ja kanslia-        jen lopullinen lukumäärä ratkaista vasta
16253: apulaisen toimi. Nämä virat ja toimet ovat-       myöhemmin.
16254: kin aikoinaan olleet täytettyinä, mutta vuo-         Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
16255: desta 1945 lähtien niistä on henkilösupis-        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16256: tusten yhteydessä lakkautettu kaikki muut
16257: paitsi toimistosihteerin virka.                              että hallitus ryhtyisi kiireelli-
16258:    On selvää, että kun väestönsuojeluvalmis-              siin toimenpiteisiin, että stsaasta~n
16259: teluihin jälleen on ryhdytty, ei näitä tehtä-             ministeriön väestönsuojeluasiainosas-
16260: viä yksi virkamies voi hoitaa. Sisäasiain-                toon uudelleen perustettaisiin ainakin
16261: ministeriön väestönsuojeluasiainosaston hen-              yksi 30 palkkausluokan mukainen
16262: kilöstöä on lisättävä tehtävien edellyttämässä            insinöörin ja yksi 11 palkkausluokan
16263: laajuudessa. Kun väestönsuojien rakentamis-               kanslia-apulaisen virka.
16264: velvollisuus on jälleen saatettu voimaan
16265:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
16266: 
16267:          Erkki Tuuli.                 Saara Forsius.                Mauri Seppä.
16268:          Martti J. Huttunen.          Urho Saariaho.                Aune Innala.
16269:                                       Niilo Honkala.
16270:                                                                                              381
16271: 
16272: Vll,23. -   Hemst.mot. N:o 147.
16273: 
16274: 
16275: 
16276: 
16277:                                 Korsbäck m. fl. : Angående ändring av stadgandena om
16278:                                   dyrortsklassificeringen.
16279: 
16280: 
16281:                                      T i ll R i k s d a g e n.
16282: 
16283:    Indelningen av städer, köpingar och lands-      som står till buds i samhället är mindre på
16284: kommuner i dyrortsklasser har numera en            dessa orter än på orter med välutvecklade
16285: utslagsgivande betydelse i skatte-, social-,       ekonomiska, sociala och kulturella f<irhållan-
16286: lönepolitiskt m. fl. avseenden. Sålunda är i       den. Den nuvarande dyrortsklassificeringen
16287: kommuner tillhörande en högre dyrortsgrupp         kan därför likaväl betraktas som ett mått
16288:  (1) de tillåtna avdragen vid beskattningen        på folkets levnadsstandard på olika orter,
16289: större än i kommuner tillhörande lägre dyr-        som en mätare för högre eller lägre levnads-
16290: ortsgrupper (II och 111). Samma är förhål-         och andra till livsföringen hörande kostna-
16291: landet med en mängd sociala understöd, så-         der. Följden av systemet blir därför, att åt
16292: som invaliditetsersättningar, folkpensionerna,     befolkningen på orter, som på grund av
16293: studiebidrag o. s. v. Lönerna är också känn-       rådande förhållanden redan har en förmåns-
16294: bart högre i den högsta klassen än i den           ställning, ges ytterligare förmåner på ett
16295: lägsta.                                            konstlat sätt, under det att befolkningen på
16296:    Då den nu gällande dyrortsklassificeringen      i olika avseenden svagt utvecklade orter un-
16297: icke motsvarar verkliga förhållanden, medför       danhålles de förmåner, som dyrortsklassifice-
16298: systemet många orättvisor, som med det             ringen medför.
16299: snaraste borde rättas till. Detta påvisas bl. a.      På grund av den utjämning å alla om-
16300: i kommittens för dyrortsklassificeringen be-       råden, som utvecklingen medfört under de
16301: tänkande av år 1952. 1 allmänhet är de             senaste åren, finnes numera inga vägande
16302: större städerna hänförda till den högsta           orsaker för upprätthållandet av dyrortsklas-
16303: dyrortsklassen, medan småstäder och lands-         sificeringssystemet. Detta borde därför av-
16304: kommunerna i huvdsak är placerade i den            skaffas eller åtminstone justeras så, att det
16305: lägsta.                                            faktiskt motsvarar verkliga förhållanden.
16306:    Förutom det, att man kan ifrågasätta               Med hänvisning till vad som ovan anförts
16307: huruvida dyrortsklassificeringen i allmänhet       föreslås vördsamt, att riksdagen ville be-
16308:  ger en rätt bild av levnadskostnadsnivån på       sluta hemställa,
16309:  olika orter, måste den nu gällande klassifice-
16310:  ringen som genomfördes 1945 anses vara för-                att regieringen skyndsamt måtte
16311:  åldrad. Att i ekonomiskt m. fl. avseenden                ändra stadgandena om dyrortsklassifi-
16312:  svagare utvecklade orter statistiskt uppvisar            ceringen så, att de missförhållanden
16313:  lägre levnadskostnader beror i främsta rum-              blir avlägsnade, som förorsakas av
16314:  met på att förbrukningen av de nyttigheter               den nugällande klassificeringen.
16315:  och anlitandet av de tjänster och förmåner
16316:      Helsingfors den 11 februari 1955.
16317: 
16318:                   Verner Korsbäck.                          Toivo Antila.
16319:                   Tahvo Rönkkö.                             Albin Wickman.
16320:                                           John Forsberg.
16321: 382
16322: 
16323: VII,23, -   Toiv.al. N:o 147.                                                          Suomennos.
16324: 
16325: 
16326: 
16327: 
16328:                                 Korsbäck ym.: Kalliinpaikanluokitusta koskevien säännösten
16329:                                    muuttamisesta.
16330: 
16331: 
16332:                                      E d u s k u n n a ll e.
16333: 
16334:    Kaupunkien, kauppaloiden ja maalaiskun-        palvelusten ja etujen käyttö, joita on tarjolla
16335: tien jakamisella kalliinpaikanluokkiin on nyt-    yhteiskunnassa, on vähäisempää näillä paik-
16336: temmin määräävä merkitys vero-, sosiaali-,        kakunnilla kuin sellaisilla paikkakunnilla,
16337: palkkapoliittisessa ym. suhteessa. Siten on       joiden taloudelliset,. sosiaaliset ja sivistyksel-
16338: korkeampaan kalliinpaikanryhmään (I) kuu-         liset olot ovat hyvin kehittyneet. Nykyistä
16339: luvissa kunnissa sallittu suuremmat vähen-        kalliinpaikanluokitusta voidaan sen vuoksi
16340: nykset verotuksessa kuin alempiin kalliin-        yhtä hyvin pitää väestön elintason mittana
16341: paikanryhmiin (II ja III) kuuluvissa kun-         eri paikkakunnilla kuin korkeampien tai
16342: nissa. Sama on laita monien sosiaalisten avus-    alempien elin- ym. elämänmenoon sisältyvien
16343: tusten, kuten invaliditeettikorvausten, kan-      kustannusten mittaajana. Sen takia on jär-
16344: saneläkkeiden, opintoavustusten jne. Palkat       jestelmästä se seuraus, että väestö niillä paik-
16345: ovat myös tuntuvasti suuremmat korkeim-           kakunnilla, joilla vallitsevien olosuhteiden pe-
16346: massa luokassa kuin alimmassa.                    rusteella jo on edullisempi asema, saa lisä-
16347:    Kun nyt voimassa oleva kalliinpaikanluo-       etuja keinotekoisella tavalla, samalla kun
16348: kitus ei vastaa todellisia olosuhteita, johtaa    monessa suhteessa heikosti kehittyneiden
16349: järjestelmä moniin epäoikeudenmukaisuuk-          paikkakuntien väestö jätetään ilman niitä
16350: siin, jotka mitä pikimmin olisi korjattava.       etuja, joita kalliinpaikanluokitus tuottaa.
16351: Tämä osoitetaan mm. kalliinpaikanluokitus-           Viime vuosien kehityksen kaikilla aloilla
16352: komitean mietinnössä vuodelta 1952. Yleensä       aiheuttaman tasoituksen vuoksi on nyttem-
16353: ovat suuremmat kaupungit sijoitetut kor-          min tuskin enää painavia syitä kalliinpaikan-
16354: keimpaan kalliinpaikanluokkaan, kun taas          luokitusjärjestelmän ylläpitämiseen. Se olisi
16355: pikkukaupungit ja maalaiskunnat on pää-           sen vuoksi poistettava tai ainakin tarkistet-
16356: asiallisesti sijoitettu alimpaan.                 tava siten, että se todella vastaa tosiasial-
16357:    Paitsi sitä, että voidaan asettaa kysymyk-     lisia olosuhteita.
16358: senalaiseksi, missä määrin kalliinpaikanluoki-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
16359: tus yleensä antaa oikean kuvan elinkustan-        nioittaen, että eduskun<ta päättäisi hyväksyä
16360: nustasosta eri paikkakunnilla, on nyt voi-        toivomuksen,
16361: massa olevaa luokitusta, joka toimeenpantiin
16362: 1945, pidettävä vanhentuneena. Se seikka,                  että hallitus kiireellisesti muuttaisi
16363: että taloudellisessa ym. suhteessa heikommin             kalliinpaikanluokitusta koskevia sään-
16364: kehittyneet paikkakunnat osoittavat tilastol-            nöksiä siten, että nyt voimassa olevasta
16365: lisesti alempia elinkustannuksia, johtuu ensi            luokituksesta aiheutuvat epäkohdat
16366: sijassa siitä, että niiden hyödykkeiden ja               saadaan poistetuiksi.
16367:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
16368: 
16369:               Verner Korsbäck.                                 Toivo Antila.
16370:               Tahvo Rönkkö.                                    Albin Wickman.
16371:                                      John Forsberg.
16372:                                                                                                 383
16373: 
16374: VII,z4. -   Toiv.al. N:o 148.
16375: 
16376:                                  Haapasalo ym.: Toimenpiteistä paikkakuntien kalleusluoki-
16377:                                    tuksessa ilmenneiden epäoikeudenmukaisuuksien poistami-
16378:                                    seksi.
16379: 
16380:                                       E d u s k u n n a ll e.
16381: 
16382:    Vuonna 1951 valmistui ja jätettiin valtio-      set ovat esim. kansaneläkkeen lisäeläkkeet,
16383: neuvostolle kalleusluokituskomitean mietintö       vanhuusavustus ja pian voimaan tuleva työ-
16384: paikkakuntien kalleuspaikkaluokittelusta. Täs-     kyvyttömyysavustus, miten suuret ovat vero-
16385: sä mietinnössä todettiin, että nykyisin käy-       tuksessa kalleusluokittelun perusteella myön-
16386: tännössä oleva v. 1945 suoritettu kalleuspaik-     nettävät verohelpotukset jne. Kaikki nämä
16387: kaluokittelu oli jo silloin vanhentunut eikä       yhdessä vaikuttavat siihen, että halutaan siir-
16388: tehnyt oikeutta suurimmalle osalle maamme          tyä sellaisille seuduille, jotka kalleusluokitte-
16389: väestöstä. Tämän jälkeen on kehitys mennyt         lun perusteella ovat edullisemmassa asemassa.
16390: jatkuvasti eteenpäin siihen suuntaan, että            Hyvänä esimerkkinä siitä, etteivät nykyiset
16391: kalleuserot ovat pienentyneet. V arsinlkin         paikkakuntien kalleusluokitukset pidä paik-
16392: kulkuyhteyksien parantuminen on vaikutta-          kaansa, todettakoon, että työnantaja- ja työn-
16393: nut siihen, että hintataso on muodostunut          tekijäjärjestöjen keskeisissä työehtosopimuk-
16394: entistä yhtenäisemmäksi. Pitkäaikainen hin-        sissa on jatkuvasti pyritty kaventamaan palk-
16395: tasäännöstely vaikutti myös samaan suun-           koihin nähden kalleusluokkaeroja. Kun ai-
16396: taan. Maataloustuotteet, joita aikaisemmin         kaisemmin palkkaerot eri kalleusluokissa oli-
16397: saatettiin saada maaseutukaupungeissa ja           vat 7.5 %, ne nyt on saatu supistetuksi
16398: asutuskeskuksissa halvemmalla, ovat nyt yh-        5 % :iin, mutta joka tapauksessa ne nykyi-
16399: denmukaisesti hinnoitetut.       Asumiskustan-     sinkin ovat kohtuuttoman suuret. Edellämai-
16400: nukset ovat myös muodostuneet entistä yh-          nitun on todennut myös kalleusluokituskomi-
16401: denmukaisemmiksi:       Joensuun,     Mirnkelin,   tea, joka mietinnössään ehdotti, että luokitus-
16402: Vaasan, Oulun ym. kaupunkien ja asutuskes-         erot, jotka nykyisin ovat 75 pisteen suurui-
16403: kuksien uusien asuintalojen hankintakustan-        set, supistettaisiin 40 pisteeseen. Vv. 1950-
16404: nukset ja vuokrat ovat samansuuruisia kuin         51 jälkeen on kehitys jatkuvasti vienyt sii-
16405: esim. Helsingin. Saattaapa olla niinkin, että      hen suuntaan, että kalleuserot ovat pienen-
16406: suurissa kaupungeissa rakennustöiden koneel-       tyneet.
16407: listamisen, rationalisoinnin ja kilpailun             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16408: vuoksi rakennuskustannukset jäävät alhai-          nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16409: semmiksikin.                                       muksen,
16410:    Mainituista syistä aiheuttaa suurta tyyty-
16411: mättömyyttä kansamme keskuudessa se, että                     että hallitus kiireellisesti toimitut-
16412: vaikka hintataso ja yleensä elinkustannukset               taisi tutkimuksen paikkakuntien kal-
16413: ovat suurin piirtein yhdenmukaiset koko                   .leuseroista sekä ryhtyisi toimenpitei-
16414: maassa, palkansaajien ansiotaso sekä sosiaali-             siin, että nykyisen kalleusluokittelun
16415: set edut ja verotuskin on kirjava, johtuen                 epäoikeudenmukaisuudet          palkkauk-
16416: siitä, että maa on jaettu kalleusluornkiin, joka           sessa, sosiaalisissa eduissa sekä vero-
16417: luokittelu määrittelee, miten paljon kullakin              tuksessa tulisivat korjatuiksi.
16418: paikkakunnalla maksetaan palkkaa, minkälai-
16419:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
16420: 
16421:          K. F. Haapasalo.             Juho Karvonen.                 Elli Nurminen.
16422:          Veikko Helle.                Mikko Hult.                    Varma K. Turunen.
16423:          Kalle ·Kauhanen.             Eino Raunio.                   Vilho Väyrynen.
16424:          Veikko Kokkola.              Urho Kulovaara.                Meeri Kalavainen.
16425:          Impi Lukkarinen.             Anni Flinck.                   G. Henriksson.
16426:          Väinö Tikkaoja.              Rafael Paasio.                 Edvard Pesonen.
16427:          Heikki Hykkäälä.             Valto Käkelä.                  Viljo Virtanen.
16428:          Aino Malkamäki.              Bruno J. Sundman.              V. Liljeström.
16429:          Arvi Turkka.                 Arvo Ahonen.                   Juho Kuittinen.
16430:          Arvo Sävelä.                 Artturi Koskinen.              Laura Brander-Wallin.
16431:                                                                      Unto Suominen.
16432: 384
16433: 
16434: VII,25, -   Toiv.al. N:o 149.
16435: 
16436: 
16437: 
16438: 
16439:                                 Enne ym..: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
16440:                                    lainoiksi kuntien talouden parantamista varten.
16441: 
16442: 
16443:                                      E d u s ik u n n a 11 e.
16444: 
16445:    Sodan jälkeen ovat kuntien menot huomat-       set toiminnot kohoavat lähes kolmannekseen
16446: tavasti nousseet ja siitä johtuen myös kun-       kuntien verotuloista. Ilman niitä kunnallisen
16447: nallisverotuksen rasitus kasvanut. Tämä ra-       veroäyrin hinta voisi olla noin 7-9 mk 11-
16448: situksen kasvu on kunnallisverotuksen luon-       13 mk: n asemesta.
16449: teesta johtuen raskaimpana kohdistunut pie-          Useiden kuntien selkä kuntaliittojen taholta
16450: nituloisiin kuntalaisiin.                         onkin esitetty lukuisia toivomuksia, että val-
16451:    Kuntien menojen kasvu on taasen johtunut       tion tulisi järjestää kunnille lainoja jatkuvan
16452: siitä, että valtiovalta on siirtänyt yhä enem-    veroäyrin hinnan nousun estämiseksi varsin-
16453: män yhteiskunnallisia toimintoja kuntien          kin, koska kuntien lainojen saanti rahalai-
16454: suoritettavaksi ilman vastaavaa taloudellista     toksilta kohtaa yhä suurempia vaikeuksia.
16455: korvausta. Samanaikaisesti ovat kunnat jou-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
16456: tuneet käyttämään normaalia suurempia sum-        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16457: mia sodasta johtuneen jälikeenjääneisyyden
16458: poistamiseen monilla aloilla sekä kuntien pai-               että hallitus antaisi Eduskunnalle
16459: kallisten tarpeiden kasvun vaatimiin tarkoi-              esityksen 3 000 000 000 markan suurui-
16460: tuksiin.                                                  sen määrärahan ottamisesta lisäyksenä
16461:    Sellaiset menot kuin kansakoululaitoksen               vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon käy-
16462: ylläpito ja muu sivistystoiminta, terveyden-              tettäväksi pitkäaikaisina ja kalpakor-
16463: hoito ja sairaalalaitos sekä työttömyyden en-             koisina lainoina kuntien talouden pa-
16464: sisijainen torjuminen ja muut yhteiskunnalli-             rantamiseksi.
16465:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
16466: 
16467:          Y. Enne.                    Eino Tainio.                   Niilo Nieminen.
16468:          Kaino Haapanen.             Toivo Niiranen.                Hemming Lindqvist.
16469:          Paavo Aitio.                Hertta Kuusinen.               Eino Roine.
16470:          Esa Hietanen.               Nestori Nurminen.              Leo Suonpää.
16471:                                                                                             385
16472: 
16473: Vll,26. -     Hemst.mot. N:o 150.
16474: 
16475: 
16476: 
16477:                                Rosenberg m. fl.: Angående åtgärder för bringande av
16478:                                   ekonomisk hjälp åt åländska småkommuner.
16479: 
16480: 
16481:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
16482: 
16483:    Under de senaste åren har staten i allt        Dri:ftkostnaderna :för Alands centralsjuk-
16484: högre grad påbördat kommunerna allt större        hus och -sanatorium kan betecknas som den
16485: ekonomiska utgifter, vilket lett till att små     främsta orsaken till den ökade kommunala
16486: och svaga kommuner inte mäktat med sina           skattebördan. För Kökars del belöper sig
16487: åligganden utan råkat i ett katastrofartat        dessa kostnader tili 800 000-900 000 mark.
16488: ekonomiskt läge. Särskilt gäller detta de         Tillkomsten av Ålands centralsjukhus och
16489: åländska skärgårdskommunerna, där befolk-         -sanatorium avhjälper ett trängande behov
16490: ningsmajoriteten utgöres av :fiskare och små-     och förbättrar sjukvårdsförhållandena på
16491: brukare. Situationen i dessa skärgårdskom-        Aland i avgörande grad. Men snabba åt-
16492: muner har under :flere års tid oavbrutet          gärder bör nu vidtagas i sy:fte att Jätta
16493: :försämrats och :förorsakat en avfolkning av      skattebördan för de :fattiga småkommunerna,
16494: bygderna. I regel är det folk av de mest          som måste stå :för sin del av de oproportio-
16495: arbets:föra årgångarna som :flyttar bort, vil-    nerligt stora driftkostnaderna :för central-
16496: ket ytterligare :försvagar kommunens skatte-      sjukhuset. I detta skede synes det som om
16497: underlag. Det ökade skattetrycket på de           endast staten skulle ha tillräckliga möjlig-
16498: kvarblivande underblåser i sin tur direkt         heter att träda räddande emellan, antingen
16499: tanken på en :fortsatt utflyttning :från dessa    genom att ännu :för i år bevilja Alands
16500: kommuner. Det blir en växelverkan som kan         centralsjukhus och -sanatorium ett direkt
16501: :få rent av ödesdigra följder för Alands och      statsunderstöd eller de åländska småkomrnu-
16502: hela vårt lands framtid.                          nerna långfristiga lån, eller också genom att
16503:    Som en :följd av de ökade utgi:fter som        i samma syfte vidtaga andra lämpliga åt-
16504: staten påbördar kommunerna sväller kommu-         gärder.
16505: nernas budgeter ut över alla gränser. Som            Hänvisande till ovanstående :föreslår under-
16506: exempel härpå kan nämnas bl. a. Kökar             tecknade, att riksdagen måtte besluta hem-
16507: kommun, där budgeten ökat från 6. 7 miljo-        ställa,
16508: ner i :fjol till 19.1 miljoner mark :för i år.
16509: För de c. 240 skattebetalarna på Kökar är                  att regeringen skyndsamt måtte
16510: denna ökning rent av en katastro:f. Ä ven i              skrida tt'll åtgärder för att bringa de
16511: Sottunga är ökningen av budgeten onormalt                åländska småkommunerna ekonomisk
16512: stor,. omkring 1.2 miljoner mark, en summa               hjälp på sätt som regeringen finner
16513: som :för de därvarande 100-110 skattebeta-               mest ändamålsenligt.
16514: larna kommer att bli en mycket svår ekono-
16515: misk belastning.
16516:      Helsingfors den 11 februari 1955.
16517: 
16518:             Gösta Rosenberg.         Aimo Aaltonen.                Judit Nederström-Lunden.
16519: 
16520: 
16521: 
16522: 
16523: 49 E 159/55
16524: 386
16525: 
16526: VII,26, -   Toiv.al. N:o 150.
16527:                                                                                      Suomennos.
16528: 
16529: 
16530: 
16531: 
16532:                                 Rosenberg ym.: Toimenpiteistä taloudellisen avun saamiseksi
16533:                                    Ahvenanmaan pienille kunnille.
16534: 
16535: 
16536:                                      E d u s k u n n a 11 e.
16537: 
16538:    Valtio on viime vuosina yhä suuremmassa           Ahvenanmaan keskussairaalan ja ~pamnto
16539: määrässä sälyttänyt kunnille yhä suurempia        lan käyttökustannukset voidaan katsoa ensi-
16540: taloudellisia menoja, mistä on ollut seurauk-     sijaiseksi syyksi kunnallisen verotaakJan kas~
16541: sena, että pienet ja heikot kunnat eivät ole      vamiseen. Kökarin osalta nämä kustannuk-
16542: kyenneet hoitamaan tehtäviään, vaan ovat          set ovat 800 000-900 000 markkaa. Ahve-
16543: joutuneet katastrofimaiseen taloudelliseen        nanmaan keskussairwalan ja -parantolan ai-
16544: asemaan. Tämä koskee ·erityisesti Ahve-           kaansaaminen tuo avun polttavaan tarpee-
16545: nanmaan saaristokuntia, joiden väestöstä          seen ja parantwa Ahvenanmaan sairaanhoito-
16546: muodostavat enemmistön kalastajat ja pien-        oloja ratkaisevassa määrässä. Mutta nyt on
16547: viljelijät. Tilanne näissä saaristokunnissa       ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin vero-
16548: on useiden vuosien aikana jatkuvasti huo-         kuorman keventämiseksi niiden köyhien pien-
16549: nontunut ja aiheuttanut väestön muutta-           ten kuntien' osalta, joiden on suoritettava
16550: mista pois näiltä seuduilta. Tavallisesti         osuutensa keskussaimalan suhteettoman suu-
16551: muuttavat väestöstä työkykyisimmät ikäluo-        rista käyttökustannuksista. Tässä vaiheessa
16552: kat, mikä vieläkin enemmän heikontaa kun-         näyttää siltä, että vain valtiolla on riittävät
16553: nan veropohjaa. Jäljelle jääneisiin kohdis-       mahdollisuudet tulla pelastajaksi, joko myön-
16554: tuva lisääntynyt veropaine vuorostaan yllyt-      .tämällä vielä tätä vuotta varten Ahvenan-
16555: tää jatkamaan muuttoa näistä kunnista. Syn-       maan keskussairaalalle ja -parantolalle suo-
16556: tyy vuoroVJaikutus, jolla saattaa olla suoras-    ranaista v'altionavustusta tai Ahvenanman
16557: taan tuhoisia seurauksia Ahvenanmaan ja           pienille kunnille pitkäaikaisia lainoja, tai
16558: koko maamme tulevaisuudelle.                      myöskin ryhtymällä samassa tarkoituksessa
16559:    Niiden menonlisäysten johdosta, joita val-     muihin sopiviin toimenpiteisiin.
16560: tio on sälyttänyt kunnille, kuntien budjetit         Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
16561: paisuvat yli kaikkien mjojen1. Esimerkkinä        kirjoittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi
16562: tästä voidaan mainita Kökarin kunta, jonka        toivomuksen,
16563: budjetti on kasvanut 6. 7 miljoonasta viime
16564: vuonna 19.1 miljoonaan tänä vuonna. Kö-                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16565: lmrin noin 240 veronmaksajalle merkitsee                 toimenpiteisiin taloudellisen avun saa-
16566: tällainen lisäys suorastaan katastrofia. Myös            miseksi Ahvenanmaan pienille kunnille
16567: Sottungasaa on budjetin lisäys epänormaalin              hallituksen tarkoituksenmukaisimmaksi
16568: suuri, noin 1.2 miljoonaa markkaa, mikä                  katsomalla tavalla.
16569: summa siellä olev~lle 100-110 veronmaksa-
16570: jalle tulee muodostumaan hyvin vaikeaksi
16571: taloudelliseksi rasitukseksi.
16572:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
16573: 
16574:          Gösta Rosenberg.            Aimo Aaltonen.                Judit Nederström-Lunden.
16575:                                                                                                387
16576: 
16577: Vll,27. -   Toiv.al. N:o 151.
16578: 
16579: 
16580: 
16581: 
16582:                                 Seppi ym.: Toimenpiteistä kuntien lainansaantimahdollisuuk-
16583:                                    sien parantamiseksi postisäästöpankista.
16584: 
16585: 
16586:                                      E d u s k u n n a ll e.
16587: 
16588:    Kuntien lakisääteiset ja muut välttämät-       postisäästöpankin osuus maalaiskuntie.n v.
16589: tömät rakennustehtävät ovat viime vuosina         1953 saamista lainoista oli vain 7.2 %. Posti-
16590: huomattavasti lisääntyneet. Kun lainojen          säästöpankin kunnille myöntämän luoton
16591: saanti on ollut vaikeaa, on pääomamenoista-       määrä on vähentynyt siitä, mitä se on ollut
16592: kin suurin osa täytynyt rahoittaa vero-           aikaisemmin (esim. v. 1948 10.7 %) . Pää-
16593: varoilla. Tämä on puolestaan johtanut kun-        osan luotostaan kunnat ovat saaneet säästö-
16594: nallisverorasituksen lisääntymiseen. Kun-         pankeilta ja osuuskassoilta.
16595: nissa ollaan nyt huolestuneita siitä, että el-       Kuntien ja kuntaliittojen taholta on tehty
16596: lei kunnilta vähennetä määrättyjä tehtäviä        esityksiä lainansaantimahdollisuuksien pa-
16597: tai ellei valtio ryhdy tukemaan kuntia nii-       rantamisesta. Kun kunnat ovat yhä suurem-
16598: den nykyisissä rahavaikeuksissa, veroäyrin        massa määrin joutuneet hoitamaan ja rahoit-
16599: hinta tulee entisestään kohoamaan. Tätä           tamaan sellaisia yleisluontoisia tehtäviä,
16600: osoittoo se, että yhä suurempi osa kunnista       jotka luonteensa puolesta kuuluisivat val-
16601: oli pakotettu viime syksynä esittämään en-        tiolle, tuntuisi luonnolliselta, että valtiovalta
16602: nakkoveroäyrin hinnan korottamista. Veron         entistä enemmän huolehtisi rahoitusmahdol-
16603: korottamisellakin on kuitenkin rajansa, sillä     lisuuksien parantamisesta. Tämä olisi mah-
16604: jo nyt veronmaksajat ovat tyytymättömiä           dollista joko siten, että kunnille annettai-
16605: kunnallisverojen jatkuvaan nousuun.               siin pääomamenojen rahoittamiseen enem-
16606:    Rahataloudellisen tilan helpottamiseksi on     män lainoja valtion tulo- ja menoarvion
16607: kuntien turvauduttava paaomamenojensa             kautta, tahi siten, että postisäästöpanikki
16608: rahoittamisessa lainoitukseen. Viime vuoden       lisäisi lainan antoa kunnille.
16609: keväällä kuntaliittojen suorittaman tiedus-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun·
16610: telun mukaan kuntien lainan tarve oli n.          nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16611: 15 miljardia markkaa, mutta lainain saan-         vomuksen,
16612: nista ei ollut varmuutta kuin pieneltä osalta,
16613: esim. maalaiskuntien kohdalta vain 600 mil-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16614: joonasta markasta, vaikka tarve oli lähes                 toimenpiteisiin kuntien lainansaanti-
16615: 3 miljardia markkaa.         Valtionjohtoisten            mahdollisuuksien parantamiseksi pos-
16616: rahalaitosten osuus luotonannossa kunnille                tisäästöpankista.
16617: on ollut hyvin vähäinen. Mainittakoon, että
16618:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
16619: 
16620:         Usko Seppi.                  Toivo Niiranen.                Judit Nederström-Lunden.
16621:         Niilo Nieminen.              Matti Koivunen.                Rainer Virtanen.
16622:         Martti Leskinen.             Antti Kinnunen.                Leo Suonpää.
16623:         Pentti Liedes.               Aleksi Kiviaho.                Toivo Äsvik.
16624:                                      Hannes Tauriainen.
16625: 388
16626: 
16627: VII,2s. -   Toiv.al. N:o 152.
16628: 
16629:                                 L. Mattila ym.: Tutkimuksen toimittamisesta kunnallisvero-
16630:                                    tuksessa noudatetun harkintaverotuksen soveltamisessa
16631:                                    käytetyistä menettelytavoista.
16632: 
16633:                                       E d u s k u n n a 11 e.
16634: 
16635:    Sotaa seuranneet poikkeukselliset taloudel-    johtuen asetuksessa ei voitu puhua tilinpää-
16636: liset olosuhteet ovat kuluneina vuosina vaka-     töksestä, vaan käytetään tilinpäätöksestä ni-
16637: vasti häirinneet liikkeen- ja ammatinharjoit-     meä arvio. Tällä ei kuitenkaan lainsäätäjä
16638: tajien toimintamahdollisuuksia. Erittäin va-      tarkoittanut sitä, että veroviranomaisella
16639: litettavaa on ollut se, että näiden häiritse-     olisi vapaa valta arviointinsa mukaan va-
16640: vien tekijöiden vaikutukset ovat kohdanneet       paasti lähteä muuttamaan taksoitettavan tu-
16641: eri liikkeen- ja ammatinharjoittajia varsin       lon loppusuinmaa, vaan oikeus harkintavero-
16642: eri tavalla. Myös säännöstelytalous on ai-        tukseen annettiin, kuten asetuksen valmis-
16643: heuttanut liike-elämälle monessa suhteessa        telutyöt osoittavat, vain jotta sellaisissa
16644: kohtuuttomilta tuntuvia lisärasituksia. Eri-      poikkeuksellisissa oloissa, jolloin kunnan ta-
16645: tyisesti on todettava maamme vähittäiskau-        loutta ei muuten voitu saada tasapainoon,
16646: pan, joka valtaosaltaan perustuu yksityiseen      harkintaverotuksella voitaisiin kerätä puut-
16647: pienyritteliäisyyteen, joutuneen suorittamaan     tuvat äyrit.
16648: jakelusäännöstelyn toteuttamiseksi runsaasti         Siitä huolimatta, että lainsäätäjä täten on
16649: lisätyötä ja kustannuksia aiheuttaneita teh-      tarkoittanut tehdä harkintaverotuksesta poik-
16650: täviä. Olosuhteiden normalisoituessa on yrit-     keussäännön, on vallitseva käytäntö vie-
16651: täjäkunta kuitenkin useimmissa suhteissa          nyt puheenaolevan lainkohdan soveltamiseen
16652: voinut jälleen palata lähemmäksi niitä toi-       myöskin täysin normaalisissa olosuhteissa.
16653: mintamuotoja ja -edellytyksiä, jotka ovat            Myöskin taksoituslautakunnat ovat sovel-
16654: kansantaloutemme myönteisen kehityksen            taneet lainkohtaa siten, että säästyneen tu-
16655: kannalta välttämättömiä.                          lon arvion kohtuullista määrää harkittaessa
16656:    Maassamme harjoitettu veropolitiikka aset-     ei ole otettu huomioon niitä asianhaaroja,
16657: taa kuitenkin edelleenkin sekä fyysilliset hen-   joiden tulisi olla johtona asian arvostelemi-
16658: kilöt että eri muotoiset yritykset niin ras-      sessa, toisin sanoen: milloin Hikkeestä on
16659: kaan verotuksen alaisiksi, ettei sitä voida       syntynyt säästöä vähän tai ei ollenkaan, on
16660: pitää kohtuullisena. Erityisen epäoikeuden-       verotettava tulo määrätty yksinomaan tak-
16661: mukaiseksi on katsottava kunnallisverotuk-        soituslautakunnan oman harkinnan perus-
16662: sessamille j,atkuvasti käytettävää harkinta-      teella. Tällä tavalla on suurliikkeille voitu
16663: verotusmenettelyä, joka nojautuu joulukuun        hyväksyä verotuksen perusteeksi liikevaih-
16664: 8 päivänä 1873 kunnallishallituksesta annet-      toon verrattuna prosentuaalisesti hyvinkin
16665: tuun asetukseen. Mainitussa asetuksessa on        vaatimaton säästö, kun taas pienyrittäjille
16666: säädetty, että ,jos kiinteistöstä, elinkeinosta   on mainittu säästö arvioitu aivan erilaista
16667: tai liikkeestä säästyneen tulon tulon arvio       prosentuaalista perustetta noudattaen. Vero-
16668: on päättynyt niin, että säästöä on syntynyt       velvollisen asema liikkeen iaatuun ja laajuu-
16669: vähän tai ei ollenkaan, mutta sellaista ar-       teen nähden on näinollen täysin vailla lain
16670: viota veronalaisen liikkeen laatuun ja laajuu-    suojaa ja lepää yksinomaa:n taksoituslauta-
16671: teen nwhden ei katsota voitavan hyväksyä          kunnan harkinnan varassa.
16672: kunnallisveron suorittamisen perusteeksi, tu-        Tällainen harkintaverotuksen käyttö on
16673: lee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkit-   vienyt )'lhä räikeämpiin epäoikeudenmukai-
16674: tuaan kaikkia niitä asianhaaroja, joiden tu-      suuksiin ja vaatisi senvuoksi pikaista lain
16675: lee olla johtona asian arvostelemisessa, har-     muutosta, jolla :Lain alkuperäinen tarkoitus
16676: kinnan mukaan arvioida se kohtuullinen            jälleen saadaan toteutetuksi. Muuttuneiden
16677: määrä, josta sellaiselle verovelvolliselle on     taloudellisten tekijöiden vaikutus, lähinnä
16678: pantava veroäyrejä".                              talouselämän entistä suurempi riippuvaisuus
16679:    Asetusta annettaessa ei maassamme ollut        valtiovallan toimenpiteistä, on otettava huo-
16680: vielä nykyistä kirjanpitolainsäädäntöä, mistä     mioon myös verotuksessa, niin etteivät liik-
16681:                                     Vn,z,s. -   L. Mattila ym,                                 389
16682: 
16683: keen- ja .ammatinharjoittajat joudu snna           takin määrättyä prosenttia liikevaihdosta,
16684: epäoikeutetumpaan asemaan kuin muut kan-           eikä tällaista menettelyä voida pitää lain-
16685: salaiset, eivätkä joudu maksamaan veroja           säätäjän tarkoittamana iharkintamenettelynä.
16686: tulosta, jota heillä ei ole ollut edes mahdolli-      Samanlaisiin ja vielä suurempiin kohtuut-
16687: suus saada.                                        tomuuksiin on noudatettu harkintaverotus-
16688:    Harkintaverotus on raskaimpana kohdistu-        järjestelmä johtanut mm. maamme ammatti-
16689: nut pieniin ja keskisuuriin erikoisalojen yri-     autoilijakuntaan sovellettuna. Jo se tosi-
16690: tyksiin, joilla ei ole samoja tulontasoitus-       asia, että tämä ammattikunta joutuu ny-
16691: mahdollisuuksia kuin suuremmilla ja moni-          kyään työskentelemään varsin eritasoisella
16692: puolisemmilla yrityksillä. Harkintaverotus         kalustolla, sinänsä tekee puheenaolevan me-
16693: on tällöin muodostunut välttämättömäksi            netelmän epäoikeudenmukaiseksi. Lisäksi voi
16694: ylimääräiseksi      omaisuudenluovutusveroksi,     esim. ammatinharjoittajaa kohdannut sairaus
16695: joka kohdistuu kansalaisiin varsin eri ta-         tai tapaturma aiheuttaa tulonmuodostuksessa
16696: voin ja erittäin epäoikeudenmukaisesti sekä        suuriakin eroavaisuuksia, joita veroa harkin-
16697: vastoin lainsäätäjän tarkoitusta. Koska tulon      nan perusteella määrättäessä ei ole riittä-
16698: säästöön vaikuttavat kustannukset ovat sa-         vässä määrässä huomioitu. Näin on jouduttu
16699: malla alalla ja samalla paikkakunnallakin          kohtuuttomuuksiin, jotka ovat saattaneet
16700: useasti hyvin erilaiset, ei asetuksessa maini-     asianomaisen ammatinharjoittajan vakaviin
16701: tun ,vähäisen tulon" ja ,kohtuullisen mää-         taloudellisiin vaikeuksiin.
16702: rän" arvioimisen perusteeksi voi riittää jon-         Sama mitä edellä on sanottu harkintavero-
16703: kin yleisen prosentuaalisen kertoimen käyttö       tuksen epäoikeudenmukaisuudesta vähittäis-
16704: liikevaihdosta kaikille saman alan liikkeen-       kaupan ja ammattiautoilun osalta, pitää
16705: tai ammatinharjoittajille. Kaikkien niiden         yleisesti paikkansa myös monien muiden
16706: asianhaarojen tutkiminen, joiden tulee olla        pienyrittäjien ja yksityisten ammatinharjoit-
16707: johtona asian arvostelemisessa, vaatisi siksi      tajien kohdalla.
16708: suurta asiantuntemusta, että kun otetaan              Yllä todetut harkintaverotuksessa ilmene-
16709: huomioon taksoituslautakuntien kokoonpa-           vät epäkohdat ovat varsin laajakantoisia ja
16710: nossa vallitsevat erilaisuudet, on ymmärret-       useita eri ammatti- ja toimialoja koskevia
16711: tävää, etteivät oikeudenmukaisuusnäkökoh-          sekä näiden epäkohtien ratkaisemiseksi liitty-
16712: dat voi tulla harkintataksoituksessa riittä-       vät pulmat hyvin monitahoisia. Senvuoksi
16713: vässä määrässä huomioonotetuiksi.                  olisi mielestämme välttämätöntä, että valtio-
16714:    Tällaisista epäoikeudenmulmisuuksista ja        v.allan toimesta pikaisesti suoritetaan asiassa
16715: kohtuuttomuuksista olisi käytännössä löydet-       perusteellinen tutkimus sekä sen jälkeen
16716: tävissä lukemattomia esimerkkejä. Niinpä           toimeenpannaan tutkimuksen tarpeellisiksi
16717: maamme vähittäiskauppiaskunta, joka vallit-        osoittamat muutokset kunnallisessa verotus-
16718: sevista olosuhteista johtuen joutuu toimi-         järjestelmässämme.
16719: maan varsin eri1aisten kustannustekijöiden            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16720: pohjalla, on saanut todeta joutuneensa kerta       nioittav·asti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16721: toisensa jälkeen kohtuuttoman harkintavero-        vomuksen,
16722: tuksen alaiseksi silloinkin, kun viranomaiset
16723: eivät ole voineet asettaa edes kysymyksen                    että hallitus suorituttaisi kiireelli-
16724: alaiseksi asianomaisen yrittäjän kirjanpidon              sesti tutkimuksen kunnallisessa vero-
16725: totuudenmukaisuutta. Vuokratasossa vallit-                tuksessa noudatetun harkintaverotuk-
16726: seva erilaisuus, erisuuruiset korkomenot, hei-            sen soveltamisessa käytetyistä menet-
16727: kon maksukyvyn aiheuttamat menetykset,                    telytavoista sekä antaisi Eduskunnalle
16728: paikalliset kilpailuolosuhteet ym. tekijät vai-           esityksen. seUaiseksi lainsäädännöksi,
16729: kuttavat mitä suurimmassa määrin yrittäjän                joka on tarpeen tutkimuksen yhtey-
16730: todellisen tulon säästön suuruuteen, joten                dessä havaittavien epäkohtien poista-
16731: verotuksen lähtökohdaksi ei voida asettaa jo-             miseksi.
16732:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
16733: 
16734:          Leo I. Mattila.              Päiviö Hetemäki.              Armas Leinonen.
16735:          Artturi Tienari.             Arvi Ikonen.                  Jaakko Hakala.
16736:          Aare Leikola.                Aukusti Pasanen.              C. A. öbman.
16737:          Helge Miettunen.             Anni Hosia.                  Nils Meinander.
16738:          Juho Tenhiälä.               Irma Karvikko.               Esa Kaitila.
16739:          Eino Saari.                  Harras Kyttä.                Esa Koivusilta.
16740:                  K. Kajatsalo.                              Grels Teir.
16741: 390
16742: 
16743: VII,29, -   Toiv.al. N:o 153.
16744: 
16745: 
16746: 
16747: 
16748:                                 Tienari ym.: Kuntien oikeuttamisesta verohelpotusten myön-
16749:                                    tämiseen kunnan alueelle tuleville yrityksille.
16750: 
16751: 
16752:                                      E d u s k u n n a ll e.
16753: 
16754:   Maamme yhteiskuntarakenteessa on viimeis-       kunta ei lisäksi saa jättää ketään yrittäjää
16755: ten kymmenen vuoden aikana tapahtunut             verottamatta. Mikäli se näin menettelee, saa
16756: erittäin syvällekäynyt muutos. Varsinkin          jo yksikin valittaja koko verotusmenettelyn
16757: maaseudun elämäntoiminnassa on tapahtunut         kumoon. On olemassa lukuisia esimerkkejä
16758: suurempia muutoksia kuin koskaan a~kaisem        siitä, miten jo pitkälle toiminnan alkuun
16759: min vastaavan ajanjakson aikana. Siihen on        päässyt pienyrittäjä saatetaan vaikeUJksiin
16760: pääasiassa ollut vaikuttamassa asutuskeskus-      kohtuuttomana verotuksella samaan aikaan
16761: ten teollisuuden vapaa laajeneminen, maa-,        kun yrittäjä ehkä parhaillaan suunnittelee
16762: metsä- ja kotitalouden koneellistuminen, ti-      yrityksensä edelleen kehittämistä tai kamp-
16763: lojen pirstominen ja siirtoväen aiheuttama        pai)ee mm. pääoma- ja korkovaikeuksien
16764: väestöntiheyden kasvu.                            kanssa. Seurauksena on lukuisissa tapauk-
16765:    Maatalous sivuelinkeinoineen, maaseudun        sissa ollut, että tällainen pienteollisuusyrit-
16766: luonnollinen pääelinkeino, ei enää kykene         täjä on joutunut lopettamaan yrityksensä
16767: tarjoamaan riittäviä työ- ja ansiomahdolli-       toiminnan kokonaisuudessaan tai, ellei häntä
16768: suuksia kaikelle maaseudulla nykyisin elä-        ole vielä ehditty imeä kokonaan kuiviin, hän
16769: välle väestölle. Seurauksena on ollut työ-        siirtää yrityksensä sellaiseen asutuskeskuk-
16770: voiman alitehoinen käyttö ja suoranainen          seen, jossa yrittäjää ei kohdella pelkästään
16771: työttömyys sekä varsinkin nuorison ja työ-        verotuskohteena, vaan vaurautta yleisesti li-
16772: kykyisimmän väestön osan huolestuttavat           säävänä tekijänä, joka oikein ymmärrettynä
16773: mittasuhteet saanut siirtyminen asutus- ja        kykenee vuodesta vuoteen turvaamaan ja li-
16774: teollisuuskeskuksiin muiden elinkeinojen pal-     säämään kunnan asukkaille työ- ja ansiomah-
16775: velukseen tai maastamuuton muodossa lä-           dollisuuksia sekä kunnalle itselleen säännöl-
16776: hinnä Ruotsiin. Tämä kehityssuunta näyttää        liset verotulot.
16777: jatkuvasti vain kiihtyvän. Esim. viimeksi            Jos maalaiskunnat ryhtyisivät nykyistä
16778: kuluneen vuoden aikana on useimpien maa-          enemmän huojentamaan pienyrittäjien vero-
16779: laiskuntien väkiluku vähentynyt muuttoliik-       taakkaa heidän alkuvaikeuksissaan ja suhtau-
16780: keen johdosta.                                    tuisivat muullakin tavalla positiivisesti pien-
16781:   V aatimuksella maaseudun elinkeinoelämän        yrittäjätoiminnan elvyttämiseen yleensäkin,
16782: monipuolistuttamiseksi lähinnä teollista toi-     sekä jos tätä toimintaa lisäksi lakisääteisesti
16783: mintaa ja erikoisesti pienteollisuutta edistä-    tuettaisiin, niin yrittäjät eivät enää karttaisi
16784: mällä on näinollen ollut oma oikeutuksensa        maaseutua, kuten nykyään on asianlaita. Naa-
16785: ja luonnolliset syynsä. Julkisuudessa käy-        purimaassamme Ruotsissa, jossa maaseudun
16786: dyissä keskusteluissa asiaa on usein pohdittu     ongelmat ovat samantapaiset kuin meilläkin,
16787: ja valtiovallankin taholta on asialle omis-       on ryhdytty määrätietoisesti toteuttamaan
16788: tettu huomiota mm. myöntämällä pienteolli-        maaseudun teollistamista mm. myöntämällä
16789: suudelle lainoja.                                 aikaville pienyrittäjille kuntien verotuksen
16790:    Tällöin ei kuitenkaan ole riittävästi kiin-    osalta verohelpotusta ja verovapautta mää-
16791: nitetty huomiota niihin vaikeuksiin, joita        rävuosiksi. Saavutetut tulokset ovat olleet
16792: varsinkin alkavalla pienteollisuudella ja         rohkaisevia ja yllättävän myönteisiä. Sa-
16793: uusilla yrittäjillä on maalaiskunnissa voitet-    manlaisiin tuloksiin on mahdollisuus päästä
16794: tavanaan ennen kaMkea raskaan harkintave-         meilläkin. Lisääntynyt yritteliäisyys ja teol-
16795: rotuksen vuoksi. Lain mukaan taksoituslauta-      linen toiminta luo monella tavalla hyvinvoin-
16796:                                     VII,29. -   Tienari ym.                                391
16797: 
16798: tia, josta koituu hyötyä niin maaseudulle               toimenpiteisiin kunnallislain ja ver()-
16799: kuin koko kansantaloudellekin.                          lakien muuttamiseksi siten, että kun-
16800:    Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-           nilla on mahdollisuus myöntää vero-
16801: kunnan päätettäväksi toivomuksen,                       helpotuksia kunnan alueelle tuleville
16802:                                                         yrityksille.
16803:         että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16804:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
16805: 
16806:         Artturi Tienari.            Eemil Partanen.               M. 0. Lahtela.
16807:         Kaarlo Kajatsalo.           Grels Teir.                   Juho Tenhiälä.
16808:         Eino Saari.                 Johannes Wirtanen.            Urho Saariaho.
16809:         Aare Leikola.               Toivo Antila.                 Hilja Väänänen.
16810:         Erkki Koivisto.             Aukusti Pasanen.              John Forsberg.
16811:         Kustaa Tiitu.               Leo I. Mattila.               Lauri Järvi.
16812:         Yrjö Sinkkonen.             Helge Miettunen.              Albin Wickman.
16813:                                     Armas Leinonen.
16814: 392
16815: 
16816: VII,so. -   Toiv.al N:o 154.
16817: 
16818: 
16819: 
16820: 
16821:                                 Jaakkola ym.: Kiinnitettyjen velkojen koron vähentämisoi-
16822:                                    keudesta kunnallisverotuksessa.
16823: 
16824: 
16825:                                      E d u s k u n n a ll e.
16826: 
16827:   Valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa vä-       vanhat kunnallisten verolakien kohdat, joi-
16828: hennetään verovelvollisen tulosta kaikki lai-     den mukaan kiinnitettyjen velkojen korot
16829: noista maksetut korot. Kunnallisverotuk-          nykyisin huomioidaan vähennyksinä, johta-
16830: sessa on jatkuvana epäkohtana se, ettei kiin-     vat mitä räikeimpiin epäkohtiin. Nämä epä-
16831: nitettyjen velkojen korkoja saada tulosta         kohdat kohdistuvat edellä mainituista syistä
16832: vähentää kuin aivan pienessä määrässä ja          raskaimpina juuri vähävaraisimpiin yrittä-
16833: enintään puolet. Meillä on talouselämän           jiin. Kun nyt näyttää siltä, että suunnit-
16834: eri alojen rahoituksessa jouduttu omien pää-      teilla oleva verolakien uudistaminen viipyy,
16835: omien puutteessa käyttämään entistä suu-          olisi epäkohta kiireellisesti korjattava.
16836: rempia määriä erilaisia luottoja. Lisäksi            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16837: on luotonantoa kehitetty sikäli oikeaan suun-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16838: taan, että vakuuksiksi pyritään hankkimaan
16839: kiinnityksiä erilaisiin omaisuuksiin. Käy-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16840: tännössä onkin kehitys kulkenut siihen suun-              menpiteisiin kunnallisverolain muut-
16841: taan, että vähävaraiset ammattikunnat, ku-                tamiseksi niin, että myös kaikki kiin-
16842: ten esim. maatalous, eivät juuri ollenkaan                nitettyjen velkojen korot vähennettäi-
16843: saa lainoja muuten kuin kiinnitysvakuutta                 siin verovelvollisen veronalaisista tu-
16844: vastaan. Lisäksi tarvitaan yrityksissä infla-             loista.
16845: tion seurauksena markkoja niin paljon, että
16846:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
16847: 
16848:          Einari Jaakkola.            Lauri Laine.                    Toivo Antila.
16849:          Nestori Kaasalainen.        Wiljam Sarjala.                 Yrjö Sinkkonen.
16850:          T. Saloranta.               Lauri Murtomaa.                 Kalle Kämäräinen.
16851:          Eino E. Heikura.            J. F. Pöykkö.                   Urho Kähönen.
16852:                                                                                                  393
16853: 
16854: VII,a1. -     Toiv.al. N:o 155.
16855: 
16856: 
16857: 
16858: 
16859:                                   Eskola: I rtolaisten ja elatusvelvollisten kuljettamisesta po-
16860:                                      liisiviranomais~'lle aiheutuneiden kustannusten suorittami-
16861:                                      sesta valtion varoista.
16862: 
16863: 
16864:                                        E d u s ik u n n a 11 e.
16865: 
16866:   Jatkuvasti on olemassa yhteiskunnassamme          suoritettuaan voi hän postiennaikolla per1a
16867: sellaisia tehtäviä, joiden suorittamisesta ja       matkustussäännön mukaisesti maksun siltä
16868: niistä aiheutuvien kustannusten jakaantumi-         kunnalta, joka on elatusvelvollisen pyytänyt
16869: sesta valtion ja kuntien kesken ollaan eri          työlaitokseen saattamaan. Nämä matkakus-
16870: mieltä. Yleensä on lainsäädännöllä pyritty          tannukset voivat nousta useisiin tuhansiin
16871: näitä suhteita selvittämään, mutta on kuiten-       markkoihin ja niiden takaisin periminen
16872: kin vielä olemassa sellaisia, joista ei ole ole-    asianomaisilta kunnilta saattaa viipyä useita
16873: massa selviä säännöksiä, vaan yleinen käy-          kuukausia. Poliisimiesten kannalta tilanne
16874: täntö on tullut lain luontoiseksi, ja juuri         helpottuisi huomattavasti, jos tällaiset mat-
16875: tällaisissa tapauksissa voi esiintyä kohtuutto-     kalaskut voitaisiin periä suoraan valtiolta,
16876: muutta. Eräs tällainen on irtolaisten ja ela-       jolle tämänluontoisten kustannusten suoritta-
16877: tusvelvollisten kuljetuksesta aiheutuvat kus-       minen yleensä kuuluu. Samalla se olisi oi-
16878: tannukset.     Elatusvelvollisen työlaitokseen      keudenmukainen erikoisesti niille vähävarai-
16879: saattamiseksi ovat lastensuojelulautakunnat         sille syrjäseudun kunnille, jotka joutuvat
16880: ja sosiaalilautakunnat oikeutettuja saamaan         tällaisia kustannuksia suorittamaan huomat-
16881: virka-apua poliisiviranomaisilta ja on siitä        tavasti enemmän kuin esim. maan eteläosan
16882: saannös laissa elatusavun turvaamisesta             kaupungit ja kunnat.
16883: eräissä tapauksissa. Elatusavun työlaitok-             Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16884: sessa suorittamisesta on säännökset em. lain        nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16885: 6 §: ssä ja köyhäinhoitolain 56 §: ssä. Kum-        muksen,
16886: massakaan laissa ei ole kuitenkaan mainittu
16887: mitään niistä kustannuksista, jotka poliisi-                   että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
16888: viranomaiset joutuvat suorittamaan saattaes-                menpiteisiin, että niissä tapauksissa,
16889: saan elatusvelvollisia mm. työlaitoksiin. Käy-              jolloin irtolaisten ja elatusvelvollisten
16890: täntö on nykyään sellainen, että mm. virka-                 kuljettamisessa käytetään. poliisiviran-
16891: apuna elatusvelvollisen työlaitokseen saatta-               omaisten apua, siitä poliisiviranomai-
16892: misesta aiheutuneet kustannukset elatusvel-                 sille aiheutuneet kustannukset makset-
16893: vollisen ja omasta puolestaan maksaa saat-                  taisiin valtion varoista.
16894: tajana toiminut poliisimies. Virkamatkan
16895:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
16896: 
16897:                                        Kusti Eskola..
16898: 
16899: 
16900: 
16901: 
16902: 50 E 159/55
16903: 394
16904: 
16905: VII,32, -   Toiv.al. N:o 156.
16906: 
16907: 
16908: 
16909: 
16910:                                   Sarjala ym.: Toimenpiteistä vesijättöalueiden omistussuhtei-
16911:                                      den järjestelyn parantamiseksi.
16912: 
16913: 
16914:                                         E d u s k u n n a ll e.
16915: 
16916:    Maanomistusoloissamme muodostavat eri-            siinä, ettei aina ole selvinnyt, onko vesijättö-
16917: koisaseman nk. vesijättöalueet. Ne ovat              alue jakokunnan yhteinen vaiko yksityiselle
16918: yleensä muodostuneet vesistöjen ja järvien           maarekisteritilalle kuuluva. Muutamilla seu-
16919: laskujen yhteydessä. Vesijättöalueiden omis-         duin ovat määrätyt vesijättöalueet joutuneet
16920: tussuhteet ovat osittain syntyneet sen mu-           epäterveen ja keinotteluluontoisen tavoitte-
16921: kaan, missä määrin maan ja tilojen omista-           lun kohteeksi sen vuoksi, että niistä lastaus-
16922: jat ovat kuivatus- ja laskuhankkeisiin osallis-      ja varastopaikkoina on voitu periä korkeita
16923: tuneet. Tämä - sinänsä tietenkin kanna-              rantavuokria.
16924: tettava periaate - on kuitenkin aiheuttanut             Kun väestön lisääntyminen aiheuttaa maan
16925: sen, että vesijättömaita on joutunut varsin          jatkuvaa tarvetta, olisi vähäistenkin alueiden
16926: runsaasti sellaisille tiloille, joiden varsinainen   järkiperäinen käyttö niin yksityis- kuin kan-
16927: maa-alue ei ole lähelläkään sanottua vesijät-        santaloudenkin kannalta entistä tärkeämpää.
16928: tömaata. Tästä taas johtuu, että se maan             Vaikka      viimeisten     asutustoimenpiteiden
16929: omistaja, jonka maiden alapuolella vesijättö         kautta, mm. maanhankintalain toteuttamisen
16930: sijaitsee, on joutunut, ellei tilusvaihdolla,        yhteydessä, voitiin jossain määrin suorittaa
16931: ostamalla tai vuokraamalla ole saanut aluetta        vesijättömaiden järjestelyjä nykyistä hyödyl-
16932: haltuunsa, monella tavalla tästä kärsimään.          lisemmälle käytölle, jäi kuitenkin pääosa
16933: Tällaiset vesijättöalueet, jotka eivät ole voi-      näistä, epäselvien omistussuhteiden ja epätar-
16934: neet välittömästi hyödyttää varsinaista omis-        koituksenmukaisten sijoitusten vuoksi, enti-
16935: tajatilaa, ovat joutuneet usein aivan pilkka-        seen asemaansa. Useissa tapauksissa vesijät-
16936: hinnasta vallan sivullisille, jotka eivät lähes-     töalueet sopisivat lisämaiksi tilaan, jonka
16937: kään aina niitä olisi tarvinneet. Näin ollen         maihin ne mantereen puolella rajoittuvat.
16938: on myös selvää, ettei näiden alueiden tuotto-           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16939: edellytyksiä joko viljelysmaana, laitumena           nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16940: tai metsänä ole tarkoituksenmukaisesti voitu         muksen,
16941: eikä tahdottukaan hyväksi käyttää.
16942:    Lisäksi on käytännössä jakotoimituksia                      että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16943: suorittaville maanmittausviranomaisille tuot-               toimenpiteisiin sellaisten lainmuutosten
16944: tanut suurta haittaa se, ettei ole sitovasti                aikaansaamiseksi, että nk. vesijättö-
16945: voitu selvittää, mihin tilaan vesijättöalue on              alueiden omistussuhteiden tarkoituk-
16946: kuulunut, kun sen erottaminen joko halko-                   senmukainen järjestely voitaisiin ny-
16947: misen tai lohkomisen muodossa on ollut suo-                 kyistä paremmin toteuttaa.
16948: ritettava. Edelleen on havaittu epäkohta
16949:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
16950: 
16951:                   Wiljam Sarjala.                                 Toivo H. Kinnunen.
16952:                   Tahvo Rönkkö.                                   Eino Rytinki.
16953:                                         Arvi Ikonen.
16954:                                                                                              395
16955: 
16956: VU,aa. -   Hemst.mot. N:o 157.
16957: 
16958: 
16959: 
16960: 
16961:                                 Teir m. fl.: Angående erläggande ur statsmedel av kostna-
16962:                                    derna för de för tillämpningen och övervakningen av
16963:                                    lagen om fiske nödvändiga, i 99 och 100 §§ sagda lag
16964:                                    omnämnda förrättningarna.
16965: 
16966: 
16967: 
16968:                                      T i ll R i k s d a g e n.
16969: 
16970:    Sedan lagen om fiske (503/51) trädde i          natur och nödvändiga för att ilmnna tillämpa
16971: kraft har dess tillämpning och verkställighet      gällande lag. När en gång statsmakten stif-
16972: skapat vissa svårigheter. Bl. a. säges i lagen,    tat en lag och fordrar att den skall efterföl-
16973: att i vissa vatten och på vissa vattenområden      jas, bör också statsmakten erlägga de kostna-
16974: är användningen av bestämda fiskredskap            der som uppstå för att skapa möjligheter för
16975: förbjuden. Detta är fallet exempelvis beträf-      efterkommandet av lagens bestämmelser.
16976: fande i 11 § omnämnt sund, som utgör enda          Emedan det här är fråga om kostnader för
16977: eller huvudsaklig vattenled från vik eller         verkställigheten och tillämpningen av lagen,
16978: fjärd. Emedan fiskarna i många fall icke           är det statsmaktens skyldighet att erlägga
16979: kunna avgöra vilka vattenområden äro så-           dessa. När statsmakten å sin sida företagit
16980: dana, som a vses i lagen eller var gränserna       allt som hör samman med lagen, dess verk-
16981: för sådana vatten bör dragas eller anses vara      ställighet och tillämpning, följer medborgar-
16982: belägna, har detta åstadkommit stor osäker-        nas skyldighet att efterkomma lagen. Detta
16983: het bland fiskarna och försvårar i hög grad        är i detta nu omöjligt på flera håll i landet,
16984: deras yrkesutövning. Mången gång kunna             emedan gränserna mellan olika slags vatten-
16985: icke ens de myndigheter, som övervaka till-        områden icke uppgåtts. Enskilda personer
16986: lämpningen av lagen om fiske, avgöra frå-          ha ingen möjlighet att bestrida dylika ut-
16987: gan. Allt detta är ägnat att skapa osäkerhet       gifter, som ej dessutom borde tillhöra dem.
16988: och oro bland fiskarbefolkningen.                  Utövarna av fiske äro nästan utan undantag
16989:    Gränserna för de flesta av ovan anförda         mindre bemedlade personer.
16990: vattenområden kunna icke med säkerhet fast-           Det är ett viktigt nationalekonomiskt in-
16991: ställas på annat sätt, än att de bestämmas         tresse, att fisket kan ostört utövas i landet.
16992: vid lantmäteriförrättning. Detta förutsättes       Lika viktigt är det för ett rättssamhälle att
16993: även i 99 och 100 §§ i lagen om fiske, där         lagens bud kan följas av medborgarna. På
16994: det säges, att dylik förrättning skall utföras     denna grund borde staten omedelbart se till,
16995: ,då det för tillämpningen av denna lag är          att förutsättningarna härför förefinnas också
16996: av nöden". Trots att gränserna för nä:mnda         betsäffande lagen om fiske. Därest staten
16997: vattenområden vore nödvändiga redan för            ej erlägger kostnaderna för dessa förrättnin-
16998: lagens övervakning och tillämpning, erläggas       gar, komma de säkert ej att utföras, trots att
16999: icke alla dylika kostnader av staten, vilket       lagen förutsätter det.
17000: framgår av 44 § i förordningen angående               Med åberopande av ovanstående föreslås,
17001: verkställighet och tillämpning av lagen om         att riksdagen ville besluta hemställa,
17002: fiske.
17003:    Det är givetvis oskäligt att enskilda per-               att regeringen skyndsamt måtte vid-
17004: soner skola svara för sådana kostnader, vilka             taga sådana åtgärder, att kostnaderna
17005: förorsa:kas av åtgärder, som äro av allmän                för de förrättningar, som äro nödvän-
17006: 396              vn,aa. -    Kalastuslain soveltamisesta aiheutuvat kustannukset.
17007: 
17008: 
17009:        diga för tillämpningen och övervak-                måtte erläggas ur statsmedel och att
17010:        ningen av lagen om fiske och vilka                 anslag härför måtte upptagas i stats-
17011:        omnämnas i 99 och 100 §§ i sagda lag,              förslaget.
17012:       Helsingfors den 8 februari 1955.
17013: 
17014:          Grels Teir.                  Albin Wickman.                 John Österholm.
17015:          Nestori Nurminen.            John Forsberg.                 Verner Korsbäck.
17016:          Sven Högström.               Arthur Larson.                 Mauno Jussila.
17017:                                       T. E. Nordström.
17018:                                       Bertel Lindh.
17019:                                                                                                397
17020: 
17021: VII,ss. -   Toiv.al. N:o 157.
17022:                                                                                        Suomennos.
17023: 
17024: 
17025: 
17026: 
17027:                                 Teir ym.: Kalastuslain soveltamista ja valvontaa varten
17028:                                    välttämättömien, sanotun lain 99 ja 100 §:ssä mainittu-
17029:                                    jen toimitusten kustannusten suorittamiseksi valtion va-
17030:                                    roista.
17031: 
17032: 
17033:                                       E d u s k u n n a ll e.
17034: 
17035:    Kalastuslain (503/51) tultua voimaan on         tömiä. Kun kerran valtiovalta on säätänyt
17036: sen soveltaminen ja toimeenpano luonut             lain ja vaatii sen noudattamista, on valtio-
17037: eräitä vaikeuksia. Laissa sanotaan mm., että       vallan myös suoritettava ne kustannukset,
17038: määrätyissä ves1ssa ja määrätyillä vesi-           jotka aiheutuvat edellytysten luomisesta lain
17039: alueilla on määrätynlaisten kalastusvälinei-       säännösten noudattamiselle. Koska tässä on
17040: den käyttö kielletty. Näin on laita esimer-        kysymys lain toimeenpano- ja soveltamis-
17041: kiksi 11 § : ssä mainitun salmen, joka on          kustannuksista, on valtiovallan velvollisuus
17042: lahden tai selän ainoana tai pääasiallisena        suorittaa ne. Kun valtiovalta on puolestaan
17043: vesireittinä. Koska kalastajat monissa ta-         ryhtynyt kaikkeen, mikä liittyy lakiin, sen
17044: pauksissa eivät kykene ratkaisemaan, mitkä         toimeenpanoon ja soveltamiseen, on sen jäl-
17045: vesialueet ovat sellaisia, joita laissa tarkoi-    keen kansalaisten velvollisuus noudattaa
17046: tetaan tai missä sellaisten vesien rajat on        lakia. Tällä hetkellä se on mahdotonta
17047: vedettävä tai niiden katsottava olevan, on         useilla tahoilla maata, koska erilaisten vesi-
17048: tämä saaRut aikaan suurta epävarmuutta             alueiden välisiä rajoja ei ole määritelty.
17049: kalastajien keskuudessa ja vaikeuttaa suu-         Yksityisillä henkilöillä ei ole mitään mah-
17050: ressa määrässä heidän ammatinharjoitus-            dollisuuksia sellaisten menojen suorittami-
17051: taan. Usein eivät edes ne viranomaiset, jotka      seen, joiden sitä paitsi ei pitäisi heille kuu-
17052: valvovat kalastuslain soveltamista, voi kysy-      luakaan. Kalastuksen harjoittajat ovat mil-
17053: mystä ratkaista. Kaikki tämä on omansa luo-        tei poikkeuksetta vähävaraisia henkilöitä.
17054: maan epävarmuutta ja levottomuutta kalas-             Se seikka, että kalastusta voidaan maassa
17055: tajaväestössä.                                     harjoittaa häiriintymättä, on tärkeä kansan-
17056:     Useimpien edellä mainittujen vesialueiden      taloudellinen etu. Yhtä tärkeätä on, että
17057:  rajoja ei voida varmasti määrätä muulla           oikeusyhteiskunnassa kansalaiset voivat nou-
17058: tavalla kuin maanmittaustoimituksella. 'l'ätä      dattaa lain käskyä. Tämän takia olisi valtion
17059: edellytetään myös kalastuslain 99 ja 100           heti katsottava, että tähän on edellytykset
17060: § :ssä, joissa sanotaan, että sellainen toimi-     myös kalastuslain suhteen. Mikäli valtio ei
17061: tus on tehtävä, ,milloin tämän lain sovelta-       suorita kustannuksia näistä toimituksista,
17062:  miseksi on tarpeen". Vaikka mainittujen           niitä ei varmasti tulla suorittamaan, vaikka
17063: vesialueiden rajat olisivat välttämättömiä jo      laki sen edellyttää.
17064:  lain vaivonnalle ja soveltamiselle, niin valtio      Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
17065: ei suorita kaikkia tällaisia kustannuksia,         kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
17066:  mikä ilmenee kalastuslain toimeenpano- ja
17067:  soveltamisasetuksen 44 § : stä.                             että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17068:     On tietenkin kohtuutonta, että yksityiset             sellaisiin toimenpiteisiin, että kalastus-
17069:  henkilöt joutuvat vastaamaan kustannuk-                  lain soveltamista ja valvontaa varten
17070:  sista, jotka ovat luonteeltaan yleisiä ja voi-           välttämättömien, sanotun lain 99 ja
17071:  massa olevan lain soveltamiseksi välttämät-              100 §: ssä mainittujen toimitusten
17072: 398              VII,33. -   Kalastuslain soveltamisesta aiheutuvat kustannukset.
17073: 
17074: 
17075:        kustannukset suoritettaisiin valtion               otettaisiin määräraha tulo- ja meno·
17076:        varoista ja että tarkoitusta varten                arvioon.
17077:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
17078: 
17079:                 Grels Teir.                                    Arthur Larson.
17080:                 Nestori Nurminen.                              T. E. Nordström.
17081:                 Sven Högström.                                 Bertel Lindh.
17082:                 Albin Wickma.n.                                John Österholm.
17083:                 John Forsberg.                                 Verner Korsbäck.
17084:                                       Ma.uno Jussila.
17085:                                                                                             399
17086: 
17087: VII,34. -   Hemst.mot. N:o 158.
17088: 
17089: 
17090: 
17091:                                Korsbäck m. fl.: A.ngående åtgärder för minskande av älg-
17092:                                  stammen.
17093: 
17094: 
17095:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
17096: 
17097:    Till följd av begränsad jakträtt och de        kommer de största skadorna i skogarna, där
17098: oskäligt höga avgifterna för tillstånd att        ung.a plantbestånd är särskilt utsatta för
17099: jaga och fälla älg samt andra skyddsåtgärder      älgarnas härjningar. I vissa kommuner har
17100: har älgstammen under de senaste åren ökats        skogsföryngringsytor på flera hundra hektar
17101: i sådan grad att älgarna numera blivit en         fullständigt ödelagts. Att med statens medel
17102: odräglig landsplåga i många delar av landet       plantera skog som bete åt älgarna är lindrigt
17103: och särskilt i kusttrakterna. Tillförlitliga,     sagt en mycket oklok nationalhushållning.
17104: hela landet omfattande undersökningsresultat        På grund av de skador älgarna sålunda
17105: angående de sk.ador älgarna förorsakar på         åstadkommer för såväl enskilda som för sam-
17106: odlingsväxter och skog finnes icke. Enbart        hället i dess helhet är det nödvändigt att
17107: för de skador älgarna åstadkommit på åker-        kraftigt minska det nuvarande älgbeståndet.
17108: växtodlingarna och för vilka ersättningar på      I detta syfte borde bl. a. jakträtten på älg
17109: anhållan utbetalats har ersättningsbeloppen       utökas och avgifterna för tillstånd att fälla
17110: stigit år för år. Sålunda utbetalades år 1949     älg avsevärt sänk.as.
17111: 0.6 miljoner, 1951 1.s miljoner, 1952 4 mil-        Med hänvisning till vad som ovan anförts
17112: joner och 1954 5.6 miljoner mark i ersätt-        föreslår undertecknade vördsamt, att riks-
17113: ningar. Emedan ersättningsbeloppen varit          dagen ville besluta hemställa,
17114: så ringa, att de alltid inte ens täckt kostna-
17115: derna för de obligatoriska undersökningar                  att regeringen skyndsamt måtte vid-
17116: om skadornas storlek, som bör utföras för att            taga sådana åtgärder, som är ägnade
17117: erhålla skadeersättning, har man i de flesta             att kraftigt minska älgstammen och
17118: fall inte brytt sig om att sök.a skadeersätt-            de skador, som den riklig.a förekomsten
17119: ning. De utbetalda ersättningarna är därför              av älgar förorsakar enskilda och lan-
17120: blott en bråkdel av de verkliga skadorna.                dets ekonomi.
17121: Därutöver bör observeras, att älgarna åstad-
17122:      Helsingfors den 8 februari 1955.
17123: 
17124:         Verner Korsbäck.             Esa Koivusilta.               Albin Wickman.
17125:         Toivo Antila.                Bertel Lindh.                 John Forsberg.
17126:                                      Grels Teir.
17127: 400
17128: 
17129: VII,s4. -   Toivol.al. N:o 158.
17130:                                                                                        Suomennos.
17131: 
17132: 
17133: 
17134: 
17135:                                   Korsbäck ym.: Toimenpiteistä hirvikannan vähentämiseksi.
17136: 
17137: 
17138:                                        E d u s k u n n a ll e.
17139: 
17140:    Hirvikanta on viime vuosien aikana li-           tava huomioon, että hirvet saavat aika;an
17141: sääntynyt rajoitetun metsästysoikeuden ja           suurimmat vahingot metsissä, joissa nuori
17142: kohtuuttoman korkeiden metsästys- ja hir-           taimikanta erityisesti on alttiina hirvien tu-
17143: venkaatolupamaksujen sekä muiden suojelu-           hoille. Eräissä kunnissa on täydellisesti tu-
17144: toimenpiteiden takia siinä määrässä, että hir-      hottu useita satoja hehtaareja metsännuoren-
17145: vet ovat nyttemmin muodostuneet sietämättö-         n.uspinta-aloja. Metsän istuttaminen valtion
17146: mäksi maanvaivaksi monissa osissa maata ja          vcaroilla hirvien laitumeksi on lievästi sanoen
17147: varsinkin rannikkoseuduma.          Luotettavia,    hyvin epäviisasta kansantalouden hoitoa.
17148: koko maan käsittäviä tutkimustuloksia hir-             Niiden vahinkojen takia, joita hirvet ai-
17149: vien viljelyskasveille ja metsälle aiheuttamista    kaansaavat siten sekä yksityisiHe että yhteis-
17150: vahingoista ei o'le olemassa. Yksin niiden          kunnalle kokonaisuudessaan, on välttämä-
17151: vahinkojen osalta, joita hirvet aiheuttavat         töntä suuresti vähentää nykyistä hirvikantaa.
17152: peltokasviviljelyksille ja joista maksetaan         Tässä tarkoituksessa olisi mm. hirvenmetsäs-
17153: hwkemuksesta korvausta, ovat korvausmäärät          tysoikeutta laajennettava ja hirvenkaatolupa-
17154: nousseet vuosi vuodelta. Siten maksettiin           maksuja huomattavasti alennettava.
17155: korvauksina vuonna 1949 0.6 miljoonaa, 1951            Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
17156: l.s miljoonaa, 1952 4 miljoonaa ja 1954 5.6         kirjoittaneet kunnioittavasti eduskunnan pää-
17157: miljoonaa markkaa. Koska korvausmäärät              tettäväksi toivomuksen,
17158: ovat olleet niin vähäisiä, että ne eivät aina
17159: ole edes peittäneet kustannuksi'a vahinkojen                   että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17160: suuruutta koskevista pakollisista tutkimuk-                 sellaisiin toimenpiteisiin, jotka huo-
17161: sista, jotka on toimitettava vahingonkorvauk-               mattavasti vähentävät hirvikantaa ja
17162: sen saamiseksi, ei useimmissa tapauksissa dle               niitä vahinkoja, joita hirvien runsas
17163: välitetty hakea vahingonkorvausta. Maksetut                 esiintyminen aiheuttaa yksityisille ja
17164: korvaukset ovat sen vuoksi ainoastaan murto-                maan taloudelle.
17165: osa todellisista vahingoista. Lisäksi on otet-
17166:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
17167: 
17168:                Verner Korsbäck.                                  Bertel Lindh.
17169:                Toivo Antila.                                     Grels Teir.
17170:                Esa Koivusilta.                                   Albin Wickman.
17171:                                        John Forsberg.
17172:                                                                                                 401
17173: 
17174: VII,;;;;. -     Toiv.al. N:o 159.
17175: 
17176: 
17177: 
17178: 
17179:                                     Hallberg ym.: Ketuista maksettavan tapporahan korottami-
17180:                                        sesta.
17181: 
17182: 
17183:                                         E d u s k u n n a 11 e.
17184: 
17185:    Yleisesti on tunnettua, että kettukanta           huolestuttavaan lisääntymiseen on sen hä-
17186: maassamme on viime vuosina lisääntynyt               vittämisestä määrätty alhainen tapporaha.
17187: huolestuttavasti. Tilanteesta kuulimme äs-           Moni saloseudun eläjä olisi innokas kettu-
17188: kettäin radiossa ,Päivän peili"-ohjelmassa           jen hävittäjä, mutta hänen ei kannata yrit-
17189: pätevän asiantuntijan lausunnon. Kuten               tää juuri tuon alhaisen tapporahan takia,
17190: tiedämme, ei kettujen tekemä vahinko py-             kun vielä lisäksi punakettumme ei enää
17191: sähdy yksinomaan hyötyriistan tuhoamiseen            kelpaa nahallaan koristamaan eikä hyödyt-
17192: metsissämme, vaan tekevät ne suurta va-              tämään ketään, se kun on muodista pois eikä
17193: hinkoa myöskin kotieläinten, ennenkaikkea            näin ollen nahka ole juuri minkään arvoinen.
17194: siipikarjan jopa lampaidenkin, varsinkin                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17195: vuonien hävittämisellä. Tämä tuntuu varsin-          eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17196: kin syrjäseutujen pieneläjien taloudessa hy-
17197: vinkin ikävältä ja vahingolliselta. Onhan                      että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17198: kettu paljon suurempi ja vahingollisempi                    toimenpiteisiin ketuista maksettavan
17199: peto kuin rusakkojänis, joka yritti saada                   tapporahan korottamiseksi kolmeksi-
17200: äskettäin eduskunnassa lopullisen hävitys-                  tuhanneksi markaksi nykyisen tuhan-
17201: tuomion, tuo miltei viaton ,jussiparka".                    nen markan asemesta.
17202:    Yhtenä hyvin tuntuvana syynä kettujen
17203:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
17204: 
17205:           R. Hallberg.                  Arvi Ikonen.                  Irma Hamara.
17206:           Urho Saariaho.                Antti Kukkonen.               Martti J. Huttunen.
17207:           Erkki Leikola.                Vieno Simonen.                Mauri Seppä.
17208:                                         Heikki Soininen.
17209: 
17210: 
17211: 
17212: 
17213: 51 E 1·59/515
17214: 402
17215: 
17216: VII,3o. -   Toiv.al. N:o 160.
17217: 
17218: 
17219: 
17220: 
17221:                                 Saloranta ym.: Tilusteistä annetun lain muuttamisesta.
17222: 
17223: 
17224:                                      E d u s k u n n a ll e.
17225: 
17226:    Toukokuun 3 päivänä 1927 annettua lakia        tilustietä pituudeltaan noin 420 kilometriä.
17227: tilusteistä voidaan nykyään pitää monessa         Kun tilustielakia joutuvat käytännössä maa-
17228: suhteessa vanhentuneena ja puutteellisena.        laiskunnissa soveltamaan miltei yksinomaan
17229: Varsinkin sanotun lain 4-6 § : ien sovelta-       luottamusmiehinä toimivat ns. maallikot, eikä
17230: minen käytännössä on monessa tapauksessa          heidän käytettävissään ole minkäänlaista kir-
17231: aiheuttanut erimielisyyttä ja valituksia tie-     jallisuutta, jossa lakia selitettäisiin, on tätä
17232: lautakunnan päätöksen johdosta, ja monessa        edellämainitun lisäksi pidettävä huomatta-
17233: tapauksessa on kihlakunnanoikeus kumonnut         vana puutteena.
17234: tielautakunnan päätöksen, toisessa samanlai-         Edellä lausutun perusteella ehdotamme
17235: sessa tapauksessa taas pysyttänyt sen. Muu-       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
17236: toksenhaku tielautakunnan päätökseen on hy-       toivomuksen,
17237: vin hankala, eikä ole muutoksenhakuoikeutta
17238: kihlakunnanoikeuden päätöksestä hovioikeu-                  että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
17239: teen. Toisaalta sanottua lakia joudutaan                 menpiteisiin, joilla korjattaisiin tt'lus-
17240: maaseudulla soveltamaan verraten laajassa                teistä toukokuun 3 päivänä 1927 an-
17241: mitassa. Niinpä esimerkiksi Kauhajoen kun-               netussa laissa ilmenneet puutteellisuu-
17242: nassa on tielautakunnan kirjoissa yli 200                det.
17243:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
17244: 
17245:          T. Saloranta.               Väinö Tikkaoja.                Eemil Partanen.
17246:          Kalle Kämäräinen.           Eino Rytinki.                  Einari Jaakkola.
17247:          Väinö Rankila.              Mauri Seppä.                   Toivo Antila.
17248:          Artturi Jämsen.             J. F. Pöykkö.                  Esa Koivusilta.
17249:          Eino E. Heikura.            N. Kosola.                     Matti Mattila.
17250:          Eero Saari.                 Wiljam Sarjala.                Eeli Erkkilä.
17251:                                                                                                403
17252: 
17253: VII,:~•.   -   Toiv.al. N:o 161.
17254: 
17255: 
17256: 
17257: 
17258:                                    Turunen ym.: Rukouslauantaita koskevien huvi- ym. tilai-
17259:                                      su·uksien järjestämisestä annettujen määräysten tarkista-
17260:                                      misesta.
17261: 
17262: 
17263: 
17264:                                         E d u s k u n n a ll e.
17265: 
17266:    Kysymys ns. rukouslauantaiden viettoon           poliisiviranomaiset puolestaan toteavat, että
17267: liittyvistä poikkeusmääräyksistä huvitilai-         rukouslauantait merkitsevät lisättyä työtaak-
17268: suuksien järjestämisen suhteen on useasti           kaa poliisiviranomaisille. Kun julkisia huvi-
17269: aikaisemminkin joutunut eduskunnassa sel-           ym. tilaisuuksia ei ole, eivät myöskään jär-
17270: vittelyn alaiseksi. Eduskunnan enemmistön           jestystä valvomassa ole näiden tilaisuuksien
17271: on kuitenkin ollut varsin vaitkeata myöntää         järjestysmiehet, joten näinä lauantai-iltoina
17272: todeksi kehittyvien olosuhteiden aiheuttamia        pääasiallinen vastuu yleisestä järjestyksestä
17273: muutoksia niin nuorison kuin vanhemmankin           jää melkein yksinomaan poliisin harteille.
17274: väestömme vapaa-aikojen viettoon nähden             Työtaakkaa lisäävät myös ns. ,kotihipat",
17275: myös mainittujen, maan hallituksen vuodesta         eikä näissä merkeissä esiintyviin vähäisem-
17276: vuoteen määräämien neljän erikoislauantain          piin rauhanhäiritsemisiin edes ehditä puut-
17277: kohdalla. Useista aloitteista ja niiden yhtey-      tumaan. Kaupungit ja suuremmat väestö-
17278: dessä esitetyistä asiallisen kielteisistä, viran-   keskukset kokoavat myös tavallista runsaam-
17279: omaistenkin esittämistä perusteluista huoli-        min maaseudulta nuorisoa, mikä puolestaan
17280: matta on eduskunnan enemmistö jatkuvasti            lisää järjestyksenvalvojien työtä rautateillä,
17281: asettunut vastustavallekannalle rukouslauan-        linja-autoasemilla jne.
17282: taita koskevien huvitilaisuuksien järjestämi-          Puuttumatta kysymyksen periaatteelliseen
17283: seen liittyvien poitkkeusmääräysten lieventä-       puoleen kansalaisten vapaudesta saada itse
17284: miseen nähden.                                      valita näidenkin lauantaiden vapaa-aikojen
17285:    Edellä esitetty kysymys on jälleen joutu-        viettotapansa enempää kuin siihen kieltä-
17286: nut julkisuuden valokeilaan pääkaupungin            mättä täyskieltoa onnistuneempaan menette-
17287: kirkollisten piirien äskettäin järjestämän          lyyn, mitä arvokkaiden teatteri- ja elokuva-,
17288: keskustelutilaisuuden kautta. Tässä tilaisuu-       taide- ja juhlatilaisuuksien salliminen mer-
17289: dessa taas uudelleen niin Alkoholiliikkeen          kitsisi, allekirjoittaneet pitävät välttämättö-
17290: kuin poliisi- ja järjestysviranomaisten suulla      mänä, että rukouslauantaiden huvitilaisuuk-
17291: selviteltiin sitä nurinkurista olotilaa, mihin      sien järjestämistä koskevat rajoitukset joko
17292: po. poikkeukselliset lauantai-illat eritoten        tyystin poistetaan tai ainakin niitä viipy-
17293: nuorison keskuudessa johtavat. Alkoholiliik-        mättä tarkistetaan nykyelämän tarkoituksia
17294: keen suorittamien tutkimusten perusteella on        ja tarpeita silmällä pitäen.
17295: voitu mm. todeta, että kyseisinä lauantaipäi-          Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
17296: vinä väkijuomien käyttö on ollut 7 prosent-         kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
17297: tia arkilauantaita suurempi. Pääkaupungin           syttäväksi toivomuksen,
17298: 404                      VII,37. -   Rukouslauantaita koskevat määräykset.
17299: 
17300: 
17301:          että hallitus tarkistaisi ns. 1·ukous-           räykset ja kiireellisesti antaisi uudet,
17302:        lauantaita koskevien huvi- ym. Wai-                nykyistä käytäntöä tarkoituksennmkai-
17303:        suuksien järjestämistä koskevat mää-               semmnt mää·räykset.
17304:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
17305: 
17306:       Varma K. Turunen.                Martta Salmela-Järvinen.      Helge Miettunen.
17307:       Meeri Kalavainen.                Juho Karvonen.                Juho Kuittinen.
17308:       Vappu Heinonen.                  K. F. Haapasalo.              G. Henriksson.
17309:       Veikko Helle.                    Eino Tainio.                  Vilho Väyrynen.
17310:       Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.      Yrjö Murto.                   Veikko Kokkola.
17311:       Irma Rosnell.                    Toivo Niiranen.               Valto Käkelä.
17312:       Aino Malkamäki.                  H. Tauriainen.                Eetu Karjalainen.
17313:       Impi Lukkarinen.                 P. Puhakka.                   Edvard Pesonen.
17314:       Arvo Ahonen.                     Kaisa Hiilelä.                Leo I. Mattila.
17315:       Bruno J. Sundman.                Kustaa Alanko.                Matti Koivunen.
17316:       Viljo Virtanen.                  Irma Torvi.                   Elli Stenberg.
17317:       V. Liljeström.                   Heikki Hykkäälä.              Hemming Lindqvist.
17318:       Tyyne Paasivuori.                Eino Raunio.                  Juho Rytkönen.
17319:       Anni Flinck.                     Väinö Tikkaoja.               Usko Seppi.
17320:       Tauno Kelovesi.                  Kalle Kauhanen.               Nestori Nurminen.
17321:       Toivo Friman.                    Unto Miettinen.               Urho Kulovaara.
17322:       Laura Brander-Wallin.            Hugo Manninen.                Antti Kinnunen.
17323:       Lempi Lehto.                     Aleksi Kiviaho.               Eino Roine.
17324:       Eino Kilpi.                      Rainer Virtanen.              J. Mustonen.
17325:                                        Elli Nurminen.
17326:                                                                                                 405
17327: 
17328: VII,::s. -   Toiv.al. N:o 162.
17329: 
17330: 
17331: 
17332: 
17333:                                  Tienari ym.: Toimenpiteistä ns. kuumailmnlämmityssysteemin
17334:                                     t1dkimiseksi ja sen käytäntöön ottamisen edistämiseksi.
17335: 
17336: 
17337:                                       E d n s k u n n a ll e.
17338: 
17339:    Sotien jälkeisen vilkkaan rakennustoimin-       topuun kulutuksen ja tasaisen lämmön
17340: nan yhteydessä on eri puolilla maata ryh-          vuoksi, kun se samalla antaa huoneisiin
17341: dytty toteuttamaan pystytettävissä raken-          raitista ilmaa".
17342: nuksissa erilaisia polttoainetta mahdolli-           Nyt kuitenkin juuri Pirkkalassa on palo-·
17343: sesti säästäviä lämmityssysteemejä. Niinpä         tarkastus kieltänyt eräässä omakotitalossa
17344: ns. kanadalaista kuumailmalämmityssystee-          palonarkana samanlaisen lämmityssysteemin,
17345: nua on siellä täällä rydytty varsinkin             mikä tähän saakka on useissa saman pitä-
17346: omakotitaloissa soveltamaan. Vuonna 1945           jän alueella rakennetuissa omakotitaloissa
17347: ASO: n toimesta lähinnä omakotirakentajille        hyväksytty. Tiettävästi :monissa muissakin
17348: tarkoitetussa kirjasessa ,Miten rakennan"          pitäjissä on palotarkastus hyväksynyt saman
17349: suositellaan myös mainittua systeemiä ja           lämmityslaitteen, joten herää kysymys, onko
17350: mainitaan sitä sovelletun useissa Pohjan-          kuumailmalämmitys systeeminä kokonaan
17351: maan kunnissa.                                     hyljättävä palonarkuutensa vuoksi vai voi-
17352:    Pirkkalassa asuva rakennusmestari V. V e-       daanko sen soveltamista sallia koko maassa.
17353: sala, joka toimi aikoinaan ASO: n kenttä-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
17354: rakennusmestarina Pirkkalassa, on antanut          eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
17355: tästä lämmityslaitteesta seuraavan lausun-
17356: non: ,Vuonna 1950 tehtiin rakentamaani                        että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17357: omakotitaloon ns. kuumailmakeskuslämmitys                  ns. kuumailmalämmityssysteemin tut-
17358: ja on edelleen käytännössä, jota valtion                   kimiseksi, ja mikäli se havaitaan palo-
17359: lämpötaloudellisen tutkimuslaitoksen insi-                 turvalliseksi ja taloudelliseksi, sen
17360: nöörit kävivät tarkastamassa ja otaksuivat                 tunnetuksi tekemistä ja yleisempää
17361: siitä tulevan tulevaisuuden lämmityslaitteen               soveltamista lähinnä omakotitoimin-
17362: pienempiin taloihin halpojen rakennuskus-                  nassa ryhdyttäisiin käytettävissä ole-
17363: tannusten, vaivattoman hoidon, pienen polt-                vin keinoin edistämään.
17364:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
17365: 
17366:                   Artturi Tienari.                          Aukusti Pasanen.
17367:                   Juho Tenhiälä.                            Harras Kyttä.
17368:                                       Armas Leinonen.
17369:                                 j
17370:                             j
17371:                             j
17372:                         j
17373:                         j
17374:                     j
17375:                     j
17376:                 j
17377:                 j
17378:             j
17379:             j
17380:         j
17381:         j
17382:     j
17383:     j
17384: j
17385: j
17386:  VALTIOPÄIVÄT
17387:                   1955
17388: 
17389:            LIITTEET
17390:                     VIII
17391: 
17392: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
17393:            TOIVOMUSALOITTEET
17394: 
17395: 
17396: 
17397: 
17398:                 HELSINKI 1955
17399:           VALTIONEUVOSTON ~RJAPAINO
17400:   Koululaitosta, taidetta, kansanopistoja, ammattiopetusta, liikunta-
17401:          kasvatusta ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
17402: 
17403: 
17404: 
17405: 
17406: 52 E 159/55
17407:                                                                                               411
17408: 
17409: VIII, 1. -   Lak.al. N: o 64.
17410: 
17411: 
17412: 
17413: 
17414:                                 Kulovaara ym. : Ehdotus kansakoululaiksi.
17415: 
17416: 
17417:                                       E d u s k u n n a 11 e.
17418: 
17419:    Jo ennen kansakoululaitoksen kustannuk-         ja seuraukset ilmenevät mm. korkean kun-
17420: sista huhtikuun 15 päivänä 1921 annetun            nallisverotuksen muodossa. Kansakoulutoi-
17421: lain säätämistä oli kaupunkien kansakoulu-         mene sinänsä on tästä myös aiheutunut monia
17422: jen valtionapu määrätty 25 %: ksi siitä mää-       haittoja. Eräitä näkyvimpiä ja pahimpia tä-
17423: rästä, mihin kaupunkikunnan todelliset me-         ten syntyneitä epäkohtia on, että kaupun-
17424: not opettajien rahapalkasta, puista ja valais-     geissa on yleisesti käytännössä kaksivuoroi-
17425: tuksesta, opetusvälineistä ja koulukalustoista     nen kouluopetus puuttuvien koulurakennus-
17426: sekä varattomie11 oppilaiden koulumenoista         ten vuoksi. Kaupunkien suuresta kansakoulu-
17427: olivat nousseet. Lisäksi otettiin koulume-         rasituksesta johtuu myös, ettei nykyään ole
17428: noina huomioon koulujen omien huoneistojen         taloudellista muodostaa eräitä kauppaloita
17429: vuokra-arvot. Samat periaatteet jäivät pää-        kaupungeiksi, ja näin luonnollisella kehityk-
17430: asiassa voimaan kesäkuun 8 päivänä 1926            senä on olemassa keinotekoisia esteitä.
17431: annetussa laissa kansakoululaitoksen kustan-          Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan
17432: nuksista.                                          hallituksen esityksen pohjalla kansakoululain-
17433:    Nykyiseen oppilaskohtaiseen avustusjärjes-      säädännön kodifiointi ja kokonaisuudistus.
17434: telmään siirryttiin vasta joulukuun 11 päi-        Tässä esityksessä ei ole riittävässä määrin
17435: vänä 1931 annetussa laissa. Siirtymistä ai-        otettu huomioon kaupunkien etuja. Niinpä
17436: kaisemmasta prosenttiperusteesta oppilasmää-       valtiovarainvaliokunta, joka viime syksynä on
17437: rään perustuvaan valtionapuun ei suinkaan          sivistysvaliokunnalle antanut asiasta lausun-
17438: perusteltu pyrkimyksellä vähentää valtion          tonsa, on ehdottanut mm. kaupungin kansa-
17439: osuutta kaupunkikansakoulujen menoihin,            koululaitoksensa ylläpitämiseen saaman oppi-
17440: vaan tarkoituksena oli yksinkertaisemman           laskohtaisen avustusmäärän alarajaa korotet-
17441: ja valtion viranomaisten työtä säästäväm-          tavaksi 7 000 markasta 8 000 markkaan. Mai-
17442: män menettelyn löytäminen valtionavun las-         nitun valiokunnan mielestä pitäisi laissa myös
17443: kemisessa.                                         kiinteämmin kuin hallituksen lakiehdotuk-
17444:    Tästä järjestelmästä on kuitenkin muod0s-       sessa on tehty, määritellä valtion osallistumi-
17445: tunut inflation vuoksi kaupunkien kansakou-        nen kaupunkien kansakoulurakennusten han-
17446: luolojen kehitystä haittaava järjestelmä, sillä    kintakustannuksiin avustusten ja kuoletuslai-
17447: oppilaskohtaisen avustuksen markkamäärää ei        nojen muodossa.
17448: ole saatu seuraamaan hinta- ja kustannusta-           Edellä mainittujen ehdotusten hyväksymi-
17449: son muutoksia, ja lähes parin vuosikymmenen        sellä ei kuitenkaan saada puheena olevia epä-
17450: ajan kaupunkien saama valtionapu on ollut          kohtia tyydyttävällä tavalla poistetuksi. Kun
17451: kohtuuttoman alhainen. Tästä johtuen onkin         sitä paitsi vireillä olevan kansakoululainsää-
17452: eduskunta useita kertoja hyväksynyt toivo-         dännön uusimisen tarkoituksena on luoda py-
17453: muksen, että palattaisiin alkuperäiseen 25 %       syväinen ja kestävä pohja kansakoulutoimen
17454: valtionavustukseen.                                tulevalle kehitykselle, on kaupunkien kansa-
17455:    Kansakoulutoimen hoitaminen on tämän            koululaitostaan varten saaman valtionavun
17456: kehityksen vuoksi muodostunut monen Imu-           sul1teen pyrittävä ratkaisuun, joka vastaisuu-
17457: puugin taloudelle suhteettoman rasittayaksi        det;;sakin estää epäkohtien ilmenemisen. Täl-
17458: 412                                VIII, 1. -   Kansakoululaki.
17459: 
17460: 
17461: löin ei ole käytettävissä muita keinoja kuin       tarkoituksessa kaupungeille yaltionapua ja
17462: palaaminen aikaisemmin voimassa olleeseen          lainaa samoilla perusteilla kuin maalaiskun-
17463: järjestelmään eli siihen, että kaupunki saa        nille. Edellä olevasta seuraa, että kauppaloi-
17464: kansakoulumenoja varten avustusta 25 % nii-        den saaman valtionavun perusteet on samais-
17465: den todellisesta määrästä. Kun maalaiskun-         tettava kaikissa suhteissa maalaiskuntien
17466: nat tulevat saamaan kansakoululaitoksensa          kanssa.
17467: palkkausmenoista 80 % peitetyksi valtion va-          Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten
17468: roilla ja muista menoistaan niin ikään kaksi       hallituksen esitykseen n:o 28 (1954 vp.) ja
17469: kolmasosaa, ei edellä tehtyä ehdotusta voida       valtiovarainvaliokunnan siitä antamaan lau-
17470: pitää muuta kuin hyvin kohtuullisena. Kau-         suntoon n:o 6 (1954 vp.) ehdotamme,
17471: punkien kansakouluhuoneistojen vajaus on
17472: niin suuri, ettei epäkohtaa saada korjatuksi                 että Eduskunta hyväksyisi   SC1lraa-
17473: muilla toimenpiteillä kuin antamalla tässä                 van lakiehdotuksen:
17474: 
17475: 
17476:                                    Kansakoululaki.
17477:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17478: 
17479:                 1-84 §.                                            86 ja 87 §.
17480:   (Kuten hallituksen esityksessä n: o 28/             (Kuten hallituksen esityksessä n: o 28/
17481: 1954 vp.)                                           1954 vp.)
17482: 
17483:                      85 §.                                              88 §.
17484:    Maalaiskunnalle ja kauppalalle valtio kor-          Kaupunki saa valtionarma 25% kansakou-
17485: vaa kaksi kolmannesta kunnan niistä kansa-          lulaitoksensa ylläpitämisestä johtuvista to-
17486: koululaitoksen todellisista kustannuksista,         dellisista menoistaan.
17487: jotka johtuvat koulukaluston, opetusvälinei-           Niin ikään kaupunki saa valtionapua ja
17488: den, oppilaille ilmaiseksi annettujen oppikir-      kuoletuslainaa omien kansakouluhuoneistojen
17489: jojen ja muiden koulutarvikkeiden hankkimi-         hankkimiseen samojen perusteiden mukaan
17490: sesta, oppilaiden majoituksesta, kyydityk-          kuin maalaiskunta.
17491: sestä, kouluateriasta ja muusta avustuksesta,
17492: oppilasasuntolan vuotuiskustannuksista asun-                       89-102 §.
17493: tolanhoitajan rahapalkkaa lukuun ottamatta,           (Kuten hallituksen esityksessä n: o 28/
17494: sekä tämän lain määräämästä lääkärinhoi-            1954 vp.)
17495: closta.
17496: 
17497:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
17498: 
17499:          Urho Kulovaara.           Aino Malkamäki.           Juho Kuittinen.
17500:          Unto Suominen.            Rafael Paasio.            Arvi Turkka.
17501:          Valto Käkelä.             Impi Lukkarinen.          Vilho Väyrynen.
17502:          Eino Raunio.              Vappu Heinonen.           Arvo Ahonen.
17503:          Olavi Kajala.             Veikko Kokkola.           G. Henriksson.
17504:                        K. F. Haapasalo.         Viljo Virtanen.
17505:                                                                                               413
17506: 
17507: VIII,2. -   Lagmot. N:o 65.
17508: 
17509: 
17510: 
17511: 
17512:                                  Österholm m. fl.: Förslag till folkskollag.
17513: 
17514: 
17515:                                       T i 11 R i k s d a g e n.
17516: 
17517:    I 62 §, av förslaget till ny folkskollag stad-   om befordringsgrunderna vid val av folk-
17518: gas att till lärartjänst skall väljas den lämp-     skollärare i alltför ringa grad ger möjlighet
17519: ligaste och skickligaste bland de sökande.          att beakta sökandenas genom tidigare tjänst-
17520: I överensstämmelse med nu gäl1ande Lagstift-        göring vunna erfarenhet. Ehuru ordalydel-
17521: ning komme sålunda, om stadgandet god-              sen av stadgandet om befordringsgrunderna
17522: känns i den av regeringen föreslagna orda-          i RF 86 § inte är sådan att den skulle moti-
17523: lydelsen, lämpligheten och skickligheten att        vera ett större hänsynstagande till tidigare
17524: utgöra de befordringsgrunder, enligt vilka          tjänstgöring och ehuru lagstiftaren vid for-
17525: jämförelse sker mellan flera sökandes in-           muleringen 1av denna paragraf uttryckligen
17526: bördes företräden.                                  avsåg att minska tjänsteårens betydelse vid
17527:     Det är ägnat att väcka uppmärksamhet att        utnämningar, har dock, då ifrågavarande
17528: dessa befordringsgrunder 1avviker från de i         stadgande i pr:aktiken tillämpats, tjänsteåren
17529: regeringsformens 86 § :fastställda beford-          de facto tillmätts betydelse vid utnämning
17530: ringsgrunderna vid besättandet av statstjänst,      till statstjänst. En likformighet i avfatt-
17531: nämligen skicklighet, förmåga och beprövad          ningen ,av de båda ifrågaval'lande stadgan-
17532: medborgerlig ~dygd. Det kan visserligen gö-         dena vore under sådana förhållanden ägnad
17533: ras gällande att en jämförelse i praktiken          att föranleda att enahanda principer komme
17534: kan utfalla på samma sätt, vare sig den sker        att följas.
17535: med iructtagande av de befordringsgrunder,             Slutligen kan den anmärkningen med fog
17536: som hittills gällt och nu föreslås att gälla        göras mot den nu gällande och i förslaget
17537: i fråga om folkskollärare, eller med stöd av        till folkskollag ingående formuleringen av
17538: de i RF 86 § stadgade befordringsgrunderna.         stadgandet om befordringsgrunderna att ut-
17539: Sökandenas förmåga och beprövade med-               trycket ,lämplig" i alltför hög grad inbju-
17540: borgerliga dygd kan i de flesta fall användas       der till rent subjektiva värderingar. Faran
17541: som måttstock även på deras lämplighet.             av att så kan ske är desto större, då valet i
17542: Men om olika formulerin~ar nyt.tjas i de            första instans förrättas av ett lekmanna-
17543:  bägge sammanhangen, kan lätt den föreställ-        organ, som lättare än en fackmannamyndig-
17544:  ningen uppkomma att avsikten är att andra          het kan förledas att ta hänsyn till ovidkom-
17545: befordringsgrunder skall gälla vid val av           mande omständigheter, vilka inte borde få
17546: folkskollärare än vid utnämning av stats-           inverka på valet av tjänstemän, som avlönas
17547:  tjänstemän. En sådan uppfattning skulle            med W.lmänna medel.
17548:  emellertid inte harmoniera med strävandena            Med, hänvisning till det som ovan anförts
17549:  att ge folkskollärarna en rättslig ställning,      föreslås,
17550:  som i så ringa grad som möjligt avviker
17551:  frän närmast jämförliga statstjänstemäns                     att Riksdagen måtte godkänna föl-
17552:  ställning.                                                 jande lagförslag:
17553:     Den uppfattningen har även utta1ats att
17554: den nuvarande formuleringen av stadgandet
17555: 414                                VIII,2.- Kansakoululaki.
17556: 
17557: 
17558: 
17559: 
17560:                                      Folkskollag.
17561:       I enlighet med Riksdagens beslut st:adgas:
17562: 
17563:                 1-61 §§.                           stadgade kompetensvillkor. Tjänsten kan
17564: (Likasom i regeringens proposition n: o 28         likväl, där det befinnes 1att skolans fördel det
17565:                 1954 rd.)                          kräver, med' folkskolinspektorns samtycke
17566:                                                    ånyo anslås ledig att sökas.
17567:                     62 §.                             (2 och 3 mom. likasom i regeringens pro-
17568:   Därest icke laga hinder föreligger,. sk!all      position n: o 28 1954 rd.)
17569: vakant lärartjänst anslås ledig att ordioori-
17570: ter besättas och till densamma väljas den                           63-102 §§.
17571: som med avseende fäst vid skicklighet, för-        (Likasom     regeringens proposition n :·o 28
17572: måga och beprövad medborgerlig dygd äger                             1954 rd.)
17573: företräde framom övriga sökande, vilka fylla
17574: 
17575: 
17576:       Helsingfors den 11 februari 1955.
17577: 
17578:          John Österholm.             Grels Teir.                    John Forsberg.
17579:                                                                                              415
17580: 
17581: VIII,z. -   Lak.al. N:o 65.
17582:                                                                                      Suomennos.
17583: 
17584: 
17585: 
17586: 
17587:                                 Österholm ym. : Ehdotus kansakoululaiksi.
17588: 
17589: 
17590:                                      l~ d u s k u n n a 11 e.
17591: 
17592: 
17593:    Uutta kansakoululakia koskevan ehdotuk-        perusteita koskevan säännöksen nykyinen
17594: sen 62 §: ssä säädetään, että opettajanvir-       muoto antaa aivan liian vähäisessä määrässä
17595: kaan on valittava hakijoista soveliain ja         mahdollisuuden ottaa huomioon hakijoiden
17596: taitavin. Kuten nyt voimassa olevan lain-         aikaisemmassa virantoimituksessa saavutta-
17597: säädännön mukaisesti, tulisi siis, jos säännös    maa kokemusta. Vaikka ylennysperusteita
17598: hyväksytään hallituksen ehdottamassa sana-        koskevan säännöksen sanamuoto hallitusmuo-
17599: muodossa, soveliaisuus ja taitavuus muodos-       don 86 § : ssä ei ole sellainen, että se perus-
17600: tamaan ne ylennysperusteet, joiden mukai-         telisi aikaisemman virantoimituksen suurem-
17601: sesti tapahtuu vertailu useampien hakijoi-        paa huomioonottamista ja vaikka lainsäätä-
17602: den keskinäisen etusijajärjestyksen välillä.      jän nimenomaisena tarkoituksena tämän
17603:    Huomiota on omansa herättämään se              säännöksen muotoilussa oli vähentää virka-
17604: seikka, että nämä ylennysperusteet poikkea-       vuosien merkitystä nimityksissä, on kuiten-
17605: vat hallitusmuodon 86 § : ssä vahvistetuista,     kin, kun kysymyksessä olevaa säännöstä on
17606: valtion virkoja täytettäessä noudatettavista      sovellettu käytäntöön, annettu de facto mer-
17607: ylennysperusteista, jotka nimittäin ovat tai-     kitystä virkavuosille valtion virkoja täytet-
17608: tavuus, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.          täessä. Yhdenmukaisuus molempien kysy-
17609: Voidaan tietysti väittää, että käytännössä        myksessä olevien säännösten muotoilussa
17610: vertailu voi päättyä samalla tavalla, tapah-      olisi omansa aiheuttamaan sen, että nouda-
17611: tuipa se niitä ylennysperusteita noudattaen,      tettaisiin yhtäläisiä periaatteita.
17612: jotka ovat tähän saakka koskeneet ja joiden          Lopuksi voidaan ylennyaperusteita koske-
17613: nyt ehdotetaan koskevan kansakoulunopet-          van säännöksen nyt voimassa olevaa ja kan-
17614: tajia, tai hallitusmuodon 86 § :ssä säädetty-     sakoululakiehdotukseen sisältyvää muotoilua
17615: jen ylennysperusteiden nojalla. Hakijoiden        vastaan tehdä syystä huomautus, että sa-
17616: kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa voidaan        nonta ,sovelias" antaa aivan liian suuressa
17617: useimmissa tapauksissa käyttää heidän so-         määrässä mahdollisuuden subjektiivisiin ar-
17618: veliaisuutensa mittapuuna. Mutta jos näissä       viointeihin. Se vaara, että niin saattaa ta-
17619: yhteyksissä käytetään erilaisia määrittelyjä,     pahtua, on sitäkin suurempi, kun vaalin
17620: voi helposti syntyä käsitys, että tarkoituk-      toimittaa ensimmäisessä instanssissa maal-
17621: sena on kansakoulunopettajien vaalissa nou-       likkoelin, jota helpommin kuin asiantuntija-
17622: dattaa toisia ylennyaperusteita kuin valtion-     viranomaista voidaan johtaa ottamaan huo-
17623: Yirkamiesten nimityksissä. Sellainen käsitys      mioon asiaan kuulumattomia seikkoja, joi-
17624: ri kuitenkaan soveltuisi pyrkimyksiin antaa       den ei pitäisi saada vaikuttaa yleisistä va-
17625: kansakoulunopettajille oikeudellinen asema,       roista palkattavia virkamiehiä valittaessa.
17626: .ioka mahdollisimman vähäisessä määrässä             Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
17627: eroaa lähinnä verrattavan valtionvirkamie-
17628: hen asemasta.                                               että Eduskunta hyväksyisi seuma-
17629:    Myös on esitetty käsitys, että kansakou-               van lakiehdotuksen:
17630: lunopettajan vaalissa noudatettavia ylennys-
17631: 416                                VIII,2. -   Kansakoululaki.
17632: 
17633: 
17634: 
17635: 
17636:                                 Kansa k o u 1u 1a k i.
17637:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17638:                     1-61 §.                        muiden hakijoiden edellä. Virka voidaan
17639:    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 28           kuitenkin, jos katsotaan koulun edun sitä
17640: 1954 vp.).                                         vaativan, kansakouluntarkastajan suostu-
17641:                       62 §.                        muksella julistaa uudelleen haettavaksi.
17642:   Avoin opettajanvirka on, jollei laillista           (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk-
17643: estettä ole, julistettava haettavaksi vakinai-     sessä n: o 28 1954 vp.).
17644: sesti täyttämistä varten, ja on siihen valit-
17645: tava säädetyt kelpoisuusehdot täyttävistä ha-                     63-102 §.
17646: kijoista se, jolla taitoon, kykyyn ja koetel-        (Kuten hallituksen esityksessä n: o 28
17647: tuun kansalaiskuntoon nähden on etusija            1954 vp.).
17648: 
17649:       Helsingissä 11 päivänä helmikuntia 1955.
17650: 
17651:          John Österholm.             Grels Teir.                  John Forsberg.
17652:                                                                                           417
17653: 
17654: vm,s. - Lak.al. N:o 66.
17655: 
17656:                                Järvi ym. : Ehdotus laiksi kansakoulun kasvatmneuvoloista.
17657: 
17658:                                      Eduskunnalle.
17659: 
17660:   Muissa maissa saavutettujen hyvien koke-       eikä luotu mahdollisuuksia neuvoloiden
17661: musten kehoittamana on viime vuosina Suo-        perustamiseen erilaisissa olosuhteissa. Ny-
17662: messa perustettu muutamia kasvatusneuvo-         kyiset kasvatusneuvolat ovatkin lähinnä yk-
17663: loita. Niiden tehtävä on osoittautunut erit-     sityisten henkilöiden, kuntien ja järjestöjen
17664: täin tärkeäksi vaikeissa kasvatustapauksissa     tilapäisluontoisia aikaansaannoksia, joiden
17665: sekä heikkokykyisten ja poikkeuksellisten las-   nykyinen epävarma asema olisi lailla vakiin-
17666: ten käsittelyssä ja ohjaamisessa heille sopi-    nutettava.
17667: viin laitoksiin. Niinikään lasten pyrkiessä         Edellä esitetyn pohjalla esitämme kun-
17668: oppi- ja ammattikouluihin sekä ammatin           nioittavasti,
17669: valinnan ohjauksessa kasvatusneuvoloiden
17670: työ on osoittautunut korvaamattomaksi.                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17671:    Kasvatusneuvoloiden työtä ei kuitenkaan             van lakiehdotuksen:
17672: ole toistaiseksi valtion toimesta järjestetty
17673: 
17674:                                            Laki
17675:                              kansakoulun kasvatusneuvoloista.
17676:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17677:                      1 §.                        määrättävä niin, että se käsittää kansakou-
17678:   :Kansakoulussa ilmenevien kasvatusvai-         lujen tarkastuspiirin kokonaisuudessaan.
17679: keuksien selvittämiseksi ja poistamiseksi
17680: sekä oppilaiden vanhempien ja opettajien                             3 §.
17681: ohjaamiseksi tarkoituksenmukaiseen menet"          Kasvatusneuvolassa tulee oila .riittävä
17682: telyyn voidaan järjestää kasvatusneuvoJoita      määrä. koulupsykologeja. Elleivät erityiset
17683: ja saada niiden ylläpitämiseen valtionavus-      syyt ole esteenä, kasvatusneuvolalla tulee
17684: tusta, niinkuin jäljempänä tässa laissa saä..    asiantuntijana olla myös psykiatri.
17685: detään.
17686:   Kasvatusneuvola on kouluhallituksen ylei-                          4 §.
17687: sen johdon ja valvonnan alainen.                   Kasvatusneuvola     saa    valtionavustusta
17688:                                                  kaksi kolmannesta vuosimenoistaan, joihin
17689:                      2 §.                        luetaan koulupsykologien ja psykiatrin palk-
17690:   Kasvatusneuvolan ylläpitäjänä voi olla         kaus ja matkakustannukset, kanslian ja kir-
17691: kunta, kuntien yhtymä tai tarkoitusta varten     jaston ylläpidosta johtuvat menot sekä las-
17692: perustettu yhdistys.                             ten kuljetuskustannukset, mikäli ne ovat
17693:   Luvan "kasvatusneuvolan perustamiseen          kasvatusneuvolan työlle välttämättömiä.
17694: myöntää valtioneuvosto, joka samalla mää-
17695: rää kasvatusneuvolan toimialueen rajat. Mi-                          5 §.
17696: käli kielelliset tai muut perusteet eivät          Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
17697: toisin vaadi, kasvatusneuvolan toimialue on      töönpanosta annetaan asetuksella.
17698: 
17699:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
17700: 
17701:          Lauri Järvi.              John Forsberg.          Artturi Tienari.
17702:          Mauri · Seppä.            Juho Tenhiälä.          Aino Malkamäki.
17703:                     Nestori Kaasalainen.          Jaakko Hakala.
17704: 418
17705: 
17706: VUI,4, -    Lagm.ot. N:o 67.
17707: 
17708: 
17709: 
17710: 
17711:                                Österholm m. fl.: F'örslag Ull lag angående ändring av lagen
17712:                                   om statsunderstöd åt privata läroverk.
17713: 
17714: 
17715:                                    T i ll R i k s d a g e n.
17716: 
17717:    Vid 1953 års riksdag iniämnades en Iag-       förorsakas till föijd av lärares sjukledighet.
17718: motion n: o 65 innehållande försiag till         Då statsunderstöd beviljas för aviöningen
17719: ändring av Iagen om statsunderstöd åt pri-       av den fast anställda personaien, borde
17720: vata Iäroverk. Den kom inte under behand-        samma förmån kunna påräknas för fast
17721: ling och förlorade sin giltighet genom vaiet     anställd ekonom och kanslibiträde ävensom
17722: föijande år. Då de olägenheter, vilkas av-       för den fast anställda personalens pensione-
17723: hjäipande eftersträvades i motionen, alltjämt    ring. Att gällande Iag inte inhåller något
17724: är rådande, förnyas härmed framställningen.      stadgande i det sistnämnda hänseendet bör
17725:    Såsom i motiveringen till den nämnda          anses bero på ett förbiseende. Om en skola
17726: motionen påpekas och till viiken härmed          upphör eller övertas av staten, är det ett
17727: hänvisas, är det ett uppenbart sociait miss-     berättigat krav att staten skall svara för de
17728: förhållandet, som bör avlägsnas, att skillna-    pensionerades eller pensionsberättigades pen-
17729: den mellan terminsavgifterna i statens Iäro-     sionering. Därom borde finnas ett uttryck-
17730: verk och i de privata är alltför stor. Miss-     ligt stadgande i Iagen. Rätt till pension
17731: förhållandet är så mycket allvarligare som       borde också tillkomma den Iilla, giesnande
17732: flertalet av läroverksungdomen är hänvisat       grupp av kvinnliga Iärare, som genomgått
17733: till att besöka privata skoior. Utjämningen      fortbildningsiäroverk och innehar ordinarie
17734: kan inte ske på annat sätt än att statens        tjänst men saknar den fullständiga kompe-
17735: understöd till privatiäroverken förbättras.      tens, som utgör förutsättningen för att sta-
17736: De borde komma i åtnjutande av statsbidrag       ten skall Iämna sitt bidrag tili Iärarens pen-
17737: även för gäld, som uppkommit genom skol-         sion.
17738: hållningen, liksom ock till en beräknad hyra        Med stöd av det som ovan framhållits
17739: för sina egna skolbyggnader pä samma sätt        föreslås,
17740: som en del andra privata läroanstalter.
17741: Statsbidrag borde också erläggas för ele-                   att Riksdagen måtte antaga nedan-
17742: vernas hälsovård och för de kostnader, som               stående lagförslag:
17743: 
17744: 
17745: 
17746:                                            Lag
17747:            angiende ändring av lagen om statsunderstöd åt privata läroverk.
17748:      1 enlighet med Riksdagens beslut skoia 3, 5 och 6 §§ lagen den 6 oktober 1950 om
17749: statsunderstöd åt privata läroverk (493/50) erhålla följande ändrade lydeise:
17750: 
17751:                      3 §.                        2 § 1 mom. 3 punkten föreskrivna villkoren
17752:                                                  uppfyllts.
17753:    Om statsunderstödet på grund av för lågt
17754: elevantai i någon eller några klasser indra-                          5 §.
17755: gits, är skolan berättigad att komma i åt-         Åt skola, som åtnjuter i 4 § 1 punkten
17756: njutande av statsunderstödet, så snart de i      avsett statsundersöd, beviljas av skolstyrel-
17757:                                    VUI,4. -     österholm ym.                               419
17758: 
17759:  sen med iakttagande av de grunder, vilka          tjänst varaktigt anställd ekonom, kansli-
17760: ·närmare fastställas genom förordning, i           biträde och tjänsepersonal.
17761:  tilläggsunderstöd:
17762: 
17763:   4) 40-60 procent av :följande utgi:fter:                             6 §.
17764:   a) räntorna på den gäld, som belastar              För de pensioner, som skolan erlägger ät
17765: huvudsakligen av skolan nyttjade byggnader        de i 5 § 1 mom. 1 punkten äsyftade lärarna,
17766: och dess område, sä ock gäld, som uppkom-         sä ock för den pension, som utbetalas ät
17767: mit genom skolhällningen.                         ordinarie lärarinna, viiken genomgätt fort-
17768:   b) hyran för huvudsakligen tili skolans         bildningsläroverk, ävensom i skolans tjänst
17769: verksamhet nyttjade lägenheter, därest sko-       varaktigt anställd tjänstepersonal, beviljar
17770: lan verkar i förhyrd lokal.                       skolstyrelsen i statsunderstöd sjuttiofem pro-
17771:                                                   cent. Understöd erlägges likväl icke :för den
17772:   c) beräknad hyra för :fastighet, som sko-       del av pensionen, som överstiger beloppet
17773: lan äger, enligt av statsrädet fastställda        av den pension, som utbetalas ät i motsva-
17774: grunder.                                          rande statstjänst eller befattning anställd.
17775:   d) de godtagbara kostnaderna för värme             Om skola upphör med sin verksamhet eller
17776: och lyse i ovan i punkterna b och c avsedda       om den övertages av staten, erlägger staten
17777: lägenheter.                                       de pensioner, som skolan vore skyldig att
17778:   e) kostnader, som skolan äsamkats för           erlägga.
17779: elevernas hälsovärd ävensom för lärares med
17780: läkarintyg styrkt sjukledighet; samt
17781:   :f) den ordinarie avlöningen :för i skolans        Denna lag träder i kraft den         195 .
17782: 
17783: 
17784:      Helsingfors den 8 :februari 1955.
17785: 
17786:               J obn Österholm.                                  Kurt Nordfors.
17787:               0. A. öhma.n.                                     Grels Teir.
17788:               Albin Wickma.n.                                   Sven Högström.
17789:                                     John Forsberg.
17790: 420
17791: 
17792: VUI,4, -   Lak.al. N:o 67.
17793:                                                                                      Suomennos.
17794: 
17795: 
17796: 
17797:                                 Österholm ym.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtion-
17798:                                    avusta annetun lain muuttamisesta.
17799: 
17800: 
17801:                                       E d u s k u n n a 11 e.
17802: 
17803:    Vuoden 1953 valtiopäivillä jätettiin laki-      mista kustannuksista. Kun valtionapua myön-
17804: aloite n: o 65, joka sisälsi ehdotuksen laiksi     netään vakinaisen henkilökunnan palkkausta
17805: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun         varten, olisi sama etu saatava myös vaki-
17806: lain muuttamisesta. Se ei joutunut käsiteltä-      naista taloudenhoitajaa ja kanslia-apulaista
17807: väksi ja raukesi seuraavana vuonna vaalien         samoin kuin vakinaisen henkilökunnan eläk-
17808: johdosta. Koska ne epäkohdat, joiden kor-          keitä varten. Sen seikan, että voimassa oleva
17809: jaamiseen aloitteessa pyrittiin, ovat edelleen     laki ei sisällä mitään säännöksiä viimeksi
17810: olemassa, uudistetaan täten esitys.                mainitussa suhteessa, on katsottava johtuneen
17811:    Kuten osoitettiin mainitun aloitteen perus-     huomaamattomuudesta.       Oikeudenmukainen
17812: teluissa, joihin tässä viitataan, on ole-          vaatimus on, jos koulu lakkaa tai joutuu val-
17813: massa ilmeinen ja korjausta vaativa epäkohta       tion haltuun, että valtion on vastattava eläk-
17814: siinä, että valtion ja yksityisten oppikoulujen    keellä olevien tai eläkkeeseen oikeutettujen
17815: lukukausimaksujen ero on aivan liian suuri.        eläkkeistä. Siitä tulisi olla nimenomainen
17816: Epäkohta on sitäkin vakavampi, kun suurim-         säännös laissa. Oikeus eläkkeeseen pitäisi
17817: man osan oppikoulunuorisosta on käytävä            myös olla sillä pienellä, harvenevalla nais-
17818: yksityisissä kouluissa. Tasoitus ei voi tapah-     opettajien ryhmällä, jotka ovat käyneet
17819: tua millään muulla tavalla kuin parantamalla       jatko-opiston ja ovat vakinaisessa virassa,
17820: valtionapua yksityisille oppilaitoksille. Nii-     mutta joilta puuttuu se täydellinen pätevyys,
17821: den olisi saatava valtionapua myös koulunpl.-      mikä on edellytyksenä sille, että valtio myön-
17822: dosta aiheutuneesta velasta samoin kuin            tää avustusta opettajan eläkkeestä.
17823: omien koulurakennusten arvioidusta vuok-              Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan,
17824: rasta samalla tavalla kuin eräät muut yksi-
17825: tyiset oppilaitokset. Valtionavustusta olisi                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17826: myös suoritettava oppilaiden terveydenhoi-                 van lakiehdotuksen:
17827: dosta ja opettajien sairaslomien aiheutta-
17828: 
17829: 
17830: 
17831:                                              Laki
17832:             yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
17833:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päi-
17834: vänä lokakuuta 1950 annetun lain (493/50) 3, 5 ja 6 § näin kuuluviksi:
17835:                      3 §.                                               5 §.
17836:                                                       Koululle, joka nauttii 4 §: n 1 kohdassa
17837:   Jos valtionapu on lakkautettu sen johdosta,      tarkoitettua valtionapua, kouluhallitus myön-
17838: että oppilasluku jollakin luokalla tai joillakin   tää asetuksella tarkemmin määrättyjä perus-
17839: luokilla on ollut liian alhainen, on koulu oi-     teita noudattaen lisäavustusta:
17840: keutettu jälleen saamaan valtionapua niin
17841: pian kuin 2 § : n 1 momentin 3 kohdassa sää-         4) 40-60 sadalta seuraavista menoista:
17842: detyt ehdot on täytetty.                             a) pääasiallisesti koulun käyttämiä raken-
17843:                                     Vlli,4.- österholm ym.                                   421
17844: 
17845: nuksia ja koulun aluetta rasittavien velkojen                           6 §.
17846: samoin kuin koulunpidosta aiheutuneiden             Niistä eläkkeistä, jotka koulu maksaa 5 § : n
17847: velkojen koroista,                               1 momentin 1 kohdassa tartkoitetuille opetta-
17848:    b) jos koulu toimii vuokrahuoneistossa,       jille, sekä siitä eläkkeestä, joka maksetaan
17849: pääasiallisesti koulun toimintaa varten käy-     vakinaiselle opettajattarelle, joka on käynyt
17850: tettävien huoneistojen vuokrasta,                jatko-opiston, samoin kuin koulun palveluk-
17851:    c) koulun omistaman kiinteistön arvioi-       sessa jatkuvasti olevalle palveluskunnalle,
17852: dusta vuokrasta valtioneuvoston vahvistamien     kouluhallitus myöntää koululle valtionapua
17853: perusteiden mukaan,                              75 sadalta. Avustusta ei kuitenkaan suoriteta
17854:    d) edellä b ja c kohdassa tarkoitettujen      siltä eläkkeen osalta, mikä ylittää vastaavan-
17855: huoneistojen hyväksyttävistä lämpö- ja va-       laisessa valtion virassa tai toimessa makset-
17856: laistuskustannuksista,                           tavan eläkkeen määrän.
17857:    e) kustannuksista, joita koululla on oppi-       Jos koulu lopettaa toimintansa tai se ote-
17858: laiden terveydenhoidosta sekä opettajalle lää-   taan valtion haltuun, maksaa valtio ne eläk-
17859: kärintodistuksen perusteella myönnetystä sai-    keet, jotka koulun olisi maksettava.
17860: raslomasta, ja
17861:    f) koulun palveluksessa jatkuvasti olevan
17862: taloud~nhoitajan, kanslia-apulaisen ja palve-
17863: luskunnan varsinaisesta palkkauksesta.             Tämä laki astuu voimaan        päivänä
17864:                                                  kuuta 195
17865: 
17866:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
17867: 
17868:         John Österholm.              Albin Wickman.                Sven Högström.
17869:         0. A. Öhman.                 Kurt Nordfors.                John Forsberg.
17870:                                      Grels Teir.
17871: 422
17872: 
17873: vm,5.- Lak.al. N:o 68.
17874: 
17875: 
17876: 
17877: 
17878:                                 Järvi ym.. : Ehdotus laiksi kirjeopistoista.
17879: 
17880: 
17881:                                       E d u s kun n a 11 e.
17882: 
17883:    Kirjeeilinen opetus on saavuttanut suuren       todistuksilla olisi arv<la ja siis myös käytän-
17884: laajuuden Imikissa sivistysmaissa ja meillä-       nöllistä merkitystä, olisivat opiskelijat val-
17885: kin sen tuoma lisä kansanopetukseen on mel-        miit suorittamaan ne lisämaksut, jotka joh-
17886: koisen huomattava. Kirjeellinen opetus voi         tuvat kouluissa järjestettävien kirjallisten
17887: tuottaa tyydyttäviä tuloksia kuitenkin vain        kokeiden vaivonillaSta ja myös, milloin se on
17888: sikäli kuin opiskelijat itsenäisesti suorittavat   tarpeen, arvostelustakin.
17889: tehtävänsä. Tätä taas vaikeuttaa kontrollin          Kun kirjeopistojen ylläpito myös voi tuot-
17890: puute. Kirjeopistojen antamil1a todistuk-          taa taloudellista etua, olisi opistojen toimin-
17891: silla, jotka perustuvat ilman valvontaa suori-     taa myös valvottava. Sen tähden olisi sää-
17892: tettuihin tutkintoihin, ei ole mitään merki-       dettävä, että kirjeopiston perustamiseen on
17893: tystä..                                            saatava V!altioneuvoston lupa, että opiston
17894:    Jos kirjoopistojen opiskelijoille järjestet-    opettajilla tulee olla riittävä pätevyys, että
17895: täisiin mahdollisuus saada suorittaa kansa-        opetuksesta kannettavien palkkioiden suuruus
17896: ja oppikouluissa valvonnan alaisena kirjalli-      on opetusministeriön vahvistettava ja että
17897: set tutkinnot ja muut kokeet, saisivat opis-       opistot muuten ovat kouluhallituksen valvon-
17898: ton niiden perusteella antamat todistukset         nan alaisia. Mitään menoja ei valtiolle eikä
17899: luotettavuutta ja entistä enemmän arvoa.           kunnille näistä opistoista koituisi.
17900: Se taas puolestaan olisi omiruan johtamaan            Edellä sanotun perusteella esitämme,
17901: yhä suuremmat joukot opiskeluun ansio-
17902: työnsä vapaa-aikoina ja siten tehostamaan                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa,.
17903: kansanopetustla. Koska opiskelusta annetuilla               van lakiehdotuksen:
17904: 
17905: 
17906: 
17907: 
17908:                                             Laki
17909:                                          kirjeopistoista.
17910:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17911: 
17912:                      1 §.                                                2 §.
17913:   Kirjeopisto on yksityinen oppilaitos, jonka         Kirjeopiston opiskelijana on oikeus saada
17914: perustamiseen on saatava V!altioneuvoston          kansakoulussa tai oppikoulussa suorittaa
17915: lupa niinkuin yksityisten koulujen ja kasva-       koulun järjestämän valvonnan alaisena sel-
17916: tuslaitosten suhteen on säädetty.                  l,aiset kirjalliset tehtävät taikka taidon ja
17917:   Kirjeopisto on kouluhallituksen valvonnan        työn näytteet, jotka liittyvät kirjeellisesti
17918: alainen.                                           annetun opetuksen loppukuulusteluun. Kou-
17919:   Opetusministeriö voi kirjeopiston anomuk-        lun johtajalle ja opettajille V!alvonnasta ja
17920: sesta myöntää sen opiskelijoille ne oikeudet,      sen arvostelusta suoritettavan maksun suu-
17921: jotka tässä Laissa säädetään.                      ruuden määrää opetusministeriö.
17922:                                       vm,5.- Järvi ym.                                    423
17923: 
17924:                       3 §.                                            5 §.
17925:   Kirjeopistolla on oikeus antrua. edellisen        Opetuksesta kannettavien maksujen suu-
17926: pykälän nojalla järjestettyjen loppukokeiden      ruus on alistettava opetusministeriön hyväk-
17927: perusteella todistuksia, niinkuin siitä asetuk-   syttäväksi.
17928: sella lähemmin määrätään.
17929:                                                                      6 §.
17930:                     4 §.                            Lähemmät säännökset tämän lain täytän-
17931:   Kirjeopiston opettajien tulee olla riittävän    töönpanosta annetaan asetuksella.
17932: pätevyyden omaavia.
17933: 
17934: 
17935:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
17936: 
17937:         Lauri Järvi.                  Artturi Tienari.            Aino Malkamäki.
17938:         Mauri Seppä.                  Urho Saariaho.              Nestori Kaasalainen.
17939:         Juho Tenhiälä.                Toivo Antila.               Jaakko Hakala.
17940: 424
17941: 
17942: VIII,6. -     Lak.al. N:o 69.
17943: 
17944: 
17945:                                 Paasivuori ym. : Ehdotus laiksi kotimaisen elokuvatuotannon
17946:                                    tukemisesta.
17947: 
17948: 
17949:                                       Eduskunnalle.
17950: 
17951:    Viime aikoina on nuorisosta vastuuta tun-       taja valmistaa sitä, mikä menee kaupaksi,
17952: tevien piirien taholla alettu yhä enenevässä       eikä sitä, mikä on lasten ja nuorison lmn-
17953: määrässä kiinnittää huomiota epäterveitten         nalta arvokasta. Suojellakseen nuorisoa, tu-
17954: ja siveellisessä m_ielessä vahingollisten eloku-   keakseen kotimaista elokuvaa ja kannustaak-
17955: vien lapsia ja nuorisoa turmelevaan vaiku-         seen elokuvavalmistaj'aa ponnistelemaan eetil-
17956: tukseen. On myös kiinnitetty huomiota sii-         lisesti ja kasvatuksellisesti arvokkaiden elo-
17957: hen, että kaupalliset näkökohdat saavat            kuvien aikaansaamiseksi, olisi valtion taholta
17958: liiaksi määrätä, mitä tuotetllJall ja mitä ei.     tuettava tätä toimintaa määräämällä vuosit-
17959: Elokuva on kieltäimättä eräs meidän aikamme        tain 2 % elokuvran tuottamasta huviverosta
17960: myönteinenkin kasvatustekijä, jos se halu-         alan parhaiden tuotteiden palkitsemiseen.
17961: taan sellaiseksi kehittää. Mutta on myös              Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
17962: otettava huomioon, että yhden elokuvan val-
17963: mistaminen sruattaa tulla maksamaan jopa                   että Eduskunta hyväksyisi seuraar
17964: toistakymmentä miljoollllla markkaa. Ja tuot-            van Uikiehdotuksen:
17965: 
17966:                                              Laki
17967:                       kotimaisen elokuvatuotannon tukemisesta.
17968:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17969:   Siitä tulosta, joka leimaverolain mukaan         ja nuorisoelokuvista sen mukllJall kuin valtion
17970: vuosittain kannetaan tulona valtiolle elo-         elokuvalautakunta kunkin kalenterivuoden
17971: kuV'anäytäntöjen pääsymaksuista, siirretään        tuotannosta päättää.
17972: 2% opetusministeriön käytettäväksi jaetta-
17973: vaksi palkintoina tai muunlaisellla tukena           Tämä laki tulee voimaan ........ kuun ..
17974: kunkin vuoden parhaista kotimaisista lapsi-        päivänä 19 ...
17975: 
17976:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
17977: 
17978:             Tyyne Paasivuori.          Irma Torvi.                  Toivo Antila.
17979:             Eino Raunio.               Varma K. Turunen.            Eero Saari.
17980:             Vappu Heinonen.            V. Liljeström.               Eeli Erkkilä.
17981:             Anni Flinck.               Unto Suominen.               Urho Kähönen.
17982:             Mikko Hult.                Helge Miettunen.             Artturi Koskinen.
17983:             Elli Nurminen.             Meeri Kalavainen.            Juho Karvonen.
17984:             Laura Brander-Wallin.      Jaakko Hakala.               Kaisa Hiilelä.
17985:             0. Lindblom.               Erkki Tuuli.                 Aino Malkamäki.
17986:             G. Henriksson.             Hilja Väänänen.              Viljo Virtanen.
17987:             Bruno J. Sundman.          J. F. Pöykkö.                Martta Salmela-Järvinen.
17988:             Lempi Lehto.               Sylvi Halinen.               Y. Enne.
17989:             Edvard Pesonen.            Erkki W. Mohell.             E. Hietanen.
17990:             Irma Rosnell.              Lauri Järvi.                 Onni Hiltunen.
17991:             Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.Aune Innala.                 Veikko Helle.
17992:             Judit Nederström-Lunden. Armi Hosia.                    Kustaa Alanko.
17993:             Antti J. Rantamaa.         Matti Mattila.               Impi Lukkarinen.
17994:             Armas Leinonen.            Artturi Tienari.             Irma Hamara.
17995:                                                                                                425.
17996: 
17997: VW,7. -        Toiv.al. N:o 163.
17998: 
17999: 
18000: 
18001: 
18002:                                    Leinonen ym.: Määrärahasta yliopiston perustamista varte11r
18003:                                       Pohjois-Suomeen.
18004: 
18005: 
18006:                                         E d u s k u n n a II e.
18007: 
18008:    Pohjois-Suomessa tapahtunut taloudellinen            Asiaintilaan ei saada korjausta, ellei Poh-
18009: kehitys on jo kaikille tunnettu. Sen rinnalla        jois-Suomeen perusteta omaa yliopistoa. Tämä.
18010: on tapahtunut myöskin sivistyksellinen herää-        on sitäkin luonnollisempaa, kun Helsingin
18011: minen. Joskin Pohjois-Suomi vielä Turun              yliopisto on jo kasvanut mittasuhteiltaan
18012: yliopistoa perustettaessa oli sivistyselämän         niin suureksi, että tieteellinen opetus siellä.
18013: suhteen takamaan asemassa, ei se sitä enää           kärsii siitä, eikä se senvuoksi kykene vastaan-
18014: ole. Oppikouluihin tulleiden lasten luku-            ottamaan yhä laajenevia ylioppilaspolvia.
18015: määrä Pohjois-Suomessa vuonna 1954 oli jo               Pohjois-Suomeen perustettavaan yliopistoon
18016: n. 3 000, ja ensi vuonna lukumäärä tulee             kipeimmin kaivattaisiin lainopillis-yhteis-
18017: nousemaan ilmeisesti kaksinkertaiseksi, jos          kuntatieteellinen tiedekunta, teologinen tiede-
18018: tiloja on.                                           kunta, lääketieteellinen tiedekunta sekä histo-
18019:    Toisaalta Pohjois-Suomi kärsii eri aloilla        riallis-kielitieteellinen tiedekunta.
18020: sivistyneen työvoiman puutetta. Yliopiston              Kun yliopiston saaminen Pohjois-Suomeen
18021: ollessa kaukana Etelä-Suomessa suurin osa            on kiireellinen, olisi hallituksen heti ryhdyt-
18022: opiskelijoista hakeutuu· tutkintonsa suoritet-       tävä suunnittelemaan sitä.
18023: tuaan Etelä-Suomeen. Samanaikaisesti kun                Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
18024: maan 2 000 lääkäristä 800 lääkäriä on aset-          kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
18025: tunut yksinomaan Helsinkiin, kärsii Pohjois-
18026: Suomi lääkärien puutetta. Oppi- ym. koulut                     että hallitus ottaisi jo ensi vuoden
18027: eivät myöskään saa päteviä opettajia, muuta-                tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
18028: mia esimerkkejä ma.initaksemme.                             sen määrärahan yliopiston perusta-
18029:                                                             mista varten Pohjois-Suomeen.
18030:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
18031: 
18032:       Armas Leinonen.             Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
18033:       Niilo Ryhtä.                Pentti Liedes.               Albin Wickman.
18034:       Eeli Erkkilä.               J. Mustonen.                 Kauno Kleemola.
18035:       Eino Rytinki.               Juho Tenhiälä.               Urho Saariaho.
18036:       J. F. Pöykkö.               Antti Kukkonen.              Artturi Tienari.
18037:       Grels Teir.                 Eemil Partanen.              Aukusti Pasanen.
18038:       M. 0. Lahtela.              Erkki Koivisto.              Antti Kinnunen.
18039:       Kusti Eskola.               Lauri Järvi.                 N. Kosola.
18040:       Toivo Friman.               Yrjö Hautala.                John Forsberg.
18041:                   Markus Niskala.                 Arvi Turkka.
18042: 
18043: 
18044: 
18045: 
18046: fi4 E 169/55
18047: 426
18048: 
18049: Vm,s. -     Toiv.al. N:o 164.
18050: 
18051: 
18052: 
18053: 
18054:                                 E. A. Saari ym.: Puumarkkinatieteen professorin viran pe-
18055:                                    rustamisesta Helsingin yliopistoon.
18056: 
18057: 
18058:                                       E d u s k u n n a 11 e.
18059: 
18060:    V. 1944 annetulla asetukseLla perustettiin      kia. Sinä yli 10 vuotta kestäneenä aikana,
18061: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli-     joka tämän opintolinjan perustamisesta on
18062: seen tiedekuntaan metsätutkinnon yhteyteen         kulunut, sitä on vähitellen täydennetty yli-
18063: puukaupallinen linja. Sen tarkoituksena on         määräisten opettajavoimien avulla. Pahin
18064: kasvattaa erikoiskoulutuksen saaneita miehiä       puute on kuitenkin ollut ja on edelleen,
18065: pyöreän puutavaran ja metsäteollisuuden            ettei linjan keskeistä pääainetta, puumark-
18066: tuotteiden kauppaa sekä metsäteollisuuden ja       kinatiedettä, varten ole saatu professorin
18067: metsätalouden muita kaupallisia erikoistar-        virkaa, vaikka sekä agronomitutkinnon että
18068: peita varten. Oppikurssi on saman pituinen         metsätutkinnon muiden Hnjojen kaikkia
18069: kuin metsätutkinnon muutkin linjat, jotka          muita ammatillisia pääaineita eli tutkinto-
18070: valmistavat miehiä entuudestaan tavanmu-           aineita varten on oma professorin virka.
18071: kaisiin metsänhoitajan tehtäviin, nykyään             Puumarkkinatieteen opetusta hoitaa tois-
18072: neljä vuotta säännöllisesti opiskeltaessa.         taiseksi metsätaloustieteen professori varsi-
18073:  Puukaupallisen linjan opinnot kohdistuvat         naisen aineensa ohessa. Tästä kahtiajaosta
18074:  erityisesti metsätalouden tekniHisiin ja talou-   kärsii kummankin aineen opetus, eikä puu-
18075: -dellisiin puoliin sekä liiketaloustieteeseen ja   markkinatieteen opetus pääse kehittymään
18076:  vieraisiin kieliin.                               sen merkitystä vastaavalla tavalla. On otet-
18077:    Tähänastinen kokemus on osoittanut, että        tava huomioon, että pyöreä puutavara ja
18078: tällaisten opintojen järjestäminen on ollut        metsäteollisuuden tuotteet käsittävät 80-
18079: tarpeen vaatima, ja oppilaiden keskuudessa         90 % koko viennistämme ja että niiHä koti-
18080: Dn ollut suurta kiinnostusta näitä opintoja        maisessa kaupassamme on varsin merkittävä
18081: kohtaan. Aiemmin opiskelleilta metsänhoita-        sija ja vaikutus.
18082: jilta, samoin kuin ede1leenkin metsätutkin-           Tämän puutteen on yliopiston maatalous-
18083: non muilta Iinjoilta valmistuvilta metsän-         metsätieteellinen tiedekunta jo kauan sitten
18084: hoitajilta, puuttuvat välttämättömät kaupal-       todennut, ja se onkin ottanut puumarkkina-
18085: liset ja liiketaloudelliset tiedot. Ekonomeilta    tieteen professorin viran kiireellisimmin saa-
18086: taas puuttuvat välttämättömät metsätalou-          tavien opettajavoimien täydennysten jouk-
18087: den, etenkin metsäteknologian ja metsäekono-       koon.
18088: mian tiedot. Uudessa puukaupallisessa lin-            Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
18089: jassa nämä molemmat puolet on sopivalla            nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18090: tavalla yhdistetty.                                muksen,
18091:    Metsätutkinnon puukaupallisen linjan ope-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18092: tusta ei valitettavasti kuitenkaan ole saatu              siin puumarkkinatieteen professorin
18093: 'kaikilta osilta täysin tehokkaaksi opettaja-             viran perustamiseksi Helsingin yli-
18094: voimien ja välineiden riittämättömyyden ta-               opistoon.
18095:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
18096: 
18097:                   Eino Saari.                                   Irma Karvikko.
18098:                   Armas Leinonen.                               Harras Kyttä.
18099:                   Juho Tenhiälä.                                Aare Leikola.
18100:                                                                                                427
18101: 
18102: VIU,9. -   Toiv.aJ. N:o 165.
18103: 
18104: 
18105: 
18106: 
18107:                                 E. A. Saari ym.: Metsätyöväen kysymysten erikoistutkijan
18108:                                    viran ja sen haltijaa avustavan laskuapulaisen toimen
18109:                                    perustamisesta metsäntutkimuslaitokseen.
18110: 
18111: 
18112:                                       E d u s ik u n n a 11 e.
18113: 
18114:    Suomessa tekee vuosittain noin 300 000          useat valtion komiteat perustaneet ehdotuk-
18115: työntekijää jonkin aikaa ansiotyötä metsä-         sensa metsätyöväen elinehtojen parantami-
18116: taloudessa tai uitossa. Tämän metsätyöväen         seksi. Koska mainitut tutkimukset peittivät
18117: sosiaalisissa oloissa on tunnetusti paljon pa-     koko maaseudun miestyövoiman, niillä on
18118: rantamisen varaa. On osoittautunut, että           myös yleinen maaseudun työllisyyden ja
18119: metsätyöväen elintasolla on taipumus jäädä         työttömyyden rakennetta ja syitä valaiseva
18120: jälkeen ikansan yleisessä elintason nousussa.      merkitys.
18121: Toimenpiteet metsätyöväen elinehtojen pa-             Näin laajana ei maaseudun ja metsätalou-
18122: rantamiseksi vaativat tietoja tämän työvoi-        den työvoimakysymystä ole tarpeen usein
18123: maryhmän suuruudesta, rakenteesta, tuloista        tutkia. Sen sijaan ovat suppeammat erikois-
18124: ja muista elinehdoista, niiden kehityksestä        ongelmat, kuten metsätyöväen rakenteen ke-
18125: ja niihin vaikuttavista tekijöistä.                hitys, sen tulotaso, sen vakinaistamisen mah-
18126:    Maassamme ei kuitenkaan ole elintä, jonka       dollisuudet ja koneellistamisen vaikutus sen
18127: tehtävänä olisi näiden seikkojen tutkiminen.       työllisyyteen, kysymyksiä, joihin jatkuvasti
18128: Työtehoseura ry. sekä Suomen Puunjalostus-         kaivataan lisävalaisua pieniaineistoisilla otan-
18129: teollisuuden perustama metsätyöntutkimus-          tatutkimuksilla. Helsingin yliopistolla ei ole
18130: laitos Metsäteho suorittavat teknillisiä ratio-    varoja metsätyöväen tutkimusten jatkami-
18131: nalisoimistutkimuksia.      Kulkulaitosten ja      seen. Luontaisesti ne kuuluisivatkin metsän-
18132: yleisten töiden ministeriön työvoima-asiain        tutkimuslaitokseen. Sen tähden olemme sitä
18133: osasto ja sosiaaliministeriön palkkaosasto to-     mieltä, että metsäntutkimuslaitokseen olisi pe-
18134: sin keräävät juoksevaa tilastoa · metsätyönte-     rustettava metsätyöväen kysymysten erikois-
18135: kijöiden lukumääristä ja. palkoista. Kun mai-      tutkijan virka ja sen haltijaa avustavan las-
18136: nitulla ministeriöllä ei ole henkilökuntaa eikä    kuapulaisen toimi.
18137: varoja varsinaisiin tutkimustehtäviin, ovat           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18138: tilastoinnit kuitenkin jääneet pinnallisiksi ja    nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18139: niiden luotettavuuttakin on eri tahoilta ar-       muksen,
18140: vosteltu.
18141:    Yksityisin ja valtion myöntämin varoin                    että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18142: suoritettiin Helsingin yliopistossa vuoden                 metsätyöväen kysymysten erikoistutki-
18143: 1950 metsätyövoiman peruskartoitus. Tämän                  jan viran ja sen haltijaa avustavan
18144: laajan tutkimuksen tulokset ovat nyt val-                  laskuapulaisen toimen perustamiseksi
18145: mistuneet tai valmistumassa ja niihin ovat                 metsäntutkimuslaitokseen.
18146:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
18147: 
18148:                  Eino Saari.                                     Harras Kyttä.
18149:                  Armas Leinonen.                                 Artturi Tienari.
18150:                  Juho Tenhiälä.                                  Aare Leikola.
18151:                  Irma Karvikko.                                  Matti Lepistö.
18152: 428
18153: 
18154: VIII,1o. -   Toiv.al. N:o 166.
18155: 
18156: 
18157: 
18158: 
18159:                                  Mohell ym.: Tutkimuksen toimittamisesta eläinlääketieteelli-
18160:                                     sen korkeakoulun sijoituspaikasta.
18161: 
18162: 
18163:                                       E d u s k u n n a 11 e.
18164: 
18165:    Saamiemme tietojen mukaan rakennetta-           tyy tarjoamaan edellä selostetun materiaalin
18166: van eläinlääketieteellisen korkeakoulun sijoi-     täysin riittävästi. Kun sen etäisyys Helsin-
18167: tuspaikaksi on suunniteltu Helsinkiä. Kun          gistä ei ole kuin 120 kilometriä, myöskin
18168: nyt korkeakouluopetuksemme on muutoinkin           korkeakoulun henkilökunnalle olisi helppo
18169: liiaksi Helsinkiin keskitetty ja kun tutkimus-     käyttää Helsingin suomia kirjastoja jne. tut-
18170: ja {)petusmateriaalin saanti Helsingin kau-        kimustyössään.
18171: pungista on varsin vaikeata, tätä valintaa ei        Edellä esitettyyn viitaten saammekin esit-
18172: käsityksemme mukaan voida pitää parhaana           tää eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18173: mahdollisuutena. Pikemminkin tämän kor-
18174: keakoulun sijoitus olisi paikallaan jossakin                 että hallitus tutkisi kiireellisesti,
18175: maaseutukeskuksessa jo yksinomaan havainto-,              onko Helsinki sopiva eläinlääketieteel-
18176: tutkimus- ja opetusmateriaaliakin silmällä                lisen korkeakoulun sijoituspaikka vai
18177: pitäen.                                                   olisiko HämMnlinna tähän tarkoituk-
18178:    Hämeenlinnan kaupungilla on vanhat pe-                 seen sopivampi, ja ryhtyisi tämän tut-
18179: rinteet koulu- ja kulttuurikaupunkina. Se si-             kimuksen tuloksen johdosta m.ahdolli-
18180: jaitsee keskellä suurta talouskeskusta ja pys-            sesti aiheutuviin toimenpiteisiin.
18181:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
18182: 
18183:                  Erkki W. Mohell.                               Felix Seppälä.
18184:                  Varma K. Turunen.                              Eino Raunio.
18185:                  Aino Malkamäki.                                Leo Häppölä.
18186:                                        Juho Tenhiälä.
18187:                                                                                               429
18188: 
18189: VIII,u. -   Toiv.al. N:o 167.
18190: 
18191: 
18192: 
18193: 
18194:                                 Palovesi ym..: Keskikoulunopettajain valmistuksen järjestä~
18195:                                    misestä Jyväskylän kasvatusopiUisessa korkeakoulussa.
18196: 
18197: 
18198:                                       E d u s k u n n a 11 e.
18199: 
18200:    Yleisesti tunnettu ja tunnustettu tosiasia     lujen avulla voitaisiin korvata kansakoulujen
18201: on, että maassamme on tavattoman suuri            jatko-opetustakin ja täten helpottaa tilan-
18202: puute pätevistä opettajista. Tämä ei koske        netta myös kansakoulujen kohdalla. Mutta
18203: yksinomaan kansakouluja, vaan vielä suu-          ammattikoulutkin tarvitsevat opettajia, vielä-
18204: rempi puute on täysin pätevistä keskikoulu-       pä muitakin opettajia kuin varsinaisia tek~
18205: jen opettajista varsinkin maaseudulla. Opet-      nillisten taitojen opettajia, jos aiotaan huo-
18206: tajain vähyydestä joutuukin eniten kärsi-         lehtia siitä, ettei ammattikoulujen opetus
18207: mään juuri maaseutu, koska kaupungeissa ja        mahdollista opintojen jatkamista ajatellen
18208: muissa asutuskeskuksissa on sekä kansakou-        muodostu liian yksipuoliseksi, vaan että sii-
18209: lujen että oppikoulujen helpompi saada pä-        hen sisältyy sellainen vähimmäismäärä yleis-
18210: teviä opettajia kuin maaseudulla. Tämä joh-       sivistystä, jonka pohjalle jatko-opinnot tältä
18211: tuu monestakin syystä, mutta varsinkin siitä,     osalta voidaan perustaa.. Näin ollen opetta-
18212: että asutuskeskuksissa opettajilla on parem-      jain tarve ei siis vähene ammattikouluja pe-
18213: mat mahdollisuudet lastensa kouluttamiseen        rustettaessa, vaan se voi jopa lisääntyäkin.
18214: kotoa käsin, mikä merkitsee etenkin talou-        Tätäkin silmällä pitäen olisi opettajain val-
18215: dellisesti erittäin suurta etua. Myöskin se,      mistusta maassamme tehostettava, sillä jokai-
18216: että kaupungeissa on enemmän valtion oppi-        sen lapsen tulisi toki saada täysin pätevä
18217: kouluja, vaikuttaa ratkaisevasti kaupunkien       opetus siinä koulussa, mihin hänen onnistuu
18218: hyväksi. Kun kansa- ja keskikoulut useinkin       nykyisin päästä.
18219: jäävät maaseudun lapsille ainoiksi kouluiksi,        Keskikoulun muodostuessa yhä enemmän
18220: olisi heidän saatava niissä mahdollisimman        maaseudullakin kansakoulun jatkoksi, jota
18221: pätevä opetus. Päteviä opettajia ei maa-          ammattikoulujen puutteessa käytetään väli-
18222: seudulle ja varsinkaan syrjäseuduille saada       portaana erilaisiin ammattikouluihin ja opis-
18223: yksinomaan palkkajärjestelyjen avulla, mitä       toihin pyrittäessä, olisi nimenomaan keskikou-
18224: keinoa myöskin olisi käytettävä pätevien          lunopettajain valmistusta maassamme tehos-
18225: opettajavoimien saamiseksi myöskin syrjäi-        tettava. Eräänä tähän tähtäävänä ajatuksena
18226: semmillekin seuduille, vaan olisi opettaja-       on monta kertaa esitetty, että kasvatusopilli-
18227: valmistusta myös niin lisättävä, että opettaja-   sen korkeakoulun kurssin suorittaneille ja
18228: vajaus voitaisiin maassamme vähitellen pois-      määrätyin ehdoin myöskin muille kansakou-
18229: taa.                                              lunopettajille varattaisiin mahdollisuus suorit-
18230:    Nykyoloissa meillä olisi tietenkin pyrittävä   taa kasvatusopillisessa korkeakoulussa kandi-
18231: kaikin keinoin lisäämään ammatinopetusta,         daattitutkinto, joka oikeuttaisi heidät toimi-
18232: mikä vähentäisi oppikouluihin pyrkivien           maan täysin pätevinä keskikoulun opetta-
18233: suurta lukumäärää maassamme. Jos lisäksi          jina. Nykyisin tähän ei ole vielä mahdolli-
18234: ammattikoulutietä helpotettaisiin mahdolli-       suuksia, koska Jyväskylän kasvatusopilli-
18235: suuksia korkeamman ammatinopetuksen saan-         sessa korkeakoulussa ei ole riittävästi profes-
18236: tiin, mikä tähän saakka on edellyttänyt yk-       soreja tarvittavia erilaisia aineyhdistelmiä
18237: sinomaan keskikoulu- tai ylioppilaspohjaa,        varten. Jos professorien ja opetettavien ai-
18238: voitaisiin tällä tavoin ajan mittaan saada        neiden lukumäärää Jyväskylän kasvatusopilli-
18239: hyvinkin suurta vähennystä oppikouluihin          sessa korkeakoulussa tarkoitustaan vastaa-
18240: pyrkivien osalta. Vieläpä alkeisammattikou-       valla tavalla lisättäisiin, voitaisiin keskikou-
18241: 430                          vm,tl. -    Keskikoulunopettajain valmistus.
18242: 
18243: 
18244: lun opettajain valmistus Jyväskylän kasva-           on täytynyt varojen puutteessa keskeyttää
18245: tusopillisessa korkeakoulussa toteuttaa melko        yliopisto-opintonsa. Nykyisinhän tapahtuu
18246: vähäisin kustannuksin.                               yliopistossa tapahtuvan opiskelun keskeytyk-
18247:    'Tällä toimenpiteellä vähennettäisiin pai-        siä aivan liian paljon, mikä on tietenkin
18248: netta myöskin Helsingin yliopistossa, joka jo        suurta kansantaloudellista tuhlausta siinä ta-
18249: on paisunut, opetuksenkin tehokkuutta aja-           pauksessa, että asianomaisista olisi voinut
18250: tellen, liian suureksi ja valmistettaisiin opet-     vähemmällä koulutuksella tulla päteviä
18251: tajia, jotka alun perin saisivat korkeakou-          kansa- ja oppikoulujen opettajia. Nykyisin-
18252: lussa opettajiksi valmistumiseen tähtäävän           hän monet yliopistolukunsa keskeyttäneet
18253: opetuksen ja kasvatuksen. Tällä tavoin tur-          toimivat näissä samoissa tehtävissä, usein
18254: vattaisiin myöskin jatko-opintojen mahdolli-         varsin hyväHäkin menestyksellä, epäpäte-
18255: suus niille maaseudun vähävaraisille opiske-         vma. Muodollinen opettajapätevyys olisi
18256: lijoille, jotka eivät taloudellisista syistä voisi   kuitenkin koululaitoksen ja heidän itsensäkin
18257: ajatellakaan oppikoulun opettajaksi valmis-          vuoksi parempi, vaikka he ilman sitäkin pys-
18258: tumista suoraan Helsingin tai Turun yliopis-         tyisivät ne opettajatehtävät hoitamaan, joita
18259: tossa. Kesälomia yms. opiskeluun käyt-               he nyt hoitavat.
18260: täen voisivat ylioppilaspohjalla kansa-                 Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
18261: koulunopettajiksi valmistuneet vähitellen            nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18262: suorittaa kandiaattitutkinnon, ja muu-               muksen,
18263: taman vuoden käytännöllisen työn jälkeen                       että hallitus tutkituttaisi, mitä mahr
18264: voisi monelle olla taloudellisestikin mah-                   dolUsuuksia on olemassa keskikoulun-
18265: dollista taasen opintojen jatkaminen. Täl-                   opettajain valmistuksen järjestämi-
18266: lainen mahdollisuus päästä etenemään virka-                  seen Jyväskylän kasvatusopilUsessa
18267: urallaan tekisi kansakoulunopettajan amma-                   korkeakoulussa, ja myönteisessä tar
18268: tin varmaan nykyistä houkuttelevammaksi                      pauksessa ryhtyisi asian vaatimiin toi-
18269: monelle nuorelle, ehkäpä sellaisillekin, joiden              menpiteisiin.
18270:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
18271: 
18272:                   Eino Palovesi.                                 Kalle Kämäräinen.
18273:                   Eino E. Heikura.                               Yrjö Hautala.
18274:                   Urho Kähönen.                                  Atte Pakkanen.
18275:                   Matti Mattila.                                 .Aare Leikola.
18276:                                                                                              431
18277: 
18278: VIn,12. -   Toiv.al. N:o 168.
18279: 
18280: 
18281: 
18282: 
18283:                                 Leinonen ym.: Toimenpiteistä Oulun v. a. opettajakorkeakou-
18284:                                    lun vakinaistamiseksi.
18285: 
18286: 
18287:                                      E d u s k u n n a II e.
18288: 
18289:   Vuodesta vuoteen jatkuva opettajapula on        sopeutuvia opettajia kuin kaukaa vieraista
18290: tunnettu tosiasia koko maassa. Kipeimmin          maakunnista tulleista.
18291: se on koskenut Pohjois-Suomea. Kun koko             Oulun v. a. opettajakorkeakoulu toimii väli-
18292: maamme kansakouluissa pätevien opettajien         aikaisissa suojissa hajoitettuna välttämättö-
18293: vajaus ennakkotietojen mukaan on n. 13 %,         myyden pakosta useaan eri paikkaan, mutta
18294: on se Pohjois-Suomessa n. 22 %.                   Oulun kaupunki on sitoutunut lahjoittamaan
18295:   Vaikka Oulun v. a. opettajakorkeakoulu al-      korkeakoululle n. 11 ha: n suuruisen maa-
18296: koi vasta 1953 ja ensimmäiset opettajat val-      alueen kaupungin alueelta erittäin sopivaksi
18297: mistuivat siitä 1954, on ko. korkeakoulu jo       katsotusta paikasta. Oulussa on myös aloi-
18298: jonkin verran, tarkastajien antamien tieto-       tettu suuri kansalaiskeräys Ouluun saatavien
18299: jen mukaan, voinut lisätä pätevien opetta-        korkeakoulujen opiskelija-asuntoloiden ra-
18300: jien lukumäärää pohjoisissa tarkastuspii-         kentamiseksi. Oulun v. a. opettajakorkea-
18301: reissä.                                           koulun ylioppilaat ovat tämän hankkeen
18302:    Kun koulua käyvien lasten luku tulee lä-       suunnittelussa ja toimeenpanossa keskeisessä
18303: hivuosina jatkuvasti lisääntymään, olisi          asemassa.
18304: myös jatkuva opettajavalmistus Pohjois-              Koska kaikki ylläselostetut syyt puhuvat
18305: Suomessa taattava nimenomaan myös korkea-         Oulun v. a. opettajakorkeakoulun vakinaista-
18306: kouluteitse. Näin siksi, että Pohjois-Suo-        misen puolesta, niin edellä olevaan viitaten
18307: men oppikouluista valmistuvilla ylioppilailla     ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
18308: olisi omassa maakunnassa kohtuullisin talou-      syttäväksi toivomuksen,
18309: dellisin uhrauksin mahdollisuus opettajaksi
18310: valmistumiseen. On sitäpaitsi todettu, että                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18311: oman maakunnan kasvateista on mahdolli-                   toimenpiteisiin Oulun v. a. opettaja-
18312: suus saada maakuntansa oloihin paremmin                   korkeakoulun vakinaistamiseksi.
18313:      Helsingissä 11 päivänä. helmikuuta 1955.
18314: 
18315:                  Armas Leinonen.                               Eeli Erkkilä.
18316:                  ltusti Eskola.                                Alitti KinD.unen.
18317:                  Yrjö Hautala.                                 Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
18318:                  Eemil Partanen.                               Pentti Liedes.
18319:                  Albin Wickman.                                Aune Innala.
18320:                  Erkki ltoivisto.                              Markus N"lSkala.
18321: 432
18322: 
18323: VUI,13. -    Toiv.al. N:o 169.
18324: 
18325: 
18326: 
18327: 
18328:                                  J. Wirtanen ym.: Toimenpiteistä opettajaseminaarin ja sii-
18329:                                       hen yhdistetyn talousopettajain valmistuslaitoksen perus-
18330:                                     . tamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
18331: 
18332: 
18333:                                       E d u s k u n n a ll e.
18334: 
18335:     Kansakoulunopettajain valmistuslaitosten       koulunkäynti voisi tapahtua omassa maakun-
18336: kehittämiseen on viime vuosina kiinnitetty         nassa ja niin ollen kustannukset jäisivät
18337: suurta huomiota. Maahamme on perustettu            kohtuullisiksi. Etelä-Pohjanmaalta on myös-
18338: kaksi uutta seminaaria, toinen Pohjois-            kin huomattavan paljon oppilaita maan
18339: Suomea varten: Kemijärvelle, toinen Pohjois-       kansakoulupohjaisissa seminaareissa. Järke-
18340:  Karjalan tarpeita varten Joensuuhun, ja           vaan ja oikeudenmukaiseen koulupolitiik-
18341:  Itä-Suomen seminaari on sijoitettu Savon-         kaan pitäisi kuulua, että myös maakunta,
18342: linnaan. Erittäin suuren opettajavajauksen         Etelä-Pohjanmaa, jonka nuoriso erikoisesti
18343:  nopeaa poistamista silmällä pitäen on lisäksi     on osoittanut innostusta opettajanuraan,
18344: perustettu väliaikaiset opettajakorkeakoulut       saisi oman opettajain valmistuslaitoksensa,
18345:  Helsinkiin, Turkuun ja äskettäi'lll annetulla     vallankin kun yleisesti on tunnustettu eteläc
18346:  päätöksellä Ouluun. Lisäksi on muitakin           pohjalaisen opettaja-aineksen olevan hy-
18347: toimenpiteitä suoritettu opettajain valmistus-     vää, tehtäväänsä pystyvää ja onnistunutta.
18348:  laitosten kehittämiseksi. Täten ovat maan         Koska kansakoulujen opettajavajaus on
18349: 'Elri seudut saaneet varsin tasapuolisesti opet-   edelleen suuri, olisi yksi seminaari vielä
18350: tajain valmistuslaitoksensa, 1ukuun ottamatta      välttämätön ja tekisi se tarpeettomaksi entis-
18351: Etelä-Pohjanmaata j.a eteläistä osaa Keski-        ten seminaarien liia1lisen laajentamisen, mikä
18352:  Pohjanmaata, jotka ovat täysin vaiHa kaik-        opettajakasvatuksenkaan kannalta ei liene
18353: kia opettajain valmistus1aitoksia.        Etelä-   suotavaa. Kun myöskin kansakoulujen jatko-
18354:  Pohjanmaa kuitenkin on lähettänyt hyvin           koulu pyritään muodostamaan entistä enem-
18355:  runsaasti oppilaita maan muissa osissa si-        män ammatilliseksi, voitaisiin Etelä-Pohjan-
18356:  jaitseviin seminaareihin. Kun suomenkieli-        maalle perustettavaan seminaariin liittää
18357:  sissä seminaareissa esim. lukuvuonna 1951-        opettajain valmistus, tätä näkökohtaa sil-
18358:  1952 opiskeli kaikkiaan 1 617 oppilasta, oli      mällä pitäen erikoisesti talousopettajain val-
18359: niistä Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olevia          mistuslinja.
18360:  183. Erikoisesti on . miesoppilaita lähtenyt        Edellä olevan perusteellll ehdotamme kun-
18361: runsaasti     Etelä-Pohjanmaalta     opettaj.an-   nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
18362:  uralle. Kun edellä mainitussa maakunnassa         muksen,
18363:  on 28 oppikoulua, joista 22 on varsinaisella               että halTitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18364:  maaseudulla, olisi näistä kouluista erikoisen            opettajaseminaarin ja siihen yhdiste-
18365:  runsaasti saatavissa oppilaita opettajain v;al-          tyn talousopettajain valmistuslaitoksen
18366: mistuslaitoksiin, ja sitäkin enemmän, jos                 perustamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
18367:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
18368: 
18369:                   Johannes Wirtanen.                            S. S. Aittoniemi.
18370:                   Lauri Järvi.                                  Kustaa Tiitu.
18371:                   John Forsberg.                                Väinö Rankila.
18372:                   Toivo Antila.                                 Väinö Tikkaoja.
18373:                   Eero Saari.                                   T. Saloranta.
18374:                                   Mauri Seppä.
18375:                                                                                                     433
18376: 
18377: VIII,14. -      Toiv.al. N:o 170.
18378: 
18379: 
18380: 
18381: 
18382:                                     V. Virtanen ym.: Toimenpiteistä Savonlinnan seminaarin
18383:                                        rakennushankkeen toteuttamiseksi.
18384: 
18385: 
18386:                                          E d u s k u n n a 11 e.
18387: 
18388:    Savonlinnan seminaari työskentelee erittäin        gissa sisävesiliikenteestä johtuen aina esiin-
18389: vaikeissa olosuhteissa alivuokralaisena, jakau-       tyy kausityöttömyyttä, olisi mitä toivotta-
18390: tuen sen toiminta useaan eri toimipaikkaan.           vinta, että tämäntapainen seminaariraken-
18391: Tämä on sanomattoman hankalaa seminaa-                nushanke voitaisiin toteuttaa työttömyys-
18392: rille ja haittaa suuresti sen toimintaa. Sitä-        työnä. Sen vuoksi olisi suunnitelmien ja pii-
18393: paitsi se vaikeuttaa Savonlinnan kansakoulu-          rustusten hankkimiseen ryhdyttävä viipy-
18394: toimintaa, sillä seminaarin päätoimipaikka on         mättä, jotta työt voitaisiin tarvittaessa aloit-
18395: juuri Savonlinnan kansakoulu, joka jo muu-            taa.
18396: tenkin on runsaasta oppilasmäärästä johtuen             Edellä olevaan viitaten ehdotammekin, että
18397: ylikuormitettu vuoroluvusta, jota paitsi Sa-          eduskunta päättäisi lausua toivomuksen,
18398: vonlinnan vapaaopisto toimii samassa kou-
18399: lutalossa. Monet opetusaineet kärsivät suu-                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18400: resti erikoisluokkahuoneiden ja -tilojen puut-               menpiteisiin Savonlinnan seminaarin
18401: teesta.                                                      suunnitelman ja piirustusten hankki-
18402:    Savonlinnan kaupunki on lahjoittanut kau-                 miseksi sekä rakennustöiden aloitta-
18403: niin tontin sopivalta paikalta. Kun kaupun-                  miseksi.
18404:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
18405: 
18406:                     Viljo Virtanen.                                Toivo H. Kinnunen.
18407:                     Edvard Pesonen.                                Väinö Kaasalainen.
18408:                     Onni Hiltunen.                                 Wiljam Sarjala.
18409:                     Irma Hamara.                                   Sylvi Halinen.
18410:                     K. F. Haapasalo.                               Niilo Nieminen.
18411:                     .A.ukusti Pasanen.                             Antti J. Rantamaa.
18412: 
18413: 
18414: 
18415: 
18416: 56 E 1!59/515
18417: 434
18418: 
18419: VIll,15, -   Hemst.mot. N:o 171.
18420: 
18421: 
18422: 
18423:                                 Forsberg m. fl. : Angående anslag till understödslån åt Fria
18424:                                    kristliga folkhögskolan.
18425: 
18426: 
18427:                                     T i ll R i k s d a g e n.
18428: 
18429:   Hösten 1945 grundades Fria kristliga folk-      medels resolution av den 1 december 1954
18430: högskolan som en vandrande folkhögskola.          godkänt Fria kristliga folkhögskolan som en
18431: Sedan det framgått att elevrekryteringen          av de två svenskspråkiga folkhögskolor, vid
18432: var tillfredsställande och att skolan tillgodo~   vilka blivande folkhögskollärare och -före-
18433: såg ett speciellt bildningsbehov, vidtog sk~      ståndare bör auskultera i enlighet med vad
18434: lans ledning åtgärder för att anskaffa egna       som förutsättes i förordningen om tillämp-
18435: lokaliteter åt skolan. Skolans stationerades      ning av lagen om statsunderstöd åt folkhög-
18436: därvid i Korsholm, Veikars.                       skolor 12 och 13 §§. Samtidigt som detta är
18437:   Steg för steg har skolan utbyggts, men          ett hedersamt erkännande åt skolans arbete,
18438: samtidigt har elevtillströmningen ökat och        förpliktar det skolan att se tili att dess
18439: de senaste åren har bl. a. bostäder för skolans   yttre arbetsmöjligheter är tillfredsställande
18440: manliga elever upphyrts utanför skolan.           och att skolan har rum, där sådana auskul-
18441: Beroende på lokala förhållanden har det dock      tanter kan placeras.
18442: varit omöjligt att få upphyra ens närmelse-          Fria kristliga folkhögskolan har hittills
18443: vis tillfredsställande bostäder utanför skolan.   uppbyggts utan särskilt statsunderstöd. Det
18444: Det bör även beaktas att ett sådant arrange-      sista byggnadsskedet, inför vilket skolan nu
18445: mang strider mot andan i vår folkhögskol-         står, ser emellertid ut att bli skolan ekono-
18446: lagstiftning. Skolan står därför nu inför         miskt övermäktigt. Under sådana förhållan-
18447: nödvändigheten att bygga ett internat för de      den och då 7 § i lagen om statsunderstöd åt
18448: manliga eleverna.                                 folkhögskolor samt 24 § i förordningen an-
18449:    Nybyggnadsbehovet stannar tyvärr inte          gående tillämpningen av sagda lag förut-
18450: därvid. En del lärarbostäder är otillfreds-       sätter statsunderstöd även för byggnadskost-
18451: ställande. Två av skolans lärarinnor och en       nader, föreslår vi under hänvisning till an-
18452: av de gifta lärarna i teoretiska ämnen sak-       förda skäl, att riksdagen måtte hemställa,
18453: nar reglementsenliga bostäder. Därtill kom-
18454: mer att skolan förfogar över endast ett                    att regeringen i propositionen an-
18455: klassrum, som samtidigt är festsal. Då sko-              gående statsförslaget för år 1956
18456: lan arbetar med olika linjer, är behovet av              måtte upptaga ett belopp om 10 miljo-
18457: fler klassrum skriande.                                  ner mark att som underst{idslån Wl-
18458:    Till allt detta kommer att skolstyrelsen              delas Fria kristliga folkhögskolan.
18459:       Helsingfors den 10 februari 1955.
18460: 
18461:          John Forsberg.               Albin Wickman.               Verner Korsbäck.
18462:          Grels Teir.                  Bertel Lindh.                Sven Högström.
18463:                                                                       •
18464:                                                                                                435
18465: 
18466: VIII,15. -   Toiv.al. N:o 171.
18467:                                                                                        Suomennos.
18468: 
18469: 
18470: 
18471:                                  Forsberg ym.: Määrärahasta avustuslainaksi Fria kristliga
18472:                                     folkhögskolan nimiselle kansanopistolle.
18473: 
18474: 
18475:                                       E d u s k u n n a ll e.
18476: 
18477:    Syksyllä 1945 perustettiin Fria kristliga       töksellään 1 päivältä joulukuuta 1954 hyväk-
18478: folkhögskolan niminen kansanopisto kiertä-         synyt kansanopiston toiseksi niistä kahdesta
18479: väksi kansanopistoksi. Sitten kun oli käynyt       ruotsinkielisestä kansanopistosta, joissa tule-
18480: ilmi, että oppilaiden saanti oli tyydyttävä ja     vien kansanopistonopettajien ja johtajien on
18481: että koulu palveli erityistä sivistystarvetta,     auskultoitava kansanopistojen valtionavusta
18482: ryhtyi koulun johto toimenpiteisiin oman           annetun lain soveltamista koskevan asetuksen
18483: huoneiston hankkimiseksi koululle. Koulu si-       12 ja 13 §: n mukaan. Samalla kun tämä on
18484: joitettiin tällöin Korsholmaan V eikarsiin.        kunniakas tunnustus koulun työlle, velvoittaa
18485:    Koulua on laajennettu askel askeleelta,         se koulua valvomaan, että sen ulkonaiset työ-
18486: mutta samanaikaisesti on oppilaita tullut          mahdollisuudet ovat tyydyttäviä ja että kou-
18487: lisää, ja viime vnonna oli mm. koulun mies-        lulla on huoneita, joihin sellaiset auskultantit
18488: oppilaita varten vuokrattava asuntoja koulun       voidaan sijoittaa.
18489: ulkopuolelta. Paikallisista olosuhteista joh-         Fria kristliga folkhögskolan nimistä kan-
18490: tuen on kuitenkin ollut mahdotonta saada           sanopistoa on tähän mennessä rakennettu
18491: vnokratuksi edes lähimain tyydyttäviä asun-        ilman erityistä valtionavnstusta. Viimeisin
18492: toja koulun ulkopuolelta. Myös on otettava         rakennusvaihe, jonka edessä koulu nyt on,
18493: huomioon, että sellainen järjestely on kansan-     näyttää kuitenkin käyvän koululle taloudel-
18494: opistolainsäädäntömme hengen vastainen.            lisesti ylivoimaiseksi. Näissä oloissa ja kun
18495: Koulun on sen vnoksi nyt välttämätöntä ra-         kansanopistojen valtionapua koskevan lain
18496: kentaa asuntola miesoppilaita varten.              7 § sekä sanotun lain soveltamisasetuksen
18497:    Uudisrakennustarve ei valitettavasti jää        24 § edellyttävät valtionapua myös rakennus-
18498: tähän. Opettajien asunnoista on osa epätyy-        kustannuksiin, ehdottavat allekirjoittaneet
18499: dyttäviä. Kaksi koulun opettajattarista ja         esitettyihin syihin viitaten eduskunnan hyväk-
18500: yksi perheellinen opettaja tietopuolisissa ai-     syttäväksi toivomuksen,
18501: neissa on vailla määräysten mukaisia asun-
18502: toja. Lisäksi koulun käytössä on vain yksi                   että hallitus ottaisi vuoden 1956
18503: luokkahuone, joka samalla on juhlasalina.                 tulo- ja menoarvioesitykseen 10 mil-
18504: Kun koulussa työskentelee eri linjoja, on                 joonan markan määrärahan avustus-
18505: useampien luokkahuoneiden tarve huutava.                  lainaksi Fria kristliga folkhögskolan
18506:    Kaiken tämän lisäksi on kouluhallitus pää-             nimiselle kanso,nopistolle.
18507:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
18508: 
18509:         John Forsberg.               Albin Wickm.an.                Verner Korsbäck.
18510:         Grels Teir.                  Bertel Lindh.                  Sven Högström.
18511: 436
18512: 
18513: Vlli,lG. -   Hemst.mot. N:o 172.
18514: 
18515: 
18516: 
18517: 
18518:                                 Wickman m. fl.: Angående anslag till byggnadsbidrag för
18519:                                   Vörå folkhögskola.
18520: 
18521: 
18522:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
18523: 
18524:    Då antalet inträdessökande till Vörå folk-     kunna bliva rent hälsovådliga för såvällärare
18525: högskola under långa tider varit så högt att      som elever.
18526: alla icke kunnat intagas i skolan och då             Elevtamburen utanför ovannämnda skolsal
18527: skolans lokaliteter också för ett normalt elev-   har en golvyta stor 2.2·0 X 7.80 m. I denna
18528: antal äro i högsta grad otillräckliga, har ett    tambur skola också elevernas ytterkläder
18529: nybygge redan länge planerats. För detta          förvaras.
18530: ändamål har Qckså en stor mängd byggnads-            Ett elevrum för fyra interner har en golv-
18531: timmer hopbragts i form av gåvor från med-        yta av 3.40 X 4.oo m. Rummet uppvärmes
18532: lemmarna i skolans elevförbund. Då detta          endast genom en Högfors hällspisel nr 10.
18533: timmer nu löper fara att skadas och då               Ett annat elevrum, som inrymmer sex in-
18534: skolans styrelse icke har någon möjlighet att     terner, har en golvyta stor 4.65 X 4 . o·o m,
18535: med egna medel förverkliga byggnadspla-           medan ett elevrum för fem interner har en
18536: nerna, vore ett byggnadsbidrag från stats-        golvyta stor 4.65 X 3.90 m.
18537: verkets sida oundgängligen av nöden.                 Som bostadsrum för de manliga eleverna
18538:    När Vörå folkhögskola år 1907 inledde sin      har skolan varit tvungen att upphyra gamla
18539: verksamhet, hade garantiföreningen för dess       stugor, som annars stå obebodda och där för-
18540: räkning inköpt en gammal länsmansgård i           hållandena varit rent anskrämmeliga.
18541: Vörå. Huvudbyggnaden på denna gård torde             Anmärkningsvärt är också, att skolans
18542: vara byggd på 1820-talet, men förstorades på      slöjdsal, belägen i internatets källarvåning,
18543: 1860-talet. Efter smärre förändringar erhöll      har en höjd av endast 2.20 m.
18544: skolan i denna byggnad och i länsmans-               Handarbetslärarinnan åter har till sitt för-
18545: gårdens drängstugubyggnad lokaliteter, som        fogande haft endast ett litet rum, vars golv-
18546: visserligen voro användbara, men dock i           yta är 3.40 X 3.85 m. Härtill ansluter sig
18547: högsta grad trånga och oändamålsenliga.           en tambur, som är 1.2 5 m bred och 3 m
18548: Några som helst boningsrum för eleverna er-       lång. Detta lär.arinnerum ligger vägg i vägg
18549: höllos icke. Först sommaren 1931 byggdes          med en vävsal och snett under en annan
18550: en internatsbyggnad, som innehåller en sam-       vävsal.
18551: lingssal, sex internatsrum och en lärarinne-         Skolans matsal, som endast med hjälp av
18552: bostad. Då byggnaden uppf()rdes mitt under        några svängdörrar kan avstängas från skol-
18553: rådande ekonomiska depression, blev också         salen, måste flera timmar varje dag an-
18554: den i hög grad otillräcklig och delvis oända-     vändas som föreläsningssal.
18555: målsenlig.                                           Skolköket måste samtidigt användas både
18556:    Att utrymmet i skolan under alla omstän-       som kosthållskök och undervisningsk()k.
18557: digheter är på allt sätt otillräckligt, framgår      I biblioteket finnes hyllutrymme för endast
18558: av bl. a. följande omständigheter:                hälften av skolans bokförråd.
18559:    Skolans lärosal har en golvyta av 57.5 m2         Med hänsyn till ovan berörda omständig-
18560: QCh ett kubikinnehåll av 184.5 m3. Fördelas       heter har garantiföreningen därför ansett,
18561: luftinnehållet i denna sal på 52 elever, kom-     att de byggnadsplaner, som man redan länge
18562: mer på varje elevs .andel en luftkub av           burit på, nu med det snaraste borde förverk-
18563: 3.55 m3. Då ventilationsanordningarna i en        ligas. Då de gamla byggnaderna icke på
18564: så pass g.ammal byggnad icke heller kunnat        något sätt kunna utvidgas, har man beslutat
18565: göras effektiva, inses lätt att förhållandena     uppföra en alldeles ny byggnad. Denna
18566:                                    VIII,16.- Wickman ym.                                 437
18567: 
18568: skulle inrymma: en lärosal, kombinerbar         senare tid har till och med tiotal inträdes-
18569: med en gymnastiksal, en vävsal jämte syrum,     sökande årligen icke kunnat mottagas,. eme-
18570: en slöjdsal med förrådsrum, fyra internats-     dan utrymmesmöjligheterna varit så knappa.
18571: rum för pojkar och fyra internatsrum för        Under ett par år har sökandenas antal till
18572: flickor samt tre bostadslokaler, d. v. s. en    och med överskridit hundratalet. Skolans
18573: lärarbostad, en lärarinnebostad samt vakt-      ställning måste därför kunna anses betryg-
18574: mästarbostad. Genom att mindre ändrings-        gad, varför i detta fall beviljade statsmedel
18575: arbeten samtidigt utfördes i de gamla bygg-     icke skulle vara bortkastade. För att under-
18576: naderna skulle på detta sätt utrymme erhål-     visningen skall kunna göras ännu effektivare
18577: las för alla oundgängliga behov.                och skolan på så sätt visa sig motsvara det
18578:    En omständighet, som ytterligare påskyn-     förtroende den åtvunnit sig, måste dock ut-
18579: dar det planerade byggnadsarbetet, är att       rymmesmöjligheterna bliva bättre, och där-
18580: Vörå kommun inom snar framtid kommer            för är en nybyggnad oundgängligen av nö-
18581: att utsättas för mycket stora ekonomiska        den.
18582: påfrestningar. Vidlyftiga kommunala bygg-          Ritningar och arbetsbeskrivning f.ör den
18583: nadsprogram måste genomföras, samtidigt         planerade nybyggnaden föreligga i Skolsty-
18584: som kommunen dessutom deltager i uppfö-         relsen, som under flera år förordat beviljan-
18585: randet av ett stort centralsjukhus i Vasa.      det av ovannämnda byggnadsbidrag.
18586: Då folkhögskolan för sina byggnadsplaner           Hänvisande till ovanstående föreslå vi
18587: är i hög g~ad beroende av kommunala under-      vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
18588: stöd och understöd från allmänhetens sida,      ställa,
18589: borde dess byggnadsplaner förverkligas, förr-
18590: än omnämnda ekonomiska påfrestningar för                att regeringen måtte i propositio-
18591: den omgivande bygden bliva alltför känn-              nen angående statsförslaget för år
18592: bara.                                                 1956 intaga ett anslag om 20 000 000
18593:    Beaktas bör också att elevtillströmningen          mark till byggnadsbidrag för Vörå
18594: alltid varit mycket tillfredsställande. Under         folkhögskola.
18595:      Helsingfors den 8 februari 1955.
18596: 
18597:         Albin Wickman.              G. Henriksson.              Nils Meinander.
18598:         T. E. Nordström.            John Österholm.             Arthur Larson. ·
18599:         Bertel Lindh.               Ralf Törngren.              Sven Högström.
18600:         Grels Teir.                 Verner Korsbäck.            Kurt Nordfors.
18601:         C. A. Öhman.                John Forsberg.              Väinö Kaasalainen.
18602: 438
18603: 
18604: VID,16. -   Toiv.al. N:o 172.                                                        Suomennos.
18605: 
18606: 
18607: 
18608: 
18609:                                 Wickman ym.: Määrärahasta rakennusavustukseksi Vöyrin
18610:                                   kansanopistolle.
18611: 
18612: 
18613:                                      E d u s k u 111 n a 11 e.
18614: 
18615:    Kun Vöyrin kansanopistoon pyrkivien            nuksessa ole myöskään voitu järjestää tehok-
18616: luku on pitkät ajat ollut niin suuri, että        kaaksi, ymmärtää helposti, että olosuhteet
18617: kaikkia ei ole voitu kouluun ottaa, ja kunJ       voivat muodostua suorastaan sekä opettajien
18618: koulun huoneistot myös normaalia oppilas-         että oppilaiden terveydelle haitallisiksi.
18619: määrää varten ovat mitä suurimmassa mää-             Tämän koullusalin oppilaseteinen on lattia-
18620: rin epätyydyttävät, on jo kauan suunniteltu       pinta-alaltaan 2.2•0 X 7.o8 m. Tässä eteisessä
18621: uudisrakennusta. Tätä tarkoitusta varten on       on myös säilytettävä oppilaiden päällysvaat-
18622: myös koottu suuri määrä rakennuspuuta [ah-        teet.
18623: jana koulun oppilasyhdistyksen jäseniltä.            Eräässä neljän oppilruan asuinhuoneessa
18624: Kun tämä puu nyt on vaarassa pilaautua ja         lattiapinta-ala on 4.&5 X 4.•oo m, kun :truas
18625: kun koulun johdolla ei ole mitään mahdolli-       eräässä viiden oppilaan huoneessa lattia-
18626: suutta omin voimin toteuttaa rakennussuun-        pinta-ala on 4.65X3.95 m.
18627: nitelmia, olisi valtion rakennusavustus vält-        Miesoppilaiden asuinhuoneiksi koulun on
18628: tämättömän tarpeen vaatima.                       ol!lut pakko vuokrata vanhoja tupia, jotka
18629:    Kun Vöyrin kansanopisto vuonna 1907            muuten ovat olleet asumattomia ja joissa
18630: aloitti toimintansa, oli kannatusyhdistys os-     olosuhteet ovat olleet suorastaan pelottavat.
18631: tanut sen laskuun vanhan nimismiehen kar-            Myös on huomattava, että koulun veisto-
18632: tanon Vöyrissä. Tämän kartanon pääraken-          sali, joka sijaitsee kel1arikerroksessa, on ai-
18633: nus lienee rakennettu 1820-luvulla, mutta'        noastaan 2.20 m korkea.
18634: sitä laajennettiin 1860-luvulla. Pienempien          Käsityönopettajattarella on taas ollut käy-
18635: muutosten jälkeen koulu sai tässä rakennuk-       tössään ainoastaan pieni huone, jonka Lattia-
18636: sessa ja nimismiehen kartanon renkitupara-        pinta...aila on 3.4·0 X 3.85 m. Tähän liittyy
18637: kennuksessa huoneet, joita tosin voitiin käyt-    eteinen~ joka on 1.215 m leveä ja 3 m pitkä.
18638: tää, mutta jotka kuitenkin olivat mitä suu~       Tämä opettajattaren huone on kutomosalia
18639: rimmassa määrässä ahtaita ja epätarkoituk-        vastassa j1a vinosti toisen kutomosalin ala-
18640: senmukaisia. Minkäänlaisia asuntohuoneita         puolella.
18641: oppilaita varten ei saatu. Vasta kesällä 1931        Koulun ruokasalia, joka voidaan vain jon-
18642: rakennettiin asuntolarakennus, joka käsittää      kun kierto-oven avulla erottaa koulusalista,
18643: kokoussalin, kuusi asuntolahuonetta ja yhden      on käytettävä joka päivä usean tunnin ajan
18644: opettajattaren asunnon. Kun rakennus ra-          luentosalin.a.
18645: kennettiin silloisena taloudellisena lamakau-        Koulukeittiötä on samanaikaisesti käytet-
18646: tena, tuli siitäkin suuressa määrin riittämä-     tävä ruoanpitoa varten sekä opetuskeittiönä.
18647: tön ja osittain epätarkoituksenmukainen.             Kirjastossa on hyllytilaa vain puolelle
18648:    Se, että koulussa oleva tila on joka suh-      koulun kirjavarastosta.
18649: teessa kaikin tavoin riittämätön, ilmenee            Edellä kosketeltuihin seikkoihin lmtsoen
18650: mm. seuraavista seikoista:                        on koulun kannatusyhdistys sitä mieltä, että
18651:    Koulun oppisalin lattiapinta-ala on 57.5 m2    ne rakennussuunn,itelmat, jotka jo kauan
18652: ja kuutiothlavuus 184.•5 ms. Jos tämän huo-       ovat olleet olemassa, olisi nyt mitä pikim-
18653: neen ilmatilavuus j1aetaan 52 oppilaaru kes-      min toteutettava. Kun vanhoja mkennuksia
18654: ken, tulee jokaisen oppilaan osalle 3.·55 m3.     ei millään tavoin voida laajentaa, on pää-
18655: Kun ilmanvaihtoa ei niin vanhassa raken-          tetty rakentaa aivan uusi r·akennus. Tämä
18656:                                      VTII,16. -   Wickman ym.                                 439
18657: 
18658: tulisi käsittämään oppisalin, joka voidaan         maarassa. Vieläpä ei ole viime vuosina voitu
18659: yhdistää voimistelusaliin, kutomosalin sekä        ottaa vastaan kymmeniä pyrkijöitä, koska
18660: ompeluhuoneen, veistosalin varastohuonei-          tilat ovat olleet niin niukat. Parin vuoden
18661: neen, neljä asuntolahuonetta poikia ja neljä       aikana hakijoiden Juku on jopa ylittän~t
18662: tyttöjä varten sekä kolme asuinhuoneistoa,         sadan. Koulun asemaa on sen vuoksi voitava
18663: ts. opettajanasunnon, opettajattarenasunnon        pitää turvattuna, joten tässä tapauksessa
18664: sekä vahtimestarinasunnon. Suorittamalla sa-       myönnetyt valtion va11at eivät olisi hukkaan
18665: manaikaisesti vähäisempiä muutostöitä van-         heitettyjä. Jotta opetus voitaisiin saada vielä
18666: hoissa rakennuksissa saataisiin tällä tavoin       tehokkaammaksi ja koulu siten voisi osoittau-
18667: tilaa kaikkia välttämättömiä tarpeita varten.      tua saavuttamansa luottamuksen arvoiseksi,
18668:    Eräs seiklm, joka lisäksi kiirehtii suunni-     olisi kuitenkin Wat saatava paremmiksi, ja
18669: teltua rakennustyötä, on se, että Vöyrin           sen vuoksi Olli uudisrakennus välttämättömän
18670: kunta lähitulevaisuudessa joutuu hyvin suu-        tarpeen vaatima.
18671: riin taloudellisiin rasituksiin. On toteutet-         Suunnitellun uudis11akennuksen piirustuk-
18672: tava 1aajakantoinen kunnallinen ra.kennrus-        set ja työsuunnitelma ovat kouluhallituk-
18673: ohjelma, samalLa kun kunta osallistuu suu-         sessa, joka useillla vuosina on puoltanut
18674: ren ik:eskussai:malan rakentamiseen Vaasassa.      edellä mainitun rakennusavustuksen myöntä-
18675: Kun kansanopisto rakennussuunnitelmiensa           mistä.
18676: suhteen on suuressa määrin riippuvainen               Edellä esitettyyn: viitaten ehdotamme kun-
18677: kunnallisesta avustuksesta ja yJeisön tuesta,      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18678: olisi sen rakennussuunnitelmat toteutettava        muksen,
18679: ennen kuin mainitut taloudelliset rMitukset
18680: muodostuvat ympäröivälle seudulle liian tun-                 että hallitus ottaisi vuoden 1956
18681: tuviksi.                                                  tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
18682:    Myös on otetta'VI8. huomioon, että oppilaita           markan määrärahan rakennusavustuk-
18683: on aina tullut kouluun hyvin tyydyttävässä                seksi Vöyrin kansanopistolle.
18684:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
18685: 
18686:         Albin Wiclrman.               G. Henriksson.                Nils Meinander.
18687:         T. E. Nordström.              John Österholm.               Arthur Larson.
18688:         Bertel Lindh.                 Ralf Törngren.                Sven Högström.
18689:         Grels Teir.                   Verner Korsbäck.              Kurt Nordfors.
18690:         0. A. Öhman.                  John Forsberg.                Väinö Kaasalainen.
18691: 440
18692: 
18693: VII1,11. -   Toiv.al. N:o 173.
18694: 
18695: 
18696: 
18697: 
18698:                                  Rosnell ym.: Toimenpiteistä korkeakouluissa tarvittavan koti-
18699:                                     maisen kurssikirjallisuuden kustantamiseksi ja ulkomaisen
18700:                                     kurssikirjallisuuden saannin helpottamiseksi.
18701: 
18702: 
18703:                                       Eduskunnalle.
18704: 
18705:    Yhtenä erittäin suuresti korkeakouluopin-     keät työn tulokset jäävät julkaisematta ja
18706: toja haittaavana ja hidastavana tekijänä on      toisaalta opiskelun teho kärsii.
18707: kurssikirjojen saannin vaikeus. Kirjat ovat         Mielestämme valtion pitäisi julkaista kor-
18708: kalliita, minkä vuoksi useimpien opiskelijain    keakouluissamme tarvittava kotimainen kirc
18709: on pakko turvautua miltei kokonaan kirjasto-     jallisuus ja auttaa kaikin tavoin ulkolaisen
18710: jen apu11n. Tämä taas hida:;;taa opiskelua,      tieteellise:n kirjallisuuden maahantuontia.
18711: koska monesti on odotettava kuukausia lai-       Näin helpotettaisiin ylioppilaiden opiskelu-
18712: nausvuoroaan. Lisäksi vaikeuttaa tilannetta      mahdollisuuksia ja samalla tuettaisiin tie-
18713: se, että monia, varsinkin u:Lkolaisia kirjoja    teellistä tutkimustyötä.
18714: on vaikea saada niin kirjakaupoista kuin            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18715: kirjastoistakin, Suorastaan toivoton on ti-      nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18716: lanne tapa"$si~a, jolloin kirjasta on painos     vomuksen,
18717: loppunut.
18718:    Useista korkeakouluissa käytetyistä kir-               että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18719: joista tarvitaan niin pieniä painoksia, ettei           korkeakouluissa tarvittavan kotimai-
18720: kustantajien kanu.ata niitä ottaa, tai sitten           sen kurssikirjallisuuden kustantami-
18721: niiden hinta juuri painoksen pienuuden joh-             seksi valtion toimesta ja ulkomaisen
18722: dosta tulee opiskelijoille kohtuuttoman kal-            kurssikirjallisuuden saannin helpottar
18723: liiksi. Tästä johtuen monet tiedemiesten tär-           miseksi.
18724:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
18725: 
18726:                  Irma Rosnell.                              Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
18727:                                                                                               441
18728: 
18729: VIU,1s. -     Toiv.al. N:o 174.
18730: 
18731: 
18732: 
18733: 
18734:                                   Järvi ym. : V altakunnallisen ammatinvalinnan ohjauksen ai-
18735:                                      kaansaamisesta.
18736: 
18737: 
18738:                                        E d u s k u n n a ll e.
18739: 
18740:    Ammatinvalinnan ohjaus on nykyaikaiselle         katsoa kysymystä riittävästi valmistellun,
18741: y-hteiskunnalle välttämätön. Meidän maas-           jotta tämän mietinnön ja lausuntojen poh-
18742: samme ei kuitenkaan toistaiseksi ole aikaan-        jalta voidaan antaa uusi esitys. Erityisesti
18743: saatu      valtakunnallista ammatinvalinnan-        olisi tällöin otettava huomioon ne seikat,
18744: ohjausta. Tämä puute aiheuttaa jatkuvasti           jotka Henkisen Työn Keskusliitto esittää
18745: suuria vaikeuksia nuorison ja varttuneem-           31. 8. opetusministeriölle antamassaan lau-
18746: mankin väen työhön sijoittumisessa. Toi-            sunnossa ammatinvalinnan ohjauksen järjes-
18747: saalta ei meillä myöskään ole ehdottoman            tämiseksi opetustoiminnan yhteydessä. Hen-
18748: tarpeellista työmarkkinatutkimusta, jonka           kisen työn tekijät muodostavat niin merkit-
18749: antamien tulosten perusteella kyettäisiin           tävän ja erikoisluonteisen ryhmän yhteis-
18750: uusi työvoima kouluttamaan ja sijoittamaan          kunnassa, että sen tarpeet on jo alusta
18751: sellaisille työaloille, joilla työvoiman ky-        lähtien otettava huomioon suunnitelmaa
18752: syntää on. Työmarkkinatutkimuksen järjes-           tehtäessä.
18753: tämiseksi viittaamme ed. Erkki L,eikolan               Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18754: vuoden 1954 valtiopäivillä tekemään toivo-          kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18755: musaloitteeseen n:o 373.
18756:    Kysymystä ammatinvalinnanohjauksen jär-                    että hallitus kiireellisesti antaisi
18757: jestämisestä on meillä jo pitkän aikaa val-                valtion komitean mietinnön pohjalta,
18758: misteltu. Valtion komitea on asiaa tutkinut                ottaen huomioon mietinnön johdosta
18759:  ja tehnyt asiasta mietinnön. Eräät järjestöt              annetut lausunnot, esityksen valta-
18760: ovat myöskin saaneet antaa lausuntonsa mie-                kunnallisen ammatinvalinnan ohjauk-
18761: tinnön johdosta. Näin ollen voidaankin                     sen toimeenpanemiseksi maassamme.
18762:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
18763: 
18764:                   Lauri Järvi.                                   Johannes VVU1anen.
18765:                   Mauri Seppä.                                   Aino Malkamäki.
18766:                   Juho Tenhiälä.                                 Nestori Kaasalainen.
18767:                   Artturi Tienari.                               Jaakko Hakala.
18768: 
18769: 
18770: 
18771: 
18772: 56 E 159/55
18773: 442
18774: 
18775: VIII,19. -   Toiv.al. N:o 175.
18776: 
18777: 
18778: 
18779: 
18780:                                  Murtomaa ym.: Ammattikasvatuksesta ja -opetuksesta huo-
18781:                                    lehtivien viranomaisten tehtävien keskittämisestä yhtenäi-
18782:                                    sen johdon alaisena toimivan viraston alaiseksi.
18783: 
18784: 
18785:                                       E d u s k u n n a 11 e.
18786: 
18787:    Erityisesti sodanjälkeisinä vuosina on          virastojen aloitetoiminta ja mahdollisimman
18788: ammattikasvatuksen tarve maassamme suu-            suuren tasapuolisuuden noudattaminen eri
18789: resti kasvanut, mutta vaikka uusia, eri aloja      alojen opetustoiminnan kehittämisessä on
18790: palvelevia ammattikouluja onkin perustettu,        joutunut mainituista epäkohdista suuresti
18791: on nimenomaan maaseudun nuorison ammat-            kärsimään.
18792: tiin ohjaamisessa ja ammattikasvatuksessa             Mutta hajanaisuudesta on haittaa myös
18793: jatkuvasti suuria epäkohtia ja puutteita.          virastojen ulospäin suuntautuvalle toimin-
18794: Kouluopetuksen tehostamisessa olisikin kiin-       nalle. Toistensa työtä aina edes tarkoin
18795: nitettävä erityisesti huomiota, paitsi am-         tuntematta ne joutuvat helposti antamaan
18796: mattikouluopetuksen laajentamiseen, myös           ohjeita ja määräyksiä, jotka ovat keskenään
18797: koulujen opetusohjelman kehittämiseen sel-         jopa ristiriitaisiakin. Toiminta muodostuu
18798: laiseksi, että se nykyistä paremmin pystyisi       sitäpaitsi usein päällekkäiseksi kunkin viras-
18799: palvelemaan maaseudun nuorison kasvavia            ton joutuessa erikseen sekä omassa piiris-
18800: tarpeita. Ennen kaikkea olisi nykyisen kehi-       sään että ulospäin hoitamaan samoja tai
18801: tyksen suunta, joka pätevän ammattikoulu-          suuressa määrin samanlaatuisiakin tehtäviä.
18802: tuksen puutteessa liiaksi suosii oppikoulua           Edellä jo viitattiin siihen, että yhtenäisyy-
18803: maaseudun nuorison yleiskouluna, saatava           den puutteesta johtuneet epäkohdat ovat
18804: läheisemmin liittymään ammattikasvatuk-            ammattien monipuolistuessa ja kehittyessä
18805: seen. Jo aikaisemminkin on eri tahoilla kiin-      sekä ammattikoulutus- ja kasvatustoiminnan
18806: nitetty huomiota ammatinopetuksemme oh-            tarpeen sitä mukaa lisääntyessä jatkuvasti
18807: jaamisessa vallitsevaan monijaksoisuuteen,         korostuneet. Niinpä erinäisille valtion viran-
18808: jonka on väitetty suuresti haittaavan mm.          omaisille, kuten toimihenkilöille, koulujen
18809: koulutuksen tehostumista ja sitä koskevien         johtoelimille, järjestöille ja yksityisille kan-
18810: uudistussuunnitelmien toteuttamista. Onkin         salaisille, jotka joutuvat ammattikasvatusta
18811: selvästi voitu todeta, että ammatinopetuksen       koskevissa kysymyksissä asioimaan kysymyk-
18812: edistämistyön kuuluessa monen ministeriön,         sessä olevien virastojen kanssa, hajanaisuu-
18813: nim. kauppa- ja teollisuus-, maatalous-, ope-      desta on monia haittoja, joista pahimpia on
18814: tus-, sosiaali- ja osaksi sisäministeriönkin       se, että asianomainen ei aina edes tiedä,
18815: sekä näiden alaisten keskusvirastojen toimi-       minkä viraston tai virastojen puoleen hänen
18816: alaan, syntyy helposti epätervettä kilpailua       olisi asiassa käännyttävä.
18817: ja ristiriitojakin niiden välillä, kunkin viras-      Ammatinopetuksesta huolehtivien virasto-
18818: ton valvoessa ahtaasti oman alansa ammatti-        jen monilukuisuudesta johtuvat epäkohdat
18819: koulutuksen etuja ja vieläpä pyrkiessä ali-        on tunnettu myös eräissä muissa maissa ja
18820: arvioimaan toisten alojen oikeutettujakin          laadittu sitä silmälläpitäen suunnitelmia suu-
18821: tarpeita ja vaatimuksia ja jarruttamaan nii-       remman yhtenäisyyden ja keskityksen aikaan-
18822: den viemistä myönteisiin ratkaisuihin. Ha-         saamiseksi. Varsin pitkälle menevä yhte-
18823: janaisuuden haittoja on omiaan lisäämään           näistäminen on jo toteutettu mm. Tanskassa,
18824: se, että samankin alan opetustoimintaan kuu-       jossa kaikkien alojen ammatinopetuksen hal-
18825: luvia tehtäviä on siirretty eri virastoihin ja     linto, valvonta ja kehittämistyö on keskitetty
18826: suoranaisesti myös niiden alaisuuteen. Esim.       yhteen, saman johdon alaisena toimivaan
18827:                                     vm,19.- Murtomaa ym.                                  443
18828: 
18829: kollegialiseen virastoon. Tällaisen yhtenäistä-        toimenpiteisiin yhtenäisyyden ja keski-
18830: IDisen mahdollisuuksia olisi syytä tutkia              tyksen aikaansaamiseksi ammattikasva-
18831: myös meillä.                                           tuksesta ja -opetuksesta huolehtivien
18832:   Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-             viranomaisten toiminnassa sekä näi-
18833: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-              den tehtävien yhdistämiseksi yhtenäi-
18834: muksen,                                                sen johdon alaisena toimivan viraston
18835:           että hallitus ryhtyisi kiireellisesti        hoidettavaksi.
18836:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
18837: 
18838:                  Lauri Murtomaa.                           Marja Lahti.
18839:                  Nestori Kaasalainen.                      Toivo Antila.
18840:                  Heikki Soininen.                          l.Ylatti Mattila.
18841:                  Kauno Kleemola.                           T. Saloranta.
18842:                  Yrjö Hautala.                             Einari Jaakkola.
18843:                  Niilo Ryhtä.                              Artturi Jämsen.
18844:                  Markus Niskala.                           Eino E. Heikura.
18845:                  Wiljam Sa.rjala.                          Kusti Eskola.
18846:                  Sylvi Halinen.                            Atte Pakkanen.
18847:                                         Lauri Laine.
18848: 444
18849: 
18850: VIU,2o. -   Toiv.al. N:o 176.
18851: 
18852: 
18853: 
18854: 
18855:                                 Kauhanen ym..:   Määrärahasta Pohjois-Karjalan keskusam-
18856:                                    mattikoulun oppl7asasuntolan ja lämpökeskuksen rakenta-
18857:                                    mista varten.
18858: 
18859: 
18860:                                      Eduskunnalle.
18861: 
18862:    Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun op-       myös voitaisiin sijoittaa koulun lämpökeskus,
18863: pilaat ovat suurimmaksi osaksi maakunnan          tulisi maksamaan noin 113 000 000 mk.
18864: etäisistä ja taloudellisesti heikoista maalais-      Sanotun perusteella ehdotamme eduskun-
18865: kunnista. Pitkien matkojen ja kotien vähä-        nan hyväksyttiiväksi toivomuksen,
18866: varaisuuden vuoksi heidän majoituskysymyk-
18867: sensä aiheuttaa jatkuvasti suuria vaikeuksia.              että hallitus ottaisi vuoden 1956
18868: Ainoa ratkaisu on, että kouluun rakennetaan             tulo- ja menoarvioesitykseen 113 000 000
18869: riittävä oppilasasuntola. Laadittujen suunni-            markkaa Pohjois-Karjalan keskusam-
18870: telmien mukaan tällainen asuntola, johon                 mattikoulun oppilasasuntolan ja läm-
18871:                                                          pökeskuksen rakentamista varten.
18872:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
18873: 
18874:                  Kalle Kauhanen.                             Lempi Lehto.
18875:                  R. Hallberg.                                Urho Kulovaara.
18876:                  Heikki Soininen.                            Vieno Simonen.
18877:                  Bruno J. Sundman.                           Varma K. Turunen.
18878:                                        Meeri Kalavainen.
18879:                                                                                               445
18880: 
18881: Vlll,21. -   Toiv.al. N:o 177.
18882: 
18883: 
18884: 
18885: 
18886:                                  Kajatsalo ym. : Liikuntakasvatuskorkeakoulun perustamisesta.
18887: 
18888: 
18889:                                       E d u s k u n n a 1l e.
18890: 
18891:    Vuonna 1951 valtioneuvosto asetti komitean      ratoriotilat eivät kuitenkaan ole niin pai-
18892: tutkimaan mahdollisuuksia sijoittaa Helsin-        nava etu, että niiden puute estäisi jotakin
18893: gin yliopiston voimistelulaitos sen uudelleen-     toista kaupunkia kilpailemasta Jyväskylän
18894: järjestelyn yhteydessä Helsingin ulkopuolelle.     kanssa, jos tällä toisel·la kaupungilla on tar-
18895: Komitea antoi mietintönsä v. 1952. Tässä           jottavanaan sellaiset edut liikuntakasvatus-
18896: mietinnössään komitea ei ole tehnyt yksimie-       korkeakoulun paikkana kuin on esim. Lap-
18897: listä ehdotusta korkeakoulun sijoituspaikka-       peenrannalla. Lappeenrannassa ja sen lähi-
18898: kunnasta, mutta on komitea mietintöönsä liit-      ympäristössä on vielä tällä hetkellä saata-
18899: tänyt ehdotukset laeiksi ja asetuksiiksi, jotka    vissa riittävän laajoja alueita korkeakoulun
18900: ovat tarpeen uuden Iiikuntakasvatuskol'kea-        käyttöön Saimaan rannalta, joHoin tärkeä
18901: koulun perustamiseksi. Edelleen on komitea         uimaopetuskysymys ratkeaisi ehdolla olevista
18902: todennut voimistelun- ja urheilunopettajain.       paikkakunnista Lappeenrannassa ehkäpä par-
18903: va·lmistuksessa vallitsevat suuret puutteet ja     haiten. Korkeakoulu voitaisiin sijoittaa lä-
18904: pitää ratkaisun tekemistä ja korkeakoulun          helle ratsastusmaneesia, joka useita vuosia
18905: rakennustöitten aloitta:mista erittäin kiireel-    on ollut vailla säännöllistä käyttöä. Manee-
18906: lisenä. Myöskin Pajulahden urheiluopiston          sista saataisiin vähillä muutoksilla Otanie-
18907: säätiön johtokunnan puheenjohtaja, minis-          men hallin veroinen maapohjahalli. Maneesin
18908: teri Väinö Leskinen on komiteamietintöön           muuttaminen urheilu- ja voimistelukäyttöön
18909: liitetyssä lausunnossaan todennut korkeim-         sopivaksi palvelisi myös'kin tehokkaasti Lap-
18910: man lirkuntakasvatusopetuksemme kaipaavan          peenrannan varuskuntaa.
18911: pikaista uudistamista, sillä nykyinen Hel-            Lappeenrannassa sijaitsevasta Etelä-Sai-
18912: singin yliopiston voimistelulaitos ei hänen-       maan keskussairaalasta voisi korkeakoulu
18913: kään käsityksensä mukaan vastaa ajan vaati-        saada kaiken sen teoreettisen ja käytännöl-
18914: muksia.                                            lisen lääketieteellisen asiantuntemuksen mikä
18915:    Hallitus ·ei kuitenkaan eduSkunnan lau-         eri aineitten opetuksessa on tarpeen, sa-
18916: sumasta toivomuksesta huolimatta ole vielä-        malla kun keskussairaalan laboratoriotilat
18917: ikään antanut esitystä korkeakoulun perusta-       voisivat palveHa korkeakoulunfkin tarpeita.
18918: misesta. Syynä on ollut se, ettei ole saavu-          Lappeenrannan uinti-, urheilu- ja palloi-
18919: tettu yksimielisyyttä korkeakoulun sijoitus-       Inpaikat vastaavat määrältään, laadultaan
18920: paikkakunnasta. Täytyykin todeta, että komi-       ja kunnoltaan Lappeenrannan hyvää mai-
18921: tea on rajoittanut tarkastelunsa tässä suh-        netta urheilukaupunkina ja ovat varmasti
18922: teessa liian suppeaksi ottaessaan käsiteltäväk-    korkeakoulun vaatimuksia vastaavat. Lap-
18923: seen vain Helsingin, Turun, Jyväskylän ja          peenrantaa ympäröivä maasto tarjoaa laittei-
18924: Lahden mahdollisuudet. Komitea on jättänyt         neen mitä parhaimmat mahdollisuudet kor-
18925: tarkastelunsa ulkopuolelle mm. Lappeenran-         keakoulun retkeily-, suunnistus- ja hiihto-
18926: nan kaupungin ja sen ympäristön. Pitäes-           sekä mäenlaskuharjoituksille.
18927: sään Jyväskylää eräänä mahdollisena kysy-             Laprpeenrannan lukuisat erimuotoiset oppi-
18928: mykseen tulevana korkeakoulun sijoituspaik-        koulut tarjoavat riittävät mahdollisuudet tu-
18929:  kakuntana komitea ei esitä Jyväskylän             levien opettajien käytännöllisille harjoituk-
18930:  eduksi juuri muuta positiivista, kuin kor-        sille.
18931:  keamman opetuksen desentralisation tarpeen           Olemme edellä esittäneet täl'keimmät edut,
18932:  ja Jyväskylfulsä jo olevan Kasvatusopillisen      jotka Lappeenranta korkeakoulun paikkana
18933:  korkeakoulun laboratoriotilat. Mainitut labo-     voisi tälle laitokselle tarjota. Pidämme niitä
18934: 446                          VIII,21 .. -   Liikuntakasvatuskorkeakoulu.
18935: 
18936: 
18937: niin painavina, että mielestämme Lappeen-            hukkaamatta. Sentakia ehdotamme edus-
18938: ranta on otettava huomioon vakavana kil-             kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18939: pailijana, kun paikkakysymystä ratkaistaan.
18940:    Niinkuin jo edellä esittämistämme sekä ko-                  että hallitus, tutkittuaan Lappeen-
18941: mitean että muista lausunnoista ilmenee, on                 rannan mahdollisuudet tulevan liikun-
18942: liikuntakasvatuskorkeakoulun      aikaansaami-              takasvatuskorkeakoulun paikkana, an-
18943: nen ja korkeimman liikuntakasvatusopetuk-                   taisi Eduskunnane kiireellisesti tar-
18944: semme uudelleen järjestely tehtävä aikaa                    peelliset esitykset liikuntakasvatuskor-
18945:                                                             keakoulun perustamisesta.
18946:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
18947: 
18948:                  Kaarlo Kajatsalo.                               Matti Miikki.
18949:                  Juho Tenhiälä.                                  Valto Käkelä.
18950:                  Artturi Tienari.                                Erkki Tuuli.
18951:                                              Arno Tuurna.
18952:                                                                                               447
18953: 
18954: VIII,22. -   Toiv.al. N:o 178.
18955: 
18956:                                  Lukkarinen ym..: Toimenpiteistä kasvatusneuvolain työn tu-
18957:                                     kemiseksi myönnettävän valtionavustuksen varmistami-
18958:                                     seksi.
18959: 
18960:                                       E d u s k u n n a ll e.
18961:    Vuoden 1954 päättyessä oli maassamme            tyisi nykyisin uusia maalaiskuntia mukaan,
18962: toiminnassa 17 kasvatusneuvolaa lapsiin ja         mutta tällöin jouduttaisiin hankkimaan lisä-
18963: nuoriin kohdistuvan psyykkisen tutkimus-           työvoimaa, mikä taas johtaisi kuntien mak-
18964: työn keskuksina. Näiden neuvolain työ on           sujen korottamiseen. Kuitenkin voidaan to-
18965: saanut suurta tunnustusta ohjatessaaJll lasten     deta jo nyt tapauksia, jolloin kasvatusneu-
18966: vanhempia lapsissa 'esiintyvien kehityshäiriöi-    volan työ on merkinnyt valtiolle menojen
18967: den poistamiseksi, tukiessaan opettajia ja         säästämistä, ja tulevaisuudessa neuvolat var-
18968: kouluviranomaisia vaikeiden lasten kasvatuk-       masti vaikuttavat entistä enemmän tähän
18969: sessa ja antaessaan lastensuojeluviranomai-        suuntaan. Voidaan sääistää niistä menoista,
18970: sille lausuntoja ja apua huostaanotettujen         joita joudutaan käyttämään lastensuojeluun
18971: lasten suhteen.                                    ja nuorisorikollisuuden hoitoon. Viimemai-
18972:     Toiminnassa olevat kasvatusneuvolat ovat       nituissa tapauksissa varat joudutaan usein
18973: kaupunkien ja kuntayhtymien perustamia ja          uhraamaan siinä vaiheessa, jolloin kasvat-
18974: ylläpitämiä. Valtiovalta on antanut kasva-         tava ja parantava vaikutus on jo kyseen-
18975: tusneuvolatyölle tunnustuksensa valtionavun        alaista.
18976: muodossa. Helmikuussa 1950 valtioneuvosto             Kasvatusneuvolatoiminta laajenisi ja sen
18977: antoi päätöksen kasvatusneuvoloille annetta-       työ varmistuisi, jos valtionapu kasvatusneu-
18978: vasta valtionavusta. Tämän päätOksen mu-           voloille olisi riittävämpää ja varmempaa
18979: ilraan valtionapu voi nousta puoleen kasva-        eikä jäisi, kuten nyt, riippumaan kokonaan
18980: tusneuvolan kohtuullisiksi katsotuista vuo-        siitä, millaisen määrärahan eduskunta kul-
18981: tuisista menoista. Käytännössä neuvolain           loinkin hyväiksyy. Kun valtiovalta on kat-
18982: saama valtionapu on kuitenkin supistunut           sonut tarpeelliseksi varmistaa monen muun
18983: varsin pieneksi, koska sen suuruuden on            tärkeän toimialan, lastenkotien, lastentarho-
18984: määrännyt kunakin vuonna valtion talous-           jen, kasvatuslaitosten jne., toiminnan jatku-
18985: arvioon otettu määräraha ja neuvolain luku-        vuuden säätämällä lait näiden valtionavusta,
18986: määriiln kasvaessa kunkin neuvolan saama           olisi syytä myös ikasvatusneuvolain kohdalla
18987: apu on pienentynyt. V. 1953 neuvolat sai-          järjestää näiden toiminnan tukeminen var-
18988: vat noin 3 % menoistaan ja v. 1954 jäivät          memmalle pohjalle.
18989: !kokonaan ilman valtionapua. Vuoden 1955              Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
18990: valtion tulo- ja menoarvioon on otettu 3 mil-      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18991: joonan markan avustusmääräraha, mikä to-
18992: sin on aikaisempia suurempi, mutta jaettuna                 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18993: neuvoloille jää sangen pieneksi niiden me-                kasvatusneuvolain työn tukemiseksi
18994: noihin verrattuna. Moniin neuvoloihin liit-               valtionavun vakinaiselle pohjalle saat-
18995:                                                           tamisen- suhteen.
18996:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
18997:          Impi Lukkarinen.             Vieno Simonen.            Eino Raunio.
18998:          Viljo Virtanen.              G. Henriksson.            Laura Brander-Wallin.
18999:          Valto Käkelä.                K. F. Haapasalo.          Eino Palovesi.
19000:          Olavi Kajala.                Anni Flinck.              Artturi Jämsen.
19001:          Vappu Heinonen.              Aleksi Kiviaho.           Varma K. Turunen.
19002:          Veikko Helle.                Päiviö Hetemäki.          Kaisa Hiilelä.
19003:          Eero Saari.                  Juho Kuittinen.           Matti Lepistö.
19004:          Arvo Ahonen.                 Väinö Tikkaoja.           Lempi Lehto.
19005:          Unto Suominen.               Tyyne Paasivuori.         Kaino Haapanen.
19006:          Rafael Paasio.               Elli Nurminen.            Leo Suonpää.
19007:          Sylvi Halinen.               Urho Kulovaara.           Irma Rosnell.
19008:          Artturi Koskinen.            V. Liljeström.            Bruno J. Sundman.
19009:          Kalle Kauhanen.              Matti Koivunen.           0. Lindblom.
19010:          Kaarlo Kajatsalo.            Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.Martta Salmela-Järvinen.
19011:          Veikko Kokkola.              Meeri Kalavainen.         Kustaa Alanko.
19012: 448
19013: 
19014: VID,23. -   Toiv.al. N:o 179.
19015: 
19016: 
19017: 
19018: 
19019:                                 Kajatsalo ym..: Ylioppilastutkinnon korvaamisesta oppikou-
19020:                                   lun päästötutkinnolla.
19021: 
19022: 
19023:                                       E d u s k u n n a ll e.
19024: 
19025:    Voimassaolev.an lainsäädännön mukaan            syistä, ehdottamaan ylioppilastutkinnon kor-
19026: suoritetaan lukion päätteeksi ylioppilastut-       vaamista sellaisella oppikoulun päästötutkin-
19027: kinto, joka alunperin merkitsi sitä, että sen      nolla, joka paremmin soveltuisi oppikoulnn
19028: suorittanut oli ilman enempiä tutkintoja oi-       luonteeseen ja päästäisi sen vapaammin ke-
19029: keutettu jatkamaan opintojaan yliopistossa         hittymään nykyajan kasvatuksellisia ja sivis-
19030: tahi muussa valitsemassaan; korkeakoulussa.        tyksellisiä pyrkimyksiä palvelemaan. Yhte-
19031: Koulunkäynnin kuitenkin tultua yleisem-            näisesti suunniteltu ja valvottu tutkinto kat-
19032: mäksi ja korkeakouluihinkin pyrkivien luvun        sottiin kuitenkin oppikoulun päätteeksi tar-
19033: lisääntyessä on opiskelijamäärää useissa kor-      peelliseksi. Tähän käsitykseen yhtyi myös
19034: keakouluissa ja Helsingin yliopiston eräissä       oppikoulukomitean neuvottelukunta.
19035: tiedekunnissa täytynyt rajoittaa ja alkaa             Tällainen tutkinto ei oikeuttaisi ilman
19036: suorittaa eri tutkintojen perusteella karsin-      muuta jatkamaan opintoja yliopistoissa tai
19037: taa niin, että ylioppilastutkinto ei enää sel-     korkeakouluissa. Jo nykyisin laajalti vallalla
19038: laisenaan ilman lisätutkintoja oikeuta pääsyä      oleva menetelmä oppilaiden valitsemiseksi
19039: opiskelemaan kuin joihinkin harvoihin yli-         näihin korkeampiin oppilaitoksiin ylioppil·as-
19040: opistojen tiedekuntiin. Ylioppilastutkinto Olli    tutkinnosta erillisellä valinnalla olisi tämän
19041: näin menettänyt alkuperäisen merkityksensä.        johdosta järjestettävä niihinkin laitoksiin tai
19042:    Laaj.alti ollaan niin ikään sitä mieltä, että   laitosten osiin, joissa sellaista vielä ei ole.
19043: nykyinen ylioppilastutkinto vaikeuttaa oppi-          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
19044: koulun kasvatuksellisia pyrkimyksiä ja sitoo       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19045: sen liiaksi eräitten sellaisten suoritusten har-
19046: joitteluun, joilla ei ole niihin uhrattua aikaa             että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19047: ja vaivaa vastaavaa merkitystä oppi·laan ke-              nykyisen ylioppilastutkinnon korvaa-
19048: hityksessä.                                               miseksi oppikoulun tarpeita ja tarkoi-
19049:    Vuoden 1950 oppikoulukomitean työvalio-                tuksia paremmin palvelevalla lukion
19050: kunta päätyikin, lähinnä edellä mainituista               päästötutkinrnolla.
19051:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
19052: 
19053:          Kaarlo Kajatsalo.            Leo 1. Mattila.               Eemil Luukka.
19054:          Eino Saari.                  Aare Leikola.                 Vilho Väyrynen.
19055:          Esa Kaitila.                 Armas Leinonen.               Urho Kähönen.
19056:          Irma Karvikko.               Anni Hosia.                   Elli Nurminen.
19057:          Harras Kyttä.                Arno Tuuma.                   Aino Malkamäki.
19058:          Helge Miettunen.             Martti J. Huttunen.           Aune lnnala.
19059:                                       Kalervo Saura.
19060:                                                                                                 449
19061: 
19062: VIII,24. -     Toiv.al. N:o 180.
19063: 
19064: 
19065: 
19066: 
19067:                                    Kajatsalo ym.: Valtion oppilaitosten lehtorinvirkojen lisää-
19068:                                      misestä.
19069: 
19070: 
19071:                                         E d u s k u n n a ll e.
19072: 
19073:    Valtioneuvoston lokakuun 27 päivänä 1949             Tämä merkitsee kuitenkin yhä uusien
19074: asettama oppikoulujen opettajapulaa selvit-          opettajavoimien kiinnittämistä koulujen pal-
19075: televä komitea on antamassaan mietinnössä            velukseen tuntiopettajina, jolloin heidän
19076: pitänyt opettajapulan eräänä syynä opet-             suhteellinen osuutensa vakinaisiin opettajiin
19077: tajien alipalkkausta ja kiinnittänyt erikoista       nähden vielä nykyisestäänkin kasvaa. Kun
19078: huomiota tuntiopettajien oikeudellisen ase-          kuitenkin jo lukuvuonna 1950-1951 oli val-
19079: man heikkouteen.                                     tion oppikouluissakin yli 1/3 kaikesta ope-
19080:    Kesäkuun 1 päivänä 1950 asetettu ns.              tustyöstä ja yksityisissä oppikouluissa sekä
19081: tuntiopettajakomitea on laajassa mietinnös-          muissa oppilaitoksissa vielä suurempi osa
19082: sään perusteellisesti selvittänyt tuntiopet-         tuntiopettajien hoidettavina, joilla on sama
19083: tajien aseman ja palkkauksen puutteellisuu-          vastuu kasvatus- ja opetustyön suorittami-
19084: det sekä heidän oikeudellisen asemansa heik-         sesta ja varsin lukuisissa tapauksissa myös-
19085: kouden. Mietinnössään komitea toteaa mm,             kin sama teoreettinen ja asiallinen pätevyys
19086: että oppikoulujen luokkien lukumäärän jat-           kuin vakinaisilla opettajilla, mutta joilta
19087: kuvasti kasvaessa on opettajavoimien tarve           puuttuvat monet tärkeät palkk~ ja sosiaa-
19088: käynyt yhä tuntuvammaksi. Vallitsevan                liset edut sekä vakinaisen viran mukanaan
19089: käytännön mukaisesti on uudet opettajavoi-           tuoma elämisen vakavuus, ei asiaintilaa
19090: mat kiinnitetty koulujen palvelukseen ns.            voida pitää tyydyttävänä. Mainitun luku-
19091: tlmtiopettajina, huolimatta siitä, että ko.          vuoden jälkeen on tuntiopettajien sekä ab-
19092: opettajia tarvitaan koulun palveluksessa jat-        soluuttinen että suhteellinen osuus vielä
19093: kuvasti, koska elintason noustessa ja kansan         noussut.
19094: sivistystarpeen yhä lisääntyessä on oppi-               Niistä puutteellisuuksista, joita tuntiopet-
19095: koululla taipumus jatkuvasti kasvaa. Sa-             tajien palkkauksessa ja oikeudellisessa ase-
19096: maan suuntaan vaikuttaa tietysti väestön             massa edelleen on, mainittakoon esimerkkinä
19097: luonnollinen kasvu.                                  vain: puuttuva oikeus ikälisään, puuttuva
19098:    Viime vuosikymmenen jälkipuoliskon suu-           eläkeoikeus, puuttuva mahdollisuus palkka-
19099: ren syntyväisyyden onkin laskettu aiheutta~          luokan nousuun sekä puuttuva oikeus sai-
19100: van sen, että, jos haluamme antaa uudelle            rausajan palkkaan ja naisopettajilla raskau-
19101: sukupolvelle edes samanlaiset mahdollisuu-           denajalla säädettyyn paikalliseen lomaan.
19102: det koulunkäyntiin kuin on nykyisillä kou-              Tuntiopettajakomitea onkin mietinnössään
19103: lulaisilla, tarvitaan vuosina 1956-1958 n.           ehdottanut joukon uudistuksia, jotka toteu-
19104: 150 kokonaan uutta normaalikokoista oppi-            tettuina tietäisivät huomattavaa parannusta
19105: koulua tai muuta vastaavaa oppilaitosta              tuntiopettajien asemaan, vaikka eivät vielä
19106: opettajineen. Kun ei liene suurtakaan toivoa         teekään heille täyttä oikeutta. Tuntiopetta-
19107: siitä, että johtavien valtioelinten suopeus          jat ja koko koululaitoksemme on kuitenkin
19108: koululaitosta kohtaan yht'äkkiä lisääntyisi          jo useita vuosia turhaan odottanut näiden
19109: niin paljon, että tarvittavat uudet koulut           uudistusten toimeenpanoa.
19110: saataisiin kaikki perustetuksi ja rakenne-              Kun on epäoikeudenmukaista, että tär-
19111: tuksi, on koululaitoksen jatkettava nykyistä         keällä yhteiskunnallisella työsaralla työsken-
19112: suuntausta ja lisättävä luokkia jo olemassa-         televältä kansalaisryhmältä jatkuvasti kielle-
19113: oleviin kouluihin.                                   tään ne oikeudet, jotka heille työnsä perus-
19114: 57 E l!59/55
19115: 450                                  vni,24. -   Lehtorinvirat.
19116: 
19117: 
19118: teella kuuluvat, ja kun tuntiopettajien ase-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19119: man parantamisesta koituisi hyötyä koko                    toimenpiteisiin valtion oppilaitosten
19120: koululaitokselle ja koko yhteiskunnalle, koska             vakinaisten ja ylimääräisten lehtorin-
19121: se olisi omiaan, kuten tuntiopettajakomitea-               virkojen lisäämiseksi tuntiopettaja-
19122: kin mietinnössään toteaa, lieventämään opet-               komitean mietinnössä esitetyUä ta-
19123: tajapulaa saattamalla opettajauran opiskeli-               valla.
19124: joitten keskuudessa nykyistä tavoitellum-
19125: maksi, esitämme kunnioittaen eduskunnan
19126: hyväksyttäväksi toivomuksen,
19127:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
19128: 
19129:                  Kaarlo Kajatsalo.                                Esa Kaitila.
19130:                  Juho Tenhiälä.                                   Harras Kyttä.
19131:                  Artturi Tienari.                                 Helge Miettunen.
19132:                  Impi Lukkarinen.                                 Irma Karvikko.
19133:                                                                                               451
19134: 
19135: VUI,25, -   Toiv.al N:o 181.
19136: 
19137: 
19138: 
19139: 
19140:                                Kajatsalo ym. : Oppikoulunopettajien palkkauksen uudelleen
19141:                                   järjestä~isestä.
19142: 
19143: 
19144:                                      E d u s k u n n a ll e.
19145:    Jo useitten vuosien aikana oppikouluis-        rehtorilta vaadittavat ominaisuudet omaavia
19146: samme vallinnut tilan puute on yleisesti tun-     persoonallisuuksia.
19147: nettu. 40-luvun puolivälin suuri syntyväisyys        Tärkein syy tähän opettajien puutteeseen
19148: tätä tilanpuutetta edelleen lähivuosina lisää     ja opettajakunnan laadullisen tason alenemi-
19149: ja aiheuttaa laskelmien mukaan sen, että vuo-     seen on opettajien huono ja epätarkoituksen-
19150: sina 1956-1958 olisi perustettava n. 150 ko-      mukaisesti järjestetty palkkaus. Erikoisesti
19151: konaan uutta normaalikokoista oppikoulua,         on näin oppikoululaitoksessamme. Huonosti
19152: jos mielimme antaa silloin kouluihin pyrki-       palkattu, vastuullinen ja rasittava oppikou-
19153: ville lapsille edes samanlaiset mahdollisuudet    lunopettajan työ ei jaksa vetää opettajan-
19154: opintielle pääsyyn kuin nykyisin on. Vielä        uralle riittävässä määrässä lahjakasta, tarmo-
19155: suurempi on ollut erilaisten ammattioppilai-      kasta ja kehityskykyistä nuorisoa, joka pa-
19156: tosten puute. Tätä koulutilojen puutetta ei       rempien ylenemis- ja ansiomahdollisuuksien
19157: voida lieventää ja poistaa muuten kuin ryh-       houkuttelemana hakeutuu teknillisille ja kau-
19158: tymällä tähänastista huomattavasti suurem-        pallisille aloille sekä vapaisiin ammatteihin.
19159: massa määrässä osoittamaan varoja uusien             Vaarantamatta oppikoulumme antamaa kas-
19160: koulurakennusten rakentamiseen.                   vatus- ja opetustulosta emme voi sallia nykyi-
19161:    Pelkät koulut ilman päteviä ja kelvollisia     sen asiaintilan enää kauemmin jatkua. On
19162: opettajia eivät kuitenkaan ole suureksikaan       ryhdyttävä kiireellisiin ja päättäviin toimen-
19163: hyödyksi. Jo nykyisissäkin kouluissamme on        piteisiin oppikoulunopettajien palkkauksen
19164: toistakymmentä vuotta vallinnut suorastaan        järjestämiseksi sellaiseksi, että ala pystyy tar-
19165: huutava opettajapula, joka vuosi vuodelta on      joamaan työntekijälleen riittävän toimeentu-
19166: vain pahentunut. Yksistään oppikouluissamme       lon sekä samalla sellaiset ylenemisen mah-
19167: oli esim. v. 1953 2 361 epäpätevää opettajaa      dollisuudet lahjakkaille ja tarmokkaille opet-
19168: koko opettajavahvuuden ollessa 5 731. V. 1945     tajille, että kouluala tässä suhteessa tulee
19169: vastaavat luvut olivat 1 214 ja 4 052. Epäpä-     kilpailukykyiseksi taloudellisen elämän eri
19170: tevien osuus on siten 8 v:ssa kasvanut            alojen ikanssa. Tätä vaatii huolenpito nuori-
19171: 29 % :sta 41 % :iin. Sama suunta jatkuu yhä.      somme kasvatuksesta ja kansamme tulevaisuu-
19172:    Edelleen on tunnettua, että ns. muodolli-      desta.
19173: sesti pätevienkin opettajien sekä tiedollinen        Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
19174:  ja opillinen taso että muu opettajapätevyys      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19175: on vuosi vuodelta laskenut. Opettajakunta         muksen,
19176:  on myöskin yhä suuremmassa määrässä nai-                    että hallitus kiireellisesti asettaisi
19177: sistunut, mikä suuresti häiritsee etenkin poi-            toimikunnan tekemään ehdotusta oppi-
19178: kakoulujen työskentelyä, mutta tuntuu vaka-               koulunopettajien palkkauksen suurem-
19179: vana haittana myöskin sekä yhteiskouluissa                maksi porrastamiseksi ja sen saatta~i
19180:  että tyttöoppilaitoksissa. Oppilasmääriltään             seksi tasolle, joka nykyistä suure~
19181:  ja opettajakuunaltaan yhä suurenevien koulu-             massa ~äärässä lisäisi koulualan kil-
19182:  jemme rehtoreiksi on entistä vaikeampaa löy-             pailukykyä opiskelevan nuorison mie-
19183: tää riittävän koulutuksen saaneita ja muut                lenkiinnosta ~uihin toimialoihin ver-
19184:                                                           raten.
19185:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
19186: 
19187:                  Kaarlo Kajatsalo.                             Urho Saariaho.
19188: 452
19189: 
19190: VIII,26. -   Toiv.al. N:o 182.
19191: 
19192: 
19193: 
19194: 
19195:                                  Kaitila ym..: Toimenpiteistä yksityisten oppikoulujen opet-
19196:                                    tajien saattamiseksi perhe-eläkelain alaisiksi.
19197: 
19198: 
19199:                                       E d u s k u n n a ll e.
19200: 
19201:    :Maamme koulujärjestelmässä on yksityi-         75% :lla niistä eläkkeistä, joita yksityisoppi-
19202: sillä oppikouluilla merkittävä sija. Kun kai-      koulut maksavat elii:keiän saa.vuttaneille päte-
19203: kista oppikouluista jo lähes 70 % on yksi-         ville, vakinaisille opettajilleen.
19204: tyisiä, voidaan todeta, että ne tyydyttävät           Sen jälkeen kun valtion viran ja toimen
19205: oppikoulutarpeen suurimmalta osalta. Nii-          haltijain perhe-eläkevakuutus on saatu ai-
19206: den tukeminen on valtiolle huomattavasti           kaan, ovat yksityisoppikoulujen opettajat
19207: edullisempaa kuin valtion omien oppikoulu-         toivoneet, että heidät otettaisiin tämän lain
19208: jen ylläpitäminen, sillä esim. lukuvuonna          piiriin, jotta tässäkin suhteessa yhdenmulmi-
19209: 1952-53 olivat menot oppilasta kohden val-         suus maan oppikouluopettajakunnan keskuu-
19210: tion kouluissa 43 041 mk, mutta kunnallisissa      dessa toteutuisi. Se seikka, ettei yksityis-
19211: ja yksityisissä kouluissa vain 38 575 mk,          koulujen opettajilla nykyisin ole mahdolli-
19212: mistä valtionapu oli 24 618 mk.                    suuksia saada eläketurvaa jälkeenjääneille
19213:    Vuonna 1951 annetulla asetuksella on yksi-      huollettavilleen, onkin eräs niistä syistä, joi-
19214: tyisoppikoulujen opettajat palkkaukseen näh-       den vuoksi näillä kouluilla ja siten huomat-
19215: den saatettu suunnilleen vastaavaan asemaan        tavalla osalla oppikouluistamme ei ole mah-
19216: kuin valtion oppikoulujen opettajat. Tämä          dollisuuksia saada riittävästi päteviä opetta-
19217: onkin luonnollista, sillä työn laatu, pätevyys-    jia palvelukseensa. Valtion menotalouden-
19218: vaatimukset j.a siis myös valmistusaika ovat       kaan kannalta esitetyn toivomuksen toteutta-
19219: molempien koulumuotojen opettajille samat.         minen ei liene kohtuutonta otettaessa huo-
19220: Yksityisoppikoulujen opettajat OViat omatoi-       mioon, että oppilaiden koulutus yksityis-
19221: misesti pyrkineet järjestämään myös eläke-         kouluissa muodostuu v,altiolle lähes puolta
19222: kysymyksensä perustamalla jo yli 60 vuotta         halvemmaksi kuin valtion oppikouluissa.
19223: sitten Yksityiskoulujen Eläkekassan, jonka            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19224: merkitys kuitenkin rahanarvon moninkertai-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19225: sen huononemisen johdosta on jäänyt suh-
19226: teellisen vähäiseksi. Vuoden 1951 yksityis-                  että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19227: oppikouluasetuksella on v. 1950 annettuun                 toimenpiteisiin yksityisten oppikoulu-
19228: yksityisoppikoulujen v~altiDnapulakiin nojau-             jen opettajien saattamiseksi perhe-
19229: tuen vihdoin säädetty, että va:ltio vastaa                eläkelain alaisiksi.
19230:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
19231: 
19232:                  Esa Kaitila.                                   R. Hallberg.
19233:                  John Österholm.                                Hertta Kuusinen.
19234:                  Arno Tuurna.                                   Kauno Kleemola.
19235:                                        G. Henriksson.
19236:                                                                                              453
19237: 
19238: VII1,27. -   Toiv.al. N:o 183.
19239: 
19240: 
19241: 
19242: 
19243:                                  Malkamäki ym.: Valtion oppikoulujen käsityön ja kotitalou-
19244:                                     den opettajain aseman vakinaistamisesta.
19245: 
19246: 
19247:                                       E d u s k u n n a ll e.
19248: 
19249:   Käsitöiden ja kotitalouden opetus oppikou-          Tietä.mämme mukaan kouluhallitus onkin
19250: luissa on hyvin tärkeä oppilaiden käytän-          suunnitellut valtion koulujen käsityön ja ko-
19251: nöllisen ja taloudellisen kehittymisen kan-        titalouden opettajain opetusvelvollisuudeksi
19252: nalta. Näiden oppiaineiden arvostus onkin          26 viikkotuntia, jolloin he kuuluisivat 22.
19253: vuosi vuodelta vain lisääntynyt. Siitä huo-        palkkausluokkaan. Tällainen järjestely ta-
19254: limatta em. oppiaineiden asemaa ei lmiten-         kaisi virkoihin pätevät opettajat eikä tulisi
19255: kaan ole vakautettu. Vuoden 1919 asetuk-           valtiolle kalliimmaksi kuin nykyinen vanhen-
19256: sella säädettiin em. aineet tuntiopettajain        tunut tuntiopettajajärjestelmä. Opetustun-
19257: hoitoon ,toistaiseksi", ja asiantila on jat1rn-    teja myös:ki'll on tarpeeksi, ka:ksoistyttö-
19258: nut siten 36 pitkää vuotta. Vakinaisia käsi-       lyseoissa vieläpä yli kaksinkertainen määrä.
19259: työn ja kotitalouden opettajia onkin tietääk-      Em. opettajien kohdalla asian järjestäminen
19260: semme vain kolmessa maamme tyttölyseossa,          taas merlkitsisi turvallisuuden lisääntymistä.
19261: nim. Helsingin tyttönormaalilyseossa, Helsin-         Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19262: gin ruotsalaisessa ja Tampereen tyttölyseossa,     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19263: ja näissä:kin ainakin osittain asia on järjes-
19264: tetty epätyydyttävästi. Esim. Tampereella                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19265: em. virat kuuluvat 12. palkkausluokkaan 16                toimenpiteisiin valtion oppikoulujen
19266: viikkotunnin opetusvelvollisuuksin. Tällai-               käsityön ja kotitalouden opettajain
19267: nen järjestely on ollut omiaan vaikeutta-                 aseman vakinaistamiseksi kouluhalli-
19268: maan päteväin opettajain saantia.                         tuksen suunnitelmien mukaisesti.
19269:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
19270: 
19271:                  Aino Malkamäki.                                Lauri Järvi.
19272:                  Impi Lukkarinen.                               Veikko Helle.
19273: 454
19274: 
19275: VIII,2s. -   Toiv.al. N:o 184.
19276: 
19277: 
19278: 
19279: 
19280:                                  Innala ym. : Eräiden valtwn oppikouluihin siirtyneiden lehto-
19281:                                     reiden palvelusajan laskemisesta.
19282: 
19283: 
19284:                                       E d u s k u n n a ll e.
19285: 
19286:   Valtion viran ja toimen haltijain palk-          sanotussa kohdin. Se on välttämätöntä jo
19287: kauksesta annetun asetuksen muuttamisesta          senkin vuoksi, että nykyinen asiain tila on
19288: touk<ikuun 9 päivänä 1952 8/nnetrm asetuk-         omiaan estämään pätevää ja kokenutta opet-
19289: sen (216/52) 4 pykälän 1 momentin mukaan           tajatyövoimaa siirtymästä yksityisoppikou-
19290: valtion oppikoulun vanhempi ja nuorempi            il.uista valtion oppikouluihin. Sitä paitsi se
19291: lehtori ja apulaislehtori saavat, palveltuaan      aiheuttaa tarpeettomasti oikeutettua tyyty-
19292: yhteensä kymmenen vuotta V3ikinaisena mai-         mättömyyttä valtion palvelukseen jo siirty-
19293: nitussa virassa, palkkausta edellä sanotun         neiden, muihin s8iffian laitoksen opettajiin
19294: asetuksen 1 pykälässä mainittua lähinnä            verrattuna samam pätevyyden ja yhtä pitkä-
19295: ylemmän palkkausluokan mukaan. Tammi-              aikaisen opettajak<ikemuksen omaavien, mutta
19296: kuun 19 päivänä 1951 annetun yksityisoppi-         eri tavoin palkattujen oppikoulunopettajien
19297: kouluasetuksen (23/51) 28 pykälän 2 mo-            keskuudessa.
19298: mentissa olevan säännöksen mukaisesti yksi-            Kaiken edellä esitetyn johdosta kunnioit-
19299: tyisoppikoulujen opettajiin sovelletaan ylem-      tavasti ehdot8iffiffie eduskunnan hyväJksyttä-
19300: pään palJkkausluokkaan siirtämisessä oppi-         våJksi toivomuksen,
19301: koulujen opettajista voimassa olevia sään-
19302: nöksiä.                                                      että hallitus ryhtyisi ensi Ulassa toi-
19303:   Viimeksi mainittu säännös on täten pois-                menpiteisiin valtion viran ja toimen
19304: tanut erään yksityisoppikoulujen opettajien               haltijain palkkauksesta annetun ase-
19305: palkkauksessa aikaisemmin olleen epäkohdan                tuksen 4 § :n 1 momentin muuttami-
19306: verrattaessa heidän palkkaustaan valtion op-              seksi ja täydentämiseksi siten, että
19307: pikoulujen opettajien pallrlraukseen. Sen si-             yksityisoppikouluissa vähintään kym-
19308: jaan se ei ole järjestänyt niiden oppikoulun              menen vuotta muodollisesti pätevinä
19309: opettajien palkkaukseen jäänyttä puutteelli-              vastaavissa viroissa palvelleiden val-
19310: suutta, jotka ovat siirtyneet yksityisen oppi-            tion oppikouluihin jo siirtyneiden tai
19311: koulun palveluksesta valtion oppikouluun                  vastedes siirtyvien vanhempien ja
19312: ennen vuonna 1951 annetun asetuksen voi-                  nuorempien lehtoreiden ja apulaisleh-
19313: maantuloa, enempää kuin niidenkään, jotlka                toreiden osalta otettaisiin sanottu pal-
19314: vastedes täten siirtyvät valtion palvelukseen.            velusaika huomioon ylempään palk-
19315:    Edellä mainittu puutteellisuus olisi kii-              kausluokkaan oikeuttavana palvelus-
19316: reimmiten korjattava täydentämällä asetusta               aikana.
19317:       Helsingissä 10 päivänä heLmikuuta 1955.
19318: 
19319:                  Aune Innala.                                   Juho Tenhiälä.
19320:                  Erkki Leikola.                                 Sven Högström.
19321:                  Johannes Wirtanen.                             Grels Teir.
19322:                  Jaakko Hakala.                                 Kurt Nordfors.
19323:                  Helge Miettunen.                               Erkki Tuuli.
19324:                  Kalervo Saura.                                 Kaarlo Kajatsalo.
19325:                  Irma Hamara.                                   Olavi Kajala.
19326:                                                                                                     455
19327: 
19328: Vlli,29, -   Toiv.al. N:o 185.
19329: 
19330: 
19331: 
19332: 
19333:                                         Saariaho ym..: Kymin yhteiskoulun ottamisesta valtion hal-
19334:                                            tuun.
19335: 
19336: 
19337:                                              E d u s k u n n a ll e.
19338: 
19339:   Karhulan kauppalassa sijaitseva Kymin                   rän jatkuva kasvaminen pakotti Kymin yh-
19340: yhteiskoulu on perustettu vuonna 1920 ja                  teiskoulun kannatusyhdistyksen suunnittele-
19341: on koulun omistajana ollut perustamisesta                 maan koulurakennuksen laajentamista. Uusi
19342: alkaen Kymin yhteiskoulun kannatusyhdis-                  koulutalo valmistuikin kesä-heinäkuussa
19343: tys ry.                                                   1954. Myöskin vanha koulutalo uusittiin
19344:   Oppilaitoksen luonnollisen koulupiirin on               perusteellisesti vuonna 1954. Uusi koulu-
19345: koko ajan muodostanut jakamaton Kymin                     talo tuli maksamaan noin 52 miljoonaa mark-
19346: kunta ympäristöineen. Asukkaita on Kar-                   kaa sekä sisustus noin 2.5 miljoonaa mark-
19347: hulan-Kymin alueella nykyisin noin 30 000                 kaa, lisäksi vanhan koulutalon korjauskus-
19348: henkeä. Voidaankin sanoa, että koko maassa                tannukset nousivat noin 4.5 miljoonaan
19349: ei ole Karhulan (asukkaita noin 21500)                    markkaan. Velkoja kaikkien näiden töiden
19350: kokoista paikkakuntaa, jossa ei olisi valtion             jälkeen on kannatusyhdistyksellä yhteensä
19351: omistamaa oppikoulua. Koulun oppilasmää-                  56.2 miljoonaa markkaa.
19352: rän kasvusta antavat allaolevat luvut erin-                  Mutta vieläkään koulutalo ei ole riittävän
19353: omaisen kuvan:                                            tilava. Kannatusyhdistyksellä onkin valmiit
19354:                                                           luonnospiirustukset koulutalon rakentami-
19355:   vuonna 1936    ••••••••         0.   155 oppilasta      seksi täyteen laajuuteen, jolloin siitä tulisi
19356:      ,   1940 ..........               212                kyllin tilava tyydyttämään paikkakunnan
19357:          1945    0   •••   0   •••••   352    "           oppikouluntarpeen.
19358:      "   1950    •••   0   0   •••••   401    "              On syytä vielä todeta, että koulun oppi-
19359:      "   1954 ..........               516    "           laista valtaosan muodostaa tavallisten työn-
19360:      "                                         "          tekijöiden lapset. Juuri heidän kannaltaan
19361:                                                           olisi välttämätöntä, että koulu saataisiin
19362:    Oppilasmäärä on siis vuosi vuodelta kasva-             valtion kouluksi, mistä olisi seurauksena
19363: nut. Kaikkia pyrkijöitä ei ole voitu oppi-                myöskin pienemmät kustannukset oppilaiden
19364: laiksi ottaa koulutilojen pienuuden vuoksi,               vanhemmille.
19365: vaan osan täytyy käydä oppikoulua muualla.                   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
19366: Koulussa on tällä hetkellä 15 toimivaa luok-              kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19367: kaa, joista I-II luokkia 3, III-V luokkia
19368: 2 ja VI-VIII luokkia kutakin 1.                                    että hallitus mahdollisimman pian
19369:    Koulun ensimmäinen koulutalo valmistui                        ryhtyisi toimenpiteisiin Kymin yhteis-
19370: vuonna 1923 ja on se pääosiltaan hirsinen                        koulun ottamiseksi valtion ylläpitä-
19371: 2-kerroksinen rakennus. Mutta oppilasmää-                        mäksi oppikouluksi.
19372:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
19373: 
19374:                      Urho Saariaho.                                    Yrjö Sinkkonen.
19375:                      Heikki Hykkäälä.                                  Marja Lahti.
19376: 456
19377: 
19378: VIII,3o. -   Toiv.al. N:o 186.
19379: 
19380:                                  Heikura ym.: Parkanon yhteiskoulun ottamisesta valtion
19381:                                    haltuun.
19382: 
19383:                                       E d u s k u n n a 1l e.
19384:    Parkanon yhteiskoulu Pohjois-Satakun-          juhlasali, opetus- ja koulukeittiö, joten kou-
19385: nassa on toiminut v. 1940 alkaen, aluksi          luun saadaan 11-12 luokkaa, joista rinnak-
19386: vuoteen 1953 saakka täysluo~kaisena keski-        kaisosastoja 3-4 ja oppilaita 350-400. ·Ta-
19387: kouluna ja saaden v. 1953 lukioluokat, toi-       loudeHiset vaikeudet ovat olleet suuret, mutta
19388: mien siis nykyisin yliopistoon johtavana          erinäisten luottolaitosten tuella saataneen ra-
19389: oppikouluna. Mainittu koulu tuli v. 1940          kenteilla olevat lisärakennukset valmiiksi ku-
19390: Parkanoon ns. siirtokouluna, jatkaen siis         luvan vuoden ajalla. Mainittakoon lisäksi,
19391: Parkanon Yhteiskouluna entisen Äyräpään           että koulu on jo aikaisemmin huolehtinut
19392: täysiluokkaisen keskikoulun työtä laajalla        opettaja-asuntoloista ym.
19393: Pohjois-Satakunnan alueella. Koulun alue             Kun koulu on sijoitettu vähävaraiselle seu-
19394: käsittää, paitsi Parkanon kuntaa, joka jo it-     dulle, niin po. opetustilojen hyötykäyttöä aja-
19395: sestään on nopeasti kehittyvä ja huomattava       tellen on ko. yhteiskoulun taloon sijoitettu
19396: asutuskeskus, myös Kihniön, Kurun, Kar-           mm. kansalaisopisto, jossa nuorisotyöhön ja
19397: vian ja osittain Ikaalisten alueita. Sen ns.      ammatinopetuksen antamiseen on mahdolli-
19398: oppilasalueella asuu n. 30 000 asukasta. Kou-     suuksia. Näin ollen koulun opetus- ja kasva-
19399: lun sijoituspaikka Parkano on huomattava          tustyö on suureksi merkitykseksi seutukun-
19400: maantieverkoston solmukohta, mistä liikenne-      nan vastaiselle kehitykselle.
19401: yhteydet eri puoli:lle Pohjois-Satakuntaa ovat       Valtiovalta on myös tunnustanut tämän-
19402: hyvät. Kun opiskelijain lukumäärä on kasva-       laatuisten koulujen merkityksen mm. :siten,
19403: nut lyhyessä ajassa n. 330-350 oppilaaseen,       että se vuosittain ottaa muutamia oppikou-
19404: niin osoittanee jo tämä, miten tärkeänä           luja kokonaan valtion oppikouluksi. Tällöin
19405: tässä maakunnan osassa pidetään po. kou-          olisi etusija annettava tämänlaatuiselle kou-
19406: lun olemassaoloa ja kehitystä. Samoin se          lulle, joka taloudellisissakin vaikeuksissa on
19407: osoittanee, että iko. koulu on suosittu ja        vaalinut kehittymistään ja saavuttanut ly-
19408: saavuttanut lasten vanhempien suuren luot-        hyessä ajassa mittavia tuloksia. Ei ole koh-
19409: tamuksen, mitä vahvistaa myös koulun opet-        tuullista, että nimenomaan köyhien seutujen
19410: tajakunnan korkeatasoinen pätevyys yms.           oppikoulujen ylläpitotaakka sälytetään muu-
19411:    Tämän koulun kehittämistä ovat ]miten-         tenkin vaikeissa olosuhteissa toimivien kan-
19412: kin olleet estämässä suuret taloudelliset vai-    natusyhdistysten harteille. Näin ollen Parka-
19413: keudet, joista yleensä syrjäisempien ja vähä-     non yhteiskoulu puolustaa kohtuussyillä paik-
19414: varaisten seutujen oppilaitokset eniten kär-      kaansa niitten oppikoulujen rinnalla, joita
19415: sivät. Koulun kannatusyhdistyksen on ollut        lä!hivuosina tullaan ottamaan valtion oppi-
19416: erittäin vaikeata saada taloudellisesti turva-    kouluksi. Ei myöskään ole oikein, että ni-
19417: tuksi koulun toiminta tällä syrjäisellä pien-     menomaan näitten syrjäisten ja vähävarais-
19418: viljelijäseudulla, siitäkin huolimatta,että mm.   ten seutujen oppiikoulujen lukukausimaksut
19419: Parkanon kunta ym. ovat olleet suopeita           on pakko pitää kohtuuttoman korkeina, koska
19420: koulun kehittämispyrinnöille ja että vaition-     valtaosa opiskelijoista kuuluu vähävaraisiin
19421: kin vähäistä tukea on saatu. Kuitenkin jo         pienviljelijä, työläis- yms. perheisiin.
19422: v. 1950 saimme ajanmukaisen, 6 luokkaa               Edellä esitettyyn viitaen ehdotamme edus-
19423: käsittävän oman koulutalon edustavalle pai-       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19424: kalle Parkanon keskuksessa. Lisäksi on kolme
19425: rinnakkaisosastoa. Kun koulu v. 1953 sai                    että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
19426: lukioluok'kaoikeudet, niin ryhdyttiin v. 1954             man pian toimenpiteisiin Parkanon
19427: rakentamaan lisätiloja ns. siipirakennuksena,             yhteiskoulun ottamiseksi valtion oppi-
19428: johon tulee lisäksi kolme luokkahuonetta,                 kouluksi.
19429:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
19430: 
19431:          Eino E. Heikura.            Eero Saari.                    Eeli Erkkilä.
19432:                                                                                                457
19433: 
19434: VIII,31. -    Toiv.al. N:o 187.
19435: 
19436: 
19437: 
19438: 
19439:                                   Rosnell ym.: Toimenpiteistä Punkalaitumen yhteiskoulnn ot-
19440:                                      tamiseksi valtion haltuttn.
19441: 
19442: 
19443:                                        E d u s k u n n a ll e.
19444: 
19445:   :Punkalaitumen yhteiskoulu on perustettu          markkaa. Koulun toiminta on kuitenkin epä-
19446: vuonna 1948. Se on nyt kuuden lukuvuo-              varmana pohjalla niin kauan kuin lähes
19447: den ajan tyydyttänyt paikkakunnalla ilme-           50 % menoista joudutaan peittämään oppi-
19448: nevää keskikoulun tarvetta, ja sen välttä-          lasmaksuilla, kunnan avustuksella, kannatus-
19449: mättömyys ilmenee mm. oppilasmäärän jat-            maksuilla ja enemmän tai vähemmän epä-
19450: kuvana kasvamisena. Lukuvuonna 1954-55              varmoilla tuloilla. Koulun välttämättömyy-
19451: oppilasmäärä oli 197. Koulun toiminta on            den huomioon ottaen olisi toivottavaa saada
19452: vuosi vuodelta vakiintunut ja järjestynyt.          koulu valtion haltuun.
19453: Vuonna 1953 opetusministeriö oikeutti kou-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19454: lun saamaa;n jatkuvasti v,altion apua. Kou-         nioittava;sti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19455: lun opettajisto on pätevää ja koulun opetus-        vomuksen,
19456: taso hyvä.
19457:    Koulun menot v. 1954 olivat 10 220 000                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19458: markkaa. Se sai valtion apuna 5 500 000                    toimenpiteisiin Pnnkalaitumen yhteis-
19459: markkaa sekä kunnan avustuksena 2 000 000                  kotllttn valtion haltnnn ottamiseksi.
19460:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
19461: 
19462:         Irma Rosnell.                  Mauri Ryömä.                  Pertti Rapio.
19463: 
19464: 
19465: 
19466: 
19467: 58 E 159/&5
19468: 458
19469: 
19470: Vlll,s2. -   Toiv.al. N:o 188.
19471: 
19472: 
19473: 
19474: 
19475:                                  Tenhiälä ym.: Yksityisten oppikoulujen valtionavun saamisen
19476:                                     edellytysten lieventämisestä.
19477: 
19478: 
19479:                                       E d u s k u n n a 11 e.
19480: 
19481:    Yksityiskoulujen valtionavusta 17. 12.          tionavun saamisen edellytyksenä on muun
19482: 1943 annetun lain mukaan valtionavun saa-          muassa, että koulu on ollut toiminnassa vä-
19483: misen yhtenä edellytyksenä on, että yksityis-      hintään kaksi vuotta. Jo yksin nämä ehdot
19484: koulu tietyllä paikkakunnalla on todellisen        voivat asettaa yksityisen oppikoulun toimin-
19485: sivistystarpeen vaatima. Tätä sivistystarvetta     nan alkuunpääsylle huomattavia vaikeuksia.
19486: osoittanee parhaiten kouluun pyrkivien oppi-       Siitä syystä olisikin mielestämme aiheellista,
19487: laiden lukumäärä. Tilastot osoittavat, että        että yksityisten oppikoulujen perustamisen
19488: pyrkijöitä on viime vuosina ollut huomatta-        ja niiden toiminnan alkuunpääsyn edellytyk-
19489: vasti enemmän kuin mitä kouluihin on voitu         senä olevia määräyksiä lievennettäisiin ni-
19490: ottaa vastaan. Lukuisat yksityisetkään oppi-       menomaan alentamalla alkupääoman alim-
19491: koulut, joita on perustettu valtion oppikou-       maismäärän rajaa sekä poistamalla jatkuvan
19492: lujen lisäksi, eivät valitettavasti ole kyenneet   valtionavun saamisen kohdalla mainittu, op-
19493: poistamaan huutavaa koulupulaa. Näin ollen         pilaitoksen toimintakautta koskeva rajoittava
19494: oppikoulujen tarve on jatkuvasti erittäin          määräys.
19495: tuntuva ja aivan lähivuosina tämä tarve yhä           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19496: kasvaa, kun sotavuosien jälkeen syntyneet,         nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19497: lukumäärältään suuret ikäluokat tulevat op-        vomuksen,
19498: pikouluikään.
19499:    Uusien yksityisten oppikoulujen perusta-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19500: mista vaikeuttavat kuitenkin eräät perusta-               toimenpiteisiin yksityisten oppikoulu-
19501: miseen sekä valtionavun saamiseen liit-                   jen perustamisen sekä jatkuvan val-
19502: tyvät seikat. Haettaessa lupaa valtioneu-                 tionavun saamisen edellytyksenä ole-
19503: vostolta koulun perustamiseen on, kuten tun-              vien ehtojen lieventätmiseksi siten, että
19504: nettua, luvan edellytyksenä muun ohella,                  perustettO!Vien koulujen toiminta pää-
19505: että koulun käytössä on 3 000 000 markan                  sisi alkamaan helpommin kuin tähän
19506: suuruinen pääoma, kun taas jatkuvan val-                   asti.
19507:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
19508: 
19509:                  Juho Tenhiälä.                                    Aare Leikola.
19510:                  Kaarlo Kajatsalo.                                 Antti J. Rantamaa.
19511:                  Urho Saariaho.                                    Helge Miettunen.
19512:                  Artturi Tienari.                                  Anni Hosia.
19513:                  Lauri Järvi.                                      Eino Saari.
19514:                  Aukusti Pasanen.                                  Jaakko Hakala.
19515:                  Irma Karvikko.                                    Leo Häppölä.
19516:                                         Aune Innala.
19517:                                                                                               459
19518: 
19519: VIll,33, -   Toiv.al. N:o 189.
19520: 
19521: 
19522:                                  Heikura: Määrärahasta keskikoulun perustamiseksi Karvian
19523:                                     kuntaan.
19524: 
19525:                                       E d u s k u n n a ll e.
19526: 
19527:    Maassamme on v. 1945 jälkeen perustettu         nökset kunnallisten keskikoulujen perustami-
19528: ns. kunnallisia keskikouluja 18 kappaletta,        sesta. Myös edellytettiin esityksessä, että
19529: jotka eri puolilla maata toimien ov.at osoitta-    kokeilutarkoituksessa perustetut mainitut 18
19530: neet täyttävänsä niihin kiinnitetyt toiveet.       kunnallista keskikoulua vakinaistutettaisiin
19531: Näin nama kunnalliset keskikoulut ovat             kansakoululain mukaisena.
19532: avanneet maaseutunuorisolle sellaisen opin-           On tunnettua, että mm. Satakunnassa on
19533: tien, mihin muuta tietä ei olisi mahdollista.      oppi- ja keskikoulu jo suuremmissa rinta-
19534: Kun v. 1950 oli vielä valtion tulo- ja meno-       pitäjissä, jopa yliopistoon johtavinakin, pu-
19535: arvioon varattu jonkinlainen määräraha kun-        humattakUJan kaupunki- ja teollisuuskeskuk-
19536: nallisten keskikoulujen perustamiseksi, niin       sista. Mutta Pohjois-Satakunnan alueella on
19537: rr. 40 maalaiskuntaa esiintyi po. koulun ha-       mm. Karvian kunta, jossa ei ole keskikoulua,
19538: kijana, mikä osoittaa sitä, että opintielle syr-   eikä siis opintielle pääsy siellä ole helppoa.
19539: jäistenkin seutujen maaseutunuoriso haluaa         Harr.astus keskikoulun aikaansaamiseen on
19540: pyrkiä; j'a tästä tietoisena ollen asianomaiset    kunnan alueella melkoinen, sillä v. 1945
19541: maalaiskunnat halusivat saada po. pohjalla         alusta saakka on kunta asettanut toimikun-
19542: toimivan kunna'llisen keskikoulun kuntaansa,       nan ajamaan keskikoulun perustamisasiaa.
19543: koska taloudelliset syyt ovat yleensä olleet       Tämän toimikunnan tehtävänä oli mm. anoa
19544: esteenä tavallisen yksityisen keskikoulun pe-      keskikoulUlll perustamisoikeutta Karvian kun-
19545: rustamiselle ja sen menestykselliselle ;toimin-    taan v. 1954 alusta. Nämä hankkeet eivät
19546: nalle.                                             twhän mennessä ole johtaneet toivottuun tu-
19547:    Meidän on todettava, että suurien asutus-       lokseen, vaikka kunnan asukasluku on n.
19548: keskusten nuorisolla on aina hyvät edelly-         5 750, ja kunnan alueella valtion laitoksena
19549: tykset saada keskikoulu- ja oppikoulusivis-        Karvian varavankHa melkoisine henkilökun-
19550: tys ja sitä tietä mahdollisuudet leveämpään        tineen. On selvää, että mm. taloudelliset vai-
19551: leipään, mutta vähävaraisten syrjäseutujen         keudet ovat olleet huomattavasti hankkeen
19552: nuorison opiskelumahdollisuudet ovat erittäin      toteuttamista rajoittamassa, joten olisi syytä,
19553: rajoitetut. Ja jos jollakin tavalla hankitaan-     Karvian syrjäinen maantieteellinen asema
19554: kin opiskelumahdollisuudet, niin sen aiheut-       huomioonottamalla, ratkaista oppikoulukysy-
19555: tamien taloudellisten kustannusten taakka on       mys K'arviassa ns. kunnallisen keskikoulun
19556: kohtuuttoman raskas. Siksi valtiovallan olisi      perustamiseru pohjalla, koska täten koulun
19557: nimenomaan epäedullisissa olosuhteissa elä-        taloudelliset rasitukset eivät muodostuisi vä-
19558: vien opintielle pääsyä helpotettava mm. si-        hävaraisen väestönosan kohtuuttomaksi rasi-
19559: ten, että luodaan paremmat kunnallisten kes-       tukseksi.
19560: kikoulujen perustamismahdollisuudet, ja si-           Ottamalla huomioon, että myös harvaan-
19561: ten helpotetaan syrjäseutujen ja köyhien           asutun Pohjois-Satakunnan väestön koulu-
19562: seutujen nuorison opiskeluvaikeuksia. On sy-       rasituksia olisi helpotettava ja varattava
19563: västi valitettava, ettei v:n 1950 jälkeen ole      sen nuorisolle paremmat mahdollisuudet
19564: voitu perustaa kunnallisia keskikouluja,           opintielle, ehdotan eduskunnan hyväksyttä-
19565: koska valtion määrärahoja ei ole tähän tar-        väksi toivomuksen,
19566: koitukseen otettu valtion tulo- ja menoar-
19567: vioon.    On kuitenkin ilahduttavaa, että                    että haUitus ottaisi vuoden 1956
19568:  uudessa kansakoululaissa, jonka käsittely jäi            tulo- ja menoarvioesitykseen määrär
19569:  kesken v. 1953 valtiopäiviltä, oli otettu Sään-          rahan kunnallisen keskikoulun perus-
19570:                                                           tamiseksi Karvian kuntaan.
19571:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
19572: 
19573:                                         Eino E. Heikura.
19574: 460
19575: 
19576: VIfi,34. -   Toiv.al. N:o 190.
19577: 
19578: 
19579: 
19580: 
19581:                                  Torvi ym..: Lukioluokkien perustamisesta Koillis-Pohjanmaan
19582:                                    ja Kainuun kunnallisista keskikouluista pääseviä lahjak-
19583:                                     kaita oppilaita varten.
19584: 
19585: 
19586:                                       Eduskunnalle.
19587: 
19588:    Viime vuosina on useihin Pohjois-Pohjan-      mussalmen ja Puolangan kunnallisista keski-
19589: maan ja Kainuun kuntiin perustettu kunnal-       kouluista päästötodistuksen saaneiden oppi-
19590: lisia keskikouluja. Muutamien vuosien koke-      laiden jatkokoulutusta varten. Tiettävästi
19591: mus on osoittanut, että oppilasaines on ollut    asiaa on käsitelty myös kunnanvaltuustoissa.
19592: melko hyvää. Kuitenkin Koillis-Pohjanmaan        Koska Pudasjärvellä piakkoin valmistuu uusi
19593: ja Kainuun kunnallisista keskikouluista pääs-    keskuskansakoulu, johon kunnallinen keski-
19594: tötodistuksensa saaneilla oppilailla on hyvin    koulu myös saa sijansa, voitaisiin keskikou-
19595: vähän mahdollisuuksia päästä jatkamaan           lun käyttämiä huoneistoja mahdollisesti aina-
19596: koulunkäyntiään, vaikkapa olisi käynyt sel-      kin alussa käyttää lukion toimipaikkana.
19597: ville, että heillä on huomattavia edistymis-     Kuusamon kunnallisessa keskikoulussa on ol-
19598: mahdollisuuksia teoreettisella alalla. Lähim-    lut kevätlukukautena 1954 177 oppilasta ja
19599: mät yliopistoon johtavat koulut ovat Kajaa-      heistä sai päästötodistuksen 31. Pudasjärven
19600: nissa, jossa toistaiseksi on vain yksi koulu,    kunnallisessa keskikoulussa oli samana aikana
19601: ja Oulussa, jonka koulut jo nyt ovat yli-        135 oppilasta ja heistä sai keväällä päästö-
19602: kuormitetut. Sitäpaitsi lahjakkaidenkin las-     todistuksen 27. Lähes samansuuruisia ovat
19603: ten lähettäminen kouluun kaupunkiin on ta-       Puolangan ja Suomussalmen kunnalliset kes-
19604: loudellisesti ylivoimaista vähävaraisille van-   kikoulut.
19605: hemmille, jollaisia kunnallisten keskikoulu-        Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19606: jen oppilaiden vanhemmat suurimmaksi             nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19607: osaksi näillä seuduilla ovat. Tästä syystä       muksen,
19608: olisi Koillis-Pohjanmaalle perustettava val-               että hallitus 1·yhtyisi toimenpiteisiin
19609: tion kouluna lukio, joka vastaanottaisi oppi-           lukioluokkien perustamiseksi valtion
19610: laita kunnallisista keskikouluista. Pudasjärvi          kottluna Koillis-Pohjanmaan ja Kai-
19611: esimerkiksi muodostaisi sopivan keskustan,              nuun kunnallisista keskikouluista pää-
19612: paitsi oman kuntansa, myös Kuusamon, Suo-               seviä lahjakkaita oppilaita varten.
19613:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
19614: 
19615:                  Irma Torvi.                                 Hannes Tauriainen.
19616:                  Antti Kinnunen.                             Pentti Liedes.
19617:                  Yrjö Murto.                                 J. Mustonen.
19618:                                                                                                 461
19619: 
19620: V1Il,35. -   Toiv.al. N:o 191.
19621: 
19622: 
19623: 
19624: 
19625:                                  Lahtela ym.: Toimenpiteistä Posion kunnallisen keskikoulun
19626:                                      toiminnan aloittamiseksi.
19627: 
19628: 
19629:                                        E d u s k u n n a ll e.
19630: 
19631:    Tähän mennessä on perustettu kokeilutar-         omalla paikkakunnalla ja kun keskikouluja
19632: koituksessa eri puolille maatamme useita            on vähän naapurikunnissakin, on ainoastaan
19633: kunnallisia keskikouluja ja niistä saadut           muutamilla varakkaimpien vanhempien lap-
19634: kokemukset ovat erikoisen myönteiset. Maa-          silla tilaisuus päästä eri puolilla maatamme
19635: seutunuorisolle on monilla paikkakunnilla           oleviin oppikouluihin.
19636: näin perustettujen koulujen toimialueella              Kun tilanne on mainitunlainen ja kun
19637: avattu pääsy opintielle, jota mahdollisuutta        nuorisonkoulutus kuuluu ensi kädessä val-
19638: ei heillä muutoin olisi ollut.                      tion velvollisuuksiin ja valtio on varakkaam-
19639:    Kun maamme maaseudulla on laajoja ja             millekin seuduille perustanut oppikouluja ja
19640: väestörikkaita kuntia, joiden nuorisolla ei ole     niitä ylläpitää, olisi oikeuden ja kohtuuden
19641: mitään mahdollisuutta saada edes keskikoulu-        mukaista toimia niin, että lapsirikkaan Po-
19642: opetusta, olisi kunnallisia keskikouluja edel-      sion kunnan nuorisoilakin olisi tilaisuus saada
19643: leen perustettava sellaisille alueille, joissa ei   ainakin keskikouluopetus, etteivät ne jäisi
19644: ole minkäänlaista keskikoulua ja joiden             huonompaan asemaan kuin varakkaampien
19645: nuorison on mahdoton päästä naapurikun-             seutujen lapset.
19646: nissa oleviin keskikouluihin tai muihin oppi-          Mainittakoon, että Posion kunnassa on
19647: kouluihin sen vuoksi, että niitä on tarpee-         tilaisuus saada tarvittavat huoneet ko. kou-
19648: seen nähden varsinkin maamme lapsirik-              lua varten.
19649: kaassa Pohjois-Suomessa liian vähän.                   Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
19650:    Kunnallinen keskikoulu olisi perustettava        ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
19651: mm. Lapin läänissä olevaan Posion kuntaan,          muksen,
19652: jonka asukasluku on 6640, joista on kansa-
19653: kouluissa 1288 oppivelvollisuusiässä olevaa                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19654: lasta ja joista ainakin 160 oppilasta voisi                 sellaisiin toimenpiteisiin, että kunnal-
19655: vuosittain siirtyä oppikouluun, jos sellainen               linen keskikoulu voisi alkaa opetustoi-
19656: olisi paikkakunnalla. Kun sellaista ei ole                  men Posion kunnassa jo syksyllä 1955.
19657:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
19658: 
19659:                   M. 0. Lahtela.                                 Antti J. Rantamaa.
19660:                   Eino Rytinki.                                  Yrjö Sinkkonen.
19661:                   Erkki Koivisto.                                Niilo Ryhtä.
19662:                                          Kalle Kämäräinen.
19663: 462
19664: 
19665: vm,a6. - Toiv.al N:o 192.
19666: 
19667: 
19668: 
19669:                                 Rytinki ym.: Määrärahasta kunnallisen keskikoulun perusta-
19670:                                    miseksi Kuivaniemen kuntaan.
19671: 
19672: 
19673:                                      Eduskunnalle.
19674: 
19675:    Sodan jälkeisinä vuosina perustettiin kun-     taan hyvin ajankohtainen, sillä keskuskansa-
19676: nallisia keskikouluja kokeilutarkoituksessa       koulun rakennusvalmistelujen yhteydessä on
19677: maalaiskuntiin eri puolille maata. Nyt, kun       tarkoitus ottaa huomioon myös keskikoulu.
19678: koulut ovat toimineet eräissä kunnissa jo         Asia on jo niin pitkällä, että kunnanvaltuusto
19679: useampia vuosia ja oppilaat päässeet yrittä-      on yksimielisesti hyväksynyt keskuskansakou-
19680: mään opin tiellä, on kokemus osoittanut, että     lun paikan Oulun-Kemin valtamaantien
19681: koulut ovat vastanneet tarkoitustaan. Näitten     välittömään läheisyyteen, noin 1 kilometri
19682: kunnallisten keskikoulujen avulla on avautu-      asemalta kirkolle päin. Kun kunta lähiaikoina
19683: nut mahdollisuus niillekin maaseudun nuo-         ryhtyy rakennustoimintaan, niin sen olisi saa-
19684: rille päästä opintielle, joilla ei muuten olisi   tava kiireellisesti kunnallisen keskikoulun ra-
19685: siihen ollut mahdollisuutta.                      kennuslupa, että voitaisiin rakennussuunni-
19686:    Vaikka viime vuosina ei ole kunnallisia kes-   telmien yhteydessä ottaa huomioon myös kun-
19687: kikouluja perustettu, niin siitä huolimatta       nallisen keskikoulun tarvitsemat tilat.
19688: ovat monet maalaiskunnat niitä anoneet.              Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19689: Uusissa koulurakennussuunnitelmissaan ne          nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
19690: ovat ottaneet huomioon keskikoulun tarpeensa,     sen,
19691: mikä osoittaa, että kunnilla on halua ja pyr-               että hallitus ottaisi vuoden 1956
19692: kimystä tukea opintielle sitä nuorisoaan, jolla          tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
19693: on siihen kykyä ja taitoa. Kunnallisen keski-            suuren määrärahan kunnallisen keski-
19694: koulun hakijoiden joukossa on mm. Kuiva-                 koulun perustamiseksi Kuivaniemen
19695: niemen kunta Oulun läänissä. Kunnallisen                 kuntaan.
19696: keskikoulun saaminen on Kuivaniemen kun-
19697:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
19698: 
19699:                  Eino Rytinki.                                Eemil Partanen.
19700:                  M. 0. Lahtela.                               T. Saloranta.
19701:                  Eeli Erkkilä.                                Artturi Jämsen.
19702:                  Yrjö Hautala.                                Marja Lahti.
19703:                  J. F. Pöykkö.                                Arvi Turkka.
19704:                  Armas Leinonen.                              Lauri Järvi.
19705:                                        Eino E. Heikura.
19706:                                                                                                463
19707: 
19708: VIII,s7. -   Toiv.al. N:o 193.
19709: 
19710: 
19711: 
19712:                                  Jä.msen ym.: Kunnallisen kokeilukeskikoulun perustamisesta
19713:                                     Pihtiputaan kuntaan.
19714: 
19715: 
19716:                                       E d u s k u n n a 11 e.
19717: 
19718:   Vaikka maamme syrjäisillä seuduilla asu-         - on aivan luonnollista, ettei oppikoulu-
19719: villa kansalaisilla on toimeentulotaistelus-       hankkeella ole ollut tähän mennessä talou-
19720: gaan voitettavana huomattavasti suuremmat          dellisia toteutumisedellytyksiä. Kun toisaalta
19721: vaikeudet kuin rintamaiden asukkailla, jak-        kuitenkin kunta on suuri- käyhän kunta-
19722: savat he siitä huolimatta oma-aloitteisestikin     laisten lapsia mm. etäämpänä olevissa oppi-
19723: kiinnittää huomiota mm. lasten ja nousevan         kouluissa n. 100 ja lisäksi toimii ki1.1konky-
19724: nuorison koulutus- ja kasvatuskysymysten           JäJssä Viitasaaren yhteiskoulun alaisena ns.
19725: edistämiseen. Tästä on yhtenä esimerkkinä          kotikoulu, jossa 0111 17 oppilasta - olisi kou-
19726: Pihtiputaan pitäjässä jo vuodesta 1940             lukysymys mitä pikaisimmin saatava järjes-
19727: saakka vireillä ollut oppikouluhanike.             tykseen.
19728:    Tunnettuaha:n on, että Pihtipudas kuuluu           Mielestämme koulun atkaansaaminen olisi-
19729: ns. maan köyhiin kuntiin. Vaasan lääniin           kin tällä hetkellä mahdollisuuksien rajoissa
19730: kunnista se on tällä hetkellä kaikkein hei-        siten, että valtioneuvosto hyvä:ksyisi Pihti-
19731: koimmassa taloudellisessa asemassa oleva.          putaan pitäjän yhden kunnallisen kokeilu-
19732: Tosin voidaan osoittaa miltei kaikikien syrjä-     keskikoulun sijaintipaikkakunnaiksi ja myön-
19733: seutujen kuntien kamppailevan suurten ta-          täisi kunnallisten kokeilukeskikoulujen pe-
19734: loudellisten vaikeuksien keskellä. Pihtipudas      rustamista varten kuluvan vuode.ri tulo- ja
19735: on kuitenkin siinä suhteessa poikkeukselli-        menoarvioon otetuista varoista määrärahan.
19736: sessa asemassa, että sen taloudellista asemaa          Tällöin suurissa taloudellisissa vaikeuk-
19737: on huomattavasti heikentänyt mm. asutus-           sissa kamppailevan, Keski-Suomen suurim-
19738: toiminta, joika sinne on suuntautunut laa-         man (8 500), oppikoulua vailla olevan kun-
19739: jempana kuin mihinkään muuhun maamme               Illan koulukysymys saataisiin asialliseen jär-
19740: klmtaan. Mh-lain perusteella on pitäjään            jestykseoo jo niim. pikaisesti, että koulu voisi
19741: perustettu 364 tilaa, joista asuntoviljelys-       aloittaa toimintrunsa ns. kunnalJisena kokei-
19742: ja viljelystiloja peräti 348 ikpl. Ko. tiloilla    lukeskikouluna kunnan valtuuston sitä var-
19743: on asukkailla 67 karjalaisperhettä ja eri puo-     ten varaamassa huoneistossa jo 1. 9. 1955.
19744: lilta maata saapune1ta maansaantiin oikeu-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19745: tettuja rintamamiesperheitä 281. - Asutus-         nioittaen eduskunnan hyvä;ksyttäväksi toivo-
19746: alueille on kunta joutunut rakentamaan jo          muksen,
19747: viisi uutta kansakoulua, kuudennen ollessa                     että hallitus hyväksyisi Pihtiputaan
19748: parhaillaan ra:kennusvaiheessa. LisäJksi on                kunnan ns. kunnallisen kokeilukeski-
19749: viime vuosien aikana rakennettu suuria kus-                 koulun sijaintipaikaksi ja myöntäisi
19750: trunnuksia vaatinut kunnalliskoti jne. Näin                 sitä varten tarvittavan määrärahan
19751: ollen- ja kun pitäjän asujaimisto on yleensä               niin, että ko. koulu voisi aloittaa toi-
19752: vähävaraista pienviljelijä- ja metsäJtyöväkeä               mintansa 1. 9. 1955 lähtien.
19753:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
19754: 
19755:          Artturi Jämsen.              Impi Lukkarinen.               Päiviö Hetemäki.
19756:          J. F. Pöykkö.                Aare Leikola.                  Väinö Rankila.
19757:          T. Saloranta.                Yrjö Sinkkonen.                Tahvo Rönkkö.
19758:          Eero Saari.                  Matti Koivunen.                Eino Rytinki.
19759:          Eeli Erkkilä.                Kalle Kämäräinen.              Eino Palovesi.
19760: 464
19761: 
19762: Vlll,3s. -   Toiv.al. N:o 194.
19763: 
19764: 
19765: 
19766: 
19767:                                  Rytinki ym.: Määrärahasta kunnallisen keskikoulun perusta-
19768:                                    miseksi Taivalkoskelle.
19769: 
19770: 
19771:                                       E d u s k u n n a ll e.
19772: 
19773:    Viitaten ed. Rytingin vuoden 1950 val-                     että hallitus ottaisi vuoden 1956
19774: tiopäivillä syyskuun 8 päivänä tehdyn raha-                tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
19775: asia-aloitteen n: o 55 perusteluihin ehdo-                 suuren määrärahan kunnallisen keski-
19776: tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-                  koulun perustamiseksi Taivalkosken
19777: väksi toivomuksen,                                         kuntaan.
19778:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
19779: 
19780:                  Eino Rytinki.                                  Eemil Partanen.
19781:                  M. 0. Lahtela.                                 T. Saloranta.
19782:                  Eeli Erkkilä.                                  Artturi Jämsen.
19783:                  J. F. Pöykkö.                                  Eino E. Heikura.
19784: Vni,aD. -      Toiv.at B:o 195.
19785: 
19786: 
19787: 
19788: 
19789:                                   Ryhti: Kunnallisen keskikoulun toiminnan aloittam#esta
19790:                                     Taivalkosken kunnassa.
19791: 
19792: 
19793:                                       E d u.s k u n n a II e.
19794: 
19795:    Vuosien 194&-50 aikana perustettiin mei-        ten. Viimeksi on Taivalkosken kunnan kun-
19796: dän maahamme kunnallisia keskikouluja ko-          nanhallitus lähettänyt opetusministeriölle
19797: keilutarkoituksessa eri puolille maata yh-         osoitetun kirjelmän, joulukuun 21 päivänä
19798: teensä 18 kpl. Näistä kouluista tähän men-         1954 pidetyn kunnanvaltuuston kokouksen
19799: nessä saadut kokemukset ovat osoittaneet,          tekemään päätökseen viitaten, jossa anotaan,
19800: että koulut ovat vastanneet tarkoitustaan,         että opetusministeriö ryhtyisi toimenpitei-
19801: ja maaseutunuorisolle on avautunut mah-            siin kunnl:11lisen keskikoulun perustamiseksi
19802: dollisuus näiden koulujen toimialueella            Taivalkosken kuntaan. Kun Taivalkosken
19803: päästä opintielle, johon ilman kunnallista         kunnan alueelta on erittäin pitkät matkat
19804: keskikoulua ei monessakaan tapauksessa ole         muualla toimiviin oppikouluihin, on täältä
19805: ollut mahdollisuuksia.                             varsin vaikea saada nuorisoa opintielle ja
19806:    Vielä vuoden 1950 valtion tulo- ja meno-        näinollen olisi kunnallisen keskikoulun pe-
19807: arviossa oli määräraha viiden kunnallisen          rustaminen ko. kuntaan aivan olosuhteiden
19808: keskikoulun perustamista varten. Hakijoita         ja ajan vaatima toimenpide.
19809: oli tällöin yli 40 maalaiskuntaa, jotka anoi-         Ottamalla huomioon sen, että pohjoisten
19810: vat ko. koulun perustamista. Vuoden 1950           harvaanasuttujen rajaseutukuntain nuorille
19811: jälkeen ei enää varattu määrärahaa kunnal-         on kohtuussyyt huomioon ottaen varattava
19812: listen keskikoulujen perustamiseen, ennen-         mahdollisuus opintielle, ehdotankin kun-
19813: kuin vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa otet-       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19814: tiin 3 000 000 markan lisäys yhden uuden           muksen,                                      ·
19815: kunnallisen keskikoulun perustamista varten.
19816:    Kunallista keskikoulua on .Oulun läänistä                 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19817: anonut Taivalkosken kunta useita eri ker-                  kunnallisen keskikoulun toiminnan
19818: toja, ja tällä kunnalla olisi jo huoneistot-               aloittamiseksi Taivalkosken kunnassa
19819: kin varattuna kunnallista keskikoulua var-                 syksyllä 1955.
19820:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
19821: 
19822:                                         Niilo Ryhtä..
19823: 
19824: 
19825: 
19826: 
19827: 5\l E 169/55
19828: VUI,4o. -   Toiv.al. N: o 196.
19829: 
19830: 
19831: 
19832: 
19833:                                  Ikonen ym.: Ilomantsin yhteiskoulun rakentamisesta yhteis-
19834:                                     lyseoksi.
19835: 
19836: 
19837:                                       Eduskunnalle.
19838: 
19839:    Osa maamme oppikouluista toimii oloissa,       Joensuussa, jonne on matkaa lähes 80 km
19840: jotka ovat alapuolella kaiken arvostelun.         pitäjän keskuksesta. Niinpä viime vuotena
19841: Niinpä Ilomantsin yhteiskoulu, joka on val-       26 oppilaasta jatkoi lukiossa vain 9 oppi-
19842: tion omistama, toimii erittäin vaikeissa ja       lasta. Koulun primus saattoi jatkaa opinto-
19843: puutteellisissa oloissa.                          jaan vain erinäisten avustusten turvin.
19844:    Tämä syrjäinen kunta, jossa on asukkaita          Koulun rehtori mainitsee muistiossaan,
19845: 14 000, sai aikoinaan käyttöönsä entisen          että on suorastaan sydäntä särkevää nähdä,
19846: Sk.talon, joka on erittäin heikkokuntoinen        miten moni etevä oppilas jää köyhyytensä
19847: ja kouluksi sopimaton. On luonnollista, että      takia alla päin seuraamaan, kun hänen eräät
19848: näihin ahtaisiin opetustiloihin ei ole voitu      luokkatoverinsa pääsevät opintojaan jatka-
19849: ottaa läheskään sitä määrää oppilaita, kuin       maan.
19850: on ollut pyrkijöitä. Huomattava määrä on            Voidaan vain todeta, että yhteislyseon saa-
19851: jäänyt koulutielle pääsemättä ja toisaalta        minen uusissa suojissa on yhteiskunnan ar-
19852: vähävaraisuus on ollut esteenä muualla kou-       vokkain lahja kaukaiselle rajaseutukunnalle..
19853: luun pääsemiseksi. Nykyiset opetustilat ovat         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19854: niin ahtaat, että esim. I luokalla on oppilasta   nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19855: kohden 2.3 m3 ilmatilaa, jonka pitäisi olla       vomuksen,
19856: 5% ms.
19857:    Kun koulussa ei ole lukioluokkia ja oppi-                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19858: laat ovat valtaosaltaan vähävaraisia, niin               toimenpiteisiin Ilomantsin yhteiskou-
19859: aivan harvoille jää tilaisuus jatkaa opiskelua           lun uudelleen rakentamiseksi ykteis-
19860:                                                          lyseoksi.
19861:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
19862: 
19863:         Arvi Ikonen.                  Heikki Soininen.             Kalle ICauhanea.
19864:                                       R. Hallberg.
19865:                                                                                                46'i
19866: 
19867: VIU,41. -    Toiv.al. N:o 197.
19868: 
19869: 
19870: 
19871: 
19872:                                  Koivunen ym.: Miiäriiraluuta Jyväskylän normaalilyseon lisä-
19873:                                       rakennuBta vflf'ten.
19874: 
19875: 
19876:                                         E d u s k u n n a ll e.
19877: 
19878:     Vuoden 1954 valtiopäivillä hyväksytyn hal-       tuisi rakentamalla koululle tarvittava lisära-
19879:  lituksen esityksen mukaisesti muutetaan Jy-         kennus. Jyväskylän kaupunki Qn valmis luo-
19880: .väskylän yhteislyseo 1. 9. 1955 alkaen nor-         vuttamaan omistamaansa tonttialaa nykyisen
19881:  maalilyseoksi. Vuosina 1927-28 rakennettu           koulutontin laajentamiseksi koulun tarkoi-
19882:  koulurakennus ei tarjoa riittävästi tiloja nor-     tusta vastaavien lisärakennusten teon edellyt-
19883:  maalilyseolle. Nykyinen koulurakennus sisäl-        tämässä määrässä,
19884:  tää 9 varsinaista luokkahuonetta ja lisäksi           Kun uuden normaalilyseon menestykselli-
19885:  erikoisluokat luonnonhistorian, fysiikan, pii-      sen työskentelyn ehtona on opetustilojen li-
19886:  rustJJiksen, veiston ja kotitalouden opetusta       sääminen, ehdotamme eduskunnan hyvä;ksyt-
19887:  varten. Normaalilyseoksi muututtuaan tar-           täväksi toivomuksen,
19888:  vitsisi koulu jo olevien lisäksi suurin piirtein
19889:  vastaavan määrän uusia opetustiloja. Jottei-                   että hallitus ottaisi vuoden 1956
19890:  vät oppikouluun pääsymahdollisuudet supis-                  tulo- ja menoarvioesitykseen maa-
19891:  tuisi, olisi uusien opetustilojen saanti hoidet-            riirahan Jyväskylän normaalilyseolle
19892:  tava ensi tilassa. Asian ratkaiseminen tapah-               lisärakennusten suunnittelua ja raken-
19893:                                                              nustöiden suorittamista varten.
19894:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
19895: 
19896:                   Matti X.oiVUJlen.                               Al"tturi KoslrlJUlJJ.,
19897:                   Impi Lukkarinen.                                Eino l?a.lovesi,
19898:                   Arvo Ahonen.                                    Artturi Jil.Jns6n.
19899:                   Alwi Kiviaho.                                   Eero Saari.
19900:                   Aarre Leikola.                                  Väinö Ba.nkila..
19901: 468
19902: 
19903: VIU,42.- Toiv.al. X:o 198.
19904: 
19905: 
19906: 
19907: 
19908:                                Hetemäki ym.: Määrärahasta lisäkoulurakennuksen rakenta-
19909:                                   miseksi Jyväskylän lyseolle.
19910: 
19911: 
19912:                                      Ed usku nn alle.
19913: 
19914:   Jyväskylän lyseon oppilasluku on viimei-       ympäröivältä maaseudulta, saattaa kahdek-
19915: sen vuosikymmenen aikana ..kasvanut jatku-       san junassa aamulla kaupunkiin tullut op-
19916: vasti siten, että kun se vielä 1944---45 oli     pilas odottaa kotiin päin •lähtevää junaa il-
19917: 402 oppilasta ja 12 luokkaa, se on nyt           lalla klo 18 tienoissa.
19918: kymmenen vuotta myöhemmin 618 oppilasta            Koulurakennuksen saaminen Jyväskylän
19919: ja 17 luokkaa. Kun ensimmäiselle luokalle        lyseolle parantaisi oppikoulutilannetta Jyväs-
19920: pyrkijöiden lukumäärä on viime vuosina           kylässä ja Keski-Suomessa yleensäkin. On
19921: ollut !keskimäärin 200 ja niistä hyväksytyn      otettava huomioon, että maakunnassa on run-
19922: tutkinnon on suorittanut noin 3,4, olisi koulu   saasti keskikouluja, joitten lahjakkaimmat op-
19923: normaalioloissa kasvanut vielä paljon no-        pilaat pyrkivät Jyväskylään jatkamaan opin-
19924: peammin, ellei tilanpuutteen vuoksi olisi        tojan lukiossa.
19925: ollut pakko rajoittaa kouluun otettavien lu-        Jyväskylän ·lyseo, joka on vanhin suomen-
19926: ku:määrää noin 70 oppilaaseen vuodessa. Ensi     kielinen oppikoulumme, täyttää v. 1958 sata
19927: syksystä lähtien koulussa tulee toimimaan        vuotta. Jo tunnustuksena satavuotisesta kult-
19928: vähintään 18, mahdollisesti 19 luokkaa.          tuurityöstään koulu ansaitsisi sellaiset ulko-
19929: Koulu on koko ajan ollut Jyväskylän suurin.      naiset olosuhteet, joissa työtä voidaan jat-
19930:    Koulutalo, joka on yli 50 vuotta van:ha,      kaa.
19931: on tehty normaalia 8-luokkaista laitosta var-       Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
19932: ten. Tämän vuoksi oppitunteja on nykyi-          dotamme eduskunnan hyväksyttäväJksi toivo-
19933: sin pidettävä, paitsi luokkahuoneissa, koulun    muksen,
19934: aulassa, käytävässä, kirjastossa, opettajain                että hallitus ottaisi vuoden 1956
19935: huoneessa jne., ja siitä huolimatta venyy                tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
19936: päivätyö 8--17, ensi vuonna vielä pitem-                määrärahan         lisäkoulurakennuksen
19937: pään. Kun oppilaita on suuri osa myös                    aikaansaamiseksi Jyväskylän lyseolle.
19938:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
19939: 
19940:                  Päiviö Hetemäki.                           Impi Lukkarinen.
19941:                  Eino Palovesi.                             Artturi Koskinen.
19942:                  Arvo Ahonen.                               Matti Koivunen.
19943:                                       Felix Seppälä.
19944:                                                                                            469
19945: 
19946: VIII,4a. -   Toiv.al. N:o 199.
19947: 
19948: 
19949: 
19950: 
19951:                                  Friman ym.: Kittilän yhteislyseon rakennustöiden aloittami-
19952:                                     sesta.
19953: 
19954: 
19955:                                       Eduskunnalle.
19956: 
19957:    Kittilän yhteiskoulu perustettiin v. 1928    Oppilaita täyteen ahdetuissa huoneissa vaih-
19958: yksityisenä keskikouluna. Kohta perustami-      telee ilmakuutiomäärä oppilasta kohden jopa
19959: sen jälkeen sille kyettiin hankkimaan oma       1.5-2 m3: n välillä. Lisäksi koulun on toi-
19960: huoneisto, joka jotenkin vastasi koulun sen     mittava kahdessa vuorossa, joista 6 aamu- ja
19961: aikaisia tarpeita. Sodan aikana saksalaiset     4 iltavuoroa. Todennäköisesti kouluhuoneis-
19962: tuhosivat rakennuksen ja sen tilalle raken-     ton ahtaudesta johtuen on koulun oppilaiden
19963: nettiin valtion toimesta oppilasasuntolaksi     keskuudessa esiintynyt usein sairauksia.
19964: tarkoitettu huoneisto. Sellainen katsottiin        Koulun tyydyttävän toiminnan kannalta
19965: tarvittavan, koska tiedettiin kouluun tulevan   on uuden koulurakennuksen rakentaminen
19966: oppilaita sangen laajalta alueelta. Myöhem-     aivan välttämätöntä. Sen jälkeen voitaisiin
19967: min oli tarkoitus rakentaa varsinainen koulu-   nykyisin kouluhuoneistona käytettävää ra-
19968: rakennus. Koulun kannatusyhdistys hankki        kennusta käyttää tarkoitukseen, jota varten
19969: piirustuksetkin uuden kouluhuoneiston ra-       se aikanaan rakennettiin. Kokemus on ni-
19970: kentamista varten, mutta ei onnistunut saa-     mittäin osoittanut, että näissä oloissa toimiva
19971: maan rakennuksen rahoitusta järjestykseen.      laajalta alueelta oppilaansa saava oppikoulu
19972: Kun koulu sitten v. 1950 muutettiin 8-luok-     tarvitsee myös oppilasasuntolan, sillä kaik-
19973: kaiseksi yhteislyseoksi, eivät nämä suunni~     kien kouluun pyrkivien sijoittaminen tavalli-
19974: telmat enää kelvanneet, koska ne oli tehty      sen maalaiskylän yksityisasuntoihin tuottaa
19975: 5-luokkaista koulua varten.                     vaikeuksia.
19976:    Vuoden 1951 syksyllä koulu otettiin val-        Keväällä 1953 laadittiin kouluhallituksen
19977: tion haltuun, mutta se toimii edelleen oppi-    toimesta piirustukset ja muut tarvittavat
19978: lasasuntolarakennuksessa. Koulussa on ny-       suunnitelmat uuden koulurakennuksen ra-
19979: kyään lähes 250 oppilasta. Melkein kaikkien     kentamiseksi. Sen jälkeen on odotettu mää-
19980: Lapin läänin kuntien nuorisoa opiskelee         rärahojen varaamista tarkoitukseen, mutta
19981: snna. Se onkin luonnollista, koska tämä         turhaan. Mainittakoon lopuksi, että paikka-
19982: koulu on maamme pohjoisin yliopistoon joh-      kunnalla on nykyään jatkuvasti, mutta var-
19983: tava oppikoulu. Kouluhuoneiston puutteel-       sinkin syys- ja talvikausina, ammattitaitoista
19984: lisuuden ja pienuuden vuoksi opetus joudu-      rakennustyövoimaa työttömänä, joten koulun
19985: taan antamaan olosuhteissa, jotka ovat kai-     rakentamisella voitaisiin helpottaa työttö-
19986: ken arvostelun alapuolella. Luokkahuoneina      myystilannetta tämän ammattiryhmän kes-
19987: käytetyt huoneet ovat, yhtä lukuunottamatta,    kuudessa.
19988: tavallisia asuinhuoneita. Näitä, asuinhuo-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19989: neiksi tarkoitettuja, on opetushuoneina 7,      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19990: mutta ne ovat niin pieniä, että näiden seit-    muksen,
19991: semän pienen ja yhden suuremman luokka-
19992: huoneen yhteenlaskettu pinta-ala on vain                  että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
19993: 233 m2. Kun huoneet ovat tavallisia asuin-             toimenpiteisiin Kittilän yhteislyseon
19994: huoneita, on niiden tilavuus hyvin pieni.              rakennustöiden aloittamiseksi.
19995:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
19996: 
19997:         Toivo Friman.                Eino Tainio.                Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
19998: VIII,44. -   Toiv.a.l. N:o 200.
19999: 
20000: 
20001: 
20002: 
20003:                                   ltoinsilta. ym. : LisärakrJ'nmiu.ksen rakentamisesta Loviisan yh-
20004:                                      teislyseolle.
20005: 
20006: 
20007:                                        E d u s k u n n a 11 e.
20008: 
20009:    L:>viisan yhteiskoulu otettiin valtion hal-       kennukseen saatiin nim. vain 5 suurempaa
20010: tuun 1. 9. 1953. HietnMI toista vuotta aikai-        ja 4 pienempää luokkahuonetta. Luokkien
20011: semmin oli saatu !koululle valmiiksi uusi ra-        luku on nyt kuluvam.a lukuvuonna 12, oppi-
20012: kennus. Eduskunta oli kesällä 1949 lisäme-           lasmäärä on noussut yli 300:n. Tämän joh-
20013: noarviossa myöntänyt 30 000 000 markan               dosta on jouduttu käyttämään mm. veisto-
20014: korottoman avustuslainan yksityistä koulua           salia, pientä kokoelmahuonetta ja laulusalia
20015: ylläpitävälle ikamtnatusyhdistykselle. Raken-        kouluhuoneena.
20016: nusaikana sattunut huomattava kustannus-                Loviisan yhteislyseo tarvitsee - kuten
20017: ten nousu aiheutti kuitenkin sen, että myön-         edellä olevasta selviää - 'lisärakennuksen,
20018: netyn valtion lainan lisäksi oli otettava kor-       johon sisällytettäisiin kaksi voimistelusalia,
20019: keakorkoista lainaa, joten yhdistyJksen toi-         5 luokkahuonetta sekä pari erikoisluokkahuo-
20020: mmta muodostui kestämättömäksi. Tästä                netta., toinen käsitöitä ja toinen piirustusta
20021: syystä valtio joutui ottamaam. koulun hal-           varten. Laskelmien mukaan edellämainittu
20022: tuunsa, mutta tästä johtui myös, että uuteen         tilojen rakentaminen tulisi maksamaan noin
20023: mkennuikseen ei voiltu saada mm. voimistelu-         50 000 000 markka:a.
20024: saleja eikä myöskään erikoisluokkahuoneita              Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
20025: muutamia pienempiä lukuun ottamatta. Näin            dotamme eduskunnan hyväksyttäviiiksi toivo-
20026: oli tyydyttävä vain varsinamten luokkahuo-           mU!ksen,
20027: neiden ym. tuiki tärkeiden tilojen rakenta-                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20028: miseen. Luokbhuoneiden ~ukumäärä jäi                         toimenpiteisiin Loviisan yhteislyseon
20029: näin ollen aivan liian pieneksi. Uuteen ra-                  lisärakennuksen rakentamiseksi.
20030:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
20031: 
20032:                  Esa. Koivusilta..                               Artturi Jä.msen.
20033:                  Matti Mattila..                                 Marja. Lahti.
20034:                  Antti J. Ra.ntama.a.                            Urho Kähönen.
20035:                                    Bruno J. Sundman.
20036:                                                                                                 471
20037: 
20038: VIIl,45. -   Toiv.al. N:o 201.
20039: 
20040: 
20041: 
20042: 
20043:                                  Ka.rvikko ym.: Määrärailtasta Turun yhteislyseon rakennus-
20044:                                     töiden aloittamista varten.
20045: 
20046: 
20047:                                       E d u s k u n n a ll e.
20048: 
20049:   Oppikoulupula, joka on jo erittäin suuri         sitä ei kannata korjata käyttökuntoon. Tu-
20050: ja tulee lähivuosina vielä entisestään pahe-       run kaupunki on jo vuonna 1948 varannut
20051: nemaan, on Turussa eräs pahimpia. Sen              koululle tontin, joka viiden vuoden kuluttua
20052: seurauksena yhä useammilta, lahjakkailtakin        uhkasi siirtyä teollisuuden käyttöön, kun
20053: lapsilta sulkeutuu tie oppikouluun. Turun          rakennushanke ei edist~ynyt. Sopimus saa-
20054: koulupulaan olisi paneuduttava vakavasti ja        tiin kuitenkin uusituksi, mutta tämä määrä-
20055: löydettävä kokonaisratkaisu, joka poistaisi        aika päättyy kulumassa olevana vuonna.
20056: nyt vallalla olevat epäkohdat. Erään osarat-       Koulurakennuksen piirustukset ovat jo val-
20057: kaisun muodostaa Turun yhteislyseo ( ent.          miit.
20058: Käkisalmen yhteiskoulu), joka kuuluu kii-             Edellä sanotun johdosta ehdotan edus-
20059: reellisyysjärjestyksessä ensisijaisesti raken-     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20060: nettaviin kouluihin.
20061:   Koulu työskentelee nykyisin entisessä                      että hallitus ottaisi vuoden 1956 tulo-
20062: postitalossa, joka oli luonnollisesti jo alun-             ja menoarvioesitykseen 100 000 000
20063: perinkin kouluksi soveltumaton rakennus ja                 markan määrärahan Turun yhteis-
20064: joka lisäksi on niin huonossa kunnossa, että               lyseon rakennustöiden aloittamista
20065: rakennuspiirin antaman tiedonannon mukaan                  vm·ten.
20066:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
20067: 
20068:                  Irma Karvikko.                                 Harras Kyttä.
20069: 472
20070: 
20071: VIII,4a. -   Toiv.al. lf:o 202.
20072: 
20073: 
20074: 
20075: 
20076:                                   A. Leikola. ym.: Määrärakasta uusien lehtorinvirkojen perus-
20077:                                      tamiseksi teknillisiin oppilaitoksiin.
20078: 
20079: 
20080:                                        E d u s k u n n a 11 e.
20081: 
20082:    Viime aikoina on yhä enenevässä määrässä         paljon kysyttyjä erikois- ja täydennyskurs-
20083: tunnustettu ammatillisen opetuksen tarve            seja. Järjestely- ym. epäkohtia esiintyy.
20084: maassamme. Sitä mukaa pyritään myöskin                 Valtiovalta onkin kiinnittänyt asiaan sen
20085: yhteiskunnan taholta lisäämään ja paranta-          ansaitsemaa huomiota. Niinpä onkin edus-
20086: maan tämän opetuksen mahdollisuuksia. V ar-         kunta v. 1954 lausunut toivomuksen, että
20087: sinkin teknillisen opetuksen tarve alan no-         hallitus jatkaisi kyseisen opettajakunnan va-
20088: pean kehityksen ja maan teollistumisen joh-         kinaistamista, ja tämän vuoden aikana onkin
20089: dosta on valtavasti kasvanut. Monessa yh-           perustettu kuusi uutta vakinaisen opettajan
20090: teydessä on korostettu sitä, että teknillistä       virkaa. Mutta muutaman viran vuosittainen
20091: opetusta olisi tehostettava ja saatettava se        perustaminen ei paljoakaan auta, sillä tehdyt
20092: ajan tasalle.                                       laskelmat osoittavat, että uusia vakinaisen
20093:    Tässä tarkoituksessa teknillisissä oppilai-      opettajan virkoja tarvittaisiin lisää aina-
20094: toksissa otettiin v. 1954 käytäntöön uudet          kin 75, ennenkuin tilannetta voitaisiin sanoa
20095: opetusohjelmat. Tämä toimenpide ei kuiten-          edes tyydyttäväksi. Silloin vakinaisen opet-
20096: kaan yksinään riitä poistamaan opetuksessa          tajan virkoja olisi 171 nykyisten 96 asemesta
20097: havaittuja epäkohtia, sillä suurin niistä on        ja jokaisen vakinaisen opettajan hoidetta-
20098: riittävien opettajavoimien puute. Teknilli-         vaksi tulisi keskimäärin 36 tuntia viikossa,
20099: sissä oppilaitoksissa nimittäin hoidetaan kai-      mitä tuntimäärää on pidettävä ylärajana. Jos
20100: kista oppi- ja harjoitustunneista n. 70 % tun-      iko. 171 vakinaista opettajaa hoitaisi vain
20101: tiopetuksena, mikä huomattavasti alentaa            opetusvelvollisuuteensa kuuluvat tunnit, jäisi
20102: opetuksen tasoa. Kun tilapäisten tuntiopetta-       tuntiopetuksena hoidettavaksi edelleen noin
20103: jien saanti on lisäksi usein vaikeata, eräissä      2 100 tuntia viikossa.
20104: tapauksissa kokonaan mahdotontakin, ovat               Näiden uusien lehtorinvirkojen perustami-
20105: vakinaiset opettajat pakotetut ottamaan jat-        sesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustan-
20106: kuvasti huomattavasti enemmän tunteja kuin          nukset olisivat suorastaan mitättömät niihin
20107: mitä he kunnolla pystyvät hoitamaan. Tämä           etuihin verrattuina, mitä lm. toimenpiteistä
20108: sekä rasittaa opettajia ja oppilaita että hait-     koituisi teknilliselle opetuksenemme ja sitä
20109: taa opetuksen kehittämispyrkimyksiä. Lisäksi        tietä koko maan teollisuudelle ja taloudelle.
20110: vaikeuttaa vakinaisten ja tuntiopettajien epä-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20111: suhde huomattavasti koulurakennusten ra-            nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20112: tionaalista ikäyttöä. Tuntiopettajat voivat         muksen,
20113: yleensä sijoittaa tuntinsa vain aamuisin ja                    että hallitus ottaisi vuoden 1956
20114: iltaisin. Lukujärjestyksiä ei voida laatia an-              tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
20115: nettujen järkiperäisten ohjeitten mukaisesti,               suuren määrärahan 75 uuden lehtorin-
20116: vaan keskellä päivää saattaa esiintyä haja-                 viran perustamista varten teknillisiin
20117: tunteja. Oppilaitoksissa ei voida järjestää                 oppilaitoksiin.
20118:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
20119: 
20120:                   Aa.re Leikola..                                Artturi Tienari.
20121:                   Aukusti Pasanen.                               Juho Tenhiälä.
20122:                   Harras Kyttä.                                  Eino Saari.
20123:                                                                                              473
20124: 
20125: VUI,.u.- Toiv.at N:o 203.
20126: 
20127: 
20128: 
20129:                                Helle ym.: Määrärahasta työllisyyden turvaamiseksi tarkoi-
20130:                                   tetun lisätyn ja laajennetun ammattikurssitoiminnan jär-
20131:                                   jestämiseksi.
20132: 
20133: 
20134:                                     E d u s k u n n a 11 e.
20135: 
20136:    Lukuisat tutkimukset ja selvitykset työt-     voimistamisesta on olemassa. Nuorisotyölli-
20137: tömyydestä ja työttömiksi joutuneista hen-       syyskomitean suunnittelemien kurssien yh-
20138: kilöistä osoittavat, että herkimmin ja pahim-    teydessä on kuitenkin osoittautunut tosi-
20139: min sen kohteeksi ja uhriksi joutuvat ne,        asiaksi, että jo nykyisissäkin valtion ja yksi-
20140: joiden ammattikasvatus ja -taito on heikoin.     tyisten omistamissa ja hallitsemissa ammatti-
20141: Ammattimiehet sensijaan ovat paremmin            kouluissa voidaan kurssitoimintaa järjestää.
20142: voineet vaikeinakin työttömyyskausina tur-       huomattavasti enemmän kuin mitä tähän
20143: vata työusaantinsa ja toimeentulonsa. Am-        mennessä yleensä on tehty.
20144: mattikasvatuksen ja -koulutuksen yleinen            Kun lisätyn ja tehostetun ammattikoulu-
20145: lisääminen ja tehostaminen onkin tästä           tuksen aikaansaaminen täten jo nyt olevissa
20146: syystä katsottu erääksi tärkeimmistä toimen-     kouluissa osoittautuu mahdolliseksi ja kun
20147: piteistä työttömyyden torjumiseksi ja työl-      lähivuosien aikana on välttämätöntä kiih-
20148: lisyyden parantamiseksi.                         dyttää ammattikoulutuksemme määrää ja
20149:    Valtioneuvoston v. 1954 tammikuussa aset-     tehoa, olisi toivottavaa, että tämän kysy-
20150: taman nuorisotyöllisyyskomitean toimesta ja      myksen järjestelyyn ryhdyttäisiin kaikessa
20151: esityksestä on ryhdyttykin käytännöllisiin       laajuudessaan. Nuorisotyöllisyyskomitean työ-
20152: toimenpiteisiin voimakkaan ammattikurssi-        ilmeisesti tähtääkin juuri tämän toteutta-
20153: toiminnan aikaansaamiseksi. Komitean esi-        miseen.
20154: tyksestä on valtioneuvosto työllisyyden yllä-       Tarkoitukseen on jo nyt annettu huomat-
20155: pitämiseen varatuista varoista myöntänyt         tavan paljon työllisyysvaroja. Koska kysy-
20156: rahat n. 25 erilaisen ammattikurssin järjes-     mys kuitenkin on säännöllisestä ja jatku-
20157: tämiseksi eri puolella maata. Nämä kurssit       vasta toiminnasta, olisi myös varojen myön-
20158: pyrkivät antamaan koulutusta erityisesti         tämisessä siirryttävä normaaliin tapaan.
20159: niissä maaseudun ammateissa, joilla komi-        Tästä syystä esitämme, että eduskunta lau-
20160: tean suorittaman tutkimuksen perusteella         suisi hallitukselle toivomuksen,
20161: vallitsee ammattityövoiman puutetta.
20162:    Tehokkaamman ammattikoulutuksen pa-                      että hallitus ottaisi vuoden 1956
20163: himmaksi puutteeksi on yleisesti todettu                 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän.
20164: ammattikoulujen ja muiden vastaavien op-                 suuren määrärahan työllisyyden tur-
20165: pilaitosten puute. Lähivuosien aikana ei                 vaamiseksi tarkoitetun lisätyn ja laa-
20166:  ammattikouluverkostoa liene myös mahdol-                jennetun ammattikurssitoiminnan jär-
20167: lista riittävässä määrässä laajentaa, vaikka             jestämiseksi erilaisissa ammattioppi-
20168: valtava tarve juuri tämän koulumuodon                    laitoksissa tai sellaisiksi soveltuvissa:
20169:                                                          paikoissa.
20170:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
20171: 
20172:          Veikko Helle.              Impi Lukkarinen.               Arvo Ahonen.
20173:          Eino Raunio.               Aino Malkamäki.                G. Henriksson.
20174:          Varma K. Turunen.          Viljo Virtanen.                Anni Flinck.
20175:          K. F. Haapasalo.           Vappu Heinonen.                Juho Kuittinen.
20176:          Valto Käkelä.              Meeri Kalavainen.              Väinö Tikkaoja.
20177:          Olavi Kajala.              Artturi Koskinen.              Bruno J. Sundman.
20178: 60 E 1<59/85
20179: 474
20180: 
20181: VII1,4s. -   Toiv.al. N:o 204.
20182: 
20183: 
20184: 
20185: 
20186:                                  Raunio ym.: Valtwn keskusammattikoulujen ylimää1·äisten ja
20187:                                     tilapäisten toimien vakinaistamisesta.
20188: 
20189: 
20190: 
20191:                                        E d u s k u n n a II e.
20192: 
20193:    Maassamme on tällä hetkellä toiminnassa          taaviin toisten ministeriöiden virkoihin näh-
20194: viisi valtion keskusammattikoulua. Näistä           den. Mainittakoon, että esim. Leppävaarassa
20195: neljä, Hämeenlinnan, Oulun, Jyväskylän ja           valtion ammattikoulun ja Riihimäen vanki-
20196: Joensuun, alkoi toimintansa syksyllä 1946           lan ammattikoulun opettajain virat on jo
20197: ja viides, Vaasan ruotsalainen syksyllä 1954.       ajat sitten vakinaistettu, vaikka ne on perus-
20198: Silloin täytettiin ensimmäisten neljän kes-         tettu myöhemmin kuin keskusammattikoulut.
20199: kusammattikoulun opettajain virat, mainit-          Edellinen on sosiaaliministeriön, jälkimmäi-
20200: tuna vuotena 1946, ylimääräisillä tai tila-         nen oikeusministeriön alainen, mutta kum-
20201: päisillä toimenhaltijoilla. Siitä saakka, pian      matkin tarkastaa kauppa- ja teollisuusminis-
20202: yhdeksän vuotta, ovat kaikki keskusammat-           teriö.
20203: tikoulujen opettajat ja virkailijat olleet sa-         Keskusammattikoulujen opettajain virko-
20204: manlaisella tilapäisellä pohjalla huolimatta        jen vakinaistaminen on todellisuudessa pel-
20205: siitä, että koulut ovat muuttuneet vakinai-         kästään muodollinen asia, eikä se tule val-
20206: selle kannalle, sillä kaikki viisi keskusammatti-   tion menoarvioon aiheuttamaan juuri min-
20207: koulua ovat kohta valmiiksi rakennettuja, ja        käänlaisia lisäyksiä. Kaikki virat ovat jo
20208: kuhunkin on käytetty useita satoja miljoonia        täytetyt, opettajat ja virkailijat määrätty
20209: markkoja valtion varoja.                            kullekin kuuluviin palkkausluokkiin, ja
20210:    Tällainen tilanne on saattanut koulujen          nämä määrätyt palkat on heille maksettava
20211: opettajat ja virkailijat varsin horjuvaan ase-      saman suuruisina, olkootpa toimet ylimää-
20212: maan. Useat opettajat ovat tulleet keskus-          räisiä, tilapäisiä tai muutettakoon ne vaki-
20213: ammattikouluihin vakinaisista kuntien tai           naisiksi. Puhtaasti taloudelliseltakaan kan-
20214: valtion viroista uskoen siihen, että virat          nalta katsottuna ei valtion keskusammatti-
20215: vakinaistetaan samassa ajassa kuin toisten-         koulujen opettajain virkojen vakinaistami-
20216: kin vastaavien valtion laitosten virat on           seen ·ole olemassa minkäänlaisia esteitä, vaan
20217: vakinaistettu.                                      on se päinvastoin monia vuosia turhaan vii-
20218:    Kun vakinaistaruisasia kuitenkin on lyk-         vytetty välttämättömyys. 'l'ämä seikka ai-
20219: käytynyt vuodesta toiseen, on mainituissa           heuttaa oikeutettua huolestumista mainittu-
20220: kouluissa jo ennättänyt tapahtua lukuisia           jen koulujen opettajissa, joista huomattava·
20221: opettajain vaihdoksia heidän siirtyessään           osa on toiminut tehtävässään koulun perus-
20222: sellaisiin virkoihin, jotka ovat vakinaisia tai     tamisesta alkaen. Koska koulumuodon edun
20223: tulevat sellaisiksi normaalilla tavalla.            mukaista on, että sen opettajat tuntevat
20224:    On luonnollisestikin selvää, että koulujen       asemansa vakinaistetun viran .suomien etu-
20225: työskentely kärsii tällaisesta epämääräisestä       jen turvaamiksi, ja että perustettuihin vir-
20226: asiantilasta.                                       koihin hakeutuu mahdollisimman pätevää
20227:    Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten        opettaja-ainesta, esitämme kunnioittaen edus-
20228: keskusammattikoulujen opettajat on jätetty          kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20229: hyvin epäoikeudenmukaiseen asemaan vas-
20230:                                Vlll,4s.- Raunio ym.                             475
20231: 
20232:    että hallitus antaisi Eduskunnalle            Ulapäiset toimet muutetaan valtion.
20233:  esityksen, jossa valtion keskusammatti-         peruspalkkaisiksi viroiksi.
20234:  koulujen opettajien ylimääräiset ja
20235: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
20236: 
20237: Eino Raunio.                Urho Saariaho.                Martta Salmela-Järvinen.
20238: Arno Tuurna.                Olavi Kajala..                Lempi Lehto.
20239: Impi Lukkarinen.            Esa Hietanen.                 Leo Häppölä.
20240: T. A. Wiherheimo.           Artturi Koskinen.             Meeri Kalavainen.
20241: Arvi Turkka.                Eeli Erkkilä.                 Heikki Soininen.
20242: G. Henriksson.              Erkki Koivisto.               0. A. Öhman.
20243: Albin Wickman.              Eino Tainio.                  Urho Kähönen.
20244: Urho Kulovaara.             Saara Forsius.                Erkki Leikola.
20245: Bruno J. Sundman.           Toivo Friman.                 Juho Tenhiälä.
20246: Yrjö Sinkkonen.             Usko Seppi.                   Varma K. Turunen.
20247: M. 0. Lahtela.              Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.   Väinö Rankila.
20248: Antti J. Rantamaa.          Kustaa Tiitu.                 Rafael Paasio.
20249: Valto Käkelä.               Kalle Jokinen.                Matti Raipala.
20250: Juho Kuittinen.             Elli Nurminen.                Johannes Wirtanen.
20251: Heikki Hykkäälä.            N. Kosola.                    Arvo Ahonen.
20252: Matti Lepistö.              Armas Leinonen.               Jaakko Hakala.
20253: T. I. Nordström.            Erkki Tuuli.                  Erkki W. Mohell.
20254: Aune Innala.                Martti J. Huttunen.           Väinö Tikkaoja.
20255: Felix Seppälä.              Aino Malkamäki.               Hugo Manninen.
20256: Vilho Väyrynen.             K. F. Haapasalo.              Pertti Rapio.
20257: Antti Kukkonen.             Päiviö Hetemäki.              0. Lindblom.
20258: Juho Karvonen.              Mauri Seppä.                  Viljo Virtanen.
20259: Kaino Haapanen.             V. Liljeström.                Mikko Hult.
20260: Pentti Liedes.              Irma Rosnell.                 Vappu Heinonen.
20261: Veikko Kokkola.             Pauli Puhakka.                Kustaa Alanko.
20262: Arvo Sävelä.                Onni Hiltunen.                Laura Brander-Wallin.
20263: Unto Suominen.              Veikko Helle.                 Edvard Pesonen.
20264: Eino Roine.                 Kalle Kauhanen.               Lauri Laine.
20265: Esa Koivusilta.             Tyyne Paasivuori.             Aukusti Pasanen.
20266:                             Anni Flinck.
20267: 476
20268: 
20269: VUI,49. -   Toiv.al. N:o 205.
20270: 
20271: 
20272: 
20273: 
20274:                                 Kelovesi ym.: Etelä-Saimaan ammattikoulun rakentamisesta
20275:                                    Lappeenrantaan.
20276: 
20277: 
20278:                                      E d u s kun n a ll e.
20279: 
20280:    Lappeenrantaan ja Lauritsalaan muodos-        salassa joukko nuoria :työttömiä on saanut
20281: tunut Etelä-Saimaan alueen teollisuus- ja lii-   työtä vain vuoroviikkoina koko talven ajan.
20282: kekeskus kasvaa ja loo.jenee jatkuvasti. Asu-    Paljon heitä on iähetetty kaukana kodeistaan
20283: kasluvun Hsääntyminen ja sotien jälkeinen        sijaitseville siirtotyömaille ympäri Etelä-Suo-
20284: suuri syn!tyväisyys on lisännyt nuorison luku-   mea.     Valtion työvoimaviranomaisten toi-
20285: määrää, jonka valmentaminen ja ohjaaminen        mesta on tänäkin talvena :tätä virheellistä
20286: elämää varten on yhteiskunnan suoritettava       toimintaa harjoitettu, vaikka nuorisojärjes-
20287: kaikella huolella. Jokaisella nuorella tulisi    töt ovat vakavasti vedonneet valtiovaltaan ja
20288: olla tilaisuus ammatinopetuksen saamiseen.       osoittaneet niitä haittoja ja vaaroja, joita
20289: Sen avulla he löytäisivät itselleen parhaiten    nuorille työntekijöille aiheutuu näillä kau-
20290: soveltuvan paikan työskenlllelläkseen omaksi,    kaisilla siirtotyömailla. Ammattikoulun ra-
20291: perheensä ja koko yhteiskunnan hyväksi.          kentaminen antaisi heille työtä kotipaikka-
20292:    Tyttöjen pientä käsityökoulua lukuun-         kunnalla ja sen valmistuttua voisi osa heistä
20293: ottamatta ei varsinaista ammattikoulua ole       oppia siellä ammatin.
20294: koko laajan ja väkirikkaan Etelä-Saimaan            Lappeenrannan, Lauritsalan ym. iähikun-
20295: alueella, vaikka sellaisen tarve nuorison am-    tien edustajat ovat laatineet a:lustavia suun-
20296: mattikasvatuksen opastajana on todella suuri.    nitelmia hankkeen toteuttamista varten. Lap-
20297: Kymen läämån pohjoispäähän rakennettu            peenrannaJlll kaupunki on varannut koulua
20298: Imatran ammattikoulu ei voi tyydyttää tä-        varten sopivan tontin. Koulun mkentamisen
20299: män alueen ammattikoulutuksen tarpeita si-       tulisi tapahtua valtion toimesta ja kustan-
20300: jaintinsa aiheuttamien hankaluuksien j,a tilo-   nuksella.
20301: jen pienuuden vuoksi.                               Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20302:    Lappeenrannan ammattikouluhankkeen to-        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20303: teuttamista on vielä kiirehtimässä alueen1
20304: vuodesta toiseen jatkuva :työttömyys. Sen                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20305: johdosta ovat nuoret työttömät jääneet eri-            toimenpiteisiin Etelä-Saimaam ammat-
20306: tyisen vaikeaan asemaan. Osa heistä ei ole             tikoulun rakentamiseksi Lappeenran-
20307: päässyt työttömyystöihin ollenkaan. Laurit-            taan.
20308:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
20309: 
20310:                  Tauno Kelovesi.                             Niilo Nieminen.
20311:                  Toivo Kujala.                               Paavo Aitio.
20312:                                                                                               471
20313: 
20314: VU1,5o.- Toiv.al. N:o 206.
20315: 
20316: 
20317: 
20318: 
20319:                                Jr. Nurminen ym..: Määrärahasta Keski-Pohjanmaan ke;skus-
20320:                                    ammattikoulun rakentamiseksi Kokkolaan.
20321: 
20322: 
20323:                                      E d u s k u ;n n a l'l e.
20324: 
20325:    Keski-Pohjanmaa on yksi niistä maakun-          kin metalliosasto: sepän, viiiarin ja ik:oneis-
20326: nista, joka kipeimmin tarvitsisi keskusam-         tajan linjat, konekorjausosasto: autojen,
20327: matti!koulun. Maakunnan nuoriso joutuu olo-        traktorien ja maatalouskoneiden korjaus,
20328: suhteiden pakosta amma.ttitaidottomana läh-        putki-, sähkö-, rakennus-, puutyö-, ompelu-
20329: .temään työnhakuun muualle, mm. Ruotsiin,          ja ruokatalousosasto.
20330: jolloin he joutuvat monesti ammattitaidot-            Ammatbtikoulujen perustamiskustannukset
20331: tomim:a suuriin vai!keuksiin.                      ovat oppilasta kohti noin 500 000 markkaa,
20332:    Keski-Pohjanmaalla on vain vähän teolli-        lisäksi noin kolmasosalle oppilasmäärästä
20333: suutta ja maatalous on pirstoutunut pieniin        asuntola ja tarpeellinen määrä opettajien
20334: tiloihin, joiden nuoriso tarvitsee ammatti-        asuntoja, joten rakentamiseen yhteensä tar-
20335: koulutusta.                                        vittaisiin n. 300 mi.!ljoonaa markkaa, ·josta
20336:    Kauppa- ja teollisuusministeriön ammatti-       valtion osuus on 65 %.
20337: kasvatusosastolla onkin suunniteltu, että             Kun on välttämätöntä, että :koulun raken-
20338: Kokkolaan rakennetaan Keski-Pohjanmaan             nustöiden suunnittelu ja rakentaminen saa-
20339: keskusammatti!koulu. Koulun alueeseen on           taisiin kiireellisesti aikaan, esitämme edus-
20340: suunniteltu kuuluvan noin kaksikymmentä            kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
20341: ·kuntaa, asukasluvultaan noin 120 000 hen-
20342: keä. Koulu olisi rakennettava aina:kiin 350                   että hallitus ottaisi vuoden 1956
20343: oppilasta varten, jolloin siinä voitaisiin an-             tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
20344: taa ammattiopetusta 10-12 eri ammatti-                     rahan Keski-Pohjanmaan keskusam-
20345: alalle. Tällöin tulisivat kysymykseen aina-                mattikoulun rakentamiseksi Kokko-
20346:                                                            laan.
20347:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
20348: 
20349:                  Nestori Nurminen.                               Matti Koivunen.
20350:                  Aleksi Kiviaho.                                 Matti Lepistö.
20351:                  Toivo Asvik.                                    Kauno Kleemola.
20352: 478
20353: 
20354: VIII,5t. -   Toiv.al. N:o 207.
20355: 
20356: 
20357: 
20358: 
20359:                                  Rantamaa ym.: Toime1~pitei$tä kansakoulun jatko-opetuksen
20360:                                        ammattiaineiden erikoisopettajien valmistamiseksi.
20361: 
20362: 
20363:                                          E d u s k u n n a 11 e.
20364: 
20365:    K!ansakoulun jatko-opetus ei iltak<>uluna         saatu käyntiin lukuisissa maalaiskunnissa,
20366: ja luonteeltaan yJeissivistäväm.ä vastaa tar-        uhkaa pahasti tyrehtyä, ellei näihin ammat-
20367: koitustaan, eikä se ole !kyennyt saamaan las-        tiaineisiin pian saada kunnollisesti valmis-
20368: ten vamhempien, enempää kuin opettajien-             tettuja opettajia.
20369: kaan yleistä hyväksymistä. Sen sijaan am-               Lähivuosina ·poistuu varsinaisten kansa-
20370: matiilisluontoinen kealrnsja'tkO!koulu on voi-       koulunopettajien puute. Silloin heidän vaJ.-
20371: mrukkaruilti leviämässä myös maaseudulle.            mistustaan on huomattavasti vähennettävä.
20372: Kauplliilgeissa ja kauppaloissa se jo pitkän         Sen tähden näyttäisi mahdolliseLta muuttaa
20373: aikaa on ollut pailrollisena.                        nykyisistä seminaareista joku jatko-opetuk-
20374:    Ammatillisluon;toinen päiväjatkokou[u tar-        sen erikoisopettajien valmistuslaitokseksi.
20375: vitsee riittävän valmistuksen saaneet erikois-       Tätä järjestelyä on maa:laiskansa:lroulujen
20376: opettajat, mutta toistaiseksi niitä valmiste-        jaJtko-opetUS!komitea:kin suositellut äsken an-
20377: tarun. ainoastaan kotitaloutta ja tyttöjen kä-       tamassaan mietinnössä.
20378: sityötä varten. Erityisesti maatalouden ja              Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
20379: sen sivuelinkeinojen opetusta hoitamarun ei          esitämme eduskunnan Iausuttava;ksi toivo..
20380: valmisteta opettajia. lainkaan ja ankara             muksen,
20381: puute on myös teknil'listen ja kaupallisten                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20382: aineiden opettajista. Koulujen menestymi-                    toimenpiteisiin kansakoulun jatko-
20383: nen riippuu niin olen.naisesti opettajista, että             opetuksen ammattiaineiden et·ikois-
20384: maaseudun päiväjatko-opetus, j<>ika j<> on                   opettajien valmistamiseksi.
20385:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
20386: 
20387:                   Antti J. Rantamaa.                               Kusti Eskola.
20388:                   .A.rtturi Jä.Ju4u.                               EiJJO. Pa,lQVui.
20389:                   Kalle ltämäri.iaen.                              J. F. P" W.
20390:                   Toivo H. Xiuu.en.                                Kustaa  ~tli.
20391:                   Yrjö Hautala.                                    Verner Korsbäck.
20392:                                                                                              479
20393: VW,52. -    Toiv.al. N:o 208.
20394: 
20395: 
20396: 
20397: 
20398:                                 Malkamäki ym.: Opetustuntien ulkopuolella suoritettavasta
20399:                                    kirjallisten tehtiiväin tarkastus- ja korjaustyöstä ka.nsakou-
20400:                                    lunopettajille tulevan palkkion korottamisesta.
20401: 
20402: 
20403:                                      Eduskunnalle.
20404: 
20405:   Kansakoulunopettajat ovat edelleen siinä       vien korjauksesta erityinen palkkio. Oikeu-
20406: poikkeuksellisessa asemassa, että eivät saa      denmukaisuus vaatisi asiat järjestettäväksi
20407: minkäänlaista korvausta luokan ulkopuolella      näin myöskin kansakoulussa.
20408: suorittamastaan kirjallisten tehtävien tarkas-     Edellä olevan perusteella ehdotammekin
20409: tus- ja korjaustyöstä. Varsinkin äidinkielen     eduskunnan •hyväksyttäväksi toivomuksen,
20410: tunnollinen opetus vaatii opettajalta useiden
20411: tuntien ylityön viikossa, jos oppilaan vir-                että hallitus ryhtyisi kii1··eellisesti
20412: heet korjataan tai mel'kitään. Opetustuntien            toimenpiteisiin palkkion suorittami-
20413: ulkopuolella suoritettavaa työtä tulee myös-            seksi kansakoulunopettajille opetus-
20414: kin muiden aineiden kohdalla. Tietääksemme              tuntien ulkopuolella suoritettavasta
20415: muissa kouluissa opettajille suoritetaan aina-          kirjallisten tehtäväin tarkastus- ja kor-
20416: kin enemmän aikaa vievien kirjallisten tehtä-           jaustyöstä.
20417:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
20418: 
20419:                  Aino Malkamäki.                             Lauri Järvi.
20420:                  Impi Lukkarinen.                            Veikko Helle.
20421: 480
20422: 
20423: VUI,5s, -   Toiv.a.l. B:o 209.
20424: 
20425: 
20426:                                  H. Miettunen ym.: Esitykse"" antamisesta laiksi kirjeopisto-
20427:                                     jen valtionavusta.
20428: 
20429:                                       E d u s k u n n a 11 e.
20430:    Valtio pitää kansalaisten sivistyksellisiin     voi käyttää hyväkseen työväenopistojen yms.
20431: ja ammatillisiin aineisiin kohdistuvaa opis-       tarjoamaa apua, itse maksamaan kirjeopis-
20432: kelua erittäin :tärkeänä ja avustaa sitä monin     toilta saam8/Stansa ohjauksesta j.a opetuk-
20433: tavoin. Kirj81Stot, kansan- ja työväenopistot,     sesta. Tämä sotii nähdäksemme tasapuoli-
20434: opintokerhotyö, sivistysjärjestöt, ammatilliset    suutta vastaan ja estää monia vähävaraisia
20435: koulut ja kurssit, maataloudellinen neuvonta-      opiskelemasta ja käyttämästä vapaa-aiko-
20436: työ yms. saavat työllensä taloudellista tukea.     jansa hyvään ja kehittävään sekä yhteiskun-
20437: On pidetty oikeana sitä, että opiskelu olisi       nankin kannalta katsoen erittäin hyödylliseen
20438: mahdollista varallisuudesta riippumatta.           harrastukseen. Kirjeopistojen avulla tapah-
20439:    Useimpien oppilaitosten v,aikutus rajoittuu     tuva kotiopiskeluhar!i on, vaikka siitä esim.
20440: kuitenkin niiden lähimpään ympäristöön,            työväenopisto-opiskeluun verrattaessa puut-
20441: jonka vuoksi suuri osa ansiotyössä käyvistä,       tuukin henkilökohtainen kosketus opettajaan
20442: vapaa-aikoina opiskelua harrastavista nuo-         ja tovereihin, erinoma:istm tehokasta ja kehit-
20443: rista ja aikuisista on opiskelulle ohjausta        tävää, sillä enemmän kuin moni muu opis-
20444: .saadakseen turvautunut siihen kirjeeiliseen       kelumuoto se ohjaa opiskelijan aktiiviseen,
20445: opetukseen, jota kirjeopistot antavat. Hyvin       tarmokkaaseen työskentelyyn ja johtaa oi-
20446: johdettu ja yleishyödyllisten periaatteiden        kealla tavalla asiain itsenäiseen kypsyttely-
20447:  mukaisesti toimiva kirjeopisto voikin näitä       kykyyn ja harkintaan.
20448:  opiskelijoita huomattavasti auttaa. Mutta            Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
20449:  valtio ei ole tähän saakka lainkaan avustanut     nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20450: tätä toimintaa.                                    muksen,
20451:    :K:aupunkien, kauppaloiden ja useiden taa-                että hallitus kiireellisest·i ryhtyisi
20452: javäkisten yhdyskuntien opiskelijain saa-                 toimenpiteisiin yleishyödyllisellä poh-
20453: dessa esim. työväenopistoissa käytännöllisesti            jalla ja kansansivistyksellisten periaat-
20454:  katsoen ilmaista ohjausta, joutuvat syrjä-               teiden mukaan toimivien kirjeopisto-
20455:  seutujen opiskelijat ja sellaiset asutuskeskus-          jen valtionapua koskevan lain aikaan-
20456:  tenkin opiskelijat, jotka vuorotyön, opiskelu-           saamiseksi.
20457:  aineen laadun tai muiden syiden vuoksi eivä-t
20458:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
20459: 
20460:          Helge Miettunen.             Elli Nurminen.                 Urho Saariaho.
20461:          Esa Kaitila.                 Aino Malkamäki.                Grels Teir.
20462:          Aukusti Pasanen.             Kustaa Tiitu.                  Kurt Nordfors.
20463:          Juho Tenhiälä.               Väinö Kaasalainen.             John Forsberg.
20464:          Harras Kyttä.                Meeri Kalavainen.              Sven Högström.
20465:          Aare Leikola.                Lauri Järvi.                   Hilja Väänänen.
20466:          Artturi Tienari.             Toivo Antila.                  Väinö Rankila.
20467:          Armas Leinonen.              Matti Mattila.                 Lauri Laine.
20468:          Leo I. Mattila.              Eero Saari.                    Nestori Kaasalainen.
20469:          Irma Karvikko.               N. Kosola.                     Varma K. Turunen.
20470:          Eino Saari.                  Saara Forsius.                 Tyyne Paasivuori.
20471:          K. Kajatsalo.                Johannes Wirtanen.             Martta Salmela-Järvinen.
20472:          Martti J. Huttunen.          Aune Innala.                   K. F. Haapasalo.
20473:          Kalervo Saura.               Erkki Leikola.                 Antti J. Rantamaa.
20474:          Lennart Heljas.              T. A. Wiherheimo.              Armi Hosia.
20475:          Antti Kukkonen.              Irma Hamara.
20476:                                                                                                    481
20477: 
20478: Vlll,t~4. -      Toiv.al. N:o 210.
20479: 
20480:                                      Turunen ym.: Toimenpiteistä valtionoopperan perustamiseksi.
20481:                                           Eduskunnalle.
20482:    Jo vuonna 1874 asiasta innostuneiden yksi-          Kun muissa maissa melkeinpä poikkeuk-
20483: tyisten- lähinnä Bergbom-sisarusten- toi-            setta laulunäyttämöt toimivat valtion yllä-
20484: mesta perustettiin maahamme ensimmäinen              pitäminä, ei meillä Suomessa ole vielä tähän
20485: laulunäyttämömme toimien se aivan alku-              päästy, vaikka raha-arpajaisvarojen lisäksi
20486: aikoina Suomalaisen teatterin erillisenä osas-       onkin Suomalainen Ooppera jossakin määrin
20487: tona. Monien vaiheiden ja keskeytystenkin            nauttinut valtion taloudellista tukea.
20488: jälkeen vuonna 1919 sai laulunäyttämö ny-              Nykyisen laulunäyttämömme muuttaminen
20489: kyisen nimensä Suomalainen Ooppera. Kun              täydelliseksi valtionoopperaksi pitäisi ikaikin
20490: laulunäyttämömme aina viimeksimainittuun             tavoin olla mahdollinen, ja tällä ratkaisulla
20491: vuoteen saakka oli saanut toimia ainoastaan          voitaisiin maamme laulunäyttämö kohottaa
20492: pienen kansalaisryhmän uhrautuvaisuuden ja           samaan asemaan, mikä oopperataiteella on
20493: uutteruuden sekä laulunäyttämöä tukevan              muissa kulttuurimaissa. Valtionoopperan ai-
20494: yleisön myötävaikutuksella, perustettiin sa-         kaansaaminen voisi myös antaa ratkaisevan
20495: mana vuonna osakeyhtiömuotoinen Suomalai-            sysäyksen kansallisen oopperasävellystyön ke-
20496: nen Ooppera, jonka hallintoon tuli valtioval-        hittymiselle. Että tällaisen olotilan saavutta-
20497: taJk:in virallisesti mukaan. Tämä luonnolli-         minen on mahdollista, siitä ovat todistuksena
20498: sesti merkitsi sitä, että- samoinkuin muissa-        suomalaisen laulunäyttämömme menestykselli-
20499: kin kulttuurimaissa - valtiovalta tunnusti           set niin koti- kuin ulkomaisetkin vierailumat-
20500: laulunäyttämön tarpeellisuuden oopperamu-            kat niin pohjoismaihin kuin muuallekin
20501: siikin aarteiston esittämiseksi ja tämän taide-      Eurooppaan, puhumattakaan suomalaisten
20502: muodon tarvitsemien tulkintakeinojen                 oopperasolistien saavutuksista eri puolilla
20503:  oopperaorkesteri, laulusolistit, oopperakuoro       maailmaa. Näiden vierailuiden kautta on
20504:  ja baletti- kasvattamiseksi je kehittämiseksi       koottu arvokasta goodwill'iä maallemme.
20505:  maahamme.                                              Jotta Suomessakin kansallisen laulunäyttä-
20506:     Maamme oopperataide, joka aiemmin, rajoi-        mön asema ja kehittämismahdollisuudet ja
20507:  tetuista toimintamahdollisuuksista johtuen ja       siinä yhteydessä valtionoopperakysymys saa-
20508:  kustannuksiltaan puhenäyttämöä huomatta-            taisiin perusteellisesti selvitetyksi, allekirjoit-
20509:  vasti kalliimpana, jäi pääasiassa vain pienen       taneet kunnioittaen ehdottavat eduskunnan
20510:  pääkaupunikilaisen kansalaisryhmän suosi-           hyväksyttäväksi toivomuksen,
20511:  maksi taidemuodoksi, on viimeksi kuluneiden
20512:  vuosien aikana saavuttanut entistä arvoste-                  että hallitus tutkisi mahdollisuudet
20513:  tumman aseman laajojen kansalaispiirien ta-                valtionoopperan perustamiseksi ja an-
20514:  holla.                                                     taisi asiasta esityksen Eduskunnalle.
20515:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
20516:           Varma K. Turunen.               Vappu Heinonen.            Eino Tainio.
20517:           Erkki W. Mohell.                Kalle Kauhanen.            Matti Koivunen.
20518:           Eino Raunio.                    Irma Hamara.               Tauno Kelovesi.
20519:           Väinö Kaasalainen.              Veikko Kokkola.            Edvard Pesonen.
20520:           Arvo Salminen.                  Arvi Turkka.               Kurt Nordfors.
20521:           Onni Hiltunen.                  V. Liljeström.             Erkki Leikola.
20522:           Hertta Kuusinen.                Elli Nurminen.             Impi Lukkarinen.
20523:           Jaakko Hakala.                  Unto Miettinen.            Heikki Hykkäälä.
20524:           Juho Tenhiälä.                  Judit Nederström-Lunden. G. Henriksson.
20525:           Aukusti Pasanen.                Irma Rosnell.              Bruno J. Sundman.
20526:           Esa Kaitila.                    Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.Anni Flinck.
20527:           K. F. Haapasalo.                Juho Kuittinen.            Viljo Virtanen.
20528:           Meeri Kalavainen.               Lempi Lehto.               Arvo Ahonen.
20529:           Veikko Helle.                   Kaino Haapanen.            Paavo Aitio.
20530:  61 E 1<59/5'5
20531: 482
20532: 
20533: VIIl,55. -    Toiv.al. N:o 211.
20534: 
20535: 
20536: 
20537: 
20538:                                    Tenhiälä: Määrärahasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
20539:                                       kansanrunousarkiston käsikirjoituskokoelmien mikrofilmaa-
20540:                                       mista varten.
20541: 
20542: 
20543:                                          Eduskunnalle.
20544: 
20545:    Suomen ainoan kansanperinnearkiston                vänsä tapahtua ja tuhota yli vuosisadan
20546: muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seu-             työn Suomen kansan henkisen perinteen
20547: ran kansanrunousarkisto, jonka alkujuuret             keräämiseksi ja säilyttämiseksi.
20548: ovat Elias Lönnrotin ajassa. Seuran perus-               Ainoa taloudellisten mahdollisuuksien puit-
20549: tamisen lähin tarkoitus oli Elias Lönnrotin           teissa oleva keino on mikrofilmaus, jota on
20550: kansanrunouden keräys- ja julkaisutyön tu-            nykyään käytetty monien muidenkin, loppu-
20551: keminen, ja siitämisin Seura on yhtenä oh-            jen lopuksi paljonkin vähäarvoisempien ar-
20552: jelmansa keskeisenä tehtävänä pitänyt kan-            kistojen turvaamiseksi. Kaikki suunnitelmat
20553: sanrunouden ja yleensä kansan henkisen                kansanrunousarkiston kokoelmien mikrofil-
20554: perinteen keräystyötä. Kuluneiden 124 vuo-            maamiseksi ovat kuitenkin tähän mennessä
20555: den aikana arkisto on vähitellen karttunut            rauenneet varojen puutteessa, vaikka mm.
20556: alallaan maailman suurimmaksi: se käsittää            kansainvälisen järjestön UNESCOn toimesta
20557: kaikkiaan noin 1400 000 numeroa erilaista             sotien jälkeen esitettiin ajatus, että kokoel-
20558: folklorea. Arkiston kokoelmat, joiden kar-            mat olisi mikrofilmattava ulkopuolisilla va-
20559: tuttamiseen useat sukupolvet siis ovat uh-            roilla.
20560: ranneet intoa, vaivaa ja varoja, ovat sekä               Tehtyjen tiedustelujen ja saatujen tar-
20561: suomalaiselle että kansainväliselle tutkimuk-         jousten nojalla on laskettu, että Suomalai-
20562: selle, kuten on itsestään selvää, mitä arvok-         sen Kirjallisuuden Seuran kansanrunous-
20563: kaimmat. Kun muistetaan, että ne muun                 arkiston käsikirjoituskokoelmien mikrofil-
20564: ohessa ovat ainoat muistomerkit siitä miltei          maaminen tulisi maksamaan kaikkiaan
20565: hävinneestä kulttuurimuodosta, mitä voidaan           20 000 000 markkaa. Asian tekee ajankoh-
20566: nimittää ,kalevalaiseksi", niiden merkitys            taiseksi mm. se seikka, että Suomalaisen Kir-
20567: on sitäkin huomattavampi. Mitään periaat-             jallisuuden Seura v. 1956 viettää 125-vuotis-
20568: teellista eroa ei ole niillä muinaisesineillä,        juhlaansa, jonka yhteydessä olisi paikallaan
20569: jotka on sijoitettu Kansallismuseoon, ja              tunnustuksen osoittaminen sen tekemälle
20570: niillä historiallisilla asiakirjoilla, joita säily-   tärkeälle sivistystyölle turvaamalla tämän
20571: tetään valtionarkistossa, sekä toisaalta kan-         työn erään keskeisen osan tulosten säily-
20572: sanperinteen muistiinpanoilla, joiden tyys-           minen.
20573: sijana on Suomalaisen Kirjallisuuden Seu-                Edellä lausuttuun viitaten ehdotan kun-
20574: ran kansanrunousarkisto.                              nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
20575:    Viime vuosien aikana ovat tämän kansal-            muksen,
20576: liskokoelman säilymisestä vastuussa olevat
20577: henkilöt tunteneet syvää huolta sen säily-                     että hallitus ottaisi vuoden 1956
20578: misen turvaamisesta, koska on selvää, että                  tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
20579: kun arkisto on olemassa vain alkuperäisinä                  markan määrärahan Suomalaisen Kir-
20580: käsikirjoituksina -       ainoastaan pieni osa              jallisuuden Seuran kansanrunousar-
20581: siitä on pystytty julkaisemaan painosta -                   kiston käsikirjoituskokoelmien mikro-
20582: korjaamaton onnettomuus voi milloin hy-                     filmaamiseksi.
20583:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
20584: 
20585:                                           .Tuho Tenhiälä.
20586:                                                                                                      483
20587: 
20588: VIU,56. -    Toiv.a.l. N:o 212.
20589: 
20590: 
20591: 
20592: 
20593:                                   Henriksson ym.: Määrärakasta presidentti K. J. Ståhlbergin
20594:                                      muistopatsaan aikaansaamiseksi.
20595: 
20596: 
20597:                                        E d u s k u IIl n a. ll e.
20598: 
20599:   Yksikamarisen eduskunnan työn alkami-              lrun:nioitettuna valtakunnan perustajahah-
20600: sen viisikymmenvuotisjuhlaa vietetään tou-           mona, ja hänen paariensa äärellä kansa ko-
20601: kokuun 22 päivänä 1957. ·Selll yhteydessä            koontui yksimielisenä kunnioittamaan elä-
20602: joudutaan muistamaan henkilöitä, joiden m-           mäntyötä, joka oli koitunut koko kansalll hy-
20603: met liittyvät läheisimmin eduskunnan työ-            väJksi ja jonka laskema valtioelämän perustus
20604: hön. Näiden joukossa nousee erikoisasemaa.n          oli osoittautunut ankaratkin myrskyt kestä-
20605: yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä yksi-        väksi.
20606: kamarisen edustusjärjestelmän esitaistelija,            Vaikka eduslrunta ensi sijassa näJkee K. J.
20607: tasavallan ensimmäinen presidentti K. J.             Ståhlbergin valtiolliset ja yhteiskunnalliset
20608: Ståhlberg. Parlamenttimme merkkipäivän               ansiot, hänen kohdallaan on merkityksellisilnä
20609: viettämiselle voidaan tuskin ajatella sopi-          ikansalaisansioina mainittava työ oi:keustais-
20610: vampaa muotoa ·kuin on muistopatsaan pys-            1Jelijana ja esiintyminen kansalaisen järkky-
20611: tyttäminen hänelle. Tapausta juhlistaisi suu-        mättömyyden esikuvana SIOrtokautena samoin
20612: resti, jos patsas voitaisiin paljastaa tuona         ikui.ln hänen mittava työnsä tiedemiehenä ja
20613: merkki päivänä.                                      lakimiesten kasvattajana.
20614:    K. J. Ståhlbergin elämällltyö oli ensi sijassa       Kun K. J. Ståhlberg elämäntehtävänsä
20615: valtiomiehen. Sen perusajatuksina, joita hän         suuruudessa kohoaa historiamme ensimmäis-
20616: ajoi mm. hallitusmuotoa säädettäessä, olivat         ten joukkoon ja kun hänen nimensä erotta-
20617: uuden ajan :kansanvaltaisuuden ja yhteis-            mattomasti liittyy yksi!kamarisen eduslrun-
20618: kunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutta-            nan syntyyn ja vaiheisiin, allekirjoittaneet
20619: minen, valtion arvovallan korostamim.en ja           esittävät eduskunnan hyvämsyttäväksi toivo-
20620: oikeusvaltion lujittaminen. Hänen kulke-             muksen,
20621: mansa tie oli taistelijan. Todellisen valtio-                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20622: miehen lailla hän kulki asettamaansa pää-                     menpiteisiin tasavallan ensimmäisen
20623: määrää kohti vastuksista piittaamatta ja                      presidentin K. J. Ståhlbergin pat-
20624: ihanteistaan tinkimättä. Vaikka hänen nri.-                   saan pystyttämiseksi Eduskunnan 50-
20625: mensä vielä 1930-luvun alussa oli kiistojen                   vuotispäivänä ja ottaisi vuoden 1956
20626: esineenä, kaikki olivat valmiit tunnustamaan                  tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
20627: hänen persoonallisuutensa ja ansionsa. Elä-                   lisen määrärahan patsaan aikaansaa-
20628: mälllsä loppuvuodet hän eli keskuudessamme                    mista varten.
20629:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
20630: 
20631:                   G. Henriksson.                                    Felix Seppälä.
20632:                   Kauno Kleemola..                                  John Österholm.
20633:                   Hertta. Kuusinen.                                 Esa. Kaitila..
20634: 484
20635: 
20636: VIII,~>7.   -   Toiv.al. N:o 213.
20637: 
20638: 
20639: 
20640: 
20641:                                     Mohell ym.: Toimenpiteistä Hämeen vanhassa linnassa ole-
20642:                                       van Sibelius-arkiston tukemiseksi .ia kehittämiseksi.
20643: 
20644: 
20645:                                         E d u s k u n n a ll e.
20646: 
20647:    Suuri sävelten mestarimme Jean Sibelius              Sibelius-arkistolla on mitä suurin merkitys
20648: täyttää kuluvana vuonna 90 vuotta. Hänen             koko maallemme. Siksi valtiovallankin ta-
20649: synnyin- ja koulukaupunkinsa Hämeenlinnan            holta olisi kiinnitettävä asiaan huomiota.
20650: kaupunki on jo 1930-luvun alussa perustanut          Kun hämeenlinnalaiset omatoimisesti ovat
20651: Sibelius-arkiston toimikunnan. Sen toimesta          hankkineet jo näin huomattavan materiaa-
20652: kaupungin vuotuisen määrärahan turvin on             lin Sibelius-arkistoa varten, ja kun Hämeen-
20653: koottu Sibeliuksen miltei täydellinen sävel-         linnan kaupungin taholta on lupauduttu huo-
20654: tuotanto aina äänilevyjä myöten. Yksityis-           lehtimaan kaikista käytännöllisistä toimen-
20655: ten lahjoituksilla on tässä työssä ollut huo-        piteistä, Sibelius-arkisto ja näyttely olisi nyt
20656: mattava merkitys.                                    järjestettävä pysyvälle kannalle valtion vuo-
20657:    Kun Hämeenlinnan kaupungissa sijaitseva           tuisen avustusmäärärahan turvin.
20658: Birger Jaarlin vanha linna nyttemmin on                 Edellä olevaan viitaten saammekin ehdot-
20659: vapautunut aikaisemmasta käytöstään, sen             taa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20660: suojista on voitu varata tila Sibelius-arkis-        sen,
20661: tolle. Kun linnaa parhaillaan tutkitaan                         että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20662: suoritettavaa restauroimistyötä varten, Si-                  toimenpiteisiin Hämeenlinnan kau-
20663: belius-arkistoa ei ole voitu vielä avata ylei-               pungissa vanhassa Birger J aarlin lin-
20664: sölle. Tarkoituksena on, että linnan restau-                 nassa sijaitsevan Sibelius-arkiston tu-
20665: roimisen yhteydessä arkistolle ja näyttelylle                kemiseksi ja kehittämiseksi valtion
20666: varataan nykyistä suuremmat tilat.                           vuotuisen avustusmäärärahan turvin.
20667:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
20668: 
20669:             Erkki W. Mohell.            Johannes Wirtanen.            Antti J. Rantamaa.
20670:             Varma K. Turunen.           Paavo Aitio.                  Leo Häppölä.
20671:             G. Henriksson.              Vappu Heinonen.               K. F. Haapasalo.
20672:             Heikki Soininen.            Viljo Virtanen.               Hertta Kuusinen.
20673:             Erkki Leikola.              Bruno J. Sundman.             Unto Miettinen.
20674:             Martti J. Huttunen.         C. A. Öhman.                  Juho Tenhiälä.
20675:             Aino Malkamäki.             Jaakko Hakala.                Sven Högström.
20676:             Antti Kukkonen.             Olavi Kajala.                 Urho Kulovaara.
20677:             John Österholm.             Eino Aaunio.                  Meeri Kalavainen.
20678:             Armas Leinonen.             Arvi Turkka.                  Impi Lukkarinen.
20679:             0. Lindblom.                Päiviö Hetemäki.              Esa Koivusilta.
20680:                                                                                                  485
20681: 
20682: VIIl,5s. -   Toiv.al. N:o 214.
20683: 
20684: 
20685: 
20686: 
20687:                                  Mohell ym.: Espoon kunnassa olevan Tarvaspää-nimisen
20688:                                    huvilan muodostamisesta Akseli Gallen-Kallelan museoksi.
20689: 
20690: 
20691:                                       E d u s k u n n a ll e.
20692: 
20693:    Kuluvana vuonna täyttää sävelten mesta-           Tietoisena tästä Helsingin kaupunki onkin
20694: rimme Jean Sibelius 90 vuotta. Jos sivelti-        myöntänyt tietämämme mukaan vuotuisen
20695: men mestarimme Akseli Gallen-Kallela vielä         määrärahan tätä tarkoitusta varten. Kun
20696: eläisi, hänkin täyttäisi tänä vuonna 90            Akseli Gallen-Kallelalla on merkitystä koko
20697: vuotta.                                            maamme kannalta, valtiovallan tulisi tänä
20698:    Tietämämme mukaan eräissä pllrmssa on           juhlavuonna ryhtyä toimenpiteisiin tämän
20699: jo suunniteltu Akseli Gallen-Kallelan museon       huvilan muodostamiseksi pysyväksi Akseli
20700: perustamista suuren mestarin muiston vaali-        Gallen-Kallelan museoksi.
20701: miseksi ja kunnioittamiseksi. Kun aivan Hel-         Edellä olevaan viitaten saammekin ehdot-
20702: singin liepeillä Espoon kunnassa sijaitsee         taa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20703: mestarin itsensä suunnittelema ja rakennut-        sen,
20704: tama ,Tarvaspää"-niminen huvila, on ollut                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20705: luonnollista, että on herännyt ajatus tämän              menpiteisiin Espoon kunnassa H elsin-
20706: hyvin erikoisen arkkitehtonisen huvilan muo-             gin liepeillä sijaitsevan ,Tarvaspää"-
20707: dostamiseksi Akseli Gallen-Kallelan museoksi             nimisen ja Akseli Gallen-Kallelan
20708: sitäkin suuremmalla syyllä, kun tässä huvi-              itsensä suunnitteleman ja rakennutta-
20709: lassa, jossa mestari on suorittanut useat huo-           man huvt'lan muodostamiseksi Akseli
20710: matuimmista maalaustöistään, vieläkin on                 Gallen-Kallelan museoksi.
20711: runsas määrä hänen työskentelykalustoaan ja
20712: muuta työhön liittyvää irtaintaan.
20713:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
20714: 
20715:                  Erkld W. Mohell.                               Antti Kukkonen.
20716:                  Varma K. Turunen.                              Arvi Turkka.
20717:                  G. Henriksson.                                 Päiviö Hetemäki.
20718:                  0. A. Öhman.                                   Antti J. Rantamaa.
20719:                  Erkki Leikola.                                 Leo Häppölä.
20720:                  Esa Koivusilta.                                Armas Leinonen.
20721:                  Martti J. Huttunen.                            Juho Tenhiälä.
20722:                  Jaakko Hakala.                                 Johannes Wirtanen.
20723:                  Olavi Kajala.                                  Sven Högström.
20724:                                        Urho Kulovaara.
20725: 486
20726: 
20727: Vll1,59. -   Toiv.al. N:o 215.
20728: 
20729: 
20730: 
20731: 
20732:                                  A. Leikola ym.: Toimenpiteistä ajanmukaisen teknillisen ja
20733:                                     tieteellisen kirjallisuuspalvelun aikaansaamiseksi.
20734: 
20735: 
20736:                                       E d u s k u n n a 11 e.
20737: 
20738:    Teknillisten ja tieteellisten kirjastojen ke-   aikaan y!ksityisteill seurojen toimesta teknilli-
20739: hittämisessä Suomi on jäänyt pahasti jälkeen       sellä alalla, mutta yhtenäisesti suunniteltua
20740: edistyneemmistä maista kirjallisuuspalvelussa.     palvelua ei ole.
20741: Valtioneuvosto asettikin v. 1945 teknillisen         Edellä olevaan sekä mainitun komitean
20742: ikeskuskirjastokomiteaill, joka sai työnsä va:l-   esitykseen teknillisen kirjallisuuspalvelun
20743: miiksi v. 1947. Komitea esitti perustetta-         perustamisesta viitaten ehdotamme kunnioit-
20744: vaksi teknillisen keskuskirjaston sekä teknil-     taen eduskunnan hyväiksyttäväksi toivomuk-
20745: lisen kirjallisuuspalvelun, mutta asia on          sen,
20746: rauennut.                                                    että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20747:    Maassamme on kuitenkin välttämätöntä                   toimenpiteisiin ajanmukaisen teknilli-
20748: järjestää teknillinen ja tieteellinen kirjal-             sen ja tieteellisen kirjallisuuspalvelun
20749: lisuuspalvelu. Sellaista on yritetty saada                aikaansaamiseksi maahamme.
20750:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
20751: 
20752:                   Aare Leikola.                                 Helge Miettunen.
20753:                   Aukusti Pasanen.                              Juho Tenhiälä.
20754:                   Artturi Tienari.                              Eino Saari.
20755:                                                                                              487
20756: 
20757: VIII,6o. -   Toiv.al. N:o 216.
20758: 
20759: 
20760: 
20761: 
20762:                                  Turunen ym.: Toimenpiteistä korkeamman musiikki-, kuva-
20763:                                     ja näyttämötaidekasvatuksen uudistamiseksi.
20764: 
20765: 
20766:                                      E d u s k u n n a.ll e.
20767: 
20768:     Maamme taide-elämän ja taidelaitosten toi-   Maamme muutoin jää muista kulttuurimaista
20769: minnan laajentaminen ja kehittäminen on          liian pahoin jälkeen. Jokapäiväisen leivän
20770: toisen maailmansodan alkamisesta lähtien         merkeissä tapahtuvan kamppailun ja siitä
20771: jäänyt valtiovallan taholta varsin vähäisen      aiheutuvan poliittisen tiimellyksen keskellä
20772: huomion kohteeksi. Tarkoitukseen osoitetut       olisi oivallettava se vastuu, minkä nykyhetki
20773: määrärahat ovat olleet peräti niukat, riittäen   ottaa kannettavakseen laiminlyödessään tai-
20774: ainoastaan välttämättömimmän toiminnan           dekasvatuksen ja taidearvojen vaalimisen.
20775: ylläpitämiseen, kun sensijaan materiaalisten        Viime vuoden syksyllä jätettiin eduskun-
20776: tarpeiden tyydyttämiseksi - niin ensisijaisia    nan käsiteltäväksi vaatimaton raha-asia-aloite,
20777: kuin ne ovat olleetkin - on kansantulosta        jonka perusteluissa mainittiin mm.: ,Vuo-
20778: uhrattu miljardimääriä. Ankarin ponnistuk-       den 1948 joulukuussa asetti valtioneuvosto
20779: sin ja pääosiltaan asiasta innostuneiden pien-   professori L. A. Puntilan johdolla toimivan
20780: ten kansalaisryhmien, jopa yksityisten kansa-    ns. taidekasvatuskomitean. Komitean tehtä-
20781: laistenkin harrastuksen turvin on korkeam-       väksi annettiin korkeamman musiikki-, kuva-
20782: man taide-elämämme toiminta voinut jatkua        ja näyttämötaidekasvatuksen kehittämismah-
20783: sen tasoisena, ettei suoranaista taantumista     dollisuuksien tutkiminen ja ehdotusten teke-
20784: ole päässyt esiintymään.                         minen sen tukemiseksi valtion varoilla. Ko-
20785:     Edellä esitetty kohdistuu eri tavoin niin    mitea suoritti työnsä perusteellisesti ja päte-
20786: luovan kuin esittävänkin taiteen alueille ja     viä asiantuntijoita kuultuaan jätti valtioneu-
20787: on myös havaittavissa korkeamman taidekas-       vostolle mietintönsä maaliskuussa 1951. Tai-
20788: vatuksemme toiminnan suhteen. Tämä siitä-        dekasvatuskomitean mietinnössä esitetyt toi-
20789: kin huolimatta, että sodan välittömimpien        menpiteet eivät kuitenkaan tähän mennessä
20790: rasitusten ja taloudellisten jälkiselvitysten    ole johtaneet näkyviin tuloksiin. Määrärahat
20791: paine on jo takana päin ja mahdollisuudet        po. tarkoitukseen ovat yleensäkin olleet niu-
20792: - jos vain löytyy hyvää ja vilpitöntä halua      kat ja riippuvaiset raha-arpajaisten tuotosta.
20793: - koko kulttuurielämämme kohentamiseksi          Tämä asiaintila on korkeamman taidekasva.-
20794:  ovat olemassa. Lisäksi on otettava huomioon     tuksen kannalta aiheuttanut epävarmuutta
20795: kansalaistemme kasvanut ja jatkuvasti kas-       työn jatkuvaisuutta silmällä pitäen, toisaalta
20796: vava henkisten ja taidepyrintöjen tyydyttä-      ehkäissyt korkeamman taidekasvatuksemme
20797: misen tarve aineellisten tarpeiden tyydyttä-     laajentamista ja syventämistä toiminnan ha-
20798: misen ohella, viimeksimainittujen saavutet-      janaisuudesta puhumattakaan. Jotta mietin-
20799: tua sodan poikkeuksellisten olojen jälkeen       nössä esitettyjä toimenpiteitä voitaisiin ryh-
20800:  normaalin, jopa osin sodan edeltänyttä edul-    tyä valmistelemaan ja myös toteuttamaan,
20801:  lisemman tason. Olisi suorastaan valitetta-     olisi opetusministeriölle osoitettava tarpeelli-
20802: vaa välinpitämättömyyttä kansallista kulttuu-    nen määräraha jo tulevan vuoden tulo- ja
20803:  rielämäämme kohtaan, ellei jo kymmenen          menoarviossa." Tämä aloite tuli kuitenkin
20804:  vuotta sodan päättymisen jälkeen ryhdyttäisi    hylätyksi ,varojen puutteessa".
20805:  kohentamaan, ja sopivin tavoin uudistamaan-        Po. aloitteessa mainittu toiminnan haja.
20806:  kin, luovan ja esittävän taiteen ja niihin      naisuus onkin mielestämme tärkein syy, miksi
20807:  liittyvien laitosten toimintamahdollisuuksia.   eri taiteen alojen korkeampi kasvatustyö
20808: 488                               Vlll,so. -   Taidekasva.tus.
20809: 
20810: 
20811: ehdottomasti kaipaa keskittämistä ja sen-         allekirjoittaneet kunnioittaen  ehdottavat
20812: vuoksi erillisen korkeakoulun aikaansaamista,     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20813: aivan samoin kuin esim. yhteiskunnallisen
20814: elämän tärkeät alueet ovat yhdistetyt Yhteis-                että halUtus kiireellisesti ryhtyisi
20815: kunnallisen korkeakoulun piiriin. Jotta kysy-             toimenpiteisiin korkeamman musiikki-,
20816: mys saataisiin eduskunnassa perusteellisen                kuv~ ja näyttämötaidekasvatuksemme
20817: selvittelyn alaiseksi ja jotta mahdollisimman             järjestämiseksi ja uudistamiseksi ns.
20818: pian voitaisiin päästä korkeamman taidek~                 taidekasvatuskomitean      ehdottamalla
20819: vatuksemme suhteen positiivisiin tuloksiin,               tavaUa.
20820:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
20821: 
20822:       Varma K. Turunen.          Kalle Kauhanen.                    Kurt Nordfors.
20823:       Erkki W. Mohell.           Antti J. Rantamaa.                 C. A. Öhman.
20824:       Eino Raunio.               Irma Hamara.                       Erkki Leikola.
20825:       Arno Tuurna.               Erkki Koivisto.                    Eino Saari.
20826:       Onni Hiltunen.             Veikko Kokkola.                    Aino Malkamäki.
20827:       Hertta Kuusinen.           Arvi Turkka.                       Harras Kyttä.
20828:       K. F. Haapasalo.           Valto Käkelä.                      Impi Lukkarinen.
20829:       Helge Miettunen.           V. Liljeström.                     Heikki Hykkäälä.
20830:       Jaakko Hakala.             Judit Nederström-Lunden.           G. Henriksson.
20831:       Juho Tenhiälä.             Irma Rosnell.                      Bruno J. Sundman.
20832:       Johannes Wirtanen.         Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.        Anni Flinck.
20833:       Aukusti Pasanen.           Juho Kuittinen.                    Esa Koivusilta.
20834:       Esa Kaitila.               Lempi Lehto.                       Atte Pakkanen.
20835:       Unto Suominen.             Eino Tainio.                       Viljo Virtanen.
20836:       Meeri Kalavainen.          Matti Koivunen.                    Arvo Ahonen.
20837:       Antti Kukkonen.            Tauno Kelovesi.                    Elli Nurminen.
20838:       Veikko Helle.              Edvard Pesonen.                    Leo Häppölä.
20839:       Vappu Heinonen.            Mikko Hult.                        Paavo Aitio.
20840:       Vieno Simonen.             John Forsberg.                     Unto Miettinen.
20841:                                                                                                489
20842: 
20843: Vlll,6t, -    He:DU~t.mot.   N:o 217.
20844: 
20845: 
20846: 
20847: 
20848:                                   Korsbäck m. fl.: Angående anslag såsom understöd åt de
20849:                                     kulturella ungdomsföreningarna för byggnads- och repa-
20850:                                     rationskostnader.
20851: 
20852: 
20853:                                         T i ll R i k s d a g e n.
20854: 
20855:   Att de kulturella ungdomsorganisatio-               skaffa de medel,. som är nödvändiga för
20856: nerna, och särskilt ungdomsföreningarna på            upprätthållandet och en ytterligare utveck-
20857: landsbygden under mer än ett halvt sekel              ling av deras folkbildningsarbete, är samhäl-
20858: utfört ett kulturarbete av synnerligen stora          lets ekonomiska stöd nödvändigt. Ungdoms-
20859: mått är allmänt känt och erkänt. Ungdoms-             föreningarnas vädjan om statens ekonomiska
20860: föreningarnas andel i de stora framsteg som           stöd - främst i form av understöd för bygg-
20861: gjorts inom folkbildningen efter den kultu-           nads- och reparationskostnader - är också
20862: rella ungdomsrörelsens genombrott kan icke            berättigad, emedan staten även i övrigt på
20863: mätas med konkreta mått, men att den är av            många sätt beviljar medel för folkbildnings-
20864: utslagsgivande betydelse torde ingen be-              ändamål, såsom t. ex. för den verksamhet,
20865: tvivla. Att detta arbete dessutom utförts             som upprätthålles av teatrarna i våra större
20866: utan statens ekonomiska stöd höjer därutöver          städer.
20867: värdet av ungdomsföreningarnas kulturgär-                Detta ekonomiska stöd kunde givas i form
20868: ning.                                                 av kännbar sänkning av nöjesskatten och
20869:    ökade krav på föreningarnas program,               genom att av budget-, tips- eller alkohol-
20870: den oskäligt höga nöjesskatten (40 %) och             vinstmedel bevilja bidrag och understödslån
20871: de höga byggnads-, reparations- och under-            för byggandet av nya samt modernisering
20872: hållskostnaderna för föreningarnas lokaler            och reparation av äldre ungdomshus.
20873: har under de senaste åren medfört sådana                 Hänvisande till vad som ovan anförts
20874: ekonomiska svårigheter, som allvarligt hotar          föreslår undertecknade vördsamt, att riks-
20875: föreningarnas existens. Nödvändiga moder-             dagen måtte besluta hemställa,
20876: niseringar och reparationer av ungdoms-
20877: husen kan i brist på medel icke genomföras.                    att regeringen skyndsamt måtte be-
20878: Möjligheterna att anlita utbildad arbetskraft                reda de kulturella ungdomsförenin--
20879: för föreningarnas bildningsarbete är också                   garna ekonomiskt stöd, i främsta rum-
20880: av ekonomiska skäl mycket kringskurna.                       met för byggandet av nya samt mo-
20881:    Då de kulturella ungdomsföreningarna på                   dernisering och reparationer av äldre
20882: grund av ovannämnda förhållanden icke nu-                    ungdomsföreningshust.
20883: mera genom egen verksamhet förmår an-
20884:      Helsingfors den 8 februari 1955.
20885: 
20886:         Verner Korsbäck.                 Bertel Lindh.                Mauri Seppä.
20887:         Arthur La.rson.                  Grels Teir.                  0. A. öhma.n.
20888:                                          Sven Högström.
20889: 
20890: 
20891: 
20892: 
20893: 62 E 159/55
20894: 490
20895: 
20896: vni,61. -   Toiv.a.l. N:o 217.                                                         Suomennos.
20897: 
20898: 
20899: 
20900: 
20901:                                  Korsbäck ym. : Määrärahasta avustukseksi sivistystyötä suo-
20902:                                    rittaviUe nuorisoseuro'l1le rakennus- ja korjauskustannuk-
20903:                                    sia varten.
20904: 
20905: 
20906:                                       Eduskunnalle.
20907: 
20908:    Yleisesti tunnetaan ja tunnustetaan, että      välttämättömiä niiden kansansivistystyön
20909: sivistystyötä tekevät nuorisojärjestöt, var-      ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi, on
20910: sinkin maaseudun nuorisoseurat ovat yli           yhteiskunnan taloudellinen tuki välttämä-
20911: puolen vuosisadan ajan suorittaneet erityi-       tön. Nuorisoseurojen vetoomus valtion ta-
20912: sen suuriarvoista sivistystyötä. Nuorisoseu-      loudelliseen tukeen - ensi sijassa rakennus-
20913: rojen osuutta kansansivistyksen piirissä ta-      ja korjauskustannusavustusten muodossa -
20914: pahtuneeseen suureen edistykseen nuorison         on myös oikeutettu, koska valtio muuten-
20915: sivistysliikkeen läpimurron jälkeen ei voida      kin monella tavoin myöntää varoja kansan-
20916: mitata konkreettisesti, mutta kukaan ei           sivistystarkoituksiin, kuten esim. sitä toimin-
20917: epäille sen ensiarvoista merkitystä. Se seikka,   taa varten, jolla teattereita ylläpidetään suu-
20918: että tämä työ on sitä paitsi suoritettu il-       remmissa kaupungeissamme.
20919: man valtion taloudellista tukea, korottaa            Tätä taloudellista tukea voitaisiin antaa
20920: sitäkin enemmän nuorisoseurojen sivistystyön      huviveron tuntuvan alentamisen muodossa
20921: arvoa.                                            ja myöntämällä budjetti-, veikkaus- tai alko-
20922:    Seurojen ohjelmille asetetut kasvavat vaa-     holiliikkeen voittovaroista avustusta ja avus-
20923: timukset, kohtuuttoman suuri huvivero             tuslainoja uusien nuorisoseuratalojen raken-
20924:  (40 %) ja seurahuoneistojen suuret raken-        tamiseen sekä vanhojen nykyaikaistamiseen
20925: nus-, korjaus- ja ylläpitokustannukset ovat       ja korjaamiseen.
20926: viime vuosina aiheuttaneet sellaisia taloudel-       Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
20927: lisia vaikeuksia, jotka vakavasti uhkaavat        kirjoittaneet kunnioittaen eduskunnan hy-
20928: seurojen olemassaoloa. Nuorisoseuratalojen        väksyttäväksi toivomuksen,
20929: välttämättömiä uudistuksia ja korjauksia ei
20930: voida varojen puutteessa toteuttaa. Mah-                    että hallitus kiireellisesti järjestäisi
20931: dollisuudet koulutetun työvoiman käyttämi-               sivistystyötä suorittaville nuorisoseu-
20932: seen seurojen sivistystyössä ovat myöskin                roille taloudellista tukea, ensi sijassa
20933: taloudellisista syistä hyvin rajoitetut.                 uusien nuorisoseuratalojen rakentami-
20934:    Kun sivistystyötä tekevät nuorisoseurat               seen ja vanhojen uudistamiseen ja
20935: eivät nyttemmin kykene omalla toiminnal-                 korjaamiseen.
20936: laan hankkimaan niitä varoja, jotka ovat
20937:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
20938: 
20939:               Verner Korsbäck.                                Grels Teir.
20940:               Arthur Larson.                                  Sven Högström.
20941:               Bertel Lindh.                                   Mauri Seppä.
20942:                                       C. A. Öhman.
20943:                                                                                              491
20944: 
20945: VUI,62. -   Toiv.al. N:o 218.
20946: 
20947: 
20948: 
20949: 
20950:                                 Ahonen ym.: Lainojen myöntämisestä yhdistyksiZZe kokoon-
20951:                                   tumishuoneistojen ylläpitämistä varten.
20952: 
20953: 
20954:                                       E d u s k u n n a 11 e.
20955: 
20956:    Jokainen tarkkaileva kansalainen on voi-        suomalainen demokratia on koko ajan van-
20957: nut todeta sen huolestuttavan olotilan, joka       kasti nojannut.
20958: maassamme vallitsee tänä päivänä niissä               Työväen-, nuorisoseura-, maamiesseura-,
20959: kokoontumishuoneissa, joihin laajat joukot         raittiusseura- ja järjestötalomme ovat myös
20960: joutuvat saapuroaan kokouksiin, juhliin, il-       tärkeitä kansalaisten vapaa-ajanvieton kan-
20961: lanviettoihin ja opintotilaisuuksiin. Työväen-     nalta. Työpäivän lyhentyminen ja olosuhtei-
20962: talojen, nuorisoseura-, raittius-, maamies-        den korjaantuminen yleensä antavat entistä
20963: seura- ja muiden järjestötalojen runsaudesta       suurempia mahdollisuuksia kansalaisille osal-
20964: huolimatta on kuitenkin tosiasia se, että ne       listua erilaisiin harrastuksiin. Opintotyölle,
20965: rakenteellisesti ovat useinkin heikkoja. Var-      näyttämö-, musiikki-, laulu- ym. harrastuk-
20966: sinkin niiden sisäinen kunto, lämmitys ja          sille avautuu entistä enemmän mahdollisuuk-
20967: valaistus, on ala-arvoista, joskin poikkeuksia     sia. Kaikkea tätä toimintaa varten tarvitaan
20968: löytyy. Päinvastoin on tosiasia se, että ko-       kokoontumishuoneita, jotka kuntonsa puo-
20969: koontumishuoneemme ovat voimakkaasti jou-          lesta ovat sellaisia, että ne voivat tyydyttää
20970: tuneet ristiriitaan maamme yleisen elintason       tänä päivänä kansalaisten tarpeita.
20971: kohoamisen kanssa. Kokoontumishuoneiden               Kaikki nämä näkökohdat osoittavat sel-
20972: nykyinen taso on luonnollisesti tekijä, joka       västi, että kokoontumishuoneiden nykyiseen
20973: karkoittaa kansalaiset niistä, jolloin seurauk-    rappeutumistilaan on kiinnitettävä vakavaa
20974: sena on, että mielenkiinto yleisiä asioita,        huomiota. Ne edustavat suuria pääomia,
20975: opintoharrastuksia ja muuta toimintaa koh-         mm. työväentalojen osalta arvioimme niissä
20976: taan saattaa vähentyä. Ennen kaikkea tämä          olevan kansalaisten yhteisiä varoja n. 4 mil-
20977: on vaarana maamme demokratialle, sillä             jardia markkaa. Varmaa on, että sama
20978: parlamentarismin olemukseen kuuluu, että           määrä ja enemmänkin löytyy muilta suun-
20979: kansanedustajilla ja valtuutetuilla on mah-        nilta. Jos nämä talot nyt päästettäisiin rap-
20980: dollisuus selostaa eduskunnan ja valtuusto-        peutumaan, olisi kysymyksessä erittäin suuri
20981: jen työtä valitsijoilleen ja että heillä on        kansantaloudellinen tappio. Ruotsissa on
20982: mahdollisuus kuulla valitsijoittensa mieli-        valtio jo vuodesta 1942 lähtien antanut avus-
20983: piteitä. Jos kokoontumishuoneet ovat nyt           tuksia tai lainoja kokoontumishuoneiden tar-
20984: sellaisia kuin ne nykyisin ovat ja niiden          peiden tyydyttämiseen uudisrakennuksia,
20985: kunto jatkuvasti alenee, muodostuu siitä           rakennusten korjauksia tai vanhempien ra-
20986: vaara siinä mielessä, että tällaisten tilai-       kennusten ostamista varten. Lainaa anne-
20987: suuksien järjestämismahdollisuudet jatku-          taan korkeintaan 50 % siitä määrästä, johon
20988: vasti pienenevät. Maassamme, jossa on pitkä        laaditun kustannusarvion, urakkasopimuksen
20989: talvi ja jossa lyhyen kesän vuoksi ei yleensä      arvioimisen tai ilmoitetun myyntitarjouksen
20990: kesällä tällaisiin tilaisuuksiin kokoonnuta,       perusteella rakennuskustannusten, rakennus-
20991: muodostuu kokoontumishuoneiden puutteen            ten arvon tai kauppasumman voidaan laskea
20992: vuoksi tilanne ennen pitkää hyvin vaaralli-        nousevan. Edelleen tämän saman lain mukaan
20993: seksi. Silloin siitä koituu vahinkoa koko          myönnetään avustuksia korkeintaan 25 % tai,
20994: sille laajojen joukkojen osallistumiselle val-     jos siihen on erityisiä syitä olemassa, 40 %
20995: tiolliseen ja kunnalliseen elämään, johon          siitä määrästä, johon laaditun kustannus-
20996: 492                             VIII,a2.- Kokoontumishuoneistot.
20997: 
20998: 
20999: arvion, urakkasopimuksen tai ilmoitetun           tenkin on, että lainan korot ja lyhennykset
21000: myyntitarjouksen perusteella rakennuskus-         suoritetaan aikanaan sekä että talot ovat
21001: tannusten tai kauppasumman voidaan laskea         palovakuutettuja.
21002: nousevan. Järjestöt antavat tietenkin vakuu-         Aloitteen tekijöiden käsitys on, että ny-
21003: den siitä, että laina tulee määräaikana mak-      kyinen kokoontumishuoneiden jatkuva rap-
21004: setuksi. Lainoista on toinen puoli korotonta,     peutuminen voidaan estää vain valtiovallan
21005: seisovaa lainaa ja toinen puoli kuoletuslai-      voimakkaan tuen turvin. Sen vuoksi kaik-
21006: naa, kuitenkin niin, että milloin kysymys         keen edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21007: on korjauksia varten myönnetystä lainasta,        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
21008: koroton seisova osa lainasta voi olla enin-       toivomuksen,
21009: tään 4/5 . Tämän lainan avulla on Ruotsissa
21010: voitu nykyaikaistuttaa runsaasti kokoontu-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21011: mishuoneita sillä seurauksella, että siellä             toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön
21012: tänä päivänä on suurilla joukoilla ilmeisesti           aikaansaamiseksi, että valtion varoista
21013: kaikkein parhaimmat edellytykset kokoontua              voitaisiin myöntää lainoja niille yh-
21014: vapaaaikanaan sivistykselliseen vapaa-ajan-             distyksille, jotka ylläpitävät kokoontu-
21015: viettoon sekä osallistua valtiolliseen ja kun-          mishuoneita, jos yhdistyksen tarkoi-
21016: nalliseen elämään. Luonnollista on, että täl-           tuksena on uudisrakennuksen rakenta-
21017: laisia lainoja myönnetään siellä kaikille aate-         minen, rakennuksen ostaminen tai kor-
21018: suunnille. Yhteiskunnan vaatimuksena tie-               jaus lainan turvin.
21019:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
21020: 
21021:         Arvo Ahonen.                  Arvo Sävelä.                 Viljo Virtanen.
21022:         G. Henriksson.                Tyyne Paasivuori.            V. Liljeström.
21023:         Eino Raunio.                  Anni Flinck.                 Veikko Helle.
21024:         Väinö Tikkaoja.               Impi Lukkarinen.             Rafael Paasio.
21025:         Unto Suominen.                K. F. Haapasalo.             Meeri Kalavainen.
21026:                                                                                              498
21027: 
21028: VIII,6a. -   Toiv.al N:o 219.
21029: 
21030: 
21031: 
21032: 
21033:                                 Tenhiälä ym.: Särkän saaren avaamisesta yleisölle matkailu-
21034:                                    kohteeksi.
21035: 
21036: 
21037:                                      E d u s k u n n a 11 e.
21038: 
21039:    Tyydytyksellä on voitu todeta, että Hel-      huolimatta on saari kuitenkin pysynyt ylei-
21040: singilll huomattavimpiin matkailunähtävyyk-      söön nähden käytännöllisesti katsoen täysin
21041: siin kuuluvalle Suomenlinnan historialliselle    eristettynä yksityisenä alueena, jonne ei ole
21042: linnoitusalueelle on viranomaisten taholta       pääsymahdollisuuksia ollut. Luovutusehtojen
21043: järjestetty entistä paremmat pääsymahdolli-      7) kohdassa sanotaan edelleen: ,Siinä ta-
21044: suudet ja että varsinaisena matkailukautena      pauksessa, että ennen vuokra-ajan loppuun
21045: on kysymyksessä oleville saarille niinikään      kulumista Suomeniinillan historialliste!Il osien
21046: järjestetty asirunmukainen opastustoiminta.      järjestelyssä jotakin määrättyä yhtenäistä
21047: Valitettavasti on ikuiten!kin todettava, että    suunnitelmaa tahdottaisiin toteuttaa, joka
21048: kaiken tämän ulkopuolelle on jäänyt linnoi-      vaatisi Särkän saarenkin samaan ryhmään
21049: tussysteemin huomattava ja arvokas osa, Sär-     liittämistä, on seuran alistuttava johonkin
21050: kän saari eli Långörn. Tällä saarella oleva      pienempään rajoitukseen saaren käyttämi-
21051: linnake on rakenteeltaan kaunis ja kieltä-       sessä." - Kun historiallisia osia on pidet-
21052: mättä EhrelllSVärdin linnoitustekniikan par-     tävä yhtenäisenä matkailukohteena, on tä-
21053: haimpia ja mielenkiintoisimpia luomUJksia.       hän kohteeseen käsityksemme mukaan luet-
21054:    Valtioneuvosto on 9. 11. 1922 tekemällään     tava kuuluvaksi myös Särikän saari.
21055: päätöklsellä luovuttanut ,Merenkävijät"-nimi-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21056: selle purjehdusseuralle edellämainitun saaren    kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
21057: käyttöoikeuden ilman maksua ja vuokratta         toivomuksen,
21058: viidenkymmenen vuoden ajaksi. Luovutus-
21059: ehtojen 5) kohdan mukarun ,yleisölle on va-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21060: rattava pääsy saarta ja sen linnakkeita kat-             toimenpiteisiin Suomenlinnan hista-
21061: somaan aikoina ja ,ehdolla, jotka seuran hal-            riallisiin osiin kuuluvan Särkän saa-
21062: linto ja Suomenlinnan historiallisten osien              ren avaamiseksi yleisölle matkailukoh-
21063: hoitaja yhdessä määräävät". Tästä ehdosta                teeksi.
21064:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
21065: 
21066:                  Juho Tenhiälä.                                Irma Karvikko.
21067:                  Kaarlo Kajatsalo.                             Antti J. Rantamaa.
21068:                  Urho Saariaho.                                Helge Miettunen.
21069:                  Artturi Tienari.                              Leo 1. Mattila.
21070:                  John Forsberg.                                Armi Hosia.
21071:                  Grels Teir.                                   Eino Saari.
21072:                  Lauri Järvi.                                  Jaakko Hakala.
21073:                  Aukusti Pasanen.                              Aune Innala.
21074: 494
21075: 
21076: Vlll,64. -   Toiv.al. N:o 220.
21077: 
21078: 
21079: 
21080: 
21081:                                  Rytkönen ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
21082:                                    varatlomien urheilijoiden kilpailumatkoista aiheutuviin
21083:                                     kustannuksiin.
21084: 
21085: 
21086:                                       E d u s k u n n a ll e.
21087: 
21088:    Urheilijoiden osallistumista kansainväli-       toisina ja joihin seurat velvoittavat urheili-
21089: siin, piirikunnallisiin ja seurojen keskeisiin     jansa osallistumaan, matkakustannusten suo-
21090: kilpailuihin on suuresti vaikeuttanut, jopa        rittamisen erotus useimmissa tapauksissa
21091: estänytkin matkakustannuksiin tarvittavien         muodostuu urheilijoille voittamattomaksi,
21092: varojen puute. Rautatiehallitus on tosin           huomioiden, että ratkaisevin osa heistä on
21093: myöntänyt suurempia kilpailuja varten              varattornia tai vähävaraisia.
21094: 25% :n alennuksen niihin matkustaville ur-            Urheilijoiden kehittämisen kannalta olisi
21095: heilijoille. Alennus on kuitenkin ollut riit-      kuitenkin ensiarvoisen tärkeätä, että urhei-
21096: tämätön, kun otetaan huomioon, että mo-            luliitoilla olisi käytettävissään muitakin kuin
21097: nilla seuroilla ei ole ollut kassavaroja mat-      Alkoholiliikkeen ja Veikkaustoimiston voi-
21098: kakustannusten erotuksen suorittamiseksi ur-       toista saatuja varoja matkakustannusten ero-
21099: heilijoille, jotka seurojen valitsemina ovat       tusten korvaamiseksi.
21100: joutuneet matkustamaan kilpailuihin. Näissä           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
21101: tapauksissa erotukset ovat jääneet urheili-        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21102: joiden itsensä maksettaviksi.
21103:    Seurojen välisiä kilpailuja varten ei ole                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
21104: myönnetty minkään suuruisia matka-alen-                   esityksen riittävän suuruisen määrä-
21105: nuksia. Kuitenkin seurojen jäsenten urheilu-              rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
21106: kunnon kehittäminen edellyttää myös jat-                  1955 tulo- ja menoarvioon varattomien
21107: kuvaa seurojen keskeisten kilpailujen jär-                urheilijoiden kilpailumatkoista aiheu..
21108: jestämistä. Kilpailujen yhteydessä, joita                 tuvien kustannusten peittämistä var-
21109: seurat keskenään järjestävät paikallisluon-               ten.
21110:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
21111: 
21112:                  Juho Rytkönen.                                 H. Tauriainen.
21113:                  Hemming Lindqvist.                             Tauno Kelovesi.
21114:                  Toivo Asvik.                                   Niilo Nieminen.
21115:                  Paavo Aitio.                                   Esa Hietanen.
21116:                  Toivo Friman.                                  Toivo Niiranen.
21117:                  Judit Nederström-Lunden.                       Pentti Liedes.
21118:                                                                                                495
21119: 
21120: VUI,65. -   Toiv.al. N:o 221.
21121: 
21122: 
21123: 
21124: 
21125:                                 Rosnell ym.: Toimenpiteistä ala-arvoisten kirjallisten ja ku-
21126:                                    vallisten ajanvietejulkaisujen levikin ehkäisemiseksi.
21127: 
21128: 
21129:                                       E d u s k u n n a ll e.
21130: 
21131:     Jutkisuudessa on pitkähkön aikaa puhuttu       kita toimenpiteitä siveellisesti vahingollisten
21132: ja kirjoitettu ala-arvoisen kirjallisuuden ja      julkaisujen levittämisen ja tuottamisen ehkäi-
21133: lehdistön sekä huonojen sarjakuvien suuresta       semistä koSkevien lainsäännösten uudistami-
21134: levinneisyydestä ja niiden vaikutuksesta ih-       seksi, on saanut mietintönsä valmiiksi. Mie-
21135: misiin ja ennen kaikkea lasten ja nuorison,        tinnössä esitetään lakia epäsiveellisten julkai-
21136: kehittymiseen ja käyttäytymiseen. Kasvuiän         sujen ehkäisemisestä tiukennettavaksi. Komi-
21137: kehityshäiriöt, jopa nuorisorikollisuuskin voi-    tean käsittelemä asia on kuitenkin vain osa
21138: daan osittain selittää jo'htuviksi raakuutta       suuremmasta kysymyksestä. Sukupuolikuria
21139: ja gangsterismia ihannoivien julkaisujen suo-      tai säädyllisyyttä loukkaavien kirjoitusten
21140: sion jatkuvasta lisääntymisestä. Erittäin hä-      ja kuvallisten esitysten valvonta ei vielä
21141: lyttävä asia on siinä mielessä, että huonot        ratkaise asiaa. Tällä hetikellä on ainakin
21142: ajanvietejulkaisut ja ala-arvoiset sarjakuvat      yhtä tärkeää rajoittaa raakuutta, rikoksia,
21143: tylsistyttävät ihmisen ajatusmaailman ja ar-       tappelua ja gangsterismia ihannoivien kir-
21144: vostelukyvyn ja tekevät hänet kykenemättö-         joitusten ja kuvien leviämistä. Toivommekin,
21145: mäkai vastaanottamaan kirjallisuuden ja            että hallitus antaa eduskunnalle lakiehdotuk-
21146: yleensä taiteen tarjoamia tuotteita. Jokin         sen, jossa se ottaa huomioon edellä mainitun
21147: ,Jännityslukemisto" tai ,Kädet ylös" sarja-        komitean esitysten lisäksi mahdollisuudet eh-
21148: kuvalehti raaistaa lukijaansa, jokin ,Sirpale"     käistä yleensä ala-arvoisen kirjallisuuden ja
21149: tai ,Viikonloppu" vieroittaa lukijansa todel-      huonojen sarjakuvien julkaiseminen.
21150:  lisesta elämästä, jokin ,Meidän kesken" voi          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21151:  olla siveellisesti arvosteltava tai säädylli-     nioittavaksi eduskunnan hyvä!ksyttäväksi toi-
21152: syyttä loukkaava, mutta kaikkien tämänkal-         vomuksen,
21153: taisten ajanvietetuotteiden yhteinen vaikutus
21154:  on se, että ne madaltavat kansan sivistys-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21155: tasoa.                                                    toimenpiteisiin ala-arvoisten kirjallis-
21156:     Valtioneuvoston huhtikuun 8 päivänä 1954              ten kuvallisten ajanvietejulkaisujen
21157:  asettama komitea, jonka tehtävänä oli har-               levikin ehkäisemiseksi.
21158:      Helsingissä 11 päivänä h~lmikuuta 1955.
21159: 
21160:                  Irma Rosnell.                                  Anni Flinck.
21161:                  Tyyne Paasivuori.                              Hilja Väänänen.
21162:                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.                    Einari Jaakkola.
21163:                  Eino Tainio.                                   Laura Brander-Wallin.
21164:                  Elli Stenberg.                                 Armas Leinonen.
21165:                  Judit Nederström-Lunden.                       Irma Hamara.
21166:                  Hugo Manninen.                                 John Forsberg.
21167:                  Antti J. Rantamaa.                             Pentti Liedes.
21168:                                      Matti Koivunen.
21169:                                                                                                     j
21170:                                                                                                 j
21171:                                                                                             j
21172:                                                                                         j
21173:                                                                                     j
21174:                                                                                 j
21175:                                                                             j
21176:                                                                         j
21177:                                                                     j
21178:                                                                 j
21179:                                                             j
21180:                                                         j
21181:                                                     j
21182:                                                 j
21183:                                             j
21184:                                         j
21185:                                     j
21186:                                 j
21187:                             j
21188:                         j
21189:                     j
21190:                 j
21191:             j
21192:         j
21193:     j
21194: j
21195:                 VALTIOPÄIVÄT
21196:                               1955
21197: 
21198:                        LIITTEET
21199:                               . IX
21200: 
21201:                 MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
21202:                    LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
21203: 
21204: 
21205: 
21206: 
21207:                             HELSINKI 1955.
21208:                       VALTIONEUVOSTON ~RJAPAINO
21209: 
21210: 
21211: 63 E Ji59/5'5
21212: Asutuslain muuttamista, maa- ja metsätalouden edistämistä,
21213: kalastuselinkeinon, kotitalouden ja käsiteollisuuden tukemista
21214:             ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
21215:                                                                                              501
21216: 
21217: IX,1. -   Lak.aJ. N:o 70.
21218: 
21219: 
21220: 
21221: 
21222:                                 .Tåmsen ym. : Ehdotus laiksi asutuslain muuttamisesta.
21223: 
21224: 
21225:                                       E d u s k u n n a ll e.
21226: 
21227:    Eduskunta on kirjelmässään 29 päivältä          voidaan myöntää valtion varoista lainaa säh-
21228: lokakuuta 1954 vahvistamatta jätetyn ehdo-         kön saamiseksi tilalle, olisi valtion tuettava
21229: tuksen johdosta laiksi varojen Vlaraamisesta       muitakin maaseudun pientilallisia myöntä-
21230: vähävaraisille myönnettäviä sähköistämislai-       mällä heille halpakorkoisia lainoja sähkövir-
21231: noja varten päättänyt lausua toivomuksen,          ran saamiseksi tilalle.
21232: että hallitus antaisi kiireellisesti eduskun-         Edellä esitetyistä syistä olisi vuoden 1936
21233: nalle lakiesityksen varojen vamamisesta hal-       asutuslakia siten muutettava, että asutusra-
21234: pakorkoisten sähköistämislainojen myöntämi-        hastosta voitaisiin myöntää myös halpakor-
21235: seksi maassamme tarpeellisessa laajuudessa.        koisia sähköistämislainoj1a. Samalla olisi tä-
21236:    Sähkön saaminen onkin mwaseudun pien-           hän tarkoitukseen osoitettava asutusrahastoon
21237: tiloille näiden tilojen kannattavuuden ja ke-      riittävästi varoja.
21238: hityksen välttämätön edellytys. Sähkövoiman           Kaiken edellä lausutun perusteella kun-
21239: hankkiminen vaatii kuitenkin yleensäkin ja         nioittaen ehdotamme,
21240: varsinkin syrjäseuduilla sellaisia kustannuk-
21241: sia, etteivät pienviljelijäin omat varat tähän              että Eduskunta hyväksyisi     seuraa~
21242: riitä. Tämän vuoksi ja kun ma;anhankinta-                 van lakiehdotuksen:
21243: lainsäädännön nojalLa asutetuille tilallisille
21244: 
21245: 
21246: 
21247: 
21248:                                             Laki.
21249:                                    asutuslain muuttamisesta.
21250:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1936 annetun
21251: asutuslain (332/36) 4 § näin kuuluvaksi:
21252: 
21253:                       4 §.                            3) lainoja rokennusten rakentamiseksi
21254:    Asutusvaroista voidaan antaa:                   2 kohdassa mainituille tiloille sekä varoja
21255:    1) maanostolainoja maan hankkimiseksi tai       1 § :ssä tarkoitettujen henkilöiden asunto-
21256: erityisistä syistä, milloin luovuttajana on        olojen parantamiseksi ja heidän taloudelleen
21257: yhtiö, seurakunta, kunta, säätiö tai muu yh-       tarpeellisten rakennustöiden suorittamiseksi;
21258: teisö tahi sellainen maan omistaja,. joka har-        4) omakotilainoja oman rakennuksen ra-
21259: joittaa pääasiallisena ammattinaan muuta           kentamiseksi varsinaisella maaseudulla ole-
21260: kuin maatilataloutta, rakennetun tilan tai         valle vuokramaalle;
21261: määräalan ostamiseen;                                 5) sähköistämislainoja 1 § : ssä tarkoite-
21262:    2) viljelyslainoja viljelysten raiva1amiseksi   tuille henkilöille sellaisten osuus- ja liitty-
21263: tämän lain mukaan muodostetuille ja muille         mismaksujen suorittamiseen ja osakkeiden
21264: niihin verrattaville tai lisämaata saaneille       merkitsemiseen, jotka oikeuttavat sähkövir-
21265: tiloille;                                          ran saantiin, sekä sähkövirran hankkimista
21266: 502                                  IX,1. -    Asutuslaki.
21267: 
21268: 
21269: ja jakelua varten tarvittavien laitteiden           7) laiduruainoja laidunolojen parantami-
21270: rakentamiseen;                                    seksi; ja
21271:    6) lainoja maatalousirtaimiston, siementen       8) sisarosuuslainoja yhden tai useamman
21272: ja lannoitteiden hankkimiseksi asutustilaUi-      määräosan lunastamiseksi vähintään 6 § : ssä
21273: sille sekä heidän maataloudellisen yhteistoi-     tarkoitettua suuruutta olevasta tilasta, johon
21274: mintansa tukemiseksi;                             useammilla on osuus.
21275: 
21276: 
21277:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
21278: 
21279:               Artturi Jämsen.                                 Eino Rytinki.
21280:               Eero Saari.                                     J. F. Pöykkö.
21281:                                                                                               503
21282: 
21283: IX,2.- Lak.al. N:o 71.
21284: 
21285: 
21286: 
21287:                                 Pusa: Ehdotus laiksi yhteislaitumien hankkimisesta vapaa-
21288:                                    ehtoisilla kaupoilla valtiolle hankitusta maasta.
21289: 
21290: 
21291:                                       Eduskunnalle.
21292: 
21293:   Maanhankintalain yhteydessä on suunni-          men saantiin oikeutettujen kesken tavatto-
21294: teltu hankittavakai yhteis- tai yksityisiä lai-   man suuri, on harkittava uusia. keinoja tä-
21295: tumia niin suuressa määrässä, että käytän-        män tarpeen tyydyttämiseksi. Sellaiseen
21296: nöllisesti katsoen kaikkien lain edellyttämien    näyttääkin muodostuvan hyviä mahdolli-
21297: pienten karjojen haltijain kotieläimet olisi-     suuksia sen jälkeen, kun valtiovallan taholta
21298: vat saaneet laiduntarpeensa tyydytetyksi.         on ryhdytty ostamaan vapaaehtoi.silla kau-
21299: Sitä varten säädettiin mm. erityinen laidun-      poilla tiloja ja tilojen osia valtiolle asutus-
21300: laki. Ohjeiden mukaan olisi laidunalueet          tarkoituksiin käytettäväksi. On ilmeistä, että
21301: pitänyt muodostaa päältä käsin kaikesta asu-      tämä toiminta vilkastuu edelleenkin ja että
21302: tukseen käytettäväksi saatavissa olevasta         sitä varten tullaan myöntämään vuosittain
21303: maasta.                                           yhä lisääntyviä määräl'lahoja.
21304:   Vuoden 1954 loppuun mennessä oli kuiten-           Jotta näin valtiolle hankittavista tiloista
21305: kin muodostettu tai vuokrattu yhteensä            ja alueista käytettäisiin todellakin tarkoituk-
21306: 12 675 laidunaluetta. Suunnitelmien mukaan        seen sopivat alueet laiduntarpeen tyydyttä-
21307: perustetuilla alueille saadaan vain 18 361 ha     miseen, olisi säädettävä laki, joka velvoittaisi.
21308: varsinaista viljelyslaidunta ja 1215 ha jää       asianomaiset viranomaiset muodostamaan
21309: luonnonlaitumeksi. Tämän perusteella voi-         päältä käsin kaikesta vapaaehtoisilla kau-
21310: daan todeta, että laidunalueiden hankkimi-        poilla asutustarkoituksiin hankituista maista
21311: nen maanhankintalain yhteydessä on antanut        yhteis- ja yksityisiä laitumia lähinnä maan-
21312: tulokseksi vain rippeet siitä, mitä niitä olisi   hankintalain mukaan näiden laitumien saan-
21313: laiduntarpeen huomioon ottaen pitänyt pe-         tiin oikeutettujen karjojen laiduntarpeen
21314: rustaa. Ottamalla huomioon maanhankinta-          tyydyttämistä varten.
21315: lain toimeenpanon loppuvaiheen jäänee sen            Edellä sanotun perusteella ehdotan,
21316: lain mukaan perustettavien laitumien määrä
21317: nykyiselleen. Kun kuitenkin laitumen tarve                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21318: edelleen on maanhankintalain mukaan laitu-               van lakiehdotuksen:
21319: 
21320:                                            Laki
21321:  yhteislaitumien hankkimisesta vapaaehtoisilla kaupoilla valtiolle hankitusta maasta.
21322:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21323:                       1 §.                                           2 §.
21324:    Kaikesta valtiolle vapaaehtoisilla kaupoilla     Laitumia käytetään      maanhankintalain
21325: asutustarkoitusta varten ostetusta ja ostetta-    säännösten mukaisessa järjestyksessä ja ta-
21326: vasta maasta muodostetaan päältäkäsin lä-         valla.
21327: hinnä yhteislaitumia maanhankintalain mu-                            3 §.
21328: kiaan näiden laitumien saantiin oikeutettujen
21329: pienien karjojen omistajien eläinten laidun-        Lähempiä määräyksiä lain toimeenpanosta
21330: tarpeen tyydyttämistä varten.                     annetaan asetuksella.
21331: 
21332:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
21333: 
21334:                                            E. Pusa.
21335: 604
21336: 
21337: IX,a. -   Lak.al. N:o 72.
21338: 
21339: 
21340: 
21341:                                  Seppä yin. : Ehdotus laiksi maataloustuotannon kannattavuu-
21342:                                     den turvaamisesta.
21343: 
21344: 
21345:                                        E d u s k u n n a ll e.
21346: 
21347:      Maatalouden ja koko talouselämän va-           tulotasojen erotusta, joka varsinkin vuosien
21348:   kaantumisen kannalta on välttämätöntä, että       1949-51 aikaisen hinta- ja palkkakehityksen
21349:   maataloustuotteiden hinnat määrätään etu-         aikana on yhä entisestään suurentunut. Kä-
21350:   käteen sovitun järjestelmän mukaan ennen          sityksemme mukaan tällaista lakia tarvittai-
21351:   kylvökauden alkua. Näin on tehtykin valtio-       siin jatkuvasti. Laki olisi säädettävä aluksi
21352:  neuvoston päätöstä 13 päivältä marraskuuta         kolmeksi vuodeksi, jonka jälkeen sitä uusit-
21353:   1952 sovellettaessa satovuosien 1953-54 ja        taessa olisi mahdollisuus, mikäli se suoritet-
21354:   1954-55 hintoja määrättäessä. Mainitun            tujen tutkimusten perusteella on kohtuul-
21355:   päätöksen kumouduttua lokakuun 29 päi-            lista, tehdä siihen tuottavuuden lisäyksen
21356:   vänä 1954 olisi asia järjestettävä määräajaksi    aiheuttamat korjaukset.
21357:  säädetyllä lailla. Ottaen huomioon maa-               Koska mielestämme maatalouden hintojen
21358:   taloustuotannon pitkäjännitteisyyden on laki-     määräämisessä ei voida siirtyä mahdollisesti
21359:   sääteistä järjestelyä pidettävä valtioneuvos-     suuria muutoksia vaativaan uuteen järjestel-
21360:  ton päätöstä tarkoituksenmukaisempana. Val-        mään, on edelleen noudatettava pääperiaat-
21361: . tioneuvoston päätöksenä se sitäpaitsi kytkey-     teessa marraskuussa 1952 annettua päätöstä.
21362:   tyy valtalakiin ja voidaan muutenkin ku-          Laskelmaa on kuitenkin muutettava siten,
21363:   mota eduskuntaa kuulematta milloin tahansa.       että maatalouden kustannuksissa otetaan
21364:      Linnarauhasopimusta tehtäessä keväällä         huomioon myös viljelijäperheen työ. Tuot-
21365:   1951 sovittiin, että maataloustuotteiden          teiden hinnat määräytyvät kulloinkin siten,
21366:   hinnat tultaisiin järjestämään tuotantokus-       että maatalouden tuoton ja kustannusten
21367:   tannuksia vastaaviksi. Siitä ei kuitenkaan        suhde pysyy samana kuin se oli laskelman
21368:   voitu pitää kiinni, koska se olisi estänyt syk-   peruskautena.
21369:   syllä 1951 aikaansaadun vakauttamissopi-             Tavoitehintojen suhteen on vakavasti py-
21370:   muksen syntymisen. On ilmeistä, ettei myös-       rittävä siihen, että todelliset hinnat eivät
21371:   kään nyt ole mahdollista yhdellä kertaa           kovin paljon pääse poikkeamaan näistä ja
21372:   päästä    tuotantokustannuksia      vastaavaan    toisaalta, että saavutettaisiin välttämätön
21373:   hintatasoon. Koska maatalouden kannatta-          joustavuus, niin ettei jouduttaisi tarpeetto-
21374:   vuuden turvaamiseen olisi lähinnä päästävä        masti vuorottaiseen tuontiin ja vientiin.
21375:  tuotantokustannusten alentamisen tietä, olisi       · Edellä olevan perusteella esitämme kun-
21376:   maatalouden hintajärjestelmän oltava sellai~      nioittaen,
21377:   nen, että maataloudesta tuotantokustannusten
21378:   alenemisen muodossa saatu rationalisointi-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21379:  hyöty jäisi maataloudelle kaventamaan sitä                van lakiehdotuksen:
21380: 
21381: 
21382:                                              Laki
21383:                      maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta.
21384:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21385:                    1 §.
21386:    Maataloustulon  vakauttamiseksi,  maa-           seksi sekä maatalousväestön aseman turvaa-
21387: taloustuotannon edistämiseksi ja ohjaami-           miseksi ryhdytään kolmeksi satovuodeksi
21388:                                       IX,3.- Seppä ym.                                     505
21389: 
21390: satovuodesta 1955-56 alkaen toimenpiteisiin                            4 §.
21391: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.             Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-
21392:                                                  sittain riittävä arviomääräraha käytettäväksi
21393:                      2 §.
21394:                                                  vahvistetun hintatason säilyttämiseksi ja
21395:   Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou-      ja tuotantokustannusten tasoittamiseksi.
21396: den hintapoliittisten tukitoimenpiteid~n pe-
21397: rustaksi otetaan maatalouden tuoton Ja kus-                            5 §.
21398: tannusten suhde normaaliksi katsottavan             Tässä päätöksessä tarkoitettujen toimen-
21399: perusajanjakson lähinnä satovuoden 1950-51       piteiden valmistelua varten asettaa valtio-
21400: tuote- työ- ja tarvikemäärien sekä loka-         neuvosto asiantuntijatoimikunnan, jonka
21401: kuuss~ 1951 vallinneiden hintojen ja maa-        tehtävänä on jäljempänä 3 momentissa mai-
21402: talouden saaman hintapoliittisen tuen sekä       nittujen toimenpiteiden lisäksi seurata maa-
21403: sanottuna kuukautena vallinneen kustannus-       taloustulon kehitystä ja avustaa maatalous-
21404: tason perusteella laskettuna.                    ministeriötä tämän lain toteuttamiseksi tar-
21405:                                                  vittavien toimenpiteiden suunnittelussa.
21406:    Vastaava laskelma tehdään vuosittain seu-        Toimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja
21407: raavaa satovuotta varten ja tällöin hinnoi-      kymmenen jäsentä.
21408: tellaan perusajanjakson tuote-, työ- ja tar-        Toimikunta teettää ja tarkistaa 2 §: ssä
21409: vikemäärät kulumassa olevan satovuoden           tarkoitetut laskelmat sekä laatii helmikuun:
21410: keskimääräisten hintojen ja palkkojen perus-     28 päivään mennessä maatalousministeriölle
21411: teella.                                          seuraavaa satovuotta varten ehdotuksen maa-
21412:                                                  taloustuotteiden hinnoiksi ja maatalouden
21413:                       3 §.                       hintapoliittisiksi tukitoimenpiteiksi. Lisäksi
21414:    Valtioneuvosto maaraa maatalousminis-         toimikunta tarkistaa laskelmat ja tekee eh-
21415: teriön esityksestä seuraavaa satovuotta var-     dotukset heinäkuun 15 päivään mennessä
21416: ten maaliskuun 31 päivään mennessä tär-          3 § : n 2 momentissa mainittua tarkistusta
21417: keimmille leipäviljalajeille ja karjatalous-     varten sekä tarpeen vaatiessa 3 § : n 3 mo-
21418: tuotteille hinnat sekä sianlihalle ja kanan-     mentissa mainittua tarkistusta varten.
21419: munille keskimääräiset tavoitehinnat ja päät-
21420: tää muista tukitoimenpiteistä siten, että                             6 §.
21421: 2 §: ssä mainitulla tavalla lasketun maatalou-     Hallituksen on vuosittain annettava edus-
21422: den tuoton ja kustannusten suhde pysyy           kunnalle selostus niistä toimenpiteistä, joi-
21423: samana kuin se oli laskelman peruskautena.       hin tämän lain nojalla on ryhdytty.
21424:    Valtioneuvosto tarkistaa heinäkuun 31 päi-
21425: vään mennessä edellä 1 momentin mukaan                                  7 §.
21426: määrätyt hinnat sekä suorittaa tarvittaessa        Kunnat voidaan velvoittaa huolehtimaan
21427: niiden uudelleen määräämisen.                    välittömästi viljelijöille myönnettävän hinta-
21428:    Milloin on toimitettu vähintään 5 %: n        poliittisen tuen suorittamiseen liittyvistä
21429: suuruinen maatalouspalkkojen muutos, val-        tehtävistä.
21430: tioneuvosto ryhtyy 1 momentissa mainitusta                              8 §.
21431: määräajasta riippumatta välittömästi sano-         Tarkempia määräyksiä tämän lain täy-
21432: tussa momentissa tarkoitettuihin toimenpi-       täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
21433: teisiin.                                         asetuksella.
21434: 
21435:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
21436: 
21437:                  Mauri Seppä.                               Toivo H. Kinnunen.
21438:                  Eino E. Heikura.                           Irma Hamara.
21439:                  Matti Raipala.                             R. Hallberg.
21440:                  Leo Häppölä..                              Kalervo Saura.
21441: 
21442: 
21443: 
21444: 
21445: 64 E 159/55
21446: 506
21447: 
21448: IX,4. -   Lak.al. N:o 73.
21449: 
21450:                                Laine ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
21451:                                   lain muuttamisesta.
21452: 
21453:                                      Eduskunnalle.
21454: 
21455:    Metsätalouteen on maassamme kiinnitetty       hakamaat, peltojen reunat jne. Tämän vuoksi
21456: huomiota erikoisemmin vasta sen jälkeen kun      tuntuu asialliselta, että vapaus metsänhoito-
21457: tuli voimaan laki metsänhoitoyhdistyksistä.      maksusta voitaisiin osittain myöntää niille-
21458: Tämä laki on turvannut näiden paikallisten       kin, joiden metsäntuotto ylittää mainitun
21459: yhtymien talouden ja metsänhoitoneuvonta         20 ms. Tämä helpottaisi suhteellisesti eniten
21460: on oleellisesti parantanut metsien hoitoa ja     niitä pienien metsäalojen omistajia, joilla ei
21461: uudistusta. Paljon arvostelua herättäneen        yleensä ole metsänmyyntitulojakaan. Kun
21462: pakollisen metsänhoitomaksun avulla, joka        toisaalta saattaa olla vielä metsänhoitoyhdis-
21463: on 2-6 % metsärruvan puhtaasta tuotosta,         tyksiä, joiden talous ei salli 15-25 tuotto-
21464: yhdistykset ovat voineet saada taloutensa        kuutiometrin antamaa tulon vähennystä yhtä
21465: kuntoon.                                         metsää kohti,. on tälLainen maksuhelpotuksen
21466:    Metsänhoitoyhdistyslain 8 § : n mukaan        määrääminen jätettävä metsänhoitoyhdistyk-
21467: metsänhoitomaksua ei määrätä maksettavaksi       sen vuosittain määrättäväksi. Metsänhoito-
21468: metsämaalta, jonka vuosittainen puun tuotto      maksuprosentinkin määrääminen tapahtuu
21469: ei nouse lmhteenkymmeneen tuottokuutio-          nyt näin. Siihen antaa, kuten antaa tähän-
21470: metriin. Sitävastoin vähänkin tämän tuotto-      kin, 8 § : n 2 momentti valtuuden.
21471: määrän ylittävälle metsälle määrätään maksu        Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
21472: koko alalta. Käytännössä tavallisesti kaikilla   tamme,
21473: tiloilla otetaan metsästä pienempi määrä puu-
21474: tavaraa omaan käyttöön ilman metsänhoidon                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21475: neuvojan apua. Tällaisia ovat esim. läheiset           van lakiehdotuksen-:
21476: 
21477:                                            Laki
21478:                    metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
21479:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä
21480: marraskuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 § näin kuuluvaksi:
21481:                     8 §.                            Metsänhoitoyhdistys maaraa 1 momentissa
21482:    Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden       mainituissa rajoissa metsänhoitomaksun suu-
21483: edistämistoimintaa varten on kunnan alueella     ruuden vuodeksi kerrallaan.
21484: sijaitsevien metsämaiden osalta suoritettava        Metsämaa siltä osalta, josta kunnallisveroa
21485: metsänhoitomaksuna kahdesta kuuteen sa-          ei suoriteta, on metsänhoitomaksun määrää-
21486: dalta kunnallisverotusta varten arvioidusta      mistä varten arvioitava verotuksessa nouda-
21487: metsämaan puhtaasta tuotosta, ottamatta          tettavien perusteiden mulmisesti.
21488: huomioon verotuksessa tehtäviä vähennyksiä.        Jos metsämaata jatkuvasti hoidetaan metsä-
21489: Metsänhoitomaksua ei kuitenkaan määrätä          ammattimiehiä käyttäen hyvän metsänhoidon
21490: maksettavaksi metsämaalta, jonka vuosittai-      vaatimusten mukaisesti omistajan olematta
21491: nen puun tuotto säännöllisessä kasvukun-         sen metsänhoitoyhdistyksen jäsen, jonka toi-
21492: nossa ei nouse kahteenkymmeneen tuotto-          minta~alueelLa metsämaa sijaitsee, on metsä-
21493: kuutiometriin. Tätä suuremmat, samaan ta-        maan osalta kuitenkin suoritettava vain nel-
21494: louteen kuuluvat metsät voidaan vapauttaa        jännes 1 ja 2 momentin mukaan määrätystä
21495: metsänhoitomaksusta 15-25 tuottokuutiomet-       metsänhoitomaksusta.
21496: rin osalta..
21497: 
21498:       Helsingissä 4 päivänä he1mikuuta 1955.
21499: 
21500:                  Lauri Laine.                            Leo Häppölä.
21501:                  Lauri Murtomaa.                         Artturi Koskinen.
21502:                  Nestori Kaasalainen.                    Yrjö Hautala.
21503:                  Markus Niskala.                         S. S. Aittoniemi.
21504:                                                                                                  507
21505: 
21506: IX,5. -   Lak.al. N:o 74.
21507: 
21508:                                  Lahtela ym..: Ehdotus laiksi petoeläinten tappamien ja raa-
21509:                                    telemien porojen korvaamisesta.
21510: 
21511:                                        Eduskunnalle.
21512: 
21513:    Petoeläimet, karhut, sudet, alunat, ilvek:set,   periaatteiden mukaisesti, joita nyt noudate-
21514: maakotkat ja ketut tappavat vuosittain huo-         taan petojen tappamien kotieläinten vahin-
21515: mattavan paljon poroja jru aiheuttavat siten        kojen selvittämisessä. Kun poronhoitolain
21516: taloudellista vahinkoa poronomistajille, jotka      34 § : n mukaan poronhoitoalueena on toiselta
21517: suurelta osalta ovat vähävaraista väestöä.          puolen pa'liskunnan ja toiselta puolen mant-
21518: Monasti sattuu, että ne tappava·t ainoan veto-      taaliikunnan valittava jokaisen palmkunnan
21519: ja ajoporonkin, joka on omistajalleen yhtä          alueelle lääninhallituksen määräämä määrä
21520: tarpee~linen !kuin hevosenomistajalle hevonen.      arviomiehiä niiden vahinkojen arvioimista
21521: Sitä vruhinkoa, minkä pedot aiheuttavat po-         varten, mitä porot tekevät, ja näiden on en-
21522: ronomistaji'lle, ei valtio !korvaa missään muo-     nen toimeensa astumista tehtävä vala asian-
21523: dossa, kuten se tekee silloin kun esim. !karhut     omaisessa oikeudessa, voitaisiin näitäkin !käyt-
21524: tappavat tai muutoin tuhoavat kotieläimiä,          tää poliisiviranomaisten lisäksi. Tarkemmat
21525: vaikka porojen tappaminen on poronomista-           määräykset tästä olisi annettava asetuksella.
21526: jille samanlainen vahinko kuin kotieläinten            Kun petojen kotieläinten omistajille ai-
21527: tappaminen niiden omistajille. Kun siis va-         heuttamat vahingot korvataan, on oikeuden
21528: hinko on molemmille samanlainen ja kun IJm-         ja kohtuuden mukaista, että petojen poron-
21529: tieläinten omistaji'lle ID8iksetaan petoeläimen     omistajille aiheuttamat vahingot myöskin
21530: tappamista kotieläimistä korvaus, O'lisi myös-      korvataan.
21531: kin poronomistajille maik:settava korvaus sa-         Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
21532: mojen perusteiden mukaan !kuin !kotieläinten        dotamme,
21533: omistajillekin maksetaan.
21534:    Mainittujen vahinkojen selvittäminen eli                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21535: toteuttaminen ·voitaisiin järjestää samojen                van lakiehdotuksen:
21536: 
21537:                                               Laki
21538:                petoeläinten tappamien ja raatelemien porojen korvaamisesta.
21539:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21540:                       1 §.                                              3 §.
21541:    Poro, jonka petoeläimet karhu, susi, ahma,         Valtion tU:lo- ja menoarvioon on otettava
21542: ilves, maakotka tai kettu on todistettavasti        vuosittain arviomääräraha tämän lain edel-
21543: tappanut tai raadellut, on korvattava !koh-         ~yttämän vahingon korvaamista ja arviomies-
21544: tuullisen arvonsa mukaan valtion varoilla.          ten palik:kojen ja matkakustannusten maksa-
21545:                                                     mista varten.
21546:                        2 §.
21547:    Milloin 1 § : ssä mainittu poron tappo tai                            4 §.
21548: raateleminen on havaittu tapahtuneen, on              Tämän lain toimeenpanosta annetaan lä-
21549: siitä ilmoitettava joko niille valan tehneille      hemm:ät määräy<kset asetuksella ja, milloin se
21550: arviomiehille, jotka manttaalikunta ja palis-       on tarpeen, maatalousministeriön antamilla
21551: kunta on valinnut porojen tekemien vahin-           ohjeilla.
21552: kojen arvioimista varten, tai poliisiviran-
21553: omaisille, joiden velvollisuus on suorittaa
21554: tutkimus, ja, jos poro on todettu petojen             Tämä lruki tulee voimaan            kuun
21555: tappamaksi tai raatelemaksi, vahingon ar-           päivänä vuonna 195 .
21556: viointi siten kuin siitä asetuksella määrätään.
21557: 
21558:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
21559: 
21560:           M. 0. Lahtela.          Erkld Koivisto.          Markus Niskala..
21561:                         Kalle Kämäräinen.       Eino Rytinki.
21562: 508
21563: 
21564: 1X,6. -   Lak.al. N:o 75.
21565: 
21566: 
21567: 
21568: 
21569:                                Aitio ym.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta ammatti-
21570:                                   kalastajille kalastusvälineiden hankintoja varten.
21571: 
21572: 
21573:                                      E d u s k u n n a 11 e.
21574: 
21575:    Ammattikalastajat joutuvat maamme ran-         neistöä ja aiheuttavat kalastajaväestölle
21576: nikkoseuduilla ja ulkosaaristoissa elämään        huomattavia taloudellisia menetyksiä, joista
21577: varsin vaikeissa ja puutteellisissa olosuh-       heille ei ole vahingonkorvausta maksettu.
21578: teissa. Yhteiskunnan taholta heille myön-            Varojen saanti pyydysten ja kalastusväli-
21579: netty apu on jäänyt hyvin vähäiseksi. Kun         neiden uusimiseen ja uusien hankintaan
21580: ammattikalastajat yleensä ovat vähävaraisia,      tuottaa kalastajille usein voittamattomia ta-
21581: tuottaa heille suuria taloudellisia vaikeuksia    loudellisia vaikeuksia. Näin ollen olisi koh-
21582: kalliiden pyydysten, veneiden, venemootto-        tuullista, että yhteiskunnan taholta autettai-
21583: rien ym. kalastusvälineiden hankinta. Mai-        siin kalastajaväestöä heidän vaikeuksissaan
21584: nittakoon, että yhden silakkarysän hankinta-      myöntämällä heille halpakorkoisia lainoja eli
21585: hinta kohoaa n. 175 000 -200 000 markkaan,        ns. kalastusluottoa kalastusvälineiden han-
21586: 6--8 hv: n venemoottorin ostohinta on noin        kintoja varten.
21587: 100 000-200 000 markkaa. Edellä maini-               Edellä lausutun perusteella ehdotamme
21588: tuista syistä johtuen useilla kalastajilla on     kunnioittaen,
21589: pyyntivälineistä niin vähissä ja lisäksi van-
21590: hentunutta, ettei niiden varassa voida teho-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21591: kasta kalastusta harjoittaa. Usein myös                  van lakiehdotuksen:
21592: syys- ja kevätmyrskyt tuhoavat pyyntiväli-
21593: 
21594: 
21595: 
21596:                                             Laki
21597:       varojen varaamisesta ammattikalastajille kalastusvälineiden hankintoja varten .
21598:        .Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21599:                      1 §.                                            2 §.
21600:    Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-        Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
21601: sittain tarpeellinen siirtomääräraha halpa-       tamisesta annetaan asetuksella.
21602: korkoisten lainojen myöntämiseksi ammatti-
21603: kalastajille kalastusvälineiden, pyydyksien
21604: ja moottorien hankkimista varten.
21605:    Tästä määrärahasta voidaan myöntää lai-          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
21606: naa ammattikalastajille perhettä kohden           kuuta 195 .
21607: enintään 250 000 markkaa.
21608: 
21609:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
21610: 
21611:           Paavo Aitio.             Kaino Haapanen.                 Pentti Liedes.
21612:           Aimo Aaltonen.           Toivo Asvik.                    Antti Kinnunen.
21613:           Judit Nederström-Lunden. Irma Rosnell.                   Eino Roine.
21614:           Hugo Manninen.           Martti Leskinen.                Matti Koivunen.
21615:                                                                                             509
21616: 
21617: IX, 1. -   Lak.al. N: o 76.
21618: 
21619: 
21620: 
21621: 
21622:                                Hautala ym.: Ehdotus laiksi valtakunnan peruskuivatus-
21623:                                  suunnitelmien ja -töiden sekä nViden toteuttamisessa tar-
21624:                                  vittavien konehankintojen rahoittamisesta.
21625: 
21626: 
21627:                                      E d u s k u nn a ll e.
21628: 
21629:    Maamme on tunnetusti Euroopan suorik-         nut kuulumaan vaatimuksia tulvien aiheut-
21630: kain maa. Tämä tosiasia velvoittaa meitä         tamien vahinkojen korvaamisesta valtion va-
21631: erikoisesti huolehtimaan tehostetusta perus-     roilla. Tulvavahinkoja ei ole kuitenkaan
21632: kuivatuksesta maa- sekä metsätaloutemme          korvattu valtion varoilla, koska on katsottu,
21633: kannalta.                                        että myöntämällä avustuksia ja lainoja pe-
21634:    Aikaisemmin huomattavalta osalta kaskea-      ruskuivatustöiden suorittamiseen valtio par-
21635: misen jäljiltä raivatut ylävillä mailla olevat   haiten avustaa tulvista kärsiviä. Valtion
21636: kovanmaan pellot ovat aikain kuluessa ja         tulo- ja menoarviossa olevat varat peruskui-
21637: väestön lisääntyessä käyneet vähäisiksi.         vatustöiden suorittamiseksi eivät ole kuiten-
21638: Senvuoksi on ollut pakko siirtyä raivaamaan      kaan lisääntyneet siinä suhteessa kuin olo-
21639: viljelyksiä myöskin alaville järvien ja jokien   suhteet ja maatalouden yleinen kehitys on
21640: rantamaille sekä soille. Näiden maiden ta-       muuttunut.
21641: loudellinen käyttöönotto viljelykseen metsän-       Peruskuivatustöiden suorittaminen avaa
21642: kasvuun, laitumeksi ja rakennus- tai muuksi      siis parantuneita mahdollisuuksia voimape-
21643: talousalueeksi edellyttää yleensä peruskui-      räistetyn maatalouden harjoittamiselle sekä
21644: vatustöitä.                                      uudisraivaukselle. Tämän lisäksi riittävä
21645:    On arvioitu, että maamme viljelysmaista       kuivatus on myöskin välttämätön edellytys
21646: noin 92 % on sellaisia, jotka vaativat perus-    metsiemme soistumisen estämiseksi. Luo-
21647: kuivatuksen, vaikka näitä töitä on tehty jo      malla täten perustaa maamme luontaisten
21648: varsin kauan; alkoihan varsinainen suunni-       tuotantoedellytysten parantamiselle lisätään
21649: telmallinen vaitionkin osallistuminen näihin     myöskin työmahdollisuuksia maaseudulla.
21650: töihin jo 1797 perustetun koskenperkaus-         Kun määrärahoja on riittävästi peruskuiva-
21651: toimikunnan toimesta. Tästä huolimatta li-       tustöitä varten, voidaan töitä suorittaa vuo-
21652: sääntyy peruskuivatustöiden tarve jatku-         denajoista riippumatta ja siten tasoittaa
21653: vasti. Viljelysalaa on saatava lisätyksi. Kui-   sekä varmistaa työnsaantimahdollisuuksia.
21654: vatuksen tarve kasvaa voimaperäisen vilje-       Näin tulee entistä paremmin turvatuksi
21655: lyksen laajetessa ja turvemaiden painuessa       myös varojen taloudellinen käyttö.
21656: viljelystoimenpiteiden johdosta. Yhtä tär-          Peruskuivatustöiden lisääntymisen mu-
21657: keätä kuin on sellaisten viljelyskasvikantojen   kana on huolehdittava myöskin siitä, että
21658: kehittäminen, joilla on mahdollisimman ly-       on käytettävissä riittävä teknillinen henkilö-
21659: hyt kasvukausi, yhtä tärkeätä on pidentää        kunta. Siitä on nykyään puutetta erikoisesti
21660: kasvukautta alentamalla haitallisen korkea       maanviljelysinsinööripiireissä. Tästä syystä
21661: pohjavesi ja poistamalla vahingolliset tulvat.   kiireellisinäkin pidettävät kuivatussuunni-
21662:    Vesiperäisten alueiden kuivatukset ja vesi-   telmat viipyvät.      Teknillisen työvoiman
21663: varastoaltaiden hävittämiset vesistöjen lat-     puute johtuu myös ko. vakanssien epävar-
21664: voilla aiheuttavat vesimäärien lisääntymistä     muudesta ja heikohkoista palkkauksista.
21665: tulva-aikoina vesistöjen alajuoksuilla. Kun      Tästä kaikesta kärsii lähinnä maatalous.
21666: tätä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan          Senvuoksi asia olisi kiireellisesti korjattava.
21667: jatkuvasti, ei ole ihme, että viimeksikulunei-      Peruskuivatussuunnitelmien toteuttaminen
21668: den vuosien aikana on yhä enemmän ruven-         ajan vaatimuksia noudattaen edellyttää riit-
21669: 510                            IX,7.- Peruskuivatussuunnitel.ma.t.
21670: 
21671: 
21672: tävän ja tarkoituksenmukaisen konekannan          toteuttamista varten saatava riittävästi mää-
21673: näitä töitä varten. Tämäkin rahoitus on           rärahoja.
21674: tärkeätä turvata.                                   Tämän lain mukaiset määrärahat olisi
21675:    Osoituksena kuluneiden vuosien liian vä-       sidottava indeksiin.
21676: häisistä määrärahoista on mm. se, että val-         Tulvien poistaminen ja vesiperäisten mai-
21677: miiksi suunnitellut kuivatushankkeet saavat       den kuivattaminen on työtä maamme koko
21678: usein odottaa vuosikausia rahoitustaan. Ny-       kansantalouden hyväksi. Että rahoitus voisi
21679: kyisin nousee valmiiden suunnitelmien yh-         vakuuttavasti tapahtua ja työt aikanaan
21680: teinen hyötyalue noin 170 000 hehtaariin ja       keskeytyksittä jatkua, tarvitaan mielestämme
21681: valmiiden suunnitelmien yhteinen kustannus-       laki peruskuivatustoiminnan rahoittamisesta.
21682: arvio yli 6 miljardiin markkaan. Kun pa-          Sen vuoksi näillä perusteilla ehdotamme,
21683: raillaan on valmistumassa joukko suuria
21684: kuivatussuunnitelmia eri puolilla maata, olisi             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21685: näiden ja jo valmiina olevien suunnitelmien              van lakiehdotuksen:
21686: 
21687: 
21688:                                             Laki
21689:       valtakunnan peruskuivatussuunnitelmien ja -töiden sekä niiden toteutta.misessa
21690:                      tarvittavien konehankintojen rahoittamisesta.
21691:       Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
21692:                        1 §.                         b) !ainoiksi varsinaista kuivatustöitä var-
21693:    Maataloushallituksen ja sen alaisten maan-     ten vv. 1956-1965 vuosittain 1 200 000 000
21694: viljelysinsinööripiirien peruskuivatustoimin-     markkaa;
21695: nan tehostamiseksi ryhdytään toimenpiteisiin        c) kuivatustöiden konehankintoja varten
21696: tarvittavan teknillisen ja muun henkilökun-       vv.   1956-1959 vuosittain 200 000 000
21697: nan sekä määrärahojen lisäämiseksi.               markkaa sekä vv. 1960-1965 vuosittain
21698:                                                   150 000 000 markkaa.
21699:                      2 §.
21700:   Peruskuivatustoimintaa varten otetaan
21701: valtion tulo- ja menoarvioon maataloushalli-                          3 §.
21702: tuksen käyttöön osoitettavat seuraavat in-          Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
21703: deksiin (1. 1. 1954) sidotut määrärahat:          tamisesta annetaan asetuksella.
21704:   a) peruskuivatustöiden tutkimista, suun-
21705: nittelua, työnjohtoa ja valvontaa sekä avus-
21706: tuksiksi varsinaisia kuivatustöitä varten                            4 §.
21707: valtionapuehtojen mukaan vv. 1956-1965              Tämä laki tulee voimaan      päivänä
21708: vuosittain 1 500 000 000 markkaa;                 kuuta 195
21709: 
21710:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
21711: 
21712:          Yrjö Hautala.               Eino Rytinki.                   Sylvi Halinen.
21713:          Kalle Kämäräinen.           Eeli Erkkilä.                   Hilja Väänänen.
21714:          Heikki Soininen.            Artturi Jämsen.                 Vieno Simonen.
21715:          Kusti Eskola.               Einari Jaakkola.                Toivo H. Kinnunen.
21716:          M. 0. Lahtela.              Nestori Kaasalainen.            Matti Mattila.
21717:          Urho Kähönen.               T. Saloranta.                   Atte Pakkanen.
21718:          Eino E. Heikura.            Eero Saari.                     Esa Koivusilta.
21719:          Lauri Murtomaa.             Yrjö Sinkkonen.                 Niilo Ryhtä.
21720:          Markus Niskala.             Toivo Antila.                   J. F. Pöykkö.
21721:          Eemil Partanen.             Marja Lahti.                    Leo Häppölä.
21722:                                                                                               511
21723: 
21724: IX,s. -   Toiv.al. N:o 222.
21725: 
21726: 
21727: 
21728: 
21729:                                  Partanen ym..: Kainuun maanviljelysinsinööripiirin perusta-
21730:                                     misesta.
21731: 
21732: 
21733:                                       E d u s k u n n a ll e.
21734: 
21735:    Asuttamistoiminnan ja vesiperäisten vilje-      ym. töiden suunnittelun ja toteuttamisen
21736: lyskelpoisten maiden kuivatushankkeiden li-        tiellä niin kauan kuin tämä alue on Oulun
21737: säännyttyä MHL: n toimeenpanon ja viljelijä-       maanviljelysinsinööripiirin alaisena.
21738: väestön vapaaehtoisen harrastuksen kautta on          Kainuun alueella on laajoja erämaaseutuja,
21739: maanviljelysinsinööripiirien toimesta suoritet-    joiden viljelyskelpoiset alueet tarjoavat mah-
21740: tavat tehtävät vastaavasti suurentuneet. Niillä    dollisuudet varsin suurimittaiseen asutustoi-
21741: alueilla maassamme, joissa maanviljelysinsi-       mintaan uuden, normaaliajan asutuslainsää-
21742: nööripiirien toiminta-alueet ovat kohtuutto-       dännön valmistuttua. Tämä toiminta edellyt-
21743: man laajoja, aiheuttaa lisääntynyt työmäärä        tää runsain mitoin kuivatus- ja tietöiden suo-
21744: käytännössä toimitusten viivästymisiä ja suo-      rittamista. MHL: n mukaisilla asutusalueilla
21745: ritettavien töiden hidasta edistymistä. Näin       ja vanhoilla kantatiloilla on hyvin paljon ve-
21746: on asianlaita ensikädessä Oulun maanviljelys-      denvaivaamia viljelys- ja viljelyskelpoisia
21747: insinööripiirin suhteen, jonka nykyiseen           maita, joiden kuivatustyöt on saatava suori-
21748: alueeseen kuuluu myöskin Kainuun maakunta          tetuiksi ja lisäksi on vielä runsaasti entisten
21749: eli Kajaanin kihlakunta.                           asutusalueiden välttämättömiä tietöitä suorit-
21750:    Kainuun talous- ja muiden elämänalojen          tamatta, jopa tutkimattakin.
21751: vähitellen kehittyessä on jo selväksi muo-            Jo nämä esimerkit osoittavat, että jo lä-
21752: toutunut se tosiasia, että Kainuu ja eräät         himmässä tulevaisuudessa maanviljelysinsi-
21753: siihen taloudellisesti ja maantieteellisesti lä-   nööripiirin alaisia töitä Kainuussa tulee ole-
21754: heisesti liittyvät alueet muodostavat oman         maan sikäli runsaasti, ettei kysymystä voida
21755: yhtenäisen talousalueensa.       ·                 ratkaista muuten kuin perustamalla Kainuu-
21756:    Kehityksen kulku on voimakkaasti viitoitta-     seen oma maanviljelysinsinööripiiri.
21757: massa tietä tämän toteamuksen entistään sel-          Kainuun ja siihen liittyvien Kuusamon ja
21758: väpiirteisempään esilletuloon. Muutamia vuo-       Taivalkosken kuntien yhteinen pinta-ala on
21759: sia sitten perustettu Kainuun tie- ja vesira-      28 858 km2 ja asukasluku 122 929 henkeä.
21760: kennuspiiri on eräs esimerkki siitä, ettei tie-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21761: ja vesirakennusalan piirihallintopaikka Kai-       nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21762: nuun osalta voinut enää sijaita Oulussa            vomuksen,
21763: saakka, koska alue tällöin oli liian laaja ja
21764: Kainuun seudut jäivät pakostakin jonkinlai-                  että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21765: sen takamaan asemaan käytännöllisessä työs-               toimenpiteisiin Kainuun maanviljelys-
21766: kentelyssä.                                               insinööripiirin perustamiseksi, jonka
21767:    Samat käytännölliset vaikeudet ovat Kai-               toimialue olisi sama kuin Kainuun tie-
21768: nuun kohdalla olemassa maanviljelysinsinöö-               ja vesirakennuspiirin nykyinen alue.
21769: ripiirin toimialaan kuuluvien kuivatus-, tie-
21770:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
21771: 
21772:                   Eemil Partanen.                           J. F. Pöykkö.
21773:                   Eetu Karjalainen.                         Eeli Erkkilä.
21774: 512
21775: 
21776: IX,9. -   Toiv.al. N:o 223.
21777: 
21778: 
21779:                                 Luukka: Määrärahasta uusien peruspalkkaisten apulaismaan-
21780:                                   viljelysinsinöörin virkojen perustamiseksi.
21781: 
21782: 
21783:                                       E d u s k u lli n a 11 e.
21784: 
21785:    Eduskunta on viime joulukuun 10 p:nä             nan vastuulle uskottujen tehtävien lisäänty-
21786:  päättänyt lausua toivomuksen, että hallitus       minen käy ilmi vertailtaessa esim. sotaa
21787: ryhtyisi toimenpiteisiin maanparannustöiden         edeltäneen vuoden 1938 ja vuoden 1953 olo-
21788:  ja vesistöjen laskemiseen myönnettyjen, sa-       suhteita. Saatujen tietojen mukaan v. 1938
21789: moinkuin näiden hankkeiden suunnitteluun           laadittiin maanviljelysinsinööripiireissä 588
21790: ja toteuttamiseen tarvittavan teknillisen hen-      perk.aus-, järvenlasku-, pengerrys- ym. suun-
21791: kilökunnan palrokaamiseen ja koneiden hwn~         nitelmaa ja johdettiin sekä valvottiin 334
21792: kintaan osoitettujen varojen lisäämiseksi sekä     työmaata. V. 1953 laadittujen vastaavien
21793: työllisyyden turvaamista varten myönnetty-          suunnitelmien luku nousi 1 269: ään, lisäyk-
21794: jen määrärahojen käyttämiseksi entistä enem-       sen ollessa 115 %, työmaiden luvun llliOustessa
21795: män kuivatushankkeiden toteuttamiseen.             2 806: een, lisäyksen ollessa 740 %. Tämän
21796:    Päätöksensä perusteluissa eduskunta pitää       lisäksi v. 1953 laadittiin 353 vedenhankinta-
21797: sekä maa.. ja metsätalouden että kansanta-          ja viemäröinti- ym. suunnitelmaa, jonkalaa-
21798: louden kannalta yleisemminkin erittäin tär-        tuiset työt eivät v. 1938 vielä kuuluneet vir-
21799: keänä, että vesistönlasku- j.a kuivatushank-       kakunnan tehtäviin.
21800: keita valtion taholta tuetaan huomattavasti           Ottamalla huomioon, että maataloushallinr
21801: enemmän, kuin, mitä nykyisin on asianlaita.        non alaisia peruapaikkaisia insinöörinvirkoja
21802: Tämän vuoksi olisi eduskunnan mielestä sa-         oli v. 1938 24 ja että v. 1943 lisätyt 12 vir-
21803: nottuihin tarkoituksiin osoitettuj.a y·leismää-    kaa eivät täyttäneet edes silloista vajausta,
21804: rärahoja samoinkuin muun ohella rteknillisen:      ei tämän jälkeen v. 1950 perustettu yksi pe-
21805: henkilökunnan palkkaukseen varattuja mää-          ruspalkkainen insinöörinvirka ole voinut rat-
21806: rärahoja tuntuvasti korotettava.                   kaista insinööripulaa. Peruspalklmisten vir-
21807:    Tämän toiminnan elvYttäminen aloitetta-         kojen vähyydestä johtuu, että odotusaika
21808: neen tarkoituksenmuikaisimmin siten, että          niihin! on nykyään vähintään 18 v. Tämä
21809: vesistönlasku- ja kuivatushankkeitten suunnit-     on aiheuttanut sen, että v:sta 1946 lähtien
21810: telusta ja niiden toimeenpanosta vastuussa         37 insinööriä, eli yhtä paljon kuin vakinai-
21811: olevalle insinöörikunna;lle annetoon siihen        sen virkakunnan koko määrä, on siirtynyt
21812: käytännölliset mahdollisuudet. Näinollen on        muualle. Käytettävissä olleiden ylimääräis-
21813: edellytettävä, että valtiovalta kiinnittää pal-    ten ja tHapäisten insiruöörien tuki ei ole kyen-
21814: velukseensa riittävästi pystyvää maanviljelys-     nyt estämään ;töiden valtavaa ruuhkautu-
21815: insinöörikuntaa lisäämällä tarvittavan mää-        mista. Viime vuoden lopussa oli se jo kas-
21816: rän peruspalkkaisia insinöörinvirkoja otta-        vanut niin suureksi, että maanviljelysinsinöö-
21817: malla huomioon viimeaikaisen kehityksen.           ripiireissä oli eri käsittelyasteilla olevia pelk-
21818: Näiden virkojen tämän hetkinen vajaus on           kiä kuivatushankkeitakin 7 454, käsittäen
21819: varsin suuri.                                      n. 820 000 ha. Nykyisellä insinöörivoimalla
21820:    Sotien aikana pysähdyksissä ollut toiminta      työruuhka kasvaa jatkuvasti.
21821: ja MHL: n toimeenpanosta johtuvat tehtävät            Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
21822: aiheuttivat jo si'lllänsä v.altavan työmäärän      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21823: kasvun, mutta oleellisemmin sitä jatkuvasti        muksen,
21824: vielä lisää v. 1951 voimaantullut VOL:n
21825: 7 § :n muutos (n:o 200/51), mikä aiheuttaa                    että hallitus ottaisi vuoden 1956
21826: useimpien jo tehtyjenkin kuivatushankkeiden                tulo- ja menoarvioesitykseen 12 956 400
21827: uusimisen, sekä laki lainoista ja avustuksista             markan määrärahan uusien 12 :n apu-
21828: vedenhankinta- ja viemärilaitteiden rakenta-               laismaanviljelysinsinöörin yp. ja 12 :n
21829: mista varten maalaiskunnå.ssa (n:o 397/51).                apulaismaanviljelysinsinöörin ap. pe-
21830:    Maataloushallinnon alaisen insinöörikun-                ruspalkkaisten virkojen perustami-
21831:                                                            seksi.
21832:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
21833: 
21834:                                         Eemil Luukka.
21835:                                                                                             513
21836: 
21837: IX,1o. -    Toiv.a.l. N:o 224.
21838: 
21839: 
21840: 
21841: 
21842:                                  Sinkkonen ym.: Määrärahasta ylimääräisten maanmittaus-
21843:                                     insinöörien palkkaamiseksi kaakkoisrajan sekä Sallan ra-
21844:                                     jan pirstomien tilojen selvittelyä varten.
21845: 
21846: 
21847:                                       E d u s k u n n a 11 e.
21848: 
21849:    Kaakkoiuen rajamme sekä Sallan raja               Edellä esitettyyn vHtaten ehdotamme kun-
21850: pirstoi tuhansia tiloja. Näiden tilojen rajaru-    nioittaen eduskunnan pää.tettäväksi toivo-
21851: käynti, pyykitys, kartoitus ja maarekisteriin      muksen,
21852: mel1kitseminen on tekemättä. V alkinainen
21853: maanmittausinsinöörikunta ei ehdi tätä työtä                 että hallitus ottaisi vuoden 1956
21854: suorittaa vuosikymmeniin, joten tästä aiheu-              tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
21855: tuu rajaseudun aJSU!kkaille monenlaista vai-              suuren      määrärahan ylimääräisten
21856: vaa ja harmia.                                            maanmittausinsinöörien palkkaamiseen,
21857:    Asian korjaamiseksi olisi palkattava riit-             jotka suorittaisivat kaakkoisen rajan
21858: tävä määrä ylimääräisiä maanmittausinsinöö-               sekä Sallan rajan pirstomien Ulojen
21859: rejä suorittamaan tä.tä tehtävää. Samalla                 selvittelyn.
21860: olisi myöskin rajaseudulla tehtävä kalavesien
21861: uudelleen järjestely.
21862:      Helsingissä 8 päivänä helmilkuuta 1955.
21863: 
21864:            Yrjö Sinkkonen.            Juho KuittineD..             Vieno Simonen.
21865:            Niilo Ryhtä.               Matti Miikki.                Marja Lahti.
21866: 
21867: 
21868: 
21869: 
21870: 65 E 159/55
21871: 514
21872: 
21873: IX,u. -    Toiv.al. N:o 225.
21874: 
21875: 
21876: 
21877: 
21878:                                  Hamara ym.: Maataloushallituksen alaisten kotitalousoppi-
21879:                                    laitosten opettajien opetusvelvollisuuden yhtenäistämisestä.
21880: 
21881: 
21882:                                       E d u s k u n n a ll e.
21883: 
21884:   Kotitalousoppilaitosten tunti- ja ylitunti-        Edellä esitettyjä viikkotuntimääriä nou-
21885: palkkioiden suorituksissa on ilmennyt pal-         datetaan muissa vastaavanlaisissa oppilai-
21886: jon epätasaisuutta. Tasapuoliseen ja oikeu-        toksissa.
21887: denmukaiseen tunti- ja ylituntipalkkioiden           Kotitalousoppilaitosten tunti- ja ylitunti-
21888: maksattamiseen pääsemiseksi olisi kotitalous-      palkkioiden osalta olisi lisäksi saatava ai-
21889: oppilaitosten opettajien opetusvelvollisuus        kaan sellainen muutos, että harjoitustyöope-
21890: yhdenmukaist,ettava seuraavasti:                   tukseen käytetty tuntimäärä lasketaan samo-
21891:                                                    jen perusteiden mukaan kuin tietopuolisten
21892:   Opettajanvalmistuslaitokset:                     aineiden opetuksessa on laita.
21893:   lehtori 24 viikkotuntia                             Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
21894:   opettaja 26      ,                               kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21895:   Neuvojanvalmistuslaitokset:
21896:                                                               että hallitus ryhtyisi to~~menpiteisiin
21897:   opettaja 26 viikkotuntia                                 maataloushallituksen alaisten koti-
21898:   Emäntäkoulut:                                            talousoppilaitosten opettajien opetus-
21899:   opettaja 26 viikkotuntia                                 velvollisuuden saattamiseksi yhtenäi-
21900:                                                            selle pohjalle sekä tunti- ja ylitunti-
21901:   Talouskoulut:                                            palkkioiden vahvistamiseksi samanlai-
21902:   opettaja 26 viikkotuntia                                 siksi kuin vastaavanlaisissa koulu-
21903:                                                            hallituksen ja muiden keskusvirasto-
21904:   Kotitalouskoulut:                                        jen tai erinäisten ministeriöiden alai-
21905:   opettaja 26 viikkotuntia                                 sissa oppilaitoksissa.
21906:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
21907: 
21908:           Irma Hamara.                Vieno Simonen.                  Hilja Väänänen.
21909:           Kalervo Saura.              Aune Innala.                    Sylvi Halinen.
21910:                                                                                                 515
21911: 
21912: IX,12. -   Toiv.al. N:o 226.
21913: 
21914: 
21915: 
21916:                                 Hamara: Maataloushallituksen alaisten kotitalouskoulujen
21917:                                   opetta.jain lukuvuoden palvelusajan huomioon ottamisesta
21918:                                   koko vuotena heidän palkkaus- ja eläke-etujaan lasket-
21919:                                   taessa.
21920: 
21921: 
21922:                                      E d u s k u nn a ll e.
21923: 
21924:    Maataloushallituksen alaisten kotitalous-      louskouluissa lukuvuoden opettajana palvel-
21925: koulujen kurssi on asetuksen (444/29) no-         lun ajan lasketaan vastaavan vain puolta
21926: jalla toiminnassa vuosittain touko--syys-         vuotta, kun sen kaikissa muissa maatalous-
21927: kuussa, c~1ettajien toimiessa lain (529/44)       hallituksen alaisissa oppilaitoksissa lasketaan
21928: nojalla muun osan vuotta muissa maatalous-        vastaavan koko vuotta.
21929: hallituksen alaisissa oppilaitoksissa tai jär-      :Mainittujen palkka- ja eläkelakien mukaan
21930: jestöissä, tahi eräissä tapauksissa pitäen eri-   kotitalouskouluissa toimivat opettajat saavat
21931: koiskursseja omalla koululla, eli kaikkiaan       näin ollen valtion omistamissa kouluissa en-
21932: 10 aktiivista työkuukautta vuodessa. Ko. kou-     simmäisen ikälisän 6: n ja viimeisen ikälisän
21933: luja toimii tällä hetkellä 15 ja niissä on 30     30:n palvelusvuoden jälkeen. Täyt.een eläk-
21934: vakinaista ja noin 10 ylimääräistä opettajaa.     keeseen he ovat oikeutetut 60 palvelus.vuo-
21935: Kun osa kotitalouskouluista toimii kesäJrnu-      den jälkeen, siis aikaisintaan 83 vuotiaina,
21936: kausien aikana maataloushallituksen alaisten      mikä eroamisiän ollessa 67 vuotta on mahdo-
21937: oppilaitosten vapaina olevissa huoneistoissa,     tonta. Kysymyksessä olevien lakien ja sään-
21938: eikä kaikilla kouluilla näin ollen ole mah-       nösten ollessa voimassa nämä opettajat voi-
21939: dollisuutta toimeenpanna talvikursseja, on        vat saada k@keintaan 44 palvelusvuotta eli
21940: edellä mainitun lain säännöstä siten sovel-       22 eläkevuotta. Tämä merkitsee 22/30 täy-
21941: lettu, että opettajat ovat talvipuolen vuotta     den eläkkeen määrästä, mikä jo heidän palk-
21942: toimineet muissa tarkoitukseen hyväksytyissä      kausluokkansa perusteella (vuoden 1953
21943: kotitalousopetusta tai kotitaloutta edistävissä   alusta 11 palkkausluokka) muodostuu kovin
21944: tehtävissä. Kuten edellä sanotusta ilmenee, ko-   pieneksi.
21945: titalouskoulujen opettajat työskentelevät vuo-       Kysymyksessä on lakia ja asetuksia laadit-
21946: sittain saman ajan kuin maataloushallituk-        taessa tapahtunut huomaamattomuus, joka on
21947: sen alaisten muiden oppilaitosten opettajat.      korjattavissa siten, että asetukisen valtion vi-
21948:    Edellä mainittujen kotitalousoppilaitok-       ran ja toimenhaltijain palkkauksesta (178/
21949: sista annettujen asetusten (kts. asetus koti-     51) ja asetuksen virkamieseläkkeistä (179/
21950: talouskouluista 444/29 ja asetus emäntäkou-       51) viimeisestä momentista, joka alkaa sa-
21951: luista 443/29 sekä niiden ohjesäänlllÖt) mu-      noilla ,,palvelusvuoden jakautuessa ........ "
21952: kaan kotitalouskoulujen opettajien virat ja       poistettaisiin sanat ,kotitalousoppilaitoksen
21953: toimet rinnastetaan sekä pätevyyteen että         viiden kuukauden kesäkurssilla tai".
21954: työn laatuun ja määrään nähden täydelli-            Yllä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
21955: sesti emäntäkoulujen opettajien vastaaviilll      nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21956: virkoihilll. Tästä huolimatta kotitalouskoulu-
21957: jen opettajat muodostavat ikälisiin ja eläk-               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21958: keeseen nähden, koulun vanhentuneesta ni-                menpiteisiin sellaisen muutoksen ai-
21959: mikkeestä ja uusituista laeista ja asetuksista           kaansaamiseksi, että maataloushalli-
21960: johtuen, muista kokovuotisten koulujen opet-             tuksen alaisten       kotitalouskoulujen
21961: tajista poik1keavan ryhmän. .A:setuksessa val-           opettajien lukuvuoden palvelusaika
21962: tion viran ja toimenhaltijain palkkauksesta              huomioidaan koko vuotena laskettaessa
21963:  (178/51), ja asetuksessa virkamieseläkkeistä            heidän palkkaus- ja eläke-etujaan.
21964:  (179/51) säädetäälll nimittäin, että kotita-
21965:      Helsingissä 11 päivänä helmiJkuuta 1955.
21966: 
21967:                                         Irma Hamara.
21968: 516
21969: 
21970: IX,1s. -     Toiv.al. N:o 227.
21971: 
21972: 
21973: 
21974: 
21975:                                  Hamara ym..: Maataloudellisten kotitalousoppilaitosten opet-
21976:                                    tajien työ- ja palkkaolosuhteissa ilrnenneiden epäkohtien
21977:                                    poistamisesta.
21978: 
21979: 
21980:                                       E d u s k u n n a ll e.
21981: 
21982:    Huolestuttavana ilmiönä on ollut, että          huononeminen edellä mainituissa kouluissa
21983: maataloudelliset kotitalousoppilaitokset yhä       edelleen heikentää ammattiopetuksen asemaa
21984: enemmän kärsivät opettajain vaihdoksista ja        maassamme.
21985: suoranaista opettajapulaa sen vuoksi, että           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
21986: niiden palkkaus- ja työolosuhteet ovat huo-        ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21987: mattavasti heikommat, jopa siinä määrin,           vomuksen,
21988: että kouluilla ei ole vielä asetusta työaikavel-
21989: vollisuudesta, ja palkkaus on 4-5 palkka-                    että hallitus antaisi kiireellisesti tut-
21990: luokkaa alhaisempi kuin muiden vastaa.via                 kia epäkohtien syyt maataloudellisten
21991: opettajavoimia käyttävien koulujen. Kysy-                 kotitalousoppilaitosten opettajien työ-
21992: myksessä olevat oppilaitokset ovat verratta-              ja palkkaol,osuhteissa ja poistaisi epä-
21993: vissa ammattioppilaitoksiin, joiden puute on              kohdat.
21994: monessa yhteydessä todettu, joten tilanteen
21995:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
21996: 
21997:            Irma Hamara.               Vieno Simonen.                 Hilja Väänänen.
21998:            Kalervo Saura.             Aune Innala.                   Sylvi Halinen.
21999:                                                                                               517
22000: 
22001: IX,H. -     Toiv.al. N:o 228.
22002: 
22003: 
22004: 
22005: 
22006:                                 Halinen ym.: Tarkastuskarjakoiden eläketurvan järjestämi-
22007:                                    sestä.
22008: 
22009: 
22010:                                       E d u s k u n n a 11 e.
22011: 
22012:    Koska jatkuva tarkastuskarjakkopula on          kastuskarjakoille myönnettäisiin eläke huoli-
22013: esteenä karjantarkastustoiminnan laajentami-       matta siitä, saako juuri kysymyksessä oleva
22014: selle tarpeellisessa määrin ja yhtenä syynä        yhdistys edellä mainitun suuruisen valtion
22015: tähän on tarkastuskarjakoiden eläketurvan          avun. Jos osa yhdistyksistä jää eläkejärjes-
22016: puuttuminen, olisi asian järjestäminen mitä        telyn ulkopuolelle, olisi näiden yhdistysten
22017: kiireellisin.                                      palvelukseen vaikea saada tarkastuskarjak-
22018:    Tarkastuskarjakoiden toimet on katsottava       koa.
22019: yleisluontoisiksi, joten heidän vanhuus- ja           Maatalousseurojen Keskusliiton toimitta-
22020: työkyvyttömyyshuoltonsa olisi järjestettävä        man tutkimuksen mukaan eläkkeiden tarvit-
22021: samalla tavalla kuin valtion, kunnan, koulu-       sijoiden   arvioitu lukumäärä lähimmän
22022: laitoksen jne. palveluksessa olevien henkilöi-     10 vuoden aikana nousisi 140-150 henki-
22023: den. Valtio maksaa nykyisin eläkettä niiden        löön. Tarkastuskarjakot ovat yleensä naisia,
22024: järjestöjen toimihenkilöille, jotka saavat val-    joten perhe-eläkkeitä harvoin tarvitaan. He
22025: tion apua vähintään 30 % kokonaismenois-           ovat myös nopeasti vaihtuvaa väkeä, keski-
22026: taan. On olemassa sellaisia tarkastusyhdis-        määräisen palvelusajan ollessa 8 vuotta. Jos
22027: tyksiä, jotka eivät sen suuruista avustusta        muodostettaisiin avustuskassalain alainen
22028: saa, koska sen määrä riippuu yhdistykseen          eläkekassa, muodostaisivat maksut edellämai-
22029: kuuluvien karjojen lehmäluvusta. Kaikki tar-       nitun tutkimuksen mukaan lähivuosina n.
22030: kastusyhdistykset huomioon ottaen ne nykyi-        23 % palkoista ja olisivat maksajille ylivoi-
22031: sin saavat valtion avustusta keskimäärin yli       maiset.
22032: 30 % menoistaan. Sen vuoksi ei valtion eläk-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22033: keiden myöntäminen tarkastuskarjakoille            nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22034: toisi valtion eläkkeiden saajien piiriin mitään    muksen,
22035: uutta ryhmää. Tarkastusyhdistyksiin nähden
22036: olisi tehtävä vain sellainen poikkeus, että ne              että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22037: käsiteltäisiin yhtenä ryhmänä siten, että kaik-           tarkastuskarjakoiden eläketurvan jär-
22038: kien yhdistysten palveluksessa oleville tar-              jestämiseksi.
22039:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
22040: 
22041:           Sylvi Halinen.             Wiljam Sarjala.                Hilja Väänänen.
22042:           Vieno Simonen.             N. Kosola.                     Mauri Seppä.
22043:           Aukusti Pasanen.           Marja Lahti.                   Arvo Sävelä.
22044: 518
22045: 
22046: IX,15, -     Toiv.al. N:o 229.
22047: 
22048: 
22049: 
22050:                                  Tienari ym.: Maanhankintalain tarkoittamien, rnaansaanti-
22051:                                     hakemuksensa määräajassa tekemisen laiminlyöneiden
22052:                                     sotaleskien, sotainvaliidien ja 1·intamasotilaiden oikeutta-
22053:                                     misesta saamaan oikeuden asttntotonttiin tai sitä vastaa-
22054:                                     vaan ke·rrostalo-osakkeeseen.
22055: 
22056: 
22057:                                       B d u s k u n n a ll e.
22058: 
22059:    5. 5. 1945 annetun maanhankintalain mu-         varaisina ei ole mahdollisuutta päästä osalli-
22060: kaan ovat maansaantiin oikeutettuja mm. ne         siksi valtion tuesta myöskään ns. Arava lai-
22061: rintamamiehet, jotka hakemusten jättöaikana        nojen muodossa. Arava lainan saaminenhan
22062: olivat naimisissa ja jotka jättivät maan-          käytännössä yleensä edellyttää huomattavaa
22063: saantihakemuksen lain säätämässä ajassa            omaa pääomaa.
22064: se'kä muutoinkin täyttivät lain asettamat             Kuten edellä olevasta selviää, olisi välttä-
22065: ehdot.                                             mätöntä, että maanhankintalakia muutettai-
22066:    Huomattava osa rintamamiehistä on kui-          siin siten, että sen suomista eduista osatta-
22067: tenkin sellaisia, jotka olivat elämänsä par-       miksi jääneillä olisi mahdollisuus saada
22068: haat vuodet rintamalla, eikä heillä näin           maansaantioikeus jälkeenpäin uudelleen mää-
22069: ollen ollut mahdollisuutta solmia avioliittoa      rättävässä määräajassa tehdyn hakemuksen
22070: iain säätämässä ajassa. Tämän vuoksi jäivät        perusteella.
22071: he maanhankintalain suomien etujen uTkopuo-           Edellä olevaan viitaten ja huomioonottaen
22072: lelle. Lisäksi olivat sodan päätyttyä olosuh-      sen, että kysymyksessä olevien henkilöiden
22073: teet monen osalta niin sekavat, etteivät he        asuttamisessa ei enää ole tarpeen muodostaa
22074: heti sodan päätyttyä kiinteämmin voineet
22075: 1
22076:                                                    viljelys- ja asuntoviljelystiloja, joita vapaassa
22077: suunnitella tulevaisuuttaan, eivätkä läheskään     kaupassa on runsaasti saatavissa, mutta että
22078: kaikki saaneet edes tietoa maansaantihake-         sensijaan kaikkialla maassa on olemassa vai-
22079: musten tekoajasta, mistä ja muista näihin          keuksia asuntotonttien saamisessa ja kerros-
22080: verrattavista syistä lukuisien viime sotiimme      talo-osakkeiden hankinnassa, esitämme edus-
22081: osallistuneiden maansaantihakemukset jäivät        kunnan päätettäväksi toivomuksen,
22082: tekemättä.
22083:    Näin ollen ovat henkilöt, jotka ovat yh-                   että hallitus ryhtyisi viipyrnättä kii-
22084: dessä rintamalla taistelleet samoissa olosuh-             reellisiin toirnenpiteisiin, jotta sellai-
22085: teissa vuosikausia ja jotka taloudellisesti               set maanhankintalain tarkoittarnat
22086: ovat täysin toisiinsa verrattavissa, joutuneet            sotalesket, sotainvaliidit ja rintama-
22087: oman asunnon saannissa aivan eri asemaan                  sotilaat, jotka perheettömyyden tai sen
22088: toisiin verrattuna, sillä niillä henkilöillä,             takia, että he ovat laiminlyöneet tehdä
22089: joilla ei ole maanhankintalain mukaista                   hakernttksen TIWaraaJassa, e.ivät ole
22090: maansaantioikeutta, ei ole myöskään mahdol-               voineet saada maansaantioikeutta, mää-
22091: lisuutta päästä osallisiksi valtion sanotun               1'iittävässä uudessa määräajassa teke-
22092: lain nojalla suomista monista eduista oman                mänsä hakemuksen perusteella voisi-
22093: asunnon hankkimisessa. Tämä on herättä-                   vat saada ?naansaantioikettden asunto-
22094: nyt ymmärrettävää katkeruutta maanhankin-                 tonttiin tai sitä vastaavan oikettden
22095: talain tarjoamista eduista osattomiksi jäänei-            kerrostalo-osakkeeseen.
22096: den keskuudessa, varsinkin kun heillä vähä-
22097:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
22098: 
22099:            Artturi Tienari.           Juho Tenhiälä.                 Jaakko Hakala.
22100:            Aukusti Pasanen.           Aare Leikola.                  Urho Saariaho.
22101:                                                                                                519
22102: 
22103: IX,16. -   Toiv.al. N:o 230.
22104: 
22105: 
22106: 
22107: 
22108:                                Tiitu: Yksityisille maanluovuttajille maanhankintalakia to-
22109:                                    teutettaessa rahan arvon alenemisesta aiheutuneen omai-
22110:                                    suuden menetyksen korvaamisesta.
22111: 
22112: 
22113:                                      E d u s k u n n a ll e.
22114: 
22115:    Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain             Edellä olevasta johtuen olisikin valtion
22116: perusteella pakkolunastettavan tai samaan         varoista korvattava yksityisille maanluovutta-
22117: tarkoitukseen valtiolle vapaaehtoisesti luovn-    jille maanhankintalakia toteutettaessa rahan
22118: tettavan omaisuuden arvo korvataan luovut-        arvon huononemisesta johtuva omaisuuden
22119: tajalle vuoden 1944 lopussa vallinneen koh-       menetys, kuten siirtoväellekin on korvattu.
22120: tuullisen käyvän hinnan mukaan. Saman hin-        Valtiotaloudellakin on ehkä edellytyksiä sel-
22121: taperusteen mukaan säädettiin myöskin siir-       viytyä sanotuista korvauksista, koska siirto-
22122: toväelle menetetystä omaisuudesta korvaus         väelle menevät korvaussuoritukset jo lähene-
22123: suoritettavaksi. Maanhankintalain nojalla luo-    vät loppuaan.
22124: vutetusta omaisuudesta annettavien velkasi-          Kaiken edellä olevan perusteella ehdotan
22125: toumusten arvoa ei kuitenkaan turvattu mah-       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22126: dollista rahan arvon alentumista vastaan.         toivomuksen,
22127: Rahan arvon alentumisesta johtuen onkin
22128: maanluovuttajien saamien valtion velkasitou-                että lrallitus to·imituttaisi tutkimuk-
22129: muksien nykyinen reaaliarvo vain noin kym-               sen, mitä mahdollisuuksia valtiotalou-
22130: menesosa siitä, mitä lainsäätäjä alunperin               della on korvata yksityis~'lle maanluo-
22131: tarkoitti. Tällaista kohtuuttomuutta lainalai-           vuttajille maanhankintalakia toteutet-
22132: nen yhteiskunta ei voine jättää pienilukuisen            taessa 1·ahan arvon alenemisesta joh-
22133: kansanosan kannettavaksi, koska vielä osa ns.            tuva menetetyn omaisuuden arvo sa-
22134: harrastelijaviljelijöistä on sanotun lain toi-           massa suhteessa kuin siirtoväellekin
22135: meenpanossa menettänyt miltei kaiken reaali-             on korvattu.
22136: omaisuutensa. Maanluovutusvelvollisuus on
22137: lisäksi jakautunut hyvin epätasaisesti eri
22138: maanomistajien kesken.
22139:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
22140: 
22141:                                         Kustaa Tiitu.
22142: 520
22143: 
22144: IX,11. -     Toiv.al. N:o 231.
22145: 
22146: 
22147: 
22148: 
22149:                                  Jämsen ym.: Toimenpiteistä asutttslainojen koron alenta-
22150:                                     miseksi.
22151: 
22152: 
22153:                                      E d u s k u n n a ll e.
22154: 
22155:   Valtion harjoittama halpakorkoinen lai-         taan - antamastaan lainasta suurempaa
22156: noitustoiminta, joka tarkoittaa omien kotien      korkoa kuin kaupunkiväestöltä, tai ts. aset-
22157: hankkimismahdollisuuksien turvaamista niitä       taa ihmiset, jotka asuvat maaseudulla, kau-
22158: vailla oleville perheille, on saanut ko. väes-    punkilaisia epäedullisempaan asemaall.
22159: tönosan yksimielisen kannatuksen. Tällä              Aravalainojen koron nostaminen yhdestä
22160: toiminnalla valtio ohjaa pääomaa asuntojen        prosentista kolmeen prosenttiin, eli samaan
22161: ja omien kotien rakentamiseen sekä samalla        kuin erilaisten asutuslainojen korot ovat, ei
22162: vastaa myös korkoerotuksista. Lainoitustoi-       kuitenkaan ole tässä vaiheessa asiallista eikä
22163: minta tapahtuu pääosiltaan ns. ASO:n ja           puolustettavissa. Oilmudenmukaisuuden pa-
22164: Aravan kautta, joista edellinen kohdistuu         lauttaminen onkin tehtävä siten, että asu-
22165: lähinnä maaseutuväestöön ja jälkimmäinen          tuslainojen korot alennetaan kolmesta pro-
22166: asutuskeskuksien väestöön. Molempien tar-         sentista yhteen prosenttiin, eli siis samalle
22167: peellisuutta ei voida kieltää. Nyt on kui-        tasolle Aravalainojen korkojen kanssa. Näin
22168: tenkin niin, että Aravan kautta saatava lai-      menetellen saattaa valtiovalta tässäkin mie-
22169: noitus on huomattavasti edullisempaa kuin         lessä sekä maaseudulla että kaupungeissa
22170: Ason kautta samaan tarkoitukseenkin myön-         asuvat kansalaiset tasapuoliseen asemaan.
22171: netty lainoitus. Näin ollen olisikin sekä            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22172: Aravan että Ason kautta hoidettava lainoi-        nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22173: tustoiminta saatettava korkokysymykseenkin        vomuksen,
22174: nä.hden samanlaiseen asemaan, sillä eihän
22175: ole oikein, että asutuslainoista maksettava                että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22176: korko on kolminkertainen Aravalainoituksen               menpiteisiin    asutuslainojen   koron
22177: korkoihin verrattuna. Näin valtio siis perii             alentamiseksi kolmesta prosentista
22178: maaseutuväestöitä itseasiassa samaan tarkoi-             yhteen prosenttiin.
22179: tukseen - nimittäin oman kodin hankin-
22180:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
22181: 
22182:            Artturi Jämsen.          Esa Koivusilta.           Väinö Rankila.
22183:            Toivo Antila.            Eeli Erkkilä.             Tahvo Rönkkö.
22184:            J. F. Pöykkö.            Eemil Partanen.           Eino Rytinki.
22185:            T. Saloranta.            Matti Koivunen.           Eino Palovesi.
22186:            Eero Saari.              Kalle Kämäräinen.         Sylvi Halinen.
22187:                          Yrjö Sinkkonen.           Einari Jaakkola.
22188:                                                                                                521
22189: 
22190: IX,1s. -      Hemst.mot. N:o 232.
22191: 
22192: 
22193: 
22194: 
22195:                                 Korsbäck m. fl.: Angående ändring av bestämmelset·na om
22196:                                   jordförbättringslån och -bidrag.
22197: 
22198: 
22199:                                      T i 11 R i k s d a g e n.
22200: 
22201:    Riksdagen har flerfaldiga gänger och se-        förts. Att erhålla dessa lån och bidrag i
22202: nast hösten 1954 hemställt om att större           efterskott är icke möjligt enligt nuvarande
22203: anslag mätte beviljas för torrläggningsända-       stadganden, som därför borde ändras så-
22204: mäl. Trots detta har av statsfinansiella skäl      lunda, att jordförbättringslän och -bidrag
22205: medel i tillräcklig utsträckning icke ställts      också kunde beviljas för dikningsarbeten som
22206: tili förfogande. På grund av det synnerli-         planlagts, godkänts och utförts under lant-
22207: gen stora behovet a..v medel för redan plan-       bruksingeniörsdistriktens ledning även i de
22208: lagda och under planering varande diknings-        fall att arbetet påbörjats eller slutförts förr-
22209: företag som nu finnes, kommer tillbuds-            än ansökan om Iän och understöd blivit av-
22210: stående medel även om ,anslagen väsentligt         gjord i lantbruksstyrelsen.
22211: utökas, icke ens att förslå för de diknings-          Med hänvisning tili vad som ovan anförts
22212: företag som i brädskande ordning borde ge-         föresläs vördsamt, att riksdagen ville be-
22213: nomföras. Därför borde, förutom utökning           sluta hemställa,
22214: av anslagen, även andra ätgärder vidtagas
22215: för att päskynda dikesgrävningarna.                         att regeringen skyndsamt måtte
22216:    1 mänga fall skulle det finnas möjligheter             ändra bestämmelserna ont jordförbätt-
22217: att päbörja och genomföra dikningar med                   ringslån och -bidrag sålunda, att dessa
22218: lånemedel som dikesintressenterna kan upp-                lån och bidrag även kunde beviljas
22219: bringa pä den privata länemarknaden, om                   efter det förverkligandet av faststäUd
22220: garantier skulle finnas att lagstadgade jord-             torrläggningsplan påbörjats eUer slut-
22221: förbättringslån och -bidrag skulle erhällas               förts.
22222: även efter det arbetet påbörjats eller slut-
22223:      Helsingfors den 10 februari 1955.
22224: 
22225:                    Verner Korsbäck                          Mauri Seppä.
22226:                    Albin Wickman.                           Toivo Antila.
22227:                                        John Forsberg.
22228: 
22229: 
22230: 
22231: 
22232: 66 E 159/55
22233: 522
22234: 
22235: IX,ts. -   Toiv.al N:o 232.                                                             Suomennos.
22236: 
22237: 
22238: 
22239: 
22240:                                  Korsbäck ym.: Maanparannuslainoja ja            ~avustuksia   koske-
22241:                                    vien määräysten muuttamisesta.
22242: 
22243: 
22244:                                        E d u s k u n n a II e.
22245: 
22246:    Eduskunta on useita kertoja, viimeksi syk-       tusten saaminen jälkikäteen ei ole mahdol-
22247: syllä 1954, lausunut toivomuksen, että kui-         lista nykyisten säännösten mukaan, joita sen
22248: vatustarkoituksiin olisi myönnettävä suurem-        vuoksi olisi muutettava siten, että m31an-
22249: pia määräoohoj,a. Tästä huolimatta ei valtio-       parannuslainoja ja -avustuksia voitaisiin
22250: taloudellisista syistä ole asetettu varoja käy-     myös myöntää ojitustöihin, jotka on suunni-
22251: tettäväksi riittävässä määrässä. Koska varo-        teltu, hyväksytty ja suoritettu maanviljelys-
22252: jen tarve on erittäin suuri jo suunnite1tuj~a       insinööripiirin johdolla, myös niissä tapauk-
22253: ja suunnittelun alaisina olevia ojitushank-         sissa, joissa työ on aloitettu tai suoritettu
22254: keita varten, eivät käytettävissä olevat varat,     loppuun, ennen kuin laina- ja avustushake-
22255: vaikka määrärahoja oleellisesti lisättäisiin-       mus on tullut ratkaistuksi maataloushalli-
22256: kin, tulisi riittämään edes niihin ojitushank-      tuksessa.
22257: keisiin, jotka olisi kiireellisesti toteutettava.      Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
22258: Sen vuoksi olisi määrärahojen lisäämisen            nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22259: ohella ryhdyttävä muihinkin toimenpiteisiin         mus,
22260: ojitusten jouduttamiseksi.
22261:    Monessa tapauksessa olisi mahdollista aloit-                että hallitus kiireellisesti muuttaisi
22262: taa ja toteuttaa ojituksia lainavaroiHa, joita              maanparannuslainoja ja -avustuksia
22263: ojitushankkeisiin osallistuvat voisivat hank-               koskevia määryksiä siten, että näitä
22264: kia vapailta lainamarkkinoilta, jos vain olisi              lainoja ja avustuksia voitaisiin myön-
22265: takeita siitä, että lainmukaisia maanparan-                 tää myös sen jälkeen, kun vahvistetun
22266: nuslainoja ja ..:avustuksia voitaisiin saada                kuivatussuunnitelman       toteuttaminen
22267: myös sen jälkeen, kun työ on aloitettu tai                  on aloitettu tai suoritettu loppuun.
22268: suoritettu loppuun. Näiden l<ainojen ja avus-
22269:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
22270: 
22271:                   Verner Korsbäck.                               Mauri Seppä.
22272:                   Albin Wickm.an.                                Toivo Antila.
22273:                                           John Forsberg.
22274:                                                                                               523
22275: 
22276: IX,19, -    Toiv.al. N:o 233.
22277: 
22278: 
22279: 
22280: 
22281:                                 Kyttä ym.: Esityksen antamisesta laiksi vuokra-alueiden
22282:                                   lunastamisesta.
22283: 
22284: 
22285:                                       E d u s k u n n a ll e.
22286: 
22287:    Joulukuun 12 parvana 1938 eduskunta                Tammikuun 31 päivänä 1952 valmistui
22288: lausui toivomuksen, että hallitus hankkisi         pitkällisen komiteatyön tuloksena ehdotus
22289: selvityksen niistä vuokrasuhteista, jotka oli-     laiksi eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta
22290: vat jääneet siihen saakka voimassa olleiden        ja täten olivat edellytykset eduskunnan jo
22291: lunastamislakien ulkopuolelle, sekä antaisi        kolmasti esittämän toivomuksen mukaisen
22292: eduskunnalle asian vaatiman esityksen.             lakiesityksen antamiseen eduskunnalle. Täl-
22293:    Helmikuun 23 päivänä 1945 eduskunta             laista esitystä ei kuitenkaan tähän mennessä
22294: lausui toivomuksen, että hallitus kiireellisesti   ole annettu, vaikka jo kolme vuotta on kulu-
22295: valmistuttaisi ja antaisi eduskunnalle esi-        nut puheena olevan lakiehdotuksen valmistu-
22296: tyksen sellaisten rakennuksilla varustettujen      misesta ja vuokramiesten asema varsinkin
22297: vuokra-alueiden, joita koskeva vuokrasuhde         asutuskeskuksissa on vaikea.
22298: oli olemassa 1 päivänä tammikuuta 1945,               Näissä olosuhteissa ei eduskunnalla näh-
22299: vuokra-ajan pitentämisestä niin pitkäksi           däksemme ole muuta mahdollisuutta kuin
22300: ajaksi, että sen kuluessa oikeus vuokra-aluee-     jälleen kiinnittää tässä maamme asutustoi-
22301: seen voidaan pysyvästi turvata, ja että halli-     minnan kannalta erinomaisen tärkeässä
22302: tus samalla ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin,   asiassa välinpitämättömyyttä osoittaneen hal-
22303: että vuokramiesten oikeus vuokra-alueisiin         lituksen huomiota asiaan.
22304: saataisiin lainsäädäntötoimenpitein lunastus-         Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
22305: menettelyä käyttäen tai muutoin tarkoituk-         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22306: senmukaisella tavalla turvatuksi.                  muksen,
22307:    Marraskuun 11 päivänä 1947 eduskunta
22308: lausui toivomuksen, että hallitus kiireellisesti             että hallitus viivyttelemättä antaisi
22309: antaisi eduskunnalle esityksen vuokra-aluei-               Eduskunnalle esityksen la·iksi vuokra-
22310: den lunastuslainsäädännön kehittämisestä.                  alueiden lunastamisesta.
22311:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
22312: 
22313:            Harras Kyttä.              Leo I. Mattila.                Aare Leikola.
22314: 524
22315: 
22316: IX,zo. -   Toiv.al. N:o 234.
22317: 
22318: 
22319: 
22320: 
22321:                                 A. Leikola ym..: Toimenpiteistä vuokraviljelmien itsenäistä-
22322:                                    misen saattamiseksi vapaaehtoisuuden pohjalle.
22323: 
22324: 
22325:                                      E d u s k u n n a 11 e.
22326: 
22327:    Viljelysmaan kysyntää tulee aina esiinty-      lunastusta. Kuitenkin saattaa maatilatalou-
22328: mään vaihtelevassa laajuudessa maanviljelijä-     den harjoittaja joutua vaikeuksiin pit-
22329: väestön keskuudessa varsinkin viljelijäper-       kähköksikin ajanjaksoksi, esim. sairauden,
22330: heiden kasvaessa ja viljelmiä jatkuvasti osi-     vanhuuden, kuolemantapauksen, lasten ala-
22331: tettaessa.                                        ikäisyyden tms. vuoksi, jona ajanjaksona
22332:    Pienehkön tilan jakaminen ja uuden raken-      viljelmän vuokralle antaminen olisi varsin
22333: Imskeskuksen perustaminen sekä uudisvilje-        tarkoituksenmukainen ratkaisu.
22334: lys kysyvät monesti enemmän varoja kuin              Vuokrasopimus, joka on asiantuntemuk-
22335: kantatilasta voidaan irroittaa. Samanlaiset       sella laadittu ja pitkäaikaisena molempien
22336: pääomavaikeudet ovat vastassa tilaa uuteen        osapuolten tyytyväisyydeksi hoidettu, johtaa-
22337: paikkaan perustettaessa. Milloin paikkakun-       kin monesti vapaaehtoiseen kauppaan, mil-
22338: nalla on tilaisuus vuokraviljelmän hankkimi-      loin vuokranantajana esim. ei ole perillisiä
22339: seen, siirtyminen tällaiselle tuottaa joukon      tai nämä eivät halua ryhtyä maanvilje-
22340: helpotuksia ja vuokramies voi keskittyä vilje-    lijöiksi. Niin kauan kuin pakkolunastuksen
22341: lykseen sekä oman karjan ym. irtaimen lisää-      uhka on ensisijaisena esteenä pitempiaikais-
22342: miseen rakennus- ym. pääomakustannusten           ten vuokrasopimusten tekemiselle, ei kumpi-
22343: häntä liiemmälti rasittamatta.                    kaan osapuoli voi kiinnittää tarpeellista huo-
22344:    Lukuisissa tapauksissa esim. siirtoväkeen      miota perusparannuksiin, rakennuksiin jne.
22345: kuuluvilla viljelijöillä on tällaiselta vuokra-   ja viljelmän kunto on vaarassa alentua.
22346: alueelta käsin ollut tilaisuus valita muuta-         Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
22347: mien vuosien kuluessa mieleisensä, vapaa-         kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22348: ehtoisessa kaupassa tarjolla ollut tila, heidän   toivomuksen,
22349: tarvitsematta tyytyä maansaantioikeuden me-
22350: nettämisen uhalla minkälaiseen tilaan ta-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22351: hansa. Oman valinnan oikeutta ei vastaisuu-              toimenpiteisiin, jotta maanvuokraus-
22352: dessakaan olisi aliarvioitava.                           lainsäädännön uudistamisen yhtey-
22353:    Edellä viitatunlaista tilaisuutta ei enää             dessä kiinnitettäisiin erityistä huo-
22354: uskalleta monessakaan tapauksessa tarjota                miota vuokraviljelmien itsenäistämi-
22355: sen vuoksi, että maan vuokralle antaminen                sen saattamiseen vapaaehtoisuuden
22356: merkitsee nopeassa tahdissa seuraavaa pakko-             pohjalle.
22357:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
22358: 
22359:                  Aare Leikola.                             Esa Kaitila.
22360:                  Armas Leinonen.                           Artturi Tienari.
22361:                                         Eino Saari.
22362:                                                                                               525
22363: 
22364: IX,21. -   Toiv.al. N:o 235.
22365: 
22366: 
22367: 
22368: 
22369:                                  E. Leikola ym.:       Maatalousosakeyhtiöiden perustamisesta.
22370: 
22371: 
22372:                                       E d u s k u n n a II e.
22373: 
22374:    Maataloutemme tuotantokyky on huomatta-         osan, maatalous- ja metsätalousosan jäädessä
22375: van suuressa määrin riippuvainen siitä, että       yhteisomistukseen. Eri osuuksille tulisi näin
22376: maatalousyksiköt ovat riittävän suuria. Eri-       ollen samantapainen kiinteä omistussuhde
22377: laisin tayoin pyritään toisaalta pysyttämään       tiettyihin maa-alueisiin kuin ·asunto-osake-
22378: tilojen koko riittävän suurena,, toisaalta lisä-   yhtiötalossa asunto-osakkeilla tiettyihin huo-
22379: maahankinnoilla parantamaan niiden elin-           neistoihin. Yhteisomistukseen jäisi vain maa-
22380: mahdollisuutta. Maatilojen pirstoutuminen          tilan puhtaasti tuotannollinen osa, mikä vas-
22381: tapahtuu usein olosuhteissa, joissa se halut-      taisi asunto-osakeyhtiöt.alossa esim. yhteis-
22382: taisiin ja olisi tarpeellista välttää. Tämä        omistuksessa olevia liikehuoneistoja. Maata-
22383: johtuu siitä, että ei ole olemassa kaikkiin        lousosakeyhtiön osuudet voisivat olla, kuten
22384: tapauksiin soveltuvia käyttökelpoisia keinoja      asunto-osakeyhtiössäkin,      lunastusoikeuden
22385: pirstoutumisen estämiseksi. Useissa tapauk-        alaisia. Maatalousosakeyhtiön osuuksien omis-
22386: sissa varojen puute taikka lainan saannin          tamisen rasitteet eivät saisi olla suurempia
22387: vaikeus estää ketään tilan osaomistajaa lu-        kuin vastaavat rasitteet yksityisomistuksen
22388: nastamasta koko tilaa muilta osaomistajilta.       kyseessä ollen.     On todennäköistä, että
22389: Tavallinen yhtiömuoto taasen tilan ehjänä          useassa tapauksessa maatilan perijät turvau-
22390: säilyttämiseksi on maataloudelle erittäin epä-     tuisivat edellämainitunlaiseen järjestelyyn,
22391: edullinen omistusmuoto.                            kun siihen vain olisi käytännöllisiä edelly-
22392:    Eräs maatalousyksiköiden liiallista pirstou-    tyksiä.
22393: tumista estävä toimenpide olisi yhteisomistus         Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
22394: sellaisessa muodossa, että kaikilla asianosai-     nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22395: silla olisi osuutensa yhteiseen omaisuuteen,       muksen,
22396: kuitenkin niin että omaisuutta hoidettaisiin
22397: yhdessä. Tällaista yhteisomistusta voitaisiin                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22398: kutsua maatalousosakeyhtiöksi erotuksena ta-              tutkimaan, missä määrin erityisten
22399: vallisesta osakeyhtiömuodosta. Maatalousosa-              maatalousosakeyhtiöiden perustaminen
22400: keyhtiön osuuksien suhde itse yhtiöön voitai-             olisi mahdollista, ja antaisi tutkimus-
22401: siin määritellä samantapaiseksi kuin asunto-              tensa tulosten perusteella mahdollisen
22402: osakeyhtiöissä. Kukin osuus voisi liittyä jo-             tätä tarkoittavan lakiehdotuksen Edus-
22403: honkin ma·atilan tuottamattomaan osaan,                   kunnallC<.
22404: tonttialueeseen yms. maatilan tuotannollisen
22405:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
22406: 
22407:                  Erkki Leikola.                             Irma Hamara.
22408: 526
22409: 
22410: IX,22. -   Toiv.al. N:o 236.
22411: 
22412: 
22413: 
22414: 
22415:                                Hallberg ym.: Maansaantioikeutensa menettäneen siirtoväkeen
22416:                                   kuuluvan pääsemisestä kerrostalon osakkaaksi.
22417: 
22418: 
22419:                                      E d u s k u n n a ll e.
22420: 
22421:    Vuonna 1946 valmistui maanhankintalakiin          Hankittujen tietojen mukaan varsinaisia
22422: muutos (506/49), jolla maansaantiin oikeu-        siirtoväen ryhmään kuuluvia maansaantiin
22423: tetuille varattiin tilaisuus päästä osakkaiksi    oikeutettuja on kerrostaloihin päässyt vain
22424: ns. kerrostaloihin. Kun tätä uutta lakia ryh-     2.4 % kerrostaloasukkaiden kokonaismää-
22425: dyttiin toteuttamaan, havaittiin, että suuri      rästä. Tämä merkitsee sitä, että lmrrostalo-
22426: osa maansaantiin oikeutetusta siirtovä·estä       laki liian myöhään laadittuna ei vastannut
22427: oli ehtinyt luopua maansaantioikeudestaan         ollenkaan tarkoitustaan maansaantiin oikeu-
22428: ja ottaa korvaukset pois valtiokonttorista        tetun siirtoväen asuntopulan lievittäjänä.
22429: syystä, että työsuhteiden, rakennustoimin-        Tämä epäkohta kaipaa lopultakin kiireellistä
22430: nan, rahoitus- ja tarvikevaikeuksien ym. syi-     korjausta. Ehdotamme näinollen eduskun-
22431: den takia heillä ei ollut mahdollisuutta maan-    nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22432: saantioikeutensa hyväksikäyttämiseen. Olisi
22433: luullut, •että nämä seikat olisi otettu huo-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22434: mioon tätä kerrostalolakia laadittaessa ja                siin, että maansaantioikeutensa menet-
22435: asetettu siirtoväkeen kuuluvat samaan ase-                täneet siirtoväkeen kuuluvat henkilöt
22436: maan kuin rintamamiehet, sotainvaliidit ja                pääsisivät osakkaiksi kerrostaloihin
22437: sotalesket, joilta ei vaadita kerrostaloihin              yhtäläisin oikeuksin kuin muutkin
22438: pääsemiseen mitään korvauksiin verrattavia                maansaantiin oikeutetut henkilöt.
22439: ennakkosuorituksia. Näillä ei ole ollut sen-
22440: vuoksi syytä maansaantioikeudesta luopu-
22441: miseen.
22442:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
22443: 
22444:                  R. Hallberg.                                  Arvi Ikonen.
22445:                  Urho Saariaho.                                Antti Kukkonen.
22446:                  Erkki Tuuli.                                  Vieno Simonen.
22447:                  Erkki Leikola.                                Heikki Soininen.
22448:                                                                                               527
22449: 
22450: IX,23. -   Toiv.al. N:o 237.
22451: 
22452: 
22453: 
22454: 
22455:                                 Lahtela ym. : Rajaseutulisän maksamisesta kaikille harvaan
22456:                                    asutuissa ja syrjäseutujen kunnissa olevien kotitalous-,
22457:                                    maatalous- ja kotiteollisuusoppilaitosten opettajille.
22458: 
22459: 
22460:                                      E d u s k u n n a ll e.
22461: 
22462:      Ammattitaitoisen ja pätevän opettajavoi-     kuin Etelä-Suomessa, ei voi olla oikein, että
22463:  man saamiseksi harvaan asutuissa syrjäseu-       kotitalous-, maatalous- ja kotiteollisuuskou-
22464:  tujen kunnissa maksetaan mm. kansakoulujen       lujen opettajat asetetaan poikkeusasemaan
22465:  opettajille lisäpalkkiota ns. rajaseutulisänä.   ja että siinä otetaan huomioon vielä sekin,
22466:  Niille kotitalous-, maatalous- ja kotiteolli-    milloin he ovat toimeensa tulleet.
22467:  suusoppilaitosten opettajille, vaikka heidän       Mainittu epäkohta on sitä laatua, että se
22468:  työaikansa on pitkä ja työ raskas, jotka         on kiireellisesti korjattava, jos pyritään
22469:  ovat astuneet toimeensa jälkeen joulukuun        oikeudenmukaisuuteen muihin palkansaajiin
22470:  31 päivän 1950, ei mainittua rajaseutulisää      verraten ja siihen, että samasta työstä on
22471:  makseta edes niiss?, kouluissa, jotka ovat       mruksettava samansuuruinen palkka.
22472:   sellaisten kansa- ja muiden koulujen lähei-       Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
22473:  syydessä, joiden opettajille sitä ma:ksetaan.    dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
22474: . Se, että niille saman koulun opettajille,       muksen,
22475:   jotka ovat toimeensa astuneet ennen 1 päivää
22476:   tammikuuta 1951, ja läheisyydessä oleville                että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
22477:   kansa- ym. koulujen opettajille maksetaan po.           menpiteisiin, että kaikille kotitalous-,
22478:   lisä, on epäoikeudenmukaista ja katkeruutta             maatalous- ja kotiteollisuusoppilaitos-
22479:   herättävää menettelyä ja estää uusien pä-               ten opettajille harvaan asutuissa ja
22480:   tevien opettajain saamisen harvaan asutuille            syrjäseutujen kunnissa palveluk8eenas-
22481:   ja rajaseutualueille ja niiden pysymisen ko-            tumisajasta riippumatta maksetaan ns.
22482:   titalous-, maatalous- ja kotiteollisuuskou-             rajaseutulisä samojen perusteiden mu-
22483:   luissa. Kun lisäksi ottaa huomioon, että                kaan kuin sitä rnaksetaan mm. kansa-
22484:   kaikille muillekin työntekijöille on makset-            koulunopettajille.
22485:   tava korkeampi palkka Pohjois-Suomessa
22486:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
22487: 
22488:                   M. 0. Lahtela.                               Yrjö Hautala.
22489:                   Erkki Koivisto.                              Eino Rytinki.
22490:                                       Markus Niskala.
22491: 528
22492: 
22493: IX,24. -   Toiv.al. N:o 238.
22494: 
22495: 
22496: 
22497: 
22498:                                  E. A. Saari ym.: Mustialan maamiesopiston ja Hyvinkään
22499:                                     pienv~1jelysneuvojaopiston opetusohjelman tarkistamisesta.
22500: 
22501: 
22502: 
22503:                                       E d u s k u n n a ll e.
22504: 
22505:    Nykyisen opetusohjelman puitteissa vai-         tusta liike-elämää varten. Opistot ovat jo
22506: meunetaan       maatalousteknikot    Mustialan     osaksi ottaneetkin huomioon edellä esitetyn
22507: maamiesopistossa ja Hyvinkään pienvilje-           puutteellisuuden opetusahjelmassa j<a ovat
22508: lysneuvojaopistossa pääasiassa tilanhoitajiksi     järjestäneet n. viikon kestävät erikoiskurssit
22509: sekä maatalousneuvojiksi. Viime vuosina val-       parina kesänä, jolloin liikelaitosten1 edustajat
22510: mistuneista teknikoista on kuitenkin lähes         ovat antaneet eri alojen alkeisopetusta. Olo-
22511: 50% hakeutunut liike-elämän palvelukseen.          suhteiden pakosta opetus jää kuitenkin pinta-
22512: Heitä on keskusliikkeiden, maaseudun vähit-        puoliseksi ja saattaa saada jopa propaganda-
22513: täisliikkeiden, teurastamojen, osuuskassojen,      luonteen.
22514: säästöpankkien, liikepankkien ym. liikelaitos-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22515: ten palveluksessa. Näihin laitoksiin on heillä     nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22516: mahdollisuus päästä perusteellisen maatalous-      muksen,
22517: tuntemuksensa perusteella siitäkin~ huoli-
22518: matta, että nuorten teknikkojen liike-elämän                että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22519: ja kaupan tuntemus tiedetään miltei olemat-               Mustialan maamiesopist.on ja Hyvin-
22520: tomaksi.                                                  kään pienviljelysneuvojaopiston ope-
22521:    Kun liike-elämä on ,teknikkojen huomat-                tusohjelman tarkistamiseksi ja uuden-
22522: tava työnantaja, olisi vallan luonnollista, että          aikaistamiseksi ottamalla huomioon
22523: työna:rutajien toivomukset opetusohjelman laa-            näiden laitosten oppilaiden tarpeen
22524: timisessa otettaisiin huomioon siten, että                saada riittävästi kaupallista opetusta.
22525: opistoissa annettaisiin myöskin peruskoulu-
22526:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
22527: 
22528:                  Eino Saari.                                Harras Kyttä.
22529:                  Armas Leinonen.                            Kalervo Saura.
22530:                  Aare Leikola.                              Artturi Tienari.
22531:                  Irma Karvikko.                             Juho Tenhiälä.
22532:                                                                                                529
22533: 
22534: IX,25, -   Toiv.al. N:o 239.
22535: 
22536: 
22537: 
22538: 
22539:                                  Saura ym.: Määrärahasta isäntäopiston perustamiseksi Loi-
22540:                                     maan maamieskoulun yhteyteen.
22541: 
22542: 
22543:                                       E d u s k u n n a ll e.
22544: 
22545:    Tunnettua on, että keskikoulun käyminen         kehitys saa monet oivaltamaan, että se tieto-
22546: on maaseudullakin muodostunut melko ylei-          ja taitomäärä, joka saavutetaan alemmissa
22547: seksi. Tämän johdosta on myöskin ammatti-          maatalouskouluissa, kaipaa täydentämistä.
22548: koulutuksen kehittäminen tullut ajankohtai-        Tätä osoittaa se, että nykyisiin maamiesopis-
22549: seksi. Monilla aloilla keskikoulun käyneillä       toihin, joissa aiemmista maatalouskouluista
22550: on mahdollisuus valmistua ammattiinsa no-          voidaan opiskelua jatkaa, on viime vuosina
22551: peammin kuin kansakoulun käyneillä. Maa-           ollut hakijoita n. 80% enemmän kuin niihin
22552: talouspuolella tätä mahdollisuutta ei vielä ole.   on voitu oppilaiksi ottaa. Maamiesopistojen
22553: Näin siitä huolimatta, että varsinainen isän-      lisääminen ei ainakaan tässä vaiheessa ole
22554: täkoulutus kaipaisi nopeata tehostamista.          tarkoituksenmukaista, koska niistä valmistu-
22555: Onhan maatalous varsin monipuolisia tietoja        neet hakeutuvat n. 90-prosenttisesti palkka-
22556: ja taitoja vaativa, kansantaloudellemme mer-       toimiin ja sijoittumismahdollisuuksia ei ole
22557: kittävä ja kansan ravitsemuksen kannalta           nykyisinkään valmistuvalle määrälle. Niistä
22558: korvaamattomassa asemassa oleva ammatti.           hakijoista, jotka eivät pääse maamiesopistoi-
22559: Siksi yhteiskunnan taholta olisi eduksi, että      hin, on huomattava osa sellaisia, jotka haluai-
22560: maanviljelijät mahdollisimman tarkoituksen-        sivat lähinnä täydellisempää isäntäkoulutusta.
22561: mukaisesti valmistautuisivat tehtäväänsä.          Siksi sellaisen käytännöllistietopuolisen kaksi-
22562:    Lisäksi on huomattava se, että jos keski-       vuotisen maatalouskoulun perustaminen, joka
22563: koulun käyneille ei tehdä mahdolliseksi käyt-      toimisi nimenomaan isäntäkouluna ja johon
22564: tää hyväkseen saamaansa koulutusta myöskin         pääsisivät alemman maatalouskoulun tai kes-
22565: maatalousammattiin valmistuessaan, niin se         kikoulun käyneet, olisi erittäin kiireellisesti
22566: menee monilta tavallaan hukkaan. Näin käy          toteutettava myöskin alemman maatalouskou-
22567: silloin, jos keskikoulun käyneet joutuvat sel-     lun käyneiden jatkokouluksi.
22568: laisiin maatalouskouluihin, jotka ovat tarkoi-        Jo vuoden 1926 maatalousoppilaitoskomitea
22569: tetut kansakoulun käyneille, sekä silloin, kun     kiinnitti huomiota maamieskouluopetusta pe-
22570: se jää ainoaksi kouluksi ja asianomaiset ryh-      rinpohjaisemman opetuksen tarpeellisuuteen,
22571: tyvät maanviljelijöiksi. Keskikoulun pohjalta      ja myöskin vuoden 1936 maatalousopetusoh-
22572: alkavan maatalouskoulun puuttuminen voi            jelmakomitea piti tarpeellisena laajennetun
22573: monet vieraanuuttaa maataloudesta, joten he        maamieskouluopetuksen aikaansaamista, ja
22574: joutuvat hakeutumaan sellaisille aloille, joilla   vuonna 1950 asetettu maatalousopistotoimi-
22575: muutenkin on sijoittumis- ja asumisvaikeuk-        kunta puoltaa juuri edellä esitettyä koulu-
22576: sia. Monet jatkanevat opintojaan niin kauan,       muotoa.
22577: että tulee yliopistotietä mahdollisuus valmis-        Loimaan maamieskoulu, joka on alunpitäen
22578: tua ammattiin. Tämä taas lienee sekä yhteis-       rakennettu kaksivuotiseksi ammattikouluksi,
22579: kunnan että asianomaisten itsensä kannalta         sopisi sekä rakennusten, tilan että sijaintinsa
22580: katsoen liian kallista maanviljelijäksi valmis-    puolesta tämäntapaisen koulumuodon kokeilu-
22581: tumista.                                           ja kehittämispaikaksi varsin hyvin. Se sijait-
22582:    Varsinaisen isäntäkoulutuksen tehostamisen      see voimakkaalla maatalousseudulla, jossa
22583: tarvetta on selvästi havaittavissa myöskin         isäntien on, metsään sanottavasti turvautu-
22584: alemman maatalouskoulun käyneiden koh-             matta, saatava maataloudesta tarpeelliset tu-
22585: dalla. Maatalouden alalla tapahtuva nopea          lonsa. Siksi juuri sen alueen maanviljelijät
22586: 67 E 159/55
22587: 530                                   IX,25. -    Isä.ntäopisto.
22588: 
22589: 
22590: toimivat kaksivuotisen isäntäopiston perusta-                lun jatkokouluksi ntuodostettavan isän-
22591: misen hyväksi.                                               täopiston perustamiseksi Loimaan maa-
22592:    Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten                mieskoulun yhteyteen ja sen toiminnan
22593: allekirjoittaneet ehdottavat eduskunnan hy-                  edellyttämän määrärahan varaamiseksi
22594: väksyttäväksi toivomuksen,                                   vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityk-
22595:                                                              seen.
22596:          että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22597:        keskikoulun ja alemman maatalouskou-
22598:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
22599: 
22600:          Kalervo Saura.               Mauri Seppä.                     Mauno Jussila.
22601:          Nestori Kaasalainen.         Irma Hamara.                     Eino Saari.
22602:                                                                                                531
22603: 
22604: IX,26. -     Toiv.al. N:o 240.
22605: 
22606: 
22607: 
22608: 
22609:                                   Saura ym.: Määrärahasta konehallin rakentamiseksi Loimaan
22610:                                      maamieskoulun yhteyteen.
22611: 
22612: 
22613:                                        E d u s kun n a 11 e.
22614: 
22615:    Viime aikoill!a maataJ.outemme on nopeasti      halliakin varten on jo olemassa ao. virastossa
22616: koneellistunut, mikä on oikea toimenpide           vahvistetut piirustukset, mutta määräraho-
22617: maatalouden tuotantokustannusten alentami-         jen puutteessa on rakennushanke jää.nyt to-
22618: seksi. Maatalouden koneiden hoito ja huolto        ,telllttamatta, niin välttämätön kum se kou-
22619: eivät kuitenkaan vastaa niille asetettavia         lun tehoNisen työskentelyn kannalta olisikin.
22620: vaatimuksia, vaan suuri osa maataloutemme             Tällä toimenpiteellä voidaan välillisesti te-
22621: koneista joutuu ·tämän takia, en111en normaa-      hoHisesti hoitaa maatalouskoneopetusta, ikurs-
22622: lista kulumista pois käytännöstä tietämättö-       sioo muodossa myös varsinaisen viljelijäväes-
22623: myyden ja väärän hoidon takia. Tällä ta-           tön keskuudessa, koska koulun rakennlllkset
22624: valla joudumme vuosittain menettämään              antavat hyvät mahdollisuudet varsin laajo-
22625: varsin suuria pääomia, suurelta osalta ulko-       jenkin konekurssien pitämiseen, mm. majoi-
22626: laise1la valuutalla hankittua.                     tusmahdollisuuksia ajatellen.
22627:    Tämä yksityis- ja kansantaloudellisesti            Kun valtiovallan taholta on kiinnitetty
22628: tärlkeä kysymys voidaan hoitaa tehokkaasti         vakavaa huomiota tähän asiaan, mm. maa-
22629: parantamalla maatalouskoneiden käytön ja           talouskoneopetuksen opettaja-aineksen kou-
22630: käytälllrnöllise111 hoidon opetusta maamies- ja·   luttamiseen uhrattujen varojen muodossa,
22631: maanviljelys:kouluissamme. Tähän ei ole            olisi jäl'kevää menetellä niin, että näistäkin
22632: täyttä mahdollisuutta, ellei ole käytettävissä     varoista tarkoitettu hyöty saataisiin käytän.
22633: tarkoitukseen soveltuvaa rakennusta.               nössä mahdoHisimman nopeasti.
22634:    Loimaan maamieskouiu sijaitsee keskellä            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22635: laajaa viljelysaluetta, joUa tehokkaalle ko-       eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
22636: neiden käytölle on kaikki mahdollisuudet.
22637: Tällä suurella koululla, jol~a oppilasmää-                   että hallitus ottaisi vuoden 1956
22638: ränsä runsauden taJkia on esim. ikaJksi rin-              tulo- ja menoarvioesitykseen 25 000 000
22639: nalclraisluokkaa, ei kuitenkaan ole tehokkaan             markkaa käytettäväksi konehallin ra-
22640: koneopetuksenJ ehdottomasti edellyttämää ko-              kentamiseen Loimaan maamieskoulun
22641: nehallia, vailclra muut raJkennukset ovatkin              yhteyteen.
22642: riittävät ja ajanmukaiset. Puuttuvaa kone-
22643:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
22644: 
22645:            Kalervo Saura.              Mauri Seppä.                 Hilja Väänänen.
22646:            Nestori Kaasalainen.        Irma Hamara.                 Eino Saari.
22647:                                        Mauno Jussila.
22648: 532
22649: 
22650: 1X,21. -   Toiv.al. N:o 241.
22651: 
22652: 
22653: 
22654: 
22655:                                Sinkkonen ym.: Määrärahasta Parikkalan seudun maamies-
22656:                                   koulun rakentamiseen.
22657: 
22658: 
22659:                                     E d u s k u ill n a B e.
22660: 
22661:   Maataloushallituksen suorittaessa yleistar-    koulun uudelleenrrukentamista varten piirus-
22662: kastusta Parikkalan seudun maamieskoulussa       tukiset. Koulun alueella, joka on verrattain
22663: vuonna 1954 kesällä todettiin, että koulun       laaja, näyttää olevan riittävästi oppilasai-
22664: ralkennukset ovat niin heikot, että niitä ei     nesta koulua varten.
22665: kannata korjata. Rakennukset ovat kaikkein          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22666: heikoimmat koko maassa. Ne ovat suorastaan       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22667: hengenvaaralliset koulun oppilaille. Koulun      toivomuksen,
22668: johtokunta on myöskin monta kertaa neuvo-
22669: tellut rakennusammattimiesten kanssa asiasta                että hallitus ottaisi vuoden 1956
22670: ja joka kerta on tultu samaan tulokseen,                 tulo- ja menoarvioesitykseen 60 000 000
22671: että ralkennuksia ei kannata korjata.                    markan määrärahan Parikkalan seu-
22672:    Koulun johtokunta on ryhtynyt, maata-                 dun maamieskoulun uudelleen raken-
22673: loushallituksen kanssa asiasta neuvoteltuaan,            tamista varten.
22674: asian vaatimiin toimenpiteisiirn ja teettänyt
22675:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
22676: 
22677:                  Yrjö Sinkkonen.                               Matti Miikki.
22678:                  Matti Mattila.                                Vieno Simonen.
22679:                                        Marja Lahti.
22680:                                                                                               533
22681: 
22682: IX,2s. -   Toiv.al. N:o 242.
22683: 
22684: 
22685: 
22686: 
22687:                                  Kämäräinen ym.: Määrärahasta kiertävän maamieskoulun
22688:                                    perustamiseksi Ylä-Savoon.
22689: 
22690: 
22691:                                        E d u s k u n n a 11 e.
22692: 
22693:    U seitten vuosikymmenien aikana on maas-         tulee maksamaan vain pienen osan siitä,
22694: samme annettu ammattiopetusta maatalou-             mitä tavallinen maamieskoulukurssi maksaa.
22695: den harjoittajille monenlaisissa ammattikou-        Tästä syystä pitäisi kiertävä maamieskoulu-
22696: luissa. Suuri joukko maalaisnuorisosta on           muoto tehdä nykyistä yleisemmäksi.
22697: näissä. oppilaitoksissa saanut valmistautua teh-       Tällaista maatalouskoulua kipeästi kaipaa
22698: täväänsä maataloudessa. Tämän ammattiope-           mm. Ylä-Savo. Sillä vaikka Ylä-Savossa on-
22699: tuksen ja maataloudellisten yhdistysten toi-        kin jo pitemmän aikaa ollut toiminnassa
22700: mesta annetun neuvonnan ansioksi onkin              yksi maamieskoulu, joka on tehnyt ja edel-
22701: luettava se valtaisa kehitys, mikä maatalou-        leenkin tekee arvokasta työtä tämän maa-
22702: dessamme on viimeisten vuosien ja vuosi-            kunnan maatalouden hyväksi, niin vain pieni
22703: kymmenien aikana tapahtunut.                        osa tämän suuren väkirikkaan alueen vil-
22704:    Kaikilla maataloudenharjoittajilla ei kui-       jelijöistä on kyennyt siinä saamaan ammatti-
22705: tenkaan ole ollut, eikä ole vielä nykyisin-         opetusta. Suurin osa viljelijöistä on siksi
22706: kään, mahdollisuutta päästä osallisiksi siitä       heikossa taloudellisessa asemassa, etteivät he
22707: ammattiopetuksesta, jota maatalouskoulut            kykene lähettämään siihen lapsiaan opis-
22708: antavat. Tähän on ollut syynä se, että lu-          kelemaan. Kun Ylä-Savon pienviljelijäväki
22709: kuisilla keskikokois- ja pienviljelijöillä ei ole   on maanhankintalain toimeenpanon vuoksi
22710: varoja käyttää lapsiaan maatalouskouluissa,         suuresti lisääntynyt, on maataloudellisen
22711: koska esim. 6 kk. kestävä maamieskoulu-             oppilaitoksen tarve käynyt entistä välttä-
22712: kurssi tulee nykyään maksamaan useita kym-          mättömämmäksi.
22713: meniätuhansia markkoja.                                Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
22714:    Maassamme on käytännössä koulumuoto,             nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
22715: jonka antamasta opetuksesta voivat päästä           muksen,
22716: osallisiksi vähempivaraistenkin viljelijäin lap-
22717: set. Tarkoitamme kiertäviä maamieskouluja,                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22718: jonkalaisia on toiminnassa eri osissa maata.               toimenpiteisiin kiertävän maamieskou-
22719:  Kun kiertävä maamieskoulu käy toiminta-                   lun perustamiseksi Ylä-Savoon ja ot-
22720:  alueensa jokaisessa kunnassa ja sen kurssi                taisi sitä varten määrärahan tulo- ja
22721: kestää vain 2-3 kk, niin siinä opiske1eminen               menoarvioesitykseen.
22722:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
22723: 
22724:                   Kalle Kämäräinen.                              Eino Palovesi.
22725:                   Tahvo Rönkkö.                                  Lauri Murtomaa.
22726:                                           Eino Rytinki.
22727: 534
22728: 
22729: IX,29, -   Toiv.al. N:o 243.
22730: 
22731: 
22732: 
22733: 
22734:                                  Jussila ym.: Tehokkaan maatalouskoneopetuksen järjestämi-
22735:                                     sestä maatalouskouluissa.
22736: 
22737: 
22738:                                        E d u s k u n n a 11 e.
22739: 
22740:    Ammattikasvatuksen tehostamisen tarpeel-         opetusta varten. Korjauspajat ja konehallit
22741: lisuus on viime aikoina yleisesti todettu. Tä-      olisi myös rakennettava niille maatalouskou-
22742: hän perustuen on ammattiopetusta mm. tek-           luille, missä tehokas koneopetus sitä vaatii.
22743: nillisellä alalla voimakkaasti kehitetty. Sa-       Opetusohjelmat olisi niin suunniteltava, että
22744: malla kun kehitetään ammattiopetusta tek-           varsinaisten oppilaiden lisäksi voitaisiin te-
22745: nillisellä alalla mm. uusia kouluja rakenta-        hokasta koneiden käyttö- ja hoito-opetusta
22746: malla, olisi pyrittävä huolehtimaan myös            antaa myös muille koneiden käyttäjille esim.
22747: siitä, että suurilukuisen maanviljelijäväestön      erikoiskurssien muodossa. Lisäksi pitäisi
22748: ammattikoulutuksesta pidetään huolta niin,          saada koulutus järjestetyksi varsinaisia maa-
22749: että sillä on mahdollisuus seurata ajan kehi-       talouskoneiden korjausseppiä varten.
22750: tystä.                                                 Edellämainittujen koulutusalojen tarpeelli-
22751:    Eräs tuntuva puute maatalousväestön am-          suutta puoltavat erikoisesti myös kansan-
22752: mattikoulutuksessa on yhä tärkeämmäksi              taloudelliset näkökohdat.
22753: käyvän koneopetuksen puutteellisuus. Ei ole            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22754: riittävästi koneita käytettäväksi havainnolli-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22755: seen käytännölliseen opetukseen, ei ole lähes-
22756: kään riittävästi konehalleja ja korjauspajoja,                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22757: joissa oppilaille sekä erikoiskurssilaisille voi-          toimenpiteisiin tehokkaan maatalous-
22758: taisiin tarjota opetusta nykyaikaisten maa-                koneopetuksen järjestämiseksi maata-
22759: talouskoneiden käytössä ja korjauksessa. Tä-               louskouluissa niin, että koneiden
22760: män vuoksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä toi-            käyttö- ja korjausopetusta voitaisiin
22761: menpiteisiin em. puutteiden poistamiseksi.                 tehokkaasti antaa paitsi koulujen oppi-
22762:    Maataloudellisiin ammattikouluihin olisi                laille myös erikoiskursse~1la m1tille
22763: hankittava riittävä määrä koneita havainto-                koneiden käyttäjille ja korjaajille.
22764:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
22765: 
22766:                   Mauno Jussila.                             Urho Kähönen.
22767:                   Matti Mattila.                             Lauri Laine.
22768:                                           Leo Häppölä.
22769:                                                                                              535
22770: 
22771: IX,3o. -    Hemst.mot. N:o 244.
22772: 
22773: 
22774: 
22775: 
22776:                                 Lindh m. fl.: Angående anslag för fortsatt kursverksamhet
22777:                                    vid Eriksgårds skollägenhet i Kyrkslätts kommun.
22778: 
22779: 
22780:                                      T i 11 R i k s d a g e n.
22781: 
22782:    Då Eriksgårds lantbruksskola i Kyrkslätt          Såväl längre som kortare kurser inom
22783: till följd av ett för lågt elevantai fr. o. m.    lantbruk, trädgårdsskötsel och skogsbruk
22784: 1954 lämnades utan statsanslag och därmed         kan lätt ·anordnas och har dylik verksamhet
22785: nödgades upphöra med sin verksamhet, hade         där redan i viss utsträckning bedrivits. Så-
22786: tanken på att utnyttja gården för olika slags     lunda var kursernas antal under år 1954
22787: kursverksamhet redan i viss utsträckning          nio, omfattande bl. a. kurs för lantbruks-
22788: realiserats vid sid.an av den statsstödda skol-   sällskapets instruktörer och för lantbruks-
22789: verksamheten. För dylikt kursändamål läm-         klubbledare. Plöjningstävlingar för klubb-
22790: par sig lägenheten, viiken donerats till Kyrk-    ungdom,. skogsdemonstrationer ävensom en
22791: slätts kommun på villkor att lantbruksskol-       kurs i smide och hovbeslag samt tre mur-
22792: verksamhet där skulle upprätthållas, synner-      ningskurser har under året försiggått på
22793: ligen väl, dels genom sitt läge nära till hu-     gården, de sistnämnda i Anstaltens för yrke-
22794: vudstaden, dels genom att byggnaderna, icke       nas främjande regi. Under sommaren
22795: minst ekonomibyggnaderna och maskinpar-           utnyttjades lokaliteterna för kurser i hem-
22796: ken å skolan, befinner sig i gott skick. För      slöjd med sammanlagt ca 130 deltagare. Det
22797: att utnyttja denna gamla skollägenhet för         ekonomiska underlaget för dylik verksamhet,
22798: kursverksamhet vore ett mindre statsunder-        som väl kan intensifieras, sviktar dock, om
22799: stöd nödvändigt, emedan varken Kyrkslätts         inte statsmedel för saken kan erhållas.
22800: kommun, som svårt stympades vid vapen-              Med hänvisning till ovanstående föreslår
22801: stilleståndet, eller de kretsar, som står bakom   undertecknade, att riksdagen ville besluta
22802: skolan, har möjligheter att på egen hand          hemställa,
22803: upprätthålla ett kursinstitut. Då därtill skol-
22804: lägenheten drabbades av ett kraftigt j.ordut-               att regeringen i propositionen an-
22805: tag vid kolonisationen av den förflyttade be-             gående statsförslaget för år 1956 måtte
22806: folkningen efter kriget - mer än hälften av               upptaga ett anslag om 1 miljon mark
22807: åkerjorden togs för detta ändamål - är det                för fortsatt kursverksamhet vid Eriks-
22808: icke heller möjligt att med lägenhetens av-               gårds skollägenhet i Kyrkslätts kom-
22809: kastning upprätthålla kursverksamhet på                   mun.
22810: längre sikt.
22811:      Helsingfors den 11 februari 1955.
22812: 
22813:            Bertel Lindh.            Arthur Larson.          Grels Teir.
22814:            Albin Wickman.           Sven Högström.          John Forsberg.
22815:            Verner Korsbäck.         Kurt Nordfors.          John Österholm.
22816:                          Ralf Törngren.           0. A. Öhman.
22817: 536
22818: 
22819: IX,ao. -    Toiv.al. N:o 244.                                                       Suomennos.
22820: 
22821: 
22822: 
22823: 
22824:                                 Lindh ym.: Määrärahasta kurssitoiminnan jatkamiseksi
22825:                                    Eriksgårdin kouluUlalla Kirkkonummen kunnassa.
22826: 
22827: 
22828:                                      E d u s k u n n a 11 e.
22829: 
22830:   Kun Er~ksgårdin maatalouskoulu Kirkko-             Sekä pitempiä että lyhyempiä kursseja voi-
22831: nummen kunnassa liian pienen oppilasmää-          daan helposti järjestää maataloudessa, puu-
22832: rän takia jätettiin vuodesta 1954 lähtien il-     tarhanhoidossa ja metsänhoidossa, ja sellaista
22833: man valtionavustusta ja sen siten oli pa'mko      toimintaa on jo määrätyssä laajuudessa har-
22834: lopettaa toimintansa, oli ajatus tilan käyttä-    joitettu. Siten oli kurssien lukumäärä vuo-
22835: misestä erilaatuiseen kurssitoimintaan jo         den 1954 aikana yhdeksän käsittäen mm.
22836: määrätyssä laajuudessa toteutettu valtion         kurssin maatalousseurojen neuvojille ja maa-
22837: avustaman koulutoiminnan ohessa. Tila, joka       trulouskerhojen ohjaajille. Kyntökilpailuja
22838: lahjoitettiin Kirkkonummen kunnalle sillä         kerhonuorisolle, metsänesittelyjä samoinkuin
22839: ehdolla, että siellä Y'lläpidetään maatalous-     sepän- ja kengityskurssi sekä kolme muuraus-
22840: koulutoimintaa, soveltuu sellaisiin kursseihin    kurssia on tilalla pidetty, viimeksi mainitut
22841: erittäin hyvin, osittain sen takia, että se si-   .A.mmattienedistämislaitoksen ohjaamina. Ke-
22842: jaitsee lähellä pääkaupunkia, osaksi sen ta-      sällä käytettiin huoneistoja kotiteollisuus-
22843: kia, että rakennukset, ei vähiten koulun ta-      kursseihin yhteensä 130 osanottajalle. Sellai-
22844: lousrakennukset ja konekanta, ovat hyvässä        sen toiminnan, jota hyvin voidaan tehostaa,
22845: kunnossa. Jotta tätä koulua voitaisiin käyt-      taloudellinen pohja kuitenkin pettää, ellei
22846: tää !kurssitoimintaan, tarvitsisi se kuitenkin    tarkoitukseen saada valtion varoja.
22847: pienehkön valtionavun, koska Kirkkonummen            Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
22848: kunnalla, j<Yka aselevon yhteydessä joutui        ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22849: pahasti silvotuksi, ei enempää kuin koulun        vomuksen,
22850: takana olevilla piireilläkään ole mahdollisuuk-
22851: sia omin voimin ylläpitää kurssilaitosta. Kun                että hallitus ottaisi vuoden 1956
22852: koulutilasta lisäksi otettiin sodan jälkeen               tulo- ja menoarvioesitykseen 1 miljoo-
22853: runsaasti maata siirtoväen asuttamisen yh-                noo markan määrärahan kurssitoimi1t-
22854: teydessä - peltomaasta otettiin enemmän                   nan jatkamiseksi Eriksgårdin koulu-
22855: kuin puolet tähän tarkoitukseen - ei !kurssi-             tilalw Kirkkonummen kunnassa.
22856: toiminnan yHäpitäminen tilojen tuotollakaan
22857: ole mahdollista pitemmällä tähtäimellä.
22858:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
22859: 
22860:            Bertel Lindh.            Arthur Larson.           Grels Teir.
22861:            Albin Wickman.           Sven Högström.           John Forsberg.
22862:            Verner Korsbäck.         Kurt Nordfors.           John Österholm.
22863:                          Ralf Törngren.            0. A. Öhman.
22864:                                                                                              537
22865: 
22866: IX,3t. -    Toiv.al. N:o 245.
22867: 
22868: 
22869: 
22870: 
22871:                                 Halinen ym.: Määrärahasta Otavan maatalouskoulujen oppi-
22872:                                    lasasuntolan rakentamiseen.
22873: 
22874: 
22875:                                      E d u s k u n n a ll e.
22876: 
22877:    Mikkelin maalaiskunnassa on kauan ollut        oppilaskirjasto, sauna, pesula ja tarpeelliset
22878: toiminnassa maataloudellinen kouluryhmä           säilytyshuoneet.
22879: nimeltä Otavan maatalouskoulut. Maan-                Paitsi oman koulun tarpeisiin tulisi uusi
22880: viljelyskoulu perustettiin vuonna 1859, kar-      rakennus tarjoamaan tilaa maakunnan jär-
22881: janhoitokoulu vuonna 1896 ja vuonna 1921          jestöjen kokoontumispaikkana.       Erilaisille
22882: tuli koulujen yhteyteen myös puutarhuri-          lyhyempiaikaisille ammattikursseille ja myös-
22883: koulu. Nämä maatalouden eri puolien am-           kin uudelleen järjestettävälle maalaiskansa-
22884: mattikoulut ovat olleet tarpeen vaatimia ja       koulujen jatko-opetukselle Otavan maata-
22885: suosittuja. Oppilaiksi pyrkivistä on viime        louskoulut voisivat tarjota apuaan ja am-
22886: vuosina voitu kouluihin kutsua vain keski-        mattikokemustaan, jos asuntotilat sen sal-
22887: määrin puolet.                                    lisivat.
22888:    Näiden koulujen kehitystä ja laajenta-            Koska Otavan maatalouskoulut ovat lä-
22889: mista estää ensisijaisesti kunnollisten oppi-     hellä Mikkelin kaupunkia ja itse Otavan
22890: lasasuntojen puuttuminen. Koulun lähes            seutu myöskin tiheästi asuttu, auttaisi suun-
22891: 100-vuotiset rakennukset ovat riittämättömät      niteltu rakennustyömaa näiden paikkakun-
22892: ja epämukavat. Sekä paikalliset että maa-         tien työllisyystilannetta.
22893: taloushallituksen asiantuntijat pitävät op-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22894: pilasasuntolan pikaista rakentamista vält-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22895: tämättömänä. Suunniteltuun uuteen raken-          toivomuksen,
22896: nukseen tulisi asuntotilaa 100-120: lle oppi-
22897: laalle. Lisäksi on siihen tarpeellista sijoit-               että hallitus ottaisi vuoden 1956
22898: taa yksi luokkahuone ja ruokala, jotka sopi-              tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
22899: vasti yhdistämällä saataisiin tarvittaessa                sen määrärahan Otavan maatalous-
22900:  juhla- ja voimistelusaliksi. Samoin siihen               koulujen oppilasasuntolan rakennus-
22901: tulisi keittiö, emännän asunto, kerhohuone,               töitä varten.
22902:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
22903: 
22904:            Sylvi Halinen.            Leo Häppölä.                   Wiljam Sarjala.
22905:            Marja Lahti.              Tahvo Rönkkö.                  Irma Hamara.
22906:            Hilja Väänänen.           Aukusti Pasanen.               Artturi Jämsen.
22907:            Vieno Simonen.            Antti J. Rantamaa.             Edvard Pesonen.
22908:            Kauno Kleemola.           Väinö Kaasalainen.             Viljo Virtanen.
22909:                                      K. F. Haapasalo.
22910: 
22911: 
22912: 
22913: 
22914: 68 E 159/55
22915: 538
22916: 
22917: IX,32. -    Hemst.mot. N:o 246.
22918: 
22919: 
22920: 
22921: 
22922:                                Lindh m. fl.: A.ngående anslag för uppförande av ett skol-
22923:                                   hus åt överby skola för landsbygdens yrken.
22924: 
22925: 
22926:                                     T i ll R i k s d a g e n.
22927: 
22928:    För den teoretiska undervisningen vid          uppenbarligen är i ytterligare tillväxt, vore
22929: överby skola f.ör landsbygdens yrken är en        det skäl att beakta detta vid uppförande av
22930: ny skolbyggnad av behovet påkallad. Denna         det nödigbefunna skolhuset ävensom att i
22931: skolbyggnad skulle bl. a. innehålla två läse-     detsamma bereda bostad för en lärare samt
22932: salar, lärarrum, biblioteksrum, rum för un-       för skolans vaktmästare. Den förra bor nu
22933: dervisningsmaterial samt en lärarbostad. I        i hyrd lokal 6 km från skolan, medan den
22934: samma hus kunde ytterligare beredas bo-           senare bor i en f. d. statkarlsbostad 400 m
22935: stadsutrymme för skolans vaktmästare, ett         från de byggnader, vilkas skötsel och eldning
22936: eller två rum för elevernas fritidssysselsätt-    är honom anförtrodda.
22937: ning ävensom bostadsrum för 10 elever.              Ovan antydda skolhus komme att omfatta
22938:    överby skola saknar i egentlig mening          cirka 2 500 ms, och dess uppförande och in-
22939: lärosal i detta nu. Den teoretiska undervis-      redning torde stiga till 20 miljoner mk.
22940: ningen för vardera årskursen sker i inter-          Med hänvisning till ovanstående föreslår
22941: natsbyggnaden, där tillfälligt undervisnings-     undertecknade, att riksdagen ville besluta
22942: utrymme erhållits genom att tre elevrum           hemställa,
22943: sammanslagits. Detta i och för sig alldeles
22944: för knappa utrymme har medfört, att ele-                   att regeringen i propositionen an-
22945: verna redan bor synnerligen trångt, i all                gående statsförslaget för år 1956 måtte
22946: synnerhet som elevantalet redan överstigit               upptaga ett nödigt anslag för uppfö-
22947: det tidigare beräknade. (Under innevarande               rande av ett skolhus åt överby skola
22948: läsår har skolan 42 elever.) Då elevantalet              för landsbygdens yrken.
22949:       Helsingfors den 11 februari 1955.
22950: 
22951:            Bertel Lindh.            Arthur Larson.           Grels Teir.
22952:            Albin Wickman.           Sven Högström.           John Forsberg.
22953:            Verner Korsbäck.         Kurt Nordfors.           Ralf Törngren.
22954:                          John Österholm.          0. A. Öhman.
22955:                                                                                              539
22956: 
22957: IX,s2. -    Toiv.al. N:o 246.                                                        Suomennos.
22958: 
22959: 
22960: 
22961: 
22962:                                 Lindh ym.: Määrärahasta koulutalon rakentamista varten
22963:                                    Överby skola för landsbygdens yrken nimiselle koululle.
22964: 
22965: 
22966:                                       E d u s k u n n a ll e.
22967: 
22968:    överby skola för J:andsbygdens yrken nimi-      havaittua koulutaloa rakennettaessa, samoin
22969: sessä koulussa annettavaa tietopuolista ope-       kuin sekin, että rakennukseen olisi järjestet-
22970: tusta varten on tarpeen uusi koulurakennus.        tävä asunto yhdelle opettajalle sekä koulun
22971: Siihen tulisi ~aksi lukusalia, opettajainhuone,    vahtimestarille. Edellinen asuu nyt vuokra-
22972: kirjastohuone, huone opetusmateriaalia var-        huoneistossa 6 kilometrin päässä koulusta,
22973: ten sekä opettajan asunto. Samaan taloon           kun taas jälkimmäinen asuu entisessä muona-
22974: voitaisiin lisäksi sijoittaa asunto koulun         miehen a:sunnossa 400 metrin päässä niistä
22975: vahtimestarille, huone tai kaksi oppilaiden        rakennuksista, joiden hoito ja lämmitys on
22976: vapaa..,aikojen askartelua varten sekä asunto-     hänelle uskottu.
22977: huoneet 10 oppilaalle.                               Edellä mainittu koulutalo käsittäisi noin
22978:    överbyn koululla ei tätä nykyä ole varsi-       2 500 ms ja sen rakentamis- ja sisustamis-
22979: naista oppisalia. Kunkin vuosikurssin tieto-       kustannukset noussevat 20 miljoonaan mark-
22980: puolinen opetus tapahtuu asuntolarakennuk-         kaan.
22981: sessa, jossa on. saatu tilapäinen opetustila         Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
22982: yhdistämällä kolme oppilashuonetta. Tästä          ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22983: sinänsä aivan liian pienestä tilasta johtuen       vomuksen,
22984: oppilaat jo asuvat erittäin ahtaasti, varsin-
22985: kin kun oppilasmäärä on jo noussut aikai-                    että hallitus ottaisi vuoden 1956
22986: semmin arvioitua suuremmaksi. (Tänä luku-                 tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
22987: vuonna koulussa on 42 oppirlasta.) Kun oppi-              sen määrärahan koulutalon rakenta-
22988: lasluku ilmeisesti edelleen kasvaa, olisi tämä            mista varten överby skola för lands-
22989: seikka syytä ottaa huomioolli tarpeelliseksi              bygdens yrken nimiselle koululle.
22990:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
22991: 
22992:            Bertel Lindh.            Arthur Larson.          Grels Teir.
22993:            Albin Wickman.           Sven Högström.          John Forsberg.
22994:            Verner Korsbäck.         Kurt Nordfors.          Ralf Törngren.
22995:                           John Österholm.          C. A. Öhman.
22996: 540
22997: 
22998: IX,ss. -   Toiv.al. N:o 247.
22999: 
23000: 
23001: 
23002: 
23003:                                 Partanen ym.: Määrärahasta välttämättömien rakennusten
23004:                                    rakentamiseksi Suomussalmen kotitalouskoululle.
23005: 
23006: 
23007:                                      Eduskunnalle.
23008: 
23009:    Koulumuotoisen kotitalousopetuksen anta-       duttu enemmän kuin puolet majaittamaan
23010: minen syrjäisten rajaseutualueiden nuorisolle     koulun ulkopuolelle, sillä kouluparakissa ei
23011: on merkitykseltään ensiarvoisimpia ja tehok-      ole riittävästi majoitustiloja. Koulun oppilas-
23012: kaimpia työmuotoja sikäläisen väestön pa-         määrät ovat olleet v. 1952, 17, 1953, 18 ja
23013: rissa. Kotitaloudellisen ammatti- ja valistus-    1954, 29. Hakijoita on ollut vastaavina vuo-
23014: tason kohottamista tarkoittaen paikkakunnan       sina 24, 23 ja 64. Nämäkin luvut osoittavat,
23015: edistys- ja valistuspyrkimyksiä ajavat henki-     että rajaseudun väestö tuntee kotitalouskou-
23016: löt ovat anoneet kotitalouskoulun saamista        lun jakaman opetuksen merudtyksen ja että
23017: Suomussalmelle jo vuodesta 1944 lähtien. Lo-      sen koulua kohtaan tuntema harrastus ilme-
23018: pulta anomukset johtivatkin sikäli myöntei-       nee lisääntyvänä kouluun pyrkijäin määränä.
23019: seen ratkaisuun, että v. 1952 siirrettiin oppi-   - Koulun toiminnan jatkumisen välttämät-
23020: laspulasta kärsinyt Osaran kotitalouskoulu        tömänä edellytyksenä on kuitenkin se, että
23021: Hämeenkyröstä Suomussalmelle, jossa se            koulu saa sen tarvitsemat välttämättömät ra-
23022: aloitti toimintansa saman vuoden keväällä.        kennukset riittävine huoneistotiloineen.
23023:    Suomussalmen kotitalouskoulu on koko toi-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23024: mintansa ajan joutunut toimimaan hyvin            nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23025: puutteellisissa huoneisto-olosuhteissa. Koulu     muksen,
23026: jouduttiin aluksi sijoittamaan Suomussalmen
23027: kunnalta vuokrattuun vanhaan parakkiraken-                  että hallitus ryhtyisi ki,ireellisesti
23028: nukseen, jossa koulu edelleenkin toimii.                 toimenpiteisiin välttämättömien raken-
23029: Vanha sotilasparakki, joka jo koulun toimin-             nusten rakentamiseksi Suomussalmen
23030: nan alkaessa oli huonossa kunnossa, on jat-              kotitalouskoululle ja ottaisi sitä var..
23031: kuvasti rappeutunut ja on nyt erittäin heikko            ten tarvittavan määrärahan ensi vuo-
23032: kunnoltaan ja muutenkin koulun tarkoituk-                den tulo- ja menoarvioesitykseen.
23033: siin sopimaton. Esim. oppilaista on jou-
23034:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
23035: 
23036:                  Eemil Partanen.                           Niilo Ryhtä.
23037:                  Eeli Erkkilä.                             Eino Rytinki.
23038:                                                                                              541
23039: 
23040: IX,34. -    Toiv.al. N:o 248.
23041: 
23042: 
23043: 
23044: 
23045:                                 Lukkarinen ym.: llfäärärahasta kahden uuden talousopet-
23046:                                   tajanviran perustamiseksi Jyväskylän talouskouluun.
23047: 
23048: 
23049:                                       E d u s k u n n a ll e.
23050: 
23051:   Jyväskylän talouskouluun oppilaiksi pyr-         tus on järjestetty kolmeen opetustyöryh-
23052: kijäin määrä on kasvanut vuosi vuodelta ol-        mään, kuuluu kolme talousopettajaa ja nel-
23053: len tämän vuoden kevätkursseille hakuajan          jäs tietopuolisten aineiden opettajana. Kaksi
23054: päättyessä 172 pyrkijää. Oppilasmäärä on           uutta opettajaa tarvittaisiin koulussa jo nyt-
23055: vuodesta 1948 ollut 48-50 oppilasta kerral-        kin, sillä kahden opettajan voimalla ope-
23056: laan, eikä määrää ole opettajavoimien niuk-        tustyö jää puutteelliseksi liian suurissa työ-
23057: kuuden vuoksi voitu ylittää.                       ryhmissä työskenneltäessä.
23058:   Koulurakennuksessa viime vuosina suori-            Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
23059: tettujen täydellisten korjausten ja opetus-        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23060: keittiöiden sekä kodinhoitoluokan nykyai-
23061: kaistamisen jälkeen kouluun voitaisiin sijoit-               että hallitus ottaisi vuoden 1956
23062: taa enemmän oppilaita, jos koulu saisi lisä-              tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
23063: opettajia nykyisen kahden vakinaisen talous-              rahan kahden uuden talousopettajan-
23064: opettajan lisäksi. Talouskouluista annetun                viran perustamiseksi Jyväskylän ta-
23065: asetuksen 7 §: n nojalla kouluihin, joissa ope-           louskouluun.
23066:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
23067: 
23068:            Impi Lukkarinen.           Artturi Koskinen.             Matti Koivunen.
23069:            Eero Saari.                Aleksi Kiviaho.               Eino Palovesi.
23070:            Arvo Ahonen.               Päiviö Hetemäki.              Artturi Jämsen.
23071: 542
23072: 
23073: IX,35, -    Toiv.al. N:o 249.
23074: 
23075: 
23076: 
23077: 
23078:                                  Väänänen ym.: Määrärahasta Kuopion talouskoulun uudis-
23079:                                    rakennusta varten.
23080: 
23081: 
23082:                                        E d u s k u n n a ll e.
23083: 
23084:    Kuopion talouskoulun on perustanut Kuo-          Varsinaisena avustuksena (v. 1952      mk
23085: pion Naisyhdistys v. 1892, joten se on toimi-        ja 1953) ................... . 3 000 000
23086: nut yli 60 vuotta. Se työskenteli vuokrahuo-        Valtionlainaa (4/2 1953) 3 %: n
23087: neistossa aina vuoteen 1926, jolloin sille saa-      korolla, 15 v: n kuoletusaika .. 10 000 000
23088: tiin hankituksi oma kiinteistö. Talo vastasi sil-   Omia varoja käytettävänä ..... . 1000 000
23089: loisia tarpeita ja opetuksellisia vaatimuksia.                               -------
23090:                                                         Varoja yhteensä käytettävänä 14 000 000
23091: Nyt ovat koulun tilat aivan riittämättömät.
23092: Käytännöllisen ja tietopuolisen opetuksen ja
23093: ohjauksen ajan vaatimusten mukaisena pitä-             Edellämainitusta valtion lainasta on yh-
23094: misen kannalta on huoneisto myös käynyt             distyksen kiinteistöön myönnetty ensimmäi-
23095: pieneksi ja tarkoitustaan vastaamattomaksi.         nen kiinnitys.
23096: Tästä syystä on koulun kannatusyhdistys               Kaupungin rakennustarkastaja on arviOI-
23097: väistämättömänä velvoituksenaan ryhtynyt            nut tontin arvoksi 24/8 1953 5 148 630 mark-
23098: rakentamaan lisärakennusta koululle, joka           kaa ja rakennukset ovat palovakuutetut
23099: valmistunee kevään kuluessa. Uuden talon            8 250 000 markasta. Kiinnittämättömiä vel-
23100: tilavuus on 4 674 m3 ja liittyy se välittömästi     koja ei ole. Kiinteistö ei ole verotuskohde.
23101: nykyiseen koulurakennukseen, joka edelleen-            Edellä esitetyn nojalla ehdotamme, että
23102: kin tulee käytettäväksi opetustarkoituksiin.        eduskunta päättäisi toivomuksen,
23103:    Valtiovallan taholta on lisätilojen saantia                että hallitus ottaisi vuoden 1956
23104: pidetty hyvin tarpeellisena ja onkin yleisiä               tulo- ja menoarvioesitykseen Kuopion
23105: varoja myönnetty.        Maatalousministeriön              talouskoulun uudisrakennusta varten
23106: myöntämänä on saatu tarkoitukseen tähän                    15 miljoonan markan määrärahan pit-
23107: mennessä:                                                  käaikaisena halpakorkoisena lainana
23108:                                                            ja 10 miljoonaa markkaa avustuksena.
23109:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
23110: 
23111:            Hilja Väänänen.             Väinö Kaasalainen.           Aune Innala.
23112:            Tahvo Rönkkö.               Irma Hamara.                 Martti J. Huttunen.
23113:            Eino E. Heikura.            Vieno Simonen.               Elli Nurminen.
23114:                                                                                            543
23115: 
23116: IX,36. -    Toiv.al. N:o 250.
23117: 
23118: 
23119: 
23120: 
23121:                                 Lahti ym.: Valtion emäntäkoulun perustamisesta Anjalan
23122:                                   kartanon alueelle.
23123: 
23124: 
23125:                                      E d u s k u n n a ll e.
23126: 
23127:    Laaja Kymenlaakso tiheine pienviljelys-        yksityinen maamieskoulu. Tällä alueella on
23128: alueineen on jatkuvasti ollut vailla emäntä-      sopiva alue, joka voidaan varata Kymen-
23129: koulua. Lähimmät emäntäkoulut sijaitsevat         laakson emäntäkoululle. Maa- ja kotieläin-
23130: Joutsenossa, Ristiinassa, Orimattilassa ja        talouden opetus voisi tapahtua maamies-
23131: Järvenpäässä, joihin hakeneista 282 tytöstä       koululle vuokratulla tilalla. Alueen maa-
23132: vain 146 on voitu vastaanottaa, tilanteen ol-     taloudellisen rakenteen ja rajaseudun huo-
23133: lessa muissa emäntäkouluissa vielä vai-           mioon ottaen ei yksityistä emäntäkoulua
23134: keampi. Tällöin pääsevät oppilaiksi vain kun-     siellä voida saada aikaan.
23135: kin koulun omalla alueella asuvat tyttäret.          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23136: Emäntäkoulun perustaminen voimakkaalle            nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23137: pienviljelysalueelle tietäisi suurta taloudel-    vomuksen,
23138: lista nousua ja samalla antaisi nuorille nai-
23139: sille ammatillisen pohjakoulutuksen, jonka                 että hallitus kiireellisesti antaisi
23140: pohjalta he voisivat hankkia itselleen hyvän             Eduskunnalle esityksen valtion emän-
23141: ammatin monella sopivalla alalla. Valtio omis-           täkoulun perustamisesta Anjalan kar-
23142: taa Anjalan kartanosta alueen, jolla sijaitsee           tanon maalle.
23143:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
23144: 
23145:            Marja Lahti.              Niilo Ryhtä.                  Urho Saariaho.
23146:            Hilja Väänänen.           Yrjö Sinkkonen.               Irma Hamara.
23147:            Toivo Antila.             Erkki Tuuli.                  Artturi J'åmsen.
23148:            Eino E. Heikura.          Meeri Kalavainen.             Esa Koivusilta.
23149:            Sylvi Halinen.            Heikki Hykkäälä.              Eino Palovesi.
23150:            Vieno Simonen.            Saara Forsius.                Matti Miikki.
23151: 544
23152: 
23153: IX,37. -   Toiv.al. N:o 251.
23154: 
23155: 
23156: 
23157: 
23158:                                Lahtela ym.: Toimenpiteistä Kemijärven emäntäkoulun na-
23159:                                    vetta- ja talousrakennuksen sekä kasvihuoneen ja opetta-
23160:                                    jain asuntorakennuksen rakentamiseksi.
23161: 
23162: 
23163:                                      E d u s k u n n a ll e.
23164: 
23165:    Kemijärven emäntäkoulua varten lahjoitti       kennettu tähän mennessä ainoastaan luokka-
23166: Kemijärven kunta omistamansa maatilan ko-         ja oppilasasuntorakennus. Opettajain asunto-
23167: tipalstan, jossa on yli 8 hehtaaria peltoa ja     rakennus, koulun navetta- ja talousrakennus
23168: muuta maata sekä siinä olevat rakennukset ja      sekä kasvihuoneet ovat vieläkin rakenta-
23169: metsämaapalstan, jossa on yli 50 hehtaaria        matta. Kun koulussa ei ole navettaa
23170: metsämaata, ja osti lisäksi yli 8 hehtaarin       eikä kasvihuonetta eikä opettajain asuntoa,
23171: suuruisen naapuritilan kotipalstan ja lah-        jotka koululle ovat aivan välttämättömät, on
23172: joitti senkin valtiolle mainittua koulua var-     siitä seurauksena, ettei koulu voi vieläkään
23173: ten, jonka nykyinen arvo on lähes 10 mil-         toimia täydellä tehollaan, mikä on jokaisen
23174: joonaa markkaa.                                   koulun vähin vaatimus.
23175:    Sanottu koulu alkoi toimintansa valtion           Kun näin on, ja kun viime syksynäkin
23176: kouluna jo vuonna 1949 ja on siitä asti toi-      pyrki kouluun 122 oppilasta ja niistä voitiin
23177: minut osaksi lahjoitetussa huoneustossa ja        ottaa ainoastaan 45, olisi nyt jo aika ryhtyä
23178: osaksi kolmesta muusta talosta vuokratuissa       rakentamaan siihen vielä rakentamatta ole-
23179: lisähuoneissa. Siitä lähtien,. kun kunta lah-     vat rakennukset, jotka koululla välttämättä
23180: joitti koulua. varten po. maat, on toivottu,      tarvitaan.
23181: että valtio rakentaa sille mahdollisimman            Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23182: pian tarkoitustaan vastaavat rakennukset,         ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
23183: että koulu, joka on ainoa laajan ja väestö-       muksen,
23184: rikkaan koillisen Pohjois-Suomen emäntä-
23185: koulu ja. johon on ollut alusta alkaen paljon              että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
23186: oppilaiksi pyrkijöitä, voisi ottaa sen määrän            menpiteisiin Kemijärven emäntäkou-
23187: oppilaita, minkä siinä olevat opettajat voisi-           lun navetta- ja talousrakennuksen sekä
23188: vat opettaa, ja toimia täydellä teholla. Siitä           kasvihuoneen ja opettajain asunto-
23189: huolimatta, vaikka kunta on uhrannut paljon              rakennuksen rakentamiseksi.
23190: varojaan koulua varten, on koululle ra-
23191:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
23192: 
23193:                  M. 0. Lahtela.                            Yrjö Hautala.
23194:                  Erkki Koivisto.                           Eino Rytinki.
23195:                                         Markus Niskala.
23196:                                                                                           545
23197: 
23198: lX,3s. -    Hemst.mot. N:o 252.
23199: 
23200: 
23201: 
23202: 
23203:                               Korsbäck m. fl.: Angående uppförande av en skolbyggnad
23204:                                  för Korsholms husmodersskola.
23205: 
23206: 
23207:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
23208: 
23209:    Trots upprepade framställningar har rege-        Det finns också brister i andra husmoders-
23210: ringen tillsvidare icke anvisat anslag för       skolor och tillbudsstående statsmedel räcker
23211: uppförandet av en skolbyggnad för statens        icke tili för avhjälpandet av förekommande
23212: husmodersskola i Korsholm. Denna skola,          brister. Korsholms husmodersskola befinner
23213: som är den enda svenskspråkiga husmoders-        sig dock i en särställning genom att skolan
23214: skolan i vårt land som äges och upprätthål-      helt saknar byggnader oeh dessutom är den
23215: les av staten, har snart i 30 års tid arbetat    enda svenskspråkiga skolan i sitt slag i lan-
23216: såsom inhysing i Korsholms lantmannaskolas       det. Lantbruksstyrelsen har med hänsyn
23217: byggnader.                                       härtill också placerat skolan i första för-
23218:    Såsom framgår av motiveringen i hem-          slagsrummet bland statliga husmodersskolor,
23219: ställningsmotion nr 228 år 1950 är förhål-       som borde byggas.
23220: landena för både husmodersskolan, lant-             Med hänvisning till vad som ovan anförts
23221: mannaskolan och den likaså i förenämnda          och till motiveringen i hemställningsmotion
23222: skolbyggnad arbetande jordbruksskolan syn-       nr 228 år 1950 föreslår undertecknade vörd-
23223: nerligen svåra tili följd av utrymmesbrist.      samt, att riksdagen måtte besluta hemställa,
23224: Ett stort antal inträdessökande måste varje
23225: år avvisas, undervisningen kan icke göras                 att regeringen måtte vidtaga skynd-
23226: effektiv och den undervisning som förekom-              samma åtgärder för uppförande av
23227: mer i de olika skolorna blir i hög grad störd           den planlagda skolbyggnaden för
23228: genom att samma rum måste användas för                  Korsholms husmodersskola.
23229: flera skolor.
23230:      Helsingfors den 8 februari 1955.
23231: 
23232:            Verner Korsbäck.         Grels Teir.                  Nils Meinander.
23233:            Bertel Lindh.            Albin Wickman.               John Forsberg.
23234: 
23235: 
23236: 
23237: 
23238: 69 E 159/55
23239: 546
23240: 
23241: IX,3s. -    Toiv.al. N:o 252.                                                         Suomennos.
23242: 
23243: 
23244: 
23245: 
23246:                                 Korsbäck ym.: Koulutalon rakentamisesta Korsholman emän-
23247:                                   täkoululle.
23248: 
23249: 
23250:                                     E d u s k u n n a 11 e.
23251: 
23252:    Hallitus ei ole uudistetuista esityksistä       Myös muissa emäntäkouluissa on puut-
23253: huolimatta toistaiseksi osoittanut määrärahaa    teita eivätkä käytettävissä olevat valtion va-
23254: koulurakennuksen rakentamista varten val-        rat riitä ilmenevien puutteellisuuksien pois-
23255: tion emäntäkoululle Korsholmassa. Tämä           tamiseen. Korsholman emäntäkoulu on kui-
23256: koulu, joka on maamme ainoa valtion omis-        tenkin erikoisasemassa sen takia, että koulu
23257: tama ja ylläpitämä ruotsinkielinen emäntä-       on kokonaan ilman rakennuksia, ja sitä paitsi
23258: koulu, on jo pian 30 vuoden ajan saanut          se on lajissaan maan ainoa ruotsinkielinen
23259: työskennellä loisena Korsholman maamies-         koulu. Maataloushallitus on tähän nähden
23260: koulun rakennuksissa.                            myös sijoittanut koulun ensimmäiselle sijalle
23261:    Kuten vuonna 1950 tehdyn toivomusaloit-       niiden valtion emäntäkoulujen joukossa,
23262: teen n:o 228 perusteluista ilmenee, on sekä      jotka olisi rakennettava.
23263: emäntäkoulun, maamieskoulun että edellä             Edellä 'esitettyyn ja vuoden 1950 valtio-
23264: mainituissa rakennuksissa niinikään työsken-     päivillä tehdyn toivomusaloitteen n: o 228 pe-
23265: televän maanviljelyskoulun asema erittäin        rusteluihin viitaten ehdotamme kunnioittaen
23266: vaikea tilanpuutteen takia. Joka vuosi täy-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23267: tyy hylätä suuri määrä kouluihin pyrkijöistä,
23268: opetusta ei voida hoitaa tehokkaasti, ja eri              että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23269: kouluissa tapahtuva opetus häiriintyy suu-              menpiteisiin suunnitellun koulutalon
23270: resti sen takia, että samoja huoneita on käy-           rakentamiseksi Korsholman emäntä-
23271: tettävä useampien koulujen tarpeisiin.                  koululle.
23272:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
23273: 
23274:            Verner Korsbäck.          Grels Teir.                   Nils Meinander.
23275:            Bertel Lindh.             Albin Wickman.                John Forsberg.
23276:                                                                                              547
23277: 
23278: IX,39. -   Toiv.al. N:o 253.
23279: 
23280: 
23281: 
23282: 
23283:                                Rönkkö ym.: Määrärahasta Runnin emäntäkoulua varten.
23284: 
23285: 
23286:                                      E d u s k u n n a ll e.
23287: 
23288:    Syyskuun 14 päivänä 1952 hyväksyi edus-          Kun epäterve oppikoulutulva jatkuvasti
23289: kunta yksimielisesti toivomusaloitteen emän-      laajenee, varsinkin maa- ja kotitalousopetuk-
23290: täkoulun perustamisesta Runnin tilalle Iisal-     sen jopa taantuessa, olisi asiaan kiinnitettävä
23291: men maalaiskunnan Haapajärven kylässä.            vakavaa huomiota. Ja koska kotitalousope-
23292: Iisalmen maalaiskunta on tämän tilan osta-        tus Pohjois-Savon kohdalla kotitalouskoului-
23293: nut ja lahjoittanut valtiolLe, käytettäväksi      hin nähden on jo entisestään supistunut, on
23294: edellämainittuun tarkoitukseen. Tilan pinta-      välttämätöntä, että se korvataan aloittamalla
23295: ala on noin 50 hehtaaria, josta peltoa noin       kotitalousopetus Runnin emäntäkoulussa.
23296: 13 hehtaaria. Tilalla on kolme asuinraken-        Tarpeellisen huoneistotilan suhteen tähän on
23297: nusta ja talousrakennukset. Maataloushalli-       Runnilla hyvät edellytykset.
23298: tuksen toimesta on tila tarkastettu ja todettu      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23299: se sijaintinsa, liikenneyhteyksiensä ja paikan    nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo-
23300: sopivaisuuden vuoksi emäntäkoulua varten          muksen,
23301: erittäin sopivaksi sekä tarpeen vaatimaksi.
23302: Sen vuoksi on maataloushallitus ehdottanut                  että hallitus ottaisi vuoden 1956
23303: vuosien 1953-54 valtion tulo- ja menoar-                 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
23304: vioon määrärahan Runnin emäntäkoulua                     suuren määrärahan Runnin emäntä-
23305: varten. Hallitus ei kuitenkaan ole ottanut               koulua varten koulutyön aloittami-
23306: määrärahaa tulo- ja menoarvioon.                         seksi vuoden 1956 aikana.
23307:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
23308: 
23309:                  Tahvo Rönkkö.                             Hilja Väänänen.
23310:                  Elli Nurminen.                            Juho Rytkönen.
23311: 548
23312: 
23313: IX,4o. -   Toiv.al. N:o 254.
23314: 
23315: 
23316: 
23317: 
23318:                                Palovesi ym.: Keski-Suomen tietopuolisen karjanhoitokoulun
23319:                                   ottamisesta valtion haltuun.
23320: 
23321: 
23322:                                      E d u s k u n n a ll e.
23323: 
23324:    Keski-Suomessa on toiminut kahden vuosi-       tunut, että mahdollisen tulipalon sattuessa
23325: kymmenen ajan tietopuolinen karjanhoito-          siirtyy palo muihin rakennuksiin niiden lä-
23326: koulu. Tähän kouluun on aina ollut pyrki-        heisyyden vuoksi, olisi rakennus mitä kii-
23327: mässä oppilaita huomattavasti runsaammin         reimmin purettava ja korvattava sekä suun-
23328: kuin mitä kouluun on voitu oppilaita vas-        nittelullisesti että teknillisesti käyttökelpoi-
23329: taan ottaa. Karjanhoitokoulu Keski-Suo-          semmalla ratkaisulla.
23330: men pientila- ja kotieläintalousvaltaisen maa-      Kuten edellä olevasta lausunnosta käy ilmi,
23331: talouden jatkuvaksi kehittämiseksi on ehdot-     koulutilan koulu- ja oppilasasuntolan kunto
23332: tomasti välttämätön. Keski-Suomen tieto-         on siksi heikko, että niiden perusteellinen
23333: puolinen karjanhoitokoulu on toiminut koko       uusiminen ja uusien tilojen rakentaminen
23334: olemassaolonsa ajan ja näin edelleenkin          on katsottava välttämättömäksi, jos karjan-
23335: Keski-Suomen maanviljelysseuran omista-          hoitokoulun jatkamista tällä koulutilalla
23336: malla Saarikon tilalla Laukaassa. Koulu on       suoritetaan. Keski-Suomen tietopuolisen kar-
23337: toiminut rakennuksiin ja asunto-oloihin näh-     janhoitokoulun omistajana on maanviljelys-
23338: den erikoisen vaikeissa olosuhteissa. V. 1951    seuran johtokunta, tietoisena koulurakennus-
23339: rakennettiin nykyiselle maanviljelysseuran       ten kehnoudesta, tehnyt jo aikaisemmin esi-
23340: omistamalle Saarikon koulutilalle uusi koti-     tyksiä varojen saamiseksi uuden kouluraken-
23341: eläinrakennus, jota suunniteltaessa erikoi-      nuksen rakentamista varten. Kuten edellä
23342: sesti karjanhoitokoulun tarpeet otettiin huo-    mainittiin, rakennettiin koulutilalle v. 1951
23343: mioon. Nyt olisi vuorossa varsinainen koulu-     uusi kotieläinrakennus. Kun maanviljelys-
23344: ja oppilasrakennus.                              seuralla ei ollut käyttövaroja eikä tarkoi-
23345:    Saarikon koulutilan koulurakennuksen ja       tukseen ole saatu myöskään valtion varoja
23346: oppilasasuntolan kunnosta antaa rakennus-        enempää avustuksen kuin lainankaan muo-
23347: insinööri Tapio Vuorinen seuraavanlaisen         dossa, tuottaa tämän rakennuksen rakenta-
23348: arvostelun:                                      miseen otetun 7 miljoonan markan pankki-
23349:    Koulurakennus on vanha hirsirakennus,         lainan korkojen maksaminen seuralle erittäin
23350: jonka perustukset ovat heikosti tehdyt ja        suuria vaikeuksia, minkä lisäksi lainan kuo-
23351: lämmityslaitteet heikot, ollen rakennuksessa     letukseen tarvittaisiin myöskin varoja.
23352: osittain keskuslämmitys, osittain vanhat            Keski-Suomen karjanhoitokoulukysymystä
23353: uunit. Pohjaratkaisusta johtuen ei raken-        perusteellisesti harkittuaan muodostuu seu-
23354: nusta voida pitää käyttökelpoisena kouluksi,     ran johdon käsityksen mukaan Keski-Suo-
23355: mutta kunnostaminen muihin, mahdollisesti        men maanviljelysseuralle taloudellisesti yli-
23356: toisarvoisiin tarkoituksiin, tulee kysymyk-      voimaiseksi Keski-Suomen tietopuoliselle kar-
23357: seen, mikäli tällainen käyttötapa voidaan        janhoitokoululle välttämättömien rakennus-
23358: rakennukselle osoittaa.                          suunnitelmien toteuttaminen ja myös koulun
23359:    Oppilasasuntola on vanha hirsirakennus,       ylläpito sen jälkeen.
23360: joka on katsottava täysin korjauskelvotto-          Näistä syistä johtuen on Keski-Suomen
23361: maksi, sekä perustukset, uunit, vesikatto että   maanviljelysseuran johtokunta tullut siihen
23362: varsinkin yläpohja (laipio) ovat niin heikot,    tulokseen, että karjanhoitokoulu olisi mah-
23363: ettei korjausta kannata ajatella. Kun raken-     dollisimman pian muutettava valtion kou-
23364: nus lisäksi on asemakaavallisesti niin sijoit-   luksi ja samalla siirrettävä valtion omista-
23365:                                     IX,40. -    Palovesi ym.                                   549
23366: 
23367: man Tarvaalan koulutilan yhteyteen Saari-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23368: järvelle, josta siten muodostuisi maatalous-       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23369: koulukeskus, jossa eri koulumuotojen ope-
23370: tusta voitaisiin tehostaa ja monipuolistaa                   että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
23371: helpommin ja pienemmin kustannuksin kuin                  menpiteisiin Keski-Suomen tietopuoli-
23372: yksityisissä erilliskouluissa. Tulkoon maini-             sen karjanhoitokoulun muuttamiseksi
23373: tuksi, että tähän maanviljelysseuran johto-               n. 50 oppilaan valtion kouluksi ja
23374: kunnan kantaan ovat myöskin Tarvaalan                     siirtämiseksi Saarijärven Tarvaalan
23375: maamieskoulun ja Saarikon karjanhoitokou-                 koulutilalle.
23376: lun johtokunnat yksimielisesti yhtyneet.
23377:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
23378: 
23379:         Eino Palovesi.           Kalle Kämäräinen.        Aare Leikola.
23380:         Impi Lukkarinen.         Matti Mattila.           Väinö Rankila.
23381:         Arvo Ahonen.             IDlja Väänänen.          Matti :koivunen.
23382:         Marja Lahti.             Artturi Koskinen.        Atte Pakkanen.
23383:         Päiviö Hetemäld.         Artturi Jämsen.          Eino E. Heikura.
23384:                        Urho Kähönen.            Yrjö Hautala.
23385: 550
23386: 
23387: IX,41. -   Toiv.al. N:o 255.
23388: 
23389: 
23390: 
23391: 
23392:                                  Seppälä ym.: Määrärahasta avustukseksi ja lainaksi Meijeri-
23393:                                     ammattikoulujen kannatusyhdistykselle Hämeenlinnan
23394:                                     meijerikoulun rakentamisesta aiheutuneiden velkojen
23395:                                     hoitoon.
23396: 
23397: 
23398:                                        E d u s k u n n a 11 e.
23399: 
23400:    Maamme meijeriammattihenkilöiden koulu-          varoista 23 300 000 markkaa ja joudutaan
23401: tus on järjestetty siten, että valtiovalta hoitaa   niiltä tänä vuonna keräämään jälleen lisää.
23402: isännöitsijäin ja juustomestarien koulutuk-         Suurin osa kustannuksista on saatu lainoina
23403: sen, mutta ammattiväen valtaosa, meijeriköt         eri rahalaitoksilta ja on lainojen summa tällä
23404: ja meijeristit koulutetaan yksityisluontoisissa,    hetkellä 87.5 milj. markkaa. Näin suuren
23405: valtion apua nauttivissa meijerikouluissa,          velkataakan kantaminen on erittäin raskas.
23406: joita on kolme, V a·asassa ruotsinkielinen, Ko-     Niinpä tekevät näiden velkojen korot v. 1955
23407: kemäellä ja Hämeenlinnassa suomenkieliset.          6.09 milj. markkaa.
23408:    Kaikista meijerioppilaitoksista on Hämeen-         Koska kysymyksessä on maataloutemme
23409: linnan meijerikoulu, josta myöhemmin muo-           ja koko kansantaloutemme kannalta erittäin
23410: dostunee alan pääkoulu, suurin, pystyen ker-        tärkeän meijeritalouden ammattihenkilökun-
23411: rallaan ottamaan vastaan 68 oppilasta, joiden       nan kouluttaminen ja lisäksi juuri sen hen-
23412: oppiaika meijerikoulussa kestää yhden luku-         kilökunnan osan, joka vastaa tuotteiden laa-
23413: vuoden. Koulu on sisäoppilaitos, jonka pii-         dusta, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
23414: rissä suoritetaan myöskin käytännön meijeri-        väksi toivomuksen,
23415: harjoitukset kouluun parhaillaan valmistu-
23416: vassa harjoitusmeijerissä. Näistä seikoista                   että hallitus ottaisi vuoden 1956
23417: johtuen on koulun tilavuus opettajain ja op-               tulo- ja menoarvioesitykseen 20 miljoo-
23418: pilasasuntoloineen 12 300 ms ja on se tähän                nan markan määrärahan a-vustukseksi
23419: mennessä tullut maksamaan 100 000 000                      ja 20 miljoonan markan määrärahan
23420: markkaa. Lisäksi tulevat erilaiset kalusteet               pitkäaikaiseksi, halpakorkoiseksi lai-
23421: sekä osa meijerikoneista, joten koulun hinta               naksi Meijeriammattikoulujen kanna-
23422: valmiina tulee olemaan n. 110 000 000 mark-                tusyhdistykselle käytettäväksi Hämeen-
23423: kaa.                                                       linnan meijerikoulun rakentamisesta
23424:    Osuusmeijerit ovat keränneet tarvittavista              aiheutuneiden velkojen hoitamiseen.
23425:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
23426: 
23427:                   Felix Seppälä.                             Eemil Luukka.
23428:                   Arno Tuurna.                               Kalervo Saura.
23429:                   Aino Malkamäki.                            Mauri Seppä.
23430:                   Eino Raunio.                               Leo Häppölä.
23431:                                                                                            551
23432: 
23433: IX,42, -   Toiv.al. N:o 256.
23434: 
23435: 
23436: 
23437: 
23438:                                Partanen ym..: Metsäkoulun perustamisesta Hyrynsalmelle.
23439: 
23440: 
23441:                                      Eduskunnalle.
23442: 
23443:    Metsäammattimiesten kouluopetus ei ole        parannuspiirien palvelukseen lasketaan tar-
23444: maassamme jakautunut koulujen sijaintiin         vittavan v. 1955 n. 100, vv. 1956-60 n. 180
23445: nähden lainkaan tasapuolisesti. Alemman          ja vv. 1961-65 n. 180 uutta metsäteknikkoa,
23446: metsäammattiopetuksen antamisesta, so. met-      näyttäisi selvältä, että metsäkoulun perusta-
23447: säteknikoiden valmistamisesta, huolehtivat       miseen Kainuuseen olisi viipymättä ryhdyt-
23448: Evon, Nikkarilan, Tuomarniemen, Kurun ja         tävä.
23449: Rovaniemen suomenkieliset ja Tammisaaren            Metsäkoulun perustamisasia Kainuussa on
23450: ruotsinkielinen metsäkoulu. Lisäksi on Tam-      jo ollut pitemmän aikaa vireillä. Kainuun
23451: melaan perusteilla uusi metsäkoulu. Tästä        metsänhoitolautakunta sekä Kainuun maa-
23452: huomaamme, että maamme varsinaisilla met-        kuntaliitto ovatkin jo aikaisemmin käänty-
23453: säseuduilla ei sijaitse kuin yksi metsäkou-      neet asiassa maatalousministeriön puoleen
23454: luistamme.                                       anomuksilla ikoulun perustamisesta. Koulun
23455:    Maamme luontoisilla metsäalueilla, kuten      paikaksi on todettu soveliaimpana Hyrynsal-
23456: Kainuussa ja muualla Pohjois- ja Itä-Suo-        men kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva val-
23457: messa, paikallinen väestö joutuu jo lapsesta     tion maa.
23458: alkaen kiinteästi tekemisiin metsän ja siihen       Viime aikoina on erikoisesti noussut esille
23459: liittyvien toimintojen kanssa. Tästä johtuu-     myös metsätyömiesten ammattikoulutuskysy-
23460: kin, että suurin osa metsäkouluihin pyrki-       mys. Kun Kainuussa on jatkuvasti runsaasti
23461: jäistä on näiltä varsinaisilta metsäseuduilta.   metsätöitä, ja kun metsätyöt näyttelevät
23462: Kun metsäikoulut sijaitsevat etäällä näiltä      suurta osaa näiden seutujen talouselämässä
23463: alueilta, vaikuttaa se, että moni metsäalalle    yleensä, olisi luonteenomaista ja tarkoituk-
23464: hyvinkin sopiva vähävarainen mies jää vaille     senmukaista, että kun käydään metsätyömies-
23465: kouluopetusta ja joku toinen alalle ehkä vä-     ten ammattikoulutuksen ikäytännölliseen to-
23466: hemmän sovelias korvaa hänen paikkansa           teuttamiseen, niin Kainuu on tässä suhteessa
23467: koulun oppilaana.                                ensisijaisimpia alueita tällaisen toiminnan
23468:    Metsäammattimiesten tarve maassamme           aloittamiselle. Perustettavan metsäkoulun yh-
23469: näyttää jatkuvasti kasvavan. Tähän vaikut-       teydessä olisi tämäkin asianpuoli otettava
23470: taa metsäteollisuuden kehittyminen, metsä-       huomioon jo alkusuunnitteluja tehtäessä.
23471: alan ammattimiesten entistä suurempi ky-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23472: syntä eri elinkeinoelämän aloille sekä yksi-     nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23473: tyismetsätalouden piirissä kasvanut metsätek-    vomuksen,
23474: nikoiden tarve metsänhoitoyhdistysten neu-
23475: vojina ja muina toimihenkilöinä.                         että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23476:    Nykyisin toiminnassa olevat metsäkoulut             tomenpiteisiin metsäkoulun ja sen yh-
23477: eivät voi ottaa vastaan kuin pienen osan               teyteen metsätyömiesten ammattikoulu-
23478: kouluihin pyrkijöistä. Kun toisaalta metsä-            tuskeskuksen aikaansaamiseksi Hyryn-
23479: ammattimiesten tarvetta on runsaasti, jopa             salmelle.
23480: niin, että metsänhoitoyhdistysten ja metsän-
23481:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
23482: 
23483:                  Eemil Partanen.                         J. F. Pöykkö.
23484:                  Eetu Karjalainen.                       Eeli Erkkilä.
23485: 552
23486: 
23487: IX,43, -    Toiv.al. N:o 257.
23488: 
23489: 
23490: 
23491: 
23492:                                 Heikura ym.: Määrärahasta mieskotiteollisuuskoulun perus-
23493:                                    tamiseksi Kihniön kuntaan.
23494: 
23495: 
23496:                                       E d u s k u n n a 11 e.
23497: 
23498:    On monasti esitetty, mm. julkisessa kes-           Kun hankkimiemme ennakkotietojen mu-
23499: kustelussa, sellaisia ja mielestämme oikeita       kaan mm. maataloushallituksen kotiteolli-
23500: mielipiteitä, että ajankohtaisina ja tärkeinä      sausosasto pitää tärkeänä, että mainittu
23501: toimenpiteinä on pidettävä maaseudun nuori-        kouluhanke Pohjois-Satakunnan osalta olisi
23502: son ohjaamista entistä enemmän käytännölli-        saatava myönteiseen ratkaisuun, niin edus-
23503: sen ammattiopetuksen ja kasvatuksen lin-           kunnan tulisi auttaa ko. hanketta hyväksy-
23504: jalle. Tällöin ei voida sivuuttaa ja jättää        mällä hallitukselle toivomus käytännöllisiksi
23505: huomiotta ns. kotiteollisuusammattiopetusta,       toimenpiteiksi asiassa.
23506: jonka merkitys ja tarve on suurin niillä syr-         Haluamme mainita, että kun mainittu Kih-
23507: jäisillä alueilla, joissa ei ole suurempia teol-   niön kunta itsekin oma-aloitteisesti on asiaa
23508: lisuus- ja asutuskeskuksia, ja missä maata-        ollut ajamassa, ja on ilmoittanut jo v. 1953
23509: lousammattialan harjoittamiseen on rajoite-        maataloushallitukselle voivansa järjestää kou-
23510: tumpia mahdollisuuksia. Tällaisia alueita on       luhuoneiston, joka jo toista vuosikymmentä
23511: maassamme mm. Pohjois-Satakunnassa, joka           on ollut varattuna tämänlaatuiseen, hyödyl-
23512: monien koulu- ym. opistojen sijoituksissa on       liseen käyttöön, ja kun kunta muutenkin
23513: jäänyt lapsipuolen asemaan rintamaista,            tulee huolehtimaan yhdessä valtiovallan
23514: joille on saatu emäntäkouluja, kotiteollisuus-     kanssa koulun menestyksellisestä toimin-
23515: kouluja yms. Näillä alueilla on tyydyttävä         nasta, ja kun alue on vähävaraista, pienvil-
23516: jatkuvasti tulemaan toimeen ns. kiertävien         jelijäväestöön suurelta osaltaan kuuluvaa,
23517: kurssimuotojen hyväksikäytöllä, minkä ope-         kotiteollisuusammattiopetuksesta olisi alueen
23518: tukselliset ja kasvatukselliset puutteet ovat      nuorisolle suuri hyöty ja merkitys.
23519: melkoiset.                                            Edellä oleva osoittanee, että niin asialliset
23520:    Kun Pohjois-Satakunnassa Kihniön kunta          kuin kohtuussyyt puhuvat mieskotiteollisuus-
23521: osoitti v. 1953 suurta kiinnostusta mieskoti-      koulun saamisen puolesta Kihniön kuntaan,
23522: teollisuuskoulun saamiseen paikkakunnalle          koska tämänlaatuisella syrjäseudulla nuori-
23523: ja tarjosi po. käyttöön maataloushallituksen       son ammattikätevyyden ja taidon lisäämisen
23524: hyväksymät huoneistotilat, ja oli siis jo var-     avulla avataan parempia mahdollisuuksia
23525: sin lähellä saada alueelleen Virolahdella si-      sille vapaalle ja rikkaammalle yrittäjätoimin-
23526: jainneen mieskotiteollisuuskoulun, niin olisi      nalle, jota tarvitsevat myös tämän seutukun-
23527: po. koulun perustamishanke saatava myös            nan maaseudun kasvatit elämänuraansa va-
23528: toteutumaan. Lienee hyvä muistaa, että mai-        litessaan ja työssään Pohjois-Satakunnan
23529: nitun koulun siirtämishanke raukesi nimen-         elinkeinoelämän kehittämiseksi.
23530: omaan siksi, että samaa koulua ja sille va-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23531: rattuja määrärahoja ryhtyi myös hakemaan           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23532: mm. Vammalassa sijaitseva Satakunnan koti-
23533: teollisuuskoulu. Tätä koskeva raha-asia-aloite                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23534: oli mm. valtiovarainvaliokunnassa käsitte-                 menpiteisiin mieskotiteollisuuskoulun
23535: lyssä rinnan koulun sijoitusta Kihniön kun-                perustamiseksi Kihniön kuntaan ja
23536: taan tarkoittavan raha-asia-aloitteen kanssa               ottaisi sitä varten vuoden 1956 tulo-
23537:  (n:o 205), tullen molemmat hylätyiksi.                    ja menoarvioesitykseen tarpeellisen
23538:                                                            määrärahan.
23539:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
23540: 
23541:            Eino E. Heikura.            Eero Saari.                    Nestori Kaasalainen.
23542:                                                                                                 553
23543: 
23544: IX,44, -    Toiv.al. N:o 258.
23545: 
23546: 
23547:                                  Rönkkö ym.: Maataloudellisten opetuselokuvien hankkimi-
23548:                                    seksi metsäjärjestöille.
23549: 
23550: 
23551:                                        E d u s kun n alle.
23552: 
23553:    Viimeiset viisi vuotta ovat metsätaloudelli-     kuus on kuitenkin ollut esteenä elokuvien
23554: sessa valistus- ja koulutustoiminnassa muo-         valmistamiselle.
23555: dostuneet voimakkaaksi heräämisen ja edis-             Opetusraina muodostaa elokuvaa hyvin
23556: tyksen kaudeksi. Yksityismetsätalouden edis-        täydentävän havaintovälineen. Rainoja tar-
23557: täruistoiminnan järjestöjen monipuolistunut         vittaisiin useita kymmeniä. Teknillisesti ja
23558: työ näyttää kantavan runsaampaa satoa kuin          opetuksellisesti hyvän rainan valmistuskus-
23559: toiminnassa mukana ollut neuvontahenkilöstö         tannukset ovat n. 15 000 markkaa. Elokuvien
23560: saattoi vielä jokin vuosi sitten otaksua. Met-      ja rainojen ohella kaivataan myös näiden
23561: sän merkeissä järjestettyjen valistustilaisuuk-     esityskojeita, siis kaitafilmiprojektoreita ja
23562: sien suosio on kasvanut ja niihin osallistu-        rainaheittimiä. Metsätaloudellisilla neuvonta-
23563: taan entistä suuremmin joukoin. Vastaavasti         järjestöillä on vain 13 kaitafilmiprojektoria,
23564: on neuvontajärjestöjen taholla pyritty neu-         ts. ei edes jokaisella metsänhoitolautakun-
23565: vonnan tehostamiseen käytettävissä olevien          nal1a ole tällaista filmien esityskojetta, puhu-
23566: mahdollisuuksien rajoissa. Eräänä valistus-         mattakaan paikallisista neuvontajärjestöistä.
23567: toiminnan tehostamiseen tähtäävänä toimen-          Rainaheittimiä on runsaammin, mutta myös
23568: piteenä on ollut pyrkimys opetusfilmien ja          niiden käyttö voi muodostua filmin käyttöä
23569: -rainojen entistä runsaampaan käyttöön. Näi-        laajemmaksi. Hyvän rainaheittimen hankinta-
23570: den hav,aintovälineiden käyttö on ollut omiaan      hinta on noin 30 000 markkaa.
23571: pitämään yllä metsänomistajien mielenkiin-             Edellä mainittujen opetusvälineiden lähi-
23572: toa ja ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi           ajan tarpeina voidaan esittää: 10 opetus-
23573: neuvontavälineiksi.                                 lyhytelokuvaa, 30 kaitafilmiprojektoria, 100
23574:    Sotien jälkeisenä aikana on neuvontajärjes-      opetusrainaa ja 300 rainaheitintä. Tässä las-
23575:  töjen käyttöön saatu Keskusmetsäseura Ta-          kelmassa on päämäärä ollut se, että metsä-
23576: pion, Työtehoseuran, Metsämiesten Säätiön           taloudellista neuvontatyötä varten saataisiin
23577: ym. toimesta muutamia metsätaloudellisia            2 kaitaelokuvaprojektoria käytettäväksi kun-
23578: opetuselokuvia, joita on viime vuosien aikana       kin maakunnan alueella ja rainaheitin kahta
23579:  esitetty runsaasti erilaisissa kokous- ja valis-   metsäneuvojaa kohden sekä lähiajan tarvetta
23580: tustilaisuuksissa. Vuosittain on järjestetty        vastaavat määrät opetuselokuvia ja -rainoja.
23581:  noin 1 500 filmiesitystä. Tällä hetkellä on           Edellä olevan perusteella esitämme kun-
23582:  näistä elokuvista käyttökuntoisina enää vain       nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
23583: 4, ja nekin ovat kauan kiertäneinä miltei lop-      muksen,
23584:  puun ajettuja. Uusien opetuselokuvien tarve
23585:  on tällä haavaa erittäin suuri. Uusien elo-                  että hallitus ryhtyisi toim,enpiteisiin
23586:  kuvien hankkimiseksi Keskusmetsäseura Ta-                 metsätaloudellisten     opetuselokuvien,
23587:  pio järjesti v. 1951-52 metsätaloudellisten               opetusrainojen ja niiden esitysvälinei-
23588:  opetuselokuvien käsikirjoituskilpailun, ja nyt            den hankkimiseksi metsäjärjestöille
23589:  ovat kilpailun tuloksena kertyneet käsikirjoi-            niiden metsätaloudellisen opetustyön
23590:  tukset käytettävissä, odottamassa toteutta-               tehostamista varten.
23591:  mista. Käytettävissä olevien varojen niuk-
23592:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
23593: 
23594:            Tahvo Rönkkö.               Hilja Väänänen.                Eino Rytinki.
23595:            Wiljam Sarjala.             Atte Pakkanen.                 Kalle Kämäräinen.
23596: 70 E 1'59/55
23597: 554
23598: 
23599: IX,45. -   Toiv.al. N:o 259.
23600: 
23601: 
23602: 
23603: 
23604:                                 Erkkilä ym.: Toimenpiteistä karjatalouden tukemiseksi Poh-
23605:                                    jois-Suomessa.
23606: 
23607: 
23608: 
23609:                                      E d u s k u n n a 11 e.
23610: 
23611:    Ilmastolliset olosuhteet Pohjois-Suomessa      kunnassa 20 mk kilolta, joten Pohjois-Suo-
23612: ovat maatalouden kannalta katsoen huomat-         messa on maidon tuotantotappio jokaista tuo-
23613: tavasti epäedullisemmat kuin maamme eteläi-       tettua maitokiloa kohden 4 mk suurempi kuin
23614: semmillä alueilla, ja maatalouden harjoitta-      Etelä-Suomessa. Edellä mainittuun Pohjois-
23615: minen on siellä huonosti kannattavaa. Kan-        Suomen maidon hintaan sisältyvät kaikki
23616: nattavuutta huonontaa lisäksi vielä se, että      maidontuotannon tukemiseen maksetut palk-
23617: monin paikoin aikaisempina vuosina halla          kiot.
23618: on vienyt suuren osan vuodentulosta, jonka           Jos vertaamme Ruotsin maidontuottajahin-
23619: seuraukset vieläkin ovat rasittamassa maa-        toja, ne ovat Pohjois-Ruotsissa n. 25 % kor-
23620: taloutta katolainojen takaisinmaksuina ym.        keammat kuin Etelä-Ruotsissa, ja meillä vas-
23621: jälkiseurauksina.                                 taavasti, kuten edellä selviää, Pohjois-Suo-
23622:    Kun viljelmät valtaosaltaan ovat pieniä,       messa vain n. 10 % korkeammat.
23623: joiden kannattavuus normaalivuosinakin on            Kun edellytykset maatalouden harjoittami-
23624: heikko, edellä mainittujen seikkojen vuoksi       seen eri puolilla maatamme ovat hyvin eri-
23625: se on entisestään vain vaikeutunut. Viime         laiset, Pohjois-Suomen muodostaessa tässä
23626: vuosien suuri työttömyys on osaltaan toi-         suhteessa oman erikoisalueensa, jossa maata-
23627: meentuloa vaikeuttanut, koska varatöihin          louden tärkein tuotantomuoto on karjatalous,
23628: vain kaikista pienimmiltä viljelmiltä on ollut    ja maataloudella on luonnonsuhteista johtuen
23629: mahdollisuus päästä.                              kannettavanaan huomattavasti korkeammat
23630:    Rahamenot ovat kuitenkin vain vuosi vuo-       tuotantokustannukset ja siitä saadut tulot
23631: delta kasvaneet ja asiain hoito käynyt yhä        ovat pääasiallinen rahantulolähde, sen tähden
23632: vain vaikeammaksi satunnaisten ansiotulojen       ovat esitykset Pohjois-Suomen maitotalous-
23633: varassa. Sen vuoksi olisi viljelijäväelle saa-    tuotannon tukemiseksi ensi sijalla. V aitio-
23634: tava maatalouden piiristä rahansaantimahdol-      valta onkin suhtautunut myönteisesti Poh-
23635: lisuuksia karjatalouden kehitystä ja kannat-      jois-Suomen karjatalouden kehittämiseen,
23636: tavuutta tukemalla, koska karjatalous on se       mutta nykyään voimassa oleva erikoistuki ei
23637: maatalouden muoto, joka parhaiten menestyy        riitä korvaamaan sen korkeampaa kustannus-
23638: Pohjois-Suomen epäedullisissa olosuhteissa.       tasoa, jotta se voisi edes tasavertaisena kil-
23639: Nykyinen maidon hinta, Pohjois-Suomessa           pailla edullisemmassa asemassa olevien aluei-
23640: saatavista erikoistoimenpiteistä huolimatta, ei   den kanssa. Sen vuoksi erikoistukea olisi li-
23641: vastaa läheskään tuotantokustannuksia, vaan       sättävä maksamalla niille karjan omistajille,
23642: on tuotantotappio siellä huomattavasti suu-       jotka toimittavat maitoa meijeriin, korkeampi
23643: rempi maitokiloa kohden kuin muualla maas-        hintalisä, ja niille, joilla ei ole mahdollisuutta
23644: samme.                                            kuljettaa maitoa meijeriin, maksamalla eri-
23645:    Ns. professoritoimikunnan tutkimusten mu-      koistuki lehmäluvun perusteella korkeam-
23646: kaan maidon tuotantokustannukset ovat Ou-         pana lehmänpitopalkkiona, sekä säilyttämällä
23647: lun ja Lapin läänien alueella 37 mk kilolta       Pohjois-Suomen jako neljään alueeseen, sel-
23648: ja esim. Satakunnassa 31 mk kilolta. V as-        laisena kuin se nykyään on valtioneuvoston
23649: taavat tuottajahinnat ovat tällä kertaa Poh-      päätöksellä määrätty. Mielestämme näin voi-
23650: jois-Suomessa keskimäärin n. 22 mk ja Sata-       daan Pohjois-Suomelle luonnollista ja elin-
23651:                                IX,45. -   Erkkilä ym.                                       555
23652: 
23653: tärkeää maataloustuotannon alaa kehittää ja                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23654: siitä elävälle väestölle turvata työ- ja toi-           toimenpiteisiin karjatalouden tukemi-
23655: meentulomahdollisuudet.                                 seksi Pohjois-Suomessa niin, että sen
23656:    Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-            kannattavuus saataisiin samalle tasolle
23657: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-             maamme eteläisempien alueiden kanssa.
23658: muksen,
23659:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
23660: 
23661:         Eeli Erkkilä.                Kusti Eskola.                Eemil Partanen.
23662:         Eino E. Heikura.             Eino Rytinki.                J. F. Pöykkö.
23663:         Toivo Antila.                Niilo Ryhtä.                 Yrjö Hautala.
23664:                                      Artturi Jämsen.
23665: 556
23666: 
23667: IX,4~. -   'Toiv.a.l. N: o 260.
23668: 
23669: 
23670: 
23671: 
23672:                                   Kosola. ym.: Määrärahasta hevostalouden edistämistä varten.
23673: 
23674: 
23675: 
23676:                                        Ed u s kunnalle.
23677: 
23678:    Maassamme toimii nykyisin 608 hevos-           v. 1952 vähentynyt 145, v. 1953 104, nykyi-
23679: jalostusliittojen jäsenyhdistystä, joitten tar-   sen lukumäärän ollessa jo alle 100. Tilan-
23680: koituksena on koota toimialueensa hevos-          netta on vielä vaikeuttanut lisäksi se, ettei-
23681: kasvattajat ym. asianharrastajat järjestet-       vät hevoskasvatusyhdistykset ole saaneet
23682: tyyn yhteistoimintaan hevostalouden ja -ja-       muutenkaan minkäänlaista valtion avustusta,
23683: lostuksen edistämiseksi. Eräänä hevoskasva-       koko hevoskasvattajajärjestölle tulevan var-
23684: tusyhdistysten tärkeimmistä tehtävistä on,        sinaisen määrärahan ollessa ainoastaan 7.1
23685: kuten niitten sääntöjen 2 §: ssä sanotaan,        milj. markkaa.
23686: hankkia paikkakunnan oloihin sopiva, kanta-          Sen johdosta, että hevoskasvatusharrastus
23687: kirjaan merkitty siitosori, mistä ratkaisevasti   on viime aikoina osottanut elpymisen merk-
23688: riippuu toiminta-alueen hevoskannan tuleva        kejä, mistä parhaana takeena on ollut astu-
23689: kehitys.                                          tusmäärien lisääntyminen, on kunnollisten
23690:    Pätevien siitosoriitten hankkiminen ja         ja pätevien siitosoriitten hankkimiskysymys
23691: niitten runsas käyttö on hevosjalostustyös-       tällä hetkellä hevoskasvatusyhdistysten pii-
23692: sämme perustavaa laatua. Mikäli siinä             rissä päivän polttava. Lisäksi voidaan todeta
23693: epäonnistutaan, voi paikkakunnan hevos-           hevoskasvatusharrastuksen ottaneen ripeitä
23694: kanta lyhyessä ajassa heikentyä ja koJw           edistysaskeleita myöskin maamme syrjäseu-
23695: pitkäaikainen hevosjalostuksen hyväksi suo-       duilla ja Pohjois-Suomessa, mutta kunnollis-
23696: ritettu työ taantua, tuottaen niin yksityi-       ten siitosoriitten puute muodostaa sielläkin
23697: sille hevosen tarvitsijoille kuin koko pitä-      erittäin suuren hankaluuden ja jatkuvaa
23698: jäliekin huomattavia taloudellisia tappioita.     hevosjalostustyötä jarruttavan tekijän. Sii-
23699:    Siitosoriasian tärkeys on todettu mm.          tosoritarpeen tyydyttämiseksi ovat eräät
23700: valtiovallan taholta. Niinpä hevostalouden        yksityiset tuoneet näille seuduille kylläkin
23701: edistämiseksi annetussa asetuksessa n : o         oriita, mutta niitten siitosarvo on monessa
23702: 17/12. 1. 1935 säädetään, että hevostalouden      tapauksessa ollut kyseenalainen, mikä ennen
23703: edistämiseksi toimivat yhdistykset, osuuskun-     pitkää johtaa luonnollisestikin järjestyneen
23704: nat ja seurat voivat saada valtion varoista       ja suunnitelmallisen hevosjalostustyön taan-
23705: avustusta hevoshoidontarkastajan hyväksy-         tumiseen.
23706: män siitosoriin hankkimista varten.                  Nykyisen vaikean ja hevosjalostustyöl-
23707:    Tätä asetuksessa säädettyä mahdollisuutta      lemme vaarallisen tilanteen korjaamiseksi
23708: ei ole kuitenkaan kertaakaan sotien jälkeen       ehdotetaan kunnioittaen, että valtiovalta
23709: toteutettu, mistä johtuen monet hevosjalos-       ryhtyisi uudelleen avustamaan heikoimmassa
23710: tustyössään jo varsin pitkällekin päässeet        taloudellisessa asemassa olevia yhdistyksiä
23711: yhdistykset ovat joutuneet erittäin tukalaan      kunnollisten     siitosoriitten hankkimiseksi.
23712: asemaan. Hevoskasvatustyön ollessa viime          Sen johdosta, että yhdistysorikanta on viime
23713: vuosina kannattamatonta ja toimiessa tästä        vuosina jyrkästi vähentynyt, tarvitaan ensi
23714: johtuen erittäin suurissa vaikeuksissa on         tilassa 40 uutta yhdistysoritta, joista suurin
23715: yhdistysoriita jouduttu hävittämään hyvin         osa Pohjois-Suomeen ja muille syrjäseuduille,
23716: suuressa määrin. Kun maassamme vielä v.           missä taloudelliset mahdollisuudet ovat kaik-
23717: 1946 oli 196 yhdistysoritta, oli niitten luku     kein heikoimmat.
23718:                                        IX,46.- Kosola. ym.                                  557
23719: 
23720:   Sen johdosta, että siitosoriitten hoito on               että hallitus ottaisi vuoden 1956
23721: tärkeydessään ja tarkkuudessaan suuria ta-              tulo- ja menoarvioesitykseen 18 mil-
23722: loudellisia uhrauksia vaativaa, olisi asetetta-         joonan markan määrärahan hevosta-
23723: vasta määrärahasta myös jaettava hoitoavus-             louden edistämistä varten, jaettavaksi
23724: tuksia niille hevoskasvatusyhdistyksille, joilla        siitosoriitten osto- ja hoitoavustuksina
23725: on siitosori.                                           hevosjalostustyötä tekeville yhdistyk-
23726:   Edellä olevan perusteella ehdotamme                   sille, osuuskunnille ja seuroille.
23727: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23728:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
23729: 
23730:                   N. Kosola.                                 R. Hallberg.
23731:                  Mauri Seppä.                                Heikki Soininen.
23732: 558
23733: 
23734: IX,4r. -    Toiv.al. N:o 261.
23735: 
23736: 
23737: 
23738: 
23739:                                 M. Leskinen ym.: Esityksen antamisesta työnantajan pakol-
23740:                                    lisesta metsä- ym. töissä käytettäviä hevosia koskevasta
23741:                                    tapaturmavakuutuksesta.
23742: 
23743: 
23744:                                      E d u s k u n n a 11 e.
23745: 
23746:    Eräiden aloitteiden johdosta on eduskunta      toimeentuloa, olisi sen vuoksi kiireellisesti
23747: v. 1949 hyväksynyt toivomuksen, ,että halli-      heidän asemansa turvattava eläintapatur-
23748: tus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin sel-   mien aiheuttamilta vahingoilta. Yksityisille
23749: vityksen hankkimiseksi mahdollisuuksista tur-     hevosenomistajille vapaaehtoisen eläinvakuu-
23750: vata eläinten omistajat eläinvahinkojen ai-       tuksen käyttäminen tuottaa kohtuuttomia
23751: heuttamilta menetyksiltä ja antaisi aikanaan      kustannuksia, ja kun ansiotöissä käytettä-
23752: esityksen eduskunnalle." Hallitus ei kuiten-      vien hevosten osalta vahinkojen korvaaminen
23753: kaan ole antanut esitystä asiasta tai ryhty-      valtion varoista ei myöskään voine tulla ky-
23754: nyt sen johdosta muutoinkaan toimenpitei-         symykseen, jää mielestämme ainoa:ksi oikeu-
23755: siin. Toteutettuinakin toivomuksessa esitetyt     denmukaiseksi ratkaisuksi työnantajan pakol-
23756: toimenpiteet olisivat olleet riittämättömiä.      liseen maksuvelvollisuuteen perustuvan hevo-
23757: V. 1951 valtiopäiville ovat edustajat jättä-      sia koskevan tapaturmavakuutuslain säätä-
23758: neet samasta asiasta ka:ksi toivomusaloitetta,    minen.
23759: mutta ne ovat jääneet käsittelemättä edus-           Pienviljelijäin ja muiden heihin verratta-
23760: kunnan hajaantumisen vuoksi ja siten rauen-       vien omissa töissään hevosille samoin kuin
23761: neet. Kun asian käsittely on näin siirtynyt,      karjalle sattuneiden vahinkojen sopiva kor-
23762: olisi se nyt vihdoinkin saatettava myöntei-       vausmenetelmä olisi samalla järjestettävä ja
23763: seen ratkaisuun.                                  annettava siitä esitys eduskunnalle.
23764:    Ansiotöissä käytettävien hevosten menetyk-        Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23765: sistä ja loukkautumisista aiheutuneiden va-       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23766: hinkojen korvaaminen on puutteellista va-
23767: paaehtoisuuden varassa. On suuri määrä                       että hallitus kiireellisesti valmistut-
23768: työnantajia, joiden töissä työskentelevät ajo-            taisi työnantajan pakolliseen tapa-
23769: miehet eivät saa minkäänlaista korvausta                  turmavakuutusvelvollisuuteen perustu-
23770: hevoselle työssä sattuneesta tapaturmasta.                van, metsä- ym. töissä käytettäviä he-
23771: Kun palkka-ajossa työskentelevät ovat                     vosia koskevan tapaturmavakuutus-
23772: yleensä vähävaraisia, ja hevosen menetys                  lakiehdotuksen ja antaisi siitä esityk-
23773: näin ollen saattaa vaarantaa asianomaisen                 sen eduskunnalle.
23774:       Hel~ingissä   11 päivänä helimkuuta 1955.
23775: 
23776:            Martti Leskinen.           Pentti Liedes.                 Usko Seppi.
23777:            Eino Tainio.               Niilo Nieminen.                Nestori Nurminen.
23778:            Toivo Niiranen.            Hannes Tauriainen.             Eino Roine.
23779:                                                                                                                                   559
23780: 
23781: IX,4s. -   Toiv.al. N:o 262.
23782: 
23783: 
23784: 
23785: 
23786:                                                                       Soininen ym.: Määrärahasta valtion siitosoriitten ostamista
23787:                                                                          ja sijoituskustannuksia varten.
23788: 
23789: 
23790:                                                                             Eduskunnalle.
23791: 
23792:   Ns. ruununorijärjestelmällä on vanhat pe-                                           maamme vauraimmissa osissa vaikuttanut he-
23793: rinteet maamme hevosjalostustyössä. Niinpä                                            vostyövoiman vähenemiseen, mutta etenkin
23794: jo 1830-luvulla myönnettiin kuvernöörien                                              pohjoisosissa ja itäisillä rajaseuduilla on par-
23795: käyttöön yleisiä varoja siitosoriitten ostoa                                          haillaan huomattavissa lisääntyvää harras-
23796: varten, mutta vasta 1870-luvulla tämä toi-                                            tusta hevoskasvatukseen. Kun näissä seu-
23797: mintamuoto laajeni ja vakiintui. Nämä val-                                            duin tarvitaan metsätyömailla runsaasti
23798: tion varoilla ostetut ja siitokseen sopiviksi                                         vankkoja, hyviä työhevosia, joita tähän men-
23799: katsotut oriit sijoitettiin eri paikkakunnille                                        nessä on ollut pakko hankkia huomattavasti
23800: astumaan, sekä joutuivat hoitajiensa omai-                                            muualta, olisi suotavaa, että pienviljelijät
23801: suudeksi, kun olivat siittäneet 60 varsaa.                                            pystyisivät itse tuottamaan tarvittavan hevos-
23802: Vuonna 1905 määrättiin asetuksella ,Hevos-                                            aineksen. Tähän niillä onkin hyviä edelly-
23803: hoidon edistämiseen Suomessa myönnetyistä                                             tyksiä, jos valtion puolesta vuosittain myön-
23804: määrärahoista", että mainitusta vuodesta al-                                          nettäisiin varoja 10 vankan ja käyttöarvol-
23805: kaen hevoshoidon edistämiseen määrätyistä                                             taan ensiluokkaisen valtion siitosoriin ostoon,
23806: varoista, 160 000 markasta, on vuosittain pi-                                         sillä maamme itä- ja pohjoisosissa on var-
23807: dettävä vähintään 100 suomalaisrotuista sii-                                          soille   hyviä     laiduntamismahdollisuuksia,
23808: tosoritta. Näiden valtion oriitten luku on                                            joten kasvatuskustannukset muodostuvat
23809: aikojen kuluessa vähentynyt yllämainitusta                                            kohtuullisiksi ja varsan kehitys voi ta-
23810: minimimäärästä ja on luku ennen viimeisiä                                             pahtua suotuisissa olosuhteissa. Kyseessä
23811: sotiamme vaihdellut 57-81. Niinpä on val-                                             olevien seutujen väestö on siksi vähävaraista,
23812: tion oriita eri vuosina ollut seuraavasti:                                            ettei se pysty ostamaan ja paikkakunnalla
23813:                                                                                       vakituisesti pitämään kunnollista siitosoritta
23814:   Vuonna 1915        •   0   ••••            0   0   0   ••   0.      0   63 oritta   ilman valtion tukea.
23815:          1925    ••          0   0   •••         0   ••   0   0.      0   57             Valtion menoarvion 11 Pl. XII: 10 mo-
23816:     "    1934    ••          0.      0   0   0   ••••         0   ••      81 "        mentilla oleva määräraha, joka mm. on tar-
23817:     "    1935    0.          0   ••••••••                     0   ••      75   "      koitettu myös valtion siitosoriitten hankki-
23818:     "    1938    0.          0   0   0.      0   •••      0.      0   0   72   "      miseen, on kuitenkin siksi pieni, ettei näillä
23819:     "    1950                                                             11 "        varoilla ole sotien jälkeen voitu ostaa val-
23820:                                                                            3 "
23821:                  •••             0   •••         0   0   •••••
23822: 
23823: 
23824: 
23825:     "    1955    •       0   ••      0   ••••            0.   0   ••                  tion oriita.
23826:       "                                                                        "         Edellä olevan perusteella kunnioittllien eh-
23827:   Nykyisin elossa olevat valtion oriit on                                             dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23828: kaikki sijoitettu Kajaanin hevosjalostusliiton                                        muksen,
23829: alueelle. Nämä oriit ovat kaikki siksi iäk-
23830: käitä, yksi 16 ja kaksi 15 vuotiasta, että nii-                                                 että hallitus ottaisi vuoden 1956
23831: den vaikutus siitosoriina voidaan katsoa                                                     tulo- ja menoarvioesitykseen 4 000 000
23832: melko olemattomaksi. Niinpä ne v. 1953 as-                                                   markkaa valtion siitosoriitten ostoon,
23833: tuivat yhteensä 12 tammaa.                                                                   niiden hoitoon sairaustapauksissa ja
23834:   Tosin maatalouden koneellistaminen on                                                      sijoituskustannuksiin.
23835:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
23836: 
23837:                      Heikki Soininen.                                                             Eemil Partanen.
23838:                      Niilo Ryhtä.                                                                 Eino Rytinki.
23839: 560
23840: 
23841: IX,49, -   Toiv.al. N:o 263.
23842: 
23843: 
23844: 
23845: 
23846:                                 Kosola ym..: Määrärahasta orivarsojen yhteislaitumia varten.
23847: 
23848: 
23849: 
23850:                                       E d u s k u n n a ll e.
23851: 
23852:    Varsojen, erittäinkin orivarsojen, mutta        on viime vuosina tarjottu kantakirjaan kes-
23853: myöskin tammavarsojen kehityksen kannalta          kimäärin n. 600 oritta vuodessa, joista siis
23854: on yhteislaiduntaminen erittäin tärkeää.           ainoastaan n. 20 %: lla on ollut tilaisuutta
23855: Eräät asiantuntijat ovat jopa väittäneet,          nauttia yhteislaitumien suomista eduista.
23856: ettei kunnon kantakirjaoritta kyetä kasvatta-         Jos kohta yhteislaitumia onkin nykyisin
23857: maankaan ilman yhteislaitumia, joitten vai-        23, ovat ne jakautuneet varsin epätasaisesti,
23858: kutus on monasti aivan ratkaiseva hevosten         sillä niitä on ainoastaan 10 hevosjalostus-
23859: rakenteen ja erittäinkin jalkojen, samoinkuin      liiton alueella, niin että monilla seuduilla ei
23860: sisäelinten, kuten keuhkojen ja sydämen            ole vielä minkäänlaisia mahdollisuuksia yh-
23861: suotuisalle kehittymiselle. Sitäpaitsi tasaan-     teislaiduntamiseen. Esimerkiksi sellaiset voi-
23862: tuu yhteislaitumilla hevosen ja erittäinkin        makkaat hevoskasvatusseudut kuin Pohjan-
23863: orivarsan luonne, niin että uppiniskaisesta        maa, Satakunta (menetti laitumensa asutus-
23864: ja hermostuneesta yksilöstä laidunkesän ai-        toiminnan yhteydessä), Etelä-Karjala ja Ky-
23865: kana muodostuu taipuisa ihmisen ja kasvat-         menlaakso ovat niitä vielä kokonaan ilman.
23866: tajan käsittelyä totteleva eläin.                  Joskin sellaisten hankkimisen välttämättö-
23867:    Maassamme on tällä hetkellä 23 pienempää        myys on ollut aivan ilmeinen, ei ajatusta
23868: tai suurempaa orivarsojen yhteislaidunta,          ole kuitenkaan voitu taloudellisista syistä to-
23869: joista kaksi on hevosjalostusliittojen omistuk-    teuttaa.
23870: sessa, muitten ollessa joko hevoskasvatusyh-          Varsojen nykyisen vaikean laiduntilanteen
23871: distysten tai yksityisen omistamia tai sitten      parantamiseksi on Suomen Laidunyhdistys
23872: liittojen kasvatusyhdistysten vuodeksi kerral-     esittänyt, että olisi kiireellisesti ryhdyttävä
23873: laan vuokraamia. Joskin nykyiset laitumet          toimenpiteisiin
23874: edustavatkin kaikkiaan noin 1200 ha:n
23875: pinta-alaa, on valtaosa laitumiin kuuluvista          1) laitumien tuoton parantamiseksi kai-
23876: alueista sellaista maata, jolla ei laidunrehun     killa niillä alueilla, joilla varsojen tarjonta
23877: tuoton kannalta ole mitään merkitystä, ·eikä       on suurempi kuin laitumelle on voitu ottaa
23878: niitten tuottoa voida viljelystoimenpiteillä-      tai joilla laitumet eivät anna riittävästi lai-
23879: kään lisätä. Se, että tällä haavaa saadaan         dunrehua niillä nykyisin pidettävälle varsa-
23880: yhteislaitumille vuosittain ainoastaan noin        määrälle, edellyttäen luonnollisesti, että lai-
23881: 350 varsaa, johtuu osaksi myöskin siitä, että      tumiin sisältyy alueita, joiden tuoton paran-
23882: viime vuosina hevosjalostusliittojen talouden      taminen on viljelysteknillisesti mahdollista
23883: jatkuvasti heikontuessa ja tilinpäätösten          ja taloudellisesti kannattavaa, ja
23884: osoittaessa tappiota, ei ole liiennyt varoja          2) uusien laitumien hankkimiseksi kaikkien
23885: riittävästi laitumien kunnostamiseen ja pe-        liittojen alueilla, joilla niitä ei vielä ole.
23886: rusparannusten suorittamiseen, josta joh-             Sen johdosta, että nykyiset heikossa tilassa
23887: tuen varsamäärät ovat vuosi vuodelta pie-          olevat yhteislaitumet saataisiin tuottavaan
23888: nentyneet. Tämä on kuitenkin ollut erittäin        kuntoon, olisi lisäksi välttämättömien perus-
23889: valitettavaa sekä taloudelliselta kannalta         parannus-, aitaus- ym. töitten suorittamista
23890: katsottuna että myöskin jalostukselliset näkö-     varten nykyisillä tärkeimmillä laitumilla
23891: kohdat huomioonottaen, sillä maassammehan          myönnettävä valtion tukea.
23892:                                      IX,49. -   Kosola ym.                               561
23893: 
23894:   Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-              markan määrärahan orivarsojen yh-
23895: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                      teislaidunten perustamista sekä ole-
23896:                                                          massa olevien orivarsalaitumien pa-
23897:          että hallitus ottaisi vuoden 1956               rannustöitä varten.
23898:       tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
23899:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
23900: 
23901:                 N. Kosola..                                  R. Ha.llberg.
23902:                 Ma.uri Seppä.                                Heikki Soininen.
23903: 
23904: 
23905: 
23906: 
23907: 71 E 159/55
23908: 562
23909: 
23910: 1X,5o. -   Toiv.al. N:o 264.
23911: 
23912: 
23913: 
23914: 
23915:                                  Hallberg ym.: V edonlyönnistä ravikilpailuissa annetun ase-
23916:                                    tuksen muuttamisesta.
23917: 
23918: 
23919:                                        E d u s k u n n a 11 e.
23920: 
23921:    V edonlyönnistä hevoskilpailuissa 19. 11.        vuosina valtion välityksellä liitoille tuotta-
23922: 1927 annetun asetuksen ja sanottuun asetuk-         nut, olisi mitä tärkeintä ja jo nyt ajankoh-
23923: seen 24. 2. 1930 tehdyn muutoksen mukai-            taista, että järjestävät seurat saisivat laskea
23924: sesti saavat järjestävät seurat totalisaattorilla   hyväkseen korkeamman prosenttimäärän sa-
23925: kertyneistä varoista vain 10-20 %, riippuen         notuista tuloista.
23926: totalisaattorivaihdon suuruudesta. Kun voi-            Äskettäin täällä vierailleen venäläisen
23927: tonjakoa koskevaa asteikkoa ei jälkeen päin         ravijoukkueen johtaja on mm. lausunut, että
23928: ole muutettu, saavat järjestävät seurat ai-         Suomen kylmäveriset hevoset ovat maailman
23929: noastaan 10% kertyneistä pelivaroista, val-         nopeimpia, mikä osaltaan todistaa, että he-
23930: tion osuuden ollessa 20 %. Lisäksi on huo-          voskasvatuksemme ja -jalostuksen suunta on
23931: mattava, että järjestävän seuran osalle tule-       oikea ja edelleen kehityskelpoinen. Hevos-
23932: vat kaikki totalisaattorista aiheutuvat kulut,      kasvatus ja -jalostus lepää meillä miltei yk-
23933: jotka nykyoloissa ovat kohonneet jopa 20-           sinomaan yksityisen harrastuksen ja yritte-
23934: kertaisiksi entisestään. Kulujen suuruuden          liäisyyden pohjalla, sen sijaan ulkomailla sii-
23935: takia on aiheutunut järjestävälle seuralle          hen on valtion taholta kiinnitetty paljon
23936: tappiotakin, minkä Suomen Ravirengas on             enemmän huomiota ja uhrattu varoja.
23937: joutunut korvaamaan, eikä korvattava määrä             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23938: ole aivan vähäinen, nousten vuosittain 200          eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23939: -300 000 markkaan.
23940:    Näin ollen on kyseenalaista, kannattaako                   että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23941: totalisaattoria voimassaolevien voitonjako-                toimenpiteisiin vedonlyönnistä ravi-
23942: perusteiden pohjalla enää ravikilpailuihin                 kilpailuissa annetun asetuksen muut-
23943: ottaa. Tästä taas olisi seurauksena, että                  tamiseksi siten, että totalisaattorin
23944: hevosjalostusliitoille myönnetty valtionapu                voittovarojen jako tulisi rahan arvon
23945: pienenisi, ja kun sanottu avustus jo muu-                  alenemista vastaavaksi ja käytetyksi
23946: toinkin on niin vähäinen, ettei olisi syytä                suuremmassa määrin välittömästi he-
23947: vaarantaa sitä lisää - noin 2 % miljoonaa                  vosjalostusliittojen kautta hevoskasva-
23948: markkaa - minkä totalisaattori on viime                    tuksen ja -jalostuksen hyväksi kuin
23949:                                                            nykyisillä jakoperusteilla.
23950:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
23951: 
23952:                   R. Hallberg.                                   Irma Hamara.
23953:                   Matti Raipala.                                 Erkki Tuuli.
23954:                   Arvi Ikonen.                                   Martti J. Huttunen.
23955:                   Vieno Simonen.                                 Mauri Seppä.
23956:                   Heikki Soininen.                               Esa Koivusilta.
23957:                   Toivo Antila.                                  Matti Mattila.
23958:                                                                                               563
23959: 
23960: IX,51. -   Toiv.al. N:o 265.
23961: 
23962: 
23963: 
23964: 
23965:                                  Hama.ra. ym.: Määrärah(J,sta avustukseksi ja lainaksi Koti-
23966:                                    eläinhoitajain liitolle lomakeskuksen rakennuksia varten.
23967: 
23968: 
23969:                                       E d u s k u n n a II e.
23970: 
23971:    Kotieläinhoitajain liiton tehtävänä on toi-     keskuksessa maksaa 250 mk vuorokaudelta,
23972: mia yhdyssiteenä kaikkien kotieläinhoitotyötä      mutta 11 henkilöä sai ko. aikana Heikkilässä
23973: tekevien henkilöitten, niin palkkaväen kuin        täysin ilmaisen kahden viikon oleskelun.
23974: tilojen omistajaperheitten jäsentenkin sekä           Kotieläinhoitajain liiton virkistystoiminta
23975: heidän järjestöjensä välillä. Liitto valvoo        on paisunut niin laajaksi, että Heikkilässä
23976: tällä alalla työskentelevien ammatillisia ja       tarvitaan uusi ruokalarakennus, koska muo-
23977: taloudellisia etuja sekä toimii hankkiakseen       nitettavia saattaa olla usein 100-140 hen-
23978: virkistystä jäsenilleen.                           kilöä kerralla. Samoin on rakennettava uusi
23979:    Helpottaakseen huolto- ja virkistystoimin-      sauna sekä 3 loma-asuntoa. Kaikkien näi-
23980: taansa osti liitto valtiolta 23 päivänä mar-       den rakennusten yhteinen kustannusarvio on
23981: raskuuta 1950 Hämeenlinnan läheltä Aulan-          7 200 000 mk. Liiton varsinaiset toimin-
23982: gon Heikkilän tilan keskustoimipaikakseen          nasta aiheutuvat kulut ovat 1 500 000 mk
23983: 5 050 000 mk:n kauppahinnasta. Kun raken-          vuodessa.
23984: nukset olivat vanhoja ja rappeutuneita sekä           Kun Kotieläinhoitajain liitto työskentelee
23985: osittain epätarkoituksenmukaisia, oli suori-       hyvin laajojen piirien hyväksi, ja kun sen
23986: tettava huomattavia korjaustöitä. Lomalai-         toiminta kohdistuu erittäin raskasta ja her-
23987: sia varten on Heikkilään rakennettu 7 ns.          moja kuluttavaa ammattia harjoittaviin hen-
23988: loma-asuntoa, jotka ovat tulleet maksamaan         kilöihin, on paikallaan, että myöskin valtio-
23989: 600 000 mk kpl. Virkistyskeskuksessa run-          valta tukee tätä tärkeätä työtä.
23990: saasti käyviä retkeilijöitä varten on raken-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
23991: nettu retkeilyrakennus, johon voidaan majoit-      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23992: taa 100 henkilöä. Lisäksi on liiton piirijärjes-
23993: töillä neljässä maakunnassa viikonloppu-                      että hallitus ottaisi vuoden 1956
23994: majoja. Kaikki tämä on tehty jäsenten tai                  tulo- ja menoarvioesitykseen 3 000 000
23995: keräyksien antaman avun turvin.                            markan määrärahan avustukseksi ja
23996:     Liitossa on nykyään n. 12 000 jäsentä ja               3 000 000 markan määrärahan halpa-
23997: se on ainoa järjestö maassa, joka työsken-                 korkoiseksi lainaksi Kotieläinhoitajain
23998: teltJe nimenomaan kotieläinhoitoväen hyväksi.              liitolle lomakeskuksen rakennuksia
23999: Heikkilässä oli esim. kuluneena kesänä vir-                varten.
24000: kistymässä 994 henkilöä. Täysylläpito Ioma-
24001:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
24002: 
24003:               Irma Hamara.                                      Kalervo Saura.
24004:               Mauri Seppä.                                      Vieno Simonen.
24005:               Matti Raipala.                                    Aune Innala.
24006:               Felix Seppälä.                                    Hilja Väänänen.
24007:               Leo Häppölä.                                      Sylvi Halinen.
24008: 564
24009: 
24010: IX,52. -     Toiv.al. N:o 266.
24011: 
24012: 
24013: 
24014: 
24015:                                       Kämäräinen ym.: Toimenpiteistä maidon ja maitojalosteiden
24016:                                         tuottajahinnan korottamiseksi tuotantokustannuksia vas-
24017:                                         taavalle tasolle.
24018: 
24019: 
24020:                                             E d u s k u n n a 11 e.
24021: 
24022:    Sota-ajan jälkeisinä vuosina on maassamme                markkaa ja miehet 143-189 markkaa tun-
24023: esiintynyt jatkuvasti palkkaliikkeitä. Niistä               nilta.
24024: on ollut seurauksena milloin yleiset palkko-                  Nämä palkkaluvut osoittavat, että sen maa-
24025: jen korotukset, milloin ns. kuoppakorotukset.              talousväestön palkkataso, joka omalla tilal-
24026: Välttyäkseen yleiseltä palkkojen korotukselta              laan työtä tehden tuottaa elintarpeita kansa-
24027: hallitus viime lokakuussa järjesti ns. subven-             kunnalle, on tavattoman alhaalla. Se on
24028: tiot eli hintojen alennukset. Ne vastaavat                  Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla lj3 ja
24029: varsin huomattavaa palkkojen korotusta, suu-               Sisä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja Koillis-
24030: rimmalle osalle palkansaajia ehkä 7-8 %.                    Suomessa vain 14 osa siitä, mitä mm. teolli-
24031: Mutta tästä huolimatta viime viikkojen ai-                 suustyöläiset palkkaa saavat. Heidän palk-
24032: kana on taas eri aloille kuuluvien kansalais-              kansa on todella kuopassa. Tämä on räikeä
24033: piirien keskuudessa esiintynyt kuoppakoro-                 epäkohta suomalaisessa yhteiskunnassa ja
24034: tusvaatimuksia. Onpa puhuttu yleisestäkin                  siitä suuressa määrin johtuu ma;aseudulla
24035: palkkojen korottamisesta.                                  viime vuosien aikana esiintynyt laaja työttö-
24036:    Ainoa väestöryhmä, joka ei ole harjoitta-               myys ja myös laajaksi paisunut maalta
24037: nut palkkaliikehtimistä, on maatalousväestö.               muutto.
24038: Se tuntee kyllä alhaiset palkkansa, sillä siitä-              Kun asioiden tila maaseudulla on tällai-
24039: hän johtuvat viljelijäväestön nykyiset suuret              nen, vaatisi se pikaista korjausta. Kaikki
24040: rahavaikeudet. Mutta siitä huolimatta se ei                oikeudenmukaisuus vaatisi, että maatalous-
24041: ole esiintynyt kovaäänisesti palkkojensa ko-               väestön palkkakuoppa olisi ensiksi korotet-
24042: rotusten puolesta. Viimeisen saatavana ole-                tava. Se tapahtuisi niiden tuotteiden hintoja
24043: van tilaston mukaan saivat kirjanpitotilojen               korottamalla, joita maatalousväestö kansan-
24044: omistajat ja heidän perheittensä jäsenet                   taloudelle tuottaa.
24045: kirjanpitovuonna 1952-53 työstään tunti-                      Maamme maatalous on pienviljelysvaltai-
24046: paikkaa seuraavasti:                                       nen. Vuoden 1950 tilaston mukaan 2-15
24047:                                                            hehtaarin viljelmiä oli 86.6% ja 15-25
24048:                             Etelä-     Pohj.               hehtaarin viljelmiä 9 %. Pien- ja pienempiä
24049:    ha
24050:  peltoa
24051:            Etelä-
24052:            Suomi
24053:                     Sisä-
24054:                     Suomi
24055:                             Pohjan-
24056:                              maa
24057:                                       Pohjan-
24058:                                        maa
24059:                                                 Kolllls-
24060:                                                 Suomi
24061:                                                            keskikokoisviljelmiä yhteensä 95.6% koko
24062:  2-10      53/52 43/21 56/28 42/61 35/68                   viljelijäväestön luvusta. Näiden tärkein
24063: 10-25      55/79 45/59 56/42 44/48 38/84                   myyntituote on maito, maitojalosteet ja
24064: 25-50      60/85 31/16 60/78 42/84 33/27                   yleensä karjataloustuotteet. Nämä vaikeim-
24065: yli 50     51/84       73/88                               massa taloudellisessa ,asemassa olevat vilje-
24066:                                                            lijät, joiden viljelyksessä koko maan pelto-
24067:                                                            alasta on 81 %, tuottavat pääasiassa maidon
24068:   Naisten palkka maatalouskirjanpidossa on                 meijereihin ja kulutuskeskuksiin. Sen vuoksi
24069: laskettu 20 % alemmaksi edellä mainituista                 hintojen korotuksen pitäisi ensi sijassa koh-
24070: palkkaluvuista.                                            distua näihin tuotteisiin. Maitohan onkin
24071:   Tässä yhteydessä on syytä todeta, että                   korkeasta ravintoarvostaan huolimatta kovin
24072: mm. teollisuustyöväestö sai sosiaalisen aika-              alhaisessa hinnassa. Se maksaa kuluttajille
24073: kauskirjan mukaan viime vuoden toisella                    vajaa 50 % siitä, mitä esim. I luokan
24074: neljänneksellä palkkaa: naiset 102-133                     kalja ja muut virvoitusjuomat maksavat.
24075:                                   IX,52.- Kämä.räinen ym.                                565
24076: 
24077:   Taloudellisen suunnitteluneuvoston asetta-      Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
24078: man, pro:fessori Pihkalan puheenjohdolla toi-   nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
24079: mineen asiantuntijatoimikunnan laskelmien       muksen,
24080: mukaan oli maidon tuotantokustannus v. 1951,
24081: jos tuntipalkaksi maataloudessa lasketaan                 että halUtus ryhtyisi kiireellisiin
24082: 89 markkaa, keskimäärin 31 mk 59 p kilolta.            toimenpiteisiin maidon ja maitojalos-
24083: Maidon .tuottajahinta olisi korotettava tuo-           teiden tuottajahinnan korottamiseksi
24084: tantokustannuksia vastaavaksi eli yli 30 mar-          tuotantokustannuksia oost(UJA}alle ta-
24085: kaksi kiloa kohti.                                     solle·.
24086:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
24087: 
24088:         Kalle Kämäräinen.           Yrjö Sinkkonen.             Hilja Väänänen.
24089:         Einari Jaakkola.            Leo Häppölä.                Tahvo Rönkkö.
24090:         Toivo H. Kinnunen.          Heikki Soininen.            J. F. Pöykkö.
24091:         Urho Kähönen.               Eero Saari.                 Eemil Partanen.
24092:         Nestori Kaasalainen.        Toivo Antila.               S. S. Aittoniemi.
24093:         Arvi Ikonen.                Eeli Erkkilä.               Kauno Kleemola.
24094:         Antti J. Rantamaa.          Eino Rytinki.               Väinö Rankila.
24095:         Yrjö Hautala.               Eino Palovesi.              Esa Koivusilta.
24096:         Eino E. Heikura.            Matti Mattila.              Sylvi Halinen.
24097:         T. Saloranta.               Artturi Jämsen.             Antti Kukkonen.
24098:                                     Vieno Simonen.
24099:                                     Eemil Luukka.
24100: 566
24101: 
24102: IX,5a. -   Toiv.al. N:o 267.
24103: 
24104: 
24105: 
24106: 
24107:                                  Ra.ipala. ym.: Määrärahasta ns. keskipitkän sääennustuksen
24108:                                      aikaansaamiseksi.
24109: 
24110: 
24111:                                        E d u s k u n n a 11 e.
24112: 
24113:    Ilmatieteellinen keskuslaitos laatii nykyään     paikkansa maatalouteen nähden varsinkin
24114: sääennustuksia vain vuorokaudeksi eteenpäin.        kesällä ja rakennustoiminnan suhteen tal-
24115: Nämä verraten yksityiskohtaiset ennustukset         vella.
24116: ovat monilla käytännöllisen elämän aloilla             Sääennustusten laatiminen kolmesta vii-
24117: erittäin hyödyllisiä, mutta niiden lisäksi tar-     deksi vuorokaudeksi, eli ns. keskipitkän sää-
24118: vittaisiin välttämättä sääennustuksia myös          ennustuksen laatiminen, perustuu osaksi sa-
24119: vähän pitemmäksi ajaksi eteenpäin.                  moihin menetelmiin kuin lyhytaikainenkin
24120:    Sääennustuksia kolmesta viideksi päiväksi        eli vuorokauden sääennustus, mutta lisäksi
24121: eteenpäin laaditaan nykyään kokeilumielessä         se edellyttää käytettävissä olevan laajan
24122: miltei kaikissa maissa. Mainittakoon, että          havaintomateriaalin erikoiskäsittelyä. Tämän
24123: esim. Ruotsissa on kolmen päivän sääennus-          toimenpiteen suorittajien ja varsinkin sen
24124: tuksia laadittu jo useamman vuoden ajan ja          johtajien on saatava perusteellinen erikois-
24125: on näitä ennustuksia välitetty myös suuren          koulutus tätä tarkoitusta varten.
24126: yleisön käyttöön. Vastaavasti laaditaan Eng-           Jotta ilmatieteellinen keskuslaitos voisi
24127: lannissa neljän vuorokauden ja Amerikan             ryhtyä antamaan keskipitkiä sääennustuksia,
24128: Yhdysvalloissa viiden vuorokauden sääennus-         tarvitaan laitokselle jatkuvaa työtä silmällä-
24129: tuksia. Neuvostoliitossa tehdään sääennus-          pitäen yksi alaan täysin perehtynyt van-
24130: tuksia vieläkin pitemmiksi ajoiksi.                 hempi tutkija sekä hänen avukseen yksi me-
24131:    Tosiasia on, että kolmeksi vuorokaudeksi         teorologi ja kaksi tutkimusapulaista.
24132: tai sitä pitemmäksi ajaksi laaditut sääennus-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
24133: tukset eivät ole niin yksityiskohtaisia ja luo-     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24134: tettavia kuin vuorokaudeksi laaditut ennus-
24135: tukset. Se seikka, että tällaisia ennustuksia                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24136: itse asiassa säännöllisesti laaditaan miltei kai-           toimenpiteisiin ns. keskipitkän sääen-
24137: kissa sivistysmaissa, osoittaa kuitenkin sel-               nustuksen aikaansaamiseksi ja ottaisi
24138: västi, että nämä ennustukset ovat saavutta-                 sitä varten riittävän määrärahan vuo-
24139: neet jo sellaisen tason, että niistä on käy-                den 1956 tulo- ja menoarvioesitykseen.
24140: tännöllistä hyötyä. Erityisesti tämä pitää
24141:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
24142: 
24143:                Matti Raipala.                                    N. Kosola.
24144:                Arvo Sävelä.                                      Mauri Seppä.
24145:                                                                                                567
24146: 
24147: IX,54. -    Toiv.al. N:o 268.
24148: 
24149: 
24150: 
24151: 
24152:                                 Kosola. ym.: Määrärakasta Keskusmetsäseura Tapiolle metsä-
24153:                                    ojituksen tutkimista varten.
24154: 
24155: 
24156:                                      Eduskunnalle.
24157: 
24158:   Metsäojituksen merkitys metsien tuoton ko-      kustannukset alenemaan ainakin puoleen,
24159: hottamisessa on nykyään jo kaikille selviö.       mikä merkitsee nykyisen laajuisessa metsä-
24160: Ne vaatimattomat määrät valtion varoja, mitä      ojituksessa satojen miljoonien markkojen
24161: näiden töiden tukemiseen on käytetty, ovat        säästöä vuodessa. Metsäojituksen koneellista-
24162: sekä yksityis- että kansantaloudelliselta kan-    mistoimikunnalla, tilapäisluontoisella elimellä,.
24163: nalta ajatellen olleet erittäin hyvin sijoitet-   ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia toimia
24164: tuja.                                             edelleen mm. siitä syystä, että sen rahavarat
24165:   Metsäojituksen työmenetelmät ovat olleet        ovat pian lopussa, eikä sillä muutoinkaan ole
24166: kuitenkin aivan viime vuosiin asti miestyö-       sellaisia toimintamahdollisuuksia kuin vaki-
24167: voimaan perustuvia. Kaikilla aloilla, niin        naisella elimellä. Mainitun toimikunnan työn
24168: myös metsäojituksessa, rationalisoiminen on       jatkajaksi onkin päätetty keskusmetsäseura
24169: tullut ajankohtaiseksi. Raskas ja likainen        Tapion aloitteesta perustaa metsäojitussäätiö.
24170: ojankaivutyö on suoritettava koneilla. Toi-       Tämä säätiö tulee toimimaan kaikkien metsä-
24171: mintaan saadaan siten nopeutta ja varoja          ojituspiirien kuten metsähallituksen, keskus-
24172: voidaan säästää.                                  metsäseurojen jne. yhteiselimenä; keskittä-
24173:    Metsäojittajapiireissä tunnetaan, että py-     mällä parhaan asiantuntemuksen, mitä on
24174: syvä elin metsäojitusmenetelmien kaikinpuoli-     tällä alalla saatavissa, metsäojituskysymysten
24175: seksi kehittämiseksi on välttämätön saada pe-     selvittämiseksi ja menetelmien kehittämiseksi,
24176: rustetuksi. Vuodesta 1953 on ollut vientimak-     tulee säätiöllä olemaan mahdollisuudet toimia
24177: surahastosta saadun 10 milj. markan suurui-       menestyksellisesti.
24178: sen määrärahan turvin toiminnassa metsäoji-          Metsäojitussäätiön peruspääoma olisi saa-
24179: tuksen koneellistamistoimikunta, jossa on         tava heti alkuun niin suureksi, että laaja-
24180: edustajat metsähallituksesta, metsäntutkimus-     kantoisetkin kysymykset voitaisiin ottaa tut-
24181: laitoksesta ja molemmista keskusmetsäseu-         kimisen ja kehittelyn kohteiksi. Kun valtion
24182: roista Tapiosta ja Skogskultur'ista. Tämä         intressinä tulee jatkuvasti olemaan metsäoji-
24183: toimikunta on monivaiheisten suunnittelujen       tuksen tukeminen, ehdotamme eduskunnan
24184: ja kokeilujen tuloksena saanut jo mm. kehi-       päätettäväksi toivomuksen,
24185: tetyksi tehokkaan metsäoja-auran, jonka sar-
24186: javalmistus äskettäin on aloitettu. Monien                  että hallitus ottaisi vuoden 1956
24187: muiden laitteiden ja koneiden sekä työmene-              tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
24188: telmien kehittäminen olisi saatava järjeste-             markan määrärahan avustukseksi Kes-
24189: tyksi. Koneellistamalla metsäojitustyöt ja ke-           kusmetsäseura Tapiolle metsäojituksen
24190: hittämällä ojitussuunnitelmien tekoa saadaan             tutkimista varten.
24191:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
24192: 
24193:            N. Kosola.                 Mauri Seppä.                  T. Saloranta.
24194:            Felix Seppälä.             R. Hallberg.                  Eino E. Heikura..
24195:                                       Heikki Soininen.
24196: 568
24197: 
24198: IX,55. -   Toiv.al. N:o 269.
24199: 
24200: 
24201: 
24202: 
24203:                                Sinkkonen ym..:   Eräiden kaakkoisen rajaseudun kuntien
24204:                                   saattamisesta maataloudellisen rajaseututoiminnan piiriin.
24205: 
24206: 
24207:                                     E d u s k u n n a ll e.
24208: 
24209:    Eduskunta on vuoden 1955 tulo- ja meno-                että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24210: arvion käsittelyn yhteydessä hyväksynyt                 Kiteen, Parikkalan, Simpeleen, Lap-
24211: eräitä kaakkoisen rajaseudun kuntia maa-                peen, Joutsenon, Miehikkälän ja Viro-
24212: taloudellisen rajaseututoiminnan piiriin. ,On           lahden kuntien sekä Imatran kauppa-
24213: kohtuutonta, että toisia, samanlaisissa vai-            lan saattamiseksi maataloudellisen ra-
24214: keissa olosuhteissa olevia kuntia on jätetty            jaseututoiminnan piiriin.
24215: tämän toiminnan ulkopuolelle.
24216:    Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24217: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24218: vomuksen,
24219:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
24220: 
24221:               Yrjö Sinkkonen.                                 Vieno Simonen.
24222:               Matti Miikki.                                   Marja Lahti.
24223:                                     Juho Kuittinen.
24224:                                                                                                569
24225: 
24226: IX,56. -      Toiv.al. N:o 270.
24227: 
24228: 
24229: 
24230: 
24231:                                   Lahti ym..: Toimenpiteistä Virolahden ja Miehikkälän kun-
24232:                                      tien liittämiseksi rajaseututoiminnan piiriin.
24233: 
24234: 
24235:                                        E d u s k u n n a 11 e.
24236: 
24237:    Virolahden ja Miehikkälän kunnat kaak-           niä. Virolahdella on viljelty kieskipinta-ala
24238: koiselia rajaseudullamme ovat joutuneet ra-         7.o8 hehtaaria ja Miehikkälässä 6.80 hehtaa-
24239: jan takia aivan toisenlaiseen asemaan kuin          ria. Maatalousneuvontaa olisi sen vuoksi saa-
24240: ennen. Joutuiharr mm. Virolahti luovutta-           tava tehostetuksi, jotta maatalousväestö voisi
24241: maan alueestaan noin neljännen osan ja              entistä paremmin saada toimeentulonsa
24242: tältä osalta asuttamaan noin 2 000 henkeä,          maasta ja vältyttäisiin pikkutilojen poikien
24243: jotka kotinsa menettäneinä eivät halunneet          ja tyttärien muutosta pois kotiseudultaan.
24244: siirtyä oman kotipitäjänsä ulkopuolelle.               Kun pitäjässä on erikoisen paljon pieniä
24245: Talvikalastus oli ennen rajan nykyiselle pai-       viljelmiä, kaivattaisiin tehostetumpaa erikois-
24246: kalle siirtymistä tekijä, joka antoi varsinai-      neuvontaa.
24247: selle kalastajaväestölle toimeentulon ja pikku-        Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24248: tiloj:en omistajille kalankuljetuksesta kauppa-     nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24249: paikoille varsin huomattavan lisätulon, joten       muksen,
24250: he eivät olleet kansoittamassa varatyömaita.
24251: Nyt kun raja on vienyt toimeentulomahdolli-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
24252: suudet, on osa väestöstä joutunut hakeutu-                 toimenpiteisiin Virolahden ja Miehik-
24253: maan muuanne ansiomahdollisuuksia etsi-                    kälän kuntien liittämiseksi rajaseutu-
24254: mään. Teollisuutta ei ole ja tilat ovat pie-               neuvonnan piiriin.
24255:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
24256: 
24257:            Marja Lahti.               Hilja Våänänen.                Meeri Kalavainen.
24258:            Sylvi Halinen.             Urho Saariaho.                 Juho Kuittinen.
24259:            Vieno Simonen.             Erkki Tuuli.                   Veikko Kokkola.
24260:            Yrjö Sinkkonen.            Heikki Hykkäälä.               X. Xajatsalo.
24261:                                       Toivo Kujala.
24262: 
24263: 
24264: 
24265: 
24266: 72 E 159/55
24267: 5'i0
24268: 
24269: IX,l>7. -    Toiv.a.l. N:o 271.
24270: 
24271: 
24272: 
24273: 
24274:                                   Ikonen ym.: Toimenpiteistä Juuan, Ristijärven ja Puolan-
24275:                                      g® ku'l'ltien Uittämiseksi rajaseututoiminnan piiriin.
24276: 
24277: 
24278:                                       E d u s k u n n a 11 e.
24279: 
24280:    Maataloudellisen rajaseutuneuvonnan an-         nassa on alle 10 ha viljelmiä 94%. Pitä-
24281: siosta on selvästi ollut havaittavissa maa-        jän pinta-alasta on valtiolla ja yhtiöillä lj3
24282: talousomavaraisuuden nousu. Alueen ka-             ja yksityisillä o/s. Kunnallistalouden asema
24283: ruimmat ja syrjäisimmät seudut on tätä tietä       on heikko ja veroäyri korkealla.
24284: voitu nostaa tasapuolisempaan asemaan maa-            Pitäjän asema on syrjäinen, eikä maa-
24285: taloustuotannossa paremmat edellytykset            taloustuotteilla ja puutavaralla saada sitä
24286: omaavien kuntien kanssa.                           hintaa, mitä lähempänä rautatietä.
24287:    Rajaa rajaseututoiminnan ja sen ulkopuo-           Ristijärvi ja Puolanka.
24288: lelle jäävien kuntien välille on ollut vaikea         Rajaseututoimikunnan perustelut ovat sa-
24289: vetää. Niinpä maatalousministeriön toimesta        mat kuin Juuasta on mainittu.
24290: on vuoden 1952 aikana tarkastettu 19 kun-             Edellä mainitun neuvottelukunnan ehdo-
24291: taa, ja näistä rajaseututoiminnan neuvottelu-      tuksesta on rajaseututoiminnan piiriin otettu
24292: kunnan jaosto esittää alla olevin perusteluin      jo useita pitäjiä. Jäljelle jääneitä ovat
24293: eräitä alueita liitettäväksi rajaseututoimin-      edellämainitut pitäjät. Olisi erittäin toivot-
24294: nan piiriin.                                       tavaa, että ainakin ne pitäjät, joita sanottu
24295:    Juuka.                                          neuvottelukunta ehdottaa, tulisivat rajaseutu-
24296:    Juuan kunnasta ovat Pielisen rantakylät         toiminnan piiriin.
24297: hyviä mailtaan, kivettömiä savimullan maita,          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24298: mutta suurin osa pitäjää, sen etelä- ja länsi-     nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24299: puoleinen osa kivistä vaaranmaisemaa ja koil-      muksen,
24300: linen osa pitäjää, Rautavaaraan rajoittuen,
24301: hyvin karua. Tällä kivisellä osalla asuu lj3                  että hallit·us ryhtyisi tmmenpitei-
24302: pitäjän väestöstä ja viljelmien luvusta on                 siin Juuan, Ristijärven ja Puolangan
24303: 40% tällä alueella. Peltoala viljelmää koh-                pitäjien liittämiseksi rajaseututoimin-
24304: den koko kunnassa on keskim. 4 ha, mutta                   nan piiriin.
24305: tällä huonolla osalla vain 3 ha. Koko kun-
24306:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
24307: 
24308:             Arvi Ikonen.               Heikki Soininen.              Kalle Kauhanen.
24309:                                                                                              571
24310: 
24311: IX,Gs. -   Toiv.al N:o 272.
24312: 
24313: 
24314: 
24315: 
24316:                                  Heikura. ym.: Määrärahasta kuoletuslainoiksi maanviljelijäin
24317:                                     ja pienviljelijäin koneyhtymille ja osuuskunn-."Ue salaojien
24318:                                     kaivinkoneiden hankintaa varten.
24319: 
24320: 
24321:                                       E d u s k u n n a 11 e.
24322: 
24323:    On yleensä jo tunnettua, että viljelysmait-     rin syy on siinä, että maataloutemme kan-
24324: ten salaojitus kuuluu maatalouden peruapa-         nattavuus, erikoisesti pienviljelmätiloilla,
24325: rannustöistä tärkeimpiin, ja valtiovallankin       jotka muodostavat n. 88--90 % kaikista vil-
24326: taloudellisia tukitoimenpiteitä on jo saatu        jelmistä, on pysynyt minimaalisen heikkona.
24327: salaojituslainojen, jopa pienviljelijäin osalta    Salaojituksen taloudelliset kustannukset ovat
24328: palkkioittenkin muodossa. Tämän suuntaiset         siinä rajoittavana tekijänä. Nouseehan pelto-
24329: salaojitustoiminnan edistäruiskeinot saatettiin    ha: n salaojituskustannukset n. 64 000 a
24330: alulle v. 1919, jolloin tulo- ja menoarviossa      84 000 markkaan ja suomailla lautatorvioji-
24331: oli varattu yht. 10 000 markan määräraha           tuskustannukset n. 46 000 mk ha:lta. Näin
24332: Suomen salaojitusyhdistykselle, mikä määrä-        siis vuosittain 50 000 ha: n salaojituskus-
24333: raha edusti n. 72% yhdistyksen hankki-             tannukset kohoavat n. 3.3 miljardiin mark-
24334: mista tuloista. Myöhemmin tätä määrärahaa          kaan, joten pienviljelmämaatalouden talou-
24335: on vuosittain korotettu, nousten se v. 1953        delliset mahdollisuudet ovat riittämättömät,
24336: yht. n. 3.84 milj. markkaan, mikä edustaa          koska valtion nykyisin antama taloudellinen
24337: enää n. 12 % yhdistyksen hankkimista tu-           tuki, jos se pidetään nykyisen suuruisena,
24338: loista. Salaojitusyhdistyksemme toimesta on        riittää peittämään runsaan 1 % kokonais-
24339: ojitussuunnitelmia laadittu maassamme n.           kustannuksista.
24340: 250 000 ha: lle eli 10 %: lle koko maamme             Haluaisimme kiinnittää eduskunnan ja hal-
24341: peltoalasta, mutta niistä on voitu toteuttaa       lituksen huomiota salaojitustyön tehokkaam-
24342: ainoastaan n. 110 000 ha. Ammattimiehet            paan koneellistamiseen, jotta voitaisiin no-
24343: ovat laskeneet, että maamme pelloista olisi        peuttaa työsaavutuksia ja alentaa työkustan-
24344: n. 1.9 milj. ha ojituskelpoisia. Kun nykyisin      nuksia. V esiperäisten maitten perkaustöissä
24345: valmistuu vuosittain ainoastaan n. 11000 ha.       on sopivassa maastossa koneellisten kaivin-
24346: salaojitettua p.eltoa, niin nykyisellä vauhdilla   koneitten käyttö alentanut työkustannuksia
24347: kestäisi n. 189 vuotta, ennenkuin saataisiin       n. 40-50%, joten vastaavansuuntainen ke-
24348: kaikkien viljelysten osalta salaojitustyöt pää-    hitys pitäisi voida saavuttaa salaojien kai-
24349: tökseen. Kun muissa maissa tässä asiassa ol-       vinkoneitten käytön lisäämisellä. Kun maas-
24350: laan varsin mittavasti edellä meistä ja            samme on nykyisin n. 55 kpl. tällaisia sala-
24351: kun maatalouden koneellistamista maas-             ojien kaivinkoneita, joitten työsaavutus ko-
24352: samme on käyty voimalla ja väellä yleistä-         netta kohden vuodessa lasketaan n. 125
24353: mään, niin jo maataloustraktorien, aurojen,        ha:ksi, niin on selvää ilman muuta, ettei
24354: äkeitten, puimurien yms. työkoneitten talou-       tämä konemäärä riitä salaojitustuloksia pa-
24355: dellinen käyttö edellyttää, että viljelysten       rantamaan. Mutta kun hyvän salaojankai-
24356: salaojitustoimenpiteitten täytyy tehostua n.       vinkoneen hinta on n. 3 milj. markkaa, niin
24357: 4--5 kertaiseksi nykyisestään. Jos maas-           sen hankinta ei taloudellisista syistä ole mah-
24358: samme voitaisiin esim. salaojitusten vuosit-       dollista pienviljelijäin koneyhtymille, eikä
24359: tainen valmistustulos korottaa n. 50 000           osuuskunnillekaan suuremmassa määrin. Kä-
24360: ha:ksi, niin kuluisi kuitenkin lähes 40 vuotta,    sittääksemme valtiovallan olisi käytävä halpa-
24361:  ennenkuin maamme pellot olisi ojitettu.           korkoisin kuoletuslainoin helpottamaan tä-
24362:    Nousee esille tietysti kysymys, mistä joh-      mänlaatuisia konehankintoja siten, että n.
24363:  tuu tämä hidas kehitys. Käsittääksemme suu-       25-30 kaivinkoneen osto kävisi mahdolli-
24364: 572                              IX,5s. -   Salaojien kaivinkoneet.
24365: 
24366: 
24367: seksi. Viljelmien peltoalojen pieneneminen          tion halpakorkoinen lainoitustuki saataisiin
24368: olisi korvattava voimaperäistytetyllä viljelyk-     järjestymään tälläkin alalla.
24369: sellä ja maa-alueitten tehostatulla käytöllä           Kiistämätön tosiasia lienee, että me tar-
24370: elintarviketuotantomme lisäämiseksi. Tässä          vitsemme suurempaa omavaraisuusturvaa
24371: avainkysymyksen muodostaa nimenomaan                elintarviketuotannossamme pahojen päivien
24372: peltojemme salaojitus, mikä voi korottaa pel-       varalta, ja siihen pyrittäessä peltojemme
24373: lon tuottokykyä n. 25-30 %:lla. Puhut-              salaojituksen edistäminen tarjoaa apuansa.
24374: tuamme edellä halpakorkoisten kuoletuslaiuo-        Lisääntyvä maatalouden koneistaminen ja
24375: jen varaamisesta tämänsuuntaiseen toimin-           niitten kannattavampi käyttökin edellyttää
24376: taan pyydämme viitata siihen, miten maa-            salaojituksen voimakkaampaa yleistymistä.
24377: seudun vesi- ja viemäröintikysymyksessä on             Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24378: ko. rahoituslailla myönteisiä tuloksia saavu-       ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24379: tettu. Maaseudun sähköistämistä edistävät           vomuksen,
24380: rahoituslait ym. säännökset ovat mahdollista-
24381: neet laajojen maaseutujen pääsyn sähköistyk-                  että hallitus ottaisi vuoden 1956
24382: sen piiriin. Muutama vuosi sitten viljankui-               tulo- ja menoarvioesitykseen sopivan
24383: vurien hankkimista edistävä rahoituslaki on                suuruisen määrärahan salaojien kai-
24384: edesauttanut tehokkaitten kuivureitten tun-                vinkoneitten hankinnan rahoittami-
24385: netuksi tuloa jne. Näin katsoisimme, että                  seksi halpakorkoisina kuoletuslainoina
24386: kaivinkoneitten lisääntyvällä käytöllä voitai-             maanviljelijäin ja pienviljelijäin kone-
24387: siin palvella myös kansantaloutta, jos val-                yhtymille ja osuuskunn~1le.
24388:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
24389: 
24390:                  Eino E. Heikura.                                Eeli Erkkilä.
24391:                  Eero Saari.                                     Einari Jaakkola.
24392:                  Eino Rytinki.                                   Lauri Murtomaa.
24393:                                     Nestori Kaasalainen.
24394:                                                                                             573
24395: 
24396: IX,59. -    Toiv.al. N:o 273.
24397: 
24398: 
24399: 
24400: 
24401:                                 Väänänen ym.: Määrärahasta avustuksiksi ja lainoiksi vesi-
24402:                                    johto- ja viemärilaitteiden rakentamiseen maaseudulle.
24403: 
24404: 
24405:                                      E d u s k u n n a ll e.
24406: 
24407:   Äskettäin valmistuneen yleisen maatalous-       miota maaseudun vesihuoltoon työn säästön
24408: laskennan tulosten mukaan Suomessa on yli         ja asunto-olojen parantamisen kannalta.
24409: 260 000 viljelmää, joiden peltoala on vähin-      Puutte.elliset vesihuolto-olomme ovat pää-
24410: tään 2 ha. Näillä viljelmillä on vain joka        asiallisena syynä mm. siihen, että lavantauti
24411: kymmenenteen asuinrakennukseen vesijohto.         on meillä 4-5 kertaa yleisempää kuin muissa
24412: Vielä huonompi on tilanne alle 2 peltoheh-        pohjoismaissa. Ruotsissa pidetään välttä-
24413: taarin viljelmillä, joita on runsas 200 000,      mättömänä, että valtio tukee vedenhankinta-
24414: koska viimeksi mainituista 94.5% on ilman         ja viemäröintilaitteiden rakentamista, jotta
24415: vesijohtoa.                                       ne voitaisiin tehdä kunnollisiksi. Kuluvana
24416:   Pahimpana vesihuoltolaitteiden yleistymi-       vuonna on siellä varattu valtion budjettiin
24417: sen esteenä on varojen puute. Valtion tuki        25 milj. kruunua eli 1.5 miljardia markkaa
24418: on jatkuvasti ollut asian tärkeyteen nähden       avustuksiksi. Huomattavasti alhaisemman
24419: varsin vaatimatonta. Kuluvan vuoden tulo-         korkokannan vuoksi valtion lainoja ei siellä
24420: ja menoarviossa on 75 milj. markan määrä-         tarvita.
24421: raha !ainoiksi (19 Pl. II: 15) ja 30 milj.           Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
24422: markan määräraha avustuksiksi (11 Pl. XV:         nioittavasti eduskunnan hyvä;ksyttäviiksi toi-
24423: 26).                                              vomuksen,
24424:   Maataloushallituksen insinööriosastolta saa-
24425: dun tiedon mukaan varojen tarve olisi huo-                  että hallitus ottaisi vuoden 1956
24426: mattavasti suurempi, koska siellä on laina-              tulo- ja menoarvioesitykseen 100 mil-
24427: ja avustusanomuksia maaseudun vesihuolto-                joonan markan määrärahan avustuk-
24428: hankkeista, joiden kustannukset ovat 1.5                 siksi ja 400 miljoonan markan määrä-
24429: miljardia markkaa.                                       rahan lainoiksi vesijohto- ja viemäri-
24430:    Eduskunta on monasti kiinnittänyt huo-                laitteiden rakentamiseksi maaseudulle.
24431:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
24432: 
24433:            Hilja Väänänen.           Eino Palovesi.                Matti Mattila.
24434:            Vieno Simonen.            Saara Forsius.                Unto Suominen.
24435:            Niilo Ryhtä.              Marja Lahti.                  Kalle Kauhanen.
24436:            Eino E. Heikura.          Atte Pakkanen.                Martti J. Huttunen.
24437:            Tahvo Rönkkö.             Artturi Jämsen.               N. Kosola.
24438:            Urho Kähönen.             Eemil Partanen.               Aukusti Pasanen.
24439:            Sylvi Halinen.            Eeli Erkkilä.                 M. 0. Lahtela.
24440:            Kalle Kämäräinen.         Einari Jaakkola.              Irma Hamara.
24441: 574
24442: 
24443: IX,6o. -    Toiv.al. N:o 274.
24444: 
24445: 
24446: 
24447: 
24448:                                   M. Leskinen ym.: Kl)tieläinten omistajain karjalle sattunei-
24449:                                      den vahinkojen korvaamisesta.
24450: 
24451: 
24452:                                         E d u s k u n n a ll e.
24453: 
24454:    Viitaten toivomusaloitteen n: o 261 perus-               valla pienviljelijäin ja muiden koti-
24455: teluihin esitämme eduskunnan hyväksyttä-                    eläinten omistajain karjalle sattu-
24456: väksi toivomuksen,                                          neista vahingoista voitaisiin suorittaa
24457:                                                             vahingonkorvausta, sekä antaisi asiasta
24458:            että hallitus selvityttäisi, millä tar           esityksen eduskunnalle.
24459:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
24460: 
24461:                    Martti Leskinen.                               Niilo Nieminen.
24462:                    Eino Tainio.                                   Hannes Tauriainen.
24463:                    Toivo Niiranen.                                Usko Seppi.
24464:                    Pentti Liedes.                                 Nestori Nurminen.
24465:                                              Eino Roine.
24466:                                                                                              575
24467: 
24468: IX,61. -    Toiv.al. N:o 275.
24469: 
24470: 
24471: 
24472: 
24473:                                 Väänänen ym.: Määrärahasta nautaeläinten punataudista
24474:                                   aiheutuvien menetysten korvaamista varten.
24475: 
24476: 
24477:                                     E d u s k u n n a ll e.
24478: 
24479:    Eräin paikoin maatamme ilmenevä puna-         Suomessa, siis varsinaisella punatautialueella,
24480: tauti aiheuttaa karjanomistajille varsin suu-    ovat sangen suuret ja eläinlääkäreitä näin
24481: ria taloudellisia tappioita. Erikoisesti Itä-    ollen harvassa, tulevat eläinlääkäreiden mat-
24482: Suomessa, missä yleisesti vielä ollaan pako-     kakustannukset varsin korkeiksi. Tämä on
24483: tettuja pitämään lehmiä metsälaitumilla, on      omiaan viivyttämään etenkin vähävaraisia
24484: punatauti saanut tuhoisat mittasuhteet,          lehmänomistajia eläinlääkäriin turvautumasta
24485: mutta myös muutamilla muilla seuduilla           ja täten taloudelliset menetykset saattavat
24486: punataudin yleisyys on johtanut raskaisiin       koitua suorastaan kohtalokkaiksi. Koska tä-
24487: taloudellisiin seuraamuksiin. Esimerkkinä        hän mennessä ei vielä ole onnistuttu löytä-
24488: punataudin levinneisyydestä voidaan mai-         mään täysin tehokkaita ja käytäntöön sovel-
24489: nita muutamissa eläinlääkäripiireissä kahden     tuvia menetelmiä punataudin ehkäisemiseksi,
24490: viime vuoden aikana todetut punatauti-           olisi kohtuullista, että valtiovalta osallistuisi
24491: tapaukset: Juankoski 589, Riihimäki 507,         siitä aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen ja
24492: Suonenjoki 476, Kuopio 365, Heinävesi 337,        eläinlääkärinkuluihin.
24493: Pieksämäki 325, Parikkala 312 jne. On var-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24494: maa, että nämä luvut edustavat vain osaa         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24495: kaikista punatautitapauksista, sillä lähes-      muksen,
24496: kään kaikki eivät tule eläinlääkäreiden tie-
24497: toon ja sitä kautta tilastoihin.                            että hallitus ottaisi vuoden 1956
24498:    Punataudin menestykselliseksi hoitamiseksi            tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
24499: on välttämätöntä, että eläinlääkärin apu on              suuren määrärahan nautaeläinten
24500: mahdollisimman pian käytettävissä. Kun                   punataudista aiheutuvien taloudellis-
24501: kuitenkin eläinlääkäripiirit varsinkin Itä-              ten menetysten korvaamiseksi.
24502:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
24503: 
24504:            Hilja Väänänen.           Leo Häppölä.                  Einari Jaakkola.
24505:            Atte Pakkanen.            Eero Saari.                   Matti Mattila.
24506:            Eemil Partanen.           Toivo H. Kinnunen.            Martti Lesldnen.
24507:            Yrjö Sinkkonen.           Antti J. Rantamaa.            Eino E. Heikura.
24508:            Vieno Simonen.            Kalle Kämäräinen.             Mikko Hult.
24509:            Sylvi Halinen.            Martti J. Huttunen.           Juho Rytkönen.
24510:                                      Tahvo Rönkkö.
24511: 576
24512: 
24513: IX,62. -    Toiv.al. N:o 276.
24514: 
24515: 
24516: 
24517: 
24518:                                 Heikura ym. : Tuoreelle ja suolatulle silakalle määrätyn raja-
24519:                                    hinnan poistamisesta.
24520: 
24521: 
24522:                                      E d u s k u n n a 11 e.
24523: 
24524:    Erikoisen suurta mielipahaa on kalastajien        Suurena haittana varsinkin ulkosaariston
24525: keskuudessa aiheuttanut se, että silakka on       verkkokalastajille ovat suolasilakalle mää-
24526: jatkuvasti sidottu indeksiin ja että sille on     rätyt rajahinnat. Enn·en suolasilakan hinta
24527: määrätty rajahinta. Varsinaisena tuotanto-        määräytyi yksinomaan tavaran laadun mu-
24528: aikana, joka kestää suurimman osan vuotta,        kaan. Hintaero parhaan ja heikoimman sila-
24529: silakkaa on kuluttajan saatavissa huomatta-       kan välillä oli suuri. Nykyään on peratun
24530: vasti alle rajahinnan. Vain silloin kun saa-      ja vieläpä ladotunkin - jos joku vielä sel-
24531: liit ovat hyvin heikkoja, hinta nousee kor-       laiseen työhön yleensä ryhtyy - ensiluok-
24532: keiden pyyntikustannusten ja tarjonnan vä-        kaisen suolasilakan ja aivan huolimattomasti,
24533: häisyyden vuoksi. Rajahinnan vallitessa vä-       perkaamattomana astiaan survotun suolasila-
24534: hänkin heikon tarjonnan aikana silakkaa ei        kan hintaero niin pieni, että se töin tuskin
24535: ole saatavissa vaikeiden kulkuyhteyksien ta-      vastaa sitä painotappiota, minkä perkaus-
24536: kana olevilla paikkakunnilla, koska monet         jätteet muodostavat. Täten siis nykyiset hin-
24537: kalastajat joutuvat lopettamaan pyynnin,          tamääräykset eivät anna työstä ja huomat-
24538: joka vapaiden hintojen vallitessa juuri ja        tavasti parempilaatuisen tuotteen valmista-
24539: juuri kannattaisi. Ikävintä on, ettei raja-       misesta minkäänlaista korvausta. Aivan nu-
24540: hintaa voi mitenkään turvata hintojen ro-         rinkurinen on tilanne senkin vuoksi, että
24541: mahtamiselta silloin, kun kalaa on runsaasti      suolattu silakka on 20-30 markkaa tuoretta
24542: saatavissa. Kun kerran on ylin hinta mää-         silakkaa halvempaa. Suolojen ja kala-astian
24543: rätty, tulisi myös olla vähimmäishinta. Näin      hankkimisesta sekä työstä ja varastoimisesta
24544: ei kuitenkaan ole laita. Silakan rajahin-         kalastajan täytyy täten maksaa sakko. Luon-
24545: noista on haittaa vain kalastajille, joiden       nollista on, •etteivät vallitsevat olosuhteet
24546: toimeentulo muutenkin tahtoo jäädä alle sen       houkuttele ketään valmistamaan valiotuot-
24547: rajan, mikä on katsottava kohtuulliseksi.         teita. Tämä taas ei voi olla vaikuttamatta
24548: Rajahinta on siis kannattavaisuutta ja            kotimaisen kalan kokonaiskustannuksiin ny-
24549: pyyntiä rajoittavana tekijänä silloin kun         kyisenä ulkolaisten ensiluokkaisesti käsitel-
24550: kalaa on vähän, eikä toisaalta mitenkään          tyjen kalatuotteiden ylitarjonta-aikana.
24551: suojaa hintoja romahtamiselta, kun vähän-            Edellä olevan johdosta ehdotetaan edus-
24552: kin runsaampaa tarjontaa esiintyy. Kalas-         kunnan hyväksyttäväksi toivomus:
24553: tajien käsityksen mukaan sesonkiaikojen
24554: hinnat, jotka ovat vain 6-8 markkaa kilolta                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
24555: sekä normaalihinnat, noin 30-40 markkaa                  toimenpiteisiin tuoreelle ja suolatulle
24556: kilolta täysin korvaavat sen lyhyen, ehkä                silakalle määrätyn rajahinnan poista-
24557: kuukauden tai parin kestävän ajan, jolloin               miseksi.
24558: hinta voi nousta yli sosiaaliministeriön mää-
24559: räämän 70 markan rajahinnan.
24560:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
24561: 
24562:            Eino E. Heikura.          Urho Kähönen.                 Einari Jaakkola.
24563:            Eero Saari.               Yrjö Hautala.                 Eino Rytinki.
24564:            Eeli Erkldlä.             Kusti Eskola.                 Lauri Murtomaa.
24565:                                      Nestori Kaasalainen.
24566:                                                                                               577
24567: 
24568: IX,Ga. -   Toiv.al. N:o 277.
24569: 
24570: 
24571: 
24572: 
24573:                                Heikura ym.: Määrärahasta avustuksiksi ja lainoiksi arn-
24574:                                   mattikalastajille kalastusalusten ja niiden varusteiden
24575:                                   hankkimiseen.
24576: 
24577: 
24578:                                     E d u s k u n n a ll e.
24579: 
24580:   Kalastus saaristoissamme ja rannikkovesis-     arviossa on tosin momentin 11 Pl. XIII: 8
24581: sämme on käynyt yhä kannattamattomam-            kohdalla varattuna määräraha kalastusväli-
24582: maksi. Yritteliäimmät kalastajamme ovatkin       neiden hankkimista varten ammattikalas-
24583: sen tähden ruvenneet harjoittamaan kalas-        tajille myönnettävien lainojen koron alenta-
24584: tusta avomerellä, varsinkin lohen kalastusta.    miseen. Tähän tarvittavan pääoman ovat
24585: Avomerikalastuksen kannattavaisuutta osoit-      Osuuskassojen Keskus Oy. ja Säästöpankkien
24586: taa sekin, että jopa Tanskan länsirannikolta     Keskus-Osake-Pankki asettaneet käytettä-
24587: tulleita kalastusaluksia nähdään merellä Ah-     väksi. Koska käytettävissä oleva pääoma
24588: venanmaan ja Turunmaan saaristojen edus-         50 milj. markkaa kuitenkin on pieni luoton
24589: talla kalastamassa. Avomerikalastus vaatii       suureen tarpeeseen verrattuna, ei siitä voida
24590: kuitenkin merikelpoisia aluksia ja tarkoituk-    myöntää kuin korkeintaan 200 000-300 000
24591: seen sopivia varusteita. Ilman tarkoituksen-     markan lainoja kalastajaa kohti, mikä taasen
24592: mukaisia välineitä eivät meidän kalasta-         ei riitä kalliiden merikalastusalusten ja va-
24593: jamme pysty kilpailemaan naapurimaiden           rusteiden hankintaan. Näin ollen olisi lä-
24594: kalastajien kanssa avomerellä. N aapurimais-     hinnä pyydysten hankkimiseen tarkoitetun
24595: samme ihmetellään, ettei suomalaisia kalas-      määrärahan lisäksi ensi vuoden menoarvioon
24596: tusaluksia nähdä Itämerellä, missä muut          varattava määräraha vastaavasti myös !ai-
24597: Itämeren piirin valtioiden kalastajat kalas-     noiksi merikelpoisten alusten hankkimiseen.
24598: televat. Vähävaraisina meidän kalastajamme          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24599: eivät kuitenkaan pysty hankkimaan itselleen      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24600: merikalastukseen soveltuvia aluksia ja va-
24601: rusteita, varsinkin kun luottoa tällaiseen                  että hallitus ottaisi vuoden 1956
24602: tarkoitukseen on ollut hyvin vaikea saada.               tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
24603: Tanskassa tällaiset alukset varusteineen                 rahan avustuksiksi ja lainoiksi am-
24604: maksavat Suomen rahassa n. 3 500 000--                   mattikalastajille kalastusalusten ja nii-
24605: 4 000 000 markkaa.                                       hin kuuluvien varusteiden hankkimi-
24606:    Valtion kuluvan vuoden tulo- ja meno-                 seksi.
24607:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
24608: 
24609:               Eino E. Heikura.                                Kusti Eskola.
24610:               Eero Saari.                                     Einari Jaakkola.
24611:               Eeli Erkldlä.                                   Eino Rytinki.
24612:               Yrjö Hautala.                                   Lauri Murtomaa.
24613:               Urho Kähönen.                                   Nestori Kaasalainen.
24614: 
24615: 
24616: 
24617: 
24618: 73 E 15g/55
24619: 578
24620: 
24621: IX,64. -   Hemst.mot. N:o 278.
24622: 
24623: 
24624: 
24625:                               Rosenberg m. fl.: Angående utdelande av understöd ur stats-
24626:                                  medel åt yrkesfiskare, vilkas båtar och storbragder gcnom
24627:                                  natur- eUer annan katastrof gå förlorade.
24628: 
24629: 
24630:                                    T i ll R i k s d a g e n.
24631: 
24632:    Hänvisande till motiveringen i hemställ-             gen talfogas yt·kesfiskare, vilkas båtar
24633: ningsmotion n: o 304, inlämnad till 1954 års            och storbragde1· oförskyllt genmn na-
24634: riksdag, föreslå undertecknade, att riksdagen           tur- eller annan katastrof gå förlo-
24635: måtte besluta hemställa,                                rade, samt inkomma med förslag om
24636:                                                         att för framtiden utdela understöd ur
24637:          att regeringen måtte låta utröna               statsmedel åt sådana katastrofdrab-
24638:        omfattningen av de skador, som årZi-             bade yrkesfiskare.
24639:       Helsingfors den 10 februari 1955.
24640: 
24641:                 Gösta Rosenberg.                   Rainer Virtanen.
24642:                 Toivo Asvik.                       Nestori Nurminen.
24643:                                Judit Nederström-Lunden.
24644:                                                                                            579
24645: 
24646: IX,64. -   Toiv.al. N:o 278.
24647:                                                                                    Suomennos.
24648: 
24649: 
24650: 
24651:                                Rosenberg ym.: Avustuksen myöntämisestä valtion varoista
24652:                                   luonnonvoimien tai muun sellaisen syyn takia veneensä
24653:                                   tai pyydyksensä menettäneille ammattikalastajille.
24654: 
24655: 
24656:                                     E d u s k u n n a 11 e.
24657: 
24658:    Viitaten vuoden 1954 valtiopäivillä jäte-            veneet tai pyydykset ovat ilman hei-
24659: tyn toivomusaloitteen n: o 304 perusteluihin            dän omaa syytään tuhoutuneet luon-
24660: allekirjoittaneet ehdottavat eduskunnan hy-             nonvoimien tai muun onnettomuuden
24661: väksyttäväksi toivomuksen,                              takia, sekä antaisi esityksen avustuk-
24662:                                                         sen antamisesta vastaisuudessa valtion
24663:         että hallitus selvityttäisi niiden va-          varoista sellaisen onnettomuuden uh-
24664:       hinkojen laajuuden, joita vuosittain              reiksi joutuneille ammattikalastajille.
24665:       aiheutuu ammattikalastajille, joiden
24666:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
24667: 
24668:                  Gösta Rosenberg.                        Rainer Virtanen.
24669:                  Toivo Asvik.                            Nestori Nurminen.
24670:                                      Judit Nederström-Lunden.
24671: 580
24672: 
24673: IX,65. -   Hemst.mot. N:o 279.
24674: 
24675: 
24676: 
24677: 
24678:                                Teir m. fi.: Angående anslag till undet·stöd och lån åt yrkes-
24679:                                   fiskare vid anskaffningen av nya fiskbragder.
24680: 
24681: 
24682:                                     T i ll R i k s d a g e n.
24683: 
24684:    Ett känt och erkänt :faktum är, att lan-       nya glesare bragder, som motsvara fiske-
24685: dets fiskar- och skärgårdsbe:folkning befinner    lagens fordringar, och emedan de icke hava
24686: sig i ett. mycket bekymmersamt ekonomiskt         ekonomiska möjligheter härtill, borde staten
24687: läge och att denna be:folkningsgrupp lever i      bistå dem i detta på grund av lagsti:ftningen
24688: mycket anspråkslösa :förhållanden. Genom          uppkomna nya läge. Ett allmänt national-
24689: tillkomsten av den nya lagen om :fiske, som       ekonomiskt intresse påkallar denna åtgärd,
24690: trädde i kra:ft år 1952, hava yrkes:fiskarna      för att fiskerinäringen skall ostört kunna
24691: åsamkats nya av lagen påkallade utgifter,         utövas i vårt land.
24692: som dc icke kunna :finansiera eller betala.         I anslutning till det ovan sagda föreslås,
24693: Enligt stadganden i :fiskelagen hava minimi-      att riksdagen måtte besluta hemställa,
24694: måtten på olika slag av våra vanligaste :fisk-
24695: arter höjts med den påföljd, att de :fisk-                 att regeringen i propositionen an-
24696: bragder våra yrkes:fiskare nu hava blivit                gående statsförslaget för år 1956
24697: olagliga. Lagen medgiver en övergångstid                 måtte upptaga      ett anslag     om
24698: på tre år och denna tid utgick vid senaste               50 000 000 mark att användas som
24699: årsskifte, varigenom de glesare bragderna nu             understöd och lån åt yrkesfiskare vid
24700: skola användas.                                          anskaffningen av nya fiskbragder i
24701:    Emedan sålunda :y-rkes:fiskarna utan egen             enlighet med bestämmelserna i fisl.:e-
24702: :förskyllan bliva tvungna att anska:f:fa sig             lagen.                          ·
24703:       Helsingfors den 9 :februari 1955.
24704: 
24705:                  Grels Teir.                                    T. E. Nordström.
24706:                                                                                              581
24707: 
24708: IX,Gs. -   Toiv.al. N:o 279.                                                         Suome?tnos.
24709: 
24710: 
24711: 
24712: 
24713:                                Teir ym.: Määrärahasta avustuksiksi ja lainoiksi ammatti-
24714:                                   kalastajille uusien pyydysten hankkimisessa.
24715: 
24716: 
24717:                                     E d u s k u 11 11 a ll e.
24718: 
24719:   Tunnettu ja tunnustettu tosiasia on, että       omaa syytään pakko hankkia uusia harvem·
24720: maan kalastaja- ja saaristoväestö on hyvin        pia pyydyksiä, jotka vastaavat kalastuslain
24721: huolestuttavassa taloudellisessa asemassa ja      vaatimuksia, ja koska heillä ei ole siihen
24722: että tämä väestönryhmä elää hyvin vaatimat-       taloudellisia mahdollisuuksia, 6lisi valtion
24723: tomissa oloissa. Uuden, vuonna 1952 voi-          avustettava heitä tässä lainsäädännön joh-
24724: maantulleen kaLastuslain johdosta on kalas-       dosta syntyneessä uudessa tilanteessa. Ylei-
24725: tajille koitunut uusia, ~ain edellyttämiä me-     nen kansantaloudellinen etu vaatii tätä toi-
24726: noja, joita he eivät voi rahoittaa eivätkä        menpidettä, jotta kalastuselinkeinoa voitai-
24727: maksaa. Uuden kalastuslain säännösten mu-         siin häiriintymättä maassamme harjoitt&a.
24728: kwan on erilaisten tavallisimpien kala-              Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
24729: lajiemme minimimittaa korotettu sillä seu-        kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
24730: rauksella, että ne pyydykset, joita ammatti-
24731: kalastajillamme nyt on, ovat käyneet laitto-                 että hallitus ottaisi vuoden 1956
24732: miksi. Laki myöntää kolmen vuoden siirty-                 tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
24733: mäajan ja tämä aika meni umpeen viime                     markan määrärahan käytettäväksi
24734: vuoden päättyessä, minkä vuoksi nyt on käy-               avustuksiksi ja lainoiksi ammattikalas-
24735: tettävä harvempia pyydyksiä.                              tajille uusien pyydysten hankkimisessa
24736:    Koska ammattikalastajien siten on ilman                kalastuslain säännösten mukaisesti.
24737:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
24738: 
24739:                Grels Teir.                                      T. E. Nordström.
24740: 582
24741: 
24742: IX,G6. -    Toiv.al. N:o 280.
24743: 
24744: 
24745:                                  Kähönen ym.: Määrärahasta hedelrnä- ja rnarjanviljelyn
24746:                                    neuvontaa sekä tuotteiden rnarkkinoirnisen ohjaarnista
24747:                                    varten.
24748: 
24749: 
24750:                                        E d u s k u n n a ll e.
24751: 
24752:    Viime vuosina voimakkaasti paisunut he-             Hedelmän- ja marjanviljelymme ovat jo
24753: delmien ja marjojen viljely osoittaa, että          sitä suuruusluokkaa, että niitä on käsiteltävä
24754: pienviljelysvaltainen maataloutemme pyrkii          kansantaloudellisina kysymyksinä. Tilastot
24755: yhä määrätietoisemmin etsimään tavallista           ovat osoittaneet, että esim. hedelmäpuiden
24756: peltoviljelyä voimaperäisempiä tuotantomuo-         lukumäärä on viime vuosina ohittanut run-
24757: toja. Hedelmän- ja marjanviljely ovat sil-          saasti ennen sotia mainitut luvut, ollen se
24758: loin erityisen hyvin osoittautuneet soveltuvan      siis nyt korkeampi kuin koskaan aikaisem-
24759: suhteellisen pienillekin tiloille merkittäväksi     min. Kuitenkin esimerkiksi läntisiin naa-
24760: ansiomuodoksi. Siihenhän useissa tapauksissa        purimaihimme verrattuna olemme tällä koh-
24761: on ollut jo luontaisesti mitä parhaimmat            dalla vielä, suhteellisestikin ottaen, huomat-
24762: edellytyksetkin sen vuoksi, että mainittujen        tavasti jäljessä. Se tosiasia, että markki-
24763: erikoisviljelysten hoitoon, sadon korjuuseen        nointi sen sijaan nykyhetkellä jo tuottaa
24764: ja käsittelyyn on voitu sijoittaa varsin            meillä suuria vaikeuksia, osoittaa kyllin sel-
24765: nuorta väkeä, ja jo siis oman väen voimin-          västi, että jotain on viassa. Koska epäkoh-
24766: kin on selviydytty tuotannon vaatimista työ-        tien poistamiseen vaikuttaisi ilmeisen rat-
24767: toimenpiteistä.                                     kaisevasti asiantunteva ammatillistaloudelli-
24768:    Kuitenkin lisääntyvä erikoistuotanto on jo       nen viljelyn ohjaus, olisikin syytä kiinnittää
24769: aiheuttanut vaikeuksia erityisesti markki-          asian tähän puoleen kiireellisesti mitä suu-
24770: noinnissa ja sen johdosta uhkaavat toivorik-        rinta huomiota.
24771: kaasti ja innostuksella alkuun saatetut yri-           Huolimatta viljelijäin omatoimisesta yri-
24772: tykset ajautua karille. Tarvittaisiin tuotan-       tyksestä tämänkin asiantilan korjaamiseksi
24773: non asiantuntevaa ohjausta itse viljelys-           ja vaitionkin taholta yleiseen puutarhaneu-
24774: tiloilla valtakunnallisen markkinasuunnitel-        vontaan osoitettujen määrärahojen arvok-
24775: man pohjalta ja viljelytekniikan kohotta-           kaasta tuesta kyseisen ohjaustoiminnan ai-
24776: mista laadullisesti edustavan tuotteen ai-          kaansaamiseksi, ei nykyisin järjestelyin eikä
24777: kaansaamiseksi. Koetoiminnan ja käytännön           käyttövaroin tunnu olevan mahdollisuuksia
24778: sanelemien ratkaisujen tunnetuksi tekemi-           vaikeiden pulmien ratkaisemiseksi.
24779: nen viljelijäväestön keskuudessa olisi entistä         Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
24780: tärkeämpää tuotemarkkinoiden sivutessa jo           ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24781: tällä hetkellä näennäisen kysynnän ylä-             vomuksen,
24782: raJOJa. Järkiperäinen ammatinohjaus, mi-
24783: hin läheisesti tulisi kuulumaan ennen kaik-                     että hallitus ottaisi vuoden 1956
24784: kea yhteisten, tehollisten koneiden ja yhteis-              tttlo- ja menoarvioesitykseen 10 000 000
24785: varastohankkeiden kiireellinen toteuttaminen                markan määrärahan käytettäväksi
24786: eri tuotantoalueille, olisi ensi sijaisesti otet-           maatalousrninisteriön rnääräärnällä ta-
24787: tava huomioon taloudellisesti vankalle poh-                 vallct asianornaisten ammattijärjestö-
24788: jalle rakentuvan hedelmän- ja marjanvilje-                  jen kautta hedelmä- ja marjanviljelyn
24789: lyn tulevaisuutta kehitettäessä ja luotaessa                neuvontaan sekä tuotteiden rnarkki-
24790: kyseisen viljelymuodon harjoittajille oikeu-                noimi.~en ohjaamiseen.
24791: tettua elinkeinoturvaa.
24792:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
24793: 
24794:            Urho Kähönen.               Eino E. Heikura.               Nestori Kaasalainen.
24795:            Einari Jaakkola.            Matti Mattila.                 Mauno Jussila.
24796:                                                                                             583
24797: 
24798: IX,6i. -   Toiv.al. N:o 281.
24799: 
24800: 
24801: 
24802: 
24803:                                Saura ym.: Jtläärämhasta avustuksiksi ja lainoiksi paikallis-
24804:                                    ten puutarhatuotevarastojen mkentamista varten.
24805: 
24806: 
24807:                                      E d u s k u n n a ll e.
24808: 
24809:    Puutarhatuotannon nopeasti kasvaessa on           Yhteiskunnalla onkin tässä velvollisuuksia
24810: ilmennyt vuosi vuodelta kasvavana epäkoh-         ei ainoastaan maatalouspoliittisesti, nuoren
24811: tana sen tuotteiden säilytykseen sopivien         tärkeän elinkeinon turvaamiseksi, vaan myös
24812: varastojen puute. Aikaisemmin, kun esim.          elintarvikehuollon kannalta. Hedelmät lue-
24813: hedelmäsato riitti vain parin kuukauden           taan nykyisin jo osaksi jokapäiväistä leipää,
24814: kulutukseen, voitiin sato myydä sitä mukaa        kuten niiden miljardituonti osoittaa. Mutta
24815: kuin se valmistui, eikä varastolaitoksia          yllämainitut pulmat koskevat myös tavalli-
24816: tarvittu. Mutta viime vuosina on tilanne          simpia vihannes- ja juurikasveja, joiden
24817: nopeasti muuttunut. Viime syksynä olisi jo        jokapäiväisen tarpeen tyydyttäminen on vil-
24818: syyshedelmien sadosta osa pitänyt saada           jelyn ensisijaisia tehtäviä. Näiden tuottei-
24819: jäähdytysvarastoihin, jolloin omenamarkki-        den kohdalla havaitaan sellainen luonnoton,
24820: nain ruuhka ja hintaromahdus olisi vältty-        erittäin vahingollinen ja korjausta vaativa
24821: nyt. Talvihedelmien sato taas olisi aina lm-      epäkohta, että joka toinen vuosi ilmenee
24822: konaan pantava varastoon, koska se muuten         ylituotantoa, viljelijänhinnat romahtavat ja
24823: häiritsee syyslajikkeiden markkinoita, eikä       osa sadosta jää markkinoimatta, joka toinen
24824: se ole syöntikelpoistakaan suoraan puista         vuosi taas alituotannon vaikutuksesta kulu-
24825: korjattuna. Katkerat kokemukset ovat osoit-       tuskeskuksissa vallitsee pula ja kuluttajain-
24826: taneet, etteivät viljelijät voi tässä asiassa     hinnat nousevat kohtuuttomiksi (esim. pork-
24827: jäädä kaupan armoille. Ymmärrettävää on-          kanasta nyt 100 mk kg). Ainoa keino tämän
24828: kin, ettei kauppa mielellään ota varastoinnin     epäkohdan poistamiseksi on, että viljelijät
24829: kuluja ja riskejä kannettavakseen, ja että        ryhtyvät varastoimaan satoansa ja ohjaa-
24830: varastoinnin kehittäminen kaupassa on ollut       maan sen tarjontaa markkinoille.
24831: mahdotonta, kun hintasäännöstelymme ei               Meillä on kuitenkin harvassa sellaisia
24832: ole sallinut hedelmille varastoimispalkkiota,     snurviljelijöitä, jotka kykenevät yksin suo-
24833: vaan päinvastoin useana vuonna on vähit-          riutumaan tästä tehtävästä. Enimmäkseen
24834: täishintoja alennettu satokauden jälkeen.         on turvauduttava pientuottajain yhteistoi-
24835: Hedelmänviljelymme saavutettua nykyisen           mintaan, siis yhteisvarastoihin, mikä on
24836: laajuuden ja sadon yhä kasvaessa, miljoo-         edullista sekä teknillisesti että markkinoin-
24837: nien viime vuosina istutettujen puiden tul-       nin kannalta, silmälläpitäen tuotteiden la-
24838: lessa satoikään, on välttämätöntä meilläkin       jittelua, pakkausta ja myyntiä tukkuerinä,
24839: ryhtyä varastoimaan satoa paikallisesti vil-      vieläpä kuljetuksiakin. Tällöin on kuitenkin
24840: jelijäin toimesta, kuten muissa maissa ta-        rahoitusapu välttämätön.
24841: pahtuu. Vain täten voidaan välttää ylitar-           Valtiovalta onkin tunnustanut asiakseen
24842: jonta ja hintaromahdukset, jotka ovat va-         edistää ja tukea sadon varastointia, niin että
24843: hingoksi niin tuottajalle, kaupalle kuin ku-      mm. viljavarastoja varten on annettu laki-
24844: luttajalle, ja toteuttaa viimemainittujen vaa-    sääteisiä lainoja. Puutarhantuotteita ei tämä
24845: timus saada jatkuvasti ja tasaisesti tarjolle     laki koske. Senvuoksi hedelmä- ja marja-
24846: hyvin lajiteltua, oikeassa kypsyysasteessa        talouskomitea on I mietinnössään syksyllä
24847: olevaa tavaraa.                                   1951 todennut paikallisen varastoinnin edis-
24848: 584                             IX,67. -   Puutarhatuoteva.rastot.
24849: 
24850: 
24851: tämisen yhdeksi puutarhataloutemme tär-              Edellämainitun komitean toimesta on tut-
24852: keimmistä tehtävistä, ja ehdottanut varoja         kittu kaikkia lauhkean vyöhykkeen maissa
24853: tähän ja erinäisiin muihin tarpeisiin han-         käytännössäolevia puutarhatuotteiden kyl-
24854: kittavaksi lakisääteisellä hedelmien markki-       mävarastointimenetelmiä ja löydettykin oloi-
24855: noimismaksulla, mikä paaas1assa kertyisi           himme sopivia ja taloudellisia järjestelmiä.
24856: tuontihedelmistä. Esim. Norjassa on vas-           Useilla tahoilla maassamme viime syyskau-
24857: taava viljelijäin yhteisvarastotoiminta rahoi-     den kuluessa Puutarhaviljelijäin liiton, Puu-
24858: tettu markkinoimismaksulla, joka siellä mak-       tarhatuottajat r.y: n,   Hedelmänviljelijäin
24859: setaan vain kotimaisista tuotteista.               yhdistyksen ja paikallisten järjestöjen ko-
24860:    Nämä suunnitelmat, jotka eivät lainkaan         kouksissa tehdyt päätökset ilmaisevat vil-
24861: vaatisi valtion varoja ja jotka olivat jo          jelijäin suurta mielenkiintoa asiaan, mutta
24862: etukäteen elokuussa 1951 saaneet kaikkien          hankkeiden rahoitus on heille yksinään yli-
24863: asiaa lähellä olevien lähes 30 valtakunnalli-      voimaista.
24864: sen järjestön hyväksymisen, ovat yhä vielä            Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24865: toteuttamatta. Esitys laiksi markkinoimis-         ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24866: maksusta tuli eduskuntaan vasta viime tal-         vomuksen,
24867: vena, ja ristiriitaisen informoinnin vaiku-
24868: tuksesta sen kohtalo on epävarma. Ellei                       että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
24869: markkinoimismaksua tänäkään vuonna päästä                  toimenpiteisiin määrärahan varaami-
24870: keräämään, on välttämätöntä, että valtio                   seksi vuoden 1956 ttdo- ja menoarvio-
24871: ryhtyy rahoittamaan puutarhantuotevaras-                   esityksessä paikallisten puutarhatuote-
24872: tojen rakentamista, kuten muitakin vastaa-                 varastojen rakentamisen edistämiseksi
24873: via tarpeita. Sitä varten olisi vuoden 1956                avustuksin ja lainoin.
24874: talousarviossa varattava määräraha, vähin-
24875:  tään 50 milj. markkaa.
24876:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
24877: 
24878:               Kalervo Saura.                                    R. Hallberg.
24879:               Mauri Seppä.                                      Irma Hamara.
24880:                                      Bertel Lindh.
24881:                                                                                               585
24882: 
24883: IX,os. -   Toiv.al. N:o 282.
24884: 
24885: 
24886: 
24887: 
24888:                                M. Mattila ym.: Toimenpiteistä kasvitau.tien ja rikkaruohojen
24889:                                   aiheuttamien tuhojen vähentämiseksi.
24890: 
24891: 
24892:                                     E d u s k u n n a ll e.
24893: 
24894:   Maataloutemme voimaperäistymisen yhtey-        paita esiintymispaikkoja. Myöskään ei rikka-
24895: dessä on entistä selvemmin ollut todettavissa    ruohojen siementen leviämistä pelloilta muu-
24896: ne vahingot, joita kasvitaudit ja rikkaruohot    alle voida estää. Tämän vuoksi olisi tällä
24897: aiheuttavat. Huolimatta siitä, että kehitys      alalla jo olevaa lainsäädäntöä kehitettävä ja
24898: on tuonut mukanaan vahvoja aineita näiden        täydennettävä siten, että taistelu kasvitautien
24899: aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi, on         ja rikkaruohojen tuhoja vastaan tulisi ny-
24900: kuitenkin vahingot edelleenkin liian suuria.     kyistä tehokkaammaksi.
24901: Ne on laskettava miljardeissa markoissa.            Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
24902:   On itsestään selvää, ettei tehokkaimmilla-     ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
24903: kaan toimenpiteillä kasvitautien ja rikkaruo-    muksen,
24904: hojen aiheuttamia tuhoja voida kokonaan
24905: ehkäistä, mutta niiden vähentämiseen on ole-                että hallitus kiireellisesti selvityt-
24906: massa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet.               täisi, millä toimenpiteillä kasvitautien
24907: Viljelijäin toimenpiteet mainittujen vahin-              ja rikkaruohojen aiheuttamia tuhoja
24908: kojen torjumiseksi ovat kuitenkin rajoitet-              voitaisiin vähentää, ja antaisi asiasta
24909: tuja niin kauan, kun esim. yleisten maantei-             tarpeelliseksi katsomansa esityksen
24910: den ja rautateiden varret ovat niiden va-                Eduskunnalle.
24911:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
24912: 
24913:               Matti Mattila.                                  Einari Jaakkola.
24914:               Urho Kähönen.                                   T. Saloranta.
24915:               Yrjö Sinkkonen.                                 Esa Koivusilta.
24916:               Antti J. Rantamaa.                              Eero Saari.
24917: 
24918: 
24919: 
24920: 
24921: 74 E 159/55
24922: 586
24923: 
24924: IX,69. -     Toiv.al. N: o 283.
24925: 
24926: 
24927: 
24928:                                   Kähönen ym.: Toimenpiteistä hirvien viljelyksUle ja metsien
24929:                                     uudistustyölle aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi.
24930: 
24931: 
24932:                                        E d u s k u n n a 11 e.
24933: 
24934:    Huhtikuun 6 päivänä 1934 annetun met-           on kohtuuttoman korkea ja se on vaikutta-
24935: sästyslain 22 §: n nojalla, sellaisena kuin se     nut, ettei lupia ole anottu läheskään siinä
24936: on toukokuun 21 päivänä 1937 annetussa             määrin kuin hirvikannan verottaminen olisi
24937: laissa, on esitetty tarkemmat määräykset           välttämättä edellyttänyt.
24938: sekä hirvenmetsästykseen käytettävistä met-           Ilirvenmetsästyksestä annettujen maa-
24939: sästysluvista että hirvien viljelyksille teke-     räysten vanhanaikaisuutta osoittaa edelleen
24940: mien vahinkojen korvaamisesta. Nämä mää-           se, että metsästyslain 22 § : n 3 momentissa
24941: räykset sisältyvät 13. 5. 1941 annettuun ase-      puhutaan vain hirvien ,kasvavalle viljalle
24942: tukseen hirvenmetsästyksestä ja 21. 5. 1937        tai kootuille oloille taikka rehuille" aiheutta-
24943: annettuun asetukseen sekä 29. 9. 1948 annet-       mien vahinkojen korvaamisesta, vaikka ny-
24944: tuun maatalousministeriön päätökseen hirvi-        kyisin jo jokaisen pitäisi tietää, mikä va-
24945: vahinkojen korvaamisesta. Kuten monista            hingontekijä hirvi on siinä työssä, mikä tar-
24946: eduskunnalle aikaisemmin jätetyistä aloit-         koittaa vajaatuottoisten metsämaiden uudis-
24947: teista ja hirvivahinkoja koskevista edus-          tamista, mihin toimintaan uhrataan vuosit-
24948: kuntakeskusteluista on käynyt selville, eivät      tain paljon valtion varoja ja minkä metsän-
24949: voimassa olevat määräykset yhä lisääntyvien        nudistuksen tarpeellisuuden jokainen met-
24950: hirvivahinkojen ehkäisemiseksi kuitenkaan          sänomistaja nyt jo alkaa ymmärtää. Kun
24951: enää tyydytä viljelijäväestöä eikä yhä hei-        lisäksi on todettava, etteivät menoarvion puit-
24952: kommilla taloudellisilla edellytyksillä toimi-     teissa vuosittain myönnetyt varat ole riittä-
24953: Yaa maataloutta. Näin voidaan osoittaa             neet edes hirvien viljelyksillekään aiheutta-
24954: asianlaidan olevan ainakin maamme varsi-           mien vahinkojen täysimääräiseen korvaami-
24955: naisilla viljelysalueilla.                         seen, ymmärtää hyvin sen lisääntyvän katke-
24956:    Vaikka      voimassaolevan     metsästyslain    ruuden, mikä maatalouden ja metsänomista-
24957: 22 §: n 2 momentissa onkin määrätty, että          jien piirissä on hirveä - tuota muuten kai-
24958: ,hirvenmetsästyslupia myönnettäessä on otet-       kinpuolin komeata metsiemme kruunupäätä
24959: tava huomioon hirvien alueella tekemien va-        - kohtaan syntynyt.
24960: hinkojen suuruus", ei tällä määräyksellä ole          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
24961: h:äytännössä sanottavaa merkitystä, sillä sen      ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24962: tulkinta on kokonaan metsästäjäpiirien, so.        Yomuksen,
24963: paikallisten riistanhoitoyhdistysten varassa.
24964: Viimemainittujen lausuntojen perusteollahan                   että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
24965: näet lääninhallitukset nykyisin hirvenmet-                 sellaisiin lainsäädännöllisiin ym. toi-
24966: sästyshwat myöntävät kyseellisen 13. 5.                    menpiteisiin, joiden kautta hirvien
24967: 1941 annetun asetuksen hengen ollessa kaut-                viljelyksille ja metsiemme uudistus-
24968: taaltaan sellainen, että se tähtää riistakan-              työlle aiheuttamat, vuosi vuodelta
24969: mm säilyttämiseen eikä mihinkään muuhun.                   lisääntyvät vahingot voitaisiin eh-
24970:    Lisäksi on otettava huomioon se, että ny-               käistä.
24971: kyinen hirvenkaatomaksu, 8 000 mk hirveitä,
24972:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
24973: 
24974:            Urho Kähönen.               Eino E. Heikura.              Matti Mattila.
24975:            Einari Jaakkola.            Mauno Jussila.                Nestori Kaasalainen.
24976:                                                                                              587
24977: 
24978: IX,To. -   Toiv.al. N:o 284.
24979: 
24980: 
24981: 
24982: 
24983:                                Seppä. ym.: H alpakorkoisten lainojen järjestämisestä tulvien
24984:                                   aiheuttamista vahingoista kärsimään joutuneille maanvil-
24985:                                   jelijöille.
24986: 
24987: 
24988:                                      E d u s k u n n a 11 e.
24989: 
24990:    Km;ällä 1953 Etelä-Pohjanmaalla ja Sata-       ovat kuitenkin nousseet vähintäin yhtä suu-
24991: kunnassa sattuneet laajat ja pitkäaikaiset        riksi kuin edellisenä vuonna.
24992: tulvat aiheuttivat maanviljelijöille suuria          Jo nämä luvut osoittavat, että kysymyk-
24993: vahinkoja ja raskaita tappioita. Runsaiden        sessä oli maatalousväestölle erittäin raskas
24994: sateiden ja ahtaiden vesiväylien johdosta         tappio. Lähempi tarkastelu osoittaa kuiten-
24995: vesi nousi useampaan eri otteeseen viljelyk-      kin vielä, että useissa yksityisissä tapauk-
24996: sille tuhoten sadon useimmissa tapauksissa        sissa tulvat ovat aiheuttaneet niin suuria
24997: 100% :sti. Vahinkojen suuruuden selvittä-         menetyksiä, että tilan talous on täydellisesti
24998: miseksi kussakin yksityisissä tapauksissa, ja     järkkynyt koko sadon tuhoutuessa. Kun nyt
24999: yleensä koko maassa, kuntien katolautakun-        on ollut kaksi peräkkäistä tulvavuotta ja
25000: nat suorittivat paikan päällä tapahtuneissa       näiden aiheuttamat vahingot ovat sattuneet
25001: katselmuksissa arvioimistoimituksen. Tällai-      samoille viljelijöille, on heidän taloudellinen
25002: nen selvitys suoritettiin vuonna 1953 Etelä-      asemansa joutunut erittäin vaikeaan tilaan.
25003: Pohjanmaalla 19 eri kunnassa ja Satakun-             Verotuksessa myönnettävät helpotukset ei-
25004: nassa 27 kunnassa. Yhteensä suoritettiin          vät ole riittäviä näiden hädänalaiseen ase-
25005: katselmuksia 2 237 tilalla käsittäen pinta-       maan joutuneiden viljelijöiden talouden pa-
25006: alaltaan 4 694 hehtaaria peltoa vahinkojen        rantamiseksi. Koska heillä ensi kädessä on
25007: suuruuden noustessa yhteensä 86 401 97 4          suuri puute pääomista, olisi heille pyrittävä
25008: markkaan.                                         järjestämään halpakorkoisia lainoja.
25009:    Kesällä 1954 'toistuivat jälleen näillä sa-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25010: moilla alueilla suuret tulvat. Näiden aiheut-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25011: tamien vahinkojen suuruudesta ei voida esit-
25012: tää tarkkoja lukuja, koska maanviljelijät                  että hallitus kiireellisesti antaisi
25013: useimmissa tapauksissa jättivät arvioimisen              Eduskunnalle esityksen halpakorkois-
25014: suorittamatta, koska siitä heille oli vain me-           ten lainojen järjestämiseksi tulvien
25015: noja eikä mitään hyötyä verohelpotuksien                 aiheuttamista vahingoista kärsimään
25016: tai avustuksien muodossa. Suoritettujen liki-            jouttmeille maanviljelijöille.
25017: määräisten arviointien perusteella vahingot
25018:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25019: 
25020:               Mauri Seppä..                                    Kustaa Tiitu.
25021:               T. Saloranta.                                    Toivo Antila.
25022:                                      Kalervo Saura.
25023: 588
25024: 
25025: IX, 71. -    Hemst.mot N: o 285.
25026: 
25027: 
25028: 
25029: 
25030:                                    Lindh m. fl.: Angående anslag till understödslån åt jord-
25031:                                       brukare, som drabbats av skördeskador.
25032: 
25033: 
25034:                                        T i ll R i k s d a g e n.
25035: 
25036:   Redan under en längre tidsperiod har om·             Med beaktande av att ifrågavarande ska-
25037: fattande översvämnings- och andra skörde-            dor uppkommit till följd av otjänlig väder-
25038: skador årligen inträffat i olika delar av lan-       lek eller berott av omständigheter, som de
25039: det. Isynnerhet de hårdast drabbade mindre           enskilda jordbrukarna icke kunnat göra nå-
25040: jordbrukarna har härvid ställts inför stora          got åt, synes det vara samhällets uppgift att
25041: ekonomiska svårigheter. Som exempel på se-           bistå åtminstone de svårast drabbade. Denna
25042: naste års skördeskador kan nämnas, att en            hjälp borde givas i form av stödlån mot låg
25043: omfattande inventering av skadorna i öster-          ränta.
25044: botten gav vid handen, att ca 20 % av hö-               Hänvisande till det, som ovan anförts, får
25045: skörden förstörts och att kvaliteten för åter-       undertecknade vördsamt föreslå, att riksda-
25046: stoden nedsatts med ca 50%. Av havre-                gen ville besluta hemställa,
25047: skörden hade ca 2/3 förstörts och av potatis-
25048: skörden, som uppskattats till 50 o/o av normal                att regeringen i propositionen an-
25049: skörd, var omkring 2/5 rötskadad. Enbart i                  gående statsförslaget för år 1956
25050: svenska Österbotten beräknar man, att jord-                 måtte upptaga ett anslag, som skuUe
25051: brukarna för att kunna bibehålla husdjurs-                  möjliggöra, att stödlån i till1·äcklig
25052: beståndet odecimerat är tvungna att inköpa                  utsträckning kunde beviljas åt jord-
25053: kraftfoder för 400 milj. mk och därtill ut-                 brukare, som drabbats av skörde-
25054: säde för 150 milj. mk.                                      skador.
25055:       Helsingfors den 11 februari 1955.
25056: 
25057:             Bertel Lindh.               Sven Högström.                John Forsberg.
25058:             Albin Wickman.              Kurt Nordfors.                John Österholm.
25059:             Verner Korsbäck.            T. E. Nordström.              Ralf Törngren.
25060:             Arthur Larson.              Grels Teir.                   C. A. Öhman.
25061:                                                                                               589
25062: 
25063: IX,11. -   Toiv.al. N:o 285.
25064:                                                                                      Suomennos.
25065: 
25066: 
25067: 
25068:                                Lindh ym.: Määrämhasta avustuslainoiksi satovahinkoja kär-
25069:                                   sinet1le maanviljelijöt1le.
25070: 
25071: 
25072:                                      E d u s k u n n a 11 c.
25073: 
25074:    Jo pitemmän ajanjakson kuluessa on eri           ,Ottaen huomioon, että kysymyksessä ole-
25075: osissa maata tapahtunut laajoja tulva- ja         vat vahingot ovat syntyneet epäedullisista
25076: muita satovahinkoja. Erityisesti ovat pahim-      sääsuhteista tai muuten johtuneet seikoista,
25077: min kärsineet pienemmät maanviljelijät täl-       joille yksityiset maanviljelijät eivät ole voi-
25078: löin joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuk-    neet mitään, näyttää olevan yhteiskunnan
25079: siin. Esimerkkinä viime vuoden satovahin-         asiana avustaa ainakin pahimmin kärsineitä.
25080: goista voidaan mainita laajan tu!kimuksen         Tämä apu olisi annettava halpakorkoisten
25081: vahingoista Pohjanmaalla osoittaneen, että        avustuslainojen muodossa.
25082: noin 20 % heinäsadosta oli tuhoutunut ja            Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
25083: jäljelle Jaaneen laatu alentunut noin             kirjoittaneet kunnioittaen eduskunnan hy-
25084: 50 %: lla. Kaurasadosta oli noin % tuhou-         väksyttäväksi toivomuksen,
25085: tunut ja perunasadosta, joka arvioitiin
25086: 50 % :ksi normaalisadosta, oli noin 2/ 5 ruton              että hallitus ottaisi vuoden 1956
25087: vahingoittamaa. Yksinomaan ruotsalaisella                tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
25088: Pohjanmaalla arvioidaan, että maanviljeli-               rahan, joka tekisi mahdolliseksi avus-
25089: jöiden on voidakseen säilyttää kotieläinkan-             tuslainojen myöntämisen riittävässä
25090: tansa vähentämättömänä pakko ostaa väki-                 mää1·ässä niille maanviljelijöille, jotka
25091: rehua 400 milj. mk:lla ja lisäksi viljaa 150             ovat joutuneet käsimään satovahin-
25092: milj. mk:n edestä.                                       goista.
25093:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25094: 
25095:                  Bertel Lindh.                                 T. E. Nordström.
25096:                  Albin Wickman.                                Grels Teir.
25097:                  Verner Korsbäck.                              John Forsberg.
25098:                  Arthur Larson.                                John Österholm.
25099:                  Sven Högström.                                Ralf Törngren.
25100:                  Kurt Nordfors.                                0. A. Öhman.
25101: 590
25102: 
25103: IX,7z. -     Toiv.al. N:o 286.
25104: 
25105: 
25106: 
25107: 
25108:                                  Raipala ym.: Maanparannusohjelman laatimisesta kuivatns-
25109:                                     hankkeiden toteuttamiseksi.
25110: 
25111: 
25112:                                      E d u s k u n n a ll e.
25113: 
25114:    Riittämätön kuivatus muodostaa laajoissa       osakasta, etupäässä juuri maamme liian
25115: osissa maatamme erään merkittävimmistä            pienten tilojen isäntiä, jotka kuivatushank-
25116: esteistä kannattavan maatalouden harjoitta-       keiden tultua toteutetuiksi saisivat kipeästi
25117: miselle. Asian laajuutta osoittaa se, että        kaipaamaansa lisämaata keskimäärin noin 5
25118: maamme pinta-alasta on noin 10 miljoonaa          hehtaaria. nyt tuottamattomina olevista sois-
25119: hehtaaria suota, josta kuivatuksen avulla         taan.
25120: saataisiin noin 2 miljoonaa hehtaaria peltoa         Näin ollen olisi nyt kiireesti, yhtenäisen
25121: ja muu alue suurelta osalta metsänkasvulle        suunnitelman puitteissa ja käyttäen hyväksi
25122: soveltuvaksi.                                     erikoisesti pienemmissä kuivatushankkeissa
25123:    Tämän kuivatuskysymyksen hoito on kui-         maanviljelijäin omaa työtä ja omia koneita,
25124: tenkin jäänyt lapsipuolen asemaan, sillä val-     mihin nykyisin valtion tukemissa hankkeissa
25125: tion tuella valmistuneiden kuivatushankkei-       ei ole aina mahdollisuuksia, ryhdyttävä tar-
25126: den hyötyala on viime vuosina ollut vain          peellisiin toimenpiteisiin.
25127: noin 36 000 hehtaaria vuodessa, valmiita             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25128: kuivatussuunnitelmia on toteuttamatta 734         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25129: kappaletta, joiden yhteinen hyötyala on           muksen,
25130: noin 150 000 hehtaaria, ja kuivatustutkimus-
25131: anomuksia on vuoroaan odottamassa maan-                    että hallitus kiireellisesti laatisi
25132: viljelysinsinööripiireissä noin 5 000 kappa-             rnaanparannusohjelman, jonka avulla
25133: letta käsittäen noin 400 000 hehtaaria kui-              maamme toteuttamistaan odottavat
25134: vatuksen tarpeessa olevaa etupäässä viljelys-            kuivatushankkeet saataisiin mahdolli-
25135: kelpoista maata. Edellämainituilla 5 750                 simman lyhyessä ajassa valmiiksi hyö-
25136: kuivatushankkeella on yhteensä noin 75 000               dyttämään kansantalouttamme.
25137:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25138: 
25139:            Matti Raipala.            Matti Mattila.                Mauri Seppä.
25140:                                                                                                591
25141: 
25142: IX,i3. -   Toiv.al. N:o 287.
25143: 
25144: 
25145: 
25146: 
25147:                                  Rytinki ym.: Maanteiden ja kuivatuskanavien rakentamisesta
25148:                                     uusille asutustiloille ja asutusalueille.
25149: 
25150: 
25151:                                       E d u s k u n n a ll e.
25152: 
25153:    Maanhankintalain mukaan tilan tai lisä-         lain perusteella ei voida muodostaa elinkel-
25154: maan saantiin oikeutettuja olivat sellaiset        poisia tiloja, niin uutta maankäyttöiakia
25155: siirtolaiset, rintamamiehet, invaliidit ja sota-   kipeästi kaivataan. Samalla kaivataan lisää
25156: lesket, jotka olivat perheeliisiä tai joutuivat    insinöörivoimia asutustoimikunnissa. Maan-
25157: luovutuksessa menettämään maansa, ja jotka         hakemusten runsaus osoittaa, ettei yksi insi-
25158: jättivät määrättynä aikana anomukset maan-         noori asutustoimikunnassa ehdi suorittaa
25159: lunastusla utakunnille.      Maanhankintalain      jakotoimituksia niin paljon kuin ensi vuosina
25160: alainen asutustoiminta on suurimmalta osalta       on suoritettavana. Tämän vuoksi olisi kaikki
25161: loppuun suoritettu. Muu asutustoiminta on          maanhankintalain mukaisesta asutustoimesta
25162: tänä aikana ollut kokonaan pysähdyksissä.          vapautuvat insinöörit, ja ehkäpä vielä muita-
25163: Siitä, kuinka paljon on tällä kertaa maan-         kin, siirrettävä asutustoimikuntiin tekemään
25164: hakijoiden anomuksia, jotka on jätetty kun-        suunnitelmia ja suorittamaan jakoja. Mutta
25165: tien asutuslautakunnille maanhankintalain          tämä ei vielä riitä maanhakemusruuhkan
25166: mukaisen asuttamistyön aikana, mainitta-           poistamiseen. On saatava nykyisestään pal-
25167: koon esimerkkinä, että Pudasjärven kunnan          jon enempi varoja kuivattamiskanavien ja
25168: asutuslautakunnalle on jätetty vuoden 1936         maanteiden rakentamiseen, ja ellei saada,
25169: asutuslain mukaisia maan ja lisämaan hake-         niin on turhaa puhua uudesta asuttamisesta
25170: muksia lähes 300. Näitten hakemusten pe-           mitään.
25171: rusteella on viime lokakuun loppuun men-              Kun uusi maankäyttölaki tulee lähiaikoina
25172: nessä Asosta annettu 119 viljelystilan, kaksi      eduskunnan käsiteltäväksi, niin on toivotta-
25173: asuntotilan ja 20 lisämaa-alueen muodosta-         vaa, että se saadaan nopeasti käsitellyksi,
25174: mispäätöstä. Vuosi sitten asetettiin toimi-        että päästään pian sen perusteella asutus-
25175: kunta tutkimaan ja laatimaan suunnitelmia          tiloja perustamaan. Hallituksen olisi osoitet-
25176: uusien asutusalueitten muodostamista varten        tava jo kuluvan vuoden aikana huomatta-
25177: ja näille uusia tiloja perustamaan. Asutus-        vasti varoja työllisyys- ja työttömyysvaroista
25178: toimikunnan toimesta pidettiin viime syk-          asutusalueitten kuivatuskanavien ja maan-
25179: synä alkukatselmuksia ja huomattiin eri puo-       teiden rakentamista varten eri puolille
25180: lilta pitäjää löytyvän hyviä suoalueita asu-       maata. Kuivatus- ja maanteiden rakennus-
25181: tukselle. Olemme maininneet vain esimerk-          varoja on myönnettävä sellaistenkin kuntien
25182: kinä sen tilanteen, mikä asutusrintamalla on       alueille, joilla ei varsinaista työttömyyttä
25183: Pudasjärvellä, tilanteen siitä, kuinka paljon      ole, ja alueille, missä varsinaisina työkohteina
25184: on vielä maantarvitsijoita olemassa. Tämä          pidetään yksinomaan metsätöitä, eikä jätet-
25185: esimerkki samalla paljastaa monien kymme-          tävä myöntämättä tärkeitten maantie-, kui-
25186: nien, ehkäpä satojen pitäjien alueilla val-        vatus- ja asutustöiden suorittamiseen tarvit-
25187: litsevan tilanteen.                                tavia varoja, kuten on viime vuosina tehty.
25188:    Nyt, kun asutustoimintaa joudutaan suun-        Ellei hallituksella ole muuten mahdollisuutta
25189: nittelemaan vuoden 1936 asutuslain mukaan          suunniteltujen asutusalueiden kuivatus- ja
25190: ja kun kokemus on osoittanut, että tämän           maanteiden rakennustöihin myöntää riittä-
25191: 592                             IX,73.- Asutusalueiden maantiet.
25192: 
25193: 
25194: v-än suuria varoja, niin hallituksen on an-       nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
25195: nettava eduskunnalle kiireellisesti lisätalous-   väksi toivomuksen,
25196: arvioesitys, jossa tarkoitukseen varataan riit-
25197: tävän suuri määräraha. Meillä ei saa kui-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25198: vattamiskanavien ja maanteiden puute olla                toimenpiteisiin riittävän suurien mää-
25199: esteenä uusien asutustilojen perustamiselle.             rärahojen myöntämiseksi maanteiden
25200: Meillä on päästävä nopeasti maastoon tiloja              rakentamiseen ja kuivatuskanavien
25201: ja rakennuksia rakentamaan.                              kaivattamiseen uus~1le asutusWoille
25202:    Edellä olevan perusteella saamme kun-                 ja asutusalueille.
25203:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1955.
25204: 
25205:          Eino Rytinki.                Yrjö Hautala.                Artturi Jämsen.
25206:          Eeli Erkkilä.                J. F. Pöykkö.                Toivo Antila.
25207:          Kusti Eskola.                T. Saloranta.                Eero Saari.
25208:          Markus Niskala.              Eemil Partanen.              Marja Lahti.
25209:                                       Eino E. Heikura.
25210:                                                                                                693
25211: 
25212: IX,74. -    Toiv.al N:o 288.
25213: 
25214: 
25215: 
25216: 
25217:                                  Rytinki ym.: Avustuksien ja lainojen myöntämisestä pien-
25218:                                     metsän omistajt.1Ze vesiperäisten metsämaiden kuivattami-
25219:                                    seksi ja vajaatuottoisten metsämaiden kasvukuntoon saat-
25220:                                     tamiseksi.
25221: 
25222: 
25223:                                       Eduskunnalle.
25224: 
25225:    Kaikkialla on tunnustettu se tosiasia, että.   dollisuus pitää yhdistyksissä riittävästi met-
25226: työllisyyden turvaamiseksi maaseudun väes-        sänhoidon neuvojia. Mutta metsänhoitoyhdis-
25227: tölle on maaseudulle, raaka-aineiden lähteille,   tyben toiminnalla ei kuitenkaan ole sitä
25228: r~kennetta"ta. puunjalostuatehtaita. Mutta jat-   me:rkitystä. metsämaiden kasvukuntoon saat-
25229: kun raaka-aineiden tun-aa:tninen tietää sitä,     tamisessa, mitä sillä on tarkoitettu, ellei
25230: että on entistä voimakkaammin ryhdyttävä          valtion toimesta myönnetä huomattavasti suu-
25231: metsiemme tuotannon kohottamiseen vesipe-         rempia määrärahoja yksityisten, ennen kaik-
25232: räisiä metsämaita kuivattamalla ja vajaatuot-     kea pientnetsäomistajain vesiperäisten met-
25233: toisia metsämaita saattamaan kasvukuntoon.        sämaitten kuivattamiseen ja V'ajaatuottoisten
25234:    Vaikka meillä on metsänparannuslaki ollut      metsämaitten kasvukuntoon saattamiseen.
25235: voi:tnassa jo vuoden 1929 alusta lähtien, niin      Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
25236: maastamme löytyy huomattavan suuri määrä          ed. Rytingin vuoden 1952 valtiopäivillä teke-
25237: ennen kaikkea pientilojen metsiä, jotka ovat      män toivomusaloitteen n:o 123 perusteluihin
25238: olosuhteiden pa.kosta joutuneet monta kertaa      ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
25239: liikahakimun alaisiksi. Mutta voimassa ole-       syttäväksi toivomuksen,
25240: van metsänparannuslain antamien tukitoi-
25241: menpiteitten tukemana ei pienmetsänomis-                     että hallitus ryhtyisi kiire-ellisesti
25242: tajilla ole ollut mahdollisuutta riittävän suu-           toimenpiteisiin nykyistä suurempien
25243: ressa määrässä kunnostaa ja saattaa näitä                 määrärahojen käyttämiseksi avustuk-
25244: metsämaita kasvukuntoon. Meillä on voimassa.              si-na ja halpakorkoisina lainoina Msi-
25245: metsänhoitoyhdistyslaki, jonka lain perua-                sijaisesti pienmetsän omistajien vesi-
25246: teelia jokaisen yksityisen metsänomistajan                periiisten metsämaitten kuivattamiseen
25247: on maksettava kunnanveron yhteydessä met-                 ja vajaatuottoisten metsämaiden kas-
25248: sänhoitomaksu, jolla turvataan metsänhoito-               vukuntoon saattamiseksi.
25249: yhdistykselle toimeentulomahdollisuus, mah-
25250:      Helsingissä 5 päivänä. helmikuuta 1955.
25251: 
25252:            Emo Rytinki.               Kusti Eskola.                  T. Saloranta.
25253:            Kalle Kämäräinen.          Markus Niskala..               Artturi Jämsen.
25254:            Antti J. :Rantamaa.        Yrjö Hautala.                  Toivo Antila.
25255:            M. 0. Lahtela.             J. F. Pöykkö.                  Eero Saari.
25256:            Eeli Erkkilä.              Eemil Pa.rta.nen.              Marja Lahti.
25257:                                       Eino E. Heikura.
25258: 
25259: 
25260: 
25261: 
25262: 75 E 159/55
25263: 594
25264: 
25265: IX, 75. -     Toiv.a.l. N: o 289.
25266: 
25267: 
25268: 
25269: 
25270:                                     A. Kinnunen ym.: Kuivatustöiden työ- ja tarveainekustan-
25271:                                        nuksista maksettavien palkkioiden korottamisesta.
25272: 
25273: 
25274:                                         E d u s kun n a 11 e.
25275: 
25276:    Maanviljelystalouksien peltopinta-alan pie-     eräitä harvoja runkoviemäreitä koskevaksi.
25277: nuus on tunnettu. N. 70 % tiloista on alle         Kuivatuskanavista nousseitten maitten ha-
25278: 10 peltohehtaarin omistajia. Tämä tilakoko         joittamisesta ja viljelysteiden rakentamisesta
25279: ei anna viljelijäperheelle riittävää toimeen-      aiheutuu huomattavia lisärasituksia, jotka
25280: tuloa maataloudessa, vaan joudutaan tur-           kaikkien muiden uudisraivauskustannusten
25281: vautumaan satunnaisten ansiomahdollisuuk-          lisäksi usein tekevät vesiperäisten maiden
25282: sien varaan. Se puolestaan lisää työttömyyttä.     viljelykseen saattamisen kustannuksiltaan
25283: Koneitten käyttö pienillä tiloilla on epäedul-     ylivoimaiseksi. Näistä tekijöistä johtuen
25284: lista. Myös muutkin kustannukset muodostu-         suuri osa maanviljelijöistä ei voi ottaa käyt-
25285: vat tuntuvasti suuremmiksi kuin suuremmilla        töön omistaiDiaan vesiperäisiä viljelyskelpoi-
25286: tiloilla.                                          sia alueita.
25287:    Pientilallisten yleisenä pyrkimyksenä on-          Jotta maataloutemme laajentuminen voisi
25288: kin uusien viljelyskelpoisten alueitten rai-       tapahtua luonnonrikkauksiamme vastaavalla
25289: vaaminen ja tilan elinkelpoisuuden paranta-        tavalla, olisi valtion palkkioita lisättävä.
25290: minen sitä tietä. Peltopinta-alan lisäämiseen      Siinä tarkoituksessa tulisi muuttaa valtio-
25291: onkin hyviä mahdollisuuksia. Maassamme on          neuvoston päätöksen 5. 9. 1946 5 §: n c koh-
25292: raivaamattomia I luokan viljelyskelpoisia          taa niin, että maataloushallituksen hyväk-
25293: alueita suunnilleen saman verran kuin koko         symien kuivatustöiden kustannusarvioiden
25294: maan nykyinen peltoala.                            mukaisista työ- ja tarveainekustannuksista
25295:    Mainitut viljelyskelpoiset alueet ovat suu-     myönnetään palkkiota:
25296: rimmalta osalta vesiperäisiä tai suorastaan
25297: suoalueita, joita ei voida ottaa viljelykseen,              I     vyöhykkeessä 20-50 %
25298: jollei suoriteta kustannuksia vaativia perus-               II                 30-60%
25299:                                                             III        "       40-70 %
25300: kuivatuksia. Viljelijät eivät kuitenkaan ky-                           "
25301: kene omin voimin näitä rahoittamaan. Tosin                  IV                 55-85 %.
25302:                                                                       "
25303: valtioneuvoston päätöksellä 5. 9. 1946 anne-         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25304: taan valtion toimesta palkkioita ja lainaa         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25305: mainittuihin tarkoituksiin.                        muksen,
25306:    Palkkiona annetaan: I vyöhykkeessä 0--
25307: 30 %, II vyöhykkeessä 10--40 %, III vyö-                     että hallitus viip11mättä korottaisi
25308: hykkeessä 20--50 % ja IV vyöhykkeessä                      kuivatustöiden työ- ja tarveainekus-
25309: 35-65 % kustannuksista. Ainoastaan poik-                   tannuksista maksettuja palkkioita 20
25310: keustapauksissa suoritetaan nämä kokonaan                  prosentilla siitä, mitä valtioneuvoston
25311: valtion varoilla. Viimeksi mainittu on käy-                päätöksessä 5. 9. 1946 (664/46) 5 §:n
25312: tännössä rajoittunut jokien perkaamista ja                 c) kohdassa edellytetään.
25313:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25314: 
25315:             Antti Kinnunen.             Usko Seppi.                  Niilo Nieminen.
25316:             Pentti Liedes.              Aleksi Kiviaho.              Pertti Rapio.
25317:             Juho Rytkönen.              Martti Leskinen.             Matti Koivunen.
25318:                                                                                              696
25319: 
25320: IX,1a. -    Toiv.al. N:o 290.
25321: 
25322: 
25323: 
25324: 
25325:                                 Liedes ym.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen suoalueiden saat-
25326:                                    tamiseksi viljelykseen.           ·
25327: 
25328: 
25329:                                      E d u s k u n n a 11 e.
25330: 
25331:    Oulujokilinjan pohjois- ja itäpuolella on      käyttämällä.     Maanviiljelystä tehostamalla
25332: erittäin Laajoja maatalous- ja viljelyskelpoi-    voitaisiin siis saada rehua nykyistä paljon
25333: sia alueita. Niinpä valtakunnan metsien en-       suuremmaliekin karjalle omalta alueelta. Pe-
25334: simmäisen ilinja-arvioinnin yhteydessä on         ruskuivatusten suorittaminen tehostaisi myös
25335: mainitulla alueella arvioitu olevan maatalous-    ,alueen metsän kasvua.
25336: kelpoisia maita nom 2.9 miljoonaa hehtaaria          Suoalueitten kuivattaminen vaatisi jokien
25337: eli vähän enemmän kuin koko maan tämän            ja järvien perkauksiJa ja laajan peruaviemä-
25338: hetkinen peltopinta-ala. Agronomi Auvo            riverkoston rakentamista. Alueitten viljele-
25339: Kotiaho on tutkimuksessaan todennut, että         minen ja asuttaminen vaatisi myös kuivatus-
25340: maanhankintalain toimeenpanon jälkeen Poh-        töiden yhteydessä riittävän tieverkoston1 ra-
25341: jois-Suomessa olisi käytettävissä noin 2 mil-     kentamista.
25342: joonaa hehtaaria maatalouskelpoista maata.           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- .
25343:    Pohjois-Suomen maanviljelys perustuu ny-       nioittaVJaSti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25344: kyisin valtaosaltaan liian pieniin tiloihin.      vomuksen,
25345: Vuosittain joudutaan kuljettamaan suuret
25346: määrät heinää ja muuta rehua Etelä-Suo-                    että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25347: mesta. Kenttäkokeitten tulokset kuitenkin                Pohjois-Suomen laajojen suoalueitten
25348: oso1ttavat, että Pohjois-Suomen soilla voi-              saattamiseksi viljelykseen ja tässä tar-
25349: daan saada hyviä heinä- ja rehusatoja. Hei-              koituksessa valmistuttaisi pikaisesti
25350: nän osalta on päästy 6 000-7 000 kilon heh-              alueiden peruskuivatusta ja tieverkos-
25351: taarisatoihin yksinomaan väkilannoitteita                ton rakentamista koskevat suunnitel-
25352:                                                          mat.
25353:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25354: 
25355:            Pentti Liedes.            Toivo Friman.                 Eino Tainio.
25356: 696
25357: 
25358: IX,77. -     Toiv.al. N:o 291.
25359: 
25360: 
25361: 
25362: 
25363:                                  :Rapio ym.: Määrärahasta m. Pitkäjärven Juupajoen kuiva-
25364:                                     tushanketta varten.
25365: 
25366: 
25367:                                       E d u s kun n a.ll e.
25368: 
25369:   Viitaten vuoden 1954 va.ltiopäiville jätetyn          tulo- ja menoarvioesitykseen 50 mujQo-
25370: rah.a-asia...aloitteen n:o 470 perusteluihin eh-        nan markan määrärahan Harja-vallan.
25371: dotamme eduskunnan ilausuttavaksi toivo-                kunnan aluetta koskevan ns. Pitkäjär-
25372: muksen,                                                 ven Juupajoen kuivatushankkeen. to-
25373:                                                         teuttamista varten.
25374:            että haUitus ottaisi vuoden 1956
25375:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25376: 
25377:            Pertti Rapio.              Irma Rosnell.              Mauri Ryömi.
25378:                                                                                             597
25379: 
25380: IX,7s. -   Toiv.al N:o 292.
25381: 
25382: 
25383: 
25384: 
25385:                                 Niiranen. ym.: Toimenpiteistä Oravilahden luhta- ja ranta-
25386:                                    alueen kuivattami.sek&i.
25387: 
25388: 
25389:                                      Eduskunnalle.
25390: 
25391:    Rääkkylän kunnan alueella sijaitsee n. 800    nitelman tarkistamista ja ajankohtaistamista.
25392: -1000 ha:n suuruinen Oriveden Oravilah-          Kun kysymyksessä on olosuhteisiin kat80en
25393: den luhta- ja ranta-alue. Siitä on vähäinen      merkitykseltään huomattava ja yhteistä
25394: osa viljeltyä, mutta sekin veden vaivaamaa.      hyvää edistävä asia, olisi valtiovallan kiinni-
25395: Alue kokonaisuudessaan olisi hyvää viljelys-     tettävä huomiota sen toteuttamismahdolli-
25396: kelpoista maata, mutta on viljelykseen saa-      suuksien selvityttämiseen ja myönteisessä ta-
25397: tettavissa vain kuivatuksen avulla. Tätä tar-    pauksessa toteuttamiseen.
25398: koittava suunnitelma on laadittu v. 1930            Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
25399: jälkeen, mutta hankkeen toteuttaminen lienee     ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25400: estynyt sotien johdosta.                         vomuksen,
25401:  . Viime aikoina on kuivatushankkeen toteut-
25402: taminen tullut seudun asujaimiston keskuu-                että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25403: dessa ja kunnan elimissä uudelleen esille               tutkimuksen suorituttamiseksi Rääk-
25404: työttömyyden lieventämiseen sekä maanvilje-             kylän kunnassa sijaitsevan Oravilah-
25405: lyksen harjoittamisen parantumiseen ja laa-             den luhta- ja ranta-alueen kuivatus-
25406: jentumiseen johtavana asiana.                           mahdollisuuksista viljelykseen saatta-
25407:    Hankkeen toteuttaminen edellyttäisi ensi             mista varten.
25408: vaiheessa sitä varten laaditun vanhan suun-
25409:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
25410: 
25411:               Toivo Niiranen.                                 Pauli Puhakka.
25412:               Vieno Simonen.                                  Arvi Ikonen.
25413:               Juho Karvonen.                                  Varma K. Turunen.
25414: 598
25415: 
25416: IX,79. -   Toiv.al. N:o 293.
25417: 
25418: 
25419: 
25420: 
25421:                                  Kosola ym.: Toimenpiteistä Lapuanjoen vesistöalueen tulva-
25422:                                      suojelutöiden aloittamiseksi.
25423: 
25424: 
25425:                                        E d u s kun n a B e.
25426: 
25427:   Pohjanmaan jokien tulviminen aiheuttaa               Tulvavahinkojen poistamiseksi onkin jo
25428: vuosittain huomattavia vahinkoja maakun-            valtion toimesta suoritettu Lapuanjoen vesis-
25429: nan viljelyksille. Haita:llisimpia näistä tul-      tön maanparannustutkimus ja tehty tarpeel-
25430: vista ovat Lapuanjoen tulva;t, joita esiintyy,      linen suunnitelma joen varsilla olevien vilje-
25431: paitsi joka kevät, usein myös syksyisin ja          lysmaiden tulvasuojelua varten. Tutkimuk-
25432: kesällä, aikaansaaden vahinkoa yksistään            sessa on selvinnyt, että joen perkauksella, le-
25433: Lapuan kunnassa IllOin 5 000 ha:n alueella          vittämisellä ja pengertämisellä tulvavahingot
25434: sekä lisäksi Kauhavan, Ylihärmän, Alahär-           voidaan kokonaisuudessaan poistaa. Täten
25435: män ja Nurmon kunnissa. Jokavuotisista              helpotetaan huomattavasti myös uittojen suo-
25436: kevättulvista johtuu, että kylvötyöt tulva-         rittamista. Toimenpiteet tulisiva;t näin ollen
25437: alueella säännöllisesti viivästyvät, mistä taiiiS   hyödyttämään koko maakunnan elinkeino-
25438: on seurauksena, että hallat pääsevät miltei         elämää.
25439: joka syksy vaurioittamaan viljaa ja aiheut-            Edellä ~ausutun nojalla ehdotamme kun-
25440: tamaan siten huomattavia vahinkoja. Kesä-           nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25441: ja syystulvat luonnoB.isesti tuovat mukanaainl      muksen,
25442: suurimmat vahingot, kuten kolme viimeistä
25443: vuotta ovat selvästi osoittaneet. Mm. viime                   että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25444: kesänä olivat viljelykset tällä tulva-alueella             toimenpiteisiin Lapuanjoen vesistö-
25445: neljä eri kertaa tulvaveden alla aiheuttaen                alueen tulvasuojelutöiden aloittami-
25446: suurella osalla viljelyksiä täydellisen kadon.             seksi.
25447:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
25448: 
25449:                N. Kosola.                                      Esa Koivusilta.
25450:                Yrjö Hautala.                                   Sylvi Balinen.
25451:                Albin Wickm.an.                                 Kustaa Tiitu.
25452:                Toivo Antila.                                   Matti Raipala.
25453:                                                                                             599
25454: 
25455: IX,so. -   Toiv.a.l. N:o 294.
25456: 
25457: 
25458: 
25459:                                 Ahonen ym.: Toimenpiteistä Lappajärven ja Evijärven ve-
25460:                                   densäännöstelytyön jatkamiseksi.
25461: 
25462: 
25463:                                       Eduskunnalle.
25464: 
25465:    Evijärvestä laskevan .Ähtävänjoen vesi-        189 000 ms maata, josta noin 15 000 ms
25466: voimalaitosten omistajain tekemän anomuk-         kalliota.
25467: sen johdosta, että pitemmän aikaa vireillä           Lappa- ja Evijärven säännöstelyn kautta
25468: olleen Evijärven laskemiahankkeen yhtey-          saavutettava keskimääräinen vuotuinen ener-
25469: dessä toteutettaisiin Lappa- ja Evijärven         gianlisäys nykyään vesistössä toimiville sekä
25470: säännöstely, on valtioneuvosto, ottaen huo-       lähitulevaisuudessa siihen rakennettaville
25471: mioon kysymyksen suuren merkityksen sekä          vesivoimalaitoksille olisi 4 650 000 kWh.
25472: vesivoima- että maataloudelle, oikeuttanut        Ottaen kWh hinnaksi 5 mk ja kapitali-
25473: tie- ja vesirakennushallituksen valtion puo-      soiden 5 % mukaan tämä lisäenergian tuo-
25474: lesta hakemaan luvan hankkeen toteuttami-         tanto vastaa noin 465 000 000 mk suuruista
25475: seen ja määrännyt, että mainittu vesioikeus-      pääoma-arvoa. Hankkeen hyötyalue Lappa-
25476: asia on vesistötoimikunnan käsiteltävä siinä      järvellä käsittää yhteensä n. 732 ha ja Evi-
25477: järjestyksessä kuin eräiden kiireellisten vesi-   järvellä 934 ha, eli ensiluokkaiseksi pelloksi
25478: oikeusasiain käsittelemisestä annetussa laissa    muunnettuna vastaavasti 156 ha ja 100 ha.
25479: on säädetty.                                      Näiden alueiden saama kokonaishyöty olisi
25480:    Tutkimukset, jotka oli määrätty toimi-         yhteensä n. 12 000 000 mk.
25481: tettavaksi kokonaan valtion kustannuksella,         Säännöstelysuunnitelmaan liittyvän kus-
25482: on suoritettu vuosina 1945-1948 tarpeelli-        tannusarvion mukaan, joka on laadittu vuo-
25483: sissa osissa vesistöä ja hyötyalueilla Välijoen   den 1949 hintatason mukaan, hankkeen
25484: ja Lappajärven rantamailla. Evijärven hyö-        toteuttamiseen tarvittaisiin 239 000 000 mk,
25485: tyalue ja Ähtävänjoen ylijuoksun tutkimus         joka nykyisen kustannustason mukaan on
25486: on suoritettu aikaisemmin vuosina 1935-           n. 420 milj. markkaa.
25487: 1936 Vaasan maanviljelysinsinööripiirin toi-         Ottaen huomioon hankkeesta maatalou-
25488: mesta. Yllämainitun tutkimusaineiston perus-      delle ja voimataloudelle johtuva etu on
25489: teella on laadittu Lappajärven ja Evijärven       pidettävä tärkeänä, että Lappa- ja Evijärven
25490: säännöstelysuunnitelma, jonka mukaan Väli-        säännöstely nopeasti toteutetaan.
25491: jokea olisi perattava Niemiskoskelta Lappa-          Edellä esittämämme perusteella ehdo-
25492: järvelle saakka (8.5 km) ja joen niskalle         tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
25493: rakennettava säännöstelypato. Evijärven ala-      väksi toivomuksen,
25494: puolella olisi .Ähtävänjokea perattava Luu-
25495: suasta Töysänkoskelle saakka (5.6 km) ja                   että hallitu.s ryhtyisi kiireellisiin
25496: Evijärven Luusuaan rakennettava myös                    toimenpiteisiin Lappajärven ja Evi-
25497: säännöstelypato. Näiden perkauksien yhtey-              järven vedensäännöstelytyön jatkami-
25498: dessä on poistettava kaikkiaan noin                     seksi.
25499:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
25500: 
25501:               Arvo Ahonen.                                   Väinö Tikkaoja.
25502:               Impi Lukkarinen.                               Artturi Koskinen.
25503: IX,s1, -    Toiv.al. N:o 295.
25504: 
25505: 
25506: 
25507: 
25508:                                 Rankila ym.: Määrärahasta Evijärven ja Lappajärven ve-
25509:                                   densäännöatelytyötä varten.
25510: 
25511: 
25512:                                      Ed uskunnaBe.
25513: 
25514:   Vuonna 1949 tle- ja vesirakennushallituk-      Lappajärven ja Evijärven rantaviljelybille.
25515: seasa valmistunutta Evijärven ja Lappajär-       Varsinkin kahtena viime vuotena on til&nne
25516: ven vedensäännöstelysuunniwhnaa sekä tä-         ollut hyvin vaikea ja olisi suunnitelman to-
25517: hän liittyvää .!htävänjoen ja Välijoen per-      teuttamista. kiireellisesti jatkettava. Ottaen
25518: kausta on usean vuoden a.ikana suoritettu        il.isäksi huomioon Järviseudun kuntien jatku-
25519: työllisyystyönä, ja on varoja tähän mennessä     van työttömyyden sekä hankkeen toteutta-
25520: käytetty tarkoitukseen 92 miljoonaa mark-        miseen jo käytetyt huomattavat varat olisi
25521: kaa,                                             säännöstelysuunnitelman toteuttamista nyt
25522:    Nyt on asiantuntijoiden mulman työ kui-       jatkettava wpaiden. määrärahojen turvin.
25523: tenkin siinä vaiheessa, että ei ole kansan-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25524: taloudellisesti edullista suorittaa sitä enää    nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25525: työttömyystyönä. Kun mainittujen vesistö-        muksen,
25526: jen latvoilla on viime vuosina suoritettu laa-
25527: joja vesiperäisten &lueiden kuiV!Rtuksia, mm.             että hallitus ottaisi vuoden 1956
25528: parhaillaan on työn alla Lappajärvoon ila:s-           tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
25529: kevan Savojoen perkaus, aiheuttavat nämä               määrärahan Evijärven ja Lappajär-
25530: toimenpiteet entistä suuremprua tulvanvaaraa           ven 'IJedensliännöstelytyön jatkamiseksi;
25531:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1955.
25532: 
25533:            Väinö Rankila..           Aare Leikola..               Aleksi Kiviaho.
25534:            Artturi .Tä.msen.         Toivo Antila..               Eino Pa.lovesi.
25535:            N. Xosola..               Eero Saari.                  Pii.iviö Hetemäki.
25536:            T. Salora.nta.            Kustaa Tiitu.                Vti.inö Tikkaoja..
25537:            Artturi Koskinen.         Matti Koivunen.              Albin Wickma.n.
25538:                                      Grels Teir.
25539:                                                                                             001
25540: IX,s2. -   Toiv.al. N:o 296.
25541: 
25542: 
25543: 
25544: 
25545:                                 Ikonen: 1!oimenpitewtä Äliinteen--Suojärven ja TiiZikkajär-
25546:                                    ven kuivatushankkeen toteuttamiseksi.
25547: 
25548: 
25549:                                       Eduskunnalle.
25550: 
25551:    Rautavaaran kunnassa sijaitsevien Älän-        maiden saaminen on mitä. ensiarvoisin tekijä.
25552: teen-Suojärven ja Tiilikkajärven e;lentami-       omavaraisuuden ja työllisyyden takia. Kun
25553: seksi on tehty suunnitelma jo 1890-luvulla.,      kuitenkin suunnitelmien teko on viivästynyt,
25554: mutta hankkeen toteuttaminen estyi maail-         lähinnä asutustoimintaan kiinnitettyjen insi-
25555: mansodan vuoksi.                                  nöörivoimien takia, olisi nyt viimeinkin
25556:    Asia tämän jälkeen on ollut jatkuvasti         aika ryhtyä. tutkimaan edellämainittujen ve-
25557: vireillä ja suoritettu alustava tutkimus on       sistöjen perkauksia ja kuivatuksia.
25558: osoittanut, että järvien vedenpinnan alenta-         Näin saataisiin Rautavaaran viljelysolot
25559: misen kautta saadaan vesijättömaita viljelyk-     kohotetuksi suuressa määrin parempiosaisten
25560: selle n. 1 200 ha. Samoin ennakkotutkimuk-        kuntien tasolle.
25561: set ovat osoittaneet, että kustannukset saatta-      Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
25562: vaan hyötyyn nähden ovat erittäin kohtuulli-      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25563: set.
25564:    Kun otetaan huomioon se, että Rautavaaran               että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25565: viljelysolot ovat erittäin heikot, johtuen ka-          toimenpiteisiin Rautavaaran kunnassa
25566: ruista viljelysmaista, ja toisaalta työttömyys          olevien Ä.länteen-Suojärven ja Tiilik-
25567: on uhkana joka vuosi, ja lisäksi väestön                kajärven kuivatushankkeen toteuttar-
25568: varallisuus on heikko, niin uusien viljelys-            miseksi.
25569:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
25570: 
25571:                                          Arvi Ikonen.
25572: 
25573: 
25574: 
25575: 
25576: 76 E 159/55
25577: 602
25578: 
25579: IX,sa.- Toiv.al. N:o 297.
25580: 
25581: 
25582: 
25583: 
25584:                                Ikonen: Säyneisen kunnan Siikajärven laskuhankkeen toteut-
25585:                                   tamisesta.
25586: 
25587: 
25588:                                    Ed us k u nn a 11 e.
25589: 
25590:     Maatalouden omavaraisuuden lisäämiseksi      maatalouden omavaraisuus lisääntymään, olisi
25591: voidaan vielä tehdä paljon niillä alueilla,      hankkeen toteuttamisella työllisyyttäkin aja-
25592: joissa kuivatuksen kautta on saatavissa ensi-    tellen suuri merkitys.
25593: 'l.uokkaista viljelykseen sopivaa maata.            Että Siikajärven lasku saataisiin nopeasti
25594:     Eräs sellainen kauan aikaa vireillä ollut    käyntiin, ehdotan eduskunnan •hyväksyttä-
25595: kuivatushanke on Säyneisten kunnassa. Siellä     väksi toivomuksen,
25596: olevan Siikajärven lasku toisi tullessaan huo-
25597: mattavan peltoalan lisän juuri niille viljel-            että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25598: mille, joilla tällä hetkellä on liian pienet           menpiteisiin Säyneisen kunnan Siika-
25599: tilat. Samalla kun tätä kautta saataisiin              järven laskuhankkeen toteuttamiseksi.
25600:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25601: 
25602:                                         Arvi Ikonen.
25603:                                                                                               603
25604: 
25605: IX,s4. -   Toiv.al. N:o 298.
25606: 
25607: 
25608:                                Leinonen ym.: Määrärahasta peruskuivatustutkimukseen, Kii-
25609:                                   mingin- ja Iijoen välisellä alueella.
25610: 
25611: 
25612:                                      E d u s k u n n a II e.
25613: 
25614:   Alueella, jota rajoittaa pohjoisessa Iijoki,    vaiheessa oleva maantie, joka osaltaan pa-
25615: etelässä Kiiminkijoki ja idempänä Oulun-          rantaa jokien välisiä kulkuyhteyksiä.
25616: Kuusamon maantie sekä lännessä Pohjan-               Edellämainitulla   kuivatussuunnitelmalla
25617: lahden rannikkoalue, olisi tärkeätä suorittaa     on hyvät edellytykset siksi, että sen halkoo
25618: peruskuivatus. Koko alue on laajuudeltaan         itä-länsisuunnassa kolme pientä luonnon-
25619: n. 800 km2 ja siitä suoalueita n. 60 %.           jokea, nimittäin Onkamon-, Martimon- ja
25620:    Ko. suoalueet on havaittu tähänastisten        Nauruanjoki, joiden perkaus ja niihin yhdis-
25621: tutkimusten perusteella maanviljelykselle ja      tettävät kanavat pystyisivät kuivattamaan
25622: metsänkasvulle erittäin soveliaiksi. Alueen       koko alueen joko maanviljelykseen tai tehos-
25623: kuivatusta kiirehtii sen vesiperäisyydestä        tettuun metsänkasvuun käytettäväksi.
25624: johtuva voimakas metsien soistuminen, joka           Koska nähtävästi vielä toistaiseksi, aina-
25625: taasen puolestaan aiheuttaa huomattavaa           kin Pohjois-Suomessa ja tälläkin leveydellä,
25626: kansantaloudellista tappiota.                     tulee ilmenemään jatkuvaa työttömyyttä,
25627:    Tämän alueen itäosissa luonnonojien lat-       voitaisiin tämän kuivåtusalueen peruskuiva-
25628: voilla on jo yksi suuri asutusalue, jonka jo      tustöitä käyttää Kiimingin, Haukiputaan,
25629: aloitettua peruskuivatusta voitaisiin tuntu-      Iin, Yli-Iin ja Ylikiimingin kuntien työttö-
25630: vasti tehostaa koko alueen kuivatuksella ja       myyden torjumiseen.
25631: samalla luoda mahdollisuuksia uusien asu-            Kaikkeen edellämainittuun viitaten ehdo-
25632: tusalueiden muodostamiselle.                      tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
25633:    Ko. alue on lähietuinen verrattain tiheään     täväksi toivomuksen,
25634: asuttuun Pohjanlahden rannikkoalueeseen
25635: ja siellä sijaitseviin moniin jo perustettui-              että hallitus suorituttaisi peruskui-
25636: hin teollisuuslaitoksiin nähden, ja teollisuus           vatustutkimuksen Kiimingin- ja Iijoen
25637: tulee ilmeisesti vain voimistumaan sen joh-              välisellä alueella ja sitä varten ottaisi
25638: dosta, että Oulujoen suuret voimalaitokset               vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesi-
25639: suovat sille hyvät edellytykset. Alueen halki            tykseen tarpeelliseksi katsomansa mää-
25640: kulkee pohjois-eteläsuunnassa valmistumis-               rärahan.
25641:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25642: 
25643:               Armas Leinonen.                                  Eeli Erkkilä.
25644: 604
25645: 
25646: IX,s5. -   Toiv.al. N:o 299.
25647: 
25648: 
25649: 
25650: 
25651:                                 Ryhtä: Toimenpiteistä Taivalkosken kunnassa olevan Joki-
25652:                                    järven vedenpinnan lukemiseksi.
25653: 
25654: 
25655:                                      Ed uskunnaBe.
25656: 
25657:    Taivalkosken kunnan Jokijärven kylän           viljelyskelpoisia maita. Tällä hyötyalueella
25658: viljelijät ovat jo useaan eri otteeseen kään-     olevat maat ovat pinnaltaan turvemaita,
25659: tyneet maataloushamtuksen ja maanviljelys.        jotka ovat muodostuneet sara- ja ruskosam-
25660: insinööripiirin puoleen anomuksella, että sa-     malV'altaisesta turpeesta ja turvekerroksen
25661: notussa kylässä sijatsevan Jokijärvelll veden-    vahvuus on n. 40-60 sm ja tämän turve-
25662: pintaa ryhdyttäisiin alentamaan, koska ny-        kerroksen aJla on savi. Näinoilen olisivat
25663: kyinen vedenkorkeus vaivaa vanhojakin vil-        tällä hyötyalueella olevat maat erittäin hyviä
25664: jelyksiä ja uuden pellon raivaamiseen ei ole      viljelystarkoituksiin.
25665: mitään mahdollisuuksia.                              Mainitun Jokijärven kylän taloilla ei ole
25666:    T1ammilruun 4 päivänä 1955 pidettiin jäl-      tällä hetkellä mitään mahdollisuuksia uuden
25667: leen Taivalkosken kunnanhallituksen toimesta      pellon l"aivaamiseen ja vanhatkin viljelykset
25668: koollekutsuttu neuvottelukokous Taivalkosken      kärsivät pahasti liikamärkyydestä.          Kun
25669: kunnantoimistossa ja tässä kokouksessa oli        väestö tällä alueella lisääntyy hyvin voimak-
25670: kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston edus-       kaasti, niin olisi uuden peLlon raivaamiseHe
25671: tajien lisäksi mukana Oulun maanviljelys-         ·luotava mahdollisuus, koska vä:estöllä. itsel-
25672: piirin edustaja, metsähallituksen edustajat,      lään näyttää olevan harrastusta maatalouden
25673: Iijoen, uittoyhdistyksen edustajat, Koillis-      edelleen kehittämiseHe ja kohottamiselle.
25674: Pohjan sähkön ja Taivalkosken sähköyhtiön            Jokijärven vedenpinnan laskemista sil-
25675: edustajat sekä paikallisena valtion edustajana    mällä pitäen onkin jo paikkakuntalaisten
25676: toiminut Taivalkosken nimismies ja joukko         viljelijäin toimesta suoritettu katselmuksia ja
25677: muita asiasrta kiinnostuneita henkilöitä, jotka   näissä ka.tselmuksissa on todettu, että Joki-
25678: neuvottelivat niistä toimenpiteistä, mitä olisi   Jarven vedenpintaa voitaisiin alentaa n.
25679: tehtävä Jokijärven vedenpinnan laskemiseksi,      60 sm varsin pienin kustannuksin, ruoppaa-
25680: jotta viljelijäväestölle avautuisi mahdollisuus   malla Iijoessa olevia Jokijärvelll alapuolella
25681: uuden pellon raivaukselle. Tässä neuvottelu-      sijaitsevia koskia noin 200 m pitkältä mat-
25682: kokouksessa todetrtiin, että Taivalkosken kun-    kalta. Tämän ruoppauksen tuloksena saatai-
25683: nan Jokijärven kylän alueella oleva Joki-         siinkin kuivatetukai yli 1 000 ha hyvälaatui-
25684: järven ja Turpeisen järven välinen alue n.        sia maita uusiksi raiv·ausalueiksi ja vanhat
25685: 10 km matkalta Olli pahasti veden vaiV~aamaa      viljely~kset vapautuisiV'at liialliselta märkyy-
25686: ja että myös sanotussa kylässä olevat Tyrä-       deltä.
25687: järven alueeseen rajoittuvat viljelykset kär-        Kun tammikuun 4 päivänä 1955 pidetyssä
25688: sivät Uikamärkyydestä. Jos sitävastoin Joki-      neuvottelukokouksessa lisäksi todettiin, ettei
25689: järven ja Turpeisenjärven välisellä alueella      Jokijärven vedenpinnan Jaskeminen tee hait-
25690: saataisiin pohjavesi, Jokijärven vedenpintaa      taa Iijoessa tapahtuvalle puutavararu uitolle,
25691: alentamalla n. 60 sm, laBketuksi, niin mainit-    eikä myöskään voimatalous kärsi tämän jär-
25692: tujen järvien väliselle alueelle Murhijoen        ven vedenpinnan säännöstelystä, kun vain
25693: kumma:llekin puolelle saataisim yli 1 000         mainirttu säännöstely tehdään yhteistoimin-
25694: ha: n iaajuinen hyötyalue kuivatetukai hyviä      nassa maanviljelysinsinööripiirin1, voimata-
25695:                                         IX,s5. -   Byhtä.                                        605
25696: 
25697: lousmiesten ja uittoviranomaisten kesken,             Kaikkeen edellä olevlli8;l1J viitaten ehdotan-
25698: niin senvuoksi Jokijärven vedenpinnan las-         k:in kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25699: kemiseen olisikin ryhdyttävä kiireellisesti.       väksi toivomuksen,
25700: Ennenkuin mainittujen hyötyalueiden kui-
25701: vattamiseen voidaan ryhtyä, on kuitenkin                       että hallit'US ryhtyisi kiireellisesti
25702: suoritettava tarpeelliset suunnitelmatyöt, joi-             toimenpiteisiin Taivalkosken kunnassa
25703: den suorittamiseen olisi varattava Oulun                    olevan Jokijärven vedenpinnan laske-
25704: maanviljelysinsinööripiirille tarpeellinen mää-             mista tarkoittavan kuivatushankkeen
25705: räraha, jotta kuivatusstlunnitelmat voitaisiin              toteuttamiseksi.
25706: suorittaa jo kesällä 1955.
25707:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
25708: 
25709:                                          Niilo :Byhtä.
25710: 606
25711: 
25712: IX,sa. -   Toiv.al. N:o 300.
25713: 
25714: 
25715: 
25716: 
25717:                                 R. Virtanen ym.: Määrärahasta         Myrskylänjoen    Hallilan
25718:                                    alueen perkaukseen.
25719: 
25720: 
25721:                                       Eduskunnalle.
25722: 
25723:    Uudenmaan läänin Myrskyiän kunnan              1953, mutta johon valtion taholta ei ole osoi-
25724: alueella olevan Myrskyiänjoen tulvavahingot       tettu määrärahoja töiden aloittamiseksi. Tul-
25725: muodostuvat vuosittain huomattavaksi rasi-        vavahinkojen estämiseksi sekä työtilaisuuk-
25726: tukseksi tulva-alueen vaikutuspiirissä olevalle   sien järjestämiseksi olisi välttämätöntä, että
25727: maataviljelevälle väestölle. Joen perkaushank-    valtiovallan taholta kiirehdittäisiin Myrsky-
25728: keen toteuttamisella voitaisiin saada tulva-      Iänjoen tutkimu'ksien loppuun suorittamista
25729: vahingot poistetuksi sekä huomattava määrä        ja kuivatussuunnitelman laatimista ja toteut-
25730: nykyisin viljelykseen kelpaamatonta maata         tamista.
25731: viljelyskelpoiseksi. Hyötyalue tulisi käsittä-       Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
25732: mään 550 hehtaaria. Uudenmaan maanvilje-          nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25733: lysinsinööripiirin toimesta suoritetaan par-      muksen,
25734: haillaan tutkimuksia kuivatussuunnitelman
25735: laatimiseksi. Tutkimukset käsittävät Myrsky-               että hallitus ottaisi vuoden 1956
25736: Iän kirkonkylän ja Revonojan kylän alueet,              tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
25737: jotka sijaitsevat joen yläjuoksulla. Sitävas-           markan määrärahan Myrskylänjoen
25738: toin joen alajuoksusta on olemassa valmis               Hallilan alueen perkaustöiden aloit-
25739: ns. Hallilan alueen suunnitelma, josta vesistö-         tamiseksi.
25740: toimikunta on antanut päätöksensä 13. 10.
25741:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25742: 
25743:               Rainer Virtanen.                               Hertta Kuusinen.
25744:               G. Rosenberg.                                  Esa Koivusilta.
25745:                                       Bertel Lindh.
25746:                                                                                                607
25747: 
25748: IX,s7. -    Toiv.al. N:o 301.
25749: 
25750: 
25751: 
25752: 
25753:                                 Lindqvist ym.: Määrärahasta PeZZinkosken perkaukseen Pa-
25754:                                    dasjoen kunnassa.
25755: 
25756: 
25757:                                       Ed u s kun na 11 e.
25758: 
25759:    Pienviljelijä- ja maaton väestö Padasjoen       pelloilla. Jo tästäkin syystä pienen kosken
25760: kunnan alueella on maan, lisämaan ja lai-          perkaus on kiireellinen, kun se samalla hel-
25761: tumen puutteessa. Sitä olisi kunnan alueella       pottaisi Padasjoen kunnan työttömien työhön
25762: helposti saatavissa, jos kunnan alueella sijait-   sijoittamista, jota vuosittain jatkuvasti esiin-
25763: seva Peilinkoski perattaisiin. Kosken perkaa-      tyy.
25764: miseksi on jo suoritettu tutkimuksia ja to-           Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25765: dettu, että alentamalla mainittua koskea n.        kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25766: 80 sm saataisiin n. 200 ha maata v!ljelykseen
25767: ja laitumeksi. Kosken pienuudesta joh-                       että hallitus ottaisi vuoden 1956
25768: tuen perkauskustannukset on arvioitu n.                   tulo- ja menoarvioesitykseen 3 000 000
25769: 3 000 000 markaksi. Paikkakunnan väestön                  markan määrärahan Padasjoen kun-
25770: jo nyt viljelyksessä olevat maat on viimeis-              nassa sijaitsevan Pellinkosken per-
25771: ten sadekesien johdosta täytynyt osittain                 kauksen toteuttamiseksi.
25772: jättää viljalle kylvämättä, veden seisoessa
25773:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25774: 
25775:            Hemming Lindqvist.         Kaino Haapanen.               Eino Kilpi.
25776: 608
25777: 
25778: IX,ss. -   Toiv.al. N:o 302.
25779: 
25780: 
25781: 
25782: 
25783:                                  .Jussila. ym.: Määrärahasta Laajoe11r-Pahojoen perkaukseen.
25784: 
25785: 
25786:                                        Ed u skun nalle.
25787: 
25788:    Tulvat ovat jatkuvasti tehneet tuhojaan             Perkaustyön esteitä ei ole alapuolella,
25789: myös eräillä alueilla Lounais-Suomessa. Tul-        koska Laajoen keskiosa on käytännöllisesti
25790: vien pahiten vaivaamia alueita ovat eräät           katsoen valmiiksi perattu. Sen sijaan riippuu
25791: seudut Karjalan T .1., Myniimäen, Laitilan          Laajoen-Pahojoen perkaussuunnitelman to-
25792: ja Kaiannin kunnissa. Tulvavahinkojen estä-         teuttamisesta Laajoen yläosan perkaus, joka
25793: miseksi näillä alueilla olisi kiireesti toteutet-   jo on tutkittu ja jonka alueen kuivatussuun-
25794: tava n.k. Laajoen-Pahojoen perkaus, jota            nitelmat lähiaikoina valmistuvat. Tällä
25795: varten on hyväksytty suunnitelma olemassa           alueella, so. Karjalankylän ja Laajoen kylän
25796: sekä vesistötoimikunnan lupa.                       alueella, on niinikään rull8aasti laajoja tulva-
25797:    Ko. suunnitelma käsittää Laajoen pel'kauk·       alueita, joilta sato mm. viime syksynä jäi
25798: sen Karjalankosken ja Salavaistenkosken             !korjaamatta tulvien takia.
25799: väliseltä osalta 13 km. pituudelta sekä                Laajoen perkaustyöt pitäisi näilläkin, so.
25800: Pahojoen perkauksen 5.2 km. ja sivuojien            Karjalankylän ja Laajoen kylän alueilla
25801: n. 14 km. pituudelta. Hyötyalue on 769.54           saada nopeasti käyntiin, jonka vuoksi ko.
25802: ha, josta peltoa 428 ha. Tältä alueelta jäi         Laajoen-Pahojoen perkaussuunnitelma olisi
25803: mm. v. 1954 sato korjaamatta runsaiden              kiireellisesti saatava toteutetuksi.
25804: tulvien takia. Perkaushankkeen kustannus-              Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
25805: arvio on 82 000 000 markkaa.                        ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
25806:    Alueen kuivatushanketta on ajettu jo vuo-        muksen,
25807: desta 1911 saakka, jolloin ensimmäinen suun-
25808: nitelma laadittiin. Suunnitelma toteutettiin                  että hallitus ottaisi 11uoden 1956
25809: v. 1921-1930, mutta tulosta ei saavutettu,                 tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
25810: koska vesimäärät oli laskettu vain 1,4 todel-              markan määrärahan käytettäväksi
25811: lisista. Nyt kyseessä oleva suunnitelma on                 Laajoe11r-Pahojoen perkaussuunnitel-
25812: valmistunut v. 1953 ja perustuu se uusim-                  mwn toteuttamista varten.
25813: piin tutkimustuloksiin, joita ins. Tipuri on
25814: suorittanut 20 vuoden aikana.
25815:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
25816: 
25817:                   Mauno .Jussila.                            V. .J. Sukselainen.
25818:                   Urho Kähönen.                              Kalervo Saura.
25819:                                        Vappu Heinonen.
25820:                                                                                                609
25821: 
25822: IX,s9. -      Toiv.al. N:o 303.
25823: 
25824: 
25825: 
25826: 
25827:                                    Asvik ym.: Fallbäckenin perkaustöiden aloittamisesta Maa-
25828:                                       lahden kunnassa.
25829: 
25830: 
25831:                                         E d u s k u n n a ll e.
25832: 
25833:    Vaasan maanviljelysinsinööripiirin suorit-          Kun perkaushankkeen toteuttaminen sa-
25834: tamien tutkimuksien mukaan on Maalahden             malla tarjoaisi työtilaisuuksia kunnassa,
25835: kunnassa Fallbäckenin ja sen sivuojien per-         jossa esiintyy työttömyyttä, olisi perkauksen
25836: kaus välttämätön toimenpide sen vuoksi,             suorittaminen tältäkin kannalta tarpeellinen
25837: että jatkuvat tulvat tuhoavat ja vaikeutta-         toimenpide.
25838: vat maanviljelyksen harjoittamista vanhoilla           Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
25839: tiloilla. Viime vuonna tulvaveden peitossa          eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25840: oli n. 1 000 hehtaaria maata. Tulvia esiintyi
25841: kasvu- ja korjuuaikana tuottaen huomat-                        että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25842: tavia vahinkoja viljelijöille. Suoritettujen                toimenpiteisiin Moolahden kunnassa
25843: laskelmien mukaan Fallbäckenin ja sivu-                     Fallbäckenin ja sen sivuojien per-
25844: ojien     perkauksen    kustannusarvio    on                kaustöiden aloittamiseksi.
25845: 7 226 000 markkaa ja hyötyalue koskee 733
25846: hehtaaria.
25847:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25848: 
25849:                  Toivo Asvik.                                     Nestori Nurminen.
25850:                  Aleksi Kiviaho.                                  G. Rosenberg.
25851: 
25852: 
25853: 
25854: 
25855: 77 E 159/55
25856: 610
25857: 
25858: IX,9o, -    Toiv.al. N:o 304.
25859: 
25860: 
25861: 
25862: 
25863:                                 Asvik ym.: Kyrönjoen perkaamisesta.
25864: 
25865: 
25866:                                      E d u s k u n n a 11 e.
25867: 
25868:    Etelä-Pohjanmaalla ovat maanviljelyksen        tulvista aiheutuneet vahingot heinä- ja kau.
25869: harjoittamisen vaikeutena vuosittain toistu-      rasadon kohdalla vähentävät ratkaisevasti
25870: vat tulvat. Viime vuonna tulvavesi nousi          karjataloudesta saatua tuloa.
25871: viljelyksi'Lle viisi kertaa. Tulvat aiheuttivat     Kun tulvia esiintyy toistuvasti aiheuttaen
25872: kasvu- ja korjuuaikana viljelijöille huomatta-    korvaamattomia v~ahinkoja, niin olisi ryh-
25873: via vahinkoja.        Kyrönjoen vesistöalueella   dyttävä jokien perkaamisen kautta estämään
25874: arvioitiin olleen n. 8 000 ha tulvaveden pei-     tulvien uusiintuminen.
25875: tossa. Ilmajoen Mun1akassa Kyrönjoen vesi           Vaasan Maanviljelysinsinööripiirin alueena
25876: oli 5.2 m normll!alia korkeammalla. Arvioidut     vien poistamiseksi ko. alueelta Kyrönjoen
25877: vahingot: heinäsadosta pilaantui käyttökel-       joka aiheuttaa tulvien syntymisen Etelä- ja
25878: vottomwksi 21 % ja heinän laatu jäi 50 %          Pohjanm81alla. Kyrönjoki valtaväylänä, mm.
25879: normrualia pienemmäksi, kaurasadosta pillllan-    Hanhi- ja Kylänpään koskien patoutumisen
25880: tui % ja perunasadosta, joka arvioidaan           johdosta, ei anna tarpeellista mahdollisuutta
25881: 50 % normaalia pienemmäksi, on % ruton            veden laskulle. Käsityksemme on, että tul-
25882: vioittamaa.                                       vien poistamiseksi ko. alueelta, Kyrönjoen
25883:    Vahinkojen seuraukset näkyvät myöskin          pel'lkaaminen on ensisijainen ja kiireellinen
25884: meijereitten vast!aanottamien maitomäärien        tehtävä.
25885: vähentymisessä. Syyskuussa meijereiden vas-          Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
25886: taanottama maitomäärä oli ll.s % pienempi         eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25887: kuin vastaavana aikana viime vuonna ja
25888: 1o1mkuussa 7 meijerin kohdalla vähennys oli                 että haUitus ryhtyisi kiireellisiin
25889: 23.6 %.                                                   toimenpiteisiin Etelä-Pohjanmaalla Ky-
25890:   Kun ko. viljelmien suuruus v,altaosaltaan               rönjoen perkaamiseksi.
25891: edellyttää karjatalouden harjoittamista, niin
25892:       He'lsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25893: 
25894:            Toivo Asvik.               Aleksi Kiviaho.               Toivo Antila.
25895:                                                                                              611
25896: 
25897: IX,91. -   Toiv.al. N:o 305.
25898: 
25899: 
25900: 
25901: 
25902:                                  Lepistö ym. : Lestijoen yläjuoksun perkaamisesta.
25903: 
25904: 
25905:                                       E d u s k u n n a II e.
25906: 
25907:    Lestijoen yläjuoksun perkaussuunnitelman        töihin voitaneen välittömästi siirtyä. Kun
25908: toteuttaminen olisi kiireellisesti suoritettava.   mainittu työ on paikkakunnan kuivaushank-
25909: Maatalouden harjoittamisen kannalta on             keitten toteuttamisen kannalta kiireellinen
25910: välttämätöntä peruskuivatuksen suorittami-         ja sen suorittamisella paranevat joen uitto-
25911: seksi tehdä mainittu joen perkaus. Saa-            mahdollisuudet, jotka perkaussuunnitelmassa
25912: mamme tiedon mukaan Lestijoen yläjuoksun           on huomioitu, olisi työt nopeasti aloitettava.
25913: perkaussuunnitelma on valmis, mutta Lesti-         Siksi kunnioittaen ehdotamme eduskunnan
25914: järven vesistön säännöstelykysymys on vielä        lausuttavaksi toivomuksen,
25915: keskeneräinen. Perkaussuunnitelma kuiten-
25916: kin voidaan toteuttaa puuttumatta kyseessä                   että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
25917: olevan järven vedensäännöstelyyn. Kun Les-                 toteuttamaan Lestijoen yläjuoksun
25918: tijoen alajuoksun tulvasuojelutyöt ovat val-               perkaustöitä.
25919: mistusvaiheessa, täten yläjuoksun perkaus-
25920:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
25921: 
25922:                   Matti Lepistö.                            Kauno Kleemola.
25923: 612
25924: 
25925: IX,92. -     Toiv.al. N:o 306.
25926: 
25927: 
25928: 
25929: 
25930:                                  Rankila ym.: Toimenpiteistä Patanajoen perkaamiseksi.
25931: 
25932: 
25933:                                       E d u s k u n n a 11 e.
25934: 
25935:    Perhon, Vimpelin ja Vetelin kuntien             haillaan huomattavaa asutusaluetta, jota var-
25936: alueella sijaitseva Patanajoki, joka laskee        ten joen perkaus on välttämätön, olisi valtio-
25937: Perhonjokeen, kulkee suurimmaksi osaksi            vallan taholta ryhdyttävä toimenpiteisiin
25938: tiettömien metsäalueiden halki. Kun joki ei        Patanajoen perkaamiseksi.
25939: nykyisellään, mutkaisuutensa ja karikkoisuu-         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25940: tensa takia, ole uittokelpoinen, on puutavara      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25941: Patanajoen alueelta ajettava muiden uitto-         muksen,
25942: reittien ja autoteiden varteen, joka alentaa
25943: alueella sijaitsevien metsien kantohintoja ja                että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
25944: tuottaa kansantaloudellista tappiota. Kun                 sen Perhon, Vimpelin ja Vetelin kun-
25945: joen varrella sijaitsee lisäksi vesiperäisyy-             tien alueella sijaitsevan Patanajoen
25946: destä 'kärsiviä viljelysmaita ja jokivarteen,             perkaamisesta.
25947: Vimpelin kunnan alueelle, suunnitellaan par-
25948:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
25949: 
25950:            Väinö Rankila.             Impi Lukkarinen.              Matti Koivunen.
25951:            Artturi Jämsen.            Artturi Koskinen.             Aleksi Kiviaho.
25952:            T. Saloranta.              Aare Leikola.                 Eino Palovesi.
25953:            Eero Saari.                Toivo Antila.                 Väinö Tikkaoja.
25954:                                       Kustaa Tiitu.
25955:                                                                                            613
25956: 
25957: IX,93. -     Toiv.al. N:o 307.
25958: 
25959: 
25960: 
25961: 
25962:                                  Koivisto ym.: Määrärahasta Kuolajoen perkaamiseen Sallan
25963:                                     kunnassa.
25964: 
25965: 
25966:                                      E d u s k u n n a 11 e.
25967: 
25968:    Sallan kunnassa oleva Kuolajoki on ala-        nen on suoritettu pari vuotta sitten, ja on
25969: juoksultaan ai'kojen kuluessa pahasti lietty-     vesistötoimikunta puheena olevaan työhön
25970: nyt aiheuttaen säännöllisesti heinä-elokuulla     myöntänyt työluvan jo vuonna 1953. Kus-
25971: sattuvien sateiden johdosta suuria tulvava-       tannusarvio on noin 40 miljoonaa markkaa.
25972: hirrkoja jokivarsien viljelyksille ja luonnon-      Huomattava on, että työ, joka voidaan
25973: niityille. Viime vuosina tulvat ovat tuhon-       suorittaa talvisydännä, suuresti helpottaisi
25974: neet ja turmelleet satoihin tuhansiin kiloihin    kunnan työtilannetta.
25975: nousevan heinämäärän; edelleen kesätulvat           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25976: aiheuttavat vahinkoja läheisillä suoviljelyk-     nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25977: sillä estäen samalla siellä välttämätöntä         muksen,
25978: uutisraivausta. Kuolajoen perkausten avulla
25979: saatava hyötyalue käsittää noin 1000 ha                     että hallitus ottaisi vuoden 1956
25980: maatalouskelpoista maata.                                tulo- ja menoarvioesityksBen riittävän
25981:    Joen perkausta varten on toimitettu tut-              suure·n määrärahan K uolajoen per-
25982: kimuksia jo ennen talvisotaa. Viimeksi sellai-           kaustyötä varten Sallan kunnassa.
25983:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
25984: 
25985:            Erkki Koivisto.           M. 0. Lahtela.                Toivo Friman.
25986:            Matti Raipala.            Vilho Väyrynen.               Kalervo Saura.
25987:                                      Eino Tainio.
25988: 614
25989: 
25990: IX,D4. -    Toiv.al. N:o 308.
25991: 
25992: 
25993: 
25994: 
25995:                                 Erkkilä ym.: Limingojan perkaamisesta Pyhäjoen kunnassa.
25996: 
25997: 
25998:                                      E d u s k u n n a ll e.
25999: 
26000:    Viime vuosina, jolloin kesät ovat olleet ta-   mitä parhain työkohde. Viime vuosina on
26001: vallista sateisempia, ovat tulvavahingot ja       Limingojan sivuhaaroja jo aukaistu ja val-
26002: -haitat olleet suurina maatalouden vitsauk-       tio on entistä enemmän suorittanut metsän
26003: sina, tuoden kuivatuskysymykset entistä           kuivatuksia Limingojan latvoilla. Tällä ta-
26004: tärkeämpinä      päiväjärjestykseen      niillä   voin on tilanne varsinaisen pääväylän var-
26005: alueilla, missä maa- ja metsätaloutta har-        rella käynyt entistä vaikeammaksi, niin että
26006: joitetaan.                                        viime kesänä suuret alat viljelyksiä oli ko-
26007:    Eräs tällainen huomattavan suuri kuiva-        konaan veden peitossa.
26008: tusta kaipaava alue on Pyhäjoen pitäjässä            Kun Limingojan pääväylä on melkein ko-
26009: oleva Limingojan ja sen sivuhaarojen pii-         konaan tukkeutunut ja vesien lasku siihen
26010: riin kuuluva hyötyalue, jonka kuivattami-         yläjuoksulta tulevista metsä- ja nevaojista
26011: sesta on olemassa jo valmiit suunnitelmat.        lisääntyy, käy tilanne pääuoman varressa
26012:    Sen vaikutuspiirissä asuu n. 1 500 henkeä      suorastaan sietämättömäksi. Sen vuoksi tun-
26013: ja talouksia on n. 300. Lisäksi liittyy tämän     tuisi luonnollisemma1ta, että pääväylä ensin
26014: suunnitelman piiriin tuhansien hehtaarien         avataan ja sen jälkeen siihen laskevat sivu-
26015: laajuiset valtion metsäalueet, joita jo osit-     viemärit.
26016: tain on kuivatettukin ja uusia suunnitelmia          Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
26017: niiden kuivattamiseksi on olemassa.               eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26018:    Kun tämän alueen väestö on kokonaisuu-
26019: dessaan pienviljelijäväkeä, jonka toimeentulo               että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
26020: viime kesän tulvien vuoksi on tällä kertaa               toimenpiteisiin Pyhäjoen kunnassa ole-
26021: erittäin vaikea ja ansiomahdollisuuksien saa-            van Limingojan perkauksen saattami-
26022: minen heille tästä syystä välttämätön, tulisi            seksi mahdollisimman pian käyntiin.
26023: kuivatussuunnitelmien toteuttamisesta heille
26024:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
26025: 
26026:            Eeli Erkkilä.              Toivo Antila.                Niilo Ryhtä.
26027:            Eero Saari.                Eino Rytinki.                Yrjö Hautala.
26028:                                                                                              615
26029: 
26030: IX,95, -    Toiv.al. N:o 309.
26031: 
26032: 
26033: 
26034: 
26035:                                 Erkkilä ym. : Lamujoen perkaamisesta Piippolan ja Pulkki-
26036:                                    lan kunnissa.
26037: 
26038: 
26039:                                      E d u s k u n n a ll e.
26040: 
26041:    Maatalouden kehittyessä on entistä enem-       työvoimaa, polkemaan paikoillaan. Eräänä
26042: män kiinnitettävä huomiota peruskuivatuk-         syynä tähän on myöskin pitäjän syrjäinen
26043: seen, sillä ilman sitä ei voida saada par-        asema, onhan rautatie sieltä lähes 100 kilo-
26044: haita mahdollisia tuloksia, vaikka viljelys       metrin päässä.
26045: muutoin olisi kuinka voimaperäistä. Erikoi-          Piippolan naapurikunnassa Pulkkilassa on
26046: sesti Pohjois-Pohjanmaan tasankoalueella on       tilanne melko tarkalleen samanlainen, vaikka
26047: runsaasti kuivatuskohteita, onpa sellaisiakin     sieltä ei ole käytettävissä numerotietoja.
26048: pitäjiä, joiden pinta-alasta suurin osa on lii-      Peruskuivatuksen suorittaminen on näiden
26049: allisen pohjaveden vaivaamaa.                     alueiden suuri tehtävä, jolla voidaan tilan-
26050:    Piippolan pitäjä on eräs tällainen. Siellä     netta huomattavasti parantaa.
26051: suoritetun kuntatutkimuksen ja tilastotieto-         Näitä molempia pitäjiä halkoo valtaväy-
26052: jen mukaan pitäjän koko pinta-alasta on n.        länä Lamujoki, joka on niin tukkeentunut,
26053: 57 % suota ja maaperä miltei kauttaaltaan         ettei kuivatuksesta voida yleensäkään paljoa .
26054: veden vaivaamaa. Maaperä laadultaan on            puhua, ellei ensimmäisenä suoriteta Lamu-
26055: yleensä hyvää, mutta pohjakosteus on 'es-         joen perkausta.
26056: teenä kunnollisten tulosten saamiselle, eikä         Suunnitelmat perkauksen suorittamisesta
26057: peruskuivatusta voida paikallis~en väestön        ovat olleet jo pitkän aikaa valmiina, mutta
26058: omin voimin suorittaa, vaan on siinä valtio-      niiden toteuttaminen näyttää yhä viivästy-
26059: vallan tultava avuksi.                            vän.
26060:    Väestölaskennan mukaan kuului Piippolan           Kun tilanne näissä kunnissa on erittäin
26061: väestöstä v. 1950 78.4 % maa- ja metsäta-         vaikea ja siellä elävien ihmisten toimeentulo
26062: lousväestöön, ja oli kokonaistulo edellämai-      suuresti riippuvainen Lamujoen perkauksen
26063: nittuna vuonna asukasta kohden 29 546             toteuttamisesta, olisi valtiovallan syytä ottaa
26064: markkaa, joka on tilaston mukaan pienempi         edellä esitetty vakavasti huomioon senkin
26065: kuin minkään muun maamme kunnan, vaikka           vuoksi, että valtio omistaa siellä laajoja
26066: peltopinta-ala asukasta kohden ei suinkaan        metsäalueita.
26067: ole kaikista pienimpiä, ollen mainittuna             Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
26068: vuonna 1.1 ha asukasta kohden.                    eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26069:    Kun maatalouden mahdollisuudet perus-
26070: kuivatuksen puuttuessa ovat edellä kuvatun-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26071: laiset, eikä teollisuutta ole olemassakaan,              toimenpiteisiin Piippolan ja Pulkki-
26072: siirtyy nuori väki pois kotiseudultaan hake-             lan kunnissa olevan Lamujoen per-
26073: maan parempia toimeentulomahdollisuuksia,                kauksen suorittamiseksi.
26074: kotipitäjän jäädessä näin vaille parhainta
26075:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
26076: 
26077:            Eeli Erkkilä.              Toivo Antila.                Niilo Ryhtä.
26078:            Eero Saari.                Eino Rytinki.                Yrjö Hautala.
26079: 616
26080: 
26081: IX,96. -   Toiv.al. N:o 310.
26082: 
26083: 
26084: 
26085: 
26086:                                 Mustonen ym.: Toimenpiteistä Mainuajoen kosken perkaa-
26087:                                   miseksi.
26088: 
26089: 
26090:                                     E d u s k u n n a ll e.
26091: 
26092:   Kajaanin maalaiskunnassa sijaitsevan Mai-      Siitä onkin aikoinaan laadittu suunnitelma
26093: nuajärven ympäristöalueilla aikoinaan suori-     ja kustannusarvion mukaan työ tulisi nykyi-
26094: tettujen vesiperäisten metsämaiden ja soiden     sin maksamaan noin 3.5-4 miljoonaa mark-
26095: ojituksen seurauksena tulvavedet keväisin, ja    kaa. On kohtuullista, että valtio suorittaa
26096: pitkällisten sateiden seurauksena muulloin-      tulvat estävän joen perkaustyön.
26097: kin, virtaavat nopeasti Mainuajärveen. Siitä        Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
26098: johtuu, että tulvavesi järvessä kohoaa aikai-    kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26099: sempaa paljon korkeammalle ja että järven
26100: ympäristön pellot ja niityt joutuvat usein                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26101: hyvinkin pitkiksi ajoiksi veden alle. Näiden            toimenpiteisiin Mainuajoen kosken
26102: tulvien ja niistä johtuvien vahinkojen estä-            perkaamiseksi ja Mainuajärven veden-
26103: minen on mahdollista ainoastaan siten, että             pinnan laskemiseksi siinä määrin, että
26104: järvestä pois johtavassa Mainuajoessa oleva             tulivat eivät aiheuta viljelmille vahin-
26105: vähäinen koski perataan ja laajennetaan.                koj(J).
26106:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
26107: 
26108:                  J. Mustonen.                                 H. Tauriainen.
26109:                                                                                               617
26110: 
26111: IX,97. -    Toiv.al. N:o 311.
26112: 
26113: 
26114: 
26115: 
26116:                                 Rytinki ym.: Toimenpiteistä Iijoen perkaamiseksi.
26117: 
26118: 
26119:                                      E d u s k u n n a ll e.
26120: 
26121:    Viitaten ed. Rytingin syyskuun 15 päivänä        Tällä lähes 6 000 henkeä käsittävänä
26122: 1954 tehdyn raha-asia-aloitteen n: o 469 pe-      alueella ei väestön taloudellinen elämä pääse
26123: rusteluihin saamme lisäksi esittää seuraavaa.     kohoamaan, ennenkuin tulvien aiheuttamat
26124:    Viime vuosina on uittoyhdistyksen toimesta     vahingot poistetaan ruoppaamalla Kurenkos-
26125: rakennettu työttömyysvaroilla Iijoen yläjuok-     kessa Niska- ja Turkkialakareja n. 1. o metriä
26126: sulle oleviin vesistöihin säännöstelypatoja,      ja vastaavasti Pudasjärven alajuoksulla ole-
26127: joista lasketaan vettä sitä mukaa kuin Iijoen     via Varpuvirtoja ja Vuormankosken niskaa.
26128: uiton kannalta on tarpeellista. Tämä toimen-        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26129: pide on aiheuttanut sen, että Jongun, Sotka-      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26130: järven, Pudasjärven ja Kollajan kylässä           muksen,
26131: Iijoen ranta-alueilla on jatkuvia kesätulvia,
26132: joista johtuen luonnonniityt ovat menneet                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
26133: käytännöllisesti katsoen käyttökelvottomiksi.            toimenpiteisiin Iijoessa olev,ien K uren-
26134: Samoin on käynyt mainitulla alueella oleville            kosken, Varpuvirtojen ja V uorman-
26135: viljelyskelpoisille maille. Maanomistajat ovat           kosken perkoomiseen niin, että siinä
26136: huolestuneita myöskin siitä, että viime ke-              huomioidaan myöskin maatalouden
26137: sänä on suoritettu katselmuksia Pudasjär-                tarve.
26138: vellä ja Kurenkosken niskassa säännöstelypa-
26139: tojen rakentamisesta uittoa silmälläpitäen.
26140:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1955.
26141: 
26142:            Eino Rytinki.             Markus Niskala.               T. Saloranta.
26143:            M. 0. Lahtela.            Yrjö Hautala.                 Artturi Jämsen.
26144:            Eeli Erkkilä.             J. F. Pöykkö.                 Eino E. Heikura.
26145:                                      Eemil Partanen.
26146: 
26147: 
26148: 
26149: 
26150: 78 E 159/55
26151: 1
26152: 
26153: 1
26154: 
26155: 1
26156: 
26157:     1
26158: 
26159:     1
26160: 
26161:     1
26162: 
26163:         1
26164: 
26165:         1
26166: 
26167:         1
26168: 
26169:             1
26170: 
26171:             1
26172: 
26173:             1
26174: 
26175:                 1
26176: 
26177:                 1
26178: 
26179:                 1
26180: 
26181:                     1
26182:     VALTIOPÄIVÄT
26183:                      1955
26184: 
26185:              LIITTEET
26186:                         X
26187: 
26188: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
26189:              TOIVOMUSALOITTEET
26190: 
26191: 
26192: 
26193: 
26194:                   HELSINKI 1955
26195:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
26196: Sotllasvammalain, työaikalain ja kansaneläkelain muuttamista,
26197: nuorten työntekijäin suojelulainsäädäntöä, merimiesten tapaturma-
26198: suojelua, invaliideja, tapaturmavakuutusta ym. koskevia laki- ja
26199:                          toivomusaloitteita.
26200:                                                                                             623
26201: 
26202: X,1. -   Lak.al. N:o 77.
26203: 
26204: 
26205: 
26206:                               Heinonen ym.. : Ehdotus laiksi sotilasvammalain muuttami-
26207:                                  sesta.
26208: 
26209:                                     E d u s k u n n a ll e.
26210: 
26211:   Tammikuun 10 päivänä 1941 annetun              maata asuvien lasten huoltokyvystä selvi-
26212: sotatapaturmalain mukaan riippui kaatu-          tys, joissa terveen järjen mukaan on ollut
26213: neen vanhemmalle myönnettävän huoltoeläk-        selvää, että lapsi esim. suuriperheisyyden
26214: keen suuruus lain soveltajan harkinnasta,        ja ammatin huomioon ottaen ei ole ollut
26215: mutta toukokuun 28 päivänä 1948 annettu          huoltoon kykenevä. Asioitten käsittely vi-
26216: sotilasvammalaki asettui sille kannalle, että    rastoissa on tästä syystä myöskin kovasti
26217: kaikille kaatuneitten vanhemmille myönnetty      pitkittynyt. Lisähuoltoeläkeasioiden jous-
26218: huoltoeläke heidän huoltotarpeestaan riippu-     tava käsittely edellyttäisikin, että sotilas-
26219: matta oli yhtä suuri. Viimeksi mainittu          vammalakia soveltaville viranomaisille myön-
26220: säännös osoittautui kuitenkin tarkoitustaan      nettäisiin nykyistä vapaampi harkinta, kun
26221: vastaamattomaksi ja niinpä sotilasvamma-         kysymyksessä on kaatuneitten vanhempien
26222: lain 16 § muutettiinkin kesäkuun 29 päivänä      lisähuoltoeläke. Mitään tarkkoja laskelmia
26223: 1953 annetulla lailla niin, että kaatuneen       lain muutoksen aiheuttamista lisäkustannuk-
26224: vanhemmallekin voidaan, jos hänen toimeen-       sista valtiolle on luonnollisesti vaikea tehdä,
26225: tulonsa pitkällisen sairauden aiheuttamien       mutta joka tapauksessa ne eivät ole sel-
26226: kustannusten takia tai muusta erityisestä        laista suuruusluokkaa, että ne huomioon
26227: syystä on vaikeutunut, myöntää enintään          otettavana tavalla lisäisivät valtion menoja.
26228: huoltoeläkkeen suuruinen lisähuoltoeläke.        Kun kysymyksessä lisäksi ovat kaikkein
26229: Käytännössä tämäkään säännös ei ole osoit-       vaikeimmassa asemassa olevat kaatuneitten
26230: tautunut tarkoitustaan vastaavaksi. Useim-       vanhemmat, joiden huollon tarpeen viran-
26231: mille nyt kysymyksessä oleville vanhuksille      omainen kussakin erityistapauksessa joutuu
26232: ei heidän avuttomuutensa useinkaan tuota         tarkoin selvittämään, on sitäkin kohtuulli-
26233: suoranaisia todistettavissa olevia kustannuk-    sempaa, että sotilasvammalain 16 § muute-
26234: sia ja jäävät he näin ollen vaille heille eh-    taan niin, että lisähuoltoeläkkeen myöntämi-
26235: dottoman välttämätöntä lisähuoltoeläkettä.       nen perustuu ainoastaan todelliseen huollon
26236: Lakia soveltavalle viranomaiselle on myös        tarpeeseen eikä ole sidottu joihinkin muodol-
26237: se lisähuoltoeläkkeen myöntämisen edellytys,     lisiin edellytyksiin.
26238: että lisähuoltoeläke voidaan myöntää vain           Edelläolevan johdosta esitämmekin kun-
26239: sellaiselle vanhemmalle, jolla ei ole elossa     nioittavasti,
26240: huoltoon kykenevää lasta, tuottanut suurta
26241: hankaluutta, kun viranomaisen on tarvinnut                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26242: niissäkin tapauksissa hankkia eri puolilla               van lakiehdotuksen:
26243: 
26244:                                           Laki
26245:                              sotilasvammalain muuttamisesta.
26246:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun
26247:   sotilasvammalain 16 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1953 annetussa laissa,
26248:   seuraavasti:
26249:                    16 §.
26250:   Leskelle, joka saa huoltoeläkettä, voidaan     huoltoeläke, jos hänen toimeentulonsa ansio-
26251: hakemuksesta myöntää määräaikainen lisä-         kyvyttömyyden, sairauden tai huoltoeläkettä
26252: 624                                 X,t. -   Sotilasvammalaki.
26253: 
26254: 
26255: saavien lastensa pitkällisen sairauden aiheut-     vanhemmalle, jos hänen toimeentulonsa sitä
26256: tamien kustannusten takia tai muusta eri-          välttämättä vaatii.
26257: tyisestä syystä on vaikeutunut.                      Lisähuoltoeläkkeen maara on enintään
26258:   Huoltoeläkettä saavalle täysorvolle lap-         maksettavan huoltoeläkkeen suuruinen. Les-
26259: selle voidaan niinikään hakemuksesta myön-         kelle, jolle suoritetaan huoltoeläkettä ainoas-
26260: tää määräaikainen lisähuoltoeläke, jos hänen       taan 16 200 markkaa, voidaan kuitenkin pai-
26261: toimeentulonsa pitkällisen sairauden aiheut-       navien syiden sitä vaatiessa myöntää lisä-
26262: tamien kustannusten takia tai muusta eri-          huoltoeläkettä enintään 48 600 markkaa.
26263: tyisestä syystä on vaikeutunut.
26264:    Niin ikään voidaan määräaikainen lisä-            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
26265: huoltoeläke myöntää huoltoeläkettä saavalle        kuuta 1955.
26266: 
26267:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
26268: 
26269:          Vappu Heinonen.             Toivo Kujala.                  Anni Flinck.
26270:                                                                                              625
26271: 
26272: X,2.- Lak.al. N:o 78.
26273: 
26274: 
26275: 
26276: 
26277:                                Huttunen ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain soveltami-
26278:                                   sesta eräisiin vahingoittuneisiin ja sairastuneisiin sekä
26279:                                   heidän omaisiinsa annetun lain muuttamisesta.
26280: 
26281: 
26282:                                      E d u s k u n n a 11 e.
26283: 
26284:    Eduskunnan hyväksyessä kesäkuun 9 päi-         epäoleellinen seikka on esteenä huoltoeläk-
26285: vänä 1953 lain sotilasvammalain soveltami-        keen myöntämiselle sellaisessakin tapauksessa,
26286: sesta eräisiin vahingoittuneisiin ja sairastu-    kun vanhempi kiistattomasti on huollon tar-
26287: neisiin sekä heidän omaisiinsa eduskunta          peessa eikä hänellä ole lasta, joka voisi osal-
26288: samalla lausui toivomuksen, että hallitus         listua hänen elatukseensa. Ainoa oikea ja
26289: kiireellisesti antaisi eduskunnalle esityksen     johdonmukainen kanta on se, että kaatuneen
26290: laiksi, jolla kaatuneitten vanhemmille myön-      vanhempi saa hakea huoltoeläkettä silloin,
26291: nettäisiin oikeus hakea sotilasvammalain mu-      kun hän joutuu hupllon tarpeeseen eikä
26292: kaista huoltoeläkettä, milloin he joutuvat        hänellä ole huoltamiseen kykeneviä muita
26293: huollon tarpeeseen. Tämä toivomus oli yhden-      lapsia. On kohtuullista, että yhteiskunnan
26294: mukainen sotilasvammalakia tarkistamaan 5         tuki näissä tapauksissa myönnetään huolto-
26295: päivänä joulukuuta 1951 asetetun komitean         eläkkeen eikä köyhäinhoidon muodossa. Ta-
26296: antaman mietinnön kanssa. Yleistä oikeus-         loudellisestikaan tämän asian järjestäminen
26297: käsitystä loukkaa se seikka, että kaatuneit-      ei merkitse kovin paljon. Edellä mainittu
26298: ten vanhemmat on oikeudellisesti jaettu           komitea on laskenut, että kaatuneitten van-
26299: kahteen ryhmään sen varsin sattumanvarai-         hempia, jotka tulisivat saamaan huoltoelä-
26300: sen seikan perusteella, ovatko he olleet huol-    kettä lain muutoksen jälkeen, on noin 3 000
26301: lon tarpeessa jo vuoden 1948 alussa vai ei.       ja että heidän huoltoeläkkeensä vaatisivat
26302: Mikäli kaatuneen vanhempi 1 päivän tammi-         varoja noin 100 000 000 markkaa vuodessa.
26303: kuuta 1948 jälkeen on joutunut huollon            Kun kuitenkin jo huoltoeläkettä saavien
26304: tarpeeseen, on hänellä mahdollisuus saada         määrä vähenee siinä määrin, että huolto-
26305: huoltoeläkettä vain siinä tapauksessa, että       eläkkeiden kustannukset vuosittain vähene-
26306: kaatunut kuollessaan on ollut hänen ainoa         vät huomattavasti suuremmalla määrällä, ei
26307: elossa oleva poikansa. Tämä rajoitus on           lainmuutoksesta aiheutuisi valtiolle lisä-
26308: osoittautunut varsin epäonnistuneeksi joh-        menoja nykyiseen verrattuna. Lainmuutos
26309:  taen yleisesti aivan ilmeisiin epäoikeuden-      poistaisi samalla ilmeisen epäkohdan kaatu-
26310: mukaisuuksiin. Niinpä sellainen seikka, että      neitten omaisten lakisääteisessä huollossa ja
26311: pojan kaatumahetkellä perheessä oli elossa        olisi samalla ilmaus kansakunnan kiitollisuu-
26312: toinen poika, estää huoltoeläkkeen saamisen       desta niitä kohtaan, jotka kerran, ei omaksi
26313: sellaisessakin tapauksessa, että tuo poika on     hyväkseen, vaan yhteiseksi hyväksi, antoivat
26314: sittemmin kuollut, on esim. mielisairas tai       henkensä velvollisuuttaan täyttäessään.
26315:  muuten työkyvytön, on teillä tietymättö-            Edellä olevan johdosta ehdotammekin kun-
26316: millä tai on suuriperheinen ja sen vuoksi         nioittavasti,
26317: kykenemätön osallistumaan vanhempiensa
26318: elatukseen. Ei voida pitää asiallisena sitä,               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26319: että tällainen aivan sattumanvarainen ja                 van lakiehdotuksen:
26320: 
26321: 79 E 159/55
26322: 626                           X,2. -    Sotilasvammalain soveltamislaki
26323: 
26324: 
26325: 
26326: 
26327:                                                Laki
26328:  sotilasvammalain soveltamisesta eräisiin vahingoittuneisiin ja sairastuneisiin sekä
26329:                   heidän omaisiinsa annetun lain muuttamisesta.
26330:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sotilasvammalain soveltamisesta erm-
26331:  siin. vahingoittuneisiin ja sairastune.isiin sekä heidän o:maisiinsa 29 päivänä kesäkuuta
26332:  1953 ~:nnetun lain (290/53) a § näin kuuLuvaksi:
26333:                      3 §.                            tarkoitetun vahingoittuneen tai sairastuneen
26334:  Sotilasvammalain     säännöksiä       sovelletaan   lapseen; ja
26335: myös:                                                  3) mikäli on kysymys huoltoeläkkeestä,
26336:                                                      sotilasvammalain 1 § : ssä tai sen 35 § : ssä
26337:    1) puolustuslaitoksen työssä olleeseen työ-       mainitussa laissa tai valtioneuvoston päätök-
26338: velvolliseen, joka sellaisessa työssä sattuneen      sessä tarkoitetun vahingoittuneen tai sairas-
26339: tapaturman johdosta saa korvausta yleisestä          tuneen vanhempaan, joka tämän lain voi-
26340: työvelvollisuudesta sodan aikana 16 päivänä          maantullessa on sellainen omainen, jota soti-
26341: kesäkuuta 1939 annetun lain (192/39) tai             lasvammalain 5 § : n 1 momentin 2 kohdassa
26342: 22 päivänä toukokuuta 1942 annetun työ-              tarkoitetaan tai joka myöhemmin tulee mai-
26343: velvollisuuslain (418/42) nQjalla;                   nitussa lainkohdassa tarkoitetuksi omaiseksi.
26344:    2) korvauksen suorittamisesta asevelvolli-
26345: sille sotapalveluksessa sattuneen ruumiin-
26346: vamman tai sairauden johdosta 13 päivänä               Tämä laki tulee voimaan          päivänä
26347: huhtikuuta 1926 annetussa laissa (106/26)            kuuta 195
26348: 
26349:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
26350: 
26351:         lt'fairtti J. Huttunen.          Unto Suominen.                   Nestori Kaasalainen.
26352:         Jaakko Hakala.                   Toivo Kujala.                    Yrjö Sinkkenen.
26353:         .Artturi Tienari.                Eino Roine.                      Hilja Väänänen.
26354:                                                                                         627
26355: 
26356: X,3. -   Lak.al. N:o 79.
26357: 
26358: 
26359: 
26360: 
26361:                               Suonpää ym. : Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta.
26362: 
26363: 
26364:                                     E d u s k u n n a 11 e.
26365: 
26366:    Lähes neljä vuosikymmentä on kulunut samoin Norjassa ja Ruotsissa on muutamilla
26367: siitä, kun maassamme toteutettiin yleinen työaloilla 40--42-tuntinen työviikko ja m,m.
26368: työajan lyhelltäminen siirtymällä kahdeksan Neuvostoliitossa on eräillä raskailla tai ter-
26369: tunnin työpäivään. Se.n jälkeen teknillinen vey:dellisesti vaikeilla työaloilla vieläkin ly-
26370: kehitys ja tuotannon yhä täydellisempi ko- hyempi työaika. Maailman Ammattiyh.dis-
26371: neellistaminen sekä siitä johtuva työn tuot- tysten Keskusliitto ja useat muut työläisten
26372: tavuuden nousu ovat tehneet mahdolliseksi kansainväliset ammatilliset keskusjärjestöt,
26373: sen, että nykyisin yhä smtreneva määrä mm. Kansainvälinen Metallityöväen Liitto
26374: tuotteita voidaan valmistaa paljon pienem- kongressissaan viime marraskuun 10-14 päi-
26375: mässä ajassa kuin aikaisemmin. Työv.oimaa vinä, ovat kehoittaneet kaikissa maissa to-
26376: tuotemäärän valmistamiseen taxvitaan vä- teuttamaan 40 tunnin työviikon.
26377: hemmän. Seurauksena onkin ollut, että jat-       Myös maassamme useat ammattiliitot ja
26378: kuvasti on parhaassa työkykyisessä iässä ole- niiden osastot samoin kuin Suomen Ammatti-
26379: via henkilöitä työttömänä, minkä ohella van- yhdistysten Keskusliitto ovat kokouksissaan
26380: hempien, mutta vielä työkykyisten ikäluok- käsitelleet työajan lyhentämistä ja ovat päät-
26381: kien kohdalla työttömyys on vielä suurempi. täneet kehoittaa ryhtymään sellaisiin toimen-
26382: Virallisissa työttömyystilastoissa näkymä- piteisiin, joilla turvataan lakimääräisesti
26383: töntä työttömyyttä esiintyy lisäksi huomat- enintään 40-tuntinen työviikko. 40 tunnin
26384: tavasti nuorten henkilöiden kohdalla, jotka viikkotyöaika jakautuisi viiteen kahdeksan
26385: koulunkäyntinsä lopetettuaan joutuvat usein tunnin työpäivään, jolloin jäisi kahden vuo-
26386: pitkän aikaa odottelemaan etsiessään työ- rokauden yhtämittainen viikkolepo. Kuiten-
26387: paikkaa, samoin työttömyystilastot eivät kin sellaisilla aloilla, joissa on välttämätöntä
26388: osoita maaseudulla osan ajasta palkkatyötä ·olla viikoittain kuutena päivänä työssä, voi-
26389: tekevien pienviljelijäin keskuudessa esiinty- daan työajan lyhentäminen toteuttaa lyhen-
26390: vää työtilaisuuksien puutetta. On siis ole- tämällä päivittäinen ty.öaika 7 tuntiin.
26391: massa huomattavan suuri käyttämätön työ-         Työaikalain selv.än määräyksen mukaan
26392: voimareservi.                                  ylityön teettäminen saa tapahtua vain työn-
26393:    Rationalisointi ja työvauhdin kiihdyttä- tekijäin suostumuksella ja on siis täysin
26394: minen ovat useilla työaloilla aiheuttaneet vapaaehtoista ns. hätätyötä lukuunottamatta.
26395: työntekijäin henkisen ja fyysillisen rasituk- Lain tarkoituksen vast_aisesti on kuitenkin
26396:  sen nousemisen niin suureksi, että on lain- eräissä tapauksissa työpaikan työsääntöihin
26397:  säädännöllisillä toimenpiteillä ryhdyttävä sisällytetty sellaisia kohtia, joilla työntekijä
26398: työläisille turvaamaan tähänastista pitempien veivoitetaan suorittamaan ylityötä. Sen
26399: lepo- ja virkistystaukojen käytäntöönsaami- vuoksi olisi työaikalakia täydennettävä siten,
26400:  nen. Edellä mainitulta perustalta onkin että sellaiset työsäännöt ja muut sopimukset,
26401:  viime aikoina noussut esille vaatimus ylei- jotka ilman työntekijän suostumusta velvoit-
26402:  sestä työajan lyhentämisestä.                 tavat ylityöhön, katsotaan mitättömiksi.
26403:     Maassamme voimassa olevaa lakisääteistä      Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
26404:  työaikaa lyhyempi työaika on jo useissa kunnioittaen,
26405:  maissa käytännössä. Esim. Yhdysvalloissa
26406:  on teollisuuden alalla jo useita vuosia ollut          että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26407:  yleisesti käytännössä 40-tuntinen työviikko,         van lakiehdotuksen:
26408: 628                                     X,a. - Työaikalaki.
26409: 
26410: 
26411: 
26412: 
26413:                                              Laki
26414:                                   työaikalain muuttamisesta.
26415:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työ-
26416: aikalain (604/46) 5, 6, 7, 11 ja 15 § näin kuuluviksi:
26417:                        5 §.                                            11 §.
26418:    Työntekijän säännöllinen työaika on enin-
26419: tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia              Sellainen sopimus, jonka mukaan voidaan
26420: viikossa.                                          katsoa työntekijän antaneen kertakaikkisen
26421:                        6 §.                        sitoumuksen ylityön tekemisestä lain salli-
26422:    Sen estämättä, mitä 5 §: ssä on säädetty        missa rajoissa, tai jonka mukaan työntekijän
26423: vuorokautisesta ja viikoittaisesta työajasta,      on esitettävä pätevä este voidakseen kieltäy-
26424: saatakoon säännöllinen työaika seuraavissa         tyä ylityön tekemisestä, on mitätön.
26425: liikkeissä, laitoksissa ja yrityksissä järjestää
26426: niin, että se kolmen viikon pituisena ajan-
26427: jaksona on enintään 120 tuntia, nimittäin:                              15 §.
26428:                                                       Työntekijälle on annettava sunnuntain
26429:                                                    ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna
26430:                     7 §.                           viikon aikana vähintään 40 tuntia kestävä
26431:   Työssä, jota sen teknillisen laadun vuoksi       yhdenjaksoinen viikkolepo.
26432: on keskeytymättä tehtävä vuorokaudet um-              Tämän lain 7 §: ssä tarkoitetussa keskey-
26433: peensa viikon kaikkina päivinä, saa työnteki-      tymättömässä työssä saadaan kuitenkin· viik-
26434: jää työneuvoston suostumuksin ja sen mää-          kolepo järjestää niin, että sitä kolmen viikon
26435: räämin ehdoin pitää työssä kauemmin kuin           aikana tulee keskimäärin 40 tuntia viikkoa
26436: 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa,      kohden ja vähintään 30 tuntia kullakin
26437: kuitenkin niin, ettei säännöllinen työaika         kerralla.
26438: kolmen viikon pituisena ajanjaksona saa olla
26439: pitempi kuin 120 tuntia.
26440: 
26441:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
26442: 
26443:                  Leo Suonpää.                                 Pertti Rapio.
26444:                  Eino Tainio.                                 Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
26445:                  Y. Enne.                                     Toivo Niiranen.
26446:                  Eino Roine.                                  Nestori Nurminen.
26447:                  Paavo Aitio.                                 Yrjö Murto.
26448:                  Matti Koivunen.                              Unto Miettinen.
26449:                  Hemming Lindqvist.                           Toivo Asvik.
26450:                                                                                              629
26451: 
26452: X,4. -   Lak.al. N:o 80.
26453: 
26454: 
26455: 
26456: 
26457:                                 Kelovesi ym. : Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta.
26458: 
26459: 
26460:                                      E d u s k u n n a ll e.
26461: 
26462:    Vuosiloman tarkoituksena on antaa työn-        myös pitempiaikaisen yhtäjaksoisen levon,
26463: tekijälle yhtäjaksoinen vapaa aika lepoa ja       Siksi näillä aloilla on tarpeellista toteuttaa
26464: virkistymistä varten, jotta hän sinä aikana       kuukauden loma.
26465: voisi palauttaa vuoden työskentelyn aikana           Yleisesti käytännössä olevaa kahden vii-
26466: vähentyneet henkiset ja fyysilliset voimansa.     kon lomaa ei voida pitää riittävänä eikä
26467: Loman tarpeellisuus on kiistattomasti todettu     lomalain tarkoituksen täyttävänä, joten 18
26468: ja tunnustettu kaikkien työntekijöiden osalta.    vuorokauden yleisen vuosiloman käytäntöön
26469: Nykyinen vuosilomalaki ei kuitenkaan riit-        ottaminen vastaa paremmin tarkoitusta ja
26470: tävästi ota huomioon voimia suuresti kulut-       olisi toteutettava. Siihen on myös pyritty
26471: tavaa raskasta ja hermostoa erityisesti rasit-    voimassa olevassa laissa, ja suurelta osalta
26472: tavaa työtä suorittavia työntekijöitä. Lisäksi    niin tapahtuukin. Suomen kesä on kuitenkin
26473: on laissa sellaisia kohtia, joita voidaan tul-    niin lyhyt, ettei se ole vielä toukokuun alussa
26474: kita työntekijöille epäedullisesti ja lomalain    tullut varsinkaan Pohjois-Suomeen ja syys-
26475: hengen ja tarkoituksen vastaisesti. Useilla       kuun lopulla on jo syksy. Sen vuoksi pitäisi
26476: aloilla ovatkin työntekijät saaneet työehto-      loma viettää toukokuun 15 ja syyskuun 15
26477: sopimuksissa sovituksi voimassa olevaa lakia      päivän välisenä aikana. Näinkin jää lomien
26478: parempia lomaetuja.                               ajaksi jo 4 kuukautta eikä se ole käytän-
26479:    Jotta vuosiloman tarkoitus saavutettaisiin,    nössä ylivoimainen toteuttaa huomioon ottaen
26480: on tarpeellista tehdä siihen muutoksia ja         myös, että loman osittainen siirtäminen
26481: selvennyksiä. Vuosilomalain 3 §: n 1 momen-       talveksi on alkanut yleistyä työntekijäin
26482: tissa myönnetään kauppaliikkeessä, toimisto-      keskuudessa.
26483: työssä tai niihin verrattavissa yrityksissä          Nykyisen lain sovellutuksessa on työnteki-
26484: työskenteleville työntekijöille kymmenen          Jam ja työnantajain kesken syntynyt
26485: vuotta jatkuneesta palveluksesta kuukauden        eniten erimielisyyksiä loma-ajan laskemisessa,
26486: loma. Tätä onkin pidettävä oikeana. Yhtä          silloin kun työntekijä on estynyt väliaikai-
26487: oikein ja tarpeellista se on ruumiillista         sesti sairauden tai jonkin muun syyn joh-
26488: työtä tekevien työntekijäin kohdalla. Eri-        dosta suorittamasta työtään, ja loma-ajan
26489: tyisesti pitempiaikainen lepo ja virkistymi-      palkan määrittelyssä. Useissa tapauksissa
26490: nen on tarpeellinen nuorille työntekijöille,      työnantajat ovat antaneet työntekijälleen
26491: jotka koulunsa päätettyään ovat joutuneet         vuosiloman sairauden tai vamman sattuessa.
26492: ansiotyöhön. Heidän fyysillisen kehityksensä      Kuitenkaan sairasloman viettäminen ei voi
26493: häiriintymättömän jatkumisen edellytyksenä        täyttää sitä tarkoitusta, johon vuosilomalla
26494: on riittävän levon ja virkistyksen saaminen.      pyritään. Työntekijäin pitäisi saada itse
26495:    Sellaisissa erityisen raskaissa ja tervey-     päättää, haluavatko he viettää vuosilomansa
26496: delle muita vaarallisemmissa töissä, kuten        sairauden aikana vai sen jälkeen. Voimassa
26497: jatkuvassa kolmivuorotyössä maanalaisessa         olevassa laissa sairauden tai vamman aiheut-
26498: kaivoksessa, rauta- ja terästehtaissa sekä me-    tama este saa kestää enintään kuukauden,
26499: tallivalimoissa, työntekijäin fyysillinen kunto   jotta työntekijän lomaedut eivät vähenisi.
26500: joutuu kovalle koetukselle, kuluu nopeam-         Monissa tapauksissa työssä sattunut vamma
26501: min. Tämänkaltaisissa töissä työskentelevien      tai sairaus kestää kuitenkin pitemmän aikaa,
26502: elinvoiman palauttaminen entiselleen kaipaa       eikä ole oikein, että hänen lomansa piene-
26503: 630                                    X,4. -   Vuosilomalaki.
26504: 
26505: 
26506: nee sen vuoksi. Monissa työehtosopimuksissa         maan työstä pois lyhyen aikaa, vaikkapa
26507: jo nykyisin lasketaan paljon pitempikin             sairauden tai vamman johdosta, tulee hänelle
26508: sairastaruisaika työntekijän hyväksi vuosi-         noita työpäiviä vähemmän ja täysi loma-ajan
26509: lomaa laskettaessa. Siksi ei pitempiaikainen        palkka jää saamatta. Jotta se todella saavu-
26510: sairaus saisi aiheuttaa vuosilomalain supis-        tettaisiin, pitäisi lomapäivän palkan laske-
26511: tamista, kuitenkin sellaisin rajoituksin kuin       ruisperustetta muuttaa siten, että kolmen
26512: tämän esityksen 6 §: ssä on määritelty.             edellisen kuukauden ansio jaettaisiin niin
26513:   Nykyinen loma~ajan palkan määrääminen             monella työpäivällä kuin työntekijä on tänä
26514: on sellainen, ettei sen avulla saavuteta lain       aikana ollut työssä.
26515: 7 §: n määräämiä täysiä palkkaetuja vuosi-             Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
26516: loman ajalta. Kun lomapäivän palkka las-            kunnioittaen,
26517: ketaan jakamalla kolme kuukautta ennen
26518: lomaa saatu ansio 75: llä, niin tämä työ-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26519: päivien luku tulee työntekijälle vain har-                  van lakiehdotuksen:
26520: voissa tapauksissa. Jos työntekijä joutuu ole-
26521: 
26522: 
26523: 
26524:                                                 Laki
26525:                                  vuosilo:tttalain muuttamiS'esta.
26526:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun
26527:  vuosilomalain (317/46) 1 § : n 2 ja 3 momentti, 3 ja 4 §, 5 § : n 1 momentti, 6 ja 7 §,
26528:  8 §: n 1 momentti ja 9 §, kumotaan 8 §: n 3 momentti sekä lisätään uusi 5 a § seuraa-
26529:  vasti:
26530:                      1 §.                           vähintään 10 vuotta tai joka ennen mai-
26531:                                                     nittua päivää ei ole täyttänyt 18 vuotta tai
26532:   Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee              joka tekee 1) kohdassa mainittua työtä,
26533: myös työntekijöita, jotka ovat yhteisesti,          mutta jonka työsuhde ei ole jatkunut 10
26534: työkuntana, sitoutuneet työnantajan johdon          vuotta, kaksi päivää jokaiselta 2 § : ssä tar-
26535: ja valvonnan alaisena tekemään jonkin työn,         koitetulta kuukaudelta, kuitenkin vähintään
26536: sekä heidän työnantajan suostumuksella              kuukausi, jos hän on ollut työssä kahden-
26537: avukseen työhön ottamiaan työntekijöitä,            toista tällaisen kuukauden aikana;
26538: samoin kuin niitä, jotka työmäärän perus-             3) muille kuin 1) ja 2) kohdassa maini-
26539: teella laskettua korvausta vastaan tekevät          tuille työntekijöille 1.5 työpäivää jokaiselta
26540: työtä toiselle, olematta kuitenkaan varsinai-       2 §: ssä tarkoitetulta kuukaudelta, kuitenkin
26541: sessa työsuhteessa työnantajaansa.                  niin, että vajaa päivä annetaan täytenä
26542:    '.l'ätä lakia ei ole sovellettava yrityksessä    lomapäivänä.
26543: tai laitoksessa, jossa työskentelee ainoastaan
26544: työnantajan perheen jäseniä.                                             4 §.
26545:                                                       Vuosiloma annetaan työnantajan määrää-
26546:                       3 §.                          mänä aikana:
26547:   Vuosilomaa on jäljempänä määrätyin                  1) 2 § :n 2 momentissa mainitulle työn-
26548: poikkeuksin annettava kalenterivuosittain:          tekijälle saman kalenterivuoden kuluessa;
26549:   1) työntekijälle, jonka työsuhde huhti-             2) muille työntekijöille toukokuun 15 päi-
26550: kuun 30 päivään mennessä on jatkunut vä-            vän ja syyskuun 15 päivän välisenä aikana.
26551: hintään 10 vuotta ja j()ka työskentelee jat-          Työntekijän suostumuksella voidaan loma
26552: kuvassa kolmivuorotyössä, maanalaisessa kai-        tai sen osa edellä 2) kohdassa mainituille
26553: voksessa, rautatehtaassa, rauta-, teräs- tai        työntekijöille antaa muunakin aikana saman
26554: metallivalimossa, kolme päivää jokaiselta           kalenterivuoden kuluessa.
26555: 2 § :ssä tarkoitetulta kuukaudelta;                   Jos työntekijä siihen suostuu, voidaan
26556:   2) muulle työntekijälle, jonka työsuhde           loma tai sen osa siirtää annettavaksi seu-
26557: huhtikuun 30 päivään mennessä on jatkunut           raavana ·vuonna ennen huhtikuun 30 päivää.
26558:                                        X,4.- lietovesi ym.                                    61H
26559: 
26560:                     5 §.                           palvelua lukuunottamatta, johdosta estynyt
26561:   Vuosiloman tulee eHa yhdenjaksoinen.             suorittamasta työtään, joka este. on kestä-
26562: Työnantajana on kuittmkin oikeus, milloin          nyt kuukauden tai, jos työsuhde on kestänyt
26563: se työn käynnissä pitämiseksi on välttämä-         1 vuoden, 2 kuukautta, sekä, jos työaika on
26564: töntä ja jos työntekijä siihen suostuu, antaa      jatkunut 5 vuotta, 4 kuukauden ajan. Mi-
26565: erikseen yhdessä tai useammassa erässä se          käli työntekijä, joka jonkin edellä mainitun
26566: osa lomasta, joka ylittää 9 työpäivää.             esteen johdosta on ollut estynyt suoritta-
26567:                                                    masta työtään, ei kuuden päivän kuluessa
26568:                                                    esteen päättyessä ilmoittaudu ja tilaisuuden
26569:                      5 a §.                        siihen saatuaan palaa työhön, ei tämän mo-
26570:    Milloin työntekijä on sairauden tai vam-        mentin säännöksiä sovelleta.
26571: man johdosta estynyt suorittamasta työtään            Työsuhteen älköön katsottako keskeytyneen
26572: silloin, kun hänen vuosilomansa tai sen osa        yrityksen omistajan tai haltijan vaihtumisen
26573: edellä 5 §: n 2 momentissa mainitun ilmoi-         johdosta.
26574: tuksen mukaan alkaisi, ja työntekijä ennen
26575: loman alkamista ilmoittaa esteestä työnanta-                              7 §.
26576: jalle, siirtyy loman alkaminen, jollei jäl-          Vuosilomaan kuuluvilta työpäiviltä on
26577: jempänä toisin säädetä, esteen päättymih--en       työntekijälle annettava täydet palkkaedut.
26578: jälkeen määrättävään uuteen ajankohtaan.           Työntekijälle, joka on työnantajan ruuassa,
26579: Ajankohdan määräämisessä ja sen ilmoitta-          mutta vuosilomansa aikana ei käytä tätä
26580: misessa työntekijälle on meneteltävä siten:        etua, on oikeus saada siitä paikkakunnan
26581:    1) että jos työntekijä sitä haluaa, voidaan     hintatasoa vastaava korvaus loma-ajalta, sun-
26582: vuosiloma esteestä huolimatta antaa hänelle        nuntait sekä kirkolliset ja muut juhlapäivät
26583: aikaisemmin ilmoitettuna aikana tai muul-          ynnä vapunpäivä siihen luettuina, jos työn-
26584: loinkin esteen vielä vallitessa;                   tekijä työssä ollessaan olisi saanut ruuan
26585:    2) että mikäli esteen lakattua 4 §: ssä sää-    näinäkin päivinä.
26586: detystä ajasta vielä on riittävästi jäljellä,         Jos palkka maksetaan päivää pitemmältä
26587: on vuosiloma annettava sanotun ajan                ajalta, lasketaan päiväpalkka siten, että pal-
26588: kuluessa, jollei siitä toisin sovita;              kan määrä jaetaan sanottuun aikaan sisäl-
26589:     3) että vaikka este tai edellä 2 kohdassa      tyvien työssäolopäivien luvulla.
26590: mainittu haitta vielä jatkuisikin, on vuosi-          Muiden paitsi kiinteällä aikapalkalla työs-
26591: loma annettava, jollei sen siirtämisestä 4 § : n   kentelevien samoin kuin eripituisin päivit-
26592: 3 momentissa mainittuun myöhäisempään              täisin työajoin ja työsopimuksen mukaan
26593: ajankohtaan ole sovittu niin hyvissä ajoin,        ainoastaan määrättyinä päivinä työtä teke-
26594: että työntekijä voi pitää sen kokonaisuu-          vän työntekijän palkka on maksettava vuosi-
26595: dessaan ennen kalenterivuoden päättymistä;         loman ajalta hänen keskimääräisen päivä-
26596:    4) että jollei vuosilomaa anneta välittö-       ansionsa perusteella. Keskimääräinen päivä-
26597: mästi esteen päätyttyä tai edellä 2 ja 3           ansio lasketaan siten, että sille kolmen kuu-
26598: kohdassa mainituissa tapauksissa sen vielä         kauden pituiselle ajanjaksolle, joka lähinnä
26599:  jatkuessa, on työnantajan ilmoitettava loman      päättyy kahta viikkoa ennen loman alka-
26600: uudesta ajankohdasta työntekijälle vähintään       mista, sattuvilta täysiitä palkanmaksukan-
26601: viikkoa ennen loman alkamista; sekä                silta saatu ansio, ylityön korvausta lukuun-
26602:     5) ettei 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituk-      ottamatta, jaetaan niiden työpäivien luvulla,
26603: sen jälkeen alkanut tässä momentissa tar-          joina suoritetusta työstä se on saatu. Milloin
26604:  koitettu este tai entisen esteen uusiutumi-       työsuhde on kestänyt lyhyemmän ajan kuin
26605:  nen enää aiheuta vuosiloma-ajan siirtämistä.      edellä on mainittu, lasketaan keskimääräinen
26606:                                                    päiväansio sanotuin tavoin työsuhteen kes-
26607:                      6 §.                          tämisajan ansiosta.
26608:   Työssä olon ajaksi luetaan vuosilomaa               Vuosiloman palkka on maksettava ennen
26609: määrättäessä se aika, jonka työntekijä on          loman alkamista. Jollei työntekijälle tulevan
26610: ollut vuosilomalla, asevelvollisuutta suoritta-    vuosiloman palkan laskemista varten tarvit-
26611: massa, reserviharjoitusten tai ylimääräisen        tavia tietoja ole silloin saatavissa, maksetaan
26612: palveluksen, sairauden, synnytyksen tai            vuosiloman palkka tai sen ennakkona, mikäli
26613: muun hänestä riippumattoman esteen, ase-           muusta ennakon laskemisperusteesta ei ole
26614: 632                                  X,4. -   Vuosilomalaki.
26615: 
26616: 
26617: sovittu, sellaisen työntekijän paikkakunnalla     7 § : n säännöksiä ja korvaus on maksettava
26618: yleisesti saaman palvaansion perusteella          työntekijälle työsuhteen päättyessä tapahtu-
26619: arvioitu palkka. Jos tarvittavat tiedot 6 kuu-    van palkanmaksun yhteydessä.
26620: kauden kuluessa loman alkamisesta saadaan,
26621: tasoitetaan ennen loman alkamista maksettu
26622: ennakko todellista ansiota vastaavaksi.                                9 §.
26623:                                                     Lastaus- ja purkaustöissä sekä muissa
26624:                       8 §.                        lyhytaikaisissa töissä, joissa työsuhde jatkuu
26625:    Työsuhteen päättyessä työntekijällä on         niin lyhyen ajan, että työntekijä 8 § : n
26626: oikeus saada vuosiloman korvauksena 7 § :n        mukaan ei saisi loman korvausta, työnantaja
26627: mukaan maksettu palkka niin monelta päi-          on velvollinen työsuhteen päättyessä suorit-
26628: vältä kuin hänellä työssäolonsa perusteella       tamaan työntekijälle loman korvauksena 6 %
26629: olisi oikeus 2 ja 3 § : n mukaan saada vuosi-     hänen ansaitsemastaan rahapalkasta, yli-
26630: lomaa. Vuosilomapäivät on tällöin kuitenkin       työstä saatua ansiota siihen lukematta.
26631: laskettava siten, että ne kuukaudet, joiden         Työntekijälle, joka on työssä niin harvoina
26632: työssäolon perusteella työntekijä on saanut       päivinä kalenterikuukauden aikana, ettei
26633: vuosiloman tai 9 § : ssä taikka 11 §: n 2 mo-     hänellä lain mukaan ole oikeutta vuosi-
26634: mentissa mainittua rahakorvausta siitä, jäte-     lomaan, suoritettakoon loman korvauksena
26635: tään huomioon ottamatta.                          palkanmaksun yhteydessä 6% hänelle mak-
26636:    Korvauksen laskemisessa noudatettakoon         setusta rahapalkasta.
26637: 
26638:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
26639: 
26640:                  Tauno Kelovesi.                               Paavo Aitio.
26641:                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.                   Eino Tainio.
26642:                                       Irma Torvi.
26643:                                                                                              633
26644: 
26645: X,5. -   Lak.al. N:o 81.
26646: 
26647: 
26648: 
26649:                                Enne ym.: Ehdotus laiksi työehtosopimuslain muuttamisesta.
26650: 
26651:                                      E d u s k u n n a ll e.
26652: 
26653:    Työehtosopimuslain mukaan voidaan yksi-           ,Käsityksemme mukaan on kyseessä oleva
26654: tyinen työntekijäkin, silloin kun hän kuuluu      työehtosopimuslain säännös ristiriidassa sen
26655: työntekijäin ammatilliseen yhdistykseen, tuo-     käytännön kanssa, joka työparkallamme ja
26656: mita 10 000 markan hyvityssakkoon, jos kat-       yleensä työntekijäin keskuudessa on vuosi-
26657: sotaan, että hän on jollain tavoin rikkonut       kymmenien aikana vakiintunut." Työstä pois-
26658: tehtyä työehtosopimusta. Tuomio voidaan           saolo ei voi olla sellainen työehtosopimuksen
26659: langettaa siinäkin tapauksessa, vaikka yksi-      vastainen teko, josta voitaisiin asettaa syyt-
26660: tyinen työntekijä ei olisi ollut sovittua työ-    teeseen. Heidän käsityksensä mukaan työstä
26661: ehtosopimusta käsittelemässä ja hyväksy-          poissaolosta on pahimmassakin tapauksessa
26662: mässä. Lain 5 §: n mukaan työehtosopimuk-         seurannut vallinneen käytännön mukaan vain
26663: sen asettamat velvollisuudet katsotaan siirty-    työsopimuksen purkautuminen.
26664: viksi sopimuksen tehneen seuraajalle.                Hietalahden telakan työläisten käsitys on-
26665:    Tulkinta työehtosopimusta vastaan tehdyis-     kin aivan oikea, sillä yksityisten ammatilli-
26666: tä drlromuksista voi olla usein hyvinkin ky-      sesti järjestyneiden työntekijäin tuomitsemi-
26667: seenalainen. Niinpä kun Hietalahden telakan       nen hyvityssakkoon, joka vielä voidaan lain
26668: 49 hitsaria vuoden 1954 kesällä työnantajan       mukaan toistaa, tähtäytyy nimenomaan työn-
26669: pakottaessa heitä tekemään työntekijäin käsi-     tekijäin ammatillista· järjestäytymistä vas-
26670: tyksen mukaan työehtosopimuksen vastaisesti       taan. Laista olisikin poistettava tämä työso-
26671: lisätöitä, työriidan sovittelujen aikana meni-    pimuslainkin vastainen määräys, jolla y-ksi-
26672: vät kuulemaan tuloksia ja joutuivat tästä         tyinen työntekijä voidaan asettaa syyttee-
26673: syystä olemaan 4 tuntia poissa työstä, haas-      seen.
26674: tettiin heidät työtuomioistuimeen työehtoso-         Edellä esitetyn perusteella ja Hietalahden
26675: pimuksen rikkomisesta.                            telakan työntekijäin toivomuksesta esitämme,
26676:    Eri eduskuntaryhmille asiasta lähettämäs-
26677: sään kirjelmässä Hietalahden telakan luotta-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26678: musmiesten kokous toteaa:                                van lakiehdotuksen:
26679: 
26680:                                             Laki
26681:                              työehtosopimuslain muuttamisesta.
26682:     Eduskunnan päätöksen muka·isesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 ( 436/46) anne-
26683: tun työehtosopimuslain 7 § :n 1 momentti näin~kuuluvaksi:
26684:                      7 §.
26685:   Työehtosopimukseen sidottu työnantaja,         korkeintaan sadantuhannen (100 000) mar-
26686: joka tietensä rikkoo työehtosopimuksen mM-       kan hyvityssakko.
26687: räyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan
26688: 
26689:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
26690: 
26691:                  Y. Enne.                                      Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
26692:                  Hertta Kuusinen.                              Eino Tainio.
26693:                  Ville Pessi.                                  Paavo Aitio.
26694:                                         Yrjö Murto.
26695: 80 E 159/55
26696: 634
26697: 
26698: X,o. -   Lak.al. N:o 82.
26699: 
26700: 
26701:                                 Tauriainen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttami-
26702:                                    sesta.
26703: 
26704:                                      E d u s k u n n a ll e.
26705: 
26706:    Kuntien raha-asiat ovat viime vuosina tun-     sia tehtäviä, jotka luonteeltaan kuuluisivat
26707: netusti kiristyneet. Valtion siirtäessä kun-      valtiolle. Siksi tuntuisi luonnolliselta, että
26708: nille uusia tehtäviä ja niistä aiheutuvia rasi-   valtiovalta enemmän huolehtisi kuntien toi-
26709: tuksia menot ovat suurentuneet. Koulujen,         minnan rruhoitusm&hdollisuuksista ja paran-
26710: sairaaloiden ja huoltolaitosten rakentamisen      taisi niitä. Sen mtrkaisesti olisi paikallaan,
26711: tarve on lisääntynyt ja pääomamenot niin ol-      että esim. kansaneläkelaitos myöntäisi kun-
26712: len suurentuneet jatkuvasti.                      nille luottoja enemmän kuin tähän asti.
26713:    Kun luotansaanti on ollut vaikeaa, on pää-     Näyttää kuitenkin siltä, että kansaneläkelai-
26714: omamenoistakin suurin osa Jouduttu rahoit-        toksen luoton anto kunnille on yhä vähene-
26715: tamaan verovaroilla, vairoka nimenomaan           mässä. Tämä johtunee siitä, että kansaneläke-
26716: pääomamenojen kohdalla olisi paikallaan ra-       lain 89 § : n mukaan kansaneläkelaitoksen on
26717: hoittaa ne lainoitu:ksella, sillä niistä aiheu-   sij-oitettava varansa pääasiassa tuotannollisiin
26718: tuva hyötyhän koituu monien vuosikymme-           tarkoituksiin.
26719: nien, jopa monien sukup()lvien osalle. Luo"          Kansaneläkelaitos on luonteeltaan sosiaali-
26720: ton saannin vaikeudesta ja kuntien menojen        nen laitos. Onko siis oikeudenmukaista si-
26721: lisääntymisestä johtuen kunnallisverorasitus      joittaa huoltoeläikkeitä varten kansalaisilta
26722: ja äyrin hinta on jatkuvasti kohonnut.            kannettuja varoja vain tuotannolliseen tar-
26723: Niinpä maalaiskunnissa veroäyrin hinta on         koitukseen ja siten tehdä kansaneläikelaitok-
26724: vuodesta 1938 lähtien kohonnut 7: 28 mar-         sesta liikepan~keihin verrattava laitos, joka
26725: kasta 10: 20 markkaan, eli 30 % ja kaupun-        rahoittaa pääasiassa vain yksityistä teolli-
26726: geissa ja kauppalaissa 55 %.                      suutta? Olisi tarkoituksenmukaisempaa, että
26727:    Mikäli kunnat ovat luottoja saaneet, on        niin kauan kuin kansaneläkelaitos toimii ra-
26728: niiden antajina olleet pääasiassa säästöpan-      hastoimisen pohjalle rakentuen, sen varoja
26729: kit ja osuuskassat. Sen sijaan valtionjobtois-    annettaisiin enemmän yleishyödyllisiin tar-
26730: ten rahalaitosten, kuten postisäästöpankin ja     koituksiin, kuten kunnille huolto-, sivistys-
26731: kansaneläkelaitoksen osuus kuntien luotoista      ym. senluontoisten laitosten rakentamiseen.
26732: on hyvin pieni. Niinpä maalaiskuntien saa-        Tämän vuoksi kansaneläkelain 89 § olisi muu-
26733: mista luotoista oli v. 1953 vain 1.6 % kansan-    tettava sellaiseksi, että kunnille voitaisiin
26734: elliikelaitoksen myöntä:mää, ja kansaneläkelai-   myöntää mainitun laitoksen varoja muuhun-
26735: toksen niille antaman luoton koko määrä oli       kin kuin tuotannolliseen tarkoittrkseen.
26736: vain n. 100 milj. markkaa eli vajaa 0.4%             Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26737: tämän laitoksen koko luotonannosta. Kau-          nioittaen,
26738: punkikunnille se oli jonkin verran suurempi.
26739:    Kunnat ovat yhä suuremmassa määrin jou-                  että Eduskunta hyväksyisi SMtraa-
26740: tuneet hoitamaan sellaisia yleisvaltakunnalli-            van lakiehdotuksen:
26741: 
26742:                                             Laki
26743:                                kansaneläkelain muuttamisesta.
26744:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkelain (248/37) 89 § näin kuu-
26745: luvaksi:
26746:                      89 §.
26747:   Eläkelaitoksen varoista on annettava lai-       pitäen tuotannollisten laitosten edistämistä
26748: noja: kunnille ja kuntayhtymille sekä silmällä    sijoitettava ne:
26749:                                        X,6. -   Tauriainen ym.                               635
26750: 
26751:    1) maataloudelle, teollisuudelle ja 'kaupalle    että laitdksen hallussa saa olla saman yhtiön
26752: luottoa myöntävien luottolaitosten sekä 'liike-     osakkeita enintään kymmenen sadalta osake-
26753: yritysten obligatioihin,                            pääomasta,
26754:    2) valtion obligatioihin ja muihin valtion          5) haltijalle maksettavaksi asetettuihin
26755: velkasitoumuksiin ottaen huomioon, että             velkasitoumuksiin, joiden vakuudeksi on voi-
26756: nämä sijoitukset saavat olla enintään kymme-        massa. kiinnitys elrukelaitoksen omistamaan
26757: nen sa;dalta laitoksen kaikista sijoituksista       kiinteään omaisuuteen, kuitenkin vain eh-
26758: lukuun ottamatta valtion tunnustamia lyhyt-         dolla, että elrukelaitoksen saaminen, sekä ne
26759: aikaisia ja sovittuna aikana taikaisin ma:kset-     saamiset, joilla on sama tai parempi etuoi-
26760: tavia ve1kasitoumuksia, joita on annettu            keus, eivät ole yhteensä suuremmat kuin vii-
26761: pula-ai!kana työttömyyden torjumiseksi tai          sikymmentä sadalta kiinnitetyn omaisuuden
26762: lieventämiseksi ja joiden määrä yhdessä val-        arvosta,
26763: tion muiden velkasitoumusten kanssa saa
26764: nousta enintään kahteenkymmeneen sadalta               6) talletuksiin vwkavaraisiin pankkeihin,
26765: laitoksen kaikista sijoituksista,                   sekä
26766:    3) obligatioihin, jotka on antanut Suo-             7) poikkeustapauksissa muunlaisiin obliga-
26767: messa o-leva kunta,                                 tioihin, arvopapereihin ja muihin velkasitou-
26768:    4) vakavaraisten pankki-, liike- ja muiden       muksiin, joissa sijoitusta voidaan pitää sen
26769: osakeyhtiöiden osakkeisiin, kuitenkin siten,        vakuuden kannalta täysin turvattuna.
26770: 
26771:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
26772: 
26773:                   Hannes Tauriainen.                             Aleksi Kiviaho.
26774:                   Jud.it Nederström-Lunden.                      Paavo Aitio.
26775:                   Usko Seppi.                                    Yrjö Murto.
26776:                   Leo Suonpää.                                   Pentti Liedes.
26777:                   Rainer Virtanen.                               Toivo Friman.
26778:                   Toivo Asvik.                                   Juho Rytkönen.
26779: 636
26780: 
26781: X, 7. -   Toiv.al. N: o 312.
26782: 
26783: 
26784: 
26785: 
26786:                                Tienari ym.: Vuosilomalain 8 §: n 3 momentin muuttamisesta.
26787: 
26788: 
26789:                                       E d u s k u n n a ll e.
26790: 
26791:    Vuosilomalain 8 §: n 3 momentin mukaan          maan esimerkiksi juuri ennen määrätyn vuo-
26792: lomakorvausta ei ole maksettava, jos työ-          siloma-ajan alkamista, merkitsee kysymykses-
26793: suhde on päättynyt työntekijän kuoleman            säoleva vuosilomalain määräys kuolleen omai-
26794: johdosta. Tämä määräys ei kuitenkaan ilmei-        sille käsittämätöntä oikeuden menetystä.
26795: sesti ole sopusoinnussa yleisen oikeuskäsityk-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26796: sen kanssa, koska lukuisimmissa tapauksissa        nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26797: kuolleen työntekijän omaiset nähtävästi mitä       vomuksen,
26798: vilpittomimmässä mielessä luulevat olevansa
26799: oikeutettuja saamaan edesmenneeltä nosta-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26800: matta jääneen palkan lisäksi vuosilomakor-                menpiteisiin vuosilomalain 8 § :n 3 mo-
26801: vau:ksenkin. Kysymyksessäolevaa vuosiloma-                mentin muuttamiseksi siten, että työ-
26802: lain periaatetta pidetään ilmeisesti epäoikeu-            suhte-en päättyminen työntekijän kuo-
26803: denmukaisena sen vuoksi, että vuosilomaa ja               leman johdosta ei vapauta työnantajaa
26804: sen korvausta on katsottava työntekijän                   työntekijän kuolinpesälle maksamasta
26805: työssä ollessaan ansaitsemana etuna. Jos                  loman korvausta.
26806: työntekijän kuolemantapaus sattuu tapahtu-
26807:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
26808: 
26809:                   Artturi Tienari.                          Juho Tenhiälä.
26810:                   Kaarlo Kajatsalo.                         Aukusti Pasanen.
26811:                                                                                               637
26812: 
26813: X,s. -   Toiv.al. N: o 313.
26814: 
26815: 
26816: 
26817:                                 Torvi ym.: Esityksen antamisesta kansainvälisissä sopimuk-
26818:                                    sissa edellytettyä tasoa vastaavaksi nuorten työntekijäin
26819:                                    suojelulainsäädännöksi.
26820: 
26821:                                       E d u s k u n n a 11 e.
26822: 
26823:    Nuorten työntekijäin suojelulainsäädäntö,       lainsäädäntömme, voimassa olevaan työaika-
26824: joka on vanhentuneiden ja epäyhtenäisten           lakiin vuodelta 1946, voidaan todeta, että
26825: säännösten varassa ja joka on osittain joutu-      nuorten työntekijäin viikoittaisen työajan
26826: nut epäsuhteeseen, ellei suoranaiseen risti-       enimmäismäärä on tuntia pitempi kuin työ-
26827: riitaan uudemman, yleisen työaikalain kanssa,      aikalain säännöllistä työaikaa koskevan yleis-
26828: ei valmistuneesta komitean esityksestä huoli-      normin mukainen vastaava työaika. Nuorten
26829: matta ole hallituksen esityksenä tullut edus-      työntekijäin muu työturvallisuussuojelu on
26830: kunnan käsiteltäväksi. Lasten ja nuorten           myös ainoastaan eräiden yleisten säännösten
26831: henkilöiden työhön käyttämistä ja työaikaa          (vuosilta 1919 ja 1929) sekä käytännön luo-
26832: koskevia säännöksiä tarkastamaan sekä val-         man oikeusvaikutuksen varassa.
26833: mistamaan ehdotukset tämän lainsäädännön              Puutteelliseen ja hajanaiseen nuorten työn-
26834: uudistamiseksi asetettiin 23 päivänä tammi-        tekijäin suojelulainsäädäntöömme verrattuna
26835: kuuta 1947 komitea, joka on saanut työnsä          on vastaava ulkolainen ja kansainvälinen
26836: valmiiksi 28 päivänä maaliskuuta 1949. Ko-         säännöstely huomattavasti kehittyneempää.
26837: mitea on tullut siihen tulokseen, että on sää-     Niinpä eduskunta on käsitellessään kansain-
26838: dettävä yleislaki, jota on sovellettava jokai-     välisen työkonferenssin lasten ja nuorten
26839: seen työsuhteeseen, jossa toinen, nuori työn-      työntekijäin asemaa koskevia sopimuksia ja
26840: tekijä sopimuksen perusteella vastikkeesta         suosituksia joutunut toteamaan, että niitä ei
26841: tekee työtä toiselle, työnantajalle tämän joh-     ole voitu esittää ratifioitavaksi, koska nykyi-
26842: don ja valvonnan alaisena. Poikkeuksen lain        nen lainsäädäntömme ei vastaa kansainvä-
26843: soveltamisalasta muodostaisivat ainoastaan ne      listä tasoa, varsinkaan nuorten työntekijäin
26844: tapaukset, jotka laissa olisi nimenomaan mai-      työhön ottamisen vähimmäisikään sekä hei-
26845: nittava. Täten nuorten työntekijäin suojelun       dän lääkärintarkastuksensa toimittamiseen
26846: tarve olisi mahdollisimman yleisesti otettu        nähden.
26847: huomioon, eikä tällöin olisi pelättävissä, että       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26848: lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisi jokin       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26849: työ tai yritys, kuten voidaan todeta tarkas-       muksen,
26850: teltaessa nykyistä nuoria työntekijöitä koske-                että hallitus kiireellisesti antaisi
26851: vaa lainsäädäntöämme, joka rajoittuu vain                 Eduskunnalle sellaisen esityksen nuor-
26852: eräiden määrättyjen alojen töihin tai yrityk-             ten työntekijäin suojelulainsäädän-
26853: siin. Verrattaessa vuosilta 1919 ja 1929 ole-             nöksi, että se vähintään vastaa kan-
26854: via lakeja, joihin pääasiallisesti sisältyy lap-          sainvälisissä sopimuksissa edellytettyä
26855: sia ja nuoria työntekijöitä koskeva erikois-               tasoa.
26856:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
26857: 
26858:          Irma Torvi.                Pauli Puhakka.                  Antti Kinnunen.
26859:          Irma Rosnell.              Hertta Kuusinen.                Ville Pessi.
26860:          Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.Esa Hietanen.                   Martti Lesld.nen.
26861:          Niilo Nieminen.            Eino Tainio.                    J. Mustonen.
26862:          Matti Koivunen.            Yrjö Murto.                     Judit Nederström-Lunden.
26863:          Tauno Kelovesi.            Usko Seppi.                     Elli Stenberg.
26864:          Rainer Virtanen.           Kaino Haapanen.                 Pentti Liedes.
26865: 638
26866: 
26867: X,9. -   Toiv.al. N:o 314.
26868: 
26869: 
26870: 
26871: 
26872:                                  Niinmen ym.: Esit1Jksen antamisesta kaivosteollisuuden työ-
26873:                                     ajoo lyhetdiifMsestii.
26874: 
26875: 
26876:                                       E d u s k u n n a 11 e.
26877: 
26878:    Säädettäessä kahdeksan tunnin työaikala-           Kaivosteollisuuden työväensuojelun ja so-
26879: kia maamme kaivosteollisuus oli kovin vä-          siaalihuollon tehostaminen ammattitautien
26880: häistä. Myöhemmin se on kehittynyt merkit-         torjumiseksi ja riittävän toimeentuloturvan
26881: täväksi tuotannon haaraksi, jon:ka piirissä        aikaansaamise.ksi     mvaliditeettitapauksissa
26882: työskentelee huomattava työntekijäjou:kko.         ovat kiireellisiä toimenpiteitä vaativia kysy-
26883: Kaivosteollisuuden edelleen laajentuessa tulee     myksiä.
26884: alalla toimivien työntekijöiden määrä jatku-          Työläisten ja heidän järjestöjensä taholta
26885: vasti lisääntymään.                                on jatkuvasti korostettu nykyistä huom.atta-
26886:    Alan työväensuojelusta on eräitä määräyk-       vasti lyhyemmän työviikon merkitystä eräänä
26887: siä kaivoslaissa. Ne ovat kuitenkin puutteel-      ratkaisevana toimenpiteenä tilanteen paran-
26888: lisia ja riittämättömiä tapaturmienkin torju-      tamiseksi. Luonnollisesti sen tulisi tapahtua
26889: miseksi, puhumattakaan alan ammattitautien         normaaliansiotaso säilyttäen ja vastaisuudessa
26890: estämisestä.                                       turvaten.
26891:    Vaikka kaivospölyn poistamiseksi on jonkin         Eräissä maissa on ollut käytännössä jo
26892: verran tehostettu kaivosten ilmanvaihtoa ja        kauan aikaa kuuden tunnin työpäivä kai-
26893: käytetty vettä pölyn sitomiseksi, ei näillä toi-   vosteollisuudessa. Kokemukset siitä ovat
26894: menpiteillä ole kyetty ehkäisemään alalla          myönteisiä.
26895: esiintyvää pölykeuhkotautia.       Mainittujen        Kun maassammekin olisi syytä siirtyä ylei-
26896: torjuntatoimenpiteiden seurauksena, ve.dan         seen 40 tunnin työviikkoon kaivosalan erikoi-
26897: ja kaatumisen vuoksi, on reumatismi muodos·-       sen raskaat ja terveydelle vaaralliset olosuh-
26898: tunut entistä yleisemmäksi kaivostyöläisten        teet huomioon ottaen, olisi suositeltavaa tätä
26899: ammatti taudiksi.                                  lyhyemmän työviikon käytäntöön ottaminen
26900:                                                    kaivostyössä.
26901:    Huolimatta pölykeuhkotaudin ehkäisemi-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26902: seksi suoritetuista toimenpiteistä, on mm.         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26903: Outokummun kaivoksella todettu tartuntaa
26904: yhden ja ka:hde:n työssäolovuoden jälkeen.                   että hallitus antaisi Eduskunnalle
26905: Työläisten kokemuksen mukaan jokainen                     esityksen kaivosteollisuudoo työajan
26906: kymmenen vuotta kaivoksessa työskennellyt                 lyhentämisestä, normaalin ansio.tason
26907: saa nykyisinkin (silikoosi) pölykeuhkotar-                säilyttäen, siten kuin tehokas alan am-
26908: tunnan.                                                   mattitautien torjunta edellyttäii.
26909:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
26910: 
26911:          Toivo Niiranen.              Kaino Haapanen.               Elli Stenberg.
26912:          Pauli Puhakka.               Juho Rytkönen.                Esa Hietanen.
26913:          Hemm.ing Lindqvist.          Pentti Liedes.                Judit Nederatröm-Lunden.
26914:          Rainer Virtanen.             Leo Suonpiä..                 Matti Koivunen.
26915:          Toivo Asvik.                 Hugo Manninen.                Paavo Aitw.
26916:                                       Tauno Kel&'\tesi.
26917:                                                                                                 639
26918: 
26919: X,1o. -   Toiv.al. N:o 315.
26920: 
26921: 
26922: 
26923: 
26924:                                  Helle Jlll·: Lasten j«, n-.m~u henkilöiden työhön käyttämistä
26925:                                     ja työaikaa keskeva/n leinsäädännön uudistamisesta.
26926: 
26927: 
26928:                                        E d u s k u n n a ll e.
26929: 
26930:    Nuorten työntekijäin suojelua tarkoittavat       nen nuo.rten työnt-ekijäin suojelulaki, jota so-
26931: lainsäännökset sisältyvät meillä 24 päivänä         vellettaisiin mahdollisimman laajalla alalla.
26932: lokakuuta 1919 kauppa~, konttori~ ja varasto-       Kun työntekijäin suojelulainsäädäntöä nykyi-
26933: liikk-eiden työoloista annettuun lakiin ja 31       sin yleensä pyritään laajentamaan kaikkia
26934: päiv-änä heinä:kuuta 192.9 lasten ja nuorten        aloja koskevaksi, on tämä pyrkimys sitä:kin
26935: henkilöiden käyttämisestä ammattityöhön an-         oikeutetumpi, kun kysymyksessä on nuorten
26936: nettuun lakiin, jotapaitsi heihin on sovellettu     työvoiman suojelu.
26937: 14 päivänä maaliskuuta 1919 annettua valtio-           Kuten jo edellä sanotustakin käy ilmi, on
26938: neuvoston päätöstä, jolla mm. on määritelty,        nuoria työntekijöitä koskeva suojelulainsää-
26939: mitkä ammatit ja ammatinhaarat lapsiin ja           däntömme kaikessa suppeudessaarrkin haja-
26940: nuoriin henkilöihin nähden on luettava erit-        nainen sekä tapahtuneen kehityksen vuoksi
26941: täin vaarallisiin ja sellaisina lapsilta tai nuo-   puutteellinen, joten yhtenäisen, mahdollisim-
26942: rilta kiellettyihin ammatteihin.                    man laajalle ulottuvan lainsäädännön aikaan-
26943:     Kun nämä säännökset ovat peräisin näin          saamista on pidettävä tarpeellisena ja tarkoi-
26944: kaukaiselta ajalta, on pidettävä luonnolli-         tuksenmukaisena. Tähän on päätynyt valtio-
26945: sena, että olosuhteiden muuttuminen ja vas-         neuvoston asettama komiteakin, jonka mie-
26946: taavan ulkomaisen lainsäädännön sekä kan-           tintö siihen liittyvine laki- ja asetusehdotuk-
26947: sainvälisten säännösten tänä aikana tapahtu-        sineen on jätetty valtioneuvostolle maalis-
26948: nut kehittyminen edellyttäisivät nuorten            kuun 28 pnä 1949.
26949: työntekijöiden suojelulainsäädäntömme uudis-           Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
26950: tamista.                                            kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
26951:     Sitäpaitsi on huomattava, että nykyisestä       syttäväksi toivomuksen,
26952: kahtiajaosta, toisaalta ensikädessä teollisuus-
26953: ja toisaalta pääasiassa kauppa~ammateissa                    että hallitus antaisi kiireellisesti
26954: tapahtuvaan nuorten työntekijäin suojeluun,                Eduskunnalle emtyksen lasten ja num·-
26955: aiheutuu näiden lakien vastaavien säännösten               ten henkilöiden työhön käyttämistä ja
26956: välillä eräitä tapeettomia eroavaisuuksia. Ja              työaikaa    koskevan     lainsäädännön
26957: kun ne koskevat vain määrättyjä aloja, on                  uudistamisesta niin, että siinä olevat
26958: todettava, että meiltä kokonaan puuttuu ylei-              epäkohdat tu"Usivat poistetuiksi.
26959:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
26960: 
26961:           Veikko Helle.                Laura Brander-Wallin.         Eino Raunio.
26962:           K. F. Haapasalo.             Väinö Tikkaoja.               Meeri Kalavainen.
26963:           Vappu Heinonen.              Edvard Pesonen.               Bruno J. Sundman.
26964:           Urho Kulovaara.              Arvo Sävelä.                  Viljo Virtanen.
26965: 640
26966: 
26967: X,u. -    Toiv.at N:o 316.
26968: 
26969: 
26970: 
26971: 
26972:                                 Hakala. ym..: Työhön kykenevien ja soveliaiden invaliidien
26973:                                   sijoittamisesta valtion ja kunnan palvelukseen.
26974: 
26975: 
26976:                                      E d u s k u n n a 11 e.
26977: 
26978:    Invaliidien työhön sijoittaminen, olipa sit-      Valtion ja kuntien kohdalta aiheuttavat
26979: ten kysymys sota- tai siviili-invaliideista,      suuremmalta osalta terveydellisistä seikoista
26980: muodostaa oleellisen osan heidän kuntoutta-       annetut säännökset ne syyt, jotka estävät
26981: misestaan ja saattamisestaan yhteiskunnan         invaliideja tulemasta valituiksi asianomaisiin
26982: hyödyllisiksi kansalaisiksi. Invaliidihuolto-     virkoihin ja toimiin. Kun valtio ja kunnat
26983: lain mukaisen koulutuksen ja työhönsijoitta-      monin muin tavoin tukevat invaliidijärjes-
26984: mistoiminnan alkuunpanijoina ja toteutta-         töjen toimintaa, on ristiriitaista, että valtio
26985: jina ovat olleet maamme invaliidijärjestöt.       ja kunnat eivät suhtaudu myönteisesti myös
26986: Vasta viime vuosina ovat järjestöt saaneet        invaliidien työhönsijoittamiseen. On otettava
26987: sosiaaliministeriöitä työhönsijoittamistoimin-    lisäksi huomioon, että valtaosa kaikista inva-
26988: nan tehostamiseen varoja, joiden turvin on        liideistamme on saanut täydellisen ammatti-
26989: perustettu työhönsijoittamistoimistoja autta-     koulutuksen ja sen vuoksi on heidän työttö-
26990: maan tässä suhteessa vaikeata tilannetta.         minä pitämisensä jo sinänsä huomattava kan-
26991:    Työnantajat ovat yleensä varsin myöntei-       santaloudellinen tappio.
26992: sesti suhtautuneet erityisesti ammattitaitois-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26993: ten invaliidien työhönsijoittamiseen. Poik-       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26994: keuksen muodostavat ainoastaan valtio ja
26995: kunnat. Tätä todistaa esimerkiksi 20. 11.                   että hallitus kiireellisesti tutkitut-
26996: 1950-31. 12. 1952 väliseltä ajalta oleva ti-             taisi, mitä mahdollisuuksia olisi sijoit-
26997: lasto, josta käy selville, että tänä aikana              taa entistä enemmän työhön kykeneviä
26998: työhön sijoitetuista 1105: stä invaliidista              ja soveliaita invaliideja valtion ja
26999: ainoastaan 43 eli 3.9 % otettiin valtion tai             kuntien palvelukseen, ja antaisi tutki-
27000: valtionjohtoisten laitosten palvelukseen. Täl-           rnuksen perusteeUa tarpeelliset esityk-
27001: löinkin oli työpaikka useimmissa tapauksissa             set Eduskunnalle.
27002: vain tilapäinen.
27003:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
27004: 
27005:          Jaakko Hakala..              Erkki Tuuli.                 Atte Pakkanen.
27006:          Juho Tenhiälä.               Bertel Lindh.                Veikko Helle.
27007:                                       Esa Kaitila.
27008:                                                                                                 641
27009: 
27010: X,12. -   Toiv.al. N:o 317.
27011: 
27012: 
27013: 
27014: 
27015:                                  Tainio ym.:   Esityksen antamisesta laiksi työntekijäin ja
27016:                                     heidän ammatillisten järjestöjensä valitsemain luottamus-
27017:                                     miesten aseman ja oikeuksien turvaamisesta.
27018: 
27019:                                       E d u s k u n n a ll e.
27020: 
27021:    Työntekijäin valitsemain luottamusmiesten       luottamusmiestä ei saa toimensa vuoksi työstä
27022: asema on maassamme yleisesti tunnustettu.          erottaa jne.
27023: Työntekijäin ja työnantajain järjestöjen kes-         Työntekijäin ja työnantajain järjestöjen
27024: ken solmittujen työehtosopimusten lisäksi          kesken solmittujen työehtosopimusten edel-
27025: edellytetään luottamusmiesten toiminta myös        lyttämien luottamusmiesten tehtävänä taas
27026: lainsäädännössä. Työntekijäin valitsemain          on valvoa sopimuksen kaikin puolista nou-
27027: luottamusmiesten tehtäviä, asemaa ja oikeuk-       dattamista sekä samoin työlainsäädännön
27028: sia käsitellään useissa eri laeissa.               määräysten täyttämistä.
27029:    Lakisääteiset työntekijäin luottamusmiehet         Luottamusmiehiä koskevan lainsäädännön
27030: valitaan paaasiassa työntekijäin yleisissä         hajanaisuuden ja puutteellisuuden seurauk-
27031: kokouksissa. Työntekijäin ja työnantajain          sena esiintyykin usein riitoja työntekijäin ja
27032: järjestöjen työehtosopimuksissa määritellyt        työnantajain välillä. Työnantajat pyrkivät
27033: luottamusmiehet valitaan taas työntekijäin         kaikin keinoin usein vaikeuttamaan luotta-
27034: ammatillisten järjestöjen kokouksissa. Useissa     musmiesten toimintaa. Harjoitetaanpa heitä
27035: tapauksissa näillä eri tavoilla valituilla työn-   kohtaan suoranaista painostustakin, kuten
27036: tekijäin luottamusmiehillä on samanlaisia          käytäntö on osoittanut. Usein työntekijäin
27037: tai samansuuntaisia tehtäviä.                      tai heidän ammatillisten järjestöjensä valit-
27038:    Vaikka     työntekijäin    luottamusmiesten     semat luottamusmiehet ensimmäisenä erote-
27039: asema on vakiintunut, on toiselta puolen           taan työstä, tai siirretään toiseen vaikeam-
27040: kuitenkin todettava, että lainsäädäntö luot-       paan ja alempipaikkaiseen työhön jne.
27041: tamusmiehen asemasta, oikeuksista ja tehtä-           Tällaisen mielivallan ja lainsäädännössä
27042: vistä on hajanainen ja puutteellinen. Työ-         olevi·en puutteellisuuksien poistamisek•si olisi
27043: sääntölain mukaan asetetun luottamusmiehen         saatava aikaan erillinen, yhtenäinen laki
27044: tehtävät ovat ainakin jossain määrin ehdol-        työntekijäin valitsemain luottamusmiesten
27045: lisia. Tuotantokomitealaissa luottamusmie-         oikeuksista, tehtävistä ja velvollisuuksista.
27046: helle asetetaan suoranaisia velvollisuuksia        Työntekijäin luottamusmiesten tarpeellisuus
27047: mm. valvoa työturvallisuutta. Työaikalain          on kiistattoman selvä, siksi olisi jo muodos-
27048: edellyttämällä luottamusmiehellä on taas           tunut käytäntö lainsäädännöllä vahvistettava.
27049: oikeus nähdä esim. hätä- ja ylitöistä pidet-          Edellä •esitetyn perusteella ehdotamme
27050: tävä luettetelo. Metsä- ja lauttaustyöväen         eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
27051: yhteisasunnoista annetun lain mukaan luot-
27052: tamusmiehen tulee olla mukana tarkastajan                    että hallitus kiireellisesti valmistut-
27053: kanssa suorittamassa yhteisasuntojen tarkas-              taisi ja antaisi Eduskunnalle esityksen
27054: tukset. Ammattitarkastuslaissa taas edelly-               laiksi työntekijäin ja heidän ammatil-
27055: tetään, että työntekijäin valitsema luotta-               listen järjestöjensä valitsemain luotta-
27056: musmies edustaa heitä tarkastuksissa. Saman               musmiesten aseman ja oikeuksien tur-
27057:  lain 9 §: n kolmannen momentin mukaan                    vaamisesta.
27058:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
27059: 
27060:                   Eino Tainio.                                  Yrjö Murto.
27061:                   Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.                   Toivo Friman.
27062: 81 E 159/55
27063: 642
27064: 
27065: X,t3. -   Toiv.al. N:o 318.
27066: 
27067: 
27068: 
27069: 
27070:                                Kajatsalo ym.: Merimiesten tapaturmasuojelua            koskevan
27071:                                   lainsäädännön uudistamisesta.
27072: 
27073: 
27074:                                      E d u s k u n n a 11 e.
27075: 
27076:    Työväensuojelulainsäädäntömme on erikoi-       siä ja kaapeleita, palkkeja, parruja, kiskoja
27077: sen puutteellinen merimiesten kohdalta, eikä      ym. kulkua haittaavia esteitä, joihin kulkija
27078: meri- ja laivapalveluakaan koskevassa lain-       huonosti valaistulla taipaleeliaan voi kompas-
27079: säädännössämme ole riittäviä määräyksiä mo-       tua, on tapaturman vaara ilmeinen. Tämän
27080: nesta sellaisesta seikasta ja asiaintilasta,      lainsäädännössämme olevan puutteen korjaa-
27081: jotka saattavat aiheuttaa ja ovat aiheuttaneet    minen on kiireellinen ja välttämätön. Senta-
27082: merimiehille vakavia tapaturmia, jopa kuole-      kia ehdotamme edelläolevaan viitaten edus-
27083: maan johtavia onnettomuuksia. Eräs sellai-        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27084: sista on puutteelliset ohjeet ja määräykset
27085: laivojen ja satamien valaisemisesta työ-ajan                että hallitus ryhtyisi kiireelUsiin
27086: jälkeen. Kun laivoissa ja satama-alueilla,               toimenpiteisiin merimiesten tapaturma-
27087: joitten läpi merimiehet joutuvat kulkemaan               suojelua    koskevan     lainsäädännön
27088: pyrkiessään kaupungille ja sieltä takaisin,              uudista,miseksi.
27089: lojuu sekä tarpeellisia että tarpeettomia köy-
27090:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
27091: 
27092:               Kaarlo Kajatsalo.                                Juho Tenhiälä.
27093:                                                                                                643
27094: 
27095: X,14. -   Toiv.al. N:o 319.
27096: 
27097: 
27098: 
27099: 
27100:                                  Jaakkola ym.: Tapaturmav-okuutusturvan saamisesta oman
27101:                                     perheen jäsenille maatilatalouden piirissä sattuvien tapa-
27102:                                     turmien varalta.
27103: 
27104:                                       E d u s k u n n a ll e.
27105: 
27106:   r~aki työväen pakollisesta vakuuttamisesta       linen vakuutus on kallista ja hankalaa, eikä
27107: tapaturman varalta määrää työnantajan va-          sitä pakon puuttuessa yleensä käytetä. Al-
27108: kuuttamaan ainoastaan omaan perheeseen             keellisimpiin ihmisoikeuksiin kuuluu, että
27109: kuulumattomat työntekijät. Tilanne meillä,         myös perheviljehnillä työskentelevät työnte-
27110: varsinkin maataloudessa, on tilojen pienentä-      kijät tavalla tai toisella turvataan tapatur-
27111: misen johdosta kehittynyt sellais~ksi, että        man varalta.
27112: miltei kaikissa maatilatalouksissa tehdään            Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27113: työt oman perheen jäsenten toimesta. Konei-        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27114: den käyttö maataloudessa on myös entises-
27115: tään lisännyt tapaturmien vaaraa. Nyt on ti-                 että hallitus kiireellisesti tutkitut-
27116: lanne se, että miltei kaikkien perheviljelmien            taisi erilaiset mahdollisuudet tapatur-
27117: vä:ki on kaiken tapaturmavakuutusturvan                   mavakuutusturvan hankkimis&ta myös
27118: ulkopuolella. Vapaaehtoinen tapaturmava-                  oman perheen jäsenille maatilatalou-
27119: kuutus ei tunne mitään oman perheen jäse-                 den piirissä sattuvien tapaturmien va-
27120: niin soveltuvaa ryhmävakuutusta, ja yksilöl-              ralta.
27121:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
27122: 
27123:           Einari Jaakkola.            Eino E. Heikura.              Toivo Antila.
27124:           Nestori Kaasalainen.        Lauri lYiurtomaa.             Yrjö Sinkkonen.
27125:           T. Saloranta.               J. F. Pöykkö.                 Kalle Kämäräinen.
27126:                                       Urho Kähönen.
27127: 644
27128: 
27129: X,t5. -    Toiv.al. N:o 320.
27130: 
27131: 
27132: 
27133: 
27134:                                 Brander-Wallin ym.: Perhelisälain täytäntöönpanossa ilmen-
27135:                                    neiden epäkohtien poistamisesta.
27136: 
27137: 
27138:                                       E d u s k u n n a ll e.
27139: 
27140:    Perhelisälaki on tuonut vähävaraisille per-    teissa avustetaan sellaisia perheitä, JOissa
27141: heille apua taloudellisten vaikeuksien voitta-    joku perheenjäsenistä sairastaa periytyvää
27142: miseksi ja niin ollen osoittautunut erittäin      mielisairautta, kaatumatautia rtai henkistä va-
27143: tarkoituksenmukaiseksi. Sensijaan lain tul-       javaisuutta. Ohjeiden mukaan ja niiden pe-
27144: kinta ei ole mielestämme tuonut oikeuden-         rusteella on perhelisä evätty seUaiselta per-
27145: mukaista ratkaisua eräiden ryhmien koh-           heeltä, jonka jäsenen sairastama mielitauti
27146: dalla, jotka olisivat apua tarvinneet.            todetaan perinnölliseksi.
27147:    Lastensuojelulautakunnat ovat perhelisä-          Taudin laadun toteaminen, varsinkin pe-
27148: anomuksi,a käsit·ellessään joutuneet usein to-    rinnöllisyy;teen nähden, tuottaa vaikeuksi'a
27149: teamaan, että lain ulkopuolelle jäävät sel-       käytännössä. Usein ovat mielitautilääkärit
27150: laiset ryhmät, jotka kohtuuden ja tasapuoH-       olleet sitä mieltä, että on ollut mahdotont·a
27151: suuden nimessä olisivat oikeutetut saamaan        antaa lausuntoa taudin perinnöllisyydestä,
27152: perhelisää perhelisälain 1 § : n 2 momentin       koska taudin puhkeamiseen vaikutta;a niin
27153: nojalla eli siis samoin perustein kuin ne per-    moni tekijä. Muutenkin he pitävät tätä per-
27154: heet, joissa pääasiallisin huoltaja on kuollut    helisälain tuJkintaa kohtuuttomana ja toivo-
27155: tai tullut pysyvästi työkyvyttömäksi. Tällai-     vat siihen muutosta.
27156: sia usein hyvinkin vaikeissa olosuhteissa elä-       Myös perhelisän määrä on pysytetty sa-
27157: viä lapsia ovat aviottomat ja avio- ja asu-       mansuuruisena kuusi vuotta huolimatta siitä,
27158: muserolapset, joista isät eivät huolehdi.         että tänä aikana inflatiokehitys on jatkunut
27159:    Lasten eriarvoisuus tulee esille mm. 1 § : n   niin, että elinkustannukset ovat vuodestta
27160: 2 momentin tulkinnassa, jonka mukaan esim.        1948 lähtien nousseet yli 40 %, ja indeksipis-
27161: perhelisää nauttiva leski ei saa perhelisää       teluku oli vuonna 1953 lähes kuusinkertainen
27162: miehen kuoleman jä·lkeen syntyneestä aviot-       vuoden 1943 indeksiin verrattuna.
27163: tomasta lapsestaan, eikä ottolapsestaan, jos        Edellä mainittuihin epäkohtiin j•a mieles-
27164: hän on ottanut sen miehen kuoleman jälkeen.       tämme lain liian ahtaaseen tulkintaan pitäisi
27165: Tämä on mielestämme epäkohta, joka pitäisi        saada korjaus aikaan. Siksi ehdotammekin
27166: korjata niin, että se olisi nykyisen lasten-      kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
27167: suojeluhengen mukainen, jota se ei nykyi-         muksen,
27168: sellään ole.
27169:    Samantapainen tulkinta on myös olemassa                   että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
27170: 36 § :n 3 momenttiin nähden. Sosiaaliminis-               toimenpiteisiin perhelisälain täytän-
27171: teriön ohjeissa sanotaan mm., ettei ole tar-              töönpanossa ilmenneiden epäkohtien
27172: koituksen mukaista, että perhelisälain puit-              poistamiseksi.
27173:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
27174: 
27175:           Laura Brander-Wallin.    Lempi Lehto.                     Einari Jaakkola.
27176:           Martta Salmela-Järvinen. Eino Raunio.                     Aino Malkamäki.
27177:           Kaisa Hiilelä.           Impi Lukkarinen.                 Elli Nurminen.
27178:                                                                                               645
27179: 
27180: X,tG. -   Toiv.al. N:o 321.
27181: 
27182: 
27183: 
27184: 
27185:                                 Friman ym. : Lisäkorvauksen myöntämisestä eräille sotainva-
27186:                                    liideille.
27187: 
27188: 
27189:                                       E d u s k u n n a ll e.
27190: 
27191:    Valtion tapaturmatoimisto kehoitti vuosina      työhön. Vaikka työkyvyttömyysaste onkin
27192: 1945-46 sotainvaliideja, joiden työkyvyttö-        säilynyt ennallaan, niin iän lisääntyessä ja
27193: myysaste oli alle 30 %, nostamaan elinkor-         työkyvyn sen vuoksi vähentyessä heistä mo-
27194: konsa kertakaikkisena. Kehoitus tapahtui sel-      net alkavat olla melkein työkyvyttömiä.
27195: laisessa muodossa, että asianomaiset luulivat      Suuri joukko heistä joutuu olemaan jatku-
27196: sen tarkoittavan heidän parastaan. Saman-          vasti sairaala- ja lääkärinhoidossa vammo-
27197: aikaisesti valmistettiin uutta sotilasvamma-       jensa vuoksi omin kustannuksin.
27198: lakia ja melkoisella varmuudella tiedettiin           Kun tällaisen korvauksen maksamiseen tar-
27199: elinkorkojen nousevan uuden lain voimaan           vittavasta määrärahasta viime joulukuussa
27200: tullessa. Niin tapahtuikin vuoden 1948 alussa.     valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä
27201: Vuonna 1948 voimaan tulleessa uudessa laissa       tehtiin päätös, joka kuitenkin eräiden edus-
27202: nousivat elinkorot, mutta sen lisäksi siinä        tajien kannanmuutoksesta johtuen myöhem-
27203: säädettiin maksettavaksi kalliinajanlisä alle      min purkautui, olisi vihdoinkin tehtävä oi-
27204: 30 %: n invaliideillekin. Ne, jotka olivat nou-    keutta näille ilman omaa syytään vaikeuk-
27205: dattaneet viranomaisten kehoitusta, menetti-       siin joutuneille invaliideille.
27206: vät siis sekä kalliinajanlisäyksen että eläk-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27207: keen korottamisen tuottamat edut. Kun vuo-         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27208: sien 1945-46 jälkeen on rahamme arvo suu-          muksen,
27209: resti alentunut, vastaa mainittuina vuosina
27210: maksettu kertakaikkinen korvaus useassa ta-                  että hallitus ryhtyisi kiire·ellisiin
27211: pauksessa nykyään maksettavaa yhtä vuosi-                 toimenpiteisiin lisäkorvauksen myöntä-
27212: korvausta.                                                miseksi niille sotainvaliideille, jotka
27213:    Lähes vuosikymmen sitten sotainvaliidikor-             ovat nostaneet elinkorkonsa kertakaik-
27214: vauksensa kerta kaikkiaan nostaneet olivat                kisena heinäkuun 1 päivän 1945 ja
27215: vielä melkein kaikki nuoria ihmisiä. Heillä               tammikuun 1 päivän 1948 välisenä
27216: saattoi olla alle 30%: n invaliditeetti, mutta            aikana.
27217: he kykenivät kohtalaisesti ruumiilliseenkin
27218:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
27219: 
27220:           Toivo Friman.               Eino Tainio.                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
27221: 646
27222: 
27223: X,11. -   Toiv.al. N:o 322.
27224: 
27225: 
27226: 
27227: 
27228:                                 Torvi ym. : Lapsilisän maksamisesta äidille neljännestä ras-
27229:                                    kauskuukaudesta lähtien.
27230: 
27231: 
27232:                                      E d u s k u n n a 11 e.
27233: 
27234:   Lapsilisälain aikaansaama suotuisa vaiku-       äiti menettää vastaavat rakenneaineet omasta
27235: tus lasten terveyden- ja vaatetustilanteen pa-    elimistöstään. Vaatetuskysymys tuo myös
27236: ranemiseen on nyt jo tunnettu ja kiistaton        odottavalle äidille omat ongelmansa. Työs-
27237: asia. Åitiysneuvolain suorittama valistustyö      kentelymahdollisuudet niinikään vähenevät
27238: on vaikuttanut pientenlasten kuolleisuuden        ja levon tarve kasvaa. Tästä syystä olisi tar-
27239: vähenemiseen ja hoidon paranemiseen, jonka        peen, että lapsilisää ryhdyttäisiin maksamaan
27240: myös äitiysavustus omalta osaltaan on tehnyt      äidille jo ennen lapsen syntymää, jotta äidit
27241: mahdolliseksi. Odottavien äitien omaan yleis-     voisivat noudattaa lääkärien antamia ohjeita
27242: kuntoon nähden sensijaan on paljon toivomi-       omaksi ja lapsensa terveydeksi. Tällä toi-
27243: sen varaa, vaikkakin varsinaiset raskauden-       menpiteellä voisi olla myöskin merkitystä
27244: aikaiset sairaudet tulisivatkin äitiysneuvolain   edelleenkin huolestuttavan suuressa määrässä
27245: vastaanotoilla todetuiksi ja hoitoon saate-       tapahtuvien ns. laittomien aborttien ehkäi-
27246: tuiksi. Eräissä muissa maissa, mm. Rans-          syssä.
27247: kassa, jossa on meidän lapsilisäämme vastaava        Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27248: järjestelmä käytössä, on ryhdytty 'ko. avus-      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27249: tusta antamaan äidille jo neljänneltä ras-
27250: kauskuukaudelta lähtien, nimenomaan perus-                  että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27251: tellen asiaa äitien terveydellä. Äidin ravin-             lapsilisän maksamiseksi äidille neljän-
27252: non pitäisi sekä määrältään että laadultaan               neltä raskauskuukaudelta lähtien.
27253: vastata kehittyvän sikiön tarpeita, muuten
27254:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
27255: 
27256:           Irma Torvi.                Rainer Virtanen.          Yrjö Murto.
27257:           Irma Rosnell.              Pauli Puhakka.            Antti Kinnunen.
27258:           Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.Hertta Kuusinen.          Ville Pessi.
27259:           Niilo Nieminen.            Esa Hietanen.             Martti Leskinen.
27260:           Matti Koivunen.            Eino Tainio.             Judit Nederström-Lunden.
27261:                           Elli Stenberg.            Pentti Liedes.
27262:                                                                                               64:7
27263: 
27264: X,1s. - Toiv.al. lf:Q 323.
27265: 
27266: 
27267: 
27268: 
27269:                                 Suominen ym.: Toimenpiteistä invaliidihuoltosairaaloiden ja
27270:                                    ammattioppilaitosten toimihenkilöiden aseman vakiinnut-
27271:                                    tamisesta.
27272: 
27273: 
27274:                                       E d u s k u n n a 11 e.
27275: 
27276:    Maassamme työskentelee joukko yksityisiä        talousarvioperiaatetta seuraten. Viimeksimai-
27277: invaliideille lääkintähuoltoa, pohjakoulutusta     nitussa tapauksessa hyväksyy sosiaaliministe-
27278: ja ammattikoulutusta antavia laitoksia. Näistä     riö vuosittain laitokselle talousarvion ja sen
27279: laitoksista mainittakoon esimerkkinä Inva-         perusteella antaa sitten laitoksen hakemuk-
27280: liidisäätiön kuntouttamislaitos Helsingissä,       sesta lopullisen korvauspäätöksen.
27281: Raajarikkojen koulusäätiön kansakoulu Hel-            Näin ollen ovat laitokset taloudessaan riip-
27282: singissä, Suomen siviili- ja asevelvollisuus-      puvaisia siitä, mitä sosiaaliministeriö niille
27283: invaliidien liiton omistamat W estendin inva-      vuosittain myöntää. Mainittakoon, että en-
27284: liidien ammattioppilaitos Espoossa, Järven-        nenkuin sosiaaliministeriö vahvistaa laitoksen
27285: pään ammattihuoltolaitos Järvenpäässä, Sul-        talousarvion, se alistaa laitosten palkkaukset
27286: kavan ammattioppilaitos Sulkavalla ja Kol-         valtion palkkauslautakunnan harkittavaksi ja
27287: mirannan ammattioppilaitos Espoossa sekä           suorittaa laitosten toimihenkilöille valtion
27288: Sotainvaliidien Veljesliiton omistama Liperin      laitosten toimihenkilöitten palkkoja vastaavat
27289: ammattioppilaitos Liperissä, Kauniala Kau-         palkat, eräissä tapauksissa vähemmänkin.
27290: niaisissa, Aivovammaisten hoito- ja tutkimus-         Kun kuitenkin laitoksien toimihenkilöiltä
27291: laitos Helsingissä ja Suitian sotainvaliidikoti    vaaditaan sama pätevyys kuin valtion vas-
27292: Siuntiossa.                                        taavien laitosten, siis sairaalain ja keskus-
27293:    Kaikki nämä laitokset suorittavat valtiolle     ammattikoulujen toimihenkilöiltä, ja kun vii-
27294: sellaisia palveluksia, jotka 30 päivänä joulu-     meksimainituille taataan valtion taholta mää-
27295: kuuta 1946 annetun invaliidihuoltolain (907 /      rätyt edut, kuten ikälisät ja eläke, on luon-
27296: 1946) perusteella, ellei mainittuja laitoksia      nollista, että edellämainittujen invaliidihuol-
27297: olisi, kuuluisivat valtiolle.                      tolaitosten henkilökunnan keskuudessa on
27298:    Näissä laitoksissa on työskennellyt jo tois-    näiden etujen puuttuessa ollut liikehtimistä
27299: takymmentä vuotta ja yhä edelleen työsken-         ja tyytymättömyyttä oloihinsa. Onpa esim.
27300: telee toimihenkilöitä, joiden tehtävät ovat        sairaanhoitajattarien saanti vaikeutunut sen
27301: samanlaiset kuin valtion vastaavissa laitok-       takia, ettei ole voitu taata eläke-etua, ja
27302: sissa ja joiden pätevyys on valtion vastaa-        opettajakuntien keskuudessa on tapahtunut
27303: vien toimihenkilöitten pätevyyttä vastaava.        hakeutumista muualle. Lukuisat opettaja-
27304:    Tällaisista toimihenkilöryhmistä mainitta-      vaihdokset ja se, että välillä on ollut pakko
27305: koon esim. sai:vaanhoitajat,. lääkitysvoimiste-    ottaa epäpätevää opettajatyövoimaa, ei ole
27306: lijat, lääkärit ja opettajat dipl. insinööreistä   suinkaan ollut omiaan nostamaan opetuksen
27307: eri alojen ammattimiehiin saakka.                  tasoa.
27308:    Laitoksille suorittaa valtio edellämainitun        Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, että
27309: invaliidihuoltolain perusteella niiden palve-      invaliidihuoltolaitokset ovat sairaanhoidon
27310: luksista korvausta osittain niin, että laitokset   kohdalta lääkintöhallituksen valvonnan, ja
27311: saavat valtionapua ja osittain niin, että nii-     opetuksen kohdalta kauppa- ja teollisuusmi-
27312: den menot korvataan joko päivämaksu- tai           nisteriön ammattikasvatusosaston valvonnan
27313: 648                       X,1s. -   Invaliidihuoltosairaaloiden toimihenkilöt.
27314: 
27315: 
27316: ja tarkastuksen alaisia, joskin laitoksen ku-                    että haUitus 1·yhtyisi pikaisiin toi-
27317: lut korvaa siis sosiaaliministeriö.                           menpiteisiin invaliidihuoltosairaaloissa
27318:    Edellä esitetyillä perusteilla ja ottaen huo-              ja ammattioppilaitoksissa olevien toi-
27319: mioon, että invaliidihuoltolaitosten toiminta                 mihenkilöiden oikeudeUisen aseman
27320: perustuu invaliidihuoltolakiin ja ne suorit-                  tutkimiseksi ja järjestämiseksi siten,
27321: tavat tehtäviä, jotka kuuluisivat valtioval-                  että heidän asemansa vakiinnutettai-
27322: lalle, ja kun niiden toimihenkilöiden palk-                   siin lakisääteisesti ja heidät rinnaste-
27323: kauksen määrään nähden jo seurataan val-                      taan kaikissa suhteissa valtion vastaa-
27324: tion määräyksiä, ehdotamme eduskunnan                         viin viran- ja toimenhaltijoihin.
27325: hyväksyttäväksi toivomuksen,
27326:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
27327: 
27328:          Unto Suominen.                 Helge Miettunen.                  Juho Kuittinen.
27329:          Urho Kähönen.                  Erkki Tuuli.                      E. Pusa.
27330:          Esa Koivusilta.                Arno Tuurna.                      Antti J. Rantamaa.
27331:          Leo Häppölä.                   Veikko Helle.                     Aare Leikola.
27332:          Matti Mattila.                 Elli Nurminen.                    Urho Saariaho.
27333:          Artturi Tienari.               Atte Pakkanen.                    Arthur Larson.
27334:          Eero Saari.                    V. Liljeström.                    C. A. Öhman.
27335:          R. Hallberg.                   Viljo Virtanen.                   Aukusti Pasanen.
27336:                                                                                               649
27337: 
27338: X,19. -   Toiv.al. N:o 324.
27339: 
27340: 
27341:                                Stenberg ym.: Äitiyshuollosta aiheutuvien matkakustannus-
27342:                                   ten korvaamisesta.
27343: 
27344:                                      E d u s k u n n a ll e.
27345:     Kuntien sosiaalihuollon toimintrukertomuk-    nille. Tämä toimenpide ei kuitenkaan riittä
27346: sista saatujen tietojen mukaan myönnettiin        yksinään korjaamaan epäkohtia asiassa, sillä
27347: v. 1953 maassamme yhteensä 84 648 äitiys-         äitiysavustushakemuksia on hylätty myös sel-
27348: avustusta - tiedot puuttuvat 32 kunnasta.         laisilla maaseutupaikkakunnilla, joita ei
27349: Avustushakemuksista hylättiin 1594 sillä pe-      voida pitää syrjäisinä ja harvaanasuttuina.
27350: rusteella, että asianomainen oli laiminlyönyt     Koska lwki kuitenkin on käytännössä johta-
27351: äitiysavustuslaissa edellytetyn tarkastusvel-     nut siihen, että lukuisat, kaikkein vaikeim-
27352: voHisuuden. Muista syistä hylättyjä oli 170.      missa oloissa elävät synnyttäjät jäävät vaille
27353: - Hylättyjen hakemusten prosenttimäärä on         äitiysavustusta siksi, että he joko matkavai-
27354: jatkuvasti nousemassa siitä huolimatta, että      keuksien tai 1astenhoitajain puutteen tai jon-
27355: tiedon tarkastusvelvollisuudesta pitäisi vähi-    kun muun v,aikeuden vuoksi eivät voi saapua
27356: tellen levitä kansamme naisten keskuuteen.        lääJkärin, kätilön tai kunnallisen äitiysneuvo-
27357: V. 1952 oli tarkastuksen laiminlyönnin vuoksi     lan tarkastukseen, olisi tällainen este poistet-
27358: hylättyjä äitiysavustushakemuksia 1.61 %          tava. Nämä äidit ja heidän lapsensa jäävät
27359: kaikista ha:kemuksista j'a v. 1953 l.ss %.        usein osattorniiksi kaikesta äitiyshuoltomme
27360: Näiden lisäksi on äitiysavustusta vaille jää-     antamasta terveydellisestä ja taloudeHisesta
27361: neet monet sellaiset, jotka ovat jättäneet        avusta. Koska useissa tapauksissa rtähän on
27362: hakemuksen kokonaan tekemättä huoltovirr·an,.     syynä taloudelliset vaikeudet, olisi edellä
27363: omaisten ilmoitettua, että he eivä't voi sitä     mainitussa aloitteessa ehdotetun toimenpiteen
27364: saada, koska ei ole lääkärin tai kätilön todis-   lisäksi annettava taloudellista tukea sekä
27365: tusta riittävän aikaisesta tarkastuksesta. Lu-    matlmkustannusten, suorittamiseksi että las-
27366: kuisat yksityiset tapaukset osoittavat, että      ten hoitajain tai muun kodinhoitajan palk-
27367: monet, sangen säälittävässäkin taloudellisessa    kaamiseksi siellä, missä ei kunnallista kodin-
27368: asemassa oleva.t synnyttäjät, ovat jääneet        hoitajaa voida saada. Lain tarkoitusta käy-
27369: juuri tästä syystä vaille äitiysavustusta.        tetään väärin, jos kaikkein kipeimmin äitiys-
27370: Kuntien huoltoviranomaiset pitävät usein          avustusta ja muutakin äitiyshuoltoa ~tarvitse
27371: tinkimättömästi kiinni tarkastusta koskevasta     vat jäävät sitä vaille.
27372:  ehdosta, vaikka laki ja asetus eivät sitä eh-       Edellä olevan perusteella, sekä samalla vii-
27373:  dottomana edellytä.                              taten toivomusaloitteeseen n: o 400 vuoden
27374:     Viime valtiopäivillä jättiväJt edustajat      1954 valtiopäivillä, ehdotamme eduskunnan
27375: Stenberg Ylll· eduskunnalle toivomusaloitteen,    hyväksyttäväksi toivomuksen,
27376:  jonka perusteluissa on osoitettu ne eri ta-
27377:  pauksissa ilmenevät syyt, mitkä ovat estä-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27378:  neet äidin menemästä l~ain määräämään :tar-              toimenpiteisiin niiden matkakustan-
27379: kastukseen riittävän varhaisen mskauden-                  nusten korvaamiseksi, jotka aiheutu-
27380:  tilaru aikana. Tässä aloitteessa ehdotetaan              vat äitiysavustuslain velvoittamasta
27381:  asiantilan korjaamiseksi kiertäväin äitiys- ja           raskaudentilan aikaisesta lääkärin, kä-
27382:  lastenneuvoloiden aikaansaamista harvaan-                tilön tai kunnallisen äitiysneuvolan
27383:  asutuille ja syrjäishlle maaseutupaikkakun-              tarkastus- ja neuvontakäynneistä.
27384:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
27385: 
27386:           Elli Stenberg.             Y. Enne.               Matti Koivunen.
27387:           Judit Nederström-Lunden. Nestori Nurminen.        Usko Seppi.
27388:           Irma. Torvi.               Eino Tainio.           Irma Rosnell.
27389:                         Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.  Hertta Kuusinen.
27390: 82 E 159/55
27391: 650
27392: 
27393: X,2o. -   Toiv.al. N:o 325.
27394: 
27395: 
27396: 
27397: 
27398:                                Pu~kka     ym.: Nuorison maaltapaon syiden selvittämisestä
27399:                                    ja poistamisesta.
27400: 
27401: 
27402:                                      E d u s kun n a B e.
27403: 
27404:     Erää:ksi keskeiseksi pulmaksi maassamme on ettei maamme teollisuus nykyisellään pysty
27405: muodostunut nuorison maaltapako. Vuonna ottamaan vastaan kaikkia maalta pois muut-
27406: 1949 oli kaupunkien muuttovoitto 20 933 ja taneita, joten senkin vuoksi olisi tarpeellista
27407: vuonna 1950 23 060 henkilöä.                     tutki,a maaltapaon syyt. Kysymykseen ovat
27408:    Kaupunkien muuttovoitosta vuonna 1951 kiinnittäneet huomiota useat nuorisojärjestöt,
27409: oli                                              vieläpä kaikkien nuorisojärjestöjen yhteis-
27410:                                                  elin, Suomen nuorisojärjestöjen edustajiston
27411:          0-14 vuoden ikäisiä 11.5%               keskustoimikunta. Sen työttömyyspäätöksen
27412:         15-24                   51.9%            yhteydessä on esitetty valtioneuvostolle ja
27413:         25-34        "      " 22.3% ja
27414:                      "      "                    eduskunnalle tutkittavaksi maaltapaon ja
27415:         35-44                     6.3 %.         työttömyyden     syy-yhteys. Myös sanomaleh-
27416:                      "      "
27417:                                                  dissä on jatkuV1asti olJut kysymys esillä.
27418:    Tilasto osoittaa pääasiassa nuol'lten siirty- Olisi siis tarpeellista perusteellisesti tutkia
27419: vän maaseudulta kaupunkeihin.                    maaltapaon syyt ja ryhtyä tutkimukseni tu-
27420:     Tämän lisäksi Olli ulkomaille maasta muut- losten perusteella maaltapakopulman poista-
27421: tanut vuosien 1941-52 välisenä aikana miseen.
27422: 63 809 henkilöä. Näiden joukossa on myös            Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
27423: huomattava osa maaseudulta :kotoisin olevia. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27424: Maalta kaupunkeihin ja ulkomaille muutta-
27425: neet nuoret ovat usein joutuneet työn ja                   että hallitus tutkituttaisi ntWrison
27426: asunnon puutteen vuoksi vaikeuksiilll, josta             maaltapaon syyt ja ryhtyisi tutkimus-
27427: on ollut monissa tapauksissa seurauksena                 ten tulosten perusteeUa toimenpiteisiin
27428: moraalinen rappio. On todettava myös se,                 niiden poistamiseksi.
27429:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
27430: 
27431:           Pauli Puhakka.             Irma Rosnell.            Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
27432:           Toivo Asvik.               Judit Nederström-Lunden. Toivo Niiranen.
27433:           Pentti Liedes.             Matti Koivunen.          Rainer Virtanen.
27434:                                                                                                651
27435: 
27436: X,21. -   Toiv.al. N:o 326.
27437: 
27438: 
27439: 
27440: 
27441:                                  Leinonen ym.: Miiiirärqhasta varattomien, etupäässä sairaiden
27442:                                      ja heikkojen kansakoululasten kesävirkistystä varten.
27443: 
27444: 
27445:                                        E d u s k u n n a 11 e.
27446: 
27447:    Kesäloman, edes osan siitä, V'iettämistä         sina se on todellisuudessa ollut vain osa
27448: maaseudun puhtaassa ilmassa ja monella ta-          tästä, johtuen osaksi siitä, että täliaista hoi-
27449: valla     virkistysmahdollisuuksia      tarjoavan   vaa tarvitsevien lasten lukumäärä on koulu-
27450: luonnon parissa pidetään asiaankuuluvana            jen oppilasmäärän lisääntyessä kasvanut ja
27451: terveydenhoidollisena toimenpiteenä kaikille,       osaksi siitä, että on tahdottu tulkita tämän-
27452: erikoisesti sisätyössä ja huonossa huoneH-          laatuisen av'Ustustoiminnan kuuluVlBll parem-
27453: massa työskenteleville henkilöille. Sairaille       minkin kunnille, seurakunnille, järjestöille ja
27454: ja heikoille tätä pidetään aivan välttämättö-       hyväntekeväisyyslaitoksrlle.
27455: mänä.                                                  Mutta tämä perustelu ei voi olla oikea,
27456:    Jos tämä katsotaan tärkeäksi aikuisille, sen     koska valtion velvollisuuksien piiriin kuuluu
27457: ensiarvoisen tärkeämpi se on heikoille ja sai-      kansalaisten ja silloin myöskin kansakoulu-
27458: raiHe kansakoululapsille, joiden voimat jou-        lasten terveydestä huolehtiminen.        Onhan
27459: ,tuvat ankaraan koetukseen koulussa lukuvuo-        koululää'käri- ja terveyssisartoimintakin juuri
27460:  den aikana. Heidän terveytensä joutuu sitä         näissä puitteissa järjestetty.
27461: lujemmalle koetukselle, kun suuren oppilas-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27462: tulvan takia luokkahuoneet ovat tungokseen          nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivomuk-
27463:  asti kansoitettuja, joten huono ilma tekee         sen,
27464: työskentelyn niissä terveille ja hyväkuntoi-
27465: sil'lekin oppi,laille voimia kysyväksi.                        että hallitus entistä enemmän kiin-
27466:    Kunnat, myös järjestöt j'a hyväntekeväi-                 nittäisi huomiota varattomien, etu-
27467:  syyslaitokset, ovat valtion avun turvin jär-               päässä sairaiden ja heikkojen kansa-
27468:  jestäneet kesävirkistystä vähävaraisille, hei-             lwululasten kesävirkistykseen ja ottaisi
27469:  koille ja sairaille kansakoululapsille, jotka              sitä varten riittävän, vähintään
27470:  muuten joutuisivat olemaan vailla tätä, eri-               25 000 000 mar·kan suuruisen määrä-
27471:  koisesti kaupungeissa ja asutuskeskuksissa.                rahan vuoden 1956 tulo- ja menoarvio-
27472:     Valtion osuus lienee alUlliperin suunniteltu            esitykseen.
27473:  50% :ksi näistä menoista, mutta viime vuo-
27474:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
27475: 
27476:                Armas Leinonen.                                   Juho Tenhiälä.
27477:                Artturi Tienari.                                  Lauri Järvi.
27478: 652
27479: 
27480: X,22. -· Toiv.al. N:o 327.
27481: 
27482: 
27483: 
27484: 
27485:                                 Leinonen ym..: Toimenpiteistä koulukotien ja niiden toimin-
27486:                                    taa tukevien vastaanottokotien kehittämiseksi.
27487: 
27488: 
27489:                                       E d u s k u n n a 11 e.
27490: 
27491:    Hoidolliset ja henkilökohtaisen huoUon me-      voitaisiin menestyksellisenunin toteuttaa hen-
27492: netelmät ovat viime ai'koin'a osoittautuneet       kilökohtaisen huollon menetelmiä sekä käyt-
27493: lastensuojelun eri aloilla yhä käyttökelpoi-       tää hyväksi psykiatrista ja kasvatuspsykolo-
27494: semmiksi. Tämän johdosta on tullut ajan-           gista asiantuntemusta. Tällaisena toimenpi-
27495: kohtaiseksi tarkistaa niiden lastensuojelulai-     teellä tulisi olemaan myös hoidoHista vaiku-
27496: tosten työskentelymenetelmiä ja järjestelyä,       tusta, mutta kysymyksessä olisi lyhytaikai-
27497: jotka toimivat sosiwalisesti sopeutumattomien      nen toiminita, johon sisältyisivät myös toi-
27498: alaikäisten kasvattamiseksi.       Sikäli kuin     menpiteet perheen opastamiseksi ja kehittä-
27499: nämä sosiaalisesti sopeutumattomat alaikäiset      miseksi jälleen vastaanottamaan lapsensa.
27500: eivät ole kasvatettavissa ns. avohuoLlon me-          Koulukodit sensijaan jäisivät toimimaan
27501: netelmin, he tulevat kasvatettaviksi kasvatus-     nimenomaan sellaisia tapauksia varten, joissa
27502: laitoksiin! eli koulukoteihin. On voitu ha-        pitempiaikainen erityiskasvatus sisäoppilai-
27503: vaita, että koulukoteihin on lähetetty sellai-     toksessa on tarpeen. Epäsosiaalisia taipu-
27504: sia tapauksia, jotka eivät lainkaan sovellu        muksia osoittavrlle alaikäisille tarkoitettuja
27505: siellä kasvatettaviksi, mutta jotka monesti        vasta;anottokoteja Olli maassamme toistaiseksi
27506: voisivat olla pelastettavissa muilla menetel-      vain kaksi, ja niiden tehtävä po. lastensuoje-
27507: millä. Toisaalta viivytetään monessa tapauk-       1un alalla on osoittautunut erittäin tärkeäksi.
27508: sessa •lapsen sijoittamista koulukotiin, vaikka    Vastaanottokotien toiminta auttaisi myös var-
27509: se olisi aivan välttämätöntä, ja täten mene-       sinaisten koulukotien oppilasjaoittelun kehit-
27510: tetään mahdollisuus rwtkaisevassa ;naiheess·a      tämistä nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi
27511: auttaa häntä kehittymään suotuisasti.              ja muutell'kin tUikisi n.iiden työskentelyä.
27512:    Kun maan kaikilla sosiaalilautakunnilla ei         Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
27513: voi olla käytettävissään sitä asiantuntemusta,     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27514: mitä tällä las1ensuojelun erityisa:lalla vaadit-
27515: taisiin, ja kun näiden tapausten polikliininen                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27516: tutkimus ei asiantuntijoillekaan aina ole                  toimenpiteisiin koulukotien sekä niiden
27517: mahdollista, tarvittaisiin tutkimustyötä suo-              toimintaa tukevien vastaanottokotien
27518: rittavia vastaanottokoteja, jollaiseen lapsi tai           kehittämiseksi ajanmukaisemmalle kan-
27519: nuori henkilö voitaisiin sijoittaa lisätutki-              nalle.
27520: musta varten. Tällaisessa ;nastaanottokodissa
27521:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
27522: 
27523:          Armas Leinonen.              Harras Kyttä.                  Aukusti Pasanen.
27524:          Artturi Tienari.             Kaarlo Kajatsalo.              Aare Leikola.
27525:          Helge Miettunen.             Eino Saari.                    Anni Hosia.
27526:                                       Leo 1. Mattila.
27527:                                                                                              653
27528: 
27529: X,:?:J. -   Toiv.al. N:o 328.
27530: 
27531: 
27532: 
27533: 
27534:                                 Pasanen ym.: Sosiaalityöntekijäin koulutuksen uudistami-
27535:                                    sesta yksilön huoltoa silmällä pitäen.
27536: 
27537: 
27538:                                       E d u s kun n a ll e.
27539: 
27540:     Suomen sosiaalilainsäädäntö ja -huolto aloilla, neuvolatyössä, köyhäinhoidossa, las-
27541: ovat tunnetusti varsin ajanmukaisella kan- tensuojelussa, alkoholisti- ja irtolaishuollossa
27542: nalla, ja myös eri aloilla toimivien sosiaali- sekä mielisairaaloista ja vankiloista vapau-
27543: työntekijöiden koulutusta on pyritty mah- tuvien jälkihuollossa. Yksilönhuollollisten
27544: dollisuuksien mukaan kehittämään. Kuiten- menetelmien oppiminen vaatii huomattavaa
27545: kin on todettava, että avun tarpeessa ole- pohjakoulutusta ja melkoisesti psykologisia
27546: viin yksityisiin henkilöihin ja perheisiin perustietoja, joten sosiaalihuoltajien koulu-
27547: kohdistuvassa työssä ei kentällä ole voitu tus ei ole uudistettavissa vain yksinkertai-
27548: riittävästi soveltaa yksilönhuollollisia toi- sesti lisäämällä tätä tarkoittava opetus
27549: menpiteitä ja että eri huoltoviranomaisten edellämainittujen koulujen ohjelmaan. Käyt-
27550: ja -järjestöjen välillä ei ole riittävää yhteis- tökelpoinen ratkaisumahdollisuus olisi huol-
27551: työtä samoihin henkilöihin tai perheisiin totoimen toimisto- ja kenttähenkilökunnan
27552: kohdistuvan huollon suunnittelussa.              koulutuksen erottaminen toisistaan, joko toi-
27553:    Eräs syy näihin epäkohtiin on se, että meenpanemalla edellämainituissa oppilaitok-
27554: valtion kunnille asettamat velvoitukset, esim. sissa linjajako tai perustamalla kenttätyö-
27555: lapsilisälain, kansaneläkelain ja perhelisä- henkilökunnan koulutusta varten erityinen
27556: lain edellyttämien toimenpiteiden hoita- laitos, jonka ohjelmassa yksilönhuoliolla olisi
27557: minen, vaativat suhteettoman suuren osan keskeinen sija.
27558: sosiaalivirkailijoiden ajasta ja energiasta.       Kun yksilönhuoltoon perehtynyttä työ-
27559: Toinen syy on se, että sosiaalihuoltajien voimaa tarvitaan monella eri alalla ja kun
27560: koulutuksessa Yhteiskunnallisessa korkea- on kysymys meidän oloissamme vielä varsin
27561: koulussa ja Svenska medborgarhögskolanissa tuntemattomasta työmuodosta, on tärkeätä,
27562: pääpaino pannaan teoreettisiin kysymyksiin että tämä asia otetaan kokonaisuudessaan
27563: ja lainsäädännön edellyttämään kansliatyö- tutkittavaksi.
27564: hön. Sensijaan ei koulutuksessa ole riittä-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27565: vää huomiota kiinnitetty kenttätyön arvok- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27566: kaiden käsittelyn ja yksilönhuollollisten me-
27567: netelmien opettamiseen.                                    että hallitus toimituttaisi kiireelli-
27568:    Yksilönhuolto on kenttätyössä osoittautu-            sen tutkimuksen siitä, miten sosiaali-
27569: nut ehdottoman välttämättömäksi nykyisessä              työntekijäin koulutus yksilönhuoltoa
27570: yhteiskunnassa ainakin useimmilla huollon               silmälläpitäen ol1~si uudistettava.
27571:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
27572: 
27573:             Aukusti Pasanen.          Kaarlo Kajatsalo.            Armas Leinonen.
27574:             Aare Leikola.             Eino Saari.                  Helge Miettunen.
27575:             Armi Hosia.               Artturi Tienari.             Leo 1. Mattila.
27576:                                       Harras Kyttä.
27577: X,24. -   Toiv.al. N:o 329.
27578: 
27579: 
27580: 
27581: 
27582:                                 Tienari ym.: Toimenpiteistä ns. Arava-rahoituksessa ja -ra-
27583:                                    kennustoiminnassa olevien epäkohtien poistamiseksi.
27584: 
27585: 
27586:                                      E d u s k u n n a ll e.
27587: 
27588:    Äskettäin Helsingin kaupungin kohdalta         joten näin on saatu aikaan jopa huomatta-
27589: suoritettiin tutkimus siitä, mihin ammattei-      vassa määrin Aravan määräämää korkeinta
27590: hin kuuluvat ne henkilöt, jotka ovat saaneet      pinta-alaa ylittävä huoneusto.
27591: ostaa asunto-osakkeen ns. arava-rahoituksella         Arava-laki on tarkoitettu edistämään ns.
27592: rakennetuista kerrostaloyhtiöistä. Tässä tut-     sosiaalista asuntotuotantoa, joten ei ole oi-
27593: kimuksessa päädyttiin sangen yllättävään          k!ein, että veronmaksajain varoja käytetään
27594: lopputulokseen, mikä osoitti, että enemmis-       tällaiseen keinotteluun. Myöskään ei ole
27595: tö arava-rahoitukseen perustuvien kerros-         oikein, että sellaiset asuntoyhtiöt, joiden
27596: taloyhtiöiden osakkeista on joutunut ns. va-      osakkaat on jo lainaa anottaessa tarkoin
27597: rakkaiden henkilöiden omistukseen vain            valittu ja todettu ilman omaa asuntoa vailla
27598: n. 10 % osakkaista kuuluessa pientuloisiin.       oleviksi, ovat saattaneet jäädä vaille ano-
27599:    Tämän lisäksi eri puolilta maata 'esiintuo-    maansa aravalainaa, kun taas sellainen yh-
27600: daan jatkuvasti väitteitä, että näitä arava-      tiö, missä saattaa ilmetä keinottelua, on
27601: rahoituksella aikaansaatuja asuntoja saate-       päässyt rahoituksesta osalliseksi.
27602: taan käyttää hyväksi erilaiseen keinotteluun.
27603: Niinpä on esiintuotu useitakin esimerkkejä            Tämän lisäksi rakennusmiehet pitävät tar-
27604: siitä, miten jotkut henkilöt ovat saattaneet      peettomana Aravan arkkitehtien toimintaa,
27605: myydä suurella voitolla omistamansa arava-        koska maamme kaikissa kaupungeissa ja
27606: osakkeen ja samanaikaisesti saaneet merkitä       kauppaloissa ovat rakennuspiirustusten hy-
27607: uudesta aravayhtiöstä kenties suuremman           väksyjinä omat viranomaisensa.
27608: osakkeen, mikä on edellä mainitun ,edulli-            Näin ollen on suurta julkisten varojen
27609: sen kaupan" vuoksi tullut omistajalleen il-       haaskausta, kun pidetään yllä kaksinkertaista
27610: maiseksi. Sama henkilö on saattanut näin          rakennuspiirustusten        tarkastustoimintaa,
27611: vaihtaa useammankin kerran arava-osaket-          vaikka tehtävä kokonaisuudessaan voitaisiin
27612: taan, saaden tällä tavoin viimeksi ostamansa      keskittää kaupunkien ja kauppaloiden ao.
27613: osakkeen ei ,ainoastaan ilmaiseksi, vaan saa-     viranomaisille, jotka varmaan riittävällä pä-
27614: vuttaen näillä edullisilla kaupoillaan tämän      tevyydellä pystyvät myös tarkastamaan, että
27615: lisäksi vielä huomattavia summia voittoa.         Aravan asettamat vaatimukset ja ehdot laa-
27616: Näin väitetään tapahtuneen myös arava-             dituissa suunnitelmissa tulevat huomioon
27617: rahoituksen turvin rakennettujen omakoti-          otetuiksi. Pieneksi ei ole arvioitava myös-
27618: talojen kohdalla.                                  kään sitä säästöä, mikä tästä ehdotetusta
27619:    Edelleen väitetään, että muuallakin kuin        järjestelystä koituisi nimenomaan rakenta-
27620: Helsingissä olisi rikottu Aravan antamia           jille, joiden yhteydenpito omalla paikkakun-
27621: määräyksiä asunnon pinta-alan suhteen.             nalla oleviin tarkastusviranomaisiin tulisi
27622: Niinpä on saatettu menetellä niin, että osak-      entistä suhteellisen paljon helpommaksi ja
27623: kaan oman huoneuston viereinen huoneusto           jo suunnitelmia laadittaessa Aravan vaati-
27624: on merkitty tämän läheisen omaisen nimiin          mukset tulisivat entistä paremmin huomioon-
27625:  ja huoneustot yhdistetty toisiinsa väliovella,    otetuiksi.
27626:                                     X,24.- Tienari ym.                                  655
27627: 
27628:   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-         rahoituksessa ja -1'iikennustoiminnassa
27629: kunnan päätettäväksi toivomuksen,                    esiintyvistä epäkohdista ja että halli-
27630:                                                      tus saatujen tutkimustulosten poh-
27631:          että haUitus ryhtyisi kiireellisiin         jalla ryhtyisi asian vaatimiin toimen-
27632:       toimenpiteisiin koko maan käsittävän           piteisiin   epäkohtien    poistamiseksi
27633:       tutkimuksen suorittamiseksi ns. arava-         Aravan toiminnassa.
27634:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
27635: 
27636:               ArttUri 'l'ienari.                         Harras Kyttä .
27637:               .tuho Tenhiälä.                            Armas Leinonen.
27638:               Aukusti Pasanen.                           Aare Leikola.
27639:                                     Irma Karvikko.
27640: 656
27641: 
27642: X,25. -   Toiv.al. N:o 330.
27643: 
27644: 
27645: 
27646: 
27647:                                Tuuli ym.: Määrärahasta lainoiksi rakennusurakaitsijoille tai
27648:                                  konevuokraamaille rakennuskoneiden hankkimista varten.
27649: 
27650: 
27651:                                     E d u s k u n n a 11 e.
27652: 
27653:    Rakentamiskustannukset, monista niiden        ainoa vastatoimenpide tästä aiheutuvalle ra-
27654: alentamiseksi tähdänneistä toimenpiteistä        kennmtkustannusten nousulle.
27655: huolimatta, ovat meillä vielä liian korkeat ja      Rakennuskoneiden korkea hinta ja rwken-
27656: asumiskustannukset sen johdosta kalliit. Ra-     nusyrittäjäin pääomaköyhyys ovat kuitenkin
27657: kentamiskustannusten alentamiseksi onkin         olleet koneellistamisen jatkuvana esteenä.
27658: tämän vuoksi mm. rakennusten suunnitte-          Tutkimusten tuloksena meillä on laskettu,
27659: lussa pyritty [öytämään kehittyneempiä ja        että talorakennustoiminnan alalla koneellista-
27660: taloudellisempia muotoja. Suunnittelutyölle      misvajaus on noin 4 miljardia mai'kkaa. Ko-
27661: antaa voimakasta tukea niin :vakennusaine-       neellistamisen lisäämiseksi on valtio mm.
27662: teollisuus kuin raJkennustutkimuskim RaJken-     Ruotsissa antanut halpakol.lkoisia lainoja ra-
27663: nussuunnittelu on kuitenkin vain toinen ra-      kennuskoneiden hankkijoille ja. toimenpiteen
27664: kentamisprosessin päätekijöistä. Myös raken-     seurauksena onkin ollut rakennuskoneiden
27665: tamisen tekniikkaan olisi yhä enemmän kiin~      huomattava lisääntyminen rakennustuotan-
27666: nitettävä huomiota. Käsityömäisyys on ollut      nossa. Samanlaiseen rakennustuotannon tu-
27667: ja on vieläkin eräs rakennustuotantomme          kemiseen ja sitä kautta rakentamisen ha:lven-
27668: olennaisimpia piirteitä. Välittömän työn         tamiseen olisi meilläkin pyrittävä.
27669: osuus rakennuskustannuksista on !liian suuri.       Edellä sanotun perusteella ehdotamme
27670: Sen vuoksi olisi rakennustöiden järjestelyissä   eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27671: pyrittävä yhä suurempaan työn koneellista-
27672: miseen. On laskettu, että koneellistamisella               että hallitus rakennuskustannusten
27673: voitaisiin nykyisiäikin rakennuskustannuksia             alentamiseksi ottaisi vuoden 1956 tulo-
27674: alentaa n. 300 mk/ms eli lähes 5% nykyi-                 ja menoarvioesitykseen tarpeellisen
27675: sistä rakennuskustannuksista. Kun lisäksi                määrärahan halpakorkoisten lainojen
27676: työpalkat pyrkivät jatkuvasti nousemaan, on              myöntämiseksi rakennusurakaitsijoille
27677: rakennustöiden koneellistamisen lisääminen               tai konevuokraamaille rakennuskonei-
27678:                                                          den hankkimiseksi.
27679:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
27680: 
27681:           Erkki Tuuli.               Urho Saariaho.                Jaakko Hakala.
27682:                                                                                              657
27683: 
27684: X,26. -    Toiv.al. N:o 331.
27685: 
27686: 
27687: 
27688: 
27689:                                Koiiunen ym. : Työkalukorvauksen käytäntöön ottamisesta
27690:                                  metsätöissä.
27691: 
27692: 
27693:                                     E d u s k u n n a II 'e.
27694: 
27695:    Metsätyöt maassamme teetetään yleensä         jelijäin kokous. Tilaisuudessa esitettiin las-
27696: kohtuuttoman alhaisilla palkoilla. Tämä on       kelmat niin hakkuu- kuin ajomiehenkin kes-
27697: todettu eduskunnassakin monissa eri yhteyk-      kimääräisistä työkalukustannuksista. Kokous
27698: sissä. Metsätyö vaatii tekijältään ammatti-      piti tärkeänä, että työkalukorvauksen suu-
27699: taidon lisäksi työkaluja ja niiden ammatti-      ruutta laskettaessa otettaisiin huomioon
27700: taitoista kunnossapitoa. Moottorisahojen ym.     myös poikkeuksellisen suuri työvaatteiden ja
27701: koneellisten työkalujen käytäntöön tulo lisää    rukkasien kuluvaisuus. Ajotöitä suoritta-
27702: huomattavasti työkalujen hankinta- ja kun-       ville maksettavaa työkalukorvausta lasket-
27703: nossapitokustannuksia. Näin ollen työväli-       taessa olisi myöskin hevonen laskettava työ-
27704: neiden hankinta ja kunnossapito vähentävät       kaluihin kuuluvaksi, sillä nykyisten alaspai-
27705: huomattavasti metsätyöntekijäin reaalian-        nettujen ajotaksojen vallitessa pakotetaan
27706: sioita. Työvaatteiden kuluvaisuus on metsä-      ajomiehet sellaiseen työvauhtiin, että hevo-
27707: töissä niinikään poikkeuksellisen suuri, pu-     set ajetaan loppuun muutamassa vuodessa.
27708: humattakaan runsaasta ravinnon tarpeesta,          Metsätyöläisten vaatimus työkalukorvauk-
27709: jonka työn raskaus aiheuttaa.                    sen saamisesta on täysin oikeutettu ja pe-
27710:    Metsätyöntekijät ovat mm. lukuisissa kir-     rusteltu. Käytäntöön sovellutuskin on var-
27711: Jeissaan eduskuntaryhmällemme esittäneet,        sin yksinkertainen ja selvä asia. Näin ollen
27712: että metsätyönantajat tulisi velvoittaa mak-     esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27713: samaan ns. työkalukorvausta työntekijöil-        muksen,
27714: leen, kuten useiden muidenkin työalojen
27715: kohdalla jo tapahtuu. Viime lokakuun 17                    että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
27716: päivänä käsitteli tätä asiaa varsin perus-               menpiteisiin työkalukorvauksen mak-
27717: teellisesti Äänekosken maalaiskunnan Metsä-              suvelvollisuuden käytäntöön ottami-
27718: pirtillä pidetty metsätyöläisten ja pienvil-             seksi metsätöissä.
27719:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
27720: 
27721:           Matti Koivunen.           E. Hietanen.                   Usko Seppi.
27722:           Eino Tainio.              Pentti Liedes.                 Hemming Lindqvist.
27723:           Martti Leskinen.          Pauli Puhakka.                 Hannes Tauriainen.
27724:           Niilo Nieminen.           A. Kiviaho.                    Toivo Niiranen.
27725: 
27726: 
27727: 
27728: 
27729: 83 E 159/55
27730:  VALTIOPÄIVÄT
27731:                  1955
27732: 
27733:           LIITTEET
27734:                     XI
27735: 
27736: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
27737:           TOIVOMUSALOITTEET
27738: 
27739: 
27740: 
27741: 
27742:                HELSINKI 1955
27743:          VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
27744: Puolustuslaitoksen perushankintoja ja teknillistä kehittämistä sekä
27745:      aluevalvojien palkkausta ym. koskevia toivomusaloitteita.
27746:                             j
27747:                         j
27748:                         j
27749:                     j
27750:                     j
27751:                 j
27752:                 j
27753:             j
27754:             j
27755:         j
27756:         j
27757:     j
27758:     j
27759: j
27760: j
27761:                                                                                             663
27762: 
27763: XI,1. -   Toiv.al. N:o 332.
27764: 
27765: 
27766: 
27767: 
27768:                                Saariaho ym.: Esityksen antamisesta laiksi varojen osoittami-
27769:                                   sesta puolustuslaitoksen perushankintoihin.
27770: 
27771: 
27772:                                      E d u s k u n n a ll e.
27773: 
27774:    Viime sotiemme jälkeisinä vuosina on puo-      kuin mitä on tehty. Mutta tämä näkökohta
27775: lustuslaitostamme kohtaan osoitettu sangen        ei valitettavasti ole ollut ainoa syy kieltei-
27776: suurta välinpitämättömyyttä. Tämä on käy-         seen asenteeseen. Puolustuslaitostamme koh-
27777: nyt erikoisesti ilmi talousarvioesityksissä,      taan osoitettu vähäinen kiinnostus on suu-
27778: joissa puolustusmenot ovat muodostaneet ai-       reksi osaksi johtunut siitä nurjamielisyy-
27779: noastaan 3-5 % talousarvion kokonaismää-          destä, mikä sodan jälkeen laajoissa vaiku-
27780: rästä. Puolustustarkoituksiin varatut mää-        tusvaltaisissa piireissä on ollut yleistä. Ei
27781: rärahat ovatkin olleet täysin riittämättömät.     yksinkertaisesti ole tahdottu todeta ja käy-
27782: Tästä johtuen ei puolustuslaitoksen varus-        tännöllisissä toimenpiteissä myöntää, että
27783: tusta ole voitu kehittää eikä kalustoa uusia      kunnollinen puolustuslaitos on itsenäisen
27784: nykyaikaisia vaatimuksia vastaavalle tasolle.     valtakunnan olemassaolon välttämätön edel-
27785: Kuitenkin kaikkialla muualla maailmassa           lytys. Myöskin on syytä palauttaa mieleen,
27786: on kehitys sotilaallisessa mielessä vastaavana    että vuonna 1947 tehdyssä Pariisin rauhan-
27787: aikana ollut valtava. Me olemme jääneet           sopimuksessa on tarkoin määritelty Suomen
27788: siitä täydellisesti jälkeen. Mutta niinpä         puolustusvoimien enimmäismäärät. Tämän
27789: muissa maissa käytetäänkin puolustuslaitok-       mukaisesti meillä olisi oikeus esimerkiksi
27790: sen kehittämiseen ja täydentämiseen aivan         pitää sotilaslentokoneita 60 kappaletta,
27791: eri suuruusluokkaa olevia rahamääriä kuin         mutta tällä hetkellä on käytössä ainoastaan
27792: mitä meillä on tehty. Esimerkkinä mainit-         6 ajanmukaista konetta. Lisäksi vuotta myö-
27793: takoon, että Ruotsin puolustusmenot ovat          hemmin solmittu ystävyys- ja avunautosopi-
27794: olleet maan kokonaistalousarviosta 23 %,          mus Neuvostoliiton kanssa antaa meille mää-
27795: Sveitsin 30 %, Tanskan 15% ja Norjan              rättyjä sotilaallisia velvoituksia.
27796: 12 %. Vielä havainnollisemman kuvan saam-            Puolustusvoimien pääesikunnassa on suo-
27797: me eri maiden käyttämien määrien suuruu-          ritettu laskelmia siitä, kuinka paljon olisi
27798: desta puolustustarkoituksiin, jos vertaamme       varoja käytettävä puolustuslaitoksen mate-
27799: niiden keskinäistä suhdetta asukasta kohti.       riaalihankintoihin ja olemassa olevan mate-
27800: Tällöin on vuodelta 1952 käytettävissä seu-       riaalin kunnostamiseen, jotta puolustuslaitos
27801: raavia lukuja: Ruotsi 9 800: -, Norja             saataisiin sekä koulutuksellisesti että sota-
27802: 9 490: -, Tshekkoslovakia 8 550: -, Sveitsi       varustusten suhteen sellaiselle tasolle, että
27803: 8 280: -, Tanska 7 630: -          ja vihdoin     se pystyisi täyttämään tehtävänsä sekä val-
27804: Suomi 1 995: -.                                   takunnan itsenäisyyden suojana että teke-
27805:    Voidaan tietysti väittää, että maamme ta-      miemme sopimusten asettamien velvoitusten
27806: loudellinen asema on sodan jälkeisinä vuo-        täyttäjänä. Myöskin puolustusrevisio anta-
27807: sina ollut niin heikko ja monet taloudellisia     massaan mietinnössä vuodelta 1949 asettuu
27808: uhrauksia vaativat tehtävät niin suuret, että     sille kannalle, että maanpuolustuksen val-
27809: meillä ei ole ollut mahdollisuuksia käyttää       misteluista johtuvat perushankintamenot on
27810: suurempia eriä maanpuolustuksen hyväksi           otettava koko laajuudessaan perusteellisesti
27811: 664                         XI,1. -Puolustuslaitoksen perushankinnat.
27812: 
27813: 
27814: käsiteltäviksi, mikä revision mielestä edel-     hankinnat kestävät. Koska valmistuksessa
27815: lyttää erityisen perushankintaohjelman laa-      on materiaalin erikoisluonteesta johtuen ky-
27816: timista.                                         symys useista vuosista, on hankkijan eli puo-
27817:    Koska on ilmeistä, että kysymykseen tule-     lustuslaitoksen, tilauksia teollisuudellemme
27818: vat menoerät ovat sitä suuruusluokkaa, että      osoittaessaan, voitava taata se, että tilauksia
27819: niiden sisällyttäminen vuosittaiseen valtion     tullaan jatkamaan suunniteltuihin määriin
27820: talousarvioon ei liene mahdollista ilman eri-    pääsemiseksi. Tällöin teollisuus puolestaan
27821: tyistä lakia, olisi asiasta annettava eduskun-   taas voi suorittaa valmistuksen taloudelli-
27822: nalle esitys laiksi puolustuslaitoksen perus-    sesti edullisimmin ja keskeytyksiä pelkää-
27823: hankinnoista. Tämä on sitäkin tärkeämpää         mättä.
27824: sen vuoksi, että eri puolustushaaroja on ke-        Kaiken edellä olevan perusteella esitämme
27825: hitettävä sopusuhtaisesti ja tarkoituksenmu-     kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
27826: kaisesti sekä määriin että laatuun nähden,       vomuksen,
27827: jotta puolustusvalmius aste asteelta paranisi.
27828: Päämäärä on siis jo alettaessa nähtävä melko               että hallitus antaisi Eduskunnalle
27829: yksityiskohtaisesti. Tätä taas ei selvästi voi           esityksen laiksi varojen osoittamisesta
27830: nähdä, ellei ole varmuutta rahojen koko-                 puolustuslaitoksen perushankintoihin.
27831: naismäärästä sen aikajakson kuluessa, jonka
27832:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
27833: 
27834:          Urho Saariaho.             0. A. Öhman.             Niilo Honkala.
27835:          Toivo Antila.              Leo Häppölä.             Erkki Tuuli.
27836:          Arno Tuurna.               Urho Kähönen.            Artturi Tienari.
27837:          N. Kosola.                 Toivo H. Kinnunen.       Eero Saari.
27838:          Sven Högström.             Väinö Ranldla.           Päiviö Hetemäki.
27839:          Kustaa Tiitu.              Aukusti Pasanen.         Atte Pakkanen.
27840:          Juho Tenhiälä.             Grels Teir.              Nestori Kaasalainen.
27841:          Matti Mattila.             Jaakko Hakala.           R. Hallberg.
27842:                           Matti Raipala.           Lauri Järvi.
27843:                                                                                                 665
27844: 
27845: XI,2. -   Toiv.al. N:o 333.
27846: 
27847: 
27848: 
27849: 
27850:                                  Pasanen ym.: Toimenpiteistä puolustuslaitoksen teknilliseksi
27851:                                     kehittämiseksi.
27852: 
27853: 
27854:                                        E d u s k u n n a U e.
27855: 
27856:    Toukokuun 16 päivänä 1952 antamassaan            timuksia, mitä useimmissa muissa maissa on
27857: vastauksessa hallituksen esitykseen laiksi          tapahtunut.
27858: puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen             Uusien taisteluvälineiden suunnittelu ja
27859: viroista ja toimista eduskunta yhtyi puolus-        hankinta on meillä ajankohtainen asia. Sa-
27860: tusasiainvaliokunnan esittämään kantaan,,           manaikaisesti suoritetaan aina jatkuvaa van-
27861: että hallitus ottaisi huomioon eduskunnalle         hojen,, joukoissa ja varikoilla olevien taistelu-
27862: antamassaan esityksessä tiettyjen virkojen ja       välineiden korjausta. Kumpikin edellyttää
27863: toimien lisäämisen niihin virkoihin ja toi-         sekä tutkimustoimintaa että teknillistä suun-
27864: miin, jotka hallitus lakiesityksensä peruste-       nittelua. Ellei ole järjestetty edellytyksiä
27865: 1uissa main~tsi, ja että etenkin olisi tähdel-      näiden suorittamiseksi, saatetaan aiheuttaa
27866: listä lisätä teknillisten alojen virkoja ja toi-    tuntuvia taloudellisia ·tappioita hankkimalla
27867: mia. Kuluneiden kolmen vuoden aikana ei             oloihimme soveltumattomia ulkolaisia lait-
27868: hallitus ole tulo- ja menoarvioesityksessään        teita tai va:lmistuttamalla kotimaassa taistelu-
27869: antanut esitystä näistä lisäyksistä, joita puo-     välineitä, jotka eivät täytä nykyaikaisia vaa-
27870: lustusasiainvaliokunnan käyttämien asiantun-        timuksia. Lisäksi on korostettava, miten
27871: tijoiden! selvitysten perusteella tarvittaisiin     edullista työilisyystilanteen kannalta olisi
27872: 368 virkaa ja tointa. Ainoastaan tämän vuo-         suorittaa puolustuslaitoksen, hankinnat mah-
27873: den tulo- ja menoarviossa hallitus esitti 26        dollisimman runsaasti kotimaisilta teollisuus-
27874: viran ja toimen lisäyksen lennonvarmistus-          laitoksilta, mutta se on mahdollista vain luo-
27875: asemia ja ilennonvarmistuskorjaamoa varten.         malla omat tutkimus- ja suunnitteluelimet.
27876: Tämä lisäys kohdistuu merkittävälle alalle,            Puolustuslaitoksen organisatioon kuuluu
27877: joka on uutena toiminnanhaarana kärsinyt            elimiä ja laitoksia, joiden pitäisi käsiteUä
27878: sekä materiaalin että henkilöstön puutetta,         näitä kysymyksiä, mutta ne ovat riittämättö-
27879: mutta tehty ~isäys ei saata edes tätä alaa tyy-     mästi miehitetyt. Lähinnä vastaanottovaati-
27880: dyttävälle tolalle.                                 muksista ja teknillisestä suunnittelusta omiHa
27881:     TaisteluväHneiden tuotantoon ja hankin-         aloillaan huolehtivat
27882: taan liittyvien kysymysten käsittely on puo-           pääesikunnan aseteknillinen toimisto,
27883: lustuslaitoksen teknillisen tason kannalta ai-         sähköteknillinen koulu ja
27884: van ensiarvoinen asia. Teknillinen kehitys             puolustuslaitoksen tutkimuskeskus.
27885: on suurvalloissa mennyt sodan jälkeenkin               Näiden tutkimus- ja suunnittelulaitosten
27886:  jättiläisaskelin eteenpäin. MeiHä ei ole pys-      henkilöstön suhteen on jouduttu umpikujaan.
27887: tytty edes teoreettisissa kysymyksissä seuraa-      Puolustuslaitoksen kannalta on välttämä-
27888:  maan ulkomaista kehitystä, puhumattaka;an,         töntä, että laitokset ovat toimintakykyisiä,
27889: siitä, että materiaalihankinnat ovat sodan jäl-     mutta n~kyisin niissä on riittämättömästi
27890:  keen olleet pysähdyksissä, joten taisteluväli-     henkilökuntaa. Seurauksena on ollut, että
27891:  neistömme taso on teknillisessä mielessä van-      lisähenkilöstö on komennettu muualta, mutta
27892:  hentunutta.      Myöskään puolustuslaitoksen       koska puolustuslaitoksessa ei ole muutenkaan
27893:  virkojen ja toimien lukumäärässä ja ilaadussa      tarpeeksi virkoja, ja erityisesti tekniUisen
27894:  ei ole seurattu sen teknillisen kehityksen' vaa-   alan viroista on puutetta, aiheutetaan joko
27895: 34 E 159/55
27896: 666                     XI,2.- Puolustuslaitoksen teknillinen kehittäminen.
27897: 
27898: 
27899: työvoiman vajausta muualla tai saadaan vain        tutkimustoiminnan suunnitelmallisuutta ja
27900: välttävästi tehtävään soveltuvaa henkilöstöä.      eri alojen keskinäistä yhteistoimintaa sekä
27901:    Puolustuslaitoksen aseistuksen teknillisestä    työskentelyn tehokkuutta ja taloudellisuutta".
27902: suunnittelusta ja vastaanottovaatimuksista         Tähän tutkimuskeskukseen puolustusrevisio-
27903: huolehtii aseteknillinen toimisto. Ruotsin         komitean esittämällä tavalla !keskitettäisiin
27904: vastaava elin on aseosasto, jonka toimistojen      uudelleenjärjestelyssä puolustuslaitoksen ke-
27905: pääHystö- ja insinöörivahvuudet ovat: 1. ase-      miallinen laboratorio sekä siihen v. 1947 yh-
27906: toimisto 55, 2. asetoimisto 59, piirtämö 26 ja     distetty puolustuslaitoksen aineenkoetuslaitos
27907: ta:t~kastustoimisto 88. Meidän aseteknillisen      ja v. 1948 komentoteitse liitetty kuvalabora-
27908: toimistomme määrävahvuus on 6 upseeria ja          torio.
27909: insinööriä, mutta käyttämällä hyväksi yli-            Er,ittäin monipuoliset fysiikan alan tutki-
27910: määräisiä ja tilapäisiä toimia sekä komenta-       mustehtävät oli revisiokomitean mielestä ar-
27911: malla upseereita joukko-osastoista on vah-         vostettava organisatiossa niiden tärkeyttä
27912: vuudeksi saatu 11 upseeria ja insinööriä.          osoittavalla tavalla ja se esitti lisättäväksi
27913: Erityisesti mainittakoon, että piirtämö on         organisatioon fysiikan laboratorion. Lisäksi
27914: pelkästään ylimääräisten ja tilapäisten insi-      ehdotettiin· vielä pienen opetus- ja kokeilu-
27915: nöörien ja teknikoiden varassa.                    osaston perustamista sekä kirjaston ja kir-
27916:    Eduskunnan myönnettyä varat 26:n tek-            jallisuuspalvelun kehittämistä.
27917: nillisen viran perustamiseen on käynyt mah-           Revisiokomitean laatima ehdotus puolus-
27918: dolliseksi saattaa osa maamme iJ.ennonvarmis-      tusvoimain tutkimuslaitoksesta kokonaisuu-
27919: tusverkostosta vakinaiselle kannalle. Lennon-      dessaan käsitti 52 peruspalkkaista virkaa ja
27920: varmistusasemien toimintaa ylläpitävää kor-        tointa sekä 16 sopimuspaikkaista virkaa, yh-
27921: jaamoa ei kuitenkaan perustettujen neljän          teensä 68. Tämäkin virkojen ja toimien
27922: viran pohjalta saada läheskään toimintaky-         määrä oli pienempi kuin siihen mennessä oli
27923: kyiseksi.     Korjaamon tehtäviin kuuluu,          kemiallisella laboratoriolla ja kuvalaborato-
27924: paitsi lennonvarmistusasemien koneistojen           riolla ollut ja kuitenkin suunniteltiin tutki-
27925: paikoilleen asennus ja niiden säännöllisesti       muslaitoksessa tehtävien laajentamista.
27926: toistuva perushuolto, myös koko puolustus-             Ehdotus sisälsi kaikki tärkeimmät tutki-
27927: laitoksen tutkateknillisen henkilöstön koulu-       jain virat sopimuspalkkaisina. Uudelleenjär-
27928: tus sekä uusien kotimaisten ja ulkolaisten          jestelyn yhteydessä ei kuitenkaan myönnetty
27929: tutkien käyttökokeet eri tyyppien ominai-           lainkaan näitä sopimuspa:lkkaisia tutkijain
27930: suuksien ja käyttömahdollisuuksien selvittä-       virkoja eikä niitä korvattu muillakaan vi-
27931: miseksi. Laitoksen nimenä tulee olemaan             roilla.
27932: sähköteknillinen koulu.                                Puolustuslaitoksella on nyt tutkimuskeskus,
27933:    Valtion tilintarkastajat ovat kertomukses-      mutta kun edellä mainitut 16 sopimuspaik-
27934: saan vuoden 1953 puolustusministeriön ta-          kaista virkaa on jätetty huomioon ottamatta,
27935: lousosaston ti1eistä kiinnittäneet huomiota         ei myönnetyillä 35 peruspalkkaisella viralla
27936: siihen, että tutkakaluston huolto on edelleen       ja toimella voida suorittaa edes niitä tehtä-
27937: tilapäisen järjestelyn varassa, siHä tutkakor-      viä, joita vanhassa kokoonpanossa olleet lai-
27938: jaamo, joka vastaa tutkakaluston hoidosta ja       tokset (kemiallinen laboratorio, aineenkoetus-
27939: henkilöstön koulutuksesta, toimii uudelleen-        laitos ja kuvalaboratorio) ovat suorittaneet,
27940: järjestelyn jälkeenkin komennusten varassa          jopa niiden toiminta olisi jo tyrehtynyt täy-
27941: tilapäisessä kokoonpanossa.                         sin, ellei puolustuslaitos olisi tämän tärkeän
27942:    Näin ollen muodostaa sähkötekn.illinen           laitoksen työn jatkamiseksi komentanut lisä-
27943: koulu sekä siihen sisältyvät korjaamo ja koe-       henkilöstöä tutkimuskeskukseen muista jouk-
27944: asema puolustuslaitoksen tutkateknillisen kes-      ko-osastoista.
27945: kuselimen, jonka toimintakyvystä riippuu ei            Uudelleenjärjestelyn jälkeen tapahtunut
27946: vain lennonvarmistusasemien, vaan myös              kehitys on johtanut siihen, että tutkimuskes-
27947: puolustuslaitoksen kaikkien tutkalaitteiden         kuksen kokeilu- ja opetusosaston käsittelemät
27948: keskeytymätön toiminta.                             asiaryhmät ovat suunnattomasti laajentuneet.
27949:    Jo puolustusrevisiokomitea oli asiantunti-       Sen tehtäviin kuuluu tällä hetkellä käsi-
27950: joita !kuultuaan ja asiaa harkittuaan pääty-        tellä mm.
27951: nyt siihen, että puolustuslaitoksen tutkimus-          keksijä- ja aloitetoiminnan koordinoimista,
27952: keskuksen perustamisella ,voidaan parantaa             standardisoimisasioita,
27953:                                        XI,2.- Pasanen ym.                                    667
27954: 
27955:    puolustuslaitoksen tutkimustoiminnan joh-       saattaminen tyydyttävään henkilövahvuuteen
27956: tamista ja koordinoimista,                         merkitsee n. 50-60 uuden viran ja toimen
27957:    insinööriupseerien koulutusta ja iausunnon      perustamista.
27958: antamista insinöörien nimittämisestä, ylen-          Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
27959: tä:misestä ja sijoituksesta sekä                   nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27960:    sotilassuojelualaa kokonaisuudessaan.           vomuksen,
27961:    Kuten yleensäkin puolustuslaitoksen tutki-
27962: muskeskukselle, ei sen kokeilu- ja opetusosas-              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
27963: toliekaan myönnetty uudelleenjärjestelyssä               toimenpiteisiin puolustuslaitoksen tek-
27964: kuin minimimäärä virkoja, yksi upseerin-                 nilliseksi kehittämiseksi ja sitä varten
27965: virka ja kaksi alipäällystötointa. Uusien                erityisesti pääesikunnan aseteknillisen
27966: upseerin ja insinööriupseerin virkojen perus-            toimiston sekä sähköteknillisen koulun
27967: taminen on edellämainittujen, erittäin ajan-             ja 'PUolustuslaitoksen tutkimuskeskuk-
27968: kohtaisten tehtävien hoitamiseksi tähdellistä.           sen virkojen ja toimien lisäämiseksi
27969:    Pääesikunnan laatimien esitysten ja puo-              sekä tarpeellisten määrärahojen otta-
27970: lustusasiainvaliokunnan kuulemien asiantun-              miseksi tttlo- ja menoarvioon niitä var-
27971: tijoiden mukaan näiden puolustuslaitoksen                ten.
27972: teknilliselle kehittämiselle tärkeiden laitosten
27973:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
27974: 
27975:          Aukusti Pasanen.           Helge Miettunen.          Kustaa Tiitu.
27976:          Eino Saari.                Leo I. Mattila.           Urho Kähönen.
27977:          Artturi Tienari.           Harras Kyttä.             Toivo Antila.
27978:          Aare Leikola.              Armas Leinonen.          Urho Saariaho.
27979:          Kaarlo Kajatsalo.          Sven Högström.            Lauri Järvi.
27980:          Antti J. Rantamaa.         Grels Teir.              Juho Tenhiälä.
27981:                           Toivo H. Kinnunen.        Niilo Honkala.
27982: 668
27983: 
27984: XI,3. -   Toiv.al. N:o 334.
27985: 
27986: 
27987: 
27988: 
27989:                                 Pasanen ym.: Määrärahasta puolustuslaitoksen kalusto- ja
27990:                                    tarvikehankintojen edellyttämiä tutkimuksia, kokeiluja ja
27991:                                    matkoja varten.
27992: 
27993: 
27994:                                       E d u s k u n n a ll e.
27995: 
27996:   Esityksessään vuoden 1955 tulo- ja meno-         suhteessa selvennettävä ainakin seuraavassa
27997: arvioksi hallitus esitti 20 Pl. I luvun 15 mo-     tulo- ja menoarviossa.
27998: mentille puolustuslaitoksen kaluston ja tar-          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27999: vikkeiden perushankintoihin ja korjaukseen         nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28000: määrärahan, jonka eduskunta hyväksyi.              vomuksen,
28001: Momentin      määrärahan      käyttötarkoitusta
28002: osoittava sanamuoto on kuitenkin liian sup-                  että hallitus ottaisi vuoden 1956
28003: pea. Uuden kaluston hankkiminen edellyttää                tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
28004: nimittäin myös sitä edeltäviä kokeiluja, tut-             rahan puolustuslaitoksen kaluston ja
28005: kimuksia ja opintomatkoja, joten tuota mää-               tarvikkeiden hankintojen edellyttä-
28006: rärahaa olisi voitava käyttää myös näihin                 miin tutkimuksiin, kokeiluihin ja mat-
28007: tarkoituksiin. Kun momentin sanamuodosta                  koihin.
28008: tämä ei sellaisenaan ilmene, olisi sitä tässä
28009:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
28010: 
28011:           Aukusti Pasanen.            Aare Leikola.                 Juho Tenhiälä..
28012:                                                                                             669
28013: 
28014: XI,4. -   Toiv.al. N:o 335.
28015: 
28016: 
28017: 
28018: 
28019:                               Tenhiälä ym.: Toimenpiteistä puolustusvoimien varikkojen
28020:                                  siirtämiseksi kestäviin kalliosuojiin.
28021: 
28022: 
28023:                                     E d u s k u n n a 11 e.
28024: 
28025:   Monet puolustusvoimien varikkorakennuk-        mahdollisuus kallioluolarakenteihin. On ole-
28026: set vaativat pikaisia korjauksia. Vuotavat       massa vähin kustannuksin korjattavia enti-
28027: ja lahoavat katot on kiireisesti uusittava.      siä kallioluolia. Mahdollisia työttömyysva-
28028: Eri varikoilla olevia varastosuojia on raken-    roja käyttäen voitaisiin vuosittain mahdolli-
28029: nettu vuosina 1944--45, ollen ne melko ti-       sesti rakentaa uusia kalliovarikkoja, jotka
28030: lapäisiä, usein vain lautarakenteisia. Näit-     kestävyydeltään    olisivat  taloudellisempia
28031: ten kunnossapito tulee ajan mittaan kalliiksi    kuin alituisesti uusimisen tarpeessa olevat
28032: vuotuisine korjauksineen. Niinpä olisi esim.     puiset suojat.
28033: Asevarikko 3: n kohdalla uusittava katto-           Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
28034: pinta-alaa 18 000 m2 mahdollisimman no-          kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
28035: peasti, koska uurrelauta lahoaa vuosien ku-      vomuksen,
28036: luessa yhä enemmän ja kattojenkin uusimi-
28037: nen tulee näin vielä kalliimmaksi.                         että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
28038:    Olojen vakiintuessa olisi pyrittävä pysy-            toimenpiteisiin puolustusvoimien va-
28039: vämpiin ja kestävämpiin varikkorakenteisiin,            rikkojen siirtämiseksi kestäviin kallio-
28040: jotka ajan mittaan tulevat myös halvem-                 suojiin.
28041: miksi. Varikkojen läheisyydessä on usein
28042:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
28043: 
28044:           Juho Tenhiälä.            Armas Leinonen.               Aare Leikola.
28045:           Artturi Tienari.          Aukusti Pasanen.              Aune Innala.
28046: 670
28047: 
28048: XI,5. -   Toiv.al. N:o 836.
28049: 
28050: 
28051: 
28052: 
28053:                               Tenhiälä ym.: Määrärahasta Parolan varikkoalueen sotilas-
28054:                                  raiteen kunnostamista varten.
28055: 
28056: 
28057:                                     E d u s k u n n a 11 e.
28058: 
28059:    Parolassa sijaitsevalla puolustuslaitoksen    nyt hoitaa Parolan asemalta käsin, minne
28060: varikolla on oma, noin 2.5 kilometrin pitui-     on matkaa noin viisi kilometriä. Kun vari-
28061: nen raide. Tätä ei ole kuitenkaan voitu käyt-    kolla on paljon raskaita kuljetuksia, aiheut-
28062: tää, koska siitä on valtionrautateiden viran-    taa tällainen järjestely huomattavasti lisä-
28063: omaisten toimesta poistettu vaihde. Poista-      työtä sekä melkoisia kustannuksia. Siitä
28064: minen on asianomaisen ratainsinöörin ilmoi-      syystä olisi asia saatava järjestykseen.
28065: tuksen mukaan tapahtunut siitä syystä, ettei       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo-
28066: puolustuslaitos ole täyttänyt raiteen raken-     tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
28067: tamisesta ja kunnossapidosta 9. 2. 1945 teh-     syttäväksi toivomuksen,
28068: tyä sopimusta. Puolustuslaitoksen puolelta
28069: tapahtunut laiminlyönti on taas aiheutunut                 että hallitus ottaisi vuoden 1956
28070: siitä, ettei sen käytettävissä ole ollut rai-           tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
28071: teen hoitoon ja kunnossapitoon tarvittavia              sen määrärahan Parolan varikko-.
28072: määrärahoja. Seurauksena on ollut, että                 alueella olevan sotilasraiteen kunnos-
28073: varikon kaikki rautatiekuljetukset on pitä-             tamista varten.
28074:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
28075: 
28076:           Juho Tenhiälä.            Toivo Antila.                 Kustaa Tiitu.
28077:           Artturi Tienari.          Aukusti Pasanen.              Jaakko Hakala.
28078:           Eino Raunio.              Aare Leikola.                 Leo Häppölä.
28079:           Kaarlo Kajatsalo.         Antti J. Rantamaa.            Niilo Honkala.
28080:           Lauri Järvi.              Helge Miettunen.              Sven Högström.
28081:                                     Olavi Kajala.
28082:                                                                                               671
28083: 
28084: Xl,6. -   Toiv.al. N:o 337.
28085: 
28086: 
28087:                                  Tenhiälä ym.: Merivoimien konemestarien aseman järjestä-
28088:                                     misestä.
28089: 
28090: 
28091:                                       E d u s k u n n a ll e.
28092: 
28093:    Puolustuslaitoksessa palveleva teknillinen      Turvallisuusmääräykset on myös sota-aluk-
28094: henkilöstö on koulutusvaatimuksiinsa ja am-        silla otettava huomioon.
28095: mattipätevyyteensä nähden sangen korkeata-            Asian nopean ja tarpeellisen ratkaisun
28096: soista luokkaa. Usein kuitenkaan eivät heille      saavuttamiseksi olisi puolustuslaitoksen kone-
28097: asetetut vaatimukset ja vastuu ole sopusoin-       mestarikoulutus järjestettävä palkallisena
28098: nussa heidän virka-asemansa ja palkkauk-           kuten asemestari- ym. koulutukset. Edel-
28099: sensa kanssa. Niinpä uudelleen järjestelyssä       leen olisi konepäällystö saatettava asemal-
28100: v. 1952 poistettiin koko erikoismestariluokka      taan ja palkkaukseltaan päällystöä vastaa-
28101: ja sijalle otettiin uudet aliupseeriarvot. Kone-   vaksi, kuten on laita meillä kauppalaivas-
28102: mestarit ovat kuitenkin aikaisemmin kuulu-         tossa ja merenkulkuhallituksen aluksissa.
28103: neet päällystöön ja sitä on myös ehdottanut        Eri valtakuntien sotalaivastoissa on samoin
28104: 21. 1. 1953 asetettu sotilasvirkamiesten ja        asianlaita.   Konepäällystön komentaminen
28105: teknikoiden asemaa puolustuslaitoksessa kä-        kauppa-aluksille olisi järjestettävä komen-
28106: sitellyt toimikunta. Asian järjestely on sitä-     nusteitse, jotta konepäällystö voi täyttää ase-
28107: kin aiheellisempi, kun koko Merivoimien alus-      tuksen mukaiset pätevyysehdot pätevyyskir-
28108: huoltoon kuuluvassa konepäällystössä uhkaa         jan saamiseksi. Olisi myös tarpeen, että
28109: syntyä lähivuosina suurta katoa. Joskin ku-        konepäällystö saatettaisiin uudelleen sotilas-
28110: luneina kriisiaikoina on esim. konehenkilö-        eläkelain alaiseksi, jotta konetarkastajia saa-
28111: kunnan määristä tingitty, niin vastaisuudessa      taisiin riittävästi. Konepäällystön vakans-
28112: on myös Merivoimien alushuoltoon kuulu-            seja joukko-osastoissa on vuosittain tuntu-
28113: villa aluksilla pakko pitää kiinni asetuksen       vasti lisättävä, jotta olisi mahdollista ase-
28114: määräämästä konepäällystön lukumäärästä            tusten mukaisin konepäällystömäärin ja vas-
28115: samoin kuin henkilöiden pätevyyskirjoista.         taavat pätevyydet omaavilla henkilöillä aluk-
28116: Ei voi olla mahdollista, että yksi osa valtion     set miehittää. On vielä huomattava, että
28117: omaa laivastoa saisi purjehtia heikommin           merivauriotapauksissa aluksen päällystö ja
28118: koulutetuna konepäällystöllä ja pienemmällä        konepäällystö     sekä    merivoimien     johto
28119: konepäällystömäärällä kuin valtion laivaston       lakiemme ja asetuksiemme mukaan vapau-
28120: muut osat, nimittäin merenkulkuhallituksen         tuu vastuusta, mikä jää lähinnä puolustus-
28121: ja merivartiolaitoksen alukset.                    ministeriölle ja valtioneuvostolle.
28122:     Jos näin tehdään, ei valtiolla ole oikeutta       Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo-
28123: vaatia kauppa-aluksia noudattamaan anta-           tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
28124: miaan asetuksia. Toisaalta taas on aivan           väksi toivomuksen,
28125: uskallettua panna sotalaivat, jotka pääasiassa
28126: ovat verrattavissa suuren asepuolen henkilö-                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28127: määrän takia matkustaja-alukseen, purjehti-               toimenpiteisiin merivoimien kOJiemes-
28128: maan vajaalukuisella konepäällystöllä ja sen              tarien aseman järjestämiseksi kone-
28129:  lisäksi ottaa näihin aluksiin vaadittavaa                päällystöön kuuluvana erillisryhmänä.
28130:  pätevyyttä     omaamatonta konepäällystöä.
28131:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
28132: 
28133:           Juho Tenhiälä.            Aukusti Pasanen.        Urho Saariaho.
28134:           Artturi Tienari.          Aare Leikola.           Yrjö Sinkkonen.
28135:                     Kaarlo Kajatsalo.              Johannes Wirtanen.
28136: 672
28137: 
28138: XI,1. -   Toiv.al. N:o 338.
28139: 
28140: 
28141: 
28142: 
28143:                                 Tuuli ym.: Puolustuslaitoksen kantahenkilökunnan oikeutta-
28144:                                   misesta teknillisen koulutuksen saamiseen puolustuslaitok-
28145:                                   sen palveluksessa ollessaan.
28146: 
28147: 
28148:                                       E d u s kun, n a He.
28149: 
28150:    Kaikilla aloilla on viime aikoina tapahtu-     saada paikallista vivkavapautta käydäkseen
28151: nut nopeata teknillistä kehitystä. Tämä on        esim. teknillisen koulun ja siten hankkia it-
28152: tullut myös puolustuslaitoksen osaksi. Aseis-     selleen pätevyys teknillisten laitteiden hoita-
28153: tus, samoinkuin koko muukin kalusto, joka         misessa. Mielestämme olisikin juuri tätä jär-
28154: meillä ei edes läheskään ole ajan tasalla,        jestelmää kehitettävä ja ~aajennettava käsit-
28155: on jatkuvasti tuHut monimutkaisemmaksi ja         tämään kai kki aselajit.
28156:                                                              1
28157: 
28158: 
28159: vaatii kouluttajilta ja muulta henkilökun-           Kun tällainen järjestely olisi kaikin tavoin
28160: nalta yhä suurempaa teknillistä ammattitai-       edullinen puolustuslaitokselle ja samalla täyt-
28161: toa. Sama koskee kaikkia aselajeja, olipa         täisi riittävän pätevän teknillisen henkilö-
28162: sitten kyse maavoimista, ilmavoimista tai         ·kunnan tarpeen, ehdotamme eduskunnan hy-
28163: merivoimista. Tämän kaluston teknillisen          väksyttäväksi toivomuksen,
28164: kehityksen mukaan ei kuitenkaan puolustus-
28165: laitoksen kantahenkilökunnalla ole ollut mah-              että hallitus tutkituttaisi puolustus-
28166: dollisuuksia hankkia tarpeellista taitoa ja pä-         lait.oksessa vallitsevan teknillisen päte-
28167: tevyyttä.                                               vyyden omaavan henkilökunnan tar-
28168:    On aivan ilmeistä, että kaikissa ~elajeissa          peen seka ryhtyisi tutkimuksen nojalla
28169: tarvitaan lisää teknillistä koulutusta saanutta         sellaisiin toimenpiteisiin., että kanta-
28170: henkilökuntaa. Parhaiten olisi sitä saatavissa          henb'lökunnalle annettaisiin riittäviä
28171: kouluttamalla puolustuslaitoksen omaa hen-              mahdollisuuksia puolustuslaitoksen pal-
28172: ki'lökuntaa. Nykyisin on ainoastaan laivas-             veluksessa ollessaan hankkia itselleen
28173: tossa ollut henkilökunnalla mahdollisuus                teknillistä koulutusta.
28174:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
28175: 
28176:               Erkki Tuuli.                                   Arno Tuuma.
28177:               Matti Raipala.                                 Jaakko Hakala.
28178:                                                                                            673
28179: 
28180: XI,s. -   Toiv.al. N:o 339.
28181: 
28182: 
28183: 
28184: 
28185:                                Pasanen ym. : Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
28186:                                   aluevalvojien palkkausta varten.
28187: 
28188: 
28189:                                      Eduskunnalle.
28190: 
28191:   Hallituksen esityksen mukaisesti eduskunta     tulee käymään yleisemminkin, ellei asiaa
28192: vuoden 1954 tulo- ja menoarviossa vähensi        saada jälleen oikeaan järjestykseen. Halli-
28193: 9 Pl. II luvun 2 momentilta aluevalvojien        tuksen tulisi näin ollen jo ensi tilassa lisä-
28194: palkkiot 1 500 000 markkaa, joka jakaantui       menoarvioon ottaa tarpeellinen määräraha
28195: yli 300: lle aluevalvojalle, ja tehdystä rah.    sanottujen palkkioiden kuluvalta vuodelta
28196: aloitteesta huolimatta jäi tämän määräraha       maksamista varten sekä ensi vuoden tulo- ja
28197: pois myöskin vuoden 1955 tulo- ja menoar-        menoarvioon ottaa sitä varten tarpeellinen
28198: viosta. Aluevalvojien palkkioiden suoritta-      määräraha vuotta 1956 varten.
28199: minen on kuitenkin asevelvollisuuslaissa edel-      Edellä sanottuun viitaten kunnioittavasti
28200: lytetty ja on se edelleenkin tarpeen, jotta      ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28201: näille valvojille kuuluvat tehtävät saadaan      vomuksen,
28202: asianmukaisesti hoidetuiksi. Tähän tarkoi-
28203: tukseen tarvitaan nykyisin ainakin 3 000 000              että hallitus antaisi Eduskunnalle
28204: markkaa vuodessa. Määrärahan poisjäämi-                 esityksen tarpeellisen määrärahan ot-
28205: nen on jo aiheuttanut sen, että kaupunkien              tamisesta lisäyksenä vuoden 1955 tulo-
28206: aluevalvojista jotkut ovat anoneet vapau-               ja menoarvioon aluevalvojien palk-
28207: tusta tästä tehtävästään, ja ilmeisesti niin            kausta varten vuonna 1955.
28208:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
28209: 
28210:               Aukusti Pasanen.                              Juho Tenhiälä.
28211:               Aare Leikola.                                 Armas Leinonen.
28212:                                      Artturi Tienari.
28213: 
28214: 
28215: 
28216: 
28217: 85 E 159/55
28218: 674
28219: 
28220: Xl,9. -   Toiv.al. N:o 340.
28221: 
28222: 
28223: 
28224: 
28225:                               Tenhiälä ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
28226:                                   Sähköteknilliseen kouluun perustettavien virkojen ja toi-
28227:                                   mien palkkaamista varten.
28228: 
28229: 
28230:                                     E d u s k u n n a ll e.
28231: 
28232:    Eduskunnan myönnettyä vuoden 1955 var-        lennonvarmistusasemista valmistuu jo vuoden
28233: sinaisessa talousarviossa varat vakinaisten      1955 aikana.
28234: virkojen perustamiseen puolustuslaitoksen          Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
28235: lennonvarmistusasemia varten, saadaan valta-     nioittavasti eduskunnan päätettäviiksi toivo-
28236: kunnan lennonvarmistustoiminta auttavasti        muksen,
28237: käyntiin. Näiden toimintaa ylläpitävää kor-
28238: jaamoa, koulua ja koeasemaa, jotka yhdessä                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
28239: muodostavat sähköteknillisen koulun, ei kui-            .esityksen 3 634 200 1YUJitkan määrära--
28240: tenkaan perustettujen neljän viran puitteissa           han ottamisesta lisäyksenä vuoden
28241: saada toimintakykyiseksi. Tämän vuoksi olisi            1955 tulo- ja menoarvioon 8ähkötek-
28242: sähköteknilliseen 'kouluun perustettava ensi            n~'lliseen kouluun perustettavien virko-
28243: tilassa kymmenen vakinaista virkaa ja tointa.            jen ja toimien palkkaamiseksi.
28244: Asia on kiireellinen, sillä huomattaYa osa
28245:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
28246: 
28247:           Juho Tenhiälä.            Lauri Järvi.              Helge Miettunen.
28248:           Artturi Tienari.          Toivo Antils..            Harras Kyttä.
28249:           Kaarlo Kajatsalo.         Urho Saariaho.            Eino Saari.
28250:           Grels Teir.               Aukusti Pasanen.          Kalervo Sa.ura.
28251:           Sven Högström.            Aare Leikola.             Xustu. Tiitu.
28252:           Esa Kaitila.              Antti J. Ba.nt&ma.a..     Jaakko Hakala.
28253:                            Leo Häppölä.             Niilo Honkala.
28254:                                                                                                675
28255: 
28256: XI,1o. -   Toiv.al. N:o 341.
28257: 
28258: 
28259: 
28260: 
28261:                                 Tenhiälä ym.: Matka-apurahojen varaamisesta puolustusvoi-
28262:                                    mien teollisuuslaitosUn ja valtion pukutehtaan työväes-
28263:                                    tölle ja t'!Jöttjohtajilie.
28264: 
28265: 
28266:                                       E d u s k u llli n a He.
28267: 
28268:    Puolustuslaitoksen teollisuuslaitosten ja       myös ulkomailla. Tässä tarkoituksessa olisi
28269: valtion pukutehtaan työväestölle ja työn-          sopiviksi katsotuille työntekijöille myönnet~
28270: johtajille ei ole voitu siinä määrin myöntää       tävä valtion varoista matka-apurahoja, jotka
28271: erinäisiä sosiaalisia ja muita etuja kuin olisi    samalla olisivat tunnustuksen osoituksena
28272: ollut suotavaa. Järjestelmällistä jatkokoulu-      1aitosten vanhemmille ja ansioituneimmiHe
28273: tusta ei ole ollut ja tilapäinenkin kurssi- ja     palvelijoille.
28274: muu sellainen toiminta on ollut satunnaista.         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28275: Asianomaisten teollisuuslaitosten, ja ennen        nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
28276: kaikkea niiden työntekijäin itsensä kannalta       muksen,
28277: katsottuna, olisi kuitenkin tärkeää, että ku-
28278: kin työntekijä omassa ammatissaan saavut-                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28279: taisi mahdollisimman korkean ammattitaidon                 toimenpiteisiin puolustusvoimain teol-
28280: ja pätevyyden. Yhtenä keinona tämän pää-                   lisuuslaitosten ja valtion pukutehtaan
28281: määrän saavuttamiseksi sopisivat muun ohella               työväestön ja työnj.ohtajien matka-
28282: tutustumiskäyrtnit saman alan teollisuuslai-               apuraJtojen varaamiseksi.
28283: toksiin muuaHa kotimaassa sekä mahdollisesti
28284:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
28285: 
28286:               Juho Tenhiälä.                                     N. Kosola..
28287:               Aukusti Pasanen.                                   Annas Leinonen.
28288:               Artturi Tienari.                                   Aare Leikola..
28289:                                      Aune Innala..
28290: 676
28291: 
28292: Xl,u. -    Toiv.al. N:o 342.
28293: 
28294: 
28295: 
28296: 
28297:                                  Innala. ym.: Määrärahasta puolustuslaitoksen soittajiston
28298:                                     palkkojen korottamisesta.
28299: 
28300: 
28301:                                       E d u s kunnalle.
28302: 
28303:    Sotilassoittokunnillamme on syvät juuret         ylempien alipäällystötointen suhde on noin
28304: kansan keskuudessa. Useiden varuskunta-             kaksi kolmeen, niin soittokunnissa on sama
28305: paikkakuntien soitannolliseen elämään on jo         suhde kahdeksantoista kolmeen. Kuitenkin
28306: vuosikymmeniä kuulunut oleellisena sotilas-         soittaja-aliupseerien koulutus on paljon pi-
28307: soittokunta ja sen panos paikkakuntansa mu-         tempi kuin muiden aliupseerien. Valtion mui-
28308: siikkikulttuurin kehittämisessä on ollut erit-      den aliupseerien jatkokoulutuksen tapah-
28309: täin merkittävä. Sotilassoittokunnilla on           tuessa valtion kustannuksella joutuvat kaiken
28310: myös tärkeä merkitys puhallinsoittajien kou-        lisäksi soittaja-aliupseerit kustantamaan mu-
28311: luttajina radio- ja sinfoniaorkestereita var-       siilrlriopintonsa aina itse.
28312: ten. Lisäksi lukuisat työväen, palokuntien ja          Vielä on huomattava, että soittaja-aliupsee-
28313: nuorisoseurojen soittokunnat sekä monet             rit joutuvat soittopalvelunsa lisäksi hoita-
28314: muut soittoyhtyeet saavat koulutettua soitta-       maan suuressa määrin samoja tehtäviä kuin
28315: jistoa melkeinpä yksinomaan sotilassoitto-          muut aliupseerit, kuten toimimaan päiyYstä-
28316: kunnista.                                           jinä, toimitsijoina ampuma- ja suunnistuskil-
28317:    Sotilassoittokuntien kehitykselle tuottaa        pailuissa ym. Pyrkimyksenä on, että myös
28318: kuitenkin vakavaa haittaa se, että parhain          kaikki soittaja-aliupseerit suorittavat kanta-
28319: ja lahjalrlrain aines, saatuaan puolustuslaitok-    aliupseerien peruskurssin.
28320: sen taholta pitkäaikaisen ja kalliin koulutuk-         Jotta puolustusvoimain soittajiston palk-
28321: sen - monasti jo lapsuusvuosista lähtien -          kaustaso tulisi vastaamaan heille asetettuja
28322: hakeutuu useimmiten tilaisuuden siihen avau-        tehtäviä ja heidän erikoiskoulutustaan, olisi
28323: tuessa muihin soittokuntiin. Tämä ilmiö on          heidän palkkaustaan korotettava niiden puo-
28324: ollut havaittavissa jo pitkähkön ajan ja joh-       lustuslaitoksen palveluksessa olevien aliup-
28325: tuu se siitä, että radio- ja sinfoniaorkesterit '   seerien palkkauksen tasolle, joihin soittajien
28326: 'kykenevät tarjoamaan huomattavasti parem-          asemaa tehtävien laatu ja vastuullisuus
28327: min palkattuja toimia kuin puolustuslaitok-         huomioon ottaen on lähinnä verrattava. Siten
28328: sen soittokunnat.                                   olisi viiden vääpelin yp. palkka korotettava
28329:    Kaiken lisäksi puolustuslaitoksen soittohen-     nykyisestä 16 palkkausluokasta 18 palkkaus-
28330: kilöstön palkkauksen epäsuhde orkesterimuu-         luokkaan, mikä vastaa nykyistä 1 1. sotilas-
28331: sikoiden palkkaukseen verrattuna yhä kasvaa         mestarin palkkaa, yhden vääpelin yp. pallrlra
28332: viimeksi mainittujen paikoissa jo suoritettu-       korotettava 16 palkkausluokasta 17 palkkaus-
28333: jen tai parhaillaan vireillä olevien korotusten     luokkaan, mi:kä vastaa nykyistä 2 1. sotilas-
28334: jälkeen.                                            mestarin palkkaa, kahdeksan vääpelin ap.
28335:    Sotilassoittajat ovat palkka;kuopassa myös       palkka korotettava 15 palkkausluokasta 17
28336: muuhun puolustuslaitoksen kantahenkilöstöön         palkkaluokkaan, vastaten nykyistä 2 1. soti-
28337: nähden siten, että soittokunnista puuttuvat         lasmestarin palkkaa, kahden vääpelin ap.
28338: kokonaan ylimmät alipäällystöarvot, kuten           palkka 'korotettava 15 paLkkausluokasta 16
28339: ylivääpeli ja sotilasmestari. Kun lisäksi           palkkausluokkaan, vastaten nykyistä 3 l. so-
28340: muualla puolustuslaitoksessa kersantin ja           tilasmestarin palkkaa, yhden ylikersantin
28341:                                     IX,u. -    Innala ym.                                 677
28342: 
28343: palkka 14 palkkausluokasta 16 palkkausluok-     palkkausluokkaan, vastaten nykyistä yliker-
28344: kaan, vastaten nykyistä 3 l. sotilasmestarin    santin palkkaa ja neljänkymmenen kersantin
28345: palkkaa, neljän ylikersantin palkka 14 palk-    ap. palkka 12 palkkausluokasta 13 palkkaus-
28346: kausluokasta 17 palkkausluokkaan, vastaten      luokkaan, vastaten nykyistä kersantin yp.
28347: nykyistä ylivääpelin palkkaa, kahdentoista      palkkaa.
28348: ylikersantin palkka 14 palkkausluokasta 16        Kaikkeen edellä esittämäämme viitaten
28349: palkkausluokkaan, vastaten nykyistä vääpe-      kunnioittavasti ehdotamme eduskunnan hy-
28350: lin yp. palkkaa, yhden ylikersantin palkka      väksyttäväksi toivomuksen,
28351: 14 palkkausluokasta 15 palkkausluokkaan,
28352: vastaten nykyistä vääpelin ap. palkkaa, kah-              että hallitus ottaisi vuoden 1956
28353: den kersantin yp. palkka 13 palkkausluo-               tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
28354: kasta 15 palkkausluokkaan, vastaten nykyistä           sen määrärahan puolustuslaitoksen
28355: vääpelin ap. palkkaa, kuudenkymmenen ker-              soittajiston palkkojen korottamiseksi.
28356: santin yp. palkka 13 palkkausluokasta 14
28357:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
28358: 
28359:         Aune Innala.               Urho Saariaho.                Juho Tenhiälä..
28360:         Erkki Leikola.             Mauri Seppä.                  Sven Högström.
28361:         Irma Hamara.               Jaakko Hakala.                Kurt Nordfors.
28362:         Erkki Koivisto.            Antti J. Rantamaa.            Erkki Tuuli.
28363:         R. Hallberg.               Helge Miettunen.              Kaarlo Kajatsalo.
28364:                                    Olavi Kajala.
28365: XI,12, - Toiv.al. N:o 343.
28366: 
28367: 
28368: 
28369: 
28370:                                  Innala ym..: Määrärahasta puolustuslaitoksen soittokuntien
28371:                                     kapellimestarien ja ylikapellimestarin palkkauksen korot;_
28372:                                     tamiseksi.
28373: 
28374: 
28375:                                       E d u s Ii: u n n a ll e.
28376: 
28377:    Sotilassoittokuntamme ovat tunnetusti hy-        milla orkesterien johtohenkilöstöön kuulu-
28378: vää tasoa. Sitä on pidettävä suurelta osalta        villa on sitäpaitsi mahdollisuuksia ylimää-
28379: tuloksena soittokuntia johtavien kapellimesta-      räisen ansion saamiseen ja johtajavierailuihin
28380: rien ja varsinkin puolustuslaitoksen ylikapel-      sekä kotimaassa että ulkomailla huomattavin
28381: limestarin taidosta ja pätevästä johtajaky-         taloudellisin hyvityksin, mitkä mahdollisuu-
28382: yystä. Ei niin ollen ole outoa, että niin           det täysin puuttuvat puolustuslaitoksen ka-
28383: hyvin puolustuslaitoksen kapellimestarit kuin       pellimestareilta ja ylikapellimestarilta.
28384: soittajistoon kuuluvat parhaat miehet hakeu-           Unohtaa ei myöskään sovi puolustuslaitok-
28385: tuvat ja otetaan mieluisasti soittajiksi maas-      sen kapellimestarien päiyystysvelvollisuutta
28386: samme toimiviin orkestereihin. Valtion edun         ja heidän vastuutaan soittokunnan koulutuk-
28387: mukaista ei ole tällainen alituinen siirtymi-       sesta, jota paitsi ylikapellimestarin on vas-
28388: nen puolustuslaitoksen soittokunnista parem-        tattava esim. kaikkien sotilassoittokuntien
28389: min palkattuihin kaupunkien ja muiden lai-          sekä koulutuksesta että taloudesta, minkä
28390: tosten soittokuntiin.                               lisäksi viimeksi mainitun erikoistehtävänä on
28391:    Tällainen on estettävissä vain sen kautta,       ,toimia 15. 11. 1952 annetun määräyksen no-
28392: että puolustuslaitoksen soittokuntien johta-        jalla Helsingin varuskuntasoittokunnan pääl-
28393: ville miehille suoritetaan edes likimain saman-     likkönä. Ylikapellimestarin tehtäviin kuuluu
28394: laiset palkkaedut kuin mitä heidän on mah-          myös huolehtia soittokuntien erikoisvälinei-
28395: dollista saada orkesterien johtajistoon kuulu-      den, kuten soittimien, nuottien yms. hankin-
28396: vina. Heidän paikallisen asemansa paranta-          noista, antaa lausuntoja puolustuslaitoksen
28397: miseen on sitä suurempi syy, kun valmistau-         sotilassoittoa koskevista kysymyksistä jne.
28398: tuminen puolustuslaitoksen soittokuntien pal-       Niinikään hänen on suoritettava tarkastus-
28399: velukseen vaatii perinpohjaisen soitannollisen      matkoja sekä soittokuntien koulutuksen että
28400: koulutuksen lisäksi oman erikoiskoulutuk-           niiden talouspuolen valvomiseksi.
28401: sensa.                                                 Verrattaessa kapellimestarien ja ylikapelli-
28402:    Lisäksi on huomattava, että puolustuslai-        mestarin palkkausta edellä mainittujen mui-
28403: toksen kapellimestarien ja varsinkin ylikapel-      den orkesterien ja myös radio-orkesterin jä-
28404: limestarin tehtäviin kuuluu runsas määrä            senten palkkaukseen havaitaan niiden olevan
28405: sellaisia puolustuslaitoksen aiheuttamia eri-       tuntuvasti muista jäljessä.
28406: koistehtäviä, joista orkesterien vastaavissa           Puolustuslaitoksen ja valtion edun mu-
28407: asemissa olevat miehet ovat täysin vapaat,          kaista olisi niin ollen, että puolustuslaitok-
28408: jota paitsi viimeksi mainituilla on paljon pi-      sen soittokuntien kapellimestarien ja ylikapel-
28409: temmät loma-ajat eikä heillä ole mitään vel-        limestarin palkkaus saatettaisiin nykyistä
28410: vollisuutta työskennellä tavallisten toimiaiko-     paremmin vastaamaan sekä heidän pätevyyt-
28411: jen ulkopuolella. Sen lisäksi näillä on täysi       tään että työmääräänsä ja edes jossakin
28412: henkilökohtainen vapaus varsinaisen toimi-          määrin vastaamaan muiden orkestereiden
28413: ajan ulkopuolella,. mikä ei ole laita puolustus-    johtajien nykyistä palkkatasoa, varsinkin kun
28414: laitoksen kapellimestarien kohdalla. Useim-         nekin parhaillaan ovat tarkistuksen alaisina
28415:                                       XI,l!l.- Innala ym.                                  6?9
28416: 
28417: korottamisen mielessä. Olisi sen vuoksi vält-    tarin palkka 17. ·. palkkalUokasta 20. palkka-
28418: ttämätöntä korottaa ylikapellimestarin palkka    luokkaan.
28419: ~ykyisestä 28. palkkaluokasta 32. palkka·          Esitetyn l,lojalla ehdotamme eduskunnan
28420: luokkaan sekä l. luokan kapellimestarin          hyväksyttäväksi toivomuksen,
28421: palkka 22. palkkaluokasta 26. palkkaluokkaan,
28422: 2. luokan kapellimestarin palkka 20. palkka-               että hallitus ottaisi vuoden 1956
28423: luokasta 24. palkkaluokkaan, 3. luokan ka-              tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
28424: pellimestari:r;t palkka 18. palkkaluokasta 22.          liset määrärahat puolustuslaitoksen
28425: palkkaluokkaan sekä 4. luokan kapellimes-               soittokuntien kax>ellimestarien ja yli-
28426:                                                         kapellimestarin palkan korottamiseksi.
28427:      H~lsingissä   9 päivänä helmikuuta 1955.
28428: 
28429:         Aune lnnala..                Urho Saariaho.              .Antti J. Ra.ntama.a.
28430:         Erkki Leikola..              Juho Tenhiäli.               Helge Miettunen.
28431:         Irma BlloDlara.              Mauri Seppä..                Sven Bögström.
28432:         Erkki Koivisto.              Jaakko Hakala..              Kavlo Ka.ja.tsalo.
28433:         B. Hallberg.                 Kalervo Saura.               Erkki Tuuli.
28434:                                      E.urt Nordfon.
28435: 680
28436: 
28437: XI,u. - Toiv.al. N:o 344.
28438: 
28439:                                 Innala ym.: Puolustuslaitoksen ylimääräisten emännöitsijän
28440:                                    tointen muuttamisesta peruspalkkaisiksi.
28441: 
28442:                                      E duskunm alle.
28443:    Eräänä puolustuslaitoksemm.e henkilökun-       asianomainen tällaiseen tehtävään kiinnite-
28444: nan välttämättömänä osana toimivat sen eri        tään edes ylimääräisenä, jommoisina he
28445: yksiköissä palvelevat emännöitsijät. Vuosi-       kaikki nykyisin toimivat.
28446: kymmenestä toiseen he ovat väsymättömästi            Puolustuslaitoksen edun mukaista olisi
28447: suorittaneet näennäisesti vaatimatonta, mutta     epäilemättä, että etenkin johtavassa asemassa
28448: silti ei ainoastaan rasittavaa vaan myös vas-     olevat suurimpien yksiköiden ja koulujen
28449: tuullista ja velvoittavaa työtään. Heidän         emännöitsijät, joita puolustuslaitoksessa ny-
28450: tehtäviinsä kuuluu huolehtiminen yksiköit-        kyisin on 46, saatettaisiin vakinaisen toimen-
28451: tensä ruokatalouden ylimmästä valvonnasta         haltijan asemaan. Tällainen järjestely ei tuot-
28452: ja sen käy.tännöllisestä järjestämisestä ja       taisi valtiolle mitään lisäkustannuksia, mutta
28453: johtamisesta heidän alaisinaan työskentele-       sen sijaan se takaisi asianomaisille toimen-
28454: vien apulaisemäntien, keittäjättärien ja ruo-     haitijoille varmuuden heidän toimeentulonsa
28455: kala-apulaisten sekä tilapäisten avustajien       säilymisestä nykyistä turvatumpana. Samalla
28456: avulla asepalveluksessa olevien hyväksi sinä      puolustuslaitokselle kävisi mahdolliseksi saada
28457: aikana, jolloin nämä asevelvollisuutta suo-       näihin tehtäviin jatkuvasti täysin ammatti-
28458: rittaen tai vapaaehtoisina palvelevat armei-      taitoisia henkilöitä, ilman että olisi vaaraa
28459: jassa. Lisäksi odotetaan heidän hoitavan tä-      siitä, että he asemansa epävarmuuden takia
28460: män pääasiallisen tehtävänsä siten, että nuor-    hakeutuisivat muiden palvelukseen tai koko-
28461: ten asevelvollisten muonitus ja hyvinvointi       naan toisille toimialoille.
28462: tulee parhaalla mahdollisella tavalla valvo-         Nyt kysymyksessä olevia johtavina emän-
28463: tuiksi ja huolletuksi sekä että heidän viihtyi-   nöitsijöinä toimivia emännöitsijöitä, joiden
28464: syytensä hyväksi myös tässä suhteessa teh-        asema ensi kädessä olisi vakinaistettava, on
28465: dään kaikki voitava.                              seitsemän nykyisin 13 palkkaluokassa olevaa
28466:    Muonitusvahvuus yksiköissä vaihtelee noin      2 luokan emäntää, kuusitoista nykyisin 12
28467: 250 miehestä 1 500 mieheen. Ja esimerkiksi        palkkaluokassa olevaa 3 luokan emäntää sekä
28468: erään 1500 miestä käsittävän yksikön muo-         kaksikymmentäkolme nykyisin 11 palkka-
28469: nituksen huoltajana joutuu yhden emännöit-        iuokassa olevaa 4 l. yp. emäntää. Ehdotettu
28470: sijän alaisena työskentelemään 16 naista ja       muutos koskisi niin ollen 46 puolustuslaitok-
28471: n. 20 sotilasta. Emännöitsijän työmäärä           sen emännöitsijää.
28472: muodostuu niin ollen v'arsinkin suuremmissa          Edellä esitetyn nojalla kunnioittavasti esi-
28473: yksiköissä erittäin raskaaksi ja vastuulli-       tämme eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo-
28474: seksi.                                            muksen,
28475:    Siitä huolimatta emännöitsijäin ja heidän
28476: alaistensa asema ei ole vakinaistettu samalla               että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
28477: tavoin kuin muiden puolustuslaitoksen pal-               toimenpiteisiin puolustuslaitoksen pal-
28478: veluksessa olevien, vaikka heidän toimensa               veluksessa olevien 9 Pl. II luvun koh-
28479: on tarkoitettu ja käytännössä myös muodos-               dalla mainittujen seitsemän 2 luokan,
28480: tunut pysyväiseksi. Näin siitä huolimatta,               kuudentoista 3 luokan ja kahdenkym-
28481: että ainakin johtavassa asemassa olevat                  menenkolmen 4 luokan ylimääräisen
28482: emännöitsijät ovat saaneet pätevän talous-               emännöitsijän toimen saattamiseksi pe-
28483: koulutuksen, mikä vaaditaan, ennen kuin                  ruspalkkaisiksi toimiksi.
28484:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
28485:          Aune Innala.                 Eino Raunio.                 Kalervo Saura.
28486:          Irma Hamara.                 Armi Hosia.                  Erkki Tuuli.
28487:          Johannes Wirtanen.           Arno Tuurna.                 Unto Suominen.
28488:          Saara Forsius.               Erkki Koivisto.              Armas Leinonen.
28489:                                       Vieno Simonen.
28490:                                                                                            681
28491: 
28492: XI,14. -    Toiv.al. N:o 345.
28493: 
28494: 
28495: 
28496: 
28497:                                 V. Virtanen ym.: .Asevelvollisten päivärahan korottamisesta.
28498: 
28499: 
28500:                                      Eduskullinalle.
28501: 
28502:    Asevelvollisten päiväraha on nykyisin 40       virvokkeihin, tupakkaan jne. - joutuvat he
28503: mk. Vaikka ottaakin huomioon, että päivä-         usein jopa lainailemaan varakkaimmilta.
28504: raha ei pyrikään olemaan mikään palkka,           Tämä ei suinkaan ole omiaan kohottamaan
28505: eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan, on     nuorten mieliä, vaan saa aikaan katkeruutta
28506: se kuitenkin, nykyinen rahan arvo huomioon        ja tyytymättömyyttä.
28507: ottaen, kohtuuttoman alhainen. Suurem-               Kun toisaalta asevelvollisten päivärahan
28508: massa määrässä kuin aikaisemmin joutuvat          korottaminen jonkin verran ei valtion meno-
28509: nykyisin nuoret miehet lähtemään asevelvol-       taloudessa tulisi merkitsemään suurtakaan
28510: lisuuttaan suorittamaan joko suoraan koulun       lisärasitusta, ehdotammekin, että eduskunta
28511: penkiltä tai ammattiopintojen parista, josta      päättäisi lausua toivomuksen,
28512: johtuen heillä itsellään ei ole ollut mitään
28513: mahdollisuutta säästää ,sotaväen" varalle,                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
28514: niinkuin ennen tapahtui. Niinpä joutuvatkin             asian vaatimiin toimenpiteisiin asevel-
28515: asevelvolliset olema;an ainaisessa rahapulassa          vollisten päivärahan korottamiseksi.
28516: ja pikkutarpeisiinkin -        postimerkkeihin,
28517:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
28518: 
28519:            Viljo Virtanen.            Tyyne Paasivuori.           Urho Kulovaara.
28520:            Veikko Helle.              Anni Flinck                 Elli Nurminen.
28521:            Imp~ Lukkarinen.           Kalle Kauhanen.             E. Pusa.
28522:            Aino Malkamäki.            Lempi Lehto.                Arvo Sävelä.
28523:            Olavi Kajala.              Mikko Hult.                 0. Lindblom.
28524:            Arvo Ahonen.               V. Liljeström.              Juho Kuittinen.
28525:            Väinö Tikkaoja.            Varma K. Turunen.           Unto Suominen.
28526:            K. F. Haapasalo.           Bruno J. Sundman.           Laura Brander-Wallin.
28527:            Eino Raunio.               Edvard Pesonen.             Kustaa Alanko.
28528:            Heikki Hykkäälä.           Vappu Heinonen.             Juho Karvonen.
28529:            Veikko Kokkola.            G. Henriksson.              Kaisa Hiilelä.
28530:            Valto Käkelä.              Meeri Kalavainen.           Erkki W. Mohell.
28531: 
28532: 
28533: 
28534: 
28535: 86 E 159/55
28536: Xl,15. -   Toiv.al. N:o 346.
28537: 
28538: 
28539: 
28540: 
28541:                                R. Virtanen ym.: Asevelvollisten luottamusmiesjärjestelmän
28542:                                   aikaansaamisesta.
28543: 
28544: 
28545:                                     E d u s k u n n a.ll e.
28546: 
28547:    Asevelvollisten lainsuomien oikeuksien tur- tavat tapaukset, jolloin varusmies on menet-
28548: vaamiseksi ja heidän demokraattisten oikeuk- tänyt henkisen tasapainonsa siinä määrin,
28549: siensa lisäämiseksi olisi puolustusvoimiin pe- että on riistänyt itseltään hengen. Turussa
28550: rustettava asevelvollisista luottamusmiesver- mm. sattui viime kesänä tapaus, jolloin esi-
28551: kosto. Vaikka kurin armeijassa pitäisi perus- miesten määräyksestä kiihdytettiin marssi
28552: tua oikeudenmukaisuuteen, .on nykyisin kui- rasittavan harjoituksen jälkeen kasarmille
28553: tenkin tilanne sellainen, että armeijan kurin- palattaessa sillä seurauksella, että yksi ase-
28554: pidon perustana on päällystöä kohtaan velvollinen kuoli ylirasituksen johdosta. Ta-
28555: tunnettu pelko, ja kuri näin ollen perustuu pauksesta voitaneen tehdä se johtopäätös,
28556: pakkoon. ·Tosiasia on myös, että osa armeijan että kyseinen asevelvollinen ei ehkä uskalta-
28557: päällystöä ja alipäällystöä käyttää esimies- nut pyytää esimieheltään helpotusta väsy-
28558: asemaansa väärin pakottaen muka kurinpi- myksensä perusteella, vaan yritti kaikkensa
28559: don perusteella varusmiehiä erilaisiin epätar- edellä mainituin seurauksin.
28560: koituksenmukaisiin työ- ym. tehtäviin vapaa-       Edellämainittu epäterve kehitys voitaisiin
28561: aikana ja syyllistyy edelleenkin ns. simpu- estää, jos turvattaisiin asevelvollisille käy-
28562: tukseen sekä käyttäytyy alaisiaan kohtaan tännön mahdollisuus luottamusmiesverkos-
28563: monin tavoin epäinhimillisesti.                 ,tonsa välityksellä tehdä esityksiä mahdolli-
28564:    Voimassa olevien määräysten mukaan on sesti esiintyvistä epäkohdista perusyksik-
28565: varusmiehillä oikeus tehdä perusyksikön könsä päällikölle. Tällainen luottamusmies-
28566: päällikölle, ja virkateitse ylemmillekin esi- verkosto, joka voisi käsittää 2-3 varusmiestä
28567: miehiile, valitus tai bntelu, jos he katsovat kustakin komppaniasta tai sitä vastaavasta
28568: joutuneensa väärän kohtelqn alaisiksi. Käy- yksikö!'ltä ja jolla olisi oikeus tovereittensa-
28569: tännössä on a.sia kuitenkin niin, että vain .kin puolesta tehdä huomautuksia ja valituk-
28570: hyvin harva varusmies rohkenee tehdä vali- sia esille tulevista epäkohdista, olisi omiaan
28571: tusta edes silloinkaan, kun hän selvästi on lisäämään päällystön ja asevelvollisten kans-
28572: joutunut kärsimään vääryyttä. Hänen on an- sakäymistä ja ennen kaikkea antaisi kurin-
28573: nettu ymmärtää, että aiheeton valitus johtaa pidolle kokonaan uudenlaisen perustan. Edellä
28574: rangaistukseen ja joka tapauksessa siihen, esitetty luottamusmiesjärjestelmä turvaisi ase-
28575: että hän palveluksessaan joutuu entistäänkin velvollisten demokraattiset oikeudet ja pois-
28576: enemmän esimiestensä painostuksen alaiseksi. ,taisi ajatuksen siitä, että he olisivat riippu-
28577: Seuraukset siitä, että lain sallimia valituksia vaisia vain esimiehensä käskyistä silloinkin,
28578: ei uskalleta tehdä, ovat monesti hyvin vaka- kun ne selvästi ovat vastoin määräyksiä tai
28579: via. Palvelus muuttuu raskaaksi pakoksi ja hyviä tapoja. Järjestelmä olisi myös omiaan
28580: kuri entistäänkin suuremmassa määrin pakko- kehittämään koulutusupseeriston ja aliupsee-
28581: kuriksi. On esimerkkejä siitä, miten tällainen riston tasoa ja ammattipätevyyttä, koska se
28582: tilanne on aiheuttanut varusmiehille suuria, vaatisi entistään paljon parempaa ja samalla
28583: jopa pysyviäkin henkisiä sairauksia. Ilmei- oikeampaa perustaa koko johtamistyölle.
28584: sesti samasta syystä aiheutuvat ne valitet- 'rässä yhteydessä tulkoon mainituksi, että
28585:                                  XI,15.- R. Virtanen ym.                               683
28586: 
28587: mm. Tanskan puolustusvoimissa on tämänlaa-            että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28588: tuinen luottamusmiesjärjestelmä ollut usean         toimenpiteisiin asevelvollisten luotta-
28589: vuoden ajan käytännössä.                            musmiesjärjestelmän aikaansaamiseksi
28590:    Edellä lausutun perusteella ehdotamme            puolustusvoimiin.
28591: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
28592: toivomuksen,
28593:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
28594: 
28595:         Rainer Virtanen.          Toivo Asvik.                Aimo Aaltonen.
28596:         Pauli Puhakka.            Hannes Tauriainen.          Paavo Aitio.
28597:                                   Toivo Niiranen.
28598: VALTIOPÄIVÄT
28599:                1955
28600: 
28601:         LIITTEET
28602:                  XII
28603: 
28604: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
28605:         TOIVOMUSALOITTEET
28606: 
28607: 
28608: 
28609: 
28610:              HELSINKI 1955
28611:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28612: Tie- ja vesirakennusta, rautateiden, maanteiden ja siltojen
28613:        rakentamista ym. koskevia toivomusaloitteita.
28614:                                                                                               689
28615: 
28616: XII,1. -   Toiv.al. N:o 347.
28617: 
28618: 
28619: 
28620: 
28621:                                 Tainio ym.: Toimenpiteistä moottoripolttoaineiden hinnan
28622:                                    tasoittamiseksi samaksi koko maassa.
28623: 
28624: 
28625:                                       E d u s k u n n a 11 e.
28626: 
28627:    Rautateistä etäällä olevat maamme syrJai-       tojen parantamiseksi olisi todellakin tehtävä
28628: set seudut ovat täysin riippuvaisia autokulje-     jotakin. Yhtenä tähän tähtäävänä toimenpi-
28629: tuksista niin henkilöliikenteen kuin tavara-       teenä on moottoriajoneuvojen polttoaineen
28630: kuljetuksenkin suhteen. Tämä tuottaa näillä        hintojen tasaaminen maamme eri puolilla.
28631: syrjäisillä alueilla asuville huomattavia lisä-    Alustavasti tähän päästäisiin jo sillä, että
28632: kustannuksia. Niinikään autokuljetukset ko-        maan syrjäisille seuduille kuljetettavista
28633: hottaessaan kustannuksia aiheuttavat myös          moottoripoHtoaineista maksettaisiin valtion
28634: sen, että esim. valmiiden tuotteiden kuljetta-     toimesta rahtiavustuksia. Tällä tavoinhan on
28635: minen näiltä alueilta ei useinkaan ole mah-        menetelty jo esim. syömäviljan rahtiavustuk-
28636: dollista, vaikka muut edellytykset olisivatkin     sissa.
28637: olemassa.                                             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28638:    Autokuljetuksien aiheuttamia kustannuksia       eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
28639: lisää vielä se, että rahtikustannu:ksista joh-
28640: tuen polttoaineiden hinta syrjäisillä seuduilla              että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28641: on huomattavasti korkeampi kuin rautateiden               toimenpiteisiin moottoripolttoaineiclen
28642: varsilla. Niinpä esim. Inarissa ja Enonte-                hinnan tasoittamiseksi samaksi koko
28643: kiöllä bensiinin hinta on jopa useita mark-               maassa maksamalla syrjäisille seuduille
28644: koja korkeampi kuin Etelä-Suomessa.                       kuljetettavasta moottoripolttoaineesta
28645:    Mainitun epäkohdan poistamiseksi ja                    rahtiavustukset.
28646: maamme syrjäisten seutujen väestön elineh-
28647:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
28648: 
28649:       Eino Tainio.                 Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.      Toivo Friman.
28650: 
28651: 
28652: 
28653: 
28654: 87   E 159/55
28655: 690
28656: 
28657: Xfi,2. -    Toiv.al. N:o 348.
28658: 
28659: 
28660: 
28661: 
28662:                                 Hiltunen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta tavaran kuljetus·
28663:                                    kustannusten tasoittamismahdollisuuksista.
28664: 
28665: 
28666:                                       E d u s k u :ru n a ll e.
28667: 
28668:   Viimeksi käydyn sodan jällkeen, Saimaan           ne ovat sama;lla myöskin alueita, joissa työt-
28669: kanavan lopullisesti sulkeuduttua, ovat Itä-        tömyys teollisuuslaitosten vähälukuisuuden
28670: Suomen liikenneolosuhteet suuresti vaikeutu-        vuoksi on muodostunut jokatalviseksi ja jat-
28671: neet. Ainoana liikennereittinä on nyt rann,i-       kuvaksi ilmiöksi. Sen vuoksi toivotaan har-
28672: kolle vain rautatie, mutta valitettavasti rau-      taasti, että hallitus kiinnittäisi entistä enem-
28673: tateitten rahtimaksutariffit eivät suosi sisä-      män huomiota näitten alueitten taloudel-
28674: maan teollisuuslaitoksia, sillä raakatavaran        listen olosuhteiden kohentamiseen. Yhtenä
28675: rahdit ovat suhteeHisesti niin paljon halvem-       keinona näemme kaukokuljetuskustannusten
28676: mat jalostettuun tavaraan verrattuna, ettei         alentamisen jalostetun tavaran osalta, sillä
28677: varsinkaan uusien puunjalostustehtaiden pe-         nykyiset rahtikustannukset eivät tee oikeutta
28678: rustaminen sisämaahan ole mahdollista,              siSamaassa olevalle teollisuudelle. Tämän
28679: koska on edullisempaa rahdata raakatavara           vudksi olisi tutkittava mahdollisuuksia teol-
28680: rannikolla olevalle puunjalostuslaitokseHe.         lisen toiminnan elvyttämiseksi Savossa ja
28681: Siitä viimeisimpänä esimerkkinä mainitta-           Pohjois-Karjalassa.
28682: koon Summan suuren paperitehtaan raken-                Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
28683: taminen lähelle Haminan !kaupunkia, josta           tamme kunnioittaen,
28684: kustannuslaskelmat osoittivat, että raakatava-
28685: ran tuottaminen tehtaalle tulee hailvemmaksi,                  että hallitus kiireellisesti tutkitut-
28686: jos se rakennetaan rannikolle. Tämä ei voi                  taisi, missä määrin voitaisiin tavaran
28687: olla oikeata maan teollistamispolitiikkaa, sillä            kuljetuskustannuksia siten tasoittaa,
28688: meidän mielestämme pitäisi päinvastoin pyr-                 että ainakin uusien puunjalostusta
28689: kiä jalostamaan raaka-aineet mahdollisimman                 harjoittavien teollisuuslaitosten toi-
28690: iähellä niiden tuotantolähteitä. Savo ja                    minta, tulisi kannattavaksi Savossa ja
28691: Pohjois-Karjala ovat niitä alueita, joissa                  Pohjois-Karjalassa.
28692: ovat maan tuottavimmat metsäalueet, mutta
28693:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
28694: 
28695:            Onni Hiltunen.             Martti Leskinen.                Marja Lahti.
28696:            Kalle Kauhanen.            Eeli Erkkilä.                   Niilo Nieminen.
28697:            Mikko Bult.                K. F. Haapasalo.                Irma Bamara.
28698:            Varma K. Turunen.          Wiljam Sarjala.                 Nestori Kaasalainen.
28699:            Sylvi Balinen.             Aukusti Pasanen.                Eino E. Beikura.
28700:            Esa Hietanen.              Väinö Kaasalainen.              Arvo Ahonen.
28701:                                       Antti Kukkonen.
28702:                                                                                               691
28703: 
28704: XU,a. -   Toiv.al. N:o 349.
28705: 
28706: 
28707: 
28708: 
28709:                                 A. Leikola ym.: Tutkimuksen toimittamisesta dieselmoottorien
28710:                                     tarkoituksenmukaisen käytön vaatimista toimenpiteistä.
28711: 
28712: 
28713:                                       E d u s k u n n a ll e.
28714: 
28715:    Dieselmoottorien saavutettua nykyisen ke-         Yleinen näky teillämme on voimakkaasti
28716: hitysasteensa ne ovat useissa tapauksissa          savuttava dieselkäyttöinen ajoneuvo. Ilmiö
28717: syrjäyttäneet ja syrjäyttämässä muut voima-        johtuu ammattitaidottomasta tai puutteelli-
28718: koneet ylivoimaisen taloudellisuutensa ja          sesta huollosta ja aiheuttaa sekä kansan- että
28719: käyttövarmuutensa takia.                           yksityistaloudellisia menetyksiä. Tästä on
28720:    Meillä tätä kansantaloudellisesti edullista     meillä, kuten Keski-Euroopassakin, muodos-
28721: ja siis mitä toivottavinta kehitystä vaikeutta-    tumassa vakavaa huomiota osakseen vaativa
28722: vat kuitenkin ulkomaankaupan säännöstely,          pulma. Ammattikoulutus ei ole riittävän pe-
28723: erinäiset vanhentuneina epätarkoituksenmu-         rusteellista eikä kyllin laajalla pohjalla.
28724: kaiset säännökset, oikean käyttötavan puut-          Varaosatuonnin lisenssiointi ei riitä tyy-
28725: teellinen tuntemus sekä kunnolla koulutetun        dyttämään maassa olevan moottorikannan
28726: huoltohenkilöstön ja tarvittavan välineistön       monipuolisia tarpeita. Tullitariffinimikkeistä
28727: puute.                                             on näitä moottoreita ja niiden osia koskeviita
28728:    Raskaampi autoliikenne, kuten pitkämat-         osiltaan vanhentunut.
28729: kaiset linja- ja kuorma-autot siirtyisivät kaut-     Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28730: taaltaan dieselmoottorien 'käyttöön, mutta         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28731: tarvittavasta kalustosta on huutava puute.         muksen,
28732:    Rannikko- ja sisävesiliikenteessä sovelletaan
28733: höyrykoneen aikana laadittuja säännöksiä,                    .että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28734: jotka nyt uhkaavat lamauttaa liikenteen. Die-              toimenpiteisiin tutkimuksen suoritta-
28735: selkoneistoilla varustettuina eivät laivat tar-            miseksi dieselmoottorien mahdollisim-
28736: vitsisi niin suurta miehistöä kuin höyrykone-              man tarkoituksenmukaisen käytön vaa-
28737: käyttöisinä, joten ajanmukaistamaila mää-                  timista toimenpiteistä ja tekisi niistä
28738: räykset voitaisiin elyYttää tätä meillä ilmei-             esityksiä.
28739: sesti hyvät luontaiset edellytykset omaavaa
28740: liikennemuotoa.
28741:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
28742: 
28743:                Aare Leikola.                                    Artturi Tienari.
28744: 692
28745: 
28746: Xfi,4 ........ Toiv.al. N:o 350.
28747: 
28748: 
28749: 
28750:                                    Heikura ym.: Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perusta-
28751:                                       misesta.
28752: 
28753: 
28754:                                         E d u s k u 'Th n a ll e.
28755: 
28756:     Eduskunta on v. 1954 helmikuussa hyväk-          liikenneolojen kohentamisella voidaan mer-
28757: synyt uuden ja kauan valmisteilla olleen             kittävästi parantaa.
28758: uuden tielain, joka astuu voimaan v. 1958.              Myös liikenteellisesti olisi saatava aikaan
28759:  Tämä laki yhdessä kasvavan liikennetarpeen          tiepiirien piirijaossa suurempaa sopusuhtai-
28760: kanssa antaa maamme eri tie- ja vesira:ken-          suutta ja asiallisuutta, kuin mikä on vallin-
28761: nuspiireille lisääntyviä tehtäviä, joitten me-       nut mm. Turun tiepiirissä. Muodostaa-
28762: nestyksellinen hoitaminen kuitenkin kaipaa           ihan Turun, kaupunki ympäristöineen sekä
28763: nykyisen tie- ja vesirakennuspiirien piiri-          Ahvenanmaa selvästi oman erikoisen lii-
28764: jaon tarkistamista ja uudelleen järjestä-            kennealueen piirin eteläisessä osassa, pohjoi-
28765: mistä. Tällöin olisi harkittava alueellisesti        sempana Porin seutu, yhdessä Kokemäen-
28766: 'liian laajojen tie. ja vesirakennuspiirien ja-      joen teollisuusalueen ja Pohjois-Satakunnan
28767: kamista, mistä on tehty mm. eduskunnassa             kanssa, taasen oman liikennealueensa, joten
28768: niin toivomus- kuin raha-asia-aloitteita ai-         olisi syy,tä jakaa Turun tiepiiri kahdeksi
28769: nakin v. 1951 jälkeisenä aikana.                     niin, että muodostettaisiin uusi ns. Satakun-
28770:     Erikoisesti haluaisimme kiinnittää edus-         nan tie- ja vesirakennuspiiri, jonka sijoitus-
28771: kunnan ja hallituksen huomiota Turun tie-            paikaksi tulisi luonnollisesti Porin kaupunki.
28772: ja vesirakennuspiirin kohtuuttomaan laajuu-          Näin muodostuisi sekä alueellisesti että lii-
28773: teen ja sen alueilla olevien maanteitten suu-        kenteellisesti sopivan kokoinen ja helpompi-
28774: riin pituuiksiin, sekä siellä käynnissä oleviin      hoitoinen tiepiiri, samaa suuruusluokkaa
28775: maantierakennushankkeisiin mm. piirin poh-           kuin hiljan muodostettu Keski-Suomen
28776: joisilla alueH1a. Käsittäähän Turun tiepiiri,        tie- ja vesirakennuspiiri. Turun tiepiirin
28777: paitsi Ahvenanmaan, lisäksi koko Turun ja            alueeksi jäisi, kuten olemme viitanneet, Tu-
28778: Porin läänin alueen. Tällä alueella on yh-           run seutu ja Ahvenanmaa. Tällaisella Jar-
28779: teinen tiepituus n. 8 500 km, josta määrästä         jestelyllä voitaisiin Turun ja Porin lää-
28780: valtion maanteitä n. 3 900 km sekä kunnan-           nin pohjoisosissa helpommin hoitaa ja val-
28781: ja kyläteitä n. 4 600 km. Piirin sijoituspai-        voa, ei vain suurisuuntaisia tierakennushank-
28782: kasta Turusta ovat pisimmät etäisyydet pii-          keita Porin s-eudulla ja Kokemäenjoen teolli-
28783: rin pohjois. ja koillisrajaHe n. 300 km, jo-         suusalueella, vaan myös syrjäisen Pohjois-
28784: ten on ymmärrettävä po. tiepiirin vaikea-            ja Itä-Satakunnan aiueilla voitaisiin saada
28785: hoitoisuus, mistä enimmän kärsivät Pohjois-          tienparannus- ja tiemkennushan.kkeille suu-
28786: ja Itä-Satakunta, siis ~lähinnä alueet, missä        rempi huomio kuin tähän saakka.
28787: tienpara:nnus- ja tierakennushan.kkeitten te-           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28788: hostaminen ja liikenneolojen kehittäminen            nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
28789: olisi aj:ankohtaisesti tärkeintä, koska mm.          muksen,
28790: näillä pohjoisilla alueilla, missä maantiever-
28791: kosto on heikoin, sijaitsevat huomattavan                        että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28792: suuret metsävarat, joitten kansantaloudellista                toimenpiteisiin Satakunnan tie- ja
28793: käyttöä maan talouselämässä, nimenomaan                       vesirakennuspiirin perustamiseksi.
28794:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
28795: 
28796:                Eino E. Heikura.                                     Nestori Kaasalainen.
28797:                Einari Jaakkola.                                     Antti J. Rantamaa.
28798:                                                                                              693
28799: 
28800: XII,5. -    Toiv.al. N:o 351.
28801: 
28802: 
28803: 
28804: 
28805:                                 Raipala ym.: Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perusta-
28806:                                    misesta.
28807: 
28808: 
28809:                                      E d u s k u n n a 11 e.
28810: 
28811:    Viime vuosina on perustettu useita uusia       tieolojen jatkuvana huononemisena, olisi Tu-
28812: tiepiirejä. Turun tie- ja vesirakennuspiirin,     run tie- ja vesirakennuspiirin ja;kamiseen
28813: joka käsittää maanteitä ja maantiejatkoja         kiireellisesti ryhdyttävä.
28814: yhteensä 4153,07 km ja yleisiä teitä yhteensä        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28815: 8780,55 km, jakamisesta on jo v. 1950 ed.         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28816: Nuorsaari tehnyt aloitteen, mutta tuloksetta.
28817:    Kun kokemus on osoittanut, ettei yhden                   että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28818: piirin hoidettavana olevien yleisten teiden              toimenpiteisiin Satakunnan tie- ja ve-
28819: pituus saisi ylittää 4 000-4 500 km, ja tämä             sirakennuspiirin perustamiseksi.
28820: on erikoisesti Satakunnassa kipeästi huomattu
28821:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
28822: 
28823:            Matti Raipala.            Erkld. Leikola.               Felix Seppälä.
28824: 694
28825: 
28826: XII,6, -   Toiv.al. N:o 352.
28827: 
28828: 
28829: 
28830: 
28831:                                  Sävelä ym.: Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perusta-
28832:                                     misesta.
28833: 
28834: 
28835:                                       E d u s k u n; n a ll e.
28836: 
28837:   Nykyinen Turun tie- ja vesiraJkennuspiiri        piiristä käsin, varsinkin etäällä piirikontto-
28838: on suurimpia tie- ja vesirakennushallituksen       rista olevilla alueilla, suuria vaikeuksia.
28839: alaisista piireistä käsittäen se jo vuoden            Näin ollen ja kun Satakunta muodostaa
28840: 1952 lopussa maanteitä 3 986 km, minkä li-         oman liikenteellisen ja taloudellisen alueen,
28841: säksi kunnan- ja kyläteitä piirin alueella on      olisi Turun piiri jaettava erottamalla siitä
28842: lähes ~aiksinkertainen määrä. Piirin suu-          Satakunnan alue omaksi piiriksi. Uusi piiri
28843: ruutta osoittaa myös se, että etäisyys piirin      käsittäisi maanteitä suunnilleen saman mää-
28844: pääpaikasta Turusta piirin pohjoisimpaan           rän kuin äskettäin perustetut Keski-Suomen
28845: osaan on noin 300 km ja että siihen kuuluu         ja Kainuun piirit.
28846: nykyisin 17 tiemestaripiiriä, mikä lukumäärä          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
28847: on suurempi ikuin muissa tie- ja vesiraken-        kunnan päätettäväksi toivomuksen,
28848: nuspiireissä. On luonnollista, että piirikont-
28849: torin sijaitessa alueen eteläisessä osassa tuot-              että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28850: taa piirin vilkkaasti liikennöidyn tieverkos-              toimenpiteisiin Satakunnan tie- ja ve-
28851: ton töiden johtaminen ja valvonta yhdestä                  sirakennuspiirin perustamiseksi.
28852:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
28853: 
28854:                Arvo Sävelä.                                      Laura Brander-Wallin.
28855:                Viljo Rantala.                                    Pertti Rapio.
28856:                                        Irma Rosnell.
28857:                                                                                             695
28858: 
28859: XII,7. -    Toiv.al. N:o 353.
28860: 
28861: 
28862: 
28863: 
28864:                                 V. Virtanen ym.: Toimenpiteistä Mikkelin tie- ja vesiraken-
28865:                                    nuspiirin vakinaistamiseksi.
28866: 
28867: 
28868:                                      E d u s k u n n a ll e.
28869: 
28870:    Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri, joka pe-   tuntuisikin tarpeen vaatimalta, että mainittu
28871: rustettiin vuonna 1950, on edelleenkin yli-       piiri vakinaistettaisiin. Kun se ei merkitsisi
28872: määräinen tie- ja vesirakennuspiiri. Vesien       rahallisia lisärasituksia, mutta sen sijaan
28873: pirstoma, koko Mikkelin läänin käsittävä          saattaisi piirin työskentelyn ja henkilökun-
28874: tie- ja vesirakennuspiiri onkin osoittautunut     nankin elämän vakinaiselle kannalle, olisi
28875: vähintäänkin tarpeen sanelemaksi. Uusi tie-       käsityksemme mukaan mainittu tie- ja vesi-
28876: laki on tuonut sille niinikään paljon uusia       rakennuspiiri mahdollisimman pian vakinais-
28877: tehtäviä. Tie- ja vesirakennushallituksessa       tettava.
28878: onkin suunniteltu eräiden muidenkin piirien          Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että
28879: jakamista kahdeksi eri piiriksi, koska yhä        eduskunta lausuisi toivomuksen,
28880: laajentuvat tehtävät muuten jäävät hoita-
28881: matta.                                                     että haUitus ryhtyisi pikaisiin toi-
28882:    On selvää, että Mikkelin tie- ja vesiraken-           menpiteisiin Mikkelin tie- ja vesira-
28883: nuspiiri on välttämättömyyden sanelema ja                kennuspiirin vakinaistamiseksi.
28884: että se tulee myös säilymään. Sen vuoksi
28885:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
28886: 
28887:            Viljo Virtanen.            Toivo H. Kinnunen.       Aukusti Pasanen.
28888:            Edvard Pesonen.            Irma Hamara.             Antti J. Rantamaa.
28889:            Onni Hiltunen.             K. F. Haapasalo.         Wiljam Sarjala.
28890:                            Sylvi Halinen.            Niilo Nieminen.
28891: 696
28892: 
28893: xn,s. - Toiv.al. N:o 354.
28894: 
28895: 
28896: 
28897: 
28898:                                  Hosia: Toimenpiteistä Helsingin postikonttorin palveluksessa
28899:                                    olevien naispostinkantajien aseman parantamiseksi.
28900: 
28901: 
28902:                                        E d u s k u n n a ll e.
28903: 
28904:    Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä halli-       kuvasti palkkauksessaan huonommassa ase-
28905: tuksen esityksen johdosta valtion tulo- ja          massa kuin samaa työtä suorittavat ja yhtä
28906: menoarvioksi vuodelle 1955 lausuttiin 18 Pl.        pitkän palvelusajan omaavat peruspalkkaiset
28907: VI luvun kohdalla perusteluissa seuraavaa:          miespostinkantajat Kun lisäksi on ilmennyt
28908: ,Valiokunta on kiinnittänyt huomiota Hel-           seikkoja, jotka ovat estäneet naispostinkan-
28909: singin postikonttorin alaisina toimivien pos-       tajia suorittamasta alan ammattikurssia, on
28910: tiljoonien ja postinkantajien palkkauksessa         heidän mahdollisuutensa siirtyä paremmin
28911: oleviin epäkohtiin, erittäinkin siihen, että        palkattuihin toimiin postilaitoksen palveluk-
28912: postinkantajina toimivien naisten palkka on         sessa ollut varsin vähäinen. Täten esimerkiksi
28913: pienempi kuin samaa työtä suorittavien mies-        yli 16 vuotta Helsingin postikonttorin palve-
28914: ten."                                               luksessa ollut naispostinkantaja, jolla on
28915:    Naispostinkantajien palkkauksessa ilmen-         muun muassa arvopostia hoidettavanaan, on
28916: neet epäkohdat ovat ilmeisesti seurauksia           ylimääräisenä 2 pl. postinkantajana kolmea
28917: siitä,. että heidän asemansa postilaitoksen toi-    palkkausluokkaa alempana kuin vastaavaa
28918: menhaitijoina ei ole aina vastannut sitä teh-       tehtävää suorittava peruspalkkainen toimen-
28919: tävää, jota he ovat joutuneet hoitamaan.            haltija.
28920: Kun postilaitoksessa palvelevien ylimääräis-          Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
28921: ten postinkantajien ~toimet on jaettu eriarvoi-     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28922: siin palkkaluokkiin ja heidät on yleensä si-
28923: joitettu kahta palkkausluokkaa alemmaksi                     että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28924: kuin peruspalkkaiset, on tästä ollut seurauk-              Helsingin postikonttorin palveluksessa
28925: sena, että esimerkiksi ne Helsingin postikont-             olevien naispostinkantajien aseman
28926: torissa palvelevat naispostinkantajat, jotka               järjestämiseksi ja heidän hallussaan
28927: ensin palveltuaan tilapäisinä toimenhalti-                 olevien ylimääräisten tointen muutta-
28928: joina vuonna 1949 saivat määräyksen ylimää-                miseksi peruspalkkaisiksi.
28929: räisiksi 2 pl. postinkantajiksi, ovat olleet jat-
28930:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
28931: 
28932:                                           Armi Bosia.
28933:                                                                                                 697
28934: 
28935: XU,9. -    Toiv.al. N:o 355.
28936: 
28937: 
28938: 
28939: 
28940:                                  Saariaho ym.: Posti- ja lennätintawn rakentamisesta H ami-
28941:                                     naan.
28942: 
28943: 
28944:                                       Eduskunnalle.
28945: 
28946:    Uuden postitalon rakentaminen Haminaan          massa talossa, joka sekin huoneisto joutuu
28947: on ollut vireillä jo siitä saakka kun posti-       ennen pitkää seurakunnan omaan käyttöön.
28948: ja lennätinlaitokselle varattiin tontti oman       Valtionpuhelin sijaitsee myöskin kovin pie-
28949: talon rakentamista varten vuonna 1925, mutta       nessä ja ahtaassa huoneistossa. Huone on
28950: vieläkään ei asia ole tullut ratkaisuun.           täynnä puhelinpöytiä, ja 10 henkilön on yh-
28951:    Nykyisin Haminan posti- ja lennätinkont-        täaikaa istuttava kuusikin tuntia yhteen me-
28952: tori sijaitsee kolmessa eri huoneistossa verrat-   noon ahtaissa oloissa.
28953: tain etäällä toisistaan, mikä seikka luonnolli-       Tällainen huoneistokurjuus on jatkunut jo
28954: sesti suuresti vaikeuttaa toimintaa. Postille      kymmeniä vuosia, ja tilanne käy yhä vai-
28955: varattu huoneisto sijaitsee vanhassa puuta-        keammaksi posti- sekä puhelinliikenteen 'kas-
28956: Jossa, joka yksistään jo paloturvallisuuden        vaessa. Kun lisäksi nykyisin käytössä olevat
28957: vuoksi on vaaranalainen. Mutta muussakin           tilat ovat työntekijöiden terveydelle vaaralli-
28958: suhteessa huoneisto on täysin ala-arvoinen.        sia, olisi uuden posti- ja lennätintalon raken-
28959: Lattiat ovat kuluneet, ikkunat ja ovet lahot       taminen Haminaan sitäkin kiireellisempi asia.
28960: ja hatarat se'kä portaat syöpyneet syville         Rakennusta varten on jo erittäin sopivalla
28961: kuopille. Huoneisto on korjattu viimeksi yli       paikalla varattu tontti, jolle ma-htuisi posti-
28962: 20 vuotta sitten eikä talonomistaja suostu         ja lennätinkonttorirakennus.
28963: nykyisin minkäänlaisia korjauksia suoritta-           Edellä sanotun nojalla kunnioittaen ehdo-
28964: maan. Vuokra on 480 000 markkaa vuodessa.          tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28965: Lisäksi mainittakoon, että esimerkiksi postel-     muksen,
28966: joonien työhuone on ahdas ja epämukava,
28967: täysin riittämätön niille 15 posteljoonille,               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28968: jotka joutuvat siinä työskentelemään.                    menpiteisiin posti- ja lennätintalon
28969:    Konttorin lennätinosasto sijaitsee kolmessa           rakentamiseksi Haminan kaupunkiin.
28970: huoneessa Vehkalahden seura'kunnan Omista-
28971:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
28972: 
28973:           Urho Saariaho.              Juho Tenhiälä.                Marja Lahti.
28974:           Heikki Hykkää.lä.           Yrjö Sinkkonen.               Kaarlo Kajatsalo.
28975: 
28976: 
28977: 
28978: 
28979: 88 E 159/55
28980: 698
28981: 
28982: XII,1o. -   Toiv.al. N:o 356.
28983: 
28984: 
28985: 
28986: 
28987:                                 R. Virtanen ym.: Posti- ja virastotalon rakentam'tSesta Kark-
28988:                                    kilaan.
28989: 
28990: 
28991:                                      E d u s k u n n a ll e.
28992: 
28993:   Karkkilan kauppalassa sijaitseva postitoi-      valtuusto yksimielisesti tehnyt esityksen
28994: misto, joka rakennettiin vuonna 1923, ei enää     vuonna 1953 posti- ja lennätinhallitukselle
28995: vastaa tälle toimipaikalle asetettavia vaati-     ja pyytänyt tätä ryhtymään toimenpitei-
28996: muksia. Tilan ahtaudesta jqhtuu, että jous-       siin postitalon rakentamiseksi Karkkilaan.
28997: tavaa asiakaspalvelua ja lisääntyneen pos-           Tiettävästi tämä asia on edelleen ratkaise-
28998: tin vaatimaa välttämätöntä lajittelutilaa ei      matta. Kun lisäksi valtion puhelinkeskus
28999: myöskään ole postitoimiston henkilökun-           sekä valtion veropiiri, joka käsittää Karkkilan
29000: nan ponnisteluista huolimatta mahdollista         kauppalan, Pyhäjärven U. l., Vihdin sekä
29001: aikaansaada. Jotta voitaisiin kunnolla hoi-       Pusulan kunnat, si·jaitsee vuokrahuoneistossa,
29002: taa lisääntynyt postisiirtotoiminta sekä          olisi yhdistetyn posti- ja virastotalon aikaan-
29003: valtion ja kuntien verosuoritukset kuin           saaminen välttämätöntä.
29004: myös lapsilisän maksut, olisi postitotimipai-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29005: kalle rakennettava nykyistä tarvetta vas-         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29006: taava toimitalo. Tämä olisi sitäkin ajan-         muksen,
29007: kohtaisempaa, kuin nykyisessä toimitalossa
29008: olisi välttämätöntä suorittaa perusteellinen                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29009: korjaus. Asiasta on Karkkilan kauppalan                   toimenpiteisiin posti- ja virastotalon
29010:                                                           rakentamiseksi Karkkilaatn.
29011:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
29012: 
29013:               Rainer Virtanen.                                 Hertta Kuusinen.
29014:               G. Rosenberg.                                    Unto Suominen.
29015:                                      Veikko Helle.
29016:                                                                                             699
29017: 
29018: XII,u. -   Toiv.al. N :o 357.
29019: 
29020: 
29021: 
29022: 
29023:                                 Lindqvist ym.: Määrärahasta postitalon rakentamista varten
29024:                                    Lahteen.
29025: 
29026: 
29027:                                      E d u s k u n n a ll e.
29028: 
29029:    Lahden posti- ja lennätinkonttori sijaitsee    gin nopean kasvun ja henkilökunnan epä-
29030: edelleen noin 40 ·vuotta sitten rakennetun        hygienisten työolosuhteiden vuoksi.
29031: Kansallis-Osake-Pankin talon toisessa kerrok-        Lahden kaupunki on luovuttanut tontin
29032: sessa. Lahden kaupungin asukasluku on siitä       uuden postitalon rakentamista varten rauta-
29033: lähtien kasvanut yli 40 000 henkilöllä. Kau-      tieaseman välittömässä läheisyydessä. Kus-
29034: pungin ja sen lähiympäristökuntien liike- ja      tannusarvio tilavuudeltaan 25 000 ms käsit-
29035: talouselämä on tämän ajan kuluessa moni-          tävää postitaloa varten on valmiina. Lahden
29036: kymmenkertaistunut. Se on lisännyt myös           työnvälitystoimiston viikkoilmoituksen mu-
29037: posti- ja lennätinkonttorin työtä huomatta-       kaan 5. 2. 1955, rakennustöiden puuttuessa,
29038: vassa määrässä. Niinpä postikonttorissa val-      etsi työtä 441 rakennusty()läistä. Postitalon
29039: litseekin tavaton tilanahtaus. Tuleva ja läh-     rakentamisen aloittaminen Lahteen myös tur-
29040: tevä posti joudutaan liikennöimään kaupun-        vaisi oman ammattialan työtä työttömille ra-
29041: gin keskustan vilkasliikkeisimmällä kohdalla.     kennustyöläisille.
29042: Mutta rakennuksen sijaitessa siltä osaltaan,         Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
29043: josta posti liikennöidään, kapean kadun var-      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29044: rella, johtuu siitä vakavia liikennehäiriöitä,
29045: puhumattakaan sietämättömän ahtaasta pos-                   että haUitus ottaisi vuoden 1956
29046: tin kuljetuksesta vanhoja, ahtaita porraskäy-            tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
29047: täviä pitkin postin sijaintipaikkaan. Lahden             markan määrärahan postitalon raken-
29048: p"stitalon rakentaminen on välttämätöntä                 tamisen aloittamiseksi Lahden ka1tpun-
29049: ahtaiden tilojen, liikennehäiriöiden, kaupun-            kiin.
29050:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
29051: 
29052:         Hemming Lindqvist.           Kaino Haapa.nen.              Eino Kilpi.
29053: 700
29054: 
29055: XII,12. -   Toiv.al. N:o 358.
29056: 
29057: 
29058: 
29059: 
29060:                                 Ahonen ym.: Postiautovarikon rakentamisesta Jyväskylään.
29061: 
29062: 
29063:                                      E d u s k u n n a ll e.
29064: 
29065:    Vuonna 1954 on posti- ja lennätinhallitus      vaunua. Pieksämäen ja Haapamäen laituri-
29066: ostanut Jyväskylän kaupungilta Kypärämäen         autojen huolto kuuluu myöskin Jyväskylän
29067: kaupunginosasta 27100 m2 käsittävän maa-          varikon tehtäviin, joissa yhteensä on 6 autoa.
29068: alueen postiautovarikon rakentamista varten.      Edelleen Jyväskylän varikon huoltoon voitai-
29069: Paikka onkin erittäin sopiva maaston suh-         siin sopivasti yhdistää Jyväskylän poliisilai-
29070: teen, ja tälle alueelle voidaan myöskin tarvit-   toksen autojen huolto. Kun kysymyksessä on
29071: taessa vähin kustannuksin vetää pistoraide        näinkin huomattava määrä moottoriajoneu-
29072: nykyisestä Valmetin Rautpohjan tehtaan rau-       voja sekä postinkuljetuksen ja liikenteen hoi-
29073: tatiestä.                                         taminen laajalle ympäri Keski-Suomen maa-
29074:    JyväSkylän postiautovarikon huollossa on       kunnan, vieläpä niinkin pitkille linjoille,
29075: nykyisin moottoriajoneuvoja runsaasti, joita      kuten esim. Kokkolaan, Kalajoelle ym., olisi
29076: huolletaan Kuokkalassa vuokratussa tehdas-        ajoneuvoilla oltava ehdottomasti yhteinen ja
29077: rakennuksessa. Vaunujen varikkona käyte-          kunnollinen varikko- ja huoltopaikka.
29078: tään myös niitä ahtaita tiloja, joita sattuu         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29079: olemaan varsinaisen postin luona Jyväsky-         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29080: lässä. Autoja on huollossa Jyväskylän posti-      muksen,
29081: varikolla seuraavasti: varsinaisen postin au-
29082: toja 29 linja-, 7 kuorma- ja 5 pakettiautoa,               että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29083: lennättimen puolella 19 kuorma-, 9 paketti-,             postiautovarikon rakentamiseksi Jyväs-
29084: 2 henkilöautoa, 2 moottoripyörää ja 16 perä-             kylään.
29085:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
29086: 
29087:          Arvo Ahonen.                 Artturi Koskinen.            Impi Lukkarinen.
29088:                                                                                               701
29089: 
29090: XII,13. -   Toiv.al. N:o 359.
29091: 
29092: 
29093: 
29094: 
29095:                                  Ryhtä ym. : Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja meonarvioon
29096:                                    puhelupaikkojen perustamiseksi Oulun ja Lapin läänei-
29097:                                    hin.
29098: 
29099: 
29100:                                       E d u s k u n n a ll e.
29101: 
29102:   Ne määrärahat, jotka eduskunta vuosittain        posti- ja lennätinhallituksessa pitkälti toista
29103: varsinaisessa tulo- ja menoarviossa on posti-      sataa syrjäkylien asukkaille erittäin tärkeätä
29104: ja lennätinhallitukselle uusien puhelintoimi-      puhelupaikka-anomusta, joista vanhimmat
29105: paikkojen perustamista varten myöntänyt,           anomukset ovat vuodelta 1939. Sen lisäksi
29106: ovat jatkuvasti olleet riittämättömät. Niinpä      on mm. puhelin- ja lennätinpiirikonttoreissa
29107: vuodelle 1955 on mainittuun tarkoitukseen          suuret määrät puhelupaikkahakemuksia, joita
29108: esitetty menoarviossa vain 50 milj. markkaa,       ei ole voitu käsitellä sen vuoksi, että niiden
29109: vaikka tarve olisi tälle kuluvalle vuodelle        edellä on jo suuret määrät hakemuksia odot-
29110: vähintäin 100 milj. markkaa. Määrärahojen          tamassa rakentamismäärärahaa. Koillis-Poh-
29111: niukkuudesta johtuen on posti- ja lennätin-        janmaan ja Kainuun kunnista on posti- ja
29112: hallitukseen keräytynyt suuret määrät pu-          lennätinhallituksessa puhelupaikkahakemuksia
29113: helupaikkahakemuksia, joita ei ole voitu ra-       esim. seuraavasti: Kuusamosta 15, Taival-
29114: kentaa siitä huolimatta, vaikka ymmärre-           koskelta 8, Pudasjärveltä 5, Suomussalmelta
29115: täänkin, että puhelin nykypäivinä ei ole enää      9, Sotkamosta 12 ja Kuhmosta 12 anomusta,
29116: mikään ylellisyys, vaan jopa suorastaan vält-      jotka kaikki olisivat näiden syrjäseutujen
29117: tämätön esim. sairaus- tai tulipalotapauksia       asukkaille suorastaan elintärkeitä. Tämä huo-
29118: ajatellen. Valtion puhelupaikat, joiden ra-        mioon ottaen olisi määrärahaa saatava lisä-
29119: kentamiseen tarvittavasta määrärahasta nyt         tyksi, jotta Pohjois-Suomen syrjäseutujen
29120: on kysymys, ovat määrättyyn kyläkuntaan            puhelinolojen parantamista silmällä pitäen
29121: posti- ja lennätinlaitoksen saamilla määrä-        saataisiin ainakin tärkeimmät anotut puhelu-
29122: rahoilla rakennettuja ja asennettuja puheli-       paikat kiireellisesti rakennetuksi.
29123: mia, jotka puhelimet ovat kaikkien kansa-             Viime vuosina ovat syrjäkylien asukkaat,
29124: laisten käytettävissä. Liittymis- ja vuosi-        jotka ovat ymmärtäneet posti- ja lennätin-
29125: maksuja ei näistä puhelupaikkojen puheli-          hallituksen vaikean määrärahatilanteen, poik-
29126: mista peritä, ainoastaan puheluista peritään       keuksetta lupautuneet omalla kustannuksel-
29127: puhelumaksut. Tästä johtuen nämä valtion           laan hankkimaan puhelupaikan yhdysjohtoa
29128: puhelupaikat ovat erittäin sopivia syrjäseu-       varten tarvittavat puhelinpylväät, ja tällä
29129: tujen puhelintarpeen tyydyttämiseen.               tavalla he ovat myötävaikuttaneet siihen,
29130:    Pohjois-Suomessa, Oulun ja Lapin läänissä,      että myönnettyjen niukkojenkin määräraho-
29131: puhelupaikkatarve onkin erittäin suuri, koska      jen turvin on saatu useita puhelupaikkoja
29132: väestöllä siellä ei ole puhelinkeskuksien harvan   perustetuksi, koska valtion varoja ei ole tar-
29133: sijainnin vuoksi taloudellisia mahdollisuuksia     vinnut käyttää puhelinpylväiden ostamiseen.
29134: puhelimen hankkimiseen. Tällä hetkellä on          Tämä asukkaiden uhrautuvaisuus ei valitet-
29135: 702                        XII,t3. -   Oulun ja Lapin läänien puhelupaikat.
29136: 
29137: 
29138: tavasti kuitenkaan voi suuresti tilannetta                    että hallitus antaisi Eduskunnalle
29139: auttaa, vaan joutuvat anomukset odottamaan                  esityksen 50 000 000 markan määrä-
29140: pitkiä aikoja toteuttamista.                                rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
29141:    Edellä olevan perusteella ehdotammekin                   1955 tulo~ ja menoarvioon posti- ja
29142: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi                     lennätinlaitokselle käytettäväksi puhe-
29143: toivomuksen,                                                lupaikkojen perustamista varten Ou-
29144:                                                             lun ja Lapin lääneihin.
29145:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
29146: 
29147:          Niilo Ryhtä.                   M. 0. Lahtela.                 Väinö Rankila.
29148:          Erkki Koivisto.                Eeli Erkkilä.                  Arvi Turkka.
29149:          Yrjö Hautala.                  Arvi Ikonen.                   Eetu Karjalainen.
29150:                                         Tahvo Rönkkö.
29151:                                                                                           703
29152: 
29153: Xfi,H. ~ Hemst.mot. N:o 360.
29154: 
29155: 
29156: 
29157: 
29158:                                Teir m. n. : Angående anslag för byggande av ett flygfält
29159:                                   i Kronoby kommun.
29160: 
29161: 
29162:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
29163: 
29164:    Med hänvisning till motiveringen i :finans-           måtte upptaga        ett anslag om
29165: motion N: o 198 vid 1954 års riksdag :före-              90 000 000 mark för planeringen ock
29166: slås, att riksdagen måtte besluta hemställa,             påbörjandet av arbetena på ett flyg-
29167:                                                          fält i mellersta österbotten på av de
29168:         att regeringen i propositionen an-               sakkunniga utsedd ock godkänd plats
29169:       gående statsförslaget för år 1956                  i Kronoby kommun.
29170:      Helsingfors den 10 :februari 1955.
29171: 
29172:                  Grels Teir.                               Kurt Nordfors.
29173:                  Aare Leikola.                             Albin Wickman.
29174:                  John Forsberg.                            Matti Lepistö.
29175:                  Verner Korsbäck.                          Arthur Larson.
29176: 704
29177: 
29178: XII,14. -     Toiv.al. N:o 360.                                                       Suomennos.
29179: 
29180: 
29181: 
29182: 
29183:                                   Teir ym.: Määrärahasta lentokentän rakentamiseksi Kruunu-
29184:                                      pyyn kuntaan.
29185: 
29186: 
29187:                                        E d u s k u n n a ll e.
29188: 
29189:    Viitaten vuoden 1954 valtiopäivillä jäte-               tulo- ja menoarvioesitykseen 90 000 000
29190: tyn raha-asia-aloitteen n: o 198 perustelui-               markan määrärahan lentokentän suun-
29191: hin ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi                  nittelua ja töiden aloittamista varten
29192: toivomus,                                                  Keski-Pohjanmaalla asiantuntijain va-
29193:                                                            litsemalla ja hyväksymällä paikalla
29194:             että hallitus ottaisi vuoden 1956              Kruunupyyn kunnassa.
29195:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
29196: 
29197:                    Grels Teir.                                   Verner Korsbäck.
29198:                    Albin Wickman.                                Kurt Nordfors.
29199:                    Aare Leikola.                                 Matti Lepistö.
29200:                    John Forsberg.                                Arthur Larson.
29201:                                                                                                  701
29202: Xll,t5. -     Toiv.al. N:o 361.
29203: 
29204: 
29205: 
29206: 
29207:                                   Tuuli ym.: Tutkimuksen toimittamisesta satamien lisäämisen,
29208:                                     laajenta-misen ja uudistamisen sekä satamakoneiden ja
29209:                                     -laitteiden uudishankintojen tarpeesta.
29210: 
29211: 
29212:                                        E d u s k u n n a ll e.
29213: 
29214:    Talous{llämämme perustana on tuonnin ja          vuoksi ryhdyttävä kestopäällystämään, va-
29215: viennin jatkuva kehittyminen. Maailman              rastotilaa on edelleen lisättävä ja vanhentu-
29216: markkinoilla vallitseva kilpailu pakottaa mei-      neiden satamalaitteiden tilalle on hankittava
29217: dät parantamaan paitsi tuotteitamme, huo-           uusia ja uudenaikaisempia sekä suoritettava
29218: lehtimaan myös siitä, että nuo tuotteet mah-        raidejärjestelyjä jne. Satamiemme kehittämi-
29219: dollisimman joutuisasti, vaivattomasti ja           nen ja kunnossapito vaatii jatkuvasti huo-
29220: huokealla saadaan vientiin. Satamiemme lä-          mattavia kustannuksia. On kohtuutonta, että
29221: päisykyvyllä on tällöin ratkaiseva merkitys.        vain satamakaupunkimme joutuvat kanta-
29222: Menetettyämme rauhanteossa monta oival-             maan vientimme ja tuontimme satamilta
29223: lisista ja hyvin varustetuista satamistamme,        vaatimat kustannukset.
29224: jäljelle jääneet satamamme ovat joutuneet              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29225: kovan paineen alle. Korvatakseen menetet-           nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
29226: tyjen satamien vienti- ja tuontikapasiteetin        muksen,
29227: ovat monet satamakaupungit joutuneet kal-
29228: lein uhrauksin laajentamaan sataiDiaan ja                     että lw,llitus kiireellisesti tutkitut-
29229: laitureitaan sekä lisäämään ja uusimaan nos-               taisi satamiemme välttämättömän lisää-
29230: tureitaan ja muita satamalaitteitaan. Vaikka               misen, laajentamisen ja uudistamisen
29231: :kysymyksessä on toimenpiteet koko maamme                  sekä satamakoneiden ja -laitteiden
29232: yhteisen häiriintymättömän tuonnin ja vien-                uudislw,nkintojen tarpeen, sekä sen pe-
29233:  nin turvaamisesta, ovat satamakaupunkimme                 rusteella antaisi Edttskunnalle esityk-
29234: yksin joutuneet kantamaan tästä aiheutuneet                sen niistä toimenpiteistä, joilla satama-
29235:  taloudelliset rasitukset, ja nuo rasitukset               kaupunkiemme edelUi mainittuja toi-
29236: eivät vielä ole loppuneet. Laituritilaa on jat-            menpiteitä v&itaisiin helpottaa ja tu-
29237: kuvasti rakennettava lisää, ja sitä on mm.                  kea.
29238:  moottoriajoneuvojen lisääntyneen käytön
29239:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
29240: 
29241:                  Erkki Tuuli.                                      Urho Saariaho.
29242:                  Jaakko Hakala.                                    Juho Kuittinen.
29243:                                        Veikko Kokkola.
29244: 
29245: 
29246: 
29247: 
29248: 89 E 159/55
29249: XD,t6.- Hemst.mot. N:o 362.
29250: 
29251: 
29252: 
29253:                               Teir m. fl.: A.ngående anslag för understöd åt kommuner,
29254:                                   som upprätthålla exporthamnar.
29255: 
29256: 
29257:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
29258: 
29259:   I det löpande årets budget finnes upptaget       För att kunna hälla vår livsviktiga export
29260: 50 miljoner mark f<:ir understöd åt kommu-       i full sysselsättning mäste ocksä exportham-
29261: ner, som upprätthålla exporlhamnar, för ut-      narna följa med utvecklingen och tidens
29262: vecklandet och iständsättandet av dessa ham-     krav. Våra exporthamnar behöva utbyggas
29263: nar. Detta anslag har ej höjts för inneva-       och detta har också redan skett till en del,
29264: rande är, trots att det inlämnats motioner i     men pä bekostnad av vederoorande kommu-
29265: saken. I motiveringen till detta anslag säger    ners skattebetalare. Emedan hela landet
29266: regeringen, att de ekonomiska bördorna för       drar nytta av vår export över dylika ham-
29267: hamnarnas iständsättande ha. blivit oskäligt     nar, borde också staten verksamt bidraga till
29268: betungande för de medelstora och små stä-        erläggandet av kostnaderna för exportens
29269: derna.                                           och hamnarnas upprätthållande.
29270:   Ett anslag om 50 miljoner mark har under            Hamnarna vid Bottniska viken äro
29271: de gängna årens lopp visat sig vara alldeles     främst exporthamnar, och de ligga samtliga
29272: för litet. Ansökningar om dylikt bidrag          i små eller medelstora städer. Deras utbyg-
29273: uppgå till längt större belopp. När det gäl-     gande är en viktig sak för hela vär export
29274: ler exporthamnarna är det skäl att komma         som sådan. När ett ärligt anslag om 50 mil-
29275: ihäg, att dylika hamnar ej ge vederbörande       joner mark skall fördf las mellan alla export-
29276: kommuner samma inkomster som importham-          hamnar i landet, är det givet, att de anslag,
29277: narna i södra Finland, utan exporthamnarna       som envar exporthamn kan erhålla, bli syn-
29278: åsamka sina ägare · alldeles särskilt stora      nerligen blygsamma. På denna grund borde
29279: kostnader.                                       anslaget kraftigt höjas för att medföra en
29280:    Exporthamnarnas betydelse för landet kan      kännbar nytta.
29281: ej tillräckligt framhållas. Det är ju genom         Med hänvisning till ovanstående föresläs,
29282: dem vi skaffa vår nödvändiga valuta, och de      att riksdagen ville besluta hemställa,
29283: ge sysselsättning ät tiotusentals arbetare.
29284: Ytterligare bör framhällas, viiken stor bety-             att regeringen i propositionen till
29285: delse dessa hamnar ha för landsbygden och               statsförslaget för år 1956 under 12 hu-
29286: dess skogshushållning samt för sysselsätt-              vudtiteln XII kapitlet 6 momentet
29287: ningen i skogsarbete. Varje exporthamn                  måtte upptaga ett anslag om 150 mil-
29288: har ett stort uppland, som använder hamnen              joner mark för understöd åt kommu-
29289: som avnämare av de skogsprodukter, som                  ner, som upprätthåUa exporthamnar,
29290: skola exporteras.                                       för utvecklande och iståndsättande av
29291:                                                         dessa hamnar.
29292:      Helsingfors deri 11 febrriari 1955.
29293: 
29294:         Grels Teir.                 Albin Wickmari.               Arthur Larson.
29295:         Johannes Wirtanen.          Lauri Järvi.                  G. Henriksson.
29296:                                     John Forsberg.
29297:                                                                                               701
29298: 
29299: XII,16. -   Toiv.al. N':o 362.
29300:                                                                                      Suomennos.
29301: 
29302: 
29303: 
29304:                                  Teir ym.: Määrärahasta avustuksiksi vientisatamia ylläpitä-
29305:                                     ville kunm1le.
29306: 
29307: 
29308:                                       E d u s k u n n a 11 e.
29309: 
29310:    Kuluvan vuoden budjettiin on otettu 50          täydessä tehossaan on myös vientisatamien
29311: miljoonaa markkaa avustuksiksi vientisata-         seurattava kehitystä ja ajan vaatimuksia.
29312: mia ylläpitäville kunnille näiden satamien         Vientisatamia on laajennettava ja näin on
29313: kehittämistä ja kunnostamista varten. Tätä         myös jo osittain tapahtunutkin, mutta asian-
29314: määrärahaa ei ole korotettu kuluvaksi vuo-         omaisten kuntien veronmaksajain kustannuk-
29315: deksi, vaikka asiassa tehtiin aloitteita. Tämän    sella. Koska koko maa hyötyy viennistämme
29316: määrärahan perusteluissa hallitus sanoo, että      näiden satamien kautta, olisi myös valtion
29317: taloudelliset rasitukset satamien kunnostami-      tehok!kaasti avustettava viennin ylläpitämi-
29318: sesta ovat muodostuneet keskisuur~lle ja pie-      sestä johtuvien kustannusten suorittamisessa.
29319: nille kaupungeille kohtuuttoman raskaiksi.            Pohjanlahden rannikon satamat ovat lä-
29320:    50 miljoonan markan määräraha on kulu-          hinnä vientisatamia ja sijaitsevat kaikki pie-
29321: neiden vuosien aikana osoittautunut aivan          nissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Niiden
29322: liian pieneksi. Tällaista avustusta koskevat       kehittäminen on tärkeätä koko viennillemme
29323: hakemukset nousevat paljon suurempiin sum-         sellaisenaan. Kun vuotuinen 50 miljoonan
29324: miin. Vientisatamien ollessa kysymyksessä          markan määräraha on jaettava maan kaik-
29325: on syytä muistaa, että sellaiset satamat eivät     kien vientisatamien kesken, on selvää, että
29326: tuota asianomaisille kunnille samoja tuloja        ne määrärahat, jotka kukin vientisatama voi
29327: 'kuin tuontisatamat Etelä-Suomessa, vaan           saada, muodostuvat hyvin vaatimattomiksi.
29328: vientisatamat aiheuttavat omistajilleen aivan      Tämän takia määrärahaa olisi huomattavasti
29329: erityisen suuria kustannuksia.                     korotettava, jotta siitä olisi tuntuvaa hyötyä.
29330:    Vientisatamien me:t~kitystä maalle ei voida        Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
29331: kyllin korostaa. Niiden kauttahan me han-          kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
29332:  kimme välttämättömän valuuttamme ja an-
29333: namme työtä kymmenilletuhansille työläisille.                että hallitus ottaisi vuoden 1956
29334: Lisäksi on korostettava sitä suurta merki-                tulo- ja menoarvioesitykseen 12 pääluo-
29335:  tystä, mikä näillä satamilla on maaseudulle              kan XII luvun 6 momentille 150 mil-
29336:  ja sen metsätaloudelle sekä työllisyydelle               joonan markan määrärahan avustuk-
29337: metsätöissä. Jokaisella vientisatamaila on                siksi vientisatamia ylläpitäville kun-
29338:  laaja takamaa, joka käyttää satamaa maasta               nille näiden satamien kehittämistä ja
29339:  vietävien metsätuotteidensa vastaanottajana.             kunnostamista var.etn.
29340:    Voidakseen pitää elintärkeän vientimme
29341:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
29342: 
29343:                  Grels Teir.                                    Lauri Järvi.
29344:                  Johannes Wirtanen.                             John Forsberg.
29345:                  Albin Wickman.                                 Arthur Larson.
29346:                                   G. Henriksson.
29347: 708
29348: 
29349: XII,11. -   Toiv.a.l. N:o 363.
29350: 
29351: 
29352: 
29353: 
29354:                                  Ka.ja.tsalo: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
29355:                                     uuden jäänsärkiiän rakentamiseen.
29356: 
29357: 
29358:                                       E d u s k u n n a 11 e.
29359: 
29360:    Eduskunta hyväksyi kuluvan vuoden tulo-         kovina talvina, ei suunnitellun jäänsärkijän
29361: ja menoarvioon 100 milj. mk:n siirtomäärä-         rakennustyön alullepano siedä lykkäystä.
29362: rahan uuden merijäänsärkijän rakentami-            Muutaman kuukaudenkin viivästyminen voi
29363: seksi. Kun suunnitellun kokoisen jäänsärki-        kovan pakkastalven sattuessa aiheuttaa suo-
29364: jän kokonaiskustannukset ovat n. 1200 milj.        rastaan katastrofimaisen häiriön talvimeri-
29365: mk, ei mainittu 100 milj. mk määräraha ole         liikenteessämme ja huoltotilanteessamme.
29366: riittävä edes tavanomaisen, tilauksen yhtey-       Että uuden jäänsärkijän suunnittelutöitä
29367: dessä suoritettavan etumaksun suorittamiseen,      voitaisiin ilman keskeytystä jatkaa, ja että
29368: johon välttämättä, vallitsevan käytännön           sen rakennustyö saataisiin viivytyksettä
29369: mukaan, tarvitaan n. 1;4 kokonaishinnasta          alulle, ehdotan kunnioittaen, edellä olevaan
29370: eli n. 300 milj. mk. Ettei rakennustyön alka-      viitaten, eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29371: minen siirtyisi seuraavalle vuodelle määrära-      muksen,
29372: han niukkuuden takia, tarvitaan momentille
29373: lisäyksenä vielä kuluvalle vuodelle 200 milj.                että hallitus antaisi Eduskunnane
29374: mk.                                                       esityksen 200 miljoonan markan mää-
29375:    Suunnitellun jäänsärkijän rakennustyö                  rärahan ottamisesta lisäyksenä kulu-
29376: kestää n. 3 % vuotta. Kun jäänsärkijöis-                  van vuoden tulo- ja menoarvioon 20
29377: tämme suurin osa jo nyt on yli-ikäisiä ja                 Pl. 1 luvun 44 momentille uuden
29378: lisäksi sekä kooltaan että teholtaan liian                jäänsärkiiän rakentamiseen.
29379: heikkoja varsinaisiin jäänsärkijätehtäviin
29380:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
29381: 
29382:                                       Kaarlo Kajatsalo.
29383:                                                                                                 709
29384: 
29385: XII,1s. -   Toiv.a.l. N:o 364.
29386: 
29387: 
29388:                                  Saariaho ym. : Määrärakasta jäänsärkiiän rakentamiseen.
29389: 
29390:                                       E d u s k u n n a ll e.
29391:    Varsin       suotuisten . vientisuhdanteiden    vaikeammaksi sitä mukaa kuin Itä-Suomen
29392: vuoksi on taloudellinen kehitys voinut jat-        teollisuuslaitokset laajenevat. Pakollinen kes-
29393: kua ·maassamme niinkin edullisena kuin·            kittäminen tuottaa suuria haittoja rautateille
29394: asianlaita tällä erää on. Kuitenkin on sanot-      ja vaikeuttaa myöskin työllisyysasioiden hoi-
29395: tava, että on aivan liian vähän kiinnitetty        toa. Kausiluontoisesti kuormitettuja satamia
29396: huomiota eräisiin seikkoihin, joista ratkaise-     ei kannata kehittää maksimipainetta varten,
29397: vfu'lti riippuu ulkomaankauppamme ja yleensä       mistä mm. ruuhka-aikoina aiheutuu keskey-
29398: taloudellis(,'ln elämämme kehittyminen. Täl-       tyksiä liikenteessä. Tällaisten epä;kohtien vält-
29399: löin kiintyy huomio satamiemme mahdolli-           tämiseksi olisi kaikin keinoin pyrittävä yllä
29400: simman taloudelliseen käyttöön. Ulkomaan-          pitämään talvimeriliikennettä leveällä rinta-
29401: kauppa on yhä suuremmassa määrin kehit-            malla. Mutta tämän päämäärän toteuttami"
29402: tynyt kautta vuoden tapahtuvaksi tavaran-          nen riippuu ennenkaikkea jäänsärkijälaivas"
29403: vaihdoksi. Tähän on oltu pakotettuja varsin-       tosta.
29404: kin sen vuoksi, että ulkomaiset ostajat tah-          Valitettavasti maamme jäänsärkijätilanne
29405: tovat saada tilaamansa tavarat säännöllisesti      on tällä hetkellä huonompi kuin mitä se oli
29406: haluamanaan ajankohtana täten välttyäkseen         ennen sotia. Silloin meillä oli käytössä 7
29407: varastoinnin aiheuttamista lisäkustannuksista.     alle 50 vuoden ikäistä jäänsärkijää. Nyt on
29408:  On sen vuoksi välttämätöntä, että talvime-        kaikkiaan vain 6 kappaletta, joista 3 on alle
29409: renkulku voidaan hoitaa täsmällisesti ja var-      50 vuoden vanhaa. Näin ollen olisi pyrittävä
29410: masti.                                             saamaan uusia laivoja, jotka kykenisivät pi-
29411:    Talvisin estävät satamien !käyttöä jäävai-      tämään satamat auki talvisin. Tästä ollaan-
29412: keudet. Satamat joudutaan milloin pitem-           kin yksimielisiä merenkulkuhallituksen, ulko-
29413: mäksi tai lyhyemmäksi ajaksi sulkemaan,            maan kaupasta vastaavien laivanvarustajien
29414: koska laivat eivät ilman jäänsärkijän apua         ja paikallisten satamaviranomaisten keskuu-
29415:  pääse satamiin ottamaan lastia, ja jäänsär-       dessa. Myöskin valtiovallan taholla on ym-
29416:  kijävoimasta on puute. Sulkeminen saattaa         märretty asian tärkeys. Tässä mielessä on
29417: usein tapahtua kesken kiireisintä laivaus-         vuoden 1955 talousarvioon varattu 100 mil-
29418:  aikaa. Vientiliikenne vaikeutuu tästä huo-        joonan markan määräraha uuden jäänsärki-
29419: mattavasti, sillä esimerkiksi Itä-Suomesta         jän hankkimista varten. Mutta sen turvin
29420:  Kouvolan ohi Hankoon ja Turkuun ohjatta-          ei voida edes tilausta antaa millekään teh-
29421: vien vientitavaroiden kuljetusmatkan pitene-       taalle, koska ns. ennakkomaksun suuruuden
29422:  minen yli 200 kilometrillä aiheuttaa vuosit-      pitäisi olla 300 miljoonaa markkaa. Näin
29423:  tain satojen miljoonien markkojen lisäkus-        ollen on välttämätöntä, että rahoituskysymys
29424:  tannukset, puhumattakaan monista muista           saadaan mahdollisimman pian järjestykseen.
29425:  haitoista, mitä tästä johtuu. 'Tilanne olisikin      Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
29426:  korjattavissa siten, että Kotkan ja Haminan       nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
29427:  satamat voitaisiin pitää auki läpi vuoden.        muksen,
29428:  Kokemukset ovat lisäksi osoittaneet, että Tu-
29429:  run ja Hangon satamien on vaikeata sel-                      että hallitus ottaisi vuoden 1956
29430:  viytyä siitä ruuhkasta, jonka koko vien-                  tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
29431:  timme ja tuontimme keskittyminen niihin                   määrärahan uuden jäänsärkiiän ra-
29432:  aiheuttaa. Tilanne muuttuu lähiaikoina yhä                kentamista varten.
29433:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
29434: 
29435:                Urho Saariaho.                                   Arno Tuurna.
29436:                Yrjö Sinkkonen.                                  Erkki Tuuli.
29437:                                       Marja Lahti.
29438: 710
29439: 
29440: XU,t9. -   Toiv.al. N:o 365.
29441: 
29442: 
29443: 
29444: 
29445:                                1työmä. ym.: Määti:irahasta jäänsärkiiän rakentamiseksi Rau-
29446:                                    man ja Mäntyluodon satamien talviliikenteen turvaamista
29447:                                    varten.
29448: 
29449: 
29450:                                     E d u s k u n n a 11 e.
29451: 
29452:   Maamme nykyiset jäänmurtajavoimat eivät                  että hallitus ottaisi vuod8'n 1956
29453: kykene tyydyttävästi turvaamaan avustusta               tulo- ja menoarvioesitykseen tarvit-
29454: kaikkiin talviliikennettä harjoittaviin sata-           tavan määrärahan uuden Sisu-tyyppi-
29455: miin. Tämä koskee mm. Rauman, Mä.ntyluo-                sen jäänsärkijän rakennuttamiseksi
29456: don ja Kaskisen satamia. Niiden talviliiken-            etenkin Rauman, Mäntyluodon ja Kas-
29457: teen turvaamiseksi tarvittaisiin uusi Sisu-             kisen satam~en talviliikenteen turvaa-
29458: tyyppinen jäänsärkijä.                                  mista varten.
29459:   Sentähden ehdotamme eduskunnan hyväk-
29460: syttäväksi toivomuksen,
29461:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
29462: 
29463:               Mauri Ryömä.                                    Pertti Rapio.
29464:               Irma :Rosnell.                                  Eino Tainio.
29465:                                                                                            711
29466: 
29467: X!t2o.. ..... Hemst.mot. N: o 366.
29468: 
29469: 
29470: 
29471: 
29472:                                 Lanon m. ft.: A.ngtime titgärder för insättande av ett andra
29473:                                   mMt-föresfM'tyg på linjen Abo-skärgården-Mariehamn.
29474: 
29475: 
29476:                                      Till Riksdagen.
29477: 
29478:    Det av staten år 1952 på linjen Åbo-          och sedan dess har den lastmängd, som skall
29479: skärgå:rden-Mariehamn insatta nya menfö-         transporteras på ifrågavarande sträcka, för-
29480: resfartyget Aranda gör nu sin tredje vin-        dubblats.
29481: tersäsong. Trots en del brister är fartygets        I syfte att avhjälpa de ovannänmda bris-
29482: lastkapacitet stor, det är isgående och för      tema genom insättande av en andra vinter-
29483: passagerarna är väl sörjt. Skärgårdens och       ångare på linjen Åbo-skärgå:rden-Marie-
29484: Ålands befolkning har betraktat fartyget som     hamn borde staten antingen bygga ett för
29485: en stor förbättring på denna svårskötta kom-     ändamålet lämpat fartyg och insätta det på
29486: munikationsled.                                  ifrågavarande linje eller bevilja Ångbåts-
29487:    Men endast en vinterbåt på denna linje        aktiebola.get Åland i Åbo ett långfristigt lån
29488: är inte tillfyllest. Aranda gör vid öppet vat-   mot låg ränta på minst 50 miljoner mark
29489: ten två veckoturer och då ishinder möter         som bidrag från statens .sida för byggandet
29490: tre turer på två veckor. Hela den åboländska     av det fartyg för Ålands-trafiken, som sagda
29491: och åländska skärgårdens befolkning har så-      bolag förklarat sig, i händelse att nyss
29492: ledes under vinterns månader förbindelse         nämnda statslån erhålles, villigt att låta
29493: med yttervärlden endast tre gånger på 14         bygga på Värtsilä-koncernens varv i Åbo
29494: dagar. I synnerhet fiskerinäringen och mjölk-    slmt intill dess att någotdera av de ovan-
29495: hushällningen samt handeln med köttvaror         stående alternativen förverkligats bevilja nö-
29496: inom det berörda området lider stort men         digt statsbidrag åt sådan företagare, som är
29497: av de otillfredsställande transport- och av-     villig att insätta lämpligt fartyg pä ifråga-
29498: sättningsmöjligheterna. Men de bristfälliga      varande linje.
29499: kommunikationerna vintertid försvårar även          Pä grund av det ovan sagda föreslår vi
29500: i övrigt utkomstmöjligheterna, ökar känslan      vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
29501: av isolering och är därför ägnade att ytter-     ställa,
29502: ligare påskynda skärgårdens avfolkning.
29503:    Det berörda skärgärdsområdets vidsträckt-             att regen"ngen skyndsamt måtte vid-
29504: het gör det omöjligt för endast ett menfö-             taga åtgärder för insättatnde av ett
29505: resfartyg att på ett tillfredsställande sätt           andra menföresfartyg på linjen Abo-
29506: lösa kommunikationsproblemen inom områ-                skärgården-Mariehamn.
29507: det. Redan år 1939 kunde detta konstateras,
29508:      Helsingfors den 12 februari 1955.
29509: 
29510:                  Arthur La.rson.                            Ralf Törngren.
29511:                  0. A. öhma.n.                              JohD. österholm.
29512: 712
29513: 
29514: XD,2o. -   Toiv.aL N:o 366.                                                            Suomennos.
29515: 
29516: 
29517: 
29518: 
29519:                                 Larson ym.: Toimenpit~istä toisen kelirikkaaluksen asetta-
29520:                                    miseksi liikenteeseen Turun ja Maarianhaminan sekä saa-
29521:                                    riston välillä.
29522: 
29523: 
29524:                                       E d u s k u n n a ll e.
29525: 
29526:    Valtion vuonna 1952 reitille Turku-saa-         liikennekysymystä. Tämä voitiin todeta jo
29527: risto-Maarianhamina asettama uusi keli-            vuonna 1939 ja siitä lähtien on tällä. mat-
29528: rilcl\:oalus Aranda on nyt toiminnassa kol-        kalla kuljetettava lastimäärä kaksinkertais-
29529: matta .talvikautta. Eräistä puutteista huoli-      tunut.
29530: matta aluksen lastauskyky on suuri, se pys-           Edellä mainittujen puutteiden poistami-
29531: :tyy kulkemaan jäissä ja matkustajista on          seksi asettamalla toinen talvialus reitille
29532: huolehdittu hyvin. Saariston ja Ahvenan-           Turku-saaristo-Maarianhamina olisi val-
29533: maan väestön. mielestä alus on' merkinnyt          tion joko rakennettava tarkoitukseen sopiva
29534: suurta parannusta tällä vaikeahoitoisella lii-     alus ja asetettava se kysymyksessä olevalle
29535: kenneväylällä.                                     reitille tai myönnettävä höyrylaivaosakeyhtiö
29536:    Mutta tällä reitillä ei riitä ainoastaan yksi   Ålandille Turussa halpakorkoista ja pitkä-
29537: talvialus. Aranda suorittaa avoimen veden          aikaista lainaa vähintään 50 miljoonaa mark-
29538: aikana kaksi viikkovuoroa ja jääesteiden al-       kaa valtionavustuksena aluksen rakentami-
29539: kaessa kolme vuoroa kahdessa viikossa. Koko        seksi Ahvenanmaan liikenteeseen, jonka aluk-
29540: Turunmaan ja Ahvenanmaan saariston väes-           sen sanottu yhtiö on ilmoittanut - jos mai-
29541: töllä on siis talvikuukausien' ~aikana yhte113     nittu valtionLaina saadaan - olevansa halu-
29542: ukomaailmaan vain kolme kertaa kahdessa            kas rakennuttamaan Wärtsilä-yhtymän Tu-
29543: viikossa. Varsinkin kalastuselinkeinolle ja        run telakalla, sekä kunnes jompikumpi näistä
29544: maitotaloudelle sekä lihatavaroiden kaupalle       vaihtoehdoista on toteutettu, myöntää tar-
29545: on epätyydyttävistä kuljetus- ja menekki-          peellista valtionavustusta selLaiselle yrittä-
29546: mahdollisuuksista suurta haittaa.         Mutta    jälle, joka on halukas asettamaan sopivan
29547: puutteelliset iiikenneyhteydet talvisaikaan        ·aluksen kysymyksessä olevalle reitille.
29548: vaikeuttavat muutenkin toimeentulomahdolli-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29549: suuksia, lisäävät eristyneisyyden ,tunnetta ja     nioittaen,
29550: ovat seTIJ vuoksi osaltaan kiirehtimässä saaris-
29551: ton tyhjenemistä.                                             että hallitus t·yhtyisi kiireellisesti
29552:     Mainitun saaristoalueen laajuuden takia                toimenpiteisiin toisen kelirikkaaluksen
29553: on ainoastaan yhden kelirikkaaluksen llllahdo-             asettamiseksi liikenteeseen Turun ja
29554: tonta tyydyttävällä tavalla ratkaista a:lueen              Maarianhaminan sekä saariston välillä.
29555:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
29556: 
29557:                   Arthur Larson.                                Ralf Törngren.
29558:                   0. A. Öhman.                                  John Österholm.
29559:                                                                                                 713
29560: 
29561: XII,21, -     Toiv.al.. N:o 367.
29562: 
29563: 
29564: 
29565: 
29566:                                    Kajatsalo ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon:.
29567:                                       sukeltajatutkimuksen suorittamiseksi Helsingistä itään joh-
29568:                                       tavalla saaristoväylällä Mustanhevosen kohdalla.
29569: 
29570: 
29571:                                         E d u s k u n n a ll e.
29572: 
29573:    Itä-Suomen ·satamien, Haminan, Kotkan             ao. paikalla ns. sukeltajatutkimus, jolloin
29574: ja Valkon laivaliikenne johdetaan suurim-            vaaralliset kivet samalla voitaisiin joko rä-
29575: malta osaltaan Helsingistä itään johtavaa saa-       jäyttämällä tahi syrjään hinaamalla poistaa.
29576: ristoväylää pitkin, joka aikaisemmin oli mer-        Näin saataisiin väylä nopeasti ja vähillä kuS-
29577: kitty 7.3 m väyläksi, Sodan jälkeen väylällä         tannuksilla aikaisempaan syvyyteensä ja itä-
29578: Mustanhevosen kohdalla sattuneitten pohja-           Suomen .meriliikenne nykyistä turvallisem-
29579: kosketusten jälkeen jouduttiin sallittu syvyys       maksi. Samalla laivojen matka lyhenisi ja
29580: mainitulta väylänosalta alentamaan 6. 7 m: iin.      sitenkin säästyisi suuria summia sekä polt"
29581: Tästä oli seurauksena, että suurin osa itään         toaineissa että ajassa.
29582: liikennöivistä ·aluksista joudutaan nyt alku-           Kun esittämämme väylätutkimus on kii.,
29583: matkalla ohjaamaan ulkomeren kautta, ja              reellinen ja kun se olisi edullisinta suorittaa
29584: ovat laivat siten tältä osalta vailla saaris-        heti keväällä jäitten lähdön jälkeen tahi kui-
29585: ton antamaa suojaa.                                  tenkin avoveden aikana, esitämme kunnioit-
29586:    Samoin joudutaan osa talviliikenteestä            taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29587: matkan samalta osalta ohjaamaan ulkomeren            sen,
29588: kautta, jolloin jäänsärkijät ja varsinkin
29589: kauppalaivat joutuvat ahtojäissä kovalle ra-                   että hallitus antaisi Eduskunnalle
29590: situkselle ja Itä-Suomen satamien koko me-                  esityksen 450 000 markan määrärahan
29591: renkulku näin suuresti vaikeutuu ja vaaran-                 ottamisesta lisäyksenä vuoden 1955
29592: tuu. Viimesyksyiset haaksirikot ovat myrskyn                tulo- ja menoarvioon sukeltajatutki-
29593: vaaroista ulkomerellä hyvänä osoituksena.                   muksen suorittamiseksi Helsingistä
29594:    Merenkulkuhallituksen merenkulkuosaston                  itään johtavalla saaristoväylällä Mus-
29595: antamien tietojen mukaan on todennäköistä,                  tanhevosen kohdalla olevan matalan
29596: että mainitun matalan muodostavat pää-                      laadun toteamiseksi ja siinä olevien
29597: asiassa suuret pohja:kivet. Matalan laatu voi-              kivien poisraivaamiseksi.
29598: taisiin parhaiten saada selville toimittamalla
29599:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
29600: 
29601:         Kaarlo Kajatsalo.               Aare Leikola.                 Armas Leinonen.
29602: 
29603: 
29604: 
29605: 
29606: 90 E 159/55
29607: 714
29608: 
29609: XU,22. -   Toiv.al. N:o 368.
29610: 
29611: 
29612: 
29613: 
29614:                                Byöm.ä ytn.: Määriircilussta lainaksi Porin kaupungille Mänty-
29615:                                   l'tWdtm sstaman huoltorakennuksen rakentamista . varten.
29616: 
29617: 
29618:                                     E d u s k u n n a 11 e.
29619: 
29620:    Elokuun 12 p:nä 1948 annettu valtioneu-       vat kuitenkin väliaikaisesti sijoittamaan ra-
29621: voston päätös, joka sisältää alusten lastauk-    kennustöihin tarvittavan pääoman.
29622: sessa ja purkauksessa noudatettavat jä.rjes-        Eräät satamakaupungit ovat hämmästyt-
29623: tysohjeet, velvoittaa sen, jolle sataman hal-    tävällä tavalla laiminlyöneet noudattaa val-
29624: linto kuuluu, järjestämään satamaan suojat       tioneuvoston päätöstä ja huolehtia lainmu-
29625:  (ns. huoltorakennukset) työntekijäin ruo-       kaisista velvollisuuksistaan lastaus- ja pur-
29626: kailua ja oleskelua sekä peseytymistä ja pu-     kaustöitä suorittavia työntekijöitä kohtaan.
29627: keutumista varten. Sama päätös velvoittaa        Sensijaan on tyydytyksellä todettava, että
29628: työnantajat, joiden työssä olevat työntekijät    Porin kaupunki on päättänyt rakennuttaa
29629: käyttävät mainittuja suojia eli huoltoraken-     huoltorakennuksen Mäntyluodon satamaan.
29630: nuksia, suorittamaan siitä korvausta, joka       Olisi paikallaan, ·että valtio edistäisi han-
29631: määräytyy kunkin työnantajan lastauskau-         ketta rakennuslainalla.
29632: den aikana työntekijöilleen työstä suoritta-        Sentähden ehdotamme eduskunnan liyväk-
29633: mien palkkojen yhteenlasketun määrän mu-         syttäväksi toivomuksen,
29634: kaan.
29635:    Edellä mainitut säännökset velvoittavat                  että haUitus ottaisi vuoden 1956
29636: siis kuntia, joiden hallintoon kuuluu satama             tulo- ja menoarvioesitykseen 40 m~'l
29637: tai satamia, huolehtimaan ko. huoltoraken-               joonan markan määrärahan myönnet-
29638: nusten rakentamisesta. Toisaalta ne antavat              täväksi rakennuslainana Porin kau-
29639:  kunnille oikeuden periä kulunsa takaisin                pungille Mäntyluodon sataman huol-
29640: .asianomaisilta työnantajilta. Kunnat joutu-             torakennuksen rakentamista varten .
29641:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
29642: 
29643:               Mauri Ryömä.                                    Pertti Rapio.
29644:               Irma Rosnell.                                   Eino Tainio.
29645:                                                                                              715
29646: 
29647: XD,2s. -   Toiv.al. N:o 369.
29648: 
29649: 
29650: 
29651: 
29652:                                .lsvik ym.: Määrärahasta Kaskisten sataman laajennustöitä
29653:                                    varten.
29654: 
29655: 
29656:                                      E d u s k u n n a 11 e.
29657: 
29658:   Maamme satamaliikenteessä on havaitta-          lähinnä talven aikana. Kaskisten kaupunki
29659: vissa jo tuotantoelämän nykyisessä vaiheessa      on A. Lönnrothin avulla laatinut sataman
29660: monia haittoja ja puutteellisuuksia. Näistä       laajentamissuunnitelman, josta saataisiin A.
29661: yhtenä huomattavimpana puutteena ovat             Relanderin mukaan suhteellisen huokeilla
29662: jääsuhteista johtuvat liikennerajoitukset tal-    järjestely- ja rakennustöillä sekä tarvitta-
29663: viliikenteen aikana. Toisena haittana on se,      villa teknillisillä välineillä varustettuna hy-
29664: että satamat, jotka sijaitsevat Pohjanlahden      vin käyttökelpoinen talvisatama. Huomat-
29665: pohjoisimmassa osassa, ovat liian yksipuoli-      tava on myös, että Kaskisten satama, jonka
29666: sesti vientisatamia ja että suuret tuonti-        nykyiset laiturit ovat itsestään syvän väy-
29667: satamat sijaitsevat maan etelä- ja lounais-       län matalimmassa osassa, on jo nyt pysty-
29668: osissa. Nämä tekijät aiheuttavat ylipitkiä        nyt palvelemaan Pohjois-Suomen talviliiken-
29669: kuljetusmatkoja sekä esteitä satamien jatku-      nettä silloin, kun väylä sinne on kyetty pitä-
29670: valle toiminnalle. Edellä viitattujen haitto-     mään auki. Tämä on taas ollut mahdollista
29671: jen poistamiseksi sekä talvisatamiimme suun-      nykyisin jäänsärkijävoimin samalla jään-
29672: tautuvien kuljetusten lyhentämiseksi ja te-       särkijällä kuin Rauma ja Mäntyluoto.
29673: hostamiseksi erityisesti tulevaisuudessa olisi       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
29674: rakennettava läpi vuoden auki pidettävä           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29675: suorituskykyinen vienti- ja tuontisatama.
29676: Monet satama-asiantuntijat ja mm. valtion                    että hallitus ott!llisi vuoden 1956
29677: teollistamis- ja suunnittelukomiteat ovat                 tulo- ja menoarvioesitykseen 20 mil-
29678: päätyneet siihen tulokseen, että Kaskisten                joonan markan määrärahan sataman
29679: luonnonsatama sopisi parhaiten edistämään                 laajennustöitä varten Kaskisten kau-
29680: Pohjois- ja Keski-Suomen vientikuljetuksia                pungissa.
29681:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
29682: 
29683:         Toivo Asvik.                 Aleksi Kiviaho.                T. Saloranta.
29684:         Nestori Nurminen.            Toivo Antila.                  Väinö Tikkaoja.
29685:                                      G. Rosenberg.
29686: 716
29687: 
29688: XII,24. -   Hemst.mot. N:o 370.
29689: 
29690: 
29691: 
29692: 
29693:                                Henriksson m. fi.: .Angående anslag för byggande av en fyr
29694:                                  utanför Jakobstad.
29695: 
29696: 
29697:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
29698: 
29699:    Sjöfarten har genomgått en väldig ut-        en av de allvarliga olyekor, som på senaste
29700: Yeckling under de senaste årtiondena. Far-      tid inträffat i farvattnen utanför Jakobstad,
29701: tygen har blivit aHt större och samtidigt       nämHgen Yrsa-katastrofen, kunnat undvikas.
29702: också dyrbarare, och man vill undvika vänte-       Under sådana förhållanden och då det är
29703: tider och andm tidsförluster på grund av        uppenbart, att sjöfarten på Jakobstad kom-
29704: de kostnader dessa medför samt därför, att      mer att ytterligare växa, förefaller det nöd-
29705: inom sjöfarten liksom inom alla trafikgrenar    vändigt, att man skrider tili snabba åtgärder
29706: kraven på snabbhet ständigt växer. Far-         för uppförandet av en fyr antingen på Kal-
29707: tygen vili anlöpa hamn alla tider på dygnet     lans grund eller på det söder om KaUan be-
29708: oberoende av väderleken. Vid dålig sikt ger     lägna Nygrundet. I :llackman:ruakretsar torde
29709: ledfyrarna ofta inte betryggande vägledning,    Nygrundet anses vara den lämpligaste plat-
29710: och det är då havsfyrarnas uppgift att väg-     sen för den nya fyren.
29711: leda de sjöfarande, så att de kan :finna led-      Med hänvisning tili ovanstående föreslår
29712: fyrarna.                                        vi högaktningsfullt, att riksdagen ville be-
29713:    I sjöfartskretsar är man enig om att en      sluta hemställa,
29714: ny havsfyr behöves i farvattnen utanför
29715: Jakobstad. Fyrens viktigaste uppgift skulle               att regeringen skyndsamt måtte
29716: bli att vägleda inkommande fartyg, men den              skrida till åtgärder för byggandet av
29717: skulle utan tvivel ha betydelse även för den            en fyr utanför Jakobstad och upptaga
29718: utgående trafiken. Hade en sådan havsfyr                anslag för densamma i ordinarie stats-
29719: :funnats, så hade uppenbarligen åtminstone              förslaget för år 1956.
29720:       Helsingfors den 12 februari 1955.
29721: 
29722:                  G. Henriksson.                                Bruno J. Sundman.
29723:                                                                                              717
29724: 
29725: ~24.- Toiv.al. N:o 370.                                                             Suomennos.
29726: 
29727: 
29728: 
29729: 
29730:                                Henriksson ym.: · Määrärahasta majakan rakentamiseksi Pie-
29731:                                  tarsaaren edustalle.
29732: 
29733: 
29734:                                      E d u s k u n n a 11 e.
29735: 
29736:    Valtava kehitys on tapahtunut meren-           olisi ilmeisesti ainakin yksi niistä vakavista
29737: kulussa viime vuosikymmeninä. Alukset             onnettomuuksista, joita viime aikoina on ta-
29738: ovat tulleet suuremmiksi ja samalla kalliim-      pahtunut Pietarsaaren edustalla olevalla
29739: miksi ja odotusaikoja ja muuta ajanhukkaa         väylällä, nimittäin Yrsan onnettomuus, voitu
29740: tahdotaan välttää niiden aiheuttamien kus-        välttää.
29741: tannusten vuoksi sekä sen takia, että nopeu-         Näin ollen ja kun on ilmeistä, että Pietar-
29742: den vaatimus kasvaa jatkuvasti merenkulun         saaren meriliikenne tulee edelleen kasva-
29743: kuten kaikkien liikennemuotojen alalla.           maan, .tuntuu välttämättömältä ryhtyä pi-
29744: Alusten on päästävä satamaan kaikkina vuo-        kaisiin toimenpiteisiin majakan rakentami-
29745: rokauden aikoina sääsuhteista riippumatta.        seksi joko Kailaniin tai siitä etelään ole-
29746: Huonon näkyväisyyden aikana eivät väylä-          valle Nygrundetille. Ammattipiireissä pidet-
29747: loistot useinkaan anna riittävää opastusta,       täneen Nygrundetia sopivimpana paikkana
29748: ja silloin on merimajakoiden tehtävä ohjata       uudelle majakalle.
29749: merenkulkijoita, niin että ne voivat löytää          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29750: väyläloistot.                                     nioittaen ·eduskunnan päätettäväksi toivo-
29751:    Merenkulkupiireissä ollaan yksimielisiä        muksen,
29752: siitä, että uusi merimajakka tarvitaan Pie-
29753: tarsaaren edustalle. Majakan tärkeimpänä                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29754: tehtävänä olisi saapuvien alusten ohjaa-                 toimenpiteisiin majakan rakentami-
29755: minen, mutta sillä olisi epäilemättä merki-              seksi Pietarsaaren edustalle ja ottaisi
29756: tystä myös ulospäin Suuntautuvalle liiken-               tarkoitusta varten määrärahan vuo-
29757: teelle. Jos sellainen merimajakka olisi ollut,           den 1956 tulo- ja menoarvioesitykseen.
29758:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
29759: 
29760:                  G. Henriksson.                                Bruno J. Sundman.
29761: 718
29762: 
29763: XU,2n. · -· Bemst.mot. H: o 371.
29764: 
29765: 
29766: 
29767: 
29768:                                  Widmum m. fl.: Angående aitBlag för byggande av en fyrbåk
29769:                                    på KaUa'JL.
29770: 
29771: 
29772:                                      Tili Riksdagen.
29773: 
29774:    Vårt land ha1·, som alla vet, långa ktlf>ter    katastrofen: ,Huru många sådana olyckor
29775: med otaliga skär och öar. För sjöfarten är         måste inträffa, innan man på ansvarigt håll
29776: det ett livsvillkor, att det inte finns några      får sina ögon öppnade för det ofrånkomliga
29777: s. k. ,mörka områden" i våra farvatten längs       att bygga en effektiv ledfyr för sjöfarten
29778: kusterna. Med prisvärd nit har våra sjö-           till Jakobstad~"
29779: fartsmyndigheter strävat tili att få våra             Vi har oss bekant, att Sjöfartsstyrelsen
29780: farledsbelysningsförhållanden förbättrade. I       sysslat med frågan om byggandet av en fyr
29781: stort sett kan man säga, att det numera finns      utanför Jakobstad och har planen därför
29782: endast ett par mörka sträckor vid våra             färdig. I vissa skeden har man även på
29783: kuster. En av dessa är området utanför             regeringshåll varit aktivt inne på att bygga
29784: Jakobstad mellan Tankar i norr och Stub-           här berörda fyrbåk, men hittills har pla-
29785: bens fyrbåk i söder. Detta missförhållande         nerna strandat. Det verkar fullkomligt ofatt-
29786: är så pass ödesdigert icke blott för den sjö-      bart, att det skulle finnas, efter de olyckor
29787: fart, som tar sig in och ut till den viktiga       som skett i farvattnen utanför Jakobstad,
29788: hamn- och industristaden Jakobstad, utan           någon statlig instans som vågade längre
29789: även för den trafik, som längs den öster-          bära på det fruktansvärda ansvar, som måste
29790: bottniska kusten berör samtliga våra ham-          vila på dem, om icke en fyr med det första
29791: nar vid Bottniska viken, att ett avlägsnande       fås på Kailan eller i dess omedelbara närhet.
29792: av det mörka området bör i skyndsam ord-              Vår åsikt är, att riksdagen, efter att se-
29793: ning ske.                                          naste höst ha avvisat ett anslagsäskande om
29794:    För att belysa, huru pass ödesdiger av-         15 miljoner mark för byggandet av en fyr-
29795: saknaden av en fyrbåk inom här nämnda om-          båk på Kallansgrund, har en dryg andel i
29796: råde är, kan nämnas, att i början av januari       de olyckor, som skett i farvattnen utanför
29797: 1954 förliste fartyget Yrsa i storm och            Jakobstad. För att riksdagens skuldregister
29798: mörker, varvid fyra människoliv för-               icke skall växa i det oändliga och oersätt-
29799: spilldes. Precis på dagen ett år senare stötte     liga får vi på ovanstående grunder vördsamt
29800: ett av våra största och dyrbaraste lastfartyg      föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa,
29801: Finnpulp på grund i samma farvatten. En-
29802: ligt sjöförklaringen måste man anse att or-                att regeringen i propositionen an-
29803: saken till dessa katastrofer, vilkas skador upp-         gående statsförslaget för år 1956 måtte
29804: skattats till 42 miljoner mark, är avsakna-              upptaga ett anslag om 15 000 000
29805: den av en fyrbåk på Kallans grund eller                  mark för byggande av en fyrbåk på
29806: annat i dess närhet befintligt grund. Man                Kallan eller annat närbeläget grund
29807: kan, efter den senaste olyckan, med skäl                 utanför Jakobstad.
29808: upprepa den fråga, som gjordes vid Yrsa-
29809:       Helsingfors den 10 februari 1955.
29810: 
29811:          Albin Wickman.               John Forsberg.                Bertel Lindh.
29812:          Grels Teir.                  Sven Högström.                Kurt Nordfors.
29813:          Nils Meinander.              T. E. Nordström.              Ralf Törngren.
29814:          Matti Lepistö.               John Österholm.               Kusti Eskola.
29815:                                       Verner Korsbäck.
29816:                                                                                                719
29817: 
29818: XII,211. -   Toiv.al. N:o 371.
29819: 
29820: 
29821: 
29822:                                  Wickman ym. : Määrärahasta merimajakan rakentamista var-
29823:                                     ten Kallaniin.
29824: 
29825: 
29826:                                       E d u s k u n n a ll e.
29827: 
29828:    Kuten kaikki tietävät, on maallamme pit-        tuunalaisella taholla havahdutaan huomaa-
29829: kät rannikot lukemattomine luotoineen ja saa-      maan ·tehokkaan johtomajakan rakentaminen
29830: rineen. Merenkululle on elinehto, ettei ran-       Pietarsaaren meriliikennettä varten välttä-
29831: nikkoväylillä ole mitään ns. ,pimeitä alueita".    mättömäksi:."
29832: Kiitettävällä uutteruudella ovat merenkulku-          Meille on tunnettua, että merenkulkuhalli-
29833: viranomaisemme pyrkineet saamaan paran-            tus on työskennellyt Pietarsaaren edustalle
29834: nusta väylävalaistukseemme. Suuresti ottaen        rakennettavaa majakkaa koskevassa kysymyk-
29835: voidaan sanoa, että nyttemmin on rannikoil-        sessä ja että suunnitelma sitä varten on
29836: lamme vain pari pimeätä kaistaa. ToiseiJI          valmiina. Määrätyissä vaiheissa on myös hal-
29837: näistä muodostaa Pietarsaaren ulkopuolella         litustaholla toimittu aktiivisesti tässä tarkoi-
29838: oleva alue Tankarista pohjoisessa Stubbenin        tetun majakan rakentamiseksi, mutta tähän
29839: majakalle etelässä. Tämä epäkohta on siksi         mennessä ovat suunnitelmat ajautuneet ka-
29840: kohtalokas, ei vain Pietarsaaren tärkeään sa-      rille. Tuntuu täysin käsittämättömältä, että
29841: tama- ja teollisuuskaupunkiin Suuntautuvalle       Pietarsaaren edustalla tapahtuneiden onnet-
29842: ja sieltä lähtevälle meriliikenteelle, vaan        tomuuksien jälkeen mikään valtion elin us-
29843: myös sille liikenteelle, joka pitkin Pohjan-       kaltaisi kauempaa kantaa sitä pelottavaa
29844: maan rannikkoa koskettaa kaikkia sata-             vastuuta, joka niillä täytyy olla, ellei ma-
29845: miamme Pohjanlahdella, että pimeän alueen          jakkaa saada ensi tilassa KaUaniin tai sen
29846: poistamisen on tapahduttava kiireellisesti.        välittömään läheisyyteen.
29847:    Sen seikan valaisemiseksi, miten kohtalo-          Mielestämme eduskunnalla, sen hylättyä
29848: kasta majakan puuttuminen mainitulla alu-          viime syksynä 15 miljoonan markan määrä-
29849: eella on, voidaan mainita, että tammikuussa        rahaesityksen majakan rakentamista varten
29850: 1954 haaksirikkoutui Yrsa niminen alus myrs-       Kallaniin, on huomattava osuus niihin onnet-
29851: kyssä ja pimeässä, jolloin neljä ihmishenkeä       tomuuksiin, joita on tapahtunut Pietarsaaren
29852: menetettiin. Päivälleen vuotta myöhemmin           edustalla olevilla vesillä. Jotta eduskunnan
29853: törmäsi eräs suurimmista ja kalleimmista           syntiluettelo ei kasvaisi loputtomiin ja kor-
29854: lastialuksistamme, Finnpulp, karille samoilla      jaamattomaksi, ehdotamme edellä esitetyin
29855: vesillä. Meriselityksen mukaan on syynä näi-       perustein eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29856: hin onnettomuuksiin, joiden vahingot on            vomuksen,
29857: arvioitu 42 miljoonaksi markaksi, pidettävä
29858: majakan puuttumista Kallanista tai joltakin                  että hallitus ottaisi vuoden 195€
29859: sen lähellä olevalta karilta. Viime onnetto-              tulo- ja menoarvioesitykseen 15 000 000
29860: muuden jälkeen voidaan syystä uudistaa ky-                markan määrärahan merimajakan ra-
29861: symys, joka tehtiin Yrsan katastrofin yhtey-              kentamista varten Kallaniin tai sen
29862: dessä: ,Kuinka monta sellaista onnetto-                   lähelle Pietarsaaren edustalle.
29863: muutta täytyy tapahtua, ennenkuin vas-
29864:       Helsingissä 10 'Päivänä helmikuuta 1955.
29865: 
29866:          Albin Wickman.               John Forsberg.                Verner Korsbäck.
29867:          Grels Teir.                  Sven Högström.                Bertel Lindh.
29868:          Nils Meinander.              T. E. Nordström.              Kurt Nordfors.
29869:          Matti Lepistö.               John Österholm.               Ralf Törngren.
29870:                                       Kusti Eskola.
29871: '720
29872: 
29873: XII,2a. -    Toiv.al. H:o 372.
29874: 
29875: 
29876: 
29877: 
29878:                                  Hautala ym.: Liikenneasetuksen muuttamisesta rautatietaso-
29879:                                    yZikäytäväonnettomuuksien ehkäisemiseksi.
29880: 
29881: 
29882:                                       Eduskunnalle.
29883: 
29884:    Tasoylikäytäväonnettomuuksia        saattuu   että koulubussien, tavallisten linja-autojen,
29885: maassamme kohtuuttoman usein. Näin mene-         henkilövuokra-autojen sekä nestemäisiä polt-
29886: tetään paljon ihmishenkiä, lukuisista tulee      toaineita :kuljettavien autojen on pysähdyt-
29887: invaliideja loppuiäkseen sekä samanaikaisesti    tävä ennen tasoylikäytävän ylittämistä.
29888: tuhoutuu paljon hyödyllistä omaisuutta.             On todettu, että vaikka esim. liikennöitsi-
29889:    Junien ja autojen yhteenajot ovat poik-       jäin taholta on ollut voimassa edellä tarkoi-
29890: keuksetta varsin kohtalokkaita. Sen vuoksi       tettu määräys, niin auton kuljettaja on kui-
29891: {)n aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, että näitä   tenkin uhmannut sitä ja seurauksena siitä
29892: <lnnettomuuksia voitaisiin edes vähentää. Vv.    on ollut surkea onnettomuus.
29893: 1951-1953 sattui junan ja auton yhteenajo-          On aiheellista edellyttää, että matkustava
29894: tapauksia 461. Näissä vaurioitui 451 autoa.      yleisö itsekin tehokkaasti auttaisi edellä tar-
29895: Samoissa onnettomuuksissa sai surmansa 35        koitetun turvallisuutta parantavan liikenne-
29896: henkilöä ja loukkaantui 235.                     säännön noudattamista.
29897:    Vakavia onnettomuuksia on sattunut taso-        Näillä perusteilla kunnioittaen ehdotamme
29898: ylikäytävillä jatkuvasti, mutta tuoreimmat       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29899: tilastot puuttuvat.
29900:    Moottoripyöräilijät ovat surullinen luku               että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29901: erikseen, samoin muut moottoriajoneuvojen              liikenneasetuksen muuttamiseksi niin,
29902: kanssa sattuneet onnettomuudet.                        että maksullista henkilölastia kuljetta-
29903:    Mainittakoon, että mm. Ruotsissa on ko.             van auton on turvallisuustarkkailua
29904: asiaa tutkinut komitea, saamatta kuitenkaan            varten pakko pysähtyä ennen rautatie-
29905: mitään positiivista aikaan. Amerikassa sen-            tasoylikäytävän ylittämistä.
29906: sijaan on eräissä valtioissa voimassa määräys,
29907:        Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
29908: 
29909:                Yrjö Hautala.                                Eeli Erkkilä.
29910:                Niilo Ryhtä.                                 Tahvo Rönkkö.
29911:                                                                                                  721
29912: 
29913: XII,21. -     Toiv.al. N:o 373.
29914: 
29915: 
29916: 
29917: 
29918:                                   Rantamaa ym.: Toimenpiteistä liikenneonnettomuuksien estä-
29919:                                     miseksi rautatien tasoylikäytävillä.
29920: 
29921: 
29922:                                        E d u s k u n n a 11 e.
29923: 
29924:    Kuten jokainen on saattanut sanomaleh-           dyttää ajoneuvonsa aina ennen tasoristeystä,
29925: distöstäkin todeta, tapahtuu maassamme yhte-        hänellä on silloin tilaisuus samalla kertaa
29926: nään liikenneonnettomuuksia, jotka pahim-           todeta koko muukin senhetkinen liikenne-
29927: missa tapauksissa päättyvät ihmishenkien            tilanne, esimerkiksi jalankulkijoihin nähden,
29928: menetyksiin. Esimerkiksi erittäin vaikeita          ja samalla varmistua myös siitä, ettei var-
29929: liikenneonnettomuuksia sattuu jatkuvasti var-       sinkin tasoristeyksillä mielellään leikkiviä
29930: sinkin rautatien ja maantien risteyskohdissa.       lapsia ole liikenneväylällä.
29931: Vuosina 1950-53 oli näiden tapausten luku-             Esimerkiksi koko maailman autoliikenteen
29932: määrä noin 461. Tällöin loukkaantui vai-            vilkkaimmassa maassa, Amerikassa, on sen
29933: keasti n. 170 henkeä, ja noin 450 ajoneuvoa         osavaltioissa voimassa määräys, jonka mu-
29934: vaurioitui vakavasti.                               kaan kaikkien linja-autojen on aina pysäh-
29935:    Jo vuosikausia on autojärjestöjen piireissä      dyttävä ennen rautatien tasoristeystä ja
29936: keskusteltu niistä keinoista, joilla tällaiseen     avattava ovi, jotta kuljettaja saattaisi luo-
29937: surulliseen asiaintilaan voitaisiin saada te-       tettavasti todeta, onko juna tulossa. Jotta
29938: hokasta parannusta ja pysyviä korjauksia.           miltei jokaviikkoisina toistuvat, ihmishengen
29939: Tällöin on harkittu mm. niitä mahdollisuuk-         menetyksiin päättyvät onnettomuudet meillä
29940: sia, joilla näitä onnettomuuksia voitaisiin         voitaisiin torjua, olisi lainsäädäntöön saatava
29941: rajoittaa, esim. jos moottoriajoneuvoliiken-        tätä tarkoittava muutos.
29942: teessä otetaan käytäntöön ainakin eräissä              Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten
29943: Amerikan Yhdysvaltojen osavaltioissa menes-         ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
29944: tyksellä käytetty määräys, jonka mukaan             syttäväksi toivomuksen,
29945: moottoriajoneuvon on suoritettava täyspysäh-
29946: dys    ennen rautatietasoristeystä,      mikäli               että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29947: maasto- ja kelisuhteet suinkin vain sallivat               yleisen liikennejärjestyssäännön ( 490/
29948: ja riippumatta siitä, onko ennen rautatie-                 37) 2 § :n muuttamiseksi sif,en, että
29949: tasoylikäytävää pystytettynä täyspysähdystä                moottoriajoneuvon kuljettajan, joka
29950: osoittava kilpi tai ei. Tämän suuntainen lain-             aikoo ylittää tien ja rautatien tasoris-
29951: muutos ja sen johdosta edelleen muutos ylei-               teyksen, on riippumatta mahdollisista
29952: seen liikennejärjestyssääntöön on nopeasti                 varoitus- tai suojalaitteista pysähdy-
29953: aikaansaatavissa eikä sen noudattaminen                    tettävä ajoneuvonsa, missä se suinkin
29954: koidu valtiolle mainittaviakaan kustannuksia               on mahdollista, ja kaikin käytettävissä
29955: aiheuttavaksi. Tietenkin tätä muutosta vas-                olevin keinoin varmistauduttava siitä,
29956: taan voidaan esittää, että sen noudattaminen               ettei junaa tai muuta rautatiellä kul-
29957: ei ole joka kohdassa tarkoin valvottavissa,                kevaa lait,etta ole tulossa, ja jatkettava
29958: mutta tällainen huomautushan voidaan tehdä                 matkaa vasta sitten, kun risteys voi-
29959: kaikkea muutakin lainvalvontaa vastaan.                    daan turvallisesti ylittää.
29960: Milloin moottoriajoneuvon kuljettaja pysäh-
29961:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
29962: 
29963:                 Antti J. Rantamaa.                               Eino Tainio.
29964: 91 E 159/55
29965: 722
29966: 
29967: XU,2s. -   Toiv.al. N:o 374.
29968: 
29969: 
29970: 
29971: 
29972:                                 Soininen ym.: Toimenpiteistä liikenneonnettomuuksien vähen-
29973:                                    tämiseksi rautatieylikäytävien kohdalla.
29974: 
29975: 
29976:                                      E d u s k u n n a 11 e.
29977: 
29978:    Ylikäytäväonnettomuudet sellaisilla pai-       syytä nyt lainsäädännöllisiä toimenpiteitä
29979: koilla, missä maantie ylittää rautatien, ovat     entisestään tarkistaa. Monissa sivistysmaissa
29980: sotien jälkeen vuosittain lisääntyneet. Lienee    on menestyksellisesti käytetty määräystä,
29981: mahdotonta meidän oloissamme rakentaa             jonka mukaan ajoneuvon on suoritettava
29982: riittävästi alikäytäviä tahi siltoja radan koh-   täyspysähdys ennen tasoristeystä, mikäli
29983: dalle tällaisille paikoille, puhumattakaan nii-   maasto- ja kelisuhteet sallivat, riippumatta
29984: hin varsinaisten portinvartijoiden paikkaami-     siitä, onko ennen tasoylikäytävää pystytetty
29985: sesta tahi automaattisten. porttien rakentami-    täyspysähdystä osoittava kilpi tai ei.
29986: sesta.                                               Toimenpiteestä ei valtiolle johdu kustan-
29987:    Ihmishenkien menetykseen viime vuotena         nuksia, joten kansalaisten hengen ja ajo-
29988: johtaneet      onnettomuudet     ylittävät  yli   neuvojen menetyksien vuoksi on syytä estää
29989: 50% :lla aikaisempien vuosien tilaston. Suo-      lainsäädäntötietä menetyksiä, jotka mitta-
29990: messa kuolee liikenteessä 3 henkilöä 1 000        suhteiltaan ovat käyneet tuhoisrksi.
29991: moottoriajoneuvoa kohti, mikä on muihin              Syytä on kiirehtiä tekemään kaikki, mikä
29992: valtakuntiin verrattuna suurin.                   on mahdollisuuksien rajoissa, ihmishenkien ja
29993:    Vaikeimmat liikenneonnettomuudet tapah-        omaisuuden varjelemiseksi.
29994: tuvat jatkuvasti rautatien ja maantien ris-          Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
29995: teyksissä. Vv. 1950-53 oli näiden tapausten       kunnioittavimmin ehdottavat eduskunnan hy-
29996: lukumäärä 461. Yli 200 henkilöä loukkaan-         väksyttävä-ksi toivomuksen,
29997: tui tai menetti henkensä. Ajoneuvoja, joita
29998: vaikeasti saadaan maahamme, vaurioitui                      että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29999: noin 450.                                                menpiteisiin sellaisten määräysten tai
30000:    Kun on, olosuhteet huomioon ottaen, yri-              laitteitten aikaansaamiseksi, että lii-
30001: tetty tehostaa valvontaa, tehdä valistustyötä            kenneonnettomuudet rautatieylikäytä-
30002: sekä tie- ja liikenneteknillisesti hoitaa kysy-          vien kohdaUa vähenisivät.
30003: mystä liikennevahinkojen välttämiseksi, olisi
30004:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
30005: 
30006:          Heikki Soininen.             Felix Seppälä.                G. Henriksson.
30007:          Arvi Ikonen.                 N. Kosola.                    Erkki W. Mohell.
30008:          Kauno Kleemola.              Antti Kukkonen.               Juho Karvonen.
30009:                                       Verner Korsbäck.
30010:                                                                                            723
30011: 
30012: XII,29, -   Hemst.mot. N:o 375.
30013: 
30014: 
30015: 
30016: 
30017:                                  Teir m. fl.: Angående åtgärder för hindrande av trafikolyc-
30018:                                     kor vid järnvägsövergång.
30019: 
30020: 
30021:                                      T i ll R i k s d a g e n.
30022: 
30023:    Motorfordonstrafiken har utvecklats rätt        livlig motorfordonstrafik, inträffar propor-
30024: snabbt i vårt land och antalet motorfordon         tionellt sett betydligt mindre trafikolyckor
30025: har ökat kraftigt år efter år. Den ökade           än hos oss. En bidragande orsak till detta
30026: motorfordonstrafiken ställer också större          är bl. a., att man i detta land ansett det
30027: krav på trafiksäkerheten, som tyvärr ej            nödvändigt att i lag stadga, att motorfor-
30028: hunnit med i utvecklingen. Årligen inträf-         don skall stanna totalt förrän det passerar
30029: far ett ovanligt stort antal trafikolyckor         järnvägsövergång. Detsamma är fallet i
30030: med motorfordon och bland dem intager              många andra länder, ehuru man där har
30031: olyckorna vid järnvägsövergångarna en              skyddat järnvägsövergångarna bättre än
30032: mycket framträdande plats.                         hos oss.
30033:    Emedan vi hos oss icke haft råd att                Emedan motorfordonstrafiken är mindre
30034: skydda alla järnvägsövergångar vid plan-           hos oss än i de flesta andra Iänder och
30035: korsningar med landsvägar, har detta med-          emedan våra vägar är sämre och körhastig-
30036: fört, att vid dessa inträffar ofta svåra kol-      heten vanligtvis lägre än i dylika länder,
30037: lissioner mellan tåg och motorfordon. Vid          som det oaktat föreskrivit att motorfordon
30038: dessa tragedier har många människoliv och          bör stanna vid järnvägsövergång, vore det
30039: dyrbara materille värden gått förlorade.           säkert mer än väl påkallat att också hos
30040: Under åren 1950-1953 var antalet dylika            oss stadga detsamma. Man kan aldrig ha så
30041: olyckor 461 och vid dem dödades eller ska-         bråttom, att man ej hinner stanna före en
30042: dades 170 personer och 450 motorfordon             järnvägsövergång. Eget och framför allt
30043: demolerades ansenligt.                             andras liv är dock viktigare än några se-
30044:    I förhållande till sin folkmängd har icke       kunders tidsförlust. För att ytterligare öka
30045: Finland, ännu åtminstone, så mycket motor-         trafiksäkerheten och för att påminna förare
30046: fordon som de flesta andra länder, men             av motorfordon om järnvägsövergångarna,
30047: i fråga om antalet trafikolyckor i förhål-         borde det uppställas tillräckligt stora var-
30048: lande till antalet motorfordon intager Fin-        ningstavlor före dylika övergångar. För att
30049: land en ledande ställning. Med tanke på            skapa tillräcklig effekt borde tavlorna för-
30050: att motorfordonstrafiken alltjämt är stadd         ses med reflexyta och om möjligt placeras
30051: i utveckling i vårt land kan man taga för          på 300, 200 och 100 meters avstånd före
30052: givet, att antalet trafikolyckor kommer att        järnvägsövergångarna.
30053: stiga också proportionellt sett, ifall icke sär-      Alla dessa åtgärder skulle ej medföra
30054: skilda åtgärder vidtages för att förekomma         stora kostnader för staten, som ju ändå har
30055: dem.                                               skyldighet att se till, att medborgarnas liv
30056:    Exempelvis i Förenta Staterna, som har          skyddas i trafiken på våra vägar. Därför
30057: en så väldig motorfordonspark och en så            vore det nödvändigt att i gällande bilför-
30058: 724                      XI1,29. -   Liikenneonnettomuuksien estäminen.
30059: 
30060: 
30061: ordning skulle stadgas, att motorfordon bör              stadganden angående framförande av
30062: stanna helt och hållet förrän det passerar               motorfordon, att det intages ett ut-
30063: oskyddad järnvägsövergång.                               tryckligt stadgande därom, att mo-
30064:   Moo hänvisning tili ovanstående föreslås,              torfordon bör totalt stannas förrän
30065: att riksdagen ville besluta hemställa,                   det passerar oskyddad järnvägsöver-
30066:                                                          gång.
30067:          att regeringen skyndsamt måtte
30068:        vidtaga en sådan ändring i gällande
30069:       Helsingfors den 4 februari 1955.
30070: 
30071:          Grels Teir.               Verner Korsbäck.           Martti J. Huttunen.
30072:          Nestori Nurminen.         Aukusti Pasanen.           Toivo Antila.
30073:          Aare Leikola.             Kustaa Tiitu.              Eino Raunio.
30074:          Albin Wickm.an.           Eero Saari.                Veikko Kokkola.
30075:          Bertel Lindh.             Juho Tenhiälä.             Lauri Järvi.
30076:          John Forsberg.            Artturi Tienari.           Kurt Nordfors.
30077:                        Arthur Larson.            Aune Innala.
30078:                                                                                                725
30079: 
30080: XII,29, -   Toiv.al. N: o 375.
30081:                                                                                       Suomennos.
30082: 
30083: 
30084: 
30085: 
30086:                                  Teir ym.: Toimenpiteistä liikenneonnett.omuuksien estämiseksi
30087:                                     rautatieylikäytävillä.
30088: 
30089: 
30090:                                       E d u s k u n n a ll e.
30091: 
30092:    Moottoriajoneuvoliikenne on maassamme           kas moottoriajoneuvoliikenne, tapahtuu suh-
30093: kehittynyt hyvin nopeasti ja moottoriajoneu-       teellisesti katsoen huomattavasti vähemmän
30094: vojen lukumäärä on kasvanut voimakkaasti           liikenneonnettomuuksia kuin meillä. Yhtenä
30095: vuosi vuodelta. Kasvanut moottoriajoneuvo-         myötävaikuttavana tekijänä tähän on mm.
30096: liikenne asettaa myös suuremmat vaatimuk-          se, että tässä maassa on katsottu välttämät-
30097: set liikenneturvallisuudelle, joka valitetta-      tömäksi säätää laissa, että moottoriajoneu-
30098: vasti ei ole pysynyt kehityksen tasalla. Vuo-      von on pysähdyttävä kokonaan ennen kuin
30099: sittain tapahtuu tavattoman suuri määrä            se ylittää rautatieylikäytävän. Samoin on
30100: moottoriajoneuvojen liikenneonnettomuuksia,        laita monissa muissa maissa, vaikka rauta-
30101: ja niissä ovat hyvin huomattavalla tilalla         tieylikäytävät ovat siellä paremmin suojatut
30102: rautatieylikäytäväonnettomuudet.                   kuin meillä.
30103:    Koska meillä ei ole ollut varaa suojata            Koska moottoriajoneuvoliikenne meillä on
30104: kaikkia rautateiden ja maanteiden taso-            pienempi kuin useimmissa muissa maissa ja
30105: risteyksiä, on tästä ollut seurauksena, että       koska tiemme ovat huonommat ja ajonopeus
30106: niillä tapahtuu usein pahoja junien ja moot-       tavallisesti pienempi kuin sellaisissa maissa,
30107: toriajoneuvojen yhteentörmäyksiä. Näissä           joissa moottoriajoneuvo on siitä huolimatta
30108: onnettomuuksissa on tuhoutunut monia ih-           määrätty pysähtymään rautatieylikäytävällä,
30109: mishenkiä ja kalliita aineellisia arvoja. Vuo-     olisi varmasti enemmän kuin paikallaan
30110: sina 1950-1953 oli sellaisten onnettomuuk-         antaa meillä samanlainen säädös. Milloin-
30111: sien lukumäärä 461 ja niissä kuoli tai louk-       kaan ei voi olla niin kiire, ettei ehdi py-
30112: kaantui 170 henkilöä ja 450 ajoneuvoa vau-         sähtyä ennen rautatieylikäytävää. Oma ja
30113: rioitui huomattavasti.                             ennen kaikkea toisten henki on sentään tär-
30114:    Väestön maaraan nähden Suomessa ei              keämpi kuin muutaman sekunnin ajan me-
30115: ainakaan vielä ole niin paljon moottoriajo-        netys. Jotta liikenneturvallisuutta vielä
30116: neuvoja kuin useimmissa muissa maissa,             saataisiin tehostetuksi ja moottoriajoneuvon-
30117: mutta mitä tulee liikenneonnettomuuksien           kuljettajia muistutetuksi rautatieylikäytä-
30118: määrän suhteeseen moottoriajoneuvojen lu-          vistä, pitäisi sellaisille ylikäytäville asettaa
30119: kumäärään, on Suomi siinä suhteessa etu-           riittävän suuria varoitustauluja. Riittävän
30120: pä.ässä. Kun ajattelee, että moottoriajo-          tehokkuuden saamiseksi taulut olisi varus-
30121: neuvoliikenne maassamme on jatkuvassa              tettava heijastuspinnalla ja sijoitettava 300,
30122: nousussa, voidaan pitää selvänä, että liiken-      200 ja 100 metrin päähän rautatieylikäytä-
30123: neonnettomuuksien lukumäärä myös nousee            vistä.
30124: suhteellisesti katsoen, ellei ryhdytä erityisiin      Kaikki nämä toimenpiteet eivät aiheut.
30125: toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi.             taisi suuria kustannuksia valtiolle, jonka
30126:    Esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa on niin       velvollisuutena sentään on valvoa, että kan-
30127: valtava moottoriajoneuvokanta ja niin vil-         salaisten henki on suojattu teittemme liiken-
30128: 726                      XII,29. -   Liikenneonnettomuuksien estäminen.
30129: 
30130: 
30131: teessä. Sen vuoksi olisi välttämätöntä voi-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30132: massa olevassa autoasetuksessa säätää, että              toimenpiteisiin   moottoriajoneuvojen
30133: ajoneuvon on pysähdyttävä kokonaan, en-                  kuljettamista koskevien säännösten
30134: nenkuin se ylittää suojaamattoman ylikäy-                muuttamiseksi siten, että niihin ote-
30135: tävän.                                                   toon nimenomainen säännös siitä, että
30136:    Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan                 moottoriajoneuvon on kokonaan py-
30137: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,                     sähdyttävä, ennenkuin se ylittää suo-
30138:                                                          jaamattoman rautatieylikäytävän.
30139:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
30140: 
30141:          Grels Teir.             Verner Korsbäck.          Martti J. Huttunen.
30142:          Nestori Nurminen.       Aukusti Pasanen.          Toivo Antila.
30143:          Aare Leikola.           Kustaa Tiitu.             Eino Raunio.
30144:          Albin Wickman.          Eero Saari.               Veikko Kokkola.
30145:          Bertel Lindh.           Juho Tenhiälä.            Lauri Järvi.
30146:          John Forsberg.          Artturi Tienari.          Kurt Nordfors.
30147:                         Arthur Larson.            Aune Innala.
30148:                                                                                              727
30149: 
30150: XII,3o. -   Toiv.al. N:o 376.
30151: 
30152: 
30153: 
30154: 
30155:                                 Tuuli ym..: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
30156:                                    rautatiehallituksen 1 luokan liikennetarkastajien palkkauk-
30157:                                    sen korottamiseksi.
30158: 
30159: 
30160:                                      E d u s k u n n a ll e.
30161: 
30162:    Nykyisen palkkausasetuksen mukaan kuu-         lisäksi eräiltä keskushallinnon 1 lk:n liiken-
30163: luvat kaikki valtionrautateiden 1 luokan          netarkastajilta vaaditaan vielä erikoispäte-
30164: rata- ja koneinsinöörit 30. palkkausluokkaan,     vyyttä sanottuihin virkoihin. Todettakoon,
30165: mutta 1 luokan liikennetarkastaja linjahal-       että valtion rautateiden hallintoasetuksen
30166: linnossa 29. ja keskushallinnossa 28. palkka-     mukaan matemaatikkona toimivan tariffi-
30167: luokkaan.                                         osaston 1 lk:n liikennetarkastajan ,tulee
30168:    Kaikki nämä viranhaltijat kuuluivat vuo-       olla suorittanut joko filosofian tai kauppa-
30169: teen 1943 saakka samaan palkkausluokkaan.         tieteitten kandidaattitutkinto korkeimmin
30170: Sota-aikana vallinneen insinööripulan takia       arvolausein matematiikassa tai teknillisen
30171: nostettiin 1 luokan rata- ja koneinsinöörit       korkeakoulun rakennusinsinööri- tai kone-
30172: kahta luokkaa ylempään luokkaan, 1 luokan         rakennusosaston insinööritutkinto korkeim-
30173: liikennetarkastajien jäädessä sekä linja- että    min arvolausein matematiikassa". Tämän
30174: keskushallinnossa entiseen 28. palkkausluok-      lisäksi on huomattava, että viran nykyinen
30175: kaan. Valtion palkkalautakunnan (ns. Hon-         haltija samalla toimii myös liikenneyliasia-
30176: gan komitean) ehdotuksesta hallitus esitti        miehenä ja siinä ominaisuudessa on liikenne-
30177: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioehdotukses-         asiamiesten päällikkönä ja johtaa liikenteen
30178: saan linjahallinnon 1 luokan liikennetarkas-      hankintaan tähtäävää työtä.
30179: tajat korotettaviksi 29. palkkausluokkaan.           Tariffiosaston kansainvälisen tavaraliiken-
30180: Esitys hyväksyttiin ja näin tulivat linja-        teen jaoston päällikkönä toimivalta 1 lk:n
30181: hallinnon yhdeksän 1 luokan liikennetar-          liikennetarkastajalta vaaditaan kansainväli-
30182: kastajaa keskushallinnossa palvelevia 1 luo-      sen tavaraliikenteen tariffien tuntemuksen
30183: kan liikennetarkastajia yhtä palkkausluok-        lisäksi kielitaitoa, erikoisesti vaaditaan täy-
30184: kaa korkeampaan palkkausluokkaan.                 dellinen venäjänkielen taito. Samaten tarif-
30185:    Tällaista kahtiajakoa ei ole minkään muun      fiosaston kansainvälisen henkilöliikenteen
30186: virkaryhmän kohdalla, eikä sellaista ole kos-     jaoston päällikkönä toimivan llk: n liikenne-
30187: kaan esitetty 1 luokan rata- ja koneinsi-         tarkastajan pitää suuren kielitaidon lisäksi
30188: nöörien osalta. Kun mainittu palkkauslauta-       olla perehtynyt kansainvälisen henkilöliiken-
30189: kunnan laatima ehdotus oli aikanaan rauta-        teen tariffikysymyksiin.
30190: tiehallituksessa lausunnon antamista varten,         Liikenneosaston liikennejaoston päällik-
30191: asettui rautatiehallitus vastustamaan täl-        könä toimivan 1 lk: n liikennetarkastajan
30192: laista kahtiajakoa.                               virkaa viimeksi täytettäessä rautatiehallitus
30193:    Rautatiehallituksessa palvelevat 6 1 luo-      asetti pätevyysvaatimukseksi ylemmän oi-
30194: kan liikennetarkastajaa toimivat jaostopääl-      keustutkinnon, koska viran menestyksellinen
30195: likköinä. Kolme heistä on tariffi- ja kolme       hoitaminen edellyttää ammattiasioiden tun-
30196: liikenneosastossa. Heidän tulee olla täysin       temuksen lisäksi myös mahdollisimman pe-
30197:  perehtyneitä alansa erikoiskysymyksiin. Hei-     rusteellista yleisen hallinnon tuntemusta.
30198:  dän tehtävänään on valvoa linjahallinnon            Liikenneosaston tavaraliikennejaoston pääl-
30199: 1 lk:n liikennetarkastajien ja näiden alais-      likkönä toimivan 1 lk: n liikennetarkastajan
30200: ten linjavirkamiesten työskentelyä. Tämän         tehtävänä on koko maan käsittävän tavara-
30201: 728                          XII,so. -   Liikennetarkastajien palkkaus.
30202: 
30203: 
30204: vaunuston käytön hoitaminen, koko kuorma-           lk: n linjahallinnon liikennetarkastajiin.
30205: ja kappaletavaraliikenteen suunnittelu ja              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
30206: valvonta sekä itäisen yhdysliikenteen hoita-        kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
30207: minen.                                              vomuksen,
30208:    Liikenuoosaston aikataulu- ja henkilö-
30209: liikennejaoston päällikkönä toimiva 1 lk: n                   että hallitus antaisi Eduskunnalle
30210: liikennetarkastaja hoitaa koko rataverkon                  esityksen tarvittavan määrärahan ot-
30211: aikataulukysymykset ja henkilöliikenteen                   tamisesta lisäyksenä kuluvan vuoden
30212: järjestelyn.                                               tulo- ja menoarvioon rautatiehallituk-
30213:    Kun kaikille keskushallinnon 1 lk: n lii-               sen 1 luokan liikennetarkastajien palk-
30214: kennetarkastajain viran haitijoille kuuluu                 kauksen korottamiseksi samaan palk-
30215: vielä vastuu oman toimialansa kehittämisestä               kausluokkaan kuin valtion rautateiden
30216: koko maassa, on heidät työnsä laatuun ja                   linjahallinnon 1 luokan liikennetarkas-
30217: vastuuseen nähden täysin rinnastettava 1                   tajilla on.
30218:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
30219: 
30220:               Erkki Tuuli.                                      Irma Hamara.
30221:                                                                                                 729
30222: 
30223: Xfi,31. -     Toiv.al. N:o 377.
30224: 
30225: 
30226: 
30227: 
30228:                                   Forsius ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
30229:                                      Loviisan-Lahden kapearaiteisen rautatien lunastamiseksi
30230:                                      valtiolle.
30231: 
30232: 
30233:                                        E d u s k u rn n a 11 e.
30234: 
30235:    Viime vuosina on useissa eri yhteyksissä         viisan    rautatie   muutetaan   normaaliraitei-
30236: ehdotettu Loviisan-Lahden kapearaiteisen            seksi:
30237: rautatielli ottamista valtion haltuun. Kaikki
30238: viralliset komiteat ja valtion elimet, joilta on       Loviisan kaupunki
30239: pyydetty lausuntoa tästä kysymyksestä, oV>at           Lahden kaupunki
30240: suositelleet Loviisan rautatien valtion hal-           Pernajan kunta
30241: tuun ottamista. Viimeksi joulukuussa antoi             Liljendalin kunta
30242: valtion satamakomitea lausuntonsa V.alkon              Lapinjärven kunta
30243: syväsatamasta ja oli tämä lausunto yksimie-            Myrskyiän kunta
30244: lisen puoltava. Nimenomaan Valkon sata-                Orimattilan kunta
30245: man käytön kannalta olisi Loviisan rauta-              Mainittakoon, että Loviisan kaupunki on
30246: tien valtiolle ottaminen ja leveäraiteis~ksi        v. 1953 uhrannut jo Valkon sataman laituri-
30247: tavarankuljetusradaksi muuttaminen koko             tilan laajennuksiin 40 miljoonaa markkaa ja
30248: maalle erikoisen tärkeä.                            varannut vuoden 1955 talousarvioon 35 mil-
30249:    Rautatiehallituksessa laadittujen laskel-        joonaa markkaa samaan tarkoitukseen, joten
30250: mien mukaan tulisi Loviisan rautatien muut-         olisi erittäin toivottavaa, että valtio lunas-
30251: taminen ieveäraiteiseksi tavarankuljetusra-         taisi Lahden-Loviisan kapearaiteisen rauta-
30252: da:ksi maksamaan alimman laskelman mu-              tien haltuunsa ja ryhtyisi sitä nopeasti ra-
30253: kaan 670 ja ylimmän 800 miljoonaa mark-             kennuttamaan normaaliraiteiseksi tavaran-
30254: ka:a. Tämä summa ikorvautuisi osittain, jos         kulj etusradaksi.
30255: valtio myisi vanhan radan materiaalin sekä             Edellä esitetyin perustein ja viitaten jo
30256: n. 20 ha: n suuruisen, osakeyhtiön omista-          vuoden 1953 valtiopäivillä tehdyn toivomus-
30257: man, Lahden kaupungissa sijaitsevan maa-            aloitteen n: o 349 perusteluihin ehdotamme
30258: alueen. Näiden yhteisarvon lasketaan nou-           kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
30259: sevan n. 300 miljoonaan markkaan.                   toivomuksen,
30260:    Loviisan~Lahden välisen kapearaiteisen
30261: rautatien omistaa Loviisan Rautatie Oy, jossa                  että hallitus antaisi Eduskunnalle
30262: osake-enemmistön omistajana on Rauma-                        esityksen 40 000 000 markan määrä-
30263: Repola Oy. Se pyytää omistamistaan Lovii-                    rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
30264: san Rautatie Oy: n osakkeista 40 miljoonaa                   1955 tulo- ja menoarvioon Loviisan-
30265: markkaa.                                                     Lahden kapearaiteisen rautatien lunas-
30266:    Seuraavat kunnat ovat sitoutuneet luovut-                 tamiseksi valtion haUuun.
30267: tamaan ilmaiseksi kaiken maa-alan, jos La-
30268:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta. 1955.
30269: 
30270:          Saara Forsius.                Erkki Leikola.                    Lauri Järvi.
30271:          R. Hallberg.                  Aune lnnala.                      Veikko Helle.
30272:                                        Irma Hamara.
30273: 92 E 159/55
30274: 730
30275: 
30276: XII,32. -   Toiv.al. N:o 378.
30277: 
30278: 
30279: 
30280: 
30281:                                  Koivusilta ym.: Lahden-Loviisan rautatien ostamisesta val-
30282:                                     tiolle.
30283: 
30284: 
30285:                                        Eduskunnalle.
30286: 
30287:    Lahden-Loviisan kapearaiteisen radan             von radalle saakka. Kun tämän radan pää-
30288: osto valtiolle on ollut vireillä jo usean vuo-      tepisteenä on vielä Suomen parhain ja kehi-
30289: den ajan. Tänä aikana se on ollut useaan            tysmahdollisin syväsatama Valko, sekä radan
30290: otteeseen käsittelyn alaisena. Sitä on tut-         varre'lla huomattavia teollisuuslaitoksia, ei
30291: kittu ensin komiteoissa. Siitä on annettu           pitäisi olla syytä laskea asiaa enää päättä-
30292: myönteisiä lausuntoja selvitysmiesten taholta.      mättä pitemmälle. Vielä on huomioitava ne
30293: Rautatiehallitus ja hallitus ovat asiaa kyp-        työllisyysnäkökohdat, jotka tässä avautuvat
30294: syttäneet, mutta :aina tähän asti se on lyk-        radan rakentamisessa ja sittemmin teollisuu-
30295: kääntynyt. Kun kuitenkin voidaan todistaa,          den voimistumisen ansiosta radan varsilla.
30296: että radan osto valtiolle käy yhä ajankoh-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30297: taisemmaksi liikenteen ja vaatimusten kas-          nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30298: vaessa, olisi :asiassa vihdoinkin tehtävä rat-      muksen,
30299: kaisu. Paitsi sitä, että tällä ratkaisulla tulisi
30300: olemaan suuri merkitys Kotkan ja Haminan                    että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30301: satamiin Kouvolan ratasolmun kautta nyt                   Lahden-Loviisan kapearaiteiser!A rau-
30302: tapahtuvan ylikuormituksen helpottajana, se               tatien ostamiseksi valtiolle ja radan
30303: tulisi myöhemmin palvelemaan Keski-Suo-                   muuttamiseksi normaaliraiteiseksi ta-
30304: mesta, Heinolan-Leikolan radan valmis-                    varaliikenteelle tarkoitetuksi radaksi.
30305: tuttua, tulevaa liikennettä mahdollisesti Sa-
30306:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
30307: 
30308:          Esa Koivusilta.               Urho Kähönen.                Leo Häppölä.
30309:          Arvi Ikonen.                  Matti Mattila.               Sylvi Halinen.
30310:                                        Marja Lahti.
30311:                                                                                            731
30312: 
30313: XII,33, -   Hemst.mot. N:o 379.
30314: 
30315: 
30316: 
30317: 
30318:                                Nordfors m. fl.: Angående statens öve1·tagande av Lahtis-
30319:                                  Lovisa järnväg.
30320: 
30321: 
30322:                                     T i 11 R i k s d a ~ e n.
30323: 
30324:    Frågan om statens övertagande av den i utföras endast med 60% av hamnarbetsstyr-
30325: privat ägo be:fintlig·a smalspåriga järnvägen kan, om vagnsantalet ökas. Vid sydkusten
30326: Lahtis-Lovisa har ännu inte :fått positiv har även Fredrikshamns kapacitet som last-
30327: lösning trots att av statsrådet den 24 sep- ningsplats nått bristn.ingsgränsen.
30328: temiber 1953 tillsatta utredningsmän1 förordat       Ofrånkomliga fakta visar, att skeppnings-
30329: en sådan åtgärd. Frågans nationa:lekono- hamnarnas antal och kapacitet borde ökas
30330: miska betydelse har under fjolåret ytterli- för att vi nationalekonomiskt skall kunna
30331: gare understrukits genom a1armerande fakta, tillgodogöra oss vår växande exportförmåga.
30332: som lagts :fram i:fråga om våra hamnars möj- Lovisa stads hamn i V alkom skulle kunna
30333: ligheter att möta de krav, som ställts på dem medverka ·till att underlätta skeppningssvå-
30334: genom exportindustrins kraftiga expansion. righeterna. Enligt av professor Arvo Lönn-
30335: Flera hamnar kan inte mem utan kännbara roth ut:förda undersökningar :finns dess-
30336: :förluster för vår exporthandel, med återver- utom goda förutsättningar att bygga ut
30337: kan på sysselsättningsläget i landet, tillfreds- . Valkom hamn och även utnyttja den :för
30338: stä:lla behovet av snabb och effektiv utskepp- vintertra:fik. En :förutsättning :för detta är
30339: ning. De naturliga utbyggningsmöjlighe- att normal järnvägsförbindelse från inlandet
30340: terna för flera hamnar är begränsade och till Lovisa skapas. Den nuvarande smal-
30341: situationen kommer ytterligare att skärpas, spåriga Lahtis-Lovisa järnvägens utbyg-
30342: sedan träförädlingsindustrin inom de när- gande till normalspårig skulle bli en natur-
30343: maste tre åren lberäkn&ts ök!a sin produk- lig utförseHed :för varor :från Saimen-syste-
30344: tionskapacitet med 600 000-700 000 ton.            mets produktionsområde. Då hanans nuva-
30345:    Situationens allvar framgår bl. a. av att rande enskilda ägare icke :förmår öka ibanans
30346: antalet väntetimmar i Kotka hamn under transportkapacitet, får vi med tanke på :frå-
30347: 1954 för från kaj lastade trävaror uppgick gans nationalekonomiska räckvidd vördsamt
30348: till 192 914. Om dessa väntetimmar och av föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa,
30349: dem betingat övertidsarbete tas i betraktande,
30350: framgår det att vår export enbart från en                  att regeringen skyndsamt måtte
30351: enda hamn betungades med extra utgi:fter,                fatta beslut om statens övertagande av
30352: som uppskattats till ca 100 miljoner mark.               Lahtis-Lovisa järnväg och dess ut-
30353: Vidare kan Kotka hamn inte bereda plats                  byggande till normalspårig.
30354:  för mera än 500 järnvägsvagnar och ~astning
30355:      Helsingfors den 11 februari 1955.
30356: 
30357:                  Kurt Nordfors.                             T. E. Nordström.
30358:                  John Forsberg.                             Albin Wickman.
30359:                  Grels Teir.                                Bertel Lindh.
30360:                  Sven Högström.                             C. A. öhman.
30361: 732
30362: 
30363: XII,33, -   Toiv.al. N:o 379.
30364:                                                                                         Suomennos.
30365: 
30366: 
30367: 
30368: 
30369:                                 Nordfors ym.: Lahden-Loviisan rautatien ottamisesta 1-'al-
30370:                                    tion h,altuun.
30371: 
30372: 
30373:                                      E d u s k u n n a ll e.
30374: 
30375:    Kysymys yksityisessä omistuksessa olevan         enemmälle kuin 500 rautatievaunulle ja las-
30376: Lahden-Loviisan kapearaiteisen rautatien            tausta suoritetaan vain 60 %: lla satamatyö-
30377: ottamisesta valtion haltuun ei ole vielä            voimasta, jos vaunulukua lisätään. Eteläran-
30378: päässyt myönteiseen ratkaisuun, vaikka val-         nikolla on myös Haminan kapasiteetti lastaus-
30379: tioneuvoston 24 päivänä syyskuuta 1953 aset-        paikkana ehtinyt huippuunsa.
30380: tamat selvitysmiehet olivat puoltaneet sel-            Väistämättömät tosiasiat osoittavat, että
30381: laista toimenpidettä. Kysymyksen kansanta-          laivaussatamien lukua ja tehoa olisi lisättävä,
30382: loudellista merkitystä ovat lisäksi viime           jotta me voisimme käyttää kansantaloudelli-
30383: vuonna korostaneet ne hälyttävät tosiasiat,         sesti hyväksemme kasvavaa vientikykyämme.
30384: joita on esitetty satamiemme mahdollisuuk-          Loviisan kaupungin satama Val'kossa voisi
30385: sista tyydyttää vientiteollisuutemme voimak-        myötävaikuttaa laivausvaikeuksien helpotta-
30386: kaan laajenemisen niille asettamia vaatimuk-        miseen. Valkon sataman laajentamiseen ja
30387: sia. Useat satamat eivät voi enää ilman tun-        sen käyttämiseen talviliikenteessä on lisäksi
30388: tuvia tappioita vientikaupalle, mikä taas vai-      prof. Arvo Lönnrothin suorittamien tutki-
30389: kuttaa maan työllisyystilanteeseen, tyydyt-         musten mukaan hyviä edellytyksiä. Tämän
30390: tää nopean ja tehokkaan laivauksen tarvetta.        edellytyksenä on normaalin rautatieyhteyden
30391: Luonnolliset laaj·enemismahdollisuudet ovat         luominen sisämaasta Loviisaan. Nykyisen ka-
30392: useiden satamien kohdalta rajoitetut ja ti-         pearaiteisen Lahden-Loviisan rautatien ra-
30393: lanne tulee lisäksi kärjistymään, kun puun-         kentaminen normaaliraiteiseksi muodostaisi
30394: jalostusteollisuuden on lähimmän kolmen             luonnollisen vientitien Saimaan tuotanto-
30395: vuoden aikana arvioitu nostavan tuotanto-           alueen tavaroille. Kun rautatien nykyinen
30396: kapasiteettiaan 600 000-700 000 tonnilla.           yksityinen omistaja ei kykene lisäämään rau-
30397:    'Tilanteen vakavuus ilmenee mm. siitä, että      tatien kuljetustehoa, ehdotamme kysymyksen
30398: odotustuntien lukumäärä Kotkan satamassa            kansantaloudellista kantavuutta ajatellen
30399: vuonna 1954 oli laiturilta lastattujen puu-         eduskunnan hyvä:ksyttävä:ksi toivomuksen,
30400: tavaroiden osalta 192 914. Jos nämä odotus-
30401: tunnit ja niiden vaatima ylityöaika otetaan                  että hallitus tekisi kiireellisesti pää-
30402: huomioon, aiheutui viennillemme yhdestä                   töksen Lahden-Loviisan rautatien
30403: ainoasta satamasta ylimääräisiä menoja, jotka             ottamisesta valtion haltuun ja sen ra-
30404: on arvioitu noin 100 miljoonaksi marka;ksi.               kentamis-esta normaaliraiteiseksi.
30405: Kotkan satama ei lisäksi voi järjestää tilaa
30406:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
30407: 
30408:               Kurt Nordfors.                                   T. E. Nordström.
30409:               John Forsberg.                                   Albin Wickman.
30410:               Grels Teir.                                      Bertel Lindh.
30411:               Sven Högström.                                   C. A. Öhman.
30412:                                                                                             733
30413: 
30414: Xll,34, -   Hemst.mot. N:o 380.
30415: 
30416: 
30417: 
30418: 
30419:                                 Sundman m. fl.: Angående tillägg till statsförslaget för år
30420:                                    1955 för inlösande av den smalspåriga järnvägen Lo-
30421:                                    visa-Lahtis till staten.
30422: 
30423: 
30424:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
30425: 
30426:    Behovet av en normalspårig järnväg mel-        bli stora. I kommittens betänkande heter det
30427: lan Lovisa och Lahtis har under de senaste        dock i fortsättningen, att en av grundförut-
30428: åren i olika sammanhang förts fram. Redan         sättningarna för att hamnen skall kunna ut-
30429: år 1951, då den av statsrådet år 1949 till-       nyttjas i den omfattning man tänkt sig är
30430: satta Industrialiseringskommitten avgav sitt      att järnvägen Lovisa-Lahtis göres normal-
30431: betänkande, uttalade sig kommitten för att        spårig.
30432: den smalspåriga järnväg, som finns mellan            I november månad 1953 kunde ministern
30433: de nämnda städerna, med det snaraste borde        för kommunikationsväsendet och allmänne:.
30434: övertagas av staten och ombyggas till nor-        arbetena i sitt svar på ett riksdagsspörsmål
30435: malspårig. Senare har tili riksdagen inläm-       meddela, att frågan avancerat så långt att
30436: nats ett flertal motioner i vilka lilmande för-   statsrådet den 24 september samma år tili-
30437: slag ställts.                                     satt två utredningsmän med uppdrag att
30438:    I Industrialiseringskommittens utlåtande       undersöka möjligheterna för inköpandet av
30439: framhålles särskilt den betydelse en normal-      ifrågavarande smalspåriga järnväg tili state11
30440: spårig järnvägslinje Lovisa-Lahtis skulle         samt att uppgöra förslag till sakens ord-
30441: ha för exportindustrin. Nämnda Industriali-       nande. Sedan dess har frågan varit föremål
30442: seringskommitte motiverar sin inställning när-    för utredning. Alla de expertutlåtanden, som
30443: mast med anledning av att, då Saima kanal         givits under utredningens gång, har också
30444: och hamnarna i Viborg, Trångsund och              förordat en snabb ombyggnad av järnvägen
30445: Björkö vid landavträdelsen efter kriget gick      Lovisa-Lahtis tili normalspårig. I Hamn-
30446: förlorade, har trycket på de hamnar som           komittens utlåtande, som gavs den 25 no-
30447: finnes kvar i den Östra delen av Finska vi-       vember 1954, heter det bl.a., att komitten
30448: ken ökats starkt, varför en utjämning borde       anser det viktigt för transportförhållande-
30449: åstadkommas. Trots att betydande utvidg-          nas utbyggnad i östra Finland att järn-
30450: ningar av hamnarna och bangårdarna i              vägen Lovisa-Lahtis göres normalspårig.
30451: Fredrikshamn och Kotka gjorts under efter-           Eftersom statsrådet under den tid utred-
30452: krigsåren, har det dock visat sig att nämnda      ningen pågått i olika sammanhang under-
30453: hamnar inte i framtiden kan klara den ut-         strukit, att en betydelsefull omständighet för
30454: skeppning, som ankommer på sektorn öster          att staten skall övertaga järnvägen och för
30455: om huvudstaden. Industrialiseringskommitten       att den skall ombyggas till normalspårig
30456: uttalar därför som sin åsikt, att frågan lämp-    är att hamnen i V alkom utbygges, har Lo-
30457: ligast kunde lösas så att hamnen i V alkom        visa stad under de senaste åren i mån av
30458: utanför Lovisa skulle utbyggas. Angående          möjligheter försökt efterkomma önskemålen.
30459: förutsättningarna för en utbyggning av            Redan nu har staden investerat över 75 mil-
30460: hamnen i Valkom säger kommitten i betän-          joner mark i utbyggnad av hamnen. Dess-
30461: kandet, att Valkom äger alla naturliga förut-     utom har genom initiativ av Lovisa stad
30462: sättningar för att bli en bra djuphamn och        samtliga de kommuner, genom vilkas område
30463: att kostnaderna för en utbyggning inte kan        den nuvarande smalspåriga järnvägen löper,
30464: 734                          XII,s4.- Loviisan-Lahden rautatie.
30465: 
30466: 
30467: förbundit sig att utan ersättning överlåta till gande av företaget skall få räkna sig tili
30468: staten nödig mark för järnvägens ombygg- godo tidigare tjänsteår.
30469: nad.                                              Enligt de uppgifter som lämnats skulle nu
30470:    Förutom den betydelse nämnda järnvägs alla övriga delägare i företaget förutom
30471: ombyggnad till normalspårig skulle ha för Rauma-Repola Oy vara beredda att utan
30472: exportindustrin innebär en positiv lösning av ersättning överlämna sina aktier till staten,
30473: frågan jämväl att det svårbemästrade syssel- varigenom staten nu, efter vad som nämnts,
30474: sättningsproblemet i landsändan skulle för ett belopp av 40 miljoner mark skulle
30475: kunna lösas på längre sikt. Den omständig- få i sin ägo företagets hela aktiestock. Enligt
30476: heten att ägarna av den smalspåriga järn- de beräkningar, som ministeriet för kommu-
30477: vägen upprepade gånger meddelat sig vara nikationsväsendet och allmänna arbetena
30478: tvungna att nedlägga driften har medfört gjort, har det också visat sig att en ombygg-
30479: att de industriföretag, som planerats utmed nad av nämnda järnväg tili normalspårig
30480: bansträckningen, inte kommit till på grund skulle kräva relativt små kostnader.
30481: av den osäkerhet om järnvägens framtid            Av det ovansagda framgår, att frågan om
30482: som varit rådande. Arbetarna i Lovisa stad, statens övertagande av den smalspåriga järn-
30483: Valkom och de kringliggande socknarna har vägen Lovisa-Lahtis och nämnda järnvägs
30484: också länge väntat på en positiv lösning för ombyggnad tili normalspårig grundligt för-
30485: att komma ifrån det rådande osäkerhetstill- beretts. Åtgärden har föreslagits av den tidi-
30486: ståndet. Om driften på nämnda järnväg helt gare nämnda Industrialiseringskommitten i
30487: nedlägges, innebär det nämligen, att utkomst- det betänkande, som avgavs år 1951, av Lah-
30488: möjligheterna för ett tusental arbetare är tis Handelskammare i utlåtande samma år
30489: hotade. Då ägarna till företaget år 1952 och av Hamnkommitten år 1954. En stor del
30490: meddelade att de på grund av lönsamhets- av delägarna är utan ersättning beredda att
30491: skäl skulle nedlägga driften, kunde detta överlämna sina aktier tili staten, samtliga
30492:  förhindras endast därigenom att ett anslag kommuner genom vilkas område järnvägen
30493: för täckandet av de eventuella förlusterna går har utan ersättning förbundit sig att
30494:  upptogs i följande års statsförslag. Sedan till staten överlåta erforderligt markområde
30495:  dess har en liknande garantisumma varje för järnvägens ombyggnad och Lovisa stad
30496:  år ställts till företagets förfogande. Trots har redan nu investerat 75 miljoner mark
30497:  de statliga understöden har man emellertid i utbyggnad av · hamnen i V alkom.
30498:  inte kunnat undgå en betydande reducering        På ovanstående grunder föreslår under-
30499:  av arbetskraften inom företaget. I väntan tecknade, att riksdagen ville besluta hem-
30500:  på statens övertagande av företaget har ställa,
30501:  alla de, vilka fått behålla sin anställning,
30502:  funnit sig i förkortad arbetstid och minskade           att regeringen måtte till Riksdagen
30503:  inkomster. Denna tålmodiga väntan har hu-            avlåta proposition om upptagande av
30504:  vudsakligast förestavats av den omständig-           ett anslag på 40 miljoner mark såsom
30505:  heten att möjligheterna till byte av arbets-         tillägg till statsförslaget för inneva-
30506:  plats på trakten är synnerligen begränsade           rande år för inlösande av den smal-
30507:  och att en stor del av de anställda varit en         spåriga järnvägen Lovisar-Lahtis till
30508:  längre tid i företagets tjänst, varför de an-        staten.
30509:  ser det rimligt att de vid statens överta-
30510:       Helsingfors den 4 februari 1955.
30511: 
30512:          Bruno J. Sundman.           Unto Suominen.          R. Virtanen.
30513:          G. Henriksson.              Edvard Pesonen.         Nils Meinander.
30514:          Veikko Helle.               G. Rosenberg.           Martta Salmela-Järvinen.
30515:                        Olavi Kajala.              Erkld W. Mohell.
30516:                                                                                              735
30517: 
30518: Xli,34. -   Toiv.al. N:o 380.                                                        Suomennos.
30519: 
30520: 
30521: 
30522: 
30523:                                  Sundman ym.: Lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
30524:                                     Loviisan-Lahden kapearaiteisen rautatien lunastamiseksi
30525:                                     valtiolle.
30526: 
30527: 
30528:                                       E d u s k u n n a ll e.
30529: 
30530:    Loviisan ja Lahden välisen normaalirai-         kossa, että perusedellytyksenä sataman käyt-
30531: teisen rautatien tarve on viime vuosina eri        tämiselle ajatellussa laajuudessa on Lovii-
30532: yhteyksissä tuotu esille. Jo vuonna 1951,          san-Lahden rautatien rakentaminen nor-
30533: jolloin valtioneuvoston vuonna 1949 aset-          maaliraiteiseksi.
30534: tama teollistamiskomitea jätti mietintönsä,           Marraskuussa 1953 saattoi kulkulaitosten
30535: komitea lausui, että mainittujen kaupunkien        ja yleisten töiden ministeri vastauksessaan
30536: välillä oleva kapearaiteinen rautatie olisi        erääseen eduskuntakyselyyn ilmoittaa asian
30537: mitä pikimmin otettava valtion haltuun ja          edistyneen niin pitkälle, että valtioneuvosto
30538: muutettava normaaliraiteiseksi. Myöhemmin          oli 24 päivänä syyskuuta samana vuonna
30539: on eduskunnassa tehty useita aloitteita,           asettanut kaksi selvitysmiestä tutkimaan
30540: joissa on esitetty samanlaisia ehdotuksia.         mahdollisuuksia kysymyksessä olevan kapea-
30541:    Teollistamiskomitean mietinnössä koroste-       raiteisen rautatien ostamiseksi valtiolle sekä
30542: taan erityisesti sitä merkitystä, mikä Lovii-      tekemään ehdotuksen asian järjestämiseksi.
30543: san-Lahden normaaliraiteisella rautatielin-        Sen jälkeen kysymys on ollut selvityksen
30544: jalla olisi vientiteollisuudelle. Mainittu teol-   alaisena. Kaikki selvityksen aikana annetut
30545: listamiskomitea perustelee kantaansa lähinnä       asiantuntijalausunnot ovat puoltaneet Lo-
30546: sillä, että kun Saimaan kanava ja Viipurin,        viisan-Lahden rautatien pikaista muutta-
30547: Uuraan ja Koiviston satamat alueluovutus-          mista normaaliraiteiseksi. Satamakomitean
30548: ten yhteydessä menetettiin, on paine niihin        lausunnossa, joka annettiin 25 päivänä mar-
30549: satamiin, jotka ovat jälellä Suomenlahden          raskuuta 1954, sanotaan mm., että komitea
30550: itäosassa, kasvanut suuresti, minkä vuoksi         pitää Itä-Suomen kulj<etusolojen kehittämi-
30551: olisi saatava aikaan tasoitusta. Vaikka Ha-        sen kannalta tärkeänä, että Loviisan-Lah-
30552: minan ja Kotkan satamissa ja ratapihoilla          den rautatie tehdään normaaliraiteiseksi.
30553: on sodan jälkeisinä vuosina tehty huomat-             Koska valtioneuvosto selvityksen kestäessä
30554: tavia laajennuksia, on kuitenkin käynyt            on eri yhteyksissä korostanut, että huomat-
30555:  ilmi, että mainitut satamat eivät vastaisuu-      tavana edellytyksensä sille, että valtio ottaa
30556:  dessa voi suoriutua siitä laivauksesta, joka      rautatien haltuunsa ja muuttaa sen normaali-
30557:  tulee pääkaupungista itään olevan sektorin        raiteiseksi, on Valkon sataman laajenta-
30558:  osalle. Teollistamiskomitea lausui sen vuoksi     minen, on Loviisan kaupunki viime vuosina
30559:  mielipiteenään, että kysymys voitaisiin sopi-     mahdollisuuksien mukaan koettanut noudat-
30560:  vimmin ratkaista siten, että Valkon satamaa       taa toivomusta. Jo nyt kaupunki on sijoit-
30561:  Loviisan ulkopuolella laajennetaan. Mitä          tanut yli 75 miljoonaa markkaa sataman
30562:  Valkon sataman laajentamismahdollisuuksiin        laajentamiseen. Sitä paitsi ovat Loviisan
30563:  tulee, lausuu komitea mietinnössään, että         kaupungin aloitteesta kaikki ne kunnat, joi-
30564:  Valkolla on kaikki luonnolliset edellytykset      den alueella nykyinen kapearaiteinen rauta-
30565:  tulla hyväksi syväsatamaksi ja että laajen-       tie on, sitoutuneet korvauksetta luoV'Utta-
30566:  nuskustannukset eivät voi olla suuret. Ko-        maan valtiolle rautatien muutokseen tarvit-
30567:  mitean mietinnössä sanotaan kuitenkin jat-        tavan maan.
30568: 736                            XI1,3·4. -Loviisan-Lahden rautatie.
30569: 
30570: 
30571:    Paitsi sitä merkitystä, mikä mainitun rau-        Annettujen tietojen mukaan olisivat nyt
30572: tatien muuttamisella normaaliraiteiseksi olisi    yrityksen kaikki muut omistajat, paitsi
30573: vientiteollisuudelle, merkitsisi kysymyksen       Rauma-Repola Oy, valmiit luovuttamaan
30574: positiivinen ratkaisu samalla sitä, että vai-     korvauksetta osakkeensa valtiolle, joten val-
30575: keasti hallittava työllisyyskysymys tässä         tio nyt, sikäli kuin on mainittu, saisi 40
30576: osassa maata voitaisiin ratkaista pitkällä        miljoonan markan summasta omistukseensa
30577: tähtäimellä. Koska kapearaiteisen rautatien       yrityksen koko osakekannan. Kulkulaitosten
30578: omistajat ovat useita kertoja ilmoittaneet        ja yleisten töiden ministeriön suorittamat
30579: olevansa pakotettuja lopettamaan liikenteen,      laskelmat ovat myös osoittaneet, että maini-
30580: ei niitä teollisuusyrityksiä, joita on suunni-    tun rautatien muuttaminen normaaliraitei-
30581: teltu radan piiriin, ole toteutettu rautatien     seksi tulisi vaatimaan suhteellisen pieniä
30582: tulevaisuudesta vallinneen epävarmuuden           kustannuksia.
30583: takia. Työläiset Loviisan kaupungissa, Val-          Edellä sanotusta käy selville, että kysy-
30584: kossa ja ympäröivissä pitäjissä ovat myös         mys Loviisan-Lahden kapearaiteisen rauta-
30585: kauan odottaneet myönteistä ratkaisua pääs-       tien ottamisesta valtion haltuun ja sen
30586: täkseen nykyisestä epävarmuuden tilasta.          muuttamisesta normaaliraiteiseksi on perus-
30587: Jos liikenne mainitulla rautatiellä kokonaan      teellisesti valmisteltu. Toimenpidettä ovat
30588: lopetetaan, merkitsee se nimittäin sitä, että     ehdottaneet aikaisemmin mainittu teollista-
30589: useiden tuhansien työläisten toimeentulo-         ruiskomitea vuonna 1951 jätetyssä mietin-
30590: mahdollisuudet vaarantuvat. Kun yrityksen         nössä, Lahden kauppakamari lausunnossaan
30591: omistajat vuonna 1952 ilmoittivat, että he        samana vuonna ja satamakomitea vuonna
30592: kannattavaisuussyistä lopettaisivat liiken-       1954. Suuri osa omistajista on valmis kor-
30593: teen, voitiin tämä estää vain ottamalla seu-      vauksetta luovuttamaan osakkeensa valtiolle,
30594: raavan vuoden tulo- ja menoarvioon määrä-         kaikki kunnat, joiden alueella rautatie kul-
30595: raha mahdollisten tappioiden peittämistä          kee, ovat korvauksetta sitoutuneet luovutta-
30596: varten. Sen jälkeen on samanlainen takuu-         maan valtiolle rautatien muutokseen tarvit-
30597: summa asetettu joka vuosi yrityksen käy-          tavan maa-alueen, ja Loviisan kaupunki on
30598: tettäväksi. Odotettaessa yrityksen ottamista      jo sijoittanut 75 miljoonaa markkaa Valkon
30599: valtion haltuun ovat kaikki ne, jotka ovat        sataman laajentamiseen.
30600: saaneet pitää paikkansa, joutuneet työsken-          Edellä esitetyn perusteella ehdottavat alle-
30601: telemään lyhennetyllä työajalla ja pienem-        kirjoittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi
30602: millä tuloilla. Tämä kärsivällinen odotus on      toivomuksen,
30603: pääasialiisirumin johtunut siitä seikasta, että
30604: mahdollisuudet työpaikan vaihtoon ovat                      että hallitus antaisi Eduskunnalle
30605: seudulla erittäin rajoitetut ja että suuri osa           esityksen 40 miljoonan markan mää-
30606: henkilökunnasta on ollut pitemmän ajan                   rärahan ottamisesta lisäyksenä kulu-
30607: yrityksen palveluksessa, minkä vuoksi he                 van vuoden tulo- ja menoarvioon Lo-
30608: katsovat kohtuulliseksi, että he valtion ot-             viisan--Lahden kapearaiteisen rauta-
30609: taessa yrityksen haltuunsa saavat laskea                 tien lunastamiseksi.
30610: hyväkseen aikaisemmat palvelusvuodet.
30611:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
30612: 
30613:               Bruno J. Sundman.                               G. Rosenberg.
30614:               G. Henriksson.                                  R. Virtanen.
30615:               Veikko Helle.                                   Nils Meinander.
30616:               Unto Suominen.                                  Martta Salmela-Järvinen.
30617:               Edvard Pesonen.                                 Olavi Kajala.
30618:                                       Erkki W. Mohell.
30619:                                                                                                   737
30620: 
30621: XII,s5. -      Toiv.al. N:o 381.
30622: 
30623: 
30624: 
30625: 
30626:                                    Hallberg ym.: Määrärahasta Parikkalan-Onkamon ratasuun-
30627:                                       nan koneellista tutkimusta varten.
30628: 
30629: 
30630:                                        E d u s k u n n a ll e.
30631: 
30632:    Vuoden 1940 uusi valtakunnanraja ai-             Tulot ja osa hyödystä 712 195 263: -
30633: heuttaa Karjalan metsärikkaalle maakun-             Menot .. . . . . . . . . . . . . . 590 783 629: -
30634: nalle, sen teollisuudelle ja kaikelle muulle-       Voitto . . . . . . . . . . . . . . 121411634:- mk.
30635: kin elinkeinolla huomattavan suurta haittaa,
30636: varsinkin sen takia, että Karjalan rataosa            Uusi Parikkalan-Onkamon rata tulee siis
30637: (Värtsilä-Viipuri) jäi sanotun rajan taa,           olemaan mahdollisimman taloudellinen yh-
30638: mikä rata oli koko Karjalan valtasuoni.             dysrata Karjalan ja muun Suomen välillä.
30639:    Karjalan suuret kunnat ovat perustaneet          Tutkimuksemme lopputuloksena toteamme,
30640: erikoisen rautatietoimikunnan, jonka tehtä-         että Karjalan maakunnan nousu ja vauras-
30641: vänä on työskennellä katkenneen maakun-             tuminen pääasiallisesti riippuu siitä, että
30642: taradan korvaamiseksi uudella nk. Parikka-          Parikkalan-Onkamon oikorata rakenne-
30643: lan-Onkamon radalla. Toimikunnan toi-               taan."
30644: mesta, Karjalan eri kuntien kustannuksella            Kun ratahankkeen edelleen kehittäminen
30645: on toimitettu uuden ratasuunnan kannatta-           vaatii rautatielaitoksen taholta tehtävän ra-
30646: vaisuuslaskelma, jonka ovat laatineet pro-          tasuunnan ainakin puolikoneellisen tutki-
30647: fessorit Arvo Lönnroth ja Yrjö Ilvessalo            muksen, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
30648: sekä dipl.ins. Unto Räihä, ja on laskelma           väksi toivomuksen,
30649: painettuna kirjana jaettu viime syksynä
30650: eduskunnan jäsenille. Tämän 91 sivua kä-                       että hallitus ottaisi vuoden 1956
30651: sittävän kirjan viimeisillä sivuilla sanotaan:              tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000 ·
30652:    ,,Kannattavaisuuslaskelmamme        mukaan               markan määrärahan ratasuunnan Pa-
30653: saamme Parikkala-Onkamon radalle vuo-                       rikkalar-Onkamo koneellista tutki-
30654: dessa voittoa seuraavasti:                                  musta varten.
30655:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
30656: 
30657:          R. Hallberg.                   Heikki Soininen.              Erkki Tuuli.
30658:          Vieno Simonen.                 Juho Karvonen.                Matti Miikki.
30659:                                         Arvi Ikonen.
30660: 
30661: 
30662: 
30663: 
30664: 93 E 1-59/55
30665: 738
30666: 
30667: Xli,36, -   Toiv.al N:o 382.
30668: 
30669: 
30670: 
30671: 
30672:                                Kauhanen ym..: Parikkalan-Onkamon radan rakentamisesta.
30673: 
30674: 
30675: 
30676:                                      E d u s k u n n a ll e.
30677: 
30678: 
30679:    Pohjois-Karjala muodostaa laajan erillisen    men-Kiteen-Rääkkylän-Tohmajärven ja
30680: talousalueen, jonka väestö ~lää monessa suh-     Kiihtelysvaaran kunnat, kaikki metsärik-
30681: teessa puutteellista elämää suurten metsä-       kaita pitäjiä, joiden metsäpinta-ala on yli
30682: rikkauksien keskellä siksi, ettei näitä arvoja   200 000 hehtaaria.
30683: voida tehokkaasti käyttää maakunnan ja              Yhdysradan pituus tulisi olemaan n. 100
30684: koko kansantalouden hyväksi liikenneyhteyk-      km.     Matka Joensuusta Vuoksenlaaksoon
30685: sien vaillinaisuuden vuoksi.                     Imatralle lyhenisi 350 km: stä 200 kilometriin,
30686:    Kun Pohjois-Karjalan alueesta huomat-         siis 150 kilometrillä. Matka Outokummusta
30687: tava osa sodan seurauksena menetettiin, kat-     Imatralle lyhenisi n. 140 km. Tohmajärveltä
30688: kesivat liikenneyhteydet, etenkin lyhyt ja       Kotkaan matka lyhenisi n. 100 km. Matka
30689: suora rautatieyhteys eräisiin Etelä-Suomen       Kaurilasta Imatralle lyhenisi 411 km: stä
30690: satamiin sekä Vuoksen1aakson ja Lappeen-         185 km: iin, joten lyhennys olisi 226 km.
30691: rannan teollisuusalueisiin, kiusallisella ta-
30692: valla. Tämän seurauksena on jouduttu käyt-          Yhdysradan tarpeellisuutta puoltavat seu-
30693: tämään viennissä ja tuonnissa yli 100 km         raavat seikat: 1) saadaan lyhyempi yhteys
30694: pitempää Savon rataa, joka on huomatta-          Pohjois-Karjalan raaka-ainelähteiltä jalostus-
30695: vasti nostanut kuljetuskustannuksia ja tämän     paikoille; 2) saadaan lyhyempi ja halvempi
30696: seurauksena laskenut metsien arvoa niin, että    yhteys kulutus- yrn. tarvikkeiden tuonnille
30697: monin paikoin kantohinta on lähellä nolla-       Etelä-Suomesta Pohjois-Karjalaan; 3) radan
30698: rajaa. Nämä seikat ovat vuorostaan vaikut-       vaikutuksesta tulee paremmat edellytykset
30699: taneet alentavasti väestön elintasoon.           Pohjois-Karjalan teollistamiselle; 4) ra-
30700:    Että menetetyn Karjalan radan tilalle saa-    dan aikaansaaminen lisäisi monella ta-
30701: taisiin uusi rata yhdyssiteeksi Pohjois- ja      valla työnsaantimahdollisuuksia; ja 5) tätä
30702: Etelä-Karjalan välille, ovat eräät Pohjois-      tietä nostettaisiin Pohjois-Karjalan väestön
30703: Karjalan ja Etelä-Karjalan kunnat sekä           elintasoa.
30704: näiden alueiden erilaiset intressipiirit ryh-       Yhteisvoimin on korjattu sodan aiheutta-
30705: tyneet toimenpiteisiin radan aikaansaami-        mat vauriot. Yhteisvoimin on jäHeen raken-
30706: seksi Joensuun-Tohmajärven radalta Parik-        nettu Pohjola. Yhteisvoimin on suurelta
30707: kalan-Sirnpeleen radalle.                        osalta nostettu Etelä-Karjala. Pohjois-Kar-
30708:    Radan vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien       jala nyt toivoo, että sen alueen vaurioita
30709: toimeksiannosta on insinööri J. Räihä suo-       myös korjataan, tällä kertaa rakentamalla
30710: rittanut alustavan tutkimuksen ja kustannus-     rata Parikkalasta Onkamoon. Tätä rata-
30711: laskelmat ratasuunnalla Parikkala-Onkamo.        suunniteLmaa ei tulisi yhdistää muihin val-
30712: Professori Lönnroth on asianomaisten kun~        takunnaliisiin ratasuunnitelmiin, vaan Pa-
30713: tien toimeksiannosta suorittanut radan ta-       rikkalan-Onkamon        rata    rakennettaisiin
30714: loudellisen tutkimuksen esittäen, että ra-       Pohjois-Karjalan jälleenrakennustyönä.
30715: dasta tulisi kannattava.                            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30716:    Radan välittömään vaikutuspiiriin tulisi      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30717: kuulumaan lähinnä Kesälahden-Uukunie-            muksen,
30718:                                XII,36.- Kauhanen ym.                                   739
30719: 
30720:     että hallitus kiireellisenä toimitut-        tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin Parik-
30721:  taisi koneellisen tutkimuksen Parikka-          kalan-Onkamon radan rakentamiseen
30722:  lan-Onkamon ratasuunnasta ja tut-               Pohjois-Karjalan jälleenrakennustyönä.
30723:  kimustulokset selville saatuaan ryh-
30724: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
30725: 
30726:            Kalle Kauhanen.                             Varma K. Turunen.
30727:            Viljo Virtanen.                             Heikki Hykkäälä.
30728:            Valto Käkelä.                               Veikko Kokkola.
30729:            Juho Kuittinen.                             Meeri Kalavainen.
30730:            Arvi Ikonen.                                Antti Kukkonen.
30731: 740
30732: 
30733: XII,s7. -   Toiv.al. N:o 383.
30734: 
30735: 
30736: 
30737: 
30738:                                 Palovesi ym..: Saarijärven-Haapamäen rautatien rakentami-
30739:                                    sesta.
30740: 
30741: 
30742:                                       E d u s kun n a 11 e.
30743: 
30744:    Hyväksyessään vuonna 1937 ohjelman             ven-Haapamäen suunta lyhentäisi sitä, ku-
30745: uusien rautateiden rakentamiseksi vuosina         ten mainittu, kokonaista 70 kilometriä. Li-
30746: 1938-1946 otti eduskunta siihen mm. nor-          säksi on mainittava, että Jyväskylän Jäm-
30747:  maaliraiteisen rautatien rakentamisen Haa-        sänkosken kautta kulkevalla ratasuunnalla
30748:  pamäen asemalta Saarijärvelle. Tätä rataa         on jo ilman Jyväskylän-Jämsänkosken rau-
30749:  pidettiin niin kiireellisenä, että sitä varten   tatieyhteyttäkin muut, ehkä maamme par-
30750:  laadittiin jo v. 1938 täydellinen ja yksityis-   haat kuljetusväylät käytettävissä. Tuleehan
30751: kohtainen rakentamissuunnitelma kustannus-        tätä suuntaa kulkemaan maamme keskeisin
30752: arvioineen. Tällöin määriteltiin jo rautatien     valtatie, maantie n: o 4, minkä lisäksi tällä
30753: linja sekä asemien paikat yksityiskohtaisesti.    suunnalla ovat käytettävissä erittäin hyvät
30754: Yleisesti tunnetuista syistä jäi kuitenkin täl-    ja jo kunnostetut uittoväylät puutavaran
30755: löin hyväksytty ohjelma toteuttamatta. Tie-       kuljetuksia varten. Edelleen on mainittava,
30756: tääksemme ei mainittua ohjelmaa ole kui-          että Jyväskylän-Jämsänkosken radan ra-
30757: tenkaan virallisesti kumottu.                     kentamisen edellytyksenä on Suolahden-
30758:    Ne perustelut, joilla kyseeilinen rautatie     Jyväskylän välisen rautatien täydellinen
30759: ohjelmaan otettiin, ovat yhä edelleenkin ole-     uusiminen.
30760: massa. Totta on nimittäin, että tämä rata-           Mitä näiden ratojen rakentamiskustan-
30761: suunta lyhentäisi Pohjois- ja Etelä-Suomen        nuksiin tulee, voidaan siitä mainita, että
30762: väliä rautateitse enemmän kuin mikään muu         Saarijärven-Haapamäen välinen 75.3 kilo-
30763: esitetty suunta. Pohjois-Suomen ja Etelä-         metrin pituinen rata maksaisi vuoden 1937
30764: Suomen väli lyhenisi tämän radan kautta           -1938 kustannustason mukaan 90.s mil-
30765: nykyiseen rautatiekuljetukseen verrattuna         joonaa markkaa, kun sensijaan Suolahden-
30766: noin 70 kilometriä. Ilman muuta on selvää,        Jyväskylän-Jämsänkosken rautatie mak-
30767: mitä tämä merkitsisi Pohjois-Suomen yleensä       saiSI, Suolahti-Jyväskylä väli uusittuna,
30768: vähävaraiselle väestölle kuljetuskustannusten     mainitun kustannustason mukaan noin 175
30769: alentumisena vuosittain, kun otetaan huo-         miljoonaa markkaa. Kustannustenkin puo-
30770: mioon meidän pitkä talvemme, jolloin mm.          lesta puhuvat edellä mainitut luvut erittäin
30771: tavaran kuljetus joudutaan suorittamaan           selvää kieltä Saarijärven-Haapamäen ra-
30772: rautateitse. Kun tämä ratasuunta lisäksi          dan rakentamisen puolesta.
30773: kulkisi keskellä maata, olisi sillä tässäkin         Edelleen voidaan mainita, että Saarijär-
30774: suhteessa merkittävä asema todella valta-         ven-Haapamäen rautatie johtaisi Pohjois-
30775: kunnallisena ratana.                              Suomen samoinkuin Koillis-Suomenkin ras-
30776:    Mutta tämän radan rakentamista puolus-         kasta rautatiekuljetusta läpi vuoden mahdol-
30777: tavat edellä mainittujen valtakunnallisten        lisimman lyhyellä rautatievälillä jo valmiin
30778: ja Pohjois-Suomen kannalta erittäin suurta        Haapamäen-Porin radan kautta erääseen
30779: taloudellista merkitystä omaavien seikkojen       maamme parhaista talvisatamista, nimittäin
30780: lisäksi myöskin monet muut painavat teki-         Mäntyluodon satamaan ja siten olisi omiaan
30781: jät. Tässä suhteessa voidaan mainita, että        vaikuttamaan Pohjois- ja Koillis-Suomen
30782: paljon puheenaiheena ollut suunta Jyväs-          väestön elintasoonkin kohottavasti, kuljetus-
30783: kylän Jämsänkosken kautta Orivedelle ly-          kustannuksia sekä etelästä pohjoiseen että
30784: hentäisi Pohjois- ja Etelä-Suomen väliä vain      pohjoisesta etelään huomattavasti a1entaen.
30785: noin 24 kilometriä, kun sensijaan Saarijär-          On myöskin aihetta mainita, että Saari-
30786:                                      XII,s7. -    Palovesi ym.                                741
30787: 
30788: järven-Haapamäen rautatie tulisi kulke-             Pohjois- ja Etelä-Suomen väli. Näiden esi-
30789: maan Kyminjoen vesistön ja Kokemäenjoen             tysten johdosta on mainittava, että ne eivät
30790: vesistön vedenjakaja-alueella, jossa on valta-      tuntuisi perusteliuilta jo senkin vuoksi, että
30791: vat sekä valtion että yksityiset metsäalueet        maan runkorata, todella valtakunnallinen
30792: ja jossa uittokuljetukset ovat heikkojen uitto-     selkäranka maan rautatieverkostolle, olisi
30793: väylien vuoksi varsin kalliit ja jossa harva        saatava kulkemaan mahdollisimman keskeltä
30794: ja huono maantieverkosto myöskin vaikuttaa          maata. Ja tässä mielessäkin palvelee maan
30795: samaan suuntaan. Baarijärven-Haapamäen              ja kansan yhteistä etua parhaalla tavalla
30796: rautatien rakentaminen tuleekin halvaksi            juuri Baarijärven-Haapamäen radan raken-
30797: juuri sen vuoksi, että tällä suunnalla ei ole,      taminen.
30798: alueen ollessa vedenjakajaseutua, tarpeellista        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30799: rakentaa kalliita siltoja, minkä ohessa maasto-     nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
30800: kin on suhteellisen tasaista ja soranottopaik-      muksen,
30801: koja riittävästi ja sopivasti kautta linjan
30802: käytettävissä.                                               että hallitus ottaisi seuraavaan
30803:    On ehkä vielä aihetta mainita, että viime               uusien rautateiden rakentamisohjel-
30804: aikoina on herätetty myöskin kysymys edellä                maan Eduskunnan jo aikaisemmin
30805: kosketellusta suunnasta lännempänä olevien                 päättämän normaaliraiteisen rautatien
30806: ratasuuntien rakentamisesta yhdistämään                    rakentamisen Saarijärven asemalta
30807:                                                            Haapamäen asernalle.
30808:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
30809: 
30810:                  Eino Palovesi.                                  Eino E. Heikura.
30811:                  Kalle Kämäräinen.                               Einari Jaakkola.
30812:                  Aare Leikola.                                   Päiviö Hetemäki.
30813:                  Väinö Rankila.                                  Artturi Jämsen.
30814: 742
30815: 
30816: XII,as. -   Toiv.a.l. N:o 384.
30817: 
30818: 
30819: 
30820: 
30821:                                  Ahonen ym.: Jyväskylän-Suolahden radan uusimisesta.
30822: 
30823:                                      E d u s k u n n a 11 e.
30824: 
30825:    Suolahden-Haapajärven radan rakenta-              a) raskaan sarjan vetureihin, joita voidaan
30826: miseen liittyy välittömästi myös kysymys          käyttää vain 43 kg/m ja sitä raskaammalla
30827: vanhan Jyväskylän-Suolahden radan uusi-           kiskotuksella varustetuilla radoilla,
30828: misesta.                                             b) välisarjan vetureihin, joita voidaan
30829:   Kun Haapamäen-Jyväskylän-Suolahden              käyttää 30 kg/m ja sitä raskaammalla kisko-
30830: radan rakentamiskysymystä aikoinaan 1890-         tuksella varustetuilla radoilla ja
30831: luvulla valmisteltiin, luultiin tämän radan          c) kevyen sarjan vetureihin, joita voidaan
30832: tulevan toimimaan yksinomaan syrjä- ja imu-       käyttää alle 30 :kg/m painoisilla kiskoilla
30833: ratarra Vaasan pääradalle. Tämän näkemyk-         varustetuilla radoilla.
30834: sen valossa lyötiin arpaa siitä, olisiko tämä        Uusi rata Suolahti-Haapajärvi rakenne-
30835: rata - säästäväisyyssyistä - rakennettava         taan pääradoille vahvistettujen normaalimää-
30836: kapearaitaisena vaiko kevytrakenteisena nor-      räysten mukaisesti, so. loivin kaartein sekä
30837: maaliraiteisena. Päätökseksi onneksi tuli, että   enintään 10 Of00 nousuin ja varustetaan 30
30838: se rakennetaan normaaliraiteisena, mutta          kg/m painoisella kiskotuksella. Tämä tietää
30839: samalla mahdollisimman paljon kustannuksia        muun muassa sitä, että rataa voidaan liiken-
30840: säästäen, so. :kevein kiskoituksin ja maaston     nöidä em. välisarjan vetureilla. Esimerkkinä
30841: mukaisesti jyrkin kaartein ja suurin nou-         mainittakoon, että tämän sarjan tavarajuna-
30842: suin.                                             vetureiden vetokyky tämän laatuisella radalla
30843:    Mutta niin pian kun Savonlinnan-Pieksä-        on 750-975 tonnia.
30844: mäen ja Pieksämäen-Jyväskylän radat 1910-            Vanha rata Jyväskylä-Suolahti on kisko-
30845: luvulla tulivat rakennetuksi, ja vanhasta         tettu 22-25 kg/m painoisilla kiskoilla, sillä
30846: rataosasta Jyväskylä-Haapamäki muodostui          on nousuja aina 20 o100 saakka ja tuhka ti-
30847: Keski-Suomen poikkiradan osa, kävi myös           heään jyrkkiä, 300-400 metrin säteisiä kaar-
30848: selväksi, ·ettei viimeksimainittu rataosa voi-    teita. Tällä kiskotuksella saavat kulkea vain
30849: nut jäädä ennalleen esteeksi liikenteen läpi-     kevyen sarjan veturit. Parhaat sellaiset ve-
30850: kululle. Uusimistyö Jyväskylän-Haapamäen          turimme (Tk 3) kykenevät tällä rataosalla-
30851: rataosalla suoritettiin vuosina 1916-1920 ja      lähinnä sen suurista nousuista johtuen -
30852: 1923-1926.                                        kuljettamaan 310-340 tonnin painoisia ju-
30853:    Rataosa Jyväskylä-Suolahti jäi silloin vielä   nia. Samat kevyet veturit kykenevät Suolah-
30854: syrjäradaksi ja rakenteeltaan myös alkuperäi-     den pohjoispuolisella uudella radalla kuljet-
30855: seksi. Mutta nyt käy niin, että uuden Suo-        tamaan 640-830 tonnin painoisia junia. Ti-
30856: lahden-Haapajärven radan rakentamisen             heään toistuvat jyrkät kaarteet Jyväskylän-
30857: kautta tästäkin radasta muodostuu osa yli         Suolahden radalla rajoittavat myös junien
30858: 200 km:n pituisesta yhtenäisestä radasta ja       kulkunopeutta, koska junia ei voida asettaa
30859: sellaisena siihen pätevät täsmälleen samat        kiskoil tasuistumisvaaralle alttiiksi.
30860: näkökohdat, jotka aikoinaan johtivat Haapa-          Käytännössä merkitsevät yllämainitut lu-
30861: mäen-Jyväskylän rataosan uudelleen raken-         vut sitä, että uudelta radalta voidaan Suo-
30862: tamiseen, ts. nykyisellään se muodostaisi vai-    lahteen saakka tuoda 30-40 kuormattua
30863: kean tulpan uudelta radalta tulevalle liiken-     vaunua käsittävä juna, mutta siitä eteenpäin
30864: teelle.                                           Jyväskylään ne on kuljetettava useilla erilli-
30865:    Rautateittemme veturit jakautuvat ko-          sillä junilla, joista kukin sisältää vain 15
30866: konsa, painonsa ja vetokykynsä mukaan kol-        vaunua. Tällä hetkellä on rataosa Äänekoski
30867: meen ryhmään:                                     -Saarijärvi väliaikaisella kokokuormaliiken-
30868:                                       XII,3s.- Ahonen ym.                                   743
30869: 
30870: teellä. Liikennettä on tullut niin, että yksis-   on 910 milj. markkaa. Jaettuna 5 vuoden
30871: tään Saarijärven asemalle tilataan nyt noin       ajalle vaatisi se noin 200 milj. markan vuo-
30872: 20 vaunua päivässä erilaisten puutavaroiden       tuista määrärahaa. Siten uusimistyö valmis-
30873: lähettämistä varten. Tämä vaunumäärä kul-         tuisi suunnilleen samoihin aikoihin kuin uusi
30874: kee helposti yhdellä veturilla Suolahteen         Suolahden-Haapajärven ratakin, mitä on
30875: saakka, mutta eipä enää siitä eteenpäin.          pidettävä välttämättömyytenä.
30876: Kuormaukset uusilla liikennepaikoilla tulevat       Uusimistyön johtaminen voisi tapahtua
30877: kevättalven mittaan vielä huomattavasti li-       myöskin Äänekoskelta, kuten Suolahden-
30878: sääntymään. Kaikki merkit viittaavat siihen,      Haapajärven radankin. Työtilaisuuksien ja
30879: että uudesta radasta, josta vasta alku on lii-    työllisyyden kannalta tämä työ olisi mitä
30880: kenteellä, tulee muodostumaan liikenteelli-       suotavinta ja toivottavinta Jyväskylän kau-
30881: sesti hyvä rata. Mutta vanha rata Jyväskylä       pungille, Jyväskylän ja Laukaan kunnille
30882: -Suolahti muodostaa sille tulpan, jonka vai-      sekä Suolahden kauppalalle.
30883: kutus vain pahenee sitä mukaa kuin uusia            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30884: osia uudesta radasta voidaan ottaa liiken-        nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30885: teelle. Tämä tulppa on pakko poistaa ja kun       muksen,
30886: hyvin tiedetään, ettei se ole klildenkäänteessä
30887: tehty, on nyt korkea aika panna uusimistyöt                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30888: ainakin alulle. Työn kokonaiskustannusarvio             toimenpiteisiin Jyväskylän-Suolahden
30889:                                                         radan uusimiseksi.
30890:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
30891: 
30892:                  Arvo Ahonen.                                Artturi Koskinen.
30893:                                        Impi Lukkarinen.
30894: 744
30895: 
30896: XII,s9. -   Toiv.al. N:o 385.
30897: 
30898: 
30899: 
30900: 
30901:                                 Koivunen ym.: J yväskylä'flt-Suolahden-Haapajärven         rau~
30902:                                    tatien rakentamisesta liikennekelpoiseen kuntoon.
30903: 
30904: 
30905:                                      E d u s k u n n a ll e.
30906: 
30907:    Vuonna 1938 alkuunpantu Suolahden-             kenteen pullonkaulaksi muodostuneen rata-
30908: Haapajärven rautatien rakentaminen on             osan kunnostamiseksi.
30909: viime vuosina suoritettu pääasiassa työttö-          Nykyisin esiintyviä puutteellisuuksia voi-
30910: myystöinä jo varsin pitkälle. Yhteensä 171        taisiin vähentää, jos työt suoritettaisiin ta-
30911: kilometrin pituisesta uudesta rataosasta tu-      lousarvioon tähän tarkoitukseen otetuilla
30912: lee kuluvan vuoden aikana kiskotetuksi n.         määrärahoilla. Silloin työt voitaisiin suunni-
30913: 83 kilometriä. Jälellä olevan 88 kilometrin       tel1a myönnettyjen määrärahojen edellyttä-
30914: pituisella matkallakin on tehty pengerrys-        mässä laajuudessa rakennuskaudeksi kerral-
30915: töitä jo melkoisessa laajuudessa. Nykymar-        ilaan. Paikallista työvoimaa voitaisiin käyt-
30916: koissa laskien kohoavat ratatyöhön käytetyt       tää kotinsa läheisyydessä oleviin töihin. Sa-
30917: varat lähes 4 miljardiin markkaan. Jälellä        malla säästyttäisiin monilta ylimääräisiltä
30918: olevan uuden radan rakennustöiden arvioi-         ikustannuksilta, joita nykyinen kä~äntö
30919: daan vaativan varoja vielä n. 2 miljardia         väistämättömästi aiheuttaa. Työhön käytetyt
30920: markkaa j'a Jyväskylän-Suolahden välisen          varat ovat sellaista suuruusluokkaa, että nii-
30921: vanhan radan uusimistöiden n. 900 miljoo-         den saattaminen täydessä ~aajuudessaan tuot-
30922: naa markkaa.                                      tamaan hyötyä mahdollisimman nopeasti puo-
30923:    Radan rakennustöiden kytkeminen työttö-        lustaa paikkaansa. Eduskunnan pitäisikin
30924: myysmäärärahoihin on' käytännössä tuottanut       tehdä päätös määräajasta, jonka kuluessa
30925: monia hankaluuksia ja niistä johtuen aiheel-      Jyväskylän-Haapajärven välinen rautatie
30926: lista arvostelua. Työvoima osoitetaan työ-        saatetaan liikennekelpoiseen kuntoon. Asian-
30927: maalle eri puolilta maata, viime talvenakin       tuntijain laskelmien mukaan aikaa tähän tar-
30928: 40 kunnan alueelta. Paikalliselle väelle tar-     vittaisiin enintään neljä-viisi vuotta.
30929: joutuu sensijaan työtilaisuuksia hyvin rajoi-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
30930: tetusti, vaikka työvoimaa onkin tarjolla run-     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30931: saasti. Suurilla työvahvuuksilla talvikausina
30932: tehdyt työt pysähtyvät kesäaikana, ei työ-                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30933: voiman puutteen, vaan hallituksen myöntä-                siin Jyväskylästä Suolahden kautta
30934: mien varojen loppumisen vuoksi.                          Haapajärvelle rakenteilla olevan rau-
30935:    Jyväskylän-Suolahden välisen vanhan ra-               tatien liikennekelpoiseen kuntoon saat-
30936: dan uusimistöitä ei ole pantu käyntiin,                  tamiseksi vuoden 1958 loppuun men-
30937: vaikka uuden rataosan valmistuminen edel-                nessä.
30938: lyttäisi jo pikaisia toimenpiteitä rtämän Ui-
30939:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
30940: 
30941:          Matti Koivunen.             Artturi Koskinen.             Aleksi Kiviaho.
30942:          Päiviö Hetemäki.            Eino Palovesi.                Antti Kinnunen.
30943:          Impi Lukkarinen.            Artturi Jämsen.               Pentti Liedes.
30944:                                                                                                 745
30945: 
30946: XII,4o. -     Toiv.al. N:o 386.
30947: 
30948: 
30949: 
30950: 
30951:                                   Jämsen ym.: Ä.änekosken-Haapajä1·ven rautatien tiepohjan
30952:                                      lunastushinnan korvaamisesta.
30953: 
30954: 
30955:                                       E d u s k u n n a 11 e.
30956: 
30957:    Kun Suolahden-Haapajärven rautatie ai-         maanomistajille aiheuttaa kunnalle, epätark-
30958: koinaan oli suunnitteluvaiheessa, sitoutuivat     kojen laskelmien mukaan, useaan kymmeneen
30959: ne kunnat, joiden alueen kautta rata kulkee,      miljoonaan markkaan nousevat kustannukset.
30960: suorittamaan tiepohjan lunastamisesta aiheu-      - On selvää, ettei Pihtipudas, 'enempää kuin
30961: tuvat kustannukset. Tilanne on nyt !J.miten-      muutkaan radanvarsikunnat - jotka myös
30962: kin sotien ym. seikkojen aiheuttamista muu-       !kaikkien vähempivaraisten maaseutukuntien
30963: toksista johtuen muodostunut sellaiseksi, ettei   tapaan ovat taloudellisissa vaikeuksissa -
30964: ko. kunnilla ole edellytyksiä tiepohjan lunas-    pysty tiepohjan korvaamisesta koituvia rasi-
30965: tamisesta johtuvien kustannuksien suoritta-       tuksia suorittamaan, vaan on se tehtävä
30966: miseen.                                           näissä kuntien kannalta kestämättömiksi
30967:    Että edellä esitetty pitää paikkansa, käsi-    muuttuneissa olosuhteissa valtion varoista.
30968: tämme, kun tarkastelemme tilannetta esimer-          Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
30969: kiksi vaikkapa Pihtiputaan kunnan osalta. -       esitämme eduskunnan hyvä;ksyttäväksi toivo-
30970: Tunnettuahan on, että Pihtipudas kuuluu           muksen,
30971: maan ns. köyhiin kuntiin, ja Vaasan läänin
30972: !kunnista se on peräti kaikkein vaikeimmassa                 että hallitus ryhty.isi toimenpiteisiin
30973: taloudellisessa asemassa oleva. Nyt kuitenkin             Ä.änekosken-Haapajärven rautatien
30974: radan tiepohjan lunastaminen ja rakennus-                 tiepohjan lunastushinnan korvaami-
30975: vaiheen aikana käytetyn soran korvaaminen                 seksi valtion varoilla.
30976:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
30977: 
30978:         Artturi Jämsen.               Esa Koivusilta.           Kalle Kämäräinen.
30979:         J. F. Pöykkö.                 Eeli Erkkilä.             Päiviö Hetemäld.
30980:         Nestori Kaasalainen.          Aare Leikola.             Väinö Rankila.
30981:         T. Saloranta.                 Impi Lukkarinen.          Tahvo Rönkkö.
30982:         Eero Saari.                   Matti Koivunen.           Eino Rytinki.
30983:                    Eino Palovesi.                     Yrjö Sinkkonen.
30984: 
30985: 
30986: 
30987: 
30988: 94 E 159/55
30989: 746
30990: 
30991: XII,4t, -   Toiv.al. N:o 387.
30992: 
30993: 
30994: 
30995: 
30996:                                 J. Wirtanen ym..: Rautatien rakentamisesta Oulun-Seinä-
30997:                                    joen radalta Vaasaan.
30998: 
30999: 
31000:                                      E d u s k u n n a ll e.
31001: 
31002:    Jo vuonna 1929 valtiopäiville jätettiin toi-   rakentaminen Vaasaan tullut yhä tarpeelli-
31003: vomusaloite Härmän-Vaasan rautatielinjan          semmaksi.
31004: rakentamiseksi. Sen jälkeen on allekirjoitta-       Ehdotamme tämän perusteella kunnioit-
31005: nut tehnyt samasta asiasta viisille valtiopäi-    taen,
31006: ville toivomusaloitteen. Ottaen huomioon
31007: Pohjois-Suomesta etelään yhäti kasvavan eri-                että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
31008: koisesti metsätuotteiden lähettämisen ja lai-            menpiteisiin, että mutatierakennusoh-
31009: vauksen Vaasan kautta, jonka satama on                   jelmaan otettaisiin rautatien rakenta-
31010: huomattavasti kauemman aikaa auki kuin                   minen pääradalta Oul11r-Seinäjoki
31011: Pohjois-Suomen satamat, on tämän Oulusta                 Vaasan kaupunkiin asiantuntijain lau-
31012: etelään suuntautuvalta pääradalta rautatien              sunnon mukaisesti joko Härmän taikka
31013:                                                          Voltin asemalta.
31014:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
31015: 
31016:               Johannes Wirtanen.                               Niilo Kosola.
31017:                                                                                             747
31018: 
31019: XII,42. -   Toiv.al. N:o 388.
31020: 
31021: 
31022: 
31023: 
31024:                                 J. Wirtanen ym.: Määrärahasta Kyröskoskelta Seinäjoelle ?'a-
31025:                                    kennettavan rautatielinjan koneellista tutkimista varten.
31026: 
31027: 
31028:                                      E d u s k u n n a 11 e.
31029: 
31030:   Yksikamarisen eduskunnan aikana on                Myöskin. kulkulaitosten ja yleisten töiden
31031: useaan otteeseen jätetty eduskunta-aloitteit•a    ministeriön taholta on juuri äskettäin kiinni-
31032: rautatien rakentamisesta Tampereelta Kyrös-       tetty huomiota tähän ratakysymykseen ja to-
31033: kosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalisten kaup-        dettu sen tarpeellisuus.
31034: palan sekä Parkanon ja Jalasjärven pitäjien         Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
31035: kautta Seinäjoelle. Tämän radan tarpeelli-        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31036: suutta ei ole koskaan kiistetty. On selvää,
31037: että näin väkirikkaat ja tuotantokykyiset                   että hallitus ottaisi vuoden 1956
31038: yhdyskunnat ja niiden veronmaksajalmnsa-                 tulo- ja menoarvioesitykseen 1 000 000
31039: laiset ovat täydellä oikeudella anoneet tätä             markan määrärahan Tampereen kau-
31040: yhdysrataa. On myöskin selvää, että valta-               pungista Kyröskosken tehdasyhdys-
31041: kunnan yleisen kuljetustilanteen kannalta                kunnan, Ikaalisten kauppalan sekä
31042: asiaa katsottuna tämä edellä mainittu rata               Parkanon ja Jalasjärven pitäjien
31043: palvelisi koko maan hyvinvointia.                        kautta Seinäjoelle rakennettavan rau-
31044:                                                          tatielinjan koneellista maastotutki-
31045:                                                          musta varten.
31046:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
31047: 
31048:               Johannes Wirtanen.                               Jaakko Hakala.
31049: 748
31050: 
31051: XU,43. -   Toiv.al. N:o 889.
31052: 
31053: 
31054: 
31055: 
31056:                                Rytinki ym.: Rautatien 'Yakentamisesta Otanmäen malmi-
31057:                                   alueelta Oulun-Vaalan rautatielle.
31058: 
31059: 
31060:                                      E d u s k u n n a ll e.
31061: 
31062:    Viittaamalla ed. Rytingin toivomusaloittee-    riin tulisivat Pelson suolla sijaitseva vanki-
31063: seen n:o 314 vuoden 1950 valtiopäiviltä,          työsiirtoJa ja Oulunjokilaakson Rokuan ur-
31064: saamme lisäksi esittää seuraavaa.                 heilukeskus, johon on suunniteltu rakennet-
31065:    Otanmäen kaivosalueelta on malmin kulje-       tavaksi Pohjois-Suomen urheiluopisto. Rauta-
31066: tus Ouluun rakennettuun malmisatamaan jo          tien rakennustyö antaisi sitäpaitsi Utajärven
31067: niin suuri, että suoran rautatieyhteyden ai-      ja Vaalan kuntien asukkaille työtä. Ne työl-
31068: kaansaaminen kaivosalueelta Ouluun on tul-        lisyysmäärärahat, joilla on järjestettävä
31069: lut kiireelliseksi. Ei voida enää pitkään aja-    edellämainittujen kuntien asukkaille työtä,
31070: tella malmin kuljettamista Murtomäen, Ka-         tulisivat täten hyödylliseen ja kansantalou-
31071: jaanin ja Kontiomäen kautta puluun, sillä         dellisesti kannattavaan tarkoitukseen käyte-
31072: rahtikustannukset sen kautta ovat suuret.         tyksi. Samalla Oulunjärven eteläpuolineo
31073: Rakentamalla rautatie suoraan Oulun jär-          asutus pääsisi rautatien vaikutuspiiriin.
31074: ven eteläpuolelta Oulun-Vaalan väliselle ra-         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
31075: dalle lyhenee kuljetusmatka nykyisestään          nioittaen 'eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31076: niin paljon, että muutamissa vuosissa rahti-      muksen,
31077: kustanRusten erolla kuoletetaan rautatien                    että haUitus ryhtyisi kiireellisiin
31078: rakennuskustannukset.                                     toimenpiteisiin rautatien rakentami-
31079:    Otanmäen malmin kuljetuksen parantumi-                 seksi Otanmäen malmialueelta Oulun
31080: sen lisäksi rautatien läheiseen vaikutuspii-              -Vaalan väliselle rautatielle.
31081:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
31082: 
31083:                  Eino Rytinki.                                  Niilo Ryhtä.
31084:                  Eeli Erkkilä.                                 ·Eemil Partanen.
31085:                                                                                             749
31086: 
31087: XII,44. -   Toiv.al. N:o 390.
31088: 
31089: 
31090: 
31091: 
31092:                                 Lahtela ym.: Rautatien rakentamisesta Kemijärven asemalta
31093:                                    Taivalkoskelle.
31094: 
31095: 
31096:                                      E d u s k u n n a 11 e.
31097: 
31098:    Rautatien rakentaminen Savon radan             mahdollisimman pian rakenteilla ja alettava
31099: jatkona Kontiomäeltä Hyrynsalmen, Suo-            sitä rakentaa myöskin Kemijärven puolei-
31100: mussalmen, Taivalkosken ja Posion kun-            sesta päästä, että se saataisiin mahdollisim-
31101: tien kautta Kemijärvelle on ollut har-            man pian valmiiksi, kuten edellä mainittu
31102: kittavana kansalaisten ja viranomaisten           komitea jo v. 1938 <antamassaan mietinnössä
31103: keskuudessa      vuosikymmeniä.        Sanotun    on ehdottanut.
31104: rautatien rakentamisesta tehtiin aloite              Mainitun rautatien rakentaminen on kaik-
31105: jo 1921 valtiopäiville. Sen jälkeen se on         kein vaikuttavin tekijä sen suuren työttö-
31106: ollut useita kertoja eduskunnan käsiteltä-        myyden poistamiseksi, mikä on hyvin usein
31107: vänä ja sitä on käsitellyt mm. valtioneuvos-      ollut mainituilla ratasuunnilla ja sen itä- ja
31108: ton marraskuun 21 päivänä 1935 Toivo Jan-         pohjoispuolisissa kunnissa. Sen avulla saatai-
31109: hosen puheenjohdolla K!ainuun ja Peräpoh-         siin ne valtion laajat metsäalueet, joiden
31110: jolan talouselämän kohottamiseksi suunnitel-      puutavaraa ei voida käyttää ja joka on siellä
31111: maa laatimaan asettama komitea, joka huhti-       ollut vuosisadasta toiseen ja on edelleenkin
31112: kuun 14 päivänä 1938 antamassaan mietin-          arvottomana, yhteiskunnan käyttöön. Kemi-
31113: nössä (komiteanmietintö n:o 10/1938) on           järven-Posion-Taivalkosken ratasuunnan
31114: katsonut po. rautatien tarpeelliseksi ja eh-      varressa ovat pal'haat ja sopivimmat puu-
31115: dottanut, että sen rakentaminen alettaisiin       teollisuuspaikat ensimmäisen 15 km: n mat-
31116: myöskin Kemijärven puoleisesta päästä Tai-        k!alla Kemijärven asemalta Posiolie päin ja
31117: valkoskea kohti. Eduskuntakin on hyväksy-         Venäjälle laskevien Kitkan ja Oulangan ve-
31118: nyt lain, jonka muha:n jo vuosina 1939-           sistöalueen metsiä varten Posion kunnan
31119: 1946 oli rakennettava rautatie KontiomäeLtä       alueella. Kaikilla mainituilla vesistöalueilla
31120: Taivalkoskella. Eduskunnan päätöksen mu-          ovat valtavat valtion ja yksityisten metsä-
31121: kaan on myöskin jo ennen talvisotaa täys-         alueet suurine käyttämättömine ja nyky-
31122: koneellisesti tutkittu ratasuunta Taivalkos-      oloissa miltei arvottomine puuvarastoineen.
31123: kelta Posion kunnan kautta Kemijärven ase-           Mainittakoon, että metsänhoitaja A. E.
31124: malle. Rautatien rakennustyöt Kontiomäen          Järvisen suorittaman tutkimuksen ja laati-
31125: -Taivalkosken välillä alettiin ennen sotia        man hakkuusuunnitelman mukaan on Kemi-
31126: ja on niitä jatkettu näihin asti j•a jatketaan    järven pohjoispuolisten vesistöalueiden val-
31127: edelleen. On selvää, että jos sodat eivät         tion omistamien metsämaiden pinta-ala noin
31128: olisi häirinneet rakennustöitä, olisi Kontio-     1 600 000 ha ja sillä kasvava puusto noin
31129: mäen-Taivalkosken rautatie valmistunut jo         70 000 000 ms, josta yli-ikäisten havupuu-
31130: vuonna 1946 ja kaiken todennäköisyyden            valtaisten metsien puuvarasto n. 50 000 000
31131: muk!aan Taivalkosken-Kemijärven välinen           ms ja tukkipuita niistä vähintään 60 000 000
31132: rautatiekin olisi valmis, koska sen rakenta-      kappaletta. Tämän alueen puiden vuotuisen
31133: mista pitivät rautatieviranomaiset rautatie-      lisä/kasvun, metsien nykyisessä tilassa ollen,
31134: verkoston järkiperäisen kehittämisen ja met-      on hän laskenut olevan noin 760 000 ms ja
31135: sähallitus valtion metsien kannalta erikoisen     todennut, että se voi metsänhoidolliseen kun-
31136: tarpeellisena ja kiireellisesti toteutettavana.   toon saatettuna kohota kaksinkertaiseksi.
31137: Puheena olevasta rautatiestä Kemijärven ja        Mainitulla alueella on valtion omistamia met-
31138:  Taivalkosken välinen osa olisikin saatava        siä noin 80% ja yksityisten metsiä 20 %.
31139: 750                       XII,44. -   Kemijärven-Taivalkosken rautatie.
31140: 
31141: 
31142: Hänen laskelmiensa mukaan Kemijokilaak-           viennin supistamista eikä sen viennin rajoit-
31143: son metsissä kelottuu ja kaatuu sekä lahoo        tamista aiheuttamatta sillä toimenpiteellä
31144: maahan vuosittain noin 500 000 m3 puuta.          arvaamattoman suuria vuodesta vuoteen jat-
31145: Mainittuihin Järvisen laskelmiin tulevat li-      kuvia vahinkoja valtiolle ja yksityisille mo-
31146: säksi Vienanmereen laskevien Oulangan Kit-        nessa eri muodossa, eikä estää vastaista työt-
31147: kan vesistöalueiden valtav,an laajat metsä-       tömyyttä ja väestön hädänalaiseen tilaan jou-
31148: alueet suureksi osaksi aivan käyttämättö-         tumista ilman valtion suoranaista avustusta.
31149: mine puuvarastoineen.                             Kun valtion ja yksityisten metsissä lahoo ta-
31150:    Mainittuja metsävaroja ei voida kannatta-      vattoman suuri puumäärä vuosittain, ja van-
31151: tavasti käyttää ilman puheena olevan rauta-       hentuvat metsät estävät V'altavan suuressa
31152: tien rakentamista. Mainitulla radalla luo-        määrässä puun lisäkasvua, ja nämä voidaan
31153: daan. samalla puuteollisuuslaitosten perusta-     poistaa rakentamalla po. rautatie, olisi sitä
31154: mismahdollisuudet sen läheisyyteen käyttä-        parempi mitä pikemmin po. rautatie raken-
31155: mään hyödyksi ne valtavat yli-ikäiset puu-        netaan, koska siten luodaan edellytykset
31156: määrät, mitkä siellä estävät metsien lisä-        puunjalostuslaitosten perustamiselle ja met-
31157: kasvua, kelottuvat ja kaatuvat maahan sekä        sistä saatavan tulon lisäykselle ja järkiperäi-
31158: lahoavat sinne tuottaen valtiolle ja yksityi-     selle metsänhoidolle. Käsityksemme mukaan
31159: sille satojen miljoonien markkojen vuotuisen      ei ole valtakunnan etujen ja arvon mukaista
31160: vahingon.                                         lahotuttaa puita metsiin ja pitää metsiä
31161:    Jos mainittujen metsien puuston käytölle       tuottamattomassa tilassa, koska se on esteenä
31162: luodaan edellytykset rakentamalla puheena         maakunnan elämänmahdollisuuksien luontai-
31163: oleva rautatie, niin on varmaa, että sillä        selle kehittymiselle.
31164: poistetaan työttömyys ja saadaan valtiolle           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
31165: ja yksityisille satojen miljoonien markkojen      dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
31166: vuotuinen metsätulojen lisäys ja lisäksi vielä    muksen,
31167: valtiolle ja kunnille satoihin. miljooniin nou-
31168: seva säästö työttömyysvarojen käyttöön.                    että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
31169:    Ellei tätä rautatietä rakenneta ja laiteta            menpiteisiin rautatien rakentamiseksi
31170: puuteollisuuslaitoksia sanotun rautatien var-            Kemijärven asemalta Taivalkoskelle.
31171:  teen, ei voida ajatellakaan raakapuun ulos-
31172:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
31173: 
31174:                  M. 0. Lahtela.                               Kalle Kämäräinen.
31175:                  Erkki Koivisto.                              Markus Niskala.
31176:                                                                                                751
31177: 
31178: XI1,45. -     Toiv.al. N:o 391.
31179: 
31180: 
31181: 
31182: 
31183:                                   Kulovaara ym.: Varastorakennuksen rakentamisesta valtion-
31184:                                     rautateiden Turun varastolle.
31185: 
31186: 
31187:                                        E d u s k u n n a ll e.
31188: 
31189:    Valtionrautateiden Turun varastolle aika-        kin varastosuojissa, on ollut pakko säilyttää
31190: naan ra:kennetut sangen alkeelliset rakennuk-       taivasalla ja rakennusten räystäiden anta-
31191: set ovat jo parin vuosikymmenen aikana              massa vähäisessä suojassa. Tällaisissa olosuh-
31192: osoittautuneet tarkoitustaan vastaamattomi:ksi.     teissa ei tavaroita voida estää pilaantumasta
31193: Päävarastomakasiini (n. 750m2 lattia pintaa)        eikä myöskään ole mahdollisuuksia varastoida
31194: on kourutetusta rautalevystä tehty, joten se        niitä laatujensa, mittojensa ja painonsa edel-
31195: on talvella miltei kylmempi kuin ulkoilma ja        lyttämään järjestykseen, niin että kulloinkin
31196: kesällä mahdollisimman kuuma. Lämmön-               tarpeellinen tarveaine voitaisiin helposti löy-
31197: vaihteluita kestämättömien tavaroiden säilyt-       tää ja saada käyttöön.
31198: tämiselle on se siis aivan sopimaton ja työn-          Ainakin vuodesta 1938 lähtien on tulo- ja
31199: tekijäin terveydelle vaarallinen. Sitäpaitsi        menoarvioehdotuksissa vuosittain esitetty tu-
31200: on tämän rakennuksen rakenne sellainen, et-         loksitta määrärahan myöntämistä po. tarkoi-
31201: tei siihen voida sijoittaa tavaroita niin, ettei    tukseen. Vuosi vuodelta ovat tilanahtaus sekä
31202: sen korkeudessa syntyisi paljon 'hukkatilaa,        liikenteen ja konepajan vaatima tarveainei-
31203: eikä myöskään koneellisia kuormaus- ja pur-         den huoltotarve vai:keutumistaan vaikeutu-
31204: kauslaitteita voida sinne asettaa ja siellä         nut. Kun valtioneuvoston tekemä periaate-
31205: käyttää töiden jouduttamiseksi ja työkustan-        päätös varastojaksojen luvun vähentämisestä
31206: nusten vähentämiseksi. Tavaran käsittelyä           jo on toteutumisvaiheessa, tulee Turun va-
31207: haittaa sitäpaitsi suuresti kuormaus- ja pur-       rastojakso aivan lähiaikoina laajentumaan
31208: kauslaiturin puuttuminen, jota tilanahtauden        varsin tuntuvasti, mikä taas tulee lisäämään
31209: ja rakennustyypin takia ei voida rakennuk-          varaston huoltotoiminnan vaatimuksia.
31210: seen sovittaakaan. Raskaitakin tavaroita               Muutkin kuin rautatieviranomaiset ovat
31211: täytyy näin ollen käsitellä vaikeissa olosuh-       kiinnittäneet huomiota Turun varaston ra-
31212: teissa yksinomaan miesvoimalla, mikä luon-          kennusten puutteellisuuksiin ja uudistamisen
31213: nollisesti lisää tavaroiden käsittelykustannuk-     tarpeeseen. Viimeksi valtiotalouden tarkas-
31214:  sia ylettömästi sekä suhteettoman suuren           tusviraston huhtikuun 15 päivälle 1953 päi-
31215:  työntekijätarpeen että ajanhukan takia.            vätyssä tarkastuskertomuksessa osoitetaan va-
31216:     Paitsi tätä päävarastorakennusta on varas-      raston olosuhteet täysin kestämättömiksi sekä
31217: tolla 5 muuta pienenpuoleista varastoma:kasii-      uudestaan ra:kentamisen kiireellinen välttä-
31218:  nia, jotka nekin ovat täysin vanhanaikaisia        mättömyys.
31219:  ja yhtä epäkäytännöllisiä kuin ensin mai-             Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
31220:  nittu.                                             ehdotamme,
31221:     Kaikki nämä rakennukset yhteensä antavat
31222:  niin vähän varastoimistilaa, että suuret mää-                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31223:  rät erilaisia tavaroita, niiden joukossa sellai-          toimenpiteisiin uuden varastoraken-
31224:  siakin tavaroita, jotka välttämättömästi pi-              nuksen rakentamiseksi valtionrautatei-
31225:  täisi säilyttää lukittavissa ja lämmitettävissä-          den Turun varastolle.
31226:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
31227: 
31228:             Urho Kulovaara.             Vappu Heinonen.              Rafael Paasio.
31229: 752
31230: 
31231: XII,46, -   Toiv.al. N:o 392.
31232: 
31233: 
31234: 
31235: 
31236:                                 Kyttä ym.: Toimenpiteistä veturi- ja tallihenkilökunnan huol-
31237:                                   torakennuksen aikaansaamiseksi Turkuun.
31238: 
31239: 
31240:                                       E d u s k u n n a 11 e.
31241: 
31242:    Jokainen, jolla on ollut tilaisuus tutustua        On lähdettävä siitä, ettei valtiolla ole
31243: veturimiesten ja tallihenkilökunnan huoltoti-      oikeutta pakottaa palveluksessaan olevaa
31244: loihin Turussa, on joutunut hämmästyen             henkilökuntaa työskentelemään tällaisissa ter-
31245: toteamaan niiden täysin alkeellisen tason.         veydelle vaarallisissa olosuhteissa. Pelkäs-
31246: Tämä koskee sekä henkilökunnan peseyty-            tään inhimilliset syyt vaativat parannusta
31247: miseen ja vaatteiden säilytykseen että lepoon      asiain tilaan. Lisäksi on huomattava, ettei
31248: varattuja tiloja, joille kaikille on yhteistä      ole valtion edun mukaista muutenkaan pitää
31249: se, ettei niitä nykyisten työväensuojelua          pitkän ammattikoulutuksen omaavaa, erittäin
31250: koskevien määräysten mukaan voitaisi hy-           kalliin kaluston parissa vaativaa tehtäväänsä
31251: väksyä käyttöön missään maamme teollisuus-         suorittavaa henkilökuntaa tällaisissa olosuh-
31252: laitoksessa.                                       teissa. Sen vuoksi onkin tärkeätä saada no-
31253:    On todettava, että tähän asiain tilaan          peasti aikaan veturimiesten ja tallihenkilö-
31254: liittyy huomattavia terveydellisiä vaaroja.        kunnan huoltorakennus Turkuun. Sopivim-
31255: Kun pukeutumis-, peseytymis- ja vaatteiden         min tämä tapahtuu yhdistämällä samaan ra-
31256: säilytystilat on sijoitettu tavalliseen veturi-    kennukseen 3. ratajakson toimisto, joka myös
31257: tallin lohkoon, jonne veturien pesussa käy-        on kipeästi uusien toimistotilojen tarpeessa.
31258: tettävän lämpimän veden kosteus ja vetu-              Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
31259: rien kehittämä höyry pääsevät vapaasti tii-        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31260: vistymään, ja jonka puulattian alla laineh-
31261: tii vesi, on ymmärrettävää, että tällaisissa                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31262: oloissa vaatekaappeihin sijoitetut vaatteet               toimenpiteisiin veturi- ja tallihenkilö-
31263: pyrkivät homehtumaan. Täysin alkeelliset                  kunrw,n huoltorakennuksen aikaansaa-
31264: ja nykyiselle henkilöstölle riittämättömät                miseksi Turkuun.
31265: ovat myös peseytymistilat- ja laitteet.
31266:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
31267: 
31268:                  Harras Kyttä.                                  Irma Karvikko.
31269:                                                                                               753
31270: 
31271: Xfi,47. -     Toiv.al. N:o 393.
31272: 
31273: 
31274: 
31275: 
31276:                                   Roine ym.: Mäiirärakasta Turun sataman ratapihan laajen-
31277:                                      tamiseen.
31278: 
31279: 
31280:                                       E d u s k u n n a ll e.
31281: 
31282:    Kovimpina talvina jäätilanne muodostuu          pihan suorituskyky vastaa korkeintaan viittä-
31283: niin vaikeaksi, että laivaliikenne on mahdol-      toista laivaa.
31284: lista vain muutamiin satamiin. Vaikeimpina            On vähintään kohtuullista valtion huoleh-
31285: talvina on ollut aikoja, jolloin vain Turkuun      tia omalta kohdaltaan ratapihan laajentami-
31286: on ollut mahdollista laivojen saapua. Sata-        sesta niin suureksi, että se vastaa ainakin
31287: man suorituskykyä lisätäkseen on Turun sa-         sataman suorituskykyä. Ratapihan laajenta-
31288: taman laituritiloja ja teknillisiä laitteita       misella voidaan ruuhkien syntymistä Turun
31289: viime vuosina huomattavasti lisätty. Sata-         satamassa huomattavasti vähentää.
31290: man suorituskyky onkin saatu moninkertai-             Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edusc
31291: seksi verrattuna sataman normaaliseen liiken-      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31292: teeseen. Siitä huolimatta pääsee satamassa
31293: syntymään ruuhkia jäätilanteen vaikeutuessa.                  että hallitus ottaisi vuoden 1956
31294: Pahimpana syynä ruuhkien syntymiseen on                    tulo- ja menoarvioesitykse.en riittävän
31295: sataman ratapiha, joka ei pysty sataman las-               suuren määrärahan Turun sataman ra-
31296: taus- ja purkauskykyä vastaaviin kuljetuk-                 tapihan laajentamiseksi sataman las-
31297: siin. Laituritiloja on satamassa nykyisin kah-             taus- ja purkauskykyä vastaavaksi.
31298: dellekymmenelleviidelle laivalle, mutta rata-
31299:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
31300: 
31301:                 Eino Roine.                                     Aimo Aaltonen.
31302:                 Paavo Aitio.                                    Judit Nederström-Lunden.
31303: 
31304: 
31305: 
31306: 
31307: 95 E 159/55
31308: 754
31309: 
31310: XII,4s. -   Hemst.mot. N:o 394.
31311: 
31312: 
31313: 
31314: 
31315:                                Henriksson m. fl.: Angående ansl.ag för byggandet av en
31316:                                  trafiktunne~ i H angö.
31317: 
31318: 
31319: 
31320:                                    Till Riksdagen.
31321: 
31322:    Trafiken i Hangö har starkt utvecklats       komma fram till de på andra sidan hanan be-
31323: samtidigt med att nya industrier har grun-      lägna stadsdelarna.
31324: dats och en livligare verksamhet på alla om-       Man har varit medveten om dessa olägen-
31325: råden kommit i gång. Trafiken på hamnen         heter, och mellan Hangö stad och statsjärn-
31326: är också livlig och ställer allt större krav    vägarna har redan för fiera år sedan en
31327: på trafiklederna.                               överenskommeise ingåtts, enligt viiken en tra-
31328:    Ett av de svåraste trafikhindren i Hangö     fiktunnel skall hyggas. Från statsjärnvä-
31329: har varit avsaknaden av en trafi'ktunnel,       garnas och statsmaktens sida har dock ingen-
31330: viiken skulle sammanhinda de två delarna        ting gjorts för att infria överenskommelsen
31331: av staden. På grund av att järnvägen går        och igångsätta hyggnadsarhetena.
31332: genom staden och järnvägstrafiken ofta för         Då enligt vår uppfattning snahha åtgär-
31333: långa tider avstänger övergångarna uppstår      der är av nöden för att avlägsna de olägen-
31334: trafikstockningar, vilka åsa:mkar oiägenheter   heter och faror det nuvarande tillståndet
31335: för näringsiivet och invånarna. Detta till-     medför, föreslår vi höga'ktningsfullt, att riks-
31336: stånd med trafikstoekningar och hiockerade      dagen ville hesluta hemställa,
31337: kommunikationsleder kan dessutom medföra
31338: faror av högst allvarligt slag. Observeras               att r.egeringen i propositionen an-
31339: hör nämligen att stadens hrandstation he-              gående statsförswget för år 1956 måtte
31340: finner sig på den ena sidan om hanan, och              upptaga answg för byggandet av en
31341: under den tid övergångarna är hlockerade               trafiktunnel i Hangö.
31342: kan hrandkåren icke tillräckligt snahht
31343:       Helsingfors, den 11 fehruari 1955.
31344: 
31345:               G. Henriksson.                               Veikko Helle.
31346:               Bruno J. Sundman.                            Martta Salmela-Järvinen.
31347:                                                                                               755
31348: 
31349: XII,4s. -   Toiv.al. N:o 394.
31350:                                                                                      Suomennos.
31351: 
31352: 
31353: 
31354: 
31355:                                  Henriksson ym..: Määrärahasta liikennetunnelin rakentami-
31356:                                     seksi Hankoon.
31357: 
31358: 
31359:                                       E d u s k u n n a ll e.
31360: 
31361:   Hangon liikenne on voimakkaasti kehitty-         peasti päästä rndan toisella puolella sijaitse-
31362: nyt samanaikaisesti kun uusia teollisuuksia        viin kaupunginosiin.
31363: on perustettu ja vilkkaampi toiminta pääs-            Näistä epäkohdista on oltu tietoisia, ja
31364: syt kaikilla aloilla ·v1auhtiin. Liikenne sata-    Hangon kaupungin ja Valtionrautateiden vä-
31365: massa on myös vilkas ja asettaa Hikenne-           lillä on jo vuosia sitten tehty sopimus, jonka
31366: väylille yhä suurempia vaatimuksia.                mukaan on rakennettava liikennetunneli.
31367:   Eräs pahimmista liikenne-esteistä Han-           Valtionrautateiden ja valtiovallan taholta ei
31368: gossa on ollut sellaisen liikennetunnelin1         ole kuitenkaan tehty mitään sopimuksen täyt-
31369: puttuminen, joka yhdistäisi kaupungin kaksi        tämiseksi ja töiden aloittamiseksi.
31370: osaa.    Koska rautatie kulkee kaupungin              Kun käsityksemme mukaan nopeat toimen-
31371: halki ja rautatieliikenne usein sulkee pitkiksi    piteet ovat välttämättömät nykyisen tilan-
31372: ajoiksi ylikäytävät, syntyy iii!kenneseisauksia,   teen aiheuttamien epäkohtien ja vaarojen
31373: joista on haitta:a elinkeinoelämälle ja asuk-      poistamiseksi, ehdottavat allekirjoittaneet
31374: kaille. Tällainen tilanne liikenneseisauksi-       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
31375: neen ja ruuhkautumisineen kulkuväylillä voi        toivomuksen,
31376: sitä paitsi aiheuttaa mitä vakavimman laatui-
31377: sia vaaroja. On nimittäin huomattava, että                   että hallitus ottaisi vuoden 1956
31378: kaupungin pa1oasema sijaitsee radan toisella              tulo- ja menoarvioesitykseen määrä,..
31379: puolella, ja sinä aikana, jolloin ylikäytävät             rahan liikennetunnelin rakentamiseksi
31380: ovat suljetut, palokunta ei voi riittävän no-             Hankoon.
31381:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
31382: 
31383:                G. Henriksson.                                   Veikko Helle.
31384:                Bruno J. Sundman.                                Martta Salmela-Järvinen.
31385: '756
31386: 
31387: XII,49. -    Toiv.al. N: o 395.
31388: 
31389: 
31390: 
31391: 
31392:                                   Roine ym.: Määrärahasta ylikäytäväsillan rakentamiseen H el-
31393:                                      .~ingin-Porm valtatielle Loimaan kauppalan kohdaUa.
31394: 
31395: 
31396: 
31397:                                        E d u s k u n n a 11 e.
31398: 
31399:    Helsingin-Porin valtamaantie, joka Loi-          epäkohta muodostuu yhä huutavammaksi,
31400: maan kauppalassa kulkee läpi kauppalan, on          mitä pitemmälle ylikäytäväsillan rakentami-
31401: samalla Loimaan kauppalan valtaväylä ja             nen lykätään.
31402: liikenne sillä on hyvin vilkas koko kauppalan          Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris-
31403: alueella. l;iikenteen joustavuudelle ja tur-        tössä on myös paljon työttömyyttä varsinkin
31404: vallisuudelle on hyvin suureksi haitaksi rau-       talvella. Ylikäytäväsillan rakentaminen an-
31405: tatie, joka halkaisee kauppalan keskustan           taisi rakennuskautenaan runsaasti työtilai-
31406: sekä ylittää myös mainitun valtamaantien.           suuksia, joita kipeästi seudulla kaivataan.
31407: Tasoylikäytävät ovat muodostuneet maas-             Lähiseudun kunnat yhteisessä kokouksessaan,
31408: samme todellisiksi surmanloukoiksi hiljaisem-       jonka ne pitivät huolestuttavan työttömyy-
31409: millakin liikennepaikoilla, mutta erikoisen         den vuoksi, ovatkin esittäneet ko. ylikäytävä-
31410: vaarallisia ne ovat niin vilkkailla paikkakun-      sillan yhdeksi sellaiseksi kohteeksi, johon voi-
31411: nilla kuin Loimaan kauppala on. Vartioituina        taisiin sijoittaa työttömiä työhön, joka liiken-
31412: ei niissä onnettomuuksia pääse. runsaammin          teen turvallisuuden ja joustavuuden turvaa-
31413: tapahtumaan, mutta liikenteen joustavalle           miseksi on mitä kiireeliisin ja välttämättö-
31414: kululle ne silloinkin ovat mitä suurimmaksi         min.
31415: haitaksi. Loimaalla on suoritettu laskelmia,           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
31416: paljonko päivittäin ajoneuvoja ja jalankulki-       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31417: joita ao. rautatien ylittää, ja on todettu, että
31418: vilkkaimpina vuorokausina ylittäjiä on n.                     että hallitus ottaisi vuoden 1956
31419: 7 000. Kun liikenne on näin vilkas ja ao. ra-              tulo- ja menoarvioesitykseen määrära-
31420: dalla myös liikenne vilkasta, on todella ai-               han ylikäytäväsillan rakentamiseksi
31421: hetta epäkohdan korjaamiseen. Ylikäytäväsil-               Helsingin-Porin valtatielle Loimaan
31422: lan rakentaminen kiireellisesti on mitä välttä-            kauppalassa.
31423: mättömintä. Liikenne lisääntyy jatkuvasti ja
31424:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
31425: 
31426:                Eino Roine.                                       Paavo Aitio.
31427:                Judit Nederström-Lunden.                          Aimo Aaltonen.
31428:                                                                                             757
31429: 
31430: XII,5o. -   Toiv.al. N:o 396.
31431: 
31432: 
31433: 
31434: 
31435:                                 R. Virtanen ym.: Alikäytävän rakentamisesta Järvenpään
31436:                                    aseman eteläpuolelle.
31437: 
31438: 
31439:                                      E d u s k u n n a ll e.
31440: 
31441:     Järvenpään kauppalan asemalle ja keskuk-         Asiaa onkin käsitelty useissa eri valitsi-
31442: seen suuntautuvan liikenteen järjestämiseksi      joiden kokouksissa, joissa on lausuttu toivo-
31443: olisi rautatieaseman eteläpuolelle rakennet-      mus, että valtiovallan taholta ryhdyttäisiin
31444: tava uusi alikäytävä. Täten voitaisiin Pöytä-     toimenpiteisiin alikäytävän rakentamiseksi.
31445: ::tlhontieltä kauppalan keskukseen ja asemalle    Liikenteen jakamiseksi ja liikenneturvalli-
31446: tapahtuva liikenne johtaa tämän alikäytävän       suuden lisäämiseksi on alikäytävän rakenta-
31447: kautta. Aseman pohjoispuolella oleva alikäy-      minen välttämätöntä.
31448: tävä on aikoinaan rakennettu niin kapeaksi,          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
31449: ettei koko kauttakulku ja yhäti lisääntyvän       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
31450: sisäisen liikenteen ohjaaminen tämän kautta       toivomuksen,
31451: ole mahdollista, puhumattakaan, että sellai-
31452: sella järjestelyllä pidennettäisiin huomatta-               että haUitus ryhtyisi kiireeUisesti
31453: vasti niiden henkilöiden asioimismatkaa, jotka           toimenpiteisiin alikäytävän rakentami-
31454: nykyisin kulkevat Pöytäalhontien kautta.                 seksi Järvenpään aseman eteläpuolelle..
31455:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
31456: 
31457:               Rainer Virtanen.                                 G. Rosenberg.
31458: 758
31459: 
31460: Xll,5t. -   Toiv.al. N:o 397.
31461: 
31462: 
31463: 
31464: 
31465:                                 Kujala ym.: Rautatiealikäytävän rakentamisesta Kymin ase-
31466:                                   man lähelle Karhulan kauppalan alueella.
31467: 
31468: 
31469:                                      E d u s k u n n a ll e.
31470: 
31471:    Maantielinjalla Karhula-Huruksela-An-          liikenteen aikaansaamiseksi tälläkin maantie-
31472: jala on viime vuosien aikana suoritettu pe-       osuudella, vaikka suunnitelmia alikäytävän
31473: rusteellisia korjaus- ja oikomistöitä, joten      rakentamiseksi on jo olemassa.
31474: tie on saatettu hyvään liikennöitävään kun-          Paheksumisen tekee erityisen oikeutetuksi
31475: toon. Kun tämä on lisäksi suorin tie Ky-          vielä se, että paikkakunnalla esiintyy jatku-
31476: menlaakson etelä- ja pohjoisosan välillä, on      vasti työttömyyttä ja että Karhulan ja mui-
31477: liikenne siinä kunnostamisen jälkeen suu-         den lähikuntien työttömiä kuljetetaan etäi-
31478: resti lisääntynyt, Tämän tien uusiminen on        sille siirtotyömaille, vaikka kotoisilla nur-
31479: kuitenkin jäänyt puolinaiseksi sen vuoksi,        killa on näin tärkeä työ tekemättä. Lisäksi
31480: että Karhulan kauppalan alueelle, Kymin           paikkakunnalla tiedetään yleisesti, että Kar-
31481: aseman lähelle, on jätetty rautatien ylittävä     hulan ym. lähikuntien työttömät joutuvat
31482: tasoylikäytävä. Tämä ylikäytävä on erityi-        siirtotyömailla suorittamaan huomattavasti
31483: sen vaarallinen siksi, että maantie ylittää       toisarvoisempia töitä kuin kyseinen alikäy-
31484: rautatien Kymin ratapihan eteläpäästä, missä      tävän rakentaminen olisi. Työttömiksi jou-
31485: liikenne joutuu kulkemaan useiden raiteiden       tuneille pitäisi turvata työtä heidän koti-
31486: ylitse.                                           seudullaan, jotta he voisivat asua perheidensä
31487:    Tällä ylikäytävällä tapahtuu lukuisia lii-     luona. Tässä tapauksessa se ei tuottaisi mi-
31488: kenneonnettomuuksia. Viimeksi sattui varsin       tään vaikeuksia.
31489: vaikea onnettomuus tämän vuoden alkupäi-             Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
31490: vinä, jolloin koko perhe autoineen joutui ju-     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31491: nan ruhjottavaksi äidin menettäessä hen-
31492: kensä.                                                       että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
31493:    Paikkakunnalla on herättänyt paheksu-                  menpiteisiin rautatiealikäytävän ra-
31494: mista, ettei kulkulaitosten ja yleisten töiden            kentamiseksi Kymin aseman lähelle
31495: ministeriö ole ryhtynyt rakennuttamaan ali-               risteyskohtaan,    jossa   Hurukselan
31496: käytävää tähän risteyskohtaan turvallisen                 maantie ylittää rautatien.
31497:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
31498: 
31499:                  Toivo Kujala.                                 Usko Seppi.
31500:                  Tauno Kelovesi.                               Eino Roine.
31501:                  Martti Leskinen.                              Pertti Rapio.
31502:                  Toivo Asvik.                                  H. Tauriainen.
31503:                                                                                                759
31504: 
31505: Xll,52. -   Toiv.al. N:o 398.
31506: 
31507: 
31508: 
31509: 
31510:                                 Ahonen ym.:       Maantieyl~'käytäväsillan   rakentamisesta Lieves-
31511:                                    tuoreen asemalle.
31512: 
31513: 
31514:                                       Eduskunnalle.
31515: 
31516:    Lievestuoreen aseman länsipäässä ylittää            Suunnitelma ylikäytäväsillan rakentami-
31517: Jyväskylästä Hankasalmen kautta Kuopioon            sesta sanotulle paikalle onkin jo valmiina ja
31518: johtava maantie Jyväskylän-Pieksämäen               liikenneturvallisuuden saavuttaminen vaatii
31519: rautatien muodostaen tasoristeyksen, joka on        sen pikaista toteuttamista.
31520: liikenteelle erittäin vaarallinen. Tasoristeyk-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
31521: sen välittömässä yhteydessä kulkee rautatie         kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31522: syvässä kallioleikkauksessa, josta johtuen nä-
31523: köala on hyvin rajoitettu niin maantiellä                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31524: kuin rautatieHäkin liikennöitäessä. Vaaralli-             toimenpiteisiin maantieylikäytäväsillan
31525: suutta lisää jyrkkä maantiemäki Jyväsky-                  rakentamiseksi Lievestuoreen asemalle.
31526: lästä päin tasoristeykselle tultaessa, joten
31527: liukkaat kelit muodostavat erikoisen vaaran.
31528:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
31529: 
31530:               Arvo Ahonen.                                     Mikko Hult.
31531:               Impi Lukkarinen.                                 Artturi Koskinen.
31532: 760
31533: 
31534: Xfi,53. -   Toiv.al. N:o 399.
31535: 
31536: 
31537: 
31538: 
31539:                                 Saariaho ym.: Maantiesillan rakentamisesta Kymijoen yli
31540:                                    1itinvirran lossipaikalle.
31541: 
31542: 
31543:                                      E d u s kun n a ll e.
31544: 
31545:    Iitin pitäjässä on Iitinvirran lossi, jolla    kenteen hoitaminen talvisin, koska virran
31546: Kymijoen ylikulku vaikuttaa erittäin haital-      voimakkuuden vuoksi ei voida edes hevos-
31547: lisesti liikenteen sujumiseen tätä kautta kun-    liikennettä ilman suuritöistä ja toisinaan
31548: nan keskuspaikasta Kansalasta pohjoisiin          mahdotontakin jäädyttämistä hoitaa. Moot-
31549: osiin johtaville tärkeimmille teme. Lautta-       toriajoneuvoliikenne onkin jouduttu järjes-
31550: paikan yli johtavien tieyhteyksien Iitti-         tämään siten, että matkustajat siirtyvät jal-
31551: Heinola, Iitti- Vuolenkoski- Asikkala ja          kaisin jään yli, minkä jälkeen matkaa on
31552: Iitti-Jaala sekä näihin liittyvien sivutei-       jatkettu toista liikennevälinettä käyttäen.
31553: den välittömässä pnrissa on noin 200              Voidaankin lyhyesti todeta, että vaikeudet
31554: km2: n alueella kymmeniätuhansia asukkaita,       ylikulussa Iitin virran lauttauspaikalla ovat
31555: joiden liikennereitti sekä hallinnollisiin että   niin suuria, että nykyisin kohtuullisiakaan
31556: myös talouskeskuksiin johtaa mainitun !ossi-      vaatimuksia ei näin voida tyydyttää. Lisäksi
31557: paikan kautta.                                    on otettava huomioon, että kustannukset los-
31558:    Samaa tietä kulkevat myöskin valtakun-         sin hoitamisesta nousevat vuosittain varsin
31559: nan rajan siirryttyä nykyiseen paikkaan           suuriin summiin.
31560: entistä tärkeämmiksi ja runsaammin lii-              Tie- ja vesirakennuspiiri onkin vaikeudet
31561: kennöidyksi muodostuneet liikennereitit sisä-     todennut, ja sen toimesta jo vuonna 1938
31562: Suomeen, jotka reitit ovat erittäin tär-          on suoritettu sillan rakentaniista koskevia
31563: keitä Kymenlaakson puunjalostusteollisuuden       tutkimuksia. Sillan rakentaminen kuuluukin
31564: raaka-ainehankinta-alueita. Kyseessä olevia       tie- ja vesirakennushallituksen laatimaan
31565: reittejä käytetään myöskin linja-autoliiken-      jokien ylikulkusiltoja käsittävään yleissuun-
31566: teeseen linjoilla: Heinola-Kouvola, Kou-          nitelmaan. Näin ollen on sekä paikallis- että
31567: vola-.,..-Iiitti-Mäntyharju, Helsinki-Porvoo      kaukoliikenteen tarpeiden takia välttämä-
31568: -Kausala-Mikkeli sekä Lahti-Kausala-              töntä rakentaa Iitinvirran lossin tilalle silta,
31569: Vuolenkoski. Iitinvirran lossi muodostaakin       jonka rakentamiskustannuksiin osallistumi-
31570: liikennettä vaikeuttavan ja hidastavan teki-      seen suhtautuu Iitin kunta myönteisesti.
31571: jän mm. sen vuoksi, että uitot suoritetaan           Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
31572: kyseessäolevalla kohdalla hajalautoissa, mitkä    nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31573: pakottavat odottamaan kulkuvuoroa. Tästä          vomuksen,
31574: aiheutuu varsin huomattavaa viivytystä lii-
31575: kenteelle.                                                  että hallitus ryhty~i toimenpitei-
31576:    Mutta erikoisen vaikeaksi muodostuu lii-              siin maantiesillan rakentamiseksi Ky-
31577:                                                          mijoen litinvirran yli.
31578:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
31579: 
31580:                  Urho Saariaho.                                 Valto Käkelä.
31581:                  Yrjö Sinkkonen.                                Toivo H. Kinnunen.
31582:                  Heikki Hykkäälä.                               Marja Lahti.
31583:                  Veikko Kokkola.                                Irma Hamara.
31584:                                                                                                 761
31585: 
31586: XII,54, -     Toiv.al. N:o 400.
31587: 
31588: 
31589: 
31590: 
31591:                                   N. Kaasalainen ym.: Määrärahasta Vammaskosken sillan le-
31592:                                      v·ittämistä varten.
31593: 
31594: 
31595:                                       E d u s k u n n a 11 e.
31596: 
31597:    Maantiesiltojemme yleinen kunto näyttää           Kuorma-autoja ......... . 292 kpl.
31598: huolestuttavalta ja asia kaipaisi pikaista kor-      Henkilöautoja .......... . 475 "
31599: jaamista. Tärkeimpien ensiavun tarpeessa             Omnibusautoja ......... .     68 "
31600: olevien siltojen joukkoon on ehdottomasti jo         Pake.ttiautoja .......... . 126 "
31601: pitemmän aikaa kuulunut Vammaskosken                 Moottoripyöriä ......... . 145 "
31602: silta. Tämä silta, joka kivestä rakennettuna         Traktoreita ............ .     4 "
31603: valmistui v. 1914, siirtyi v. 1955 alussa ta-        Polkupyöriä ............ . 2 963 "
31604: pahtuneen alueliitoksen johdosta Vammalan            Jalankulkijoita ......... . 615 henkeä
31605: kauppalan alueelle.. Varsinaiseksi sillan pi-
31606: tuudeksi voidaan laskea 114 metriä, lisäksi           Koulujen ollessa toiminnassa jalankulkijoi-
31607: siihen kuuluu pengerosien pituutta 65 metriä.      den määrä vielä melkein kaksinkertaistuu ja
31608: Ajoleveydeksi sen rakentamisen aikana riitti       polkupyöräilijöidenkin joukko huomattavasti
31609: hyvin 6 metriä, mikä on sillan nykyinenkin         lisääntyy. Nämä numerotiedot todistanevat
31610: leve.ys. Mutta kun otetaan huomioon tuo val-       jo omalla painollaan sillan levittämisen tar-
31611: taisa kehitys, mikä yli 40 vuoden kuluessa on      peellisuuden. Levittämistä varten on ole.-
31612: maantieliikenteen alalla tapahtunut, käy erit-     massa valmis suunnitelma. Työtä ei voida
31613: täin hyvin ymmärrettäväksi, ettei tämä pitkä       suorittaa työttömyystyönä.
31614: ja kapea silta kykene enää nyt turvallisesti          Edellä esitettyihin asiatietoihin viitaten eh-
31615: täyttämään sille kuuluvaa tehtävää. Viime-         dotamme eduskunnan hyväkgyttäväksi toivo-
31616: aikaisesta sillan yli tapahtuvasta liikenteestä    muksen,
31617: antaa perusteellisen selvityksen elokuun 27                  että hallitus ottaisi vuoden 1956
31618: päivänä 1954 klo 6.00-22.00 välisenä aikana               tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
31619: suoritettu liikennelaskenta, jossa todettiin              suuren määrärahan V ammaskosken sil-
31620: tämä seuraavanlaiseksi:                                   lan levittä·mistä varten.
31621:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
31622: 
31623:         Nestori Kaasalainen.          M. 0. Lahtela.                 Kalle Kämäräinen.
31624:         Einari Jaakkola.              Antti J. Rantamaa.             Matti Raipala.
31625:         Eino E. Heikura.              Jaakko Hakala.                 Urho Kähönen.
31626: 
31627: 
31628: 
31629: 
31630: 96 E 159/55
31631: 762
31632: 
31633: Xfi,55. -   Toiv.al N:o 401.
31634: 
31635: 
31636: 
31637: 
31638:                                  Raipala ym.: Kyröskosken sillan rakentamistyön loppuun
31639:                                      saattamisesta.
31640: 
31641: 
31642:                                        Eduskunnalle.
31643: 
31644:    Hämeenkyrön kunnassa olevaa Kyröskosken            noin 12-14 miljoonaa markkaa. Keväällä
31645: siltaa ja siihen liittyvää tieoikaisua, joka val-     1954 eduskunnan kulkulaitosvaliokunta ja
31646: mistuttuaan parantaa ratkaisevasti tieyhteyk-         osa valtiovarainvaliokunnan jäsenistä kävi
31647: siä T:ampereen-Vaasan valtatieltä Viljakka-           ,tutustumassa paikan päällä sillan rakenta-
31648: laan ja Kyrösjärven itäpuolisille alueille, on        miseen ja totesi olevan erittäin tärkeätä, että
31649: viime vuosina rakennettu työttömyysvarojen            työ nopeasti saadaan päätökseen, koska muu-
31650: turvin, ja viimeksi on täksi talvikaudeksi            ten siihen jo uhratut varat makaavat tuotta-
31651: myönnetty työllisyyden turvaamiseksi vara-            mattomina ja luonnonsuhteet voivat aiheut-
31652: tuista varoista 16 miljoonaa markkaa, jotka           taa vaurioita keskeneräiselle työlle.
31653: eivät kuitenkaan riitä työn loppuunsaatta.-              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31654: miseen, vaan varoja olisi vielä saatava lisää.        nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31655: Tie- ja vesirakennushallituksen antamien tie-         muksen,
31656: tojen mukaan työn loppuvaihe käsittää sel-
31657: laista työtä, erittäinkin betonivalantaa, joka                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31658: teknillisistä syistä on suoritettava kesän ai-               toimenpiteisiin Hämeenkyrön kunnassa
31659: kana. Tie- ja vesirakennushallituksen arvion                 olevan Kyröskosken sillan rakentamis-
31660: mukaan työn loppuvaiheen kustannukset ovat                   työn loppuun saattamiseksi.
31661:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
31662: 
31663:                Matti Raipala.                                    Mauri Seppä.
31664:                R. Hallberg.                                      Arvo Sävelä.
31665:                                                                                                   763
31666: 
31667: Xll,56. -   Toiv.al. N:o 402.
31668: 
31669: 
31670: 
31671: 
31672:                                  Hamara ym.: Kyrönsalmen sillan saattamisesta liikennettä
31673:                                    vastaavaan kuntoon.
31674: 
31675: 
31676:                                       E d u s k u n n a ll e.
31677: 
31678:    Rautatie- ja maantiesiltana toimiva Kyrön-      silta on laivaliikenteen takia suljettuna, on
31679: salmen silta, joka on ainoa Saimaan vesis-         se suljettaV'a kaikelta tieliikenteeltä (myös
31680: tön ylityskohta itäiseltä raja-alueelta Savon-     jalankulkijoiltakin).
31681: linnan kautta länteen suuntautuville teille           III. Sillan leveys :
31682: ja päinvastoin, ei enää kykene tyydyttämään           a) yleensä 4.7 m.,
31683: normaalia liikennettä, koska                          b) kääntösillan osalta 3.o m. ynnä O.s m.
31684:    I. Kyrönsalmen sillan ylittää vuorokau-         levyinen jalkakäytävä, pituus kääntösillan
31685: dessa                                              osalta 40 m. 60 sm.
31686:    a) keskim. 3100 ajoneuvoa,                         On myös laskennassa todettu, että vilk-
31687:    b) keskim. 1100 jalankulkijaa.                  kaimman liikenteen aikana saattaa sillan
31688:    II. Silta joutuu olemaan suljettuna ajo-        ylittää 300 ajoneuvoa tunnissa eli joka mi-
31689: neuvoliikenteeltä                                  nuutti viisi ajoneuvoa.
31690:    a) junaliikenteen takia keskim. 14 ker-            Myöskin merkille pantiin, että vuorokau-
31691: taa vuorokaudessa ( 5 110 kertaa vuodessa)         dessa 14 tunnin aikana joutui 360 ajoneuwa
31692: ja ajassa laskettuna joutuu silta olemaan          jonottamaan siUan takana, kun silta oli juna-
31693: jtmaliikenteen takia kiinni 2-2.5 tuntia,          liikenteen takia kiinni. Päivä, jolloin vii-
31694: kesällä laivaliikenteen aikana 2-3 tuntia,         meksi mainittu lukumäärä todettiin, ei ollut
31695:    b) laivaliikenteen takia keskim. yhteensä       millään tavalla liikenteellisesti vilkas, koska
31696: 100 kertaa 7 kuukauden aikana (13 kertaa           osittain ko. päivänä satoi.
31697: kuukaudessa). Ajassa laskettuna yhteensä              Savonlinnan kaupunki ei yksinään kykene
31698: 26 tuntia, kun laskemme, että silta joutuu         eikä edes ole velvollinen tämän Suomen pi-
31699: olemaan kerrallaan kiinni 17 minuuttia. Ti-        simmän sillan pulman ratkaisemiseen ja sen
31700: lasto osoittaa nimittäin, että silta on laiva-     vuoksi kaikkeen ylläolevaan viitaten, eh-
31701: liikenteen takia kiinni 12 minuutista 25 mi-       dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
31702: nuuttiin. Vuonna 1953 oli heinäkuu vilk-           syttäväksi toivomuksen,
31703: kain, jolloin silta piti avata 23: lle laivalle.
31704:    Näin ollen, kun ottaa huomioon juna- ja                    että hallitus antaisi kiireellisesti tut-
31705: laivaliikenteen, joutuu silta olemaan ajo-                 kia, mahdollisuudet Kyrönsalmen sil-
31706: neuvoliikenteeltä suljettuna keskim. 433 ker-              lan saattamiseksi normaalia liikennettä
31707: taa kk: ssa, mikä merkitsee ajassa noin, 72                tyydyttävään kuntoon.
31708: tuntia. - On myös huomattava, että kun
31709:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
31710: 
31711:                Irma Hamara.                                     Onni Hiltunen.
31712:                Viljo Virtanen.                                  Sylvi Halinen.
31713:                                       Erkki Tuuli.
31714: 764
31715: 
31716: XIl,57. -   Toiv.al. N:o 403.
31717: 
31718: 
31719: 
31720:                                 Rantamaa ym.: Maantiesillan rakentamisesta Puumalansal-
31721:                                    meen.
31722: 
31723: 
31724:                                      E d u s k u n n a ll e.
31725: 
31726:    Puumalan kunta on tunnetusti luonnon-          lemminpuolinen rantojen mataluus puoles-
31727: kaunista, mutta liikenneolosuhteidensa puo-       taan taas helpottaa salmen kaventamistyötä
31728: lesta se on lähinnä verrattavissa erittäin vai-   ja kustannuksia tuntuvasti.
31729: keisiin saaristopitäjiin. Tämän lisäksi nekin        Mainittakoon vielä, että parhaillaan suori-
31730: liikenneyhteydet, mitä pinta-alaltaan laajassa    tettava tien oikaisu linjalla Imatra-Puu-
31731: pitäjässä on, muodostuvat usein varsin han-       mala ja Puumalan-Savonlinnan maantieltä
31732: kaliksi lähinnä vesistöjen monilukuisuuden        lähtevä Lietveden uusi tie, mikä ratkaise-
31733: vuoksi. Niinpä silläkin päätiellä Imatra-         vasti lyhentää matkaa Puumalasta Mikkelin
31734: Savonlinna-Mikkeli, jolla liikenne on suu-        kaupunkiin, vain lisäävät liikenteen kasvavaa
31735: rin, on liikenteen vilkkaimmalla paikalla ja      painetta nimenomaan tässä kosketellulla
31736: aivan Puumalan suuren ja nopeasti kehitty-        lossipaikalla Puumalansalmessa, joten sen
31737: vän kirkonkylän äärellä oleva Puumalan-           käyttökapasiteetti joutuu entistä kovemmalle
31738: salmi sellainen kohta, missä ensinnäkin on        koetukselle, mistä sen on suorastaan mahdo-
31739: käytettävä lossia noin 350 m leveän salmen        ton edes välttävästi selviytyä, ellei hanka-
31740: ylittämiseen, ja toisekseen tämäkään yhteys       laksi, epävarmaksi, jopa vaaralliseksikin
31741: ei ole kaikkina aikoina käytettävissä ollen-      osoittautuneen Puumalansalmen lossin tilalle
31742: kaan, kun näet myrskyt ja jääesteet hyvin         kiireellisesti rakenneta maantiesiltaa. - Kul-
31743: usein katkaisevat senkin jqpa vuorokau-           kulaitosvaliokuntakin toteaa mietinnössään
31744: denkin mittaiseksi ajaksi. Niin ikään on          n: o 13 16 päivältä marraskuuta 1954, että
31745: lisättävä, että silloinkin kun lossi moottorei-   ,liikenneolosuhteet aloitteen tarkoittamalla
31746: neen toimii moitteettomasti, on se lukematto-     ylimenopaikalla ovat varsin hankalat, minkä
31747: mia kertoja osoittautunut jopa hengenvaa-         vuoksi sillan rakentamista ei voida välttää,
31748: ralliseksi kantokykynsä heikkouden tähden.        ja sitä tarkoittavat tutkimukset ovatkin jo
31749: Vaikka tie- ja vesirakennushallituksen toi-       käynnissä, ja sillanrakennussuunnitelmien
31750: mesta onkin nyttemmin hankittu sinne uusi         valmistuttua tie- ja vesirakennushallitus on
31751: 20 tonnin kantoinen lossi, ei Puumalansal-        ilmoittanut tulevansa sisällyttämään meno-
31752: men liikenneongelmaa ole saatu lopullisesti       arvioehdotukseensa määrärahapyynnön tien
31753: tyydyttävään ratkaisuun.                          aloittamista varten".
31754:    Jotta saavutettaisiin pysyvä ja kertakaik-        Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
31755: kinen korjaus tähän paljon ajanhukkaa ja          nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31756: hankaluuksia vuosikausia aiheuttaneeseen          vomuksen,
31757: epäkohtaan, olisi Puumalansalmeen raken-
31758: nenettava maantiesilta. Sillan rakentamisen                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31759: yhteydessä olisi samalla toteutettava salmen             toimenpiteisiin maantiesillan rakenta-
31760: kaventaminen, mikä puolestaan alentaisi                  miseksi Pu;umalan kunnassa sijaitse-
31761: varsinaisen sillan rakennuskustannuksia. Mo-             vaan Puunuilansalmeen.
31762:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
31763: 
31764:          Antti J. :B.antamaa~         Edvard Pesonen.              Urho Saariaho.
31765:          Toivo H. Kinnunen.           Antti Kukkonen.              Onni Hiltunen.
31766:          Matti Miikki.                Aukusti Pasanen.             K. F. Haapasalo.
31767:          Yrjö Sinkkonen.              Irma Hamara.                 Niilo Nieminen.
31768:                                                                                                 765
31769: 
31770: XII,5s. -   Toiv.al. N:o 404.
31771: 
31772: 
31773: 
31774: 
31775:                                 Rantamaa ym..: Sillan aikaansaamisesta Orivirran salmeen
31776:                                   Savonrannan kunnassa.
31777: 
31778: 
31779:                                       E d u s k u n n a 11 e.
31780: 
31781:    Savonlinnasta Joensuuhun Savonrannan ja         virran mukana kulkeutuu jää- ja lumisoh-
31782: Liperin kuntien kautta kulkevan maantien           joa ja sitä kasaantuu virtaan useitten met-
31783: katkaisee 2 kilometriä Savonrannan kirkon-         rien paksuudelta, on tällöin lossiväylän pitä-
31784: kylästä Savonlinnaan päin oleva Orivirta,          minen avoimena suorastaan mahdotonta.
31785: minkä yli liikennettä välittää lossi. Tämä            Miten tärkeä tämä tie ja niin myös Ori-
31786: lossiliikenne on vuosikymmenen ajan ollut          virran salmen yli rakennettava silta on,
31787: varsin hankala, koska hyvin usein siinä on         selvinnee pääasiassa seuraavista seikoista.
31788: ollut liikenne keskeytettävä jopa kokonaan            Ensinnäk,l.n koko Savonlinnan-Joensuun
31789: ja toisinaan pitkiksikin ajoiksi. Mitä tällainen   vaikutuspiirissä ovat Kerimäen, Savonran-
31790: keskeytys merkitsee nyttemmin suureksi pai-        nan, suurelta osin Heinäveden ja Liperin
31791: suneelle liikenteelle, saattaa varsin hyvin        sekä osittain myös Säämingin ja Kontiolah-
31792: käsittää. Sen lisäksi tällaiset liikenteen kat-    den kunnat. Toiseksi tämä tie on suo~in ja
31793: keamiset tuottavat monenlaisia vaikeuksia          lyhyin Savonlinnasta Joensuuhun oleva yh-
31794: niille ihmisille, jotka asuvat näillä seuduilla.   teys, jopa edelleen viimeksimainitusta poh-
31795: Asiaan on kiinnitetty huomiota eduskunnas-         joiseen päin. Tällainen yhteys on tietysti
31796: sakin jo noin parikymmentä vuotta sitten,          suuriarvoinen maantieliikenteelle, koska val-
31797: jolloin siitä tehtiin eduskunta-aloite, mutta      taosa esim. Savonrannalle suuntautuvasta
31798: se raukesi suunnitteilla olleen suoran laiva-      posti-, puutavara- ja henkilöliikenteestä iba-
31799: väylän ruoppauksen johdosta. Kyseisen lai-         pahtuu juuri Orivirran salmen kautta, ja
31800: vaväylän nyttemmin valmistuttua on virran-         niin ko. ylittämispaikka muodostuu ratkaise-
31801: käynti Orivirralla lauttauspaikan kohdalla         vaksi muutenkin syrjä:isen kunnan jokapäi-
31802: heikentynyt siinä määrin, että jo pienetkin        väisessä elämässä. Niinpä kulkee normaali-
31803: pakkassäät aiheuttavat sillä kohdin väylän         oloissa juuri Orivirran kautta miltei kaikki
31804:  jäätymisen ja siten tekevät mahdottomaksi         Savonrannalle saapuva ja sieltä lähtevä posti,
31805: kaiken lauttausliikenteen virralla. Näin on ta-    huomattava osa paikkakunnan kauppaliikkei-
31806:  pahtunut monena vuotena, ja nyt, vuonna           den tavaralähetyksistä ja varastotäydennyk-
31807: 1955, on säännöllinen liikenne talviseen aikaan    sistä, 4 päivittäistä Savonlinnan-Savonran-
31808:  Orivirralla osoittautunut täysin mahdotto-        nan-Joensuun välistä linja-autovuoroa, ja
31809:  maksi. Edes v;aikeimpinakaan talvina ei jää-      näiden lisäksi kulkee Orivirran kautta tärkeä
31810:  peite ole mainitussa virrassa kuitenkaan n,iin    puutavaran kuljetusreitti Kulennoisten ja Sa-
31811:  vahva, että minkäänlainen ajoneuvoliikenne        vonlinnan suuntaan, ja niin ikään tätä tietä
31812:  sen yli olisi mahdollista. Niinpä kuluvan         tapahtuu pääasiallinen huolto Savonrannalla
31813:  talven aikana oli Orivirta jäässä yhteen me-       ja sen lähipitäjissä joka talvi oleville suurille
31814:  noon 4 viikkoa, ja vasta eräinä suojailmojen      metsätyömaille. Niiden asukkaiden lukumää-
31815:  aikoina kyettiin lossiväylä avaamaan, mutta        räksi, joille tie ja ylipääsy Orivirrasta on
31816:  kokemus on vuosien ajoilta osoittanut, että       suorastaan välttämätön, voidaan laskea noin
31817:  kun ilma vähänkin kylmenee, katkeaa !ossi-         4 000 henkeä. Tähän kuuluu Savonrannan
31818:  yhteys uudelleen. Jalankulltijoidenkin liik-       kunta kokonaisuudessaan. Kun liikenne Ori-
31819:  kuminen tällä kohdin jääpeitteen yli on ar-        virralla - valitettavasti säännöllisin väli-
31820:  veluttavaa, jopa vaarallistakin. Kun lisäksi       ajoin - jatkuvasti joutuu keskeytyksiin,
31821: 766                                 Xll,5s.- Orivirran silta..
31822: 
31823: 
31824: jäävät edellämainittujen seutujen asukkaat        aikaa kestävä keskeytyminen johtaa sekä si-
31825: suorastaan mot1\iin, kun matka liikekeslmk-       ten korostaa niitä suuria taloudellisia tap-
31826: siin sen johdosta pitenee huomattavasti.          pioita, mitä siitä koituu nä;itten syrjäisten
31827:    Nämä seudut saavat toimeentulonsa ratkai-      seutujen muutenkin taloudellisissa vaikeuk-
31828: sevalta osaltaan metsäkaupoista, metsätöistä      sissa eläville asukkaille. Kun Savonrannan
31829: ym. puutavaraliikenteestä, mikä kuitenkin         kunnan valtuuttama lähetystö kävi tässä
31830: kärsii Orivirran salmen yli tapahtuvan l:ii-      asiassa tammikuussa tänä vuonna kulkulai-
31831: kenteen katkeamisista, jopa joutuu toisinaan      tosmilljisteriössä, lausui ministeri Miettunen
31832: pitkiksikin ajoiksi kokonaan seisauksiin. Sa-     ihmetyksensä siitä, että näin suurta aluetta
31833: vonrannalla tolimii Vuokalan Saha Oy, joka        koskeva ja näin vilkkaalla liikeyhteyslinjalla
31834: kuljettaa saha- ja höylätavaraa jatkuvasti        oleva Orivirta, jonka merkitys on ko. liiken-
31835: Punkaharjun Kulennoisten asemalle ja sa-          teelle ratkaiseva, on jäänyt riittävää huo-
31836: moin suuren osan jalostettaV'asta puutava-        IDtiota vaille. Tie- ja vesirakennushallituk-
31837: rasta Orivirran ·eteläpuolelta, ja näiden kul-    sessa huomautettiin samalle lähetystölle, että
31838: jetus tapahtuu mainitun Orivirran k>autta.        asiantuntijoiden käsityksen mukaan asioo ei
31839: Milloin ko. saha ei saa kuljetuksiaan to,lm.i-    voida lopullisesti saada järjestykseen muuten
31840: tetuksi, joutuu se pysäyttämään toimintansa,      kuin rakentamalla maantiesilta Orivirran sal-
31841: niinkuin aika ajoin on tapahtunut. Tämä           meen, ja että asian jouduttamisek~i olisi saa-
31842: tietää suurilukuiselle perheenhuoltajien jou-     tava ensin määräraha tutkimuksen toimitta-
31843: kolle toimeentulon V'ai:keutum;ista. Niinikään    miseksi sillan rakentamisen yksityiskohdista,
31844: sairaskuljetukset Savonrannalta suuntautu-        kustannuksista ja sen jälkeen määräraha
31845: vat Savonlinnaan, koska siellä olevassa kes-      tarpeelliseksi osoittautuvan suuruisena itse
31846: kussairaalassa on kaikki kunnan varaamat          sillan ra:kentrumiseksi.
31847: hoitopaikat. Suurin osa Savonrannalla tuo-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31848: tetusta maidosta kuljetetaan sekin Savonlin-      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31849: naJan sekä noin 80 % teuraskarjasta viedään       muksen,
31850: mainittuun kaupunkiin. Liikenteen vilkkautta
31851: osoittamaan mainittakoon vielä, että Orivir-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31852: ran salmen yli johtavaa tietä kulkee· päi-                toimenpiteisiin tutkimuksen toimittOr
31853: vittäin noin 80-100 erilaista autoa.                      miseksi Savonrannan kunna.ssa ole-
31854:    Olemme edellä koettaneet kuvata niitä suu-             vaan Orivirran salmeen rctkennettavan
31855: ria vaikeuksia, mihin Orivirran salmen yli                sillan aikaan-saamiseksi.
31856: johtavan liikenteen jatkuva ja usein pitkän
31857:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1955.
31858: 
31859:                  Antti J. Rantamaa.                              Irma Hamara.
31860:                  Aukusti Pasanen.                                Edvard Pesonen.
31861:                  Yrjö Sinkkonen.                                 Niilo Nieminen.
31862:                  K. F. Haapasalo.                                Kalle Kämäräinen.
31863:                  Toivo H. Kinnunen.                              Lennart Heljas.
31864:                                                                                              767
31865: 
31866: XII,ö9. -   Toiv.al. N:o 405.
31867: 
31868: 
31869: 
31870:                                 Hiltunen ym.: Orivirran maantiesillan rakentamisesta.
31871: 
31872: 
31873:                                      E d u s k u n n a 11 e.
31874: 
31875:    Savonlinnasta Joensuuhun Savonrannan ja       seen matkustaville. Matkustaja- ja tavara-
31876: Liperin kautta kulkevan maantien katkaisee       liikenteelle tämä lyhin yhteys on suuriarvoi-
31877: 2 km Savonrannan kirkonkylästä Savonlin-         nen, sillä lossiliikenteen ollessa suljettuna ei
31878: naan päin Orivirta, jonka yli liikennettä vä-    lossin takana oleville paikkakunnille ole
31879: littää lossi. Tämä lassiliikenne on vuosikym-    muuta mahdollisuutta kuin pitkän ja kalliin
31880: menien ajan ollut hyvin vaikeaa keskeyttäen      kiertotien (Savonlinna-Tappuvirta-Heinä-
31881: talvisaikaan usein liikenteen ja kauttakulun     vesi-Vihtari) kautta olla liikenneyhteydessä
31882: tällä tiellä kokonaan. Kaikenlainen liikenne     lähimpien liikennepaikkojen Savonlinnan ja
31883: virran yli jäitse on mahdotonta, sillä vaikka    Kulennoisten rautatieasemien kanssa.
31884: virta jäätyykin, ei siihen koskaan tule niin        Savonrannalla on V uokalan Saha Oy: n
31885: kantavaa jäätä, että se kestäisi minkäänlaista   saha, joka kuljettaa saha- ja höylätavaraa
31886: kulkuneuvoa. Jalankulkijoittenkin ylikulku        jatkuvasti Kulennoisten asemalle ja samalla
31887: on useimmiten arveluttavaa ja vaarallista.       suuren osan jalostettavaa. puutavaraa Ori-
31888: Tilanne on aikaisemmasta vielä muuttunut         virran eteläpuolelta, joitten kuljetus tapah-
31889: sikäli epäedullisemmaksi, kun viimeksi kulu-     tuu Orivirran kautta. Ellei mainittu saha
31890: neena kesänä Orivirran laivaväylää ruopat-       saa kuljetuksiaan toimitetuksi, joutuu se py-
31891: tiin syvemmäksi, joka johti virran kulun         säyttämään toimintansa, niin kuin aika ajoin
31892: heikentymiseen. Näin ollen jäätyminen on         on tapahtunutkin mm. tämän talven aikana.
31893: nyt jokatalvista, mutta kuitenkin sikäli heik-   Tämä tietää kymmenille perheenhuoltajille
31894: koa, ettei ajoneuvon kantavaa jäätä muo-         .työttömyyttä ja toimeentulon vaikeutumista.
31895: dostu. Kun lisäksi virran mukana kulkeutuu       Vielä mainittakoon, että kyseessä olevaa
31896: jää- ja lumisohjua, niin niiden kerääntyessä     maantietä pitkin kulkee päivittäin noin 80-
31897: virtaan pakkasen aikana useita metrejä pak-      100 erilaista autoa, joka osoittaa liikenteen
31898: suksi kerrokseksi on tällöin lassiväylän         vilkkautta.
31899: avoinna pitäminen suorastaan mahdotonta.            Kuten edellä olevista perusteluista ilmenee,
31900: Lisäksi on huomattava, että talvisaikaan los-    ei Orivirrassa olevan lossin avulla voida enää
31901: siväylän aukipitäminen tuottaa huomattavia       yhä lisääntyvää liikennettä Savonlinnan-
31902: kustannuksia valtiolle, koska lumi- ja jää-      Joensuun välillä tyydyttää. Sen vuoksi sil-
31903: sohjun poistamista varten täytyy pitää työssä    lan rakentaminen Orivirtaan on lähivuosina
31904: ajoittain jopa parikymmentäkin työntekijää.      välttämätöntä.
31905:    Miten tärkeää sillan rakentaminen Orivir-        Edellä olev:aan viitaten ehdotammekin kun-
31906: ran yli on, selviää seuraavasta. Savonlinnan     nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31907: -Joensuun vaikutuspiirissä ovat Kerimäen,        muksen,
31908: Savonrannan, suurelta osin Heinäveden ja
31909: Liperin kunnat sekä kauttakulkuliikenteen                  että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
31910: vuoksi myöskin Joensuun kaupunki. Tämä                   menpiteisiin maantiesilkr.n rakenta,lni-
31911: tie on suorin ja lyhin Savonlinnan-Joensuun              seksi Orivirtaan.
31912: välillä sekä edelleen viimemainitusta pohjoi-
31913:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
31914: 
31915:         Onni Hiltunen.           Sylvi Halinen.          Edvard Pesonen.
31916:         K. F. Haapasalo.         Viljo Virtanen.         Wiljam Sarjala.
31917:                        Niilo Nieminen.           Irma Hamara.
31918: 768
31919: 
31920: Xfi,6o. -   Toiv.al. N:o 406.
31921: 
31922: 
31923: 
31924: 
31925:                                 Raipala ym.: Scilmin sillan rakentamisesta Ikaalisten kun-
31926:                                    nassa.
31927: 
31928: 
31929:                                      E d u s k u n n a ll e.
31930: 
31931:    Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta ja osa        sunnon mukaan heikoin silta maassamme
31932: valtiovarainvaliokunnan jäsenistä kävi tou-       huomioiden Vaasan-Tampereen valtatien
31933: kokuussa 1954 tutustumassa Tampereen-             valtavan liikenteen, rautatietä kun ei näillä
31934: Vaasan valtatiellä Ikaalisten kunnassa Kil-       seuduin ole, olisi tärkeätä liikenteen jatku-
31935: vakkalan kylässä olevaan Salmin siltaan ja        miselle, 'että uusi silta saadaan valmiiksi
31936: totesi silloin, että tämä viime vuosisadalta      ennenkuin vanha lopullisesti tulee käyttö-
31937:  peräisin oleva silta on niin loppuun käy-        kelvottomaksi. Tie- ja vesirakennushallituk-
31938: tetty, että sillalla on moottoriajoneuvojen       sen kustannusarvion mukaan uusi silta tulisi
31939: nopeus alennettu 20 kilometriin tunnissa ja       maksamaan 40 miljoonaa markkaa.
31940:  että raskaammat linja-autot saavat ylittää         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31941: 'Sillan vain tyhjinä. Pakon edessä on viime       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31942: keväänä kysymyksessä olevaa siltaa väliai-        muksen,
31943: kaisesti vahvistettu ja tie- ja vesirakennus-
31944: hallituksen antamien tietojen mukaan silta                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31945: näiden vahvistusten avulla saattaa kestää                 toimenpiteisiin Ikaalisten kunnan Kil-
31946:  väliaikaisena siltana vielä sen ajan, jonka              vakkalan kylässä olevan Salmin sillan
31947:  uuden rakentaminen kestää. Kun silta on                  rakentamistyön aloittamista varten.
31948: edelleen tie- ja vesirakennushallituksen lau-
31949:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
31950: 
31951:               Matti Raipa.la.                                  Mauri Seppä.
31952:               R. Hallberg.                                     Arvo Sävelä.
31953:                                                                                             769
31954: 
31955: XD,at. -      Toiv.al. N:o 407.
31956: 
31957: 
31958: 
31959: 
31960:                                   Ahonen ym.: Määrärakasta Suolahdenr-Koiviston maantien
31961:                                     siltatöihin.
31962: 
31963: 
31964:                                       E d u s k u n n a 11 e.
31965: 
31966:    Eduskunta osoitti vuosina 1950-1951 10          vaikea työttömyys osoittaa, että tulevaisuu-
31967: milj. markkaa Suolahden-Koiviston maan-            dessa tällaiset työkohteet olisivat erittäin
31968: tien rakentamiseen. Tällä määrärahalla saa-        tarpeellisia.
31969: tiin ko. tien perusta, pientä osaa lukuun-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
31970: ottamatta, valmiiksi. Seuraavana vaiheena          kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
31971: olisi siltojen rakentaminen sekä tien lopul-       toivomuksen,
31972: linen valmistaminen liikennöitävään kun-
31973: toon. Tarkoitukseen ei kuitenkaan myöhem-                    että kaUitus ottaisi vuoden 1956
31974: min ole enää osoitettu varoja, joten uhratut-             tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000000
31975: kin varat ovat kuin hukkaan heitetyt, kun                 markkaa Suolahden-Koiviston maan-
31976: tietä ei ole voitu avata liikenteelle. Suolah-            tien siltatöiden suorittamiseen.
31977: den kauppalan tunnetusti ja jatkuvasti
31978:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
31979: 
31980:         Arvo Ahonen.                  Artturi Koskinen.             Impi Lukkarinen.
31981: 
31982: 
31983: 
31984: 
31985: 97 E 159/55
31986: 770
31987: 
31988: XII,62, -   Toiv.al. N:o 408.
31989: 
31990: 
31991: 
31992: 
31993:                                 Ahonen ym.: Määrärahasta sillan rakentamiseksi Hännilän-
31994:                                   salmen lossipaikalle.
31995: 
31996: 
31997:                                      E d u s k u n n a II e.
31998: 
31999:   Kuten tunnettua, kulkee Helsingin-Oulun         tule olemaan sillan rakennustöiden haittana.
32000: valtatie, tie n: o 4, mm. Viitasaaren kautta.       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32001: Tultaessa etelästä päin Viitasaaren kirkolle      kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
32002: on n. 4 km ennen kirkonkylää Keiteleenjär-        muksen,
32003: ven Hännilänsalmi, joka ylitetään lautalla.
32004: Tämä salmi on kaiken kaikkiaan lähes yhden                  että hallitus ottaisi vuoden 1956
32005: km: n levyinen, mutta aikoinaan pengerretty              tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
32006: kivillä, niin että siinä tällä kertaa on n.              markan suuruisen määrärahan sillan
32007: 164 metrin levyinen lossiväylä. Tilastojen               rakentamiseksi V iitasaaren pitäjässä
32008: mukaan on tämä valtatie eräs maamme vilk-                sijaitsevalle H ännilänsalmen lassipai-
32009: kaimmin liikennöidyistä ,teistä. Tämän joh-              kalle Helsingin-Oulun valtatiellä
32010: dosta syksyllä 1953 otettiin käyttöön uusi               n:o 4.
32011: lauttakin, joka kiinnitettiin siten, ettei se
32012:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
32013: 
32014:          Arvo Ahonen.                Impi Lukkarinen.              Artturi Koskinen.
32015:                                                                                             771
32016: 
32017: XII,6a. -   Toiv.al. N:o 409.
32018: 
32019: 
32020: 
32021: 
32022:                                 Erkkilä. ym.: · Sillan rakentamisesta Pyhäjoen yli Haapaveden
32023:                                    pitäjän Mieluskyl{in: kohdalle.
32024: 
32025: 
32026:                                      E d u s k u n n a ll e.
32027: 
32028:    Kulkuyhteyksien parantaminen on tärkeim-       keuttaa se, että Pyhäjoki Mieluskylän koh-
32029: piä tehtäviä nykyajan yhteiskuntaelämässä         dalla katkaisee tämän kuljetusreitin.
32030: ja kunnat sekä valtio uhraavat vuosi vuo-            Ei ainoastaan tällaisten pitkän matkan
32031: delta yhä suurenevia summia niiden paran-         kuljetuksien vuoksi siltaa tarvita, vaan suo-
32032: tamise.en.                                        rastaan välttämätön se on Mieluskylän niille
32033:    Eräs tämän alan tehtävä on Haapaveden          asukkaille, jotka asuvat Pyhäjoen eteläpuo-
32034: Mieluskylässä olevan Mieluskosken sillan ra-      lella, koska varsinainen valtamaantie, koulu,
32035: kentaminen. Silta liittyy tärkeänä osana sii-     kaupat, posti ym. ovat pohjoispuolella jokea.
32036: hen tiejaksoon, joka alkaa Ylivieskan-Niva-       Sen lisäksi maanviljelijäin omistamat maat
32037: lan maantiestä Vähäkankaan kylän kohdalta         ovat molemmin puolin jokea ja kun kul-
32038: ja päättyy Haapaveden-Oulaisten maantie-          kuyhteydet syksyin ja keväisin tilapäisten
32039: hen Mieluskylän kohdalla.                         renkkusiltojen pois purkamisen vuoksi ovat
32040:    Valmistuttuaan tulee tie olemaan Ylivies-      kokonaan poikki, tuottaa tämä asukkaille
32041: kan ja Haapaveden pitäjien tärkeimpien asu-       suuria kulkuvaikeuksia.
32042: tuskeskusten lyhimpänä yhdystienä. Ylivies-          Haapaveden kunnan toimesta on sillan
32043: kan puoleisesta päästä on tiestä Kantokylän       piirustukset ja kustannusarvio teetetty odot-
32044: kunnantie jo rakennettu, samoin Haapave-          taen nyt toteuttamistaan.
32045: den puoleisesta päästä Ollilanperän kunnan-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32046: tie ja suunnitelmat ovat valmiina tien kes-       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32047: kiosan rakentamiseksi, jota sitäkin on alus-
32048: tavasti rakennettu 1930-luvulla, mm. ojat                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
32049: kaivettu ja pohja tasoitettu, mutta on tie               toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
32050: sen jälkeen jäänyt rappe.utumaan. Kuitenkin              Pyhäjoen yli Haapaveden pitäjän Mie-
32051: sitä vieläkin talvisaikaan käytetään huomat-             luskylän kohdalle.
32052: tavasti puutavaran kuljetukseen, mitä vai-
32053:   Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
32054: 
32055:         Eeli Erkkilä.                Eino E. Heikura.              Eino Rytinki.
32056:         Eero Saari.                  Hilja Våänä.nen.              Yrjö Hautala.
32057:         Niilo Ryhtä.                 Tahvo Rönkkö.                 Artturi Jämsen.
32058:         Toivo Antila.                Eemil Partanen.               Kusti Eskola.
32059: 772
32060: 
32061: XU,64.- Toiv.al. N:o 410.
32062: 
32063: 
32064: 
32065: 
32066:                                Torvi ym.: Sillan rakentamisesta Oulujoen yli Muhoksen kun-
32067:                                   nan Laitasaaren kylässä Sanginjoen kylään johtavalla
32068:                                   maantiellä.
32069: 
32070: 
32071:                                      Eduskunnalle.
32072: 
32073:    Oulujoen pohjoispuolella Muhoksen kunnan      kohdalle Muhoksen Laitasaaren kylään san-
32074: Laitasaaren ja Sanginjoen kylien asukkaat        gen tärkeä paikkakunnan väestölle. Sillan
32075: ovat sillan puuttuessa vailla yhteyksiä kir-     rakentaminen antaisi sitäpaitsi työmahdolli-
32076: konkylään, jossa kunnan virastot, läakäri ja     suuksia suurelle. joukolle työntekijöitä.
32077: kätilöt ja sairaanhoitajat ovat. Maantien koh-     Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32078: dalla liikennöidään proomulla joen yli sil-      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32079: loin, kun liikkuminen on mahdollista. Vir-
32080: taava Oulujoki on varsinkin syystalvella,                että hallitus antaisi tutkituttaa ja
32081: usein jouluun saakka sellainen, että se ei             tehdä suunnitelman sillan rakentami-
32082: ole jäässä, eikä jääesteiden vuoksi voi proo-          seksi Oulujoen yli Sanginjoen kylään
32083: mullakaan kulkea. Siksi on sillan rakentami-           johtavan maantien kohdalla Muhoksen
32084: nen Sanginjoen kylään johtavan maantien                kunnan Laitasaaren kylässä.
32085:   Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
32086: 
32087:               Irma Torvi.                                   Yrjö Murto.
32088:               Pentti Liedes.                                Antti Kinnunen.
32089:                                                                                               773
32090: 
32091: XII,65. -   Toiv.al. N:o 411.
32092: 
32093: 
32094: 
32095: 
32096:                                  Lahtela ym.: Sillan rakentamisesta Kemijärven-Lehtolan-
32097:                                     Posion maantiellä oleviin Kaisan- ja Lantunginsalmeen.
32098: 
32099: 
32100:                                       E d u s k u n n a 11 e.
32101: 
32102:    Kemijärven kirkonkylän-Soppelan-Lehto-             Kun po. lossien vuotuinen ylläpito tulee-
32103: lan-Jumiskon voimalaitoksen-Posion maan-           huomattavan kalliiksi ja niissä nyt olevat
32104: tie, jonka rakentamisasia on ollut vireillä        vanhat puulautat ovat tarkoitukseensa kel-
32105: yli 30 vuotta ja joka olisi pitänyt rakentaa       vottomat ja lossit tiellä haittaavat liikennettä
32106: jo siihen mennessä, kun Rovaniemen-Kemi-           ja estävät sen kokonaisuudessaankin pitkiksi
32107: järven rautatie valmistui vuonna 1934, että        ajoiksi kesän ja talven tullessa, olisi Kaisan-
32108: Posion kuntalaise.t olisivat voineet käyttää       salmen ja Lantunginsalmen lassipaikalle kii-
32109: mainittua rautatietä hyväkseen, on vasta           reimmiten rakennettava sillat.
32110: vuonna 1954 saatu siihen kuntoon, että sitä           Näin olisi tehtävä sen vuoksi, että po. tie
32111: voidaan liikennöidä. Mainitulla tiellä on kui-     on kahden kunnan keskustan välinen suorin
32112: tenkin kolme lassipaikkaa Kemijärven kun-          kulkureitti ja se lyhe.ntää varsin suurelle
32113: nan alueella, jotka kesällä pahasti haittaavat     asujamistolle matkaa lähimmälle rautatie-
32114: ko. tien liikennettä ja keväällä kesän tulon       asemalle ja heille sopivampaan liikekeskuk-
32115:  ja syksyllä talven tulon aikana estävät lii-      seen 50-60 km ja että se on varsin vilkas-
32116: kenteen pitkiksi ajoiksi kokonaisuudessaan.        liikenteinen kauttakulku- ja matkailureitti
32117: Kun näin on, olisi niistä ainakin kahteen          sekä että näiden lossien takana asuu lähes
32118: lossipaikkaan, nimittäin Kaisansalmeen ja          1500 Kemijärven kuntalaistakin, joiden tulisi
32119: Lantunginsalmeen pitänyt rakentaa silta sa-        kaikkina vuoden aikoina voida esteettömästi
32120:  massa yhteydessä kuin tie rakennettiin, koska     käyttää tietä.
32121:  näihin salmiin tuleviin siltoihin tarvitaan          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
32122: verraten kapeat vesiaukot. Käsityksemme mu-        dotamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
32123: kaan Kaisansalmen sillan vesiaukon leveyden        sen,
32124:  tulisi olla ainoastaan 15-20 m ja Lantungin-
32125: salmen sillan vesiaukon korkeintaan 12 metriä.               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
32126:  Muu osa po. salmia voidaan pengertää ja                  toimenp#eisiin s~'llan rakentamiseksi
32127:  sekin on helppo tehtävä, kun tarvittava pen-             Kemijärver~r-Lehtolan-Posion maan-
32128:  gerrysmaa ja kivet ovat verraten läheltä saa-            tiellä olevaan Kaisansalmeen ja Lan-
32129:  tavissa.                                                 tunginsalmeen.
32130:    Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
32131: 
32132:                M. 0. Lahtela.                                   Yrjö Sinkkonen.
32133:                Eino Rytinki.                                    Niilo Ryhtä.
32134:                Erkki Koivisto.                                  Kalle Kämäräinen.
32135: 774
32136: 
32137: Xfi,66. -   Toiv.al. N:o 412.
32138: 
32139: 
32140: 
32141: 
32142:                                  Niskala ym.: SiZUt."" rakentamisesta Tornionjoen yU PeUon
32143:                                     kyUin kohdtiUe.
32144: 
32145: 
32146:                                       E d u s kun n a 11 e.
32147: 
32148:    Viime aikoina on monilla aloilla solmittu       taminen Tornionjoen yli Pellon kohdalta
32149: sopimuksia pohjoismaiden välillä näiden kes-       olisi säännöllisen liikenteen ylläpitämiseksi
32150: lreisen yhteistyön t~hostamis~ksi. Näiden pyr-     välttämätöntä. Kelirikkoaikoina tällä yli 400
32151: >kimysten tuloiksena on saatu aikaan erinäisiä     km pitkällä rajalla ei ole muuta yhteyttä
32152: ~kä liiikennettä että tavaranvaihtoa koske-        kuin Tornion kautta; silloin Pellon kylän
32153: via helpotuksia. Näiden helpotusten suh-           kohdalle rakennettava silta, joka olisi 125
32154: teen osoittavat tähänastiset saavutukset, et-      km p<>~hjoisennpana, suuresti helpottaisi lii-
32155: tei mitään suurempia hankaluuksia ole ha-          kennettä. Liikenne Pellon lossin kohdalla
32156: vaittavissa, vaan rajaseudun väestö nykyään        tullin antamien tietojen perusteella oH vuo-
32157: pitää vapaampaa ra;jaliikennettä erittäin suu-     den 1954 aikana seuraavan suuruinen: ra-
32158: ressa arvossa. Edellytyksenä vaitaikuntien         jan ylittäneiden henkilöiden luku oli 110 239
32159: v~i:lisen yhteistyön kehittämiselle ovat liiken-   henkeä, henkilöautoja 14 957, kuorma-autoja
32160: neyhteydet ensiarvoisen tärlk:eitä. Muutama        3 351, linja-autoja 73 ja moottoripyöriä
32161: vuosi sitten aikaansaaduilla; Suomen ja Ruot-      1. 753 kpl. Edellämainitut luvut jo osoitta-
32162: sin välisillä lauttayhteyksillä Tornionjoella      vat, minkälaisen vaikeuden aiheuttaa kuu-
32163: on ollut suuri merkitys liikenteen helpotta-       kauden 'keliriikk<Ykausi keväällä ja syksyllä
32164: misessa näiden maiden väliHä. Uusia yh-            näin vilkkaasti Eilkennöidyllä ylikulkupai-
32165:  teyksiä tähänastisten Pellon ja Kaare-            kalla. Kun ,tietämämme mukaan myös ruot-
32166: suvannon lisä!ksi on tarkoituksena avata. On       salaisilla on kiinnostusta sillan mkentami-
32167: itsestään selvää, että nämä ovat tarpeellisia,     seen Tornionjoen yli, eivät kustannukset
32168: mutta nopeasti kasvava liikenne asettaa            kahden valtion kesken jakautuneina tuota
32169: uusia vaatimuiksia. Voidaankin asettaa kysy-       ylivoimaisia vailkeulksia.
32170: myksen alaiseksi, voivatko lauttayhteydet             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
32171:  palvella liikennettä tyydyttävällä tavalla.       kunnan päätettävälksi toivomuksen,
32172: Varsinkin pitkät lkelirikkolkaudet keväällä ja
32173: syiksyllä sekä tuik!kien uitto kol'kean veden               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32174: aikana pysähdyttävät liikenteen kohtuutto-               siin sillan rakentamiseksi Tornionjoen
32175: man pitkäksi aja!ksi, milkä aiheuttaa suurta             yli Pellon kylän kohdalta.
32176: haittaa 'liikenteelle. Sen vuoksi sillan raiken-
32177:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1955.
32178: 
32179:          Markus Niskala.               J. F. Pöykkö.                M. 0. Lahtela.
32180:                                                                                              775
32181: 
32182: XII,a7. -   Toiv.al. N:o 413.
32183: 
32184: 
32185: 
32186: 
32187:                                 Raipala ym.: Määrärahasta runkoteiden tiepohjien lunasta-
32188:                                    mista varten.
32189: 
32190: 
32191:                                      E d u s k u n n a ll e.
32192: 
32193:   Viime vuosina on paaas1a.ssa työttömyys-        lunastusmaksujen suoritusta, josta taas joh-
32194: töinä rakennettu eri puolilla valtakuntaa         tuu, että maanluovuttajat joutuvat kohtuut-
32195: runkotieverkostoon kuuluvia teitä, joiden ra-     toman kauan odottamaan laillisia saataviaan
32196: kennuspohjiksi kunnat ovat pakotettuja lu-        kaiken sen haitan lisäksi, mitä heille ko. tei-
32197: nastamaan huomattavia maa-alueita. Kun            den rakentamisesta jo sinänsä aiheutuu.
32198: kysymykseen tulevat usein, varsinkin maan            Lainsäätäjä on myös asettunut sille peri-
32199: etelä- ja länsiosissa, arvokkaat pellot jopa      aatteelliselle kannalle, että valtion on tasoi-
32200: tonttialueetkin ja kun eräissä kunnissa saate-    tettava pahimpia epätasaisuuksia tässä suh-
32201: taan rakentaa useitakin pitkiä uusia teitä,       teessa ottamalla menoarvioon vuosittain pie-
32202: joutuvat eräät kunnat moniin muihin verrat-       nehköjä summia maanteiden pohja-alueiden
32203: tuna kohtuuttoman taloudellisen rasituksen        lunastamiseen. Kun jo useina vuosina teitä
32204: uhreiksi. Tämä on sitäkin epäoikeudenmu-          on rakennettu niin runsaasti, että ko. määrä-
32205: kaisempaa, kun tavallisesti ns. pikateistä ei     rahat ovat olleet aivan riittämättömiä, ehdo-
32206: ole välitöntä hyötyä paikallisliikenteelle,       tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32207: vaan ne ovat tarkoitetut palvelemaan jatku-       muksen,
32208: vasti paisuvaa kaukoliikennettä.
32209:   Kun tiepohjien lunastushintojen suoritta-                 että hallitus ottaisi vuoden 1956
32210: minen saattaa joillakin kunnilla kohota mo-              tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
32211: niin kymmeniin miljooniin markkoihin, on                 suuren määrärahan runkoteiden tie-
32212: niiden melkeinpä pakko pyrkiä pitkittämään               pohjien lunastamista varten.
32213:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
32214: 
32215:         Matti Raipala.               Kalervo Saura.                N. Kosola.
32216: 776
32217: 
32218: XII,68. -   Toiv.al. N:o 414.
32219: 
32220: 
32221: 
32222: 
32223:                                 Sinkkonen ym.: Määrärahasta maantiealueiden lunastamista
32224:                                    varten.
32225: 
32226: 
32227:                                      Eduskunnalle.
32228: 
32229:    3. 5. 1927 annetun ja 27. 3. 1933 muute-      tonta ja voidaan sanoa, että näiden kuntien
32230: tun tielain 93 § : ssä säädetään, että kun       talous ei tule sitä kestämään.
32231: yleistä liikennettä varten uusi maantie ra-         Tilanne on sama myöskin muualla maassa,
32232: kennetaan tai ennestään oleva levitetään         missä näitä runkoteitä rakennetaan.
32233: tai siirretään, .tulee niiden kuntain, joiden       Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
32234: alueen läpi tie kulkee, vastata tiealueiden      nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
32235: lunastuksesta.                                   muksen,
32236:    Kun Kaakkois-Suomessakin on rakenteilla
32237: niinsanottu ,runkotie", joka varmasti raken-              että hallitus ottaisi vuoden 1956
32238: netaan yleistä liikennettä varten ja tämän             tulo- ja menoarvioesitykseensä riittä-
32239: tien tiealueiden lunastus joutuisi asianomais-         vän suuren määrärahan maantiealuei-
32240: ten kuntien maksettavaksi, on tämä kohtuu-             den lunastamista varten.
32241:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
32242: 
32243:                  Yrjö Sinkkonen.                           Matti Mattila.
32244:                  Niilo Ryhtä.                              Matti Miikki.
32245:                  Valto Käkelä.                             Leo Kåppölä.
32246:                  Esa Koivusilta.                           Eero Saari.
32247:                  Tahvo Rönkkö.                             Marja Lahti.
32248:                                       Juho Kuittinen.
32249:                                                                                             777
32250: 
32251: XU,69.- Toiv.al. N:o 415.
32252: 
32253: 
32254: 
32255: 
32256:                                Suonpää ym.: Maantiealueiden lunastamisesta johtuvien kus-
32257:                                   tannusten suorittamisesta valtion varoista eräissä tapauk-
32258:                                   sissa.
32259: 
32260: 
32261:                                      Ed u sk u nn alle.
32262: 
32263:    Nykyisin voimassa olevan tielain mukaan          Vuoden 1958 alussa voimaan tulevassa
32264: kuntien on korvattava maantien rakentami-        uudessa tielaissa kuntien korvausvelvollisuus
32265: seen tai levittämiseen tarvittavien maa-aluei-   tiealueiden lunastamisessa on poistettu. Sen
32266: den hinta maanomistajille. Viime vuosina         vuoksi on havaittavissa kuntien taholla pi-
32267: on työttömyystöinä rakennettu paljon uusia       dättyväisyyttä välttämättömienkin tienraken-
32268: teitä ja suoritettu oikaisutöitä, joten kun-     nustöiden aloittamisessa, vaikka olisi tärkeätä
32269: nille tulevat rasitukset ovat monen kunnan       niiden suorittaminen jo ennen uuden tielain
32270: kohdalla nousseet kohtuuttoman korkeiksi.        voimaantuloa. Onkin epäoikeudenmukaista,
32271: Maalaiskuntien liiton suorittaman tieduste-      että uuteen järjestelmään siirryttäessä väli-
32272: lun mukaan joutuvat kunnat suorittamaan          vuosina 1955-1957 kuntia rasitetaan edellä
32273: lunastuskorvauksia nyt rakenteilla olevien       mainituilla suurilla korvauskustannuksilla,
32274: maanteiden osalta yli 1500 miljoonaa mark-       koska uudessa tielaissa jo tunnustetaan val-
32275: kaa. Tämän lisäksi tulee kunnille vuosina        tion velvollisuudeksi vastata näistä.
32276: 1955-57 aloitettavien maanteiden osalta lu-         Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32277: nastuksia ja korvauksia Maalaiskuntien lii-      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32278: ton arvion mukaan 800-900 miljoonaa mark-
32279: kaa. Eräiden kuntien kohdalla korvaus-                    että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
32280: määrä saattaa nousta useihin kymmeniin mil-            menpiteisiin, että voidaan valtion va-
32281: jooniin markkoihin. Kun rakennettava maan-             roilla suorittaa nyt rakenteilla olevien
32282: tie voi olla kunnan alueella pääasiassa kau-           ja ennen uuden tielain voimaantuloa
32283: koliikennettä palveleva läpikulkutie, on kor-          aloitettavien maanteiden maanlunas-
32284: vauksen suorittaminen tällaisen kunnan koh-            tus- ja korvauskustannukset.
32285: dalta aivan kohtuuton.
32286:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
32287: 
32288:                  Leo Suonpää.                               Bernming Lindqvist.
32289:                  Hannes Tauriainen.                         Pertti Rapio.
32290:                  Aleksi Kiviaho.                            Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
32291:                  Usko Seppi.                                Eino Tainio.
32292:                  Toivo Friman.                              Nestori Nurminen.
32293:                  Matti Koivunen.                            Toivo Asvik.
32294:                  Toivo Niiranen.                            Kaino Haapanen.
32295: 
32296: 
32297: 
32298: 
32299: 98 E 159/55
32300: 778
32301: 
32302: XII,7o. -   Toiv.al. N:o 416.
32303: 
32304: 
32305: 
32306: 
32307:                                 Raipala. ym.: Työttömyystöinä suoritettujen maantie- ja silta-
32308:                                    töiden loppuunsaattamisesta.
32309: 
32310: 
32311:                                      E d u s k u n n a 11 e.
32312: 
32313:   Eri puolilla maata on viime vuosina pantu       hyväksikäytön joko viljelys- tai metsätalous-
32314: alulle lukuisia maantie- ja siUanrakennus-        tarkoitukseen, joten siitä ei ole enää hyötyä
32315: töitä työttömyyden torjumiseksi myönnetyillä      alueen luovuttajallekaan.       Keskeneräisinä
32316: var~ma.     Monet niistä ovat jääneet enem-       ovat tällaiset työmaat sekä liikenne- että
32317: män tai vähemmän keskeneräisiksi joko mää-        muulle turvallisuudelle erittäin vaarallisia.
32318: rärahojen loppuessa tai työttömyyden tila-           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32319: päisestikin päättyessä. Tästä on johtunut ja      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32320: tulee edelleenkin olemaan monenlaista hait-       muksen,
32321: taa, ellei asiaan saada korjausta. Töihin jo
32322: sidotut huomattavat rahasummat jäävät tuot-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
32323: tamattomiksi, koska keskeneräisiä liikenne-              toimenpiteisiin työttömyystöinä suori-
32324: yhteyksiä ei voi käyttää tarkoitukseensa.                tettujen kesken jääneiden maantie- ja
32325: Alulle pantu työ kuitenkin estää esim. maan              siltatöiden loppuunsaattamiseksi.
32326:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
32327: 
32328:                  Matti Raipala.                                Mauri Seppä.
32329:                                                                                            779
32330: 
32331: XII,71. -   Toiv.al. N:o 417.
32332: 
32333: 
32334: 
32335: 
32336:                                 Leinonen ym..: Toimenpiteistä valtakunnan uuden rajan kat-
32337:                                    komien, rajaseudun liikenteelle tarpeellisten tieyhteyksien
32338:                                    korjaamiseksi.
32339: 
32340: 
32341:                                      Eduskunnalle.
32342: 
32343:    Valtakunnan uusi raja katkoi useissa koh-      toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi, ja
32344: dissa tärkeitä rautatie-, vesitie- ja maantie-    Pohjois-Karjalan komitean valtioneuvostolle
32345: yhteyksiä. Eräitä tällaisia yleisen liikenteen    jättämässä tie-ehdotuksessa on eräitä tällai-
32346: kannalta tärkeimpiä yhteyksiä on jo korjattu      sia Pohjois-Karjalan rajaseudun teitä ehdo-
32347: ja suunnitelmia tämän toiminnan laajenta-         tettu valtion toimesta rakennettavaksi, mutta
32348: miseksi on tiettävästi myös olemassa.             mitään kokonaissuunnitelmaa valtakunnan
32349:    Mutta sen sijaan itse uuden rajaseudun         uuden rajan katkomien tieyhteyksien korjaa-
32350: liikenneyhteyksien korjaamiseen ei vielä ole      miseksi ei ole olemassa.
32351: kiinnitetty riittävää huomiota. Uuteen ra-           Koska tällaisen suunnitelman laatiminen
32352: jaan katkesi useita paikallisliikenteen kan-      ja myös sen toteuttaminen kuuluvat valtion
32353: nalta tärkeitä teitä, jotka aikaisemmin johti-    tehtäviin, ehdotamme kunnioittaen edellä-
32354: vat liikenteen rajan taakse jääneille maan-       olevaan viitaten eduskunnan hyväksyttäväksi
32355: teille, sekä myös useita rautatielle johtaneita   toivomuksen,
32356: tieyhteyksiä. Näin ollen uuden rajan lähei-
32357: syydessä asuvat, joiden elämä muutenkin ra-               että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
32358: jan läheisyyden takia on vaikeutunut, ovat              toimenpiteisiin valtakunnan uuden ra-
32359: joutuneet myös tieyhteyksien huonontumi-                jan katkomien, rajaseudun liikenteelle
32360: sesta kärsimään. Eräät rajaseudun kunnat                tarpeellisten tieyhteyksien korjaami-
32361: ovat jo tosin omilla alueillaan ryhtyneet               seksi.
32362:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
32363: 
32364:               Armas Leinonen.                                Artturi Tienari.
32365:               Lauri Järvi.                                   Eeli Erkkilä.
32366: 780
32367: 
32368: XII,7z.- Toiv.al. N:o 418.
32369: 
32370: 
32371: 
32372: 
32373:                                Roine ym.: Määrärahasta Loimaan kunnan Hirvikosken ky-
32374:                                   lästä Metsämaan kunnan kirkonkylään johtavan maan-
32375:                                   tien kunnostamiseen.
32376: 
32377: 
32378:                                      E d u s k u n n a ll e.
32379: 
32380:    Loimaan kunHan Hirvikosken kylästä läh-        nalta tien oikaisu myös olisi mitä suotavin.ta.
32381: tee tie Metsämaan kunnan kirkonkylään.            Loimaan ja sen lähiympäristön kuntien yh-
32382: Tie kulkee tiheästi asuttujen seutujen halki      teinen kokous, huolestuttavan työttömyyden
32383: ja on sillä hyvin V,ilkas liikenne. Tie on        vuoksi, onkin ko. tien esittänyt yhdeksi sel-
32384: erittäin huonossa kunnossa ja sangen mut-         l3tiseksi työkohteeksi, johon voitaisiin sijoit-
32385: kainen. Tien huono kunto asettaa ajoneuvot        taa huomattavasti työttömiä työhön ja työ-
32386: hyvin suuren rasituksen alaiseksi ja lisää        kohteena olisi sellainen työ, joka on mitä tär-
32387: kohtuuttomasti huolto- ja korjauskustannuk-       kein ja hyödyllisin.
32388: sia. Tien mutkikkuus taas on suurena vwa-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
32389: rana ajoturvallisuudelle sekä suurena hait-       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32390: tana Hi:kenteen joustavalle ja nopealle ku-
32391: lulle. Tien oikaisu ja kunnostaminen parem-                 että hallitus ottaisi vuoden 1956
32392: min nykyistä ja jatkuvasti lisääntyvää liiken-           tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
32393: nettä vastaavaksi on mitä välttämättömintä.              määrärahan tien kttnnostamiseksi Loi-
32394:    Seudulla esiintyy myös hyvin huomatta-                maan kunnan Hirvikosken kylästä
32395: vasti työttömyyttä, jonka torjum,'isen kan-              Metsämaan kunnan kirkonkylään.
32396:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
32397: 
32398:               Eino Roine.                                      Paavo Aitio.
32399:               Judit Nederström-Lunden.                         Aimo Aaltonen.
32400:                                                                                              781
32401: 
32402: XD,1s. -   Toiv.a.l N:o 419.
32403: 
32404: 
32405: 
32406: 
32407:                                ~å.ppölä
32408:                                       ym..: N s. nelostien kunnostamisesta Hausjärven-
32409:                                   Lammin-Padasjoen välisellä tienosalla.
32410: 
32411: 
32412:                                     E d u s k u n n a 11 e.
32413: 
32414:   Valtioneuvoston vuonna 1932 asettama           Lammin-Padasjoen välisellä osalla ei juuri
32415: kulkulaitoskomitea suunnitteli aikoinaan         nimeksikään. Yhä lisääntyvän kauko- ja
32416: maamme runko- ja valtatieverkoston. Se           paikallisliikenteen johdosta olisi tämäkin osa
32417: sai osakseen yleisen hyväksymisen ja sen         nelostiestä saatettava liikenteen edellyttä-
32418: mukaisesti on jo suunniteltu asutusta ja         mään kuntoon.
32419: uusia teollisuuslaitoksia. Eräs tämän ko-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32420: mitean suunnittelemia teitä on ns. nelostie,     nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32421: jonka suunnaksi hyväksyttiin sen nykyinen        muksen,
32422: suunta:    Helsinki-Hyvinkää-Hausjärvi-
32423: Lammi - Padasjoki -Jämsä -Jyväskylä-                       että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32424: Oulu. Tien merkitystä tärkeänä valtakun-                ns. nelostien kunnostamiseksi H aus-
32425: nalllisena runkotienä ei voida kiistää. -
32426:                        1                                järven-Lammin-Padasjoen välisellä
32427: Tiellä on tähän mennessä jo suoritettu huo-             tienosalla.
32428: mattavia korjauksia, mutta Hausjärven-
32429:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
32430: 
32431:         Leo Häppölä.                Lauri Laine.                  Atte Pakkanen.
32432:         Eemil Luukka.               Erkki W. Mohell.              Juho Tenhiälä.
32433:                                     Felix Seppälä.
32434: 7.82
32435: 
32436: XU, 74. -    Toiv.al. N: o 420.
32437: 
32438: 
32439: 
32440: 
32441:                                   Lahti ym.: Maantieoikaisun toimittamisesta Virojoen ja H a-
32442:                                     minan välillä.
32443: 
32444: 
32445:                                        E d u s k u n n a ll e.
32446: 
32447:    Ennen talvisotaa suunniteltiin Helsingin         väli, joka, jos suunniteltu oikaisu suorite-
32448: -Viipurin välinen ns. rantamaantie oikais-          taan, lyhenisi 11 km, joten rakennettava
32449: tavaksi ja saatettavakai sellaiseen kuntoon,        osuus olisi noin 27 km. Väli on vilkkaasti
32450: että sen tuli vastata vilkasta ja kehittyvää        liikennöity, Suomen ehkä mutkaisin maan-
32451: liikennettä. Tässä tarkoituksessa koko väli         tie, muodostuen siitä nyt, kun valtion toi-
32452: tutkittiin, suunniteltiin ja linjoitettiin mel-     mesta rakennetaan tietä Lappeenranta-
32453: keinpä uudelleen rakennettavaksi. Ennen             Husu-Hujakkala-Vaalimaa, entistä mer-
32454: sodan syttymistä ennätettiin suunnittelusta         kityksellisempi kauttakulkutie Lappeenranta
32455: toteuttaa oikaisut vain Viipurin-Virolah-           - Virojoki-Hamina-Helsinki.
32456: den ja Loviisan-Haminan välillä. Sodan                 Kun työttömyystyönä tehtävä Vaalimaan
32457: jälkeen on suunnitelmaa jatkettu niin, että         -Hujakkalan tie valmistuu, sopisi Virojoen
32458: vain Virolahden-Haminan välinen tieosa              -Haminan tie työttömyystyönä tehtäväksi.
32459: on aloittamatta.                                       Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32460:    Kun Virolahden kunta sodan seurauksena           nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32461: joutui rajaseutukunnaksi, sai se myös kan-          muksen,
32462: nettavakseen kaikki ne vaikeudet, jotka raja
32463: aiheuttaa; yhteydet suuriin liikekeskuksiin                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
32464: katkesivat, saattaen heikot tieolot entistä                toimenpiteisiin maantieoikaisun toi-
32465: huonommiksi.                                               mittamiseksi Virojoen-Haminan vä-
32466:    Tieoikaisu, mikä jäi suunnitelmasta to-                 lillä.
32467: teuttamatta, on enää vain 38 km:n pituinen
32468:        Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
32469: 
32470:           Marja Lahti.                Heikki Hykkäälä.               Esa Koivusilta.
32471:           Artturi Jämsen.             Matti Miikki.                  Eeli Erkkilä.
32472:           Urho Saariaho.              K. Kajatsalo.                  Hilja Väänänen.
32473:           Meeri Kalavainen.           Sylvi Halinen.                 Vieno Simonen.
32474:           T. Saloranta.               Erkki Tuuli.                   Veikko Kokkola.
32475:           Yrjö Sinkkonen.             Juho Kuittinen.                Toivo Kujala.
32476:                                                                                              788
32477: 
32478: XII,75. -   Toiv.al. N:o 421.
32479: 
32480: 
32481: 
32482: 
32483:                                 Häppölä ym.: Tutkimuksen suorittamisesta maantien raken-
32484:                                   tamiseksi tiesuunnalla H ämeenlinna-Rimmi-Punkalai-
32485:                                   dun.
32486: 
32487: 
32488:                                      E d u s k u n n a ll e.
32489: 
32490:    Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistys on        valmiin tavaran kuljetusta, ja kun sen välit-
32491: kiinnittänyt huomiota Hämeenlinnasta län-         tömään läheisyyteen tulevat voimakkaat maa-
32492: teen suuntautuvaan liikenteeseen ja tie-          talousalueet, on tien maakunnallinen merki~
32493: oloihin. Jos esimerkiksi Hämeenlinnasta kul-      tys huomattava. Tiellä on lisäksi huomattava
32494: jetaan Urjalaan tai Punkalaitumelle, on ny-       merkitys läpikulkutienä Porin suuntaan. Se
32495: kyisin kierrettävä Toijalan ja Viialan kautta.    kytkeytyy tärkeänä nivele.nä itä-länsiliiken-
32496: Matkaa Hämeenlinnasta Punkalaitumelle tu-         teen palvelukseen. On huomattava puute, jos
32497: lee tämän tien kautta noin 100 km. Alue-          idästä Lahden suunnasta Hämeenlinnaan tu-
32498: suunnitteluyhdistyksen tekemän tiesuunnitel-      leva liikenne ei pääse ilman kierroksia suun-
32499: man mukaan tulee matkaa Hämeenlinnasta            tautumaan myös Porin suuntaan.
32500: Punkalaitumelle. noin 75 km. Lyhennys on             Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32501: näin ollen 25 km.                                 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32502:    Kun otetaan huomioon, että ko. tiesuun-        vomuksen,
32503: nan varrella on sangen huomattavat metsä-
32504: alueet, joiden saaminen teollisuuden käyttöön              että hallitus suorituttaisi kiireelli-
32505: on tärkeää ja kun tiesuunta tulisi helpotta-             sesti maantietutkimuksen tien raken-
32506: maan Nuutajärven lasitehtaan raaka-aineen ja             tamiseksi    linjalle  Hämeenlinna-
32507:                                                          Rimmi-Punkalaidun.
32508:    Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
32509: 
32510:                  Leo Häppölä.                                  Felix. Seppälä.
32511:                  Atte Pakkanen.                                Erkki W. Mohell.
32512:                  Lauri Laine.                                  Eino Raunio.
32513:                  Kaino Haapanen.                               Juho Tenhiälä.
32514: 784
32515: 
32516: XU,76. -    Toiv.al N:o 422.
32517: 
32518: 
32519: 
32520: 
32521:                                 E. Kilpi ym.: Määrärahasta Lahden-Vääksyn maantien kun-
32522:                                    nostamiseksi.
32523: 
32524: 
32525:                                       Eduskunnalle.
32526: 
32527:    Helsingin-Lahden-Jyväskylän           välinen   syn välisen tien kunnostamisen aloittaminen
32528: maantie, Lahden kaupungin rajalta Vääksyn          sopiva työttömyystyömaa. Ero. syistä myös
32529: kanavalle saakka, n. 30 km:n pituudelta, on        Lahden kaupungin viranomaiset pitävät tien
32530: raskaan liikenteen rasittamana joutunut var-       kunnostamista välttämättömänä ja kiireelli-
32531: sin huonoon kuntoon. Maapohja tällä tiellä         senä ..
32532: on suurelta osaltaan routivaa. Tämä sekä             Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32533: tien mutkaisuus haittaavat yhä vilkastuvaa         kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32534: liikennettä. Tie olisi ensi tilassa rakennettava
32535: nopealle ja raskaalle liikenteelle vaaditta-                että hallitus ottaisi vuoden 1956
32536: vaan kuntoon. Kun tien lähiympäristökun-                 tulo- ja menoarvioesitykseen maa-
32537: nissa, Asikkalassa ja Hollolassa, työttömyys             rärahan Lahden-Vääksyn välisen
32538: on jokavuotinen ilmiö, olisi Lahden ja Vääk-             maantien kunnostamisen aloittamiseksi.
32539:    Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
32540: 
32541:                   Eino Kilpi.                                Hem.ming Lindqvist.
32542:                                      Kaino Haapanen.
32543:                                                                                              785
32544: 
32545: XII,77. -     Toiv.al. N:o 423.
32546: 
32547: 
32548: 
32549: 
32550:                                   E. Kilpi ym.: Määrärahasta Kopsuon tien kunnostamiseksi
32551:                                      Asikkalan kunnassa.
32552: 
32553: 
32554:                                       E d u s k u n n a 11 e.
32555: 
32556:    Helsingin-Lahden-Jyväskylän           valta-    mikä kohottaa kuljetuskustannuksia ja tava-
32557: tiestä, Asikkalan kunnan alueella, Vesiveh-        roiden hintoja. Liikennevauriot ovat alituisia
32558: maan kankaalta haarautuva Vesiveronaan ja          ilmiöitä. Linja-autot suistuvat äkkimutkissa,
32559: Kalkkisten lossin välinen, 21 km: n pituinen       jopa järveenkin, kuten on tapahtunut. Seu-
32560: ns. Kopsuon tie on erikoisen vaikea liiken-        rauksena on matkustajien loukkaantumisia
32561: nöidä. Tie- ja vesirakennushallituksen taholta     ja autojen sekä tarvikkeiden vaurioitumisia.
32562: on mainittu tie tutkittu ja todettu liiken-        Tien kunnostaminen on kiireellinen ja myös
32563: teelle vaaralliseksi sekä laadittu suunnitelma     sopiva työttömyystyömaa.
32564: tien korjaamiseksi. Tähän suunnitelmaan si-           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
32565: sältyy Kalkkisten lossin uusiminen. Vaikka         kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32566: tutkimuksista on jo kulunut 14 vuotta, ei
32567: korjaustöitä vieläkään ole aloitettu. Tien mä-               että hallitus ottaisi vuoden 1956
32568: kisyydestä ja mutkaisuudesta johtuen tava-                tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
32569: ran kuljetus tapahtuu vajaa:kuormituksena,                määrärahan Asikkalan kunnan Kop-
32570:                                                           suon tien kunnostamiseksi.
32571:    Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
32572: 
32573:                    Eino Kilpi.                                  Bernming Lindqvist.
32574:                                      Kaino Haapanen.
32575: 
32576: 
32577: 
32578: 
32579: 99 E 159/55
32580: 786
32581: XU,7s. -   Toiv.al. N:o 424.
32582: 
32583: 
32584: 
32585: 
32586:                                Kujala ym.: Määrärahasta Mankalan voimalaitoksen ja litin
32587:                                  kunnan Kymentaan kylän välisen maantien rakentami-
32588:                                  seen.
32589: 
32590: 
32591:                                      Eduskunnalle.
32592: 
32593:    Lahden-Kouvolan valtatiestä suuntautuu        tatiestä em. voimalaitokselle Jokuen kylästä
32594: liikenne Kymijoen yli Iitin virran lossin        sekä uusi liikennekelpoinen silta Kymijoen
32595: kautta Heinolaan, Jyväskylään, Tampereelle,      yli. Jatkamalla maantien rakentamista Man-
32596: Vuolenkoskelle, Asikkalaan, Jaalaan, Jäm-        kalan voimalaitoksen sillalta Heikkolan ky-
32597: sään ja Kouvolaan, käsittäen 21 linja-auto-      län kautta Kymentaan kylään 7 km. pituu-
32598: jen viikkovuoroa. Lisäksi on linjalla Kou-       della saataisiin nykyiaikaisia vaatimuksia
32599: vola-Iitti-Mäntyharju 14, Helsinki-Por-          vastaava liikennereitti, joka lyhentäisi mat-
32600: voo-Kansala-Mikkeli 7 ja Lahti-Kausala           koja ja tekisi tarpeettomaksi kalliin ylikulku-
32601: -Vuolenkoski 7 viikkovuoroa. Virrassa ui-        sillan rakentamisen vain 4 km: n päähän jo
32602: tetaan puutavaraa hajalautoissa, mikä jat-       valmiista sillasta. Jatkuvaa säästöä saatai-
32603: kuvasti häiritsee liikennettä. Virta on lossin   siin myös kahden postilinjan uudelleen jär-
32604: kohdalla niin voimakas, että talvisin ei edes    jestämisen kautta. Em. tien rakentamistyöt
32605: hevosliikennettä, ilman suuritöisiä jäädyttä-    antaisivat myös toimeentulon mahdollisuuk-
32606: mistoimenpiteitä, voida harjoittaa. Linja-au-    sia Iitin kunnan työtä vailla oleville työläi-
32607: toliikennettä joudutaan talvisin harjoitta-      sille ja pienviljelijöille.
32608: maan siten, että matkustajien on jalkaisin          Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32609: siirryttävä jään yli ja jatkettava matkaansa     kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32610: toisia liikennevälineitä käyttäen. Em. syistä
32611: on virran lossista muodostunut liikenne-este.             että hallitus ottaisi vuoden 1956
32612:    Tie- ja vesirakennuspiiri suoritti tutki-           tulo- ja menoarvioesitykseen 10 000 000
32613: muksen v. 1938, jolloin todettiin, että Iitin          markan määrärahan litin kunnan
32614: virran yli on rakennettava silta, mutta on             Mankalan voimalaitoksen ja Kymen-
32615: tämä suunnitelma katsottava nykyisin rauen-            taan kylän välisen maantien rakenta-
32616: neeksi.                                                misen aloittamiseksi.
32617:    Mankalan voimalaitosta rakennettaessa val-
32618: mistui myös maantie Lahden-Kouvolan val-
32619:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
32620: 
32621:               Toivo Kujala.                                 Hemming Lindqvist.
32622:                                                                                               787
32623: 
32624: Xfi,79. -     Toiv.al. N:o 425.
32625: 
32626: 
32627: 
32628: 
32629:                                   Lindqvist ym.: Määrärahasta tien uudelleen rakentamiseen
32630:                                     Nastolan kunnan Ahtialan kylän kohdalla.
32631: 
32632: 
32633:                                        E d u s k u n n a 11 e.
32634: 
32635:    Lahden-Heinolan uuden valtatien valmis-          tannusarvio on n. 30 miljoonaa markkaa.
32636: tuttua tulee nykyisellä vanhallakin tiellä          Tähän työhön voitaisiin sijoittaa Nastolan
32637: ]iikenne pysymään erittäin vilkkaana, sillä         kunnan ja Lahden kaupungin työttömiä,
32638: sen varrella sijaitsee esikaupunkimaisesti ra-      joita tällä hetkellä kuljetetaan Kuhmoisten,
32639: kennettu Ahtialan kylä ja useita muita asu-         Puumalan ja Iitin siirtotyömalille. Ja työttö~
32640: tuskeskuksia. Suurin osa väestöstä käy an-          myyttä esiintyy suuressa määrin joka vuosi.
32641: siotyössä Lahden kaupungissa. Tie on ny-            Lahden kaupungin viranomaiset suosittelevat
32642: kyisin kehnossa kunnossa ja er,ittäinkin keli-      Ahtialan maantien rakentamista sopivana
32643: rikkojen aikana vaikeuttaa asukkaiden kul-          työttömyystyönä.
32644: kua määräaikana työpaikkoihinsa.                      Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32645:    Lahden kaupunki on omina työttömyys-             kunnan päätettävä~i toivomuksen,
32646: töillään ym. jo rakentanut tien kuntoon. kau-
32647: pungin alueella sekä Nastolan kunnan                          että hallitus ottaisi vuoden 1956
32648: alueella Myllypohjan seisakkeelle saakka.                  tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
32649: Mutta Ahtialan kylän kohdalla n. 4 km:n                    rahan Nastolan kunnan Ahtialan. ky-
32650: p!ituinen osa olisi välttämättä saatava uudel-             län kohdalla olevan tien uudelleen ra-
32651: leen rakennetuksi. Tämän tieosuuden kus-                   kentamiseksi.
32652:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
32653: 
32654:             Hemming Lindqvist.         Kaino Haapanen.               Eino Kilpi.
32655: 188
32656: 
32657: XII,so. -   'l'oiv.al. N:o 426.
32658: 
32659: 
32660: 
32661: 
32662:                                   Rapio ym.: Määrära1t.asta Tyrvään Virkatien risteyksen ja
32663:                                     Punkalaitumen Mäenpään välisen tieosuuden kunnosta-
32664:                                      mista varten.
32665: 
32666: 
32667:                                        Eduskunnalle.
32668: 
32669:    Tyrvään kunnan alueella olevasta Virka-       kuvasti lisääntyvän liikenteen vuoksi tämän
32670: tien tienristeyksestä Illon kautta Punkalai-     tieosuuden levittäminen, oikaisujen suoritta-
32671: tumen kunnassa olev;aan Mäenpään risteyk-        minen ja kunnostaminen olisikin välttämä-
32672: seen johtava, 25.89 km:n pituinen maantie        töntä.
32673: on kapea ja mutkainen. Tiellä on kuitenkin          Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
32674: hyvin vilkas ja raskas autoliikenne. Varsi-      nan lausuttavaksi toivomuksen,
32675: naisen linja- ja kuorma-autoliikenteen lisäksi
32676: tietä käyttää säännöllisessä kaukokuljetuslii-            että haUitus ottaisi vuoden 1956
32677: kenteessä oleva kiitokuorma-auto sekä Helsin-          tulo- ja menoarvioesitykseensä riittä-
32678: gin-Kauhajoen postiauto. Tällä tieosuu-                vän määrärahan Tyrvään Virkatien
32679: della tien huonoudesta johtuen ei postiauto            risteyksen ja Punkalaitumen Mäen-
32680: voi noudattaa hyväksyttyä aikatauluaan,                pään välisen tieosuuden kunnostamista
32681: vaan myöhästyy melkein poikkeuksetta. Jat-             varten.
32682:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
32683: 
32684:          Pertti Rapio.                 Irma Rosnell.             Mauri Ryömä.
32685:                                                                                            789
32686: 
32687: XII,s1. -   Toiv.al. N:o 427.
32688: 
32689: 
32690: 
32691: 
32692:                                 Rapio ym.: Määrärahasta Tyrväär~r-Nuupalan-Suodennie-
32693:                                    men maantien kunnostamista varten.
32694: 
32695: 
32696:                                     E d u s kun n a 11 e.
32697: 
32698:    Maantie Tyrvään rautatieasema-Nuupala       osuuden levittäminen, oikaisujen suorittami-
32699: -Putaja-Suodenniemi on erittäin huono-         nen ja kunnostaminen olisi välttämätöntä.
32700: kuntoinen, kapea ja mutkainen, 32.19 km:n        Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
32701: pituinen tie. Se on raskaasti liikennöity ja   nan lausuttavaksi toivomuksen,
32702: sitä käyttää myöskin kulkureittinään Helsin-
32703: gin-Kauhajoen postiauto. Tien huonoudesta                että hallitus ottaisi vuoden 1956
32704: johtuen postiauto tavallisesti myöhästyy              tulo- ja menoarvioesitykseensä riittii,..
32705: aikataulun mukaisesta ajastaan.                       vän määrärahan maantieosuuden Tyr-
32706:    Lisääntyvän liikenteen vuoksi tämän tie-           vään rautatieasema-Nuupala-Putaja
32707:                                                       -Suodenniemi kunnostamista varten.
32708:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
32709: 
32710:         Pertti Rapio.               Irma Rosnell.                Mauri Ryömä.
32711: '190
32712: 
32713: XU,s2. -    Toiv.al. N:o 428.
32714: 
32715: 
32716: 
32717: 
32718:                                 ÅSvik ym.: Vaasan-Porin välisen runkotien oikaisemisesta.
32719: 
32720: 
32721:                                      E d u s k u n n a ll e.
32722: 
32723:    Vaasan-Porin välisen runkotien oikaise-        vallisuudella vaarallisia nousu- ja laskupaik-
32724: minen Närpiön, Kristiinan, Lapväärtin ja          koja. Runkotiellä liikennöi Vaasan-Porin
32725: Siipyyn kuntien alueella on osoittautunut         ja Turun pika- ja tavallinen linjavaunulii-
32726: tarpeelliseksi. Runkotien heikko ja mutkai-       kenne henkilökuljetuksissa, kauko- ja paikal-
32727: nen rakenne on muodostunut liikenneturval-        linen liikenne tavarakuljetuksissa. On osoit-
32728: lisuudelle vaaralliseksi, kun otetaan huo-        tautunut, että henkilö- ja tavaraliikenne ko.
32729: mioon liikenteen alalla tapahtunut ja odotet-     runkotiellä on kasvanut siinä määrin, että
32730: tavissa oleva kasvu. Nårpiön ja Kristiinan        tien oikaiseminen on tarpeellista.
32731: välinen osa runkotiestä on mutkainen ja              Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
32732: osittain metsäistä, mikä heikentää näkyväi-       eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
32733: syyttä. Kristiinan-Lapväärtin ja Siipyyn
32734: välisellä osalla on mutkaisuutta, kaksi ka-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
32735: peaa ja heikkorakenteista siltaa sekä kolme              toimenpiteisiin Vaasan-Porin välisen
32736: maantien tasoristeystä. Runkotietä rakennet-             runkotien oikaisemiseksi Närpiön,
32737: taessa ei ole suoritettu mäkipaikkojen leik-             Kristiinan, Lapväärtin ja Siipyyn
32738: kausta, josta johtuen esiintyy liikennetur-              kuntien alueella.
32739:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
32740: 
32741:           Toivo Asvik.               Joh. Wirtanen.                G. Rosenberg.
32742:           Nestori Nurminen.          Pertti Rapio.                 Irma Rosnell.
32743:                                                                                               79l
32744: XII,ss. -   Toiv.al. N:o 429.
32745: 
32746: 
32747: 
32748: 
32749:                                 Rosnell ym.: Lavian pitäjässä olevan Myöntäjän tien otta-
32750:                                    misesta valtion haltuun.
32751: 
32752: 
32753:                                      Ed us ku nn a 11 e.
32754: 
32755:    Lavian pitäjä!sä sijaitseva Myöntäjän tie        Voidaan myös mainita, että tämän tien
32756: yhdistää Porin-Tampereen Ja Lavian-               varrella asuu sata perhettä - pääasiassa
32757: Noormarkun yleiset tiet toisiinsa. Tien kun-      viljelystiloja. Lisäksi tie kulkee kahden kan-
32758: nossapitokustannukset tulevat Lavian kun-         sakoulun ohi. Myöntäjän tie palvelee laajaa
32759: nalle vuosittain tavattoman kalliiksi ja ra-      yleistäkin liikennettä, linja-autoliikennettä,
32760: sittavat kuntaa sekä kuntalaisia epäoikeuden-     puutavaran kuljetuksia jne, joten olisi koh-
32761: mukaisesti. Kunnan maksettaviksi nama             tuullista, että tämänlaatuinen yleistäkin lii-
32762: kustannukset ovat kohtuuttomat, varsinkin         kennettä palveleva maantie saataisiin koko-
32763: kun otetaan lisäksi huomioon, että Laviassa       naan valtion haltuun.
32764: on kunnan teitä yli 85 kilometriä ja kunnan          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32765: vuosittaiset menot kyläteihin ovat noin           nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32766: 5 000 000 markkaa.                                vomuksen,
32767:    Ko. tie on 17 km pitkä, mutkikas ja ko-
32768: hoileva. Tarvittaisiin mm. suuria leikkauk-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32769: sia, jotta tie saataisiin yleisiä teitä vastaa-           toimenpiteisiin, jotta Lavian pitäjässä
32770: vaan kuntoon. Suunnitelma tien kuntoon                    sijaitseva Myöntäjän tie, joka yhdis-
32771: saattamiseksi on kyllä olemassa, mutta to-                tää Porin-Tampereen ja Lavian-
32772: teuttaminen on viivästynyt varojen puutteen               Noormarkun yleiset tiet toisiinsa, voi-
32773: johdosta.    Tien kunnostamiskustannukset                 taisiin ottaa valtion haltuun.
32774: noussevat noin 30 000 000 markkaan.
32775:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
32776: 
32777:         Irma Rosnell.                 Lauri lYiurtomaa.             Laura Brander-Wallin.
32778:         Antti J. Rantamaa.            Arvo Sävelä.                  Pertti Rapio.
32779:                                       lYiauri Ryömä.
32780: 792
32781: 
32782: XII,s4. -   Toiv.al. N:o 430.
32783: 
32784: 
32785: 
32786: 
32787:                                 Heikura: Tutkimuksen suorittamisesta maantien rakentami-
32788:                                    seksi Honkajoelta Katkon ym. paikkakuntien kautta Kar-
32789:                                    vialle.
32790: 
32791: 
32792:                                      E d u s k u n n a ll e.
32793: 
32794:    Liikenneolot Pohjois-Satakunnassa kaipai-      Partakylän-Karvian väliselle tieosalle lento-
32795: sivat korjauksia, eritoten erinäiset tiet lii-    kentän, jonka alueeksi on jäänyt ikimuistoi-
32796: kenne--edellytysten kohentamista. Po. alueet      sista ajoista paikallistienä ollut tien osa. Tä-
32797: ovat lähes 300 km: n etäisyydessä Turusta,        män Karvian kunnassa sijaitsevan lentoken-
32798: missä asianomaisen tie- ja vesirakennuspiirin     tän takia olisi siis suoritettava tiensiirto,
32799: sijoituspaikka on, joten täältä hoidettuna on     missä puolustusministeriö lienee pyytänyt
32800: suuria vaikeuksia asianomaisella piirillä kiin-   tie-- ja vesirakennushallituksen toimenpiteitä.
32801: nittää huomiota liikennetarpeen edellyttä-        Kun siis jo tämän valtion laitoksen takia
32802: miin toimenpiteisiin.                             tulee suoritettavaksi tutkimus tien siirrosta
32803:    Niinpä katsoisin mm. Honkajoen-Katkon          ja rakennussuunnitelmat ja kustannusarviot
32804: - Jyllin- Vahon- Auneskylän- Kaap-                laadittavaksi, niin, huomioonottamalla po.
32805: polan-Partakylän-Karvian välisen tien pa-         tien yleinen liikenteellinen merkitys puuta-
32806: rantamisen erittäin ajankohtaiseksi. Lähtee-      varakuljetukselle yms., katsoisin kohtuulli-
32807: hän mainittu tie Honkajoen kirkolta Katkon-       seksi, että valtion toimesta olisi suoritettava
32808: kylän kautta Jylliin (Lauhalankylä) ja jat-       tutkimus samalla ko. tien koko pi,tuudella,
32809: kuu sieltä kunnanmaantienä Auneakylään            joka on n. 20-23 km. Tämä tie hyvään lii-
32810: Honkajoen kuntaa, ja sieltä paikallistienä        kennekuntoon rakennettuna toisi uusia mer-
32811: Kaappolan ja Partakylän kautta Karviaan,          kittäviä alueita, myös metsäpääomina, talou-
32812: yhtyen n. 3 km Karvian kirkolta etelään           dellisemman käytön piiriin, samalla kun se
32813: Karvian-Honkajoen maantiehen. Tämä tie,           avaisi suuremmat mahdollisuudet seutukun-
32814: noin puolimatkassa Honkajoen Jyllissä, kos-       nan maataloudellisen kehitystyön voimistu-
32815: kettaa niinikään Kauhajoen-Honkajoen val-         miselle. Ja sikäli kuin oikein muistan erään
32816: tamaantiehen. Mainittu tie on erittäin vilk-      metsänkäyttökomitean suunnitelmia, niin tä-
32817: kaasti liikennöity, koska se kulkee osittain      hän liikennetiehen suuntautuvana tulisivat
32818: huomattavien ja asuttujen kyläkuntien ja          mm. metsähallituksen metsätie!lakennushank-
32819: metsäalueitten halki, ja yhdistäisi mm. Lau-      keet liittymään tulevaisuudessa.
32820: halan Jyllin asutuskeskuksen suoralla yhdys-          Edellä esitetyin perusteluin kunnioittaen
32821: tiellä Karvian pitäjän keskukseen. Mainitta-      ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32822: koon, että po. maantien aikaisempia raken-        muksen,
32823: nusedellytyksiä kuntien tai kylätieosakkait-
32824: ten toimesta on vaikeuttanut se, ettei Aunes-              että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32825: kylästä, mihin ko. tie päättyy kunnantienä               tutkimuksen suorittamiseksi moontien
32826: Honkajoen kuntaa, Karvian kirkolle johta-                rakentamiseksi H onkajoen--Katkon--
32827: vaa tieosuutta ole saatu lailliseksi kylä- tai           Jyllin - Vahon - Auneskylän
32828: kunnantieksi siitä syystä, että puolustuslaitos          Kooppolan--Partakylän--Karvian lii-
32829: on rakentanut Auneskylän-Kaappolan-                      kennetiellä.
32830:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
32831: 
32832:                                       Eino E. Heikura.
32833:                                                                                            793
32834: 
32835: XU,sG.- Toiv.a.L N:o 481.
32836: 
32837: 
32838: 
32839: 
32840:                                Pesonen ym.: Maantien rakentamisesta Sysmän kirkonkylästä
32841:                                   V ehkMCIZon ja J uclinsalon kautta Luhangan kirkonkylään.
32842: 
32843: 
32844:                                      Eduskunnalle.
32845: 
32846:    Aikoinaan eduskunta myons1 määrärahan         koko maakunnan liikennettä, puhumattakaan
32847: tiesuunnan tutkimiseen Sysmän kirkolta Lu-       mahdollisesta turisti- ja kauttakulkuliiken-
32848: hangan kirkonkylään. Kyseeilinen tutkimus        teestä, jota varmaankin luonnonihanat nä,..
32849: on nyt loppuun suoritettu ja todettu sekä        köalat ja huomattavasti lyhentyneet väli-
32850: paikallisen että yleisen edun kannalta par-      matkat olisivat omiansa edistämään. Lii-
32851: haaksi se suunta, mikä kulkee Sysmän kir-        kenne esimerkiksi Luhangan kunnasta sen
32852: konkylästä Särkilahden kylän kautta Veh-         luonnolliseen kauppakaupunkiin Lahteen ly-
32853: kasalon, Vuorisalon ja Judinsalon saarien        henee uuden tien valmistuttua noin kolme-
32854: läpi Keihäsniemelle ja sieltä Luhangan kir-      kymmentä kilometriä nykyisestään.
32855: konkylään. Tiesuunnasta ovat myöskin Sys-           Yleiseltä kannalta on puheenaolevan tien
32856: män ja Luhangan kunnanvaltuustot yksi-           rakentaminen myöskin tarpeellista, koska
32857: mielisiä. Tien rakentamista ovat puoltaneet      sen kautta voidaan Lahdesta entistä suorem-
32858: myöskin kaikki asianomaiset keskusvirastot.      paan liikennöidä Jyväskylään, erittäinkin,
32859: Suunnitelmien ollessa kaikin puolin val-         jos vähänkin edellä esitetyn lisäksi kehite-
32860: miina olisi syytä kiireellisesti päättää maan-   tään :Päijänteen itäpuolista maantieverkostoa.
32861: tien rakentamisesta.                                Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32862:    Kyseeilinen tie halkaisisi Itä-Hämeen suu-    kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32863: rimman tiettömän alueen ja toisi tien vai-       toivomuksen,
32864: kutuspiiriin verraten tiheästi asutut alueet.
32865: Samalla se muodostaisi kiinteän ja luonnol-               että hallitus rakennuttaisi maan-
32866: lisen jatkon jo valmistuneelle ja erittäin             tien, Sysmän kirkonkylästä V ehka-
32867: vilkaasti    liikennöidylle Pulkkilanharjun            salon, Vuorisalon, Judinsalon- ja Kei-
32868: maantielle. Siten se palvelisi erinomaisesti           häsniemen- kautta Luhangan kirkon-
32869:                                                        kylään.
32870:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
32871: 
32872:         Edvard Pesonen.              Antti J. Rantamaa.           Irma Hamara.
32873:         Toivo H. Kinnunen.           K. F. Haapasalo.             Onni Hiltunen.
32874:         Aukusti Pasanen.             Viljo Virtanen.              E. Pusa.
32875:         Niilo Nieminen.              Wiljam Sarjala.              Sylvi Halinen.
32876:                                      Olavi Kajala.
32877: 
32878: 
32879: 
32880: 
32881: 100 E 159/55
32882: 794
32883: 
32884: XII,s6. -   Toiv.al. N:o 432.
32885: 
32886: 
32887: 
32888: 
32889:                                 Pesonen ym.: Maantien rakentamisesta Sysmän--Hartolan
32890:                                    maantieltä Liikolan ja Taipaleen kylien kautta Leppäkos-
32891:                                    kelle.
32892: 
32893: 
32894:                                       E d u s k u n n a 11 e.
32895: 
32896:    Myönnetyllä määrärahalla on suoritettu            Koska kyseellisen tien tarpeellisuus on to-
32897: asianmukainen tutkimus maantien rakentami-         dettu ja rakennussuunnitelma odottaa vain
32898: seksi Sysmän Hartolan maantieltä Liikolan          vahvistusta valtioneuvoston taholta ja kun
32899: ja Taipaleen kylien kautta Leppäkoskelie           työ soveltuisi monessa suhteessa myöskin työt-
32900: Hartolan Luhangan maantielle. Tutkimukset          tömyystyömaaksi, saamme kaiken edellä esit-
32901: ovat nyt loppuun suoritetut ja mm. läänin-         tämämme perusteella kunnioittaen esittää
32902: hallitus ja asianomainen tiepiiri puoltavat        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32903: kyse.essä olevan maantien rakentamista, koska
32904: noin 13.5 km: n pituisella uudella tiellä olisi             että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32905: näissä oloissa myöskin taloudelliset edelly-              maantien rakentamiseksi Sysmän--
32906: tykset tulla rakennetuksi ja siten helpote-               Hartolan maantieltä Liikolan ja Tai-
32907: tu:ksi liikenneolojen kehitystä sekä paikallisen          paleen kylien kautta Leppäkaskelle
32908: että kauttakulkuliikenteen kannalta.                      H artolan--Luhangan maantielle.
32909:    Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
32910: 
32911:          Edvard Pesonen.          Viljo Virtanen.           Sylvi Halinen.
32912:          Aukusti Pasanen.         Irma Bamara.              Niilo Nieminen.
32913:          Antti J. Rantamaa.       Toivo B. Kinnunen.        K. F. Haapasalo.
32914:                       Wiljam Sarjala.             Onni Hiltunen.
32915:                                                                                            7~5
32916: 
32917: XII,s7. -   Toiv.al. N:o 433.
32918: 
32919: 
32920: 
32921: 
32922:                                 T. Kinnunen: Yhdystien rakentamisesta Juvan-Virtasalmen
32923:                                    väliseltä maantieltä J ot·oisten-Juvan maantielle.
32924: 
32925: 
32926:                                      Eduskunnalle.
32927: 
32928:    Kalvitsan asemalta johtaa valtion maantie     ja samalla Mikkelin-Pieksämäen väliselle
32929: Juvan-Virtasalmen väliselle maantielle yh-       maantielle.
32930: tyen siihen Juvan pitäjän Narilan kylän             Asiasta on tehty jo aikaisemminkin eräitä
32931: !kohdalla. Tämä on sinänsä jo hyvin paljon       eduskunta-aloitteita ja asianomaiset kunnat
32932: käytetty maantie ja erikoisesti puutavaran       ovat myöskin ajaneet tätä tiehanketta. Syystä
32933: kuljetus tiellä on varsin huomattava. Tien       tai toisesta sen toteuttaminen on kuitenkin
32934: merkitys kauttakulku- ja puutavaran kulje-       viivästynyt. Kun ko. tien rakentamista on
32935: tustienä lisääntyisi vielä kuitenkin, jos sitä   kuitenkin pidettävä varsin tärkeänä sekä
32936: jatkettaisiin rakentamalla edelleen yhdys-       paikallista että laajempaa käyttöä ajatellen,
32937: tieksi maantie Narilan kylästä Juvan-Jorois~     ehdotan kunnioittaen eduskunnan hyväk-
32938: ten väliselle maantielle, yhtymäkohta Jorois-    syttäväksi toivomuksen,
32939: ten pitäjän Kaitaisten kylässä. Tällöin tuli-
32940: sivat vielä huomattavat metsäalueet tien vai-            että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32941: ikutuspiiriin, samalla kun saataisiin kauan            yhdystien rakentamiseksi Juvan-Vir-
32942: toivottu yhdystie ja liikenne Joroisten-Ju-            tasalmen väliseltä maantieltä N an'lan
32943: van väliseltä maantieltä Narilan, Vuoren-              kylästä Joroisten-Juvan väliselle
32944: maan ym. kylien kautta Kalvitsan asemalle              maantielle Joroisten Kaitaisten kylään.
32945:    Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
32946: 
32947:                                      Toivo H. Kinnunen.
32948: 796
32949: 
32950: XII,ss. -   Toiv.al. N:o 434:.
32951: 
32952: 
32953: 
32954: 
32955:                                  Kelovesi ym.: Lauritsalan-Ampujalan maantien rakentami-
32956:                                    sesta.
32957: 
32958: 
32959:                                      E d u s k u n n a 11 e.
32960: 
32961:    Taipalsaaren pitäjän itäisten osien lii-       man raskaasti sekä Lappeenrannan kaupun-
32962: kenneyhteyksien parantamiseksi Lappeen-           gin että Lauritsalan kauppalan taloutta.
32963: rantaan ja Lauritsalaan olisi välttämätöntä       Rasitusta on ollut lisäämässä se, ettei valtio
32964: rakentaa Lauritsalan-Ampujalan tie. Sen           ole täyttänyt ohjeiden mukaista työttömien
32965: rakentamista ovat Taipalsaaren asukkaat           sijoitusosuutta, ei edellisinä eikä myöskään
32966: toivoneet useiden vuosikymmenien ajan ja          tänä talvena.
32967: suuntakin on tutkittu ensimmäisen kerran             Aikaisemminkin on valtion työmaita ollut
32968: jo vuonna 1935. Kun Kaukaan tehdas on             vähän, mutta tänä talvena ei Lappeenran-
32969: yhdistänyt järvialueellaan muutamia saaria        nassa ja Lauritsalassa eikä niiden lähiympä-
32970: toisiinsa patolaitteilla, on tiehanke tullut      ristössä ole ollut yhtään merkittävää valtion
32971: uuteen vaiheeseen ja helpommaksi toteuttaa.       työmaata. Tästä johtuen on huomattava osa
32972: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on       työttömistä lähetetty kaukaisilla siirtotyö-
32973: tiesuunta tutkittu uudelleen ja suunnitelmat      maille muihin lääneihin, vaikka lähellä olisi
32974: tien rakentamiseksi tehty hyväksikäyttäen         tärkeitä ja kiireellisiä töitä suoritettavana.
32975: saaria toisiinsa yhdistäviä patoja. Näin ollen    Niiden on vain annettu jatkuvasti odottaa
32976: työn aloittaminen voitaisiin viipymättä to-       vuoroaan, kuten on ollut tämän tienkin
32977: teuttaa.                                          laita.
32978:    Kulumassa olevana talvena on työttömyys           Edellä esitettyyn tien tarpeellisuuteen ja
32979: Lappeenrannassa ja Lauritsalassa muodos-          vaikeaan työttömyystilanteeseen viitaten eh-
32980: tunut huomattavan suureksi. Tälläkin het-         dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32981: kellä on molemmissa kunnissa yhteensä n.          muksen,
32982: 550 kortistoon hyväksyttyä työtöntä ja työn-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
32983: hakijoita vielä jonkin verran enemmän.                    toimenpiteisiin Lauritsalan-A.mpuja-
32984: Työttömyysmenot ovat rasittaneet suhteetto-               lan tien rakentamiseksi.
32985:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1955.
32986: 
32987:                  Tauno Kelovesi.                               Paavo Aitio.
32988:                  Toivo Kujala.                                 Niilo Nieminen.
32989:                                                                                               'l97
32990: 
32991: XII,89. -   Toiv.a.L N:o 435.
32992: 
32993: 
32994: 
32995: 
32996:                                  Rantamaa ym.: Savonlinnasta Säämingin kunna11. Pesingin
32997:                                    kylään johtavan tien ottamisesta valtion kaltuuft..
32998: 
32999: 
33000:                                        E d u s k u n n a ll e.
33001: 
33002:    Luonnonkauniin S~mingin pitäjän suu-             pitäen, on ny<kyisin niin arveluttavassa kun-
33003: rena hankaluutena ovat erittäin vaikeat ja          nossa, että se sa;attaa aiiheuttaa milloin ta-
33004: pitkät kulkuyhteydet, jopa siellä on eräitä         hansa mitä kohtalokkaimpia seurauksia.
33005: kyläkuntia, joihin ei kesäkautena pääse muu-           Tien välttämättömyyttä tällä alueella on
33006: ten kuin laivakyydissä lähimpään laituri-           pidettävä niin selvänä, että sen nykyinen
33007: rantaan, mistä saattaa vielä olla matkaa pit-       kunto saattaa näitten seutujen asukkaat suo-
33008: kät ja käytännöllisesti katsoen ~iettömät t'ai-     ~astaan hengenvaaraan esim. lääkärin ja kä-
33009: paleet. Esimerkiksi Savonlinnan kaupungista         tilön apua tarvittaessa tai palokunnan
33010: on kesäkautena liikennöitävässä kunnossa            apua pyydettäessä. Suurin uhrauksin on
33011: oleva maantie Säämingin kunnan Pesingin             vuosikymme:n,'ien aikana saatu ,tie sellaiseen
33012: kylään, mutta niin sanottuina kellirikkokau-        kuntoon, että siinä nykyisin liikennöi yksi-
33013: sina, syksyisin ja kesäisin, on mainittu tie        tyinen linja~autolii:kennöitsijä kymmenellä
33014: niin perusteellisesti käy;ttökelvottomassa kun-     vuorolla päivässä ja hoitaa tämä l~ikennöit
33015: nossa, että sekä linja-auto että jopa hevos-        sijä talvisin tien aurauksen. Vielä liikennöi
33016: Eikennekjin pysähtyvät kokonaan useitten            päivittäin tiellä keskimäärin 60-70 henkilö-
33017: viikkojen ajaksi.                                   autoa sekä kuorma- ja seka-autoja n. 50.
33018:    Kuinka suuresta epäkohdasta on todella-          Mainittakoon, että pinotavaraa ajetaan n.
33019: kin kysymys, ilmenee, kun mainitsemme, että         50 000-55 000 kuutiometriä ja tukkipuita
33020: Savonlinnan-Pesingin tien, jonlm pituus on          n. 50 000-80 000 kappaletta vuosittain. Li-
33021: 26.3 km, vaikutuspiirissä asuu noin 6 000           säksi ajetaan näiltä seuduilta päivittäin
33022: asukasta, että siellä on kokonaista 6 kansa-        useita kuormia maataloustuotteita Savonlin-
33023: koulupiiriä, nimittäin Pääskylahden, Kaarti-        naan siellä yleli.seen kulutukseen jaettaviksi.
33024: lan, Pitkälän, Moinniemen, Moinsalmen ja            Lisäksi on tien varrella 8 kauppaa. Pesin-
33025: Kosolan j'a että oppivelvollis;ia lapsia on tällä   gistä on lisäksi vuonna 1940 rakennettu puo-
33026: hetkellä noin 800. Metsämaata, josta on             lustuslaitoksen toimesta hevostie Pellossalon
33027: puutavaraa saatavissa teollisuuden, viennin         Kosolan ja Ritosaaren kyliin, joten nämäkin
33028: ja yleensä kulutuksen tarpeisiin, kerääntyy         seudut, jotka ovat täysin vesistöjen ympäröi-
33029: tien vaikutuspiiriin noin 18 000-22 000 heh-        miä, pääsevät kyseessä olevaa tietä pitkin
33030: taaria ja teol~isuutta siellä on muunmuassa         kosketukseen muuhun maailmaan.
33031: Schauman, yhtymän vaneeritehdas ja kuitu-              Erikoisesti kiinnitetään huomiota niihin
33032: levytehdas sekä Pääskyniemen telakka. Ve-           vaaroihin, joita koituu Virtasalmen nykyisen
33033: sistön ylittäminen tämän tien varrella tapah-       sillan huonosta kunnosta. Ensinnäkin silta
33034:  tuu vain yhdessä kohdassa, nimittäin Virta-        on puurakenteinen ja tehtiin sodan olosuh-
33035: salmen laivakanavan kohdalla, missä on siir-        teissa, ja siinä oleva ponttooneitten varassa
33036:  rettävä ponttoonisilta. Tämä silta, joka puo-      oleva siirrettävä osa on myöskin. ~antavuu
33037: lustuslaitoksen toimesta rakennettiin tilapäis-     deltaan niin heikko, että se ei kestä kunnol-
33038: sillaksi aivan lyhytaikaista käyttöä silmällä       lisesti nykyisen liikenteen rasitusta.
33039: 798                            XII,s9. _:_ SavoDlimla.n-PesingiD. tie.
33040: 
33041: 
33042:   Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-               gin kylään johtavan maantien ottami-
33043: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-                   seksi valtion haltuun ja uuden sillan
33044: muksen,                                                     rakentamiseksi Virtasalmen ylimeno-
33045:                                                             paikkaan ja mainitun tien saattami-
33046:          että hallitus ryhtyisi viipymättä kii-             seksi kautta vuoden liikennöitävään
33047:        reellisiin toimenpiteisiin Savonlinnan               kuntoon.
33048:        kaupungista Säämingin kunnan Pesin-
33049:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
33050: 
33051:          Antti J. Rantam.aa.       Niilo Nieminen.           Sylvi Halinen.
33052:          Toivo H. Kinnunen.        Nestori Kaasalainen.      K. F. Haapasalo.
33053:          Yrjö Sinkkonen.           Aukusti Pasanen.          Viljo Virtanen.
33054:                        Edvard Pesonen.             Matti Mattila.
33055:                                                                                             799
33056: 
33057: XII,9o. -   Toiv.al. N:o 436.
33058: 
33059: 
33060: 
33061: 
33062:                                 Saloranta ym.: Maantien rakentamisesta Kauhajoen asemalta
33063:                                    Jalasjärven Koskueelle.
33064: 
33065: 
33066:                                      Eduskunnalle.
33067: 
33068:    Kauhajoen rautatieasemalta Jalasjärven        tat huomioiden, tietä n. 16 km. Samoin Ja-
33069: Koskueelle johtavan maantien aikaansaami-        lasjärven kunta on alueellaan rakentanut
33070: nen on ollut vireillä jo pitkän ajan. Jo vuo-    tietä huomattavan määrän. Kuitenkin on toi-
33071: sina 1939-40 Kauhajoella kokoontuneiden val-     menpiteitä jatkuvasti vaikeuttanut yhtenäi-
33072: tiopäivien aikana oli kansanedustajien taholta   sen suunnitelman puuttuminen. Nyttemmin
33073: ilmoitettu kunnan viranomaisille heidän voi-     on tien vaikutuspiirissä tutkittu Kauhajoen
33074: van esittää jonkin toivomuksen, jonka edus-      -Jalasjärven rajalla sijaitseva noin 10 000
33075: kunta tulisi sitten huomioimaan. Silloin oli     hehtaaria käsittävä suoalue, missä on todettu
33076: esitetty toivomus e.dellämainitun tien raken-    hyvää poHtoturvetta olevan noin 4 500 heh-
33077: tamisesta. Sen jälkeen on edustaja Isak Pent-    taarin alalla. Tämän suon hyväksikäyttö tu-
33078: tala ja 30 kaikkiin eduskuntaryhmiin kuulu-      lee ajanmittaan ajankohtaiseksi. Maantie tu-
33079: vaa edustajaa tehnyt 18. 4. 1945 toivomus-       lisi yhdistämään Jalasjärven eteläosan ja
33080: aloitteen tutkimuksen toimittamisesta maan-      huomattavan osan Pohjois-Satakuntaa Kauha-
33081: tien rakentamiseksi ko. suunnalla, minkä toi-    joen aseman kautta tuonti- ja vientisatamiin
33082: vomuksen e.duskunta on sittemmin hyväksy-        Kaskisiin ja Kristiinan kaupunkiin, joilta
33083: nytkin. Jostain syystä ei eduskunnan hyväk-      alueilta varsinkin puutavaran kuljetuksella
33084: symää toivomusta ole kuitenkaan toteutettu.      tulisi olemaan suuriarvoinen merkitys, ja
33085: Sittemmin on Kauhajoen ja Jalasjärven kun-       matka tulisi lyhenemään nykyisestä n. 18 km.
33086: nanvaltuustojen tekemän päätöksen perus-            Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
33087: teella 8. 10. 1949 käännytty tielain säätä-      dotamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
33088: mässä järjestyksessä valtion viranomaisten       sen,
33089: puoleen asiassa. Mutta mitään tulosta ei
33090: tähän mennessä ole saavutettu. Tällä välin                että hallitus kiireellisesti toimitut-
33091: on tien vaikutuspiiriin Kauhajoella perus-             taisi tutkimuksen maantien rakenta-
33092: tettu ja rakennettu Sahankylän asutusalue,             misesta Kauhajoen asemalta Kauha-
33093: jonne on muodostettu noin 50 viljelystilaa.            joen Ikkeläjärvenkylän kautta Jalas-
33094: ASO: n ja osaksi Kauhajoen kunnan toimesta             järven Koskueelle.
33095: on tien suunnalla rakennettu, maantien mi-
33096:    Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
33097: 
33098:         T. Saloranta.                Toivo Anttla.                Väinö Tikkaoja.
33099:         S. S. Aittoniemi.            Toivo Asvik.                 Mauri Seppä.
33100: 800
33101: 
33102: :XU,91. -   Toiv.al. N:o 437.
33103: 
33104: 
33105: 
33106: 
33107:                                 E. Saari ym.: Määrärakasta Alavuden aseman lähelle raken-
33108:                                    nettavalle alikulk'UiillaUe johtavien maanteiden rakenta-
33109:                                    miseen.
33110: 
33111: 
33112:                                      E d u s k u n n a 11 e.
33113: 
33114:    Alavuden asema on viidennen ratajakson         varten. Sillalle johtavien teiden rakentamista
33115: suurimpia puutavaran ja puujalosteiden las-       koskeva suunnitelma on myös valmis, mutta
33116: tauspaikkoja. Vilkkaimpina puutavaran las-        määrärahaa teitten rakentamiseen ei sisälly
33117: tausaikoina häiritsee ratapihan ahtaus las-       tulo- ja menoarvioon. On ilman muuta selvä
33118: taustöitä. Ratapihan laajentamista on paljon      asia, että alikulkusillan rakentaminen ei pa-
33119: suunniteltu, mutta valtamaantie n:o 66 ylit-      ranna tilannetta, ellei myös alikulkusillalle
33120: tää rata-alueen tasoylikäytävineen ratapihan      johtavia teitä rakenneta.
33121: eteläpäässä estäen osittain ratapihan laajen-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33122: nuksen. Osittain tämän takia, mutta myöskin       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33123: vilkasliikenteisellä maantiellä olevan tasoyli-   muksen,
33124: käytävän vaarallisuuden takia, on pitkän
33125: aikaa suunniteltu alikäytävän rakentamista.                 että hallitus ottaisi v'UOden 1956
33126: Näiden suunnitelmien toteuttamista kiiruh-               tulo- ja menoarvioesitykseen 21 mil-
33127: taa viime vuosinakin sattuneet useat onnetto-            joonan markan määrärahan Alavuden
33128: muudet tasoylikäytävällä.                                aseman lähelle rakennettavalle alikul-
33129:    Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle                 kusillalle johtavien maanteiden raken-
33130: 1955 on hyväksytty 8.2 miljoonan markan                  tamisoon.
33131: määräraha ko. alikulkusillan rakentamista
33132:    Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
33133: 
33134:         Eero Saari.                   Väinö Rankila.               Artturi Koskinen.
33135:         Toivo Antila.                 Eino E. Heikura.             Impi Lukkarinen.
33136:         Eeli Erkkilä.                 Grels Teir.                  Joh. Wirtanen.
33137:                                       Arvo Ahonen.
33138:                                                                                                   801
33139: 
33140: XII,92. -      Toiv.aJ. l(:o 438.
33141: 
33142: 
33143: 
33144: 
33145:                                     E. Saari ym.: K uortaneen-Lehtimäen-Soinin maantien ra-
33146:                                        kentamisesta.
33147: 
33148: 
33149:                                          E d u s kun n a 11 e.
33150: 
33151:    Kun tile- ja vesirakennushallituksen toi-        ikinen, ettei se sovellu sellaiseksi lkaukoliiken-
33152: mesta vuosina 1930 ja 1931 suoritettiin tut-         n·etieksi, jollaiseiksi tämä tie on ajateltu ja
33153: kimus Seinäjoen ja Kuortaneen välisen                jo Seinäjoon-iKuortaneen välillä raken11ettu.
33154: maantien rakentamiseksi, niin lähdettiin siitä       Lisä:ksi telkee nykyinen maantie suuren mut-
33155: periaatteesta, että mainittu tie jatkuisi Kuor-      kan pohjoista kohti. Tämän vuoksi olisi tar-
33156: tanee:lta Lehtimäen ja Soinin pitäjien iäpi          peellista saada tie, joka haarautuisi Lehti-
33157: Keski-Suomeen. Silloin suoritettiin tietutki-       mäeltä nykyisestä maantiestä Hernesmaan
33158: mus ikuitenik:in vain Seinäjoelta Kuortaneen        talojen !kohdalla, ylittäisi Ä:htärinjärven ve-
33159: Mäyryyn, jolka tieosa on nyt valmiiksi raken-       sistön latvan Kivisalmessa ja jatikuisi Levä-
33160: nettu Mäyrystä Veneskoskelle lähelle Sei-            järven pohjoispuolitse Soinista Ähtäriin joh-
33161: näjokea. Tämän tien rakentaminen on rat-            tavalle maantielle lähelle Soinin kirk!koa.
33162: kaisevasti parantanut liikenneyhteylksiä Kuor-       Tätä linjaa saataisiin verrattain tasainen
33163: taneen ja Seinäjoen välillä, mutta tien ra-         tie ja samalla se ly'hentäisi matkaa Lehti-
33164: kentamisen päätarkoitus, suoran tieyhteyden         mäen peräkylästä Soinin kirkolle 20 kilo-
33165: saaminen Keski-Suomen ja Etelä-Pohjan-              metristä 14 IJrilometriin. Samalla se tuot-
33166: maan maakunnan keskulksen Seinäjoen vä-             taisi suurta hyötyä tielinjan varrella huo-
33167: lille, on viielä saavuttamatta. Tätä samaa          noista tieoloista kärsivälle väestölle.
33168: päämäärää silmälläpitäen rakennettiin noin              Seinäjoen-Keski-Suomen välisen suoran
33169: 25 vuotta sitten maantie Karstulasta Soiniin.       tieyMeyden tärkeyttä on monessa yhteydessä
33170: AI~kup·eräisen    päämäärän saavuttamiseiksi        selvitetty ja tosiasiat puhuvat selvästi tämän
33171: olisi nyt tiesuunta Kuortaneen ja Soinin vä-        erittäin tärkeän tieosan pikaisen rakentami-
33172: lillä tutikittava ja ra:kennettava.                 sen puolesta.
33173:    Vuosina 1930-1933 rakennettiin yksityis-            Nykyinen liikenne Seinäjoon ja Etelä-Poh-
33174: ten tieosakasten toimesta kylätie Lehtimäen         janmaan itäisten pitäjien Lehtimäen ja Soi-
33175: keSkustasta Kuortanee:n rajalle, Kaaranika-         nin seikä Keski-Suomen välillä on suhteelli-
33176: järven po•hjoispäähän. Tämäkin tie, jonka           sen vil:kasta, vailkka se ikäyikin epätyydyttä-
33177: Lehtimäen kunta muutamia vuosia sitten otti         viä teitä monien mutkien kautta. Kun suora
33178: haltuunsa, liittyy oleellisena osana Seinä-         tieyhteys saadaan, lisääntyy liikenne huo-
33179: joen-KeSki-Suomen tiehen. Nyt tästä tär-            mattavasti ja on sillä näiden seutujen ta-
33180: keästä yhdystiestä on mää kokonaan raken-           -louselämälle huomatt·ava merkitys. Nykyisiä
33181: tamatta se osa, joka on Kuortaneen Mäy-             teitä pitikin on Lehtimäeltä Seinäjoelle mat-
33182: rystä Lehtimäen rajalle Kaarankajärven              kaa noin 100 km; tämän tien valmistumi-
33183: pahjoispää:hän, joka matika on noin 12 kilo-        sen jälkeen lyhenee matka 50 kilomet-
33184: metriä.                                             riin. Puutavaran kuljetusmahdollisuuksia
33185:    Nykyinen maantie Lehtimäeltä Soiniin on          tie parantaisi huomattavasti. Professori Yrjö
33186: myös niin !kapea, mutkikas ja erikoisen mä-         Ilvessalon puheenjohdoUa toimiva metsäta-
33187: 101 E 159/55
33188: 802                          XII,92.- Kuortaneen--8oinin maantie.
33189: 
33190: 
33191: louskomitea on myös todennut iko. seudun                  että haUitus kiireellisesti suoritut-
33192: tien tarpeen ja ehdottaa ensimmäisessä mie-            taisi tietutkimuksen suuntaan Kuor-
33193: tinnössään tien rakentamista Lehtimäeltä               tane-Lehtimäki-Soini ja ryhtyisi
33194: Kuortaneelle.                                          asian vaatimiin toimenpiteisiin tien
33195:    Edellä esitettyilhin perusteluihin viitaten         rakentamiseksi.
33196: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
33197: syttäväksi toivomuksen,
33198:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
33199: 
33200:          Eero Saari.                 Väinö Rankila.                 Impi Lukkarinen.
33201:          Toivo Antila.               Eino E. Heikura.               Arvo Ahonen.
33202:          Eeli Erkkilä.               Artturi Koskinen.              Job. Wirtanen.
33203:                                                                                                   803
33204: 
33205: XII, 9 3. -   Toiv.al. N: o 439.
33206: 
33207: 
33208: 
33209: 
33210:                                    Jämsen ym.: Määrärahasta Viitasaaren-Huopanan-Kannon-
33211:                                       kosken maantiellä olevien ns. Kämärinmäkien alentami-
33212:                                       seksi ja niiden välillä olevien tienmutkien oikaisemiseksi.
33213: 
33214: 
33215:                                         E d u s k u n n a 11 e.
33216: 
33217:    Vaasan läänin itäinen ja keskiosa on              mäkeä, jonka nykyinen kunto, huomioonot-
33218: maantiekysymystensä suhteen jäänyt huo-              taen tiellä tapahtuvan vilkkaan postiauto-,
33219: mattavassa määrin taka-alalle. Näin siitä            linja-, puutavara- ym. liikenteen, ei vastaa
33220: huolimatta, vaikka toisaalta liikenteen suu-         edes alkeellisia yleiselle maantielle asetettavia
33221: ruus ja toisaalta teitten yleensä vaikeasti          vaatimuksia.
33222: hoidettava maaperä ja heikko kunto edellyt-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33223: täisivät ko. osan maata huomattavammalle             nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33224: sijalle tienrakennusohjelmassa. Ilmeistä on-         vomuksen,
33225: kin, että ellei asiantilaan saada korjausta,
33226: ei kyseinen tieverkosto kykene ilman koh-                      että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33227: tuuttomia kustannuksia aiheuttavia häiriöitä                V iitasaaren - H uopanan-Kannonkos-
33228: selviämään nykyisenkään liikenteen rasituk-                 ken maantiellä olevien ns. Kämärin-
33229: sista.                                                      mäkien alentamiseksi ja niiden välissä
33230:    Nimenomaan eräänä maastovaikeuksista                     olevien vaarallisten mutkien oikaise-
33231: johtuvana mitä kiusallisimpana, jopa vaa-                   miseksi sekä s~1lan uusimiseksi ja ot-
33232: rallisena liikenne-esteenä pitäisimme run-                  taisi sitä varten vuoden 1956 tulo- ja
33233: saasti liikennöidyllä Viitasaaren-Huopanan                  menoarvioesitykseen tarpeellisen mää-
33234: -Kannonkosken maantiellä ns. Kämärin-                       rärahan.
33235:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
33236: 
33237:                    Artturi Jämsen.                                Matti Koivunen.
33238:                    J. F. Pöykkö.                                  Kalle Kämäräinen.
33239:                    T. Saloranta.                                  Tahvo Rönkkö.
33240:                    Eeli Erkkilä.                                  Eino Palovesi.
33241:                    Eero Saari.                                    Päiviö Hetemäki.
33242:                    Esa Koivusilta.                                Väinö Rankila.
33243:                    Impi Lukkarinen.                               Eino Rytinki.
33244:                                            Yrjö Sinkkonen.
33245: 804
33246: 
33247: Xll,94, -   Toiv.al. N:o 440.
33248: 
33249: 
33250: 
33251: 
33252:                                 Jimsen ym..: Maantien rakentamisesta Pyhäjärven Hiidenky-
33253:                                    län tiestä Koiolan maantielle.
33254: 
33255: 
33256:                                       Eduskunnalle.
33257: 
33258:    Äänekosken-Haapajärven radan valmistu-            Paitsi paikallisen väestön tietarpeen tyy-
33259: minen merkitsee Keski-Suomen liikenneolo-          dyttämistä yleensä sekä jo em. metsä- ja
33260: suhteissa huomattava.a parantumista. Radasta       maataloustuotteiden     markkinoimismahdolli-
33261: koituva hyöty ei kuitenkaan pääse täysiin          suuksia, tulisi kyseinen tie palvelemaan jos-
33262: oikeuksiinsa muutoin kuin sen vaikutuspii-         sain määrin myös Pyhäsaimesta Muurasjär-
33263: riin kuuluvan maantieverkoston täydentämi-         velle ja Muuraksen asemalle suuntautuvaa
33264: sen kautta, jota täydentämistä ainakin muu-        kauttakulkuliikennettä.
33265: tamissa tapauksissa voidaan suorittaa suh-           Kyseinen ,tiesuunta olisi nyt siis pikaisesti
33266: teellisen pienillä kustannuksilla. Tällaisena      tutkittava sekä senjälkeen ryhdyttävä tien
33267: rakennuskohteena pitäisimme valtakunnan            rakentamiseen.
33268: runkotieltä - tie n:o 4 - Pyhäjärven 01.             Edellä olevan perusteelLa kunnioittaen
33269: Hiidenkylästä lähtevän Pitäjänmäen tien            ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33270: jatkamista noin seitsemällä kilometrillä, niin-    vomuksen,
33271: sanotun Lusikkanevan asutusalueen halki
33272: kulkev,alle Kojolan maantielle, jolloin mm.                 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33273: suuria metsäalueita - joita omistaa sekä                 tien rakentamiseksi Pyhäjärven Hii~
33274: metsähallitus, asutustilalliset että paikalliset         denkylän tiestä Lusikkanevan asutus-
33275: maanomistajat - käsittävä Pitäjänmäen ym-                alueen halki kulkevalle Kojolan maan-
33276: päristöseutu pääsisi radan välittömään yhtey-            tielle.
33277: teen Pihtiputaan pitäjässä olevan Muuraksen
33278: aseman kautta.
33279:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
33280: 
33281:                  Artturi Jämsen.                              Matti Koivunen.
33282:                  J. F. Pöykkö.                                Päiviö Hetemäki.
33283:                  T. Saloranta.                                Väinö Rankila.
33284:                  Eero Saari.                                  Kalle Kämäräinen.
33285:                  Esa Koivusilta.                              Tahvo Rönkkö.
33286:                  Eeli Erkkilä.                                Eino Rytinki.
33287:                  Impi Lukkarinen.                             Eino Palovesi.
33288:                  Eemil Partanen.                              Yrjö Sinkkonen.
33289: XU,95. -   Toiv.al. N:o 441.
33290: 
33291: 
33292: 
33293: 
33294:                                Ahonen ym..: Maantien rakentamisesta Lievestuoreelta Kupa-
33295:                                   riin Laukaan kunnassa.
33296: 
33297: 
33298:                                     Eduskunnalle.
33299: 
33300:    Paikallisten asukkaiden toimesta on ra-     on mm. varannut Simunankosken sillan ra-
33301: kennettu kylätietä Lievestuoreen-Hankasal-     kentamiseen 100 000 markkaa, joka onkin
33302: men maantieltä Saarilammille päin n. 5 kilo-   ainoa suurempi silta koko tiealueella.
33303: metriä. Samoin on asutustietä rakennettu          Tien rakentaminen on muodostunut kui-
33304: Jyväskylän-Kuopion maantieltä n. 9 kilo-       tenkin ylivoimaiseksi tehtäväksi seudun vä-
33305: metriä Kupariin saakka. Rakentamaton osa       hävaraiselle pienviljelijä- ja metsät;öläis-
33306: on vielä n. 20 kilometriä ja käsittää suuren   väestölle. Olisi kohtuutontakin vaatia pai-
33307: tiettömän alueen Laukaan ja Hankasalmen        kalliselta väestöitä rakennus- ja ylläpitokus-
33308: rajamailla, kuten Lankamaan, Simunan ja        tannuksia tiehen, josta tulisi kauttakulku-
33309: Saarilammin kylät. Tätä laajaa asuttua         liikennettä sekä huomattavasti raskaita kul-
33310: aluetta erottaa tieverkosta myöskin idässä     jetuksia Lievestuoreen teolli:musalueelle.
33311: Kynsivesi ja lännessä Kuusvesi ja Lieves-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33312: tuoreen järvi. Tälle tiettömälle alueelle on   nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33313: aikoinaan suunniteltu rakennettavaksi kaut-    muksen,
33314: takulkutie     Lievestuoreelta   Jyväskylän-              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
33315: Kuopion maantielle, joka syystä tai toisesta           toimenpiteisiin maantien rakentami-
33316: on sittemmin rauennut, mutta jälleen viime             seksi Lie1;estuoreelta Saarilammin ja
33317: aikoina tullut esille Laukaan kunnan sekä              Simunan kautta K upariin Laukaan
33318: paikkakuntala:ist.en toimesta. Laukaan kunta           kunna,n alueella.
33319:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
33320: 
33321:                 Arvo Ahonen.                               Artturi Koskinen.
33322:                 Mikko Hult.                                Impi Lukkarinen.
33323: 8()6
33324: 
33325: XU,96. -    Toiv.al. N:o 442.
33326: 
33327: 
33328: 
33329: 
33330:                                 Ahonen ym.: Valtatien rakentamisesta Jyväskylän-Ääne-
33331:                                     kosken väUlle.
33332: 
33333: 
33334: 
33335:                                       E d u s k u n n a 11 e.
33336: 
33337:    Kuten yleisesti on tunnettua, on Keski-         että matka Helsinki-Oulu lyhenee tienra-
33338: Suomi tiekysymyksien suhteen ollut huomat-         kennuksen kautta myös 20 km. Mainittakoon
33339: tavasti taka-alalla. Tämä siitä huolimatta,        vertailun vuoksi, että vastaavaa valtatietä
33340: että liikenteen suuruus täällä oikeuttaisi sen     n: o 4 on Oulun läänin puolella rakennettu
33341: huomattavasti näkyvämmälle paikalle. Tämä'         125 km, jolloin saavutettu matkan lyhennys
33342: käy selville, jos vertaillaan suoritettujen lii,   on ollut noin 25 km. Hyötysuhde Jyväsky-
33343: kennelaskentojen tuloksia täällä ja muualla        län-Äänekosken välin rakentamisessa on
33344: maassa. Liikennelaskennoista suoritettujen         näinollen kokonaan toinen. Ajokustannuk-
33345: yhteenvetokarttojen tarkastelu antaa tilan-        sissa ja matka-ajassa olisi näinollen saata-
33346: teesta havainnollisen kuvan. Huolimatta            vissa huomattava voitto.
33347: siitä, että liikenteen paino ja määrä jo yk-          3) Puheenaolevaan Jyväskylän-Äänekos-
33348: sistään oikeuttaisi Keski-Suomen huomatta•         ken väliseen runkotien osaan voidaan edulli-
33349: vammalle sijalle tierakennusohjelmassa, on         sesti yhdistää nykyisen valtatien n: o 13
33350: toinenkin tekijä, minkä pitäisi vahvistaa          huomattava osa samoinkuin tielaitoskomitean
33351: edellistä. Keski-Suomen teitten maaperä ja         suunnitelmasta Tampereen- Jyväskylän-
33352: kunto ovat sellaiset, että ne eivät kohtuut-       Kuopion runkotiestä melkoinen osa. Näinol-
33353: tomitta kustannuksitta kestä kasvavaa lii-         len vältytään rinnakkaisteiden rakentami-
33354: kennettä. Keski-Suomi jää auttamatta jäl-          sesta.
33355: keen myös kunnossapidon kannalta, koska               4) Rakenteilla oleva Luonetjärven lento-
33356: yleensä riittämättömillä kunnossapitovaroilla      kenttä saadaan tien välityksellä maakunnan
33357: on kunnossapidettävä parantamattomia teitä         suuren osan käyttöön.
33358: sensijaan kun muualla vastaavilla varoilla            5) Samaan runkotiehen liittyvä ns. Mäm-
33359: voidaan kunnossapitää parannettua tieverk-         men kiertotie siltoineen olisi vuosikausia
33360: koa.                                               työn alla oltuaan saatava valmiiksi ja työlle
33361:    Keski-Suomen tieverkon kehityksessä olisi       taattava mahdollisuudet sen nyt vuoden
33362: pääpaino pantava rungon luomiseen, kos-            vaihteessa uudelleen alettua jatkua keskey-
33363: kapa raskain liikenne kulkee juuri sitä pit-       tyksittä valmistumiseen saakka.
33364: kin. Jos hahmotellaan aivan lyhyen ajan               6) Edelleen samalla runkotiellä sijaitseva
33365: ohjelma, minkä toteuttaminen olisi mahdolli-       Hännilänsalmen lossin poistaminen ja sillan
33366: suuksien rajoissa, olisi se seuraava:              rakentaminen olisi saatava alkuun.
33367:    1) Olisi rakennettava tulevasta Helsingin          Edellä mainitut toimenpiteet parantaisivat
33368: -Oulun valtatiestä osa Jyväskylä-Ääne-             ratkaisevasti ei vain Keski-Suomen, vaan,
33369: koski. Tämän tierakennuksen merkitys lie-          kuten on havaittavissa, koko maan liikenne-
33370: nee viime syksynä toimeenpannun tieretkei-         mahdollisuuksia. Kohdistuvathan tässä esite-
33371: lyn jälkeen selvä, mutta tulkoon se tässä          tyt parannukset valtakunnan halkaisevaan
33372: vielä toistetuksi.                                 runkotiehen, mikä tässä kosketelluilla osil-
33373:    2) Väli Jyväskylä-Äänekoski (nyk. 61            laan liikenteen suuruuden suhteen kestää
33374: km) lyhenisi 20 km, mikä merkitsee sitä,           hyvin vertailut muiden valtateiden kanssa.
33375:                                     XII,oa. - Ahonen ym.                                  807:
33376: 
33377:   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-             että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33378: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-           valtatien n:o 4 rakentamiseksi Jyväs-
33379: muksen,                                               kylän - Tikkakosken - Vehniän -
33380:                                                       Koiviston -Äänekosken välille.
33381:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
33382: 
33383:                 Arvo Ahonen.                               Matti Koivunen.
33384:                 Artturi Koskinen.                          Aare Leikola.
33385:                 Impi Lukkarinen.                           Päiviö Hetemäki.
33386:                 Eero Saari.                                Eino Palovesi.
33387: 808
33388: 
33389: XII,97. -   1'oiv.al. B:o 443..
33390: 
33391: 
33392: 
33393: 
33394:                                   Hult ym.: Määrärahasta Tallivirran kiertotien rakentamista
33395:                                     varten.
33396: 
33397: 
33398:                                        E d u s k u n n a 11 e.
33399: 
33400:    Noin 3 'kilometriä Rautalammin lki:rlkolta      ja jättää nämä suuret mäet pois. Kustan-
33401: Hanlkasalmelle päin on maantiellä Tallivir-        nubiltaankin voi tämä kiertotie olla hal-
33402: ran lossi, josta on tullut tälle muutenkin         vempi. Tästä on jo olemassa valmiit suun-
33403: vailkeakuNruiselle tielle paha este lillrenteen    nitelmat, joten se ei olisi esteenä töiden no-
33404: harjoittamiselle. V aikeimpana pulmana on          pealle ·aloittamiselle.
33405: lossin !kahta puolen olevat suuret mäet, joi-        Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33406: den takia ei esim. linja..,auto voi matlkustaji-   nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33407: neen laslkea lossille, vaan on se aina mäen        muiksen,,
33408: päällä tyhjennettävä. Samoin ei puutavaran
33409: ajo liioin käy ollenlkaan. Tieviranomaiset                    että hallitus ottaisi vuoden 1956
33410: ovat kuitenikin tulleet siihen tulokseen, että             tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
33411: siltaa tähän ei 'kannata tehdä, vaan telke-                suuren määrärahan Rautalammin pi-
33412: mällä uusi tie voidaan tämä pa:iklka kier-                 täjässä olevan Tallivirran kiertotien
33413: tää. Kiertotie 'kyllä jatlkaa hieman matkaa                rakentamiseksi.
33414: kirkolle, mutta lyhentää matkaa rautatielle
33415:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1955.
33416: 
33417:                Mikko Bult.                                       Juho Rytkönen.
33418:                Elli Nurminen.                                    Tahvo Rönkkö.
33419:                                        Hilja Väänänen.
33420:                                                                                            809
33421: 
33422: XD,Ds. -    Toiv.al. N:o 444.
33423: 
33424: 
33425: 
33426: 
33427:                                 Bult ym.: Määrärahasta yhdystien rakentamiseksi H anka-
33428:                                   salmen--Rautalammin maantieltä Vanajan Itäkylän kun-
33429:                                   nantiehen.
33430: 
33431: 
33432:                                      E d u s k u n n a 11 e.
33433: 
33434:    Hanlkasalmen-Pieksäanäen ja Rankasal-         sekä yli 200 erilaista asuntoa. Tämän tien
33435: men-Rautalammen         maanteiden välisellä     merkitys tulisi olemaan lkauttallrulkutienä
33436: alueella ei ole yhtään mainittuja teitä yh-      erittäin suuri, mutta suurin merkitys olisi
33437: distävää yhdystietä. Näin ollen olisi mitä       sillä puutavaran kuljetustrenä. Valtakun-
33438: tårlkeintä tällaisen yihdystien aikaansaami-     nallinen metsätalouskomitea pitää myös tätä
33439: nen. Hanikasalmen-<Picltsämäen tieltä, noin      tietä erittäin tärkeänä ja esiintyy se heidän
33440: 2 !km Paitasen pysäikiltä, lä:htee kyllä k.un-   kirjoissa:an n:ona 169.
33441: nantie, suunnassa Vanajan Itäkylä, mutta            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33442: päättyy suunnilleen Rautalammin rajaan,          nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33443: josta Hankasalmen-Rautalammin tiehen on          muksen,
33444: vielä matkaa 7.1so km. Nyt tälle tekemät-
33445: tömälle osalle on Rautalammin kunnan toi-                   että hallitus ottaisi vuoden 1956
33446: mesta teetetty suunnitelmat ja kustannus-                tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
33447: arvio, joka vaLmistuu näinä päivinä. Samoin              suuren määrärahan yhdystien raken-
33448: on !Jrunta ostanut tarvittavat maapohjat. Tä-            tamiseksi Hankasalmen--Rautalammin
33449: män tien vaikutuspiiriin tulisi kuulumaan                maantieltä Ihalaiskylän kansakoulu~
33450: n. 20 000 ha metsämaata, yli 1000 ha peltoa              Vanajan Itäkylän kunnantien päähän.
33451:      Helsingissä 10 päivänä helm.Nruuta 1955.
33452: 
33453:          Mikko Hult.                 Hilja Väänänen.               K. P. Haapasalo.
33454:          Tahvo Rönkkö.               Antti J. Rantamaa.            Elli Nurminen.
33455:                                      Juho Rytkönen.
33456: 
33457: 
33458: 
33459: 
33460: 102 E 1'59/55
33461: 810
33462: 
33463: XII,99, -   Toiv.al. N:o 445.
33464: 
33465: 
33466: 
33467: 
33468:                                 Kukkonen ym.: Kaarnalammin pysäkille johtavan tien ra-
33469:                                   kentamisesta.
33470: 
33471: 
33472:                                      Eduskunnalle.
33473: 
33474:    Jo useita vuosia on ollut vireillä hanke      töksestä ja tieviranomaisten suunnitelmista
33475: tulotien rakentamiseksi Varkauden-Taipa-         riippumatta on syntyneen uuden asutuksen
33476: leen maantieltä Varkauden-Viinijärven ra-        tarpeiksi rakennettu B-vaihtoehdosta poik-
33477: dan Kaarnalammin pysäkille. Liikenteessä         keava palanen maantietä.
33478: tapahtuneen muutoksen johdosta on alkupe-           Olisi peräti kohtuutonta, jos valtioneuvos-
33479: räisestä A-suunnasta luovuttu ja valtioneu-      ton vahvistaman mutta vielä rakentamatta
33480: vosto on tie- ja vesirakennushallituksen esi-    olevan B-suunnan osan välittömään vaikutus-
33481: tykseen yhtyen 11. 3. 1948 vahvistanut tä-       piiriin kuuluvien 19 talon :tien tarve jätet-
33482: män 4.6 km:n pituisen tien rakennettavaksi       täisiin tyydyttämättä.
33483: valtion varoilla vaihtoehdon B mukaisesti           Edellä sanotun johdosta esitämme edus-
33484: 5 metriä leveäksi III luokan soratieksi. Kus-    kunnan päätettäväksi toivomuksen,
33485: tannukset olivat 6 300 000 silloista markkaa.
33486: Päätös vastaa tietämämme mukaan myös                      että hallitus ryhtyisi viipymättä
33487: rautatielaitoksen toiveita.                            toimenpiteisiin vaUioneuvoston vahvis-
33488:    Vahvistetusta vaihtoehdosta B on kuiten-            taman Kaarnalammin pysäkkitien ra-
33489: kin vain osa, noin l.rs km, toteutettu. ViivY-         kennussuunnitelman loppuun saatta-
33490: tys johtunee siitä, että valtioneuvoston pää-          miseksi.
33491:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
33492: 
33493:               Antti Kukkonen.                               Heikki Soininen.
33494:               Arvi Ikonen.                                  Vieno Simonen.
33495:                                      Kalle Kauhanen.
33496:                                                                                               811
33497: 
33498: XII,1oo. -   Toiv.al. N:o 446.
33499: 
33500: 
33501: 
33502: 
33503:                                  Soininen ym.: Toimenpiteistä Joensuun-Polvijärve~uan·
33504:                                     kosken maantien kunnostamiseksi.
33505: 
33506: 
33507:                                      E d u s kunnalle.
33508: 
33509:    Yleisen liikenteen kehitys on vienyt tava-     vella ympäri vuoden moottoriajoneuvo- ym.
33510: rankuljetuksen autokuljetukseen ja joki-          liikennettä, vaativat valtiovallan toimen-
33511: ja purouitot ovat vuosi vuodelta vähenty.         piteitä.
33512: neet.                                                Käsittääksemme on sanotun maantien kun-
33513:    Tämä on vastaavasti asettanut maanteille       nostamisen taloudellinen merkitys tien vai-
33514: ja liikenneväylille entistä suurempia vaati·      kutuspiirissä olevien laajojen metsävarojen
33515: muksia.                                           kuljetuksen kannalta erittäin tärkeä. Val-
33516:    Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhdys-       tioliekin on edullisempi, mitä paremmin
33517: tienä on raskaasti liikennöity Joensuun-          maantiet sopeutetaan hyvään kuntoon.
33518: Polvijärven-Kaavin-Juankosken           välinen      Työttömyyskysymys on myöskin huomioi-
33519: valtion hallussa oleva runkotie. Tätä maan-       tava, koska valtion työmaita ei näillä paik-
33520: tietä on sivuojien heikkouden vuoksi vaikea       kakunnilla ole kuin aivan vähäisessä määrin.
33521: pitää suurta liikennettä vastaavassa kun-            Tien varrella olevien alueiden pienviljeli-
33522: nossa. Myöskin ovat eräät oikaisut tarpeen,        jävaltainen väestö tarvitsisi kipeästi juuri
33523: joista mainittakoon mm. Joensuun lentoken-        'sellaisia työtilaisuuksia, jotka helpottaisivat
33524: tän ja Härkinvaaran välisellä osalla oleva        sen kausiluontoisuudesta johtuvaa työn-
33525: kuolemanmutka, joka pienellä oikaisulla on        puutetta.
33526: järjestettävissä.                                    Edellä mainittujen aivan pääpiirteisten
33527:    Kysymyksessä olevan maantien varressa          selvit~lyjen perusteella siitä, mikä tien pa-
33528: on noin 20 tulotietä, joitten varsilta, varsin-   rantamiselle olisi välttämätöntä, ja kun tien
33529: kin Polvijärven-Kaavin pitäjien kohdalla,         kunnostaminen kuuluu valtion tehtäviin,
33530: sivuteiltä puutavaran kuljetus on vuosi vuo-      ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
33531: delta suurentunut, joten tien kunnostaminen       tettäväksi toivomuksen,
33532: on toivottavaa.
33533:    Tunnettu tosiasia on, että kaikki alueet,                että hallitus ensi t,tlassa ryhtyisi
33534: voidakseen tyydyttävästi tieolojen ja maan-              toimenpiteisiin   J oensuun-Polvijär-
33535:                                                          ven-Kaavi~uankosken             välisen
33536: teiden kestävYYden ja kunnon puolesta pal-
33537:                                                          maantien kunnostamiseksi.
33538:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
33539: 
33540:                  Heikki Soininen.                             Antti Kukkonen.
33541:                  Arvi Ikonen.                                 Vieno Simonen.
33542:                                           Eino Rytinld.
33543: 812
33544: 
33545: Xfi,tot. -   Toiv.al. N:o 447.
33546: 
33547: 
33548: 
33549: 
33550:                                  Lepistö ym.: Maantien rakennustöiden jatkamisesta Lesti-
33551:                                     järveltä Reisjärvelle.
33552: 
33553: 
33554:                                       E d u s k u n n a ll e.
33555: 
33556:    Lestijärven kunnasta Reisjärvelle raken-        alueilta Kinnulan ja Perhon sekä toiselta
33557: nettavan maantien, joka alkaa Lestijärven          puolen Reisjärven ja Pihtiputaan kunnista
33558: Kangasviereltä ja kulkee Niskankorven talo-        suunnata Lestijoen u;ittoon mainitun joen
33559: jen kautta Reisjärven Leppälahteen, raken-         alkujuoksulle, josta uitto pääsisi lähtemään
33560: ta:mlistyöt aloitettiin vuonna 1953 työttö-        kevättulvan aikana. Täten uiton kustannuk-
33561: myystöinä, jolloin varoja tarkoitukseen käy-       set huojentuisivat erittäin tuntuvasti. Näin
33562: tettiin n. 6 milj. markkaa, mutta senjälkeen       ollen, ottamalla huomioon ma;antien suuri ta-
33563: työt ovat olleet keskeytyksissä. Tiesuunnan        loudellinen merkitys, oli~i maantien raken-
33564: pituus on 16.5 kilometriä ja kokonaiskustan-       taminen kiireellisesti suoritettava loppuun.
33565: nusarvio n. 85 milj. markkaa.                      Siksi kunnioittaen ehdotamme eduskunnan
33566:    Tien rakentaminen olisi kiireellinen, paitsi    lausuttavaksi toivomuksen,
33567: tarpeellisena yhdystienä Lestijärven-Reis-
33568: järven kuntien välillä, myös siksi, että sillä              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
33569: puutavaran kuljetuksessa uittoa silmälläpi-               jatkamaan maantien rakennustöitä
33570: täen tulisi olema;an aiivan ratkaiseva merki-             Lestijärvellä Niskankorven talojen
33571: tys Lestijärveltä Himangalle. Puutavaran                  kautta Reisjärvelle.
33572: autokuljetukset tällöin voitaisiin laajoilta
33573:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
33574: 
33575:               Matti Lepistö.                                    Kauno Xleemola..
33576:                                                                                                  813
33577: 
33578: :xn,1o2. -   Toiv.al. N:o 448.
33579: 
33580: 
33581: 
33582: 
33583:                                  A. Kinnunen ym..: Maantien rakentamisesta Kalajoen-Sievin
33584:                                     tieltä Raution kunnan Kärkiskylän kautta Ryöppään saa--
33585:                                     reen.
33586: 
33587: 
33588:                                       E d u s k u n n a 11 e.
33589: 
33590:    Kalajoella sijaitsevaan Rahjan satamaan,          Jos tie rakennetaan, niinkuin on suunni-
33591: jossa Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy on     teltu, lähteväksi Kalajoen-Sievin tieltä Rau-
33592: suorittanut tutkimustöitä ja todennut väylän      tion kunnan Typön kylästä ja kulkisi Kärkis-
33593: syvyydeksi yli 9 metriä, jota voidaan ruop-       kylän kautta valtatien n:o 8 yli Ryöppään
33594: paamalla vielä syventää, voitaisiin erittäin      saareen rakennettavaan lastaus- ja purkaus-
33595: edullisesti rakentaa 350 metrin pituinen pis-     laituriin, voitaisiin jopa Pohjois-Savon met-
33596: tolaituri. Veden syvyys laiturin vieressä olisi   sistä hakattavat huomattavan suuret puuta-
33597: 9 metriä ja laituri toimisi myös aallonmur-       varaerät kuljettaa autoilla Rahjan satamaan
33598: tajana. Rahjan sataman myöhäisestä jäätymi-       paljon halvemmin kuljetuskustannuksin kuin
33599: sestä aiheutuvaa taloudellista etua voidaan       nykyisin.
33600: hyväksi käyttää kuitenkin vasta sitten, kun          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33601: on saatu rakennetuksi tie Kalajoen Sievin         kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33602: tieltä Rahjan satamaan Ryöppään saaren
33603: nokkaan, johon myös lastaus- ja purkauslai-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33604: turi tulee rakennettavaksi. Silloin voidaan               menpiteisiin tien rakentamiseksi Kala-
33605: syysmyrskyistä ja ilmojen jäähtymisestä huo-              joen-Sievin tieltä Raution kunnan
33606: limatta suorittaa puutavaran lastausta laitu-             Typön kylästä Kärkiskylän kautta
33607: rista suoraan laivoihin.                                  Ryöppään saareen.
33608:    Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
33609: 
33610:               Antti Kinnunen.                                   Pentti Liedes.
33611:               Irma Torvi.                                       Arvi Turkka.
33612:                                       Yrjö Murto.
33613: 814
33614: 
33615: Xfi,lo3. -   Toiv.al. N:o 449.
33616: 
33617: 
33618: 
33619: 
33620:                                  Erkkilä ym.: Maantien rakentamisesta Oulaisista Pyhäjoen
33621:                                     eteläpuolitse Kärsämäen Venetpalon kylään.
33622: 
33623: 
33624:                                      Eduskunnalle.
33625: 
33626:    Maantien rakentaminen Oulaisten kir-          yksinomaan autokuljetuksiksi, joten tämän
33627: konkylästä Haapaveden kautta Kärsämäen           yhtenäisen, joen eteläpuolitse kulkevan tien
33628: Venetpalon kylään, Pyhäjoen eteläpuolitse,       tarve on entistä suurempi.
33629: jossa se yhtyy Parkkiinan asemalle menevään         Sen lisäksi joutuvat tuhannet tien tarvit-
33630: tiehen, on ollut vireillä jo vuosikymmeniä       sijat joen eteläpuolella syys- ja kevättulvien
33631: asianomaisten kuntien ja yksityisten asian       aikana kokonaan eristettyyn asemaan, kun
33632: harrastajien toimesta, saamatta kuitenkaan       asukkaiden nykyisin ylläpitämät renkkusillat
33633: ns. kokonaisratkaisua.                           joudutaan purkamaan pois tulvan ajaksi.
33634:    Osia siitä on kyllä jollakin tavalla teh-        Tien rakentaminen on kuitenkin ylivoi-
33635: tykin, onpa pieni osa siitä Haapaveden kun-      mainen tehtävä paikalliselle väestölle, ja kun
33636: nantienäkin, mutta harvemmin asutuilla seu-      tie tulisi palvelemaan laajempaa yleistä tar-
33637: duilla se on vielä kokonaan rakentamatta,        vetta kauttakulkutienä, olisi sillä huomattava
33638: tuottaen tämä tiettömyys erittäin suuria vai-    maakunnallinen merkitys ja sen rakentami-
33639: keuksia alueella asuvalle pienviljelijäväes-     nen valtion maantieksi välttämätön.
33640: tölle, koska he eivät voi esim. kuljettaa mai-      Vuoden 1951 kesällä myönnettiin TVH: n
33641: toa meijeriin, vaan joutuvat sen jalostamaan     Oulun piirille määräraha kyseessä olevan
33642: kotona, joka aiheuttaa huomattavasti enem-       tiesuunnan tutkimista varten ja ovat tutki-
33643: män työtä tuottaen kuitenkin paljon huo-         mukset pääosaltaan valmiina, jotenka teknil-
33644: nomman taloudellisen tuloksen kuin meije-        liset mahdollisuudet tien rakentamiseen ovat
33645: riin vietynä, puhumattakaan monista muista       olemassa.
33646: vaikeuksista ja haitoista, mitä tiettömyys          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33647: aiheuttaa.                                       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33648:    Kun Pyhäjokilaakso joen eteläpuoleltakin      muksen,
33649: on melkoisen tiheään asuttua, olisi yhtenäi-
33650: sen läpikulkutien saaminen siellä asuvalle                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33651: väestölle elintärkeä.                                   toimenpiteisiin maantien rakentami-
33652:    Tien vaikutuspiiristä hakataan vuosittain            seksi Pyhäjoen eteläpuolitse Oulaisista
33653: myöskin runsaasti puutavaraa, jonka kulje-              Kärsämäen V enetpalon kylään.
33654: tus on viime vuosina kehittynyt melkein
33655:    Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
33656: 
33657:         Eeli Erkkilä.                 Toivo Antila.               Eino Rytinki.
33658:         Eero Saari.                   Hilja Väänänen.             Yrjö Hautala.
33659:         Niilo Ryhtä.                  Tahvo Rönkkö.               Artturi .Tåmsen.
33660:         Eino E. Heikura.              Eemil Partanen.             Kusti Eskola.
33661:                                                                                                  815
33662: 
33663: XII,lo4. -   Toiv.al. N:o 450.
33664: 
33665: 
33666: 
33667: 
33668:                                  Erkkilä ym.: Pattijoen kunnassa olevan Kaaran kunnantien
33669:                                     rakentamisesta.
33670: 
33671: 
33672:                                        Eduskunnalle.
33673: 
33674:   Pattijoen kunnan Ylipään kylän tieyhtey-             Tie ei ole tärkeä vain yksinomaan Ylipään
33675: det ovat rautatielle erittäin heikot siitä huoli-   kyläläisille, vaan se samalla yhdistäisi Relle-
33676: matta, vaikka Kaaran pysäkki on vain parin          tin suuren asutusalueen kulkuyhteydet Kaa-
33677: kilometrin päässä ko. kylän keskustasta. Ke-        ran pysäkille, sekä toisella puolella pitäjää
33678: sän aikana ei mainittua väliä voida millään         oleviin asutustilallisten metsiin, joihin kier-
33679: kulkuneuvoilla liikennöidä, vaan päästäkseen        totietä Pattijoen kirkonkylän kautta tulee
33680: rautatielle on mentävä Pattijoen kirkolle tai       monta kertaa pitempi matka.
33681: Raaheen, jonne on matkaa n. 15 kilometriä.             Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
33682:    Pattijoen kunnan toimesta on jo useita           kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33683: vuosia sitten teetetty Kaaran kunnan tie-
33684: suunnitelma     kustannusarvioineen,        joten           että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33685: asiat siltä kohdalta ovat kunnossa, mutta                 menpiteisiin Kaaran kunnnantien ra-
33686: varoja tien rakentamiseen ei kuitenkaan ole               kentamiseksi Pattijoen kunnassa.
33687: vielä saatu.
33688:    Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
33689: 
33690:          Eeli Erkkilä.                 Eino E. Beikura.              Eino Rytinki.
33691:          Eero Saari.                   Toivo Antila.                 Artturi Jämsen.
33692:                                        Yrjö Hautala.
33693: 816
33694: 
33695: XII,to5. -   Toiv.al. N:o 451.
33696: 
33697: 
33698: 
33699: 
33700:                                  Mustonen ym.: Pielisen-Riihivaaran kylätien rakentamisesta
33701:                                     valtion maantieksi.
33702: 
33703: 
33704:                                       E d u s k u n n a 11 e.
33705: 
33706:    Pielisen-Riihivaaran kylätie Kuhmon            sitä aina aikanaan vain sen verran, että nii-
33707: kunnassa on joutunut vuoden 1939 syksystä         den liikenne on voinut jotenkuten jatkua.
33708: alkaen palvelemaan pääasiassa muiden kuin         Noin 30 kilometriä pitkän tien perusteelli-
33709: paikallisten kylätieosakkaiden tien tarvetta.     seen jälleenrakentamiseen, joka vuonna 1950
33710: Niin sanotun talvisodan aikana sen alueella       tehdyn kustannusarvion mukaan tule.e maksa-
33711: käytiin hyvin huomattavaa taistelutoimintaa.      maan noin 60 miljoonaa markkaa, vain 40
33712: Suomen armeijan toimesta sen sillat hävi-         vähävaraisen tieosakkaan muodostama kylä-
33713: tettiin. Nykyisin käytössä olevat ovat neu-       tiekunta ei kykene. Sitä ei myöskään voida
33714: vostojoukkojen taistelutoimien oloissa raken-     pitää sen velvollisuutena, sillä paikalliset
33715: tamia ja luonnollisestikin vain väliaikaisiksi    tieosakkaat eivät ole tietä nykyiseen kuntoon
33716: tarkoitettuja siltoja. Toisen sodan aikana        saattanee.tkaan. Tien jälleenrakentaminen
33717: tätä tietä käyttivät Neuvosto-Karjalaan eden-     olisi suoritettava valtion toimesta.
33718: neet hyökkäysjoukot huoltotienään, ja sotien         Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
33719: jälkeisen 10-vuotiskauden aikana se on 'ollut     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33720: valtion metsistä hakattavan puutavaran kul-
33721: jetustienä. Näin yli 15 vuotta jatkunut yli-                 että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
33722: määräinen raskas liikenne on rikkonut aikoi-              toimenpiteisiin Pielisen-Riihivaaran
33723: naan vain kevyttä paikallista liikennettä                 kylätien jälleenrakentamiseksi valtion
33724: palvelemaan tarkoitetun tien lähes täydelli-              maantienä.
33725: sesti. Tien vieraat käyttäjät ovat korjanneet
33726:   Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
33727: 
33728:         J. Mustonen.                  Eino Tainio.                  Hannes Tauriainen.
33729:                                                                                                  817
33730: 
33731: XII,lo6. -     Toiv.al. N:o 452.
33732: 
33733: 
33734: 
33735: 
33736:                                    Mustonen ym.: Maantien rakentamisesta Kuhmon-Hyryn-
33737:                                      salmen maantiestä I ivantiiran ja Lentiiran kautta K uh-
33738:                                      mon-Suomussalmen maantiehen.
33739: 
33740: 
33741:                                         E d u s k u n n a ll e.
33742: 
33743:    Kuhmon-Hyrynsalmen maantiestä Viek-               Kivilehdon Kankaanahon kansakoulun kautta
33744: sin kylän kohdalta Kuusamojärven ja Iivan-           Kuhmon-Suomussalmen maantiehen Lentii-
33745: tiiran kylien kautta Lentiiran kylään Kuh-           ran kylän kohdalla. Yksinomaan puutavaran
33746: mon-Suomussalmen maantiehen on matkaa                kuljetusmahdollisuuksia silmällä pitäen on
33747: noin 40 kilometriä. Tällä laajalla alueella          metsähallituksen toimesta tutkittu maantien
33748: ei ole yhtään maantietä. Syksyisin ja ke-            rakentamisen mahdollisuus tälle alueelle.
33749: väisin, jolloin järvien jäät eivät kestä ja          Vuonna 1952 laaditun kustannusarvion mu-
33750: suot ovat tulvillaan, joutuvat monien kylien         kaan tämän noin 10 kilometrin pituisen
33751: asukkaat elämään käytännöllisesti katsoen            tienosan rakentamiskustannukset kohoavat
33752: muusta maailmasta eristettynä. Kuormien              14 600 000 markkaan. Asukkaiden toimeen-
33753: kuljettaminen eräisiin kyliin, talven pakkas-        tulon helpottamiseksi maantien kokonaisuu-
33754: kautta lukuun ottamatta, ei kohtuullisin             dessaan rakentaminen olisi välttämätöntä.
33755: kustannuksin ole mahdollista.                           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33756:    Kun nämä alueet kaiken lisäksi ovat suu-          kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33757: relta osalta vedenjakajaseutuja, niin enem-
33758: pää yksityisten kuin vaitionkaan metsien                        että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33759: tuottava hyväksikäyttö ei ole mahdollista.                  toimenpiteisiin maantien rakentami-
33760: Kaikkien näiden syiden vuoksi on jo kauan                   seksi Kuhmon-Hyrynsalmen maan-
33761: esitelty toivomuksia maantien rakentamiseksi                tiestä Vieksin kylän Hyyrylän talon
33762: Kuhmon-Hyrynsalmen maantiestä Vieksin                       seuduilta Kuusamojärven taloryhmän,
33763: kylän Hyyrylän talon seuduilta Kuusamo-                     I ivantiiran ja Lentiiran kautta K uh-
33764: järven taloryhmän kautta Iivantiiran kylän                  mon-Suomussalmen maantiehen.
33765:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
33766: 
33767:         J. Mustonen.                    E. Tainio.                     Hannes Tauriainen.
33768: 
33769: 
33770: 
33771: 
33772: 103 E 159/55
33773: 818
33774: 
33775: XII,1o7, -   Toiv.al. N:o 453.
33776: 
33777: 
33778: 
33779: 
33780:                                  Mustonen ym.: Maantien rakentamisesta Kuhmon----Sttamus-
33781:                                     salmen maantiestä Änättijärven etelä- ja itäpuolitse Kii-
33782:                                     mavaaraan.
33783: 
33784: 
33785:                                       E d u s k u n n a ll e.
33786: 
33787:    Kuhmon kunnassa, Kuhmon-Suomussal-              kentamiseen. Ainoa mahdollinen ratkaisu
33788: men maantien ja Suomen-Neuvostoliiton              on, että maantie alueen läpi rakennetaan
33789: rajan välisellä laajalla alueella sijaitsee Var-   valtion toimesta. Sen vuoksi ehdotamme
33790: tiuksen kylä. Tämän järvien rannoille ja           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33791: vaaroille laajalle alueelle levittäytyneen ky-
33792: län alueella ei ole yhtään maantietä. Matkaa                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33793: asutuksen etäisimmistä taloista maantielle                toimenpiteisiin maantien rakentami-
33794: on 15-20 kilometriä. Asutuksen harvalukui-                seksi Kuhmon-Suomussalmen maan-
33795: suudesta johtuen asukkailla ei o1e minkään-               tiestä Änättikosken seuduilta Änätti-
33796: laisia mahdollisuuksia arviolta noin 20 kilo-             järven etelä- ja itäpuolitse Kiimavaa-
33797: metriä pitkän maantien omatoimiseen ra-                   raan.
33798:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
33799: 
33800:                J. Mustonen.                                     H. Tauriainen.
33801:                                                                                               819
33802: 
33803: XII,1os. -   Toiv.al. N:o 454.
33804: 
33805: 
33806: 
33807: 
33808:                                  Partanen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra-
33809:                                     kentamiseksi Ristijärven-Lentiimn ja siihen liittyvällä
33810:                                     Kontiomäen-Lentiiran tiesuunnalla.
33811: 
33812: 
33813:                                        E d u s k u n n a ll e.
33814: 
33815:   Kainuussa ja muualla Pohjois-Suomessa             nen on Ristijärven-Mustavaaran-Lentiiran
33816: on vielä laajoja alueita, joilla ei ole riittävää   ,tiesuunta, jossa vaihtoehtoisena tulee kysy-
33817: määrää välttämättömiä maanteitä. Maantie-           mykseen suunta Kontiomäki-Hiisijärvi-
33818: verkoston kehittyminen yleensä Pohjois--Suo-        Lentiira. Tämä n. 90 km pitkä tie tulisi pal-
33819: messa on suuresti epäsuhteessa liikenteen           velemaan hyvin laajassa mitassa tiettömien
33820: nopeaan kasvamiseen. Kun maantieliikenteen          taipaleiden takana asuvaa väestöä, ja sen
33821: lasketaan muualla Suomessa kaksinkertaistu-         lisäksi tien tarpeellisuutta tehostaa tiesuun-
33822: van 10 vuodessa, tapahtuu vastaava liiken-          nan vaikutuspiiriin sisältyvä asuttamistoi-
33823: teen kasvu esim. Kainuussa vajaassa 5 vuo-          minta sekä runsasmääräinen puutavaran kul-
33824: dessa. Tästä johtuu, etteivät tarpeeseen            jetus. Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin
33825: nähden harvalukuiset ja aikoinaan heikosti          alueella katsotaan yleensä uusista runkotien
33826: pohjatut kevyttä liikennettä varten rakenne-        luontoisista tiesuunnista edellämainitun ole-
33827: tut runkotien luontoiset maantiet kestä täl-        van ensisijaisin. Ennen kuin tien raken-
33828: laista nopeasti lisääntyvää liikennepainetta.       tamiseen voidaan ryhtyä, on tarpeellista
33829: Toistuvat, pitkäaikaiset liikennekiellot ovat       toimittaa asianmukainen tutkimus molem-
33830: tästä parhaana todistuksena.                        mista tiesuunnan vaihtoehdoista, jolloin
33831:    Sen ohella, että kiinnitetään riittävää huo-     suuntakysymys voidaan lopullisesti ratkaista
33832: miota jo olemassa olevan tieverkoston perus-        ja tien rakentamiseen johtavat toimenpiteet
33833: korjauksiin ja teiden kunnon saattamiseen           toteuttaa.
33834: nykyistä raskasta liikennettä vastaaviksi,             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33835: tulee vakava paino asettaa uusien varsinais-        nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33836: ten runkotien luontoisten maanteiden raken-         vomuksen,
33837: tamiseen.
33838:    Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiekomi-                   että hallitus kiireenisesti ryhtyisi
33839: tea mietinnössään v. 1928 esitti varsin laajan             toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
33840: suunnitelman tieolojen pa:vantamiseksi. Tätä               miseksi    Ristijär.ven-Mustavaamn-
33841: ohjelmaa on suurelta osalta toteutettu                     Lentiiran ja tähän liittyvällä Kontio-
33842: muualla paitsi Kainuussa, jossa on useita                  mäen-Hiisijärven-Lentiiran tiesuun-
33843: tähän ohjelmaan sisältyneitä tiesuuntia ra-                nalla.
33844: kentamatta, jopa tutkimattakin. Eräs tällai-
33845:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
33846: 
33847:                Eemil Partanen.                                   J. F. Pöykkö.
33848:                Eetu Karjalainen.                                 Eeli Erkkilä.
33849: 820
33850: 
33851: XII,1o9, -   Toiv.al. N:o 455.
33852: 
33853: 
33854:                                  Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Sara-
33855:                                    kylän Lehmisuon asutusalueelta Ranualle Kuhan-Impiön
33856:                                     maantielle.
33857: 
33858:                                       E d u s ik u n n a 11 e.
33859:    Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko-           lillä on omiaan kehittämään ja vahvistamaan
33860: mitea laati aiikoinruan suunnitelman maantei-      väestön yhteistä toimintaa ja kehitystä. Tie
33861: den rakentamisesta POihjois- ja Itä-Suomeen.       kuuluu myöskin yhtenä osana Kainuun ja
33862: Tähän suunnitelmaan sisältyi myösikin maan-        Perä-Pohjolan talouselämän kohottamiskomi-
33863: tien raJkentaminen Ranuan-Impiöstä Män-            tean ehdottamaan maantiehen Ranuan Saare-
33864: tyjärven kautta PosioUe. Tie saadaan ilm-          lasta, Sarajärven, Nuukavaaran ja Särkivaa-
33865: luvan vuoden aikana lopullisesti rakenne-          ran kautta Taivalkoskelie Virkkusen-Kari-
33866: tuksi. Srumaan tienrakennusryhmään sisäl-          niemen seudulle suunniteltuun tiehen. Tämän
33867: tyy myöskin maantien rakentaminen pu-              maantien rakennusohjelman toteuttamisen
33868: dasjärven-Sarakylän-Lehmisuon         asutus-      kiireellisyyttä lisää se, että teollistuttamis-
33869: alueelta Ranualle Impiön-Kuhan väliselle           komitean esityksen mukaan olisi lähiaikoina
33870: maantielle. Nyt kun Ranuan Posion välinen          ryhdyttävä rakentamaan Taivalkoskelie mas-
33871: tie on saatu rakennetuksi, on Sarakylän-           satehdasta. Sen vuoksi olisi saatava kiireelli-
33872: Impiön välisen tien rakennusvuoro tullut,          sesti rakennetuksi suunnitellut maantiet
33873: sillä tämän tien rakentamiseen voidaan siir-       näille metsäalueille, että voitaisiin saada
33874: tää Ranuan-Posion välisellä tiellä olleet ra-      puutavara kuljetetuksi suorinta tietä jalostus-
33875: kennustyökoneet ja työnjohto. Samalla tä-          laitoksiin.
33876: män alueen väestölle maantien rakennustyö             Kyseisen tien kautta pääsisi Simojärven
33877: antaisi edelleenkin työtä. Muussa tapauk-          ympärillä asuva väestö Sarajärvellä sijaitse-
33878: sessa väestön on lähdettävä hakemaan työtä         valle ensiluokkaiselle mylly- ja sahalaitok-
33879: kaukaa toisilta paikkakunnilta, mikä ei ole        selle viljan jauhatukseen ja rakennustarpeit-
33880: oikein, silloin kun omalle paikkakunnalle          ten sahauttamiseen, laitokselle, joka on ainoa
33881: voidaan järjestää hyödyllistä työtä.               koko tällä suurella kulmakunnalla. Nykyisin
33882:    Kyseinen tie tulisi Sarakylän-Impiön vä-        sinne ei ole muulloin pääsymahdollisuutta
33883: lillä kulkemaan tuhansia hehtaareja käsittä-       kuin talvella, ellei kierrä Kuhan, Petäjä-
33884: vän ensiluokkaisten viljelyskelpoisten suo-        järven, Kelankylän ja Rytinkisalmen kautta,
33885: alueiden läpi ja avms1 mahdollisuuden              jonka kautta tulee Saarelan seudulta noin
33886: uusien asutusalueiden muodostamiselle, joita       130 kilometriä, mutta suoraan noin 20 kilo-
33887: täällä. tarvitaan. Samalla sen kautta avau-        metriä. Edellä olevat ja kahden eri valtion-
33888: tuisi suora liikenneyhteys Pudasjärven poh-        komitean esittämät syyt ovat sellaiset, jotka
33889: joiskulman väestölle, Ranualle ja Rovanie-         puhuvat maantien rakentamisen kiireellisyy-
33890: melle nyt, kun uusi Posion-Ranuan välinen          destä.
33891: tie on saatu valmiiksi. Sen jälkeen kun               Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33892: suunniteltu maantie saadaan rakennetuksi           nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
33893: Kuhan-Impiön väliseltä maantieltä Simo-            muksen,
33894: järven Pohjoislahteen, muodostuu suora lii-
33895: kenneyhteys mm. Kemijärveltä Luusuan,                         että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33896: Pekkalan, Simojärven, Sarajärven ja Pudas-                 toimenpiteisiin maantien rakentami-
33897: järven kautta Ouluun ja Kajaaniin. Tällai-                 seksi Pudasjärven Sarakylän Lehmi-
33898: nen suora liikenneyhteys asutuskeskusten vä-               suon asutusalueelta Ranualle Kuhan
33899:                                                            -lmpiön väliselle maantielle.
33900:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1955.
33901: 
33902:               Eino Rytinki.                                      Eemil Partanen.
33903:               J. F. Pöykkö.                                      Eeli Erkkilä.
33904:                                       Niilo Ryhtä..
33905:                                                                                               821
33906: 
33907: XII,tto. -   Toiv.al. N:o 456.
33908: 
33909: 
33910: 
33911: 
33912:                                  Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Kouvalta
33913:                                     Taivalkoskelle.
33914: 
33915: 
33916:                                       E d u s k u n n a ll e.
33917: 
33918:   Viittaamalla ed. Rytingin vuoden 1952                      että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33919: valtiopäivillä tekemän toivomusaloitteen n: o             toimenpiteisiin maantien rakentami-
33920: 240 perusteluihin ehdotamme kunnioittaen                  seksi Pudasjärven Kouvalta Taivalkas-
33921: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                   kelle Sampilan talojen seudulle Kmri-
33922:                                                           niemen-Posion väliselle maantielle.
33923:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
33924: 
33925:               Eino Rytinki.                                     Eeli Erkkilä.
33926:               M. 0. Lahtela.                                    Yrjö Hautala.
33927: 822
33928: 
33929: Xfi,111. -   Toiv.al. N:o 457.
33930: 
33931: 
33932: 
33933: 
33934:                                  Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven K1tren-
33935:                                     kylästä Taivalkosken Jurmun kylään.
33936: 
33937: 
33938:                                       E d u s k u n n a 11 e.
33939: 
33940:   Viittaamalla ed. Rytinglin vuoden 1953                     että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
33941: valtiopäivillä tekemän toivomusaloitteen n: o             toimenpiteisiin maantien rakentami-
33942: 410 perusteluihin ehdotamme kunnioittaen                  seksi Pudasjärven Kurenkylästä Säk-
33943: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                   kisen talon seudulta Taivalkaskelle
33944:                                                           Jurmun kylän Parviaiseen.
33945:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
33946: 
33947:               Eino Rytinki.                                     Eeli Erkkilä.
33948:               M. 0. Lahtela.                                    Yrjö Hautala.
33949:                                                                                              823
33950: 
33951: XII,112. -   Toiv.al. N:o 458.
33952: 
33953: 
33954: 
33955: 
33956:                                  Rytinki ym.: Toimenpiteistä Pudasjärven ja Utajärven kun-
33957:                                     tien välisen yhdystien rakentamiseksi.
33958: 
33959: 
33960:                                       E d u s k u n n a ll e.
33961: 
33962:   Viittaamalla ed. Rytingin vuoden 1952                      että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33963: valtiopäivillä tekemän toivomusaloitteen n: o              toimenpiteisiin Pudasjärven kunnan
33964: 232 perusteluihin ehdotamme kunnioittaen                   Hetekylän~uurikan      ja Utajärven
33965: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                    kunnan J uorkuna11r-V iinilän välisen
33966:                                                            yhdystien rakentamiseksi.
33967:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1955.
33968: 
33969:               Eino Rytinld.                                     Eeli Erkkilä.
33970:               M. 0. Lahtela.                                    Yrjö Hautala.
33971: 824
33972: 
33973: XII,113. -   Toiv.al. N:o 459.
33974: 
33975: 
33976: 
33977: 
33978:                                  Tauriainen ym.: Maantien rakentamisesta        Suomussalmen~
33979:                                    Kuusamon maantiestä S elkoskylän kautta H o&san maan-
33980:                                    tiehen.
33981: 
33982: 
33983:                                      E d u s k u n n a ll e.
33984: 
33985:    Jo ennen sotia suunniteltiin maantien ra-      väestön toimeentulo voi nousta. Nyt on ra-
33986: kentamista Suomussalmen-Kuusamon maan-            kenteilla Hyrynsalmen-Taivalkosken rauta-
33987: tieltä Selkoskylään ja siitä edelleen Hossan      tie. Sen valmistuttua tämä maantie tulisi
33988: maantiehen. Niinpä v. 1939 tie- ja vesira-        avaamaan suoran maantieyhteyden rauta-
33989: kennushallitus ehdotti sanotulle tielle työ-      tielle Suomussalmen itäisessä osassa ja osit-
33990: määrärahaa ja silloin oli talousarviossa mää-     tain Kuusamon puolella asuville ihmisille.
33991: räraha työn aloittamista varten, mutta alka-      Kun valtiolla on suuret metsäomaisuudet
33992: neen sodan vuoksi jäi tie rakentamatta.           näillä alueilla, niiden hyödyksi käyttö tulisi
33993: Viime kesän aikana on uudestaan suoritettu        tien rakentamisen jälkeen mahdolliseksi ja
33994: maantien suuntatutkimuksia ja laadittu            tie kohottaisi metsien arvoa enemmän kuin
33995: suunnitelma sen rakentamisesta. Alueella          mitä tiehen tarvitsisi pääomia sijoittaa. Tä-
33996: asuu yli 400 ihmistä ja etäisimmistä taloista     män vuoksi valtion oman edun mukaista olisi
33997: on lähimmälle maantielle matkaa lähes 20          tien rakentaminen, puhumattakaan, että
33998: kilometriä. Kauppoja ei myöskään ole lä-          väestön etu sitä välttämättä vaatii.
33999: hempänä, vaan asukkaat joutuvat varsinkin            Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
34000: kesän aikana selässään kantamaan elin- ym.        nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34001: tarvikkeet metsien kautta kierteleviä ,kinttu-    muksen,
34002: polkuja" myöten.
34003:    Aikaisempina vuosikymmeninä on valtio                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34004: harjoittanut sellaista asutuspolitiikkaa, että            toimenpiteisiin maantien rakentami-
34005: ihmisiä on joutunut asumaan noin vaikeisiin                seksi Suomussalmen--Kuusamon maan-
34006: olosuhteisiin tiettömien taipaleitten taakse.             tiestä Selkoskylän kautta H ossan
34007: Tämän vuoksi valtiovallan velvollisuus on                 maantiehen.
34008: rakentaa tiet näille alueille, sillä muutoin ei
34009:       Helsingissä 4 päivänä helmi~uuta 1955.
34010: 
34011:               Hannes Tauriainen.                               Johannes Mustonen.
34012:                                                                                                825
34013: 
34014: Xl1,114. -     Toiv.al. N:o 460.
34015: 
34016: 
34017: 
34018: 
34019:                                    Lahtela ym..: Maantien rakentamisesta Ranuan kunnan kes-
34020:                                       kustasta Simojärven eteläpäähän ja Rovaniemen kunnan
34021:                                      Pekkalasta mainitun järven pohjoispäähän johtavien
34022:                                      maanteiden välille.
34023: 
34024: 
34025:                                         E d u s k u n n a 11 e.
34026: 
34027:    Maantieverkosto Ranuan kunnan pohjois-            on rakennettu maantie Kemijärven kunnan
34028: osassa kaipaa pikaista täyd~nnystä. Niin-            keskukseen. Kun mainittu Simojärven etelä-
34029: kuin kartta osoittaa, kuuluu Simojärvi ympä-         ja pohjoispään välinen maantie rakennetaan,
34030: ristöineen Ranuan kuntaan. Mainitun jär-             avautuu siitä SUODa ja erikoisen tärkeä kulku-
34031: ven pohjoispäähän on rakennettu maantie              reitti Oulun läänin maantieverkostosta Ra-
34032: Rovaniemen-Posion maantiestä Rovaniemen              nnan ja Kemijärven kuntain keskusten
34033: kuntaan kuuluvasta Pekkalan kylästä ja ete-          kautta Itä-Lappiin. Ja sen jälkeen kun Pel-
34034: läpäähän Ranuan kunnan keskuksesta. Näi-             kosenniemen-Sodankylän sekä Sodankylän
34035: den teiden väli on noin 20 km: n pituinen,           -Kittilän rakenteilla olevat maantiet, jotka
34036: jossa ei ole tietä. Mainitun tien puutteen           valmistunevat tämän vuoden aikana, tulevat
34037: takia on niiden Ranuan kuntaan kuuluvien             liikennöitävään kuntoon, avautuu siitä myös-
34038: asukkaiden, jotka ovat mainitusta Pekka-             kin kulkureitti koko Lapin tieverkostoon.
34039: lan kylästä Simojärven pohjoispäähän raken-             Kyseessä olevan Simojärven pohjoispään
34040: netun maantien vaikutuspiirissä, päästäkseen         ja eteläpään välisen maantien rakentamisen
34041: maantietä oman kuntansa kirkonkylään, mat-           on myöskin valtioneuvoston 21 päivänä mar-
34042: kustettav,a majnittuun Rovaniemen maalais-           raskuuta 1935 Kainuun ja Peräpohjolan ta-
34043: kunnan Pekkalan kylään ja edelleen Rova-             louselämän kohottamista tutkimaan asettama
34044: niemen kauppalaan ja vasta sieltä oman kun-          komitea katsonut tarpeelliseksi ja ehdottanut
34045: tansa keskukseen. Tämä matka on 170-180              sen huhtikuun 14 päivänä 1938 antamassaan
34046: km, vaikka heillä olisi matkaa oman kuntansa         mietinnössä rakennettavaksi Simojärven län-
34047: keskukseen ainoastaan n. 40-50 km, jos               sipuolta (Komitean mietintö n: o 8 1938 vp.).
34048: mainittujen teiden välillä olisi rakennettu             On aivan selvää, että mainitun maantien
34049: maantie. Jo se, että osa ranualaisia joutuu          rakentaminen tulee hyödyttämään valtion
34050: matkustamaan mainitunl,aisen matkan pääs-            metsätaloutta huomattavassa määrässä, joten
34051: täkseen oman kuntansa keskukseen ja sieltä           sen rakentaminen on vaitionkin etujen mu-
34052: kotiinsa, osoittaa, että tien rakentaminen           kaista.
34053: on tarpeen vaatima. Majnitun maantien ra-               Niinkuin edellä esitetystä näkyy, on po.
34054: kentaminen on välttämätön siihenkin nähden,          maantie erikoisen tarpeellinen. Kun näin
34055: että mainittujen teiden välisellä tiettömällä        on, olisi tiesuunta ensi tilassa tutkittava ja
34056: alueella on lähes 70 taloa, joissa on useita         laadittava rakennuskustannusarvio sekä alet-
34057: satoja asukkaita ja että sillä alueella on asut-     tava rakennustyöt mahdollisimman pian, että
34058: tamismahdollisuuksia nopeasti lisääntyvää            po. erikoisen tarpeellinen yhdystie saataisiin
34059: väestöä varten. Kyseessä olevan maantien             ja tällä' suunnalla olevat asukkaat pääsisivät
34060: rakentaminen on erikoisen tarpeellinen sen-          tieyhteyteen, joka on nykyaikaisen taloudel-
34061: kin vuoksi, että mainitusta Pekkalan kylästä         lisen elämän kehittämisen ja toimeentulo-
34062: 104 E 159/55
34063: 826                        XII,114.- Ranuan-Pekkalan yhdysmaantie.
34064: 
34065: 
34066: mahdollisuuksien parantamisen perusedelly-              että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34067: tys. Mainittakoon vielä, että eduskuntakin            toimenpiteisiin maantien rakentami-
34068: on po. tien rakentamisen katsonut tarpeelli-          seksi Ranuan kunnan keskuksesta Si-
34069: seksi, mutta ei sen rakentamiseen ole ryh-            mojärven eteläpäähän ja Rovaniemen
34070: dytty.                                                kunnan Pekkalasta mainitun Simojär-
34071:    Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-          ven     pohjoispäähän  rakennettujen
34072: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-           maanteiden välille po. järven länsi-
34073: muksen,                                               puolta.
34074:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
34075: 
34076:          M. 0. Lahtela.             Markus Niskala.             Kalle Kämäräinen.
34077:          Erkki Koivisto.            Yrjö Hautala.               Eino Rytinki.
34078:                                                                                                827
34079: 
34080: XII,n5. -    Toiv.al. N:o 461.
34081: 
34082: 
34083: 
34084: 
34085:                                  Friman ym.: Maantien rakentamisesta Rovaniemen Saaren-
34086:                                     kylästä Ounasjokivartta Markkasuvantoon.
34087: 
34088: 
34089:                                       E d u s k u n n a ll e.
34090: 
34091:    Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon           järven teiden losseista sekä lähiaikoina raken-
34092: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin        nettavan Kätkän asutusalueen tien lossista.
34093: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain-      Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa-
34094: kaan maantietä. Jos joen länsipuolella ole-        laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä.
34095: van vanhan tien korjaamisen asemesta raken-        Nj)iden hyväksikäytön ja asuttamisen kan-
34096: nettaisiin uusi tie Ounasjoen itäpuolelle,         nalta uusi tie on tarpeellinen. Tien kul-
34097: Rova~'iemen Saarenkylän ja Markkasuvannon          kiessa nykyään vain toisella puolella Ounas-
34098: välille, niin myös joen itäpuolella asuvat ih-     jokea on siitä asukkaille monenlaisia haittoja
34099: miset pääsisivät tien varteen. Tietä itäpuo-       ja vaikeuksia. Mm. kaupat ovat kaikki ~ien
34100: lelle rakennettaessa se ei tulisi kulkemaan        varrella ja kauppoihin toimitettavat maata-
34101: peltojen halki. Se voitais~in 11akentaa suo-       loustuotteet on kuljetettava suurelta osalta
34102: raksi ja siis liikenteen vaatimuksia vastaa-       yli virtaavan joen. Tällainen kuljettaminen
34103: vaksi. Siltoja tarvittaisiin vähemmän ja pie-      ,tulee kalliiksi ja on lisäksi vaarallista.
34104: nempliä. Joen itäpuolella ovat tällä seudulla         Edellä es:Itetyn perusteella ehdotamme
34105: myös kaikki soranottopaikat ja nykyisellekin       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34106: tielle on sora kuljetettava yli joen suurin        vomuksen,
34107: kustannuksin. Itäpuolen tie tulisi myös hiu-
34108: kan lyhemmäksi. Uuden tien rakentamisen                       että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34109: avulla vapauduttais~in kahdesta jo käytössä                toimenpiteisiin maantien rakentami-
34110: olevasta lossista, nim. Alajärven ja Kuoksa-               seksi Rovaniemen Saarenkylästä Ou-
34111:                                                            nasjokivartta Markkasuvantoon.
34112:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1955.
34113: 
34114:          Toivo Friman.                Eino Tainio.                   Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
34115: 828
34116: 
34117: XII,116. -   Toiv.al. N:o 462.
34118: 
34119: 
34120:                                  Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta Vian asemalta Vant-
34121:                                    tausjärven maantielle.
34122: 
34123:                                      E d u s k u n n a ll e.
34124:    Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi-          koska sen vaikutuspiirissä. ovat laajat val-
34125: järven rautatie valmistui v. 1934, olisi pitä-    tion metsämaat, joista voitaisiin kaikenlainen
34126: nyt rakentaa noin 27 km:n pituinen yhdys-         puutavara kuljettaa autoilla mainitulle Vian
34127: tie Rovaniemen-Posion maantieltä maini-           rautatieasemalle, tarvitsematta niitä ajaa
34128: tulla rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen     noin 60 km edempänä olevalle Rovaniemen
34129: on ehdottanut rakennettavaksi valtion komi-       asemalle, kuten nyt on tehtävä. Siitä olisi
34130: teakin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja           myöskin suuri etu rautatielle, koska se saisi
34131: mainitulla tiesuunnalla olevalle Vanttausjär-     polttopuunsa paljon halvemmilla kustannuk-
34132: ven asutusalueelle perustettiin suuri määrä       silla ja koska tien rakentaminen tulisi huo-
34133: asutuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi   mattavasti lisäämään Vian rautatieaseman
34134: maatalousministeriön asutusasiainosasto en-       liikennetulo j akin.
34135: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan-               Yleiselle maantieliikenteelle olisi myöskin
34136: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti        huomattava etu po. tien rakentamisesta sii-
34137: po. tietä noin 18.5 km:n pituudelta. Raken-       hen nähden, että mainitun rautatien pohjois-
34138: tamatta on siis vain 8. 5 km: n tieosa mainitun   puolella olevalta Rovaniemen-Kemijärven
34139: Vian aseman puoleisesta päästä. Tämä ra-          maantieltä, johon yhtyy Rovaniemen-So-
34140: kentamaton tieosa estää mainitun tien var-        dankylän maantie, on rakennettu mainitulle
34141: ressa asuvaa väestöä käyttämästä mainittua        Vian asemalle tulotie. Kun Vian aseman ja
34142: Vian rautatieasemaa liikennöimiseen ja pa-        Vanttausjärven tien välille rakennetaan
34143: kottaa heidät liikennöimään noin 40-60 km         maantie, avautuu siitä samalla suora kulku-
34144: edempänä olevalla rautatieasemalla. Kun           reitti pohjoisesta Vian aseman kautta Rova-
34145: edellä mainitun jo rakennetun tien varressa       niemen-Posion ja Rovaniemen-Sodankylän
34146: on yli 40 taloa ja kun Vian rautatieasemaa        maanteiden välille, tarvitsematta kiertää
34147: voisivat näiden lisäksi käyttää lähimpänä         Rovaniemen kautta noin 70 km pitempää
34148: liikennepaikkana kaikki, jotka asuvat Rova-       tietä.
34149: niemen-Posion maantien varressa mainitun             Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saa-
34150: Vanttausjärvelle rakennetun tien erkanemis-       vuttaa rakentamalla noin 8.5 km:n pituinen
34151: paikan etelä- ja pohjoispuolella, on selvää,      Vian asemalle johtava erikoisen tarpeellinen
34152: että varsin suuri asukasmäärä estyy käyttä-       tulotie, niin se olisi mahdollisimman pian
34153: mästä lähintä rautatien liikennepaikkaa niin      rakennettava.
34154: kauan kuin puheena oleva 8.5 km:n pitui-             Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
34155: nen maantie on rakentamatta Vian rautatie-        dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
34156: asemalle asti.                                    muksen,
34157:    Kun se matka, johon olisi rakennettava
34158: puheena oleva maantie, on hyvää, viljelys-                 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34159: kelpoista valtion metsämaata, tulee se asu-              maantien rakentamiseksi Rovaniemen
34160: tetuksi heti, kun tie on rakennettu, koska               -Kemijärven rautatiellä olevan Vian
34161: asutettavia sanotullakin seudulla on paljon.             aseman ja V anttausjärven maantien
34162:    Valtion metsätaloudelle on myöskin po.                välille.
34163: tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty,
34164:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
34165: 
34166:          M. 0. Lahtela.              Erkki Koivisto.               Niilo Ryhtä.
34167:          Eino Rytinki.               Yrjö Sinkkonen.               Kalle Kämäräinen.
34168:                                                                                               829
34169: 
34170: XII,117, -   Toiv.al N:o 463.
34171: 
34172: 
34173: 
34174: 
34175:                                 Lahtela ym.: Yhdysmaantien rakentamisesta            Seipäjärven
34176:                                    kylätien ja Heinäperän kylätien välille.
34177: 
34178: 
34179:                                      E d u s k u n n a ll e.
34180: 
34181:    Maantie olisi mahdollisimman pian raken-      hin ja niiden kaikinpuoliseen kehittämiseen,
34182: nettava Rovaniemen-Vikajärven-Sodanky-           saman vertaiseen asemaan kuin ne kansalai-
34183: län maantiestä Sodankylän kuntaan kuulu-         set, jotka voivat käyttää hyväkseen valtion
34184: vaan Seipäjärven kylään rakennetun tien ja       11akentamia ja kunnossapitämiä maanteitä.
34185: Rovaniemen-Meltauksen-Sodankylän maan-              Jo se, että mainitulLa tiesuunnalla olevan
34186: tiestä Syväjärven kylästä Heinäperään 11a-       Seipäjärven kylän yli 180 asukkaan on
34187: kennetun tien välille, joka matka on noin        tien puutteen vuoksi matkustettava pienten-
34188: 20 km. Tämän yhdystien rakentaminen on           kin asiain vuoksi oman kuntansa keskukseen
34189: erikoisen tarpeellinen mainitulla tiesuunnalla   69 km, vaikka he voisivat ne hoitaa 23 km: n
34190: olevissa kylissä olevien asukkaiden toimeen-     päässä olevassa Syväjärven kylässä, jossa
34191: tulomahdollisuuksien parantamisen ja talou-      ova.t kauppaliikkeet, terveystalo, kätilö, posti-
34192: dellisten olojen kehittämisen vuoksi j.a se on   toimisto, poliisi ja hautausmaa, osoittaa, että
34193: erikoisen tarpeellinen myöskin tuhansia heh-     ko. tie on heillekin erikoisen tarpeellinen.
34194: taareja käsittävien hakkaamattomien valtion         Se, mitä valtion metsä:talous menettää po.
34195: metsien hyväksikäytön ja hoitamisenkin ta-       tien puutteen vuoksi monessa eri muodossa
34196: kia. Tämän tien rakentamiskysymys on ollut       vuosittain, on niin huomattavan suuri, ettei
34197: vireillä vuodesta 1913 alkaen ja sen rakenta-    tien rakentamista pitäisi enää lykätä vuo-
34198: mista, aikanaan antamassaan lausunnossa, on      desta toiseen, kuten on tehty tähän asti va-
34199: mm. metsähallitus valtion metsien vuoksi         hingoksi asukkaille ja valtion metsätalou-
34200: pitänyt tärkeänä.                                delle.
34201:    Valtioneuvoston Lapin taloudellisten olo-        On valitettav,aa, ettei ko. tietä ole odotuk-
34202: jen kehittämistä tutkimaan asettama komitea-     sesta huolimatta aikaisemmin rakennettu ja
34203: kin on katsonut mainitun maantien rakenta-       että sen vuoksi on ollut pakko jo tähän men-
34204: misen tarpeelliseksi ja ehdottanut jo vuonna     nessä rakentamattomalla tiesuunnalla jättää
34205: 1938 antamassaan mietinnössä sen rakennet-       kolme vanhaa uudistaloakin asumattomaksi,
34206: tavaksi vuoden 1948 loppuun mennessä, ku-        kun tiettömässä erämaassa ei ole ollut elämi-
34207: ten monet muutkin Lapin alueen tärkeimmät        sen mahdollisuuksia.
34208: tiet. Kun tien tarpeellisuus sen jälkeen, kun       Kyseessä olevan yhdystien rakentaminen
34209: mainittu komitea on Lapin taloudellisten         on, kuten kartta osoittaa, tarpeellinen siihen-
34210: olojen kehittämismahdollisuuksia tutkinut j·a    kin nähden, että Rovaniemeltä Meltauksen
34211: katsonut po. tien rakentamisen tarpeelliseksi,   kautta Sodankylään menevän maantien pi-
34212: on moninkertaistunut, ei vain väestön huo-       tuus on yli 156 km ja Rovaniemeltä Vika-
34213: mattavan lisääntymisen vuoksi, vaan myös-        järven kautta Sodankylään kulkevan maan-
34214: kin moottoriajoneuvojen käytön yleistyttyä,      tien pituus on yli 131 km ja näiden teiden
34215: olisi nyt jo aika rakentaa ko. maantiekin,       suuri etäisyys toisistaan on n. 35 km, eikä
34216: että nekin, jotka asuvat mainitulla tiesuun-     mainittujen pitkien teiden välillä ole yhtään
34217: nalla, pääsisivät edes siinä suhteessa, mitä     ainoaa yhdystietä. Kun näin on, on siis, jos
34218: tie nykyaikana vaikuttaa taloudellisiin o1oi-    on päästävä jomma1ta kummalta mainitulta
34219: 830                       XTI,11 7. -   Seipäjärven-Heinäperän yhdysmaantie.
34220: 
34221: 
34222: pitkältä tieltä toiselle tielle, kierrettävä joko     missä ne eivät tyydytä asujamiston ja val-
34223: Sodankylän taikka Rovaniemen kautta, joka             tion metsätalouden tien tarvetta.
34224: matka voi olla yli 140 km.                               Edellä esi,tettyyn viitaten kunnioittaen
34225:    Kun teiden mkentaminen on kaikenlaisen             ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
34226: talouselämän kehittämisen perusedellytys ja           muksen,
34227: kun nekin, joilla ei ole tietä ensinkään ja
34228: ne, joilla se on puutteellinen, maksavat                        että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34229: verot tuloistaan ja omaisuudestaan samojen                   toimenpiteisiin yhdysmaantien raken-
34230: perusteiden mukaan kuin nekin, jotka ovat                    tamiseksi Sodankylän kunnassa olevan
34231: valtion rakentamien ja kunnossapitämien                      Seipäjärven kylätien ja Syväjärven
34232: teiden varsilla, on välttämätöntä, että teitä                kylässä olevan Heinäperän kylätien
34233: rakennetaan sinne, missä niitä ei ole tai                    välille.
34234:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
34235: 
34236:          M. 0. Lahtela.                   Erkki Koivisto.              Niilo Ryhtä.
34237:          Eino Rytinki.                    Yrjö Sinkkonen.              Kalle Kämäräinen.
34238:                                                                                              831
34239: 
34240: XII,us. -   Toiv.al. N:o 464.
34241: 
34242: 
34243: 
34244: 
34245:                                 Lahtela ym.: Yhdystien rakentamisesta Sodankylän-Pelko-
34246:                                   senniemen maantien ja Rovaniemen-Sodankylän maan-
34247:                                   tiestä Orajärven kylään rakennetun kylätien välille.
34248: 
34249: 
34250:                                      E d u s k u n n a ll e.
34251: 
34252:    Nyt kun on valmistumisvaiheessa vuonna         heillekin tarpeellinen kulkurelitti mainitulle
34253: 1936 rakenteille pantu Sodankylän ja Pel-         lähimmälle rautatieasemalle.
34254: kosenniemen kunnan välinen maantie ja                Mainitun yhdystien rakentamisella avattai-
34255: saadaan liikenteelle ensi kesänä ja kun pu-       siin tarpeellinen kulkureitti kauttakulkulii-
34256: heena olevan tien liikenteelle saatua avautuu     kennettä vartenkin.
34257: s~itä koko keski- ja pohjois-Lapin pitkän            Ell~i mainittua yhdystietä rakenneta, on
34258: tien vaikutuspiirissä olevalle väestölle suora    Orajärven kyläläisten ja mainitun kylätien
34259: kulkureitti lähimmälle rautatieasemalle Ke-       erkanemispaikan läheisyydessä sekä sen ja
34260: mijärvelle, olisi tälle Sodankylän-Pelkosen-      Sodankylän kirkonkylän välillä asuvain
34261: niemen tielle pääsyä varten rakennettava          kierrettävä mainitun kirkonkylän kautta
34262: eräitä yhdysteitä, että nekin kylät, jotka ovat   päästäkseen     Sodankylän- Pelkosenniemen
34263: majinitun tien länsipuolella, voisivat käyttää    maantielle, jonka kiertomatkan pituus on
34264: hyväkseen mainittua lähintä rautatieasemaa.       Orajärven kylän asukkaille 26-30 km.
34265: Kun aikoinaan on rakennettu Rovaniemen-              Edellä esitetty osoittaa, että ko. noin 6
34266: Sodankylän maantiestä n. 12 km Sodankylän         km: n pituisen yhdystien rakentaminen on
34267: kirkonkylästä Rovaniemelle päin Sodankylän        erikoisen tarpeellinen. Sikäli kuin meille on
34268: kuntaan kuuluvaan 0l'lajärven kylään noin         kerrottu, on po. yhdystietä varten laitettu
34269: 8 km:n kylätie, jonka itäinen pää on noin         tiesuunnitelma ja Sodankylän kunta on 'ljie-
34270: 6 km:n päässä po. Sodankylän-Pelkosen-            lain mukaisesti anonut sen rakentamista
34271: niemen maantiestä, o~isi tämän maantien ja        maantienä.
34272: po. kylätien välille rakennettava yhdystie,          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
34273: että mainitun Orajärven kylän asukkaat pää-       dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
34274: sisivät käyttämään hyväkseen heitä lähinnä        muksen,
34275: olevaa Kemijärven rautatieasemaa liikenne-
34276: paikkanaan. Tämän yhdystien rakentaminen                    että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
34277: ol\isi erikoisen tarpeellinen niillekin, jotroa          menpiteisiin yhdystien rakentamiseksi
34278: asuvat Rovaniemen-Sodankylän maantien                    Sodankylän-Pelkosenniemen maantien
34279: varressa mainitun kylätien erkanemispaikan               ja Rovaniemen-Sodankylän maan-
34280: läheisyydessä ja sen ja Sodankylän kirkon-               tiestä Orajärven kylään rakennetun
34281: kylän välisellä alueella, koska siitä avautuisi          kylätien väl~"lle.
34282:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
34283: 
34284:         M. 0. Lahtela..               Yrjö Hautala.                Kalle Kämäräinen.
34285:         Erkki Koivisto.               Markus lr1Bkala.             Eino Rytinki.
34286: 832
34287: 
34288: XII,119, -   Toiv.al. N:o 465.
34289: 
34290: 
34291: 
34292: 
34293:                                  Lahtela ym.: Yhdystien rakentamisesta Kemijärveltä Jumis-
34294:                                     kon voimalaitoksen kautta Posiolle johtavan maantien ja
34295:                                     Aittoperän kylätien välille.
34296: 
34297: 
34298:                                       Eduskunnalle.
34299: 
34300:    Kemijärveltä Lehtolan ja Jumiskon voi-        siitä, että Kemijärveltä Posiolie rakennettu
34301: malaitoksen kautta Posiolie rakennetun maan-     maantie yhdistettiin Pohjolan Voima Osa-
34302: tien ja Posion kuntaan rakennetun Sihnakka-      keyhtiön rakentamaan Jumiskon voimalai-
34303: salmen-Aittoperän kylätien välille olisi ra-     toksen tiehen, jota ei rakennettu Aittoperän
34304: kennettava 5-6 km: n pituinen yhdysmaan-         kylän kautta.
34305: tie.                                                Mainittu Jumiskon voimalaitoksen tie on
34306:    Näin olisi tehtävä, koska tällä yhdystiellä   tosin tarpeellinen niille Posion kuntalaisille,
34307: lyhennettäisiin Kemijärven kunnan ja Posion      jotka asuvat Posion kunnan itäisellä alueella,
34308: kunnan keskuksen välistä matkaa yli 10 km        mutta kun mainittujen kuntain keskusten
34309: ja mainittujen kuntien keskusten välinen lii-    välinen maantie olisi saatava ma:hdollisim-
34310: kenne tulisi kulkemaan Kemijärven ja Po-         man lyhyeksi ja sen tästä syystä tulisi kul-
34311: sion kunnan rajan läheisyydessä olevan ver-      kea mainitun Aittoperän kylän kautta, olisi
34312: raten suuren Posion kuntaan kuuluvan Ait-        po. yhdystie nyt rakennettava, ettei alku-
34313: toperän kylän kautta. Ellei mainittua yhdys-     peräinen suunnitelma jäisi toteuttamatta.
34314: tietä rakenneta, on Aittoperän kylän asukas-     Kun kysymyksessä on vain 5-6 km: n pitui-
34315: ten, päästäkseen Kemijärven-Posion linja-        sen tien rakentaminen ja maasto tällä mat-
34316: autoliikennettä hyväkseen käyttämään, mat-       kalla on helposti rakennettavissa ja kun se.
34317: kustettava kävellen tai muutoin linja-autotien   olisi rakennettava siihen, johon se on alkuaan
34318: varteen 4-9 km ja po. tieltä samanlainen         suunniteltu, olisi se myöskin rakennettava,
34319: matka kotiinsa ja heidän matkansa lähim-         ettei tie jäisi kesken rakentamisen.
34320: mälle eli Kemijärven rautatieasemalle jat-          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
34321: kuisi 25-30 km.                                  dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
34322:    Mainittakoon, että po. Kemijärven-Posion      muksen,
34323: välinen maantie oli alkujaan suunniteltu ra-
34324: kennettavaksi mainitun Aittoperän kylän                   että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
34325: kautta sitä suuntaa, johon on rakennettu               menpiteisiin, että Kemi:iärveltä Lehto-
34326: alussa mainittu Aittoperän kylätie ja jota.            lan ja Jumiskon voimalaitoksen kautta
34327: po. yhdystie olisi rakennettava. Se, ettei po.         Posiolle rakennetun maantien ja Ait-
34328: Kemijärven ja Posion kuntien keskusten                 toperän kylätien välille rakennettai-
34329: välistä maantietä ole rakennettu siltä osalta,         siin yhdystie.
34330: johon po. yhdystie olisi rakennettava, johtuu
34331:    Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1955.
34332: 
34333:               M. 0. Lahtela.                                Markus Niskala.
34334:               Erkki Koivisto.                               Kalle Kämäräinen.
34335:                                       Yrjö Hautala.
34336:                                                                                               833
34337: 
34338: Xll,12o. -     Toiv.al. N:o 466.
34339: 
34340: 
34341: 
34342:                                    Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta Ivalosta Inarinjärven
34343:                                       rantaan.
34344: 
34345: 
34346:                                         Eduskunnalle.
34347: 
34348:    Kysymys maantien rakentamisesta Inarin           tava veneillä yli Inarinjärven, olisi puheena
34349: kunnan keskuksesta Ivalosta Inarinjärven            oleva maantie heillekin erikoisen tarpeelli-
34350: rantaan Koppelon kylään, joka matka on              nen, että he. pääsisivät edes tuon 12 km: n
34351: noin 12 km, on ollut jo kauan aikaa vi-             matkan autolla Ivaloon ja sieltä Inarinjär-
34352: reillä, mutta sitä ei ole vieläkään raken-          ven rantaan tarvitsematta kävellä mainittua
34353: nettu, vaikka se olisi pitänyt rakentaa jo          matkaa ja kantaen kuljettaa Ivalossa myy-
34354: kauan aikaa sitten. Mainittu Koppelon kylä          täviä ja sieltä ostettavia tavaroita.
34355: on Inarin kunnan suurimpia kyliä ja se                 Kun kaiken edellä esitetyn lisäksi Inarin-
34356: laajenee nopeasti. Siellä asuu nyt jo noin          järven ympärillä ovat laajat valtion metsä-
34357: 300 henkilöä ja siellä on myöskin kansa-            maa-alueet, on puhe.ena olevan tien rakenta-
34358: koulu. Edellisen lisäksi asuu mainitulla tie-       minen niidenkin vuoksi erikoisen tarpeelli-
34359: suunnalla Ivalon ja Koppelon välillä yli            nen, koska tie vähentää niiden hoitomenoja
34360: 300 asukasta, joilla myöskään ei ole min-           ja kuljetuskustannuksia. Tämänkin vuoksi,
34361: käänlaista tietä.                                   kun sielläkin on jossain määrin puutavaran
34362:    Inarinjärvi on huomattava kalastuspaikka,        menekkimahdollisuuksia, olisi valtion etujen
34363: josta pyyde.tään kalaa ympäri vuotta ja toi-        mukaista, e.ttä po. tie rakennetaan mahdolli-
34364: mitetaan sitä mainittuun Inarin kunnan kes-         simman pian.
34365: kukseen Ivaloon ja sieltä edelleen maanteitse          Kyseessä olevan tien rakentamisen on kat-
34366: aina Rovaniemelle asti. Kun ei ole po. maan-        sonut tarpeelliseksi valtioneuvoston yli 20
34367: tietä, on kalat kuljetettava Inarinjärven ran-      vuotta sitten Lapin taloudellisten olojen ke-
34368: nasta Ivaloon kesän aikana virtavaa ja vai-         hittämistä tutkimaan asettama komitea ja eh-
34369: keasti kuljettavaa Ivalonjokea ylös tai kan-        dottanut sen rakennettavaksi ja asettanut ra-
34370: nettava maitse. Keväällä ennen kesän tuloa          kentamisen jo vuonna 1938 antamassaan mie-
34371: ja syksyllä ennen talven tuloa ei voida käyt-       tinnössä ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan
34372: tää mainittua vaikeasti kuljettavaa jokea           siinä ehdotuksessa, jonka se esitti Lapin
34373: kalojen kuljetukseen eikä mihinkään muu-            teiden rakentamiseksi ensimmäisen 10 vuoden
34374: hunkaan kuljetukseen ja se väestö, mikä asuu        kuluessa. Tämänkin ehdotuksen mukaan po.
34375: mainitussa Koppelon kylässä ja mainitun             tie olisi pitänyt rakentaa jo toistakymmentä
34376: kylän ja kunnan keskuksen Ivalon välisellä          vuotta sitten.
34377: alueella, joutuu suorittamaan kaiken kulje-            Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
34378: tuksen kantaen, mistä seuraa huomattavan            dotamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
34379: suuri ajan hukka ja elinkustannusten lisään-        sen,
34380: tyminen.
34381:    Kun lisäksi Inarinjärven länsi- ja pohjois-              että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
34382: puolella, sellaisella alueella, johon ei ole mis-         menpiteisiin maantien rakentamiseksi
34383: tään päin maantietä, asuu paljon Inarin                   Inarin kunnan keskuksesta Ivalosta
34384: kuntalaisia ja heidän, päästäkseen kuntansa               Inarinjärven rantaan Kappelon ky-
34385: keskukseen Ivaloon, on kesän aikana kulje.t-              lään.
34386:    Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1955.
34387: 
34388:          M. 0. Lahtela.                 Erkki Koivisto.              Niilo Ryhtä.
34389:          Eino Rytinki.                  Yrjö Sinkkonen.              Kalle Kämäräinen.
34390: 105 E 159/55
34391:            LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUS-
34392:                      ALOITTEET
34393:                   NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
34394: 
34395: 
34396: 
34397: 
34398: E 159/55
34399: 1
34400: 1
34401:                     LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
34402:                         (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
34403: 
34404: 
34405:                                               LAKIALOITTEET.
34406:                                              Yleisenä aloiteaikana jätetyt.
34407: 
34408: -       n:o 1, Hakalan ym.: Ehdotus laiksi huo-                -   ~:o 13, Karvikon ym.: Ehdotus laiksi tulo-
34409:         neenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,1. s. 7. -         Ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
34410:         Ks. Vuokrasäännöstely.                                     sesta. Liitteet IV,4. s. 58. - Ks. Tulo- ja omai-
34411:                                                                    suusvero.
34412: -       n:o 2, Öhmanin ym.: Ehdotus laiksi huo-
34413:         neenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,2. s. 8        -   n:o 14, Sauran ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
34414:         ja 9. - Ks. Vuokrasäännöstely.                             omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
34415:                                                                    Liitteet IV,5. s. 60. - Ks. Tulo- ja omaisuus-
34416: -       n:o 3, Suomisen ym.: Ehdotus laiksi Suo-                   vero.
34417:         men hallitusmuodon 6 § :n 2 momentin muutta-           -   n: o 15, E s k o 1 a n y m.: Ehdotukset laeiksi tulo-
34418:         misesta. Liitteet 1,3. s. 10. -   Ks. Hallitus-            ja omaisuusverolain sekä maalaiskuntain kun-
34419:         muoto.                                                     nallishallinnosta annetun asetuksen muuttami-
34420: -       n:o 4, V. Simosen: Ehdotus laiksi valtioneu-               sesta. Liitteet 1V,6. s. 62. -       Ks. Tulo- ja
34421:         voston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä            omaisuusvero.
34422:         toimialasta annetun lain muuttamisesta. Liitteet       -   n:o 16, A. Leikolan ym.: Ehdotukset laeiksi
34423:         1,4. s. 11. - Ks. Valtioneuvosto.                          tulo· ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituk-
34424: -       n: o 5, E. L e i k o 1 a n y m.: Ehdotus laiksi            sesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallis·
34425:         aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun ran-           hallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
34426:         kaisemisesta erru.ssa tapauksissa annetun lain             Liitteet IV,7. s. 64. - Ks. Tulo· ja omaisuus-
34427:         muuttamisesta. Liitteet 1,5. s. 14. - Ks. Ase-             vero.
34428:         kätkentälaki.                                          -   n:o 17, Suomisen ym.: Ehdotus laiksi en-
34429: -       n: o 6, 1 n n a 1 a n y m.: Ehdotus laiksi rikoslain       nakkoperintälain muuttamisesta. Liitteet IV,s.
34430:         43 luvun 5 §:n muuttamisesta. Liitteet II,L s.             s. 66. - Ks. Ennakkoperintä.
34431:         27. -    Ks. Rikoslaki.                                -   n:o 18, Väyrysen ym.:             Ehdotus laiksi
34432: -       n:o 7, Laineen ym.: Ehdotus laiksi kuole-                  eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero-
34433:         manrangaistuksen poistamisesta rauhan aikana               lakeihin. Liitteet IV,9. s. 67. - Ks. Verotus.
34434:         annetun lain kumoru.nisesta. Liitteet II,2. s. 28.     -   n:o 19, Leinosen ym.: Ehdotus laiksi lei-
34435:         - Ks. Kuolemanrangaistus.                                  maverolain 10 §: n muuttamisesta. Liitteet IV,t o.
34436:     -   n: o 8, R a p i o n y m.: Ehdotus laiksi ulosotto-         s. 68. - Ks. Leimavero.
34437:         lain muuttru.nisesta. Liitteet II,s. s. 29. - Ks.      -   n:o 20, La h te 1 a n:    Ehdotus laiksi lei-
34438:         Ulosottolaki.                                              maverolain muuttamisesta. Liitteet 1V,ll. s. 70.
34439:     -   n:o 9, Sukselaisen: Ehdotus laiksi nopeam-                 - Ks. Leimavero.
34440:         masta menettelystä sukunimen muuttamisessa.            -   n:o 21, Suomisen ym.: Ehdotus laiksi lei-
34441:         Liitteet II,4. s. 30. - Ks. Sukunimi.                      maverolain muuttamisesta. Liitteet 1V,12. s. 72.
34442:     -   n:o 10, Kytän ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja                 - Ks. Leimavero.
34443:         omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.         -   n:o 22, Suomisen ym.: Ehdotus laiksi lei-
34444:         Liitteet IV,t. s. 53. - Ks. Tulo- ja omaisuus-             maverolain muuttamisesta. Liitteet IV,ts. s. 73.
34445:         vero.                                                      - Ks. Leimavero.
34446:     -   n: o 11, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja       -   n: o 23, S.-K. K i 1 v en y m.: Ehdotus laiksi
34447:         omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,2.             leimaverolain muuttamisesta. Liitteet IV,14. s.
34448:         s. 54. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.                        75. - Ks. Leimavero.
34449:     -   n: o 12, L. M a t t i 1 a n y m.: Ehdotus laiksi       -   n: o 24, L. M a t t i 1 a n y m.: Ehdotus laiksi
34450:         tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit-             liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet 1V,l5.
34451:         teet 1V,3. s. 56. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.             s. 76. - Ks. Liikevaihtovero.
34452: 4                                Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
34453: 
34454: 
34455: -   n:o 25, Haapasen ym.: Ehdotus laiksi lii-            -   n: o 42, H e t e m ä e n y m. : Ehdotus laiksi ap-
34456:     kevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,16.          teekkimaksusta annetun lain muuttamisesta. Liit-
34457:     s. 78. - Ks. Liikevaihtovero.                            teet VI,5. s. 300. - Ks. Apteekit.
34458: -   n:o 26, Väyrysen ym.: Ehdotus laiksi lii-            -   n:o 43, Te n h i ä 1 ä n y m.: Ehdotus laiksi ap·
34459:     kevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV, 1 7.        teekkimaksusta annetun lain muuttamisesta. Liit-
34460:     s. 79.' - Ks. Liikevaihtovero.                           teet VI,6. s. 302. - Ks. Apteekit.
34461: -   n:o 27, Sepän ym.: Ehdotus laiksi liikevaih-         -   n:o 44, L. Mattilan ym.: Ehdotus laiksi
34462:     toverolain muuttamisesta. Liitteet IV,1s. s. 80.         apteekkitavaralain muuttamisesta. Liitteet VI, 7.
34463:     - Ks. Liikevaihtovero.                                   s. 304. - Ks. Apteekit.
34464: -   n: o 28, L. M a t t i 1 a n y m.: Ehdotus laiksi     -   n:o 45, Jussilan ym.: Ehdotus laiksi supl·
34465:     liikevaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet       karjan tautien leviämisen estämiseksi. Liitteet
34466:     IV,19. s. 81. - Ks. Liikevaihtovero.                     VI,s. s. 307. - Ks. Kotieläintaudit.
34467: -   n:o 29, Tenhiälän ym.: Ehdotus laiksi lii-           -   n:o 46, Kajalan ym.: Ehdotus laiksi kun·
34468:     kevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,2o.          nallislain muuttamisesta. Liitteet VII,1. s. 349.
34469:     s. 82. - Ks. Liikevaihtovero.                            - Ks. Kunnallislaki.
34470: -   n:o 30, Te i r i n y m.: Ehdotus laiksi liike-       -   n:o 47, Laineen ym.: Ehdotus laiksi kun·
34471:     vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,21. s.         nallislain muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 350.
34472:     84 ja 85. - Ks. Liikevaihtovero.                         - Ks. Kunnallislaki.
34473: -   n:o 31, L. Mattilan ym.: Ehdotus laiksi              -   n:o 48, Haapasen ym.: Ehdotus laiksi kun·
34474:     liikevaihtoverolain 7 §:n muuttamisesta. Liitteet        nallislain muuttamisesta. Liitteet Vll,3. s. 352.
34475:     IV,22. s. 86. - Ks. Liikevaihtovero.                     - Ks. Kunnallislaki.
34476: -   n:o 32, Tienarin ym.: Ehdotus laiksi eräi-           -   n:o 49, Tuurnan ym.: Ehdotus laiksi kun-
34477:     den talletusten, obligatioiden ja osuustodistusten       nallislain muuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 353.
34478:     omistajille sekä eräiden velkasitoumusten saajille       - Ks. Kunnallislaki.
34479:     myönnettävästä veronhuojennuksesta annetun lain
34480:                                                          -   n:o 50, Eskolan ym.: Ehdotus laiksi maa·
34481:     muuttamisesta. Liitteet IV,23. s. 88. - Ks. Ve-
34482:                                                              laiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuk-
34483:     rotus.                                                   sen muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 354. - Ks.
34484: -   n:o 33, Tenhiälän ym.: Ehdotus virvoitus-                Kunnallisverotus.
34485:     juomaverolaiksi. Liitteet IV,24. s. 90. - Ks.
34486:     Virvoitusjuomavero.                                  -   n:o 51, Leinosen ym.: Ehdotukset laeiksi
34487:                                                              maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis-
34488: -   n: o 34, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi asunto-          hallituksesta kaupungissa annettujen asetusten
34489:     tuotannon    veronhuojennuslain  muuttamisesta.          muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 356. -     Ks.
34490:     Liitteet IV,25. s. 94. - Ks. Verotus.                    Kunnallisverotus.
34491: -   n:o 35, Sauran ym.: Ehdotus laiksi ojitta-           -   n: o 52, H a k a 1 a n: Ehdotus laiksi pormesta·
34492:     misen edistämiseksi myönnettävistä veronhuojen-          rin, neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin vaa-
34493:     nuksista. Liitteet IV,2 6. s. 96. - Ks. Verotus.         lista annetun lain muuttamisesta. Liitteet VII,7.
34494: -   n: o 36, R yö mä n y m.: Ehdotus laiksi keskus-          s. 358. - Ks. Maistraatti.
34495:     sairaaloiden rakentamisesta annetun lain sekä        -   n:o 53, E. Leikolan ym.: Ehdotus laiksi
34496:     kansakoulunopettajien valmistuksen lisäämisestä          kaupunki- ja kauppalakuntaan liitettävien alueit-
34497:     ja tehostamisesta annetun lain muuttamisesta an-         ten kunnallisverotuksesta. Liitteet VII,s. s. 359.
34498:     netun lain kumoamisesta. Liitteet IV,27. s. 98.          - Ks. Kunnallisverotus.
34499:     - Ks. Sairaalat.
34500:                                                          -   n:o 54, Paloveden ym.: Ehdotus laiksi kun-
34501: -   n:o 37, Kytän ym.: Ehdotus laiksi valtion                tien yleisestä varallisuusluokituksesta. Liitteet
34502:     viran tai toimen haltijain omaisten oikeudesta           Vll,9. s. 360. - Ks. Kunnat.
34503:     eläkkeeseen eräissä tapauksissa. Liitteet IV,2s.
34504:     s. 99. - Ks. Virkamiehet.                            -   n:o 55, Lukkarisen ym.: Ehdotus huolto-
34505:                                                              apulaiksi. Liitteet VII,10. s. 362. - Ks. Huolto·
34506: -   n:o 38, Ryömän ym.: Ehdotus laiksi mieli-                apulaki.
34507:     sairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,l. s. 289.
34508:     - Ks. Mielisairaat.                                  -   n: o 56, T u u 1 i n: Ehdotus laiksi kiinteän omai·
34509:                                                              suuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen
34510: -   n:o 39, E. Nurmisen ym.: Ehdotus laiksi                  annetun lain muuttamisesta. Liitteet VII,11.
34511:     mielisairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,2. s.         s. 363. -    Ks. Pakkolunastus.
34512:     291. - Ks. Mielisairaat.
34513:                                                          -   n:o 57, Tuulin ym.: Ehdotus laiksi kiinteän
34514: -   n:o 40, Sarjalan ym.: Ehdotus laiksi mieli-              omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpee·
34515:     sairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,3. s. 293.         seen annetun lain muuttamisesta. Liitteet VII,12.
34516:     - Ks. Mielisairaat.                                      s. 364. - Ks. Pakkolunastus.
34517: -   n:o 41, Nederström-Lundenin ym.:                     -   n: o 58, M. M a t t i 1 a n y m. : Ehdotus laiksi
34518:     Ehdotus vajaamielislaiksi. Liitteet VI,4. s. 295.        yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta. Liit·
34519:     - Ks. Vajaamieliset.                                     teet Vll,13. s. 365. - Ks. Maantiet.
34520:                                     Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.                                 5
34521: 
34522: -       n:o 59, M. Matti 1 a n y m.: Ehdotus laiksi              hankitusta maasta. Liitteet IX,2. s. 503.    Ks.
34523:         tielain 93 § :n kumoamisesta. Liitteet VII,14.           Laidun.
34524:         s. 366. - Ks. Maantiet.                              -   n: o 72, S e p ä n y m.: Ehdotus laiksi maata-
34525: -       n: o 60, T u u 1i n y m.: Ehdotus laiksi asema-          loustuotannon    kannattavuuden    turvaamisesta.
34526:         kaavalain 46 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,15.        Liitteet IX,s. s. 504. - Ks. Maatalous.
34527:         s. 368. - Ks. Asemakaavalaki.                        -   n:o 73, Laineen ym.: Ehdotus laiksi met-
34528:                                                                  sänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
34529: -       n:o 61, Kämäräisen ym.: Ehdotus laiksi                   Liitteet IX,4. s. 506. - Ks. Metsänhoito.
34530:         vesioikeuslain muuttamisesta. Liitteet VII,l6.
34531:         s. 369. - Ks. Vesioikeuslaki.                        -   n:o 74, Lahtelan ym.: Ehdotus laiksi peto-
34532:                                                                  eläinten tappamien ja raatelemien porojen kor-
34533: -       n: o 62, S u o n p ä ä n y m.: Ehdotus laiksi ka-        vaamisesta. Liitteet IX,5. s. 507. - Ks. Poron-
34534:         lastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,17. s. 371.       hoito.
34535:         - Ks. Kalastuslaki.
34536:                                                              -   n:o 75, Aition ym.: Ehdotus laiksi varojen
34537: -       n: o 63, R y h d ä n: Ehdotus laiksi metsästyslain       varaamisesta ammattikalastajille kalastusvälinei-
34538:         muuttamisesta. Liitteet VII,lB. s. 373. - Ks.            den hankintoja varten. Liitteet IX,a. s. 508. -
34539:         Metsästys.                                               Ks. Kalastus.
34540: -       n:o 64, Kulovaaran ym.: Ehdotus kansa-               -   n:o 76, Hautalan ym.: Ehdotus laiksi val-
34541:         koululaiksi. Liitteet VIII,1. s. 411. - Ks. Kan-         takunnan peruakuivatussuunnitelmien ja -töiden
34542:         sakoulut.                                                sekä niiden toteuttamisessa tarvittavien konehan-
34543:                                                                  kintojen rahoittamisesta. Liitteet IX,7. s. 509.
34544: -       n:o 65, österholmin ym.: Ehdotus kansa-                  - Ks. Kuivatustyöt.
34545:         koululaiksi. Liitteet VIII,2. s. 413 ja 415. -
34546:         Ks. Kansakoulut.                                     -   n:o 77, Heinosen ym.: Ehdotus laiksi soti-
34547:                                                                  lasvammalain muuttamisesta. Liitteet X,1. s.
34548: -       n: o 66, J ä r v en y m.: Ehdotus laiksi kansa-          623. - Ks. Sotilasva=alaki.
34549:         koulun kasvatusneuvoloista. Liitteet VIII,s. s.
34550:         417. - Ks. Kansakoulut.                              -   n:o 78, Huttusen ym.: Ehdotus laiksi soti-
34551:                                                                  lasvammalain soveltamisesta eräisiin vahingoittu-
34552: -       n:o 67, österholmin ym.: Ehdotus laiksi                  neisiin Ja sairastunaisiin sekä heidän omaisiinsa
34553:         yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain          annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 625.
34554:         muuttamisesta. Liitteet VIII,4. s. 418 ja 420.           - Ks. Sotilasva=alaki.
34555:         - Ks. Oppikoulut.
34556:                                                              -   n:o 79, Suonpään ym.: Ehdotus laiksi työ-
34557: -       n:o 68, Järven y m.: Ehdotus laiksi kirjeopis-           aikalain muuttamisesta. Liitteet X,s. s. 627. -
34558:         toista. Liitteet VIII,5. s. 422. -  Ks. Kirje-           Ks. Työaika.
34559:         opistot.                                             -   n:o 80, Keloveden ym.: Ehdotus laiksi vuo-
34560: -       n:o 69, Paasivuoren ym.: Ehdotus laiksi                  silomalain muuttamisesta. Liitteet X,4. s. 629.
34561:         kotimaisen elokuvatuotannon tukemisesta. Liit-           - Ks. Loma.
34562:         teet VIII,a. s. 424. - Ks. Elokuvat.
34563:                                                              -   n: o 81, E n t e e n y m. : Ehdotus laiksi työehto-
34564: -       n:o 70, J ä m sen i n y m.: Ehdotus laiksi asu-          sopimuslain muuttamisesta. Liitteet X,5. s. 633.
34565:         tuslain muuttamisesta. Liitteet IX,l. s. 501. -          - Ks. Työehtosopimuslaki.
34566:         Ks. Asutus.                                          -   n:o 82, Tauriaisen ym.: Ehdotus laiksikan-
34567: -       n:o 71, Pusan: Ehdotus laiksi yhteislaitumien            saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,s. s. 634.
34568:         hankkimisesta vapaaehtoisilla kaupoilla valtiolle        - Ks. Kansaneläkelaki.
34569: 
34570: 
34571: 
34572: 
34573:                                        RAHA-ASIA-ALOITIEET.
34574:                                             Yleisenä aloiteaikana jätetyt.
34575: 
34576:     -   n: o 1, T u u 1 i n y m.: Määrärahan osoittami-      -   n:o 4, A. Leikolan ym.: Määrärahan osoit-
34577:         sesta virastotalon rakentamiseksi Imatralle. Liit-       tamisesta matkailuliikenteen edistämiseen. Liit-
34578:         teet IV,132. s. 219. - Ks. Virastot.                     teet IV,135. s. 223. - Ks. Matkailu.
34579:     -   n:o 2, A. Leikolan ym.: Määrärahan osoit-            -   n:o 5, Murron ym.: M"åärärahan osoittami-
34580:         tamisesta ulkomaankaupan edistämiseen. Liitteet          sesta työttömyyden torjunnasta kunnille aiheu-
34581:         IV,133. s. 220. - Ks. Ulkomaankauppa.                    tuneiden kustannusten korvaamiseen.    Liitteet
34582:                                                                  IV,136. s. 224. - Ks. Työttömyys.
34583:     -   n:o 3, A. Leikolan ym.: Määrärahan osoit-
34584:         tamisesta ulkomaille suuntautuvaa tiedoitustoi-      -   n:o 6, Junnilan ym.: Määrärahan osoittami-
34585:         mintaa varten. Liitteet IV,134. s. 222. - Ks.            sesta tieteellisen tutkimustyön tukemiseen. Liit-
34586:         Tiedoitustoiminta.                                       teet IV,137. s. 225. - Ks. Tutkimustyö.
34587: 6                                Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
34588: 
34589: -   n:o 7, Henrikssonin ym.: Määrärahan                       koulutalon hankinta- ja peruskorjausmenoihin.
34590:     osoittamisesta Pohjola-Norden r. y:n toiminnan            Liitteet IV,l51. s. 241. - Ks. Kotiteollisuus.
34591:     tukemiseen. Liitteet IV,138. s. 227. - Ks. Poh-       -   n: o 21, V ä ä n ä s e n y m.: Määrärahan osoitta-
34592:     jola-Norden.                                              misesta työpajarakennuksen rakentamiseen Muu·
34593: -   n:o 8, Kuittisen ym.: Määrärahan osoitta-                 ruveden maamieskoululle. Liitteet IV,152. s. 242.
34594:     misesta Kaakkois-Suomen a=attioppilaitoksen               - Ks. Maamieskoulut.
34595:     lisärakennuksia varten. Liitteet IV,l39. s. 229.      -   n: o 22, P a r t a s e n y m.: Määrärahan osoitta-
34596:     -    Ks. A=attioppilaitokset.                             misesta Sotkamon emäntäkoulun rakentamiseen.
34597:                                                               Liitteet IV,l53. s. 243. - Ks. Emäntäkoulut.
34598: -   n:o 9, Forsiuksen ym.: Määrärahan osoit-
34599:     tamisesta Järvenpään yhteiskoulun ottamiseksi         -   n:o 23, V. Simosen ym.: Määrärahan osoit-
34600:     valtion haltuun. Liitteet IV,uo. s. 230. - Ks.            tamisesta Pohjois-Karjalan emäntäkoulun raken-
34601:     Oppikoulut.                                               nustöitä varten. Liitteet IV,154. s. 244. - Ks.
34602: -   n:o 10, Hallbergin ym.: Määrärahan osoit-                 Emäntäkoulut.
34603:     tamisesta avustukseksi Joensuun kaupunkiin ra-        -   n:o 24, Tiitun ym.: Määrärahan osoittami-
34604:     kennetun Karjalan talon rakennusmenojen peit-             sesta Ruuskalan tilalle perustettavan Etelä-Poh-
34605:     tämiseen. Liitteet IV,141. s. 231. - Ks. Kar·             janmaan tietopuolisen karjanhoitokoulun raken-
34606:     jalan talo.                                               nustöitä varten. Liitteet IV,155. s. 245. - Ks.
34607:                                                               Karjanhoitokoulut.
34608: -   n:o 11, Antilan ym.: Määrärahan osoittami·
34609:     sesta !ainoiksi kaivinkoneiden ostamista varten.      -   n:o 25, Rönkön ym.: Määrärahan osoittami-
34610:     Liitteet IV,142. s. 232. - Ks. Ojitus.                    sesta ammattiopettajien palkkaamiseksi kotiteol-
34611:                                                               lisuusneuvonta-asemille. Liitteet IV,156. s. 246.
34612: -   n:o 12, Leinosen ym.: Määrärahan osoitta-                 - Ks. Kotiteollisuus.
34613:     misesta !ainoiksi maataloustraktorien omistajille
34614:     metsätöissä tarvittavien lisälaitteiden hankintaa     -   n:o 26, Forsiuksen ym.: Määrärahan osoit-
34615:     varten. Liitteet IV,143. s. 233. - Ks. Maata-             tanlisesta Huopalahden-Ojakkalan rautatien ra-
34616:     louskoneet.                                               kentamiseen. Liitteet IV,Hi7. s. 247. -       Ks.
34617:                                                               Rautatiet.
34618: -   n:o 13, Partasen ym.: Määrärahan osoitta-
34619:     misesta Puolangan, Ristijärven ja Juuan kun-          -   n:o 27, Tuulin ym.: Määrärahan osoittami-
34620:     tien liittämiseksi maataloudellisen rajaseututoi·         sesta Lappeenrannan-Luumäen .radan oikaisu-
34621:     minnan piiriin. Liitteet IV,t44. s. 234. - Ks.            työtä varten. Liitteet IV,l58. s. 248. - Ks.
34622:     Rajaseututoiminta.                                        Rautatiet.
34623: -   n: o 14, A n t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-      -n:o 28, Tuulin ym.: Määrärahan osoittami-
34624:     misesta tieteellisen tutkimuksen suorittamiseksi        sesta Kouvolan-Utin rataosan rakentamiseksi
34625:     pienpuun käyttämisestä kansantaloudellisesti tar·       kaksiraiteiseksi. Liitteet IV,t59. s. 249. - Ks.
34626:     peellisiksi valmisteiksi. Liitteet IV,l45. s. 235.      Rautatiet.
34627:     - Ks. Puunjalostusteollisuus.                         -   n: o 29, L e i n o s e n: Määrärahan osoittamisesta
34628:                                                               Oulun-Kuusamon rautatien maastotutkimukseen
34629: -   n:o 15, Leinosen ym.: Määrärahan osoitta-                 Pudasjärven-Taivalkosken osalta. Liitteet IV,tGO.
34630:     misesta metsäntutkimuslaitokselle tutkimuksen
34631:                                                               s. 250. - Ks. Rautatiet.
34632:     suorittamiseksi koneellisen metsäojituksen sovel-
34633:     tamisesta, erityisesti silmällä pitäen Pohjois-Suo-   -   n:o 30, Tuulin ym.: Määrärahan osoittami-
34634:     men, Pohjanmaan ja Kainuun suoalueiden kui-               sesta rataosaston työ- ja varastorakennuksen ra-
34635:     vattamista. Liitteet IV,146. s. 236. -          Ks.       kentaluiseksi Kouvolaan. Liitteet IV,161. s. 251.
34636:     Ojitus.                                                   - Ks. Rautatiet.
34637: -   n:o 16, Forsiuksen ym.: Määrärahan osoit-             -   n:o 31, Kuittisen ym.: Määrärahan osoitta-
34638:     tamisesta metsänhoitokoulun perustamiseksi Vih-           luisesta Rautjärven-Parikkalan maantien raken·
34639:     tiin. Liitteet IV,147. s. 237. -       Ks. Metsä-         nustöitä varten. Liitteet IV,t62. s. 252. - Ks.
34640:     koulut.                                                   Maantiet.
34641: -   n:o 17, Forsiuksen ym.: Määrärahan osoit-             -   n:o 32, Kulovaaran ym.: Määrärahan osoit-
34642:     tamisesta maa- ja kotitaloudellisten a=attioppi-          tamisesta Kustavin saaristotien rakentamisen
34643:     laitosten kaluston, koneiden ja työvälineiden han-        loppuun saattaluiseksi. Liitteet IV,t63. s. 253.
34644:     kintaan. Liitteet IV,us. s. 238. -       Ks. Am-          - Ks. Maantiet.
34645:     mattioppilaitokset.
34646:                                                           -   n:o 33, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit-
34647: -   n:o 18, Halisen ym.: Määrärahan osoittami-                tamisesta Palaisvirran sillan rakentanliseen. Liit-
34648:     sesta Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ra-          teet IV,164. s. 254. - Ks. Sillat.
34649:     kentamiseen. Liitteet IV,149. s. 239. -      Ks.
34650:                                                           -   n:o 34, M. Mattilan ym.: Määrärahan osoit-
34651:     Kotitalous.                                               tamisesta tieoikaisujen suorittamiseksi Helsingin
34652: -   n:o 19, Pöykön y.m.: Määrärahan osoittami-                -Hämeenlinnan maantiellä. Liitteet IV,165. s.
34653:     sesta Rovaniemen kotitalousopiston rakentalui-            255. - Ks. Maantiet.
34654:     seen. Liitteet IV,150. s. 240. - Ks. Kotitalous.
34655:                                                           -   n:o 35, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-
34656: -   n:o 20, Halisen ym.: Määrärahan osoittalui-               sesta Kelujärven-Tanhuan maantien rakentalui-
34657:     sesta avnstukseksi Mikkelin naiskotiteollisuus-           seen. Liitteet IV,166. s. 256. - Ks. Maantiet.
34658:                                  Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
34659: 
34660: -   n: o 36, P ö y k ö n y m. : Määrärahan osoittami-        poistamiseksi. Liitteet IV,l78. s. 269. -     Ks.
34661:     sesta Alakärpän-Sompujärven maantien raken-              Ruoppaustyöt.
34662:     tamiseen. Liitteet IV,167. s. 257. - Ks. Maan-
34663:     tiet.                                                -   n:o 48, Kuittisen ym.: Määrärahan osoit-
34664:                                                              tamisesta Saimaan kanavan yli johtavan maan-
34665: -   n:o 37, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-                tiesillan rakentamista varten Lauritsalan kaup-
34666:     sesta Syysjärven-Utsjoen maantien rakentami-             palassa. Liitteet IV,l 79. s. 270. - Ks. Sillat.
34667:     seen. Liitteet IV,16s. s. 258. - Ks. Maantiet.
34668:                                                          -   n:o 49, Partasen ym.: Määrärahan osoitta-
34669: -   n:o 38, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-                misesta sillan rakentamiseksi Sirviölänsalmen los-
34670:     sesta Könkään-Tepaston tietyötä varten. Liit-            sipaikalle. Liitteet IV,1so. s. 271. - Ks. Sillat.
34671:     teet IV,169. s. 259. - Ks. Maantiet.                 -   n:o 50, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-
34672: -   n:o 39, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-                sesta Salmen sillan rakentamiseen. Liitteet
34673:     sesta Viirin-Vanttausjärven-Vian maantietyötä            IV,1s1. s. 272. - Ks. Sillat.
34674:     varten. Liitteet IV,l 70. s. 260. - Ks. Maantiet.    -   n:o 51, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-
34675:                                                              sesta Lapin tie- ja vesirakennuspiirin autotallin
34676: -   n:o 40, Pakkasen y m.: Määrärahan osoitta-               rakentamista varten Ivaloon. Liitteet IV,1s2.
34677:     misesta Sahalahden-Kuhmalahden maantietyötä              s. 273. - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
34678:     varten. Liitteet IV,171. s. 261. - Ks. Maan-
34679:     tiet.                                                -   n:o 52, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-
34680:                                                              sesta Kittilän tiemestaritukikohdan autotallin ra-
34681: -   n:o 41, Pakkasen ym.: Määrärahan osoitta-                kentamiseen. Liitteet IV,1sa. s. 274. -       Ks.
34682:     misesta maantietöiden jatkamiseksi Kuhmoisten            Tie- ja vesirakennuspiirit.
34683:     ja Jämsän välisellä ns. nelostien alueella. Liit-                                  ,
34684:     teet IV,1 72. s. 262. - Ks. Maantiet.                -   n:o 53, Tuulin ym.: Määrärahan osoittami-
34685:                                                              sesta avustukseksi ulkomailla opiskeleville puo-
34686: -   n:o 42, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-                lustuslaitokseen kuuluville henkilöille. Liitteet
34687:     sesta Peltovuoman-Nunnasen tietyötä varten.              IV,184. s. 275. - Ks. Puolustuslaitos.
34688:     Liitteet IV,173. s. 263. - Ks. Maantiet.
34689:                                                          -   n:o 54, Tuulin ym.: Määrärahan osoittami-
34690: -   n:o 43, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-                sesta radiovastaanottimien hankkimiseksi kasar-
34691:     sesta Tornion-Muonion maantien oikaisutyötä              meihin. Liitteet IV,185. s. 276. - Ks. Puolus-
34692:     varten Muonion kirkonkylän kohdalla. Liitteet            tuslaitos.
34693:     IV,174. s. 264. - Ks. Maantiet.
34694:                                                          -   n:o 55, Rantamaan ym.: Määrärahan osoit-
34695: -   n:o 44, Kuittisen ym.: Määrärahan osoit-                 tamisesta puolustusvoimain liikuntakasvatukseen.
34696:     tamisesta Imatran kauppalan-Niskalammin-                 Liitteet IV,ls6. s. 277. - Ks. Puolustuslaitos.
34697:     Salosaaren tiesuunnan tutkimista varten. Liit-       -   n: o 56, T u u Iin y m.: Määrärahan osoittami-
34698:     teet IV,175. s. 265. - Ks. Maantiet.                     sesta armeijan urheilutoiminnan edistämiseksi.
34699: -   n:o 45, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-                Liitteet IV,ls7. s. 280. - Ks. Puolustuslaitos.
34700:     sesta polkuteiden parantamiseen Lapin läänissä.      -   n:o 57, Rantamaan ym.: Määrärahan osoit-
34701:     Liitteet IV,176. s. 266. - Ks. Polkutiet.                tamisesta kolmen alemman palkkausluokan soti-
34702: -   n:o 46, Kulovaaran ym.: Määrärahan osoit-                laspastorinviran perustamiseksi puolustusvoimiin.
34703:     tamisesta Kemiön saaren ja mantereen välis-              Liitteet IV,lSS. s. 281. - Ks. Puolustuslaitos.
34704:     ten liikenneyhteyksien parantamiseksi. Liitteet      -   n: o 58, T i i t u n y m.: Määrärahan osoittami-
34705:     IV,1n. s. 267. - Ks. Sillat.                             sesta Kauhavan Ilmasotakoulun kiitoradan raken-
34706: -   n:o 47, Jaakkolan ym.: Määrärahanosoitta-                tamiseen. Liitteet IV,189. s. 283. - Ks. Puo-
34707:     misesta Kylmäpihlajan väylällä olevan matalikon          lustuslaitos.
34708: 
34709: 
34710: 
34711: 
34712:                                     TOIVOMUSALOITIEET.
34713: -   n: o 1, Pasasen y m.: Esityksen antamisesta          -   n: o 4, Lie d e k sen y m.:, Työllisyyden turvaa-
34714:     sellaisesta muutoksesta vaalilakiin, että puoluei-       miseksi järjestetyissä töissä maksetun asumisero-
34715:     den edustajapaikkojen lukumäärä vastaisi puo-            lisän korottamisesta. Liitteet I,9. s. 19. - Ks.
34716:     lueiden äänimäärää koko maassa. Liitteet I,6.            Työttömyys.
34717:     s. 15. - Ks. Edustajanvaalit.
34718:                                                          -   n:o 5, Ra ip alan ym.: Tutkimuksen toimit-
34719: -   n:o 2, österholmin ym.: Esityksen anta-                  tamisesta siitä, miten kuntien osuutta työttö-
34720:     misesta laiksi läänien luvusta. Liitteet I, 7. s.        myystöiden järjestämisessä voitaisiin vähentää.
34721:     16 ja 17. - Ks. Läänijako.                               Liitteet I,1o. s. 20. - Ks. Työttömyys.
34722: -   n:o 3, Liedeksen ym.: Toimenpiteistä työt-
34723:     tömyyden torjumiseksi ja lieventämiseksi anne-       -   n:o 6, Tiekso-Isakssonin ym.: Kämppä-
34724:     tun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta              emäntien ja heidän apulaistensa palkkojen ko-
34725:     työntekijöille maksettavan asumiserolisän osalta.        rottamisesta. Liitteet I,u. s. 21. - Ks. Metsä-
34726:     Liitteet I,s. s. 18. - Ks. Työttömyys.                   työt.
34727: 8                                Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
34728: 
34729: 
34730: -   n:o 7, Sävelän ym.: Määrärahasta Kankaan-             -   n:o 22, Koiviston ym.: Toimenpiteistä tuo-
34731:     pään tuomiokunnan perustamiseksi. Liitteet II,5.          miokapitulien notaarien palkkojen korottami-
34732:     s. 31. - Ks. Tuomiokunnat.                                seksi. Liitteet IV,37. s. 111. - Ks. Tuomio-
34733:                                                               kapitulit.
34734: -   n:o 8, Innalan ym.: Avioliiton ulkopuolella
34735:     syntyneen lapsen oikeuttamisesta käyttämään           -   n: o 23, Inna 1 a n y m.: Rautatiehallituksen ta-
34736:     elatusapua suorittamaan veivoitetun miehen suku-          riffiosaston tilastotoimiston konttoriapulaisten
34737:     nimeä. Liitteet II,6. s. 32. - Ks. Sukunimi.              palkkausten korottamisesta. Liitteet IV,as. s.
34738: -   n:o 9, Hakalan ym.: Moottoriajoneuvoa kul-                112. - Ks. Rautatiehallitus.
34739:     jettaneen henkilön veivoittamisesta veri- ym.
34740:                                                           -   n: o 24, K y t ä n y m.: Valtion palveluksessa
34741:     näytteiden antamiseen. Liitteet II,7. s. 33. -            olevien rakennusmestarien palkkauksessa ilmen-
34742:     Ks. Liikennevahingot.
34743:                                                               neiden epäkohtien poistamisesta. Liitteet IV,39.
34744: -   n:o 10, Leinosen ym.: Sosiaaliavustajanviran              s. 113. - Virkamiehet.
34745:     perustamisesta Suomen Tukholman suurlähetys-          -   n:o 25, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34746:     töön. Liitteet III,l. s. 39. - Ks. Siirtolaiset.          den 1955 tulo- ja menoarvioon 6 Pl. VI luvun
34747: -   n:o 11, Forsbergin ym.: Suomea koskevan                   kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan
34748:     valistustoiminnan parantamisesta ulkomailla. Liit-        palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,4o.
34749:     teet III,2. s. 40 ja 42. - Ks. Tiedoitustoiminta.         s. 114. - Ks. Virkamiehet.
34750: -   n:o 12, E. A. Saaren ym.: Valtion avustuk-            -   n:o 26, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34751:     sen myöntämisestä Suomen Ulkomaankauppalii-               den 1955 tulo- ja menoarvioon 9 Pl. I luvun
34752:     tolle ulkomaille suuntautuvan julkaisutoiminnan           kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan
34753:     tukemiseksi. Liitteet III,a. s. 44. - Ks. Tiedoi-         palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,41.
34754:     tustoiminta.                                              s. 116. - Ks. Virkamiehet.
34755: -   n: o 13, ö s t e r h o 1 m i n y m.: Sokeiden kou-    -   n:o 27, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34756:     lutukselle ja toimeentulolla olennaisesti merki-          den 1955 tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
34757:     tyksellisten tavaroiden tullin ja liikevaihtoveron        kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan
34758:     poistamisesta. Liitteet III,4. s. 46. - Ks. Aisti-        palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,42.
34759:     vialliset.                                                s. 117. - Ks. Virkamiehet.
34760: -   n:o 14, Öhmanin ym.: Valtiontalouden tar-
34761:                                                           -   n:o 28, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34762:     kastusviraston alistamisesta eduskunnan valitse-          den 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. II luvun
34763:     mille valtiontilintarkastajille. Liitteet IV,29. s.       kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan
34764:     101 ja 102. - Ks. Valtiontalous.
34765:                                                               palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,43.
34766: -   n:o 15, Kaitilan ym.: Määrärahasta uusien                 s. 118. - Ks. Virkamiehet.
34767:     ylitarkastajan virkojen perustamiseksi valtion-
34768:     talouden tarkastusvirastoon. Liitteet IV,ao. s.       -   n:o 29, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34769:     103. - Ks. Valtiontalous.                                 den 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. !II luvun
34770:                                                               kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan
34771: -   n:o 16, Seppälän ym.: Yleisen palkkatilas-                palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,44.
34772:     ton kehittämisestä. Liitteet IV,31. s. 104. - Ks.
34773:     Palkkatilasto.                                            s. 119. - Ks. Virkamiehet.
34774: 
34775: -   n:o 17, Kajatsalon ym.: Toimenpiteistä py-            -   n:o 30, A. Le i k o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuo-
34776:     syväisluontoisten ylimääräisten tointen vakinais-         den 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. V luvun
34777:     tamiseksi. Liitteet IV,az. s. 105. - Ks. Virka-           kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan
34778:     miehet.                                                   palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,45.
34779:                                                               s. 120. - Ks. Virkamiehet.
34780: -   n:o 18, Järven: Lisäyksestä vuoden 1955
34781:     tulo- ja menoarvioon valtion viran tai toimen
34782:     haltijain palkkauksen korottamiseksi. Liitteet        -   n:o 31, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34783:     IV,aa. s. 106. - Ks. Virkamiehet.                         den 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI luvun
34784:                                                               kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan
34785: -   n:o 19, Kajatsalon ym.: Lisäyksestä vuo-                  palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,46.
34786:     den 1955 tulo- ja menoarvioon valtion viran ja            s. 121. - Ks. Virkamiehet.
34787:     toimen haltijain palkkojen yleistä järjestelyä
34788:     varten. Liitteet IV,34. s. 107. -   Ks. Virka-        -   n:o 32, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34789:     miehet.                                                   den 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. IX luvun
34790:                                                               kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan
34791: -   n:o 20, Seppälän ym.: Lisäyksestä vuoden
34792:     1955 tulo- ja menoarvioon eräiden lääninhallituk-
34793:                                                               palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,47.
34794:     sen virkojen palkkausluokkatarkistusta varten.            s. 122. - Ks. Virkamiehet.
34795:     Liitteet IV,35. s. 108. - Ks. Lääninhallitukset.
34796:                                                           -   n:o 33, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34797: -   n:o 21, Seppälän ym.: Lisäyksestä vuoden                  den 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
34798:     1955 tulo- ja menoarvioon henkikirjoittajain ja           kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan
34799:     nimismiesten palkkausluokkatarkistusta varten.            palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,4s.
34800:     Liitteet IV,s6. s. 109. - Ks. Henkikirjoittajat.          s. 123. - Ks. Virkamiehet.
34801:                                 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.                                9
34802: 
34803: -   n:o 34, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-          -   n: o 46, A. L e i k o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuo-
34804:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII             den 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XIV luvun
34805:     luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-         kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan
34806:     kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet          palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,6t.
34807:     IV,49. s. 124. - Ks. Virkamiehet.                      s. 136. - Ks. Virkamiehet.
34808: -   n:o 35, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-          -   n:o 47, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34809:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. I luvun           den 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XV luvun
34810:     kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan          kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan
34811:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,5o.          palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,62.
34812:     s. 125. - Ks. Virkamiehet.                             s. 137. - Ks. Virkamiehet.
34813: -   n:o 36, A. Le i k o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuo-   -   n:o 48, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34814:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. II luvun          den 1955 tulo- ja menoarvioon 14 Pl. I luvun
34815:     kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan          kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan
34816:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,5t.          palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,sa.
34817:     s. 126. - Ks. Virkamiehet.                             s. 138. - Ks. Virkamiehet.
34818: -   n:o 37, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-          -   n:o 49, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34819:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. III luvun         den 1955 tulo- ja menoarvioon 14 Pl. VII luvun
34820:     kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan           kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan
34821:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,52.          palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,64.
34822:     s. 127. - Ks. Virkamiehet.                             s. 139. - Ks. Virkamiehet.
34823: -   n:o 38, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-          -   n:o 50, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34824:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. IV luvun          den 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. I luvun
34825:     kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan          kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan
34826:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,53.          palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,65.
34827:     s. 128. - Ks. Virkamiehet.                             s. 140. - Ks. Virkamiehet.
34828: -   n:o 39, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-          -   n:o 51, A. Leikolan ym: Lisäyksestä vuo-
34829:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun          den 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
34830:     kahdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan           kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan
34831:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,54.          palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,ss.
34832:     s. 129. - Ks. Virkamiehet.                             s. 141. - Ks. Virkamiehet.
34833: -   n:o 40, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-          -   n:o 52, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34834:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VII luvun         den 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. III luvun
34835:     kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan           kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan
34836:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,55.          palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,67.
34837:     s. 130. - Ks. Virkamiehet.                             s. 142. - Ks. Virkamiehet.
34838: -   n:o 41, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-          -   n:o 53, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34839:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XI luvun          den 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V luvun
34840:     kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan           kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan
34841:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,56.          palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,ss.
34842:     s. 131. -  Ks. Virkamiehet.                            s. 143. - Ks. Virkamiehet.
34843: -   n:o 42, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-          -   n: o 54, A. L e i k o l a n y m.: Lisäyksestä vuo-
34844:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. I luvun           den 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
34845:     kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan          kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan
34846:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,57.          palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,69.
34847:     s. 132. - Ks. Virkamiehet.                             s. 144. - Ks. Virkamiehet.
34848: -   n:o 43, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-          -   n: o 55, A. L e i k o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuo-
34849:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. II luvun          den 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. XVII lu-
34850:     kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan          vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilökun-
34851:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,5s.          nan palkkauksen korotusta varten.          Liitteet
34852:     s. 133. - Ks. Virkamiehet.                             IV,7o. s. 145. - Ks. Virkamiehet.
34853: -   n:o 44, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä vuo-
34854:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX luvun      -   n:o 56, A. Le i k o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuo-
34855:     kohdalle korkeimman teknillisen henkilökunnan          den 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. XVIII lu-
34856:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,59.          vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilökun-
34857:     s. 134. - Ks. Virkamiehet.                             nan palkkauksen korotusta varten.        Liitteet
34858:                                                            IV,71. s. 146. - Ks. Virkamiehet.
34859: -   n:o 45, A. Le i k o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuo-
34860:     den 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun       -   n:o 57, Tenhiälän ym.: Lisäyksestä vuo-
34861:     kohdalle korkei=an teknillisen henkilökunnan           den 1955 tulo- ja menoarvioon eräiden poliisi-
34862:     palkkauksen korotusta varten. Liitteet IV,so.          toimenhaltijain palkkauksen tarkistamista var-
34863:     s. 135. - Ks. Virkamiehet.                             ten. Liitteet IV,72. s. 147. - Ks. Poliisi.
34864: 
34865: 2   E 159/55
34866: 10                                Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
34867: 
34868: -    n:o 58, Tienarin ym.: Määrärahasta Tam-               -   n:o 72, Kosolan ym.: Ns. satunnaisen myyn-
34869:      pereen ja Turun poliisien palkkausten korotta-            tivoiton verotusta koskevien säännösten muutta-
34870:      miseen. Liitteet IV,73. s. 149. - Ks. Poliisi.            misesta. Liitteet IV,s7. s. 168. - Ks. Verotus.
34871: -    n: o 59, H o s i a n y m.: Määrärahasta pukura-       -   n:o 73, Rönkön ym.: Kiinnitetyn lainan ko-
34872:      han maksamiseksi poliisityössä palveleville nais-         ron vähentämistä verotuksessa koskevien sään-
34873:      konstaapeleille. Liitteet IV,74. s. 151. -   Ks.          nösten muuttamisesta. Liitteet IV,ss. s. 169. -
34874:      Poliisi.                                                  Ks. Verotus.
34875: -    n:o 60, Kytän ym.: Toimenpiteistä veronen-            -   n: o 74, H ä p p ö 1 ä n y m.: Metsäverotuksen
34876:      nakkopidätyksen valvojien tointen vakinaistami-           muuttamisesta vajaatuottoisten metsien keinolli-
34877:      seksi. Liitteet IV,75. s. 152. - Ks. Ennakko-             sen uudistamisen tehostamista silmälläpitäen.
34878:      perintä.                                                  Liitteet IV,s9. s. 170. - Ks. Verotus.
34879: -    n: o 61, T u u 1 i n y m.: Toimenpiteistä veron-      -   n: o 75, R ö n k ö n y m.: Metsätyötulojen jättä-
34880:      ennakkopidätyksen valvojien tointen vakinaista-           misestä osittain verovapaaksi. Liitteet IV,90. s.
34881:      miseksi. Liitteet IV,76. s. 153. - Ks. Ennakko-           171. - Ks. Verotus.
34882:      perintä.                                              -   n: o 76, R ö n k ö n y m.: Metsänuudistusalueen
34883:                                                                määräaikaisesta verovapaudesta. Liitteet IV,91.
34884: -    n:o 62, Te i r i n ym.: Eläkkeiden verotuksen             s. 172. - Ks. Verotus.
34885:      muuttamisesta. Liitteet IV,77. s. 154 ja 155. -
34886:      Ks. Eläkkeet.                                         -n:o 77, Hosian ym.: Työmatkakustannusten
34887:                                                              vähentämisestä verotettavasta tulosta. Liitteet
34888: -    n:o 63, Tienarin ym.: Toimenpiteistä Val-               IV,92. s. 173. - Ks. Verotus.
34889:      met Oy:n palveluksessa olevien eläkekysymyksen
34890:      järjestämiseksi. Liitteet IV,7S. s. 156. - Ks.        -   n: o 78, S ä v e 1 ä n y m.: Pien- ja kotiteollisuu-
34891:      Eläkkeet.                                                 den vapauttamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet
34892:                                                                IV,93. s. 174. - Ks. Liikevaihtovero.
34893: -    n: o 64, A. L e i k o 1 a n y m.: Toimenpiteistä      -   n: o 79, ;J. W i r t a s en y m.: Rakennustarvik-
34894:      maanlunastuslautakunnan päätoimisten toimihen-            keiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta. Liit-
34895:      kilöiden ja maanhankintalain toimeenpanon tar-            teet IV,94. s. 175. - Ks. Liikevaihtovero.
34896:      kastajain ym. toimihenkilöiden eläkekysymyksen
34897:      järjestämiseksi. Liitteet IV,79. s. 157. -  Ks.       -   n: o 80, S a u r a n y m.: Liikevaihtoveron poista-
34898:      Eläkkeet.                                                 misesta    maataloustraktorien    metsävarusteiden
34899:                                                                osalta. Liitteet IV,95. s. 177. - Ks. Liikevaihto-
34900: -    n:o 65, Hamaran ym.: Lottakomennusajan                    vero.
34901:      huomioon ottamisesta valtion viran tai toimen
34902:      haltijain ikälisiä laskettaessa. Liitteet IV,so.      -   n: o 81, Hei k uran y m.: Liikevaihtoveron
34903:      s. 158. - Ks. Virkamiehet.                                poistamisesta eräiltä kalastusvälineiltä. Liitteet
34904:                                                                IV,96. s. 178. - Ks. Liikevaihtovero.
34905: -    n:o 66, Öhmanin: Aikaise=an lainsäädän-
34906:      nön mukaan valtion eläkettä nauttivien virka-         -   n: o 82, S auran y m.: Liikevaihtoveron poista-
34907:      miesten oikeuttamisesta laskemaan hyväkseen               misesta moottorisahoilta. Liitteet IV,9'i. s. 179.
34908:      eläkevuosiksi sen ajan, jonka he 21 ja 30 ikä-            - Ks. Liikevaihtovero.
34909:      vuosien välillä ovat olleet eläkkeeseen oikeut-       -   n: o 83, H a II b e r gin y m.: Liikevaihtoveron
34910:      tavassa valtion virassa tai toimessa. Liitteet            poistamisesta metsätyökaluilta. Liitteet IV,9s. s.
34911:      IV,s1. s. 159 ja 160. - Ks. Virkamiehet.                  180. - Ks. Liikevaihtovero.
34912: -    n:o 67, Hosian ym.: Helsingin kaupungin               -   n: o 84, K o i v i s t o n y m.: Lapin läänin
34913:      virkasäännön virka-aikaa, lomia ym. koskevien             alueella olevien asukkaiden ja yhteisöjen vapaut-
34914:      määräysten soveltamisesta Helsingin kaupungin             tamisesta määräajaksi valtion tulo- ja omaisuus-
34915:      verovirastossa palveleviin valtion palkkaamiin            verosta. Liitteet IV,99. s. 181. - Ks. Tulo- ja
34916:      toimenhaltijoihin. Liitteet IV,s2. s. 161. - Ks.          omaisuusvero.
34917:      Virkamiehet.
34918:                                                            -   n:o 85, Sepän ym.: Alle 16 vuotiaiden työn-
34919: -    n: o 68, A i t i o n y m.: Työläiseläkkeiden korot-       tekijäin ansiotulojen vapauttamisesta valtion- ja
34920:      tamisesta. Liitteet IV,sa. s. 162. - Ks. Eläk-            kunnanverosta. Liitteet IV,100. s. 182. - Ks.
34921:      keet.                                                     Verotus.
34922: 
34923: -    n: o 69, T u u Iin y m.: Tontin lainhuutoa kos-       -   n:o 86, Hallbergin ym.: Vanhuusvähen-
34924:      kevien leimaverolain säännösten muuttamisesta.            nyksen myöntämisestä valtion- ja kunnanvero-
34925:      Liitteet IV,s4. s. 163. - Ks. Leimavero.                  tuksessa. Liitteet IV,101. s. 183. - Ks. Verotus.
34926:                                                            -   n:o 87, Malkamäen ym.: Toimenpiteistä
34927: -    n:o 70, L. Mattilan ym.: Leimaverolain                    alkoholittomien virvoitusjuomien verojen alenta-
34928:      26 §:n tarkistamisesta. Liitteet IV,s5. s. 164.           miseksi. Liitteet IV,102. s. 184. - Ks. Virvoi-
34929:      - Ks. Leimavero.                                          tusjuomavero.
34930: -    n: o 71, S e p ä n y m.: Toimenpiteistä samasta       -   n: o 88, H e 1 t e en y m.: Toimenpiteistä val-
34931:      maatalouskiinteistöstä murto-osan tai määräalan           tion liikeyritysten vakuutustoiminnan saattami·
34932:      omistavien henkilöiden verottamiseksi erikseen.           seksi nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Liit·
34933:      Liitteet IV,s6. s. 166. - Ks. Verotus.                    teet IV,toa. s. 185. - Ks. Vakuutus.
34934:                                  Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.                                 11
34935: 
34936: -   n: o 89, Å s v i k i n y m.: Malmiesiintymien tut-    -   n:o 105, Rönkön ym.: Pienpuuta käyttävän
34937:     kimusten jatkamisesta. Liitteet IV,lo4. s. 186.           teollisuuden perustamisesta Pohjois-Savoon. Liit-
34938:     - Ks. Malminetsintä.                                      teet IV,120. s. 203. -     Ks. Puunjalostusteolli-
34939:                                                               suus.
34940: -   n:o 90, Friman i n y m.: Pysyvän toimiston
34941:     perustamisesta Rovaniemelle geologisen tutkimus-      -   n:o 106, Haapasalon ym.: Pienpuuta raa-
34942:     toimiston työn tehostamiseksi. Liitteet IV,105.           ka-aineenaan käyttävän teollisuuslaitoksen perus-
34943:     s. 187. - Ks. Geologinen tutkimuslaitos.                  tamisesta Puukemia Oy:n teollisuusalueelle. Liit-
34944:                                                               teet IV,121. s. 204. - Ks. Puunjalostusteolli-
34945: -   n: o 91, M u r r on y m.: Jalostuslaitoksen ra-           suus.
34946:     kentamisesta Otanmäen kaivoksen yhteyteen.
34947:     Liitteet IV,l06. s. 188. - Ks. Kaivosteollisuus.      -   n:o 107, A. Leikolan: Toimenpiteistä turve-
34948:                                                               voimalaitosten aikaansaamiseksi. Liitteet IV,122.
34949: -   n:o 92, Murron ym.: Jalostuslaitoksen ra-                 s. 205. - Ks. Voimalaitokset.
34950:     kentamisesta Vihanuin kaivoksen yhteyteen. Liit-
34951:                                                           -   n:o 108, Heikuran ym.: Polttoturvetta käyt-
34952:     teet IV,107. s. 189. - Ks. Kaivosteollisuus.
34953:                                                               tävän sähkölaitoksen perustamisesta Pohjois-Sa-
34954: -   n:o 93, Hautalan y m.: Toimenpiteistä puun-               takuntaan. Liitteet IV,123. s. 206. - Ks. Säh-
34955:     jalostus- tai muun teollisuuden aikaansaamiseksi          kölaitokset.
34956:     Haapajärvelle. Liitteet IV,1os. s. 190. - Ks.         -   n:o 109, Tiekso-Isakssonin ym.: Se-
34957:     Puunjalostusteollisuus.                                   menttitehtaan perustamisesta Kolarin kuntaan.
34958: -   n:o 94, Frimanin ym.: Valtion puunjalos-                  Liitteet IV1124. s. 208. - Ks. Sementtitehtaat.
34959:     tuslaitoksen perustamisesta Inarin kuntaan. Liit-     -   n: o 110, K o i v i s t on y m.: Luontoiskorvauk-
34960:     teet IV1 109. s. 191. - Ks. Puunjalostusteollisuus.       sen suorittamisesta vastiketilan muodossa voima-
34961:                                                               laitosten tarpeisiin vesistöjen säännöstelyn takia
34962: -   n:o 95, Tainion ym.: Valtion puunjalostus-                maansa menettäneille. Liitteet IV,125. s. 210. -
34963:     teollisuuslaitoksen perustamisesta Kemijärvelle.          Ks. Voimalaitokset.
34964:     Liitteet IV,uo. s. 192. - Ks. Puunjalostusteol-
34965:     lisuus.                                               -   n: o 111, T u u Iin y m.: Tuontilupien saannin
34966:                                                               helpottamisesta kone- ja välinehankintoihin kar-
34967: -   n:o 96, Mustosen ym.: Valtion puunjalostus-               jalaista alkuperää oleville, alueluovutuksen joh-
34968:     laitosten rakentamisesta Kuhmoon.       Liitteet          dosta tuotantolaitoksensa menettäneille teollisuus-
34969:     IV,111. s. 193. - Ks. Puunjalostusteollisuus.             laitoksille. Liitteet IV1126. s. 211. - Ks. Teol-
34970:                                                               lisuus.
34971: -   n:o 97, Tainion ym.: Valtion puunjalostus-
34972:     laitoksen rakentamisesta Tornion Röyttään. Liit-      -   n:o 112, Sauran ym.: Maanluovuttajia koh-
34973:     teet IV,112. s. 194. -    Ks. Puunjalostusteolli-         danneiden menetysten korvaamisesta. Liitteet
34974:     suus.                                                     IV1127. s. 212. - Ks. Korvaus.
34975:                                                           -   n:o 113, A. Le i k o 1 a n y m.: Toimenpiteistä
34976: -   n:o 98, Koiviston ym.: Määrärahasta Lapin
34977:                                                               iuflation aiheuttaman säästöjen menetyksen takia
34978:     läänin omavaraistumisen kannalta tarvittavan              toimeentulomahdollisuutensa menettäneiden henki-
34979:     maatalouden ja pienteollisuuden peruslainoituk-
34980:                                                               Iöiden    toimeentulon  turvaamiseksi.   Liitteet
34981:     seen. Liitteet IV,ua. s. 195. - Ks. Maatalous.            IV,12s. s. 213. - Ks. Inflatio.
34982: -   n: o 99, Kivi a h on y m.: Perusluoton järjes-        -   n:o 114, A. Leikolan ym.: Toimenpiteistä
34983:     tämisestä pienviljelijäväestölle maatalouden luo-         pääomanmuodostuksen lisäämiseksi ja piensäästä-
34984:     tontarpeen tyydyttämiseksi. Liitteet IV1114. s.           jien aseman turvaamiseksi. Liitteet IV,129. s.
34985:     197. - Ks. Maatalous.                                     214. - Ks. Osakesijoitukset.
34986: -   n:o 100, N. Kaasalaisen ym.: Toimen-                  -   n:o 115, Hamaran ym.: Työttömysvarojen
34987:     piteistä pienteollisuuden tukemiseksi sähkövoi-           käyttämisestä metsänhoidollisiin hakkauksiin yksi-
34988:     man hankinnassa. Liitteet IV,l15. s. 198. -               tyismetsissä. Liitteet IV1130. s. 215. - Ks. Met-
34989:     Ks. Pienteollisuus.                                       sänhoito.
34990: -   n:o 101, Helj aksen ym.: Riittävän tulli-             -   n: o 116, T u u l i n y m.: Lisäyksestä vuoden
34991:     suojan aikaansaamisesta kotimaiselle polttopuulle.        1955 tulo- ja menoarvioon muuttokorvausten suo-
34992:     Liitteet IV,116. s. 199. - Ks. Tullit                     rittamiseksi virastonsa tai laitoksensa Kouvolaan
34993:                                                               siirtämisen vuoksi sanotulle paikkakunnalle muut-
34994: -   n:o 102, Paloveden ym.: Toimenpiteistä                    taneille valtion virkamiehille. Liitteet IV1131.
34995:     pienpuutavaran menekin lisäämiseksi. Liitteet             s. 216. - Ks. Virkamiehet.
34996:     IV,117. s. 200. - Ks. Puutavara.
34997:                                                           -   n:o 117, Kujalan ym.: Pohjois-Kymen sai-
34998: -   n:o 103, M. Mattilan ym.: Toimenpiteistä                  raalan ottamisesta valtion haltuun. Liitteet
34999:     pienpuun menekin lisäämiseksi ja sen käytön               VI,9. s. 309. - Ks. Sairaalat.
35000:     turvaamiseksi. Liitteet IV,us. s. 201. - Ks.
35001:     Puutavara.                                            -   n:o 118, Wickmanin ym.: Määrärahasta
35002:                                                               uusia lääkärin- ja hoitajanvirkoja varten Hel-
35003: -   n:o 104, Partasen ym.: Toimenpiteistä pien-               singin yleisessä sairaalassa rintakirurgisten paik-
35004:     puun käyttömahdollisuuksien ja menekin lisäämi-           kojen puutteen poistamiseksi. Liitteet VI,1o. s.
35005:     seksi. Liitteet IV,n9. s. 202. - Ks. Puutavara.           310 ja 311. - Ks. Sairaalat.
35006: 12                                Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
35007: 
35008: 
35009: -    n:o 119, Väänäsen y m.: Määrärahasta kun-             -   n: o 135, B r a n d e r · W a 11 i n i n y m.: Mää·
35010:      naneläinlääkärien palkkaukseen annettavan val-            rärahasta koulutalon rakentamiseksi Porin sai-
35011:      tionavun korottamiseksi. Liitteet VI,u. s. 312.           raanhoitaja-terveyssisarkoululle. Liitteet VI,2 7.
35012:      - Ks. Eläinlääkärit.                                      s. 333. - Ks. Sairaanhoitajattaret.
35013: -    n:o 120, Koivusen ym.: Keski-Suomen mie-              -   n: o 136, Rytin gin y m.: Toimenpiteistä maa-
35014:      lisairaanhuoltotoimiston perustamisesta. Liitteet         seudulla vallitsevan terveyssisarten puutteen pois-
35015:      VI,12. s. 313. - Ks. Mielisairaat.                        tamiseksi. Liitteet VI,2s. s. 334. -      Ks. Ter·
35016:                                                                veyssisaret.
35017: -    n:o 121, F o r s b e r gin y m.: Toimenpiteistä
35018:      väkivaltaisten mielisairaiden hoitoon ottamista       -   n:o 137, Hosian ym.: Toimenpiteistä sairaa-
35019:      koskevien epäkohtien poistamiseksi.     Liitteet          lahenkilökuntien asuntopulan poistamiseksi. Liit·
35020:      Vl,13. s. 314 ja 315. - Ks. Mielisairaat.                 teet Vl,29. s. 335. - Ks. Asunnot.
35021: -    n:o 122, Ryömän ym.: Määrärahasta Länsi-              -   n:o 138, Suomisen ym.: Määrärahasta avus·
35022:      ja Pohjois-Satakunnan kuntien mielisairaalan ra-          tuksiksi lastenhoidon opetuslaitoksille lastenhoi-
35023:      kentamista varten. Liitteet VI,u. s. 316. - Ks.           tajien koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.
35024:      Mielisairaat.                                             Liitteet VI,3o. s. 337. - Ks. Lapset.
35025: -    n:o 123, NiskaJan ym.: Määrärahasta Oulun             -   n:o 139, Nederström-Lundenin ym.:
35026:      piirimielisairaalan laajentamista varten. Liitteet        Xitiysavustukseen liittyvän hampaiden hoidon
35027:      Vl,15. s. 317. - Ks. Mielisairaat.                        järjestämisestä. Liitteet Vl,31. s. 339. - Ks.
35028:                                                                Xitiyshuolto.
35029: -    n:o 124, Paloveden ym.: Valtion seerum-
35030:      laitoksen sijoittamisesta Jyväskylään. Liitteet       -   n:o 140, Innalan ym.: Myrkkyasetuksen
35031:      VI,16. s. 319. - Ks. Seerumlaitos.                        muuttamisesta lipeäkiven myynnin ja käytön
35032:                                                                osalta. Liitteet VI,32. s. 340. - Ks. Myrkyt.
35033: -    n:o 125, Tienarin ym.: Valtion seerumlai-
35034:      toksen rakentamisesta Sisä-Suomeen. Liitteet          -   n:o 141, Innalan ym.: Eläinsuojelulainmuut·
35035:      VI,l 7. s. 320. - Ks. Seerumlaitos.                       tamisesta nykyisiä oloja vastaavaksi. Liitteet
35036:                                                                Vl,33. s. 341. - Ks. Eläinsuojelu.
35037: -    n:o 126, V. Kaasalaisen ym.: Lisäraken-
35038:      nuksen hankkimisesta Mikkelin lääninsairaalalle.      -   n:o 142, Miikin ym.: Määrärahasta suu· ja
35039:      Liitteet VI,18. s. 322. - Ks. Sairaalat.                  sorkkatautiepizootiasta aiheutuneiden vahinkojen
35040:                                                                korvaamiseksi eräille maatalouksille ja meije-
35041: -    n:o 127, Järven ym.: Määrärahasta synny-                  reille. Liitteet Vl,34. s. 342. - Ks. Eläintau-
35042:      tys- ja naistentautiosaston rakentamiseksi Oulun          dit.
35043:      lääninsairaalan yhteyteen. Liitteet Vl,19. s. 323.
35044:      - Ks. Sairaalat.                                      -   n:o 143, N. Kaasalaisen ym.: Määrära-
35045:                                                                hasta valtakunnansuunnitteluelimen perustami-
35046: -    n:o 128, Tienarin ym.: Määrärahasta Tam-                  seksi. Liitteet VII,19. s. 375. - Ks. Valtakun-
35047:      pereen keskussairaalan rakentamista varten. Liit-         nansuunnitteluelin.
35048:      teet VI,2·o. s. 325. - Ks. Sairaalat.
35049:                                                            -   n:o 144, Lahtelan ym.: Määrärahasta val-
35050: -    n:o 129, P a 1 o veden y m.: Toimenpiteistä               takunnansuunnitteluelimen perustamiseksi. Liit-
35051:      Jyväskylässä olevan valtion invaliidisairaalan laa-       teet VI,2o. s. 377. - Ks. Valtakunnansuunnit-
35052:      jentamiseksi. Liitteet VI,21. s. 327. - Ks. Sai-          teluelin.
35053:      raalat.
35054:                                                            -   n:o 145, Pasasen ym.: Esitysten antamisesta
35055: -    n:o 130, Åsvikin ym.: Määrärahasta kun-                   väestönsuojelulaiksi ja laiksi rakenteellisesta
35056:      touttamislaitoksen rakentamiseksi Vaasaan. Liit-          väestönsuojelusta. Liitteet VII,21. s. 379. - Ks.
35057:      teet VI,22. s. 328. - Ks. Lapsihalvaus.                   Väestönsuojelu.
35058: -    n: o 131, T i en arin y m.: Toimenpiteistä sä-        -   n:o 146, Tuulin ym.: Eräiden virkojen pe-
35059:      dehoitoerikoispaikkojen  lisäämiseksi. Liitteet           rustamisesta sisäasiainministeriön väestönsuoje-
35060:      Vl,23. s. 329. - Ks. Sairaalat.                           luasiainosastoon. Liitteet VII,22. s. 380. - Ks.
35061:                                                                Sisäasiainministeriö.
35062: -    n:o 132, Pohjalan ym.: Määrärahasta val-
35063:      tion palveluksessa olevien koulutettujen sairaan-     -   n:o 147, Korsbäckin ym.: Kalliinpaikan-
35064:      hoitajien palkkausten korottamiseksi. Liitteet            luokitusta koskevien säännösten muuttamisesta.
35065:      VI,24. s. 330. - Ks. Sairaanhoitajattaret.                Liitteet VII,23. s. 381 ja 382. - Ks. Kalleus-
35066:                                                                luokitus.
35067: -    n:o 133, Kajalan ym.: Lisäyksestä vuoden
35068:      1955 tulo- ja menoarvioon sairaanhoitajakurssien      -   n:o 148, Haapa s a 1 on y m.: Toimenpiteistä
35069:      järjestämiseksi Lahdessa, Savonlinnassa ja Vaa-           paikkakuntien kalleusluokituksessa ilmenneiden
35070:      sassa. Liitteet VI,25. s. 331. - Ks. Sairaan-             epäoikeudenmukaisuuksien poistamiseksi. Liitteet
35071:      hoitajattaret.                                            VII,24. s. 383. - Ks. Kalleusluokitus.
35072: -    n:o 134, Ikosen ym.: Pohjois-Karjalan sai-            -   n:o 149, En teen ym.: Lisäyksestä vuoden
35073:      raanhoitaja-terveyssisarkoulun vakinaistamisesta.         1955 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi kuntien ta-
35074:      Liitteet Vl,26. s. 332. -     Ks. Sairaanhoitajat-        louden parantamista varten. Liitteet VII,25. s.
35075:      taret.                                                    384. - Ks. Kunnat.
35076:                                  Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.                                 13
35077: 
35078: -   n:o 150, Rosenberg i n y m.: Toimenpiteistä           -   n:o 165, E. A. Saaren ym.: Metsätyöväen
35079:     taloudellisen avun saamiseksi Ahvenanmaan pie-            kysymysten erikoistutkijan viran ja sen haltijaa
35080:     nille kunnille. Liitteet VII,26. s. 385 ja 386. -         avustavan laskuapulaisen toimen perustamisesta
35081:     Ks. Kunnat.                                               metsäntutkimuslaitokseen. Liitteet VIII,9. s. 427.
35082:                                                               - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
35083: -   n: o 151, S e p i n y m.: Toimenpiteistä kuntien
35084:     lainansaantimahdollisuuksien parantamiseksi pos-      -   n:o 166, Mohellin ym.: Tutkimuksen toimit-
35085:     tisäästöpankista. Liitteet VII,27. s. 387. - Ks.          tamisesta eläinlääketieteellisen korkeakoulun si-
35086:     Kunnat.                                                   joituspaikasta. Liitteet VIII,10. s. 428. - Ks.
35087: -   n:o 152, L. Mattilan ym.: Tutkimuksen toi-                Eläinlääketieteellinen korkeakoulu.
35088:     mittamisesta kunnallisverotuksessa noudatetun
35089:     harkintaverotuksen soveltamisessa käytetyistä me-     -   n:o 167, Paloveden ym.: Keskikoulunopet-
35090:                                                               tajain valmistuksen järjestämisestä Jyväskylän
35091:     nettelytavoista. Liitteet VII,2s. s. 388. - Ks.           kasvatusopillisessa korkeakoulussa.    Liitteet
35092:     Kunnallisverotus.                                         VIII,u. s. 429. - Ks. Yliopisto.
35093: -   n:o 153, Tienarin ym.: Kuntien oikeuttami-            -   n:o 168, Leinosen ym.: Toimenpiteistä Ou-
35094:     sesta    verohelpotusten myöntämiseen kunnan
35095:                                                               lun v. a. opettajakorkeakoulun vakinaistamiseksi.
35096:     alueelle tuleville yrityksille. Liitteet VII,29. s.       Liitteet VIII,12. s. 431. - Ks. Opettajakorkea-
35097:     390. - Ks. Kunnallisverotus.                              koulu.
35098: -   n:o 154, Jaakkolan ym.: Kiinnitettyjan vel-
35099:     kojen koron vähentämisoikeudesta kunnallisvero-       -   n:o 169, J. Wirtasen ym.: Toimenpiteistä
35100:     tuksessa. Liitteet VII,3o. s. 392. - Ks. Kunnal-          opettajaseminaarin ja siihen yhdistetyn talous-
35101:     lisverotus.                                               opettajain valmistuslaitoksen perustamiseksi Ete-
35102:                                                               lä-Pohjanmaalle. Liitteet VIII,13. s. 432. - Ks.
35103: -   n:o 155, Esko 1 a n: Irtolaisten ja elatusvel-            Seminaarit.
35104:     vollisten kuljettamisesta polisiviranomaisille ai-
35105:     heutuneiden kustannusten suorittamisesta valtion      -   n:o 170, V. Virtasen y m.: Toimenpiteistä
35106:     varoista. Liitteet VII,31. s. 393. - Ks. Irto-            Savonlinnan seminaarin rakennushankkeen toteut-
35107:     laiset.                                                   tamiseksi. Liitteet VIII,14. s. 433. - Ks. Semi-
35108:                                                               naarit.
35109: -   n:o 156, SarjaJan ym.: Toimenpiteistä vesi-
35110:     jättöalueiden omistussuhteiden järjestelyn paran-     -   n:o 171, Forsbergin ym.: Määrärahasta
35111:     tamiseksi. Liitteet VII,32. s. 394. - Ks. Vesi-           avustuslainaksi Fria kristliga folkhögskolan nimi-
35112:     jätöt.                                                    selle kansanopistolle. Liitteet VIII,15. s. 434 ja
35113:                                                               435. - Ks. Kansanopistot.
35114: -   n:o 157, Teirin ym.: Kalastuslain sovelta-
35115:     mista ja valvontaa varten välttämättömien, sano-      -   n:o 172, Wickmanin ym.: Määrärahasta
35116:     tun lain 99 ja 100 § :ssä mainittujen toimitus-           rakennusavustukseksi Vöyrin kansanopistolle. Liit-
35117:     ten kustannusten suorittamiseksi valtion varoista.        teet VIII,16. s. 436 ja 438. - Ks. Kansanopis-
35118:     Liitteet VII,33. s. 395 ja 397. - Ks. Kalastus-           tot.
35119:     laki.
35120:                                                           -   n: o 173, R o s ne II i n y m.: Toimenpiteistä kor-
35121: -   n:o 158, Korsbäckin ym.: Toimenpiteistä                   keakouluissa tarvittavan kotimaisen kurssikirjal-
35122:     hirvikannan vähentämiseksi. Liitteet VII,34. s.           lisuuden kustantamiseksi ja ulkomaisen kurssi-
35123:     399 ja 400. - Ks. Metsästys.                              kirjallisuuden saannin helpottamiseksi. Liitteet
35124: -   n:o 159, Hallbergin ym.: Ketuista makset-                 VIII,1 7. s. 440. - Ks. Yliopisto.
35125:     tavan tapporahan korottamisesta. Liitteet VII,35.
35126:                                                           -   n:o 174, Järven ym.: Valtakunnallisen am-
35127:     s. 401. - Ks. Metsästys.                                  matinvalinnan ohjauksen aikaansaamisesta. Liit-
35128: -   n:o 160, Salorannan ym.: Tilusteistä an-                  teet VIII,1s. s. 441. - Ks. A=atinvalinta.
35129:     netun lain muuttamisesta. Liitteet VII,36. s.
35130:     402. - Ks. Maantiet.                                  -   n:o 175, Murtomaan ym.: Ammattikasva-
35131:                                                               tuksesta ja -opetuksesta huolehtivien viranomais-
35132: -   n:o 161, Turusen ym.: Rukouslauantaita                    ten tehtävien keskittämisestä yhtenäisen johdon
35133:     koskevien huvi- ym. tilaisuuksien järjestämisestä         alaisena toimivan viraston alaiseksi. Liitteet
35134:     annettujen määräysten tarkistamisesta. Liitteet           VIII,l9. s. 442. - Ks. A=attikasvatus.
35135:     VII,37. s. 403. - Ks. Huvit.
35136: -   n:o 162, Tienarin ym.: Toimenpiteistä ns.             -   n:o 176, Kauhasen ym.: Määrärahasta Poh-
35137:     kuumailmalämmityssysteemin tutkimiseksi ja sen            jois-Karjalan keskusammattikoulun oppilasasun-
35138:     käytäntöön ottamisen edistämiseksi.     Liitteet          tolan ja lämpökeskuksen rakentamista varten.
35139:     VII,3s. s. 405. - Ks. Rakennustoiminta.                   Liitteet VIII,2o. s. 444. - Ks. Ammattikoulut.
35140: 
35141: -   n:o 163, Leinosen ym.: Määrärahasta yli-              -   n:o 177, Kajatsalon ym.: Liikuntakasva-
35142:     opiston perustamista varten Pohjois-Suomeen.              tuskorkeakoulun perustamisesta. Liitteet VIII,21.
35143:     Liitteet VIII, 7. s. 425. - Ks. Yliopisto.                s. 445. - Ks. Liikuntakasvatus.
35144: -   n: o 164, E. A. S a a r en y m.: Puumarkkinatie-      -   n: o 178, L u k k a r i s e n y m.: Toimenpiteistä
35145:     teen professorin viran perustamisesta Helsingin           kasvatusneuvolain työn tukemiseksi myönnettävän
35146:     yliopistoon. Liitteet VIII,s. s. 426. - Ks. Yli-          valtionavustuksen      varmistamiseksi.   Liitteet
35147:     opisto.                                                   VIII,22. s. 447. - Ks. Kasvatusneuvolat.
35148: 14                                Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
35149: 
35150: 
35151: -    n:o 179, Kajatsalon ym.: Ylioppilastutkin-            -   n:o 195, Ryhdän: Kunnallisen keskikoulun
35152:      non korvaamisesta oppikoulun päästötutkinnolla.           toiminnan aloittamisesta Taivalkosken kunnassa.
35153:      Liitteet VIII,23. s. 448. -    Ks. Ylioppilastut-         Liitteet VIII,39. s. 465. - Ks. Oppikoulut.
35154:      kinto.
35155:                                                            -   n: o 196, I k o s e n y m.: Ilomantsin yhteiskou-
35156: -    n:o 180, Kajatsalon ym.: Valtion oppilai-                 lun   rakentamisesta     yhteislyseoksi. Liitteet
35157:      tosten lehtorinvirkojen lisäämisestä.    Liitteet         VIII,4o. s. 466. - Ks. Oppikoulut.
35158:      VIII,24. s. 449. - Ks. Oppikoulut.
35159:                                                            -   n:o 197, Koivusen ym.: Määrärahasta Jy-
35160: -    n: o 181, Kaj a t s a 1 on y m.: Oppikoulunopet-
35161:                                                                väskylän normaalilyseon lisärakennusta varten.
35162:      tajien palkkauksen uudelleen järjestämisestä.             Liitteet VIII,41. s. 467. - Ks. Oppikoulut.
35163:      Liitteet VIII,25. s. 451. - Ks. Oppikoulut.
35164: -    n:o 182, Kaitilan ym.: Toimenpiteistä yksi-           -   n: o 198, H e t e m ä e n y m.: Määrärahasta lisä-
35165:      tyisten oppikoulujen opettajien saattamiseksi per-        koulurakennuksen rakentamiseksi Jyväskylän ly-
35166:      he-eläkelain alaisiksi. Liitteet VIII,26. s. 452. -       seolle. Liitteet VIII,42. s. 468. -    Ks. Oppi-
35167:      Ks. Oppikoulut.                                           koulut.
35168: -    n:o 183, Malkamäen ym.: Valtion oppikou-              -   n:o 199, Frimanin ym.: Kittilän yhteisly-
35169:      lujen käsityön ja kotitalouden opettajain aseman          seon rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet
35170:      vakinaistamisesta. Liitteet VIII,27. s. 453.              VIII,43. s. 469. - Ks. Oppikoulut.
35171:      Ks. Oppikoulut.
35172:                                                            -   n:o 200, Koivusillan ym.: Lisärakennuk-
35173: -    n:o 184, Innalan ym.: Eräiden valtion op-                 sen rakentamisesta Loviisan yhteislyseolle. Liit-
35174:      pikouluihin siirtyneiden lehtoreiden palvelusajan         teet VIII,44. s. 470. - Ks. Oppikoulut.
35175:      laskemisesta. Liitteet VIII,zs. s. 454. -     Ks.
35176:      Oppikoulut.                                           -   n:o 201, Karvikon: Määrärahasta Turun
35177: -    n:o 185, Saariahon ym.: Kymin yhteiskou-                  yhteislyseon rakennustöiden aloittamista varten.
35178:                                                                Liitteet VIII,45. s. 471. - Ks. Oppikoulut.
35179:      lun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet VIII,29.
35180:      s. 455. - Ks. Oppikoulut.                             -   n:o 202, A. Le i k o 1 a n y m.: Määrärahasta
35181: -    n:o 186, Heikuran ym.: Parkanon yhteis-                   uusien lehtorinvirkojen perustamiseksi teknillisiin
35182:      koulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet              oppilaitoksiin. Liitteet VIIl,46. s. 472. - Ks.
35183:      VIII,ao. s. 456. - Ks. Oppikoulut.                        Teknilliset oppilaitokset.
35184: -    n:o 187, Rosnellin ym.: Toimenpiteistä                -   n:o 203, Helteen ym.: Määrärahasta työlli-
35185:      Punkalaitumen yhteiskoulun ottamiseksi valtion            syyden turvaamiseksi tarkoitetun lisätyn ja laa-
35186:      haltuun. Liitteet VIII,31. s. 457. - Ks. Oppi-            jennetun ammattikurssitoiminnan järjestämiseksi.
35187:      koulut.                                                   Liitteet VIII,47. s. 473. - Ks. Ammattikurssit.
35188: -    n:o 188, Tenhiälän ym.: Yksityisten oppi-             -   n:o 204, Raunion ym.: Valtion keskusam-
35189:      koulujen valtionavun saamisen edellytysten lie-           mattikoulujen ylimääräisten ja tilapäisten toi-
35190:      ventämisestä. Liitteet VIII,az. s. 458. -  Ks.            mien vakinaistamisesta. Liitteet VIII,4S. s. 474.
35191:      Oppikoulut.                                               - Ks. A=attikoulut.
35192: -    n:o 189, Hei k uran: Määrärahasta keskikou-           -   n:o 205, Keloveden ym.: Etelä-Saimaan
35193:      lun perustamiseksi Karvian kuntaan. Liitteet
35194:                                                                ammattikoulun rakentamisesta Lappeenrantaan.
35195:      VIII,aa. s. 459. - Ks. Oppikoulut.
35196:                                                                Liitteet VIII,49. s. 476. - Ks. A=attikoulut.
35197: -    n: o 190, T o r v en y m.: Lukioluokkien perus-
35198:      tamisesta Koillis-Pohjanmaan ja Kainuun kun-          -   n:o 206, N. Nurmisen ym.: Määrärahasta
35199:      nallisista keskikouluista pääseviä lahjakkaita op-        Keski-Pohjanmaan keskusammattikoulun raken-
35200:      pilaita varten. Liitteet VIII,34. s. 460. - Ks.           tamiseksi Kokkolaan. Liitteet VII!,50. s. 477.
35201:      Oppikoulut.                                               - Ks. A=attikoulut.
35202: -    n: o 191, L a h te 1 a n y m.: Toimenpiteistä Po-     -   n:o 207, Ran taruaan ym.: Toimenpiteistä
35203:      sion kunnallisen keskikoulun toiminnan aloittami-         kansakoulun     jatko-opetuksen   a=attiaineiden
35204:      seksi. Liitteet VIII,35. s. 461. -    Ks. Oppi-           erikoisopettajien     valmistamiseksi.   Liitteet
35205:      koulut.                                                   VIII,51. s. 478. - Ks. Kansakoulut.
35206: -    n:o 192, Rytingin ym.: Määrärahasta kun-              -   n:o 208, Malkamäen ym.: Opetustuntien
35207:      nallisen keskikoulun perustamiseksi Kuivaniemen           ulkopuolella suoritettavasta kirjallisten tehtäväin
35208:      kuntaan. Liitteet VIII,36. s. 462. - Ks. Oppi-            tarkastus- ja korjaustyöstä kansakoulunopettajille
35209:      koulut.                                                   tulevan palkkion korottamisesta. Liitteet VIIl,52.
35210: -    n:o 193, Jämsenin ym.: Kunnallisen kokei-                 s. 479. - Ks. Kansakoulut.
35211:      lukeskikoulun perustamisesta Pihtiputaan kun-
35212:      taan. Liitteet VIII,37. s. 463. -   Ks. Oppi-         -   n:o 209, H. Miettusen ym.: Esityksen an-
35213:      koulut.                                                   tamisesta laiksi kirjeopistojen valtionavusta.
35214:                                                                Liitteet VIIl,53. s. 480. - Ks. Kirjeopistot.
35215: -    n:o 194, Rytingin ym.: Määrärahasta kun-
35216:      nallisen keskikoulun perustamiseksi Taivalkos-        -   n: o 210, T u r u s e n y m.: Toimenpiteistä val-
35217:      kella. Liitteet VIII,as. s. 464. -  Ks. Oppi-             tionoopperan perustamiseksi. Liitteet VIII,54. s.
35218:      koulut.                                                   481. - Ks. Ooppera.
35219:                                   Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.                                  15
35220: -   n:o 211, Te n h i ä 1 ä n: Määrärahasta Suomalai-      -   n: o 226, H a m a r a n:    Maataloushallituksen
35221:     sen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston             alaisten kotitalouskoulujen opettajain lukuvuo-
35222:     käsikirjoituskokoelmien mikrofilmaamista varten.           den palvelusajan huomioon ottamisesta koko vuo-
35223:     Liitteet VIII,55. s. 482. - Ks. Suomalaisen Kir-           tena heidän palkkaus- ja eläke-etujaan lasket-
35224:     jallisuuden Seura.                                         taessa. Liitteet IX,12. s. 515. -   Ks. Kotita-
35225: -   n: o 212, H en r i k s s o n i n y m.: Määrära-            lous.
35226:     hasta presidentti K. J. Ståhlbergin muistopat-         -   n:o 227, H a m a r a n y m.: Maataloudellisten
35227:     saan aikaansaamiseksi. Liitteet VIII,56. s. 483.           kotitalousoppilaitosten opettajien työ- ja palkka-
35228:     - Ks. Muistopatsaat.                                       olosuhteissa ilmenneiden epäkohtien poistamisesta.
35229: -   n: o 213, M o h e 11 i n y m.: Toimenpiteistä Hä-          Liitteet IX,1s. s. 516. - Ks. Kotitalous.
35230:     meen vanhassa linnassa olevan Sibelius-arkiston        -   n:o 228, Halisen ym.: Tarkastuskarjakoi-
35231:     tukemiseksi ja kehittämiseksi. Liitteet VIII,57.           den eläketurvan järjestämisestä. Liitteet IX,14.
35232:     s. 484. - Ks. Arkistot.                                    s. 517. - Ks. Eläkkeet.
35233: -   n:o 214, Mohellin ym.: Espoon kunnassa                 -   n:o 229, Tienarin ym.: Maanhankintalain
35234:     olevan Tarvaspää-nimisen huvilan muodostami-               tarkoittamien, maansaantihakemuksensa maara-
35235:     sesta Akseli Gallen-Kallelan museoksi. Liitteet            ajassa tekemisen laiminlyöneiden sotaleskien, so-
35236:     VIII,5s. s. 485. -   Ks. Museot.                           tainvaliidien ja rintamasotilaiden oikeuttamisesta
35237: ~   n:o 215, A. Leikolan ym.: Toimenpiteistä                   saamaan oikeuden asuntotonttiin tai sitä vastaa-
35238:     ajanmukaisen teknillisen ja tieteellisen kirjalli-         vaan kerrostalo-osakkeeseen. Liitteet IX,l5, s.
35239:     suuspalvelun aikaansaamiseksi. Liitteet VIII,59.           518. - Ks. Asunnot.
35240:     s. 486. - Ks. Kirjallisuuspalvelu.                     -   n:o 230, T i i t u n: Yksityisille maanluovuttajille
35241: -   n: o 216, Turusen y m.: Toimenpiteistä kor-                manhankintalakia toteutettaessa rahan arvon ale-
35242:     keamman musiikki-, kuva- ja näyttämötaidekas-              nemisesta aiheutuneen omaisuuden menetyksen
35243:     vatuksen uudistamiseksi. Liitteet VIII,so. s. 487.         korvaamisesta. Liitteet IX,1s. s. 519. -        Ks.
35244:     - Ks. Taide.                                               Korvaus.
35245: -   n:o 217, Korsbäckin ym.: Määrärahasta                  -   n: o 231, J ä m s enin y m.: Toimenpiteistä asu-
35246:     avustukseksi sivistystyötä suorittaville nuorisoseu-       tuslainojen koron alentamiseksi. Liitteet IX,1 7.
35247:     roille rakennus- ja korjauskustannuksia varten.            s. 520. - Ks. Asutuslainat.
35248:     Liitteet VIII,61. s. 489 ja 490. - Ks. Nuoriso-        -   n:o 232, Korsbäckin ym.: Maanparannus-
35249:     seurat.                                                    lainoja ja -avustuksia koskevien määräysten
35250: -   n:o 218, Ahosen ym.: Lainojen myöntämi-                    muuttamisesta. Liitteet IX,1s. s. 521 ja 522. -
35251:     sestä yhdistyksille kokoontumishuoneistojen yllä-          Ks. Maanparannus.
35252:     pitämistä varten. Liitteet VIII,s2. s. 491. -          -   n: o 233, K y t ä n y m.: Esityksen antamisesta
35253:     Ks. Yhdistykset.                                           laiksi vuokra-alueiden lunastamisesta. Liitteet
35254: -   n:o 219, Tenhiälän ym.: Särkän saaren                      IX,19. s. 523. - Ks. Vuokra-alueiden lunasta-
35255:     avaamisesta yleisölle matkailukohteeksi. Liitteet          minen.
35256:     VIII,ss. s. 493. - Ks. Matkailu.                       -   n: o 234, A. Le i k o 1 a n y m.: Toimenpiteistä
35257: -   n: o 220, R y t k ö s e n y m.: Lisäyksestä vuoden         vuokraviljelmien itsenäistämisen saattamiseksi va-
35258:     1955 tulo- ja menoarvioon varattomien urheili-             paaehtoisuuden pohjalle. Liitteet IX,20. s. 524.
35259:     joiden kilpailumatkoista aiheutuviin kustannuk-            - Ks. Vuokra-alueiden lunastaminen.
35260:     siin. Liitteet VIII,64. s. 494. - Ks. Urheilu.         -   n: o 235, E. Le i k o 1 a n y m.: Maatalousosake-
35261: -   n:o 221, Rosnellin ym.: Toimenpiteistä ala-                yhtiöiden perustamisesta. Liitteet IX,21. s. 525.
35262:     arvoisten kirjallisten ja kuvallisten ajanvietejul-        - Ks. Osakeyhtiöt.
35263:     kaisujen levikin ehkäisemiseksi. Liitteet VIII,65.
35264:     s. 495. - Ks. Ajanvietejulkaisut.                      -   n:o 236, Hallbergin ym.: Maansaantioikeu-
35265:                                                                tensa menettäneen siirtoväkeen kuuluvan paase-
35266: -   n:o 222, Partasen ym.: Kainuun maanvil-                    misestä kerrostalon osakkaaksi. Liitteet IX,22.
35267:     jelysinsinööripiirin perustamisesta. Liitteet IX,s.        s. 526. - Ks. Asunnot.
35268:     s. 511. - Ks. Maanviljelysinsinöörit.
35269:                                                            -   n:o 237, Lahtelan ym.: Rajaseutulisän mak-
35270: -   n: o 223, L u u k a n: Määrärahasta uusien pe-             samisesta kaikille harvaan asutuissa ja syrjäseu-
35271:     ruspalkkaisten apulaismaanviljelysinsinöörin vir-          tujen kunnissa olevien kotitalous-, maatalous- ja
35272:     kojen perustamiseksi. Liitteet IX,9. s. 512. -             kotiteollisuusoppilaitosten opettajille.  Liitteet
35273:     Ks. Maanviljelysinsinöörit.                                IX,23. s. 527. - Ks. Rajaseutulisä.
35274: -   n:o 224, Sinkkosen ym.: Määrärahasta yli-
35275:     määräisten maanmittausinsinöörien palkkaami-           -   n:o 238, E. A. Saaren ym.: Mustialan maa-
35276:     seksi kaakkoisrajan sekä Sallan rajan pirstomien           miesopiston ja Hyvinkään pienviljelysneuvoja-
35277:     tilojen selvittelyä varten. Liitteet IX,10. s. 513.        opiston opetusohjelman tarkistamisesta. Liitteet
35278:     - Ks. Maanmittausinsinöörit.                               IX,24. s. 528. - Ks. Maamiesopistot.
35279: -   n: o 225, H a m a r a n y m.: Maataloushallituksen     -   n:o 239, Sauran ym.: Määrärahasta isäntä-
35280:     alaisten kotitalousoppilaitosten opettajien opetus-        opiston perustamiseksi Loimaan maamieskoulun
35281:     velvollisuuden yhtenäistämisestä. Liitteet IX,11.          yhteyteen. Liitteet IX,25. s. 529. - Ks. Maa-
35282:     s. 514. - Ks. Kotitalous.                                  mieskoulut.
35283: 16                                Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
35284: 
35285: 
35286: -    n:o 240, Sauran ym.: Määrärahasta konehal-           -   n: o 255, S e p p ä 1 ä n y m.: Määrärahasta avus-
35287:      lin rakentamiseksi Loimaan maamieskoulun yh-             tukseksi ja lainaksi Meijeriammattikoulujen kan-
35288:      teyteen. Liitteet IX,26. s. 531. - Ks. Maamies-          natusyhdistykselle Hämeenlinnan meijerikoulun
35289:      koulut.                                                  rakentamisesta aiheutuneiden velkojen hoitoon.
35290:                                                               Liitteet IX,41. s. 550. - Ks. Meijerikoulut.
35291: -    n:o 241, Sinkkosen ym.: Määrärahasta Pa-
35292:      rikkalan seudun maamieskoulun rakentamiseen.         -   n: o 256, P a r t a s en y m.: Metsäkoulun perus-
35293:      Liitteet IX,27. s. 532. - Ks. Maamieskoulut.             tamisesta Hyrynsalmelle. Liitteet IX,42. s. 551.
35294:                                                               - Ks. Metsäkoulut.
35295: -    n:o 242, Kämäräisen ym.: Määrärahasta                -   n:o 257, Heikuran ym.: Määrärahasta mies-
35296:      kiertävän maamieskoulun perustamiseksi Ylä-Sa-           kotiteollisuuskoulun perustamiseksi Kihniön kun-
35297:      voon. Liitteet IX,2s. s. 533. - Ks. Maamies-             taan. Liitteet IX,43. s. 552. - Ks. Kotiteolli-
35298:      koulut.                                                  snuskoulut.
35299: -    n:o 243, Jussilan ym.: Tehokkaan maata-              -   n: o 258, R ö n k ö n y m.: Maataloudellisten ope-
35300:      louskoneopetuksen järjestämisestä maatalouskou-          tuselokuvien hankkimiseksi metsäjärjestöille. Liit-
35301:      luissa. Liitteet IX,29. s. 534. -  Ks. Maata-            teet IX,44. s. 553. - Ks. Elokuvat.
35302:      louskoulut.
35303:                                                           -   n:o 259, Erkkilän y m.: Toimenpiteistä kar-
35304: -    n: o 244, L i n d h i n y m.: Määrärahasta kurssi-       jatalouden tukemiseksi Pohjois-Suomessa. Liit-
35305:      toiminnan jatkamiseksi Eriksgårdin koulutilalla          teet IX,45. s. 554. - Ks. Karjatalous.
35306:      Kirkkonummen kunnassa. Liitteet IX,so. s. 535        -   n: o 260, K o s o 1 a n y m.: Määrärahasta hevos-
35307:      ja 536. - Ks. Maatalouskoulut.                           talouden edistämistä varten. Liitteet IX,46. s.
35308: -    n:o 245, Halisen ym.: Määrärahasta Otavan                556. - Ks. Hevoset.
35309:      maatalouskoulujen oppilasasuntolan rakentami-        -   n:o 261, M. Leskisen ym.: Esityksen .anta-
35310:      seen. Liitteet IX,31. s. 537. - Ks. Maatalous-           misesta työnantajan pakollisesta metsä- ym.
35311:      koulut.                                                  töissä käytettäviä hevosia koskevasta tapaturma-
35312:                                                               vakuutuksesta. Liitteet IX,47. s. 558. -     Ks.
35313: -    n:o 246, Lindhin ym.: Määrärahasta koulu-                Tapaturmavakuutus.
35314:      talon rakentamista varten överby skola för lands-
35315:      bygdens yrken nimiselle koululle. Liitteet IX,32.    -   n:o 262, Soinisen ym.: Määrärahasta val-
35316:      s. 538 ja 539. - Ks. Maatalouskoulut.                    tion siitosoriitten ostamista ja sijoituskustannuk-
35317:                                                               sia varten. Liitteet IX,48. s. 559. - Ks. He-
35318: -    n:o 247, Partasen ym.: Määrärahasta vält-                voset.
35319:      tämättömien rakennusten rakentamiseksi Suomus-
35320:      salmen kotitalouskoululle. Liitteet IX,33. s. 540.   -   n: o 263, K o s o 1 a n y m.: Määrärahasta orivar-
35321:      - Ks. Kotitalous.                                        sojen yhteislaitumia varten. Liitteet IX,49. s.
35322:                                                               560. - Ks. Hevoset.
35323: -    n:o 248, Lukkarisen ym.: Määrärahasta                -   n:o 264, H a 11 b e r gin y m.: Vedonlyönnistä
35324:      kahden uuden talousopettajanviran perustami-             ravikilpailuissa annetun asetuksen muuttamisesta.
35325:      seksi Jyväskylän talouskouluun. Liitteet IX,34.          Liitteet IX,5o. s. 562. - Ks. Hevoskilpailut.
35326:      s. 541. - Ks. Kotitalous.
35327:                                                           -   n: o 265, H a m a r a n y m.: Määrärahasta avus-
35328: -    n: o 249, Väänäsen y m.: Määrärahasta Kuo-               tukseksi ja lainaksi Kotieläinhoitajain liitolle
35329:      pion talouskoulun uudisrakennusta varten. Liit-          lomakeskuksen    rakennuksia varten.     Liitteet
35330:      teet IX,35. s. 542. - Ks. Kotitalous.                    IX,51. s. 563. - Ks. Loma.
35331: -    n: o 250, L a h d en y m.: Valtion emäntäkoulun      -   n:o 266, Kämäräisen ym.: Toimenpiteistä
35332:      perustamisesta Anjalan kartanon alueelle. Liit-          maidon ja maitojalosteiden tuottajahinnan korot-
35333:      teet IX,36. s. 543. - Ks. Emäntäkoulut.                  tamiseksi tuotantokustannuksia vastaavalle ta-
35334:                                                               solle. Liitteet IX,52. s. 546. - Ks. Maitotalous.
35335: -    n: o 251, L a h t e l a n y m.: Toimenpiteistä Ke-
35336:      mijärven emäntäkoulun navetta- ja talousraken-       -   n:o 267, Raipalan ym.: Määrärahasta ns.
35337:      nuksen sekä kasvihuoneen ja opettajain asunto-           keskipitkän sääennustuksen aikaansaamiseksi.
35338:      rakennuksen rakentamiseksi. Liitteet IX,37. s.           Liitteet IX,53. s. 566. - Ks. Sääennustus.
35339:      544. - Ks. Emäntäkoulut.
35340:                                                           -   n: o 268, K o s o 1 a n y m.: Määrärahasta Kes-
35341: -    n:o 252, Korsbäckin ym.: Koulutalon ra-                  kusmetsäseura Tapiolle metsäojituksen tutkimista
35342:      kentamisesta Korsholman emäntäkoululle. Liit-            varten. Liitteet IX,54. s. 567. - Ks. Ojitus.
35343:      teet IX,ss. s. 545 ja 546. - Ks. Emäntäkoulut.
35344:                                                           -   n:o 269, S i n k k o sen y m.: Eräiden kaakkoi-
35345: -    n:o 253, Rönkön ym.: Määrärahasta Runnin                 sen rajaseudun kuntien saattamisesta maatalou-
35346:      emäntäkoulua varten. Liitteet IX,39. s. 547. -           dellisen rajaseututoiminnan piiriin.    Liitteet
35347:      Ks. Emäntäkoulut.                                        IX,55. s. 568. - Ks. Rajaseututoiminta.
35348: -    n:o 254, Paloveden ym.: Keski-Suomen tie-            -   n: o 270, L a h d en y m.: Toimenpiteistä Viro-
35349:      topuolisen karjanhoitokoulun ottamisesta valtion         lahden ja Miehikkälän kuntien liittämiseksi raja-
35350:      haltuun. Liitteet IX,4o. s. 548. -     Ks. Kar-          seututoiminnan piiriin. Liitteet IX,56. s. 569.
35351:      janhoitokoulut.                                          - Ks. Rajaseututoiminta.
35352:                                  Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.                                 17
35353: -   n: o 271, I k o s e n y m.: Toimenpiteistä J uuan,    -   n: o 286, Ra i p a 1 a n y m.: Maanparannusohjel-
35354:     Ristijärven ja Puolangan kuntien liittämiseksi            man laatimisesta kuivatushankkeiden toteuttami-
35355:     rajaseututoiminnan piiriin. Liitteet IX,57. s.            seksi. Liitteet IX;72. s. 590. -    Ks. Maanpa-
35356:     570. -   Ks. Rajaseututoiminta.                           rannus.
35357: -   n:o 272, Heikuran ym.: Määrärahasta kuo-              -   n:o 287, Rytingin ym.: Maanteiden ja kui-
35358:     letuslainoiksi maanviljelijäin ja pienviljelijäin         vatuskanavien rakentamisesta uusille asutustiloille
35359:     koneyhtymille ja osuuskunnille salaojien kaivin-          ja asutusalueille. Liitteet IX, 73. s. 591. - Ks.
35360:     koneiden hankintaa varten. Liitteet IX,58. s.             Maantiet.                               ·
35361:     571. - Ks. Ojitus.
35362:                                                           -   n:o 288, Rytingin ym.: Avustuksien ja lai-
35363: -   n: o 273, V ä ä n ä s e n y m.: Määrärahasta avus-
35364:     tuksiksi ja lainoiksi vesijohto- ja viemärilaittei-       nojen myöntämisestä pienmetsän omistajille vesi-
35365:     den rakentamiseen maaseudulle. Liitteet IX,59.            peräisten metsämaiden kuivattamiseksi ja vajaa-
35366:                                                               tuottoisten metsämaiden kasvukuntoon saattami-
35367:     s. 573. - Ks. Vesijohdot.
35368:                                                               seksi. Liitteet IX,74. s. 593. - Ks. Kuivatus-
35369:     n:o 274, M. Leskisen ym.: Kotieläinten omis-              työt.
35370:     tajain karjalle sattuneiden vahinkojen korvaa-
35371:     misesta. Liitteet IX,6o. s. 574. - Ks. Karja-         -   n:o 289, A. Kinnusen ym.: Kuivatustöiden
35372:     talous.                                                   työ- ja tarveainekustannuksista maksettavien
35373:                                                               palkkioiden korottamisesta. Liitteet IX,75. s.
35374: -   n: o 275, V ä ä n ä s en y m.: Määrärahasta nauta-        594. - Ks. Kuivatustyöt.
35375:     eläinten punataudista aiheutuvien menetysten
35376:     korvaamista varten. Liitteet IX,61. s. 575. -         -   n:o 290, Liedeksen ym.: Toimenpiteistä
35377:     Ks. Karjatalous.                                          Pohjois-Suomen suoalueiden saattamiseksi vilje-
35378: -   n:o 276, Heikuran ym.: Tuoreelle ja suola-                lykseen. Litteet IX,76. s. 595. - Ks. Kuivatus-
35379:     tulla silakalle määrätyn rajahinnan poistami-             työt.
35380:     sesta. Liitteet IX,62. s. 576. - Ks. Kalakauppa.      -   n:o 291, Rapion ym.: Määrärahasta ns. Pit-
35381: -   n:o 277, Heikuran ym.: Määrärahasta avus-                 käjärven Juupajoen kuivatushanketta varten.
35382:     tuksiksi ja lainoiksi a=attikalastajille kalas-           Liitteet IX,77. s. 596. - Ks. Kuivatustyöt.
35383:     tusalusten ja niiden varusteiden hankkimiseen.
35384:     Liitteet IX,63. s. 577. - Ks. Kalastus.               -   n:o 292, Niirasen ym.: Toimenpiteistä Ora-
35385:                                                               vilahden luhta- ja ranta-alueen kuivattamiseksi.
35386: -   n:o 278, Rosenbergin ym.: Avustuksen                      Liitteet IX,78. s. 597. - Ks. Kuivatustyöt.
35387:     myöntämisestä valtion varoista luonnonvoimien
35388:     tai muun sellaisen syyn takia veneensä tai pyy-       -   n: o 293, K o s o 1 a n y m.: Toimenpiteistä La-
35389:     dyksensä menettäneille ammattikalastajille. Liit-         puanjoen vesistöalueen tulvasuojelutöiden aloitta-
35390:     teet IX,64. s. 578 ja 579. - Ks. Kalastus.                miseksi. Liitteet IX,79. s. 598. - Ks. Perkaus-
35391:                                                               työt.
35392: -   n:o 279, Teirin ym.: Määrärahasta avustuk-
35393:     siksi ja lainoiksi ammattikalastajille uusien pyy-    -   n: o 294, A h o s e n y m.: Toimenpiteistä Lappa-
35394:     dysten hankkimisessa. Liitteet IX,65. s. 580 ja           järven ja Evijärven vedensäännöstelytyön jatka-
35395:     581. - Ks. Kalastus.                                      miseksi. Liitteet IX,so. s. 599. - Ks. Perkaus-
35396: -   n:o 280, Kähösen ym.: Määrärahasta he-                    työt.
35397:     delmä- ja marjanviljelyn neuvontaa sekä tuot-         -   n:o 295, Rankilan ym.: Määrärahasta Evi-
35398:     teiden markkinoimisen ohjaamista varten. Liit-            järven ja Lappajärven vedensäännöstelytyötä
35399:     teet IX,66. s. 582. - Ks. Puutarhat.                      varten. Liitteet IX,st. s. 600. - Ks. Perkaus-
35400: -   n: o 281, S a u r a n y m.: Määrärahasta avustuk-         työt.
35401:     siksi ja lainoiksi paikallisten puutarhatuotevaras-
35402:                                                           -   n:o 296, Ikosen: Toimenpiteistä Älänteen-
35403:     tojen rakentamista varten. Liitteet IX,67. s.             Suojärven ja Tiilikkajärven kuivatushankkeen to-
35404:     583. - Ks. Puutarhat.
35405:                                                               teuttamiseksi. Liitteet IX,s2. s. 601. -    Ks.
35406: -   n:o 282, M. Mattilan ym.: Toimenpiteistä                  Kuivatustyöt.
35407:     kasvitautien ja rikkaruohojen aiheuttamien tuho-      -   n:o 297, Ikosen: Säyneisen kunnan Siikajär-
35408:     jen vähentämiseksi. Liitteet IX,68. s. 585. -
35409:                                                               ven laskuhankkeen toteuttamisesta. Liitteet
35410:     Ks. Kasvitarhat.                                          IX,ss s. 602. - Ks. Järvenlaskut.
35411: -   n:o 283, Kähösen ym.: Toimenpiteistä hir-
35412:     vien viljelyksille ja metsien uudistustyölle ai-      -   n: o 298, L ei n o s e n y m.: Määrärahasta perua-
35413:     heuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. Liitteet            kuivatustutkimukseen Kiimingin- ja Iijoen väli-
35414:     IX,69. s. 586. - Ks. Hirvet.                              sellä alueella. Liitteet IX,s4. s. 603. - Ks. Kui-
35415:                                                               vatustyöt.
35416: -   n: o 284, Se p ä n y m.: Halpakorkoisten laino-
35417:     jen järjestämisestä tulvien aiheuttamista vahin-      -   n: o 299, R y h d ä n: Toimenpiteistä Taivalkos-
35418:     goista kärsimään joutuneille maanviljelijöille.           ken kunnassa olevan Jokijärven vedenpinnan las-
35419:     Liitteet IX,7o. s. 587. - Ks. Maatalous.                  kemiseksi. Liitteet IX,s5. s. 604. -   Ks. Jär-
35420:                                                               venlaskut.
35421: -   n: o 285, L i n d h i n y m.: Määrärahasta avus-
35422:     tuslainoiksi satovahinkoja kärsineille maanviljeli-   -   n:o 300, R. Virtasen y m.: Määrärahasta
35423:     jöille. Liitteet IX,71. s. 588 ja 589. -       Ks.        Myrskyiänjoen Hallilan alueen perkaukseen. Liit-
35424:     Maatalous.                                                teet IX,86. s. 606. - Ks. Perkaustyöt.
35425: 
35426: 3   E 159/55
35427: 18                               Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
35428: 
35429: 
35430: -    n:o 301, Lindqvistin ym.: Määrärahasta               -   n:o 318, Kajatsalon ym.: Merimiesten ta-
35431:      Peilinkosken perkaukseen Padasjoen kunnassa.             paturmasuojelua koskevan lainsäädännön uudis-
35432:      Liitteet IX,s7. s. 607. - Ks. Perkaustyöt.               tamisesta. Liitteet X,13. s. 642. - Ks. Meri-
35433:                                                               miehet.
35434: -    n: o 302, J u s s i 1 a n y m.: Määrärahasta Laa-
35435:      joen-Pahojoen perkaukseen. Liitteet IX,ss. s.        -   n:o 319, Jaakkolan ym.: Tapaturmavakuu-
35436:      608. - Ks. Perkaustyöt.                                  tusturvan saamisesta oman perheen jäsenille
35437:                                                               maatilatalouden pnnssa sattuvien tapatunnien
35438: -    n:o 303, Åsvikin ym.: Fallbäekenin perkaus-
35439:      töiden aloittamisesta Maalahden kunnassa. Liit-          varalta. Liitteet X,u. s. 643. - Ks. Tapaturma-
35440:                                                               vakuutus.
35441:      teet IX,s9. s. 609. - Ks. Perkaustyöt.
35442:                                                           -   n:o 320, Brander-Wallinin ym.: Perhe-
35443: -    n:o 304, Åsvikin ym.: Kyrönjoen perkaami-                lisälain täytäntöönpanosaa ilmenneiden epäkoh-
35444:      sesta. Liitteet IX,9o. s. 610. - Ks. Perkaus-            tien poistamisesta. Liitteet X,15. s. 644. - Ks.
35445:      työt.                                                    Perhelisälaki.
35446: -    n: o 305, Lepistö n y m.: Lestijoen yläjuoksun       -   n:o 321, Frimanin ym.: Lisäkorvauksen
35447:      perkaamisesta. Liitteet IX,91. s. 611. -    Ks.          myöntämisestä eräille sotainvaliideille. Liitteet
35448:      Perkaustyöt.                                             X,16. s. 645. - Ks. Invaliidit.
35449: -    n: o 306, Rank i 1 a n y m.: Toimenpiteistä Pa-      -   n:o 322, Torven ym.: Lapsilisän maksami-
35450:      tanajoen perkaamiseksi. Liitteet IX,92. s. 612.          sesta äidille neljännestä raskauskuukaudesta läh-
35451:      - Ks. Perkaustyöt.                                       tien. Liitteet X,17. s. 646. - Ks. Lapsilisä.
35452: -    n:o 307, Koiviston ym.: Määrärahasta Kuo-            -   n:o 323, Suomisen ym.: Toimenpiteistä in-
35453:      lajoen perkaamiseen Sallan kunnassa. Liitteet            valiidihuoltosairaaloiden ja ammattioppilaitosten
35454:      IX,93. s. 613. - Ks. Perkaustyöt.                        toimihenkilöiden aseman vakiinnuttamisesta. Liit-
35455:                                                               teet X,ts. s. 647. - Ks. Sairaalat.
35456: -    n: o 308, E r k k i 1 ä n y m.: Limingojan perkaa-
35457:      misesta Pyhäjoen kunnassa. Liitteet IX,94. s.        -   n:o 324, Stenberg i n y m.: Äitiyshuollosta
35458:      614. - Ks. Perkaustyöt.                                  aiheutuvien matkakustannusten korvaamisesta.
35459:                                                               Liitteet X,19. s. 649. - Ks. Äitiyshuolto.
35460: -    n:o 309, Erkkilän ym.: Lamujoen perkaa-
35461:      misesta Piippolan ja Pulkkilan kunnissa. Liit-       -   n:o 325, Puhakan ym.: Nuorison maalta-
35462:      teet IX,95. s. 615. - Ks. Perkaustyöt.                   paon syiden selvittämisestä ja poistamisesta.
35463:                                                               Liitteet X,zo. s. 650. - Ks. Nuoriso.
35464: -    n:o 310, Mustosen y m.: Toimenpiteistä Mai-
35465:      nuajoen kosken perkaamiseksi. Liitteet IX,96.        -   n:o 326, Leinosen ym.: Määrärahasta varat-
35466:      s. 616. - Ks. Perkaustyöt.                               tomien, etupäässä sairaiden ja heikkojen kansa-
35467:                                                               koululasten kesävirkistystä varten. Liitteet X,21.
35468: -    n: o 311, Rytingin y m.: Toimenpiteistä Iijoen           s. 651. - Ks. Lapset.
35469:      perkaamiseksi. Liitteet IX,97. s. 617. -   Ks.
35470:                                                           -   n:o 327, Leinosen ym.: Toimenpiteistä kou-
35471:      Perkaustyöt.
35472:                                                               lukotien ja niiden toimintaa tukevien vastaan-
35473: -    n:o 312, Tienarin y m.: Vuosilomalain 8 §:n              ottokotien kehittämiseksi. Liitteet X,22. s. 652.
35474:      3 momentin muuttamisesta. Liitteet X, 7. s. 636.         - Ks. Koulukodit.
35475:      - Ks. Loma.                                          -   n: o 328, P a s a s en y m.: Sosiaalityöntekijäin
35476: -    n:o 313, Torven ym.: Esityksen antamisesta               koulutuksen uudistamisesta yksilön huoltoa sil-
35477:      kansainvälisissä sopimuksissa edellytettyä tasoa         mällä pitäen. Liitteet X,za. s. 653. - Ks. So-
35478:      vastaavaksi nuorten työntekijäin suojelulainsää-         siaalihuolto.
35479:      dännöksi. Liitteet X,s. s. 637. - Ks. Työväen-       -   n: o 329, T i e n a r i n y m.: Toimenpiteistä ns.
35480:      suojelu.                                                 Arava-rahoituksessa ja -rakennustoiminnassa ole-
35481:                                                               vien epäkohtien poistamiseksi. Liitteet X,24. s.
35482: -    n:o 314, Niirasen y m.: Esityksen antami-                654. - Ks. Rakennustoiminta.
35483:      sesta kaivosteollisuuden työajan lyhentämisestä.
35484:      Liitteet X,9. s. 638. - Ks. Kaivosteollisuus.        -   n: o 330, T u u 1 i n y m.: Määrärahasta !ainoiksi
35485:                                                               rakennusurakoitsijoille tai konevuokraamoille ra-
35486: -    n:o 315, He 1 teen y m.: Lasten ja nuorten               kennuskoneiden hankkimista varten. Liitteet X,z5.
35487:      henkilöiden työhön käyttämistä ja työaikaa kos-          s. 656. - Ks. Rakennustoiminta.
35488:      kevan lainsäädännön uudistamisesta.     Liitteet
35489:      X,10. s. 639. - Ks. Työväensuojelu.                  -   n: o 331, K o i v u s e n y m.: Työkalukorvauksen
35490:                                                               käytäntöön ottamisesta metsätöissä. Liitteet X,zs.
35491: -    n:o 316, Hakalan ym.: Työhön kykenevien                  s. 657. - Ks. Metsätyöt.
35492:      ja soveliaiden invaliidien sijoittamisesta valtion
35493:      ja kunnan palvelukseen. Liitteet X,u. s. 640.        -   n:o 332, Saariahon ym.: Esityksen anta-
35494:      - Ks. Invaliidit.                                        misesta laiksi varojen osoittamisesta puolustuslai-
35495:                                                               toksen perushankintoihin. Liitteet XI,t. s. 663.
35496: -    n:o 317, Taini on ym.: Esityksen antami-                 - Ks. Puolustuslaitos.
35497:      sesta laiksi työntekijäin ja heidän ammatillisten
35498:      järjestöjensä valitsemain luottamusmiesten ase-      -   n: o 333, P a s a s e n y m.: Toimenpiteistä puo-
35499:      man ja oikeuksien turvaamisesta. Liitteet X,12.          lustuslaitoksen teknilliseksi kehittämiseksi. Liit-
35500:      s. 641. - Ks. Luottamusmiehet.                           teet XI,z. s. 665. - Ks. Puolustuslaitos.
35501:                                       Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.                                 19
35502: 
35503: -       n: o 334, P a s a s en y m .. : Määrärahasta puo-       -   n: o 348, H i l t u s en y m.: Tutkimuksen toimit-
35504:         lustuslaitoksen kalusto- Ja tarvikehankintojen              tamisesta tavaran kuljetuskustannusten tasoitta-
35505:         edellyttämiä tutkimuksia, kokeiluja ja matkoja              mismahdollisuuksista. Liitteet XII,2. s. 690. -
35506:         varten. Liitteet XI,3. s. 668. - Ks. Puolustus-             Ks. Rautatiet.
35507:         laitos.                                                 -   n:o 349, A. Leikolan y m.: Tutkimuksen toi-
35508: -       n:o 335, Tenhiälän ym.: Toimenpiteistä                      mittamisesta dieselmoottorien tarkoituksenmukai-
35509:         puolustusvoimien varikkojen siirtämiseksi kestä-            sen käytön vaatimista toimenpiteistä. Liitteet
35510:         viin kalliosuojiin. Liitteet XI,4. s. 669. - Ks.            XII,3. s. 691. - Ks. Moottoriajoneuvot.
35511:         Puolustuslaitos.                                        -   n:o 350, Heikuran ym.: Satakunnan tie· ja
35512:                                                                     vesirakennuspiirin perustamisesta. Liitteet XII,4.
35513:         n: o 336, Tenhiälän y m.: Määrärahasta Pa-                  s. 692. - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
35514:         rolan varikkoalueen sotilasraiteen kunnostamista
35515:         varten. Liitteet XI,5. s. 670. - Ks. Puolustus-         -   n:o 351, Raipalan ym.: Satakunnan tie- ja
35516:         laitos.                                                     vesirakennuspiirin perustamisesta. Liitteet XII,5.
35517:                                                                     s. 693. - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
35518: -       n:o 337, Tenhiälän ym.: Merivoimien kone-
35519:         mestarien aseman järjestämisestä. Liitteet XI,s.        -   n:o 352, Sävelän ym.: Satakunnan tie- ja
35520:         s. 671. - Ks. Puolustuslaitos.                              vesirakennuspiirin perustamisesta. Liitteet XII,s.
35521:                                                                     s. 694. - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
35522: -       n:o 338, Tuulin ym.: Puolustuslaitoksen kan-
35523:         tahenkilökunnan oikeuttamisesta teknillisen kou-        -   n:o 353, V. Virtasen ym.: Toimenpiteistä
35524:         lutuksen saamiseen puolustuslaitoksen palveluk-             Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin vakinaistami-
35525:         sessa ollessaan. Liitteet XI,7. s. 672. -    Ks.            seksi. Liitteet XII, 7. s. 695. -   Ks. Tie- ja
35526:         Puolustuslaitos.                                            vesirakennuspiirit.
35527: -       n:o 339, Pasasen y m.: Lisäyksestä vuoden               -   n:o 354, H osia n: Toimenpiteistä Helsingin
35528:         1955 tulo- ja menoarvioon aluevalvojien palk-               postikonttorin palveluksessa olevien naispostin-
35529:         kausta varten. Liitteet XI,s. s. 673. -  Ks.                kantajien aseman parantamiseksi. Liitteet XII,s.
35530:         Puolustuslaitos.                                            s. 696. - Ks. Postilaitos.
35531: -       n:o 340, Tenhiälän y m.: Lisäyksestä vuo-                   n:o 355, Saariahon ym.: Posti- ja lennätin-
35532:         den 1955 tulo- ja menoarvioon Sähköteknilliseen             talon rakentamisesta Haminaan. Liitteet XII,9.
35533:         kouluun perustettavien virkojen ja toimien paik-            s. 697. - Ks. Postilaitos.
35534:         kaamista varten. Liitteet XI,9. s. 674. - Ks.
35535:         Puolustuslaitos.                                        -   n:o 356, R. Virtasen ym.: Posti- ja virasto-
35536:                                                                     talon rakentamisesta Karkkilaan. Liitteet XII,1o.
35537: -       n:o 341, Tenhiälän ym.: Matka-apurahojen                    s. 698. - Ks. Postilaitos.
35538:         varaamisesta puolustusvoimien teollisuuslaitosten
35539:         ja valtion pukutehtaan työväestölle ja työnjoh-         -   n:o 357, Lindqvistin ym.: Määrärahasta
35540:         tajille. Liitteet XI,1o. s. 675. - Ks. Puolustus-           postitalon rakentamista varten Lahtee;n. Liitteet
35541:         laitos.                                                     XII,u. s. 699. - Ks. Postilaitos.
35542: 
35543:         n: o 342, I n n a l a n y m.: Määrärahasta puolus-      -   n:o 358, Ahosen ym.:         Postiautovarikon ra-
35544:         tuslaitoksen soittajiston palkkojen korottami-              kentamisesta Jyväskylään.    Liitteet XII,12. s.
35545:         seksi. Liitteet XI,u. s. 676. - Ks. Puolustus-              700. - Ks. Postilaitos.
35546:         laitos.
35547:                                                                     n:o 359, R y h d ä n y m.: Lisäyksestä vuoden
35548:         n: o 343, I n n a 1 a n y m.: Määrärahasta puolus-          1955 tulo- ja menoarvioon puhelupaikkojen perus-
35549:         tuslaitoksen soittokuntien kapellimestarien ja yli-         tamiseksi Oulun ja Lapin lääneihin. Liitteet
35550:         kapellimestarin palkkauksen korottamiseksi. Liit-           XII,13. s. 701. - Ks. Puhelin.
35551:         teet XI,12. s. 678. - Ks. Puolustuslaitos.
35552:                                                                     n:o 360, Teirin ym.: Määrärahasta lentoken-
35553: -       n: o 344, I n n a l a n y m.: Puolustuslaitoksen yli-       tän rakentamiseksi Kruunupyyn kuntaan. Liit-
35554:         määräisten emännöitsijän tointen muuttamisesta              teet XII,14. s. 703 ja 704. - Ks. Lentokentät.
35555:         peruspalkkaisiksi. Liitteet XI,13. s. 680. - Ks.
35556:         Puolustuslaitos.                                        -   n: o 361, T u u l i n y m.: Tutkimuksen toimitta-
35557:                                                                     misesta satamien lisäämisen, laajentamisen ja
35558:         n: o 345, V. V i r t a s e n y m.: Asevelvollisten          uudistamisen sekä satamakoneiden ja -laitteiden
35559:         päivärahan korottamisesta. Liitteet XI,14. s.               uudishankintojen tarpeesta. Liitteet XII,15. s.
35560:         681. - Ks. Puolustuslaitos.                                 705. - Ks. Satamat.
35561: 
35562:     -   n: o 346, R. V i r t a s e n y m.: Asevelvollisten      -   n: o 362, T e i r i n y m.: Määrärahasta avustuk-
35563:         luottamusmiesjärjestelmän aikaansaamisesta. Liit-           siksi vientisatamia ylläpitäville kunnille. Liit-
35564:         teet XI,15. s. 682. - Ks. Puolustuslaitos.                  teet XII,16. s. 706 ja 707. - Ks. Satamat.
35565:     -   n:o 347, Tainion ym.: Toimenpiteistä moot-              -   n:o 363, Kaj a t s a l on: Lisäyksestä vuoden
35566:         toripolttoaineiden hinnan tasoittamiseksi samaksi           1955 tulo- ja menoarvioon uuden jäänsärkijän
35567:         koko maassa. Liitteet XII,l. s. 689. -       Ks.            rakentamiseen. Liitteet XII,l7. s. 708. - Ks.
35568:         Polttoaineet.                                               Merenkulku.
35569: 20                                Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
35570: 
35571: 
35572: -    n:o 364, Saariahon ym.: Määrärahasta jään-            -   n:o 379, Nord f o r s i n y m.: Lahden-Loviisan
35573:      särkijän rakentamiseen. Liitteet XII,1s. s. 709.          rautatien ottamisesta valtion haltuun. Liitteet
35574:      - Ks. Merenkulku.                                         XII,33. s. 731 ja 732. - Ks. Rautatiet.
35575: -    n:o 365, Ryömän ym.: Määrärahasta jään-               -   n:o 380, Sundmanin ym.: Lisäyksestä vuo-
35576:      särkijän rakentamiseksi Rauman ja Mäntyluo-               den 1955 tulo- ja menoarvioon Loviisan-Lahden
35577:      don satamien talviliikenteen turvaamista varten.          kapearaiteisen rautatien lunastamiseksi valtiolle.
35578:      Liitteet XII,19. s. 710. - Ks. Merenkulku.                Liitteet XII,s4. s. 733 ja 735. - Ks. Rauta-
35579:                                                                tiet.
35580: -    n:o 366, Larsonin ym.: Toimenpiteistä toi-
35581:      sen kelirikkaaluksen asettamisesta liikenteeseen      -   n:o 381, Hallberg i n y m.: Määrärahasta
35582:      Turun ja Maarianhaminan sekä saariston välillä.           Parikkalan-Onkamon ratasuunnan koneellista
35583:      Liitteet XII,20. s. 711 ja 712. - Ks. Meren-              tutkimusta varten. Liitteet XII,s5. s. 737. -
35584:      kulku.                                                    Ks. Rautatiet.
35585: -    n:o 367, Kajatsalon ym.: Lisäyksestä vuo-             -   n: o 382, K a u h a s e n y m.: Parikkalan-Onka-
35586:      den 1955 tulo- ja menoarvioon sukeltajatutki-             mon radan rakentamisesta. Liitteet XII,ss. s.
35587:      muksen suorittamiseksi Helsingistä itään johta-           738. - Ks. Rautatiet.
35588:      valla saaristoväylällä Mustanhevosen kohdalla.
35589:      Liitteet XII,21. s. 713. - Ks. Merenkulku.            -   n:o 383, Paloveden ym.: Saarijärven-Haa·
35590:                                                                pamäen rautatien rakentamisesta. Litteet XII,37.
35591: -    n: o 368, R yö mä n y m.: Määrärahasta lainaksi           s. 740. - Ks. Rautatiet.
35592:      Porin kaupungille Mäntyluodon sataman huolto-
35593:      rakennuksen rakentamista varten. Liitteet XII,22.     -   n: o 384, Ahosen y m.: Jyväskylän-Suolahden
35594:      s. 714. - Ks. Satamat.                                    radan uusimisesta. Liitteet XII,ss. s. 742. -
35595:                                                                Ks. Rautatiet.
35596: -    n:o 369, Å s v iki n y m.: Määrärahasta Kaskis-
35597:      ten sataman laajennustöitä varten.      Liitteet      -   n:o 385, Koivusen ym.: Jyväskylän-Suolah-
35598:      XII,23. s. 715. - Ks. Satamat.                            den-Haapajärven rautatien rakentamisesta lii-
35599: -    n:o 370, Henrikssonin ym.: Määrärahasta                   kennekelpoiseen kuntoon. Liitteet XII,39. s. 744.
35600:      majakan rakentamiseksi Pietarsaaren edustalle.            - Ks. Rautatiet.
35601:      Liitteet XII,24. s. 716 ja 717. - Ks. Meren-          -   n:o 386, Jämsenin ym.: Äänekosken-Haa-
35602:      kulku.                                                    pajärven rautatien tiepohjan lunastushinnan kor-
35603: -    n:o 371, Wickmanin ym.: Määrärahasta                      vaamisesta. Liitteet XII,4o. s. 745. -      Ks.
35604:      merimajakan rakentamista varten Kallaniin. Liit-          Rautatiet.
35605:      teet XII,25. s. 718 ja 719. - Ks. Merenkulku.         -   n:o 387, J. Wirtasen ym.: Rautatien raken-
35606: -    n:o 372, Hautalan ym.: Liikenneasetuksen                  tamisesta Oulun-Seinäjoen radalta Vaasaan.
35607:                                                                Liitteet XII,41. s. 746. - Ks. Rautatiet.
35608:      muuttamisesta rautatietasoylikäytäväonnettomuuk-
35609:      sien ehkäisemiseksi. Liitteet XII,26. s. 720. -       -   n:o 388, J. Wirtasen y m.: Määrärahasta
35610:      Ks. Liikennevahingot.                                     Kyröskoskelta Seinäjoelle rakennettavan rauta-
35611:                                                                tielinjan koneellista tutkimista varten. Liitteet
35612: -    n:o 373, Rantamaan ym.: Toimenpiteistä                    XII,42. s. 747. - Ks. Rautatiet.
35613:      liikenneonnettomuuksien estämiseksi rautatien ta-
35614:      soylikäytävillä. Liitteet XII,27. s. 721. - Ks.       -   n: o 389, Rytingin y m.: Rautatien rakenta-
35615:      Liikennevahingot.                                         misesta Otanmäen malmialueelta Oulun-Vaalan
35616:                                                                rautatielle. Liitteet XII,43. s. 748. - Ks. Rau-
35617: -    n:o 374, Soinisen ym.: Toimenpiteistä lii-                tatiet.
35618:      kenneonnettomuuksien vähentämiseksi rautatieyli-
35619:      käytävien kohdalla. Liitteet XII,2s. s. 722. -        -   n: o 390, L a h t e l a n y m.: Rautatien rakenta-
35620:      Ks. Liikennevahingot.                                     misesta Kemijärven asemalta Taivalkoskelle.
35621: -    n: o 375, Te i r i n y m.: Toimenpiteistä liikenne-       Liitteet XII,44. s. 749. - Ks. Rautatiet.
35622:      onnettomuuksien estämiseksi rautatieylikäytävillä.    -   n:o 391, K u l o vaaran y m.: Varastoraken·
35623:      Liitteet XII,29. s. 723 ja 725. - Ks. Liikenne-           nuksen rakentamisesta valtionrautateiden Turun
35624:      vahingot.                                                 varastolle. Liitteet XII,45. s. 751. - Ks. Rauta-
35625: -    n:o 376, Tuulin ym.: Lisäyksestä vuoden                   tiet.
35626:      1955 tulo- ja menoarvioon rautatiehallituksen 1
35627:      luokan liikennetarkastajien palkkauksen korot-        -   n: o 392, K y t ä n y m.: Toimenpiteistä veturi-
35628:      tamiseksi. Liitteet XII,so. s. 727. - Ks. Rauta-          ja tallihenkilökunnan huoltorakennuksen aikaan-
35629:      tiehallitus.                                              saamiseksi Turkuun. Liitteet XII,46. s. 752. -
35630:                                                                Ks. Rautatiet.
35631: -    n:o 377, F o r s i u k sen y m.: Lisäyksestä vuo-
35632:      den 1955 tulo- ja menoarvioon Loviisan-Lahden         -   n: o 393, R o i n e en y m.: Määrärahasta Turun
35633:      kapearaiteisen rautatien lunastamiseksi valtiolle.        sataman    ratapihan     laajentamiseen. Liitteet
35634:      Liitteet XII,31. s. 729. - Ks. Rautatiet.                 XII,47. s. 753. - Ks. Satamat.
35635: -    n:o 378, Koivusillan y m.: Lahden-Lovii-              -   n: o 394, H en r i k s s o n i n y m.: Määrärahasta
35636:      san rautatien ostamisesta valtiolle. Liitteet             liikennetunnelin rakentamiseksi Hankoon. Liit-
35637:      XII,s2. s. 730. - Ks. Rautatiet.                          teet XII,48. s. 754 ja 755. - Ks. Hanko.
35638:                                  Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.                                21
35639: -   n: o 395, R o i n e e n y m.: Määrärahasta ylikäy-   -   n: o 413, R a i p a 1 a n y m.: Määrärahasta runko-
35640:     täväsillan rakentamiseen Helsingin-Porin valta-          teiden tiepohjien lunastamista varten. Liitteet
35641:     tielle Loimaan kauppalan kohdalla. Liitteet              XII,67. s. 775. - Ks. Maantiet.
35642:     XII,49. s. 756. - Ks. Sillat.
35643:                                                          -   n:o 414, Sinkkosen ym.: Määrärahasta
35644: -   n:o 396, R. Virtasen ym.: Alikäytävän ra-                maantiealueiden lunastamista varten. Liitteet
35645:     kentamisesta Järvenpään aseman eteläpuolelle.            XII,68. s. 776. - Ks. Maantiet.
35646:     Liitteet XII,5o. s. 757. - Ks. Rautatiet.
35647:                                                          -   n:o 415, Suonpään y m.: Maantiealueiden
35648: -   n:o 397, Kujalan ym.: Rautatiealikäytävän                lunastamisesta johtuvien kustannusten suoritta-
35649:     rakentamisesta Kymin aseman lähelle Karhulan             misesta valtion varoista eräissä tapauksissa.
35650:     kauppalan alueella. Liitteet XII,51. s. 758. -           Liitteet XII,69. s. 777. - Ks. Maantiet.
35651:     Ks. Rautatiet.
35652:                                                          -   n:o 416, Raipalan ym.: Työttömyystöinä
35653: -   n: o 398, Ahosen y m.: Maantieylikäytäväsil-             suoritettujen maantie- ja siltatöiden loppuunsaat-
35654:     lan rakentamisesta Lievestuoreen asemalle. Liit-         tamisesta. Liitteet XII,70. s. 778. - Ks. Maan-
35655:     teet XII,52. s. 759. - Ks. Sillat.                       tiet.
35656: -   n:o 399, Saariahon ym.: Maantiesillan ra-            -   n:o 417, Leinosen ym.: Toimenpiteistä val-
35657:     kentamisesta Kymijoen yli Iitinvirran lossipai-          takunnan uuden rajan katkomien, rajaseudun
35658:     kalle. Liitteet XII,53. s. 760. - Ks. Sillat.            liikenteelle tarpeellisten tieyhteyksien korjaami-
35659:                                                              seksi. Liitteet XII,71. s. 779. - Ks. Maantiet.
35660: -   n:o 400, N. Kaasalaisen ym.: Määrära-
35661:     hasta Vammaskosken sillan levittämistä varten.       -   n:o 418, Roineen ym.: Määrärahasta Loi-
35662:     Liitteet XII,54. s. 761. - Ks. Sillat.                   maan kunnan Hirvikosken kylästä Metsämaan
35663:                                                              kunnan kirkonkylään johtavan maantien kunnos-
35664: -   n: o 401, Ra i p a 1 a n y m.: Kyröskosken sillan        tamiseen. Liitteet XII,72. s. 780. - Ks. Maan-
35665:     rakentamistyön loppuun saattamisesta. Liitteet
35666:                                                              tiet.
35667:     XII,55. s. 762. - Ks. Sillat.
35668:                                                          -   n:o 419, Häppölän ym.: Ns. nelostien kun-
35669: -   n: o 402, H a m a r a n y m.: Kyrönsalmen sillan         nostamisesta      Hausjärven-Lammin-Padasjoen
35670:     saattamisesta liikennettä vastaavaan kuntoon.
35671:                                                              välisellä tienosalla. Liitteet XII,73. s. 781. -
35672:     Liitteet XII,56. s. 763. - Ks. Sillat.                   Ks. Maantiet.
35673: -   n:o 403, Rantamaan ym.: Maantiesillan ra-
35674:                                                          -   n: o 420, Lahden y m.: Maantieoikaisun toi-
35675:     kentamisesta Puumalansalmeen. Liitteet XII,5 7.
35676:                                                              mittamisesta Virojoen ja Haminan välillä. Liit-
35677:     s. 764. - Ks. Sillat.
35678:                                                              teet XII,74. s. 782. - Ks. Maantiet.
35679: -   n:o 404, Rantamaan ym.: Sillan aikaan-
35680:     saamisesta Orivirran salmeen Savonrannan kun-        -   n:o 421, Häppölän ym.: Tutkimuksen suo-
35681:     nassa. Liitteet XII,58. s. 765. - Ks. Sillat.            rittamisesta maantien rakentamiseksi tiesuunnalla
35682:                                                              Hämeenlinna- Rimmi- Punkalaidun.          Liitteet
35683: -   n: o 405, H i 1 t u s en y m.: Orivirran maantie-        XII,75. s. 783. - Ks. Maantiet.
35684:     sillan rakentamisesta. Liitteet XII,59. s. 767. -
35685:     Ks. Sillat.                                          -   n:o 422, E. Kilven ym.: Määrärahasta Lah-
35686:                                                              den-Vääksyn maantien kunnostamiseksi. Liitteet
35687: -   n:o 406, Raipalan ym.: Salmin sillan raken-              XII,76. s. 784. - Ks. Maantiet.
35688:     tamisesta Ikaalisten kunnassa. Liitteet XII,6o.
35689:                                                          -   n: o 423, E. K i l v e n y m.: Määrärahasta Kop-
35690:     s. 768. - Ks. Sillat.
35691:                                                              suon tien kunnostamiseksi Asikkalan kunnassa.
35692: -   n:o 407, Ahosen ym.: Määrärahasta Suolah-                Liitteet XII, 77. s. 785. - Ks. Maantiet.
35693:     den-Koiviston maantien siltatöihin. Liitteet
35694:                                                          -   n:o 424, Kujalan ·ym.: Määrärahasta Man-
35695:     XII,61. s. 769. - Ks. Sillat.
35696:                                                              kalan voimalaitoksen ja Iitin kunnan Kymen-
35697: -   n: o 408, A h o s en y m.: Määrärahasta sillan           taan kylän välisen maantien rakentamiseen.
35698:     rakentamiseksi Hännilänsalmen lossipaikalle. Liit-       Liitteet XII,78. s. 786. - Ks. Maantiet.
35699:     teet XII,62. s. 770. - Ks. Sillat.
35700:                                                          -   n:o 425, Lindqvistin y m.: Määrärahasta
35701: -   n:o 409, Erkkilän ym.: Sillan rakentami-                 tien uudelleen rakentamiseen Nastolan kunnan
35702:     sesta Pyhäjoen yli Haapaveden pitäjän Mielus-            Ahtialan kylän kohdalla. Liitteet XII,79. s. 787.
35703:     kylän kohdalle. Liitteet XII,63. s. 771. - Ks.           - Ks. Maantiet.
35704:     Sillat.
35705: -   n: o 410, T o r v e n y m.: Sillan rakentamisesta    -   n: o 426, R a p i o n y m.: Määrärahasta Tyrvään
35706:     Oulujoen yli Muhoksen kunnan Laitasaaren ky-             Virkatien risteyksen ja Punkalaitumen Mäen-
35707:     lässä Sanginjoen kylään johtavalla maantiellä.           pään välisen tieosuuden kunnostamista varten..
35708:     Liitteet XII,64. s. 772. - Ks. Sillat.                   Liitteet XII,so. s. 788. - Ks. Maantiet.
35709: 
35710: -   n:o 411, Lahtelan y m.: Sillan rakentami-            -   n: o 427, R a p i o n y m. : Määrärahasta Tyrvään
35711:     sesta Kemijärven-Lehtolan-Posion maantiellä              -Nuupalan-Suodenniemen maantien kunnosta-
35712:     oleviin Kaisan- ja Lantunginsalmeen. Liitteet            mista varten. Liitteet XII,s1. s. 789. -      Ks.
35713:     XII,65. s. 773. - Ks. Sillat.                            Maantiet.
35714: -   n:o 412, Niskalan ym.: Sillan rakentami-             -   n: o 428, Å s v iki n y m.: Vaasan-Porin ·väli-
35715:     sesta Tornionjoen yli Pellon kylän kohdalle.             sen runkotien oikaisemisesta. Liitteet XII,s2. s.
35716:     Liitteet XII,66. s. 774. - Ks. Sillat.                   790. - Ks. Maantiet.
35717: 22                               Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.
35718: 
35719: 
35720: -    n:o 429, Rosnellin ym.: Lavian pitäjässä             -   n:o 445, Kukkosen ym.: Kaarnalammin py-
35721:      olevan Myöntäjän tien ottamisesta valtion hal-           säkille johtavan tien rakentamisesta. Liitteet
35722:      tuun. Liitteet XII,ss. s. 791. - Ks. Maantiet.           XII,99. s. 810. - Ks. Maantiet.
35723: -    n:o 430, Hei k uran y m.: Tutkimuksen suo-           -   n:o 446, Soinisen ym.: Toimenpiteistä Joen-
35724:      rittamisesta maantien rakentamiseksi Honkajoelta         suun-Polvijärven-Juankosken maantien kunnos-
35725:      Katkon ym. paikkakuntien kautta Karvialle.               tamiseksi. Liitteet XII,100. s. 811.     Ks.
35726:      Liitteet XII,s4. s. 792. - Ks. Maantiet.                 Maantiet.
35727: -    n:o 431, Pesosen y m.: Maantien rakentami-           -   n:o 447, Lepistön ym.: Maantien rakennus-
35728:      sesta Sysmän kirkonkylästä Vehkasalon ja Ju-             töiden jatkamisesta Lestijärveltä Reisjärvelle.
35729:      dinsalon kautta Luhangan kirkonkylään. Liitteet          Liitteet XII,101. s. 812. - Ks. Maantiet.
35730:      XII,s5. s. 793. - Ks. Maantiet.
35731:                                                           -   n:o 448, A. Kinnusen ym.: Maantien raken-
35732: -    n: o 432, P e s o s e n y m.: Maantien rakentami-        tamisesta Kalajoen-Sievin tieltä Raution kun-
35733:      sesta Sysmän-Hartolan maantieltä Liikolan ja             nan Kärkiskylän kautta Ryöppään saareen. Liit-
35734:      Taipaleen kylien kautta Leppäkoskelle. Liitteet          teet XII,102. s. 813. - Ks. Maantiet.
35735:      XII,s6. s. 794. - Ks. Maantiet.
35736:                                                           -   n:o 449, Erkkilän ym.: Maantien rakenta-
35737: -    n:o 433, T. Kinnusen: Yhdystien rakenta-                 misesta Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitae Kärsä-
35738:      misesta Juvan-Virtasalmen väliseltä maantieltä           mäen Venetpalon kylään. Liitteet XII,l03. s.
35739:      Joroisten-Juvan maantielle. Liitteet XII,s 7. s.         814. - Ks. Maantiet.
35740:      795. - Ks. Maantiet.
35741:                                                           -   n: o 450, E r k k i 1 ä n y m.: Pattijoen kunnassa
35742: -    n:o 434, Keloveden ym.: Lauritsalan-Am-                  olevan Kaaran kunnantien rakentamisesta. Liit-
35743:      pujalan maantien rakentamisesta. Liitteet                teet XII,l04. s. 815. - Ks. Maantiet.
35744:      XII,ss. s. 796. - Ks. Maantiet.
35745:                                                           -   n: o 451, Mustosen y m.: Pielisen-Riihivaa-
35746:      n:o 435, Rantamaan ym.: Savonlinnasta                    ran kylätien rakentamisesta valtion maantieksi.
35747:      Säämingin kunnan Pesingin kylään johtavan tien           Liitteet XII,l05. s. 816. - Ks. Maantiet.
35748:      ottamisesta valtion haltuun. Liitteet XII,so. s.
35749:      797. - Ks. Maantiet.
35750:                                                           -   n:o 452, Mustosen y m.: Maantien rakenta-
35751:                                                               misesta Kuhmon-Hyrynsalmen maantiestä Iivan-
35752: -    n:o 436, Salorannan ym.: Maantien raken-                 tiiran ja Lentiiran kautta Kuhmon-Suomussal-
35753:      tamisesta Kauhajoen asemalta Jalasjärven Kos-            men maantiehen. Liitteet XII,106. s. 817. - Ks.
35754:      kueelle. Liitteet XII,9o. s. 799. - Ks. Maantiet.        Maantiet.
35755: -    n:o 437, E. Saaren ym.: Määrärahasta Ala-                n: o 453, M u s t o s e n y m.: Maantien rakenta-
35756:      vuden aseman lähelle rakennettavalle alikulkusil-        misesta    Kuhmon-Suomussalmen         maantiestä
35757:      lalle johtavien maanteiden rakentamiseen. Liit-          Änättijärven etelä- ja itäpuolitse Kiimavaaraan.
35758:      teet XII,91. s. 800. - Ks. Maantiet.                     Liitteet XIl,l07. s. 818. - Ks. Maantiet.
35759: -    n: o 438, E. S a a r e n y m.: Kuortaneen-Lehti-     -   n: o 454, P a r t a s en y m.: Tutkimuksen toimit-
35760:      mäen-Soiuin maantien rakentamisesta. Liitteet            tamisesta maantien rakentamiseksi Ristijärven-
35761:      XII,92. s. 801. - Ks. Maantiet.                          Lentiiran ja siihen liittyvällä Kontiomäen-Len-
35762:                                                               tiiran tiesuunnalla. Liitteet XII,1os. s. 819. -
35763: -    n: o 439, J ä m sen i n y m.: Määrärahasta Vii-
35764:      tasaaren-H uopanan-Kannonkosken      maantiellä          Ks. Maantiet.
35765:      olevien ns. Kämärinmäkien alentamiseksi ja nii-      -   n:o 455, Rytingin ym.: Maantien rakenta-
35766:      den välillä olevien tiemutkien oikaisemiseksi.           misesta Pudasjärven Sarakylän Lehmisuon asu-
35767:      Liitteet XII,93. s. 803. - Ks. Maantiet.                 tusalueelta Rannalle Kuhan-Impiön maantielle.
35768:                                                               Liitteet XII,l09. s. 820. - Ks. Maantiet.
35769: -    n:o 440, Jämsenin ym.: Maantien rakenta-
35770:      misesta Pyhäjärven Hiidenkylän tiestä Kojolan        -   n:o 456, Rytingin ym.: Maantien rakenta-
35771:      maantielle. Liitteet XII,94. s. 804. - Ks. Maan-         misesta Pudasjärven Kouvalta Taivalkoskelle.
35772:      tiet.                                                    Liitteet XII,uo. s. 821. - Ks. Maantiet.
35773: -    n:o 441, Ahosen ym.: Maantien rakentami-             -   n:o 457, Rytingin ym.: Maantien rakenta-
35774:      sesta Lievestuoreelta Kupariin Laukaan kun-              misesta Pudasjärven Kurenkylästä Taivalkosken
35775:      nassa. Liitteet XII,95. s. 805. - Ks. Maan-              Jurmun kylään. Liitteet XII,111. s. 822. - Ks.
35776:      tiet.                                                    Maantiet.
35777:                                                               n: o 458, Rytingin y m.: Toimenpiteistä Pu-
35778:      n:o 442, Ahosen ym.: Valtatien rakentami-                dasjärven ja Utajärven kuntien välisen yhdys-
35779:      sesta Jyväskylän-Äänekosken välille. Liitteet            tien rakentamiseksi. Liitteet XII,112. s. 823. -
35780:      XII,96. s. 806. - Ks. Maantiet.                          Ks. Maantiet.
35781: -    n: o 443, H u 1 t i n y m.: Määrärahasta Tallivir-   -   n:o 459, Tauriaisen ym.: Maantien raken-
35782:      ran kiertotien rakentamista varten.      Liitteet        tamisesta Suomussalmen-Kuusamon maantiestä
35783:      XII,o7. s. 808. - Ks. Maantiet.                          Selkoskylän kautta Hossan maantiehen. Liitteet
35784:                                                               XII,113. s. 824. - Ks. Maantiet.
35785: -    n: o 444, H u 1 t i n y m. : Määrärahasta yhdys-
35786:      tien rakentamiseksi Hankasalmen-Rautalammin              n: o 460, L a h t e 1 a n y m.: Maantien rakenta-
35787:      maantieltä Vanajan Itäkylän kunnantiehen. Liit-          misesta Ranuan kunnan keskustasta Simojärven
35788:      teet XII,98. s. 809. - Ks. Maantiet.                     eteläpäähän ja Rovaniemen kunnan Pekkalasta
35789:                                 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1955.                                23
35790:     mainitun järven pohjoispäähän johtavien maan-       -   n: o 464, L a h t e 1 a n y m.: Yhdystien rakenta-
35791:     teiden välille. Liitteet XII,114. s. 825. - Ks.         misesta Sodankylän-Pelkosenniemen maantien ja
35792:     Maantiet.                                               Rovaniemen-Sodankylän maantiestä Orajärven
35793:                                                             kylään rakennetun kylätien välille.        Liitteet
35794: -   n:o 461, Frimanin ym.: Maantien rakenta-
35795:     misesta Rovaniemen Saarenkylästä Ounasjoki-             XII,us. s. 831. - Ks. Maantiet.
35796:     vartta Markkasuvantoon. Liitteet XII,115. s. 827.   -   n: o 465, L a h t e l a n y m.: Yhdystien rakenta-
35797:     - Ks. Maantiet.                                         misesta Kemijärveltä Jumiskon voimalaitoksen
35798: -   n:o 462, Lahtelan ym.: Maantien rakenta-                kautta Posiolle johtavan maantien ja Aittoperän
35799:     misesta Vian asemalta Vanttausjärven maantielle.        kylätien välille. Liitteet XII,119. s. 832. - Ks.
35800:     Liitteet XII,116. s. 828. - Ks. Maantiet.               Maantiet.
35801: -   n:o 463, Lahtelan ym.: Yhdysmaantien ra-            -   n:o 466, Lahtelan ym.: Maantien rakenta-
35802:     kentamisesta Seipäjärven kylätien ja Heinäpe-           misesta Ivalosta Inarinjärven rantaan. Liitteet
35803:     rän kylätien välille. Liitteet XII,117. s. 829. -       XII,120. s. 833. - Ks. Maantiet.
35804:     Ks. Maantiet.
35805:                      j
35806:                     j
35807:                    j
35808:                   j
35809:                  j
35810:                 j
35811:                j
35812:               j
35813:              j
35814:             j
35815:            j
35816:           j
35817:          j
35818:         j
35819:        j
35820:       j
35821:      j
35822:     j
35823:    j
35824:   j
35825:  j
35826: j
35827: ASIALUETTELO
35828:                                      Asialuettelo
35829:                           A.                              -   Ed. Keloveden ym. toiv.al. n:o 205 Etelä-Sai-
35830:                                                               maan ammattikoulun rakentamisesta Lappeen-
35831: Ahvenanmaa: -      Ks. Kunnat.                                rantaan. Liitteet VIII,49. s. 476. L. Siv:aan
35832:                                                               110.
35833:                                                           -   Ed. N. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 206 määrä-
35834: Aistivialliset: Ed. österholmin ym. toiv.al. n:o 13
35835:    sokeiden koulutukselle ja toimeentulolla olen-             rahasta Keski-Pohjanmaan keskusammattikou-
35836:    naisesti merkityksellisten tavaroiden tullin ja            lun rakentamiseksi Kokkolaan. Liitteet VIII,5o.
35837:    liikevaihtoveron poistamisesta. Liitteet III,4.            s. 477. L. Siv:aan 110.
35838:    s. 46. L. Ulkv:aan 98.
35839:                                                           Ammattikurssit: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 203
35840:                                                             määrärahasta työllisyyden turvaamiseksi tar-
35841: Ajanvietejulkaisut: Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o          koitetun lisätyn ja laajennetun ammattikurssi-
35842:    221 toimenpiteistä ala-arvoisten kirjallisten ja         toiminnan järjestämiseksi. Liitteet VIII,47. s.
35843:    kuvallisten ajanvietejulkaisujen levikin ehkäi-          473. L. Siv:aan 110.
35844:    semiseksi. Liitteet VIII,65. s. 495. L. Siv:aan
35845:    111.                                                   Ammattiopettajat: -       Ks. Kotiteollisuus.
35846: 
35847: Alikäytävät: -     Ks. Rautatiet.                         Ammattioppilaitokset: Ed. Kuittisen ym. rah.al.
35848:                                                             n:o 8 määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suo-
35849: Alkoholittomat virvoitusjuomat: -        Ks. Virvoitus-     men ammattioppilaitoksen lisärakennuksia var-
35850:    juomavero.                                               ten. Liitteet IV,139. s. 229. L. Vv:aan, jonka
35851:                                                             tulee pyytää Siv:n lausunto, 73.
35852:                                                           - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 17 määrärahan
35853: Aluevalvojat: -    Ks. Puolustuslaitos.                     osoittamisesta maa- ja kotitaloudellisten am-
35854:                                                             mattioppilaitosten kaluston, koneiden ja työ-
35855: Alukset: -   Ks. Merenkulku.                                välineiden hankintaan. Liitteet IV,148. s. 238.
35856:                                                             L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,
35857: Ammatinvalinta: Ed. Järven ym. toiv.al. n:o 174             74.
35858:   valtakunnallisen ammatinvalinnan ohjauksen              - Ks. Sairaalat.
35859:   aikaansaamisesta. Liitteet VIII,ls. s. 441. L.
35860:   Siv:aan 108.                                            Anjala: -    Ks. Emäntäkoulut.
35861: 
35862: Ammattiaineet: -      Ks. Kansakoulut.                    Ansiotulot: -     Ks. Verotus.
35863: 
35864: Ammattijärjestöt: -     Ks. Luottamusmiehet.              Apteekit: Ed. Hetemäen ym. lak.al. n:o 42 laiksi
35865:                                                             apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta.
35866: Ammattikalastajat: -     Ks. Kalastus.                      Liitteet VI,5. s. 300. L. Tv:aan 71.
35867:                                                           - Ed. Tenhiälän ym. lak.al. n:o 43 laiksi apteek-
35868: Ammattikasvatus: Ed. Murtomaan ym. toiv.al. n:o             kimaKsusta annetun lain muuttamisesta. Liit-
35869:   175 ammattikasvatuksesta ja -opetuksesta huo-             teet VI,6. s. 302. L. Tv:aan 71.
35870:   lehtivien viranomaisten tehtävien keskittämi-           - Ed. L. Mattilan ym. lak.al. n:o 44 laiksi ap-
35871:   sestä yhtenäisen johdon alaisena toimivan vi-             teekkitavaralain muuttamisesta. Liitteet VI,7.
35872:   raston alaiseksi. Liitteet VIII,19. s. 442. L.            s. 304. L. Tv:aan 71.
35873:   Siv:aan 108.
35874:                                                           Arava: -     Ks. Rakennustoiminta.
35875: Ammattikoulut: Ed. Kauhasen ym. toiv.al. n:o
35876:   176 määrärahasta Pohjois-Karjalan keskusam-             Arkistot: Ed. Mohellin ym. toiv.al. n:o 213 toi-
35877:   mattikoulun oppilasasuntolan ja lämpökeskuk-               menpiteistä Hämeen vanhassa linnassa olevan
35878:   sen rakentamista varten. Liitteet VIII,2o. s.              Sibelius-arkiston tukemiseksi ja kehittämiseksi.
35879:   444. L. Siv:aan 10~.                                       Liitteet VIII,57. s. 484. L. Siv:aan 110.
35880: - Ed. Raunion ym. toiv.al. n:o 204 valtion kes-
35881:   kusammattikoulujen ylimääräisten ja tilapäis-           Armeija: -      Ks. Puolustuslaitos.
35882:   ten toimien vakinaistamisesta. Liitteet VIII,48.
35883:   s. 474. L. Siv:aan 110.                                 Aseellinen toiminta: -      Ks. Asekätkentälaki.
35884: 4                                              Asialuettelo 1955.
35885: 
35886: 
35887: Asekätkentälaki: Ed. E. Leikolan ym. lak.al. n:o         Elatusvelvolliset: -    Ks. Irtolaiset.
35888:    5 laiksi aseellisen toiminnan luvattoman val-
35889:   mistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa           Elokuvat: Ed. Paasivuoren ym. lak.al. n:o 69
35890:    annetun lain muuttamisesta. Liitteet I,5. s. 14.         laiksi kotimaisen elokuvatuotannon tukemisesta.
35891:    L. Prv:aan 69.                                           Liitteet VIII,s. s. 424. L. Siv:aan 72.
35892:                                                          - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 258 maataloudel-
35893: Asemakaavalaki: Ed. Tuulin ym. lak.al. n:o 60               listen opetuselokuvien hankkimiseksi metsäjär-
35894:   laiksi asemakaavalain 46 § :n muuttamisesta.              jestöille. Liitteet IX,44. s. 553. L. Mtv:aan
35895:   Liitteet VII,15. s. 368. L. Ltv:aan 72.                   113.
35896: 
35897: Asevelvolliset: -    Ks. Puolustuslaitos. Sotilasvam-    Eläinlääketieteellinen korkeakoulu: Ed. Mohellin
35898:    malaki.                                                  ym. toiv.al. n:o 166 tutkimuksen toimittami-
35899:                                                             sesta eläinlääketieteellisen korkeakoulun sijoi-
35900: Asumiserolisä: -     Ks. Työttömyys.                        tuspaikasta. Liitteet VIII,1o. s. 428. L. Siv:aan
35901:                                                             108.
35902: Asunno·t: Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 137 toimen-
35903:    piteistä   sairaalahenkilökuntien    asuntopulan
35904:                                                          Eläinlääkärit: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 119
35905:    poistamiseksi. Liitteet VI,29. s. 335. L. Tv:aan
35906:                                                             määrärahasta kunnaneläinlääkärien palkkauk-
35907:    105.
35908: - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 229 maahankin-              seen annettavan valtionavun korottamiseksi.
35909:    talain tarkoittamien, maansaantihakemuksensa             Liitteet VI,11. s. 312. L. Tv:aan 104.
35910:    määräajassa tekemisen laiminlyöneiden sotales-
35911:    kien, sotainvaliidien ja rintamasotilaiden oi-        Eläinrääkkäys: -       Ks. Rikoslaki.
35912:    keuttamisesta saamaan oikeuden asuntotonttiin
35913:    tai sitä vastaavaan kerrostalo-osakkeeseen.           Eläinsuojelu: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 141
35914:    Liitteet IX,15. s. 518. L. Mtv:aan 111.                  eläinsuojelulain muuttamisesta nykyisiä oloja
35915: - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 236 maansaanti-           vastaavaksi. Liitteet VI,aa. s. 341. L. Tv:aan
35916:                                                             105.
35917:    oikeutensa menettäneen siirtoväkeen kuuluvan
35918:    pääsemisestä kerrostalon osakkaaksi. Liitteet
35919:    IX,22. s. 526. L. Mtv:aan 112.                        Eläintaudit: Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 142 maa-
35920:                                                             rärahasta suu- ja sorkkatautiepizootiasta aiheu-
35921:                                                             tuneiden vahinkojen korvaamiseksi eräille maa-
35922: Asuntotontit: -     Ks. Asunnot.
35923:                                                             talouksille ja meijereille. Liitteet VI,34. s. 342.
35924:                                                             L. Tv:aan 105.
35925: Asuntotuotanto: -     Ks. Verotus.
35926: 
35927: Asutus: Ed. Jämsenin ym. lak.al. n:o 70 laiksi           Eläkkeet: Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 62 eläkkei-
35928:    asutuslain muuttamisesta. Liitteet IX,L s. 501.          den verotuksen muuttamisesta. Liitteet IV, 77.
35929:                                                             s. 154 ja 155. L. Vv:aan 101.
35930:    L. Mtv:aan 72.
35931:                                                          - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 63 toimenpiteistä
35932: - Ks. Maantiet.
35933:                                                             Valmet Oy:n palveluksessa olevien eläkekysy-
35934: Asutuslainat: Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 231             myksen järjestämiseksi. Liitteet IV,78. s. 156.
35935:   toimenpiteistä asutuslainojen koron alentami-             L. Vv:aan 101.
35936:    seksi. Liitteet IX,17. s. 520. L. Mtv:aan 111.        - Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 64 toimenpi-
35937:                                                             teistä maanlunastuslautakunnan päätoimisten
35938: Autot: -    Ks. Postilaitos.   Tie- ja vesirakennus-        toimihenkilöiden ja maanhankintalain toimeen-
35939:   piirit.                                                   panon tarkastajain ym. toimihenkilöiden eläke-
35940:                                                             kysymyksen järjestämiseksi. Liitteet IV, 79. s.
35941:                                                             157. L. Vv:aan 101.
35942: Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset: -        Ks.
35943:    Sukunimi.                                             - Ed. Aition ym. toiv.al. n:o 68 työläiseläkkeiden
35944:                                                             korottamisesta. Liitteet IV,sa. s. 162. L.
35945:                                                             Vv:aan 101.
35946:                                                          - Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 228 tarkastuskar-
35947:                                                             jakoiden eläketurvan järjestämisestä. Liitteet
35948:                           D.                                IX,14. s. 517. L. Mtv:aan 111.
35949:                                                          - Ks. Kotitalous. Sotilasvammalaki. Virkamie-
35950: Dieselmoottorit: -    Ks. Moottoriajoneuvot.                het.
35951: 
35952:                                                          Emännöitsijät: -       Ks. Puolustuslaitos.
35953: 
35954:                           E.                             Emäntäkoulut: Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 250
35955:                                                            valtion emäntäkoulun perustamisesta Anjalan
35956: Eduskunta: -      Ks. Valtiontalous.                       kartanon alueelle. Liitteet IX,as. s. 543. L.
35957:                                                            Mtv:aan 112.
35958: Edustajanvaalit: Ed. Pasasen ym. toiv.al. n:o 1          - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 251 toimenpi-
35959:   esityksen antamisesta sellaisesta muutoksesta            teistä Kemijärven emäntäkoulun navetta- ja
35960:   vaalilakiin, että puolueiden edustajapaikkojen           talousrakennuksen sekä kasvihuoneen ja opet-
35961:   lukumäärä vastaisi puolueiden äänimäärää koko            tajain asuntorakennuksen rakentamiseksi. I...iit-
35962:   maassa. Liitteet I,s. s. 15. L. Prv:aan 98.              teet IX,37. s. 544. I.... Mtv:aan 112.
35963:                                                       Asialuettelo 1955.                                                5
35964: 
35965: -     Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 252 kouluta-              Hallila: -   Ks. Perkaustyöt.
35966:       lon rakentamisesta Korsholman emäntäkoululle.
35967:       Liitteet IX,38. s. 545 ja 546. L. Mtv:aan 112.            Hallitusmuoto: Ed. Suomisen ym. lak.al. n:o 3
35968: -     Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 253 määrärahasta                 laiksi Suomen hallitusmuodon 6 §:n 2 momen-
35969:       Runnin emäntäkoulua varten. Liitteet IX,39.                  tin muuttamisesta. Liitteet 1,3. s. 10. L.
35970:       s. 547. L. Mtv:aan 112.                                      Prv:aan 69.
35971: -     Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 22 määrärahan
35972:       osoittamisesta Sotkamon emäntäkoulun raken-               Hamina: -      Ks. Postilaitos.
35973:       tamiseen. Liitteet IV,153. s. 243. L. Vv:aan,
35974:       jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 74.                    Hampaat: -       Ks. Äitiyshuolto.
35975: -     Ed. V. Simosen ym. rah.al. n:o 23 määrärahan
35976:       osoittamisesta Pohjois-Karjalan emäntäkoulun              Hanko: Ed. Henrikssonin ym. toiv.al. n:o 394
35977:       rakennustöitä varten. Liitteet IV,154. s. 244.              määrärahasta liikennetunnelin rakentamiseksi
35978:       L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau-                    Hankoon. Liitteet XII,4s. s. 754 ja 755. L.
35979:       sunto, 74.                                                  Kulkv:aan 119.
35980: 
35981: Ennakkoperintä: Ed. Suomisen ym. lak.al. n:o 17                 Harkintaverotus:        Ks. Kunnallisverotus.
35982:   laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta. Liit-
35983:    teet IV,s. s. 66. L. Vv:aan 70.                              Hedelmänviljely:        Ks. Puutarhat.
35984: - Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 60 toimenpiteistä
35985:   veronennakkopidätyksen valvojien tointen vaki-                Helsinki: - Ks. Merenkulku. Postilaitos. Sairaa-
35986:    naistamiseksi. Liitteet IV,75. s. 152. L. Vv:aan                lat. Virkamiehet.
35987:    101.
35988: - Ed. Tuulin ym. toiv.al. n:o 61 toimenpiteistä                 Henkikirjoittajat: Ed. Seppälän ym. toiv.al. n:o
35989:   veronennakkopidätyksen valvojien tointen vaki-                  21 lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-
35990:    naistamiseksi. Liitteet IV,76. s. 153. L. Vv:aan               vioon henkikirjoittajain ja nimismiesten palk-
35991:    101.                                                           kausluokkatarkistusta varten. Liitteet IV,36.
35992:                                                                   s. 109. L. Vv:aan 99.
35993: Eriksgård: -         Ks. Maatalouskoulut.
35994:                                                                 Hevoset: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 260 mää-
35995: Etelä-Pohjanmaa:             Ks. Karjanhoitokoulut.       Se-     rärahasta hevostalouden edistämistä varten.
35996:    minaarit.                                                      Liitteet IX,46. s. 556. L. Mtv:aan 113.
35997:                                                                 - Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 262 määrärahasta
35998: Etelä-Saimaa: -          Ks. Ammattikoulut.                       valtion siitosoriitten ostamista ja sijoituskus-
35999:                                                                   tannuksia varten. Liitteet IX,48. s. 559. L.
36000: Evijärvi: -         Ks. Perkaustyöt.                              Mtv:aan 113.
36001:                                                                 - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 263 määrärahasta
36002:                                                                   orivarsojen yhteislaitumia varten.      Liitteet
36003:                                                                   IX,49. s. 560. L. Mtv:aan 113.
36004:                                F.                               - Ks. Tapaturmavakuutus.
36005: 
36006:     Fallbäcken: -     Ks. Perkaustyöt.                          Hevoskilpailut: Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o
36007:                                                                   264 vedonlyönnistä ravikilpailuissa annetun
36008:     Fria kristliga      folkhögskolan:   -   Ks.   Kansan-        asetuksen muuttamisesta. Liitteet IX,5o. s. 562.
36009:        opistot.                                                   L. Mtv:aan 113.
36010: 
36011:                                                                 Hinnat: -    Ks. Kalakauppa. Polttoaineet.
36012: 
36013:                                G.                               Hirvet: Ed. Kähösen ym. toiv.al. n:o 283 toimen-
36014:                                                                    piteistä hirvien viljelyksille ja metsien uudis-
36015:     Gallen-Kallela: -     Ks. Museot.                              tustyölle aiheuttamien vahinkojen ehkäisemi-
36016:                                                                    seksi. Liitteet IX,69. s. 586. L. Mtv:aan 114.
36017:     Geologinen tutkimustoimisto: Ed. Frimanin ym.               - Ks. Leima vero. Metsästys.
36018:        toiv.al. n:o 90 pysyvän toimiston perustamisesta
36019:       Rovaniemelle geologisen tutkimustoimiston työn            Humanistinen toimikunta: -           Ks. Tutkimustyö.
36020:        tehostamiseksi.   Liitteet IV,lo5. s. 187. L.
36021:        Vv:aan 103.                                              Huoltoapulaki: Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 55
36022:                                                                   huoltoapulaiksi. Liitteet VII,1o. s. 362. L.
36023:                                                                   Ltv:aan 71.
36024:                                H.                               Huoltoeläke: -     Ks. Sotilasvammalaki.
36025:     Haapajärvi: -       Ks. Puunjalostusteollisuus.             Huoltotoimisto: -     Ks. Mielisairaat.
36026:     Haapavesi: -      Ks. Sillat.                               Huoltotyö: -      Ks. Sosiaalihuolto.
36027: 
36028:     Hakkaukset: -       Ks. Metsänhoito.                         Huoneenvuokrat: -     Ks. Vuokrasäännöstely.
36029: 6                                               Asialuettelo 1955.
36030: 
36031: 
36032: Huvit: Ed. Turusen ym. toiv.al. n:o 161 rukous-                                       J.
36033:   lauantaita koskevien huvi- ym. tilaisuuksien
36034:   järjestämisestä annettujen määräysten tarkis-           Jalostuslaitokset: -     Ks. Kaivosteollisuus.
36035:   tamisesta. Liitteet VII,37. s. 403. L. Ltv:aan
36036:   106.                                                    Jatko-opetus: -     Ks. Kansakoulut.
36037: - Ks. Leimavero.
36038:                                                           Joensuu: -      Ks. Karjalan talo.
36039: Hyrynsalmi: -       Ks. Metsäkoulut.
36040:                                                           Joltijärvi: -    Ks. Järvenlaskut.
36041: Hyvinkää: -       Ks. Maamiesopistot.
36042:                                                           Juuka: -     Ks. Rajaseututoiminta.
36043: Hämeenlinna: -        Ks. Meijerikoulut.
36044:                                                           Juupajoki: -      Ks. Kuivatustyöt.
36045: Hännilänsalmi: -      Ks. Sillat.
36046:                                                           Jyväskylä: - Ks. Kotitalous. Oppikoulut. Posti-
36047:                                                              laitos. Sairaalat. Seerumlaitos. Yliopisto.
36048: 
36049:                                                           Järvenlaskut: Ed. Ikosen toiv.al n:o 297 Säynei-
36050:                             I.                               sen kunnan Siikajärven laskuhankkeen toteut-
36051:                                                              tamisesta. Liitteet IX,ss. s. 602. L. Mtv:aan
36052: Iijoki: -     Ks. Kuivatustyöt. Perkaustyöt.                 115.
36053:                                                           - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 299 toimenpiteistä Tai-
36054: Iitinvirta:       Ks. Sillat.                                valkosken kunnassa olevan Jokijärven veden-
36055:                                                              pinnan laskemiseksi. Liitteet IX,s5. s. 604. L.
36056: Ikaalinen:        Ks. Sillat.                                Mtv:aan 115.
36057: 
36058: Ikälisät: -     Ks. Virkamiehet.                          Järvenpää: -      Ks. Oppikoulut. Rautatiet.
36059: Ilmailu: -      Ks. Lentokentät.    Puolustuslaitos.      Jäänsärkijät: -      Ks. Merenkulku.
36060: Ilmasotakoulu: -       Ks. Puolustuslaitos.
36061: 
36062: Ilomantsi: -      Ks. Oppikoulut.                                                     K.
36063: Imatra: -       Ks. Virastot.                             Kaakkoisraja: -        Ks. Maanmittausinsinöörit.
36064: Inari: -      Ks. Puunjalostusteollisuus.                 Kaakkois-Suomi: -        Ks. Ammattioppilaitokset.
36065: Inflatio: Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 113 toi-       Kainuu: -      Ks.     Maanviljelysinsinöörit.   Ojitus.
36066:    menpiteistä inflation aiheuttaman säästöjen               Oppikoulut.
36067:    menetyksen takia toimeentulomahdollisuutensa
36068:    menettäneiden henkilöiden toimeentulon turvaa-         Kaisansalmi: -       Ks. Sillat.
36069:    miseksi. Liitteet IV,12s. s. 213. L. Vv:aan
36070:    104.                                                   Kaivinkoneet: -      Ks. Ojitus.
36071: 
36072: Invaliidit: Ed. Hakalan ym. toiv.al. n:o 316 työ-         Kaivosteollisuus: Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 91
36073:    hön kykenevien ja soveliaiden invaliidien si-             jalostuslaitoksen rakentamisesta Otanmäen kai-
36074:    joittamisesta valtion ja kunnan palvelukseen.             voksen yhteyteen. Liitteet IV,106. s. 188. L.
36075:    Liitteet X,ll. s. 640. L. Työv:aan 115.                   Vv:aan 103.
36076: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 321 lisäkorvauk-          - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 92 jalostuslaitok-
36077:    sen myöntämisestä eräille sotainvaliideille.              sen rakentamisesta Vihanuin kaivoksen yhtey-
36078:    Liitteet X,16. s. 645. L. Työv:aan 116.                   teen. Liitteet IV,l07. s. 189. L. Vv:aan 103.
36079: - Ks. Asunnot. Sairaalat.                                 - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 314 esityksen an-
36080:                                                              tamisesta kaivosteollisuuden työajan lyhentä-
36081: Irtolaiset: Ed. Eskolan toiv.al. n:o 155 irtolais-           misestä. Liitteet X,9. s. 638. L. Työv:aan 115.
36082:    ten ja elatusvelvollisten kuljettamisesta poliisi-     - Ks. Malminetsintä.
36083:    viranomaisille aiheutuneiden kustannusten suo-
36084:    rittamisesta valtion varoista. Liitteet VII,31.        Kalakauppa: Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 276
36085:    s. 393. L. Ltv:aan 106.                                   tuoreelle ja suolatulle silakalle määrätyn raja-
36086:                                                              hinnan poistamisesta. Liitteet IX,s2. s. 576.
36087: Isäntäopisto: -      Ks. Maamieskoulut.                      L. Mtv:aan 113.
36088: 
36089: Itsenäistäminen, -       Ks. Vuokra-alueiden lunasta-     Kalastus: Ed. Aition ym. lak.al. n:o 75 laiksi va-
36090:     minen.                                                   rojen varaamisesta ammattikalastajille kalas-
36091:                                                              tusvälineiden hankintoja varten. Liitteet IX,6.
36092: Ivalo: -      Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.                s. 508. L. Mtv:aan 72.
36093:                                                Asialuettelo 1955.                                          7
36094: 
36095: -   Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 277 määrära·           Kansaneläkelaki: Ed. Tauriaisen ym. lak.al. n:o
36096:     hasta avustuksiksi ja !ainoiksi ammattikalas·          82 laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liit-
36097:     tajille kalastusalusten ja niiden varusteiden          teet X,6. s. 634. L. Työv:aan 73.
36098:     hankkimiseen.     Liitteet IX1 63. s. 577. L.
36099:     Mtv:aan 114.                                         Kansanopistot: Ed. Forsbergin ym. toiv.al. n:o 171
36100: -   Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 278 avustuk-          määrärahasta avustuslainaksi Fria kristliga
36101:     sen myöntämisestä valtion varoista luonnonvoi-         folkhögskolan nimiselle kansanopistolle. Liit-
36102:     mien tai muun sellaisen syyn takia veneensä            teet VIII,15. s. 434 ja 435. L. Siv:aan 108.
36103:     tai pyydyksensä menettäneille ammattikalasta-        - Ed. Wickmanin ym. toiv.al. n:o 172 määrä-
36104:     jille. Liitteet IX,64. s. 578 ja 579. L. Mtv:aan       rahasta rakennusavustukseksi Vöyrin kansan-
36105:     114.                                                   opistolle. Liitteet VIII,16. s. 436 ja 438. L.
36106: -   Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 279 määrärahasta            Siv:aan 108.
36107:     avustuksiksi ja !ainoiksi ammattikalastajille
36108:     uusien    pyydysten     hankkimisessa.   Liitteet    Kansanrunous:        Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden
36109:     IX,65. s. 580 ja 581. L. Mtv:aan 114.                  Seura.
36110: -   Ks. Liikevaihtovero.
36111:                                                          Kantahenkilökunta:         Ks. Puolustuslaitos.
36112: Kalastuslaki: Ed. Suonpään ym. lak.al. n:o 62
36113:   laiksi kalastuslain muuttamisesta.      Liitteet       Kapellimestarit: -    Ks. Puolustuslaitos.
36114:    VII,17. s. 371. L. Ltv:aan 32.
36115: - Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 157 kalastuslain so-       Karjakot: -     Ks. Eläkkeet.
36116:    veltamista ja valvontaa varten välttämättö-
36117:    mien, sanotun lain 99 ja 100 § :ssä mainittujen       Karjalan talo: Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o 10
36118:    toimitusten kustannusten suorittamiseksi val-           määrärahan osoittamisesta avustukseksi Joen-
36119:    tion varoista. Liitteet VII,ss. s. 395 ja 397.          suun kaupunkiin rakennetun Karjalan talon
36120:    L. Ltv:aan 106.                                         rakennusmenojen peittämiseen. Liitteet IV,141.
36121:                                                            s. 231. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n
36122: KaUan: -    Ks. Merenkulku.                                lausunto, 73.
36123: 
36124: Kalleusluokitus: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o         Karjanhoitokoulut: Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o
36125:    147 kalliinpaikanluokitusta koskevien säännös-          254 Keski-Suomen tietopuolisen karjanhoitokou-
36126:    ten muuttamisesta. Liitteet VII,2s. s. 381 ja           lun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet IX,4o.
36127:    382. L. Ltv:aan 105.                                     s. 548. L. Mtv:aan 112.
36128: - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 148 toimenpi-          - Ed. Tiitun ym. rah.al. n:o 24 määrärahan osoit-
36129:    teistä paikkakuntien kalleusluokituksessa ilmen-        tamisesta Ruuskalan tilalle perustettavan Etelä-
36130:    neiden    epäoikeudenmukaisuuksien     poistami-        Pohjanmaan tietopuolisen karjanhoitokoulun ra-
36131:    seksi. Liitteet VII,24. s. 383. L. Ltv:aan 105.         kennustöitä varten. Liitteet IV,155. s. 245. L.
36132:                                                             Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,
36133:                                                             74.
36134: Kalliosuojat: -   Ks. Puolustuslaitos.
36135: 
36136: Kalustohankinnat: -     Ks. Puolustuslaitos.             Karjatalous: Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 259 toi-
36137:                                                            menpiteistä karjatalouden tukemiseksi Pohjois-
36138:                                                            Suomessa. Liitteet IX,45. s. 554. L. Mtv:aan
36139: Kankaanpää: -      Ks. Tuomiokunnat.                        113.
36140:                                                          - Ed. M. Leskisen ym. toiv.al. n:o 274 kotieläin-
36141: Kansakoulunopettajat: -     Ks. Sairaalat.                 ten omistajain karjalle sattuneiden vahinkojen
36142:                                                            korvaamisesta. Liitteet IX,6o. s. 574. L.
36143: Kansakoulut: Ed. Kulovaaran ym. lak.al. n:o 64             Mtv:aan 113.
36144:   kansakoululaiksi. Liitteet VIII,t. s. 411. L.          - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 275 määrära-
36145:   Siv:aan 72.                                              hasta nautaeläinten punataudista aiheutuvien
36146: - Ed. österholmin ym. lak.al. n:o 65 kansakoulu-            menetysten korvaamista varten. Liitteet IX,61.
36147:   laiksi. Liitteet VIII,2. s. 413 ja 415. L. Siv:aan       s. 575. L. Mtv:aan 113.
36148:    72.                                                   - Ks. Laidun.
36149: - Ed. Järven ym. lak.al. n: o 66 laiksi kansa-
36150:   koulun kasvatusneuvoloista. Liitteet VIII,s. s.        Karkkila: -     Ks. Postilaitos.
36151:   417. L. Siv:aan 72.
36152: - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 207 toimen-             Karvia: -     Ks. Oppikoulut.
36153:   piteistä kansakoulun jatko-opetuksen ammatti-
36154:   aineiden     erikoisopettajien     valmistamiseksi.    Kaskinen: -     Ks. Satamat.
36155:   Liitteet VIII,5t. s. 478. L. Siv:aan 110.
36156: - Ed. Malkamäen ym. toiv.al. n:o 208 opetus-             Kasvatusneuvolat: Ed. Lukkarisen ym. toiv.al. n:o
36157:   tuntien ulkopuolella suoritetta vasta kirjallis-         178 toimenpiteistä kasvatusneuvolain työn tu·
36158:   ten tehtäväin tarkastus- ja korjaustyöstä kan-           kemiseksi myönnettävän valtionavustuksen var-
36159:   sakoulunopettajille tulevan palkkion korottami-          mistamiseksi. Liitteet VIII,22. s. 447. L.
36160:   sesta. Liitteet VIII,52. s. 479. L. Siv:aan 110.          Siv:aan 109.
36161: - Ks. Lapset.                                            - Ks. Kansakoulut.
36162: 8                                                Asialuettelo 1955.
36163: 
36164: 
36165: Kasvitaudit: Ed. M. Mattilan ym. toiv.al. n:o 282          Kokkola: -      Ks. Ammattikoulut.
36166:   toimenpiteistä kasvitautien ja rikkaruohojen ai·
36167:   heuttamien tuhojen vähentämiseksi. Liitteet              Kokoontumishuoneistot: -        Ks. Yhdistykset.
36168:   IX,6s. s. 585. L. Mtv:aan 114.
36169:                                                            Kolari: -    Ks. Sementtitehtaat.
36170: Kauhava: -       Ks. Puolustuslaitos.
36171:                                                            Konehallit: -    Ks. Maamieskoulut.
36172: Kauppakirja: -       Ks. Leimavero.
36173:                                                            Konehankinnat: -      Ks. Kuivatustyöt.     Teollisuus.
36174: Kelirikko: -     Ks. Merenkulku.
36175:                                                            Konemestarit: -      Ks. Puolustuslaitos.
36176: Kemijärvi: -       Ks. Emäntäkoulut.       Puunjalostus·
36177:   teollisuus.                                              Konevuokraamot: -      Ks. Rakennustoiminta.
36178: 
36179: Kemiö: -      Ks. Sillat.                                  Koneyhtymät: -      Ks. Ojitus.
36180: 
36181: Kerrostalot: -     Ks. Asunnot.                            Korkeakoulut: -   Ks. Eläinlääketieteellinen kor-
36182:                                                              keakoulu. Liikuntakasvatus. Opettajakorkea-
36183: Keskikoulut: -       Ks. Oppikoulut.                         koulu. Yliopisto.
36184: 
36185: Keski-Pohjanmaa: -          Ks. Ammattikoulut.             Korko: -     Ks. Asutuslainat. Kunnallisverotus. Ve-
36186:                                                               rotus.
36187: Keski-Suomi: -    Ks. Karjanhoitokoulut.         Kotita-
36188:    lous. Mielisairaat.                                     Korsholma: -      Ks. Emäntäkoulut.
36189: Keskusammattikoulut: -          Ks. Ammattikoulut.         Korvaus: Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 112 maan-
36190:                                                              luovuttajia kohdanneiden menetysten korvaa-
36191: Keskusmetsäseura Tapio: -          Ks. Ojitus.               misesta. Liitteet IV,l27. s. 212. L. Vv:aan
36192:                                                              104.
36193: Keskussairaalat: -      Ks. Sairaalat.
36194:                                                            - Ed. Tiitun toiv.al. n:o 230 yksityisille maan-
36195:                                                              luovuttajille maanhankintalakia toteutettaessa
36196: Kesävirkistys: -      Ks. Lapset.                            rahan arvon alenemisesta aiheutuneen omaisuu-
36197:                                                              den menetyksen korvaamisesta. Liitteet IX,16.
36198: Ketut: -     Ks. Metsästys.                                  s. 519. L. Mtv:aan 111.
36199:                                                            - Ks. Eläintaudit. Karjatalous. Metsätyöt. Po-
36200: Kihniö: -      Ks. Kotiteollisuuskoulut.                     ronhoito. Työttömyys. Virkamiehet. Äitiys-
36201:                                                               huolto.
36202: Kiiminginjoki: -       Ks. Kuivatustyöt.
36203: 
36204: Kiinnelainat: -      Ks. Verotus.                           Kosket: -    Ks. Vesioikeuslaki.
36205: 
36206: Kiinteistöt: -     Ks. Pakkolunastus.                       Kotieläinhoitajain liitto: -   Ks. Loma.
36207: 
36208: Kilpailumatkat: -       Ks. Urheilu.                        Kotieläintaudit: Ed. Jussilan ym. lak.al. n:o 45
36209:                                                               laiksi siipikarjan tautien leviämisen estämi-
36210: Kirjallisuuspalvelu: Ed. A. Leikolan ym. toiv.al.             seksi. Liitteet VI,s. s. 307. L. Tv:aan 71.
36211:    n:o 215 toimenpiteistä ajanmukaisen teknilli-
36212:    sen ja tieteellisen kirjallisuuspalvelun aikaan-        Kotitalous: Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 225
36213:    saamiseksi. Liitteet VIII,59. s. 486. L. Siv:aan          maataloushallituksen alaisten kotitalousoppilai-
36214:    110.                                                      tosten opettajien opetusvelvollisuuden yhtenäis-
36215:                                                              tämisestä. Liltteet IX,u. s. 514. L. Mtv:aan
36216: Kirjeopistot: Ed. Järven ym. lak.al. n:o 68 laiksi           111.
36217:    kirjeopistoista. Liitteet VIII,5. s. 422. L.            - Ed. Hamaran toiv.al. n:o 226 maataloushalli-
36218:    Siv:aan 72.                                               tuksen alaisten kotitalouskoulujen opettajain
36219: - Ed. H. Miettusen ym. toiv.al. n:o 209 esityk-              lukuvuoden palvelusajan huomioon ottamisesta
36220:    sen antamisesta laiksi kirjeopistojen valtion-            koko vuotena heidän palkkaus- ja eläke-etujaan
36221:    avusta. Liitteet VIH,53. s. 480. L. Siv:aan               laskettaessa. Liitteet IX,12. s. 515. L. Mtv:aan
36222:    110.                                                      111.
36223:                                                            - Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 227 maataloudel-
36224: Kirkkonummi: -        Ks. Maatalouskoulut.                   listen kotitalousoppilaitosten opettajien työ- ja
36225:                                                              palkkaolosuhteissa ilmenneiden epäkohtien pois-
36226: Kittilä: -     Ks. Oppikoulut. Tie- ja vesirakennus-         tamisesta. Liitteet IX,13. s. 516. L. Mtv:aan
36227:    piirit.                                                   111.
36228:                                                            - Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 247 määrärahasta
36229: Koillis-Pohjanmaa: -         Ks. Oppikoulut.                 välttämättömien rakennusten rakentamiseksi
36230:                                                              Suomussalmen kotitalouskoululle. Liitteet IX,33.
36231: Koivisto: -      Ks. Sillat.                                 s. 540. L. Mtv:aan 112 .
36232:                                                 Asialuettelo 1955.                                            9
36233: 
36234:       Ed. Lukkarisen ym. toiv.al. n:o 248 määrä-              teet IX,7. s. 509. L. Mtv:aan, jonka tulee pyy-
36235:       rahasta kahden uuden talousopettajanviran pe-           tää Vv:n lausunto, 72.
36236:       rustamiseksi Jyväskylän talouskouluun. Liit-        -   Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 288 avustuksien
36237:       teet IX,34. s. 541. L. Mtv:aan 112.                     ja lainojen myöntämisestä pienmetsän omista-
36238:       Ed. Väänäsen ym. toiv.al.- n:o 249 määrära-             jille vesiperäisten metsämaiden kuivattamiseksi
36239:       hasta Kuopion talouskoulun uudisrakennusta              ja vajaatuottoisten metsämaiden kasvukuntoon
36240:       varten. Liitteet IX,35. s. 542. L. Mtv:aan 112.         saattamiseksi.    Liitteet IX,74. s. 593.       L.
36241: -     Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 18 määrärahan               Mtv:aan 114.
36242:       osoittamisesta Keski-Suomen kotitalousopettaja-     -   Ed. A. Kinnusen ym. toiv.al. n:o 289 kuivatus-
36243:       opiston rakentamiseen. Liitteet IV,149. s. 239.         töiden työ- ja tarveainekustannuksista makset-
36244:       L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,           tavien palkkioiden korottamisesta.        Liitteet
36245:       74.                                                     IX,75. s. 594. L. Mtv:aan 114.
36246: -     Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 19 määrärahan            -   Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 290 toimenpi-
36247:       osoittamisesta Rovaniemen kotitalousopiston ra-         teistä Pohjois-Suomen suoalueiden saattami-
36248:       kentamiseen.    Liitteet IV,t5o. s. 240.     L.         seksi viljelykseen. Liitteet IX,76. s. 595. L.
36249:       Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,              Mtv:aan 114.
36250:       74.                                                 -   Ed. Rapion ym. toiv.al. n:o 291 määrärahasta
36251: -     Ks. Ammattioppilaitokset. Oppikoulut. Raja-             ns. Pitkäjärven Juupajoen kuivatushanketta
36252:       seutulisä.                                              varten. Liitteet IX,77. s. 596. L. Mtv:aan
36253:                                                               114.
36254: Kotiteollisuus: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 20 maa-       -   Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 292 toimenpi-
36255:   rärahan osoittamisesta avustukseksi Mikkelin                teistä Oravilahden luhta- ja ranta-alueen kui-
36256:   naiskotiteollisuuskoulutalon hankinta- ja perus-            vattamiseksi. Liitteet IX,7s. s. 597. L. Mtv:aan
36257:   korjausmenoihin. Liitteet IV,t51. s. 241. L.                114.
36258:    Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,             -   Ed. Ikosen toiv.al. n:o 296 toimenpiteistä Älän-
36259:    74.                                                        teen-Suojärven ja Tiilikkajärven kuivatus-
36260: - Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 25 määrärahan                    hankkeen toteuttamiseksi. Liitteet IX,s2. s.
36261:    osoittamisesta ammattiopettajien palkkaamiseksi            601. L. Mtv:aan 114.
36262:    kotiteollisuusneuvonta-asemille. Liitteet IV,156.      -   Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 298 määrära-
36263:    s. 246. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n                hasta peruakuivatustutkimukseen Kiimingin- ja
36264:    lausunto, 74.                                              Iijoen välisellä alueella. Liitteet IX,s4. s. 603.
36265: - Ks. Liikevaihtovero.                                        L. Mtv:aan 115.
36266:                                                           -   Ks. Maanparannus. Ojitus.
36267: Kotiteollisuuskoulut: Ed. Heikuran ym. toiv.al.
36268:    n:o 257 määrärahasta mieskotiteollisuuskoulun          Kuljetuskustannukset: -      Ks. Rautatiet.
36269:   perustamiseksi     Kihniön  kuntaan.   Liitteet
36270:    IX,43. s. 552. L. Mtv:aan 113.                         Kulttuurivaihto: -    Ks. Tiedoitustoiminta.
36271: - Ks. Rajaseutulisä.
36272:                                                           Kunnallishallinto: -  Ks. Kunnallislaki.       Kunnal-
36273:                                                             lisverotus. Tulo- ja omaisuusvero.
36274: Koulukodit: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 327
36275:   toimenpiteistä koulukotien ja niiden toimintaa          Kunnallislaki: Ed. Kajalan ym. lak.al. n:o 46 laiksi
36276:   tukevien vastaanottokotien kehittämiseksi. Liit-          kunnallislain muuttamisesta. Liitteet VII,L s.
36277:   teet X,22. s. 652. L. Työv:aan 116.                       349. L. Ltv:aan 71.
36278:                                                           - Ed. Laineen ym. lak.al. n:o 47 laiksi kunnal-
36279: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Eläinlääketieteel-             lislain muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 350.
36280:   linen korkeakoulu. Emäntäkoulut. Kansakou-                L. Ltv:aan 71.
36281:   lut. Karjanhoitokoulut. Kotitalous. Kotiteolli-         - Ed. Haapasen ym. lak.al. n:o 48 laiksi kunnal-
36282:   suuskoulut. Liikuntakasvatuskorkeakoulu. Maa-             lislain muuttamisesta. Liitteet VII,3. s. 352.
36283:   mieskoulut. Maatalouskoulut. Meijerikoulut. Opet-         L. Ltv:aan 71.
36284:   tajakorkeakoulu.     Oppikoulut.    Puolustuslaitos.    - Ed. Tuurnan ym. lak.al. n:o 49 laiksi kunnal-
36285:   Teknilliset oppilaitokset. Yliopisto.                     lislain muuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 353.
36286:                                                             L. Ltv:aan 71.
36287: Kouvola: -         Ks. Virkamiehet.
36288:                                                           Kunnallisverotus: Ed. Eskolan ym. lak.al. n:o 50
36289: Kruunupyy: -          Ks. Lentokentät.                      laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne-
36290:                                                             tun asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,5.
36291: Kuhmo: -          Ks. Puunjalostusteollisuus.               s. 354. L. Ltv:aan 71.
36292:                                                           - Ed. Leinosen ym. lak.al. n:o 51 laeiksi maa-
36293:     Kuivaniemi: -     Ks. Oppikoulut.                       laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis-
36294:                                                             hallituksesta kaupungissa annettujen asetusten
36295: Kuivatuskanavat: -         Ks. Maantiet.                    muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 356. L.
36296:                                                             Ltv:aan 71.
36297:     Kuivatustyöt: Ed. Hautalan ym. lak.al. n:o 76         - Ed. E. Leikolan ym. lak.al. n:o 53 laiksi kau-
36298:       laiksi valtakunnan peruskuivatussuunnitelmien         punki- ja kauppalakuntaan liitettävien alueit-
36299:       ja -töiden sekä niiden toteuttamisessa tarvit-        ten kunnallisverotuksesta. Liitteet VII,s. s.
36300:       tavien konehankintojen rahoittamisesta. Liit-         359. L. Ltv:aan 71.
36301: 
36302: 2      E 159/55
36303: 10                                                 Asialuettelo 1955.
36304: 
36305: 
36306: -    Ed. L. Mattilan ym. toiv.al. n:o 152 tutkimuk-                                      L.
36307:      sen toimittamisesta kunnallisverotuksessa nou-
36308:      datetun harkintaverotuksen soveltamisessa käy-          Laajoki: -      Ks. Perkaustyöt.
36309:      tetyistä menettelytavoista. Liitteet VII,2s. s.
36310:      388. L. Ltv:aan 106.                                    Lahti:     -   Ks. Postilaitos.    Sairaanhoitajattaret.
36311: -    Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 153 kuntien oi-
36312:      keuttamisesta verohelpotusten myöntämiseen              Laidun: Ed. Pusan lak.al. n:o 71 laiksi yhteis-
36313:      kunnan alueelle tuleville yrityksille. Liitteet            laitumien hankkimisesta vapaaehtoisilla kau-
36314:      VII,29. s. 390. L. Ltv:aan 106.                            poilla valtiolle hankitusta maasta. Liitteet
36315: -    Ed. Jaakkolan ym. toiv.al. n:o 154 kiinnitet-              IX,2. s. 503. L. Mtv:aan 72.
36316:      tyjen velkojen koron vähentämisoikeudesta               - Ks. Hevoset.
36317:      kunnallisverotuksessa. Liitteet VII,ao. s. 392.
36318:      L. Ltv:aan 106.
36319: -    Ks. Verotus.                                            Lainat: - Ks. Asutuslainat. Kunnat. Maanparan-
36320:                                                                 nus. Maatalous. Ojitus. Puutarhat. Rakennus-
36321:                                                                 toiminta. Satamat.
36322: Kunnaneläinlääkärit:          Ks. Eläinlääkärit.
36323:                                                              Lainhuuto: -      Ks. Leimavero.
36324: Kunnat: Ed. Paloveden ym. lak.al. n:o 54 laiksi
36325:   kuntien yleisestä varallisuusluokituksesta. Liit-          Lamujoki: -       Ks. Perkaustyöt.
36326:   teet VII,9. s. 360. L. Ltv:aan 71.
36327: - Ed. Enteen ym. toiv.al. n:o 149 lisäyksestä vuo-           Lantunginsalmi: -       Ks. Sillat.
36328:   den 1955 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi kun-
36329:   tien talouden parantamista varten. Liitteet                Lappajärvi: -      Ks. Perkaustyöt.
36330:   VII,25. s. 384. L. Ltv:aan 106.
36331: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 150 toimen-               Lappi: - Ks. Maatalous. Polkutiet. Puhelin. Tie-
36332:   piteistä taloudellisen avun saamiseksi Ahve-                  ja vesirakennuspiirit. Tulo- ja omaisuusvero.
36333:   nanmaan pienille Kunnille. Liitteet VII,26. s.
36334:   385 ja 386. L. Ltv:aan 106.                                Lapset: Ed. Suomisen yni. toiv.al. n:o 138 mää-
36335: - Ed. Sepin ym. toiv.al. n:o 151 toimenpiteistä                rärahasta avustuksiksi lastenhoidon opetuslai-
36336:   kuntien lainansaantimahdollisuuksien paranta-                toksille lastenhoitajien koulutuksesta aiheutu-
36337:   miseksi postisäästöpankista. Liitteet VII,27. s.              viin kustannuksiin. Liitteet VI,so. s. 337. L.
36338:   387. L. Ltv:aan 106.                                          Tv:aan 105.
36339: - Ks. Kunnallisverotus. Satamat. Työttömyys.                 - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 326 määrära-
36340:                                                                hasta varattomien, etupäässä sairaiden ja heik-
36341: Kuntouttamislaitos: -     Ks. Lapsihalvaus.                    kojen kansakoululasten kesävirkistystä varten,
36342:                                                                Liitteet X,21. s. 651. L. Työv:aan 116.
36343: Kuolajoki: -      Ks. Perkaustyöt.                           - Ks. Kasvatusneuvolat. Koulukodit. Sukunimi.
36344:                                                                 Työväensuojelu.
36345: Kuolemanrangaistus: Ed. Laineen ym. lak.al. n:o 7
36346:   laiksi kuolemanrangaistuksen poistamisesta rau-            Lapsihalvaus: Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 130
36347:   han aikana annetun lain kumoamisesta. Liit-                  määrärahasta kuntouttamislaitoksen rakentami-
36348:   teet II,2. s. 28. L. Lv:aan 69.                               seksi Vaasaan. Liitteet VI,22. s. 328. L.
36349:                                                                 Tv:aan 105.
36350: Kuopio: -     Ks. Kotitalous.
36351:                                                              Lapsilisä: Ed. Torven ym. toiv.al. n:o 322 lapsi-
36352: Kurssikirjallisuus: -    Ks. Yliopisto.                         lisän maksamisesta äidille neljännestä raskaus-
36353:                                                                 kuukaudesta lähtien. Liitteet X,11. s. 646. L.
36354: Kuumailmalämmitys: -          Ks. Rakennustoiminta.             Työv:aan 116.
36355: 
36356: Kuvataide: -     Ks. Taide.                                  Lapuanjoki: -      Ks. Perkaustyöt.
36357: 
36358: Kylmäpihlaja: -     Ks. Ruoppaustyöt.                        Laskuapulaiset: -      Ks. Metsäntutkimuslaitos.
36359: 
36360: Kymi: -      Ks. Oppikoulut.                                 Lastenhoito: -      Ks. Lapset.
36361: 
36362: Kymijoki: -     Ks. Sillat.                                  Lauritsala: -     Ks. Sillat.
36363: 
36364: Kyrönjoki: -      Ks. Perkaustyöt.                           Lehtorit: -     Ks. Oppikoulut.       Teknilliset oppilai-
36365:                                                                tokset.
36366: Kyrönsalmi: -     Ks. Sillat.
36367:                                                              Leimavero: Ed. Leinosen ym. lak.al. n:o 19 laiksi
36368: Kyröskoski: -     Ks. Sillat.                                   leimaverolain 10 § :n muuttamisesta. Liitteet
36369:                                                                 IV,10. s. 68. L. Vv:aan 70.
36370: Kämppäemännät: -        Ks. Metsätyöt.                       - Ed. Lahtelan lak.al. n:o 20 laiksi leimaverolain
36371:                                                                 muuttamisesta. Liitteet IV,u. s. 70. L. Vv:aan
36372: Käsityö: -     Ks. Oppikoulut.                                  70.
36373:                                                 Asialuettelo 1955.                                          11
36374: 
36375:     Ed. Suomisen ym. lak.al. n:o 21 laiksi leima-         -   Ed. Sepän ym. lak.al. n:o 27 laiksi liikevaihto-
36376:     verolain muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. 72.            verolain muuttamisesta. Liitteet IV,ts. s. 80.
36377:     L. Vv:aan 70.                                             L. Vv:aan 70.
36378: -   Ed. Suomisen ym. lak.al. n:o 22 laiksi leima-             Ed. L. Mattilan ym. lak.al. n:o 28 laiksi liike-
36379:     verolain muuttamisesta. Liitteet IV,13. s. 73.            vaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet
36380:     L. Vv:aan 70.                                             IV,19. s. 81. L. Vv:aan 70.
36381: -   Ed. S.-K. Kilven ym. lak.al. n:o 23 laiksi lei-           Ed. Tenhiälän ym. Iak.al. n: o 29 laiksi liike-
36382:     maverolain muuttamisesta. Liitteet IV,l4. s.              vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,20.
36383:     75. L. Vv:aan 70.                                         s. 82. L. Vv:aan 70.
36384:     Ed. Tuulin ym. toiv.al. n:o 69 tontin lainhuu-        -   Ed. Teirin ym. lak.al. n:o 30 laiksi liikevaihto-
36385:     toa koskevien leimaverolain säännösten muut-              verolain muuttamisesta. Liitteet IV,21. s. 84
36386:     tamisesta. Liitteet IV,s4. s. 163. L. Vv:aan              ja 85. L. Vv:aan 70.
36387:     101.                                                  -   Ed. L. Mattilan ym. lak.al. n:o 31 laiksi liike-
36388: -   Ed. L. Mattilan ym. toiv.al. n:o 70 leimavero-            vaihtoverolain 7 §:n muuttamisesta. Liitteet
36389:     lain 26 § :n tarkistamisesta. Liitteet IV,s5. s.          IV,22. s. 86. L. Vv:aan 70.
36390:     164. L. Vv:aan 101.                                   -   Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 78 pien- ja koti-
36391:                                                               teollisuuden vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
36392: Lennätin: -      Ks. Postilaitos.                             Liitteet IV,93. s. 174. L. Vv:aan 102.
36393:                                                           -   Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 79 rakennus-
36394:                                                               tarvikkeiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
36395: Lentokentät: Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 360 maa-
36396:    rärahasta lentokentän rakentamiseksi Kruunu-               Liitteet IV,94. s. 175. L. Vv:aan 102.
36397:                                                               Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 80 liikevaihtoveron
36398:    pyyn kuntaan. Liitteet XII,14. s. 703 ja 704.              poistamisesta maataloustraktorien metsävarus-
36399:    L. Kulkv:aan 118.
36400: - Ks. Puolustuslaitos.                                        teiden osalta. Liitteet IV,95. s. 177. L. Vv:aan
36401:                                                               102.
36402: Lesket: -      Ks. Asunnot.      Sotilasvammalaki.        -   Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 81 liikevaihto-
36403:                                                               veron poistamisesta eräiltä kalastusvälineiltä.
36404: Lestijoki: -     Ks. Perkaustyöt.                             Liitteet IV,96. s. 178. L. Vv:aan 102.
36405:                                                           -   Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 82 liikevaihtoveron
36406: Lievestuore: -     Ks. Sillat.                                poistamisesta moottorisahoilta. Liitteet IV,9 7.
36407:                                                               s. 179. L. Vv:aan 102.
36408: Liikennetarkastajat: -     Ks. Rautatiehallitus.          -   Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 83 liikevaihto-
36409:                                                               veron poistamisesta metsätyökaluilta. Liitteet
36410: Liikennetunneli: -     Ks. Hanko.                             IV,9s. s. 180. L. Vv:aan 102.
36411:                                                           -   Ks. Aisti vialliset.
36412: Liikennevahingot: Ed. Hakalan ym. toiv.al. n:o 9
36413:    moottoriajoneuvoa kuljettaneen henkilön vei-           Liikeyritykset: -     Ks. Vakuutus.
36414:    voittamisesta veri- ym. näytteiden antamiseen.
36415:    Liitteet II,7. s. 33. L. Lv:aan 98.                     Liikuntakasvatus: Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o
36416:    Ed. Hautalan ym. toiv.al. n:o 372 liikenne-                177 liikuntakasvatuskorkeakoulun perustami-
36417:    asetuksen muuttamisesta rautatietasoylikäytä-              sesta. Liitteet VIII,21. s. 445. L. Siv:aan 109.
36418:    väonnettomuuksien      ehkäisemiseksi.    Liitteet         Ks. Puolustuslaitos.
36419:    XII,26. s. 720. L. Kulkv:aan 118.
36420: - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 373 toimen-              Liitosalueet: -     Ks. Kunnallisverotus.
36421:    piteistä liikenneonnettomuuksien estämiseksi
36422:    rautatien tasoylikäytävillä. Liitteet XII,27. s.
36423:    721. L. Kulkv:aan 118.                                 Limingoja: -      Ks. Perkaustyöt.
36424: - Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 374 toimenpi-
36425:    teistä liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi          Lipeäkivi: -      Ks. Myrkyt.
36426:    rautatieylikäytävien kohdalla. Liitteet XII,2s.
36427:    s. 722. L. Kulkv:aan 118.                              Lisäkorvaus: -      Ks. Invaliidit.
36428: - Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 375 toimenpiteistä
36429:    liikenneonnettomuuksien estämiseksi rautatie-          Loimaa: -      Ks. Maamieskoulut. Sillat.
36430:    ylikäytävillä. Liitteet XII,29. s. 723 ja 725. L.
36431:    Kulkv:aan 118.                                         Loma: Ed. Keloveden ym. lak.al. n:o 80 laiksi
36432:                                                             vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet X,4. s.
36433: Liikenneyhteydet: -      Ks. Maantiet. Sillat.              629. L. Työv:aan 73.
36434:                                                           - Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 265 määrära-
36435: Liikevaihtovero: Ed. L. Mattilan ym. lak.al. n:o            hasta avustukseksi ja lainaksi Kotieläinhoita-
36436:    24 laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.             jain liitolle lomakeskuksen rakennuksia varten.
36437:    Liitteet IV,15. s. 76. L. Vv:aan 70.                     Liitteet IX,51. s. 563. L. Mtv:aan 113.
36438:    Ed. Haapasen ym. lak.al. n:o 25 laiksi liike-          - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 312 vuosiloma-
36439:    vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,16.            lain 8 §:n 3 momentin muuttamisesta. Liitteet
36440:    s. 78. L. Vv:aan 70.                                     X,7. s. 636. L. Työv:aan 115.
36441:    Ed. Väyrysen ym. lak.al. n:o 26 laiksi liike-            Ks. Virkamiehet.
36442:    vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,17.
36443:    s. 79. L. Vv:aan 70.                                   Lossit: -   Ks. Sillat.
36444: 12                                            Asialuettelo 1955.
36445: 
36446: 
36447: Lottakomennus: -       Ks. Virkamiehet.                     kään pienviljelysneuvojaopiston opetusohjelman
36448:                                                             tarkistamisesta. Liitteet IX,24. s. 528. L.
36449: Loviisa: -    Ks. Oppikoulut.                               1\Hv:aan 112.
36450: 
36451: Luonnontieteellinen toimikunta: -       Ks. Tutkimus·   Maanhankinta:        Ks. Eläkkeet.    Korvaus.   Lai-
36452:    työ.                                                   dun.
36453: Luontoiskorvaus: -      Ks. Voimalaitokset.             Maanlunastuslautakunnat: -      Ks. Eläkkeet.
36454: Luotontarve: -       Ks. Maatalous.
36455:                                                         Maanluovuttajat: -     Ks. Korvaus.
36456: Luottamusmiehet: Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o
36457:    317 esityksen antamisesta laiksi työntekijäin        Maanmittausinsinöörit: Ed. Sinkkosen ym. toiv.al.
36458:   ja heidän ammatillisten järjestöjensä valitse-          n:o 224 määrärahasta ylimääräisten maanmit-
36459:   main luottamusmiesten aseman ja oikeuksien              tausinsinöörien palkkaamiseksi kaakkoisrajan
36460:   turvaamisesta. Liitteet X,12. s. 641. L. Työv:aan       sekä Sallan rajan pirstomien tilojen selvittelyä
36461:    115.                                                   varten. Liitteet IX,10. s. 513. L. Mtv:aan 111.
36462: - Ks. Puolustuslaitos.
36463:                                                         Maanparannus: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o
36464: Länsi-Satakunta: -      Ks. Mielisairaat.                 232 maanparannuslainoja ja -avustuksia koske-
36465:                                                           vien määräysten muuttamisesta. Liitteet IX,ts.
36466: Lääkkeet: -     Ks. Apteekit.                             s. 521 ja 522. L. Mtv:aan 111.
36467:                                                         - Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 286 maanparan-
36468: Läänijako: Ed. österholmin ym. toiv.al. n:o 2             nusohjelman laatimisesta kuivatushankkeiden
36469:    esityksen antamisesta laiksi läänien luvusta.          toteuttamiseksi. Liitteet IX,72. s. 590. L.
36470:    Liitteet 1,7. s. 16 ja 17. L. Prv:aan 98.              1\Hv:aan 114.
36471: Lääninhallitukset: Ed. Seppälän ym. toiv.al. n:o         Maantiet: Ed. M. Mattilan ym. lak.al. n:o 58
36472:    20 lisäyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoar-             laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttami-
36473:    vioon eräiden lääninhallituksen virkojen palk-          sesta. Liitteet VII,13. s. 365. L. Ltv:aan,
36474:    kausluokkatarkistusta varten. Liitteet IV,35.           jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 71.
36475:    s. 108. L. Vv:aan 99.                                 - Ed. M. Mattilan ym. lak.al. n:o 59 laiksi tie-
36476:                                                            lain 93 § :n kumoamisesta. Liitteet VII,14. s.
36477: Lääninsairaalat: -     Ks. Sairaalat.                      366. L. Ltv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
36478:                                                            lausunto, 72.
36479:                                                         - Ed. Salorannan ym. toiv.al. n:o 160 tilusteistä
36480:                                                            annetun lain muuttamisesta. Liitteet VII,36.
36481:                           M.                               s. 402. L. Ltv:aan 106.
36482:                                                         - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 287 maanteiden
36483: Maalahti: -     Ks. Perkaustyöt.                           ja kuivatuskanavien rakentamisesta uusille asu-
36484:                                                            tustiloille ja asutusalueilla. Liitteet IX, 73. s.
36485: Maaltapako: -     Ks. Nuoriso.                             591. L. Mtv:aan 114.
36486:                                                         - Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 413 määrära-
36487: Maamieskoulut: Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 239             hasta runkoteiden tiepohjien lunastamista var-
36488:     määrärahasta isäntäopiston perustamiseksi Loi-         ten. Liitteet XII,67. s. 775. L. Kulkv:aan 120.
36489:     maan maamieskoulun yhteyteen. Liitteet IX,25.       - Ed. Sinkkosen ym. toiv.al. n:o 414 määrära-
36490:     s. 529. L. Mtv:aan 112.                                hasta maantiealueiden lunastamista varten.
36491: - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 240 määrärahasta             Liitteet XII,ss. s. 776. L. Kulkv:aan 120.
36492:     konehallin rakentamiseksi Loimaan maamies-          - Ed. Suonpään ym. toiv.al. n:o 415 mantiealuei-
36493:     koulun yhteyteen. Liitteet IX,26. s. 531. L.           den lunastamisesta johtuvien kustannusten suo-
36494:     Mtv:aan 112.                                           rittamisesta valtion varoista eräissä tapauk-
36495: - Ed. Sinkkosen ym. toiv.al. n:o 241 määrära-              sissa. Liitteet XII,69. s. 777. L. Kulkv:aan
36496:     hasta Parikkalan seudun maamieskoulun ra-              120.
36497:     kentamiseen. Liitteet IX,27. s. 532. L. Mtv:aan        Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 416 työttömyys-
36498:     112.                                                   töinä suoritettujen maantie- ja siltatöiden lop-
36499: - Ed. Kämäräisen ym. toiv.al. n:o 242 määrä-               puunsaattamisesta. Liitteet XII, 70. s. 778. L.
36500:     rahasta kiertävän maamieskoulun perustami-             Kulkv:aan 120.
36501:     seksi Ylä-Savoon. Liitteet IX,2s. s. 533. L.        - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 417 toimenpi-
36502:     Mtv:aan 112.                                           teistä valtakunnan uuden rajan katkomien,
36503: - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n:o 21 määrärahan               rajaseudun liikenteelle tarpeellisten tieyhteyk-
36504:     osoittamisesta työpajarakennuksen rakentami-           sien korjaamiseksi. Liitteet XII,71. s. 779. L.
36505:     seen Muuruveden maamieskoululle. Liitteet              Kulkv:aan 120.
36506:   ''IV,152. s. 242. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää       - Ed. Roineen ym. toiv.al. n:o 418 määrärahasta
36507:     Mtv:n lausunto, 74.                                    Loimaan kunnan Hirvikosken kylästä Metsä-
36508:                                                            maan kunnan kirkonkylään johtavan maantien
36509: Maamiesopistot: Ed. E. A. Saaren ym. toiv.al.              kunnostamiseen. Liitteet XII,72. s. 780. L.
36510:   n:o 238 Mustialan maamiesopiston ja Hyvin-               Kulkv:aan 120.
36511:                                                   Asialuettelo 1955.                                          13
36512: 
36513: -       Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 419 ns. nelos-         -  Ed. Keloveden ym. toiv.al. n:o 434 Lauritsalan
36514:         tien kunnostamisesta Hausjärven-Lammin-                 -Ampujalan maantien rakentamisesta. Liitteet
36515:         Padasjoen välisellä tienosalla. Liitteet XII, 73.       XII,ss. s. 796. L. Kulkv:aan 121.
36516:         s. 781. L. Kulkv:aan 120.                               Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 435 Savonlin-
36517: -       Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 420 maantieoikai-           nasta Sääruingin kunnan Pesingin kylään joh-
36518:         sun toimittamisesta Virojoen ja Haminan vä-             tavan tien ottamisesta valtion haltuun. Liit-
36519:         lillä. Liitteet XII,74. s. 782. L. Kulkv:aan            teet XII,so. s. 797. L. Kulkv:aan 121.
36520:         120.                                                    Ed. Salorannan ym. toiv.al. n:o 436 maantien
36521: -       Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 421 tutkimuk-             rakentamisesta Kauhajoen asemalta Jalasjärven
36522:         sen suorittamisesta maantien rakentamiseksi             Koskueelle. Liitteet XII,oo. s. 799. L. Kulk-
36523:         tiesuunnalla     Hämeenlinna-Rimmi-Punkalai-            v:aan 121.
36524:         dun. Liitteet Xll,75. s. 783. L. Kulkv:aan           - Ed. E. Saaren ym. toiv.al. n:o 437 määrära-
36525:         121.                                                    hasta Alavuden aseman lähelle rakennettavalle
36526: -       Ed. E. Kilven ym. toiv.al. n:o 422 määrära-             alikulkusillalle johtavien maanteiden rakenta-
36527:         hasta Lahden-Vääksyn maantien kunnostami-               miseen. Liitteet XII,ol. s. 800. L. Kulkv:aan
36528:         seksi. Liitteet Xll,76. s. 784. L. Kulkv:aan            121.
36529:         121.                                                 - Ed. E. Saaren ym. toiv.al. n:o 438 Kuortaneen
36530: -       Ed. E. Kilven ym. toiv.al. n:o 423 määrära-             -Lehtimäen-Soinin maantien rakentamisesta.
36531:         hasta Kopsuon tien kunnostamiseksi Asikkalan            Liitteet XII,o2. s. 801. L. Kulkv:aan 121.
36532:         kunnassa. Liitteet XII,77. s. 785. L. Kulkv:aan      - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 439 määrära-
36533:         121.                                                    hasta    Viitasaaren-Huopanan-Kannonkosken
36534: -       Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 424 määrärahasta           maantiellä olevien ns. Kämärinmäkien alenta-
36535:         Mankalan voimalaitoksen ja Iitin kunnan Ky-             IDiseksi ja niiden välillä olevien tiemutkien
36536:         mentaan kylän välisen maantien rakentami·               oikaisemiseksi. Liitteet Xll,93. s. 803. L.
36537:         seen. Liitteet XII,78. s. 786. L. Kulkv:aan             Kulkv:aan 121.
36538:         121.                                                 - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 440 maantien
36539: -       Ed. Lindqvistin ym. toiv.al. n:o 425 määrä-             rakentamisesta Pyhäjärven Hiidenkylän tiestä
36540:         rahasta tien uudelleen rakentamiseen Nastolan           Kojolan maantielle. Liitteet Xll,94. s. 804. L.
36541:         kunnan Ahtialan kylän kohdalla. Liitteet                Kulkv:aan 121.
36542:         Xll,79. s. 787. L. Kulkv:aan 121.                    - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 441 maantien ra-
36543: -        Ed. Rapion ym. toiv.al. n:o 426 määrärahasta           kentamisesta Lievestuoreelta Kupariin Laukaan
36544:          Tyrvään Virkatien risteyksen ja Punkalaitu-            kunnassa. Liitteet XII,95. s. 805. L. Kulk-
36545:          men Mäenpään välisen tieosuuden kunnosta-              v:aan 122.
36546:          mista varten. Liitteet XII,so. s. 788. L.           - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 442 valtatien ra-
36547:          Kulkv:aan 121.                                         kentamisesta Jyväskylän-Äänekosken välille.
36548: -        Ed. Rapion ym. toiv.al. n:o 427 määrärahasta           Liitteet XII,97. s. 808. L. Kulkv:aan 122.
36549:          Tyrvään-Nuupalan-Suodenniemen           maantien    - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 443 määrärahasta
36550:          kunnostamista varten. Liitteet XII,sl. s. 789.         Tallivirran kiertotien rakentamista varten.
36551:          L. Kulkv:aan 121.                                      Liitteet XII,97. s. 808. L. Kulkv:aan 122.
36552:                                                              - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 444 määrärahasta
36553: -        Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 428 Vaasan-Porin
36554:          välisen   runkotien    oikaisemisesta.   Liitteet      yhdystien rakentamiseksi Hankasalmen-Rauta-
36555:                                                                 lammin maantieltä Vanajan Itäkylän kunnan-
36556:          XII,s2. s. 790. L. Kulkv:aan 121.
36557:                                                                 tiehen. Liitteet XII,os. s. 809. L. Kulkv:aan
36558: -        Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o 429 Lavian pi-          122.
36559:          täjässä olevan Myöntäjän tien ottamisesta val-      - Ed. Kukkosen ym. toiv.al. n:o 445 Kaarnalam-
36560:          tion haltuun. Liitteet XII,s3. s. 791. L.              min pysäkille johtavan tien rakentamisesta.
36561:          Kulkv:aan 121.                                         Liitteet XII,oo. s. 810. L. Kulkv:aan 122.
36562: -        Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 430 tutkimuksen       - Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 446 toimenpiteistä
36563:          suorittamisesta maantien rakentamiseksi Hon-           Joensuun-Polvijärven-Juankosken         maantien
36564:          kajoelta Katkon ym. paikkakuntien kautta               kunnostamiseksi. Liitteet XII,100. s. 811. L.
36565:          Karvialle. Liitteet XII,s4. s. 792. L. Kulkv:aan       Kulkv:aan 122.
36566:          121.                                                - Ed. Lepistön ym. toiv.al. n:o 447 maantien
36567:     -    Ed. Pesosen ym. toiv.al. n:o 431 maantien ra-          rakennustöiden jatkamisesta Lestijärveltä Reis-
36568:          kentamisesta Sysmän kirkonkylästä Vehkasa-             järvelle. Liitteet XII,101. s. 812. L. Kulkv:aan
36569:          lon ja Judinsalon kautta Luhangan kirkon-              122.
36570:          kylään. Liitteet XII,s5. s. 793. L. Kulkv:aan       - Ed. A. Kinnusen ym. toiv.al. n:o 448 maan-
36571:          121.                                                   tien rakentamisesta Kalajoen-Sievin tieltä
36572:     -    Ed. Pesosen ym. toiv.al. n:o 432 maantien ra-          Raution kunnan Kärkiskylän kautta Ryöppään
36573:          kentamisesta Sysmän-Hartolan maantieltä Lii-           saareen. Liitteet XII,102. s. 813. L. Kulkv:aan
36574:          kolan ja Taipaleen kylien kautta Leppäkos-             122.
36575:          kelle. Liitteet XII,ss. s. 794. L. Kulkv:aan        - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 449 maantien ra-
36576:          121.                                                   kentamisesta Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitae
36577:     -    Ed. T. Kinnusen toiv.al. n-:o 433 yhdystien ra-        Kärsämäen       Venetpalon     kylään.   Liitteet
36578:          kentamisesta     Juvan-Virtasalmen      väliseltä      XII,l03. s. 814. L. Kulkv:aan 122.
36579:          maantieltä Joroisten-Juvan maantielle. Liit-        -- Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 450 Pattijoen
36580:          teet XII,s7. s. 795. L. Kulkv:aan 121.                 kunnassa olevan Kaaran kunnantien rakenta-
36581: 14                                            Asialuettelo 1955.
36582: 
36583: 
36584:      misesta. Liitteet XII,l04. s. 815. L. Kulk-         -   Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 465 yhdystien
36585:      v:aan 122.                                              rakentamisesta Kemijärveltä Jumiskon voima-
36586: -    Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 451 Pielisen-             laitoksen kautta Posiolie johtavan maantien ja
36587:      Riihivaaran kylätien raKentamisesta valtion             Aittoperän kylätien välille. Liitteet XII,119.
36588:      maantieksi. Liitteet XII,lo5. s. 816. L. Kulk-          s. 832. L. Kulkv:aan 123.
36589:      v:aan 122.                                          -   Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 466 maantien ra-
36590: -    Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 452 maantien              kentamisesta Ivalosta Inarinjärven rantaan_
36591:      rakentamisesta Kuhmon-Hyrynsalmen maan-                 Liitteet XII,120. s. 833. L. Kulkv:aan 123.
36592:      tiestä Iivantiiran ja Lentiiran kautta Kuhmon       -   Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 31 määrärahan
36593:      -Suomussalmen maantiehen. Liitteet XII,1o6.             osoittamisesta Rautjärven-Parikkalan maan-
36594:      s. 817. L. Kulkv:aan 122.                               tien rakennustöitä varten. Liitteet IV,l62. s.
36595: -    Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 453 maantien ra-          252. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
36596:      kentamisesta Kuhmon-Suomussalmen maan-                  lausunto, 74.
36597:      tiestä Xnättijärven etelä- ja itäpuolitae Kiima-    -   Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 32 määrärahan
36598:      vaaraan. Liitteet XII,l07. s. 818. L. Kulk-             osoittamisesta Kustavin saaristotien rakentami-
36599:      v:aan 122.                                              sen loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,163. s.
36600: -    Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 454 tutkimuksen           253. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
36601:      toimittamisesta maantien rakentamiseksi Risti-          lausunto, 74.
36602:      järven-Lentiiran ja siihen liittyvänä Kontio-       -   Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 34 määrärahan
36603:      mäen-Lentiiran tiesuunnalla. Liitteet XII,lOS.          osoittamisesta tieoikaisujen suorittamiseksi Hel-
36604:      s. 819. L. Kulkv:aan 122.                               singin-Hämeenlinnan        maantiellä.   Liitteet
36605: -    Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 455 maantien ra-          IV,165. s. 255. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
36606:      kentamisesta Pudasjärven Sarakylän Lehmi-               Kulkv:n lausunto, 75.
36607:      suon asutusalueelta Rannalle Kuhan-lmpiön           -   Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 35 määrärahan
36608:      maantielle. Liitteet XII,l09. s. 820. L. Kulk-          osoittamisesta Kelujärven-Tanhuan maantien
36609:      v:aan 122.                                              rakentamiseen. Liitteet IV,l66. s. 256. L.
36610: -    Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 456 maantien              Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
36611:      rakentamisesta Pudasjärven Kouvalta Taival-             75.
36612:      koskelle. Liitteet XII,uo. s. 821. L. Kulk-         -   Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 36 määrärahan
36613:      v:aan 122.                                              osoittamisesta Alakärpän-Sompujärven maan-
36614: -    Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 457 maantien              tien rakentamiseen. Liitteet IV,167. s. 257. L.
36615:      rakentamisesta Pudasjärven Kurenkylästä Tai-            Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
36616:      vaikosken Jurmun kylään. Liitteet XII,111.              75.
36617:      s. 822. L. Kulkv:aan 122.                           -   Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 37 määrärahan
36618: -    Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 458 toimenpiteistä        osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen maantien
36619:      Pudasjärven ja Utajärven kuntien välisen yh-            rakentamiseen. Liitteet IV,16S. s. 258. L.
36620:      dystien rakentamiseksi. Liitteet XII,112. s.            Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
36621:      823. L. Kulkv:aan 122.                                  75.
36622: -    Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 459 maantien        -   Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 38 määrärahan
36623:      rakentamisesta Suomussalmen-Kuusamon maan-              osoitamisesta Könkään-Tepaston tietyötä var-
36624:      tiestä Selkoskylän kautta Hossan maantiehen.            ten. Liitteet IV,169. s. 259. L. Vv:aan, jonka
36625:      Liitteet XII,113. s. 824. L. Kulkv:aan 122.             tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 75.
36626: -    Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 460 maantien ra-      -   Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 39 määrärahan
36627:      kentamisesta Ranuan kunnan keskustasta Simo-            osoittamisesta     Viirin-Vanttausjärven-Vian
36628:      Jarven eteläpäähän ja Rovaniemen kunnan                 maantietyötä varten. Liitteet IV,170. s. 260.
36629:      Pekkalasta mainitun järven pohjoispäähän joh-           L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau-
36630:      tavien maanteiden välille. Liitteet XII,114. s.         sunto, 75.
36631:      825. L. Kulkv:aan 122.                              -   Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 40 määrärahan
36632: -    Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 461 maantien              osoittamisesta Sahalahden-Kuhmalahden maan-
36633:      rakentamisesta Rovaniemen Saarenkylästä Ou-             tietyötä varten. Liitteet IV,l71. s. 261. L.
36634:      nasjokivartta     Markkasuvantoon.       Liitteet       Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
36635:      XII,115. s. 827. L. Kulkv:aan 123.                      75.
36636: -    Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 462 maantien          -   Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 41 määrärahan
36637:      rakentamisesta Vian asemalta Vanttausjärven             osoittamisesta maantietöiden jatkamiseksi Kuh-
36638:      maantielle. Liitteet XII,116. s. 828. L. Kulk-          moisten ja Jämsän välisellä ns. nelostien
36639:      v:aan 123.                                              alueella. Liitteet IV,112. s. 262. L. Vv:aan,
36640: -    Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 463 yhdysmaan-            jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 75.
36641:      tien rakentamisesta Seipäjärven kylätien ja         -   Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 42 määrärahan
36642:      Heinäperän kylätien välule. Liitteet XII,117.           osoittamisesta Peltovuoman-Nunnasen tietyötä
36643:      s. 829. L. Kulkv:aan 123.                               varten. Liitteet IV,173. s. 263. L. Vv:aan,
36644: -    Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 464 yhdystien             jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 75.
36645:      rakentamisesta      Sodankylän-Pelkosenniemen       -   Ecl. Pöykön ym. rah.al. n:o 43 määrärahan
36646:      maantien ja Rovaniemen-Sodankylän maan-                 osoittamisesta Tornion-Muonion maantien oi-
36647:      tiestä Orajärven kylään rakennetun kylätien             kaisutyötä varten Muonion kirkonkylän koh-
36648:      välille. Liitteet XII,us. s. 831. L. Kulkv:aan          dalla. Liitteet IV,l74. s. 264. L. Vv:aan, jonka
36649:      123.                                                    tulee pyytää Kulkv:n kausunto, 75.
36650:                                             Asialuettelo 1955.                                          15
36651: 
36652: -   Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 44 määrärahan       -   Ed Lindhin ym. toiv.al. n:o 246 määrärahasta
36653:     osoittamisesta Imatran kauppalan-Niskalam-            koulutalon rakentamista varten överby skola
36654:     min-Salosaaren tiesuunnan tutkimista varten.          för landsbygdens yrken nimiselle koululle.
36655:     Liitteet IV,175. s. 265. L. Vv:aan, jonka tulee       Liitteet IX,32. s. 538 ja 539. L. Mtv:aan 112.
36656:     pyytää Kulkv:n lausunto, 75.                      -   Ks. Rajaseutulisä.
36657: -   Ks. Polkutiet. Sillat.
36658:                                                       Maatalousosakeyhtiöt: -        Ks. Osakeyhtiöt.
36659: Maanviljelysinsinöörit: Ed. Partasen ym. toiv.al.
36660:   n:o 222 Kainuun maanviljelysinsinööripiirin pe-     Maataloustraktorit: -     Ks. Liikevaihtovero.
36661:   rustamisesta. Liitteet IX,s. s. 511. L. Mtv:aan
36662:   111.                                                Mainuajoki: -      Ks. Perkaustyöt.
36663: - Ed. Luukan toiv.al. n:o 223 määrärahasta
36664:   uusien peruapaikkaisten apulaismaanviljelysin-      Maistraatti: Ed. Hakalan lak.al. n:o 52 laiksi por-
36665:   sinöörin virkojen perustamiseksi. Liitteet IX,9.      mestarin, neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin
36666:   s. 512. L. Mtv:aan 111.                               vaalista annetun lain muuttamisesta. Liitteet
36667:                                                         VII,7. s. 358. L. Ltv:aan 71.
36668: Maarianhamina: -     Ks. Merenkulku.
36669:                                                       Maitotalous: Ed. Kämäräisen ym. toiv.al. n:o 266
36670: Maaseutu: -    Ks. Terveyssisaret. Vesijohdot.          toimenpiteistä maidon ja maitojalosteiden tuot-
36671:                                                         tajahinnan korottamiseksi tuotantokustannuk-
36672: Maatalous: Ed. Sepän ym. lak.al. n:o 72 laiksi          sia vastaavalle tasolle. Liitteet IX,52. s. 564.
36673:   maataloustuotannon kannattavuuden turvaami-           L. Mtv:aan 113.
36674:   sesta. Liitteet IX,3. s. 504. L. Mtv:aan 72.
36675: - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 98 määrärahasta      Majakat: -      Ks. Merenkulku.
36676:   Lapin läänin omavaraistumisen kannalta tar-
36677:   vittavan maatalouden ja pienteollisuuden pe-        Maksut: -      Ks. Apteekit.
36678:   ruslainoitukseen. Liitteet IV,113. s. 195. L.
36679:   Vv:aan 103.                                         Malminetsintä: Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 89
36680: - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 99 perusluoton          malmiesiintymien     tutkimusten jatkamisesta.
36681:   järjestämisestä pienviljelijäväestölle maatalou-      Liitteet IV,104. s. 186. L. Vv:aan 103.
36682:   den luotantarpeen tyydyttämiseksi. Liitteet
36683:   IV,114. s. 197. L. Vv:aan 103.                      Marjanviljely:       Ks. Puutarhat.
36684: - Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 284 halpakorkoisten
36685:   lainojen järjestämisestä tulvien aiheuttamista      Markkinointi:        Ks. Puutarhat.
36686:   vahingoista kärsimään joutuneille maanviljeli-
36687:   jöille. Liitteet IX,70. s. 587. L. Mtv:aan 114.     Matalikot: -     Ks. Ruoppaustyöt.
36688: - Ed. Lindhin ym. toiv.al. n:o 285 määrärahasta
36689:   avustuslainoiksi satovahinkoja kärsineille maan-    Matka-apurahat: -      Ks. Puolustuslaitos.
36690:   viljelijöille. Liitteet IX,71. s. 588 ja 589. L.
36691:   Mtv:aan 114.                                        Matkailu: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 219 Sär-
36692: - Ks. Ammattioppilaitokset. Eläintaudit. Kotita-        kän saaren avaamisesta yleisölle matkailukoh-
36693:   lous. Ojitus. Rajaseututoiminta. Tapaturmava-         teeksi. Liitteet VIII,63. s. 493. L. Siv:aan
36694:   kuutus.                                               111.
36695:                                                       - Ed. A. Leikolan ym. rah.al. n:o 4 määrärahan
36696: Maatalouskiinteistöt: -   Ks. Verotus.                  osoittamisesta matkailuliikenteen edistämiseen.
36697:                                                         Liitteet IV,135. s. 223. L. Vv:aan, jonka tulee
36698: Maatalouskoneet: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 12        pyytää Ulkv:n lausunto, 73.
36699:   määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maatalous-
36700:   traktorien omistajille metsätöissä tarvittavien     Matkakustannukset: -      Ks. Verotus. Xitiyshuolto.
36701:   lisälaitteiden hankintaa varten. Liitteet IV,143.
36702:   s. 233. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n         Meijerikoulut: Ed. Seppälän ym. toiv.al. n:o 255
36703:   lausunto, 73.                                         määrärahasta avustukseksi ja lainaksi Meijeri-
36704: - Ks. Maatalouskoulut.                                  ammattikoulujen kannatusyhdistykselle Hämeen-
36705:                                                         linnan meijerikoulun rakentamisesta aiheutunei-
36706: Maatalouskoulut: Ed. Jussilan ym. toiv.al. n:o          den velkojen hoitoon. Liitteet IX,41. s. 550.
36707:   243 tehokkaan maatalouskoneopetuksen järjes-          L. Mtv:aan 112.
36708:   tämisestä maatalouskouluissa. Liitteet IX,29.
36709:   s. 534. L. Mtv:aan 112.                             Meijerit: -     Ks. Eläintaudit.
36710: - Ed. Lindhin ym. toiv.al. n:o 244 määrärahasta
36711:   kurssitoiminnan jatkamiseksi Eriksgårdin kou-       Merenkulku: Ed. Kajatsalon toiv.al. n:o 363 li-
36712:   lutilalla Kirkkonummen kunnassa.      Liitteet        säyksestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon
36713:   IX,3o. s. 535 ja 536. L. Mtv:aan 112.                 uuden jäänsärkijän rakentamiseen.     Liitteet
36714: - Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 245 määrärahasta         XII,17. s. 708. L. Kulkv:aan 118.
36715:   Otavan maatalouskoulujen oppilasasuntolan ra-       - Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 364 määrära-
36716:   kentamiseen.   Liitteet IX,31. s. 537.      L.        hasta jäänsärkijän rakentamiseen.     Liitteet
36717:   Mtv:aan 112.                                          XII,18. s. 709. L. Kulkv:aan 118.
36718: 16                                            Asialuettelo 1955.
36719: 
36720:      Ed. Ryömän ym. toiv.al. n:o 365 määrärahasta        -   Ed. Korsbäekin ym. toiv.al. n:o 158 toimenpi-
36721:      jäänsärkijän rakentamiseksi Rauman ja Mänty-            teistä hirvikannan vähentämiseksi. Liitteet
36722:      luodon satamien talviliikenteen turvaamista             VII,34. s. 399 ja 400. L. Ltv:aan 106.
36723:      varten. Liitteet XII,t9. s. 710. L. Kulkv:aan       -   Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 159 ketuista
36724:      118.                                                    maksettavan tapporahan korottamisesta. Liitteet
36725: -    Ed. Larsonin ym. toiv.al. n:o 366 toimenpi-             VII,35. s. 401. L. Ltv:aan 106.
36726:      teistä toisen kelirikkoaluksen asettamisesta lii-
36727:      kenteeseen Turun ja Maarianhaminan sekä saa-        Metsätalous: - Ks. Elokuvat. Hirvet. Kuivatus-
36728:      riston välillä. Liitteet XII,20. s. 711 ja 712.       työt. Metsänhoito.
36729:      L. Kulkv:aan 118.
36730: -    Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 367 lisäyksestä
36731:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon sukeltajatut-      Metsätyökalut: -     Ks. Liikevaihtovero.
36732:      kimuksen suorittamiseksi Helsingistä itään joh-
36733:      tavalla saaristoväylällä Mustanhevosen koh-         Metsätyöt: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv.al. n:o
36734:      dalla. Liitteet XII,21. s. 713. L. Kulkv:aan          6 kämppäemäntien ja heidän apulaistensa palk-
36735:      118.                                                  kojen korottamisesta. Liitteet 1,11. s. 21. L.
36736: -    Ed. Henrikssonin ym. toiv.al. n:o 370 määrä-          Prv:aan 98.
36737:      rahasta majakan rakentamiseksi Pietarsaaren         - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 331 työkalukor-
36738:      edustalle. Liitteet XII,24. s. 716 ja 717. L.         vauksen käytäntöön ottamisesta metsätöissä.
36739:      Kulkv:aan 118.                                        Liitteet X,26. s. 657. L. Työv:aan 116.
36740: -    Ed. Wiekmanin ym. toiv.al. n:o 371 määrära-         - Ks. Maatalouskoneet. Tapaturmavakuutus. Ve-
36741:      hasta merimajakan rakentamista varten Kaila-          rotus.
36742:      niin. Liitteet XII,25. s. 718 ja 719. L. Kulk-
36743:      v:aan 118.                                          Metsätyöväki: -      Ks. Metsäntutkimuslaitos.
36744: 
36745:                                                          Metsävarusteet: -     Ks. Liikevaihtovero.
36746: Merimiehet: Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 318
36747:   merimiesten tapaturmasuojelua koskevan lain-           Metsäverotus: -      Ks. Verotus.
36748:   säädännön uudistamisesta. Liitteet X,t3. s. 642.
36749:   L. Työv:aan 115.                                       Miehikkälä: -      Ks. Rajaseututoiminta.
36750: Merivoimat: -       Ks. Puolustuslaitos.                 Mielisairaat: Ed. Ryömän ym. lak.al. n:o 38 laiksi
36751:                                                            mielisairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,t. s.
36752: Metsäjärjestöt: -     Ks. Elokuvat.                        289. L. Tv:aan 70.
36753:                                                          - Ed. E. Nurmisen ym. lak.al. n: o 39 laiksi mie-
36754: Metsäkoulut: Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 256             lisairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,2. s. 291.
36755:   metsäkoulun     perustamisesta   Hyrynsalmelle.          L. Tv:aan 71.
36756:   Liitteet IX,42. s. 551. L. Mtv:aan 113.                - Ed. Sarjalan ym. lak.al. n:o 40 laiksi mieli-
36757: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 16 määrärahan             sairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,s. s. 293.
36758:   osoittamisesta   metsänhoitokoulun perustami-            L. Tv:aan 71.
36759:   seksi Vihtiin. Liitteet IV,147. s. 237. L.             - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 120 Keski-Suo-
36760:   Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,               men mielisairaanhuoltotoimiston perustamisesta.
36761:   74.                                                      Liitteet VI,12. s. 313. L. Tv:aan 104.
36762:                                                          - Ed. Forsbergin ym. toiv.al. n:o 121 toimenpi-
36763:                                                            teistä väkivaltaisten mielisairaiden hoitoon ot-
36764: Metsänhoito: Ed. Laineen ym. lak.al. n:o 73 laiksi         tamista koskevien epäkohtien poistamiseksi.
36765:   metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muutta-            Liitteet VI,t3. s. 314 ja 315. L. Tv:aan 104.
36766:   misesta. Liitteet IX,4. s. 506. L. Mtv:aan 72.         - Ed. Ryömän ym. toiv.al. n:o 122 määrärahasta
36767: - Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 115 työttömyys-             Länsi- ja Pohjois-Satakunnan kuntien mielisai-
36768:   varojen käyttämisestä metsänhoidollisiin hak-            raalan rakentamista varten. Liitteet VI,14. s.
36769:   kauksiin yksityismetsissä. Liitteet IV,tso. s.           316. L. Tv:aan 104.
36770:   215. L. Vv:aan 104.                                    - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 123 määrärahasta
36771: - Ks. Metsäkoulut.                                         Oulun piirimielisairaalan laajentamista varten.
36772:                                                            Liitteet VI,t5. s. 317. L. Tv:aan 104.
36773: Metsänojitus: -      Ks. Ojitus.                         - Ks. Vajaamieliset.
36774: 
36775: Metsäntutkimuslaitos: Ed. E. A. Saaren ym. toiv.         Mieluskylä: -     Ks. Sillat.
36776:   al. n:o 165 metsätyöväen kysymysten erikois-
36777:   tutkijan viran ja sen haltijaa avustavan lasku-        Mikkeli: - Ks. Kotiteollisuus. Sairaalat. Tie- ja
36778:   apulaisen toimen perustamisesta metsäntutki-             vesirakennuspiirit.
36779:   muslaitokseen. Liitteet VIII,9. s. 427. L. Siv:aan
36780:   108.                                                   Mikrofilmaus: -      Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden
36781:                                                            Seura.
36782: Metsänuudistus: Ks. Verotus.
36783:                                                          Ministeriöt: -    Ks. Valtioneuvosto.
36784: Metsästys: Ed. Ryhdän lak.al. n:o 63 laiksi met-
36785:   sästyslain muuttamisesta. Liitteet VII,ts. s.          Moottoriajoneuvot: Ed. A. Leikolan ym. toiv.al.
36786:   373. L. Ltv:aan 72.                                      n:o 349 tutkimuksen toimittamisesta diesel-
36787:                                                   Asialuettelo 1955.                                         17
36788:     moottorien tarkoituksenmukaisen käytön vaati-           Nuorisoseurat: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o
36789:     mista toimenpiteistä. Liitteet XII,3. s. 691. L.          217 määrärahasta avustukseksi sivistystyötä
36790:     Kulkv:aan 117.                                            suorittaville nuorisoseuroille rakennus- ja kor-
36791: -   Ks. Liikennevahingot. Polttoaineet.                       jauskustannuksia varten. Liitteet VIII,61. s.
36792:                                                               489 ja 490. L. Siv:aan 111.
36793: Moottorisahat: -      Ks. Liikevaihtovero.
36794:                                                             Näyttämötaide:       Ks. Taide.
36795: Muhos: -      Ks. Sillat.
36796: Muistopatsaat: Ed. Henrikssonin ym. toiv.al. n:o
36797:   212 määrärahasta presidentti K. J. Ståhlbergin                                     0.
36798:   muistopatsaan      aikaansaamiseksi.   Liitteet
36799:   VIII,56. s. 483. L. Siv:aan 110.                          Obligatiot: -    Ks. Verotus.
36800: Murto-osa: -      Ks. Verotus.                              Ojitus: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 268 maara-
36801:                                                                rahasta Keskusmetsäseura Tapiolle metsäojituk-
36802: Museot: Ed. Mohelhn ym. toiv.al. n:o 214 Es-                   sen tutkimista varten. Liitteet IX,54. s. 567.
36803:   poon kunnassa olevan Tarvaspää-nimisen huvi-                 L. Mtv:aan 113.
36804:   lan muodostamisesta Akseli Gallen-Kallelan mu-            - Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 272 määrära-
36805:   seoksi. Liitteet VIII,5s. s. 485. L. Siv:aan                 hasta kuoletuslainoiksi maanviljelijäin ja pien-
36806:   110.                                                         viljelijäin koneyhtymille ja osuuskunnille sala-
36807:                                                                ojien kaivinkoneiden hankintaa varten. Liit-
36808: Musiikki: -     Ks. Taide.                                     teet IX,58. s. 571. L. Mtv:aan 113.
36809:                                                             - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 11 määrärahan
36810: Mustahevonen: -       Ks. Merenkulku.                          osoittamisesta !ainoiksi kaivinkoneiden osta-
36811:                                                                mista varten. Liitteet IV,l42. s. 232. L.
36812: Mustiala: -     Ks. Maamiesopistot.                            Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,
36813:                                                                73.
36814: Muuruvesi: -      Ks. Maamieskoulut.                        - Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 15 määrärahan
36815:                                                                osoittamisesta metsäntutkimuslaitokselle tutki-
36816: Muuttokorvaus: -       Ks. Virkamiehet.                        muksen suorittamiseksi koneellisen metsäojituk-
36817:                                                                sen soveltamisesta, erityisesti silmällä pitäen
36818: Myrkyt: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 140 myrk-                 Pohjois-Suomen, Pohjanmaan ja Kainuun suo-
36819:   kyasetuksen muuttamisesta lipeäkiven myynnin                 alueiden kuivattamista. Liitteet IV,146. s. 236.
36820:   ja käytön osalta. Liitteet VI,32. s. 340. L.                 L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,
36821:   Tv:aan 105.                                                  74.
36822:                                                             - Ks. Verotus.
36823: Myrskylänjoki: -      Ks. Perkaustyöt.
36824:                                                             Ooppera: Ed. Turusen ym. toiv.al. n:o 210 toimen-
36825: Myyntivoitto: -       Ks. Verotus.                            piteistä valtionoopperan perustamiseksi. Liit-
36826:                                                               teet VIII,54. s. 481. L. Siv:aan 110.
36827: Mäntyluoto: -      Ks. Merenkulku. Satamat.
36828:                                                             Opettajakorkeakoulu: Ed. Leinosen ym. toiv.al.
36829: Määräala: -      Ks. Verotus.                                 n:o 168 toimenpiteistä Oulun v. a. opettajakor-
36830:                                                               keakoulun vakinaistamiseksi. Liitteet VIII,12.
36831:                                                               s. 431. L. Siv:aan 108.
36832: 
36833:                             N.                              Opetuselokuvat: -    Ks. Elokuvat.
36834: 
36835: Naiset: -      Ks. Kotiteollisuus. Poliisi. Postilaitos.    Oppikoulut: Ed. österholmin ym. lak.al. n:o 67
36836:                                                               laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta anne-
36837: Neuvosmiehet: -      Ks. Maistraatti.                         tun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,4. s. 418
36838:                                                               ja 420. L. Siv:aan 72.
36839: Nimi: -     Ks. Sukunimi.                                   - Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 180 valtion op-
36840:                                                               pilaitosten lehtorinvirkojen lisäämisestä. Liit-
36841: Nimismiehet: -      Ks. Henkikirjoittajat.                    teet VIII,24. s. 449. L. Siv:aan 109.
36842:                                                             - Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 181 oppikou-
36843: Notaarit: -      Ks. Tuomiokapitulit.                         lunopettajien palkkauksen uudelleen järjestämi-
36844:                                                               sestä. Liitteet VIII,25. s. 451. L. Siv:aan
36845: Notariaattitodistukset: -        Ks. Leimavero.               109.
36846:                                                               Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 182 toimenpiteistä
36847: Nuoret työntekijät: -        Ks. Työväensuojelu.              yksityisten oppikoulujen opettajien saattami-
36848:                                                               seksi perhe-eläkelain alaisiksi. Liitteet VIII,26.
36849: Nuoriso: Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 325 nuori-              s. 452. L. Siv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n
36850:   son maaltapaon syiden selvittämisestä ja pois-              lausunto, 109.
36851:   tamisesta. Liitteet X,2o. s. 650. L. Työv:aan             - Ed. Malkamäen ym. toiv.al. n:o 183 valtion op-
36852:   116.                                                        pikoulujen käsityön ja kotitalouden opettajain
36853: 
36854: 3   E 159/55
36855: 18                                          Asialuettelo 1955.
36856: 
36857: 
36858:    aseman vakinaistamisesta. Liitteet VIII,21. s.      -   Ed. Karvikon ym. toiv.al. n:o 201 maarara-
36859:    543. L. Siv:aan 109.                                    hasta Turun yhteislyseon rakennustöiden aloit-
36860: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 184 eräiden vai·            tamista varten. Liitteet VIII,45. s. 471. L.
36861:    tion oppikouluihin siirtyneiden lehtoreiden pal-        Siv:aan 110.
36862:    velusajan laskemisesta. Liitteet VIII,2s. s. 454.   -   Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 9 määrärahan
36863:    L. Siv:aan 109.                                         osoittamisesta Järvenpään yhteiskoulun ottami-
36864: - Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 185 Kymin yh-             seksi valtion haltuun. Liitteet IV,140. s. 230.
36865:    teiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet        L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto,
36866:    VIII,29. s. 455. L. Biv:aan 109.                        73.
36867: - Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 186 Parkanon           -   Ks. Ylioppilastutkinto.
36868:    yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit-
36869:    teet VIII,so. s. 456. L. Siv:aan 109.               Oppilasasuntolat: -      Ks. Ammattikoulut. 1\Iaata-
36870:                                                          louskoulut.
36871: - Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o 187 toimenpi-
36872:    teistä Punkalaitumen yhteiskoulun ottamiseksi       Oravilahti: -     Ks. Kuivatustyöt.
36873:    valtion haltuun. Liitteet VIII,s1. s. 457. L.
36874:    Siv:aan 109.                                        Oriit: -   Ks. Hevoset.
36875: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 188 yksityisten
36876:    oppikoulujen valtionavun saamisen edellytysten      Orivirta: -     Ks. Sillat.
36877:    lieventämisestä. Liitteet VIII,s2. s. 458. L.
36878:    Siv:aan 109.                                        Osakesijoitukset: Ed. A. Leikolan ym. toiv.al.
36879: - Ed. Heikuran toiv.al. n:o 189 määrärahasta              n:o 114 toimenpiteistä pääomanmuodostuksen
36880:    keskikoulun perustamiseksi Karvian kuntaan.            lisäämiseksi ja piensäästäjien aseman turvaa·
36881:    Liitteet VIII,ss. s. 459. L. Siv:aan 109.              miseksi. Liitteet IV,129. s. 214. L. Vv:aan
36882:                                                           104.
36883: - Ed. Torven ym. toiv.al. n:o 190 lukioluokkien
36884:    perustamisesta Koillis-Pohjanmaan ja Kainuun
36885:    kunnallisista keskikouluista pääseviä lahjak-       Osakeyhtiöt: Ed. E. Leikolan ym. toiv.al. n:o 235
36886:    kaita oppilaita varten. Liitteet VIII,34. s. 460.     maatalousosakeyhtiöiden perustamisesta. Liit-
36887:    L. Siv:aan 109.                                        teet IX,21. s. 525. L. 1\Itv:aan 112.
36888: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 191 toimenpi-          Osuuskunnat: -       Ks. Ojitus.
36889:    teistä Posion kunnallisen keskikoulun toimin·
36890:    nan aloittamiseksi. Liitteet VIII,s5. s. 461. L.    Osuustodistukset: -     Ks. Verotus.
36891:    Siv:aan 109.
36892:    Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 192 määrärahasta      Otanmäki: -      Ks. Kaivosteollisuus.
36893:    kunnallisen keskikoulun perustamiseksi Kuiva-
36894:    niemen kuntaan. Liitteet VIII,36. s. 462. L.        Otava: -      Ks. 1\Iaatalouskoulut.
36895:    Siv:aan 109.
36896: - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 193 kunnallisen        Oulu: -    Ks. 1\Iielisairaat. Opettajakorkeakoulu.
36897:    kokeilukeskikoulun perustamisesta Pihtiputaan         Puhelin.
36898:    kuntaan. Liitteet VIII,37. s. 463. L. Siv:aan
36899:    109.                                                Oulujoki: -     Ks. Sillat.
36900: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 194 määrärahasta
36901:    kunnallisen keskikoulun perustamiseksi Taival-      Ounasjoki: -     Ks. Sillat.
36902:    koskelle. Liitteet VIII,ss. s. 464. L. Siv:aan
36903:    109.
36904: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 195 kunnallisen keski-
36905:    koulun toiminnan aloittamisesta Taivalkosken                                      P.
36906:    kunnassa. Liitteet VIII,39. s. 465. L. Siv:aan
36907:    109.                                                Padasjoki: -      Ks. Perkaustyöt.
36908: - Ed. Ikosen ym. toiv.al. n:o 196 Ilomantsin yh-
36909:    teiskoulun rakentamisesta yhteislyseoksi. Liit-     Pahojoki: -     Ks. Perkaustyöt.
36910:    teet VIII,4,0. s. 466. L. Siv:aan 109.
36911: - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 197 määrära-           Pakkolunastus: Ed. Tuulin lak.al. n:o 56 laiksi
36912:    hasta. Jyväskylän normaalilyseon lisärakennusta        kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta ylei-
36913:    varten. Liitteet VIII,41. s. 467. L. Siv:aan           seen tarpeeseen annetun lain muuttamisesta.
36914:    110.                                                   Liitteet VII,u. s. 363. L. Ltv:aan 71.
36915: - Ed. Hetemäen ym. toiv.al. n:o 198 määrära-           - Ed. Tuulin ym. lak.al. n:o 57 laiksi kiinteän
36916:    hasta lisäkoulurakennuksen rakentamiseksi Jy-          omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpee-
36917:    väskylän lyseolle. Liitteet VIII,42. s. 468. L.        seen annetun lain muuttamisesta. Liitteet
36918:    Siv:aan 110.                                           VII,12. s. 364. L. Ltv:aan 71.
36919: ·- Ecl. Frimanin ym. toiv.al. n:o 199 Kittilän yh-
36920:    teislyseon rakennustöiden aloittamisesta. Liit-     Palkat: -    Ks. Eläinlääkärit. Henkikirjoittajat.
36921:    teet VIII,43. s. 469. L. Siv:aan 110.                  Kotitalous. Lääninhallitukset. Metsätyöt. Oppi-
36922:    Ecl. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 200 lisäraken-       koulut. Poliisi. Puolustuslaitos. Rautatiehalli-
36923:    nuksen rakentamisesta Loviisan yhteislyseolle.         tus. Sairaanhoitajattaret. Tuomiokapitulit. Vir-
36924:    Liitteet VIII,44. s. 470. L. Siv:aan 110.              kamiehet.
36925:                                               Asialuettelo 1955.                                           19
36926: 
36927: Palkkatilasto: Ed. Seppälän ym. toiv.al. n:o 16         -   Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 307 määrära-
36928:    yleisen palkkatilaston kehittämisestä. Liitteet          hasta Kuolajoen perkaamiseen Sallan kunnassa.
36929:    IV,31. s. 104. L. Vv:aan 99.                             Liitteet IX,93. s. 613. L. Mtv:aan 115.
36930:                                                         -   Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 308 Limingojan
36931: Paloisvirta: -    Ks. Sillat.                               perkaamisesta Pyhäjoen kunnassa.       Liitteet
36932:                                                             IX,94. s. 614. L. Mtv:aan 115.
36933: Palvelusaika: -      Ks. Kotitalous. Oppikoulut. Vir·   -   Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 309 Lamujoen
36934:    kamiehet.                                                perkaamisesta Piippolan ja Pulkkilan kunnissa.
36935:                                                             Liitteet IX,95. s. 615. L. Mtv:aan 115.
36936: Papisto: -     Ks. Puolustuslaitos.                     -   Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 310 toimenpi·
36937:                                                             teistä Mainuajoen kosken perkaamiseksi. Liit-
36938: Parikkala: -      Ks. Maamieskoulut.                        teet IX,96. s. 616. L. Mtv:aan 115.
36939: Parkano: -       Ks. Oppikoulut.                        -   Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 311 toimenpi-
36940:                                                             teistä Iijoen perkaamiseksi. Liitteet IX,97. s.
36941: Parola: -     Ks. Puolustuslaitos.                          617. L. Mtv:aan 115.
36942: 
36943: Passit: -     Ks. Leimavero.                            Perushankinnat: -        Ks. Puolustuslaitos.
36944: 
36945: Patanajoki:        Ks. Perkaustyöt.                     Peruskuivatus:        Ks. Kuivatustyöt.
36946: Pellinkoski: -     Ks. Perkaustyöt.                     Peruslainoitus:       Ks. Maatalous.
36947: Pellon kylä: -      Ks. Sillat.
36948:                                                         Perusluotto:        Ks. Maatalous.
36949: Perhe-eläkelaki: -     Ks. Oppikoulut.
36950:                                                         Petoeläimet:        Ks. Metsästys. Poronhoito.
36951: Perhelisälaki: Ed. Brander·Wallinin ym. toiv.al.
36952:    n:o 320 perhelisälain täytäntöönpanossa ilmen·       Pienmetsät: -      Ks. Kuivatustyöt.
36953:    neiden epäkohtien poistamisesta. Liitteet X,15.
36954:    s. 644. L. Työv:aan 116.                             Pienpuu:           Ks. Puunjalostusteollisuus. Puuta-
36955:                                                            vara.
36956: Perkaustyöt: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 293
36957:    toimenpiteistä Lapuanjoen vesistöalueen tulva-       Pienteollisuus: Ed. N. Kaasalaisen ym. toiv.al.
36958:    suojelutöiden aloittamiseksi. Liitteet IX, 79. s.       n:o 100 toimenpiteistä pienteollisuuden tukemi-
36959:    598. L. Mtv:aan 114.                                    seksi sähkövoiman hankinnassa. Liitteet IV,ll5.
36960: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 294 toimenpiteistä           s. 198. L. Vv:aan 103.
36961:    Lappajärven ja Evijärven vedensäännöstelytyön        - Ks. Liikevaihtovero. Maatalous.
36962:    jatkamiseksi. Liitteet IX,so. s. 599. L. Mtv:aan
36963:    114.                                                 Pienviljelys: -     Ks. Maatalous. Ojitus.
36964: - Ed. Rankilan ym. toiv.al. n:o 295 määrärahasta
36965:    Evijärven ja Lappajärven vedensäännöstely-           Pietarsaari: -     Ks. Merenkulku.
36966:    työtä varten. Liitteet IX,s1. s. 600. L.
36967:    Mtv:aan 114.
36968:                                                         Pihtipudas: -      Ks. Oppikoulut.
36969: - Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 300 määrära-
36970:    hasta Myrskyiänjoen Hallilan alueen perkauk-
36971:                                                         Piippola: -      Ks. Perkaustyöt.
36972:    seen. Liitteet IX,s6. s. 606. L. Mtv:aan 115.
36973: - Ed. Lindqvistin ym. toiv.al. n:o 301 määrära-         Piirimielisairaalat: -     Ks. Mielisairaat.
36974:    hasta Peliinkosken perkaukseen Padasjoen kun-
36975:    nassa. Liitteet IX,s7. s. 607. L. Mtv:aan 115.       Pitkäjärvi: -      Ks. Kuivatustyöt.
36976: - Ed. Jussilan ym. toiv.al. n:o 302 määrärahasta
36977:    Laajoen-Pahojoen perkaukseen. Liitteet IX,ss.        Pohjanmaa: -       Ks. Ojitus.
36978:    s. 608. L. Mtv:aan 115.
36979: - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 303 Fallbäckenin         Pohjois-Karjala: - Ks. Ammattikoulut. Emäntä-
36980:    perkaustöiden aloittamisesta Maalahden kun-            koulut. Sairaanhoitajattaret.
36981:    nassa. Liitteet IX,s9. s. 609. L. Mtv:aan 115.
36982: - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 304 Kyrönjoen            Pohjois-Kymi: -      Ks. Sairaalat.
36983:    perkaamisesta. Liitteet IX,9o. s. 610. L.
36984:    Mtv:aan 115.                                         Pohjois-Satakunta: -       Ks. Mielisairaat. Sähkölai-
36985: - Ed. Lepistön ym. toiv.al. n:o 305 Lestijoen              tokset.
36986:    yläjuoksun perkaamisesta. Liitteet IX,91. s.
36987:    611. L. Mtv:aan 115.                                 Pohjois-Savo: -      Ks. Puunjalostusteollisuus.
36988: - Ed. Rankilan ym. toiv.al. n:o 306 toimenpiteistä
36989:    Patanajoen perkaamiseksi. Liitteet IX,92. s.         Pohjois-Suomi: - Ks. Karjatalous. Kuivatustyöt.
36990:    621. L. Mtv:aan 115.                                    Ojitus. Yliopisto.
36991: 20                                            Asialuettelo 1955.
36992: 
36993: 
36994: Pohjola-Norden: Ed. Henrikssonin ym. rah.al. n:o           neihin.     Liitteet XII,13. s. 701. L. Kulkv:aan
36995:    7 määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden              117.
36996:    r. y:n toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,138.
36997:    s. 227. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n          Pukuraha: -      Ks. Poliisi.
36998:    lausunto, 73.
36999:                                                         Pukutehdas: -       Ks. Puolustuslaitos.
37000: Poliisi: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 57 lisäyk-
37001:    sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon eräiden       Pul.kkila: -    Ks. Perkaustyöt.
37002:    poliisitoimenhaltijain palkkauksen tarkistamista
37003:    varten. Liitteet IV,72. s. 147. L. Vv:aan 101.       Punatauti: -      Ks. Karjatalous.
37004:    Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 58 määrärahasta
37005:    Tampereen ja Turun poliisien palkkausten ko-         Punkalaidun: -      Ks. Oppikoulut.
37006:    rottamiseen. Liitteet IV,73. s. 149. L. Vv:aan,
37007:    jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 101.              Puolanka: -      Ks. Rajaseututoiminta.
37008: - Ed Hosian ym. toiv.al. n:o 59 määrärahasta
37009:    pukurahan maksamiseksi poliisityössä palvele-        Puolustuslaitos: Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o
37010:    ville naiskonstaapeleille. Liitteet IV,74. s. 151.      332 esityksen antamisesta laiksi varojen osoit-
37011:    L. Vv:aan 101.                                          tamisesta puolustuslaitoksen perushankintoihin.
37012: - Ks. Irtolaiset.                                          Liitteet XI,l. s. 663. L. Puolv:aan 116.
37013:                                                         - Ed. Pasasen ym. toiv.al. n:o 333 toimenpiteistä
37014: Pol.kutiet: Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 45 maara-           puolustuslaitoksen teknilliseksi kehittämiseksi.
37015:    rahan osoittamisesta polkuteiden parantamiseen          Liitteet XI,2. s. 665. L. Puolv:aan 116.
37016:    Lapin läänissä. Liitteet IV,176. s. 266. L.
37017:                                                         - Ed. Pasasen ym. toiv.al. n:o 334 määrärahasta
37018:    Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
37019:                                                            puolustuslaitoksen kalusto- ja tarvikehankinto-
37020:    75.                                                     jen edellyttämiä tutkimuksia, kokeiluja ja mat-
37021: Polttoaineet: Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 347 toi-        koja varten. Liitteet XI,3. s. 668. L. Puolv:aan
37022:    menpiteistä moottoripolttoaineiden hinnan ta-           116.
37023:    soittamiseksi samaksi koko maassa. Liitteet          - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 335 toimenpi-
37024:    XII,1. s. 689. L. Kulkv:aan 117.                        teistä puolustusvoimien varikkojen siirtämiseksi
37025:                                                            kestäviin kalliosuojiin. Liitteet XI,4. s. 669.
37026: Polttopuu: -     Ks. Tullit.                               L. Puolv:aan 116.
37027:                                                         - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 336 määrära-
37028: Polttoturve: -    Ks. Sähkölaitokset.                      hasta Parolan varikkoalueen sotilasraiteen kun-
37029:                                                            nostamista varten. Liitteet XI,5. s. 670. L.
37030: Pori: -    Ks. Sairaanhoitajattaret.    Satamat.           Puolv:aan 116.
37031:                                                            Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 33i merivoi-
37032: Pormestari: -    Ks. Maistraatti.
37033:                                                            mien konemestarien aseman järjestämisestä.
37034: Poronhoito: Ed. Lahtelan ym. lak.al. n:o 74 laiksi         Liitteet XI,s. s. 671. L. Puolv:aan 116.
37035:    petoeläinten tappamien ja raatelemien porojen        - Ed. Tuulin ym. toiv.al. n:o 338 puolustuslai-
37036:    korvaamisesta. Liitteet IX,5. s. 507. L. Mtv:aan        toksen kantahenkilökunnan oikeuttamisesta tek-
37037:    72.                                                     nillisen koulutuksen saamiseen puolustuslaitok-
37038:                                                            sen palveluksessa ollessaan. Liitteet XI,7. s.
37039: Posio: -    Ks. Oppikoulut.                                672. L. Puolv:aan 116.
37040: Postilaitos: Ed. Hosian toiv.al. n:o 354 toimenpi-      - Ed. Pasasen ym. toiv.al. n:o 339 lisäyksestä
37041:    teistä Helsingin postikonttorin palveluksessa           vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon aluevalvojien
37042:    olevien naispostinkantajien aseman parantami-           palkkausta varten. Liitteet XI,s. s. 673. L.
37043:    seksi. Liitteet XII,s. s. 696. L. Kulkv:aan 117.        Puolv:aan 117.
37044: - Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 355 posti- ja          - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 340 lisäyksestä
37045:    lennätintalon rakentamisesta Haminaan. Liit-            vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon Sähkötek-
37046:    teet XII,9. s. 697. L. Kulkv:aan 117.                   nilliseen kouluun perustettavien virkojen ja
37047: - Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 356 posti- ja           toimien paikkaamista varten. Liitteet XI,9.
37048:    virastotalon rakentamisesta Karkkilaan. Liit-           s. 674. L. Puolv:aan 117.
37049:    teet XII,10. s. 698. L. Kulkv:aan 117.               - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 341 matka-apu-
37050: - Ed. Lindqvistin ym. toiv.al. n:o 357 määrära-            rahojen varaamisesta puolustusvoimien teolli-
37051:    hasta postitalon rakentamista varten Lahteen.           suuslaitosten ja valtion pukutehtaan työväes-
37052:    Liitteet XII,u. s. 699. L. Kulkv:aan 117.               tölle ja työnjohtajille. Liitteet XI,10. s. 675.
37053: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 358 postiautovari-           L. Puolv:aan 117.
37054:    kon     rakentamisesta Jyväskylään.      Liitteet    - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 342 määrärahasta
37055:    XII,12. s. 700. L. Kulkvaan 117.                        puolustuslaitoksen soittajiston palkkojen korot-
37056: - Ks. Puhelin.                                             tamiseksi. Liitteet XI,u. s. 676. L. Puolv:aan
37057:                                                            117.
37058: Postisäästöpankki:      Ks. Kunnat.                     - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 343 määrärahasta
37059:                                                            puolustuslaitoksen soittokuntien kapellimesta-
37060: Puhelin: Ed. Ryhdän ym. toiv.al. n:o 359 lisäyk-           rien ja ylikapellimestarin palkkauksen korotta-
37061:    sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon puhe-            miseksi. Liitteet XI,12. s. 678. L. Puolv:aan
37062:   lupaikkojen perustamiseksi Oulun ja Lapin lää-           117.
37063:                                              Asialuettelo 1955.                                               21
37064: -   Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 344 puolustuslai·          perustamisesta    Puukemia     Oy:n    teollisuus-
37065:     toksen ylimääräisten emännöitsijän        tointen       alueelle. Liitteet IV,121. s. 204. L. Vv:aan
37066:     muuttamisesta peruspalkkaisiksi. Liitteet XI,l3.        103.
37067:     s. 680. L. Puolv:aan 117.                           -   Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 14 määrärahan
37068: -   Ed. V. Virtasen ym. toiv.al. n:o 345 asevelvol·         osoittamisesta tieteellisen tutkimuksen suorit·
37069:     listen   päivärahan korottamisesta.      Liitteet       tamiseksi pienpuun käyttämisestä kansantalou-
37070:     XI,14. s. 681. L. Puolv:aan 117.                        dellisesti tarpeellisiksi valmisteiksi. Liitteet
37071: -   Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 346 asevelvol·         IV,145. s. 235. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
37072:     listen luottamusmiesjärjestelmän aikaansaami·           Mtv:n lausunto, 74.
37073:     sesta. Liitteet Xl,15. s. 682. L. Puolv:aan 117.
37074: -   Ed. Tuulin ym. rah.al. n:o 53 määrärahan osoit·     Puutarhat: Ed. Kähösen ym. toiv.al. n:o 280 maa·
37075:     tamisesta avustukseksi ulkomailla opiskeleville       rärahasta hedelmä- ja marjanviljelyn neuvon·
37076:     puolustuslaitokseen kuuluville henkilöille. Liit·     taa sekä tuotteiden markkinoimisen ohjaamista
37077:     teet IV,184. s. 275. L. Vv:aan, jonka tulee pyy·      varten. Liitteet IX,66. s. 582. L. Mtv:aan
37078:     tää Puolv:n lausunto, 76.                             114.
37079: -   Ed. Tuulin ym. rah.al. n:o 54 määrärahan osoit·     - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 281 määrärahasta
37080:     tamisesta radiovastaanottimien hankkimiseksi          avustuksiksi ja lainoiksi paikallisten puutarha-
37081:     kasarmeihin. Liitteet IV,ls5. s. 276. L. Vv:aan,      tuotevarastojen rakentamista varten. Liitteet
37082:     jonka tulee pyytää Puolv:n lausunto, 76.              IX,67. s. 583. L. Mtv:aan 114.
37083: -   Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 55 määrärahan
37084:     osoittamisesta puolustusvoimain liikuntakasva·      Puutavara: Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o 102 toi·
37085:     tukseen. Liitteet IV,l86. s. 277. L. Vv:aan,          menpiteistä pienpuutavaran menekin lisäämi-
37086:     jonka tulee pyytää Puolv:n lausunto, 76.              seksi. Liitteet IV,117. s. 200. L. Vv:aan 103.
37087: -   Ed. Tuulin ym. rah.a1. n:o 56 määrärahan osoit·     - Ed. M. Mattilan ym. toiv.al. n:o 103 toimen-
37088:     tamisesta armeijan urheilutoiminnan edistämi·         piteistä pienpuun menekin lisäämiseksi ja sen
37089:     seksi. Liitteet IV,187. s. 280. L. Vv:aan, jonka      käytön turvaamiseksi. Liitteet IV,us. s. 201.
37090:     tulee pyytää Puolv:n lausunto, 76.                    L. Vv:aan 103.
37091: -   Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 57 määrärahan           Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 104 toimenpi-
37092:     osoittamisesta kolmen alemman palkkausluokan          teistä pienpuun käyttömahdollisuuksien ja me-
37093:     sotilaspastorinviran perustamiseksi puolustusvoi·     nekin lisäämiseksi. Liitteet IV,119. s. 202. L.
37094:     miin. Liitteet IV,188. s. 281. L. Vv:aan, jonka       Vv:aan 103.
37095:     tulee pyytää Puolv:n lausunto, 76.
37096: -   Ed. Tiitun ym. rah.al. n:o 58 määrärahan osoit-     Pyhäjoki: -    Ks. Perkaustyöt. Sillat.
37097:     tamisesta Kauhavan Ilmasotakoulun kiitoradan
37098:     rakentamiseen. Liitteet IV,189. s. 283. L.          Pysyväisluontoiset toimet: -       Ks. Virkamiehet.
37099:     Vv:aan, jonka tulee pyytää Puolv:n lausunto,
37100:     76.                                                 Pyydykset: -    Ks. Kalastus.
37101: 
37102: Puukemia Oy: -      Ks. Puunjalostusteollisuus.         Päiväraha: -    Ks. Puolustuslaitos.
37103: 
37104: Puumalansalmi: -     Ks. Sillat.                        Pääomanmuodostus: -       Ks. Osakesijoitukset.
37105: 
37106: Puumarkkinatiede: -     Ks. Yliopisto.
37107: 
37108: Puunjalostusteollisuus: Ed. Hautalan ym. toiv.al.
37109:                                                                                  R.
37110:    n:o 93 toimenpiteistä puunjalostus· tai muun         Radio: -    Ks. Puolustuslaitos.
37111:    teollisuuden aikaansaamiseksi Haapajärvelle.
37112:    Liitteet IV,lOS. s. 190. L. Vv:aan 103.              Rajahinta: -    Ks. Kalakauppa.
37113: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 94 valtion puun-
37114:    jalostuslaitoksen perustamisesta Inarin kuntaan.     Rajaseutulisä: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 237
37115:    Liitteet IV,109. s. 191. L. Vv:aan 103.                 rajaseutulisän maksamisesta kaikille harvaan
37116: - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 95 valtion puun-            asutuissa ja syrjäseutujen kunnissa olevien koti·
37117:    jalostusteollisuuslaitoksen perustamisesta Kemi-        talous-, maatalous· ja kotiteollisuusoppilaitosten
37118:    järvelle. Liitteet IV,uo. s. 192. L. Vv:aan             opettajille. Liitteet IX,z3. s. 527. L. Mtv:aan
37119:    103.                                                    112.
37120: - Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 96 valtion puun-
37121:    jalostuslaitosten rakentamisesta Kuhmoon. Liit-      Rajaseututoiminta: Ed. Sinkkosen ym. toiv.al. n:o
37122:    teet IV,111. s. 193. L. Vv:aan 103.                     269 eräiden kaakkoisen rajaseudun kuntien
37123: - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 97 valtion puun·            saattamisesta maataloudellisen rajaseututoimin-
37124:    jalostuslaitoksen rakentamisesta Tornion Röyt-          nan piiriin. Liitteet IX,55. s. 568. L. Mtv:aan
37125:    tään. Liitteet IV,112. s. 194. L. Vv:aan 103.           113.
37126: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 105 pienpuuta             - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 270 toimenpiteistä
37127:    käyttävän teollisuuden perustamisesta Pohjois-          Virolahden ja Miehikkälän kuntien liittämi-
37128:    Savoon. Liitteet IV,12o. s. 203. L. Vv:aan              seksi rajaseututoiminnan piiriin. Liitteet IX,56.
37129:    103.                                                    s. 569. L. Mtv:aan 113.
37130: - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 106 pienpuuta         - Ed. Ikosen ym. toiv.al. n:o 271 toimenpiteistä
37131:    raaka-aineenaan käyttävän teollisuuslaitoksen           Juuan, Ristijärven ja Puolangan kuntien liit-
37132:     22                                             Asialuettelo 1955.
37133: 
37134: 
37135:          tämiseksi rajaseututoiminnan pnrnn. Liitteet           -    Ed. Sundmanin toiv.al. n:o 380 lisäyksestä
37136:          IX,57. s. 570. L. Mtv:aan 113.                               vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon Loviisan-
37137:          Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 13 määrärahan                  Lahden kapearaiteisen rautatien lunastamiseksi
37138:          osoittamisesta Puolangan, Ristijärven ja Juuan               valtiolle. Liitteet XII,34. s. 733 ja 735. L.
37139:          kuntien liittämiseksi maataloudellisen rajaseu·             Kulkv:aan 119.
37140:          tutoiminnan piiriin. Liitteet IV,144. s. 234. L.       -    Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 381 maarara-
37141:          Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto,                  hasta Parikkalan-Onkamon ratasuunnan ko-
37142:          73.                                                         neellista tutkimusta varten. Liitteet XII,35. s.
37143:                                                                      737. L. Kulkv:aan 119.
37144: ;Rakennuskoneet: -         Ks. Rakennustoiminta.
37145:                                                              -       Ed. Kauhasen ym. toiv.al. n:o 382 Parikkalan
37146:     Rakennusmestarit: -     Ks. Virkamiehet.                         -Onkamon radan rakentamisesta.          Liitteet
37147:                                                                      XII,36. s. 738. L. Kulkv:aan 119.
37148:     Rakennustarvikkeet: -     Ks. Liikevaihtovero.           -       Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o 383 Saarijärven
37149:                                                                      -Haapamäen rautatien rakentamisesta. Liit-
37150: Rakennustoiminta: Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o                      teet XII,s7. s. 740. L. Kulkv:aan 119.
37151:   162 toimenpiteistä ns. kuumailmalämmityssys·                       Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 384 Jyväskylän-
37152:   teemin tutkimiseksi ja sen käytäntöön ottami-                      Suolahden radan uusimisesta. Liitteet XII,ss.
37153:   sen edistämiseksi. Liitteet VII,ss. s. 405. L.                     s. 742. L. Kulkv:aan 119.
37154:   Ltv:aan 108.                                                       Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 385 Jyväskylän
37155: - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 329 toimenpiteistä                   -Suolahden-Haapajärven rautatien rakentami-
37156:   ns. Arava-rahoituksessa ja -rakennustoiminnassa                    sesta liikennekelpoiseen kuntoon.       Liitteet
37157:   olevien epäkohtien poistamiseksi. Liitteet X,24.                   XII,39. s. 744. L. Kulkv:aan 119.
37158:   s. 654. L. Työv:aan 116.
37159: - Ed. Tuulin ym. toiv.al. n:o 330 määrärahasta               -       Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 386 Äänekosken
37160:   !ainoiksi rakennusurakaitsijoille tai konevuok-                    -HaapaJärven rautatien tiepohjan lunastus-
37161:   raamaille rakennuskoneiden hankkimista var-                        hinnan korvaamisesta. Liitteet XII,40. s. 745.
37162:                                                                      L. Kulkv:aan 119.
37163:   ten. Liitteet X,25. s. 656. L. Työv:aan 116.
37164:                                                              -       Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 387 rautatien
37165: Rakenteellinen väestönsuojelu: -        Ks. Väestönsuo-              rakentamisesta Oulun-Seinäjoen radalta Vaa-
37166:   jelu.                                                              saan. Liitteet XII,41. s. 746. L. Kulkv:aan
37167:                                                                      119.
37168: Rangaistukset: -        Ks. Kuolemanrangaistus. Rikos-       -       Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 388 määrä-
37169:   laki.                                                              rahasta Kyröskoskelta Seinäjoelle rakennetta-
37170:                                                                      van rautatielinjan koneellista tutkimista var-
37171: Raskaus: -        Ks. Lapsilisä.                                     ten. Liitteet XII,42. s. 747. L. Kulkv:aan 119.
37172:                                                              -       Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 389 rautatien ra-
37173: Ratapihat: -        Ks. Satamat.                                    kentamisesta Otanmäen malmialueelta Oulun-
37174:                                                                      Vaalan rautatielle. Liitteet XII,43. s. 748. L.
37175: Rauma: -         Ks. Merenkulku.                                     Kulkv:aan 119.
37176:                                                                      Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 390 rautatien ra-
37177: Rautatiehallitus: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 23                   kentamisesta Kemijärven asemalta Taivalkos-
37178:   rautatiehallituksen tariffiosaston tilastotoimis-                 kelle. Liitteet XII,44. s. 749. L. Kulkv:aan
37179:   ton konttoriapulaisten palkkausten korottami-                     119.
37180:   sesta. Liitteet IV,ss. s. 112. L. Vv:aan 99.               -      Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 391 varasto-
37181: - Ed. Tuulin ym. toiv.al. n:o 376 lisäyksestä vuo-                  rakennuksen rakentamisesta valtionrautateiden
37182:   den 1955 tulo- ja menoarvioon rautatiehallituk-                   Turun varastolle. Liitteet XII,45. s. 751. L.
37183:   sen 1 luokan liikennetarkastajien palkkauksen                     Kulkv:aan 119.
37184:   korottamiseksi. Liitteet XII,so. s. 727. L.                -      Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 392 toimenpiteistä
37185:   Kulkv:aan 118.                                                    veturi- ja tallihenkilökunnan huoltorakennuksen
37186:                                                                     aikaansaamiseksi Turkuun. Liitteet XII,46. s.
37187: Rautatiet: Ed. Hiltusen ym. toiv.al. n:o 348 tutki-                 752. L. Kulkv:aan 119.
37188:   muksen toimittamisesta tavaran kuljetuskustan-             -      Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 396 alikäytä-
37189:   nusten tasoittamismahdollisuuksista.     Liitteet                 vän rakentamisesta Järvenpään aseman etelä-
37190:   XII,2. s. 690. L. Kulkv:aan 117.                                  puolelle. Liitteet XII,5o. s. 757. L. Kulkv:aan
37191: - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 377 lisäyksestä                   119.
37192:   vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon Loviisan-                 -      Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 397 rautatieali-
37193:   Lahden kapearaiteisen rautatien lunastamiseksi                    käytävän rakentamisesta Kymin aseman lähelle
37194:   valtiolle. Liitteet XII,31. s. 729. L. Kulkv:aan                  Karhulan kauppalan alueella. Liitteet XII,51.
37195:       118.                                                          s. 758. L. Kulkv:aan 119.
37196: -     Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 378 Lahden-          -       Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 26 määrärahan
37197:       Loviisan rautatien ostamisesta valtiolle. Liit-               osoittamisesta Huopalahden-Ojakkalan rauta-
37198:       teet Xll,32. s. 730. L. Kulkv:aan 118.                        tien rakentamiseen. Liitteet IV,l57. s. 247. L.
37199: -     Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 379 Lahden-                   Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
37200:       Loviisan rautatien ottamisesta valtion haltuun.               74.
37201:       Liitteet XII,33. s. 731 ja 732. L. Kulkv:aan          -       Ed. Tuulin ym. rah.al. n:o 27 määrärahan osoit-
37202:       118.                                                          tamisesta Lappeenrannan-Luumäen radan oi-
37203:                                                 Asialuettelo 1955.                                               23
37204: 
37205:       kaisutyötä varten. Liitteet IV,158. s. 248. L.      -     Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 117 Pohjois-Ky-
37206:       Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,              men sairaalan ottamisesta valtion haltuun.
37207:       74.                                                       Liitteet VI,9. s. 309. L. Tv:aan 104.
37208:       Ed. Tuulin ym. rah.al. n:o 28 määrärahan osoit-     -     Ed. Wickmanin ym. toiv.al. n:o 118 määrära·
37209:       tamisesta Kouvolan-Utin rataosan rakentami·               hasta uusia lääkärin- ja hoitajanvirkoja varten
37210:       seksi kaksiraiteiseksi. Liitteet IV,159. s. 249.          Helsingin yleisessä sairaalassa rintakirurgisten
37211:       L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau·                paikkojen puutteen poistamiseksi.        Liitteet
37212:       sunto, 74.                                                VI,1o. s. 310 ja 311. L. Tv:aan 104.
37213: -     Ed. Leinosen rah.al. n:o 29 määrärahan osoit-       -     Ed. V. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 126 lisä-
37214:       tamisesta Oulun-Kuusamon rautatien maasto·                rakennuksen hankkimisesta Mikkelin lääninsai-
37215:       tutkimukseen Pudasjärven-Tai vaikosken osalta.            raalalle. Liitteet VI,ls. s. 322. L. Tv:aan 104.
37216:       Liitteet IV,160. s. 250. L. Vv:aan, jonka tu-       -     Ed. Järven ym. toiv.al. n:o 127 määrärahasta
37217:       lee pyytää Kulkv:n lausunto, 74.                          synnytys· ja naistentautiosaston rakentamiseksi
37218: -     Ed. Tuulin ym. rah.al. n:o 30 määrärahan osoit-           Oulun     lääninsairaalan   yhteyteen.   Liitteet
37219:       tamisesta rataosaston työ· ja varastorakennuk-            Vl,19. s. 323. L. Tv:aan 104.
37220:       sen rakentamiseksi Kouvolaan. Liitteet IV,161.      -     Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 128 määrärahasta
37221:       s. 251. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n             Tampereen keskussairaalan rakentamista var-
37222:       lausunto, 7 4.                                            ten. Liitteet VI,20. s. 325. L. Tv:aan 104.
37223: -     Ks. Liikennevahingot. Satamat.                      -     Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o 129 toimenpi·
37224:                                                                 teistä Jyväskylässä o•evan valtion invaliidisai-
37225: Ravikilpailut: -        Ks. Hevoskilpailut.                     raalan laajentamiseksi. Liitteet VI,21. s. 327.
37226:                                                                 L. Tv:aan 105.
37227: Rikkaruohot: -         Ks. Kasvitaudit.                   -     Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 131 toimenpi-
37228:                                                                 teistä sädehoitoerikoispaikkojen lisäämiseksi.
37229: Rikoslaki: Ed. Innalan ym. lak.al. n:o 6 laiksi                 Liitteet VI,23. s. 329. L. Tv:aan 105.
37230:    rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta. Liit-          -     Ed. Suomisen ym. toiv.al. n:o 323 toimenpi-
37231:    teet Il,L s. 27. L. Lv:aan 69.                               teistä invaliidihuoltosairaaloiden ja ammatti-
37232:                                                                 oppilaitosten toimihenkilöiden aseman vakiin-
37233: Rintakirurgia.: -        Ks. Sairaalat.                         nuttamisesta. Liitteet X,1s. s. 647. L. Työv:aan
37234:                                                                 116.
37235: Rintamasotilaat: -         Ks. Asunnot.                   -     Ks. Mielisairaat.
37236: Ristijärvi: -        Ks. Rajaseututoiminta.                Sairaanhoitajattaret: Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o
37237:                                                               132 määrärahasta valtion palveluksessa olevien
37238: Rovaniemi: -           Ks. Geologinen tutkimustoimisto.       koulutettujen sairaanhoitajien palkkausten ko-
37239:   Koti talous.                                                rottamiseksi. Liitteet Vl,24. s. 330. L. Tv:aan
37240:                                                               105.
37241: Rukouslauantai: -         Ks. Huvit.                       - Ed. Kajalan ym. toiv.al. n:o 133 lisäyksestä
37242:                                                               vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon sairaanhoi-
37243: Runni: -          Ks. Emäntäkoulut.                           tajakurssien järjestämiseksi Lahdessa, Savon-
37244:                                                               linnassa ja Vaasassa. Liitteet VI,25. s. 331. L.
37245: Ruoppaustyöt: Ed. Jaakkolan ym. rah.al. n:o 47                Tv:aan 105.
37246:   määrärahan osoittamisesta Kylmäpihlajan väy-             - Ed. Ikosen ym. toiv.al. n:o 134 Pohjois-Karja-
37247:   lällä olevan matalikon poistamiseksi. Liitteet              lan sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun vakinais-
37248:   IV,178. s. 269. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää               tamisesta. Liitteet VI,26. s. 332. L. Tv:aan
37249:   Kulkv:n lausunto, 75.                                       105.
37250:                                                            - Ed. Brander-Wallinin ym. toiv.al. n:o 135 mää-
37251: Ruuskala: -         Ks. Karjanhoitokoulut.                    rärahasta koulutalon rakentamiseksi Porin sai·
37252:                                                               raanhoitaja-terveyssisarkoululle. Liitteet VI,2 7.
37253: Röyttä: -         Ks. Puunjalostusteollisuus.                 s. 333. L. Tv:aan 105.
37254:                                                            - Ks. Asunnot.
37255: 
37256:                                                            Salaojitus: -       Ks. Ojitus.
37257:                                  s.
37258:                                                            Salla: -      Ks. Maanmittausinsinöörit. Perkaustyöt.
37259:     Saaristo: -    Ks. Merenkulku.
37260:                                                               Salmi: -   Ks. Sillat.
37261:     Sahat: -      Ks. Liikevaihtovero.
37262:                                                               Salminsilta: -    Ks. Sillat.
37263:     Saimaa: -      Ks. Sillat.
37264:                                                            Sanginjoki: -        Ks. Sillat.
37265:     Sairaalat: Ed. Ryömän ym. lak.al. n:o 36 laiksi
37266:        keskussairaaloiden rakentamisesta annetun lain         Satakunta: -     Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
37267:        sekä kansakoulunopettajien valmistuksen lisää-
37268:        misestä ja tehostamisesta annetun lain muutta-         Satamat: Ed. Tuulin ym. toiv.al. n:o 361 tutki·
37269:        misesta annetun lain kumoamisesta. Liitteet               muksen toimittamisesta satamien lisäämisen,
37270:        IV,27. s. 98. L. Vv:aan 70.                               laajentamisen ja uudistamisen sekä satamako-
37271: 24                                            Asialuettelo 1955.
37272: 
37273: 
37274:      neiden ja ·laitteiden uudishankintojen tar·        Sillat: Ed. Roineen ym. toiv.al. n:o 395 määrä-
37275:      peesta. Liitteet XII,15. s. 705. L. Kulkv:aan         rahasta ylikäytäväsillan rakentamiseen Helsin-
37276:      118.                                                   gin-Porin valtatielle Loimaan kauppalan koh-
37277: -    Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 362 määrärahasta           dalle. Liitteet XII,49. s. 756. L. Kulkv:aan
37278:      avustuksiksi vientisatamia ylläpitäville kun-          119.
37279:      nille. Liitteet XII,l6. s. 706 ja 707. L.          - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 398 maantieylikäy-
37280:      Kulkv:aan 118.                                         täväsillan rakentamisesta Lievestuoreen ase-
37281: -    Ed. Ryömän ym. toiv.al. n:o 368 määrärahasta           malle. Liitteet XII,52. s. 759. L. Kulkv:aan
37282:      lainaksi Porin kaupungille Mäntyluodon sata·           119.
37283:      man huoltorakennuksen rakentamista varten.         - Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 399 maantiesil-
37284:      Liitteet XII,22. s. 714. L. Kulkv:aan 118.             lan rakentamisesta Kymijoen yli Iitinvirran los-
37285: -    Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 369 määrärahasta          sipaikalle. Liitteet XII,53. s. 760. L. Kulkv:aan
37286:      Kaskisten sataman laajennustöitä varten. Liit-
37287:                                                             119.
37288:      teet XII,2s. s. 715. L. Kulkv:aan 118.
37289: -    Ed. Roineen ym. toiv.al. n:o 393 määrärahasta      - Ed. N. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 400 määrä-
37290:      Turun sataman ratapihan laajentamiseen. Liit-          rahasta Vammaskosken sillan levittämistä var-
37291:      teet XII,47. s. 753. L. Kulkv:aan 119.                 ten. Liitteet XII,54. s. 761. L. Kulkv:aan 120.
37292:                                                         - Ecl. Raipalan ym. toiv.al. n:o 401 Kyröskosken
37293: Satovahingot: -       Ks. Maatalous.                        sillan rakentamistyön loppuun saattamisesta.
37294:                                                             Liitteet XII,55. s. 762. L. Kulkv:aan 120.
37295: Satunnainen myyntivoitto: -        Ks. Verotus.         - Ecl. Hamaran ym. toiv.al. n:o 402 Kyrönsalmen
37296:                                                             sillan saattamisesta liikennettä vastaavaan kun-
37297:                                                             toon. Liitteet XII,56. s. 763. L. Kulkv:aan
37298: Savonlinna: -      Ks. Sairaanhoitajattaret. Seminaa-
37299:                                                             120.
37300:    rit.
37301:                                                         - Ecl. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 403 mantie-
37302:                                                             sillan rakentamisesta Puumalansalmeen. Liit-
37303: Savonranta: -       Ks. Sillat.
37304:                                                             teet XII,57. s. 764. L. Kulkv:aan 120.
37305:                                                         - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 404 sillan ai-
37306: Seerurnlaitos: Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o 124           kaansaamisesta Orivirran salmeen Savonrannan
37307:    valtion seerumlaitoksen sijoittamisesta Jyväs-           kunnassa. Liitteet XII,5s. s. 765. L. Kulkv:aan
37308:    kylään. Liitteet Vl,16. s. 319. L. Tv:aan 104.           120.
37309: - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 125 valtion see-        - Ed. Hiltusen ym. toiv.al. n:o 405 Orivirran
37310:    rumlaitoksen rakentamisesta Sisä-Suomeen. Liit-          maantiesillan rakentamisesta. Liitteet XII,59. s.
37311:    teet VI,17. s. 320. L. Tv:aan 104.                       767. L. Kulkv:aan 120.
37312:                                                         - Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 406 Salmin sil-
37313: Sementtitehtaat: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv.            lan rakentamisesta Ikaalisten kunnassa. Liit-
37314:   al. n:o 109 sementtitehtaan perustamisesta Ko-            teet XII,6o. s. 768. L. Kulkv:aan 120.
37315:   larin kuntaan. Liitteet IV,l24. s. 208. L.            - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 407 määrärahasta
37316:   Vv:aan 104.                                               Suolahden-Koiviston maantien silta töihin. Liit-
37317:                                                             teet XII,61. s. 769. L. Kulkv:aan 120.
37318: Seminaarit: Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 169        - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 408 määrärahasta
37319:   toimenpiteistä opettajaseminaarin ja siihen yh-           sillan rakentamiseksi Hännilänsalmen lossipai-
37320:   distetyn talousopettajain valmistuslaitoksen pe-          kalle. Liitteet XII,62. s. 770. L. Kulkv:aan
37321:   rustamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet VIII,13.        120.
37322:   s. 432. L. Siv:aan 108.                               - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 409 sillan raken-
37323: - Ed. V. Virtasen ym. toiv.al. n:o 170 toimen-              tamisesta Pyhäjoen yli Haapajärven pitäjän
37324:   piteistä Savonlinnan seminaarin rakennushank-             Mieluskylän kohdalle. Liitteet XII,63. s. 771.
37325:   keen toteuttamiseksi. Liitteet VIII,14. s. 433.           L. Kulkv:aan 120.
37326:   L. Siv:aan 108.                                       - Ed. Torven ym. toiv.al. n:o 410 sillan rakenta-
37327:                                                             misesta Oulujoen yli Muhoksen kunnan Laita-
37328:                                                             saaren kylässä Sanginjoen kylään johtavalla
37329: Sibelius-arkisto: -     Ks. Arkistot.                       maantiellä. Liitteet XII,64. s. 772. L. Kulkv:aan
37330:                                                             120.
37331: Siikajärvi: -      Ks. Järvenlaskut.                    - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 411 sillan raken-
37332:                                                             tamisesta Kemijärven-Lehtolan-Posion maan-
37333: Siipikarja: Ks. Kotieläintaudit.                            tiellä oleviin Kaisan- ja Lantunginsalmeen.
37334:                                                             Liitteet XII,65. s. 773. L. Kulkv:aan 120.
37335: Siirtolaiset: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 10 so-      - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 412 sillan raken-
37336:    siaaliavustajan viran perustamisesta Suomen              tamisesta Tornionjoen yli Pellon kylän koh-
37337:    Tukholman suurlähetystöön. Liitteet III,l. s.            dalle. Liitteet XII,66. s. 774. L. Kulkv:aan
37338:     39. L. Ulkv:aan 98.                                     120.
37339:                                                         - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 33 määrärahan
37340: Siirtoväki: -      Ks. Asunnot.                             osoittamisesta Palaisvirran sillan rakentami-
37341:                                                             seen. Liitteet IV,164. s. 254. L. Vv:aan, jonka
37342: Siitosoriit: -     Ks. Hevoset.                             tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 74.
37343:                                                             Ecl. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 46 määrärahan
37344: Silakka: -       Ks. Kalakauppa.                            osoittamisesta Kemiön saaren ja mantereen vä-
37345:                                                    Asialuettelo 1955.                                                  25
37346:         listen liikenneyhteyksien parantamiseksi. Liit-         tämään elatusapua          suorittamaan veivoitetun
37347:         teet IV,t77. s. 267. L. Vv:aan, jonka tulee             miehen sukunimeä.          Liitteet II,o. s. 32. L.
37348:         pyytää Kulkv:n lausunto, 75.                            Lv:aan 98.
37349: -       Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 48 määrärahan
37350:         osoittamisesta Saimaan kanavan yli johtavan          Suojelulainsäädäntö:           Ks. 'l'yöväensuojelu.
37351:         maantiesillan rakentamista varten Lauritsalan
37352:         kauppalassa. Liitteet IV,t79. s. 270. L. Vv:aan,     Suojärvi: -       Kuivatustyöt.
37353:         jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 75.
37354: -       Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 49 määrärahan           Suolahti:       Ks. Sillat.
37355:         osoittamisesta sillan rakentamiseksi Sirviölän
37356:         salmen lossipaikalle. Liitteet IV,tso. s. 271.       Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Ed. Tenhiälän
37357:         L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau·              toiv.al. n:o 211 määrärahasta Suomalaisen Kir·
37358:         sunto, 75.                                              jallisuuden Seuran kansanrunousarkiston käsi-
37359: -       Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 50 määrärahan                kirjoituskokoelmien mikrofilmaamista varten.
37360:         osoittamisesta Salmen sillan rakentamiseen.             Liitteet VIII,55. s. 482. L. Siv:aan 110.
37361:         Liitteet IV,t81. s. 272. L. Vv:aan, jonka tu·
37362:         lee pyytää Kulkv:n lausunto, 75.                     Suomen Akatemia: -            Ks. Tutkimustyö.
37363: 
37364: Sirviölänsalmi: -         Ks. Sillat.                        Suomen Ulkomaankauppaliitto: -             Ks. Tiedoitus-
37365:                                                                 toiminta.
37366: Sisäasiainministeriö: Ed. Tuulin ym. toiv.al. n:o            Suomussalmi: -        Ks. Kotitalous.
37367:    146 eräiden virkojen perustamisesta sisäasiain-
37368:    ministeriön väestönsuojeluasiainosastoon. Liit·           Suot: -      Ks. Kuivatustyöt. Ojitus.
37369:    teet VII,22. s. 380. L. Ltv:aan 105.
37370:                                                              Suu- ja sorkkatauti: -         Ks. Eläintaudit.
37371: Sisä-Suomi: -         Ks. Seerumlaitos.
37372:                                                              Syrjäseudut: -       Ks. Rajaseutulisä.
37373: Sivistystoiminta: -         Ks. Karjalan talo.
37374:                                                              Sädehoito: -       Ks. Sairaalat.
37375: Soittokunnat: -         Ks. Puolustuslaitos.
37376:                                                              Sähkö: -      Ks. Pienteollisuus.      Voimalaitokset.
37377: Sokeat: -          Ks. Aistivialliset.
37378:                                                              Sähkölaitokset: Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 108
37379: Sosiaa.liavustajat: -       Ks. Siirtolaiset.                   polttoturvetta käyttävän sähkölaitoksen perus·
37380:                                                                 tamisesta Pohjois-Satakuntaan. Liitteet IV,t23.
37381: Sosiaalihuolto: Ed. Pasasen ym. toiv.al. n:o 328                s. 206. L. Vv:aan 103.
37382:    sosiaalityöntekijäin koulutuksen uudistamisesta
37383:    yksilön huoltoa silmällä pitäen. Liitteet X,2s.           Sähköteknillinen koulu: -          Ks. Puolustuslaitos.
37384:    s. 653. L. Työv:aan 116.
37385:                                                               Särkkä: -     Ks. Matkailu.
37386: Sotainvaliidit: -         Ks. Asunnot.    Invaliidit.
37387:                                                              Sääennustus: Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 267
37388: Sotalesket: -         Ks. Asunnot.                              määrärahasta ns. keskipitkän sääennustuksen
37389:                                                                 aikaansaamiseksi. Liitteet IX,53. s. 566. L.
37390: Sotilaspastorit:          Ks. Puolustuslaitos.                  Mtv:aan 113.
37391: 
37392: Sotilasvammalaki: Ed. Heinosen ym. lak.al. n:o                Säästöt: -    Ks. Inflatio. Osakesijoitukset.
37393:    77 laiksi sotilasvammalain muuttamisesta. Liit-
37394:    teet X,t. s. 623. L. Työv:aan 72.
37395: - Ed. Huttusen ym. lak.al. n:o 78 laiksi sotilas-
37396:    vammalain soveltamisesta eräisiin vahingoittu·
37397:    neisiin ja sairastuneisiin sekä heidän omai-
37398:                                                                                            T.
37399:    siinsa annetun lain muuttamisesta. Liitteet                Taide: Ed. Turusen ym. toiv.al. n:o 216 toimen-
37400:    X,2. s. 625. L. Työv:aan 72.                                  piteistä korkeamman musiikki-, kuva- ja näyt-
37401:                                                                  tämötaidekasvatuksen uudistamiseksi. Liitteet
37402: Sotkamo: -          Ks. Emäntäkoulut.                            VIII,so. s. 487. L. Siv:aan 110.
37403: 
37404:     Ståhlberg, K. J.: -     Ks. Muistopatsaat.                Taivalkoski: -      Ks. Järvenlaskut. Oppikoulut.
37405: 
37406:     Sukeltajat: -     Ks. Merenkulku.                         Talletukset: -     Ks. Verotus.
37407: 
37408: Sukunimi: Ed. Sukselaisen lak.al. n:o 9 laiksi no-            Talouselämä: -      Ks. Kunnat. Ulkomaankauppa.
37409:    peammasta menettelystä sukunimen muuttami-
37410:    sessa. Liitteet II,4. s. 30. L. Lv:aan 69.                 Talouskoulut: -     Ks. Kotitalous.
37411: - Ed. InnaJan ym. toiv.al. n:o 8 avioliiton ulko-
37412:    puolella syntyneen lapsen oikeuttamisesta käyt-            Talousopettajat: -      Ks. Seminaarit.
37413: 
37414:     4   E 159/55
37415: 26                                               Asialuettelo 1955.
37416: 
37417: 
37418: Talviliikenne:       Ks. Merenkulku.                           L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ulkv:n lau-
37419:                                                                sunto, 73.
37420: Tampere: -       Ks. Poliisi. Sairaalat.                   -   Ks. Ulkomaankauppa.
37421: 
37422: Tapaturmat: -      Ks. Merimiehet. Tapaturmavakuu-         Tie- ja vesirakennuspiirit: Ed. Heikuran ym. toiv.
37423:   tus.                                                        al. n:o 350 Satakunnan tie- ja vesirakennus-
37424:                                                               piirin perustamisesta. Liitteet XII,4. s. 692. L.
37425:                                                               Kulkv:aan 117.
37426: Tapaturmavakuutus: Ed. M. Leskisen ym. toiv.al.
37427:    n:o 261 esityksen antamisesta työnantajan pa-           - Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 351 Satakunnan
37428:                                                               tie- ja vesirakennuspiirin perustamisesta. Liit-
37429:    kollisesta metsä- ym. töissä käytettäviä hevo-             teet XII,5. s. 693. L. Kulkv:aan 117.
37430:    sia koskevasta tapaturmavakuutuksesta. Liit-
37431:                                                            - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 352 Satakunnan
37432:    teet IX,47. s. 558. L. Mtv:aan 113.
37433:                                                               tie- ja vesirakennuspiirin perustamisesta. Liit-
37434: - Ed. Jaakkolan ym. toiv.al. n:o 319 tapaturma-               teet XII,s. s. 694. L. Kulkv:aan 117.
37435:    vakuutusturvan saamisesta oman perheen jäse-            - Ed. V. Virtasen ym. toiv.al. n:o 353 toimenpi-
37436:    nille maatilatalouden piirissä sattuvien tapa-             teistä Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin va-
37437:    turmien varalta. Liitteet X,14. s. 643. L.                 kinaistamiseksi. Liitteet XII,7. s. 695. L.
37438:    Työv:aan 116.                                              Kulkv:aan 117.
37439:                                                            - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 51 määrärahan
37440: Tapporahat: -      Ks. Metsästys.                             osoittamisesta Lapin tie- ja vesirakennuspiirin
37441:                                                               autotallin rakentamista varten Ivaloon. Liit-
37442: Tariffiosasto: -     Ks. Rautatiehallitus.                     teet IV,182. s. 273. L. Vv:aan, jonka tulee
37443:                                                               pyytää Kulkv:n musunto, 75.
37444: Tarkastuskarjakot: -       Ks. Eläkkeet.                   - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 52 määrärahan
37445:                                                                osoittamisesta Kittilän tiemestaritukikohdan
37446: Tarvaspää: -       Ks. Museot.                                 autotallin rakentamiseen. Liitteet IV,183. s.
37447:                                                                274. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
37448: Tarvikehankinnat: -       Ks. Puolustuslaitos.                 lausunto, 75.
37449: 
37450: Tasoylikäytävät: -       Ks. Liikennevahingot.             Tiemestaritukikohdat: -          Ks. Tie- ja vesiraken-
37451:                                                               nuspiirit.
37452: Teknillinen henkilökunta:           Ks. Virkamiehet.
37453:                                                            Tiet: -     Ks. Maantiet.
37454: Teknillinen koulutus: -      Ks. Puolustuslaitos.
37455:                                                            Tieteellinen tutkimustyö: -        Ks. Tutkimustyö.
37456: Teknilliset oppilaitokset: Ed. A. Leikolan ym. toiv.
37457:    al. n:o 202 määrärahasta uusien lehtorinvirko-          Tiilikkajärvi: -     Ks. Kuivatustyöt.
37458:    jen perustamiseksi teknillisiin oppilaitoksiin.
37459:    Liitteet VIII,46. s. 472. L. Siv:aan 110.               Tilustiet: -     Ks. Maantiet.
37460: 
37461: Teollisuus: Ed. Tuulin ym. toiv.al. n:o 111 tuonti-        Toimen haltijat: -       Ks. Virkamiehet.
37462:    lupien saannin helpottamisesta kone- ja väline-
37463:    hankintoihin karjalaista alkuperää oleville,            Tornio: -      Ks. Puunjalostusteollisuus.
37464:    alueluovutuksen johdosta tuotantolaitoksensa
37465:    menettäneille teollisuuslaitoksille. Liitteet IV,126.   Tornionjoki: -     Ks. Sillat.
37466:    s. 211. L. Vv:aan 104.
37467: - Ks. Puolustuslaitos. Puunjalostusteollisuus.              Traktorit: -     Ks. Liikevaihtovero.     Maatalousko-
37468:                                                                neet.
37469: Terveyssisaret: Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 136           Tukholma: -      Ks. Siirtolaiset.
37470:    toimenpiteistä maaseudulla vallitsevan terveys-
37471:    sisarten puutteen poistamiseksi. Liitteet VI,28.
37472:    s. 334. L. Tv:aan 105.                                  Tullit: Ed. Heijakaen ym. toiv.al. n:o 101 riittä-
37473: - Ks. Sairaanhoitajattaret.                                   vän tullisuojan aikaansaamisesta kotimaiselle
37474:                                                               polttopuulle. Liitteet IV,116. s. 199. L. Vv:aan
37475:                                                               103.
37476: Tiedoitustoiminta: Ed. Forsbergin ym. toiv.al. n:o         - Ks. Aistivialliset.
37477:    11 Suomea koskevan valistustoiminnan paran-
37478:    tamisesta ulkomailla. Liitteet III,2. s. 40 ja          Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Kytän ym. lak.al. n:o
37479:    42. L. Ulkv:aan 98.                                        10 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
37480: - Ed. E. A. Saaren ym. toiv.al. n:o 12 valtion                sesta muuttamisesta. Liitteet IV,l. s. 53. L.
37481:    avustuksen myöntämisestä Suomen Ulkomaan-                  Vv:aan 69.
37482:    kauppaliitolle ulkomaille suuntautuvan julkaisu-        - Ed. Kytän ym. lak.al. n:o 11 laiksi tulo- ja
37483:    toiminnan tukemiseksi. Liitteet III,s. s. 44.              omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,2.
37484:    L. Ulkv:aan 98.                                            s. 54. L. Vv:aan 69.
37485: - Ed. A. Leikolan ym. rah.al. n:o 3 määrärahan             - Ed. L. Mattilan ym. lak.al. n:o 12 laiksi tulo-
37486:    osoittamisesta ulkomaille suuntautuvaa tiedoi-             ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet
37487:    tustoimintaa varten. Liitteet IV,134. s. 222.              IV,s. s. 56. L. Vv:aan 69.
37488:                                             Asialuettelo 1955.                                            27
37489: 
37490: -   Ed. Karvikon ym. lak.al. n:o 13 laiksi tulo·       Työm.atkakustannukset: -     Ks. Verotus.
37491:     ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami·
37492:     sesta. Liitteet IV,4. s. 58. L. Vv:aan 69.         Työttömyys: Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 3 toi-
37493: -   Ed. Sauran ym. lak.al. n:o 14 laiksi tulo· ja        menpiteistä työttömyyden torjumiseksi ja lie·
37494:     omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.       ventämiseksi annetun valtioneuvoston päätök·
37495:     Liitteet IV,5. s. 60. L. Vv:aan 69.                  sen muuttamisesta työntekijöille maksettavan
37496: -   Ed. Eskolan ym. lak.al. n:o 15 laeiksi tulo· ja      asumiserolisän osalta. Liitteet l,s. s. 18. L.
37497:     omaisuusverolain sekä maalaiskuntain kunnal·         Prv:aan 98.
37498:     lishallilmosta annetun asetuksen muuttamisesta.    - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 4 työllisyyden
37499:     Liitteet IV,6. s. 62. L. Vv:aan, jonka tulee         turvaamiseksi järjestetyissä töissä maksetun
37500:     pyytää Ltv:n lausunto, 69.                           asumiserolisän korottamisesta. Liitteet 1,9. s.
37501: -   Ed. A. Leikolan ym. lak.al. n:o 16 laeiksi tulo·     19. L. Prv:aan 98.
37502:     ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta    - Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 5 tutkimuksen
37503:     kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin·        toimittamisesta siitä, miten kuntien osuutta
37504:     nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit·       työttömyystöiden järjestämisessä voitaisiin vä-
37505:     teet IV,7. s. 64. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää       hentää. Liitteet 1,10. s. 20. L. Prv:aan 98.
37506:                                                        - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 5 määrärahan osoit-
37507:     Ltv:n lausunto, 69.
37508:                                                          tamisesta työttömyyden torjunnasta kunnille
37509: -   Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 84 Lapin lää·         aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Liit-
37510:     nin alueella olevien asukkaiden ja yhteisöjen         teet IV,136. s. 224. L. Vv:aan, jonka tulee
37511:     vapauttamisesta määräajaksi valtion tulo· ja          pyytää Ltv:n lausunto, 73.
37512:     omaisuusverosta. Liitteet IV,99. s. 181. L.        - Ks. Metsänhoito.
37513:     Vv:aan 102.
37514:                                                        Työvelvolliset: -   Ks. Sotilasvammalaki.
37515: Tulvat: -     Ks. Maatalous. Perkaustyöt.
37516:                                                        Työvoima: -     Ks. Hallitusmuoto.
37517: Tuomiokapitulit: Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o
37518:    22 toimenpiteistä tuomiokapitulien notaarien
37519:   palkkojen korottamiseksi. Liitteet IV,37. s.         Työväensuojelu: Ed. Torven ym. toiv.al. n:o 313
37520:   111. L. Vv:aan 99.                                     esityksen antamisesta kansainvälisissä sopimuk·
37521:                                                          sissa edellytettyä tasoa vastaavaksi nuorten
37522:                                                          työntekijäin suojelulainsäädännöksi.     Liitteet
37523: Tuomiokunnat: Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 7              X,s. s. 637. L. Työv:aan 115.
37524:   määrärahasta Kankaanpään tuomiokunnan pe·            - Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 315 lasten ja nuor·
37525:   rustamiseksi. Liitteet 11,5. s. 31. L. Vv:aan           ten henkilöiden työhön käyttämistä ja työai·
37526:    98.                                                   kaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
37527:                                                           Liitteet X,to. s. 639. L. Työv:aan 115.
37528: Tuontiluvat: -     Ks. Teollisuus.                     - Ks. Merimiehet.
37529: 
37530: Tuotantolaitokset: -     Ks. Teollisuus.               Työväestö: -     Ks. Luottamusmiehet.       Puolustus·
37531:                                                           laitos.
37532: Tuottajahinta: -     Ks. Maitotalous.
37533: 
37534: Turku: -    Ks. Merenkulku. Oppikoulut. Poliisi.
37535:    Satamat.                                                                    u.
37536: Turve: -    Ks. Voimalaitokset.                        Ulkomaankauppa: Ed. A. Leikolan ym. rah.al. n:o
37537:                                                           2 määrärahan osoittamisesta ulkomaankaupan
37538: Tutkimustyö: Ed. Junnilan ym. rah.al. n:o 6 maa·          edistämiseen. Liitteet IV,l33. s. 220.    L.
37539:    rärahan osoittamisesta tieteellisen tutkimustyön       Vv:aan, jonka tulee pyytää Ulkv:n lausunto,
37540:    tukemiseen. Liitteet IV,137. s. 225. L. Vv:aan,        73.
37541:    jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 73.
37542: - Ks. Puunjalostusteollisuus.                          Ulkomaankauppaliitto: -      Ks. Tiedoitustoiminta.
37543: 
37544: Työaika: Ed. Suonpään ym. lak.al. n:o 79 laiksi        Ulkomaat:   -    Ks. Puolustuslaitos.   Tiedoitustoi·
37545:   työaikalain muuttamisesta. Liitteet X,s. s. 627.        minta.
37546:   L. Työv:aan 73.
37547: - Ks. Kaivosteollisuus. Työväensuojelu.                Ulosottolaki: Ed. Rapion ym. lak.al. n:o 8 laiksi
37548:                                                           ulosottolain muuttamisesta. Liitteet II,a. s. 29.
37549:                                                           L. Lv:aan 69.
37550: Työehtosopirouslaki: Ed. Enteen ym. lak.al. n:o
37551:    81 laiksi työehtosopimuslain muuttamisesta.
37552:    Liitteet X,5. s. 633. L. Työv:aan 73.               Urheilu: Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 220 lisäyk·
37553:                                                           sestä vuoden 1955 tulo· ja menoarvioon varat-
37554:                                                           tomien urheilijoiden kilpailumatkoista aiheutu·
37555: Työkalut: -      Ks. Metsätyöt.                           viin kustannuksiin. Liitteet VII1,64. s. 494. L.
37556:                                                           Siv:aan 111.
37557: Työläiseläkkeet: -     Ks. Eläkkeet.                   - Ks. Puolustuslaitos.
37558: 28                                              Asialuettelo 1955.
37559: 
37560: 
37561:                            V.                             Verinäytteet: -    Ks. Liikennevahingot.
37562: 
37563: Vaalilaki: -     Ks. Edustajanvaalit.                     Verohelpotukset: -    Ks. Kunnallisverotus.
37564: 
37565: Vaasa: -     Ks. Lapsihalvaus. Sairaanhoitajattaret.      Veronennakko: -      Ks. Ennakkoperintä.
37566: 
37567: Vajaamieliset: Ed. Nederström-Lundenin ym. lak.           Verotus: Ed. Väyrysen ym. lak.al. n:o 18 laiksi
37568:    al. n:o 41 vajaamielislaiksi. Liitteet VI,4. s.          eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä ve-
37569:    295. L. Tv:aan 71.                                        rolakeihin. Liitteet IV,9. s. 67. L. Vv:aan 70.
37570: - Ks. Mielisairaat.                                       - Ed. Tienarin ym. lak.al. n:o 32 laiksi eräiden
37571:                                                              talletusten, obligatioiden ja osuustodistusten
37572: Vakuutus: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 88 toimen-            omistajille sekä eräiden velkasitoumusten saa-
37573:   piteistä valtion liikeyritysten vakuutustoimin-            jille myönnettävästä veronhuojennuksesta anne-
37574:   nan saattamiseksi nykyistä tarkoituksenmukai-              tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,23. s. 88.
37575:   semmaksi. Liitteet IV,t03. s. 185. L. Vv:aan               L. Vv:aan 70.
37576:   103.                                                    - Ed. Kytän ym. lak.al. n:o 34 laiksi asuntotuo-
37577: - Ks. Tapaturmavakuutus.                                     tannon veronhuojennuslain muuttamisesta. Liit-
37578:                                                              teet IV,21'i. s. 94. L. Vv:aan 70.
37579: Valistustoiminta: -      Ks. Tiedoitustoiminta.           - Ed. Sauran ym. lak.al. n:o 35 laiksi ojittami-
37580:                                                              sen edistämiseksi myönnettävistä veronhuojen-
37581: Valmet Oy: -       Ks. Eläkkeet.                             nuksista. Liitteet IV,26. s. 96. L. Vv:aan 70.
37582:                                                           - Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 71 toimenpiteistä
37583: Valtakunnansuunnitteluelin: Ed. N. Kaasalaisen               samasta maatalouskiinteistöstä murto-osan tai
37584:   ym. toiv.al. n:o 143 määrärahasta valtakunnan-             määräalan omistavien henkilöiden verottami-
37585:   suunnitteluelimen     perustamiseksi.    Liitteet          seksi erikseen. Liitteet IV,s6. s. 166. L.
37586:    VII,t9. s. 375. L. Ltv:aan 105.                           Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto,
37587: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 144 määrärahasta             102.
37588:   valtakunnansuunnitteluelimen      perustamiseksi.       - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 72 ns. satunnaisen
37589:   Liitteet VII,20. s. 377. L. Ltv:aan 105.                   myyntivoiton verotusta koskevien säännösten
37590:                                                              muuttamisesta.      Liitteet IV,S7. s. 168. L.
37591: Valtioneuvosto: Ed. V. Simosen lak.al. n:o 4 laiksi          Vv:aan 102.
37592:    valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja         - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 73 kiinnitetyn lai-
37593:    yleisestä toimialasta annetun lain muuttami-              nan koron vähentämistä verotuksessa koskevien
37594:    sesta. Liitteet 1,4. s. 11. L. Prv:aan 69.                säännösten muuttamisesta. Liitteet IV,ss. s.
37595: - Ks. Sisäasiainministeriö.                                  169. L. Vv:aan 102.
37596:                                                           - Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 74 metsävero-
37597: Valtion liikeyritykset: -       Ks. Vakuutus.                tuksen muuttamisesta vajaatuottoisten metsien
37598:                                                              keinollisen uudistamisen tehostamista silmällä-
37599: Valtionooppera: -      Ks. Ooppera.                          pitäen. Liitteet IV,s9. s. 170. L. Vv:aan 102.
37600:                                                           - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 75 metsätyötulojen
37601: Valtiontalous: Ed. Öhmanin ym. toiv.al. n:o 14               jättämisestä osittain verovapaaksi.      Liitteet
37602:    valtiontalouden tarkastusviraston alistamisesta           IV,9o. s. 171. L. Vv:aan 102.
37603:    eduskunnan valitsemille valtiontilintarkasta-          - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 76 metsänuudistus-
37604:    jille. Liitteet IV,29. s. 101 ja 102. L. Vv:aan,          alueen määräaikaisesta verovapaudesta. Liit-
37605:    jonka tulee pyytää Prv:n lausunto, 98.                    teet IV,91. s. 172. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
37606: - Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 15 määrärahasta              tää Ltv:n lausunto, 102.
37607:    uusien ylitarkastajan virkojen perustamiseksi          - Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 77 työmatkakus-
37608:    valtiontalouden     tarkastusvirastoon.  Liitteet         tannusten vähentämisestä verotettavasta tu-
37609:    IV,ao. s. 103. L. Vv:aan 99.                              losta. Liitteet IV,92. s. 173. L. Vv:aan 102.
37610:                                                           - Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 85 alle 16 vuotiai-
37611: Valtiontilintarkastajat: -       Ks. Valtiontalous.          den työntekijäin ansiotulojen vapauttamisesta
37612:                                                              valtion- ja kunnanverosta. Liitteet IV,too. s.
37613: Vammaskoski: -       Ks. Sillat.                             182. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lau-
37614:                                                              sunto, 102.
37615: Vanhuusvähennys: -       Ks. Verotus.                     - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 86 vanhuus-
37616:                                                              vähennyksen myöntämisestä valtion- ja kun-
37617: Varallisuusluokitus: -      Ks. Kunnat.                      nanverotuksessa. Liitteet IV,101. s. 183. L.
37618:                                                              Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto,
37619: Varikot: -      Ks. Postilaitos. Puolustuslaitos.            102.
37620:                                                           - Ks. Eläkkeet.         Ennakkoperintä.  Leimavero.
37621: Vastaanottokodit: -      Ks. Koulukodit.                     Liikevaihtovero. Tulo- ja omaisuusvero. Virvoi-
37622:                                                              tusjuomavero.
37623: Vastiketilat:       Ks. Voimalaitokset.
37624:                                                           Verovirasto: -    Ks. Virkamiehet.
37625: Vedonlyönti:        Ks. Hevoskilpailut.
37626:                                                           Vesijohdot: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 273
37627: Velkasitoumukset: -       Ks. Verotus.                       määrärahasta avustuksiksi ja !ainoiksi vesi-
37628:                                             Asialuettelo 1955.                                        29
37629:    johto- ja viemärilaitteiden rakentamiseen maa-     -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 28 lisäyksestä
37630:    seudulle. Liitteet IX,59. s. 573. L. Mtv:aan           vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. II lu-
37631:    113.                                                   vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37632:                                                           kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37633: Vesijä.töt: Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 156 toi-        IV,43. s. 118. L. Vv:aan 99.
37634:    menpiteistä vesijättöalueiden omistussuhteiden     -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 29 lisäyksestä
37635:    järjestelyn parantamiseksi. Liitteet VII,a2. s.        vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. III
37636:    394. L. Ltv:aan 106.                                   luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37637:                                                           kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37638: Vesioikeuslaki: Ed. Kämäräisen ym. lak.al. n:o            IV,44. s. 119. L. Vv:aan 99.
37639:    61 laiksi vesioikeuslain muuttamisesta. Liitteet   -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 30 lisäyksestä
37640:    VII,t6. s. 369. L. Ltv:aan 72.                         vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. V lu-
37641:                                                           vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37642: Vesistön säännöstely: -     Ks. Voimalaitokset.           kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37643:                                                           IV,45. s. 120. L. Vv:aan 99.
37644: Viemärit: -     Ks. Vesijohdot.                       -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 31 lisäyksestä
37645:                                                           vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI
37646: Vientisatamat: -    Ks. Satamat.                          luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37647:                                                           kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37648: Vihanti: -    Ks. Kaivosteollisuus.                       IV,46. s. 121. L. Vv:aan 99.
37649:                                                       -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 32 lisäyksestä
37650: Vihti: -     Ks. Metsäkoulut.                             vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. IX
37651:                                                           luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37652: Virastot: Ed. Tuulin ym. rah.al. n:o 1 maarara-           kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37653:    han osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi         IV,47. s. 122. L. Vv:aan 99.
37654:    Imatralle. Liitteet IV,132. s. 219. L. Vv:aan      -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 33 lisäyksestä
37655:    73.                                                    vuoden 1955 tulo· ja menoarvioon 11 Pl. X
37656: - Ks. Postilaitos.                                        luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37657:                                                           kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37658: Virka-aika: -    Ks. Virkamiehet.                         IV,4s. s. 123. L. Vv:aan 99.
37659:                                                       -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 34 lisäyksestä
37660: Virkamiehet: Ed. Kytän ym. lak.al. n:o 37 laiksi          vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
37661:    valtion viran tai toimen haltijain omaisten            luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37662:    oikeudesta eläkkeeseen eräissä tapauksissa.            kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37663:    Liitteet IV,2s. s. 99. L. Vv:aan 70.                   IV,49. s. 124. L. Vv:aan 100.
37664: - Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 17 toimenpi-        -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 35 lisäyksestä
37665:    teistä pysyväisluontoisten ylimääräisten tointen       vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 12 PI. I lu-
37666:    vakinaistamiseksi. Liitteet IV,a2. s. 105. L.          vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37667:    Vv:aan 99.                                             kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37668: - Ed. Järven toiv.al. n:o 18 lisäyksestä vuoden           IV,5o. s. 125. L. Vv:aan 100.
37669:    1955 tulo- ja menoarvioon valtion viran tai toi-   -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 36 lisäyksestä
37670:    men     haltijain palkkauksen korottamiseksi.          vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. II
37671:    Liitteet IV,33. s. 106. L. Vv:aan 99.                  luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37672: - Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 19 lisäyksestä          kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37673:    vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon valtion viran         IV,51. s. 126. L. Vv:aan 100.
37674:    ja toimen haltijain palkkojen yleistä järjeste-    -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 37 lisäyksestä
37675:    lyä varten. Liitteet IV,34. s. 107. L. Vv:aan          vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. III
37676:    99.                                                    luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37677: - Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 24 valtion palve-            kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37678:    luksessa olevien rakennusmestarien palkkauk-           IV,52. s. 127. L. Vv:aan 100.
37679:    sessa ilmenneiden epäkohtien poistamisesta.        -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 38 lisäyksestä
37680:    Liitteet IV,39. s. 113. L. Vv:aan 99.                  vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. IV
37681: - Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 25 lisäyksestä         luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37682:    vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 6 Pl. VI lu-          kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37683:    vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-           IV,53. s. 128. L. Vv:aan 100.
37684:    kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet      -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 39 lisäyksestä
37685:    IV,40. s. 114. L. Vv:aan 99.                           vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI
37686: - Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 26 lisäyksestä         luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37687:    vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 9 Pl. I lu-           kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37688:    vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-           IV,54. s. 129. L. Vv:aan 100.
37689:    kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet      -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 40 lisäyksestä
37690:    IV,41. s. 116. L. Vv:aan 99.                           vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VII
37691: - Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 27 lisäyk-             luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37692:    sestä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 9 Pl.           kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37693:    II luvun kohdalle korkeimman teknillisen hen-          IV,55. s. 130. L. Vv:aan 100.
37694:    kilökunnan palkkauksen korotusta varten. Liit-         Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 41 lisäyksestä
37695:    teet IV,42. s. 117. L. Vv:aan 99.                      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XI
37696: 30                                           Asialuettelo 1955.
37697: 
37698: 
37699:      luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-        kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37700:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet         IV,69. s. 144. L. Vv:aan 101.
37701:      IV,56. s. 131. L. Vv:aan 100.                     -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 55 lisäyksestä
37702: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 42 lisäyksestä       vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. XVII
37703:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. I lu-         luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37704:      vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-          kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37705:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet         IV,7,0. s. 145. L. Vv:aan 101.
37706:      IV,57. s. 132. L. Vv:aan 100.
37707:                                                        -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 56 lisäyksestä
37708: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 43 lisäyksestä       vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. XVIII
37709:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. II            luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37710:      luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-        kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37711:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet         IV,71. s. 146. L. Vv:aan 101.
37712:      IV,58. s. 133. L. Vv:aan 100.
37713: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 44 lisäyksestä   -   Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 65 lottakomen-
37714:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX            nusajan huomioon ottamisesta valtion viran tai
37715:      luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-        toimen haltijain tkälisiä laskettaessa. Liitteet
37716:                                                            IV,so. s. 158. L. Vv:aan 101.
37717:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37718:      IV,59. s. 134. L. Vv:aan 100.                     -   Ed. Öhmanin toiv.al. n:o 66 aikaisemman lain·
37719: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 45 lisäyksestä       säädännön mukaan valtion eläkettä nauttivien
37720:                                                            virkamiesten oikeuttamisesta laskemaan hyväk-
37721:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X             seen eläkevuosiksi sen ajan, jonka he 21 ja
37722:      luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-
37723:                                                            30 ikävuosien välillä ovat olleet eläkkeeseen
37724:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet         oikeuttavassa valtion virassa tai toimessa.
37725:      IV,so. s. 135. L. Vv:aan 100.                         Liitteet IV,s1. s. 159 ja 160. L. Vv:aan 101.
37726: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 46 lisäyksestä   -   Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 67 Helsingin kau-
37727:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XIV           pungin virkasäännön virka-aikaa, lomia ym.
37728:      luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-        koskevien määräysten soveltamisesta Helsingin
37729:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet         kaupungin verovirastossa palveleviin valtion
37730:      IV,sl. s. 136. L. Vv:aan 100.                         palkkaamiin toimenhaltijoihin. Liitteet IV,s2.
37731: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 47 lisäyksestä       s. 161. L. Vv:aan 101.
37732:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XV        -   Ed. Tuulin ym. toiv.al. n:o 116 lisäyksestä vuo-
37733:      luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-        den 1955 tulo- ja menoarvioon muuttokorvaus-
37734:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet         ten suorittamiseksi virastonsa tai laitoksensa
37735:      IV,s2. s. 137. L. Vv:aan 100.                         Kouvolaan siirtämisen vuoksi sanotulle paik-
37736: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 48 lisäyksestä       kakunnalle muuttaneille valtion virkamiehille.
37737:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 14 Pl. I lu-         Liitteet IV,131. s. 216. L. Vv:aan 104.
37738:      vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-      -   Ks. Henkikirjoittajat. Lääninhallitukset. Maan-
37739:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet         mittausinsinöörit. Maanviljelysinsinöörit. Rau·
37740:      IV,63. s. 138. L. Vv:aan 100.                         tatiehallitus. Sisäasiainministeriö. Tuomiokapi-
37741: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 49 lisäyksestä       tulit.
37742:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 14 Pl. VII
37743:      luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-    Virolahti: -   Ks. Rajaseututoiminta.
37744:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37745:      IV,64. s. 139. L. Vv:aan 100.                     Virvoitusjuomavero: Ed. Tenhiälän ym. lak.al. n:o
37746: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 50 lisäyksestä      33 virvoitusjuomaverolaiksi. Liitteet IV,24. s.
37747:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. I lu-        90. L. Vv:aan 70.
37748:      vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-      - Ed. Malkamäen ym. toiv.al. n:o 87 toimenpi-
37749:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet        teistä alkoholittomien virvoitusjuomien verojen
37750:      IV,65. s. 140. L. Vv:aan 100.                        alentamiseksi. Liitteet IV,102. s. 184. L.
37751: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 51 lisäyksestä      Vv:aan 102.
37752:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II lu-
37753:      vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-      Voimalaitokset: Ed. A. Leikolan toiv.al. n:o 107
37754:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet       toimenpiteistä turvevoimalaitosten aikaansaa-
37755:      IV,66. s. 141. L. Vv:aan 100.                        miseksi. Liitteet IV,122. s. 205. L. Vv:aan
37756: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 52 lisäyksestä     103.
37757:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. !II       - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 110 luontoiskor-
37758:      luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-       vauksen suorittamisesta vastiketilan muodossa
37759:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet       voimalaitosten tarpeisiin vesistöjen säännöste-
37760:      IV,67. s. 142. L. Vv:aan 101.                       lyn takia maansa menettäneille.        Liitteet
37761: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 53 lisäyksestä      IV,125. s. 210. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
37762:      vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V lu·        Mtv:n lausunto, 104.
37763:      vun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö-      - Ks. Sähkö.
37764:      kunnan palkkauksen korotusta varten. Liitteet
37765:      IV,ss. s. 143. L. Vv:aan 101.                     Vuokra-alueiden lunastaminen:    Ed. Kytän ym.
37766: -    Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 54 lisäyksestä     toiv.al. n:o 233 esityksen antamisesta laiksi
37767:      vuoden 1955 tulo· ja menoarvioon 18 Pl. VI          vuokra-alueiden lunastamisesta. Liitteet IX,t9.
37768:      luvun kohdalle korkeimman teknillisen henkilö·      s. 523. L. Mtv:aan 111.
37769:                                                  Asialuettelo 1955.                                         31
37770: 
37771: -   Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 234 toimen-           Yliopisto: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 163 mää-
37772:     piteistä vuokraviljelmien itsenäistämisen saat-           rärahasta yliopiston perustamista varten Poh-
37773:     tamiseksi vapaaehtoisuuden pohjalle. Liitteet             jois-Suomeen. Liitteet VIII,7. s. 425. L. Siv:aan
37774:     IX,20. s. 524. L. Mtv:aan 111.                            108.
37775:                                                            - Ed. E. A. Saaren ym. toiv.al. n:o 164 puu-
37776: Vuokrasä.ännöstely: Ed. Hakalan ym. lak.al. n:o 1             markkinatieteen professorin viran perustami·
37777:   laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet             sesta Helsingin yliopistoon. Liitteet VIII,s. s.
37778:   I,t. s. 7. L. Prv:aan 69.                                   426. L. Siv:aan 108.
37779: - Ed. öhmanin ym. lak.al. n:o 2 laiksi huoneen-               Ed. Paloveden ym. toiv.al. n:o 167 keskikou-
37780:   vuokrien säännöstelystä. Liitteet I,2. s. 8 ja 9.           lunopettajain valmistuksen järjestämisestä .Jy-
37781:   L. Prv:aan 69.                                              väskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa.
37782:                                                               Liitteet VIII,11. s. 429. L. Siv:aan 108.
37783: Vuosiloma: -      Ks. Loma.                                - Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o 173 toimenpi-
37784:                                                               teistä korkeakouluissa tarvittavan kotimaisen
37785: Väestönsuojelu: Ed. Pasasen ym. toiv.al. n:o 145              kurssikirjallisuuden kustantamiseksi ja ulko-
37786:   esitysten antamisesta väestönsuojelulaiksi ja               maisen kurssikirjallisuuden saannin helpottami-
37787:   laiksi rakenteellisesta väestönsuojelusta. Liit-            seksi. Liitteet VIII,n. s. 440. L. Siv:aan
37788:    teet VII,21. s. 379. L. Ltv:aan 105.                       108.
37789: - Ks. Sisäasiainministeriö.
37790:                                                            Ylioppilastutkinto: Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o
37791: Väylät: -     Ks. Merenkulku.                                 179 ylioppilastutkinnon korvaamisesta oppikou-
37792:                                                               lun päästötutkinnolla. Liitteet VIII,23. s. 448.
37793: Vöyri: -    Ks. Kansanopistot.                                L. Siv:aan 109.
37794: 
37795:                                                            Ylitarkastajat: -    Ks. Valtiontalous.
37796: 
37797:                                                            Ylä-Savo: -    Ks. Maamieskoulut.
37798:                           Y.
37799: Yhdistykset: Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 218 lai-
37800:   nojen myöntämisestä yhdistyksille kokoontumis-                                        Jt
37801:   huoneistojen ylläpitämistä varten.     Liitteet
37802:   VIII,62. s. 491. L. Siv:aan 111.                         Äidit: -    Ks. Lapsilisä.
37803: Yhteiskoulut: -     Ks. Oppikoulut.                        Aitiyshuolto: Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv.
37804:                                                               al. n:o 139 äitiysavustukseen liittyvän hampai-
37805: Yhteislaitumet: -    Ks. Hevoset. Laidun.                     den hoidon järjestämisestä. Liitteet VI,31. s.
37806:                                                               339. L. Tv:aan 105.
37807: Yhteisöt: -    Ks. Tulo- ja omaisuusvero.                  - Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n:o 324 äitiyshuol-
37808:                                                               losta aiheutuvien matkakustannusten korvaami-
37809: Yksilönhuolto: -    Ks. Sosiaalihuolto.                       sesta. Liitteet X,t9. s. 649. L. Työv:aan 116.
37810: Yksityiset oppikoulut: -       Ks. Oppikoulut.             Alänne: -     Ks. Kuivatustyöt.
37811: Yleiset tiet: -    Ks. Maantiet.
37812: Ylikäytävä.t: -     Ks. Liikennevahingot. Sillat.                                       ö.
37813: Ylimääräiset toimet: -     Ks. Virkamiehet.                överby: -     Ks. Maatalouskoulut.
37814: