<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
89 Käyttäjää paikalla!
0.0053310394287109
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957 1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1957_I | ASK_1957_II | ASK_1957_III_I | ASK_1957_III_II_III | ASK_1957_IV_I | ASK_1957_IV_II | ASK_1957_V_I_II | HAK_1957 | Liite_1957_I_XII_A | Liite_1957_I_XII_B | PTK_1957_I | PTK_1957_II | PTK_1957_III | PTK_1957_IV | PTK_1957_V |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1957
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: A.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1957
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15:
16:
17: E 168/57
18: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
19: toivomusaloitteet.
20:
21: SISÄLLYSLUETTELO
22:
23: I. Perustuslakivaliokunta.
24: Valtioneuvoston toimintaa koskevien Siv.
25: kyselytilaisuuksien järjestämistä, lääni- 2. Hiilelä ym., toiv.al. N:o 2: Toimenpi-
26: jakoa ja säännöstelyä koskevia toivo- teistä Pirkanmaan läänin perustamiseksi 8
27: musaloitteita.
28: 3. Friman ym., toiv.al. N:o 3: Pyöreän puun
29: vapauttamisesta vientisäännöstelystä . . . . 9
30: Siv. 4. Innala ym., toiv.al. N:o 4: Huoneen-
31: 1. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 1: Valtio· vuokrasäännöstelyn muuttamisesta niin,
32: neuvoston toimintaa koskevien kyselytilai- että yksiöt osoitettaisiin ensi sijassa yksi-
33: suuksien järjestämisestä lehdistölle . • . . . 7 näisten asunnontarvitsijain käyttöön . . . 10
34:
35:
36:
37: n. Lakivaliokunta.
38: Yleislakkoon liittyneisiin rikoksiin osal- Siv.
39: listuneiden henkilöiden arma.htamista, 6. Kauhanen ym., toiv.al. N:o 8: Esityksen
40: maistraattien lakkauttamista, oikeuden- antamisesta lainhuudatus- ja kiinnitys-
41: käyntiä, rikostutkimusta, kiinnitystä asmm käsittelystä tuomiokunnan arkis-
42: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. tosaa annetun lain muuttamisesta • . . • . . 26
43: 7. Kyttä ym., toiv.al. N:o 9: Irtaimisto-
44: Siv. kiinnityksen saattamisesta etuoikeuteen
45: 1. Bau.nio ym., lak.al. N:o 1: Ehdotus laiksi nähden samaan asemaan kuin kiinteistö-
46: maaliskuun 1 päivänä 1956 alkaneen ja kiinnitys . • . . . . . . . . . . • . • . . • . • . . . . . . • . 27
47: saman kuun 20 päivänä päättyneen yleis- 8. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 10: Esityk-
48: lakon aikana tehtyihin, lakkoon liittynei- sen antamisesta laiksi kiinnityksestä
49: siin rikoksiin osallistuneiden henkilöiden kuorma-autoihin . . . • . . . • . . . . . . • . • . . . . . 28
50: armahtamisesta ...................... 17
51: 9. Wiherheimo ym., toiv.al. N:o 11: Pienille
52: 2. M. Byömä ym., lak.al. N:o 2: Ehdotus yrityksille soveltuvaa yhtiömuotoa kos-
53: laiksi eräiden maaliskuussa 1956 käydyn kevan lainsäädännön aikaansaalll:isesta . . 29
54: yleislakon aikana suoritettujen tekojen 10. Pasanen ym., toiv.al. N:o 12: Toimenpi-
55: johdosta vireille pantujen syytetoimen- teistä rahoitusosakkeiden käytäntöön ot-
56: piteiden ja langetettujen tuomioiden täy- tamiseksi . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . • • . . . . . 30
57: täntöönpanon keskeyttämisestä . . . . . . . . 20
58: 11. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 13: An-
59: 3. Enne ym., toiv.al. N:o 5: Maistraattien gående lagstiftning om förskottsbidrag åt
60: lakkauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 barn, vilkas fäder underlåtit att erlägga
61: fastställt underhållsbidrag . . . . . . . . . . . . 31
62: 4. Kyttä ym., toiv.al. N:o 6: Toimenpi-
63: teistä oikeudenkäyntien nopeuttamiseksi 23 11. Nordfors ym., toiv.al. N:o 13: Toimen-
64: piteistä lainsäädännön aikaansaamiseksi
65: 5. Stenberg ym., toiv.al. N:o 7: Nuoriin ennakkoavustuksesta lapsille, joiden isät
66: kohdistuneiden siveellisyysrikosten esitut- ovat laiminlyöneet vahvistetun elatusavun
67: kinnan uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 24 suorittamisen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32;
68: IV Sisällysluettelo 1957.
69:
70:
71: IV. Valtiovarainvaliokunta.
72: A. Eduskunnan budjettioikeutta, kansan- Siv.
73: eläkelakia, asuntotuotantolakia, tulleja, 14. Hetemäki ym., lak.al. N:o 16: Ehdotus
74: verotusta, elinkeinoelämän elvyttämistä., laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
75: 'Virkamiesten palkkoja ja eläkkeitä, vi- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
76: rastojen työaikaa ym. koskevia laki- ja
77: toivomusaloitteita. 15. Kajatsalo ym., lak.al. N:o 17: Ehdotus
78: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
79: Siv. misesta .. .. ... . ..... .... . . .... . . .. .. . 63
80: 1. Hiltunen ym., lak.al. N:o 3: Ehdotus
81: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 16. L. Mattila ym., lak.al. N:o 18: Ehdotus
82: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 37 laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
83: misesta .... .. .. . . . . . .. .. .. .. . . .. .. . .. 65
84: 2. Hiltunen ym., lak.al. N:o 4: Ehdotukset
85: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa 17. Kosola ym., lak.al. N:o 19: Ehdotus
86: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta laiksi tulo- ja omaisuusverolain 49 ~: n
87: annettujen asetusten sekä tulojen ilmoit- väliaikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . 67
88: tamisvelvollisuudesta kunnallisverotusta
89: varten annetun lain muuttamisesta (Laus. 18. Kähönen ym., lak.al. N:o 20: Ehdotus
90: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 69
91: 3. Mustonen ym., lak.al. N:o 5: Ehdotukset 19. Laine ym., lak.al. N:o 21: Ehdotus laiksi
92: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . 71
93: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
94: laiskuntain kunnallishallinnosta annettu- 20. Vennamo ym., lak.al. N:o 22: Ehdotus
95: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 72
96: jen asetusten muuttamisesta (Laus.
97: Ltv:lta) . ................•........... 42 21. Tienari ym., lak.al. N:o 23: Ehdotus
98: 4. Pakkanen ym., lak.al. N:o 6: Ehdotukset laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 73
99: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain, kun-
100: 22. Kyttä ym., lak.al. N:o 24: Ehdotus
101: nallishallituksesta kaupungissa annetun
102: laiksi leimaverolain 34 '§: n väliaikaisesta
103: asetuksen, maalaiskuntain kunnallishallin-
104: nosta annetun asetuksen ja tulojen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
105: ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisvero- 23. Lahtela ym., lak.al. N:o 25: Ehdotus
106: tusta varten annetun lain muuttamisesta laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . . . . 75
107: (Laus. Ltv:lta) .. .. . . . .. . . . . . . . . .. .. . 44
108: 24. Eaipala ym., lak.al. N:o 26: Ehdotus
109: 5. Kaitila ym., lak.al. N:o 7: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . . 77
110: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
111: nöksistä verolakeihin annetun lain muut- 25. Häppölä ym., lak.al. N:o 27: Ehdotus
112: tamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 laiksi tullilain muuttamisesta . . . . . . . . . . 78
113:
114: 6. Wiokman m.fl., lagmot. N:o 8: Förslag 26. Hiltunen ym., lak.al. N:o 28: Ehdotus
115: tili lag angående ändring av lagen om laiksi tullien kantamisesta vuonna 1957
116: vissa interimistiska undantagsstadganden annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 80
117: i skattelagarna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 27. Larson m. fl., lagmot. N:o 29: Förslag
118: 6. Wickman ym., lak.al. N:o 8: Ehdotus tili lag angående ändring av tulltariffen 95
119: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- 27. Larson ym., lak.al. N:o 29: Ehdotus
120: nöksistä verolakeihin annetun lain muut- laiksi tullitariffin muuttamisesta . . . . . . . 97
121: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 50
122: 28. Tuurna ym., lak.al. N:o 30: Ehdotus
123: 7. Mustonen ym., lak.al. N:o 9: Ehdotus laiksi vuodelta 1956 suoritettavan osingon
124: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta 52 rajoittamisesta annetun lain muuttami-
125: 8. Vennamo ym., lak.al. N:o 10: Ehdotus sesta .. . .. ... . .. ... .. . .. .. .. .. .. .. . .. 99
126: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . . . 53 29. Rosnell ym., lak.al. N:o 31: Ehdotus
127: 9. J. Wirtanen ym., lak.al. N:o 11: Ehdo- laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta 100
128: tus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta 54 30. Tuuli ym., lak.al. N:o 32: Ehdotus laiksi
129: 10. Pusa ym., lak.al. N:o 12: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain 16 § :n muuttamisesta 101
130: uusien tuotantolaitosten verovapaudesta 55
131: 31. Torvi ym., lak.al. N:o 33: Ehdotus laiksi
132: 11. Myllymäki ym., lak.al. N:o 13: Ehdotus virkamieseläkkeistä annetun lain muutta-
133: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
134: nöksistä verolakeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
135: 32. A.. Salminen ym., lak.al. N:o 34: Ehdotus
136: 12. Hietanen. ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus laiksi eläkevuosien laskemisesta eräissä
137: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta 58 tapauksissa . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 104
138: 13. Junnila ym., lak.al. N:o 15: Ehdotus 33. Kähönen ym., lak.al. N:o 35: Ehdotus
139: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta 59 laiksi lisäkorvauksen myöntämisestä
140: Sisällysluettelo 1957. V
141:
142:
143: Siv. Siv.
144: eräille korvauslain nojalla korvausta saa- 49. Hallberg yrn., toiv.al. N:o 29: Raja.jää-
145: neille annetun lain muuttamisesta . . . . . . 105 kärien eläkeoikeuden järjestämisestä
146: (Laus. Puolv: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
147: 34. Forsius yrn., toiv.al. N:o 14: Sairaalain
148: apuhoitajien tilapäistoimien muuttami- 50. L. Mattila yrn., toiv.al. N:o 30: Määrä-
149: sesta ylimääräisiksi toimiksi (Laus. rahasta ilmailuviestiteknillisissä tehtä-
150: Tv:lta) ................. -............ 107 vissä palvelevien toimihenkilöiden vaki-
151: naisten ja ylimääräisten toimien perusta-
152: 35. Roine yrn., toiv.al. N:o 15: Sairaanhoi- mista varten (Laus. Kulkv:lta) 124
153: tajatarkoululaisten palkkauksen järjestä-
154: misestä (Laus. Tv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . 108 51. Raipala yrn., toiv.al. N:o 31: Eduskun-
155: nan budjettioikeuden huomioonottami-
156: 36 . .A. Leikola yrn., toiv.al. N:o 16: Valtion sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
157: avustusten suorittamisesta kunnille kiin-
158: teinä (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 109 52. Lahtela yrn., toiv.al. N:o 32: Määrära-
159: hojen tähänastista yksityiskohtaisem-
160: 37. Koivisto yrn., toiv.al. N:o 17: Tuomio- masta erittelystä tulo- ja menoarvioesi-
161: kapitulien notaarien palkkauksen paran- tystä laadittaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
162: tamisesta (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . 110
163: 38. L. Mattila yrn., toiv.al. N:o 18: Kuorma- 53. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 33: Toimen-
164: autoliikennettä valvovan liikennetarkasta- piteistä valtionrautateiden hallinto-orga-
165: jan viran perustamisesta kulkulaitosten nisaation ja budjettikäytännön muuttami-
166: ja yleisten töiden ministeriöön (Laus. seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
167: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 54. L. Mattila yrn., toiv.al. N:o 34: Toimen-
168: 39. Braniler-Wallin yrn., toiv.al. N:o 19: Kes- piteistä viiden päivän työviikkoon siirty-
169: kusammattikouluissa olevien virkojen ja miseksi valtion virastoissa . . . . . . . . . . . . 129
170: toimien muuttamisesta peruspalkkaisiksi 55. Haapanen yrn., toiv.al. N:o 35: Lisäyk-
171: viroiksi (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . . 112 sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
172: 40. Harnara yrn., toiv.al. N:o 20: Yksityis- Someron virastotalon suunnittelu- ja ra-
173: ten maataloudellisten oppilaitosten opet- kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 130
174: tajien ikälisäoikeuden tarkistamisesta 56. Ahonen yrn., toiv.al. N:o 36: Valtion
175: (Laus. Mtv:lta) • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 114 virastotalon rakentamisesta Viitasaarelle 131
176: 41. J. Wirtanen yrn., toiv.al. N:o 21: Mää- 57. Ryhtä, toiv.al. N:o 37: Valtion virasto-
177: rärahasta peruapaikkaisten virkojen pe- talon rakentamisesta Kuusamoon . . . . . . 132
178: rustamiseksi työneuvostoon (Laus.
179: Työv:lta) . .. . . . . .. . . . . . . .. . . . . .. .. . . . 115 58. Enne yrn., toiv.al. N:o 38: Esityksen
180: antamisesta liikepankkien ja vakuutus-
181: 42. Pasanen yrn., toiv.al. N:o 22: Toimen- yhtiöiden ottamisesta valtion hallintaan 133
182: piteistä puolustuslaitoksen tutkimuskes-
183: kuksen, aseteknillisen toimiston ja sähkö- 59. Junnila, toiv.al. N:o 39: Toimenpiteistä
184: teknillisen koulun virkojen ja toimien ns. valtionyhtiöiden osakaspiirin laajen-
185: lisäämiseksi (Laus. Puolv:lta) . . . . . . . . 116 tamiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
186: 43. J. Wirtanen yrn., toiv.al. N:o 23: Evers- 60. Tenhiälä yrn., toiv.al. N:o 40: Asetuk-
187: tiluutnauttien ja majurien palkkauksen sen antamisesta valtionenemmistöisten
188: korjaamisesta (Laus. Puolv:lta) 117 osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta
189: annetun lain soveltamisesta . . . . . . . . . . . . 137
190: 44. Raunio yrn., toiv.al. N:o 24: Sotilasvir-
191: kamiesten toimien muuttamisesta sotilas- 61. Pohjala yrn., toiv.al. N: o 41: Toimenpi-
192: teknikon toimiksi (Laus. Puolv:lta) . . . . 118 teistä valtion tilapäisten toimien vaki-
193: naistamiseksi ........................ 138
194: 45. Tienari yrn., toiv.al. N:o 25: Ylivääpe-
195: lin toimien muuttamisesta sotilasmestarin 62. Järvi yrn., toiv.al. N:o 42: Valtiovarain-
196: toimiksi (Laus. Puolv:lta) . . . . . . . . . . . . 119 ministeriön palkka- ja eläkeosaston vir-
197: kojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
198: 46. Honkala yrn., toiv.al. N:o 26: Korkeam-
199: man palkkauksen maksamisesta reservin 63. Tenhiälä yrn., toiv.al. N:o 43: Liikkuvan
200: upseerin tutkinnon suorittaneille aliupsee- poliisikunnan toimien muuttamisesta va-
201: reille (Laus. Puolv:lta) . . . . . . . . . . . . . . 120 kinaisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
202: 47. Tuuli yrn., toiv.al. N:o 27: Lisäyksestä 64. Hallberg yrn., toiv.al. N:o 44: Kesälah-
203: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon palk- den nimismiespiirin uudelleen perustami-
204: kioiksi aluevalvojille (Laus. Puolv:lta) . . 121 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
205: 48. Miikki yrn., toiv.al. N:o 28: Rajavartio- 65. Honkala ym., toiv.al. N:o 45: Toimen-
206: joukoissa palvelevien alipäällystön ·ja piteistä Turun kaupungin poliisilaitoksen
207: värvätyn miehistön aseman parantami- kenttä- ja kansliahenkilökunnan lisäämi-
208: sesta (Laus. Puolv:lta) . . . . . . . . . . . . . . 122 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
209: VI Sisällysluettelo 1957.
210:
211:
212: Siv. Siv.
213: 66. Järvi ym., toiv.al. N:o 46: Rakennus· 81. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 61: Niiden
214: hallituksen tilapäisten toimien muutta· perheiden eläketurvan järjestämisestä,
215: misesta ylimääräisiksi toimiksi . . . . . . . . 144 joiden huoltajat poliisi· ja vankeinhoi·
216: tohenkilökuntaan kuuluvina ovat virka·
217: 67. Innala ym., toiv.al. N:o 47: Määrära· tehtäväänsä suorittaessaan menettäneet
218: Ilasta eräiden rautatiehallituksen tariffi· henkensä tai työkykynsä . . . . . . . . .. . . . 163
219: osaston konttoriapulaisen toimien muut·
220: tamiseksi ylemmiksi toimiksi . . . . . . . . . . 145 82. Innala ym., toiv.al. N:o 62: Tuomio·
221: kuntien arkistoapulaisten oikeuttamisesta
222: 68. Tuuli ym., toiv.al. N:o 48: Asevelvolli· saamaan eläke valtion varoista • . . . . . . . 164
223: suusajan lukemisesta ikälisään oikeutta·
224: vaksi palvelusajaksi valtion, kunnan ja 83. Hallberg ym., toiv.al. N:o 63: Määrära·
225: vastaavan yhdyskunnan palveluksessa . . 146 hasta eräiden puolustuslaitoksesta vapau·
226: 69. Innala ym., toiv.al. N:o 49: Valtion vi· tettujen upseerien ja aliupseerien eläke·
227: ran tai toimen haltijain palkkauksesta etujen järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 165
228: annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta 147 8<1. Vennamo ym., toiv.al. N:o 64: Esityksen
229: 70. Innala ym., toiv.al. N:o 50: Toimenpi· antamisesta uudeksi verolainsäädännöksi 166
230: teistä ylityökorvauksen suorittamiseksi
231: viran ja toimen haitijoille entistä laajem· 85. A. Leikola ym., toiv.al. N:o 65: Toimen·
232: massa määrin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 piteistä yhteen veroasteikkoon siirtymi·
233: seksi tulo· ja omaisuusverotuksessa . . . . 167
234: 71. Aitio ym., toiv.al. N:o 51: Lisäyksestä
235: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon kenttä· 86. Honkavaara ym., toiv.al. N:o 66: Omai·
236: lisän maksamiseksi tullimiehille . . . . . . . . 150 suusverorasituksen lieventämisestä . . . . . . 169
237: 72. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 52: An· 87. Saura ym., toiv.al. N:o 67: Vakautta·
238: gående åtgärder för förbättring av po· mattoman luoton indeksikorotuksen vä·
239: llskårens avlöning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 hentämisestä verotuksessa . . . . . . . . . . . • . 171
240: 72. Nordfors ym., toiv.al. N:o 52: Toimen· 88. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 68: Toimen·
241: piteistä poliisikunnan palkkauksen pa· piteistä maaseudulle perustettavien pien·
242: rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152 yritysten vapauttamiseksi veroista viiden
243: 73. Tienari ym., toiv.al. N:o 53: Lisäyksestä ensimmäisen vuoden ajaksi . . . . . . . . . . . . 172
244: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon poliisi·
245: 89. Forsberg m. fl., hemst.mot. N:o 69: An·
246: lisän maksamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153 gående utredning om skattelättnader och
247: 74. Paasio ym., toiv.al. N:o 54: Esityksen andra förmåner för åstadkommande av
248: antamisesta vankeinhoitolaitoksen viran industrier på undersysselsättningsområden 173
249: ja toimen haltijoiden palkkauksen paran· 89. Forsberg ym., toiv.al. N:o 69: Verohelpo·
250: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
251: tuksia ja muita etuja koskevan selvityk·
252: 75. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 55: An· sen toimittamisesta teollisuuden aikaan·
253: gående åtgärder för förbättring av fång· saamiseksi alityöllisyysalueilla . . . . . . . . . . 174
254: vårdspersonalens löner . . . . . . . . . . . . . . . . 155 90. Tuuli ym., toiv.al. N:o 70: Toimenpi·
255: 75. Nordfors ym., toiv.al. N:o 55: Toimen· teistä yhteisessä taloudessa elinkeinotoi·
256: piteistä vankeinhoitohenkilökunnan palk· mintaa harjoittavien verotuksen helpotta-
257: kojen parantamiseksi .................. 156 miseksi .. .. .. .. .. . .. .. . .. . .. .. .. .. .. . 175
258: 76. Pohjala ym., toiv.al. N:o 56: Rautatie· 91. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 71: Esityksen
259: hallituksen puhelinkeskuksen ylimääräis· antamisesta maataloutta harjoittavien
260: ten puhelunvälittäjien vuosipalkkion ko· perheenjäsenten oikeutta verovähennyk·
261: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157 siin koskevasta muutoksesta verolakeihin 176
262: 77. Kyttä ym., toiv.al. N:o 57: Viran ja 92. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 72: Maan·
263: toimen haltijain eläkelainsäädännön muut· viljelijäperheiden lasten oman talouden
264: tamisesta niin, ettei oikeus eläkkeen saa· hyväksi suorittaman työn verotuksen Iie·
265: miseen olisi riippuvainen anomuksen teke· ventämisestä . .. . .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. . 177
266: misestä määräajassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
267: 93. Kähönen ym., toiv.al. N:o 73: Pientilo·
268: 78. Innala ym., toiv.al. N:o 58: Virkamies· jen viljelijäin ja heidän perheidensä jä-
269: eläkkeistä annetun asetuksen muuttami· senten tekemän työn arvon verotuksen
270: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
271: 79. Innala ym., toiv.al. N:o 59: Naisten so· 94. Väänänen ym., toiv.al. N:o 74: Isännän·
272: danaikaisen vapaaehtoisen palveluksen palkan verotusta koskevien määräysten
273: huomioon ottamisesta viran ja toimen hal· muuttamisesta leskiemäntien osalta . . . . . 179
274: tijain eläkettä määrättäessä . . . . . . . . . . 161 95. Rytinki ym., toiv.al. N:o 75: Toimen·
275: 80. Aitio ym., toiv.al. N:o 60: Eräiden yli· piteistä metsänuudistusalueitten vapaut·
276: määräisten eläkkeiden korottamisesta . . 162 tamiseksi metsäveroista . . . . . . . . . . . . . . . 180
277: Sisällysluettelo 1957. VII
278:
279: Siv. Siv.
280: 96. Heikura, toiv.al. N:o 76: Metsäverotuk- 112. Kähönen ym., toiv.al. N:o 92: Maata-
281: sen lieventämisestä kotitarvepuun osalta 181 louskoneiden liikevaihtoveron po~tami-
282: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 199
283: 97. Koimtsilta ym., toiv.al. N:o 77: Toimen-
284: piteistä verovapauden myöntämiseksi kyl- 113. Friman ym., toiv.al. N:o 93: Toimenpi-
285: vetyille tai istutetuille metsäaloille • . • • 182 teistä tnllin ja liikevaihtoveron poista-
286: miseksi metsätö~sä käytettävien konei-
287: 98. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 78: Toimen- den osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200
288: piteistä uusien salaojitettujen peltojen
289: tekemisestä verovapaiksi v~ideksi vuodeksi 183 114. Baikku ym., toiv.al. N:o 94: Moottori-
290: sahojen liikevaihtoveron poistamisesta . . 201
291: 99. Hykkäälä ym., toiv.al. N:o 79: Eläkkei-
292: den verotuksessa olevien epäoikeudenmu- 115. Rytinki ym., toiv.al. N:o 95: Toimenpi-
293: kaisuuksien poistamisesta . . . . . • . . . . . • . 184 teistä moottorisahojen hinnan alentami-
294: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
295: 100. .A. Salminen, toiv.al. N:o 80: Eläkkeen-
296: saajien oikeuttamisesta nykyistä suurem- 116. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 96: An-
297: massa määrin vanhuusvähennysten teke- gående åtgärder för avlyftande av
298: m~een verotuksessa •...••.....••••.•. 185 omsättningsskatten på fiskebåtar och -mo-
299: torer samt fångstredskap av garn . . . . 203
300: 101. Innala, toiv.al. N:o 81: Toimenpiteistä
301: leskeneläkkeen vapauttamiseksi omaisuus- 116. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 96: Kalas-
302: verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186 tusveneiden ja -moottoreiden sekä verk-
303: kopyydysten liikevaihtoveron po~tami-
304: 102. Tienari ym., toiv.al. N:o 82: Esityksen sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 204
305: antamisesta verolainsäädännön muuttami-
306: seksi siten, että opiskelukustannukset saa- 117. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 97: Am-
307: taisiin nykyistä laaje=alti ottaa huo- mattiajokortin uusimisen yhteydessä pe-
308: mioon tulon vähennyksenä verotuksessa . . 187 rittävän leimaveron poistamisesta . . . . . . 205
309: 103. Kyttä ym., toiv.al. N:o 83: Ylityöstä 118. Lindblom ym., toiv.al. N:o 98: Toimen-
310: maksettavan palkan verotuksen lieventä- piteistä tupakkavalmisteverosta annetun
311: misestä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 lain muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
312: 104. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 84: Toi- 119. Honkavaara ym., toiv.al. N:o 99: Perin-
313: menpiteistä osuuskuntien jakaman voitto- töveron kantamisjärjestelmän muuttami-
314: osuuden saattamiseksi osuuskuntien ja sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
315: niiden jäsenten verotettavaksi tuloksi . . 190
316: 120. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 100: Perheen
317: 105. Junnila ym., toiv.al. N:o 85: Liikaa pe- jäsenen suorittaman työn arvon huomioon
318: ritylle verolle sitä palautettaessa suori- ot.~~~is~~ta .. vähennyksenä perintöveroa
319: tettavan koron korottamisesta . . . . . . • . . . 191 maarattaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208
320: 106. Raipala ym., toiv.al. N:o 86: Maata- 121. Koivunen ym., toiv.al. N:o 101: Toimen-
321: louskiinteistöjen luokitustehtäviä suoritta- piteistä vähävaraisten omakotitalojen
322: van henkilön ammattipätevyyden kohotta- omistajien ja pienyrittäjien saamien lai-
323: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192 nojen irroittamiseksi indeksiehdosta . . . . 209
324: 107. KMsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 87: An- 122. Vennamo ym., toiv.al. N:o 102: Toimen-
325: gående ändring av stadgandena om om- piteistä pankkilainojen indeksiehdon ai-
326: sättningsskatten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 kaansaaman taloudellisen rasituksen po~
327: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 210
328: 107. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 87: Liike-
329: vaihtoveroa koskevien säännösten muut- 123. Lindblom ym., toiv.al. N:o 103: Toimen-
330: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 piteistä maan teollistamisen edistämiseksi 211
331: 108. Leinonen ym., toiv.al. N:o 88: Liikevaih- 124. Koskinen ym., toiv.al. N:o 104: Toimen-
332: toverolaissa ilmenevien kansantaloudellis- piteistä maaseudun teollistaiDiseksi • . • . 212
333: ten ja verotusteknillisten epäkohtien pois- 125. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 105: Maa-
334: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 seudun pienteollisuuden edistämisestä • . 213
335: 109. Åsvik ym., toiv.al. N:o 89: Liikevaihto- 126. Kyttä ym., toiv.al. N:o 106: Esityksen
336: veron poistamisesta kuntien omistuksessa antamisesta laiksi valtion takuiden myön-
337: olevien tuotantolaitosten tuotteilta . . . . 196 tämisestä pienyrityksille . . . . . . . . . . . . . . 214
338: 110. Hult ym., toiv.al. N:o 90: Toimenpi- 127. Raipala ym., toiv.al. N:o 107: Ulkomai-
339: teistä pienyrittäjiltä kannettavan liike- sen polttoaineen varassa toimivan elin-
340: vaihtoveron alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 197 keinoelämän käynnissä pitämisen turvaa-
341: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
342: 111. Lepistö ym., toiv.al. N:o 91: Liikevaihto-
343: verolain muuttamisesta käsityö- jlt pien- 128. Väänänen ym., toiv.al. N:o 108: Toimen-
344: teollisuusyritysten osalta . . . . . . . . . . . . . . 198 piteistä polttopuun menekin lisäämiseksi 216
345: VIII Sisällysluettelo 1957.
346:
347:
348: Siv. Siv.
349: 129. Rytinki ym., toiv.al. N:o 109: Tutkimuk- 145. Murto ym., toiv.al. N:o 125: Määrära-
350: sesta raaka-aineitten lähteillä tapahtuvan hasta jalostuslaitoksen rakentamiseksi
351: sahatavaran jalostamisen vaikutuksesta Otanmäen kaivoksen yhteyteen . . . . . . . . 237
352: työllisyyteen ja kantohintoihin . . . . . . . . 217
353: 146. Liedes ym., toiv.al. N:o 126: Puunjalos-
354: 130. P~rtanen ym., toiv.al. N:o 110: Tutki- tusteollisuuslaitoksen rakentamisesta Poh-
355: muksesta Pohjois- ja Itä-Suomen alityöl- jois-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238
356: lisyysalueiden elinkeinoelämän kehittämi-
357: seksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218 147. Lindblom ym., toiv.al. N:o 127: Pohjois-
358: Suomen kemialJisen puunjalostusteollisuu-
359: 131. T'!I/Uli ym., toiv.al. N:o 111: Pien- ja den laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
360: kotimarkkinateollisuuden aikaansaami-
361: sesta Itä-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 148. Nislcala ym., toiv.al. N:o 128: Toimen-
362: piteistä uuden yrittäjä- ja teolliSen toi-
363: 132. T'!IIUli ym., toiv.al. N:o 112: Toimenpi- minnan edistämiseksi Pohjois- ja Itä-
364: teistä Itä-Suomenlahden saarten elin-
365: Suomessa . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . 240
366: keinoelämän elvyttämiseksi sekä talou-
367: dellisten ja sosiaalisten olojen ja lii- 149. Ryhtä ym., toiv.al. N:o 129: Puunjalos-
368: kenneyhteyksien parantamiseksi . . . . . . 221 tustehtaan rakentamisesta Taivalkoskelie 242
369: 133. Sinkkonen ym., toiv.al. N:o 113: Kaak- 150. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 130: Puukemia
370: koisen rajaseudun olojen parantamisesta 223 Oy:n toiminnan lopettamisesta . . . . . . . . 244
371: 134. Halinen ym., toiv.al. N:o 114: Puunja- 151. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 131: Puuke-
372: lostustehtaan aikaansaamisesta Etelä- ja mia Oy:n Heinolan Hevossaaressa olevan
373: Itä-Savoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224
374: alueen saattamisesta puolustuslaitoksen
375: 135. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 115: Tutki- hallintaan . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245
376: muksen suorittamisesta pienpuuta raaka- 152. Eskola ym., toiv.al. N:o 132: Toimenpi-
377: aineenaan käyttävän teollisuuden sijoit- teistä varojen varaamiseksi Geologiselle
378: tamiseksi Mikkelin lääniin . . . . . . . . . . . . 225 tutkimuslaitokselle malmiesiintymien jat-
379: 136. Rankila ym., toiv.al. N:o 116: Tutki- kotutkimuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246
380: muksesta pienpuuta jaloatavan teollisuus-
381: 153. Enne ym., toiv.al. N:o 133: Malminetsin-
382: laitoksen perustamiseksi Etelä-Pohjan- nän laajentamisesta ja tehostamisesta . . 248
383: maan järviseudulle . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 227
384: 154. Tainio ym., toiv.al. N:o 134: Toimenpi-
385: 137. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 117: An- teistä Pohjois-Suomen maaperätutkimus-
386: gående åstadko=ande av en industri
387: ten tehostamiseksi sekä tutkimusten tulos-
388: i Syd-österbotten för förädling av klen-
389: ten ja jo todettujen mineraaliesiintymien
390: virke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228
391: hyväksikäyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
392: 137. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 117: Toimen-
393: piteistä teollisuuden aikaansaamiseksi 155. Puhakka ym., toiv.al. N:o 135: Valtimon
394: kunnan maaperärikkauksien tutkimisesta 250
395: Etelä-Pohjanmaalle pienpuun jalostamista
396: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229 156. Heikura ym., toiv.al. N:o 136: Määrära-
397: hasta avustuksiksi maaseudun sähköistä-
398: 138. N. Nurminen ym., toiv.al. N:o 118: Tut-
399: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251
400: kimuksesta valtion omistukseen tulevan
401: puunjalostustehtaan rakentamiseksi Lesti- 157. Pöylckö ym., toiv.al. N:o 137: Syrjäseu-
402: joen varteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 tujen sähköistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 252
403: 139. Hautala ym., toiv.al. N:o 119: Puun- 158. Partanen ym., toiv.al. N:o 138: Laajem-
404: jal~~tustehtaan suunnittelemisesta Haa- pien sähköistämismahdollisuuksien tutki-
405: paJarvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231 misesta maaseudun sähköistämisyhtymien
406: alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
407: 140. Rönkkö ym., toiv.al. N: o 120: Teollisen
408: toiminnan kehittämisestä Ylä-Savon ja 159. Lepistö ym., toiv.al. N:o 139: Voimalai-
409: Pohjois-Karjalan alueella . . . . . . . . . . . . . 232 tosten rakentamisesta Pohjanmaan jo-
410: 141. Kämäräinen ym., toiv.al. N:o 121: Puun- kiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
411: jalostustehtaan rakentamisesta Ylä-Savoon 233 160. .J.svik ym., toiv.al. N:o 140: Määrära-
412: 142. Hult ym., toiv.al. N:o 122: Puuta raaka- hasta tutkimuksen suorittamiseksi polt-
413: aineenaan käyttävän teollisuuden aikaan- toturvetta käyttävän kaasuturbiini -säh-
414: kövoimalaitoksen perustamiseksi Jalasjär-
415: saamisesta Lapinlahdelle . . . . . . . . . . . . . . 234
416: velle tai Kauhajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255
417: 143. Jämsen ym., toiv.al. N:o 123: Puunja-
418: 161. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 141: Toimen-
419: lostustehtaan rakentamisesta Petäjävedelle 235
420: piteistä Kurejoen, Välijoen ja Kattila-
421: 144. Jämsen ym., toiv.al N:o 124: Puunja- kosken vesivoimalaitosten rakennussuunni-
422: lostustehtaan rakentamisesta Pihtipu- telmien laatimiseksi ja rakennustöiden
423: taalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256
424: Sisällysluettelo 1957. IX
425:
426: Siv. Siv.
427: 162. Hallberg ym., toiv.al. N:o 142: Määrä- 176. M. Mattila ym., rah.al. N:o 5: Määrä-
428: rahasta Pohjois-Karjalan syrjäseutujen rahan osoittamisesta liikennetoimikun-
429: sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 tien toiminnan tukemiseen (Laus. Ltv:lta) 276
430: 163. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 143: Suomen- 177. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 6: Määrärahan
431: linnan ym. saarien sähkölaitoksen palaut- osoittamisesta väestösuojia varten (Laus.
432: tamisesta Valtion Metallitehtaat Oy: ltä Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 277
433: puolustuslaitoksen hallintaan . . . . . . . . . . 258 178. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 7: Määrärahan
434: 164. Vennamo ym., toiv.al. N:o 144: Toimen- osoittamisesta kirkon rakentamiseksi
435: piteistä sähkömaksujen alentamiseksi . . . . 259 Töölön seurakuntaan (Laus. Ltv:lta) . . 279
436: 165. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 145: 179. Kauhanen, rah.al. N:o 8: Määrärahan
437: Angående utredning av variationerna i osoittamisesta Outokummun asutusalueen
438: konsumentpriset på elström . . . . . . . . . . . . 260 ja kaivoksen jätevahinkoalueen vesihuol-
439: lon järjestämiseksi (La.us. Ltv:lta) . . . . 280
440: 165. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 145: Sähkö-
441: voiman kuluttajahinnan vaihtelujen sel- 180. M. Mattila ym., rah.al. N:o 9: Määrära-
442: vittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261 han osoittamisesta Helsingin yliopiston
443: maatalous- ja kotitalousopetusta varten
444: 166. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 146: Toimen- Viikin tilalle tulevien rakennusten ra-
445: piteistä sotavankaudesta palaavien kor- kentamiseen (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . 281
446: vausoikeudellisen aseman selvittämiseksi 262
447: 181. Suominen ym., rah.al. N:o 10: Määrära-
448: 167. Roine ym., toiv.al. N:o 147: Määrära- han osoittamisesta avustukseksi ja lai-
449: hasta !ainoiksi kunnille täyskunnallisten naksi Keravan yhteiskoulun lisäraken-
450: vuokra-asuntojen rakentamista varten . . 263 nuksen rakentamiseksi (Laus. Siv:lta) 283
451: 168. Partanen ym., toiv.al. N:o 148: Lisäkor- 182. Kajala ym., rah.al. N:o 11: Määrärahan
452: vauksen suorittamisesta puolustusminis- osoittamisesta Lahden lyseon lisäraken-
453: teriön ja sotavahinkoyhdistyksen maksa- nuksen rakentamiseksi (Laus. Siv:lta) 284
454: miin korvauksiin Kuhmon kunnan jäl-
455: leenrakennusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 183. Forsius ym., rah.al. N:o 12: Määrärahan
456: osoittamisesta avustukseksi Vihdin yh-
457: 169. Vennamo ym., toiv.al. N:o 149: Rauta- teiskoulun rakentamiseksi (Laus. Siv:lta) 285
458: teiden kuljetusmaksujen alentamisesta . . 265
459: 184. Kajala ym., rah.al N:o 13: Määrärahan
460: 170. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 150: Toimen- osoittamisesta ammattiaineiden lehtorin
461: piteistä ruokaperunan rautatierahtien viran perustamiseksi Lahden teknilliseen
462: alentamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 kouluun (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . . 286
463: 171. Väänänen ym., toiv.al. N:o 151: Tyhjiksi 185. Raipala ym., rah.al. N:o 14: Määrärahan
464: jääneiden meijerirakennusten saattami- osoittamisesta kuntayhtymien ammatti-
465: sesta pienteollisuuden käyttöön . . . . . . . . 268 koulujen oppilas- ja opettaja-asuntoJoi-
466: den rakennusavustuksiin (Laus. Siv:lta) 287
467: B. Raha-asia-aloitteita., jotka tarkoitta- 186. Järvi ym., rah.al. N:o 15: Määrärahan
468: vat määrärahojen osoittamista väestön- osoittamisesta ammatillisen päiväjatko-
469: suojelua ja liikenneolojen turvaamista koulun käytännöllisten aineiden opetta-
470: varten, pienpuuta koskevaan tutkimus- jain valmistamista varten (Laus. Siv:lta) 288
471: toimintaan sekä sairaalain, koulujen ja 187. Järvi ym., rah.al. N:o 16: Määrärahan
472: maanteiden rakentamiseen. osoittamisesta asuntolanhoitajien kurs-
473: Siv. sien järjestämistä varten Kemijärven se-
474: 172. Pasanen ym., rah.al. N:o 1: Määrära- minaariin (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . 289
475: han osoittamisesta Mikkelin lääninsai- 188. Kalliokoski ym., rah.al. N:o 17: Määrä-
476: raalan lisärakennus-, muutos- ja korjaus- rahan osoittamisesta lainaksi Keski-Poh-
477: töitä varten (Laus. Tv:lta) . . . . . . . . . . . 271 janmaan kansanopistolle (Laus. Siv:lta) 290
478: 173. Pohjala ym., rah.al. N:o 2: Määrärahan 189. Forsberg m.fl., fin.mot. N:o 18: An-
479: osoittamisesta vankeinhoitolaitoksen sai- gående anvisande av anslag tili bygg-
480: raanhoitajien palkkojen parantamista nadsunderstödslån för Fria kristliga
481: varten (Laus. Tv: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 272 folkhögskolan (Laus. Si v: lta) . . . . . . . . 291
482: 174. Suominen ym., rah.al. N:o 3: Määrära- 189. Forsberg ym., rah.al. N:o 18: Määrära-
483: han osoittamisesta avustukseksi lasten- han osoittamisesta rakennusavustuslai-
484: hoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien naksi Fria kristliga folkhögskolan nimi-
485: koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia selle kansanopistolle (Laus. Siv: !ta) . . 292
486: varten (Laus. Tv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 273
487: 190. Koivusilta ym., rah.al. N:o 19: Määrä-
488: 175. M. Mattila ym., rah.al. N:o 4: Määrä- rahan osoittamisesta maaseudun nuoriso-
489: rahan osoittamisesta kenttäsahaustoimin- seurojen näytelmäohjaajien palkkauksen
490: taa varten (Laus. Tv:lta) . . . . . . . . . . . . 275 avustamiseen (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . 293
491:
492: 2 E 168/57
493: X Sisällysluettelo 1957.
494:
495:
496: Siv. Siv.
497: 191. lrf. Mattila ym., rah.al. N:o 20: Määrä- 205 . .Antila ym., rah.al. N:o 34: Määrärahan
498: rahan osoittamisesta valtion siementar- osoittamisesta Jurvanjärven kuivatustöi-
499: kastuslaitoksen toimitalon laajentamista den suorittamiseksi (Laus. Mtv:lta) . . 313
500: varten (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . 294
501: 206. Koivisto ym., rah.al. N:o 35: Määrära-
502: 192. Lepistö ym., rah.al. N:o 21: Määrära- han osoittamisesta avustukseksi Suomen
503: han osoittamisesta avustukseksi Metsä- merimieslähetysseuralle Lontoon toimita-
504: puiden rodunjalostussäätiölle siemenien lon rakentamista varten (Laus. Työv:lta) 314
505: ja taimien tuottamista varten (Laus.
506: Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295 207. Baariaho ym., rah.al. N:o 36: Määrära-
507: han osoittamisesta dieselvetureiden hank-
508: 193. Pöykkö ym., rah.al. N:o 22: Määrärahan
509: kimista varten valtionrautateille (Laus.
510: osoittamisesta metsänhoitokoulun perusta-
511: miseksi Pohjois-Suomeen (Laus. Mtv:lta) 297 Kulkv:lta) . .. . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . 315
512: 208. Baariaho ym., mh.al. N: o 37: Määrära-
513: 194. Rantamaa ym., rah.al. N:o 23: Määrä-
514: han osoittamisesta valtionrautateiden tur-
515: rahan osoittamisesta metsäkerhotoimin-
516: vallisuuslaitteiden rakentamiseen (Laus.
517: taa varten (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . 299
518: Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 316
519: 195. M. Mattila ym., rah.al. N:o 24: Määrä· 209. Rantamaa ym., rah.al. N:o 38: Määrä-
520: rahan osoittamisesta Bergmanin koulun rahan osoittamisesta Pieksämäen rauta-
521: koulutalopiirustusten hankkimista var·
522: tieliikennepaikan uudistussuunnitelmien to-
523: ten (Laus. Mtv:lta) .. . . .. . . . . . . . . . . . . 300
524: teuttamiseksi (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . 317
525: 196. Lahti ym., rah.al. N:o 25: Määrärahan 210. Kulovaara ym., rah.al. N:o 39: Määrä-
526: osoittamisesta koneopin ja pajatöiden
527: rahan osoittamisesta Kemiön saaren ja
528: opettajan palkkaamiseksi Kymenlaakson
529: saariston liikenneolojen parantamiseksi
530: maamieskouluun (Laus. Mtv:lta) . . . . . . 301 (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319
531: 197. Pasanen ym., rah.al. N:o 26: Määrära·
532: han osoittamisesta avustukseksi Mikkelin 211. M. Mattila ym., rah.al. N:o 40: Määrä-
533: rahan osoittamisesta Helsingin-Hämeen-
534: läänin kotiteollisuusyhdistykselle Kangas-
535: linnan maantien parannus- ja oikaisu-
536: niemen kunnassa sijaitsevan naiskotiteol-
537: lisuuskoulun rakennuksen kunnostamiseksi töitä varten (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . 320
538: (Laus. Mtv:lta) . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . 302 212. Raipala ym., rah.al. N:o 41: Määrära-
539: han osoitfamisesta Ikaalisten-Vammalan
540: 198. Pasanen ym., rah.al. N:o 27: Määrära- maantien Haukijärven-Häijään tieosan
541: han osoittamisesta Kangasniemen kiin-
542: peruskorjausta varten (Laus. Kulkv:lta) 321
543: teän naiskotiteollisuuskoulun perusta-
544: mista ja ylläpitomenoja varten (Laus. 213. Kajala ym., rah.al. N:o 42: Määrärahan
545: Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 osoittamisesta Kosken ID. kirkonkylän
546: uuden maantiesillan rakentamiseksi (Laus.
547: 199. Baura ym., rah.al. N:o 28: Määrärahan Kulkv:lta) • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
548: osoittamisesta Työtehoseuralle maata-
549: lousrakennustutkimuksia varten (Laus. 214. Raipala ym., rah.al. N:o 43: Määrära-
550: Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304 han osoittamisesta Tampereen-Vaasan
551: valtatien Hämeenkyrön-Ylöjärven tie-
552: 200. Uusitalo ym., rah.al. N:o 29: Määrära- osan peruskorjausta varten (Laus.
553: han osoittamisesta Työtehoseuralle kes-
554: Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
555: kuslämmitteisen taloudellisen lämmitys-
556: järjestelmän tutkimiseksi maaseudun pien- 215. Kajala ym., rah.al. N:o 44: Määrärahan
557: asuntoja varten (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . 306 osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi
558: Lahden kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
559: 201. Lahti ym., rah.al. N:o 30: Määrärahan
560: osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalou- 216. Henriksson ym., rah.al. N:o 45: Määrä-
561: den rationalisoimistutkimuksien valistus- rahan osoittamisesta Helsingin poliisi-
562: työtä varten (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . 308 laitoksen ylikonstaapelien ja konstaape-
563: lien palkkauksen korottamista varten . . 325
564: 202. Forsius ym., rah.al. N:o 31: Määrärahan
565: osoittamisesta Puutarhaviljelijäin Liiton 217. Rankila ym., rah.al. N:o 46: Määrära-
566: käytettäväksi neuvontapisteiden perus- han osoittamisesta Järviseudun sähkö-
567: tamista varten Lohjalie ja Karjaalle voiman kuntainliitolle avustukseksi Kos-
568: (Laus. Mtv:lta) .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 kenvarren ja Välijoen vesistöjen tutki-
569: 203. Antila ym., rah.al. N:o 32: Määrärahan mista varten voimalaitosten rakentami-
570: osoittamisesta tieteellisen tutkimuksen seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
571: jatkamiseksi pienpuun käyttämisestä 218. M. Mattila ym., rah.al. N:o 47: Määrä-
572: kansantaloudellisesti tarpeellisiksi val- rahan osoittamisesta pienpuuta koske-
573: misteiksi (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . 311 vaan tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . . . 328
574: 204. M. Mattila ym., rah.al. N:o 33: Määrä- 219. Koklcola ym., rah.al. N:o 48: Määrära-
575: rahan osoittamisesta veden laadun tut- han osoittamisesta sahateollisuuskoulua
576: kimuksia varten (Laus. Mtv:lta) . . . . . . 312 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
577: Sisällysluettelo 1957. XI
578:
579:
580: VI. Talousvaliokunta.
581: Kodinhoitajia, terveyden- ja sairaanhoi- Siv.
582: toa, raittiustyötä ym. koskevia laki- ja 18. Helle ym., toiv.al. N:o 163: Lisäyksestä
583: toivomusaloitteita. vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon lai·
584: noiksi sairaalalain voimaantulon osittai-
585: Siv.
586: sen lykkäämisen johdosta vaikeuksiin jou-
587: 1. Jokinen ym., lak.al. N:o 36: Ehdotus
588: laiksi sairaalalain muuttamisesta . . . . . . 335 tuneille kuntainliitoille ja kunnille • . . . 358
589:
590: 2. Kaasalainen ym., lak.al. N:o 37: Ehdo- 19. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 164: Lisäyk-
591: tus laiksi mielisairaslain muuttamisesta 338 sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
592: lainaksi Allergiatutkimussäätiölle allergis-
593: 3. M. Ryömä ym., lak.al. N:o 38: Ehdotus ten tautien sairaalan rakentamista var-
594: laiksi mielisairaslain 43 §: n muuttami- ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . R59
595: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340
596: 20. Torvi ym., toiv.al. N: o 165: Lisäyksestä
597: 4. Kaasalainen ym., lak.al. N:o 39: Ehdo- vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon avus·
598: tus laiksi tuberkuloosilain 28 § :n muut- tuslainaksi Invaliidisäätiölle ortopedisen
599: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341 sairaalan rakentamiseksi Ouluun . . . . . . . . 361
600: 5. Rönkkö ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus 21. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 166: Lisäyk-
601: laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta . . 342
602: sestä vuoden 1957 tulo· ja ]Jlenoarvioon
603: 6. Tauriainen ym., lak.al. N:o 41: Ehdotus !ainoiksi Iisalmen kunnallissairaalan osa-
604: laiksi kodinhoitajista annetun lain muut- kaskunnille Iisalmen uuden kunnallissai-
605: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343 raalan rakentamista varten . . . . . . . . . . . . 363
606: 7. Saloranta ym., toiv.al. N:o 152: Kunnal- 22. Kauppi ym., toiv.al. N:o 167: Määrära-
607: lisen terveydenhuoltotyön lainsäädännöl- hasta avustukseksi Ylikiimingin kun-
608: lisestä kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 344 nalle kunnanlääkärin asunnon rakenta-
609: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
610: 8. Nederström-LuniJen ym., toiv.al. N:o 153:
611: Kunnankätilöiden piirijaon muuttami- 23 . .Antila ym., toiv.al. N:o 168: Toimenpi-
612: sesta 345 teistä mielisairaanhoitajien koulutuksen
613: 9. Tuuli ym., toiv.al. N:o 154: Keskussai- aloittamiseksi Teuvan B-mielisairaalan
614: raalapiirien ulkopuolelle jääneiden ns. yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
615: saumasairaalain muodostamisesta keskus- 24. Leinonen ym., toiv.al. N:o 169: Toimen-
616: sairaaloiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 346 piteistä Oulun sairaanhoitaja-terveyssi-
617: 10. Kujala ym., toiv.al. N :o 155: Kotkan sarkoulun rakennustyön alullepanemiseksi 366
618: keskussairaalan rakennustöiden aloitta- 25. Pohjala ym., toiv.al. N:o 170: Tutkimuk-
619: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 sen toimittamisesta vankeinhoitolaitok-
620: 11. E. Kilpi ym., toiv.al. N:o 156: Lisäyk- sen sairaanhoitohenkilökunnan työvoima-
621: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon tilanteesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367
622: Lahden keskussairaalaa varten . . . . . . . . 349 26. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 171: Määrä-
623: 12. Brander-Wallin ym., toiv.al. N:o 157: rahasta eläinlääkärien sairasmatkoista
624: Määrärahasta Porin yleiseen sairaalaan koituvien kustannusten korvaamiseksi . . 368
625: perustettavaa silmäosastoa varten . . . . . . 350
626: 27. M. Ryömä ym., toiv.al. N:o 172: Määrä-
627: 13. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 158: Määrä- rahasta Sydäntautiliiton harjoittaman
628: rahasta Mikkelin lääninsairaalan lisära- tieteellisen tutkimustoiminnan, valistus-
629: kennus-, muutos- ja korjaustöitä varten 351 ja neuvontatoiminnan sekä sosiaalisen
630: 14. N. Nurminen ym., toiv.al. N:o 159: Mää- toiminnan avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 370
631: rärahasta suunnittelutöitä varten Pietar- 28. Hamara ym., toiv.al. N:o 173: Määrä-
632: saaressa sijaitsevan Malmin sairaalan ra- rahasta Mikkelin kuuromykkäinkoulun
633: kentamiseksi alueelliseksi keskussairaa- rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
634: lakai . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352
635: 29. Hiltunen ym., toiv.al. N:o 174: Määrä-
636: 15. Soininen ym., toiv.al. N:o 160: Määrära- rahasta kuoletuslainaksi Suomen Kirkon
637: hasta eräiden B-mielisairaanhoi tolai tos- Sisälähetysseuralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372
638: ten perustaruiskustannuksiin myönnettä-
639: viä avustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . 353 30. Raipala ym., toiv.al. N:o 175: Esityksen
640: antamisesta rottatuhojen torjumiseksi . . 374
641: 16. Tuuli ym., toiv.al. N:o 161: Lastenpsy-
642: kiatrisen sairaalan perustamisesta . . . . . 354 31. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 176: Tutki-
643: muksen suorittamisesta ulkomaista mat-
644: 17. Saariaho ym., toiv.al. N:o 162: Puolus· kailuliikennettä palvelevien hotelli- ja
645: tuslaitoksen sairaalaolojen parantamisesta 356 majoitusliikkeiden kehittämiseksi . . . . . . 375
646: XII Sisällysluettelo 1957.
647:
648:
649: Siv. Siv.
650: 32. Kalliokoski ym., toiv.al. N:o 177: Toi- 33. E. Leikola ym., toiv.al. N:o 178: Alko-
651: menpiteistä alkoholittomien pöytä-, juhla- holinkäytön ja tupakanpolton vahingol-
652: ja seurajuomien tarjonnan lisäämiseksi . . 376 lisuuden opettamisesta kouluikäiselle nuo-
653: risolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377
654:
655:
656:
657: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
658: Kunnallislakien, asemakaavalain, kaivos- Siv.
659: lain, huoltoapulain, metsästyslain ja ka- 15. Kähönen ym., lak.al. N:o 56: Ehdotus
660: lastuslain muuttamista, väestönsuojelua laiksi metsästyslain muuttamisesta . . . . 404
661: ym. tarkoittavia laki- ja toivomusaloit-
662: teita. 16. Eyhtä, lak.al. N:o 57: Ehotus laiksi
663: Siv. metsästyslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 405
664: 1. Pöykkö ym., lak.al. N:o 42: Ehdotus
665: 17. Haapasalo ym., lak.al. N:o 58: Ehdotus
666: laiksi eräiden Rovaniemen kauppalan
667: suoritetta vien pakkolunastuskorvausten laiksi kalastuslain muuttamisesta . • . . • 406
668: maksamisesta (Laus. Prv:lta) . . . . . . . . 383 18. Suonpää ym., lak.al. N:o 59: Ehdotus
669: laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . 408
670: 2. Koivisto ym., lak.al. N:o 43: Ehdotus
671: laiksi eräiden pakkolunastuskorvausten 19. Tauriainen ym., lak.al. N:o 60: Ehdotus
672: maksamisesta ja valitusoikeudesta pak- laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . 410
673: kolunastusmenettelystä Rovaniemen kaup-
674: palassa (Laus. Prv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . 385 20. Myllymäki ym., lak.al. N:o 61: Ehdotus
675: laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . 411
676: 3. Pasanen ym., lak.al. N:o 44: Ehdotus
677: 21. Luukka ym., lak.al. N:o 62: Ehdotus
678: laiksi henkikirjoituksesta annetun lain
679: laiksi eräpoliiseista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412
680: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387
681: 4. Vennamo, lak.al. N:o 45: Ehdotus laiksi 22. Eskola ym., lak.al. N:o 63: Ehdotus
682: laiksi maalaiskuntien satamista . . . . . . . 413
683: p~rme~_tarin ja neuvosmiesten nimittä·
684: nnsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 23. Tuurna ym., lak.al. N:o 64: Ehdotus
685: laiksi moottoriajoneuvoliikenteestä anne-
686: 5. Hetemäki ym., lak.al. N:o 46: Ehdotuk-
687: set laeiksi kunnallishallituksesta kau- tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 415
688: pungissa ja maalaiskuntain kunnallis- 24. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 179: An-
689: hallinnosta annettujen asetusten muut- gående åtgärder för förbättrande av
690: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389 mantalsskrivhingssystemet . . . . . . . . . . . . 416
691: 6. E. Virtanen ym., lak.al. N:o 47: Ehdo· 24. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 179: Toimen-
692: tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau- piteistä henkikirjoitusjärjestelmän pa-
693: pungissa ja maalaiskuntain kunnallis- rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 417
694: hallinnosta annettujen asetusten muut-
695: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 391 25. Öhman, hemst.mot. N: o 180: Angående
696: ändring av 86 § kommunallagen . . . . . . 418
697: 7. Vennamo ym., lak.al. N:o 48: Ehdotus
698: laiksi kunnallishallituksesta kaupungissa 25. Öhman, toiv.al. N:o 180: Kunnallislain
699: annetun asetuksen muuttamisesta . . . . . . 393 86 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 419
700:
701: 8. Vennamo ym., lak.al. N:o 49: Ehdotus 26. Kyttä ym., toiv.al. N:o 181: Harkinta-
702: taks~it~sta .. koskevien säännösten täy-
703: laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta
704: annetun asetuksen muuttamisesta . . . . . . 395 dentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420
705:
706: 9. Tuurna ym., lak.al. N:o 50: Ehdotus 27. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 182: Esityk-
707: laiksi asemakaavalain muuttamisesta . . 396 sen antamisesta verovelvollisen oikeut-
708: tamisesta vähentämään kunnallisverotuk-
709: 10. Baariaho ym., lak.al. N: o 51: Ehdotus sessa tuloistaan kaikki kiinnitettyjen vel-
710: laiksi jakolain muuttamisesta . . . . . . . . . 398 kojensa korot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421
711: 11. Halinen ym., lak.al. N:o 52: Ehdotus 28. V. Virtanen ym., toiv.al. N:o 183: Kiin-
712: laiksi rakentamisesta maaseudulla anne- nitettyjen velkojen korkojen vähennysoi-
713: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 399 keuden laajentamisesta kunnallisverotuk-
714: 12. Matilainen ym., lak.al. N:o 53: Ehdotus sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422
715: laiksi huoltoapulain muuttamisesta . . . . 400 29. L. Mattila ym., toiv.al. N:o 184: Toi-
716: 13. Roine ym., lak.al. N:o 54: Ehdotus laiksi menpiteistä kunnallisverotuksessa tehtä-
717: huoltoapulain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 401 vien lapsi- ym. vähennyksien ulotta-
718: misesta koskemaan henkilöitä, jotka ovat
719: 14. Eaipala ym., lak.al. N:o 55: Ehdotus tuloistaan verovelvollisia muussa kuin
720: laiksi metsästyslain muuttamisesta . . . . 403 asuinkunnassaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423
721: Sisällysluettelo 1957. XIII
722:
723:
724: Siv. Siv.
725: 30. Soininen ym., toiv.al. N:o 185: Määrä- 39. Rosenberg ymo, toiv.al. N:o 194: Kalaa·
726: rahasta !ainoiksi vähävaraisille kunnille tuslain muuttamisesta ... o.... oo... 0 • • 435
727: kunnallis- ja vanhainkotien rakentami-
728: seen ........................ o........ 424 40. Rosenberg m. fl., hemstomot. N:o 195:
729: Angående ändring av 58 § lagen om
730: 31. Soininen ym., toiv.al. N:o 186: Lisäyk- fiske . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436
731: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
732: avustuksiksi vaikeuksiin joutuneille kun- 40. Rosenberg ym., toiv.alo N:o 195: Kalas·
733: nille ................ o......... 0...... 425 tuslain 58 § :n muuttamisesta ...... 0.. 437
734: 32. Sarjala ymo, toiv.al. N:o 187: Määrära- 41. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N: o 196:
735: hasta helpotuksen myöntämiseksi kun- Angående avlätande av proposition om
736: nille maantiealueiden lunastamisesta koi- reformering av fiskerilagstiftningen . . . . 438
737: tuvia kustannuksia varten ..... 426
738: 41. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 196: Esityk-
739: 0 ••• 0 • •
740:
741:
742:
743:
744: 33. Kujala ym., toiv.al. N:o 188: Satama- sen antamisesta kalastuslainsäädännön
745: ja satamien liikennemaksujen korotta- uudistamisesta ...... o....... 0 • • • • • • • • 439
746: misesta .... o............. 427
747: 42. Sävelä ym., toiv.al N: o 197: Tutkimuk-
748: 0 ••• 0 • • • • • • •
749:
750:
751:
752:
753: 34. TMunen ym., toiv.al. N:o 189: Selvityk- s~n toi:o:ittamisesta hyljekannan vähen·
754: 0
755:
756: sen suorittamisesta valtion ja kirkon vä- tam1seks1 ...................... 0 • • • • • 440
757: lisen organisatorisen yhteyden muutta-
758: 43. Pasanen ym., toiv.al. N:o 198: Esityksen
759: miseen liittyvistä kysymyksistä . . . . . . . 428
760: antamisesta väestönsuojelulainsäädännöksi
761: 35. Niskala ym., toiv.al. N:o 190: Määrära- ja yleisen väestönsuojelusuunnitelman val-
762: hasta Kolarin kirkon rakentamista var- mistamisesta ...... 0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • 441
763: ten ............ o.. o.. oo..... oo....... 429
764: 44. Tienari ym., toivoal. N:o 199: Vapaaeh·
765: 36. Tainio ym., toiv.al. N:o 191: Toimenpi- toisen väestönsuojelutyön kehittämisestä 442
766: teistä kaivoslain muuttamiseksi . . . . . . . 430
767: 45 • .A. Leikola ymo, toiv.al. N:o 200:. Määrä-
768: 37. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 192: Toi- rahasta väestönsuojelutehtävien hoita-
769: menpiteistä kaivoslain mukaan maan- mista varten ................ 0 • • • • • • • • 443
770: o~ista~alle tulevien korvausten suoritta-
771: 46 . .A. Leikola ym., toiv.al. N:o 201: Lisäyk-
772: miseksi .... 431
773: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
774: 0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
775:
776:
777:
778:
779: 38. Teir m. flo, hemst.mot. N: o 193: Angäende väestönsuojelutehtävien hoitamista varten 444
780: erläggande ur statsmedel av kostnaderna
781: 47. Sinkkonen ym., toiv.al. N:o 202: Maan·
782: för de för tillämpningen och övervaknin·
783: gen av lagen om fiske nödvändiga, i 99 mittaustoimituksiin ryhtymisestä valta-
784: kunnanrajan pirstomilla tiloilla . 0 • • • • • 445
785: och 100 §§ sagda lag omnämnda förrätt-
786: ningarna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432 48. Ryhtä, toivoal. N:o 203: Lisäyksestä vuo-
787: den 1957 tulo- ja menoarvioon Kuusamon
788: 38. Teir ym., toiv.al. N:o 193: Kalastuslain
789: i~~j~kolain edellyttämiä tie- ja kuivatus-
790: soveltamista ja valvontaa varten väittä-
791: tolta varten ............. o... o 446 0 ••• 0 •••
792:
793: mä ttömien, sanotun lain 99 ja 100 § : ssä
794: mainittujen toimitusten kustannusten suo- 49. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 204: Ajo-
795: rittamisesta valtion varoista .. o... o. . . . 433 korttien numeroinnista ........ o 0 0 • • • • 447
796: 39. Rosenberg mo flo, hemst.mot. N: o 194: 50. Tienari ymo, toiv.al. N:o 205: Jalankul-
797: Angäende ändringar a v lagen om fiske 434 kijain suojelemisesta maantieliikenteessä 448
798:
799:
800:
801: VIII. Sivistysvaliokunta.
802: Siv.
803: Kansankirjastolain muuttamista., koulu- 3. Tienari ym., lak.al. N:o 67: Ehdotus
804: laitosta, taidetta. ymo koskevia laki- ja laiksi korkeakoulustipendeistä annetun
805: toivomusa.loitteita.. lain muuttamisesta ...... o. 0 •• 0 0 • • • • • • • 456
806: 4. Rosnell ym., lak.al. N:o 68: Ehdotus
807: laiksi eräiden opintolainojen valtion ta-
808: Siv. kauksesta .......... 458
809: 1. E. Kilpi ym., lak.al. N:o 65: Ehdotus
810: 0 • • • • • • • • • • • • • • • • •
811:
812:
813:
814:
815: laiksi Suomen Akatemiasta ja valtion 5. M. Ryömä ym., lak.al. N: o 69: Ehdotus
816: apurahoista korkeimman hengenviljelyn laiksi oppikoulun oppilaiden koulunkäyn-
817: edistämiseksi annetun lain muuttamisesta 453 nin avustamisesta annetun lain muutta-
818: misesta ....... o.. ooo........... o. . . . . 459
819: 2. E. Kilpi ym., lak.al. N:o 66: Ehdotus
820: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun 6. Kulovaara ym., lak.al. N:o 70: Ehdotus
821: lain muuttamisesta .... ooooo.... o. . . . . 454 laiksi Turun opettajakorkeakoulusta . . . . 460
822: XIV Sisällysluettelo 1957.
823:
824:
825: Siv. Siv.
826: 7. Rapio ym., lak.al. N: o 71: Ehdotus laiksi 24. Liedes ym., toiv.al. N:o 222: Lisäyksestä
827: kansankirjastolain muuttamisesta . . . . . . 462 vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon avus-
828: tukseksi Iin yhteiskoulun rakennustöiden
829: 8. Lwukka, toiv.al. N:o 206: Kalastus· jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
830: tieteen ja limnologian opetuksen vakinais-
831: tamisesta Helsingin yliopistossa . . . . . . . . 463 25. Hetemäki ym., toiv.al. N:o 223: Toimen-
832: piteistä eräiden virkojen perustamiseksi
833: 9. Kyttä ym., toiv.al. N:o 207: Puumark- Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakou-
834: kinatieteen professorinviran perustami- luun oppikoulunopettajien valmistamista
835: sesta Helsingin yliopiston maatalous-met- varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484
836: sätieteelliseen tiedekuntaan . . . . . . . . . . . . 467 26. Leinonen ym., toiv.al. N:o 224: Määrä-
837: 10. Brander-Wallin ym., toiv.al. N:o 208: rahasta Oulun opettajakorkeakoulun ra-
838: Määrärahasta opettajan virkojen perus- kennustöiden aloittamista varten 485
839: tamiseksi kotitalousopetusta varten Hel- 27. Leinonen ym., toiv.al. N:o 225: Määrä-
840: singin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 468
841: rahasta Oulun Korkeakouluseura r. y:lle
842: 11. Tuuli ym., toiv.al. N:o 209: Korkeakou- Ouluun rakennettavan ylioppilasasuntolan
843: luinsinöörien ja -arkkitehtien koulutuksen rakennustöiden avustaiDiseksi . . . . . . . . . . 486
844: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470 28. Leinonen ym., toiv.al. N:o 226: Täyden-
845: 12. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 210: Li- nyakurssien järjestämisestä alakansakou-
846: säyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoar- lunopettajille kelpoisuuden saamiseksi ylä-
847: vioon Vaasan tyttölyseon koulutalon laa- koulunopettajan virkoihin . . . . . . . . • . . . . . 487
848: jentamista varten .................... 471 29. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 227: Angå-
849: 13. T. Kinnunen ym., toiv.al. N:o 211: Piek- enge anslag för om- och tillbyggnads-
850: sämäen yhteislyseon kahdentamisesta kes- arbeten vid Nykarleby seminarium . . • . 488
851: kikoulun osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 472
852: 29. Teir ym., toiv.al. N:o 227: Määrärahasta
853: 14. Honkala ym., toiv.al. N:o 212: Määrä- Uudenkaarlepyyn seminaarin muutos- ja
854: rahasta muista pohjoismaista syntyisin lisärakennustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . 489
855: olevan matkustavan kieltenopettajan palk-
856: kaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 473 30. Mustonen ym., toiv.al. N:o 228: Esityk-
857: sen antamisesta kansakoulutoimen lopul-
858: 15. Tiekso-Isaksson ym., toiv.al. N:o 213: lisesta järjestämisestä annetun asetuksen
859: Toimenpiteistä yksityisoppikoulujen oi- kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490
860: keuttamiseksi saamaan valtionavustusta
861: jo ensi=äisenä toimintavuotenaan . . . . 474 31. Järvi ym., toiv.al. N:o 229: Kansakou-
862: lujen tyyppipiirustusten valmistamisesta 491
863: 16. Helle ym., toiv.al. N:o 214: Määrära-
864: hasta avustukseksi Karjaan yhteiskoulun. 32. Järvi ym., toiv.al. N:o 230: Kansakou-
865: uuden koulutalon rakentamiseksi . . . . • . . 475 lurakennusten yleisiä perusteita koskevien
866: määräysten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 492
867: 17. Saariaho ym., toiv.al. N:o 215: Inkerois-
868: ten yhteiskoulun ottamisesta valtion hal- 33. Järvi ym., toiv.al. N:o 231: Toimenpi-
869: tuun • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 teistä kouluradion kuuntelua varten tar-
870: peellisten rakenteiden, radiovastaanotti-
871: 18. Hykkäälä ym., toiv.al. N:o 216: Kuusan- mien ja ohjelmavihkojen hyväksymiseksi
872: kosken yhteiskoulun ottamisesta valtion valtionavustukseen oikeuttaviksi . . . . . . . . 493
873: haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 477
874: 34. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 232:
875: 19. Hostila ym., toiv.al. N:o 217: Määrära- Angående tillägg till statsförslaget för
876: hasta Kymin yhteiskoulun ottamiseksi år 1957 för återuppbyggandet av Karu-
877: valtion haltuun • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478 by, överby och Friggesby folkskolor i
878: 20. E. Ryömä ym., toiv.al. N:o 218: Määrä- Kyrkslätts ko=un . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494
879: rahasta Kokemäen yhteiskoulun ottarui- 34. Rosenberg ym., toiv.al. N:o• 232: Lisäyk-
880: seksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 479
881: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
882: 21. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 219: Lukio- Kirkkonu=en kunnan Karubyn, över-
883: luokkien perustamialuvan myöntämisestä byn ja Friggesbyn kansakoulujen jälleen-
884: Virtain yhteiskoululle . . . . . . . . . . . . . . . . 480 rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495
885: 22. Koskinen ym., toiv.al. N:o 220: Määrä- 35. Rosnell ym., toiv.al. N:o 233: Lisäyk-
886: rahasta avustukseksi Saarijärven yhteis- sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
887: koululle uuden koulutalon aikaansaami- kunnallisten keskikoulujen perustamista
888: seksi .......................•1• • • • • • • • 481 varten • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
889: 23. M. Salminen ym., toiv.al. N:o 221: Sii- 36. Koivunen ym., toiv.al. N:o 234: Kun-
890: linjärven keskikoulun muuttamisesta 8- nallisen keskikoulun perustamisesta Kin-
891: luokkaiseksi yhteislyseoksi . . . . . . . . . . . . 482 nulan kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497
892: Sisällysluettelo 1957. XV
893:
894:
895: Siv. Siv.
896: 37. Tiekso-Isaksson ym., toiv.al. N:o 235: 47. Hamara ym., toiv.al. N:o 245: Määrära-
897: Kansakouluihin kuuluvan keskikoulun hasta rakennuslainaksi Helsingin käsi-
898: perustamisesta Kolarin kuntaan . . . . . . . . 498 työnopettajaopistolle • . . . . . . . . . . . . . . . . . 510
899: 38. Wickman m. fl., hemst.mot. N:o 236: 48. Brander-Wallin ym., toiv.al. N:o 246:
900: Angående anslag tili byggnadsbidra~ för Määrärahasta kodin tutkimus-, opetus- ja
901: Vörå folkhögskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499 tiedotuslaitoksen rakentamista varten . . 511
902: 38. Wickman ym., toiv.al. N:o ~36: Määrä- 49. Lahti ym., toiv.al. N:o 247: Määrära-
903: rahasta rakennusavustukseksi Vöyrin kan- hasta torppariaikaisen historian talletta-
904: sanopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513
905: 39. Tienari ym., toiv.al. N: o 237: Määrä- 50. iJsterholm m. fl., hemst.mot. N:o 248:
906: rahasta avustukseksi Yhteiskunnallisen Angående åtgärder om att Runebergs hem
907: korkeakoulun sijoittamiseksi Tampereelle 501 i Borgå förses med arkivrum och upp-
908: värmningsanordning .................. 514
909: 40. Lahti ym., toiv.al. N:o 238: Maaseudun
910: ammattikouluolojen parantamisesta 502 50. iJsterholm ym., toiv.al. N:o 248: Porvoon
911: Runeberginkodin varustamisesta arkisto-
912: 41. Saalasti ym., toiv.al. N:o 239: Tutki- huoneelia ja lämmityslaitteilla . . . . . . . . 515
913: muksen toimittamisesta kuntien velvolli- 51. V. Virtanen ym., toiv.al. N:o 249: Ola-
914: suuksista ammatillisten oppilaitosten yllä- vinlinnan korjaustöiden suorittamisesta . . 516
915: pitämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503
916: 52. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 250:
917: 42. E. Nwrminen ym., toiv.al. N:o 240: Toi- Angående anslag för anordnandet av
918: menpiteistä kauppa- ja teollisuusminis- vandrande konstutställningar • . . . . . . . . . 517
919: teriön alaisten ammattioppilaitosten opet-
920: tajien valmistuslaitoksen aikaansaami- 52. Rosenbm·g ym., toiv.al. N:o 250: Kier-
921: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 504 tävien taidenäyttelyjen järjestämisestä . . 518
922: 43. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 241: Vähä- 53. Miettinen ym., toiv.al. N:o 251: Esityk-
923: varaisille opiskelijoille myönnettävien sen antamisesta kunnallisista musiikinoh-
924: ammattiopintolainojen ja -avustusten ko- jaajista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
925: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506 54. Miettinen ym., toiv.al. N:o 252: Musii-
926: 44. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 242: Keskus- kintarkastajan viran perustamisesta ope-
927: ammattikoulun aikaansaamisesta Siika-, tusministeriön yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . 520
928: Pyhä- ja Kalajokilaaksot käsittävälle 55. Miettinen ym., toiv.al. N:o253: Nuottien-
929: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507 kustannustoiminnan aloittamisesta valtion
930: 45. Hallberg ym., toiv.al. N:o 243: Määrä- varoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521
931: rahasta Pohjois-Karjalan ammattikoulun 56. Saariaho ym., toiv.al. N:o 254: Otanie-
932: työpajarakennuksen rakentamiseen ... : . . 508 men urheilusäätiön taloudellisen aseman
933: vahvistamisesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 522
934: 46. Hallberg ym., toiv.al. N:o 244: Lisäyk-
935: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon 57. Rosnell ym., toiv.al. N:o 255: Elokuvien
936: Pohjois-Karjalan ammattikoulun työpaja- ennakkotarkastuksesta annetun lainsää-
937: rakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 509 dännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 523
938:
939:
940:
941:
942: IX. Maatalousvaliokunta.
943: Maa- ja metsätalouden edistämistä, ka- Siv.
944: lastuselinkeinon, kotitalouden ja käsi- 3. M. Leskinen ym., lak.al. N:o 74: Ehdo-
945: teollisuuden tukemista, maaseudun vesi- tus laiksi maataloustulon vakaannutta-
946: huoltoa ym. koskevia laki- ja toivomus- misesta annetun lain muuttamisesta . . . . 536
947: aloitteita.
948: 4. Vennamo ym., lak.al. N:o 75: Ehdotus
949: Siv. laiksi maataloustulon vakaannuttamisesta
950: 1. Vennamo ym., lak.al. N:o 72: Ehdotus annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 539
951: laiksi perusluoton järjestämisestä maaseu- 5. Vennamo ym., lak.al. N:o 76: Ehdotus
952: dun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi laiksi vuotuismaksujen suorittamisessa
953: (Laus. Vv:lta) .. .. . . .. . . . . . . . .. . . . . . 529 eräissä tapauksissa myönnettävistä lyk-
954: käyksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
955: 2. Vennamo ym., lak.al. N:o 73: Ehdotus
956: laiksi maatilatalouden perusluoton jär- 6. Högström m. fl., lagmot. N:o 77: Förslag
957: jestämisestä maaseudun yrittäjätoimin- tili lag angående ändring av lagen om
958: nan kehittämiseksi (Laus. Vv:lta) . . . . . . 533 understödande med statsmedel av lant-
959: XVI Sisällysluettelo 1957.
960:
961:
962: Siv. Siv.
963: brukets återuppbyggnadsarbete på Porka· 23. Vennamo ym., toiv.al. N:o 268: Toimen-
964: laområdet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 piteistä työllisyysvarojen myöntämiseksi
965: tilakohtaiseen peruaparannukseen . . . • . . 569
966: 6. Högström ym., lak.al. N:o 77: Ehdotus
967: laiksi Porkkalan alueen maataloudellisen 24. Hietanen ym., toiv.al. N:o 269: Valtion
968: jälleenrakentamistyön tukemisesta valtion tien tekovei vollisuuden järjestämisestä
969: varoilla annetun lain muuttamisesta . . . . 544 vuokra-alueiden lunastamislainsäädännön
970: ja sen jälkeisen asutuslainsäädännön no-
971: 7. Rantamaa ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus jalla muodostettujen tilojen osalta . . . . 570
972: laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
973: lain kumoamisesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546 25. Luukka, toiv.al. N:o 270: Määrärahasta
974: tulvavahinkojen korvaamiseksi eräillä
975: 8. Pusa ym., lak.al. N: o 79: Ehdotus laiksi maanhankintalain mukaan perustetuilla
976: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
977: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
978: 26. Ryhtä, toiv.al. N:o 271: Lisäyksestä vuo-
979: 9. Pusa ym., lak.al. N:o 80: Ehdotus laiksi den 1957 tulo- ja menoarvioon rappiolla
980: Paimion maatalousopistosta . . . . . . . . . . . . 550 olevien asutusteiden peruskorjauksia var-
981: ten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
982: 10. Lahtela ym., lak.al. N:o 81: Ehdotus
983: laiksi poronhoitoalueena olevien luonnon· 27. Heikura ym., toiv.al. N:o 272: Määrära-
984: niittyjen vastikemaan raivauksesta . . . . 552 hasta Porin maanviljelysinsinööripiirin
985: perustamista varten . . . . . . • . . . . . • . . . . . 573
986: 11. Lepistö ym., toiv.al. N:o 256: Maatalon· 28. E. Ryömä ym., toiv.al. N:o 273: Määrä-
987: den tuotantosuuntakysymyksen selvittämi· rahasta Porin metsänparannuspiirin pe-
988: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555 rustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574
989: 12. Koivisto ym., toiv.al. N:o 257: Tutki- 29. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 274: Varojen
990: muksen toimittamisesta maatalouden eri varaamisesta metsänparannustöitä varten 575
991: tuotantosuuntien ohjaamiseksi maan oma-
992: varaistumista silmälläpitäen ....•.•..... 556 30. Seppä ym., toiv.al. N:o 275: Määrära-
993: hasta Pohjanmaan metsien tutkimustyötä
994: 13. Hautala ym., toiv.al. N:o 258: Toimen- varten .............................. . 577
995: piteistä maatalouden tuotantosuunnan tar-
996: kistamiseksi ......................... . 557 31. M. Salminen ym., toiv.al. N:o 276: Mää-
997: rärahasta metsämaan lannoituksen merki-
998: 14. Pusa ym., toiv.al. N:o 259: Selvityk- tyksen selvittämistä varten ........... . 578
999: sestä maatalouden tukijärjestelmän muut-
1000: tamismahdollisuuksista ............... . 558 32. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 277: Metsän-
1001: parannusvarojen käyttämisestä maan eri
1002: 15. Raipala ym., toiv.al. N:o 260: Toimen- osissa esiintyvää tarvetta vastaavasti .. 579
1003: piteistä tasapainottomuuden poistamiseksi
1004: maataloustuotannon eri haarojen välillä 560 33. Rönkkö ym., toiv.al. N: o 278: Esityksen
1005: antamisesta metsämaan ojittamisesta suo-
1006: 16. Saura ym., toiv.al. N:o 261: Maanluo- r~te!tavaa palkkiota koskeviksi säännö'k-
1007: vuttajia kohdanneiden menetysten kor- Siksi ••••.••••••••••••.•••••.•••.••••• 580
1008: vaamiseEtta .......................... . 561
1009: 34. Rytinki ym., toiv.al. N:o 279: Käpyjen
1010: 17. Koivunen ym., toiv.al. N:o 262: Esityk- keräämisen ja ostamisen järjestämisestä
1011: sen antamisesta maanhankintalain muut- Pohjois-Suomessa ja Kainuussa ....... . 581
1012: tamisesta uuden määräajan saamiseksi
1013: maansaantihakemuksen tekemistä varten 563 35. Rytinki ym., toiv.al. N:o 280: Toimenpi-
1014: teistä työllisyysmäärärahojen myöntämi-
1015: 18. Tienari ym., toiv.al. N:o 263: Toimen- seksi vajaatuottoisten metsien puhdistus-
1016: piteistä uuden määräajan myöntämiseksi töihin ja raivaushakkauksiin ......... . 582
1017: maansaantihakemuksen tekemiseen ..... . 564
1018: 36. Kosola ym., toiv.al. N:o 281: Määrära-
1019: 19. Friman ym., toiv.al. N:o 264: Esityksen hasta hevostalouden edistämiseksi ..... . 583
1020: antamisesta valtion omistamien viljelys- 37. Soininen ym., toiv.al. N:o 282: Määrä-
1021: kelpoisten alueiden asuttamiseksi Poh- rahasta valtion siitosoriitten ostoa var-
1022: jois-Suomessa ....................... . 565
1023: ten ................................. . 585
1024: 20. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 265: Toimen- 38. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 283:
1025: piteistä asutuslautakuntien jäsenluvun Angående åtgärder för beviljande av un-
1026: määräämiseksi aina vähintään neljäksi .. 566 derstöd och lån åt yrkesfiskare, som rå-
1027: 21. Kähönen ym., toiv.al. N:o 266: Uudis- kat i ett ekonomiskt ohållbart läge .... 586
1028: tilain perustamispalkkioiden korottami- 38. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 283: Avus-
1029: sesta 567 tuksen ja lainojen myöntämisestä talou-
1030: 22. Leinonen, toiv.al. N:o 267: Toimenpi- dellisesti kestämättömään asemaan joutu-
1031: teistä sotilastorppien itsenäistämiseksi .. 568 neille a=attikalastajille ............. . 587
1032: Sisällysluettelo 1957. XVII
1033:
1034: Siv. Siv.
1035: 39. Seppä ym., toiv.al. N:o 284: Määrära- 55. Halinen ym., toiv.al. N:o 300: Toimen-
1036: hasta sikatalouskoeaseman perustamiseksi piteistä Otavan maatalouskoulujen oppi-
1037: Seinäjoelle •. . . ••. •. . •. •. . . . . . •••. . . . 588 lasasuntolan aikaansaamiseksi .....•.... 608
1038: 40. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 285: An- 56. Lindh m. fl., hemst.mot. N:o 301: An-
1039: gående främjande av pälsdjursaveln • • 589 gående anslag tili byggnadslån åt överby
1040: 40. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 285: Toimen- skola för landsbygdens yrken .......••• 609
1041: piteistä turkiseläinviljelyn edistämiseksi 590 56. Lindh ym., toiv.al. N: o 301: Rakennus-
1042: 41. Forsius ym., toiv.al. N:o 286: Puutar- lainasta överby skola för landsbygdens
1043: haopetuksen järjestämisestä . . . . . . . • . • . 591 yrken nimiselle koululle ......•..•.... 610
1044: 57. Lahti ym., toiv.al. N:o 302: Valtion
1045: 42. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N: o 287:
1046: Angående anslag för avlönande av en emäntäkoulun perustamisesta Anjalan
1047: trädgårdskonsulent vid Svenska Träd- kartanoon ........................... . 611
1048: gårdssällskapens i Finland Förbund . . . 592 58. Heikwa ym., toiv.al. N:o 303: Emäntä-
1049: koulun perustamisesta Pohjois-Satakun-
1050: 42. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 287: Määrä- taan 612
1051: rahasta puutarhaneuvojan palkkaami-
1052: seksi Svenska Trädgårdssällskapens i 59. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 304: Valtion
1053: Finland Förbund nimiselle liitolle • . • • 593 emäntäkoulun perustamisesta Vilppulan
1054: kuntaan ••....................•......• 613
1055: 43. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 288: Kasvi-
1056: tautien ja rikkaruohojen tuhojen vähen- 60. Rankila ym., toiv.al. N:o 305: Emäntä-
1057: tämisestä . . . • . . . . • • . . • . . . • • . . • • • . . . . . 594 koulun perustamisesta Etelä-Pohjanmaan
1058: järviseudulle . . . . . . . . . • . • . . • . . . . . . • . . . 614
1059: 44. Raipala ym., toiv.al. N:o 289: Koti-
1060: maista kantaa olevan puna-apilan sieme- 61. Väänänen ym., toiv.al. N:o 306: Määrä-
1061: nen saannin varmistamisesta . . . . . . . • . • 595 rahasta lisärakennuksen rakentamiseksi
1062: Suonenjoen emäntäkoululle . . . • . . . • . . • • 615
1063: 45. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 290: Toimen- 62. M. Mattila ym., toiv.al. N: o 307: Met-
1064: piteistä sipulin viljelyn kehittämiseksi sänhoitokoulun aikaansaamisesta Uuden-
1065: Pohjois-Suomessa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 596 maan-Hämeen metsänhoitolautakunnan
1066: 46. Sawa ym., toiv.al. N:o 291: Määrära- alueelle . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . • . 616
1067: hasta maataloudellisen koeaseman perus- 03. Leinonen ym., toiv.al. N:o 308: Metsä-
1068: tamiseksi Lounais-Suomeen • . . . . . . . • • . . 597 koulun perustamisesta Oulun läänin Vaa·
1069: 47. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 292: Keski- lan tai Kestiiän hoitoalueelle . . . . . • . . • • 617
1070: Suomen kasvinviljelyskoeaseman perusta- 64. Ryhtä, toiv.al. N:o 309: Toimenpiteistä
1071: misesta . . . . . • • • . • • . . . • . . . • • . . . . • . • . • • 598 metsänhoito-opetusta antavan kurssikes-
1072: 48. Mannila ym., toiv.al. N:o 293: Esityk- kuksen aikaansaamiseksi Kuusamoon • . 618
1073: sen antamisesta laiksi maatalousa=at-
1074: tioppilaitoksista . . . . . . • . . . . • . . . . • • . . . . 599 65. Niskala ym., toiv.al. N:o 310: Metsä-
1075: miesten a=attikoulutuskeskuksen järjes-
1076: 49. Nieminen ym., toiv.al. N:o 294: Maata- tämisestä Ylitornion kuntaan . . . . . . . . . . 619
1077: louskouluissa opiskelevien käytännöllisen
1078: maatalousharjoittelun parantamisesta 600 66. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 311: Kiin-
1079: teän mieskotiteollisuuskoulun perustami-
1080: 50. Saariaho ym., toiv.al. N:o 295: Kymen- sesta Vilppulan maamieskoulun yhteyteen 620
1081: laakson maamieskoulun ottamisesta val-
1082: tion haltuun . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602 67. Saalasti ym., toiv.al. N:o 312: Naisten
1083: kotitaloudellisen oppivelvollisuuden toteut-
1084: 51. Lahti ym., toiv.al. N:o 296: Määrära- tamisesta • • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 621
1085: hasta verstas- ja pajarakennuksen raken-
1086: tamiseksi Anjalan kartanossa olevalle Ky- 68. Heikwa ym., toiv.al. N:o 313: Määrä-
1087: menlaakson maamieskoululle . . . . . . . . . . 603 rahasta kiinteän naiskotiteollisuuskoulun
1088: perustamiseksi Pohjois-Satakuntaan . . . . 623
1089: 52. Rantamaa ym., toiv.al. N: o 297: Itä- ja
1090: Suur-Savon maamieskoulun siirtämisestä 69. Lahti ym., toiv.al. N:o 314: Määrära-
1091: Joroisten karjatalouskoulun yhteyteen . . 604 hasta Valkealan naiskotiteollisuuskoulun
1092: koulurakennuksen aikaansaamista varten 624
1093: 53. Kämäräinen ym., toiv.al. N:o 298: Kier-
1094: tävän maamieskoulun perustamisesta Ylä- 70. Hu!t ym., toiv.al. N:o 315: Kuopion lää-
1095: Savoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606 nin II kiertävän naiskotiteollisuuskoulun
1096: vakinaistamisesta Rautala=ille . . . . . . . . 625
1097: 54. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 299: Määrära-
1098: hasta yhdistetyn maatalous- ja kotiteolli- 71. Partanen ym., toiv.al. N:o 316: Toimen-
1099: suusoppilaitoksen perustamiseksi Alavu- piteistä koulurakennusten aikaansaami-
1100: della • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 seksi Suomussalmen kotitalouskoululle • . 626
1101:
1102:
1103: 8 E 168/57
1104: xvm Sisällysluettelo 1951.
1105:
1106:
1107: Siv. Siv.
1108: 72. Saalasti ym., toiv.al. N:o 317: Kotita· 90. .J.BVi'k ym., toiv.al. N:o 335: Mäl\ril.ra.·
1109: ~o~opettajaopiston sijoittamisesta Poh· hasta Kyrönjoen perkaamiseksi , . . . • • . • 647
1110: JOIS·Suomeen .•••.•.........•••• , . . . . . 627
1111: 91. Kasola ym., toiv.al. N:o 336: Lapuan·
1112: 73. T. Kinnunen ym., toiv.al. N:o 318: Jo· joen vesistöalueen tulvasuojelutöiden aloit·
1113: roisissa olevan Vättilänrannan kouluti· tamisesta .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • .. 648
1114: lan koulurakennuksen rakentamisesta . • 628
1115: 92. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 337: M"åärä·
1116: 74. Koivisto ym., toiv.al. N:o 319: Lisäyk· rahasta Etelä-Pohjanmaan järviseudun
1117: sestä vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon kuivatussuunnitelmien toteuttamista var·
1118: !ainoiksi meijereiden rakentamiseksi Poh· ten .................................. 649
1119: jois- ja Itä-Suomeen . .. .. . .. . .. .. .. .. . 629
1120: 93. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 338:
1121: 75. Partanen ym., toiv.al. N:o 320: Lisäyk· Angående åtgärder för invallning och
1122: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon uttorkning av vissa delar av skärgården
1123: avustuslainaksi Kainuun osuusmeijerille i Larsmo, Kvevlax och Maxmo kommuner 650
1124: juustomeijerin rakentamista varten Suo·
1125: mussalmelle • . . . . • . . . . . . • . . . . . . . • . . . . • 630 93. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 338: Toimen·
1126: piteistä Luodon, Koivulahden ja Maksa·
1127: 76. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 321: Toi· maan kuntiin kuuluvan saariston eräiden
1128: menpiteistä meijerin rakentamiseksi Suo· osien pengerrystä ja kuivatusta varten • • 651
1129: mussalmelle . • . . . • . . . . . • . • . . . . . . • . • • • . 631
1130: 77. M. Salminen ym., toiv.al. N:o 322: Mää· 94. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 339: An·
1131: rärahasta rannikkoalueen rikkipitoisten gående åtgärder för rensning av Perho
1132: liejumaiden tutkimusten loppuun saatta· älv • . . • • • . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . • 652
1133: mista varten . • . . . . • . . . . . • . . . . • . . . . . . . 632 94. Teilr ym., toiv.al. N:o 339: Toimenpi·
1134: 78. Niskala ym., toiv.al. N:o 323: Valtion teistä Perhonjoen perkaamiseksi . . . . • • . • 653
1135: viljavaraston rakentamisesta Pohjois-Suo· 95. N. Nurminen ym., toiv.al. N:o 340: Mää·
1136: mea varten Kemin Ajoksen satamaan • . 633 rärahasta Keski-Pohjanmaan peruskuiva·
1137: 79. Lf.ntila ym., toiv.al. N:o 324: Peruna- tuesuunnitelman toteuttamiseksi Kokkolan
1138: varaston rakentamisesta limajoen Kos· maanviljelysinsinööripiirin alueella • • . . . 654
1139: kenkorvalle . . . . . . • • • • . . . . . . . . . . . • . • . . 634 96. Nieminen ym., toiv.al. N:o 341: Toimen·
1140: 80. Lf.ntila ym., toiv.al. N:o 325: Määrära· piteistä Mikkelin läänin suoalueiden kui·
1141: hasta Työtehoseuralle maatalouden ra· vattamiseksi ja viljelykseen ottamiseksi 655
1142: kannustoimintaa varten • . . . . . . . . . . . • . . . 635 97. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 342: Lamujoen
1143: 81. Väänänen ym., toiv.al. N:o 326: Mää· perkaamisesta . . . . • . . • • . . . • . . . . . . . . • • • 657
1144: rärahasta vesihuoltolaitteiden rakenta· 98. Kauppi ym., toiv.al. N:o 343: Oulujo·
1145: mista varten maaseudulle • • • . • . . . . . • • • . 636 keen laskevan Sanginjoen perkaamisesta 658
1146: 82. Liedes ym., toiv.al. N:o 327: Lisäyksestä 99. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 344:: Piehin·
1147: vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon ke- ginjoen ja sen sivuhaarojen perkaami·
1148: väällä 1956 sattuneiden tulvavallinkojen sesta • • . . • . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . • • . . . 659
1149: korvaamiseksi • . • . • • • . • . • • • . • . • . • . • • • . 637
1150: 100. Liedes ym., toiv.al. N:o 345: Olliavan·
1151: 83. Sävelä ym., toiv.al. N:o 328: Toimenpi· joen perkaustöiden aloittamisesta • . . • • . 660
1152: teistä peruskuivatus· ja maanparannustöi·
1153: den toteuttamiseksi . . .. . . .. • • . .. • .. .. . 638 101. Tainio ym., toiv.al. N:o 346: Viantien·
1154: joen perkaamisesta Simon kunnassa . . . • 661
1155: 84. Niilranen ym., toiv.al. N:o 329: Toimen·
1156: piteistä Oravilahden lullta· ja ranta-alueen 102. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 347: Limingojan
1157: kuivattamiseksi ..••••......•.•••• , . . . 640 perkaamisesta Pyhäjoen kunnassa . . • • • • 662
1158: 85. Niiranen ym., toiv.al. N:o 330: Älän· 103. Murto ym., toiv.al. N:o 348: Vääräjoen
1159: teen·, Suo· ja Tiilikanjärvien vedenpin- perkanatöiden laajentamisesta . . . . . . . . . . 663
1160: nan alentamisesta ..•...•••.••••..•.• , 641 104. Ryhtä, toiv.al. N:o 349: Lisäyksestä vuo·
1161: 86. Heikura ym., toiv.al. N:o 331: Isonkei· den 1957 tulo· ja menoarvioon Yli-Iin
1162: taan neva-alueen kuivatussuunnitelman tulvavahinkojen korvaamista varten . . . . 664
1163: laatimisesta . . . . . . . • . . . . . . . . • • • • . . . . . . 642 105. Ryhtä, toiv.al. N:o 350: Taivalkoskella
1164: 87. Halinen ym., toiv.al. N:o 332: Pieksä· olevan Jokijärven vedenpinnan laskemi-
1165: mäen ja Mikkelin välillä olevan suo· sesta ................................ 665
1166: alueen kuivatussuunnitelman tekemisestä 643 106. Rytinki ym., toiv.al. N:o 351: Toimen-
1167: 88. Heikura ym., toiv.al. N:o 333: Rynkäs- piteistä Ylikiimingin Nuorittan ja Pu-
1168: järven vesistön perkaushankkeen toteut· dasjärven Hetekylän rajalla olevan suo-
1169: tamisesta .. .. • .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. . 645 alueen kuivattamiseksi . . . • • . . . . • • • . • • • 666
1170: 89. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 334: Kyrön- 107. Lahtela ym., toiv.al. N:o 352: Toimen·
1171: joen tulva-alueen vedenjärjestely· ja kui· piteistä Tenojoen rantojen jokeen sortu·
1172: vatushankkeen toteuttamisesta • . • • . • • . • 646 misen estämiseksi Utsjoen kunnan alueella 667
1173: Sisii.l.lysluettelo l9S7.
1174:
1175:
1176:
1177: X. Työväenasiainvaliokunta.
1178: Ammatinvalinnanohjausta, kansaneläke- Siv.
1179: lakia, la.psilisälakia, invaliidihuoltoa., 21. Liljeström ym., toiv.al. N:o 354: Toimen-
1180: työaika.lakia, tapaturmavakuutusta ym. piteistä työehtosopimuslain muuttami-
1181: koskevia laki- ja toivomusa.loitteita. seksi . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . 711
1182: Siv.
1183: 1. Saalasti ym., lak.al. N:o 82: Ehdotus 22. Myllymäki ym., toiv.al. N:o 355: Esityk-
1184: laiksi ammatinvalinnanohjauksesta ..... 673
1185: sen antamisesta tapaturmavakuutuslain-
1186: säädännön tarkistamisesta ........... . 712
1187: 2. Friman ym., lak.al. N:o 83: Ehdotus 23. Innala ym., toiv.al. N:o 356: Toimenpi-
1188: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta •. 676
1189: teistä sotilasva=alain muuttamiseksi .• 714
1190: 3. Halinen ym., lak.al. N:o 84: Ehdotus
1191: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta .... 677 24. Innala ym., toiv.al. N:o 357: Toimenpi-
1192: teistä kansaneläkelain 33 § :n muuttami-
1193: 4. Hietanen ym., lak.al. N:o 85: Ehdotus seksi .............................•.. 715
1194: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta .. 678
1195: 25. :Rapio ym., toiv.al. N:o 858: Esityksen
1196: 5. Mmtonen ym., lak.al. N:o 86: Ehdotus antamisesta kansaneläkelain mukaisten
1197: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta ... 679 eläkkeiden korottamisesta ........... . 716
1198: 6. Nederström-Lund6n ym., lak.al. N:o 87: 26. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 359: Kan-
1199: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttami- saneläkelain toimeenpanosta kunnille ai-
1200: sesta 681 heutuneiden menojen keventämisestä .. 717
1201: 7. Tiekso-Isaksson ym., lak.al. N:o 88: Eh-
1202: dotus laiksi kansaneläkelain muuttami- 27. Mustonen ym., toiv.al. N:o 860: Kansan-
1203: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen saan-
1204: nin ikärajan alentamisesta eräillä työ-
1205: 8. Torm ym., lak.al. N:o 89: Ehdotus laiksi aloilla työskentelevien osalta . • . . . . . . • . . 718
1206: lapsilisälain muuttamisesta . . . . . . . . • . • . 683
1207: 28. Haapanen ym., toiv.al. N:o 361: Esityk-
1208: 9. Torvi ym., lak.al. N:o 90: Ehdotus laiksi sen antamisesta pientyönantajien vapaut-
1209: työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke- tamisesta lapsilisä- ja kansaneläkemak-
1210: maksusta annetun lain muuttamisesta . . 685 susta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . • . 719
1211: 10. .J.svt"k ym., lak.al. N: o 91: Ehdotus laiksi 29. Friman ym., toiv.al. N:o 362: Perhelisä-
1212: invaliidihuoltolain muuttamisesta . . . . . . . 687 lain mukaisten rahamäärien korottami-
1213: 11. Niiranen ym., lak.al. N:o 92: Ehdotus sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 720
1214: laiksi invaliidirahalain muuttamisesta . . 689 30. Puhakka ym., toiv.al. N:o 363: Puutava-
1215: 12. Tainio ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus
1216: ran mittaussäännön muuttamisesta . . . . 721
1217: laiksi työllisyyslain muuttamisesta . . . . - 691 31. Bytinki ym., toiv.al. N:o 864: Toimenpi-
1218: 13. LiZjeström ym., lak.al. N:o 94: Ehdotus
1219: teistä täystyöllisyyden aikaansaamiseksi 722
1220: laiksi työaikalain muuttamisesta . . . . . . 694 32. Koivusilta ym., toiv.al. N:o 865: Maan-
1221: 14. Kujala ym., lak.al. N:o 95: Ehdotus viljelijäväestöön kuuluvien, ansiotyön
1222: laiksi työaikalain muuttamisesta . . . . . . 695 tarpeessa olevien henkilöiden ottamista
1223: t:yöt.tö~yyskortistoon koskevista toimen-
1224: 15. Kokkola ym., lak.al. N:o 96: Ehdotus p1te1sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723
1225: merityöaikalaiksi . . .. .. . . . .. . .. . . . . . . . 696
1226: 33. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 366: Toi-
1227: 16. Matilainen ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus m?npit.eistä nuorisotyöttömyyden torju-
1228: laiksi työntekijäin vuosilomalain muut- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724
1229: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701
1230: 34. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 367: Toimen-
1231: 17. Kelavesi ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus piteistä paikkakuntien välisen kalleus-
1232: laiksi vapunpäivän järjestämisestä työn- eron aiheuttaman palkkausporrastukeen
1233: tekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauk- tarkistamiseksi . • • • • • . . . . . • . . . . . . . . . • . 726
1234: sissa annetun lain muuttamisesta . . . . . . 702
1235: 35. Niiranen ym., toiv.al. N:o 868: Toimen-
1236: 18. .A. Leikola ym., lak.al. N:o 99: Ehdotus piteistä metsä- ja uittotyöntekijöille työ-
1237: laiksi palkkojen ilmoittamisvelvollisuu- paikan etäisyydestä johtuvien menetys-
1238: desta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 ten korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 728
1239: 19. Seppi ym., lak.al. N:o 100: Ehdotukset 36. :Rytinki ym., toiv.al. N:o 369: Metsähal-
1240: maaseudun a~unto-olojen parantamista lituksen metsätyömailla työskentelevien
1241: koskevaksi lainsäädännöksi . . . . . . . . . . . . 705 työmiesten vapauttamisesta korvausvel-
1242: M. Lindblom ym., toiv.al. N:o :353: Toimen- vollisuudesta työväen asunnoissa tuli·
1243: piteiatii. työa.ikalalll. tnuuttami8eksi . • • • 710 paloalla &a.ttuvisttl. vahingoista . . • • • • • • 729
1244: Sislllysluettelo 1957~
1245:
1246:
1247: Siv. Siv.
1248: 37. Manninen ym., toiv.al. N:o 370: Työn- 43. Kulovaara ym., toiv.al. N:o 376: Suur-
1249: tekijäin ruokailuolojen järjestämisestä • • 730 perheisten aseman tukemista koskevien
1250: 38. Heinonen ym., toiv.al. N:o 371: Sota- lakien muuttamisesta . • . . . • . . . . . . . . • . • 736
1251: orpoylioppilaiden korkeakouluopintojen tu- 44. Leinonen ym., toiv.al. N:o 377: Määrä-
1252: kemisesta . . . . • . . • . • . . . . . . . . . . • . . . . . . • 731 rahasta Pelastakaa Lapset - Rädda Bar-
1253: 39. Nederström-LwruUn ym., toiv.al. N:o 372: nen r.y: n suorittaman perhesijoitustoimin-
1254: Äitiysavustuksen korottamisesta . . . . . . . 732 nan tukemiseksi . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 73 7
1255: 40. Hosia ym., toiv.al. N:o 373: Lapsiluvun 45. Järvi ym., toiv.al. N:o 378: Toimenpi-
1256: perusteella myönnettäviä avustuksia ja teistä maastamuuton supistamiseksi • . • . 738
1257: e.!ui~uu~~ia koskevien säännösten yhdis-
1258: tamlsesta . . . . . . . . • . . . . . . . • . • . . . . . . . . . 733 46. Aitio ym., toiv.al. N:o 379: Kodinperus-
1259: tamialainan enimmäismäärän korottami-
1260: 41. Pohjala ym., toiv.al. N:o 374: Sosiaali· sesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . 739
1261: t>:önte.~ijöiden koulutuksen yhtenäistä-
1262: mlsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . 734 47. Koivunen ym., toiv.al. N:o 380: Määrä-
1263: rahasta !ainoiksi asutuskeskusten oma-
1264: 42. Hosia ym., toiv.al. N:o 375: Toimenpi- kotitalojen ja pienkiinteistöjen omista-
1265: teistä lastentarhakysymyksen tutkimi- jille vesi- ja viemärijohtojen rakennus-
1266: seksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . • • . 735 kustannusten rahoittamiseen • . • . • • . . . . 740
1267:
1268:
1269:
1270:
1271: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
1272: Siv.
1273: Puolustuslaitoksen perusha.nkintoja, ka- 4. Tuuli ym., toiv.al. N:o 383: Varojen va-
1274: luston täydentämistä, teknillistä henki- raamisesta polkupyörien hankkimiseksi ar-
1275: lökuntaa ja teollista toimintaa sekä ase- meijalle . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750
1276: velvollisten luottamusmiesjärjestelmää
1277: 5. Honkala ym., toiv.al. N:o 384: Puolus-
1278: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1279: tuslaitoksen teknillistä henkilökuntaa
1280: Siv. koskevan tutkimuksen toimittamisesta 751
1281: 1. Kajatsalo ym., lak.al. N:o 101: Ehdotus 6. .Antila ym., toiv.al. N:o 385: Toimenpi-
1282: laiksi varojen osoittamisesta puolustus- teistä teollisen toiminnan aloittamiseksi
1283: laitoksen peruahankintoihin ja sitä var- Ilmajoen varikolla • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752
1284: ten kannettavasta lisäverosta (Laus.
1285: 7. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 386: Puolus-
1286: Vv:lta) . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 745 tuslaitoksen moottoriajoneuvojen korjaus-
1287: 2. Honkala ym., toiv.al. N:o 381: Varojen toiminnan keskittämisestä Lahden auto-
1288: osoittamisesta puolustuslaitoksen perua- korjaamoon • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 753
1289: hankintoihin (Laus. Vv:lta) .. .. .. .. .. 747 8. Koivisto ym., toiv.al. N:o 387: Lisäyk-
1290: 3. Puhakka ym., toiv.al. N:o 382: Asevel- sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
1291: vollisten luottamusmiesjärjestelmän ai- VHF-radiopuhelimien hankkimiseksi raja-
1292: kaansaamisesta puolustusvoimiin . . . . . . 749 vartiolaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 754
1293:
1294:
1295:
1296:
1297: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
1298: Saaristo- ja. sisävesiliikenteen edistä- Siv.
1299: mistä, rautateiden, maanteiden, siltojen 4. E. Kilpi ym., toiv.al. N:o 390: Lisäyk-
1300: ja lentokenttien rakentamista ym. ta.r- sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
1301: koittavia laki- ja. toivomusaloitteita. Lahden kaupunkiin tulevaa postitaloa
1302: Siv. varten . . . . . . • . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . 762
1303: 1. Vennamo ym., lak.al. N:o 102: Ehdotus
1304: l~ik.si s~~;~risto- ja sisävesiliikenteen edis- 5. Kujala ym., toiv.al. N:o 391: Postitalon
1305: tamlsesta. . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 759 rakentamisesta Haminan kaupunkiin • • 763
1306: 2. Heikura ym., toiv.al. N:o 388: Määrära- 6. .J.svik ym., toiv.al. N:o 392: Postiauto-
1307: hasta Satakunnan tie- ja vesirakennus- linjan aikaansaamisesta Vaasan ja Kok-
1308: piirin perustamista varten . . . • • . . . . . • . 760 kolan välille . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . • • • • . 764
1309: 3. Kauppi ym., toiv.al. N:o 389: Oulun 7. Kelovesi ym., toiv.al. N:o 393: Postiauto.
1310: posti- ja lennätinpiirin perustamisesta • . 761 varikon rakentamisesta Lappeenrantaan 765
1311: Bisll.llysluettelo 1957;
1312:
1313:
1314: Siv. Siv.
1315: 8. Ryhtä, toiv.al. N:o 394: Postiautojen 24. Hiilelä, toiv.al. N:o 410: Valtionrauta-
1316: huoltopaikan rakentamisesta Kuusamoon 766 teiden makuuvaunujen vuodevaatteiston
1317: uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . 786
1318: 9. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 395: Toi-
1319: menpiteistä syrjäisten seutujen puhelin- 25. Hetemäki ym., toiv.al. N:o 411: Määrä-
1320: olojen parantamiseksi • • • . . . . . . . • . • • . . 767 rahasta pääratojen kiskotukeen uusimista
1321: ja sepelöimistä varten . . . . . . . . . . . . . • . . 787
1322: 10. Lahti ym., toiv.al. N:o 396: Määrära-
1323: hasta puhelintoimipaikkojen perustami- 26. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 412: Toi-
1324: seksi Kymen lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 768 sen raideparin rakentamisesta Helsingin
1325: -Karjaan rataosuudelle . . . . . . . . • . . . . . 789
1326: 11. Honkavaara ym., toiv.al. N:o 397: Poh-
1327: jois-Karjalan puhelinolojen parantamisesta 769 27. Hostila ym., toiv.al. N:o 413: Määrära-
1328: hasta Inkeroisten-Kymin rataosan raken-
1329: 12. Väänänen ym., toiv.al. N:o 398: Lisäyk- tamiseksi kaksiraiteiseksi • . . . . . . . . . . . • 790
1330: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
1331: puhelinolojen parantamiseksi Leppävir- 28. Nieminen ym., toiv.al. N:o 414: Rauta-
1332: ran kunnassa • . . . • . . . . . . . • . . . • . . . . . . . 770 tien rakentamisesta Heinolasta Savon
1333: radalle . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . • . 791
1334: 13. Pohjala ym., toiv.al. N:o 399: Määrä-
1335: rahasta puhelinyhteyden rakentamiseksi 29. Ka.iatsalo ym., toiv.al. N:o 415: Toimen-
1336: Sevettijärvelle . . . . • • . • . . . • . . . . . . . . . . . 771 piteistä ratasuunnan Lappeenranta-Luu-
1337: mäki-Metsäkylä-Kymi tutkimiseksi ja
1338: 14. Brander-Wallin ym., toiv.al. N:o 400: radan rakennustyön aloittamiseksi · . . . . . • 793
1339: Määrärahasta Oy Yleisradio Ab:n Porin
1340: lyhytaaltoaseman toiminnan tukemiseen 772 30. Kujala 1fm., toiv.al. N:o 416: Oikoradan
1341: rakentamisesta Lappeenrannasta Hami-
1342: 15. Twuli ym., toiv.al. N:o 401: Lentokent- nan kautta Kotkaan . . . . . . . • . . . . . . . • • . 795
1343: tien kiitoratojen lisäämisestä . . . . . . . . . 773
1344: 31. Brander-Wallin ym., toiv.al. N:o 417:
1345: 16. Hostila ym., toiv.al. N:o 402: Määrära- Tampereen-Porin-MäntyJuodon rata-
1346: hRSta Kymin lentokentän saattamiseksi osan uusimisesta raskaskiskoiseksi 796
1347: liikennekelpoiseksi . . . . . • . • . . . • . . . . . . . 774 32. H eiTmra vm., toiv.al. N: o 418: Määrä-
1348: 17. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 403: Angående rahasta MäntyJuodon-Porin-Tampereen
1349: anslag för planeringen och påbörjandet radan kiskotuksen uusimiseksi . . . . . . . . . . 797
1350: av arhetena på ett flygfält i mellersta 33. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 419: Tam-
1351: österbotten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 775 pereen-MäntyJuodon rautatien kiskotuk-
1352: 17. Teir ym .• toiv.al. N:o 403: Määrära- sen umtimisesta ja rataosan Tampere-
1353: hasta Keski-Pohjanmaan lentokentän Lielahti rakentamisesta kaksiraiteiseksi 798
1354: suunnittelua ja rakennustöiden aloitta-
1355: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 776 34. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 420: Rau-
1356: tatien rakentåmisesta Härmän tai Jepuan
1357: 18. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 404: An- asemalta Vaasan kaupunkiin . . . . . . . . . . . 800
1358: gående undersökningar för hvggande av
1359: ett flygfält på sträckan Björneborg- 35. Suonpää ym.. toiv.al. N: o 421: KakAois-
1360: Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 777 raiteiden rakentamisesta Messukylän-
1361: Onveden rataosuudelle • . . . . . . . . . . . . . . . 801
1362: 18. Korsbäck 11m., toiv.al. N:o 404: Tutki-
1363: muksen toimittamisesta lentokentän ra- 36. Hamara ym., toiv.al. N:o 422: Määrä-
1364: rahasta ratasuunnan Valko-Uusikylä-
1365: kentamiseksi Porin ja Vaasan välille . . 778
1366: Vaajakoski tutkimista varten . . . . . . . • • 802
1367: 19. Hamara ym., toiv.al. N:o 405: Toimen- 37. Nieminen ym., toiv.al. N:o 423: Rauta-
1368: pitei~tä S~vonlinnan lentokentän aikaan- tien rakentamisesta Jyväskylästä Heino-
1369: saamiseksi • • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 779 laan . . . . . . . . . • • • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 803
1370: 20. T. Kinnunen 1fm., toiv.al. N:o 406: Piek- 38. Ahonen vm .. toiv.al. N:o 424: Rautatien
1371: sämäellä si.iaitsevan Naamiärven lento- rakenta~isesta Saarijärveltä Haapamäelle 805
1372: kentän rakentamisesta lentoliikenteen vaa-
1373: timuksia vastaavaan kuntoon . . . . . . . . . . . 780 39. Myllymäki ym., toiv.al. N:o 425: Lisäyk-
1374: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
1375: 21. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 407: Jorois- rautatien rakentamiseksi Jyväskylästä
1376: ten lentokentän kunnostamisesta liiken- Jämsänkoskelle . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 806
1377: nekelpoiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . 781
1378: 40. Soininen ym., toiv.al. N:o 426: Juankos-
1379: 22. Byhtä, toiv.al. N:o 408: Lentokentän ra- ken-Kaavin-Sysmäjärven yhdysradan
1380: kentamisesta Kuusamoon . . . . . . . . . . . . . 783 rakentamisesta . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . 808
1381: 23. Twuli ym., toiv.al. N:o 409: Toimenpi- 41. Honkavaara ym., toiv.al. N:o 427: Joen-
1382: teistä matkustajain viihtyisyyden lisää- suun-Koveron rautatien jatkamisesta
1383: miseksi valtionrautateillä • . . . . . . . . . . • . 785 Ilomantsin Nuorajärvelle • . . . . . . . . • . . . 809
1384: Siaä.llysluettelo 1957.
1385:
1386:
1387: Siv. Siv.
1388: 42. Puhakka ym., toiv.al. N:o 428: .Toensuun 60. Hallberg ym., toiv.al. N:o 446: Maantie-
1389: -Ilomantsin radan jatkamisesta Kove· siltojen, rumpujen ja lossien saattami·
1390: rosta Ilomantsiin . . . . . . • . . • . • . . . . • . • • • 810 sesta nykyistä autoliikennettä vastaa·
1391: valle taiolle • • . • . . • • • . . • . . . . . . . . • . . • . . 830
1392: 43. Kauppi ym., toiv.al. N:o 429: Lisätutki-
1393: muksen suorittamisesta Haapajärven ja 61. Saura ym., toiv.al. N:o 447: 'l'urun-
1394: Oulun-Vaalan radan välisellä rautatie· Rymättylän tiellä olevan Särkänsalmen
1395: suunnalla . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 811 lossin uuden lossiväylän tutkimisesta • • 831
1396: 44. Torvi ym., toiv.al. N:o 430: Rautatien 62. Nederatröm-Lund~n ym., toiv.al. N:o 448:
1397: rakentamisesta Taivalkoskelta Kemijär· Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja meno·
1398: ven-Sallan radalle . • . . . . . . . • . . . • . . . . • 813 arvioon lautan hankkimiseksi Rajalah-
1399: 45. Hoatila ym., toiv.al. N:o 431: Kymin den-Lappdalin lauttapaikalle . . . . . . • . 833
1400: ratapihaa koskevan tutkimuksen toimit-
1401: 63. Hoataa ym., toiv.al. N:o 449: Toimen-
1402: tamisesta . . . . . • • . . . . . . . • . • . . . . . . . . • . . 814
1403: piteistä Hirvivuolteen järjestelypadon
1404: 46. Twuli ym., toiv.al. N:o 432: Määrära· si~lan _kansirakennelman loppuunsaatta-
1405: hasta Haminan kaupungin syväsataman miseksi . . . . • . . . . . . . • . • . . . . . . . • • . . . . . . 834
1406: Hillon asemarakennuksen rakentamista
1407: varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 815 64. Hostila ym., toiv.al. N:o 450: Tutkimuk·
1408: sen toimittamisesta sillan rakentami·
1409: 47. Baariaho ym., toiv.al. N:o 433: Sippolan seksi Kymijoen läntisen haaran yli Hir-
1410: Keltakankaan tasoylikäytävän rakenta· vikosken kylän kohdalla • • . . . . . • • • . . • . 835
1411: misesta eritasoristeykseksi . . . . . . . . . • . . 816
1412: 65. Hostila ym., toiv.al. N:o 451: Määrära-
1413: 48. Matilainen ym., toiv.al. N:o 434: Määrä· hasta avustukseksi Karhulan kauppa-
1414: rahasta alikäytävän rakentamiseksi Tai· lalle Kymijoen itäisen haaran sillan ra-
1415: nionkosken asema-alueen kohdalle • . . . . 817 kentamiseksi . . . . . • . . . • • . • . . . . . • • . • . . . 836
1416: 49. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 435: Valtion· 66. Mannila ym., toiv.al. N:o 452: Sillan ra-
1417: rautateiden Seinäjoen varikolle suunni- kentamisesta Pulkkilansalmeen Pulkki-
1418: tellun miehistön huoltorakennuksen ra· lanharjun tiellä Asikkalan kunnassa • . . 837
1419: kantamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 818
1420: 67. Matilainen ym., toiv.al. N:o 4:53: Määrä·
1421: 50. Koivunen ym., toiv.al. N:o 436: Määrä· rahasta Imatran kauppalassa olevan
1422: rahasta lisäraiteiden ja ratapihan ylit- Mansikkakosk-en sillan leventämistä var-
1423: tävän jalankulkusillan rakentamiseksi ten . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • . • . • 838
1424: Haapamäen asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . • 819
1425: 68. Kelovesi. ym., toiv.al. N:o 454: Määrä·
1426: 51. Ahonen ym., toiv.al. N:o 437: Asemata- rahasta Kirjamoin sillan rakentamista
1427: Ion rakentamisesta .Tyväskylään • . . . . . . 820 varten Taipalsaaren kunnassa . • . . . . . . . 839
1428: 52. T. Kinnunen ym., toiv.al. N:o 438: Piek· 69. Miikki ym., toiv.al. N:o 455: Sillan ra-
1429: sämäen ratapiha-alueen yli johtaviE!n kentamisesta Ruokolahden kunnassa ole-
1430: kulku· ja liikennemahdollisuuksien paran· vaan Ukonsalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 840
1431: tamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. . • .. .. .. • .. . 821
1432: 70. Heikura ym., toiv.al. N:o 456: Mäiträra·
1433: 53. Leinonen ym., toiv.al. N:o 439: Määrä- hasta Mansoniemen-Kovelahden-Rai-
1434: rahasta uuden matkustaja-aseman raken- vaalan maantiellä olevan Vänniluoman
1435: tamiseksi Ouluun . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • 822 sillan rakentamiseksi ja siihen liittyvän
1436: 54. Hel.faa ym., toiv.al. N:o 440: Saimaan tieoikaisun suorittamiseksi . . . . . . • . . . . . 841
1437: vesistön ja Suomenlahden välisen vesi· 71. Baikku ym., toiv.al. N:o 457: Uuden sil-
1438: kulkuväylän avaamisesta . . • . . . • • . • • . . 823 lan rakentamisesta valtatielle n:o 4 Jitm·
1439: 55. Hamara ym., toiv.al. N:o 441: Mälirä- alinjoen yli Seppolan kohdalla . . . . . • . • . . 842
1440: rahasta Säämingin s/s Saaristo Hrl. Oy:n 72. .J.avik ym., toiv.al. N:o 458: Punnin sil·
1441: avustamiseksi . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 lan takentamisesta Karijoen kunnassa . . 843
1442: 56. Bar}ala ym., toiv.al. N:o 442: Saimaan 73. Manninen ym., toiv.al. N:o 4:5t: Määrä-
1443: vesistöalueen puutavaran kuljetusmah· rahasta siltatöiden aloittamiseksi Kuo-
1444: dollisuuksien parantamisesta . . . . . • • . . . 825 pion maalaiskunnan ja Vehmersalmen
1445: 57. Hallberg ym., toiv.al. N:o 443: Määrä- välillä olevan Puutossalmen yli . . . . . . . . 844
1446: rahasta Kivisalmen uittokanavan kun· 74. Honkavaara ym., toiv.al. N:o 460: Sil-
1447: nostamiatöitä varten . . . . . . • . • . . . . . . . . . 827 lan rakentamisesta .Tänisjoen yli Värtsi·
1448: 58 . .lsvik ym., toiv.al. N:o 444: Siipyyn ka· Iän kunnan alueella .. . .. .. .. .. .. . .. .. 845
1449: lastussataman ruoppaamisesta . . . . . . . . . 828 75. Hult ym., toiv.al. N:o 461: Suunnitelman
1450: 59. Ryhtä, toiv.al. N:o 445: Määrärahasta laatimisesta sillan rakentamiseksi Kei-
1451: våltion omistamien autiotupien kunnos- teleen pitäjän Vuonamolisalm&n losliiti
1452: sapitämistä varten . . . . . . . . • . . . . • . • • • • 829 paikalle .. .. . .. . .. .. .. • .. • • .. .. .. .. .. 846
1453: Sis1Ulysluette1o 1957. xxm
1454: Siv. Siv.
1455: 76. Rytkönen ym;, toiv.al. N:o 462: Palois- 93. Twuli ym., toiv.al. N:o 479: Oravalan-
1456: virran sillan rakentamisesta Iisalmen Jaalan-Uimilan tiesuunnan tutkimi·
1457: kaupunkiin . . . . • • . . . . • • . . . . . • . . . • • . . . • 847 sesta ja rakentamisesta . . • • . . . . . . . • . • 865
1458: 77. .A. Kinnunen ym., toiv.al. N:o 463: Sil- 94. Kujala ym., toiv.al. N:o 480: Oikaisu-
1459: lan rakentamisesta Pyhäjoen yli Pirtti- ja korjaustöiden käyntiin saattamisesta
1460: kosken kylässä . . • . • . . . . . . . • . • . • • . . • . . • 848 Sippolan kirkonkylän Alaportilta Kaipiais·
1461: 78. Rytinki ym., toiv.al. N:o 464: Sillan ra- ten kylään johtavalla maantiellä • . . • • • 866
1462: kentamisesta Pudasjärven Korentokan- 95. Kujala ym., toiv.al. N:o 481: Maantie-
1463: kaan-Puolangan maantiellä Iijoessa ole- töiden käyntiin saattamisesta linjalla Ha-
1464: valle Eskon lossipaikalle . . . . . . . . . . . . . • 849 mina-Virolahti . .. .. .. .. .. .. .. • .. . .. . 867
1465: 79. Ryhtii, toiv.al. N:o 465: Romppaisensal- 96. Saariaho ym., toiv.al. N:o 482: Ohikul-
1466: men sillan rakentamisesta Taivalkoskella 850 kutien ja siitä johtavan yhdystien raken-
1467: 80. Rytinki ym., toiv.al. N:o 466: Sillan ra- tamisesta Pyhtään kirkonkylän kohdalle 868
1468: kentamisesta Jokijärven lossipaikalle . . 851 97. Hostila ym., toiv.al. N:o 483: Tieoikai·
1469: 81. Partanen ym., toiv.al. N:o 467: Sillan sujen suorittamisesta Helsingin-Kotkan
1470: :rakentamisesta Tönölän salmeen Kuh- -Karhulan- Haminan- Lappeenrannan
1471: mon-Suomussalmen maantiellä . . . . . . . 852 runkotiellä Pyhtään kunnan alueella • • . . 869
1472: 82. Kauppi ym., toiv.al. N:o 468: Sillan ra- 98. Hykkäälä ym., toiv.al. N:o 484: Maan-
1473: kentamisesta Oulujoen yli Laukan !ossi- ti?n. rakenta~~sesta Jaalan kirkonkylästä
1474: paikalle Laukan-Ylikiimingin maantiellä 853 Uunilan kylaan • • . . • . . . . . • • • . • • • • • • • • 870
1475: 83. Lahtela ym., toiv.al. N:o 469: Määrära- 99. Lahti ym., toiv.al. N:o 485: Tapavaino-
1476: hasta sillan rakentamiseksi Kemijärven lan-Ylämaan-Husun maantien kunnos-
1477: -Lehtolan-Posion maantiellä oleviin tamisesta . . . . . . • . • • . . . . . . . . . . . . . . • • . . 871
1478: Kaisansalmeen ja Lantunginsalmeen • . 854 100. Hykkäälä ym., toiv.al. N:o 486: Maan-
1479: 84. Pöykkö ym., toiv.al. N:o 470: Salmen sil- tien rakentamisesta Valkealan kunnan
1480: lan rakentamisesta Ounasjoen yli Kitti- Vuohijärveltä Voikoskelie . . . . . . . . . • • . . 872
1481: län kirkonkylässä . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 855 101. Twuli ym., toiv.al. N:o 487: Valkealan-
1482: 85. Friman ym., toiv.al. N:o 471: Salmen Näkkimistön-Tuohikotin tieosan oikaise-
1483: sillan rakentamisesta Sodankylän-Kit- misesta . . . . • . . • . • • • . . . . • . . . . . . . . . . . . . 873
1484: tilän maantielle . . . . . . • . . • . . . . . • • . . . . . . 856 102. Häppölä ym., toiv.al. N:o 488: Tiesuun-
1485: 86. Pöykkö ym., toiv.al. N:o 472: Jeesiöjoen nan tutkimisesta Metsänkylän-llamon-
1486: sillan rakentamisesta . • . • • . • . • • . • . . . . . 857 Linnokankaan-Okerlan välillä . . • • • • . • 874
1487: 87. Saikku ym., toiv.al. N:o 473: Varasto· 103. Häppölä ym., toiv.al. N:o 489: Tiesuun-
1488: alueiden tarpeen huomioon ottamisesta n.~~ .~utkimisesta Lahden ja Tampereen
1489: tiesuunnitelmissa • • . • . . . . . . . . . • . • • • . . . 858 välilla . • . • . • • . • . . . . . . . . . . • . . . . . • • . . . . 875
1490: 88. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 474: Tienra- 104. Kelove&i ym., toiv.al. N:o 490: Valtatie
1491: kennustöiden antamisesta yksityisille ura- n:o 6:n rakentamisen loppuun saattami-
1492: koitaijoille • . . . . . • • . . . • . . . . . . . . . • . . . . . 859 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • • . . . . • • 876
1493: 89. Lahtela ym., toiv.al. N:o 475: Lisäyk- 105. Sinkkonen ym., toiv.al. N:o 491: Maan·
1494: sestä vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon tien rakentamisesta Imatran kauppalan
1495: kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen . • 860 Niskalammilta Ruokolahden pitäjän Salo
1496: -Xitsaaren kylätielle . . . . . . . . . . . . • • . . 877
1497: 90. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 476:
1498: Angående anslag för påbörjande av en 106. Twuli ym., toiv.al. N:o 492: Määrära-
1499: uträ.tnin~ ~v landsvägen tili Hangö vid hasta Hauvanlahden-Särkilahden maan·
1500: Kans koping . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . 861 tien oikaisu- ja parannustyötä varten . . 878
1501: 90. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 476: Määrä- 107. Jaakkola ym., toiv.al. N:o 493: Oripään
1502: rahasta Hankoon johtavan maantien oi- - Yläneen -Honkilahden -Hinnerjoen-
1503: kaisutyön aloittamiseksi Karjaan kaup· ~ap~-Eurajoen vanhan maantien kor-
1504: palan luona . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • . . . . . . 862 Jaamisesta . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . • 879
1505: 91. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 477: Kär- 108. Heikura, toiv.al. N:o 494: Määrärahasta
1506: kälän kirkonmäen alentamissuunnitelman Jouhimaan-Kantin asutusalueen paikal-
1507: toteuttamisesta Pusulan kunnassa • . . . . . 863 listien suunnitelman laatimiseksi . . . . . . 880
1508: 92. Kokkola ym., toiv.al. N:o 478: Maan- 109. Heikura ym., toiv.al. N:o 495: Määrä-
1509: tien rakentamisesta Tavastilan asemalta rahasta Kihniön-Pohjois-Parkanon-Kar-
1510: Hurukselan ja Haminan maantiet yhdis- vian maantien rakennustyön jatkamista
1511: tävälle ohitustielle . .. . . . . . .. . .. .. .. .. • 864 varten . . . . . • • . . . . • . . . . • . . . . . . • . • . . . . . 881
1512: XXIV Sisällysluettelo 1957.
1513:
1514:
1515: Siv. Siv.
1516: 110. :Raipala ym., toiv.al. N:o 496: Viljak- 128. Antila ym., toiv.al. N:o 514: Tien ra-
1517: kalan-Luhalahden-Kasittulan maantien kentamis~~ta Ilmajoen Nopankylästä Teu-
1518: korjaamisesta . . . . . . . . • • . • . . . . . . . . . . . . 882 van Nornn . • . .. • . . . . . . • • . . .. . . . . . . • • 901
1519: 111. Kulovaara ym., toiv.al. N:o 497: Turun 129. :Rankila ym., toiv.al. N:o 515: Lapuan-
1520: -Tampereen runkotien suuntien tutkimi- Kyyjärven valtatien peruakorjausten suo-
1521: sesta . . • • . . . . . . • • . . . • . . . . . • • • . • . . . . • • 883 rittamisesta ja tällä tiellä olevan Hoiskon
1522: -Rantalan mutkan oikaisemisesta . . . . • • 902
1523: 112. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 498: Suo-
1524: denniemen - Vammalan - Punkalaitu- 130. Ahonen ym., toiv.al. N:o 516: Oriveden
1525: men maantien kunnostamisesta . . . . . . • • 885 -Keuruun-Karstulan runkotien suun-
1526: nittelemisesta • • . .. • . . . . • • • .. . . . . . . .. . 903
1527: 113. Saura ym., toiv.al. N:o 499: Maantien
1528: rakentamisesta Paattisilta Humppilaan • . 886 131. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 517: Ähtärin
1529: ja Myllymäen välisen maantien paranta-
1530: 114. Sävelä ym., toiv.al. N:o 500: Toimenpi- misesta ja oikaisemisesta . . . . . . • . . • . • • • 904
1531: teistä Kankaanpään-Kyröskosken enti- 132. Koskinen ym., toiv.al. N:o 518: Määrä-
1532: sen maantien kunnostamiseksi • • . • . . . . • . 887 rahasta valtatien n:o 13 peruskorjauksen
1533: 115. Sävelä ym., toiv.al. N:o 501: Toimenpi- suorittamiseksi Uuraisten, Saarijärven,
1534: teistä Merikarvian sataman-Siikaisten- Karstulan ja Kyyjärven kuntien alueella 905
1535: Kankaanpään maantien saattamiseksi ras- 133. Koskinen ym., toiv.al. N:o 519: Määrä-
1536: kasta liikennettä kestäväksi • • . . . • . . • . • . 888 rahasta maantien rakentamiseksi Lanne-
1537: 116. Saikku ym., toiv.al. N:o 502: Helsingin vedeltä Parantalan asemalle . . . . . . • . . . 906
1538: -Vaasan runkotien Hämeenlinnan ja
1539: 134. Ahonen ym., toiv.al. N:o 520: Maantien
1540: Tampereen välisen tieosuuden rakentami-
1541: rakentamisesta Lievestuoreelta Kupariin
1542: sesta nykyisen tien suunnassa . . . . . . . • . . 889
1543: Laukaan kunnassa . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • 907
1544: 117. Saikku ym., toiv.al. N:o 503: Tien ra- 135. Ahonen ym., toiv.al. N:o 521: Kanavuo-
1545: kentamisesta Kangasalan Vatialan kylästä ren-Leppälahden-Kelkkamäen maantien
1546: Havisevalle . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . 890 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908
1547: 118. Koskinen ym., toiv.al. N:o 504: Määrä- 136. Ahonen ym., toiv.al. N:o 522: Maantien
1548: rahasta Keski-Suomen maanteitten raken- rakentamisesta Laukaan Leppäveden ky-
1549: tamista ja peruskorjauksia varten • • • • • • 891 lästä Vaajakoskelle . .. .. . . . . . .. .. .. .. • 909
1550: 119. Koivunen ym., toiv.al. N:o 505: Lisäyk- 137. Jämsen ym., toiv.al. N:o 523: Sumiais-
1551: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon ten maantien korjaamisesta . . • . • . • • • . 910
1552: maanteiden kunnossapitoa varten Keski-
1553: Suomen tiepiirin alueella . . . . . • . . . . . . . • 892 138. M. Salminen ym., toiv.al. N:o 524: Nii-
1554: nivedenpään-Saikarin maantien rakenta-
1555: 120. Saikku ym., toiv.al. N:o 506: Tampereen misesta Vesannon ja Tervon kuntaan • • 911
1556: ohitustien rakentamisesta . . • . • . • • . . . . . . 893
1557: 139. M. Leskinen ym., toiv.al. N:o 525: Kor-
1558: 121. Seppi ym., toiv.al. N:o 507: Pälkäneen- tejoelta Kuopioon johtavan oikotien ra-
1559: Rautajärven maantien oikaisemisesta . . . . 894 kentamisesta . • • . . • . • . . . . . . . . . . • . . . • • . • 912
1560: 122. Sarjala ym., toiv.al. N:o 508: Oikotien 140. Vennamo, toiv.al. N:o 526: Toivalan-
1561: rakentamisesta Tuohikotin-Partsinmaan Kortejoen tien ja sen jatkona kulkevan
1562: maantieltä V arpasen asemalle . • • • . . . . • • 895 Riistaveden-Vehmersalmen tien rakenta-
1563: misesta . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . • . . • . . . 913
1564: 123. Sarjala ym., toiv.al. N:o 509: Joutsan
1565: kirkonkylän-Pylvänälän maantien perus- 141. Manninen ym., toiv.al. N:o 527: Määrä-
1566: korjauksen toimittamisesta . . . . . . . . . . . . 896 rahasta Varkauden-Sorsakosken-Palo-
1567: kankaan maantien rakennustöiden aloit-
1568: 124. Halinen ym., toiv.al. N:o 510: Kalvitsan tamiseksi . . • • • • . . . . . . . . • • . . . . . . . . • . . • 914
1569: -Narilan maantien peruakorjausten suo-
1570: rittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897 142. T. Kinnunen ym., toiv.al. N:o 528: Hei-
1571: näveden ja Kangaslammin kuntiin suun-
1572: 125. V. Virtanen ym., toiv.al. N:o 511: Tut- nitellun yhdystien Syrjä-Karhilantai-
1573: kimuksen toimittamisesta maantien ra- pale-Malkkila rakentamisesta . . . • . . . . 915
1574: kentamiseksi Särkilahdesta Säämingin
1575: saariston kautta Savonlinnaan . . . . . . . . 898 143. T. Kinnunen ym., toiv.al. N:o 529: Maan-
1576: tien rakentamisesta Heinäveden kunnan
1577: 126. .J.svik ym., toiv.al. N:o 512: Kristiinan- Tollerosta Viitalahden kautta Rummuk-
1578: Seinäjoen A-kantatien parannustöiden kalan-Karvion maantielle . . . . • . • • . • . . 916
1579: aloittamisesta . . . • . . . . • • . . . . . . . . . . . • • • 899
1580: 144. Niiranen ym., toiv.al. N:o 530: Yhdys-
1581: 127. Saloranta ym., toiv.al. N:o 513: Kaskis- maantien rakentamisesta Outokummun-
1582: ten-Kauhajoen-Alavuden maantien ra- Maarianvaaran tieltä Polvijärven-Maa-
1583: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 900 rianvaaran tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . 917
1584: Sisällysluettelo 1957. XXV
1585:
1586: Siv. Siv.
1587: 145. Honkavaara ym., toiv.al. N:o 531: miseksi Himangan kirkonkylässä Virpi·
1588: Maantien rakentamisesta Tuupovaaran rannalta Lestijoen pohjoisrantaa Pikku·
1589: Hoilolasta Ilomantsin Mutalahteen • . . . 918 Mansikkaan . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935
1590: 146. Honkavaara ym., toiv.al. N:o 532: Maan· 159. N. Nurminen ym., toiv.al. N:o 545: Mää·
1591: tien rakentamisesta Koveron rautatiease· rärahasta maantien rakentamiseksi Hi·
1592: maita Pirttijärven kylään . . . . . . . . . . . . 919 mangan Hiiliiän kylästä Eskolan rauta·
1593: tieasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936
1594: 147. N. Nurminen ym., toiv.al. N:o 533: Mää·
1595: rärahasta Lapuan-Kauhavan-Lappajär· 160. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 546: Tutkimuk·
1596: ven maantien oikaisemiseksi Kauhavan sen toimittamisesta Pyhäjoen ja Meri·
1597: kirkonkylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920 järven välisellä tiesuunnalla . . . . . . . . . . 937
1598: 148. Wickman m. fl., hemst.mot. N:o 534: 161. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 547: Tutkimuk·
1599: Angll.ende statens övertagande av vägen sen suorittamisesta valtatien suunnalla
1600: frll.n landsvägen Terjärv-Kronoby via Raahe-Vihanti-Junnonoja-Pyhäntä . . 938
1601: Jeussen by i Kronoby och Bäckby i Esse
1602: tili landsvägen Esae-Evijärvi . . . . . . . . 921 162. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 548: Karan·
1603: kamäen-Otanmäen maantien rakentami·
1604: 148. Wickman ym., toiv.al. N:o 534: Teeri· sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 939
1605: järven-Kruunupyyn maantieltä Kruunu·
1606: pyyn kunnan Jeussenin kylän ja Ähtä· 163. Partanen ym., toiv.al. N:o 549: Maan-
1607: vän kunnan Bäckbyn kylän kautta Ähtä· tien rakentamisesta Sotkamon-Ristijär·
1608: vän-Evijärven maantielle johtavan tien ven maantieltä Petäjävaaran kylätien
1609: ottamisesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . 922 suunnassa Kuhmon-Suomussalmen maan·
1610: tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940
1611: 149. N. Nurminen ym., toiv.al. N:o 535: Mää·
1612: rärahasta Kokkolan eteläisen ohikulku· 164. Partanen, toiv.al. N:o 550: Maantien ra·
1613: tien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 923 kantamisesta Kuluntalahden-Vuokatin
1614: maantieltä Kaitainsalmelle . . . . . . . . • . . . 941
1615: 150. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 536: An·
1616: gående uträtning av riksvägen n: o 8 . . 924 165. Rytinki ym., toiv.al. N:o 551: Maantien
1617: rakentamisesta Pudasjärven Kurenkylästä
1618: 150. Teir ym., toiv.al. N:o 536: Valtatien Taivalkosken Jurmunkylään . . . . . . . . . . . . 942
1619: n: o 8 oikaisusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 166. Partanen ym., toiv.al. N:o 552: Maan·
1620: 151. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 537: An· tien rakentamisesta Pesiönlahden-Hei·
1621: gående statens övertagande av vägen från näjärven maantien jatkona Puolangan-
1622: riksvägen n:o 8 tili Rimmi järnvägshalt- Korentokankaan maantielle . . . . . . . . . . . . 943
1623: punkt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 926 167. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 553: Maan·
1624: 151. Teir ym., toiv.al. N:o 537: Valtatieltä tien rakentamisesta Suomussalmen Ylä-
1625: n:o 8 Rimmin rautatiepysäkille johtavan vuokin kylässä olevasta Malahvian tiestä
1626: tien ottamisesta valtion haltuun . . . . . . 927 Kanttilan-Marjovaaran kylään . . . . . . . . 944
1627: 152. Kalliokoski ym., toiv.al. N:o 538: Toi· 168. Tainio ym., toiv.al. N:o 554: Kemin-
1628: menpiteistä Kokkolasta itään suuntautu· Tornion maantien oikaisemisesta Kylä·
1629: van runkotien aikaansaamiseksi . . . . . . . . 928 joelta Luotomäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 945
1630: 153. N. Nurminen ym., toiv.al. N:o 539: 169. Liedes ym., toiv.al. N:o 555: Olhavan-
1631: Maantien rakentamisesta Taholammin- Oijärven maantien jatkamisesta Ranualle 946
1632: Lestijärven maantiestä Sykäräisten koh·
1633: dalta Ullavan maantiehen Läntän kylän 170. Rytinki ym., toiv.al. N:o 556: Pudasjär·
1634: kohdalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930 ven ja Utajärven kuntien välisen yhdys·
1635: liikenteen aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . 947
1636: 154. N. Nurminen ym., toiv.al. N:o 540: UI·
1637: lavan Korven ja Toholammin välisen 171. Rytinki ym., toiv.al. N:o 557: Maantien
1638: maantienosan kunnostamisesta . . • . . . . . . • 931 rakentamisesta Pudasjärven Kouvalta
1639: Sampilan seudulle Kariniemen-Posion
1640: 155. Kämäräinen ym., toiv.al. N:o 541: Maan· maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 948
1641: tien rakentamisesta Kiuruveden Koivu·
1642: Jarven kylästä Pyhäjärven-Pielaveden 172. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 558: Yhdys·
1643: tielle Haapamäen kylän kohdalle . . . . . . 932 maantien rakentamisesta Suomussalmen-
1644: Kuusamon tieltä Juntusrannan-Hassan
1645: 156. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 542: Tien ra· tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 949
1646: kentamisesta Vieremän Karankamäestä
1647: Otanmäkeen . . . . . . . . • . . . • . . . • . • . . • . • . • 933 173. Lahtela ym., toiv.al. N:o 559: Maantien
1648: rakentamisesta Ylikitkajärven luoteis·
1649: 157. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 543: Maantien puolta Posion-Kuusamon maantiestä Ke·
1650: rakentamisesta Varpaisjärven Matomäestä mijärven-Kuusamon maantiehen . . . . • . 950
1651: Sonkajärven Vehmasmäkeen . . . . . . . . . . . . 934
1652: 174. Lahtela ym., toiv.al. N:o 560: Posion ja
1653: 158. N. Nurminen ym., toiv.al. N:o 544: Aittaperän kylätien välisen yhdystien ra·
1654: Määrärahasta satamatien jatkon rakenta· kentamisesta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . 951
1655: 4 E 168/57
1656: XXVI Sisällysluettelo 1957.
1657:
1658:
1659: Siv. Siv.
1660: 175. FrVInan ym., toiv.al. N:o 561: Maantien tieltä K~~ijärven-Sallan tielle Salmijär·
1661: rakentamisesta Rovaniemen Saarenkylästä ven kylaan . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . • . • • . . 962
1662: Ounasjokivartta pitkin Markkasuvannon
1663: sillalle • . . . • . • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952 183. Lahtela ym., toiv.al. N:o 569: Yhdys·
1664: maantien rakentamisesta Hietalasta Han·
1665: 176. Friman ym., toiv.al. N:o 562: Maantien himaahan Kittilän kunnassa . . . . . • . . . • 963
1666: rakentamisesta Sodankylän Kieringin ky-
1667: lästä Kittilän Molkojärven kylään . . • • 953 184. Pöy1c1cö ym., toiv.al. N:o 570: Molkojär·
1668: ven-Kieringin maantien rakentamisesta 964
1669: 177. Pöy1c1cö ym., toiv.al. N:o 563: Toimen-
1670: piteistä maantien rakentamiseksi Ounas- 185. F1·iman ym., toiv.al. N:o 571: Tien ra-
1671: joen itäpuolitae Saarenkylästä Markkasu- kentamisesta Korvasen-Lokan tiestä
1672: vannon sillan luo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954 Rieston kylään Sodankylän kunnassa . • 965
1673: 178. Lahtela ym., toiv.al. N: o 564: Yhdys- 186. Lahtela ym., toiv.al. N:o 572: Maantien
1674: maantien rakentamisesta Sodankylän kun-
1675: rakentamisesta Enontekiön kunnan kes-
1676: nassa olevan Seipäjärven kylätien ja
1677: kuksesta Kivijärven kylään . . . . . . . . . . . . 966
1678: Syväjärven kylässä olevan Heinäperän
1679: kylätien välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 955 187. Niskala ym., toiv.al. N:o 573: Maantien
1680: 179. Lahtela ym., toiv.al. N:o 565: Yhdys- rakentamisesta Enontekiön kirkolta Kou-
1681: tien rakentamisesta Sodankylän-Pelko· tokeinon suuntaan Norjan rajalle . . . . . . 967
1682: senniemen maantien ja Rovaniemen-So-
1683: 188. Lahtela ym., toiv.al. N:o 574: Inarin
1684: dankylän maantiestä Orajärven kylään kirkonkylän-Menesjärven maantien saat-
1685: rakennetun kylätien välille . . . . . . • . • . • • 957 tamisesta autoilla liikennöitävään kun-
1686: 180. Pöy1c1cö ym., toiv.al. N:o 566: Maantien toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 968
1687: rakentamisesta Seipäjärveltä Ristonmän· 189. Lahtela ym., toiv.al. N:o 575: Maantien
1688: nikköön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 959 rakentamisesta Inarin kunnassa olevaan
1689: 181. Lahtela ym., toiv.al. N:o 567: Kemijär· Angeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970
1690: ven-8allan maantiestä Javarusvastuun 190. Lahtela ym., toiv.al. N:o 576: Maantien
1691: asutusalueelle rakennetun tien jatkami· rakentamisesta Utsjoen sillan ja sen etelä-
1692: sesta Pelkosenniemen kirkonkylään . . . . 960 ja pohjoispuolella olevien koskien sivuu-
1693: 182. Lahtela ym., toiv.al. N:o 568: Yhdys· tuateiden välille sekä sillan pohjoispuo-
1694: maantien rakentamisesta Lapajärven lelle Nuorgamin kautta Norjan rajalle . . 971
1695: VALTIOPÄIVÄT
1696: 1957
1697:
1698: LIITTEET
1699: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT
1700: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1701:
1702:
1703:
1704:
1705: HELSINKI 1957
1706: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1707:
1708:
1709: E 168/57
1710: VALTIOPÄIVÄT
1711: 1957
1712:
1713: LIITTEET
1714: I
1715:
1716: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1717: TOIVOMUSALOITTEET
1718:
1719:
1720:
1721:
1722: HELSINKI 1957
1723: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAlNO
1724: Valtioneuvoston toimintaa koskevien kyselytilaisuuksien järjestämistä,
1725: läänijakoa ja säännöstelyä koskevia toivomusaloitteita.
1726: 7
1727:
1728: 1,1.- Toiv.al. N:o 1.
1729:
1730:
1731:
1732:
1733: L. Mattila ym.. : Valtioneuvoston toimintaa koskevien kysely-
1734: tilaisuuksien järjestämisestä lehdistölle.
1735:
1736:
1737: E d u s k u n n a ll e.
1738:
1739: Maamme hallitusmuodon mukaan ,valtio- lehdistön esittämiin kysymyksiin. On pidet-
1740: valta Suomessa kuuluu kansalle", minkä sää- tävä kansanvaitamma suurena puutteena
1741: döksen mahdollisimman täydellisen toteutu- sitä, ettei maassamme ole siirrytty vastaa-
1742: misen edellytyksenä on vaalioikeutettujen vanlaiseen järjestelmään. Ne tiedotustilai-
1743: kansalaisten yhteiskunnallinen valistunei- suudet, joita valtioneuvoston toimesta har-
1744: suus, mikä puolestaan perustuu siihen, että voin ja epäsäännöllisesti on järjestetty, ovat
1745: he vaikeuksitta ja nopeasti saavat oikeita koskeneet yleensä jotakin tiukasti rajoitet-
1746: tietoja tasavallan lainsäädäntö- ja hallitus- tua asiaa tai asiaryhmää, eikä julkisella sa-
1747: elimien toiminnasta. Eduskunnan kohdalla nalla ole niissä ollut tilaisuutta vapaasti esit-
1748: viimeksimainittu vaatimus onkin tyydyttä- tää kysymyksiä muilta hallitustoiminnan
1749: vällä tavalla järjestetty, mutta valtioneuvos- aloilta. Olisi välttämätöntä viivyttelemättä
1750: ton toiminnasta saadaan jatkuvasti ja liian ryhtyä toimenpiteisiin maan lehdistölle jär-
1751: usein ristiriitaisia taikka pahasti puutteelli- jestettyjen säännöllisten, esimerkiksi viikoit-
1752: sia tietoja julkisuuteen. Tällainen asiaintila taisten, kyselytuntien järjestämiseksi, joilla
1753: on omiaan synnyttämään kansalaisten kes- pääministeri tai joku muu valtioneuvoston
1754: kuudessa tarpeetonta levottomuutta ja joh- valtuuttama ministeri vastaa sanomalehdis-
1755: tamaan harhakäsitysten syntymiseen, mikä ei tön edustajille heidän valtioneuvoston toi-
1756: voi olla haitallisesti vaikuttamatta kansan- mintaa koskeviin kysymyksiinsä.
1757: valtaisen hallitusmuotomme hengen ja peri- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
1758: aatteen toteutumiseen. Lisäksi on ollut ha- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1759: vaittavissa, että valtioneuvoston toiminnasta
1760: julkisuuteen annettujen tietojen saannissa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
1761: eivät eri mielipidesuuntia edustavat sanoma- toimenpiteisiin säännöllisten, valtio-
1762: lehdet ole aina olleet yhtäläisessä asemassa, neuvoston toimintaa koskevien kysely-
1763: kuten hyvä parlamentaarinen tapa vaatisi. tilaisuuksien järjestämiseksi maamme
1764: Eräissä länsimaisissa demokratioissa on lehdistölle, joissa tilaisuuksissa vastaa-
1765: edellämainitunlaisen epäkohdan korjaami- jana esiintyisi joko pääministeri tai
1766: seksi ryhdytty säännöllisesti järjestämään joku muu hallituksen valtuuttama
1767: lehdistölle tiedotustilaisuuksia, joissa halli- ministeri.
1768: tuselimien puolesta välittömästi vastataan
1769: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
1770:
1771: Leo 1. Mattila. Kaarlo Kajatsalo.
1772: Artturi Tienari. Aare Leikola.
1773: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen.
1774: Harras Kyttä. Anni Hosia.
1775: 8
1776:
1777: 1,2. - Toiv.al. N: o 2.
1778:
1779:
1780: Hiilelä ym.: Toimenpiteistä Pirkanmaan läänin perustami-
1781: seksi.
1782:
1783:
1784: E d u s k u n n a ll e.
1785:
1786: Niinkuin on yleisesti tunnettua, on maan Monessa suhteessa on kiinteäksi kokonai-
1787: hallinnollinen jako jäänyt jälkeen yhteiskun- suudeksi hahmottunut Tampereen talousalue
1788: nallisesta, taloudellisesta ja liikenteellisestä joutunut kehityksessään kokemaan suurta
1789: kehityksestä. Vanhat lääninrajat poikkeavat haittaa siitä, että siihen kuuluvat kunnat
1790: suuressa määrin varsinaisten talousalueiden jakaantuvat kolmen eri läänin alueelle ja
1791: rajoista, jotka ovat syntyneet elinkeinoelä- että nimenomaan Hämeen ja Turun ja Porin
1792: män elimellisen jäsentymisen ja varsinkin läänin raja halkaisee sen lähes keskeltä.
1793: moottoriajoneuvoliikenteen voimakkaan kehi- Varsinkin tiekysymysten hoitaminen on il-
1794: tyksen kautta itsenäisyytemme aikana. Asiaa meisesti kärsinyt tästä ja tiesuunnitelmissa
1795: on tutkinut viimeksi aluejakokomitea, joka runkoteiden risteykseksi suunniteltu alue on
1796: mietinnössään on ehdottanut useiden uusien yleisestä kehityksestä pahasti jäljessä jarrut-
1797: läänien perustamista ja läänien rajain tarkis- taen koko maan liikennekysymysten hoitoa.
1798: tusta kehityrtä vastaaviksi. Tämän mietin- Aluejakokomitea on mietinnössään yksi-
1799: nön antamisen jälkeen on eduskunta-aloittei- mielisesti ehdottanut uuden läänin perusta-
1800: den nojalla päätetty periaatteessa kahden mista tälle talousalueelle keskuspaikkana
1801: läänin perustamisesta ja samassa yhteydessä Tampere. Asia on jo aikaisemmin monessa
1802: lausuttu valtiopäiväin taholta toivomus hal- yhteydessä ollut esillä 1800-luvun alusta
1803: linnollisen jaon edelleen kehittämisestä. lähtien, mutta on nimenomaan edellä hahmo-
1804: Kun käytännöllisesti katsoen kaikki valtion tellun, viimeaikaisen kehityksen johdosta tul-
1805: taholta tapahtuva maan rakennustyö eri lut välttämättömäksi. On myönnettävä, että
1806: muodoissaan kulkee keskusvirastojen piirior- hallinnollisessa uudelleenjärjestelyssä olisi
1807: ganisaation kautta ja kun näiden piirien ra- kokonaisratkaisu ollut paras, koska jokainen
1808: jat seuraavat vanhoja hallinnollisia rajoja, osaratkaisu jättää uusia pulmia selvitettä-
1809: aiheutuu tästä elimellisesti muodostuneilla väksi. Mutta kun kokonaisratkaisuun pääsy
1810: talousalueilla, jotka jakaantuvat monen lää- on viivästynyt, eikä siihen valtiotaloudelli-
1811: nin ja sitä mukaa monen piirin kesken, sista syistä lähivuosina liene mahdollisuuk-
1812: suurta haittaa ja kehityksen hidastumista. siakaan, ei koko maan kannalta maantieteelli-
1813: On lisäksi ilmeistä, että varsin läheisessä sesti, yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja lii-
1814: tulevaisuudessa koko maan hallinnon järke- kenteellisesti niin keskeisen alueen kuin Pir-
1815: vän hoitamisen kannalta on desentralisaation kanmaan maakunnan tarpeita voida jättää
1816: avulla saatava rationalisointi välttämätön, ja hoitamatta.
1817: valtaosa paikallista laatua olevain asiain rat- Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme-
1818: kaisuista, jotka nyt on vielä keskitetty pää- kin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
1819: kaupunkiin ministeriöihin ja eri keskusviras- toivomuksen,
1820: toihin, on siirrettävä lääninhallituksille ja
1821: piireille. Tällöin näiden viranomaisten mer- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
1822: kitys entisestään kasvaa. Se on omiaan kii- toimenpiteisiin Pirkanmaan läänin pe-
1823: rehtimään myös hallinnollisen jaon uudista- rustamiseksi aluejakokomitean mietin-
1824: mista. nön pohjalla.
1825: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
1826:
1827: Kaisa Hiilelä. E. Pusa. Kustaa Alanko.
1828: Leo Suonpää. Lauri Myllymäki Artturi Tienari.
1829: Elli Stenberg. T. A. Wiherheimo. Usko Seppi.
1830: Anni Flinck. Tuomas Saikku. Pertti Rapio.
1831: 9
1832:
1833: 1,3. - Toiv.al. N:o 3.
1834:
1835:
1836:
1837:
1838: Friman ym. : Pyöreän puun vapauttamisesta vientisäännös-
1839: telystä.
1840:
1841:
1842: E d u s 'k u n n a B e.
1843:
1844: Pyöreän puun vientisäännöstelyä on puo- pinokuutiometriä. Kansantaloudellisesti olisi
1845: lustettu sillä, että se kauppapoliittisista syistä tietysti edullisempaa, että tämäkin puutava-
1846: olisi tarpeellinen. Käytäntö on kuitenkin ramäärä voitaisiin käyttää hyödyllisemmin.
1847: osoittanut, että kauppapoliittiset edut voidaan Metsien kasvukunnon kohottamisen kannalta-
1848: hoitaa ilman säännöstelyäkin. Näinhän ta- kin se olisi kansantaloudellisesti edullista.
1849: pahtui aikana, jolloin vientisäännöstelyä ei Pyöreän puun vientisäännöstely on näin
1850: ollut. Lisäksi voidaan todeta, ettei pyöreällä ollen muodostunut vain suojaksi kotimaisille
1851: puulla ole nykytilanteessa kansainvälisillä puutavarayhtymille, jota hyväksi käyttäen ne
1852: markkinoilla sitä kauppapoliittista merkitystä rengastuneina ja siten kilpailun puuttuessa
1853: 'kuin aikaisemmin. ovat voineet alentaa kantohintoja ja metsä-
1854: Vientisäännöstelyä ei voida puolustaa myös- työntekijäin palkkoja.
1855: kään sillä, että raakapuun vienti olisi kansan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme. edus-
1856: taloudellisesti vahingollista, koska kotimaiset kunnan päätettäväksi toivomuksen,
1857: puunjalostuslaitokset eivät 'kykene 'käyttä-
1858: mään läheskään kaikkea metsiemme lisäkas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
1859: vua. Tunnettu tosiasiahan on se, että met- toimenpiteisiin pyöreän puun vapaut-
1860: siemme yli-ikäisyydestä johtuen puuta kaa- tamiseksi vientisäännöstelystä.
1861: tuu ja lahoo maahan vuosittain yli miljoona
1862: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
1863:
1864: Toivo Friman. Juho Rytkönen.
1865: Eino Tainio. A.-L. Tiekso-Isaksson.
1866: Toivo Niiranen. Pentti Liedes.
1867: Toivo Asvik. Irma Torvi.
1868:
1869:
1870:
1871:
1872: 2 E 168/57
1873: 10
1874:
1875: 1,4. - Toiv.al. N: o 4.
1876:
1877:
1878:
1879:
1880: Innala ym.: Huoneenvuokrasäännöstelyn muuttamisesta niin,
1881: että yksiöt osoitettaisiin ensi sijassa yksinäisten asunnon-
1882: tarvitsilain käyttöön.
1883:
1884:
1885: E d u s k u n n a 11 e.
1886:
1887: Suurimmissa asutuskeskuksissamme vielä- jopa olemattomine keittomahdollisuuksineen
1888: kin yhä jatkuva vuokrasäännöstely asettaa kuitenkin huonosti vastaavat. Niihin osoite-
1889: yksinäiset asunnontarvitsijat sellaiseen ase- tut perheelliset hake.utuvatkin tavallisesti
1890: maan, ettei heille huoneenvuokralautakun- väljempiin tiloihin niin pian kuin se suinkin
1891: nista osoiteta minkäänlaista omaa asuntoa, on mahdollista.
1892: vaan he ovat pakotettuja jatkuvasti asumaan Varsinkin yksiöiden jatkuva osoittaminen
1893: alivuokralaisina. Tässä asemassa he ovat perheellisten käyttöön ei ole yhteiskunnan
1894: joutuneet jo vuosikausia viettämään mel- eikä nykyisen kireän asuntotilantee.nkaan
1895: keinpä kiertolaiselämän kaltaista olotilaa, kannalta edullista, vaan ne olisi osoitettava
1896: vailla mahdollisuuksia itsenäisen asunnon asunnon tarpeessa oleville yksinäisille, jotka
1897: saantiin ja elämän järjestämiseen päävuokra- siten pääsisivät nykyisestä onnettomasta ali-
1898: laisena olevasta isäntäväestä riippumatta. vuokralaisasemastaan ja heidän vähäisiin tu-
1899: Paitsi sitä, että tällainen epäitsenäinen asema loihinsa nähden kohtuuttoman suurista asu-
1900: saattaa etenkin vanhemmalla iällä olevat ali- miskustannuksista. Toiselta puolen suuri-
1901: vuokralaiset monessa suhteessa tukalaan ja perheisten käyttöön tarkoitetut väljemmät
1902: lähimmänkin tulevaisuuden suhteen täysin huoneistot vapautuisivat sellaisille, jotka to-
1903: epävarmaan tilaan, se kaikkien alivuokralais- della oman perheen lukuisuuden vuoksi ovat
1904: ten osalta merkitsee asuntokustannusten nou- tällaisten asuntojen tarpeessa, ja keinottelu-
1905: semista huomattavasti korkeammalle tasolle mahdollisuudet alivuokralaisten hädänalaisen
1906: kuin mitä sellaisten vuokralaisten asemassa aseman turvin vähenisivät. Osaltaan tässä
1907: olevien asumiskustannukset ovat, joilla on kohdin tapahtuva muutos olisi omiaan vä-
1908: mahdollisuus saada säännöstelyn alainen itse- hentämään suuriperheisten tuntemaa houku-
1909: näinen huoneisto omaan haltuunsa ja käyt- tusta siirtyä maaseudulta kaupunkiin usein
1910: töönsä. Onpa lukuisia tapauksia, joissa ali- hyvinkin epävarmoin toimeentulon ja ansion
1911: vuokralaiset suorastaan muodostavat pää- mahdollisuuksin. Näille maaseudulta kau-
1912: vuokralaisen pääasiallisen tulolähteen, sillä punkiin pyrkiville osoitetaan, ainakin hei-
1913: tunnettua on, että alivuokralaisen suojatta- dän joitakin vuosia kaupungeissa oles-
1914: massa asemassa olevat yksinäiset henkilöt keltuaan, suuriperheisinä ensisijaisesti asun-
1915: joutuvat maksamaan useissa tapauksissa täy- toja, kun sen sijaan kaupungissa jo
1916: sin kohtuuttomia vuokria niistä eduista, mitä vuosikymmeniä asuneet ja ansiotulonsa
1917: heille alivuokralaisina suodaan. Tämä saat- hankkineet sekä sinne veronsa maksaneet
1918: taa yksinäiset henkilöt epäoikeutettuun ase.- yksinäiset saavat jatkuvasti viettää alivuok-
1919: maan jo senkin vuoksi, että heillä usein on ralaisen kiertolaiselämää.
1920: sangen vähäiset tulot. Valtioneuvoston huoneenvuokrasäännöste-
1921: Alunperin on yhden tai enintään kahden lystä 21 päivänä tammikuuta 1954 antaman
1922: huoneen asunnot, siis yksiöt ja kaksiot, tar- päätöksen 19 §: ssä luetellaan ne edellytykset,
1923: koitettu juuri yksinäisten asunnoiksi. Nykyi- joiden vallitessa ei saa kieltäytyä antamasta
1924: sen vuokrasäännöstelyn vallitessa nämäkin suostumusta asuinhuoneistoa koskevan vuök-
1925: osoitetaan perheellisille, joiden vaatimuksia rasopimuksen irtisanomiseen tai määräaikai-
1926: näin pienet asunnot monasti vaatimattomine, sen vuokrasopimuksen pidentämättä jättämi-
1927: I,4. - Innala ym. 11
1928:
1929: seen. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan tamme 'kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
1930: välttämättömästi asunnontarpeessa olevaksi ei täväksi toivomuksen,
1931: katsota sellaista, jolla on hallittavanaan asuin-
1932: huoneisto tai osa huoneistoa ja tämän asun- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
1933: non katsotaan paikkakunnalla vallitsevaan menpiteisiin voimassa olevoo huoneen-
1934: asuntopulaan nähden kohtuullisesti tyydyttä- vuokrasäännöstelystä oonetun valtio-
1935: vän hänen asunnontarpeensa. Kun kysymyk- neuvoston päätöksen muuttamiseksi
1936: sessä on yksinäinen henkilö, katsotaan min- · sit.en, että yksiöt osoitettaisiin ensi si-
1937: kälaisen alivuokralaisasunnon tahansa tyy- jassa yksinäisten asunnontarvitsijain
1938: dyttävän kohtuullisesti hänen asunnontar- käyttöön itsenäisinä asuntoina ehdolla,
1939: pe.ensa, mistä on seurauksena edellä kosketei- että he ovat toimeentulonsa vuoksi asu-
1940: luu yksinäisten kohdalla yhä jatkuvan epä- neet paikkakunnalla vakinaisesti vä-
1941: kohdan olemassaolo. hintään kolmen vuoden ajan ja siitä
1942: Korjauksen saamiseksi kosketellussa suh- huolimatta, että heillä mahdollisesti on
1943: teessa yksinäisten epäoikeutettuun ja muihin alivuokralaissuhteeseen perustuva asu-
1944: verrattuna 'kohtuuttomaan asemaan ehdo- mismahdollisuus paikkakunnalla.
1945: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
1946:
1947: Aune Innala. Kyllikki Pohjala. Erkki Tuuli.
1948: VALTIOPÄIVÄT
1949: 1957
1950:
1951: LIITTEET
1952: II
1953:
1954: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA TOIVOMUS-
1955: ALOITTEET
1956:
1957:
1958:
1959:
1960: HELSINKI 1957
1961: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1962: Yleislakkoon liittyneisiin rikoksiin osallistuneiden henkilöiden armah-
1963: tamista, maistraattien lakkauttamista, oikeudenkäyntiä,
1964: rikostutkimusta, kiinnitystä ym. koskevia laki- ja
1965: toivomusaloitteita.
1966: 17
1967:
1968: II,1. - Lak.al. N:o 1.
1969:
1970:
1971:
1972:
1973: Raunio ym.: Ehdotus laiksi maaliskuun 1 päivänä 1956 alka-
1974: neen ja saman kuun 20 päivänä päättyneen yleislakon ai-
1975: kana tehtyihin, lakkoon liittyneisiin rikoksiin osallistunei-
1976: den henkilöiden armahtamisesta.
1977:
1978:
1979: E d u s k u n n a 11 e.
1980:
1981: Maaliskuun 1 pawana 1956 alkanut yleis- niin on mielestämme kuitenkin kiinnitettävä
1982: lakko sujui laajuuteensa ja kestäruisaikaansa huomiota seuraaviin seikkoihin:
1983: nähden erittäin rauhallisesti. Varsinkin lak- Kapinan tunnusmerkistön katsotaan rikos-
1984: kolaisten järjestämissä yhteisissä kokouksissa lain 16 luvun 4 §: n mukaan toteutuneen, jos
1985: ja mielenosoituksissa järjestys säilyi hyvänä, kokoontunut väkijoukko yksin toimin väki-
1986: ja usealla paikkakunnalla järjestystä yllä- vallalla tai väkivaltaa uhaten pakottaa tai
1987: pidettiin yhteistoiminnassa poliisiviranomais- koettaa pakottaa virkamiestä tekemään tai
1988: ten kanssa. Tästä seikasta ovat myös poliisi- tekemättä jättämään virkatoimen taikka sa-
1989: viranomaiset antaneet tunnustuksensa. notulla tavalla tekee hänelle vastarintaa
1990: Suurissa joukkoliikkeissä ei kuitenkaan virka-asioissa tai muuten harjoittaa väkival-
1991: voida välttyä vähäisiltä järjestyshäiriöiltä. taa virkamiestä vastaan. Tämän mukaan
1992: Kokoontuneissa väkijoukoissa on aina yksi- kapinarikoksen tunnusmerkistö menee varsin
1993: löitä, jotka eivät jaksa pysyä maltillisina. pitkälle, ja kokoontunut väkijoukko saattaa
1994: Tästä syystä ja myös sen vuoksi, että lakko- helposti, sitä varsinaisesti tarkoittamatta,
1995: laisten ulkopuolella olevien piirien taholta tehdä teon, jonka rikoslaki katsoo kapinaksi.
1996: tarkoituksellisesti yritettiin saada aikaan mel- Jokapäiväisessä kielenkäytössä sen sijaan on
1997: lakoita, jotka sitten olisi voitu leimata lakko- kapinakäsitteelle annettu paljon ahtaampi
1998: laisten aiheuttamiksi, sattui yleislakon aikana merkitys. Sen mukaisesti kapinalla ymmär-
1999: paikoitellen järjestyshäiriöitä. retään valtiovallan auktoriteettia vastaan
2000: Poliisiviranomaisten toimesta on sattunei- suunnattua aseellista toimintaa tai sillä
2001: den häiriöiden selvittämiseksi suoritettu laa- uhkaamista. Edellä mainittu käsitteellinen
2002: joja kuulusteluja. Näiden perusteella on eroavaisuus johtunee suurelta osaltaan siitä,
2003: kaikkiaan noin 300 henkilöä asetettu tuomio- että voimassa oleva rikoslakimme on peräisin
2004: istuimissa syytteeseen, pääasiassa kapinasta, jo viime vuosisadan puolelta. Sen 16 luku on
2005: metelistä, yleisen rauhan häiritsemisestä, pa- säädetty ylläpitämään vierasta valtiomahtia
2006: kottamisesta sekä virkavallan anastuksesta. aikana, jolloin heräävän kansallisen itsetun-
2007: Osa oikeudenkäynneistä on jo päättynyt alioi- tomme voitiin olettaa muodostuvan vallan-
2008: keuksissa, jotka ovat langettaneet sakkotuo- pitäjille vaaraksi. Tämän vuoksi on lain-
2009: mioita ja sekä ehdollisia että ehdottomia va- säätäjä nähnyt kaikissa kokoontuneissa väki-
2010: pausrangaistuksia, määrältään 1 kuukaudesta joukoissa silloista valtiomahtia uhkaavan vaa-
2011: vankeutta 1 vuoteen 6 kuukauteen kuritus- ran. Torjuakseen tämän vaaran mahdolli-
2012: huonetta. Tähän mennessä on tuomittu 72 simman tarkoin on lainsäätäjä mennyt niin
2013: henkilöä eri suuruisiin sakkorangaistuksiin, pitkälle, että pelkkä läsnäolo kokoontuneessa
2014: 60 ehdollisiin vapausrangaistuksiin ja 33 eh- väkijoukossa määrättyjen olosuhteiden valli-
2015: dottomiin vankeus- ja kuritushuonerangais- tessa toteuttaa rangaistavuuden edellytykset.
2016: tuksiin. Järjestötoiminta, joka on kehittynyt vasta
2017: Vaikka tuomioistuimissa tutkitut teot ehkä rikoslain säätämisen jälkeen, varsinaisesti
2018: toteuttavatkin rikoslakimme määrittelemät, vasta maamme itsenäisyyden aikana, on tuo-
2019: edellä mainittujen rikosten tunnusmerkistöt, nut mukanaan runsaasti erilaisia joukkotoi-
2020: 3 E 168/57
2021: 18 II,l. - Yleislakkorikokset.
2022:
2023:
2024: minnan muotoja. Väkijoukkojen kokoontu- tarpeettomasti paisunut, ja niiden johdosta
2025: minen, jopa mielenosoituksellinen liikehtimi- on työpaikoilla syntynyt uusia häiriöitä,
2026: nen, on nykyisin varsin yleistä, eikä se muo- jotka ovat olleet omiaan häiritsemään työ-
2027: dosta vähintäkään uhkaa valtiovallan markkinajärjestöjen luottamuksellisia suh-
2028: auktoriteetille. Yleislakon aikana sattuneet teita. Tuomitut rangaistukset ovat myös
2029: väkijoukon ja poliisin väJ.iset yhteenotot ei- järjestyneestä ja vastuuntuntoisesta työ-
2030: vät suinkaan johtuneet siitä, että väkijoukon väestöstä tuntuneet yleensä epäoikeuden-
2031: tarkoituksena olisi ollut horjuttaa valtioval- mukaisilta ja siten horjuttaneet sen luotta-
2032: lan auktoriteettia. musta oikeuslaitoksemme puolueettomuuteen.
2033: Rikoslain 16 luvun 4 §:n sanamuoto on Kun rangaistusten epäoikeudenmukaisuus
2034: ollut omiaan vaikeuttamaan näytön esittä- useissa tapauksissa on johtunut siitä, ettei
2035: mistä syytettyjen puolesta. Asiaa valaisevaa tuomioistuin ole voinut riittävästi ottaa huo-
2036: näyttöä olisivat voineet antaa vain sellaiset mioon tekojen lievyyttä, vaan on ollut sidottu
2037: henkilöt, jotka itse ovat olleet väkijoukossa lain säätämiin korkeisiin rangaistusminimei-
2038: tapahtumapaikalla. Tällaisten henkilöiden hin ja ,kun tekojen lievyyttä toisaalta selvästi
2039: saaminen todistajiksi syytettyjen puolesta on osoittaa se, että käytettävissä olevan rangais-
2040: ollut vaikeata, koska he itse ovat olleet vaa- tusasteikon puitteissa on yleensä tuomittu
2041: rassa joutua syytetyiksi. Sen jälkeen kun mahdollisimman alhaisia rangaistuksia, on
2042: yleiseen tietouteen oli tullut, että Turun mielestämme yleistä armahdusta pidettävä
2043: raastuvanoikeudessa oli syytettyjen puOlesta välttämättömänä.
2044: todistamaan nimetty, väkijoukossa mukana Edellä sanotun mukaisesti olisi syytteet ko.
2045: ollut henkilö asetettu syytteeseen osallisuu- rikoksista jätettävä raukeamaan eikä uusia
2046: desta kapinaan, oli näytön esittäminen suo- syytteitä niistä enää saisi nostaa. Kun on
2047: rastaan mahdotonta. mahdollista, että tuomio joidenkin henkilöi-
2048: Edelleen on tässä mainittava, että kun den osalta on voinut jo saada 'lainvoiman
2049: yleislakko päätettiin lopettaa, katsoivat Suo- ennen armahduslain voimaantuloa, olisi myös
2050: men Työnantajain Keskusliitto ja Suomen tuomitut vapautettava rangaistuksesta. Täl-
2051: Ammattiyhdistysten Keskusliitto tarpeelli- löin asianmukaista olisi myös, ettei kärsitty
2052: seksi luopua kaikista lakkoon liittyvistä ran- rangaistus, vastoin rikoslain 6 luvun 4 § : n
2053: gaistus- ja syytevaatimuksista, jotka koski- säännöstä, saisi vaikuttaa asianomaiselle mah-
2054: vat työehtosopimuksia tai yksityisten palkan- dollisesti myöhemmin muista syistä tuomit-
2055: saajien työsuhdetta ja siihen liittyviä oikeuk- tuja rangaistuksia korottavasti. Tätä puol-
2056: sia. Tällaista sopimusta pidettiin välttä- taa myös se seikka, että vain osa po. henki-
2057: mättömänä sen vuoksi, että syytetoimenpitei- löistä ehtisi kärsiä rangaistuksensa ennen ar-
2058: siin ryhtymällä olisi jo ennestäänkin vai- mahtamista.
2059: keaksi muodostunutta tilannetta vain pahen- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
2060: nettu. Molemmat työmarkkinajärjestöt ovat kunnioittaen,
2061: noudattaneet mainittua sopimusta.
2062: Yleislakon aikana sattuneiden järjestys- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2063: häiriöiden oikeuskäsittely on mielestämme van lakiehdotuksen:
2064:
2065:
2066:
2067:
2068: Laki
2069: maaliskuun 1 päivänä 1956 alkaneen ja saman kuun 20 päivänä päättyneen yleis-
2070: lakon aikana tehtyihin, lakkoon liittyneisiin rikoksiin osallistuneiden henkilöiden
2071: armahta.misesta.
2072: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2073:
2074: 1 §. päivänä päättyneen yleislakon aikana teh-
2075: Syytteet, jotka on nostettu maaliskuun 1 dyistä, lakkoon liittyneistä rikoksista, on jä-
2076: päivänä 1956 alkaneen ja saman kuun 20 tettävä raukeamaan.
2077: II,l. -Raunio ym. 19
2078:
2079: Joka on tuomittu rangaistukseen 1 mo- 3 §.
2080: mentissa tarkoitetusta rikoksesta, vapautuu Rangaistusta, jonka kärsimisestä henkilö
2081: hänelle tuomitusta rangaistuksesta. on tämän lain nojalla vapautettu, älköön
2082: 2 §. pidettäkö rikoslain 6 luvun 1, 2 ja 3 §: ää
2083: Ketään älköön tämän lain voimaan tultua sovellettaessa kärsityn veroisena.
2084: pantak.o syytteeseen 1 § : ssä tarkoitetusta
2085: rikoksesta.
2086:
2087:
2088: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
2089:
2090: Eino Raunio. V. Liljeström. Unto Suominen.
2091: Viljo Rantala. Urho Kulovaara. Kaisa Hiilelä.
2092: Arvi Turkka. Kalle Matilainen. Otto Muikku.
2093: Onni Peltonen. Veikko Helle. E. Pusa.
2094: Aino Malkamäki. Erkki W. Mohell. G. Henriksson.
2095: Matti Lepistö. Edvard Pesonen. Onni Hiltunen.
2096: Laura Brander-Wallin. Arvo Ahonen. Juho Karvonen.
2097: Arvo Sävelä. Rafael Paasio. K. F. Haapasalo.
2098: Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen. Heikki Hykkäälä.
2099: Martta Salmela-Järvinen. Anni Flinck. Varma K. Turunen.
2100: Mikko Hult. Väinö Tikkaoja. Viljo Virtanen.
2101: Elli Nurminen. Kustaa Alanko. Veikko Kokkola.
2102: Kalle Kauhanen. Vappu Heinonen. Bruno J. Sundman.
2103: Tyyne Paasivuori.
2104: 20
2105:
2106: TI,2. - Lak.al. N: o 2.
2107:
2108:
2109:
2110:
2111: M. Ryömä ym.: Ehdotus laiksi eräiden maaliskuussa 1956
2112: käydyn yleislakon aikana suoritettujen tekojen johdosta
2113: vireille pantujen syytetoimenpiteiden ja langetettujen
2114: tuomioiden täytäntöönpanon keskeyttämisestä.
2115:
2116:
2117: E d u s k u n n a 11 e.
2118:
2119: Maaliskuun 1 päivänä 1956 alkoi Suomen Kaiken edellä sanotun nojalla voidaan pi-
2120: Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK:n) tää selvänä, että maaliskuun yleislakkoon
2121: julistama yleislakko, johon osallistui satoja- osallistuneita työläisiä vastaan nostetut lu-
2122: tuhansia kansalaisia, maamme palkkatyöväen kuisat rikosoikeudelliset syytteet ovat kansa-
2123: suuri enemmistö. Lakon tavoitteena oli puo- laisten perusoikeuksia loukkaavina täysin
2124: lustaa työläisten ja muiden palkannauttijain kestämättömällä pohjalla. SAK:n toimesta
2125: toimeentulomahdollisuuksia, saada palkanko- suoritettujen laskelmien mukaan on noin 300
2126: rotuksen avulla korj1atuksi jo välittömästi henkilöä asetettu tuomioistuimissa syyttee-
2127: sitä ennen tapahtunut reaaliansioiden alene- seen pääasiassa kapinasta, metelistä, yleisen
2128: minen. Lakon tuloksena oli valtiovallan väli- rauhan häiritsemisestä, pakottamisesta sekä
2129: tyksellä työntekijä- ja työnantajapuolen kes- virkavallan anastuksesta. Osa oikeudenkäyn-
2130: ken solmittu sopimus tuntipalkan korottami- neistä on jo päättynyt ali-oikeuksissa, jotka
2131: sesta 12 markalla. Tämän tuloksen oikeu- ovat langettaneet sakkotuomioita sekä ehdol-
2132: tuksen tunnustivat työläisten rinnalla seUai- lisia tai ehdottomia vapausrangaistuksia suu-
2133: setkin palkannauttijaryhmät, jotka olivat ol- ruudeltaan 1 kuukaudesta vankeutta aina
2134: leet lakon ulkopuolella. Myöskään eduskunta, 1 vuoteen 6 kuukauteen kuritushuonetta.
2135: jolle ha:llitus välittömästi lakon jälkeen an- Tähän mennessä on tuomittu 72 henkilöä eri
2136: toi sen johdosta tiedonannon, ei nähnyt suuruisiin sakkorangaistuksiin, 60 ehdollisiin
2137: aiheelliseksi eikä mahdolliseksi kiistää mai- vapausrangaistuksiin ja 33 ehdottomiin van-
2138: nitun tuloksen oikeutusta. keus- tai kuritushuonerangaistuksiin. Näistä
2139: Jo tämä riittää kumoamaan käsityksen, oikeudenkäynneistä ja rangaistuksista on
2140: että yleislakko olisi ollut ristiriidassa 1akien aiheutunut niiden kohteeksi joutuneille työ-
2141: kanssa. Se nojasi eittämättömästi niihin läisille huomattavia ta:loudellisia menetyksiä,
2142: perusoikeuksiin, jotka maamme hallitus- joita mahdolliset korvausvaatimukset ja
2143: muoto ja muu lainsäädäntö takaavat kansa- uudet syytetoimenpiteet tulisivat lisäämään.
2144: laisille ja jotka on myös kansainvälisissä so- SAK:n työvaliokunta on näin ollen täy-
2145: pimuksissa vahvistettu. Tällaista lakkotais- dellä syyllä kuluvan vuoden tammikunn 11
2146: telua on tarkasteltava kokonaisuutena, ja päivänä kääntynyt hallituksen puoleen esit-
2147: pyrkimys sellaisten hankausilmiöiden krimi- täen, että hallituksen olisi kiireellisesti ryh-
2148: nalisoimiseen, jotka järjestyneimmänkin lak- dyttävä sopiviksi katsomiinsa toimenpitei-
2149: koliikkeen aikana käytännössä tuskin koskaan siin yleislakon tapahtumien johdosta jo tuo-
2150: ovat täydellisesti vältettävissä, merkitsee itse mittujen henkilöiden armahtamiseksi j1a vi-
2151: asiassa pyrkimystä po. perusoikeuksien ra- reillä olevien syytejuttujen jättämiseksi
2152: joittamiseen ja hallitusmuodon sivuuttami- raukeamaan sekä rikoslakimme 16 Iuvun van-
2153: seen. Edellytykset tällaisten hankausilmiöi- hentuneiden säännösten tarkistamiseksi ja
2154: den v.älttämiselle ovat luonnollisesti sitä suu- lakkoa koskevan lainsäädännön kehittämi-
2155: remmat, mitä täsmällisemmin järjestysvalta seksi. Tällä esityksellään sanottu työvalio-
2156: kunnioittaa kansalaisten perustuslaillista kunta on varmasti ilmaissut sekä maamme
2157: lakko-oikeutta pidättJ"en antamasta työnan- ammattiyhdistysliikkeen ja palkkatyöväestön
2158: tajapuolelle tukea työntekijöitä vastaan. kannan että samalla yleisen oikeustajunnan
2159: II,2. - M. Ryömä ym. 21
2160:
2161: vaatimukset. Voidaan todeta, että tämä käsi- 1950, jolloin syytetoimenpiteet ja jo lange-
2162: tyskanta on maamme työläisille yhteinen hei- tettujen tuomioiden täytäntöönpano edus-
2163: dän poliittisista mielipiteistään riippumatta. kunnan hyväksymällä lailla keskeytettiin.
2164: Mitä tulee tapaan, jolla mainittu käsitys- Sama menettelytapa on tälläkin kertaa kat-
2165: kanta sopivimmin olisi toteutettavissa, voi- sottava soveliaimmaksi.
2166: daan lähinnä viitata eduskunnan - samoin Näillä perusteilla ehdotamme,
2167: eraam. lakkoliikkeen yhteydessä - käsittele-
2168: mään ennakkotapaukseen vuosilta 1949- että Eduskunta hyväksyisi settraa-
2169: van lakiehdotuksen:
2170:
2171:
2172:
2173: Laki
2174: eräiden maaliskuussa 1956 käydyn yleislakon aikana suoritettujen tekojen johdosta
2175: vireille pantujen syytetoimenpiteiden ja langetettujen tuomioiden täytäntöönpanon
2176: keskeyttämisestä.
2177: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2178:
2179: 1 §. nelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvaus-
2180: Syyte, joka on nostettu Suomen Ammatti- velvollisuudesta.
2181: yhdistysten Keskusliiton maaliskuun 1 päi- 2 §.
2182: vänä 1956 alkaneeksi julistaman yleislakon Ketään älköön tämän lain voimaan tultua
2183: aikana suoritetun, lakkoon liittyneen teon pantako syytteeseen 1 § : ssä tarkoitetusta
2184: johdosta, on jätettävä raukeamaan. teosta.
2185: Sama olkoon laki niihin korvausvaatimuk- 3 §.
2186: siin nähden, jotka on nostettu 1 momentissa Kaikki 1 §: ssä mainittuj.en syytetoimenpi-
2187: tarkoitetun teon johdosta. teiden johdosta taloudellisia tai muita mene-
2188: Joka on tuomittu rangaistukseen 1 mo- tyksiä kärsineet saavat valtion varoista koh-
2189: mentissa tarkoitetusta teosta, vapautuu hä- tuullisen korvauksen.
2190:
2191:
2192: Helsingissä 9 päiv.änä helmikuuta 1957.
2193:
2194: Mauri Ryömä. Eino Roine.
2195: Ville Pessi. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
2196: Elli Stenberg. Eino Tainio.
2197: Hertta Kuusinen. Aimo Aaltonen.
2198: Eino Kilpi. Judit Nederström-Lunden.
2199: Paavo Aitio.
2200: 22
2201:
2202: U,3. - Toiv.al. N:o 5.
2203:
2204:
2205: Enne ym.: Maistraattien lakkauttamisesta.
2206:
2207:
2208: E d u s k u n n a ll e.
2209:
2210: Kaupunkien hallintojärjestelmän uudistuk- keammat taksat kuin mitä yleinen taso on
2211: sessa v. 1927 syrjäytettiin maistraatti kaupungissa. Tällaiseen menettelyyyn antaa
2212: kaupungin hallinnosta, jossa se sitä ennen mahdollisuuden moottoriajoneuvoliikenteestä
2213: oli näytellyt huomattavaa osaa. Valtion annetun asetuksen 53 ja 56 §.
2214: hallintotehtävien toimittamista varten maist- Monet maistraatille kuuluvista tehtävistä
2215: raatti kuitenkin säilytettiin julkisena hal- ovat vanhentuneita ja menettäneet merkityk-
2216: lintoviranomaisena valtion paikallishallinnon sensä ja eräät sen tehtävät ovat jo siirty-
2217: tehtävien suorittamista varten. Maistraatin neet yleiselle tuomioistuimelle. Sen nykyinen
2218: luonne on kaksinainen valtion ja kaupungin toimivalta antaa kuitenkin mahdollisuudet
2219: viranomaisena. Maistraatin viranhaltijat ovat puuttua sellaisiin asioihin, joissa päätäntä-
2220: kunnallisia viranhaltijoita, vaikka maistraa- valta pitäisi jo kuulua kunnallisille elimille.
2221: tin tehtävät ovatkin valtion tehtäviä. Maist- Maistraatin ylläpidosta johtuvat kulut
2222: raatin kokoonpanon vahvistaa korkein oi- maamme kaupungeissa v. 1955 olivat 408
2223: keus, joka voi sen suorittaa valtuuston pää- milj. markkaa ollen suurimmat Helsingissä
2224: tölmestä poiketenkin. 159.6 milj. markkaa. Vastaavaa taloudellista
2225: Maistraatin kaksinaisesta luonteesta sekä korvausta eivät kaupungit saa valtiolta. Val-
2226: kunnallisen toiminnan kehityksestä johtuen tion korvausta annetaan tuulaakin muodo&aa.
2227: on jouduttu tilanteeseen, jossa syntyy risti- Tulot mainittuna vuonna tuulaakista olivat
2228: riitaa kaupungin hallintoelimien ja maistraa- 495 milj. markkaa ja niillä peitettävät menot
2229: tin päätösten välille. Tällainen tapaus on 1.414 milj. markkaa, joten kaupungit joutui-
2230: mm. liikennelupien myöntäminen ja liikenne- vat maksamaan näistä valtion tehtävistä
2231: taksojen vahvistaminen kaupungin alueella omista varoistaan 919 milj. markkaa.
2232: harjoitettavaa liikennettä varten. Tällaisesta Maistraatin tehtävät ovat sen luontoiset,
2233: liikenteestä huolehtiminen on katsottu kuu- että ne voidaan siirtää kaupungin ja valtion
2234: luvan kaupungin tehtäviin suurimmissa kau- hallintoelimille ja yleiselle tuomioistuimelle
2235: pungeissa. Kaupungin hallintoelimien pää- asioiden hoidon siitä kärsimättä. Maistraatti
2236: töksestä poiketen voi kuitenkin maistraatti on muodostunut aikansa yli eläneeksi hallin-
2237: estää kunnallisen liikenteen järjestämisen jol- toviranomaiseksi, joka olisi lakkautettava.
2238: lekin kaupungin alueelle ja antaa sen yksi- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
2239: tyiselle liikennöitsijälle. Näin joudutaan hel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2240: posti siihen, että taloudellisesti parhaiten
2241: kannattavat linjat annetaan yksityisille ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2242: kunnallinen liikennelaitos joutuu huolehti- lakiesitysten tekemiseksi, joiden kautta
2243: maan vähemmän kannattavista linjoista ja maistraatin tehtävät siirrettäisiin kun-
2244: menojen peittämiseksi turvautumaan veroilla nallisille ja valtion hallintoviranomai-
2245: koottujen varojen käyttöön. Samoin voi sille sekä yleiselle tuomioistuimelle ja
2246: maistraatti vahvistaa yksityiselle linjalle kor- maistraatti lakkautettaisiin.
2247: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
2248:
2249: Y. Enne. Juho Rytkönen.
2250: Toivo Asvik. Eino Tainio.
2251: Leo Suonpää. Mauri Ryöm.ä.
2252: Elli Stenberg. Niilo Nieminen.
2253: Esa Hietanen. Matti Koivunen.
2254: 23
2255:
2256: 11,4. - Toiv.al. N:o 6.
2257:
2258:
2259:
2260:
2261: Kyttä ym.: Toimenpiteistä oikeudenkäyntien nopeuttamiseksi.
2262:
2263:
2264: E d u s k u n n a ll e.
2265:
2266: Suomen oikeuslaitos on vanhastaan tun- nettävien lykkäysten pituutta, ja hovioikeuk-
2267: nettu huolellisesta ja puolueettomasta, to- sien jaostojen lukumäärän lisääminen, millä
2268: tuuden löytämiseen tehokkaasti pyrkivästä on voitu vähentää työvoiman puutteesta joh-
2269: asioiden käsittelystä. Oikeudenkäynteihin tunutta käsittelemättömien juttujen ruuh-
2270: liittyy kuitenkin maassamme vanhastaan kaantumista. Oikeudenkäyntimenettelyyn liit-
2271: myös eräs vakava heikkous: oikeudenkäynti tyvistä uudistuksista on taas paikallaan mai-
2272: on hidasta. Jutun käsittely saattaa oikeu- nita vähäisten rikosasioiden käsittelyä varten
2273: denkäynnin eri asteissa kestää yhteensä säädetty laki rangaistusmääräyksistä (228/
2274: useita vuosia. 1934) sekä saatavien perimisessä käytettävä
2275: Oikeutta hakeville aiheutuu tästä asiain maksamismääräyslaki (319/1944).
2276: tilasta moninaisia haittoja. Usein on, oikeu- On pidettävä selvänä, että yllämainituista
2277: denkäynnin kohteena olevan asian laadusta ja lukuisista muistakin jo aikaansaaduista
2278: ja asianosaisten varallisuussuhteista johtuen, parannuksista huolimatta vielä voidaan tehdä
2279: asia siten, että oikeuden saaminen useiden paljon oikeudenkäyntien nopeuttamiseksi
2280: vuosien kuluttua oikeudenloukkauksesta käy- maassamme. On lähdettävä siitä, ettei tässä
2281: tännössä merkitsee samaa kuin että loukattu työssä voida jäädä odottamaan jo sangen
2282: ei olisi lainkaan saanut oikeutta. On luon- kauan valmisteilla ollutta, ilmeisesti vasta
2283: nollista, että tämän epäkohdan kipeimmin pitkähkön ajan kuluttua toteutettavissa ole-
2284: tuntevat vähävaraiset ihmiset, joille esim. vaa ja joka tapauksessa kalliiksi muodostu-
2285: palkkasaatavan perimisen viivästyminen voi vaa oikeuslaitoksemme kokonaisuudistusta.
2286: merkitä perheen huollon vaikeutumista. Ky- Toimenpiteiden tulee kohdistua voimassa ole-
2287: symyksessä on siis epäkohta, jonka sosiaa- van järjestelmämme parantamiseen osittais-
2288: lista merkitystä ei voi kieltää. ten uudistusten tietä huolellisesti tutkimalla
2289: Oikeudenkäyntien hitaus johtuu osittain kaikki oikeudenkäyntien jouduttamista edis-
2290: tuomioistuinlaitoksemme yleiseen organisaa- tävät lainsäädännön tarkistusmahdollisuudet.
2291: tioon liittyvistä seikoista, osittain itse oikeu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
2292: denkäyntiä koskevien säännösten vanhentu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
2293: neisuudesta ja puutteellisuudesta. Kummas- toivomuksen,
2294: sakin suhteessa on viime vuosikymmenien
2295: aikana saatu jonkin verran parannusta ai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
2296: kaan. Organisaatioon kohdistuneista uudistuk- toimenpiteisiin sellaisten osittaisuudis-
2297: sista mainittakoon maaseutukäräjien yleisten tusten aikaansaamiseksi tuomioistui-
2298: istuntojen lukumäärän lisääminen, millä toi- mia ja oikeudenkäyntiä niissä koske-
2299: menpiteellä on voitu lyhentää jutuissa myön- viin säännöksiin, että oikeudenkäynnit
2300: nykyisestään nopeutuisivat.
2301: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
2302:
2303: Harras Kyttä. Leo I. Mattila. Juho Tenhiälä.
2304: 24
2305:
2306: 11,5. - Toiv.al. N: o 7.
2307:
2308:
2309:
2310:
2311: Stenberg ym.: Nuoriin kohdistuneiden siveellisyysrikosten
2312: esitutkinnan uudistamisesta.
2313:
2314:
2315: E d u s k u n n a 11 e.
2316:
2317: Rikosprosessissa edeltää varsinaista tuo- esitutkinnan ehkä tärkein kuulustelu koskee,
2318: mioistuimessa tapahtuvaa oikeudenkäyntiä ei rikoksen tekijää, vaan rikoksen uhriksi
2319: tavallisesti esitutkinta. Sen tarkoituksena joutunutta lasta tai nuorta tyttöä.
2320: on selvityksen hankkiminen siitä, onko riit- Esitutkinnan suorittaa poliisiviranomai-
2321: tävää aihetta varsinaisen oikeudenkäynnin nen, joka kaikissa tapauksissa on mies. Sen
2322: vireille panemiseen, sekä tarpeellisen oikeu- yhteydessä tapahtuvassa kuulustelussa on pi-
2323: denkäyntiaineiston kerääminen tuomioistuin- dettävä pöytäkirjaa ja siinä tulee olla läsnä
2324: käsittelyä varten. Maamme korkeimmat lain- todistaja. Useimmiten käytettäneen tässäkin
2325: opin asiantuntijat, mm. pro:f. Tirkkonen, tehtävässä mieshenkilöä. Lastensuojelua kos-
2326: ovat antaneet lausuntojaan siitä, että esi- kevien asetusten mukaan tulee tällaisissa
2327: tutkintalaitos ei ole maassamme tyydyttä- tapauksissa olla tutkimista seuraamassa myös
2328: västi järjestetty eikä ole olemassa sitä kos- sosiaalilautakunnan edustaja, tähänkin teh-
2329: kevia yhtenäisiä määräyksiä. Vaikka käy- tävään asetetaan usein mieshenkilö. Niinpä
2330: tännöllinen tarve on pakottanut antamaan joutuu nuori tyttö useamman miehen läsnä-
2331: joitakin erikoissäännöksiä esitutkinnasta, ei- ollessa vastaamaan kysymyksiin, jotka koske-
2332: vät ne ole uudistaneet esitutkintamenettelyä, vat hyvin intiimejä asioita ja jotka tutkitaan
2333: vaan rajoittuneet vahvistamaan käytännössä armotta pieniä yksityiskohtia myöten. Onpa
2334: kehittyneen menetelmän ja kodi:fioimaan käytännössä tapahtunut sellaistakin, että
2335: eräät aikaisemmat hajasäännökset. Esitut- kuulustelujen aikana huoneeseen tulee si-
2336: kintaa sääntelevien yleisluontoisten maa- vullisia - tosin poliisimiehiä - jotka ute-
2337: räysten niukkuus ei ole kuitenkaan ainoa liaina pysähtyvät kuuntelemaan. Näin siitä
2338: esitutkintalaitostamme rasittava epäkohta. huolimatta, että kuulustelun tulisi olla sa-
2339: Huomattavana puutteellisuutena on se, et- laista.
2340: teivät tätä tutkintaa hoitavat viranomaiset Näin arkaluontoisessa asiassa, kun kysy-
2341: aina ole tehtävänsä tasalla. myksessä ovat vielä varsin nuoret, mutta
2342: Tällaiset lausunnot osoittavat, että esitut- kuitenkin jo naiseksi kypsyvät tytöt, tulisi
2343: kintalaitos on meillä yleensä vanhentunut kuulustelun olla mahdollisimman hienova-
2344: ja kaipaisi uudistusta. Kipeimmät epäkoh- raista. Sen vuoksi olisi tärkeätä, että täl-
2345: tansa se on kuitenkin ilmentänyt niissä esi- laiset kuulustelut tyttöjen osalta suorittava
2346: tutkintaan kuuluvissa poliisikuulusteluissa, henkilö olisi nainen ja että mieshenkilön
2347: jotka koskevat alaikäisiin kohdistuvia siveel- läsnäoloa ei kuulustelussa sallittaisi, lukuun-
2348: lisyysrikoksia. Kuten tunnettua, eivät lap- ottamatta mahdollisesti tytön isää. Seksuaa-
2349: siin ja nuoriin tyttöihin kohdistuvat siveel- likysymystä koskevalla alalla on käytännössä
2350: lisyysrikokset ole maassamme niinkään har- jopa tieteelliset elokuvat ja esitelmätkin ra-
2351: vinaisia. Tosin läheskään kaikista ei tule joitettu erikseen naisille ja miehille esitet-
2352: rikostutkimuksia, koska useissa tapauksissa täviksi. Siksi on ihmeteltävää, että poliisi-
2353: vanhemmat säästävät lapsensa niiltä ikä- toimen alalla ei vaadita missään muussa
2354: vyyksiltä, mitä poliisikuulustelut ja oikeu- tehtävässä naista kuin naispuolisen pidäte-
2355: denkäynti aiheuttavat. Näissä tapauksissa tyn ruumiintarkastuksen suorittamiseen.
2356: II,5. - Stenberg ym. 25
2357:
2358: Vaikka esitutkintalaitosta koskevat puut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
2359: teet ja epäkohdat olisi kokonaisuudessaan toimenpiteisiin nuoriin kohdistuneiden
2360: tutkittava ja ryhdyttävä tämän laitoksen siveellisyysrikosten esitutkinnan siten
2361: uudistamiseen, olisi kuitenkin jo sitä ennen uudistamiseksi, että tyttöjen osalta
2362: kiirehdittävä korjaamaan edellä esitetty epä- kuulustelun suorittaja sekä muut kuu-
2363: kohta. Sen vuoksi ehdotamme eduskunnan lustelussa läsnäolevat henk~?öt olisivat
2364: hyväksyttäväksi toivomuksen, naisia.
2365: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
2366:
2367: Elli Stenberg. Eino Tainio. Martti Leskinen.
2368: Matti Koivunen. Toivo Niiranen. Irma Torvi.
2369: Toivo Asvik. J. Mustonen.
2370:
2371:
2372:
2373:
2374: 4 E 168/57
2375: 26
2376:
2377: 11,6. - Toiv.al. N: o 8.
2378:
2379:
2380:
2381:
2382: Kauhanen ym.: Esityksen antamisesta lainhuudatus- ja kiin-
2383: nitysasiain käsittelystä tuomiokunnan arkistossa annetun
2384: lain muuttamisesta.
2385:
2386:
2387: E d u s k u n n a 11 e.
2388:
2389: Laki lainhuudatus- ja kiinnitysasiain kä- asuvat jossakin suurehkoista kaupungeis-
2390: sittelystä tuomiokunnan arkistossa on edus- tamme ja maamme syrjäosien asukkaat jou-
2391: kunnan päätöksellä 16. 11. 1956 muutettu si- tuvat matkustamaan hyvinkin pitkiä matkoja
2392: ten, että sanotut oikeustoimenpiteet voidaan saadakseen asiansa toimitetuksi tuomiokun-
2393: suorittaa vain tuomiokuntien arkistoissa. Ai- nan arkistossa.
2394: kaisemman lainkäytön mukaan voitiin kiin- Kun mainittu epäkohta aiheuttaa ajan-
2395: nitys- ja lainhuudot hakea kunkin käräjä- mittaan huomattavaa taloudellista menetystä
2396: kunnan kihlakunnanoikeuden istuntojen ai- maamme vähävaraisten seutujen asukkaille,
2397: kana ja näinollen eivät matkakustannukset niin ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
2398: lainhuudatusta haettaessa nousseet mainitta- hyväksyttäväksi toivomuksen,
2399: viin määriin. Kun nyt lainmuutoksen jälkeen
2400: kiinnitys- ja lainhuutoasiat käsitellään vain että hallitus antaisi Eduskunnalle
2401: tuomiokunnan arkistoissa, tietää tämä maan esityksen sellaisiksi muutoksiksi voi-
2402: harvaanasutuilla seuduilla, Itä- ja Pohjois- massa olevaan lakiin lainhuudatus- ja
2403: Suomessa suurta kustannusten nousua mai- kiinnitysasiain käsittelystä tuomiokun-
2404: nittujen asioiden hoitamisessa. Kun lakiin nan arkistossa annetun lain muuttami-
2405: ei ole otettu määräystä siitä, että tuomio- sesta, että tuomiokunnan tuomari vel-
2406: kunnan tuomarin ja arkiston tulisi olla tuo- voitettaisiin hoitamaan lainhuudatus-
2407: miokunnan alueella, on käytäntö vienyt sii- ja kiinnitysasiat oman tuomiokuntansa
2408: hen, että useat tuomiokuntien tuomareista alueella.
2409: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
2410:
2411: Kalle Kauhanen. Heikki Soininen. Arvo Sävelä.
2412: Matti Miikki. Valto Käkelä. Antti J. Rantamaa.
2413: Tahvo Rönkkö. Heikki Hykkäälä. Eino Rytinki.
2414: Matti Mattila. Väinö Rankila. Kalle Matilainen.
2415: Kaisa Hiilelä. Väinö Tikkaoja. Veikko Kokkola.
2416: E. Pusa.
2417: 27
2418:
2419: 11,7. - Toiv.al. N:o 9.
2420:
2421:
2422:
2423:
2424: Kyttä ym.: Irtaimistokiinnityksen saattamisesta etuoikeuteen
2425: nähden samaan asemaan kuin kiinteistökiinnitys.
2426:
2427:
2428: E d u s k u n n a ll e.
2429:
2430: Pienteollisuudella ei elinkelpoisuudestaan omia kiinteistöjä, ovat voineet saada kiin-
2431: huolimatta ole nykyisin tarjottavana sellaisia teistökiinnitystä vastaan lainapääomia käyt-
2432: vakuuksia, lähinnä kiinteistökiinnityksiä, töönsä, kun taas ne, jotka ovat sijoittaneet
2433: jotka luotonantaja hyväksyisi. Tämä johtuu varansa tuotannollisesti välttämättömiin ko-
2434: siitä, että pienteollisuuden ja keskikokoisen- neisiin ja laitteisiin ja tyytyneet työskente-
2435: kin teollisuuden harjoittamiseen usein riittää lemään vuokrahuoneistoissa, eivät ole saaneet
2436: arvoltaan vaatimaton tai vuokrattu kiin- luottoa toimintansa terveeseen laajentami-
2437: teistö, yrityksessä käytettävien koneiden ja seen.
2438: laitteiden muodostaessa yrityksen pääasialli- On pidettävä luonnollisena, että selostet-
2439: sen pääoman. Tällaisessa yrityksessä on irtai- tuun epäkohtaan saadaan korjaus. Sen vuoksi
2440: mistokiinnitys ainoa luotonantajalle annet- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2441: tava reaalivakuus. Käytännössä on kuitenkin vomuksen,
2442: käynyt niin, että irtaimistokiinnityksellä
2443: yleensä on vain teoreettinen merkitys, koska että hallitus antaisi Eduskunnalle
2444: nykyisin voimassa olevan etuoikeusasetuksen esityksen sellaiseksi muutokseksi saata-
2445: mukaan verot ja muut julkisille yhdyskun- vien etuoikeutta koskevaan lainsäädän-
2446: nille kannettavat maksut ovat yleensä saa- töön, että irtaimistokiinnitykselle
2447: neet etuoikeuden irtaimistokiinnitykseen näh- myönnetään sama etuoikeus kuin kiin-
2448: den. Tulos tästä on ollut maan tuotannollisen teistökiinnityksellekin sen suhteessa
2449: elämän kehittämisen kannalta erittäin epä- veroihin ja muihin julkisoikeudellisiin
2450: edullinen: ne, joilla on ollut omia varoja maksuihin.
2451: niin paljon, että ovat pystyneet hankkimaan
2452: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
2453:
2454: Harras Kyttä. Leo 1. Mattila. Juho Tenhiälä.
2455: 28
2456:
2457: II,S.- Toiv.al. N:o 10.
2458:
2459:
2460:
2461:
2462: L. Mattila ym.: Esityksen antamisesta laiksi kiinnityksestä
2463: kuorma-autoihin.
2464:
2465:
2466: E d u s k u n n a 11 e.
2467:
2468: Kun ammattimaista liikennettä harjoitta- voidaan tehdä linja-autoon. (Laki kiinnityk-
2469: vat kuorma-autoilijat uusivat kalustoaan, sestä linja-autoon annettu Helsingissä 24. 11.
2470: tuottaa usein uusien kuorma-autojen rahoitus 1950.) Kun kuorma-autojen hinnat ovat mel-
2471: heille vaikeuksia. Luottoja myönnetään vain koista suuruusluokkaa, mm. perävaunullinen
2472: reaalivakuuksia vastaan. Tällaisten vakuuk- kaukoliikennekuorma-auto umpikorilla tulee
2473: sien järjestäminen ei kaikille pienyrittäjä- maksamaan n. 3 milj. markkaa ja täydelli-
2474: asemassa oleville liikenteenharjoittajille ole sin varustein varustettu säiliökuorma-auto n.
2475: mahdollista. Yksityiset liikenteenharjoittajat 3.3 milj. markkaa, niin tuntuisi puheena-
2476: eivät myöskään vielä saa meidän maassamme olevanlaisen kiinnitysoikeuden aikaansaami-
2477: valtion rahastoista lainoja autojen ostoon, nen tarpeelliselta ja myös käytännössä mah-
2478: kuten tiettävästi esim. Amerikassa, vaan lai- dolliselta järjestää.
2479: nojen hankinta on jäänyt täysin omatoimi- Kun tällaisen kiinnitysoikeuden luominen
2480: suuden varaan. edellyttää lainsäädäntötoimenpiteitä, olisi
2481: Kun kansan- ja yksityistaloudelliselta kan- mielestämme hallituksen syytä ryhtyä pikai-
2482: nalta on mitä suotavinta, että liikenteenhar- sesti toimenpiteisiin tämänkaltaisen lain ai-
2483: joittajalle suodaan tilaisuus uusia kalustoaan kaansaamiseksi.
2484: silloin, kun vanhalla kalustolla liikennöimi- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
2485: nen muodostuu epätaloudelliseksi ja milloin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2486: maassa on myöskin ammattimaiseen liikentee-
2487: seen soveltuvaa kalustoa saatavissa, olisi että hallitus ryhtyisi kii1·eellisesti
2488: asiantilan helpottamiseksi vähävaraisille au- toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
2489: toilijoille merkitystä sillä, että kuorma- Eduskunnalle laiksi kiinnityksestä
2490: autoon voitaisiin vahvistaa kiinnitys, kuten kuorma-autoihin.
2491: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
2492:
2493: Leo I. Mattila. Harras Kyttä.
2494: Artturi Tienari. Kaarlo Kajatsalo.
2495: Juho Tenhiälä. Aare Leikola.
2496: Aukusti Pasanen.
2497: 29
2498:
2499: 11,9. - Toiv.al. N: o 11.
2500:
2501:
2502:
2503:
2504: Wiherheimo ym.: Pien~'lle yrityksille soveltuvaa yhtiömuotoa
2505: koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta.
2506:
2507:
2508: E d u s k u rn n a 11 e.
2509:
2510: Yksityisten henkilöitten nimissä olevat liik- rin käytetään, mutta näitä koskevat säännök-
2511: keet sekä toisaalta osakeyhtiöt ovat ne pää- set ovat ilmeisen vanhentuneita, sillä laki
2512: yritysmuodot, joissa elinkeinotoimintaa maas- avoimista yhtiöistä on yli 200 ja komman-
2513: samme harjoitetaan. Kehitys näyttää vievän diittiyhtiöistäkin lähes 100 vuotta vanha.
2514: siihen, että osakeyhtiöitten lukumäärä jatku- Pienille yrityksille nykyisin soveltuva yhtiö-
2515: vasti kasvaa ja yhä useampia yksityisiä yri- tyyppi olisi ehkä aikaansaatavissa näitä sään-
2516: tyksiä muutetaan osakeyhtiöiksi. Osakeyhtiö- nöksiä kehittämällä tahi sitten laatimalla
2517: muodolla on kuitenkin nimenomaan pienten aivan uusi yhtiömuoto tätä tarkoitusta var-
2518: yritysten kannalta eräitä puutteellisuuksia. ten, kuten eräissä muissa maissa on asian
2519: Erityisesti liiketoiminnan kokonaisverotus tu- laita.
2520: lee huomattavasti ankarammaksi pienen yksi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2521: tyisliikkeen muuttuessa osakeyhtiöksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2522: Yksityisliikkeen ja osakeyhtiön välillä tar- muksen,
2523: vittaisiin siten erityistä pienille yrityksille
2524: soveltuvaa yritysmuotoa, joka on suunniteltu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2525: nykyaikaisen elinkeinoelämän vaatimuksia erityisesti pienille yrityksille soveltu-
2526: vastaavasti. Lainsäädäntömme tosin tuntee vaa yhtiömuotoa koskevan lainsäädän-
2527: vanhastaan sekä avoimen yhtiön että kom- nön aikaansaamiseksi.
2528: mandiittiyhtiön, joita vieläkin jossain mää-
2529: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
2530:
2531: T. A. Wiherheimo. Lauri Järvi.
2532: 30
2533:
2534: ll,lO. - Toiv.al. N:o 12.
2535:
2536:
2537: Pasanen ym.: Toimenpiteistä rahoitusosakkeiden käytäntöön
2538: ottamiseksi.
2539:
2540: EduskunnaHe.
2541:
2542: Rahanarvon jatkuvan inflatorisen kehityk- jat säästötilien asemasta ostavat ja myyvät
2543: sen seurauksena on sodanjälkeinen vapaaeh- erilaisten tuotantolaitosten toiminnan laajen-
2544: toinen pääomanmuodostus osoittautunut tamiseksi annettuja ,rahoitusosakkeita" ( Cor-
2545: esiintyvää tarvetta heikommaksi. Tämän porate securities, bonds), jotka eivät oikeuta
2546: vuoksi on maassamme jouduttu pohtimaan näiden toiminimien hallintoon puuttumista,
2547: erilaisia pakkosäästömenetelmiä asiaintilan mutta ovat silti pörssinoteerattuja ja asian-
2548: korjaamiseksi. Toisaalta myöskin säästäjien omaisten yhtiöiden hallintoon oikeuttavien
2549: taholta on jo useaan otteeseen vaadittu val- osakkeiden v.eroisia näiden reaaliarvossa ta-
2550: tiovallan toimenpiteitä heidän oikeuksiensa pahtuvien muutosten suhteen. Rahoitusosak-
2551: turvaamiseksi jatkuvan inflaation hävittäessä keiden korkotulo on määrätty joko tietyksi
2552: heidän aikaansaamansa säästöt. prosentiksi näiden pörssinoteeratusta raha-
2553: Väestömme kulutustalouden taloudellinen arvosta tai sitten ne seuraavat alkuperäisille
2554: hoitaminen edellyttää nimenomaan juokse- osakkeille maksettavaa osinkoa. Vastaavaa
2555: vista tuloista säästämistä sellaisia tulevai- säästöjen sijoitusmenetelmää esiintyy nykyi-
2556: suudessa .esiintyviä menoeriä varten kuin sin käytännössä Itävallassa ja Länsi-Sak-
2557: lasten kouluttaminen, .oman asunnon han- sassa, joissa molemmissa maissa saadut koke-
2558: kinta ja maatilatalouksissa sisarosuuksien mukset ovat toistaiseksi olleet varsin myön-
2559: lunastaminen jne. Ellei tällaisten tarpeiden teisiä.
2560: tyydyttämiseksi ole mahdollisuutta kerätä Suomessa ei kuitenkaan osakeyhtiölain-
2561: säästöjä ennakolta, ilman että näiden säästö- säädäntö, pankkilaki ja vakuutusyhtiöiden
2562: jen reaaliarvo häviää rahanarvossa tapahtu- toimintaa ja tarkastusta säännöstelevä lain-
2563: neen inflaation mukana, joutuvat asianomai- säädäntö ole kehittynyt sellaiseksi, että il-
2564: set mainittuja tarpeita tyydyttääkseen tur- man muuta meillä Suomessa voitaisiin ryh-
2565: vautumaan lainarahoitukseen. Seurauksena tyä käytännössä toteuttamaan vastaavaa
2566: on, että pääoman kysyntä vain kasvaa suh- säästäjien talletusten sijoitustoimintaa ja si-
2567: teessa tarjontaan ja tarpeellisen uuden teol- ten saattaa pääomaksi-säästäminen jousta-
2568: lisuuden rahoittaminen tulee yhä vaikeutu- vaksi ja kansanomaiseksi.
2569: maan. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2570: Säästäjien oikeuksien turvaamiseksi raha- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
2571: laitosten käytäntöön ottamat ja elinkustan- toivomuksen,
2572: nusindeksiin sidotut talletustilit eivät ole että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2573: tarkoituksenmukaisia, sillä ne ensinnäkään menpiteisiin tarvittavien muutosten
2574: eivät palvele joustavasti säästäjien kulutus- aikaansaamiseksi niihin voimassaole-
2575: talouden asettamia vaatimuksia, ja toiseksi, viin lainsäännöksiin, jotka ovat es-
2576: näin hoidettu rahapolitiikka ei tee eroa sääs- teenä rahoitusosakkeiden käytäntöön
2577: töpääomien käytössä yritysten lyhytaikaista ottamiselle, sekä mahdollisten uusien
2578: luotontarvetta tyydytettäessä ja investoita- lakien ja asetusten aikaansaamiseksi,
2579: essa pääomaa yritysten tuotannollisen toi- jotka katsotaan tarpeellisiksi rahoitus-
2580: mimlan laajentamiseksi. osakkeiden liikkeelle laskemisessa ja
2581: Yhdysvalloissa on varsin laajassa mitassa kaupassa sekä perustettaessa tällaista
2582: ollut käytännössä menetelmä, jossa talletta- toimintaa harjoittavia yrityksiä.
2583: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
2584:
2585: Aukusti Pasanen. Leo I. Mattila. Harras Kyttä.
2586: Aare Leikola. Anni Hosia. Helge Miettunen.
2587: Kaarlo Kajatsalo.
2588: 31
2589:
2590: 11,11. - Hemst.mot. N:o 13.
2591:
2592:
2593:
2594: Nordfors m. fl.: Angående lagstiftning om förskottsbidrag
2595: åt barn, m'lkas fäder underlåtit att erlägga fastställt un-
2596: derhållsbidrag.
2597:
2598:
2599: T i ll R i k s d a g e n.
2600:
2601: För att trygga utomäktenskapliga barns bestrida underhållsbidrag, som lägersman
2602: juridiska och ekonomiska ställning äger vi underlåtit att erlägga.
2603: två lagar, nämligen lagen den 27 juli 1922 Denna brist i vår sociallagstiftning har
2604: om barn utom äktenskapet samt lagen den framträtt på ett för oss mindre smickrande
2605: 20 augusti 1948 om tryggande av under- sätt, sedan Finland den 15 september 1955
2606: hållsbidrag åt barn i vissa fall. Dessa lagar undertecknade den nordiska konventionen
2607: avser att säkerställa sådant barns vård ge- om social trygghet. Med stöd av denna kan
2608: nom att barnets fader skyldigkännes att re- mödrar med barn från Finland, åt vilka
2609: gelbundet erlägga underhållsbidrag. genom domstolsbeslut hos oss tillförsäkrats
2610: Vid dessa lagars tillämpning har det ofta underhållsbidrag, om de begiva sig till
2611: visat sig svårt att indriva för barnet genom Sverige, Danmark eller Island, där erhålla
2612: domstolsutslag eller enskild överenskom- bidragsförskott ur allmänna medel, medan
2613: melse fastställt underhåll. Trots skärpta be- vi icke beviljar samma förmån åt medborgare
2614: stämmelser om tvångsinnehållande av del av i nämnda länder, om de bosätter sig i Fin-
2615: faderns lön eller hans placering i arbets- land.
2616: inrättning för underhållets fullgörande före- Det nordiska samarbetet på det sociala
2617: kommer fall, då underhållet inte kan in- området har uppställt ömsesidighet som mål,
2618: drivas utan barnet råkar i svårt ekonomiskt då det gäller tillämpningen av sociala väl-
2619: läge. I Sverige, Danmark och Island har färdslagar. Den av Finland undertecknade
2620: detta missförhållande beaktats i särskild lag nordiska konventionen om social trygghet
2621: om bidragsförskott. Sålunda trädde i Sverige avser att utgöra basen för dylikt samarbete
2622: i kraft den 11 juni 1943 en lag om förskotte- och leda till likartad lagstiftning i alla nor-
2623: ring av underhållsbidrag till barn (382/43). diska länder.
2624: I denna stadgas, att om fader underlåter att Med hänvi~ning till den ovan berörda
2625: erlägga fastställt underhållsbidrag, såväl för brist, som förefinnes i vår lagstiftning i för-
2626: barn utom äktenskapet som skilsmässobarn, hållande till de mål, som uppställts för nor-
2627: har barnet rätt att ur allmänna medel till diskt samarbete inom socialvårdens område,
2628: visst maximibelopp erhålla förskott å bi- föreslår undertecknade vördsamt, att riks-
2629: draget. Kostnaderna för förskottet delas av dagen ville besluta hemställa
2630: stat och kommun. Bidragsförskottets storlek
2631: påverkas av moderns inkomster. På barna- att regeringen måtte vidtaga åtgär-
2632: vårdsmyndigheterna ankommer sedan att av der för åstadkommande av en lagstift-
2633: den underhållsskyldiga indriva det belopp, ning om förskottsbidrag åt barn, vil-
2634: sam ur allmänna medel erlagts som bidrags- kas fäder underlåter att erlägga fast-
2635: förskott. ställt underhållsbidmg.
2636: I vår lagstiftning skyldigkänns kommun
2637: endast att som direkt fattigvårdshjälp
2638: Helsingfors den 5 februari 1957.
2639:
2640: Kurt Nordfors. Bertel Lindh.
2641: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
2642: Sven Högström. 0. A. Öhman.
2643: John Forsberg. Arthur Larson.
2644: 32
2645:
2646: II,ll. - Toiv.al. N: o 13.
2647: Suomennos.
2648:
2649:
2650: Nordfors ym.: Toimenpiteistä lainsäädännön aikaansaami-
2651: seksi ennakkoavustuksesta lapsille, joiden isät ovat laimin-
2652: lyöneet vahvistetun elatusavun suorittamisen.
2653:
2654: E d u s k u n n a ll e.
2655:
2656: Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten Lainsäädännössämme veivoitetaan kuuta
2657: oikeudellisen ja taloudellisen aseman turvaa- ainoastaan suoranaisena köyhäinhoitoavus-
2658: mista tarkoittavia ~akeja on meillä kaksi, tuksena maksamaan elatusavustusta, jonka
2659: nimittäin 27 päivänä heinäkuuta 1922 an- suorittamisen makaaja on laiminlyönyt.
2660: nettu laki avioliiton ulkopuolella syntyneistä Tämä sosiaalisen lainsäädäntömme puute
2661: lapsista sekä 20 päivänä elokuuta 1948 on käynyt ilmi meille vähemmän mairittele-
2662: annettu laki lapsen elatusavun turvaa- valla tavalla Suomen allekirjoitettua 15 päi-
2663: misesta eräissä tapauksissa. Näiden lakien vänä syyskuuta 1955 sosiaalista turvalli-
2664: tarkoituksena on turvata sellaisen lapsen suutta koskevan pohjoismaisen sopimuksen.
2665: huolto siten, että lapsen isä veivoitetaan Sen nojalla voivat Suomesta olevat äidit
2666: säännöllisesti suorittamaan huoltoavustusta. lapsineen, joille tuomioistuimen päätöksellä
2667: Näitä lakeja sovellettaessa on usein osoit- meillä on taattu elatusapu, lähtiessään
2668: tautunut vaikeaksi periä lapselle tuomioistui- Ruotsiin, Tanskaan tai Islantiin saada siellä
2669: men päätöksellä tai yksityisellä sopimuksella ennakkoavustusta yleisistä varoista, kun taas
2670: vahvistettua elatusta. Huolimatta kovenne- me emme myönnä samaa etua mainittujen
2671: tuista määräyksistä, jotka koskevat lapsen maiden kansalaisille, jos he asettuvat asu-
2672: isän palkanosan pakkopidätystä tai hänen maan Suomeen.
2673: sijoittamistaan työlaitokseen elatusvelvolli- Pohjoismainen yhteistyö sosiaalisella alalla
2674: suuden täyttämiseksi, esiintyy tapauksia, on asettanut päämääräkseen vastavuoroisuu-
2675: joissa elatusta ei voida periä, vaan lapsi den kysymyksen ollessa sosiaalista huoltoa
2676: joutuu vaikeaan taloudelliseen asemaan. koskevien lakien soveltamisesta. Suomen al-
2677: Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa on tämä lekirjoittaman, sosiaalista turvallisuutta kos-
2678: epäkohta otettu huomioon erityisessä en- kevan pohjoismaisen sopimuksen tarkoituk-
2679: nakkoavustuslaissa. Niinpä Ruotsissa tuli sena on muodostaa pohja sellaiselle yhteis-
2680: 11 päivänä kesäkuuta 1943 voimaan laki työlle ja johtaa yhtäläiseen lainsäädäntöön
2681: lapsen elatusavun ennakkomaksusta (382/ kaikissa Pohjoismaissa.
2682: 43). Tässä laissa säädetään, että jos isä Viitaten siihen edehlä kosketeltuun puut-
2683: laiminlyö vahvistetun elatusavun suoritta- teellisuuteen, joka lainsäädännössämme on
2684: misen niin hyvin avioliiton ulkopuolella katsoen niihin päämääriin, joita pohjoismai-
2685: syntyneelle lapselle kuin avioeron ollessa selle yhteistyölle on sosiaalihuollon alalla
2686: kysymyksessä, on lapsella oikeus saada ylei- asetettu, ehdottavat allekirjoittaneet kun-
2687: sistä varoista määrättyyn enimmäismäärään nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
2688: saakka avustuksen ennakkoa. Ennakon kus- muksen,
2689: tannukset jaetaan valtion ja kunnan kesken.
2690: Äidin tulot vaikuttavat ennakkoavustuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2691: suuruuteen. Lastenhuoltoviranomaisten vel- lainsäädännön aikaansaamiseksi ennak-
2692: vollisuutena on sitten periä elatusvelvolli- koavustuksesta lapsille, joiden isät lai-
2693: selta se määrä, joka yleisistä varoista on minlyövät vahvistetun elatusavun suo-
2694: suoritettu ennakkoavustuksena. rittamisen.
2695: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
2696:
2697: Kurt Nordfors. Bertel Lindh.
2698: Albin Wickm.an. Verner Korsbäck.
2699: Sven Högström. C. A. Öhman.
2700: John Forsberg. Arthur Larson.
2701: VALTIOPÄIVÄT
2702: 1957
2703:
2704: LIITTEET
2705: IV
2706: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2707: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
2708:
2709:
2710:
2711:
2712: HELSINKI 1957
2713: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2714:
2715:
2716: 5 J<: 168/57
2717: A.
2718: Eduskunnan budjettioikeutta, kansaneläkelakia, asuntotuotantolakia,
2719: tulleja, verotusta, elinkeinoelämän elvyttämistä, virkamiesten
2720: palkkoja ja eläkkeitä, virastojen työaikaa ym. koskevia
2721: laki- ja toivomusaloitteita.
2722: 37
2723:
2724: IV,1. - Lak.al. N:o 3.
2725:
2726:
2727:
2728:
2729: Hiltunen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2730: muuttamisesta.
2731:
2732:
2733: E d u s k u n n a 11 e.
2734:
2735: Nykyisen verolainsäädännön mukaan van- riippumatonta perusosaa voitaisiin tosin mui-
2736: huus- ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat veron- den tulojen yhteydessä verottaa, mutta vero-
2737: alaista tuloa. Eläkkeet ovat kuitenkin tähän tuksen tuotto jäisi tässäkin tapauksessa mer•
2738: saakka olleet niin pieniä, että ne eivät kityksettömäksi. Lisäksi kansaneläkkeiden
2739: yleensä ole joutuneet verotettaviksi tulo- ja verottamisesta ja ennakkoperinnästä aiheu-
2740: omaisuusverotuksessa. Kun uuden lain tul- tuu niin suuria käytännöllisiä vaikeuksia ja
2741: tua voimaan tammikuun 1 päivänä 1957 kustannuksia, että jo senkään vuoksi ei ve-
2742: kansaneläkkeet nousivat huomattavasti, on ron periminen näyttäisi kannattavalta. On
2743: niiden merkitys verotuskohteina myöskin huomattava, että vanhuusavustuslain ja työ-
2744: huomattavasti muuttunut, mutta edelleenkin kyvyttömyysavustuslain mukaiset avustukset,
2745: ne jäävät niin pieniksi, että valtionveroa jotka ovat muuttuneet vuoden alusta uuden
2746: joutuisivat maksamaan vain suhteellisen har- kansaneläkelain mukaisiksi kansaneläkkeiksi,
2747: vat varakkaimmat henkilöt, mutta pääosa olivat jo ennestään verovapaita. Kun vuonna
2748: eläkkeennauttijoista jäisi joka tapauksessa 1953 annettiin eduskunnalle hallituksen esi-
2749: valtionverotuksen ulkopuolelle. Hallitus oli- tys verolakien uudistamisesta, niin silloin
2750: kin esittänyt ennakkoperintälain 21 § : ssä, hallitus esitti, että kansaneläkkeet vapautet-
2751: että sille annettaisiin valtuus määrätä, ettei taisiin sekä valtiolle että kunnalle suoritet-
2752: kansaneläkelain nojalla maksettavista eläk- tavasta verosta. Tuntuu oudolta, että tästä
2753: keistä ole pidätystä toimitettava. Tällöin aikaisemmasta kannasta poiketen nyt ryhdyt-
2754: yleensä oltiin siinä käsityksessä, että valtio- täisiin perimään veroa eläkkeistä, jotka ai-
2755: varainministeriö käyttää harkintavaltaansa kaisemmin on suunniteltu verovapaiksi.
2756: ja määrää, ettei kansaneläkkeistä todellakaan Eläkkeensaajat ovat yleensä olleet siinä us-
2757: pidätystä toimitettaisi, vaan että hallitus kossa, ettei kansaneläke olisi veronalaista tu-
2758: vielä tämän vuoden kuluessa esittää muutok- loa, ja kun ensimmäiset erät uuden lain ai-
2759: sen tulo- ja omaisuusverolakiin, jolla kansan- kana nostettiin, niistä ei veronpidätystä ole
2760: eläkkeet määrätään verovapaiksi. Yllätys oli toimitettu. Valtiovarainministeriön päätök-
2761: sitä suurempi, kun vastoin odotuksia valtio- sen tultua julkisuuteen on se herättänyt
2762: varainministeriö määräsikin kansaneläkkeistä hyvin suurta levottomuutta kansaneläkkeen-
2763: veronpidätyksen toimitettavaksi. Paitsi sitä, saajain keskuudessa. Tämän vuoksi olisi
2764: että tämä toimenpide tuottaa hyvin suuria mahdollisimman nopeasti verolakeja siten
2765: teknillisiä vaikeuksia Kansaneläkelaitokselle, muutettava, että kansaneläke katsotaan vero-
2766: niin sen moraalinen puoli on huomattavasti vapaaksi tuloksi.
2767: suurempi. Kansaneläkkeen tukiosa on val- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
2768: tion ja kuntien antama sosiaalinen avustus tamme kunnioittaen,
2769: varattomille henkilöille ja sen vuoksi tuntuu
2770: oudolta, jos tällaisesta sosiaalisesta avusta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2771: veroa perittäisiin. Eläkkeensaajan tuloista van lakiehdotuksen:
2772: 38 IV,l. - Tulo- ja omaisuusverolaki.
2773:
2774:
2775:
2776:
2777: Laki
2778: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
2780: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 9 kohta ja 83 §:n 8 kohta, sellaisina kuin
2781: ne ovat 2 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (471/55), näin kuuluviksi:
2782: 24 §.
2783: Tuloksi ei katsota: laitosten ja säätiöiden toimittaa verolauta-
2784: kunnalle tammikuun kuluessa edelliseltä ka-
2785: 9) verovelvollisen kansaneläkelain nojalla lenterivuodelta seuraavat asiakirjat ja tie-
2786: saamaa eläJkettä tai avustusta eikä eläkettä, dot:
2787: jonka leski tai orpo saa valtiolta tai kun-
2788: nalta tahi 10 § :n 1 momentin 3 kohdassa
2789: mainitulta eläkelaitokselta, eläkesäätiöltä tai 8) vakuutus- ja eläkelaito:ksen, eläJkesää-
2790: leski- ja orpokassaha; tiön sekä avustuskassan suorittamastaan mää-
2791: rästä, paitsi milloin se tämän lain 24 § : n
2792: 8 tai 9 kohdan mukaan on verovapaa tai sen
2793: 83 §. vuotuinen määrä on vähemmän kuin viisi-
2794: Verotusta varten tulee jälempänä mainit- tuhatta markkaa;
2795: tujen viranomaisten, henkilöiden, yhteisöjen,
2796:
2797:
2798: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
2799:
2800: Onni Hiltunen. Kustaa Alanko. Laura Brander-Wallin.
2801: K. F. Haapasalo. Veikko Helle. Arvi Turkka.
2802: Kalle Kauhanen. G. Henriksson. Väinö Tikkaoja.
2803: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen. Bruno J. Sundman.
2804: Artturi Koskinen. Vappu Heinonen. Rafael Paasio.
2805: Otto Muikku. Eino Raunio. Viljo Virtanen.
2806: Juho Karvonen. Eetu Karjalainen. Unto Suominen.
2807: 39
2808:
2809: IV,2. - Lak.al. N: o 4.
2810:
2811:
2812:
2813:
2814: Hiltunen ym.. : Ehdotukset laeiksi kunnallishalUtuksesta kau·
2815: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishalUnnosta annet-tu-
2816: jen asetusten- sekä tulojen, ~1moittamisvelvollisuudesta kun--
2817: n-allisverotusta varten, an-n-etun- lain, muuttamisesta.
2818:
2819:
2820: E d u s kun n a 11 e.
2821:
2822: Nykyisen verolainsäädännön mukaan van- rempi. Kansaneläkkeen tukiosa on valtion
2823: huus- ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat veron- ja kuntien antama sosiaalinen avustus va-
2824: alaista tuloa. Eläkkeet ovat kuitenkin tähän rattomille henkilöille ja sen vuoksi tuntuu
2825: saakka olleet niin pieniä, että ne eivät oudolta, jos tällaisesta sosiaalisesta avusta
2826: yleensä ole joutuneet verotettaviksi kunnal- veroa perittäisiin. Eläkkeensaajan tuloista
2827: lisverotuksessa. Vaikkapa eräissä tapauk- riippumatonta perusosaa voitaisiin tosin
2828: sissa kunnilla olisi ollut mahdollisuus verot- muiden tulojen yhteydessä verottaa, mutta
2829: taa kansaneläkkeitäkin, niin vain harvoissa verotuksen tuotto jäisi tässäkin tapauksessa
2830: tapauksissa ne ovat tätä oikeuttaan tähän merkityksettömäksi. Lisäksi kansaneläkkei-
2831: saakka käyttäneet. Kun uuden lain tultua den verottamisesta ja ennakkoperinnästä ai-
2832: voimaan tammikuun 1 päivänä 1957 kansan- heutuu niin suuria käytännöllisiä vaikeuksia
2833: eläkkeet nousivat huomattavasti, on niiden ja kustannuksia, että jo senkään vuoksi ei
2834: merkitys verotuskohteina myöskin huomatta- veron periminen näyttäisi kannattavalta. On
2835: vasti muuttunut, mutta edelleenkin ne jää- huomattava, että vanhuusavustuslain ja työ-
2836: vät niin pieniksi, että kunnallisveron peri- kyvyttömyysavustuslain mukaiset avustuk-
2837: minen niistä ei olisi erityisen miellyttävää set, jotka ovat muuttuneet vuoden alusta
2838: kuntienkaan kannalta katsottuna. Kansan- uuden kansaneläkelain mukaisiksi kansan-
2839: eläkkeet jäävät edelleenkin niin pieniksi, eläkkeiksi, olivat jo ennestään verovapaita.
2840: että kunnallisveroa joutuisivat maksamaan Kun vuonna 1953 annettiin eduskunnalle
2841: vain suhteellisen harvat varakkaimmat hen- hallituksen esitys verolakien uudistamisesta,
2842: kilöt, mutta paaosa eläkkeennauttijoista niin silloin hallitus esitti, että kansaneläk-
2843: jäisi joka tapauksessa kunnallisverotuksen keet vapautettaisiin sekä valtiolle että kun-
2844: ulkopuolelle. Hallitus olikin esittänyt en- nalle suoritettavasta verosta. Tuntuu ou-
2845: nakkoperintälain 21 § : ssä, että sille annet- dolta, että tästä aikaisemmasta kannasta
2846: taisiin valtuus määrätä, ettei kansaneläke- poiketen nyt ryhdyttäisiin perimään veroa
2847: lain nojalla maksettavista eläkkeistä ole pi- eläkkeistä, jotka aikaisemmin on suunniteltu
2848: dätystä toimitettava. Tällöin yleensä oltiin verovapaiksi. Eläkkeensaajat ovat yleensä
2849: siinä käsityksessä, että valtiovarainministeriö olleet siinä uskossa, ettei kansaneläke olisi
2850: käyttää harkintavaltaansa ja määrää, ettei veronalaista tuloa, ja kun ensimmäiset erät
2851: kansaneläkkeistä todellakaan pidätystä toi- uuden lain aikana nostettiin, niistä ei veron-
2852: mitettaisi, vaan että hallitus vielä tämän pidätystä ole toimitettu. V altiovarainminis-
2853: vuoden kuluessa esittää muutoksen kunnal- teriön päätöksen tultua julkisuuteen on se
2854: lisverolakeihin, jolla kansaneläkkeet määrä- herättänyt hyvin suurta levottomuutta kan-
2855: tään verovapaiksi. Yllätys oli sitä suurempi, saneläkkeensaajain keskuudessa. Tämän
2856: kun vastoin odotuksia valtiovarainministeriö vuoksi olisi mahdollisimman nopeasti vero-
2857: määräsikin kansaneläkkeistä veronpidätyk- lakeja siten muutettava, että kansaneläke
2858: sen toimitettavaksi. Paitsi sitä, että tämä katsotaan verovapaaksi tuloksi.
2859: toimenpide tuottaa hyvin suuria teknillisiä Eräät yleisistä varoista maksettavat tai
2860: vaikeuksia Kansaneläkelaitokselle, niin sen niistä saaduin avustuksin tuetut leski- ja
2861: moraalinen puoli on huomattavasti suu- orpoeläkkeet ovat verovapaita tulo- ja omai-
2862: 40 IV,2. - Kunnallisverotus.
2863:
2864: suusverotuksessa, mutta veronalaisia kun- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
2865: nallisverotuksessa. Sen vuoksi olisi lakia tamme kunnioittaen,
2866: muutettava niin, että myöskin nämä määrät-
2867: täisiin verovapaiksi kunnallisverotuksessa, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2868: varsinkin kun ne ovat mielestämme rinnas- vat lakiehdotukset:
2869: tettavissa kansaneläkkeisiin.
2870:
2871:
2872:
2873:
2874: '· Laki
2875: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
2876: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
2877: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 §:n 2 kohta, sellaisena kuin se
2878: on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (245/55),
2879: näin kuuluvaksi:
2880:
2881: 55 §. vien virantoimituspalkkiota, paikalliskoro-
2882: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tusta sekä kurssi- ja hintavaihtelukorvausta.
2883: datettava seuraavia säännöksiä: Verosta vapaa on niin ikään kansaneläke-
2884: lain nojalla saatu eläke ja avustus sekä
2885: eläke, jonka leski tai orpo saa valtiolta tai
2886: 2) Verotettavana tulona ei ole pidettävä kunnalta tahi sellaiselta eläkelaitokselta,
2887: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an- eläkesäätiöltä taikka leski- ja orpokassalta,
2888: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai joka saa avustusta yleisistä varoista tahi
2889: tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöskään joka on perustettu valtion, kunnan, kunta-
2890: sitä, mitä valtio tai muu julkinen yhdys- yhtymän tai kuntainliiton taikka seurakun-
2891: kunta on myöntänyt tilapäisestä tehtävästä nan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan
2892: johtuvien erityisten kustannusten peittämi- palveluksessa olevia varten.
2893: seksi, ulkomaisessa edustuksessa palvele-
2894:
2895:
2896:
2897:
2898: Laki
2899: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
2900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
2901: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 1§:n 8 kohta, sellaisena kuin se
2902: on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (246/55),
2903: näin kuuluvaksi:
2904:
2905: 82 §. sitä, mitä valtio tai muu julkinen yhdys-
2906: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kunta on myöntänyt tilapäisestä tehtävästä
2907: datettava seuraavia säännöksiä: johtuvien erityisten kustannusten peittämi-
2908: seksi, ulkomaisessa edustuksessa palvele-
2909: 8) Verotettavana tulona ei ole pidettävä vien virantoimituspalkkiota, paikalliskoro-
2910: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an- tusta sekä kurssi- ja hintavaihtelukorvausta
2911: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai eikä myöskään uudis- ja laidunviljelyspalk-
2912: tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöskään kiota.
2913: IV,2. - Jliltunen ym. 41
2914:
2915: V erosta vapaa on niin ikään kansaneläke- joka on perustettu valtion, kunnan, kunta-
2916: lain nojalla saatu eläke ja avustus sekä yhtymän tai kuntainliiton taikka seurakun-
2917: eläke, jonka leski tai orpo saa valtiolta tai nan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan
2918: kunnalta tahi sellaiselta eläkelaitokselta, palveluksessa olevia varten.
2919: eläkesäätiöltä taikka leski- ja orpokassalta,
2920: joka saa avustusta yleisistä varoista tahi
2921:
2922:
2923:
2924:
2925: Laki
2926: tulojen ilmoitta.misvelvollisuudesta. kunnallisverotusta. v~n a;n.netun la.in
2927: muuttamisesta.
2928: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kun-
2929: nallisverotusta varten 9 päivänä huhtikuuta 1919 annetun lain (43/19) 8 § : n 1 momen-
2930: tin 8 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa (941/48),
2931: näin kuuluvaksi:
2932:
2933: 8 §.
2934: Taksoitusta varten on jäljempänä mainit- 8) vakuutus- ja eläkelaitoksen, eläkesää-
2935: tujen viranomaisten, henkilöiden, yhteisöjen, tiön sekä avustuskassan suorittamastaan
2936: laitosten ja säätiöiden toimitettava taksoi- määrästä, paitsi milloin se on kunnallisvero-
2937: tuslautakunnalle tammikuun kuluessa edelli- tuksessa verovapaa tai sen vuotuinen määrä
2938: seltä kalenterivuodelta seuraavat asiakirjat on vähemmän kuin viisituhatta markkaa;
2939: ja tiedot:
2940:
2941:
2942: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
2943:
2944: Onni Hiltunen. Kustaa Alanko. Artturi Koskinen.
2945: K. F. Haapasalo. Veikko Helle. Eino Raunio.
2946: Kalle Kauhanen. G. Henriksson. Laura Brander-Wallin.
2947: Eetu Karjalainen. Edvard Pesonen. Väinö Tikkaoja.
2948: Arvi Turkka. Meeri Kalavainen. Bruno J. Sundman.
2949: Otto Muikku. Vappu Heinonen. Rafael Paasio.
2950: Juho Karvonen. Sulo Hostila. Viljo Virtanen.
2951: Unto Suonrlnen. Arvo Ahonen.
2952:
2953:
2954:
2955:
2956: 6 E 168/57
2957: 42
2958:
2959: IV,3. - Lak.al. N: o 5.
2960:
2961:
2962:
2963:
2964: Mustonen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
2965: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskun-
2966: tain kunnallishalUnnosta annettujen asetusten muuttami..
2967: sesta.
2968:
2969:
2970: E d u s k u ill n a ll e.
2971:
2972: Viime vuoden valtiopäivillä eduskunta hal- lakia hyväksyessään edellytti. Saattamalla
2973: lituksen esityksestä hyväksyi lain ennakko- eläke veron ennakkopidätyksen ja myöhem-
2974: perintälain .eräiden säännösten muuttami- min verotuksen alaiseksi tätä arvoltaan al.en-
2975: sesta. Hyväksytyn lainmuutoksen nojalla val- trmutta eläkettä on edelleen alennettu ja saa-
2976: tiOilleuvostolla on valta määrätä, ettei veron tettu eläkkeen saajat entistä vaikeampaan
2977: ennakkopidätystä eräistä tuloista ole toimi- asemaan. Tätä ei voida pitää oikeana .eikä
2978: tettava. Tällaisena tulona mainitaan mm. myöskään sen hengen mukaisena, joka niin
2979: kansaneläkelain nojalla maksettavat eläkkeet. eduskunnassa kuin eläkeläisten keskuudessa
2980: Lakiesityksen .eduskuntakäsittelyn yhteydessä Oill lakia hyväksyttäessä vallinnut. Koska hal-
2981: hallituksen taholta annettiin myös ymmärtää, litus kuitenkaan ei ole käyttänyt saamiaan
2982: että sen tarkoituksena on, jos esitys hyväk- valtuuksia näiden eläkkeiden vapauttami-
2983: sytään, käyttää lain suomaa valtuutta kan- seksi eikä varsinaisissa verolaeissra ole sään-
2984: saneläkkeiden vapauttamiseksi veron ennak- nöksiä, joiden nojalla kansaneläkkeet ovat
2985: kopidätyksestä. Hallitus on kuitenkin mene- verotuksesta vapaata tuloa, olisi eduskunnan
2986: tellyt päinvastaisesti päättämällä, .että kan- kiireellisesti hyväksyttävä sellaiset muutok-
2987: saneläkkeestä on sen suuruudesta riippumat- set verojen ennakkoperinnästä annettuun 1a-
2988: ta toimitettava 10 %: n pidätys. kiin jra varsinaisiin verolakeihin, että näin
2989: Kansaneläkkeen saajain suurelle enemmis- tulisi tapahtumaan.
2990: tölle sanottu eläke on ainoa tulo. Viime vuo- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
2991: den jälkipuoliskolla tapahtuneen hintojen
2992: nousun seurauksena sen reaalinen arvo on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2993: tuntuvasti vähentynyt siitä, mitä eduskunta vat lakiehdotukset:
2994:
2995:
2996:
2997:
2998: Laki
2999: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
3001: ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:ään uusi 18 kohta seuraavasti:
3002:
3003: 24 §.
3004: Tuloksi ei katsota: Tämä laki tulee voimaan päivänä
3005: kuuta 195 , ja sovelletaan sitä ensimmäisen
3006: 18) kansaneläkelain nojalla maksettavia kerran vuoden 195 tulojen perusteella toi-
3007: eläkkeitä. mitettavassa verotuksessa.
3008: IV,3.- Mustonen ym. 43
3009:
3010:
3011: Laki
3012: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
3013: EduskWlllan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
3014: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 2 kohta, sellaisena kuin se on
3015: saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa ( 245/55),
3016: näin kuuluvaksi:
3017:
3018: 55 §. dyskunta on myöntänyt tilapäisestä tehtä-
3019: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- västä johtuvien erityisten kustannusten peit-
3020: datettava seuraavia säännöksiä: tämiseksi, ulkomaisessa edustuksessa palvele-
3021: vien virantoimituspalkkioita, paikalliskoro-
3022: tusta sekä kurssi- ja hintavaihtelukorvausta.
3023: 2) Verotettavana tulona ei ole pidettävä
3024: kansaneläkelain nojalla maksettavia eläk-
3025: keitä, stipendiä tai matka-apurahaa, joka on Tämä laki tulee voimaan päivänä
3026: annettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja kuuta 195 , ja sovelletaan sitä ensimmäisen
3027: tai tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myös- kerran vuoden 195 tulojen perusteella toi-
3028: kään sitä, mitä valtio tai muu julkinen yh- mitettavassa kunnallisverotuksessa.
3029:
3030:
3031:
3032:
3033: Laki
3034: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
3035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
3036: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § : n 8 kohta, sellaisena ·kuin se on
3037: saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (246/55),
3038: näin kuuluvaksi:
3039:
3040: 82 §. tämiseksi, ulkomaisessa edustuksessa palvele-
3041: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vien virantoimituspalkkiota, paikalliskoro-
3042: datettava seuraavia säännöksiä: tusta sekä kurssi- ja hintavaihtelukorvausta
3043: eikä myöskään uudis- ja laidunviljelyspalk-
3044: 8) Verotettavana tulona ei ole pidettävä kiota.
3045: kansaneläkelain nojalla maksettavia eläk-
3046: keitä, stipendiä tai matka-apurahaa, joka on
3047: annettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja
3048: tai tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myös- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3049: kään sitä, mitä valtio tai muu julkinen yh- kuuta 195 , ja sovelletaan sitä ensimmäisen
3050: dyskunta on myöntänyt tilapäisestä tehtä- kerran vuoden 195 tulojen perusteella toi-
3051: västä johtuvien erityisten kustannusten peit- mitettavasaa kunnallisverotuksessa.
3052:
3053:
3054: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
3055:
3056: Johannes Mustonen. A-L. Tiekso-Isaksson. Ville Pessi.
3057: Eino Tainio. Irma Rosnell. Hertta Kuusinen.
3058: Irma Torvi. Yrjö Murto. Toivo Friman.
3059: 44
3060:
3061: IV,4. - Lak.al. N: o 6.
3062:
3063:
3064:
3065:
3066: Pakkanen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain,
3067: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen,
3068: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen ja
3069: tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisverotusta var-
3070: ten annetun lain muuttamisesta.
3071:
3072:
3073: E d u s k u n n a II e.
3074:
3075: Uutta kansaneläkelakia eduskunnassa val- niinkin poikkeuksellista toimenpiteiden käyt-
3076: misteltaessa oli lainsäätäjän ilmeisenä tarkoi- tämistä kuin korottoman paJkkolainan otta-
3077: tuksena saada 'kansaneläkkeet verovapaiksi. mista, josta tässä on kysymys. Kohtuutonta
3078: Poiketen kansaneläkekomitean ja verokomi- kuitenkin on, että tällainen lainaustoiminta
3079: tean yhdenmukaisista ehdotuksista kuitenkin aloitetaan vähävaraisista vanhuksista.
3080: säädettiin viime vuoden lopussa vain laki Vielä on muistettava, että ennakon pidätys
3081: ennakkoperintälain muuttamisesta (631/56), joudutaan toimittamaan kuukausittain lähes
3082: jossa tehtiin mahdolliseksi kansaneläkkeiden 400 000 eläkkeensaajalta kansaneläkelaitok-
3083: jättäminen enn3Jklkoperinnän ulkopuolelle, sessa, rahalaitoksissa tai postitoimipaikoissa
3084: niinkuin asianlaita on ollut tähänkin saakka. vain sitä varten, että pääosa pidätetyistä
3085: Käsiteltäessä tätä lakiesitystä hallituksen ta- ennakoista on veroviranomaisten toimesta pa-
3086: holta ilmoitettiin, ettei sen tarkoituksena ole lautettava suurin kustannuksin takaisin
3087: ryhtyä toimittamaan ennakkopidätyksiä kan- eläkkeensaajille, kun on todettu, ettei kan-
3088: saneläkkeistä, vaikka lakiehdotus hyväksyt- saneläke nousekaan verotettavaan määrään,
3089: tynä antaisi siihen mahdollisuuden. Valtio- siitä harmista ja vaivasta puhumattakaan,
3090: varainministeriö on kuitenkin määrännyt joita tällainen moninkertainen työ eri osa-
3091: kansaneläkelaitoksen perimään 10 %: n en- puolille eikä suinkaan vähimmin eläkkeensaa-
3092: nakkopidätyksen kaikista kansaneläkkeistä jille itselleen aiheuttaa.
3093: huhtikuun alusta lukien. Edellä esitetyistä hankaluuksista vältyttäi-
3094: Hallituksella saattaa muodollisesti olla siin sillä, että ennakkoperintälaissa kiellet-
3095: valta ennakkojen pidättämiseen kansaneläk- täisiin ennaikon pidätys kansaneläkkeistä.
3096: keistä. Vaikka näin saatuja tuloja ilmeisesti Osalle eläkkeen saajista jouduttaisiin kuiten-
3097: tultaisiinkin käyttämään kestämättömäksi kin määräämään jälkikäteen veroa kansan-
3098: käyneen valtion kassatilanteen vahvistami- eläkkeistä. Tämän vuoksi on oikeudenmu-
3099: seen, ei toimenpidettä sittenkään voida pitää kaisin ratkaisu, että kansaneläkkeet määrä-
3100: oikeana ja hyväksyttävänä. Vaitaosahan tään kokonaan verovapaiksi, niinkuin vero-
3101: eläJkkeensaajista, ennen muuta lähinnä ne, komitea ja kansaneläkekomiteakin ovat eh-
3102: jotka saavat ns. tukiosaa, ovat niin vähä- dottaneet.
3103: varaisia, etteivät he maksa valtion veroa Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
3104: eikä suurin osa myöskään kunnanveroja. On kunnioittaen,
3105: senvuoksi käsittämätöntä, että juuri tällai-
3106: silta henkilöiitä nyt lähdetään ennakkoveroa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3107: pidättämään. Voi olla, että valtion talouden vat lakiehdotukset:
3108: tasapainoon saattaminen saattaa vielä vaatia
3109: IV,4. - Pa.klta.nen ym. 45
3110:
3111:
3112: Laki
3113: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3115: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 9 kohta ja 83 §:n 8 kohta, sellaisina !kuin
3116: ne ovat 2 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (471/55), näin kuuluviksi:
3117:
3118: 24 §. kunnalle tammikuun kuluessa edelliseltä ka-
3119: Tuloksi ei katsota: lenterivuodelta seuraavat asiakirjat ja tie-
3120: dot:
3121: 9) verovelvollisen kansaneläkelain nojalla
3122: saamaa eläkettä tai avustusta eikä eläkettä, 8) vakuutus- ja eläkelaitoksen, eläkesää-
3123: jonka leski tai orpo saa valtiolta tai kunnalta tiön sekä avustuskassan suorittamastaan
3124: tahi 10 §: n 1 momentin 3 kohdassa mai- määrästä, paitsi milloin se tämän lain
3125: nitulta eläkelaitokselta, elälkesäätiöltä tai 24 § : n 8 tai 9 kohdan mukaan on verovapaa
3126: leski- ja orpokassalta, eikä myöskään val- tai sen vuotuinen määrä on vähemmän kuin
3127: tiolta saatua lahjapalkkiota; viisituhatta markkaa;
3128:
3129: 83 §.
3130: Verotusta varten tulee jäljempänä mainit-
3131: tujen viranomaisten, henkilöiden, yhteisöjen, Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
3132: laitosten ja säätiöiden toimittaa verolauta- vuodelta 1956 toimitettavassa verotuksessa.
3133:
3134:
3135:
3136:
3137: Lakl
3138: kunna.llishallituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta..
3139: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
3140: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen ( 40/73) 55 § :n 2 kohta, sellaisena kuin se
3141: on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (245/
3142: 55), näin kuuluvaksi:
3143:
3144: 55 §. seksi, ulkomaisessa edustuksessa palvelevien
3145: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- virantoimituspalkkiota, paikalliskorotusta
3146: datettava seuraavia säännöksiä: sekä kurssi- ja hintavaihtelukorvausta.
3147: V erosta vapaa on niin ikään kansaneläke-
3148: 2) Verotettavana tulona ei ole pidettävä lain nojalla saatu eläke ja avustus.
3149: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an-
3150: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai
3151: tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöskään
3152: sitä, mitä valtio tai muu julkinen yhdys- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
3153: kunta on myöntänyt tilapäisestä tehtävästä vuoden 1956 tulojen perusteella toimitetta-
3154: johtuvien erityisten kustannusten peittämi- vassa kunnallisverotuksessa.
3155: 46 IV,4. - Xunnallisverotus.
3156:
3157:
3158:
3159:
3160: Laki
3161: maalaiskuntain kunnallisballinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
3162: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
3163: päivänä kesä!kuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 8 kohta, sellaisena kuin se
3164: on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (246/
3165: 55), näin kuuluvaksi:
3166:
3167: 82 §. seksi, ulkomaisessa edustuksessa palvelevien
3168: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- virantoimituspalkkiota, paikalliskorotusta
3169: datettava seuraavia säännöksiä: sekä kurssi- ja hintavaihtelukorvausta eikä
3170: myöskään uudis- ja laidunviljelyspalkkiot~
3171: 8) Verotettavana tulona ei ole pidettävä Verosta vapaa on niin ikään kansaneläke-
3172: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an- lain nojalla saatu eläke ja avustus.
3173: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai
3174: tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöskään
3175: sitä, mitä valtio tai muu julkinen yhdys- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
3176: kunta on myöntänyt tilapäisestä tehtävästä vuoden 1956 tulojen perusteella toimitetta-
3177: johtuvien erityisten kustannusten peittämi- vassa kunnallisverotuksessa.
3178:
3179:
3180:
3181:
3182: Laki
3183: tulojen ilm.oittamisvelvollisuudesta kunnallisverotusta varten annetun lain
3184: muut~esta.
3185:
3186: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kun-
3187: nallisverotusta varten 9 päivänä huhtikuuta1919 annetun lain (43/19) 8 §: n 1 momen-
3188: tin 8 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa (941/
3189: 48), näin kuuluvaksi:
3190:
3191: 8 §. 8) vakuutus- ja eläkelaitoksen, eläkesää-
3192: Taksoitusta varten on jäljempänä mainit- tiön sekä avustuskassan suorittamastaan mää-
3193: tujen viranomaisten, henkilöiden, yhteisöjen, rästä, paitsi milloin se on kunnallisverotuk-
3194: laitosten ja säätiöiden toimitettava taksoitus- sessa verovapaa tai sen vuotuinen määrä on
3195: lautakunnalle tammikuun kuluessa edelliseltä vähemmän kuin viisituhatta markkaa;
3196: kalenterivuodelta seuraavat asia;kirjat ja
3197: tiedot:
3198: Tämä laki tulee voimaan päivänä
3199: kuuta 195 .
3200:
3201:
3202: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
3203:
3204: Atte Pakkanen. Leo Häppölä.
3205: Lauri Laine. Nestori Kaasalainen.
3206: Hilja Väänänen.
3207: 47
3208:
3209: IV,5.- La.k.al. N:o 7.
3210:
3211:
3212:
3213:
3214: Kaitila. ym..: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
3215: säännöksistä verolakeihin annetun lain muuttamisesta.
3216:
3217:
3218: E d u s k u n n a ll e.
3219:
3220: Kansaneläkkeistä ei tähän asti ole suori- see, että melkoiselta osalta uutta kansan-
3221: tettu ennakkopidätyksiä. Tosin ei ole nimen- eläkettä saavia henkilöitä pidätetään osa vie-
3222: omaan säädetty, että kansaneläkelain nojalla ~äkin varsin vaatimattomasta eläkkeestään,
3223: suoritetut vanhuuseläkkeet ja työkyvyt- mikä pidätys tulojen pienuuden vuoksi kui-
3224: tömyyseläkkeet olisivat tulo- ja kunnallis- tenkin joudutaan maksamaan veronpalautuk-
3225: veroista vapaata tuloa. Mutta niiden tähän- sena takaisin, mutta vasta 1-2 vuotta pidä-
3226: astinen pienuus on aiheuttanut, ettei verotus tyksen jälkeen, joksi ajaksi valtio nämä varat
3227: ole niihin yleensä ulottunut. Sen sijaan siis ,pakkolainaa".
3228: tähänastiset vanhuus- ja työkyvyttömyys- Koska kuitenkaan ei ole oikein eikä myös-
3229: avustukset ovat olleet verovapaiksi säädet- kään ole voinut olla lainsäätäjän tarkoituk-
3230: tyjä. sena, että valtion liiaksi paisunut menotalous
3231: Kansaneläkkeiden kuluvan vuoden alusta korjataan nimenomaan kansamme kaikkein
3232: noustua on valtiovarainministeriö kuitenkin vähävaraisimman osan kustannuksella, on
3233: määrännyt, että niistä on huhtikuun 1 päi- välttämätöntä, että kaikki kansaneläkkeet
3234: västä lähtien toimitettava 10 % veronpidätys. lain säännöksellä määrätään verovapaaksi
3235: Tämä merkitsee ensinnäkin sitä, että aikai- tuloksi.
3236: semmin verovapaat vanhuus- ja työkyvyt- Tämän aikaansaamiseksi ehdotamme kun-
3237: tömyysavustukset, jotka uuden kansaneläke- nioittaen,
3238: lain mukaan nyt suoritetaan kansaneläkkei-
3239: den muodossa, tulevat veronalaisiksi ja siten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3240: suorastaan huonounetaan näitä avustuksia van lakiehdotuksen:
3241: saaneiden asemaa. Mutta toiseksi se merkit-
3242:
3243:
3244:
3245: Laki
3246: eräistä väliaikaisista. poikkeussäännöksistä verolalteihin annetun la.jn muuttamisesta..
3247: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
3248: verolakeihin 21 päivänä joulukuuta 1956 annetun lain (630/56) 1 §:n 1 momenttiin
3249: näin kuuluva uusi 10) kohta:
3250:
3251: 1 §. kansaneläkelain (347/56) nojaJ.la suoritetta-
3252: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä: vaa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä
3253: eikä vanhuuden tukea.
3254: 10) 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun
3255:
3256:
3257: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
3258:
3259: Esa. Kaitila.. Aukusti Pasanen.
3260: 48
3261:
3262: IV,6. - Lagmot. N: o 8.
3263:
3264:
3265:
3266:
3267: Wictanan m. fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen
3268: om vissa interimistiska undantagsstadganden i skatte-
3269: lagarna.
3270:
3271:
3272: T i II R i k s d a g e n.
3273:
3274: Finansministeriets beslut av den 1 februari friade från beskattning. Att åter be-
3275: detta år, att pensioner, som erhållas i enlig- skatta ålderdomspensionen, invaliditets-
3276: het med Folkpensionslagen den 8 juni 1956, pensionen, ålderdomsstödet eller begrav-
3277: skall beskattas tili såvä1 staten som kommu- ningshjälpen måste anses inhumant och
3278: nerna, har väckt ett enormt och berättigat stridande mot ett socialt tänkesätt. Samtliga
3279: uppseende och starkt ogillande. Ftaktum är, dessa former av pensioner och understöd är
3280: att den nämnda lagen icke stadgar något om i de flesta fall va vårdnatur och avsedda
3281: skattefrihet för pensionerna och att även att nnderlätta åldringars och invaliders och
3282: den äldre lagen saknade liknande bestäm- andra behövandes tillvaro. Det torde vara
3283: melser. I praktiken har dock de pensioner, en ganska liten del av den pensionerade, som
3284: som enligt den gamla folkpensionslagen ut- har skattbara inkomster och som, även om
3285: betalats, icke blivit beskattade beroende på deras folkpensioner skulle beskattas, sist
3286: att pensionerna varit så små att någon och slutligen skulle tillföra stat eller
3287: beskattning icke kunnat ifrågakomma. Där- kommrm några nämnvärda skatteinkomster.
3288: emot har ålderdomsunderstödet, som erhållits Därför borde dessa små pensioner icke bli
3289: enligt lagen den 15 februari 1952 om ålder- beskattade, ty beskattnhigen är orättvis och
3290: domsunderstöd, och invaliditetsunderstödet, kommer blott att kraftigt öka papperskriget
3291: som erhållits enligt lagen den 4 februari samt medföra många tråkigheter. Redan nu
3292: 1955 om invaliditetsunderstöd, varit i lag finns det pensioner hos oss, som icke är be-
3293: befriade från beskattning. Genom den nya skattade, nämligen sådana pensioner för
3294: folkpensionslagen upphävdes de två sist- ,annan förtjänstfull verksamket" än sådan
3295: nämnda lagarna. De av nämnda lagar be- vetenskaplig ocs konstnärlig verksamhet, som
3296: rörda åldrmgarna och invaliderna får här- enligt lagen den 21 december 1956 är befriad
3297: efter sina understöd genom den nya folk- frän beskattnilllg. Kan man inte anse, att
3298: pensionslagen. våra åldringar i de flesta fall fullgjort en
3299: Om nu finansministeriets beslut blir tilläm- sådan förtjänstfull verksamhet under sitt
3300: pat, kommer sålunda en del av våra åldrin- liv, att den Iilla pension staten med ena
3301: gar och invalider att få en skatt som tidi- handen ger icke borde minskas med dess
3302: gare icke påförts dem. Detta är orätt och andra hand genom beskattning?
3303: stridande mot vedertagna beskattningsprilll- R ur man än ser på finansministeriets åt-
3304: ciper. gärd, då det föreslår att pensionerna som
3305: Vad de övriga pensionerna beträffar kan utbetalats genom folkpensioneringen bör be-
3306: nämnas, att grundp.ensionerna icke fmansie- skattas, kan man icke komma tili annat re-
3307: ras av vare sig staten eller kommunerna sultat än att beslutet är orättvist och inhu-
3308: utan genom folkpensionsanstalten med de mant och därför med det första bör upphä-
3309: tili anstalten anslutnas egna medel d.v.s. vas.
3310: premieintraderna. Det måste anses oriktigt På ovanstående grunder får vi vördsamt
3311: att beskatta dessa grundpensioner som teo- föreslå,
3312: retiskt kan anses som den försäkrades de-
3313: ponering av medel enligt sparprincipen. Som att Riksdagen måtte antaga följande
3314: bekant är depositioner i sparinrättning be- lagförslag:
3315: IV,6. - Wickman ym. 49
3316:
3317:
3318: Lag
3319: a.ngående ändring av lagen om vissa. interim.istisb undantagsstadg~en i
3320: sbttel~.
3321:
3322: I enlighet med Riksdagens beslut fogas tili 1 § 1 mom. lagen den 21 december 1956
3323: om vissa interimistiska undantagsstadganden i skattelagarna (630/56) en ny sålydande
3324: 10 punkt:
3325:
3326: 1 §. 10) samtliga pensioner och förmåner, som
3327: Som skattskyldigs inkomst mä icke anses: erhållits i stöd av folkpensionslagen av den
3328: 8 juni 1956 (347/56).
3329:
3330:
3331: Helsingfors den 5 febroori 1957.
3332:
3333: Albin Wickman. C. A. Öhman. Kurt Nordfors.
3334: Sven Bögström. Verner Korsbäck. Bertel Lindh.
3335: John Forsberg. Grels Teir. Arthur Larson.
3336: John Österholm. Nils Meinander. Torsten Nordström.
3337:
3338:
3339:
3340:
3341: "1 E 168/57
3342: 50
3343: IV,6. - Lak.al. N:o 8.
3344: Suomennos.
3345:
3346:
3347:
3348:
3349: Wickman ym. : Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
3350: säännöksistä verolakeihin annetun lain muuttamisesta.
3351:
3352:
3353: E d u s k u n n a 11 e.
3354:
3355: Tämän vuoden helmikuun 1 päivänä an- tua, ovat sijoitukset säästölaitoiksiin verova-
3356: nettu valtiovarainministeriön päätös siitä, paita. Vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläk-
3357: että 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan- keen, vanhuusavustuksen tai hautausavustuik-
3358: saneläkelain mukaan saaduista eläkkeistä on sen verottamista taas on pidettävä epäinhi-
3359: kannettava veroa sekä valtiolle että kunnalle, millisenä ja sosiaalisen ajattelutavan vastai-
3360: on herättänyt tavatonta huomiota ja voima- sena. Kaikki nämä eläke- ja avustusmuodot
3361: kasta paheksumista. Tosiasia on, että maini- ovat useimmissa tapauksissa luonteeltaan
3362: tussa laissa ei säädetä mitään eläkkeiden ve- huoltoavustuksia ja tarkoitetut helpottamaan
3363: rovapaudesta ja että myös vanhemmasta vanhusten ja työkyvyttömien ja muiden niitä
3364: laista puuttuivat vastaavat määräykset. Käy- tarvitsevien toimeentuloa. Eläkkeensaajista
3365: tännössä vanhan kansaneläkelain mukaan lienee vam varsin pienellä osalla verotettavia
3366: maksetut eläkkeet eivät kuitenkaan joutu- tuloja, jotka, vaiikka heidän kansaneläket-
3367: neet verotetuiksi sen twkia, että eläkkeet oli- täänikin verotettaisiin, tuottaisivat loppujen
3368: vat niin pieniä, ettei minikäänlainen verotus lopuksi valtiolle tai ikunnalle mitään mainit-
3369: voinut tulla kysymykseen. Sitä vastoin ovat tavampia verotuloja. Sen vuoksi ei näitä pie-
3370: vanhuusavustus, joka on saatu 15 päivänä niä eläkkeitä tulisi verottaa, sillä verotus on
3371: helmikuuta 1952 annetun vanhuusavustuslain epäoikeudenmukainen ja tulee ainoastaan
3372: mukaan, ja 4 päivänä helmikuuta 1955 anne- suuresti lisäämään paperisotaa ja aiheutta-
3373: tun työkyvyttömyysavustuslain mukaan an- maan monia hankaluuksia. Jo nyt meillä an-
3374: nettu työkyvyttömyysavustus olleet laissa va- netaan eläikkeitä, jotka eivät ole veronalaisia,
3375: pautetut verotuksesta. Uudella kansaneläke- nimittäin sellaisia eläkkeitä ,muusta ansiok-
3376: lailla lakkautettiin ka:ksi viimeksi mainrittua kaasta toiminnasta", ikuten tieteellisestä ja
3377: lakia. Mainittujen lllJkien tarkoittamat van- taiteellisesta toiminnasta, jotka 21 päivänä
3378: hukset ja työkyvyttömät saavat tästä läh- joulukuuta 1956 annetun lain mukaan ovat
3379: tien avustuksensa uuden kansanelä;kelain no- verovapaita. Eikö voida katsoa vånhustemme
3380: jalla. useimmissa tapauksissa elämänsä aikana suo-
3381: Jos nyt valtiovarainministeriön päätöstä rittaneen sellaisen ansiokkaan työn, ettei val-
3382: ryhdytään soveltamaan, tulee siis osa van- tion toisella kädellä antamaa vaatimatonta
3383: huksistamme ja työkyvyttömistämme saa- eläkettä pitäisi toisella kädellä vähentää ve-
3384: maa;n m8iksettavakseen veroa, jota heille ei rotuksen kautta?
3385: aikaisemmin ole pantu. Tämä on väärin ja Miten tarkasteleekin valtiovarainministe-
3386: vanhojen verotusperiaatteiden vastaista. riön päätöstä, että kansanelämkeiden muo-
3387: Mitä tulee muihin eläfukeisiin, niin voidaan dossa mwksettuja eläkkeitä on verotettava, ei
3388: sanoa, että peruselä:kkeitä eivät rahoita val- voi tulla muuhun tulokseen rkuin että päätös
3389: tio eivätkä kunnat, vaan ne rahoitetaan kan- on epäoikeudenmukainen ja epäinhimillinen
3390: sa:neläJkelaitoksen kautta laitokseen liittynei- ja sen vuoksi ensi tilassa lakkautettava.
3391: den omilla varoilla, ts. vakuutusmaksutuloilla. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3392: Näiden peruseläJkkeiden, jotka teoreettise<ati nioittaen,
3393: voidaan katsoa vakuutetun varojen sijoituk-
3394: seksi säästöperiaatteen mukaisesti, verotta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3395: mista täytyy pitää vääränä. Kuten tunnet- van lakiehdotuksen:
3396: IV,6. - Wiclmum ym. öl
3397:
3398:
3399: Laki
3400: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin annetun lain
3401: muuttamisesta.
3402: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään eräistä väliaiikaisista poilrkeussään:nöksistä
3403: verola;keihin 21 päivänä joulukuuta 1956 ·annetun lairn (630/56) 1 § :ään näin kuu-
3404: luva uusi 10 kohta:
3405: 1 §. 10) 8 päivänä ikesäkuuta 1956 annetun
3406: Verotettavana tulona ei ole pidettävä: kansaneläkelain (347/56) oojalla saatuja
3407: kaikkia elälkkeitä ja etuja.
3408:
3409:
3410:
3411: Helsingissä 5 päivänä helmiikuuta 1957.
3412:
3413: Albin Wickma.n. C. A. Öhman. Kurt Nordfors.
3414: Sven Högström. Verner Korsbäck. Bertel Lindh.
3415: John Forsberg. Grels Teir. Arthur Larson.
3416: John Österholm. Nils Meinander. T. E. Nordström.
3417: 52
3418:
3419: IV,7.- Lak.al. N:o 9.
3420:
3421:
3422:
3423:
3424: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muutta-
3425: misesta.
3426:
3427:
3428: Ed u s kunnalle.
3429:
3430: Viitaten lakialoitteen n: o 5 perusteluihin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3431: ehdotamme, van lakiehdotuksen:
3432:
3433:
3434:
3435:
3436: Laki
3437: ennakkoperintälain muuttamisesta.
3438: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun en-
3439: nakkoperintälain (696/46) 21 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1956 anne-
3440: tussa laissa (631/56), seuraavasti:
3441: 21 §. Valtiovarainministeriö voi antaa erityisiä
3442: Mitä edellä tässä laissa on säädetty pal- määräyksiä siitä, millä perusteella pidätys
3443: kasta, sovellettakoon vastaavasti myös eläk- valtion suorittamista eläkkeistä on toimitet-
3444: keeseen, kansaneläkelain nojalla maksettavia tava, tai määrätä, ettei niistä ole pidätystä
3445: ·eläkkeitä lukuunottamatta, ja elinkorkoon. toimitettava.
3446:
3447:
3448: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
3449:
3450: Johannes Mustonen. A-L. TieksO-Isaksson. Ville Pessi.
3451: Eino Ta.inio. Irma Rosnell. Hertta Kuusinen.
3452: Irma Torvi. Yrjö Murto. Toivo Friman.
3453: IV,S. - La.k.a.l. N: o 10.
3454:
3455:
3456:
3457:
3458: Vennamo ym.: Ehdotus laiks-i kansaneläkelain muuttami-
3459: sesta.
3460:
3461:
3462: E d u s k u n n a ll e.
3463:
3464: Viime kesii:kuun 8 päivänä annettuun kan- menpide ja merkitsee korottoman pakkolai-
3465: saneläkelakiin (347/56) ei ole otettu sään- nan ottamista vähävaraisilta vanhuksilta, joi-
3466: nöksiä kansaneläkkeen verovapaudesta. Kun den asema muutenkin on tarpeeksi vaikea.
3467: otetaan huomioon kansaneläkkeiden pienuus Sillä seikalla, ovatko eläkkeet verovapaat
3468: ja se, että niitä maksetaan vain sellaisille, vai ei, ei valtion eikä 'kuntien kannalta ole
3469: joilla muita tuloja ei ole lainkaan tai vain merkitystä. Eläkkeensaajien kannalta sillä
3470: vähä,n, on selvää, että käytännössä ei useim- kuitenkin on, varsinkin tarpeettoman veron-
3471: missa tapauksissa veroa tultaisikaan asetta- pidätyksen toimittamisen vuoksi, suuri mer-
3472: maan. Sitä epäoikeudenmukaisemmalta ja kitys. Olisi näin ollen mitä perustelluinta
3473: kohtuuttomammalta vähävaraisista vanhuk- ja myös välttämätöntä lailla säätää kansan-
3474: sista täytyy tuntua se valtiovarainministeriön eläkkeiden verovapaudesta sekä valtion että
3475: äskettäin antama päätös, jonka mukaan eläk- kunnan verotuksessa.
3476: keestä on tehtävä 10% :n suuruinen veron- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3477: pidätys. Pidätetyt määräthän jouduttaisiin nioittaen,
3478: yleensä maksamaan myöhemmin kokonaan ta-
3479: kaisin. Pidätyksen toimittaminen on siten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3480: useimmissa tapauksissa täysin tarpeeton toi- van lakiehdotuksen:
3481:
3482:
3483:
3484:
3485: Laki
3486: kansaneläkelain muuttamisesta.
3487: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
3488: saneläkelain ( 347/56) 79 § : n 1 momentti näin kuuluvaksi:
3489: 79 §. omaisuusverotuksessa eikä kunnallisverotuk-
3490: Tähän lakiin perustuvaa elä:kettä älköön sessa veronalaisena tulona.
3491: ulosmitattako älköönkä pidettäkö tulo- ja
3492:
3493:
3494: Helsingissä 5 päivä,nä helmikuuta 1957.
3495:
3496: Veikko Vennamo. Antti J. Rantamaa. Eino Rytinki.
3497: 64
3498:
3499: IV,9. - Lak.al. N: o 11.
3500:
3501:
3502:
3503:
3504: J. Wirtanen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muutta-
3505: misesta.
3506:
3507:
3508: E d u s k u n n a ll e.
3509:
3510: Eduskunta käsitellessään 8 päivänä kesä- asemassa, että se ei joudu tuloistaan maksa-
3511: kuuta 1956 annettua kansaneläkelakia edel- maan valtiolle veroja. Ennakkoverotus mer-
3512: lytti, että lain määräämät eläkkeet olisivat kitsisi vain pakkolainausta köyhiltä ihmisiltä
3513: nettomääräisiä sekä verovapaita. Kysymys- ja sangen suurta paperisotaa ja lisätyötä
3514: hän oli sosiaalisesta turvallisuustoimenpi- virastoille. Koska emme voi hyväksyä halli-
3515: teestä. Enempää lakiesityksen antajien kuin tuksen toimenpiteitä 10 % :ill ennakkoveron
3516: eduskunnan jäsentenkään puolelta ei mai- perimiseksi kansaneläkkeistä, ehdotamme,
3517: nittu sanallakaan eläkkeiden mahdollisesta
3518: veronalaisuudesta. Sitä paitsi valtaosa eläk- että Eduskunta hyväksyisi seut·aa-
3519: keen saajista on sellaisessa taloudellisessa van lakiehdotuksen :
3520:
3521:
3522:
3523: Laki
3524: kansaneläkel'a.in muuttamisesta.
3525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
3526: sa,nelä;kelain (347 /56) 79 § :m. 1 momentti näin kuuluvaksi:
3527: 79 §. ronalaisena tulona tulo- ja omaisuusveroa
3528: Tämän lain mukaan myönnettyä eläkettä sekä kunnallis- ja kirkollisveroa mää.rättäessä.
3529: älköön ulosmitattaka älköönkä pidettäkö ve-
3530:
3531:
3532: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
3533:
3534: J oha.nnes Wirtanen. Lauri Järvi. Erkki Koivisto.
3535: Martti Salminen. T. Junnila. Niilo Honkala.
3536: R. Hallberg. N. Kosola.. Päiviö Hetemäki.
3537: Erkki Leikola. Aune Innala. Arvo Salminen.
3538: Arno Tuuma. Irma Hamara. Kyllikki Pohjala.
3539: 55
3540:
3541: IV,10. - Lak.al. N: o 12.
3542:
3543:
3544:
3545:
3546: Pusa ym..: Ehdotus laiksi uusien tuotantolaitosten verovapau-
3547: desta.
3548:
3549:
3550: E d u s k u n n a 11 e.
3551:
3552: Viime vuosina on monella taholla esitetty Sama on asianlaita valtionverotukseen
3553: vaatimuksia, että maahamme, etenkin maa- nähden, kuitenkin sillä poikkeuksena, että
3554: seudulle, olisi saatava nykyistä enemmän valtionverotuksessa korot ovat vähennyskel-
3555: teollisuutta. Sen perustaminen vaatii paitsi poisia menoja ja että valtionverotuksessa ei
3556: hyviä kulkuyhteyksiä ja raaka-aineen saanti- käytetä harkintaverotusta.
3557: mahdollisuuksia, myöskin varsin paljon va- Sikäli kuin nämä tuotantolaitosta nykyään
3558: roja. Mitä suuremmasta yrityksestä on kysy- perustamisvaiheessa ja alkuvuosina rasitta-
3559: mys, sen pitempiaikainen on tehtaan raken- vat verot ovat niin suuria, että ne estävät
3560: nuskausi. Nykyisen lainsäädännön mukaan tuotantolaitoksen perustamisen paikkakun-
3561: voivat kunnat verottaa vieläpä rakennusvai- nalle, siitä kärsii eniten asianomainen kunta.
3562: heessa olevaa tuotantolaitosta harkinnan Toisaalta sikäli kuin tuotantolaitosta raken-
3563: mukaan. Tilannetta pahentaa vielä se, että netaan, joutuvat kaikki rakennustöihin osal-
3564: verolainsäädännön mukaan kunnallisverotuk- listuvat työpaikoistaan verovelvollisiksi ja
3565: sessa ovat kiinnittämättömien velkojen korot peritään vero ennakkoperintäjärjestelmän
3566: verotettavaa tuloa vaatimatonta, enintään mukaan. Näin menetellen kunta saa sille
3567: 15 000 markan suuruista vähennysoikeutta kuuluvan osuuden verotuloista heti kun tuo-
3568: lukuun ottamatta. Myöskin maksetut verot tantolaitosta ryhdytään rakentamaan, ja se
3569: ovat veronalaista tuloa. on entiseen verraten lisätuloa.
3570: Tämän rasituksen raskauden havaitsemi- Näin ollen uusien työtilaisuuksien perus-
3571: seksi on mainittava, että monien tuotanto- taminen ja tuotantolaitosten rakentaminen
3572: laitosten rakennus- ja perustamiskustannuk- on sekä kunnan että valtion verojen karttu-
3573: set nousevat 2-4 milj. markkaan kutakin misen kannalta erittäin tärkeä asia. Edis-
3574: yrityksen tarvitsemaa työntekijää kohti, tääkseen niiden rakentamista ne pitäisi va-
3575: vaikkei oteta lukuun niitä kustannuksia, pauttaa rakennusvaiheen ajaksi ja määrä-
3576: mitä monasti tarvitaan tarpeellisen työvoi- vuosiksi sen jälkeen kunnanverojen ja val-
3577: man asuntojen hankkimista varten. tionverojen maksusta.
3578: Jo kymmenen työläistä käsittävä tuotanto- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
3579: laitos voi siten joutua maksamaan kunnan- ehdotamme,
3580: veroa hyvin monia miljoonia vuodessa,
3581: vaikkei tuotantolaitos ole vielä selviytynyt että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3582: alkuvaikeuksistaan. van lakiehdotuksen:
3583: 56 IV,lO. - Tuota.ntola.ttosten verovapaus.
3584:
3585:
3586:
3587:
3588: Laki
3589: uusien tuotantolaitosten verovapaudesta.
3590: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3591: 1 §. teen sen mukaan kuin siitä asetuksella sää-
3592: Kuntaan perustettava uusi tuotantolaitos detään.
3593: vapautetaan kunnan- sekä tulo- ja omaisuus- 2 §.
3594: veron maksamisesta viidestä kymmeneen vuo- Tarkemmat säännökset lain toimeenpanosta
3595: annetaan asetuksella.
3596:
3597:
3598: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
3599:
3600: E. Pusa. Kalle Jokinen.
3601: Kaisa Hiil~lä. Kalle Kauhanen.
3602: Laura Brander-Wallin. Urho Kähönen.
3603: Heikki Hykkäälä. Mikko Hult.
3604: 57
3605:
3606: IV,11. - Lak.al. N:o 13.
3607:
3608:
3609:
3610:
3611: · Myllymäki ym. : Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poik-
3612: keussäännöksistä verolakeihin.
3613:
3614:
3615: E d u s k u n n a ll e.
3616:
3617: Joulukuun 18 päivänä 1952 annettiin laki korvauksensa varsinkin kunnallisveron osalta
3618: eräistä väliaikaisista poikkeuksista verolakei- merkittäviin summiin. On väärin ja epäjoh-
3619: hin, jolla ensi kerran poistettiin työntekijäin donmukaista, että tapaturman uhriksi joutu-
3620: tapaturmavakuutuslain p.erusteella myönnet- neita henkilöitä verotetaan siitä avustuksesta,
3621: tävien korvausten verovapaus. Korvaukset mitä he vammansa korvauksena saavat. Li-
3622: olivat aikaisemmin vapautetut kunnallis- ja säksi yhdenmukaisuus vaatii, että kaikki ta-
3623: valtionveroista. Sen jälkeen ovat vain sota- paturmalakien perusteella maksetut korvauk-
3624: palveluksessa ja muissa sotatoimissa sattu- set ovat verovapaita.
3625: neista vaurioista suoritettavat korvaukset ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3626: rovapaita.
3627: Kun työssä aiheutuneiden tapaturmien että Eduskunta hyväksyisi se.uraa-
3628: johdosta useat loukkaantuneet joutuvat sai- van lakiehdotuksen:
3629: rastamaan vuosikausiakin, kohoaa heidän
3630:
3631:
3632:
3633: Laki
3634: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
3635: EduskUilillan päätöksen mukaisesti säädetään:
3636: Sen estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsäädännössä on säädetty, on vuoden
3637: 1957 tulon ja omaisuuden perusteella toimitettavassa. tulo- ja omaisuusverotuksessa
3638: sekä vuonna 1958 toimitettavasaa kunnallisverotuksessa noudatettava seuraavia säännök-
3639: siä:
3640: 1 §. työntekijäin tapaturmavakuutuksen perus-
3641: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä kor- teella vahingoittuneelle tai sairastuneelle
3642: vausta, mikä on kerta kaikkisena tahi jat- itselleen taikka hänen omaisilleen.
3643: kuvana suoritettu sotapalveluksesta taikka
3644: muuten sotatoimesta tahi työntekij.älle työstä 2 §.
3645: aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
3646: kuolemantapauksen johdosta joko valtion tai töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit-
3647: yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka taessa valtiovarainministeriö.
3648:
3649:
3650: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1957.
3651:
3652: Lauri Myllymäki. Judit Nederström-Lunden.
3653: Tauno Kelovesi. Kaino Haapanen.
3654: B. Tauriainen. Unto Miettinen.
3655: Rainer Virtanen.
3656: 8 E 168/37
3657: 58
3658:
3659: IV,12. - Lak.al. N: o 14.
3660:
3661:
3662:
3663:
3664: Hietanen ym.. : Ehdotus laiksi ennakkoperintälam muutta.
3665: misesta.
3666:
3667:
3668: E d u s k u ill n a ll e.
3669:
3670: Viime aikoina on ollut havaittavissa vara· läiset saavat vain vähäisen osan paikoistaan,
3671: rikkojen lukuisa lisääntyminen. Tämä on valtion ja kullillJan saadessa suurimman osan
3672: nostanut esille kysymyksen työläisten palk· veroista ennakkopidätyksinä. Tämä on sel-
3673: kasa~atavien oikeudesta konkursseissa. Etuoi- västi ristiriidassa etuoikeusasetuksessa ilmais-
3674: keusasetuksen nojalla työpalkat on makset- tun, yleisesti hyväksytyn oikeusperiaatteen
3675: tava konkurssipesästä ennen valtion ja kun. ka.nssa, jonka mukaan palkat on ennen ve-
3676: nan veroja. Ennakkoperintälaissa on kuiten- roja kOillkurssipesästä suoritettava.
3677: kin säännös, jonka mukaan veron enn:akko- Edellä olevan nojalla ehdotamme,
3678: pidätyksellä on yhtäläinen oikeus kuin työ-
3679: palkoilla maksun saantiin konkurssipesästä. että Eduskunta hyväksyisi seu·
3680: Käytännössä tämä on johtanut työläisille eri· raavan lakiehdotuksen:
3681: tyisen epäedullisiin seurauksiin. Usein työ·
3682:
3683:
3684:
3685:
3686: Laki
3687: ennakkoperintälain muuttamisesta.
3688: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun
3689: ennakkoperintälain (696/46) 19 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
3690:
3691: 19 §.
3692: - - - - - - - - - - - - - - detty, noudatettakoon vastaavasti 1 momen-
3693: Mitä verosaatavan etuoikeudesta on sää- tissa tarkoitettuun pidätysmäärään.
3694:
3695:
3696: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
3697:
3698: Esa Hietanen. Juho Rytkönen. Irma Rosnell.
3699: Toivo Niiranen. H. Tauriainen. Y. Enne.
3700: 69
3701:
3702: IV,1S. - La.k.al. N: o 15.
3703:
3704:
3705: Junnila ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttami-
3706: sesta.
3707:
3708:
3709: E d u s k u n n a 11 e.
3710:
3711: Tulo- ja omaisuusverolain 111 § :m: mukaan lainaamaan varoja valtiolle ja kunnille.
3712: on sille, jonka vero on poistettu tai alen- Eräissä tapauksissa on lisä;ksi voitu todeta,
3713: nettu, suoritettava takaisin liikaa kannettu että kunnat ovat, hyötyäkseen kauemmin
3714: veromäärä sekä sille korkoa kantopäivästä tästä mahdollisuudesta korottoman lainan
3715: takaisinmaksupäivään, sen mukaan kuin ase- saantiin, aiheettomasti viivytelleet liikaa pe-
3716: tuksella määrätään. Tulo- ja omaisuusvero- rittyjen veroennakoiden palauttamista. Li-
3717: asetuksessa on sanotun koron suuruus mää- säksi on osoittautunut, ettei verovelvollisilla
3718: rätty 5% :ksi. ole käytettävissään tehokkaita keinoja päästä
3719: Kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa- sellaisissa tapauksissa oikeuksiinsa.
3720: laiskuntain kunnallishallinnosta annettujen Tuntuu sitäkin kohtuuttomammalta, ettei
3721: asetusten mukaan on sillä, joka on valitta- verovelvolliselle suoriteta korkoa häneltä lii-
3722: nut taksoituksesta, jos hänen valituksensa kaa perityille veroennakoille, kun hän itse
3723: hyväksytään, oikeus saada liikaa maksamansa joutuu suorittamaan kokonaista 12% :n sak-
3724: määrä takaisin ja korkoa kantopäivästä vero- kokoron, ellei hän kykene määräaikana mak-
3725: määrän takaisinmaksupäivään saakka Suo- samaan hänen maksettavakseen pantua veron
3726: men Pankin sinä aikana voimassa olevan enna:kkoa tai muuta veroa. Näin voi ·käydä,
3727: alimman diskonttokoron mukaan. vaikka hänellä olisi valtiolta tai kunnalta
3728: Sekä tulo- ja omaisuusvero että kunnallis- edellisen vuoden veroennakkoihin perustuva
3729: vero kannetaan nykyisin etukäteen pidättä- vastasaatava, jolla hän ehikä kykenisi uuden
3730: mällä verovelvolliselta vero tuloa saataessa veronsa suorittamaan. Tilanne muodostuu
3731: tai panemalla se hänen maksettavakseen en- hänelle vielä raskaammaksi sen vuoksi, että
3732: nakkoverolipun perusteella. Verovelvolliselta korkein hallinto-oikeus tulkitsee lakia nykyi-
3733: joudutaan tällöin usein perimään etukäteen sin siten, ettei sanottua 12% :n korkoa ole
3734: enemmän ·kuin tarvitaan hänen lopullisen pidettävä sellaisena korkona, joka verovelvol-
3735: tulo- ja omaisuusveronsa, kunnallisveronsa lisella olisi lupa veronalaisesta tulostaan vä-
3736: sekä kansaneläkevakuutusmaksun suorituk- hentää.
3737: seksi. Sellaisille ennakolta liikaa perityille Edellä esittämiimme perusteluihin viitaten
3738: veroille ei ole säädetty maksettavaksi korkoa. ehdotamme,
3739: Kun liikamäärän palauttaminen voi tapah-
3740: tua vasta sen jälkeen kun asianomaiset vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3741: tukset on toimitettu, mikä vaatii oman ai- van lakiehdotuksen:
3742: kansa, joutuvat verovelvolliset siten korotta
3743:
3744:
3745: Laki
3746: ennakkoperintälain muuttamisesta.
3747: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun en-
3748: nakkoperintälain (696/46) 52§ :n 1 momentti, sellaisena kuin se on helmikuun 26 päiväm.ä
3749: 1954 annetussa laissa (81/54), seuraavasti:
3750:
3751: 52 §. että verovelvolliselta, on pidätetty tai että
3752: Milloin tulo- ja omaisuusverotuksessa tai hänelle on enna:kkoverolipun perusteella mak-
3753: 50 § :ssä tarkoitetussa selvittelyssä todetaan, suunpantu enemmän kuin tarvitaa:n tulo- ja
3754: 60 IV,13. - Ennakkoperintälaki.
3755:
3756:
3757: omaisuusveron tai kunnallisveron ja kansan- tus koskee, viimeinen ennakkoerä on tämän
3758: eläkeva:kuutusmaksun suoritukseksi, on liikaa lain 41 § : n perusteella kannettu, takaisin-
3759: pidätetty tai kannettu ennakko, mikäli se on maksupäivään saakka Suomen Pankin sinä
3760: vähintään viisikymmentä markkaa, palautet- aikana voimassa olevan ylimmän diskontto-
3761: tava ja maksuunpantua ennakkoa, jos se on koron mukaan. Jos liikaa pidätetty tai kan-
3762: suorittamatta, lyhennettävä liikaa maksuun- nettu määrä ei ylitä 5 000 markkaa, älköön
3763: pannulla määrällä. Liikaa pidätetylle tai kuitenkaan korkoa suoritettako.
3764: kannetulle ennakolle suoritettakoon korkoa
3765: siitä päivästä, jolloin sen veron, jota palau-
3766:
3767:
3768: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
3769:
3770: T. Junnila. Erkki Tuuli.
3771: C. A. Öhman. Arvo Salminen.
3772: Kalervo Saura. Päiviö Hetemäki.
3773: Lauri Järn. Felix Seppälä.
3774: Nils Meinander. Erkki Leikola.
3775: T. A. Wiherheimo.
3776: 61
3777:
3778: IV,14. - Lak.a.l. N:o 16.
3779:
3780:
3781:
3782:
3783: Hetemäld ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja ornaisuusverolain
3784: rnuuttarnisesta.
3785:
3786:
3787: E d u s k u n n a ll e.
3788:
3789: Yksityiseen työsuhteeseen liittyvien eläke- joka on myönnetty aikaisemman virka- tai
3790: kysymysten järjestämiseen on viime aikoina työsuhteen perusteella. V aroiksi ei niinikään
3791: tunnettu kasvavaa mielenkiintoa. Tämän tär- lueta mm. eläkettä, jonka leski tai orpo saa
3792: keän sosiaalisen kysymyksen tarkoituksen- valtiolta tai kunnalta tahi sellaiselta eläke-
3793: mukaista ratkaisua ovat osaltaan edistäm.eet laitokselta tai eläkesäätiöltä taikka leski- ja
3794: mm. joulukuun 2 päivänä 1955 annettu elä- orpokassalta, joka saa avustusta yleisistä va-
3795: kesäätiölaki ja samassa yhteydessä verolain- roista tahi joka on perustettu valtion, ikun-
3796: säädäntöön tehdyt täydennykset. Verotus- nan, kuntayhtymän tai kuntainliiton taikka
3797: käytännössä on kuitenkin voimassa olevan seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdys-
3798: tulo- ja omaisuusverolain eräissä kohdin tul- kunnan palveluksessa olevia varten. Lain sa-
3799: kinnanalaisten säännösten johdosta omak- namuotoon viitaten on sen sijaan oikeus yk-
3800: suttu kanta, joka vaikeuttaa työntekijöille sityiseltä eläkelaitokselta saatavaan tai muu-
3801: tulevien eläke-etujen järjestelyä. toin yksityisen työsuhteen vuoksi maksetta-
3802: 'l'ulo- ja omaisuusverolain 25 § : n nojalla vaan lesken tai orvon eläkkeeseen tulkittu
3803: on verovelvollisella tuloa arvioitaessa lupa veronalaisiin varoihin luettavaksi. Kun työ-
3804: vähentää tulon hankkimisesta ja säilyttämi- suhteesta johtuva eläkeoikeus ei yleensäkään
3805: sestä johtuneet kustannukset. Oikeuskäytän- muodosta veronalaiseksi varallisuudeksi kat-
3806: nössä on tämän lainkohdan nojalla vähen- sottua etua ja kun ei ole perusteltua aihetta
3807: nyskelpoisiksi kuluiksi luettu mm. työnteki- asettaa yksityisestä työsuhteesta johtuvaa
3808: jöille maksetut palkat ja eläkkeet. Sen si- eläkettä nauttivia leskiä ja orpoja tässä suh-
3809: jaan jotkut hiljattain verovalitusten yhtey- teessa muita eläkkeensaajia huonompaan ase-
3810: dessä annetut päätökset viittaavat siihen, maan, olisi lakia tässä kohden selvennettävä.
3811: ettei katsottaisi vähennysoikeuden ulottuvan Sellaista eliikettä, joll'ka leski tai orpo saa
3812: työntekijän leskelle tai lapsille ma:ksettuihin valtiolta tai kunnalta tai edellä mainitulta
3813: eläkkeisiin. Tällainen tulkinnan tulos ei ole julkisluontoiselta eläkelaitokselta, eläkesää-
3814: omiaan edistämään leskille ja orvoille tule- tiöltä taikka leski- tai orpokassalta, ei tulo-
3815: vien vapaaehtoisten eläkkeiden suorittamista. ja omaisuusverolain 24 § :n 9 kohdan mukaan
3816: Kun sellainen työnantaja, joka on perusta- :katsota veronalaiseksi tuloksi. Kun leskiä ja
3817: nut eläkelaitoksen tai eläkesäätiön, saa tu- orpoja, joiden saama eläke johtuu yksityi-
3818: loistaan vähentää säätiölle suorittamansa va- sestä työsuhteesta, ei :käsityksemme mukaan
3819: rat siltäkin osin kuin ne on aiottu käytettä- ole mitään aihetta .tässäkään suhteessa koh-
3820: väksi mm. leskien ja orpojen eläkkeisiin, on della huonommin kuin ensinmainitulla, jul-
3821: lainsäätäjän katsottava tarkoittaneen, että kisluontoisella perusteella eläkettä nauttivia
3822: leskille ja orvoille myös muulla tavoin kuin leskiä ja orpoja, olisi lakia tässäkin kohden
3823: eläkesäätiön välityksellä maksetut eläkkeet muutettava.
3824: hyväksyttäisiin vähennyskelpoisiksi kuluiksi. Kun yleinen käsitys on aikaisemmin ollut,
3825: Jotta asiassa saataisiin aikaan yhtenäinen että edellä mainitut eläkesuoritukset on luet-
3826: oikeuskäytäntö, olisi se tulo- ja omaisuusve- tava verotuksessa vähennyskelpoisiksi tulon
3827: rolaissa nimenomaan ilmaistava. hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuviksi
3828: Tulo- ja omaisuusverolain 33 §: n 4 koh- kustannuksiksi ja eriävä kanta on omaksuttu
3829: dan mukaan varoiksi ei lueta mm. sellaista vasta edellä kosketelluissa hiljattain an·ne-
3830: elä:keoikeutta ja oikeutta muuhun etuuteen, tuissa päätöksissä, olisi kohtuullista, ettei jäl-
3831: 62 IV,14. - Tulo- ja omaisuusverolaki.
3832:
3833:
3834: kiverotuksia enaa toimitettaisi sellaisissa ta- olisi aika, jolta oikaisua voidaan vaatia, kui-
3835: pauksissa, joissa sanottu kustannus on tu- tenkin rajoitettava.
3836: loista vähennetty, ja että jo toimitetut vero- Edellä esittämiimme perusteluihin viitaten
3837: tukset oikaistaisiin. Samoin olisi nienetel- ehdotamme,
3838: tävä, jos lesken tai orvon elä;ke on luettu ve-
3839: ronalaisiksi varoiksi. Käytännöllisistä syistä että Eduskunta hyväksy~i seuraa-
3840: van lakiehdotuksen:
3841:
3842:
3843: Laki
3844: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3845: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3846: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :n 9 kohta, sellaisena kuin se on 2 päivänä jou-
3847: lukuuta 1955 annetussa laissa (471/55), ja 33 §:n 4 kohta ja lisätään sanotun lain
3848: 26 § : n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 21 päivänä helmikuuta 1946 annetussa laissa
3849: (147/46) muutettu;na joulukuun 2 päivänä 1955 annetulla lailla (471/55), uusi 1 a kohta
3850: seuraavasti:
3851:
3852: 24 §. hun etuuteen, joka on myönnetty aikaisem-
3853: Tuloksi ei katsota: man virka- tai työsuhteen perusteella, siihen
3854: luettuna myös oikeus lesken tai orvon eläk-
3855: 9) eläkettä, jon:ka leski tai orpo saa aikai- keeseen, taikka tuloverosta vapaalta osalta
3856: semman vi:vka- tai työsuhteen perusteella oikeutta 24 § :n 8 kohdassa tarkoitettuun
3857: taikka valtiolta tai ikunnalta tahi 10 § :n 1 eläkkeeseen, elinkorkoon ja huoltoeläkkeeseen.
3858: momentin 3 kohdassa mainitulta eUikelaitok-
3859: selta, eläkesäätiöltä tai leski- ja orpokassalta,
3860: eikä myöskään valtiolta saatua lahjapalk-
3861: kiota; Jos ennen tämän lain voimaantuloa vuo-
3862: delta 1951 tai sitä myöhemmiltä vuosilta toi-
3863: 26 §. mitetuissa verotuksissa ei ole myönnetty
3864: Tulon hankkimisesta johtuneiksi kustan- edellä 26 § :n 1 a kohdassa tal'lkoitettua vä-
3865: nuksiksi katsotaan myös: hennystä tai on määrätty omaisuusveroa
3866: edellä 33 § :n 1 momentin 4 ik:ohdassa tar-
3867: 1 a) aikaisemman virka- tai työsuhteen koitetusta oikeudesta, on verotus oikaistava
3868: perusteella maksetut lesken ja orvon eläk- sanotnn lainkohdan mukaisesti ja ehkä liiaksi
3869: keet. kannettu määrä suoritettava takaisin. Vero-
3870: tuksen oikaisemista ja veron palauttamista
3871: on, verotuksen saatua lainvoiman, haettava
3872: 33 §. asianomaiselta tarkastuslautakunnalta siinä
3873: Varorksi ei lueta: järjestyksessä kuin 19 päivänä marraskuuta
3874: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain
3875: 4) sellaista eläkeoikeutta ja oikeutta muu- 103 § : n 1 ja 3 ·momentissa on säädetty.
3876:
3877:
3878: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
3879:
3880: Päiviö Hetemäki. Arvo Salminen. T. A. Wiherheimo.
3881: C. A. Öhman. V. Liljeström. Irma Hamara.
3882: T. Junnila. Harras Kyttä. Onni Hiltunen.
3883: Felix Seppälä. Lennart Heljas. Eetu Karjalainen.
3884: Lauri Järvi. Nils Meinander. Aune Innala.
3885: Arno Tuurna. Veikko V_ennamo.
3886: 63
3887:
3888: IV,15. - La.k.al. N:o 17.
3889:
3890:
3891:
3892: Kajatsalo ym..: Ehdotus laJiksi tulo- omaisuusverolain muut-
3893: tamisesta.
3894:
3895:
3896: E d u s k u n n a 11 e.
3897:
3898: Huhtikuun 28 päivänä 1923 annetun ja hän menee työhön oppiakseen jonkin amma-
3899: huhtikuun 6 päivänä 1934 muutetun oppi- tin. Oppisopimus velvoittaa hänet työsken-
3900: sopimuslain mukaisesti ovat työnantajat telemään samassa työpaikassa koko oppiajan
3901: eräissä tapauksissa velvolliset tekemään alle ja suorittamaan määrättyjä tietopuolisia
3902: 21 vuotiaan työntekijänsä kanssa oppisopi- kursseja. Hänen palkkansa määräytyy oppi-
3903: muksen, jos ·työntekijä pyrkii työhön oppiak- laspalkan mukaan, mikä on alempi kuin mui-
3904: seen jonkin ammatin. Oppilaalle työnantaja den vastaavanikäisten työntekijäin. Kun op-
3905: on velvollinen maksamaan palkkaa opiske- pilas tuloihinsa nähden on aivan ilmeisesti
3906: luunkin käytetyltä ajalta enintään yhdeltä huonommassa asemassa kuin hänen ei-oppi-
3907: päivältä viikossa kolmen vuoden ajan. Hän lasasemassa olevat samanikäiset toverinsa, ei-
3908: on lisäiksi velvollinen opettamaan oppilaalle vät taloudellisesti heikommassa asemassa ole-
3909: ammatin työt monipuolisesti eikä ole oikeu- vista kodeista olevat nuoret ole voineet käyt-
3910: tettu irtisanomaan oppilasta ilman ammatti- tää oppisopimustietäkään ammatin oppimi-
3911: oppilaslautakunnan lupaa. Kun oppilaan seksi, vaikka oppisopimuslaki on säädetty
3912: opettaminen ilmeisesti aiheuttaa työnanta- juuri heidän ikäisiään varattornia nuoria
3913: jalle vaivoja ja kustannuksia, on kehitys suojaamaan. Nykyisen lain mukaan oppisopi-
3914: vienyt siihen, että työnantajat eivät halua musoppilaat suorittavat palkastaan tuloveroa
3915: ottaa ensinkään oppilaita. samojen perusteiden mukaan kuin muutkin
3916: Kun on ilmeistä, ettei oppisopimusmene- työntekijät. On kuitenkin kyseenalaista,
3917: telmää voida pelkästään pakkomääräyksin onko se sosiaalisesti oikeudenmukaista, erit-
3918: kehittää, on tärkeätä, että pyritään asian- täinkin kun yhteiskunta puolestaan ei uh-
3919: omaisissa itsessään herättämään kysymykseen raa juuri mitään heidän kouluttamisensa
3920: harrastusta. Oppisopimuslain uudistusta hyväksi. Yhteiskunnalle sitävastoin oppi-
3921: suunnitteleva komiteakin on todennut, että sopimustie on erittäin edullinen, koska on
3922: pelkkään pakollisuuteen perustuvaa järjes- todettu ammattimiehen kouluttamisen sitä
3923: telmää ei meillä saada käytännössä toteute- tietä olevan kansantaloudellisesti jopa 80 %
3924: tuksi. halvempaa kuin ammattikoulutietä.
3925: Kansantaloudellisesti edullisen oppilaskas- Koska verohelpotusten myöntäminen olisi
3926: vatuksen elinehtona on kohtuullinen korvaus ammattioppilaskasvatuksen kannalta suu-
3927: työnantajalle oppilaan aiheuttamista kustan- reksi eduksi ja suorastaan oleellinen edelly-
3928: nuksista. Korvauksen olisi oltava joustavasti tys jo pahasti vanhentuneen oppisopimus-
3929: riippuvainen oppilaiden aiheuttamista me- lain uudistamiselle, ja koska tällaisista vero-
3930: noista samojen perusteiden mukaan kaikille helpotuksista valtiolle aiheutuva tulojen vä-
3931: oppilaita pitäville työnantajille. hennys olisi jokseenkin vähäpätöinen siihen
3932: Työnantajalle annettava helpotus olisi si- hyötyyn verrattuna, minkä järjestelmällisen
3933: ten kytkettävä tulo- ja omaisuusveroon, oi- ja tehokkaan ammattikasvatustoiminnan ai-
3934: keuttamalla työnantaja vähentämään vero- kaansaaminen toisi mukanaan erikoisesti
3935: tettavasta tulostaan summan, joka vastaisi juuri lähivuosina yhteiskunnassa paikkaansa
3936: kohtuullista osaa oppilaan hänelle aiheutta- hakeville suurille työhön pyrkiville ikäluo-
3937: mista \kustannuksista. kille, ehdotamme kunnioittaen,
3938: Edellämainitun oppisopimuslain mukaan
3939: alle 21 vuotias työntekijä eräissä tapauksissa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3940: on velvoitettu tekemään oppisopimuksen, jos van lakiehdotuksen:
3941: 64 IV,15. - Tulo- ja omaisuuaverolald.
3942:
3943:
3944:
3945:
3946: Laki
3947: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 p: nä marraskuuta 1943 annetun tulo-
3949: ja omaisuusverolain (888/43) 29 §:ään, sellaisena kuin se osittain muutettuna on 1
3950: päivänä marraskuuta 1946 annetussa laissa (822/46) ja 23 päivänä joulukuuta 1947
3951: annetussa laissa sekä 21 päivänä joulukuuta 1956 annetussa laissa (626/56), näin kuu-
3952: luvat yhdestoista ja kahdestoista momentti:
3953: 29 §. kisteröidylle ammattioppilaalle maksamiensa
3954: --------------- palkkojen määrästä;
3955: 11) puolet oppisopimuslain mukaisesti re- 12) rekisteröitynä oppisopimuslain alai-
3956: sena ammattioppilaana saamansa työpaikan.
3957:
3958:
3959: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
3960:
3961: Kaarlo Kajatsalo. Albin Wickman.
3962: Eemil Luukka. Tuomas Saikku.
3963: Toivo Kujala. Artturi Tienari.
3964: 0. Lindblom. Leo I. Mattila.
3965: T. A. Wiherheimo. Juho Tenhiälä.
3966: 65
3967:
3968: IV,16. - Lak.al. N: o 18.
3969:
3970:
3971:
3972:
3973: L. Mattila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
3974: muuttamisesta.
3975:
3976:
3977: E d u s k u n n a ll e.
3978:
3979: Sen jälkeen kun nykyinen tulo- ja omai- alkavien yritysten toimintaa ja helpotetaan
3980: suusverolaki vuonna 1943 säädettiin, on niiden laajenemismahdollisuuksia, jotka ny-
3981: osakeyhtiöiden tulovero kohonnut 20%: sta kyisen raskaan verorasituksen vallitessa ovat
3982: 32 %: iin, ja on välillä ollut vielä tätäkin miltei olemattomat. Pyrittäessä saamaan
3983: huomattavasti korkeampi. Varallisuusvero on pienteollisuutta maaseudulle näillä verohel-
3984: vastaavana aikana kohonnut 4 o/ 00 : sta potuksilla olisi aivan ratkaiseva merkitys.
3985: 8 o/ 00 : een. Vaikka tulo- ja omaisuusvero siis Edellä olevat näkökohdat huomioon ottaen
3986: vuonna 1943 oli nykyistä paljon lievempi, olisi vuonna 1943 säädetyt pienten yhtiöiden
3987: pidettiin jo tällöin välttämättömänä myön- verohelpotukset palautettava ainakin ennal-
3988: tää pienille yhtiöille, joiden tulo ei ylittänyt leen. Tämä merkitsisi, ottaen huomioon ra-
3989: 300 000 markan ja omaisuus 2 000 000 mar- han arvon alenemisen enemmän kuin kuu-
3990: kan rajaa, helpotusta yleisestä yhtiöverosta. denteen osaan silloisesta tasostaan, että
3991: Vaikka rahan arvo on tämän jälkeen oleelli- nämä asteittain vähenevät helpotukset ulo-
3992: sesti heikentynyt, ei edellä mainittuja tulo- tettaisiin yhtiöihin, joitten verotettava tulo
3993: ja omaisuusverolain 43 §: ään sisältyviä ra- olisi korkeintaan 2 000 000 markkaa ja
3994: joja ole korotettu, mikä on merkinnyt sitä, omaisuus korkeintaan 12 000 000 mark-
3995: että yhä useammat pienet yhtiöt ovat me- kaa. Vain näin menettelemällä voidaan
3996: nettäneet aikaisemmat verohei potuksensa sa- myös välttyä siitä yhä yleisemmäksi tul-
3997: malla kun yhtiövero on yleensä kohonnut. leesta käytännöstä, että pienet osakeyhtiöt
3998: Pienten yritysten kohdalla tulo- ja omaisuus- yksinomaan verotuksellisista syistä puretaan
3999: verorasitus on siis vuoden 1943 jälkeen kas- ja muodostetaan avoimiksi, kommandiitti-
4000: vanut enemmän kuin suurempien yhtiöiden yms. yhtiöiksi, mitä kehitystä monessakaan
4001: ollessa kysymyksessä. mielessä ei voida pitää suositeltavana.
4002: Ottaen huomioon nykyisen yhtiöveron ras- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
4003: kauden olisi erikoishelpotusten myöntämi-
4004: seen pienille yhtiöille kuitenkin entistä suu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4005: rempi syy. Antamalla pienille yhtiöille hel- van lakiehdotuksen:
4006: potusta verotuksessa kannustetaan nimittäin
4007:
4008:
4009:
4010: Laki
4011: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4012: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
4013: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 43 § näin kuuluvaksi:
4014:
4015: 43 §. muun yhteisön tulo on alle kahden miljoo-
4016: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- nan markan tai omaisuus alle kahdentoista
4017: nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön, osuus- miljoonan markan, luetaan edellisessä ta-
4018: kunnan, yhdistyksen, laitoksen, säätiön tai pauksessa verotettavaksi tuloksi ainoastaan
4019: 9 E 168/57
4020: 66 IV,16. - Tulo- ja oma.isuusverola.ki.
4021:
4022:
4023: yhtä monta täyttä prosenttia yhteisön tu- desta, kuin siihen sisältyy sadankahdenkym-
4024: losta, kuin siihen sisältyy kahdenkymmenen- menentuhannen markan määriä.
4025: tuhannen markan määriä, ja jälkimmäisessä Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
4026: tapauksessa verotettavaksi omaisuudeksi yhtä avointa, kommandiitti- tai laivanisännistö-
4027: monta täyttä prosenttia yhteisön omaisuu- yhtiöitä eikä niihin verrattavaa yhtymää.
4028:
4029:
4030: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
4031:
4032: Leo 1. Mattila. Harras Kyttä.
4033: Artturi Tienari. Kaari~ Kajatsalo.
4034: Juho Tenhiälä. A. Pasanen.
4035: Anni Hosia.
4036: 67
4037:
4038: IV,17. - Lak.al. N:o 19.
4039:
4040:
4041:
4042:
4043: Kosola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 49 §: n
4044: väliaikaisesta muuttamisesta.
4045:
4046:
4047: E d u s k u n n a ll e.
4048:
4049: N ykyaikaisiin verojärjestelmiin useissa Varsinkin maatilatalouden pääoma on siitä
4050: maissa kuuluvan omaisuusveron perusteluksi saatuun tuloon verrattuna erittäin suuri.
4051: esitetään se näkökohta, että omaisuusvero oi- Tästä johtuen omaisuusverotus kohtaa maa-
4052: keastaan on vain tuloveron täydennysvero, tilataloutta raskaammin kuin yleensä muita
4053: jonka tarkoituksena ei ole niinkään kohdis- elinkeinoryhmiä, asuinkiinteistöjä ehkä lu-
4054: tua itse omaisuuteen, vaan omaisuuden kuunottamatta. Kolmen vuoden keskiarvon
4055: avulla saatavaan ns. vakautettuun tuloon, käyttö rahanarvon muuttuessa aiheutti kui-
4056: jonka veronmaksukyvyn katsotaan olevan tenkin maa- j.a metsätalouden puhtaan tuo-
4057: suurempi kuin työstä saadun tulon eli ns. ton verotuksessa helpotusta niin kauan kuin
4058: vakauttamattoman tulon. Tästä perustelusta inflaatio jatkui. Kun mainittu inflaatioetu
4059: seuraa, että omaisuusveron täytyy pelkkänä poistui, oli maatilatalous joutumassa erittäin
4060: tuloveron täydennysverona olla verraten raskaan liikaverotuksen alaiseksi. Omaisuus-
4061: lievä, ja edelleen, että sen täytyy olla tie- vero oli nimittäin nousemassa pienemmillä
4062: tyssä suhteessa varsinaiseen tuloveroon. Jos tiloilla yhtä suureksi ja suuremmilla tiloilla
4063: tulovero nousee tai alenee, omaisuusveroa paljon suur,emmaksi kuin maa- ja metsäta-
4064: tulee pyrkiä nostamaan tai alentamaan sa- louden puhtaasta tuotosta ynnä isännänpal-
4065: massa suht·eessa, muuten verojärjestelmän kasta menevä valtion tulovero. Tästä syystä
4066: rakenteellinen johdonmukaisuus häiriintyy. alennettiin vuodelta 1952 verotettaessa met-
4067: Sodan syttymisen jälkeen katsottiin omai- sän pääomistuskerrointa luvusta 22 Etelä-
4068: suudesta saadun tulon, pääomatulon, veron- Suomessa ·lukuun 13 ja Pohjois-Suomessa lu-
4069: maksukyvyn parantuneen epänormaalisten kuun 10.
4070: olojen vuoksi muun tulon veronmaksuky- Kysymyksenalaista on, kummaHako ta-
4071: kyyn verrattuna siitä, mitä se oli ollut rau- valla, alentamalla omaisuusveroasteikkoa \cai
4072: hanomaisissa oloissa. Omaisuusverotusta ko- alentamalla maatilaomaisuuden verotusar-
4073: rotettiinkin huomattavasti jyrkemmin kuin voja, tarkoituksenmulmisemmin maatilatalou-
4074: tuloverotusta. Sodan jälkeen on p.ääomatulon den verotuksessa voidaan antaa välttämätön
4075: veronmaksukyky sen sijaan muuttunut suh- helpotus. Omaisuusveroasteikon alentaminen
4076: teellisesti huonommaksi kuin se oli ennen olisi luonnollisesti oikeudenmukaisempi toi-
4077: sotaa, kun taas esim. työtulon vakavuus on menpide.
4078: sosiaalisen kehityksen vuoksi jonkin verran Omaisuusveroasteikon jyrkkä alentaminen
4079: Jisäämtynyt. Lisäksi työtulosta saadaan tehdä on sitäkin kohtuullisempaa, kun omaisuus-
4080: 10 % :n alennus. verotuksessamme on vakaan tulon verotus-
4081: Kun fyysillisten henkilöiden tuloveroas- järjestelmänä ominaisuuksia, joiden vaikutus
4082: teikkoa on viime vuosina inflaation aiheutta- verorasitukseen on p.ääomatulon laskiessa
4083: man tulojen :nimellismäärän nousun vuoksi päinvastainen kuin sen tulisi olla. Lisäksi
4084: useita kertoja lievennetty, olisi ollut oikeu- maatalouden osalta lisäverotetaan pääoma-
4085: denmukaista ja kansantaloudellisesti tarkoi- tuloa sen vakavuuden nojalla huolimatta
4086: tuksenmukaista, että myös fyysillisten henki- siitä, että suuressa osassa maataloutta saa-
4087: löiden omaisuusverotusta olisi normaalien daan pääomatulon sijasta suoranaista tap-
4088: olojen palattua lievennetty ainakin yhtä jyr- piota. Tällöin tulee työtulokim verotetuksi
4089: kästi kuin tuloverotusta. Näin ei kuitenkaan vakaana tulona eikä sellaisena epävakaana
4090: ole tapahtunut. tulona, josta on voimassa 10 %: n alennus.
4091: 68 IV,17. - Tulo- ja omaisuusverolaki.
4092:
4093:
4094: Omaisuusveroasteikon alentaminen on li- nut vakavaksi haitaksi pääomanmuodostuk-
4095: säksi paikallaan muidenkin elinkeinojen kuin selle ja tuotannon kehittämiselle.
4096: maatalouden kohdalta. Erityisesti nykyinen Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4097: korkea omaisuusvero rasittaa sellaista tuo-
4098: toltaan heikkoa omaisuutta kuin esim. vuok- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4099: rasäännöstelyn takia huonosti kannattavia van lakiehdotuksen:
4100: asuntokiinteistöjä. Sitäpaitsi se on muodostu-
4101:
4102:
4103:
4104: Laki
4105: tul'O- ja omaisuusverolain 49 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
4106: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
4107: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 § näin kuuluvaksi:
4108:
4109: 49 §. mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
4110: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, asteikon mukaan:
4111:
4112: Veron vakioerä Vero Ofoo alarajan
4113: Verotettava omaisuus omaisuuden ala· yli menevästä omai ·
4114: mk rajan kohdalla suuden osasta
4115: mk
4116: 1 000 000- 2 000 000 500 1.5
4117: 2 000 000- 4 000 000 2000 2.5
4118: 4 000 000- 6 000 000 7000 4
4119: 6 000 000- 8 000 000 15 000 5.5
4120: 8 000 000- 10 000 000 26 000 7
4121: 10 000 000- 15 000 000 40000 9
4122: 15 000 000- 20 000 000 85000 11
4123: 20 000 000- 40 000 000 140000 13
4124: 40 000 000-100 000 000 400000 15
4125: 100 000 000 tai enemmän 1300000 17
4126:
4127:
4128: Tätä lakia, jolla kumotaan tulo- ja omai- ennakkoperintälain (696/46) 33 §:ssä saa-
4129: suusverolain 49 §, sellaisena kuin se on tulo- dettyä omaisuudesta suoritettavaa ennakkoa
4130: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muutta- määrättäessä on sovellettava edellämainitussa
4131: misesta 21 päivänä joulukuuta 1956 anne- tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut-
4132: tussa laissa ( 626/56), sovelletaan vuoden tamisesta 21 päivänä joulukuuta 1956 anne-
4133: 1957 tulojen ja omaisuuden perusteella toi- tussa laissa olevaa omaisuusveroasteikkoa.
4134: mitettavassa verotuksessa, kuitenkin niin että
4135:
4136:
4137: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
4138:
4139: N. Kosola. Päiviö Hetemäki.
4140: Niilo Honkala. Aune Innala.
4141: 69
4142:
4143: IV,18.- Lak.al. N:o 20.
4144:
4145:
4146:
4147:
4148: Kähönen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
4149: sesta.
4150:
4151:
4152: E d u s k u n n a ll e.
4153:
4154: Viime vuoden aikana on kalastajien vai- samaan aikaan, kun heitä yritetään auttaa
4155: keaan asemaan kiinnitetty valtiovallan ta- ohi vaikean ajan, heille toisaalta asetetaan
4156: holta tavallista suurempaa huomiota. Luon- uusia rasituksia kannettaviksi. Kalastusväli-
4157: non asettamat esteet ovat olleet hyvin vai- neisiin käytettävät köydet ja verkon paulat
4158: keat. Saaliit ovat jääneet hyvin heikoiksi, sekä kalastuksessa käytettävät muovikäsineet
4159: voipa silakan kohdalla puhua suoranaisesta on asetettu liikevaihtoveron alaisiksi. Vaikka
4160: kadosta. Mainitaan, että saaliit viime syk- valmiiksi kudotut kalanpyydykset ovat edel-
4161: synä ovat olleet niin huonot, että vertaus- leen verovapaita, eivät kalastajat voi niitä
4162: kohtaa on haettava 1860-luvulta. Muita kala- hankkia, vaan heidän on pakko rakentaa
4163: lajeja on saatu jonkinverran paremmin, pyydykset olosuhteita vastaaviksi. Paulat ja
4164: mutta kehua ei niittenkään saaliita voi, vaan köydet muodostavat heille tällöin huomatta-
4165: kalastajat ovat saaneet tehdä monta turhaa van kustannuserän, varsinkin avomerellä
4166: matkaa merelle. Varsinkin ulkosaariston ka- käytettävissä pyydyksissä, ja sillä tavalla koh-
4167: lastajat ovat joutuneet sananmukaisesti tuuttomasti lisäävät kalastusvälineistön han-
4168: puutteeseen. Monet heistä ovat joutuneet kintakustannuksia, jotka epäsuotuisista luon-
4169: ottamaan velkaa niin paljon, ettei heille nonolosuhteista johtuen ovat olleet tavallis-
4170: enää myönnetä lisäluottoa. Kalastajat ovat takin suuremmat. Valtion taloudelle köysistä
4171: joutuneet kamppailemaan elinehtojensa puo- ja pauloista sekä muovikäsineistä saatava lii-
4172: lesta myös sikäli, että pyydykset ovat kärsi- kevaihtovero sensijaan ei ratkaisevaa tulon
4173: neet suuria vaurioita kovissa myrskyissä. lisäystä aiheuta.
4174: Kaiken edellä mainitun johdosta valtiovalta Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
4175: on joutunut tutkimaan, millä tavalla kalas- nioittaen,
4176: tajille voitaisiin järjestää pikaista apua.
4177: Pyydyksiä kuunostaessaan kalastajat ovat että Eduskunta hyväksyisi seut·aa-
4178: kiinnittäneet erikoista huomiota siihen, että van lakiehdotuksen:
4179:
4180:
4181:
4182:
4183: Laki
4184: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4185: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4186: liikevaihtoverolain 4 §: n 1 momentin 18 kohta, sellaisena kuin se on 22 p: nä joulu-
4187: kuuta 1950 (605/50) annetussa laissa, sekä saman lain 4 § :n 1 momentin 24 kohta,
4188: sellaisena :kuin se on 8 p:nä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (331/56), näin kuulu-
4189: viksi:
4190:
4191: 4 §.
4192: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät 18. · muovikangaskäsineet ja muut työruk-
4193: ole: kaset sekä hevosvaljaat;
4194: 70 IV,18. - Liikevaihtoverolaki.
4195:
4196:
4197: teet, pyyheliinat ja pyyhkeet sekä verhot ja
4198: 24. seuraavat tekstiiliaineet ja -tavarat, pöytäliina t;
4199: sikäli kuin ne eivät ole luonnonsilkkiä tai
4200: kullankehrääjätavaraa: langat, verkonpaulat
4201: ja -köydet, kankaat metritavarana ja huone-
4202: kaluihin kiinnitettyinä, karvalanka- ja räsy- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4203: matot, pitovaatteet ja asusteet, vuodevaat- kuuta 195 .
4204:
4205:
4206: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
4207:
4208: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen.
4209: Esa Koivusilta. Matti Mattila.
4210: 71
4211:
4212: IV,19. - Lak.al. N:o 21.
4213:
4214:
4215:
4216:
4217: Laine ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4218:
4219:
4220: E d u s k u n n a 11 e.
4221:
4222: Pienteollisuuden merkitys tunnustetaan tävä vierasta työntekijää. Työliikkeessä
4223: yleensä. Puhutaan sen lisäämisen tarpeelli- 10 % :n liikevaihtovero tekee tällaiset pikku-
4224: suudesta varsinkin maaseudulle. Tämän laa- yritykset kannattamattomiksi ja kilpailuky-
4225: jentumisen esteenä on useita tekijöitä. Yh- vyttömiksi suurteollisuuden kanssa. V erova-
4226: tenä esteenä pienteollisuuden laajentumiselle pautta tulisi laajentaa sen verran, että yksi
4227: on pienten työliikkeiden verotus. Liikevaihto- vieras työntekijä oman perheen lisäksi olisi
4228: verosta ovat vapaita vain ne, joissa työnteki- suotava liikevaihtoverosta vapaalle työliik-
4229: jöinä ovat aviopuolisot ja näiden alle 21 keelle.
4230: vuotiaat lapset sekä yksi oppisopimuslaissa Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
4231: tarkoitettu oppilas. Esim. kaksi työntekijää tamme,
4232: ei voi yhtyä työskentelemään samassa liik-
4233: keessä. Ei myöskään sotainvalidi voi täl- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4234: laista liikettä harjoittaa, jos hänen on pidet- van lakiehdotuksen:
4235:
4236:
4237:
4238:
4239: Laki
4240: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4241: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4242: liikevaihtoverolain (605/50) 3 § näin kuuluvaksi:
4243:
4244: 3 §. työtä käyttämättä työapulaisina muita kuin
4245: Verovelvollisia eivät ole: puolisoaan ja 21 vuotta nuorempia jälkeläi-
4246: 1) - - - - - - - - - - - - - ' - - - siään sekä enintään yhtä vierasta työntekijää
4247: 2) ne käsityöläiset, jotka valmistavat tava- ja yhtä oppisopimuslaissa tarkoitettua oppi-
4248: roita tai suorittavat tavarain muutos-, puh- lasta.
4249: distus-, korjaus-, kunnostamis- tai asentamis-
4250:
4251:
4252: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
4253:
4254: Lauri Laine. Harras Kyttä.
4255: Leo Häppölä. Atte Pakkanen.
4256: Erkki Ryömä. Eemil Luukka.
4257: Einari Jaakkola. Aukusti Pasanen.
4258: 72
4259:
4260: IV,20. - Lak.al. N: o 22.
4261:
4262:
4263: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
4264: sesta.
4265:
4266:
4267: Eduskunnalle.
4268:
4269: Liikevaihtoverotus on useille pienyrittä- sena voitaneen pitää, etteivät myöskään ne
4270: jille muodostunut kohtalokkaaksi. Veroja on työnantajat, joiden verotettava tulo edelli-
4271: peritty pakkotoimenpitein ja yritykset ovat senä kalenterivuotena toimitetussa tulo- ja
4272: menneet nurin. Kun näin on, on ilmeistä, omaisuusverotuksessa ei ylitä 1500 000 mark-
4273: että verotus ei ole ainakaan pienyrittäjien kaa ja joiden palveluksessa on enintään
4274: kohdalta oikeaan osunut. Voimassa olevan kuusi henkilöä, ole verovelvollisia. Kun ra-
4275: lain mukaan eivät verovelvollisia ole ne käsi- jan vetäminen kaavamaisesti kuitenkin saat-
4276: työläiset, jotka valmistavat tavaroita tai suo- taa joissakin tapauksissa johtaa kohtuutto-
4277: rittavat tavarain muutos-, puhdistus-, kor- mana pidettävään tulokseen, olisi asetuksella
4278: jaus-, kunnostamis- tai asentamistyötä käyt- voitava säätää, että ne työnantajat, joiden
4279: tämättä työapulaisina muita kuin puolisoaan palveluksessa on enemmän kuin kolme hen-
4280: ja 21 vuotta nuorempia jälkeläisiään. Koke- kilöä, olisivat velvolliset maksamaan puolet
4281: mus on osoittanut, että niiden työnantajain normaalisesta veromäärästä.
4282: piiriä, jotka eivät ole verovelvollisia, olisi Edellä sanotun perusteella ehdotamme
4283: jonkin verran laajennettava, jottei tarpeel- kunnioittaen,
4284: lista pienissä puitteissa toimivaa yksityistä
4285: yrittäjätoimintaa tukahdutettaisi. Kohtuulli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4286: van lakiehdotuksen:
4287:
4288: Laki
4289: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4291: liikevaihtoverolain (605/50) 3 § näin kuuluvaksi:
4292: 3 §. ylitä 1 500 000 markkaa ja joiden palveluk-
4293: V erovei vollisia eivät ole: sessa 2. kohdassa mainittujen lisäksi on
4294: 1. valtio ja sen laitokset, 2 momentissa enintään kuusi muuta henkilöä.
4295: tarkoitettuja laitoksia lukuunottamatta; Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä ve-
4296: 2. ne käsityöläiset, jotka valmistavat tava- rovelvolliseksi sellainen liikeperiaatteiden
4297: roita tai suorittavat tavarain muutos-, puh- mukaisesti hoidettu valtion laitos, joka har-
4298: distus-, korjaus-, kunnostamis- tai asentamis- joittaa 1 § : ssä tarkoitettua toimintaa. Ase-
4299: työtä käyttämättä työapulaisina muita kuin tuksella voidaan myös määrätä, että ne
4300: puolisoaan ja 21 vuotta nuorempia jälkeläi- 3. kohdassa mainitut työnantajat, joiden pal-
4301: siään; eivätkä veluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä,
4302: 3. ne yksityiset työnantajat, joiden vero- 2. kohdassa mainittuja lukuunottamatta,
4303: tettava tulo edellisenä kalenterivuotena toi- ovat velvollisia suorittamaan liikevaihtoveroa
4304: mitetussa tulo- ja omaisuusverotuksessa ei puolet 2. luvussa säädetyn veron määrästä.
4305:
4306:
4307: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
4308:
4309: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
4310: Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoski.
4311: 73
4312:
4313: IV,21. - Lak.al. N: o 23.
4314:
4315:
4316: Tienari ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
4317: sesta.
4318:
4319:
4320: E d u s k u n n a 11 e.
4321:
4322: Valtioneuvoston jo vuonna 1952 asettama sinomaan sosiaalisetkin syyt vaatisivat, että
4323: komitea, jonka tehtävänä oli harkita liike- kaikki elintarvikkeet olisivat vapaat liike-
4324: vaihtoveron alaisten ja siitä vapautettujen vaihtoverosta. Onhan esimerkiksi erilaisten
4325: tavaroiden oikeudenmukaista jakautumista, säilykkeiden käyttö jo levinnyt kaikkiin kan-
4326: päätyi vuonna 1954 valmistuneessa mietin- sankerroksiin. Kun käytäntö on lisäksi osoit-
4327: nössään mm. siihen, että tavarat, jotka tanut, että leipomotuotteiden jakaminen ve-
4328: käyttötarkoituksiltaan vastaavat jo vapau- ronalaisiin ja verovapaisiin tuottaa vaikeuk-
4329: tettuja tavaroita, olisi vapautettava liike- sia, olisi kaikki leipomotuotteet vapautettava
4330: vaihtoverosta, etteivät kilpailuolosuhteet pit- liikevaihtoverosta. Nämä muutokset huo-
4331: kiksi ajoiksi häiriintyisi. Vaikka komitea mioon ottaen voitaisiin katsoa kaikkien elin-
4332: yleensä suhtautui kielteisesti uusien tavaroi- tarvikkeiden olevan vapaat liikevaihtoverosta.
4333: den verosta vapauttamiseen, se tällä perus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4334: teella ehdotti verosta vapautettavaksi maka- kunnioittaen,
4335: ronit, omena-, päärynä- ja kirsikkajalosteet
4336: sekä einessäilylmeet. että Eduskunta hyväksyisi Settraa-
4337: Edellä mainittua komitean ehdotusta ei van lakiehdotuksen:
4338: kuitenkaan ole toteutettu. Kuitenkin jo yk-
4339:
4340:
4341:
4342: Laki
4343: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4344: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 22 päivänä 1950 annetun
4345: liikevaihtoverolain 4 § :n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi:
4346:
4347: 4 §.
4348: Liikevaihtoverolain alaisia tavaroita eivät rittu, pastöroitu, säilötty, kuivattu ja homo-
4349: ole: genisoitu maito, kerma ja piimä, juusto,
4350: talouskalja, ruokajuurikasvit, vihannekset,
4351: 7. kide-, pala-, keko-, kandi- ja jauhe- marjat, hedelmät sekä vihannes- ja hedelmä-
4352: sokeri, sokerisiirappi ja -liuos, melassi, lei- jalosteet, sienet, liha, kala sekä liha- ja kala-
4353: pomotuotteet, ruis, vehnä, ohra, herne ja jalosteet, einesvalmisteet, einessäilykkeet, ja
4354: kaura, siemenet, maltaat, talkkunajauho, kananmunat, paitsi anniskelu- ja tanssi-
4355: makaroni, peruna, perunajauho, voi, marga- ravintoloissa.
4356: riini ja muu ravintorasva, tavallinen, kuo-
4357:
4358:
4359: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
4360:
4361: Artturi Tienari. Kaarlo Kajatsalo.
4362: Leo 1. Mattila. Harras Kyttä.
4363: Juho Tenhiälä. A. Pasanen.
4364: Armas Leinonen.
4365: 10 E 168/57
4366: 74
4367:
4368: IV,22. - Lak.al. N: o 2ii.
4369:
4370:
4371:
4372:
4373: Kyttä ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 34 § :n väliaikai-
4374: sesta muuttamisesta.
4375:
4376:
4377: E d u s k u n n a 11 e.
4378:
4379: Kesäkuun 4 päivänä 1956 annetuna lailla Tulos edellä selostetusta on käytännössä
4380: on leimaverolain 33 §: n säännöstä muutettu ollut se, että yhtiöiden, jotka liike-elämässä
4381: määräaikaisesti siten, että osakekirjasta osa- vakiintuneita menettelytapoja noudattaen
4382: keannin yhteydessä maksettava leimavero on ovat halunneet kartuttaa pääomiaan maini-
4383: rajoitettu koskemaan määrättynä, laissa mää- tussa 34 §: ssä tarkoitettuja rahastoja perus-
4384: riteltynä 1aikana ainoastaan sellaista osake- tamalla, on nykyisin ollut pakko, veronhuo-
4385: antia, joka annetaan yhtiön omilla varoilla. jennuksen saadakseen, ryhtyä osakepääoman
4386: Tässä yhteydessä olisi ollut täysin aiheel- korottamiseen siitäkin huolimatta, että tämä
4387: lista muuttaa myös saman lain 34 § :n sään- toimenpide on usein edellyttänyt toimenpi-
4388: nös siten, että vastaava helpotus olisi saa- teitä yhtiöiden yhtiöjärjestysten muuttami-
4389: tettu koskemaan myös sanotussa lainkoh- seksi.
4390: dassa tarkoitettuja rahastoja. Ilmeistä onkin, Edelläsanotusta ilmenee, että myös leima-
4391: että viimeksimainitun lainkohdan muuttami- verolain 34 §: ään orr tarpeen ulottaa leima-
4392: nen on jäänyt suorittamatta vain sen vuoksi, verolain 33 §: ää koskemaan säädetty peri-
4393: ettei siinä .etumarkkinajärjestöjen välisessä aate. Tämän vuoksi ja kaikkeen esittä-
4394: sopimuksessa, jonka valtioneuvosto hyväksyi määmme viitaten ehdotamme,
4395: ja jonka tuloksena oli ensinmainitun lain-
4396: kohdan muuttaminen, tapahtuneen erehdyk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4397: sen johdosta ollut huomattu leimaverolain van lakiehdotuksen:
4398: 33 ja 34 § : ien välistä erittäin läheistä yh-
4399: teenkuuluvaisuutta.
4400:
4401:
4402:
4403: Laki
4404: leimaverolain 34 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
4405: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään leimaverolain 34 §: ään väliaikaisesti näin
4406: kuuluva uusi 2 momentti:
4407:
4408: 34 §.
4409: Tämä laki on voimassa toukokuun loppuun
4410: Mitä tämän lain 33 § : ssä on säädetty 1959, minkä jälkeen leimaverolain 34 § tulee
4411: osakeantien suhteen, on voimassa myös 1 jälleen voimaan sellaisena, kuin se oli ennen
4412: momentissa tarkoitettuihin rahastoihin näh- tämän lain voimaantuloa.
4413: den.
4414:
4415:
4416:
4417: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
4418:
4419: Harras Kyttä. Aare Leikola. Erkki Tuuli.
4420: 75
4421:
4422: IV,23. - Lak.al. N:o 25.
4423:
4424:
4425:
4426:
4427: Lahtela ym.: Ehdotus laiksi leimavet·olain muuttamisesta.
4428:
4429:
4430: E d u s k u n n a ll e.
4431:
4432: Hirvenkaatoluvasta maksettavasta leimave- Pohjois-Suomen itäisellä rajalla, jonne
4433: rosta säädetään elokuun 6 päivänä 1943 an- valtio on suurin kustannuksin rakennutta-
4434: netun leimaverolain 10 §: ssä, sellaisena kuin nut aidan, jonka se on velvollinen lain mu-
4435: se on sanotun lain muuttamisesta 8 päivänä kaan pitämään kunnossa, hirvet rikkovat
4436: kesäkuuta 1956 annetun lain (332/56) puheena olevaa aitaa joka vuosi ja aiheutta-
4437: 10 §: ssä. Viimeksi mainitun lain mukaan vat siten suuria kunnossapitokustannuksia.
4438: peritään hirvenkaatoluvasta leimaveroa Eräänä talvena tekivät hirvet mainittuun
4439: vuotta vanhemmasta 8 000 markkaa ja aitaan yli 2100 reikää. Kun hirvi rikkoo
4440: vuotta nuoremmasta hirvenvasikasta 4 000 aidan siten, että se hyppää aidan päälle ja
4441: markkaa koko maassa. painaa sen alas, on selvää, että siinä mene-
4442: Mainittu leimavero on kuitenkin liian vät aitariu'ut poikki ja aitapylväät kaatu-
4443: korkea koko maassa ja sitä se on erikoisesti vat, ja sellaisen aitaan tehdyn aukon kor-
4444: harvaan asutussa Pohjois-Suomessa ja var- jaus maksaa paljon, varsinkin jos se sattuu
4445: sinkin sen itäisillä alueilla, joissa ei ole hu- sellaisella paikalla, että korjaukseen tarvit-
4446: vittelumetsästäjiä ja joissa hirvikanta on tavat puut on kaukaa kuljetettava.
4447: suuri ja ne tekevät monenlaista vahinkoa Asianmukaista olisi, että hirvenkaatolu-
4448: valtiollekin, joka niitä suojelee niin korkealla vasta maksettavaa leimaveroa jonkinverran
4449: kaatoluvasta maksettavalla leimaverolla, ettei alennettaisiin koko maassa ja erityisestikin
4450: sitä voi maksaa vähävarainen syrjäseutujen Oulun ja Lapin läänien alueella, varsinkin
4451: asukas. näiden läänien itäisellä alueella, että hirvet
4452: Tunnettua on, että hirvet tekevät harvaan ja niiden metsille ja itäisellä rajalla olevalle
4453: asutuilla metsäseuduilla vahinkoa yksityisten aidalle tuottamat vahingot saataisiin vähen-
4454: ja valtion metsille taittamalla pienten pui- tymään.
4455: den latvat, joilla hirvet talvet elävät. Tähän Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
4456: ovat metsäammattimiehetkin viime aikoina ehdotamme,
4457: kiinnittäneet huomiota mm. sanomalehdissä
4458: julaistuissa kirjoituksissa. että Eduskunta hyväksyisi seuraar
4459: van lakiehdotuksen:
4460:
4461:
4462:
4463:
4464: Laki
4465: leimaverolain muuttamisesta.
4466: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
4467: verolain (662/43) 10 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa
4468: (332/56), näin kuuluvaksi:
4469:
4470: 10 §.
4471:
4472: Päätös, pÖytäkirjanote tai muu toimitus- 7) hirven metsästämiseen 7 000 markkaa
4473: kirja, jolla myönnetään lupa tai oikeus: kultakin hirveltä ja 3 000 markkaa kultakin
4474: 76 IV,23. - Leimaverolaki.
4475:
4476:
4477: alle vuoden vanhalta hirven vasikalta, jonka takunnan rajaan, puolet siitä, mikä se näi-
4478: kaatamiseen lupa annetaan, kuitenkin siten, den läänien muilla alueilla on;
4479: että leimavero Oulun ja Lapin läänissä an-
4480: nettavista luvista on puolet edellämainituista
4481: määristä ja näiden läänien niiden kuntien Tämä laki tulee voimaan . . päivänä ....
4482: alueella, joiden alueet liittyvät itäiseen vai- .... kuuta 195
4483:
4484:
4485: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
4486:
4487: M. o. Lahtela. Niilo Ryhtä. Antti J. Rantamaa.
4488: 77
4489:
4490: IV,24.- Lak.al. N:o 26.
4491:
4492:
4493:
4494:
4495: Raipala ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain ntu1tttamisesta.
4496:
4497:
4498: E d u s k u n n a ll e.
4499:
4500: Hirvikannan pitäminen metsästyksen avulla nut ryhtyä epävarmaan metsästykseen. Tä-
4501: sellaisena, ettei se aiheuta kohtuuttoman suu- män vuoksi olisi hirvenkaatoluvan hinta
4502: ria vahinkoja viljelyksille ja metsän, erikoi- alennettava 6 000 markaksi.
4503: sesti männyn taimistoille, on osoittautunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4504: monin paikoin mahdottomaksi sen vuoksi, nioittaen,
4505: ettei hirvenmetsästyslupia ole riittävästi
4506: anottu. Tämä johtuu taas siitä, että hirven- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4507: kaatoluvan hinta on määrätty liian korkeaksi, van lakiehdotuksen:
4508: niin ettei vähävaraisen väestön ole kannatta-
4509:
4510:
4511:
4512:
4513: Laki
4514: leimaverolain muuttamisesta.
4515: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
4516: verolain (662/43) 10 § :n 16 kappaleen 7 kohta sellaisena kuin se on 8 päivänä kesä-
4517: ·kuuta 1956 annetussa laissa (332/56) näin kuuluvaksi:
4518:
4519: 10 §. Päätös, pöytäkirjanote tai muu toimitus-
4520: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle kirja, jolla myönnetään lupa tai oikeus:
4521: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistuk-
4522: set, mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, 7) hirven metsästämiseen 6 000 markkaa
4523: on 6 ja 8 § :ssä säädetyn leiman sijasta va- kultakin hirveitä ja 3 000 markkaa kultakin
4524: rustettava leimalla seuraavin määrin: alle vuoden vanhalta hirven vasikalta, jonka
4525: kaatamiseen lupa annetaan;
4526:
4527:
4528:
4529: Helsingissä 8 päivänä helmi'kuuta 1957.
4530:
4531: Matti Raipala. Kalervo Saura. Martti Salminen.
4532: 78
4533:
4534: IV,25. - Lak.al. N: o 27.
4535:
4536:
4537:
4538:
4539: Häppölä ym.: Ehdotus laiksi tullilain muuttamisesta.
4540:
4541:
4542: E d u s k u n n a 11 e.
4543:
4544: Tullilain 95 § : n 8 kohdan mukaisesti on jen kuljetuslentojen osalta on mitä suuri-
4545: valtiovarainministeriöllä valta määrätä, että merkityksellisintä. Ei voitane myöskään kiel-
4546: säännöllistä matkustaja-, posti- tai tavara- tää siviili-ilmailun maanpuolustuksellista
4547: lentoliikennettä harjoittava liikennöitsijä saa merkitystä.
4548: tuoda kotimaisessa ~entotoiminnassa käytettä- Ei-aikataulunmukaiselle siviili-ilmail ulle
4549: vän poltto- ja voiteluaineen tullitta tai aleu- viime vuonna myydystä polttoaineesta sai
4550: netuin tullein tullialueelle. valtio tulli- ja verotuloja n. 9.5 milj. mk ja
4551: Mainittua tullivapautta ovat nauttineet ilmavoimille myydystä n. 52 milj. mk.
4552: säännöllistä lentoliikennettä harjoittavat yh- Ilmavoimien osalta tullin ja lvv:n poista-
4553: tiöt, ensi sijassa Aero Oy ja Kar-Air Oy, minen merkitsee sitä, että myönnetyllä polt-
4554: joidenka harjoittaman säännöllisen lentolii- toainemäärärahalla voidaan lentää vain
4555: kenteen kasvu on viime vuosina ollut varsin 55 % siitä lentotuntimäärästä, mikä olisi
4556: :nopeaa. mahdollista ilman polttoaineveroa.
4557: Maamme muu siviili-ilmailu on alussa mai- Polttoaineyhtiöittemme taholta on ilmoi-
4558: nitun tullivapauden ulkopuolella. Sodan jäl- tettu, että tullin poistaminen lentobensii-
4559: keisten 10 vuoden kokemukset osoittavat, että niitä ei tuottaisi mitään tulliteknillisiä vai-
4560: lentotoiminta on tällä alal.la kehittynyt hi- keuksia. Kansainvälisen ja aikataulunmukai-
4561: taasti korkeiden kustannusten takia. Tämä sen lentoliikenteen osalta noudatettaisiin
4562: kosk~e erityisesti noi:n 40 pienyrittäjää, jotka
4563: samaa menetelmää kuin tähänkin. asti. Ilma-
4564: suorittavat sairas-, posti-, rahti- ja tilauslen- voimat voitaneen rinnastaa tähän ryhmään
4565: toja ja joutuvat tällöin maksamaan noin kuuluvaksi ja noudattaa silloin samaa me-
4566: kolminkertaisen bensiininhinnan verrattuna netelmää.
4567: Aero Oy:n ja Kar-Air Oy:n maksamaan, Tullilain 95 §: n 8 kohdan muutoksella tu-
4568: joiden toiminta onkin kehittynyt suotuisasti. lisivat lentotoimintaa maassamme harjoitta-
4569: Heikko taloudellinen kannattavuus johtaa vat pienyrittäjät samaan asemaan kuin sään-
4570: helposti koneen huonoon hoitoon yms. sekä nöllistä liikennettä harjoittavat yhtiöt ja
4571: siten alentuneeseen lentoturvallisuuteen. Var- parantuvan kannattavuuden perusteella toi-
4572: ~in haitallista on edelleen se, että urheilu-
4573: minnasta koituva hyöty kohdistuisi maamme
4574: Ja koulutuslentotoiminta ovat myös em. ilmailun hyväksi kokonaisuudessaan. Asian-
4575: lainkohdassa mainitun tullivapauden ulko- tilan korjaamiseksi on kulkulaitosministeri
4576: puolella. jättänyt anomuksen valtiovarainministeriölle
4577: kirjelmällä 2. 3. 1955 N: o 262/15 -55,
4578: Viimeisten neljän vuoden kuluessa on pik- jossa esitetään tullilain 95 §: n 8 kohdan
4579: kukoneiden lukumäärä maassamme ollut käy- muuttamista. Esitys ei kuitenkaan ole tois-
4580: tännöllisesti katsoen muuttumaton. Poltto- taiseksi johtanut tulokseen.
4581: aineen tulli ja liikevaihtovero ovat ratkaise- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
4582: vasti rajoittaneet liikenneilmailun ulkopuo-
4583: lelle jäävää siviililentotoimintaa, joka esim. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4584: sairas- ja saaristolentojen sekä erämaaseutu- van lakiehdotuksen:
4585: IV,25. - Häppölä ym. 79
4586:
4587:
4588: Laki
4589: tullilain muuttamisesta.
4590: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä syyskuuta 1939 (271/39)
4591: annetun tullilain 95 § : n 8 kohta näin kuuluvaksi:
4592:
4593: 95 §.
4594: Valtiovarainministeriöllä on valta mää- 8. että kotimaisessa lentotoiminnassa käy-
4595: rätä: tettävän poltto- ja voiteluaineen saa tuoda
4596: tuUitta tai alennetuin tullein tullialueelle.
4597:
4598:
4599: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
4600:
4601: Leo Häppölä. Eino Raunio.
4602: Urho Kähönen. Antti Kukkonen.
4603: Joh. Wirtanen. Sven Högström.
4604: Aukusti Pasanen. Urho Saariaho.
4605: 80
4606:
4607: IV,26. - Lak.al. N:o 28.
4608:
4609:
4610:
4611:
4612: Hiltunen ym. : Ehdotus laiksi tullien kantamisesta vuonna
4613: 1957 annetun lain muuttamisesta.
4614:
4615:
4616: E d u s k u n n a 11 e.
4617:
4618: On yleisesti tunnettua, että maamme pari- määriä harkittaessa on lähtökohtana pidetty
4619: kymmentä vuotta sitten laadittu tullitariffi sopimustulleja sekä voimassaolevia painotul-
4620: on vanhentunut ja monessa kohdin uudista- leja. Samalla eräät tekstiiliryhmiin kuuluvat
4621: misen tarpeessa. Tämä uudistustarve johtuu nimikkeet, joissa ennen ei ole ollut tähteä, on
4622: toisaalta talouselämässämme tapahtuneesta yhtenäisyyden saavuttamiseksi merkitty täh-
4623: kehityksestä ja rakennemuutoksista ynnä dellä.
4624: rahamme arvon alenemisesta sekä toisaalta Metalli- ja konepajateollisuuden alalla eh-
4625: pyrkimyksestä ulkomaankaupan liberalisoi- dotetut tullien tarkistukset kohdistuvat toi-
4626: miseen ja jo tapahtuneesta ja myös suunnit- saalta elintärkeiden raaka-aineiden tullien
4627: telunalaisena olevasta maamme liittymisestä alentamiseen ja toisaalta kotimaassa valmis-
4628: kansainväliseen yhteistoimintaan kauppa- ja tettavien tuotteiden tullitason arvotullipoh-
4629: tullipolitiikan alalla. Vireillä olevat tulli- jalla tapahtuvaan yhtenäistämiseen. Tarkis-
4630: unionihankkeet ovat tehneet erityisen kii- tukset johtuvat mm. siitä, että tullitariffin
4631: reelliseksi tariffimme uudistamisen oikean laatimisen jälkeen on syntynyt uusia tuo-
4632: lähtökohdan saamiseksi näitä kysymyksiä tantoaloja, joiden tullisuojan tarvetta ei ole
4633: varten. Työtä tariffin uudistamiseksi onkin tariffissa otettu huomioon, sekä myös siitä,
4634: jo muutaman vuoden ajan tehty tullihalli- että metalliteollisuudessamme on vuosien ku-
4635: tuksessa ja tullitariffilautakunnassa, ja sen luessa tapahtunut eräitä rakenteellisia muu-
4636: kulloinkin valmiina olevat tulokset on halli- toksia.
4637: tus vuosittain seuraavan vuoden tullinkantaa Muissa kuin edellä mainittuihin ryhmiin
4638: koskevan esityksensä yhteydessä saattanut kuuluvissa nimikkeissä olevien tullien muu-
4639: eduskunnan hyväksyttäviksi. tokset ovat merkitykseltään vähäisiä, mutta
4640: Tariffinuudistuksen toteuttamiseksi mah- ovat kuitenkin välttämättömiä ja johtuvat
4641: dollisimman laajassa mitassa kuluvan vuo- joko tarkistetusta tullisuojan tarpeesta tai
4642: den alusta lukien valmistettiin viime vuoden tulliteknillisistä tahi tullitilastollisista syistä.
4643: aikana tullitariffilautakunnassa ja tullihalli- Antaessaan esityksensä n: o 124/56 tullien
4644: tuksessa ehdotus muutoksiksi nykyisin kan- kantamisesta vuonna 1957 hallitus ei kuiten-
4645: nettaviin tuontitulleihin. Ehdotetut muutok- kaan aikaisemmin noudatetusta menettelyta-
4646: set, jotka mainitusta syystä olivat aikaise~ vasta poiketen sisällyttänyt siihen edellä
4647: pina vuosina esitettyjä lukuisampia, kohdis- mainittuja, asianomaisten ammattiviran-
4648: tuvat pääasiallisesti kahteen suurehkoon teol- omaisten perusteellisen valmistelutyön jäl-
4649: lisuuden alaan, tekstiiliteollisuuteen sekä keen tekemiä uudistusehdotuksia. Tämä mer-
4650: metalli- ja konepajateollisuuteen. Tekstiili- kitsi tullitariffimme uudistustyön keskeyty-
4651: teollisuuden tulleihin kohdistuvat muutokset mistä aikana, jolloin sitä päinvastoin olisi
4652: ovat tullitariffin ryhmissä 46-52. Metalli- kiirehdittävä. Tämän vuoksi katsomme, että
4653: ja konepajateollisuuden tulleihin kohdistuvat jäljempänä mainittavissa tullinimikkeissä
4654: muutokset ovat taas ryhmissä 63, 64, 66, 71, olisi ensi tilassa otettava käytäntöön tullita-
4655: 72, 75, 77 ja 78. riffilautakunnan ehdottamat perustullit.
4656: Tekstiiliteollisuuden alalla ehdotetut tul- Tässä tarkoituksessa ehdotamme,
4657: lien muutokset ovat aiheutuneet pääasialli-
4658: sesti pyrkimyksestä saada tullitariffissa ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4659: vien tekstiilitullien taso yhtenäiseksi. Tulli- van lakiehdotuksen:
4660: IV,26. - Hiltunen ym. 81
4661:
4662:
4663:
4664:
4665: Laki
4666: tullien kantamisesta vuonna 1957 annetun lain muuttamisesta.
4667:
4668: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tullien kantamisesta vuonna 1957 28
4669: päivänä joulukuuta 1956 annetun lain (652/56) 1 § ja siihen lisätään uusi 3 § seuraa-
4670: vasti:
4671:
4672: 1 §. vuonna 1956 annetun lain muuttamisesta
4673: Perustullia m~ahan tuotavista tavaroista (349/56) jäljempänä mainituin poikkeuksin.
4674: kannetaan vuonna 1957 sen mukaisesti kuin
4675: on säädetty 30 päivänä joulukuuta 1955 an- 3 §.
4676: netussa laissa tullien kantamisesta vuonna Jäljempänä mainituista tuontitavaroista
4677: 1956 (544/55) sekä 15 päivänä kesäkuuta on suoritettava tullia seuraavin määrin:
4678: 1956 annetussa laissa tullien kantamisesta
4679:
4680:
4681: Tuontitavarat.
4682: Tullitariffin
4683: nimikkeen Määrä Perustulli mk
4684: n:o
4685:
4686: 1 OSA.
4687: Elävät eläimet ja eläinkunnan tuotteet.
4688: 4. RYHMÄ.
4689: Maitotaloustuotteet; munat ja hunaja.
4690: Maito ja kerma:
4691: - tiivistetty tai kuiva:
4692: 04·101* - - rasvapitoisuus alle 1.5% .............. d .......... p. 1 kg 30:-
4693: 04-201 * - - muu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . p. 1 kg 65:-
4694: 04-003* Voi ....................................................... . 1 l•g 150:-
4695: 04-004* Juusto, myös margariinijuusto ............................ p. 1 kg 100:-
4696:
4697:
4698:
4699: II OSA.
4700: Kasvikunnan tuotteet.
4701: 11. B.YHMA.
4702: Myllytystuotteet: ma.ltaa.t; tärkkelys.
4703: 11-020* Perunajauho (perunatärkkelys) .......................... p. 1 kg 20:-
4704:
4705: 1
4706:
4707: V OSA.
4708: Kivennäisaineet ja -tuotteet.
4709: 25. RYHMÄ .
4710: .. M_aa- ja. kivilajit: ka.lk:ki ja. sementti. l 1
4711:
4712: 25-025 Talkki, myos Jauhettu ...................................... 1 1 kg 1:-
4713:
4714: 11 E 168/57
4715: 82 IV,26. - Tullit vuonna 1957.
4716:
4717:
4718:
4719:
4720: IV OSA.
4721: Kemialliset ja farmaseuttiset aineet ja tuotteet; valo-
4722: kuvaustarvikkeet; parkitusuutteet; värit ja vernissat;
4723: hajuaineet; saippua ja kynttilät; liimat; räjähdysai-
4724: neet ja tulitikut; lannoitteet.
4725: 34. RYHMÄ.
4726: Räjähdysaineet, ilotulitustavarat, tulitikut ja muut helposti-
4727: syttyvästä. aineesta valmiStetut tavarat.
4728: Nitroselluloosa:
4729: - kollodiumvilla, liotinpitoinen ..........................•.. 1 kg 30:-
4730: 34-001* Musta ruuti: 75:-
4731: 34-004 - muu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (Muist.) p. 1 kg { t vapaa
4732: Muist. nimikkeeseen 34-004. Tähän nimikkeeseen
4733: kuuluva musta ruuti, joka käytetään tulilangan val-
4734: mistamiseen, on tullivapaa ehdoilla, jotka valtioneu-
4735: vosto määrää.
4736: 34-005 Savuton ruuti ...........................................•.. 30% arvosta
4737:
4738:
4739: X OSA.
4740: Paperivanuke, pahvi ja paperi: niistä valmistetut
4741: teokset.
4742: 44. RYHllriÄ.
4743: Pahvi ja paperi; pahvi- ja paperiteokset.
4744: Kalkiopaperi: monistelupaperi, värjää vä; monistusvahapaperi;
4745: myös muotokappaleina ja teoksina:
4746: 44-114* - monistusvahapaperi ...........................•....... p. 1 kg 100:-
4747: 44-214* - muu •........................................ · · · · · · · · p. 1 kg 180:-
4748: Pahvi-, paperi- ja paperivanuketeokset, muualle kuulumatto-
4749: mat; kirjepaperit ja kortit, kuorineen, rasioissa:
4750: 44-033* - muut . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • (Muist.) p. 1 kg 75:-
4751: Muist. nimikkeisiin 44-031, 44-032 ja 44-033. Tul-
4752: lattaessa pakkauskartonkeja lokerosisustuksineen tai
4753: ilman niitä ei oteta huomioon kullattuja, hopeoituja,
4754: pronssattuja eikä värjättyjä juovia tai syrjiä eikä
4755: myöskään nimilipun laatua, ellei tämä ole kullattu,
4756: hopeoitu, pronssattu tai painettu useammalla kuin yh-
4757: dellä värillä.
4758: Muist. nimikkeeseen 44-033. Tämän nimikkeen mu-
4759: kaan tullattavista kananmunien pakkauskennoista kan-
4760: netaan perustulli.
4761:
4762: 45. RYHMÄ.
4763: Painotuotteet ja muu kirjakauppatavara: mainosteet.
4764: 45-009* Kuvat graafisen teollisuuden tuotteina, paperille, pahville tai
4765: paperivanukkeelle tehdyt tai kiinnitetyt, muualle kuulu-
4766: mattomat, myös stanssatut tai osista kokoonpannut; valo-
4767: kuvat; muuttokuvat; kuvat kirjoina, kansioina, irtokansissa
4768: tai päällyksissä, myös sellaiset, joissa on lyhyt, niitä selvit-
4769: tävä teksti; ei kuitenkaan taiteelliset tai vanhat alkupe-
4770: räistuotteet .................................. (Muist.) p. 1 kg 150:-
4771: Muist. nimikkeeseen 45-009
4772: 1. Opetustarkoituksiin tuoduista kuvista kannetaan
4773: perustulli.
4774: IV,26.- Hiltunen ym. 83
4775:
4776:
4777: 2. Kuvat, jotka kuuluvat painettuun teokseen ja
4778: tuodaan sen kera, tuHataan teoksen yhteydessä sen
4779: osina.
4780: 3. Kuvien kiinnittämiseen tai tukemiseen tarkoite·
4781: tut yksinkertaiset laitteet jätetään huomioonottamatta.
4782: 4. Kehystetyt kuvat tuHataan kuten kehykset.
4783: 5. Täällä painettaviin tieteellisiin tai opetustarkoi-
4784: tuksiin käytettäviin tai kansansivistyksen kohottami-
4785: seksi tarkoitettaviin kirjoihin tulevat kuvat ovat tul-
4786: livapaita ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
4787:
4788:
4789: XI OSA.
4790: Tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat.
4791: 46. RYHMÄ.
4792: Luonnonsilkki; tekosilkki; kullankehrä.ä.jli.nta.vara.
4793: Nauhat, punokset ja punosteokset; muu-alle kuulumattomat:
4794: 46-008* - kokosilkkiä .................................. (Muist.) p. 1 kg
4795: 3 600:-
4796: { t vapaa
4797: Muist. nimikkeeseen 46-008. Tähän nimikkeeseen
4798: kuuluva värinauhateollisuuden raaka-aineeksi käytet-
4799: tävä kokosilkkinauha on tullivapaa ehdoilla, jotka val-
4800: tioneuvosto määrää.
4801: Tekosilkki: hetulanka:
4802: 46-014* -muu (Muist.) p.
4803: 1 kg { t 450:-
4804: vapaa
4805: Muist. nimikkeeseen 46-014. Tähän nimikkeeseen
4806: kuuluva tekosilkkilanka, jota kalaverkkoteollisuus
4807: käyttää kalaverkkojen valmistukseen, on tullivapaa
4808: ehdoilla, jotka valtioneuvosto määrää.
4809: Kokosilkkikankaat, muualle kuulumattomat: 3000:-
4810: 46-215* - muut . . • . • . . . . . • . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . (Muist.) p. 1 kg { · 25 % arvosta
4811: Muist. nimikkeeseen 46-215. Tähän nimikkeeseen
4812: kuuluvasta vähintään 750 g/m2 painavasta tekosilkki-
4813: kankaasta, jota konehihna, tiiviste- tai letkuteollisuus
4814: käyttää raaka-aineena, kannetaan tullia 25 % arvosta
4815: ehd{)illa, jotka valtioneuvosto määrää.
4816:
4817: 47. RYHMÄ.
4818: Villa. ja. muu elli.im.enka.rva.: jouhet.
4819: 47-008* Villa- ja karvalanka vähittäismyyntierissä ........•......... 12 % arvosta
4820: vähin tulli p. 1 kg { 90:-
4821: 47-009* Efektilanka villasta tai karvasta, ei kuitenkaan vähittäis-
4822: myyntierissä; hetulanka .........•.....................•. 6% arvosta
4823: vähin tulli p. 1 kg { 80:-
4824: Villa- ja karvalanka, muu:
4825: - yksisäikeinen:
4826: 47-010* - - valkaisematon ja värjäämätön 6% arvosta
4827: vähin tulli 1 kg 45:-
4828: 47-011* --muu ....................•............•...•.•.•...•...
4829:
4830: - kaksi- tai monisäikeinen:
4831: vähin tulli
4832:
4833: 47-012* - - valkaisematon ja värjäämätön •.......................
4834: 1 kg t 6% arvosta
4835: 50:-
4836:
4837: 6% arvosta
4838: vähin tulli 1 kg 60:-
4839: 47-013* 1--muu ................................................ . 6% arvosta
4840: vähin tulli 1 kg 75:-
4841: 47-014* Jouhilanka
4842: vähin tulli p.
4843: Villa- ja karvakankaat, muualle kuulumattomat, myös jos niissä
4844: on enintään 5% silkkiä:
4845: 1 kg t 6% arvosta
4846: 80:-
4847:
4848:
4849: 47·015* - paino yli 500 g/m2 ...........................•..•...•... 24 % arvosta
4850: vähin tulli p. 1 kg { 120:-
4851: 84 IV,26. - Tullit vuonna. 1957.
4852:
4853:
4854:
4855: - paino yli 200, mutta enintään 500 g/m2:
4856: 47·116* - - vuorisarssi sekä ,lustre"· ja ,brilliantine lining"·kankaat { 24% arvosta
4857: vähin tulli p. 1 kg 180:-
4858: --muut:
4859: 47-516* - - - karvavillaliinat } 24 % arvosta
4860: vähin tulli p. 1 kg 180:-
4861: 47-616* - - - muut 24% arvosta
4862: vähin tulli p.
4863:
4864: i
4865: 1 kg l 180:-
4866: - paino, enintään 200 g/m2:
4867: 47-117* - - vuorisarssi sekä ,lustre"· ja ,brilliantine lining"-kankaat
4868: vähin tulli p. 1 kg 32 % a<vMto
4869: 225:-
4870: 47-217* - - muut ................................................ . 32 o/o arvosta
4871: vähin tulli p. 1 kg 225:-
4872: Villa- ja karvakankaat, muualle kuulumattomat, joissa on yli
4873: 5, mutta enintään 15% silkkiä:
4874: 47·018* - paino yli 500 g/m2 ..................................... . 32% arvosta
4875: vähin tulli p. 1 kg 750:-
4876: 47-019* - paino yli 200, mutta enintään 500 g/m2 ................. . 32% arvosta
4877: vähin tulli p. 1 kg 900:-
4878: 47-020* - paino enintään 200 g/m2 ............................... . 32% arvosta
4879: vähin tulli p. 1 kg 1050:-
4880: 47-021* Nukkakankaat l' 32 % arvosta
4881: vähin tulli p. 1 kg 330:-
4882: 47-022*
4883:
4884: 47-027*
4885: Koneh~op~~;, m;y:?s p~ät.?n.. tai pyöreäksi kudottu; puserrusvaate;
4886: myos s1lkk1a s1saltavat ................................. .
4887: vähin tulli p.
4888: Nauhat, punokset ja punosteokset; muualle kuulumattomat ..
4889: vähin tulli p.
4890: 1 kg
4891:
4892: 1 kg
4893: i 10% ""'''
4894: 100:-
4895: 27% arvosta
4896: 750:-
4897:
4898: 48. RYHMA.
4899: Puuvilla.
4900: 48-045* Nukkakankaat 25 o/o arvosta
4901: vähin tulli p. 1 kg { 150:-
4902: Nauhat, punokset ja punosteokset; muualle kuulumattomat:
4903: -muut:
4904: 48-050* - - ohjas- ja vatsavyönauhat, paino yli 40 g/m; palmikoidut
4905: punokset, jalkineteollisuudessa käytettävät ........... . 27 % arvosta
4906: vähin tulli p. 1 kg 180:-
4907: 48-051* - - muut ........................................ (Muist.) 27% arvosta
4908: vähin tulli p.
4909: Muist. nimikkeeseen 48-051. Tähän nimikkeeseen
4910: kuuluva värinauhateollisuuden raaka-aineeksi käytet-
4911: 1 kg
4912: t 180:-
4913: t vapaa
4914:
4915: tävä puuvillanauha on tullivapaa ehdoilla, jotka val-
4916: tioneuvosto määrää.
4917:
4918: 49. RYHMÄ.
4919: Muut kasvitekstiiliaineet.
4920: Lanka, yksisäikeinen, hamppua, juutia tai manillaa, paino yli
4921: 200 g/100 m:
4922: 49-107* - lyhdelanka, sisalia ...................................... . 9% arvosta
4923: 49-207*
4924:
4925: 49-008*
4926: - muu
4927: vähin tulli
4928:
4929: vähin tulli
4930: Lanka pellavasta tai muusta muualle kuulumattomaata kasvi-
4931: tekstiiliaineesta, vähittäismyyntierissä; hetulanka ......... .
4932: vähin tulli p.
4933: 1 kg
4934:
4935: 1 kg
4936:
4937:
4938: 1 kg
4939: i
4940: { 9%80:-
4941: 7:50
4942: 9% arvosta
4943: 7:50
4944:
4945: arvosta
4946: Lanka pellavasta tai muusta muualle kuulumattomasta kasvi-
4947: tekstiiliaineesta:
4948: - yksisäikeinen, nimikkeisiin 49-007 ja 49-008 kuulumaton:
4949: - - valkaisematon ja värjäämätön: 1
4950: 1
4951: 49-009* - - - enintään 18-numeroinen ........................... .
4952: vähin tulli 1 kg 1
4953: { 9%30:-
4954: arvosta
4955: IV,26. - Hiltunen ym. 85
4956:
4957: 49-010* - - - muu
4958: vähin tulli 1 kg { 9%35:-
4959: arvosta
4960: - - - va!k::~~tu, värjätty _tai painettu:
4961: 49-011* - - - en1ntaan 18-numermnen ........................... . 9% arvosta
4962: 49-012* - - - muu
4963: - kaksi- tai monisäikeinen, muualle kuulumaton:
4964: - - valka~se~~ton ja värj~ämätön:
4965: vähin tulli
4966:
4967: vähin tulli
4968: 1 kg
4969: 1 kg i 45:-
4970: 9% arvosta
4971: 50:-
4972:
4973: 49-013* - - - en1ntäan 18-numermnen ........................... . 9% arvosta
4974: vähin tulli 1 kg 48:-
4975: 49-014*
4976:
4977:
4978: 49-015*
4979: - - - muu
4980:
4981: - - valka~st~~- värjätty tai. painettu:
4982: vähin tulli
4983:
4984: - - - en1ntaan 18-numeroinen •...........................
4985: 1 kg f 9% arvosta
4986: 54:-
4987:
4988: 9% arvosta
4989: 49-016* - - - muu
4990: vähin tulli
4991:
4992: vähin tulli
4993: 1 kg
4994:
4995: 1 kg
4996: } 63:-
4997: 9% arvosta
4998: 69:-
4999: Juutilanka, muualle kuulumaton:
5000: l
5001: - yksisäikeinen, paino enintään 200 g/100 m:
5002: 49-017* - - valkaisematon ja värjäämätön ........................ . 9% arvosta
5003: vähin tulli 1 kg 9:-
5004: 49-018*
5005:
5006: 49-019*
5007: - - valkaistu, värjätty tai painettu ...................... .
5008: vähin tulli
5009: - kaksi- tai monisäikeinen, yksinkertainen säikeen paino enin-
5010: tään 17 g/100 m; hetulanka, myös puuvillaisin loimilangoin
5011: 1 kg
5012: i 9% arvosta
5013: 15:-
5014:
5015: 9% arvosta
5016: vähin tulli 1 kg 20:-
5017: 49-021 * Paperilanka ............................................... .
5018: vähin tulli
5019: Kankaat, pellavasta tai muusta muualle kuulumattomaata kas-
5020: vitekstiiliaineesta, valkaisemattomat ja värjäämättömät,
5021: 1 kg
5022: i 9% arvosta
5023: 25:-
5024:
5025: muualle kuulumattomat:
5026: 49-022* - paino yli 500 g/m2 ................................. , , . , . { 35 % arvosta
5027: vähin tulli p. 1 kg 100:-
5028: -muut:
5029: 49-023* - - cm2 alalla yhteensä enintään 25 loimi- ja kudelankaa .. { 35 % arvosta
5030: vähin tulli p. 1 kg 200:-
5031: 49-024*
5032:
5033: 49-025*
5034: - - cm2 alalla yhteensä yli 25, mutta enintään 35 loimi- ja
5035: kudelankaa ......................................... .
5036: - - muut
5037: vähin tulli p. 1 kg
5038: f 35% .,.,,.
5039: 200:-
5040: 35% arvosta
5041: < vähin tulli p. 1 kg 325:-
5042: Kankaat pellavai>ta tai muusta muualle kuulumattomaata kasvi-
5043: tekstiiliaineesta, valkaistut, värjätyt tai painetut, muualle
5044: kuulumattomat:
5045: 49-026* - cm2 alalla yhteensä enintään 25 loimi- ja kudelankaa ..... . { 35 % arvosta
5046: vähin tulli p. 1 kg 200:-
5047: 49-027*
5048:
5049:
5050: 49-028*
5051: - cm2 alalla yhteensä yli 25, mutta enintään 35 loimi- ja
5052: kudelankaa
5053:
5054: - muut
5055: vähin tulli p. 1 kg f 35% .,.,,.
5056: 350:-
5057: 35% arvosta
5058: vähin tulli p. 1 kg 400:-
5059: 49-029* Kankaat pellavasta tai muusta muualle kuulumattomaata kas-
5060: vitekstiiliaineesta, kuosiinkudotut, joissa on näkyvä sidos-
5061:
5062: 49-039*
5063: kuosi ja kuosikuvion lankaluku yli 8 .................... .
5064: vähin tulli p.
5065: Nauhat, punokset ja punosteokset; muualle kuulumattomat ....
5066: 1 kg f 35% ·~"''
5067: 400:-
5068: 35% arvosta
5069: vähin tulli p. 1 kg 180:-
5070: 50. RYHMA..
5071: Va.nu; kutomaton huopa; side- ja purjelanka sekä. köysitavara;
5072: erikoiskudelmat; teknilliset tavarat. 1
5073:
5074: Huopa, kutomaton: 1
5075: - villaa tai hienoa karvaa, myös jos siinä on kasvitekstiili-
5076: ainetta tai enintään 5% silkkiä:
5077: 86 IV,26. - Tullit vuonna 1957.
5078:
5079:
5080:
5081: 50-005* - - paino yli 500 gjm2 ................................. . 25% arvosta
5082: vähin tulli p. 1 kg ~ 90:-
5083: 50-006* - - muu ................................................ . 25% arvosta
5084: vähin tulli p. 1 kg 150:-
5085: 50-007* - karkeaa karvaa, myös jos siinä on kasvitekstiiliainetta .... 25% arvosta
5086: vähin tulli p. 1 kg 75:-
5087: 50-008* - jossa on yli 5 % silkkiä ................................. . 25% arvosta
5088: vähin tulli p. 1 kg 1000:-
5089: 50-009* - muu 25% arvosta
5090: vähin tulli p. 1 kg 60:-
5091: Esineet kutomattomasta huovasta, leikatut, stanssatut, pallis-
5092: ~e~ut tai re~nustetu~, m~_ualle kuulumattomat:
5093: 50-010* - JOissa on yh 5 % s1lkk1a ............................... .
5094: vähin tulli p. 1 kg !25% uv.. ta
5095: 1250:-
5096: 50-011 * - muut 25% arvosta
5097: vähin tulli p. 1 kg 225:-
5098: Köysi ja nuora, palmikoimattomat; side- ja purjelanka, yksin-
5099: kertaisen säikeen paino yli 17 g/100 m; kasvitekstiiliainetta:
5100: 50-014* - muu ................................................... .
5101: vähin tulli p.
5102: Käyttö- ja kuljetushihnat, -nauhat ja -punokset; ilman kautsua:
5103: 1 kg { 9%22:-
5104: arvosta
5105:
5106: 50-021* -muut .................................................. . { 27 % arvosta
5107: vähin tulli 1 kg 75:-
5108: 50-022* Letkut kasvitekstiiliaineesta, myös jos niissä on muuta ainetta,
5109: ei kuitenkaan kautsua, metallivarusteinkin ............... . { 27 % arvosta
5110: vähin tulli 1 kg 75:-
5111: Erikoiskangas kirjansidontaa, piirustusta tai maalausta varten,
5112: myös paperilla vahvistettu:
5113: 50-023* - liisteröity tai viimeistelty, kirjansidontaan, pahvilaatikoiden
5114: ja -koteloiden tai osoitelippujen valmistukseen tai muuhun
5115: samanlaiseen käyttöön tarkoitettu . . . . . . . . . . • . . . (Muist.) 25 % arvosta
5116: vähin tulli p. 1 kg 75:-
5117: { t vapaa
5118: Muist. nimikkeeseen 50-023. Tähän nimikkeeseen
5119: kuuluva erikoiskangas, jota kiilloitus- ja hiomakangas-
5120: teollisuus käyttää raaka-aineena, on tullivapaa eh-
5121: doilla, jotka valtioneuvosto määrää.
5122: Vahakangas; kankaat, nauhat, punokset ja lmovat, muut,
5123: päällystetyt öljyyn perustuvalla aineella, muualle kuulu-
5124: mattomat; öljytyt kankaat:
5125: - karkeat öljytyt kankaat tavarapeitteitten valmistusta, pak-
5126:
5127: 50-028*
5128:
5129: 50-029*
5130: kausta tai muuta samanlaista tarkoitusta varten:
5131: - - puuvillaa ........................................... .
5132:
5133: - - muut
5134: vähin tulli p.
5135:
5136: vähin tulli p.
5137: 1 kg i 25%45:-
5138: uv....
5139: 25% arvosta
5140: 1 kg 45:-
5141: 50-030*
5142:
5143: 50-031*
5144: -muut:
5145: - - silkkiset tai joissa on silkkiä
5146:
5147: - - muut
5148: vähin tulli p.
5149:
5150: vähin tulli p.
5151: 1 kg
5152:
5153: 1 kg
5154: i "'v""''
5155: 25 %
5156: 600:-
5157: 25% arvosta
5158: 45:-
5159: 50-032* Kankaat, nauhat, punokset ja huovat; päällystetyt selluloosa-
5160: johdannaisiin perustuvalla aineella; muualle uulumattomat
5161: vähin tulli p. { 25 o/~~r_:>sta
5162: 1 kg
5163: Kautsutetut tai tekohartsilla käsitellyt kankaat, nauhat, pu-
5164: nokset ja huovat, ei kuitenkaan nukkakankaat; muualle
5165: kuulumattomat:
5166: - joissa on silkkiä:
5167: 50-139* - - ns. cord-kudos ....................................... . 25% arvosta
5168: --muut:
5169: 50-539* - - - kangas, konehihnojen tai konetiivisteiden valmistuk-
5170: seen tarkoitettu, paino yli 750 g/m>~ . . . . . . (Muist.) vapaa
5171: Muist. nimikkeeseen 50-539. Tavaranhaltijan tulee
5172: kirjallisesti vakuuttaa, että kangas on tarkoitettu ko-,
5173: nehihnojen tai konetiivisteiden valmistukseen käytettä-
5174: väksi. 1
5175: IV,26. - Hiltunen ym. 87
5176:
5177:
5178: 50-63!!*- - - muut .... - .......... - - . - . - . - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . p. 1 kg 1 050:~
5179: -muut:
5180: 50-140* - - tekohartsilla käsitellyt ............................... . 25% arvosta
5181: vähin tulli p. 1 kg { 60:-
5182: --muut:
5183: 50-240* - - - pegamoidi ........................................ . 25 % arvosta
5184: vähin tulli p. 1 kg 60:-
5185: 50-440* - - - m u u t ............................................. . 25% arvosta
5186: vähin tulli p. 1 kg 60:-
5187: 50-042* Lampun- ja kynttilänsydän
5188: vähin tulli p. 1 kpl 1 27% arvosta
5189: 120:-
5190:
5191: 51. RYHMÄ.
5192: Neuletuotteet.
5193: N euletuotteet villasta tai karvasta:
5194: 51-013* - metritavara ............................................ . 27 % arvosta
5195: vähin tulli p. 1 kg { 175:-
5196: -sukat:
5197: 51-014* - - saumatut tai kaksi- tai useampiväriset ............... . 27 % arvosta
5198: vähin tulli p. 1 kg 375:-
5199: 51-015* - - muut 27% arvosta
5200: vähin tulli p. 1 kg 200:-
5201: 51-016* - käsineet
5202: vähin tulli p.
5203: 51-017* - alusvaatteet ............................................ .
5204: vähin tulli p.
5205: 1 kg
5206:
5207: 1 kg
5208: 1 27% arvosta
5209: 330:-
5210: 27 % arvosta
5211: 225:-
5212: 51-018* - muut
5213:
5214:
5215: 52. RYHMÄ.
5216: vähin tulli p. 1 kg
5217: i 27% arvosta
5218: 330:-
5219:
5220:
5221:
5222: Vaatteet ja muut ompeluteokset.
5223: Housun-, hameen- ja hihnankannattimet, vyöt, sukkanauhat sekä
5224: muut samanlaiset tavarat; niiden osat; myös jos niissä on
5225: kautsulankoja:
5226: 52-011 * - muut .. , ...................... , .............•........... 27 % arvosta
5227: vähin tulli p. 1 kg { 450:-
5228: Vaatteet ja muut ompeluteokset kautsutetusta kudelmasta tai
5229: huovasta; nimikkeisiin 52-008-52-011 kuulumattomat:
5230: 52-023* - muut .................................................. . 25 % arvosta
5231: vähin tulli p. 1 kg { 450:-
5232:
5233:
5234: XII OSA.
5235: Jalkineet; hattupalmikko; päähineet; sateen- ja
5236: päivävarjot; erinäiset muotitavarat.
5237: 54. RYHMÄ.
5238: Jalkineet.
5239: Nahkajalkineet:
5240: -muut:
5241: 54-004* - - parin nettopaino yli 600 g .......................... p. 1 kg 150:-
5242:
5243: 55. RYHMÄ.
5244: Hattupalmikko; hatunteelmll.t; hatut, lakit ja muut pä.ä.hineet.
5245: Miesten hatut, myös puolivalmiit:
5246: -muut:
5247: 55-011* - - huopahatut .......................................... . 25 % arvosta
5248: vähin tulli 1 kpl { 225:-
5249: 88 IV,26. - Tullit vuonna 1957.
5250:
5251:
5252:
5253: 55-018* Lakit vanutetusta neuletuotteesta 25 % arvosta
5254: vähin tulli 1 kpl 50:-
5255: 55-019* Lakit ja muut päähineet; muualle kuulumattomat
5256: vähin tulli 1 kpl i 25% arvosta
5257: 50:-
5258:
5259:
5260: XIII OSA.
5261: 58. RYHMÄ.
5262: Kivi- ja kivennäisaineteokset.
5263: 58-009 Kiilloitus- ja hiomapaperi ja -pahvi ........................ . 15% arvosta
5264: 58-010 Kiilloitus- ja hiomakangas, myös leikattu tai ommeltu ....... . 15% arvosta
5265:
5266: 59. RYHMÄ.
5267: Keraamiset tavarat.
5268: Lattia- ja seinälaatat, kiveistavaraa, fajanssia tai hienoa savi-
5269: tavaraa, paksuus enintään 30 mm; lohkokivet, molemmilta
5270: suurimmilta vastakkaisilta pinnoiltaan lasitetut:
5271: - valkoiset tai yksiväriset, lasittamattomat:
5272: 59-112* - - paksuus enintään 30 mm, mutta ei alle 16 mm p. 1 kg 6:-
5273: 59-212* - - paksuus alle 16 mm, mutta ei alle 10 mm .......... . p. 1 kg 11:-
5274: 59-312* - - paksuus alle 10 mm ............................... . p. 1 kg 20:-
5275: -muut:
5276: - - seinälaatat:
5277: 59-113* - - - paksuus enintään 30 mm, mutta ei alle 16 mm ... . p. 1 kg 8:-
5278: 59-213* - - - paksuus alle 16 mm, mutta ei alle 10 mm ....... . p. 1 kg 15:-
5279: 59-313* - - - paksuus alle 10 mm, mutta ei alle 6 mm ........ . p. 1 kg 23:-
5280: 59-413* - - - paksuus alle 6 mm ............................. . p. 1 kg 35:-
5281: 59-513* - - lohkokivet ........................................ . p. 1 kg 23:--
5282: --muut:
5283: 59-613* - - - paksuus enintään 30 mm, mutta ei alle 16 mm ... . p. 1 kg 8:-
5284: 59-713* - - - paksuus alle 16 mm, mutta ei alle 10 mm ....... . p. 1 kg 15:-
5285: 59-813* - - - paksuus alle 10 mm, mutta ei alle 6 mm ........ . p. 1 kg 23:-
5286: 59-913* - - - paksuus alle 6 mm ............................. . p. 1 kg 35:-
5287:
5288: 60. RYHMÄ.
5289: Lasi ja lasiteokset; valukvartsiteokset.
5290: 60-021 öljylampunlasit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . p. 1 kg 110:-
5291: Lasi- ja emaljiteokset, muualle kuulumattomat:
5292: 60-027 - muuten kuin koko pinnaltaan yksivärisiksi maalatut tai jos
5293: niissä on muuta kuin muoteissa olevista kaiverruksista syn-
5294: tynyttä koristelua .................................... p. 1 kg 750:-
5295:
5296:
5297: XV OSA.
5298: Epäjalot metallit; niistä valmistetut teokset.
5299: 63. RYHMÄ.
5300: Rauta ja teräs.
5301: Ferrolejeeringit:
5302: 63-002 - piirauta ja piimangaanirauta, joissa on yli 15 % piitä ..... 1 kg 1:50
5303: 63-015 Tankorauta ja ·teräs, muu kuin ruostumaton, taottu; työkalu-
5304: teräs tankoina, taottu; pikakäyttöteräS', taottu, valssattu tai
5305: vedetty ................................................ . 1 kg 22:50
5306: Rauta- ja teräslanka, muu kuin ruostumaton, valssattu tai ve-
5307: detty, silaamaton, poikkileikkauksen suurin mitta alle 5 mm:
5308: - poikkileikkauksen suurin mitta vähintään 1.8 mm:
5309: 63-529* - - sähkövastuslanka .................................... . 1 kg 12:-
5310: IV,26. - Hiltunen ym. 89
5311:
5312: 7:50
5313: 63-629* - - muu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (Muist.)
5314: -muu:
5315: 1 kg { t 5:-
5316: 63-530*} - - sähkövastuslanka .................................... . 1 kg 12:-
5317: 63-630* - - muu ........................................ (~fuist.) 1 kg 7:50
5318: Muist. Nimikkeisiin 63-629 ja 63·630 kuuluvasta
5319: { t 5:-
5320: rauta- ja teräslangasta, jota teräsköysi-, metallikutomo-
5321: tai jousiteollisuus käyttää raaka-aineenaan, kannetaan
5322: tullia 5 mk kilolta sekä, jos ne ovat silattuja, silaa·
5323: misesta säädetty korotus, ehdoilla, jotka valtioneuvosto
5324: määrää.
5325: Muist. Nimikkeeseen 63-629 kuuluvasta teräskupari·
5326: johdinlangasta kannetaan tullia 5 markkaa kilolta.
5327: Rauta- ja teräslevy, leikkaamaton tai suorakulmaiseksi lei·
5328: kattu, ei kuitenkaan ruostumaton, myös aanotettu tai jos
5329: toisella puolella on valssattuja kuvioita: 1
5330: - ilman pintakäsittelyä:
5331: 63-035* - - paksuus alle 30 mm, mutta ei alle 9 mm ............. . 6% arvosta
5332: 63-036* - - paksuus alle 9 mm, mutta ei alle 5 mm ............. . 6% arvosta
5333: ~~-~~~:} - - paksuus alle 5 mm, mutta ei alle 3 mm ............. . 6% arvosta
5334: · - - paksuus alle 3 mm, mutta ei alle 0.7 mm ............. . 6% arvosta
5335: *} - -
5336: 63 __539 * paksuus alle 0. 7 mm: .
5337: - - - paksuus alle 0.7 mm, mutta e1 alle 0.55 mm ....... .
5338: /
5339: 63 639 7% arvosta
5340: - - - paksuus alle 0.55 mm ............................. . 7% arvosta
5341: 63-040 - sinkitty ................................................ . 7% arvosta
5342: 63-041 - tinattu ................................................. . 7% arvosta
5343: 63-042 - nikkelöity, hiottu, kiilloitettu, hapetettu tai jossa on heijas·
5344: tava oksidikalvo ....................................... . 7% arvosta
5345: 63-043 - muulla epäjalolla ruetallilla silattu, emaljoitu, vernissattu,
5346: ~-a~la~tu, lakattu tai kuvioihin puristettu ............... . 7% arvosta
5347: 63-044 - vanpainettu ............................................ . 9% arvosta
5348: 63-045 Rauta- ja teräslevy, lävistetty; verkkometalli ............... . 9% arvosta
5349: Vannerauta ja -teräs, muu kuin ruostumaton, myös leikattu,
5350:
5351: 63 _548 *1- kierretty tai valssatuin kuvioin, silaamaton:
5352: paksuus yli __ L_5 ~~: ~
5353: - - leveys vahmtaan 4o mm .....•........................ 1 kg 1:-
5354: 63-549* - muu: .. . .. ..
5355: - - leveys vahmtaan 45 mm ............................. . 1 kg 1:-
5356: Putki; liitoskappaleet, laipat, tulpat ja säpsät, taontaan kel-
5357: paamatonta rautaa:
5358: 63-051 - aineenpaksuus yli 8 mm ................................ . 20% arvosta
5359: 63-052 - muut .................................................. . 20% arvosta
5360: Putki ja torvi; osat ja liitoskappaleet; takorautaa tai -terästä;
5361: sisäläpimitta yli 250 mm; myös levystä tehdyt:
5362: 63-561 - putki ja torvi .......................................... . 6% arvosta
5363: 63-661 - muut .................................................. . 10% arvosta
5364: Erinäiset rautatie· ja raitiotietarvikkeet: 9:-
5365: 63-064
5366: 63-068
5367: - pyörät, irtonaiset, valmistamattomat; pyöränrenkaat ..... .
5368: Rauta- ja teräsrakenteet, pääasiallisesti tangosta, levystä tai
5369: 1 kg { e vapaat
5370: putkesta valmistetut, kuten levy- ja ristikko-sillat, katto· ja
5371: muut ristikkorakenteet; niiden valmiit tai puolivalmiit osat;
5372: myös muusta aineesta valmistetuin kiinnikkein ........... . 15% arvosta
5373: 63-069 Vesi· ja muut säiliöt rauta- tai teräslevystä, ilman putkia tai
5374: mekaanisia laitteita, kappaleen nettopaino yli 100 kg,
5375: muualle kuulumattomat ................................. . 20% arvosta
5376: 63-070 Kuljetustynnyrit rauta· tai teräslevystä, kappaleen nettopaino
5377: yli 7 kg, mutta enintään 100 kg, muualle kuulumattomat .. 12% arvosta
5378: Lukot, myös avaimineen: .................................. .
5379: 63-117 - nikkelöidyt tai muusta epäjalosta metallista kuin raudasta
5380: valmistetuin ulko·osin .................................. . 15% arvosta
5381: 63-118 - muut .................................................. . 15% arvosta
5382: 63-119 Ovensulkimet ja ·pidättimet ............................... . 15% arvosta
5383: Saranat:
5384: 63-120 - kiilloitetut tai epäjalolla metallilla silatut ............... . 12% arvosta
5385: 63-121 - muut .................................................. . 12% arvosta
5386:
5387: 12 E 168/57
5388: 90 IV,26. - Tullit vuonna. 1957.
5389:
5390:
5391:
5392: Kulmaraudat, saivat, säpit, haat ja sinkilät, oven-, ikkunan-,
5393: huonekalujen, matka-arkkujen, laatikoiden, kaihtimien ja
5394: muiden sellaisten esineiden vetimet, painikkeet, käsirivat,
5395: kiinnikkeet, raudoitukset ja helat:
5396: 63-122 - kiilloitetut ja epäjalolla ruetallilla silatut •................ 12% arvosta
5397: 63-123 -muut .................................... ·· ·· ·· ········ · 12% arvosta
5398: Luistimet ja rullaluistimet; myös kenkiin kiinnitetyt; hihnoi-
5399:
5400: 63-124
5401:
5402: 63-125 -muut
5403: neenkin; niiden osat:
5404: - epäjalolla ruetallilla silatut ............................. .
5405: vähin tulli p. 1 kg
5406: r% an..ta
5407: 150:-
5408: 18% arvosta
5409: vähin tulli p. 1 kg 90:-
5410: Ajo- ja ratsastustarvikkeet; hihnojen ja valjaiden osat ja tar-
5411: 1
5412: vikkeet; karbiinihaat: l
5413: 63-127 - kiilloitetut tai epäjalolla ruetallilla silatut ............... . 15% arvosta
5414: 63-128 -muut .............................. ·· ···· ·· ·· ·· ···· ···· · 15% arvosta
5415: 63-146 Lapiot, ldhvelit, kuokat, hakut, haravat ja hangot sekä muut
5416: ~· kookka~~ ha~rukkam~iset työkalut ...................... . 12% arvosta
5417: 63-147 I1..1rveet, pulut Ja vesunt .................................. . 12% arvosta
5418: 63-148 Viikatteet, sirpit ja olkiveitset ............................. . 12% arvosta
5419: 63-150 ~Iaa- ja karjataloudessa sekä puutarhanhoidossa tarvittavat työ-
5420: kalut, muualle kuulumattomat ........................... . 12% arvosta
5421: Vasarat, moukarit, korpit, kiilataltat, sorkkaraudat ja rauta-,
5422: kanget; kivityökalut; vuoriporat:
5423: 63-551
5424: 63-651 =~~O:tpo.r~~. ~~~. ~-o·r~~r~.u-~~~ ~~~.~~~~~l:~~~~~i~ .::: :: :: :::: :/
5425: .
5426: Pihdit ja hohtimet; viilaimet ja kiinnityspihdit; vaihto- ja'
5427: 10% arvosta
5428: 12% arvosta
5429:
5430: ruuviavaimet; niiden osat:
5431: -muut:
5432: 63-554 - - vail).toavaimet ....................................... . 12% arvosta
5433: 63-654 --muut ............................................... . 12% arvosta
5434: Koneenterät ja -veitset; metallivetolevykkeet: '1
5435:
5436:
5437:
5438:
5439: 63-564 - lwvametalliterin, -kärjin tai -ytimin ..................... . 15% arvosta
5440: 63-664 -muut .................. ·· ... · · · .. ·· · · ·· ·· ·· · · ·· ·· ·· ·· ·· ·1 12 % arvosta
5441: vähin tulli
5442: Höylät puun jalostusta varten, rautaiset höyläntukit, käsi-
5443: P·l 1 kg { 30:-
5444: 63-165
5445: höylänterät, purasimet, sorvinterät ja puunleikkaustyökalut 10% arvosta
5446: 63-169 Levyteokset ruostumattomasta raudasta tai teräksestä, muualle
5447: kuulumattomat ......................................... . 12 % arvosta
5448: vähin tulli p. 1 kg { 52:50
5449: Levyteokset raudasta tai teräksestä, muualle kuulumattomat:
5450: - sinkityt tai lyijytyt:
5451: 63-176 ~- - kappaleen nettopaino yli 15 kg ....................... . i.5% arvosta
5452:
5453: 64. RYHMÄ.
5454: Kupari.
5455: Putki ja torvi, ei kuitenkaan eristysputki, myös pinnalta tai
5456: sisältä sorvattu; niiden osat; masuunihormit ja horminjääh-
5457: ~y~t~j~t:. .
5458: 64-114* - sisalap1m1tta yh 15 mm ................................. . 10% arvosta
5459: 64-214* -muu ................................................... . 12% arvosta
5460: Kuparijuote tankona, putkena, levynä, jauheena, paloina tai
5461: tahnana:
5462: 64-115 - hitsauspuikot, myös päällystetyt ......................... . 5% arvosta
5463: 64-215 vapaa
5464: 64-016* Teef~~t, ·,:~l~t~t; ·t~~t~t ·t~i· ·P~;i~t~t~t,. ~i. k·~it~~k~-~d. i~;y~t·ä·,l
5465: muualle kuulumattomat ................................. . 10% arvosta
5466: 64-019* Naulat, nastat, ruuvit, mutterit, pultit ja karat, myös jos niissä
5467: on kierre; niitit, mutterilaatat ja muut samanlaiset esineet;
5468: niiden teelmät •.......................................... 15% arvosta
5469: Hanat, muualle kuulumattomat, juottolaitteet, puhalluslamput,
5470: paloöljykeittiöt, voimavalolyhdyt, verhotankojen ja patentti-
5471: korkkien osat:
5472: - nikkelöidyt, vernissatut, maalatut, lakatut tai syövytetyt:
5473: IV,26. - Hiltunen ym.. 91
5474:
5475:
5476: 64·224 --muut ................................................ , 20% arvosta
5477: 64·025 Teo~~:t~ ~~~~Ii~. k~~i~~~tt·o·~~t; ............................ . 20% arvosta
5478: 64·027*
5479: 64-028* =::l~tö~~~~·. -~e-r~.i~~~~~~·. ~~~1-~t~_t: ·1-~~~~~~ .t.a~. ~:~?.t~~:~.: :1
5480: 15% arvosta
5481: 15% arvosta
5482:
5483: 66. RYHMÄ.
5484: 1
5485: Alumiini. ·.'
5486: 1
5487: 1
5488: Levy ja ohkolevy; valssattu tai taottu, myös taivutettu, vasa- 1
5489: roitu, kupera, suorakulmaiseksi leikattu, reiällinen, lävis-
5490: tetty, kiilloitettu, emaljoitu, puristetuin kuvioin, pleteroitu
5491: tai pinta muulla tavalla päällystetty:
5492: - paks~ll;s ~li 0.1 mm:
5493: 66-104 - - vanpainettu ......................................... . 9% arvosta
5494: 66-204 - - lakattu tai muulla tavalla pintakäsitelty ............. . 7% arvosta
5495: 66-304 --muu ......................•.......................... 1 kg 4:50
5496: 66-007 Levykappaleet, muut kuin suorakulmaisiksi leikatut; alumiini-~
5497: pyörylät, myös reiälliset ................................ . 1 kg 4:50
5498: 66-011 Vesi- ja muut säiliöt, ilman putkia tai mekaanisia laitteita,
5499: kappaleen nettopaino yli 100 kg ..•....................... 1 12% arvosta
5500: 66-115* Teo!!~~m~~~~j~~~s~~tl~m~~~~~~~ ~ ............................ ·1 15% arvosta
5501:
5502:
5503: 71. RYHMÄ.
5504: Erinäiset muualle kuulumattomat, epäjalosta. meta.llista. val-
5505: mistetut teokset.
5506: Lusikat Ja. kauhat; niiden teelmät:
5507: 71-025 - alumnn1a .......................... o o • o ••••••• o o o ••• o • p.l 1 kg 180:-
5508: i
5509:
5510: XVI OSA.
5511: Koneet ja laitteet; sähkötarvikkeet.
5512: 72. RYHMÄ.
5513: Höyryka.ttila.t, koneet ja. mekaaniset laitteet; niiden irralliset
5514: osat.
5515: 72-010 Ulkolaitamoottorit 15 % arvosta
5516: vähin tulli 1 kg { 180:-
5517: Polttomoottorit, muut:
5518: 72-012 - kappaleen nettopaino yli 500, mutta enintään 2500 kg (Muist.) 15 % arvosta
5519:
5520:
5521:
5522:
5523: i
5524: vähin tulli 1 kg 75:-
5525: 72-013 - kappaleen nettopaino yli 100, mutta enintään 500 kg (Muist.) 15% arvosta
5526: vähin tulli 1 kg 105:-
5527: 72-014 - muut ......................... o (Muist.)
5528: ••••••••••••••••
5529: 15% arvosta
5530: vähin tulli 1 kg 150:-
5531: Muist. nimikkeisiin 72-012-72-014. Jos tavaranhal-
5532: tija näyttää toteen, että näihin nimikkeisiin luettavia
5533: lentokonemoottoreita tai niiden osia ei valmisteta Suo-1
5534: messa ja ne käytetään lentokoneisiin, ovat ne tullitto-
5535: mat. Jos ne on tarkoitettu asennettaviksi lentokonei-
5536: siin yleistä matkustaja- tai postiliikennettä tai raja-
5537: vartiolaitoksen tai Suomen llmailuliiton toimintaa var-
5538: ten, ovat ne joka tapauksessa tullittomat.
5539: Sentrifuugit, ei kuitenkaan maitotaloudessa ja meijerissä käy-
5540: tettävät separaattorit: 12 % arvosta
5541: 72-027
5542:
5543: 72-028
5544: - kutomateollisuutta varten ................................ ,
5545:
5546: -muut .................................................. 0
5547: ! e vapaat
5548: 12% arvosta
5549: e vapaat
5550: 92 IV,26. - Tullit vuonna 1957.
5551:
5552:
5553:
5554: Maatalouskoneet ja -laitteet, maan muokkausta ja viljelystä
5555: varten: 12'% arvosta
5556: 72-033 - kannonvääntäjät e vapaat
5557: 12% arvosta
5558: 72-034 - aurat e vapaat
5559: 12% arvosta
5560: 72-036 - jyrät, ladat, harat, multapohtimet ja turpeenrepijät ..... . e vapaat
5561: 12% arvosta
5562: 72-037 - kylvökoneet ............................................ . e vapaat
5563: 12% arvosta
5564: 72-038 - istutuskoneet ........................................... . e vapaat
5565: 12% arvosta
5566: 72-039 -muut .............. ······ .. ···· ·· ·· ···· ·· ·· ·· ·· ·· ·· ····· e vapaat
5567: Maatalouskoneet ja -laitteet sadonkorjuuta, -puimista, -kuivaa-
5568: mista, -kuorimista tai -lajittelua varten, myös tehdaskäyt-
5569: töön tarkoitetut: 12% arvosta
5570: 72-040 - niittokoneet ............................................ . ~ e vapaat
5571: ( 12 % arvosta
5572: 72-041 - viljanleikkuukoneet ja -sitojat ........................... . ~ e vapaat
5573: ( 12 % arvosta
5574: 72-042 - ruohonleikkuukoneet .................................... . e vapaat
5575: 12% arvosta
5576: 72-043 - perunan- ja juurikasvien nostokoneet .................... . e vapaat
5577: 12% arvosta
5578: 72-044 - haravoimiskoneet ....................................... . e vapaat
5579: 12% arvosta
5580: 72-045 - viljankorjuukoneet, muut ................................ . e vapaat
5581: 12% arvosta
5582: 72-047 - heinän- ja oljenpuristimet, aumaamiskoneet ja kuljettimet e vapaat
5583: 12% arvosta
5584: 72-048 - viljan· ja siemenenpuhdistus- ja -lajittelukoneet .......... . e vapaat
5585: 72-049 - perunamyllyt, juurikkaanleikkuukoneet, rehukakun- ja muun ( 12 % arvosta
5586: sellaisen tavaran murentajat; rehukeittimet .............. . e vapaat
5587: 12% arvosta
5588: 72-050 -muut ~ e vapaat
5589: 12% arvosta
5590: 72-051 Munanhautoma- ja -lajittelukoneet ja -laitteet .............. . e vapaat
5591: 12% arvosta
5592: 72-052 Maatalous- ja puutarhakoneet ja -laitteet, muut ............. . e vapaat
5593: Laitteet kuumentamista, kylmentämistä, keittämistä, tislausta,
5594: puhdistamista, sterilisoimista, haihduttamista, höyrytystä,
5595: tiivistystä, suodattamista tai muuta sellaista tarkoitusta
5596: varten; muualle kuulumattomat:
5597: 72-062 - kappaleen nettopaino yli 500 kg ......................... . 15 % arvosta
5598: e vapaat
5599: 72-063
5600:
5601: 72-075
5602: -muut
5603:
5604: Koneet ja laitteet tekstiiliaineen esikäsittelyä, kehräystä ja
5605: i 15% arvosta
5606: e vapaat
5607:
5608: kertausta varten; kutoma- ja neulekoneet; niiden apukoneet
5609: ja -laitteet; kutomateollisuustuotteiden viimeistely-, värjäys-
5610: ja painokoneet ja -laitteet; muualle kuulumattomat ...... . 12 % arvosta
5611: Työkalukoneet puun, luun, sarven, kovakumin tai muun sellai- { e vapaat
5612: sen veistoaineen käsittelyä varten:
5613: - sahauskoneet:
5614: 72-091 - - kappaleen nettopaino yli 500 kg ..................... . 15% arvosta
5615: e vapaat
5616: vähin tulli 1 kpl 12 750:-
5617: e vapaat
5618: 72-092 --muut ............................................... . 15% arvosta
5619: - höyläkoneet: e vapaat
5620: 72-093 - - kappaleen nettopaino yli 500 kg ...................... . 15% arvosta
5621: e vapaat
5622: vähin tulli 1 kpl 12 750:-
5623: e vapaat
5624: 72-094 ---muut 15% arvosta
5625: e vapaat
5626: IV,26.- Hiltunen ym. 93
5627:
5628:
5629: - jyrsinkoneet:
5630: 72-095 - - kappaleen nettopaino yli 500 kg 15% arvosta
5631: e vapaat
5632: vähin tulli 1 kpl 12 750:-
5633: e vapaat
5634: 72-096 --muut 15% arvosta
5635: -muut: e vapaat
5636: 72-097 - - kappaleen nettopaino yli 500 kg 15% arvosta
5637: e vapaat
5638: vähin tulli 1 kpl
5639: 12 750:-
5640: e vapaat
5641: 72-098 --muut 15% arvosta
5642: e vapaat
5643: 72-121 Kangas- ja tapettipainovalssit ja moletit; valssilaitosten valssit vapaat
5644: Koneiden ja laitteiden osat, valmistetut, muualle kuulumatto-
5645: mat, kuten akselit, kiertokanget, hammas-, hihna- ja vauhti-
5646: pyörät sekä kytkimet; laakeritelineet; telat, myös kaiver-
5647: retut tai tekstiilitavaralla, paperilla, nahalla, kautsulla tai
5648: muulla sellaisella aineella päällystetyt; sylinterit, luistin-
5649: kaapit ja männät; epäjaloa metallia:
5650: - rautaa tai terästä:
5651: 72-122 - - kappaleen nettopaino yli 10 kg ....................... . 15% arvosta
5652: 72-123 --muut ............................................... . 15% arvosta
5653: 72-124 -muut 15% arvosta
5654:
5655:
5656: XVII OSA.
5657: Kuljetusneuvot.
5658: 75. RYHMÄ.
5659: Automobiilit; moottori- ja. polkupyörät; muut kuljetus- ja.
5660: a.joneuvot,
5661: 75-013 Kuljetus· ja ajoneuvojen kumirenkaiset pyörät, muualle kuulu-
5662: mattomat .............................................. . 1 kg 180:-
5663: 75-014* Automobiilien osat, muualle kuulumattomat ......... (Muist.) 8% arvosta
5664: vähin tulli p. 1 kg { 8:-
5665: Muist. nimikkeeseen 75-014. Aikaa viepää lajittelua
5666: vaativaa autonosalähetystä tullattaessa saadaan nimik-
5667: keen 75-014 mukaan tullata kaikki muihinkin nimik-
5668: keisiin kuuluvat autonosat ja tarvikkeet, lukuunotta-
5669: matta moottoreita ja niiden osia, sähköosia sekä auton-
5670: renkaita ja niiden kumirenkaisia pyöriä.
5671: Moottori- ja polkupyörien irralliset osat, muualle kuulumatto-
5672: mat:
5673: 75-019 - polkimet ............................................... . 20% arvosta
5674: 75-020 -muut .................................................. . 20% arvosta
5675: 75-021 Moottori- ja polkupyörien tarvikkeet, muualle kuulumattomat ZO% arvosta
5676: 75-023 Kuljetus- ja ajoneuvot, muualle kuulumattomat; niiden osat,
5677: muualle kuulumattomat ................................•. 10% arvosta
5678:
5679: 76. RYHMÄ.
5680: Ilma.- ja. vesia.lukset.
5681: Alukset, kuten laivat, veneet, lotjat, ponttoninostokurjet, uivat
5682: telakat, ruoppaajat ja ruiskualukset; myös tarvikkeineen:
5683: 76-004 - bruttokantavuus yli 400, mutta enintään 1 000 rekisteri-
5684: tonnia ......................................... (Muist.) 6% arvosta
5685: 76-005 - nettokantavuus yli 19, mutta bruttokantavuus enintään 400
5686: rekisteritonnia .................................. (Muist.) 8% arvosta
5687: Muist. nimikkeisiin 76-004 ja 76-005. Näiden nimik-
5688: keiden mukaan tuHattavat vähintään viisi vuotta van-
5689: hat alukset ovat tullivapaita.·
5690: 94 IV,26. - Tullit vuonna 1957.
5691:
5692:
5693:
5694: XVIII OSA.
5695: Kojeet; kellot ja kellokoneistot; soittimet.
5696: 77. RYBl\IA.
5697: Optiset, mitta- ja tä.smii.kojeet; muut kojeet; ortopediset lait-
5698: teet; tekohampaat ja -silmät; anatomiset mallikuvat.
5699: Valokuvauskoneet; niiden osat; objektiivit:
5700: - kappaleen nettopaino yli 3 kg:
5701: 77-106* - - reproduktiokamerat .................................. . vapaat
5702: 77-206* --muut .............................................. p. 1 kg 225:-
5703: vähin tulli 1 kpl 750:-
5704: 15% arvosta
5705: 77-012 Täsmävaa'at; niiden punnukset ........................... p. 1 kg e 150:-
5706: 25% arvosta
5707: 77-013 Lämpömittarit ........................................... p. 1 kg e 150:-
5708: 25% arvosta
5709: 77-014 llmapuntarit ............................................. p. 1 kg e 150:-
5710: 25% arvosta
5711: 77-016 Kaasumittarit; niiden osat ..............•................... e vapaat
5712:
5713:
5714: 78. RYHMÄ.
5715: Kellot ja kellonkuoret; kellokoneistot ja niiden osat.
5716: Seinäkellot:
5717: 78-007 -muut ................................................ ··· 20 % arvosta
5718: vähin tulli 1 kpl 225:-
5719: 78-009 Kellot, muut .............................................. .
5720: vähin tulli
5721: Kellokoneistot, kehystämättömät, ajanmittareihin, mekaanisiin
5722: leluihin tai muuhun sellaiseen käyttöön tarkoitetut; niiden
5723: 1 kpl 1 20% arvosta
5724: 450:-
5725:
5726:
5727: osat, myös valmistamattomat, ei kuitenkaan painot; muualle
5728: kuulumattomat:
5729: 78-110 - kellokoneistot .......................................... . 20 % arvosta
5730: vähin tulli 1 kpl { 300:-
5731: 78-210 -muut 15% arvosta
5732:
5733: 79. RYHMÄ.
5734: Soittimet.
5735: Urut; niiden osat: 25 % arvosta
5736: 79-105* - urut ...............................•.................... 1 kg { e 23:-
5737:
5738: XX OSA.
5739: Muualle kuulumattomat tavarat.
5740: 82. RYBl\IA.
5741: Muualle kuulumattomat luontaisesta tai keinotekoisesta veisto-
5742: tai muovailuaineesta valmistetut teokset.
5743: Selluloidi, selluloosa-asetaatti, viskoosi ja muut selluloosajoh-
5744: dannaiset; kaseiiniin, selatiiniin tai tärkkelykseen perustuvat
5745: muodosteltavat tekomassat, kuten galaliitti; fenoliin, virtsa-
5746: aineeseen tai ftaalihappoon perustuvat ja muut samanlaiset
5747: tekohartsit, myös jos niissä on paperia tai kangasta; muut
5748: muovailtavat tekomassat:
5749: 82-009 - teelmät; veitsenpäät; partasudin varret; jääkaappien ovi-
5750: kuvut •...•.........................•...............•. p. 1 kg 75:-
5751: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
5752:
5753: Onni Hiltunen. Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. Päiviö Hetemäki.
5754: V. Liljeström. K. F. Haapasalo. T. A. Wiherheimo. Erkki Koivisto.
5755: 0. Lindblom. Arvi Turkka. Niilo Honkala. Felix Seppälä.
5756: E. Raunio. Nlls Meinander. T. Junnila. 0. A. Öhman.
5757: Eetu Karjalainen. Mikko Hult. Erkki Leikola.
5758: 95
5759:
5760: IV,27. - Lagm.ot. N: o 29.
5761:
5762:
5763:
5764: Larson m. fl.: Förslag till lag angående änd1'ing av tull-
5765: tariffen.
5766:
5767:
5768: T i ll R i k s d a g e n.
5769:
5770: På grund av den höga kostnadsnivån i Positiva åtgärder :för att underlätta dessa
5771: vårt land, höga räntor, betyd!linde skatter, små :fartygs existens torde därför förr eller
5772: kreditsvåringheter, inskränkta avskrivnings- senare bli er:forderliga.
5773: möjligheter i många :fall och licensproblem Det ovan an:förda gäller i allra högsta grad
5774: har vårt lands sjö:fart svårigheter att kämpa även de :farkoster, som er:fordras :för det
5775: med i den internationella :kon:kurrsensen. ständigt expanderande högsjö:fisket. Kust-
5776: Detta är :fallet :för hela vår handels:flotta, och skärgårdsbe:fo}kningen kan ej längre
5777: men gäller i särskilt hög grad de mindre :far- :finna sin utkomst genom det gammaldags
5778: tygen. Stränga bostads- och bemannings- :fisket i hemvattnen, utan fiskarna måste
5779: bestämmelser gäller hos oss :för dessa små söka sig ut på öppna havet, ofta långt från
5780: :fartyg i jäm:förelse med många utländska hembygdens och hemlandets kuster ute på
5781: länders :fartyg. Östersjön. Detta kräver en helt annan ut-
5782: Dessa speciellt :för de små :fartygen typiska rustning, bestående av moderna redskap och
5783: svårigheter har lett till att de mindre :farty- :fram:förallt sjövärdiga, välutrustade :farkos-
5784: gen, lämpade :för östersjö- och nordsjö:fart, ter. Dessa kan inte på :förmånliga viUkor
5785: som under :förkrigstiden utgjorde en awe- erhållas i hemlandet. Högsjö:fiskets national-
5786: värd del av vår handels:flotta, numera håller ekonomiska betydelse har omvittnats i :flera
5787: på att helt :försvinna. sammanhang och även vunnit erkännande
5788: :från sakkunnigas och myndigheternas sida.
5789: Förhållandet har dock gått i samma rikt- En av de :främsta orsakerna till att små
5790: ning i alla länder. Sålunda har den tyska handels- och fiske:fartyg i större om:fattning
5791: och den holländska små:fartygs:flottan på inte anska:f:fats till vårt land under de se-
5792: grund av :förmånligare :förhållanden kunnat naste åren har varit de gällande tullbestäm-
5793: utbyggas och :förnyas, ett :förhållande, som melserna.
5794: håller på att leda till att dessa länders :far- Enligt nugällande bestämmelser uppbäres
5795: tyg nästan helt övertar de små :fartygens nämligen tull :för :fartyg i storleksgruppen
5796: transportuppgi:fter på Nordsjön och Öster-
5797: sjön. Detta gäller även tra:fiken på vårt 19 nrt. och under . . . . . . . . . . . . 8 %,
5798: land. 19 nrt.-400 brt. . . . . . . . . . . . . . 7 %,
5799: Dessa små :fartyg spelar :fort:farande en 400 brt.-1 000 brt. . . . . . . . . . . . . 6 %.
5800: stor roll - och kanske större än tidigare - Då det inte :finns någon saklig grund att
5801: i tra:fiken på vårt land. Om man bortser i avseende å tull uppdela :fartygen i olika
5802: :från ikusttra:fiken, må det blott hänvisas till grupper och än mindre skäl att belägga just
5803: att :flera linjer mellan vårt land och konti- de :fartyg, som har de största svårigheterna
5804: nenten och England upprätthålles just med att kämpa med i den internationella k.on-
5805: coastrar. Det är även allt vanligare, att kurrensen, samt de :fartyg, som utgör en :för-
5806: skeppningarna speciellt av sågat virke sker utsättning :för vårt högsjö:fiske, med tull, an-
5807: i vida mindre partier än tidigare. Här är ser undertecknade, att tullen borde avly:ftas
5808: det de små :fartygen, utländska, som överta- från berörda handels- och :fiske:fartyg.
5809: git en mycket avsevärd del av transportel'na Hänvisande till vad ovan an:förts :får vi
5810: från vårt land. härmed vördsamt :föreslå,
5811: Det sagda visar de små :fartygens :fortsatta
5812: betydelse inom östersjö- och nordsjö:farten att Riksdagen ntåtte antaga följande
5813: och för transporten av våra exportvaror. lagförslag:
5814: 96 IV,27. - Tullitariffi.
5815:
5816:
5817:
5818:
5819: Lag
5820: angående ändring av tulltariffen.
5821: I en:lighet med Riksdagens beslut skall grupp 76 av den till lagen om tulltariff av
5822: den 18 november 1938 ( 34 7/38) bifogade tulltariffen erhålla följande ändrade lydelse:
5823:
5824: Importvaror.
5825:
5826: Positionens
5827: nr 1 K vantltet 1 Grundtull mk
5828:
5829:
5830:
5831:
5832: GRUPP 76.
5833: Luft- och vattenfarkoster.
5834: A ll m ä n f ö r e s k r i ft.
5835: Inventarier tili farkost äro tullfria, om de äro av·
5836: sedda att användas i den från utlandet anskaffade
5837: farkost, med viiken de importeras.
5838: 76·001 Luftfartyg och -ballonger samt flygmaskiner; även utan maskin fria
5839: 76-002 Delar tili luftfartyg och -ballonger samt tili flygmaskiner; ej
5840: annorstädes hänförliga ................................•. fria
5841: Fartyg och farkoster, såsom skepp, båtar, pråmar, pontonlyft-
5842: kranar, flytande dockor, mudderverk och flodsprutor; även
5843: med tillbehör:
5844: 76-003 - bruttodräktigheten över 1 000 registerton ............... . fria
5845: 76-004 - bruttodräktigheten över 400, men högst 1 000 registerton .. fria
5846: 76-005 - nettodräktigheten över 19, men bruttodräktigheten högst
5847: 400 registerton ............•............................. fria
5848: 76-006 - nettodräktigheten högst 19 registerton ................... . fria
5849: Anm. tili positionerna n:ris 76·005-76-006. Fartyg,
5850: hänförliga tili dessa positioner, som huvudsakligen äro
5851: avsedda att användas såsom lust- eller nöjesfartyg,
5852: påföras i tuli 8 % av värdet.
5853:
5854:
5855:
5856:
5857: Helsingfors den 8 februari 1957.
5858:
5859: Arthur Larson. Nils Meinander. C. A. öhman..
5860: Albin Wickman. Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
5861: 97
5862:
5863: IV,27. - Lakal. N: o 29.
5864: Suomennos.
5865:
5866:
5867:
5868:
5869: Larson ym.: Ehdotus laiksi tttllitariffin muuttamisesta.
5870:
5871:
5872: E d u s k u n n a ll e.
5873:
5874: Maassamme vallitsevan korkean kustannus- Edellä sanottu osoittaa pienten alusten
5875: tason, suurten kor1kojen, huomattavien vero- jatkuvan merkityksen Itämeren ja Pohjan-
5876: jen, luottovaikeuksien, monissa tapauksissa meren liikenteen piirissä sekä vientitavaroi-
5877: rajoitettujen poistomahdollisuuksien sekä demme kuljetuksessa. Positiiviset toimenpi-
5878: lisenssipulmien twkia on merenkulullamme teet näitä pieniä aluksia koskeviksi helpo-
5879: vaikeuksia <kansainvälisessä kilpailussa. tuksiksi käynevät sen vuoksi ennemmin tai
5880: Näin on laita koko rkauppalaivastomme myöhemmin tarpeellisiksi.
5881: suhteen, mutta erityisen suuressa määrässä Edellä esitetty koskee mitä suurimmassa
5882: tämä koskee pienempiä aluksia. Moniin ulko- määrässä myös niitä aluksia, joita tarvitaan
5883: maiden aluksiin verrattuna meillä on voi- jatkuvasti laajenevaan avomerenkalastukseen.
5884: massa ankarat majoitus- ja miehistömääräyk- Rannikko- ja saaristoväestö ei voi pitempään
5885: set näiden pienten alusten suhteen. saada toimeentuloaan vanhanaikaisella kalas-
5886: Näistä erityisesti pienille aluksille tyypil- tuksella kotivesissä, vaan kalastajien täytyy
5887: lisistä vaikeuksista on ollut seurauksena, että hakeutua avomerelle, usein pitkälle kotiseu-
5888: pienemmä,t, Itämeren ja Pohjanmeren liiken- dulta ja kotimaan rannikoilta Itämerelle.
5889: teeseen soveltuvat alukset, jotka ennen sota- Tämä vaatii aivan toisenlaista varustusta ny-
5890: aikaa muodostivat huomattavan osan kauppa- kyaikaisin välinein ja ennen kaikkea merikel-
5891: laivastostamme, ovat nyttemmin tyystin hä- poisia, hyvin varustettuja aluksia. Näitä
5892: viämä,ssä. ei voida edullisin ehdoin saada koti-
5893: Kaikissa maissa eivät asiat kuitenkaan ole maassa. Avomerenkalastuksen kansantalou-
5894: kehittyneet samaan suuntaan. Niinpä Saksan dellinen merkitys on osoitettu useissa yh-
5895: ja Hollannin pienten alusten kauppalaivas- teyksissä, ja myös asiantuntijat ja viranomai-
5896: toa on edullisempien olosuhteiden johdosta set ovat sen tunnustaneet.
5897: voitu laajentaa ja uusia, seikka, joka on vie-
5898: mässä siihen, että näiden maiden alukset Eräänä pääasiallisimpana syynä siihen,
5899: miltei kokonaan valtaavat pienten alusten ettei pieniä kauppa- ja kalastusaluksia ole
5900: kuljetustehtävät Pohjanmerellä ja Itäme- suuremmassa määrin hankittu maahamme
5901: rellä. Tämä koskee myös liikennettä meidän viime vuosien aikana, ovat olleet voimassa
5902: maamme osalta. olevat tullimääräykset.
5903: Näillä pienillä aluksilla on jatkuvasti suuri Nykyisin voimassa olevien määräysten mu-
5904: osuus - ja ehkä suurempi kuin aikaisem- kaan kannetaan nimittäin aluksista tullia
5905: min - meidän maamme liikenteessä. Jos ei suuruusryhmissä
5906: oteta rannik:koliikennettä huomioon, voita-
5907: neen vain viitata siihen, että monia linjoja 19 brt ja siitä alle . . . . . . . . . . . . 8 %,
5908: maamme ja Euroopan mantereen sekä Eng- 19 brt-400 brt . . . . . . . . . . . . . . 7 %,
5909: lannin välillä ylläpidetään juuri rannikko- 400 brt-1 000 brt . . . . . . . . . . . . . 6 %.
5910: laivoilla. Myös on yhä yleisempää, että eri-
5911: tyisesti sahatavaran laivaukset tapahtuvat
5912: pienemmissä erissä kuin aikaisemmin. Juuri Kun ei ole mitään asiallista perustetta ja-
5913: tii,ssä pienet alukset - ulkomaiset - ovat kaa aluksia tullin suhteen eri ryhmiin ja kun
5914: ottaneet haltuunsa hyvin huomattavan osan on vielä vähemmän syytä rasittaa tullilla
5915: kuljetuksista maastamme. juuri niitä aluksia, joilla on suurimmat vai-
5916: 13 E 168/57
5917: 98 IV,Zl. - Tullitariffi
5918:
5919:
5920: keudet kansainvälisessä kilpailussa, samoin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5921: kuin aluksia, jotka ovat edellytyksenä avo- nioittaen,
5922: merenkalastuksellemme, katsovat allekirjoit-
5923: taneet, että tässä kosketeltujen kauppa- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5924: kalastusalusten tulli olisi poistettava. van lakiehdotuksen:
5925:
5926:
5927: Laki
5928: tullitariffin muuttamisesta.
5929: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 18 päivänä marraskuuta 1938 annet-
5930: tuun tullitariffilakiin (347/38) liitetyn tullitariffin 76. ryhmä näin kuuluvaksi:
5931:
5932: Tuontitava.ra.t.
5933:
5934: Nimikkeen
5935: n:o Määrä l Perustulli mk
5936:
5937:
5938:
5939:
5940: xvn osA.
5941: Kuljetusneuvot.
5942:
5943:
5944: 76. BYIDU.
5945: Ilma- ja vesial~t.
5946: Yleismääräys:
5947: Aluksen kalusto on tulliton, jos se on tarkoitettu
5948: käytettäväksi siinä ulkomaalta hankitussa aluksessa,
5949: jossa se tuodaan.
5950: 76-001 Ilmalaivat ja -pallot sekä lentokoneet; myös ilman konetta •. vapaat
5951: 76-002 Ilmalaivojen ja -pallojen sekä lentokoneiden osat; muualle kuulu- 1
5952: mattomat .................................•............. vapaat
5953: Alukset, kuten laivat, veneet, lotjat, ponttoninostokurjet, uivat
5954: telakat, ruoppaajat ja ruiskualukset; myös tarvikkeineen: 1
5955: 76-003 - bruttokantavuus yli 1 000 rekisteritonnia ......•........••. vapaat
5956: 76-004 - bruttokantavuus yli 400, mutta enintään 1 000 rekisteriton·
5957: nia .............•....................................... vapaat
5958: 76-005 - nettokantavuus yli 19, mutta bruttokantavuus enintään 400
5959: rekisteritonnia ......................................•... vapaat
5960: 76-006 - nettokantavuus enintään 19 rekisteritonnia .............••. vapaat
5961: Huom. Nimikkeisiin n:o 76-005-76-006. Näihin ni-
5962: mikkeisiin kuuluvista aluksista, jotka pääasiallisesti on
5963: tarkoitettu käytettäviksi huvialuksina, kannetaan tul·
5964: lia 8 % arvosta.
5965:
5966:
5967:
5968:
5969: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
5970:
5971: Arthur Larson. Nils Meinand.,er. C. A. öhm&Jl.
5972: Albin Wickman. Verner Korsbij,ck Xurt Nordfors.
5973: 99
5974:
5975: IV,28. - Lak.al. N: o 30.
5976:
5977:
5978:
5979:
5980: Tuurna ym..: Ehdotus laiksi vuodelta 1956 suoritettavan
5981: osingon rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
5982:
5983:
5984: E d u s k u n n a ll e.
5985:
5986: Lakia vuodelta 1956 suoritettavan osingon osinkoa, ei laissa ole lainkaan huomattu edel-
5987: rajoittamisesta säädettäessä edellytettiin, että lyttää.
5988: jokainen yhtiö on oikeutettu jakamaan sano- Tämän vuoksi olisi sanotun lain 1 §: ää
5989: tulta vuodelta entisensuuruisen osingon. siten muutettava, että sanottu huomaamatto-
5990: Tämä on tullut laissa lausutuksi kuitenkin muus ko. lain laad1nnassa korjattaisiin. Raha-
5991: siinä muodossa, että osinkona saadaan jakaa määrää koskevan määräyksen sijaan olisi saa-
5992: vain sama rahamäärä kuin ennenkin on tava prosenttimäärää koskeva säännös.
5993: osinkona jaettu. Sellaista tapausta, että Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
5994: vuonna 1955 tapahtuneen osakepääoman ko- nioittavasti,
5995: rotuksen vuoksi sanotulta vuodelta korotetun
5996: osakepääoman osalta on suoritettu vain osa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5997: van lakiehdotuksen:
5998:
5999:
6000:
6001: Laki
6002: vuodelta 1956 suoritettavru1 osingon rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
6003: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
6004: määrätyllä tavalla, muutetaan vuodelta 1956 suoritettavan osingon rajoittamisesta 28
6005: päivänä joulukuuta 1956 annetun [ain (660/56) 1 § näin kuuluvaksi:
6006:
6007: 1 §. Jos osakeyhtiön osakepääoma on korotettu
6008: Osakeyhtiön osakkeenomistajille älköön, vuonna 1956 päättyneenä tilivuotena tai, jos
6009: huolimatta siitä, mitä osakeyhtiöistä 2 päi- tilivuosi ei ole kalent.erivuosi, sinä tilivuo-
6010: vana toukokuuta 1895 annetussa laissa tena, joka sanottuna vuotena tai sen jäl-
6011: (22/95) on säädetty tahi yhtiöjärjestyksessä keen ensiksi päättyy, saadaan osinkona ja-
6012: määrätty, kalenterivuodelta 1956 tai, jos tili- kaa määrä, joka vastaa ennen korotusta ol-
6013: vuosi ei ole kalenterivuosi, siltä tilivuodelta, leen osakepääoman osalta sen suuruista osin-
6014: joka sanotun vuoden jälkeen ensiksi päättyy, koa, kuin 1 momentissa on säädetty. Mikäli
6015: jaettako yhtiön voittovaroista suurempaa korotus mainittuna aikana on toimeenpantu
6016: osinkoa, kuin mikä vastaa vuosina 1953- antamalla osakkeita yhtiön omilla varoilla,
6017: 1955 päättyneiltä tilivuosilta jaettua suu- älköön osingon määrä yJittäkö sitä, mikä
6018: rinta prosenttimäärää, kuitenkin vähintään osakkeenomistajille tämän lain mukaan saa-
6019: kahdeksaa sadalta yhtiöllä vuoden 1955 taisiin jakaa siinä tapauksessa, että sellaista
6020: päättyessä olleesta osakepääomasta. osakepääoman korotusta ei olisi tapahtunut.
6021:
6022:
6023: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
6024:
6025: Arno Tuuma. Niilo Honkala.
6026: 100
6027:
6028: IV,29. - Lak.al. N: o 31.
6029:
6030:
6031:
6032:
6033: Rosnell ym..: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttami-
6034: sesta.
6035:
6036:
6037: E d u s k u n n a 11 e.
6038:
6039: Vuonna 1953 annetun asuntotuotantolain siin yhdenvertaiseen asemaan mm. aravalai-
6040: 11 § : ssä määritellään ne perusteet, joiden noitettujen talojen kanssa, ehdotamme kun-
6041: mukaan monilapsiselle, vähävaraiselle per- nioittavasti, että joulukuun 4 päivänä 1953
6042: heelle annetaan perheenasuntoavustusta. Lain annetun asuntotuotantolain 11 § : n 2 mo-
6043: ulkopuolelle jäävät ne, jotka ovat saaneet menttiin lisättäisiin ko. lakeja koskeva kohta.
6044: asutuslainaa omakotitaloa tai asuntoa varten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6045: kerrostalossa siirtoväen ja rintamasotilaiden
6046: asuttamisesta annettujen Jakien mukaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6047: Koska olisi kohtuullista, että nämä asetettai- van lakiehdotuksen:
6048:
6049:
6050:
6051:
6052: Laki
6053: asuntotuotantolain muuttamisesta.
6054: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun
6055: asuntotuotantolain ( 488/53) 11 §: n 2 momentti näin kuuluvaksi:
6056:
6057: 11 §. den asuttamisen rahoittamisesta annetun
6058: lain (398/45) tai heinäkuun 12 päivänä 1949
6059: Monilapsiselle, vähävaraiselle perheelle, joka siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen
6060: asuu omistamassaan ja yksinomaan perheen rahoittamisesta annetun Jain muuttamisesta
6061: omana asuntona käytettävässä omakotitalossa, annetun lain (507/49) mukaan lainoitetussa
6062: jonka rakentamiseen tammikuun 1 päivän omakoti- tai kerrostalossa. Avustuksen suu-
6063: 1946 jälkeen on myönnetty omakotilaina tahi ruus vahvistetaan laskemalla perheen vuotui-
6064: asuntolainasta, -takuusta ja -avustuksista 29 nen asumiskustannus, josta perheenasunto-
6065: päivänä maaliskuuta 1949 annetun lain (224/ avustus on huonettavien lasten luvusta riip-
6066: 49) tai tämän lain mukainen laina, voidaan puen kahdestakymmenestä. seitsemäänkymme-
6067: myöntää perheenasuntoavustusta. Avustusta neen sadalta, ei kuitenkaan enempää kuin
6068: voidaan myös myöntää monilapsiselle ja vä- valtion myöntämän lainan vuotuisen koron
6069: hävaraiselle perheelle, joka asuu toukokuun ja lyhennysmaksun yhteinen määrä.
6070: 5 päivänä 1945 siirtoväen ja rintamasotilai-
6071:
6072:
6073: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
6074:
6075: Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
6076: Matti Koivunen. Toivo Asvik.
6077: A.-L. Tiekso-Isaksson. Pertti Rapio.
6078: Mauri Ryömä.
6079: 101
6080:
6081: IV,30. - Lak.al. N: o 32.
6082:
6083:
6084:
6085: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain 16 §:n muut-
6086: tamisesta.
6087:
6088:
6089: E d u s k u n n a ll e.
6090:
6091: Voimassa olevan asuntotuotantolain 16 saan, so. ostaessaan kunta joutuu kuitenkin
6092: § : n perusteella asuntolainan saaneen asunto- maksamaan leimaverolain edellyttämän lei-
6093: osakeyhtiön osakkeenomistajan, joka tahtoo maveron, ja joutuessaan asuntotuotantolain
6094: luovuttaa osakkeensa, on sitä ennen tarjot- perusteella puolestaan viipymättä luovutta-
6095: tava osake asunto-osakeyhtiön lunastetta- maan osakkeen huoneiston tarvitsijalle, on
6096: vaksi. Jollei yhtiön hallitus käytä lunastus- osakkeen siirron yhteydessä jälleen makset-
6097: oikeuttaan, on sen ilmoitettava asiasta sille tava leimavero. Lain mukaan luovutushin-
6098: kunnalle, jossa yhtiöllä on kotipaikka. Kun- taan saadaan ostohinnan lisäksi lukea luovu-
6099: nalla on tällöin etuosto-oikeus osakkeeseen, tuksesta aiheutuneet todelliset kulut ja siis
6100: mutta on kunta velvollinen viipymättä luo- mm. edellä mainittu kaksinkertainen leima-
6101: vuttamaan osakkeen sellaiselle huoneiston vero.
6102: tarvitsijalle, joka voi olla yhtiön osakkaana. Klm asuntotuotantolaki pyrkii lunastusme-
6103: Tällaisen lunastusoikeuden tarkoituksena nettelyllään huolehtimaan siitä, ettei osak-
6104: on turvata, etteivät aravalainoituksin raken- keen omistaja osakkeen myydessään voi
6105: netut huoneistot joudu keinottelun kohteeksi edustaa itselleen suurempaa hintaa kuin mitä
6106: ja niiden hinnat myytäessä kohtuuttomasti hän osakkeesta on maksanut, saa valtio lu-
6107: nouse, koska tällaisista asunnoista jatkuvasti nastusmenettelyn yhteydessä leimav.erolain
6108: on kova kysyntä. Asianomaisella asunto-osa- säännösten perusteella kaksinkertaisen veron
6109: keyhtiöllä kuitenkin vain harvassa tapauk- ja niinollen, vastoin asuntotuotantolain tar-
6110: sessa on käytettävissään varoja, joilla se voi koitusta, korottaa osakkeen hintaa, ei tilan-
6111: ]ain edellyttämää lunastusoikeuttaan käyt- netta voida pitää oikeana.
6112: tää, koska sanottujen yhtiöiden varat tarkoin Edellä .esitetyillä perusteilla ehdotamme
6113: menevät rakennusten ylläpitoon, korkojen kunnioittaen,
6114: maksuun ja lainojen kuoletuksiin. Näinollen
6115: on vain kunnilla käytännöllisesti katsoen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6116: mahdollisuus tuollaiseen asuntokeinottelun van lakiehdotuksen:
6117: estävään lunastamiseen. Osakkeen lunastaes-
6118:
6119: Laki
6120: asuntotuotantolain 16 §: n muuttamisesta.
6121: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun
6122: asuntotuotantolain (488/53) 16 § näin kuuluvaksi:
6123:
6124: 16 §.
6125: - - - - - - - - - - - - - - käyttäessään kunta on vapaa leimaveron
6126: Tässä § : ssä tarkoitettua etuosto-oikeutta maksamisesta.
6127:
6128:
6129: Hel.ngissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
6130:
6131: Erkki Tuuli. Martti Salminen. R. Hallberg.
6132: 102
6133:
6134: IV,31. - Lak.al. N: o 33.
6135:
6136:
6137:
6138:
6139: Torvi ym.: Ehdotus laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain
6140: muuttamisesta.
6141:
6142:
6143: E d u s k u n n a 11 e.
6144:
6145: Laki virkamieseläkkeistä tuli voimaan 1 heti oppivelvollisuutensa suoritettuaan, joten
6146: päivänä lokakuuta 1950. Tämän lain sään- hänelle saattaa kertyä palvelusvuosia 7-8
6147: nöksiä sovelletaan soveltuvin kohdin myös vuotta hänen täytettyään 21 vuotta. Nykyi-
6148: lainvalmistelukunnan Jaseneen, ylimääräi- sen lain mukaan hän ei saa laskea näitä vuo-
6149: seen toimen:haltijaan ja valtion työssä ole- sia hyväkseen siinäkään tapauksessa, että hän
6150: vaan työntekijään, kuten asetuksessa tarkem- sairauden tai tapaturman vuoksi, mikäli se
6151: min määrätään. Edellä mainitussa laissa on ei ole tapahtunut virantoimituksessa, joutuu
6152: periaatteena se, että viran ja toimen haltija ennen varsinaista eläkeikäänsä jäämään pois
6153: saa lukea eläkevuosikseen sen ajan, minkä virastaan tai toimestaan, eikä hänelle kerry
6154: hän on ollut, täytettyään 21 vuotta, viran ja lain 3 § : n mukaan edes vähimmäismäärää,
6155: toimen haltijana. Aikaisemmassa laissa vuo- kymmentä eläkevuotta, vaikka hänellä pal-
6156: delta 1924 oli edellä mainittu ikäraja 30 velusvuosia olisikin niin paljon, että ne
6157: vuotta, mutta eräissä poikkeustapauksissa eläkevuosiksi hyväksyttynä riittäisivät toi-
6158: asianomainen sai lukea eläkevuosikseen kaikki meentulon antavaan eläkkeeseen.
6159: palvelusvuotensa, mitä nykyinen laki ei Tästä syystä olisi lain 3 ja 9 §: ään tehtävä
6160: myönnä. sellaiset muutokset, että ne vastaavat vuoden
6161: On tapauksia, jolloin viran tai toimen hal- 1924 eläkelain periaatteita.
6162: tija tai valtion työssä oleva työntekijä, jonka Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6163: eläkeoikeudet myöskin määräytyvät saman nioittaen,
6164: lain periaatteiden mukaan, on ollut valtion
6165: palveluksessa lähettinä, ammattioppilaana tai että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6166: harjoittelijana tai jossakin muussa toimessa van lakiehdotuksen:
6167:
6168:
6169:
6170:
6171: Laki
6172: virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
6173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä syyskuuta annetun virka-
6174: mieseläkelain (459/50) 3 ja 9 § näin kuuluviksi:
6175:
6176: 3 §. valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä
6177: Eläkevuosiksi, jotka viran tai toimen hal- tointa taikka muutoin ollut päätoimeksi kat-
6178: tija saa laskea hyväkseen, luetaan aika, sottavassa valtion palveluksessa tai sellaisessa
6179: minkä hän, täytettyään kaksikymmentä valtion työssä, jossa olon ajan työntekijä saa
6180: vuotta, paitsi 9 §: n 1 momentissa mainitussa lukea hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana
6181: tapauksessa, on ollut valtion peruspalkkaisen palvelusaikana. Eläkevuosina saa viran tai
6182: tai sopimuspaikkaisen viran tai toimen halti- toimen haltija laskea hyväkseen myös sen
6183: jana tahi ylimääräisenä toimen haltijana ajan, minkä hän on asevelvollisena palvellut
6184: taikka hoitanut väliaikaisena tai sijaisena vakinaisessa väessä, mikäli tämä palvelus vä-
6185: IV,Sl. - Torvi ym. 103
6186:
6187: littömästi liittyy valtion muuhun palveluk- miin- tai sielunvoimien vuoksi on menettänyt
6188: seen, sekä sen ajan, minkä hän sotatilan ai- työkykynsä, taikka jos toimen haltija vapau-
6189: kana on ollut sotapalveluksessa, samoin kuin tetaan toimestaan, kun harkitaan syytä siihen
6190: sen ajan, minkä hän on ollut lakkautuspal- olevan, on hänellä oikeus laskea eläkevuosik-
6191: kalla. seen kaikki palvelusvuotensa riippumatta
6192: siitä, onko hän saavuttanut 2 §: n 1 momen-
6193: 9 §. tin 1 kohdassa säädetyn ikärajan.
6194: Jos viran haltija vapautetaan virasta ylei-
6195: sen edun sitä vaatiessa tai sen johdosta, että Tämä laki tulee voimaan päivänä
6196: hän ruumiinvian tahi vähentyneiden ruu- kuuta 195
6197:
6198:
6199: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
6200:
6201: Irma Torvi. Irma Rosnell.
6202: Esa Hietanen. Toivo Friman.
6203: A.-L. Tiekso-Isaksson. Paavo Aitio.
6204: Judit Nederström-Lunden.
6205: 104
6206:
6207: IV,32. - Lak.al. N: o 34.
6208:
6209:
6210:
6211:
6212: A. Salminen ym. : Ehdotus laiksi eläkevuosien laskemisesta
6213: eräissä tapauksissa.
6214:
6215:
6216: E d n s k u n n a ll e.
6217:
6218: Virkamieseläkkeistä 30 pa1vana syyskuuta virkaansa tai tointansa hoitamasta sotaan
6219: 1950 annetun lain ( 459/50) mukaan mää- syyllisten rankaisemisesta 12 päivänä syys-
6220: räytyy virkamiehen eläkkeen suuruus muun kuuta 1945 annetun lain (890/45) säännös-
6221: muassa sen ajan pituuden perusteella, jonka ten perusteella, katsota valtion pa:lveluksen
6222: virkamies on ollut päätoimeksi katsottavassa eläkevuosia laskettaessa keskeytyneen, olisi
6223: valtion palveluksessa. Tämän palvelusajan säädettävä laki eläkevuosien laskemisesta
6224: saa hän laskea hyväkseen eläkevuosina. Val- eräissä tapauksissa.
6225: tion palveluksessa tapahtuneita keskeytyksiä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6226: ei kuitenkaan lueta eläkkeeseen oikeutta- nioittaen,
6227: vaksi ajaksi muulloin kuin laissa erikseen
6228: mainituissa tapauksissa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6229: Kun on kohtuullista, ettei sinä aikana, van lakiehdotuksen:
6230: jona viran tai toimen haltija on ollut estynyt
6231:
6232:
6233:
6234:
6235: Laki
6236: eläkevuosien laskemisesta eräissä tapauksissa.
6237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6238:
6239: Virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta päivänä syyskuuta 1945 annetun lain
6240: 1950 annetun lain (459/50) 4 § :n 1 momen- (890/45) säännösten perusteella.
6241: tin säännöksen estämättä ei valtion palveluk- Mikäli edellisen momentin säännöstä voi-
6242: sen keskeytykseksi sanotun lain mukaista elä- daan soveltaa jo myönnettyyn eläkkeese.en,
6243: kettä määrättäessä katsota sitä aikaa, jonka antakoon asianomainen viranomainen aikai-
6244: peruspalkkaisen viran tai toimen ha:ltija on semman päätöksen estämättä hakemuksetta
6245: ollut estynyt virkaansa tai tointansa hoita- uuden, virkamieseläkkeistä annetun lain ja
6246: masta sotaan syyllisten rankaisemisesta 12 tämän lain mukaisen päätöksen asiassa.
6247:
6248:
6249: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
6250:
6251: Arvo Salminen. Kyllikki Pohjala.
6252: T. A. Wiherheimo. T. Junnila.
6253: Tuomas Saikku. Martti Salminen.
6254: Lauri J'årvi. Arno Tuurna.
6255: 105
6256:
6257: IV,33. - Lak.al. N:o 35.
6258:
6259:
6260:
6261:
6262: Kähönen ym.: Ehdottts laiksi lisäkorvauksen myöntämisestä
6263: eräille korvauslain nojalla korvattsta saaneille annetun
6264: lain muuttamisesta.
6265:
6266:
6267: E d u s k u n n a ll e.
6268:
6269: Huhtikuun 22 päivänä 1955 annettiin laki antamishetkellä. Kun paaosa korvauksesta
6270: lisäkorvauksen myöntämisestä eräille kor- tullaan maksamaan ilman indeksiehtoa ole-
6271: vauslain nojalla korvausta saaneille (N: o villa obligaatioilla, saattaa tulevaisuudessa
6272: 180/55). Tämä lisäkorvauslaki pyrki tasoit- lain tarkoittama taloudellinen apu jatku-
6273: tamaan talvisodan korvauksia, jotka olivat vasti pienentyä. Tämä ei kuitenkaan ole ol-
6274: tunnetusti pienet ja menettivät rahanarvon lut tarkoitus lakia aikanaan laadittaessa,
6275: alentuessa pian suuren osan arvoaan. Lisä- minkä vuoksi lisäkorvausobligaatioille olisi in-
6276: korvauslailla kuitenkin supistettiin tämä ta- deksiehdon avulla taattava sama taloudelli-
6277: soituskorvaus enintään 200 000 markaksi ja sia oloja ·.seuraava arvo, kuin mikä on useim-
6278: korvaus määrättiin maksettavaksi 20 000 milla valtion liikkeelle laskemilla obligaa-
6279: markan rahaerää lukuunottamatta ilman in- tioilla.
6280: deksiehtoa olevilla 4 %: n obligaatioilla, joi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6281: den maksuaika alkaa 1. 8. 1957.
6282: Rahanarvon tähän saakka jo huomattavasti että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6283: alentuessa on lisäJkorvaus melkoisesti supistu- van lakiehdotuksen:
6284: nut siitä, mitä se merkitsi siirtoväelle lain
6285:
6286:
6287:
6288:
6289: Laki
6290: lisäkorvauksen myöntämisestä eräille korvauslain nojalla korvausta saaneille
6291: annetun lain muuttamisesta.
6292: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lisäkorvauksen myöntämisestä eräille
6293: korvauslain nojalla korvausta saaneille 22 päivänä huhtikuuta 1955 annetun lain (180/
6294: 55) 13 § näin kuuluvaksi:
6295:
6296: 13 §. ja valtio lunastaa ne siten, että obligaatioi-
6297: Kun lisäkorvauksen määrä on lainvoimai- den alkuperäisestä niroellisarvosta lunaste-
6298: sesti vahvistettu, suorittaa valtiokonttori lisä- taan 1 päivänä elakuuta vuosina 1957-1961
6299: korvauksen siihen oikeutetulle 20 000 mar- kuna:kin vuonna 20 sadalta.
6300: kan määrään asti rahana ja muulta osalta Edellä 1 momentissa tarkoitettujen obli-
6301: haltijalle asetetuilla valtion obligaatioilla, gaatioiden lntlloinkin erääntyvä määrä on
6302: kuitenkin niin, että mikäli maksettavaa mää- korotettava yhtä monella kymmenellä sadan-
6303: rää ei voida tasan suorittaa obligaatioilla, neksella, kuin kotimaisten tavarain tukkuhin-
6304: ylimenevä määrä maksetaan rahana. Obli- taindeksi lähinnä edelliseSISä maaliskuussa on
6305: gaatioista, joiden autopäivänä pidetään 1 täysiä kymmeniä sadanneksia korkeampi kuin
6306: päivää elokuuta 1956, suoritetaan vuotuista elokuussa 1956. Jos edellä tarkoitettu indeksi
6307: korkoa 4 sadalta alkaen sanotusta päivästä, alenee siten, että se kysymyksessä olevassa
6308: 14 E 168/57
6309: 106 IV,33. - Lisä.korvaus.
6310:
6311:
6312: maaliskuussa on täysiä kymmeniä sadannek- korvausmäärälle, jonka valtiokonttori 1 mo-
6313: sia alempi kuin elokuussa 1956, on obligaa- mentin mukaan suorittaa lisä:korvaukseen oi-
6314: tioiden erääntyvä määrä vastaavasti alen- keutetulle rahana, samalla korkoa 4 sadalta
6315: nettava. vuodessa sanotusta päivästä siihen sa~kka,
6316: Mikäli lisäkorvaus määrätään 1 päivänä kun valtiovarainministeriö on lisäkorvauksen
6317: elokuuta 1956 jälkeen, suoritetaan sille lisä- määrän vahvistanut.
6318:
6319:
6320: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
6321:
6322: Urho Kähönen. Toivo Antila. Veikko Kokkola.
6323: Nestori Kaasalainen. Aaro Kauppi. Eino Rytinki.
6324: T. Saloranta. Arno Tuurna. Erkki Koivisto.
6325: Matti Mattila. Erkki Tuuli. Erkki Leikola.
6326: Esa Koivusilta. J. F. Pöykkö. Eino E. Heikura.
6327: E. Pusa. Eeli Erkkilä. Tahvo Rönkkö.
6328: M. 0. Lahtela. K. F. Haapasalo. Atte Pakkanen.
6329: 107
6330:
6331: IV,34. - Toiv.al. N:o 14.
6332:
6333:
6334:
6335:
6336: Forsius ym.: Sairaalain apuhoitajien tilapäistoimien 'muut-
6337: tamisesta ylimääräisiksi toimiksi.
6338:
6339:
6340: E d u s k u n n a ll e.
6341:
6342: Puolustuslaitoksen sairaalamuodostelmissa jaamiseksi olisi edellämainitut tilapäistoimet
6343: ei saamiemme tietojen mukaan ole ainoata- muutettava ylimääräisiksi.
6344: kaan peruspalkkaista apuhoitajan virkaa, Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
6345: vaikka nykytilanne osoittaa, että apuhoita- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6346: jia edelleenkin tarvitaan. Koska kyseessä ole- muksen,
6347: vissa laitoksissa nykyään palvelee useita kym-
6348: .meniä apuhoitajia, joista monet jo v: sta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6349: 1947 alkaen, tilapäistoimenhaltijoina, olisi toimenpiteisiin pW>lustuslaitoksen sekä
6350: tämä epäkohta korjattava siten, että nämä läänin- ja yleisissä sairaaloissa tila-
6351: toimet muutettaisiin ylimääräisiksi toimiksi. päistoimenhaltijoina toimivien apuhoi-
6352: Läänin- ja yleisissä sairaaloissa toimii sa- tajien tilapäistoimien muuttamiseksi
6353: moin huomattava määrä apuhoitajia tilapäis- ylimäät·äisiksi toimiksi.
6354: toimen haltijoina. Tämänkin epäkohdwn kor-
6355: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
6356:
6357: Saara Forsius. Johannes Wirtanen.
6358: Irma Hamara. Laura Brander-Wallin.
6359: 108
6360:
6361: IV,35. - Toiv.al. N: o 15.
6362:
6363:
6364:
6365: Roine ym.: Sairaanhoitajatarkoululaisten palkkauksen jär-
6366: jestämisestä.
6367:
6368:
6369: E d u s k u n n a ll e.
6370:
6371: Sairaanhoitajain ja erityisesti sairaanhoi- peittämään vuokrakustannuksia siltä ajalta,
6372: tajatarkoulua käyvien tulevien sairaaJnhoita- minkä oppilas joutuu asumaan koulun ulko-
6373: jattarien keskuudessa ovat herättäneet tyyty- puolella, mikäli on kysymyksessä vähänkin
6374: mättömyyttä ne taloudelliset vaikeudet, joi- tyydyttävä asunto. Oppilaalta vaaditaan siis
6375: hin koulua käyvät varattomat kouluaikana suhteellisen suurta varallisuutta jo kouluun
6376: joutuvat, ja se vaikeus, mikä varattomalla pyrkiessään. Siitä huolimatta, että sairaan-
6377: yleensä on kouluun oppilaaksi hakiessaan. hoitajakouluihin on runsaasti pyrkijöitä, on
6378: Oppilaalta vaaditaan kouluun pääsyä ja sen täysin kohtuutonta varattomuuden vuoksi
6379: suorittamista varten tiettyä varallisuutta. sulkea opiskelumahdollisuus henkilöltä, joka
6380: Sairaanhoitajatarkouluissa, jotka tähän saak- muutoin täyttäisi asetetut ehdot.
6381: ka ovat olleet 3-vuotisia, on oppilaan 4 en- Kouluista pitäisi kokonaan poistaa oppilas-
6382: simmäisen opiskelukuukauden aikana täyty- maksu sekä maksaa vapaan ruuan ja asun-
6383: nyt maksaa 5 000 markkaa kuukaudessa. Lo- non saannin lisäksi oppilaille myös kohtuul-
6384: pun aikaa koulu on ollut ilmainen, koska op- lista palkkaa siltä ajalta, jonka he osallistu-
6385: pilas sinä aikana on osallistunut sairaalan vat harjoittelun muodossa käytännölliseen
6386: työhön. Edellä mainitun oppilasmaksun li- työhön sairaalassa. Kun kaikissa kouluissa
6387: säksi hänen täytyy itsensä kustantaa kaikki ei ole mahdollisuutta saada vapaata asuntoa
6388: tarvittavat puvut ja korvata sairaalalle mah- koko opiskeluajaksi, olisi tämäkin korvattava
6389: dollisesti särkemänsä hoitovälineet. Oppilas oppilaalle palkan muodossa. Kaikissa sairaa-
6390: saa koko koulutusajalta vapaan ruuan. Sa- loissa, joissa sairaanhoitajatarkanluja on, tie-
6391: moin hänen pitäisi saada myös vapaa asunto, detään hyvin, miten suuri merkitys koulu-
6392: mutta ainakaan toisissa kouluissa kaikki oppi- laisten työllä on sairaalalle. Ilman sitä jou-
6393: laat eivät mahdu koulun asuntolaan. Tu- duttaisiin hyvin tuntuvasti lisäämään sai-
6394: russa esim. oppilaat joutuvat puolet koulu- raalan henkilökuntaa.
6395: tusajastaan asumaan koulun ulkopuolella. On täysin kohtuullista turvata varallisuu-
6396: Siltä ajalta heille maksetaan 1 000 markkaa desta riippumatta kaikille, muut edellytykset
6397: kuukaudessa asuntoavustusta. Ne oppilaat, täyttävälle, mahdollisuus kouluttaa itsensä
6398: joiden kotipaikalla koulu sijaitsee, eivät asu sairaanhaitajaksi sekä maksaa hänelle sairaa-
6399: ollenkaan koulussa eivätkä saa myöskään lan hyväksi tekemästään työstä sellainen
6400: edellä mainittua asuntoavustusta. Ainakin palkka, jonka turvin hän voi koulun käydä
6401: Turussa vaaditaan kouluun hyväksytyiltä, ja sen aiheuttamat muut kustannukset suo-
6402: että he voivat osoittaa omistavansa tai pysty- rittaa.
6403: vänsä hankkimaan 75 000 markkaa selvitäk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6404: seen koulun aiheuttamista välttämättämistä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6405: menoista. 75 000 markkaa on kuitenkin nii-
6406: den kustannusten alaraja, joita koulu oppi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6407: laalle aiheuttaa, vaikka hän eläisi miten vaa- menpiteisiin sairaanhoitajatarkoulu-
6408: timattomasti hyvänsä. Mainittu 1 000 markan lai.sten palkkauksen järjestämiseksi.
6409: asuntoavustus ei miss~iän tapauksessa riitä
6410: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
6411:
6412: Eino Roine. Irma Torvi. Eino Tainio.
6413: Toivo Asvik. Judit Nederström-Lunden. Martti Leskinen.
6414: Leo Suonpää. Toivo Niiranen. Elli Stenberg.
6415: 109
6416:
6417: IV,36. - Toiv.al. N: o 16.
6418:
6419:
6420:
6421:
6422: A. Leikola ym.: Valtion avnstttsten stwrittamisesta kunnille
6423: kiinteinä.
6424:
6425:
6426: E d u s k u n n a ll e.
6427:
6428: Julkiset menot eivät sisällä ainoastaan val- tus on yleensä tietty prosentti avustettavan
6429: tion menoja, vaan myös kuntien menot. tarkoituksen kokonaiskustannuksista. Tästä
6430: Koska inflaation vastustamiseksi tarvitaan seuraa, että kuta enemmän kunta tuhlaa, sitä
6431: säästäväisyyttä julkisissa menoissa, on syytä suuremmat avustukset sillä on, joten kun-
6432: kiinnittää huomiota myös kuntien menoihin. nilla ei aina silloinkaan, kun niillä on vara
6433: Ovathan kuntien ja kuntayhtymien laitosten valita, ole syytä noudattaa tarpeellista pidät-
6434: menot yhteensä noin 1/7 bruttokansantulosta. tyyYYttä menopolitiikassaan. Tuloksena onkin
6435: On siis helppo havaita, miten suuresta kan- ollut, että kunnissa ilmenee usein tarpeetonta
6436: santaloudellisesta tekijästä kuntien kohdalla komeilunhalua erityisesti rakennustöiden koh-
6437: on kysymys. dalla ja vastaavasti itsekurin puutetta.
6438: Toisaalta valtiovalta voi laskea itselleen Näin ollen valtion kunnille antamissa avus-
6439: suurimman kunnian kuntien menojen lisään- tuksissa pitäisi päästä sellaiseen järjestel-
6440: tymisestä. Tosiasiallisesti kunnat ovat usein mään, että kunnat hyötyvät säästäväisyy-
6441: pelkkiä hallituksen ja eduskunnan päätösten destä omissa menoissaan ja voivat sen tulok-
6442: toimeenpanoelimiä. On kyseenalaista, pysty- sena alentaa veroäyriä, mutta joutuvat itse
6443: vätkö kunnat itse määräämään edes päälinjat vastaamaan sellaisista menojen lisäyksistä,
6444: omissa menoissaan. Suuri osa kuntien me- jotka johtuvat tarpeettoman laveasta asioi-
6445: noistahan syntyy lakisääteisistä velvoituk- den hoidosta.
6446: sista. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6447: On ilmeistä, että kaikki nämä velvoitukset nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo-
6448: muodostuisivat kunnille ylivoimaiseksi rasi- muksen,
6449: tukseksi ilman valtion kunnille maksamia
6450: av'llstuksia. Mutta valtio ei saisi yllyttää kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6451: nille annettavilla avustuksilla suoranaiseen toimenpiteisiin valtion kunm1le maksa-
6452: tuhlaukseen, niinkuin nyt on asianlaita. mien avustusten kodifioimiseksi ja sen
6453: Tosin kuntien hyväksi tapahtuvan avustus- pohjalla kauttaaltaan siirtymiseksi
6454: toimilman epäyhtenäisyydestä johtuu, että sellaiseen järjestelmään, että avustuk-
6455: näiden avustusten määräämisperusteet ovat set ovat kiinteitä summia ja että ne
6456: hyvin erilaiset, mutta yleisimpänä periaat- ovat yhtä suuret kautta koko maan
6457: teena on, että avustuksen suuruus johonkin tiettyyn tarkoitukseen, kun tarkoituk-
6458: tarkoitukseen riippuu kunnan itsensä tarkoi- sen perusteet ovat samat.
6459: tukseen panemasta rahamäärästä, sillä a vus-
6460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
6461:
6462: Aare Leikola. A. Pasanen.
6463: 110
6464:
6465: IV,87. - Toiv.al. N:o 17.
6466:
6467:
6468:
6469:
6470: Koivisto ym.. : Tuomiokapitulien notaarien palkkauksen pa-
6471: rantamisesta.
6472:
6473:
6474: E d u s k u n n a ll e.
6475:
6476: Tuomiokapitulien notaarien palkkaus on miokapitulin notaarien tehtävät ovat viime
6477: viime aikoina jäänyt paljon jä~een sen aikoina suuresti lisääntyneet ja vaativat ko-
6478: tason, jolle näid,en virkojen palkkaus alkuaan kopäivätyön, jota paitsi he joutuvat usein
6479: perustui. Nehän rinnastettiin silloin kappa- matkustamaan piispantarkastuksissa ja muissa
6480: laisten keskimääräiseen palkkaan. Näitä vir- tuomiokapitulin tehtävissä. Tuntuisi näin
6481: koja hoitavat nykyisin pappistutkinnon suo- ollen kohtuulliselta, että ylemmän palkkaus-
6482: rittaneet henkilöt. Niitä on kaikissa 7 tuo- luokan virat korotettaisiin ainakin 26 palk-
6483: miokapitulissa yksi ylempään (21 pl.) p~k kaluokkaan ja alemman palkkausluokan
6484: kausluokkaan kul:lluva, minkä lisäksi Tur{lssa 22: een palkkaluokkaan kuuluviksi.
6485: on toinen alempaan palkkausluokkaan kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6486: luva ( 18 pl.). Kun kappalaisen virat keski- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6487: määrin ovat 25-27 pl. kuuluvia, ovat no- muksen,
6488: taarin virat jääneet näistä 4-6 pl. palkka-
6489: luokkaa alemmaksi. Sitä paitsi ensinmaini- että lwllitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6490: tuille kuuluu rahapalkan lisäksi asunto- ym. tuomiokapitt~;liennotaarien palkkauk-
6491: luontoisedut, joita notaareilla ei ole. Tuo- sen parantamiseksi.
6492: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
6493:
6494: Erkki Koivisto. M. O. Lahtela. J. F. Pöykkö.
6495: 111
6496:
6497: IV,38. - Toiv.al. N:o 18.
6498:
6499:
6500:
6501:
6502: L. Mattila ym. : K uormq-autoliikennettä valvovan liikenne-
6503: tarkastajan viran perustamisesta kulkulaitosten ja yleis-
6504: ten töiden ministeriöön.
6505:
6506:
6507: E d u s k u n n a ll e.
6508:
6509: Maamme ammattimaisen kuorma-autolii- tahtoisi erikoisesti suojata liikenneluvan
6510: kenteen tehtävänä on palvella parhaalla saajia, vaan siksi, että ammattimainen kuor-
6511: mahdollisella tavalla ja mieluimmin järkipe- ma-autoliikenne on yksityisen sekä elinkei-
6512: räisesti järjestettynä yhteiskunnassamme noelämän tarvitsema ja käyttämä ensiarvoi-
6513: mitä moninaisimpia kuljetusten tarvitsijoita, sen tärkeä kuljetusmuoto, jonka kehitystä
6514: niin yhteisöjä kuin yksityisiä. Niinpä tämän myös yleisen edun takia on syytä ohjata ja
6515: liikenteen merkitys on jo nykyisin niin suojella.
6516: suuri, että jokainen tulee jatkuvasti joko vä- Kuitenkaan ei riitä, että on olemassa
6517: littömästi tai välillisesti sen kanssa tekemi- edellä esitetty lainsäädäntö, vaan tarvitaan
6518: siin. Tähän liikenteeseen käytettävä kuorma- myös sen valvontaa. Olisi erittäin välttämä-
6519: autokalusto on melkoinen osa kansallisomai- töntä, että myös ammattimaista kuorma-
6520: suudestamme. Kun ammattimainen kuorma- autoliikennettä varten, joka viime vuosina
6521: autoliikenne on elinkeinoelämän säännölli- on lisääntynyt yli 20 000 kuorma-autoon,
6522: selle kululle välttämättömyys ja lisäksi alalla saataisiin kulkulaitosten ja yleisten töiden
6523: työskentelee paljon väkeä, on luonnollista, ministeriöön omat liikennetarkastajat, jotka
6524: että lainsäädäntö pyrkii .antamaan riittävät olisivat tilaisuudessa valvomaan tämän lii-
6525: mahdollisuudet ammattimaisen kuorma-auto- kenteen kehitystä, tutkimaan kentällä liiken-
6526: liikenteen oikeaan, terveeseen ja järkiperäi- netarvekysymystä ja puuttumaan laitto-
6527: seen suuntaan kehittymiselle ja kehittämi- maan liikenteeseen tarvittaessa. Huomioon-
6528: selle. Niinpä kun liikenteenharjoittajille on ottaen maamme valtiotalouden nykyisen ti-
6529: asetettu lukuisia erilaisia velvoitteita liiken- lanteen ei varsin monen viran perustamiseen
6530: nettä hoitaessaan, on myös johdonmukaista, liene tällä hetkellä mahdollisuuksia. Sitävas-
6531: että tulee olla myös määräyksiä, joiden tar- toin ei liene olemassa asiallisia esteitä aina-
6532: koituksena on tehdä mahdolliseksi liiken- kin yhden uuden liikennetarkastajan viran
6533: teenharjoittajille näiden velvoitteiden täyt- perustamiseksi laajaksi paisuneen kuorma-
6534: täminen kuin myös ammatin harjoittaminen autoliikenteen tarpeita silmälläpitäen.
6535: ja arvokkaan kaluston mahdollisimman te- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
6536: hokas hyväksikäyttö. Tätä varten on ole- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6537: massa lakeja ja asetuksia, joiden tarkoituk-
6538: sena on ohjata kehitys oikeaan suuntaan. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6539: Todettakoon siis, että kun valtio täten val- toimenpiteisiin kuorma-autoliikennettä
6540: voo ammattimaista kuorma-autoliikennettä, valvovan liikennetarkastajan viran pe-
6541: se samalla suojaa tätä elinkeinoa ja sen har- rustamiseksi kulkulaitosten ja yleisten
6542: joittajia, ei kuitenkaan sen vuoksi, että se töiden ministeriöön.
6543: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
6544:
6545: Leo 1. Mattila. Juho Tenhiälä. Aare Leikola.
6546: Artturi Tienari. Harras Kyttä. Aukusti Pasa.nen.
6547: Kaarlo Kajats~o.
6548: 112
6549:
6550: IV,39. - Toiv.al. N:o 19.
6551:
6552:
6553:
6554:
6555: Brander-Wallin ym.: Keskusammattikouluissa olevien virko-
6556: jen ja toimien muuttamisesta peruspalkkaisiksi viroiksi.
6557:
6558:
6559: E d u s k u n n a ll e.
6560:
6561: Hallituksen o;uoden 1957 tulo- ja meno- 15 ammattityön opettajan virkaa .. 16 pl.
6562: arvioesityksessä oli sen johdosta, että valtion 1 oppilaskodin valvojan toimi .. 14 "
6563: keskusammattikoulut ovat olleet toiminnassa 1 oppilasasuntolan hoitajan toimi 10 "
6564: jo useita vuosia ja osoittautuneet tarkoituk- 1 kanslia-apulaisen toimi 12 "
6565: senmukaisiksi laitoksiksi, ehdotettu koulut 1 keskusvaraston hoitajan toimi .. 16 "
6566: .saatettaviksi vakinaiselle kannalle. Tämän 1 vahtimestarin a.p. toimi ..... . 11 "
6567: vuoksi oli osa kouluihin perustetuista yli- 1 nuor. vahtimestarin toimi ... . 10 "
6568: määräisistä toimista ehdotettu muodostetta- 1 talonmies-lämmittäjän toin1i 12 "
6569: viksi peruspalkkaisiksi viroiksi ja toimiksi. 1 apulämmittäjä.n toimi ....... . 10 "
6570: Ehdotuksessa todettiin, ettei siinä oltu otettu 1 pesulanhoitajan toimi ....... . !) "
6571: huomioon ammattikoulun toiminnan asetta-
6572: mia vaatimuksia. Opettajakunnasta vakinais- Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu:
6573: tettiin vain osa tietopuolisten ja yleisten
6574: aineiden opettajia, kun sensijaan työnopetta- 2 poikien tietopuolisten ammattiai-
6575: jat on kokonaan ;-edetty ehdotuksen ulkopuo- neiden opettajanvirkaa 26 ,
6576: lelle. Ottaen huomioon työnopetuksen aseman 1 yleisten aineiden opettajanvirka 22 ,
6577: ja tärkeyden koko ammattiopetuksessa ei eh- 2 tyttöjen tietopuolisten ammatti-
6578: dotusta voitu pitää tarkoituksen- eikä myös- aineiden opettajanvirkaa 22 "
6579: kään oikeudenmukaisena. Muun henkilökun- 11 ammattityön opettajan virkaa .. 16 "
6580: nan vakinaistamisessa on huomattava, että 1 taloudenhoitajan virka ....... . 21 "
6581: mm. vain kahdessa koulussa taloudenhoitajan 1 kassanhoitajan toimi ....... . 14 "
6582: toimi on ehdotettu peruspalkkaiseksi toi- 1 keskusvarastonhoitajan toimi .. 16 "
6583: meksi, joten kolmessa koulussa taloudenhoi- 1 vahtimestarin a.p. toimi ..... . 11 ".
6584: tajat jäivät edelleen ylimääräisiksi toimen- 1 nuor. vahtimestarin toimi ... . 10 "
6585: haltijoiksi. Sama koskee kassanhoitajia ja 1 lämmittäjän toimi ......... . 12 "
6586: kanslia-apulaisia. Koska koulut ovat keske-
6587: nään aivan saman arvoisia, ei vakinaistami- Keski-Suomen keskusammattikoulu:
6588: nen asteittain tällä tavoin voine olla asian- 3 poikien tietopuolisten ammattiai-
6589: mukaista, vaan määrätyt virat olisi vakinais- neiden opettajan virkaa . . . . . . 26 ,
6590: tettava kaikissa kouluissa. Sen johdosta, että 1 yleisten aineiden opettajan virka 22 ,
6591: vakinaistaminen ei aiheuta valtiolle mitään 2 tyttöj.en tietopuolisten ammatti-
6592: lisämenoja, voidaan se ulottaa koskemaan aineiden opettajan virkaa ....
6593: kaikkia niitä toimia, jotka on katsottava py- 22 "
6594: 19 ammattityön opettajan virkaa .. 16 "
6595: syväisluontoisiksi, tarvitsematta suorittaa 1 ka-nslia-apulaisen toimi
6596: sitä muutenkaan asteittain. 12 "
6597: 1 oppilaskodin valvojan toimi .. 14 "
6598: 1 keskusvarastonhoitajan toimi .. 16 "
6599: Etelä-Hämeen keskusammattikoulu: 1 vahtimestarin a.p. toimi ..... . 11 "
6600: 1 nuor. vahtimestarin toimi ... . 10 "
6601: 2 poikien tietopuolisten ammattiai- 1 lämmittäjän toimi ........... . 12 "
6602: neiden opettajanvirkaa ....... . 26 pl. 1 talonmies-lämmittäjän toimi 12 "
6603: 1 yleisten aineiden opettajanvirka 22 " 1 pesulanhoitajan toimi ....... . 9 "
6604: IV,39. - Brander-Wa.llin ym. 113
6605:
6606: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu: 2 yleisten aineiden opettajan
6607: virkaa ...................... . 22 pl.
6608: 3 poikien tietopuolisten ammattiai- 1 tyttöjen tietopuolisten ammatti-
6609: neiden opettajan virkaa ..... . 26 pl. aineiden opettajan virka ..... .
6610: 1 tyttöjen tietopuolisten ammatti- 22 "
6611: 12 poikien ammattityön opettajan
6612: aineiden opettajan virka ..... . 22 " virkaa .................... ..
6613: 10 ammattityön opettajan virkaa .. 16 "
6614: 16 " 1 taloudenhoitajan virka 21 "
6615: 1 taloudenhoitajan virka 21 " 1 kassanhoitajan toimi ....... .
6616: 1 oppilaskodin valvojan toimi .. 14 "
6617: 14 " 1 kanslia-apulaisen toimi ... , ... . 12 "
6618: 1 oppilasasuntolan hoitajan toimi 10 " 1 keskusvarastonhoitajan toimi ..
6619: 1 kassanhoitajan toimi ......... . 16 "
6620: 14 " 1 talonmies-lämmittäjän toimi 12 "
6621: 1 keskusvaraston hoitajan toimi .. 16 " 1 vahtimestarin a.p. toimi ..... .
6622: 1 vahtimestarin a.p. toimi ..... . 11 " 11 "
6623: 1 nuor. vahtimestarin toimi ... . 10 " Kun vastaavat ylimääräiset toimet lakkau-
6624: 1 talonmies-lämmittäjän toimi 12 " tetaan, niin momentille ei tarvita lisäystä.
6625: 1 lämmittäjän toimi ........... . 12 " Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6626: 1 pesulanhoitajan toimi ....... . 9 " nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6627: vomuksen,
6628: Pohjanmaan ruotsinkielinen
6629: keskusammattikoulu: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6630: menpiteisiin keskusammattikouluissa
6631: 3 poikien tietopuolisten ammattiai- olevien virkojen ja toimien muuttami-
6632: neiden opettajanvirkaa . . . . . . 26 , seksi peruspalkkaisiksi viroiksi.
6633: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
6634:
6635: Laura Brander-Wallin. Veikko Helle. Arvo Sävelä.
6636: Elli Nurminen. Saara Forsius. Kaisa Hiilelä.
6637: Eino Raunio. Impi Lukkarinen. Anni Flinck.
6638: Arvo Ahonen. Vappu Heinonen. Armi Hosia.
6639: Irma Rosnell.
6640:
6641:
6642:
6643:
6644: 15 E 168/57
6645: 114
6646:
6647: IV,40.- Toiv.al. N:o 20.
6648:
6649:
6650:
6651:
6652: Ba.mara. ym.: Yksityisten maataloudellisten oppilaitosten
6653: opettajien ikälisäoikeuden tarkistamisesta.
6654:
6655:
6656: Eduskunnalle.
6657:
6658: Kun valtion apua saavien yksityisten maa- Koska kuitenkin maataloudellisista oppilai-
6659: taloudellisten, kotitaloudellisten ja kotiteolli- toksista annettuun lakiin (183/27) liittyvän,
6660: suusoppilaitosten opettajien ikälisiä laske- valtionavustusta saavia yksityisluontoisia
6661: taan nykyisin voimassa olevien lakien ja maataloudellisia oppilaitoksia koskevan ase-
6662: asetusten perusteella, huomaa, että määrä- tuksen (465/53) 8 § : ssä, kotitaloudellisista
6663: vuosien laskemisessa on suuri eroavaisuus oppilaitoksista annettuun lakiin (189/29)
6664: valtion koulujen opettajien ikäJlisiin oikeut- liittyvän, valtion avustusta saavia yksityis-
6665: tavia vuosia laskettaessa. Tästä muutamia luontoisia kotitalousoppilaitoksia koskevan
6666: esimerkkejä: asetuksen (3/54) 8 § :ssä sekä kotiteollisuus-
6667: 1) Opettaja palvelee samaa valtionavus- oppilaitoksista annettuun lakiin (197/29)
6668: tusta saavaa koulua koko ajan liittyvän, valtion avustusta saavia yksityis-
6669: - saa ensimmäisen ikälisän 7 vuotta pal- luontoisia kotiteollisuusoppilaitoksia koske-
6670: veltuaan; van asetuksen (2/54) 8 § :ssä lasketaan täy-
6671: - saa ensimmäisen ikälisän kotitalouskou- det vuodet eläkeikää määrättäessä, niin olisi
6672: luissa 14 vuoden kuluttua; nyt saatava sama peruste ikälisävuosia las-
6673: 2) Opettaja palvellut valtion koulussa kettaessa.
6674: esim. 6 vuotta ja siirtyy yksityiskouluun Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen
6675: - saa lukea hyväkseen koko palvelusajan eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6676: ja siis laskea hyväkseen 2 ikälisää, mutta
6677: kolmas tulee vasta 7 vuoden palveluajan jäl- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6678: keen tässä koulussa; toimenpiteisiin yksityisten maatalou-
6679: 3) Opettaja siirtyy yksityisestä, valtion- dellisten oppilaitosten opettajien saat-
6680: avustusta saavasta koulusta valtion kouluun tamiseksi ikälisiin nähden samaan
6681: - saa lukea hyväkseen ajan, mikä ylittää asemaan kuin valtion maataloudellis-
6682: 4 vuotta. ten oppilaitosten opettajat.
6683: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
6684:
6685: Irma Hamara. Martti Salminen.
6686: Saara Forsius. Matti Raipala.
6687: 115
6688:
6689: IV,41. - Toiv.a.l. N: o 21.
6690:
6691:
6692:
6693:
6694: J. Wirtanen ym.: ·~Määrärahasta peruspalkkaisten virkojen
6695: perustamiseksi työneuvostoon.
6696:
6697:
6698: E d u s k u n n a ll e.
6699:
6700: Työneuvosto perustettiin työneuvostosta 2 reksi osaksi virka-ajan ulkopuolella. Työneu-
6701: palVana elokuuta 1946 annetulla lailla vostolle kuuluvien asioiden lukumäärä on jat-
6702: ( 608/46). Lain 2 §: ssä säädetään, että työ- kuvasti lisääntynyt ja tulee nähtävästi edel-
6703: neuvostoon voidaan asettaa peruspalkkaisina leenkin eräiden uusien lakiehdotuksien mu-
6704: lainoppinut sihteeri s~kä kirjaaja, kanslis- kaan, joita parhaillaan joko valtioneuvostossa
6705: teja, kanslia-apulaisia, puhtaaksikirjoittaja valmistellaan tai jo eduskunnassa käsitellään,
6706: ja vahtimestari ynnä tarpeellinen määrä yli- huomattavasti lisääntymään. Sihteerin ja
6707: määräisiä toimen haltijoita. 'Tarkemmat kirjaajan virat ja toimistoapulaisen toimi
6708: määräykset sihteerin kelpoisuusehdoista, ni- muodostavat näin ollen työneuvoston toimin-
6709: mittämisestä ja tehtävistä on annettu jo 2. 8. nalle välttämättömimmän osan.
6710: 1946 työneuvostosta annetussa asetuksessa Kun työneuvostoa perustettaessa edellytet-
6711: (609/46). Siitä huolimatta, että on jo kulu- tiin, että asiain käsittelyn niiden laadun huo-
6712: nut yli 10 vuotta työneuvoston perustami- mioonottaen tulisi olla nopeata, täytyisi työ-
6713: sesta maahamme Skandinavian ma~den esi- neuvostolla olla myös pysyvä ja pätevä vir-
6714: kuvien perusteella, ei ole vielä yhtään näistä kamieskunta. Palkkauksessa oli jo alunperin
6715: peruspalkkaisiksi viroiksi ja toimiksi tarkoi- otettu huomioon ylimääräisten toimien perus-
6716: tettuja viran tai toimen haltijoita asetettu, palkkaisiksi muuttaminen. Kun vastaavat
6717: vaan työneuvostossa on nykyisin ylimääräi- ylimääräiset toimet ovat jo olemassa ja niitä
6718: sinä toimen haitijoina sihteeri, jonka vuosi- jatkuvasti tarvitaan ja niiden tultua perus-
6719: palkkio on maksettu 34 palkkausluakan (pe- palkkaisiksi, ei niitä tarvita, ei esitettyjen
6720: rusp. 861 720 mk), ylim. esittelijän 29 palk- virkojen ja toimien perustaminen vaadi mi-
6721: kausluokan (perusp. 665 160 mk), kirjaajan tään lisämenoa. Jäljempänä mainittuun sum-
6722: 16 palkkausluokan (3'56 100 m.k) ja toimisto- maan on laskettu ko. viran ja toimen halti-
6723: apulaisen 11 palkkausluokan (perusp. 281640 jain peruspalkat, kaikki ikälisät ja kalliin-
6724: mk) mukaisesti sekä lähetti. Kuluneina vuo- paikanlisät yhteensä ilman indeksikorotusta.
6725: sina saadun kokemuksen perusteella voidaan Edellä sanotun perusteella ja siihen viita-
6726: varmuudella todeta, huomioon ottaen työneu- ten, että vastaavien ylimääräisten toimien
6727: vostossa vuosittain käsiteltyjen asioiden laatu lakkauttamisesta aiheutuu ko. momentille. esi-
6728: ja asioiden lukumäärän jatkuva kasvaminen, tettyä lisäystä vastaava vähennys, ehdo-
6729: että työneuvoston menestyksellinen toiminta tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
6730: työväensuojelulakien soveltamista koskevien väksi toivomuksen,
6731: kysymysten ratkaisemisessa ja laajakantois-
6732: ten lausuntojen antamisessa työnantajain ja että hallitus ottaisi vuoden 1958
6733: työntekijäin keskusjärjestöille ja tuomioistui- tulo- ja menoarvioesitykseen ta,rvitta-
6734: mille edellyttää peruspalkkaista ja pysy- van määrärahan ty.öneuvoston sihtee-
6735: väistä virkamiehistöä. Lisäksi on tässä yh- rin ja kirjaajan peruspalkkaisten vir-
6736: teydessä otettava huomioon, että työneuvos- kojen ja toimistoapulaisen peruspalk-
6737: ton puheenjohtajan ja jäsenten tehtävät hoi- kaisen toimen p·erustamista varten.
6738: detaan sivutoimena ja istunnot pidetään Suu-
6739: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
6740:
6741: Johannes Wirtanen. Erkki Tuuli.
6742: i16
6743: IV,42. - Toiv.al. N: o 22.
6744:
6745:
6746:
6747:
6748: Pasanen ym.: Toimenpiteistä puolustuslaitoksen tutkimuskes-
6749: kuksen, aseteknillisen toimiston ja sähköteknillisen koulun
6750: virkojen ja toimien lisäämiseksi.
6751:
6752:
6753: E d u s k u n n a 11 e.
6754:
6755: Puolustuslaitoksemme teknillinen kehitys hyvin nopeasti eteenpäin, olisi tämä epäkohta
6756: ei nykyisellä työvoimalla voi pysyä ajan ta- saatava kiireellisesti korjatuksi.
6757: salla. Sen tutkimuskeskuksesta, aseteknilli- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
6758: sestä toimistosta ja sähköteknillisestä kou- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6759: lusta puuttuu nimittäin asiantuntijain lau- toivomuksen,
6760: suntojen mukaan yhteensä ainakin 50 insi-
6761: nööriä ja muuta sellaista viran ja toimen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6762: haltijaa, jotka niissä niiden tarkoituksenmu- menpiteisiin puolustuslaitoksen tutki-
6763: kaisen ja tehokkaan toiminnan sekä puolus- muskeskuksen, aseteknillisen toimiston
6764: tuslaitoksen teknillisen kehittämisen vuoksi ja sähköteknillisen koulun virkojen ja
6765: tulisi välttämättä olla. Kun kehitys erikoi- toimien lisäämiseksi.
6766: sesti juuri teknillisellä alalla nykyisin menee
6767: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
6768:
6769: Aukusti Pasanen. Kaarlo Kajatsalo. Leo I. Mattila.
6770: 117
6771:
6772: IV,43. - Toiv.al. N:o 23.
6773:
6774:
6775:
6776:
6777: J. Wirtanen ym.: Everstiluutnanttien ja majurien palkkauk-
6778: sen korjaamisesta.
6779:
6780:
6781: E d u s k u n n a 11 e.
6782:
6783: Puolustuslaitoksen toimintaa on kuluneen kyjä lukuunottamatta, pystyy nousemaan.
6784: vuosikymmenen aikana haitannut muun Tällaisia ovat everstiluutnantin ja majurin
6785: muassa upseerin uralle autautuvien nuorten virat sekä niitä vastaavat puolustuslaitoksen
6786: miesten vähäinen lukumäärä. Palveluksesta siviilitoimet. Niinpä majurin palkka on vain
6787: eroavia upseereita on ollut vuosittain yleensä kahden palkkausluokan päässä kapteenin pal-
6788: kaksi kertaa niin paljon kuin palvelukseen kasta, vaikka majurilla on usein alaisenaan
6789: tulevia. Nykyisin on avoimena yhteensä noin 2-4 kapteenia. Everstin ja everntiluutnan-
6790: 300 kapteenin ja yliupseerin virkaa. tin palkkausluokkien ero on 4 palkkausluok-
6791: Eräänä syynä epäkohtaan on ilmeisesti kaa. Myös virkamiespalkkausten tarkistusko-
6792: ollut palkkauksen alhaisuus, jota alan pienet mitea totesi syksyllä 1956 epäkohdan. Kun
6793: opiskelukustannukset eivät ole pystyneet everstiluutnauttien ja majurien enemmistö
6794: kompensoimaan. Sotilasalan monet epämuka- on sotakorkeakoulun käynyttä, pitäisi kor-
6795: vuudet, kuten siirto- ja komennuspakko, epä- keampaan palkkausluokkaan sijoittaminen
6796: säännöllinen ja pitkä työaika sekä raskaat olla mahdollista. Lisäksi on huomattava, että
6797: harjoitukset, ovat eri alojen keskinäisessä puolustuslaitoksen piirissä suoritetut palkko-
6798: vertailussa vaikuttaneet muiden ammattien jen korotukset eivät heijastu muille aloille.
6799: eduksi. Sivutulojen puuttuminen, josta sel- Mainittujen virkojen palkkojen korottaminen
6800: vänä osoituksena on upseerien sijoittuminen merkitsisi valtiolle noin 40 milj. markan lisä-
6801: kaupunkien verotuskalentereissa 4--6 palk- menoja.
6802: kausluokkaa heitä alempana olevien virka- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
6803: miesten tasolle, vaikuttaa myös haitallisesti. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6804: Kun valtiotalouden nykyinen tila ei salli sen,
6805: kaikkien puolustuslaitoksen ja rajavartiolai-
6806: toksen virkojen ja toimien palkkauksen kor- että hallitus käsitellessään johtavien
6807: jaamista, olisi palkkauksen korjauksia suori- virkamiesten palkkauksen paranta-
6808: tettava avainasemassa olevien ja eniten mista kiinnittäisi huomiota myös ma-
6809: ,kuoppaan" jääneiden virkojen ja toimien jurien ja everstiluutnanttien palk-
6810: kohdalla. Avainasemassa voidaan katsoa ole- kauksessa oleviin epäsuhteisiin ja te-
6811: van niiden virkojen ja toimien, joihin viran kisi niiden korjaamisesta esityksen
6812: ja toimen haltijain parhaimmisto, huippuky- Eduskunnalle.
6813: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
6814:
6815: Johannes Wirtanen. Niilo Honkala.
6816: Matti Mattila. Helge Miettunen.
6817: Juho Tenhiälä.
6818: 118
6819:
6820: IV,44. - Toiv.al, N: o 24.
6821:
6822:
6823:
6824:
6825: Raunio ym..: Sotilasvirkamiesten toimien muuttamisesta soti-
6826: lasteknikon toimiksi.
6827:
6828:
6829: E d u s k u n n a 11 e.
6830:
6831: Puolustuslaitoksessa ja rajavartiolaitok- taava koulutus ase- tai muussa aliupseerien
6832: sessa on yli 200 henkilön vahvuinen sotilas- opetuslaitoksessa.
6833: virkamiesten ryhmä, jossa on kymmenkunta Edelliseen liittyen ehdotamme kunnioit-
6834: erilaista toimen nimikettä ja nimikkeissä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6835: useita eri luokkia. Palkkaluokat vaihtelevat sen,
6836: 19 ja 25 välillä.
6837: Sotilasvirkamiesten kelpoisuusehdot ovat että hallitus selvittäisi kiireellisesti,
6838: kirjavat. Osalta vaaditaan insinöörin tut- mitä mahdollisuuksia on järjestää ny-
6839: kinto ja osalta vain perehtymistä alaan. So- kyisten sotilasvirkamiesten kelpoisuus-
6840: tilasvirkamiesten asemaa 'käsitteli muutamia ehdot uudelleen ja muuttaa nykyiset
6841: vuosia takaperin toimikunta, joka ehdotti sotilasvirkamiesten toimet sotilastekni-
6842: useimmat sotilasvirkamiehen toimet muutet- kon toimiksi, ja antaisi Eduskunnalle
6843: taviksi sotilasteknikon toimiksi. Sotilastek- esityksen vastaaviksi muutoksiksi la-
6844: nikkojen kelpoisuusehtoina olisi reservin up- kiin puolustusministeriön ja puolus-
6845: seerin tutkinto ja teknillinen koulu tai vas- tuslaitoksen viroista ja toimista.
6846: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
6847:
6848: Eino Raunio. Veikko Helle.
6849: 119
6850:
6851: IV,45. - Toiv.al. N: o 25.
6852:
6853:
6854:
6855:
6856: Tiena.ri ym..: Ylivääpelin toimien muuttamisesta sotilasmes-
6857: 'tarin toimiksi.
6858:
6859:
6860: E d u s kun n a 11 e.
6861:
6862: Tähän asti on ylimpiä aliupseerin - soti- korjaantuisi ilmeisesti, jos koulutustehtävissä
6863: lasmestari 1 l. - toimia ollut vain teknilli- olisi mahdollisuus ylentyä sotilasmestariksi
6864: sissä tehtävissä. Varsinaisissa koulutustehtä- 1 1. asti. Valtion palkkausmenot lisääntyisi-
6865: vissä on aliupseerin uran huippuna ollut yli- vät muutoksen johdosta n. 4 milj. markalla
6866: vääpelin yp. toimi, joita on ollut yhteensä vuodessa.
6867: 64 eli keskimäärin yksi joukko-osastoa kohti. Edelliseen liittyen esitämme kunnioittaen
6868: Tästä ylimmän saavutettavissa olevan toimen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6869: alhaisesta palkkausluokasta ja osaksi myös
6870: siitä, että teknillisistä aliupseerin toimista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6871: on paremmat siviilitoimiin siirtymismahdolli- 64 ylivääpelin yp. toimen (19 ja 20 pl.)
6872: suudet, johtuu, että nuoret aliupseerit pyrki- muuttamiseksi sotilasmestarin 1 l. ( 21
6873: vät mielellään teknillisiin tehtäviin. Asia pl.) toimiksi.
6874: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
6875:
6876: Artturi Tienari. Armas Leinonen.
6877: Matti Mattila. Helge Miettunen.
6878: M. Honkavaara. Toivo Antila.
6879: Niilo Honkala.. Leo Häppölä.
6880: Aukusti Pasanen. Kaarlo Kajatsalo.
6881: Juho Tenhiälä. Leo I. Mattila.
6882: 120
6883:
6884: IV,46.- Toiv.al. N:o 26.
6885:
6886:
6887:
6888:
6889: Honkala ym.: Korkeamman palkkauksen maksamisesta re-
6890: servin upseerin tutkinnon suorittaneille aliupseereille.
6891:
6892:
6893: E d u s k u n n a 11 e.
6894:
6895: Keskikoulun käyneet aliupseerit voivat määräys laajennettava kaikkia aliupseereita
6896: päästä oppilaiksi reserviupseerikouluun ja koskevaksi.
6897: suorittaa reservin upseerin tutkinnon. Useat Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
6898: kymmenet aliupseerit ovatkin käyttäneet hy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6899: väkseen tätä tilaisuutta. Tähän asti on yli- sen,
6900: vääpeleille yp., jotka ovat suorittaneet reser-
6901: vin upseerin tutkinnon, palkkaus maksettu että hallitus antaisi selvittää, mitä
6902: yhtä palkkausluokkaa korkeampana kuin mahdollisuuksia on maksaa yhtä palk-
6903: mitä toimesta muutoin maksetaan. Kun on kausluokkaa korkeampi palkka kaikille
6904: ilmeistä, että reservin upseerin tutkinnon reservin upseerin tutkinnon suoritta-
6905: suorittaneet aliupseerit muissakin toimissa neille aliupseereille kuin mitä kyseessä
6906: ovat tavallisia aliupseereita käyttökelpoisem- olevista toimista muutoin maksetaan,
6907: pia, olisi nykyisin ylivääpeleitä yp. koskeva sekä antaisi asiasta esityksen Edus-
6908: kunnalle.
6909: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
6910:
6911: Niilo Honkala. M. Honkavaara.
6912: Matti Mattila. Artturi Tienari.
6913: Grels Teir.
6914: 121
6915:
6916: IV,47. - Toiv.al. N: o 27.
6917:
6918: Tuuli ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
6919: palkkioiksi aluevalvojille.
6920: Eduskunnalle.
6921: Asevelvollisuuslain soveltamisasetuksen 72 6. Valvontamääräyksiä vastaan rikkonei-
6922: ja 73 §: n mukaan ase.velvollisten valvonnasta den saattaminen rangaistukseen.
6923: huolehtivat sotilaspiirien esikunnat ja heidän Jo 1. kohdassa mainitun kortiston pitämi-
6924: alaisinaan aluevalvojat, joita ovat maalla ni- nen ajan tasalla oikeine osoitteine.en ja am-
6925: mismiehet ja kaupungissa poliisivirkamiehet. matteineen vaatii runsaan muuttoliikkeen
6926: Asetuksen mukaan heille tulevasta palkkiosta johdosta paljon työtä ja aikaa. Kun tähän
6927: määrätään erikseen. Vaikka edellä sanotusta lisätään kohdissa 2-6 mainitut tehtävät,
6928: nimenomaan ilmenee, että lain sanamuodon kasvaa aluevalvojan työmäärä sellaiseen mää-
6929: mukaan aluevalvojille on tehtävien suoritta- rään, jota ei voitane vaatia suoritettavaksi
6930: misesta tarkoitettu maksaa palkkiota, lak- oman toimen ohella ilman palkkiota.
6931: kautettiin tällaisen palkkion maksaminen Sotilaspiirien esikuntien tulisi toisaalta
6932: vuoden 1954 alusta lukien, eli samanaikai- tarkoin huolehtia, että asevelvollisten valvon-
6933: sesti kun aluevalvojien uusi johtosääntö, nassa noudatetaan tarkoin valvontru>äännök-
6934: jossa aluevalvojien moninaiset tehtävät tar- siä, sillä vain sitenhän voidaan vakuuttautua,
6935: koin määriteltiin, astui voimaan. Kun alue- että kutsuntakoneisto tarvittaessa toimii. So-
6936: valvojain tehtävät eivät ole kuuluneet nimis- tilaspiirin esikunnalla on kuitenkin ollut vai-
6937: miesten eikä muidenkaan poliisiviranomais- kea vaatia aluevalvojilta parasta mahdollista
6938: ten tehtäviin, on ru>evelvollisten valvonta jou- työsuoritusta, kun siitä ei makseta palkkaa,
6939: tunut vakavasti kärsimään, koska aluevalvo- vaikka suuri osa aluevalvojista velvollisuu-
6940: jat palkattomina eivät suhtaudu velvolli- dentunnosta tehtävänsä jatkuvasti suoritta-
6941: suuksiinsa sillä vakavuudella, jota asian vatkin mitä suurimmalla huolella.
6942: luonne e.dellyttäisi. Kun mainitunlainen vastuunalainen teh-
6943: Aluevalvojan johtosäännön mukaan kuu- tävä kautta maan on huolella ja velvollisuu-
6944: luu aluevalvojan tehtäviin mm.: dentuntoisesti suoritettava, mutta sitä ei toi-
6945: saalta voida ketään vaatia suorittamaan
6946: 1. Pitää kortistoa kaikista piirinsä valvon- korvauksetta, olisi siitä maksettava kohtuul-
6947: nanalaisista asevelvollisista, joihin kuuluvat linen palkka. Kun Helsingin, Tampereen ja
6948: kaikki reserviläiset ja suuri osa nostomie- Turun aluevalvojat asetetaan korkeampaan
6949: histä. palkkioluokkaan on maassamme 345 nimis-
6950: 2. Ja:kaa asevelvollisille palvelukseenastu- miespiiriä tai kaupunkia, joiden aluevalvo-
6951: mismääräykset ja muut ilmoitukset. jille tulisi suorittaa alueen ja kaupungin
6952: 3. Maksaa vakinaiseen palvelukseen tai re- suuruudesta johtuen mainitun aluevalvojan
6953: servin kertausharjoituksiin määrätyille mat- tehtävän suorittamisesta palkkiota 2 000-
6954: kakorvaukset. 5 000 markkaan kuukaudessa.
6955: 4. Sotilaskarkurien, palvelukseen saapu- Kaiken edellä esitetyn perusteella kun-
6956: mattomien ja kutsunnru>ta poissa olleiden et- nioittaen esitämme eduskunnan hyväksyttä-
6957: siminen ja tarvittaessa pidättäminen. väksi toivomuksen,
6958: 5. Valvoa, että kaikki valvonta-alueelle. että hallitus antaisi Eduskunnalle
6959: muuttaneet ja alueelta pois muuttaneet val- esityksen 12 000 000 markan suuruisen
6960: vonnanalaiset ilmoittavat osoitteenmuutokset määrärahan ottamisesta lisäyksenä
6961: sekä ilmoittaa ne edelleen sotilaspiirin e.si- vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
6962: kunnalle tekemällä samalla merkinnät omaan palkkioiksi aluevalvojille heille mää-
6963: kortistoonsa. 1·ättyjen tehtävien suorittamisesta.
6964: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
6965: Erkki Tuuli. Erkki Koivisto. Martti Salminen.
6966: J'oha.nnes Wirtanen. Arvo Salminen. Saara Forsius.
6967: Onni Mannila. R. Hallberg.
6968: 16 E 168/57
6969: 122
6970:
6971: IV,48.- Toiv.a.l. N:o 28.
6972:
6973:
6974:
6975:
6976: Miikki ym.: Rajavartiojoukoissa palvelevien alipäällystön ja
6977: värvätyn miehistön aseman parantamisesta.
6978:
6979:
6980: E d u s k u n n a 11 e.
6981:
6982: Rajavartiossamme palveleva nk. värvätty kersantin lomasta. Eläkeoikeutta ei värvä-
6983: miehistö on työ-, palvelus- ja sosiaaliseen ase- tyllä miehistöllä myöskään ole, mutta sitä-
6984: maansa nähden huomattavasti heikommassa vastoin nk. erora:ha. Tämä on kumminkin
6985: asemassa kuin samoissa joukoissa ja vakinai- siksi pieni, että esim. ylirajajääkäri saa ero-
6986: sessa armeijassa palveleva kantahenkilö- tessaan 12 vuotta palveltuaan sen suuruisen
6987: kunta. Tästä on seurauksena, että monet erora:han, mikä vastaa suunnilleen kersantin
6988: näihin tehtäviin hyvin pystyvät ja luotetta- 12 kk eläke-etua.
6989: vat nuoret miehet eivät hakeudu rajavartio- Kun rajavartiojoukkojemme tehtävien tär-
6990: joukkoihin, ja useimmat niistäkin, jotka keys ja välttämättömyys yleensä myönne-
6991: ovat tehneet palvelussopimuksen, palvelevat tään, niin senvuoksi olisi toimittava siihen
6992: vain lyhyen ajan ja muuttavat sitten muille suuntaan, että tähän tehtävään koulutetut,
6993: aloille. Tilalle on otettava uusi kokematon innostuneet ja luotetut miehet saataisiin py-
6994: mies ja annettava hänelle peruskoulutus. symään tehtävissään mahdollisimman kauan.
6995: Tämä on omiaan vaikuttamaan häiritsevästi Tämä onkin mahdollista suorittamalla hei-
6996: rajavartiojoukkojen työkykyyn ja sen hen- dän asemansa korjaamiseksi erinäisiä järjes-
6997: keen. telyjä.
6998: Sellaisina eroavaisuuksina, mitkä nykyisin Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
6999: ovat olemassa vakinaisen ja värvätyn ali- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
7000: päällystön asemassa olevien henkilöiden eri väksi seuraavan toivomuksen,
7001: etuihin nähden, tulkoon mainituksi paitsi
7002: palkkaus myös ikälisät, lomakorvaus ja ko- että hallitus toimittaisi tutkimuksen
7003: mennusrahat. Rajavartiojoukoissa palveleva rajavartiojoukoissamme palvelevan ali-
7004: ylirajajääkäri vastaa tehtäviinsä nähden va- päällystön ja nk. värvätyn miehistön
7005: kinaisen väen kersantin asemaa. Hänen vuo- palkkaus- ja sosiaalisista eduista ja
7006: sipalkkansa on kumminkin lähes 200 000 mk jos aihetta esiintyy, ryhtyisi kiireelli-
7007: pienempi kersantin palkkaa. Ikälisiin ei hä- siin toimenpiteisiin heidän asemansa
7008: nellä myöskään ole oikeutta. Komennusraha korjaamiseksi.
7009: on myöskin erilainen ja lomaoikeus vain 2/3
7010: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
7011:
7012: Matti Miikki. Antti Kukkonen. Sven Bögström.
7013: Kaarlo Ka.ja.tsalo. Heikki Soininen. Valto Käkelä.
7014: Ka.lle Kauhanen. Kalle Matilainen. Erkki Tuuli.
7015: 123
7016: IV,49.- Toiv.al. N:o 29.
7017:
7018:
7019:
7020:
7021: Hallberg ym.: Rajajääkärien eläkeoikeuden järjestämisestä.
7022:
7023:
7024: E d u s k u n n a 11 e.
7025:
7026: Rajavartiostossamme palvelevat vakinai- seen ammattiin, joka takaa heille eläke-edun
7027: sina miehinä mm. rajajääkärit. Näiden ny- ja jossa myös otetaan huomioon rajavartios-
7028: kyinen palkkaus ja muut edut on järjestetty tossa palvellut vuodet. Tällaista siirtymis-
7029: niin, että kun he ikänsä perusteella ovat pa- mahdollisuutta ei kuitenkaan likimainkaan
7030: kotetut eroamaan toimestaan, 50 vuotta täy- ole kaikilla rajajääkäreillä. Mainittakoon
7031: tettyään, heille maksetaan vain nk. eroraha vielä, että rajajääkäri toimii vastaavanlai-
7032: kertakaikkisena, mutta he eivät ole oikeutet- sessa tehtävässä kuin esim. tullimies, jolla on
7033: tuja kuin poikkeustapauksissa- esim. säälit- eläkeoikeus, mutta rajajääkärillä ei.
7034: tävissä olosuhteissa - jonkinlaiseen ylimää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7035: räiseen eläkkeeseen, jota saavat vain muuta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7036: mat harvat. Mainitun erorahan suuruus vomuksen,
7037: riippuu palvelusvuosista ja on sen korkein
7038: määrä nykyisin 12 vuoden palvelusajan pää- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
7039: tyttyä rajajääkäreille 220 000 mk ja yliraja- menpiteisiin, että eroamisiässä ole-
7040: jääkäreille 225 000 mk, joista summista vä- ville rajalääkäreille erorahan ase-
7041: hennetään maksutilaisuudessa vastaava vero. mesta myönnettäis~'in heidän vaki-
7042: Jotkut rajajääkäreistä ovat jo aikaisemmassa naista palkkaetuaan vastaava vakinai-
7043: vaiheessa onnistuneet siirtymään johonkin nen eläke.
7044: poliisin tai tullimiehen tai muuhun sellai-
7045: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
7046:
7047: R. Hallberg. Antti Kukkonen.
7048: Erkki Tuuli. Otto Muikku.
7049: Martti Salminen. Matti Miikki.
7050: Heikki Soininen.
7051: 124
7052:
7053: IV,50. - Toiv.al. N:o 30.
7054:
7055: L. Mattila ym.: Määrärahasta ilmailuviestiteknillisissä tehtä-
7056: vissä palvelevien toimihenkilöiden vakinaisten ja ylimää.
7057: räisten toimien perustamista varten.
7058:
7059: E d u s k u n n a 11 e.
7060:
7061: Ilmaiinliikenteessä viime vuosina tapahtu- taulun mukainen vuorolentoliikenne on mah-
7062: nut ja edelleen tapahtuva erittäin voimakas dollista vain erilaisia teleteknillisiä laitteita,
7063: kasvu on tehnyt tämän liikennemuodon yhä kuten radiomajakoita, ILS- ja SBA-sokko-
7064: merkityksellisemmäksi liikenneolojemme kehi- laskulaitteita, VHF-radioyhteyslaitteita, eri-
7065: tystä ajatellen. laisia langallisia teleyhteyksiä ym. hyväksi
7066: Lentoliikenteen kehitys on myös tuonut käyttäen, on luonnollista, että näiden lait-
7067: mukanaan joukon velvoitteita, joista kansain- teiden varman toimintakuntoisuuden ylläpi-
7068: välisiä velvoitteita on luonnollisesti pidettävä tämiseksi ja huoltamiseksi .eri lentoasemilla
7069: tärkeimpinä. Niinpä kansainvälisillä sopi- ja lentoreiteillä sekä viestiteknillisten lait-
7070: muksilla on aikataulunmukaista liikennettä teiden asennus- ja korjaustöiden suorittami-
7071: palveleville kentille määrätty sijoitettavaksi seksi tarvitaan välttämättä ilmaiinteknillisen
7072: lentoturvallisuutta palvelevia teleteknillisiä alan erikoislaadusta johtuen erittäin päte-
7073: laitteita. Tällaisia hankinta- ja huoltokustan- vää, pitkän pohja- ja erikoiskoulutuksen
7074: nuksiltaan kalliita ja arvokkaita laitteita omaavaa pysyväistä henkilökuntaa. Käsityk-
7075: onkin lentoliikennettämme palvelemaan viime semme mukaan olisi välttämätöntä, että vuo-
7076: vuosien aikana hankittu melkoisessa määrin. den 1958 tulo- ja menoarvioon otettaisiin
7077: Kuitenkin yhä kehittyvä siviili-ilmailumme riittävät määrärahat tällaisten vakinaisten
7078: joutuu lähivuosien aikana kehittämään ja ja ylimääräisten toimien perustamiseksi. Ai-
7079: hankkimaan lisää lentoturvallisuuteen täh- nakin olisi mielestämme välttämätöntä pe-
7080: täävää viestiteknillistä laitteistoa. rustaa jo ensi tilassa mm. seuraavat virat ja
7081: Voimakas kehitys edellämainitulla alalla on toimet:
7082: tehnyt välttämättömäksi hankkia, kehittää 1 .ensimmäinen teknikko 1 1., yp. (26 pl.),
7083: ja kouluttaa pätevää teknillistä henkilökun- 3 piiriteknikkoa (25 pl.), 4 ensimmäistä
7084: taa ko. laitteiden teknillistä käyttöä, hoitoa teknikkoa 1 1., ap. (24 pl.), 5 ensimmäistä
7085: ja huoltoa varten. Onkin todettava, että teknikkoa 2 1., yp. (23 pl.), 3 työnjohtajaa
7086: näihin tehtäviin on onnistuttu saamaan pä- (22 pl.), 6 ensimmäistä teknikkoa 2 1., ap.
7087: tevää henkilöstöä, joskin henkilökunta luku- (21 pl.), 1 teknikko 1 pl. (19 pl.) ja 1
7088: määräisesti on vielä riittämätön. Lisäksi on teknikko 2 pl. ( 18 pl.).
7089: todettava, että näiden tehtävien hoitoa var- Samalla voidaan tulo- ja menoarviosta
7090: ten ei vielä ole perustettu yhtään vakinaista poistaa näiden toimien hoitamiseen tarvit-
7091: virkaa tai tointa, huolimatta siitä, että jo tavat tilapäistoimiin varatut määrärahat.
7092: nyt voidaan olla täysin varmoja mainittujen Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
7093: tehtävien vakinaisesta luonteesta. Niin ikään kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7094: on todettava, että ylimääräisiäkään virkoja toivomuksen,
7095: ei ko. tehtävien hoitamiseksi ole koko siviili-
7096: ilmailumme piiriin perustettu kuin ainoas- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7097: taan kolme. Kun näin ollen koko muu il- siin ilmailuviestiteknillisissä tehtävissä
7098: mailuviestiteknillinen henkilöstö on vain tila- palvelevien toimihenkilöiden vakinais-
7099: päisessä virkasuhteessa tehtävien vakinaisesta ten ja ylimääräisten virkojen perusta-
7100: luonteesta ja vastuullisuudesta huolimatta, ei miseksi tarpeellisessa määrin ja ottaisi
7101: tällaista asiain tilaa voida pitää edes tyy- vuoden 1958 tulo- ja menoarvio-
7102: dyttävänä. esitykseen kyseisten virkojen edellyt-
7103: Kun lentoturvallisuus ja yleensä koko aika- tämän määrärahan.
7104: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
7105:
7106: Leo I. Mattila. Harras Kyttä. Aukusti Pasanen.
7107: Artturi Tienari. Kaarlo Kajatsalo. Armi Hosia.
7108: Juho Tenhiälä. Aare Leikola.
7109: 125
7110:
7111: IV,51. - Toiv.al. N:o 31.
7112:
7113:
7114:
7115:
7116: Raipala ym..: Eduskunnan budjettioikeuden huomioonottami-
7117: sesta.
7118:
7119:
7120: E d u s k u n n a ll e.
7121:
7122: Viime vuosien hallitukset ovat määrätietoi- nallisesta tärkeysjärjestyksestä jouduttu ar-
7123: sesti vähentäneet valtion tulo- ja menoar- veluttavassa määrin tinkimään, ja määrätyt
7124: viosta varsinaisia määrärahoja ja siirtäneet seudut maassamme joutuneet mm. kuljetus-
7125: ne erilaisille suurille työllisyys- ja työttö- olojen kehittämisessä ja kuivatustöiden suo-
7126: myysmäärärahamomenteille täten siirtäen rittamisessa lapsipuolen asemaan. Esimerk-
7127: myöskin vallan työkohteiden valinnassa edus- keinä voidaan mainita Keski-Suomi, Itä-Sa-
7128: kunnalta ja keskusvirastoilta itselleen ja lou- takunta ja monet muut seudut.
7129: katen siten karkeasti eduskunnan budjetti- Tämän järjestelmän vallitessa ovat työkoh-
7130: oikeutta. teet usein joutuneet olemaan keskeneräisinä
7131: Kuinka laajaa tämän vallansiirto on ollut, vuosikausia millään tavalla hyödyttämättä
7132: selviää, kun mainitaan esimerkkinä, että elinkeinoelämää siitä huolimatta, että yleisiä
7133: vuonna 1939 TVH: n käyttämistä varoista varoja on niihin kiinnitetty miljardittain.
7134: oli valtion tulo- ja menoarviossa varsinaisia Esimerkkinä mainittakoon, että vuonna 1955
7135: 77 % ja työttömyysmäärärahoja 23 %, oli työttömyystöinä tehtyjä maantietöitä kes-
7136: vuonna 1954 oli varsinaisia enää 7 % ja lo- keneräisinä 3 000 km ja tällä hetkellä työt-
7137: put työttömyys- ja työsiirtolamäärärahoja. tömyystöinä tehtyä valmista ratapengertä
7138: Samantapaisesti ovat asiat rautatielaitok- ilman kiskoja noin 150 km. Tällainen asiain-
7139: sen piirissä. Rautatielaitos on työllisyystöinä tila on kerta kaikkiaan tyrmistyttävä.
7140: joutunut teettämään töitä ylipäänsä vain syr- Eduskunnan budjettioikeuden palauttami-
7141: jäseuduilla, vaikka rintamaiden rautatiet seksi ja siten myös edellä selostettujen epä-
7142: surkeasti olisivat tarvinneet uusimistöitä, ku- kohtien poistamiselmi olisi hallituksen laadit-
7143: ten hidastetut aikataulut ja yhä suurenevat tava tulevat valtion tulo- ja menoarvioehdo-
7144: kiskonkatkeamisluvut osoittavat. Esimerk- tukset siten, että keskusvirastojen käytettä-
7145: kinä mainittakoon, että vuonna 1938 ei rau- vä·ksi asetetaan nykyistä huomattavasti enem-
7146: tateitä rakennettu lainkaan työttömyysmää- män varsinaisia määrärahoja, joita silloin
7147: rärahoilla, vuonna 1955 sitä vastoin rautatie- käytettäisiin valtakunnallista tärkeysjärjes-
7148: rakennusmäärärahoista oli 0.7 miljardia var- tystä silmällä pitäen ja keskeneräisiksi jää-
7149: sinaisia ja 1.4 miljardia työttömyysmäärä- neiden työttömyystöinä aloitettujen töiden
7150: rahoja. loppuunsaattamiseksi.
7151: Samansuuntaisesti ovat asiat kuivatusmää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7152: rärahojen suhteen ja monilla muillakin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7153: aloilla. Ei liene enää asiaa, jota hallitus ei muksen,
7154: panisi alkuun työttömyys- ja työllisyysva-
7155: roilla eduskunnan budjettioikeudesta piittaa- että hallitus pyrkisi vastaisuudessa
7156: matta. laatimaan valtion tulo- ja menoarvio-
7157: Kun työkohteet näin ollen on valittu yk- ehdotukset siten, että Eduskunta
7158: sinomaan asianomaisen seudun työttömyysti- voisi tähänastista yksityislwhtaisem-
7159: lannetta silmällä pitäen, on niiden valtakun- min määrätä valtion menoista.
7160: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
7161:
7162: Matti Raipala. Martti Salminen.
7163: Kalervo Saura. Erkki Tuuli.
7164: 126
7165:
7166: IV,52. - Toiv.al. N:o 32.
7167:
7168:
7169:
7170:
7171: Lahtela ym..: Määrärahojen tähänastista yksityiskohtaisem-
7172: masta erittelystä tulo- ja menoarvioesitystä laadittaessa.
7173:
7174:
7175: E d u s k u n n a 11 e.
7176:
7177: Niinkuin kansanedustajat tietävät, on val- tava töitä niinä vuodenaikoina, jolloin nii-
7178: tion tulo- ja menoarvion valmistaminen so- den suorittamisessa saadaan aikaan myöskin
7179: tien jälkeisenä aikana muodostunut hallituk- työntuloksia.
7180: sessa ja eduskunnassa sellaiseksi, että siihen Tunnettua on myöskin se, että sellaiset
7181: merkitään erilaisten valtion töiden suoritta- vähäiset työt, joita tehdään vain työttömyys-
7182: miseksi harvoissa tapauksissa varsinaiset rahoilla, käyttämättä niihin osoitettuja var-
7183: määrärahat, vaan varataan valtion töiden sinaisia rahoja, ovat keskeneräisinä vuodesta
7184: suorittamiseen tarvittavat määrärahat miltei toiseen, tuottamatta sitä tulosta, jota työn
7185: kaikki työttömyysmäärärahoiksi, eli nykyisin valmiiksi saamiselta on toivottu ja odotettu
7186: hienommalla nimellä sanotuiksi työllisyys- saatavan. Näihin monia vuosia kesken ra-
7187: määrärahoiksi, joita hallitus eduskuntaa kuu- kentamisen oleviin töihin käytetyt varat
7188: lematta voi käyttää mihin milloinkin mieli ovat hyödyttöminä monia vuosia ja aiheut-
7189: tekee ja joiden käytöstä eduskunta saa tie- tavat suuria korkotappioita yhteiskunnalle.
7190: don vasta jäljestä päin, vuoden tai kahden Töiden nopearuman valmistumisenkin kan-
7191: kuluttua. Tällainen tulo- ja menoarvion val- nalta olisi asiallista merkitä tulo- ja meno-
7192: mistaminen ei voi olla valtiosääntömme ja arvioon sellaisiin töihin varsinaiset määrära-
7193: tulo- ja menoarvion valmistaruisperiaatteiden hat, jotka on alettu työttömyysvaroilla ja
7194: mukainen, eikä se ole niidenkään kansalais- myöskin töihin, jotka on tarkoitus rakentaa
7195: ten etujen mukainen, joiden on työllä han- yleisen tarpeen vuoksi, ja varattava työttö-
7196: kittava toimeentulo itselleen ja perheelleen, myysvaroja vähemmän siltä varalta, jos jos-
7197: koska työtä saa vain sitten, kun on otettu sakin odottamaton työttömyys tulee niin
7198: työttömyyskortistoon ja odottanut useita suureksi, ettei sitä voida varsinaisilla mää-
7199: viikkoja, jopa kuukausia, milloin osoitetaan rärahoilla hoitaa.
7200: työpaikka. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
7201: Mainitunlaisella tulo- ja menoarvion teolla ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7202: aiheutetaan työttömyyttä ja joudutaan käyt- vomuksen,
7203: tämään monasti varoja töihin, joita ei ole
7204: ennakolta suunniteltu ja perusteellisesti val- että hallitus tulo- ja menoa?·vioesi-
7205: misteltu ja sellaisina vuodenaikoina, jolloin tystä valmistaessaan ottaisi siihen
7206: niiden suorittaminen tulee maksamaan työn- valtion töiden suorittamista varten
7207: tuloksiin nähden kohtuuttoman paljon. Pu- varsinaiset määrärahat kutakin sel-
7208: heena olevanlaisesta tulo- ja menoarvion val- laista työtä varten, joka on kesken-
7209: mistamisesta olisi luovuttava ja merkittävä eräinen ja joka 01t tarpeellista raken-
7210: . tulo- ja menoarvioon vuosittain määrärahoja taa, ja vähentäisi sitä tavaksi muodos-
7211: nimitettyihin töihin mahdollisimman paljon tunutta työttömyysvarojen käyttöä,
7212: ja työllisyysrahoja vähemmän sekä suoritet- joka nyt on käytännössä.
7213: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
7214:
7215: M. 0. Lahtela. Antti J. Rantamaa. Toivo Antila.
7216: Niilo Ryhtä. Viljami Kalliokoski.
7217: 127
7218:
7219: IV,53. - Toiv.al. N:o 33.
7220:
7221:
7222:
7223:
7224: Kajatsalo ym.: Toimenpiteistä valtionrautateiden hallinto-
7225: organisaation ja budjettikäytännön muuttamiseksi.
7226:
7227:
7228: Eduskunnalle..
7229:
7230: Valtionrautateitten hallinto-organisation rasitukseksi julkiselle. taloudelle, vaan että
7231: muuttaminen on ollut keskustelun alaisena ja rautateitä on pyrittävä hoitamaan itsekan-
7232: tutkittavana jo parinkymmenen vuoden ajan. nattavuusperiaatteen mukaisesti. Käytän-
7233: V. 1947 valtioneuvosto asetti toimikunnan nössä tämä merkitsee sitä, että rautateiden
7234: tutkimaan valtionrautateiden kannattavuu- käyttäjien on suoritettava niiden palveluk-
7235: teen vaikuttavia seikkoja sekä sen yhteydessä sista sellainen hinta, että rautateiden kustan-
7236: harkitsemaan rautateiden hallinto-organisa- nukset tulevat peitetyiksi. Siitä, miten tämä
7237: tion kehittämistä. Toimikunta sai mietintönsä kustannushinta määrätään, on aikojen ku-
7238: valmiiksi v. 1949. Sen johdannossa toimi- luessa esiintynyt erilaisia käsityksiä. Vanhan
7239: kunta kiinnitti huomiota niihin erilaisiin katsantokannan mukaan rautateitä oli pidet-
7240: tekijöihin, joista johtuen valtionrautatiet tävä julkisena omaisuutena, jonka käytöstä.
7241: eivät olleet voineet seurata kasvaneen liiken- kannettavan maksun tulisi vastata vain suo-
7242: nöimistarpeen vaatimaa kehitystä, lausuen ranaisia käyttömenoja. Uusi käsitys on kui-
7243: siinä mm. seuraavaa: tenkin taipunut yhä enemmän sille, kannalle,
7244: ,Valtionrautateillä on ollut ja on toistai- että rautatietkin on katsottava valtion varsi-
7245: seksi edelleenkin keskeinen asema kuljetus- naisiin liikeyrityksiin kuuluviksi, joten nii-
7246: toimen alalla maassamme. Ne muodostavat den hoidossa ja kustannuslaskennassa olisi
7247: liikennekoneistomme rungon, ja niiden toi- noudatettava yleisesti hyväksyttyjä liiketa-
7248: minnasta pääasiassa riippuu, minkälainen loudellisia periaatteita. Viimeksimainitun
7249: kuljetusteho maassa on. Kun kuljetus on mielipiteen yleistymistä on tukenut erikoi-
7250: elimellisenä osana kaikessa nykyajan yhteis- sesti se, että rautateiden asemassa on vii-
7251: kunnassa tapahtuvassa toiminnassa, on val- meksi kuluneina kahtena vuosikymmenenä
7252: tiovalta joutunut alunperin kiinnittämään tapahtunut oleellinen muutos. Rautatiet ovat
7253: erikoista huomiota rautateiden rakentamiseen menettäneet suurimma:ksi osaksi aikaisemman
7254: ja niiden hoitamiseen sekä käyttämään rau- monopoliasemansa maakuljetusten välittä-
7255: tateiden tarjoamia mahdollisuuksia hyväk- jänä ja ovat siten joutuneet soveltamaan lii-
7256: seen ohjatessaan aineellisen ja henkisen elä- kenteensä säilyttämiseksi samoja menettely-
7257: män kehitystä. Rautateitä rakennettaessa tapoja kuin niiden kanssa kilpailevat yksi-
7258: eivät siten puhtaat ansaintinäkökohdat ole tyiset liikenneyritykset. Tosin kehitys meillä
7259: olleet niinkään määräävinä kuin rautateiden ei vielä ole niin pitkällä kuin eräissä muissa
7260: välillisesti tuottama hyöty, mille on tunnus- maissa, joissa autoliikenne voimakkaasti kil-
7261: tettu koko maan kannalta suuri merkitys. pailee rautateiden kanssa ei ainoastaan hen-
7262: Rautateitä on tästä syystä pidettävä suuressa kilöliikenteessä vaan myöskin tavaraliiken-
7263: määrin yleishyödyllisenä laitoksena: uusien teessä ja joissa kilpailu on johtanut siihen,
7264: raaka-ainelähteiden saattajana tuotannon että rautateiden on itse täytynyt ryhtyä
7265: piiriin sekä tuotannon ja yhteiskunnallisen autoliikenteen harjoittajakAi sellaisilla rei-
7266: toiminnan elvyttäjänä. teillä, joilla auto on osoittautunut liikenne-
7267: Edelläesitetyistä näkökohdista riippumatta tarpeen tyydyttäjänä rautateitä edullisem-
7268: on valtiovalta rautateiden taloudenpidossa maksi. Meillä autoliikenteen kilpailu on vii-
7269: kuitenkin jo alun alkaen omaksunut sen kan- me vuosiin saakka kohdistunut vain henkilö-
7270: nan, ettei rautateiden käyttö saa muodostua liikenteeseen, mutta selviä merkkejä on kui-
7271: 128 IV,53. - Valtionrautateiden hallinto-organisaatio.
7272:
7273:
7274: tenkin jo olemassa siitä, että kilpailu tavara- teuttamista viivyttämään siksi, kunnes asia
7275: liikenteessäkin on viriämässä. Mikäli tämä on tullut menoarvion yhteydessä käsitellyksi,
7276: kilpailu pääsee vapaasti kehittymään rauta- jolloin otollisin tilaisuus jo on saatettu me-
7277: teiden voimatta joustavasti ryhtyä omalta nettää. Mahdollisuudet kehityksen vaatimiin
7278: osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin, tulee se uudistuksiin, y'ksinpä säännönmukaisiin kor-
7279: saattamaan rautatielaitoksemme varsin vai- jauksiinkin, riippuvat samaten valtion meno-
7280: keaan tilanteeseen. Rautateittemme mahdolli- arvion kautta saatavista varoista."
7281: suuksia kilpailun kannalta arvosteltaessa on Tutkimustensa tuloksena toimikunta yksi-
7282: nimittäin otettava huomioon, että ne ovat mielisesti ehdotti, että valtionrautatiet muu-
7283: jääneet niin teknilliseltä tasoltaan kuin orga- tettaisiin rahaston pohjalla toimivaksi yhty-
7284: nisatioltaankin pahasti kehityksestä jälkeen. mäksi, joka organisatioltaan nykyistä jousta-
7285: Syynä tähän ei ole ollut yksistään sota-ajan vampana takaisi paremmat mahdollisuudet
7286: aiheuttama taantumus, vaan myös sotaa edel- rautateiden kehittämiseksi. Mietinnön tar-
7287: täneinä vuosina harjoitettu säästäväisyyspoli- koittamiin muutoksiin ei valtiovallan taholta
7288: tiikka. kuitenkaan vieläkään ole ryhdytty, vaikka
7289: Huomioonottaen muualla todettavan kehi- tiettävästi itse ehdotusta vastaan ei ole ollut
7290: tyksen sekä uusien liikennemuotojen teknil- suuremmassa määrässä muistuttamista. Ku-
7291: liset ja taloudelliset kilpailuedellytykset on luneina kahdeksana vuotena mietinnön ilmes-
7292: pidettävä välttämättömänä, että rautateiden tymisen jälkeenkin rautatiet ovat saaneet
7293: organisatio meillä jo hyvissä ajoin kehitetään käydä samaa toivotonta taistelua toisaalta
7294: sellaiseksi, että rautatiet joustavasti kykeni- hallinnollista virastokankeutta ja toisaalta
7295: sivät sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja ulkopuolista, yhä lisääntynyttä kilpailua vas-
7296: pystyisivät tarjoamaan kilpailukykyisiä pal- taan. Voidaksemme saada valtionrautatiet te-
7297: veluksia mahdollisimman halpaan hintaan hokkaasti palvelemaan kehittyvää teollisuut-
7298: sekä saattaisivat samalla liiketaloudellisesti tamme ja koko kansantalouttamme olisi no-
7299: kannattavana laitoksena kehittää toimin- peasti luotava mahdollisuudet tämän laitok-
7300: taansa palvellakseen yhteiskuntaa parhaalla sen sisäiselle kehittämiselle.
7301: mahdollisella tavalla. Edellä olevaan ja em. mietintöön viitaten
7302: Yrityksen liiketaloudellinen hoito edellyt- esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
7303: tää ennen kaikkea, että sen vastuunalaiselle täväksi toivomuksen,
7304: johdolle sälytetään liikemiesmäinen toimin-
7305: nan vapaus. Tässä kohden rautateiden ny- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7306: kyinen virastohallinto ei vastaa liikelaitoksen toimenpiteisiin valtionrautateitten hal-
7307: hallinnolle asetettavia vaatimuksia. Virasto- linto-organisaation ja sen budjetti-
7308: hallinnosta johtuu, että rautateiden menot käytännön muuttamiseksi siten, että
7309: kytkeytyvät kiinteästi valtion yleiseen tulo- rautatiet tulisivat kykeneviksi ny-
7310: ja menoarvioon. Rautateiden johdolla ei ole kyistä par.emmin ja joustavammin
7311: juuri mitään mahdollisuuksia harjoittaa lii- palvelemaan maamme taloudellisen ke-
7312: ketaloudellisiin laskelmiin perustuvaa sijoi- hityksen vaatimaa kuljetustarvetta
7313: tustoimintaa, koska ratkaisu viime :kädessä sekä sovelluttamaan toimintansa pa-
7314: riippuu siitä, miten paljon varoja menoar- remman liiketaloudellisen tuloksen
7315: viossa voidaan tarkoitukseen kulloinkin osoit- saavuttamiseksi.
7316: taa tai ainakin joudutaan suunnitelmien to-
7317: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
7318:
7319: Kaarlo Kajatsalo. Artturi Tienari.
7320: Juho Tenhiälä. Harras Kyttä.
7321: Armas Leinonen.
7322: 129
7323:
7324: IV,54. - Toiv.al. N:o 3~.
7325:
7326:
7327:
7328:
7329: L. Mattila. ym..: Toimenpiteistä viiden päivän työviikkoo-n
7330: siirtymiseksi valtion virastoissa.
7331:
7332:
7333: E d u s k u n n a 11 e.
7334:
7335: Työaika valtion virastoissa kesäkuun 1 torstaihin olisi kello 8,30-16 ja perjantai-
7336: päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana sin kello 8,30-15,30. Tällöin koko lauantai
7337: on määrätty olemaan kello 8,30-15, sekä jäisi viranhaitijoille vapaaksi heidän viikoit-
7338: lauantaisin ja pyhäpäivien aattona kello taisen työtuntimääränsä silti pysyessä enti-
7339: 8,30-13. Muun osan. vuodesta on työailm sellään.
7340: kello 8,30-16 ja lauantaisin kaksi tuntia Yleisesti on tunnettua se, että Amerikan
7341: lyhyempi. Yhdysvalloissa on ns. viiden päivän työ-
7342: Työaika on siis kesäaikana järjestetty si- viikko käytössä ympäri vuoden. Kehitys on
7343: ten, että työtuntimäärä vähenee kuudella myös useissa Euroopan maissa - mm. Sak-
7344: tunnilla työntekijää kohti viikossa. Tämä sassa ja Ruotsissa- viemässä samaan suun-
7345: Suomen lyhyestä kesästä johtuva ja viran- taan. Meidänkin maassamme ovat useat yksi-
7346: haltijoiden virkistyksen kannalta hyvin tar- tyiset työnantajat ottaneet kesäaikana käy-
7347: peellinen järjestely ei kuitenkaan nykyisel- täntöön viiden päivän työviikon, koska se
7348: lään ole valtion eikä viranhaltijoiden kan- tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden paljon
7349: nalta paras mahdollinen. perusteellisempaan virkistykseen viikonlopun
7350: Tutkimuksissa on todettu, että työajan ly- aikana kuin kuuden päivän työviikko. On
7351: heneminen kovin lyhyiksi jaksoiksi vähentää myös huomattava se sosiaaliselta kannalta
7352: huomattavasti työtehoa. Näin on nyt epäi- tärkeä näkökohta, että viiden päivän työ-
7353: lemättä asia kesäaikana, kun iltapäivän työ- viikko antaa perheellisille viranhaitijoille ti-
7354: aika virastoissa useimpien työntekijöiden laisuuden viettää kahden päivän viikonlopun
7355: kohdalla- tunnin pituisen aamiaistauon jäl- kokonaan perheensä parissa.
7356: keen - jää kahden, jopa vain puolentoista Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7357: tunnin pituiseksi. Työtuntien vähentäminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7358: kesäaikana päivittäistä työaikaa lyhentämällä muksen,
7359: ei siten varmaankaan ole paras mahdollinen
7360: järjestely työtehon ~annalta. Sensijaan työ- että hallitus toimeenpanisi tutki..
7361: ajan järjestäminen siten, että lauantait oli- muksen siitä, missä laajuudessa val-
7362: sivat viranhaitijoille kokonaan vapaita, olisi tion virastot voisivat kesäaikana siir-
7363: sekä työtehon että myös viranhaltijoiden vir- tyä ns. viiden päivän työviikkoon vii-
7364: kistyksen kannalta edullisempi järjestely. koittaista työtuntimäärää vähentä-
7365: Lauantain menetetty työaika - neljä ja mättä, sekä ryhtyisi toimenpiteisiin
7366: puoli tuntia - lisättäisiin muiden arkipäi- mainitunlaisen järjestelyn käytäntöön-
7367: vien kesäajaksi lyhennettyyn työaikaan esi- ottamiseksi.
7368: merkiksi siten, että työaika maanantaista
7369: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
7370:
7371: Leo I. Mattila.. Ka.a.rlo Ka.jatsalo.
7372: Harras Kyttä. Anni Hosia.
7373:
7374:
7375:
7376: 17 E 168/57
7377: 130
7378:
7379: IV,55.- Toiv.al. N:o 35.
7380:
7381:
7382:
7383:
7384: Haapanen ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoar-
7385: vioon Someron virastotalon suunnittelu- ja rakennustöiden
7386: aloittamiseksi.
7387:
7388:
7389: E d u s k u n n a 11 e.
7390:
7391: Somerolla toimivat useat valtion virastot määrärahoja osoittaessaan jättäneet Hämeen
7392: hajallaan, ahtaissa ja puutteellisissa olosuh- ja erikoisesti Lounais-Hämeen lapsipuolen
7393: teissa. Näin ollen olisi paikkakunnalle kii- asemaan. Tämä on osittain ollut syynä sii-
7394: reellisesti aikaansaatava virastotalo, johon hen, että työttömyys on eräissä Lounais-Hä-
7395: sijoitettaisiin posti, verotoimisto, käräjäsali meen kunnissa, kuten Somerollakin, muodos-
7396: ja nimismiehen virka-asunto. Tarkoitusta tunut erittäin vaikeaksi. Hallituksen laimin-
7397: varten on Someron kunta lahjoittanut kun- lyöntejä edes vähäiseltä osaltaan korjaisi se,
7398: nan keskustasta arvokkaan ja tarkoitukseen että Someron virastotalon suunnittelu- ja
7399: hyvin sopivan tontin. Valtion puolesta on rakennustyöt pantaisiin kiireellisesti alulle.
7400: tontti vastaanotettu ja samalla hyväksytty Töiden aloittamiseksi pitäisi osoittaa vähin-
7401: lahjoitukseen sisältyvä ehto, että mainittu tään 10 milj. markkaa, ja jos työttömyys-
7402: virastotalo rakennetaan 5 vuoden aikana. tilanne kunnassa tulee erittäin vaikeaksi,
7403: Lahjoituskirjan allekirjoittamisesta on jo ku- olisi hallituksella sen lisäksi mahdollisuus
7404: lunut lähes 3 vuotta, joten rakennuksen käyttää tarkoitukseen työttömyysmäärära-
7405: suunnitteluun ja rakennustöiden aloittami- hoja.
7406: seen pitäisi kiireellisesti ryhtyä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7407: Rakennustöiden kiireellistä aloittamista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7408: puoltaa, paitsi valtion antama sitoumus ja
7409: valtion virastojen puutteelliset olosuhteet, että hallitus antaisi Eduskunnalle
7410: myös se, että Somerolla vallitsee talvisin mel- esityksen 10 miljoonan markan määrä-
7411: koinen työttömyys. Erityisen ankarasti tämä rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
7412: työttömyys on kohdistunut rakennustyö- 1957 tulo- ja menoarvioon Someron
7413: väkeen. virastotalon suunnittelu- ja rakennus-
7414: Viimeaikaiset hallitukset ovat valtion työ- töiden aloittamiseksi.
7415: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
7416:
7417: Kaino Haapanen. Lauri Laine.
7418: Eino Kilpi. Eino Raunio.
7419: 131
7420:
7421: IV,ö6. - Toiv.al. N: o 36.
7422:
7423:
7424:
7425:
7426: Ahonen yni.: Valtion vimstotalon rakentamisesta Viita-
7427: saarelle.
7428:
7429:
7430: E d u s k u n n a 11 e.
7431:
7432: Viime vuosina on kiinnitetty ansaittua huo- talo olisi Viitasaarelle mahdollisimman pikai-
7433: miota valtion ns. virastotalojen rakentami- sesti rakennettava, koska huoneistojen vuok-
7434: seen eri puolille maata. Toimenpide onkin raaminen mainituille virastoille on ollut vai-
7435: oikeaan osunut, kun valtion eri virastoja kes- keata. Viitasaaren kunta on lupautunut luo-
7436: kitetään samaan rakennukseen. Tämänluon- vuttamaan ilmaiseksi sopivan tontin kirkon-
7437: toisen valtion virastotalon tarve on myöskin kylän keskustasta valtion viranomaisten so-
7438: suuri pohjoisella osalla Keski-Suomea. Sijoi- pivaksi katsomaita paikalta.
7439: tuspaikkana olisi silloin luonnollisesti Viita- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
7440: saari. Viitasaarella mainittuun taloon voi- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7441: taisiin sopivasti sijoittaa esim. posti- ja len- muksen,
7442: nätintoimisto, puhelintoimipaikka, valtionve-
7443: rotoimisto, poliisivankila ym. poliisitoimen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7444: tilat ja tiemestarin toimisto. Viitasaaren valtion virastotalon rakentamiseksi
7445: kunnanhallitus mm. on käsitellyt virastota- V iitasaarelle.
7446: lon asiaa ja päätynyt siihen, että tällainen
7447: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
7448:
7449: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
7450: 182
7451:
7452: IV,ö7. - Toiv.al. N:o 37.
7453:
7454:
7455:
7456:
7457: Ryhtä.: Valtion virastotalon rakentamisesta Kuusamoon.
7458:
7459:
7460: E d u s k u n n a 11 e.
7461:
7462: Kuusamon kirkonkylä, joka sotien aikana miehille asuntoja ja lrun kunnalla on myös-
7463: tuli kokonaan tuhotuksi, on nyt sodan jäl- kin itsellä varsin suuri rakennusohjelma lä-
7464: keisenä aikana noussut ja kasvanut varsin hivuosina toteutettavana, niin sen vuoksi
7465: huomattavassa määrässä. Kirkonkylän asu- olisi pikaisesti ryhdyttävä suunnittelemaan
7466: kasluku on jo 4 000 henkilöä, joten väenli- valtion virastotalon rakentamista Kuusamon
7467: säys on ollut viime vuosina varsin tuntuva. kirkonkylään. Tähän virastotaloon olisi saa-
7468: Rakennustoiminta on ollut täällä hyvin vil- tava edellä mainittujen virka-asuntojen li-
7469: kasta, mutta siitä huolimatta on jatkuvasti säksi myöskin nimismiehen toimistotilat, tuo-
7470: puutetta asunnoista ja erittäinkin on virka- miokunnan tuomarin toimisto ja arkistotilat,
7471: miesperheitten asuntokysymys ollut varsin piirieläinlääkärin vastaanottohuoneet sekä
7472: vaikeasti hoidettavissa. Kuusamon kirkolla tarpeelliset toimistotilat maanmittausinsinöö-
7473: tarvittaisiin pikaisesti virka-asunto tuomio- rin toimistoa varten.
7474: kunnan tuomarille, nimismiehelle, piirieläin- Edellä olevan perusteella ehdotankin edus-
7475: lääkärille, maanmittaushallituksen Kuusamon kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
7476: piirin maanmittausinsinöörille ja maanvilje-
7477: lysinsinööripiirin Kuusamon konttorin maan- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7478: viljelysinsinöörille. Kun yksityisen rakennus- toimenpiteisiin valtion virastotalon ra-
7479: toiminnan kautta ei voida saada näille virka- kentamiseksi Kuusamon kirkonkylään.
7480: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
7481:
7482: Niilo Ryhtä.
7483: 138
7484:
7485: IV,58. - Toiv.al. N: o 88.
7486:
7487:
7488:
7489:
7490: Enne ym.: Esityksen antamisesta liikepankkien ja vakuutus-
7491: yhtiöiden ottamisesta valtion hallintaan.
7492:
7493:
7494: E d u s k u n n a 11 e.
7495:
7496: Tuotantotoiminnassa maassamme on sotien Edellämainitusta uusinvestointien 37 mrd.
7497: jälkeen tapahtunut huomattavia rakenteelli- markan määrästä tapahtui luottorahoituk-
7498: sia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet suu- sella 66.8 % eli 25 mrd. mk, osakeantirahoi-
7499: resti kansalaisten elämään ja nimenomaan tuksella 5.8 % eli 2 mrd. mk ja yritysten
7500: heidän toimeentulomahdollisuuksiinsa. Maa- itserahoituksella 27.4% eli 10 mrd. mk.
7501: taloudesta vapautuu toiselta puolen koneel- Luottorahoitus muodostaa siis 2/3 investoin-
7502: listamisen ja toiselta puolen maatilakoon tien määrästä.
7503: pienuuden takia jatkuvasti työvoimaa, jonka Varsinaisen teollisuuden (ilman voima- ja
7504: on pakko hakeutua muihin ammatteihin, lä- sähkölaitoksia) luottorahoituksesta tulee val-
7505: hinnä teollisuuteen. Teollisen toiminnan tion hallussa olevien rahalaitosten osalle
7506: yksipuolisuudesta, rationalisoinnista ja inves- 19.8 % ja muiden rahalaitosten osalle 80.2 %.
7507: tointien suunnitelmattomuudesta sekä ulko- Yksinomaan liikepankkien ja vakuutuslaitos-
7508: maankaupan virheellisestä suuntauksesta ten osuus on 72% teollisuuden rahoituk-
7509: johtuen ei teollisuus kykene antamaan työ- sesta eli siis täysin ratkaiseva.
7510: tilaisuuksia tarpeeksi nykyisellekään työläis- Eri maissa suoritettujen tutkimusten mu-
7511: määrälle, vaan työttömyys on muodostunut kaan tarvitaan teollisuudessa välitöntä,
7512: ympärivuotiseksi ilmiöksi. Tilanne tulee uutta työtilaisuutta kohti n. 1.5-3 milj.
7513: vielä paheneroaan tässä suhteessa kun ns. markan pääomasijoitus. Teollisuuden kehit-
7514: suuret ikäluokat tulevat työmarkkinoille tyessä pääomantarve lisääntyy. Jos ar-
7515: tarjoamaan työvoimaansa. Erikoisen vaikea vioimme kuten teollistamiskomitea, että Suo-
7516: on jo nyt tilanne Pohjois- ja Itä-Suomessa, messa on lähivuosina saatava vuosittain n.
7517: jossa köyhempi väestö elää täydessä turvat- 10 OOO:lle ihmiselle uusi välitön työpaikka,
7518: tomuuden tilassa. niin merkitsee se n. 20 mrd. markan lisäin-
7519: Eräiltä tahoilta on esitetty usein aivan vestointia vuosittain. Jo olemassa olevan
7520: mielikuvituksellisia ja demagogisia esityksiä teollisuuden kehittämiseen ja uuden raken-
7521: näiden nälkämaiden teollistamiseksi ja täten tamiseen tarvitaan siis vuosittain n. 80-90
7522: väestön hädänalaista asemaa hyväksi käyt- mrd: n pääomasijoitukset.
7523: täen yritetään saada kannatusta väestön Tällaisten investointien suunnitelmallinen
7524: etujen vastaisille poliittisille pyrkimyksille. ohjaus on nykyisellään mahdotonta. Kai-
7525: Suunnitelmissa tavallisesti sivuutetaan asian kille on tunnettu se tosiasia, että teolli-
7526: tärkein puoli. suusyrityksen sijoituksessa, sen laajentami-
7527: Nykyisen teollisuuden kehittämisessä ja sessa ja rationalisoinnissa ei kapitalistisessa
7528: uuden luomisessa näyttelee ratkaisevaa osaa tuotantojärjestelmässä pidetä ratkaisevana
7529: rahoitus. Koko tuotannollisen ja liiketoi- sen hyödyllisyyttä yhteiskunnan kokonais·
7530: minnan sekä valtion ja kuntain liiketoimin- eduille, vaan tarkoituksena on mahdollisim-
7531: nan bruttoinvestoinnit olivat v. 1951 n. 229 man runsaan ja nopean voiton saanti yri-
7532: mrd. mk ja ilman korjaus- ja kunnos- tyksen omistajille. Kun meillä Suomessa
7533: sapitokustannuksia 169 mrd. mk. Teol- pankki- ja teollisuuspääomat ovat kietoutu-
7534: lisuuden osalta vastaavat luvut olivat n. 58 neet yhteen, seuraa tästä se, että myös yksi-
7535: mrd. mk ja n. 37 mrd. mk, josta valtion tyisten rahalaitosten luotonanto seuraa näitä
7536: hallinnassa olevien osakeyhtiöiden investoin- yksityisen voiton tavoittelun linjoja.
7537: nit olivat 7.6 %. Investointitoiminnan suunnitelmallista oh-
7538: 134 IV,58. - Liikepankit ja vakuutusyhtiöt.
7539:
7540:
7541: jausta varten onkin välttämätöntä, että val- järjestöissä tullut yhä vallitsevammaksi kä-
7542: tion määräysvaltaa tässä suhteessa ratkaise- sitys, että liikepankit ja vakuutuslaitokset
7543: vasti laajennetaan. Lähinnä tällöin tulee olisi otettava valtion hallintaan.
7544: kysymykseen liikepankkien ja vakuutuslai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7545: tosten luotonannon suunnitelmallinen ohjaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7546: minen. Kokemus osoittaa, että valtiovallan
7547: tätä tarkoittavilla ohjeilla ei ole saatu toi- että hallitus jättäisi pikaisesti Edus-
7548: Yottua tulosta mainittujen laitosten yksityis- kunnalle lakiesityksen liikepankkien
7549: omistuksen vuoksi. Sen vuoksi onkin kansan ja vakuutusyhtiöiden ottamisesta val-
7550: keskuudessa ja työntekijäin suurissa joukko- tion hallintaan.
7551: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
7552:
7553: Y. Enne. Nestori Nurminen.
7554: Matti Koivunen. Toivo Niiranen.
7555: Rainer Virtanen. Eino Roine.
7556: Eino Tainio. Niilo Nieminen.
7557: Paavo Aitio. Martti Leskinen.
7558: Toivo Kujala. J. Mustonen.
7559: Pertti Rapio. Hertta Kuusinen.
7560: 135
7561:
7562: IV,IS9. - Toiv.al. N:o 39.
7563:
7564:
7565:
7566:
7567: Junnila: Toimenpiteistä ns. valtionyhtiöiden osakaspiirin
7568: laajentamiseksi.
7569:
7570:
7571: E d u s k u n n a ll e.
7572:
7573: Taloudellisesti ja poliittisesti edistyneim- maan, on lähes 40 000 osakkeenomistajaa, ja
7574: missä läntisissä maissa on viime aikoina yhä Rauma-Repola Osakeyhtiöllä n. 24 000. Maan-
7575: selvempänä esiintynyt sekä tietoista, poliit- viljelijöiden itsensä huomattavassa määrin
7576: tista pyrkimystä että tosiasiallista kehitystä omistamalla Länsi-Suomen Sokeritehdas Osa-
7577: ns. kansankapitalismiin, ts. omistuksen ja keyhtiöllä on niin ikään n. 16 000-17 000
7578: nimenomaisesti osakkeenomistuksen leviämi- osakkeenomistajaa. Monien muidenkin teolli-
7579: seen mahdollisimman syvälle ja laajalle kaik- suusyhtiöiden osakkeenomistus on paljon laa-
7580: kiin kansankerroksiin, eikä vähimmin osake- jemmalla pohjalla kuin yleisesti kuvitellaan.
7581: yhtiömuotoisten yritysten omien työläisten Osakkeenomistuksen leviämistä on kuiten-
7582: ja toimihenkilöiden piiriin. kin haitannut mm. korkea verotus ja mm.
7583: Meillä Suomessa on eräillä aloilla kaikessa tästä johtunut osakkeiden suhteellisen heikko
7584: hiljaisuudessa tapahtunut jopa yllättävän tuotto. Tietty konservatiivisuus säästövaro-
7585: pitkällekin samansuuntaista kehitystä. Tämä jen sijoittamistavassa on myös ollut myötä-
7586: koskee erityisesti maamme liikepankkeja, joi- vaikuttamassa siihen, että osakkeenomistus ei
7587: den osakkeiden omistus on jakaantunut erit- ole kaikilla aloilla tullut yhtä populääriksi
7588: täin demokraattisesti, ei vähimmin sentäh- kuin pankkiosakkeiden kohdalla on asian-
7589: den, että niiden tallettajilla on ollut oikeus laita.
7590: osallistua osakkeiden merkitsemiseen pank- Eräänä syynä siihen, että ,kansankapita-
7591: kien uusien osakeantien yhteydessä. Kah- listinen" linja nimenomaan meidän teolli-
7592: dessa suurimmassa liikepankissamme on kmn- suusyritystemme osakkeenomistuksessa ei ole
7593: massakin likimain 100 000 osakkeenomistajaa, levinnyt niin pitkälle kuin olisi suotavaa, on
7594: ja pienemmissäkin kymmeniätuhansia. To- aivan ilmeisesti myös se, että teollisuutemme
7595: dettakoon vertailun vuoksi, että Ruotsin suu- laajentuminen on viime vuosina tapahtunut
7596: rimmassa liikepankissa on tätä nykyä n. monestakin syystä voimakkaimmin sellaisten
7597: 52 000 osakkeenomistajaa. Yhdysvaltain suu- teollisuusyritysten puitteissa, joissa osake-
7598: rimmalla teollisella yrityksellä, General kannan omistaa joko yksinomaisesti tai pää-
7599: Motors-yhtymällä, lienee n. 565 000 osakkeen- asiallisesti valtio tai erinäiset valtion laitok-
7600: omistajaa. Se on erittäin suuri luku, mutta set. Nämä ns. valtionyhtiöt eivät todellisuu-
7601: kun ottaa huomioon, että Yhdysvaltain asu- desa suinkaan edusta demokraattista, vaan
7602: kasluku on n. 40 kertaa niin suuri kuin Suo- byrokraattista ja samalla epäpersoonallista
7603: men, liikepankkiemme osakkeenomistuksen omistuksen muotoa.
7604: demokraattisuus käy näiden vertailevien lu- Valtion omistus saattaa meidän pääomista
7605: kujen valossa entistäkin silmiinpistävärumin köyhässä maassamme olla teollistaruisproses-
7606: ilmi. sin jouduttamiseksi jonkinlaisena välivai-
7607: Eräillä viime vuosina perustetuilla tai heena eräissä tapauksissa paikallaan. Mutta
7608: uudelleen muodostetuilla, teollisuuden alalla pysyväistä ja alati laajenevaa järjestelmää
7609: toimivilla osakeyhtiöillämme on myös varsin ei tällaiselle byrokraattiselle omistuspohjalle
7610: suuri osakkeenomistajalmnta. Siten Metsä- perustuvista laitoksista ole syytä luoda. Olisi
7611: liiton Selluloosa Osakeyhtiöllä, jonka osak- päinvastoin ryhdyttävä harkitsemaan valtion
7612: keenmerkintä suoritettiin yksityisten maan- omistamien osakeyhtiömuotoisten yritysten
7613: viljelijä-metsänomistajain piirissä kautta omistuksen levittämistä mahdollisimman laa-
7614: 136 IV,59. - Va.ltionyhtiöiden osa.ka.spiiri.
7615:
7616:
7617: joihin käsiin, ennen kaikkea asianomaisten menpiteellä saattaisi olla myös valtiontalou-
7618: yhtiöiden oman työntekijä- ja toimenhaltija- den nykyistä ahdinkotilaa jossakin määrin
7619: kunnan keskuuteen. keventävä vaikutus.
7620: Valtion yritykset ovat nykyisin tosiasialli- Edellä olevan perusteella esitetään edus-
7621: sesti tietyissä suhteissa etuoikeutetussa ase- kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
7622: massa samoilla aloilla toimiviin yksityisten
7623: omistamiin yhtiöihin verrattuna. Niiden että hallitus, esimerkiksi asettamalla
7624: omistuksen hajoittaminen yksityisiin käsiin sitä varten komitean tai muulla ta-
7625: olisi ilmeisesti omansa edistämään tasaverois- voin, kiireellisesti selvityttäisi, mitä
7626: ten edellytysten palauttamista eri yritysten periaatteita noudattaen ja minkälaisin
7627: toiminnalle. Kysymyksessä olevien yritysten perustein ns. valtionyhtiöiden osak-
7628: henkilökunnan mukaantulo yhtiöihinsä osak- keenomistusta voitaisiin ryhtyä hajoit-
7629: keenomistajiksi loisi entistä kiinteämmät ja tamaan laajempiin käsiin, lähinnä
7630: läheisemmät suhteet yrityksen ja sen työväen asianoma.isten yhtiöiden omien työn-
7631: ja toimenhaltijakunnan välille. Teollisuus- tekijöiden ja toimenhaltijain omistuk-
7632: osakkeiden leviäminen tällä tapaa nykyistä seen, mutta mahdollisesti myös niiden
7633: laajempiin piireihin olisi omansa lisäämään veronmaksajapiirien käsiin, joiden
7634: ymmärtämystä osakeyhtiömuotoista yrittäjä- kustannuksella valtion yritysten toi-
7635: toimintaa ja sen vaikeuksia kohtaan. Var- mintaa on laajennettu, sekä ryhtyisi
7636: sinkin jos osakkeiden myynti ulotettaisiin tällaisen selvityksen valmistuttua toi-
7637: asianomaisten yritysten oman toimihenkilö- menpiteisiin ao. osakkeiden myynnin
7638: kunnan lisäksi laajempiinkin piireihin, toi- käytännölliseksi järjestämiseksi.
7639: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
7640:
7641: T. Junnila.
7642: 137
7643:
7644: IV,60. - Toiv.al. N: o 40.
7645:
7646:
7647:
7648:
7649: Tenhiälä ym..: Asetuksen antamisesta valtionenemmistöisten
7650: osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta annetu11. lain so-
7651: veltamisesta.
7652:
7653:
7654: E d u s k u n n a II e.
7655:
7656: V altionenemmistöisten osakeyhtiöiden toi- nen vuotta. Nykyään on ainakin eräisiin osa-
7657: minnan tarkastuksesta 23. 12. 1947 annetun keyhtiöihin nähden jouduttu soveltamaan sel-
7658: lain 1 § :n mukaan valtiontalouden tarkoo- laistakin menettelyä, että vuositilintarkasta-
7659: tusvirastolla on oikeus valvoa ja tarkastaa jien lisäksi on yhtiöön määrätty erityiset
7660: sellaisen osakeyhtiön toimintaa, jonka osak- tarkkailijat valvomaan yhtiön toimintaa. Jos
7661: keista valtio omistaa enemmän kuin puolet, kuitenkin tehostettaisiin tarkastusviraston
7662: ja sama koskee myös osakeyhtiötä, jonka suorittamaa revisiotoimintaa, jonka puheena
7663: osakkeista tässä tarkoitetut osakeyhtiöt tai olevan lain 2 § : n mukaan tulisi erityisesti
7664: ne ja valtio omistavat yhteensä enemmän kohdistua osakeyhtiön varojen käytön ja si-
7665: kuin puolet. joitusten tarkoituksenmukaisuuteen, eivät
7666: Lähinnä tarkastusviraston riittämättömän mitkään tilapäisiksi katsottavat valvontatoi-
7667: työvoiman takia on sanottujen osakeyhtiöi- menpiteet olisi lainkaan tarpeellisia.
7668: den taloudenhoito ja tilinpito jäänyt käy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7669: tännöllisesti katsoen kokonaan tarkastusvi- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväkBi toi-
7670: raston taholta suoritettavan revisiotoiminnan vomuksen,
7671: ulkopuolelle. Tämän ohella on edellä maini-
7672: tun lain tarkoittamaan tarkastustoimintaan että hallitus kiireellisesti antaisi ase-
7673: vaikuttanut ehkäisevästi myös se seikka, ettei tuksen, joka sisältäisi tarkempia mää-
7674: lain 4 § :ssä mainittua asetusta, joka sisäl- räyksiä valtionenemmistöisten osake-
7675: täisi tarkempia määräyksiä lain soveltami- yhtiöiden toiminnan tarkastuksesta 23.
7676: seksi, ole vieläkään annettu, vaikka lain voi- 12. 1947 annetun lain soveltamiseksi.
7677: maantulosta tulee pian kuluneeksi kymme-
7678: Helsingii!Bä 7 päivänä helmikuuta 1957.
7679:
7680: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari. T. Junnila.
7681: Aare Leikola. Nestori Kaasalainen. Kalervo Saura.
7682: Kaarlo Kajatsalo. Leo Kåppölä. Johannes Wirtanen.
7683: Armas Leinonen.
7684: Aukusti Pasanen.
7685:
7686:
7687:
7688:
7689: 18 E 168/51
7690: 138
7691:
7692: IV,61.- Toiv.al. N:o 41.
7693:
7694:
7695:
7696:
7697: Pohjala ym.: Toimenpiteistä valtion tilapäisten toimien vaki-
7698: naistamiseksi.
7699:
7700:
7701: E d u s k u n n a 11 e.
7702:
7703: Viimeksi suoritettujen laskelmien mukaan aseman vuoksi normaalia nopeammin, joten
7704: valtion palveluksessa oli vuoden 1956 loppu- sen tilalle joudutaan kouluttamaan uutta
7705: puolella jonkin verran yli 10 000 tilapäistä henkilökuntaa, mikä aiheuttaa valtiolle ku-
7706: toimihenkilöä. Näistä huomattava osa on ol- luja ja haittaa virastojen ja laitosten työtä.
7707: lut valtion palveluksessa jo useita vuosia ja Tällaisista syistä jatkunut työvoimapula
7708: heidän tehtävänsä ovat niin pysyväisluontoi- tuottaa vaikeuksia ja haittaa mm. sairaan-
7709: sia, ettei voida ajatellakaan niiden hoita- hoitoalalla. Pätevää ammattihenkilökuntaa
7710: matta jättämistä. Esimerkkinä mainittakoon, edellyttävien toimien pitäminen jatkuvasti
7711: että mm. rautatielaitoksessa oli tilapäisiä toi- tilapäisinä aiheuttaa täällä sen, että niihin ei
7712: mia 3 616 ja posti- ja lennätinhallituksessa hakeudu vakinaisia työntekijöitä.
7713: 1174. Huomioon ottaen edellä esitetyt epäkohdat
7714: Tilapäisen toimihenkilön oikeudellinen, so- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7715: siaalinen ja useassa tapauksessa taloudelli- vomuksen,
7716: nenkin asema on huonompi kuin saman kou-
7717: lutuksen saaneen ja vastaavaa työtä tekevän että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7718: ylimääräisen tai vakinaisen viran tai toimen toimenpiteisiin valtion Ulapäisten va-
7719: haltijan. Tätä ei voida pitää oikeudenmukai- kinaisluontoisten viran ja toimen hal-
7720: sena eikä edes valtion edun mukaisena, sillä tijain toimien vakinaistamiseksi.
7721: tilapäinen henkilökunta vaihtuu sen huonon
7722: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
7723:
7724: Kyllikki Pohjala. Erkki Tuuli.
7725: Aune Innala. Arno Tuurna.
7726: 139
7727:
7728: IV,62. - Toiv.al. N: o 42.
7729:
7730: Järvi ym..: Valtiovarainministeriön palkka- ja eläkeosaston
7731: virkojen lisäämisestä.
7732:
7733: Eduskunnalle..
7734: Kansantalouden palkkasumma noussee seuraamiseen. Valtiovallalla ei siten ole min-
7735: viime vuonna 480 mrd. markkaan. Valtion käänlaista tutkittua pohjaa palkkauskysymyk-
7736: virkamiesten palkkamenot seurausilmiöineen sien hoitamiselle. Näin ollen olisi tärkeätä,
7737: olivat v. 1956 yhteensä noin 83 mrd. mk, että ryhdytään kiireellisesti toimenpiteisiin
7738: minkä lisäksi on otettava huomioon valtioon yleisten palkkausolojen jatkuvan seuraami-
7739: työsuhteessa olevien vuotuiset palkkamenot, sen järjestämiseksi ja luotettavien palkkauk-
7740: jotka keskimäärin ovat olleet parikymmentä sellisten vertailukatsauksien aikaansaamiseksi.
7741: mrd. mk ynnä erinäiset työttömyysmäärära- Tässä tarkoituksessa olisi valtiovarainminis-
7742: hojen palkkamenot. Näinollen valtio on maan teriön palkka- ja eläkeosastoon perustettava
7743: suurin työnantaja, jonka merkitys työmark- yhden työmarkkinatalouden tutkijan ylimää-
7744: kinoilla on varsin tärkeä ja keskeinen. Ylei- räinen toimi, joka olisi sijoitettava 33 palk-
7745: sillä työmarkkinoilla suoritettujen palkkarat- kausluokkaan.
7746: kaisujen merkitys heijastuu välittömästi val- Valtiovarainministeriön palkka- ja eläke-
7747: tion maksamiin palkkoihin ja avustuksiin ja osaston toimintaa ei voi muutenkaan pitää
7748: toisaalta valtion palkkapolitiikalla on suora- tyydyttävänä. Jo alunperin liian pieneksi
7749: nainen vaikutus palkkausoloihin yleisillä työ- suunniteltu henkilökunta ei ole kyennyt sel-
7750: markkinoilla. viytymään tehtävistään, varsinkaan kun mi-
7751: V aitiovallan kannalta on siten erityisen nisteriöön on jatkuvasti pyritty keräämään
7752: tärkeätä jo virkamiesten ja työsuhteessa ole- asioita, joiden käsittely ja ratkaiseminen voi-
7753: vien työntekijöittensä palkkausasioiden hoi- daan antaa alempien viranomaisten suoritet-
7754: tamista silmällä pitäen jatkuvasti ja kiin- tavaksi. Vaikka tässä suhteessa suoritettaisiin
7755: teästi seurata palkkausolojen kehitystä, olle- hallinnollista desentralisatiota, ei mainittu
7756: tikin kun palkkaus yleisillä työmarkkinoilla osasto sittenkään voi kohtuullisessa ajassa
7757: on alituisen kehityksen alai:sena. Tällainen nykyisellä työvoimallaan selviytyä tehtävis-
7758: keskitetty palkkakehityksen jatkuva tark- tään. Kun palkka- ja eläkeosastoon on ruuh-
7759: kailu ja vertailevien tutkimuksien suoritta- kautunut suuri joukko yleisiä virkamieskysy-
7760: minen ei kuitenkaan ole. ollut minkään viran- myksiä, jotka ovat olleet vireillä vuosikausia,
7761: omaisen tehtävänä, mistä on sitten ollut seu- jotkut lähes vuosikymmenen, on tä:stä seu-
7762: rauksena vaikeita pulmia työmarkkinoiden rauksena sisäisen jännityksen kasvu työ-
7763: julkisessa sektorissa. Eräänä tyypillisenä esi- markkinoiden julkisessa sektorissa. Palkka-
7764: merkkinä mainitun, valtiovallalle kuuluvan ja eläkeosastoon olisi siten välttämätöntä pe-
7765: tehtävän laiminlyömisestä on koko sodanjäl- rustaa - yksi nuoremman hallitussihteerin
7766: keisen ajan ollut virkamiespalkkauksen jat- virka.
7767: kuva jälkeenjääminen yleisestä palkkakehi- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
7768: tyksestä ja tämän epäkohdan hyppäyksittäin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7769: suoritetut ja usein yleistä palkkalevotto- vomuksen,
7770: muutta aiheuttaneet korjaukset.
7771: Valtiovarainministeriön palkka- ja eläke.- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7772: osasto, joka sekin perustettiin vasta v. 1955, toimenpiteisiin yhden työmarkkinata-
7773: on lähinnä se elin, jonka tehtäviin edellä esi- louden tutkijan ylimääräisen toimen
7774: tettyjen asioiden hoitaminen kuuluu. Maini- ja yhden nuoremman hallitussihteerin
7775: tulla osastolla ei kuitenkaan ole ollut, ensi viran perustamiseksi valtiovarainmi-
7776: sijassa riittämättömän työvoiman takia, mi- niste1·iön palkka- ja eläkeosastoon.
7777: tään mahdollisuutta yleisen palkkakehityksen
7778: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
7779:
7780: Lauri Järvi. Leo I. Mattila. Erkki Koivisto.
7781: Erkki Tuuli. M. Honkavaara. Esa Kaitila.
7782: Matti Miikki. Wiljam Sarjala. Esa Hietanen.
7783: Päiviö Hetemäki. Bertel Lindh. John Forsberg.
7784: Kaisa Hiilelä. G. Henriksson. Niilo Honkala.
7785: 140
7786:
7787: IV,63. - Toiv.al. N: o 43.
7788:
7789:
7790:
7791:
7792: Tenhiälä ym. : Liikkuvan poliisikunnan toimien muuttami·
7793: sesta vakinaisiksi.
7794:
7795:
7796: E d u s k u n n a ll e.
7797:
7798: Eduskunta on vastauksessaan hallituksen seikka osaltaan kuvastaa liikkuvan poliisin
7799: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- erityistä merkitystä ja tärkeyttä maan po-
7800: delle 1957 katsonut aiheelliseksi kiinnittää liisivoimien osana.
7801: erityistä huomiota valtion virkojen ja toi- Kun nykyistä asiantilaa liikkuvan poliisin
7802: mien vakinaistamista koskevaan kysymyk- kohdalla ei voida pitää kohtuullisena, ei oi-
7803: seen. Pikaista korjausta kaipaavana on muun keudenmukaisena, eikä myöskään poliisitoi-
7804: ohella pidettävä nykyistä tilannetta ylimää- men menestyksellisen ja jatkuvan hoidon
7805: räisen poliisivoiman eli liikkuvan poliisin kannalta katsottuna tarkoituksenmukaisena-
7806: kohdalla. Liikkuvan poliisin merkitys maan kaan, olisi liikkuva poliisi käsityksemme mu-
7807: poliisivoimien osana on saanut vuosi vuo- kaan kiireellisesti vakinaistettava.
7808: delta yhä huomattavamman merkityksen. Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
7809: Sen suorittama työ esimerkiksi jatkuvasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7810: kasvavan moottoriajoneuvoliikenteen valvo- muksen,
7811: jana on tunnettu ja tärkeäksi tunnustettu.
7812: Huomattava myös on, että liikkuva poliisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7813: tilapäisluonteestaan huolimatta on määrätty toimenpiteisiin liikkuvan poliisikun-
7814: toimimaan sisäasiainministeriöstä erillään nan ylimääräisten toimien tnuuttami-
7815: olevana, täysin itsenäisenä tilivirastona, mikä selcsi vakinaisiksi viroiksi tai toimiksi.
7816: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
7817:
7818: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari. Tyyne Paasivuori.
7819: Aare Leikola. Nestori Kaasalainen. Sven Högström.
7820: Niilo Honkala. Leo Häppölä. Leo 1. Mattila.
7821: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen. Armi Hosia.
7822: Helge Miettunen. Aukusti Pasanen. Aune Innala.
7823: Johannes Wirtanen.
7824: 141
7825:
7826: IV,64.- Toiv.al. N:o 44.
7827:
7828:
7829:
7830:
7831: Hallberg ym.: Kesälahden nimismiespiirin uudelleen perusta-
7832: misesta.
7833:
7834:
7835: E d u s k u n n a ll e.
7836:
7837: Kesälahden nimismiehen toimi lakkautet- lahden kuntalaiset vastustivat kaikin voimin
7838: tiin tämän vuoden alusta lukien ja liitettiin nimismiespiirinsä lakkauttamista, mutta se ei
7839: Kiteen nimismiespiiriin. Sekä kunnan johto- auttanut. Kunnassa on noin 4 500 asukasta
7840: henkilöiden että yksityisten kuntalaisten ta- ja kun pitäjä on pinta-alaltaan melko laaja
7841: holla on toimenpide aiheuttanut suoranaista ja harvaan asuttu ja kun se nykyoloissa,
7842: ärtymystä, minkä hyvin käsittää, sillä ny- Karjalan radan jäätyä nykyisen valtakun-
7843: kyisten jo lakimääräisten asioiden toimitta- nan rajan taa, on joutunut yhä syrjäisem-
7844: minen nimismiehen kansliassa on jokapäi- pään asemaan, olisi välttämätöntä, että Kesä-
7845: väistä ja monenlaatuista. Kun kesälahtelai- lahden nimismiespiirin lakkauttamispäätös
7846: silla ei ole muita asioita ja yhteydenpitoa saataisiin peruutetuksi. Mielestämme ei ole
7847: Kiteelie - asioiminen tapahtuu pääasialli- kohtuullista, että tällaisten syrjäseutujen
7848: sesti Savonlinnassa - ja kun matkaan edes- kustannuksella ryhdytään jonkinlaisiin sääs-
7849: takaisin menee parhaimmassakin tapauk- tämistoimenpiteisiin sikäli, että samalla kun-
7850: sessa koko päivä, on hyvin ymmärrettävissä, talaisille aiheutetaan huomattavia lisäkuluja
7851: että nykyisellään nimismiehen luona asioi- välttämättömien asioiden hoidossa.
7852: minen on tullut varsin hankalaksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7853: Siviililuontoiset tehtävät ja velvoitteet li- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7854: sääntyvät vuosi vuodelta aiheuttaen yhä li- muksen,
7855: sääntyvää kosketusta maaseudulla nimismie-
7856: heen, kuten vastaavasti kaupungissa poliisi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7857: laitokseen. Postitse ei taas asioiden selvitys toimenpiteisiin Kesälahden lakkaute-
7858: ja hoito ole joustavaa eikä mahdollistakaan. tun nimismiespi·irin uudelleen perus-
7859: Sitä paitsi nimismies ainoana lakimiehenä tamiseksi.
7860: syrjäseudun kunnassa on välttämätön. Kesä-
7861: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
7862:
7863: R. Ballberg. Antti Kukkonen.
7864: Heikki Soininen. Otto Muikku.
7865: M. Bonkavaara.
7866: 142
7867:
7868: IV,65. - Toiv.al. N:o 45.
7869:
7870:
7871:
7872:
7873: Honkala. ym.: Toimenpiteistä Turun kaupungin poliisilai-
7874: toksen kenttä- ja kansliahenkilökunnan lisäämiseksi.
7875:
7876:
7877: E d u s k u n n a ll e.
7878:
7879: Turun kaupunki on viime vuosina huomat- Lisäys oli silloin kaikkiaan 26 tointa, joista
7880: tavasti kehittynyt ja sen oloissa on tapahtu- kuusi kansliahenkilöstöä. Kun poliisilaitos
7881: nut niin oleellisia muutoksia, että ne eivät kuitenkin samanaikaisesti sai uutena tehtä-
7882: ole voineet olla vaikuttamatta sen poliisikun- vänä suuritöisen henkikirjoitustoimen hoita-
7883: nan työn määrään ja laatuun. Elinkeino- misen, meni tämän tehtävän hoitamiseen
7884: elämä, liikenne ja yleensä nykyaikaiseen yh- kuusi toimenhaltijaa. Tosiasiallinen työvoi-
7885: teiskuntaan kuuluvat monenlaiset toiminta- man lisäys oli siis oikeastaan vain kaksi-
7886: muodot niistä aiheutuvine positiivisine ja ne- kymmentä toimenhaltijaa.
7887: gatiivisine ilmiöineen ovat siinä määrin vii- Ylimääräisiä toimenhaltijoita oli sodan
7888: kastuneet ja saaneet sellaisia esiintymismuo- päättyessä kaksitoista. Heidän lukuaan li-
7889: toja, ettei sillä työvoimalla, joka tällä het- sättiin tämän jälkeen kolme kertaa, vii-
7890: kellä on kaupungin poliisilaitoksen käytettä- meksi vuonna 1950 kolmeenkymmeneen.
7891: vissä, ole mahdollisuuksia tarpeeksi tehok- Vuonna 1954, joka jo oli vilkkaan kehityk-
7892: kaasti valvoa ja hoitaa kaikkia niitä asioita, sen aikaa kaupungissa, vähennettiin heidän
7893: jotka poliisitoimesta Suomessa helmikuun 14 määräänsä kahdeksalla. Rikososaston johta-
7894: päivänä 1925 annetun asetuksen 1 §: n mu- jan apulaisen toimen vakinaistamisen jäl-
7895: kaan kuuluvat poliisin hoidettaviin. keen vuonna 1956 on ylimääräisten toimien
7896: Turun poliisilaitoksen vakinaisten toimen- lukumäärä ollut kaksikymmentäyksi. Kulu-
7897: haltijain lukuriläär.ä on vuosikausia pysynyt van vuoden alussa sai poliisilaitos edellä
7898: käytännöllisesti katsoen muuttumattomana. mainittujen lisäksi kaksi puhelinvälittäjää,
7899: Vuoden 1945 jälkeen on uusina toimina pe- mutta heidän suorittamansa työ ei ole varsi-
7900: rustettu vain yksi naiskonstaapelin ja yksi naista poliisityötä. Kuten äsken esitetty
7901: kirjurin toimi, joiden lisäksi ylimääräisenä osoittaa, on poliisilaitoksen henkilöstössä teh-
7902: toimena ollut rikososaston johtajan apulai- tävämäärän kasvusta huolimatta tapahtunut
7903: sen toimi on vakinaistettu. Poliisilaitoksen v.ähentymistä.
7904: kirjoihin on kyllä perustettu, valtion yksin Poliisilaitos toimii kuitenkin tosiasiallisesti
7905: palkkaamina, ensin kolme ja sitten kaksi pas- tänä päivänä työvoimansa puolesta huomatta-
7906: sintarkastajan tointa, mutta ne ovat valta- vasti epäedullisemmissa olosuhteissa kuin
7907: kunnan ulkomaanliikennettä eikä Turun kau- vuosia sitten. Sotien jälkeen oli sen käytet-
7908: pungin omaa tarvetta varten. Toimet tulivat tävissä toista sataa miestä liikkuvan poliisin
7909: Turkuun vain siksi, että paikkakunta sattuu lääninryhmästä, josta nyt on Turussa vain
7910: olemaan satamakaupunki. Edelleen on perus- 8 jälellä. Liikkuvan poliisin miehiä oli vaki-
7911: tettu rikospoliisikeskukseen yksi komisarion naisesti vartiopiireissä ja rikososastossa,
7912: ja yksi ylikonstaapelin toimi, mutta heidän jonka lisäksi sen henkilöstöstä muodostettuja
7913: työkenttänään on Turun ja Porin lääni eikä 2-miehisiä partioita liikkui kaupungin
7914: Turun kaupunki; toimet ovat vain muodolli- alueella joskus kolmattakymmentäkin.
7915: sesti Turun poliisilaitoksen kirjoissa. Edelleen on otettava huomioon vuonna
7916: Turun poliisilaitoksen vahvuutta on vii- 1946 säädetty työaikalaki, joka yleisesti sa-
7917: meksi lisätty tuntuvammin kaksitoista vuotta noen koskee poliisin kenttähenkilöstöä. Tä-
7918: sitten eli vuonna 1945, jolloin muutkin tär- män lain säädökset merkitsivät käytännössä
7919: keimmät kaupungit saivat työvoimalisäyksen. noin 25 prosentin työvoiman vähentymistä.
7920: IV,65. - Honkala ym. 143
7921:
7922: Itse laki on sosiaalisena lakina paikallaan, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7923: mutta henkilökuntaa lisäämällä olisi pitänyt kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
7924: täyttää sen aiheuttama aukko työvoimassa. väksi toivomuksen,
7925: Alivahvuus tuntuu moninkertaisena ja pa-
7926: himmin vuosilomien aikana. Silloin saattaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7927: syntyä niinkin epäloogillinen olotila, että Turun kaupungin poliisilaitoksen
7928: kun liikenne kesäkuukausina on vilkkaim- kenttä- ja kansliahenkilöstön vahvuu-
7929: millaan ja valvonta luonnollisesti tällöin den saattamiseksi nykyisiä tarpeita
7930: tähdellisintä, valvontatehtäviä suorittavan fJastaavaksi.
7931: poliisin vahvuus on heikoimmillaan.
7932: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
7933:
7934: Niilo Honkala. Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
7935: 144
7936:
7937: IV,66. - Toiv.al. N:o 46.
7938:
7939:
7940:
7941:
7942: Järvi ym.: Rakennushallituksen tilapäisten toimien muutta-
7943: misesta ylimääräisiksi toimiksi.
7944:
7945:
7946: E d u s k u n n a 11 e.
7947:
7948: Rakennushallituksen ja sen alaisten läänin- Huomioonottaen, että useat rakennushal-
7949: rakennustoimistojen tehtävät ovat viime vuo- linnon palveluksessa olevat tilapäiset toimi-
7950: sien aikana kasvaneet erittäin huomattavasti. henkilöt hoitavat selvästi pysyväisluonteisia
7951: Tähän on eräänä tärkeimpänä syynä ollut se ja useassa tapauksessa erittäin suurta vas-
7952: seikka, että talonrakennustyöt ovat saaneet tuuta vaativia tehtäviä, olisi valtion edun
7953: yhä merkittävämmän osan tasaisen täystyöl- mukaista, että ainakin seuraavat tilapäiset
7954: lisyyden ylläpitämiseen tähtäävässä valtion toimet muutettaisiin ylimääräisiksi toimiksi.
7955: yleisessä työllisyyspolitiikassa. Esimerkkinä 12 Pl. VI: 2. 1 yliarkkitehdin, 2 sisustus-
7956: rakennushallituksen lisääntyneestä työmää- suunnittelijan, 4 rakennuspiirtäjän, 6 insi-
7957: rästä mainittakoon, että kun vv. 1940-49 nöörin, 1 sähköteknikon, 5 rakennusteknikon,
7958: valtion oppikouluille valmistui uudis- ja lisä- 4 piirtäjän, 1 toimistosihteerin, 1 kanslistin,
7959: rakennuksia yhteensä 12 kpl vastaten n. 2 konekirjoittajan, 1 autonkuljettajan, 1 toi-
7960: 136 000 ms ja kun vuosien 1950-56 vastaavat sen kamreerin, 1 kirjanpitäjän ja 6 toimisto-
7961: luvut olivat 21 ja 378 000 ms, niin yksistään apulaisen tointa.
7962: kuluvana vuonna valmistuu 16 kouluraken- 12 Pl. VII: 2. 1 rakennusmestarin, 1 kas-
7963: nusta yhteistilavuudeltaan n. 300 000 ms. sanhoitajan ja 5 toimistoapulaisen tointa.
7964: Kasvaneen työmäärän takia on jouduttu Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7965: lisäämään valtion rakennushallinnon virka- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7966: mieskuntaa. Rakennushallituksen viran- ja muksen,
7967: toimenhaltijain lukumäärä oli 1. 2. 1957 114.
7968: Tästä määrästä oli kuitenkin tilapäisiä toimi- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
7969: henkilöitä 62, mikä on 54.4 % rakennushalli- menpiteisiin rakennushallituksen pysy-
7970: tuksen virkamieskunnasta. Lääninrakennus- väisluontoisten tt'lapäisten toimien
7971: toimistoissa on tilapäisiä toimihenkilöitä suh- muuttamiseksi ylimääräisiksi.
7972: teellisesti yhtä paljon.
7973: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
7974:
7975: Lauri Järvi. Saara. Forsius.
7976: Martti Salminen. Irma. Ha.ma.ra.
7977: 145
7978:
7979: IV,67. - Toiv.al. N: o 47.
7980:
7981:
7982:
7983: Innala ym.: Määrärahasta eräiden rautatiehallituksen tariffi-
7984: osaston konttoriapulaisen toimien muuttamiseksi ylemmiksi
7985: toimiksi.
7986:
7987:
7988: E d u s k u n n a ll e.
7989:
7990: Rautatielaitoksen tilastointijärjestelmä on haitijoista 8 joutuu suorittamaan sellaisia
7991: vuoden 1956 aikana uudistettu ja keskitetty tehtäviä, jotka vaatimustasoltaan selvästi
7992: rautatiehallituksen tariffiosaston tilastotoi- edellyttävät kirjurinvirkoja. Samoin toimii
7993: mistoon. Keskityksen johdosta on ainakin 7 konttoriapulaista sellaisissa tehtävissä, jotka
7994: kahdeksan eri puolilla maata ollutta kirjurin edellyttävät apulaiskansiistin toimia. Kirju-
7995: virkaa vapautunut käytettäväksi muihin teh- rin virkojen ja apulaiskansiistin toimien tar-
7996: täviin. Tilastotoimiston henkilökuntaa ei peellisuus todettiin myös suunniteltaessa toi-
7997: uudistus ole lisännyt. Uusi järj·estelmä pe- meenpantua tilastouudistusta, ja rautatieti-
7998: rustuu otantamenetelmään ja se- rutiiniluon- laston uudistamiskomitean vuonna 1953 jul-
7999: toisuus, joka aikaisemmin oli ominaista tilas- kaistussa mietinnössä edellytettiin tilastotoi-
8000: totoimiston työskentelylle, ei sovellu nykyi- mistoon, tehtävien vaativuuden lisääntymisen
8001: seen järjestelmään. vuoksi, tarvittavan lisää kirjurin virkoja ja
8002: Tilastotoimiston henkilökunnalta vaaditaan apulaiskansiistin toimia. Samaan tulokseen
8003: nykyisin tilastollisten perustietojen lisäksi päätyi rautatiehallitus esittäessään muutetta-
8004: laajaa perehtyneisyyttä rautatieliikenteen eri vaksi tariffiosastolla 11 apulaiskansiistin
8005: tekijöihin. Sen on oltava tarkoin selvillä eri- tointa 2 l. kirjurin ap. viroiksi ja 10 kont-
8006: laisista kuljetusmuodoista, liikenteen suun- toriapulaisen tointa apulaisk~istin toi-
8007: tauksesta, kuljetuskalustosta ja sen toiminta- miksi valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle
8008: kyvystä. Lisäksi on tilastotoimiston henkilö- 1957. Eduskunta hyväksyikin 3 apulaiskans-
8009: kunnan tunnettava yksityiskohdittain tariffi- Iistin tointa muutettavaksi 2 1. kirjurin ap.
8010: ja rahtisopimusjärjestelmä. Näiden vaati- viroiksi ja 3 konttoriapulaisen tointa apulais-
8011: musten vuoksi on tilastotoimiston henkilö- kansiistin toimiksi. Tämä ei ·kuitenkaan vas-
8012: kuntaa jouduttu kouluttamaan uudelleen sen taa nykyistä tarvetta.
8013: peruskoulutuksen lisäksi, mitä sillä virkatut- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
8014: kintojen muodossa aikaisemmin on ollut. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8015: Erityisenä piirteenä tässä koulutuksessa on vomuksen,
8016: ollut perehdyttää siihen osallistuvat itsenäi-
8017: seen ja vastuulliseen työskentelyyn. että hallitus ottaisi vuoden 1958
8018: Kun tilastotoimiston henkilökunnalle ny- tulo- ja menoarvioesitykseen 18 Pl. I
8019: kyisin asetettavat vaatimukset ovat huomat- luvun 1 momentille riittävän määrära-
8020: tavasti suuremmat kuin aikaisemmin, olisi han rautatiehallituksen tariffiosaston
8021: myös henkilökunnan nimitystason vastattava kahdeksan konttoriapulaisen ( apulais-
8022: tapahtunutta kehitystä. Näin ei kuitenkaan kanslistina) toimen (13 pl.) muutta-
8023: ole asianlaita, vaan nykyisistä tilastotoimis- miseksi 2 l. kirjurin ap. viroiksi (16
8024: ton 74 virasta tai toimesta on kaikkiaan 52 pl.) ja seitsemän konttoriapulaisen toi-
8025: konttoriapulaisen tointa. Näin on siitä huo- men (11 pl.) muuttamiseksi konttori-
8026: limatta, että näistä konttoriapulaisen toimen apulaisen ( apulaiskanslistina) toimiksi.
8027: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
8028:
8029: Aune Innala. Erkki Tuuli.
8030: Kyllikki Pohjala. Erkki Koivisto.
8031: 19 E 168/57
8032: 146
8033:
8034: IV,68. - Toiv.a.l. N:o 48.
8035:
8036:
8037:
8038:
8039: TuuU ym.: Asevelvollisuusajan lukemisesta ikälisään oikeut-
8040: tavaksi palvelusajaksi valtion, kunnan ja vastaavan yh-
8041: dyskunnan palveluksessa.
8042:
8043:
8044: E d u s k u n n a 11 e.
8045:
8046: Asevelvollisuuslain 1 § :n mukaan on jo- valitsemaan ammatin, johon valmistautumi-
8047: kainen Suomen mies asevelvollinen. Asevel- nen kestää lyhyemmän ajan kuin muutoin
8048: vollisuuden suorittamista varten tulee jokai- olisi mahdollista, josta taas myöhemmin ai-
8049: sen miehen palvella vakinaisessa väessä 8- heutuu ansiomahdollisuuksien pysyvää ra-
8050: 11 kuukautta. Tällainen velvollisuus onkin joittuneisuutta.
8051: jokaisen miehen kunnia-asia ja sen velvolli- Kun asevelvollisuuden suorittamisella ja
8052: suuden tunnollisella täyttämisellä turvataan asevelvollisuusaikana saadulla koulutuksella
8053: maamme itsenäisyys. Tätä velvollisuutta taataan yhteiskuntamme olemassaolo ja sen
8054: täyttäessään miehet joutuvat kuitenkin turvallisuus, olisi oikein, ettei niille, jotka
8055: eräissä suhteissa huonompaan asemaan kuin tuon yhteiseksi hyväksi tapahtuvan velvolli-
8056: naispuoliset kansalaiset. Esim. ammattiin suuden tunnollisesti suorittavat, aiheutuisi
8057: valmistautuessa, opiskelussa erilaisissa am- siitä haittaa ja vahinkoa taloudellisena mene-
8058: maUioppilaitoksissa ja korkeakouluissa ase- tyksenä tai muulla tavalla.
8059: velvollisuuden suorittaminen aiheuttaa käy- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
8060: tännöllisesti katsoen vuoden lykkäyksen ja esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8061: lykkää vastaavasti myös asianomaisen val- muksen,
8062: mistumista ammattiinsa. Tästä puolestaan
8063: aiheutuu, että miehet pääsevät vastaavasti että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
8064: vuotta myöhemmin ansaitsemaan, mahdolli- menpiteisiin, että asevelvollisuusaika
8065: siin ikälisiin oikeuttava palvelus pääsee alka- luettaisiin valtion, kuntien ja vastaa-
8066: maan myöhemmin, saattaapa asevelvollisuu- vien yhdyskuntien palveluksessa ikäli-
8067: den suorittamisesta olla seurauksena, että sään oikeuttavaksi palvelusajaksi.
8068: miehet taloudellisista syistä ovat pakotetut
8069: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
8070:
8071: Erkki Tuuli. Kalervo Saura.
8072: Mauri Seppä. Lauri Järvi.
8073: Matti Raipa.la..
8074: 147
8075:
8076: IV,69. - Toiv.al. N:o 49.
8077:
8078:
8079:
8080:
8081: Innala ym. : Valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
8082: annetun asetuksen 6 §: n muuttamisesta.
8083:
8084:
8085: E d u s k u n n a ll e.
8086:
8087: Valtion viran tai toimen haltijain palk- teena eläkkeeseen oikeuttavia virkavuosia
8088: kauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 an- laskettaessa, edellämainittu saannös on
8089: netun asetuksen 6 §: n 2 momentissa, sellai- omiaan estämään siirtymistä valtion palve-
8090: sena kuin se on muutettuna 2 päivänä joulu- lukseen silloinkin, kun se olisi, paitsi asian-
8091: kuuta 1955 annetussa asetuksessa ( 481/55), omaisen viran tai toimenhaltijan, myös val-
8092: säädetään muun ohella, että viran tai toimen tion etujen mukaista.
8093: haltija saa siitä ajasta, minkä hän on 21 Erityisesti aiheuttaa puheena oleva sään-
8094: vuotta täytettyään ollut kunnan, kuntien nös vaikeuksia henkilökysymyksessä silloin,
8095: keskusjärjestön tai kuntien yhtymän virassa kun valtion virkoihin tai toimiin olisi saa-
8096: tai uskonnollisen yhdyskunnan toimessa, tava mahdollisimman pätevää ja riittävän
8097: opettajana yksityisessä korkeakoulussa tai kokemuksen omaavaa työvoimaa, jota olosuh-
8098: valtion avustusta nauttivassa yksityisessä teista johtuen joinakin ajankohtina on saat-
8099: oppi- ja kasvatuslaitoksessa, lääkärinä, eläin- tanut hakeutua kuntien palvelukseen run-
8100: lääkärinä, sairaanhoitajattarena, terveyssisa- saammin kuin valtiolle. Tällaisia vaikeuksia
8101: rena, kätilönä, mielisairaanhoitajattarena tai on esiintynyt varsinkin sairaalahenkilökun~
8102: mielisairaanhoitajana yhtiön, yhteisön tai nan suhteen sekä teknillisen henkilökunnan
8103: yksityisen laitoksen palveluksessa, lukea hy- virkoja ja toimia täytettäessä, mutta saman
8104: väkseen sen ajan, joka ylittää neljä vuotta, kysymyksen eteen voidaan joutua myös kai-.
8105: jos tämä virka tai toimi on ollut päätoimi kiila muilla aloilla, missä valtiolla ja kun-
8106: sekä pätevyysehtoihin ja laatuun nähden sii- nalla sekä edellä mainituilla yhdyskunnilla
8107: hen valtion virkaan tai toimeen rinnastetta- ja laitoksilla esiintyy vastaavanlaisia virkoja
8108: vissa, mihin hän tästä virasta tai toimesta ja toimia.
8109: erottuaan on ensiksi tullut. Edellä viitattujen vaikeuksien ohessa pu-
8110: Tämä merkitsee valtion palvelukseen siir- heena oleva valtion omaksuma kanta virka-
8111: tyville viran tai toimen haitijoille neljän vuosien hyväksi lukemisessa ikälisiin nähden
8112: aikaisemmassa palveluksessa hankitun virka- aiheuttaa sen varsin yleisen ilmiön, että niin
8113: vuoden menettämistä ikälisiin nähden, ellei hyvin opillisen kuin amma:tillisenkin päte-
8114: kysymyksessä ole edellä sanotun pykälän 3 vyyden itselleen hankkineiden, julkisten yh-
8115: momentissa poikkeuksina mainittujen viran dyskuntien palvelukseen aikovien henkilöi-
8116: tai toimen haltijain siirtyminen valtion pal- den kannattaa asettua heti valmistuttuaan
8117: velukseen. Näin tapahtuu asianomaisen siir- joiksikin vuosiksi valtion palvelukseen tar-
8118: tyessä sellaiseenkin virkaan tai toimeen, joka peellista kokemusta saamaan ja siirtyä sen
8119: pätevyysehtoihin ja laatuun nähden on täy- jälkeen kunnan palvelukseen parhaiksi elin-
8120: sin rinnastettavissa siihen kunnalliseen tai vuosikseen. Riittävän monia vuosia täällä
8121: muuhun virkaan tai toimeen, jota hän ennen palveltuaan he jälleen saattavat hakeutua
8122: valtion palvelukseen siirtymistään on hoita- valtion virkoihin tai toimiin, kun kunnan
8123: nut. palveluksessa hankittujen neljän ensimmäi-
8124: Kun ikälisillä varsinkin kuntien ja valtion sen vuoden poislaskeminen valtion ikälisiin
8125: palkkausjärjestelmissä on huomattava rahal- oikeuttavista virkavuosista ei enää vähennä
8126: linen merkitys ja kun ikälisiin laskettavia heidän palkkaustaan.
8127: virkavuosia valtiolla käytetään myös perus- Tällaista koulutetun nuoren työvoiman
8128: 148 IV,69. - Virkamiesten palkkaus.
8129:
8130:
8131: suuntautumista ensi kädessä kuntien palve- katsottavassa valtion palveluksessa, tai paa-
8132: lukseen on omiaan edistämään se ainakin toimeksi katsottavassa saman luontoisessa
8133: useimpien kaupunkien virkasääntöihin kuu- kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien
8134: luva määräys, että viranhaltijain ikälisään yhtymän virassa taikka uskonnollisen yhdys-
8135: oikeuttavaan palvelusaikaan on luettava mm. kunnan toimessa, opettajana yksityisessä kor-
8136: se aika, jonka he 21 vuotta täytettyään ovat keakoulussa tai valtion avustusta nauttivassa
8137: olleet valtion muussa kuin erinäisten ko. yksityisessä oppi- ja kasvatuslaitoksessa, lää-
8138: virkasäännöissä lähemmin lueteltujen laitos- kärinä, eläinlääkärinä, sairaanhoitajattarena,
8139: ten palveluksessa samanluontoisissa virka- terveyssisarena, kätilönä, mielisairaanhoita-
8140: suhteissa, kuitenkin enintään kymmenen jattarena tai mielisairaanhoitajana, yhtiön,
8141: vuotta. Kaupungeilla on näin ollen mahdol- yhteisön tai yksityisen laitoksen palveluk-
8142: lisuus tarpeen vaatiessa saada palvelukseensa sessa."
8143: kouluuntunutta työvoimaa ilman, että ikä- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
8144: lisiin ja eläkkeeseen oikeuttavista virkavuo- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8145: sista tehtävät vähennykset ovat esteenä, ku- muksen,
8146: ten valtion palvelukseen siirryttäessä on
8147: laita. että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
8148: Kun va~tion ja kuntien virkalainsäädän- menpiteisiin valtion viran tai toimen
8149: nöt täten ikälisiin oikeuttaviin virkavuosiin haltijain palkkauksesta 19 päivänä
8150: nähden jo periaatteellisestikin eroavat toi- tammikuuta 1943 annetun asetuksen
8151: sistaan ja kun edellä mainitun valtion viran 6 § :n, sellaisena kuin se on muutet-
8152: ja toimen haltijain palkkauksesta annetun tuna 12 päivänä joulukuuta 1951 an-
8153: asetuksen määräykset asettavat valtion kun- netussa asetuksessa, tarkistamiseksi ja
8154: tia epäedullisempaan asemaan nimenomaan muuttamiseksi siten, että valtion vi-
8155: nuoren työvoiman saantiin nähden, olisi ran ja toimen haltija saa ikälisää var-
8156: palkkausasetusta tarpeellisissa kohdin tarkis- ten lukea hyväkseen paitsi sitä aikaa,
8157: tettava. Edellä mainitun viran ja toimenhal- minkä hän täytettyään kaksikym-
8158: tijain palkkauksesta annetun asetuksen 6 §: n mentäyksi vuotta on ollut päätoimeksi
8159: 2 momentista olisi niin ollen kokonaan pois- katsottavassa valtion palveluksessa,
8160: tettava sen kolme ensimmäistä kohtaa ja sa- myös kaiken sen ajan, minkä hän sa-
8161: notun pykälän ensimmäinen lause olisi muu- mat ikävuodet täytettyään on ollut
8162: tettava näin kuuluvaksi: ,Viran tai toimen edellä mainitun pykälän 2 momentin
8163: haltija saakoon ikälisää varten lukea hy\räk- ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa
8164: seen sen ajan, minkä hän, täytettyään kaksi- kohdassa mainitussa samanluontoisessa
8165: kymmentäyksi vuotta, on ollut päätoimeksi päätoimisessa palveluksessa.
8166: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
8167:
8168: Aune lnnala. Kyllikki Pohjala. Erkki Tuuli.
8169: 149
8170:
8171: IV,70. - Toiv.al. N:o 50.
8172:
8173:
8174:
8175:
8176: lnnala ym.: Toimenpiteistä ylityökorvauksen suorittamiseksi
8177: viran ja toimen haltijoille entistä laajemmassa määrin.
8178:
8179:
8180: E d u s k u n n a II e.
8181:
8182: Valtion viran tai toimen haltijain palk- runsaastikin ylitöitä saamatta siitä mitään
8183: kauksesta joulukuun 22 päivänä 1942 anne- korvausta.
8184: tun lain 19 §: n ja työajasta valtion viras- Tämä epäkohta olisi korjattava siten, että
8185: toissa sekä valtion viran ja toimen haltijain valtion viran ja toimen haitijoille suorite-
8186: vuosilomista toukokuun 9 päivänä 1947 anne- taan korvaus tehdystä ylityöstä samojen pe-
8187: tun asetuksen 5 § :n 1 momentin mukaan val- rusteiden mukaan kuin liikealalla ja työsopi·
8188: tion viran ja toimen haltijat ovat velvolliset, mussuhteen perusteella työskenteleville toi-
8189: milloin viraston työt erityisissä, tilapäis- mihenkilöille ja työntekijöille nykyisen lain-
8190: luontoisissa tapauksissa sitä vaativat, teke- säädännön mukaan suoritetaan. Puheena
8191: mään ylityötä. Näihin säännöksiin nojau- oleva korvaus olisi maksettava palkkauksen
8192: tuen on katsottu, että heidän suorittamas- suuruudesta riippumatta kaikille muille vi-
8193: taan ylityöstä ei makseta eri palkkiota tai ran ja toimen haitijoille paitsi virastojen
8194: korvausta. Tällainen korvaus on tullut ky- päälliköille ja osastopäälliköille, koska hei-
8195: seeseen ainoastaan harvoissa poikkeustapauk- dän johtavan asemansa vuoksi kävisi vai-
8196: sissa, ja annettujen ohjeiden mukaan se täl- keaksi todeta mahdollisesti suoritettua ylityö-
8197: löinkin on tapahtunut valtioneuvoston raha- määrää.
8198: asiainvaliokunnan luvalla. Edellä sanotun perusteella ehdotamme
8199: Ylityökorvauksen saantimahdollisuuden kunnioittavasti eduskunnan päätettävålksi toi-
8200: jäädessä, samoin kuin sen määränkin, har- vomuksen,
8201: kinnan varaisesti ratkaista va:ksi ei voida
8202: välttyä siltä, että puheena olevan korvauk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8203: sen suorittaminen muodostuu pakostakin toimenpiteisiin sellaisen muutoksen
8204: epätasaiseksi niissäkin tapauksissa, joissa sitä saamiseksi valtion viran ja toimen hal-
8205: saadaan maksaa. Niinpä esim. korvattavien Njain oikeudelliseen asemaan, että
8206: ylityötuntien määrän laskemisessa esiintyy heille, virastojen päälliköitä ja osasto-
8207: erilaisuutta eri virastoissa, puhumattakaan päälliköitä lukuunottamatta, makset-
8208: korvauksen suuruudesta. Ja säännönmukai- taisiin työlainsäädännön säännöksiä
8209: seksi ilmiöksi joka tapauksessa jää, että vi- vastaava korvaus kaikesta säännöllisen
8210: ran ja toimen haltijat joutuvat varsinkin virka-ajan yli menevänä aikana suorit-
8211: tilinpäätösaikana, mutta myös muina kiireei- tamastaan virastotyöstä.
8212: lisinä aikoina tekemään .vuodesta vuoteen
8213: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
8214:
8215: Aune lnnala. Kyllikki Pohjala.
8216: 150
8217:
8218: IV,71. - Toiv.a.l. N:o 51.
8219:
8220:
8221:
8222:
8223: Aitio ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
8224: kenttälisän maksamiseksi tullimiekille.
8225:
8226:
8227: E d u s k u n n a 11 e.
8228:
8229: Yleisesti on tunnettu ja tunnustettu tulli- heidän vastuunsa on monin tavoin lisäänty-
8230: miesten työn vaikeus ja vastuunalaisuus. nyt. Tästä huolimatta he ovat palkkauksessa
8231: Tämä on periaatteellisena kannanilmaisuna jääneet jälkeen monista muista toimenhalti-
8232: lausuttu monia kertoja palkkakysymysten jaryhmistä, joiden rinnal1a he aikaisemmin
8233: järjestelyj.en yhteydessä, mutta unohdettu kulkivat.
8234: lopullisia palkkaratkaisuja tehtäessä. Tarkas- Tämän vuoksi olisi edes osittainen tulli-
8235: teltaessa tullimiesten palkkauksen kehitystä miesten palkkojen tarkistus välttämätöntä.
8236: viimeisten vuosikymmenien aikana voidaan Tämä voitaisiin suorittaa esimerkiksi siten,
8237: selvästi havaita, että tullimiesten palkkaus että niille tullimiehille, jotka suorittavat
8238: on vuodesta 1943 lukien jäänyt huomatta- varsinaista kenttätyötä, maksettaisiin 3 000
8239: vasti jälkeen monista muista toimenhaltija- markan kuukausilisä. Kysymykseen tulisi
8240: ryhmistä, joiden kanssa heidän palkkauk- 1163 tullimiestä.
8241: sensa aikaisemmin kulki rinnan. Tähän on Edellä lausutun perusteella ehdotamme
8242: ilmeisesti olleet vaikuttamassa sodan aikaiset kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8243: poikkeukselliset olosuhteet, jolloin maamme toivomuksen,
8244: talouselämä ja lähinnä ulkomaan vienti ja
8245: tuonti olivat osittain lamassa ja tullilaitok- että hallitus antaisi Eduskunnalle
8246: sen merkitys näin ollen vähäinen. Viime vuo- esityksen 42 000 000 markan määrära-
8247: sien aikana on maamme ulkomaankauppa ja han ottamisesta lisäyksenä vuoden
8248: -liikenne ollut ennätysmäisen vilkasta. Se on 1957 tulo- ja menoarvioon käytettä-
8249: merkinnyt monella eri tavalla myös tehtä- väksi tullilaitoksen tullietsiville, tulli-
8250: vien ja työmäärän lisääntymistä maamme päällysmiekille, ylitullivartijoille ja
8251: tullilaitoksen piirissä. Suurimman työtaakan tullivartijo~'lle erityisenä kenttälisänä
8252: ovat tällöin joutuneet kantamaan varsinai- maksettavaan palkkauksen korottami-
8253: sessa kenttätyössä olevat tullimiehet. Samalla seen.
8254: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
8255:
8256: Paavo Aitio. · Pauli Puhakka.. A.-L. Tiekso-lsa.ksson.
8257: Hertta. Kuusinen. Leo Suonpä.ä. Irma. Rosnell.
8258: Eino Roine. Urho Kulova.a.ra. Esa. Hietanen.
8259: Vappu Heinonen.
8260: 151
8261:
8262: IV,72. - ilemst.mot. N:o 52.
8263:
8264:
8265:
8266:
8267: Nordfors m. fl.: Angående åtgärder för förbättring av polis-
8268: kårens avlöning.
8269:
8270:
8271: T i ll R i k s d a g e n.
8272:
8273: I offentligheten har upprepade gånger gen ett uttalande, där det framhölls, att
8274: uppmärksamheten fästs vid att poliskåren riksdagen förutsätter, att regeringen skynd-
8275: förfogar över otillräckliga krafter för att samt vidtager åtgärder för förbättrande av
8276: kunna uppfylla de krav, som ställs på den. poliskårens avlöning från ingången av år
8277: Utom att numerären är otillräcklig, vilket 1957.
8278: påpekats även av polisbefälet, försvåras po- Då hittills icke erhållits uppgift om att
8279: liskårens nyrekrytering med kompetenta kraf- regeringen har för avsikt att förverkliga
8280: ter genom otillfredsställande löneförhållan- riksdagens önskan, föreslår vi vördsamt, att
8281: den. De låga lönerna leder dessutom till att riksdagen ånyo ville besluta hemställa,
8282: årligen ett stort antal polismän avgår och
8283: söker sig till bättre betalda tjänster. att regeringen i enlighet med av
8284: Ä veri riksdagen har uppmärksammat Riksdagen uttalad önskan måtte vid-
8285: detta för samhällets trygghet allvarliga miss- taga skyndsamma åtgärder för för-
8286: förhållande. I samband med godkännandet bättring av poliskårens avlöning, räk-
8287: av statsförslaget för år 1957 antog riksda- nat från ingången av år 1957.
8288: Helsingfors den 6 februari 1957.
8289:
8290: Kurt Nordfors. Bertel Lindh. Albin Wickman.
8291: Verner Korsbäck. John Forsberg. Nils Meinander.
8292: John Österholm. Arthur Larson. Grels Teir.
8293: T. E. Nordström. C. A. Öhman. Sven Högström.
8294: 162
8295:
8296: IV,72. - Toiv.al. N:o 52.
8297: Suomennos.
8298:
8299:
8300:
8301:
8302: Nordfors ym..: Toimenpiteistä poliisikunnan palkkauksen pa-
8303: rantamiseksi.
8304:
8305:
8306: E d u s k u n n a ll e.
8307:
8308: Julkisuudessa on yhä uudelleen kiinnitetty väksyi lausuman, jossa se esiintoi eduskun-
8309: huomiota siihen, että poliisikunnan käytettä- nan edellyttävän, että hallitus kiireellisesti
8310: vissä olevat voimat ovat riittämättömät täyt- ryhtyy toimenpiteisiin poliisikunnan palk-
8311: tämään sille asetetut vaatimukset. Paitsi sitä, kauksen parantamiseksi vuoden 1957 alusta
8312: että lukumäärä on riittämätön, mitä myös lukien.
8313: poliisipäällystö on korostanut, vaikeuttavat Kun tähän mennessä ei ole saatu mitään
8314: epätyydyttävät palkkausolot uuden poliisi- tietoja siitä, että hallituksen tarkoituksena
8315: kunnan kouluttamista pätevistä voimista. on toteuttaa eduskunnan toivomus, ehdo-
8316: Alhaiset palkat johtavat sitä paitsi siihen, tamme kunnioittaen eduskunnan uudelleen
8317: että suuri määrä poliisimiehiä eroaa vuosit- päätettäväksi toivomuksen,
8318: tain ja hakeutuu paremmin palkattuihin vir-
8319: koihin. että haUitus Eduskunnan lausuman
8320: Myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota toivomuksen mukaisesti ryhtyisi kii-
8321: tähän yhteiskunnan turvallisuuden kannalta reellisiin toimenpiteisiin poliisikunnan
8322: vakavaan epäkohtaan. Hyväksyessään vuo- palkkauksen parantamiseksi vuoden
8323: den 1957 tulo- ja menoarvion eduskunta hy- 1957 alusta lukien.
8324: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
8325:
8326: Kurt Nordfors. Bertel Lindh. Albin Wickman.
8327: Verner Korsbäck. John Forsberg. Nils Meinander.
8328: John Österholm. Arthur Larson. Grels Teir.
8329: T. E. Nordström. C. A. Öhman. Sven Högström.
8330: 153
8331:
8332: IV, 73. - Toiv.al. N: o 53.
8333:
8334:
8335:
8336: Tienari ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
8337: poliisilisän maksamiseksi.
8338:
8339:
8340: E d u s k u n n a II e.
8341:
8342: Yleislakon aikaiset tapahtumat järjestys- esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa
8343: häiriöineen ja lainvastaisine tekoineen osoit- poliisin palkkaus on huomattavasti parempi
8344: tivat vakuuttavasti, kuinka vastuullista, vaa- verrattuna palkkaukseen sellaisissa sikäläisis-
8345: rallista, arkaluontoista ja epäkiitollista polii- sä toimissa, jollaisiin vastaaviin toimiin
8346: sityö on. Nämä tapahtumat muistuttivat yh- meillä poliisivoimia pyritään vertaamaan.
8347: teiskuntaa myös siitä, että poliisin on oltava Poliisityön erikoisluonne ja vaativuus tun-
8348: mahdollisimman riippumaton voidakseen me- nustettiin osittain aikoinaan myönnetyllä ns.
8349: nestyksellisesti suorittaa tehtävänsä yleisen poliisilisällä. Tämän lisän poliisikunta on
8350: järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi- kuitenkin tosiasiallisesti täysin menettänyt
8351: seksi. Paitsi erikoisia poliisin kelpoisuuseh- viime vuosien aikana tapahtuneiden palk-
8352: toja, joissa asetetaan tietyt vaatimukset hen- kausluokkatarkistusten kohdistuessa huomat-
8353: kilön ruumilliseen kuntoon nähden, hänellä tavimpana ja suhteellisesti enemmän muihin
8354: täytyy olla myös aivan erikoisia henkisiä virkakuntiin. Valtioneuvoston 6. 4. 1955
8355: ominaisuuksia. Häneltä vaaditaan kykyä asettaman virkamiespa:lkkausten tarkistusko-
8356: tehdä nopeita ratkaisuja vaikeissa olosuh- mitean kehoituksesta sisäasiainministeriön ja
8357: teissa ja tilanteissa sekä henkilökohtaista maamme poliisijärjestöjen edustajat laativat
8358: rohkeutta ja häneltä vaaditaan horjumatonta komitealle yksimielisen ehdotuksensa poliisi-
8359: velvollisuuden tuntoa ja jopa itsensä uhraa- toimen palkkausluokituksen tarkistamiseksi.
8360: vaa alttiutta. Täten poliisityö asettaa teki- Kun komitea ei silloisten olosuhteiden takia
8361: jälleen suurempia vaatimuksia kuin on asian- voinut yhtyä mainittuun ehdotukseen, polii-
8362: laita muissa virkakunnissa. Poliisityön eri- sikunnan palkkaus jäi kauttaaltaan liian al-
8363: koisluonnetta korostaa myös se, että poliisi- haiseksi.
8364: kunta muodostaa sisäasiainministeriössä ja Koska poliisityöstä maksettava palkkaus
8365: lääninhallituksissa toimivista poliisitoimen- ei vastaa työn erikoisluonnetta ja vaati-
8366: haitijoista lukien aina poliisipiireissä palvele- vuutta, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
8367: viin konstaapeleihin saakka ulottuvan elimel- hyväksyttäväksi toivomuksen,
8368: lisen ja toiminnallisen kokonaisuuden.
8369: Jotta poliisialalle saataisiin antautumaan että hallitus antaisi Eduskunnalle
8370: ja sillä pysymään nämä korkeat vaatimukset esityksen 272 000 000 markan määrä-
8371: täyttävää ainesta, olisi poliisityö myös palk- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
8372: kauksellisesti arvostettava nykyistä korkeam- 1957 tulo- ja menoarvioon ns. poliisi-
8373: min, jolloin alalle antautuisi mahdollisimman lisän maksamiseksi vuoden 1957 alusta
8374: hyvää ainesta. Vasta täten valittua ainesta lähtien maan poliisikunnalle, siihen
8375: kouluttamalla voidaan valtiovallan käytettä- sisällytettynä myös kansliahenkilö-
8376: väksi saada tehtävänsä tasalla oleva poliisi- kunta.
8377: voima. Tähän suuntaan on asia kehittynyt
8378: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
8379:
8380: Artturi Tienari. Esa Kaitila. Einari Jaakkola.
8381: Eeli Erkkilä. Juho Tenhiälä. Niilo Ryhtä.
8382: Matti Mattila. Helge Miettunen. Leo 1. Mattila.
8383: Toivo Antila. Aare Leikola. Armas Leinonen.
8384: 20 E 168/57
8385: 154
8386:
8387: IV,74. - Toiv.a.l. N:o 54.
8388:
8389:
8390:
8391:
8392: Paasio ym.: Esityksen antamisesta vankeinhoitolaitoksen vi-
8393: ran ja toimen haltijoiden palkkauksen parantamisesta.
8394:
8395:
8396: E d u s k u n n a ll e.
8397:
8398: Ennen sotia olivat vankeinhoitolaitoksen Vankeinhoitolaitoksissa palvelevat joutuvat
8399: viran ja toimenhaltijoiden palkat samalla ta- työskentelemään suljetuissa laitoksissa, vaa-
8400: solla kuin poliisilaitoksessa maksetut palkat. rallisten rikollisten keskellä, painostavassa
8401: Tämä ehdottomasti oikea rinnastus särkyi ilmapiirissä, jossa väkivaltaisuudet ovat minä
8402: kuitenkin sotien luomissa erikoisissa olosuh- hetkenä tahansa mahdollisia. Tästä syystä
8403: teissa v. 1943 ja siitä lähtien vankeinhoito- ja palkkauksen ollessa epätyydyttävä, van-
8404: laitoksessa maksetut palkat jäivät poliisien keinhoitoalalle on valitettavasti vaikea saada
8405: palkoista jälkeen niin, että ne tätä nykyä uutta, nimenomaan tasoltaan tyydyttävää
8406: ovat kaksi, jopa esim. kolmekin palkkaluok- työvoimaa. On ollut havaittavissa, että täl-
8407: kaa alemmat kuin poliiseilla. lainen aines, jota vankeinhoitolaitos kipeästi
8408: Kun on tehty aloitteita poliisien palkkojen tarvitsisi, joko ei hakeudu tälle alalle tai siir-
8409: edelleen kohottamiseksi ja jos tässä yhtey- tyy siltä pois niin pian kuin avautuu mah-
8410: dessä vankeinhoitolaitoksen palkkaustaso jää dollisuus miellyttävämpään 'ja parempaa an-
8411: ennalleen, kasvaa näiden toisiinsa rinnastet- siota tarjoavaan työhön.
8412: tavien alojen välinen ero entisestäänkin. Kun Kun yhteiskunnan kannalta kuitenkin on
8413: näin ei saisi tapahtua, pitäisi myös vankein- tärkeätä, että vankeinhoitoalan virkailija-
8414: hoitolaitoksen viran ja toimen haltijoiden kunta on kunnollista ja tehtäväänsä pysty-
8415: palkkatasoa parantaa. vää väkeä, olisi alan palkkausolot niin kor-
8416: Oikea ja ennen sotia käytetty vertaus- jattava, että uutta kunnollista työvoimaa
8417: peruste oli se, että poliisit ja vankilavirkaili- saataisiin vankeinhoitolaitoksiimme ja että se
8418: jat työskentelevät samankaltaisissa, vaikeissa niissä myös pysyy paremmin kuin nykyisin.
8419: ja vaarallisissa olosuhteissa. Tosiasiassa van- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
8420: kilavirkailijat ovat työnsä vaarallisuuden ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8421: rasittavuuden suhteen vaikeammassa ase- muksen,
8422: massa, joten oikeus ja kohtuus vaatisi, että että hallitus antaisi Eduskunnalle
8423: he olisivat esim. palkkaluokkaa ylempänä esityksen vankeinhoitolaitoksen viran
8424: kuin poliisit. Tähän eivät vankilavirkailijat ja toimen haltijoiden palkkauksen pa-
8425: kuitenkaan pyri, mutta odottavat, että he rantamisesta siten, että ne olisivat
8426: jälleen pääsisivät palkkauksessaan poliisien yhdenmukaiset poliisilalitoksessa mak-
8427: tasolle. settavien palkkojen kanssa.
8428: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
8429:
8430: Rafael Paasio. Veikko Helle. Paavo Aitio.
8431: G. Henriksson. Urho Kulovaara. Edvard Pesonen.
8432: Veikko Kokkola.. Vappu Heinonen. Elli Nurminen.
8433: Heikki Hykkäälä.. Arvi Turkka.. Viljo Virtanen.
8434: Kalle Jokinen.
8435: 155
8436:
8437: IV,75.- Hemst.mot. H:o 55.
8438:
8439:
8440:
8441:
8442: Hordfors m. fl.: Angående åtgärder för förbättring av fång-
8443: vårdspersonalens löner.
8444:
8445:
8446: Till Riksdagen.
8447:
8448: Det moderna demokratiska samhället in- svarande ätgärd för fångvårdspersonalens
8449: tar till brottslingar en annan inställning än del. Senare har denna löneklyfta ytterligare
8450: den, som fordom gjorde sig gällande vid vidgats sålunda, att för närvarande t.ex.
8451: tillämpning av straff mot dem, som förbru- äldre fångvaktare befinner sig i 13 löneklas-
8452: tit sig mot lag. Tidigare var straffet som sen, medan yngre poliskonstapel placerats i
8453: sådant, frihetsberövandet, huvudsyftet vid 15 löneklassen.
8454: behandlingen av brottslingar. Numera fästes Detta missförhällande har fätt som följd,
8455: huvudvikten vid att fängelserna samtidigt att det visat sig svårt att nyrekrytera fång-
8456: skall fungera som uppfostrings- och omskol- värdspersonalen med aspiranter med sädan
8457: ningscentraler, där fångarna behandlas med kompetensnivå, som det moderna uppfost-
8458: tanke på att de efter utståndet straff har rande fångväsendet kräver.
8459: förutsättningar att åter inordna sig i sam- Fångvårdspersonalens arbete påv.erkas
8460: hället som arbetsdugliga och laglydiga med- dessutom av betydande riskmoment. Vid jäm-
8461: borgare. Detta förutsätter att fångvårdsper- förelse av antalet dödsoffer, som fångvårds-
8462: sonalen fyller helt andra fordringar än tidi- personalens och poliskärens tjänstgöring
8463: gare, då dess huvuduppgift var att fungera krävt, visar det sig, att dessa procentuellt
8464: som vaktmanskap. är större för den förstnämnda tjänstekate-
8465: Ä ven hos oss har fångvården med påtag- gorin.
8466: ligt goda resultat utvecklat sig i humanitär, Med hänvisning till vad ovan framförts
8467: uppfostrande anda. Likväl har inte stats- föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville
8468: makten i sin lönepolitik visat förstäelse för besluta hemställa,
8469: denna utveckling genom att ordna fångvårds-
8470: personalens löner på ett sätt, som motsvarar att regeringen måtte vidtaga åtgär-
8471: de ökade kraven på mångsidig kompetens. der för förbättring av fångvårdspe1·-
8472: Tidigare, före kriget var fångvårdspersona- sonalens löner så att de skulle mot-
8473: len placerad en 1öneklass högre i jämförelse svara tidigare klassificering och de
8474: med motsvarande befattningar inom polisvä- ökade krav, som den moderna upp-
8475: sendet. Sedermera företogs för poliskårens fostrande fångvården kräver.
8476: del uppflyttning med en löneklass, utan mot-
8477: Helsingfors den 6 februari 1957.
8478:
8479: Kurt Hordfors. Bertel Lindh. Nils Meinander.
8480: Verner Korsbäck. John Forsberg. Grels Teir.
8481: John Österholm. .Arthur Larson. Sven Högström.
8482: 0. A. Öhman.
8483: Albin Wickman.
8484: 156
8485:
8486: IV,75.- Toiv.al. N:o 55.
8487: Suomennos.
8488:
8489:
8490:
8491:
8492: Nordfors ym.: Toimenpiteistä vankeinhoitohenkilökunnan
8493: palkkojen parantamiseksi.
8494:
8495:
8496: E d u s k u n n a ll e.
8497:
8498: Nykyaikaisen demokraattisen yhteiskunnan den palkkaluokan korotus ilman vastaa-
8499: asenne rikollisiin on toisenlainen kuin se, vaa toimenpidettä vankeinhoitohenkilökun-
8500: mikä ennen vanhaan oli määräävänä rangais- nan kohdalta. Myöhemmin on tämä palkka-
8501: taessa niitä, jotka olivat rimkoneet lakia. Ai- juopa laajentunut vielä siten, että esim. van-
8502: kaisemmin oli rikollisten käsittelyssä päätar- hempi vanginvartija on 13. palkkaluokassa,
8503: koituksena rangaistus sellaisenaan, vapauden kun taas nuorempi poliisikonstaapeli on si-
8504: riistäminen. Nyttemmin pannaan pääpaino joitettu 15. pa1kkaluok!ka!lln.
8505: siihen, että vankilat samalla toimivåt kasva- Tämän epäkohdan seurauksena on osoit-
8506: tus- ja koulintakeskuksina, joissa vankeja kä- tautunut vaikeaksi kouluttaa uutta vankein-
8507: sitellään ajatellen heidän edellytyksiään kär- hoitohenkilökuntaa sellaisella pätevyystasolla
8508: sityn rangaistuksen jälkeen sopeutua jäl- olevista kokelaista, mitä nykyaikainen kas-
8509: leen yhteiskuntaan työkykyisinä ja lainkuu- vattava vankilatoimi vaatii.
8510: liaisina kansalaisina. Tämä edellyttää van- V ankeinhoitohenkilökunnan työhön vaikut-
8511: ikeinhoitohenkilökunnan täyttävän kokonaan taa sitä paitsi huomattava vaaramomerntti.
8512: toiset vaatimukset kuin aikaisemmin, jolloin Verrattaessa vankeinhoitohenkilökunnan ja
8513: sen päätehtävänä oli toimia vartiomiehistönä. poliisikunnan virantoimituksen vaatimia kuo-
8514: Myös meillä on vankeinhoito huomattavan lonuhreja osoittautuvat ne prooentuaalisesti
8515: hyvin tuloksin kehittynyt inhimillisessä, suuremmiksi edellisessä virkaluokassa.
8516: kasvattavassa hengessä. Kuitenkaan valtio- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8517: valta ei palkkapolitiikassaan ole osoittanut nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
8518: ymmärtämystä tätä kehitystä kohtaan järjes- mu~ksen,
8519: tämällä vankeinhoitohenkilökunnan palkkoja
8520: tavalla, joka vastaa lisättyjä monipuolisia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8521: pätevyysvaatimuksia. Aikaisemmin ennen so- vankeinhoitohenkilökunnan palkkojen
8522: taa oli vankeinhoitohenkilökunta sijoitettu parantamiseksi siten, että ne vastaa-
8523: yhtä palkkaluokkaa ylemmäksi verrattuna vat aikaisempaa luokitusta ja nyky-
8524: vastaaviin toimiin poliisilaitO'ksessa. Sittem- aikaisen kasvatuksellisen vankeinhoi-
8525: min toimeenpantiin poliisikunnan osalta yh- don edellyttämiä lisättyjä vaatimuksia.
8526: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
8527:
8528: Kurt Nordfors. Bertel Lindh. Nils Meinander.
8529: Verner Korsbäck. John Forsberg. Grels Teir.
8530: John Österholm. Arthur Larson. Sven Högström.
8531: 0. A. Öhman.
8532: Albin Wickman.
8533: 157
8534:
8535: IV,76.- Toiv.al. N:o 56.
8536:
8537:
8538:
8539:
8540: Pohjala ym.: Rautatiehallituksen puhelinkeskuksen ylimää-
8541: räisten puhelunvälittäjien vuosipalkkion korottamisesta.
8542:
8543:
8544: E d u s k u n n a II e.
8545:
8546: Rautatiehallituksen puhelinkeskuksessa on mainittujen neljän peruspalkkaisen puhelun-
8547: viisi peruspalkkaisen ja kuusi ylimääräisen välittäjän palkkausta korotettiin yhdellä
8548: puhelunvälittäjän tointa. Ensiksi mainituista palkkaluokalla. Tehtävien yhdenmukaisuuden
8549: yksi, muita vastuullisemmassa asemassa ole- vuoksi tällainen porrastus ei kuitenkaan vas-
8550: va, on 11 palkkaluokassa ja neljä 10 palkka- taa todellista asiantilaa, eikä sitä oteta huo-
8551: [uokassa. Sen sijaan kaikki kuusi y'limää- mioon myöskäåJn toimia täytettäessä. Siten
8552: räistä puhelunvälittäjää ovat 9 palkkaluo- esim. viimeksi toimeen otetut saattavat päästä
8553: kassa. vakinaisiksi toimen haltijoiksi, jos tällaisia
8554: ~ahden viimeksi mainitun ryhmän sijoit- sattuu olemaan vapaana, ilman mitään por-
8555: taminen eri palkkaluokkiin tuntuu epäjoh- rastusta.
8556: donmukaiselta ja epäoikeudenmukaiselta kat- Oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kor-
8557: soen siihen, että he kaikki suorittavat täs- jauksen saamiseksi ylimääräisten puhelunvä-
8558: mälleen samaa työtä. Se on sekä laadun että littäjien asemaan heidän palkkansa olisi ko-
8559: vastuullisuuden puolesta siinä määrin sa- rotettava samaan tasoon puheena olevan kes-
8560: manlaista, että kenelläkään rnäistä puhelun- kuksen neljän peruspalkkaisen puhelunvälit-
8561: välittäjistä ei o1e edes omaa keskuspöytää, täjän palkan kanssa eli yhdellä palkka-luo-
8562: vaan se vaihtuu aina työvuorojen mukaan. kalla. Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen
8563: Ainoastaan johtavassa asemassa oleva 11 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8564: palkkaluokkaan kuuluva puhelunvälittäjä
8565: on tässä suhteessa poikkeusasemassa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8566: Aikaisemmin ei edellä mainitun puhelin- rautatiehallituksen puhelinkeskuksen
8567: keskuksen puhelinvälittäjien palkkauksessa kuuden ylimääräisen puhelunvälittä-
8568: ole tällaista erotusta ollutkaan, ennen kuin jän (9 pl.) vuosipalkkion korottami-
8569: vuonna 1953 suoritetun palkkausluokkiin si- seksi yhdellä palkkaluokalla.
8570: joittelun tarkistamisen yhteydessä edellä
8571: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
8572:
8573: Kyllikki Pohjala. Erkki Tuuli.
8574: 158
8575:
8576: IV,77. - Toiv.al. N:o 57.
8577:
8578:
8579:
8580:
8581: Kyttä. ym.: Viran ja toimen haltijain eläkelainsäädännön
8582: muwttamisesta niin, ettei oikeus eläkkeen saamiseen olisi
8583: riippuvainen anomuksen tekemisestä määräajassa.
8584:
8585:
8586: E d u s k u n n a 11 e.
8587:
8588: Syyskuun 30 päivänä 1950 virkamieseläk- Kun ei voida pitää oikeudenmukaisena ja
8589: keistä annetun lain mukaan on virkamiehen kohtuullisena, että henkilö, joka ei ole ha-
8590: anottava eläkettä viimeistään kuuden kuu- lunnut heti virkansa tai toimensa jättäessään
8591: kauden kuluessa virkasuhteen lakkaamisesta turvautua eläkkeeseen, vaan on halunnut
8592: lukien. Samanlainen säännös sisältyy eräi- elättää itsensä valtiota taloudellisesti rasitta-
8593: den erikoisalojen eläkelainsäädäntöön. Tällai- matta, menettää selostetun aikasäännöksen
8594: sena mainittakoon myös äskenmainittuna päi- vuoksi kokonaan eläkeoikeutensa, ja kun ei
8595: vänä annettu laki upseerien, aliupseerien ja myöskään ole valtion edun mukaista, että
8596: lentomestarien oikeudesta eläkkeeseen. eläkeiän saavuttanut, mutta muuten ehkä
8597: Selostettu säännös on otettu lakiin ilmei- työkykyinen henkilö pakotetaan hakemaan
8598: sesti eräänlaisena järjestyssäännöksenä: on määräajassa eläkettä, olisi puheena oleva
8599: haluttu välttää sellaisen asiain tilan synty- säännös poistettava eläkelainsäädännöstämme.
8600: mistä, jossa eläkehakemus perustuu ehkä jo Kohtuussyistä johtuu, että tämä lain muutos .
8601: kauan aikaisemmin päättyneeseen virkasuh- olisi säädettävä taannehtivasti koskemaan
8602: teeseen. Muuta merkittävää syytä puheena myös niitä tapauksia, joissa oikeus eläkkee-
8603: olevan säännöksen lakiin sisällyttämiseen on seen on kerrotusta syystä jo rauennut.
8604: tuskin ollut olemassa. Käytännössä on kui- , Edellä lausutun perusteella ehdotamme
8605: tenkin sattunut, että viran tai toimen halti- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8606: jat ovat tietämättöminä tästä lain aikamää- toivomuksen,
8607: räyksestä ja luottaen kykyynsä itse elättää
8608: itseänsä jättäneet eläkeanomuksen tekemisen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8609: siksi myöhäiseen ajankohtaan, että kerrottu toimenpiteisiin sellaisen muutoksen ai-
8610: määräaika on jo kulunut umpeen. Näissä kaansaamiseksi viran ja toimen halti-
8611: sangen säälittävissäkin tapauksissa on muu- jain eläkelainsäädäntöön, että oikeus
8612: ten eläkkeen saantiin oikeutettu henkilö me- eläkkeen anomiseen ei ole kytketty
8613: nettänyt kokonaan oikeutensa eläkkeeseen. virkasuhteen päättymisestä lasketta-
8614: vaan määräaikaan.
8615: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
8616:
8617: Harras Kyttä. Leo I. Mattila. Juho Tenhiälä.
8618: 159
8619:
8620: IV,78. - Toiv.a.l. N: o 58.
8621:
8622:
8623:
8624:
8625: lnnala ym.: Virkamieseläkkeistä annetun asetuksen muutta-
8626: misesta.
8627:
8628:
8629: Eduskunnalle.
8630:
8631: Syyskuun 30 päivänä 1950 virkamieseläk- tion virkaan tai toimeen rinnastettavissa, mi-
8632: keistä annetun lain 3 § : n mukaan eläkevuo- hin hän tästä virasta tai toimesta erottuaan
8633: siksi, jotka viran tai toimen haltija saa las- on ensiksi tullut, eräitä erikseen lueteltuja
8634: kea hyväkseen, luetaan aika, minkä hän, täy- poikkeuksia lukuunottamatta, joihin nähden
8635: tettyään kaksikymmentäyksi vuotta, on ollut viran tai toimen haltija saa eläkevuosina
8636: valtion peruspalkkaisen tai sopimuspaikkai- laskea hyväkseen koko palvelusaikansa täyte-
8637: sen viran tai toimen haltijana tahi ylimää- tystä kahdenkymmenenyhden vuoden iästä
8638: räisenä toimenhaltijana taikka hoitanut väli- lähtien. Sitäpaitsi valtiovarainministeriö voi
8639: aikaisena tai sijaisena valtion virkaa tai erityisistä syistä oikeuttaa viran tai toimen
8640: tointa tahi ylimääräistä tointa taikka muu- haltijan laskemaan hyväkseen eläkevuosina
8641: toin ollut päätoimeksi katsottavassa valtion muunkin kuin edellä mainitun palvelusajan,
8642: palveluksessa tai sellaisessa valtion työssä, kuitenkin enintään kahdeksan vuotta.
8643: jossa olon ajan työntekijä saa lukea hyväk- Neljän eläkevuoden menettäminen kunnan
8644: seen eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana. tai muun julkisen yhdyskunnan, yhtiön, yh-
8645: Virkamieseläkkeistä samana päivänä anne- teisön, yksityisen laitoksen tai muun näihin
8646: tun asetuksen 3 §: n mukaan viran tai toi- verrattavan tahi valtion avustusta nautti-
8647: men haltija, jolla on eläkettä hakiessaan van työnantajan p~lveluksessa muodostuu
8648: eläkelain 3 § :n 1 momentissa mainitun pal- huomattavaksi taloudelliseksi tappioksi asian-
8649: veluksen perusteella vähintään kymmenen omaisille viran tai toimen haltijoille. Onpa
8650: eläkevuotta, saa siitä ajasta, minkä hän on saattanut käydä niinkin, että viran tai toi-
8651: kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään ollut men haltija, joka edellä mainitunlaisesta pal-
8652: kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien veluksesta on siirtynyt valtion palvelukseen,
8653: yhtymän virassa taikka uskonnollisen yhdys- ei ole edes tietänyt menettävänsä mainittuja
8654: kunnån toimessa, opettajana yksityisessä kor- eläkevuosia.
8655: keakoulussa tai valtion avustusta nauttivassa Kun mainitut viran ja toimen haltijat
8656: yksityisessä oppi- tai kasvatuslaitoksessa, ovat asianmukaisen opillisen ja ammattival-
8657: lääkärinä, eläinlääkärinä, sairaanhoitajatta- mennuksen omaavina samanluontoisia tehtä-
8658: rena, terveyssisarena, kätilönä, mielisairaan- viä suorittaen palvelleet yhteiskuntaa niin
8659: hoitajattarena tai mielisairaanhoitajana yh- hyvin ennen valtion palvelukseen siirtymis-
8660: tiön, yhteisön tai yksityisen laitoksen palve- tään kuin sen jälkeenkin, ei ole mitään
8661: luksessa, valtion avustusta nauttivan maa- syytä jättää edellä mainittua neljän vuoden
8662: taloudellisen tai kotitaloudellisen järjestön, aikaa huomioonottamatta heidän eläkevuo-
8663: metsänhoitolautakunnan, keskusmetsäseuran, siaan laskettaessa. Tällainen menettely on
8664: keskuskauppakamarin, kauppakamarin, tie- sitä vähemmän perusteltua, kun kunnalli-
8665: teellisen tai taiteellisen järjestön tahi laitok- sessa virkalainsäädännössä ei vähennetä
8666: sen tai yhdysliikenteessä valtionrautateiden edellä mainituin tavo~n neljää ensimmäistä
8667: kanssa olevan kunnallisen tai yksityisen rau- valtion palvelusvuotta, vaan nykyisen kehi-
8668: tatien palveluksessa, eläkevuosina laskea hy- tyssuunnan mukaan kunnat eläkevuosien las-
8669: väkseen sen osan, joka ylittää neljä vuotta. kemiseen nähden pyrkivät noudattamaan sa-
8670: Edellytyksenä tällöin on, että puheena oleva maa periaatetta, joka on voimassa ikälisien
8671: virka tai toimi on ollut päätoimi sekä päte- hyväksi lukemiseen nähden.
8672: vyysehtoihin ja laatuun nähden siihen val- Valtion ja kuntien eläkesääntöjen mää-
8673: 160 IV,78. - Virkamiesllikkeet.
8674:
8675:
8676: räyksien poiketessa täten oleellisesti toisis- edellä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
8677: taan edellä selostettu valtion noudattama tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8678: eläkevuosien laskemistapa on mm. omiaan muksen,
8679: suuntaamaan kouliintuneen, nuoren työvoi-
8680: man siirtymistä parhaiksi elinvuosikseen että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
8681: kuntien palvelukseen. Tämä ei ole valtion toimenpiteisiin valtion virkamieseläk-
8682: edun mukaista. keistä annetun asetuksen tarkistami-
8683: Käsitellessään edellisillä valtiopäivillä tätä seksi ja muuttamiseksi siten, että sa-
8684: kysymystä koskevia toivomusaloitteita valtio- notun asetuksen 3 §:n 3 momentissa
8685: varainvaliokunta ei katsonut aiheelliseksi mainittu viran tai toimen haltija saa
8686: toivomuksen esittämistä edellä mainitun laskea eläkevuosikseen vähentämättö-
8687: asiantilan korjaamiseksi, koska valiokunnan mänä koko sen ajan, minkä hän on
8688: saaman selvityksen mukaan valtion viran ja kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään
8689: toimen haltijain palkkausta koskevat sään- ollut ennen valtion palvelukseen siir-
8690: nökset tultaisiin lähiaikoina kokonaisuudes- tymistään puheena olevan asetuksen
8691: saan uusimaan. Sitä tarkoittavaa esitystä ei kohdan edellyttämässä muussa palve-
8692: ole kuitenkaan eduskunnalle vielä tähän luksessa.
8693: mennessä annettu. Sen vuoksi ja kaikkeen
8694: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
8695:
8696: Aune Innala. Kyllikki Pohjala. Erkki Tuuli.
8697: 161
8698:
8699: IV,79. - Toiv.al. N:o 59.
8700:
8701:
8702:
8703:
8704: Innala ym.: Naisten sodanaikaisen vapaaehtoisen palveluksen
8705: huomioon ottamisesta viran ja toimen haltijain eläkettä
8706: määrättäessä.
8707:
8708:
8709: Eduskunnalle.
8710:
8711: Suomen sotien 1939-45 ailmna monet nai- lukseen kuin reserviläisten pa~lv.elus liikekan-
8712: set, kuten Lotta Svärd-järjestön jäsenet tai nallepannuissa puolustusvoimissa. Tässä mai-
8713: muut vapaaehtoiset hoitivat puolustusvoi- nittakoon, että eräät kaupungit ja kunnat
8714: missa täsmälleen samanlaisia tehtäviä kuin ottavat huomioon sodanajan vakinaisen lotta-
8715: valtion viran ja toimenhaitijoina olevat nai- palvelun.
8716: set. Tällaisia tehtäviä olivat mm. emännöit- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
8717: SIJan, sairaanhoitajan, sairaala-apulaisen, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8718: viestittäjän, sähköttäjän, kaukokirjoittajan sen,
8719: ja kanslia-apulaisen tehtävät. Kun useat että hallitus antaisi Eduskunnall.e
8720: näitä tehtäviä hoitaneista ovat myöhemmin esityksen virkamieseläkkeistä annetun
8721: tulleet puolustuslaitoksen, posti- ja lennätin- lain muuttamisesta siten, että naisten
8722: laitoksen tai sairaalalaitoksen palvelukseen vapaaehtoinen vakinainen palvelus so-
8723: ja siten valtion viran ja toimen haltijoiksi, dan aikana liikekannalle pannuissa
8724: olisi kohtuullista, että heidän sodanaikainen puolustusvoimissa laskettaisiin palve-
8725: palveluksensa rinnastettaisiin samalla tavoin luksi valtion viran ja toimen halti-
8726: viran ja toimen haltijana suoritettuun palve- jana.
8727: He1singissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
8728:
8729: Aune Innala. Lauri Järvi.
8730: Niilo Honkala. Grels Teir.
8731: M. Honkavaara. Johannes Wirtanen.
8732: Artturi Tienari. Kyllikki Pohjala.
8733:
8734:
8735:
8736:
8737: 21 E 168/57
8738: 162
8739:
8740: IV,SO. - Toiv.al. N: o 60.
8741:
8742:
8743:
8744:
8745: Aitio ym.: Eräiden ylimääräisten eläkkeiden korottamisesta.
8746:
8747:
8748: E d u s k u n n a 11 e.
8749:
8750: Virkamiespalkkausten ns. kuoppakorotus- ja avustuksista annetun valtioneuvoston pää-
8751: ten yhteydessä ei ylimääräisiä eläkkeitä ole töksen (202/37) nojalla, vuoden 1918 rinta-
8752: korotettu, koska mainitut palkankorotukset mamieseläkkeet, ylimääräiset eläkkeet, jotka
8753: eivät ole koskeneet koko virkamieskuntaa. on myönnetty taiteilijoille, kirjailijoille, sa-
8754: Myöskään virkamiesten vakinaisten eläkkei- nomalehtimiehille jne.
8755: den ja perhe-eläkkeiden kohdalla lainsäädän- Kun hintataso on jatkuvasti noussut, on
8756: nöllisesti tapahtuneiden muutosten aiheutta- ylimääräistä e'läkettä saavien leskien ja mui-
8757: maa eläkkeiden määrien nousua ei ole yli- den vähävaraisten asema käynyt entistä vai-
8758: määräisten eläkkeiden kohdalla toteutettu keammaksi. Esimerkiksi eräät ylimääräiset
8759: kuin vain osittain ja tällöinkin ainoastaan peruseläkkeet ovat niinkin alhaiset kuin
8760: kaavamaisesti. 18 600 markkaa vuodessa. On selvää, ettei
8761: Näin ollen ylimääräisten eläkkeiden mää- tällaisella, muutaman tuhannen markan
8762: l'iin on muodostunut tasoitusta kaipaavia eläkkeellä, voida toimeentuloa turvata.
8763: epäkohtia, joista hallitus on tietoinen, mutta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8764: joiden korjaamista ei toistaiseksi ole kuiten- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8765: kaan suoritettu. Vakinaiset ja eräät ylimää- vomuksen,
8766: räiset eläkkeet olivat vuodesta 1941 nousseet
8767: vuoteen 1956 mennessä n. 17-20 kertai- että hallitus ensi tilassa antaisi
8768: siksi, mutta huomattava määrä ylimääräi- Eduskunnalle esityksen ylimääräisten
8769: sistä eläkkeistä oli korotettu vain 10'---11 leski-, lapsi-, rintamies-, taiteliia-, kir-
8770: kertaisiksi. Näistä viimeksi mainituista yli- jailiia-, sanomalehtimies- ine. eläkkei-
8771: määräisistä eläkkeistä mainittakoon vain den korottamiseksi samalle tasolle
8772: leski- ja 1apsilisäeläkkeet, ylimääräiset eläk- kuin valtion vakinaiset ia eräät muut
8773: keet, jotka on myönnetty sotainvaliidien ja ylimääräiset eläkkeet on vuoden 1941
8774: heidän omaistensa ylimääräisistä eläkkeistä tasosta korotettu.
8775: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
8776:
8777: Paavo Aitio. Usko Seppi.
8778: Leo Suonpää. Irma Rosnell.
8779: Eino Tainio. Toivo Niiranen.
8780: Tauno Kelovesi. Matti Koivunen.
8781: 163
8782:
8783: IV,81. - Toiv.al. N: o 61.
8784:
8785:
8786:
8787:
8788: A. Leikola ym.: Niiden perheiden eläketurvan järjestämi-
8789: sestä, joiden huoltajat poliisi- ja vankeinhoitohenkilökun-
8790: taan kuuluvina ovat virkatehtäväänsä snorittaessaan me-
8791: nettäneet henkensä tai työkykynsä.
8792:
8793:
8794: Eduskunnalle .
8795:
8796: Ne valtion elimet, joiden ensisijaisena vel- .eläkelain edellyttämissä normaalisis8a kuole-
8797: vollisuutena on rauhan aikana puolustaa mantapauksissa.
8798: kansalaisten henkeä ja omaisuutta sekä oi- Kun näin henkensä tai työkykynsä menet-
8799: keusjärjestystä yleensä, ovat poliisi ja van- tämään joutuvien oikeusjärjestyksen puolus-
8800: keinhoitolaitos. Näiden kahden ammattikun- tajien ja heidän perheittensä taloudellinen
8801: nan jäsenet, joista poliisi käsittää nykyään asema ei kaikissa tapauksissa ole lainsäädän-
8802: n. 6 000 viran ja toimen haltijaa ja vankein- nöllisesti joko ollenkaan tai riittävästi tur-
8803: hoitolaitos n. 2 000, joutuvat tavan takaa mttu, muodostuu heidän tilanteensa usein
8804: yllättäen tilanteisiin, joissa häikäilemätön, varsin tukalaksi. Valtioneuvosto on joissakin
8805: usein aseilla varustettu rikollinen tai syyn- kaikkein vaikeimmissa tapauksissa myöntänyt
8806: takeeton muu henkilö pyrkii seurauksista vä- käyttövaroistaan pienehkön, kertakaikkisen
8807: littämättä lainvastaisiin tavoitteisiin, mikä avustuksen näiden perheiden ensi hätää tor-
8808: oikeusjärjestyksen ylläpitämiseksi on luon- jumaan tai ylimääräisen eläkkeen ja valtion
8809: nollisesti estettävä. Kuolemantapaukset ja tapaturmatoimisto pienen huoltoeläkkeen ala-
8810: vaikea invaliditeetti eivät ole harvinaisia seu- ikäisille lapsille 17 ikävuoteen saakka. Kai-
8811: rauksia tä:llaisissa tilanteissa. Niinpä viiden kissa näissä tapauksissa apu on ollut kuiten-
8812: viimeisen vuoden aikana 3 poliisimiestä on kin selvästi riittämätön menetystä korvaa-
8813: siten menettänyt henkensä, samoin yhtä maan. Kun jo valtion arvovallan kannalta
8814: monta vankainhoitajaa ja vankiloissa on li- työnantajana on kohtuullista, että oikeusjär-
8815: säksi tapahtunut kolme hengenvaarallista jestystä puolustaessaan henkensä tai työky-
8816: puukotusta. Tällainen vaaranalainen tilanne kynsä menettäneen henkilön perheen talou-
8817: lankeaa usein niiden nuorten, alimman asteen dellinen asema kaikissa tapauksissa riittä-
8818: toimen haltijain osalle, joiden läheiset omai- västi turvataan, ehdotamme eduskunnan hy-
8819: set kuolemantapauksen sattuessa ovat koko- väksyttäväksi toivomuksen,
8820: naan vailla sitä taloude1lista turvaa, jonka
8821: voimassaoleva perhe-eläkelaki takaa valtion että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8822: vakinaisten ja ylimääräisten virkojen ja toi- toimenpiteisiin kaikkien niiden poliisi-
8823: mien haltijoiden oikeudenomistajille. Niissä- ja vankeinhoitohenkilökuntaan kuulu-
8824: kin tapauksissa, jolloin kysymyksessä on vii- vien viran ja toimen haltijain, viran-
8825: meksi mainittuihin parempiosaisiin ryhmiin sijaiset ja tilapäisetkin mukaanlukien,
8826: kuuluva, kuolemantapauksen äkillisyys ja perheiden riittävän eläketurvan jär-
8827: varhaisuus sekä alaikäisten lasten pitempiai- jestämiseksi, joiden huoltajat ovat me-
8828: lminen kasvatustarve aiheuttavat tavallisesti nettäneet henkensä tai työkykynsä vir-
8829: vallan toisen suuruisia menoja kuin perhe- katehtäviään suorittaessaan.
8830: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
8831:
8832: Aare Leikola. Artturi Tienari.
8833: Aukusti Pasanen. Leo I. Mattila.
8834: Kaarlo Kajatsalo.
8835: 164
8836:
8837: IV,82. - Toiv.al. N:o 62.
8838:
8839:
8840:
8841:
8842: Innala ym.: Tuomiokuntien arkistoapulaisten oikeuttamisesta
8843: saamaan eläke valtion varoista.
8844:
8845:
8846: E d u s k u n n a 11 e.
8847:
8848: Tuomiokuntien arkistojen kanslia- ja puh- tuiksi. Ja kuitenkin on niin, että uusi tuo-
8849: taaksikirjoitus- sekä usein myös kokoonpano- miokunnan tuomari viran vastaanottaessaan
8850: työtä suorittavaa, arkistoapulaisilla toimivaa tavallisesti joutuu turvautumaan näihin ko-
8851: henkilökuntaa voidaan heidän tehtäviensä keneisiin arkistoapulaisiin.
8852: laatuun ja vastuullisuuteen katsoen täysin Täysin perusteltua on tällö1n, että tuomio-
8853: verrata valtion viran ja toimen haltijoihin. kuntien arkistoapulaisten vanhuus tulisi
8854: Heidän työnsä tulokset koituvat valtion, en- turvatuksi valtion varoista samalla tavoin
8855: nen kaikkea oikeuslaitoksen ja jokaiselle kan- ja samanlaisten säännösten mukaan kuin
8856: salaiselle ensiarvoisen tärkeän oikeusvarmuu- valtion viran ja toimen haltij,ain yleensä.
8857: den hyväksi. Vallitsevan järjestelmän mukai- Kaiken edellä esitetyn perusteella kunni-
8858: sesti sanottu henkilökunta on tuomiokunnan oittavasti ehdotamme eduskunnan päätettä-
8859: tuomarin palkkaama ja siten yksityisoikeu- väksi toivomuksen,
8860: dellisessa suhteessa työnantajaansa.
8861: Tunnettu tosiasia on, että tuomiokuntien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8862: tuomarit useimmissa tapauksissa nimitetään sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
8863: virkoihinsa siksi iäkkäinä, että arkistoapu- seksi, että tuomiokuntien arkistoapu-
8864: laiset, jotka monasti vuosikymmeniä ovat laiset oikeutettatisiin saamaan eläke
8865: palvelleet oikeuslaitosta, eivät ennätä olla valtion varoista samoin edellytyksin
8866: työsuhteessa samaan tuomiokunnan tuoma- kuin mihin valtion viran ja toimen
8867: riin, näiden usein vaihtuessa, niin pitkää haltijat säädettyjen palvelusvuosien
8868: aikaa, että heidän vanhuutensa päivät tuli- ja palkkauksensa perusteella ovat oi-
8869: sivat tuon työsuhteen perusteella turva- keutettuja.
8870: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
8871:
8872: Aune Innala. Erkki Tuuli. Erkki Koivisto.
8873: Kyllikki Pohjala. Päiviö Hetemäki. Arno Tuurna.
8874: 165
8875:
8876: IV,83. - Toiv.al. N: o 63.
8877:
8878:
8879:
8880:
8881: Hallberg ym. : Määrärahasta eräiden puolustuslaitoksesta
8882: vapautettujen upseerien ja aliupseerien eläke-etujen jär-
8883: jestämiseksi.
8884:
8885:
8886: E d u s k u n n a II e.
8887:
8888: Osa niistä reservin upseereista ja aliup- saaneet mitään apua asiassaan, ehdotamme
8889: seereista, jotka vuoteen 1944-1945 saakka eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8890: palvelivat virkaa tekevinä puolustuslaitok-
8891: sessa, vapautettiin viroistaan omatta syyt- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8892: tään ja ovat edelleen kokonaan eläke- ja menpiteisiin puolustuslaitoksen vi-
8893: muita etuja vailla, monet heistä eläen per- roissa virkaa tekevinä palvelleiden,
8894: heineen suoranaisessa puutteessa. Samoin ei vuosina 1944 ja 1945 vapautettujen
8895: näitä virastaan vapautettuja reservin upsee- upseerien ja aliupseerien rinnastami-
8896: reita ja aliupseereita ole missään suhteessa seksi vakinaisessa palveluksessa ollei-
8897: huomioitu siinä komitean ehdotuksessa, jonka siin viran ja toimen haltijoihin eläke--
8898: tehtävänä on ollut eläke-etuisuuksien järjes- ym. etuihin nähden ja vuoden 1958
8899: täminen puolustuslaitoksesta vapautetuille tulo- ja menoarvioesitykseen ottaisi
8900: vakinaisille upseereille ja a:liupseereille. riittävän suuren määrärahan mainitun
8901: Kun sanotut henkilöt eivät monista ano- asian järjestämiseksi.
8902: muksistaan ja esityksistään huolimatta ole
8903: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
8904:
8905: R. Hallberg. Erkki Tuuli. Antti Kukkonen.
8906: 166
8907:
8908: IV,84. - Toiv.al. N: o 64.
8909:
8910:
8911:
8912:
8913: Vennamo ym..: Esit·yksen antamisesta uudeksi verolainsää-
8914: dännöksi.
8915:
8916:
8917: E d u s k u n n a 11 e.
8918:
8919: Hallituksen esitys uudeksi verolainsäädän- enää pitkäaikaista viivyttelyä, vaan hallituk-
8920: nöksi raukesi, kun eduskunta ei ehtinyt sitä sen olisi kiireellisesti annettava eduskun-
8921: käsitellä ennen v. 1954 pidettyjä ennenaikai- nalle esitys uudeksi verolainsäädännöksi. Ve-
8922: sia talvivaaleja. Uutta esitystä ei hallitus rorasitusta olisi myös yleisesti alennettava.
8923: ole tähän mennessä antanut. Verolainsäädän- Edellä sanotun perusteella ehdotammekin
8924: tömme kaipaisi kuitenkin pikaista uudista- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8925: mista ja siinä havaittujen puutteellisuuksien toivomuksen,
8926: korjaamista. Isännänpalkkaa ja sivuansiotu-
8927: loja sekä metsäverotusta koskevien säännös- että hallitus antaisi kiireellisesti
8928: ten ja lukuisten muiden puutteellisuuksien esityksen Eduskunnalle uudeksi oikeu-
8929: korjaaminen oikeudenmukaiseksi ei siedä denmukaiseksi verolainsäildännöksi.
8930: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
8931:
8932: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
8933: Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoski.
8934: 167
8935:
8936: IV,85. - Toiv.al. N: o 65,
8937:
8938:
8939:
8940:
8941: A. Leikola ym.: Toimenpiteistä yhteen veroasteikkoon siirty-
8942: miseksi tulo- ja omaisuusverotuksessa.
8943:
8944:
8945: E d u s k u n n a ll e.
8946:
8947: Nykyisen tulo- ja omaisuusverolakimme pari saa koko loppuikänsä nauttia samaa
8948: säätämä luonnollisten henkilöiden jako kol- alimman veroasteikon tarjoamaa etua kuin
8949: meen v.eroluokkaan on synnyttänyt paljon esimerkiksi aviopari, joka on tänä aikana
8950: arvostelua verovelvollisten keskuudessa. Ar- kasvattanut useita lapsia täysi-ikäisiksi.
8951: vostelu on kohdistunut ennen kaikkea itse Edellä esitetyn nykyisen järjestelmän epä-
8952: periaatteeseen jakaa verovelvolliset kolmeen tasaisuudet ovat siksi ilmeiset, että niiden
8953: eri luokkaan. Niinikään on kiinnitetty huo- poistamiseen on vakavasti pyrittävä. Aikansa
8954: miota siihen, ettei henkilöiden jakaminen eläneenä voidaan muutenkin pitää järjestel-
8955: eri veroluokkiin anna riittävän selvää ku- mää, joka tarpeettomasti luo kansalaisten
8956: vaa verorasituksen todellisesta jakautumi- keskuuteen tyytymättömyyttä ja epäsopua.
8957: sesta. Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa Sen vuoksi on syytä pyrkiä töytämään jär-
8958: käy taas ilmi, että ensimmäiseen veroluok- jestelmä, jolla ei olisi kerrottuja puutteita
8959: kaan kuuluvat pitävät epäoikeudenmukaisena ja joka olisi niin yksinkertainen, että jokai-
8960: sitä, että lapsettomat aviopuolisot kuuluvat nen veronmaksaja saattaisi sen vaikeudetta
8961: toiseen veroluokkaan. Samanaikaisesti kuiten- ymmärtää. Tässä· mielessä näyttää tarkoituk-
8962: kin aviopuolisot nykyisen puolisoiden yhteis- senmukaisemmalta sellainen järjestelmä, että
8963: verotuksen vuoksi jo keskisuurissa tuloluo- kaikkia verovelvollisia verotetaan yhden ai-
8964: kissa suorittavat yhteisverotettaville myön- ainoan veroasteikon mukaan, mutta että
8965: netyistä vähennyksistäkin huolimatta enem- verovelvollisille annetaan oikeus tehdä
8966: män veroa kuin vastaavista tuloista verotetut verotettavasta tulostaan ennen veron
8967: kaksi yksinäistä henkilöä. Erityisenä tyyty- määräämistä sellaiset vähennykset, jotka
8968: mättömyyden aiheena on yksinäisillä henki- vastaavat hänen huollettavanaan ole-
8969: löillä ollut myös se, ettei tuollaisen henkilön vien henkilöitten lukumäärää. Huolletta-
8970: suorittamaa läheisen omaisen, esim. isän tai viin olisi sisällytettävä tällöin alaikäinen
8971: äidin, elättämistä ole yleensä otettu huo- lapsi, aviopuoliso ja ansiotyöhön ky-
8972: mioon verotuksessa. kenemätön, todella verovelvollisen huolletta-
8973: Edelleen on kiinnitetty huomiota siihen, vana ollut henkilö. Vähennys kutakin huol-
8974: että ensimmäisestä lapsesta myönnetty ve- lettavaa kohti olisi yhtä suuri ja sen suuruus
8975: ronalennus on suhteellisesti huomattavasti olisi aina vuosittain tarkistettava elinkus-
8976: suummpi kuin seuraavista lapsista aiheutuva tannusindeksin muutosta vastaavasti.
8977: veronhelpotus ja etteivät progressiiviset ve- Tämä yhden veroasteikon järjestelmä pois-
8978: roasteikot ylimalkaankan ota oikeudenmukai- taisi nykyisessä luokkajakojärjestelmässä
8979: sella tavalla huomioon perheen elatusvelvolli- esiintyvät, arvostelua ja tyytymättömyyttä
8980: suuden vaikutusta verovelvollisen v.eronmak- herättävät epäkohdat. Kun hallituksen toi-
8981: sukykyyn. Täten esimerkiksi viisi henkilöä mesta parhaillaan valmistellaan tulo- ja
8982: käsittävän perheen tuloja progressiivisuus omaisuusverolainsäädäntömme uudistamista,
8983: kohtaa yhtä ankarasti kuin kolmihenkistä olisikin mielestämme välttämätöntä, .että
8984: perhettä, koska lapsista aiheutuva vähennys tässä yhteydessä luovuttaisiin nykyisestä ve-
8985: otetaan huomioon vasta veromäärästä, joka rovelvollisten jaosta kolmeen veroluokkaan
8986: on laskettu kummassakin tapauksessa saman ja sensijaan siirryttäisiin yhden veroasteikon
8987: asteikon mukaan. Epäkohtana on myös pi- käyttöön.
8988: detty sitä, että yhden lapsen elättänyt avio- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
8989: 168 IV,85. - Tulo- ja. omaisuusveron veroa.steikko.
8990:
8991:
8992: tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt- että verovelvollisten jako kolmeen ve-
8993: täväksi toivomuksen, roluokkaan korvattaisiin yhdellä ai-
8994: noalla veroast.eikolla ja verotettavasta
8995: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tulosta huoltovelvollisuuden perus-
8996: nykyisen tulo- ja omaisuusverolain- teella tehtävillä vähennyksillä.
8997: siiädiintömme uudistamiseksi siten,
8998: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
8999:
9000: Aa.re Leikola. Artturi Tiena.ri.
9001: Aukusti Pasanen. Ka.a.rlo Kajatsa.lo.
9002: Leo 1. Mattila..
9003:
9004:
9005:
9006:
9007: •
9008: 169
9009:
9010: IV,86. - Toiv.al. N: o 66.
9011:
9012:
9013:
9014:
9015: Honkavaara ym.: Omaisuusveromsituksen lieventämisestä.
9016:
9017:
9018:
9019: Eduskunnalle.
9020:
9021: Vuodesta 1943 lähtien, jolloin säädettiin Omaisuusveroasteikkoa on lain voimassa
9022: nykyisin voimassa oleva tulo- ja omaisuus- ollessa korjattu vain pari kertaa alapäässä
9023: verolaki, on inflaatio ja erinäiset muut seikat ja tällä tavalla on saatu arkaan se, että vero-
9024: aiheuttaneet sen, että omaisuuksien arvot vapaa määrä on suhteellisesti sama kuin
9025: ovat huomattavasti kohonneet. Tästä kai- vuonna 1943, mutta vähänkään suurempien
9026: kesta johtuen on omaisuusvero kohonnut suh- omaisuuksien kohdalla ei asteikkoa ole muu-
9027: teellisesti ottaen moninkertaiseksi siitä ta- tettu rahanarvon alenemista vastaavaksi.
9028: sosta, joka vallitsi vuonna 1943 vahvistetun Esimerkiksi maatalouskiinteistöjen kohdalla
9029: asteikon mukaan laskien. Niinpä voidaankin suoritetut laskelmat osoittavat, että jos vuo-
9030: todeta, että vaikka omaisuusverotus on otettu delta 1943 menevä vero korotetaan rahan-
9031: käytäntöön niin sanotun vakaan tulon lisäve- arvon alenemista vastaavalla indeksillä, koti-
9032: rotukseksi, on se käytännössä kehittynyt sel- markkinatavarain yleisindeksillä, joka vuonna
9033: laiseen suuntaan, että itse periaate ja sen so- 1943 oli 291 ja vuonna 1956 1804, ja näin
9034: veltaminen ovat muuttuneet täysin eri asioik- saatua korotettua veroa verrataan siihen
9035: si. ,Vakaan tulon lisäverotuksesta" on muo- omaisuusveroon, mikä asianomaiselta tilalta
9036: dostunut toinen ,pääverotus" tuloverotuksen joudutaan nyt maksamaan, on verorasitus eri
9037: rinnalle. suuruusluokkaa oleville tiloille noussut seu-
9038: raavasti:
9039:
9040: I suuruusluokassa verorasitus on noussut 1,9 kertaiseksi,
9041: II 3,0-3,4
9042: III " " " " 3,8-4,1 "
9043: IV ," " " " 4,1 "
9044: " " " "
9045: Suuruusluokat tässä laskelmassa ovat sa- omaisuuden tuotto hehtaaria kohti on sama.
9046: mat kuin maatalouden kannattavuustutki- Onpa lisäksi todettu, että metsäomaisuuden
9047: muksessa käytetyt tilaryhmät. tuotto pienemmillä tiloilla on hehtaaria kohti
9048: V eroasteikon jyrkkä progressiivisuus ilme- suurempi kuin suuremmilla tiloilla, koska
9049: nee myös muun muassa siitä, että tehdyn metsien sijainti pienemmillä tiloilla yleensä
9050: tutkimuksen mukaan joudutaan yhdeksän- on edullisempi. Näinollen on alunperin va-
9051: nenä metsäveroalueena eli Etelä-Suomessa, kautetun tulon lisäveroksi tarkoitettu omai-
9052: jossa esimerkin esille tuominen antaa havain- suusvero vähitellen muodostunut kauttaal-
9053: nollisimman kuvan, maksamaan omaisuusve- taan melkein yhtä raskaaksi kuin varsinainen
9054: roa eri suuruisilla metsätiloilla seuraavasti: tulovero, suurempien omaisuuksien kohdalla
9055: jopa raskaammaksikin. Näinollen olisi ko-
9056: 50 hehtaarin tilalla 99 mk hehtaaria kohti, honnut omaisuusverorasitus saatava kohtuul-
9057: 100 " " 206 " " " liseksi joko omaisuusveroasteikkoa alenta-
9058: 200 " " 329 " " " malla tai määräämällä omaisuuden verotus-
9059: 500 " " 532 " " " arvot alhaisiksi taikka molemmilla näillä ta-
9060: voilla. Niinikään olisi syytä kiinnittää huo-
9061: Tästä havaitaan, että omaisuusveron nousu miota omaisuuden tuottoon, niin että sellais-
9062: on näinollen jopa yli viisinkertainen, vaikka ten omaisuusryhmien kohdalla, joiden tuotto
9063: 22 E 168/57
9064: 170 IV,86. - Omaisuusvero.
9065:
9066:
9067: niiden paaoma-arvoon nähden on vähäinen, että haUitus kiireellisesti ryhtyisi
9068: verotusarvo määrättäisiin yksinomaan tuoton toimenpiteisiin omaisuusverorasituksen
9069: pääomittamisen perusteella. Todettu omai- lieventämiseksi siten, että omaisuudesta
9070: suusverorasituksen kasvu ei rajoitu yksin- suoritettava vero tulisi suhteellisesti
9071: omaan maatalouden piiriin, vaan koskee se saman suuruiseksi kuin mainittu vero
9072: kaikkia omaisuuksia. samasta omaisuudesta oli marraskuun
9073: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19 päivänä 1943 säädetyn tulo- ja
9074: kunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen, omaisuusverolain säännösten mukaan.
9075: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
9076:
9077: M. Honkavaara. Väinö Rankila. Antti Kukkonen.
9078: Kalle Kämäräinen. Eino Uusitalo. Aaro Kauppi.
9079: Antti J. Rantamaa. Niilo Honkala. T. Saloranta.
9080: Heikki Soininen. Matti Mattila. Toivo Antila.
9081: John Forsberg. M. 0. Lahtela. Erkki Ryöm.ä.
9082: Lennart Heljas. Yrjö Sinkkonen. Esa Koivusilta.
9083: J oh. Wirtanen. Yrjö Hautala. R. Hallberg.
9084: S. S. Aittoniemi.
9085: Eemil Partanen.
9086: 171 .
9087:
9088: IV,87. - Toiv.al. N:o 67.
9089:
9090:
9091: Saura ym..: V akauttamattoman luoton indeksikorotuksen vä-
9092: hentämisestä verotuksessa.
9093:
9094: E d u s k u n n a 11 e.
9095:
9096: V: n 1956 aikana ovat osuuska~sat ja sääs- tomaata keskimäärin 56 400 mk. Vastaava
9097: töpankit keskinäisen sopimuksen mukaan ot- hinta oli vuonna 1956 47 800 mk. Saman-
9098: taneet käyttöön ns. indeksitilit sitä haluavien aikaisesti kun elinkustannusindeksi huomat-
9099: tallettajien rahanarvon turvaamiseksi. Tähän tavasti kohosi ja rahanarvo laski, tilojen
9100: sopimukseen ovat yhtyneet myös tänä vuonna hinnat laskivat 18.3 % :lla.
9101: liike- ja kauppapankit. Tehdyn sopimuksen Vaikka maatilatalouden Iuotosta onkin osa
9102: mukaan oli osuuskassojen ja säästöpankkien käytetty tilan ja yleensä tuotantopääoman
9103: lainanottajien lainan irtisanomisen uhan hankintaan, on kohtuutonta, ettei siitä mak-
9104: edessä suostuttava vastaavaan lainan indeksi- settavaa indeksikorotusta katsota kustannus-
9105: korotukseen. Rahan tallettajat ja lainaajat tekijäksi, sillä korotuksen perustana oleva
9106: ovat täten ilman omaa syytään rahanarvon elinkustannusindeksin nousu v. 1956 oli suo-
9107: alenemisen takia joutuneet tällaisen järjes- rastaan kääntäen verrannollinen maatilojen
9108: telmän uhreiksi, eikä lainanottajilla ole ollut hintojen kehitykseen. Ei voida siis katsoa,
9109: mitään mahdollisuutta tästä väistyä. Tätä että luoton indeksikorotusta olisi vastaamassa
9110: kustannustekijää ei saada kuitenkaan vero- tilan markkamääräisessä arvossa inflaation
9111: tuksessa ottaa korkojen ohella vähennyksenä johdosta tapahtunut nousu.
9112: huomioon. Voidaan huomauttaa, että pitkä- Kun vakauttamattomien luottojen indeksi-
9113: aikaisissa lainoissa voidaan tämä korotus kat- korotuksia ei saa nyt kustannustekijänä vä-
9114: soa nykyisenä aikana rahanarvon alenemisen hentää verotettavasta tulosta, joutuvat ne
9115: johdosta tulleen hyvitetyksi pääomien inves- lukuisat viljelijät, jotka ovat omatoimisesti
9116: tointiin käytettyjen luottojen kohdalta. taloutensa rahoittamiseen hankkineet pää-
9117: Lyhytaikaisesta Iiikeluotosta maksettava omat rahalaitoksilta, erilaiseen asemaan kuin
9118: indeksikorotus katsottaneen ilman muuta käy- ne lukuisat viljelijät, jotka ovat saaneet val-
9119: tössä olevan pääoman hinnaksi. Tällainen tion luottoja. Valtion luotothan ovat huokea-
9120: indeksikorotus on kustannustekijä. Lyhyt- korkoisia, ilman indeksikorotuksia ja niistä
9121: ja pitkäaikaisen luoton täsmällistä rajaa tus- maksettavan rasituksen saa luotousaaja koko-
9122: kin voitaneen vetää muulla tavalla kuin kat- naan vähentää verotettavasta tulostaan.
9123: somalla pitkäaikaiseksi sellainen luotto, jota Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9124: lainanantaja ei voi irtisanoa maksettavaksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9125: Edellä esitetyn määrittelyn mukaan lyhyt-
9126: aikaiseen luottoon sisältyy huomattava määrä että hallitus ryhtyisi nopeasti sellai-
9127: myös keskipitkää luottoa. Sen ovat osuus- siin toimenpiteisiin, että vuoden 1956
9128: kassat, liike- ja säästöpankit myöntäneet val- verotettavasta tulosta valtion ja kun-
9129: taosaltaan tuotantotoiminnan rahoittamiseen, nan verotuksessa ·vähennyksenä otet-
9130: mm. osuuskassojen antamasta Iuotosta on taisiin huomioon vakauttamattomasta
9131: 35.2 % ja säästöpankkien 20.3 % käytetty luotosta mainittuna mwnna maksettu
9132: maatalouteen. indeksikorottts ja että vakauttamatto-
9133: ASO, joka suorittaa maassamme varsin maksi katsotaan sellainen luotto, joka
9134: huomattavan määrän tilanostoja ·vuosittain, on vaadittaessa taikka viimeistään kol-
9135: maksoi vuonna 1955 vapaaehtoisissa tilakau- . men kuukauden kttluessa irtisanomi-
9136: poissa rakennetusta tilahehtaarista ilman jou- sesta maksettava.
9137: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
9138:
9139: Kalervo Sam·a. Matti Mattila. N. Kosola.
9140: Matti Raipala. R. Hallberg. Bertil Lindh.
9141: Martti Salminen. Tahvo Rönkkö. Esa Koivusilta.
9142: 172
9143:
9144: IV,SS.- Toiv.al. N:o 68.
9145:
9146:
9147:
9148:
9149: Koivusilta ym.: Toimenpiteistä maaseudulle perustettavien
9150: pienyritysten vapauttamiseksi veroista viiden ensimmäisen
9151: vuoden ajaksi.
9152:
9153:
9154: Eduskunnalle.
9155:
9156: Nykyisin jo varsin yleisesti oivalletaan, kas kannustin uusien yritysten perustami-
9157: että olisi sekä taloudelliselta että yhteiskun- selle saataisiin, jos tehtäisiin mahdolliseksi
9158: nalliselta kannalta ensiarvoisen tärkeätä myöntää näille uusille yrityksille määrätty-
9159: saada syntymään maaseudulle laaja ja elin- jen alkuvuosien osalta verovapaus. Tuki,
9160: voimainen pienteollisuus. Tästä huolimatta jonka aloitteleva yrittäjä verovapauden muo-
9161: ei käytännössä ole ryhdytty läheskään kaik- dossa saisi, olisi yrityksen vastaisen menes-
9162: kiin välttämättömiin toimenpiteisiin riittä- tymisen kannalta suuriarvoinen, mutta vero-
9163: vien edellytysten luomiseksi uusien pienteol- vapaudesta ei kuitenkaan aiheutuisi valtiolle,
9164: lisuusyritysten syntymiselle maaseudulle. kunnille eikä seurakunnille sanottavaa vero-
9165: Uusien pienteollisuusyritysten syntymisen tulojen vähenemistä, sillä kysymyksessähän
9166: eräänä pääasiallisimpana esteenä on se, että olisi ainakin pääasiassa vain sellaisten uusien
9167: niiltä henkilöiltä, joilla muuten olisi edelly- yritysten vapauttaminen veroista, joita ei
9168: tykset yrityksen perustamiselle, puuttuu tar- ilman tarkoitettua verohelpotusta lainkaan
9169: peellinen alkupääoma. Yrityksen kunnolli- syntyisi.
9170: seen alkuun saamiseen ei kuitenkaan yleensä Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
9171: riitä yksinomaan se, että välttämätön lainoi- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9172: tus tavalla taikka toisella järjestyy. Uuden muksen,
9173: yrityksen taloudellinen tulos on monista sei-
9174: koista, kuten työntekijöiden tottumattomuu- että hallitus kiireellisesti antaisi
9175: desta asianomaiseen työhön, johtuen alku- Eduskunnalle sellaiset esitykset tar-
9176: vuosina huono. Vasta sitten kun ammatti- peellisiksi lainmuutoksiksi, että kävisi
9177: taito on saavutettu ja yritys muutenkin mahdolliseksi vapauttaa maaseudulle
9178: saatettu täyteen tuottokuntoon, voi sen aja- perustettavat pienyritykset maksa-
9179: tella pystyvän tasapäiseen kilpailuun vanho- masta veroa valtiolle, kunnalle ja seu-
9180: jen yritysten kanssa, jotka yritykset yleensä rakunnalle yrityksen perustamisvuo-
9181: ovat varakkaita suuryrityksiä. den ja viiden sitä seu1·aavan vuoden
9182: Eräs yksinkertainen, mutta samalla teho- osalta.
9183: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
9184:
9185: Esa Koivusilta. Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä.
9186: 173
9187:
9188: IV,89.- Hemst.mot. N:o 69.
9189:
9190: Forsberg m. fl.: Angående utredning om skattelättnader och
9191: andra förmåner för åstadkommande av industrier på un-
9192: dersysselsättningsområden.
9193:
9194: T i ll R i k s d a g e n.
9195:
9196: Frågan om landsbygdens industrialisering ningsområden och då främst tili landsbyg-
9197: hör tili de verkligt stora problemkomplexen den. Söker man åtgärder, som härvid natur-
9198: i vårt land. I och med rationaliseringen av ligen från statsmaktens sida kunde vidtas,
9199: jordbruket lösgörs årligen arbetskraft från riktas intresset i främsta rummet på skatte-
9200: detta. En del av denna överloppsa:r<betskraft frågor.
9201: från landsbygden söker sig helt naturligt till Den av statsrådet år 1949 tillsatta in-
9202: städer och industricentra. I vissa delar av dustrialiseringskommitt€m under bergsrådet
9203: landet förekommer dessutom en synnerligen Lauri Kivinens ordförandeskap 'behandlar i
9204: omfattande emigration tili Sverige. Trots sitt betänkande av år 1951 dessa problem
9205: detta är stora delar av landsbygden fort- och föreslår enhälligt att nystartade indu-
9206: farande typiska undersysselsättningsom- strier av statsrådet kunde beviljas skatte-
9207: råden, för vilka staten årligen anser sig frihet under de tre första åren efter det de
9208: tvungen att offra stora summor sysselsätt- inlett sin produktion. Vidare föreslås att
9209: ningsmedel. den förlust, som ofta uppstår under de
9210: Allt fler landskommuner håller på grund första verksamhetsåren, under de därpåföl-
9211: av denna utveckling på att komma i ekono- jande vinstgivande åren finge kvittas mot
9212: miska svårigheter. Genom att de produktiva vinsten.
9213: årsklasserna utflyttar i proportionellt större Dessa rekommendationer, vilka delvis före-
9214: utsträckning än andra årsklasser, försvagas slogs förverkligade i propositionen tili ny
9215: skatteunderlaget i sådan utsträckning att skattelag av år 1952, kunde tänkas vara
9216: situationen är direkt kritisk för ett stort lämpliga ruedel i regeringens hand för att
9217: antal landskommuner. Om inte en ändring stimulera uppkomsten av industrier på un-
9218: i detta avseende sker, kommer landskommu- dersysselsättningsområden. Man kunde t.ex.
9219: nernas ekonomiska ställning att tvinga fram tänka sig att statsrådet skulle få rätt att
9220: allt större och större understöd av stats- bevilja dessa lättnader endast eller huvud-
9221: medel för täckande av kommunernas ut- sakligen åt sådana industrier, som förläggs
9222: gifter. tili undersysselsättningsområden. Ä ven andra
9223: Det är allmänt erkänt att endast en diffe- förmåner från statsmaktens sida kunde tän-
9224: rentiering av näringslivet, framförallt genom kas i samma syfte.
9225: industrialisering av landsbygden, löser de Med hänvisning till ovanstående föreslår
9226: problem, som här uppreser sig. Trots all vi, att riksdagen ville besluta hemställa,
9227: propaganda och olika former av statsstöd åt
9228: t.ex. småindustrier på landsbygden har ingen att regeringen skyndsamt låter verk-
9229: avgörande förbättring inträtt. Det förefaller ställa en utredning om vilka skatte-
9230: därför uppenbart att småindustrilinjen lättnader och andra förmåner, som
9231: ensam för sig inte kan lösa den fråga det skulle vara ägnade att stimulera upp-
9232: här gäller i det snabba tempo, som skulle komsten av industrier på landets un-
9233: vara nödvändigt. Närmast synes det nu vara dersysselsättningsområden, främst på
9234: nödvändigt att vidta sådana åtgärder, som landsbygden, och vidta av utredningen
9235: skulle locka även större industriföretag eller påkallade åtgärder.
9236: delar av dessa till landets undersysselsätt-
9237: Helsingfors den 8 februari 1957.
9238:
9239: John Forsberg. Albin Wickman. Heikki Soininen. Armas Leinonen.
9240: Bertil Lindh. J oh. Wirtanen. M. 0. Lahtela. Sven Högström.
9241: Arthur Larson. J. F. Pöykkö. Lauri Järvi. R. Hallberg.
9242: C. A. Öhman. Aaro Kauppi. Eino E. Heikura. Martti Salminen.
9243: Grels Teir. Antti J. Rantamaa. A. Pasanen. Kurt Nordfors.
9244: Nils Meinander. Lennart Heljas. Matti Mattila. Verner Korsbäck.
9245: John Österholm. M. Honkavaara. Päiviö Hetemäki. Erkki Leikola.
9246: 174
9247:
9248: IV,89. - Toiv.al. N: o 69. Suomennos.
9249:
9250: Forsberg ym. : V erohelpotuksia ja muita etuja koskevan sel-
9251: vityksen toimittamisesta teollisuuden aikaansaamiseksi ali-
9252: työllisyysalueilla.
9253:
9254: E d u s k u n n a ll e.
9255:
9256: Kysymys maaseudun teollistamisesta on rempia teollisuusyrityksiä tai osia niistä
9257: maamme todella suuria ratkaisemattomia on- maan alityöllisyysalueille ja silloin lähinnä
9258: gelmaryhmiä. Maatalouden rationalisoinnin maaseudulle. Etsittäessä toimenpiteitä, joi-
9259: mukana vapautuu siitä vuosittain työvoimaa. hin tällöin valtion taholta voitaisiin luonte-
9260: Osa tästä maaseudun työvoiman ylijäämästä vasti ryhtyä, kohdistuu huomio ensi sijassa
9261: hakeutuu aivan luonnollisesti kaupunkeihin verotuskysymyksiin.
9262: ja teollisuuskeskuksiin. Eräissä osissa maata Valtioneuvoston vuonna 1949 asettama,
9263: esiintyy sitä paitsi erittäin laajaa muutto- vuorineuvos Lauri Kivisen puheenjohdolla
9264: liikettä Ruotsiin. Tästä huolimatta ovat suu- toiminut teollistamiskomitea käsittelee mie-
9265: ret osat maaseutua jatkuvasti tyypillisiä ali- tinnössään vuodelta 1951 näitä kysymyksiä
9266: työllisyysalueita, joita varten valtio vuosit- ja ehdottaa yksimielisesti, että uusille teolli-
9267: tain katsoo olevan välttämätöntä uhrata suu- suuslaitoksille valtioneuvosto voisi myöntää
9268: ria summia työllisyysvaroja. verovapauden kolmen ensimmäisen vuoden
9269: Yhä useammat maalaiskunnat ovat tämän aikana niiden aloitettua tuotantonsa. Edel-
9270: kehityksen johdosta joutumassa taloudellisiin leen ehdotetaan, että se tappio, joka usein
9271: vaikeuksiin. Tuottavien vuosiluokkien muut- syntyy ensimmäisinä toimintavuosina, saatai-
9272: taessa pois muita vuosiluokkia suhteellisesti siin niitä seuraavina voittoa tuottavina vuo-
9273: suuremmassa laajuudessa heikentyy verope- sina ·kuitata voittoa vastaan.
9274: rusta siinä määrin, että tilanne monien maa- Näitä suosituksia, jotka osittain ehdotettiin
9275: laiskuntien kohdalta on suorastaan kriitilli- toteutettaviksi esityksessä uudeksi verolaiksi
9276: nen. Ellei tässä suhteessa tapahdu muutosta, vuodelta 1952, voitaisiin ajatella sopiviksi
9277: pakottaa maalaiskuntien taloudellinen asema keinoiksi hallitukselle jouduttaa teollisuuden
9278: yhä suurempiin ja suurempiin avustuksiin syntymistä alityöllisyysalueille. Voitaisiin
9279: valtion varoista kuntien menojen peittämi- esim. ajatella, että valtioneuvosto saisi oikeu-
9280: seksi. den myöntää näitä helpotuksia ainoastaan
9281: Yleisesti on tunnustettu, että ainoastaan tai pääasiallisesti sellaisille teollisuuslaitok-
9282: elinkeinoelämän monipuolistaminen, ennen sille, jotka sijoitetaan alityöllisyysalueille.
9283: kaikkea maaseudun teollistaminen, ratkaisee Myös muita etuja valtiovallan taholta voi-
9284: tässä ilmenevät probleemit. Huolimatta kai- taisiin ajatella samassa tarkoituksessa.
9285: kesta propagandasta ja eri muodoissa anne- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
9286: tusta valtion tuesta esim. maaseudun pien- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
9287: teollisuuksille ei mitään ratkaisevaa paran- että hallitus kiireellisesti toimitut-
9288: nusta ole tapahtunut. Näyttää ilmeiseltä, taisi selvityksen siitä, mitkä verohelpo-
9289: ettei pienteollisuuslinja yksin voi ratkaista tukset ja muut edut olisivat omansa
9290: tässä kosketeltua kysymystä niin nopeasti jouduttamaan teollisuuden syntymistä
9291: kuin olisi välttämätöntä. Lähinnä näyttää maan alityöllisyysalueilla, lähinnä
9292: nyt välttämättömältä ryhtyä sellaisiin toi- maaseudulla, ja ryhtyisi selvityksen
9293: menpiteisiin, jotka houkuttelisivat myös Suu- aiheuttamiin toimenpiteisiin.
9294: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
9295:
9296: John Forsberg. J. F. Pöykkö. A. Pasanen.
9297: Bertel Lindh. Aaro Kauppi. Matti Mattila.
9298: Arthur Larson. Antti J. Rantamaa. Päiviö Hetemäki.
9299: 0. A. Öhman. Lennart Heljas. Armas Leinonen.
9300: Grels Teir. M. Honkavaara. Sven Högström.
9301: Nils Meinander. Heikki Soininen. R. Hallberg.
9302: John Österholm. M. 0. Lahtela. Martti Salminen.
9303: Albin Wickman. Lauri Järvi. Verner Korsbäck.
9304: Johannes Wirtanen. Eino E. Heikura. Erkki Leikola.
9305: 175
9306:
9307: IV,90. - Toiv.al. N:o 70.
9308:
9309:
9310:
9311:
9312: Tuuli ym..: Toimenpiteistä yhteisessä ,taloudessa elinkeino-
9313: toimintaa harjoittavien verotuksen helpottamiseksi.
9314:
9315:
9316: Eduskunnalle.
9317:
9318: Tulo- ja omaisuusverolain 29 § : ssä tarkoi- mitettavissa verotuksissa vaille edellä mai-
9319: tetut ns. erityiset vähennykset, kuten kan- nittuja erityisiä vähennyksiä, koska heidän
9320: saneläkemaksut, vakuutusmaksut, elinkustan- muodostamaansa kuolinpesää tai perikuntaa
9321: nusten kalleudesta johtuvan vähennyksen, verotetaan yhtymänä, vaikka juuri perheen-
9322: lääkäri- ja lääkekulut, koulutusvähennyksen pään kuoleman jälkeen lesken ja lasten toi-
9323: jne. saa lukea hyväkseen vain verovelvollinen meentulo on vaikein ja heidän veronmaksu-
9324: henkilö, jolla laissa tarkoitetaan fyysillistä kykynsä heikoin.
9325: henkilöä. Sen sijaan näitä vähennyksiä ei Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
9326: saa tehdä esim. tulo- ja omaisuusveroasetuk- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
9327: sen 3 § : ssä tarkoitettu kahden tai useamman muksen,
9328: henkilön jonkin elinkeinon tai ammatin har-
9329: joittamista taikka kiinteistön viljelemistä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9330: tai hallintoa varten muodostama yhtymä, siin tulo- ja omaisuusveroasetuksen
9331: joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden muuttamiseksi siten, ettei verovelvolli-
9332: yhteiseen lukuun. sen jälkeen lesken ja alaikäisten lasten
9333: Tästä seuraa mm., että kun elinkeinoa tahi tai vastaavien yhteisessä taloudessa
9334: ammattia harjoittava verovelvollinen kuolee, elinkeinotoimintaa harjoittavien vero-
9335: niin hänen leskensä ja alaikäiset lapsensa tus muodostu raskaammaksi kuin se
9336: jäävät kuolinvuotta seuraavilta vuosilta toi- on fyysillisillä henkilöillä.
9337: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
9338:
9339: Erkki Tuuli. Martti Salminen.
9340: Saara Forsius. Irma Hamara.
9341: 176
9342:
9343: IV,91. - Toiv.al. N: o 71.
9344:
9345:
9346:
9347:
9348: Rönkkö ym.: Esityksen antamisesta maataloutta harjoitta-
9349: vien perheenjäsenten oikeutta verovähennyksiin koske-
9350: vasta muutoksesta verolakeihin.
9351:
9352:
9353: E d u s k u n n a ll e.
9354:
9355: Voimassa olevien verolakien määräysten kaamman verotaakan alle kuin sellainen
9356: mukaisesti verotetaan yhtymänä sellaista kuo- perhe, miSl3ä molemmat huoltajat ovat elossa.
9357: linpesää, joSl3a perheen isän tai äidin kuole- Kun tällaisen epäoikeudenmukaisen verotuk-
9358: man jälkeen oikeudenomistajina on useam- sen pakottamanakaan ei ole usein mahdol-
9359: pia perheenjäseniä. Tämän lainkohdan tul- lista eikä inhimillistä perhettä hajoittaa ja
9360: kinta on aiheuttanut maaseudulla verotuk- pesää jakaa, voi tällainen olotila jatkua pit-
9361: sessa varsin lukuisissa tapauksissa räikeän kiäkin aikoja, kuten käytännössä yleisesti on
9362: epäkohdan, joka olisi pikaisesti korjattava. ollut asianlaita. Parannus tähän epäkohtaan
9363: Kun esimerkiksi pienviljelijäperheen isän olisi saatava odottamatta uuden verolain val-
9364: kuoleman jälkeen jakautuu tilan omistus les- mistumista.
9365: ken ja lasten kesken, verotetaan perikuntaa Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
9366: yhtymänä, ja leskelle asetetaan verot ns. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9367: isännänpalkasta. Silloin tämä isännänpal-
9368: kasta verotettu henkilö ei saa tehdä tulos- että hallitus kiireellisesti antaisi
9369: taan lapsi- ja perusvähennyksiä, niinkuin saa Eduskunnalle esityksen sellaisesta
9370: sellainen perhe tehdä, jossa molemmat van- muutoksesta verolakeihin, että yhdys-
9371: hemmat ovat huolehtimassa perheestään. viljelyksessä maataloutta harjoittavat
9372: Koska isän tai äidin menettäessään varsinkin perheenjäsenet saavat verovähennyk-
9373: suuriperheinen talous joutuu usein muutoin- siin samanlaiset oikeudet kuin yksityi-
9374: kin varsin vaikeaan asemaan, ei ole oikein, nen viljelijäkin.
9375: että verolailla asetetaan se vielä paljon ras-
9376: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
9377:
9378: Tahvo Rönkkö. Sylvi Halinen. Wiljam Sarjala.
9379: Niilo Ryhtä. Marja Lahti. Onni Mannila.
9380: Artturi Jämsen.
9381: 177
9382:
9383: IV,92. - Toiv.al. N:o 72.
9384:
9385:
9386: Kaasalainen ym.: Maanviljelijäperkeiden lasten oman talou-
9387: den hyväksi suorittaman työn verotuksen lieventämisestä.
9388:
9389: Eduskunnalle.
9390:
9391: Viime vuosina on Suomessa, kuten muissa- perheiden verotuksessa ilmenevät epäkohdat.
9392: kin Pohjoismaissa, kiinnitetty yhä enemmän Verotuksessa ilmenevistä epäkohdista, erityi-
9393: huomiota muuttoliikkeeseen, jota on tapahtu- sesti pientiloja ajatellen, on suurin epäkohta
9394: nut varsinaiselta maaseudulta asutuskeskuk- perheenjäsenten ja lasten talouden hyväksi
9395: siin, maanviljelyksestä muihin elinkeinoihin. tekemän työn verottaminen. Se merkitsee
9396: Tilasto osoittaa, että vuodesta 1881 vuoteen käytännössä sitä, että kotona olevan lapsen
9397: 1951 kuluneen 70 vuoden aikana Suomen isää verotetaan myöskin lapsen osalle mää-
9398: maaseutu on menettänyt asutuskeskuksiin rätystä tulosta, osallistui lapsi töihin tai ei.
9399: suuntautuneen muuttoliikkeen johdosta hiu- Tämä johtaa vuorostaan siihen, että lapsen
9400: kan yli 600 000 sekä samanaikaisesti valta- on lähdettävä vieraan työnantajan töihin,
9401: kunnan ulkopuolelle muuttaneita 400 000 koska kotona tehdyt perusluontoiset työt
9402: henkilöä. Niinpä yksinomaan vuosina 1952- vasta vuosien kuluttua pystyisivät tarjoa-
9403: 1954 maamme maalaiskuntien muuttotappio maan hänelle toimeentulon.
9404: siirtolaiset mukaanluettuna oli 54 400 hen- Maaltapakotilanteen helpottamiseksi täy-
9405: kilöä. Muuttotappiokuntia oli meillä po. vuo- tyisi viipymättä tehdä kaikki voitava kan-
9406: sina 420 ja muuttovoittokuntia n. 60, vii- nattavan pienviljelyksen edellytysten paran-
9407: meksi mainittujenkin sijaitessa väestökeskus- tamiseksi. Tämä olisi sitäkin tärkeämpää,
9408: ten lähituntumassa. Kun otetaan huomioon, kun maamme pohjoisen ja itäisen osan pien-
9409: että esim. vuosina 1951-1954 maalaiskun- viljelysvaltaiset alueet ovat vielä viimeisten
9410: nissa syntyvyyden lisäys olisi, ilman muutto- tutkimusten mukaan säästyneet maaltapaon
9411: liikettä, aiheuttanut 148 400 hengen väestön- pahimmalta ,tartunnalta". Samalla kun py-
9412: lisäyksen maaseudulla, muuttotappioksi kään- rittäisiin kohottamaan pienviljelijäin ammat-
9413: tyneenä päinvastoin vähensi maalaiskuntien titaitoa ja lisäämään maaseudun toimeentulo-
9414: väkilukua, muodostuu ilmiö varsin merkittä- mahdollisuuksia mm. pienteollisuuden avulla,
9415: väksi. Niistä, jotka vuosina 1951-1954 muut- niin olisi samalla maatalous vapautettava
9416: tivat pois maaseudulta, oli miespuolisia 43 % kaikista sellaisista rasituksista, jotka käytän-
9417: ja 15-24 vuotiaita 59 %. nössä johtavat maaseudulta ja maataloudesta
9418: Huolimatta siitä, että maaseudulta kulkee muuttoon.
9419: asutuskeskuksiin jatkuva muuttoväen virta, Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
9420: on maalaiskuntien pientiloilla, erityisesti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9421: maan pohjois- ja itäalueilla, vielä työky- muksen,
9422: kyisiä lapsia, joiden työvoiman tila tarvitsisi
9423: uudisraivauksia, salaojituksia ym. peruspa- että hallitus tutkisi, mitä. mahdolli-
9424: rannuksia varten, mutta joiden on lähivuo- suuksia on maanv~'ljelijäperkeiden las-
9425: sina myöskin jätettävä kotiseutunsa. Syitä ten oman talouden hyväksi suoritetun
9426: tähän lähtöön on mm. tilan pieni koko, joka työn verotuksen lieventämiseksi ja
9427: vasta tuloa tuottamaUoman raivauskauden ryhtyisi sitä tarkoittaviin toimenpitei-
9428: jälkeen saataisiin kannattavaksi perhevil- siin.
9429: jelmäkai sekä toisen~ syynä maanviljelijä-
9430: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
9431:
9432: Nestori Kaasalainen. Eeli Erkkilä.
9433: Marja Lahti. Einari Jaakkola.
9434: Erkki Ryömä.
9435: 23 E 168/57
9436: 178
9437:
9438: IV,93. - Toiv.al. N: o 73.
9439:
9440:
9441:
9442:
9443: Kähönen ym.: Pientilojen viljelijäin ja heidän perheidensä
9444: jäsenten tekemän työn arvon verotuksen tarkistamisesta.
9445:
9446:
9447: E d u s k u n n a ll e.
9448:
9449: Voimassaolevan tulo- ja omaisuusverolain rottaa ensinnäkin isäntää 190 000 mar-
9450: mukaan verotetaan maatalouden harjoittajaa kan ,isännänpalkasta" ja tämän lisäksi
9451: varsinaisista maataloustuloista siten, että molempia poikia. yhteensä 160 000 mar-
9452: vero maasta määrätään pinta-alan ja arvioi- kan työtulosta eli yhteensä 350 000 mark-
9453: tujen keskimääräisten hehtaarituottojen mu- kaan nousevasta työansiosta. Tätä verotetta-
9454: kaan, sekä verovelvollisen ja hänen perheensä vaa työtuloa vastaavan tulon hankkimiseen
9455: jäsenten verotettavaa työtuloa tilalta sen mu- joutuisi 10 peltohehtaarin tilalla asuva vil-
9456: kaan kuin tulo- ja omaisuusverolain 19 §: n jelijäperhe käyttämään neljästä lehmästä
9457: perusteella kunakin vuonna erikseen valtio- saamansa meijeritulot ja sen lisäksi hän jou-
9458: varainministeriön toimesta päätetään. Lain tuisi vielä maksamaan pinta-alaveron, puhu-
9459: mukaan pinta-alaverotus on kaavamaista, mattakaan muista veroista. Viljelijäperheen
9460: niin että se kokonaan riippuu viljelijän hal- jäsenten työansion kohtuuttoman raskas ve-
9461: linnassa olevien pelto-, niitty- ja metsäheh- rottaminen on suorastaan pakottanut nämä
9462: taarien määrästä. Jokainen voi näinollen jättämään kotitilansa ja hakeutumaan muille
9463: ennakolta laskea, mitä hän joutuu veroa mak- työmarkkinoille.
9464: samaan pinta-alatuoton perusteella. Sensi- Edellisestä selviää, että viljelijäperheen
9465: jaan viljelijän ja hänen perheensä tilaltaan työansion verottaminen pientiloilla ja erikoi-
9466: saamien työtulojen verotus on muodostunut sesti sellaisilla seuduilla, joilla viljelijäper-
9467: vaikeaksi ja tulkinnanvaraiseksi toimituk- heen jäsenten on vaikeaa tai mahdotonta
9468: seksi, joka varsinkin viime vuosina on he- hankkia sivuansioita tilansa ulkopuolelta, on
9469: rättänyt suurta arvostelua ja tyytymättö- käynyt ylivoimaisen raskaaksi ja kohtuutto-
9470: myyttä pientilojen omistajien keskuudessa. maksi, eivätkä mitkään ns. kattorajoitukset
9471: Erikoisesti on tätä tyytymättömyyttä ollut ole tilannetta lieventäneet. Epäkohdan kor-
9472: omansa aiheuttamaan viljelijä perheenjäsen- jaamiseksi olisi löydettävä oikeudenmukai-
9473: ten omasta maa- ja metsätaloudestaan saa- semmat perusteet ja sellaiset sisällytettävä
9474: miensa työtulojen verotus pientiloilla. Erit- seuraavien vuosien verotusohjeisiin tai
9475: täin lukuisia ovat näet sellaiset tapaukset, uuteen verolakiin.
9476: jolloin tila hädin tuskin antaa ns. isännän- E9-ellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
9477: palkkana vain yhdelle henkilölle työansion, esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9478: mutta siitä huolimatta tulo- ja omaisuus- muksen,
9479: verolain 19 § : n mukaan voidaan veroa mää- että hallitus kiireellisesti selvityt-
9480: rätä tämän lisäksi yhdelle tai useammalle täisi ne epäkohdat, jotka pientiloilla
9481: perheenjäsenelle, jotka tilalla elävät ja oles- ovat olemassa viljelijän ja hänen pe1·-
9482: kelevat. Niinpä 23. 1. 1957 verolautakunnille heensä jäsenten maa- ja metsätalou-
9483: annettujen ohjeiden mukaan voidaan esimer- tensa hyväksi tekemän työn rahan-
9484: kiksi ensimmäisellä palkkausalueella 10 pel- arvon verottamisessa, sekä antaisi kii-
9485: tohehtaarin tilalla, jolla on isä ja kaksi 1·eellisesti lwhtuuUisempaan verotuk-
9486: veroikäistä poikaa, viljelijäperhettä ve- seen tähtäävät esitykset Eduskunnalle.
9487: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
9488:
9489: Urho Kähönen. Tahvo Rönkkö. Kalle Kämäräinen.
9490: Artturi Jämsen. Eemil Partanen. Yrjö Sinkkonen.
9491: J. F. Pöykkö.
9492: 179
9493:
9494: IV,94. - Toiv.al. N: o 7;,,
9495:
9496:
9497:
9498:
9499: Väänänen ym.: Isännänpalkan verotusta koskevien määräys-
9500: ten muuttamisesta leskiemäntien osalta.
9501:
9502:
9503: E d u s k u n n a ll e.
9504:
9505: Maatalousyrittäjän verotettavaksi tuloksi hankkimaan vierasta työvoimaa, mikä oleel-
9506: lasketaan hänen oman työnsä arvo eli ns. lisella tavalla vähentää ko. tilan puhdasta
9507: isännänpalkka. Verotettavaksi tuloksi laske- tuottoa. Oikeudenmukaisuus ehdottomasti
9508: taan myös sen työn arvo, jonka perheen- vaatii, että tällainen tilanne otetaan vero-
9509: jäsenet ovat suorittaneet maa- ja metsätalou- tuksessa huomioon ja että leskiemäntiä ei
9510: den hyväksi. V erovelvollisen vaimon tekemän veroteta isännänpalkasta.
9511: työn arvoa ei kuitenkaan lueta verovelvolli- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
9512: sen veronalaiseksi tuloksi, koska sen katso- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9513: taan käsittävän pääasiassa kotitaloustyötä. sen,
9514: Siinä tapauksessa, että talon isäntä kuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9515: lee, verotetaan leskiemäntää isännänpalkasta isännänpalkkaa koskevien määräysten
9516: ja useissa tapauksissa yhtä paljon kuin isän- muuttmniseksi siten, että leskiemän-
9517: tää oli verotettu. Näin siitä huolimatta, että tien verotus muodostuisi oikeudenmu-
9518: isännän kuoltua joudutaan tilalle tavallisesti kaiseksi.
9519: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
9520:
9521: Hilja Väänänen. Lennart Heljas. Toivo Antila
9522: Sylvi Halinen. Kalle Kämäräinen. Eeli Erkkilä.
9523: Marja Lahti. T. Saloranta. Wiljam Sarjala.
9524: Atte Pakkanen. Lauri Laine. Nestori Kaasalainen.
9525: Erkki Ryömä.
9526: Einari Jaakkola.
9527: 180
9528:
9529: IV,95.- Toiv.al. N:o 75.
9530:
9531:
9532:
9533:
9534: Rytinki ym..: Toimenpiteistä metsänuudistusalueitten vapaut-
9535: tamiseksi metsäveroista.
9536:
9537:
9538: E d u s k u n n a 11 e.
9539:
9540: Metsien uudistaminen on päivän tärkeim- pauttaminen olisi eräs toimenpide, jolla saa-
9541: piä kysymyksiä silloin, kun me puhumme taisiin metsien uudistus ja vajaatuottoisten
9542: puunjalostusteollisuuden kehittämisestä ja metsien kasvukuntoon saattamistyöt nopeam-
9543: laajentamisesta, sillä ilman metsien uudista- min toteutetuiksi. Verovapaus olisi ulotettava
9544: mista ja tuottamattomien metsämaitten kas- kaikkiin yksityisiin metsänomistajiin ja kaik-
9545: vukuntoon saattamista meillä ei ole mahdol- kiin niihin metsiin, jotka raivataan ja puh-
9546: lisuutta puunjalostusteollisuuttamme kehit- distetaan, joko luonnonvaraisesti siementy-
9547: tää niin pitkälle kuin talouselämämme vaatii. mään tai kylvetään, istutetaan taikka ojite-
9548: Metsänuudistustyö onkin viime aikoina saa- taan. Verovapaus olisi annettava Etelä-Suo-
9549: nut huomattavaa ymmärtämystä ennen kaik- messa vähintään 20 ja Pohjois- ja Itä-Suo-
9550: kea pienmetsänomistajien keskuudessa. Mutta messa vähintään 30 vuodeksi työn suoritta-
9551: käytännössä on vielä monia vaikeuksia ja misesta alkaen.
9552: esteitä uudistamistyön toteuttamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9553: Eräs este on raskas metsäverotus. Metsän- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9554: omistajat joutuvat maksamaan uudistus- muksen,
9555: alueistaan, useiden kymmenien vuosien ai-
9556: kana, korkeaa metsäveroa, vaikka metsän- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9557: ,omistajilla ei ole niistä minkäänlaista tuloa, sellaisiin toimenpiteisiin verolakien
9558: päin vastoin jatkuvasti hoitotoimenpiteistä muuttamiseksi, että metsänuudistus-
9559: aiheutuvia menoja. alueet vapautettaisiin niin valtion
9560: Metsänuudistusalueitten verotuksesta va- kuin kunnankin metsäveron maksuista.
9561: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
9562:
9563: Eino Rytinki. Eeli Erkldlä. Markus Niskala.
9564: Eemil Partanen. Aaro Kauppi. J. F. Pöykkö.
9565: Yrjö Hautala.
9566: 181
9567:
9568: IV,96. - Toiv.al. N: o 76.
9569:
9570:
9571:
9572:
9573: Heikura: Metsäverotuksen lieventämisestä kotitarvepuun
9574: osalta.
9575:
9576:
9577: E d u s k u n n a 11 e.
9578:
9579: Viime vuosina on kiinnitetty suurta huo- syystä ei voida aina hakkauksia suorittaa, ja
9580: miota metsäverorasituksen jakautumiseen, näin niitten puustomäärät keskimäärin ovat
9581: missä nykyisen verolain mukaisesti on ns. pienempiä ja tästä johtuen heikompituot-
9582: ,Korean konjunktuurin" jälkeisenä aikana ta- toisia. Kun tämän lisäksi pientiloilla isän-
9583: pahtunut yllättävän suuria muutoksia pää- nänpalkka ja viljellyn peltoalan, verotus ha.
9584: asiassa verorasitusta lisäävään suuntaan. kohden on usein raskaampi kuin suuremmilla
9585: V erolakimme heikkoutena pitäisin mm. sitä, tiloilla, niin olisi pyrittävä saamaan vero-
9586: että siinä metsän, siis myyntipuun hintojen lain säännöksiin sellaisia muutoksia, että
9587: vaihtelut nostavat verorasitusta usein koh- metsäverorasitusta voitaisiin yleensäkin lie-
9588: tuuttomasti niillekin metsänomistajille, jotka ventää ja samalla oikeudenmukaistuttaa vero-
9589: eivät ole metsän myyntejä suorittaneet, ja rasituksen jakautumista.
9590: joitten metsämaitten pienuus kykenee tur- Tässä tarkoituksessa jätettiin v:n 1952 val-
9591: vaamaan vain kotitarvekäytössä tarvittavat tiopäiville kaksikin eduskunta-aloitetta, ni-
9592: puumäärät joko kokonaan tai osittain. Myös- mittäin toiv.al. n: o 22 ja lakialoite 42, joissa
9593: kin siitä johtuen, että verokuution rakentee- pyrittiin ns. kotitarvepuun verovapauteen.
9594: seen sisällytetään arvokastakin myyntipuuta, Tällöin v. 1953 valtiovarainvaliokunnan vero-
9595: ovat kohtuuttoman verotuksen alaisina ne jaoston käsittelyssä tulikin jaoston päätök-
9596: pienmetsänomistajat, jotka saavat metsäs- senä 20 m3: n määrään saakka kotitarvepuun
9597: tään vain alempiarvoista kotitarvepuuta. verovapaus, mutta eduskunnan hajoitus hal-
9598: Edelleen, verolakimme voimassa oleviin sään- lituksen ko. verolakiesityksen käsittelyn yh-
9599: nöksiin nojaten, lasketaan metsän vuotuinen teydessä keskeytti valtiovarainvaliokunnan ja
9600: kasvu eli tuotto metsämaan maapohjan laa- eduskunnan käsittelyn asiassa. Näin ollen
9601: dun perusteella, eikä huomioida lainkaan olisi harkittava uudelleen tälle pohjalle ra-
9602: metsäalueen puuston määrää ja laatua. Käy- kentuvaa metsäverorasitteen helpottamista.
9603: täntö on osoittanut, että samalla maapohjalla Edellä olevaan viitaten saan kunnioittaen
9604: sopivan suuruinen puustomäärä tuottaa ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9605: enemmän lisäkasvua kuin vastaavalla maa- muksen,
9606: perällä kasvava alituottoiseksi hakatulla met-
9607: sämaalla, jossa siis puustoa on vähän ja se- että hallitus antaisi Eduskunnalle
9608: kin heikkokuntoista. sellaisen verolain muutosesityksen,
9609: Tästä johtuen pientilojen metsäverotus millä voitaisiin kotitarvepuun vero-
9610: usein muodostuu suhteellisesti raskaammaksi vapaus sallia kohtuulliseen rajaan
9611: sen takia, että näillä met.sälöillä jo kotitarve- saakka ja siten tasoittaa vallitsevia
9612: hakkauksia on pakko suorittaa liian usein sa- epäkohtia metsäverotuksessamme.
9613: moilla alueilla, joten metsänhoidollisesti tästä
9614: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
9615:
9616: Eino E. Heikura.
9617: 182
9618:
9619: IV,97. - Toiv.al. N: o 77.
9620:
9621:
9622:
9623:
9624: Koivusilta ym..: Toimenpiteistä verovapauden myöntämiseksi
9625: kylvetyille tai istutetuille metsäaloille.
9626:
9627:
9628: Eduskunnalle.
9629:
9630: Viimeisten tutkimusten mukaan on valta- josta ei saa palkkaa se henkilö, joka työn
9631: osa metsistämme tullut huonon hoidon tai tekee tai teettää. Kun vielä metsien hinnat
9632: väärän hakkuutavan takia sellaiseen kuntoon, ovat jatkuvasti alentuneet ja verotus kiris-
9633: että ne tuottavat huonosti ja uudistuvat luon- tynyt, panevat usein jo taloudelliset vaikeu-
9634: nonvaraisesti tuskin ollenkaan. Huono tuotto det esteen tällaiselle uudistamistyölle. Mie-
9635: johtuu siitä, että se puusto, joka on jäänyt lestäni valtiovallan olisi myöskin tämä tärkeä
9636: määrämittahakkauksen jälkeen metsään, on asia ymmärrettävä ja myönnettävä huomat-
9637: kitukasvuista, alikasvullisuutena ollutta, usein tavaksi ajaksi verovapaus tällaisille juuri
9638: heikkolatvaista puustoa, joka ei samoista kylvetyille metsäaloille. Nykyisin ei tietääk-
9639: syistä tuota siementäkään juuri lainkaan. seni ole lakia, jolla tällainen verovapaus
9640: Tällaiset metsäalat olisi uusittava kylvä- myönnettäisiin, vaikkakin lain tulkintaa on
9641: mällä tai istuttamalla. jossain määrin voitu käytännössä niin hoitaa,
9642: Akateemikko Ilvessalo on sitä mieltä, että että lyhyehköjä verovapauksia on annettu.
9643: ellei nopeasti ryhdytä laajassa mitassa tällai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9644: sia metsäaloja keinollisesti uusimaan, meillä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9645: ei ole riittävästi metsää ulosvientiin 60-100
9646: vuoden kuluttua. Kun kysymys on tärkeä ja että hallitus ryhtyisi kiir.eellisiin toi-
9647: suorastaan elintärkeä koko kansantaloudel- menpiteisiin vähintään 15 vuoden ve-
9648: lemme, on sekin tämän sukupolven tehtävä. rovapauden myöntämiseksi niille met-
9649: Keinollinen metsien uudistaminen on kui- säaloille, jotka on juuri kylvetty tai
9650: tenkin kallista ja sellaista epäitsekästä työtä, istutettu.
9651: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
9652:
9653: Esa Koivusilta. Eeli Erkkilä. Aaro Kauppi.
9654: Toivo Antila. Leo Häppölä. Niilo Ryhtä.
9655: _ Eino Uusitalo. Nestori Kaasalainen. Lauri Laine.
9656: Urho Kähönen.
9657: 183
9658:
9659: IV,98. - Toiv.al. N:o 78.
9660:
9661:
9662:
9663:
9664: Koivusilta ym.: Toimenpiteistä uusien salaojitettujen pelto-
9665: jen tekemisestä verovapaiksi viideksi vuodeksi.
9666:
9667:
9668: E d u s k u n n a ll e.
9669:
9670: Maassamme salaojitetaan vuosittain noin pellolla on. Tästä taas johtuu, että ruoka-
9671: 13 000 ha peltoa. Tämä on hyvä ja maa- multaa joutuu vanhoihin ja uusiin ojiin huk-
9672: talouden koneellistamisen kannalta välttämä- kautumaan suuret määrät ja raakaa jankko-
9673: tönkin asia. savea nousee pintaan. Kun pelto joudutaan
9674: Mutta vaikka valtiovalta myöntääkin pie- tällä tavalla käsittelemään, laihtuu se lw-
9675: nemmille tiloille hiukan palkkiota ja lainoja- vasti, eikä useaan vuoteen anna kunnon
9676: kin salaojituksen suorittamiseen, joutuu sala- satoa, vaikka siihen onkin uhrattu paljon
9677: ojittava maanviljelijä sittenkin suurten vai- rahaa.
9678: keuksien kanssa kamppailemaan. Näinollen herää kysymys, onko johdonmu-
9679: Salaojitushan tulee maksamaan keskimää- kaista, että pyritään salaojituksen edistämi-
9680: rin 65 000-70 000 markkaa ha:lta, toisin seen toisaalla, mutta toisaalla korotetaan ve-
9681: sanoen saman verran kuin peltohehtaari ny- roja tällaiselle juuri salaojitetulle ja heikossa
9682: kyisin maksaa. Jos maanviljelijä salaojittaa kasvukunnossa olevalle pellolle.
9683: 5 ha vuodessa, tietää se menoja 350 000 mk Eikö olisi salaojitusta edistävämpää se,
9684: ja 10 ha noin 700 000 markkaa, ja vain pie- että annettaisiin juuri salaojitetulle pellolle
9685: nemmät tilat saavat lainaa valtiolta. Nämä jonkun vuoden verovapaus, niinkuin raken-
9686: rahasummat ovat jokaiselle tilalle useasti tajillekinV
9687: voittamattoman suuria. Näinollen on turvau- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
9688: duttava kalliiseenkin lainoitukseen, jos aikoo eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9689: salaojittaa.
9690: Kun pelto salaojitetaan, on silloin täytet- että hallitus ryhtyisi sellaisiin lain-
9691: tävä entiset ojat ja muutkin epätasaisuudet, säädännöllisiin toimenpiteisiin, joilla
9692: jos se on suinkin mahdollista. Täyttämiseen juuri salaojitetut pellot tehdään vero-
9693: taas on käytettävä sitä ruokamultaa, jota vapaiksi viideksi vuodeksi.
9694: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
9695:
9696: Esa Koivusilta. Aaro Kauppi.
9697: Urho Kähönen. Niilo Ryhtä.
9698: 184
9699:
9700: IV,99. - Toiv.al. N: o 79.
9701:
9702:
9703:
9704:
9705: Hykkäälä ym.: Eläkkeiden verotuksessa olevien epäoikeuden-
9706: mukaisuuksien poistamisesta.
9707:
9708:
9709: E d u s kun n a ll e.
9710:
9711: Eläkkeitten verottamista koskevia sään- vaikka elävät muutoin samanlaisissa olosuh-
9712: nöksiä on mm. tulo- ja omaisuusverolain teissa, mutta eläkkeen maksaja on toinen.
9713: pykälissä 10, 21, 24, 28, 32, 33 ja 35. Sään- Vanhentuneena on pidettävä sitä 32 py-
9714: nökset edelläluetelluissa pykälissä ovat osit- kälän säännöstä, jossa määritellään varoiksi
9715: tain vanhentuneet ja osittain ristiriitaiset luettavan eläkkeen alarajaksi viisituhatta
9716: siten, etteivät ne tee kaikille eläkkeennautti- markkaa. Tämä säännös on ollut voimassa
9717: joille oikeutta samanlaisesti. Tilanne on tul- siitä lähtien, kun tulo- ja omaisuusverolaki
9718: lut vaikeaksi leskien ja orpojen kohdalla ja annettiin eli vuodesta 1943 lähtien. Kun
9719: erikoisesti eläkkeitten kapitalisointiin näh- tulo- ja omaisuusverolaissa olevia markka-
9720: den. Tuloiksi ja varoiksi ei yleensä lueta määriä muissa kohdin inflaation johdosta on
9721: sellaista eläkettä, jonka leski tai orpo saa korotettu, pitäisi se tehdä myös tämän pykä-
9722: valtiolta tai kunnalta taikka laitokselta, joka län kohdalla, jolloin poistuisi ainakin eräs
9723: saa avustusta yleisistä varoista. Nyt ovat kaikkein pahimmista epäoikeudenmukaisuuk-
9724: kuitenkin verolautakunnat ryhtyneet kapi- sista.
9725: talisoimaan varoiksi niitä eläkkeitä, joita · Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9726: lesket ja orvot saavat teollisuuslaitosten elä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9727: kekassoilta. Jos tämänlaatuisilta eläkekas-
9728: soilta eläkettä saavat lesket sattuvat omista- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9729: maan asuinrakennuksen, nousee omaisuusarvo tutkimuksen suorittamiseksi eläkkeit-
9730: niin suureksi, että siitä on maksettava omai- ten verottamisessa olevista epäoikeu-
9731: suusveroa. Ei voi olla oikein, että toiset les- denmukaisuuksista ja antaisi niiden
9732: ket joutuvat maksamaan veroa ja toiset eivät, poistamiseksi tutkimuksen tuloksista
9733: johtuvan lakiesityksen.
9734: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
9735:
9736: Heikld Hykkäälä. Varma K. Turunen.
9737: K. F. Haapasalo. Valto Käkelä.
9738: Veikko Helle. Kalle Kauhanen.
9739: Veikko Kokkola.
9740: 185
9741:
9742: IV,lOO. - Toiv.al. N: o 80.
9743:
9744:
9745:
9746:
9747: A. Salminen: Eläkkeensaajien oikeuttamisesta nykyistä suu-
9748: remmassa määrin vanhuusvähennysten tekemiseen vero-
9749: tuksessa.
9750:
9751:
9752: Eduskunnalle.
9753:
9754: Nykyaikaisen yhteiskunnan pyrkimyksiin Eräs keino vanhusten aseman parantami-
9755: kuuluu mahdollisimman suuren sosiaalisen seksi olisi se, että elä:kkeistä niiden saajan ei
9756: turvallisuuden luominen jäsenilleen. Vuosi tarvitsisi yleensä suorittaa veroa. Kun kui-
9757: vuodelta on meidänkin maassamme tähän täh- tenkin tuntuu mahdottomalta ainakin nyky-
9758: tääviä toimenpiteitä tehostettu, mitä mm. oloissa päästä siihen, e.ttä eläkkeenä saatu
9759: osoittaa valtion sosiaalimenojen voimakas tulo olisi kokonaan verovapaa, niin ainakin
9760: kasvu. Huolenpito ei kuitenkaan näytä koh- siihen pitäisi pyrkiä, että eläkkeellä olevan
9761: distuneen tasaisesti ja oikeudenmukaisesti tulosta saataisiin verotuksessa tehdä huomat-
9762: kaikkiin väestöryhmiin. Eräs tällainen riittä- tavia vähennyksiä, jopa siinä määrin, että
9763: vää huomiota vaille jäänyt ryhmä ovat van- pienemmät eläkkeet tulisivat kokonaan vero-
9764: hukset. Valtaosa heistä on jo vuosikausia vapaiksi. Nykyisinhän vasta kuusikymmentä-
9765: joutunut elämään suurissa vaikeuksissa seitsemän vuotta täyttänyt verovelvollinen on
9766: syistä, joita he itse eivät ole aiheuttaneet. oikeutettu valtionverotuksessa tekemään vain
9767: Inflaatio on vienyt vanhuuden turvaksi tar- viidenkymmenentuhannen markan vähennyk-
9768: koitetut säästövarat, eikä valtio ole. yrittänyt- sen, mitä on pidettävä kohtuuttoman pie-
9769: kään korvata näitä menetyksiä. Eläkkeet, nenä. Sopivasti porrastamaHa vähennysoikeus
9770: erityisesti yksityisoikeudellisen työsuhteen iän ja tulon suuruuden mukaan helpotettai-
9771: perusteella myönnetyt, ovat vain osittain ja siin eläkkeellä olevien asemaa ja tehtäisiin
9772: varsin hitaasti saaneet korvausta rahan ar- oikeutta tälle väestöryhmälle.
9773: von huononemisesta. Kansaneläkkeiden suoma Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
9774: turva on meidän maassamme ollut kuluvan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9775: vuoden alkuun saakka suorastaan mitätön. muksen,
9776: Tilannetta on lisäksi vaikeuttanut se, että
9777: eläkkeistä on ollut maksettava veroa sekä val- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9778: tiolle että kunnalle, vaikka eläkkeen suuruutta toimenpiteisiin sellaisten säännösten
9779: määrättäessä on tie.tysti periaatteena ollut se, ottamiseksi verolakeihin, että eläkkeellä
9780: että vähentämättömän eläkkeen turvin päivä- oleva verovelvollinen saisi valtionveroa
9781: työnsä uskollisesti tehnyt henkilö saattaisi määrättäessä vähentää tuloistaan ny-
9782: vaatimattomasti eläen viettää vanhuutensa kyistä vanhuusvähennystä tuntuvasti
9783: päivät. Eihän eläkeikään ehtinyt vanhus sitä suuremman määrän, sekä että saman-
9784: paitsi enää voi lisätä tulojaan sivuansioilla, lainen vähennysoikeus olisi voimassa
9785: kuten työkunnossa oleva henkilö voi tehdä ja myös ktmnaUe menevää veroa määrät-
9786: täytyykin mahdollisuuksien mukaan tehdä täessä.
9787: nykyoloissa.
9788: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
9789:
9790: Arvo Salminen.
9791:
9792:
9793:
9794: 24 E 168/57
9795: 186
9796:
9797: IV,101. - Toiv.al. N:o 81.
9798:
9799:
9800:
9801:
9802: Innala: Toimenpiteistä leskeneläkkeen vapauttamiseksi omai-
9803: suusverosta.
9804:
9805:
9806: E d u s k u n n a ll e.
9807:
9808: Tulo- ja omaisuusverolain 32 § : n 2 kohdan kuitenkin muuttuu, knn sama eläkeoikeus tä-
9809: mukaan luetaan varoiksi mm. oikeus eläkkee- män lisäksi huomioidaan veronalaisena omai-
9810: seen. Saman lain 35 § : n 5 kohdassa taas suuden osana, tullen siten samasta tuloläh-
9811: säädetään perusteista, joiden mukaisesti sen teestä kaksinkertaisesti verotetuksi. Lisäksi
9812: arvo lasketaan, ottamalla huomioon muun on muistettava, että leskeneläkkeen verotus
9813: ohella eläkkeeseen oikeutetun henkilön ikä. useissa tapauksissa kohdistuu verraten iäk-
9814: Lain 33 §: n 1 momentin 4 kohdassa ilmenee, käisiin ihmisiin.
9815: että sitävastoin ei varoiksi lueta sellaista elä- Veronalainen leskenelä:ke pienenee jo tulo-
9816: keoikeutta ja oikeutta muuhun etuuteen, veron asettamisella, varsinkin vähätuloisten
9817: joka on. myönnetty aikaisemman virka- tai leskien ollessa kysymyksessä, siksi huomatta-
9818: työsuhteen perusteella, taikka oikeutta tulo- vasti, ettei enää olisi syytä Esätä heidän ve-
9819: ja omaisuusverolain 24 § : n 8 ja 9 kohdissa rotaakkaansa puheena olevalla omaisuusve-
9820: tarkoitettuun eläkkeeseen, elinkorkoon sekä rolla. Sen vuoksi tulo- ja omaisuusverolakia
9821: huoltoeläkkeeseen tuloverosta vapaalta osalta. olisi muutettava siten, että varoiksi ei omai-
9822: Tuntuu jo sellaisenaan kohtuuttomalta, suusveroa asetettaessa missään tapauksessa
9823: että muunlaista eläkettä kuin valtiolta tai katsottaisi lesken oikeutta eläkkeeseen.
9824: kunnalta tahi tulo- ja omaisuusverolain Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
9825: 10 § :n 1 momentin 3 kohdassa mainitulta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9826: eläkelaitokselta tai leski- ja orpokassaha tu- vomuksen,
9827: levaa eläkettä saava leski joutuu suoritta-
9828: maan eläkkeestään valtiolle tuloveron, mikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9829: supistaa huomattavasti hänen monasti jo en- voimassa olevan tulo- ja omaisuusvero-
9830: nestäänkin niukkoja toimeentulomahdolli- lain muuttamiseksi siten, että lesken-
9831: suuksiaan. Vielä kohtuuttomammaksi asia eläke olisi vapaa omaisuusverosta.
9832: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
9833:
9834: Aune lnnala.
9835: 187
9836:
9837: IV,102. - Toiv.al. N: o 82.
9838:
9839:
9840:
9841:
9842: Tienari ym.: Esityksen antamisesta verolainsäädännön muut-
9843: tamiseksi siten, että opiskelukustannukset saataisiin ny-
9844: kyistä laajemmalti ottaa huomioon tulon vähennyksenä
9845: verotuksessa.
9846:
9847:
9848: E d u s k u n n a ll e.
9849:
9850: Viime vuosina kohonneet opiskelukustan- perusteilta on lähdetty mm. Ruotsissa teh-
9851: nukset ovat tehneet opiskelijain verotuskysy- dyssä opintolainojen kuoletusten vähennys-
9852: mykset entistä ajankohtaisemmiksi. Tosin kelpoisuutta koskevassa aloitteessa, samoin-
9853: edelleenkin yliopisto- ja korkeakouluylioppi- kuin Norjassa, jossa valtion opintolainarahas-
9854: laittemme enemmistö voi suorittaa lopputut- tosta otettujen opintolainojen lmoletukset jo
9855: kintonsa velkaantumatta ulkopuolisille, mutta saadaan vähentää tulosta.
9856: varsinkin pieniltä maaseutupaikkakunnilta On itsestään selvää, että vanhempien avus-
9857: tulevien opiskelijain omaisiltaan saama ta- tuskyky kasvaa ja opiskelijain velkaantumi-
9858: loudellinen tuki on vähäinen, ja näiden yli- nen vähentyy, mikäli vanhemmille myönne-
9859: oppilaiden loma-aikojen ansiotasokin alhai- tään oikeus vähentää tulostaan opiskeleville
9860: sempi kuin kaupunkipaikkakuntien kasva- lapsilleen antamiaan avustuksia vastaava
9861: teilla, joten he joutuvat turvautumaan ylei- määrä. Nykyisillä koulutus- ja opintovähen-
9862: sesti opintolainoihin. Lainoihin turvautu- nyksillä ei kuitenkaan ole suurtakaan merki-
9863: maan joutuneiden vähävaraisten opiskelijain tystä korkeakouluopiskelijain osalta. Suurin
9864: velkataakka tuntuu erityisen raskaalta tut- osa opiskelijoista on ylioppilaaksi valmis-
9865: kinnon suorittamisen jälkeen, jolloin laino- tuessaan 19 vuoden ikäisiä. Lisäksi on huo-
9866: jen lyhennyssuoritukset alkavat samanaikai- mattava, että noin 60 % miespuolisista yliop-
9867: sesti kodin perustamisen kanssa. Opintolai- pilaista suorittaa asevelvollisuutensa ennen
9868: nojen kuoletusten hyväksyminen vähennys- korkeakouluopintojensa aloittamista. Täten
9869: kelpoisiksi tasoittaisi velkaantuneen ja ve- korkeakouluopiskelijain vanhemmat voivat
9870: latta opiskelleen elintasojen välille synty- parhaimmassakin tapauksessa päästä osalli-
9871: nyttä kuilua ja olisi erittäin tarpeellinen siksi koulutusvähennyksestä, tai opiskelija
9872: varsinkin ensimmäisinä vuosina loppututkin- itse opintovähennyksestä, ainoastaan parina
9873: non suorittamisen jälkeen, jolloin tulot ovat ensimmäisenä opiskeluvuonna. Niitä vanhem-
9874: alhaisimmat ja menot usein erityiset suuret. pia, joiden lapset suorittavat ensin asevel-
9875: Tärkein näkökohta opintolainojen kuole- vollisuutensa ja näitä opiskelijoita itseään
9876: tusten vähennyskelpoisiksi hyväksymisen puo- eivät vähennykset alhaisen yläikärajan joh-
9877: lesta on se katsantotapa, joka sisältyy isku- dosta yleensä lainkaan koske.
9878: sanoihin ,vero veronmaksukyvyn mukai- Vuonna 1953 suoritetusta Suomen Yliop-
9879: seksi". On kuitenkin myös huomattava, että pilaskuntien Liiton tutkimuksesta selviää,
9880: tulon ansaitsemiseksi suoritettu työ kestää että korkeakouluissamme opiskelevista mies-
9881: opiskelijalta - myöhemmin tutkinnon suo- puolisista ylioppilaista 53 % ja naispuoli-
9882: rittaneelta kansalaiselta - useampia vuosia sista 61 % oli peittänyt vähintään puolet
9883: kuin tuloatuottavat vuodet, nimittäin 5-6 opiskelukustannuksistaan omaisiltaan saamil-
9884: opiskeluvuotta kauemmin. Mikäli opinnot on laan avustuksilla. Koska korkeakouluopiskeli-
9885: rahoitettu kokonaan tai osittain lainoilla, jain keskimääräiset kuukausimenot ovat tällä
9886: tuntuisi kohtuulliselta ja helpolta järjestää hetkellä Helsingissä noin 20 000 markkaa -
9887: asia siten, että asianomaisten sallittaisiin vä- Turussa ja Jyväskylässä kuukausimenot ovat
9888: hentää tulostaan opintolainojen kuoletussuo- vastaavasti 2 000-3 000 markkaa pienemmät
9889: rituksia vastaava määrä. Edellä mainituilta - voidaan todeta, että nykyinen koulutus-
9890: 188 IV,102. - Opiskelukustannukset verotuksessa.
9891:
9892:
9893: vähennys on myös suuruudeltaan vanhem- deksaksikymmeneksituhanneksi markaksi,
9894: pien lapsilleen antamia avustuksia vastaa- sekä 4) että säännökset ulotettaisiin koske-
9895: maton. maan korkeakouluissa opiskelevia henkilöitä,
9896: Näinollen olisi hallituksen kiireellisesti an- jotka ovat täyttäneet ennen verotusvuoden
9897: nettava eduskunnalle esitys nykyisten vero- alkua seitsemäntoista vaan ei kahtakym-
9898: lakisäännöksien muuttamiseksi siten, 1) että mentäkuutta vuotta.
9899: korkeakouluopiskelijat ja korkeakouluissa Edellä sanotun perusteella ehdotamme
9900: loppututkinnon suorittaneet henkilöt saisivat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
9901: sekä valtion- että kunnanverotuksessa vähen- toivomuksen,
9902: tää tuloistaan opintolainojensa kuoletukset,
9903: 2) että tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- että hallitus kiireellisesti antaisi
9904: sesta muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta Eduskunnalle esityksen sellaisiksi
9905: 1956 annetussa laissa (626/56) olevat lisäyk- muutoksiksi verolakeihin, että opiske-
9906: set, sanotun lain 29 § :n 1 mom. 8 ja 9 koh- lusta korkeakouluissa tai muissa oppi-
9907: dat, saataisiin pysyväisesti tulo- ja omaisuus- laitoksissa aiheutuneet kustannukset
9908: verolakiin, 3) että mainituissa kohdissa ole- saataisiin nykyistä laajemmalti ottaa
9909: vat vähennysten markkamäärät korkeakoulu- huomioon tulon vähennyksenä vero-
9910: opiskelijoiden kohdalta korotettaisiin vastaa- tuksessa.
9911: vasti viideksikymmeneksituhanneksi ja kah-
9912: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
9913:
9914: Artturi Tienari. A. Pasanen.
9915: Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola.
9916: Armas Leinonen.
9917: 189
9918:
9919: IV,108. - Toiv.al. N: o 83.
9920:
9921:
9922:
9923:
9924: Kyttä ym. : Ylityöstä maksettavan palkan verotuksen lieven-
9925: tämisestä.
9926:
9927:
9928: E d u s k u n n a ll e.
9929:
9930: Sodan jälkeisinä vuosina tapahtuneen jul- tuksella, joka veron progression vuoksi on
9931: kisten menojen kasvun vuöksi on kaikkien erityisen ankara, onkin täysi syy ryhtyä har-
9932: kansalaisten, niin palkannauttijoiden kuin kitsemaan lievennyksiä nimenomaan ylityön
9933: yrittäjienkin, verotus tullut tavattoman ras- verotukseen. On myönnettävä, että on ole-
9934: kaaksi. Mitä palkannauttijoihin tulee, on massa joitakin vaikeuksia tämän periaatteen
9935: verotuksen raskautta erityisesti lisännyt se, varaan rakentuvan lain laatimisessa tarkoi-
9936: ettei progressiivisia veroasteikkoja ole sa- tuksenmukaiseen muotoon. Kuitenkm voi-
9937: massa suhteessa lievennetty kuin palkkaus- daan todeta, että muun muassa Länsi-Sak-
9938: ten markkamääräinen taso on noussut. Pää- sassa on tässä suhteessa onnistuttu löytä-
9939: asiallinen huomio on tässä suhteessa rajoit- mään sellaiset säännökset ylityön verottami-
9940: tunut verovelvollisuuden alarajan tarkistami- seen, jolla kerrotut epäoikeudenmukaisuudet
9941: seen. on voitu poistaa.
9942: On kuitenkin ilmeistä, ettei selostettua me- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
9943: nettelyä jatkaen ole mahdollista päästä oi- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9944: keudenmukaisiin tuloksiin. On tärkeätä myös vomuksen,
9945: verolainsäädäntöä uudistettaessa kiinnittää
9946: huomiota siihen, ettei raskaalla ja epätarkoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9947: tuksenmukaisesti laaditulla lainsäädännöllä sellaisen muutoksen saamiseksi yli-
9948: vähennetä kansalaisten halua työntekoon. työstä saadun palkkatulon verotta-
9949: Näin kuitenkin tapahtuu nykyisin erityisesti mista koskeviin säännöksiin, että yli
9950: ylitöiden osalta. Tämän vuoksi ja kun ei ole säännöllisen työajan tehdystä työstä
9951: oikeudenmukaista, että tällaisia kansalaisten maksettavan palkan verottamiseen saa-
9952: ylimääräisiä ponnistuksia rangaistaan vero- taisiin huomattavia lievennyksiä.
9953: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
9954:
9955: Harras Kyttä. Leo I. Mattila. Juho Tenhiälä.
9956: 190
9957:
9958: IV,104. - Toiv.al. N:o 84.
9959:
9960:
9961:
9962:
9963: L. Mattila ym.: Toimenpiteistä osuuskuntien jakaman voitto-
9964: osuuden saattamiseksi osuuskuntien ja niiden jäsenten
9965: verotettavaksi tuloksi.
9966:
9967:
9968: Eduskunnalle.
9969:
9970: Valtion verotuloja lisättäessä on yhtiömuo- osuuksien jakamiset n. 1-2 miljardin suu-
9971: toisten yritysten verorasitus kasvanut suh- ruusluokkaa, jotka summat nykyisin siirty-
9972: teettoman suureksi. Yhtiön nettovoitosta vät osuuskuntien jäsenille verovapaasti.
9973: maksettavan tuloveron lisäksi joutuvat osak- Kun valtiovallan tulisi ehdottomasti vero-
9974: kaat vielä maksamaan tuloveron saamistaan tuslainsäädännössään asettaa yritykset niiden
9975: osingoista. Samanaikaisesti on osuuskuntien yritysmuodosta riippumatta toisiinsa verrat-
9976: jäsenilleen maksamat voitto-osuudet jätetty tuna tasa-arvoiseen asemaan, ei mielestämme
9977: verovapaiksi molemmissa portaissa. Osuus- voida kohtuudella sallia tästä periaatteesta
9978: kunnat vähentävät maksamansa voitto-osuu- poikettavan myöskään osuustoiminnallisten
9979: det veronalaisesta tulostaan ja kuluttajan yritysten suhteen.
9980: asemassa olevat jäsenet saavat tämän osuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9981: tensa verovapaasti. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9982: Kun verotus näin yksipuolisesti suosii
9983: osuustoimintaa, ei tätä voida pitää oikeuden- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9984: mukaisena muihin yritysmuotoihin verrat- osuuskuntien jakaman voitto-osuuden
9985: tuna. On lisäksi huomattava, että valtion saattamiseksi sekä osuuskuntien itsensä
9986: nykyisen kassatilanteen vallitessa kaivattai- että niiden jäsenien verotettavaksi tu-
9987: siin kipeästi myös luonnollisia lisätuloja. loksi samalla tavalla kuin osakeyhtiöi-
9988: Yksinomaan suurimpien osuustoiminnallisten den jakaman osingon suhteen on tä-
9989: keskusliikkeiden liikevaihtojen perusteella hänkin asti menetelty.
9990: arvioituna lienevät nämä vuosittaiset Voitto-
9991: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
9992:
9993: Leo I. Mattila. Harras Kyttä. A. Pasanen.
9994: Kaarlo Kajatsalo.
9995: 191
9996:
9997: IV,105. - Toiv.al. N:o 85.
9998:
9999:
10000:
10001:
10002: Junnila ym.: Liikaa peritylle verolle sitä palautettaessa suo-
10003: ritettavan koron korottamisesta.
10004:
10005:
10006: E d u s k u n n a ll e.
10007:
10008: Tulo- ja omaisuusverolain 111 §: n mukaan kaan, joka tällä hetkellä on 6112 %. Valtio
10009: on sille, jonka vero on poistettu tai alen- ja kunnat puolestaan perivät verovelvolli-
10010: nettu, suoritettava takaisin liiaksi kannettu selta, jonka vero on jäänyt määräpäivänä
10011: veromäärä sekä sille korkoa kantopäivästä suorittamatta, 12 %: n suuruisen koron.
10012: takaisinmaksupäivään, sen mukaan kuin ase- Olisikin kohtuullista, että takaisin makset-
10013: tuksella määrätään. Tulo- ja omaisuusvero- tavalle verolle maksettava korko olisi yleisen
10014: asetuksessa on sanotun koron suuruus mää- korkotason mukainen eli vastaisi esim. kah-
10015: rätty 5 % :ksi. den suurimman liikepankin yleisimmin sovel-
10016: Kun yleinen korkokanta on nykyisin mel- tamaa antolainauskorkoa tai Suomen Pankin
10017: koisesti korkeampi, kärsii verovelvollinen, ylintä diskonttokorkoa.
10018: jonka maksettavaksi on aiheetta pantu liikaa Edellä esitettyyn viitaten esitetään edus-
10019: veroa, huomattavaa korkotappiota, varsinkin kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
10020: kun on tavallista, että kestää kolme tai neljä
10021: vuotta ja jopa kauemminkin, ennenkuin vero- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10022: valitus on lopullisesti käsitelty. Kunnallis- liikaa peritylle verolle veroa palautet-
10023: taksoituksessa liikaa peritylle veron määrälle taessa suoritettavan koron korottami-
10024: on maksettava korkoa Suomen Pankin voi- seksi kohtuulliseksi paremmin vastaa-
10025: massa olevan alimman diskonttokoron mu- maan nykyisiä olosuhteita.
10026: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
10027:
10028: T. Junnila. Arvo Salminen. Nils Meinander.
10029: 0. A. Öhman. Päiviö Hetemäki. Erkki Leikola.
10030: Kalervo Saura. Felix Seppälä. T. A. Wiherheimo.
10031: Erkki Tuuli. Lauri Järvi.
10032: 192
10033:
10034: IV,106. - Toiv.al. N:o 86.
10035:
10036:
10037:
10038:
10039: Raipala. ym..: Maatalouskiinteistöjen luokitustehtäviä suorit-
10040: tavan henkilön ammattipätevyyden kohottamisesta.
10041:
10042:
10043: Eduskunnalle..
10044:
10045: Maamme kunnissa on viime vuosina suori- jostain syystä alentunut, on maa luettava
10046: tettu melko paljon maatalouskiinteistöjen siihen luokkaan, jonka tuottokyky lähinnä
10047: luokituksia ja mittauksia. Näiden yhteydessä vastaa näin alentunutta tuottokykyä tai jou-
10048: on monesti käynyt selville, ettei luokittajilla tomaahan. Tarkoitamme tällä lähinnä au:k-
10049: ole riittävää pätevyyttä, vaan luokitus on koisuudesta, kuusimetsien väsymisilmiöistä tai
10050: tullut maanomistajille erittäin epäoikeuden- maaperän tiiviydestä sekä kasvitaudeista joh-
10051: mukaiseksi ja tasoltaan epäyhtenäiseksi sen- tuvaa tuottokyvyn alentumista.
10052: vuoksi, ettei asianomainen luokittaja ole. pys- Jotta luokitukset saataisiin maassamme to-
10053: tynyt soveltamaan 'käytäntöön kunnallisvero- dellisuutta vastaaviksi, on ehdoton edellytys
10054: tuksesta maalaiskunnissa 26 päivänä helmi- se, että asianomaiset luokittajat ovat saaneet
10055: ~uta 1954 annettua asetusta ja valtiovarain- yksinomaan tätä tehtävää varten tarpeellisen
10056: ministeriön luokitusohjeita. Esimerkkinä voi- ja yhdenmukaisen koulutuksen. Nähdäksem-
10057: daan mainita Hämeenkyrön kunnassa suori- me hallituksen olisi tässä suhteessa ryhdyt-
10058: tettu luokitus, jonka tarkistuksen yhteydessä .tävä kiireellisiin toimenpiteisiin huomioimaHa
10059: mm. maatalouskoelaitoksen maatutkimusosas- erikoisesti, että opetusvoimana olisi käytet-
10060: ton johtaja, professori J. Vuorinen lausun- tävä metsäntutkimuslaitoksen ja maatalous-
10061: nossaan totesi, että luokittaja ei ole tuntenut koelaitoksen maatutkimusosaston a.siantunti-
10062: maalajeja, vaan on luokittanut hietasaveksi joita.
10063: (pistearvo 100) hiesun (pistearvo 40) tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10064: hiesusaven (pistearvo 70) sekä arvioinut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10065: maan humuspitoisuuden liian korkeaksi, mistä muksen,
10066: johtuen viljellyn maan pistearvot ovat tulleet että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
10067: keskimäärin noin 30 pistettä liian korkeiksi. menpiteisiin, jotta jokaisen maatalous-
10068: Myöskään metsäluokitu:ksen kohdalla ei ole kiinteistöjä luokittavan henkilön olisi
10069: edellämainitun asetuksen 4 §: n 2 momentin ennen luokitustehtävään ryhtymistään
10070: määräyksiä läheskään riittävästi huomioitu, suoritettava riittävän ammattipätevyy-
10071: vaan on metsämaa luokitettu kaavamaisesti den takaava kurssi ja tutkinto, jotta
10072: kysymyksessä olevan metsätyypin mukaan maassamme maatalouskiinteistöjen luo-
10073: välittämättä edellämainitun momentin mää- kituksessa vähitellen päästäisiin yhte-
10074: räyksestä, että milloin maan tuottokyky on näisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.
10075: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
10076:
10077: Matti Raipala. Martti Salminen. Matti Mattila.
10078: Kalervo Saura. Saara Forsius. Matti Miikki.
10079: Väinö .Rankila.
10080: 193
10081:
10082: IV,107. - Hemst.mot. N: o 87.
10083:
10084:
10085:
10086:
10087: Korsbäck m. fl.: Angående ändring av stadgandena om
10088: omsättningsskatten.
10089:
10090:
10091: Till Riksdagen.
10092:
10093: Huvudsyftemålet med friheten för hant- Förbättring i nämnt avseende kunde bl. a.
10094: verks- och småindustriföretag, som sysselsät- åstadkommas sålunda, att skatter skulle utgå
10095: ter endast ägaren själv och en lärling, från enligt en progressiv skala på grund av an-
10096: skyldigheten att erlägga omsättningsskatt är talet i företaget sysselsatta personer eller på
10097: att främja utvecklingen av hantverket och basen av företagets produktionsresultat. In-
10098: industrin. Inom många branscher har denna till en viss gräns skulle företagen vara fria
10099: frihet emellertid medfört motsatt verkan. från omsättningsskatt. Skatten skulle där-
10100: Företag, som haft utvecklingsmöjligheter, efter stiga med ökat antal anställda eller
10101: har trots detta förblivit enmansföretag, eme- stigande produktionsresultat och nå sitt fulla
10102: dan företagaren fruktat omsättningsskatten belopp först när företaget är av sådan be-
10103: och den kontroll av företaget som denna skaffenhet, att företagaren icke har något
10104: skatt medför från myndigheternas sida. intresse av att hämma företagets vidare ut-
10105: Detta gäller särskilt företagare på lands- veckling för omsättningsskattens skull.
10106: bygden, vilka icke har tillgång till lika god Hänvisande till vad ovan anförts föreslår
10107: sakkunskap i bokförings- och skattefrågor vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
10108: som man har i de större städerna. hemställa,
10109: Bland många andra hinder för utvecklan-
10110: det av den industriella produktionen borde att regeringen skyndsamt måtte ut-
10111: även den broms, som omsättningsskatten ut- reda, på vilket sätt stadgandena om
10112: gör, avlägsnas. Omsättningsskatten kan av omsättningsskatten borde ändras så,
10113: statsfinansiella skäl knappast slopas i sin att denna skatt icke utgör ett hinder
10114: helhet, men sådana ändringar bör utan men för utvecklandet av den industriella
10115: för skatteintäkterna kunna genomföras, att produktionen, och vidtaga av utred-
10116: skatten inte utgör ett direkt hinder för före- ningen påkallade åtgärder.
10117: tagens utveckling.
10118: Helsingfors den 5 februari 1957.
10119:
10120: Verner Korsbäck. R. Hallberg.
10121: Kurt Nordfors. John Forsberg.
10122: Arthur Larson. Albin Wickman.
10123: Toivo Antila. Bertel Lindh.
10124:
10125:
10126:
10127:
10128: 25 E 168/57
10129: 194
10130:
10131: IV,107. - Toiv.al. N: o 87.
10132: Suomennos.
10133:
10134:
10135:
10136:
10137: Korsbäck ym.: Liikevaihtoveroa koskevien säännösten muut-
10138: tamisesta.
10139:
10140:
10141: E d u s k u n n a ll e.
10142:
10143: Sellaisten käsi- ja pienteollisuusyritysten, Mainitussa suhteessa voitaisiin parannusta
10144: joissa työskentelee vain omistaja itse ja yksi saada aikaan mm. siten, että verot määräy-
10145: oppilas, liikevaihtoverovapauden päätarkoi- tyisivät progressiivisen asteikon mukaan
10146: tuksena on ollut käsityön ja teollisuuden ke- yrityksessä työskentelevien henkilöiden luku-
10147: hityksen edistäminen. Monilla aloilla tämä määrän tai yrityksen tuotantotuloksen perus-
10148: vapaus on kuitenkin aiheuttanut päinvastai- teella. Määrättyyn rajaan saakka tulisi yri-
10149: sen vaikutuksen. Yritykset, joilla on ollut tysten olla vapaita liikevaihtoverosta. Veron
10150: kehitysmahdollisuuksia, ovat siitä huolimatta tulisi sen jälkeen nousta yrityksen palveluk-
10151: jääneet yhden miehen yrityksiksi, koska sessa olevien lukumäärän kasvun tai nouse-
10152: yrittäjä on pelännyt liikevaihtoveroa ja sitä van tuotantotuloksen mukana ja kohota täy-
10153: yrityksen tarkkailua, jonka tämä vero ai- teen määräänsä vasta silloin, kun yritys on
10154: heuttaa viranomaisten taholta. Tämä koskee senlaatuinen, ettei yrittäjällä ole mitään
10155: erityisesti maaseudulla olevia yrittäjiä, joi- intressiä estää yrityksen edelleen kehitty-
10156: den saatavissa ei ole yhtä hyvää asiantunte- mistä liikevaihtoveron takia.
10157: musta kirjanpito- ja verokysymyksissä kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
10158: suuremmissa kaupungeissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10159: Teollisen tuotannon monien muiden estei- mus,
10160: den mukana olisi myös liikevaihtoveron muo- että hallitus kiireellisesti selvityt-
10161: dostama jarru poistettava. Valtiotaloudelli- täisi, millä tavalla liikevaihtoveroa
10162: sista syisrtä liikevaihtoveroa tuskin voidaan koskevia säännöksiä olisi muutettava,
10163: poistaa kokonaisuudessaan, mutta sellaisia jotta tämä vero ei olisi esteenä teolli-
10164: muutoksia on voitava tehdä, tuottamatta sen tuotannon kehittämiselle, ja ryh-
10165: haittaa verotuloille, että vero ei muodostu tyisi selvityksen aiheuttamiin toimen-
10166: suoranaiseksi esteeksi yritysten kehitykselle. piteisiin.
10167: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
10168:
10169: Verner Korsbäck. R. Hallberg.
10170: Kurt Nordfors. John Forsberg.
10171: Arthur Larson. Albin Wickman.
10172: Toivo Antila. Bertel Lindh.
10173: 195
10174:
10175: IV,108. - Toiv.al. N:o 88.
10176:
10177: Leinonen ym.: Liikevaihtoverolaissa ilmenevien kansantalou-
10178: dellisten ja verotusteknillisten epäkohtien poistamisesta.
10179:
10180: E d u s k u n n a ll e.
10181: Nykyisessä liikevaihtoverojärjestelmässäm- sissa asemissa. Osa heistä on käsityöläisinä
10182: me on monia sellaisia huomattavia sekä kan- ollut kokonaan verosta vapautettuja, osa on
10183: santaloudellisia että verotusteknillisiä epä- työliikkeinä maksanut veroa 10 prosenttia,
10184: kohtia, jotka pikaisesti olisi korjattava. Kun kun muiden valmistajien teollisina liikkeinä
10185: liikevaihtoverotuksella on koottava huomat- on sen sijaan ollut tilitettävä veroa 20 pro-
10186: tavan suuria veromääriä, on vero ollut sää- senttia myynnistään.
10187: dettävä korkeaksi. Tästä veroprosentin kor- Useilla elinkeinoelämän aloilla teolliset ja
10188: keudesta on aiheutunut lukuisia epäkohtia. työliikkeet valmistavat samanlaisia tavaroita
10189: Kun tavaran hinta veron vuoksi nousee nel- ja tekevät työsuorituksia samoihin tarkoituk-
10190: jänneksellä, on tämä määrä niin suuri, että siin, joten suoritettavan veron erilaisuudesta
10191: - paitsi lisääntyneitä yrityksiä veron saiaa- aiheutuu kilpailusuhteiden järkkymistä eri
10192: rniseksi - veron suorittamisen välttämiseksi liikkeiden kesken. Käytännössä ei lisäksi ole
10193: on kannattanut ryhtyä monenlaisiin kansan- kyetty johdonmukaisesti vetämään teollisen
10194: talouden kokonaisuuden kannalta tarkoituk- ja työliikkeen välistä rajaa. Vaikka lakia
10195: settorniin järjestelyihin. Niinpä liikeyrityk- säädettäessä tarkoitettiin, että liikkeiden ve-
10196: siä on jaettu. Tavaran hankinnassa on siir- rotuksellinen asema oli määriteltävä lähinnä
10197: rytty ostamaan erikseen raaka-aineet ja teet- liikealoittain, ei tätä ole oikeuskäytännössä
10198: tämään niistä tavaroita, tavaroiden valmis- voitu seurata. Tämä aiheuttaa suurta seka-
10199: tuksessa on pyritty luopumaan erikoisliik- vuutta ja epävarmuutta verotuksessa niin vi-
10200: keiden palveluksista ja ryhdytty valmista- ranomaisille kuin verovelvollisillekin.
10201: maan tavaraa yrityksen omassa piirissä, Erityisesti on tässä yhteydessä todettava,
10202: minkä lisäksi epätaloudellinen, mutta verosta että korkea veroprosentti muodostaa kynnyk-
10203: vapaa valmistustapa on saattanut muutoin- sen, joka estää verovapaata elinkelpoista ja
10204: kin käydä mahdolliseksi. Liikevaihtovero on terveellä pohjalla toimivaa pienyrittäjää laa-
10205: siten omiaan monin tavoin kääntämään talous- jentamasta liikettään, koska yhdenkin vieraan
10206: elämän kehitystä epärationaliseen suuntaan. apulaisen palvelukseen ottaminen aiheuttaa
10207: Lisäksi se sitoo elinkeinoelämän käytettävissä verovelvollisuuden. Näin nykyinen liikevaih-
10208: olevia niukkoja pääomia, koska vero on toverotuksemme tässä jarruttaa oleellisesti
10209: useissa tapauksissa suoritettava ennen kuin pienyritteliäisyyden kehitystä.
10210: se on saatu perityksi. Edellä mainittujen epäkohtien jatkuminen
10211: Kun vuonna 1941 liikevaihtoverotus otet- aikaansaa talouselämässämme häiriöitä ja
10212: tiin käytäntöön, pidettiin eräänä tärkeim- vinosuuntausta, mikä on omiaan heikentä-
10213: mistä periaatteista sitä, etä se ei saa puuttua mään taloudellista kehitystä. Näin ollen näit-
10214: talouselämän rakenteeseen erilaisten yrittä- ten epäkohtien poistamiseen olisi mielestämme
10215: jien välisiä kilpailusuhteita muuttamalla. kiireellisesti ryhdyttävä. Tämän vuoksi eh-
10216: Tätä verolaille asetettavaa yleistä edellytystä dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
10217: voimassa oleva liikevaihtoverotus ei ole täyt- täväksi toivomuksen,
10218: tänyt. Tämä johtuu lähinnä siitä, että tava-
10219: roiden verosta vapauttamiset ovat useissa ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10220: pauksissa aiheuttaneet häiritseviä muutoksia toimenpiteisiin nykyisessä liikevaihto-
10221: eri tavaroilla liiketoimintaa harjoittavien kes- verolaissamme ilmenevien huomatta-
10222: ken sekä siitä, että tavaroita valmistavat yri- vien kansantaloudellisten ja verotus-
10223: tykset ovat veron suoritukseen nähden erilai- teknillisten epäkohtien poistamiseksi.
10224: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
10225: Armas Leinonen. Juho Tenhiälä. Esa Kaitila.
10226: Kaarlo Kajatsalo. Helge Miettunen. Harras Kyttä.
10227: Aukusti Pasanen. Artturi Tienari. Aare Leikola.
10228: Armi Hosia.
10229: 196
10230:
10231: IV,109. - Toiv.al. N:o 89.
10232:
10233:
10234:
10235:
10236: Asvik ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kuntien omistuk-
10237: sessa olevien tuotantolaitosten tuotteilla.
10238:
10239:
10240: E d u s k u n n a 11 e.
10241:
10242: Voimassa oleva liikevaihtoverolaki estää pistamaan tuotantoa, v. 1956 tuotettiin 4 500
10243: maassamme olevien kunnallisten liikeyritys- kuutiota, joka vastasi kunnan omaa tarvetta.
10244: ten kehittymistä. Maamme kunnista huomat- Kun louhittavaa kalliota on hehtaarimäärät,
10245: tavalla osalla olisi luonnolliset edellytykset niin mahdollisuuksia tuotannon kehittämi-
10246: ryhtyä kehittämään kunnan omistuksessa ole- selle olisi edellä mainituissa kunnissa ole-
10247: via tuotantolaitoksia. Niissä kunnissa, joissa massa.
10248: on sodan jälkeen kehitetty tuotannollista toi- Kunnallisilta yrityksiltä liikevaihtoveron
10249: mintaa, on jouduttu se lopettamaan tai ra- poistaminen avaisi mahdollisuuksia monella
10250: joittamaan tuotantoa niin, että se vastaa vain muullakin alalla, kuten tiilien, sementtituot-
10251: kunnan omaa tarvetta. Tämä sen vuoksi, teiden, salaojaputkien, rakennustarvikkeiden
10252: koska liikevaihtoverolaki edellyttää, että kun- ym. valmistamisessa, vain muutamia maini-
10253: nan tuotantolaitoksen myyntiin tarkoitettu taksemme. Kun kuntien taloudellisia mah-
10254: tuotanto on veronalaista, niin verotuksen dollisuuksia tulisi laajentaa ja turvata niiden
10255: alaiseksi on laskettu koko tuotanto, myöskin tuotannollinen toiminta, niin liikevaihtoveron
10256: kunnan omaan tarpeeseen tuotettu. Näin on poistaminen kunnan omistuksessa olevilta
10257: käynyt mm. Seinäjoen kauppalan ja maalais- tuotantolaitoksilta on tarpeellista.
10258: kunnan omistamien kivimurskaamojen koh- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
10259: dalla, molemmissa tapauksissa tuotetaan vain kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10260: kuntien omaa tarvetta varten, vaikka tarve
10261: eri suuruisen sepelikiven käyttämiseen rauta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
10262: ja maantierakennustöissä on huomattavan toimenpiteisiin liikevaihtoveron poista-
10263: suuri. miseksi kuntien omistuksessa olevien
10264: Seinäjoen kauppala on joutunut liikevaih- tuotantolaitosten tuotteilla.
10265: toveron nostamien kustannusten johdosta su-
10266: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
10267:
10268: Toivo Asvik. Paavo Aitio. Nestori Nurminen.
10269: Usko Seppi. Johannes Mustonen. Elli Stenberg.
10270: Rainer Virtanen. Matti Koivunen. Martti Leskinen.
10271: Toivo Friman. Aleksi Kiviaho. Toivo Niiranen.
10272: 197
10273:
10274: IV,110. - Toiv.al. N:o 90.
10275:
10276:
10277:
10278:
10279: Hult ym.: Toimenpiteistä pienyrittäjiltä kannettavan liike-
10280: vaihtoveron alentamiseksi.
10281:
10282:
10283: E d u s k u n n a 11 e.
10284:
10285: Viime aikoina on sekä valtiovallan että eläminen. Sitä tuskin on mahdollista koko-
10286: monilla muilla tahoilla ryhdytty toimenpitei- naan vapauttaa liikevaihtoverosta, mutta jos
10287: siin pienteollisuuden aikaansaamiseksi maa- sellaiselle pienteollisuudelle, jossa on enin-
10288: seudulle. Siksi olisikin korkea aika ryhtyä tään viisi työntekijää, annetaan puolen hel-
10289: toimenpiteisiin, joilla luotaisiin edellytykset potus nykyisestä liikevaihtoverosta, niin se
10290: jo nyt olemassa olevan ja vastaisuudessa parantaa huomattavasti niiden kilpailukykyä.
10291: syntyvän pienteollisuuden elämiselle. Ehdotammekin kunnioittaen eduskunnan
10292: Pahimpana esteenä tällaisen toiminnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10293: syntymiselle on nyt voimassa oleva liike-
10294: vaihtovero, joka on samanlainen kaikille yksi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10295: tyisille. On itsestään selvää, ettei varsinai- liikevaihtoverolain muuttamiseksi niin,
10296: nen pienteollisuus, joka on hyvin suurelta. että sellaisilta pienyrittäjiltä, joilla on
10297: osaltaan käsityötä, pysty kilpailemaan pit- enintään viisi työntekijää, kannettai-
10298: källe koneellistuvan suurteollisuuden kanssa. siin veroa vain puolet siitä kuin suur-
10299: On kuitenkin tärkeätä, ennen kaikkea työlli- teollisuudelta.
10300: syyden kannalta, myös pienteollisuudenkin
10301: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
10302:
10303: Mikko Hult. Elli Nurminen. Otto Muikku.
10304: Arvo Sävelä. Arvi Turkka. Veikko Helle.
10305: K. Kauhanen. Kalle Matilainen. E. Pusa.
10306: Väinö Tikkaoja. Bruno J. Sundman. Sulo Hostila.
10307: Unto Suominen. Laura Brander-Wallin. Heikki Hykkäälä.
10308: Arvo Ahonen. Vappu Heinonen. K. F. Haapasalo.
10309: Artturi Koskinen. Eino Raunio. Edvard Pesonen.
10310: Varma K. Turunen.
10311: Kustaa Alanko.
10312: 198
10313:
10314: IV,111. - Toiv.al. N:o 91.
10315:
10316:
10317:
10318:
10319: Lepistö ym. : Liikevaihtoverolain muuttamisesta käsityö- ja
10320: pienteollisuusyritysten osalta.
10321:
10322:
10323: E d u s k u n n a ll e.
10324:
10325: Valtiovallan taholta on tuettu pienteolli- voimassa olevaan liikevaihtoverolakiin tar-
10326: suuden kehittämistä. Mm. vuosittain jaettu- pe.elliset muutokset. - Olisiko lakia muutet-
10327: jen lainavarojen turvin onkin voitu mainit- tava siten, että määrätyn työntekijäluvun pe-
10328: tua elinkeinoalaa huomattavasti edistää. Kui- rusteella ( esim. 5 työntekijää) alittavat työ-
10329: tenkin pienteollisuuden kehitystä ja kilpailu- liikkeet vapautettaisiin liikevaihtoveron suo-
10330: kykyä häiritsee, jopa estääkin, nykyinen lii- rituksesta tai olisiko pienyritysten osalta
10331: kevaihtovero. Ensinnäkin tämä vero jakaan- kannettava alhaisempi veromäärä taikka oli-
10332: tuu epätarkoituksenmukaisesti samassa ase- siko muilla asiallisilla muutoksilla voimassa
10333: massa olevien työliikkeitten kesken, jopa jät- olevaan liikevaihtoverolakiin käsityö- ja pien-
10334: tää sijaa lain kiertämisellekin. Toiseksi ny- yritysten kannalta saatava oikeudenmukaiset
10335: kyiset säänniikset estävät työntekijäin sijoit- muutokset.
10336: tamista pienteollisuusyrityksiin. Tällainen on Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
10337: täysin vastakkaista valtion lainavarojen tu- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10338: kemalle pienteollisuuden edistämiselle. Edel- muksen,
10339: leen on mainittava, että useilta pienyrittä-
10340: jiltä puuttuvat mahdollisuudet niin täydelli- että hallitus kiireellisesti selvittäisi
10341: seen kirjanpitoon ja liikevaihtoverolain sää- ja antaisi Eduskunnalle esityksen
10342: dännön tuntemiseen, että pystyisivät asian- muutoksista voimassa olevaan liike-
10343: tuntevasti veroasiansa hoitamaan. On käsi- vaihtoverolakiin, niin että se tasapuo-
10344: tettävää, että virheet tässä voivat muodostua lisesti kohdistuisi kaikkiin käsityö- ja
10345: sellaisiksi, että pienillä pääomilla alkavan pienliikkeisiin, ja että mainittua vero-
10346: uuden yrityksen toiminta muodostuu kestä- lakia muutettaisiin niin, että se edis-
10347: mättömäksi. täisi käsityö- ja pienteollisuusyrityk-
10348: Jo edellämainitsemani asiat ovat sellaisia, sien kehitystä.
10349: että hallituksen olisi kiireellisesti esitettävä
10350: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
10351:
10352: Matti Lepistö. Olavi Kajala.
10353: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen.
10354: Yrjö Hautala.
10355: 199
10356:
10357: IV,112. - Toiv.al. N: o 92.
10358:
10359:
10360:
10361:
10362: Kähönen ym.: Maatalouskoneiden liikevaihtoveron poista-
10363: misesta.
10364:
10365:
10366: Eduskunnalle.
10367:
10368: 2 päivänä marraskuuta 1951 (543/51) muu- Viime vuoden aikana tapahtunut kantohin-
10369: tettiin joulukuun 22 päivänä 1950 (605/50) tojen lasku on ollut koko maata ajatellen
10370: annettua liikevaihtoverolakia niin, että mm. vakava asia, mutta maamme syrjäisemmille
10371: lainmuutoksessa luetellut maatalouskoneet seuduille on sen vaikutus ollut pahin, koska
10372: vapautettiin liikevaihtoveron alaisuudesta. se on muodostanut yhä laajemmista alueista
10373: Vaikka lainmuutoksen ilmeisenä tarkoituk- ns. nolla-alueita, joilla ei kantohintojen puut-
10374: sena oli poistaa liikevaihtovero kaikilta var- tuessa metsäkauppoja tehdä. Samalla se on
10375: sinaisilta maatalouskoneilta, on myöhemmin tuonut lisää työttömyyttä alueille, missä työl-
10376: voitu todeta, että luettelon nimikkeistöön ei lisyystilanteen hoitaminen jo pmutenkin on
10377: voidakaan sijoittaa monia peltoviljelyksessä ollut vaikeata.
10378: ja karjataloudessa nykyisin käytössä olevia Nyt on erinomaisen tärkeätä löytää kei-
10379: koneita ja laitteita. Näistä mainittakoon kar- noja, joilla voitaisiin pienentää puutavaran
10380: janlannanlevittäjät, traktorikäyttöiset lannan- hankintaan liittyviä kustannuksia tai ainakin
10381: ja rehujen kuormaajat, traktorikäyttöiset pysähdyttää kantohintojen lasku. Eräs täl-
10382: jyrsimet, heinien ja olkien kuormaajat, ni- lainen keino on metsätöiden tarkoituksenmu-
10383: puttajat ja paalaajat, herneenkorjuukoneet, kainen koneellistaminen ja liikevaihtoveron
10384: puutarhatraktoreiden työvälineet, navetan poistaminen metsätyövälineiltä. Liikevaihto-
10385: parsi- ja sisustuslaitteet, lannansiirtolaitteet, veron alaisista työvälineistä mainittakoon
10386: sähköpaimenet, käsikirnut, hevosajoneuvojen moottori- ja raivaussahat lisälaitteineen, tuk-
10387: ja traktoriperävaunujen akselistot sekä trak- kireet ja traktorien puolitelat. Kun moottori-
10388: toriperävaunut. sahojen käyttö antaa myös metsätyömiehille
10389: Aikaisempina vuosina on elonleikkuuko- mahdollisuuden lisätä ansioitaan sekä tekee
10390: neissa käytettävä sisal-sitojalanka ollut va- raskaan metsätyön keveämmäksi, helpottaisi
10391: paa liikevaihtoverosta. Kun viime vuoden liikevaihtoveron poistaminen . niiden hankin-
10392: kesäkuun 8 päivänä (331/56) eräille tekstiili- taa.
10393: aineille ja -tavaroille määrättiin liikevaihto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10394: vero, joutui sisal-lanka myös liikevaihtoveron nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10395: alaiseksi. Kun sitojalankaa käytetään maa- muksen,
10396: taloudessa n. 500 000 kg vuodessa, aiheutui
10397: tästä toimenpiteestä maataloudelle 13 milj. että hallitus kiireellisesti antaisi
10398: markan lisäkustannus vuodessa. Eduskunnalle esityksen liikevaihtove-
10399: Tämän lisäksi ovat sellaiset maatalouden ron poistamisesta elonleikkuukoneiden
10400: tarvikkeet kuin piikkilanka ja kanaverkko sitojalangalta, piikkilangalta, kanaver-
10401: liikevaihtoveron alaisia, mikä varsinaisen kolta sekä moottori- ja raivaussahoilta,
10402: maatalouden lisäksi rasittaa erikoisesti kana- tnkkireiltä ja traktorien puolitelo~1ta.
10403: ja puutarhataloutta.
10404: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
10405:
10406: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen. Yrjö Hautala.
10407: Matti Mattila.
10408: 200
10409:
10410: IV,113. - Toiv.al. N:o 93.
10411:
10412:
10413:
10414:
10415: Friman ym.: Toimenpiteistä tullin ja liikevaihtoveron pois-
10416: tamiseksi metsätöissä käytettävien koneiden osalta.
10417:
10418:
10419: Eduskunnalle.
10420:
10421: Metsätalouden koneehlistaminen on jatku- toimeentulonsa olematta silti itsenäisiä yrit-
10422: vasti lisääntynyt. Koneellistaminen tapahtuu täjiä.
10423: pääasiassa työntekijäin itsensä hankkimilla Näin ollen olisi tarpeellista, että ryhdyt-
10424: koneilla. Näin on tapahtunut sekä moottori- täisiin toimenpiteisiin ko. koneiden hintojen
10425: sahoihin että traktoreihin nähden. Vuosien alentamiseksi, joka voisi tapahtua siten, että
10426: 1956-57 vaihteeseen mennessä olivat työn- valtio palauttaisi tullin ja liikevaihtoveron
10427: tekijät hankkineet moottorisahoja 15 000 koneita ostaneille tai niitä ostaville.
10428: kappaletta. Traktoreita ja niihin metsätöissä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10429: tarvittavia välineitä on myös hankittu huo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10430: mattava määrä.
10431: Metsätöissä tarvittavat koneet ovat huo- että hallitt~s ryhtyisi kiireellisesti
10432: mattavan kalliita. Moottorisahan hinta on toimenpiteisiin tullin ja liikevaihto-
10433: 75 000-90 000 markkaa. Traktori metsä- veron poistamiseksi metsätöissä käytet-
10434: ajoon tarvittavine välineineen maksaa lähes tävien koneiden osalta ja sen palautta-
10435: miljoona markkaa. On kohtuutonta, että miseksi niille metsätyömiehille, jotka
10436: metsätyöntekijät joutuvat itse hankkimaan ovat ne vuosina 1956-57 maksaneet.
10437: näin kalliita koneita voidakseen hankkia
10438: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
10439:
10440: Toivo Friman. Irma Torvi. A.-L. Tiekso-Isaksson.
10441: Eino Tainio.
10442: Pentti Liedes.
10443: 201
10444:
10445: IV,114. - Toiv.al. N: o 94.
10446:
10447:
10448:
10449:
10450: Saikku ym.: Moottorisahojen liikevaihtoveron poistamisesta.
10451:
10452:
10453: E d u s k u n n a ll e.
10454:
10455: Metsätöiden rationalisointi on päässyt mät maatalouskoneet, kuten juuri traktorit,
10456: meillä hyvään vauhtiin. Erilaisia tutkimuk- joita käytetään myös metsäajoissa, ovat liike-
10457: sia ja kokeiluja työtapojen kehittämiseksi vaihtoverosta vapaat. Moottorisahojen han-
10458: sekä koneellistamisen lisäämiseksi suoritetaan kintahinta alenisi 25 %, mikäli liikevaihto-
10459: jatkuvasti. Moottorisahojen käyttö mm. on vero poistettaisiin. Tällä toimenpiteellä met-
10460: lyönyt itsensä läpi erikoisesti Pohjois-Suo- sätyömiehille ja pienviljelijöille tulisi mah-
10461: messa. Esim. tänä hakkuukautena on Sodan- dolliseksi laajemmassa mitassa hankkia moot-
10462: kylän metsätyömailla ollut käytössä 250 moot- torisahoja hakkuutöitä helpottamaan, mutta
10463: torisahaa ja eräällä toisella työmaalla on myös kotitarvehakkuissa käytettäväksi ja kor-
10464: ollut 40 moottorisahaa ja 170 miestä; siis vaamaan myös kotitarvesirkkelinkin, mistä
10465: käytännöllisesti katsoen kaikki sahaustyö on kokeilut ovat selvästi antaneet myöntäviä
10466: suoritettu koneellisesti. Se, että moottori- tuloksia.
10467: sahan käyttäjä saa työansiostaan jättää työ- Edellä olevan johdosta kunnioittaen esi
10468: koneen osalle 50 % ja siis ilman veronpidä- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10469: tystä, on ollut omiaan lisäämään moottori- muksen,
10470: sahan käyttöä. Kuitenkin moottorisahojen
10471: hankintahinta, noin 100 000 markkaa liike- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10472: vaihtoveroineen, on suhteellisen korkea ver- toimenpiteisiin moottorisahojen liike-
10473: rattuna esim. traktorien hintaan. Tärkeim- vaihtoveron poistamiseksi.
10474: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
10475:
10476: Tuomas Saikku. Saara Forsius. Matti Mattila.
10477: N. Kosola. Erkki Ryömä. Leo Bäppölä.
10478: Martti Salminen. Eino Rytinki. Atte Pakkanen.
10479: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Urho Kähönen.
10480: Matti Raipala.
10481: Kalervo Saura.
10482:
10483:
10484:
10485:
10486: 26 E 168/57
10487: 202
10488:
10489: IV,115. - Toiv.al. N: o 95.
10490:
10491:
10492:
10493:
10494: Rytinki ym.: Toimenpiteistä moottorisahojen hinnan alenta-
10495: miseksi.
10496:
10497:
10498: Eduskunnalle..
10499:
10500: Metsätyömailla on moottorisaha ollut meillä torisahan käytön yleistämistä metsätöissä.
10501: vasta lyhyen ajan käytännössä. Se on ollut Moottorisahoilta olisi liikevaihtovero ja tulli
10502: pääasiassa kokeilutarkoituksessa. Mutta tänä poistettava, ja ellei tällä toimenpiteellä
10503: lyhyenä aikana on jo voitu todeta, että moot- hintaa saada nykyisestä huomattavasti pie-
10504: torisaha on tärkeimpiä koneita, mitä metsä- nenemään, niin valtion talousarvioon olisi si-
10505: työmailla voidaan hyödyllisesti käyttää. Se sällytettävä määräraha hintojen alentamista
10506: on katsottava välttämättömäksi metsätyömie- varten. Tämä toimenpide ei olisi poikkeuk-
10507: hen työvälineeksi. Mutta moottorisahojen sellinen eikä uusi, sillä näinhän tehdään mo-
10508: hinta on niin korkea, huomioon ottamalla nessa muussa hyödyllistä tarkoitusta edistä-
10509: metsätyömiesten palkka ja työn kausiluontoi- vässä asiassa.
10510: suus, ettei metsätyömiehillä ole mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10511: suutta ostaa moottorisahaa, mikä on ollut es- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10512: teenä niiden yleistymiselle. muksen,
10513: Kun meillä valtion toimesta edistetään
10514: teollisuuden, maatalouden ja yleensä kaik- että hallitus ryhtyisi kiireellis.esti
10515: kien työolojen koneellistamista, niin käsityk- toimenpiteisiin moottorisahojen hinnan
10516: semme mukaan olisi valtiovallan toimenpi- alentamiseksi.
10517: teillä myöskin tuettava ja edistettävä moot-
10518: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
10519:
10520: Eino Rytinki. Kerttu Saalasti. Aaro Kauppi.
10521: Eemil Partanen. Eeli Erl(kllä. Markus Niskala.
10522: T. Saloranta. Tahvo Rönkkö. Kusti Eskola.
10523: 203
10524:
10525: IV,116.- Hemst.mot. N:o 96.
10526:
10527:
10528:
10529:
10530: Rosenberg m. fl.: Angående åtgärder för avlyftande av om-
10531: sättningsskatten på fiskebåtar och -motorer samt fångst-
10532: redskap av garn.
10533:
10534:
10535: Till Riksdagen.
10536:
10537: Omsättningsskatten hör till de ur social- skatt, en omständighet som i synnerligen hög
10538: och befolkningspolitisk synpunkt mest mot- grad försvårar möjligheten att förnya de för
10539: bjudande formerna av beskattning eftersom snabb förslitning starkt utsatta arbetsred-
10540: den hårdast drabbar de små inkomsttagarna. skapen. Slopandet av omsättningsskatten på
10541: Av dessa små inkomsttagargrupper är yrkes- ovannämnda fiskredskap skulle i någon
10542: fiskarna ovedersägligen den yrkesgrupp, som mån lindra fiskarnas svåra belägenhet, var-
10543: har den mest osäkra och den minsta in- för vi, hänvisande till vad ovan sagts, före-
10544: komsten i dagens Finland. slår, att riksdagen ville besluta hemställa,
10545: Fiskaren är dessutom i sitt dagliga arbete
10546: beroende av det dyraste och största urvalet att regeringen vidtar skyndsamma
10547: egna arbetsredskap, såsom fiskebåtar och åtgärder för att avlyfta omsättnings-
10548: -motorer, nät, ryssjor, skötar osv. Och dessa skatten på fiskebåtar, fiskebåtsmotorer
10549: redskap är alla belagda med omsättnings- och fångstredskap av garn.
10550: Helsingfors den 5 februari 1957.
10551:
10552: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen. Lauri Myllymäki.
10553: Eino Roine. Toivo Asvik. H. Tauriainen.
10554: Rainer Virtanen.
10555: Judit Nederström-Lunden.
10556: 204
10557:
10558: IV,116. - Toiv.al. N: o 96.
10559: Suomennos.
10560:
10561:
10562:
10563:
10564: Rosenberg ym.: Kalastusveneiden ja -moottoreiden sekä
10565: verkkopyydysten liikevaihtoveron poistamisesta.
10566:
10567:
10568: E d u s k u n n a 11 e.
10569:
10570: Liikevaihtovero on sosiaaliselta ja väestö- suuressa määrässä vaikeuttaa nopealle kulu-
10571: poliittiselta kannalta vastenmielisimpiä vero- miselle hyvin alttiiden työvälineiden uusimis-
10572: tusmuotoja, koska se kohdistuu am.karimmin mahdollisuutta. Edellä mainittujen kalastus-
10573: pienten tulojen saajiin. Näistä pienten tulo- välineiden liikevaihtoveron poistaminen hel-
10574: jen saajien ryhmistä ammattikalastajat muo- pottaisi jossakin määrin kalastajien vaikeata
10575: dostavat vastaansanoma;ttomasti sen ammatti- asemaa, minkä vuoksi edellä sanottuun viita-
10576: ryhmän, jonka tulot tämän päivän Suomessa ten ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
10577: ovat epävarmimmat ja pienimmät. toivomuksen,
10578: Kalastaja on sitä paitsi päivittäisessä työs-
10579: sään riippuvainen kalleimmasta ja suurim- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10580: masta omien työvälineiden valikoimasta, ku- menpiteisiin kalastttsveneiden, kalas-
10581: ten kalastusveneistä ja -moottoreista, ver- tusmoottoreiden ja verkkopyydysten
10582: koista, rysistä jne. Ja kaikille näille väli- liikevaihtoveron poistamiseksi.
10583: neille on pantu liikevaihtovero, mikä erittäin
10584: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
10585:
10586: Gösta Rosenberg. R. Virtanen.
10587: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
10588: N. Nurminen. Lauri Myllymäki.
10589: T. Asvik. H. Tauriainen.
10590: 205
10591:
10592: IV,117. - Toiv.al. N: o 97.
10593:
10594:
10595:
10596:
10597: R. Virtanen ym.: Ammattiajokortin uus~mMen yhteydessä
10598: perittävän leimaveron poistamisesta.
10599:
10600: E d u s k u n n a ll e.
10601:
10602: Voimassa olevien lakien mukaan annetaan perittävää leimaveroa pidettävä kohtuutto-
10603: moottoriajoneuvon kuljettamiseen tarvittava mana. Siksi hallituksen olisikin pikaisesti
10604: ajokortti aina viideksi vuodeksi kerrallaan. ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän epäkohdan
10605: Tästä johtuen ajokortti on uusittava aina korjaamiseksi.
10606: viisivuotiskausittain. Leimaverolain mukaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10607: on kuljettajatutkintotodistuksesta sekä ajo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10608: kortista sitä haettaessa ja uusittaessa mak- muksen,
10609: settava leimavero.
10610: Huomioiden autonkuljettaja-ammattikunnan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10611: heikon palkkatason sekä sen, että leimavero sellaisen lainmuutoksen aikaansaami-
10612: on tälle ammattikunnalle asetettu erikois- seksi, jolla ammattiajokortin uusimi-
10613: vero, on ainakin kortin uusimisen yhteydessä sen yhteydessä nykyisin perittävä
10614: leimavero poistuisi.
10615: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
10616:
10617: Rainer Virtanen. Usko Seppi. Gösta Rosenberg.
10618: Toivo Friman. Toivo Kujala. Leo Suonpää.
10619: 206
10620:
10621: IV,118.- Toiv.al. N:o 98.
10622:
10623:
10624:
10625:
10626: Lindblom ym.: Toimenpiteistä tupakkavalmisteverosta anne-
10627: tun lain muuttamiseksi.
10628:
10629:
10630: E d u s k u n n a 11 e.
10631:
10632: Tupakkavalmistaverosta 9 päivänä joulu- joilijoilta pidätetään osa ansiosta lain voi-
10633: kuuta 1938 annetun lain 12 § : ssä säädetään, malla. Tupakkavalmisteiden myynti on
10634: että ,jos se, joka pitää tupakkavalmisteita maamme noin neljässä sadassa palveluraha-
10635: kaupan, tahtoo korottaa tupakkavalmisteen paikkaisessa anniskeluravintolassa näennäi-
10636: hintaa, tulee hänen tehdä siitä ilmoitus tar- sesti ehkä pieni, mutta kun kuitenkin tu-
10637: kastusviranomaiselle sekä sen jälkeen, sillä pakkavalmisteita saadaan ravintoloissa myy-
10638: tavalla kuin 7 § : n 2 momentissa on säädetty, dä, myyjällä pitäisi olla oikeus saada työs-
10639: kiinnittää pakkaukseen korotusta vastaava tään korvaus aivan samalla tavalla kuin hä-
10640: määrä leimamerkkejä". nen ansionsa muodostuu muustakin myynti-
10641: Edellä mainitun tupakkavalmistaverosta työstä. Melkein poikkeuksetta on edellä mai-
10642: annetun lain 12 § :n sisältämästä määräyk- nitun lain määräyksen johdosta tupakkaval-
10643: sestä johtuen on maamme noin 4 000 palvelu- misteiden myynti maan ravintoloissa järjes-
10644: rahapaikkaista tarjoilijaa joutunut suoritta- tetty siten, että sangen usein myytyjen tu-
10645: maan heidän työhönsä liittyvän tupakkaval- pakkavalmisteiden hinta jää loppujen lo-
10646: misteiden myynnin korvauksetta, jääden si- puksi jopa tarjoilijan itsensä maksettavaksi.
10647: ten vaille erästä ansionosaa. Tällaista asian- Edellä sanotun johdosta ehdotamme edus-
10648: tilaa on pidettävä outona, koska palveluraha- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10649: paikkainen tarjoilija on oikeutettu perimään
10650: palvelurahan muun muassa erilaisten väki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10651: ja mallasjuomien myynnistä, vaikka mainit- tupakkavalmisteverosta 9 päivänä jou-
10652: tujen valmisteiden osalta ovat voimassa myös lukuuta 1938 annetun lain 12 § :n
10653: omat valmistaverolakinsa sekä niiden perus- muuttamiseksi siten, että palveluraha-
10654: teella annetut valmistaveron perimismääräyk- palkkaisen tarjoilijan majoitus- ja ra-
10655: set. vitsemisliikkeissä suorittaman tupak-
10656: Tällainen tilanne on luonnollisesti aiheut- kavalmisteiden myynnin osalta tapah-
10657: tanut palvelurahapaikkaiselle tarjoiluhenki- tuvaa palvelurahan perimistä ei kat-
10658: lökunnalle monenlaista hankaluutta ja ennen sottaisi tupakkavalmisteen hinnan kor-
10659: kaikkea on pidettävä epäoikeudenmukaisena, rottamista tarkoittavaksi menettelyksi.
10660: että palvelurahapalkalla työskenteleviltä tar-
10661: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
10662:
10663: 0. Lindblom. Tyyne Paasivuori.
10664: K. Kauhanen. Lempi Lehto.
10665: V. Liljeström. G. Henriksson.
10666: Meeri Kalavainen.
10667: 207
10668:
10669: IV,119. - Toiv.al. N: o 99.
10670:
10671:
10672:
10673:
10674: Honkavaara ym.: Perintöveron kantamisjärjestelmän muut-
10675: tamisesta.
10676:
10677:
10678: E d u s k u n n a ll e.
10679:
10680: Nykyisin voimassa olevien, perintöveron suo- aloitetuksi. Kun näihin vaikeuksiin tulee li-
10681: rittamisesta annettujen määräysten mukaan säksi perintöveroa koskeva suoritusmääräys
10682: perintöverolautakunnan määräämä perintö- ja koko vero määrätään yhdellä kertaa suori-
10683: vero on verrattain lyhyen ajan sisällä perin- tettavaksi, saattaa tämä lamauttaa ja lopet-
10684: :nönjättäjän kuolemasta lukien suoritettava taakin kaiken hyvissä merkeissä ja hyvin toi-
10685: yhdessä erässä. Kun tämä vero sangen lu- vein perinnönjättäjän kokemuksin ja ja-
10686: kuisissa tapauksissa tuntuu kohtuuttoman kamattomin varoin harjoitetun toiminnan.
10687: suurelta ja kun veroon menevät varat on Tämä koskee niin maataloutta, joka on kausi-
10688: näinollen hankittava usein sellaisena aikana, luontoinen, kuin kaikkea muutakin elinkeino-
10689: jolloin muun muassa maanviljelijäväestöllä toimintaa. Kun muutkin välittömät verot
10690: ei satu olemaan myytäviä tuotteita, tuottaa nykyisin käytännössä olevan menettelytavan
10691: nykyinen järjestelmä usein kohtuuttomiin mukaan peritään useammassa erässä, olisi
10692: meneviä vaikeuksia perintöveron suorittajille. myöskin perintövero saatettava samaan ase-
10693: Samat vaikeudet kohtaavat liiankin usein maan muuhun välittömään verotukseen näh-
10694: kaikkiakin perintöverovelvollisia. Lisäksi den.
10695: tämä perintöveron suorittamisvelvollisuus Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10696: kohtaa verovelvollista tai verovelvollisia niin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10697: pian perinnönjättäjän kuoleman jälkeen, että muksen,
10698: perinnönjättäjän harjoittamaa elinkeinoa tai
10699: ammattia ei voida ryhtyä jatkamaan aivan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10700: samanaikaisesti kuin perinnönjättäjän kuo- toimenpiteisiin perintöveron kantamis-
10701: linpesä on selvitetty, vaan vaatii oman ai- järjestelmän muuttamiseksi sellaiseksi,
10702: kansa, ennenkuin kuolemantapauksen joh- että mainittu vero saataisiin suorittaa
10703: dosta keskeytynyttä ammattia tai elinkeinoa soveliaaksi harkitun määräajan ku-
10704: voidaan ryhtyä jatkamaan sellaisessa laajuu- luessa kolmessa eri erässä, mikäli mai-
10705: dessa, että keskeytyksen aiheuttama välitila nittu vero ylittää 50 000 markan mää-
10706: saadaan katkaistuksi ja toiminta uudelleen rän.
10707: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
10708:
10709: M. Honkavaara. Lennart Heljas. Yrjö Hautala.
10710: Kalle Kämäräinen. Väinö Rankila. Eemil Partanen.
10711: Antti J. Rantamaa. Eino Uusitalo. Antti Kukkonen.
10712: Job. Wirtanen. Matti Mattila. Aaro Kauppi.
10713: Heikki Soininen. Artturi Tienari. Toivo Antila.
10714: Niilo Honkala. M. 0. Lahtela. T. Saloranta.
10715: John Forsberg. Yrjö Sinkkonen. Erkki Ryömä.
10716: Esa Koivusilta. R. Hallberg.
10717: 208
10718:
10719: IV,120. - Toiv.al. N:o 100.
10720:
10721:
10722:
10723:
10724: Rönkkö ym.: Perheen jäsenen suorittaman työn arvon huo-
10725: mioon ottamisesta vähennyksenä perintöveroa määrät-
10726: täessä.
10727:
10728:
10729: E d u s kun n a 11 e.
10730:
10731: Muutaman viime vuosikymmenen kuluessa nön kautta saaneille, ikänsä sen hyvä:ksi työtä
10732: on perinnön kautta saadusta omaisuudesta suorittaneille perillisille sellainen perintövero
10733: määrätty perintövero jatkuvasti suhteellises- kuin täysin lahjan luontoisen perinnön saa-
10734: tikin lisääntynyt, ja varsinkin maatilojen koh- neillekin. Tämä ei voi olla oikeudenmukaista.
10735: dalla, jotka noin 30-40 vuoden väliajoin On syytä vielä mainita, että jos esim. pien-
10736: siirtyvät uusille omistajille, on erikoisesti pe- tilan kahdesta lapsesta toinen koulutetaan ja
10737: rintövero käynyt kovin raskaaksi. Nimen- vaikka kustannukset tästä olisivat puolet ti-
10738: omaan maatilojen kohdalla on erikoista sel- lan arvosta, tähän opilliseen pätevyyteen si-
10739: lainen verotusmenettely, että esim. sellaiset joitetusta pääomasta ei aseteta perintö- tai
10740: perheenjäsenet, jotka kaiken ikänsä, ehkä omaisuusveroa, mutta osuutensa pientilan
10741: vuosikymmeniä ovat tehneet tilalla palkatonta muodossa saaneelle määrätään perintövero ja
10742: työtä ylöspitoa vastaan, joutuvat ma·ksamaan joka vuosi omaisuusvero. Myös tämä ei ole
10743: perintöveron yhtä suurena kuin sellainenkin tasapuolista.
10744: perinnön saaja, jolla ei ole ollut mitään työtä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10745: tai kustannuksia perittävän omaisuuden hoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10746: dossa tai kartuttamisessa. Jos kotinsa hy-
10747: väksi työtä tekevälle pojalle, tyttärelle tai että hallitus antaessaan Eduskun-
10748: pojan vaimolle maksettaisiin sellainen palkka, nalle esityksen verolaiksi siinä ehdot-
10749: joka samasta työstä olisi ollut vieraalle hen- taisi otettavaksi huomioon vähennyk-
10750: kilölle maksettava, niin muutaman vuosikym- senä perintöveroa määrättäessä sen
10751: men·en aikana palkkojen summa ·kohoaisi sel- • työn nettoarvon, minkä perheen jäsen
10752: laiseen määrään, jolla varsinkin pientila voi- on suorittanut perinnön kohteena ole-
10753: taisiin ostaa yhteen, jopa kahteenkin kertaan. van maatilatalouden hyväksi.
10754: Siitä huolimatta asetetaan pientilankin perin-
10755: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
10756:
10757: Tahvo Rönkkö. Väinö Rankila. Onni Mannila.
10758: 209
10759:
10760: IV,121. - Toiv.al. N: o 101.
10761:
10762:
10763:
10764:
10765: Koivunen ym.: Tointenpiteistä vähävamisten omakotitalojen
10766: omistajien ja pienyrittäjien saamien lainojen irroittami-
10767: seksi indeksiehdosta.
10768:
10769:
10770: E d u s k u n n a 11 e.
10771:
10772: Rahalaitosten käytännössä soveltama mene- käyttämien lainojen sitominen indeksivelvoit-
10773: telmä - varojen kerääminen indeksitileille teisiin.
10774: maksettavina hyvityksinä - on herättänyt Suomen Pankin tilaa käsitelleen pankki-
10775: tyytymättömyyttä ja levottomuutta lähinnä valiokunnan mietinnön hyväksyessään edus-
10776: omakotien omistajien ja pienyrittäjien kes- kunta esitti viime joulukuun 4 päivänä toi-
10777: kuudessa. Lainojen irtisanomisen uhka on vomuksen: ,että rahalaitokset voisivat syn-
10778: pakottanut lähimain kaikki luottoa tarvin- tynyttä indeksirasitusta periessään noudattaa
10779: neet edellämainitut piirit hyväksymään sopi- joustavaa ja kohtuusnäkökohtien mukaista
10780: muksen, jossa heidät veivoitetaan maksamaan järjestelyä välttämäJlä indeksiehdon kaava-
10781: indeksihyvitystä. Viime vuoden aikana käy- maista sisällyttämistä tarpeettoman suureen
10782: tetyn ja edelleenkin pääasiassa käytettävän lainamäärään." Tämä eduskunnan ilmaisema
10783: perustan indeksin laskemiselle muodostavat toivomus lienee kuitenkin kaikunut kuuroille
10784: voimassa olevan elinkustannusindeksin muu- korville. Hallituksella on joka tapauksessa
10785: tokset. Hallituksen sekä teollisuus- ja liike- melkoinen sanavalta rahalaitosten tekemiin
10786: elämää hallitsevien piirien yhteistyöllä toi- sopimuksiin ja päätöksiin, myöskin indeksi-
10787: meenpannut toistuvat hintojen ja maksujen järjestelyjä koskeviin. Sitäpaitsi haUituksen
10788: korotukset nostivat elinkustannusindeksiä aloitteesta on annettu valtion varoista korko-
10789: kautta vuoden. Viime joulukuussa kannetut ja kurssitakuita suurten tuotantolaitosten ot-
10790: indeksihyvitykset, jotka laskettiin syys-, tamille ulkomaisille luotoille, joita on jou-
10791: loka-, marraskuun keskimääräisen indeksilu- duttu myös maksamaan useita miljardeja
10792: vun perusteella, nousivat noin 6 000 mar- markkoja. Kohtuullisena voitaisiin pitää,
10793: kaksi 1 000 000 markan lainasta. Eräissä ra- että hallitus puuttuisi käytettävissään ole-
10794: halaitoksissa indeksilisä kohosi huomattavasti vilJa keinoilla asiaan ja vapauttaisi pienelä-
10795: tätä keskimäärää korkeammaksi. jät indeksiehdon aiheuttamista rasituksista ja
10796: Hintojen ja maksujen nousu merkitsee jo epävarmuudesta.
10797: sinänsä toimeentulon vaikeutumista ansio- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10798: työllä elävälle väestölle, jonka piiriin vel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10799: kaiset omakotien omistajatkin pääasiassa
10800: kuuluvat. Kohtuuttomalta tuntuu, että hei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10801: dän kontolJeen pannaan lainakorkoa korotta- vähävaraisten omakotitalojen omista-
10802: villa indeksirasituksilla lisää kuormaa. Eri jien ja heihin verrattavien pieny1·ittä-
10803: asia on suurten teollisuus- ja liikeyrityksien jien saamien lainojen irroittamiseksi
10804: indeksiehdosta.
10805: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
10806:
10807: Matti Koivunen. Eino Tainio. Martti Leskinen.
10808: Toivo Kujala. A.-L. Tiekso-Isaksson. Toivo Asvik.
10809: Esa Hietanen. Pertti Rapio. Elli Stenberg.
10810: Judit Nederström-Lunden. Irma. Torvi. Y. Enne.
10811: Eino Roine. J. Mustonen. Yrjö Murto.
10812: Irma Rosnell. Niilo Nieminen. Pentti Liedes.
10813: 27 }J 168/57
10814: 210
10815:
10816: IV,122. - Toiv.al. N:o 102.
10817:
10818:
10819:
10820:
10821: Vennamo ym.: Toimenpiteistä pankkilainojen indeksiehdon
10822: aikaansaaman taloudellisen rasituksen poistamiseksi.
10823:
10824:
10825: E d u s k u n m. a 11 e.
10826:
10827: Tunnettu tosiasia on kaikkien niiden omien pankkilainojen indeksiehdon aikaansaamasta
10828: kotien omistajien ja rakentajien kuin myös taloudellisesta rasituksesta ja taloudellisesta
10829: talonpoikaisväestön ja asutustilallisten kes- uhasta. Tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi
10830: kuudessa, jotka ovat joutuneet käyttämään voidaan käyttää useita eri keinoja, eivätkä
10831: pankkiluottoja kotiensa rakentamiseen ja ti- ne missään tapauksessa saavutettavaan ylei-
10832: lojensa kunnostamiseen, että enemmän tai seen etuun nähden muodostu yhteiskunnalle
10833: vähemmän epämääräinen indeksiehtorasitus taloudellisesti edes huomioonotettavaksi rasi-
10834: nostaa heidän pankkilainojensa korkoja ja tukseksi.
10835: jopa lainapääoman määrääkin. Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
10836: Tämä on aikaansaanut epävarmuutta kym- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
10837: menissä tuhansis·;;;a ja taas kymmenissä tu- väksi toivomuksen,
10838: hansissa perheissä.
10839: Kuitenkin voidaan todeta, että kysymyk- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
10840: sessä olevat perheet ovat useimmiten suurem- asian vaatimiin toimenpiteisiin omien
10841: missa taloudellisissa vaikeuksissa ja kireällä kotien omistajien ja rakentajien sekä
10842: rahasta. Toisaalta he ovat uutteraa ja yrit- talonpoikaisväestön ja asutustilallisten
10843: teliästä väkeä, lyhyesti sanottuna kansamme vapauttamiseksi pankkilainojen indek-
10844: selkärankaa. siehdon aikaansaamasta taloudellisesta
10845: Voidaan perustellusti vaatia, että kysy- rasituksesta ja taloudellisesta uhasta.
10846: myksessä olevat perheet on vapautettava
10847: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
10848:
10849: Veikko Vennamo. Eemil Luukka. Onni Mannila.
10850: 211
10851:
10852: IV,123. - Toiv.al. N: o 103.
10853:
10854:
10855: Lindblom ym.: Toimenpiteistä maan teollistamisen edistä.
10856: miseksi.
10857:
10858: E d u s k u n n a ll e.
10859:
10860: Maamme lisääntyvän väestön elintason jat- valtiovalta kaikissa taloudellisissa ratkais-
10861: kuvan nousun turvaaminen, jopa sen entisel- suissa ottaisi huomioon.
10862: lään säilyttäminen ja työ- sekä ansiomahdol- Selvittelyjen kohteina olleita suunnitelmia
10863: lisuuksien tarjoaminen työkykyiseen ikään ja asiantuntijoiden niiden perusteella teke-
10864: ehtiville ikäluokille edellyttää teollisen toi- miä ehdotuksia on osittain pyrittykin toteut-
10865: minnan alituista laajenemista ja kehittymistä. tamaan ja pantu toimeen, mutta enimmäk-
10866: Tekniikan viimeaikaiset saavutukset ovat sitä seen suunnitelmat ja ehdotukset ovat jääneet
10867: paitsi kaikkialla saattaneet teollisuuden kehit- toteuttamatta ja tehty selvittelytyö on tähän
10868: tämisen entistä suuremman huomion koh- asti jäänyt suurelta osaltaan hukkaan heite-
10869: teeksi, joten meidän on omistettava teollista- tyksi. Teollistamista tarkoittavat ja sitä pal-
10870: miseen kasvavaa huolenpitoa myös siitä velevat toimenpiteet, siinä määrin kuin nii-
10871: syystä, että voisimme. pysytellä muualla ha- hin on ryhdytty, ovat sitä paitsi olleet vailla
10872: vaittavan kehityksen tuntumassa ja välttyä yhtenäisyyttä eikä meillä vieläkään ole mää-
10873: joutumasta taloudellisessa suhteessa takapa- rätietoista teollistamisohjelmaa, jonka tär"
10874: juiseksi maaksi, jonka osaksi jää raaka-ainei- keyttä mm. teollistamiskomitea mietinnös-
10875: den ja työvoiman toimittaminen edistyneem- sään tähdensi.
10876: mille kansakunnille. Edellä sanotun perusteella ehdotamni.e
10877: ·Teollistamisen välttämättömyys on myös eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10878: meidän maassamme. yleisesti havaittu ja yksi-
10879: mielisesti tunnustettu. On myös jo suoritettu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10880: arvokasta, osittain yksityiskohtaistakin selvi- menpiteisiin jo aikaisemmin suoritet-
10881: tystyötä niistä periaatteista ja suuntavii- tuun selvitystyöhön ja tarpeellisiksi
10882: voista, joita noudattaen maamme teollista- katsottaviin lisäselvityksiin nojautu-
10883: mista olisi edelleen kehitettävä. Viitattakoon van teollistamisohjelman tekemiseki,
10884: tässä yhteydessä te.ollistamiskomitean v. 1951 talouspoliittisen suunnittelun sellai-
10885: valmistuneeseen mietintöön ja talouspoliitti- seksi koordinoimiseksi, joka takaa laa-
10886: sen suunnitteluneuvoston v. 1953 laatimaan dittavalle teollistamisohjelmalle sen
10887: talouspolitiikan perusohjelmaan. Pätevien merkityksen mukaisen huomion talou-
10888: asiantuntijoiden työtä on käytetty aineksien dellisten ratkaisujen yhteydessä, sekä
10889: ja viitteiden antamiseksi sellaista teollista- maan teollistamisen määrätietoiseksi
10890: misohjelmaa varten, joka olisi talouspolitii- edistämiseksi myös käytännössä.
10891: kan olennaisena osana ja jonka vaatimukset
10892: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
10893:
10894: 0. Lindblom. Kalle Matilainen. Arvi Turkka.
10895: G. Henriksson. Arvo Ahonen. Eetu Karjalainen.
10896: Bruno J. Sundman. Viljo Virtanen. Onni Hiltunen.
10897: Tyyne Paasivuori. Impi Lukkarinen. Lempi Lehto.
10898: V. Liljeström. Olavi Kajala. Veikko Kokkola.
10899: K. F. Haapasalo. Juho Karvonen. Heikki Hykkäälä.
10900: Meeri Kalavainen. Artturi Koskinen. Valto Käkelä.
10901: Kalle Kauhanen. Kustaa Alanko. Veikko Helle.
10902: Erkki W. Mohell. Kalle Jokinen. Sulo Hostila.
10903: Otto Muikku. Rafael Paasio. Eino Raunio.
10904: Edvard Pesonen. Elli Nurminen. Väinö Leskinen.
10905: 212
10906:
10907: IV,124. - Toiv.al. N: o 104.
10908:
10909:
10910:
10911:
10912: Koskinen ym.: Toimenpiteistä maaseudun teollistamiseksi.
10913:
10914:
10915: Eduskunnalle.
10916:
10917: Muuan julkisen keskustelun yleisimpiä ai- ponnistuksin pyrittävä teollistamaan luo-
10918: heita on viime vuosina ollut maaseudun teol- malla uudelle teollisuudelle riittäviä toimin-
10919: listaminen ja teollisuutemme lisääminen ko- taedellytyksiä kuljetusyhteyksien kehittämi-
10920: konaisuudessaankin. Kun uutta teollisuutta sellä, Voimansaannin turvaamisella ja tar-
10921: ei ole riittävän paljon syntynyt, niin tämän peellisten rahoituskysymysten järjestelyllä.
10922: taloudellisen rakenteemme heikkouden joh- Ennen kaikkea tarvittaisiin yhtenäistä ja te-
10923: dosta väestön muuttoliike maaseudulta kau- hokasta teollistamissuunnittelua, jotta tätä
10924: punkeihin ja muihin asutuskeskuksiin on tärkeätä toimintaa voitaisiin käytännössä
10925: voimakkaana jatkunut. Myös työttömyys johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti
10926: erityisesti viime aikoina on huomattavasti toteuttaa.
10927: lisääntynyt. Vuoden 1956 lopussa esitetyt Edellä olevan perusteella esitämme kun-
10928: asukaslukujen muutokset maan eri kunnissa nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
10929: osoittavat, että jälleen kymmenettuhannet muksen,
10930: ihmiset ovat synnyin- ja kotiseuduiltaan jou-
10931: tuneet työn puutteessa hakeutumaan teolli- että hallitus kiireellisesti ryhty·isi
10932: suus- ja liikepaikoille. Väestön huomattavan entistä laajempiin toimenpiteisiin maa-
10933: voimakas lisämäärä on vuorostaan näissä ai- seudun teollistamiseksi ja että se sitä
10934: heuttanut vakavia työllisyyspulmia. varten valmistaisi maan lähivuosien
10935: Täystyöllisyys ja kansalaisten toimeentulo- teollistamisohjelman, jonka mukaisesti
10936: kysymys voidaan turvata vain työtilaisuuk- suunnitellut toimenpiteet käytännössä
10937: sien lukumäärää lisäämällä. Senvuoksi olisi suoritettaisiin.
10938: vajaatyöllistä maaseutuamme voimakkain
10939: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
10940:
10941: Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen. Väinö Rankila.
10942: Arvo Ahonen. Matti Lepistö. Edvard Pesonen.
10943: Juho Karvonen. Mikko Bult. Artturi Jämsen.
10944: Kustaa. Alanko. Onni Peltonen. Nestori Kaasalainen.
10945: Väinö Tikka.oja. Aleksi Kiviaho. Sulo Bostila.
10946: Arvo Sävelä. Pauli Puhakka. Matti Koivunen.
10947: 213
10948:
10949: IV,125. - Toiv.al. N:o 105.
10950:
10951:
10952:
10953:
10954: M. Mattila ym.: :Maaseudun pienteollisuuden edistämisestä.
10955:
10956:
10957: E d u s k u n n a ll e.
10958:
10959: Viime vuosien aikana on paljon keskus- koihin asutuskeskuksiin kuluttavat liiaksi
10960: teltu maaseudun pienteollisuudesta. Tämä parasta työaikaa, voimaa sekä varoja.
10961: keskustelu aiheutuu siitä, että aikaisemmin Viimeaikainen työttömyys ja sen aikaan-
10962: yleinen mielipide ja valtiovalta ovat suosi- saarnat vaikeudet ja kustannukset valtioval-
10963: neet yksinomaan suurteollisuuteen tähtäävää lalle ovat selvänä osoituksena, että pienyrit-
10964: toimintaa. Tämä suuntaus on johtanut yh- teliäisyyden kehittäminen ja monipuolista-
10965: teiskunnallisiin vastakohtaisuuksiin sekä sa- minen on elintärkeä asia. Näin erikoisesti
10966: malla tuonut esiin epäkohtia. Samanaikai- juuri senkin takia, ettei suurteollisuutemme
10967: sesti ovat maaseudulla luontaiset mahdolli- pysty läheskään sijoittamaan väestönlisäys-
10968: suudet jääneet kokonaan käyttämättä. Har- tämme. Samalla on todettava, että tämän
10969: vaan asuttu maamme on joutunut ja joutuu toiminnan alalla on tehty virheitä sekä on
10970: jatkuvasti yhä edelleen harvenemaan. Maalta esiintynyt pahoja laiminlyöntejä.
10971: pako jatkuu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10972: Yhä pienviljelysvaltaisemmaksi muodos- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10973: tuva maaseutumme kaipaa työtilaisuuksia en-
10974: tistä enemmän. Se tarvitsee pienempää teol- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
10975: lisuutta, jossa jalostusaste voidaan viedä toimenpiteisiin maaseudun työmahdol-
10976: mahdollisimman pitkälle, se tarvitsee tukea lisuuksien parantamiseksi edistämällä
10977: pienyritteliäisyydelle sekä näiden vuorovai- maaseudun pienteollisuutta niin pää-
10978: kutusta. Nykyisellään pitkät matkat työpaik- omia antamalla kuin muitakin keinoja
10979: käyttäen.
10980: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
10981:
10982: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Urho Kähönen.
10983: 214
10984:
10985: IV,126. - Toiv.al. N:o 106.
10986:
10987:
10988:
10989:
10990: Kyttä ym.: Esityksen antamisesta laiksi valtion takuiden
10991: myöntämisestä pienyt·ityksille.
10992:
10993:
10994: E d u s k u n n a ll e.
10995:
10996: Talouselämän tukemiseksi annettavista val- On lähdettävä siitä, että valtion takuujär-
10997: tion takuista joulukuun 13 päivänä 1940 an- jestelmä oikein ohjattuna tulee ratkaisevasti
10998: netun lain nojalla voitiin sanotussa laissa helpottamaan erityisesti pienteollisuuden
10999: tarkemmin määriteltyjen tuotannollisten tar- alalla työskentelevien yritysten rahoitusvai-
11000: koitusperien edistämiseksi myöntää valtion keuksia ilman että tämä järjestelmä oikein
11001: takuita vuoden 1945 loppuun saakka. Sa- ohjattuna suurestikaan rasittaa valtionta-
11002: manaikaisesti voimassa olevien takuiden yh- loutta. Erityisesti olisi tämän kaltaisia ta-
11003: teismäärä oli sanotun lain mukaan 1 000 kuita myönnettävä sellaisille pienyrityksille,
11004: milj. markkaa. Tämän lain nojalla myön- jotka ovat oman pääoman turvin selviyty-
11005: netty takuu saattoi monia luottovaikeuksien neet tuotannon alkuvaiheista ja osoittaneet
11006: kanssa ponnistelevia teollisia yrityksiä vaka- muutaman vuoden työskentelyllä elinkelpoi-
11007: valle pohjalle ja kokonaisuudessaan järjes- suutensa, mutta omaa kiinteistöä vailla ole-
11008: telmä osoittautui onnistuneeksi. Tämän vina eivät pysty hankkimaan pitkäaikaista
11009: vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriö esitti- perusluottoa.
11010: kin aikanaan lain voimassaolon jatkamista. Edellä lausutun perusteella ehdotamme
11011: Yleistä valtion takuujärjestelmää ei kuiten- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11012: kaan jatkettu pitemmälle. Eräitä valtion ta- vomuksen,
11013: kuun myöntämistä tarkoittavia erikoislakeja
11014: on tosin myöhemmin säädetty, mutta tarkoi- että hallitus kiireellisesti valmistaisi
11015: tusperät ovat tällöin aina olleet tarkoin ra- Eduskunnalle esityksen laiksi valtion
11016: joitetut. takuiden myöntämisestä pienyrityk-
11017: sille.
11018: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
11019:
11020: Harras Kyttä. Leo I. Mattila. Juho Tenhiälä.
11021: 215
11022:
11023: IV,127.- Toiv.al. N:o 107.
11024:
11025:
11026:
11027:
11028: Raipala ym.: Ulkomaisen polttoaineen varassa toimivan elin-
11029: keinoelämän käynnissä pitämisen turvaamisesta.
11030:
11031:
11032: E d u s k u n n a ll e.
11033:
11034: Viime vuosina on hevoskantamme koneel- ten vie aikaa, joten tässäkin suhteessa olemme
11035: listumisen edistyessä nopeasti vähentynyt lä- varustautumattomia.
11036: hes 100 000: lla ja maa- ja metsätalouden Näin ollen, jottemme täysin valmistautu-
11037: elintärkeiden töiden suorittaminen siten yhä mattomina joutuisi mahdollisen eristetyn ase-
11038: enemmän tullut riippuvaiseksi traktoreista man aiheuttamaan vaikeaan tilanteeseen, olisi
11039: ja muista koneista ja näiden ulkomaisten hallituksen ryhdyttävä kaiken varalta tutki-
11040: polttoaineiden riittävästä ja keskeytymättö- maan, miten maatalous ja kulkulaitos voitai-
11041: mästä saannista. Samaten on laita yhä enem- siin pitää käynnissä ulkomaisten polttoainei-
11042: män autoihin nojautuvassa liikenteessä. den saannin vähennyttyä tai loputtua ja
11043: Jos joutuisimme määrätyissä maailman- mitkä toimenpiteet jo aikaisemmassa vai-
11044: tilanteissa eristetyksi ja ulkomainen poltto- heessa olisivat välttämättömiä.
11045: aine loppuisi, olisimme siis paljon vaikeam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11046: massa asemassa kuin aikaisemmin vastaavan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11047: laisessa tilanteessa ja erikoisesti juuri maa- muksen,
11048: talouden piirissä.
11049: Tällöin tietenkin olisi turvauduttava puu- että hallitus ryhtyisi riittäviin toi-
11050: kaasuttimiin. Nyt on kuitenkin niin, että näi- menpiteisiin ulkomaisten polttoainei-
11051: den valmistukseen tarvittavia raaka-aineita, den varassa toimivan elinkeinoelä-
11052: erikoisesti teräslevyjä ei valmisteta maas- mämme käynnissä pitämisen turvaami-
11053: samme, joten puukaasuttimiakaan ei voitaisi seksi myös sellaisen tilanteen varaUa,
11054: valmistaa, ei ainakaan riittävästi. Samaten jolloin niiden saanti jostain syystä
11055: kaasuttimien kehittäminen entistä käyttökel- vaikeutuu tai loppuu.
11056: poisemmiksi erikoisesti dieselmoottoreita var-
11057: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
11058:
11059: Matti Raipala. Martti Salminen.
11060: Kalervo Saura. Väinö Rankila.
11061: Matti Mattila.
11062: 216
11063:
11064: IV,128. - Toiv.al. N:o 108.
11065:
11066:
11067:
11068:
11069: Väänänen ym.: Toimenpiteistä polttopu1w menekin lisiiämi-
11070: seksi.
11071:
11072:
11073: E d u s k u n n a ll e.
11074:
11075: Järkiperäinen metsänhoito vaatii perusteel- Syynä pienpuutavaran kysynnän loppumi-
11076: lisia puhdistushakkauksia. Kun kuitenkin seen on ulkolaisen polttoaineen runsas tuonti
11077: nästä hakkuista saatavalla puutavaralla ei ja ne hintasuhteet, jotka kulutuskeskuksissa
11078: nykyisin ole ollut juuri minkäänlaisia me- vallitsevat ulkolaisen ja kotimaisen poltto-
11079: nekkimahdollisuuksia, ovat puhdistusha:k- aineen kesken. Tätä hintasuhdetta olisi ensi-
11080: kaukset etenkin yksityismetsissä supistuneet tilassa muutettava korottamalla ulkomaisen
11081: sangen vähäisiksi. Tällainen tilanne on met- polttoaineen tullia ja alentamalla kotimaisen
11082: sien hoidon kannalta varsin arveluttava. polttoaineen kuljetuskustannuksia, jotka ny-
11083: Pienpuutavaran menekin tyrehtyminen on kyisin ovat kohtuuttoman korkeat. Jotta
11084: oleellisella tavalla lisännyt maaseudulla esiin- välttämättömien hakkuiden jatkuvuus voitai-
11085: tyvää työttömyyttä. MetsänomistajilJa ei me- siin turvata, olisi pohtopuulle määrättävä
11086: nekin puuttuessa ole taloudellisia mahdolli- takuuhinnat.
11087: suuksia suorittaa metsissään hakkuita ja Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
11088: tästä syystä on suuri joukko metsätyömiehiä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11089: joutunut hakeutumaan työttömyystöihin. sen,
11090: Polttopuun ja yleensä pienpuutavaran mene-
11091: kin turvaamisella on näin ollen ensiarvoisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11092: tärkeä merkitys työllisyyskysymyksen hoita- kotimaisen polttopuun menekin lisää-
11093: misessa. miseksi.
11094: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
11095:
11096: Hilja Väänänen. Heikki Soininen. Väinö Rankila.
11097: Leo Häppölä. Kalle Kauhanen. Wiljam Sarjala.
11098: Marja Lahti. Martti Salminen. Irma Hamara.
11099: Sylvi Halinen. Aaro Kauppi. Saara Forsius.
11100: Kerttu Saalasti. Antti J. Rantamaa. Nestori Kaasalainen.
11101: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Atte Pakkanen.
11102: Kustaa Tiitu. Eemil Partanen. Artturi Jämsen.
11103: Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. Toivo Antila.
11104: Lauri Laine. Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
11105: 217
11106:
11107: IV,129. - Toiv.al. N: o 109.
11108:
11109:
11110:
11111:
11112: Rytinki ym.: T·utkimuksesta raaka-aineitten lähteillä tapah-
11113: tuvan sahatavaran jalostamisen vaikutttksesta työllisyy-
11114: teen ja kantohintoihin.
11115:
11116:
11117: E d u s k u n n a ll e.
11118:
11119: Viime vuosien aikana on ennenkaikkea sa- Sahatavaran jalostamisella raaka-aineiden
11120: hapuntavaran hinnat olleet niin alhaisia, että lähteillä säästyttäisiin siitäkin vahingosta,
11121: nollaraja on jo melko lähellä uittoväyliä ja mitä tapahtuu pitkissä uitoissa puiden huk-
11122: maanteitä, varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. kumisen ja pilaantumisen takia. Sahatavara
11123: Siitä on kirjoitettu ja keskusteltu paljon sekä saataisiin ensiluokkaisena, eikä sitä turmelisi
11124: esitetty monenlaisia keinoja, miten saataisiin vesi. Autoilla ja rautateillä kuljetettaessa
11125: sahapuutavaran kantohinnattomuus, tämä taasen säästettäisiin rahtimaksuissa, kun puu-
11126: kansantaloudellemille suurimerkityksellinen tavara kuljetettaisiin sahattuna tavarana. Sa-
11127: asia korjatuksi. malla sahateollisuus kehittyessään laajoille
11128: Eräänä suurena ja tärkeänä tekijänä kan- alueille antaisi paikalliselle väestölle työ-
11129: tohinnattomien metsäalueiden arvon kohotta- mahdollisuuksia, joita kipeästi kaivataan.
11130: jana ja siellä asuvan väestön toimeentulon Valtio omistaa Pohjois- ja Itä-Suomessa pal-
11131: turvaajana voidaan pitää piensahateollisuu- jon metsiä, sellaisiakin, jotka olisi metsän-
11132: den kehittämistä metsälöihin, raaka-aineen hoidon kannalta katsottuna ensi tilassa ha-
11133: lähteille. Kenttäsirkkelisahaus on meidänkin kattava ja saatettava kasvamaan uutta metsää.
11134: maassamme kehittynyt jo niin pitkälle, että Kun suuri osa niistä sijaitsee. pitkien kulje-
11135: sillä saadaan täydellisesti yhtä hyvää lauta- tusmatkojen päässä teollisuuslaitoksista, nou-
11136: tavaraa kuin suuremmilla raamisahoilla. sevat kuljetuskustannukset niin, ettei met-
11137: Tämä on tunnustettu esim. kaikissa niissä sälle jää minkäänlaista arvoa, kantohintaa.
11138: koesahauksissa, mitä on toimeenpantu mm. Jos kuljetettava piensahateollisuus kehitettäi-
11139: eräällä metsähallituksen työmaalla Lapissa ja siin täällä siihen, mihin sillä on mahdolli-
11140: viime vuonna Työtehoseuran järjestäminä suuksia, niin silloin metsille jäisi kantohintaa
11141: Hyvinkäällä. Kenttäsirkkelisahojen lisäksi on ja samalla näiden metsäalueiden työllisyys-
11142: käytännössä ollut myöskin liikuteltavia raa- kysymys tulisi korjatuksi.
11143: misahoja, joitten työn tulokset ovat myöskin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11144: olleet hyviä. Mutta tällaisen piensahateolli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11145: suuden laajentumisen esteenä metsälöihin on muksen,
11146: ollut monia vaikeuksia, joista mainittakoon
11147: lisenssien saantivaikeudet, korkea verotus, että hallitus kiireellisesti tutkitut-
11148: pääoman puute ja sahatun puutavaran ulos- taisi, minkälainen vaikutus työllisyy-
11149: vientivaike.udet, jotka olisi kaikki saatava teen ja kantohintoihin on, jos sahata-
11150: poistetuiksi, jotta piensahateollisuus pääsisi z:ara jalostettaisiin raaka-aineitten läh-
11151: kehittymään siihen, mihin sillä on edellytyk- teillä, ja sen jälkeen ryhtyisi asian
11152: siä. vaatimiin toimenpiteisiin.
11153: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
11154:
11155: Eino Rytinki. Erkki Ryömä. Yrjö Hautala.
11156: Matti Mattila. Eemil Partanen. Markus Niskala.
11157: M. Honkavaara. Aaro Kauppi. Kusti Eskola.
11158: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
11159: 28 E 168/57
11160: 218
11161:
11162: IV,130. - Toiv.al. N: o 110.
11163:
11164:
11165:
11166:
11167: Partanen ym.: Tutkimuksesta Pohjois- ja Itä-Suomen ali-
11168: työllisyysalueiden elinkeinoelämän kehittämiseksi.
11169:
11170:
11171: E d u s k u n n a ll e.
11172:
11173: Maassamme esiintyvä jatkuva ja kasvava Tällöin eivät tehokkaimmatkaan valtion ja
11174: työttömyys on muodostunut kysymykseksi, kuntien suorittamat työttömyyden torjumis-
11175: jonka pnrnn sisältyvät taloudelliset ja toimenpiteet ole osoittautuneet riittäviksi,
11176: myöskin yhteiskunnalliset vaikutukset ovat sillä parhaimmillaankin ne kykenevät tuo-
11177: varsin laajakantoisia ja syvällekäyviä. Val- maan vain ajoittaista lievitystä vaikeaan ti-
11178: tiotalouden sekä asianomaisten kuntien kan- lanteeseen.
11179: nettavaksi on työllisyyden ylläpitämisestä Vapaalla tavalla muodostuvien työtilai-
11180: kehittynyt vertaansa hakeva taloudellinen suuksien luomiseksi ja väestön toimeentulon
11181: rasitus. Tämän vuoksi on täysin aiheellista turvaamiseksi olisi ennen kaikkea näille
11182: ja ajankohtaista etsiä ratkaisuja, joiden alueille saatava syntymään sellaista vuoro-
11183: avulla voitaisiin saada aikaan tilanteen ter- vaikutuksellista tuotantotoimintaa, joka an-
11184: vehtymistä. taisi kansantaloudellisesti arvokkaita tulok-
11185: Eräillä maamme alueilla, kuten Pohjois- sia ja samalla loisi uusia työtilaisuuksia sekä
11186: ja Itä-Suomessa, on havaittavissa ns. raken- saattaisi elinkeinoelämän palvelemaan luon-
11187: teellista työttömyyttä. Tämä johtuu siitä, non tarjoamien tuotantoedellytysten hyväksi-
11188: että näiden seutujen tuotantoelämä ei ole käyttöä. Tällöin tulee kysymykseen ensi-
11189: kyennyt kehittymään esim. väestönlisäyksen sijaisesti metsäteollisuuden piiriin kuuluvat
11190: ja muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden tuotantomuodot. Näihin kysymyksiin oleelli-
11191: luomia vaatimuksia vastaavasti. Näin on sesti liittyvät myöskin kuljetusolosuhteiden
11192: asianlaita siitä huolimatta, että perusedelly- kehittäminen sekä ammattikoulutusta koske-
11193: tyksiä tuotantoelämän kehittymiselle ja mo- vat ratkaisut. Voimatalouden alalla tapah-
11194: nipuolistumiselle on useissa tapauksissa run- tunut kehitys on jo ratkaissut teollisuuden
11195: sain määrin tarjolla. Maatalouden viime- tarvitseman energiakysymyksen ja vapaana
11196: aikainen voimakas kehitys ja siihen liittyvä olevien koskivoimien rakentaminen jatkuu
11197: laajamittainen asutustoiminta on osaltaan lähivuosina juuri Kainuun ja Koillismaan
11198: tosin tilannetta tasapainottanut, mutta eri- alueilla. Kaivostoiminnan osalta on Otan-
11199: tyisesti silloin, kun metsäntuotemarkkinoilla mäki pystynyt hälventämään aikoinaan tässä
11200: joudutaan lamakauteen, tuntuu tuotantoelä- suhteessa vallinneet ennakkoluulot. Lukui-
11201: män yksipuolisuus kaikkein kipeimmin. Tä- sat Kainuussa viime aikoina tehdyt malmi-
11202: män vuoksi olisi välttämätöntä, maatalous- löydöt viittaavat tulevaisuuden mahdollisuuk-
11203: elinkeinon kehittämisen ja asutustoiminnan siin kaivostoiminnan laajentamiseksi.
11204: edistämisen ohella, että elinkeinoelämän ra- Runsailla luonnonrikkauksilla varustetut,
11205: kennepohjaa laajennettaisiin esim. lisäämällä mutta siitä huolimatta rakenteellista työttö-
11206: puunjalostusteollisuutta alueille, joilla met- myyttä potevat alueet ovat todistuksena siitä,
11207: sät lahoavat vailla käyttömahdollisuuksia. ettei ole tehty läheskään kaikkea sitä, mitä
11208: Monin paikoin on myöskin muulle teolliselle tehtävissä olisi tällaisen olotilan poistami-
11209: toiminnalle olemassa riittävät edellytykset. seksi. Valtiovallan taholta olisikin kiireim-
11210: Rakenteellisen työttömyyden rasittamilla miten käytävä selvittämään toimitettavan
11211: alueilla, kuten Kainuussa ja Koillismaalla, tutkimuksen muodossa ne mahdollisuudet,
11212: tilanteen kireys huipentuu suhdanne- ja mitä näiden alueiden tuotantoelämän kehit-
11213: kausityöttömyyden aikoina äärimmilleen. tämiseksi olisi tehtävä, että työllisyys tur-
11214: IV,130. - Partanen ym. 219
11215:
11216: vattaisiin ja tuottamattomana lepäävät luon- että hallittts ryhtyisi kiireellisiin toi-
11217: nonvarat saataisiin kansantalouden asemaa menpiteisiin tutkimuksen toimittami-
11218: vahvistamaan. seksi Pohjois- ja Itä-Suomen alityölli-
11219: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme syysalueiden elinkeinoelämän kehittä-
11220: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi misestä erityisesti teollista toimintaa
11221: toivomuksen, silmälläpitäen.
11222: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
11223:
11224: Eemil Partanen. Heikki Soininen.
11225: Eino Rytinki. Eetu Karjalainen.
11226: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
11227: Lauri Järvi.
11228: 220
11229:
11230: IV,131. - Toiv.al. N:o 111.
11231:
11232:
11233:
11234:
11235: Tuuli ym.: Pien- ja kotimarkkinateollisuuden aikaansaami-
11236: sesta Itä-Suomeen.
11237:
11238:
11239: E d u s k u n n a 11 e.
11240:
11241: Karjalan luovutuksen yhteydessä menetet- alueita, olisi pien- ja kotimarkkinateollisuu-
11242: tiin n. 10% maamme silloisesta teollisuu- den olemassaolo alueella tarpeellinen. Ne ta-
11243: desta eikä karjalainen teollisuus noiden mene- soittaisivat puolestaan myös suuresti työmark-
11244: tystensä vuoksi, ja kun menetyksistä myön- kinoita ja olisivat omiaan antamaan työmah-
11245: netty korvaus oli kovin vähäinen, pystynyt dollisuuksia lähinnä maaseudun lisäansiota
11246: suuremmassa määrässä aloittamaan tai jatka- kaipaavalle väestölle ja kehittämään uutta
11247: maan toimintaansa muualla Suomessa. Tämä ammattitaitoista työväkeä. Tämän vuoksi
11248: koskee erikoisesti pien- ja kotimarkkinateolli- olisikin lainoja myöntämällä ja muilla kei-
11249: suutta. Itä-Suomen pien- ja kotimarkkina- noilla pyrittävä tukemaan ja kehittämään
11250: teollisuushan melkein kokonaisuudessaan si- pien- ja kotimarkkinateollisuuden syntymistä
11251: jaitsi juuri luovutetulla alueella. Jäljelle Itä-Suomeen. Edellä sanotun perusteella
11252: jäänyt Karjala ja Itä-Suomi muodostavat kunnioittaen esitämme eduskunnan hyväksyt-
11253: nyt kotimarkkinateollisuuden suhteen mel- täväksi toivomuksen,
11254: keinpä tyhjiön. Samanaikaisesti kun viennin
11255: varassa toimiva suurteollisuus niin Vuoksen- että ·hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
11256: laaksossa kuin Kymenlaaksossakin on erittäin menpiteisiin, joilla tuettaisiin ja kehi-
11257: voimakkaasti kehittynyt, on pien- ja koti- tettäisiin pien- ja kotimarkkinateolli-
11258: markkinateollisuuden kehittyminen näillä suuden syntymistä ja laajenemista
11259: aloilla jäänyt pahasti jälkeen. Kun nuo Itä-Suomessa.
11260: alueet toiselta puolen ovat suuria kulutus-
11261: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
11262:
11263: Erkki Tuuli. Matti Miikki.
11264: Valto Käkelä. R. Hallberg.
11265: 221
11266:
11267: IV,132. - Toiv.al. N: o 112.
11268:
11269:
11270:
11271:
11272: Tuuli ym.: Toimenpiteistä Itä-Suomenlahden saarten elin-
11273: keinoelämän elvyttämiseksi sekä taloudellisten ja sosiaalis·
11274: ten olojen ja liikenneyhteyksien parantamiseksi.
11275:
11276:
11277:
11278: E d u s k u n :n a 11 e.
11279:
11280: Elinkeinoelämän kehittyessä ja taloudellis- tuu vähävaraisille saariston asukkaille koh-
11281: ten mahdollisuuksien parantuessa kaikilla tuutonta rasitusta, eikä kelirikkojen aikana,
11282: elämän aloilla on kehitys Itä-Suomen saa- jotka syksyisin ja keväisin saattavat kestää
11283: ristoalueelia jäänyt pahasti jälkeen. Saaret, viikkoja, ole minkäänlaisia yhteyksiä. Posti
11284: joissa aikaisemmin oli elinvoimainen ja vau- ei toimi eikä edes elintarvikekuljetuksia
11285: ras asutus, alkavat nyt autioitua, monia ra- voida järjestää. Myös puhelinyhteydet ovat
11286: kennuksia jää asumattomaksi ja varsinkin riittämättömät, kun saarten asukkailla ei it-
11287: nuori väki on melkein tyystin muuttanut sellään taloudellisista syistä ole mahdolli-
11288: mannermaalle parempien ansiomahdollisuuk- suuksia ylläpitää puhelinkeskusta ja sen hen-
11289: sien ja suurempien elämän mukavuuksien kilökuntaa.
11290: vuoksi. Niinpä Tammion saaressa vielä Saariston asukkaiden pääelinkeino, kalas-
11291: vuonna 1939 oli 92 asukasta ja niistä alle 15 tus, on monien vaikeuksien alainen. Kalas-
11292: vuotiaita 21. Vuonna 1945 oli siellä 91 asu- tuksessa tarvitaan kalliita moottoreita ja
11293: kasta ja niistä alle 15 vuotiaita 10, mutta v. pyydyksiä, jotka usein ovat tuholle alttiit,
11294: 1956 oli Tammiossa vain 49 asukasta ja edelliset syystä, ettei saarten satamia aallon-
11295: niistä alle 15 vuotiaita 3 ollen saaren väes· murtajilla tai muuten ole saatu myrskyiltä
11296: tön keski-ikä yli 60 vuotta. Vastaavasti suojatuiksi ja jälkimmäiset kalastuselinkei-
11297: Kuornalon saaressa v. 1939 oli 140 asukasta non luonteesta johtuen pyydyksien joutuessa
11298: ja niistä alle 15 vuotiaita 29, vuonna 1945 luonnonvoimien varaan. Saaliiden markki-
11299: 159 asukasta, joista alle 15 vuotiaita 36 ja noimisessa on suuria vaikeuksia. Jo markki-
11300: vuonna 1956 90 asukasta, joista alle 15 vuo- noille tuonti aiheuttaa melkoisesti kustannuk-
11301: tiaita 18. sia ja erikoisesti ajan hukkaa ja runsaiden
11302: Tällaiseen kehitykseen on monia syitä. saaliiden aikana niiden säilyttäminen tuot-
11303: Ratkaisevin lienee ollut, että saaret sodan taa ylivoimaisia vaikeuksia.
11304: jälkeen menettivät melkein tyystin kalave- Kaikesta yllä selostetusta johtuu, että Itä-
11305: tensä, eikä toimenpiteisiin entisten kalave- Suomenlahden saaret alkavat tyhjentyä väes-
11306: sien käyttämiseen Neuvostoliiton ja Suomen töstä ja kalastajain ammattikunta on loppu-
11307: välillä tehtävän sopimuksen perusteella ole massa. Olisi kuitenkin häpeä, että vuosisa-
11308: ryhdytty. Kulkuyhteydet saariin ovat epä- toja asutut saaret nyt autioituisivat, ja yksis-
11309: varmat ja kalliit. Samanaikaisesti kun val- tään maanpuolustuksen kannalta olisi niiden
11310: tiovallan ja muilla toimenpiteillä kulkuyh- asutuksen säilyminen välttämätöntä. Myös
11311: teyksiä kaikkialla maassamme parannetaan virkistys- ja matkailualueina nuo saaret suu-
11312: ja kuljetuskustannuksia helpotetaan, joutu- ren luonnonkauneutensa vuoksi olisivat mitä
11313: vat saaristojen asukkaat itse omin mootto- otollisimpia, kun asiaa koskevia toimenpi-
11314: rein tai muin kuljetusvälinein huolehtimaan teitä sopivasti tuettaisiin. Kalastaja-ammatti-
11315: yhteyksien pidosta mannermaan ja saariston kunnan häviäminen olisi puolestaan suuri
11316: välillä. On ymmärrettävää, että tästä aiheu- kansantaloudellinen tappio.
11317: 222 IV,132. - Itä-Suomenla.hden saarten elinkeinoelämä.
11318:
11319:
11320: Edellä sanotun perusteella kunnioittaen ten elinkeinoelämän elvyttämiseksi ja
11321: esitämme eduskunnan lausuttavaksi toivo- taloudellisten ja sosiaalisten olojen
11322: muksen, sekä liikenneyhteyksien parantami-
11323: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi seksi.
11324: toimenpiteisiin Itä-Suomenlahden saar-
11325:
11326: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
11327:
11328: Erkki Tuuli. Marja Lahti.
11329: Matti Miikki. Kaarlo Kajatsalo.
11330: 223
11331:
11332: IV,133. - Toiv.al. N:o 113.
11333:
11334:
11335:
11336:
11337: Sinkkonen ym.: Kaakkoisen rajaseudun olojen parantami-
11338: sesta.
11339:
11340:
11341: E d u s k u n n a ll e.
11342:
11343: Huhtikuun 9 päivänä 1953 valtioneuvosto Alueen kunnat ovat erikoisen ripeästi suo-
11344: asetti komitean, jonka tehtävänä oli suorit- rittaneet jälleenrakennustyötä parantamalla
11345: taa tutkimus kaakkoisrajan aiheuttamista satamia ym. Mutta valtio ei ole suorittanut
11346: haitoista, sekä tämän tutkimuksen perus- omaa osuuttaan esimerkiksi liikenneolojen
11347: teella tehdä suunnitelma näiden haittojen parantamiseksi siinä määrin kuin se olisi
11348: poistamiseksi taikka lieventämiseksi. ollut tarpeen koko valtakunnan kannalta,
11349: Komitea on tehtävänsä suorittanut ja jät- koska rajaseudulla on runsaasti valtakunnan
11350: tänyt mietintönsä valtioneuvostolle 25 päi- kannalta tärkeää vientiteollisuutta.
11351: vänä kesäkuuta 1956. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11352: Yli 12 vuotta on kulunut sodan loppumi- kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi toi-
11353: sesta. Olisi mielestämme aika jo kiireellisesti vomuksen,
11354: ryhtyä näitä haittoja poistamaan ja lievittä-
11355: maan. Karjalainen siirtoväki on asutettu, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
11356: Pohjois-Suomi on jälleenrakennettu ja Pork- toimenpiteisiin kaakkoisen rajan ai-
11357: kalaa parhaillaan asutetaan. On valtiovallan heuttamien haittojen poistamiseksi ja
11358: velvollisuus jo lunastaa rajaseudun väestölle lieventämiseksi kuljetusoloja paranta-
11359: heti sodan jälkeen antamansa lupaus, ,että malla sekä muuta elinkeinotoimintaa
11360: uusi rajaseudun väestö on valtiovallan eri- elvyttämällä sillä tavalla, kuin kaak-
11361: koisessa suojeluksessa". koisen rajaseudun komitean mietin-
11362: nössä esitetään.
11363: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
11364:
11365: Yrjö Sinkkonen. Atte Pakkanen.
11366: Matti Miikki. Kalle Matilainen.
11367: 224
11368:
11369: IV,134. - Toiv.al. N:o 114.
11370:
11371:
11372:
11373:
11374: Halinen ym.: Puunjalostustehtaan aikaansaamisesta Etelä-
11375: ja Itä-Savoon.
11376:
11377:
11378: E d u s k u n n a ll e.
11379:
11380: Puunjalostusteollisuutta pitäisi saada ta- sivat työtä, paitsi tehtaalla, myöskin laajalti
11381: saisemmin sijoitetuksi yli maan. Raakapuun niiden ympärillä olevien kuntien metsissä.
11382: kuljetuskustannukset nykyisiin tehtaisiin ai- Kun työllisyysasioiden hoitoon annetaan ny-
11383: heuttavat sen, että hankinnat monilta seu- kyisin suuria summia, olisi osa varoista käy-
11384: duin käyvät kannattamattomiksi. tettävä tällä tavoin myös tulevaisuutta sil-
11385: Mikkelin läänissä tällaisten uusien teolli- mällä pitäen, joko antaen lainoja metsänomis-
11386: suuslaitosten tarve on erittäin suuri. Maatilat tajien yhtymille ja yksityisille teollisuuden
11387: ovat pieniä. Monin paikoin maaperän kivi- harjoittajille tai perustaen valtion toimesta
11388: syys ja karuus rajoittaa peltoviljelystä. Ansiot puunjalostustehtaita. Mikkelin läänissä olisi
11389: olisi pääosaltaan saatava metsistä puutavaran tällaiset teollisuuslaitokset tarpeellisia sekä
11390: myynnin ja metsätöiden kautta. Puunjalos- Etelä- että Itä-Savon talousalueille.
11391: tustehdas edistäisi pienpuutavaran menekkiä, Edellä sanotun perusteella ehdotamme
11392: mikä taas on metsänhoidollisestikin tärkeä. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
11393: Työllisyyskysymykset tulevat enenevässä muksen,
11394: määrin antamaan huolta tulevina vuosina.
11395: Joudutaan yhä suurempiin vaikeuksiin, jos että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11396: tilanteen korjaamiseksi ei ryhdytä toimenpi- puunjalostustehtcum saamiseksi sekä
11397: teisiin. Selluloosa- tai paperitehtaat antai- Etelä- että Itä-Savoon.
11398: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
11399:
11400: Sylvi Halinen. Hilja Väänänen.
11401: Marja Lahti. Wiljam Sarjala.
11402: 225
11403:
11404: IV,135. - Toiv.al. N:o 115.
11405:
11406:
11407:
11408:
11409: Haapasalo ym.: Tutkimuksen suorittamisesta pienpuuta raa-
11410: ka-aineenaan käyttävän teollisuuden sijoittamiseksi Mikke-
11411: lin lääniin.
11412:
11413:
11414: Eduskunnalle.
11415:
11416: Mikkelin läänin asukkaiden yleensä heik- maaltamuuttotappio 2.5, oli se Mikkelin lää-
11417: koon elintasoon on todettu vaikuttaneen sen, nissä 11.9, Kuopion läänissä 11.4, Kymen
11418: että tämä lääni on viime vuosikymmenien läänissä 8.5, Vaasan läänissä 8.4, Oulun lää-
11419: aikana jäänyt jälkeen teollistumisessa. Hyvän nissä 6.0 ja Lapin läänissä vain 0.7. Perin
11420: kuvan tästä antaa v. 1950 suoritettu väestö- harvassa Mikkelin läänin maalaiskunnassa on
11421: laskenta. Sen mukaan läänin 241718 asuk- asukasluku viime vuosina kasvanut. Kun lää-
11422: kaasta 140 862 sai toimeentulonsa maa- ja nin suhteellisen pienet kaupungit ja kaup-
11423: metsätaloudesta sivuelinkeinoineen, teollisuu- pala eivät ole kyenneet tarjoamaan runsaam-
11424: den ja käsityön palveluksessa olleiden mää- massa määrässä maaltamuuttaville toimeen-
11425: rän ollessa vain 27 590. Teollisuustyöväen tulomahdollisuuksia, on heidän ollut pakko
11426: määrä on alhaisin Oulun läänin ja Ahvenan- siirtyä kauemmaksi, etupäässä Kymenlaakson
11427: maan jälkeen. Yksinpä kaukainen Lappikin ja Helsingin teollisuusalueille, monien suun-
11428: on viime vuosina ohittanut Mikkelin läänin natessa työnhakumatkansa Ruotsiin ja Kana-
11429: teollistumisessa. V. 1950 oli teollistaruisaste daankin.
11430: koko maassa 21. Hämeen läänissä se oli kor- Lähempi tutustuminen läänin asukkaiden
11431: kein 31.7, Uudenmaan läänissä 30.3, Kymen oloihin osoittaa, mistä oikein on kysymys.
11432: läänissä 25.9, Vaasan läänissäkin 17.2, mutta Vain pieni osa läänin maatiloista on pelto-
11433: Mikkelin läänissä vain 11.9 ja silloin vielä pinta-alaltaan keskikokoisia tai sitä suurem-
11434: viimeisellä sijalla olleessa Lapin läänissä 11.2. pia. Kun sodanjälkeinen asutustoiminta suu-
11435: Tällainen kehitys on epäilemättä outo, si- relta osalta pirstoi ne valtion ja yhtiöiden
11436: jaitseehan Mikkelin lääni maan eteläosan metsät, joista aikaisemmin pienviljelijät oli-
11437: runsaskasvuisella metsävyöhykkeellä, jossa vat saaneet talvisaikana metsätöissä toimeen-
11438: tärkeintä teollisuutemme raaka-ainetta, tulonsa, on elintason suhteellinen alentumi-
11439: puuta, on erittäin runsaasti. Edelleen voi- nen monen kohdalla ollut tästä seurauksena.
11440: daan todeta, että rautatie- ja maantieverkos- Kun jo ennestäänkin liian pienistä tiloista
11441: tokin nykyisin alkaa olla melkein yhtä hyvä ei ole useamman lapsen kesken jaettavaksi,
11442: kuin muillakin vastaavilla alueilla, kun taas on näiden lähdettävä muualta toimeentu-
11443: raakapuun kuljetukselle tärkeitä vesistöreit- loansa hankkimaan, koska kotiseutu ei
11444: tejä tällä alueella on runsaasti. Voimavirtaa yleensä kykene mitään ansiomahdollisuuksia
11445: on alueella saatavana samalla tavoin kuin tarjoamaan. Useassa tapauksessa käy niin-
11446: muuallakin Suomessa. Syntyvyys taas on kin, että vain vanhemmat jäävät kotitilaa
11447: keskitasoa huomattavasti korkeampi, mistä hoitamaan, saaden siitä niukan toimeentu-
11448: syystä työvoimaa on ollut jatkuvasti run- lonsa. Juuri tämä nuorison työhönsijoitus-
11449: saasti tarjolla. kysymys onkin vaikein, mitä asiaa pahentaa
11450: Tämä teollistumisesta syrjään jääminen on vielä se, että vain perin harvoissa tapauk-
11451: kohtalokkaalla tavalla vaikuttanut läänin ke- sissa kunnat huolehtivat nuorista työttömis-
11452: hitykseen ja sen asukkaiden elintasoon. Var- tään, vaan heidät jätetään täysin oman on-
11453: sin korkeasta syntyvyydestä huolimatta lää- nensa nojaan. Kun vähävaraisten perheiden
11454: nin väkiluvun kasvu on miltei pysähtynyt, ei kannata antaa lapsilleen oppikoulupohjaa,
11455: maaltamuuttotappion ollessa maan suurin. ja vasta muutamia vuosia taaksepäin avasi
11456: Todettakoon, että kun 1954 oli koko maassa ovensa läänin ainoa kuntayhtymän puitteissa
11457: 29 E 168/57
11458: 226 IV,135. - Mikkelin läänin teollisuus.
11459:
11460:
11461: toimiva Suur-Savon ammattioppilaitos - jo- suuslaitosta varten rakennettiin Hevossaa-
11462: hon Mikkelin lisäksi kuuluu 9 ympäristön reen satama, teollisuusraide, hyvä maantie,
11463: maalaiskuntaa -, ei näille nuorille ole voitu suuret kalliovarastot sekä kymmenille per-
11464: antaa edes ammatillista pohjakoulutusta hei- heille asunnot. Ei liene kansantaloudellisesti
11465: dän lähtiessään kovalle elämäntaipaleelle vie- oikein, että nyt nämä satojen miljoonien
11466: raisiin oloihin. Todettakoon vielä, että ellei markkojen omaisuudet mätänevät tuottamat-
11467: läänin alueella olisi aikaisempina vuosina tomina. Ja kuitenkin Itä-Hämeen metsän-
11468: jätetty maanteiden korjaamista niin hoita- hoitoyhdistyksen ilmoituksen mukaan jo yk-
11469: matta kuin on tapahtunut, olisi työttömyy- sin tältä alueelta voitaisiin tarjota raaka-aine
11470: destä johtuva hätä erittäin suuri. Viime suurehkoa teollisuuslaitosta varten. Mikkelin
11471: vuosina niin kunnat kuin valtiokin ovat voi- läänin alueella sijaitsevat myös laajat Sai-
11472: neet näihin töihin sijoittaa tuhansia työttö- maan ja Puulaveden metsäalueet, jotka tar-
11473: miä, mutta palkka näissä töissä on tunnetun joavat riittävästi raaka-ainetta useammalle-
11474: alhainen, eivätkä useat ansiotulojen tarpeessa kin suurehkolle paperi- tai selluloosateh-
11475: olevat pienviljelijät näihin töihin nykyisten taalle.
11476: määräysten vuoksi pääse. Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huo-
11477: Mikkelin läänin eräänä vaikeimpana pul- miota myös rautateiden tariffipolitiikkaan.
11478: mana on ns. pienpuun käyttö. Metsiä on Tämä tariffipolitiikka on aiheuttanut osal-
11479: runsaasti ja kasvupohjaltaan ne ovat hyviä, taan sen, että teollisuus sijoittuu yhä enem-
11480: vuotuiskasvun ollessa maan korkeimpia. män etelärannikolle, koska raakapuun kulje-
11481: Asiantuntijat ovat laskeneet, että jos met- tus on paljon halvempaa kuin valmiiden
11482: sänhoitoon voitaisiin kiinnittää tarpeeksi teollisuustuotteiden ja teollisuudessa tarvitta-
11483: suurta huomiota, Mikkelin läänin alueelle vien kemikalioiden.
11484: voitaisiin sijoittaa 3-4 suurehkoa pienpuuta Ei voi olla oikein, että samanaikaisesti
11485: raaka-aineenaan käyttävää selluloosa- tai pa- kun Mikkelin läänin metsissä mätänee pien-
11486: peritehdasta. Tällaisen teollisuuden aikaan- puuta käyttämättömänä, läänin alueella jou-
11487: saaminen tekisi metsänhoidolliset työt kan- dutaan vuosittain käyttämään jopa miljar-
11488: nattaviksi ja tätä kautta tarjoaisi runsaan deja sellaisiin työttömyystöihin, joiden kan-
11489: määrän uusia työtilaisuuksia, samalla kun se santaloudellinen merkitys jää vähäiseksi. Ei
11490: toisi pienmetsälöidenkin omistajille kipeästi myöskään ole kansantaloudellisesti edullista
11491: tarvittavia lisätuloja. viedä raakana puuta ulkomaille silloin, kun
11492: Kun Mikkelin lääniin ei ole sijoitettu yh- tärkeimmillä puunjalostustuotteillamme, sel-
11493: tään merkittävämpää valtionjobtoista teolli- luloosalla ja paperilla, on jatkuvasti lisään-
11494: suuslaitosta, ei edes sellaista, missä valtiolla tyvää kysyntää ulkomailla.
11495: olisi määräysvalta, on toivottavaa, että tasa- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
11496: puolisuuden nimessä tätä teollisuutta vastai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11497: suudessa sijoitettaessa kiinnitettäisiin huo- muksen,
11498: miota esittämiimme näkökohtiin. Tulkoon
11499: mainituksi, että Heinolan Hevossaareen ryh- että hallitus kiireellisesti asettaisi
11500: dyttiin sodan aikana rakentamaan puusokeri- toimikunnan tutkimaan lähinnä pien-
11501: tehdasta- Puukemia Oy-, mistä toivottiin puuta raaka-aineenaan käyttävän
11502: paljon, ja sillä pohjalla sijoitettiin myös Hei- teollisuuden toimintamahdollisuuksia
11503: nolaan asutustoiminnan yhteydessä liian pal- Mikkelin läänin alueella sekä ryhtyisi
11504: jon väkeä. Lähtemättä käsittelemään kysy- tämän tutkimuksen pohjalla työtilai-
11505: mystä, minkä vuoksi nämä rakennustyöt suuksia muodostavan teollisuuden si-
11506: keskeytettiin, todettakoon, että tätä teolli- joittamiseen tälle alueelle.
11507: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
11508:
11509: K. F. Haapasalo. Valto Käkelä. Irma Hamara.
11510: Edvard Pesonen. Wiljam Sarjala. Onni Mannila.
11511: Onni Hiltunen. Viljo Virtanen. Niilo Nieminen.
11512: 227
11513:
11514: IV,136. - Toiv.al. N:o 116.
11515:
11516:
11517:
11518:
11519: Rankila ym.: Tutkimuksesta pienpuuta jalostavan teollisuus-
11520: laitoksen perustamiseksi Etelä-Pohjanmaan järviseudulle.
11521:
11522:
11523: E d u s k u n n a 11 e.
11524:
11525: Pienen puutavaran menekin turvaaminen Etelä-Pohjanmaalla Ähtävänjoen vesistö-
11526: on viime vuosina ollut maassamme laajan alue on eräs tyypillinen alue, jolla metsän-
11527: huomion kohteena. Sekä valtiovallan että uudistustoimintaa on suoritettu runsaasti.
11528: metsänomistajien taholta on todettu, että il- Kun alueen kunnissa esiintyy jatkuvasti run-
11529: man pienen puutavaran menekkiä kohtuulli- sasta työttömyyttä, niin olisi työllisyysnäkö-
11530: seen hintaan ei ole mahdollisuutta saada kohtiakin ajatellen välttämätöntä, että met-
11531: riittävää laajuutta nuorten metsien hoidolle. sänhoitotöitä voitaisiin suorittaa entistä laa-
11532: Erittäin ajankohtaiseksi on tämä kysymys jemmissa puitteissa. Tämä taasen edellyttäisi
11533: tullut viime aikoina varsinkin entisillä ter- sitä, että Ähtävänjoen vesistöalueelle perus-
11534: vanpolttoseuduilla, joilla entiset luontaiset tettaisiin pienpuuta jalostava ·teollisuuslaitos.
11535: mäntykankaat ovat tervanpolton seurauksena Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11536: muuttuneet kuusivaltaisiksi. Viime vuosina kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11537: metsänhoitoharrastuksen kasvaessa on näitä toivomuksen,
11538: alueita alettu uudistaa ja tämän työn seu-
11539: rauksena tulee lähivuosina laajoilla alueilla että hallitus kiireellisesti suoritut-
11540: maassamme olemaan runsasta mäntyvaltaisen taisi tutkimuksen, mitä mahdollisuuk-
11541: pienpuun tuottoa, jolle ei ole myyntimenek- sia on pienpuuta jalostavan teollisuus-
11542: kiä. laitoksen perustamiseksi Etelä-Pohjan-.
11543: maan järviseudulle.
11544: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
11545:
11546: Väinö Rankila. Tahvo Rönkkö.
11547: Atte Pakkanen. Toivo Antila.
11548: Yrjö Sinkkonen. Eino Uusitalo.
11549: Arvo Ahonen. Eeli Erkkilä.
11550: 228
11551:
11552: IV,137.- Hemst.mot. N:o 117.
11553:
11554:
11555:
11556:
11557: Korsbäck m. fl.: Angående .åstadkommande av en industri i
11558: Syd-österbotten för förädling av klenvirke.
11559:
11560:
11561: T i ll R i k s d a g e n.
11562:
11563: ökad industrialisering anvisas numera all- ringa. Näringslivet är således ensidigt lant-
11564: mänt scm det viktigaste medlet att stärka bruksbetonat och kan icke ge befolkningen
11565: grunden för lande.ts näringsliv och befolk- tillräckliga arbets- och utkomstmöjligheter.
11566: ningens arbets- och utkomstmöjligheter. Då Arbetslösheten och emigrationen är därför en
11567: tillgången på råvara är en av grundförut- permanent företeelse i dessa bygder.
11568: sättningarna för en konkurrenskraftig in- Allmänt sett borde de centrala delarna av
11569: dustriproduktion, bör industrialiseringssträ- ifrågavarande område. kunna trygga tillgån-
11570: vandena i första hand ta sikte på sådana gen på råvara för en industriell förädling
11571: områden, där inhemsk råvara står till buds av klenvirket. Denna grundfaktor samt vii-
11572: i tillräcklig omfattning. En sådan ännu på ken slags :förädling som vore den lämpli-
11573: långt när icke helt uttnyttjad råvarukälla gaste jämte andra med :frågan sammanhän-
11574: är skogen. Utom de egentliga skogsområdena gande :faktorer borde skyndsamt undersökas.
11575: i norra Finland finns det stora områden i Då skogsägarna och deras organisationer icke.
11576: andra delar av landet, vilka tills vidare sak- har tillräckliga förutsättningar att genom-
11577: nar ändamålsenliga träförädlingsindustrier. föra en sådan undersökning, :föreslås vörd-
11578: Till dessa områden hör bl. a. Syd-Österbotten samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
11579: eller de områden, som begränsas av linjerna
11580: Jakobstad-Äänekoski-Björneborg-Bottnis- att regeringen skyndsamt låter ut-
11581: ka viken. Inom detta område finnes ingen reda förutsättningarna för och möjlig-
11582: industri för förädling av pappersved och s. k. heterna att åstadkomma en industri i
11583: klenvirke. Med undantag för V asa stad är Syd-österbotten för förädling av
11584: förekomsten även av andra industrier mycket klenvirket.
11585: Helsingfors den 11 februari 1957.
11586:
11587: Verner Korsbäck. Toivo Antila.
11588: Grels Teir. Niilo Ryhtä.
11589: Sven Högström. Urho Kähönen.
11590: Väinö Rankila.
11591: 229
11592:
11593: IV,137. - Toiv.al. N:o 117.
11594: Suomennos.
11595:
11596:
11597:
11598:
11599: Korsbäck ym.: Toimenpiteistä teollisuuden aikaansaamiseksi
11600: Etelä-Pohjanmaalle pienpuun jalostamista varten.
11601:
11602:
11603: E d u s k u n n a ll e.
11604:
11605: Lisääntyvä teollistaminen katsotaan nyt- on siten yksipuolisesti maatalousvaltaista eikä
11606: temmin yleisesti tärkeimmäksi keinoksi maan voi antaa väestölle riittäviä työ- ja ansio-
11607: elinkeinoelämän ja väestön työ- ja toimeen- mahdollisuuksia. Näillä seuduilla oo sen
11608: tulomahdollisuuksien perustan vahvistami- vuoksi työttömyys ja muuttoliike pysyvä
11609: sessa. Kun raaka-aineen saanti on kilpailu- ilmiö.
11610: kykyisen teollisuustuotannon perusedellytyk- Yleisesti katsoen pitäisi tämän alueen kes-
11611: siä, on teollistaruispyrkimyksissä ensi kädessä keisten osien voida turvata raaka-aineen
11612: otettava huomioon sellaiset alueet, joissa koti- saanti pienpuun teollista jalostamista varten.
11613: maista raaka-ainetta on käytettävissä riittä- Tämä perustekijä sekä se seikka, minkälaa-
11614: vassa määrässä. Sellainen raaka-ainelähde, tuinen jalostus olisi sopivinta samoin kuin
11615: jota ei ole vielä läheskään täysin hyväksi muutkin kysymykseen liittyvät tekijät olisi
11616: käytetty, on metsä. Varsinaisten Pohjois- kiireellisesti tutkittava. Kun metsänomista-
11617: Suomen metsäalueiden lisäiksi maan muissa jilla ja heidän järjestöillään ei ole riittäviä
11618: osissa on suuria alueita, joissa ei toistaiseksi edellytyksiä sellaisen tutkimuksen toteutta-
11619: ole tarkoituksenmukaista puunjalostusteolli- miseen, ehdotetaan kunnioittaen eduskunnan
11620: suutta. Näitä alueita on mm. Etelä-Pohjan- päätettäväiksi toivomus,
11621: maa eli linjan Pietarsaari-Pori-Äänekoski
11622: -Pohjanlahti rajoittama alue. Tii;Hä alueella että hallitus kiireellisesti selvityt-
11623: ei ole mitään teollisuutta paperipuun eikä ns. täisi edellytykset ja mahdollisuudet
11624: pienpuun jalostamista varten. Myös muita teollisuuslaitoksen aikaansaamiseksi
11625: teollisuuslaitoksia on hyvin vähän Vaasan Etelä-Pohjanmaalle pienpuun jalosta-
11626: kaupunkia lukuunottamatta. Elinkeinoelämä mista varten.
11627: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
11628:
11629: Verner Korsbäck. Sven Högström. Väinö Rankila.
11630: Toivo Antila. Urho Kähönen. Grels Teir.
11631: Niilo Ryhtä.
11632: 230
11633:
11634: IV,138. - Toiv.al. N:o 118.
11635:
11636:
11637:
11638:
11639: N. Nurminen ym.: Tutkimuksesta valtion omistukseen tule·
11640: van puunjalostustehtaan rakentamiseksi Lestijoen varteen.
11641:
11642:
11643: E d u s k u n n a ll e.
11644:
11645: Keski-Pohjanmaan suuria metsävaroja ei työttömyysmenot olleet erama vuosina yli
11646: ole käytetty parhaalla mahdollisella tavalla neljä markkaa veroäyriä kohden. Tästä
11647: palvelemaan kansantalouden etuja. Alueelta syystä on välttämätöntä, että valtiovallan
11648: riittäisi raaka-ainetta monipuolisellekin puun- taholta ryhdytään tarpeellisiin toimenpitei-
11649: jalostusteollisuudelle. Tätä osoittaa mm. se, siin teollisuuslaitoksien rakentamiseksi Keski-
11650: että yksin Ykspihlajan satamasta viedään Pohjanmaalle.
11651: vuosittain huomattavat raakapuumäärät, Lestijoki-varrella sijaitseva Kannuksen
11652: esim. v. 1954 259 000 tonnia. Lisäksi on raa- kunta esim. olisi sopiva paikka mm. puun-
11653: kapuuta viety Leppäluodon, Himangan ja jalostustehtaan rakentamiseksi. Lestijoki on
11654: Rahjan satamien kautta. runsasvetinen ja sen varrella on suuria met-
11655: On suurta kansantaloudellista tuhlausta, sävaroja tehtaan käyttöön, ja kuten sanottu,
11656: että puutavaraa viedään jalostamattomana työvoimaa on runsaasti Kannuksessa, Hi-
11657: ulkomaille, varsinkin kun ottaa huomioon, mangalla, Lohtajalla, Toholammilla, Ulla-
11658: että Keski-Pohjanmaan tilat pieninä eivät vassa ja Kälviällä.
11659: tarjoa toimeentulomahdollisuuksia väestölle Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
11660: läheskään riittävästi. Keski-Pohjanmaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11661: kunnissa ei ole edes kesäisin riittävästi työ-
11662: tilaisuuksia, puhumattakaan talvikaudesta, että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
11663: jolloin työttömyys ja siitä johtuvat taloudel- sen valtion omistukseen tulevan puun-
11664: liset rasitukset muodostuvat kunnille ylivoi- jalostustehtaan rakentamiseksi Lesti-
11665: maisiksi. Esim. Himangan kunnassa ovat joen varteen.
11666: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
11667:
11668: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
11669: 231
11670:
11671: IV,139. - Toiv.al. N:o 119.
11672:
11673:
11674:
11675:
11676: Hautala ym.: Puunjalostustehtaan suunnittelemisesta H aa.
11677: pajärvelle.
11678:
11679:
11680: E d u s k u n n a II e.
11681:
11682: Haapajärven ympäristön metsät sijaitsevat Haapajärven seudun maa- ja rautatielii-
11683: Pohjanmaan jokien, Kymen ja Vuoksen ve- kenneverkostoa on viime aikoina rakennettu,
11684: sistöjen vedenjakajaseuduilla, joten puutava- joten pienin täydennyksin maakuljetusta
11685: ran kuljetuksessa sieltä ei voida käyttää varten on olemassa jo riittävät mahdolli-
11686: halpaa uittokuljetusta. Puutavaran kauko- suudet.
11687: kuljetus onkin tapahtunut Haapajärven seu- Mainituista syistä ei Haapajärvelle raken-
11688: dun metsistä pääasiallisesti autoilla Perä- nettava selluloosatehdas vaadi muita inves-
11689: meren satamiin ja lastauspaikkoihin, mistä tointeja kuin mitä varsinainen tehdas edel-
11690: se on viety pyöreänä puutavarana ulos. Lä- lyttää.
11691: himmät selluloosatehtaat sijaitsevat n. 170 Ko. alueella, johon kuuluu Ylä-Savon,
11692: km: n päässä Haapajärveltä. Kasvullisia met- Keski-Suomen pohjoisosien sekä Pohjois- ja
11693: sämaita Haapajärven ympäristössä on 70 Keski-Pohjanmaan kuntia, on jatkuvaa va-
11694: km:n säteellä noin 0.9 milj. ha ja huonokas- jaatyöllisyyttä. Valtio joutuu jatkuvasti si-
11695: vuisia noin 0.2 milj. ha. Näiden vuotuinen joittamaan työllisyyden ylläpitämiseksi va-
11696: lisäkasvu on arvioitu noin 2.3 milj. kiinto- roja ko. alueella. Massatehtaan perustaminen
11697: kuutiometriksi kuoretta. takaisi pysyvän työtilaisuuden ja vähentäisi
11698: Edellämainittujen raaka-ainevarojen tur- työttömyyden torjumiseksi käytettävien va-
11699: vin voitaisiin Haapajärvelle perustaa sellu- rojen tarvetta. Hankkeen ennakkoselvittely
11700: loosatehdas, jonka vuosituotanto olisi ainakin työllisyysnäkökohtien vuoksi saattaisi tulla
11701: 100 000 tonnia vuodessa. Mainitun suuruisen kysymykseen työllisyysvaroillakin.
11702: tehtaan raaka-aineeksi käyttämän puutava- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
11703: ran kuljetus autoilla tulee maksamaan ko. esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11704: alueelta rannikolle noin 300 milj. mk enem- vomuksen,
11705: män kuin mitä se maksaisi Haapajärvelle,
11706: kun taas tehtaan valmiiden tuotteiden kul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11707: jetus maksaisi vain 100 milj. mk satamiin. selluloosa- tai muun oloihin soveltu.
11708: Kalajoen vesistössä on parhaillaan tekeillä van puunjalostustehtaan suunnittele-
11709: säännöstelyä, joten veden saanti Haapajär- miseksi Haapajärvelle Pohjois- ja
11710: vellä tehtaan tarpeisiin voidaan taata. Haa- Keski-Pohjanmaan itäisten alueitten,
11711: pajärvellä ja sen naapurikunnissa asuu n. Keski-Suomen pohjoisosien ja Ylä-
11712: 60 000 asukasta, joten riittävä työvoima teh- Savon kuntien metsävarojen käyttä-
11713: taalle ja sen raaka-ainehankintoihin on vai- miseksi ja ansiomahdollisuuksien pa-
11714: keuksitta saatavissa. rantamiseksi.
11715: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
11716:
11717: Yrjö Hautala. Aaro Kauppi.
11718: Kusti Eskola. Eemil Partanen.
11719: Eeli Erkkilä. T. Saloranta.
11720: Kerttu Saalasti. Arvi Turkka.
11721: 232
11722:
11723: IV,140. - Toiv.al. N: o 120.
11724:
11725:
11726:
11727:
11728: Rönkkö ym.: Teollisen toiminnan kehittämisestä Ylä-Savon
11729: ja Pohjois-Karjalan alueella.
11730:
11731:
11732: E d u s k u n n a 11 e.
11733:
11734: Jo monien valtiopäivien aikana on tehty tima selvitys ja sen pohjalla tehty ehdotus
11735: aloitteita Ylä-Savon ja Pohjois-Karjalan teollisuuden mahdollisuuksista on ensimmäi-
11736: alueen teollisen toiminnan kehittämiseksi. nen edellytys muille toimenpiteille, ehdotam-
11737: Asiassa alulle pääsemiseksi vaaditaan asian- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11738: tuntijoiden ehdotus kysymyksen ratkaisua
11739: varten. Valtiovallan puolelta jo pitemmän että hallitus asettaisi asiantuntija-
11740: aikaa onkin suunniteltu tällaisen toimikun- toimikunnan tekemään esityksen teol-
11741: nan asettamista, mutta vieläkään sitä ei ole lisen toiminnan kehittämisestä Ylä-
11742: tehty. Koska tällainen asiantuntijoiden laa- Savon ja Pohjois-Karjalan alueella.
11743: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
11744:
11745: Tahvo Rönkkö. Antti Kukkonen.
11746: R. Hallberg. M. Honkavaara.
11747: Varma K. Turunen.
11748: 233
11749:
11750: IV,141. - Toiv.al. N: o 121.
11751:
11752: Kämäräinen ym.: Puunjalostustehtaan rakentamisesta Ylä-
11753: Savoon.
11754: E d u s k u n n a 11 e.
11755: Usean viime vuoden aikana on maassamme vuoksi olisi valtion ryhdyttävä toimenpitei-
11756: ollut laaja työttömyys ja vaikeimpana se on siin tällä Ylä-Savon teollistamisen tiellä. Jos
11757: esiintynyt maaseudulla. On maakuntia, joissa valtio käyttäisi tulo- ja menoarviossa työlli-
11758: työttömyys on saanut ns. rakenteellisen työt- syyden turvaamiseen varatuista tai muista
11759: tömyyden ,luonte.en. Yksi sellainen maakunta varoista noin 1 %-2 miljardia markkaa vuo-
11760: on mm. Ylä-Savo. dessa mainitun teollisuuslaitoksen perustami-
11761: Maaseudun työttömyyden poistajana on seen Ylä-Savoon, olisi kyseinen puunjalostus-
11762: puhuttu ja suunniteltu maaseudun teollista- tehdas aikaansaatu 2-3 vuoden kuluessa.
11763: mista ja teollistaminen olisi siihen varmaan Kun työttömyystöiden järjestäminen Ylä-
11764: tehokas keino. Kun on niin, että esim. yksi Savossa on viime vuosien aikana maksanut
11765: suuri selluloosa- tai paperitehdas voi antaa valtiolle satoja miljoonia markkoja vuodessa
11766: työtä tehtaalla ja metsissä ympäri vuoden ja maaseudun työllisyyden ylläpitäminen
11767: tuhansille työntekijöille, on sellaisen teolli- koko maassa on vaatinut vuosittain useampia
11768: suuslaitoksen toiminta tehokas työllisyyden kymmeniä miljardeja markkoja, olisi syytä
11769: ylläpitäjä paikkakunnanaan koko maakun- näistä määrärahoista tai :muista varoista
11770: nassa. käyttää muutamia miljardeja vuodessa sel-
11771: Ylä-Savo olisi erittäin sopiva maakunta ,laisten teollisuuslaitosten aikaansaamiseen,
11772: selluloosa- tai paperitehtaan paikaksi. Se olisi jotka antaisivat jatkuvasti työmahdollisuuk-
11773: siihen sopiva paikka sen vuoksi, että maakun- sia tuhansille työnte.kijöille. Nämä maaseu-
11774: nan pinta-alasta on suurin osa metsämaata. dun teollistamiseen tarvittavat varat voitai-
11775: Ylä-Savon kunnissa Iisalmen maalaiskun- siin antaa valtion lainoina yksityismetsän-
11776: nassa, Kiuruvedellä, Vieremällä, Sonka- omistajain yhtymille tai muille puutavara-
11777: järvellä, Lapinlahdella, Varpasjärvellä ja alan teollisuuden harjoittajille, tahi jos sitä
11778: Pielavedellä on metsämaata yhteensä tietä ei päästä tuloksiin, olisi valtion itsensä
11779: 546 500 ha. Tämän lisäksi Ylä-Savon ryhdyttävä teollistamaan maaseutua.
11780: naapurikunnissa Maaningalla ja Oulun Edellä mainittu puunjalostustehdas edis-
11781: läänin Pyhäjärvellä on laajoja metsä- täisi myös metsien pienpuutavaran menekkiä
11782: alueita. Niiden kanssa metsäpinta-ala nousee ja sitä tietä metsien hoitoa Ylä-Savossa, jossa
11783: koko tällä alueella huomattavasti yli 600 000 pienpuulle ja polttopuu:ksi sopivalle koivulle
11784: ha: n. Näin suuren metsäpinta-alan nykyinen nykyisin ei ole riittävää menekkiä.
11785: puuvarasto ja vuotuinen lisäkasvu takaisivat Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11786: riittävästi raaka-ainetta sitä suuruusluokkaa nioittaen e.duskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11787: olevalle selluloosa- tai paperitehtaalle, jota muksen,
11788: maamme nykyiset suurimmat tämän alan
11789: teollisuuslaitokset ovat. että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
11790: Vaikein este mainitun teollisuuslaitoksen menpiteisiin selluloosa- tai paperiteh-
11791: aikaansaamiselle Ylä-'Savoon on tehtaan ra- taan perustamiseksi Ylä-Savoon.
11792: kentamiseen tarvittavan pääoman puute. Sen
11793: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
11794:
11795: Kalle Kämäräinen. Kaisa Hiilelä. Artturi Jämsen.
11796: Eino Rytinld. Atte Pakkanen. Eemil Luukka.
11797: Niilo Ryhtä. Marja Lahti. Veikko Vennamo.
11798: T. Saloranta. Martti Lesldnen. Elli Nurminen.
11799: Martti Salminen. Esa Hietanen. Mikko Hult.
11800: Lennart Heljas. Hilja Väänänen. Urho Kähönen.
11801: Tahvo Rönkkö. Eemil Partanen. Hugo Manninen.
11802: 30 E 168/57
11803: 234
11804:
11805: IV,142. - Toiv.al. N:o 122.
11806:
11807:
11808:
11809:
11810: Hult ym.: Puuta raaka-aineenaan käyttävän teollisuuden ai·
11811: kaansaamisesta Lapinlahdelle.
11812:
11813:
11814: E d u s k u n n a ll e.
11815:
11816: Pohjois-Savon alityöllisyy>Salue on jatku- taan n. 6 ha. Tälle alueelle voitaisiin saada
11817: vasti maamme vaikeimpia siinä suhteessa, raaka-aine niin maa- kuin vesiteitä myöten.
11818: ettei siellä ole läheskään riittävästi työtä tar- On suorastaan vahinko, ettei tällaista, erit-
11819: jolla. Työvoimaa ja puuraaka-ainetta on, täin edullista aluetta vielä, kun huomioimme
11820: mutta teollisuutta, joka sitä jalostaisi, ei. vallitsevan työllisyystilanteen, käytetä hy-
11821: Kunnat tällä alueella ovat tehneet kaikkensa, väksi.
11822: mutta ovat voimattomia. Lapinlahden kunta Siksi ehdotammekin kunnioittaen eduskun-
11823: on yksi sellainen, joka on kaikin keinoin yrit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11824: tänyt tehdä mahdolliseksi sen, että kunnan
11825: alueelle olisi saatu jossain määrin edes sel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11826: laista teollisuutta, joka puuraaka-ainetta hy- puuraaka-aineisiin pohjautuvan teolli-
11827: väksi käyttäen antaisi ihmisille työtilai- suuden aikaansaamiseksi Lapinlahden
11828: suuksia. kunnan alueelle.
11829: Kunnalla on tarkoitusta varten varattuna
11830: erittäin edullisella paikalla tontti, suuruudel-
11831: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
11832:
11833: Mikko Hult. Esa Hietanen.
11834: 235
11835:
11836: IV,143. - Toiv.al. N: o 123.
11837:
11838:
11839:
11840:
11841: Jämsen ym.: Puunjalostustehtaan rakentamisesta Petäjä.
11842: vedelle.
11843:
11844:
11845: E d u s k u n n a 11 e.
11846:
11847: Vuoden 1950 luvun tilastonumerot osoit- helle raaka-ainelähteitä sijoitettavan tehtaan
11848: tavat useiden maaseudun kuntien asukaslu- valmiille tuotteille kitkattoman siirtämismah-
11849: vussa huomattavaa alenemista. Tämä huoles- dollisuuden niin vientisatamiin kuin eri puo-
11850: tuttava ilmiö johtuu pääasiassa siitä, että lille omaakin maatamme. Myös sähköener-
11851: nykyisten taloudellisten edellytysten valli- gian saanti suureHekin teoUisuusyritykselle
11852: tessa ei vähävarainen maaseutu pysty tarjoa- on mahdollista kirkonkylässä sijaitsevalta
11853: maan asujamistolleen riittävästi kohtuulli- muuntoasemalta.
11854: seen toimeentuloon tarvittavaa työtä. Näin Vaikka kaikki muut edellytykset puoltavat
11855: ollen monien sellaistenkin kansalaisten, joi- Petäjäveden seudulle sijoitettavan puunjalos-
11856: den vakaana pyrkimyksenä olisi rehellistä tustehtaan, esim. paperitehtaan rakentamista,
11857: työtä tehden turvata toimeentulonsa entisillä muodostaa rakentamiseen tarvittavan pää-
11858: asuinsijoillaan maaseutuelämän piirissä, on oman puute niin vaikeasti voitettavan esteen,
11859: ollut pakko siirtyä jo ennestään ylikansoitet- että siitä ei selvitä ilman valtion osoittamaa
11860: tuihin kaupunkeihin tai muihin asutus- tukea ja ymmärtämystä. Kun nimenomaan
11861: keskuksiin, usein hyvinkin sattumanvaraisten työHisyyden ylläpito vaatii valtiolta vuosit-
11862: ansiotöiden pariin. tain kymmeniä miljardeja markkoja, olisi
11863: Niinpä esim. keskikokoa olevan Petäjäve- asiallista esim. näistä miljardeista käyttää osa
11864: den kunnan asukasluku on em. muuttoliik- työmahdollisuuksia lisäävän ja muutenkin
11865: keen vaikutuksesta jo useana vuotena jatku- koko kansantaloutta hyödyttävän teollisuuden
11866: vasti alentunut. Vuoden 1956 aikana vähen- rakentamiseen. Maaseudun teollistamiseen
11867: nys oli kyseisessä pitäjässä 143 henkilöä. osoitettavat rahat tulisi antaa valtion lainoina
11868: Kuitenkin Petäjävesi ja sen ympäristö kuuluu vaikkapa kansanvaltaisesti haJlituille yksi-
11869: niihin seutuihin, joilla pitäisi olla edellytyk- tyismetsänomistajain yhtymille tai muille re-
11870: siä vaikkapa koko kansantalouden kannalta hellisille yrittäjille. Ellei kuitenkaan tätä
11871: arvokkaan puunjalostusteollisuuden avuUa tietä päästäisi tulokseen, olisi siinä tapauk-
11872: luoda uusia työtilaisuuksia. Ammattimiehet sessa valtion itsensä ryhdyttävä suunnittele-
11873: ovat nimittäin laskeneet, että jo yksin Petä- maan ja rakentamaan puunjalostustehdasta
11874: jäveden kunnan alueella oleva 31 000 metsä- Petäjäveden seudulle.
11875: hehtaaria tuottaa noin 100 000 kiintokuutio- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11876: metriä puutavaraa lisäkasvuna vuodessa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11877: Lisäksi voidaan huomioida ympäristökuntien muksen,
11878: metsät, joiden puuvarasto ja vuotuinen lisä-
11879: kasvu moninkertaistavat edellämainitut mää- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
11880: rät. Siinä tapauksessa, että teollisuuslaitok- menpiteisiin puunjalostustehtaan ra-
11881: sen sijaintipaikaksi tulisi esim. Petäjävesi, kentamiseksi Petäjäveden seudulle.
11882: tarjoaa Haapamäen-Jyväskylän rautatie lä-
11883: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
11884:
11885: Artturi Jämsen. Esa Koivusilta. Antti J. Rantamaa.
11886: Eemil Partanen. M. 0. Lahtela. Toivo Antila.
11887: 236
11888:
11889: IV,144. - Toiv.al. N: o 124.
11890:
11891:
11892: Jämsen ym.: Puunjalostustehtaan rakentamisesta Pihtipu-
11893: taalle.
11894:
11895: E d u s k u n n a 11 e.
11896: Keski-Suomen pohjoisosassa, Keski-Pohjan- alueen keskeisin ja sop1vm pitäjä, Pihtipu-
11897: maalla ja Kuopion läänin puoleisissa ns. das, tarjoaisi lähiaikoina valmistuva Suolah-
11898: Ylä-Savon pitäjissä on työllisyyden ylläpitä- den-Haapajärven rautatie lähelle raaka-ai-
11899: minen varsin vaikea kysymys. Tilat ovat nelähteitä sijoitettavan tehtaan valmiille
11900: näillä seuduilla yleensä pieniä ja suurten tuotteille kitkattoman siirtämismahdollisuu-
11901: perheitten asuttamia. Tehostetullakaan maa- den niin vientisatamaan kuin eri puolille
11902: talous- ja asutustoiminnalla - niin ensisijai- omaakin maatamme.
11903: sen tärkeä kuin niiden merkitys ja edelleen Vaikka kaikki muut edellytykset puoltavat
11904: kehittäminen onkin - ei kuitenkaan voitane Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan raja-
11905: lisäansioiden välttämätöntä tarvetta koko- maille, siis Pihtiputaalle sijoitettavan puun-
11906: naan poistaa. Siksi tarvitaan muitakin toi- jalostustehtaan, esim. selluloosa- tai paperi-
11907: menpiteitä. tehtaan rakentamista, muodostaa rakentami-
11908: Edellä mainitulla alueella, mm. Pihtipu- seen tarvittavan pääoman puute niin vaike-
11909: taan, Viitasaaren, Kannonkosken, Kivijärven, asti voitettavan esteen, että siitä ei selvitä
11910: Kinnulan, Lestijärven, Reisjärv.en, Haapa- ilman valtion osoittamaa tukea ja ymmärtä-
11911: järven, Pyhäjärven, Kiuruveden ja Keite- mystä. Kun nimenomaan työllisyyden yllä-
11912: leen pitäjissä, on vielä huomattavasti käyt- pito vaatii valtiolta vuosittain kymmeniä
11913: tämättömiä metsiä, joiden puuvarasto ja miljardeja markkoja vuodessa, olisi asiallista
11914: vuotuinen lisäkasvu pystyisivät tarjoamaan kyseessä olevista miljardeista käyttää osa
11915: riittävästi raaka-aineita esim. maamme suu- työmahdollisuuksia lisäävän ja muutenkin
11916: rimpien selluloosa- ja paperitehtaiden kokoi- koko kansantaloutta hyödyttävän teollisuuden
11917: selle teollisuuslaitokselle. Tässä yhteydessä rakentamiseen. Nämä maaseudun teollistami-
11918: on syytä huomioida sekin, kun jatkuvasti seen osoitettavat rahat tulisi antaa valtion
11919: on tutkimuksen alaisena pienpuun ja samoin lainoina esim. metsänomistajain yhtymille
11920: lehtipuun jalostus ja käyttö teollisuuden tai muille rehellisille yrittäjille. Ellei kuiten-
11921: raaka-aineena ja kyseisissä tutkimuksissa kaan tätä tietä päästäisi tulokseen, olisi
11922: saadut ennakkotiedot ovat varsin lupaavia, " siinä tapauksessa valtion itsensä ryhdyttävä
11923: että juuri edellämainittujen kuntain alu- suunnittelemaan ja rakentamaan puunjalos-
11924: eella on arvokkaamman puutavaran lisäksi tustehdasta Keski-Suomen ja Keski-Pohjan-
11925: myös paljon sellaista puutavaraa teollisuu- maan rajamaille.
11926: den tarpeiksi, jonka markkinoimiselle nyky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11927: oloissa ei ole lainkaan mahdollisuuksia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11928: Epäilemättä Keski-Suomen pohjoisosassa ja vomuksen,
11929: sen ympäristöseuduilla on myös saatavissa
11930: kykenevää ihmistyövoimaa suurenkin puun- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
11931: jalostustehtaan tarvitsema määrä. Siinä ta- toimenpiteisiin puunjalostustehtaan
11932: pauksessa, että teollisuuslaitoksen sijainti. rakentamiseksi Pihtiputaan kunnan
11933: paikaksi tulisi nimenomaan edellä mainitun alueelle.
11934: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
11935: Artturi Jämsen. Esa Koivusilta. Eemil Partanen. Väinö Rankila.
11936: Marja Lahti. Onni Mannila. Einari Jaakkola. Kalle Kauhanen.
11937: Sylvi Halinen. Tahvo Rönkkö. Eeli Erkkilä. Mikko Hult.
11938: M. Honkavaara. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. Niilo Ryhtä.
11939: Toivo Antila. T. Saloranta. Erkki Ryömä. Eemil Luukka.
11940: Eino Uusitalo. Hilja Väänänen. Markus Niskala. Arvo Ahonen.
11941: Laura Brander-Wallin.
11942: 237
11943:
11944: IV,145. - Toiv.al. N:o 125.
11945:
11946:
11947:
11948:
11949: Murto ym.: Määrärahasta jalostuslaitoksen rakentamiseksi
11950: Otanmäen kaivoksen yhteyteen.
11951:
11952:
11953: E d u s k u n n a ll e.
11954:
11955: Vuoden 1955 valtiopäiville jätimme aloit- alueelta on löydetty. Otanmäen rautakaivos
11956: teen jalostuslaitoksen rakentamiseksi Otan- on aloittanut toimintansa, mutta sen tuottei-
11957: mäen kaivoksen yhteyteen. Tällöin esitimme, den jalostamiseksi ei ole ryhdytty toimenpi-
11958: että töiden aloittamiseksi varattaisiin tulo- teisiin, vaan kaivettu malmi viedään jalos-
11959: ja menoarvioon 200 milj. markkaa. Aloitteen tamattomana ulkomaille. Metalliteollisuuden
11960: perusteluissa sanottiin mm. seuraavaa: taholta annettujen tietojen mukaan tarvitaan
11961: ,Pohjois-Suomen taloudelliset olosuhteet maassamme vuosittain rautaa 400 000-
11962: ovat viime aikoina kehittyneet erittäin epä- 500 000 tonnia. Nykyään louhitaan rautaa
11963: edulliseen suuntaan. Vaikka teollisuuden pii- n. 100 000 tonnia ja siitäkin vain vähäinen
11964: rissä eräillä aloilla on tapahtunut nousua, osa käytetään kotimaassa.
11965: niin se ei ole väestön lisääntymisestä ja maa- Edellä sanotun nojalla voidaan esittää täy-
11966: talouden puhtaan tulon vähenemisestä johtu- sin perusteltu vaatimus, että valtio ryhtyisi
11967: nutta työtilaisuuksien kasvavaa tarvetta lä- toimenpiteisiin jalostustehtaan perustamiseksi
11968: heskään kyennyt tyydyttämään. Tämä käy Otanmäen rautakaivoksen yhteyteen. Tällä
11969: parhaiten ilmi työttömyyden jatkuvasta laa- toimenpiteellä ei ole merkitystä yksin Poh-
11970: jentumisesta. Virallisetkin, supistetut tilastot jois-Suomen työllisyystilanteen kannalta,
11971: osoittavat, että jokavuotinen työttömyys on vaan myös ensitärkeä yleinen merkitys.
11972: monissa kunnissa kohonnut yli 10% asukas- Tässä vaiheessa olisi edullisinta, että jalos-
11973: luvusta. Kurjuus ja puute leviää Pohjois- tuslaitoksen rakentamiseen ryhtyisi Otan-
11974: Suomessa hyvin nopeasti. Ainoana pelastuk- mäki Oy ja että ko. laitos rakennettaisiin
11975: sena on ollut lähteä työn etsintään joko Otanmäen kaivoksen yhteyteen."
11976: Ruotsiin tai Etelä-Suomeen. Aloitteen jättämisestä on kulunut 2 vuotta.
11977: Tähänastinen kokemus on osoittanut, ettei Tilanne Pohjois-Suomessa ei suinkaan ole pa-
11978: valtiovallan ja eduskunnan taholta ole ryh- rantunut, vaan päinvastoin tuntuvasti huo-
11979: dytty mihinkään toimenpiteisiin käänteen ai- nontunut. Yllä sanotun perusteella on tällä
11980: kaansaamiseksi parempaan päin. Tästä joh- hetkellä entistäkin suurempi syy ryhtyä kii-
11981: tuukin tilanteen jatkuva huononeminen. reellisiin toimenpiteisiin ko. jalostuslaitoksen
11982: Vaaliohjelmissa ja -puheissa on kyllä porva- rakentamiseksi.
11983: rillistenkin puolueiden taholta puhuttu kau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11984: niita korulauseita Pohjolan teollistamisesta, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11985: mutta niillä ei ole ollut todellisuudessa mi-
11986: tään merkitystä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11987: Edellä sanotun huomioon ottaen on vih- toimenpiteisiin riittävän suuren jalos-
11988: doinkin ryhdyttävä käytännöllisiin ja tilan- tuslaitoksen rakentamiseksi Otanmäen
11989: netta parantaviin toimenpiteisiin. Eräs näistä kaivoksen yhteyteen ja ottaisi tarvit-
11990: toimenpiteistä on niiden mineraalirikkauk- tavan määrärahan vuoden 1958 tulo-
11991: sien hyväksikäyttö ja jalostaminen, joita ko. ja menoarvioesitykseen.
11992: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
11993:
11994: Yrjö Murto. Antti Kinnunen.
11995: Pentti Liedes. H. Tauriainen.
11996: Irma Torvi.
11997: 238
11998:
11999: IV,146. - Toiv.al. N:o 126.
12000:
12001:
12002:
12003:
12004: Liedes ym.: Puunjalostusteollisuuslaitoksen rakentamisesta
12005: Pohjois-Suomeen.
12006:
12007:
12008: E d u s k u n n a 11 e.
12009:
12010: Pohjois-Suomen taloudellisten olojen kehit- metsien puuraaka-aine. Kuusamon ja Tai-
12011: tämisen tarpeellisuus koko valtakunnan kan- valkoHken kunnat ovat korostaneet kuusipuu-
12012: nalta on yleisesti tunnustettu. Oulun ja La- hun perustuvan teollisuuslaitoksen tarpeelli-
12013: pin läänin metsävarat antavat erikoisen hy- suutta Taivalkoskelle, Iijokivarren kunnat
12014: vät mahdollisuudet puutavaran jalostamiseksi ovat esittäneet mahdollisuuksia kannattavan
12015: nykyistä suuremmassa määrin. Pohjois-Suo- teollisuuslaitoksen rakentamiseksi mainitulle
12016: messa sijaitsevat teollisuuslaitokset eivät ky- jokisuulle ja ovat perustelleet asiaa vuosit-
12017: kene jalostamaan vuotuista metsänkasvua. tain ilmeneväliä työttömyydellä.
12018: Puutavara viedään joko raakapuuna tai puo- Tornioon, Röyttään, Haukiputaan Virpi-
12019: livalmisteena ulkomaille jalostettavaksi. niemeen, Haapajärvelle ja Pyhäjärvelle on
12020: Samanaikaisesti kun tapahtuu tällaista myöskin esitetty puunjala.stuslaitoksen raken-
12021: kansantaloudellista tuhlausta, kärsii väestö tamista. Myös lukuisien eduskunta-aloittei-
12022: tulojen ja työtilaisuuksien puutetta. Viime den kautta on pyritty saamaan ratkaisua näi-
12023: vuosina noin puolet maamme työttömistä hin asioihin.
12024: ovat olleet juuri Oulun ja Lapin läänin Noin vuosi sitten valmistui Amberlan toi-
12025: alueelta. Lisäksi tapahtuu jatkuvaa väestön mikunnan esitys jalostuslaitoksen rakentami-
12026: muuttoliikettä Pohjois-Suomesta Etelä-Suo- sesta em. Röyttään ja sen ohella on esitetty
12027: meen, jopa on nuorison hakeuduttava töihin useamman pienen tehtaan rakentamista eri
12028: maamme rajojen ulkopuolellekin. Puuraaka- puolille Pohjois-Suomea. Mainitun alueen
12029: aineen jalostaminen paperiksi tai muuksi val- teollistaminen olisi saatava alulle mahdolli-
12030: miiksi tuotteeksi omassa maakunnassa lisäisi simman pikaisesti, eikä paikkakysymyksen
12031: kansantuloa Pohjois-Suomen osalta noin 40 erimielisyyksillä saisi jarruttaa näitä toimen-
12032: miljardilla markalla. piteitä.
12033: Eri talouspiirit ovat jatkuvasti kiinnittä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12034: neet huomiota Pohjois-Suomen talouselämän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12035: kehittämiseen. Mm. Kemijärvi ja sen ympä-
12036: ristökunnat ovat esittäneet valtiovallalle että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
12037: puunjalostusteollisuuslaitoksen rakentamista menpiteisiin puunjalostusteollisuuslai-
12038: Kemijärvelle. Tätä kautta voitaisiin saada toksen rakentamiseksi Pohjois-Suo-
12039: käyttöön Koillis-Suomen paikalleen lahoavien meen.
12040: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
12041:
12042: Pentti Liedes. Hannes Tauriainen. Antti Kinnunen.
12043: Eino Tainio. Toivo Friman. Irma Torvi.
12044: Yrjö Murto.
12045: 239
12046:
12047: IV,147. - Toiv.al. N:o 127.
12048:
12049:
12050: Lindblom ym.: Pohjois-Suomen kemiallisen puunjalostusteol-
12051: lisuuden laajentamisesta.
12052:
12053: E d u s k u n n a 11 e.
12054: Metsäntuotteiden jalostus tarjoaa meidän Pohjois-Suomen teollistamissuunnitelmissa
12055: maassamme suurimmat luontaiset mahdolli- on kuitenkin otettava huomioon viime vuo-
12056: suudet teoLliselle toiminnalle. Kansantalou- sina usein todettu seikka, että pitkien kulje-
12057: dellisesti arvioiden nämä mahdollisuudet ovat tusteiden takia ja etenkin talvisaikaan
12058: sodanjälkeisinä vuosina yhä parantuneet sen tuottaa Pohjois-Suomen teollisuustuotteiden
12059: ansiosta, että puunjalosteiden hinnat maail- markkinoiminen suuria ylimääräisiä kustan-
12060: manmarkkinoilla ovat esimerkiksi useimpiin nuksia verrattuina maan eteläosissa toimivan
12061: teollisuustuotteisiin verrattuina kallistuneet. teollisuuden vastaaviin kustannuksiin. Poh-
12062: Edelleen on ilmeistä, että työllisyyttä ja jois-Suomessa teollisuuden kannattavuus-
12063: maan valuuttatuloja ajatellen on puunjalos- marginaali on näin ollen kapeampi kuin
12064: tuksessa pyrittävä mahdollisimman korkeaan muualla maassa ja uusien teollisuuslaitosten
12065: jalostusasteeseen, mihin yleensä puun kemial- perustamisen tulee nojautua mitä tarkim-
12066: linen jalostus tarjoaa suurimmat edellytyk- piin, kyLlin pitkällä tähtäimellä tehtyihin
12067: set. Yleiset kansantaloudelliset näkökohdat kannattavuuslaskelmiin. Pohjois-Suomen teol-
12068: puoltavat näin ollen maamme kemiallisen lisuuslaitosten laajuus ja sijainti sekä tuo-
12069: puunjalostusteollisuuden edelleen kehittä- tannon jalostusaste on suunniteltava tällais-
12070: mistä. ten laskelmien nojalla.
12071: Maamme laajimmat metsäalueet sijaitsevat Edellä sanotun perusteella ehdotamme
12072: Pohjois-Suomessa, mutta suuri osa niistä on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12073: yli-ikäisiä ja uudistushakkausten tarpeessa.
12074: Hakkuiden suorittamista näillä alueilla järki- että hallitus ryhtyisi sellaisiin pikai-
12075: peräisen metsänhoidon edellyttämässä laajuu- siin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen
12076: dessa ja siten perustan luomista muille met- Pohjois-Suomen kemiallisen puunjalos-
12077: sien tuottoa lisääville toimenpiteille rajoittaa tusteollisuuden laajentamiseksi ensi
12078: suuresti se seikka, että Pohjois-Suomen met- aluksi siten, että perustetaan valtion-
12079: sät ovat eri vuosina vaihtelevissa määrin ns. johtoinen teollisuuslaitos harjoitta-
12080: nollarajan takana. Metsänhoidolliset näkö- maan pohjoisimman Suomen puuraaka-
12081: kohdat puoltavat mitä voimakkaimmin Poh- aineen jalostusta sellaisessa laajuu-
12082: jois-Suomen metsävarojen teollisen hyväksi- dessa, sellaiseen jalostusasteeseen ja
12083: käytön tehostamista. maantieteellisesti siten sijoitettuna
12084: Edelleen Pohjois-Suomi on maamme niitä kuin jo suoritettujen selvitysten ja
12085: alueita, joilla kausittainen ja rakenteellinen mahdollisesti vielä suoritettuvien lisä-
12086: työttömyys esiintyy suhteellisesti laajimpana. selvitysten perusteella on edullisinta
12087: Myös työllisyysnäkökohdat puoltavat Poh- tuotannon taloudellista kannattavuutta
12088: jois-Suomen luontaisten teollistamismahdolli- ajatellen.
12089: suuksien vaarinottoa.
12090: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
12091:
12092: 0. Lindblom. Otto Muikku. Olavi Kajala. Eetu Karjalainen.
12093: G. Henriksson. Edvard Pesonen. Juho Karvonen. Onni Hiltunen.
12094: Bruno J. Sundman. Väinö Tikkaoja. Artturi Koskinen. Lempi Lehto.
12095: Tyyne Paasivuori. Arvo Sävelä. Kustaa Alanko. Veikko Kokkola.
12096: V. Liljeström. Arvo Ahonen. Kalle Jokinen. Heikki Hykkäälä.
12097: Kalle Matilainen. Meeri Kalavainen. Rafael Paasio. Valto Käkelä.
12098: Kalle Kauhanen. Viljo Virtanen. Elli Nurminen. Veikko Helle.
12099: Erkki W. Mohell. Impi Lukkarinen. Arvi Turkka. Sulo Hostila.
12100: Eino Raunio. Väinö Leskinen.
12101: 240
12102:
12103: IV,148. - Toiv.al. N: o 128.
12104:
12105:
12106:
12107:
12108: Niskala ym.: Toimenpiteistä uuden y1·ittäjä- ja teollisen toi-
12109: minnan edistämiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa.
12110:
12111:
12112:
12113: E d u s k u n n a 11 e.
12114:
12115:
12116: Tuottavien töiden järjestely vajaatyölli- vitsevien sijoittaminen tuottavaan työhön
12117: syysalueille Pohjois- ja Itä-Suomessa on on valtakunnallinen kysymys. Uutta teolli-
12118: muodostunut ongelmaksi, jonka vaikeudet suutta ja yrittäjiä esiintyy vain rajoitetussa
12119: vuosittain vain lisääntyvät. Tähänastinen osassa maata, johon sähkövoima ja raaka-
12120: työttömyyden kausihuippu saavutettiin työt- aines siirretään. Sitävastoin voiman ja raa-
12121: tömyyskautena 1952-1953, jolloin työttö- ka-aineen lähteille ei synny teollista toimin-
12122: mien luku kohosi 65 762 henkeen. Kuluvana taa. Syy on siinä, että näiden vajaatyölli-
12123: työttömyyskautena voidaan tämäkin luku syysalueiden kustannustaso on niin korkea, .
12124: ylittää. Yhtenäisiä vaikeimpia työttömyys- ettei se takaa yrittäjille ansiomahdollisuuk-
12125: alueita olivat tällöin Lapin itä- ja koillis- sia, joka on ensimmäinen edellytys uutta
12126: osat, Perämeren pohjoinen rannikkoalue, teollisuutta suunniteltaessa. Hallitus on
12127: Oulun läänin lounaisosa, Kuopion läänissä asettanut mainittua kysymystä tutkimaan
12128: Rautavaaran, Kaavin sekä Ilomantsin ja pro:f. Meinanderin johdolla komitean, joka
12129: Tuupovaaran seudut. Näille alueille ei ole aikanaan antaa asiasta lausunnon. Asia on
12130: mitään uutta yrittäjätoimintaa syntynyt kumminkin mielestämme niin kiireellinen,
12131: pitkiin aikoihin ja voidaan pitää varmana, että siinä olisi ratkaisevia toimenpiteitä saa-
12132: ettei ilman erikoisia toimenpiteitä sinne teol- tava nopeasti aikaan. Sellaisena ensisijaisena
12133: lisuutta tule hakeutumaan. Monia suunnitel- tehtävänä esitämme määräaikaisten verova-
12134: mia ja ohjelmia on laadittu tilanteen kor- paavuosien myöntämistä uusille yrityksille
12135: jaamiseksi. Talouspolitiikan perusohjelmassa mainituilla alueilla. Valtion, kuntien ja seu-
12136: hyväksyttyihin tavoitteisiin kuuluu mm. rakuntien talouteen ei tällainen verovapaus
12137: täystyöllisyyden ylläpitäminen sekä sellaisen itse yrityksen kohdalta merkitse menetystä,
12138: uuden teollisuustuotannon aikaansaaminen, koska teollisuuslaitoksessa tai yrityksessä
12139: jonka perustamisella voidaan saada jalostuk- työskentelevät maksavat saamistaan ansiotu-
12140: sen piiriin puuraaka-ainetta toistaiseksi käyt- loista veroa. Muitakin yrittäjätoimintaa
12141: tämättämistä metsävaroista. Ohje on siis oi- edistäviä tekijöitä olisi tutkittava ja toteu-
12142: keaan osoitettu, mutta se ei ole johtanut tettava kiireellisesti, sillä valtion ja kuntien
12143: tulokseen alueella, jossa on raaka-ainetta, talous tilanteen jatkuessa tällaisena joutuu
12144: sähkövoimaa sekä jatkuvasti lisääntyvää ylivoimaisiin vaikeuksiin.
12145: uusia työtilaisuuksia etsivää elävää työvoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12146: maa. Täystyöllisyyden ylläpitäminen siellä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12147: jossa työttömyys uhkaa muodostua rakenteel- muksen,
12148: liseksi, tuottaa valtiolle ja kunnille suuria
12149: kustannuksia. Varatyökohteiden hyödyllisyy- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12150: destäkin voidaan olla eri mieltä. Työtä tar- toimenpiteisiin uuden yrittäjä- ja
12151: IV,l48. - Niskala ym. 241
12152:
12153: teollisen toiminnan edistämiseksi Poh- syysalueella myönnettäisiin määräai-
12154: jois- ja Itä-Suomessa siten, että kainen verovapaus valtion ja kunnan
12155: uus-t"lle yrityksille mainitulla alityölli- verosta.
12156: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
12157:
12158: Markus Niskala. Kalle Kämäräinen. Toivo Antila.
12159: Kusti Eskola. Hilja Väänänen. Toivo H. Kinnunen.
12160: Eino Rytinki. T. Saloranta. Heikki Soininen.
12161: Urho Kähönen. Erkki Ryömä. Eemil Luukka.
12162: Leo Häppölä. Sylvi Halinen. J. F. Pöykkö.
12163: Aaro Kauppi. Artturi Jämsen. Viljami Kalliokoski.
12164: Onni Mannila. Kustaa Tiitu. S. S. Aittoniemi.
12165: Eeli Erkkilä. Kerttu Saalasti. Veikko Vennamo.
12166: Wiljam Sarjala. M. Honkavaara. Nestori Kaasalainen.
12167: Tahvo Rönkkö. Einari Jaakkola. Marja Lahti.
12168: Yrjö Hautala. Varma K. Turunen. Esa Koivusilta.
12169: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. Yrjö Sinkkonen.
12170: Antti Kukkonen. Eemil Partanen. Väinö Rankila.
12171: Matti Miikki. Niilo Ryhtä.
12172:
12173:
12174:
12175:
12176: ~ 31 E 168/57
12177: 242
12178:
12179: IV,149. - Toiv.al. N: o 129.
12180:
12181:
12182:
12183:
12184: Ryhtä ym.: Puunjalostustehtaan rakentamisesta Taivalkos-
12185: kelle.
12186:
12187:
12188:
12189:
12190: E d u s k u n n a ll e.
12191:
12192:
12193: Pohjois-Suomi, missä sijaitsee luontaisesti kuntain alueesta noin puolet sekä osia Puo-
12194: arvokkaita koskivoima-alueita ja missä ovat langan ja Ranuan kunnista, muodostaa sel-
12195: myöskin maamme huomattavat käyttämättö- laisen yhtenäisen alueen, jossa on kasvul-
12196: mät metsävarat, on viime aikoihin saakka ol- lista metsämaata yhteensä 1168 000 hehtaa-
12197: lut sellaista takamaata, jossa näiden luon- ria. Akateemikko prof. Yrjö Ilvessalon tut-
12198: non tarjoamien pääomien käyttöä ei ole kimusten mukaan on tämän alueen metsistä
12199: voitu taloudellisesti hoitaa. Sodanjälkeisinä mäntyvaltaisia 49.5 %, kuusivaltaisia 43.5 %
12200: vuosina on kylläkin Pohjois-Suomen koskien sekä lehtipuuvaltaisia 7 %. Puustot tällä
12201: rakentamiseen alettu kiinnittää huomiota ja alueella ovat varsin järeitä, sillä yli 100
12202: lähiaikoina tuleekin muodostumaan tänne vuotiaitten männiköitten hallussa on lähes
12203: koko valtakunnan voimakeskus. Voimatalou- puolet mäntyvaltaisista metsistä ja yli 100
12204: den ja metsärikkauksien ohella tarjoaa Poh- vuotiaitten kuusikoiden osuus on 75 % ja
12205: jois-Suomi myöskin jatkuvasti ihmistyövoi- 160 vuotta vanhemmat kuusimetsät peittävät
12206: maa oman alueen ulkopuolelle, koska työkoh- vielä lähes 30 % kuusivaltaisten metsien
12207: teita ei läheskään riittävästi ole tarjolla alasta. Kasvullisten metsien keskikuutio-
12208: omassa maakunnassa. Uusien ikäluokkien määrä on ilahduttavan korkea 73.1 kiinto-
12209: työhön sijoittaminen ja paisuva työttömyy- m3:ä hehtaaria kohden ja metsien vuotui-
12210: den uhka onkin lähivuosina muodostumassa nen keskikasvu ha kohden on 1.6 kiinto-
12211: hyvin vaikeaksi kysymykseksi. Jotta Poh- m3: ä. Koillis-Pohjanmaan talousalueen puu-
12212: jois-Suomen väestön talouselämän kohotta- varat riittäisivätkin hyvin yli 100 000 ton-
12213: miseksi voitaisiin tehdä jotain ratkaisevaa, nia selluloosaa vuosittain valmistavan puun-
12214: olisi alueelle saatava teollisuutta, jotta met- jalostuslaitoksen jatkuvaksi raaka-ainellih-
12215: sävarojen jalostaminen voitaisiin tehdä pai- teeksi.
12216: kan päällä ja saataisiin väestölle työmahdol- Taivalkoski muodostaa tällä Koillis-Poh-
12217: lisuuksia. Viime aikoina onkin suunniteltu janmaan metsärikkaalla alueella sellaisen
12218: eräiden puunjalostustehtaiden rakentamista keskuspaikan, johonka puunjalostuslaitoksen
12219: Pohjois-Suomen alueelle ja erittäin tärkeänä rakentaminen on katsottu tarkoituksenmukai-
12220: olisi pidettävä puunjalostuslaitoksen aikaan simmaksi. Kun Kontiomäen-Taivalkosken
12221: saamista Koillis-Pohjanmaan alueelle, missä rautatie valmistuu liikenteelle ensi vuoden
12222: on tällä hetkellä suuret hakkaamattomat aikana, niin olisi täältä mahdollista valmiin
12223: metsäalueet ilman käyttömahdollisuuksia. teollisuustuotteen siirtäminen rautateitä pit-
12224: Koillis-Pohjanmaan talousalue, mikä käsittää kin vientisatamaan.
12225: Kuusamon, Suomussalmen ja Taivalkosken Edellä olevan perusteella ehdotammekin
12226: kunnat kokonaan, Posion ja Pudasjärven eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12227: IV,l49. - Ryhtä ym. 243
12228:
12229: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- jalostustehtaan rakentamiseksi Taival.
12230: menpiteisiin Koillis-Pohjanmaan puun- kosken kunnan alueelle.
12231: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
12232:
12233: Niilo Ryhtä. Artturi Jämsen. Lauri Laine.
12234: Antti J. Rantamaa. Marja Lahti. Tahvo Rönkkö.
12235: Eino Rytinki. Sylvi Halinen. Kustaa Tiitu.
12236: J. F. Pöykkö. Toivo Antila. Erkki Ryömä.
12237: Lauri Järvi. Yrjö Hautala. Matti Mattila.
12238: Atte Pakkanen. Eino E. Heikura. Viljami Kalliokoski.
12239: Eino Uusitalo. Wiljam Sarjala. S. S. Aittoniemi.
12240: Erkki Koivisto. Hilja Väänänen. Esa Koivusilta.
12241: Armas Leinonen. Kerttu Saalasti. Antti Kukkonen.
12242: Eemil Partanen. Pentti Liedes. Yrjö Sinkkonen.
12243: Arvi Turkka. Onni Mannila. Urho Kähönen.
12244: Eeli Erkkilä. Kalle Kämäräinen. Eetu Karjalainen.
12245: T. Saloranta. Toivo H. Kinnunen. Artturi Koskinen.
12246: Väinö Rankila. Kusti Eskola. Veikko Vennamo.
12247: Leo Häppölä. Artturi Tienari. M. 0. Lahtela.
12248: Aaro Kauppi.
12249: 244
12250:
12251: IV,150. - Toiv.al. N:o 130.
12252:
12253:
12254:
12255:
12256: Tenhiälä ym.: Puukemia Oy:n toiminnan lopettamisesta.
12257:
12258:
12259: E d u s k u n n a ll e.
12260:
12261: Valtionenemmistöisenä osakeyhtiönä toimi- realisoitaisiin ja yhtiö purettaisiin. Erin-
12262: van Puukemia Oy:n toiminta on ainakin omaisen sijaintinsa puolesta ja valmiine
12263: kahtena viimeksi kuluneena vuotena rajoit- asuinrakennuksineen aluetta voitaisiin käyt-
12264: tunut vain yhtiön Heinolan Hevossaaressa tää mitä moninaisimpiin tarkoituksiin.
12265: olevan omaisuuden hoitoon ja kunnossapitä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12266: miseen. Kun on ilmeistä, ettei yhtiön alku- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12267: peräistä tarkoitusta voida enää nykyoloissa muksen,
12268: toteuttaa, on mielestämme syytä ottaa har-
12269: kittavaksi kysymys, onko yhtiön toimintaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12270: jatkettava missään muodossa. Kannattavuus- toimenpiteisiin Puukemia Oy: n moo-
12271: näkökohdat ja valtion etu huomioon otet- alueen ja käyttöomaisuuden realisoi-
12272: tuna olisi mielestämme asiallisinta, että yh- miseksi ja yhtiön toiminnan lopetta-
12273: tiön omistama maa-alue ja käyttöomaisuus miseksi.
12274: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
12275:
12276: Juho Tenhiälä. Kaarlo Kajatsalo. Artturi Tienari.
12277: Aare Leikola. Helge Miettunen. Leo Häppölä.
12278: Armas Leinonen.
12279: 245
12280:
12281: IV,151. - Toiv.al. N:o 131.
12282:
12283:
12284:
12285:
12286: Tenhiälä ym. : Puukemia Oy: n Heinolan H evossaaressa ole-
12287: van alueen saattamisesta puolustuslaitoksen hallintaan.
12288:
12289:
12290: E d u s k u n n a ll e.
12291:
12292: Kun Puukemia Oy: n Heinolan Hevossaa- osaston, koulun, varikon tai korjaamon
12293: ressa oleva maa-alue ja käyttöomaisuus lähi- taikka muun sotilaallisen laitoksen tarpei-
12294: aikoina joutunee realisoitavaksi, vapautuu siin. Sopivasti erillään vesialueen keskellä,
12295: alue muihin tarkoituksiin käytettäväksi. Ku- mutta kuitenkin hyvien rautatie- ja maantie-
12296: ten yleisesti :lienee tunnettua, tarvitsee puo- yhteyksien varrella alue voisi hyvin palvella
12297: lustuslaitos jatkuvasti uusia maa-alueita, puolustuslaitoksen erilaisia tarpeita.
12298: osittain Karjalaan jääneiden alueiden vuoksi, Edellä .esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12299: osittain siitä syystä, että varuskunta-alueet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12300: jäävät kasvavan siviiliasutuksen tielle ja sen vomuksen,
12301: ympäröimiksi. Siitä syystä voitaisiin alue
12302: ottaa juuri puolustuslaitoksen käyttöön. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12303: Erinomaisen sijaintinsa puolesta ja valmiine toimenpiteisiin Puukemia Oy:n Hei-
12304: asuinrakennuksineen, rautateineen, satami- nolan JI.evossaaressa olevan alueen
12305: neen ja puolivalmiine tunnelitiloineen alue saattamiseksi puolustuslaitoksen käyt-
12306: sopisi erityisen hyvin muun muassa joukko- töön ja hallintaan.
12307: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
12308:
12309: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari.
12310: Aare Leikola. Leo Häppölä.
12311: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen.
12312: Helge Miettunen. A. Pasanen.
12313: 246
12314:
12315: IV,152. - Toiv.al. N: o 132.
12316:
12317:
12318:
12319:
12320: Eskola ym.: Toimenpiteistä varojen varaamiseksi Geologiselle
12321: tutkimuslaitokselle malmiesiintymien jatkotutkimuksia var-
12322: ten.
12323:
12324:
12325: Eduskunnalle.
12326:
12327: Talouselämän pohjan laajentamiseksi ja ovat kuitenkin selvittäneet vasta pienen osan
12328: pysyvän täystyöllisyyden aikaansaamiseksi tunnetuista sähköisistä ja magneettisista in-
12329: olisi välttämätöntä selvittää ja tutkia, missä dikaatioista ja kun poraamatta oleviin voi
12330: määrin maassamme on vielä sellaisia malmi- kätkeytyä myös louhintakelpoisia malmioita,
12331: esiintymiä, jotka voisivat antaa taloudelliset olisi välttämätöntä, että niiden tunnustelu-
12332: mahdollisuudet kaivos- ja jalostustoimin- poraukset voitaisiin suorittaa ensi tilassa.
12333: nalle ja joitten avulla voitaisiin kehittää Vuosina 1953-1955 aerogeofysikaalisen
12334: kotimaista teollisuutta ja lisätä vientiämme. kartoituksen yhteydessä tavattiin Haapave-
12335: Geologisen tutkimuslaitoksen antamien tie- den kunnan eteläosassa laajalla suo- ja met-
12336: tojen mukaan maassamme on useita lupaa- säalueena lupaava aeromagneettinen alasy-
12337: via ja käyttökelpoisia malmiesiintymiä, jotka dänmaan indikaatio. Kun tähän mennessä
12338: vaatisivat kiireellisesti jatkotutkimuksia. tehdyt hajakaivannot ja porareiät ovat osoit-
12339: Malmiaiheet saadaan pääasiallisesti kol- taneet, että esiintymä muistuttaa suuresti
12340: mella tavalla malmiutumisensa laadun ja geologisen ympä-
12341: 1) ammattigeologisen kartoituksen ja ristönsäkin puolesta noin 35 km: n päässä
12342: kenttä- sekä laboratoriotyön yhteydessä, siitä sijaitsevaa Vihannin Lampinsaarta,
12343: 2) kansanmiesten lähettämien näytteiden missä on löydetty myös rikkaita sinkki- ja
12344: perusteella, jotka on otettu malmilohkareesta kuparimalmioita, olisi a;lueen tunnustelupo-
12345: tai kiintokalliosta, raukset suoritettava ensi tilassa.
12346: 3) viime vuosina käytäntöön otetun Kaustisten kansannäytteen ja aerogeofysi-
12347: lentokoneesta käsin suoritettavan aeropros- kaalisten anomaaliain perusteella löytyneillä
12348: pektauksen tuloksena. kiisumalmiaiheilla esiintyy kaksi voimakasta
12349: Mikään näistä tavoista ei yleensä riitä ta- aerosähköistä indikaatiota. Näiden läheisyy-
12350: loudellisesti käyttökelpoisen malmiesiintymän destä on löydetty viisi kalliopaljastumaa,
12351: rajoittamiseen, vaan ne vaativat useimmiten jotka sisältävät kompaktia magneettikiisua
12352: täydennyksekseen ammattimiesten suoritta- sekä varteenotettavia määriä kuparikiisua.
12353: mia yksityiskohtaisia geologisia ja geofysi- Niin pian kuin välttämättömät yksityis-
12354: kaalisia tutkimuksia paikan päällä sekä en- kohtaiset tutkimukset maasta käsin on saatu
12355: nen muuta syväporauksia, sillä muutamaa päätökseen, ei jatkotutkimuksissa päästä
12356: harvaa poikkeusta lukuunottamatta vasta sy- etenemään, ellei alueella porata ainakin
12357: väporausten avulla voidaan malmin ulottu- 2--3 km porareikää. Muista tutkimuskoh-
12358: vaisuudet ja pitoisuudet selvittää niin tar- teista, joiden porausohjelma kaipaisi täyden-
12359: koin, että kaivostoimintaan voidaan ryhtyä. nystä, mainittakoon Pattijoen Linnanmäen
12360: Viime vuosien tehostetun malmietsinnän tu- sinkkimalmiaihe, jonne viime vuonna porat-
12361: loksena onkin geologisessa tutkimuslaitok- tiin porareikä sekä Alajärven kiisumalmi-
12362: sessa tällä hetkellä mm. seuraavat lupaavat aihe, joka gravimetrisen tutkimuksen jälkeen
12363: porauskelpoiset malmiaiheet: Seinäjoen anti- kaipaisi 1-2 lisäporareikää.
12364: monimalmiaiheet, joka tuli esiin kansannäyt- Jo edellälueteltujen tutkimuskohteiden lä-
12365: teen ja maasta käsin suoritetun geofysikaali- hivuosien poraustarve tekee noin 60 km
12366: sen työn tuloksena. Tähän astiset poraukset porareikää, joka tulisi maksamaan noin
12367: IV,152. - Eskola. ym. 247
12368:
12369: 150 000 000 markkaa. Geologisen tutkimuslai- työmiesten palkkoihin alueella, jotka ovat
12370: toksen nykyinen kairauskapasiteetti on 10- jatkuvan työttömyyden vaivaamia. Tällä
12371: 15 km vuodessa. Viime vuonna kairattiin summalla voitaisiin myös asteittain uusia ny-
12372: yhteensä n. 12 km, josta määrästä Outo- kyistä osittain yli-ikäistä porauskalustoa sekä
12373: kumpu Oy maksoi puolet. Mutta tänä vuonna toteuttaa pitkäjännitteinen porausohjelma,
12374: ei kustannusten nousun vuoksi kyetä kairaa- jonka tulokset epäilemättä tulevat monin
12375: maan kuin n. 2 km. Etteivät nyt jo käsillä kerroin korvaamaan siihen sijoitetut varat.
12376: olevat lupaavat porauskohteet ja lähivuosina Edellä olevan perusteella esitämme kun-
12377: varmuudella esiintulevat malmiaiheet ja nii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
12378: hin tähän mennessä sijoitetut varat jäisi raavan toivomuksen,
12379: hyödyttöminä makaamaan epämääräiseen tu-
12380: levaisuuteen, vaan saataisiin hyödyttämään että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12381: talouselämää, olisi ehdottoman tarpeellista, sellaisiin toimenpiteisiin, että Geolo-
12382: että Geologinen tutkimuslaitos saisi vuosit- giselle tutkinmslaitokselle varattaisiin
12383: tain 35-50 miljoonan markan lisämäärära- riittävästi varoja maassamme löydet-
12384: han syväporauksia varten, mistä summasta tyjen malmiesiintymien jatkotutki-
12385: n. 30-50% voitaisiin käyttää paikallisten muksia varten.
12386: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
12387:
12388: Kusti Eskola. Viljami Kalliokoski.
12389: Markus Niskala. Eeli Erkkilä.
12390: Kerttu Saalasti. Nestori Kaasalainen.
12391: Yrjö Hautala. Toivo Antila.
12392: S. S. Aittoniemi. Aaro Kauppi.
12393: Antti J. Rantamaa. Kustaa Tiitu.
12394: Eino Rytinki. T. Saloranta.
12395: . Eemil Partanen.
12396: 248
12397:
12398: IV,153. - Toiv.al. N:o 133.
12399:
12400:
12401:
12402:
12403: Enne ym. : Malminetsinnän laajentamisesta ja tehostamisesta.
12404:
12405:
12406: Eduskunnalle.
12407:
12408: Maahamme on kehittynyt huomattavan kin sen puolesta, että malmien etsintää ja
12409: laaja metalliteollisuus. Monistakin syistä siihen liittyvää muuta tutkimustyötä olisi
12410: sen tarvitsemien raaka-aineiden kotimainen tuntuvasti tehostettava, ja käsityksemme
12411: saanti on suhteellisen vähäistä. Eräänä täl- mukaan se voi suunnitelmallisesti ja parhai-
12412: laisena syynä on, että malminetsintä ei ole ten tuloksia tuottavasti tapahtua valtiovallan
12413: läheskään niin laajaa ja tehokasta kuin sen toimesta.
12414: tulisi olla. Vasta arviolta 5-8 prosenttia Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
12415: maaperästämme on jossain määrin tutkittu. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12416: Tutkimustyön vähäisyydestä ja sattumanva-
12417: raisuudesta huolimatta tulokset osoittavat, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12418: että maaperämme ei ole läheskään niin köyhä kaikkiin sellaisiin toimenpiteisiin,
12419: malmeista ja muista hyödyllisistä kaivannai- jotka ovat tarpeellisia malminetsinnän
12420: sista kuin joskus aikaisempina vuosikymme- laajentamiseksi ja tehostamiseksi
12421: ninä ammattimiespiireissäkin on oltu taipu- maassamme.
12422: vaisia uskomaan. Kaikki tosiasiat puhuvat-
12423: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
12424:
12425: Y. Enne. Elli Stenberg.
12426: Toivo Asvik. Rainer Virtanen.
12427: Leo Suonpää. Eino Tainio.
12428: Esa Hietanen.
12429: 249
12430:
12431: IV,154. - Toiv.al. N: o 134.
12432:
12433:
12434:
12435:
12436: Tainio ym.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen maaperätutki-
12437: musten tehostamiseksi sekä tutkimusten tulosten ja jo
12438: todettujen mineraaliesiintymien hyväksikäyttämiseksi.
12439:
12440:
12441: E d u s k u n n a ll e.
12442:
12443: Viime vuosina suoritetut vähäiset tutki- tavattujen mineraaliesiintymien hyväksikäyt-
12444: mukset ovat osoittaneet vääriksi aikaisemmat tämiseksi ovat myös olleet olemattomia, lu-
12445: käsitykset, ettei Pohjois-Suomessa olisi mine- kuunottamatta Kittilän Sirkassa tapahtu-
12446: raaliesiintymiä. Nykyisten tietojen perus- nutta vähäistä kaivostoimintaa. Tosin sekin
12447: teella jo voidaan todeta siellä olevan huomat- on ollut täysin kokeiluluontoista ja nyt py-
12448: taviakin mineraaliesiintymiä. Niinpä Ylitor- sähdyksissä.
12449: nion kunnan alueella on todettu noin kilo- Koska yksityistä yrittäjätoimintaa ei ole
12450: metrin pituiset molybdeeni- ja lyijyvyöhyk- ilmaantunut, olisi valtiovallan ryhdyttävä
12451: keet. Kolarin kunnan alueelta on löydetty tehokkaisiin toimenpiteisiin Pohjois-Suomen
12452: hyvä rautamalmiesiintymä, minkä lisäksi maaperätutkimuksen voimistamiseksi ja jo
12453: siellä on eräs maamme parhaimmista kalkkiki- tavattujen mineraaliesiintymien hyödyksi
12454: vivuorista. Kittilässä on Sirkan kylän kautta käyttämiseksi. Valtiovallan toimenpiteet
12455: Jeesiöjoen latvoille saakka ulottuva laaja asiassa olisivat välttämättömiä senkin vuoksi,
12456: malmiesiintymä, jossa on todettu olevan aina- että Pohjois-Suomessa on jatkuvasti esiinty-
12457: kin kuparia ja nikkeliä sekä jossain määrin nyt työttömyyttä ja siellä on jouduttu käyt-
12458: kultaa. Keski- ja Koillis-Lapin alueilta on tämään huomattavia summia valtion varoja
12459: löydetty myös mineraaliesiintymiä, joista työttömyyden torjuntaan. Tulevaisuudessa-
12460: mainittakoon Sodankylän-Pelkosenniemen kin työtilaisuuksien saaminen yhäti kasva-
12461: maantien varrella oleva rautamalmiesiintymä. valle Pohjois-Suomen väestölle on välttämä-
12462: Edellä esitetyt esimerkit jo osoittavat, että töntä. Tästäkin syystä kaivosteollisuuden ke-
12463: Pohjois-Suomen maaperätutkimuksia kannat- hittäminen olisi ensiarvoisen tärkeätä.
12464: taisi jatkaa entistä voimaperäisemmin ja te- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12465: hokkaammin. Niinikään tavatut mineraali- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12466: esiintymät osoittavat, että olisi ryhdyttävä
12467: toimenpiteisiin niiden hyväksikäyttöä koske- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12468: vien suunnitelmien ja töiden aloittamiseksi. Pohjois-Suomen maaperätutkimusten
12469: Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tutki- tehostamiseksi sekä tutkimusten tulos-
12470: mustöitä on suoritettu vain vähäisessä mää- ten ja jo todettujen mineraaliesiinty-
12471: rin, koska tarkoitukseen ei ole myönnetty mien hyväksikäyttämiseksi.
12472: läheskään riittävästi varoja. Toimenpiteet jo
12473: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
12474:
12475: Eino Tainio. Toivo Friman. A.-L. Tiekso-Isaksson.
12476:
12477:
12478:
12479:
12480: 32 E 168/57
12481: 250
12482:
12483: IV,155. - Toiv.al. N: o 135.
12484:
12485:
12486:
12487:
12488: Puhakka ym.: V altimon kunnan maaperärikkauksien tutkimi-
12489: sesta.
12490:
12491:
12492: E d u s k u n n a ll e.
12493:
12494: Maamme maaperärikkaudet ovat suurelta pohjoisimpiin osiin lisäisi siellä työtilaisuuk-
12495: osalta tutkimatta. Valtion talousarvioissa tä- sia ja torjuisi siten alueella nyt ilmenevää
12496: hän toimintaan osoitetut määrärahat ovat työttömyyttä.
12497: olleet vähäiset. Kuitenkin tiedetään, että Teollisuuslaitosten rakentaminen vaatii
12498: maaperämme sisältää mm. erilaisia malmeja. pääomia, mutta sekin pulma on ratkaista-
12499: Sitä todistaa se, että vähäisestä tutkimus- vissa sijoittamalla osa työttömyysmäärära-
12500: toiminnasta huolimatta viime aikoinakin on rahoista maaperärikkauksien tutkimiseen ja
12501: löydetty useita käyttökelpoisia malmialueita. uusien kaivoksien toiminnan aloittamiseen.
12502: Malmiesiintymiä on tavattu mm. Valtimon Näin työttömyysmäärärahoja tulisi sijoite-
12503: pitäjän Mustavaarassa, Koppelojärven lähei- tuksi tarkoituksiin, jotka jatkuvasti auttai-
12504: syydessä ja Nuolijärven kylässä. Mitään sivat työttöpyyden torjunnassa.
12505: näistä esiintymistä ei ole kuitenkaan lähem- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
12506: min tutkittu. Tiedetään vain esim. Nuoli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12507: järven esiintymässä olevan kuparia ja rau-
12508: taa. Esiintymät tulisi tutkia ja sikäli kuin että hallitus tutkituttaisi V altimon
12509: ne havaitaan käyttökelpoisiksi, olisi perus- kunnan alueen maaperärikkaudet ja
12510: tettava valtion toimesta niihin kaivokset. ryhtyisi tutkimusten tulosten mukai-
12511: Kaivostoiminnan aloittaminen ja metalliteol- siin toimenpiteisiin.
12512: lisuuden pystyttäminen Pohjois-Karjalan
12513: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
12514:
12515: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
12516: 251
12517:
12518: IV,156. - Toiv.al. N: o 136.
12519:
12520:
12521:
12522:
12523: Heilrura ym.: Määrärahasta avustuksiksi maaseudun sähköis-
12524: tämiseen.
12525:
12526:
12527: E d u s k u n n a 11 e.
12528:
12529: Maaseudun sähköistämisessä on menty Näitä useita miljoonia on saatu odottaa, eräs
12530: viime vuosina voimakkaasti eteenpäin, joh- kunta n. 30 miljoonan markan sähköistys-
12531: tuen siitä, että sähkövoimalaitoksien rakenta- avustusta valtiolta vuosikausia. Näin siis,
12532: mista on tehostettu ja myös sähköistyskus- huomioonottaen, että sähköistystä edelleen on
12533: tannuksiin on saatu valtion tukea. Kuiten- jatkettava, myös sähköistysavustuksien rästiin
12534: kin ne määrärahat, joita tulb- ja menoarviossa jääneitten osuuksien suorittaminen olisi säh-
12535: on vuosittain varattu, ovat olleet riittämät- köistäjille, jotka ovat pääasiassa syrjäisten
12536: tömät, eikä sitä valtion osuutta, mikä voi- seutujen ja vähäväkisten alueitten kuntia,
12537: massa olevan lain mukaan valtion maksetta- aikanaan hoidettava ja tehtävä mahdolliseksi
12538: vaksi kuuluisi, ole maaseudun sähköistäjät valtion osuuksien entistä joustavampi ja no-
12539: saaneet kuin vasta monien vuosien odotusten peampi maksaminen, jotta myöskin näitten
12540: jälkeen. Näin ovat monet maaseudun sähkö- seutujen teollistamiselle ja elinkeinoelämän
12541: virtaa jakavat osuuskunnat ja sähköistystä kehittämistyö1le voitaisiin luoda paremmat
12542: hoitaneet kunnat joutuneet rahallisiin vai- edellytykset.
12543: keuksiin, koska valtion tulevat avustusosuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12544: det vuodesta toiseen ovat jääneet saamatta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12545: Mainittakoon esim., että mm. Pohjois-Sata- muksen,
12546: kunnassa monet kunnat ovat hoitaneet har-
12547: vaanasuttujen alueittensa sähköistykset ja että hallitus ottaisi vuoden 1958
12548: sitoneet viisikymmentäkin miljoonaa mark- tulo- ja menoarvioesitykseen 400 mil-
12549: kaa, jopa eräskin kunta n. 100 milj. mark- joonaa markkaa maaseudun sähköis-
12550: kaa, voidaksensa joustavasti ja oikeudenmu- tysavustuksiin ·ja maaseudun sähköis-
12551: kaisesti hoitaa kuntansa alueen sähköistyksen. tyksen edistämiseksi.
12552: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
12553:
12554: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä.
12555: 252
12556:
12557: IV,157.- Toiv.al. N:o 137.
12558:
12559:
12560:
12561:
12562: Pöykkö ym.: Syrjäseutujen sähköistämisestä.
12563:
12564:
12565: E d u s k u n n a ll e.
12566:
12567: Sodan jälkeisinä vuosina on maaseudun listumaan myös sähköistämiskustannuksiin,
12568: sähköistys mennyt ripeästi eteenpäin. Sähkö saamatta itse nauttia sähkön antamasta hyö-
12569: onkin muodostunut yhdeksi tärkeimpiä hyö- dystä, he jäävät kehityksestä jälkeen. Syr-
12570: dykkeitä. Sähkövoima avaa eri puolilla maa- jäseutujen sähköistämisellä tulee olemaan hy-
12571: seutua hyvin suuria mahdollisuuksia laajan- vin tärkeä merkitys myöskin työllisyyden
12572: kin pienteollisuuden harjoittamiselle ja luo kannalta, sillä se tulee lisäämään pysyvää
12573: entistä paremmat mahdollisuudet maatalou- työllisyyttä myöskin syrjäisemmillä seuduilla
12574: den kehittämiselle myöskin Pohjois-Suomessa. ja poistaa niitä epäkohtia, joita näiden seu-
12575: Lapin maa:kuntaliiton julkaisusta ,Lapin tujen ihmisillä on elämässääu ja toimeentu-
12576: läänin tulevaisuuden tavoitteista" lähemmin lonsa hankkimisessa. Tämän vuoksi olisi hal-
12577: selviävät ne rajattomat mahdollisuudet, mitkä lituksen suoritettava tutkimus, kuinka paljon
12578: esim. Lapin läänin alueella on maatalouden on tällaisia alueita, jotka erikoisavustuksin
12579: ja kotimarkkinateollisuuden alalla. Näiden olisi mahdollista sähköistää ja varata sen
12580: mahdollisuuksien hyväksi käyttämisen yh- vuoksi riittävä määräraha näitä alueita var-
12581: tenä edellytyksenä on, että maaseutu, myös- ten, joita ei nykyisten määräysten mukaan
12582: kin syrjäiset alueet, saadaan sähköistetyksi. voida sähköistää.
12583: Tähän mennessä on esimerkiksi Lapin lää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12584: nissä toimivien eri sähkönjakeluyhtymien nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
12585: alueilla sähköistämistyöstä suoritettu noin muksen,
12586: 75 %, toisin sanoen, miltei kaikki ne alueet,
12587: jotka voimassaolevien määräysten mukaan että hallitus kiireellisesti tutkitut-
12588: valtionavun saantiin nähden ovat olleet mah- taisi ne syrjäseutujen alueet, joita ei
12589: dolliset sä:hköistää. Kun 111ämä jäljellä ole- nykyisten määräysten mukaan voida
12590: vien alueiden ihmiset muutenkin joutuvat sähköistää, ja ryhtyisi sellaisiin toi-
12591: kamppailemaan erittäin vaikeissa olosuhteissa menpiteisiin, että näiden alueiden säh-
12592: ja joutuvat tuloistaan maksamaan verot niin köistäminen tulisi mahdolliseksi.
12593: kunnille kuin valtiollekin, ja näin ollen osal-
12594: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
12595:
12596: J. F. Pöykkö. John Forsberg.
12597: T. Saloranta. Eeli Erkkilä.
12598: Aaro Kauppi. Eem.il Partanen.
12599: Toivo H. Kinnunen. Eino Rytinki.
12600: Antti J. Rantamaa. M. 0. Lahtela.
12601: 253
12602:
12603: IV,158. - Toiv.al. N:o 138.
12604:
12605:
12606:
12607: Partanen ym.: Laajempien sähköistämismahdollisuuksien t1d-
12608: kimisesta maaseudun sähköistämisyhtymien alueilla.
12609:
12610:
12611: E d u s k u n n a ll e.
12612:
12613: Maaseudun sähköistäruistoiminta on sotien välimatkat asettavat rajoituksia, joita on vai-
12614: jälkeisenä aikana edistynyt tunnustusta saa- kea saada poistetuksi. Sähköistäruisasteen
12615: neelia tavalla. Maakunnalliset sähköyhtymät nykyisellään ollessa on tosin vielä jäljellä
12616: ovat lähteneet liikkeelle pääasiallisesti kun- alueita, jotka voidaan liittää verkostoihin.
12617: nallisina yhteenliittyminä. Tämä on luonut Määrätyt erikoistoimenpiteet tulevat kylläkin
12618: alunalkaen sähköistäruistoiminnalle maaseutu- ennenpitkää välttämättömiksi. Valtion osal-
12619: oloja ajatellen luonnollisimman lähtökohdan. listuessa sähköistäruistoimintaan on edellytet-
12620: Valtiovallan taholla on maaseudun sähköistä- tävä, ettei valtion toimenpiteitä !opeteta, vaan
12621: miseen suhtauduttu jatkuvasti myönteisin niitä ryhdytään soveltamaan myöskin jäljellä
12622: ratkaisuin. Tähänastiset tulokset voinevat olevien reuna-alueiden ja harvaan asuttujen
12623: tyydyttää myöskin valtion taholta asetettuja syrjäseutujen sähköistämiseen. Ajankohtaisin
12624: vaatimuksia. Maaseudun talouksista laske- ja tärkein tehtävä tässä suhteessa olisi pe-
12625: taan tähän mennessä sähköistetyn 76-77 rusteellisen tutkimuksen toimittaminen jäl-
12626: prosenttia. Saavutusta voitaneen pitää var- jellä olevien, sähköistäruisohjelman ulkopuo-
12627: sin hyvänä, kun otetaan lukuun tähän toi- lelle jäävien alueiden sähköistäruismahdolli-
12628: mintaan käytetty suhteellisen lyhyt aika. suuksista ja mahdollisen sähköistämisen ai-
12629: Läntisissä naapurimaissamme on sähköistämi- heuttamista kustannuksista. Tältä pohjalta
12630: sessä päästy jo korkeampiin lukuihin. Mai- voitaisiin laatia aikanaan koko maan käsit-
12631: nitaan, että Ruotsissa ja Norjassa sähköis- tävä ohjelma rahoituslaskelmineen. Tällöin
12632: täruisprosentti nousee jo 95:een. Maassamme olisi edellytettävä, että sähköistäruisprosentti
12633: ollaan tästä luvusta vielä melkoisesti jäljessä. määrättäisiin lopulliseksi ja valtion toimenpi-
12634: Kun maaseudun sähköistäminen toteute- teet sovellettaisiin esille tulevia erikoisolo-
12635: taan kunnallisten yhtymien toimesta, ovat tä- suhteita silmälläpitäen.
12636: män toiminnan osarahoittajina asianomaiset Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12637: kunnat ja sitä tietä kuntien veronmaksajat. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12638: Näin ollen jokainen kunnallisveroa suorit- vomuksen,
12639: tava kunnan jäsen, riippumatta siitä, missä
12640: kunnan osassa hänen asuinpaikkansa sijait- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12641: see, joutuu osallistumaan osaltaan sähköistä- siin tutkimuksen toimittamiseksi nii-
12642: miskustannuksiin. Oikeudenmukaisuusperi- den maaseudun sähköistämisyhtymien
12643: aate vaatisi tällöin, että jokainen kunnan ,jä- aluet"lla sijaitsevien seutujen sähköis-
12644: sen saa myöskin osakseen sähköistäruisestä tämismahdollisuuksista, jotka eivät si-
12645: koituvan hyödyn. Käytännössä ei kuitenkaan sälly nykyisin toteutettavana olevaan
12646: voida täydellisesti tätä päämäärää saavuttaa. sähköistämisohjelmaan.
12647: Harvalle haja-asutukselle ominaiset pitkät
12648: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
12649:
12650: Eemil Partanen. Eetu Karjalainen. Lauri J"årvi.
12651: Eino Rytinki. Esa Koivusilta. Hilja Väänänen.
12652: J. F. Pöykkö. Eino Uusitalo. Kalle Kämäräinen.
12653: Heikki Soininen. Eeli Erkkilä. T. Saloranta.
12654: Artturi Jämsen. Onni Mannila.
12655: 254
12656:
12657: IV,159. - Toiv.al. N: o 139.
12658:
12659:
12660:
12661: Lepistö ym.: Voimalaitosten rakentamisesta Pohjanmaan
12662: jokiin.
12663:
12664: E d u s k u n n a ll e.
12665:
12666: Pohjanmaa kuuluu maa~me erääseen suu- vaksi. Kuitenkin eri jokien voimalaitosten
12667: rimpaan alityöllisyysalueeseen. Tämän osoit- rakentaminen vaatii yhtenäistä suunnitelmaa
12668: tavat vuosittaiset työttömyystilastot. Kulu- ja porrastettua rakentamista. Nähtävästi
12669: neiden vuosien aikana on työllisyys- ja työt- olisi myös harkittava, olisiko alueen eri jokia
12670: tömyystöitten avulla pyritty korjaamaan ehkä yhteisillä yrityksillä pyrittävä rakenta-
12671: mainitulla alueella mm. tie- ja kuivatusoloja, maan. Rahoituskysymys näin suurisuuntai-
12672: jotka sellaisenaan merkitsevät mainitun sista yrityksistä tulee muodostamaan oman
12673: alueen talouselämän kehittämistä. vaikeasti ratkaistavan kysymyksen.
12674: PQhjanmaan alueella on valtion toimesta Edellä olevasta selviää, että Pohjanmaan
12675: suoritettu vesistöjen perkaus- ja säännöstely- joet ovat myös voimataloudellisesti merkit-
12676: tutkimuksia ja -suunnitelmia, jotka sellaisi- täviä ja kun samalla muistetaan, että
12677: naan luovat pohjan sille suurisuuntaiselle maamme energian kulutus jatkuvasti lisään-
12678: peruskuivatustyön suoritukselle, joka tuolla tyy, niin koko maan voimatalouden kannalta
12679: alueella on välttämättömästi suoritettava. olisi myös tärkeätä päästä Pohjanmaan jo-
12680: Samassa yhteydessä on alustavasti selvitetty kien vesivoimalaitosten rakentamiseen. Sa-
12681: tämän alueen jokien voimataloudellisia mah- massa yhteydessä on myös ratkaistava useit-
12682: dollisuuksia. DipLinsinööri Sulo Muotiala, ten näitten jokien perkaus- ja säännöstely-
12683: joka johtaa näitä töitä, on maininnut, että kysymykset, jotka silloin ovat myöskin ta-
12684: vedenjärjestelyillä ja -säännöstelyllä saatai- loudellisimmin suoritettavissa.
12685: siin Pohjanmaan joissa olevien koskien keski- Voidaanko nämä suurisuuntaiset työt suo-
12686: tehona (kW) yhteensä n. 400 milj. kWh vuo- rittaa paikallisten yhtymien toimesta tai saa-
12687: dessa seuraavasti: daanko alueelle perustetuksi siksi pääoma-
12688: vahvoja uusia yhtymiä, että ne kykenisivät
12689: Siikajoki ............ . 60 milj. kWh ryhtymään nopeasti voimalaitoksen rakenta-
12690: Pyhäjoki ............ . 100 " miseen, taikka olisiko valtion tultava mu-
12691: Kalajoki ............ . 60 " " kaan myös tämän alueen voimalaitosten ra-
12692: Lestijoki ............ . 50 " " kentamiseen~ Kaikki nämä kysymykset olisi
12693: Perhojoki ........... . 50 " " saatava nopeasti selvitetyksi, jotta käytän-
12694: Ähtävänjoki ......... . 50 " " nölliseen työhön voitaisiin ryhtyä.
12695: Lapuanjoki . . ........ . 30 " " Edellä olevan perusteella kunnioittaen
12696: " ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12697: Tätä suuruusluokkaa oleva energiamäärä vomuksen,
12698: edellyttää maakunnallisen voimatarpeen tyy-
12699: dyttämistä ja sen käyttömahdollisuutta esim. että hallituksen toimesta kiireelli-
12700: uudelle teollisuudelle sekä tämän lisäksi sitä sesti selvitettäisiin Pohjanmaan jokien
12701: voitaisiin luovuttaa vie1ä huomattavasti val- voimataloudellinen rakentaminen ja
12702: takunnalliseen voimanj akeluun. ryhdyttäisiin kaikkiin niihin toimen-
12703: Voimalaitosten rakentaminen muodostu- piteisiin, jotka edistävät rakennustöit-
12704: nee myös yksityistaloudellisesti kannatta- ten käyntiin saattamista.
12705: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
12706:
12707: Matti Lepistö. Kusti Eskola.
12708: Yrjö Hautala. Albin Wickman.
12709: Viljami Kalliokoski
12710: 255
12711:
12712: IV,160. - Toiv.al. N: o 140.
12713:
12714:
12715:
12716:
12717: Asvik ym.: Määrärahasta tutkimuksen suorittamiseksi poltto-
12718: turvetta käyttävän kaasuturbiini-sähkövoimalaitoksen pe-
12719: rustamiseksi Jalasjärvelle tai Kauhajoelle.
12720:
12721:
12722: E d u s k u n n a 11 e.
12723:
12724: Maassamme on suoalueita n. 10.4 milj. ha. suureksi sähköenergian tuotannossa ja· toi-
12725: Huomattavan suuret alueet näistä sisältävät saalta voitaisiin tarjota maaseudulle työtilai-
12726: poHtoturvetuotannolle sopivaa turvetta. Suo- suuksia uusien tuotanto- ja teollisuuslaitos-
12727: alueista suurin ja käyttökelpoisin sijaitsee ten perustamisen kautta. Käsityksemme mu-
12728: Etelä-Pohjanmaalla, Kauhajoen ja Jalasjär- kaan olisi ryhdyttävä tutkimaan, mitä mah-
12729: ven kuntien alueella. Useampaa suoryhmää dollisuuksia on tuottaa taloudellisesti sähkö-
12730: hyväksikäyttäen on ko. alueella polttotur- voimaa kotoisella polttoturpeella.
12731: peen ottoon kelvollista suota n. 4 500 ha, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
12732: mikä riittää tuottamaan n. 10 milj. tonnin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12733: määrän kuivaa turvetta. Mainitun alueen
12734: tarjoamat voimavarat sopisi mainiosti käyt- että hallitus ottaisi vuoden 1958
12735: tää esim. valtion toimesta perustettavassa tulo- ja menoarvioesitykseen 2 000 000
12736: turvekäyttöisessä kaasuturbiini-sähkövoima- markan suuruisen määrärahan tutki-
12737: laitoksessa. Suoalueitten voimavaroja hy- muksien suorittamiseksi polttoturvetta
12738: väksikäyttämällä tyydytettäisiin Etelä-Poh- käyttävän kaasuturbiini-sähkövoima-
12739: janmaan alituotantoalueena sähkövoiman laitoksen perustamisesta Jalasjärven
12740: tarve kotoisella raaka-aineella. Kansantalou- tai Kauhajoen kuntaan.
12741: dellisesti hyöty muodostuisi huomattavan
12742: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
12743:
12744: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
12745: 256
12746:
12747: IV,161. - Toiv.al. N:o 141.
12748:
12749:
12750:
12751:
12752: Kiviaho ym.: Toimenpiteistä Kurejoen, Välijoen ja Kattila-
12753: kosken vesivoimalaitosten rakennussuunnitelmien laatimi-
12754: seksi ja rakennustöiden aloittamiseksi.
12755:
12756:
12757: E d u s k u n n a 11 e.
12758:
12759: Vaikka maassamme ja etenkin Pohjois- ven osalta parhaillaan eduskunnan päätöksen
12760: Suomessa on suoritettu vesivoimalaitosten ra- mukaisesti.
12761: kentamista suuressa määrin, on kuitenkin pe- Nämä säännöstelytyöt, jotka hyödyttävät
12762: lättävissä voimapula. Siksi olisi myös jäl- pääasiassa voimataloutta, tulevat maksamaan
12763: jelläolevat kosket saatava rakennetuiksi ja valtiolle useita satoja miljoonia markkoja.
12764: näin hyödyttämään talouselämää. Etenkin Kun valtion varoja on käytetty näin huo-
12765: siellä, missä voimapula ilmenee ja työvoimaa mattava määrä voimatalouden hyödyksi, olisi
12766: on tarjolla yli kysynnän, olisi kansantalou- luonnollista, että valtiovalta ryhtyisi toimen-
12767: dellisesti hyödyllistä sijoittaa työvoimaa voi- piteisiin voimalaitosten rakentamiseksi ko.
12768: malaitosrakennustöihin. koskiin. Tässä suhteessa olisikin ryhdyttävä
12769: Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on Ähtä- toimenpiteisiin suunnitelmien tekemiseksi,
12770: vänjoen vesistössä Alajärvellä ja Evijärvellä minkä jälkeen rakentaminen voitaisiin aloit-
12771: koskia, joihin voitaisiin saada rakennetuksi taa.
12772: voimalaitoksia. Alustavia suunnitelmia on- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
12773: kin tehty Alajärven Koskenvarren ja Evi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12774: järven Välijoen sekä Ähtävänjoen Kattila-
12775: kosken rakentamiseksi. Näiden koskien te- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12776: hoa on parannettu valtion suorittamalla Evi- Alajärven Kurejoen, Evijärven Väli-
12777: järven ja Lappajärven vedensäännöstely- joen ja Kattilakosken vesivoimalaitos-
12778: työllä, joka Evijärven osalta tulee tänä ten rakennussuunnitelmien laatimi-
12779: vuonna päätökseen ja toteutetaan Lappajär- seksi ja rakennustöiden aloittamiseksi.
12780: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
12781:
12782: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. Toivo Asvik.
12783: 2~7
12784:
12785:
12786: IV,162. - Toiv.al. N:o 142.
12787:
12788:
12789:
12790:
12791: Hallberg ym..: Määrärahasta Pohjois-Karjalan syrjäseutujen
12792: sähköistämiseen.
12793:
12794:
12795: E d u s k u n n a ll e.
12796:
12797: 19 päivänä tammikuuta 1956 hyväksyi len mitä tähdellisintä, että Pohjois-Karjalan
12798: eduskunta vuoden 1956 menoarvioon 100 syrjäseutujen asukkaatkin pääsisivät osalli-
12799: milj. markan lisämäärärahan maaseudun siksi sähkövalon, vieläpä -voimankin suuresta
12800: sähköistämisen tukemiseksi. Eduskunnan tar- edusta ja mukavuudesta.
12801: koituksena oli, että sanottu lisämääräraha Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
12802: jaettaisiin eri puolille maata nimenomaan kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
12803: syrjäseutujen asukkaiden sähköistystarpeen toivomuksen,
12804: avustamiseksi. Saamiemme tietojen mukaan
12805: on sanottu lisämääräraha kuitenkin käytetty että hallitus ottaisi vuoden 1958
12806: yksinomaan maamme pohjoisimman maaseu- tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
12807: dun hyväksi. Kuten hyvin tiedetään, on mm. markan erikoismäärära1wn maaseudun
12808: Pohjois-Karjala täysin verrattavissa maan sähköistämisen tukemiseksi käytettä-
12809: muihin harvaan asuttuihin osiin ja sen laajat väksi Pohjois-Karjalan syrjäs.eutujen
12810: saloseudut, joissa asuu miltei yksinomaan sähköistämiseen Pohjois-Karjalan Säh-
12811: pienviljelijäväestöä, ovat avun tarpeessa mm. kö Oy: n toiminta-alueella.
12812: edellä kosketellussa suhteessa. Olisi näin ol-
12813: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
12814:
12815: R. Hallberg. Antti Kukkonen.
12816: Heikki Soininen. Otto Muikku.
12817: M. Honkavaara.
12818:
12819:
12820:
12821:
12822: 33 E 168/57
12823: 268
12824:
12825: IV,163.- Toiv.al. N:o 143.
12826:
12827:
12828:
12829:
12830: Tenhiälä ym.: Suomenlinnan ym. saarien sähkölaitoksen pa-
12831: lauttamisesta Valtion Metallitehtaat Oy: ltä puolu~tuslai
12832: toksen hallintaan.
12833:
12834: E d u s k u n n a ll.e.
12835:
12836: Kun puolustusministeriö vuonna 1932 luo- maksut eli yhtä suuret kuin mitä Helsingin
12837: vutti omistamansa Suomenlinnan ja Santa- kaupungin sähkölaitos perii pienkuluttajil-
12838: haminan sekä eräiden muiden saarien sähkö- taan. Tämän johdosta ja palauttaakseen säh-
12839: laitteet silloisen valtion laivatelakan yhtey- kölaitoksen omaan hallintaansa puolustusmi-
12840: teen ja käyttöön, oli tämän järjestelyn tar- nisteriö 1. 10. 1950 ilmoitti asiasta valtion
12841: koituksena saada puolustuslaitoksen sähkö- metallitehtaille ja kiirehti palauttamistoi-
12842: tehon hankinta entistä edullisemmaksi ja menpiteiden suorittamista ennenkuin valtion
12843: tarkoituksenmukaisemmaksi. Tämän tarkoi- meta:llitehtaat muodostettaisiin osakeyhtiöksi.
12844: tuksen saavuttamiseksi puolustusministeriö Puolustusministeriön ja valtion metalliteh-
12845: siten toistaiseksi luovutti laivatelakan yhtey- taitten kesken käydyissä neuvotteluissa pääs-
12846: teen kaikki sähkötehon kehitys- ja jakelu- tiinkin jo niin pitkälle, että puolustusminis-
12847: laitteet, mutta pidätti itselleen lopullisen teriössä laadittiin erityinen palauttamissopi-
12848: määrääruisvallan sähkölaitoksen käyttöä ja mus, joka ministeriön toimesta lähetettiin
12849: hoitoa koskevissa asioissa. Valtion Metallitehtaat Oy: lle allekirjoitta-
12850: Kun valtion laivatelakka sitten vuonna mista varten. Asia kuitenkin raukesi tähän
12851: 1945 valtioneuvoston 6. 11. 1945 tekemän Valtion Meta:llitehtaat Oy:n omaksuman täy-
12852: päätöksen perusteella siirrettiin valtion me- sin kielteisen asenteen vuoksi.
12853: ta:llitehtaille, siirrettiin sen mukana myös Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12854: edellä mainittu sähkölaitos, vaikkei tämä nioittaen eduskuiman hyväksyttäväksi toivo-
12855: ollutkaan laivatelakkaan kuuluva osa ja muksen,
12856: vaikkei siitä sanotussa päätöksessä ollut .edes
12857: mitään mainintaa. Valtion metallitehtaitten että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
12858: yhteyteen jouduttuaan muuttui sähkölaitos toimenpiteisiin Suomenlinnan ym. saa-
12859: voittoa tavoittelevaksi liikeyritykseksi ja siitä rien sähkölaitoksen palauttamiseksi
12860: syystä joutui puolustuslaitos maksamaan Valtion Metallitehtaat Oy: ltä puolus-
12861: käyttämästään sähköstä huomattavan kalliit tuslaitoksen käyttöön ja hallintaan.
12862: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
12863:
12864: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari.
12865: Aare Leikola. Armas Leinonen.
12866: Kaarlo Kajatsalo. Aukusti Pasanen.
12867: Helge Miettunen. Aune Innala.
12868: 259
12869:
12870: IV,164. - Toiv.al. N:o 144.
12871:
12872:
12873:
12874:
12875: Vennamo ym.: Toimenpiteistä sähkömaksujen alentamiseksi.
12876:
12877:
12878: Eduskunnalle.
12879:
12880: Sähkön vähittäisjakelua varten kehitetyssä nan eri osissa vallitsevat erilaiset maatalous-
12881: tariffijärjestelmässä, joka viime vuosien ai- elinkeinon harjoittamisedellytykset. Edellä-
12882: kana on otettu käytäntöön lukuisissa maa- mainittu asiantila on ymmärrettävästi herät-
12883: seutusähkölaitoksissa, on maatalouksilta säh- tänyt katkeruutta maaseudulla ja olisikin
12884: kön käytöstä perittävää korvausta määrät- asiaan saatava kiireellisesti parannusta ai-
12885: täessä otettu perusteeksi viljelmän pelto- kaan.
12886: pinta-ala. Kun maksujen perusteena oleva Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
12887: tariffiyksikköjen lukumäärä riippuu pelto- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12888: pinta-alasta, joutuu viljelijä, joka raivaa tai muksen,
12889: on raivannut tilansa täyteen tuottokuntoon,
12890: kärsimään yritteliäisyytensä vuoksi ja kun että hallitus ryhtyisi asian vaati-
12891: tariffijärjestelmän mukaan vuosittain suori- miin toimenpiteisiin käytössä olevan
12892: tettava perusmaksu on 5 000-6 000 mark- tariffijärjestelmän perusteella säh-
12893: kaa hehtaarilta, viljelijän on useissa tapauk- köstä perittävien maksujen alentami-
12894: sissa maksettava sähköstä sen hyväksi käyt- seksi yleensä ja erityisesti uutta pel-
12895: tömahdollisuuksiin verrattuna kohtuuttoman toa raivattaessa sekä järjestelmän
12896: korkea hinta. Koska käytetyt yksikköhinnat saattamiseksi muutoinkin paremmin
12897: eivät lisäksi sanottavasti poikkea toisistaan vastaamaan eri puolilla Suomea val-
12898: maan eri puolilla, jäävät sähkön hinnoitte- litsevia erilaisia maatalouden tuotan-
12899: lussa lisäksi ottamatta huomioon valtakun- toedellytyksiä.
12900: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
12901:
12902: Veikko Vennamo. Eemil Luukka.. Onni Mannila.
12903: 260
12904:
12905: IV,165. - Hemst.mot. N:o 145.
12906:
12907:
12908:
12909:
12910: Korsbäck m. fl: Angående utredning av variationerna i kon-
12911: sumentpriset pd elström.
12912:
12913:
12914: T i 11 R i k s d a g e n.
12915:
12916: Elektriciteten är numera ingen lyx. eller månliga pris som i allmänhet är rådande i
12917: undantagsvara, förbehållen endast vissa städerna.
12918: landsdelar eller befolkningsgrupper. Elljus Variationerna i konsumentpriset på el-
12919: och -kraft bör tvärtom betraktas som en ström är mycket olika och i många fall
12920: elementär förnödenhet för en normal livs- mycket stora mellan olika landsdelar och
12921: föring i likhet med bostäder, livsmedel m. m. mellan olika distributionsområden. Detta
12922: I enlighet med denna uppfattning borde alla beror bl. a. på olika producentpris, olika
12923: landsdelar och alla landets innevånare ha partipris och på distributionsföretagens
12924: tillgång till elektricitet och till möjligast kostnader för ledningar m. m.
12925: likartat pris, oberoende av läge och bonings- Då en utjämning av olikheterna i elpriset
12926: plats. Tillgång till elektricitet och konsu- knappast kan åstadkommas utan riksdagens
12927: mentpriset på elström är därtill av utslags- och regeringens medverkan, föreslås vörd-
12928: givande betydelse bl. a. för näringslivet och samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
12929: dess utveckling. Sålunda är t. ex. det rela-
12930: tivt höga elpriset på landsbygden ett stort att regeringen skyndsamt mdtte
12931: hinder för uppkomsten av hantverks- och ldta utreda, på vilka sätt variatio-
12932: industriföretag. Ett grundvillkor för en nerna i konsumentpriset pd elström
12933: ökad industriproduktion på landsbygden är kunde elimineras, ock vidtaga av ut-
12934: därför, att elkraft kan erhållas till lika för- redningen föranledda åtgärder.
12935: Helsingfors den 6 februari 1957.
12936:
12937: Verner Korsbäck Sven Bögström.
12938: Niilo Ryhtä. Kusti Eskola.
12939: Urho Kähönen. Grels Teir.
12940: Väinö Rankila.
12941: 261
12942:
12943: IV,165. - Toiv.al. N:o 145.
12944: Suomennos.
12945:
12946:
12947:
12948:
12949: Korsbäck ym.: Sähkövoiman kuluttajahinnan vaihtelujen
12950: selvittämisestä.
12951:
12952:
12953: E d u s kun n a 11 e.
12954:
12955: Sähkö ei enää ole mitään ylellisyys- tai yhtä edullisiin hintoihin kuin yleensä kau-
12956: erikoistavaraa, vain maan määrätyille osille pungeissa.
12957: tai väestöryhmille tarkoitettua. Sähkövaloa Sähkövirran kuluttajahinnan vaihtelut ovat
12958: ja -voimaa on päinvastoin pidettävä normaa- hyvin erilaiset ja monissa tapauksissa hyvin
12959: liin elämänkulkuun kuuluvana välttämättö- suuret maan eri osien ja eri jakelualueiden
12960: mänä tarvikkeena samoin kuin asuntoja, välillä. Tämä johtuu mm. erilaisista tuot-
12961: elintarvikkeita ym. Tämän käsityksen mu- tajahinnoista, erilaisista tukkuhinnoista ja
12962: kaisesti pitäisi maan kaikkien osien ja kaik- jakeluyrityksen sähköjohtokustannuksista ym.
12963: kien asukkaiden päästä osallisiksi sähköstä ja Kun erilaisten sähkönhintojen tasoitusta
12964: mahdollisimman samanlaiseen hintaan sijain- tuskin voidaan saada aikaan ilman eduskun-
12965: nista ja asuinpaikasta riippumatta. Sähkön nan ja hallituksen myötävaikutusta, ehdote-
12966: saannilla ja sähkövirran kuluttajahinnalla on taan kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
12967: sen lisäksi ratkaiseva merkitys mm. elinkeino- toivomus,
12968: elämälle ja sen kehitykselle. Siten esim. suh-
12969: teellisen korkea sähkön hinta maaseudulla on että hallitus kiireellisesti selvityt-
12970: suurena esteenä käsityö- ja teollisuusyritys- täisi, millä tavoin sähkövoiman kulut-
12971: ten syntymiselle. Eräs perusehto maaseudun tajahinnan vaihtelut voitaisiin poistaa,
12972: teollisuustuotannon lisääntymiselle on sen ja ryhtyisi selvityksen aiheuttamiin
12973: vuoksi se, että sähkövoimaa voidaan saada toimenpiteisiin.
12974: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
12975:
12976: Verner Korsbäck. Sven Högström. Väinö Rankila.
12977: Grels Teir. Niilo Ryhtä. Kusti Eskola.
12978: Urho Kähönen.
12979: 262
12980:
12981: IV,166. - Toiv.al. N:o 146.
12982:
12983:
12984:
12985:
12986: Uusitalo ym.: Toimenpiteistä sotavankeudesta peilaavien kor-
12987: vausoikeudellisen aseman selvittämiseksi.
12988:
12989:
12990: E d u s k u n n a 11 e.
12991:
12992: Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, jonka määrä on ollut 100 000-400 000 mark-
12993: että osa maamme viimeksi käymissä sodissa kaa.
12994: vangiksi joutuneista kansalaisistamme ei ole Koska kuitenkin on kohtuullista ja oikeu-
12995: tullut palautetuksi kotimaahan yleisen sota- denmukaista, että sotavangeille suoritetaan
12996: vankien kotiuttamisen yhteydessä, vaan pa- hyvitys yhdenmukaisin perustein ja että
12997: laaminen on tapahtunut jäljestä päin mää- heille turvataan samat oikeudet ja etuudet,
12998: rättyjen vapausrangaistusten jälkeen. joita muillekin sodassa olleille on myönnetty,
12999: Kotiutettujen sotavankien suhteen on voitu olisi suotavaa ryhtyä toimenpiteisiin, joiden
13000: todeta, että huomattava osa heistä on van- perusteella lainsäädäntöteitse turvattaisiin
13001: keusaikana saanut tai sen seurauksena saa sotavankeudesta palaavien korvausoikeudelli-
13002: sellaisia vammoja, jotka ovat jättäneet py- nen asema.
13003: syvän invaliditeetin. Voimassa olevan lain- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
13004: säädännön perusteella ei kuitenkaan voitane ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
13005: kaikissa tapauksissa päästä oikeuden- ja koh- väksyttäväksi toivomuksen,
13006: tuudenmukaiseen ratkaisuun korvauksen
13007: myöntämisessä invaliditeetinkaan osalta. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13008: Toisaalta ei ole olemassa mitään lainsään- selvittämään sotavankeudesta palaa-
13009: nöksiä muunlaisen korvauksen myöntämiseen vien korvausoikeudellista asemaa ny-
13010: sotavankeuden ajalta. Eräille sotavankeu- kyisen lainsäädännön puitteissa sekä
13011: desta palanneille on tosin anomuksesta myön- laatimaan tarpeelliseksi katsomansa
13012: netty jonkinlainen kerta:kaikkinen avustus, esityksen lainsäädännön täydentämi-
13013: seksi.
13014: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
13015:
13016: Eino Uusitalo. T. Saloranta.
13017: Eeli Erkkilä. Kustaa Tiitu.
13018: Toivo Antila. Matti Raipala.
13019: Artturi J'ämsen.
13020: 263
13021:
13022: IV,167. - Toiv.al. N:o 147.
13023:
13024:
13025: Roine ym..: Määrärahasta lainoiksi kunnille täyskunnallisten
13026: vuokra-asuntojen rakentamista varten.
13027:
13028: E d u s k u n n a 11 e.
13029: Suhteellisen vilkkaasta rakennustoiminnasta määräraha asuntolainojen antamiseksi vuok-
13030: huolimatta ei asuntovajausta ole pystytty ra-asuntoja varten. Lainojen ehdot ja mää-
13031: poistamaan eikä edes vähentämään. Vuosit- rät voisivat olla samat kuin vuokra-asun-
13032: tainen asuntojen lisätarve on niin suuri, että noille aravaluotoissakin. Samaten nämä luo-
13033: peruavajaus on pyrkinyt vain kasvamaan. tot voitaisiin jakaa Åravan kautta. Lainat
13034: Lisäksi on asuntoja, jotka ovat suorastaan pitäisi antaa vain kunnille täyskunnallisiin
13035: asuntokelvottomia taikka liian ahtaita. Ny- vuokrataloihin. Kun tästä määrärahasta an-
13036: kyisten asuntotuotantomäärärahojen turvin nettaisiin vain kurmille, olisi jonkinmoiset ta-
13037: ei siis pystytä tilannetta korjaamaan. Vaikka keet siitä, että ne käytetään mahdollisimman
13038: jossakin määrin on rakennettu ilman arava- sosiaalisesti eikä harjoitettaisi mitään vuok-
13039: luottojakin, on tällainen rakentaminen kui- rakiskontaa. Vaikka Arava esiintyisikin näi-
13040: tenkin ollut niin vaatimatonta, että sitä tietä den lainojen jakajana, ei mitään rajoitusta
13041: ei parannusta ole odotettavissa. väestökeskusten ja maaseudun välillä saisi
13042: Sen lisäksi, että on rakennettu liian vähän, olla, vaan kaikilla kunnilla pitäisi olla oikeus
13043: on todettava myös asuntotuotannon epäso- lainojen saantiin. Varojen määrä ja tarpeen
13044: siaalisuus. Niillä, jotka asuvat kaikkein ah- suuruus vain määräisivät sen, monelleko kun-
13045: taimmin ja kaikkein kehnoimmissa olosuh- nalle ja miten suuria määriä voidaan jakaa.
13046: teissa, ei varattomuutensa vuoksi ole edelly- On mitä tärkeintä enemmän kuin tähän
13047: tyksiä uusiin asuntoihin päästä. Aravaluot- asti huolehtia myös niiden asunnon tarpeesta,
13048: tojenkin turvin rakennetut asunnot ovat niin jotka asuvat kaikkein kehnoimmin ja joilta
13049: kalliita, että mitään edellytyksiä niissä asu- puuttuu edellytykset itse auttaa itseään. On
13050: miseen ei vähävaraisimmilla ole. Ns. puoli- myös tärkeätä saada kunnat kiinnostumaam.
13051: kunnalliset asunnot, jotka nykyisessä raken- entistä enemmän vuokra-asuntojen rakenta-
13052: nustoiminnassa lähinnä edustavat sosiaalista misesta. Ponnessa ehdotettu 250 milj. mk on
13053: linjaa, vaativat asunnontarvitsijalta melko tietenkin tarpeeseen nähden riittämätön,
13054: huomattavia kuukausitulo ja, ennenkuin häntä mutta mikäli kunnat todella lähtisivät sen·
13055: hyväksytään edes hakijain listalle. Varatto- avulla nykyistä runsaammin vuokra-asuntoja
13056: mimpain kohdalta voi parannusta tuoda vain rakentamaan, voitaisiin tarkoitukseen käyttää
13057: vuokra-asuntojen rakentaminen. Vaikka ara- myös aravamäärärahoja ja seuraavana
13058: valuottoja saa myös vuokratalohin, eivät sen vuonna lisätä tätä määrärahaa.
13059: paremmin yksityiset kuin kuunatkaan ole Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13060: tunteneet suurempaa kiinnostusta vuokratalo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13061: jen rakentamiseen. Syyn tähän ymmärtää:
13062: kun aravaluottoja saadaan vähän ja puoli- että hallitus ottaisi vuoden
13063: kunnallisellakin linjalla on asunnonhakijoita 1958 tulo- ja menoarvioesitykseen
13064: runsaasti, on kuntienkin helpompi kulkea 250 000 000 markan määrärahan lai-
13065: tätä tietä. nojen antamiseksi kunnille täyskun-
13066: Edellytykset laajempaan vuokra-asuntojen nallisten vuokra-asuntojen rakenta-
13067: rakentamiseen saadaan vain sillä, että tulo- mista varten.
13068: ja menoarvioon otetaan ohi Åravan erikois-
13069: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
13070: Eino Roine. Lauri Myllymäki Paavo Aitio.
13071: Usko Seppi. Tauno Xelovesi. Pauli Puhakka.
13072: Eino Tainio. A.-L. Tiekso-Isaksson. Toivo Kujala.
13073: Judit Nederström-Lunden. Irma Rosnell. Kaino Haapanen.
13074: 264
13075:
13076: IV,168. - Toiv.al. N:o 148.
13077:
13078:
13079:
13080:
13081: Partanen ym. : Lisäkorvauksen suorittamisesta puolustusminis-
13082: teriön ja sotavahinkoyhdistyksen maksamiin korvauksiin
13083: Kuhmon kunnan jälleenrakennusalueilla.
13084:
13085:
13086: E d u s k u n n a ll e.
13087:
13088: Valtioneuvostolle osoittamassaan anomuk- jotka saivat korvauksensa I korvauslain
13089: sessa tammikuun 18 päivältä 1956 on Kuh- mukaan.
13090: mon kunnanvaltuusto esittänyt, että myös Puolustusministeriön suorittamat korvauk-
13091: niille sotavahinkoja kärsineille henkilöille, set tuhotuista rakennuksista maksettiin ver-
13092: jotka ovat saaneet menetyksistään korvausta rattain myöhään eli v. 1945, ja kun ne, sa-
13093: puolustusministeriöitä ja Sotavahinkoyhdis- moin ·kuin linnoitustöiden aiheuttamat vahin-
13094: tykseltä, maksettaisiin lisäkorvauksen myön- gonkorvaukset ja korvaukset tuhoutuneista
13095: tälnisestä eräille korvauslain nojalla kor- metsistä, olivat alunperin alhaiset, supistui-
13096: vausta saaneille 22. 4. 1955 annetun lain mu- vat ne indeksiin sitomattomina suorastaan
13097: kaista lisäkorvausta. mitättömiksi.
13098: Kun anomuksen jättämisestä on jo kulu- Sotavahinkoyhdistyksen suorittamat kor-
13099: nut toista vuotta eikä valtioneuvoston asiaa vaukset olivat taasen vakuutusperiaatteen
13100: koskevia toimenpiteitä ole tiedossa, on ai- mukaisia eikä niissä todellinen vahingon suu-
13101: heellista saattaa tämä asia eduskunnan käsi- ruus tullut vaikuttavak-ai seikaksi, vaan kor-
13102: teltäväksi eduskunta-aloitteen muodossa. vaus oli aikoinaan otetun palovakuutuksen
13103: Esillä oleva asia koskee niitä rajaseutu- suuruinen. Tästä joutuivat kärsimään ne,
13104: asukkaita, jotka sotavahinkoja kärsineinä jotka olivat katsoneet oikeaksi vakuuttaa
13105: ovat jääneet epäoikeudenmukaiseen asemaan omaisuuttaan, kun taasen niille, jotka eivät
13106: sen vuoksi, ettei heille ole korvauksia suori- sitä tehneet, maksettiin huomattavasti suu-
13107: tettu samojen perusteiden mukaisesti kuin rempi korvaus suoritetun arvioinnin perus-
13108: yleensä Pohjois-Suomen jälleenrakentajille. teella.
13109: Kuhmolaiset jälleenrakentajat saivat mene- Kuten edellä esitetystä on käynyt selville,
13110: tetystä omaisuudesta korvauksen I korvaus- on olemassa ilmeinen epäkohta eri korvaus-
13111: lain perusteella ja v. 1938 hintatason mu- lakien mukaan korvausta saaneiden jälleen-
13112: kaan, eivätkä korvaukset olleet indeksiin si- rakentajien välillä, joten esitämme kunnioit-
13113: dottuja. Näin ollen jälleenrakentajat eivät tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13114: voineet sanottavasti saamillaan korvauksilla muksen,
13115: rakentaa ja tästä seurasi, että jälleenraken-
13116: nuslainojen maksu vaikeutui. Pohjois-Suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13117: men jälleenrakentajat yleensä saivat taasen lisäkorvauksen suorittamiseksi myös
13118: korvauksen 5. 5. 1945 annetun II korvauslain puolustusministeriön ja sotavahinko-
13119: perusteella v. 1944 hintatason mukaan indek- yhdistyksen maksamiin korvauksiin
13120: siin sidottuina obligaatioina ja olivat täten Kuhmon kunnan jälleenrakennus-
13121: huomattavasti paremmassa asemassa kuin ne, aluet"lla.
13122: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
13123:
13124: Eemil Partanen. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
13125: 265
13126:
13127: IV,169. - Toiv.al. N:o 149.
13128:
13129:
13130:
13131:
13132: Vennamo ym.: Rautateiden kuljetusmaksujen alentamisesta.
13133:
13134:
13135: E d u s k u n n a ll e.
13136:
13137: Tavaroiden ja tuotteiden korkeat rautatie- seutua ja varsinkin Itä-Suomen rataosilla
13138: maksut yleensäkin ja varsinkin jalostetun ryhtyä toimenpiteisiin erityisesti rautateiden
13139: puutavaran rahtimaksujen suhteellinen kor- rahtimaksujen alentamiseksi.
13140: keus jalostamattomaan verrattuna ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13141: omiaan vaikeuttamaan ja jopa estämään teol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13142: lista kehitystä maamme maaseudulla. Luon- muksen,
13143: nollisesti tulisi maaseudun teollista kehitystä
13144: kuitenkin, kuten julkisuudessakin on eri ta- että hallitus ryhtyisi kiit·eellisesti
13145: hoilta esiintuotu, pyrkiä edistämään. Sanottu kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin
13146: koskee varsinkin Savoa ja yleensä Itä-Suo- erityisesti rautateillä perittävien maa-
13147: mea, jossa liikenne Saimaan kanavan liiken- seudun teollista kehitystä haittaavien
13148: neväylänä sodan jälkeen sulkeuduttua on ja estiivien kuljf!tusmaksujen alenta-
13149: keskittynyt etupäässä rautatiehen. Olisi näin miseksi.
13150: ollen tarpeen laajoilla alueilla maamme maa-
13151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
13152:
13153: Veikko Vennamo. Eemil Luukka. Onni '.Mannila.
13154:
13155:
13156:
13157:
13158: 34 E 168/57
13159: 266
13160:
13161: IV,170. - Toiv.al. N:o 150.
13162:
13163:
13164:
13165:
13166: Uusitalo ym.: Toimenpiteistä ruokaperunan rautatierahtien
13167: alentamiseksi.
13168:
13169:
13170:
13171: E d u s k u n n a ll e.
13172:
13173: Maatalouden kehittyessä on tullut keskei- den 1956 loppupuolella rahdit edelleen nousi-
13174: sesti esille ns. teollisuus- ja rahakasvien vil- vat, joten 1957 alussa kylmän vaunun rahti
13175: jely ja kauppa. Tämän mukaan meillä on oli 1.77 mk ja lämpimän vaunun 2.30 mk
13176: hiljattain päässyt yleistymään mm. sokeri- perunakiloa kohti. Kun tähän vielä lisätään
13177: juurikkaan ja öljykasvien viljely. Nämä rahti tilalta rautatien varteen, niin nousee
13178: ovat varsin merkittävällä tavalla parantaneet rahtikustannus kohtuuttoman suureksi ja es-
13179: niiden seutujen viljelijöitten asemaa, joissa tää hyvänkin perunan markkinoinnin ruoka-
13180: kyseisiä kasveja voidaan menestyksellä vil- perunaksi.
13181: jellä. Erikoisesti pienille tiloille näillä kas- Saadaksemme kulutuskeskuksiin hyvää
13182: veilla on ollut suuri merkitys. ruokaperunaa ja voidaksemme pitää perunan
13183: Maassamme on kuitenkin seutuja, joissa rahakasvina siellä, missä sille on edellytyksiä,
13184: näiden erikoiskasvien viljely ei käy päinsä olisi tarkoituksenmukaista valtion toimesta
13185: epäedullisten ilmasto- ja maaperäolosuhtei- ottaa käytäntöön perunan rautatierahtien
13186: den vuoksi. Sensijaan muille rahakasveille, alentaminen. Tämä olisi sekä viljelijän että
13187: kuten esim. perunalle; olisi ilmasto ja maa- kuluttajan etu.
13188: peräolot sopivat. Tällaista aluetta on mm.
13189: Etelä-Pohjanmaa, Savo ja Karjala. Peruna Rahtialennus voitaisiin porrastaa siten,
13190: onkin näillä pienviljelysvaltaisilla alueilla, että alle 200 km:n matkalla alennusta ei
13191: nimenomaan Etelä-Pohjanmaalla, ollut kor- olisi, mutta tämän yli menevältä rautatie-
13192: vaamaton rahakasvi. Perunan markkinointi matkalta sitä maksettaisiin siten, että rauta-
13193: on nyt kuitenkin suuresti vaikeutunut kor- tierahdin määrä ei missään nousisi markkaa
13194: keitten rahtikustannusten vudksi. Tämä on koJ.'ikeammaksi perunakiloa kohti.
13195: johtanut siihen, että ruokaperunamarkki- Jos perunan hinta heikon sadon tahi muun
13196: noilla on nyt lähinnä kulutuskeskusten ym- syyn johdosta muodostuisi tavallista kor-
13197: päristöstä saatua heikkolaatuista raskaan keammaksi, ei rahtialennusta tällöin tarvit-
13198: maan perunaa, kun taas parempilaatuinen, taisi, vaan voitaisiin rahtihyvityksellä silloin
13199: kevyen maan peruna on jouduttu markkinoi- alentaa perunan kuluttajahintaa. Näin me-
13200: maan teollisuusperunaksi, tiloilla eläimille netellen turvattaisiin hyvinä vuosina peru-
13201: jne. halvoin hinnoin. Näin on tapahtunut nan markkinointi nykyistä laajemmalti ja
13202: siitä yksinkertaisesta syystä, kun perunan heikkoina perunavuosina vähittäishinnan
13203: rahti on muodostunut niin suureksi, että kohtuullisella tasolla pitäminen. Tämä toi-
13204: kauempaa perunaa ei ole voitu markkinoida menpide olisi myös omiaan antamaan ny-
13205: ruokaperunaksi kulutuskeskuksiin. kyistä suuremman varmuuden perunan vil-
13206: Perunan rautatierahdeista mainittakoon jelijöille. Rahtihyvityksen järjestäminen,
13207: eräitä lukuja. Vuonna 1955 oli perunan milloin tuottajalle milloin kuluttajalle, tulisi
13208: rautatierahti Seinäjoelta Helsinkiin kylmässä nähtävästi säädettäväksi niin, että kun peru-
13209: vaunussa 1.13 mk ja lämpimässä vaunussa nan keskimääräinen tilahinta nousee yli mää-
13210: 1.51 mk lkiloa kohti. Seuraavana vuonna rätyn rajan, silloin rahtihyvityksellä alen-
13211: vastaavasti 1.61 ja 2.07 m.k kiloa kohti. Vuo- netaan perunan kuluttajahintaa.
13212: IV,l70. - Uusitalo ym. 267
13213:
13214: Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13215: ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy- toimenpiteisiin ruokaperunan rauta-
13216: viksyttäväksi toivomuksen, tierahdin alentamiseksi.
13217: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
13218:
13219: Eino Uusitalo. Väinö Tikka.oja. Eeli Erkkilä.
13220: Kalle Kämäräinen. Tahvo Rönkkö. Väinö Rankila.
13221: S. S. Aittoniemi. Artturi Jämsen. Artturi Koskinen.
13222: T. Saloranta. N. Kosola. Eemil Partanen.
13223: Wlljam Sarjala. Toivo Antila. M. Bonkavaara.
13224: Mauri Seppä. Kustaa Tiitu.
13225: 268
13226:
13227: IV,171. - Toiv.al. N:o 151.
13228:
13229:
13230:
13231:
13232: Väänänen ym.: Tyhjiksi jääneiden meijerimkennusten saat-
13233: tamisesta pienteollisuuden käyttöön.
13234:
13235:
13236: E d u s k u n n a ll e.
13237:
13238: Maaseudun teollistaminen on ollut maas- luontaista kehitystä, sillä jos meijeriraken-
13239: samme yleisenä puheenaiheena jo monien nuksen vastaisesta käytöstä ei ole varmuutta,
13240: vuosien ajan ja tähän tähtäävät pyrkimykset ei meijeritoimintaa tällaisessa meijerissä ha-
13241: ovat saaneet kaikilla tahoilla yksimielisen luta lopettaa, vaikka taloudelliset laskelmat
13242: hyväksymisen. V alittaen on kuitenkin todet- sitä vaatisivatkin. Kun meijerirakennukset
13243: tava, että mainittavampia tuloksia ei vielä melkeinpä poikkeuksetta soveltuvat erittäin
13244: ole saavutettu. Syynä tähän voitaneen pitää hyvin mitä moninaisimpiin pienteollisuustar-
13245: pääomien puutetta, sillä pientäkin yritystä koituksiin, olisi kaikin Iminoin pyrittävä saa-
13246: varten tarvitaan runsaasti rahaa vaativia maan tyhjiksi jääneet meijerirakennukset
13247: rakennuksia ja koneita. Maaseudun teollista- maaseudun teollistamista edistäviin tarkoi-
13248: mispyrkimysten avuksi on tullut meijerita- tuksiin.
13249: louden alalla viime vuosina tapahtunut ke- Kun on osoittautunut, että pääomien puut-
13250: hitys, minkä seurauksena lukuisat pienet teen takia näiden meijerirakennusten vuok-
13251: meij.erit ovat lopettaneet toimintansa ja liit- raaminen tai myyminen on erittäin vaikeata,
13252: tyneet suurempiin meijereihin, jolloin toi- olisi valtiovallan lunastettava ne itselleen ja
13253: mintansa lopettaneiden meijerien rakennuk- sitten sopivaksi katsotulla tavalla annettava
13254: set ovat jääneet tyhjiksi. Tällaiseen meijeritoi- ne yrittäjien käyttöön. Tällöin noudatettai-
13255: minnan keskittymiseen on ollut pääasialli- siin periaatteessa sitä samaa menettelyä, joka
13256: simpana syynä yleinen teknillinen kehitys, vallitsee valtiovallan 'lunastaessa ns. autioti-
13257: tieverkoston ja kuljetusvälineiden kehitys, loja.
13258: meijerien tuotannollisen toiminnan monipuo- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
13259: listaminen ja kasvavien kulutuskeskusten taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13260: maitohuollon turvaaminen. Näiden olosuhtei- sen,
13261: den vallitessa pienet meijerit eivät ole kyen-
13262: neet antamaan sitä taloudellista tulosta, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13263: minkä suuret meijerit ovat antaneet. meijeritoiminnan keskittämisen joh-
13264: Suurempiin yksikköihin liittyneiden meije- dosta tyhjiksi jääneiden meijeriraken-
13265: rien meijerirakennukset ovat monessa tapa- nusten lunastamiseksi vaUiolle ja sen
13266: uksessa jääneet ilman käyttöä. Tämä seikka jälkeen niiden vuokraamiseksi tai
13267: on osaltaan ehkäisemässä meijerita:louden myymiseksi pienteollisuustarkoituksiin.
13268: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
13269:
13270: Hilja Väänänen. Artturi Jämsen. Erkki Ryömä.
13271: Sylvi Balinen. Lennart Beljas. Eeli Erkkilä.
13272: Marja Lahti. Kalle Kämäräinen. Nestori Kaasalainen.
13273: Atte Pakkanen. T. Saloranta. Tahvo Rönkkö.
13274: Veikko Vennamo. Väinö Rankila.
13275: B.
13276: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
13277: väestönsuojelua ja liikenneolojen turvaamista varten, pienpuuta
13278: koskevaan tutkimustoimintaan sekä sairaalain, koulujen
13279: ja maanteiden rakentamiseen.
13280: j
13281: j
13282: j
13283: j
13284: j
13285: j
13286: j
13287: j
13288: j
13289: j
13290: j
13291: j
13292: j
13293: j
13294: j
13295: j
13296: j
13297: j
13298: j
13299: j
13300: j
13301: j
13302: j
13303: j
13304: j
13305: j
13306: j
13307: j
13308: j
13309: 271
13310:
13311: IV,172. - Rah.al. N:o 1.
13312:
13313:
13314:
13315:
13316: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lääninsai-
13317: raalan lisärakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten.
13318:
13319:
13320: E d u s k u n n a II e.
13321:
13322: Eduskunta otti vuoden 1957 tulo- ja me- tarvittaisiin tehtyjen laskelmien ja suunni-
13323: noarvioon 70 milj. markan määrärahan Mik- telmien mukaan kaikkiaan 180 milj. markkaa,
13324: kelin lääninsairaalan lisärakennus-, muutos- jotka olisi siis otettava viimeistään ensi vuo-
13325: ja korjaustöiden aloittamista varten. Sa- den tulo- ja menoarvioon.
13326: nottu määräraha, joka oli ehdollinen, on kui- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
13327: tenkin jäänyt valtioneuvostossa vahvista- kunnioittaen,
13328: matta. Mainittujen töiden, jotka tarkoittavat
13329: välttämättömien sisätauti-, synnytys-, lasten- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13330: ja kirurgisen osaston, poliklinikan sekä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
13331: röntgen- ja laboratorio-osaston aikaansaa- uudelle momentille 180 000 000 mar-
13332: mista sanottuun sairaalaan, aloittaminen on kan määrärahan Mikkelin lääninsai-
13333: kuitenkin sairaalassa vallitsevaan tilanteeseen raalan lisärakennus-, muutos- ja kor-
13334: ja sairaiden hoitotarpeeseen nähden aivan jaustöitä varten.
13335: välttämätön ja kiireellinen. Tarkoitukseen
13336: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
13337:
13338: Aukusti Pasanen. Armas Leinonen.
13339: Antti J. Rantamaa. Sylvi Balinen.
13340: Irma Bamara.
13341: 272
13342:
13343: IV,173. - Rah.al. N: o 2.
13344:
13345:
13346:
13347:
13348: Pohjala ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta vankeinhoitolaitok·
13349: sen sairaanhoitajien palkkojen parantamista varten.
13350:
13351:
13352: E d u s k u n n a ll e.
13353:
13354: Vankeinhoitolaitoksen sairasosastoilla on myös ilmeistä, että työolosuhteet vankiloiden
13355: jo pitemmän aikaa .vallinnut erittäin vaikea sairaaloissa ovat monasti paljon alkeellisem-
13356: työvoimatilanne. Avoimena olevia sairaan. mat kuin muissa sairaaloissa. Tästä johtuen
13357: hoitajien virkoja ei ole saatu täytetyiksi pä. vankilasairaanhoitajien palkkaus olisi rin-
13358: tevillä työntekijöillä. Tämän johdosta on nastettava mielisairaalan ns. lujaosastolla
13359: jouduttu supistamaan osastoilla sairaanhoi. toimivien sairaanhoitajien palkkoihin, mikä
13360: dollisia tehtäviä ja ottamaan sairaanhoito- merkitsisi yhden palkkaluokan korotusta
13361: työhön epäpätevää työvoimaa. Tämä on luon- vankilasairaanhoitajien nykyisiin palkkoihin.
13362: nollisesti ollut haitaksi vankiloiden sairaan- Helsingin keskusvankilan sairaalan ylihoi-
13363: hoitotyölle. Sitäpaitsi sairaalatoiminnan su- tajan palkka olisi rinnastettava valtion sai-
13364: pistaminen tulee valtiolle hyvin kalliiksi, raalan II luokan ylihoitajan palkkaan ja
13365: koska potilaita joudutaan kuljettamaan mui- korotettava nykyisestä 18 palkkaluokasta 21
13366: hin sairaaloihin ja hoitamaan niissä. palkkaluokkaan huomioonottaen sairaalan
13367: Eräänä erittäin painavana syynä vaikeaan suuruuden ja työn erikoislaadun.
13368: tilanteeseen on se, ettei vankilasairaanhoi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
13369: tajien palkkaus ole oikeassa suhteessa muiden ehdotamme,
13370: sairaanhoitajien palkkoihin nähden huomioon-
13371: ottaen työn rasittavuuden. Vankiloiden sai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13372: raanhoitajat joutuvat suorittamaan sairaan- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
13373: hoidollisia tehtäviään sielullisesti ja ruumiilli- markan suuruisen määrärahan van-
13374: sestikin rasittavammissa ja vaarallisemmissa keinhoitolaitoksen sairaanhoitajien
13375: olosuhteissa kuin muut sairaanhoitajat. On palkkojen parantamista varten.
13376: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
13377:
13378: Kyllikki Pohjala. Johannes Wirtanen. Antti Kukkonen.
13379: Niilo Honkala. Lauri Järvi. Arno Tuurna.
13380: Aune lnnala. Erkki Leikola. Hertta Kuusinen.
13381: Irma Hamara.
13382: 273
13383:
13384: IV,17t~. - Rah.al. N: o S.
13385:
13386:
13387:
13388:
13389: Suominen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi las-
13390: tenhoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutuksesta
13391: ailwutuvia kustannuksia varten.
13392:
13393:
13394: E d u s k u n n a ll e.
13395:
13396: Valtio huolehtii ja kustantaa kokonaisuu- Vaikka kaikki myöntävät, että lasten-
13397: dessaan sairaanhoitajien, kätilöiden, mieli- hoitajien koulutustyö ja heidän suoritta-
13398: sairaanhoitajien ja apuhoitajien sekä vuoden mansa lastenhoitotyö ovat valtakunnallisesti
13399: 1956 alusta lukien myöskin lääkintävoimis- aivan ensiarvoisen tärkeitä, valtion tulo- ja
13400: telijoiden koulutuksen sekä osallistuu laki- menoarviossa on vuosittain varattu lasten-
13401: sääteisesti 50 %: lla myöskin kodinhoitajien hoitajien koulutustyön tukemista varten vain
13402: opetuksesta aiheutuviin kustannuksiin. hyvin pieni avustusmääräraha. Tämän mää-
13403: Lastenhoitajien, jotka suorittavat yhtä rärahan suuruus on ollut viime vuosina vain
13404: kaikkein tärkeintä osaa kansanterveystyössä, 1 791 600 markkaa, mistä Helsingin Lasten-
13405: lastenhoitoa, koulutus on jäänyt kokonaan linnan osuus on ollut ainoastaan 750 000
13406: lakisääteisen valtionavustuksen ulkopuolelle. markkaa. Valtion kuluvan vuoden tulo- ja
13407: Tämä koulutus on ollut tähän asti yksityis- menoarviossa ko. summa on korotettu tosin
13408: ten järjestöjen kustantama, mitä varten to- 2 000 000 markkaan. Näin pieni avustus las-
13409: sin on myönnetty aivan mitättömän pieni tenhoitajakoulutuksesta huolehtiville laitok-
13410: valtionavustus. Ratkaiseva merkitys lasten- sille on kuitenkin aivan riittämätön, sillä
13411: hoitajien kouluttajana on ollut Mannerheim- esimerkkinä voidaan mainita, että mm. Hel-
13412: liiton Helsingin Lastenlinnalla, joka tähän singin Lastenlinnan vuotuismenot ovat yh-
13413: mennessä on kouluttanut yhteensä jo yli teensä n. 137 000 000 markkaa. Lasten-
13414: 4 000 lastenhoitajaa. Nämä lastenhoitajat hoitajien koulutuksen aiheuttamat menot on-
13415: suorittavat tällä hetkellä maamme lasten- kin tähän mennessä jouduttu hankkimaan
13416: sairaaloissa, synnytyslaitoksissa ja yleensä yksityisten järjestöjen toimesta. Tämä on
13417: kaikkinaisissa lastenhoitolaitoksissa samoin ollut aikaisemmin mahdollista harjoitetun
13418: kuin perheissä mitä tärkeintä lapsiin koh- liiketoiminnan avulla ns. hyväntekeväisyys-
13419: distuvaa hoitotyötä. myynnin muodossa. Nykyoloissa tällainen
13420: Myöskin valtiovalta on tunnustanut las- hyväntekeväisyysmyynti on kuitenkin mah-
13421: tenhoitajien koulutuksen välttämättömyyden dotonta. Tämän vuoksi ,ei ole valittavana
13422: perustaessaan mm. keskussairaaloihin huo- muuta mahdollisuutta kuin
13423: mattavan määrän lastenhoitajien virkoja. 1. ,että lastenhoitajakoulutus kokonaan lak-
13424: Nykyisen erittäin vakavan sairaanhoitaja- kautetaan varojen puutteessa; tai
13425: pulan aikana lastenhoitajien merkitys kes- 2. että valtio ottaa huolehtiakseen ja vas-
13426: kussairaaloiden lastenhoitajina tuleekin ole- tatakseen siitä
13427: maan koko maallemme mitä suuriarvoisinta.
13428: Samoin eduskunta on 24 päivänä marras- a) joko ottamalla lastenhoidon opetuslai-
13429: kuuta 1953 hyväksynyt toivomuksen, että tokset haltuunsa; tai
13430: hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin b) riittävässä määrin tukemalla nykyisiä
13431: riittävän taloudellisen tuen järjestämiseksi lastenhoidon opetuslaitoksia.
13432: lastenhoidon opetuslaitoksille lastenhoitaji,en Lastenhoitajien koulutuksen opetuslaitok-
13433: kouluttamista varten tarvetta vastaavassa selle aiheuttama tappio, mihin sisältyy ope-
13434: määrässä. tus, oppilasasuntolan kulut, ruoka, pesu ym.,
13435: 35 E 168/57
13436: 274 IV,174. - Lastenhoitajien koulutus.
13437:
13438:
13439: on esim. Helsingin Lastenlinnassa n. 800 mk tuen järjestämiseksi lastenhoidon opetuslai-
13440: oppilasta ja päivää kohti. Tällaisia lasten- toksille eivät ole johtaneet vielä eduskunnan
13441: hoitajaoppilaita on maassamme, mukaan- tarkoittamaan myönteiseen, lakisääteiseen rat-
13442: luettuina lyhyempienkin epätäydellisten kurs- kaisuun,
13443: sien oppilaat, eri opetuslaitoksissa tällä het- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13444: kellä n. 400. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
13445: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, kan suuruisen määrärahan avustuk-
13446: koska aikaisemmin mainitun, eduskunnan seksi lastenhoidon opetuslaitoksille las-
13447: hyväksymän toivomuksen edellyttämät halli- tenhoitajien koulutuksesta aiheutuvia
13448: tuksen toimenpiteet riittävän taloudellisen kustannuksia varten.
13449: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
13450:
13451: Unto Suominen. Vappu Heinonen. Eino Roine.
13452: Hilja Väänänen. Martta Salmela-Järvinen. Elli Stenberg.
13453: Nestori Kaasalainen. Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen.
13454: Esa Koivusilta. E. Pusa. Leo Häppölä.
13455: Kyllikki Pohjala. Saara Forsius. Artturi Tienari.
13456: Irma Hamara. Erkki Tuuli. · R. Hallberg.
13457: Lempi Lehto. Johannes Wirtanen. John Forsberg.
13458: Arvo Ahonen. Harras Kyttä. Martti Salminen.
13459: Anni Flinck. Eino Rytinki. Armas Leinonen.
13460: Eino Raunio. Mikko Hult. J. F. Pöykkö.
13461: Marja Lahti. K. Kauhanen. Kustaa Alanko.
13462: Armi Hosia. G. Henriksson. Heikki Hykkäälä.
13463: Eino E. Heikura. K. Matilainen. Urho Kulovaara.
13464: Laura Brander-Wallin. Antti Kinnunen. Juho Rytkönen.
13465: Kaisa Hiilelä. Tyyne Paasivuori. Rainer Virtanen.
13466: A.-L. Tiekso-Isaksson.
13467: Irma Torvi.
13468: 275
13469:
13470: IV,175. - Rah.al. N:o 4.
13471:
13472:
13473:
13474:
13475: M. Mattila ym. : Määrärahan osoittamisesta kenttäsahaus-
13476: toimintaa varten.
13477:
13478:
13479: E d u s k u n n a ll e.
13480:
13481: Sotien jälkeisen ajan rakennustoiminnassa kenttäsirkkelisahaus kehittynyt huimaavin
13482: oli kenttäsahauksella huomattava osuus. Se askelin eteenpäin ja ns. ryhmäsahajärjestel-
13483: suorastaan teki mahdolliseksi, että jälleen- mät ovat vientisahauksessa huomattavina te-
13484: rakennustoiminta maaseudulla voitiin suorit- kijöinä. Mutta siellä onkin tämän alan am-
13485: taa niin nopeasti kuin se on tapahtunut. mattikoulutus järjestetty valtion tukemana
13486: Huomattavien etuisuuksien tähden on kent- erittäin tehokkaasti. Usea suomalainenkin on
13487: täsahaus saavuttanut pysyvän aseman mei- siellä suorittanut sahauskurssin. Ammatti-
13488: dän puunjalostuksessamme. Ratapölkkyjen koulutuksen meillä on tähän asti hoitanut
13489: ja parrujen sahaus käy kenttäsirkkelillä par- Työtehoseura sekä Kenttäsahat r. y., jotka
13490: haiten. Myös on mainittava, että kenttäsaha eivät kuitenkaan yksinään taloudellisten vai-
13491: voidaan siirtää syrjäisemmillekin seuduille keuksien vuoksi kykene sitä tarpeeksi tehok-
13492: metsien ääreen, mistä sitten sahattu puu- kaasti järjestämään.
13493: tavara voidaan kuljettaa tarvitsijoille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13494: Kenttäsahojen varjopuolena on kuitenkin nioittaen,
13495: sahurien puutteellinen ammattitaito. Etu-
13496: päässä vapaaehtoisin voimin sekä eri tahoilta että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13497: saatujen pienien avustusten turvin on voitu tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
13498: järjestää sahaus- ja teränkunnostuskursseja kan määrärahan käytettäväksi kenttä-
13499: eri puolille maata. Näillä kursseilla on ollut sahaustoiminnan ammattitaidon ja
13500: oppilaita enemmän kuin tehokas opetus edel- välineiden kehittämiseen.
13501: lyttäisi. Ulkomailla, esim. Ruotsissa, on
13502: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
13503:
13504: Matti Mattila. Eino E. Heikura. Erkki Ryömä.
13505: Antti J. Rantamaa. T. Saloranta. Esa Koivusilta.
13506: Urho Kähönen. Eino Rytinki. Toivo Antila.
13507: M. Honkavaara.
13508: 276
13509:
13510: IV,176. - Rah.al. N:o 5.
13511:
13512:
13513:
13514:
13515: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta liikennetoimikun-
13516: tien toiminnan tukemiseen.
13517:
13518:
13519: E d u s k u n n a ll e.
13520:
13521: Maassamme tapahtuvien liikenneonnetto- Paikalliset liikennetoimikunnat saavat Ta-
13522: muuksien määrä on suhteettoman suuri ver- paturmantorjunta r. y: n liikennejaostolta
13523: rattuna niihin vastaaviin tietoihin, joita on TALJA: lta toimintansa tueksi saman ver-
13524: saatu muista maista. Jatkuvasti kasvava lii- ran kuin kunta menoarviossaan osoittaa tä-
13525: kenne lisää onnettomuuksien määrää edel- hän tarkoitukseen, kuitenkin enintään 1 mk
13526: leen, joskin prosentuaalisesti on vähenemistä jokaista asukasta kohden. Läänien liikenne-
13527: havaittavissa. toimikunnat saavat vuosittain 100 000-
13528: Liikenneturvallisuustyötä hoitamaan on jo 150 000 mk toimintansa laajuuden ja tehok-
13529: neljään lääniin (Uudenmaan, Turun ja Po- kuuden mukaan. Kunnallisten liikennetoimi-
13530: rin, Hämeen sekä Oulun lääneihin) perus- kuntien työ on kokonaan oma-aloitteisuuden
13531: tettu liikennetoimikunta ja muutamia uusia pohjalla ilman valtion tukea. Näistä syistä
13532: on perusteilla. Tämän lisäksi yli sataan kau- liikennetoimikuntien mahdollisuudet toimia
13533: punki-, kauppala- tai maalaiskuntaan on pe- ovat verrattain pienet ottaen huomioon nii-
13534: rustettu paikallinen liikennetoimikunta. Näi- den tehtävien tärkeyden ja laajuuden.
13535: den tehtävänä on paikallisten hallintoelinten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13536: ja viranomaisten sekä alan järjestöjen kanssa
13537: yhteistoiminnassa edistää liikenteen kehitystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13538: sekä tehdä liikenneturvallisuutta lisääviä esi- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
13539: tyksiä sekä hoitaa liikennevalistustyötä alueil- kaa käytettäväksi paikallisten liikenne-
13540: laan. toimikuntien sekä läänien liikenne-
13541: toimikuntien toiminnan tukemiseen.
13542: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
13543:
13544: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Urho Kähönen.
13545: 277
13546:
13547: IV,177.- Rah.al. N:o 6.
13548:
13549:
13550:
13551:
13552: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta väestösuojia varten.
13553:
13554:
13555: E d u s kun n a ll e.
13556:
13557: Eri maissa on jatkuvasti suoritettu laajoja uumenissa. Maamme peruskalliot tarjoavat
13558: rakennustehtäviä, joiden tarkoituksena on te- useilla kohdealueilla erinomaiset suojatut
13559: hostaa kansojen siviilisuojelua mahdollisen mahdollisuudet vaaran varalta, kunhan nii-
13560: sodan sattuessa. Niinpä naapurimaassamme hin louhitaan tarpeelliset olotilat. Nämä ti-
13561: Ruotsissa on äskettäin avattu Tukholmassa lat voidaan saattaa hyödyttämään kohteen
13562: kallioon hakattu atomisuoja, johon mahtuu rauhanaikaista tarvetta rinnakkaistarkoituk-
13563: 20 000 ihmistä. Suoja on rauhanaikana auto- sena väestön suojaaminen vaaran hetkellä.
13564: jen pysäköimispaikkana. Norjassa on tehty Helsingin kaupungin väestön suojaamista
13565: suunnitelma suojien rakentamiseksi 106 000 varten on kaupungin väestönsuojelun johto
13566: henkilöä varten. Kunnat maksavat siellä kol- tehnyt kalliosuojiin minimitarvesuunnitel-
13567: manneksen kustannuksista. man päätyen kustannuslaskelmissaan n. 11/2
13568: Huolimatta sotien kokemuksista on omassa miljardiin markkaan. Nämä suojat on suun-
13569: maassamme väestösuojien rakentaminen lai- niteltu:
13570: minlyöty. Kallioinen maaperä on erittäin so- - niille työntekijöille, joiden on tehtävä
13571: piva ja pienin kustannuksin voidaan päästä työtään tää:llä sotatapauksessakin,
13572: hyviin tuloksiin. Rauhanaikaisesta käytöstä - niille suoritusjoukoille, joiden on ensi
13573: mainittakoon esim. autojen pysäköiruispaikat hädässä heti ryhdyttävä pelastus- ja tuhon-
13574: sekä mahdollisesti halki vuoden aukipidettä- rajoitustoimenpiteisiin,
13575: vät luistinradat, jotka tuotonaan vähentäisi- - niille sairaanhoitoelimille, joiden on
13576: vät kustannuksia. Aikaisemmat kellarisuo- ryhdyttävä kiireellisesti hoitamaan henkiin
13577: jammehan suojakohteissa purettiin sodan jääneitä loukkaantuneita ja huoltamaan ko-
13578: jälkeen. Kunnostettuinakaan ne eivät enää dittomia,
13579: tarjoa tarpeellista suojaa nykyaseiden tuhoa - niille yleisön huoltoon ym. palveluun
13580: v'astaan. Vähälukuiset kalliosuojamme ovat sidotuille asukkaille, jotka eivät ole voineet
13581: alakuntoisia, mutta suhteellisen vähin me- siirtyä pois kaupungista sekä
13582: noin korjattavissa. Pahinta on, että näitä - kaupungin omille toimiville virastoille
13583: suojia on liian vähän. Ne eivät edes Hel- ja laitoksille.
13584: singissä voi sitä paitsi tyydyttää kuin noin Valtion ja seurakuntien moninaisten vi-
13585: kymmeneksen kokonaistarpeesta. rastojen, laitoksien, elinten ja toimipaikkojen
13586: Sisäasiainministeriö on päätöksellään suojatilatarvetta ei kaupungin suunnitelmaan
13587: 429/19. 11. 54 määrännyt, että jokaiseen ole laisinkaan sisällytetty. Se on luonnolli-
13588: tietyn suuruiseen uudisrakennukseen on ra- sesti valtion hoidettava asia täällä kuten
13589: kennettava väestösuoja - ainoa käytännöl- muuallakin maassa valtion omiin laitoksiin
13590: listä väestönsuojeluvalmiutta tarkoittava vel- n'ähden.
13591: voite tällä hetkellä. Samalla on määrätty Kun on kysymyksessä valtakunnan pää-
13592: myös suojien sijoitus ja lujuusnormit ym. kaupunki, koko maan elintoiminnan tärkein
13593: rakennetta koskevat seikat. Suojien sijoitusta johto- ja toimintakeskus sekä suurten kan-
13594: ja sekä lujuutta että tilavuutta koskevat nor- sallisten arvojen tyyssija, Helsinki on tuho-
13595: mit olisi tarkistettava suojavarmuuden te- hyökkäyskohteena maan arkaluontoisin. V aa-
13596: hostamiseksi. ranalaisuutta lisää vielä sen maantieteellinen
13597: Varmin suoja nykyaseiden kaikkia tuho- sijainti. Suojelukohteena se on niinikään
13598: vaikutuksia vastaan saadaan syvällä maan maan muista kohteista poikkeava. On itses-
13599: 278 IV,177. - Väestösuojat.
13600:
13601:
13602: tään selvää, ettei sen suojavalmiutta tarkoit- - työhön voidaan käyttää runsaasti am-
13603: tavia kustannuksiakaan voida jättää kaupun- mattitaidotontakin väkeä,
13604: kikunnan yksinomaiseksi rasitukseksi, vaan - työ voidaan järjestää vallitsevan työ-
13605: koko maan yhteiseksi asiaksi, ts. valtion on voillatilanteen mukaisesti ja
13606: osallistuttava laajassa määrin sen suojeluval- - työpaikkoja voidaan järjestää sopivasti
13607: miuden aiheuttamiin kuluihin, kuten väestön- maan eri puolille.
13608: suojelulain 30 p:ltä lokakuuta 1930 14 § Esitetyllä järjestelyllä vähennetään yleis-
13609: edellyttää. Kohtuullista olisi, että valtio hyödyllisesti työttömyyttä, mihin valtion va-
13610: maksaisi maan pääkaupungin suojeluvalmiu- roja on joka tapauksessa järjestettävä ja
13611: den peruskustannuksista kaksi kolmannesta turvataan vaaran vamlta tuhansien kansa-
13612: eli 1 mrd mk. laisten elämä, mikä ei ole rahalla mitattavissa.
13613: Mitä valtakunnan muiden tärkeiden teol- Siksi olisi välttämättömästi otettava valtion
13614: lisuus- ja asutuskeskusten suojeluvalmiuden määräraha kohdekuntien väestönsuojeluval-
13615: kehittämiseen tulee, maassa on pääkaupungin miuden kehittämiseksi, etupäässä yleisiä suo-
13616: lisäksi kaksi I luokan kohdekuntaa: Turku jarakenteita varten vv. 1958-62 aikana käy-
13617: ja Tampere sekä viisikymmentäkaksi II luo- tettäväksi Helsingin kaupungille 1 miljardi
13618: kan ja kolmekymmentä III luokan kohde- markkaa ja muille I lk. kohdekunnille 250
13619: kuntaa. Näitäkään ei voida jättää kehittä- miljoonaa markkaa, II lk. kohdekunnille 50
13620: mään yleisiä ja yhteistä etua tarkoittavia -100 miljoonaa markkaa sekä III Jk. koh-
13621: suojarakenteitaan kokonaan omin varoin, dekunnille 20--50 miljoonaa markkaa kulle-
13622: vaan lain mukaan valtion tulee osallistua kin eli yhteensä 5 miljardia markkaa kaik-
13623: kohtuullisesti niiden kustannuksiin. Tähän kiaan viiden vuoden kuluessa. Työllisyyden
13624: tarkoitukseen tulisi varata I lk. kohdekuntia järjestelyssä voitaneen ottaa huomioon asian
13625: varten 250 mmk, II lk. kohdekuntia varten järjestely.
13626: 50--100 mmk ja III lk. kohdekuntia varten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13627: 20-50 mmk kullekin eli yhteensä 4 mrd. nioittavasti,
13628: mk.
13629: Kalliosuojien rakentaminen olisi .erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13630: sopivaa työllisyystyötä, koska tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
13631: - työtä voidaan tehdä minä vuoden ai- markan määrärahan maamme tärkeim-
13632: kana tahansa, pien kohdealueitten väestösuojien ra-
13633: - työhön voidaan sijoittaa suuria työnte- kentamis-, sisustamis- ja korjaustöihin.
13634: kijämääriä,
13635: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
13636:
13637: Juho Tenhiälä. Atte Pakkanen. Helge Miettunen.
13638: K. Kajatsalo. Johannes Wirtanen. Erkki Tuuli.
13639: Esa Kaitila. Armas Leinonen. Matti Raipala.
13640: Päiviö Hetemäki. Aare Leikola. Nestori Kaasalainen.
13641: Erkki Leikola. Artturi Tienari. Aukusti Pasanen.
13642: Bertel Lindh. Leo Häppölä. Toivo H. Kinnunen.
13643: Kurt Nordfors. Harras Kyttä. Sven Högström.
13644: 279
13645:
13646: IV,178. - Rah.al. N:o 7.
13647:
13648:
13649:
13650: Tenhiälä ym. : Määrärahan osoittamisesta kirkon rakentami-
13651: seksi Töölön seurakuntaan.
13652:
13653:
13654: E d u s k u n n a ll e.
13655:
13656: Viime aikojen kirkollisen hallinnon leimaa- nykyoloissa saada". Alunperin 20 miljoonan
13657: antavana piirteenä on ollut jättiläiskokoisten markan kustannusarviokaan ei enää pätenyt.
13658: seurakuntien jakaminen pienemmiksi. Viime Töölön seurakunta, johon eduskuntatalokin
13659: vuonna perustettiin uusi hiippakunta:kin. kuuluu, jaettiin v. 1956 kahtia. Seurakunta
13660: Ilmeinen tosiasia on, että ajankohtaiseksi tul- oli ehdottanut jakoa kolmeen osaan, mutta
13661: leen Helsingin hiippakunnan perustamisessa esteenä tiettävästi oli se, ettei Etu-Töölössä
13662: odotetaan samoin valtiovallan ratkaisua. Täl- ollut kirkkoa. Niinpä nykyisen Töölön 43 000
13663: löin tulee harkittavaksi myös tuomiokirkko- asukkaan seurakunnalla on edelleen pääkirk-
13664: kysymys. kona alunperin vain Mikaelin kappeliksi ra-
13665: Ottaen huomioon valtion ja kirkon jatku- kennettu kirkko, jonka tilat ja ajat on jaettu
13666: vat hyvät suhteet on luonnollista, että edus- ruotsinkielisen seurakunnan kanssa. Suoma-
13667: kunta sanoo myös ratkaisevan sanansa kirk- lainen seurakunta on myös vuokrannut ruot-
13668: kokysymyksessä. Lähellä eduskuntataloa on sinmaalaista Olaus Petrin kirkkoa, josta ei
13669: asemakaavaan ollut jo yli 50 vuotta suunnit- kuitenkaan liikene tiloja varsinaisina juma-
13670: teilla kirkko. Asemakaava-alan asiantuntijat lanpalvelusaikoina. Samoin yritetään pitää
13671: J. Stiibben Kölnistä ja Per Hallman Tuk- kansallismuseossa jumalanpalveluksia. Ki-
13672: holmasta ehdottivat jo vuosisadan vaihteessa peästi kaivataan oikeaa kirkkoa.
13673: Tunturilaakson kukkulalle kirkkoa. Koko tä- Kaiken tämiiln tietäen sekä ottaen vielä
13674: män puolen vuosisataa on kirkon rakentami- huomioon lähiaikoina mahdolliset väestösuo-
13675: nen sitten ollut vireillä. V. 1932 kirkkoval- jarakennukset mm. Temppeliaukion kallioon
13676: tuusto laati kilpailukutsun kirkon suunnit- olisi eduskuntakirkon rakentaminen aloitet-
13677: telemiseksi sanoen siinä, että ,suuren ja vä- tava mahdollisimman nopeasti ja samanaikai-
13678: kirikkaan, vastaisuudessa itsenäiseksi seura- sesti väestösuojan laajentamisen kanssa. On
13679: kunnaksi muodostuvan Etu-Töölön ainoaksi odotettavaa, että seurakunta osallistuu raken-
13680: pääkirkoksi ja samalla eduskuntakirkoksi nuskustannuksiin, mutta kysymyksen ollen
13681: muodostuvan kirkon tulisi sisältää tilaa noin eduskuntakirkosta ja mahdollisen tulevan
13682: 1 500 hengelle". Seuraavana vuonna saatiin Helsingin hiippakunnan tuomiokirkosta,
13683: kilpailuvastauksia 57 ehdotusta ja v. 1934 minkä kulut valtio maksaa, on aiheellista va-
13684: varasi kaupunki kirkkoa varten 4 300 m2 rata valtion määrärruha rakennustyön aloit-
13685: aluetta ns. Temppeliaukiolta. V. 1937 teh- tamiseksi. Työllisyyden suunnittelussakin
13686: tiin sopimus prof. J. S. Sirenin, eduskunta- asia on suurimerkityksinen.
13687: talon luojan, kanssa piirustusten laatimi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13688: sesta. Sekä Helsingin kaupunginvaltuusto nioittavasti,
13689: että opetusministeriö hyväksyivät piirustuk-
13690: set. Kirkon piti valmistua v. 1940. Talvi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13691: sota katkaisi sitten jo aloitetut louhintatyöt. tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
13692: Sotien jälkeen 1946 oli todettava, ,ettei ra- kan määrärahan kirkon rakennustö·i-
13693: kennustarvikkeita eikä rakennuslupaa voida den aloittamiseksi Töölön seurakun-
13694: nassa.
13695: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
13696:
13697: Juho Tenhiälä. Kaarlo Kajatsalo.
13698: Artturi Tienari. Harras Kyttä.
13699: 280
13700:
13701: IV,179. - Rah.al. N: o 8.
13702:
13703:
13704:
13705:
13706: Kauhanen: Määrärahan osoittamisesta Outokummun asutus-
13707: alueen ja kaivoksen jätevahinkoalueen vesihuollon järjes·
13708: tämiseksi.
13709:
13710:
13711: E d u s k u n n a 11 e.
13712:
13713: Outokummun kuparikaivoksen sekä kaivos- viljelysaluetta, ja kun sanotun kylän maan-
13714: teollisuuden ympärille on lyhyessä ajassa kas- viljelysalueesta on nyt kaivoksen jätevesien
13715: vanut huomattavan suuri asutusalue, jota pilaamaalue n. 25 km2, niin on tämä puhdas
13716: tällä hetkellä, kun Kuusankoski on jo muut- maanviljelysainekin otettu, erillisenä kysy-
13717: tunut kauppalaksi, voitaneen pitää maalais- myksenä, Outokummun asutusalueen vesi-
13718: kuntien suurimpana asutustaajamana. huoltosuunnitelmaan.
13719: Alue on rakennettu suunnite1mallisesti Outokummun asutusalueen n. 20 km2
13720: siten, että vahvistetun rakennussuunnitelman alueelle vedensaanti ei näinollen ole turvattu
13721: mukaan on rakennettu kadut, katuvalaistus ja kun asutusalueen vedensaannin lisäksi on
13722: sekä yhtiön rakennusalueen osalta vesijohto hoidettava n. 25 km 2 alueelta maanviljelys-
13723: ja osittain viemäriverkooto. Kaivoksen ja ri- talouksien talous- ja karjatalousveden saanti,
13724: kastustehtaan välittömään läheisyyteen on niin kysymyksen hoitaminen on Kuusjärven
13725: Outokumpu Oy rakentanut toimihenkilöille kunnalle ylivoimainen tehtävä ja eroaa täy-
13726: sekä työläisille yhtenäisen asuma-alueen. sin asutuskeskusten normaalista vesihuollon
13727: Tämän alueen ulkopuolelle on muodostunut järjestelystä. Kun kysymyksen nopea hoita-
13728: jatkuvasti laajeneva oma,.koti- ja liikealue., minen on erittäin tärkeä ja kun suunnitel-
13729: jonka juoma- ja talousveden saanti on muo- mat asian hoitamiseksi ovat valmiina, niin
13730: dostunut vaikeaksi, sillä kaivosteollisuuden ehdotan kunnioittaen,
13731: jätevedet ovat pilanneet ympäristön järvi-
13732: vedet sekä myöskin pohjavedet. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13733: Kuusjärven kunta toteuttaa nyt koko asu- tulo- ja menoarmoon 100 000 000
13734: tuskeskuksen alueella yhtenäistä vesihuolto- markkaa Outokummun asutusalueen
13735: suunnitelmaa. Asutuskeskuksen välittömässä ja kaivoksen jätevahinkoalueen vesi-
13736: läheisyydessä on Alavin kylä, joka on näihin huollon järjestämistä varten.
13737: aikoihin saakka ollut kunnan parasta maan-
13738: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
13739:
13740: Kalle Kauhanen.
13741: 281
13742:
13743: IV,180. - Rah.al. N: o 9.
13744:
13745:
13746:
13747:
13748: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
13749: opiston maatalous- ja kotitalousopetusta varten Viikin
13750: tilalle tulevien rakennusten rakentamiseen.
13751:
13752:
13753: E d u s k u n n a 11 e.
13754:
13755: Korkeinta maatalousopetusta on annettu semien laitos- ym. rakennusten sijoittami-
13756: Helsingin yliopistossa puolen vuosisadan seksi Viikin tilalle. Samana vuonna myön-
13757: aikana. Huolimatta useista komiteain esityk- nettiin 3 miljoonan markan määräraha Vii-
13758: sistä sekä eduskunnan ja hallitusten päätök- kin tilan asemakaavoitusta sekä ensiksi ra-
13759: sistä ja lupauksista tätä opetusta on edelleen- kennettavien rakennusten pääpiirustuksia
13760: kin annettava täysin tarkoitustaan vastaa- varten. V. 1952 myönnettiin 5.7 milj. mark-
13761: mattomissa suojissa ja suorastaan terveydelle kaa piirustusten laatimista sekä teiden, vesi-,
13762: vaarallisissa olosuhteissa. Samanlaiset puut- viemäri- ja sähköjohtojen suunnittelemista
13763: teellisuudet haittaavat myös yliopistoon lii- varten. Suunnittelutyöt ovat nyt niin pit-
13764: tettyä kotitalousopetusta. Erityisen kestämät- källä, että rakennustöihin voidaan ryhtyä.
13765: tömäksi tilanne on muuttunut sen jälkeen, Vuoden 19·53 menoarviossa myönnettiin 30
13766: 'kun osa opetusta palvelevista laitoksista on milj. markan määräraha maataloustieteellis-
13767: siirretty väliaikaisiin suojiin Viikin koeti- ten laitosten uudisrakennustöiden aloitta-
13768: lalle, jonne koko korkein maa- ja kotitaloudel- mista varten Viikin tilalle. Näillä varoilla on
13769: linen opetus tulee kokonaisuudessaan sijoitet- sinne rakennettu välttämättömiä viemäreitä
13770: tavaksi. Tämän vuonna 1949 laaditun suun- ja puhdistuslaitos sekä hankittu tulevia ra-
13771: nitelman toteuttamisen ehdottomana edelly- kennustöitä varten ra:kennustarpeita. Vuoden
13772: tyksenä on kuitenkin, että opetustoimintaa 19'54 ja 1956 menoarviossa olleilla 50 milj.
13773: suuresti haittaava siirtymä:kausi saataisiin suuruisilla määrärahoilla on Viikin koetilalle
13774: mahdollisimman lyhyeksi. Luottaen siihen, vedetty vesi- ja 'kaasujohdot. Paitsi nykyi-
13775: että korkein maa- ja kotitalousopetus saatai- siin Viikin laboratorioihin ja rakennuksiin
13776: siin nopeasti siirretyksi Viikin koetilalle, on saadaan näistä pääjohdoista helposti vesi ja
13777: mm. Maatalousylioppilaiden liitto r. y. kerää- kaasu myöhemmin rakennettaviin uudisra-
13778: millään lahjoitusvaroilla rakennuttanut Vii- kennuksiin.
13779: kin alueelle ylioppilasasuntolat n. 100 yli- Vuoden 1957 menoarvioon ei hallitus ole
13780: oppilaalle. Täten siellä asuvat ylioppilaat ottanut määrärahaa yliopiston maa- ja koti-
13781: ovat joutuneet kauaksi kaupungin keskus- taloustieteellisten laitosten uudisrakennuksia
13782: tasta, jossa luentosalit ja laitokset suurelta varten, vaan on suunniteltu ne rakennetta-
13783: osalta sijaitsevat. Toisaalta kaupungissa asu- viksi työllisyystöinä. Täten rahoitettuina ra-
13784: ville opettajille ja ylioppilaille aiheutuu pal- kennukset tulevat valmistumaan hyvin hi-
13785: jon vaivaa ja ajanhukkaa 'kulkemisesta Vii- taasti, koska parhaana ra:kennuskautena,
13786: kissä sijaitseviin laitoksiin. Tämä kaikki vai- kesän aikana, ei tällaisia töitä ole lupa suo-
13787: keuttaa opiskelua ja alentaa opetuksen tehoa. rittaa. Toivottu ajanmukaisten laitosten no-
13788: Lisäksi kaupungissa sijaitsevat laitokset ovat pea saaminen maatalous- ja kotitalousope-
13789: vailla kiinteätä yhteyttä opetus- ja tutkimus- tusta varten näyttää täten siirtyvän kauaksi
13790: kohteeseensa, maatalouteen, jota yhteyttä on tulevaisuuteen ja edellä mainitut opetusta
13791: pidettävä menestyksellisen toiminnan ensim- haittaavat epäkohdat Jaavan jatkumaan.
13792: mäisenä edellytyksenä. Jotta tämä jo nyt aivan liian pitkäksi veny-
13793: Vuonna 1950 toimeenpantiin piirustuskil- nyt siirtymäkausi ei pääsisi aiheuttamaan
13794: pailu korkeimman maatalousopetuksen tarvit- korvaamatonta vahinkoa opetus- ja tutkimus-
13795: 36 E 168/57
13796: 282 IV,180. - Viikin tilan rakennukset.
13797:
13798:
13799: työlle, olisi varsinalSim uudisrakennustöihin seen tarvitaan 40 miljoonaa markkaa. Lisäksi
13800: päästävä viivytyksettä ja Viikin .tilan alue.elle sellaisen henkilökunnan asuntoihin, joiden
13801: tulevien laitosten rakennustyöt olisi saatava työ välttämättä edellyttää heidän asumistaan
13802: käyntiin sellaisessa laajuudessa, että uudis- laitoksen välittömässä läheisyydessä, tarvi-
13803: rakennukset muodostaisivat käyttökelpoisen taan 20 miljoonaa markkaa, jotta kahdeksan
13804: kokonaisuuden. Tämä merkitsee sitä, että asuntoa käsittävä rakennusryhmä saataisiin
13805: kaikki varsinaisten maa- ja kotitalousainei- vesikattovaiheeseen. Ennen varsinaisiin lai-
13806: den opiskeluvaihetta palvelevat laitokset ja tosrakennusten rakennustöihin ryhtymistä on
13807: luentosalit olisi saatava siirretyiksi Viikiin rakennusalueella suoritettava tietöitä sekä
13808: suunnilleen samanaikaisesti. Ensimmäiseen niiden yhteydessä vedettävä vesi-, viemäri-,
13809: rakennusvaiheeseen tulisivat siten kuulumaan kaasu-, sähkö- ja lämpöjohtoja. Niihin tarvi-
13810: kasvinviljelystieteen, puutarhatieteen, maan- taan arviolta 60 miljoonaa markkaa.
13811: viljelyskemian, mikrobiologian, maitotalous- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
13812: tieteen, ravintokemian, kodin taloustiete.en, dotamme,
13813: maanviljelystalouden, maa talouspolitiikan
13814: s~kä maatalouseläintieteen laitokset, maata-
13815: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13816: louskirjasto ynnä luentosalit sekä lämmitys- tulo- ja menoarvioon 470 miljoonan
13817: keskus. Edelleen sinne. olisi sijoitettava markan suuruisen siirtomäärärahan
13818: suunnitteluvaiheessa oleva vesitieteen (lim- Helsingin yliopiston maatalous- ja ko-
13819: nologian) laitos. Ensimmäiseen rakennusvai- titalousopetusta varten Viikin tilalle
13820: heeseen kuuluvien laitosrakennusten tilavuus tulevien laitosrakennusten, lämpöloos-
13821: on n. 90 000 m3. Niiden vesikattovaiheeseen kuksen, välttämättömien henkilökun-
13822: saattamiseen tarvitaan 350 miljoonaa mark- nan asuntojen sekä alueen sisäisten
13823: kaa. Koko aluetta palvelevan lämmityskes- vesi-, viemäri-, kaasu-, sähkö- ja läm-
13824: kuksen ja ensimmäisen kattilan rakentami- pöjohtojen ynnä tieyhteyksien raken-
13825: nustöiden aloittamista varten.
13826: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
13827:
13828: Matti Mattila. Bertel Lindh. Esa Koivusilta.
13829: Atte Pakkanen. A. Pasanen. Toivo Antila.
13830: Antti J. Rantamaa. Martti Salminen. Saara Forsius.
13831: Eino E. Heikura. Kalervo Saura. Verner Korsbäck.
13832: Yrjö Sinkkonen. Artturi Tienari. Arvo Sävelä.
13833: T. Saloranta. Kerttu Saalasti. R. Virtanen.
13834: John Forsberg. M. Honkavaara. Tuomas Saikku.
13835: Erkki Ryömä.
13836: Sylvi Halinen.
13837: 283
13838:
13839: IV,181. - Rah.al. N: o 10.
13840:
13841: Suominen ym..: Määrärahan osoittan!!{sesta avustukseksi ja
13842: lainaksi Keravan yhteiskoulun lisärakennuksen rakenta-
13843: miseksi.
13844: E d u s k u n n a 11 e.
13845: Keravan yhteiskoulu paloi v. 1941 sen ol- olevassa parakkiluontoisessa rakennuksessa.
13846: lessa silloin puolustusvoimien käytössä. Tä- Erittäin suurena terveydellisenä puutteena
13847: män vuoksi valtion varoista myönnettiin sa- on pidettävä sitä, että koululla ei ole vesi-
13848: notun yhteiskoulun uudelleen rakentamista käymälää, vaikka siellä on vesijohdot ja se
13849: varten v. 1949 tulo- ja menoarviossa sijaitsee aivan kauppalan keskustassa. Näi-
13850: 30 000 000 markan avustus ja saman vuoden den opetustyötä suuresti vaikeuttavien puut-
13851: lisätulo- ja menoarviossa 15 000 000 markan teellisuuksien ja terveydellisten epäkohtien
13852: suuruinen koroton valtionlaina. poistamiseksi olisi Keravan yhteiskoululle
13853: Edellämainittujen määrärahojen turvin saatava viipymättä rakennetuksi edellä selos-
13854: saatiin kunnostetuksi palaneesta vanhasta tettu, koulun ensimmäisen rakennusvaiheen
13855: koulurakennuksesta korjauskelpoiseksi jää- aikana määrärahojen niukkuuden vuoksi ra-
13856: neet 3 luokkahuonetta ja 1 erikoisluokka- kentamatta jäänyt voimistelu- ja juhlasali-
13857: huone käyttökuntoon sekä rakennetuksi 14 siipirakennus siihen tarkoitettuine opetus- ja
13858: uutta luokkahuonetta, joista 2 on erikois- koulukeittiö- ym. tiloineen. Kun Keravan
13859: luokkahuonetta. Myönnettyjen määrärahojen yhteiskoulu on kuitenkin kannatusyhdistyk-
13860: niukkuuden ja rakennusaikana tapahtuneen sen varassa toimiva yksityinen oppikoulu, ei
13861: rakennuskustannusten jatkuvan nousun täh- sillä ole tämän välttämättömän lisäraken-
13862: den po. yhteiskoulurakennuksesta jäi kuiten- nuksen rakentamiseen tarvittavia varoja,
13863: kin kokonaan rakentamatta voimistelu- ja vaan päinvastoin ensimmäisen rakennusvai-
13864: juhlasalisiipirakennus, mihin yhteisen voi- heen toteuttamisen johdosta aiheutunut suuri
13865: mistelu- ja juhlasalin lisäksi on suunniteltu velkamäärä, minkä vuoksi koulun lukukausi-
13866: myöskin opetus- ja koulukeittiöt tarvittavine maksukin on niin korkea kuin 8 000 mk luku-
13867: ruokailutiloineen sekä koululta kokonaan kaudessa. Tästä syystä, kun lainojen saanti
13868: puuttuvat vesikäymälät, joten sanottu koulu myöskin yksityisistä rahalaitoksista on mah-
13869: on vielä keskeneräinen. Rakentamatta olevan dotonta, Keravan yhteiskoulu ei kykene to-
13870: siipirakennuksen tilavuus on 3 250 m3, ja teuttamaan selostettua, koulun toiminnalle
13871: sen kustannusarvio on nykyisen hintatason aivan välttämätöntä lisärakennushanketta il-
13872: mukaan 40 000 000 mk. man huomattavaa valtionavustusta ja valtion
13873: Kun Keravan yhteiskoulussa on tällä het- lainaa. Näiden myöntämiseen taas pitäisi
13874: kellä yli 600 oppilasta, jotka ovat etupäässä valtiolla olla tavallista suuremmat velvolli-
13875: Tuusulan ja Sipoon kunnista ja Helsingin suudet sentähden, että Keravan yhteis-
13876: maalaiskunnasta sekä Keravan kauppalasta, koulu paloi sodanaikaisissa olosuhteissa puo-
13877: on koulutyön suorittaminen näin suuressa lustuslaitoksen käytössä ollessaan ja että ai-
13878: koulussa voimistelu- ja juhlasalin sekä ope- kaisemmin myönnetyn valtionavustuksen ja
13879: tus- ja koulukeittiötilojen puuttumisen vuoksi valtionlainan turvin koulua ei kyetty raken-
13880: hyvin vaikeata, koska koululla ei ole muuta tamaan valmiiksi.
13881: sellaista huonetta kuin eteisaula, mihin kou- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
13882: lun oppilaat mahtuisivat yhtäaikaa ja koska
13883: suunnilleen toinen puoli suuren oppilasjou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13884: kon voimistelutunneista täytyy pitää ulkona. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
13885: Talousopetukseen tarvittavien huoneistotilo- kaa rakennusavustukseksi Keravan yh-
13886: jen puuttumisen vuoksi koulussa ei voida teiskoulun lisärakennusta varten ja
13887: antaa tärkeätä kotitalousopetusta laisinkaan, 10 000 000 markkaa rakennuslainaksi
13888: ja koulukeittiökin sijaitsee koulun pihalla samaa tarkoitusta varten.
13889: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
13890: Unto Suominen. Kurt Nordfors. Saara Forsius.
13891: Bruno J. Sundman. Esa Koivusilta. Bertel Lindh.
13892: Rainer Virtanen. Martta Salmela-Järvinen. Matti Mattila.
13893: Veikko Helle.
13894: 284
13895:
13896: IV,182. - Rah.al. N:o 11.
13897:
13898:
13899:
13900:
13901: Kajala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden lyseon lisä-
13902: rakennuksen rakentamiseksi.
13903:
13904:
13905: Eduskunnalle.
13906:
13907: Lahden lyseo, joka on perustettu vuonna tuvat tykkänään nykyaikaiselle koululle
13908: 1921, sai oman 'koulurakennuksensa vuonna välttämättömät kouluruokailumahdollisuudet.
13909: 1928. Koulurakennus vastasi niissä oloissa Koulurakennuksen kunto on myös perin
13910: melko hyvin tarkoitustaan. Kysymyksessä kehno, johtuen osaltaan siitä, että koulura-
13911: oli 10 000 asukkaan pikkukaupungin poikien kennusta joutui monet vuodet käyttämään,
13912: oppikoulutarpeen tyydyttäminen. Sittem- paitsi Lahden lyseo, kaksi evakkokoulua.
13913: min on Lahden kaupunki suuresti kasvanut, Koulu kaipaa siis mitä kipeimmin pikaista
13914: niin että sen väkiluku nyt ylittää 60 000. täyskorjausta. Rakennushallitus onkin tietoi-
13915: Kaupungin kasvun mukana on Lahden ly- nen sellaisen välttämättömyydestä. Tässä
13916: seon oppilasmäärä kasvanut. Koulura;ken- yhteydessä olisi sopiva tilaisuus järjestää
13917: nuksen rakentamisvuonna lyseossa oli 208 koululle ne lisätilat, joita sen suuresti lisään-
13918: oppilasta, vuonna 1938 oli oppilasmäärä 289, tynyt oppilasmäärä edellyttää. Lisätilat olisi
13919: vuonna 1948 jo 420 ja nyt on oppilasmäärä tarkoituksenmukaisimmin saatavissa siten,
13920: 780. että korjaustöiden yhteydessä kouluraken-
13921: On itsestään selvää, että alunpitäen paljon nukseen liitettäisiin uusi kylkirakennus, jo-
13922: pienempää oppilasmäärää varten rakennettu hon sijoitettaisiin juhla- ja voimistelusalit,
13923: koulu ei enää riitä tyydyttämään kohtuulli- keittiö- ja ruokailutilat, lukusali sekä osa
13924: sia:kaan vaatimuksia. Luokkahuoneitten puute henkilökunnan asuntoja. Entisestä voimiste-
13925: on sangen huutava, mutta vielä pahempi lusalista voisi muodostaa luokkahuoneita.
13926: puute on muista tiloista. Pahimpana puut- Tontti on tällaiseen järjestelyyn riittävän ti-
13927: teena koko koulun olemassa olon ajan on ol- lava ja muutenkin hyvin sopiva. Kustannus-
13928: lut se, ettei koulurakennuksessa ole varsi- arvio on n. 45 miljoonaa markkaa.
13929: naista juhlasalia, vaan vain matala rukous- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13930: aula. Tämän vuoksi koulussa on ollut mah- nioittaen,
13931: dotonta järjestää kunnollisesti koulun yhtei-
13932: siä tilaisuuksia. Voimistelusalikin on vajaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13933: mittainen ja sijaitessaan rakennuksen kah- tulo- ja menoarvioon 45 000 000 mar-
13934: dessa ylimmässä kerroksessa se häiritsee kan määrärahan Lahden lyseon lisä-
13935: luokkien opetustoimintaa. Koulusta puut- rakennuksen rakentamista varten.
13936: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
13937:
13938: Olavi Kajala. Erkki W. Mohell. Felix Seppälä.
13939: Eino Raunio. Eino Kilpi. Arno Tuurna.
13940: Aino Malkamäki
13941: 285
13942:
13943: IV,183. - Rah.al. N: o 12.
13944:
13945:
13946:
13947:
13948: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Vihdin
13949: yhteiskoulun rakentamiseksi.
13950:
13951:
13952: Eduskunnalle.
13953:
13954: Vihdin yhteiskoulun kannatusyhdistyksen vaatimalle tasolle koulutilojen puutteellisuu-
13955: perustama Vihdin yhteiskoulu, joka on toi- den tähden.
13956: minut vuodesta 1930 alkaen, on nykyisin 5 Kannatusyhdistys on ostanut uuden koulu-
13957: luokkainen keskikoulu, jossa on rinnakkais- talon rakentamista varten tontin Vihdin seu-
13958: luokat 1 ja II luokalla. Koulu toimii Koulu- rakunnalta, kirkonkylästä, läheltä keskus-
13959: talo Oy:ltä vuokratussa, vanhassa, viime urheilukenttää ja piirustukset koulutaloa var-
13960: vuosisadaala rakennetussa maalaistalossa. Rin- ten on laatinut arkkitehti Jorma Järvi.
13961: nakkaisluokat ovat entisestä, vanhasta kansa- Kun koulun kannatusyhdistys ei yksin eikä
13962: koulusta vuokratuissa luokkahuoneissa n. nykyisin käytettävissä olevin keinoin kykene
13963: 1/2 km:n päässä muusta koulusta. Koulun uutta koulua rakentamaan, ehdotamme edellä
13964: oppilasmäärä on lukuvuonna 1956-57 245 olevaan viitwten kunnioittaen,
13965: oppilasta. Seitsemän luokkahuoneen yhteinen
13966: pinta-ala on n. 405 m2, mikä on oppilasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13967: kohden n. 1.55 m2. Kouluhallituksen taholta tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
13968: on tarkastuksen yhteydessä huomautettu, markan suuruisen määrärahan Vihdin
13969: ettei koulun opetusohjelmaa. voida saada ajan yhteiskoulun rakentamisen avustami-
13970: seksi.
13971: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
13972:
13973: Saara Forsius. Veikko Helle.
13974: 286
13975:
13976: IV,184. - Rah.al. N:o 13.
13977:
13978:
13979:
13980:
13981: Kajala ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattiaineiden leh-
13982: torin viran perustamiseksi Lahden teknilliseen kouluun.
13983:
13984:
13985: E d u s k u n n a ll e.
13986:
13987: Lahden teknillisessä koulussa on tällä het- räksi 10-12 ja heidän osuudekseen noin
13988: kellä 4 vakinaista lehtorin virkaa. Niiden 28 % koko opetuksen määrästä. Vaikka tätä-
13989: haltijoiden osuus opetuksesta on 132 viikko- kään suhdetta ei voida pitää täysin tyydyt-
13990: tuntia eli 58 %. Muu osa opetuksesta - tävänä, merkitsisi se kuitenkin huomattavaa
13991: 96 viikkotuntia eli 42 % - on 19 tuntiopet- parannusta opetuksen tasoon. Tuntiopetuk-
13992: tajan hallussa. Viimemainittujen keskimää- sen korvaaminen vakinaisella opetuksella ei
13993: räinen viikkotuntimäärä on noin 5. On sel- tule sanottavasti lisäämään opetuksesta aiheu-
13994: vää, että näinollen lähes puolet koko opetuk- tuvia kustannuksia.
13995: sesta on tilapäisen luonteensa takia epätyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13996: dyUävällä kannalla. Huomattava osa tunti- nioittaen,
13997: opettajien tunneista on pakko pitää iltaisin,
13998: mitä seikkaa on myös pidettävä huomatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13999: vana haittana. Tuntiopettajat vaihtuvat tulo- ja menoarvioon 389 610 markan
14000: melko usein ja näin rtämän opetuksen osan määrärahan ammattiaineiden lehtorin
14001: laatu muiden epäkohtien lisäksi vielä heik- viran {28 pl.) perustamiseksi Lahden
14002: kenee. teknilliseen kouluun.
14003: Jos vakinaisten opettajien lukumäärää lisä-
14004: tään yhdellä, jää tuntiopettajien lukumää-
14005: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
14006:
14007: Olavi Kajala. Arvo Ahonen. Eino Raunio.
14008: Valto Käkelä. Juho Tenhiälä. Arno Tuuma.
14009: Bruno J. Sundman. Kalle Matilainen. A. Pasanen.
14010: Kaino Haapanen.
14011: 287
14012:
14013: IV,185. - Rah.al. N: o 14.
14014:
14015:
14016:
14017:
14018: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntayhtymien am-
14019: mattikoulujen oppilas- ja opettaja-asuntoloiden rakennus-
14020: avustuksiin.
14021:
14022:
14023: E d u s k u n n a ll e.
14024:
14025: Maaseudulle on viime vuosina kuntien Käytännössä on myös osoittautunut perin
14026: omasta aloitteesta peruste.ttu useita kuntain- vaikeaksi saada päteviä opettajavoimia maa-
14027: liiton pohjalla toimivia ammattikouluja, ja seudulla sijaitseviin ammattikouluihin, ellei
14028: monia on parasta aikaa rakenteilla sekä koulun puolesta voi järjestää kunnollisia
14029: suunnitteilla. Nykyisen ammattikoululain asuntoja opettajia varten, kuten on tehty
14030: mukaan ei valtio kuitenkaan ole millään ta- kansakouluissa. Ne varat, jotka yhteiskunta
14031: valla taloudellisesti mukana kuntayhtymien uhraa nuorison ammattikoulutukseen, tule-
14032: ammattikoulujen yhteyteen oppilaita ja opet- vat takaisin ajan mittaan mm. työttömien
14033: tajia varten rakennettavien asuntojen aikaan- joukon pienentymisenä ja kansan elintason
14034: saamisessa. Tästä on ollut seurauksena, että nousuna.
14035: monen kuntainliiton ammattikoulun yhtey- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14036: teen suunniteltujen oppilas- ja opettaja- nioittaen,
14037: asuntoloiden rakentamisesta on taloudellisten
14038: syiden takia jouduttu luopumaan. Tämä tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14039: tää sitä, että pitkien ja vaikeiden kulkuyh- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14040: teyksien, jotka maaseudulla eivät ole harvi- kan suuruisen määrärahan kuntayhty-
14041: naisia, ·takana olevien oppilaiden ammatti- mien ammattikoulujen opp~1as- ja
14042: koulun käyminen tyrehtyy asuntovaikeu:ksiin. opettaja-asuntoloiden rakennusavus-
14043: Valitettavasti tämä koskee yleensä eniten vä- tuksiksi.
14044: hävaraisten perheiden lapsia.
14045: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
14046:
14047: Matti Raipala. Martti Salminen.
14048: 288
14049:
14050: IV,186.- Rah.al. N:o 15.
14051:
14052:
14053: 'Järvi ym..: Määrärahan osoittamisesta ammatillisen pawa-
14054: jatkokoulun käytännöllisten aineiden opettajain valmista-
14055: mista varten.
14056:
14057: Eduskunnalle.
14058: Jo v. 1953 hallitus antoi eduskunnalle esi- saavuttaa kelpoisuuden samoihin virkoihin,
14059: tyksen uudeksi kansakoululaiksi, jonka mu- järjestettäisiin yhden kymmenviikkoisen kesä-
14060: kaan ammatillisten päiväjatkokoulujen luku- oppijakson ja seminaarin yhden syysluku-
14061: määrä maaseudulla nopeasti lisääntyy. Tästä kauden ajan käsittävä valmistus. Kumpai-
14062: laista riippumatta niitä on perustettu kun- sessakin tapauksessa vaadittaisiin valmistuk-
14063: tain oma-aloitteisuuden pohjalla niin run- seen pyrkijältä, että hän on vähintään kaksi
14064: saasti, että koulujen lukumäärä tällä het- vuotta toiminut väliaikaisena puu- tai me-
14065: kellä jo ylittää sadan. Tärkein edellytys kou- tallityön opettajana, ja että asianomainen
14066: lun menestykselliselle toiminnalle on pätevien kansakoulun tarkastaja pitää häntä tehtä-
14067: opettajien saaminen. Tilanne on kuitenkin vään sopivana. Tähän valmistukseen tarvit-
14068: tällä hetkellä sellainen, että niin muodolli- taisiin vuonna 1958 yhteensä 1 292 000
14069: sesti kuin asiallisestikin täysin päteviä opet- markkaa.
14070: tajia ei käytännönisiin aineisiin ole juuri Tyttöjen käsityön ja vaatehuollon opetta-
14071: lainkaan saatavissa. Tästä syystä on uhkaa- jina on runsaasti Wetterhoffin kotiteollisuus-
14072: massa vaara, että opetus näissä suurin toi- opistosta va:lmistuneita kotiteollisuusopettajia
14073: vein perustetuissa kouluissa jää heikoksi ja ja kotitaloudenopettajina maataloushallituk-
14074: koulujen perustamiseen ja ylläpitoon käyte- sen alaisista kotitalousopettajaopistoista pääs-
14075: tyt ja vuosittain käytettävät huomattavan <tötodistuksen saaneita. Molempien saama
14076: suuret varat näin menevät todellisuudessa pedagogiikan opetus on jatkokoulun opetta-
14077: osittain hukkaan. jalle riittämätön, eivätkä he ole harjaantu-
14078: Siihen mennessä kun jatkokoulun käytän- neet jatkokouluikäisten opettamiseen. Siksi
14079: nöllisten aineiden opettajain valmistus saa- heille olisi järjestettävä seminaarin yhden
14080: daan pysyväisesti järjestetyksi, olisi kipein syyslukukauden kestävä tietopuoliakäytän-
14081: opettajatarve saatava tyydytetyksi siten, että nöllinen lisäkoulutus. Ennen vuotta 1956
14082: näiden koulujen opettajan tehtävissä jo toi- valmistuneet naispuoliset kotiteollisuusopet-
14083: miville kansakoulunopettajille annettaisiin tajat ovat myös saaneet riittämättömästi om-
14084: heille välttämätön ammatillinen lisäkoulutus pelun opetusta. Siksi heille olisi edellämaini-
14085: ja alan ammattihenkilöille heiltä puuttuva tun yhden lukukauden kestävän valmistuk-
14086: tietopuolis-käytännöllinen pedagoginen val- sen lisäksi järjestettävä noin 400 tuntia kä-
14087: mistus. Tälle kannalle on asettunut sittävä kesäoppijakso. Kotiteollisuus- ja koti-
14088: sekä maalaiskansakoulun jatko-opetuskomitea talousopettajille järjestettävästä lisävalmis-
14089: vuonna 1954 ilmestyneessä mietinnössään että tuksesta aiheutuisi v. 1958 1098 000 mk kus-
14090: parhaillaan toimiva jatkokoulun opettaja- tannuksia. - Kaikkiaan tarvittaisiin tähän
14091: komitea. erittäin kiireellisenä pidettävään valmistuk-
14092: Viimeksi mainittu komitea on lähettänyt seen vuonna 1958 2 390 000 markkaa. Tämän
14093: opetusministeriölle kirjeen, jonka mukaan vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
14094: tarvittaisiin varoja tarkoitukseen seuraavasti:
14095: Kansakoulunopettajille, jotka aikovat val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14096: mistua jatkokoulun puutyön tai metallityön tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
14097: opettajiksi, on tarkoituksena järjestää kah- vun 18 momentin kohdalle 2 390 000
14098: tena perättäisenä kesänä yhteensä 800 tuntia markan suuruisen määrärahan amma-
14099: käsittävä ammatillinen oppijakso. Teknikoille tillisen päiväjatkokoulun käytännöllis-
14100: ja kotiteollisuusopettajille, jotka haluavat ten aineiden opettajain valmistamista
14101: varten.
14102: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
14103: Lauri Järvi. Saara Forsius.
14104: Martti Salminen. Irma Hamara.
14105: 289
14106:
14107: IV,187. - Rah.al. N:o 16.
14108:
14109:
14110:
14111:
14112: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolanhoitajien
14113: kurssien järjestämistä varten Kemijärven seminaariin.
14114:
14115:
14116: E J u s k u n n a 11 e.
14117:
14118: Maamme kansakoulujen asuntolanhoitajien Aikaisemmin on vastaavia kursseja järjes-
14119: virat on jatkuvasti suurelta osalta jouduttu tetty Kemijärven seminaarissa. Se onkin tar-
14120: täyttämään henkilöillä, joilla ei ole kelpoi- koitukseen sopivin paikka, koska se sijaitsee
14121: suutta tähän vaativaan ja vastuunalaiseen alueella, jossa eniten asuntolanhoitajia tarvi-
14122: virkaan. Kouluhallituksen taholta on yritetty taan. Kouluhallituksessa ovat suunnitelmat
14123: saada asuntolanhoitajakoulutusta käyntiin, valmiina kurssitoiminnan jatkamista varten.
14124: mutta ylemmissä portaissa on aina määrä- Niiden mukaisesti kurssiaika harjoitteluineen
14125: rahaehdotukset pyyhitty pois. Yhtä tulokse- kestää kolme. vuotta. Kurssin vahvuudeksi
14126: tonta on ollut koettaa eduskunta-aloitteiden on katsottu 16 oppilasta sopivaksi määräksi,
14127: perusteella ajaa tarpeellista määrärahaa ta- mistä johtuu, että koulutustoimintaa on pi-
14128: lousarvioon. Asia on tunnustettu tarpeelli- dettävä yllä jatkuvasti, jotta sekä asuntolan-
14129: seksi, mutta katsottu sen luontoiseksi, että se hoitajien kasvava tarve että nykyinen n. 150
14130: olisi otettava budjettiin asianomaisten viras- pätevän viranhoitajan vajaus saataisiin täyt-
14131: tojen esityksestä. Näin epäkohta vuo- tymään. Koulutuksen alkamista ei olisi enää
14132: desta vuoteen jatkuu. Mutta kun kysymys varaa lykätä.
14133: on todellakin ensiarvoisen tärkeästä asiasta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14134: - vastuu tuhansien kotien oppilasasuntola- nioittaen,
14135: oloihin siirretyistä lapsista - ja toisaalta
14136: erittäin vaatimattomasta määrärahasta, jolla että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14137: välttämätön asuntolahoitajakoulutus voitai- tulo- ja menoarvioon 1 400 000 mar-
14138: siin saada alkuun, on yhä yritettävä ajaa kan suuruisen määrärahan asuntolan-
14139: asiaa eteenpäin. hoitajien kurssien järjestämistä varten
14140: Kemijärven seminaariin.
14141: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1957.
14142:
14143: Lauri Järvi. M. 0. Lahtela.
14144: Martti Salminen. Niilo Ryhtä.
14145: Irma Hamara.
14146:
14147:
14148:
14149:
14150: 37 E 168/57
14151: 290
14152:
14153: IV,188. - Rah.al. N: o 17.
14154:
14155:
14156:
14157:
14158: Kalliokoski ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Keski-
14159: Pohjanmaan kansanopistolle.
14160:
14161:
14162: Eduskunnalle.
14163:
14164: Keski-Pohjanmaan kansanopisto, joka Shekkiluotto 547 000 mk.
14165: vuonna 1948 aloitti toimintansa Kälviällä, Tilivelat (rakennustili) 2 200 000 mk.
14166: on yhdeksän tähänastisen toimintavuotensa Opistotalon rakennuksista aiheutuneet ve-
14167: kautta tullut tunnetuksi kansansivistyslaitok- lat 43 021 000 mk.
14168: seksi Keski-Pohjanmaalla ja on se osoittautu- Rakennustyöt, kuten edellisestä on käynyt
14169: nut todella tarpeen vaatimaksi. Alusta läh- ilmi, on jouduttu suorittamaan velkapää-
14170: tien opistoon on ollut hakijoita enemmän omalla. Lainojen hoito merkitsee opistolle
14171: kuin mitä vuokratiloissa toimivaan opistoon jo kuluvana vuonna pitkäaikaisten lainojen
14172: on voitu vastaan ottaa. kohdailla 2 400 000 mk korkomenoja ja
14173: Yhä lisääntyvä oppilasmäärä sekä opiston 3 000 000 mk lyhennyksiä samalla kun opis-
14174: kaikinpuolinen kehittyminen ja monipuolistu- ton kuluvan vuoden aikana on hoidettava
14175: minen aiheuttivat sen, että opiston omistaja, mainitut lyhytaikaiset luotot korkoineen.
14176: Keski-Pohjanmaan kansanopiston Kannatus- Vaikka opisto saa lakimääräiset valtion-
14177: yhdistys r. y. aloitti heinäkuussa 1955 uuden avustukset ja vaikka sen kannatusyhdistys
14178: opistotalon rakennustyöt Kälviän kirkon- rakennusvaiheen aikana on kerännyt lahjoi-
14179: kylän keskustassa, tonttialueella, jonka :opisto tusvaroja lähes 2 000 000 mk, on opiston val-
14180: on saanut lahjaksi. Osaksi tiilestä ja beto- litsevan kireän rahatilanteen aikana hyvin
14181: nista osaksi puusta rakennettu kolme eril- vaikea hoitaa asioitaan. Siksi sen olisi aivan
14182: listä ' rakennusta käsittävä rakennusryhmä ensi tilassa saatava pitkäaikainen halpakor-
14183: (yhteensä 7 000 m3) valmistui lokakuun 1 koinen laina lyhytaikaisten lainojensa takai-
14184: päivänä 1956. Rakennusaineitten hinnan nou- sinmaksamiseen ja osittain pitkäaikaisten lai-
14185: sun samoin kuin työpalkkojen korotuksen nojen lyhentämiseen.
14186: johdosta rakennukset tulivat maksamaan lä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14187: hes 20 % enemmän kuin mitä kus~a~nusarv:io
14188: oli eli yhteensä 45 000 000 mk, m1ka merkit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14189: see 6 400 mk/m3. tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
14190: Rakennustöiden rahoitus on järjestynyt markan suuruisen määrärahan Keski-
14191: seuraavasti: Pohjanmaan kansanopistolle myönnet-
14192: Pitkäaikaisia lainoja 29 964 000 mk. tävää pitkäaikaista halpakorkoista lai-
14193: Lyhytaikaisia lainoja 4 960 000 mk. naa varten.
14194: Velkavekseleitä 5 350 000 mk.
14195: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
14196:
14197: Viljami Kalliokoski. Kusti Eskola.
14198: 291
14199:
14200: IV,189. - Fin.mot. N: o 18.
14201:
14202:
14203:
14204:
14205: Forsberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till bygg-
14206: nadsunderstödslån för Fria kristliga folkhögskolan.
14207:
14208:
14209: T i ll R i k s d a g e n.
14210:
14211: Hösten 1945 grundades Fria kristliga yttre arbetsmöjligheter är tillfredsställande.
14212: folkhögskolan som en vandrande folkhögskola. Med anledning av en hemställningsmotion
14213: Sedan det framgått att elevrekryteringen var (171/55) uttalade kulturutskottet i sitt be-
14214: tillfredsställande och att skolan tillgodosåg tänkande av den 20 maj 1955 på tal om
14215: ett speciellt bildningsbehov, vidtog skolans denna skola bl.a. följande: "Enligt den ut-
14216: ledning åtgärder för att anskaffa egna redning utskottet införskaffat är Fria krist-
14217: lokaliteter åt skolan. Skolan stationerades liga folkhögskolan en framgångsrik och än-
14218: därvid i Korsholm, Veikars. damålsenligt ledd undervisningsanstalt, vars
14219: Steg för steg har skolan utbyggts, men verksamhet likväl betydligt försvåras av de
14220: samtidigt har ele.vtillströmningen ökat, och bristfälliga och trånga utrymmena. På grund
14221: de senaste åren har bl.a. bostäder för skolans härav samt med beaktande av de övriga
14222: manliga elever upphyrts. utanför skolan. synpynkter, som anförs i motionens moti-
14223: 'Beroende på lokala förhållanden har det ve.ring, har utskottet blivit övertygat om, att
14224: dock varit omöjligt att få upphyra ens när- beviljandet av det i motionen avsedda stats-
14225: melsevis tillfredsställande bostäde.r. Skolan bidraget på fullt sakliga grunder kan föror-
14226: står därför nu inför nödvändigheten att das." Ytterligare kan nämnas att skolstyrel-
14227: bygga ett internat för de manliga eleverna. sen under en följd av år förreslagit under-
14228: Nybyggnadsbehovet stannar tyvärr inte stöd eller understödslån för Fria kristliga
14229: därvid. Ä ven skolans övriga utrymmen är folkhögskolans tillbyggnad.
14230: mycket begränsade.. Såväl de kvinnliga lärar- Fria kristliga folkhögskolan har hittills
14231: na som en manlig lärare med familj har uppbyggts utan särskilt statsunderstöd. De.t
14232: alldeles för små bostäder. Skolan förfogar sista byggnadsskedet, inför vilket skolan nu
14233: över blott ett egentligt klassrum, vilket står, ser emellertid ut att bli skolan ~kono
14234: vållar stora svårigheter, då linjeindelning miskt övermäktigt. Under sådana för-
14235: sedan flere. år varit införd vid skolan och hållanden och då 7 § i lagen om statsun-
14236: behovet av flera klassrum sålunda är uppen- derstöd åt folkhögskolor samt 24 § i förord-
14237: bart. ningen angående tillämpningen av sagda lag
14238: Till allt detta kommer att skolstyrelsen förutsätter statsunderstöd även för bygg-
14239: medels resolution av. ·den 1 december 1954 nadS'konstnader, föreslår vi under hänvisning
14240: godkänt Fria kristliga folkhögskolan som en tili anförda skäl,
14241: av •de två svenskspråkiga folkhögskolor, vid
14242: vilka blivande folkhögskollärare och -rektorer att Riksdagen i 1958 års statsf.ör-
14243: bör auskultera i enlighet med vad som förut- slag måtte upptaga ett anslag på 10
14244: sättes i gällande lag. Samtidigt som detta miljoner mark att som byggnadsun-
14245: är ett hedersamt erkännande åt skolans ar- derstödslån ges åt Fria kristliga folk-
14246: bete, förpliktar de.t skolan att se tili att dess högskolan.
14247: Helsingfors den 8 februari 1957.
14248:
14249: John Forsberg. John Österholm. Sven Högström.
14250: Bertel Lindh. Albin Wickman. Kurt Nordfors.
14251: Arthur Larson. Johannes Wirtanen. Verner Korsbäck.
14252: 292
14253:
14254: IV,189. - Rah.al. N: o 18.
14255: Suomennos.
14256:
14257:
14258: Forsberg ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustus-
14259: lainaksi Fria kristliga folkhögskolan nimiselle kansanopis-
14260: tolle.
14261:
14262: Eduskunnalle.
14263:
14264: Syksyllä 1945 perustettiin Fria kristliga Erään toivomusaloitteen (171/55) johdosta
14265: folkhögskolan niminen kansanopisto kiertä- sivistysvaliokunta lausui mietinnössään 20
14266: väksi kansanopistoksi. Sitten kun oli käynyt päivältä toukokuuta 1955 tästä koulusta
14267: ilmi, että oppilaiden saanti oli tyydyttävä mm.: ,Fria kristliga folkhögskolan niminen
14268: ja että koulu palveli erityistä sivistystar- kansanopisto on valiokunnan hankkiman sel-
14269: vetta, ryhtyi koulu toimenpiteisiin oman vityksen mukaan hyvin menestyvä ja asian-
14270: huoneiston hankkimiseksi koululle. Koulu mukaisesti johdettu oppilaitos, jonka toimin-
14271: sijoitettiin tällöin Korsholmaan V eikarsiin. taa kuitenkin huoneistotilojen puutteellisuus
14272: Koulua on laajennettu asteittain, mutta ja ahtaus suuresti vaikeuttavat. Tämän
14273: samanaikaisesti on oppilaita tullut lisää, ja vuoksi ja ottaen vielä huomioon ne muut
14274: viime vuonna oli mm. koulun miesoppilaita näkökohdat, joihin aloitteen perusteluissa on
14275: varten vuokrattava asuntoja koulun ulkopuo- viitattu, valiokunta on tullut vakuuttuneeksi,
14276: lelta. Paikallisista olosuhteista johtuen on että aloitteessa tarkoitetun valtionavun
14277: kuitenkin ollut mahdotonta saada edes lähi- myöntämistä voidaan puoltaa täysin asialli-
14278: main tyydyttäviä asuntoja. Koulun on sen sin perustein." Lisäksi voidaan mainita, että
14279: vuoksi nyt välttämätöntä rakentaa asuntola kouluhallitus on useina vuosina ehdottanut
14280: miesoppilaita varten. avustusta tai avustuslainaa opiston lisära-
14281: Uudisrakennustarve ei valitettavasti jää kennusta varten.
14282: tähän. Myös koulun muut tilat ovat hyvin Fria kristliga folkhögskolan nimistä kan-
14283: rajoitetut. Niin hyvin naisopettajilla kuin sanopistoa on tähän mennessä rakennettu
14284: yhdellä perheellisellä miesopettajalla on ai- ilman erityistä valtionapua. Viimeisin ra-
14285: van liian pienet asunnot. Koulun käytettä- kennusvaihe, jonka edessä koulu nyt on,
14286: vissä on vain yksi varsinainen luokkahuone, näyttää kuitenkin käyvän koululle taloudel-
14287: mistä aiheutuu suuria vaikeuksia, koska lisesti ylivoimaiseksi. Näissä oloissa ja kun
14288: koulussa on jo useita vuosia ollut toteutet- kansanopistojen valtionapua koskevan lain
14289: tuna linjajako ja useampien luokkahuonei- 7 § sekä sanotun lain soveltamisasetuksen
14290: den tarve on siten ilmeinen. 24 § edellyttävät valtionapua myös raken-
14291: Kaiken tämän lisäksi on kouluhallitus pää- nuskustannuksiin, ehdotamme esitettyihin
14292: töksellään 1 päivältä joulukuuta 1954 hy- syihin viitaten,
14293: väksynyt kansanopiston toiseksi niistä kah-
14294: desta ruotsinkielisestä kansanopistosta, joissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14295: tulevien kansanopistonopettajien ja -johta- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
14296: jien on harjoiteltava voimassa olevan lain markan määrärahan annettavaksi ra-
14297: edellyttämällä tavalla. Samalla kun tämä on kennusavustuslainana Fria kristliga
14298: kunniakas tunnustus koulun työlle, velvoit- folkhögskolan nimiselle kansanopis-
14299: taa se koulua pitämään huolta siitä, että sen tolle.
14300: ulkonaiset työskentelymahdollisuudet ovat
14301: tyydyttävät.
14302: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
14303:
14304: John Forsberg. John Österholm. Sven Högström.
14305: Bertel Lindh. Albin Wickman. Kurt Nordfors.
14306: Arthur Larson. Joh. Wirtanen. Verner Korsbäck.
14307: 293
14308:
14309: IV,190. - Rah.al. N: o 19.
14310:
14311:
14312:
14313:
14314: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun nuori-
14315: soseurojen näytelmäohjaajien palkkauksen avustamiseen.
14316:
14317:
14318: Eduskunnalle.
14319:
14320: Maaseudun sivistyselämän kehityksen eteen- tuu kuitenkin pystyviä ja innostavia ohjaa-
14321: päin viemisessä on nuorisoseurojen toimin- jia. Kun toisaalta valtiovalta tukee tällaista
14322: nalla ollut huomattava merkitys. On vali- näytelmätoimintaa teattereita avustama1la
14323: tettavaa, että nykyinen, voimakkaasti kau- kaupungeissa, joissa muutenkin on kaikkia
14324: punkilaistuva yhteiskuntamme, sen liian huvituksia, eikö olisi oikein, että myöskin
14325: kiireinen elämäntahti on alkanut lyödä lei- maaseutu pääsisi osalliseksi valtion avusta.
14326: mansa myöskin varsinaiselle maaseudulle ja Tämä apu olisi annettava avustuksena päte-
14327: tyrehdyttänyt sieltä mm. nuorisoseuratoimin- vien näytelmäohjaajien palkkaamiseen.
14328: nan melkein kokonaan. Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
14329: Löytyy kuitenkin vielä sellaisia kyläkun- kunnioittaen,
14330: tia, joissa nuorisoseuratoimintaa on ja har-
14331: rastetaan melko hyvälläkin menestykseLlä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14332: näytelmien harjoitusta ja esittämistä. Tällai- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
14333: nen toiminta onkin kehittävää ja piristävää markkaa pätevien näytelmäohjaajien
14334: muuten kovin hiljaisella maaseudulla. Puut- palkkauksen avustamiseen maaseudun
14335: nuorisoseuroissa.
14336: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
14337:
14338: Esa Koivusilta. Onni Mannila.
14339: Matti Mattila. T. Saloranta.
14340: 294
14341:
14342: IV,191. - Rah.al. N: o 20.
14343:
14344:
14345:
14346:
14347: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion siemen-
14348: tarkastuslaitoksen toimitalon laajentamista varten.
14349:
14350:
14351: E d u s k u n n a ll e.
14352:
14353: Valtion siementarkastuslaitoksen tehtävänä Ahtaista työtiloista johtuen laitokselle
14354: on siitä annetun asetuksen n:o 879 (12/12 määrätyt tarkastustyöt viivästyvät, josta ai-
14355: 1947) mukaisesti virallisten siementarkastus- heutuu hankaluuksia siemenkaupalle sekä
14356: ten suorittaminen, alaa koskeva tutkimustyö menetyksiä kylvösiemenen tarvitsijoille.
14357: sekä siemenkaupan valvonta. Laitoksen terveydelliset olosuhteet ovat
14358: Laitos on aloittanut toimintansa Tikku- ahtaudesta ja huonosta ilmasta johtuen san-
14359: rilassa maatalouskoelaitoksen yhteydessä 1/9 gen huonot. Nykyisissä suojissa, jotka käsit-
14360: 1919 ja siirretty Helsinkiin Korkeavuoren- tävät noin 1200 mz·, työskentelee vuosittain
14361: katu 21: een vuonna 1924. Vuodesta 1926 120-150 työntekijää. Terveydenhoitoviran-
14362: alkaen laitos on toiminut nykyisessä paikas- omaiset ovatkin huomauttaneet, ettei näin
14363: saan Maneesikatu 7. ahtaissa huonetiloissa saisi olla niin suurta
14364: Valtion siementarkastuslaitoksen toiminta työntekijämäärää kuin laitoksessa on työn
14365: on vuosi vuodelta laajentunut, mutta sen työ- paljouden vuoksi pakko pitää.
14366: tilat ovat edelleen samat kuin 30 vuotta sit- Työtilojen riittämättömyydestä johtuen ei
14367: ten. Tutkittava näytemäärä on viime vuo- valtion siementarkastuslaitos ole voinut suo-
14368: sina ollut noin 30 000 siemennäytettä, joista rittaa kansainvälisten sopimusten edellyttä-
14369: on suoritettu noin 90 000 erilaista määritystä. miä tai muita sen tehtäviin kuuluvia kylvösie-
14370: Katovuosien jälkeen on työmäärä ollut huo- mentutkimuksia eikä ehkäistä siemenkaupassa
14371: mattavasti suurempi. todettuja epäkohtia ja rikkomuksia siinä
14372: Laitoksen toimitalo on osoittautunut jo määrin kuin mitä kansainväliset määräykset
14373: kauan sitten riittämättömän ahtaaksi ja sen- ja siemenkauppalaki vaatisivat.
14374: vuoksi on vuosittain anottu määrärahoja sen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14375: laajentamiseksi, mutta tuloksetta. kunnioittaen,
14376: Tilanne valtion siementarkastuslaitoksessa
14377: on sellainen, että kun korjauksia ei ole 30 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14378: vuoteen suoritettu, laitoksen työhuoneet, por- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. IX luvun
14379: taikot ja eteistilat ovat pahoin rappeutuneet. 4 momentin kohdalle 100 000 000 mar-
14380: Laitoksen toiminnalle välttämättömät sähkö-, kan määrärahan valtion siementarkas-
14381: lämpö- ja vesijohdot ovat toistuvasti epäkun- tuslaitoksen toimitalon laajentamista
14382: nossa ja aiheuttavat senvuoksi pahoja työn- varten.
14383: seisauksia.
14384: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
14385:
14386: Matti Mattila. Toivo Antila. Martti Salminen.
14387: Antti J. Rantamaa. Esa Koivusilta. Kalervo Saura.
14388: Urho Kähönen. Yrjö Sinkkonen. M. Honkavaara.
14389: Erkki Ryömä. T. Saloranta. Saara Forsius.
14390: Eino E. Heikura. Bertel Lindh. Verner Korsbäck.
14391: Eeli Erkkilä. John Forsberg. Tuomas Saikku.
14392: 295
14393:
14394: IV,192. - Rah.al. N: o 21.
14395:
14396:
14397:
14398:
14399: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Metsä-
14400: puiden rodunjalostussäätiölle siemenien ja taimien tuotta-
14401: mista varten.
14402:
14403: E d u s k u n n a ll e.
14404:
14405: Kuten tunnettua, on kasvinjalostuksella Metsäpuiden rodunjalostussäätiön tähän-
14406: erinomaisen suuri merkitys pelto- ja puu- astinen (1947-56) rahoitus on ollut seu-
14407: tarhakasvien tuotannossa. Viime vuosikym- raava: Viennin suhdannepidätysrahastosta
14408: menien aikana saadut tutkimustulokset koti- 10 milj. mk, vientimaksuvaroista 3.5 milj.
14409: maassa ja ulkomailla puiden perinnöllisestä mk, Suomen luonnonvarain tutkimussäätiöltä
14410: vaihtelusta ovat osoittaneet siemenen rodulli- 1.7 milj. mk, muita lahjoituksia 20 908 560,
14411: sen laadun suuren merkityksen myös metsän Jiiketoiminnasta 13 993 291, korot 1 384 640
14412: tuotolle. Kun metsän istutus ja kylvö ovat ja muut tulot 437 685 eli kaikki yhteensä
14413: meillä voimakkaasti laajentuneet ollen viime 51 924 176 mk. Lisäksi on Suomen luonnon-
14414: vuonna noin 25 000 ha ja noin 31 500 kg varain tutkimussäätiö avustanut jalostusase-
14415: siementä, on selvää, että voisimme tuottaa man perustamista suorittamalla sen pää-
14416: puuta tuntuvasti enemmän ja nopeammin rakennuksen perusteellisen korjauksen.
14417: käyttämällä näihin metsän uudistustöihin Metsäpuiden rodunjalostussäätiö, joka on
14418: jalostettua siementä ja taimia. Kansantalou- perustettu ja jo 10 vuoden ajan toiminut
14419: delliselta ja metsätaloudelliselta kannalta pääasiallisesti lahjoitusvarojen turvin, on luo-
14420: katsoen tällä olisi mitä suurin merkitys. nut toiminnallaan mahdollisuudet tehokkaa-
14421: Eri puolilla maailmaa suoritetaan aktii- seen käytännölliseen jalostustyöhön. Sen suo-
14422: vista metsäpuiden jalostustyötä myös sellai- rittamasta perustavasta työstä mainittakoon
14423: sissa maissa, joissa metsillä ja niihin perustu- 1 700 kantapuun valinta jalostuksen lähtö-
14424: valla teollisuudella on paljon vähäisempi aineistoksi ja 40 siemenviljelyksen perustus-
14425: merkitys kuin meillä. Kaikissa pohjoismaissa työt korkealuokkaisen sie1llenen hankkimi-
14426: on tämä työ voimakkaassa käynnissä ja sen seksi suuressa mittakaavassa. Viime vuonna
14427: merkitys yleisesti tajuttu ja taloudellisesti säätiö perusti oman jalostusaseman Vanajan
14428: turvattu. Niinpä Ruotsissa käytettiin vuo- kuntaan, jossa on mahdollisuudet tuottaa
14429: sina 1955-56 metsäpuiden jalostustyöhön vuosittain yli miljoona korkealaatuista tainta.
14430: vuosittain 1.7 milj. Rkr, mikä markoissa las- Vähäiseksi ei myöskään ole arvioitava sitä,
14431: kien merkitsee 3.4 mk metsähehtaaria kohti että säätiö on kouluttanut jalostustyöhön
14432: ja Norjassa 325 000 Nkr eli 1.32 mk/metsä- pystyvän henkilökunnan.
14433: hehtaari vastaavien lukujen jäädessä Suo- Käytännöllisen metsäpuiden jalostustyön
14434: messa 10.2 milj. mk eli 47 penniin metsä- asema on metsätaloudessamme kuluneen
14435: hehtaaria kohti. kymmenvuotiskauden aikana vakiintunut, sen
14436: Meillä jakaantuu metsäpuiden jalostustoi- tarve on lisääntynyt ja sen mahdollisuudet
14437: minta siten, että metsäntutkimuslaitos suo- saada aikaan tuntuvia tuloksia huomatta-
14438: rittaa metsätieteellistä perustutkimusta ja vasti parantuneet. Mutta samalla on tämän
14439: Metsäpuiden rodunjalostussäätiö käytäntöön työn rahoitus ja taloudellinen asema käynyt
14440: tähtäävää metsäpuiden jalostustyötä. Edus- erittäin kriitilliseksi ja kestämättömäksi. Saa-
14441: kunnan hyväksyttyä hallituksen esityksen dut lahjoitukset ovat loppuun käytettyjä ja
14442: metsäntutkimuslaitoksen metsägenetiikan yJi- koko työalaa uhkaa käyttövarojen puuttuessa
14443: määräisen vanhemman assistentin viran pe- lamaannus. Jos jalostustyö taloudellisten
14444: rustamiseksi on perustutkimuksen asema ja syiden pakottamana joudutaan lopettamaan,
14445: mahdollisuudet saatu taloudellisesti toistai- valuu suurin osa jo saavutetuista tuloksista
14446: seksi tyydyttävälle kannalle. hukkaan hetkellä, jolloin työ perustamisvai-
14447: 296 IV,192. - Metsäpuiden rodunjalostus.
14448:
14449:
14450: heistaan päästyään vms1 tuottaa käytännön Edellä esitettyyn perustuen allekirjoitta-
14451: mittakaavassa rodullisesti arvokasta siementä neet kunnioittaen ehdottavat,
14452: ja taimia metsänviljelyksiämme varten.
14453: Ottamalla huomioon jalostustoiminnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14454: yleishyödyllinen Juonne olisi luonnollista, tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVIII lu-
14455: että sen kustannukset huomattavalta osalta kuun 8 miljoonan markan määrärahan
14456: saataisiin valtion varoista, kuten tapahtuu avustuksena Metsäpuiden rodunjalos-
14457: mm. muun kasvinjalostuksen ja kotieläin- tussäätiölle rodullisesti arvokkaiden
14458: jalostuksen kohdalla. siemenien ja taimien tuottamiseksi
14459: käytännön metsänviljelyksiä varten.
14460: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
14461:
14462: Matti Lepistö. Matti Raipala. Wiljam Sarjala.
14463: Eemil Luukka. Erkki Leikola. Harras Kyttä.
14464: Matti Miikki. Päiviö Hetemäki. Väinö Tikkaoja.
14465: Bertel Lindh. Esa Kaitila. Otto Muikku.
14466: Albin Wickman. Juho Karvonen. Pentti Liedes.
14467: Artturi Koskinen.
14468: 297
14469:
14470: IV,193. - Rah.al. N:o 22.
14471:
14472:
14473:
14474:
14475: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänhoitokoulun
14476: perustamiseksi Pohjois-Suomeen.
14477:
14478:
14479: E d u s k u n n a 11 e.
14480:
14481: Siinä työssä, jota keskusmetsäseurat ja kaan siten järjestää käytännön harjoittelua,
14482: metsänhoitolautakunnat suorittavat maamme että tulos muodostuisi riittävän hyväksi.
14483: yksityismetsätalouden edistämisessä, on met- Edelleen on asia siten, ettei kaikilla tulevilla
14484: sänhoitokouluilla tärkeä tehtävänsä. Tilasto metsänomistajilla ole tilaisuutta maamieskou-
14485: osoittaa, että muun muassa yksityismetsis- lun käyntiin. Alalla toimivien oppilaitosten
14486: sämme suoritetuista leimauksista nykyisin vähälukuisuus asettaa tässä myös rajoituksia.
14487: vain noin 40 % on metsänhoitolautakuntien Näin ollen tarvitaan erityisiä oppilaitoksia
14488: tai metsänhoitoyhdistysten palveluksessa ole- tulevien metsänomistajien kouluttamiseksi
14489: vien metsäammattimiesten suorittamia. Am- omien metsiensä taitaviksi käsittelijöiksi.
14490: mattimiesten osuus leimausten kokonaismää- Ongelman sinänsä muodostaa myös metsä-
14491: rästä on nousemassa sitä mukaa •kuin metsän- työmiesten kouluttaminen monessa suhteessa
14492: hoitoyhdistystoimintaa voidaan kehittää vaativaan ammattiinsa. Kysymyksestä on
14493: eteenpäin, mutta töiden tavattomasta run- paljon puhuttu, mutta verrattain vähän on
14494: saudesta maassamme johtuu, ettei ole mah- siinä saatu aikaan. On kuitenkin selvää, että
14495: dollista pyrkiä sellaiseen tavoitteeseen, että metsätyöt vastedes tulevat entistä enemmän
14496: kaikki nämä olisivat yksityismetsätalouden menettämään kausiluontoisuutensa ja muo-
14497: palveluksessa olevien ammattimiesten suorit- dostumaan erityisen metsätyöammatin koh-
14498: tamia. Näin ollen on tärkeätä, että metsän- teeksi. Metsätyömiesten kouluttamiseen on
14499: omistajille. itselleen annetaan sellaista ammat- tämän vuoksi ripeästi tartuttava.
14500: tikasvatusta, että he itse pystyvät ymmärtä- Molempia edellämainittuja tarkoitusperiä
14501: mään omien metsiensä oikean käsittelyn. Mitä täyttämään on tähän mennessä perustettu
14502: edellä on sanottu leimauksista, koskee luon- kaksi metsänhoitokoulua, Keski-Suomen met-
14503: nollisesti kaikkia muitakin yksityismetsissä sänhoitokoulu Saarijärvelle ja Pohjois-Savon
14504: suoritettavia töitä. Ammattimiesten apu metsänhoitokoulu Siilinjärvelle, joiden lisäksi
14505: niissä on välttämätöntä, mutta pelkästään on olemassa seitsemän pienempää kurssikes-
14506: ammattimiesten taidon turvin ei yksityismet- kusta, joista pohjoisimmat ovat Oulujoella
14507: siämme voida saada sellaiseen kuntoon, jossa ja Paltamossa.
14508: niiden maamme metsätalouden kansantalou- Sekä metsänhoitokouluista että kurssipai-
14509: dellisen merkityksen lmomioonottaen tulisi koista saadut tähänastiset kokemukset ovat
14510: olla. Myös metsänhoitoyhdistystoiminnan ke- täysin myönteisiä. Suhteellisen lyhyilläkin
14511: hittäminen edellyttää, että yhdistysten joh- mutta keskitetysti johdetuilla kursseilla on
14512: toon saadaan metsänhoitoon perehtyneitä voitu metsänomistajissa ja heidän pojissaan
14513: metsänomistajia. herättää harrastusta metsiensä vaalimiseen ja
14514: Kansakoululaitoksemme ei anna tuleville antaa myös taito siinä tarpeellisten tehtävien
14515: metsänomistajille sellaista kasvatusta met- tyydyttävään suorittamiseen. Sen vuo'ksi on
14516: sänhoidollisiin kysymyksiin, että sen varaan välttämätöntä perustaa uusia oppilaitoksia
14517: voitaisiin paljoa rakentaa. Pelkästään koulu- niihin osiin maatamme, joista alan opetus
14518: laisten ikä asettaa rajoituksia. Myöskään vielä puuttuu.
14519: maamieskoulut ja muut tuleville maatalouden Uuden oppilaitoksen paikkaa harkittaessa
14520: harjoittajille tarkoitetut oppilaitokset eivät näyttää luonnollisimmalta sen perustaminen
14521: ole voineet opetusohjelmaansa sisällyttää siinä Pohjois-Suomen tarpeita tyydyttämään. Poh-
14522: määrin metsänhoidollisia aineita ja varsin- jois-Suomen ja varsinkin Lapin metsätalou-
14523: 38 E 168/57
14524: 298 IV,193. - Pohjois-Suomen metsänhoitokoulu.
14525:
14526:
14527: den hitaaseen kehittymiseen on yleisesti kiin- Myös on periaatepäätös olemassa siitä, että
14528: nitetty huomiota, mikä ilmenee muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen toimesta Kaihuan-
14529: Pohjois-Suomen puunkuljetussuhteiden pa- vaaran metsissä noin 30 vuoden aikana suori-
14530: rantamiseen tähtäävinä toimenpiteinä. Poh- tetut suurimittaiset ko'keet, joista selviää
14531: jois-Suomen metsätalouden kohottamisessa pääpiirteet Lapin metsien käsittelystä, ovat
14532: olisi omalla metsänhoitokoululla suurin mer- näytealoina ja esimerkkeinä ajatelluu met-
14533: kityksensä metsänomistajien ja metsätyöväen sänhoitokoulun käytettävissä. Muut kuin pää-
14534: ammatillisen tason kohottajana, ja on täysin oman puutteesta johtuvat edellytykset met-
14535: perusteltua väittää, että oma metsänhoito- sänhoitökoulun rakentamiselle ja toiminnalle
14536: koulu on tämän alueen tarpeita varten vält- ovat täten olemassa.
14537: tämätön senkin vuoksi, että metsien ja vas- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
14538: taavasti metsänhoidon luonne. täällä on suu- kunnioittaen,
14539: relta osaltaan toisenlaista kuin nyt pohjoi-
14540: simpien kurssikeskusten vaikutusalueella. Tä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14541: män seikan on myös valtioneuvosto todennut tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
14542: myöntäessään kuluvan vuoden alussa määrä- kan määrärahan käytettäväksi metsän-
14543: rahan Rovaniemen maalaiskunnan Kaihuan- hoitokoulun perustamista varten Poh-
14544: vaaraan sijoitettavaksi suunnitellun metsän- jois-Suomeen.
14545: hoitokoulun piirustusten laatimista varten.
14546: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 19'57.
14547:
14548: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä. Markus Niskala.
14549: T. Saloranta. Eemil Partanen. M. 0. Lahtela.
14550: Aaro Kauppi. Eino Rytinld. Niilo Ryhtä.
14551: 299
14552:
14553: IV,194. - Rah.al. N: o 23.
14554: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäkerhotoimin-
14555: taa varten.
14556: E d u s k u n n a ll e.
14557: Maatalouskerholaisten metsäkerhotoiminta laisen osallistuessa taimitarhojen perustami-
14558: on viime vuosina päässyt huomattavasti ke- seen ja hoitoon. Näissä taimitarhoissa oli
14559: hittymään ja yleistymään. Tämä johtuu taimia yhteensä yli 3.3 milj. kpl.
14560: siitä, että metsänparannuslain suomien avus- - Käpyjen keruu supistui huonon käpy-
14561: tusten turvin on Maatalouskerholiiton ja vuoden vuoksi miltei olemattomiin. Vain
14562: Keskusmetsäseura Tapion välistä yhteistoi- etelä-Savossa koottiin niitä n. 800 kg.
14563: mintaa voitu tuntuvasti parantaa. Metsä- - Erilaisia metsänhoitotöitä suoritettiin
14564: kerhotyötä on suoritettu maan kaikissa 101 kerhoyhdistyksen piirissä 1109 kerho-
14565: osissa. Laajinta se on ollut Etelä-Savossa, laisen osallistuessa työhön. Kokonaistyösaa-
14566: Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Keski- vutus käsitti 1262 ha, mistä hakkuualojen
14567: Suomessa ja Itä-Savossa. V. 1956 kehittyi kunnostusta oli 343 ha, taimiston hoitotöitä
14568: metsäkerhotoiminta erikoisesti siten, että 813 ha, kylvöä 43 ha ja istutusta 63 ha.
14569: hakkuualojen kunnostukseen, taimiston hoi- Lisäksi osallistuivat kerholaiset mm. kulotus-
14570: toon ja kylvö- sekä istutustöihin kiinnitet- töihin.
14571: tiin entistä enemmän huomiota. Nämä työt Edellä esitetyt tiedot osoittavat, että met-
14572: kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrat- säkerhotoiminnan piirissä tarjoutuu maaseu-
14573: tuna. Opintokerhot ja tupaillat ovat uusina dun nuorisolle ja nimenomaan sen varttu-
14574: metsäkerhotyömuotoina yleistymässä. Niin neelle osalle mitä parhain työala. Tästä joh-
14575: ikään ovat hakkuutaitokilpailut pääsemässä tuen tätä toimintaa olisikin yhä voimistet-
14576: suosioon. V. 1956 järjestettiin myös ensim- tava ja yleistettävä. Meillä on vielä erit-
14577: mäiset vaitakunnalliset kuusenistutuskil pai- täin paljon sellaisia aloja, jotka odottavat
14578: lut Iitin pitäjässä. Suomen edustaja tuli vain nuorisoa. Maatalouskerhotoiminnan
14579: myös ensimmäiseksi Pohjoismaiden välisessä ohella tapahtuvassa metsäkerhotyössä ei
14580: kuusenistutuskilpailussa Ruotsissa Linköpin- määräävimmäksi tekijäksi muodostu vain
14581: gissä. työn taloudellinen kannattavuus, jos kohta
14582: V. 1956 oli metsäkerhotoimintaa 223 maa- sekin huomioidaan ja on tärkeää, vaan in-
14583: talouskerhoyhdistyksessä ja siihen osallistui nostuksella, opilla ja luonnontuntemuksella
14584: n. 4 700 maatalouskerholaista. Eri toiminta- ja tarkkailulla on myös oma kasvattava mer-
14585: muodoista voidaan mainita seuraavaa: kityksensä.
14586: - Metsäalan kursseja pidettiin 112 kerho- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
14587: yhdistyksessä, kurssipäivien luku oli 215 ja nioittavasti,
14588: kursseille osallistuneita oli 2 174.
14589: - Metsäretkeilyjä toimeenpantiin 113 ker- että Edusktmta ottaisi vuoden 1958
14590: hoyhdistyksessä yhteensä 154 kpl ja niihin tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
14591: osallistui 2 910 kerholaista. markan suuruisen määrärahan käytet-
14592: -Metsäalan kilpailuja järjestettiin 179: ssä taväksi metsäkerhotoimintaa varten
14593: kerhoyhdistyksessä ja niihin osallistui 3 117 tarvittavan neuvojajoukon palkkaami-
14594: kerholaista. seksi ja yleensä tämän toiminnan vaa-
14595: - Kerhotaimitarhoja on ollut hoidetta- timien kustannusten peittämiseksi.
14596: vana 102 kerhoyhdistyksessä 993: n kerho-
14597: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
14598: Antti J. Rantamaa. Yrjö Sinkkonen. Eino Uusitalo.
14599: A. Pasanen. Lennart Heljas. Nestori Kaasalainen.
14600: Matti Mattila. M. 0. Lahtela. Kusti Eskola.
14601: Toivo H. Kinnunen. Einari Jaakkola. M. Honkavaara.
14602: Verner Korsbäck. T. Saloranta. Aaro Kauppi.
14603: Kalle Kauhanen. J. F. Pöykkö. Antti Kukkonen.
14604: Irma Hamara. Tahvo Rönkkö. Hilja Väänänen.
14605: Leo Häppölä.
14606: 300
14607:
14608: IV,195. - Rah.al. N:o 24.
14609:
14610:
14611:
14612:
14613: M. Mattila ym..: Määrärahan osoittamisesta Bergmanin kou-
14614: lun koulutalopiirustusten hankk4mista varten.
14615:
14616:
14617: E d u s k u n n a ll e.
14618:
14619: Vuonna 1936 kuollut maanmittausinsinööri Niinpä yli 70 vuotta vanhassa Tiilään koulu-
14620: K. L. J. Bergman laatimassaan testamen- tilan päärakennuksessa on tavaton tilan ah-
14621: tissa lahjoitti valtiolle omaisuutta noin 18 taus, koska siinä annetaan pojille opetusta
14622: milj. markan arvosta ehdolla, että näillä va- mm. puutöissä ja tytöille kankaan kudon-
14623: roilla perustetaan hänen nimeään kantava nassa ym. Vain osa oppilaita voidaan sijoit-
14624: ammattikoulu Karjalan Kannakselle poikia taa koulun suojiin asumaan. Myös opetta-
14625: ja tyttöjä varten, jossa oppilaitoksessa oli jien asunto-olot ovat hyvin heikot. Yhdellä-
14626: annettava maatalousnuorisolle soveltuvaa kään opettajalla - ei edes johtajalla - ole
14627: ammattiopetusta. Sen jälkeen kun valtioneu- käytössään kuin yksi pieni huone. Tämän
14628: vosto oli päättänyt ottaa lahjoituksen vas- vuoksi on aivan välttämätöntä, että tälle
14629: taan, perustettiin 4 vuotta sitten Askolan valtion ainoalle aiemmalle kotiteollisuusoppi-
14630: kuntaan Bergmanin koulu puheena olevilla laitokselle rakennetaan tarkoitustaan vastaava
14631: varoilla valtion omistamaksi kouluksi. Tä- koulurakennus opetussaleineen ja oppilas- ja
14632: män oppilaitoksen perustaminen on täysin opettaja-asuntoineen.
14633: vastannut tarkoitustaan, koska alueella on 7 Edellä ,esitettyyn viitaten ehdotamme,
14634: pitäjää, joissa ei ole oppikoulua. Kun po.
14635: varoilla ostettiin maatila sillä olevine raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14636: nuksineen ja eräitä lisärakennuksia, niin tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mark-
14637: nämä eivät ole osoittautuneet tarkoitustaan kaa Bergmanin koulun koulutalopii-
14638: vastaaviksi oppilaitoksen käytössä. Mm. kaik- rustusten hankkimiseen sekä rakennus-
14639: kia hakijoita ei ole voitu kouluun ottaa. töiden aloittamiseen.
14640: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
14641:
14642: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Urho Kähönen.
14643: 301
14644:
14645: IV,196. - Rah.al. N: o 25.
14646:
14647:
14648:
14649:
14650: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta koneopin ja pajatöi~
14651: den opettajan palkkaamiseksi Kymenlaakson maamies~
14652: kouluun.
14653:
14654:
14655: E d u s k u n n a 11 e.
14656:
14657: Maataloutemme koneeliistuu jatkuvasti. kainen, on siellä runsaasti oppilaita. Parhail-
14658: Koneisiin kiinnitetään suuria pääomia, mutta laan toimii siellä myös ns. isäntäkurssi, joten
14659: niiden huoltoon ja käyttöön ei aina kiinni~ oppilaita on 64. Olisi tärkeää, että sinä ai~
14660: tetä tarpeeksi suurta huomiota. Tämä on kana, joka käytetään maamieskoulun ja isän~
14661: kansantaloudellisestikin tärkeä kysymys. täkurssin käymiseen, saataisiin myös perus-
14662: Koneiden käyttöä ja huoltoa olisi esimer~ teellinen opetus maataloudessa käytettävien
14663: kiksi maamieskouluissamme entistä tehok~ koneiden hoidossa ja huollossa.
14664: kaammin opetettava. Yksityisluontoisissa Edellä ol~vaan viitaten ehdotamme kun~
14665: maamies~ ja pienviljelijäkouluissamme, neljää nioittaen,
14666: koulua lukuunottamatta, ei ole koneopin ja
14667: pajatöiden opettajan virkaa perustettu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14668: Anjalan pitäjässä toimivasta Kymenlaak~ tulo~ ja menoarvioon 500 000 markan
14669: son maamieskoulusta mainittu opettaja myös määrärahan koneopin ja pajatöiden
14670: puuttuu. Koska koulu on uusi ja ajanmu~ opettajan palkkausta varten Kymen-
14671: laakson maamieskoululle.
14672: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
14673:
14674: Marja Lahti. Onni Mannila. Esa Koivusilta.
14675: Sylvi Halinen. Yrjö Sinkkonen. Erkki Tuuli.
14676: T. Saloranta. Toivo Kujala. Hilja Väänänen.
14677: Heikki Hykkäälä.
14678: Artturi Jämsen.
14679: 302
14680:
14681: IV,197. - Rah.al. N:o 26.
14682:
14683:
14684:
14685:
14686: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Mikke-
14687: lin läänin kotiteollisuusyhdistykselle Kangasniemen kun-
14688: nassa sijaitsevan naiskotiteollisuuskoulun rakennuksen
14689: kunnostamiseksi.
14690:
14691:
14692: E d u s k u n n a 11 e.
14693:
14694: Mikkelin läänin Kotiteollisuusyhdistys r. y. kuitenkaan ilman valtion tukea ole mahdol-
14695: on syksyllä 1956 ostanut Kangasniemen lisuutta niiden suorittamiseen, varsinkin kun
14696: kappalaisen pappilan Kangasniemen kiertä- sitä rasittaa huomattava velka korkoineen.
14697: vän kotiteollisuuskoulun kouluhuoneistoksi Olisi sen vuoksi välttämätöntä, että sanotulle
14698: 5 000 000 markan kauppahinnasta, minkä kannatusyhdistykselle myönnettäisiin tämän
14699: kaupan kirkkohallitus on vahvistanut siinä talon kunnostamista varten valtion avustus.
14700: mielessä, että tämä vuodesta 1950 paikka- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
14701: kunnalla toiminut kiertävä koulu muutettai- kunnioittaen,
14702: siin kiinteäksi palvelemaan Kangasniemen
14703: ja sen lähikuntien naispuolisen nuorison että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14704: ammattikoulutusta. Tämä koulutalo olisi nyt tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
14705: korjattava ja kunnostettava sanottuun tar- vun 8 momentille 5 000 000 markan
14706: k<>itukseen sekä varustettava keskuslämmitys- määrärahan avustukseksi Mikkelin
14707: laitteilla, mitkä korjaus- ja kunnostustyöt läänin kotiteollisuusyhdistykselle sen
14708: tarvikkeineen asiantuntijain lausunnon mu- Kangasniemen kunnassa sijaitsevan
14709: kaan tulevat maksamaan 5 000 000 markkaa. naiskotiteollisuuskoulun rakennuksen
14710: Mainitulla yhdistyksellä, joka tämän talon kunnostamista varten.
14711: oston on suorittanut pääasiassa velaksi, ei
14712: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
14713:
14714:
14715: Aukusti Pasanen. Armi Hosia. Wiljam Sarjala.
14716: Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen. Irma Hamara.
14717: 303
14718:
14719: IV,198. - Rah.al. N:o 27.
14720:
14721:
14722:
14723:
14724: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen kiin-
14725: teän naiskotiteollisuuskoulun perustamista ja ylläpitome-
14726: noja varten.
14727:
14728:
14729: E d u s k u n n a Jl e.
14730:
14731: Kangasniemen kirkonkylässä vuodesta 1950 summa lisääntyisi 151 740 markalla. Saman
14732: toiminut Mikkelin läänin 1. kiertävä naiskoti- luvun 6 momentille olisi koulun perustamis-
14733: teollisuuskoulu on toiminta-aikanaan osoit- kustannuksina kalustojen, koneiden ja työ-
14734: tautunut Kangasniemen ja sen lähiympäris- välineiden hankkimiseen käytettäväksi otet-
14735: tön kuntien naispuolisen nuorison ammatti- tava kertamenona lisäystä 300 000 markkaa
14736: kasvatuksen kannalta varsin tarpeelliseksi. ja ylläpitomenoja varten 500 000 markkaa,
14737: Tämän vuoksi ja kun Kangasniemen nais- mistä kuitenkin tulisi vähennettäväksi la:k-
14738: kotiteollisuuskoululle on vuoden 1956 lopulla kautettavan kiertävän koulun ylläpitomenot
14739: ostettu sanotun kunnan kirkonkylässä sijait- 180 000 markkaa, joten 6 momentin loppu-
14740: seva entinen kappalaisen pappila, ja kun summa lisääntyisi 620 000 markalla.
14741: kiertäv.ää kotiteollisuuskoulua ei enää voida Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14742: pitää nykyajan vaatimuksia vastaavana kou- kunnioittaen,
14743: lumuotona, vaan näitä kouluja olisi pyrit-
14744: tävä muuttamaan kiinteiksi kouluiksi, on tä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14745: män koulun muuttaminen kiinteäksi nyt tul- tulo- ja menoarvioon Kangasniemen
14746: lut ajankohtaiseksi. Tarkoitukseen tarvittai- kiinteän naiskotiteollisuuskoulun pe-
14747: siin valtion tulo- ja menoarvioon 11 Pl: n rustamiseksi 11 Pl. VIII luvun 5 mo-
14748: VIII luvun 5 momentille lisäystä yhden am- mentille yhden ammattiopettajan palk-
14749: mattiopettajan palkkana sekä johtajanpalk- kausta sekä johtajanpalkkion ikälisi-
14750: kiona ikälisineen ja indeksikorotuksineen neen ja indeksikorotuksineen suoritta-
14751: 646 740 markkaa, ja kun momentilta vastaa- mista varten 646 740 markkaa sekä
14752: vasti vähenisi samalla lakkautettavan Mikke- saman luvun 6 momentille koulun ka-
14753: lin ;läänin 1. kiertävän naiskotiteollisuus- lustojen, koneiden ja työvälineiden
14754: koulun palkkamenoihin myönnettävä valtion hankkimiseen sekä ylläpitomenoihin
14755: avustus 495 000 markkaa, momentin Ioppu- 800 000 markkaa.
14756: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
14757:
14758: Aukusti Pasanen. Wiljam Sarjala. Sylvi Halinen.
14759: Armas Leinonen. Toivo H. Kinnunen. Irma Hamara.
14760: 304
14761:
14762: IV,199. - Rah.al. N:o 28.
14763:
14764:
14765:
14766:
14767: Saura ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa-
14768: talousrakennustutkimuksia varten.
14769:
14770: E d u s k u n n a 11 e.
14771:
14772: :Maatalouden rakennuksiin käytetään meillä rehujuuresvarasto on jäänyt kokonaan pois,
14773: vuosittain n. 65-75 miljardia markkaa. Yk- AIV-säiliö on sijoitettu kauaksi ruokintapai-
14774: sistään karjarakennuksien rakentamiseen ja kalta, ruokintapöytä on sijoitettu siten, että
14775: korjaamiseen tarvitaan vuosittain n. 15 mil- lannanpoisto vaatii paljon työtä, välikaton
14776: jardia markkaa. Kun on kysymys näin suu- kannatinpilarin virheellinen sijoitus jakaa
14777: rista arvoista, olisi sekä yksityis- että kan- parsitilat epätarkoituksenmukaisesti, ruokin-
14778: santaloudellisesti erittäin tärkeätä, että nämä tapöydälle ei voida rehuja kuljettaa vau-
14779: varat käytettäisiin tarkoituksenmukaisesti ja nuilla jne. Parsisovitelman mitoituksessa ei
14780: sellaisia karjarakennuksia rakentamalla, jotka ole otettu huomioon eläinten kokoa. Pieneen-
14781: kustannuksiltaan olisivat nykyisiä halvempia kin navettarakennukseen on tehty kallishin-
14782: ja vähemmän ihmistyötä vaativia. tainen parvi ajosiltoineen, vaikka navetan
14783: Maaseudun olosuhteet ovat rakentamisen yhteyteen tehty rehulato olisi halvempi ja
14784: osalta ratkaisevasti toisenlaiset kuin asutus- tarkoituksenmukaisempi ratkaisu. Ilman-
14785: keskuksissa, joissa asuntokysymykset ratkais- vaihtolaitteet ovat epätarkoituksenmukaiset
14786: taan suurina yksikköinä. Maaseudun raken- tai puuttuvat kokonaan. Yleensä koko ra-
14787: nusyksiköt ovat siksi pieniä, että niitä suun- kennussuunnittelussa ei ole otettu huomioon
14788: nittelemaan ei voida kustannussyistäkään pal- sitä, että tilan tuotantosuunnassa ja eläin-
14789: kata sellaisia erikoismiehiä, joita kulloinkin määrissä voi tapahtua muutoksia.
14790: tarvittaisiin. Sitäpaitsi esim. karjarakennus- Edellämainitun tapaisia epäkohtia on ylei-
14791: ten tunteminen vaatii suunnittelijalta varsin sesti uusimmissakin navetoissamme, joiden
14792: paljon myös maatilatalouden tuntemista, kustannus on n. 300 000-400 000 markkaa
14793: jotta rakennuksesta tulisi tarkoituksenmukai- lehmää kohden.
14794: nen juuri niihin olosuhteisiin, joihin se on Nykyisin on rakennusalalla todettavissa
14795: tarkoitettu. Tällaisia pätevyyden omaavia nopeata kehitystä. Uusia, karjarakennuksiin-
14796: ammattimiehiä ei ole jokaisella paikkakun- kin sopivia tehdasvalmisteisia rakennusai-
14797: nalla. Näin ollen joutuu maaseudun raken- neita on saatavissa, joiden käyttö monessa
14798: taja useimmiten jo työn valmisteluvaiheessa tapauksessa on suositeltavaa. Myös itse ra-
14799: suuriin vaikeuksiin ja hänen on pakko yrit- kentamistavalle nykyinen teknillinen kehitys
14800: tää itse ratkaista pulmakysymykset ja loppu- asettaa uusia vaatimuksia, jotka samoin kuin
14801: tulos valitettavan useissa tapauksissa ei vas- uusien rakennusaineiden käyttökin tekevät
14802: taa tavoitteita. Näin tulee karjarakennuksia, maatalousrakennustutkimuksen ja kokeilun
14803: joissa monet työn käytön kannalta tärkeät entistä tärkeämmäksi. Tutkimuksien pohjalle
14804: yksityiskohdat tehdään epätarkoituksenmu- olisi luotava tyyppipiirustuksia, jotka aut-
14805: kaisiksi. On myös lukuisia tapauksia siitä, taisivat lähinnä pientilojen omistajia, ja
14806: mitenkä karjatalousoloja lähemmin tuntema- jotka olisivat myös suuntaa antavia yleisessä
14807: ton rakennusammattimieskään ei suunnitel- mielessä. Näin voitaisiin myös käyttää en-
14808: missa ole riittävästi kiinnittänyt huomiota tistä enemmän omatoimista rakentamista.
14809: hoitotyön tarkoituksenmukaisuuteen ja varas- Työpalkkojen osuus karjarakennuksien ra-
14810: totilojen sijoitukseen. Seuraavassa esitetään kennuskustannuksista on n. 58% eli n. 8.7
14811: eräitä tavallisimpia suunnitteluvaiheessa teh- miljardia markkaa vuosittain. Monessa ta-
14812: tyjä virheitä, jotka usein huomataan vasta pauksessa viljelijäperheen oma työväki voisi
14813: sitten kun karjarakennus on valmis ja eläi- tyyppipiirustuksia käyttäen suorittaa itse
14814: miä siellä jonkin aikaa hoidettu: peruna- ja huomattavan osan työstä.
14815: IV,199. - Saura ym. 305
14816:
14817: Työtehoseura on viime vuosien aikana seen etuun, olisi Työtehoseuran suorittamalle
14818: työskennellyt maatalouden rakentamiskustan- rakennuskokeilulle ja edelleen uusien tyyppi-
14819: nuksien pienentämiseksi ja kehittänyt uusia piirustusten luomiseksi saatava valtion va-
14820: menetelmiä keveiden ja joustavien karja- ja roja. Jo verrattain pienen määrärahan tur-
14821: varastorakennusten luomiseksi maataloutta vin voisi Työtehoseura käytettävissään olevan
14822: palvelemaan. Tämä työ on tapahtunut ilman ammattitaitoisen työvoiman ja saamiensa ko-
14823: valtion tai muuta julkista tukea. Alustavia kemusten perusteella luoda erityisesti pien-
14824: rakennus- ja työmenetelmiä on voitu toistai- ten tilojen käyttöön soveltuvia tyyppipiirus-
14825: seksi kokeilla vain tekemällä rakennussuunni- tuksia.
14826: telmia yksityisille tiloille uusia menetelmiä Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
14827: käyttäen. Jo tämä työ ja sen ohessa suori-
14828: tettu kokeilu- ja tutkimustyö on antanut että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14829: suuren määrän hyviä ratkaisuja ja kokemuk- tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan
14830: sia, jotka olisi saatettava laajempien piirien markan suuruisen määrärahan luovu-
14831: tiedoksi ja käyttöön. tettavttksi Työtekoseuralle maatalou-
14832: Katsoen rakentamiskustannuksien alenta- den rakennustutkimuksen suorittami-
14833: misen ja joustavan rakennustavan luomisen seksi ja ralfentamista palvelevien tyyp-
14834: tärke~teen sekä suunnittelemaUoman raken- pipiirustusten luomiseksi.
14835: tamisen vähentämisen tuomaan taloudelli-
14836: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
14837:
14838: Kalervo Sa.ura. Saara Forsius. N. Kosola.
14839: Martti Salminen. R. Hallberg. Esa Koivusilta.
14840:
14841:
14842:
14843:
14844: 39 E 168/57
14845: 306
14846:
14847: IV,200. - Rah.al. N:o 29.
14848:
14849:
14850:
14851:
14852: Uusitalo ym.: Määrärahan •osoittamisesta Työtehoseuralle kes-
14853: kuslämmitt&isen taloudellisen lämmitysjärjestelmän tutki-
14854: miseksi maaseudun pienasuntoja. varten.
14855:
14856:
14857: E d u s k u n n a 11 e.
14858:
14859: V. 1950 suoritetun asuntotiedustelun mu- lämmitetään puulla, palamista jatkuu vielä
14860: kaan on maaseudulla kaikkiaan 625 000 asun- savuhormeissa, ja tällöin suuri osa lämmöstä
14861: toa. Normaalinen uusimistarve voitaneen ar- menee savukaasujen mukana hukkaan. Ylei-
14862: vioida 2.5 %: ksi eli vuosittain noin 15 000 sesti nykyään käytettyjen kattilatyyppisten
14863: asunnoksi. Lisäksi rakennetaan vuosittain keskuslämmityslaitteiden maksimihyötysuhde
14864: jatkuvasti uusia asuinrakennuksia. Suurim- jääkin virallisten tutkimusten mukaan noin
14865: mat, usean perheen käsittävät asuinraken- 55 %: ksi eli huomattavasti alhaisemmaksi
14866: nukset varustetaan nykyisin niin kaupun- kuin vastaperiaatteella toimivien uunien. Ne
14867: geissa kuin maaseudullakin keskuslämmitys- pienkattilatyypit, jotka nykyisin ovat käy-
14868: laitteilla. Sen sijaan erityisesti maaseudulla tännössä, eivät olekaan sanottavasti muuttu-
14869: tapahtuvassa pienasumusten rakennustoimin- neet vuosien kuluessa ja yleensä ne on suun-
14870: nassa joudutaan pääasiassa turvautumaan niteltu koksilämmitteisiksi.
14871: vanhaan uunilämmitykseen, koska saatavissa Koska erityisesti meidän maassamme puun
14872: olevat keskuslämmityslaitteiden perustamis- samoinkuin paikoittain myös kotoisen tur-
14873: kustannukset ovat huomattavasti kalliimmat peen käyttö polttoaineena olisi monessakin
14874: kuin uunien rakentaminen. Tämän johdosta suhteessa edullista nimenomaan maaseudulla,
14875: uunilämmitys onkin vielä verrattomasti ylei- olisi ryhdyttävä tutkimaan ja kehittämään
14876: sin lämmitystapa maaseudulla. Niissä käyte- uudentyyppisiä, keskuslämmitysperiaatteella
14877: tään pääasiallisesti vuosikymmeniä vanhaa toimivia taloudellisia lämmitysjärjestelmiä,
14878: vastavirtaperiaatteella toimivaa järjestelmää, mitkä soveltuisivat kotoisille polttoaineille ja
14879: millä kotimaista polttoainetta käyttävinä antaisivat kaikki ne mukavuudet, jotka ulko-
14880: onkin todettu olevan erittäin hyvä lämmitys- maiselle polttoaineen käytölle rakennetut
14881: teho hyötysuhteen ollessa n. 80-85 %. Eri keskuslämmityslaitteet tarjoavat. Tutkimus
14882: huonetilojen päivittäinen lämmitystyö pui- soveltuisi erinomaisesti Työtehoseuran orga-
14883: den pilkkomisineen ja kuljetuksineen samoin nisoitavaksi, koska se on jo useat vuodet suo-
14884: kuin huoneiden siivouksineen tekee uuniläm- rittanut erilaisia rakennus- ja työtehokysy-
14885: mityksen kuitenkin keskuslämmitysjärjestel- myksiä koskevia tutkimuksia ja parhaillaan
14886: miä vaivalloisemmaksi lisäten siten maalais- suorittaa mm. pienpuun kuljetus- ja pienen-
14887: kotien muutenkin rasitettujen perheenemän- tämistutkimuksia ja kokeiluja samoinkuin
14888: tien työaikaa ja työtaakkaa. maatilaolosuhteisiin soveltuvien vedenlämmi-
14889: Keskuslämmityslaitteiden käyttöön otto tyslaitteiden vertailevia tutkimuksia ja selvi-
14890: olisi täten työnkäytön samoinkuin palotur- tyksiä. Työtehoseura käyttäisi tutkimuksessa
14891: vallisuudenkin kannalta toivottavaa. myös kaikkea alan teknillisten laitosten ja
14892: Nykyiset keskuslämmityskattilat ovat kui- asiantuntijoiden apua.
14893: tenkin tarkoitetut pääasiassa lyhytliekkiselle Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
14894: polttoaineelle, kuten koksille ja kivihiilelle, nioittavasti,
14895: joten niillä puuta lämmitysaineena käyttäen
14896: ei ole saavutettavissa niin hyvää lämmitys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14897: tulosta kuin jos kattilat olisivat alunperin tulo- ja menoarvioon 3.5 miljoonan
14898: pitkäliekkiselle polttoaineelle suunnitellut. markan suuruisen määrärahan luovu-
14899: Nykyisissä keskuslämmityslaitteissa, jos niitä tettavaksi Työtehoseuralle tarkoituk-
14900: IV,200. - Uusitalo ym. 307
14901:
14902: sella tutkia ja kehittää lähinnä maa- loudellinen lämmitysjärjestelmä, joka
14903: seudun pienasuntoja ja maalaiskoteja tyydyttäisi samalla kotitalouden ja
14904: varten kotoisella pienpuulla tai tur- mahdollisesti myös pienehkön koti-
14905: peella toimiva keskuslämmitteinen ta- eläinhoidon lämminvesitarpeen.
14906: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
14907:
14908: Eino Uusitalo. Väinö Rankila. Toivo Antila.
14909: Eeli Erkkilä.
14910: 308
14911:
14912: IV,201. - Ra.h.a.l. N:o 30.
14913:
14914:
14915:
14916:
14917: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle koti-
14918: talouden rationalisoimistutkimuksien ·valistustyötä varten.
14919:
14920:
14921: Eduskunnalle.
14922:
14923: Kotitaloustyön rationalisointi on maas- Tutkimus- ja kokeilutulosten tunnetuksi
14924: samme nykyoloissa niin sosiaalisten kuin ta- tekemiseksi on Työtehoseuran kotitalous-
14925: loudellistenkin syiden vuoksi välttämätöntä. osasto mm. jatkuvasti järjestänyt kursseja
14926: Se on erittäin tärkeätä niin yksityisten ta- eri koulutyypeissä toimiville talousopetta-
14927: louksien kuin kansantaloudenkin kannalta. jille, kotitalousneuvontaa suorittavien järjes-
14928: Sen laajentaminen ja voimaperäistäminen töjen konsulenteille ja neuvojille, kotitalous-
14929: nykyisestään vaatii todellakin jo valtion ja karjatalousharjoittelutalojen emännille,
14930: tukea. kuntien eri laitostalouksien johtajattarille
14931: Maassamme on Työtehoseuran kotitalous- ja pesuloiden hoitajille sekä työntekijöille
14932: osasto vuodesta 1943 alkaen suorittanut erit- jne. saadakseen näiden välityksellä osaston
14933: täin merkittävää tutkimus- ja kokeilu- sekä työn tulokset nopeasti leviämään kansamme
14934: näihin liittyvää valistustyötä kotitaloustyön kotien tietouteen perheenemäntien työn hel-
14935: rationalisoimiseksi. Tämän työn tulokset ovat potukseksi. Näin on nykyaikainen kotita-
14936: tunnustetusti suuresti hyödyttäneet maamme lousopetus ja laitostalouksien järjestely saa-
14937: koteja ja erikoisesti näiden perheenemäntiä. nut Työtehoseuran kotitalousosaston tutki-
14938: Työtehoseuran kotitalousosaston suoritta- mus- ja kokeilutoiminnasta työn rationali-
14939: mista tutkimuksista voidaan mainita muun sointiin tähtäävää arvokasta ammatillista tie-
14940: muassa maaseudun vesihuoltokysymyksen toutta ja tukea.
14941: järjestäminen, keittiö- ja pesutupakalustei-· Samaten on osasto suorittamalla kokeita
14942: den mitoitukset suomalaisen naisen työsken- ja vertailevia tutkimuksia voinut antaa ar-
14943: telyn kannalta ja kalusteiden ja välineiden vokkaita tietoja kotitalouden koneita ja työ-
14944: suunnittelu, uusien keittoliesityyppien ja välineftä valmistaville sekä maahan tuotta-
14945: näissä käytettyjen uusien polttoaineiden ver- ville yrityksille. Tässä mielessä on myöskin
14946: tailu, eri menetelmillä toimivien, kotitalouk- valtion lisenssivirasto käyttänyt osaston ko-
14947: sille tarkoitettujen pesukoneiden ja jääkaap- keilutoimintaa avukseen.
14948: pien taloudellinen vertailu, keittiön pikku- Erikoisesti haluamme tässä tähdentää sitä,
14949: työvälineiden ja siivous- ja silitysvälineiden että se kotitaloustyön helpottamista ja työ-
14950: vertailu-, työasento- ja menetelmätutkimuk- ajan lyhentämistä tähtäävä kotitalouden tut-
14951: set jne. kimus-, kokeilu- ja valistustyö, jota Työteho-
14952: Tutkimus- ja kokeilutoiminta suoritetaan seuran kotitalousosasto suorittaa, kohdistuu
14953: pääasiassa Työtehoseuran Rajamäellä ole- koteihin ja sen ka,utta laajojen kansalaispii-
14954: vassa tutkimus- ja koneopetuskeskuksessa, rien työn helpottamiseksi. Työtehoseuran ko-
14955: jossa kotitalousosastolla on käytettävissä titalousosasto on tähän saakka 13 vuoden
14956: ajanmukaisin välinein varustettu koekeittiö. ajan toiminut ilman valtionapua. Vaikeissa
14957: Kiinteä yhteydenpito vastaaviin ulkomaisiin taloudellisissa olosuhteissa toimien se on saa-
14958: järjestöihin ja tutkimuslaitoksiin on tehnyt nut aikaan paljon. Se on myös pystynyt
14959: mahdolliseksi muissa maissa tapahtuneen ke- osoittamaan kotitaloustyön rationalisoimisen
14960: • hityksen seuraamisen ja niissä saavutettu- tarpeellisuuden ja aikaansaannoksillaan koti-
14961: jen tutkimustulosten soveltamisen meidän talouden tutkimus- ja kokeilutyön suuren
14962: maamme oloihin. merkityksen.
14963: IV,201. - Lahti ym. 309
14964:
14965: Viitaten yllä olevaan ja kotitaloustyön että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14966: rationalisoimistyön suureen merkitykseen tulo- ja menoarvioon 4 000 000 markan
14967: sekä yksityistalouksien että koko kansanta- määrärahan Työtehoseuralle kotitalou-
14968: loutemme kannalta katsomme välttämättö- den rationalisoimistutkimuksien valis-
14969: mäksi, että Työtehoseuran kotitalousosaston tustyötä varten.
14970: arvokasta työtä tuetaan jatkuvalla valtion
14971: avustuksella ja ehdotamme kunnioittaen,
14972: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
14973:
14974: Marja Lahti. Artturi Jämsen. Kerttu Saalasti.
14975: Sylvi Halinen. Toivo Antila.. Hilja Vaänänen.
14976: Saara Forsius.
14977: Yrjö Sinkkonen.
14978: 310
14979:
14980: IV,202. - Rah.al. N':o 31.
14981:
14982:
14983:
14984:
14985: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Puut arkaviljelijäin
14986: Liiton käytettäväksi neuvontapisteiden perustamista var-
14987: ten Lohjalle ja Karjaalle.
14988:
14989:
14990: E d u s k u n n a ll e.
14991:
14992: Viitaten eduskunnalle helmikuun 16 p:nä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14993: 1956 jättämämme toivomusaloitteen n: o 227 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
14994: perusteluihin ja raha-asia-aloitteeseen n: o kan suuruisen määrärahan Puutarha-
14995: 178 v. 1956 ehdotamme kunnioittaen, m1jelijäin Liitolle neuvontapisteiden
14996: perustamiseksi Lohjalle ja Karjaalle.
14997: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
14998:
14999: Saara Forsius. Matti Mattila.
15000: 311
15001:
15002: IV,20S. - Rah.al. N:o 32.
15003:
15004:
15005:
15006:
15007: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellisen tutkimuk-
15008: sen jatkamiseksi pienpuun käyttämisestä kansantaloudelli-
15009: sesti tarpeellisiksi valmisteiksi.
15010:
15011:
15012: E d u s k u n n a 11 e.
15013:
15014: Maamme taJoudellisten ongelmien sarjassa Onhan suurta tuhlausta tuottaa niin run-
15015: on pienpuukysymys tämän ajankohdan tär- saasti ulkomaisia polttoaineita ja sijoittaa
15016: keimpiä. Kysymyksen · ratkaisemiseksi on niihin kaJlista valuuttaa, jota niin moneen
15017: erittäin paljon ajatuksia vaihdettu, mutta muuhun kohtaan kipeästi tarvittaisiin.
15018: tyydyttävää ratkaisua ei ole löydetty. Pien- Kun tämä pienpuun kannattava markki-
15019: puuasia on metsänhoidollinen suuren luo- nointi näyttää olevan ylivoimainen tehtävä
15020: kan kysymys, johon maaseudun rahatulojen taloudellisia asioita hoitaville piireille, on
15021: ehtyessä entistä suuremmat metsänomistaja- mitä nopeimmin suotava meidän lahjakkaille
15022: piirit ovat nyt sidottuja. Pienpuun kannat- tieteenharjoittajillemme tilaisuus edistää tätä
15023: tavasta markkinoimisesta on riippuvainen raaka-aineen moninaista jalostusta. Heidän
15024: suurten metsätyöntekijäin joukkojen toi- mukaantuloaan nyt kipeästi kaivataan, ja
15025: meentulo, sillä työkohteita voidaan osoittaa tämän kansantalonteemme suuresti vaikutta-
15026: lähes maamme kaikilla alueilla, ja niiden van kysymyksen hyväksi on tehtävä jotakin.
15027: arvo ansiotuloina on niin suuri, etteivät sitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15028: monet kansalaispiirit osaa edes aavistaa. kunnioittaen,
15029: Meillä on monista raaka-aineista suurta
15030: puutetta, mutta siitä huolimatta on kehi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15031: tetty teollisuutta, jossa on uhrattu suuria tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
15032: taloudellisia arvoja ulkoa tuotujen raaka- kan määrärahan tieteellisen tutkimuk-
15033: aineiden jalostukseen. Siksi on hieman outoa, sen jatkamiseksi pienpuun käytöstä
15034: ettei tuon niin moneen tarkoitukseen sopi- raaka-aineena erinäisiksi eriste-, massa..,
15035: van pienpuun, jota meillä on runsaasti, laatta-, levy- tai muihin kansantalou-
15036: markkinoimiskysymystä edes nykyisen ke- dellisesti tarpeellisiksi käytössä ole-
15037: hityksen vaiheessa kyetä ratkaisemaan. Polt- viksi valmisteiksi, joilla lisäksi on
15038: toaineena meillä ei suosita kotimaista, ellei markkinoimismahdoUisuuksia.
15039: sitä tehosteta lainsäädännöllisin toimenpitein.
15040: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
15041:
15042: Toivo Antila. Eino Uusitalo. J. F. Pöykkö.
15043: Eeli Erkkilä..
15044: 312
15045:
15046: IV,204:. - Ra.h.a.l. N:o 33.
15047:
15048:
15049:
15050:
15051: M. Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta veden laadun
15052: tutkimuksia varten.
15053:
15054:
15055: E d u s k u n n a 11 e.
15056:
15057: Äskettäin on selvitetty era1ssa laajoissa Maataloushallituksen toimesta suoritettu-
15058: tutkimuksissa, millaista vettä maaseudun jen tutkimusten mukaan meillä on alueita,
15059: kotitalouksissa keskimäärin käytetään. Täl- joissa pohjavesi on maaperän laadun vuoksi
15060: löin on todettu, että kaivovesi yleensä on liian rautapitoista tai sisältää jotain muuta
15061: varsin huonoa. Joka toisessa kaivossa on ainetta niin paljon, että vettä ei voida puh-
15062: ammoniakkimäärä niin korkea, että se on distamatta käyttää. Myös vesijohtoputkia
15063: merkkinä elimellisten aineiden tunkeutumi- syövyttävää hiilihappoa esiintyy pohjavesissä
15064: sesta kaivoon. Suuri kloridimäärä taas usein. Puhdistusmenetelmät, jotka miltei
15065: yleensä osoittaa, että likaantuminen aiheutuu aina edellyttävät veden laadun tarkkaa tun-
15066: asumajätevesistä. Useissa paikoin pohjavesi temusta, tulevat kuitenkin varsin kalliiksi.
15067: on päässyt saastumaan viemärivedestä ja täl- Esimerkiksi yhden talouden käyttöön tarkoi-
15068: löin on aina mahdollista, että veden väli- tetut laitteet, joilla humuspitoisesta vedestä
15069: tyksellä leviävät tautibakteerit aiheuttavat rauta voidaan poistaa tehokkaasti, maksavat
15070: vaarallisia epidemioita. nykyisin noin neljännesmiljoonan. Koska
15071: Tutkimalla kaivoveden laatu voidaan sel- maataloushallituksen ilmoituksen mukaan on
15072: vittää, kelpaako vesi talouskäyttöön ja mitä ilmeisesti mahdollista kehittää halvempia ve..
15073: olisi tehtävä veden laadun parantamiseksi. denpuhdistusmenetelmiä, on välttämätöntä,
15074: Riittävän perusteellinen veden tutkimus, että myös tällaista tutkimustoimintaa tuetaan
15075: joka maksaa 3 000-4 000 markkaa, on kui- valtion varoilla.
15076: tenkin kallis. Jotta kaivovettä voitaisiin tut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15077: kituttaa yleisemmin, olisi tärkeätä, että vuo- nioittaen,
15078: den 1958 valtion tulo- ja menoarvioon va-
15079: rattaisiin 5 000 000 markan määräraha avus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15080: tuksiksi veden· tutkimuskustannuksiin. Jos tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
15081: tutkimuskustannuksista puolet maksettaisiin kan määrärahan lisäykseksi 11 Pl.
15082: valtion avustuksena edellämainitunsuurui- XV luvun 26 momentiUe avustuksiksi
15083: sesta määrärahasta, voitaisiin myöntää avus- veden laadun tutkituttamiseen ja ve-
15084: tuksia 3 000: lle sellaiselle vähävaraiselle ta- den puhdistuksessa tarvittavien lait-
15085: loudelle; joiden kaivoveden epäillään olevan teiden kehittämiseen.
15086: saastunutta.
15087: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
15088:
15089: Matti Mattila.. Antti J. Ra.nta.ma.a.. Urho Kähönen.
15090: 313
15091:
15092: IV,205. - Rah.al. N:o 34.
15093:
15094:
15095:
15096:
15097: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jurt•anjärven kuiva-
15098: tustöiden suorittamiseksi.
15099:
15100:
15101: E d u s k u n n a 11 e.
15102:
15103: Jurvan pitäjässä olevan Jurvanjärven kui- kustannusarvio noin 120 milj. markkaan.
15104: vatusasia on ollut kauan vireillä. Sen vii- Huomioon ottaen se varsin suuri taloudelli-
15105: västyminen on johtunut viimeksi alajuoksun nen merkitys, mikä vesijätön kuivattamisella
15106: varrella suoritetun katselmuksen vaikeuk- tulisi olemaan paikkakunnan maatalouden
15107: sista, josta asiasta on katselmuskokous ensi kehitykselle, olisi hankkeen toteuttamiseen
15108: maaliskuussa. Eduskunnan maatalousvalio- ensi tilassa ryhdyttävä. Maataloushallitus on
15109: kunnan lausunnon mukaan olisi tämä kuiva- lähettänyt hakemuksen vesistötoimikunnan
15110: tusasia nyt kuitenkin kiireellisimpiä. Jur- luvan saamiseksi hankkeen toteuttamista var-
15111: vanjärvi on maanviljelysinsinööripiirin toi- ten pyytäen samalla, että asia käsiteltäisiin
15112: mesta aikaisemmin laskettu niittykuivatusta kiireeilisessä järjestyksessä. Kun lupa on
15113: silmällä pitäen. Riittämättömän kuivatus- odotettavissa kuluvan vuoden loppuun men-
15114: syvyyden vuoksi on täten syntynyt vesi- nessä, voitaisiin hankkeen toteuttamiseen,
15115: jättö nykyisin jokseenkin tuottamattomassa mikäli tarvittavat varat saadaan, ryhtyä
15116: tilassa. Hanke alueen kuivattamiseksi voi- ensi vuoden aikana. Maataloushallituksen
15117: maperäiseen viljelykseen soveltuvaksi on ve- suunnitelmien mukaan voitaisiin työ osittain
15118: sijätön osakkaiden toimesta jo vuonna 1937 suorittaa työttömyystyönä, mutta tarvittai-
15119: pantu vireille, mutta on kuivatussuunnitel- siin töiden jatkamiseen kesän aikana vesis-
15120: man laatiminen maanhankintalain toimeen- tönlaskuvaroja.
15121: panoon liittyvien kiireellisten kuivatustöiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15122: ja insinöörityövoiman puutteen vuoksi siinä
15123: määrin viivästynyt, että suunnitelma on että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15124: saatu valmiiksi, alajuoksun katselmusta lu- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
15125: kuunottamatta, vasta vuonna 1952. Kuiva- kan määrärahan Jurvan kunnassa ole-
15126: tussuunnitelma käsittää lähes 1700 ha vil- van Jurvanjärven kuivatustöiden suo-
15127: jelyskelpoista maata, joka tulisi jakautumaan rittamista varten.
15128: 360 tilan kesken, ja nousee suunnitelman
15129: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
15130:
15131: Toivo Antila. Yrjö Sinkkonen.
15132: Väinö Rankila. J. F. Pöykkö.
15133: Eino Uusitalo. Onni Mannila.
15134: Eeli Erkkilä. Toivo A.svik.
15135:
15136:
15137:
15138:
15139: 40 E 168/57
15140: 814
15141:
15142: IV,206. - Rah.al. N:o 35.
15143:
15144:
15145:
15146:
15147: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
15148: men merimieslähetysseuralle Lontoon toimitalon rakenta-
15149: mista varten.
15150:
15151:
15152: E d u s k u n n a ll e.
15153:
15154: Suomen merimieslähetysseura teki jo 1930- myös muille Lontoossa joko tilapäisesti tai
15155: luvulla päätöksen uuden toimitalon rakenta- pysyvästi asuville kansalaisillemme.
15156: miseksi Lontooseen ja vuonna 1938 edus- Kun Lontoon viranomaisten tarkoitusta
15157: kunta lausui hallitukselle toivomuksen, että varten v. 1954 varaama tontti olisi voitu luo-
15158: hallitus kiireellisesti ryhtyisi toimenpiteisiin vuttaa seuran käyttöön vasta useitten vuo-
15159: uuden talon aikaansaamiseksi Suomen meri- sien kuluttua, oli ko. tontti vuonna 1956
15160: mieslähetysseuralle tähän kaupunkiin. Sotien vaihdettava toiseen ja tämän johdosta oli
15161: johdosta keskeytynyt rakennushanke on nyt alkuperäisiin piirustuksiin tehtävä huomatta-
15162: saatettu päätökseen. Uuden talon rakennus- via muutoksia, jotka yhdessä Englannissa ta-
15163: työt aloitettiin viime vuoden marraskuun pahtuneen jatkuvan rahanarvon alenemisen
15164: lopulla, peruskivi laskettiin kuluvan vuoden vuoksi ovat tuntuvasti korottaneet kustan-
15165: tammikuun 12 päivänä ja rakennus valmis- nuksia. Toimitalo tulee olemaan n. 4 700 m 3
15166: tui lopullisesti käyttöönsä vuoden 1958 alku- suuruinen, ja urakoitsijan kanssa tehdyn so-
15167: puolella. pimuksen mukaan se tulee maksamaan 72 000
15168: Uuden toimitalon rakentaminen tuli vält- puntaa eli 46 000 000 mk. Tästä määrästä
15169: tämättömäksi sen johdosta, että nykyisen ta- Suomen merimieslähetysseuralta puuttuu
15170: lon huonetilat ovat riittämättömät, ei vain vielä n. 15 000 000 mk. Päilasiassa vapaa-
15171: suurina juhlina, vaan säännöllisesti joka ilta. ehtoisen toiminnan kautta saaduilla säännöl-
15172: Suurin puute on se, että tässä talossa ei ole lisillä tuloillaan seura ei voi Lontoon uuden
15173: minkäänlaisia kerhohuoneita, jotka ajanmu- talon rahoitusta lopullisesti järjestää, vaan
15174: kaisen toiminnan kannalta ovat aivan välttä- tarvitsee sitä varten erityisavustuksia.
15175: mättömät. Uudessa rakennuksessa tulee ole- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15176: maan kirkko ja sen· jatkona lukusali, joihin kunnioittaen,
15177: suuri.gsa juhlatilaisuuksissa voi kokoontua n.
15178: 300-350 henkeä. Lisäksi siinä on muita tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15179: peellisia tiloja, kuten kirjasto-, biljardi- ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
15180: pöytätennishuoneet, kahvibaari, naisten ker- vun uudelle momentt'lle 10 000 000
15181: hohuone, toimistohuoneita, sauna merimiesten markan määrärahan avustuksena Suo-
15182: käyttöä varten sekä neljän työntekijän asun- men merimieslähetysseuralle Lontoon
15183: not. Uusi toimitalo tulee olemaan keskus- toimitalon rakentamiseksi.
15184: paikkana sekä merenkulkijoillemme että
15185: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
15186:
15187: Erkki Koivisto. Leo 1. Mattila. Arvo Salminen.
15188: Wiljam Sarjala. Kyllikki Pohjala. Urho Kulovaara.
15189: Onni Peltonen. Kustaa Tiitu. Matti Lepistö.
15190: Kalle Jokinen. Irma Ha.m.a.ra.. Armas Leinonen.
15191: T. E. Nordström. Veikko Vennamo. T. A. Wiherheimo.
15192: Juho Tenhiälä.
15193: 315
15194:
15195: IV,207. - Rah.al. N: o 36.
15196:
15197:
15198:
15199:
15200: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselvetureiden
15201: hankkimista varten valtionrautateille.
15202:
15203:
15204: E d u s k u n n a 11 e.
15205:
15206: Siinä yleisesti tunnetussa rappeutuneisuu- keskimäärin 5% polttoaineestaan, dieselvetu-
15207: dessa, johon valtionrautateillämme on sotia rilla tämä hyötysuhde on 35-40 %. Näin
15208: edeltäneiden sekä niiden jälkeisten vuosien ollen taloudelliset ja kilpailulliset näkökohdat
15209: riittämättömän uudisrakentamisen sekä kor- puhuvat voimakkaasti sen puolesta, että val-
15210: jaustoiminnan johdosta jouduttu, esiintyy tionrautateiden veturikantaa on käytävä no-
15211: hyvin silmäänpistävänä vetovoiman heikko- peassa tahdissa dieselöimään, koska tarkoi-
15212: kuntoisuus. Valtionrautateiden veturikanta, tukseen käytettävät varat suurten polttoaine-
15213: joka tällä hetkellä on kokoonpantu pääasiassa säästöjen sekä edullisemman käyttöajan puo-
15214: 'höyryve.tureista, käsittää hieman yli 800 ;yk- lesta - yhden dieselveturin lasketaan vas-
15215: sikköä, joista lähes puolet on yli-ikäisinä kun- taavan lähes kahta höyryveturia juuri pitem-
15216: noltaan ja teholtaan niin heikkoja, että ne män tehoisan käyttöaikansa ansiosta - ly-
15217: olisi romutettava. Ilman muuta on selvää, hyessä ajassa kertyvät takaisin suurina kus-
15218: ettei tällaisen veturikannan turvin voida ny- tannussäästöinä.
15219: kyaikaista nopeutta ja suurta tehokkuutta Tämän vuoksi ja huomioonottaen sen, e.ttä
15220: vaativaa rautatieliikennettä hoitaa. dieselveturien runsaamman rakentamisen
15221: Liioin ei valtionrautateiden tämänhetkisen avulla voidaan edistää ja auttaa työllisyyttä
15222: veturikannan kokoonpano enää laadultaan yleisesti maan metalliteollisuudessa ja erikoi-
15223: vastaa nykyaikaisen rautatieliikenteen vaati- sesti sen veturirakennuskone.pajoissa, ehdo-
15224: muksia. Höyrykonetta rautatieliikenteen ve- tamme_ kunnioittaen,
15225: tovoimakoneena pidetään nyttemmin jo osansa
15226: loppuun näytelleenä. Tämä johtuu lähinnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15227: siitä, että se polttoaineen hyväksikäyttötehol- tulo- ja menoarvioon 2 miljardin mar-
15228: taan ei vastaa sitä, mikä saavutetaan diesel- kan suuruisen määrärahan dieselvetu-
15229: tai säh:kökäyttöisen vetovoiman avulla. Höy- reiden hankkimiseksi valtionrautateille.
15230: ryveturin kyetessä muuttamaan tehoksi vain
15231: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
15232:
15233: Urho Saariaho. Martti Salminen.
15234: Lauri Järvi. Saara Forsius.
15235: 316
15236:
15237: IV,208. - Rah.al. N:o 37.
15238:
15239:
15240:
15241:
15242: Saariaho ym..: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
15243: turvallisuuslaitteiden rakentamiseen.
15244:
15245:
15246: E d u s k u n n a ll e.
15247:
15248: Valtionrautateitten rappeutuneisuus ilme- saavat niin suurta fyysillisen työvoiman
15249: nee hyvin selvästi myös siinä, että sen lii- säästöä sekä liikenteen nopeuden lisäänty-
15250: kennettä ja junankulkua turvaavat laitteet mistä, että rautatielaitoksen taloudellisuus
15251: ovat vanhanaikaiset ja riittämättömät puut- oleellisesti paranee. Tämä näkyy mm. siitä,
15252: tuen ne luvattoman usein aivan kokonaan. että parhaassa tapauksessa jonkin liikenne-
15253: Tästä johtuu, että rautateiden liikennetur- paikan ratapihalaitteiden koneellistamisen
15254: vallisuus on suurimmaksi osaksi fyysillisen avulla tämän työn vaatima pääoma kuoleu-
15255: henkilökunnan käsin tai hyvin yksinkertaisin tuu 3-5 vuoden kuluessa; puhumattakaan
15256: välinein tapahtuvien turvaamistoimien va- liikenteen nopeutumisen tietä tapahtuvasta
15257: rassa. Näin ei myöskään rautatieliikenteen kaluston tehostuvan käytön tuottamasta lisä-
15258: turvallisuustaso ole sellainen kuin sen pi- hyödystä.
15259: täisi ja se voisi olla, jos turvallisuuslaitteet Rautatiehallituksessa on laadittu 2.5 mil~
15260: olisivat laadultaan sitä korkeaa luokkaa, jardia markkaa käsittävä turvallisuuslaittei-
15261: jonka rautatietekniikka on näissä kohdin den rakentamisohjelma toteutettavaksi vii-
15262: saavuttanut. Näistä syistä johtuukin, että dessä vuodessa. Sen mukaisesti olisi vuosit-
15263: meillä vielä rautatieliikenteessä valitettavan tain varattava tarkoitukseen 500 miljoonaa
15264: usein pääsee tapahtumaan onnettomuusta- markkaa. Huomioon ottaen rautatielaitoksen
15265: pauksia, jotka koneellisten turvallisuuslait- suorituskyvyn tehostamisen välttämättömyy~
15266: teiden avulla olisivat vältettävissä. den olisi suunniteltu uudistus kiireellisesti
15267: Nykyaikaisilla turvalaitteilla ei saavuteta toteutettava.
15268: yksinomaan vain suurempaa liikenneturval- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15269: lisuutta, vaan niillä on myös mahdollisuus nioittaen,
15270: päästä nopeampaan ja taloudellisempaan
15271: rautatieliikenteeseen. Teknillisesti ajanmu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15272: kaiset relee-asetinlaitteet, kaukojunaohjaus tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
15273: sekä viimeksimainittuun liittyvä linjasuojas- kan suuruisen määrärahan valtion-
15274: tus, joiden avulla junaliikenteen hoito voi- rautateiden turvallisuuslaitteiden ra-
15275: daan suuressa määrässä teknillistää, aikaan- kentamiseksi.
15276: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
15277:
15278: Urho Saariaho. Martti Salminen.
15279: Lauri Järvi. Saara Forsius.
15280: 317
15281:
15282: IV,209.- Rah.al. N:o 38.
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen rau-
15288: tatieliikennepaikan uudistussuunnitelmien toteuttamiseksi.
15289:
15290:
15291: Ed usku.n nalle.
15292:
15293: Maamme rautatielaitokselle asetetaan mm. Nämä vaunut jakautuvat määräpaikko-
15294: kuljetuskysymyksissä yhä suurempia vaati- jensa mukaan niin, että päivittäin voitaisiin
15295: muksia. Ei riitä se, että henkilöliikenne kye- valmistaa perille saakka menevä juna Seinä-
15296: tään suorittamaan etukäteissuunnitelman - joelle, Poriin, Jyväskylään, Tampereelle,
15297: aikataulun - mukaan, vaan myös tavara- Riihimäelle, Helsinkiin (Pasila), Iisalmeen,
15298: liikenteeseen, jonka massatavarakuljetukset Savonlinnaan, Varkauteen, Iisvedelle ja
15299: muodostavat valtaosan rautatien suorituk- kaksi junaa päivittäin Kouvolaan, Kuopioon,
15300: sista, pitäisi saada henkilöliikenteelle omi- Outokumpuun ja Joensuuhun sekä 5-7 ju-
15301: naista suunnitelmallisuutta nopeine, perille naa päivittäin Kotkaan. Tämän liikenteen
15302: saakka sellaisenaan kulkevine junineen. Tä- lisäksi olisi myös paikallisen ja lähiliiken-
15303: hän ei ole vielä päästy sen tähden, että ns. teen hoidossa monia tärkeitä järjestelyjä
15304: järjestelyasemat, joiden tehtävänä olisi täl- suoritettava.
15305: lasten junien valmistaminen, eivät siihen Ratapihansa epäkäytännöllisyyden ja vä-
15306: pysty puutteellisten ratapihojensa vuoksi. häraiteisuuden vuoksi ei Pieksämäki kuiten-
15307: Rataverkko jakautuu käytännön kokemus- kaan pysty valmistamaan edellä lueteltuja
15308: ten ja liikennetutkimusten perusteella kuu- junia, vaan sen on pakko pitää silmämääränä
15309: teen lajittelualueeseen, joiden keskipisteinä vain määrättyjen ilmansuuntien mukaisen
15310: toimivat järjestelyasemat: Riihimäki, Tam- liikenteen hoitamista saadakseen vaunut kul-
15311: pere, Seinäjoki, Oulu, Pieksämäki ja Kou- kemaan edelleen. Täten valmistetaan junia
15312: vola. Näiden pitäisi kunkin kyetä valmista- etelään Kouvolan, länteen Jyväskylän ja
15313: maan sellaisia tavarajunia, että ne, vaunu- Haapamäen, pohjoiseen Kuopion ja Iisalmen
15314: määristä riippuen, kulkisivat mahdollisim- ja itään Savonlinnan, Varkauden ja Joen-
15315: man kauas, mieluimmin perille saakka, koko- suun vaihdettaviksi, jolloin on vielä erikoi-
15316: naisina junina, jolloin välillä olevat järjes- sesti vaunujen kulkua hidastavaa se, että
15317: tely- ja muut asemat säästyisivät niiden mainituista asemista vain Kouvolalla on jär-
15318: osalta vaihtotöistä, ja jolloin nämä junat ja jestelyratapiha, muiden ratapihojen ollessa
15319: samalla myös niissä olevat vaunut joutuisi- tarkoitettuja vain junakohtaus- ja paikallista
15320: vat mahdollisimman nopeasti, jopa etukäteis- liikennettä varten. Edellämainitut suorat
15321: suunnitelman mukaisesti perille. Heikkote- junat ja myös niissä olevat vaunut pystyisi-
15322: hoiset ja vähäraiteiset järjestelyasemamme vät kulkemaan perille vajaassa vuorokau-
15323: kykenevät tekemään junia vain seuraavalle dessa, nyt vaunut sen sijaan viipyvät mat-
15324: järjestely- tai väliasemalle saakka, jonka on kalla useampia vuorokausia, jolloin kukin
15325: puolestaan tehtävä junia niistä seuraavalle, vaihtopaikka ja sitä seuraava rataosuus vie-
15326: jne. Tällaisesta aiheutuu suunnatonta ajan vät keskimäärin 1/2-1 vuorokautta. Tämä
15327: hukkaa ja vaunujen viipymistä matkalla koh- osoittaa, että ei edes sitä alkeellisinta vaati-
15328: tuuttoman kauan. Vaunusto viipyy kulku- musta, että junat kulkisivat koskemattomina
15329: ajastaan 60% järjestely- ja väliasemilla. ja kokonaisina järjestelyasemalta toiselle,
15330: Järjestelyasemista on Pieksämäki rataver- pyS\.ytä toteuttamaan, puhumattakaan siitä
15331: kon koko itäisen ja koillisen lajittelualueen edellämainitusta suunnitelmanmukaisuuden
15332: keskus. Sinne kertyy päivittäin eri suun- ja taloudellisuuden periaatteesta, jonka kui-
15333: nilta 35-40 junalla n. 1 500 vaunua mat- tenkin pitäisi olla järjestelmän perusteena.
15334: kalla eri puolille Suomea. Edelläselostettujen tosiasioiden perusteella
15335: 318 IV,209. - Pieksämli.en rautatieliikenne.
15336:
15337:
15338: olisi Pieksämäen ratapihaa laajennettava mälliseen alkuun Pieksämäen liikennesolmu-
15339: niin, että se pystyisi täyttämään sille asete- kohdan kertakaikkiseksi ja ratkaisevaksi
15340: tut suuret vaatimukset liikenteemme yhtenä uudelleensuunnitteluksi ja sen toteuttami-
15341: tärkeimmistä solmukohdista. Vähimpänä ta- seen, olisi ensimmäisenä vaiheena myönnet-
15342: voitteena on kahdentoista (12) uuden täysi- tävä varat edellä laajasti perusteitujen
15343: pitkän raiteen ja niihin kuuluvien laitteiden uudistusten tutkimista ja suunnittelua var-
15344: rakentaminen ensi tilassa. ten. Vain täten aloittaen, ja sen jälkeen
15345: Pieksämäen liikennesolmukohdan kerta- vieden koko suurisuuntainen uudistusoh-
15346: kaikkiseksi uudelleenjärjestelyksi vaaditaan jelma vaiheittain läpi, päästään Pieksämäen
15347: monia, tarkkaa suunnitelmallisuutta ja mel- liikennesolmukohdan ja sen kautta mm. Mik-
15348: koisia kustannuksia vaativia peruskorjauk- kelin-Kouvolan-Helsingin suuntaan, Jy-
15349: sia. Niinpä tavararatapihan uudelleenjärjes- väskylän-Haapamäen-Tampereen ja Haa-
15350: tely tullee maksamaan n. 350 milj. markkaa, pamäen-Seinäjoen suuntaan, Pieksämäen-
15351: henkilöratapihan uudelleenjärjestely n. 150 Kuopion-Oulun suuntaan, Pieksämäen-
15352: milj. markkaa sekä välttämättömästi raken- Huutokosken-Savonlinnan-Imatran suun-
15353: nettava uusi asematalo, millä korvattaisiin ny- taan ja vihdoin Pieksämäen-Huutokosken-
15354: kyinen, todellakin aikansa elänyt ja joka suh- Varkauden-Joensuun suuntaan käyvän lii-
15355: teessa epäkäytännöllinen, ahdas ja tarkoituk- kenteen nopeuttamiseen, järkiperäistämiseen
15356: seensa nykyiset vaatimukset huomioonottaen ja kaikinpuoliseen tehostamiseen.
15357: soveltumaton asematalorakennus, tullee mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15358: samaan n. 100 milj. markkaa. Kun kysy- nioittaen,
15359: mykseen tulevat näin laajakantoiset ja suu-
15360: ria kustannuksia kysyvät uudelleenjärjeste- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15361: lyt, on ensimmäiseksi tavoitteeksi asetettava tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
15362: näiden uudistusten huolellinen tutkiminen markan määrärahan Pieksämäen rau-
15363: ja suunnittelu. Jotta päästäisiin järjestel- tatieliikennepaikan uudistussuunnitel-
15364: mien toteuttamiseksi.
15365: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
15366:
15367: Antti J. Rantam.aa. Antti Kukkonen. Urho Saariaho.
15368: Toivo H. Kinnunen. Kalle Kämäräinen. Sylvi Halinen.
15369: Aukusti Pasanen. Onni Mannila. Aaro Kauppi.
15370: Viljo Virtanen. Hilja Väänänen. M. 0. Lahtela.
15371: Wiljam Sarjala. Veikko Vennamo. Eino Rytinki.
15372: Edvard Pesonen. Onni Hiltunen. Hugo Manninen.
15373: Tahvo Rönkkö. Niilo Nieminen. Yrjö Sinkkonen.
15374: K. F. Haapasalo. Martti Leskinen. Matti Miikki.
15375: Irma Hamara. Matti Mattila. Urho Kähönen.
15376: M. Honkavaara. Lennart Heljas. R. Hallberg.
15377: H. Soininen. Martti Salminen. Marja Lahti.
15378: 319
15379:
15380: IV,210. - Rah.al. N: o 39.
15381:
15382:
15383:
15384:
15385: :Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemiön saaren ja
15386: saariston liikenneolojen parantamiseksi.
15387:
15388:
15389: E d u s k u n n a ll e.
15390:
15391: Saamieni tietojen mukaan ollaan tie- ja den, noin 20 000 henkilöä, kulkuyhteydet
15392: vesirakennushallituksessa sitä mieltä, että mantereelle tulisivat ajanmukaiseen kuntoon,
15393: Kemiön liikenneoloja olisi välttämättömästi olisi valtion tulo- ja menoarvioon varattava
15394: korjattava rakentamalla Kemiön Pungbölen töitä varten varoja. Liikenneolojen paranta-
15395: riippusilta. Tämä silta olisi rakennettava mista vaatii myös saarella olevien, siis
15396: 16 m merenpinnan yläpuolelle. Sillan alitse maaseudulla toimivien teollisuuslaitosten ke-
15397: ei mahdu kulkemaan korkeammilla mastoilla hitys.
15398: varustetut puutavaraa kuljettavat laivat. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
15399: Tästä johtuu, että koska on epäkäytännöllistä ehdotamme,
15400: rakentaa siltaa korkeammalle, olisi ko. laivo-
15401: jen kulkemista varten suurannettava Ström- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15402: man kanava ja uusittava silta. Näitten li- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
15403: säksi olisi Lappdalin eli Rajalahden lossipai- kan määrärahan Kemiön saaren ja
15404: kalle saatava huomattavasti suurempi lossi. saariston liikenneolojen parantami-
15405: Jotta Suomen rannikon suurimman saaren ja seksi.
15406: sen takana olevan suuren saariston asukkai-
15407: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
15408:
15409: Urho Kulovaara. Arthur Larson.
15410: E. Pusa. Artturi Koskinen.
15411: 320
15412:
15413: IV,211. - Rah.al. N:o 40.
15414:
15415:
15416:
15417:
15418: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta H elsingin-Hä-
15419: meenlinnan maantien parannus- ja oikaisutöitä varten.
15420:
15421:
15422: E d u s k u n n a 11 e.
15423:
15424: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin toi- Tien mutkaisuus pitää sen edelleen hyvin
15425: mesta on laadittu tieoikaisusuunnitelma Hel- vaarallisena ja liikenneonnettomuuksia sattuu
15426: singin-Hämeenlinnan maantien parantami- usein. Liikennettä hidastavien mutkien oikai-
15427: seksi. Tämä suunnitelma on jo lähes kahden- seminen nopeuttaisi kuljetuksia huomatta-
15428: kymmenen vuoden vanha, mutta viime vuo- vasti sekä samalla helpottaisi tien varrelle
15429: sien aikana täydennetty sekä viimeistelty. muodostuneiden asutus. ja omakotialueiden
15430: Suoritetut liikennelaskennat osoittavat liiken- asukkaiden kulkua työpaikkoihinsa pääkau-
15431: teen tällä tiellä kasvaneen valtavasti moot- punkiin ja sen ympäristöön.
15432: toriajoneuvojen lukumäärän sekä erikoisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15433: tonnimäärien kohdalla. Tämä johtuu siitä,
15434: että kaukoliikenne on ajautunut tälle tielle että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15435: ja tie on ainoa ylöspääsytie niille asutus- ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
15436: omakotialueille, joita on muodostunut Klauk- kaa tien parannus- ja oikaisutöihin
15437: kalaan, Lepsämään, Perttulaan, Röykkään ja Helsingin-Hämeenlinnan tiellä H el-
15438: Vihtijärvelle. singin mlk:n, Nurmijärven ja Vihdin
15439: Tietä on jonkinverran parannettu viime pitäjien alueella.
15440: vuonna, mutta työt ovat pahasti kesken.
15441: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
15442:
15443: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Urho Kähönen.
15444: 321
15445:
15446: . IV,212. - Rah.al. N:o 41.
15447:
15448:
15449:
15450:
15451: Ra.ipala ym.: Määrärahan osoittamisesta Ikaalisten-Vam-
15452: malan maantien Haukijärven-Häijään tieosan peruskor-
15453: jausta varten.
15454:
15455:
15456: E d u s k u n n a ll e.
15457:
15458: Ikaalisten-Vammalan maantiellä on Hau- ten määrärahojen turvin saatava pikaisesti
15459: kijärven-Hä.ijä.ä.n tieosa epäilemättä maam- kuntoon.
15460: me kehnoimpia kapeutensa ja mutkaisuutensa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15461: vuoksi. Vaikk:a suunnitelmat tien täydelli- illioittaen,
15462: seksi korjaamiseksi ovat tietääksemme val-
15463: miit, ei työn alkuun tämän tärkeän tieyhtey- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15464: den parantamiseksi ole päästy, ehkä siitä tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
15465: syystä, että seudulla ei ole ollut sanottavaa kan määrärahan Haukijärven-Häi-
15466: työttömyyttä. Tie olisi kuitenkin Varsinais- jään tieosan peruskorjaukseen.
15467: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
15468:
15469: Matti Raipala. R. Hallberg.
15470:
15471:
15472:
15473:
15474: 41 E 168/57
15475: 322
15476:
15477: IV,213. - Bah.al. N: o 42.
15478:
15479:
15480:
15481:
15482: Kaj ala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kosken Hl. kirkon-
15483: kylän uuden maantiesillan rakentamiseksi.
15484:
15485:
15486: E d u s k u :n n a 11 e.
15487:
15488: Hämeenlinnan ja Lahden välisen tien lii- vallisuudelle, olisi uuden sillan rakennustöi-
15489: kenne on sangen vilkasta, mutta tien kunto hin ja tien mutkan oikaisutöihin ryhdyttävä
15490: ei vastaa läheskään tämän liikenteen asetta- ennen kui:n liikennetapaturmat ehtivät vaatia
15491: mia vaatimuksia. Yksi tämän tien pahim- lisää tarpeettomia uhreja. Tämän työn pi-
15492: mista solmukohdista on Kosken Hl. kirkon- kaisen aloittamisen puolesta puhuu lisäksi
15493: kylässä ns. Maria Åkerblomin sillan seutu, toinenkin tekijä. Näin saataisiin sopiva työ-
15494: tällä kohtaa oleva hyvin paha mutka ja sii- kohde työllisyystöitä varten.
15495: hen vaikeuttavana tekijänä liittyvä sillan ah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15496: taus. Jotta tämä liikennettä haittaava ja lii- nioittaen,
15497: kenneturvallisuutta vaarantava epäkohta saa-
15498: taisiin poistetuksi, on silta muutettava uuteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15499: paikkaan, josta tieviranomaiset ovat jo n. 10 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
15500: vuotta sitten laatineet suunnitelmankin. Kun kaa Kosken Hl. kirkonkylän uuden
15501: kyseinen solmukohta liikenteen lisääntyessä maantiesillan rakentamista ja maan-
15502: muodostuu yhä vaarallisemmaksi liikennetur- tien oikaisutöiden aloittamista varten.
15503: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
15504:
15505: Olavi Kajala. Eemil Luukka.. Eino Kilpi.
15506: Eino Raunio. Erkki W. lYiohell. E. Pusa.
15507: Leo Hä.ppölä. Kaino Haapanen. Felix Seppälä.
15508: IV,214. - Rah.al. N: o 43.
15509:
15510:
15511:
15512:
15513: Raipala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Vaasan
15514: vciltatien Hämeenkyrön-Ylöjärven tieosan peruskorjausta
15515: varten.
15516:
15517:
15518: Ed uskunnaHe.
15519:
15520: Tampereen-Vaasan valtatiellä Hämeenky- 1958 tulo- ja menoarvioon riittävä alkumää-
15521: rön kk.-Ylöjärven tieosalla on liikenne erit- räraha.
15522: täin vilkasta, n. 1 500-2 000 tonnia vuoro- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
15523: kaudessa. Tie on tästä huolimatta jäänyt dotamme,
15524: vuodesta toiseen peruskorjaamatta, vaikka se
15525: on erittäin mutkainen ja mäkinen ja siten että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15526: liikenteen turvallisuutta ja kuljetustehoa suu- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
15527: resti heikentävä. Suunnitelmia on tietääk- kan määrärahan Tampere-en-Vaasan
15528: semme tehty vuosikymmeniä tien oikaisemi- valtatiellä Hämeenkyrön kk.-Ylöjär-
15529: seksi, mutta töihin vain ei ole päästy. Kun ven tieosan peruskorjausta ja oikaisua
15530: työttömyyttä seudulla ei ole sanottavasti, varten.
15531: olisi tien oikaisua varten varattava vuoden
15532: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
15533:
15534: Matti Raipala. Kalervo Saura. R. Ballberg.
15535: 324
15536:
15537: IV,215. - Rah.al. N: o 44.
15538:
15539:
15540:
15541:
15542: Kajala. ym. : Määrärahan osoittamisesta virastotalon rakenta.
15543: miseksi Lahden kaupunkiin.
15544:
15545:
15546: Eduskunnalle.
15547:
15548: Lahdessa toimivat valtion virastot kärsivät arkisto on myös lisätilojen tarpeessa, niin-
15549: vaikeasta huoneistopulasta. Pahin lienee se ikään käräjähuoneisto olisi välttämättä saa-
15550: Hollolan nimismiespiirin kohdalla, varsinkin tava. Kaupungissa työskentelevät valtion ve-
15551: sen jälkeen kun Nastolan nimismiespiiri 1/3 rovirastot kaipaavat parempia työskentely-
15552: 1956 lukien liitettiin tähän piiriin. Pulaa oli mahdollisuuksia voidakseen kunnolla hoitaa
15553: osaltaan lisäämässä myös se seikka, että Asik- tehtävänsä. Valtion ammattientarkastus so-
15554: kalan, Lammin ja Kosken kunnat kuluvan pisi niinikään samoihin suojiin. Laskelmien
15555: vuoden alusta liitettiin Hollolan käräjäkun- mukaan on virastotaloon sijoitettavien val-
15556: taan. Hollolan poliisiasema ja vankien ja pi- tion virastojen tämänhetkinen huoneistotarve
15557: dätettyjen säilytyspaikat ovat käyneet ylen n. 3000 m2. Virastotalon rakentamista puol-
15558: ahtaiksi. Poliisiasemalla, jossa on vain kaksi taa sekin seikka, että Lahdessa tarvitaan
15559: ,pidätettyjen säilytyskoppia, on käräjien ai- välttämättä, kaupungin jatkuvan vaikean ra-
15560: kana jouduttu säilyttämään jopa knuttakin kennusalan työttömyyden torjunnassa, sopi-
15561: kriminaalivankia useita päiviä. Tällainen ei via työkohteita.
15562: ole missään suhteessa asiallista ja hyväksyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme 'kun-
15563: tävää. Ennen kaikkea vankien ja pidätetty- nioittaen,
15564: jen säilytystiloja olisi näinollen välttämä-
15565: töntä saada lisää. Muutenkin nimismiespiirin että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15566: olisi saatava uutta huoneistotilaa, nimismie- tulo- ja menoarvioon 120 000 000 mark-
15567: helle, apulaisnimismiehelle1 kanslisteille, kuu- kaa virastotalon rakentamista varten
15568: lusteluhuoneita jne. Hollolan tuomiokunnan Lahden kaupunkiin.
15569: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
15570:
15571: Olavi Kajala. Eino Kilpi.
15572: Eino Raunio. Felix Seppälä.
15573: Leo Bäppölä. Arno Tuurna.
15574: Eemil Luukka. Aino Malka.mäki.
15575: 325
15576:
15577: IV,S16. ..,.... Ba.h.al. N: o 45.
15578:
15579:
15580:
15581:
15582: Henriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin poliisi-
15583: laitoksen ylikonstaapelien ja konstaapelien palkkauksen
15584: korottamista varten.
15585:
15586:
15587: Eduskunnalle.
15588:
15589: Vastauksessaan hallituksen esitykseen val- suorittaa hlljaisemmilla kaduilla ja muuten-
15590: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 kin rauhallisemmissa olosuhteissa.
15591: eduskunta 7 Pl: n IV luvun 1 momentin palk- Huolimatta eduskunnan edellä esitetystä
15592: kausta koskevalta osalta lausui mm.: ,Hyväk- päätöksestä ei sen sisältämää periaatetta kui-
15593: syessään tämän lisäyksen eduskunta samalla tenkaan toteutettu suoritettaessa virkamies-
15594: toteaa, että Helsingin kaupungin poliisikun- ten yleistä palkkauksen tarkistusta komitean-
15595: taa on pidettävä työn vaativuuteen nähden mietinnön n:o 8/1955 perusteella vuoden 1955
15596: maan muuhun poliisikuntaan verraten eri- lopussa. Hallituksen eduskunnalle antaman
15597: tyisasemassa." esityksen mukaisesti jäivät kaikki Helsingin
15598: Edelläolevan lausuman antaessaan on kaupungin poliisilaitoksessa palvelevat nuo-
15599: eduskunta aivan oikein huomioinut sen, että remmat poliisikonstaapelit, vanhemmat kons~
15600: pääkaupunki maan hallinnollisena keskuksena taapelit ja ylikonstaapelit ilman yhdenkään
15601: sekä ulkovaltojen lähetystöjen sijaintipaik- palkkaluokan korotusta. Koko maan muu
15602: kana jo sinänsä asettaa erikoisesti poliisitoi- poliisikunta sen sijaan sai tässä yhteydessä
15603: menhaltijoihln nähden suurempia vaatimuk- 1-3 palkkaluokan suuruisen palkankorotuk-
15604: sia kuin vastaavasti maamme muut kaupun- sen. Helsingin poliisilaitoksessa palvelevat
15605: git. Ulkovaltojen valtion päämiesten vie- nuoremmat ja vanhemmat sekä ylikonstaape-
15606: railut, suurten juhla- ja urheilutilaisuuk- lit saivat sen sijaan ainoastaan ns. kenttätyö-
15607: sien ja erilaatuisten ja -aiheisten suurten lisän, joka suuruudeltaan vastaa yhtä palk-
15608: väenkokousten hoitaminen ja monet muut kaluokkaa. Tätä kenttätyölisää ei kuitenkaan
15609: näihin verrattavat tilaisuudet vaativat po- ole liitetty peruspalkkaan eivätkä siitä pääse
15610: liisihenkilöstöltä erikoista tottumusta ja har- osalliseksi kaikki Helsingin poliisilaitoksessa
15611: jaantuneisuutta tehtävissään. Edelläolevan palvelevat poliisimiehet.
15612: lausuman antamiseen lienee myös osaltaan Helsingin poliisilaitoksessa palvelevan ali-
15613: vaikuttanut se, että pääkaupunkiin suuntau- päällystön ja poliisimiehistön palkkauksessa,
15614: tuva matkailuliikenne, niin koti- kuin ulko- verrattuna muiden vastaavien poliisimiesten
15615: mailtakin, asettaa poliisille määrättyjä vaati- palkkaukseen, olleen palkkausluokkaeron ka-
15616: muksia erikoisesti, mitä tulee ulkonaiseen dottua ovat pääkaupungin poliisilaitoksen
15617: esiintymiseen, käyttäytymiseen ja opastustai- mahdollisuudet kilpailla parhaan miesainek-
15618: toon. Eduskunnan ottamaan kantaan lienee sen saamiseksi palvelukseensa olennaisesti hei-
15619: myös vaikuttanut pääkaupungin poliisissa kentyneet. Pääkaupungin poliisimieheltä vaa-
15620: pahwelevien poliisimiesten työn suurempi ra- dittavan koulutuksen saaneita poliisimiehiä
15621: sittavuus verrattuna muissa kaupungeissa on siirtynyt muiden poliisilaitosten palve-
15622: työskenteleviin poliisimiehiin. Selvää onkin, lukseen ja siviilitoimiin, eikä muualla poliisi-
15623: että suureksi paisunut liikenne vaatii kes- toimessa kokemusta saanut aines ole ollut ha-
15624: kittymistaitoa ja pitää hermot ainaisessa lukasta siirtymään Helsinkiin. Helsinkiläi-
15625: jännityksessä, joten rasitus on huomattavasti nen miesaines ei palkkauksesta johtuen ole
15626: suurempi kuin jos palvelusvuoroja saadaan tuntenut kiinnostusta poliisitointa kohtaan,
15627: 326 IV,216. - Poliisien palkkaus.
15628:
15629:
15630: joten tarvittava täydennys joitakin harvoja misellä peruapalkkaan edistettäisiin myös
15631: poikkeuksia lukuunottamatta on ollut otet- yleistä pyrkimystä päästä palkkauksessa irti
15632: tava pelkältä maaseudulta, jossa työn ja am- erilaisista lisistä, jotka tekevät palkanmaksu-
15633: mattikoulutuksen saamisen vaikeus on ollut järjestelmän turhan monimutkaiseksi ja han-
15634: pakotteena Helsinkiin siirtymiselle. kalaksi.
15635: Tällaisten aivan erilaisessa elämänympä- Kun pääkaupungin poliisilaitoksessa palve-
15636: ristössä kasvaneiden ja eläneiden miesten levista ylikonstaapeleista ja konstaapeleista
15637: koulutus pääkaupungin poliisimiehille ase- tällä hetkellä valtaosa on oikeutettu kenttä-
15638: tettavat vaatimukset täyttäviksi vaatii enem- työlisään, aiheutuisi edellä ehdotetusta jär-
15639: män aikaa ja vaivaa kuin olisi laita, jos po- jestelystä valtiolle lisäkustannuksia vuosit-
15640: liisikuntaan olisi saatavissa helsinkiläistä tain vain 5 348 120 markkaa.
15641: miesainesta. Pääkaupunkilaisen paikallistun- Kaiken ylläolevan perusteella esitämme,
15642: temus ja perehtyneisyys suurkaupungin oloi-
15643: hin helpottaisi huomattavasti hänen koulu- että Eduskunta ottaisi vuoden
15644: tustaan ja toimintaansa poliisimiehenä. 1958 tulo- ja menoarvioon 7 Pl.
15645: Edelläkerrotun tarkoitusperän saavuttami- IV luvun 1 momentille lisäyksenä
15646: seksi ei maksettava ns. kenttälisä vastaa tar- 35 382 120 markkaa Helsingin poliisi-
15647: koitustaan. Mainitun lisän liittäminen pe- laitoksessa palvelevien ylikonstaape-
15648: ruspalkkaan ja näin aikaansaatavan yhden lien, vanhempien konstaapelien ja nuo-
15649: palkkaluokan suuruinen palkkaporrastus vas- t·empien konstaapelien palkkauksen ko-
15650: taisi tässä suhteessa paremmin tarkoitustaan. rottamiseksi yhdellä palkkausluokalla
15651: Näin menettelemällä helpotettaisiin myös ja päättäisi samaUa lopettaa nykyisin
15652: piirien ja osastojen päälliköiden asemaa hei- mainitulle poliisihenh'lökunnaUe mak-
15653: dän joutuessaan siirtelemään miehiä tehtä- setun ns. kenttätyölisän, jolloin edellä
15654: vistä toisiin ja poistettaisiin kenttälisään oi- mainitun pääluokan IX luvun 15 mo-
15655: keutettujen ja ei -oikeutettujen katkeruutta mentilta tulisi poistaa 30 034 000 mark-
15656: herättävä juopa. Tämän erikoislisän liittä- kaa.
15657: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
15658:
15659: G. Henriksson. Veikko Helle.
15660: 327
15661:
15662: IV,217. - Rah.al. N:o ~.
15663:
15664:
15665:
15666:
15667: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta Järviseudun sähkö-
15668: voiman kuntainliitolle avustukseksi Koskenvarren ja Väli-
15669: joen vesistöjen tutkimista varten voimalaitosten rakenta-
15670: miseksi.
15671:
15672:
15673: E d u s k u n n a ll e.
15674:
15675: Sähkövoiman kulutuksen. nopeasta li- laitos. Lappajärven-Evijärven välillä ole-
15676: sääntymisestä johtuen syntyy maahamme jat- van Välijoen yläpuolella on taasen huomat-
15677: kuvasti alueita, joilla sähköistysolosuhteet tavan suuri Lappajärven vesistöallas, jonka
15678: ovat epätyydyttävät ennen kaikkea teollisuu- käyttömahdollisuus Välijoessa olisi tutkit-
15679: den kehittämistä silmälläpitäen. Eräs tällai- tava. Nykyisen voimapulan aikana olisi näi-
15680: nen huomattavan laaja alue on Etelä-Pohjan- den vesistöjen hyväksikäytöllä paikallisen
15681: maan järviseutu. Järviseudun kuntiin saa- merkityksensä ohella myöskin kansantalou-
15682: daan sähkövoima eri tahoilta alueen ulko- dellista merkitystä. ·
15683: puolelta. On arvioitu, että noin kahden vuo- Kun edellä mainitun alueen sähkökysy-
15684: den kuluttua alueen sähkötilanne joutuu krii- myksiä hoitavalla elimellä, Järviseudun säh-
15685: tilliseen vaiheeseen. Nykyiset voimajohdot ei- kövoiman kuntainliitolla, ei ole taloudellisia
15686: vät kykene silloin enää tuomaan alueelle mahdollisuuksia kyseisen tutkimuksen toi-
15687: riittävää sähkövoimaa. On selvää, mitä tämä rnittamiseksi, niin edellä olevan perusteella
15688: merkitsee koko järvialueen talouselämälle ja ehdotamme,
15689: ennen kaikkea sen pienteollisuuden kehittä-
15690: mismahdollisuuksille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15691: Kun mainitulla alueella on vielä kaksi ra- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
15692: kentamatonta rakennuskelpoista vesistöä, niin kan määrärahan annettavaksi Järvi-
15693: olisi käsityksemme mukaan nyt ryhdyttävä seudun sähkövoiman kuntainliitolle
15694: kiireesti tutkimaan näiden vesistöjen raken- avustukseksi Alajärvellä olevan Kos-
15695: nusmahdollisuuksia. Alustavan tutkimuksen kenvarren vesistön ja Evijärvellä ole-
15696: mukaan olisi Alajärven Koskenvarrelle edul- van Välijoen vesistön tutkimista var-
15697: lisista maastosuhteista johtuen mahdollista ten voimalaitosten rakentamiseksi.
15698: rakentaa hyvin edullisesti pienehkö Voima-
15699: Helsingissä 7 päivä~ä helmikuuta 1957.
15700:
15701: Väinö Rankila. Artturi Koskinen.
15702: Urho Kähönen. Impi Lukkarinen.
15703: Eeli Erkkilä. Eino Uusitalo.
15704: Toivo Antila. Kustaa Tiitu.
15705: 328
15706:
15707: IV,218. - Ra.h.al. N:o 47.
15708:
15709:
15710:
15711:
15712: lll. Ma.ttila. ym.: MiUiriiraha11- osoittamisesta pienpuuta koske-
15713: vaan tutkim'U$toimintamt..
15714:
15715: E d u s k u n n a ll e.
15716:
15717: Viime vuosina vallinnut suhdannekehitys ryhmän niistä muodostavat puun hankinta-
15718: on taas osoittanut, että rakentavan metsä- vaiheeseen kohdistuvat selvittelyt, joskin
15719: talouden tiellä on suuria vaikeuksia. Erikoi- myös puun käyttö polttoaineena ja teollisuu-
15720: sesti o.n voitu panna merkille, että kun met- den raaka-aineena on saanut merkittävää
15721: sästä on sen hoidon vuoksi välttämätöntä huomiota osakseen. Tutkimuksista on jo
15722: poistaa myös suhteellisen pienikokoista puuta saatu eräitä arvokkaita viitteitä pienpuu-
15723: tahi kun metsänomistaja on onnettomuudek- kysymyksen hoitamisessa. Tulosten varmis-
15724: seen säilyttänyt aikoinaan lupaavan lehti- tamiseksi olisi lähivuosien aikana kuitenkin
15725: puukannan, on harrastuksen tulos ollut ta- saatava tilaisuus suorittaa täysimittakaavai-
15726: loudellisessa mielessä kannattamaton. Eri ta- sia hankinta-, lämmitys- ja teollisuuskokei-
15727: hoilla arvioidaan metsiemme vuosittain tuot- luja sekä markkinointitutkimuksia. Sellaiset
15728: tavan ainakin 7 milj. ms sellaista puuta, vaativat ymmärrettävästi suuria materiaali-
15729: jolle ei tähän mennessä ole ollut markki- hankintoja ja aiheuttavat muutoin kuluja,
15730: nointimahdollisuuksia. Tiettävästi olisi kui- joiden suorittamiseen pienpuualan toimikun-
15731: tenkin löydettävissä sekä teknillisiä että ta- nalla ei tiettävästi ole riittävästi varoja käy-
15732: loudellisia mahdollisuuksia tämän nyt kaup- tettävänään. Kuitenkaan ei toimikunnan
15733: paan kelpaamattoman puuston korjaamiseen. työn juuri tässä vaiheessa olisi annettava
15734: Tarvitaan vain vielä kokemusten keräämistä varojen puutteessa häiriytyä.
15735: ja jatkuvaa tutkimustoimintaa. Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
15736: Onkin voitu tyydytyksellä todeta, että ns. dotamme,
15737: pienpuukysymys alkaa saada osakseen ansait-
15738: semaansa huomiota. Erikoisesti on maatalous- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15739: ministeriön asettama pienpuualan toimikunta tu'lo- ja menoa·rvioon 20 miljoonan
15740: eri tutkimuslaitoksilla ja yksityisillä henki- markan siirtomäärärahan pienpuun
15741: löillä teettänyt po. alalla monia selvityksiä. hankintaa, käyttöä ja siitä saatavien
15742: Kaikkiaan tutkimuksia on suoritettu tai par- teoUisuustuotteiden markkinointia edis-
15743: haillaan työn alaisena noin 40. Suurimman täviin tutkimuksiin.
15744: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
15745:
15746: Ma.tti Mattila.. Erkki Ryömä.
15747: Toivo B. Kinnunen. Esa. Koivusilta..
15748: Kalervo. Sa.ura.. Toivo AntUa..
15749: M. Honka.vaara. Saara Forsius.
15750: 329
15751:
15752: IV,219. - Rah.al. N:o 48.
15753:
15754:
15755:
15756:
15757: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta sahateollisuuskoulua
15758: varten.
15759:
15760:
15761: E d u s k u n n a 11 e.
15762:
15763: Sahateollisuuskoulun edustamilla ammatti- työnjohtajakuntaa. Tälle alalle ei vielä ole
15764: aloilla tapahtuneen kehityksen ja kasvavien työnjohtajakoulutusta missään meidän maas-
15765: vaatimusten vuoksi on käynyt välttämättö- samme ja se sopisi hyvin sahateollisuuskou-
15766: mäksi lisätä koulun opetusohjelma kaksivuo- lulle siksi, että koululla on mahdollisuus
15767: tiseksi tähänastisesta 1 % vuodesta. Tällöin saada hyviä ammattiopettajia lähellä sijait-
15768: sahateollisuuskoulu voi tehokkaasti käyttää sevasta teollisuudesta ja sillä on myös jo
15769: hyväkseen uusien koulutilojensa tarjoamat laboratoriossaan välineitä, jotka sopivat tä-
15770: opetusmahdollisuudet. Koululle on osittain män alan la'boratoriotöihin.
15771: valtion varoin, osittain yksityisten lahjoitus- Sahateollisuuskoulu on yksityinen oppilai-
15772: ten turvin hankittu myös edustava labora- tos, joka saa varansa valtiolta, kunnalta ja
15773: torio, jossa voidaan teoreettista opetusta so- yksityisinä avustuksina ja on sen oppilas-
15774: pivasti ja asianmukaisesti täydentää ja näin määrä noin 120 seutuvilla.
15775: saattaa opetus sellaiselle tasolle, että se vas- Edellä sanottuun viitaten me allekirjoit-
15776: taa ajan vaatimuksia. taneet kunnioittaen ehdotamme,
15777: Maassamme on syntymässä ja osittain jo
15778: syntynyt teollisuutta, joka raaka-aineenaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15779: käyttää pienpuuta ja jätepuuta, nim. lastu- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVIII lu-
15780: levy- ja kuitulevyteollisuus. Tämä teollisuus vun 13 momentille 17 miljoonaa mm·k-
15781: myös tarvitsee palvelukseensa koulutettua kaa sahateollisuuskoulua varten.
15782: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
15783:
15784: Veikko Kokkola. Laura Brander-Wallin. Matti Mattila.
15785: Heikki Hykkäälä. T. A. Wiherheimo. Erkki Tuuli.
15786: Toivo Kujala. Matti Raipala. Matti Miikki.
15787: Tauno Kelovesi. M. 0. Lahtela. Väinö Ranldla.
15788: Kalle Joldnen. Niilo Ryhtä. Kalle Matilainen.
15789: Urho Kähönen.
15790:
15791:
15792:
15793:
15794: 42 E 168/57
15795: VALTIOPÄIVÄT
15796: 1957
15797:
15798: LIITTEET
15799: VI
15800: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
15801: TOIVOMUSALOITTEET
15802:
15803:
15804:
15805:
15806: HELSINKI 1957
15807: VALTtONEUVOSTON KIBJ.APA.INO
15808: Kodinhoitajia, terveyden- ja sairaanhoitoa, raittiustyötä ym.
15809: koskevia laki- Ja toivomusaloitteita.
15810: 1
15811: 1
15812: 1
15813: 1
15814:
15815: 1
15816: 1
15817: 1
15818: 1
15819: 1
15820: 1
15821: 1
15822: 1
15823: 1
15824: 1
15825: 1
15826: 1
15827: 1
15828: 1
15829: 1
15830: 1
15831: 335
15832:
15833: VI,l. - Lak.al. N: o 36.
15834:
15835:
15836:
15837:
15838: Jokinen ym.: Ehdotus laiksi sairaalalain muuttamisesta.
15839:
15840:
15841: E d u s k u n n a 11 e.
15842:
15843: 'I'ammikuun 20 päivänä 1956 annetulla ja seen hankittava keskussairaalassa lisähoito-
15844: kuluvan vuoden alusta osittain voimaan astu- paikkoja aivan saman velvoittavan suhde-
15845: neella sairaalalailla (49/56) siirrettiin kes- luvun mukaan, yksi hoitopaikka jokaista al-
15846: kussairaalat valtion omistuksesta ja hallin- kavaa 4 000 asukasta kohti, kuin sellaistenkin
15847: nasta kuntainliittojen omistukseen ja hallin- kuntien, joitten muut hoitopaikat ovat ehkä
15848: taan. Tarkoituksena oli niiden taloushallin- aivan vaatimatonta laatua olevassa, pienessä
15849: non saaminen yhtä tehokkaaksi ja jousta- kunnanlääkärin hoitamassa paikallissairaa-
15850: vaksi kuin sen oli todettu olevan kuntain- lassa. Jo pelkästään kuuden suurimman alue-
15851: liittoperiaatteella toimivissa tuberkuloosipa- sairaalan osalta laskien -lopullisesti aluesai-
15852: rantoloissa ja mielisairaaloissa. raaloita tulee kuitenkin olemaan varmaankin
15853: Tarkoituksena oli myöskin luoda elävä, 2 kertaa enemmän, mutta nämä kuusi kolmi-
15854: olosuhteiden muutosten mukaan kehittyvä osastoisina ainakin täyttänevät vaatimukset,
15855: järjestelmä, jonka puitteissa keskussairaala- siksi laskeminen on suoritettu vain niiden
15856: piirien kuntainliitoilla olisi tilaisuus yhteis- perusteella - saadaan tulokseksi, että niihin
15857: toimin perustaa uusia lääketieteen erikoisalo- kuuluvien kuntien olisi varattava keskussai-
15858: jen osastoja johonkin keskussairaalaan aina raaloissa yhteensä 123 hoitopaikkaa (ja 107
15859: niihin osiin maata, missä ne olisi havaittu tartuntatautien hoitopaikkaa).
15860: tarpeellisiksi. Koska niitä todennäköisesti ei Ulottamalla sairaalalain 12 § : n säännökset
15861: tultaisi pitkiin aikoihin tarvitsemaan kaikissa koskemaan myöskin aluesairaaloita suhtees-
15862: keskussairaaloissa, oli näin menetellen tarkoi- saan keskussairaaloihin voitaisiin hoitopaik-
15863: tus samalla säästää perustamiskustannuksista kojen perustamiakustannuksista päästä huo-
15864: huomattavat määrät sekä valtion että kun- mattavasti halvemmalla säästäen sekä valtion
15865: tien varoja. Siksi eduskunta lisäsi hallituk- että kuntien varoja, ilman että siitä olisi
15866: sen esitykseen sairaalalaiksi (45/54) 12 § : n mitään haittaa lääketieteellisessä suhteessa.
15867: säännökset. Silloin nimittäin aluesairaaloitten kuntainlii-
15868: Lain henkeen näin selvästi sisällytetyn, tot voisivat varata yhden hoitopaikan yhteen-
15869: sairaalalaitoksen sisäisen, joustavan yhteis- lasketun asukaslukunsa jokaista alkavaa
15870: työperiaatteen ja säästämistarkoituksen uh- 4 000 kohti. Rakennettavien hoitopaikkojen
15871: kaa kuitenkin tehdä tyhjäksi viime aikoina määrät supistuisivat silloin 94: ään (tartunta-
15872: esitetty tulkinta, että jokaisessa keskussairaa- tautipaikat 77: ään), jolloin säästö olisi 29
15873: lassa itsessään tulisi olla ,kaikki tärkeimmät hoitopaikkaa (ja 30 tartuntatautipaikkaa),
15874: lääketieteen erikoisosastot". Näihin on sil- eli, pitäen sairassijan rakennuskustannuk-
15875: loin luettu kuuluviksi sellaisetkin osastot, sina 5 000 000 mk, jonka hoitopaikka vii-
15876: jotka eduskunta oli erityisesti nimeltä maini- meksi rakennetuissa keskussairaaloissa on
15877: ten tarkoittanut naapuruksina olevien kes- tullut maksamaan, 145 000 000 markkaa (ja
15878: kussairaalapiirien yhdessä perustettaviksi ja 150 000 000 markkaa tartuntatautipaikkojen
15879: ylläpidettäviksi. Mainittu vaatimus on käy- osalta), josta kuntien osuutena 48.33 milj.
15880: nyt selvästi ilmi eräitä rakentamisvuoroon markkaa ja valtion osuutena 96.67 milj.
15881: joutuvia keskussairaaloita suunniteltaessa ja markkaa (ja tartuntatautipaikkojen osalta
15882: herättänyt kuntien taholta vastustustakin. vastaavasti 50 milj. markkaa ja 100 milj.
15883: Sairaalalain 3 § : n 2 momentin perusteella markkaa).
15884: on myös vaadittu, että aluesairaaloiden kun- Lisäksi olisi kuitenkin otettava vielä huo-
15885: tainliittojen jäsenkuntien olisi kunkin erik· mioon, että aluesairaaloitten kuntainliittojen
15886: 336 VI,l. - Sairaalalaki.
15887:
15888:
15889: jäsenkunnat ovat jo täyttäneet osan erikois- Sairaalalain 19 § : h 1 momentin säännös,
15890: sairassijojen hankkimisvelvollisuutensa ra- jolla määrätään valtion maksettavaksi ,vie-
15891: kentaessaan kaksi tai kolme lääketieteen eri- raskuntalaisen" potilaan hoitopäivämaksun
15892: koisalaa käsittävät sairaalansa. Laskien hoi- ja sairaalan hoitopäivää kohti lasketun käyt-
15893: topaikkatarpeen suppeammilla lääketieteen tötalousmenon välinen erotus, voi johtaa sii-
15894: erikoisaloilla 25 %:ksi siitä, mitä se on yh- hen, että kaukana keskussairaaloista sijaitse-
15895: teensä kirurgisten, sisä-, naistautien- ja syn- vat kunnat maksattavat valtiolla naapuri-
15896: nytysosastoilla, tulisi aluesairaaloilla niin kunnan alue- tai paikallissairaalassa hoidet-
15897: ollen olla keskussairaaloissa hoitopaikkoja tavat potilaansa, samalla säästäen keskussai-
15898: 25% suhdeluvun 1/4000 ilmaisemasta mää- raalassa sijaitsevien hoitopaikkojensa käyttö-
15899: rästä, eli siis yksi hoitopaikka jokaista alka- talousmenoista, koska ne jaetaan käytettyjen
15900: vaa 16 000 asukasta kohti kuntainliiton yh- hoitopäivien luvun mukaan. Mainitun ero-
15901: teenlasketusta asukasmäärästä. Silloin saa- tuksen, vähennettynä valtion avun osuudella,
15902: daan - taaskin vain kuuden suurimman siirtäminen sen kunnan maksettavaksi, jossa
15903: aluesairaalan kohdalta ja suhdeluku 1 / 4000 potilaalla on laillinen kotipaikka, olisi aivan
15904: laskuperusteena laskien - keskussairaaloissa oikeudenmukaista, koska mainittu kunta jou-
15905: hankittavien paikkojen luvuksi enää ainoas- tuisi juuri sen maksamaan keskussairaalal-
15906: taan 25, hoitopaikkasäästö olisi silloin 98, leenkin, jos potilas olisi hoidettu siellä. Tä-
15907: mistä valtion osalta säästyisi rakennuskus- ten saavutettava säästö valtion varoissa kas-
15908: tannuksista 333.33 miljoonaa markkaa ja vaisi suuremmaksi sitä mukaa kuin keskus-
15909: kuntien osalta 166.67 miljoonaa markkaa. sairaaloiden luku lisääntyy.
15910: Nykyisinä valtio- ja kunnallistalouden ki- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
15911: reinä aikoina ne olisivat siis sangen varteen kunnioittaen,
15912: otettavia summia, etenkin kun lisäksi tulisi-
15913: vat vielä suunnilleen samaa suuruusluokkaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15914: olevat säästöt tartuntatautipaikkojen raken- van lakiehdotuksen:
15915: nuskustannuksista sekä lisäksi vuotuiset sääs-
15916: töt ylläpitokustannuksista.
15917:
15918:
15919: Laki
15920: sairaalalain muuttamisesta.
15921: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1956 annetun
15922: sairaalalain (49/56) 3, 12 ja 19 § näin kuuluviksi:
15923: 3 §. osastossa ja yksi hoitopaikka tartuntatautien
15924: Yleisen sairaanhoidon antamista varten on osastossa jokaista yhteenlasketun asukaslu-
15925: maalaiskunnalla oltava yksi hoitopaikka kunsa alkavaa neljäätoistatuhattaviittäsataa
15926: täyttä seitsemääsataaviittäkymmentä sekä asukasta kohti; jos siinä on edellä lueteltujen
15927: kaupungilla ja kauppalalla yksi hoitopaikka osastojen lisäksi vielä naistautiosasto, yksi
15928: täyttä kolmeasataaseitsemääkymmentäviittä hoitopaikka yleisessä osastossa ja yksi hoito-
15929: henkikirjoitettua asukasta kohti, kuitenkin paikka tartuntatautien osastossa yhteenlaske-
15930: niin, että jokaisella kunnalla on oltava vähin- tun asukaslukunsa jokaista alkavaa kuutta-
15931: tään yksi hoitopaikka. toistatuhatta asukasta kohti, ja jos siinä on
15932: Edellä 1 momentissa mainitut hoitopaikat vielä lastenosasto, yksi hoitopaikka yleisessä
15933: kunnan on hankittava omistukseensa tai hal- osastossa ja yksi hoitopaikka tartuntatautien
15934: lintaansa keskussairaalasta tahi kunnallissai- osastossa yhteenlasketun asukaslukunsa jo-
15935: raalasta taikka muusta lääkintöhallituksen kaista alkavaa seitsemäätoistatuhattaviittäsa-
15936: hyväksymästä sairaalasta. Oman piirinsä kes- taa asukasta kohti. Muiden kuntien hoito-
15937: kussairaalassa on aluesairaalan kuntainlii- paikoista on keskussairaalassa oltava yksi
15938: tolla lisäksi yhteisesti oltava, jos sairaalassa hoitopaikka yleisessä osastossa jokaista alka-
15939: on kirurginen, sisätauti- ja synnytys- ja tar- vaa neljäätuhatta asukasta ja yksi hoito-
15940: tuntatautiosasto, yksi hoitopaikka yleisessä paikka tartuntatautien osastossa jokaista al-
15941: VI,l. - Jokinen ym. 337
15942:
15943: kavaa viittätuhatta asukasta kohti, paitsi hallituksen esityksestä määrätä osaston perus-
15944: kunnalla, jonka paikallissairaalaa päätoimi- tettavaksi, milloin se katsotaan yleisen edun
15945: sesti hoitaa erikoislääkäri ja jossa on synny- kannalta välttämättömäksi, sekä, ottaen tasa-
15946: tyslaitos, yksi hoitopaikka yleisessä osastossa puolisesti huomioon kunkin osaston perusta-
15947: jokaista alkavaa kahdeksaatuhatta asukasta miseen osallistuvan kuntainliiton edut, mää-
15948: kohti ja lisäksi yksi hoitopaikka tartuntatau- rätä tämän lain osoittamin rajoituksin ne
15949: tien osastossa jokaista alkavaa kuuttatuhatta oikeudet ja velvollisuudet, jotka kullakin
15950: asukasta kohti. Valtioneuvosto voi erityi- kuntainliitolla on näin perustetun osaston
15951: sestä syystä oikeuttaa kunnan pitämään hoi- hoitopaikkoihin nähden.
15952: topaikkoja muunkin keskussairaalapiirin sai-
15953: raalassa. 19 §.
15954: Edellä 2 momentissa mainittujen tartunta- Hoidosta keskussairaalassa on potilaan suo-
15955: tautipotilaiden hoitopaikkojen lisäksi on kun- ritettava maksu, jonka tulee olla kaikille
15956: nan hankittava lääkintähallituksen hyväksy- keskussairaaloille yhtenäinen. Sanotut mak-
15957: mässä muussa sairaalassa hoitopaikkoja tar- sut vahvistetaan ja tarkempia määräyksiä
15958: tuntatautisia varten määrä, minkä valtioneu- niiden suorittamisesta annetaan asetuksella.
15959: vosto lääkintöhallituksen esityksestä sekä Muun kuin 18 §:n 2 momentissa mainitun
15960: kuntaa ja piirin kuntainliittoa kuultuaan potilaan hoitopäivämaksun ja sairaalan hoito-
15961: vahvistaa. päivää kohti lasketun käyttötalousmenon
15962: Valtioneuvosto voi lääkintöhallituksen esi- välinen erotus, vähennettynä vastaavalla val-
15963: tyksestä erityisistä syistä vapauttaa kunnan tion avulla, suoritetaan sen kunnan varoista,
15964: hankkimasta edellä 2 momentissa tarkoitet- jossa potilaalla on laillinen kotipaikkaoikeus.
15965: tuja tartuntatautisten hoitopaikkoja keskus- Keskussairaalan poliklinikassa suoritetta-
15966: sairaalasta. vista tutkimuksista ja annettavasta hoidosta
15967: 12 §. kannettavista maksuista säädetään asetuk-
15968: Jäljempänä 14 §:ssä ja 22 §:n 1 momen- sella. Kuntien osuus niistä poliklinikan kus-
15969: tissa tarkoitetut kuntainliitot voivat keske- tannuksista, jotka eivät valtion avulla ja
15970: nään sopia tarvitsemansa lääketieteen eri- sanotuilla maksuilla tule peitetyiksi, jaetaan
15971: koisalan osaston perustamisesta ja ylläpitä- eri kuntien kesken niiden jäsenten käynti-
15972: misestä yhteisesti. Näin perustettu osasto kertojen lukumäärän mukaan.
15973: kuuluu sen kuntainliiton omistukseen ja hal- Velvollisuudesta suorittaa tartuntatauti-
15974: lintaan, jonka keskussairaalassa se on. Muut potilaan hoidosta edellä 1 momentissa tarkoi-
15975: osaston perustamiskustannuksiin osallistuvat tetut maksut on erikseen säädetty.
15976: kuntainliitot saavat osaston hoitopaikkoihin Kuntainliiton jäsenkuntien vastattavaksi
15977: pysyvän käyttöoikeuden kuntainliittojen kes- jäävä osuus tartuntatautipotilaiden sairaa-
15978: ken tehtävässä sopimuksessa määrätyin eh- laan kuljetuksesta ja sieltä paluusta aiheu-
15979: doin. tuvista kustannuksista on jaettava kuntien
15980: Jolleivät kuntainliitot sovi tällaisen osaston maksettavaksi sen mukaan kuin kunnat ovat
15981: perustamisesta, valtioneuvosto voi lääkintö- tartuntatautien hoitopaikkoja käyttäneet.
15982:
15983:
15984: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
15985:
15986: Kalle J oldnen. Lauri Laine.
15987: Heikki Hykkäälä. Albin Wickman.
15988: Veikko Kokkola. Matti Miikki.
15989: E. Pusa. Arvo Ahonen.
15990: Kalle Kauhanen. Erkki Tuuli.
15991: Valto Käkelä. Wiljam Sarjala.
15992: Sven Högström. Eino Raunio.
15993:
15994:
15995:
15996: 43 E 168/57
15997: 338
15998:
15999: VI,2.- Lak.al. N:o 37.
16000:
16001:
16002:
16003:
16004: Kaasalainen ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain muuttami-
16005: sesta.
16006:
16007:
16008: E d u s k u n n a ll e.
16009:
16010: Toukokuun 2 päivänä 1952 annetussa mie- siensa täyttämiseksi. Kun ei voida pitää oi-
16011: lisairaslaissa (187 /52) jaettiin kunnalliset keana, että ensiksi mainitut kunnat joutu-
16012: mielisairaanhoitolaitokset valtionavun saa- vat B-luokan mielisairaanhoitolaitosten pe-
16013: mista varten kahteen ryhmään, A- ja B- rustamiskustannusten osalta kantamaan olen-
16014: luokkaan. Jälkimmäiseen luokkaan kuuluville naisesti raskaamman taloudellisen rasituk-
16015: mielisairaanhoitolaitoksille ei •lain allmperäi- sen kuin kunnat yleensä, olisi välttämätöntä,
16016: sessä muodossa säädetty myönnettäväksi ol- että myös kysymyksessä oleville B-luokan
16017: lenkaan valtionapua perustamiskustannuk- mielisairaanhoitolaitoksille myönnettäisiin
16018: siin. Heinäkuun 27 päivänä 1955 annetulla valtionapua perustamiskustannuksiin samo-
16019: lailla (366/55) muutettiin mielisairaslakia jen perusteiden mukaan kuin tammikuun 1
16020: kuitenkin niin, että B-luokan mielisairaan- päivän 1956 jälkeen rakennetuille laitoksille-
16021: hoitolaitosten perustamiskustannuksiin mää- kin.
16022: rättiin annettavaksi valtionapua neljännes Vuoden 1956 valtiopäivillä on eduskunta
16023: kustannusten määrästä. Sanottu laki tuli edustaja Artturi Koskisen ym. toivomus-
16024: voimaan tammikuun 1 päivänä 1956. Kun aloitteen (n: o 77) perusteella päättä-
16025: valtionapua ei säädetty maksettavaksi ta- nyt lausua toivomuksen (toiv.al.miet. n:o
16026: kautuvasti, jäivät puheena olevasta valtion- 213), että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16027: avusta osattomiksi sellaiset B-luokkaa:n kuu- menpiteisiin perustamiskustannuksiin an-
16028: :luvat mielisairaanhoitolaitokset, jotka ovat nettavan valtionavun ulottamiseksi kaikkiin
16029: valmistuneet mielisairaslain voimaantulon, niihin B-luokan mielisairaanhoitolaitoksiin,
16030: tammikuun 1 päivän 1953 ja edellä maini- jotka ovat valmistuneet mielisairaslain voi-
16031: tun lain voimaantulon välisenä aikana. Niin- massa ollessa. Hallitus ei kuitenkaan ole
16032: ikään on esitetty sellainen käsitys, ettei lain- esityksessään valtion tulo- ja menoarvioksi
16033: muutoksen edellyttämä valtionapu koskisi vuodelle 1957 ehdottanut määrärahaa val-
16034: niitäkään B-luokan mielisairaanhoitolaitok- tionavun maksamiseksi kysymyksessä oleville
16035: sia, jotka ovat olleet rakenteilla lainmuutok- mielisairaanhoitolaitoksille eikä myöskään
16036: sen voimaan tullessa. Tämän johdosta ovat antanut eduskunnalle esitystä mielisairaslain
16037: ne kunnat, jotka ovat kiitettävällä nopeu- muuttamisesta.
16038: della oma-aloitteisesti ryhtyneet toimenpitei- Edellä esitetyin perustein ja viitaten yllä
16039: siin mielisairaiden hoitopaikkojen puutteesta mainittuun eduskunnan toivomukseen ehdo-
16040: aiheutuneiden vaikeiden epäkohtien poistami- tamme kunnioittavasti,
16041: seksi, joutuneet varsin epäoikeudenmukai-
16042: seen asemaan niihin kuntiin verrattuna, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16043: jotka eivät ole toimineet yhtä tehokkaasti van lakiehdotuksen:
16044: mielisairaanhoitoon liittyvien v.elvollisuuk-
16045: VI,2. - Kaasalainen ym. 339
16046:
16047:
16048: Laki
16049: mielisairaslain muuttamisesta.
16050: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun mieli-
16051: sairaslain (187/52) 43 §:ään, sellaisena kuin se on 27 päivänä heinäkuuta 1955 annetussa
16052: laissa (366/55), uusi näin kuuluva 2 momentti:
16053:
16054: 43 §. luokan mielisairaanhoitolaitosten perustamis-
16055: kustannuksiin, jotka ovat valmistuneet 1
16056: Edellä 1 momentissa säädetyin perustein päivän tammikuuta 1953 jälkeen.
16057: suoritetaan valtionapua kaikkien niiden B-
16058:
16059:
16060: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
16061:
16062: liestori ltaasalainen. Erkki Leikola. Arvo Sävelä.
16063: Unto Suominen. Sven Högström. Erkki Ryömä.
16064: Esa ltoivusilta. John Forsberg. T. Saloranta.
16065: Väinö Rankila. Einari Jaakkola. Atte Pakkanen.
16066: Kyllikki Pohjala. Eemil Partanen. Hilja Väänänen.
16067: Harras Kyttä. Urho ltähönen. Toivo Antila.
16068: 340
16069:
16070: VI,3. - Lak.al. N: o 38.
16071:
16072:
16073:
16074:
16075: M. Ryömä ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain 43 §:n muut-
16076: tamisesta.
16077:
16078:
16079: E d u s k u n n a 11 e.
16080:
16081: Mielisairaanhoidon vakavimpana epäkoh- olisi lain 43 §: n muuttaminen siten, että niin
16082: tana maassamme on tunnetusti edelleenkin A- kuin B-luokan hoitolaitosten perustami-
16083: hoitopaikkojen puute. Tämän epä:kohdan seen annettavaa valtionapua ikorotettaisiin.
16084: korjaamista voitaisiin jouduttaa siten, että Sen tähden ehdotamme,
16085: valtio osallistuisi hoitolaitosten perustami-
16086: seen ja ylläpitoon nykyistä voimakkaammin. että Eduskunta hyväksyisi seut·aa-
16087: Tämä edellyttäisi eräitä muutoksia voimassa van lakiehdotuksen:
16088: olevaan mielisairaslakiin. Askel eteenpäin
16089:
16090:
16091:
16092:
16093: Laki
16094: mielisairaslain 43 §: n muuttamisesta.
16095: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun
16096: mielisairaslain (187/52) 43 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä
16097: heinäkuuta 1955 annetussa laissa (366/55), näin kuuluvaksi:
16098:
16099: 43 §. maksetaan sitten, 'kun sisäasiainministeriö,
16100: A-luokan mielisairaanhoitolaitoksen ja huol- lääkintöhallituksen esityksestä, on hyväksy-
16101: totoimiston perustaruiskustannuksiin anne- nyt perustaruistyöt otettavi'ksi valtionapua
16102: taan valtionapua kuusikymmentä sadalta koskevaan yleiseen suunnitelmaan, ja yleensä
16103: kustannusten määrästä. B-luokan mielisai- siinä järjestyksesaä, kuin rakennustyöt suo-
16104: raanhoitolaitoksen perustaruiskustannuksiin ritetaan.
16105: annettava valtionapu on neljäkymmentä sa-
16106: dalta kustannusten määrästä. Valtionapu
16107:
16108:
16109: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
16110:
16111: Mauri Ryömä. Toivo Friman.
16112: Esa Hietanen. Eino Tainio.
16113: 341
16114:
16115: V1,4. - Lak.a.l. N: o 39.
16116:
16117:
16118:
16119:
16120: Ka.a.salhlnen ym.: Ehdotus laiksi tuberkuloosilain 28 §: n
16121: muuttamisesta.
16122:
16123:
16124: E d u s k u n n a ll e.
16125:
16126: Tuberkuloosilain (649/48) 28 § :n mukaan ruus ei määräydy keskiarvolaskelman mu-
16127: keskusparantolan vuotuisiin kunnossapito- ja kaan, vaan kukin mielisairaanhoitolaitos saa
16128: käyttökustannuksiin annetaan valtionapua valtionapua sen omien kustannusten perus-
16129: hoitopäivää kohti määrä, joka vastaa puolta teella. Vastaava valtionavun jakoperuste on
16130: kaikkien keskusparantolain hyväksyttävien omaksuttu myös sairaalalaissa kaikkien lain
16131: kunnossapito- ja käyttökustannusten keski- piiriin kuuluvien sairaalain eli keskus-, alue-
16132: määrästä. Hoitopäivältä suoritettavan val- ja paikallissairaalain osalta. Olisi näin ollen
16133: tionavun määrä vahvistetaan asetuksella. luonnollista, että myöskin keskusparantolain
16134: Vastaavanlainen säännös sisältyi aikaisem- kunnossapito- ja käyttökustannuksiin annet-
16135: min mielisairaslakiin sekä A-luokan että B- tavan valtionavun kohdalla siirryttäisiin
16136: luokan mielisairaanhoitolaitosten valtionavun edellä mainitunlaiseen järjestelmään.
16137: myöntämisestä, kunnes 29 päivänä kesäkuuta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16138: 1956 annetulla lailla muutettiin puheena ole- kunnioittaen,
16139: vaa lainkohtaa B-mielisairaalain osalta ja 28
16140: päivänä joulukuuta 1956 A-mielisairaalain että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16141: osalta siten, että mainitun valtionavun suu- van lakiehdotuksen:
16142:
16143:
16144:
16145:
16146: Laki
16147: tuberkuloosilain 28 §: n muuttamisesta..
16148: Eduskunnan päätdksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä syyskuuta 1948 annetun
16149: tuberkuloosilain (649/48) 28 § ·näin kuuluva:ksi:
16150:
16151: 28 §.
16152: Valtionapua annetaan keskusparantoloille puolta asianomaisen laitoksen hyväksyttävien
16153: vuotuisiin kunnossapito- ja käyttökustannuk- kunnossapito- ja käyttökustannusten mää-
16154: siin hoitopäivää kohti määrä, joka vastaa rästä.
16155:
16156:
16157: · Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
16158:
16159: Nestori Kaasalainen. Arvo Sävelä.
16160: Artturi Tiena.ri. Erkki Ryömä.
16161: J oha.nnes Wirtanen. Eino E. Heikura..
16162: Sulo Hostila.. Juho Tenhiälä.
16163: Pertti Ra.pio. Matti Ra.ipa.la..
16164: Leo Suonpää. Edvard Pesonen.
16165: 342
16166:
16167: VI,5. - Lak.al. N: o 40.
16168:
16169:
16170: Rönkkö ym.: Ehdotus laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta.
16171:
16172:
16173: E d u s k u n n a ll e.
16174:
16175: Tuberkuloosiasetuksen (726/48) 41 § :n mukaista, että myös tuberkuloosilain mukaan
16176: mukaan myönnetään keskusparantolan ja myönnettävien valtionapujen maksamisessa
16177: tuberkuloositoimiston vuotuisiin kunnossa- noudatettaisiin sairaalalaissa omaksuttua pe-
16178: pito- ja käyttökustannuksiin valtionapua ha- riaatetta. Nykyisten säännösten mukaan tä-
16179: kemuksen perusteella vuosineljänneksittäin hän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, koska
16180: seuraavan vuosineljänneksen kuluessa, jolloin kultakin vuosineljännekseltä anottavan val-
16181: hakemukseen on liitettävä keskusparantolan tionavun perusteena on oltava asianomaisen
16182: osalta selvitys hoitopäivien lukumäärästä ja vuosineljänneksen hoitopäivät ja tuberkuloo-
16183: tuberkuloositoimiston osalta selvitys tuberku- sitoimiston osalta todelliset kustannukset.
16184: loosilaissa lähemmin mainituista valtion- Tästä johtuen saadaan valtionapu kultakin
16185: apuun oikeuttavista menoista. Lopullinen vuosineljännekseltä jälkikäteen aikaisintaan
16186: valtionavun määrä kultakin vuodelta makse- vasta seuraavan neljänneksen puolivälissä.
16187: taan vasta joskus seuraavan vuoden puo- Seurauksena tästä on, että parantolaa yllä-
16188: leUa lopullisten kustannusten tultua kaik- pitävät kuntainliitot ja kunnat joutuvat ra-
16189: kien parantoloiden osalta selvitetyiksi ja hoittamaan myöskin valtion osuuden, joutuen
16190: lääkintöhallituksen tarkastettua valtionavun siten useimmissa tapauksissa suoranaisiin ra-
16191: perusteena olevat laskelmat. hoitusvaikeuksiin. Koska tuberkuloosilaista
16192: Eduskunta on sairaalalain hyväksymisen kuitenkin puuttuu kokonaan säännös valtion-
16193: yhteydessä omaksunut periaatteen, jonka avun ennakon maksamisesta, ei siihen ole
16194: mukaan keskus-, alue- ja paikallissairaalain mahdollisuutta ilman lain muutosta. Yhden-
16195: toimintaan annettavasta valtionavusta mak- mukaisuuden aikaansaamiseksi ja muutoinkin
16196: setaan vuosineljänneksittäin ennakkona kul- olisi tarkoituksenmukaista, että tuberkuloosi-
16197: loinkin neljännes edelliseltä vuodelta laske- lakiin lisättäisiin vastaavanlainen säännös
16198: tun valtionavun kokonaismäärästä. Sairaala- kuin sairaalalaissa on hyväksytty.
16199: lain asianomaisessa pykälässä säädetään, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16200: ,milloin siihen on erityistä syytä, sisäasiain- kunnioittaen,
16201: ministeriö voi määrätä ennakon suuremmaksi
16202: tai pienemmäksi". Tällainen erityinen syy että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16203: voisi olla esimerkiksi inflaatiosta johtuva. van lakiehdotuksen:
16204: Näin ol,len olisi kohtuullista ja oikeuden-
16205:
16206: Laki
16207: tuberkuloosilain muuttamisesta.
16208: Eduskunnan päätök~en mukaisesti lisätään 3 päivänä syyskuuta 1948 annettuun tuber-
16209: kuloosilakiin (649/48) uusi näin kuuluva 29 a §:
16210: 29 a §. ennakkona kulloinkin neljännes edelliseltä
16211: Keskusparantolan ja tuberkuloositoimiston vuodelta lasketun valtionavun kokonaismää-
16212: vuotuisiin kunnossapito- ja käyttökustannuk- rästä. Milloin siihen on erityistä syytä, sisä-
16213: siin 28 ja 29 § :n mukaan annettavasta val- asiainministeriö voi määrätä ennakon suurem-
16214: tionavusta maksetaan vuosineljänneksittäin maksi tai pienemmäksi.
16215:
16216: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
16217:
16218: Tahvo Rönkkö. Kusti Eskola.
16219: Veikko Helle. Sven Högström.
16220: Toivo H. Kinnunen. Eemil Partanen.
16221: Markus Niskala. Kerttu Saalasti.
16222: 343
16223:
16224: VI,6. - Lak.al. N: o 41.
16225:
16226:
16227: Tauriainen ym. : Ehdotus laiksi kodinhoitajista annetun lain
16228: muuttamisesta.
16229:
16230:
16231: E d u s k u n n a ll e.
16232:
16233: Kodinhoitajatoiminnan järjestäminen laki- ja toimen haltijoiden palkkauksessa on omak-
16234: sääteisesti oli huomattava edistysaskel sosiaa- suttu ikälisäj.ärjestelmä, tuntuu oikeudenmu-
16235: lihuollon alalla. Kun kunnat lain mukaan kaiselta, että myös kodinhoitajat pääsevät
16236: saavat valtionavustusta kodinhoitajien palk- samoista eduista ja oikeuksista osailisiksi.
16237: kaamiseen samalla tavalla kuin kätilöiden Tällöin olisi ikälisät järjestettävä lähinnä
16238: ja terveyssisartenkin palkkaamiseen, se on samanlaisiksi kuin ovat kätilöiden ja ter-
16239: tehnyt mahdolliseksi kodinhoitajatoimien pe- veyssisarten ikälisät. Kun kodinhoitajalaki
16240: rustamisen kunnissa. on ollut voimassa useita vuosia ja monissa
16241: Kuten sanottu, valtionavustuksiin nähden kunnissa kodinhoitajat olisivat oikeutetut
16242: kodinhoitajien palkkauksessa hyväksyttiin saamaan ikälisiä, mikäli noudatettaisiin sa-
16243: sama periaate kuin kätilöiden ja terveyssi- moja periaatteita kuin muihin viran haiti-
16244: sarten palkkaukseen, joten kunnat saavat joihin nähden, kunnat ovat joutuneet ikä-
16245: varsinaista palkkaa varten valtionavustusta vään asemaan, kun laissa ei ole ikälisien
16246: 75 % ja paikallislisät maksetaan kokonaan maksamista säädetty. Tämän vuoksi olisi
16247: valtion varoista. lakiin tehtävä tarpeelliset muutokset.
16248: Kodinhoitajalakia laadittaessa jäi kuiten- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16249: kin kodinhoitajien ikälisäkysymys järjestä- nioittaen,
16250: mättä. Niinpä laki ei turvaa heille ikälisiä,
16251: kuten muille valtion ja kuntien viran ja toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16252: men haltijoille. Kun kuitenkin muiden viran van lakiehdotuksen:
16253:
16254: Laki
16255: kodinhoitajista annetun lain muuttamisesta.
16256: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kodinhoitajista 2 päivänä kesäkuuta
16257: 1950 annetun lain (272/50) 7 § lisäämällä siihen 3 momentti ja 10 § :n 2 momentti
16258: näin kuuluYaksi:
16259: 7 §. 10 §.
16260:
16261: Kodinhoitaj<:llle maksetaan vuotuista ikä- Paikallis- ja ikälisät, joista säädetään
16262: lisää samojen perusteiden mukaan kuin val- 7 § : n 2 ja 3 momentissa, suoritetaan kun-
16263: tion viran ja toimen haltijalle edellä 1 mo- nalle kokonaan valtion varoista.
16264: mentissa mainitussa palkkausluokas.sa. Ikä-
16265: lisän saamista varten on kodinhoitaja myös
16266: oikeutettu lukemaan hyväkseen sen ajan,
16267: jonka hän on ollut koulutettuna kodinhoi-
16268: tajana valtion laitoksen, toisen kunnan, Tämä laki tulee voimaan päivänä
16269: kuntayhtymän, yhtiön tai muun yhteisön kuuta 195 .
16270: taikka laitoksen palveluksessa.
16271:
16272: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
16273:
16274: Hannes Tauriainen. Irma Rosnell. Rainer Virtanen.
16275: Judit Nederström-Lunden. Toivo Niiranen. Irma Torvi.
16276: Juho Rytkönen. Niilo Nieminen. Antti Kinnunen.
16277: Hugo Manninen. Toivo Friman. Yrjö Murto.
16278: Usko Seppi.
16279: 344
16280:
16281: VI,7. - Toiv.al. N:o 152.
16282:
16283:
16284:
16285:
16286: Saloranta ym.: Kunnallisen terveydenhuoltotyön lainsäädän-
16287: nöllisestä kehittämisestä.
16288:
16289:
16290: E d u s k u n n a 11 e.
16291:
16292: Kun nykyinen terveydenhuoltojärjestel- miten kehittämään potilaitten kotihoitoa, jo-
16293: mämme näyttää kulkevan melkein kokonaan hon kunnanlääkärillä, terveyssisarilla ja seu-
16294: miljardiohjelmaisen sairaalarakennuksen mer- rakuntasisarilla on hyvä mahdollisuus, jos
16295: keissä, on ilmeistä, että meillä hyvään suun- terveydenhoitohenkilökunta vapautetaan sekä
16296: taan kehittynyt sekä kunnanlääkärijärjes- kanslia- että teknillisistä tehtävistä. Tästä
16297: telmä että ennakolta ehkäisevä terveyden- syystä terveydenhuollon eri suuntien saman-
16298: hoitotyö ovat jääneet lapsipuolen asemaan. aikaiseksi kehittämiseksi olisi kiireimmiten
16299: Maamme kunnissa on erittäin hyvä tervey- otettava harkittavaksi kuntien terveydenhuol-
16300: denhuollon runko onnistuneen kunnanlääkä- lollisen aseman parantaminen lainsäädäntö-
16301: rijärjestelmän ansiosta, mutta sen teho on tietä. Tarkoituksen saavuttamiseksi olisi kä-
16302: monasti heikko. Se ei johdu henkilökunnan sityksemme mukaan olemassa useita eri mah-
16303: puutteellisesta koulutuksesta eikä kykenemät- dollisuuksia, kuten mm. se, että terveyden-
16304: tömyydestä, vaan siitä, että henkilökunta hoitolautakunnalle tulisi lakimääräinen sih-
16305: joutuu tekemään koulutukseensa kuuluma- teeri, keskussairaaloiden poliklinikoiden ol-
16306: tonta työtä. Tämä työ on erittäin laajaksi lessa lähetepoliklinikoita pitäisi sairaalaan
16307: paisunut kansliatyö, joka sitoo sekä estää saapuvalla tietyin poikkeuksin olla virkalää-
16308: henkilökunnan hoitamasta sille kuuluvaa teh- kärin lähete, sekä otettaisiin harkittavaksi,
16309: tävää- kansalaisen terveyttä. Aikaansa seu- että verotuksessa saisi tuloistaan vähentää
16310: raavan kunnanlääkärin työ nimittäin vaatii vain ne lääkärinpalkkiot, jotka on maksettu
16311: myös laboratoriotutkimuksia, jotka hänen, virkalääkärille.
16312: sairaan ollessa vastaanotolla, useasti on itse Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
16313: tehtävä. Tämän työn järjestely on, ennen ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
16314: kaikkea vaikeasti sairaalle hoitoon pääsyn syttäväksi toivomuksen,
16315: odotusajassa, toisella tavalla suuri helpotus
16316: ja auttaa myös kunnanlääkäriä käsittelemään että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
16317: enemmän potilaita ja uhraamaan enemmän toimenpiteisiin kunnallisen terveyden-
16318: aikaa ennakolta ehkäisevään terveydenhuolto- huoltotyön parantamiseksi lainsäädän-
16319: työhön. Potilaiden käsittelyä ja kuntoutta- tötietä.
16320: mista silmälläpitäen olisi ryhdyttävä kiireim-
16321: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
16322:
16323: T. Saloranta. Toivo Antila. Wiljam Sarjala.
16324: J. F. Pöykkö. Hilja Väänänen. Eino Uusitalo.
16325: Antti J. Rantamaa. Kerttu Saalasti. Sylvi Balinen.
16326: Väinö Rankila. Aaro Kauppi. Mauri Seppä.
16327: Onni Mannila. Erkki Ryömä. Eemil Partanen.
16328: Marja Lahti. Joh. Wirtanen. Kalle Kämäräinen.
16329: Matti Mattila. M. Honkavaara. S. S. Aittoniemi.
16330: Esa Koivusilta. Yrjö Hautala.
16331: 345
16332:
16333: VI,S. - Toiv.al. N: o 153.
16334:
16335:
16336:
16337:
16338: Nederström-Lunden ym.: Kunnankätilöiden piirijaon muut-
16339: tamisesta.
16340: .t
16341:
16342:
16343:
16344:
16345: E d u s k u n n a 11 e.
16346:
16347: Kehityksen tuomien uudistusten mukana Kätilön tehtävät alkavat raskaana olevan
16348: ovat kunnankätilön tehtävät jatkuvasti laa- naisen ensimmäisinä kuukausina ja jatkuvat
16349: jentuneet. Vaikkakin kotisynnytykset ovat koko raskauden ajan, sekä synnytyksen jäl-
16350: vähentyneet, ei silti henkilökohtainen vastuu keen kaksi kuukautta. Kun vielä otetaan
16351: vähene. Olojen kehittyessä kunnallisten kä- huomioon se, että kätilön työ ei ole työaika-
16352: tilöiden tehtävät tulevat yhä monipuolisem- lain alainen ja että suurin osa kunnankäti-
16353: miksi. Tärkeätä on, että yhden kätilön koh- löistä toimii ylikuormitettuna, olisi piirijaon
16354: dalla ei tule suurempaa toimialuetta eikä uudelleen järjestelyyn senkin vuoksi kiinni-
16355: enempää tehtävää kuin hän pystyy suoritta- tettävä huomiota.
16356: maan tehokkaasti. Piirijaossa pitäisi ottaa huomioon tiheään
16357: Nykyinen kunnankätilöpiirijärjestys ei asutut seudut sekä teollisuuden sijainti, sillä
16358: kuitenkaan enää vastaa tarkoitustaan, sillä parhaassa synnytysiässä olevat henkilöt
16359: pääpaino pitäisi nyt kiinnittää seikkoihin, työskentelevät nykyään suuressa määrin
16360: jotka ovat toiset kuin ne, joiden mukaan pii- teollisuudessa.
16361: rijärjestys määräytyy asukasluvun mukaan, Piirijaossa olisi näin ollen tärkeätä huo-
16362: jolloin alkavaa viittätuhatta asukasta pide- mioida maantieteelliset olot, liikenne, puhe-
16363: tään laskelman pohjana. linverkosto, varallisuus, valistuneisuus, koko-
16364: Vaikka synnyttäjät ovatkin yli 90 % äi- naissyntyvyys, synnytyslaitosten läheisyys
16365: tiysneuvolan kirjoissa, ei nykyisen piirijaon sekä koti-apu.
16366: puitteissa voida vielä tarkoin kiinnittää huo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
16367: miota allamainittuihin seikkoihin: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16368: 1. ennenaikaisten synnytysten ehkäisemi-
16369: seen, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
16370: 2. munuaistaudin ehkäisemiseen, toirnenpiteisiin kunnankätilöiden piiri-
16371: 3. varhaiskuolleisuuden vähentämiseen, jaon rnuuttarniseksi siten, että kun-
16372: 4. laitoshoitoisten tapausten toteamiseen nankätilöt nykyistä parernrnin olisi-
16373: tehokkaammin, vat tilaisuudessa suorittarnaan heille
16374: 5. tavallisen huollon tehostamiseen sekä kuuluvat tehtävät niin tiheään kuin
16375: jälkihuollon saamiseen nykyistä parem- harvaan asutulla settdulla.
16376: maksi.
16377: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
16378:
16379: Judit Nederström-Lunden. Irma Rosnell.
16380: A.-L. Tiekso-Isaksson. Irma Torvi.
16381:
16382:
16383:
16384:
16385: 44 E 168/57
16386: 346
16387:
16388: VI,9. - Toiv.al. N: o 154.
16389:
16390:
16391:
16392:
16393: Tuuli ym.: Keskussairaalapiirien ulkopuolelle jääneiden ns.
16394: saumasairaalain muodostamisesta keskussairaaloiksi.
16395:
16396:
16397: E d u s k u n n a ll e. •
16398:
16399: Sairaalalain 1 §: n 1 momentin mukaan sään. Se ilmenee selvästi talousvaliokunnan
16400: ,yleisten sairaaloiden perustamista ja yllä- mietinnöstä, jossa lausutaan mm.: ,Hallituk-
16401: pitämistä varten jaetaan valtakunta keskus- sen esityksen perusteluista käy selville, että
16402: sairaalapiireihin, joihin kuuluvat valtioneu- tarkoituksena on perustaa lisäksi muutamia
16403: voston määräämät kunnat. Jokaisessa pii- uusia piirejä niille alueille, jotka eivät kuulu
16404: rissä on keskussairaala, jossa on osastoja vä- nykyisiin keskussairaalapiireihin. Valiokun-
16405: hintään kolmea yleisen sairaanhoidon lääke- nalle annetun ilmoituksen mukaan tulee
16406: tieteellistä erikoisalaa varten ja lisäksi tar- tässä yhteydessä myös ratkaistavaksi eräiden
16407: tuntatautien osasto." Kun kaikki kunnat eivät jo toiminnassa olevien kunnallisten sairaaloi-
16408: vuoden 1948 keskussairaalalain perusteella den sijoittaminen keskussairaalapiirijärjes-
16409: olleet tulleet määrätyiksi mihinkään keskus- telmään. Valiokun ta edellyttää, että valtio-
16410: sairaalapiiriin, vaan oli muodostunut alueita, neuvosto kiireellisesti vahvistaa keskussai-
16411: joiden kunnat olivat yhteisesti rakentaneet raalapiirijaon vielä avoinna olevilta osiltaan
16412: viimeksimainitun keskussairaalalain keskus- ja että tässä yhteydessä myös lopullisesti
16413: sairaaloille asettamat ja sen ylittävätkin vaa- ratkaistaan ns. saumasairaaloiden, joita ovat
16414: timukset täyttäviä sairaaloita ja näiden sai- Pietarsaaren, Rauman, Loimaan, Salon, Tam-
16415: raaloiden synty tapahtui sisäasiainministe- misaaren ja Porvoon seudun sekä Pohjois-
16416: riön ja lääkintöhallituksen myötävaikutuk- Kymenlaakson kunnalliset sairaalat, asema
16417: sella, lausui hallitus uuden sairaalalain esi- keskussairaalajärjestelmässä. Valiokunta on
16418: tyksen perusteluissa sivulla 2 mm. ,lisäksi esitystä käsitellessään lähtenyt siitä, että
16419: perustettaisiin muutamia uusia piirejä niille olojen kehittyessä ja tarpeen niin vaatiessa
16420: alueille, jotka eivät kuulu nykyisiin keskus- keskussairaalapiirijakoa voidaan tarkistaa ja
16421: sairaalapiireihin" sekä edelleen perustelu- keskussairaaloiden lukua lisä-tä. Jotta tämä
16422: jensa sivulla 5 ,ne jo rakenteilla olevat sai- periaate tulisi selvästi ilmaistuksi myös
16423: raalat, jotka tulisivat perustettavien uusien laissa, on valiokunta tehnyt sitä tarkoitta-
16424: keskussairaalapiirien keskussairaaloiksi, sai- van muutoksen lakiehdotuksen 1 § : n 1 mo-
16425: sivat kuitenkin keskussairaaloille tulevan val- menttiin." Mietintönsä perusteluissa valio-
16426: tion taloudellisen tuen ... " Näillä lausumilla kunta vielä lausuu: ,Valiokunta on lähtenyt
16427: hallitus tarkoitti keskussairaalapiirien ulko- siitä, että 7 §: n 3 momentissa tarkoitetun
16428: puolelle jääneitä ns. saumasairaaloita, joihin aluesairaalan muuttamisen keskussairaalaksi
16429: Pohjois-Kymen, Rauman, Pietarsaaren, Loi- kysymyksessä ollessa sairaala sellaisenaan
16430: maan, Salon, Tammisaaren ja Porvoon sai- tyydyttää aluesairaalan omistavaan kuntain-
16431: raalat kuuluivat, kuten asian valiokunta- liittoon kuuluvien kuntien hoitopaikkatar-
16432: käsittelyssä sisäasiainministeriön ja lääkintö- peen ja että näin ollen säännös niistä hoito-
16433: hallituksen asiantuntijain lausunnoista il- paikoista, joilla keskussairaalaa perustet-
16434: meni. Näistä sairaaloista, tai ainakin suu- taessa kuntien varaamaa hoitopaikkamäärää
16435: rimmista niistä, tarkoitti hallitus, uuden sai- lisätään, on tällöin tarpeeton." Eduskunnan
16436: raalalain tultua voimaan, muodostaa uusia hyväksyessä sairaalalain pääosiltaan talous-
16437: keskussairaaloita. valiokunnan esityksen mukaisena tulivat
16438: Sama käsitys asiasta oli myös eduskunnan myös nuo edellä mainitut perustelut hyväk-
16439: talousvaliokunnalla lakiesitystä käsitelles- sytyiksi.
16440: VI,9. - Tuuli ym. 347
16441:
16442: Sairaalalain tultua vahvistetuksi 20 päi- tavalla näiden alueiden sairaalakysymyksiä
16443: vänä tammikuuta 1956 esittivät edellä mai- auttamaan. Useimpia niistä perustettaessa
16444: nitut sairaalat, että niistä muodostettaisiin on lääkintöhallitus ollut mukana edusta-
16445: keskussairaaloita ja sairaaloiden osakasimu- jansa kautta ja rohkaissut perustamis-
16446: tien alueista keskussairaalapiirejä. Peruste- aikeissa. Myös sisäasiainministeriön taholta
16447: luina esityksilleen sairaalat esittivät, että ne on monessa yhteydessä lausuttu näiden sai-
16448: täyttivät sairaalalain keskussairaaloille aset- raalain täyttävän keskussairaaloille asetetta-
16449: tamat vaatimukset vieläpä useiden kohdalla vat vaatimukset ja ministeriön tulevan esit-
16450: ne ylittivätkin. Yleensä on osakaskunnilla tämään niiden muodostamista keskussairaa-
16451: näissä sairaaloissa enemmän hoitopaikkoja loiksi. Valtioneuvoston ratkaisu edellyttäisi,
16452: kuin mitä sairaalalaki edellyttää kunnilla että saumasairaaloiden kuntainliittojen kun-
16453: keskussairaaloissa olevan. Kaikesta tästä huo- tien tulisi aikaisempien uhraustensa lisäksi
16454: limatta valtioneuvosto, lääkintöhallituksen ja vaikka ne jo omistavat tarvittavan mää-
16455: lausunnon perusteella ja sisäasiainministe- rän hoitopaikkoja keskussairaalain veroisissa
16456: riön esityksestä, hylkäsi saumasairaaloiden sairaaloissa, ottaa ja kustantaa hoitopaikkoja
16457: kuntainliittojen anomukset näiden kuntain- jossakin muussa keskussairaalassa.
16458: liittojen muodostamiseksi keskussairaalapii- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
16459: reiksi ja niiden omistamien sairaaloiden esitämme eduskunnan lausuttavaksi toivo-
16460: muodostamiseksi keskussairaa1oiksi. muksen,
16461: Valtioneuvoston ratkaisua ei edellä esite-
16462: tyn hallituksen aikaisemman kannan eikä että hallitus ottaisi kiireellisesti
16463: eduskunnan asiassa omaksuman kannan mu- uudelleen käsiteltäväkseen ns. sauma-
16464: kaan voida pitää oikeana. Vielä epäoikeu- sairaaloiden muodostamista keskussai-
16465: denmukaisempi se on mainitut saumasairaa- raaloiksi koskevan kysymyksen ja, mi-
16466: lat omistavia kuntainliittoja ja niiden aluei- käli ne sairaaloittensa tason ja kun-
16467: den asukkaita kohtaan. Sairaalat on aikaan- tainliittojen alueiden puolesta täyttä-
16468: saatu mitä suurimmilla uhrauksilla ja ai- vät sairaalalain keskussairaaloille aset-
16469: kana, jolloin valtiovalta ei pystynyt millään tamat vaatimukset, muodostaisi niistä
16470: keskussairaaloita.
16471: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
16472:
16473: Erkki Tuuli. Valto Käkelä.
16474: Heikki Hykkäälä. Matti Raipala.
16475: Veikko Kokkola. Kalle Jokinen.
16476: Lauri Laine.
16477: 348
16478:
16479: VI,lO. - Toiv.al. N:o 155.
16480:
16481:
16482:
16483:
16484: Kujala ym..: Kotkan keskussairaalan rakennustöiden aloitta-
16485: misesta.
16486:
16487:
16488: Eduskunnalle.
16489:
16490: Viime vuoden toukokuun viimeisenä pai- paljonkaan vaikuta sairaanhoitokustannuksia
16491: vänä lakkautettiin Kotkassa toiminut Kymen hel pottavasti.
16492: lääninsairaala (entinen Viipurin lääninsai- Sairaus on onnettomuus, jonka kohteeksi
16493: raala). Tämän jälkeen ei koko Kymenlaak- joutunutta olisi yhteiskunnan puolelta tuet-
16494: son alueella ole yleistä sairaalaa. Erityisen tava. Siksi sairaanhoitokustannukset kuului-
16495: suuri puute sairassijoista on etelä-Kymen- sivat yksinomaan valtion kannettaviksi. Ete-
16496: laaksossa, miltä alueelta mainittu lääninsai- läinen Kymenlaakso on nykyisin alue, jossa
16497: raala lakkautettiin. Suuret väestökeskukset, valtiolla ei ole ehdotonta velvollisuutta edes
16498: kuten mm. Karhula, ovat kokonaan vailla osallistua näihin kustannuksiin. Ne ovat
16499: sairaalaa ja samoin kaikki eteläisen Kymen- kuntien ja yksityisten kannettavina. Täl-
16500: laakson maalaiskunnat. Näin on sairaala- laisesta asiantilasta olisi päästävä. Siitä on-
16501: tilanne tällä alueella muodostunut kestämät- kin mahdollisuus päästä kiirehtimällä Kotkan
16502: tömäksi. keskussairaalan rakennustöiden aloittamista.
16503: Kotkan kunnallissairaala on ainoa, johon Kunnilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia
16504: sairaalahoitoa tarvitsevat voivat turvautua. omien kunnallissairaaloiden rakentamiseen.
16505: Sen sairassijat eivät kuitenkaan riitä tyydyt- Olisi muutoinkin epätarkoituksenmukaista
16506: tämään kahden kaupungin, yhden suuren rakentaa pieniä sairaaloita, joihin ei ole mah-
16507: kauppalan ja lukuisten maalaiskuntien tar- dollista sijoittaa erikoisosastoja. Tällöinhän
16508: vetta. Karhulan kauppala ja useat muutkin olisi kaikki vaikeimmat sairaudet edelleen
16509: kunnat ovat varanneet siitä paikkoja, mutta hoidettava muualla. Tämän lisäksi näistä
16510: niitä ei ole kuitenkaan riittävästi saatavissa. kuntien sairaaloista tulisi niin suuria kustan-
16511: Toisaalta, kun uuden sairaalalain toteuttami- nuksia vaativia, etteivät kunnat ilman tun-
16512: nen lykättiin eräiltä osin, siitä oli seurauk- tuvaa verojen korottamista kykenisi niistä
16513: sena, että niillä alueilla, joilla ei ole keskus- selviytymään.
16514: tai muuta valtion tukemaa sairaalaa, kunnat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
16515: ja sairaat itse joutuvat kantamaan sairaan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16516: hoidon taloudelliset rasitukset. Jos sairaala-
16517: lain täytäntöönpanon lykkäämisen jälkeen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
16518: kunnallissaira:aloille yleensä valtion avus- menpiteisiin Kotkan keskussairaalan
16519: tusta annetaan, se on perin vähäistä. Se ei rakennustöiden aloittamiseksi.
16520: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
16521:
16522: Toivo Kujala. Pauli Puhakka.
16523: Tauno Kelovesi. Toivo Asvik.
16524: 349
16525:
16526: VI,ll. - Toiv.al. N:o 156.
16527:
16528:
16529:
16530: E. Kilpi ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
16531: Lahden keskussairaalaa varten.
16532:
16533:
16534: E d u sk u n n a ll e.
16535:
16536: Lahti ja Kokkola ovat ainoat maamme kes- odottamassa vuoroaan n. 200 miestä ja 70
16537: kussairaalapiirien kaupungit, joissa ei ole naista.
16538: valtion siviilisairaalaa. Siitä huolimatta ne Sairaanhoidollinen tilanne on vaikea myös
16539: on jätetty keskussairaaloiden rakentamisvuo- eräitten tärkeitten erikoisosastojen puuttu-
16540: rossa 9. ja 10. tilalle. Ajasta, jolloin keskus- misen vuoksi. Lahdessa ei ole sairaalaosas-
16541: sairaaloiden rakentamisjärjestys määrättiin, toja korva-, nenä- ja kurkkutauteja varten.
16542: ovat olosuhteet niin muuttuneet, että sai- Hyvin suurta haittaa tuottaa myös keskus-
16543: raala-asiain asiantuntijainkin vakuutuksen laboratorion s~kä täydellisen sädetutkimus-
16544: mukaan Lahti pääsisi rakentamisvuorossa lä- ja -hoitolaitoksen puuttuminen.
16545: helle kärkipäätä, jos järjestys nyt määrät- Lahden keskussairaalapiiri, johon Lahden
16546: täisiin. lisäksi kuuluu 15 ympäristökuntaa, perus-
16547: Lahden kaupungissa ja sen ympäristökun- tettiin jo 7. 11. 1947. Keskussairaalaa varten
16548: mssa sairaalapaikkojen puute on hyvin on Lahden kaupunki varannut n. 14 ha:n
16549: suuri. Keskussairaalan rakennussuunnitel- suuruisen maa-alueen, johon sisältyy n. 2.5
16550: mien vireillä ollessa kunnat eivät ole voi- ha:n alue valtion sairaanhoitokoulun raken-
16551: neet riittävästi rakentaa ja laajentaa omia tamista varten. Sairaalan tilavuudeksi on
16552: sairaaloitaan, koska keskussairaalan rakenta- arvioitu n. 160 000 ms.
16553: minen aiheuttaa kunnille suuria kustannuk- Vaikka Lahden keskussairaala ei olekaan
16554: sia, joiden suorittamiseen on varauduttava. vielä rakentamisvuorossa, pitäisi sen raken-
16555: Monet sairaat saavat odottaa sairaalaan pää- taminen mielestämme aloittaa viipymättä.
16556: syä kuukausikaupalla. Tilannetta pahensi Keskussairaalaan osallistuvat kunnat ovat
16557: vielä entisestäänkin esikaupunkiliitos. Se varautuneet suorittamaan oman osuutensa
16558: aiheutti Lahden sairaaloille ylipainetta enem- rahoituksesta ja melkein kaikki keskussai-
16559: män kuin asukasluvun määrä edellytti. Mm. raalapiiriin kuuluvat kunnat ovat varautu-
16560: kirurgisessa sairaalassa on esikaupunki- neet rahoittamaan vaitionkin osuutta. Kun-
16561: alqeilta tulleita 30 % enemmän kuin väki- nilta tultaisiin rakentamista varten kerää-
16562: luku edellyttäisi. Lahdessa sijaitsevat sisä- mään varoja vuosina 1957-1961. Olisi vält-
16563: tauti- ja naistensairaala joutuvat palvele- tämätöntä, että myös valtio alusta alkaen
16564: maan myös Lahden ympäristön maaseutua. osallistuisi rahoituksen järjestämiseen.
16565: Kaikkiaan on Lahden kaupungin sairaaloissa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16566: sairassijoja vain 297, joista enemmän kuin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16567: puolet on maaseudulta tulleiden potilaiden
16568: käytössä. Siksi ahtaus näissä sairaaloissa on että hallitus antaisi Eduskunnalle
16569: sietämätön ja sairaalain henkilökunta joutuu esityksen 50 000 000 markan määrära-
16570: työskentelemään usein ylivoimaisten vai- han ottamisesta lisäyksenä vuoden
16571: keuksien keskellä. Ylipaineeseen vaikuttaa 1957 tulo- ja menoarvioon Lahden
16572: lisäksi se, että liitosalueen kunnilla Nasto- keskussairaalan suunnittelu- ja raken-
16573: lassa ja Hollolassa ei ole omaa sairaalaa. nustöiden aloittamista varten.
16574: Esim. kirurgiseen sairaalaan on tällä kertaa
16575: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
16576:
16577: Eino Kilpi. Niilo Nieminen.
16578: Kaino Haapanen. Leo Häppölä.
16579: 350
16580:
16581: VI,12. - Toiv.al. N:o 157.
16582:
16583:
16584:
16585:
16586: Brander-Wallin ym.: Määrärahasta Porin yleiseen sairaalaan
16587: perustettavaa silmäosastoa varten.
16588:
16589:
16590: E d u s k u n n a 11 e.
16591:
16592: Porin yleinen sairaala palvelee lähikuntien see suuri tilanahtaus, ja lääkäreihin, joilla on
16593: ja Satakunnan eri pitäjien sairashuoltoa. kuukausien tilausajat. Asiaan saataisiin hel-
16594: Tehdaskaupungissa sattuu tapaturmia, jotka posti korjaus, joka vaikuttaisi aina Helsinkiä
16595: kohdistuvat hyvin usein silmiin. Sairaalasta myöten, jos edellämainittu silmäosasto Porin
16596: puuttuu kuitenkin silmäosasto, joka siinä yleiseen sairaalaan perustettaisiin.
16597: välttämättä pitäisi olla, jotta se täyttäisi val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
16598: tion yleiseen keskussairaalaan kohdistuvat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16599: vaatimukset.
16600: Sairaalatiloja on käytetty henkilökunnan että hallitus ottaisi vuoden 1958
16601: asunnoiksi, joista pienillä korjauksilla voitai- tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
16602: siin silmäosastolle tilat järjestää. Porin ja markkaa Porin yleiseen sairaalaan pe-
16603: koko Sata:kunnan asukkaat joutuvat turvau- rustettavaa silmäosastoa varten.
16604: tumaan Helsingin sairaaloihin, joissa vallit-
16605: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
16606:
16607: Laura Brander-Wallin. Matti Raipala. Arvo Sävelä.
16608: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen. Irma Rosnell.
16609: 351
16610:
16611: VI,13. - Toiv.al. N: o 158.
16612:
16613: Haapasalo ym.: Määrärahasta Mikkelin lääninsairaalan lisä-
16614: rakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten.
16615: E d u s k u n n a ll e.
16616: Mikkelin lääninsairaalan laajennus- ja kor- Edellämainittujen eduskunnan yksimielis-
16617: jauskysymys on ollut usean vuoden ajan ten kannanottojen pohjalla ryhtyi lääkintö-
16618: esillä. Kun eduskunnan talousvaliokunta hallitus toimenpiteisiin Mikkelin lääninsai-
16619: sekä maamme korkeimmat lääkintöviranomai- raalassa vallitsevien epäkohtien poistami-
16620: set olivat käyneet paikan päällä tutustu- seksi. Sairaalan laajennus- ja korjaustöiden
16621: massa ko. sairaalan epäkohtiin ja puuttei- suunnitteleminen ja piirtäminen on annettu
16622: siin, hyväksyi eduskunta yksimielisesti toivo- helsinkiläiselle arkkitehtitoimistolle Kokko &
16623: musaloitteen n:o 157 (v:n 1956 valtiopäi- Kokolle, jonka antaman ilmoituksen mukaan
16624: villä) pohjalla hallitukselle toivomuksen: rakennustöihin voitaisiin ryhtyä v: n 1957
16625: ,että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen- syksyllä. Näin ollen tämä sairaalaoloissamme
16626: piteisiin lisärakennuksen hankkimiseksi Mik- varsin vaikea epäkohta saataisiin varsin pian
16627: kelin lääninsairaalalle". Perusteluissa todet- korjatuksi, jos tarkoitukseen olisi varat käy-
16628: tiin mm: ,Niinpä ei sairaalan poliklinikkaa tettävänä.
16629: varten ollut varattu odotushuonetta eikä la- Vaikka valtion rahatilanne onkin kireä, ei
16630: boratoriota varten tarpeellisia tiloja. Vii- sitä saisi mielestämme korjata sairaiden,
16631: meksi mainittu samoin kuin sairaalan rönt- usein hengenvaarallisestikin sairastuneiden
16632: genkone on jouduttu sijoittamaan potilas- ihmisten kustannuksella. Mielestämme ei ole
16633: huoneisiin. Poliklinikkapotilaat taas joutu- myös oikein, että tällaiset kiireelliset raken-
16634: vat odottamaan käsittelyvuoroaan sairaalan nustyöt jätettäisiin suhdanteista riippuvien
16635: varsin ahtailla käytävillä. Polildinikalla työttömyystöiden varaan, joka muoto kustan-
16636: esiintyvää ahtautta osoittaa, että sen vain nuksiltaan keskeytyksistä ym. johtuen tulee
16637: kaksi pientä huonetta käsittävissä tiloissa kalliimmaksi. Emme myöskään voi olla mer-
16638: työskentelee 8 lääkäriä ja että siellä päivit- killepanematta sitä, että samaan aikaan kuin
16639: täin käsitellään jopa toista sataa potilasta. Mikkelin läänin ainoalta valtion varoin ra-
16640: Sairaalassa on nykyään 184 paikkaa, ja siinä kennettavalta sairaalalta evätään määräraha,
16641: toimivat sisätautien, kirurginen ja lasten pääkaupungissa on käynnissä useita valtion
16642: osasto. Sisätautipaikoista on 32 sairaalan pi- rahoittamia sairaalatyömaita. Ja kuitenkin
16643: halla olevassa yli kymmenen vuotta vanhassa jo nykyisin tilanne on se, että 1/3 koko lää-
16644: puisessa parakissa, joka hyvästä hoidosta kärikunnastamme on sijoittunut pääkaupun-
16645: huolimatta on jo lahoamassa. Sairaalan vä- kiin juuri sen vuoksi, että täällä on parem-
16646: häisistä tiloista johtuu, että sinne on jonot- mat mahdollisuudet kuin muualla tarjota sai-
16647: tamassa pääsyä jatkuvasti noin 900 poti- raspaikkoja ja hoitoa potilaille. Köyhille sai-
16648: lasta". raille tuottaa ylivoimaisia taloudellisia vai-
16649: Kun sairaalaan kävivät tutustumassa lää- keuksia matkustaa pitkien matkojen takaa
16650: J:intöviranomaiset, totesivat he, että sinne on pääkaupunkiin hoitoa saamaan.
16651: s~',c.tava myös naistentautien osasto. Edellä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16652: mainitun perusteella sekä edelleen tutkit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16653: -, u~1an asiaa lisäsi valtiovarainvaliokunta vomuksen,
16654: .,-: 11 1957 valtion tulo- ja menoarvioon
16655: '10 000 000 markan siirtomäärärahan käytet- että hallitus ottaisi vuoden 1958
16656: tiiYäksi sanotun lääninsairaalan lisäraken- tulo- ja menoarvioesitykseen 200 mil-
16657: n<.ts-, muutos- ja korjaustöitä varten, minkä joonan markan määrärahan Mikkelin
16658: eduskunta jälleen yksimielisesti hyväksyi. lääninsairaalan lisärakennus-, m'imtos-
16659: Sitä yllättävämpää onkin, että tämä määrä- ja korjaustöitä varten.
16660: raha on jäänyt vahvistamatta.
16661: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
16662: K. F. Haapasalo. Toivo H. Kinnunen. Edvard Pesonen.
16663: Viljo Virtanen. Sylvi Halinen. Veikko Helle.
16664: Antti J. Rantamaa. Onni Hiltunen. Niilo Nieminen.
16665: Wiljam Sarjala.
16666: 352
16667:
16668: VI,14. - Toiv.al. N:o 159.
16669:
16670:
16671:
16672:
16673: N. Nurminen ym..: Määrärahasta suunnittelutöitä varten. Pie-
16674: tarsaaressa sijaitsevan Malmin sairaalan rakentamiseksi
16675: alueelliseksi keskussairaalaksi.
16676:
16677:
16678: E d u s k u n n a ll e.
16679:
16680: Pietarsaaren ja sen lähiympäristöalueen kunnostamiseksi ja laajentamiseksi keskus-
16681: ruotsalaiskunnat: Pietarsaari, Pedersöre, sairaalaksi. Sairaalalain käsittelyn yhtey-
16682: Ähtävä, Larsmo, Jepua, Kruununkylä, Mun- dessä eduskunnan talousvaliokunta yhtyi täl-
16683: sala, Uusikaarlepyy, Uudenkaarlepyyn maa- laiseen esitykseen. Esittäessään keskussai-
16684: laiskunta, Oravainen, Alaveteli, Purmo, Vöyri, raalain lisäksi rakennettavaksi 7 alueellista
16685: Teerijärvi ja Äijö, ovat rakennuttaneet Pie- keskussairaalaa eli ns. saumasairaalaa valio-
16686: tarsaareen 94 sairassijaa käsittävän Malmin kunta edellytti, että Malmin sairaala Pietar-
16687: sairaalan, johon äskettäin yhdistettiin 12- saaressa muodostettaisiin tällaiseksi sauma-
16688: paikkainen kulkutautisairasosasto. sairaalaksi.
16689: Sairaala on alun perin rakennettu n. 50 Sairaalan rakennustöiden pikaista aloitta-
16690: vuotta sitten, eikä näin ollen puutteellisena mista puoltaisi vielä sekin, että sen rakennus-
16691: ja liian pienenä voi tyydyttää sanotun töitä voitaisiin käyttää työttömyystyömaana
16692: alueen nykyistä, huomattavasti lisääntynyttä alueen kunnissa esiintyvän työttömyyden lie-
16693: sairaalatarvetta. Tästä syystä monet ko. ventämiseksi.
16694: alueen sairaista joudutaan kuljettamaan Vaa- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
16695: saan ja Ouluun, vieläpä kauemmaksikin. Va- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
16696: rattomille tämä tuottaa voittamattomia vai-
16697: keuksia ja he joutuvatkin usein jäämään että hallitus ottaisi vuoden 1958
16698: vaille sairaalahoitoa. tulo- ja menoarvioesitykseen 10 000 000
16699: Mainittujen kuntien kuntaliitto onkin markan määrärahan suunnittelutöitä
16700: esittänyt lääkintöhallitukselle ja sisäasiain- varten Pietarsaaressa sijaitsevan Mal-
16701: ministeriölle, että valtiovallan taholta ryh- min sairaalan rakentamiseksi alueelli-
16702: dyttäisiin toimenpiteisiin Malmin sairaalan seksi keskussairaalaksi.
16703: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
16704:
16705: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
16706: 353
16707:
16708: VI,15. - Toiv.al. N: o 160.
16709:
16710:
16711:
16712: Soininen ym..: Määrärahasta eräiden B-mielisairaanhoitolai-
16713: tosten perustamiskustannuksiin myönnettäviä avustuksia
16714: varten.
16715:
16716:
16717: E d u s k u n n a 11 e.
16718:
16719: Heinäkuun 27 päivänä 1955 vahvistetulla malla olisi hallituksen otettava harkittavaksi
16720: mielisairaslain muutoksella (366/55) on sää- kysymys, eikö olisi kohtuullista myöntää pe-
16721: detty, että ns. B-luokan mielisairaanhoitolai- rustamiskustannuksiin annettavaa valtion-
16722: toksille annetaan 25 % valtionapua niiden apua myös niille B-luokan mielisairaanhoito-
16723: perustamiskustannuksiin. Kun puheena oleva laitoksille, jotka ovat valmistuneet ennen
16724: lainsäännös tuli voimaan vasta vuoden 1956 lainmuutoksen voimaan tuloa, siitä huoli-
16725: alusta lukien, jäivät ilman valtionavustusta matta, että näillä laitoksilla ei ole välittö-
16726: ne B-mielisairaalat, jotka oli rakennettu jo mästi lakiin perustuvaa oikeutta tähän avus-
16727: ennen tätä ajankohtaa tai jotka silloin olivat tukseen".
16728: rakenteilla. Tämä on tietenkin täysin epäoi- Puheena olevasta asiasta tekivät sittemmin
16729: keudenmukaista niitä kuntia kohtaan, jotka .edustaja Kaasalainen ym. eduskuntakyselyn,
16730: ensimmäisinä olivat omatoimisesti ryhtyneet johon antamassaan vastauksessa sisäasiainmi-
16731: rakentamaan mielisairaslain edellyttämiä B- nisteri katsoi, että kysymyksessä oleva mää-
16732: sairaaloita helpottaakseen siten vaikeaa mie- räraha on luonteeltaan varsinaiseen meno-
16733: lisairaspaikkatilannetta. Tällaisia laitoksia arvioon kuuluva ja voi näin ollen tulla käsi-
16734: ovat mm. Sisä-Suomen sairaala Suolahdella, teltäväksi hallituksessa vasta tulevan vuoden
16735: Alavuden mielisairaanhoitokoti Alavudella menoarviota laadittaessa. Todettakoon kui-
16736: ja kuntainliitto Salmijärven sairaala Kajaa- tenkin, ettei hallituksen esityksessä vuoden
16737: nin maalaiskunnassa sekä Teuvan, Tyrvään 1957 tulo- ja menoarvioksi ole tällaista mää-
16738: ja Pielisjärven B-mielisairaalat. Lisäksi kuu- rärahaa. Asian laadun huomioon ottaen on
16739: luu tähän ryhmään eräitä sellaisia kunnai- tätä pidettävä vakavana puutteena.
16740: Hskotien mielisairasosastoja ja kunnallisia Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
16741: mielisairaanhoitokoteja, jotka vastaavat mie- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16742: lisairaslaissa tarkoitettuja B-luokan sairaa- vomuksen,
16743: loita.
16744: Kysymyksessä oleva epäkohta on herättä- että hallitus ottaisi vuoden 1958
16745: nyt huolestumista niissä kunnissa, joiden B- tulo- ja menoarvioesitykseen mielisai-
16746: mielisairaalat ovat jääneet ilman tätä, niille raslain voimaantulopäivän 1. 1. 1953
16747: varsin tärkeää valtionavustusta. Sen korjaa- jälkeen rakennettujen B-mielisairaan-
16748: miseksi on eduskunnassa tehty aikaisemmin hoitolaitoksien tai niitä vastaavien
16749: useitakin raha-asia-aloitteita. Vuoden 1956 kunnalliskotien mielisairasosastojen ja
16750: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä on kunnallisten mielisairaanhoitokotien
16751: valtiovarainvaliokunta lausunut asiasta seu- perustamiskustannuksiin myönnettäviä
16752: raavaa: ,Valiokunnan mielestä on asianmu- avustuks"ia varten 200 miljoonan mar-
16753: kaista ja välttämätöntä, että tämän lain tar- kan suuruisen määrärahan.
16754: koitus mahdollisimman pian toteutetaan. Sa-
16755: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
16756:
16757: Heikki Soininen. Yrjö Sinkkonen. R. Hallberg.
16758: Lennart Heljas. Antti Kukkonen. Eino Rytinki.
16759: M. Honkavaara. Eemil Partanen. Kalle Kämäräinen.
16760: 45 E 168/57
16761: 354
16762:
16763: V1,16. - Toiv.al. N: o 161.
16764:
16765:
16766:
16767:
16768: Tuuli ym.: Lastenpsykiatrisen sairaalan perustamisesta.
16769:
16770:
16771: E d u s k u n n a 11 e.
16772:
16773: Kysymys henkisesti häriytyneiden lasten singin kaupunki perustanut Kivelän ja
16774: tutkimuksesta ja hoidosta on viime vuosien Aurora-sairaaloiden yhteyteen lastenpsykiat-
16775: aikana tullut yhä kipeämmin esiin pyrit- riset osastot sekä ostanut Mannerheimin Las-
16776: täessä selvittelemään pulmia, mitkä liittyvät tensuojeluliiton perustaman Metsäkummun
16777: eräisiin yhteiskuntaa häiritseviin ja siltä niin lastenpsykiatrisen hoitokodin omaa tarvet-
16778: sosiaalista kuin eetillistä:kin ratkaisua vaati- taan varten. Lisäksi on Jyväskylän mlk: aan
16779: viin tekijöihin. On selvitetty, että useiden Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suo-
16780: käytöksen poikkeavaisuutena esiintyvien il- men piirin aloitteesta perustettu 13 paikkaa
16781: miöiden, kuten rikollisuuden, irtolaisuuden, käsittävä ns. Ukonniemen lastenpsykiatrinen
16782: alkoholismin ja erilaisten reaktiivisten mieli- hoitolaitos. Edellä mainittujen lisäksi toimii
16783: sairauksien pohjana ovat syyt, jotka ovat maassamme kaupunkien ja kuntien omistuk-
16784: haettavissa ja löydettävissä lapsuudesta ja sessa 19 kasvatusneuvolaa. Tilanne ei siis ole
16785: jotka syyt olisi myös pitänyt ja useassa ta- koko maan tarvetta silmälläpitäen käytännöl-
16786: pauksessa voitukin lapsuudessa hoitaa. lisesti katsoen lainkaan parantunut, johtuen
16787: Vain sellaiset nykyisin vielä suurelta osalta lähinnä siitä, että yhteiskunta kokonaisuu-
16788: pysyviksi ja hoidolle resistenteiksi katsotta- dessaan ei ole tuntenut tarpeelliE:ta vastuuta
16789: vat tilat, kuten vajaamielisyys (oligophrenia) lastensa hoidosta. Vain pieni murto-osa hen-
16790: ja rakenteellinen sairasmielisyys ( constitutio kisesti sairaista lapsista voi tällä hetkellä
16791: psychopathica), joiden jättäminen ilman yh- saada osakseen asianmukaista tutkimusta ja
16792: teiskunnan tukemaa hoitoa ja sijoitusta tuot- hoitoa muualla paitsi Helsingissä, ja kuiten-
16793: taisi yhteiskunnalle suoranaista häpeää ja kin n. 7 000 lasta olisi vuosittain tämän tar-
16794: sen terveille jäsenille ylivoimaista kiusaa, peessa. Eri ryhmän muodostavat lisäksi ne
16795: ovat saaneet -;jossain määrin huomiota osak- lapset, joiden siirto esim. apukouluun tai si-
16796: seen. Kuitenkin jo 1930-luvulla toi silloinen joittaminen pysyväiseen laitoshoitoon tuotta-
16797: lääkintöneuvos V. Mäkelä useassa eri tilai- vat koulu- ja huoltoviranomaisille usein yli-
16798: suudessa esiin edellisiä lapsiryhmiä huomat- voimaisia vaikeuksia.
16799: tavasti hoitokelpoisempien, henkisesti sairai- Huomautettakoon tässä yhteydessä lisäksi,
16800: den lasten hoidon puutteellisuuden maas- että tämän, niinkuin muidenkin lääkinnöllis-
16801: samme korostaen lastenpsykiatrisen sairaalan ten toimenpiteiden keSkeisenä kysymyksenä
16802: tai sairaalaosastojen perustamisen tarpeelli- ja ehdottomana vaatimuksena on täysin pä-
16803: suutta. Myöhemmin on asiaa varsinaisen tevän hoitohenkilökunnan koulutus ja jat-
16804: työnsä ohessa kosketellut prof. Niilo Mäen kuva valmentaminen. Tälle alalle tarvitaan
16805: johdolla toiminut vajaakykyisten lasten huol- erikoistuneita lääkäreitä, psykologeja, sosiaa-
16806: tokomitea v. 1947 valtioneuvostolle jättämäs- lityöntekijöitä, hoitajattaria ja apuhenkilö-
16807: sään mietinnössä. kuntaa ja näiden koulutusta ei voida jär-
16808: Silloin (v. 1949) toimi maassamme kaksi jestää, ellei ratkaiseviin toimenpiteisiin tämän
16809: pientä lastenpsykiatrista erikoisosastoa La- alan sairaalaolojen järjestämiseksi ryhdytä.
16810: pinlahden ja Pitkäniemen sairaaloiden yhtey- Se kokemus, m~kä jo kaikissa muissa sivis-
16811: dessä sekä 7 eritasoista, ja suurelta osaltaan tysmaissa on tällä alalla saatu, osoittaa, että
16812: epäpätevän henkilökunnan hoitamaa, kasva- kysymystä ei voida ratkaista käyttämällä hy-
16813: tusneuvolaa Helsingissä, Tampereella, Tu- väksi vain aikuisia varten rakennettujen mie-
16814: russa ja Hämeenlinnassa. Senjälkeen on Hel- lisairaaloiden syrjätiloja, vaan lapsipsykiat-
16815: VI,l6. - Tuuli ym. 355
16816:
16817: ria, niin tieteenä kuin omia hoitolaitoksia tällä keinoin päästään alkuun myös tämän
16818: vaativana lää:ketieteen haarana eroaa varsi- alan henkilökunnan kouluttamiseksi vastai-
16819: naisesta psykiatriasta samoin kuin lastentau- sia tarpeita varten.
16820: tioppi sisätautiopista. Edellä olevan peruste.ella ehdotamme kun-
16821: Maahamme olisikin valtiovallan toimesta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16822: kiireimmiten perustettava erillinen lasten- muksen,
16823: psykiatrinen sairaala. Paitsi sitä, että täten
16824: annetaan ainakin pienelle joukolle lapsia tut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
16825: kimus- ja hoitomahdollisuudet, niin samalla toimenpiteisiin lastenpsykiatrisen sai-
16826: saadaan sen yhteydessä kokemuksia, joiden raalan perustamiseksi maahamme ja
16827: pohjalle voidaan laatia koko maan tarpeita henkisesti häiriintyneiden lasten hoi-
16828: tyydyttävä henkisesti häiriytyneiden lasten dossa tarvittavan lääkärikunnan ja
16829: hoitoa ja huoltoa koskeva kokonaisohjelma ja hoitohenkilökunnan kouluttamiseksi.
16830: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
16831:
16832: Erkki Tuuli. Aune Innala.
16833: Saara Forsius. Joh. Wirtanen.
16834: 356
16835:
16836: VI,17. - Toiv.al. N:o 162.
16837:
16838:
16839:
16840:
16841: Saariaho ym.: Puolustuslaitoksen sairaalaolojen parantami-
16842: sesta.
16843:
16844: Eduskunnalle.
16845:
16846: Sotiemme jälkeen on puolustuslaitos, kuten ei ole edes sisäkäymälää. Rakennus on li-
16847: tunnettua, joutunut toimimaan olosuhteiden säksi erittäin huonossa kunnossa ja liian
16848: pakosta varsin vaikeissa majoitusoloissa. Vai- pieni tälle kasvavalle varuskunnalle. Hä-
16849: keudet ovat olleet ja ovat yhä vieläkin hyvin meenlinnan varuskunnassa on kaksi sairaa-
16850: tuntuvat erittäinkin sotilassairaaloiden osalla, laa, jotka kummatkin ovat vailla eristysmah-
16851: koska luovutetulle alueelle jäivät käytännöl- dollisuuksia sekä sijoitettuja vanhoihin ja
16852: lisesti katsoen kaikki uudemmat ja ajanmu- rappeutuneisiin rakennuksiin. Korian ja Ylä-
16853: kaiset sotilassairaalat. Joukko-osastojen myllyn sairaalat taasen ovat ränsistyneitä
16854: uusilla sijoituspaikoilla on jouduttu sijoitta- huviloita, jotka ovat tähän tarkoitukseen täy-
16855: maan sairaaloita rakennuksiin, jotka eivät sin sopimattomia ja lisäksi vielä aivan liian
16856: ole olleet tarkoitukseen sopivia. Myöskin pieniä.
16857: vanhojen varuskuntien sotilassairaalaraken- Kyminlinnan sairaala on nykyisin lämmi-
16858: nukset ovat varojen puutteessa päässeet rap- tyskiellossa, minkä vuoksi potilaat on hoidet-
16859: peutumaan. Näin ollen tilanne onkin käy- tava Haminan varuskuntasairaalassa. Kok-
16860: mässä vaikeasti hallittavaksi, paikka paikoin kolan varuskunnan sairaala on edelleenkin
16861: kestämättömäksikin. Puolustuslaitos on kyllä sodanaikaisessa tilapäisrakennuksessa, joka ei
16862: mahdollisuuksiensa mukaan osoitettujen varo- vastaa sairaalalle asetettavia vaatimattomia-
16863: jen puitteissa pyrkinyt korjaamaan asian- kaan vaatimuksia. Hyrylän varuskuntasai-
16864: tilaa. Kontiolahdelle onkin saatu rakenne- raala on sijoitettu vanhaan puurakennukseen,
16865: tuksi uusi varuskuntasairaala sekä sairastu- joka uhkaa sortua käyttäjiensä päälle.
16866: vat Hankoon ja Poriin. Mutta varojen riit- Uuden sairaalan rakentamista on tännekin
16867: tämättömyys on jatkuvasti vaikeuttanut ja pidettävä pakon sanelemana ratkaisuna, mi-
16868: hidastanut puolustuslaitoksen lääkintäpalve- käli edelleen Hyryiässä tulee olemaan varus-
16869: lun ajanmukaistamista ja kehittämistä sai- kunta.
16870: raalarakennusten kohdalta. Selvää kuitenkin Erittäin murheellinen tilanne on Punka-
16871: on, että parhainkaan lääkintähenkilökunta ei harjulle sijoitetun sotilasparantolan osalta.
16872: voi taata puolustuslaitoksen sairaanhoidon Tämä parantola, jossa hoidetaan keuhkotauti-
16873: tuloksellista toimintaa, ellei sillä ole käytet- potilaat, on täysin vanhentunut. Sotilaspa-
16874: tävissä tarkoituksenmukaisia hoitotiloja. rantolan henkilökunnan majoitusolot ovat
16875: Kuten edellä jo mainittiin on tilanne koko- myöskin täysin kestämättömät suuren osan
16876: naisuudessaan vaikea, mutta suurimmat vai- henkilöstöstä ollessa majoitettuna itse paran-
16877: keudet ovat kuitenkin ilmenneet seuraavissa tolarakennukseen.
16878: varuskunnissa. Haminan varuskuntasairaala, Dragsvikissa on nykyisin synkkä, vanhan-
16879: joka palvelee paitsi kahta joukko-osastoa aikainen ja vailla eristysmahdollisuuksia
16880: myös reserviupseerikoulua, on vanhassa, rap- oleva sairaala. Myöskin Kouvolaan sijoitetun
16881: peutuneessa, kylmässä ja hatarassa puura- Sotilassairaala 3: n sairaalatilat ovat riittä-
16882: kennuksessa, jota on pidettävä täysin kor- mättömät ja sairaalaksi täysin sopimattomat,
16883: jauskelvottomana ja jossa esim. tarttuvatau- koska sairaalarakennus on aikanaan raken-
16884: tisten eristäminen on mahdotonta. V arus- nettu muuhun tarkoitukseen.
16885: kunnassa ei ole muuta rakennusta, johon sai- Kysymyksen sinänsä muodostavat maan
16886: raala voitaisiin sijoittaa. Parolassa on sai- molemmat suurimmat sotilassairaalat Keskus-
16887: raalana 12-paikkainen lautarakennus, jossa sotilassairaala 1, jonka pääosa tunnetaan pa-
16888: VI,17. - Saariaho ym. 357
16889:
16890: remmin nimellä Tilkka, ja Lahteen sijoitettu Esitetystä on melko yksityiskohtaisesti
16891: Keskussotilassairaala 2. Saatujen tietojen käynyt selville, että puolustuslaitoksen sai-
16892: mukaan Tilkan osalta on tilanne vihdoin raalarakennukset ovat vuosien aikana pääs-
16893: muuttumassa, koska sen rakennussuunnitel- seet pahasti rappeutumaan ja että maamme
16894: man loppuun suorittamista nyt 20 vuoden sotilassairaalaolot kaipaavat sen vuoksi pi-
16895: tauon jälkeen suunnitellaan. Mutta sitävas- kaista korjaamista. Näin ollen rohkenemme
16896: toin Keskussairaala 2, jonka pitäisi vastata ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
16897: menetettyä, silloin täysin ajanmukaista Vii- muksen,
16898: purin sotilassairaalaa, on jouduttu sijoitta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16899: maan Hennalan kasarmialueelle vanhoihin menpiteisiin maamme puolustuslaitok-
16900: ja kolkkoihin kasarmeihin. Nämä tilat eivät sen sairaalaolojen parantamiseksi eri-
16901: voi vastata keskussairaaloille asetettavia vaa- koisesti pyrkimällä rakentamaan va-
16902: timuksia. ruskuntien alueille uusia sairaaloita.
16903: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
16904:
16905:
16906: Urho Saariaho. Saara Forsius.
16907: Mauri Seppä. Tuomas Saikku.
16908: Lauri Järvi. Felix Seppälä.
16909: Niilo Honkala. Juho Tenhiälä.
16910: Erkki Koivisto.
16911: 358
16912:
16913: V1,18. - Toiv.al. N:o 163.
16914:
16915:
16916:
16917:
16918: Helle ym..: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
16919: lainoiksi sairaalalain voimaantulon osittaisen lykkäämisen
16920: johdosta vaikeuksiin joutuneille kuntainliitoille ja kunnille.
16921:
16922:
16923: E d u s k u n n a 11 e.
16924:
16925: Vuoden 1956 tammikuussa annettu sai- ,Kun eräät kuntainliitot ja kunnat, sen
16926: raalalaki (49/56) on pitkäaikaisen ja perus- jälkeen kun sairaalalaki oli annettu, ovat
16927: teellisen valmistelun tulos. Jo sen valmiste- ryhtyneet alue- ja paikallissairaalain rakenta-
16928: lun aikana on useissa kunnissa eri puolilla miseen ja siten, lain voimaantulon siirtymi-
16929: maata ryhdytty myös jo pitemmän aikaa vi- sen johdosta, voivat joutua vaikeuksiin, Edus-
16930: reillä olleita sairaalahankkeita valmistele- kunnan mielestä on kohtuullista, että näi1le
16931: maan. Näin on tapahtunut myös eräitten kuntainliitoille ja kunnille ensi vuoden ajaksi
16932: sairaalakuntainliittojen osalta. Kun viime myönnetään valtion varoista sairaalan pe-
16933: vuoden a·lussa vahvistetun sairaalalain voi- rustamiskustannuksiin aikanaan suoritetta-
16934: maantulo säädettiin tapahtuvaksi vasta vuo- vaa avustusta vastaavia lainoja. Eduskunta
16935: den 1957 alusta lukien, oli luonnollista, että odottaa, että Hallitus ryhtyy asianmukaisiin
16936: sairaalalain vahvistamisesta oli suoranaisena toimenpiteisiin varojen varaamiseksi mainit-
16937: seurauksena vireillä olleiden sairaalahank- tuja lainoja varten."
16938: keiden entistä nopeampaan toteuttamiseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16939: tähtäävä toiminta. Sairaalalain voimaan- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
16940: tuloon ·luottaen laadittiin rahoitussuunnitel- toivomuksen,
16941: mat ja eräillä tahoilla ryhdyttiin niitä jo
16942: toteuttamaall'kin sairaalalain mukaisiin val- että hallitus antaisi Eduskunnalle
16943: tionapuihin nojautuen. esityksen 500 miljoonan markan mää-
16944: Vuoden 1956 joulukuussa eduskunta kui- rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
16945: tenkin hyväksyi hallituksen esityksenä lain 1957 tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II
16946: sairaalalain voimaantulon osittaisesta lyk- luvun uudelle momentille sairaalalain
16947: käämisestä, minkä mukaan alue- ja paikallis- voimaantulon osittaisesta lykkäämi-
16948: sairaalain valtionapua koskeviita osilta lain sestä annetun lain johdosta vaikeuk-
16949: voimaantulo siirrettiin 1 päivään tammi- siin joutuneille kuntainliito~'lle ja kun-
16950: kuuta 1958. Eduskunta on kuitenkin lausu- nille rakenteilla olevien sairaalain pe-
16951: nut samalla vastauksenaan hallitukselle pu- rustamiskustannuksiin myönnettäviä
16952: heena olevan sairaalalain Jykkäämistä tar- lainoja varten.
16953: koittavan esityksen johdosta seuraavaa:
16954: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
16955:
16956: Veikko Helle. Sven Högström. Edvard Pesonen.
16957: Heikki Hykkäälä. Saara Forsius. Esa Koivusilta.
16958: Artturi Koskinen. Kaino Haapanen. Elli Nurminen.
16959: Arvo Ahonen. Veikko Kokkola. Sulo Hostila.
16960: Kalle Jokinen. K. F. Haapasalo. Tahvo Rönkkö.
16961: Valto Käkelä.
16962: 359
16963:
16964: VI,19. - Toiv.al. N: o 164.
16965:
16966:
16967:
16968:
16969: Paasivuori ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoar-
16970: vioon lainaksi Allergiatutkimussäätiölle allergisten tautien
16971: sairaalan rakentamista varten.
16972:
16973:
16974: Ed u s kunnalle.
16975:
16976: Laajat tilastolliset tutkimukset viime vuo- Helsingin kaupungin ja maalaiskuntien edus-
16977: sien aikana ovat osoittaneet, että joka toi- tajien kanssa uuden n. 90 sairassijaa käsit-
16978: sella ihmisellä maassamme on mahdollisuus tävän allergiasairaalan rakentamiseksi Hel-
16979: sairastua liikaherkkyystauteihin, kuten ast- singin Meilahteen, jossa Helsingin kaupunki
16980: maan, krooniseen ihottumaan ym. sekä että on luovuttanut tontin tätä tarkoitusta var-
16981: joka kymmenes tarvitsee niiden vuoksi pit- ten. Kunnat ympäri Suomea ovat tähän
16982: källistä erikoishoitoa. Ellei asiaatuntevaa hoi- mennessä allekirjoittaneet sopimukset 75 sai-
16983: toa voida järjestää, johtaa se työkyvyttömyy- rassijan varaamisesta a 1.5 milj. markkaa eli
16984: teen ja invaliditeettiin. Toiselta puolen on yhteensä 112.5 milj. markkaa.
16985: voitu osoittaa sekä meillä että Skandina- Koska muita kansantauteja koskevien sai-
16986: viassa, että noin 85 % lasten astmoista on rauksien hoidossa, kuten tuberkuloosin, mie-
16987: voitu asiallisella hoidolla parantaa. litautien ja Teumaattisten tautien, on jo ole-
16988: Siten allergiset taudit on myös rinnastet- massa kuntainliittojen valtion tuen varassa
16989: tava kansantauteihin eli sairauksiin, jotka rakentamia sairaaloita ja parantoloita, on
16990: ovat niin levinneet väestön keskuuteen ja Allergiatutkimussäätiö suunnitellut saman-
16991: jotka käyvät aiheuttamansa työkyvyttömyy- suuntaista järjestelyä hyväksi käyttäen aller-
16992: den vuoksi niin kalliiksi yhteiskunnalle, että giasairaalankin rakentamista.
16993: niitä kansantaloudelliselta kannalta katsoen Kuntien tähän tarkoitukseen varaamat va-
16994: kannattaa järjestelmällisesti hoitaa. rat eivät kuitenkaan yhdessä niiden varojen
16995: Maassamme ei ole tähän asti tehty juuri kanssa, jotka Allergiatutkimussäätiö voi yri-
16996: mitään allergisten tautien vastustamiseksi. tykseen sijoittaa, ole riittävät uuden sairaa-
16997: Lukuunottamatta 40 paikkaa käsittävää al- lan aikaansaamiseksi ilman valtion apua. Ra-
16998: lergiasairaalaa, jonka Allergiatutkimussäätiö kennushankkeen lykkääminen siksi, kun mah-
16999: perusti v. 1946, ja joka on alunperin osoit- dollinen valtion apu voitaisiin myöntää sai-
17000: tautunut liian ahtaaksi, ei maassamme ole raalalain nojalla, viivyttäisi asiaa varsin va-
17001: yhtään laitosta, missä allergisia tauteja sai- litettavana tavalla. Allergiasairaalan toi-
17002: rastavat potilaat voivat saada erikoishoitoa. minta nykyisissä tilapäisissä suojissa ei täytä
17003: Ja kuitenkin kävi yksistään allergiasairaa- edes alkeellisia vaatimuksia sairaanhoidon
17004: lan poliklinikalla v. 1956 17 298 potilasta, suhteen. Kuntien on myös vaikea pitää voi-
17005: jotka jakautuivat tasaisesti ympäri maan. massa tekemiään rahavarauksia, enempää
17006: Koulutetun henkilökunnan niukkuus sekä ta- kuin Helsingin kaupunginkaan tonttivara-
17007: vaton tilanahtaus ovat aiheuttaneet, että po- usta. Rakennusalan työllisyystilanne puhuu
17008: tilaat ~outuvat jonottamaan sairaalaan pää- samoin sen puolesta, että rakennustöihin olisi
17009: syä kuukausikaupalla. Uusi allergiasairaala ryhdyttävä juuri nyt. Edellä sanotun joh-
17010: on paitsi potilaiden kannalta välttämätön dosta ja ottaen huomioon, ettei valtio ole
17011: myös tärkeä allergisten tautien opetuksessa tähän asti millään tavalla tukenut allergisten
17012: lääkäreille ja sairaanhoitajille. potilaiden erikoishoitoa maassamme, ehdo-
17013: Asiantilan korjaamiseksi on Allergiatutki- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17014: mussäätiö jatkuvasti käynyt neuvotteluja muksen,
17015: 360 VI,19. - Allergiasairaala.
17016:
17017:
17018: että hallitus antaisi Eduskunnalle tomana lainana Allergiatutkimussää-
17019: esityksen 100 miljoonan markan otta- tiölle yhteistoiminnassa kuntien kanssa
17020: misesta lisäyksenä vuoden 1957 tulo- rakennettavaa allergisten tautien sai-
17021: ja menoarvioon myönnettäväksi korot- raalaa varten.
17022: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
17023:
17024: Tyyne Paasivuori. Viljo Virtanen. Kaarlo Kajatsalo.
17025: 0. Lindblom. Irma Hamara. Leo I. Mattila.
17026: Olavi Kajala. A. Pasanen. Saara Forsius.
17027: Hilja Väänänen. Laura Brander-Wallin. Esa Koivusilta.
17028: Erkki Leikola. Helge Miettunen. Unto Miettinen.
17029: Juho Tenhiälä.
17030: Vappu Heinonen.
17031: 361
17032:
17033: VI,20. - Toiv.al. N:o 165.
17034:
17035:
17036:
17037:
17038: Torvi ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
17039: avustuslainaksi Invaliidisäätiölle ortopedisen sairaalan ra-
17040: kentamiseksi Ouluun.
17041:
17042:
17043: E d u s k u n n a 11 e.
17044:
17045: Tilanne ortopedisen sairaanhoidon alalla 3: o että luu- ja niveltuberkuloositapaukset
17046: maassamme on ollut ja on yhä edelleen var- maassamme ovat suurin piirtein hoitamatta
17047: sin huolestuttava. Invaliidisäätiön sairaa- ja että heidänkin hoitoonsa tarvitaan sai-
17048: laan odottaa jatkuvasti pääsyä lähes 2 000 raalapaikkoja. Näin ollen on arvioitu 700
17049: ortopedisen hoidon tarpeessa olevaa invalii- paikan vajaus pikemmin liian pieni kuin
17050: dia. Jonotusaika eräiden potilaitten kohdalta suuri.
17051: on yli kuusikin vuotta ja osoituksena tilan- Eri tahoilta on tehty esityksiä ortopedis-
17052: teen vaikeudesta voidaan mainita, ten paikkojen määrän lisäämiseksi. Mm.
17053: 1) että sairaalan jonoon pääsevät vain Invaliidisäätiö on vuodesta 1944 lukien työs-
17054: invaliidihuoltolain alaiset invaliidit (eivätkä kennellyt ortopedisen erikoissairaalan saa-
17055: muut ortopedistä hoitoa tarvitsevat, joita miseksi Pohjois-Suomea varten Ouluun.
17056: voidaan laskea olevan useita tuhansia) ; Invaliidisäätiöllä on mainittua sairaalaa
17057: 2) että jonoon ei oteta yli 40 vuotiaita; varten varattuna tontti Oulun lääninsairaa-
17058: sekä lan välittömästä läheisyydestä ja arkkitehti-
17059: 3) että kiireellistäkin hoitoa tarvitsevat toimisto Bertil Liljequistin laatimat pää- ja
17060: potilaat, kuten lapset, ammattikouluikäiset työpiirustukset. Niiden mukaan tulisi sai-
17061: ja sotainvaliidit saavat odottaa sairaalaan raalasta 200-paikkainen. Lisäksi tulisi siihen
17062: pääsyä useita kuukausia. poliklinikka, röntgenosasto, leikkausosasto,
17063: Kun lisäksi yhä useammat invaliidit, tie- kuntouttamisosasto kahlausaltaineen, voimis-
17064: don ortopedisen sairaanhoidon mahdolli- telusaleineen ja työpajoineen, proteesipaja
17065: suuksista levittyä, hakeutuvat hoitoon, ja sekä majatalo invaliidien majoittamiseksi.
17066: kun invaliidihuoltolain alaa on laajennettu, Sairaalan kuutiotilavuus on 46 000 m3 ja
17067: on seurauksena, että sairaalaan pyrkivien henkilökunnan asuntojen 8 000 ms. Puolet
17068: luku tulee jatkuvasti nousemaan. viimeksimainituista voidaan rahoittaa laina-
17069: Pohjoismaissa lasketaan, että ortopedisten varoin, koska henkilökunta suorittaa niistä
17070: sairaalapaikkojen tarve on kolme paikkaa vuokraa. Laskettuna 8 000 mk: n kuutiohin-
17071: 10 000 asukasta kohden. Tämän mukaisesti nan mukaan, tulee sairaalarakennus maksa-
17072: maassamme tarvittaisiin 1 200 paikkaa. Vä- maan 400 milj. mk.
17073: hentämällä käytettävissä olevat paikat ja Rakennushankkeen rahoitus on suunniteltu
17074: ottamalla huomioon muutkin hoitomahdolli- hoidettavaksi seuraavasti:
17075: suudet voidaan todeta, että ortopedisten
17076: paikkojen vähimmäislisätarve on 700. Invaliidisäätiön rakennusra-
17077: Lisäksi on otettava huomioon: hasto .................. . 13 000000:-
17078: 1 :o että lapsihalvausepidemian varalta, Oulun kaup. lahjoitus .... . 5000000:-
17079: jollainen kuluneenakin vuonna teki tuhojaan Paikkojen myynnistä ..... . 75 000000:-
17080: maassamme, ei ole yhtään varapaikkoja; Lainaa ................. .. 45 000000:-
17081: 2:o että ns. kolmannen asteen lapsihal- Valtion avustus .......... . 262 000 000: -
17082: vaustapaukset, joiden tilaa voidaan enää Yhteensä mk 400 000 000: -
17083: vain leikkauksilla parantaa, vaativat huo-
17084: mattavan määrän ortopedisiä sairaalapaik- Mitä rahoitukseen tulee, on kaksi ensim-
17085: koja; sekä mäistä erää selviä, samaten kolmas, kuntien
17086: 46 E 168/57
17087: 36~ VI,20. - Ortopedinen saira.ala..
17088:
17089:
17090: ym. osuus. Lainan saanti on vaikeata, Edelleen on huomioitava, että Oulussa on
17091: mutta vakuutusyhtiöt ja kansaneläkelaitos ns. rakenteellista työttömyyttä, mikä toden-
17092: ovat kiinnostuneita asiasta ja myöntänevät näköisesti tulee jatkumaan useampia vuosia.
17093: tarvittavan lainan. Sen seurauksena Oulussa tällä hetkellä on
17094: Ortopedisellä sairaanhoidolla, varsinkin 743 työtöntä, joista kaupunki ja valtio ovat
17095: jos potilas pääsee hoitoon ajoissa, voidaan yhdessä sijoittaneet työllisyystöihin 491.
17096: invaliidin vamma eräissä tapauksissa paran- Työttömänä on 252 miestä, joista valtion
17097: taa kokonaan ja eräissä tapauksissa voidaan velvollisuus on sijoittaa töihinsä 220. Näin
17098: vamman aiheuttamaa haittaa huomattavsti ollen sopisi ortopedisen sairaalan rakentami-
17099: vähentää. Näin ollen saadaan monasti työky- nen erikoisen hyvin työllisyyskohteeksi.
17100: vyttömäksi tuomittu yksilö työkykyiseksi. Kun Invaliidisäätiön, jonka johdossa val-
17101: Amerikassa lasketaan, että jokainen invalii- tiolla on huomattava osuus, pyrkimyksenä on
17102: dihuoltoon uhrattu dollari saadaan takaisin vain todellisten invaliidien aseman paranta-
17103: 10:nä, mikä osoittaa työn kannattavuuden. minen ja kun ortopedinen sairaanhoito muo-
17104: Kun kaiken tämän lisäksi vielä otetaan dostaa koko invaliidihuollon pullonkaulan
17105: huomioon, että sairaalan perustaminen va- sekä viitaten kaikkeen edelläolevaan, esi-
17106: pauttaisi paikkoja yleisissä sairaaloissa, että tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17107: lisääntyvän teollisuuden ja kasvavan liiken- muksen,
17108: teen johdosta tulee entistä enemmän invalii- että hallitus antaisi Eduskunnalle
17109: deja, että ortopediseen hoitoon pitäisi päästä esityksen 262 miljoonan markan otta-
17110: mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska misesta lisäyksenä vuoden 1957 tulo-
17111: tulokset hoidosta silloin ovat parhaimmat, ja menoarvioon avustuslainaksi I nva-
17112: sekä ettei lapsihalvausta ole vielä voitettu, liidisäätiön ortopedisen sairaalan ra-
17113: vaan se tekee tuhojaan jatkuvasti, olisi sai- kentamiseksi Pohjois-Suomea varten
17114: raalan rakentamiseen ryhdyttävä viipymättä. Ouluun.
17115: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
17116:
17117: Irma Torvi. J. F. Pöykkö. Toivo Friman.
17118: Arvi Turkka. Eeli Erkkilä. Onni Hiltunen.
17119: Erkki Koivisto. J. Mustonen. Eetu Karjalainen.
17120: Yrjö Hautala. Antti Kinnunen. Eemil Partanen.
17121: Armas Leinonen. Yrjö Murto. Matti Koivunen.
17122: Lauri Järvi. A.-L. Tiekso-Isaksson. Mauri Ryömä.
17123: Markus Niskala. Eino Tainio. Y. Enne.
17124: Eino Rytinki. Pentti Liedes. Lauri Myllymäki.
17125: Kerttu Saalasti. Juho Rytkönen. Judit Nederström-Lunden.
17126: Aaro Kauppi. Toivo Niiranen. Esa Hietanen.
17127: H. Tauriainen.
17128: 363
17129:
17130: VI,21. - Toiv.al. N:o 166.
17131:
17132:
17133:
17134:
17135: Rytkönen ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
17136: lainoiksi Iisalmen kunnallissairaalan osakaskunnille Iisa"l-
17137: men uuden kunnallissairaalan rakentamista varten.
17138:
17139:
17140: E d u s k u n n a 11 e.
17141:
17142: Tilanne kunnollisten sairaaloiden kohdalla puute on suuri ja jatkuvasti kasvava. Kun-
17143: Ylä-Savossa on erittäin vakava. Kunnallis- nallissairaruan osakaskuntien heikko talou-
17144: sairaaloita huomattavan laajan ja väkirik- dellinen asema on aina tähän saakka asetta-
17145: kaan alueen sisällä on vain Iisalmessa, Iisal- nut esteen raikennushankkeen toteuttamiselle.
17146: men maalaiskunnassa, Kiuruvedellä ja Piela- Lisäksi sanotut kunnat eivät ole saaneet
17147: vedellä. Jo olemassa olevat kunnallissairaa- valtiolta riittävää tukea ja varoja tarkoitusta
17148: latkin ovat pieniä, jonka vuoksi ne eivät tyy- varten, vaikka talousvaliokunnan mietinnössä
17149: dytä lisääntyvää hoitopaikkojen tarvetta ja n:o 12 vuodelta 1956 myönnetäänkin jo sa-
17150: ovat vielä muutenkin puutteellisia. nottujen puutteellisuuksien olemassa olo ja
17151: Uuden kunnallisen !keskussairaalan raken- niiden pikainen poistamisen tarve. Raken-
17152: tamishanke Iisalmeen onkin ollut vireillä yli nustöiden aloittaminen tarkoitusta varten
17153: 20 vuotta. Sen rakentamisharrkkeen toteutta- varatun määrärahan turvin ja ko. sairaalan
17154: mista ovat ajaneet aktiivisesti Iisalmen kau- rakennustöiden suorittaminen poistaisi puut-
17155: pungin, Iisalmen maalaiskunnan, Vieremän teellisuudet, jotka sairaalatilanteessa Ylä-
17156: ja Sonkajärven kuntien valtuustot, sanottu- Savon alueella vallitsevat. Jo työttömyyden
17157: jen kuntien hallitukset, Ylä-Savon taloudelli- torjumisenkin vuoksi olisi sanotun sairaalan
17158: nen neuvottelukunta ja eri kansalaisjärjestöt. rakennustyöt aloitettava niin pian lkuin se on
17159: Sairaala-asian hoitoon onkin vuonna 1954 mahdollista. Valtion olisikin ryhdyttävä toi-
17160: perustettu kuntainliitto. 22 000 m3 käsittä- menpiteisiin Iisalmen kunnallissairaalan ra-
17161: vän sairaalan ra!kennuskompleksin piirustuk- kennuttamiseksi ja myönnettävä jo edellä
17162: set ja kustannusarvio ovatkin olleet valmiina sanotuille kunnille määräraha sairaalan ra-
17163: jo yli vuoden ajan. Sen mukaan sairaalassa kennushankkeen toteuttamiseksi.
17164: olisi vähintään 90 hoitopaikkaa ja paikkojen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
17165: Jukua voisi suunnitelman mukaan lisätä tar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17166: peen vaatiessa. Kustannusarvio nousisi ny-
17167: kyisen kustannustason mukaan n. 280 000 000 että hallitus antaisi Eduskunnalle
17168: markkaan. Osakaskuntina Iisalmen kunnal- esityksen 100 000 000 markan ottami-
17169: lissairaalan rakennuttamisessa tulisivat ole- sesta lisäyksenä vuoden 1957 tulo- ja
17170: maan Iisalmen kaupunki, Iisalmen maalais- menoarvioon lainoiksi Iisalmen kun-
17171: kunta, Vieremän ja Sonkajärven kunnat. nallissairaalan osakaskunnille Iisalmen
17172: Iisalmen uuden kunnallissairaalan raken- uuden kunnallissairaalan rakennus-
17173: nuttamishankkeen toteuttamiseen olisikin hankkeen toteuttamista varten.
17174: ryhdyttävä nopeasti, sillä hoitopaikkojen
17175: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
17176:
17177: Juho Rytkönen. Hugo Manninen.
17178: Esa Hietanen. Mikko Hult.
17179: Martti Leskinen. Elli Nurminen.
17180: 364
17181:
17182: VI,22. - Toiv.al. N: o 167.
17183:
17184:
17185:
17186:
17187: Kauppi ym.: Määrärahasta avustukseksi Ylikiimingin kun-
17188: nalle kunnanlääkärin asunnon rakentamista varten.
17189:
17190:
17191: E d u s k u n n a ll e.
17192:
17193: Keuhkotautikuolleisuus- ja pienten lasten lääkärin asunnon määrärahaa kunnan talous-
17194: kuolleisuustilasto osoittavat, että terveys- arvioon, mutta aina on ollut muita pakolli-
17195: tilanne Ylikiimingin kunnassa on heikko. sia menoja siksi paljon, ettei tähän tarkoi-
17196: Kunnan viranomaiset tietävät olojen olevan tukseen ole varoja riittänyt. Näyttääkin
17197: kehittämisen tarpeessa ja ainakin kunnan- siltä, ettei vähävaraisella Ylikiimingin kun-
17198: lääkäri olisi saatava kiireimmiten. Kun kun- nalla ole lähivuosinakaan mahdollisuuksia
17199: nanlääkärin asuntoa ei ole saatu rakenne- saada omin varoin rakennetuksi kunnanlää-
17200: tuksi eikä vuokrahuoneistoa ole ollut saata- kärin asuntoa, ja kunnan terveydelliset olot
17201: vissa, on ollut mahdotonta saada kunnan- uhkaavat jäädä yhä enemmän takapajuiseen
17202: lääkäriasia järjestymään. tilaan.
17203: Ylikiimingin kunta muodostaa Kiimingin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17204: kunnan kanssa yhteisen kunnanlääkäripiirin, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17205: mutta Kiiminginkään kunta ei katso voi-
17206: vansa osallistua asunnon rakentamiseen. että hallitus ottaisi vuoden 1958
17207: Näin ollen asia olisi saatava muuten ratkais- tulo- ja menoarvioesitykseen 8 000 000
17208: tuksi. markkaa avustukseksi Ylikiimingin
17209: Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat kunnalle kunnanlääkärin asunnon ra-
17210: useaan kertaan koettaneet sijoittaa kunnan- kentamista varten.
17211: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
17212:
17213: Aaro Kauppi. Niilo Ryhtä.
17214: Eeli Erkkilä. Toivo H. Kinnunen.
17215: Eemil Partanen. Eino Rytinki.
17216: Antti Kinnunen. Arvi Turkka.
17217: 365
17218:
17219: V1,23. - Toiv.al. N: o 168.
17220:
17221:
17222:
17223:
17224: Antila ym.: Toimenpiteistä mielisairaanhoitajien koulutuksen
17225: aloittamiseksi Teuvan B-mielisairaalan yhteydessä.
17226:
17227:
17228: E d u s k u n n a 11 e.
17229:
17230: Kansalaistemme keskuudessa yhäti lisään- lua, jossa annettaisiin opetusta mielisairaan-
17231: tyvillä mielisairauksilla on oma vaikeasti hoitajiksi aikoville. Koulu VOISI toimia
17232: hoidettava osansa meidän sairashuoltomme aluksi verrattain suppeana, jollaisena se ei
17233: saralla. Sairaspaikoista alan sairaaloissa on aiheuttaisi suuriakaan lisäkustannuksia. Tä-
17234: suurta puutetta, samoin sen alan erikois- mäntapaisten laitosten rakentaminen on lähi-
17235: lääkäreistä ja muusta ammattitaitoisesta hen- aikoina miltei väistämätön velvollisuus ja
17236: kilökunnasta. Työn raskaus ja vaikeus lisää olisi niiden toiminnan aloittaminen helpom-
17237: tätä puutetta. Tämän puutteen tuntevat eri- paa, jos edes pätevää henkilökuntaa hoita-
17238: koisesti ne kunnat ja kuntainliitot, jotka jiksi saataisiin. Teuva, jossa laitos sijaitsee,
17239: ovat ns. B-mielisairaaloita jo rakentaneet ja on vailla mitään valtion laitosta ja tämä
17240: niissä toimintansa aloittaneet. Yhtenä näistä alue on erittäin arka työttömyysilmiöille.
17241: uusista sairaaloista on mainittava useitten Siksi olisi tämä koulu, vaikka suppeanakin,
17242: Suupohjan kuntien yhteinen sairaala Teu- tukena paikkakunnan kehitykselle.
17243: van pitäjässä. Sen rakentaminen oli suuri Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
17244: uhraus näiltä vähävaraisilta kunnilta. Paitsi ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
17245: sitä, että se on otettu täydellä teholla tar- väksyttäväksi toivomuksen,
17246: koitettuun käyttöön, joka on osoittautunut
17247: ajan vaatimuksia vastaavaksi, olisi toivotta- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17248: vaa, että sitä lisäksi voitaisiin käyttää kou- siin mielisairaanhoitajien koulutuksen
17249: lutustarkoituksiin. aloittamiseksi Te1wan B-mielisairaalan
17250: Kun laitoksen henkilökunta on erittäin yhteydessä.
17251: pätevää, voitaisiin laitokseen ajatella kou-
17252: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
17253:
17254: Toivo Antila. T. Saloranta. M. 0. Lahtela.
17255: Matti Mattila. Eino Rytinki. Kusti Eskola.
17256: Eino Uusitalo.
17257: 366
17258:
17259: VI,24. - Toiv.al. N: o 169.
17260:
17261: Leinonen ym.: Toimenpiteistä Oulun sairaanhoitaja-terveys-
17262: sisarkoulun rakennustyön alullepanemiseksi.
17263: E d u s k u n n a 11 e.
17264: Oulussa on vuodesta 1930 toiminut Oulun Myös opetustilat ovat oppilasmäärän li-
17265: sairaanhoitajatarkoulu. Oulun sairaanhoitaja säännyttyä aivan riittämättömät, mikä va-
17266: -terveyssisarkoulu alkoi toimintansa vuonna kavasti vaikeuttaa ja häiritsee opetuksen
17267: 1944 jatkaakseen laajennettuna edellä maini- järjestelyä. Opetustunteja on jouduttu pitä-
17268: tun koulun toimintaa. Koulu sijoitettiin Ou- mään jopa kellarikerroksessa sijaitsevassa op-
17269: lun lääninsairaalan yhteyteen, jossa yhtey- pilaiden teehuoneessa.
17270: dessä edellinenkin koulu oli toiminut. Kou- Omien, tarpeeksi tilavien rakennusten
17271: lun hallussa olevat nykyiset tilat ovat tar- saanti Oulun sairaanhoitaja-terveyssisar-
17272: koitetut alkuaan 144 oppilaalle. Oppilas- koululle olisi toivottavaa mitä pikimmin sii-
17273: määrä on kaksinkertaistunut lääkintöhalli- täkin syystä, koska myös Oulun lääninsai-
17274: tuksen määräyksellä vuodesta 1948. raalan hallussa olevissa rakennuksissa val-
17275: Tästä johtuen esim. oppilasasuntola on ai- litsee suuri tilanahtaus, joten koulun käy-
17276: van riittämätön. Seurauksena on ollut, että tössä olevat rakennukset tarvittaisiin kipeästi
17277: huomattava osa oppilaista on joutunut asu- sairaalan käyttöön. Tässäkin yhteydessä on
17278: maan koulun vuokraamissa asunnoissa, ha- syytä mainita, että Oulun lääninsairaalalta
17279: jallaan eri puolilla kaupunkia. Näissä asun- puuttuvat tilojen ahtauden takia kokonaan
17280: noissa vuokra oppilasta kohti on keskimää- mm. silmä- ja infektio-osastot, ja jo toimin-
17281: rin noin 4 000 markkaa kuukaudessa. Osa nassa olevilla osastoilla - puhumattakaan
17282: asunnoista sitäpaitsi sijaitsee asuntopulasta synnytysosaston tunnetusti huutavasta tilan-
17283: johtuen kilometrien päässä koulusta. Tästä puutteesta - vallitsee jatkuvasti sietämätön
17284: on ollut suuria haittoja. Eräänä sellaisena ahtaus.
17285: on syytä mainita, että koska oppilailla on Edellä mainituista syistä olisi Oulun sai-
17286: sairaalatyössä hajatyövuoroja ja he joutuvat raanhoitaja-terveyssisarkoulun saatava mitä
17287: olemaan työvuorossa mm. myöhään illalla, pikimmin omat nykyaikaisia vaatimuksia vas-
17288: aina klo 23 asti, niin linja-autoliikenteen jo taavat rakennukset.
17289: silloin päätyttyä he joutuvat yöllä omin neu- Kun Oulun kaupunki on lahjoittanut ko.
17290: voin hakeutumaan asuntoihinsa. Koulun ul- koulua varten tarvittavat maa-alueet Oulun
17291: kopuolelle sijoittamisesta huolimatta joutu- lääninsairaalan läheisyydestä, ja kun Oulun
17292: vat koululla asuvat oppilaat asumaan ja kaupungissa ja sen lähiympäristössä vallit-
17293: opiskelemaan liian ahtaissa oloissa. Koulun see suuri työttömyys, olisi rakennustyöt saa-
17294: oppilaskodin huoneissa, joiden pinta-ala on tava alulle mahdollisimman pian pahinta
17295: ainoastaan 12 m2, asuu 3 oppilasta yhdessä. työttömyyttä poistamaan.
17296: Ilmeisesti rumntoahtaudesta johtuen on Siksi ehdotammekin kunnioittaen eduskun-
17297: Oulun sairaanhoitaja-terveyssisarkoulussa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17298: ollut tuberkuloositapauksia enemmän kuin
17299: muissa vastaavissa kouluissa. Sairaita oppi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17300: laita varten on koululla vain 2 kahden hen- menpiteisiin Oulun sairaanhoitaja-
17301: gen huonetta, joten usein joudutaan osa sai- terveyssisarkoulun piirustusten hank-
17302: raista oppilaista hoitamaan ahtaissa oppi- kimiseksi ja rakennustöiden aloittami-
17303: laiden asuinhuoneissa, jopa tarttuvatautita- seksi.
17304: pauksiakin.
17305: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
17306: Armas Leinonen. Antti Kinnunen. Juho Tenhiälä.
17307: Irma Torvi. Eeli Erkkilä. Artturi Tienari.
17308: Aaro Kauppi. Lauri Järvi. Eino Tainio.
17309: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä. Toivo Friman.
17310: Eino Rytinki. Yrjö Murto. A.-L. Tiekso-Isaksson.
17311: Eemil Partanen. Pentti Liedes. M. 0. Lahtela.
17312: H. Tauriainen.
17313: J. F. Pöykkö.
17314: 367
17315:
17316: VI,25. - Toiv.al. N:o 170.
17317:
17318:
17319:
17320:
17321: Pohjala ym.: Tutkimuksen toimittamisesta vankeinhoitolai-
17322: toksen sairaanhoitohenkilökunnan työvoimatilanteesta.
17323:
17324:
17325: E d u s k u n n a ll e.
17326:
17327: Vankeinhoitolaitoksen sairaanhoitotyö on tävä. Jotta sairaanhoitotyö vankiloissa voi-
17328: jo pitemmän aikaa kärsinyt siitä, ettei van- taisiin järjestää tarkoitustaan vastaavaksi,
17329: kilain sairaanhoitotyössä ole riittävästi kou- olisi vankeinhoitolaitoksen sairaanhoitohenki-
17330: lutettuja sairaanhoitajia. Tämän johdosta on lökunnan työvoimakysymyksestä suoritettava
17331: jouduttu supistamaan vankiloissa sairaanhoi- tutkimus. Tutkimusta suoritettaessa olisi eri-
17332: dollisia tehtäviä ja ottamaan sairaanhoito- tyisesti kiinnitettävä huomio siihen, ettei
17333: työhön epäpätevää työvoimaa. Tämä on luon- vankeinhoitolaitoksen piirissä ole lainkaan
17334: nollisesti ollut haitaksi vankiloissa suoritetta- osastonhoitajan virkoja. Osastonhoitajan vir-
17335: valle sairaanhoitotyölle. Sitäpaitsi toiminnan kojen perustaminen olisi erittäin tarpeellista
17336: supistaminen tältä osalta tulee valtiolle hy- Helsingin keskusvankilaan ja muihin van-
17337: vin kalliiksi, koska potilaita joudutaan kul- kilasairaaloihin sekä myös muiden vankilain
17338: jettamaan muihin sairaaloihin ja hoitamaan yhteyteen siten, että jokaisessa vankilassa
17339: niissä. olisi yksi korkeamman palkkaluokan virka.
17340: Koko maassa vallitseva sairaanhoitajapula Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
17341: ja vankilasairaanhoitajien huono palkkaus ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17342: ovat luonnollisesti osittain syynä siihen, ettei vomuksen,
17343: kaikissa tapauksissa ole saatu avoimina ole-
17344: via sairaanhoitajien virkoja täytetyiksi päte- että hallitus ensi tilassa suorituttaisi
17345: villä työntekijöillä. Kuitenkin on huomat- tutkimuksen vankeinhoitolaitoksen sai-
17346: tava, että vaikka kaikki nykyiset virat olisi- raanhoitohenkilökunnan työvoimatilan-
17347: vat täytetyt pätevällä henkilökunnalla, ei teesta ja ryhtyisi asian vaatimiin toi-
17348: henkilökunnan määrä sittenkään olisi riit- menpiteisiin.
17349: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
17350:
17351: Kyllikki Pohjala. J oh. Wirtanen. Antti Kukkonen.
17352: Niilo Honkala. Lauri J"årvi. Hertta Kuusinen.
17353: Helge Miettunen. Erkki Leikola. Vappu Heinonen.
17354: Aune Innala. Irma Hamara. Arvo Salminen.
17355: 368
17356:
17357: VI,26. - Toiv.al. N:o 171.
17358:
17359:
17360:
17361:
17362: Tikkaoja ym.: Määrärahasta eläinlääkärien sairasmatkoista
17363: koituvien kustannusten korvaamiseksi.
17364:
17365:
17366: E d u s k u n n a ll e.
17367:
17368: Maamme eläinlääkintähuollon rungon muo- syrjäseuduilla suhteellisesti suurempaa varal-
17369: dostaa valtion piirieläinlääkärilaitos. Piiri- lisuusarvoa kuin ns. rintamailla, ja monessa
17370: eläinlääkäripiirejä ja piirieläinlääkärinvir- tapauksessa, esim. hevosten ollessa kysymyk-
17371: koja on nykyään 68. Sen ohessa ovat useat sessä, muodostavat niiden omistajien pää-
17372: kunnat ja kuntayhtymät perustaneet kun: asiallisen, ehkäpä ainoan tulojenhankintaväli-
17373: naneläinlää:kärinvirkoja, joita tällä hetkellä ne.en, minkä vuoksi tällaisessa tapauksessa
17374: on 102. Näiden lisäksi on kaupunkien ja eläimen menetys tuntuu myös taloudellisesti
17375: kauppalain palveluksessa 34 eläinlääkäriä, raskaampana.
17376: jotka joitakin poikkeuksia lukuunottamatta Valtioneuvoston 10 päivänä marraskuuta
17377: harjoittavat eläinlääkärintointa myös ympä- 1955 asettama ns. eläinlääkintöhuoltokomitea
17378: ristön maalaiskunnissa. on viime huhtikuun 18 päivänä valmistu-
17379: Kunnaneläinlääkäriverkosto on tihein neessa osamietinnössään ehdottanut, että
17380: Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Etelä-Poh- eläinlääkärinavun saannin tehostamiseksi
17381: janmaalla. Muualla Suomessa toimii eläin- maksettaisiin kotieläiminä pidettyjen kavio-
17382: lääkintähuolto pääasiassa piirieläinlääkäri- ja sorkkaeläinten sairauden tai niitä kohdan-
17383: laitoksen varassa. Siten on eläinlääkintä- neen tapaturman vuoksi, samoin kuin niiden
17384: huolto kehittynein maamme vauraimmilla terveydentilan tarkastamiseksi tehdystä mat-
17385: seuduilla. Sen sijaan syrjäseuduilla, jotka kasta, jota ei ole pidettävä eläintautilain
17386: lisäksi ovat usein vähävaraisia, ei kotieläi- edellyttämänä tai maatalousministeriön eläin-
17387: men omistajan useinkaan kannata pitkästä lääkintöosaston määräyksen perusteella teh-
17388: matkasta johtuvien kalliiden matkakustan- tynä virkamatkana, eläinlääkärille valtion
17389: nusten vuoksi kääntyä kotieläimen sairausta- varoista matkakustannusten korvausta ja
17390: pauksessa eläinlääkärin puoleen. Näiden epä- matkaan käytetyn ajan korvausta tai päivä~
17391: kohtien korjaamiseksi on piirieläinlääkärit rahaa siltä sairasmatkan osalta, joka yleisesti
17392: tosin velvoitettu suorittamaan valtion kustan- käytettyä tietä kulkien ylittää 20 km tai
17393: nuksella vastaanottomatkoja mm. syrjäkyliin- vesiväylää kulkien 5 km taikka sanotunlaista
17394: kin, mutta kun nämä matkat ovat määrä- maa- ja vesitietä kulkien yhteensä 15 km. Ko-
17395: ajoin tapahtuvia, eivät ne voi tuottaa helpo- mitea on ehdotuksessaan lähtenyt siitä
17396: tusta äkillisissä sairaustapauksissa. oikeaksi katsottavasta periaatteesta, että val-
17397: Kun eläinlääkäriverkostoa ei vielä voida tionavustuksen tulisi pyrkiä poistamaan vain
17398: saada niin tiheäksi, että karjanomistajilla matkojen erilaisuudesta johtuva karjanomis-
17399: olisi heidän asuinpaikastaan riippumatta tajien eläinlääkärinavun saantimahdollisuuk-
17400: mahdollisuus kotieläinten sairaustapauksissa siin nähden toisistaan poikkeava asema, joten
17401: saada tarvittavaa eläinlääkärinapua kohtuul- siis syrjäseudulla tai muutoin kaukana eläin-
17402: lisin kustannuksin, olisi eläinlääkärinavun lääkärin asunnosta ja virkapaikasta asuvalla
17403: antamisesta johtuvia kustannuksia pyrittävä karjanomistajana olisi samanlainen mahdolli-
17404: tasoittamaan niissä tapauksissa, jolloin ne suus turvautua kotieläimen sairastuessa eläin-
17405: pitkien ja hankalien matkojen takia muodos- lääkärin apuun kuin lähellä eläinlääkäriä
17406: tuisivat kohtuuttoman suuriksi ja sen vuoksi asuvalla karjanomistajalla. Sen sijaan tulisi
17407: kauempana asuvalle eläimen omistajalle epä- karjanomistajien kaikissa tapauksissa itse
17408: oikeudenmukaisiksi. On myös muistettava, maksaa eläinlääkärin palkkio kokonaisuudes-
17409: että kotieläimet edustavat niiden omistajille saan ja samoin muut eläinlääkärin antamasta
17410: VI,26. - Tikkaoja ym. 369
17411:
17412: hoidosta aiheutuvat kustannukset, kuten seen, on tästä johtuvien menojen arvioitu ti-
17413: lääkkeet jne. Karjanomistajan tulisi näin livuonna 1955-56 nousevan 450 000 kruu-
17414: ollen maksaa myös eläinlääkärin matkakus- nuun, mikä matkakurssin mukaan tekisi noin
17415: tannukset määrättyyn, kohtuullisena pidettä- 20,5 milj. mk. Kun otetaan huomioon, että
17416: vään rajaan saakka. Kuitenkin on komitea eläinlääkäriverkosto meillä on toistaiseksi
17417: ehdotuksessaan ottanut huomioon myös kar- harvempi kuin Norjassa, voidaan arvioida
17418: janomistajan varattomuuden tai vähävarai- vai tion osallistumisesta eläinlääkintöhuol to-
17419: suuden valtionavustuksen suuruutta lisää- komitean ehdottamassa muodossa ja laajuu-
17420: vänä tekijänä. dessa po. 'kustannuksiin aiheutuvien menojen
17421: Eduskunta on jo 21 päivänä toukokuuta meillä nousevan noin 50 milj. markkaan vuo-
17422: 1952 lausumassaan .toivomu:ksessa kiirehtinyt dessa, mihin määrään tällöin sisältyisi myös
17423: hallituksen toimenpiteitä eläinlääkärien m~t tilintarkkaajan paikkaamisesta maatalous-
17424: koista syrjäseutujen vähävaraisille karjan- ministeriön eläinlääkintöosastoon em. matka-
17425: omistajille aiheutuvien kustannusten 'korvaa- laskujen tarkastamista ja maksattamista var-
17426: miseksi valtion varoista. Asiaa ei kuitenkaan ten aiheutuvat kustannqkset.
17427: tähän mennessä ole saatettu järjestykseen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17428: eikä valtion vuoden 1957 tulo- ja menoar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17429: vioonkaan ole saatu määrärahaa po. tarkoi-
17430: tukseen, vaikka korjauksen aikaansaamisesta että hallitus ottaisi vuoden 1958
17431: nykyiseen tilanteeseen olisi kiireellisesti huo- tulo- ja menoat·vioesitykseen 50 mil-
17432: lehdittava. Norjassa, jossa valtio osallistuu joonan markan suur1tisen määrärahan
17433: suunnilleen sa;moin perustein kuin eläinlää- eläinlääkärien sairasmatkoista aiheutu-
17434: kintöhuoltdkomitea meillä on ehdottanut vien kustannusten osittaiseksi korvaa-
17435: eläinlääkärien sairasmatkoista karjanomista- miseksi V<iltion varoista eläinlääkärin-
17436: jille aiheutuvien kustannusten suorittami- avun saannin tehostamista varten.'
17437: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
17438:
17439: Väinö Tikkaoja. Väinö Rankila. Eino E. Heikura.
17440: K. P. Haapasalo. Sylvi Halinen. Markus Niskala.
17441: lrlilo Nieminen. Arvo Sävelä. Niilo Ryhtä.
17442:
17443:
17444:
17445:
17446: 47 E lGS/37
17447: 370
17448:
17449: VI,27. - Toiv.al. N:o 172.
17450:
17451:
17452:
17453:
17454: M. Ryömä ym.: Määrärahasta Sydäntautiliiton harjoittaman
17455: tieteellisen tutkimustoiminnan, valistus- ja neuvontatoi-
17456: minnan sekä sosiaalisen toiminnan avustamiseksi.
17457:
17458:
17459: E d u s k u n n a ll e.
17460:
17461: Sydän- ja verisuonisairaudet ovat muodos- Vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalais-
17462: tuneet suurimmaksi kansanterveydelliseksi toiminnan muodossa voidaan nopeimmin ja
17463: ongelmaksi maassamme. Ne ovat Suomessa tehokkaimmin edistää näiden sairauksien tor-
17464: yleisempiä kuin muualla Euroopassa ja niin juntatyötä.
17465: kuolinsyy- kuin työkyvyttömyystilastoissakin Tässä tarkoituksessa perustivat lääkärit,
17466: ovat niitä koskevat luvut maailman suurim- sydäntauteja sairastavat ja muut kansalais-
17467: pia. Varsinkin keski-ikäisten miesten koh- piirit kaksi vuotta sitten Sydäntautiliiton
17468: dalla niitä esiintyy maassamme 2-3 kertaa näiden sairauksien aiheuttamien tuhojen tor-
17469: enemmän kuin muissa pohjoismaissa. jumiseksi ja vähentämiseksi. Runsaan vuo-
17470: Sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole yk- den kuluessa on liitto luonut itsellensä maa-
17471: sinomaan vanhojen ikäluokkien sairauksia, kunnallisen piiriyhdistysverkoston, aloittanut
17472: vaan esiintyy niitä myös lapsilla ja varsin laajan valistuskampanjan, ohjaa ja tukee tie-
17473: runsaasti nuorilla ja keski-ikäisillä mieshen- teellistä tutkimustyötä sekä valmistelee so-
17474: kilöillä. Niistä aiheutuvat inhimilliset kärsi- siaalista ohjelmaansa ensi tilassa aloitetta-
17475: mykset ja kansantaloudelliset haitat ovat vaksi. Vain tällainen erikoisjärjestö voi
17476: erittäin huomattavat. Näin vakava tilanne kiinnittää kysymykseen jatkuvaa huomiota
17477: vaatii nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä, . ja kehittää keskitettyjä toimenpiteitä sydän-
17478: jotta kehityksen suunta saataisiin muuttu- tautien vastustamistyössä.
17479: maan. Vaikkakin lääketiede on kehittynyt Koska mainitun liitoin toiminta kohdistuu
17480: suuresti näiden sairauksien osalta viimeisten koko maahan, on sen toimenpiteitä syytä tu-
17481: viidentoista vuoden kuluessa, on yhä todet- kea valtion varoilla ja sen vuoksi ehdotamme
17482: tava, että sairauksien perimmäisten syiden eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17483: selvittämisen ja jokaiseen kansalaiseen ulot-
17484: tuvan määrätietoisen valistustyön avulla on että hallitus ottaisi vuoden 1958
17485: pyrittävä ennakolta ehkäisemään niitten tulo- ja menoarvioesitykseen 10 000 000
17486: syntyminen. Toiselta puolen on myöskin markan määrämhan Sydäntautiliiton
17487: helpotettava sydän- ja verisuonitauteja sai- harjoittaman tieteellisen tutkimustoi-
17488: rastavien asemaa erikoisesti ohjaamalla heitä minnan, valistus- ja neuvontatoimin-
17489: mahdollisuuksien mukaan heidän voimilleen nan sekä sosiaalisen toiminnan av·usta-
17490: sopivaan työhön. miseksi.
17491: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
17492:
17493: Mauri Ryömä. Veikko Kokkola. Väinö Leskinen.
17494: Elli Stenberg. E. Pusa. Kaisa Hiilelä..
17495: Toivo Kujala. Irma Hamara. Harras Kyttä.
17496: Urho Kähönen. Varma K. Turunen. Erkki Leikola.
17497: Antti J. Rantamaa.
17498: Heikki Hykkä.älä.
17499: 371
17500:
17501: VI,28. - Toiv.al. N:o 173.
17502:
17503:
17504:
17505:
17506: Hamara ym..: Määrärahasta Mikkelin kuuromykkäinkoulun
17507: rakentamista varten.
17508:
17509:
17510: Eduskunnalle.
17511:
17512: Kesäkuun 10 päivänä 1953 antamallaan Mikkelin koulun kohdalta mainitsee valio-
17513: mietinnöllä hylkäsi talousvaliokunta toivo- kunta, että olisi kuitenkin ensin saatava rat-
17514: musaloitteen n: o 101/1953 määrärahasta kaistuksi, olisiko koulu siirrettävä ahtaalta
17515: Mikkelin kuuromykkäinkoulun oppilasasun- kaupunkitontilta tilavammalle tontille.
17516: tolan rakentamista varten. Kyseeilinen tonttiasia on nyttemmin ollut
17517: Mietinnön perusteluissa lausuu valiokunta ratkaistuna useamman vuoden ajan ja koska
17518: kuitenkin seuraavaa: ,,Maassamme toimivat valiokunta vain tämän syyn vuoksi ei katso-
17519: kuusi kuuromykkäinkoulua eivät viime vuo- nut voivansa puoltaa aloitteen hyväksymistä,
17520: sina ole voineet ottaa vastaan kaikkia niihin vaikka se piti puheena olevan asian kiireel-
17521: pyrkijöitä. Kysymyksessä olevien oppilaiden listä ratkaisemista tarpeellisena, on nyt täysi
17522: kehityksen kannalta olisi kuitenkin tärkeätä, syy ottaa asia uudelleen käsittelyn alaiseksi.
17523: että he pääsisivät ajoissa aloittamaan kou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17524: lunkäyntinsä. Sanotuissa kouluissa vallitse- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17525: van tilanahtauden johdosta ei tämä kuiten- muksen,
17526: kaan nykyään ole mahdollista. Kouluhalli-
17527: tuksen esityksestä huolimatta ei ole saatu että hallitus ottaisi vuoden 1958
17528: tässä kohden korjausta aikaan. tulo- ja menoarvioesitykseensä riittä-
17529: Valiokunnan mielestä on valtiovallan kiin- vän määrärahan Mikkelin kuuromyk-
17530: nitettävä vakavaa huomiota edellä selostet- käinkoulun rakentamista varten.
17531: tuun asiaintilaan."
17532: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
17533:
17534: Irma Hamara. Saara Forsius. Niilo Nieminen.
17535: Antti J. Rantamaa. Martti Salminen. Sylvi Halinen.
17536: Edvard Peso:qen. Onni Mannila. Viljo Virtanen.
17537: Kaisa Hiilelä.
17538: 372
17539:
17540: VI,29. - Toiv.al. N:o 174.
17541:
17542:
17543:
17544:
17545: Hiltunen ym..: Määrärahasta kuoletuslainaksi Suomen Kirkon
17546: Sisälähetysseuralle.
17547:
17548:
17549:
17550: E d u s k u n n a 11 e.
17551:
17552: On tunnettua, ~ttä S 0rt~tvalan luovuttami- oleva osa diakonissalaitoksen rakennuksesta
17553: sen jälkeen on Suomen Kirkon Sisälähetys- (v. 1951) on maksanut n. 28 miljoonaa mark-
17554: seura joutunut aloittamaan menettämiensä ka!)., samoin kasvattajaopiston osuus samasta
17555: huoltolaitosten jällee:p. rakentamisen Pieksä- rak~nnuksesta 26.4 miljoonaa mar.kkaa,
17556: mäelle. Seura on jo tähän mennessä saanut mutta kumpaankaan em. rakennuksista ei ole
17557: toimintaan neljä huoltolaitosta, joista tun- saatu valtion tukea. Tyyneiän alkoholisti-
17558: netuin on Vaalijalan vajaamielislaitos. Se kodin rakennukset ja maatil!l (vv. 1951-55)
17559: voi maamme &nurimpana ja ajanmuk!li&im- ovat maksaneet n. 17 miljoonaa markkaa,
17560: pana alansa laitoksena sijoittaa hoitoon 544 mistä valtion apujen osuus on 5 miljoonaa
17561: vajaamielistä. Lisäksi on seuran hoidossa markkaa, Lisäksi täh.än tulevat irtaimistojen
17562: Koivurannan lastenkoti, jossa on 37 paikkaa perushankintaku&tannukset, joihin on käy-
17563: h~Qltoa vaille jiiäneille ja n,s. ongelmalapsille tetty noin 10 miljoonaa markkaa. Taloudel-
17564: ja joka samalla toimii seuran oppilaitosten lista tilannetta vaikeuttaa se, ettei minkään
17565: välttämättömänä harjoittelupaikkana. Van- mainitun laitoksen vuositalous pysy tasapai-
17566: hainkodissa 0:p. Yksityishuoneita 46 vanhuk- nosstt, omien tulojen varassa.
17567: selle sekä Tyyneiän alkoholistikodissa 22 Suomen Kirkon Sisälähetysseuran toimin-
17568: paikkaa lähinnä vapaaehtoisesti huoltoon taa on viime vuosina vaikeuttanut erityisesti
17569: pyrkiville miesalkoholisteille. Seuran oppi- juuri se korkeakorkoisten velkojen taakka,
17570: laitoksista kasvattajaopisto, maamme ainoa, minkä laitosten jälleenrakentaminen on ai-
17571: keskikouluun pohjautuva11a 2-vuotisena oppi- henttanut. Vaikka senran korolliset velat,
17572: laitoksena palvelee !'!Uoranaisesti yhteiskmmal- joita on yhteei~.&ä vähän yli 100 miljoonaa
17573: lista lastens11.Qjelqty&tä ja valmistaa vuosit- markkaa, ovat vain 10 % seuran koko omai-
17574: tain n. 20 leikki- ja kouluikäisten lasten las- suuden arvosta, on yksin korkojen maksami-
17575: tenkotien johtajaa ja hoitajaa. Kaikki nämä nen raskasta työn luonteesta johtuen. Vai-
17576: laitokset on aikanaan perustettu valtion vi- keuksia lisää se, että lainat on saatu yleensä
17577: ranomaisten nimenomaisesta toivomuksesta. lyhytaikaisina luottoina maaseudun pienistä
17578: Edellä mainituista laitoksista on vain V aa- rahalaitoksista, jotka nykytilanteessa itsekin
17579: lijalan vajaamielislaitoksen talous sekä pe- ovat suurissa vaikeuksissa.
17580: rustamis- että vuosikustannusten osalta laki- Alkanut vuosi on Sisälähetysseuran merk-
17581: sääteisesti järjestetty. Sen sijaan muut lai- kivuosi, sillä tällöin tulee kuluneeksi
17582: tokset ovaf varsinkin perustamisvaiheessa 50 vuotta siitä, kun seura uranuurtajana
17583: pakottaneet Sisälähetysseuran käyttämään maassamme aloitti syvästi vajaamielisten las-
17584: suurelta osalta korkeakorkoista pankkiluot- ten huoltotyön. Ottaen huomioon seuran
17585: toa. Niinpä Koivurannan lastenkodin raken- tällä ja sen ohessa muilla sosiaalihuollon
17586: nus (v. 1951) on maksanut n. 37 miljoonaa aloilla suorittaman arvokkaan työn ja siitä
17587: markkaa, mistä valtionapua on saatu 2 mil- johtuneet nykyiset taloudelliset vaikeudet
17588: joonaa markkaa. Vanhainkodin käytössä ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
17589: muksen,
17590: VI,29. - Hiltunen ym. 378
17591:
17592: että hallitus ottaisi vuoden 1958 kon Sisälähetysseuralle r. y. sen lyhyt"
17593: tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- aikaisten ja korkeakorkoisten lainojen
17594: rahan kuoletuslainaksi Suomen Kir- vakauttamiseksi.
17595: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
17596:
17597: Onni Hiltunen. Martti Leskinen. Erkki Koivisto.
17598: Sylvi Halinen. Marja Lahti. Martti Salminen.
17599: Toivo H. Kinnunen. Irma Hamara. Elli Nurminen.
17600: Juho Tenhiälä. Antti J. Rantamaa. Eino Roine.
17601: Kerttu Saalasti. Aukusti Pasanen. Nestori Nurminen.
17602: Edvard Pesonen. Eemil Luukka. A.-L. Tiekso-Isaksson.
17603: Wiljam Satjala. Armas Leinonen. Lauta Brandet-Wallin.
17604: Onni Mannila. Viljo Virtanen, Lennart Heljas.
17605: Yrjö Hautala. Artturi J"åm86n. Saara Forsius.
17606: Lauri Järvi. Eeli Erkkilii.. N. Kosola.
17607: K. P. Haapasalo. Inna Rosnell. Mikko Hu1t.
17608: Niilo Nieminen. Juho Karvonen. Eino Raunio.
17609: Lauri Järvi.
17610: 374
17611:
17612: Vl,30. - Toiv.al. N: o 175.
17613:
17614:
17615:
17616:
17617: Raipala ym.: Esityksen antamisesta rottatuhojen torjumi-
17618: seksi.
17619:
17620:
17621: E d u s k u n n a 11 e.
17622:
17623: Rotat aiheuttavat Suomessa erittäin suuria kuitenkaan tuottanut pysyvää tulosta, koska
17624: vahinkoja, joiden rahallisen arvon lasketaan naapurista heti myrkytyksen jälkeen saapuu
17625: olevan vuosittain noin 5 miljardia markkaa. uusia tuholaisia hävitettyjen tilalle, ja koska
17626: Rottaharr syö samoja elintarvikkeita kuin rottien lisääntYD!iskyky on valtava, saahan
17627: ihminen ja syödessään se samaan aikaan yksi rottapari toistasataa jälkeläistä vuo-
17628: likaa moninkertaisen määrän, ja repii säkit, dessa.
17629: laarit ja muut säilytyspaikat. Lisäksi se Rottien hävittämiseksi tarvittaisiin ennen
17630: tekee käytäviään rakennusten seiniin ja lat- kaikkea yhtenäisen johdon alaisena ja yhte-
17631: tioihin aiheuttaen lämmityskustannusten näisten ohjeiden mukaan suoritettuja, sa-
17632: nousua ja melkoisia korjauskustannuksia. manaikaisia, laajat alueet käsittäviä rotta-
17633: Onpa joskus rotta aiheuttanut tulipalojakin sotia, jotka suoritettaisiin mieluummin syk-
17634: nakertamalla sähköjohtoja. Lukuisasti esiin- syllä, pohjoisosissa maata aikaisemmin, ete-
17635: tyessään voivat rotat raadella kananpoikasia lässä myöhemmin loka-marraskuun aikana,
17636: ja porsaita, onpa eräissä tapauksissa rotta sekä ehkä vielä varhaiskeväällä täydennys-
17637: raadellut pikkulapsiakin. myrkytykset. Mainittakoon tässä yhteydessä,
17638: Lisäksi rotat saastaisista oleskelupaikois- että tällaisten rottasotien teknilliset ja käy-
17639: taan, viemäreistä, käymälöistä jne. saattavat tännölliset edellytykset ovat viime vuosina
17640: levittää vaarallisia tauteja s~kä ihmisiin että suuresti parantuneet senvuoksi, että käytän-
17641: eläimiin likaamiensa ravintoaineiden välityk- töön on tullut Warfarin-ryhmän myrkkyjä,
17642: sellä. Tällaisia tauteja ovat mm. lavantauti, jotka ovat ihmisille ja kotieläimille melkein
17643: keltatauti, suu- ja sorkkatauti, pernarutto vaarattomia.
17644: jne. Näin ollen olisi siis rottatuhojen vastustus-
17645: Rottien vastustamiseksi on monissa maissa toiminnan perusedellytyksenä, että se suori-
17646: ryhdytty lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. tettaisiin määrätietoisesti valtion, kunnan ja
17647: Niinpä erityinen rottalaki säädettiin Tans- yksityisten kiinteistönomistajien yhteisvoi-
17648: kassa 1938 ja Norjassa 1946. Niiden peri- min.
17649: aatteina on, että kunnalliset elimet valtion
17650: ollessa ylimpänä valvojana ja ohjeiden an- Suomessa ei ole kuitenkaan voimassa riit-
17651: tajana pitävät huolta siitä, että kiinteistö- tävän tehokasta lainsäädäntöä, jonka poh-
17652: jen omistajat noudattavat lain säädöksiä rot- jalla ainoastaan tällainen keskitetty ja tu-
17653: tien hävittämiseksi ja erikoisesti ovat yhte- loksiin johtava rottasota olisi aikaansaata-
17654: näisesti mukana yleisen rottasodan aikana. vissa.
17655: Suomessa ei ole, varsinkaan maaseudulla, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17656: saatu aikaan yhtenäisiä rottasotia juuri lain- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17657: säädännöllisen pohjan puuttuessa, vaan rot-
17658: tien vastustaminen on jäänyt etupäässä yksi- että haUit1ts kiireellisesti valmistelisi
17659: tyisten kiinteistönomistajien harrastu'ksen ja antaisi Eduskunnalle esityksen
17660: varaan. Tällainen hajallinen toiminta ei ole rottattthojen torjumislaiksi.
17661: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
17662:
17663: Matti Raipala. Martti Salminen.
17664: Kalervo Saura. Matti Mattila.
17665: 375
17666:
17667: VI,31. - Toiv.al. N: o 176.
17668:
17669:
17670:
17671:
17672: Tenhiälä ym.: Tutkimuksen suorittantisesta ulkomaista mat-
17673: kailuliikennettä palvelevien hotelli- ja majoitusliikkeiden
17674: kehittämiseksi.
17675:
17676:
17677: E d u s k u n n a ll e.
17678:
17679: Tyydytyksellä on voitu panna merkille, ,motelli"-tyyppisten hotellien ilmestymistä
17680: että maamme on muuttumassa tunnetuksi maahamme.
17681: matkailumaaksi. Tämä on sitäkin ilahdut- Kun on kysymys suoranaisesta ulkomaan
17682: tavampaa, kun otetaan huomioon, että mat- valuuttaa maahamme tuovasta toiminnasta,
17683: kailumainontamme ulkomailla on ollut ver- jollaisena ulkomailta tänne suuntautuvaa tu-
17684: rattain vaatimatonta. Määrätietoista ja jat- ristiliikennettä on ehdottomasti pidettävä, on
17685: kuvaa mainontaa tehdään toistaiseksi vain syytä, että tällaista liikennettä tuetaan ja
17686: neljässä pysyvässä kohteessa - Tukholmassa, edistetään kaikin käytettävissä olevin kei-
17687: Pariisissa, New Yorkissa ja Miinchenissä. noin. Nykytilanteessa olisi ensisijainen huo-
17688: Pieni määräraha on myönnetty Lontoossa ra- mio kiinnitettävä lähinnä majoitusolojen ke-
17689: kenteilla olevaan Suomi-taloon tulevan toi- hittämiseen ja parantamiseen. Olisi myös
17690: miston peruskustannuksia varten. Mutta selvitettävä, missä määrin valtiovallan toi-
17691: asialla on toinenkin puolensa. menpitein voitaisiin tätä tarkoittavaa toimin-
17692: Ulkomailta tänne suuntautuvaa matkailu- taa edistää.
17693: liikennettä palvelevat tekijät eivät ole voi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17694: neet tyydyttävästi seurata kehityksen mu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17695: kana "Suhteessa matkailijamäärän numerolli- muksen,
17696: seen kasvuun. Emme ole aina voineet ottaa
17697: vastaan sitä turistimäärää, mikä maahamme että hallitus kiireellisesti suoritut-
17698: olisi ollut tulossa. Siinä suhteessa ovat ho- taisi tutkimuksen, missä määrin ulko-
17699: telliemme ja muiden kysymykseen tulevien mailta Suomeen suuntautuvaa mat-
17700: majoitusliikkeiden käytettävissä olevat tilat kailuliikennettä palvelevia hotelli- ja
17701: rajoitetut. Moottoriajoneuvoilla tapahtuva majoitusliikkeitä voitaisiin kehittää ja
17702: turistiliikenne odottaa· myös niin sanottujen laajentaa myöntämällä sanotuille liik-
17703: keille huokeakorkoisia valtion lainoja.
17704: Helsingissä 11 päivänä lieimikuuta 1957.
17705:
17706: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari. Harras Kyttä.
17707: Leo I. Mattila. Kaarlo Kajatsalo. Aukusti Pasanen.
17708: 376
17709:
17710: VI,32. - Toiv.al. N:o 177.
17711:
17712:
17713:
17714:
17715: Kalliokoski ym.: Toimenpiteistä alkoholittomien pöytä-, juhla·
17716: ja seurajuomien tMjonnan lisäämiseksi.
17717:
17718:
17719: E d u s k u n n a ll e.
17720:
17721: Muuan nykyisen alkoholipolitiikkamme ja hallitsemissa malliravintoloissa. Ne lukuisat
17722: alkoholihallintomme puutteita on se, ettei kansalaiset ja .eritoten nuoriso, jotka hahiai-
17723: ole kiinnitetty riittäv.ästi huomiota alkoholit- sivat välttää alkoholia, mutta eivät halua
17724: tomiin juomiin. Kun alkoholipolitiikan paä- herättää huomiota, ovat varsin kiusallisessa
17725: tarkoituksena alkoholilainkin mukaan on kan- asemassa. Epäjohdonmukaista on, että mm.
17726: san raittiuden edistäminen ja alkoholismin autoilijoita rangaistaan alkoholin nauttimi-
17727: torjuminen sekä alkoholin kaupan, anniske- sesta, mutta ei huolehdita, että heillä olisi
17728: lun ja käytön tuottamien epäkohtien vähen- muuta asianmukaista juotavaa.
17729: täminen, niin täytyy ensimmäisenä toimen- Koska arvokkaita alkoholittomia pöytä-,
17730: piteenä olla, että kaikiile kansalaisille tarjo- seura- ja juhlajuomia on meillä tuskin ollen-
17731: taan mahdollisuus saada kaikissa ravinto- kaan saatavissa ja koska teollisuus ei näytä
17732: loissa, juhlatilaisuuksissa ja seuraelämässä uskaltavan omalla riskilliiän ryhtyä sellaisia
17733: vakiintuneiden alkoholijuomien sijasta kor- valmistamaan, ovat alkoholihallinnon toimen-
17734: kealia ta8olla oievHi. ja eri tilaisuuksiin so- piteet tarpeen. Niiden toteuttamista edel-
17735: veltuvia alkoholittomia juomia. lyttää :tnyös voimassa oleva alkoholilaihsää-
17736: Näin on asia käsitetty monissa muissa däntömine.
17737: maissa. Esim. Ruotsissa toimii valtion rahoit- Edellä olevan perusteella ehq.otamme kun-
17738: tama yhdistys Föreningen Fruktdrycker al- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
17739: koholittomien juhla- ja seurajuomien valmis- raavan toivomuksen,
17740: tuksen ja käytön edistämiseksi. Sv.eitsissä
17741: käyttää alkoholihallinto vuosittain satoja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17742: miljoonia markkoja vastaavan summan alko- menpiteisiin, että kauppaan saadaan
17743: holittomien juomien valmistuksen tukemi- riittävä valikoima kotimaisia jrt 11-lko-
17744: seen. Ranskassakin on asetuksella määrätty, nuiisia alkoholiUomia pöytä-, juhla- ja
17745: että jokaisessa baarissa tulee olla erityinen seurajuomia, Uihinnä marja-, ömena-
17746: hylly yksinomaan alkoholiUomia juomia var- ja rypälemehuista valmistettuja, ja
17747: ten. että niiden tarjolla pitäminen annis-
17748: Meillä on tämän ensisijaisen tehtävän suo- keluravintoloissa tehdään pakolliseksi
17749: rittaminen etehkin viime aikoina täysin läi- eikä pidetä kivennii.t~vesiii ja appelsii-
17750: minlyöty, ja epäkohdat ovat ilmeiset. Raitis nimehua anniskelmopimuksen edellyt-
17751: kansalainen- tuskin saa toteutetuksi kohtuul- täminä alkoholittomina juomina.
17752: lisia toivomuksiaan edes alkoholiliikkeen itse
17753: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
17754:
17755: Viljami Kalliokoski. Kusti Eskola.
17756: 377
17757:
17758: VI,33. - Toiv.al. N:o 178.
17759:
17760:
17761:
17762:
17763: E. Leikola ym.: Alkoholinkäytön ja tupakanpolton vahingolli-
17764: suuden opettamisesta kouluikäiselle nuorisolle.
17765:
17766:
17767: E d u s k u n n a II e.
17768:
17769: Kansanterveys on monella muotoa riippu- tintoaineiden käyttäjänä vielä melko terveellä
17770: vainen siitä, minkälailsia elintapoja pidetään paikalla maailman tilastossa, on asiaan kui-
17771: oikeina ja tavoiteltavina. Tämä koskee suu- tenkin kiinnitettävä va.kavaa huomiota.
17772: ressa määrin erityisesti eräiden nautintoai- Vaikka valtiolla toisaalta onkin huomattavia
17773: neiden käyttöä. Kokemus on osoittanut, että verotuloja niin hyvin alkoholista kuin tupa-
17774: jyrkkä kielto saattaa johtaa tulokseen, joka kastakin, niin kansanterveys on sittenkin ase-
17775: on miltei päinvastainen kuin mitä oli ta,rkoi- tettava ehdottomasti määrääväksi.
17776: tettu, kun sen sijaan kasvatus tuo usein var- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
17777: sin myönteisiä tuloksia. Alkoholinkäyttö ja nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
17778: tupa;kanpoltto ovat niitä yhteiskunnan perus- muksen,
17779: i:nuureja jäytäviä tekijöitä, joiden turmiolli-
17780: suus on vähitellen saanut laajat kansalais- että hallitus ryhtyisi viipymättä
17781: piirit ymmärtämään näiden taholta uhkaa- harkitsemaan erilaisia keinoja alkoho-
17782: van vaaran merkityksen. Niinpä Ranskassa linkäytön ja tupakanpolton vahingol-
17783: on aloitettu voimaperäinen työ alkoholinkäy- lisuuden entistä tehokkaammaksi opet-
17784: tön supistamiseksi ja Amerikassa, Englan- tamiseksi kouluikäiselle nuorisolle sekä
17785: nissa ja monessa muussa maassa tupakan- ryhtyisi myös toteuttamaan tähän tar-
17786: poltto on saanut yleisen mielipiteen tuomion. koitukseen sopiviksi havaitsemiaan kei-
17787: Vaikka meidän maamme onkin näiden nau- noja.
17788: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
17789:
17790: Erkki Leikola. Lauri Järvi. Erkki Koivisto.
17791:
17792:
17793:
17794:
17795: 48 E 168/57
17796: VALTIOPÄIVÄT
17797: 1957
17798:
17799: LIITTEET
17800: VII
17801:
17802: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
17803: TOIVOMUSALOITTEET
17804:
17805:
17806:
17807:
17808: HELSINKI 1957
17809: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
17810: 1
17811: 1
17812: 1
17813: 1
17814: 1
17815: 1
17816: 1
17817: 1
17818: 1
17819: 1
17820: 1
17821: 1
17822: 1
17823: 1
17824: 1
17825: 1
17826: 1
17827: 1
17828: 1
17829: 1
17830: 1
17831: 1
17832: Kunnallislakien, asemakaavalain, kaivoslain, huoltoapulain, metsäs-
17833: tyslain Ja kalastuslain muuttamista, väestönsuojelua ym.
17834: tarkoittavia laki- ja toivomusaloitteita.
17835: 383
17836:
17837: Vfi,l. - Lak.al. N:o 42.
17838:
17839:
17840:
17841:
17842: Pöykkö ym. : Ehdotus laiksi eräiden Rovaniemen kauppalan
17843: suoritettavien pakkolunastuskorvausten maksamisesta.
17844:
17845:
17846: Ed uskunn alle.
17847:
17848: Viime valtiopäivien päättyessä äänestettiin Pakkolunastuksissa noudatettavasta kor-
17849: lepäämään yli vaalien eduskunnan hyväk- vausten suoritustavasta säädetään puheena
17850: symä lakiehdotus Rovaniemen kauppalan olevan lain 5 § :ssä. Sen mukaan korvaus
17851: oilkeudesta pakkolunastaa kauppalan aluee- voidaan joko kokonaan tai osaksi suorittaa
17852: seen kuuluvaa maata 27 päivänä huhtikuuta valtion obligaatioina. Lain säätämisen aikaan
17853: 1945 annetun lain (381/45) muuttamisesta. ei kuitenkaan vielä ollut tietoa siitä, että ra-
17854: Tästä johtuen lain toimeenpano on nyt la- han arvo tulisi niin huomattavassa määrin
17855: massa ja asian on katsottava joutuneen täy- alenemaan kuin on tapahtunut. Tämän joh-
17856: delliseen umpikujaan. Siihen joutumisen pe- dosta ei obligaatioilla tapahtuva maksu lä-
17857: rimmäisenä syynä on epäselvyys sanotun lain heskään vastaa täyttä korvausta, elleivät ne
17858: 5 § : n eli sen kohdan tulkinnasta, jossa sää- ole suojatut rahanarvon vaihtelua vastaan.
17859: detään korvausten suoritustavasta. Säätäessään obligaatiokorvauksen vaihtoehtoi-
17860: Eduskunta on jo useassa yhteydessä sel- seksi rahasuorituksen !kanssa lainsäätäjän ei
17861: västi lausunut julki tulkintaohjeensa, että kuitenkaan ole katsottava tarkoittaneen, että
17862: tällä poikkeuslailla ei ole tahdottu luopua obligaatioilla tapahtuva suoritus ei arvoltaan
17863: hallitusmuodon ja yleisen pakkolunastuslain vastaisi rahad!:orvausta.
17864: säätämästä täyden korvauksen periaatteesta. Ilman indeksiehtoa olevien obligaatioiden
17865: Hallitusmuodossa säädetty kansalaisten yh- käyttäminen p~kkolunastuskorvauksissa joh-
17866: denvertaisuus lain edessä edellyttää myös, taa näin ollen vastoin lainsäätäjän tarkoi-
17867: että !kaikkien luovuttajien on saatava kor- tusta siihen, että korvaus ei tulisi suorite-
17868: vauksensa rahana tai muuten todella täysi- tuksi täysimääräisenä ja että eri luovuttajat
17869: määräisenä. Koska huomattavalla osalle kor- joutuisivat keskenään eriarvoiseen asemaan.
17870: vauksen saajista jo on suoritettu täysi kor- Tämän vaikean ja Rovaniemen kauppalan
17871: vaus rahassa, merkitsisi vähäarvoisten obli- kehitystä suuresti haittaavan kiistakysymyk-
17872: gaatioiden käyttäminen nimellisarvostaan sen ratikaisemiseksi oikeuden ja kohtuuden
17873: pakkolunastuskorvauksen suorittamiseen poik- mukaisesti ei ole muuta mahdollisuutta kuin
17874: keamista näistä hallitusmuodon perussään- erityislailla määrätä Rovaniemen kauppala
17875: nöksistä. suorittamaan pakkolunastuskorvaukset yksin-
17876: Myöskään sosiaaliselta kannalta ei ole ole- omaan rahassa. Silloin kaikki maanluovutta-
17877: massa mitään perusteltua aihetta poiketa ta- jat saavat täyden korvauksen ja he kaikki
17878: vanomaisesta täyden korvauksen periaat- joutuvat samaan asemaan. Tällainen ratkaisu
17879: teesta, sillä valtaosa maanluovuttajista, joita on oikeudenmukainen myös Rovaniemen
17880: on kaikkiaan 672, on verraten vähävaraista kauppalaa kohtaan, koska sillä on mahdolli-
17881: kansaa. 582 luovuttajan (86% kaikista luo- suus myydessään tontteja pakkolunastetusta
17882: vuttajista) korvauksen on laskettu olevan alueesta vastaavasti vaatia kauppahinta ra-
17883: enintään 1 milj. markkaa. Rovaniemen pak- hassa.
17884: kolunastusta koskevaa lakia ei näin ollen Vaikka valtion talous on vaikeuksissa, ei
17885: voida verrata maanhankintalrukiin eikä mui- tällaisen lain säätämisestä voi aiheutua val-
17886: hin asutuslakeihin, jotka säännöllisesti koh- tion menoihin sellaista lisäystä, että van-
17887: distuvat varakkaampaan väestönosaan ja hoista tunnustetuista oikeusperiaatteista olisi
17888: joissa on nimenomainen maininta poikkeami- luovuttava. Pakkolunastustoimitukset on jo
17889: sesta täyden korvauksen periaatteesta. saatettu niin pitkälle, että kaikkiaan 280
17890: 384 VII,l. - Rovaniemen kauppalan pakkolunastuskorvaukset.
17891:
17892:
17893: hehtaaria käsittävästä koko pakkoluuastetta- pakkolunastustoimitusta, JOISI'la asianmukai-
17894: vasta alueesta jo 250 hehtaarin korvaus on sen korvauksen tallettaminen lain edellyttä-
17895: arvioitu. Sen mukaan tarvitaan korvauksiin mässä määräajassa ei enää ole mahdollista.
17896: tällä hetkellä 380 milj. markkaa, josta kaup- Jotta nämä pakkolunastukset eivät ikumou-
17897: palalla jo on 200 milj. markkaa. Kauppalan tuisi, olisi Rovaniemen kauppalalle laissa va-
17898: vielä tarvitsemien lainojen antaminen sille rattava kohtuullinen aika asianmukaisen kor-
17899: siksi ajaksi, että se voi lainansa maksaa myy- vauksen suorittamis~ksi myös niiden toimi-
17900: miensä tonttien hinnalla takaisin, ei saata tusten osalta.
17901: olla nykyisinkään liiallinen valtion talou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17902: delle. kunnioittaen,
17903: Säädettäessä edellä ehdotetunlaista lakia
17904: on kuitenkin otettava huomioon, että Rova- että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
17905: niemen kauppalalla on vireillä kaksi sellaista van lakiehdotitksen:
17906:
17907:
17908: Laki
17909: ~räiden :RovanieJllen 1$:auppalan suoritettavien pakkolunastuskorvausten maksamisesta.
17910: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17911: 1 §. ( 27/98) säädetyssä järjestyksessä. Niissä
17912: Niissä Rovaniemen kauppalan oikeudesta pakkolunastustoimituksissa, joissa lääninhal-
17913: pakkolunastaa kauppalan alueeseen kuuluvaa litus on ennen tämän lain voimaan tuloa vah-
17914: maata 27 päivänä huhtikuuta 1945 annetun vistanut korvauksen, voidaan korvaus kuiten-
17915: lain (381/45) mukaisissa pakkolunastustoimi- kin suorittaa kolmen !kuukauden kuluessa tä-
17916: tuksissa, joita ei "delä ole julistettu loppuun- män lain voimaan tulemisesta ja pakkolu-
17917: saatetuiksi, määrätty korvaus on Rovaniemen nastus julistaa sen jälkeen loppuunsaate-
17918: kauppalan suoritettava kokonaan rahassa. tuksi.
17919:
17920: 2 §.
17921: Korvaus on suoritettava kiinteän omaisuu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17922: den pa:kkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen kuuta 195 .
17923: 14 päivänä heinäkuuta 1898 annetussa laissa
17924:
17925:
17926: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
17927:
17928: J. F. l'öykkö. . l\!ar~ Niskala. Antti ltukls:onen.
17929: lrldd. Koivisto. M11.tti Miikki. M. 0. Lahtela.
17930: 385
17931:
17932: VU,2. - Lak.al. N: o 43.
17933:
17934:
17935:
17936:
17937: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi eräiden pakkolunastuskorvaus-
17938: ten maksamisesta ja valitusoikeudesta pakkolunastusme-
17939: nettelystä Rovaniemen kauppalassa.
17940:
17941:
17942: E d u s k u n n a 11 e.
17943:
17944: Hyväksyessään vuoden 1954 joulukuussa valta osalta niin kuin eduskunta on edellyt-
17945: Rovaniemen kauppalan oikeudesta pakkolu- tänyt.
17946: nastaa kauppalan alueeseen 27 päivänä huh- On pidettävä selvänä, että eduskunta sää-
17947: tikuuta 1945 annetun lain (381/45) voi- täessään nyt kysymyksessä olevan lain ei
17948: massaoloajan jatkamisen vuodeksi 1955 edus- kuitenkaan tahtonut luopua hallitusmuodon
17949: kunta vastauksessaan hallituksen esitykseen ja yleisen pakkolunastuslain säätämästä täy-
17950: lausui, ettei eduskunta pidä maanluovutta- den korvauksen periaatteesta. Hallitusmuo-
17951: jien kannalta kohtuullisena, että pakkolu- dossa säädetty kansalaisten yhdenvertaisuus
17952: nastuskorvaus voitaisiin suorittaa obligaa- lain edessä edellyttää myös, että kaikkien
17953: tioina, joiden käypä hinta on huomattavasti luovuttajien on saatava korvauksensa rahana
17954: alle nimellisarvon ja jotka kuitenkin kelpai- tai muutoin todella täysimääräisenä, koska
17955: sivat maksuksi nimellisarvostaan. Sen vuoksi huomattavalla osalle korvauksensaajista jo on
17956: eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pi~ suoritettu täysi korvaus rahassa. Vähäarvois-
17957: kaisiin toimenpiteisiin, jotta kaikki tämän ten obligaatioiden käyttäminen nimellisarvos-
17958: erityislain perusteella luuastettavien aluei- taan pakkolunastuskorvauksen suorittamiseen
17959: den omistajat saavat säädetyssä järjestyk- merkitsisi poikkeamista näistä hallitusmuo-
17960: sessä määrätyn pakkolunastuskorvauksen ra- don perussäännöksistä.
17961: hana tai muutoin todella täysimääräisenä. Tämän vaikean ja Rovaniemen kauppalan
17962: Kun eduskunta joulukuussa 1955 jälleen kehitystä suuresti haittaavan kiistakysymyk-
17963: jatkoi lain voimassaoloaikaa vuodella, se vas- sen ratkaisemiseksi oikeuden ja kohtuuden
17964: tauksessaan hallituksen asianomaiseen esityk- vaatimalla tavalla ei ole muuta mahdolli-
17965: seen totesi, että hallitus ei ollutkaan ryhty- suutta kuin erityislailla määrätä Rovaniemen
17966: nyt eduskunnan edellyttämiin toimenpitei- kauppala suorittamaan pakkolunastuskor-
17967: siin. Hyväksyessään hallituksen esityksen vaukset yksinomaan rahana. Tällöin kaikki
17968: eduskunta uudelleen kehoitti hallitusta ryh- maanluovuttajat saavat täyden korvauksen
17969: tymään pikaisesti niihin toimenpiteisiin, joi- ja he kaikki joutuvat samaan asemaan. Täl-
17970: hin edellä on viitattu. Edelleen eduskunta lainen ratkaisu on oikeudenmukainen myös
17971: edellytti, että hallitus kiireellisesti ryhtyy Rovaniemen kauppalaa kohtaan, koska sillä
17972: toimenpiteisiin ylemmän valitusasteen ai- on mahdollisuus myydessään tontteja pakko-
17973: kaansaamiseksi mainitun lain mukaan toi- lunastetusta alueesta vastaavasti vaatia kaup-
17974: meenpantavissa pakkolunastuksissa sekä sel- pahinta rahana.
17975: laisen esityksen tekemiseksi maJksuvälineitä Kun hallitus ei ole tehnyt sellaista laki-
17976: koskevalta osalta, että se oikeudenmukaisella esitystä, joka vastaisi edellä mainittua edus-
17977: tavalla tyydyttää kaikkia osapuolia. kunnan kehoitusta ja jolla tämä kiistakysy-
17978: Hallitus ei ole noudattanut tätä eduskun- mys lopullisesti ratkaistaisiin, ehdotamme
17979: nan kehoitusta. Se on tosin tehnyt lakiesi- kunnioittaen,
17980: tyksen valitusasteen aikaansaamiseksi Rova-
17981: niemen pakkolunastuslain mukaisissa pakko- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17982: lunastuksissa, mutta ei ole tehnyt esitystä van lakiehdotuksen:
17983: lain selventämiseksi maksuvälineitä koske-
17984:
17985: 49 E 168/57
17986: 386
17987: vn,2. - Rovaniemen kauppalan pa.kkolunastuskorvaukset.
17988:
17989:
17990: Laki
17991: eräiden pakkolunastuskorvausten maksamisesta ja valitusoikeudesta pakkolunastus-
17992: menettelystä Rovaniemen kauppalassa.
17993: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17994: 1 §. vistanut korvauksen, voidaan korvaus kui-
17995: Niissä Rovaniemen kauppalan oikeudesta tenkin suorittaa kolmen kuukauden kuluessa
17996: pakkolunastaa kauppalan alueeseen kuuluvaa tämän lain voimaan tulemisesta ja pakko-
17997: maata 27 päivänä huhti:kuuta 1945 annetun lunastus julistaa sen jälkeen loppuunsaate-
17998: lain (381/45) mukaisissa pakkolunastustoi- tuksi.
17999: mituksissa, joita ei vielä ole julistettu lop- 3 §.
18000: puunsaatetuiksi, määrätty korvaus on Rova- Lääninhallituksen 1 § : ssä mainitun lain
18001: niemen !kauppalan suoritettava !kokonaan ra- mukaisessa pakkolunastusmenettelyssä anta-
18002: hassa. masta päätöksestä, paitsi mikäli se koskee
18003: 2 §. korvausta tai sen yhteydessä olevia sei!kkoja
18004: Korvaus on suoritettava kiinteän omaisuu- tahi pakkolunastuksen julistamista loppuun-
18005: den pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen saatetuksi, ei ole lupa valittaa.
18006: 14 päivänä heinäkuuta 1898 annetussa laissa
18007: (27/98) säädetyssä järjestyksessä. Niissä
18008: pakkolunastustoimituksissa, joissa lääninhal- Tämä laki tulee voimaan päivänä .....
18009: litus on ennen tämän lain voimaan tuloa vah- kuuta 1957.
18010:
18011:
18012: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
18013:
18014: Erkki Koivisto. N. Kosola. Kusti Eskola.
18015: Aune Innala. Markus Niskala. Lauri Järvi.
18016: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö. Päiviö Hetemäki.
18017: Arno Tuurna. Armas Leinonen. Irma Hamara.
18018: Erkki Leikola. Kalervo Saura. Antti Kukkonen.
18019: Felix Seppälä. Erkki Tuuli. Niilo Honkala.
18020: Albin Wickma.n.
18021: Matti Raipala.
18022: 387
18023:
18024: VII,3. - Lak.al. N: o 44.
18025:
18026:
18027:
18028:
18029: Pasanen ym.: Ehdotus laiksi henkikirjoituksesta annetun
18030: lain muuttamisesta.
18031:
18032:
18033: E d u s k u n n a l ~ e.
18034:
18035: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys Tämän vuoksi ja kun myös kansanedustajien
18036: n:o 1 henkikirjoituksesta annetun lain muut- oikeasta henkikirjoituspaikasta on edellä se-
18037: tamisesta siten, että valtioneuvoston jäsenyys lostetusta syystä jouduttu käymään oikeutta
18038: ei voisi vaikuttaa asianomaisen henkilön korkeimpaan hrullinto-oikeuteen saakka, jossa
18039: henkikirjoituspaikkaan. vasta on lopullisesti todettu edustajantehtä-
18040: Syynä tämän esityksen antamiseen on se, vien hoitamisen valtiopäivillä muodostavan
18041: että valtioneuvoston jäsenyys on luonteeltaan tilapäisen esteen oleskella kotipaikkakunnalla,
18042: sellainen thlapäinen este, joka estää henkilön on paikallaan myös tässä suhteessa tehdä
18043: oleskelemasta omalla asuinpaikkakunnallaan, lakiin tarpeellinen selvennys.
18044: mutta henkikirjoituksen toimittavat viran- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18045: omaiset eivät ole aina halunneet ymmärtää
18046: voimassa olevaa lakia täten. On kuitenkin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18047: huomattava, että myös kansanedustajien suh- van lakiehdotuksen:
18048: teen on asian laita täsmälleen samanlainen.
18049:
18050:
18051: Laki
18052: henkikirjoituksesta annetun lain muuttamisesta. ,
18053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan henkikirjoituksesta 1 päivänä syyskuuta
18054: 1939 annetun lain 5 §, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1942
18055: annetussa laissa (1121/42), näin kuuluvaksi:
18056: 5 §.
18057: Satunnainen poissaolo kotipaikkakunnalta työssä sota-aikana tahi sinä aikana, jolloin
18058: työansion tahi laadultaan ohimenevän toimen sotatilasta annetun lain säännökset ovat osit-
18059: tai oleskelun vuoksi älköön aiheuttako muu- tain noudatettavina, taikka sodan tai sodan-
18060: tosta henkikirjoituspaikkaan. Satunnaiseksi vaaran johdosta toimitettu väestönsiirto. Mil-
18061: älköön poissaoloa kuitenkaan katsottako, jos loin henkikirjoituspaikan on muiden olosuh-
18062: se samassa kunnassa on kestänyt tai on tar- teiden perusteella katsottava sanottuna ai-
18063: koitettu kestämään yhtämittaisesti vuotta kana muuttuneen, älkööt tässä mainitut syyt
18064: kauemmin, ellei siihen ole syynä valtioneu- olko esteenä henkikirjoituspaikan muuttami-
18065: voston tai eduskunnan jäsenyys, opiskelu, seen.
18066: sairaus, palvelus puolustuslaitoksessa tai sen (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
18067:
18068:
18069: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
18070:
18071: Aukusti Pasanen. Harras Kyttä. Kalervo Saura.
18072: 888
18073:
18074: VII,4. - Lak.al. N: o 45.
18075:
18076:
18077: Vennamo: Ehdotus laiksi p01-mestarin ja neuvosmiesten ni-
18078: mittämisestä.
18079:
18080:
18081: Eduskunnalle.
18082:
18083: Marraskuun 11 päivänä 1927 pormestarin täytettäessä, vaan ratkaisuvalta on kokonaan
18084: ehdottamis- sekä neuvosmiesten ja maistraa- kaupunginvaltuustolla.
18085: tinsihteerin valitsemisoikeudesta annetun lain Edellä selostettua voimassa olevan lain
18086: (302/27) sekä samana päivänä pormestarin, mukaista menettelyä ei voida pitää tyydyt-
18087: neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin vaa- tävänä. Ei voida pitää oikeana, että riippu-
18088: lista annetun lain (303/27,) säännösten mu- mattomien tuomioistuinten jäsenten nimittä-
18089: kaan tekee kaupunginvaltuusto virkaehdo- misessä poliittisella valtuustolla on ratkaiseva
18090: tuksen pormestarin ja neuvosmiesten nimit- määräämisvalta. Suoritetuissa Gallup-tutki-
18091: tämisestä. Vaalissa äänestää kukin valtuus- muksissakin on todettu, että kansalaiset
18092: ton jäsen pormestarin ehdokkaita valittaessa huomattavasti suuremmassa määrin luottavat
18093: kolmea ja neuvosmiestä valittaessa yhtä kihlakunnanoikeuksien puolueettomuuteen
18094: henkilöä. Pormestarin nimittämiseksi teh- kuin raastuvanoikeuksien. Raastuvanoikeu-
18095: ·tävään virkaehdotukseen pannaan ehdolle den jäsenten nimittäminen olisikin järjestet-
18096: kolme vaalissa eniten ääniä saanutta henkilöä tävä samalle pohjalle kuin kihlakunnantuo-
18097: siinä järjestyksessä kuin heidän saamansa mareidenkin, eli siten, että nimittämisen toi-
18098: äänimäärät osoittavat. Näistä henkilöistä mittaa korkein oikeus hovioikeuden ehdotuk-
18099: korkein oikeus nimittää pormestariksi sen, sesta.
18100: jonka se havaitsee siihen ansiokkaimmaksi. Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
18101: Neuvosmiehen virkaan antaa lääninha;llitus nioittaen,
18102: valtakirjan sille, joka on eniten ääniä saanut.
18103: Nimittävällä viranomaisella ei siten ole mi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18104: tään harkintavaltaa neuvosmiehen virkaa van lakiehdotuksen:
18105:
18106:
18107: Laki
18108: pormestarin ja neuvosmiesten nimittämisestä.
18109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
18110: rätyllä tavalla, säädetään:
18111: 1 §. marraskuuta 1927 annettu laki (302/27) por-
18112: Kaupunkien pormestarit ja neuvosmiehet mestarin ehdottamis- sekä neuvosmiesten ja
18113: nimittää korkein oikeus hovioikeuden ehdo- maistraatinsihteerin valitsemisoikeudesta sa-
18114: tuksesta. moin kuin samana päivänä annettu laki por-
18115: mestarin, neuvosmiesten ja maistraatinsihtee-
18116: 2 §. rin vaalista (303/27) siltä osin kuin nämä
18117: Tämä laki tulee voimaan pa1vana lait ovat ristiriidassa tämän lain kanssa,
18118: kuuta 195 . Sillä kumotaan 19 päivänä sekä muut tämän lain vastaiset säännökset.
18119:
18120:
18121: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
18122:
18123: Veikko Vennamo.
18124: 389
18125:
18126: VU,5. - Lak.al. H: o 46.
18127:
18128:
18129: Hetemäki ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kau-
18130: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu-
18131: jen asetusten muuttamisesta.
18132:
18133:
18134: Eduskunnalle.
18135:
18136: Yksityiseen työsuhteeseen liittyvien eläke- loistaan vähentää säätiölle suorittamansa va-
18137: kysymysten järjestämiseen on viime aikoina rat siltäkin osin kuin ne on aiottu käytettä-
18138: tunnettu kasvavaa mielenkiintoa. Tämän tär- väksi mm. leskien ja orpojen eläkkeisiin, on
18139: keän sosiaalisen kysymyksen tarkoituksenmu- lainsäätäjän katsottava tarkoittaneen, että
18140: kaista ratkaisua on osaltaan edistänyt mm. leskhlle ja orvoille myös muulla tavoin kuin
18141: joulukuun 2 päivänä 1955 annettu eläkesää- eläkesäätiön välityksellä maksetut eläkkeet
18142: tiölaki ja samassa yhteydessä verolainsäädän- hyväksyttäisiin vähennyskelpoisiksi kuluiksi.
18143: töön tehdyt täydennykset. Verotuskäytän- Jotta asiassa saataisiin aikaan yhtenäinen
18144: nössä on kuitenkin voimassa olevien lakien oikeuskäytäntö, olisi se ,laissa nimenomaan
18145: eräissä kohdin tulkinnanalaisten säännösten ilmaistava.
18146: johdosta omaksuttu kanta, joka vaikeuttaa Kun yleinen käsitys on aikaisemmin ollut,
18147: työntekijöille tulevien eläke-etujen järjeste- että edellä mainitut eläkesuoritukset on luet-
18148: lyä. tava verotuksessa vähennyskelpoisiksi tulon
18149: Kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa- hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuviksi
18150: laiskuntain kunnahlishallinnosta annettujen kustannuksiksi ja eriävä kanta on omaksuttu
18151: asetusten mukaan on veronalaisesta tulosta vasta edelläkosketelluissa hiljattain anne-
18152: luettava pois tarpeelliset vuotuiset kunnossa- tuissa päätöksissä, olisi kohtuullista, ettei
18153: pito- ja käyttökustannukset, työpalkat ja jälkiverotuksia enää toimitettaisi sellaisissa
18154: kohtuulliset arvonvähennykset. Oikeuskäy- tapauksissa, joissa sanottu kustannus on tu-
18155: tännössä on tämän lainkohdan nojalla vähen- loista vähennetty ja että ·jo toimitetut vero-
18156: nyskelpoisiksi kuluiksi luettu mm. työnteKi- tukset oikaistaisiin. Käytännöllisistä syistä
18157: jöille maksetut palkat ja eläkkeet. Sen si- olisi aika, jolta oikaisua voidaan vaatia, kui-
18158: jaan jotkut hiljattain verovalitusten yhtey- tenkin rajoitettava.
18159: dessä annetut päätökset viittaavat siihen, Edehlä esittämiimme perusteluihin viitaten
18160: ettei katsottaisi vähennysoikeuden ulottuvan ja liittyen tulo- ja omaisuusverolain muut-
18161: työntekijän leskelle tai lapsille maksettuihin tamisesta samalla tekemäämme lakiesitykseen
18162: eläkkeisiin. Tällainen tulkinnan tulos. ei ole ehdotamme,
18163: omiaan edistämään Ieskilie ja orvoille tule-
18164: vien vapaaehtoisten eläkkeiden suorittamista. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18165: Kun sellainen työnantaja, joka on perusta- vat lakiehdotukset:
18166: nut eläkelaitoksen tai eläkesäätiön, saa tu-
18167:
18168: Laki
18169: kunnallisha.llituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muute taan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
18171: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § : n 6 kohta, seLlaisena kuin se on 2 päi-
18172: vänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (472/55), seuraavasti:
18173: 55 §. 6) Verovelvollisella on sen lisäksi, mitä 1
18174: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- . kohdassa on säädetty, oikeus elinkeinotulos-
18175: datettava seuraavia säännöksiä: taan vähentää verovuonna suorittamansa
18176: osto- ja myyntihyvitykset, ylijäämäpalautuk-
18177: 390 VII,5. - Kunnallisverotus.
18178:
18179:
18180: set, vuosi- ja vaihtoalennukset sekä aikaisem- Jos ennen tämän lain voimaantuloa on
18181: man työsuhteen perusteella maksetut lesken vuodelta 1951 tai sitä myöhemmiltä vuosilta
18182: ja orvon eläkkeet. Kotimaisen vakuutuslai- määrätty maksettavaksi veroa tämän lain
18183: toksen tulosta vähennettäköön myös, mitä 55 § : n 6 kohdassa tarkoitetusta lesken tai
18184: laitoksen lain mukaan on siirrettävä korvaus- orvon eläkkeestä, on verotus hakemuksesta
18185: ja vakuutusmaksurahastoihinsa, ja säästöpan- oikaistava tämän Jain mukaisesti ja ehkä
18186: kin tai osuuskassan tulosta, mitä pankin tai liiaksi kannettu määrä suoritettava takaisin.
18187: osuuskassan on suoritettava säästöpankkien Verotuksen oikaisemista ja veron palautta-
18188: tai osuuskassojen vakuusrahastoon. Niin ikään mista on, verotuksen saatua lainvoiman, haet-
18189: on työnantajana oikeus vähentää liikkeensä tava asianomaiselta lääninhallitukselta siinä
18190: tulosta, mitä hän on perustamalleen itsenäi- järjestyksessä, kuin eräitä määräyksiä ulos-
18191: selle eläkelaitokselle tai eläkesäätiö1le tämän tekojen, yleisten maksujen, toimituskirjain
18192: pykälän 6 a kohdassa mainittuun tarkoituk- lunastusten tahi muun sellaisen ulosmittauk-
18193: seen suorittanut. sesta sisältävän, 27 päivänä helmikuuta 1897
18194: annetun asetuksen 9 § : ssä, sehlaisena kuin se
18195: on 28 päivänä kesäkuuta 1945 annetussa ase-
18196: tuksessa (640/45), on säädetty.
18197:
18198:
18199: Laki
18200: maa.laiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18201: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
18202: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 12 kohta, sellaisena kuin se on 2 päi-
18203: vänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (889/43), seuraavasti:
18204: 82 §. kesäätiölle tämän pykälän 12 a kohdassa mai-
18205: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- nittuun tarkoitukseen suorittanut.
18206: datettava seuraavia säännöksiä:
18207:
18208: Jos ennen tämän lain voimaantuloa on
18209: 12) Verovel.vollisella on sen lisäksi, mitä 5 vuodelta 1951 tai sitä myöhäisemmiltä vuo-
18210: kohdassa on säädetty, oikeus elinkeinotulos- silta määrätty maksettavaksi veroa tämän lain
18211: taan vähentää verovuonna · suorittamansa 82 § : n 12 kohdassa tarkoitetusta lesken tai
18212: osto- ja myyntihyvitykset, ylijäämäpalautuk- orvon eläkkeestä, on verotus hakemuksesta
18213: set, vuosi- ja vaihtoalennukset sekä aikaisem- oikaistava tämän illin mukaisesti ja ehkä
18214: man virka- tai työsuhteen perusteel·la makse- liiaksi kannettu määrä suoritettava takaisin.
18215: tut lesken ja orvon eläkkeet. Kotimaisen va- Verotuksen oikaisemista ja veron palautta-
18216: kuutuslaitoksen tulosta vä:hennettä:köön myös, mista on, verotuksen saatua lainvoiman, haet-
18217: mitä laitoksen lain mukaan on siirrettävä tava asianomaiselta lääninhallitukselta siinä
18218: korvaus- ja vakuutusmaksura:hastoihinsa, ja järjestyksessä, kuin eräitä määräyksiä ulos-
18219: säästöpankin tai osuuskassan tulosta, mitä tekojen, yleisten maksujen, toimituskirjain
18220: pankin tai osuuskassan on suoritettava sääs- lunastusten tahi muun sellaisen ulosmittauk-
18221: töpankkien tai osuuskassojen vakuusrahas- sesta sisältävän, 27 päivänä helmikuuta 1897
18222: toon. Niin ikään on työnantajalla oikeus vä- annetun asetuksen 9 § : ssä, seNaisena kuin se
18223: hentää liikkeensä tulosta, mitä hän on perus- on 28 päivänä kesäkuuta 1945 annetussa ase-
18224: tamahleen itsenäiselle eläkelaitokselle tai elä- tuksessa (640/45), on säädetty.
18225:
18226: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
18227:
18228: Päiviö Hetemäki. Arvo Salminen. Onni Hiltunen.
18229: 0. A. öhman. V. Liljeström. Eetu Karjalainen.
18230: T. Junnila. Harras Kyttä. Arno Tuuma.
18231: Felix Seppälä. Lennart Heljas. Aune Innala.
18232: Lauri J'å.rvi. Nils Meinander. Veikko Vennamo.
18233: T. A. Wiherheimo.
18234: Irma Hamara.
18235: 391 -
18236:
18237: VII,6. - Lak.al. N:o 47.
18238:
18239:
18240: R. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta
18241: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet-
18242: tujen asetusten m-u,uttamisesta.
18243:
18244:
18245: E d u s k u n n a 11 e.
18246:
18247: Voimassa olevat kunnallisverotusta koske- muodostunut nimenomaan pienituloisia yhä
18248: vat lain.säännö'kset ovat varsin vanhoja ja enenevässä määrässä rasittava verotusmuoto.
18249: erityisesti näissä lainsäännöksissä muodos- On sen vuoksi löydettävä verotustapa, joka
18250: tettu järjestelmä kunnallisverojen perimiseksi saattaa edes jossain määrin suhteet oikeam-
18251: on vanhentunut. Kunnallisvero on edelleen miksi pal'kkatuloisten ja yhtiöitten tai niitä
18252: ns. jakoveroa, jossa jokainen verotettavwksi vastaavien yritysmuotojen veronmaksun vä-
18253: joutuva saa maksaa tulojensa mukaisesti sa- lille sekä toisaalta helpottaisi pienituloisten
18254: man määrän veroa tuloyksiköltä. Kun vero- verorasitusta. Yhtenä lainsäädännöllisesti
18255: tettavalle tulolle ei ole asetettu mitään ala- varsin helposti toteutettavana keinona on
18256: rajaa, peritään verot aivan pienituloisiltakin, kunnallisverotuksenkin muuttaminen progres-
18257: sillä perusvähennyssäännöstö ei nykyisel- siiviseksi säilyttämällä silti veron jakovero-
18258: lään enää anna pienituloisillekaan helpotusta luonne. Kun kuitenkaan ei ole syytä kohdis-
18259: veron ma:ksamisessa. Kunnallisverotus on si- taa progressiivisuuden vaikutusta vähemmän
18260: ten erityisesti pienituloisille kohtuuttoman ansaitseviin veronmaksajiin, on parempi aloit-
18261: raskas verrattuna suuria tuloja saaviin. taa veron asteittainen kohoaminen suhteelli-
18262: Sitäpaitsi haluamme viitata tässä yhtey- sen korkealta.
18263: dessä siihen, että pääosa palkkatuloistaan ve- Tällä perusteella ehdotamme,
18264: roja ma:ksavia on pienituloisia; ja kun vii-
18265: meksi !kuluneiden 15 vuoden aikana palkka- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18266: tuloja saavien osuus on !kunnallisverotuksessa vat lakiehdotukset:
18267: noussut jyrkästi, on 'kunnallisverotuksesta
18268:
18269:
18270: Laki
18271: kunnallishallituksesta kaupungissa. annetun asetuksen muuttamiseksi.
18272: Eduskunnan päätöksellä, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 § : ssä säädetyllä
18273: tavalla, kumotaan kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen (40/1873) 53 § :n
18274: 8 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1923 annetussa laissa (276/23)
18275: ja 55 § :n 1 momentin 8 kohta sellaisena kuin se on 20 päivänä tammikuuta 1922
18276: annetussa laissa (16/22) sekä säädetään uusi 53 a § näin kuuluva:ksi:
18277: 53a §.
18278: V erovelvolliselle hänen tulojensa mukaan 3. verotettavan tulon ollessa enemmän
18279: asetettava äyrimäärä määrätään siten, että kuin 2 000 000, mutta enintään 5 000 000
18280: 1. verotettavan tulon ollessa enintään markkaa, veroäyrien lukumäärä alarajan
18281: 1 000 000 markkaa, veroäyrien lukumäärä on ylittävältä osalta on 16 kultaik:in täydeltä tu-
18282: 10 !kultakin täydeltä tuhannelta; hannelta ja
18283: 2. verotettavan tulon ollessa enemmän 4. verotettavan tulon ollessa enemmän
18284: kuin 1 000 000, mutta enintään 2 000 000 kuin 5 000 000 markkaa, veroäyrien luku-
18285: mar'kkaa, veroäyrien lukumäärä alarajan määrä sen yli menevältä osalta on 20 !kulta-
18286: ylittävältä osalta on 12 kultakin täydeltä tu- kin täydeltä tuhannelta.
18287: hannelta;
18288: 392 VII,6. - Itunna.Uisverotua.
18289:
18290:
18291:
18292: Laki
18293: maalaiskuntain kunna.llish&llinnosta. annetun asetuksen muuttamiseksi.
18294: Eduskunnan päätöksellä, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 § :ssä säädetyllä
18295: tavalla, kumotaan kunnallishallinnosta maalaiskunnissa annetun asetuksen (21/1898)
18296: 78 § :n 8 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1923 annetussa laissa
18297: (275/23) ja 81 '§ :n 1 momentin 14 kohta sellaisena kuin se on 20 päivänä tammikuuta
18298: 1922 annetussa laissa (15/22) sekä säädetään uusi 78 a § näin kuuluvaksi:
18299: 78 a §.
18300: Verovelvolliselle hänen tulojensa mukaan 3. verotettavan tulon ollessa enemmän
18301: asetettava äyrimäärä määrätään siten, että kuin 2 000 000, mutta enintään 5 000 000
18302: 1. verotettavan tulon ollessa enintään markkaa, veroäyrien lukumäärä alarajan
18303: 1000 000 markkaa, veroäyrien lukumäärä on ylittävältä osalta on 16 kultakin täydeltä tu-
18304: 10 kultakin täydeltä tuhannelta; hannelta ja
18305: 2. verotettavan tulon ollessa enemmän 4. verotettavan tulon ollessa enemmän
18306: kuin 1 000 000, mutta enintään 2 000 000 kuin 5 000 000 markkaa, veroäyrien luku-
18307: markkaa, veroäyrien lukumäärä alarajan määrä sen yli menevältä osalta on 20 kulta-
18308: ylittävältä osalta on 12 kultakin täydeltä tu- kin täydeltä tuha:nnelta.
18309: hannelta;
18310:
18311: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
18312:
18313: Ra.iner Virtanen. Toivo Friman. Ha.nnes Tauriainen.
18314: Toivo Asvik. Esa. Hietanen. Juho Rytkönen.
18315: Pa.uli Puhakka. Toivo Kujala.. Eino Tainio.
18316: Usko Seppi. Toivo Niira.Den. Leo Suonpää.
18317: 398
18318:
18319: VII, 7. - Lak.al. N: o 48.
18320:
18321:
18322:
18323:
18324: Vennamo ym..: Ehdotus laiksi kunnallishallituksesta kaupun-
18325: gissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18326:
18327:
18328: E d u s k u n n a ll e.
18329:
18330: Tulo- ja omaisuusverolain mukaan on ve- ei tässä suhteessa pitäisi kuitenkaan olla val-
18331: rovelvollisella oikeus tuloistaan vähentää tion ja kunnan verotuksessa. Kun lisäksi on
18332: muun muassa velkain korot, siitä riippu- pidettävä oikeana ja kohtuullisena saada
18333: matta, onko velka kiinnitetty vai kiinnittä- muutenkin raskaan verotuksen vallitessa kun-
18334: mätön. Kunnahlisverotuksessa on tuloista oi- nallisverotuksessakin vähentää myös kiinni-
18335: keus vähentää kiinnittämättömäin velkain tettyjen velkain korot ja kun tällainen oikeu-
18336: korot, mutta kiinnitettyjen velkain korosta, denmukainen verohelpotus kohdistuu yleensä
18337: jos niiden määrä on alle kolmentuhannen vähempivaraisiin, ehdotamme kunnioittaen,
18338: markan, enintään tuhatviisisataa markkaa,
18339: muussa tapauksessa puolet, kuitenkin enin- että Eduskunta hyväksyisi seur~
18340: tään viisitoistatuhatta markkaa. Mitään eroa van lakiehdotuksen:
18341:
18342:
18343:
18344: Laki
18345: kunnallishallituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
18347: vänä joulukuuta 1873 (40/73) annetun asetuksen 55 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on
18348: saman asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (980/47),
18349: näin kuuluvaksi:
18350: 55 §. lahja, perintö, testamentti tahi sääntöperintö,
18351: Verotettavan tuloa taksoitettaessa on nou- joka on tuhl.ut puolisolle tahi suoraan ylene-
18352: datettava seuraavia säännöksiä: vää tai alenevaa polvea olevalle perilliselle.
18353: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- Tuloksi on myös luettava rahaksi arvioituna
18354: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- se etu, joka verovelvollisella on ollut omaan
18355: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen tai perheensä. tarpeeseen käytetystä omasta
18356: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- tai vapaasta asunnosta, niin myös se työ,
18357: rahan, armovuoden tai muun sellaisen etliu- minkä verovelvollisen kotona olevat lapset
18358: den rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä tahi muut perheenjäsenet, hänen vaimoansa
18359: määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa lukuunottamatta, ovat tehneet verovelvollisen
18360: muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, talouden hyväksi, ellei heitä erikseen vero-
18361: testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel- teta, kuitenkin huomioon ottaen kunkin per-
18362: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- heenjäsenen kohdalta ne vähennykset, jotka
18363: tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, tämän pykälän kolmannessa ja neljännessä
18364: työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, kohdassa mainitaan. Niin ikään on tuloksi
18365: maasta, paitsi valtion omistamasta, suoritetut luettava, mitä verovelvollinen on osinkona
18366: vuokramaksut sekä velkain korot. Verosta saanut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta,
18367: vapaa on kuitenkin, mitä on saatu naima- vaikka sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle
18368: osana, huomenlahjana tai etuosana jakamat- olisikin pantu kunnallisveroa, sekä satunnai-
18369: tomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös set voitot, niihin luettuna sellaisen kiinteän
18370: W E 168/57
18371: 394 VII,7. - Kunnallisverotus.
18372:
18373:
18374: tai irtaimen omaisuuden satunnaisesta luovu- palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä
18375: tuksesta saatu voitto, jonka luovuttaja on muuta on niihin verrattavaa. Älköön luet-
18376: saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla tako pois sitäkään, mitä verovelvollinen on
18377: niihin verrattavalla saannohla vastiketta vas- sijoittanut uudisrakennuksiin ja uudisvil.je-
18378: taan, jos se on ollut luovuttajan omana, kiin- lyksiin tai liikkeensä laajentamiseksi konei-
18379: teä kymmentä ja irtain viittä vuotta lyhyem- siin ynnä muuhun sellaiseen.
18380: män ajan, muusta samanlaisesta luovutuk-
18381: sesta syntynyt tappio kuitenkin voitosta vä-
18382: hennettynä. Tuloista ei saa lukea pois vero-
18383: velvollisen ja hänen perheensä elantokustan- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
18384: nuksia, joihin myös luetaan asunnon vuokra 1957 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
18385: sekä verovelvollisen itseään varten pitämän tuksessa.
18386:
18387:
18388: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
18389:
18390: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela. Viljami Kalliokoski.
18391: 395
18392: •
18393: VII,S. - Lak.al. N:o 49.
18394:
18395:
18396:
18397:
18398: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnaUishal-
18399: linnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18400:
18401:
18402: E d u s k u n n a ll e.
18403:
18404: Viitaten lakialoitteen n:o 48 perusteluihin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18405: ehdotamme kunnioittaen, van lakiehdotuksen :
18406:
18407:
18408: Laki
18409: maalaiskuntain kunnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta..
18410: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pai-
18411: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 7 kohta, sellaisena kuin se on
18412: saman asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (981/47),
18413: näin kuuluvaksi:
18414:
18415: 82 §. kaus ja elatus ynnä mitä muuta on niihin
18416: Verotettavan tuloa taksoitettaessa on nou- verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään,
18417: datettava ·seuraavia säännöksiä: mitä verovelvollinen on sijoittanut uudis-
18418: rakennuksiin ja uudisviljelyksiin tai liik-
18419: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, keensä laajentamiseksi koneisiin ynnä muu-
18420: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokra- hun sellaiseen. (30. 12. 1947/981.)
18421: maksut sekä velkain korot. Sitä vastoin ei
18422: saa lukea pois verovelvollisen ja hänen per-
18423: heensä elantokustannuksia, joihin myös lue- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
18424: taan asunnon vuokra sekä verovelvollisen 1957 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
18425: itseään varten pitämän palvelusväen palk- tuksessa.
18426:
18427:
18428: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
18429:
18430: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
18431: Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoski.
18432: 396
18433:
18434: VII,9. - Lak.al. N:o 50.
18435:
18436:
18437:
18438:
18439: Tuurna. ym. : Ehdotus laiksi asemakaavalain muuttamisesta.
18440:
18441:
18442: E d u s k u n n a 11 e.
18443:
18444: Huhtikuun 24 päivänä 1931 annetun sinä aikana mahdollisimman pian haluaa ra-
18445: asemakaavalain 39 ja 40 § : n 1 momentin kentaa kadut ja viemärit valmiiksi, herää
18446: mukaan kaupunkikunta voi velvoittaa asian- kysymys siitä, turvaako ensimmäisen pää-
18447: omaiset tontinomistajat korvaamaan kaupun- töksen tekeminen, jos se on tapahtunut en-
18448: gille kadun ja yleisen viemärin rakentami- nenkuin kadut ja viemärit on rakennettu
18449: sesta johtuvat kustannukset. Kaupunginval- valmiiksi, kaupungin oikeuden korvauksen
18450: tuuston korvauspäätös on tullakseen voimaan saamiseen myös siinä tapauksessa, että pää-
18451: alistettava valtioneuvoston tutkittavaksi ja tös jä}keenpäin lainvastaisena kumotaan tai
18452: vahvistettavaksi, ja tulee valtioneuvoston täl- valtioneuvosto aikaisemmin kosketellusta
18453: löin joko vahvistaa valtuuston päätös sellai- syystä kieltäytyy päätöstä vahvistamasta.
18454: senaan taikka jättää se vahvistamatta. Sitä- Jos tähän kysymykseen vastataan kielteisesti,
18455: vastoin valtioneuvostolla ei ole oikeutta pää- on siitä luonnollisena seurauksena, että kau-
18456: töksen muuttamiseen. Tontinomistajia vel- punkikunta, jonka korvauspäätöksestä on va-
18457: voitettaessa korvaamaan katu- ja viemäri- litettu, mutta joka ei halua ottaa vastuuta
18458: kustannukset on otettava huomioon, että kor- korvausoikeutensa menettämisestä, siirtää
18459: vauspäätös sanotun lainkohdan mukaan on katu- ja viemärivel'lkon rakentamistyöt tuon-
18460: tehtävä ennenkuin katu- ja viemärijohto on nemmaksi, siksi kunnes kysymys korvauspää-
18461: rakennettu. Tämä säännös johtuu siitä, että töksen vahvistamisesta on lopullisesti rat-
18462: tontinomistajan kannalta on tärkeätä ettei kaistu. Näin sitäkin suuremmalla syyllä,
18463: korvauskysymystä pidetä epämääräistä aikaa koska ainakin ne tontinomistajat, joiden kor-
18464: avoinna. vausosuudet valituksen mahdollisen hyväksy-
18465: Säännökseen on kuitenkin lakitekstissä lii- misen johdosta lisääntyisivät, todennäköisesti
18466: tetty sellainen uhkamääräys, joka käytän- kieltäytyisivät suorittamasta lisämaksua sillä
18467: nössä voi aiheuttaa huomattavaa haittaa ja perusteella, että kaupunginvaltuuston päätös
18468: myöhästyttää katu- ja viemäritöiden lop- tästä lisätystä korvausvelvollisuudesta on
18469: puunsaattamista. Jos kaupunginvaltuusto te- tehty vasta sen jälkeen kun katu ja viemäri-
18470: kee päätöksen katu- ja viemärikustannusen . johto jo on rakennettu valmiiksi.
18471: korvaamisesta ja näiden kustannusten jaossa Jos valituksenalainen korvauspäätös koskee
18472: noudatettavista perusteista, mutta päätök- sellaista ikaupunginosaa, jossa jo on valmiiksi
18473: sestä ·kunnallislain 175 § :n nojalla valite- rakennettuja tontteja, merkitsee katu- ja vie-
18474: taan, voi valitus johtaa siihen, että päätös märitöiden siirtäminen tuonnemmaksi kuiten-
18475: jää valtioneuvoston vahvistusta vaille esim. kin, että näiden tonttien omistajien itse täy-
18476: sillä perusteella, että valtioneuvoston mie- tyy järjestää mm. väliaikaisia viemäreitä tai
18477: lestä on korvausmäärä jaettava tontinomis- huolehtia lian poiskuljettamisesta jollakin
18478: tajien kesken toisella tavalla kuin päätök- muulla tavalla, joka saattaa olla hygieeni-
18479: sessä mainitaan. Tällaisessa tapauksessa val- sessä mielessä epätyydyttävä sekä aiheuttaa
18480: tuusto on pakotettu tekemään uuden, aik~,ti terveydellisiä vaaroja. Tontinomistajat jou-
18481: semmasta jakopäätöksestä poikkeavan pää- tuvat tällöin 'kustantamaan mm. sellaisia
18482: töksen sekä hankikimaan sille valtioneuvoston laitteita, jotka myöhemmin käyvät tarpeet-
18483: vahvistuksen. Alkuperäisen päätöksen vah- tomiksi kaupungin luovuttaessa viemäriver-
18484: vistamisen tai vahvistamatta jättämisen lo- kon käyttöön. Niiden tonttien osalta taas,
18485: pulliseen ratkaisemiseen saattaa kuitenkin jotka eivät ole valmiiksi rakennettuja, aiheut-
18486: •kulua sangen pitkä aika. Mikäli kaupunki taa katu- ja viemäritöiden siirtäminen tuon-
18487: VII,9. - Tuuma ym. 397
18488:
18489: nemmaksi sen, että asuntotuotantoa tällä korvauspäätös sellaisenaan saavuta valtioneu-
18490: alueella estetään tai vaikeutetaan. voston vahvistusta, vaan korvauskysymys
18491: Edelläsanottujen haittojen poistamiseksi joutuu uudelleen valtuuston käsiteltäväksi ja
18492: olisi allekirjoittaneiden mielestä asemakaava- päätettäväksi katujen ja viemärien jo tultua
18493: lain 38 §, 40 § :n 1 mom:ia ja 68 § :ää sel- valmiiksi.
18494: vennettävä siten, että kaupunkikunta, jonka Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen eh-
18495: valtuusto on tehnyt päätöksen kaupungin oi- dotamme,
18496: keudesta saada korvaus tontinomistajilta vie-
18497: märien rakentamisesta ja sen jälkeen raken- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18498: taa kadut ja viemärit valmiiksi, ei menetä van .,akiehdotuksen:
18499: oikeuttaan korvaukseen sillä perusteella, ettei
18500:
18501:
18502: Laki
18503: asemakaavalain muuttamisesta.
18504: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä huhtikuuta 1931 annetun
18505: asemakaavalain (145/31) 38 § :n 4 momentti, 40 § :n 1 momentti ja 68 § näin kuuluviksi:
18506:
18507: 38 §. tontinomistajan velvollisuuteen korvata ylei-
18508: nen viemärijohto, kuitenkin niin, että kau-
18509: Kun katu on säädetyssä järjestyksessä luo- punginvaltuuston päätös korvausvelvollisuu-
18510: vutettu yleiseen käyttöön, on kaupungin oi- desta on tehtävä ennen kuin viemärijohto on
18511: keus edellä mainitun korvausvelvollisuuden säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen
18512: määräämiseen tontinomistajalle katsottava käyttöön, uhalla että kaupungin oikeus kor-
18513: rauenneeksi, mikäli ei ole kysymys päätök- vauksen saamiseen muuten on katsottava
18514: sen tekemisestä alistuksen tai valituksen joh- rauenneeksi, mikäli ei ole kysymys päätöksen
18515: dosta uudelleen käsiteltäväksi palautetussa tekemisestä alistuksen tai valituksen johdosta
18516: asiassa. uudelleen käsiteltäväksi palautetussa asiassa.
18517: •
18518:
18519: 40 §. 68 §.
18520: Mitä 38 ja 39 § :ssä on säädetty tontin- Katu ja viemäri on katsottava yleiseen
18521: omistajan velvollisuudesta korvata kaupun- käyttöön luovutetuksi, kun se asianmukai-
18522: gille kadun rrukentamisesta johtuvat kustan- sessa järjestyksessä toimitetussa katse1muk-
18523: nukset, sovellettakoon vastaavasti myöskin sessa on tarkoitukseensa hyväksytty.
18524:
18525:
18526: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
18527:
18528: Arno Tuurna. Olavi Kajala. Erkki Tuuli.
18529: 398
18530:
18531: Vfi,lO. - Lak.al. N: o 51.
18532:
18533:
18534:
18535:
18536: Saariaho ym. : Ehdotus laiksi jakolain muuttamisesta.
18537:
18538:
18539: • E d u s k u n n a 11 e.
18540:
18541: 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jako- lessä, säännös on omiaan aiheuttamaan epä-
18542: lain 13 § : n mukaan on oikeus vaatia uus- varmuuttakin. Kun lisäksi uusjaolla nykyisten
18543: jakoå tilan omistajalla sekä sillä, joka omis- liikennevälineiden ja maatalouden koneeliis-
18544: taa määrätyn osuuden tilasta. Tämä säännös tumisen johdosta ei ole läheskään sitä merki-
18545: suo yhdellekin osakimalle oikeuden vaatia tystä kuin aikaisemmin, vaan päinvastoin
18546: uusjakoa jakokunnan muun osan yksimieli- sillä voidaan tuottaa yksityisille suurta va-
18547: sestä vastustuksesta huolimatta ja katsomatta hinkoa arvokkaampien alueitten menetyksen
18548: siihen, milloin ja missä mielessä jaon vaatija ja siirto- ym. kustannusten muodossa, olisi
18549: on hankkinut omistuksen kiinteistöön tai sen ko. säännöstä muutettava siten, että oikeus
18550: osaan. Esimerkkinä tästä voidaan mainita vaatia uusjakoa olisi vain suuremmalla maan-
18551: parhaillaan vireillä oleva Kymin kunnan omistajaryhmällä, kuten esim. vähintään yh-
18552: Hurukselan kylän uusjakoasia, jota vaati dellä kolmanneksella jakokunnan tiilojen
18553: ainoastaan kolme maanomistajaa kaikkien omistajista.
18554: muiden, yli sadan maanomistajan, jyrkästi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18555: vastustaessa toimenpidettä. Kun yhden tai
18556: muutaman harvan maanomistajan taholta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18557: saatetaan jakovaatimus esittää keinottelumie- van lakiehdotuksen:
18558:
18559:
18560: Laki
18561: jakolain muuttamisesta.
18562: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun
18563: jakolain ( 604/51) 13 § näin kuuluvaksi:
18564: 13 §. jilla, jotka yhteensä omistavat vähintään
18565: Oikeus vaatia uusjakoa on jakokunnan kolmanneksen jakokunnan viljelystilojen lu-
18566: niillä tilan tai määrätyn tilaosuuden omista- kumäärästä ja itse viljelevät niitä.
18567:
18568:
18569: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
18570:
18571: Urho Saariaho. Toivo Kujala. Heikki Hykkäälä.
18572: Veikko Kokkola. Kaarlo Kajatsalo. Marja Lahti.
18573: 399
18574:
18575: VII,ll. - Lak.al. N: o 52.
18576:
18577:
18578:
18579:
18580: Halinen ym. : Ehdotus laiksi rakentamisesta maaseudulla an-
18581: netun lain muuttamisesta.
18582:
18583:
18584: E d u s k u n n a ll e.
18585:
18586: Kunnallisiin rakennuslautakuntiin on sitä lisiä. - Tälilaisten valitettavien tapausten
18587: k<>Skevan lain mukaan valittava vähintään 5 välttämiseksi olisi rakennuslautakunnan hen-
18588: jäsentä, joiden tulee mikäli mahdollista olla kilömäärää lisättävä yhdellä ja näistä kuu-
18589: rakennustoimeen perehtyneitä henkilöitä. Tä- desta jäsenestä olisi yhden oltava nainen.
18590: män määritelmän ohjeita seuraten ja pitäen Koska kunnallisvaltuustojen toimiaika nyt
18591: silmällä vain varsinaiseen rakennustyöhön on neljä vuotta ja lautakuntien asettamisessa
18592: perehtymistä on useiden kuntien rakennus- pyritään yhtä pitkään aikaan, olisi rakennus-
18593: lautakuntiin valittu yksinomaan miesjäseniä. lautakuntien henkilövalintaa koskevan lain
18594: Kuitenkin on rakennustoiminnassa monasti aikamääräys kolme vuotta muutettava nel-
18595: ilmennyt sellaisia virheellisyyksiä, joiden syn- jäksi vuodeksi.
18596: tymisen naishenkilön asiantuntemus olisi voi- Edellä olevaan viitaten esitämme,
18597: nut estää. - Esimerkiksi huoneiden keski-
18598: näinen sijoitus on voinut olla hankaluutta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18599: aiheuttava. Usein myös talouspuolen työtilat van lakiehdotuksen:
18600: ja säilytyshuoneet ovat olleet epäkäytännöl-
18601:
18602:
18603:
18604: Laki
18605: rakentamisesta maaseudulla annetun l!a.in muuttamisesta.
18606: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rakentamisesta maaseudulla 6 päivänä
18607: heinäkuuta 1945 annetun lain (683/45) 4 § näin kuuluvaksi:
18608:
18609: 4 §. neljäksi vuodeksi kerrallaan, mikäli mahdol-
18610: Rakennuslautakunnassa on puheenjohtaja lista rakennustoimeen perehtyneistä henki-
18611: ja varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä löistä.
18612: muuta jäsentä, joista ainakin yhden on ol- Muutoin rakennuslautakunnasta on sovel-
18613: tava nainen ja jotka kaikki, samoin kuin va- tuvin kohdin voimassa, mitä kunnallislauta-
18614: rallliehen kullekin, kunnanvaltuusto valitsee kunnasta on säädetty.
18615:
18616:
18617: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
18618:
18619: Sylvi Halinen. Hilja Väänänen. Nestori Kaasalainen.
18620: Marja Lallti. Ta.hvo Rönkkö. Kerttu Saala.sti.
18621: 400
18622:
18623: VII,12. - Lak.al. N: o 53.
18624:
18625:
18626:
18627:
18628: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta.
18629:
18630:
18631: E d u s k u n n a 11 e.
18632:
18633: Voimassa olevan, 17 pa1vana helmikuuta ole muuta elämisen turvaa kuin se, minkä
18634: 1956 annetun huoltoapulain 5 § :n ensim- he eläkkeenä saavat, niin vaikka he kansan-
18635: mäisessä kohdassa sanotaan mm.: - - - eläk!keen ja lisäeläkkeen lisäiksi saisivat työn-
18636: ja jos hän ei omista varoistaan tai aviopuoli- antajalta tulevan eläkkeen vähentämättö-
18637: sonta tahi lastensa huolenpidolla voi saada mänä, ei heidän elatuksensa tarve tulisi sit-
18638: elatustaan, - - - tenkään täysin tyydytetyksi, sillä suurin osa
18639: Kyseinen lain kohta antaa käsityksemme näistä elä:kkeensaajista on koko elämänsä
18640: mukaan oikeuden eräille työnantajilla, joilla ajan joutunut tekemään työtä niin alhaisella
18641: on omat työntekijäin eläkesääntönsä, tulkita palkalla, että se hädin tuskin on riittänyt ai-
18642: nämä säännöt sellaisina, että niiden mukaan kanaan jokapäiväiseen toimeentuloon. Sääs-
18643: työnantajat voivat pidättää työntekijöittensä täminen ei ole ollut, eikä ole, käytännölli-
18644: elä:kkeistä huomattavan osan. Näin eivät sesti katsoen mahdollista.
18645: luonnollisestikaan menettele kaikki työnanta- Kunnioittaen ehdotamme,
18646: jat, vaan osa heistä.
18647: Kun eläkkeen saajat ovat yleensä varalli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18648: suutensa puolesta sellaista väestöä, jolla ei van lakiehdotuksen:
18649:
18650:
18651: Laki
18652: huoltoapulain muuttamisesta.
18653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
18654: huoltoapulain 5 § näin kuuluva:ksi:
18655: 5 §. Liikkeen tai yrityksen omistajan tai halti-
18656: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on jan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sanot-
18657: ollut saman työnantajan työssä taikka palve- tuun oikeuteen.
18658: luksessa samassa liikkeessä tai yrityksessä Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta
18659: vähintään kaksikymmentä vuotta ja sinä ai- tässä pykälässä on säädetty, työntekijällä ei
18660: kana menettänyt työkykynsä siinä määrin, kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä mene-
18661: ettei voi itseään työllä elättää, on hänellä tyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheutta-
18662: oikeus voimiensa mukaista työtä vastaan nut sen rikollisella toiminnallaan, kevytmie-
18663: saada kuolinpäiväänsä asti elatuksensa työn- lisellä elämällä tai muulla törtkeällä tuotta-
18664: antajaltaan tai, jos niin kohtuulliseksi harki- muksellaan.
18665: taan, hänen perillisiltään tahi liikkeen taikka
18666: yrit;y1ksen omistajalta.
18667:
18668: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
18669:
18670: Kalle Matilainen. Juho Karvonen.
18671: Arvo Ahonen. Otto Muikku.
18672: 401
18673:
18674: VU,13. - l.ak.a.l. N: o 54.
18675:
18676:
18677:
18678:
18679: Roine ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta.
18680:
18681:
18682: E d u s k u n n a 11 e.
18683:
18684: Helmikuun 17 päivänä 1956 annetun huol- myös oman tai puolison työ- tai virkasuh-
18685: toapulain (116/56) 5 § :ssä on työnantajan teen johdosta tai sellaiseen liittyvän van-
18686: julkisoikeudellinen elatusvelvollisuus työnte- huus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkevakuu-
18687: kijään nähden vähintään 20 vuotta kestäneen tuksen perusteella maksetut eläkkeet. Jos
18688: työsuhteen perusteella säilytetty samanlai- muut eläkkeet ylittävät 60 000 markkaa vuo-
18689: sena kuin se oli köyhäinhoitolain 5 § : ssä. dessa, vähennetään kansaneläkkeen tukiosaa
18690: Tätä velvollisuutta työnantajat ovat alka- puolella 60 000 markan yli menevästä mää-
18691: neet aivan yleisesti kiertää sen jälkeen, kun rästä. Työntekijälle on siis edullisempi ottaa
18692: uusi kansaneläkelaki tuli voimaan. Kaikki työsuhteesta johtuva työnantajan eläke täysi-
18693: yhtiöt, jotka maksoivat ennen uuden kansan- määräisenä kuin alistua sen alentamiseen
18694: eläkelain voimaantuloa eläkettä työntekijöil- esim. 9 000 markasta 4 500 markkaan saa-
18695: leen 9 000 markkaa kuukaudessa, ovat nyt dakseen täyden kansaneläkkeen tukiosan.
18696: alentaneet sen 4 500 markkaan kuukaudessa. Tämä on myös uuden kansaneläkelain kir-
18697: Huoltoapulaki, samoin kuin köyhäinhoito- jaimen ja hengen mukaista. Sitä on sovel-
18698: laki aikaisemmin, ei turvaa työntekijälle oi- lettava myös työnantajan huoltoapulain mu-
18699: keutta määräsuuruiseen eläkkeeseen, vaan ai- kaiseen elatusvelvollisuuteen. Ei ole oikein,
18700: noastaan oikeuden saada kuolinpäiväänsi että yhteiskunnan varoja lahjoitettaisiin
18701: asti voimainsa mukaista työtä vastaan ela- myös tätä tietä useita miljardeja vuosittain
18702: tuksen työnantajaltaan. Juuri tätä seikkaa työnantajille.
18703: työnantajat nyt käyttävät hyväkseen siir- On vielä huomattava, että useimmissa ta-
18704: tääkseen heille kuuluvan velvollisuuden yh- pauksissa ei nykyään enää olekaan kysymys
18705: teiskunnan harteille. He katsovat, että kun työnantajan huoltoapulain mukaisesta elatus-
18706: työntekijä saa nyt osan elatuksestaan val- velvollisuudesta, vaan työntekijän eläke-
18707: tiolta, kansaneläkkeenä, niin heillä on oikeus edusta, joka kuuluu palkkaetuihin, varsinkin
18708: vastaavasti supistaa elatusvelvollisuuttaan. sellaisissa tapauksissa, jolloin eläke makse-
18709: Aikaisemmin on tämä elatusvelvollisuuk- taan eläkesäätiön varoista, jolla on eläke-
18710: sien ensisijaisuus työnantajan ja yhteiskun- säännöt. Kun eläkesäätiöt ovat verovapaita,
18711: nan välillä ratkaistu siten, että jos työnan- maksetaan eläkkeet sellaisista varoista, jotka
18712: taja ei ole täyttänyt velvollisuuttaan ja so- muutoin menisivät veroina valtiolle. Kiel-
18713: siaalilautakunta on joutunut antamaan huol- täessään työntekijöiltä puolet heidän eläke-
18714: toapua, on sosiaalilautakunta vaatinut työn- eduistaan työnantajat loukkaavat työnteki-
18715: antajalta korvauksen annetusta huollosta. jöiden saavutettuja oikeuksia ja syyllistyvät
18716: Uusi kansaneläkelaki ei anna tukea sille moninkertaiseen vääryyteen yhteiskuntaa
18717: käsitykselle, että valtio olisi nyt luopunut kohtaan. Tämän estämiseksi olisi pikaisesti
18718: edellä sanotusta käytännön vahvistamasta saatava aikaan yksityisoikeudellisesta työsuh-
18719: periaatteesta. Eläkkeen tukiosa maksetaan teesta johtuva työntekijäin eläkeoikeutta kos-
18720: täysimääräisenä, jos eläkkeensaajan vuosi- keva laki.
18721: tulot eivät ylitä säädettyjä rajatuloja. Vuosi- Huoltoapulain 5 § olisi muutettava siten,
18722: tuloon kuuluvaksi ei lueta työnantajan huol- että siinä nimenomaan sanottaisiin, että työn-
18723: toapulain mukaan maksamaa elatusta. Muita tekijän mahdollisuuteen saada muualta ela-
18724: eläketuloja saa olla 60 000 markkaa vuodessa tustaan ei lueta sitä, minkä työntekijä saa
18725: ilman, että se vähentää oikeutta eläkkeen valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeu-
18726: tukiosaan. Näihin eläketuloihin kuuluvat delliselta yhteisöitä eläkkeenä tai muuna
18727: 51 E 168/57
18728: 402 VTI,13. - Huoltoapulal!:i.
18729:
18730:
18731: avustuksena, eikä työnantajana ole oikeutta Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
18732: vähentää sitä elatusvelvollisuudestaan. Ela- tamme kunnioittaen,
18733: tukseen oikeuttava 20 vuoden työaika olisi
18734: myös saatava lukea työntekijän hyväksi siitä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18735: lähtien, kun työntekijä on täyttänyt 18 van lakiehdotuksen:
18736: vuotta.
18737:
18738:
18739:
18740: Laki
18741: huoltoapulain muuttamisesta.
18742: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
18743: huoltoapulain (116/56) 5 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
18744:
18745: 5 §. sensa työnantajaltaan tai, jos niin kohtuulli-
18746: Jos työntekijä täytettyään 18 vuotta on seksi harkitaan, hänen periliisiitään tahi liik-
18747: ollut saman työnantajan työssä taikka pal- keen taikka yrityksen omistajalta. Työn-
18748: vellut samassa liikkeessä tai yrityksessä vä- tekijän mahdollisuuteen saada muualta ela-
18749: hintään kaksikymmentä vuotta ja sinä ai- tustaan ei lueta sitä, minkä työntekijä saa
18750: kana menettänyt työkykynsä siinä määrin, valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeu-
18751: ettei voi itseään työllään elättää, ja jos hän delliselta yhteisöitä eläkkeenä tai muuna
18752: ei omista varoistaan tai aviopuolisonsa tahi avustuksena, eikä työnantajana ole oikeutta
18753: lapsiensa huolenpidolla voi saada elatustaan, vähentää sitä elatusvelvollisuudestaan.
18754: on hänellä oikeus voimiensa mukaista työtä
18755: vastaan saada kuolinpäiväänsä asti elatuk-
18756:
18757:
18758: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
18759:
18760: Eino Roine. Y. Enne. A.-L. Tiekso-Isaksson.
18761: Matti Koivunen. Toivo Kujala. Irma Rosnell.
18762: Nestori Nurminen. Niilo Nieminen. Jud.it Nederström-Lunden.
18763: Eino Tainio. Pertti Rapio. Hugo Manninen.
18764: Toivo Niiranen. Martti Leskinen. Paavo Aitio.
18765: J. Mustonen.
18766: 403
18767:
18768: VII,14. - Lak.al. N: o 55.
18769:
18770:
18771:
18772:
18773: Raipala ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta.
18774:
18775:
18776: E d u s k u n n a 11 e.
18777:
18778: Hylkeet ovat viime aikoina aiheuttaneet keen tapporaha on nykyisin 1 000 markkaa,
18779: kalastajille suuria vahinkoja repimällä pyy- joksi se on määrätty valtioneuvoston päätök-
18780: dyksiä ja syömällä lohisiimoista lohia, niin sellä n:o 105 19 päivältä helmikuuta 1953.
18781: että usein vain päät ovat jäljellä koukuissa. Kun muiden petoeläinten tapporahat on mää-
18782: Hylkeiden pyynti on taasen tullut kannatta- rätty metsästyslaissa, olisi asiallista tehdä
18783: mattomaksi senvuoksi, että keinorasvat ovat samoin myös hylkeen kohdalla.
18784: syrjäyttäneet hylkeestä saatavan traanin, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18785: vain poikasten nahoilla on jonkinlaista tur- nioittaen,
18786: kisarvoa. Näin ollen hylkeiden tapporahaa
18787: olisi korotettava, jotta liian suureksi paisu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18788: nut hyljekanta saataisiin vähennetyksi. Hyl- van lakiehdotuksen:
18789:
18790:
18791: Laki
18792: metsästyslain muuttamisesta.
18793: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1934 annetun met-
18794: sästyslain (146/34) 54 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1955 annetussa
18795: laissa (589/55), näin kuuluvaksi:
18796: 54 §. pamisesta 10 000 markan sekä ketun ja hyl-
18797: Suden ja ahman tappamisesta suoritetaan keen tappamisesta 2 000 markan palkkio.
18798: valtion varoista 50 000 markan, ilveksen tap-
18799:
18800:
18801: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
18802:
18803: Matti Raipala. Kalervo Saura. Martti Salminen.
18804: 404
18805:
18806: VU,15. - Lak.al. N: o 56.
18807:
18808:
18809:
18810: Kähönen ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta.
18811:
18812:
18813: E d u s k u n n a ll e.
18814:
18815: Kalastajat pitkin koko maamme rannikkoa Kalastajat ovatkin yhteisissä kokouksissaan
18816: ovat huolestuneita siitä, että hyljekanta verranneet toisiinsa ketun ja hylkeen tappo-
18817: maassamme on viime vuosina suuresti lisään- rahaa. Haluamatta millään tavalla arvostella
18818: tynyt. Vanhat hylkeenpyytäjät ovat tehneet ketun tapporahan suuruutta he ovat toden-
18819: sen huomion, että hylkeiden lukumäärä on neet, että ketunpyynti on joka suhteessa
18820: nykyään suurempi kuin vuosikymmeniin. ,lasten leikkiä" hylkeenpyyntiin verrattuna.
18821: Tämä koskee niin Perämerta, Merenkurkkua Viikkokausien oleskelu keväisillä jäillä tai
18822: kuin Suomenlahteakin. verkkopyynti myöhään syksyllä vaatii hyvät
18823: Hylkeiden aikaansaarnat vahingot ovat välineet ja ennen kaikkea karaistuneet mie-
18824: käyneet kalastajille hyvin kiusallisiksi. Hyl- het. Myös hylkeen aiheuttamat vahingot ovat
18825: keet repivät pyydyksiä jopa sisäsaaristos- vähintään samaa luokkaa kuin ketunkin ai-
18826: sakin ja aikaansaavat tällä tavalla huomat- heuttamat. Nouseehan esim. 10 000 hylkeen
18827: tavia vahinkoja. Samalla kun pyydykset tu- syömä kalamäärä vuodessa 18 milj. kiloon,
18828: levat revityksi, hylkeet vievät niistä kalat. pyydysvahinkoihin tässä lainkaan puuttu-
18829: ffikomerellä olevista lohisiimoistakin kalasta- matta. Kun meillä 1930-luvulla tapettiin
18830: jat tapaavat usein vain lohen pään, sihlä vuosittain 8 000-10 000 hyJjettä vuosittain,
18831: hylje on vienyt muun osan kalasta. Hylkei- on täysi syy olettaa, että rannikoillamme ole-
18832: den syömä kalamäärä vuodessa nouseekin vien hylkeiden määrä on huomattavasti suu-
18833: suuriin lukuihin. Hollantilaisten, saksalais- rempi kuin edellä olevassa arviossa mainittu,
18834: ten ja suomalaisten yhtäpitävien laskelmien ja vahingot myös suurempaa luokkaa. Siitä
18835: mukaan yksi hylje syö vuodessa noin 1 800 huolimatta ketun tapporaha on kaksinkertai-
18836: kiloa kalaa. nen hylkeen tapporahaan verrattuna.
18837: Hylkeenpyynti on melkein kokonaan tyreh- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
18838: tynyt, sihlä nahoilla ei ole menekkiä ja ras- nioittaen,
18839: vastakin saatu hinta on erittäin alhainen.
18840: Rasva (traani) ei sitäpaitsi tahdo mennä että Eduskunta hyväksyisi näin
18841: kaupaksi. 1 000 markan tapporaha ei vastaa kuuluvan lakiehdotuksen:
18842: niitä uhrauksia, joita hylkeenpyynti kysyy.
18843:
18844: Laki
18845: metsästyslain muuttamisesta.
18846: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1934 annetun
18847: metsästyslain 54 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa
18848: (589/55), näin kuuluvaksi:
18849: 54 §.
18850: Suden ja ahman tappamisesta suoritetaan tuhannen markan, hylkeen tappamisesta kol-
18851: valtion varoista viidenkymmenentuhannen mentuhannen markan ja ketun tappamisesta
18852: markan, ilveksen tappamisesta kymmenen- kahdentuhannen markan suuruinen palkinto.
18853:
18854: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
18855:
18856: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen.
18857: Esa Koivusilta. Matti Mattila.
18858: 405
18859:
18860: VII,16. - Lak.al. N: o 57.
18861:
18862:
18863:
18864: Ryhtä: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta.
18865:
18866: E d u s k u n n a ll e.
18867:
18868: Marraskuun 13 päivä:nä 1953 annettu met- nin paikoin Etelä-Suomessakin suurta vahin~
18869: sästyslain 54 § :n muutos (434/53) johti sii- koa tappamalla eräinä päivinä kymmenittäin
18870: hen, että karhun ja ilveksen tapporaha, jota lampaita, niin silloin sanottiin, että kyllä oli
18871: siihen saakka oli ma;ksettu Oulun ja Lapin korkea aika määrätä ilvekselle tapporaha,
18872: lääneissä, poistettiin kokonaan ja näinollen koska se on noin vaarallinen peto. Karhu on
18873: karhu ja ilves ikäänkuin pyyhittiin samalla todettu vielä paljon pahemmaksi petoeläi-
18874: pois petoeläinten luettelosta. Eduskunnan meksi kuin ilves ja kun ne varsinkin Pohjo~
18875: silloinen päätös ihmetyttikin kovasti Pohjois- Suomen itärajalla, Kainuussa, Kuusamossa,
18876: Suomen asukkaita, sillä ei siellä voitu ym- Taivalkoskella ja Sailassa tekevät vuosittain
18877: märtää ja käsittää karhua muuna kuin va- suurta tuhoa tappamalla köyhien rajaseutu-
18878: hinkoa tekevänä pahana petoeläimenä. Kun asukkaiden hevosia, nautakarjaa ja lampaita,
18879: mainittua metsästyslain muutosta silloin kä- niin olisi nyt karhulle asetettava tapporaha.
18880: siteltiin eduskunnassa, niin useissa käyte- Karhujen aiheuttamista vahingoista valtio
18881: tyissä puheenvuoroissa lausuttiin epäilys kylläkin suorittaa osittaista korvausta, mutta
18882: siitä, että tapporahan poistaminen karhun tämä valtion varoista maksettava korvaus on
18883: ja ilve'ksen osalta voi johtaa näiden petojen varsin vähäinen ja korvaukset yleensäkin tu-
18884: lisääntymiseen ja sen vuoksi pidettiin tappo- levat vasta vuosien kuluttua vahingon tapah-
18885: rahan poista;mista kohtuuttomana. Nyt on- tumisesta. Senvuoksi karhujen jatkUva li-
18886: kin jo saatu havaita, että karhut ovat hai- sääntyminen saattaa muodostua väestölle pa-
18887: tallisesti lisääntyneet Oulun ja Lapin läänien haksi haitaksi. Jos karhusta olisi tapporaha,
18888: alueella ja samassa suhteessa ovat myöskin niin silloin useampi metsästäjä innostuisi
18889: karhujen kotieläimille tekemät vahingot li- karhunpyyntiin ja nämä metsästäjät pitäisi-
18890: sääntyneet. vät silloin huolen siitä, että karhujen lisään-
18891: Käsiteltäessä uudelleen metsästyslain muu- tyminen ja niiden aiheuttamat vahingot tuli-
18892: tosta eduskunnassa syksyllä 1955 saatiin sil- sivat suurelta osalta estetyksi.
18893: loin lain 54 §: ään eräitä muutoksia ja niin Edellä olevaan viitaten ehdotarukin kun-
18894: saatiin mm. ilvekselle tapporaha. Ilveksen nioittaen,
18895: tapporahan hyväksymistä eräät luonnonsuo-
18896: jeluviranomaiset kylläkin vastustivat, mutta että Eduskunta hyväksyisi seuraaa-
18897: kun ilvekset sitten kesällä 1956 tekivät mo- van lakiehdotuksen:
18898:
18899: Laki
18900: metsästyslain muuttamisesta.
18901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1934 annetun
18902: metsästyslain 54 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa
18903: (589/55), näin kuuluvaksi:
18904: 54§. nentuhannen markan, ilveksen tappamisesta
18905: Suden ja ahman tappamisesta suoritetaan kymmenentuhannen markan ja ketun tappa-
18906: valtion varoista viidenkymmenentuhannen misesta kolmentuhannen markan suuruinen
18907: markan, karhun tappamisesta kahdenkymme- palkinto.
18908:
18909: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
18910:
18911: Niilo Ryhtä.
18912: 406
18913:
18914: VII,17. - Lak.al. N:o 58.
18915:
18916:
18917: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
18918:
18919: E d u s k u n n a ll e.
18920:
18921: Voimassaolevan, 28 päivänä syyskuuta 1951 missä päinvastoin kuin nykyisessä asetuk-
18922: annetun kalastuslain 4 §: n mukaan on kun- sessa piikkionginta talvella jäältä rinnastet-
18923: nassa olevalla vesialueelia jokaisella kunnassa taisiin tavalliseen onkimiseen. Ne kokemuk-
18924: asuvalla oikeus erinäisin poikkeuksin harjoit- set, jotka on saatu pilkkionginnasta, eivät
18925: taa onkimista. Itse kalastuslaissa ei ole määri- oikeuta käsitykseen, että tällä onkimisella
18926: telty onkimista, vaan sen 4 §: n 3 momentin vaarannettaisiin kalakannan säilyminen.
18927: mukaan voidaan asetuksella määrätä, onko Päinvastoin piikkionginta useissa tapauksissa
18928: jotakin kalastustapaa pidettävä onkimisena. vähentää vesistöjen liian runsasta ja usein
18929: Joulukuun 28 päivänä 1951 kalastuslain täy- kitukasvuista ahvenkantaa, mikä on estänyt
18930: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetun arvokalojen, kuten esimerkiksi muiknn li-
18931: asetuksen (N:o 695/51) 2:n mukaan kalas- sääntymisen asianomaisessa vesistössä. Mikäli
18932: tuslain 4 §: n 1 momentissa tarkoitettuna kuitenkin arvokalan säilyminen ja lisäänty-
18933: onkimisena on pidettävä sellaista onkimista, minen jossain määrätyssä v.esistössä voisi
18934: jota harjoitettaessa vapa tai siima on onkijan vaarantua nyt laajennettavaksi ehdotetun
18935: kädessä taikka käden ulottuvilla eikä vie- piikkiongintaoikeuden johdosta, voi maata-
18936: heenä ole piikki, uistin, perho tai muu keino- lousministeriö kalastuslain 4 § : n mukaan
18937: tekoinen laite. rajoittaa piikkiongintaa kuten muutakin on-
18938: Näyttää ilmeiseltä, että kalastuslakiasetus gintaa tai sen kokonaan kieltää.
18939: on supistanut onkimisen käsitettä nimen- Vastustajien taholta on huomautettu, että
18940: omaan pilkkiämiseen nähden. Erittäinkin on- mikäli piikkionginta rinnastetaan muuhun
18941: kimista ns. ketjupilkillä ei käsitteellisesti onkimiseen, vähenisivät kalastuksenhoitomak-
18942: voida erottaa onkimisesta pohjaongella, ja suista kertyvät kalavesien hoitoon tulevat
18943: tapahtuvat pilkkiäminen sekä muu onkiminen varat. Tämän vuoksi onkin tarpeen, että
18944: muutoinkin usein samalla tavalla onkijan kalatuslain 83 § : ää muutettaisiin siten, että
18945: vaihtaessa vain viehettä onkeensa. Useimmi- kalastuksenhoitomaksun on velvollinen suo-
18946: ten kuitenkin käytetään piikkiä pääasialli- rittamaan jokainen 16 vuotta täyttänyt hen-
18947: sesti talvella jäältä ongittaessa. Sensijaan kilö, vaikka hän vain harjoittaisi onkimista.
18948: avovedellä voi pilkin käyttö, mikäli sitä hei- Huomioon ottaen ammattikalastajaväestön
18949: tetään, olla rinnastettavissa heittouistimen vaikean taloudellisen aseman lähinnä meren
18950: käyttöön taikka sitä vedettäessä veneen pe- ulkosaaristossa, olisi kalastuslain 83 § kui-
18951: rässä uisteluun. Pilkin käyttö avovedellä tenkin muutettava siten, että ammattimaiset
18952: onkimisessa voi niinmuodoin aiheuttaa vää- kalastajat olisi vapautettava kalastuksenhoi-
18953: rinkäsityksiä ja tulkintamahdollisuuksia, mitä tomaksun suorittamisesta. Koska heidän lu-
18954: ei ole pelättävissä pilkillä ongittaessa jäältä kumääränsä on suhteellisen vähäinen, ei
18955: talvisaikaan. tämä tietäisi kalastuksenhoitomaksuista ker-
18956: Nimenomaan piikin käyttö onginnassa tal- tyvien tulojen vähentymistä. Samalla olisi
18957: visaikaan on tullut erinomaisen suosituksi kalastuslain 83 §: ää muutettava myös siten,
18958: kalastusmuodoksi, ja tarjoaa se kymmenille- että jokaisen kalastusta harjoittavan, ammat-
18959: tuhansille kalamiehille virkistystä sekä vaih- tikalastajia lukuunottamatta, on suoritettava
18960: telua ruokavalioon nimenomaan talvella, jol- kalastuksenhoitomaksu, eikä, kuten nykyi-
18961: loin ulkoilumahdollisuudet muutoinkin ovat sessä laissa edellytetään, että saman ruoka-
18962: rajoitetut samoinkuin ruokavaliokin. Se kunnan puolesta olisi ainoastaan yksi kalas-
18963: seikka, ettei talvionginta pilkillä ole rinnas- tuksenhoitomaksu suoritettava.
18964: tettu kalastuslaissa onkimiseen, onkin herät- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18965: tänyt enemmän tyytymättömyyttä kuin mi- nioittaen,
18966: kään muu kalastuslain määräys. Asiantilan
18967: korjaamiseksi ehdotamme, että tämän sisäl- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18968: töinen muutos tehtäisiin kalastuslain 4 § : ään, van lakiehdotuksen:
18969: VII,17. - Haapasalo ym. 407
18970:
18971: Laki
18972: kalastuslain muuttamisesta.
18973: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päiväm.ä syyskuuta 1951 annetun
18974: kalastuslain (503/51) 4, 83 ja 85 § näin kuuluviksi:
18975: 4 §.
18976: Kunnassa olevalla vesialueelia olkoon jo- nut kalastuksenhoitomaksua ja hänellä to-
18977: kaisella kunnassa asuvalla oikeus harjoittaa disteena ole mukanaan maksusta annettua
18978: onkimista muualla paitsi lohi- tai siikapitois- kuittia. Kalastuksen harjoittajiksi älköön
18979: ten vesistöjen koskissa ja virtapaikoissa, rau- kuitenkaan katsottako pyynnissä mukana ole-
18980: hoituspiireissä, kalanviljelyslammikoissa ja via apuhenkilöitä.
18981: niihin verrattavissa sekä 13 §: ssä mainituissa Ammattimaista kalastusta harjoittava hen-
18982: paikoissa. Älköön onkimista kuitenkaan il- kilö ei kuitenkaan ole velvollinen suoritta-
18983: man lupaa harjoitettako niin lähellä toisen maan kalastuksenhoitomaksua. Tällaisena am-
18984: asuttua rantaa, kylpy- tai muuta sellaista mattimaisena kalastajana pidetään henkilöä,
18985: paikkaa, että siitä aiheutuu omistajalle tai joka asianomaisen verolautakunnan todistuk-
18986: haltijalle haittaa. sena osoittaa, että hän viimeksi antamansa
18987: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- veroilmoituksen mukaan on ansainnut enim-
18988: tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia mä;n osan tuloistaan kalastuksella.
18989: olkoon jokaisella kylässä asuvalla oikeus har-
18990: joittaa onkimista ja muuta koukkukalastusta, Kalastuksenhoitomaksu, joka menee val-
18991: ei kuitenkaan haukisiimalla, heittouistimella tiolle, on kaksisataa markkaa vuodessa. Val-
18992: tai vieterikoukulla. Muikun, silakan ja kilo- tioneuvostolla on kuitenkin valta muuttunei-
18993: hailin pyyntiä verkoilla saa sellaisella alueella den olosuhteiden sitä vaatiessa korottaa ka-
18994: harjoittaa jokainen kunnassa asuva. lastuksenhoitomaksun määrä enintään tuhan-
18995: Onkimisena on pidettävä sellaista onki- rneksi markaksi vuodessa.
18996: mista, jota harjoitettaessa vapa tai siima on Vieraiden valtioiden lähetystöjen ja pal-
18997: onkijan kädessä tai käden ulottuvilla ja vie- kattujen konsulien virastojen ulkomainen
18998: heenä on mato, täky tai muu luonnollinen henkilökunta sekä hallituksen vieraat voi-
18999: syötti sekä talvella jäältä ongittaessa piikki. daan vapauttaa kalastuksenhoitomaksun suo-
19000: Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua ka- rittamisesta.
19001: lastusta älköön niin harjoitettako, että kalas-
19002: tus kalaveden omistajan tai vuokraajan ta- 85 §.
19003: vanomaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy Kalastamassa ollessaan on jokaisen, jolla
19004: tai häiriintyy. on velv6llisuus suorittaa kalastuksenhoito-
19005: Mitä edellä on säädetty, koskee sekä maksu, vaadittaessa näytettävä maksusta an-
19006: yhteisiä että jaettuja kalavesiä. nettu kuitti sille, jonka asiana on valvoa ka-
19007: Milloin erityiset syyt vaativat, on maata- lastuksesta annettujen säännösten noudatta-
19008: lousministeriö oikeutettu määrätyllä alueella mista, samoinkuin kalastusoikeuden haltijalle,
19009: rajoittamaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettua vesialueen omistajalle ja vuokraajalle sekä
19010: kalastusta tai sen kokonaan kieltämään. heidän väelleen. Ammattimaista kalastusta
19011: harjoittavan henkilön on pidettävä muka-
19012: 83 §. naan ja esitettävä 83 § : n 2 momentissa tar-
19013: Älköön kukaan 16 vuotta täyttänyt henkilö koitettu verolautakunnan todistus.
19014: harjoittako kalastusta, ellei hän ole suoritta-
19015:
19016: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
19017:
19018: K. F. Haapasalo. Heikki Hykkäälä. G. Henriksson.
19019: Erkki W. Mohell. Valto Käkelä. Viljo Virtanen.
19020: Nestori Kaasalainen. Edvard Pesonen. Arvo Ahonen.
19021: Eemil Luukka. Veikko Kokkola. Urho Kähönen.
19022: Veikko Helle. Kalle Jokinen. Rafael Paasio.
19023: Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen. Bruno J. Sundman.
19024: 408
19025:
19026: VD,18. - Lak.al. N: o 59.
19027:
19028:
19029:
19030:
19031: Suonpää ym.. : Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
19032:
19033:
19034: E d u s k u n n a ll e.
19035:
19036: Vuoden 1952 alusta alkaen voimassa ollut Kalastuslaki määrää ankarat rangaistukset
19037: kalastuslaki on aiheuttanut suuria rajoituk- sellaiselle, joka ilman asianomaisen vesi-
19038: sia aikaisempaan käytäntöön ja on sen vuoksi alueen haltijan lupaa tavataan kalastamassa.
19039: laajoissa piireissä herättänyt tyytymättö- Kun piikkionginta on kalavesien hoidon
19040: myyttä. Voimassaolevan kalastuslain mukaan kannalta edullinen ja suositeltava kalastus-
19041: kalastusoikeus on vesialueiden omistajilla tai muoto hävittäessään sellaisia kaloja, pää-
19042: niillä, keille he ovat sen luovuttaneet. Maata asiassa ahvenia, jotka estävät arvokkaampien
19043: omistamattoman väestön kalastamisoikeus on kalojen lisääntymistä, olisi sitä lainsäädän-
19044: jäänyt turvaamatta. Aikaisemmin maassamme nössäkin suosittava. Toisaalta terveellisenä
19045: vuosisatoja vallinneen perinnäisen käytännön ulkoilu- ja retkeilymuotona talviongintahar-
19046: mukaan on esim. onkimista saanut harjoittaa rastuksen leviäminen on kansanterveyden
19047: jokainen kansalainen. Uuden kalastuslain kannalta hyödyllinen, jonka vuoksi kalastus-
19048: mukaan sensijaan onkiminenkin ilman vesi- lain sille asettamat esteet olisi poistettava.
19049: oikeuden omistajan lupaa on sallittu vain Kalastuslakiin mahdollisesti tehtäviä muutok-
19050: sen kunnan alueella, missä asianomainen sia tutkimaan on asetettu valtion komitea,
19051: asuu. jonka työ saattaa viedä hyvin pitkän ajan.
19052: Viime aikoina on suuresti laajentunut ul- Ennenkuin komitean mietintö valmistuu, pi-
19053: koilu-, virkistäytymis- ja ajanvietetarkoituk- täisi kuitenkin suorittaa sellaiset vähäiset ja
19054: sessa harrastettava talvionginta oli ns. pilk- yksinkertaiset lain korjaukset, joita tarvi-
19055: kionginta. Tälle harrastukselle kalastuslaki taan onkimiselle asetettujen kohtliuttomien
19056: ja sen toimeenpanoasetus aiheuttavat suuria rajoitusten poistamiseksi.
19057: hankaluuksia. Asetuksen mukaan ei piikki- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
19058: ongintaa kalastuslain 4 § : n edellyttämässä kunnioittaen,
19059: mielessä lueta onkimiseksi, joten piikkionki-
19060: mista ei saa ilman kalaveden omistajan lupaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19061: harjoittaa edes oman asumiskunnan alueella. van lakiehdotuksen:
19062:
19063:
19064:
19065:
19066: Laki
19067: kalastuslain muuttamisesta.
19068: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun ka-
19069: lastuslain (503/51) 4 § näin kuuluvaksi:
19070: 4 §.
19071: Jokaisella olkoon oikeus harjoittaa onki- onkimista, jolloin vieheenä on piikki tai muu
19072: mista muualla paitsi lohi- tai siikapitoisten keinotekoinen laite. Älköön onkimista kuiten-
19073: vesistöjen koskissa ja virtapaikoissa, rauhoi- kaan ilman lupaa harjoitettako niin lähellä
19074: tuspiireissä, kalanviljelylammikoissa ja nii- toisen asuttua rantaa, kylpy- tai muuta sel-
19075: hin verrattavissa sekä 13 § : ssä mainituissa laista paikkaa, että siitä aiheutuu omistajalle
19076: paikoissa. Onkimisena pidetään myös sellaista tai haltijalle haittaa.
19077: ~18. -- Suonpää YDL 409
19078:
19079: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas-
19080: tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus
19081: olkoon j<Jkaisella kylässä asuvalla oikeus har- kalaveden omistajan tai vuokraajan tavan-
19082: joittaa koukkukalastusta, ei kuitenkaan hau- omaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai
19083: kisiimalla, heittouistimella tai vieterikou· häiriintyy.
19084: kulla. Muikun, silakan ja kilohailin pyyntiä
19085: verkoilla saa sellaisella alueella harjoittaa
19086: jokainen kunnassa asuva.
19087:
19088: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
19089:
19090: Leo Suonpää. Toivo Asvik. Toivo Niiranen.
19091: Rainer Virtanen. Tauno Xelovesi. Matti Koivunen.
19092: Y. Enne.
19093:
19094:
19095:
19096:
19097: 52 E 168/57
19098: 410
19099:
19100: VII,19. - Lak.al. N: o 60.
19101:
19102: Tauriainen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
19103:
19104: E d u s k u n n a ll e.
19105:
19106: Voimassaolevan kalastuslain (503/51) mu- samaan 4 000 markkaa ja verkosta 400-
19107: kaan kalastusoil~eus joitakin poikkeuksia lu- 800 markkaa. Kohtuuttomalta tuntuu niin-
19108: kuunottamatta kuuluu vesialueen omistajalle. ikään se, että syrjäisillä seuduilla, asutuk-
19109: Vesialueen omistus yleensä taas määräytyy sesta kymmenien kilometrien etäisyydellä ole-
19110: maanomistuksen mukaan. Näin ollen maata vissa järvissä ja lammissa kalastaviita peri-
19111: omistamattomalla väestöllä ei ole kalavettä, tään tällaisia maksuja. Tämä on johtanut
19112: eivätkä he voi, rajoitettua onkimista lukuun- siihen, ettei näissä vesissä kenenkään kannata
19113: ottamatta, harjoittaa edes kotitarvekalastusta kalastaa ja näin ollen nämä kalavedet jää-
19114: muuten kuin vesialueen omistajan antamalla vät käyttämättä.
19115: luvalla, usein korkeaa vuokraa vastaan. Kalastuslaki olisi kokonaisuudessaankin
19116: Kalastus, joka on suurimerkityksellinen var- uudistamisen tarpeessa niin, ettei kalastus
19117: sinkin maaseudun vähävaraisten perheiden olisi muutamien maanomistajien yksinoikeu-
19118: ruokatalouden kannalta, on muuttunut suur- tena. Mutta ennenkuin kalastuslain uudis-
19119: maanomistukseen liittyväksi etuoikeudeksi, tamiseen kokonaisuudessaan päästään, voitai-
19120: ja niin kotitarve- kuin ammattikalastajatkin siin ainakin valtion omistamiin kalavesiin
19121: joutuvat maksamaan usein kohtuuttomia nähden antaa kotitarvekalastajille vapaam-
19122: vuokria kalavesistä. Näin tapahtuu myös mat kalastusoikeudet.
19123: valtion omistamien kalavesien suhteen. Kun valtion omistamiin maihin liittyvät
19124: Kalastamisesta niissä valtion maihin liit- kalavedet ovat muutoinkin maa:r'hme syrjäi-
19125: tyvissä kalavesissä, jotka ovat metsähallituk- sillä seuduilla, joissa väestö on vähävaraista
19126: sen valvonnassa, peritään vuokra pyyntiyksi- ja saanut aikaisemmin kalastaa ilman mitään
19127: köiden mukaan. Nämä maksut ovat niin suu- maksuja, olisi kohtuullista, ,että näillä vesillä
19128: ret, ettei ainakaan kotitarv,ekalastajan kan- paikallinen väestö saisi harjoittaa kotitarve-
19129: nata niitä suorittaa, koska mahdollisesti saa- kalastusta ilman mitään vuokramaksuja.
19130: dut kalat tulevat niiden maksujen vuoksi Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
19131: kalliimmaksi kuin kaupasta ostamalla. Niinpä taen,
19132: esim. kotitarvetta varten kalastamiseen käy- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19133: tettävästä pienestä nuotasta voi joutua mak- van lakiehdotuksen :
19134:
19135: Laki
19136: kalastuslain muuttamisesta.
19137: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun ka-
19138: lastuslain ( 503/51) 2 § : n 1 momentti näin kuuluvaksi:
19139: 2 §. toisin määrätty tai vastedes määrätä. Samoin
19140: Meressä kylän rajan ulkopuol,ella sekä olkoon jokaisella kunnassa asuvalla Suomen
19141: niissä merenrantavesisssä ja niiden meren- kansalaisella oikeus harjoittaa kotitarvekalas-
19142: saarien ja luotojen luona, jotka kuuluvat tusta sisävesissä valtion maihin kuuluvilla
19143: valtiolle, mutta eivät ole minkään tilan omia vesialueilla, jotka eivät ole minkään tilan
19144: eivätkä erityisillä ehdoilla kenenkään hal- omia eivätkä erityisillä ehdoilla kenenkään
19145: lussa, olkoon jokaisella Suomen kansalaisella hallussa, mikäli ei ole toisin määrätty tai
19146: oikeus harjoittaa kalastusta, mikäli ei ole vastedes määrätä.
19147:
19148: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
19149:
19150: Hannes Tauriainen. Pentti Liedes. Antti Kinnunen.
19151: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. J. Mustonen.
19152: Juho Rytkönen. Toivo Friman. Yrjö Murto.
19153: Irma Torvi.
19154: 411
19155:
19156: VII,20. - Lak.al. N: o 61.
19157:
19158:
19159:
19160:
19161: Myllymäki ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
19162:
19163:
19164: E d u s k u n n a ll e.
19165:
19166: Voimassa oleva kalastuslaki on käytännössä kaamiseen. Kun kalastuslaki on kaikkeen
19167: osoittautunut useissa kohdin sellaiseksi, että muuhun lainsäädäntöön verrattava, olisi lain
19168: siihen tarvittaisiin muutoksia. Sitä todistaa valvonnan kuuluttava yleisten lainvalvonta-
19169: sekin, että lakiin on jatkuvasti tehty lwkui- viranomaisten tehtäviin. Tämän vuoksi olisi
19170: sia muutosesityksiä. lakiin hyväk-ayttävä selventävä säädös.
19171: Allekirjoittaneet haluavat kiinnittää huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19172: miota lain 101 § : ään tarvittavaan muutok-
19173: seen. Mainitun pykälän perusteella on ase- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19174: tuksella säädetty, että ns. kalastuskorttiva- van lakiehdotuksen:
19175: roja käytetään myös kalastuspoliisien pal'k-
19176:
19177:
19178:
19179: Laki
19180: kalastuslain muuttamisesta.
19181: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalas-
19182: tuslain (503/51) 101 § :ään uusi 2 momentti seuraavasti:
19183: 101 §.
19184: hön, kalakannan lisäämiseen sekä käytännöl-
19185: Kalastushoitomaksuista kertyneitä varoja liseen kalataloudelliseen tutkimus- ja koetoi-
19186: käytettäköön kalataloudelliseen valistustyö- mintaan.
19187:
19188:
19189: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
19190:
19191: Lauri Myllymäki. Aleksi Kiviaho.
19192: Usko Seppi. Eino Roine.
19193: Kaino Haapanen.
19194: 412
19195:
19196: VII,21. - Lak.al. N: o 62.
19197:
19198:
19199:
19200:
19201: Luukka ym. : Ehdotus laiksi eräpoliiseista.
19202:
19203:
19204: E d u s k u n n a ll e.
19205:
19206: Voimassaolevien metsästys- ja kalastusla- vallisuuden tehostamiseksi, palkattaisiin ja
19207: kien mukaan on riistanhoito- ja kalastuksen- heidän muut kustannuksensa suoritettaisiin
19208: hoitomaksut käytettävä riistanhoidon ja ka- sisäasiain hallinnon määrärahoista. Tämä
19209: latalouden edistämiseen. Tästä huolimatta olisi myöskin omiaan tehostamaan eräpolii-
19210: on riistanhoito- ja kalastuksenhoitomaksuista sien toimintaa, jota on haitannut epävar-
19211: vain osa osoitettu varsinaiseen riistanhoito- muus heidän palkkaukseensa tarvittavista
19212: ja kalavesien hoitotyöhön, ilrnten valistukseen, varoista. On epäilemättä myönnettävä, että
19213: neuvontaan sekä tutkimustyöhön, mikä joh- eräpoliisit ovat tehneet arvokasta työtä met-
19214: tuu siitä, että kertyneistä varoista on käy- sästys- ja 'kalastusolojemme valvonnassa.
19215: tetty varsin suuri osa luonteeltaan puhtaasti Heidän arvonantoaan ja asemaansa metsäs-
19216: valtion yleisiin hallintomenoihin. Erityistä täjien ja kalastajien 'keskuudessa vähentää
19217: huomiota on herättänyt se, että metsästystä kuitenkin se, että sekä kalastajat että met-
19218: ja kalastusta ynnä riista- ja kalakauppaa val- sästäjät tuntevat, miten epäoikeudenmukaista
19219: vovat eräpoliisit on palkattu riistanhoito- on käyttää heidän itsensä riistanhoito- ja ka-
19220: ja kalastuksenhoitomaksuista kertyneillä va- lastuksenhoitotyöhön keräämiään varoja
19221: roilla. poliisitoimintaan, joka luonteeltaan olisi val-
19222: Nykyisin on toiminnassa noin 30 eräpolii- tion toimesta ja kustannuksella hoidettava.
19223: sia, 2-4 kussakin läänissä. Nämä eräpolii- Edellä mainitun perusteella ehdotamme
19224: sit toimivat liikkuvan poliisin yhteydessä, kunnioittaen,
19225: lähinnä asianomaisen läänin komisarion alai-
19226: sina. Luonnollista olisikin, että eräpoliisit, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19227: jotka toimivat yleisen järjestyksen ja tur- van lakiehdotuksen:
19228:
19229:
19230: Laki
19231: eräpoliiseista.
19232: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19233: 1 §.
19234: Metsästyksen ja kalastuksen valvontaa var- suoritetaan sisäasiainministeriön I_!läärära-
19235: ten asetetaan tarpeellinen määrä eräpoliiseja, hoista.
19236: jotka toimivat liikkuvan poliisin yhteydessä.
19237: 3 §.
19238: 2 §. Tarkemmat määräykset eräpoliiseista an-
19239: Eräpoliisien palkkaus- ynnä muut menot netaan asetuksella.
19240:
19241:
19242: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
19243:
19244: Eemil Luukka. K. F. Haapasalo.
19245: Nestori Kaasalainen. Erkki W. Mohell.
19246: 413
19247:
19248: VII,22. - Lak.al. N:o 63.
19249:
19250:
19251:
19252: Eskola ym.: Ehdotus laiksi maalaiskuntien satamista.
19253:
19254:
19255: E d u s k u n n a II e.
19256:
19257: Maalaiskuntien Liitto on 29 päivänä loka- man tarpeellisuus ja sen soveltuvuus maan
19258: kuuta 1956 tehnyt kauppa- ja teollisuusmi- yleiseen satamaverkostoon. Siten voitaisiin
19259: nisteriölle aloitteen maalaiskuntien satamia myös estää tarpeettomien, sekä teknillisesti
19260: koskevan lain aikaansaamisesta. Aloitteen ja taloudellisesti epäedullisten uusien sata-
19261: perusteluissa on viitattu siihen, että maa- mien rakentaminen. Sataman perustamista
19262: seudulla, varsinkin Pohjanlahden rannalla, koskevan luvan yhteydessä voitaisiin mää-
19263: on vilkkaasti liikennöityjä satamia, joiden rätä, mitä yleisiä ehtoja sataman tulee täyt-
19264: hallinto on osittain tapahtunut nyttemmin tää liikenteen vaatimusten turvaamiseksi.
19265: lakkautettujen taajaväkisten yhdyskuntain Kun satamajärjestys voidaan vahvistaa kun-
19266: puitteissa, osittain muutoin järjestetty kun- nallislaissa säädetyssä järjestyksessä, ei siitä
19267: nallislainsäädännön perusteella. Kun tällais- ole tarpeen ottaa yksityiskohtaisempia mää-
19268: ten satamien )iäyttö ja hallinto on varsinkin räyksiä lakiehdotukseen. Sen sijaan on tar-
19269: taajaväkisten yhdyskuntain lakkauttamisen peellista sisällyttää lakiehdotukseen säännök-
19270: jälkeen asianmukaisesti järjestämättä, on set satamaliikenteestä kannettavien maksujen
19271: siitä aiheutunut epätietoisuutta ja hanka- vahvistamisesta. Niin ikään on tarpeen saat-
19272: luuksia, mitkä luonnollisesti ovat vaikeutta- taa maalaiskuntien satamat merenkulkuhalli-
19273: neet näiden satamien hoitoa ja kehitystä. tuksen valvonnan alaisiksi. Täydentäviä sään-
19274: Lisäksi maalaiskuntien alueilla on todettu nöksiä tarvitaan myös satamaa varten pakko-
19275: olevan muitakin hyvin sopivia satamapaik- lunastetun alueen palauttamisesta entiselle
19276: koja, joiden tarjoamien mahdollisuuksien omistajalle, jos satamahanke raukeaa.
19277: hyväksikäyttöön satamaolojemme kehittämi- Maalaiskuntien Liiton aloite ei tähän men-
19278: seksi pitäisi lainsäädännöllä varata edelly- nessä ole aiheuttanut toimenpidettä hallituk-
19279: tykset. Näillä perusteilla Maalaiskuntien sen puolelta. Kun sekä maan satamaolojen
19280: Liitto on esittänyt, että ryhdyttäisiin toimen- kehittämisen että maalaiskuntien yleisten
19281: piteisiin maalaiskuntien satamia koskevan etujen kannalta puheena olevan lainsäädän-
19282: lainsäädännön aikaansaamiseksi, ja liittänyt nön ai~aansaaminen on tärkeä ja ajankohtai-
19283: aloitteeseensa lakiehdotuksen maalaiskuntien nen, olemme katsoneet velvollisuudeksemme
19284: satamista. saattaa asian lakialoitteen pohjalla eduskun-
19285: Lakiehdotuksessa on lähdetty siitä, että nan käsiteltäväksi.
19286: satamien perustamisen maalaiskuntiin tulisi Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
19287: tapahtua valtioneuvoston luvalla. On kat- ehdotamme kunnioittaen,
19288: sottu asianmukaiseksi, että maalaiskunnan
19289: suunnitelma yleisen sataman rakentamiseksi että Eduskunta hyväksyisi seruraa-
19290: ensin tutkittaisiin valtion satamaviranomais- van lakiehdotuksen:
19291: ten toimesta, jolloin voitaisiin selvittää sata-
19292:
19293: Laki
19294: maalaiskuntien satamista.
19295: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19296: 1 §.
19297: Valtioneuvosto voi maalaiskunnan hake- tamiseen 'kunnan alueelle, milloin satama on
19298: muksesta antaa luvan yleisen sataman perus- merenkululle tarpeellinen.
19299: 414 VII,22. - Maalaiskuntien satamat.
19300:
19301:
19302: Hakemukseen on liitettävä perustelujen ja nanvaltuuston hyväksyttävä. Päätös, joka
19303: muun selvityksen lisäksi satama-alueen kartta koskee uusia tai lisättyjä maksuja, on alis-
19304: ja piirustukset satamalaitteista sekä raken- tettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.
19305: nettavan sataman osalta myös rakennussuun-
19306: nitelma. 5 §.
19307: Antamansa luvan valtioneuvosto voi pe- Satama on merenkulkuhallituksen Yalvon-
19308: ruuttaa, jos satama ei enää ole tarpeellinen nan alainen.
19309: yleiselle liikenteelle tai sitä ei pidetä asian-
19310: mukaisessa kunnossa taikka muusta erityi- 6 §.
19311: sestä syystä. Jos sellaista rakennettavaa satamaa varten,
19312: jota tässä laissa tarkoitetaan, on pakkolunas-
19313: 2 §. tettu toiselle kuuluva alue eikä satamaa ole
19314: Sataman perustamislupaa koskevassa paa- 2 §: n mukaisessa ajassa luovutettu yleiseen
19315: töksessä on mainittava aika, jonka kuluessa liikenteeseen, on alue entisen omistajan vaa-
19316: satama on asianmukaisessa kunnossa luovu- timuksesta luovutettava takaisin siitä hin-
19317: tettava yleiseen liikenteeseen, ja muut tar- nasta, joka alueelle on pakl\olunastusta toi-
19318: peelliset ehdot. meenpantaessa määrätty, kuitenkin vähen-
19319: Valtioneuvosto voi määrätä, että päätös nettynä määrällä, jonka alueen arvon on kat-
19320: menee täytäntöön valituksesta huolimatta. sottava l'!illä ehkä suoritettujen töiden joh-
19321: dosta alentuneen. Korvausta määrättäessä
19322: 3 §. noudatettavasta menettelystä on soveltuvin
19323: Kunnan on pidettävä satama laitteineen kohdin voimassa, mitä pakkolunastuskoi-vauk-
19324: jatkuvasti liikenteen tarvetta vastaavassa sen määräämisestä on säädetty.
19325: kunnossa.
19326: Ennen sataman yleiseen liikenteeseen luo- 7 §.
19327: vuttamista on sitä varten vahvistettava, siinä Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty,
19328: järjestyksessä kuin kunnallislain (642/48) on noudatettava, mitä tulli- ja vesioikeus-
19329: 12 § :ssä säädetään, satamajärjestys, jossa on lainsäädännön mukaan sekä tuulaakin osalta
19330: määräykset sataman käyttämisestä yleiseen on voimassa.
19331: liikenteeseen, sataman hallinnon järjestämi-
19332: sestä, liikenteestä ja järjestyksestä satamassa 8 §.
19333: sekä muut tarpeelliset määräykset. Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkem-
19334: pia määräyksiä tämän lain soveltamisesta.
19335: 4 §.
19336: Sataman liikenteestä kannettavat satama-, Tämä laki tulee voimaan päivänä
19337: liikenne- ja muut sellaiset maksut on kun- kuuta 195 .
19338:
19339:
19340: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
19341:
19342: Kusti Eskola. Toivo Antila. Väinö Rankila.
19343: Yrjö Hautala. Martti Salminen. Erkki Ryömä.
19344: Wiljami Kalliokoski. Saara Forsius. Kalle Kämäräinen.
19345: Kaarlo Kajatsalo. Verner Korsbäck. Matti Lepistö.
19346: 415
19347:
19348: VII,23. - Lak.al. N: o 64.
19349:
19350:
19351:
19352: Tuuma ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoliikenteestä an-
19353: netun lain muuttamisesta.
19354:
19355:
19356: E d u s kun n a ll e.
19357:
19358: Käsitellessään hallituksen esitystä tielii- säännöstä laadittaessa tuskin on pidetty sil-
19359: kennelaiksi (n:o 52/1956 vp.) suuri valio- mällä nyt kysymyksessä olevia tapauksia ja
19360: kunta on laki- ja talousvaliokunnan mietin- säännöksen soveltaminen näihin sen vuoksi
19361: nön mukaisesti päättänyt ehdottaa lakiin on tulkinnanvaraista, olisi syytä uutta tie-
19362: otettavaksi erityisen säännöksen siitä, että liikennelakia säädettäessä nimenomaisella
19363: ammattimaista moottoriajoneuvoliikennettä säännöksellä selvittää tämä epäselvä oikeus-
19364: on oikeutettu harjoittamaan ainoastaan se, tilanne.
19365: joka on saanut asianomaisen elinkeinoluvan Koska säädetyn elinkeinoluvan hankkimi-
19366: (5 §). Joka luvatta harjoittaa sellaista lii- sen laiminlyönnistä ei yleensä ole seurauk-
19367: kennettä, tuomitaan sakkoon tai lyhykäiseen sena, että luvatta harjoitetulla elinkeinolla
19368: vankeusrangaistukseen ( 9 §). hankitut tulot katsotaan sellaiseksi laitto-
19369: Lakiehdotuksessa ei ole säännöstä siitä, maksi ansioksi, joka on tuomittava valtiolle
19370: että sanotusta rikkomuksesta olisi muukin menetetyksi, on tämä seikka otettava huo-
19371: seuraamus kuin ~edellä mainittu rangaistus. mioon myös puheena olevan elinkeinoluvan
19372: Sellaista säännöstä ei ole myöskään nykyään suhteen. Kuitenkin on taloudellisen hyödyn
19373: voimassa olevassa moottoriajoneuvoliikenne- menettäminen niin tehokas seuraamus, että
19374: laissa yhtä vähän kuin 1919 vuoden elin- sitä tulisi voida käyttää, milloin havaitaan,
19375: keinolaissakaan. Voidaanko ammattimaisen 'että tuomittu rangaistus ei auta, vaan rik-
19376: moottoriajoneuvoliikenteen harjoittaja, joka koja siitä huolimatta harjoittaa ammatti-
19377: on laiminlyönyt säädetyn elinkeinoluvan maista moottoriajoneuvoliikennettä lupaa sii-
19378: hankkimisen, tuomita menettämään liiken- hen hankkimatta.
19379: teen harjoittamisella saamansa taloudellinen Ehdotamme kunnioittavasti,
19380: hyöty, jää niin ollen riippumaan siitä, onko
19381: rikoslain 2 luvun 16 § tällaisiin tapauksiin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19382: sovellettavissa. Kun viimeksi mainittua van lakiehdotuksen:
19383:
19384: Laki
19385: moottoriajoneuvoliikenteestä annetun lain muuttamisesta.
19386: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään moottoriajoneuvoliikenteestä 21 päivänä tou-
19387: kokuuta 1926 annetun lain (156/26) 8 §: ään näin kuuluva uusi 3 momentti:
19388:
19389: 8 §. asiassa on annettu, uudelleen syyllistyy sa-
19390: manlaiseen rikkomukseen, voidaan liikenteen
19391: Jos se,. joka on tuomittu rangaistukseen harjoittamisesta tällöin saatu taloudellinen
19392: luvattomasta moottoriajoneuvoliikenteen am- hyöty, sen mukaan kuin oikeus harkitsee
19393: mattimaisesta harjoittamisesta, viiden vuo- kohtuulliseksi, tuomita valtiolle menetetyksi
19394: den kuluessa siitä, kun lainvoimainen tuomio joko kokonaan tai osaksi.
19395:
19396:
19397: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
19398:
19399: Arno Tuuma. Eemil Luukka. Erkki Koivisto._
19400: 416
19401:
19402: VII,24. - Hemst.mot. N: o 179.
19403:
19404:
19405:
19406:
19407: Korsbäck m. fl.: Angående åtgiirder för förbättrande av man-
19408: talsskrivningssystemet.
19409:
19410:
19411: T i 11 R i k s d a g e n.
19412:
19413: Gällande stadganden om mantalsskrivning För den mantalsskrivningsskyldige inne-
19414: är i många avseenden föråldrade. Detta bär systemet så:ledes slöseri med arbetskraft
19415: gäller särskilt sättet för insamlingen av de och i vissa fall dryga kostnader, som icke
19416: för mantalsskrivningen nödvändiga uppgif- borde åläggas honom för denna allmänna
19417: terna, i synnerhet på landsbygden. För uppgift. Systemet innebär även slöseri med
19418: ändamålet nödvändiga b'lanketter tillhanda- statens medel bl. a. genom att blanketter
19419: hålles hos rotemannen eller på ett fåtal måste distriibueras i större mängd än det
19420: centrala platser, såsom på kommunalkansliet faktiska behovet förutsätter.
19421: m. fl. Från dessa platser bör mantalsskriv- På dessa m. fl. grunder synes en refor-
19422: ningsskyldig först anskaffa iblankett och mering av mantalsskrivningssystemet nöd-
19423: sedan återställa densamma vederbörligen vändig. Att t. ex. genom postens förmed-
19424: ifylld tili rotemannen eller annan utsedd ling införskaffa nödiga uppgifter för man-
19425: emottagare. Om detta av förbiseende, till- talsskrivningen vore ändamålsenligare än det
19426: fällig vistelse på annan ort eller andra nuvarande systemet.
19427: orsaker icke sker inom föreskriven tid, över- Hänvisande tili det som ovan an:förts,
19428: sänder rotemannen en uppmaning att före :föreslås vördsamt, att riksdagen ville be-
19429: viss dag avge nödiga uppgifter och tili sluta hemställa,
19430: honom erlägga en fastställd avgift för denna
19431: uppmaning. Denna procedur kan, särskilt i att regeringen måtte vidtaga åtgär-
19432: glest ibebodda trakter, förorsaka långa resor der för nödigbefunna förbättringar
19433: samt flera förstörda arbetsdagar. av mantalsskrivningssystemet.
19434: Helsingfors den 4 februari 1957.
19435:
19436: Verner Korsbäck. R. Hallberg.
19437: Kurt Nordfors. John Forsberg.
19438: Arthur Larson. Albin Wickman.
19439: Toivo Antila. Bertel Lindh.
19440: 417
19441:
19442: VII,24. - Toiv.al. N:o 179.
19443: Suomennos.
19444:
19445:
19446:
19447: Korsbäck ym.: Toimenpiteistä henkikirjoitusjärjestelmän pa-
19448: rantamiseksi.
19449:
19450:
19451: E d u s k u n n a 11 e.
19452:
19453: Henkikirjoitusta koskevat voimassa olevat Henkikirjoitusveivolliselle järjestelmä siten
19454: säännökset ovat monessa suhteessa vanhen- merkitsee työvoiman tuhlausta ja eräissä ta-
19455: tuneet. Tämä koskee varsinkin henkikirjoi- pauksissa suuria kustannuksia, joita ei tulisi
19456: tusta varten välttämättömien tietojen kerää- panna hänen osakseen tästä julkisesta tehtä-
19457: mistapaa, erittäinkin maaseudulla. Tarkoi- västä. Järjestelmä merkitsee myös valtion
19458: tusta varten välttämättömiä lomakkeita on varojen tuhlausta mm. sen takia, että lomak-
19459: saatavissa piirimieheltä tai harvoissa keskus- keita on jaettava todellista tarvetta suurem-
19460: paikoissa, kuten kunnankansliassa ym. Näistä massa määrässä.
19461: paikoista on henkikirjoitusvelvollisen ensin Näistä ym. syistä näyttää henkikirjoitus-
19462: hankittava lomake ja sitten palautettava se järjestelmän uudistaminen välttämättömältä.
19463: asianmukaisesti täytettynä piirimiehelle tai Nykyistä järjestelmää tarkoituksenmukai-
19464: muulle määrätylle vastaanottajalle. Jos huo- sempi olisi henkikirjoitusta varten tarvitta-
19465: maamattomuudesta tai tilapäisen oleskelun vien tietojen hankkiminen esim. postin väli-
19466: johdosta toisella paikkakunnalla tai muista tyksellä.
19467: syistä tämä ei tapahdu määrättynä aikana, Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
19468: lähettää piirimies kehoituksen tietojen anta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19469: misesta ennen määrättyä päivää ja säädetyn vomus,
19470: maksun suorittamisesta hänelle tästä kehoi-
19471: tuksesta. Tämä menettely voi varsinkin har- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19472: vaan asutuissa seuduissa aiheuttaa pitkiä tarpeellisiksi havaittujen parannusten
19473: edestakaisia matkoja sekä monia hukkaan aikaansaamiseksi henkikirjoitusjärjes-
19474: menneitä työpäiviä. telmään.
19475: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
19476:
19477: Verner Korsbäck. R. Hallberg.
19478: Kurt Nordfors. John Forsberg.
19479: Arthur Larson. Albin Wickman.
19480: Toivo Antila. Bertel Lindh.
19481:
19482:
19483:
19484:
19485: 53 E 168/57
19486: 418
19487:
19488: VII,25. - Hemst.mot. N: o 180.
19489:
19490:
19491:
19492:
19493: Öhman: Angående ändring av 86 § kommunallagen.
19494:
19495:
19496: T i ll R i k s d a g e n.
19497:
19498: År 1927 befanns det nödvändigt att med valda medlemmarna och tjänstemännen bleve
19499: avseende å ledningen av kommunerna frångå då nio mot sju, och det kan knappast ur
19500: det system med enbart förtroendemän man teoretisk och helt säkert inte ur demokratisk
19501: hittills kommit tillrätta med och i spetsen synpunkt vara riktigt, utan borde då också
19502: för städernas förvaltning ställa en stadssty- de valda medlemmarnas antal ökas. Detta
19503: relse med en på obegränsad tid utsedd stads- för emellertid med sig, att stadsstyrelsen blir
19504: direktör såsom ordförande och med såsom alltför stor och därmed både besvärlig och
19505: medlemmar främst på ett år i sänder valda ovig. Observeras bör ju, att också stadsfull-
19506: förtroe:ridemän, men där så nödigt syntes mäktiges ordförande och båda viceordförande
19507: också en eller flere tjänstemän, benämnda deltaga i stadsstyrelsens sammanträden, för
19508: biträdande stadsdirektörer. Härvid ordnade att inte tala om stadssekreteraren och ett
19509: man städernas ledning på ett från systemet inte ringa antal tjänstemän.
19510: i de övriga nordiska länderna avvikande sätt, Här föreligger sålunda ett problem, som
19511: i det att förtroendemännen där fortfarande närmare borde utredas, förrän förhållan-
19512: formellt äro de ensamt bestämmande och det dena, främst i Helsingfors, bliva svårhanter-
19513: klart nödvändiga tjänstemannaelementet in- liga. Att här gå in på huru ett nytt system
19514: tar ställningen såsom föredragande hos det borde uppbyggas, kan knappast komma i
19515: beslutande organet, samtidigt som de sköta fråga, men den tanken synes dock icke ligga
19516: var sin ressort inom administrationen, de fjärran, att stadsstyrelsen kunde bestå av en
19517: må nu sedan kallas borgarråd i Sverige eller stadsdirektör såsom ordförande och därtill
19518: rådmän i N orge. erforderligt antal valda medlemmar, medan
19519: Hittills har systemet i Finland i huvudsak de biträdande stadsdirektörernas befatt-
19520: fungerat till belåtenhet. I Helsingfors hör ningar skulle ombildas till föredragande in-
19521: man dock redan anmärkas, att stadsdirek- för stadsstyrelsen, men tillika till ledare för
19522: törskollegiet redan i vissa fall visat sig vara bestämda delar av stadsadministrationen med
19523: för dominerande i förhållande till de valda relativt stor självständig beslutanderätt.
19524: medlemmarna av stadsstyrelsen. Det före- Med åberopande av det anförda föreslår
19525: faller sannolikt, att så snart direktörernas jag vördsamt, att riksdagen ville besluta
19526: antal i landets större städer ökas, också där hemställa,
19527: samma anmärkning kommer att framföras.
19528: I Helsingfors ha vi för närvarande en stads- att regeringen måtte låta utarbeta
19529: direktör, fyra biträdande stadsdirektörer och till Riksdagen inkomma med för-
19530: och nio valda ledamöter. Under flere års slag till sådan ändring av 86 § kom-
19531: tid har emellertid redan försports, att ar- munallagen och därtill anslutna stad-
19532: betsbördan för de biträdande stadsdirektö- ganden, att de valda medlemmarnas
19533: rerna håller på att växa dem över huvudet, dominans inom stadsstyrelsen förstär-
19534: och planer äro å bane att utöka dessas antal kes och säkerställes.
19535: med förslagsvis två. Proportionen mellan de
19536: Helsingfors den 4 februari 1957.
19537:
19538: C. A. Öhman.
19539: 419
19540:
19541: VII,25. - Toiv.al. N:o 180.
19542: Suomennos.
19543:
19544:
19545: Öhman: Kunnallislain 86 §:n muuttamisesta.
19546:
19547:
19548: Eduskunnalle.
19549:
19550: Vuonna 1927 katsottiin välttämättömäksi miesten suhteeksi tulisi silloin yhdeksän seit-
19551: kuntien johdon suhteen luopua siitä yksin- semää vastaan. Tämä ei voi olla oikein tus-
19552: omaisesta luottamusmiesjärjestelmästä, jolla kin teoreettiselta eikä aivan varmastikaan
19553: siihen mennessä oli tultu toimeen, ja asettaa demokraattiselta näkökannalta, vaan silloin
19554: kaupunkien hallinnon johtoon kaupunginhal- olisi myös valittujen jäsenten lukumäärää
19555: litus, jossa on määräämättömäksi ajaksi va- lisättävä. Tästä johtuen kuitenkin kaupun-
19556: littu kaupunginjohtaja puheenjohtajana ja ginhallituksen kokoonpano tulisi aivan liian
19557: jäseninä lähinnä vuodeksi kerrallaan valit- suureksi ja siten sekä hankalaksi että jäy-
19558: tuja luottamusmiehiä, mutta missä tarpeelli- käksi. Onhan otettava huomioon, että myös
19559: seksi katsottiin, myös yksi virkamies tai kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ja vara-
19560: useampia virkamiehiä nimitettyinä apulais- puheenjohtaja osallistuvat kaupunginhalli-
19561: kaupunginjohtajiksi. Tällöin järjestettiin tuksen kokouksiin puhumattakaan kaupun-
19562: kaupunkien johto muissa pohjoismaissa nou- ginsihteeristä ja melkoisesta määrästä virka-
19563: datetusta järjestelmästä poikkeavana tavalla miehiä.
19564: sikäli, että siellä luottamusmiehet edelleen Tässä on siis esillä kysymys, joka tulisi
19565: ovat määräävinä ja että selvästi välttämättö- selvittää tarkemmin ennen kuin olosuhteet
19566: millä virkamiehillä on esittelijän asema päät- lähinnä Helsingissä käyvät vaikeasti hoidet-
19567: tävässä elimessä samalla kun he hoitavat taviksi. Tässä tuskin käy päinsä syventyä
19568: kukin alaansa hallinnossa, nimitettäköön siihen, miten uusi järjestelmä olisi rakennet-
19569: heitä sitten porvarineuvoksiksi kuten Ruot- tava, mutta sellainen ajatus ·ei kuitenkaan
19570: sissa tai neuvosmiehiksi kuten Norjassa. näytä olevan kaukana, että kaupunginhalli-
19571: Tähän asti on Suomessa noudatettu järjes- tukseen tulisi kuulua kaupunginjohtaja pu-
19572: telmä pääasiallisesti toiminut tyydyttävästi. heenjohtajana ja lisäksi tarpeellinen määrä
19573: Helsingissä kuulee kuitenkin jo huomau- valittuja jäseniä, kun taas apulaiskaupun-
19574: tettavan, että kaupunginjohtajakollegio jo ginjohtajien virat olisi muutettava uudella
19575: eräissä tapauksissa on osoittautunut liian nimellä esittelijöiksi kaupunginhallituksessa,
19576: hallitsevaksi kaupunginhallituksen valittui- mutta kuitenkin määrättyjen kaupunginhal-
19577: hin jäseniin nähden. Näyttää todennäköiseltä, linnon osien johtajiksi suhteellisen suurella
19578: että niin pian kuin johtajien luku maan suu- itsenäisenä päätäntäoikeudella.
19579: remmissa kaupungeissa lisääntyy, myös siellä Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
19580: tullaan tekemään samoja huomautuksia. Hel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19581: singissä meillä on nykyisin kaupunginjoh- muksen,
19582: taja, neljä apulaiskaupunginjohtajaa ja yh-
19583: deksän valittua jäsentä. Useamman vuoden että hallitus valmistuttaisi ja antaisi
19584: aikana on kuitenkin jo käynyt ilmi, että apu- Eduskunnalle esityksen kunnallislain
19585: laiskaupunginjohtajien työtaakka on kasva- 86 §: n ja siihen liittyvien säännösten
19586: massa heille ylivoimaiseksi, ja suunnitteilla muuttamisesta siten, että valittujen
19587: on heidän lukumääränsä lisääminen esimer- jäsenten määräävä osuus kaupungin-
19588: kiksi kahdella. Valittujen jäsenten ja virka- hallituksessa tulee vahvennetuksi ja
19589: taatuksi.
19590: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
19591:
19592: C. A. Öhman.
19593: 420
19594:
19595: VII,26. - Toiv.al. N:o 181.
19596:
19597:
19598:
19599:
19600: Kyttä ym.: Harkintataksoitusta koskevien säännösten täyden-
19601: tämisestä.
19602:
19603:
19604: E d u s k u n n a ll e.
19605:
19606: Kunnallishallituksesta kaupungissa 8. 12. menetelmän mielivaltaisen soveltamisen
19607: 1873 annetun asetuksen 55 § : n 7 kohdan vuoksi miltei oikeusturvaa vailla. Tämän
19608: sekä maalaiskuntain kunnallishallinnosta osoittavat yksityiskohtaisesti muun muassa
19609: 15. 6. 1898 annetun asetuksen 82 §: n 13 koh- ne tutkimukset, joita on suoritettu saman
19610: dan mukaan voidaan niissä tapauksissa, alan teollisten yrityksien harkintaverotuk-
19611: joissa kiinteistöstä, elinkeinosta tai liikkeestä sesta eri paikkakunnilla. Esim. maamme
19612: säästyneen tulon arvio on päättynyt niin, naulatehtaiden osalta laadittu tilasto osoit-
19613: että säästöä on syntynyt vähän tai ei ollen- taa harkintaverotusta sovelletun siten, että
19614: kaan, ja tämmöistä arviota liikkeen laatuun vuosivaihtoa mittapuuna käyttäen toinen
19615: ja laajuuteen nähden ei katsota voitavan hy- yritys on joutunut jopa kolme kertaa anka-
19616: väksyä kunnallisveron suorittamisen perus- ramman taksoituksen kohteeksi kuin toinen.
19617: teeksi, verovelvolliselle asettaa veroäyrejä Kuitenkin on kysymys sellaisista teollisuus-
19618: harkinnan mukaan. laitoksista, jotka työskentelevät samanlaisin
19619: Selostettujen säännösten valmistelutyöt konein, samaa raaka-ainetta käyttäen ja
19620: osoittavat, että tämä ns. harkintataksoitus oli markkinoiden samanlaiset tuotteet yhdenmu-
19621: alunperin tarkoitettu poikkeusluontoiseksi kaisin hinnoin, vain pääomakustannusten
19622: menetelmäksi ja sovellettavaksi vain silloin, osoittaessa eri yritysten kohdalla vähäisiä
19623: kun kuntien taloutta ei ollut mahdollista eroavaisuuksia.
19624: saada tasapainoon ilman tällaista menettelyä. On lähdettävä siitä, ettei harkintataksoi-
19625: Käytännössä on kuitenkin jouduttu siihen, tuksen suhteen nykyisin vallitseva asiain tila
19626: että harkintataksoitusta nykyisin sovelletaan ole joka suhteessa sellainen, kuin sen tulisi
19627: säännönmukaisena kunnallisverotuksen muo- oikeusvaltiossa olla. Onhan niin, että eräs
19628: tona erittäin suureen osaan yrittäjäkun- oikeusvaltion tärkeimpiä periaatteita ja tun-
19629: taamme ja vapaiden ammattien harjoittajia. nusmerkkejä on se, että lakia sovelletaan sa-
19630: Jokaiselle, joka on perehtynyt kauppa- ja malla tavalla kaikkiin kansalaisiin. Tämän
19631: teollisuusliikkeittemme nykyisiin verotusolo- periaatteen tulee olla samalla tavalla voi-
19632: suhteisiin, on hyvin tunnettua, miten mieli- massa niin yksityis- kuin julkisoikeuden
19633: valtaisesti harkintataksoitusta nykyisin so- alalla.
19634: velletaan. Yleisesti on kylläkin pyritty liik- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
19635: keen laajuuden osoittavaksi arvosteluperus- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19636: teeksi ottamaan liikkeen vuosivaihto, mutta toivomuksen,
19637: tässäkin suhteessa on havaittavissa määrät-
19638: tyä kirjavuutta, puhumattakaan siitä, että että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19639: säännös liikkeen ,laadun" huomioonottami- toimenpiteisiin sellaisten täydennysten
19640: sesta tarjoaa mahdollisuudet mitä suurim- saamiseksi harkintataksoitusta koske-
19641: paan mielivaltaan. Tosiasia onkin, että viin säännöksiin, että verovelvollisten
19642: suuri osa yrittäjäkuntaamme on nykyisin oikeusturva nykyisestään lisääntyisi.
19643: kunnallistaksoituksessa sovelletun harkinta-
19644: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
19645:
19646: Harras Kyttä. Juho Tenhiälä.
19647: Leo I. Mattila. Erkki Tuuli.
19648: 421
19649:
19650: VII,27. - Toiv.al. N: o 182.
19651:
19652:
19653:
19654:
19655: Koivusilta ym.: Esityksen antamisesta verovelvollisen oikeut-
19656: tamisesta vähentämään kunnallisverotuksessa tuloistaan
19657: kaikki kiinnitettyjen velkojensa korot.
19658:
19659:
19660: E d u s k u n n a ll e.
19661:
19662: Valtioverotuksessa verovelvollinen saa tu- o1e mahdollisuutta tarjota velkojalle muuta
19663: loistaan vähentää kaikki velkainsa korot. tätä tyydyttävää vakuutta kuin kiinnitysva-
19664: Kunnallisverotuksessa hän saa niinikään vä- kuus, velallisen tila on käytännöllisesti kat-
19665: hentää tuloistaan kiinnittämättömäin vel- soen aina velan panttina kiinnityksen no-
19666: kainsa korot, mutta kiinnitettyjen velkain jalla. Niinollen on korkojen vähentämisoi-
19667: koroista hän voi vähentää, milloin niiden keutta koskevilla säännöksillä maaseudun
19668: määrä on alle 3 000 markkaa, enintään 1500 väestölle mitä suurin merkitys. On myös to-
19669: markkaa, muussa tapauksessa puolet, kuiten- dettava, että maaseudun pientilallista rasit-
19670: kin vain enintään 15 000 markkaa. tava velka on miltei aina aiheutunut tilan
19671: On vaikea käsittää, mitkä ovat aikanaan hankkimisesta tai kuntoonpanemisesta ja että
19672: olleet ne syyt, joiden on katsottu vaatineen korkomeno näinollen selvästi on asianomaisen
19673: verovelvollisen asettamista huonompaan ase- maataloudesta saaman tulon hankkimisesta
19674: maan kunnallisverotuksessa kiinnitettyjen johtuvaa kustannusta, millaiset kustannukset
19675: kuin kiinnittämättömien velkojensa osalta. aina pitäisi täysimääräisinä voida vähentää
19676: Nykyisin ei missään tapauksessa voida esit- tuloista.
19677: tää mitään asiallista perustetta tämän me- Edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdo-
19678: nettelyn tueksi. Velkaantuneen verovelvolli- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19679: sen veronmaksukykyhän on aivan sama riip- muksen,
19680: pumatta siitä, onko v.elkojan saatavan tur-
19681: vaamiseksi velallisen omaisuutta kiinnitetty että hallitus kiireellisesti antaisi
19682: vai onko vakuuskysymys järjestetty jollakin Eduskunnalle esityksen sellaisen muu-
19683: muulla tavalla. Mitä nimenomaan maaseudun toksen aikaansaamiseksi voimassaole-
19684: pienviljelijäväestön asemaan koslmtellussa viin lakeihin, että verovelvollisella olisi
19685: suhteessa tulee, niin on todettava, että val- kunnallisverotuksessa oikeus tuloistaan
19686: taosa heistä kamppailee usein varsin raskaan vähentää kaikki kiinnitettyjen vel-
19687: velkataakan alla ja että kun heillä ei, joita- kainsa korot.
19688: kin poikkeustapauksia ehkä lukuunottamatta,
19689: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
19690:
19691: Esa Koivusilta. Eeli Erkkilä.
19692: Toivo Antila. Leo Häppölä.
19693: Eino Uusitalo. Lauri Laine.
19694: 422
19695:
19696: VII,28. - Toiv.al. N:o 183.
19697:
19698:
19699:
19700:
19701: V. Virtanen ym.: Kiinnitettyjen velkojen korkojen vähen-
19702: nysoikeuden laajentamisesta kunnallisverotuksessa.
19703:
19704:
19705: E d u s k u n n a 11 e.
19706:
19707: Valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa on miltei mahdotonta saada lainaa muuta kuin
19708: verovelvollisella oikeus vähentää tuloistaa,n kiinnityffigiä vastaan, varakkaille ja suuryh-
19709: mm. velkojen korot. Kunnallisverotuksen tymille se sensijaan eräissä tapauksissa lie-
19710: suhteen sensijaan on asetettu rajoitua kiinni- nee mahdollista. Näin nykyisestä poikkeus-
19711: tettyjen velkojen osalta. Asetuksen 78 § :n säännöstä joutuvat kärsimään ennenkaikkea
19712: 7. kohdassa sanotaan: ,tuloista on oikeus vähävaraiset.
19713: vähentää - - - - kiinnitettyjen velkain Joka tapauksessa on nykyinen asiantila
19714: koroista, jos niiden summa on alle 3 000 epäoikeudenmukainen. Se on sitä monien
19715: mk enintään tuhatviisisataa markkaa, muussa yksityisten veronmaksajien kohdalla, mutta
19716: tapaukse.;;sa puolet, kuitenkin enintään viisi- myös asunto-osakeyhtiöihin, joiden kiinteistöt
19717: toistatuhatta markkaa." Tämä asetus on pe- on rakennettu nykymarkoilla ja joiden vero-
19718: räisin vuodelta 1898 ja mainittu 78 § :n 7. vapaus kestää vain määrävuodet, se tulee
19719: kohta on viimeksi muutettu vuonna 1947. kohdistumaan sangen ankarasti kohdistuen
19720: Käytännössä ei edellä mainitulla säännök- loppukädessä luonnollisesti vuokran maksa-
19721: sellä ole enää sanottavaa merkitystä johtuen jiin vuokrien kohoamisella.
19722: lähinnä rahanarvon huonontumisesta. Ottaen Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
19723: huomioon, että asetuksen mainittua kohtaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19724: on viimeksi muutettu v. 1947, pitäisi enim-
19725: mäisrajat korottaa ainakin kymmenkertai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19726: siffigi, jotta ne vastaisivat edes osapuilleen toimenpiteisiin kunnallisverolain sään-
19727: silloisia oloja. Toisaalta olisi harkittava, eikö nösten muuttamiseksi niin, että kiin-
19728: ~kiinnitettyjen velkojen korot olisi asetettava nitettyjen velkojen korot saataisiin ot-
19729: myös kunnanverotuksessa samaan asemaan taa vähennyksenä huomioon kunnallis-
19730: kiinnittämättömien velkojen korkojen kanssa, verotuksessa joko kokonaan tai että
19731: eli sallittava kokonaan huomioida vähennyk- ainakin nykyisin voimassa olevia enim-
19732: senä. Useinhan vähävaraisen omakotiraken- mäismääriä tuntuvasti korotettaisiin.
19733: taja,n, pienviljelijän, pienyrittäjän jne. on
19734: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
19735:
19736: Viljo Virtanen. Varma K. Turunen. Tyyne Paasivuori.
19737: Onni Hiltunen. Mikko Hult. Erkki W. Mohell.
19738: Arvi Turkka. Anni Flinck. Kalle Kauhanen.
19739: Martta Salmela-Järvinen. Kalle Matilainen. Bruno J. Sundman.
19740: Aino Malkamäki. K. F. Haapasalo. G. Henriksson.
19741: Laura Brander-Wallin. Eetu Karjalainen. Arvo Sävelä.
19742: Juho Karvonen. Elli Nurminen. Arvo Ahonen.
19743: Artturi Koskinen. Kaisa Hiilelä. Veikko Helle.
19744: Impi Lukkarinen. Matti Lepistö. Veikko Kokkola.
19745: Lempi Lehto. Meeri Kalavainen. Heikki Hykkäälä.
19746: Edvard Pesonen. Eino Raunio. Valto Käkelä.
19747: Sulo Hostila. 0. Lindblom. Kustaa Alanko.
19748: Olavi Kajala. Väinö Tikkaoja. E. Pusa.
19749: Unto Suominen. Otto Muikku. Väinö Leskinen.
19750: 423
19751:
19752: VII,29. - Toiv.al. N: o 184.
19753:
19754:
19755:
19756:
19757: L. Mattila ym.: Toimenpiteistä kunnallisverotuksessa tehtä.
19758: vien lapsi· ym. vähennyksien ulottamisesta koskemaan
19759: henkilöitä, jotka ovat tuloistaan verovelvollisia muussa
19760: kuin asuinkunnassaan.
19761:
19762:
19763: E d u s k u n n a II e.
19764:
19765: Nykyisin voimassa olevien kunnallisvero- saamatta sen vuoksi, että asuinkunnassa tak-
19766: tusta koskevien säännösten mukaan verovel- soitettavat henkilökohtaiset tulot puuttuvat.
19767: vollisen tuloista tehtävät erityiset eli ns. so- Edellämainittu asiaintila on nykyisin erit-
19768: siaaliset vähennykset saadaan kaupunkien täin epäoikeudenmukainen, kun useimmiten
19769: kunnallishallituksesta 8. 12. 1873 annetun asuntopulan vuoksi ei ole mahdollisuutta
19770: asetuksen 55 §: n 5 kohdan ja maalaiskuntien asua siinä kunnassa, missä elinkeinoa tai am-
19771: kunnallishallinnosta 15. 6. 1898 annetun ase- mattia harjoitetaan. Sen seikan valaisemi-
19772: tuksen 82 § : n 11 kohdan mukaan tehdä siinä seksi, että asia on tosiaan näin, mainitta-
19773: kunnassa, jossa verovelvollisella on asunto ja koon korkeimman hallinto-oikeuden vuosi-
19774: kotipaikka, eli siis siellä missä häntä verote- kirjassa vuodelta 1954 oleva selostus n: o 23
19775: taan henkilökohtaisista tuloista. sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätös
19776: Näiden säännösten soveltamisesta seuraa n:o 4229, 15. 9. 54, jossa Espoon kunnassa
19777: kuitenkin eräs hyvin huomattava epäoikeu- asuva ammattiautoilija, jolla oli 7 lasta, ei
19778: denmukaisuus. Kun erityiset vähennykset saanut lainkaan lapsivähennystä hyväkseen,
19779: saadaan tehdä henkilökohtaisista tuloista ve- koska hänellä ei ollut Espoossa taksoitetta-
19780: rovelvollisen asuinkunnassa, jää näistä vä- via tuloja, vaan ainoastaan toisessa kunnassa
19781: hennyksistä osattomaksi eräs kansalaisryhmä, (Helsingissä) saatuja ja taksoitettavia am-
19782: nimittäin sellaiset henkilöt, joilla ei ole muita mattituloja.
19783: tuloja kuin elinkeino ja kiinteistötuloja Edellä esittämäämme viitaten esitämme
19784: muussa kunnassa kuin siinä, jossa heillä on kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19785: asunto ja kotipaikka ja johon he lain mu- toivomuksen,
19786: kaan olisivat verovelvolliset henkilökohtai-
19787: sista tuloistaan. Tällaisia verovelvollisia ovat että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
19788: mm. itsenäisinä yrittäjinä toimivat käsityö- kunnallisverotuksesta annetun lainsää-
19789: läiset, omaa autoaan ajavat ammattiautoili- dännön muuttamiseksi siten, että lapsi-
19790: jat, mitä erilaisimpien kauppaliikkeiden ym. vähennyksistä pääsisivät osalli-
19791: omistajat sekä kaikki ns. vapaan ammatin siksi myös sellaiset po. vähennyksiin
19792: harjoittajat. Näissä ammattiryhmissä on pal- oikeutetut henkilöt, jotka ovat tulois-
19793: jon pienituloisia, suuriperheisiä verovelvolli- taan verovelvollisia muussa kuin vaki-
19794: sia, joilta jää esim. lapsivähennys kokonaan naisessa asuinkunnassa.
19795: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
19796:
19797: Leo I. Mattila. Juho Tenhiälä. A. Pasanen.
19798: Artturi Tienari. Harras Kyttä. Armi Hosia.
19799: Kaarlo Kajatsalo.
19800: 424
19801:
19802: VII,30. Toiv.al. N: o 185.
19803:
19804:
19805:
19806:
19807: Soininen ym.: Määrärahasta lainoiksi vähävaraisille kunnille
19808: kunnallis- ja vanhainkotien rakentamiseen.
19809:
19810:
19811: E d u s k u n n a ll e.
19812:
19813: Helmikuun 17 pa1vana 1956 annetun Kun kunnalliskotien rakentamista on pi-
19814: huoltoapulain ( 16/56) 60 '§: n 2 momentissa dettävä niin tärkeänä yhteiskunnallisena teh-
19815: säädetään, että kunnalliskodin, vanhainko- tävänä, ettei ole oikein jättää käyttämättä
19816: din, sairaskodin tai muun huoltolaitoksen lainsäädännön suomia mahdollisuuksia syn-
19817: perustamiskustannuksiin voidaan valtion va- tyneen tilanteen helpottamiseksi, olisi välttä-
19818: roista antaa halpakorkoista lainaa. mätöntä varata erityisesti vähävaraisille kun-
19819: Kunnallis- ja vanhainkotien tarve erityi- nille tilaisuus saada valtiolta luottoa kunnal-
19820: sesti maaseudulla on nykyisin varsin suuri. liskotien rakentamiseen. Tästä on eduskunta
19821: Eräillä paikkakunnilla on tilanne tässä suh- aikaisemmin lausunut nimenomaisen toivo-
19822: teessa jo muodostunut kestämättömäksi, ja muksenkin. Nykyisen tilanteen vuoksi on
19823: sosiaaliministeriö onkin useissa tapauksissa yleensäkin aihetta kiinnittää huomiota siihen,
19824: velvoittanut kunnan ryhtymään viipymättä että vähävaraisille kunnille myönnettävin
19825: rakentamaan kunnallis- tai vanhainkotia. valtionlainoin ja ylimääräisin avustuksin olisi
19826: Monet käytännössä olevat, varsinkin syrjä- välttämätöntä tasoittaa eri kuntien osalle
19827: seuduilla sijaitsevat kunnalliskodit ovat puo- lakisääteisistä tehtävistä koituvaa taloudel-
19828: lestaan niin huonokuntoisia, että niiden pe- lista rasitusta. Erityisesti valtionlainojen
19829: rusteellinen korjaaminen olisi välttämätöntä. avulla on mahdollista saavuttaa tässä suh-
19830: Suoritetun selvityksen mukaan yksistään teessa tuloksia. Myöskin olisi valvottava, että
19831: maalaiskunnat olivat suunnitelleet aloitetta- eduskunnan ilmaisema tahto käytännössä
19832: vaksi kaikkiaan 24 kunnallis- ja vanhainko- toteutetaan varaamaila valtion tulo- ja meno-
19833: din uudisrakennustyöt sekä 52 laitoksen laa- arvioon ne määrärahat, joita lainsäännöksissä
19834: jennus- ja peruskorjaustyöt vuoden 1956 ai- edellytetään. Alussa mainitun lainsäännök-
19835: kana. Niiden kustannusarviot nousivat kaik- sen tarkoitus olisi tärkeää toteuttaa juuri
19836: kiaan 1 683 milj. markkaan. V erovaroja oli nyt, kun kunnilla ei ole sanottavia mahdol-
19837: tarkoitukseen suunniteltu käytettäväksi yh- lisuuksia normaalia tietä tyydyttää luoton-
19838: teensä 880 mmk ja pitkäaikaisin lainoin aja- tarvettaan.
19839: teltiin rahoittaa 803 mmk:n kustannukset. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
19840: Viimeksi mainitusta määrästä ei tiedustelua nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19841: viime tammi-helmikuussa suoritettaessa ol- muksen,
19842: lut kuntien tiedossa kuin 170 mmk. Kun
19843: luotonsaantimahdollisuudet ovat vuoden ai- että hallitus ottaisi vuoden 1958
19844: kana jatkuvasti vähentyneet, on selvää, että tulo- ja menoarvioesitykseen 300 mil-
19845: asianomaiset kunnat ovat joutuneet joko joonan markan määrärahan vähävarai-
19846: siirtämään rakennustyöt taikka rahoittamaan sille kunnille kunnallis- ja vanhain-
19847: ne tilapäisesti muilla varoilla, jolloin tieten- kotien rakentamiseen ja peruskorjauk-
19848: kin näiden kuntien kassatilanne on suuresti siin myönnettäviä pitkäaikaisia lainoja
19849: vaikeutunut. varten.
19850: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
19851:
19852: Heikki Soininen. Yrjö Hautala. Tahvo Rönkkö.
19853: Lennart Heljas. Antti Kukkonen. R. Hallberg.
19854: M. Honkavaara. Eemil Partanen. Eino Rytinki.
19855: Yrjö Sinkkonen. Eemil Luukka. Kalle Kämäräinen.
19856: 425
19857:
19858: VII,31. - Toiv.al. N:o 186.
19859:
19860:
19861:
19862: Soininen ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
19863: avustuksiksi vaikeuksiin joutuneille kunnille.
19864:
19865:
19866: E d u s k u n n a ll e.
19867:
19868: Valtion tulo- ja menoarvion 15 pääluokan ovat erityisesti työllisyyskustannukset saatta-
19869: II luvussa on jo vuodesta 1950 alkaen ollut ne.et useiden vähävaraisten maalaiskuntien
19870: määräraha, josta on myönnetty avustuksia taloudenhoidon varsin kriitilliseen asemaan.
19871: vaikeuksiin joutuneille kunnille. Määrärahan Saatujen tietojen mukaan maassa on nyt lu-
19872: suuruus on vuosittain ollut 20 miljoonaa kuisia kuntia, joilla ei käytännöllisesti kat-
19873: markkaa. Sen avulla on voitu jossakin mää- soen ole mitään muuta mahdollisuutta sel-
19874: rässä helpottaa suurimpiin vaikeuksiin jou- viytyä kasvaneista menoistaan kuin ylimää-
19875: tuneiden kuntien asemaa, joskin määrärahan räisen valtion tuen saaminen. On kuitenkin
19876: vähäisyyden vu<Jksi on ollut pakko tuntuvasti selvää, e.ttei tämän vuoden tulo- ja menoar-
19877: rajoittaa avustusten määrää ja niistä osalli- viossa olevan 20 miljoonan markan suuruisen
19878: siksi päässeitten kuntien lukua. Voimassa määrärahan turvin voida helpottaa kuin joi-
19879: olevan kuntien valtionapujärjestelmän täy- denkin harvojen, kaikkein suurimmissa vai-
19880: dennyksenä on sanottu avustusmuoto kuiten- keuksissa olevien kuntien asemaa ja sitäkin
19881: kin periaatteessa osoittautunut välttämättö- vain osittain. Mainittakoon, että esimerkiksi
19882: mäksi, ainakin niin kauan kuin kuntien ta- viime vuoden tulo- ja menoarviossa ollutta
19883: loudellista kantokyokyä ei ole asetettu niiden vastaavan suuruista määrärahaa jaettaessa
19884: valtionapujen yleiseksi perustaksi. jouduttiin sen vähäisyyden vuoksi sivuutta-
19885: Viime vuoden aikana on useitten maalais- maan lukuisia sellaisia, eri puolilla maata
19886: kuntien taloudellinen asema huomattavasti olevia kuntia, joiden kiistattomasti todettiin
19887: vaikeutunut niiden Iakisääteisten velvoittei- olevan sanotun ylimääräisen rahoitusavustuk-
19888: den lisääntymisen vuoksi. Varsinkin vähä- sen välttämättömässä tarpeessa.
19889: varaiset kunnat ovat joutuneet vaikeuksiin Edellä olevan perusteella esitämme. kun-
19890: senvuoksi, ettei kuntien valtionapujärjestel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19891: mään oleellisesti kuuluvia, eri lainsäännök- muksen,
19892: siin sisältyviä ylimääräisiä valtionavustuksia
19893: ole myönnetty läheskään riittävässä mitassa. että hrollitus antaisi Eduskunnalle
19894: Niinpä esimerkiksi kuntainliittojen pääoma- esityksen 200 miljoonan markan mää-
19895: menot ja keskussairaalaosuudet ovat pakolli- rärahan ottamisesta lisåyksenä vuoden
19896: sina ja varsin huomattavina menoerinä olleet 1957 tulo- ja menoarvion 15 Pl. II lu-
19897: omiaan rasittamaan kohtuuttomasti useita vun 40 momentille avustusten myöntä-
19898: kuntia, joilla muutoinkin on miltei ylipääse- mistä varten vaikeuksiin joutuneille
19899: mättömiä vaikeuksia menojensa rahoittami- kunnille.
19900: sessa. Kulumassa olevan talvikauden aikana
19901: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
19902:
19903: Heikki Soininen. Aaro Kauppi. Nestori Kaasalainen.
19904: Eemil Partanen. Väinö Rankila. Kalle Kämäräinen.
19905: J. F. Pöykkö. Martti Salminen. Antti Kukkonen.
19906: Eino Rytinki. Sylvi Halinen. Eino Uusitalo.
19907: R. Hallberg. Niilo Ryhtä. Yrjö Sinkkonen.
19908: Pauli Puhakka. Kalle Kauhanen. Yrjö Hautala.
19909: Hilja Väänänen. Artturi Koskinen. Eeli Erkkilä.
19910: 54 E 168/57
19911: 426
19912:
19913: VI1,32. - Toiv.al. N:o 187.
19914:
19915:
19916:
19917:
19918: Sarjala ym. : Määrärahasta helpotuksen myöntämiseksi kun-
19919: nille maantiealueiden lunastamisesta koituvia kustannuk-
19920: sia varten.
19921:
19922:
19923: Eduskunnalle.
19924:
19925: Kuluvan vuoden loppuun saakka voimassa rasitusta, etteivät nämä pysty selviytymään
19926: olevan tielain (165/1927) 93 § :n perus- niistä ilman tuntuvaa helpotusta. Saadun
19927: teella kuntien tulee vastata maantien raken- tiedon mukaan joutuu moni kunta nimittäin
19928: tamiseen, levittämiseen tai siirtämiseen tar- suorittamaan puheena olevia korvauksia
19929: vittavien alueiden lunastamisesta ja eräistä vielä useita kymmeniä miljoonia markkoja.
19930: muista siihen liittyvistä kustannuksista, ku- Korvausten koko määrän suuruutta osoittaa
19931: ten korvauksista, jotka maksetaan maan- mm. se, että maalaiskunnat suorittivat niitä
19932: omistajille tienvierialueiden käyttöoikeuden jo vuonna 1954 kaikkiaan noin 170 milj. mk
19933: supistamisesta, tientekoaineiden ottopaikoista, ja sen jälkeen on vastaava määrä vuosi vuo-
19934: rakennusten siirtämisestä, tontin pirstomi- delta noussut ollen kuluvan vuoden osalta
19935: sesta, uuden kulkuyhteyden järjestämisestä nähtävästi useita satoja miljoonia markkoja.
19936: jne. Kun näiden korvausten on katsottu Vuoden 1957 tulo- ja menoarviossa on tie-
19937: rasittavan kuntia kohtuuttomasti, on mainit- lain 93 §: n 2 momentissa tarkoitettuja hel-
19938: tuun lainkohtaan aikoinaan lisätty 2 mo- potuksia varten varattu ainoastaan 75 milj.
19939: mentti (151/1933), jonka perusteella valtio- mk. Niinkuin edellä olevasta käy selville, on
19940: neuvosto voi harkinnan mukaan myöntää tämä määrä täysin riittämätön edes kohtuul-
19941: kunnalle helpotusta sanotusta korvausten lisen helpotuksen myöntämiseksi maantie-
19942: suorittamisvelvollisuudesta tai, milloin erit- alueiden lunastus- yms. kustannuksia maksa-
19943: täin painavat syyt antavat siihen aihetta, maan joutuville kunnille. Tämän johdosta
19944: kokonaankin vapauttaa kunnan tästä velvol- esitämme kunnioittaen eduskunnan hyvä:k-
19945: lisuudesta. Todettakoon lisäksi, että ensi syttävä:ksi toivomuksen,
19946: vuoden alusta voimaan tulevassa laissa ylei-
19947: sistä teistä (243/1954) ei puheena olevaa että hallitus antaisi Eduskunnalle
19948: velvollisuutta enää ole asetettu kunnille. esityksen 400 miljoonan markan mää-
19949: Viime vuosina on erityisesti työllisyyden rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
19950: turvaamista tarkoittavina töinä rakennettu 1957 tulo- ja menoarvioon helpotusten
19951: huomattavan paljon maanteitä, jotka jo ovat myöntämiseksi niille kunnille, jotka
19952: aiheuttaneet tai tulevat vielä aiheuttamaan joutuvat suorittamaan tielain 93 § :n
19953: kunnille edellä tarkoitettuja tiealueiden lu- perusteella maantiealueiden lunastus-
19954: nastus- yms. kustannuksia. Sanotut kustan- yms. kustannuksia.
19955: nukset aiheuttavat monille kunnille sellaista
19956: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
19957:
19958: Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen. Toivo H. Kinnunen.
19959: Sylvi Halinen. Eeli Erkkilä. Lauri Laine.
19960: Artturi Jämsen. Niilo Ryhtä. Erkld Ryömä.
19961: Aukusti Pasanen. Kusti Eskola. Pertti Rapio.
19962: Nestori Kaasalainen. Eino Uusitalo. Martti Salminen.
19963: Väinö Rankila. Markus Niskala. Bertel Lindh.
19964: 427
19965:
19966: VII,33. - Toiv.al. N: o 188.
19967:
19968:
19969:
19970:
19971: Kujala ym.: Satama- ja satamien liikennemaksujen korot-
19972: tamisesta.
19973:
19974:
19975: E d u s k u n n a ll e.
19976:
19977: Satamakaupungit ovat olleet tyytymättö- Ko. maksut olisikin korotettava vientitava-
19978: miä siihen, etteivät satama- ja satamien lii- roiden osalta tuontitavaroiden maksujen ta-
19979: kennemaksut ole kohonneet samassa suh- solle.
19980: teessa kuin hinnat yleensä. Vuoden 1956 Näiden maksujen korottaminen on ollut
19981: aikana suoritettiin näihin maksuihin vähäinen jatkuvasti esillä satamaliiton kokouksissa.
19982: korotus, samoin tämän vuoden alussa. Näistä Viimeksi pidetyssä kokouksessa esitettiin
19983: korotuksista huolimatta ne ovat vasta 13- usealta taholta, että satama- ja satamien lii-
19984: kertaiset verrattuina sodan edelliseen tasoon. kennemaksut olisi korotettava 18-kertaisiksi
19985: Kun satamakaupungeille on samanaikaisesti ennen sotaa vallinneeseen tasoon verraten.
19986: tullut sosiaalisen lainsäädännön ym. mää- Tämäkään tuskin vastaisi nykyistä hinta-
19987: räysten johdosta kustannuksia vaativia vel- tasoa, mutta olisi kuitenkin huomattava kor-
19988: voituksia satamissa, niin näiden kaupunkien jaus.
19989: saarnat satama- ja liikennemaksut vastanne- Näitä maksuja säätelee hallitus. Sillä on
19990: vat todellisuudessa vain 10-11-kertaista ko- valta puuttua niihin. Siksi hallituksella on-
19991: hoamista ennen sotaa vallinneeseen tasoon. kin syytä hoitaa asia niin, etteivät satama-
19992: Tämä ei vastaa satamien rakentamiseen ja kaupunkien veronmaksajat jatkuvasti joudu
19993: hoitoon tarvittavia kustannuksia. Kaupungit suorittamaan heille kuulumattomia kustan-
19994: joutuvat vuosittain käyttämään lainavarojen nuksia.
19995: lisäksi huomattavia summia verovaroja sata- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
19996: miensa kunnossapitoon. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19997: Tällainen asiantila ei ole oikein. Satamat
19998: palvelevat koko valtakunnan talouselämää. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19999: Ennen kaikkea ne hyödyttävät suuria vienti- menpiteisiin satamar ja satamien lii-
20000: teollisuusyhtiöitä. Satama- ja liikennemak- kennemaksujen korottamiseksi yleistä
20001: sut ovat näet vientitavaroiden osalta huomat- hintojen ja maksujen tasoa vastaar
20002: tavasti tuontitavaroiden maksuja alemmat. vasti.
20003: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
20004:
20005: Toivo Kujala. Eino Tainio. Y. Enne.
20006: Irma Rosnell. Irma Torvi. N. Nurminen.
20007: Tauno Kelovesi. Paavo Aitio. Gösta Rosenberg.
20008: Eino Roine. A.-L. Tiekso-lsaksson. Veikko Kokkola.
20009: Toivo Asvik.
20010: 428
20011:
20012: VII,34. - Toiv.al. N: o 189.
20013:
20014:
20015:
20016:
20017: Turunen ym.: Selvityksen suorittamisesta valtion ja kirkon
20018: välisen organisatorisen yhteyden muuttamiseen liittyvistä
20019: kysymyksistä.
20020:
20021:
20022: E d u s k u n n a ll e.
20023:
20024: Yleisinä keskustelun aiheina ovat viime asiallinen tutkiminen ja selvittely olisi meillä
20025: aikoina olleet toisaalta yksityisten kansalais- Suomessakin saatava aikaan. Läntisissä naa-
20026: ten ja kirkon ja toisaalta valtion ja kirkon purimaissamme Tanskassa ja Ruotsissa ol-
20027: väliset organisatoriset ja taloudelliset suh- laan tässä suhteessa paljon pitemmällä kuin
20028: teet. Kansalaiset kummastelevat, minkä- meillä. Tanskassa jo niin varhain kuin
20029: vuoksi niidenkin, jotka eivät kuulu niin sa- vuonna 1928 asetettiin 26-jäseninen valtion
20030: nottuun kansankirkkoon, on osallistuttava komitea edelläesitetyn kaltaisia kysymyksiä
20031: kirkon ylläpitämistä tarkoittaviin kustannuk- selvittämään. Ruotsissa on useaan eri ottee-
20032: siin. Toisaalta kuulee niidenkin kansalaisten seen valtiopäivillä puututtu näihin ky-
20033: taholla, jotka kuuluvat kirkon tai erilaisten symyksiin. Tärkein ja merkittävin ratkaisu
20034: uskonnollisten yhdyskuntien jäsenyyteen, ih- tehtiin kuitenkin viime vuoden marras-
20035: meteltävän sitä, minkävuoksi jonkin liike- kuussa, jolloin valtiopäivät suurella äänten-
20036: yrityksen, osuuskunnan, asunto- tai muun enemmistöllä hyväksyivät päätöksen valtion
20037: osakeyhtiön on suoritettava varsin huomat- ja kirkon välisten kysymysten kaikinpuoli-
20038: tavia rahamääriä niitä sivuamattomiin tar- sesta selvittämisestä.
20039: koituksiin tai - jos pakollista verotusta Edelläesitettyyn viitaten ja jotta Suomes-
20040: tätäkin tietä hoidetaan - miksi ei näin ker- sakin saataisiin alulle ennakkoluuloton ja
20041: tyneitä varoja käytetä enemmän kansankoko- asiallinen selvitys- ja tutkimustyö, mitä kir-
20042: naisuutta hyödyttäviin kohteisiin. kon omankin edun kannalta pidetään suota-
20043: On myös kummasteltu sitä, että valtio vana, allekirjoittaneet kunnioittaen esittävät
20044: itse osallistuu kustannuksiin, jotka eivät sille eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20045: varsinaisesti kuulu; onhan esim. valtion vuo-
20046: den 1957 tulo- ja menoarvion 10 pääluokan että hallitus suorituttaisi kaikin-
20047: kohdalla osoitettu molempien kirkkokuntiem- puolisen selvityksen niistä tekijöistä
20048: me tarpeisiin yhteensä lähes 80 milj. mark- ja vaikutuksista, jotka jo ennakolta
20049: kaa, erilaisista kirkon piiriin kuuluvista tuki- olisi otettava huomioon siinä tapauk-
20050: ja lainoitusmäärärahoista puhumattakaan. sessa, että valtion ja kirkon välistä
20051: Edellä esitettyjen ja muidenkin niihin lä- organisatorista yhteyttä nykyisestään
20052: heisesti liittyvien kysymysten, kuten esim. muutettaisiin tai että tämä yhteys
20053: valtakunnan väestörekisterin ja hautausmaa- lakkautettaisiin.
20054: kysymysten ennakkoluuloton, kiihkoton ja
20055: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
20056:
20057: Varma K. Turunen. G. Henriksson.
20058: 429
20059:
20060: VII,35. - Toiv.al. N: o 190.
20061:
20062:
20063:
20064:
20065: Niskala ym.: Määrärahasta Kolarin kirkon rakentamista
20066: varten.
20067:
20068:
20069: E d u s k u n n a ll e.
20070:
20071: Vuonna 1915 elokuun 24 päivänä antoi kunnan kirkko on niin pahasti ränsisty-
20072: senaatti määräyksen Kolarin uuden kirkon nyt ja huonossa kunnossa, että sitä ei ole
20073: rakentamiseksi ns. Makasiininkankaalle man- voitu pitkiin aikoihin tarkoitukseen käyttää.
20074: tereen puolelle, mutta vasta nyt 1939 otettiin Vuonna 1947 tuomiokapituli oikeutti pitä-
20075: valtion tulo- ja menoarvioon 500 000 markan mään jumalanpalvelukset seurakuntatalossa,
20076: määräraha Kolarin kirkon rakentamista var- jota sen jälkeen on käytetty väliaikaisena
20077: ten. Tarkoitus oli ottaa samanlainen määrä- kirkkona. Kun jälleenrakennus sodan hävit-
20078: raha seuraavaa vuotta varten. Tosin vuonna tämässä Tornionlaaksossa on nyt jo loppuun
20079: 1936 kiinnitettiin valtion taholta huomiota saatettu, olisi kohtuullista, että jo ennen sotia
20080: Tornionlaakson kirkkoihin, mutta vain Yli- päätetty Kolarin kirkon rakentaminen toteu-
20081: tornion kirkko ehdittiin rakentaa ennen kuin tettaisiin.
20082: sota keskeytti suunnitelman. Sodan jälkeen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20083: asetettiin ensi tilalle hävitettyjen kirkkojen kunnioittaen eduskunnan · hyväksyttäväksi
20084: jälleenrakentaminen, mikä nyt on jo toteu- toivomuksen,
20085: tettu. Kolarin kunnan toiseen asutuskeskuk-
20086: seen Sieppijärvelle on sittemmin kirkkohalli- että · hallitus ottaisi vuoden 1958
20087: tuksen esityksestä rakennettu kirkkomainen tulo- ja menoarvioesitykseen 30 000 000
20088: rukoushuone, mikä valmistui viime kesänä. markan määrärahan Kolarin kirkon
20089: Tämä ei kuitenkaan voi tyydyttää varsinai- rakentamista varten.
20090: sen Kolarin kirkon tarvetta. Kolarin Seura-
20091: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
20092:
20093: Markus Niskala. Eino Rytinki.
20094: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
20095: 430
20096:
20097: VII,36. - Toiv.al. N: o 191.
20098:
20099:
20100:
20101:
20102: Tainio ym..: Toimenpiteistä kaivoslain muuttamiseksi.
20103:
20104:
20105: E d u s k u n n a ll e.
20106:
20107: Voimassa olevassa kaivoslaissa (273/43) on teriö voi myöntää valtauksen tehneelle eri-
20108: eräitä säännöksiä, jotka ovat muodostuneet tyisestä syystä lykkäystä 5 vuodeksi kerral-
20109: kaivostoiminnan kehityksen hidastuttajiksi. laan. V aitauksen suorittanut voi näin ollen
20110: Niinpä kalkkikiviesiintymiä ei lueta sellaisiin pitää hallussaan kivennäisesiintymiä kym-
20111: kivennäisesiintymiin, joita lain 46 §: n 2 mo- meniä vuosia aloittamatta kaivostoimintaa ja
20112: mentissa olevat valtauksen suorittanutta vel- estäen myös toisia halukkaita aloittamasta
20113: voittavat kaivostoiminnan aloittamismääräyk- sitä.
20114: set koskevat. Näin ollen kalkkikiviesiintymiä Olisi täysin kohtuullista, että kivennäis-
20115: omistukseensa hankkineet saavat pitää niitä valtauksen suorittaneen olisi aloitettava val-
20116: hallussaan määräämättömän ajan ryhtymättä tauksenaan kaivostoiminta 5 vuoden kuluttua
20117: minkäänlaisiin toimenpiteisiin niiden käyttä- siitä, kun valtausalue on julistettu kaivos-
20118: miseksi. Käytäntö onkin osoittanut, että näin piiriksi, tai ellei hän näin tekisi, menettäisi
20119: menetellen on voitu estää kalkkikiviesiinty- hän valtausoikeutensa. Tällainen kaivoslain
20120: mien käyttöön otto. uudistaminen edistäisi varmaan osaltaan kai-
20121: Tästä syystä olisi kaivoslakia. muutettava vostoimintaa maassamme.
20122: niin, että myös kalkkikiviesiintymät otettai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20123: siin lain 1 §: ssä lueteltuihin kivennäisesiin- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
20124: tymiin, joita koskevat 46 § :n 2 momentin
20125: velvoitukset kaivostoiminnan aloittamisesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20126: Niinikään lain 46 §: ssä olevat kaivostoi- kaivoslain niin muuttamiseksi, että
20127: minnan aloittamista koskevat aikamäärät kalkkikiviesiintymät luettaisiin lain
20128: ovat hidastuttaneet kaivostoimintaa. Sanotun 1 §: ssä mainittuihin kivennäisesiinty-
20129: pykälän määräysten mukaan on valtauksen miin ja että valtauksen tehnyt menet-
20130: suorittaneen ryhdyttävä kaivostoimintaan täisi valtausoikeutensa, ellei hän aloita
20131: valtaamailaan alueella vasta 10 vuoden ku- valtauksellaan kaivostoimintaa viiden
20132: luttua siitä, kun alue on julistettu kaivos- vuoden kuluttua. siitä, kun se on julis-
20133: piiriksi. Lisäksi kauppa- ja teollisuusminis- tettu kaivospiiriksi.
20134: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
20135:
20136: Eino Tainio. Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
20137: Matti Koivunen. Hugo Manninen. A.-L. Tiekso-Isaksson.
20138: Martti Leskinen. Toivo Friman. Irma Torvi.
20139: 431
20140:
20141: VII,37. - Toiv.al. N:o 192.
20142:
20143:
20144:
20145:
20146: Koivusilta ym.: Toimenpiteistä kaivoslain mukaan maan-
20147: omistajalle tulevien korvausten suorittamiseksi.
20148:
20149:
20150: E d u s k u n n a 11 e.
20151:
20152: Voimassa olevan 24 pa1vana maaliskuuta Laissa on tosin myönnetty maanomistajalle
20153: 1943 annetun kaivoslain mukaan jokaisella oikeus osallistua puoleksi kaivosyritykseen.
20154: on oikeus suorittaa toisen maalla malmiesiin- Mutta kun useassa tapauksessa on kysymys
20155: tymän valtaus. Maanomistaja on oikeutettu pikkutilallisista, ei sillä ole merkitystä, koska
20156: saamaan valtaajalta 5 000-12 000 mk:aan heillä ei ole siihen tarvittavaa, huomattavan
20157: nousevan ns. puolustusmaksun sekä se.n jäl- suurta pääomaa, joka kaivosyrityksessä tar-
20158: keen, kun kaivostyöt alueella aloitetaan, koh- vitaan. Laki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
20159: tuullisen korvauksen, jonka kauppa- ja teol- maanomistaja saisi hävitä sen vuoksi, että
20160: lisuusministeriö asianomaisen hakemuksen pe- hänellä ei ole riittävää pääomaa osallistuak-
20161: rusteella vuosittain määrää. seen kaivosyritykseen.
20162: Käytännössä kauppa- ja teollisuusministe- Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
20163: riö, jolle. lain mukaan korvauksen määräämi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20164: nen kuuluu, on suorittanut mitättömän pie-
20165: niä korvauksien määräämisiä. Lakia säädet- että hallitus kiireellisesti antaisi kai-
20166: täessä on eduskunta selvästi edellyttänyt, voslain toimeenpanosta ja soveltami-
20167: että tarkoitetun maanomistajalle suoritetun sesta sellaiset lähemmät säännökset, että
20168: korvauksen tulee olla suuruudeltaan se.llai- maanomistajat todella tulevat saamaan
20169: nen, että se on oikeassa suhteessa siihen mi- kaivosaluevaltaajalta kaivoslain mu-
20170: neraalipääomaan, joka kaivosalueella on las- kaan kohtuulliset korvaukset.
20171: kettu olevan.
20172: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
20173:
20174: Esa Koivusilta. Urho Kähönen.
20175: Eino Uusitalo. Aaro Kauppi.
20176: Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä.
20177: Lauri Laine.
20178: 432
20179:
20180: VII,38. - Hemst.mot. N: o 193.
20181:
20182:
20183:
20184:
20185: Teir m. fl.: Angående erläggande ur statsmedel av kostna-
20186: derna för de för tt1lämpningen och övervakningen av
20187: lagen om fiske nödvändiga, i 99 och 100 §§ sagda lag
20188: omnämnda förrättningarna.
20189:
20190:
20191: Till Riksdagen.
20192:
20193: Med hänvisning till motiveringen till hem- för de förrättningar, som äro 1l!Ö'dvän-
20194: ställningsmotion n: o 157 vid 1955 års riks- diga för tiUämpning och övervakning
20195: dag föreslås, att riksdagen måtte besluta av lagen om fiske och vilka omnämnas
20196: hemställa, i 99 och 100 §§ i sagda lag, måtte er-
20197: läggas ur statsmedel och att anslag
20198: att regeringen skyndsamt måtte vid- härför måtte upptagas i statsförslaget.
20199: taga sådana åtgärder, att kostnaderna
20200: Helsingfors den 11 februari 1957.
20201:
20202: Grels Teir. Albin Wickman. Verner Korsbäck.
20203: 488
20204:
20205: vn,ss. - Toiv.al. N: o 193.
20206: Suomennos.
20207:
20208:
20209:
20210: Teir ym.: Kalastuslain soveltamista ja valvontaa varten
20211: välttämättömien, sanotun lain 99 ja 100 §: ssä mainittujen
20212: toimitusten kustannusten suorittamisesta valtion varoista.
20213:
20214:
20215: Eduskunnalle.
20216:
20217: Viitaten vuoden 1955 valtiopäivillä tehdyn. ten välttämättömien, sanotun lain 99
20218: toivomusaloitteen n:o 157 perusteluihin eh- ja 100 §: ssä mainittujen toimitusten
20219: dotetaan eduskunnan päätettäväksi toivomus, kustannukset suoritettaisiin valtion va-
20220: roista ja että tarkoitusta varten otet-
20221: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti taisiin määräraha tulo- ja menoar-
20222: sellaisiin toimenpiteisiin, että kalas- vioon.
20223: tuslain soveltamista ja valvontaa var-
20224: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
20225:
20226: Grels Teir. Albin Wickman. Verner Korsbäck.
20227:
20228:
20229:
20230:
20231: 65 E 168/57
20232: 484
20233:
20234: VU,39. - Hemst.mot. N: o 194.
20235:
20236:
20237:
20238:
20239: Rosenberg m. fl.: Angående ändringar av lagen om fiske.
20240:
20241:
20242: T i 11 R i k s d a g e n.
20243:
20244: Redan vid behandlingen i riksdagen av tigt, att ovannämnda paragraf ändras så att
20245: den nuvarande lagen om :fiske påpekades fisket kan :fortsätta utan inskränkningar.
20246: det o:förnu:ftiga i att lagens 4 § 2 mom. Hänvisande till ovanstående, föreslår un-
20247: inskränkte rätten att :fånga siklöja, ström- dertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
20248: ming och vassbuk tili att gälla endast vat- ställa,
20249: tenområde inom kommunen. Denna bestäm-
20250: melse har dock icke e:fter:följts på grund av att regeringen skyndsamt måtte tilZ
20251: dess verklighets:främmande natur och prak- Riksdagen överlämna proposition med
20252: tiska ogenom:förbarhet. Då det emellertid förslag tiU sådana ändringar av stad-
20253: uppenbarligen :före:finnes risk :för :framtida gandena i lagen om fiske, att fångst
20254: :förvecklingar i denna :f1åga och då bestäm- av siklöja, strömming och vassbuk
20255: melserna dessutom hårdast drabbar den finge bedrivas på vattenområde, som
20256: obesuttna :fiskarbe:folkningen, viiken också i lagens 4 § 2 mom. avses, även av
20257: annars kämpar med s.g.s. oövervinneliga eko- person, som är bosatt i annan kom-
20258: nomiska svårigheter, är det synnerligen vik- mun.
20259: Helsingfors den 5 februari 1957.
20260:
20261: Gösta Rosenberg. Judit Nederström-Lunden.
20262: T. Asvik. Lauri Myllymäki.
20263: N. Nurminen. H. Tauriainen.
20264: 485
20265:
20266: VI1,89. - Toiv.al. N:o 194.
20267: Suomennos.
20268:
20269:
20270:
20271: Rosenberg ym. : Kalastuslain muuttamisesta.
20272:
20273:
20274: Ed usik:un nalle.
20275:
20276:
20277: Jo nykyisen kalastuslain eduskuntakäsit- tua pykälää siten, että kalastus voi jatkua
20278: telyssä osoitettiin se järjettömyys, että lain rajoituksitta.
20279: 4 § :n 2 momentti rajoitti muikun, silakan Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alie-
20280: ja ikilohailin pyynnin ainoastaan kuntaan ikirjoittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi
20281: kuuluvaan vesialueeseen. Tätä määräystä ei toivomuksen,
20282: ole sentään noudatettu, ikoska se on todelli-
20283: suudelle vieras ja käytännössä mahdoton to- että hallitus kiireellisesti antaisi
20284: teuttaa. Kun kuitenkin on ilmeisesti ole- Eduskunnalle esityksen kalastuslain
20285: massa vaara, että tässä kysymyksessä vastai- säännösten muuttamisesta siten, että
20286: suudessa syntyy selkkauksia, ja kun määräys muikun, silakan ja kilohailin pyyntiä
20287: sitä paitsi kohdistuu tilattomaan kalas- saisi lain 4 § :n 2 momentissa tarkoi-
20288: tajaväestöön, joka muutenkin saa kamp- tetulla vesialueella harjoittaa myös toi-
20289: pailla miltei ylipääsemättömissä vaikeuksissa, sessa kunnassa asuva henkilö.
20290: on erittäin tärkeätä muuttaa edellä mainit-
20291: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
20292:
20293: Gösta Rosenberg. Judit Nederström-Lunden.
20294: T. Asvik. Lauri Myllymäki.
20295: N. Nurminen. H. Tauriainen.
20296: VII,40. - Hemst.mot. N: o 195.
20297:
20298:
20299:
20300:
20301: Rosenberg m. fl. : Angående ändring av 58 § lagen om fiske.
20302:
20303:
20304: Till Riksdagen.
20305:
20306: 1 den nuvarande fiskerilagens 58 § be- åsikt ibör härvidlag en ändring snarast möj-
20307: stämmes, att vid fiskelagsstämma varje del- ligt åstadkommas.
20308: ägare tillkommer rösträtt efter sin andel i Hänvisande tili ovanstäende föreslår un-
20309: vattenområdet. Denna odemokratiska bestäm- dertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
20310: melse har åstadkommit stor förargelse bland ställa,
20311: fiskarna och kan inte anses överensstämma
20312: med de allmänt demokratiska principerna att regeringen skyndsamt måtte till
20313: och folkets rättsmedvetande. Genom denna Riksdagen överlämna proposition med
20314: röstfördelningsgrund ges möjlighet för stora förslag t'ill sådan ändring av stad-
20315: mantalsägare att helt diktera besluten på gandena i 58 § lagen om fiske, att i
20316: fiskelagsstämmorna. Enligt undertecknades fiskelagsstämma varje delägare äger
20317: endast en röst.
20318: Helsingfors den 5 februari 1957.
20319:
20320: Gösta. Rosenberg. Judit Nederström-Lunden.
20321: N. Nurminen. Lauri lYiyllymäki.
20322: T. Asvik. B. Tauriainen.
20323: VU,40. - Toiv.al. N: o 195.
20324: Suomennos.
20325:
20326:
20327:
20328: Rosenberg ym.: Kalastuslain 58 §:n muuttamisesta.
20329:
20330:
20331: Eduskunnalle.
20332:
20333: Nykyisen kalastuslain 58 § : ssä säädetään, mukaan olisi tässä mitä pikimmin saatava
20334: että kalastuskunnan kokouksessa määräytyy aikaan muutos.
20335: kunkin osakkaan äänioikeus hänen osuutensa Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
20336: mukaan kalaveteen. Tämä epädemokraattinen kirjoittaneet eduskunnan päätettäväksi toi-
20337: määräys on herättänyt voimakasta suuttu- vomuksen,
20338: musta kalastajien keskuudessa eikä sen voida
20339: katsoa soveltuvan yleisiin demokraattisiin että hallitus kiireellisesti antaisi
20340: periaatteisiin eikä kansan oikeustajuntaan. Eduskunnalle esityksen kalastuslain
20341: Tällä äänioikeuden ja;koperusteella annetaan 58 § :n säännöksien muuttamisesta si-
20342: suurille manttaalinomistajille mahdollisuus ten, että kalastuskunnan kokouksessa
20343: kokonaan sanella päätökset kalastuskunnan kullakin osakkaalla on ainoastaan yksi
20344: kokouksissa. Allekirjoittaneiden käsityksen ääni.
20345: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
20346:
20347: Gösta Rosenberg. Judit Nederström-Lunden.
20348: N. Nurminen. Lauri Myllymäki.
20349: T. Asvik. H. Tauriainen.
20350: 488
20351:
20352: Vfi,41. - Bemst.mot. N: o 196.
20353:
20354:
20355:
20356:
20357: Rosenberg m. fl.: A.ngående avlåtande av proporition om
20358: reformering av fiskerilagstiftningen.
20359:
20360:
20361: Till Riksdagen.
20362:
20363: Hänvisande tili motiveringen i hemställ- lagen om fiske, genom vilka fiskarnas
20364: ningsmotion n: o 102, inlämnad tili 1956 års rättigheter och möjligheter att utöva
20365: riksdag, föreslår undertecknade, att riks- sin näring fullt tryggas, samtidigt som
20366: dagen villa besluta hemställa, ägare av strandtomter och övriga fin-
20367: ländska medborgare tillförsäkras skä-
20368: att regeringen i brådskande ordning liga rättigheter att idka kusbehovs-
20369: måtte till Riksdagen överlämna en och sportfiske.
20370: proposition med sådana ändringar i
20371: Helsingfors den 5 februari 1957.
20372:
20373: Gösta Rosenberg. Judit Nederström-Lund6n.
20374: N. Nurminen. Lauri Myllymäki.
20375: T. Asvik. B. Tauriainen.
20376: 489
20377:
20378: VII,41. - Toiv.al. N:o 196.
20379: Suomennos.
20380:
20381:
20382:
20383: Rosenberg ym.: Esityksen antamisesta kalastuslainsäädännön
20384: uudistamisesta.
20385:
20386:
20387: E d u s ik u n n a 11 e.
20388:
20389: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jätetyn oikeudet ja mahdollisuudet elinkei-
20390: toivomusaloitteen n:o 102 perusteluihin eh- nonsa harjoittamiseen täysin turva-
20391: dottavat allekirjoittaneet eduskunnan päätet- taan, samalla kun rantatonttien omis-
20392: täväksi toivomuksen, tajille ja muille Suomen kansalaisille
20393: taataan kohtuulliset oikeudet koti-
20394: että hallitus kiireellisesti antaisi tarve- ja urheilukalastuksen harjoitta-
20395: Eduskunnalle esityksen kalastuslain miseen.
20396: muuttamisesta siten, että kalastajien
20397: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
20398:
20399: Gösta Rosenberg. Judit Nederström-Lunden.
20400: N. Nurminen. Lauri Myllymäki.
20401: T. Asvik. H. Tauriainen.
20402: VU,42. - Toiv.al. N:o 197.
20403:
20404:
20405:
20406:
20407: Sä.velä ym.: Tutkimuksen toimittamisesta hyljekannan vä-
20408: hentämiseksi
20409:
20410:
20411: E d u s k u n n a 11 e.
20412:
20413: Erikoisen suurta vahinkoa ja taloudellista -rasvalla taloudellista merkitystä, joka tappo-
20414: menetystä on ammattikalastajille aiheuttanut rahan lisäksi korvasi kalastajille tämän kal-
20415: jatkuva hyljekannan lisääntyminen. liin ja hengenvaarallisen ammatin kulut jos-
20416: Hylkeet syövät kalasaaliin ja vahingoitta- sain määrin paremmin kuin nyt. Edellämai-
20417: vat tunnetusti kalliita silakkaverkkoja ja nitut hyödyt näyttelevät nykyisin niin pientä
20418: rysiä. Tämän lisäksi koukuilla lohia pyytä- osaa, ettei kalastajilla ole halua eikä varoja-
20419: vät lohikalastajat joutuvat syöttämään arvok- kaan tähän vaaralliseen ja kalliiseen yrityk-
20420: kaan lohisaaliinsa hylkeille. Kalastajien men- seen. Tämän vuoksi olisi hylkeen tapporaha
20421: nessä kokemaan koukkujaan saavat he todeta, korotettava ainakin 3 000 markan suuruiseksi,
20422: että lohet on syöty ja jäljellä on koukussa että kalastajat voisivat hankkia välineitä ran-
20423: lohen pää todistuksena siitä, että saalista on nikkomme kalakannan vaarallisimman vihol-
20424: ollut. Hyljekannan jatkuva lisääntyminen lisen, hylkeen hävittämiseksi.
20425: johtuu siitä, että hylkeitten tappaminen ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
20426: siihen ammattiin varusteiden hankkiminen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20427: on erittäin kallista, niin etteivät vähävarai-
20428: set kalastajat kykene 1000 markan tappo- että hallitus tutkituttaisi, mitä mah-
20429: rahalla edellämainittuja varusteita hankki- dollisuuksia olisi hyljekannan vähen-
20430: maan. tämiseksi, ja korottaisi hylkeen tappo-
20431: Sodan aikana ja muutamina sitä seuran- rahan nykyistä rahanarvoa vastaa-
20432: neiden vuosien aikana oli hylkeennahalla ja vaksi.
20433: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
20434:
20435: Arvo Sävelä. Erkki Ryömä.
20436: Laura Brander-Wallin. Väinö Tikkaoja.
20437: U1
20438:
20439: VII,43. - Toiv.al. N: o 198.
20440:
20441:
20442:
20443:
20444: Pasanen ym.: Esitysten antamisesta väestönsuojelulainsää-
20445: dännöksi ja yleisen väestönsuojelusuunnitelman valmista-
20446: misesta.
20447:
20448:
20449: E d u s k u n n a 11 e.
20450:
20451: Viime sodan jälkeen kaikkialla maailmassa rakenteellisesta väestönsuojelusta. Sanottu
20452: suoritettu ja suoritetaan parhaillaan teho- lainsäädäntö olisi kuitenkin viipymättä ai-
20453: kasta työtä väestönsuojeluvalmiuden tehosta- kaansaatava sekä valmistettava yleinen väes-
20454: miseksi. Tämä onkin levottomana tekniikan tönsuojelusuunnitelma ja sen toteuttamisoh-
20455: aikakautena luonnollista ja välttämätöntä, jeet. Kun nämä toimenpiteet yhä viipyvät,
20456: sillä siviiliväestön suojaaminen mahdollisen niin ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
20457: sodan tuhoilta on syvästi inhimillinen velvol- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20458: lisuus. Meilläkin on viime vuosina kiinni-
20459: tetty asiaan yhä vakavampaa huomiota, että hallitus kiireellisesti antaisi
20460: mutta sitä koskevaa lainsäädäntöäkään ei ole Eduskunnalle esitykset väestönsuojelu-
20461: vieläkään saatu nykyajan vaatimuksia vas- laiksi ja laiksi rakenteellisesta väestön-
20462: taavalle kannalle, vaikka jo 4 päivänä touko- suojelusta sekä valmistuttaisi yleisen
20463: kuuta 1954 valmistui komiteanmietintökin väestönsuojelusuunnitelman toteutta-
20464: ehdotuksineen väestönsuojelulaiksi ja laiksi mis- ja valvontaohjeineen.
20465: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
20466:
20467: Aukusti Pasanen. Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen.
20468:
20469:
20470:
20471:
20472: 56 E 168/57
20473: 442
20474:
20475: VU,44. - Toiv.a.l N: o 199.
20476:
20477:
20478:
20479:
20480: Tienari ym.: Vapaaehtoisen väestönsuojelutyön kehittämisestä.
20481:
20482:
20483: Eduskunnalle.
20484:
20485: Kaikkialla maailmassa suoritetaan voima- tiin laajaa paikalliskurssitoimintaa ja vss-
20486: peräistä .työtä väestönsuojeluvalmiuden tehos- valistusta.
20487: tamiseksi. Yleensä tämä toiminta tapahtuu Nyt uudelleen koulutustyötä aloitettaessa
20488: valtion kustannuksella ja toimesta. Sen toi- muodostuu SVJ: n tärkeimmäksi tehtäväksi
20489: mesta varastoidaan myös suojelumuodostel- vss-koulun toiminnan uudelleen aloittaminen.
20490: mille erikoismateriaalia. Vapaaehtoiseen kou- Täten voidaan ehkä parhaiten avustaa viran-
20491: lutustoimintaan niinikään monissa maissa py- omaisia vss-johtajiston kouluttamisessa. Suo-
20492: ritään ja voidaan todeta, että niissä on men Punainen Risti puolestaan aloittaa kou-
20493: päästy näkyviin tuloksiinkin. Erikoisesti naa- lutuksen yleisen suojelupalvelun ensiapuhen-
20494: purimaassamme Ruotsissa on tätä vapaaeh- kilöstöä silmälläpitäen. Yhteistoimin paikal-
20495: toista vss-koulutustoimintaa pidetty erittäin listen vss-lautakuntien ja yhdistysten kanssa
20496: tärkeänä ja saatu laajat kansalaispiirit mu- pyrkii SVJ edistämään vss-valistusta väes-
20497: kaan tähän puhtaasti inhimilliseen työhön. tönsuojelunäyttelyjen ja esitelmäsarjojen
20498: Sodissamme hyvällä menestyksellä toiminut muodossa.
20499: väestönsuojelumme on aina viime aikoihin Tällä hetkellä vaikeuttaa laajasuuntaista ja
20500: saakka ollut pysähdyksissä. Tähän on ilmei- tehokasta väestönsuojelutyötä koulutetun hen-
20501: sesti vaikuttanut, paitsi kansamme rauhan- kilökunnan ja määrärahojen puute. Mielialat
20502: usko, myös se harhakäsitys, että väestönsuo- sensijaan laajojen kansalaispiirien keskuu-
20503: jelu sisältäisi jotain rauhansopimuksemme dessa maassamme ovat erittäin otolliset va-
20504: vastaista. Kun nyt on huomattu, että siviili- paaehtoisen väestönsuojelutyön alkuunsaami-
20505: väestön suojaaminen sodan tuhoilta on sy- selle ja menestykselliselle kehittämiselle.
20506: västi inhimillinen velvollisuus ja kun maail- Edellä esitettyyn ja jännittyneeseen maail-
20507: man yleistilanne ei suinkaan ole rauhoittu- manpoliittiseen tilanteeseen viitaten ehdo-
20508: nut, voitaneen meilläkin hyvällä syyllä käydä tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20509: uudelleen tarmokkaasti elvyttämään vapaa- muksen,
20510: ehtoista vss-toimintaa. Seikka, että olemme että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20511: tässä suhteessa paljon laiminlyöneet, tulisi menpiteisiin vapaaehtoisen väestönsuo-
20512: kannustaa ripeään .toiminnan aloittamiseen. jelutyön kehittämiseksi maassamme tu-
20513: Vapaaehtoisille kansalaisjärjestöille sopii kemalla taloudellisesti toiminnassa ole-
20514: parhaiten väestönsuojelukoulutuksen ja -va- via kansalaisjärjestöjä, jotta nämä
20515: listuksen toimeenpano. Ennen sotiamme ryhtyisivät tehostamaan vss-koulutus-
20516: suoritti Suomen Väestönsuojelujärjestön ja vss-valistustyötään maassamme en-
20517: (SVJ :n) vss-koulu tehokasta koulutustoimin- tistä laajempien kansalaispiirien kes-
20518: taa. Väestönsuojeluohjaajien avulla toteutet- kuudessa.
20519: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
20520:
20521: Artturi Tienari. Leo I. Mattila.
20522: Juho Tenhiälä. Kaarlo Kajatsalo.
20523: Armas Leinonen. Matti Mattila.
20524: Helge Miettunen. Tuomas Saikko.
20525: 443
20526:
20527: VII,41S. - Toiv.al. N:o 200.
20528:
20529:
20530:
20531:
20532: A. Leikola ym.: Määrärahasta väestönsuojelutehtävien hoita-
20533: mista varten.
20534:
20535:
20536: E d u s k u n n a ll e.
20537:
20538: Levottomuutta herättävän kansainvälisen tuotantolaitosten turvaamiseksi ja väestön
20539: tilanteen jatkuessa ja sodassa käytettävien suojelemiseksi tarpeen vaatiessa. Ja mikä
20540: tuhoamisvälineitten kehittyessä yhä tehok- pahinta. Meillä ei ole edes sellaisia nykyajan
20541: kaammiksi ja laajemmille alueille vaikutta- vaatimuksia vastaavan koulutuksen saaneita
20542: viksi ovat sellaisetkin maat, jotka viimeisten asiantuntijoita, jotka kykenisivät edellä mai-
20543: sotien aikana kykenivät säilyttämään puo- nitun laiset suunnitelmat laatimaan. Meillä-
20544: lueettomuutensa ja koskemattomuutensa, ryh- hän on valtakunnallisia väestönsuojeluteh-
20545: tyneet kiireellisesti tehostamaan puolustus- täviä hoitamassa johto- ja suunnitteluelimenä
20546: valmiuttaan, mm. väestönsuojeluaan eli siviili- vain yksi virkamies, eikä hänelläkään ole
20547: puolustustaan kehittämällä. Niinpä toimii edes toimistoapulaista käytettävänääni Väes-
20548: naapurimaassamme Ruotsissa erikoinen valta- tönsuojeluvälineet puuttuvat. Koulutusväli-
20549: kunnallinen keskusvirasto, jonka palveluk- neetkin puuttuvat. Eipä ole käytettävis-
20550: sessa työskentelee noin 110 henkeä, näitten sämme edes sellaisia välineitä, joilla voitai-
20551: asioitten johdossa, minkä lisäksi eri paikka- siin todeta, milloin ja missä määrin maas-
20552: kunnilla on omat virastonsa, ja varoja uhra- toomme ja ilmatilaamme on levinnyt väes-
20553: taan yksinomaan valtion osalta näihin tarkoi- tölle tuhoisia radioaktiivisia aineita. Koko
20554: tuksiin noin 1 500-2 000 milj. Suomen mar- väestönsuojeluvalmiutemme on niin olema-
20555: kan arvosta vuosittain. tonta ja laiminlyötyä, että vaaran uhatessa
20556: Meilläkin on yksityisten kansalaisten ta- meitä odottaa tältä osin täydellinen sekasorto
20557: holta jatkuvasti kiinnitetty asiaan vakavaa ja tuho.
20558: huomiota ja valtiovallankin taholta on ase- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20559: tettu sotiemme jälkeen useitakin toimikuntia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20560: asiaa tutkimaan ja laatimaan suunnitelmia muksen,
20561: sen kehittämistä varten, mutta vielä ei meillä
20562: ole päästy edes kunnolliseen alkuun tällä että hallitus ottaisi vuoden 1958
20563: alalla. tulo- ja menoarvioesitykseen 500 mil-
20564: Meillä ei ole suunnitelmia väestötaajamien joonan markan määrärahan väestön-
20565: evakuoimista ja evakuoitujen huoltamista suojelun johtoelinten ja henkilöstön
20566: varten, ei suunnitelmia kansamme sodan- kouluttamista, suunnitelmien laati-
20567: aikaisen huollon ja tuotantoelämän käyn- mista ja opetusvälineitten sekä muun
20568: nissäpitämisen varalta, eikä suunnitelmia välineistön hankkimista varten.
20569: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
20570:
20571: Aare Leikola. Artturi Tienari. Kaarlo Kajatsalo.
20572: VII,4.6. - Toiv.al. N:o 201.
20573:
20574:
20575:
20576:
20577: A. Leikola. ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoar-
20578: vioon väestönsuojelutehtävien hoitamista varten.
20579:
20580:
20581: E d u s k u n n a ll e.
20582:
20583: Levottomuutta herättävän kansainvälisen hinta. Meillä ei ole edes sellaisia nykyajan
20584: tilanteen jatkuessa ja sodassa käytettävien vaatimuksia vastaavan koulutuksen saaneita
20585: tuhoamisvälineitten kehittyessä yhä tehok- asiantuntijoita, jotka kykenisivät edellä mai-
20586: kaammiksi ja laajemmilla alueille vaikutta- nitun laiset suunnitelmat laatimaan. Meillä-
20587: viksi ovat sellaisetkin maat, jotka viimeisten hän on valtakunnallisia väestönsuojelutehtä-
20588: sotien aikana kykenivät säilyttämään puo- viä hoitamassa johto- ja suunnitteluelimenä
20589: lueettomuutensa ja koskemattomuutensa, ryh- vain yksi virkamies, eikä hänelläkään ole
20590: tyneet kiireellisesti tehostamaan puolustus- edes toimistoapulaista käytettävänääni Väes-
20591: valmiuttaan, mm. väestönsuojeluaan eli si- tönsuojeluvälineet puuttuvat. Koulutusväli-
20592: viilipuolustustaan kehittämällä. Niinpä toi- neetkin puuttuvat. Eipä ole käytettävis-
20593: mii naapurimaassamme Ruotsissa erikoinen sämme edes sellaisia välineitä, joilla voitai-
20594: valtakunnallinen keskusvirasto, jonka palve- siin todeta, milloin ja missä määrin maas-
20595: luksessa työskentelee noin 110 henkeä, näit- toomme ja ilmatilaamme on levinnyt väes-
20596: ten asioitten johdossa, minkä lisäksi eri tölle tuhoisia radioaktiivisia aineita. Koko
20597: paikkakunnilla on omat virastonsa ja varoja väestönsuojeluvalmiutemme on niin olema-
20598: uhrataan yksinomaan valtion osalta näihin tonta ja laiminlyötyä, että vaaran uhatessa
20599: tarkoituksiin 1 500-2 000 milj. Suomen mar- meitä odottaa tältä osin täydellinen seka-
20600: kan arvosta vuosittain. sorto ja tuho. Eikä niillä noin neljän mil-
20601: Meilläkin on yksityisten kansalaisten ta- joonan markan määrärahoilla, jotka on tä-
20602: holta jatkuvasti kiinnitetty asiaan vakavaa män vuoden menoarviossa tarkoitukseen va-
20603: huomiota ja valtiovallankin taholta on ase- rattu, päästä edes kunnolliseen alkuun tilan-
20604: tettu sotiemme jälkeen useitakin toimikuntia teen parantamiseksi. Edellä esitettyyn viita-
20605: asiaa tutkimaan ja laatimaan suunnitelmia ten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
20606: sen kehittämistä varten, mutta vielä ei meillä väksyttäväksi toivomuksen,
20607: ole päästy edes kunnolliseen alkuun tällä
20608: alalla. että hallitus antaisi kiireeUisesti
20609: Meillä ei ole suunnitelmia väestötaaja- Eduskunnalle esityksen 35 miljoonan
20610: mien evakuoimista ja evakuoitujen huolta- markan määrärahan ottamisesta li-
20611: mista varten, ei suunnitelmia kansamme so- säyksenä vuoden 1957 tulo- ja meno-
20612: danaikaisen huollon ja tuotantoelämän käyn- arvioon väestönsuojelun johtoelimien
20613: nissäpitämisen varalta, eikä suunnitelmia tuo- kouluttamista, suunnitelmien laati-
20614: tantolaitosten turvaamiseksi ja väestön suo- mista ja opetusvälineitten sekä muun
20615: jelemiseksi tarpeen vaatiessa. Ja mikä pa- välineistön hankkimista vm·ten.
20616: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
20617:
20618: Aare Leikola. A. Pasanen.
20619: Artturi Tienari. Kaarlo Kajatsalo.
20620: 445
20621:
20622: VII,47. - Toiv.a.l. N:o 202.
20623:
20624:
20625:
20626:
20627: Sinkkonen ym.: Maanmittaustoimituksiin ryhtymisestä valta-
20628: kunnanrajan pirstom~1la tilo~1la.
20629:
20630:
20631: E d u s k u n n a 11 e.
20632:
20633: Kaakkoinen raja pirstoi 1 302 tilaa. Enti- viipyy, sitä vaikeammaksi asian hoitaminen
20634: sen Viipurin läänin maanmittauskonttorin käy.
20635: jakokartta- ja asiakirja-aineisto tuhoutui so- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
20636: dan aikana suurimmaksi osaksi. Rajankäyn- dotamme eduskunnan lausuttavaksi toivo-
20637: nin yhteydessä ei tilojen välirajoja merkitty. muksen,
20638: Valtakunnan rajaan ulottuvien tilojen pinta-
20639: alat lasketaan rajan keskiviivaan saakka, ot- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20640: tamatta huomioon sitä alaa, joka jää rajalla sellaisiin toimenpiteisiin, että uuden
20641: olevan piikkilangan taakse, joten pirstottujen valtakunnan rajan pirstomien tilojen
20642: tilojen pinta-aloista ei ole tarkkoja tietoja. ja osuuksien maanmittaustoimituksiin
20643: Myöskin yhteiset alueet, niinkuin kalavedet ja järjestelyihin voidaan kiireellisesti
20644: kaipaavat järjestelyjä. Mitä kauemmin asia ryhtyä.
20645: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
20646:
20647: Yrjö Sinkkonen. Onni Mannila..
20648: Matti Miikki. Atte Pakkanen.
20649: 446
20650:
20651: VU,48. - Toiv.al. N: o 203.
20652:
20653:
20654:
20655:
20656: Ryhtä: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon Kuusa-
20657: mon isojakolain edellyttämiä tie- ja kuivatustöit4 varten.
20658:
20659:
20660: Eduskunnalle.
20661:
20662: Valtion tämän vuoden tulo- ja menoar- tiota, joka tällä hetkellä on Kuusamon ja
20663: viossa on 11 Pl. XXV luvun 21 momentilla Posion isojakoa suorittamassa. Kuusamon
20664: käytettävissä 100 milj. markan siirtomäärä- ja Posion isojakoa suorittamassa on viimei-
20665: raha Kuusamon isojakolain edellyttämiä tie- sen 5 vuoden aikana ollut useita kymmeniä
20666: ja kuivatustöitä varten. Mainitut Kuusamon maanmittausinsinöörejä, lukuisa joukko kar-
20667: isojakolain alaiset tie- ja kuivatustyöt ovat toittajia ja muuta teknillistä henkilökuntaa.
20668: sanottuun lakiin perustuvia välttämättömiä Nyt alkavat jakotyöt lähetä loppuaan, mutta
20669: töitä, jotka on suoritettava isonjaon suorituk- kuitenkin on useassa jakokunnassa vielä
20670: sen yhteydessä ja määrätyssä isonjaon työ- huomattava osa mm. tilansiirtoja suoritta-
20671: vaiheessa, jotta eivät tie- ja kuivatustyöt jäisi matta, kun tilan siirtoihin ei ole päästy,
20672: varsinaisten jakotoimitusten suoritusta jar- sillä uusilla siirtoalueilla on tie- ja kuivatus-
20673: ruttamaan. Kuusamon isonjaon johtaja on il- työt suorittamatta, jotka työt on saatava
20674: moittanut, että isojakolain edellyttämät tie- suoritetuksi, ennenkuin siirtoihin päästään.
20675: ja kuivatustyöt tulevat tämän vuoden aikana Sen vuoksi olisi tämän vuoden ensimmäisessä
20676: maksamaan 200 milj. mar~kaa. Saman to- lisämenoarviossa saatava 100 milj. markan
20677: teamuksen teki maalautakunta käydessään lisämääräraha Kuusamon isoja1kolain alaisia
20678: kesällä 1956 Kuusamossa tarkastamassa iso- tie- ja kuivatustöitä varten.
20679: jakoon liittyviä töitä. Edellä olevaan viitaten ehdotankin edus-
20680: Kun isojakolain mukaan on tie- ja kuiva- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20681: tustyöt suoritettava ennen määrättyä jako-
20682: vaihetta, niin senvuoksi ei sanottua työn että hallitus antaisi Eduskunnalle
20683: suoritusta voida siirtää seuraavalle vuodelle, esityksen 100 miljoonan markan mää-
20684: koska tällöin koko valtava isojakotyö saat- rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
20685: taisi joutua odottamaan tie- ja kuivatustöi- 1957 tulo- ja menoarvioon Kuusamon
20686: den suoritusta ja näinollen ei voitaisikaan isojakolain edellyttämiä tie- ja kuiva-
20687: käyttää tehokkaasti sitä isojako-organisaa- tustöitä varten.
20688: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
20689:
20690: Niilo Ryhtä.
20691: 447
20692:
20693: VII,49. - Toiv.al. N: o 204.
20694:
20695:
20696:
20697:
20698: Koivusilta ym.: Ajokorttien numeroinnista.
20699:
20700:
20701: Eduskunnalle.
20702:
20703: .Auton kuljettamiseen vaaditaan maas- monasti edullista, jos he heti näkisivät,
20704: samme ajokortti, jonka saamiseksi on täytet- kuinka vanhan ajurin, kuljettajan kanssa he
20705: tävä määrätyt vaatimukset sekä suoritettava nyt ovat tekemisissä. Kortin autopäivästä he
20706: tutkinto ja ajokoe. kyllä näkevät, milloin kortti on annettu,
20707: Tällaisen kortin saanut henkilö uskoo sit- mutta onko kortti ensimmäinen vai viides
20708: ten olevansa täysin pätevä ajuri nykyisessä kortti, sitä he eivät näe. Kun parhaillaan
20709: liikennevilinässä ja käyttäytyy uskomuk- valmistellaan uutta tieliikennelakia, pitäisi
20710: sensa mukaan. siihen tulla myöskin määräys ajokorttien
20711: Sattuu kuitenkin usein, että juuri nämä numeroimisesta.
20712: uuden kortin miehet ja naiset ovatkin kai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
20713: kenlaatuisissa rikkomuksissa, kokemattomuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20714: tensa takia, syntipukkina.
20715: Näitä rikkomuksia ja kolareita selvittä- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20716: mään ja yleensäkin maanteillä järjestystä siin, että tieliikennelakiin tulisi mää-
20717: valvomaan joutuville konstaapeleille olisi räys ajokorttien numeroinnista.
20718: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
20719:
20720: Esa Koivusilta. Eeli Erkkilä.
20721: Eino Uusitalo. Aaro Kauppi.
20722: Niilo Ryhtä.
20723: 448
20724:
20725: VII,50. - Toiv.al. N: o 205.
20726:
20727:
20728:
20729:
20730: Tiena.ri ym.: Jalankulkijain suojelemisesta maantieUiken·
20731: teessä.
20732:
20733:
20734: E d u s k u n n a 11 e.
20735:
20736: Kymmenvuotiskautena 1945-54 maassam- lystakin selkäpuolelle on näet kiinnitetty
20737: me sattuneista kuolemaan johtaneista tielii- kappale scotchlite-nauhaa, joka käännetään
20738: kenneonnettomuuksista laadittu tilasto osoit- pimeän tullen näkyviin. Kaupoista ostetta-
20739: taa, että valtaosa kuolemantapauksista on vissa lasten päällystakeissa on tällainen suoja-
20740: sattunut jalankulkijoiden kohdalla eli 1432 nauha jo valmiiksi kiinnitetty. Näin autoi-
20741: (n. 40 %) tapausta, liikenneonnettomuuksissa lijat voivat hyvissä ajoin huomata pimeässä
20742: henkensä menettäneiden kokonaismäärän nous- liikkuvan jalankulkijan ja siten estää päälle-
20743: tessa 3 664: ään. ajon.
20744: Vuoden 1957 tammikuun liikenneonnetto- Valitettavasti meillä Suomessa ei tähän
20745: muuksissa kuoli 41 ihmistä, joista jalankul- jalankulkijain määrätietoiseen suojeluun tie-
20746: kijoita 17 ja näistä taas 7 lasta. liikenteessä ole kiinnitetty sitä huomiota,
20747: Erikoisen ikäväksi seikaksi on muodostu- mitä se ansaitsee ja mikä monissa muissa
20748: nut se, että jalankulkijat ovat valitettavan maissa on jo sangen yleistä. Tästä syystä ja
20749: usein tulleet pimeänä vuorokauden aikana edellä esitettyihin tilastotietoihin nojautuen
20750: selkäänajetuiksi kulkiessaan niin kuin liiken- esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
20751: nesäännöt määräävät tien oikeata reunaa. syttäväksi toivomuksen,
20752: Myös vastaantulevan auton kokovalot ovat
20753: häikäisyllään ja oman auton puolivalot him- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20754: meydellään usein estäneet edellä liikkuvan toimenpiteisiin jalankulkijain suojele-
20755: ihmisen näkemisen. miseksi maantieliikenteessä erikoisesti
20756: Estääkseen pimeässä liikkuvan jalankulki- pimeänä aikana tapahtuvilta yliajoilta
20757: jan joutumasta yliajetuksi on mm. Hollan- ulkomailta saatuja kokemuksia hyväksi
20758: nissa käytetty monin tavoin hyväksi ns. käyttäen.
20759: ,kiiltomatoperiaatetta". Jalankulkijan pääl-
20760: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
20761:
20762: Artturi Tienari. Toivo Antil&. Hilja Väänänen.
20763: Aukusti Pasanen. Leo Häppölä. Marja Lahti.
20764: Juho Tenhiälä. Leo I. Mattila. Matti Mattil&.
20765: Armas Leinonen. Jtaarlo Jtajatsalo. Tuomas Saikku.
20766: Armi Hosi&.
20767: Sylvi Halinen.
20768: VALTIOPÄIVÄT
20769: 1957
20770:
20771: LIITTEET
20772: VIII
20773:
20774: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
20775: TOIVOMUSALOITTEET.
20776:
20777:
20778:
20779:
20780: HELSINKI 1957
20781: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20782:
20783:
20784: 57 E 108/57
20785: Kansankirjastolain muuttamista, koululaitosta, taidetta ym.
20786: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
20787: 1
20788: 1
20789: 1
20790: 1
20791: 1
20792: 1
20793: 1
20794: 1
20795: 1
20796: 1
20797: 1
20798: 1
20799: 1
20800: 1
20801: 1
20802: 1
20803: 1
20804: 1
20805: 1
20806: 1
20807: 1
20808: 1
20809: 1
20810: 453
20811:
20812: VIII,l. - La.k.al. N:o 65.
20813:
20814:
20815:
20816:
20817: E. Kilpi ym.: Ehdotus laiksi Suomen Akatemiasta ja valtion
20818: apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi an-
20819: netun lain muuttamisesta.
20820:
20821:
20822: Eduskunnalle.
20823:
20824: Suomen Akatemiasta ja valtion apu- Apurahan suuruus on viimeksi vahvistettu
20825: rahoista korkeimman hengenviljelyn edistä- 20. 4. 1951 annetulla lailla (218/51) 302 400
20826: miseksi 3 päivänä lokakuuta 1947 annetun markaksi. Kun elinkustannukset ovat sen
20827: lain (732/47) 11 § :n mukaan annetaan joka jälkeen huomattavasti nousseet, ja yleisesti
20828: kolmas vuosi sata apurahaa varttuneiden tie- on myös tunnettua, että esim. professoreiden
20829: teen ja taiteen harjoittajien käytettäväksi palkkaus ei ole riittävä, kun ottaa huomioon
20830: kolmen vuoden aikana. Näyttämötaiteilijoille heidän työmääränsä ja työn vastuullisuuden,
20831: myönnetään kuitenkin apurahat vuosittain olisi varttuneille tieteen ja taiteen harjoit-
20832: vuodeksi kerrallaan. tajille annettavia apurahoja korotettava.
20833: Nämä apurahat annetaan pääasiassa yli- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
20834: opistojen ja muiden korkeakoulujen professo- tamme,
20835: reille. Apurahan tarkoituksena on tehdä
20836: apurahan saajalle mahdolliseksi omistautua että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20837: sen turvin sivutoimista vapaana alaansa kuu- van lakiehdotuksen:
20838: luvan tieteen tai taiteen harjoittamiseen.
20839:
20840:
20841:
20842: Laki
20843: Suomen Akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi
20844: annetun lain muuttamisesta.
20845: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen Akatemiasta ja valtion apu-
20846: rahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi 3 päivänä lokakuuta 1947 annetun lain
20847: (732/47) 14 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
20848: 14 §.
20849: Tämä laki tulee voimaan päivänä
20850: Apurahan suuruus on neljäsataakymme- kuuta 195 .
20851: nentuhatta markkaa.
20852:
20853:
20854: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
20855:
20856: Eino Kilpi. Irma Rosnell.
20857: Mauri Ryömä. Irma Torvi.
20858: Y. Enne.
20859: 454
20860:
20861: VIII,2. - Lak.al. N:o 66.
20862:
20863:
20864:
20865:
20866: E. Kilpi ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä anne-
20867: tun lain muuttamisesta.
20868:
20869:
20870: E d u s k u n n a ll e.
20871:
20872: Vähävaraiset opiskelijat kuuiluvat niiden tenkaan korotettu, vaikka laki tuli voimaan
20873: joukkoon, jotka ovat joutuneet eniten kärsi- jo v. 1953.
20874: mään tapruhtuneesta elinkustannusten nou- Tiianne on käynyt varattomien ja vähä-
20875: susta. Viime vuosien aikana on yksistään varaisten opiskelijoiden kohdalla niin kestä-
20876: vuokria korotettu useita kertoja ja varsinkin mättömäksi, että ylioppilaat kysyvät: ,Mistä
20877: maaseudulta opiskelijat ovat joutuneet sääli- tulee apu~"
20878: mättömän vuokrakiskonnan kohteeksi. Kurs- Korkeakoulustipendejä korottamalla voi-
20879: sikirjojen hinta on myös kohonnut muuta- daan tässä vaiheessa antaa vähävaraisille
20880: man vuoden aikana 2-3 kertaiseksi, ruo- opiskelijoille tuntuvaa apua. Jotta kolmen
20881: kailu- ja vaatetusmenot lisääntyneet ja lu- vuoden aikana tapahtunut menojen lisään-
20882: kukausimaksut nousseet. tyminen voitaisiin lähimain kompensoida,
20883: Opintojen rahoitus on entistä vaikeampaa, olisi kokostipendi ja ensimmäisen vuoden sti-
20884: kun rahatilanteen kiristyessä myös opinto- pendi korotettava 86 000, puolistipendi
20885: lainojen saanti on vaikeutunut. Eduskunta 56 000, opiskeluvä!linestipendi 20 000 ja vie-
20886: on jo v. 1948 hyväksynyt toivomuksen, raspaikkakuntalaisen lisä 25 000 markkaan
20887: että hallitus antaisi eduskunnahle esityksen sekä tutkimusstipendi 110 000 markkaan.
20888: laiksi halpakorkoisten, pitkäaikaisten laino- Ensimmäistä vuottaan opiskelevat joutuvat
20889: jen myöntämisestä opiskelijoille. Tähän päi- heti alkuun suuriin taloudellisiin vaikeuksiin,
20890: vään mennessä hallitus ei ole kuitenkaan tätä kun ensimmäisen vuoden stipendejä annetaan
20891: esitystä antanut. vain sata kappaletta koko maassa. Sentähden
20892: Korkeakoulustipendeistä 5. 6. 1953 anne- niiden lukumäärä olisi korotettava viiteen-
20893: tun lain ( 252/53) 11 § : n mukaan voidaan sataan. Puolistipendien lukumäärä olisi ko-
20894: tässä laissa tarkoitettuja stipendejä ja avus- rotettava tuhanteen viiteensataan.
20895: tuksia korottaa elinkustannusten nousua vas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20896: taavasti samassa suhteessa kuin virkamiesten
20897: palkkoja tarkistetaan. Stipendejä ei ole kui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20898: van lakiehdotuksen:
20899:
20900:
20901:
20902: Laki
20903: korkeakoulustipendeistä annetun lain muuttamisesta.
20904: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä kesä-
20905: kuuta 1953 annetun il.ain (252/53) 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 § ja 6 § näin kuuluvaksi:
20906:
20907: 3 §.
20908: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppi- erikoiset taipumukset menestykselliseen toi-
20909: laiden ensimmäisen vuoden korkeakouluopin- mintaan yhteiskunnan ja valtion palveluk-
20910: toja varten, joilla katsotaan olevan hyvät sessa, asetetaan 500 kahdeksankymmenen-
20911: edellytykset tieteelliseen työskentelyyn tai kuudentuhannen markan suuruista stipendiä.
20912: VIII,2. - E. Kilpi ym. 455
20913:
20914: 4 §. myöntää vieraspaikkakuntalaisen lisä, joka
20915: Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea- on suuruudeltaan kaksikymmentäviisituhatta
20916: koulussa opiskeleville jaettaviksi asetetaan markkaa.
20917: vuosittain tuhat kahdeksankymmenenkuuden-
20918: tuhannen markan suuruista kokostipen-
20919: diä, tuhatviisisataa viidenkymmenenkuuden- 6 §.
20920: tuhannen markan suuruista puolistipendiä Kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suo-
20921: sekä tuhat kahdenkymmenentuhannen mar- rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakoulussa
20922: kan suuruista opiskeluvälinestipendiä. harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä lisen-
20923: siaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa varten,
20924: jaettavaksi asetetaan vuosittain sata sadan-
20925: 5 §. kymmenentuhannen markan suuruista tutki-
20926: Koko- tai puolistipendin saaneelle opiskeli- musstipendiä.
20927: jalle voidaan esitetyn selvityksen perusteella
20928:
20929:
20930: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
20931:
20932: Eino Kilpi. Y. Enne.
20933: Mauri Ryömä. Irma Torvi.
20934: Esa Hietanen. Irma Rosnell.
20935: 466
20936:
20937: vm,s. - La.k.al. N:o 67.
20938:
20939:
20940:
20941:
20942: Tienari ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä annetun
20943: lain muuttamisesta.
20944:
20945:
20946: E d u s k u n n a 11 e.
20947:
20948: Korkeakouluopintoja varten annettavien nukset ovat viime vuosina huomattavasti
20949: stipendien markkamääriä on viimeksi koro- nousseet ja ovat Suomen Ylioppilaskuntien
20950: tettu 16 päivänä maaliskuuta 1951 annetulla Liiton suorittaman tutkimuksen mukaan ny-
20951: lailla. Tässä laissa, samoinkuin 5 päivänä kyisin Helsingissä noin 20 000 markkaa kuu-
20952: kesäkuuta 1953 annetussa uudMSa korkea- kaudessa. Tästä määrästä opiskelija ei voi saa-
20953: !k:oulustipendilaissa, jossa stipendien markka- maliaan kokostipendilläkään peittää kuukau-
20954: määräinen suuruus on pysytetty ennallaan, sittain kuin vain noin kolmannen osan. Kun
20955: on säännös, jonka mukaan, milloin valtion lainansaantimahdollisuudet ovat lisäksi viime
20956: viran- tai toimenhaltijain palkkausta ta:vkis- vuosina jatkuvasti heikentyneet, on ylioppi-
20957: tetaan voimassa olevien säännösten nojalla laiden opintojen rahoittaminen tällä hetkellä
20958: virallisen elinkustannusindeksin muutosten äärimmäisen vaikeata. Tämän vuoksi olisi
20959: johdosta, voidaan stipendit valtioneuvoston korkeakoulustipendien korottamisella opiske-
20960: antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti lukustannusten nousua vastaavasti mitä suu-
20961: tarkistaa vastaavasti noudattamalla samoja rin merkitys ylioppilaiden taloudellisen tilan-
20962: säännöksiä. Tällaista tarkistusta ei stipen- teen helpottamiseksi.
20963: dien osalta ole tapahtunut. Stipendien mah- Tutkimusstipendit ovat alun pitäen olleet
20964: dollista tarkistusta on myös omiaan haittaa- suuruudeltaan liian alhaiset. Nuorten tie-
20965: maan lain säännös, että sen tulisi tapahtua teenharjoittajien elinkustannukset ovat ko-
20966: tulo- ja menoarvion rajoissa. din perustamisen ja perheen muodostamisen
20967: Mainitun ajankohdan jälkeen on kuitenkin johdosta yleensä huomattavasti suuremmat
20968: virkamiespalkoissa, samoinkuin muissakin kuin akateemista loppututkintoa suorittamat-
20969: palkoissa, tapahtunut useaan otteeseen huo- tomien opiskelijoiden. Tämän johdosta tut-
20970: mattavia korotuksia. Myös hintataso on nous- kimusstipendien markkamääräistä suuruutta
20971: sut vuoden 1951 jälkeen. Erityisen huomat- olisi korotettava hieman enemmän kuin mi-
20972: tava on ollut alivuokralaisasuntojen vuokra- hin elinkustannusten kohoaminen antaisi ai-
20973: tason nousu esim. Helsingissä. Niinpä kor- heen.
20974: keakoulustipendeillä ei enää olekaan sitä mer- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
20975: kitystä opiskelijoiden taloudellisen tilanteen kunnioittaen,
20976: helpottamisessa, kuin mihin niillä on alun-
20977: perin pyritty. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20978: Opiskelijoiden keskimääräiset elinkustan- van lakiehdotuksen:
20979:
20980:
20981: Laki
20982: korkea.koulustipendeistä annetun lain muuttamisesta.
20983: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä kesäkuuta 1953 korkeakoulu-
20984: stipendeistä annetun lain (25Z/53) 3 §, 4 § :n 1 momentti ja 6 § näin kuuluviksi:
20985: 3 §.
20986: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppi- toja varten, joilla !katsotaan olevan hyvät
20987: laiden ensimmäisen vuoden korkeakouluopin- edellytJ~kset tieteelliseen työskentelyyn tai
20988: Vlli,3. - Tienari ym. 457
20989:
20990: erikoiset taipumukset menestykselliseen toi- toistatuhannen markan suuruista opiskelu-
20991: mintaan yhteiskunnan ja valtion palveluk- välinesti pendiä.
20992: sessa, asetetaan sata kahdeksankymmenen-
20993: tuhannen markan suuruista stipendiä.
20994: 6 §.
20995: 4 §. Kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suo-
20996: Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea- rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakoulussa
20997: koulussa opiskeleville jaettaviksi asetetaan harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä lisen-
20998: vuosittain tuhat kahdeksankymmenentuhan- siaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa varten,
20999: nen markan suuruista kokostipendiä, tu- jaettavaksi asetetaan vuosittain sata sadan-
21000: hat viidenkymmenenkahdentuhannen markan kahdenkymmenentuhannen markan suuruista
21001: suuruista puolistipendiä sekä tuhat viiden- tu tkimussti pendiä.
21002:
21003:
21004: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
21005:
21006: Artturi Tienari. Kaarlo Kajatsalo.
21007: Aukusti Pasanen. Aare Leikola.
21008: Armas Leinonen.
21009:
21010:
21011:
21012:
21013: 58 E 168/57
21014: 458
21015:
21016: VIII,4. - Lak.al. N: o 68.
21017:
21018:
21019: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi eräiden opintolainojen valtion
21020: takauksesta.
21021:
21022: E d u s k u n n a 11 e.
21023:
21024: Vuonna 1948 annetun lain perusteella val- koituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi. Se on
21025: tio tukee lahjakkaita ja vähävaraisia yli- edullinen mm. siinä muodossa, ettei valtion
21026: oppilaita antamalla stipendejä ja avustuksia. tarvitse sitoa siihen varojaan ja että sen
21027: Tämän lisäksi valtion varoista myönnetään avulla ylioppilaiden lainat hajaantuvat eri
21028: ylioppilaille vähäisessä määrin myös korot- luottolaitoksiin ympäri maata.
21029: tomia lainoja. Nykyiset valtion käyttämät Lainansaantimahdollisuuksien yleensäkin
21030: rahoitusmuodot eivät ole kuitenkaan riittä- rahamarkkinoiden kireyden vuoksi vaikeu-
21031: viä. Stipendien ja avustusten suuruutta ja tuessa olisi välttämätöntä saada myös meidän
21032: määrää pitäisi lisätä, mutta valtion osuutta maamme lahjakkaiden ja vähävaraisten yli-
21033: opintojen rahoittamisen tukemisessa pitäisi oppilaiden opintojen tukemiseksi valtion ta-
21034: laajentaa myös ns. valtion takauksella. kausjärjestelmä. Sen yhteydessä olisi perus-
21035: Valtion takausjärjestelmä ·on ollut voi- tettava elin, joka johtaisi ja valvoisi valtion
21036: massa useita vuosia hyvällä tuloksella aina- varojen käyttämistä stipendeihin, avustuk-
21037: kin Ruotsissa. Valtion 1uottotakauksia anne- siin ja lainoihin. Tämän elimen tehtävänä
21038: taan sekä yliopistoissa ja korkeakouluissa olisi myös päättää valtion takaamien laino-
21039: opiskelevien ylioppilaiden tarvitsemiin lainoi- jen korkojen maksuhelpotuksista ja ratkaista
21040: hin että määrätyin edellytyksin akateemisen mahdolliset valtion avustukset lainapääoman
21041: loppututkinnon suorittaneen henkilön opinto- maksamiseksi.
21042: lainojen yhdistämiseksi suunnitelmallista Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21043: kuoletusta varten pitemmän ajan kuluessa.
21044: Ruotsissa järjestelmä on todettu erittäin tar- että Edusknnta hyväksyisi seuraa-
21045: van lakiehdotnksen:
21046:
21047: Laki
21048: eräiden opintolainojen valtion takauksesta.
21049: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21050: 1 §,
21051: Opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi opetusministeriön alaisena toimiva Valtion
21052: voidaan myöntää valtion takaus akateemista opintolainalautakunta.
21053: loppututkintoa varten korkeakoulussa opin-
21054: toja harjoittavan, lahjakkaan, ahkeran ja 3 §.
21055: vähävaraisen opiskelijan opintolainoille. Valtion takaus voidaan myöntää lainoille,
21056: Valtion takaus voidaan myöntää myös aka- joita antavat sellaiset rahalaitokset, rahastot
21057: teemisen loppututkinnon suorittaneen henki- tai muut yhtymät ja laitokset, joiden toimi-
21058: lön 1 momentissa mainittujen edellytysten alaan kuuluu takauslainojen antaminen.
21059: vallitessa saamien opintolainojen yhdistämi-
21060: seksi annattavalle lainalle. 4 §.
21061: Tämän lain täytäntöönpanoa ja sovelta-
21062: 2 §. mista varten tarpeelliset määräykset anne-
21063: Valtion takauksen myöntämisestä päättää taan asetuksella.
21064:
21065: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
21066:
21067: Irma Rosnell. Judit Nederström-Lunden.
21068: A.-L. Tiekso-lsaksson. Matti Koivunen.
21069: 459
21070:
21071: Vlli,5. - Lak.al. N: o 69.
21072:
21073:
21074:
21075:
21076: M. Ryöm.ä ym. : Ehdotus laiksi oppikoulun oppilaiden kmt-
21077: lunkäynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta.
21078:
21079:
21080: Eduskunnalle:
21081:
21082: Oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin tarmukset ja koulutarvi:kkeiden, varsinkin
21083: avustamisesta 22. 6. 1949 annetun lain (439/ kirjojen hinnat nousseet huomattavasti, mutta
21084: 45) mukaan voi lahjakas, vähävarainen ja apurahoja ei ole korotettu. Menojen lisään-
21085: ahkera oppikoulun lukioasteen oppilas, ja tyessä on monen vähävaraisen oppilaan ja hä-
21086: erityisistä syistä myös keskikoulun kahden nen huoltajansa eteen lllOUssut vakavana ky-
21087: ylimmän luokan oppilas, saada valtiolta apu- symys, millä voidaan turvata koulunkäynnin
21088: rahaa opiskeluaan varten. jatkuvuus. Sen vuoksi lakia olisi muutettava
21089: Lukuvuodeksi kerrallaan annettavan apu- siten, että apurahan suuruudeksi määrättäi-
21090: rahan suuruus on lain 3 § :111 mukaan 13 500 siin 18 000-33 000 markkaa.
21091: -27 000 markkaa. Apuraha voidaan korottaa Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
21092: samassa suhteessa kuin virkamiesten palk- tamme,
21093: koja tarkistetaan elinkustannusten muut-
21094: tuessa. että Eduskunta hyväksyisi seurCUJ,-.
21095: Lain voimaantulon jälkeen ovat elinkus- van lakiehdotuksen:
21096:
21097:
21098:
21099: Laki
21100: oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta.
21101: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä kesäkuuta 1949 oppikoulun
21102: oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta annetun lain (439/49) 3 §:n 1 momentti näin
21103: kuuluvaksi:
21104: 3 §.
21105: Apuraha annetaan lukuvuodeksi kerral- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
21106: laan, ja sen suuruus on 18 000-33 000 mark- kuuta 195 , ja sillä kumotaan sen kanssa
21107: kaa. ristiriidassa olevat säännökset.
21108:
21109:
21110:
21111: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
21112:
21113: Mauri Ryömä. Irma Torvi.
21114: Irma Rosnell. Y. Enne.
21115: 460
21116:
21117: Vlfi,6. - Lak.al. N: o 70.
21118:
21119:
21120: Kulovaara ym.: Ehdotus laiksi Turun opettajakorkeakou-
21121: lusta.
21122:
21123:
21124: E d u s k u n n a 11 e.
21125:
21126: Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen jaista kansakoulunopettajain valmistuslai-
21127: antama esitys seminaarilaiksi. Tämän lain tosta kykene tyydyttämään koko maan tar-
21128: säännökset tulevat vakinaistamaan osan kan- vetta.
21129: sakonluuopettajien valmistuksesta. Ylioppi- Kun seminaarit lähes sata vuotta sitten
21130: laspohjainen valmistus on vakinaisella kan- järjestettiin, oli kansan sivistystaso paljon
21131: nalla Jyväskylän kasvatusopillisen korkea- alempi kuin nykyään. Tällöin seminaarin
21132: koulun ja Oulun opettajakorkeakoulun osalta. antama yleissivistys oli huomattavan korkea
21133: Sensijaan väliaikaiselle kannalle on vielä jää- ja niissä oloissa riittävä kansakoulunopetta-
21134: nyt sekä Turun että Helsingin väliaikaisissa jan tehtäviin, vieläpä korkeampi kuin silloin
21135: opettajakorkeakouluissa tapahtuva kansakou- muissa maissa oli yleistä. Tämän jälkeen
21136: lunopettajien valmistaminen. Kun se lain- kuitenkin kansan yleinen sivistystaso on val-
21137: säädännön tarkistustyö ja kansakoulutoimen tavasti kohonnut ja myös kansakoululle ase-
21138: uudelleen järjestäminen, jonka olennaisen tettavat vaatimukset paljon kasvaneet. Sen-
21139: osan muodostaa niinikään eduskunnassa tähden ei enää voida pitää seminaarivalmis-
21140: oleva kansakoululaki, olisi saatettava kaikilta tusta yksinomaisena eikä palaaminen siihen
21141: osilta päätökseen, on riittävä peruste ole- väliaikaiset opettajakorkeakoulut lakkautta-
21142: massa sille, ,että myös väliaikaisilla vielä toi- malla saata olla ajan ja nykyisen kehitys-
21143: mivien opettajakorkeakoulujen asema selvi- tason mukaista.
21144: tetään. Turun väliaikaisen opettajakorkeakoulun
21145: Kouluviranomaisten toimesta on äskettäin vakinaistaminen ei saa nykyoloissa muodos-
21146: suoritettu yksityiskohtainen tutkimus siitä, tua taloudellisesti raskaaksi yritykseksi. Kor-
21147: mistä kunnista eri opettajakorkeakoulut ovat keakoulun toimintaa läheltä seuranneitten ta-
21148: saaneet oppilaansa ja missä kunnissa niistä holla pidetään mahdollisena sitä, että laitos
21149: valmistuneet opettajat ovat virassa. Tällöin jatkuvasti työskentelisi nykyisissä suojissaan,
21150: on tullut todetuksi, että Jyväskylän kasva- Numen kansakoulun melko avarissa ja muu-
21151: tusopillinen korkeakoulu saa oppilaansa etu- tenkin tyydyttävissä suojissa. Tässä kou-
21152: päässä Keski-Suomesta ja samalle alueelle lussa ovat välttämättömät erikoisluokat. Kun
21153: palaavat tässä korkeakoulussa valmistuneet korkeakoulu tarvitsee harjoitusluokkia, niin
21154: useimmat opettajat. Tämän korkeakoulun nämä saataisiin jatkamalla jo kahdeksan
21155: vaikutusalueeksi on muodostunut Keski- vuotta kestänyttä yhteistyötä mainitun kou-
21156: Suomi, vieläpä niin, että Vaasan, Kuopion lun kanssa. Turun kaupunki on puolestaan
21157: ja Joensuun linjan pohjoispuolelle ei sano- valmis muutenkin tukemaan esillä olevaa
21158: tulla korkeakoululla ole olennaista vaiku- hanketta ja helpottamaan sen toteuttamista.
21159: tusta, vaikka se kilpailee sekä Turun että Mihinkään suurisuuntaisiin rakennusyrityk-
21160: Helsingin opettajakarmeakoulujen kanssa siin ja varojen sijoituksiin ei siis ole tarvis
21161: Tampereesta ja Porista, viimeksimainitun lähteä.
21162: kanssa myös Lahdesta, Kotkasta ja Imat- Edellä esitetyn perusteella pidämme tar-
21163: rasta. Yhtä selvästi paikallinen vaikutusalue peellisena Turun väliaikaisen opettajakor-
21164: on muillakin opettajakorkeakouluilla. Turun keakoulun vakinaistamista ja sentähden kun-
21165: väliaikainen opettajakorkeakoulu saa oppi- nioittaen ehdotamme,
21166: laansa pääasiallisesti Turun ja Porin läänistä
21167: ja tälle alueelle siitä valmistuneet opettajat että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21168: myös sijoittuvat. Tästä tutkimuksesta käy van lakiehdotuksen:
21169: selvil1e, ettei yksi tai kaksi ylioppilaspoh-
21170: VIII,6. - Xulovaa.ra. ym. 461
21171:
21172: Laki
21173: Turun opettajakorkeakoulusta. ·
21174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21175: 1 §. Lisäksi korkeakouluun voidaan perustaa pe-
21176: Turun kaupungissa väliaikaisena toimiva ruspalkkaisia kirjastonhoitajan, sihteerin, kä-
21177: opettajakorkeakoulu muutetaan vakinaiseksi sityönohjaajan ja puutarhurin virkoja sekä
21178: valtion varoilla ylläpidettäväksi kor~eakou kirjastoa pulaisten, talonmiehen, vahtimestarin
21179: luksi 1. 1. 1958 lukien. ja emännöitsijän toimia. Niinikään saadaan
21180: Turun opettajakorkeakoulun tehtävänä on korkeakouluun valtion tulo- ja menoarvion
21181: valmistaa ylioppilaista kansakoulunopettajia rajoissa ottaa tuntiopettajia ja ylimääräisiä
21182: sekä järjestää kansakoulun eri asteiden ja toimenhaltijoita.
21183: aineiden opettajien pedagogista valmistusta
21184: ja jatkokoulutusta. 5 §.
21185: Turun kaupunki on velvollinen osoittamaan
21186: 2 §. erityisen alueen, josta korkeakoululle on saa-
21187: Turun opettajakorkeakoulu on suomen- tavissa riittävä määrä lapsia suorittamaan
21188: kielinen. Opiskelijoilla on oikeus kuuluste- oppivelvollisuuttaan. Näiden lasten koulun-
21189: luissa ja tutkinnoissa käyttää ruotsinkieltä käyntiä Turun kaupunki on velvollinen avus-
21190: niinkuin siitä asetuksella säädetään. tamaan samojen perusteiden mukaan kuin
21191: omissa kansakouluissaan.
21192: 3 §.
21193: Turun opettajakorkeakoululla on harjoi- 6 §.
21194: tuskoulu ja muut korkeakoulun toiminnalle Turun opettajakorkeakoulu on opetusmi-
21195: välttämättömät laitokset. Korkeakoululla on nisteriön alainen. Siinä tapahtuva kansa-
21196: oikeus järjestää opetusharjoittelua kunnalli- koulunopettajien valmistus ja jatko-opiskelu
21197: sissa kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sen on kouluhallituksen valvonnassa sen mukaan
21198: mukaan kuin asetuksella säädetään. kuin asetuksella säädetään.
21199:
21200: 4 §. 7 §.
21201: Turun opettajakorkeakoulussa on perus- Yksityiskohtaiset säännökset tämän lain
21202: palkkaisia ylemmän ja alemman palkkaus- täytäntöönpanosta ja Turun opettajakorkea-
21203: luokan lehtorinvirkoja sekä opettajanvirkoja. koulun perussäännöstä annetaan asetuksella.
21204:
21205:
21206: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
21207:
21208: Urho Kulovaara. Aino Malkamäki. Kalervo Saura.
21209: Vappu Heinonen. Veikko Kokkola. Kalle Jokinen.
21210: Paavo Aitio. Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
21211: Niilo Honkala. Harras Kyttä. Urho Kähönen.
21212: 462
21213:
21214: VIII,7. - Lak.al. N:o 71.
21215:
21216:
21217:
21218:
21219: Rapio ym..: Ehdotus laiksi kansankirjastolain rnuuttamisesta.
21220:
21221:
21222: E d u s k u n n a 11 e.
21223:
21224: Vuonna 1946 valtioneuvosto asetti komi- nousta kumminkaan yli 150 000 markan.
21225: tean valmistamaan esitystä uudeksi kansan- Enimmäismäärän liian alhainen raja vaikut-
21226: kirjastolaiksi. Vuonna 1949 komitea jätti taa hidastavasti kuntien kirjastotoiminnan
21227: mietintönsä valtioneuvostolle, mutta lakiesi- kehittämiseen varsinkin maalaiskunnissa.
21228: tystä ei vieläkään ole annettu eduskunnalle. Niissä ja kauppalakunnissa on vuosittain
21229: Todennäköisesti tästä syystä eduskunnassa- käytetty asukasta kohden vain vähän yli
21230: kin on jäänyt käsittelemättä edustajien vuo- 50 markkaa kirjastotoimintaan, kun sitävas-
21231: den 1954 valtiopäiville jättämät kirjastolain toin kaupunkikunnat ovat tähän tarkoituk-
21232: uudistamista tarkoittavat toivomusaloitteet, seen käyttäneet vuosittain noin 270 markkaa
21233: vaikka niissä on perusteellisesti esitetty tä- asukasta kohden. Maalaiskunnilla ei yleensä
21234: män vanhentuneen ja nykyisiin olosuhteisiin ole piiri- eikä sivukirjastoja, joten laajojen
21235: soveltumattoman kansankirjastolain kiireelli- syrjäseutujen asukkailta puuttuvat nekin
21236: sen uudistamisen tarve. etuudet, joita kunnan keskustassa sijaitseva
21237: Koska lain uudistaminen tulee nähtävästi kunnankirjasto voi läheisyydessä asuville
21238: vielä viipymään, olisi lain viidettä pykälää tarjota. Valtionavun enimmäismäärän korot-
21239: muutettava siten, että kuntien kirjastoille tamisella voitaisiin kuntien kirjastotoimintaa
21240: myönnettävän valtionavun enimmäismäärä edistää entisestään ja saada kunnat käyttä-
21241: korotettaisiin rahanarvon huonontumista mään omia varoja nykyistä enemmän näihin
21242: vastaavassa suhteessa. Mainitun pykä- tarkoituksiin.
21243: län perusteella kunta saa vuotuista val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21244: tionapua 50% kansankirjastojensa to-
21245: dellisista menoista, mutta samalle kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21246: nalle myönnettävät avustukset eivät saa van lakiehdotuksen:
21247:
21248:
21249: Laki
21250: kansankirjastolain muuttamisesta.
21251: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä huhtikuuta 1928 annetun
21252: kansankirjastolain 5 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä lokakuuta 1947
21253: annetussa laissa (741/47), näin kuuluvaksi:
21254: 5 §. valtioneuvoston harkinnan mukaan lisäavus-
21255: Kunta saa vuotujsta valtionapua valtioneu- tusta aina 40 %: iin saakka. Samalle kunnalle
21256: voston harkinnan mukaan 35-50 % kansan- suoritettavat avustukset saavat nousta yh-
21257: kirjastojensa todellisista menoista sekä raja- teensä enintään 300 000 markkaan.
21258: seuduilla ja v~hävaraisilla paikkakunnilla
21259:
21260: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
21261:
21262: Pertti Rapio. A.-L. Tiekso-Isaksson. Kaino Haapanen.
21263: Irma Rosnell. Leo Suonpää. Gösta Rosenberg.
21264: Mauri Ryömä.
21265: 463
21266:
21267: Vlll,S. - Toiv.al. N:o 206.
21268:
21269:
21270:
21271:
21272: Luukka: Kalastustieteen ja limnologian opetuksen vakinais-
21273: tamisesta Helsingin yliopistossa.
21274:
21275:
21276: E d u s k u n n a 11 e.
21277:
21278: Maamme on tunnetusti eräs maapallon hylkeitä ampuvat ammattikalastajamille vuo-
21279: vesirikkaimpia maita. Meillä on pitkä saari- sittain noin 2 000 yksilöä. Kokonaisuudes-
21280: rikas rannikkomme, jonka rantaviivan pituus saan kalatalouden osuus maamme kansantu-
21281: on kokonaista 4 500 km, kun lasketaan mu- lossa arvioidaan noin 0.5 %: ksi. Asiantunti-
21282: kaan noin 30 000: n rannikkosaaren ranta- joiden arvion mukaan kalastuksemme tuottoa
21283: viivat. Näitä rannikkovesiä mukaan laske- voitaisiin nykyisestään vielä huomattavasti
21284: matta on maamme pinta-alasta lisäksi noin kohottaa.
21285: 31 600 km2 eli kokonaista 10.3 % sisävesien Jos tässä yhteydessä jätetään huomioon-
21286: peitossa. Näistä huomattava osa on erikokoi- ottamatta merenkulku, vesitieliikenne, turismi
21287: sia järviä, joiden rantojen yhteenlaskettu pi- yms., on vesillämme niiden kalataloudellisen
21288: tuus on arvioitu 30 000 km: ksi. Yleensä ar- merkityksen lisäksi myös erittäin suuri mer-
21289: vioidaan järviemme lukumäärä 55 000: ksi, kitys sekä teollisuuslaitosten että asutuskes-
21290: mutta jos otetaan huomioon kaikki pienetkin kusten käyttövesinä. Erityisesti on syytä
21291: järvet ja lammet, tämä luku saattaa nousta korostaa, että erilaiset, asutuskeskusten ja
21292: aina 70 000: een asti. teollisuuslaitosten jätevesien aikaansaarnat
21293: Vuosittain saamme näistä vesistämme hiu- vesien likaantumistapaukset ovat monin pai-
21294: kan yli 60 milj. kiloa kalaa, minkä määrän koin maatamme muodostumassa erittäin vai-
21295: rahallinen arvo on noin 4 300 milj. mk. keasti hallittaviksi kysymyksiksi, joiden tar-
21296: Vuonna 1953 kerätyn tilastoaineiston mukaan koituksenmukaisella ratkaisulla on mitä suu-
21297: oli merialueen saalis runsaat 42.5 milj. kg ja rin kansantaloudellinen ja terveydenhoidol-
21298: sisävesiemme runsaat 17.6 milj. kg. Meri- linen merkitys.
21299: alueilta saatiin siten 70.8% ja sisävesistä Näiden monimutkaisten, sovelletun limno-
21300: 29.2 % kokonaissaaliista. Vaikka kilomäärät logian alaan kuuluvien vesikysymysten sel-
21301: poikkeavatkin näin paljon toisistaan, olivat vittämisen samoinkuin kalatalouden kehittä-
21302: saalisarvot kuitenkin melkein yhtä suuret, misen kannalta on luonnollisesti ensiarvoisen
21303: nimittäin noin 2.2 miljardia markkaa meri- tärkeätä, että maassamme on näille aloille
21304: alueelta ja 2.1 miljardia markkaa sisävesistä. erikoistunut, pätevän yliopistokoulutuksen
21305: Tämä johtuu pääasiassa siitä, että merialueen saanut henkilöstö, joka sekä teoriassa että
21306: valtakala silakka on varsin halpaa. Silakkaa käytännössä pystyy hallitsemaan näitä mui-
21307: saatiin mainittuna vuonna yhteensä 30.9 milj. den alojen edustajille verraten outoja asioita.
21308: kg eli yli 50 % kokonaissaaliistamme ja Kalatalouden ja sovelletun limnologian
21309: 72.7 % merialueen saaliista. Tästä huoli- opetus on keskitetty Helsingin yliopiston maa-
21310: matta silakkasaaliin arvo oli vain runsaat talous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, jossa
21311: 20 % kokonaissaaliin arvosta eli noin 926.6 näiden alojen opetusta alettiin antaa v. 1924
21312: milj. mk. Tässä kalansaalistilastossa ei ole prof. Heikki Järnefeltin tultua nimitetyksi
21313: huomioitu rapua eli jokiäyriäistä, jonka sovelletun limnologian dosentiksi. V. 1939
21314: pyynti ja kauppa lasketaan myös kalatalou- hänet nimitettiin saman aineen henkilökoh-
21315: den alaan kuuluvaksi, eikä hylkeenpyyntiä. taiseksi ylimääräiseksi professoriksi. Vuoteen
21316: Rapuja saadaan maassamme vuosittain ar- 1946 antoi prof. Järnefelt opetusta sekä so-
21317: violta 100 000 kg eli suunnilleen 4 milj. kpl, velletussa limnologiassa että kalatalondessa.
21318: joista huomattava osa viedään ulkomaille, ja Viimemainittuna vuonna nimitettiin prof.
21319: 464 vnr,s. - Kalastustieteen ja. limnologia.n opetus.
21320:
21321:
21322: Erkki Halme kalastustieteen ja sovelletun maatalous- ja metsätalousopetuksen kehittä-
21323: limnologian dosentiksi, jolloin opetustehtävät mistä harkitsemaan asetettu komitea, jonka
21324: jaettiin niin, että prof. Halme on sittemmin puheenjohtajaksi oli kutsuttu pääjohtaja,
21325: hoitanut kalastustieteellisen opetuksen. Viime professori A. K. Cajander, valtioneuvostolle
21326: vuosina on yliopiston limnologian laitoksessa mietintönsä (komiteanmietintö n:o 2, 1930).
21327: näitä aloja opiskellut keskimäärin parikym- Tässä mietinnössä tultiin siihen tulokseen,
21328: mentä opiskelijaa ja nykyisin alkavat jo var- että myös kalatalous olisi tutkintoaineena
21329: sinkin nuoremmat kalataloushallinnon ja -tut- sisällytettävä kandidaatin- ja lisensiaatintut-
21330: kimuksen alalla työskentelevät virkamiehet kintoihin sekä vapaaehtoisena aineena agro-
21331: olla tämän yliopistollisen erikoiskoulutuksen nomi- ja metsänhoitotutkintoihin. Opetus
21332: saaneita henkilöitä. Myös kalataloudellisen käsittäisi limnologian ja meribiologian pää-
21333: järjestötoiminnan sekä kalakaupan ja -teolli- piirteet, kalantuntemuksen ja tärkeimpien
21334: suuden palvelukseen heitä on siirtynyt. Lu- kalalajien biologian, kalanviljelyksen, kala-
21335: kuisat eri tahoilla maatamme toimivat agro- vesien hoidon ja suojelun, pyyntitavat, kala-
21336: nomit ja metsänhoitajat ovat myöskin seu- säilykkeiden valmistuksen, kalastusta koske-
21337: ranneet näiden alojen opetusta ja suoritta- van lainsäädännön ja kalatalouspolitiikan.
21338: neet niissä tutkintoja. Asian käytännöllisen järjestämisen suun-
21339: Kalastustieteen ja sovelletun limnologian nitteli komitea suoritettavaksi siten, että
21340: opetuksen jatkuvuus Helsingin yliopistossa maataloushallituksen kalataloudellinen tutki-
21341: on nyt kuitenkin vaakalaudalla. Henkilökoh- mustoimisto siirrettäisiin Helsingin yliopis-
21342: taisen ylimääräisen professorin Järnefeltin ton maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan
21343: siirtyessä parin vuoden kuluttua eläkkeelle siten, että toimiston johtaja siirrettäisiin
21344: jää näiden alojen opetus pelkästään dosen- kalatalouden varsinaiseksi professoriksi sanot-
21345: tuurin varaan. Käytännössä on jo nyt kui- tuun tiedekuntaan, missä hän opetusvelvolli-
21346: tenkin osoittautunut, että dosenttiluentojen suutensa ohella edelleen voisi johtaa kala-
21347: ja seminaariharjoitusten puitteissa ei ole taloudellista tutkimustyötä, ja voisivat toi-
21348: mahdollista antaa riittävän tehokasta ja mo- miston virkailijat edelleen olla hänen apu-
21349: nipuolista opetusta näillä aloilla, joilla käy- naan tässä tutkimustyössä, jonka menot saa-
21350: tännölliset kurssit ym. käytännöllinen har- tettaisiin merkitä maatalousministeriön meno-
21351: joittelu muodostavat ensiarvoisen tärkeän säännön kohdalle, yliopiston menosäännöstä
21352: osan koko opetuksesta. Täten olisikin välttä- erilleen.
21353: mätöntä kiireellisesti saada kalastustieteen ja V. 1930 syksyllä lisäksi eräät eduskunnan
21354: sovelletun limnologian opetus vakinaiselle jäsenet tekivät aloitteen, missä tähän komi-
21355: kannalle, koska muuten on seurauksena, että teanmietintöön viitaten ehdotettiin eduskun-
21356: mm. jo opintonsa alkaneiden että varsinkin nan päätettäväksi toivomus, että hallitus ryh-
21357: uusien opiskelijoiden opiskelumahdollisuudet tyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin maatalous-
21358: näillä erikoisaloilla suuresti heikkenevät. hallituksen kalataloudellisen tutkimustoimis-
21359: Kysymys korkeamman kalatalousopetuksen ton siirtämiseksi Helsingin yliopiston maa-
21360: aikaansaamisesta vakinaiseksi oppiaineeksi talous-metsätieteelliseen tiedekuntll,an. Edus-
21361: Helsingin yliopistoon on ollut vireillä jo vuo- kunnan maatalousvaliokunta piti aloitetta
21362: desta 1921 lähtien. Tällöin teki kalastushal- kannatettavana ja katsoi, että kalataloudel-
21363: litus maatalousministeriölle esityksen, että lisen tutkimustoimiston siirtämisellä Helsin-
21364: Helsingin yliopiston maanviljelys-taloudelli- gin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen
21365: sen osaston muodostamista itsenäiseksi yli- tiedekuntaan saataisiin tarkoituksenmu-
21366: opistoksi suunnittelevalle komitealle annettai- kaisella tavalla ja pienillä kustannuksilla
21367: siin tehtäväksi pohtia myös kysymystä kala- järjestetyksi myöskin korkein kalataloudel-
21368: talousopin ottamisesta yliopistolliseksi opetus- linen opetus maassamme, minkä puuttumista
21369: aineeksi (komiteanmietintö n:o 13, 1921). se piti huomattavana epäkohtana. Hallitus
21370: V. 1926 laadittiin maataloushallituksessa ei kuitenkaan toteuttanut eduskunnan toivo-
21371: laaja ehdotus toimenpiteiksi kalastuselinkei- musta lähinnä luultavasti sen vuoksi, että
21372: non edistämiseksi. Siihen sisältyi myös esitys yliopistollisen kalatalousopetuksen aikaansaa-
21373: korkeimmasta kalatalousopetuksesta. Tämä eh- minen tällaisen järjestelyn avulla kohtasi
21374: dotus jätettiin maatalousministeriölle v. 1929. myös vastustusta. Mm. maataloushallitus,
21375: V. 1930 alkupuolella jätti korkeimman joka muuten lämpimästi kannatti kalatalous-
21376: VIII,8. - Luukka. 465
21377:
21378: opetuksen järjestämistä yliopistoon, asettui opetuksen aikaansaamiseksi otettaisiin sen
21379: kalataloudellisen tutkimustoimiston siirtämis- tarvitsemat määrärahat vuoden 1948 meno-
21380: ajatuksen suhteen kielteiselle kannalle. arvioon. Tämä komiteanmietintö sisältää pe-
21381: V. 1932 nk. maatalousyliopistokomitea kiin- rusteellisen katsauksen aikaisempiin aloittei-
21382: nitti mietinnössään (komiteanmietintö n: o 8, siin ja esityksiin yliopistollisen kalatalous-
21383: 1932) uudelleen huomiota myös korkeimman opetuksen järjestämiseksi ja kalastustieteen
21384: kalatalousopetuksen järjestämisen tarpeelli- opetuksesta ulkomaiden korkeakouluissa. Sa-
21385: suuteen ja ehdotti perustettavaksi kalatalou- malla siinä esitetään yliopistollisen kalastus-
21386: den varsinaisen professorin viran, jonka hoi- tieteen opetuksen tarkoitus ja tehtävät mei-
21387: tajan tehtävänä olisi antaa kalatalousopetusta käläisiä oloja silmälläpitäen sekä suunnitelma
21388: maanmittausta, maataloutta ja metsätaloutta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli-
21389: opiskeleville. seen tiedekuntaan aikaansaatavan kalastus-
21390: V. 1936 esitti eduskunta jälleen toivomuk- tieteen opetuksen järjestelystä.
21391: sen, että hallitus ottaisi harkittavakseen, eikö Nykyinen tilanne on sellainen, että jatku-
21392: maataloushallituksen kalataloudellista tutki- vasti ilmaantuu yhä uusia ja hyvinkin tar-
21393: mustoimistoa voitaisi siirtää Helsingin yli- peellisia opetusaloja, joiden yliopistollinen
21394: opiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekun- opetus olisi saatava vakinaisesti ja tehok-
21395: taan. Asiasta hankittujen lausuntojen perus- kaasti järjestetyksi. Näyttääkin siltä, että
21396: teella ei toivomus antanut aihetta muihin tämä jo vuosikymmeniä vireillä ollut kala-
21397: toimenpiteisiin kuin että valtioneuvosto siirsi talouden ja limnologian opetuksen järjestä-
21398: kysymyksen kalatalouden opetuksen järjestä- minen vakinaiselle kannalle saattaa yhä edel-
21399: misestä Helsingin yliopiston opetusministe- leen jäädä toteuttamatta näiden muiden,
21400: riön valmisteltavaksi erillisenä maataloushal- usein kiireellisempinä pidettyjen opetusalo-
21401: lituksen kalataloudellisen tutkimustoimiston jen kustannuksella. Tämä olisi suuri vahinko
21402: uudestaan järjestämistä koskevasta kysymyk- mm. kalataloutemme vastaista kehitystä sil-
21403: sestä. mälläpitäen. Samoin se tulisi merkitsemään
21404: Opetusministeriö puolestaan pyysi samana sitä, että yhä lisääntyvää tarvetta sovellet-
21405: vuonna yliopiston konsistorin ehdotusta kala- tuun limnologiaan perehtyneistä henkilöistä
21406: talouden opetuksen järjestämisestä, ja asian ei voitaisi tyydyttää.
21407: oltua perusteellisesti käsiteltävänä mm. yli- Asia olisi nykyoloissa ehkä käytännöllisim-
21408: opiston maatalous-metsätieteellisessä tiede- min ja ilman mainittavia lisäkustannuksia
21409: kunnassa, konsistori ottikin sittemmin v. 1938 hoidettavissa siten, että nykyinen sovelletun
21410: yliopiston menoarvioehdotukseen määrärahan limnologian henkilökohtainen ylimääräinen
21411: sovelletun kalatieteen varsinaisen professorin professorin virka muutettaisiin kalastustie-
21412: viran perustamiseksi. Esitys ei kuitenkaan teen ja sovelletun limnologian vakinaiseksi
21413: tälläkään kerralla johtanut käytännöllisiin professorin viraksi. Tämän viran haltijan
21414: tuloksiin. opetusvelvollisuuksiin tulisi siten kuulumaan
21415: Kalataloudellisen ja limnologisen yliopisto- opetuksen antaminen näillä kummallakin,
21416: opetuksen järjestäminen oli sen jälkeen toisiinsa läheisesti liittyvällä alalla. Korkeim-
21417: useaan eri otteeseen vireillä lähinnä yliopis- missa arvosanoissa kalastustiede ja limno-
21418: ton omassa piirissä, kunnes v. 1946 edus- logia voisivat muodostaa oman erikoislinjansa,
21419: kunnan lausuman toivomuksen mukaisesti jolloin tämän oppiaineen opiskelijoilla olisi
21420: valtioneuvosto asetti toimikunnan harkitse- mahdollisuus erikoistua joko teoreettisen
21421: maan kysymystä kalatalousolojamme varten limnologian, sovelletun vesitutkimuksen tai
21422: tarpeellisen kalatalouden opetuksen järjestä- kalatalouden alalle. Näin saataisiin tämä nyt
21423: misestä Helsingin yliopistoon. Seuraavana varsin ajankohtainen kysymys kalastustie-
21424: vuonna jätti tämä maatalous-metsätieteellisen teen ja sovelletun limnologian opetuksen jat-
21425: tiedekunnan silloisen dekaanin, professori kuvuudesta Helsingin yliopistossa ainakin
21426: Erkki Kivisen puheenjohdolla toiminut ko- toistaiseksi tyydyttävästi ratkaistuksi. Myö-
21427: mitea mietintönsä valtioneuvostolle, jossa eh- hemmin, kun tilanne muuttuu, saattaa tulla
21428: dotetaan mm., että Helsingin yliopistoon pe- ajankohtaiseksi näiden alojen erottaminen
21429: rustetaan kalastustieteen varsinainen profes- toisistaan omiksi opetusaloikseen, jolloin asia
21430: sorin virka sekä kalastustieteen professorin olisi luonnollisesti uudelleen otettava harkit-
21431: assistentin toimi, sekä että kalastustieteen tavaksi.
21432: 59 E 168/57
21433: 466 vm,s. - lta.lastustieteen ja lfmnologian opetus.
21434:
21435:
21436: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- tamiseksi Helsingin ylwpistossa siten,
21437: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- että nykyinen sovelletun limnologian
21438: muksen, henkilökohtainen ylimääräinen profes-
21439: sorin virka muutetaan kalastustieteen
21440: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ja sovelletun limnologian varsinaiseksi
21441: toimenpiteisiin kalastustieteen ja sovel- professorin viraksi.
21442: letun limnologian opetuksen vakinais-
21443: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
21444:
21445: Eemil Luukka.
21446: 467
21447:
21448: VIU,9. - Toiv.al. N': o 207.
21449:
21450: Kyttä ym.: Puumarkkinatieteen professorinviran perustami-
21451: sesta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tie-
21452: dekuntaan.
21453:
21454: E d u s k u n n a 11 e.
21455:
21456: Maamme tuonnin laajuus on paaas1assa Pysyäksemme kansainvälisessä kilpailussa
21457: sen varassa~ kuinka suureksi pystymme ke- eturintamassa tarvitsemme kehityskykyistä
21458: hittämään vientimme. Vientimme puolestaan ja riittävän voimakasta aktiivista markki-
21459: on valtaosaltaan metsäteollisuuden tuotteita: nointitoimintaa, joka edellyttää erikoiskou-
21460: pyöreätä puutavaraa, sahatavaraa, vaneria, lutuksen saanutta miehistöä niin kaupalli-
21461: huonekaluja, rakennuspuusepäntuotteita, puu- selle kentälle kuin tutkimustyössä ja opetuk-
21462: taloja, hioketta, selluloosaa, paperia, pahvia, sessa.
21463: kuituleyyjä jne. Näiden tuotteiden kansain- Tällaista erikoisväkeä kasvatetaan ainoas-
21464: välisillä markkinoilla emme ole monopoli- taan Helsingin yliopiston maatalous-metsä-
21465: asemassa, vaan joudumme kilpailemaan mai- tieteellisessä tiedekunnassa, johon toisen
21466: den kanssa, joista toiset vauraampina voivat maailmansodan jälkeen perustettiin sitä var-
21467: helpommin kehittää ja uusia tehtaitaan ja ten puukaupallisen linjan metsätutkinnon ni-
21468: niiden koneistusta, toiset suotuisampien luon- mellä tunnettu opintosuunta. Sen opettaja-
21469: non olojen takia voivat tarjota suurempaan voimia ei kuitenkaan ole vieläkään saatu riit-
21470: puulajivalikoimaan, kookkaampiin runkoihin täviksi. Pahin puute on, että alan keskei-
21471: tms. etuihin perustuvia tuotteita, toiset saa- sessä pääaineessa, puumarkkinatieteessä, ei
21472: vat raaka-aineensa monta vertaa nopeammin vieläkään ole omaa professoria, niin kuin on
21473: kasvavista metsistä, jne. Meidän havupui- laita tiedekunnan vastaavanlaisten muiden
21474: demme teknilliset edut lehtipuihin verrat- tutkintojen pääaineissa. Toisen aineen pro-
21475: tuina tasaantuvat nopeassa tahdissa teknii- fessorin täytyy hoitaa puumarkkinatieteen
21476: kan edistyessä. Trooppiset, runsasmetsäiset opetusta oman aineensa ohessa sivutyönään.
21477: seudut ovat pääsemässä alkuun metsäteolli- Opetukseen ei sillä tavalla voida saada riit~
21478: suutensa kehittämisessä. Nopeasti kasvavien tävästi aikaa, tutkimus hidastuu, alan no-
21479: puulajien istutusmetsät laajenevat eri puo- peata edistystä ei jakseta riittävästi seurata,
21480: lilla maailmaa nopeassa tahdissa ennen niuk- opetusta ei pystytä kehittämään alan merki-
21481: kametsäisilläkin seuduilla, ja niiden varaan tystä vastaavasti, oppilaille ei saada riittä-
21482: on nyt jo syntynyt laajeneva metsäteolli- vän tehokasta henkilökohtaista opetusta jne.
21483: suus, etenkin paperiteollisuus. Teknillinen Näissä oloissa tämä opintolinja ei pääse kan-
21484: tutkimus, joka yhä on laajenemassa ja jota tamaan täyttä hedelmää metsäntuotteidemme
21485: meillä on varojen niukkuuden takia vaikea markkinoinnin hyväksi.
21486: kehittää riittävän nopeasti, luo alituiseen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
21487: uusia tuotteita markkinoille. Suunnitellut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21488: laajat yhteismarkkina-alueet omine tullijär- muksen,
21489: jestelmineen tuovat viennillemme uusia on-
21490: gelmia. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
21491: Vanhastaan traditionaaliset metsäntuottei- menpiteisiin puumarkkinatieteen pro-
21492: demme markkina-alueet ja markkinoimista- fessorinviran perustamiseksi Helsingin
21493: vat eivät näissä muuttuvissa olosuhteissa yliopiston maatalous-metsätieteelliseen
21494: enää ilman muuta takaa meille elintärkeän tiedekuntaan.
21495: vientimme riittävää jatkuvuutta ja laajuutta.
21496: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
21497:
21498: Harras Kyttä. Kaarlo Kajatsalo.
21499: Aukusti Pasanen. Aare Leikola.
21500: Kalervo Saura.
21501: 468
21502:
21503: VUI,lO. - Toiv.al. N: o 208.
21504:
21505:
21506:
21507: Brander-Wallin ym..: Määrärahasta opettajan virkojen pe-
21508: rustamiseksi kotitalousopetusta varten Helsingin yliopis-
21509: toon.
21510:
21511:
21512: E d u s k u n n a ll e.
21513:
21514: Kotitalousopetus pantiin alulle Helsingin oppi, joka tarkastelee asuntoa ja sen sisus-
21515: yliopistossa kymmenisen vuotta sitten perus- tusta nimenomaan asumisen näkökulmasta ja
21516: tamalla maatalous-metsätieteelliseen tiedekun- jolla olisi nykyisen asuntotuotannon kannalta
21517: taan kodin taloustieteen ja ravintokemian erittäin tärkeä merkitys. Kolmantena on vaa-
21518: oppituolit, joihin professorinvirkojen lisäksi tetusoppi, kohteina tekstiilit, vaatteiden
21519: liitettiin ruoanvalmistusopin ja kodinhoito- konstruointi, hankinta ja kunnossapito. Kun
21520: opin opettajanvirat. Näitä vähäisiä alan uusia kuitulajeja tulee markkinoille, olisi
21521: opettajavoimia on vuosien varrella pyritty tarpeen selvittää niiden ominaisuuksia käy-
21522: täydentämään tuntiopettajin ja näin pidetty tössä ja pesussa samaten kuin pyrkiä tieteel-
21523: kursseja asunto- ja työopin, kodin hygienian lisin menetelmin ohjaamaan paisuvaa valmis-
21524: sekä viimeksi koneopin alalta. Kun koti- vaateteollisuuttamme suomalaisen kuluttajan
21525: taloustieteitä on vain kaksi, on maat. ja met- mittoja ja muitakin vaatimuksia vastaavaksi.
21526: sät. kand. -tutkintoon vaadittava kolmas tiede Näillä teknillisillä aloilla akateemisen valmis-
21527: ollut lisäksi otettava kotitalousopetuksen ulko- tuksen saaneet ekspertit tulisivat palvele-
21528: puolelta, minkä vuoksi opinnot ovat muodos- maan toisaalta kotimarkkinateollisuutta, toi-
21529: tuneet erittäin raskaiksi ja vieneet keskimää- saalta käytännön kotitalouden laajaa työ-
21530: rin 6, opintojen kestäessä perheen perusta- kenttää. Kansantaloudellisesti teollisen tuo-
21531: neilta jopa 10 vuotta. tannon sopeuttaminen kulutuksen vaatimuk-
21532: Tähän mennessä valmistuneet 50 kandi- siin on luonnollisesti mitä tärkeintä.
21533: daattia ovat pääaineensa mukaisesti joko ra- Yliopistolliseen kotitalousopetukseen olisi
21534: vitsemuksen tai kodin ekonomian asiantunti- myös liitettävä laitostalousoppi, jonka teh-
21535: joita. Edelliset ovatkin sijoittuneet opinta- tävänä on selvittää kaikkinaisten suurtalouk-
21536: jansa vastaavasti miltei poikkeuksetta elin- sien, kuten hotellien ja ravintoloiden, koulu-
21537: tarviketeollisuuden, ravitsemustutkimuksen ja työpaikkaruokailun, sairaalain, lasten- ja
21538: tai -neuvonnan aloille, jälkimmäiset sen si- vanhainkotien yms. liike- ja sosiaalisten lai-
21539: jaan joutuneet enimmäkseen sellaisiin tehtä- tosten organisointia ja johtoa. Tällaiset aka-
21540: viin, joihin eivät yliopistossa ole saaneet teemiset ,yliemännät" ovat rinnastettavissa
21541: riittävää koulutusta, kuten kotitalouskonei- talousjohtajiin, joiden kouluttamiseen Turun
21542: den kokeilun ja kaupan aloille, asuntotutki- kauppakorkeakoulu on päättänyt ryhtyä.
21543: mukseen, johtaviksi yleiskonsulenteiksi koti- Meillä tapahtunut nopea teollistuminen ja
21544: talousjärjestöihin, kotitalouden opettajiksi siitä johtuva yhteiskunncn rakenteen muut-
21545: oppikouluihin ja alan seminaareihin, suur- tuminen vaatii aivan erityistä huomiota per-
21546: keittiöiden johtajiksi jne. hepsykologiaan. Yliopistollisena oppiaineena
21547: Suurin epäkohta opetuksessa on juuri koti- se selvittelee avioliittoa ja perhettä erilai-
21548: talouteen luettavien teknillisten tieteiden sessa sosiaalisessa kentässä, perheenjäsenten
21549: puuttuminen, jotka olisivat avanneet tien käy- välisiä suhteita, lapsia ja vanhuksia kodissa
21550: tännön aloille. Niitä ovat kotitalouden kone- ja laitoksissa, ansioäitien probleemeja jne.
21551: ja välineoppi, jonka aihepiiriin koneiden Kun Suomessa ansioäitejä on suhteellisesti
21552: lisäksi kuuluvat kiinteät laitteet ja muut va- enemmän kuin muissa kapitalistisissa maissa,
21553: rusteet ja joka nyt, kun sekä perhe- että perhekysymysten tieteellinen tutkiminen ja
21554: suurtalouksia par'aikaa koneistetaan, olisi niiden käsittely esim. kouluopetuksessa olisi
21555: kipeän tarpeen vaatima. Toisena on asunto- paikallaan.
21556: VIU,lO. - Bra.nder-Wallin ym. 469
21557:
21558: Kotitalouden opetusopissa Suomi on jää- kotitalouden edustajaa sitä paitsi kiinnostai-
21559: nyt auttamattomasti jälkeen muista sivistys- sivat ja hyödyttäisivät enemmän edellä mai-
21560: maista, joissa tämän alan opetusmenetelmiä nitut uudet tiedonalat kuin ne tieteet, jotka
21561: on viime aikoina suuresti kehitetty. Koska nyt ovat yliopiston ohjelmassa. Jos opetus-
21562: kotitaloutta nykypäivinä opetetaan kotona, ohjelma saadaan laajennetuksi tässä esitet-
21563: kouluissa ja järjestöissä, lehdistön, filmin, tyyn suuntaan, talousopettajille tarjoutuu
21564: radion ja pian televisionkin välityksellä, var- tilaisuus harjoittaa yliopistollisia jatko-opin-
21565: sin laaja tutkimus- ja työkenttä on odotta- toja juuri haluamallaan erikoisalalla.
21566: massa tässä tieteessä koulutuksen saaneita. Kotitalousopetuksen laajentamista ja virka-
21567: Mikäli edellä mainitut tiedonalat saavat tutkinnon järjestämistä silmällä pitäen tiede-
21568: harjoittajikseen omat vakinaiset opettajansa kunta on konsistorille tehnyt esityksen edellä
21569: ja ne voidaan siten muodostaa erillisiksi mainittua 6 oppiainetta koskevan opettajan-
21570: tutkintoaineiksi, käy mahdolliseksi toteuttaa viran perustamisesta kiireellisinä. Tarkoituk-
21571: tiedekunnassa vireillä ollut suunnitelma koti- sena on saada niihin kiinnitetyiksi riittävän
21572: talousopintojen lyhentämiseksi ja tämän alan tieteellisen pätevyyden omaavat henkilöt,
21573: virkatutkinnon perustamiseksi kandidaatti- jotka itsenäisesti pystyvät panemaan alulle
21574: tutkinnon rinnalle. Erilliset tutkintoaineet erikoisalansa opetuksen ja tutkimuksen. Täl-
21575: voidaan myös joustavasti koostaa aineyhdis- laisen asiantutkijakunnan olemassa ja toi-
21576: telmiksi aina sen mukaan, mille uralle opis- minnassa olo on erittäin tähdellistä Suomen
21577: kelija haluaa antautua. Tällainen muuta- kotitaloudelta vielä puuttuvan kodin tutki-
21578: miin harvoihin aineisiin keskittyminen ja nii- muslaitoksen kannalta silloin, kun sen yksi-
21579: hin sitä perusteellisemmin syventyminen tyiskohtaiseen suunnitteluun on aika ryhtyä.
21580: vastaa sitä paitsi paremmin kuin nykyinen Tehtävän laadun huomioon ottaen voitaneen
21581: sisällykseltään kovin monipuolinen tutkinto nämä opettajanvirat hyvin asettaa yliopis-
21582: akateemisen opetuksen yleistä luonnetta. tonlehtorien vakansseja vastaavaan eli 29.
21583: Koska kotitalouden alalla jo entuudestaan palkkaluokkaan.
21584: on olemassa opistoasteinen yleiskoulutus ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21585: lousopettajavalmistuksen muodossa, yliopis- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21586: tolla on sitäkin suurempi syy pyrkiä anta-
21587: maan nimenomaan tieteellisesti syventävää ja että hallitus ottaisi vuoden 1958
21588: mahdollisimman pätevää spesiaalikoulutusta. tulo- ja menoarvioesitykseensä 6 uuden
21589: Toive saada yliopistossa järjestetyksi talous- opettajanviran perustamiseksi kotita-
21590: opettajille jatkokoulutusta on nykyisen ope- lousopetusta varten Helsingin yliopis-
21591: tusjärjestelmän vallitessa kohdannut · vai- toon yhteensä 4 608 000 markkaa pe-
21592: keuksia sen johdosta, että pääaineiden opis- ruspalkkoina ja 435 240 markkaa kal-
21593: kelu edellyttää monia perus- ja apuainekurs- liinpaikanlisinä eli kaikkiaan 5 043 240
21594: seja, jotka vievät paljon aikaa. Käytännön markkaa.
21595: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
21596:
21597: Laura Brander-Wallin. Irma Rosnell.
21598: Kaisa Hiilelä. Anni Flinck.
21599: Armi Hosia.
21600: 470
21601:
21602: VID,ll. - Toiv.al. N: o 209.
21603:
21604:
21605: Tuuli ym.: Korkeakouluinsinöörien ja -arkkitehtien koulutuk-
21606: sen lisäämisestä.
21607:
21608:
21609: Eduskunnalle.
21610:
21611: Elintason parantuessa, teollistumisen li- tehtien n. 100, kun rakennusinsinöörejä vuo-
21612: sääntyessä, liikenneolojen kehittyessä ja ra- dessa valmistuu keskimäärin n. 50 ja arkki-
21613: kentamisen tarpeen kasvaessa, jollainen kehi- tehtejä n. 40. Huomioonottaen eläkkeelle
21614: tys maassamme sotien jälkeen on ollut, kas- siirtymisen ja kuoleman kautta tapahtuvan
21615: vaa vastaavasti teknillisen ammattihenkilö- luonnollisen vähenemisen ja sen, että elä-
21616: kunnan tarve. Tarvittavan henkilökunnan mämme jatkuvasti kaikilla aloilla yhä enem-
21617: kouluttamiseksi onkin oltu yksimielisiä am- män teknillistyy ja teknillisen koulutuksen
21618: mattikoulujen lisäämisen tarpeesta maas- saaneen henkilökunnan tarve vastaavasti li-
21619: samme. Erikoisen suuri tällä hetkellä on sääntyy, kasvaa vajaus yhä, ellei kiireellisiin
21620: puute korkeammasta teknillisestä henkilö- toimenpiteisiin asian korjaamiseksi ryhdytä.
21621: kunnasta. Varsinkin arkkitehtien ja raken- Kun korkeakoulutuksen saanut teknikko-
21622: nusinsinöörien puute vaikuttaa erikoisen hai- kunta vastaa lähinnä kaiken rakennus- ja
21623: tallisesti kaikkeen suunnitteluun ja ra:ken- teollisten toiminnan suunnittelusta, johdosta
21624: nustoimintaan. ja valvonnasta, ymmärtää, että pystyvän hen-
21625: Suurin tämä puute on valtion ja kuntien kilökunnan puute juuri tässä portaassa on
21626: osalla, sillä ne ovat melko tiukasti sidotut vaikutuksiltaan kaikkein ratkaisevin. Puut-
21627: vahvistettuihin palkkaluokkiin, eivätkä niin- teellisuudet ja viivytykset suunnittelussa ja
21628: ollen pysty jatkuvasti kilpailemaan yksityis- johdossa saattavat merkitä arvaamattomia
21629: ten liikkeiden ja teollisuuslaitosten kanssa taloudellisia arvoja. Kun tiedämme, että yk-
21630: valmistuvien arkkitehtien ja insinöörien riit- sistään valtion järjestämät työllisyys- ja työt-
21631: tämättömästä määrästä. Tie- ja vesirakennus- tömyystyöt nousevat vuosittain 20-35 miljar-
21632: hallituksen tämän hetken insinöörivajaus ja diin markkaan ja kun ne suurelta osalta jou-
21633: uuden tielain edellyttämä insinöörikunnan dutaan avaamaan ja suorittamaan ilman, että
21634: lisätarve edellyttäisi n. 150 uutta insinööriä. suunnitelmat ovat lopullisesti ehtineet val-
21635: Rautatiehallituksen tämänhetkinen insinööri- mistua, on ymmärrettävää, ettei niitä ole
21636: vajaus on n. 25 insinööriä. Rakennushallitus voitu taloudellisemmalla tavalla viedä läpi.
21637: tarvitsisi heti n. 15 arkkitehtiä ja insinööri- .Jos lasketaan, että insinööri- ja arkkitehti-
21638: puutetta on myös muissa valtion keskusviras- puutteen vuoksi vaillinaiset suunnitelmat
21639: toissa. Kaupunkien ja kauppaloiden insinöö- aiheuttavat vaikkapa vain 10-15% korotuk-
21640: rien ja arkkitehtien virat ovat jatkuvasti sen työkustannuksiin, päädytään yksistään
21641: auki hakijoiden puutteessa. Lasketaan, että valtion työttömyystöiden kohdalla jo valta-
21642: kaupungit ja kauppalat voisivat heti sijoittaa vaan kansantaloudelliseen tappioon. Kun seu-
21643: 30 arkkitehtiä ja 40 korkea;koulurakennusin- raukset ovat samat kuntien ja yksityisellä
21644: sinööriä. Vaimka yksityiset rakentajat, teol- sektorilla, voidaan aavistaa kysymyksen laa-
21645: lisuus- ja liikelaitokset ja erilaiset järjestöt jakantoisuus.
21646: ovatkin ehkä saaneet arkkitehti- ja insinööri- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
21647: tarpeensa paremmin tyydytetyksi, on myös esitämme eduskunnan hyväsyttävä:ksi toivo-
21648: niiden piirissä todettavissa korkeakoulutuk- muksen,
21649: sen saaneen teknikkokunnan puutetta. Voi-
21650: daanldn laskea, että korkeakouluinsinöörien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21651: ja lähinnä rakennusinsinöörien vajaus tällä menpiteisiin korkeakouluinsinöörien ja
21652: hetkellä on n. 250-300 ja vastaavasti arkki- -arkkitehtien koulutuksen lisäämiseksi.
21653: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
21654:
21655: Erkld Tuuli. Martti Salminen. Matti Raipala..
21656: 471
21657:
21658: VIII,12. - Toiv.al. N: o 210.
21659:
21660: J. Wirtanen ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoar-
21661: vioon Vaasan tyttölyseon koulutalon laajentamista varten.
21662:
21663: Eduskunnalle.
21664:
21665: Vaasan tyttölyseon nykyinen kivirakennus moitteita siitä, että oppilaat sairastutetaan
21666: on rakennettu v. 1909, jolloin rakennuksessa siellä, eräiden vanhempien ottaessa lapsensa
21667: tuli työskentelemään tava:llinen viisiluokkai- tämän vuoksi pois koulusta ja siirtäessä hei-
21668: nen tyttökoulu oppilasmäärän ollessa jonkin dät muille paikkakunnille kouluun. Muuta-
21669: verran yli sadan. Luokkahuoneita rakennuk- mat oppilaat ovat kylmyydestä saatujen vi-
21670: seen tehtiin viisi ja lisäksi neljä erikoisluok- lustumissairauksien jatkoksi joutuneet jopa
21671: kahuonetta. pitkiksi ajoiksi keuhkotautiparantolaan. Kyl-
21672: Koulussa oli jo lukuvuonna 1955-56 viisi- mimpinä aikoina on luokkia sieltä koetettu
21673: toista luokkaa, mutta niiden sijoittaminen ottaa varsinaisen koulurakennuksen ahtau-
21674: todettiin liian vaikeaksi. Nyt on koulussa teen.
21675: 14 luokkaa, eräät Iinjoihin jaettuina ja siis Myös opettajat pyrkivät pahoin päivin
21676: sitä enemmän tiloja tarvitsevina, joiden op- kyllästymään näihin huoneistokurjuuksiin,
21677: pilasmäärä on 418. Kaikki erikoisluokkahuo- ja niinpä koulun eräskin lehtorin virka on
21678: neet on otettu tavallisiksi luokkahuoneiksi, ollut haettavana, mutta täyttämättä kevät-
21679: paitsi ns. luonnontieteen luokkahuonetta, talvesta 1954 alkaen, opetustoiminnan yleen-
21680: josta kilpailevat luonnonhistorian, maantie- säkin kärsiessä ahtaudesta, tilojen puut-
21681: teen, fysiikan ja kemian opettajat. Luokka- teesta, kylmyydestä ja oppilaiden surkeasta
21682: huoneina käytetään myös kirjastoa, juhla- asemasta, oppilaiden, joiden enemmistö on
21683: salia ja käytäviä. Juhlasaliin mahtuu istu- köyhistä väestöpiireistä ja yrittäisivät ha-
21684: maan vain puolet oppilaista, milloin yhteisiä lukkaasti ja miellyttävästi eteenpäin opin-
21685: tilaisuuksia olisi, ja ainoa voimistelusali on tietä.
21686: aivan liian pieni. Kouluhallituksen edustajan, tri Kauka-
21687: Lisäluokkahuoneena käytetään sata vuotta maan käydessä täällä 14-15.1.57 hän mai-
21688: vanhan puurakennuksen (joka sijaitsee pihan nitsi, kuullessaan Vaasan suomalaisten kan-
21689: laidassa) vinttikamaria, johon päästään vai- sakoulujen oppikouluihin 1957 pyrkivästä
21690: vaisia portaita myöten kylmän ullakon oppilasmäärästä, että mm. Vaasan tyttölyseon
21691: kautta ja jonka pinta-ala on 22.5 neliömet- I Iuokalle pitäisi syksyllä 1957 perustaa
21692: riä ja tilavuus 58 kuutiometriä ja josta kou- kaikkiaan kolme luokkaa, mutta tilojen
21693: luneuvos, tri Kaukamaa 15. 1. 57 siellä käy- puute asettaa rajoituksen. - Kouluumme on
21694: dessään sanoi, että hän ei ole Suomessa näh- jo useana vuonna suunniteltu lisärakennusta,
21695: nyt sen kurjempaa opetushuonetta, jota- ja vähän yli vuoden ajan on suunnitteluja
21696: paitsi se on ylen vetoinen ja kylmä. - Kou- ja piirustuksia tiettävästi tehty hyvinkin tii-
21697: luviranomaiset antoivat edelleen syksystä viisti, joten ne todennäköisesti lienevät val-
21698: 1954 koulumme käyttöön Koulukadun 20: ssä, miina. Rakennustyöt oli aiottu aloittaa työl-
21699: noin puolen kilometrin etäisyydessä sijaitse- lisyystyönä jo syksyllä 1956, mutta luotta-
21700: vasta, valtion 90 vuotta vanhasta puutalosta muksemme tämän toteutumiseen on heiken-
21701: huoneita, joihin sijoitettiin kolme luokkaa tynyt pahoin.
21702: ja koulun koko käsityönopetus. Kaikki nä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21703: mäkin huoneet ovat liian ahtaita, pimeitä ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21704: uunilämmityksineen liian kylmiä, joten esim. muksen,
21705: marraskuussa 1956 pakkasella saatiin lämpö että hallitus antaisi Eduskunnalle
21706: eräässä huoneessa nousemaan seitsemään (7) esityksen riittävän suuren määrärahan
21707: asteeseen, ja oppilaat istuvat näissä huoneissa ottamisesta lisäyksenä vuoden 1957
21708: tunneilla pienemmälläkin pakkasella päällys- tulo- ja menoarvioon Vaasan tyttö-
21709: takit yllä ja villakäsineet käsissä, lasten van- lyseon koulutalon laajentamista var·
21710: hempien taas esittäessä puhelimitse kiivaita ten.
21711: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
21712:
21713: Johannes Wirtanen. Toivo Asvik
21714: T. Saloranta. Helge Miettunen.
21715: VUI,13. - Toiv.a.l. N: o 211.
21716:
21717:
21718:
21719:
21720: T. Kinnunen ym.: Pieksämäen yhteislyseon kahdentamisesta
21721: keskikoulun osalta.
21722:
21723:
21724: E d u s kun n a 11 e.
21725:
21726: Pieksämäen yhteiskoulu, joka nykyisin toi- luokkaan. Luokkien lukumäärä on nyt 8,
21727: mii Pieksämäen yhteislyseon nimellä, on pe- plus 10 rinnakkaisluokkaa, yhteensä siis 18
21728: rustettu jo v. 1909. Valtion kouluksi koulu luokkaa. Viime keväänä pyrki kouluun 217
21729: tuli v. 1951, ja on se Mikkelin läänin maa- ja voitiin ottaa vain 108 oppilasta. Opettajia
21730: seudulla ainoa yliopistoon johtava koulu. on koulussa kaikkiaan 26 ja näistä 24 täys-
21731: Koulussa on tällä hetkellä 628 oppilasta. työllistä, joista kuitenkin 10 on tuntiopetta-
21732: Näistä on ensimmäisellä luokalla 132 oppi- jan epäedullisessa asemassa. Vakinaisia opet-
21733: ~asta, toisella 104, kolmannella 85, neljän- tajan virkoja on vain 14.
21734: nellä 81 ja viidennellä luokalla 74 oppilasta, Kun koulu on paisunut näin suureksi, olisi
21735: yhteensä siis keskikoulussa 476 oppilasta. se keskikoulun osalta saatava vakinaistetuksi
21736: Kuudennella luokalla on 61, seitsemännellä kaksinkertaiseksi ja samalla perustettava tar-
21737: 53 ja kahdeksannella luokalla 38 oppilasta, peelliset vakinaiset lehtorinvirat ja opetta-
21738: lukioluokilla siis 152 oppilasta, ja koko kou- jantoimet.
21739: lun oppilasmäärän ollessa 628 oppilasta, ku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21740: ten jo mainittiin. Ensimmäisellä, toisella ja kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
21741: kolmannella Juokalla on A, B ja C luokat toivomuksen,
21742: sekä neljännellä, viidennellä, kuudennella ja
21743: seitsemännellä luokalla A ja B luokat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21744: Keskikoulu on siis kaksin-, osittain kolmin- Pieksämäen yhteislyseon kahdentami-
21745: kertainen ja kun koulu laajenee jatkuvasti, seksi keskikoulun osalta ja tästä ai-
21746: on nähtävästi jo ensi vuonna pakko jakaa heutuvien lehtorinvirkojen ja opetta-
21747: nykyiset suuret ensi luokat neljään toiseen jantoimien perustamiseksi.
21748: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
21749:
21750: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
21751: Aukusti Pasanen. Wiljam Sarjala.
21752: 4:73
21753:
21754: VIII,14:.- Toiv.al. N:o 212.
21755:
21756:
21757:
21758: Honkala. ym. : Määrärahasta muista pohjoismaista syntyisin
21759: olevan matkustavan kieltenopettajan palkkaamiseksi.
21760:
21761: Eduskunnalle.
21762: Viime vuosina on tehty tiivistä ja määrä- 75 000 Rkr. valtiolta tämän toiminnan yllä-
21763: tietoista työtä läheisen ja vilkkaan vuoro- pitämiseen.
21764: vaikutuksen aikaansaamiseksi pohjoismaiden Meillä ei vastaavanlaista toimintaa vielä
21765: kesken kulttuurielämän eri aloilla. Suomen ole edes tilapäisemmässäkään muodossa. Syn-
21766: osallistuminen Pohjoismaiden neuvoston työs- typeräisten kielilehtorien vaikutus kielen-
21767: kentelyyn on lisännyt näitä mahdollisuuksia opetukseen ja tämän toiminnan merkitys
21768: ja samalla korostanut vilpitöntä pyrkimys- kielivaikeuksista aiheutuvien haittojen vä-
21769: tämme pohjoismaisen yhteistyön lujittami- hentämiseksi pohjoismaisessa kanssakäymi-
21770: seen. sessä olisi kuitenkin juuri meillä huomatta-
21771: Käytännöllisessä yhteistoiminnassa olemme vasti suurempi kuin esim. naapurimaas-
21772: kuitenkin jääneet monessa suhteessa jälkeen samme Ruotsissa on laita sen sukulaiskieliin
21773: muista pohjoismaista. Kulttuuriyhteistyön tanskaan ja norjaan nähden. Olisi myös tär-
21774: alalla suoritettu selvitys osoittaa, että muut keätä hankkia edelläesitetynlaisella toimin-
21775: pohjoismaat uhraavat huomattavasti enem- nalla kokemusta ja aineistoa Suomen oloihin
21776: män varoja näihin tarkoituksiin. Niinpä soveltuvien kielilevykurssien aikaansaami-
21777: Tanskassa käytettiin viime vuonna valtion seksi niitä varten, jotka haluavat täydentää
21778: varoja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön koulussa hankkimaansa käytännöllistä kieli-
21779: 365 000 Tkr., Norjassa 765 000 Nkr., Ruot- taitoa Skandinaviaa varten. Ilman edellä-
21780: sissa 908 000 Rkr., mutta Suomessa vain esitetynlaista toimintaa ei hyvänkään koulu-
21781: 5 573 000 mk, mikä viimemainittu summa on opetuksen antama kielitaito ole riittävän
21782: vain 1/7 Ruotsin käyttämästä rahamäärästä käyttökelpoinen väline yhä tiivistyvässä poh-
21783: virallisen kurssin mukaan laskettuna. joismaisessa yhteistyössä.
21784: Keskinäisessä kulttuurivaihdossa Suomi on Aluksi olisi ehkä kokeilumielessä patkat-
21785: kielivaikeuksien vuoksi muihin pohjoismai- tava 1-2 matkustavaa, muista pohjoismaista
21786: hin verrattuna epäedullisemmassa asemassa. syntyisin olevaa lehtoria yhdeksi lukuvuo-
21787: senvuoksi tulisi kielellisten haittojen vähen- deksi. Käytännöllisen järjestelyn voinee
21788: tämiseen kiinnittää meidän tahollamme eri- Pohjola-Norden-yhdistys hoitaa yhdessä
21789: tyistä huomiota. Varsinaista kieliopetusta, kouluhallituksen kanssa.
21790: joka tapahtuu kouluissa ja yliopistoissa, tu- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
21791: lisi voida täydentää sopivin tavoin laajem- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
21792: man pohjan saavuttamiseksi. Ruotsissa on muksen,
21793: saatu myönteisiä kokemuksia matkustavista
21794: kielenopettajista, jotka ovat syntyisin siitä että hallitus ottaisi ensi vuoden
21795: pohjoismaasta, jonka kieltä he opettavat. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
21796: Niinpä Ruotsissa on parhaillaan toiminnassa määrärahan yhden tai kahden muista
21797: kaksi vakinaista tanskalaista ja kaksi norja- pohjoismaista syntyisin olevan matkus-
21798: laista ldertävää lehtoria, minkä lisäksi käy- tavan kieltenopettajan palkkaamiseksi
21799: tetään tilapäisiä matkustavia kielenopettajia antamaan ja ohjaamaan asianomaisten
21800: kummastakin edellämainitusta maasta. Ruot- kielten opetusta oppikouluissa ja
21801: sin Norden-yhdistys saa vuosittain noin muissa oppilaitoksissa.
21802: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
21803:
21804: Niilo Honkala. John Forsberg.
21805: Arno Tuurna. Albin Wickman.
21806: 60 E 168/57
21807: 474
21808:
21809: VIU,15.- Toiv.al. N:o 213.
21810:
21811:
21812:
21813:
21814: Tiekso-Isaksson ym.: Toimenpiteistä yksityisoppikoulujen oi-
21815: keuttamiseksi saamaan valtionavustusta jo ensimmäisenä
21816: toimintavuotenaan.
21817:
21818:
21819: E d u s k u n n a 11 e.
21820:
21821: V. 1951 annetun yksityisoppikouluasetuk- läheskaän kaikkia hyväksyttyjäkään pyrki-
21822: sen 46 §:n mukaan vaaditaan jatkuvan val- jöitä. Esimerkiksi v. 1955 voitiin noin 36 000
21823: tionavun myöntämiseksi yksityiselle oppikou- hyväksytystä pyrkijästä sijoittaa vain 25 214.
21824: lulle muiden edellytysten lisäksi, että ko. Yli 10 000 eli lähes 30 % hyväksytyistä jäi
21825: koulu on ollut toiminnassa vähintään kaksi näinollen paikkaa vaille.
21826: vuotta. V aikka:kin tästä poiketen koululle Ns. suuriin ikäluokkiin kuuluvien lasten
21827: voidaan myöntää määräaikaista valtionapua tulo oppikouluikään on jo nyt vaikeuttanut
21828: kussakin tapauksessa erikseen määrättävillä myös oppikoulutilannetta. Kun tavoitteena
21829: ehdoilla, vaikeuttaa 46 §: n säännös yksityis- on pidettävä sitä, että jokaisella lapsella olisi
21830: ten oppikoulujen perustamista ja niiden toi- mahdollisuus saada edes keskikoulun tar-
21831: mintaa ensimmäisenä vuotena. Kuitenkin op- joama yleinen kansalaissivistys, on jo ole-
21832: pikoulutilanne on jo tällä hetkellä sellainen, maassaolevia oppikouluja laajennettava sekä
21833: että uusien oppikoulujen perustamista olisi edistettävä uusien koulujen perustamista.
21834: kaikin tavoin pyrittävä edistämään. Tähän- Mielestämme jatkuvan valtionavun myöntä-
21835: astinen koulujen määrän lisääntyminen on misellä yksityisille oppikouluille jo ensimmäi-
21836: jäänyt sangen vähäiseksi oppilasmäärän kas- senä toimintavuotooa rohkaistaan yksityisten
21837: vuun verrattuna. Kun lukuvuonna 1940- oppikoulujen aikaansaamista ja helpotetaan
21838: 1941 maassamme oli toiminnassa 220 oppi- niiden toimintaa.
21839: koulua, lukuvuonna 1955-1956 !lliitä oli 373, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21840: joten oppikoulujen määrä on lisääntyny.t eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21841: 69.5% :lla. Oppikoulua kävi lukuvuonna
21842: 1940-1941 56 302 lasta ja lukuvuonna 1955 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21843: -1956 135 348 lasta. Lisäys on 140% eli yksityisoppikouluasetuksen muuttami-
21844: kaksinkertainen koulujen lisäykseen verrat- seksi niin, että yksityiset oppikoulut
21845: tuna. Oppikoulutilojen puutteen vuoksi ei saisivat jatkuvaa valtionavustusta jo
21846: viime vuosina ole voitu oppikouluihin ottaa ensimmäisenä toimintavuotenaan.
21847: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
21848:
21849: A.-L. Tiekso-Isaksson. Eino Roine. Eino Tainio.
21850: Elli Stenberg. Paavo Aitio. Toivo Asvik.
21851: Irma Rosnell. Hugo Manninen. Usko Seppi.
21852: Irma Torvi. Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho.
21853: Toivo Kujala. Pentti Liedes. Toivo Friman.
21854: 475
21855: VIU,16. - Toiv.al. N:o 214.
21856:
21857:
21858:
21859:
21860: Helle ym.: Määrärakasta avustukseksi Karjaan yhteiskoulun
21861: uuden koulutalon rakentamiseksi.
21862:
21863:
21864: E d u s k u n n a 11 e.
21865:
21866: Karjaan yhteiskoulu on perustettu Länsi- Lars Rejström on piirtänyt ja jotka koulu-
21867: Uudenmaan laajan alueen suomenkielisten hallitus on hyväksynyt. Rakennuksen kuutio-
21868: vähemmistöjen kouluksi. Tämän tehtävän se tilavuus tulee olemaan 13 600 m3 ja kustan-
21869: on pystynyt täyttämään erikoisesti keskeisen nusarvio arkkitehdin laskelmien mukaan
21870: asemansa vuoksi. Sijaiten maanteitten ja 94 500 000 mk.
21871: rautateitten solmukohdassa se on voinut Rakennuksen pohjatöihin on nyttemmin
21872: koota oppilaita kaikista ympärillä olevista jo voitu ryhtyä, mutta suunnitelman toteut-
21873: ruotsalaisista kunnista, nousten näiden kun- taminen kokonaisuudessaan kohtaa kuitenkin
21874: tien lukumäärä toiselle kymmenelle. sellaisia vaikeuksia, ettei koulu ilman val-
21875: Koulu on aikaisemmin pystynyt toimimaan tion tukea pysty sitä hoitamaan. Kun kou-
21876: entisessä huoneistossaan joten kuten tyydyt- lun oppilaat kokoontuvat laajalta alueelta
21877: tävästi sen monista puutteista huolimatta. eri kunnista, eivät ympäristön ruotsinkieliset
21878: Kun koulun oppilasmäärä on kuitenkin jat- kunnat voi tuntea sanottavampaa kiinnos-
21879: kuvasti lisääntynyt, kohoten nyt jo kolman- tusta Karjaan yhteiskoulun rakentamispul-
21880: nelle sadalle, on se joutunut etsimään jota- mia kohtaan, eikä Karjaan kauppalakaan voi
21881: kin ratkaisua huoneistokysymykselleen. Tämä katsoa koulun huoneistokysymyksen hoita-
21882: ei tähän mennessä ole kuitenkaan ollut mah- mista yksinomaiseksi velvollisuudekseen. Tä-
21883: dollista muulla tavoin kuin jakamalla koulu män vuoksi nähdään Karjaan ja sen ympä-
21884: toimimaan kolmessa eri paikassa, joitten ristön suomenkielisen väestön keskuudessa
21885: välimatka on noin 1 km. ainoana ratkaisuna se, että valtio antaa huo-
21886: Huoneistokysymyksen tämänkai tainen rat- mattavaa rahallista tukea hankkeen toteut-
21887: kaisu on voinut tulla kysymykseen kuitenkin tamiseksi.
21888: vain tilapäisenä. Rinnakkaisluokkien tarve Kun Karjaan yhteiskoulun merkitystä
21889: kasvaa jatkuvasti ja koulu on aina uuden paikallisen suomenkielisen väestön sivistys-
21890: lukukauden alkaessa huonepulan edessä. Li- tarpeen tyydyttäjänä ei voida kiistää ja kun
21891: säksi koulun joutuessa toimimaan näin mo- uuden koulutalon aikaansaaminen on kiireel-
21892: nessa paikassa on siitä muiden hankaluuk- linen, ehdotamme kunnioittaen edellä sanot-
21893: sien lisäksi se haitta, että koulun hallinta tuun viitaten eduskunnan hyväksyttäväksi
21894: käy kovin vaikeaksi. toivomuksen,
21895: Tällaisessa tilanteessa on koulun johdon
21896: ollut pakko ryhtyä etsimään kokonaan uutta että hallitus ottaisi vuoden 1958
21897: ratkaisua huoneistokysymykselle, jolloin se tulo- ja menoarvioesitykseen kohtuulli-
21898: on todennut uuden koulutalon rakentamisen seksi katsomansa suuruisen määrä-
21899: välttämättömäksi. Tätä varten on Karjaan rahan Karjaan yhteiskoulun uuden
21900: kauppalaita ostettu noin 8 000 m2:n suurui- koulutalon rakentamistöiden av-usta-
21901: nen tontti. Niinikään on uutta koulutaloa miseksi.
21902: varten olemassa piirustukset, jotka arkkitehti
21903: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
21904:
21905: Veikko Helle. Saara Forsius. G. Henriksson.
21906: Heikki Hykkäälä. Matti Mattila. Bruno J. Sundman.
21907: Kalle Jokinen.
21908: 476
21909:
21910: VIII,17. - Toiv.al. N:o 215.
21911:
21912:
21913:
21914:
21915: Saariaho ym.: Inkeroisten yhteiskoulun ottamisesta valtion
21916: haltuun.
21917:
21918:
21919: E d u s k u n n a 11 e.
21920:
21921: Inkeroisten tehdasyhdyskunnassa sijaitseva Oppilaat kouluun saapuvat suurimmaJksi
21922: Inkeroisten yhteiskoulu on perustettu vuonna osaksi Sippolasta ja Anjalasta, mutta myös-
21923: 1923. Koulun omistaja on perustamisesta al- kin on koulussa oppilaita Elimäeltä, Ky-
21924: kaen ollut lnkeroisten yhteiskoulun kanna- mistä, Kouvolasta ja muualtakin Suomesta.
21925: tusyhdistys r.y. Ensimmäinen koulutalo val- Näin ollen koostuu oppilasmäärä varsin laa-
21926: mistui vasta vuonna 1928. Talo oli tilavuu- jalta alueelta. Inkeroisten yhteiskoulu on
21927: deltaan 4 500 ms. Vuonna 1939 laajennettiin tällä hetkellä keskisen Kymenlaakson ainoa
21928: koulutaloa 6 000 ms suuruiseksi. Oppilas- täydellinen yliopistoon johtava oppilaitos.
21929: määrä on koulussa jatkuvasti kasvanut, mistä Koska oppilaiden vanhemmat valtaosaltaan
21930: eräitä esimerkkejä: v. 1930 oli koulussa 129 työskentelevät maa- ja metsätaloudessa sekä
21931: oppilasta, v. 1935 162, v. 1945 238, v .. 1950 teollisuus-, käsityö- ja rakennustoiminnassa,
21932: 320, v. 1955 393 ja v. 1956 syksyllä käsitti palvelee Inkeroisten yhteiskoulu toiminnal-
21933: oppilasmäärä 4.80. Oppilasmäärän jatkuva laan erikoisesti maaseudun ja tehdasyhdys-
21934: kasvaminen pakottikin kannatusyhdistyksen kullltien monissa tapauksima vähävaraisia
21935: suunnittelemaan koulutalon laajentamista, piirejä. Lukukausimaksut ovat nykyisin kes-
21936: mihin työhön ryhdyttiin keväällä v. 1955. kikoululuokilla 8 000 mk ja lukioluokilla
21937: Samalla kertaa kunnostettiin myöskin koulu- 10 000 mk, joita on pidettävä korkeina. Sen
21938: talon vanhempi osa perusteellisesti. Raken- vuoksi olisikin mitä tärkeintä, että Inkerois-
21939: nustyöt kokonaisuudessaan saatettiin päätök- ten yhteiskoulu voitaisiin saada valtion kou-
21940: seen vuoden 1956 syksyyn mennessä, jolloin luksi.
21941: opiskelu voitiin aloittaa uusituissa, nykyajan Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme eh-
21942: vaatimuksia vastaavissa suojissa. Uusi osa dottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21943: on tilavuudeltaan 7 500 ms, joten koulutalo muksen,
21944: on tällä hetkellä 13 500 m3 :n suuruinen.
21945: Rakennuskustannukset nousivrut noin 60 milj. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21946: markkaan. Rahoituskysymys on järjestetty Inkeroisten yhteiskoulun ottamiseksi
21947: suurimmalta osalta kannatusyhdistyksen eri valtion haltuun.
21948: rahalaitoksilta hankkimilla lainoilla.
21949: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
21950:
21951: Urho Saariaho. Toivo Kujala.
21952: Heikki Hykkäälä. Marja Lahti.
21953: 477
21954:
21955: Vm,lS. - Toiv.al. N: o 216.
21956:
21957:
21958:
21959:
21960: llykkäälä ym.: Kuusankosken yhteiskoulun ottamisesta val-
21961: tion haltuun.
21962:
21963:
21964: E d u s k u n n a ll e.
21965:
21966: Kuusankosken yhteiskoulun kannatusyh- rakennuksessa on 16 luokkahuonetta ynnä 7
21967: distyksen r.y. toimesta aloitti vuonna 1920 e:dkoisluokkahuonetta eli yhteensä 23 luokka-
21968: Kuusankosken yhteiskoulu toimintansa keski- huonetta. Oppilaita uuteen koulurakennuk-
21969: kouluna. Vuonna 1943 sai koulu luvan laa- seen voidaan sijoittaa noin 800, mihin mää-
21970: jentua yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. rään päästäneen parin vuoden kuluessa, kun
21971: Vuodesta 1951 lähtien on koulussa ollut op- kouluun voidaan ottaa entistä enemmän pyr-
21972: pilaita seuraavasti: kijöitä.
21973: Vuosi
21974: Kun oppilaista suurin osa paikkakunnan
21975: 1951-52 398 oppilasta luonteesta johtuen on työläisperheen lapsia,
21976: 1952-53 435 on koulun lukukausimaksut pidetty samoina
21977: 1953-54 437 " kuin valtion ylläpitämissä oppikouluissakin.
21978: 1954-55 457 " Tämä on kannatusyhdistykselle tuottanut
21979: 1955-56 516 " vaikeuksia varsinkin nyt, kun uuden koulu-
21980: 1956-57 594 " talon valmistuttua koulun velkataakka on
21981: " noussut varsin suureksi.
21982: Pyrkijöitä kouluun on hyväksytty seuraa- Kun valtio vuosittain ottaa haltuunsa yk-
21983: vasti: sityisiä oppikouluja, lienee nyt jo Kuusan-
21984: kosken yhteiskoulun vuoro. Se olisi myös
21985: 1951-52 83 oppilasta koulun menestyksellisen toiminnan kannalta
21986: 1952-53 79 välttämätöntä.
21987: 1953-54 87 " Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21988: 1954-55 98 " kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21989: 1955-56 154 "
21990: 1956-57 160 " että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21991: " Kuusankosken yhteiskoulun ottami-
21992: Koululle valmistui uusi ajanmukainen kou- seksi valtion ylläpitämäksi oppikou-
21993: lutalo kevätlukukauden 1957 alussa. Uudessa luksi.
21994: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
21995:
21996: Heikki llykkäälä. Urho Saariaho.
21997: Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
21998: 478
21999:
22000: VUI,19. ·- Toiv.al:. N:o 217.
22001:
22002:
22003:
22004:
22005: Hostila. ym.: Määrärahasta Kymin yhteiskoulun ottamiseksi
22006: valtion haltuun.
22007:
22008:
22009: Eduskunnalle.
22010:
22011: Karhulan kauppalassa toimiva Kymin yh- kennusvaiheessa v. 1920. Tämän jälkeen laa-
22012: teiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 läh- jennettiin opetustiloja uudella koulutalolla,
22013: tien ollut Kymin yhteiskoulu r.y: n hallin- joka valmistui v. 1954 lukukauden alkuun.
22014: nassa. Saman aikaisesti uusittiin vanha koulutalo
22015: Koulun toimialue sulkee piiriinsä koko perusteellisesti. Rakennusvaiheen kustannuk-
22016: Karhulan kauppalan sekä useita ympäristö- set olivat 59 milj. markkaa. Tällä hetkellä
22017: kuntiakin. Kaikkiaan noin 35 000 henkeä on on jälleen rakennustyöt käynnissä koulun
22018: koulun vaikutuspiirissä. Koulun oppilas- laajentamiseksi ja valmistuvat käytettäviksi
22019: määrä on kasvanut voimakkaasti vuosi vuo- v: n 1957 syksyyn mennessä. Tämän jälkeen
22020: delta, mistä esimerkkinä seuraava tilasto: on luokkien lukumäärä 22 ja oppilaita noin
22021: 650.
22022: Vuonna 1936 . . . . . . . . . . 155 oppilasta. Koulun ylläpitäminen tuottaa kannatus-
22023: 1945 .......... 352 yhdistykselle suuria vaikeuksia. Rakennus-
22024: " 1956--57 ...... 610 "
22025: " " toimintaan ja uudistuksiin eivät erilaiset
22026: avustukset riitä, mistä johtuen velat ovat
22027: Mainittakoon, että v. 1956 sisäänpääsytut- tällä hetkellä 75 milj. mk. Eräänä mahdolli-
22028: kinnossa hyväksytyistä oli useampia kym- suutena olisi edelleenkin lukukausimaksujen
22029: meniä jätettävä koulun ulkopuolelle. korottaminen ja sen avulla taloudellisen tilan
22030: Koulu toimii suurella teollisuuspaikkakun- korjaaminen, millä ei kuitenkaan paljon
22031: nalla, mistä johtuen sen oppilaista on 75% voida tehdä asiaa paremmaksi, vaan vaaran-
22032: työläiskodeista. Nykyiset lukukausimaksut nettaisiin koulunkäynnin mahdollisuuksia
22033: ovat huomattavan korkeat verrattuna valtion usean oppilaan kohdalta.
22034: kouluihin ja sen takia usealla kouluttajalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22035: on jo taloudellisiakin vaikeuksia lapsiaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22036: kouluttaessaan. Olisi kuitenkin lähdettävä muksen,
22037: siitä, ettei ainakaan lukukausimaksu saisi
22038: olla esteenä lahjakkaille, joskin vähävaraisille että hallitus ottaisi vuoden 1958
22039: kouluun pyrkiville. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
22040: Kymin yhteiskoulu valmistui kaksikerrok- suuren määrärahan Kymin yhteiskou-
22041: sisena hirsirakennuksena ensimmäisessä ra- lun ottamiseksi valtion haltuun..
22042: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
22043:
22044: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
22045: Heikki Hykkäälä. Toivo Kujala.
22046: Kalle Matilainen. Veikko Kokkola.
22047: Valto Käkelä.
22048: 479
22049:
22050: VIU,20. - Toiv.al. N: o 218.
22051:
22052:
22053:
22054:
22055: E. Ryömä ym.: Määrärahasta Kokemäen yhteiskoulun f1tta-
22056: tamiseksi valtion haltuun.
22057:
22058:
22059: E d u s k u n n a II e.
22060:
22061: Kokemäen yhteiskoulu on perustettu v. kaan, jossa myöskin tontin suuruus täyttäisi
22062: 1907, joten se tänä vuonna täyttää 50 vuotta. vaatimukset. Hankittua keskeiseltä pai-
22063: Koulun omistajana on kaiken aikaa ollut kalta 1.04 ha: n suuruisen tontin rakennus-
22064: Kokemäen yhteiskoulun kannatusyhdistys r.y. työt voitiin alkaa syksyllä v. 1954.
22065: Koulun keskeinen asema on vaikuttanut sen, Uusi koulurakennus valmistui joulukuussa
22066: että oppilasmäärä on vuosi vuodelta jatku- 1955, sen tilavuus on 13 200 ms ja kouluun
22067: vasti lisääntynyt, joka käy ilmi allaolevasta voidaan sijoittaa 600-700 oppilasta.
22068: tilast8sta: Uusi koulurakennus tuli maksamaam kalus-
22069: Vuosi Oppilasmäärä toineen ja muine han!kintoineen 93 milj.
22070: markkaa. Edellä mainitun summan on kan-
22071: 1940 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180 natusyhdistys kokonaan joutunut peittämään
22072: 1950 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343 lainoilla. J outuessaam näin vastaamaan lä-
22073: 1955 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 hes 100 milj. markan lainapääoman koroista
22074: 1956 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534 ja kuoletuksista on koulu joutunut erittäin
22075: vaikeaan asemaan.
22076: Koulun oppilasmäärä on pääasiassa Koke- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
22077: mäen ja Kauvatsan kunnista, mutta koulun kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22078: vaikutuspiiriin kuuluu lisäksi osia Köyliön, toivomuksen,
22079: Harjavallan ja Kiikoisten kum:nista. Tämän
22080: alueen asukasmäärä on n. 30 000 henkeä. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22081: Jo moneen kertaan laajennetun ja kunnos- toimenpiteisiin Kokemäen yhteiskou-
22082: tetun vanhan koulutalon korjausta ei enää lun ottamiseksi Kokemäen yhteislyseon
22083: voitu ajatella eikä uuden lisärakennuksen ra- nimisenä valtion haltuun ja varaisi
22084: kentamista ennestäänkin ahtaalle tontille. tätä tarkoitusta varten vuoden 1958
22085: Kannatusyhdistys joutuikin näin ollen suun- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
22086: nittelemaan uutta koulutaloa uuteen paik- suuren määrärahan.
22087: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
22088:
22089: Erkki Ryömä. Artturi Tienari. Armi Hosia.
22090: Einari Jaakkola. M. Honkavaara_. Eino E. Heikura.
22091: Nestori Kaasalainen. Matti Mattila. Laura Brander-Wallin.
22092: 480
22093:
22094: vm,21. - Toiv.al. N: o 219.
22095:
22096:
22097:
22098:
22099: Uusitalo ym.: Lukioluokkien perustamisluvan myöntämisestä
22100: Virtain yhteiskoululle.
22101:
22102:
22103: E d u s k u n n a 11 e.
22104:
22105: Virtain yhteiskoulun kannatusyhdistys on reella, Porissa, Jyväskylässä, Ilmajoella ja
22106: anonut lupaa lukioluokkien perustamiseksi, Jämsässä. Näiden paikkakuntien kouluissa
22107: mutta toistaiseksi tuloksetta. opiskeleekin parhaillaan melkoinen joukko
22108: Virtain yhteiskoulu, joka nykyisin toimii Virtain koulun oppilaita.
22109: 5-lu()lkkaisena keskikouluna, on perustettu Virtain yhteiskoulussa cm paljon vara-
22110: vuOllllla 1945 Virtain yhteiskoulun kannatus- tonta oppilasainesta, johtuen seutukunnan al-
22111: yhdistys r.y:n toimesta. Koulutalo käsittää haisesta varallisuustasosta. Oppilaiden on
22112: 6 luokkahuonetta, opettajainhuoneen, kans- hyvin vaikea lähteä opiskelemaan kauemmas
22113: lian ja vahtimestarin asunnon. Erillisinä vieraalle paikkakunnalle. Tämän johdosta
22114: ovat talousrakennukset. Näiden lisäksi on toistuvat joka vuosi samat tapahtumat, kun
22115: samalla tontilla vuonna 1952 va.lnllstunut lahjakkaat ja joka suhteessa mallikelpoiset
22116: opettajien asuintalo, joka käsittää 5 huoneis- oppilaat joutuvat jättämään opintonsa keski-
22117: toa. Edelleen on työn alaisena uusi noin kouluasteelle ja siirtymään tehtäviin, mitkä
22118: 8 000 ms käsittävä koulutalo, joka tulee sa- eivät ole sopusoinnussa heidän taipumustensa
22119: malle tontille kuin edellä mainitut raken- ja saamansa koulusivistyksen kanssa. Tämä
22120: nukset. sosiaalilllen epäoikeudenmukaisuus ilmenee
22121: Oppilasmäärä Virtain yhteiskoulussa on paikkakunnalla hyvin selvänä. Jos sensijaan
22122: verrattain suuri. Yhteiskoulun koko oppi- yhteiskouluun saataisiin lukioluokat, olisi se
22123: lasmäärä on ollut seuraava: 1951: 169, omiaan poistamaan mainittua epäoikeuden-
22124: 1952: 158, 1953: 175, 1954: 175, 1955: 210. mukaisuutta suuren oppilasjoukon kohdalla.
22125: Uusia oppilaita on kouluun pyrkinyt viime Oppilaita lukioluokille varmasti saataisiin,
22126: vuosina seuraavasti: 1951: 51, 1952: 48, koska yksistään Virtain pitäjän asukasluku
22127: 1953: 51, 1954: 68, 1955: 89. Oppilasmää- on lähes 13 000 ja lisäksi monista naapuri-
22128: rän lisäys vuoden 1954 jälkeen on ollut hy- kunnista olisi pyrkijöitä lukio1uokille. Viime
22129: vin suuri. vuonna suoritetun tiedustelun mUikaan Vir-
22130: Mainitun koulrm oppilaiden jatkaruismah- tain yhteiskoulun V luokan oppilaista 22
22131: dollisuudet lukioluokilla ovat nykyoloissa olisi ollut halukas siirtymään lukioluokille.
22132: erittäin hanlkalat, sillä koulun lukusuunni- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
22133: telmassa on vieraana kielenä englanti, jota ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
22134: lähimmissä lukioluokkaisissa kouluissa ale- väksyttäväksi toivomuksen,
22135: taan lukea vasta lukioluokilla. Tämän vuoksi
22136: ne eivät voi ottaa vastaan mainitun koulun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22137: oppilaita. Lähimmät koulut, joihilll Virtain lukioluokkien perustamisluvan myön-
22138: koulun oppilaat voivat pyrkiä, ovat Tampe- tämiseksi Virtain yhteiskoululle.
22139: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
22140:
22141: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
22142: 481
22143:
22144: VIII,22. - Toiv.al. N: o 220.
22145:
22146:
22147:
22148:
22149: Koskinen ym.: Määrärahasta avustukseksi Saarijärven yhteis-
22150: koululle uuden koulutalon aikaansaamiseksi.
22151:
22152:
22153: E d u s k u n n a ll e.
22154:
22155: Saarijärven yhteiskoulu on perustettu nuskustannusten noustessa vähän yli 100
22156: vuonna 1908. Vuodesta 1948 lähtien se on miljoonan markan. Kun koululla ei itsellään
22157: toiminut täydellisenä, yliopistoon johtavana ole varoja näin suureen yritykseen, on
22158: oppikouluna ja on sen oppilasmäärä tällä pakko turvautua lainoitukseen siinä määrin
22159: hetkellä 415. Koulu on vuodesta 1910 lähtien kuin se nykyään on mahdollista. Myötävai-
22160: toiminut alkuaan asuinrakennukseksi tarkoi- kuttaakseen uuden kou).utalon aikaansaami-
22161: tetussa talossa, joka on jo lähes 100 vuotta seen on Saarijärven kunta sitoutunut takaa-
22162: vanha, rappeutunut ja koulutaloksi vallan maan koulun ottamat lainat.
22163: sopimaton. Kaiken lisäksi se on niin pieni, Kun vallitsevassa kireässä rahatilanteessa
22164: että koulu tätä nykyä toimii viidessä eri luottojen saanti maaseudulla on vaikeata ja
22165: paikassa. Uuden koulun tarve on siis mitä kun Saarijärven yhteiskoulu tulee lähitule-
22166: välttämättömin jo näistä syistä. vaisuudessa siirtymään valtion kouluksi, olisi
22167: Toinenkin ja varsin ajankohtainen syy kohtuullista, että valtio jo tässä rakennus-
22168: vaatii uuden koulutalon aikaansaamista. vaiheessa olisi mukana uuden kou1utalon
22169: Kouluhallituksen vahvistaman ohjelman mu- aikaansaamisessa ja jotta se valmistuisi suun-
22170: kaan Saarijärven yhteiskoulu tulee siirty- nitellussa ajassa, ehdotamme kunnioittaen
22171: mään valtion kouluksi vuonna 1958 ja sii- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22172: hen mennessä on uuden koulutalon oltava
22173: valmiina. Tarpeellisiin toimenpiteisiin kou- että hallitus ottaisi vuoden 1958
22174: lun rakentamiseksi onkin jo koulun johto- tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
22175: kunnan puolesta ryhdytty. Piirustukset ovat markan suuruisen määrärahan avus-
22176: valmiina ja uusi koulutalo tulee aineluokka- tukseksi Saarijärven yhteiskoululle
22177: pohjalle, tilavuudeltaan 14 500 ms raken- uuden koulutalon aikaansaamiseksi.
22178: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
22179:
22180: Artturi Koskinen. Aare Leikola. Väinö Rankila.
22181: Impi Lukkarinen. Eino Uusitalo. Päiviö Hetemäki.
22182: Arvo Ahonen. Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
22183: Artturi Jämsen.
22184:
22185:
22186:
22187:
22188: 61 E 168/57
22189: 482
22190:
22191: VIII,23. - Toiv.al. N:o 221.
22192:
22193:
22194:
22195:
22196: M. Salminen ym.: Siilinjärven keskikoulun muuttamisesta
22197: 8-luokkaiseksi yhteislyseoksi.
22198:
22199:
22200: E d u s k u n n a ll e.
22201:
22202: Salmin pitäjään v. 1917 perustettu keski- kouluasteelle. Vanhempien vähävaraisuuden
22203: koulu joutui Karjalan evakuoinnin yhtey- vuoksi ei oppilailla ole juuri ollut mahdolli-
22204: dessä siirrettäväksi Siilinjärven pitäjään, suuksia jatkaa vieraalla paikkakunnalla, eikä
22205: missä se on sitten vuodesta 1944 lähtien toi- siihen ole ollut tilaisuutta muutenkaan, koska
22206: minut Siilinjärven keskikouluna. Koulu on esim. Kuopion oppikoulujen lukioluokat ovat
22207: alusta alkaen ollut valtion koulu, ja sai se olleet tupaten täysiä. Siksi olisi tärkeää, että
22208: v. 1952 uuden ajanmukaisen rakennuksen, Siilinjärven keskikoulu muutettaisiin yliopis-
22209: jossa on 8 varsinaista luokkahuonetta, 6 eri- toon johtavaksi, jotta sen oppilaat voisivat
22210: koisluokkaa sekä lisäksi tilat kirjastoa ja jatkaa koulunkäyntiään kotiseudullaan. Li-
22211: lukusalia varten, yhteensä 14 800 ms. säksi voisi koulu tarjota jatkamismahdolli-
22212: Osoituksena siitä, miten tarpeellinen ja suuksia myöskin Pielaveden, Nilsiän, Lapin-
22213: suosittu Siilinjärven keskikoulu on, mainit- lahden ja Juankosken keskikoulun oppilaille.
22214: takoon, että siinä on nykyisin 368 oppilasta Lukioluokat saataisiin mahtumaan nykyiseen
22215: kuudesta eri pitäjästä. Kun suuri osa heistä rakennukseen.
22216: voi Siilinjärven kirkonkylän keskeisen ase- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22217: man ansiosta asua kotonaan, koituu lukui- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22218: sille kodeille hyötyä koulun edullisesta si- muksen,
22219: jainnista.
22220: Koulu ei ole kuitenkaan täysin voinut että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22221: täyttää laajan alueen sivistystarpeita, kun toimenpiteisiin Siilinjärven keskikou-
22222: siinä ei ole ollut lukioluokkia. Yleensä oppi- lun muuttamiseksi asteittain 8-luok-
22223: laiden koulunkäynti on pysähtynyt keski- kaiseksi yhteislyseoksi.
22224: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
22225:
22226: Martti Salminen. Tahvo Rönkkö.
22227: 483
22228:
22229: VIII,24. - Toiv.al. N: o 222.
22230:
22231:
22232:
22233:
22234: Liedes ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
22235: avustukseksi Iin yhteiskoulun rakennustöiden jatkamiseen.
22236:
22237:
22238: E d u s k u n n a 11 e.
22239:
22240: Iin yhteiskoulu on perustettu ja aloittanut maksamaan noin 7.5 milj. markkaa. Saman-
22241: toimintansa vuonna 1924. Siitä alkaen se aikaisesti olisi kunnostettava rakennuksen
22242: on toiminut 3-luokkaisena vuoteen 1955 asti vanha osa, mistä kustannusarvio on 4.5 milj.
22243: ja sen jälkeen 5-luokkaisena keskikouluna. markkaa. Tämän jälkeen on koulun raken-
22244: Vuoden 1956 syksyllä koulu laajennettiin nussuunnitelmasta vielä rakentamatta voi-
22245: yliopistoon johtavaksi ja lukion kuudes mistelu- ja juhlasali, kotitalouden ja veiston
22246: luokka aloitti toimintansa. opetustilat, erikoisluokkatiloja ja oppilas-
22247: Iin yhteiskoulussa on nykyisin oppilaita keittiö, yhteensä 5 250 ms.
22248: Iistä, Yli-Iistä, Kuivaniemeltä, Pudasjär- Kun Iin yhteiskoulu yksityisenä oppilai-
22249: veltä, Taivalkoskelta, Ranualta, Simosta, Lu- toksena toimii suurissa taloudellisissa vai-
22250: mijoelta, Oulunsalosta, Kemistä, Tervolasta, keuksissa, joista se ei voi selviytyä nykyisin
22251: Rovaniemeltä ym. kaikkiaan 298 oppilasta. valtion avuin ja oppilasmaksuin, ja kun sen
22252: Näistä on vapaaoppilaita 12.4 prosenttia. oppilasaines on seudulta, mikä on maamme
22253: Koulu on toimintansa aikana rakentanut köyhimpään kuuluvaa ja missä kunnat nyt-
22254: kaksi koulutaloa, saamatta kumpaakaan var- kin kamppailevat taloudellisten vaikeuksien
22255: ten lainkaan valtionavustusta. Myöskään Iin kanssa ja koska Iin yhteiskoulu yli 30 vuo-
22256: kunta ei ole koko koulun olemassaolon ai- tisen olemassa olonsa aikana on osoittautu-
22257: kana rahallisesti avustanut koulua. Vuosina nut seudun jatkuvan ja todellisen sivistys-
22258: 1955-56 toteutettu rakennussuunnitelma kä- tarpeen vaatimaksi, olisi välttämätöntä, että
22259: sittää 5 830 ms valmista ja 1220 ms puoli- se saisi rakennusavustuksen valtion varoista.
22260: valmista tilaa, tehden tähän astiset kustan- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
22261: nukset 56.5 milj. markkaa, mikä määrä on dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22262: kokonaan velkana. Kun rakennuslainat ovat muksen,
22263: indeksiehtoisia, on velkojen määrä mainittua
22264: summaa suurempi. Edellä mainitun kes- että hallitus antaisi Eduskunnalle
22265: keneräisen osan rakentaminen, mikä on to- esityksen 10 000 000 markan ottami-
22266: teutettava kuluvan vuoden syksyyn mennessä sesta lisäyksenä vuoden 1957 tulo- ja
22267: luokkatilojen saamiseksi lukioluokille ja mah- menoarvioon avustukseksi Iin yhteis-
22268: dollisesti uusille rinnakkaisosastoille, tulee koulun rakennustöiden jatkamiseen.
22269: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
22270:
22271: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
22272: Irma Torvi. Erkld Koivisto.
22273: Lauri Järvi. Antti Kukkonen.
22274: Niilo Ryhtä. Bertel Lindh.
22275: M. 0. Lahtela. Armas Leinonen.
22276: Eeli Erkkilä.
22277: 484
22278:
22279: Vl11,25. - Toiv.al. N: o 223.
22280:
22281:
22282:
22283:
22284: Hetemäki ym.: Toimenpiteistä eräiden virkojen perustami-
22285: seksi Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun oppi-
22286: koulunopettajien valmistamista varten.
22287:
22288:
22289: E d u s k u n n a 11 e.
22290:
22291: Tällä hetkellä maassamme on suuri puute korkeakoulun opettajavoimia. Kun opettaja-
22292: pätevistä oppikoulunopettajista. Varsinkin valmistus Jyväskylässä ainakin alussa tapah-
22293: eri puolilla maaseutua toimiviin oppikoului- tuisi luontevimmin humanistisella puolella,
22294: him, joista suuri osa on keskikouluja, on o1- tulisi lähinnä kysymykseen professorinvmko-
22295: lut vaikea saada riittävästi päteviä opettajia. jen perustaminen kasvatusoppia, historiaa,
22296: Helsingin ja Turun yliopistoilla ei ole ollut kirjallisuutta sekä saksan, ruotsin ja englan-
22297: mahdollisuuksia suorittaa riittävässä mää- nin kieliä varten sekä lehtorinvirat psykolo-
22298: rässä opettajakasvatusta. Varsinkin ajan giaa, kasvrutusoppia, historiaa ynnä suomen-
22299: mittaan tämä käy niille ylivoimaiseksi opet- kieltä varten sekä 2 lehtorin virkaa ·kutakin
22300: tajatarpeen nopeassa tahdissa yhä kasvaessa. edellä mainittua muuta kieltä varten. Li-
22301: Tämän vuoksi on kouluhallitus jo muutama säksi tarvittaisiin 4 assistentin virkaa.
22302: vuooi sitten laatinut suunnitelman oppikou- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
22303: lun opettajavalmistuksen tehostamiseksi ja dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22304: lisäämiseksi. Tässä mielessä kouluhallitus on muksen,
22305: ehdottwnut, että Jyväskylän kasvatusopilli-
22306: sessa korkea:koulUS'Sa ryhdyttäisiin valmista- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22307: maan myöskin oppikoulunopettajia. Myöskin toimenpiteisiin 6 professorinviran, 10
22308: korkeakoulukomitea on ehdottanut oppikou- lehtorinviran ja 4 assistentin viran pe-
22309: lunopettajavalmistuksen aloittamista Jyväs- rustamiseksi Jyväskylän kasvatusopil-
22310: ky1än kasvatusopillisessa korkeakoulussa. liseen korkeakouluun oppikoulunopet-
22311: Oppikoulunopettajain valmistuksen aikaan- tajien valmistamiseen ryhtymistä var-
22312: saamiseksi Jyväskylän kas.vatusopillisessa ten.
22313: korkeakoulussa olisi kuitenkin .tarpeen lisäJtä
22314: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
22315:
22316: Päiviö Hetemäki. Esa Kaitila.
22317: Irma Hamara. Felix Seppälä.
22318: Saara Forsius. Artturi Koskinen.
22319: Eino Uusitalo. Matti Koivunen.
22320: 485
22321:
22322: VII1,26. - Toiv.al. N: o 224.
22323:
22324:
22325:
22326:
22327: Leinonen ym.: Määrärahasta Oulun opettajakorkeakoulun
22328: rakennustöiden aloittamista varten.
22329:
22330:
22331: Eduskunnalle.
22332:
22333: Oulun opettajakorkeakoulu on vakinais- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22334: tettu tämän vuoden alusta lukien. Omien kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22335: huoneustojen puutteessa on koulu hajasijoi- toivomuksen,
22336: tettuna toistakymmenessä paikassa eri puo-
22337: lilla kaupunkia. Kun omien keskitettyjen että hallitus ottaisi vuoden 1958
22338: ja tarkoituksenmukaisten koulutilojen saanti tulo- ja menoarvioesitykseen 100 mil-
22339: on jo opetuksen tehokkuuden kannalta vält- joonan markan suuruisen määrärahan
22340: tämätöntä, olisi koulurakennukset mahdolli- Oulun opettajakorkeakoulun raken-
22341: simman. pian saatava rakennetuiksi. nustöiden aloittamista varten.
22342: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
22343:
22344: Armas Leinonen. Erkki Koivisto. H. Tauriainen.
22345: Irma Torvi. Eeli Erkkilä. Juho Tenhiälä.
22346: Aaro Kauppi. M. 0. Lahtela. Artturi Tienari.
22347: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä. Eino Tainio.
22348: Eemil Partanen. Yrjö Murto. Toivo Friman.
22349: Antti Kinnunen. Pentti Liedes. A.-L. Tiekso-Isaksson.
22350: Lauri Järvi.
22351: 486
22352:
22353: VUI,27. - Toiv.al. N:o 225.
22354:
22355:
22356:
22357:
22358: Leinonen ym.: Määrärakasta Oulun Korkeakouluseura r. y: lle
22359: Ouluun rakennettavan ylioppilasasuntolan rakennustöiden
22360: avustamiseksi.
22361:
22362:
22363: E d u s k u n n a ll e.
22364:
22365: Oulun opettajakorkeakoulu on vakinais- saanti on nykyoloissa vaikeaa, olisi välttä-
22366: tettu tämän vuoden alusta lukien ja Poh- mätöntä, että vanhoja perinteitä seuraten
22367: jois-Suomen yliopiston rakentaminen Ouluun myös Oulun yliopistoasuutolan rakentamista
22368: on lähivuosien tehtävä. Jo opettajakorkea- tuettaisiin valtion varoilla.
22369: koulussa opiskelevat ylioppilaat ovat asun- Koska piirustukset ovat jo valmiit ja ra-
22370: non puutteessa. Yliopiston tultua asuntopula kennustyöt saadaan tämän talven aikana al-
22371: vain kasvaa. Tämän vuoksi Oulun Korkea- kamaan, ehdotamme edellä selostetun perus-
22372: kouluseura r.y. on toisten yliopistokaupun- teella kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi
22373: kien esimerkkiä seuraten ryhtynyt toimen- toivomuksen,
22374: piteisiin ylioppilasasuntolan rakentamiseksi
22375: Ouluun. Suunnitellun asuntolan, johon pää- että hallitus ottaisi vuoden 1958
22376: see asumaan 150 ylioppilasta, rakennuskus- tulo- ja menoarvioesitykseen 20 mil-
22377: tannusarvio on n. 100 milj. markkaa. Rahan- joonan markan määrärahan Oulun
22378: keräyksellä on saatu kokoon siitä n. 1/3. Korkeakouluseura r.y: lle Ouluun ra-
22379: Loppuosa joudutaan rahoittamaan muualta kennettavan ylioppilasasuntolan ra-
22380: hankituilla varoilla. Kun kiinnitysluottojen kennustöiden avustamiseksi.
22381: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
22382:
22383: Armas Leinonen. Erkki Koivisto. Pentti Liedes.
22384: Irma Torvi. Eeli Erkkilä. H. Tauriainen.
22385: Aaro Kauppi. M. 0. Lahtela. Juho Tenhiälä.
22386: Eino Rytinki. Kerttu Saalasti. Artturi Tienari.
22387: Eemil Partanen. Niilo Ryhtä. Eino Tainio.
22388: Antti Kinnunen. Yrjö Murto. Toivo Friman.
22389: A.-L. Tiekso-Isaksson. Lauri Järvi.
22390: 487
22391:
22392: VUI,28. - Toiv.al. N: o 226.
22393:
22394:
22395:
22396:
22397: Leinonen ym.: Täydennyskurssien järjestämisestä alakansa-
22398: koulunopettajille kelpoisuuden saamiseksi yläkoulunopet-
22399: tajan virkoihin.
22400:
22401:
22402: E d u s k u n n a 11 e.
22403:
22404: Eduskunnassa käsiteltävänä oleva kansa- Jo aikaisemmin on järjestetty kaksiopetta-
22405: koululakiehdotus sisältää sen periaatteen, jaisten kansakoulujen alakoulunopettajille
22406: että kansakoulunopettajan virkojen jako kahdeksanviikkoisia kesäkursseja rajoitetun
22407: erikseen alakansakoulunopettajiin ja erikseen yläkoulunopettajan kelpoisuuden saavuttami-
22408: yläkansakoulunopettajiin lakkaa olemasta seksi. Yhtä suurella syyllä olisi aiheellista
22409: voimassa sitä mukaa kuin alakansakoulun- järjestää vastaavanlaisia kesäkursseja useam-
22410: opettajat saavuttavat kelpoisuuden yl&kou- piopettajaisten kansakoulujen alakoulunopet-
22411: lunopettajan virkoihin tai virka tulee avoi- tajille, jotta nämäkin tulisivat kelpoisiksi
22412: meksi, kolmi- ja useampiopettajaisissa kansa- sellaisiin yläkansakoulunopettajan virkoihin,
22413: kouluissa ei kuitenkaan vastoin kunnan tah- joissa opetus tapahtuu yleensä kansakoulun
22414: toa ennen vuotta 1965. Erityinen alakoulun- ensimmäisellä, toisella tai kolmannella luo-
22415: opettajien valmistus on lakkautettu muuta- kalla. Tämän mukaisesti kunnioittaen esi-
22416: mia vuosia sitten. Nykyinen tilanne on muo- tämme eduskunnan lausuttavaksi toivomuk-
22417: dostunut vain alakoulunopettajan kelpoisuu- sen,
22418: den omaaville opettajille siinä suhteessa koh-
22419: tuullista vaikeammaksi, etteivät he voi muuta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22420: kuin suhteellisen rajoitetussa määrässä päästä sellaisten kahdeksanviikkoisten täyden-
22421: vaihtamaan virkaa, koska kaksiopettajaisten nyskurssien järjestämiseksi alakansa-
22422: koulujen avoimiksi tulleisiin virkoihin aina koulunopettajille, että nämä tulisivat
22423: vaaditaan yläkoulunopettajan kelpoisuus ja kelpoisiksi hoitamaan sellaisia yläkou-
22424: moniopettajaisten koulujen alakoulun opet- lunopettajan virkoja, joiden haltijoi-
22425: tajiksi useimmiten on hakemassa myös ylä- den on opetettava varsinaisen kansa-
22426: koulunopettajan kelpoisuuden omaavia opet- koulun alakouluasteella.
22427: tajia, joilla helposti katsotaan olevan jonkin-
22428: lainen etuoikeus näihinkin virkoihin.
22429: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
22430:
22431: Armas Leinonen. Aukusti Pasanen. Artturi Tienari.
22432: Helge Miettunen. Aare Leikola. Erkki Koivisto.
22433: Kaarlo Kajatsalo. Esa Kaitila. Pentti Liedes.
22434: Harras Kyttä. Juho Tenhiälä. Lennart Heljas.
22435: Armi Hosia. Lauri Järvi. M. 0. Lahtela.
22436: John Forsberg.
22437: 488
22438:
22439: VIII,29. - Hemst.mot. N:o 227.
22440:
22441:
22442:
22443:
22444: Teir m. fl.: Angående anslag för om- och Ullbyggnadsarbeten
22445: vid Nykarleby seminarium.
22446:
22447:
22448: Till Riksdagen.
22449:
22450: Det är ett känt faktum, att skolbyggena från 1870-talet. Dessa uttjänta och opassliga
22451: ofta blivit mycket efter utvecklingen i vårt byggnader användas för undervisningen.
22452: land. Till dem hör också Nykarleby semi- Två av byggnaderna ha h. o. h. utdömts av
22453: narium som enligt lagen om ökad och effek- byggnadssakkunniga såsom för dyra att
22454: tiviserad utbildning av folkskollärare (N: o 40 iståndsätta. Det ena utdömda huset är en
22455: år 1950) skall erhålla vissa om- och till- gammal kosthållsbyggnad, som provisoriskt
22456: byggnader. Enligt den skyndsamhetsord- nyttjas för sång- och musikundervisningen.
22457: ning, som lagen anger för olika skolbygg- I den andra utdömda byggnaden meddelas
22458: nadsarbetens utförande, hör Nykarleby semi- tecknings- och slöjdundervisning. Speciellt
22459: narium till andra skyndsamhetsgruppen. övningsämnena och den praktiska, labora-
22460: Nästan alla andra seminarier som tillhöra tiva undervisningen i kemi, fysik och lant-
22461: denna grupp ha antingen helt antingen helt hushållning ha alldeles för små, oändamåls-
22462: eller åtminstone till största delen fått de i enliga och primitiva lokaliteter, vilket ver-
22463: lagen förutsatta om- och tillbyggnadsarbe- kar synnerligen menligt på en effektiv och
22464: tena utförda. Detta är tyvärr icke fallet tidsenlig undervisning.
22465: med Nykarleby seminarium, ehuru bygg- Det är ju alldeles naturligt att arbetet i
22466: nadsarbeten, som ha hört till femte och dessa otidsenliga, kalla, förfallna och hälso-
22467: sjätte skyndsamhetsordningen, vid en del vådliga lokaliteter blir lidande av dylika
22468: seminarier blivit påbörjade eller slutförda. yttre förhållanden. På denna grund är det
22469: I 1956 års statsförslag finnes ett anslag av synnerligen stor vikt, att om- och till-
22470: på 25 miljoner mark för påbörjandet av byggnadsarbetena på Nykarleby seminarium
22471: seminariets byggnadsprogram. Ritningarna genomföras med stor snabbhet.
22472: och planläggningen äro numera så långt Med hänvisning till ovanstående föreslås,
22473: framskridna, att byggnadsarbetena kunna in- att riksdagen ville besluta hemställa,
22474: ledas i vår. Skolstyrelsen föreslog ett an-
22475: slag om 41 miljoner mark i 1957 års stats- att regeringen i statsförslaget för
22476: förslag, men anslaget ströks. Nu har detta år 1958 måtte upptaga ett anslag av
22477: anslag blivit ännu mera nödvändigt. 41 miljoner mark för om- och till-
22478: Vid Nykarleby seminarium finnas i detta byggnadsarbeten vid Nykarleby semi-
22479: nu för ändamålet tre mindre lämpliga trä- narium.
22480: byggnader i två våningar, härrörande ända
22481: Helsingfors den 11 februari 1957.
22482:
22483: Grels Teir. Albin Wickman.
22484: 489
22485:
22486: VIII,29. - Toiv.al. N:o 227.
22487: Suomennos.
22488:
22489:
22490:
22491: Teir ym.: Määrärahasta Uudenkaarlepyyn seminaarin muu-
22492: tos- ja lisärakennustöitä varten.
22493:
22494:
22495: E d u s k u n n a 11 e.
22496:
22497: Yleisesti tunnettu tosiasia on, että koulu- 1870-luvulta. Näitä aikansa palvelleita ja so-
22498: rakennukset ovat maassamme usein jääneet pimattomia rakenmrksia käytetään opetuk-
22499: kehityksestä paljon jälkeen. Niihin kuuluu seen. Kahden rakennuksen kunnostamisen
22500: myös Uudenkaarlepyyn seminaari, jonka ovat asiantuntijat katsoneet tulevan liian
22501: kansakoulunopettajain valmistuksen lisäämi- kalliiksi. Toinen näistä taloista on vanha
22502: sestä ja tehostamisesta annetun lain (n: o ruo:kalarakennus, jota väliaikaisesti käyte-
22503: 40/1950) mukaan tulisi saada muutos- ja tään laulun- ja musiikinopetukseen. Toisessa
22504: lisärakennukset. Eri koulurakennuksille laissa kelpaamattomaksi julistetussa rakennuksessa
22505: määrätyn kiireellisyysjärjestyksen mukaan annetaan piirustuksen- ja veistonopetusta.
22506: Uudenkaarlepyyn seminaari kuuluu toiseen Erityisesti harjoitusaineita ja käytännöllistä
22507: kiireellisyysryhmään. Miltei kaikki tähän kemian, fysiikan ja maatalouden kokeellista
22508: ryhmään kuuluvat seminaarit ovat joko ko- opetusta varten käytettävissä olevat tilat
22509: konaan tai osaksi saaneet suoritetuiksi laissa ovat pienet, epätarkoituksenmu:kaiset ja al-
22510: edellytetyt muutos- ja lisärakennukset. Näin keelliset, millä on erittäin haitallinen vaiku-
22511: ei valitettavasti ole Uudenkaarlepyyn semi- tus opetuksen tehokkuuteen ja ajanmukai-
22512: naarin laita, vaikka viidenteen ja kuuden- suuteen.
22513: teen kiireellisyysjärjestykseen kuuluneita ra- On aivan luonnollista, että työskentely
22514: kennustöitä on eräissä seminaareissa aloitettu näissä epäajanmukaisissa, kylmissä, rappeu-
22515: tai suoritettu loppuun. tuneissa ja terveydelle vahingollisissa huo-
22516: Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa on 25 neistoissa joutuu tällaisista ulkonaisista olo-
22517: miljoonaa markkaa seminaarin rakennusoh- suhteista kärsimään. Tämän vuoksi on pi-
22518: jelman aloittamista varten. Piirustuksissa ja dettävä erittäin tärkeänä Uudenkaarlepyyn
22519: suunnittelussa on nyttemmin päästy niin pit- seminaarin muutos- ja lisärakennustöiden
22520: källe, että rakennustyöt voidaan aloittaa tänä suorittamista hyvin nopeasti.
22521: keväänä. Kouluhallitus ehdotti 41 miljoonan Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
22522: markan määrärahaa vuoden 1957 tulo- ja kunnan hyväksyttäväJksi toivomus,
22523: menoarvioon, mutta määräraha pyyhittiin.
22524: Nyt tämä määräraha on käynyt yhä välttä- että hallitus ottaisi vuoden 1958
22525: mättömämmäksi. tulo- ja menoarvioesitykseensä 41 mil-
22526: Uudenkaarlepyyn seminaarissa on tällä joonan markan määrärahan Uuden-
22527: hetkellä kolme vähemmän sopivaa kaksiker- kaarlepyyn seminaarin muutos- ja lisä-
22528: roksista puurakennusta, ja ne ovat peräisin rakennustöitä varten.
22529: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
22530:
22531: Grels Teir. Albin Wickman.
22532:
22533:
22534:
22535:
22536: 62 E 168/57
22537: 490
22538:
22539: Vlll,30. - Toiv.al. N: o 228.
22540:
22541:
22542:
22543:
22544: Mustonen ym.: Esityksen antamisesta kansakoulutoimen lo-
22545: pullisesta järjestämisestä annetun asetuksen kumoamisesta.
22546:
22547:
22548: Eduskunnalle.
22549:
22550: Nykyinen kansakoululakimme siihen myö- kansamme suuren enemmistön oikeuskäsityk-
22551: hemmin tehtyine muutoksineen on vuodelta senkään mukaan ei saisi soveltaa. Niinpä
22552: 1921. Mutta siitä huolimatta on edelleen asetukseen nojautuen on katsottu voitavan
22553: voimassa paljon vanhempiakin säännöksiä. seminaarin oppilaalta kieltää sellaiset tila-
22554: Eräs niistä on vuoden 1866 toukokuun 11 päisiksikin katsottavat ansiomahdollisuudet,
22555: päivänä annettu Keisarillisen Majesteetin joita asianomaiset monissa tapauksissa kou-
22556: Armollinen asetus Suomen kansakoulutoimen lunkäyntinsä turvaamiseksi välttämättä tar-
22557: lopullisesta järjestämisestä. Tämän 90 vuotta vitsevat. Näin tapahtui mm. viime vuoden
22558: sitten annetun asetuksen 66 §: ssä määrätään joulukuun 17 päivänä, jolloin Kajaanin se-
22559: mm. seuraavaa: minaarista ,potkittiin pois", kuten opetta-
22560: ,Jos oppilainen rikkoo sitä wastaan, mitä jakunnan päätöksen sanonta kuuluu, eräs
22561: säädetty järjestys tahi kristillisyys ja hyvä viimeisen vuosiluokan oppilas sen vuoksi,
22562: tapa käskevät, taikka rohkenee ynseydellä että hän koulunkäyntinsä ja vanhan äi-
22563: tahi kovakorvaisuudella kohdella opettajaa tinsä toimeentulon turvaamiseksi soitti
22564: tahi opettajatarta, waroittakoon johtaja, sen kolme kertaa viikossa eräässä orkesterissa
22565: mukaan kuin asia havaitaan olevan ja mitä tanssipaikoissa. Toimenpidettä ei voida pitää
22566: seminaarin ohjesäännössä tästä erittäin sää- oikeana, ellei todellakin haluta leimata ansio-
22567: detään, wian-alaista joko yksityisesti ystä- työn tekemistä kristillisyyden ja hyvän ta-
22568: vyydellä ja wakavuudella, taikka määrätköön van vastaiseksi halveksittavaksi toiminnaksi.
22569: hänelle jonkun niistä rangaistuksista, jotka Sen vuoksi asetus olisi kumottava ja, jos se
22570: tässä alempana 96 §: ssä säädetään, waan ei katsotaan aiheelliseksi, saatava sen sijaan
22571: kuitenkaan ruumiinrangaistusta.... " laki tai asetus, joka vastaa nykyisiä tarpeita.
22572: Asetuksen 96 §: ssä mainitaan rangaistuk- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
22573: sina mm. erottamista kumppaneistaan, ares- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22574: tia eli erilleen salpaamista ja pois ajamista
22575: koulusta. että hallitus kiireellisesti antaisi
22576: Mitä kaikkea säädettyä järjestystä, kristil- Eduskunnalle esityksen vuoden 1866
22577: lisyyttä ja hyvää tapaa vastaan rikkomisella toukokuun 11 päivänä Suomen kansa-
22578: tarkoitetaan, ei sellaisenaan selviä edellä esi- koulutoimen lopullisesta järjestämi-
22579: tetystä asetuksen 66 § : stä. Se selvinnee ase- sestä annetun Keisarillisen Majestee-
22580: tuksen perusteella laadituista ohjesäännöistä. tin Armollisen asetuksen kumoami-
22581: Mutta eräät tosiasiat osoittavat, että sitä voi- sesta ja, mikäli se osoittautuu aiheel-
22582: daan soveltaa moniin sellaisiinkin tapauksiin, liseksi, nykyistä oikeustajuntaa ja tar-
22583: joihin sitä esimerkiksi seminaarien oppilai- vetta vastaavaksi uudeksi laiksi.
22584: den suuren osan välttämättömän tarpeen ja
22585: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
22586:
22587: Johannes Mustonen. Tauno Kelovesi. Pertti Rapio.
22588: Niilo Nieminen. Gösta Rosenberg. Pauli Puhakka.
22589: 491
22590:
22591: VIII,31. - Toiv.al. N: o 229.
22592:
22593:
22594:
22595:
22596: J'årvi ym.: Kansakoulujen tyyppipiirustusten valmistami-
22597: sesta.
22598:
22599:
22600: E d u s k u n n a 11 e.
22601:
22602: Maalaiskuntien ja kauppaloiden kansakou- rakentamista, lisärakennusta entiseen koulu-
22603: lurakennusten piirustusten, normaalihintojen huoneistoon taikka vanhentuneen koulutalon
22604: ja kunnossapitokustannusten perusteista jou- ajanmukaistamista.
22605: lukuun 30 päivänä 1954 valtioneuvosto mää- Suomessa ei kunnille ole tarjona edellä-
22606: räsi, että piirustuksina voidaan käyttää myös kerrotunlaista apua. Jossain määrin sitä voi
22607: opetusministeriön hyväksymiä tyyppipiirus- korvata al'kkitehtien perehtyminen koulura-
22608: tuksia. Tästä huolimatta toistaiseksi ei ole kennuskysymyksiin, kuitenkin vain osaksi,
22609: ryhdytty toimenpiteisiin näiden tyyppipii- sillä kokemus meillä osoittaa aivan liiankin
22610: rustusten aikaansaamiseksi. selvästi epäkohdan olemassaolon. Erityisesti
22611: Useissa muissa maissa on kunnilla koulu- vanhentuneiden koulutalojen ajanmukaista-
22612: rakennuksia varten käytettävänä sekä tyyp- minen jää melko yleisesti sattumanvaraiseiksi.
22613: pipiirustuksia että myös erityisiä tutkielmia, Kun koulurakennustoiminta maiksaa erittäin
22614: joissa yksityiskohtaisesti on osoitettu eri huomattavia summia, myös kansantalouden
22615: huonetiloille asetettavat vaatimukset. Niinpä kannaLta tämänlaiseen yleistutkimukseen kan-
22616: Ruotsin kouluylihallitus on suorittanut laa- nattaisi uhrata varoja. Sen tähden esitämme
22617: jrun selvityksen siitä, millaiset luokkahuoneet, kunnioittavasti eduskunnan lausuttavaksi toi-
22618: erikoisluokat, koulukeittiöt sekä opettajien vomuksen,
22619: asunnot olisivat tarkoituksenmukaisia, miten
22620: niiden lämmitys, ilmanvaihto ja valaistus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22621: suhteet olisivat edullisimmin järjestettävissä valmistamaan kansakoulujen tyyppi-
22622: sekä millainen eri huonetilojen kalusto olisi piirustuksia sekä yksityiskohtaisia eh-
22623: tarkoitukseen sopivin. Tällaisesta tutkimuk- dotuksia kansakoulujen eri huonetilo-
22624: sesta Ruotsin kunnille on ollut suuri apu, jen vaatimuksista ja vanhentuneiden
22625: knn ne ovat suunnitelleet uuden koulutalon koulutalojen perusparannustöistä.
22626: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
22627:
22628: Lauri Järvi. Martti Salminen.
22629: 492
22630:
22631: VIII,32. - Toiv.al. N:o 230.
22632:
22633:
22634:
22635:
22636: Järvi ym.: Kansakoulurakennusten yleisiä perusteita koske-
22637: vien määräysten muuttamisesta.
22638:
22639:
22640: E d u s k u n n a 11 e.
22641:
22642: Kansakoululaitoksen kustannuslain 5 § :n omin varoin kansakouluunsa rakentaa oppi-
22643: 2 momentin säännösten mukaan valtioneu- laiden ruokailuhuonetta, ja päätös näyttää
22644: voston tulee määrätä ne perusteet, joita kieltävän kansankirjaston huoneistonkin, pu-
22645: maalaiskunnan ja kauppalan on noudatet- humattakaan siitä, että kunta omin kustan-
22646: tava kansakoulujensa huoneistoja rakentaes- nuksin voisi rakentaa koulutalon yhteyteen
22647: saan, jos tahtovat saada valtionavustusta ja koulun tarvetta suuremman juhla- ja voimis-
22648: kuoletuslainaa rakennuskustannusten peittä- telusalin, mikä palvelisi samalla myös paik-
22649: miseen. Joulukuun 30 päivänä 1954 valtio- kakunnan kokoushuoneena. Oppilasasuntola-
22650: neuvosto on antanut tämän perusteella, myö- rakennuksetkin sallitaan ainoastaan harvaan-
22651: hemmin eräin kohdin tosin muutetun, mutta asutuissa kunnissa, vaikka niiden tarve
22652: olennaisin osin vielä voimassa olevan päätök- muuallakin on usein olemassa. Nämä ja mo-
22653: sen ja siis määräykset siitä, millaisia kansa- net muut valtioneuvoston päätöksessä olevat
22654: koulutaloja saadaan rakentaa. Niinkuin tä- kohtuuttomuudet vaikeuttavat tarkoituksen-
22655: män ns. normaalihintapäätöksen julkisuuteen mukaisten koulutalojen rakentamista. Sen
22656: tultua heti yleisesti todettiin, valtioneuvos- tähden kunnioittaen esitämme eduskunnan
22657: ton määräykset rajoittavat kohtuuttomasti päätettäväksi toivomuksen,
22658: kuntien oikeutta itse määrätä koulutalojensa
22659: rakentamisesta, vieläpä siitäkin osasta, mihin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22660: valtionapua ja -lainaa ei lainkaan myönnetä. valtioneuvoston 30.12.1954 antaman
22661: Valtioneuvoston päätöksessii lausutaan, että päätöksen, jolla on määrätty maalais-
22662: kunta saa koulutaloon rakentaa vain sellai- kuntien ja kauppaloiden kansakoulu-
22663: sia huonetiloja, jotka ovat kysymyksessä ole- rakennusten yleiset perusteet, kiireel-
22664: valle koululle tarpeellisia. Kun päätöksessä liseksi tarkistamiseksi ja oikeuden tur-
22665: samalla on yksityiskohtaisesti esitetty, mitkä vaamiseksi kunnille omin varoin ra-
22666: huonetilat on minkinsuuruiselle koululle kat- kentaa kansakoululle huonetiloja, jos
22667: sottava tarpeellisiksi, ei muita tiloja voida niitä ei voida katsoa koulun toimin-
22668: pitää sellaisina muuten kuin aivan poikkeus- nalle haitallisiksi.
22669: tapauksissa. Niinpä kunta ei ole saanut edes
22670: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
22671:
22672: Lauri Järvi. Martti Salminen. Saara Forsius.
22673: 493
22674:
22675: VID,33. - Toiv.al. N: o 231.
22676:
22677:
22678:
22679:
22680: Järvi ym,: Toimenpiteistä kouluradion kuuntelua varten tar-
22681: peellisten rakenteiden, radiovastaanottimien ja ohjelmavih-
22682: kojen hyväksymiseksi valtionavustukseen oikeuttaviksi.
22683:
22684:
22685: E d u s k u n n a 11 e.
22686:
22687: Jo usean vuosikymmenen ajan kouluhal- rusteella, että kysymys olisi koulukaluston
22688: litus ja yleisradio ovat yhteistyössä järjestä- hankkimisesta. Edelleen kouluradiovihkojen
22689: neet kouluradiolähetyksiä kansakouluja var- ostamiseen ei ole saatu valtionapua ja sen
22690: ten. Lähetyksiä kuunnellaan varsin yleisesti, vuoksi näitä opetuksessa välttämättömiä vä-
22691: mutta tuntuvana haittana ja vaikeutena on lineitä ei ole voitu hankkia oppilaille. Kun
22692: se, että kuunteluun on lukuisissa tapauk- käsityksemme mukaan kouluradio on kansa-
22693: sissa käytettävä opettajan yksityistä vastaan- koulujen opetustyön arvokas täydennys, esi-
22694: otinta. Suurehkoja koulutaloja rakennet- tämme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
22695: taessa keskusradiovastaanotin on katsottu sen,
22696: asiaan kuuluvaksi ja siitä, sekä eri luokka-
22697: huoneisiin sijoitetuista kovaäänisistä johtu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22698: neista kustannuksista, on aikaisemmin saatu kouluradion kuuntelua varten tarpeel-
22699: valtionapua ja kuoletuslainaa samoin kuin listen rakenteiden, radiovastaanotti-
22700: muistakin rakennusmenoista. Viime aikoina mien sekä ohjelmavihkojen hyväksy-
22701: kuitenkin nämä kustannukset on katsottu miseksi valtionavustukseen oikeutta-
22702: rakennusmenoihin kuulumattomaksi, eikä nii- viksi.
22703: hin ole saatu valtionapua myöskään sillä pe-
22704: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
22705:
22706: Lauri Järvi. Martti Salminen. Saara Forsius.
22707: 494
22708:
22709: vm,S4. - Hemst.mot. N :o 232.
22710:
22711:
22712:
22713:
22714: Rosenberg m. fi.: Angående tillägg till statsförslaget för år
22715: 1957 för återuppbyggandet av Karuby, överby och Frig-
22716: gesby folkskolor i Kyrkslätts kommun.
22717:
22718:
22719: Till Riksdagen.
22720:
22721: Återuppbyggnadsarbetet inom Porkalaom- för Karuby, Överby och Friggesby folkskolor
22722: rådet har fört med sig krävande uppgifter stiger byggnads- och reparationskostnaderna
22723: och svårlösta ekonomiska problem för Kyrk- till 32 520 000 mark. Då det är nödvändigt
22724: slätts, Sjundeå och Degerby kommuner. Hur att åtminstone dessa tre skolor skall stå
22725: pass betungande återuppbyggnadsarbetet blir färdiga i höst för att påbörja sin verksamhet
22726: för dessa kommuner får vi en bild av genom och då det vore uppenbart orättvist att på-
22727: att studera deras budgeter. Sålunda är börda kommunen oförskyllda utgifter, vore
22728: Kyrkslätts kommuns budget för i år ca 147 det på sin plats, att staten helt skulle bestrida
22729: miljoner mark, medan den ännu senaste år ovannämnda kostnader.
22730: rörde sig omkring 68 miljoner. Härvid bör Hänvisande till det ovan sagda, föreslås,
22731: även ihågkommas att kommunen ännu inte att riksdagen ville besluta hemställa,
22732: kan räkna med skatteinkomster från de till
22733: Porkalaområdet återinflyttade, varför skatte- att regeringen till Riksdagen in-
22734: bördan i år blir osedvanligt tung för kom- kommer med förslag om 32 500 000
22735: munens gamla invånare. marks tillägg till årets statsförslag för
22736: En av de största utgifterna i detta sam- återuppbyggande av Karuby, överby
22737: manhang är för Kyrkslätts kommun åter- och Friggesby folkskolor i Kyrkslätts
22738: uppförandet av de 17 skolor och två lärar- kommun.
22739: bostäder som ligger inom området. Enbart
22740: Helsingfors den 5 februari 1957.
22741:
22742: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
22743: 495
22744:
22745: VIU,34. - Toiv.al. N:o 232.
22746: Suomennos.
22747:
22748:
22749:
22750: Rosenberg ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja meno-
22751: arvioon Kirkkonummen kunnan Karubyn, · överbyn ja
22752: Friggesbyn kansakoulujen jälleenrakentamista varten.
22753:
22754:
22755: E d u s k u n n a 11 e.
22756:
22757: Jälleenrakennustyö Porkkalan alueella on omaan Karubyn, Överbyn ja Friggesbyn
22758: tuonut mukanaan vaativia tehtäviä ja vai- kansakoulujen osalta rakennus- ja korjaus-
22759: keasti ratkaistavia taloudellisia ongelmia kustannukset nousevat 32 500 000 markkaan.
22760: Kirkkonummen, Siuntion ja Degerbyn kun- Kun on välttämätöntä, että ainakin nämä
22761: nille. Miten rasittavaksi jälleenrakennustyö kolme koulua ovat valmiit syksyllä aloitta-
22762: näille kunnille muodostuu, siitä saamme kä- maan toimintansa ja kun olisi ilmeisen epä-
22763: sityksen tutkimalla niiden talousarvioita. oikeudenmukaista panna kunnan maksetta-
22764: Niinpä Kirkkonummen kunnan talousarvio vaksi menoja, joita se ei ole aiheuttanut, olisi
22765: tälle vuodelle on noin 148 miljoonaa mark- paikallaan valtion kokonaan suorittaa edellä
22766: kaa, kun se vielä viime vuonna oli noin 68 mainitut kustannukset.
22767: miljoonan markan paikkeilla. Tällöin tulee Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, että
22768: myös muistaa, että kunta ei vielä voi odottaa eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
22769: verotuloja Porkkalan alueelle takaisin muut-
22770: taneilta, minkä vuoksi verotaakka tänä että hallitus antaisi Eduskunnalle
22771: vuonna muodostuu poikkeuksellisen raskaaksi esityksen 32 500 000 markan määrä-
22772: kunnan vanhoille asukkaille. rahan ottamisesta lisäyksenä kuluvan
22773: Eräs Kirkkonummen kunnan suurimmista vuoden tulo- ja menoarvioon Karubyn,
22774: tehtävistä tässä yhteydessä on niiden 17 kou- Överbyn ja Friggesbyn kansakoulujen
22775: lun ja kahden opettaja-asunnon jälleenraken- jälleenrakentamista varten Kirkko-
22776: taminen, jotka alueella sijaitsevat. Yksin- nummen kunnassa.
22777: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
22778:
22779: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
22780: 496
22781:
22782: Vfii,35. - Toiv.al. N:o 233.
22783:
22784:
22785: Rosnell ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
22786: kunnallisten keskikoulujen perustamista varten.
22787:
22788:
22789: E d u s kun n a U e.
22790:
22791: Eräs yhteiskuntamme tämän hetken ki- keskikoulujen määrää lisätä. Muiden oppi-
22792: peimmistä kysymyksistä on ns. suurten ikä- koulujen rinnalla kunnalliset keskikoulut lie-
22793: luokkien koulutusmahdollisuuksien turvaami- ventävät kouluihin kohdistuvaa painetta,
22794: nen ja nuorten valmentaminen sijoittumaan mutta ennen kaikkea antavat mahdollisuu-
22795: muutaman vuoden kuluttua työmarkkinoille. den keskikouluopetukseen lähinnä niille nuo-
22796: Vuosina 1945-50 syntyneet suuret ikä- rille, jotka asuvat maamme köyhimmillä ja
22797: luokat ovat parhaillaan keskikoulun alkamis- syrjäisimmillä, harvaanasutuilla seuduilla.
22798: iässä ja tulevat 3-4 vuoden kuluttua am- Kunnalliset keskikoulut ovat suosittuja ja
22799: mattikoulun alkamisikään. Kun vuonna 1950 niitä on anottu eri paikkakunnille paljon
22800: oli keskikouluikäisten määrä 328 900, on sen runsaammin kuin mitä tarkoitukseen myön-
22801: arvioitu vuoteen 1960 mennessä nousevan netyt varat ovat tehneet mahdolliseksi perus-
22802: 495 700:aan. Noin 166 OOO:n lisäys keski- taa. Vuosittain on voitu myönnettyjen mää-
22803: kouluikäisten määrässä tuntuu luonnollisesti rärahojen turvin perustaa vain muutamia,
22804: keskikouluun pyrkijöiden luvussa. Mutta mutta anomuksia on ollut 20-50. Varsinkin
22805: ikäluokkien suuruuden lisäksi painetta keski- Pohjanmaalle, Keski-Suomeen, Länsi-Lappiin
22806: kouluihin on lisäämässä myös koulunkäynnin ja Kainuuseen olisi saatava tällaisia kouluja,
22807: yleistyminen erityisesti keskikoulun osalta. mutta myös muualle on suunnitelmia tehty.
22808: Vanhemmat pyrkivät antamaan lapsilleen Tällainen koulumuoto on hyväksytty myös
22809: laajempaa opillista sivistystä kuin aikaisem- virallisella taholla normaaliksi koulumuo-
22810: min. Erittäin tärkeä tekijä on lisäksi se, doksi, sillä hallituksen esityksessä n: o 28/
22811: että myös kehittyvä ammattikoulutus vaatii 1954 kansakoululainsäädännöksi edellytetään
22812: keskikoulun käyntimahdollisuuksien laajen- keskikoulu kansakoulun osaksi.
22813: tamista. Ammattikoulutuksen kehittyessä ja Koska kuitenkin uuden kansakoululain
22814: laajentuessa tulevat ammattikoulut pohjau- valmistuminen tuntuu viipyvän, olisi vält-
22815: tumaan entistä enemmän keskikoulusivistyk- tämätöntä myös tätä vuotta varten varata
22816: selle. mahdollisuus joidenkin uusien kunnallisten
22817: Lisääntyneistä vaatimuksista huolimatta keskikoulujen perustamiseen.
22818: näyttää tilanne tällä hetkellä kuitenkin sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22819: laiselta, että entistä harvemmat voivat ny- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22820: kyään saada keskikouluopetusta. Viime vuo- muksen,
22821: sina oppilaspaikkojen lisääminen on tapahtu-
22822: nut rinnakkaisluokkia perustamalla, mutta että hallitus antaisi Eduskunnalle
22823: tämä keino lienee nyt käytetty äärimmilleen. esityksen 5 000 000 markan ottami-
22824: Ainoa mahdollisuus asian ratkaisemiseksi on sesta lisäyksenä vuoden 1957 tulo- ja
22825: uusien koulujen perustaminen. menoarvioon kunnallisten keskikoulu-
22826: Koska keskikoulutuksen tarve on tuntu- jen perustamista varten.
22827: vasti lisääntynyt, pitäisi myös kunnallisten
22828: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
22829:
22830: Irma Rosnell. Rainer Virtanen. Usko Seppi.
22831: A.-L. Tiekso-Isaksson. Toivo Asvik. Esa Hietanen.
22832: Elli Stenberg. Eino Roine. Eino Tainio.
22833: Pauli Puhakka. Aleksi Kiviaho. Irma Torvi.
22834: Pentti Liedes. Matti Koivunen.
22835: 497
22836:
22837: VIII,36. - Toiv.al. N: o 234.
22838:
22839:
22840:
22841:
22842: Koivunen ym.: Kunnallisen keskikoulun perustamisesta Kin·
22843: nulan kuntaan.
22844:
22845:
22846: E d u s tk u n n a 11 e.
22847:
22848: Kinnulan kunmun luottamushenkilöt ja kaan. Kunnan väestö tuntee kuitenkin elä-
22849: kouluikäisten lasten vanhemmat ovat viime vää harrastusta kouluikäisten lasten koulun-
22850: vuosina toistuvasti yrittäneet kuntaansa kaill.- käyntimahdollisuuksien parantamiseen, jonka
22851: sakoulun yhteyteen perustuvaa kunnallista parhaan ratkaisun tarjoaisi kunnan vähä-
22852: keskilkoulua. Tällaisen koulun tarpeellisuus varaista väestöä ajatellen kansakouluun
22853: sanotussa kuumassa on kiistaton. Kinnulan kuuluvan kunnallisen keskikoulun perusta-
22854: kunta on eräs Keski-Suomen syrjäisimpiä ja minen.
22855: harvaanasutuimpia seutuja. Väestön valta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
22856: osa on vara;tonta. Esim. kunnallisverojäämiä kurman hyväiksyttävälksi toivomuksen,
22857: oli viime vuonna perimättä 37 % maksuun
22858: panunista veroista. Kunnan taloudellinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22859: asema OIIl heikohko. V akautettujen velkojen kansakouluun kuuluvan kunnallisen
22860: määrä kohosi viime vuonna 9 360 markkaan keskikoulun perustamiseksi Kinnulan
22861: hengille kirjoitettua asukasta kohden, vai!kka kuntaan.
22862: veroäyrin hinta vaihtelee 11: 50-12 mark-
22863: Helsingissä 8 päiväinä helmikuuta 1957.
22864:
22865: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
22866: Aleksi Kiviaho. Arvo Ahonen.
22867: Artturi Koskinen.
22868:
22869:
22870:
22871:
22872: 63 E 16S/57
22873: 498
22874:
22875: VIII,37. - Toiv.al. N:o 235.
22876:
22877:
22878:
22879:
22880: Tiekso-Isaksson ym..: Kansakouluihin kuulnvan keskikoulun
22881: per·ustamisesta Kolarin kuntaan.
22882:
22883:
22884: E d u s !k u n n a ll e.
22885:
22886: Vuodesta 1949 alkaen on Kolarin kuntaan tavan kalliiklSi molempien mainittujen paik-
22887: haettu useina vuosina kansakouluun kuulu- kakuntien koulujen ollessa yksityisiä, krun-
22888: vaa keskikoulua. Sitä ei ole kuitenkaan vielä natusyhdistyksen varassa toimivia. Myös
22889: saatu, vaikkakin viime vuosina on perustettu asunto- ja matkakustannukset nousevat suu-
22890: eräitä uusia kunnallisia keskikouluja myös riksi vieraalla paikkalkunm.alla.
22891: Lapin lääniin. Kunnan asukkaat ovat valta- Kun Kolarin kunnassa on toimeenpantu
22892: osaltaan vähävaraisia työläisiä ja talonpoi- koemerkintä oppikouluun haluavien keskuu-
22893: kia, joten vain aniharvoilla vanhemmilla on dessa, on käynyt selville, että omassa kun-
22894: mahdollisuutta lähettää lapsiaan opintielle nassa toimivaan kouluun olisi runsaasti pyr-
22895: muilla paikkakunnilla oleviin oppi- ja am- kijöitä.
22896: mattikouluihin. Näin ollen monet lahjakkaat Kunnallisen keskikoulun perustamista
22897: ja opinhaluiset nuoret jäävät vaille elämäs- puoltaa vielä sekin, ettei Kolarin kunnassa
22898: sään tarvitsemiaan tietoja ja taitoja opis- ole mitään koulua, jossa kansakouhmsa päät-
22899: kelumahdollisuuksien puuttuessa omalta paik- täneet voisivat opiskella.
22900: kakunnalta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
22901: V aikeuksienkin keskellä viriävää opinha- kunnam hyväkSyttäväksi toivomuksen,
22902: lua ja vanhempien uhrautuvaisuutta osoittaa
22903: se, että lähimmillä oppikoulupaikkakunn:illa, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22904: Pellossa ja Muoniossa, on runsaasti oppilaita toimenpiteisiin kansakouluihin kuuln-
22905: myös Kolarin kunnasta. KoulunkäYII1ti esi- van keskikoulun perustamiseksi J(ola-
22906: merkiksi Pellossa ja Muoniossa tulee huomat- 1·in kuntaan.
22907: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
22908:
22909: A.-L. Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
22910: 499
22911:
22912: VIII,38. - Hemst.mot. N: o 236.
22913:
22914:
22915:
22916:
22917: Wickman m. fl.: Angående anslag till byggnadsbidrag för
22918: Vörå folkhögskola.
22919:
22920:
22921: T i II R i k s d a g e n.
22922:
22923: Vörå folkhögskolas lokaliteter har länge att skolstyrelsen föreslagit att i statsförslaget
22924: varit i ett sådant skick, att en förnyelse av för år 1956 måtte upptagas ett byggnads-
22925: dessa numera är ofrånkomlig. Skolans huvud- bidrag om 15 miljoner mark. I 1957 års
22926: byggnad är troligen från 1820-talet och ut- statsförslag infördes på regeringens förslag
22927: vidgad på 1860-talet. Redan dessa årtal ut- ett lån stort 7.5 miljoner för Vörå folkhög-
22928: visar, att def är hög tid för den livs~raftiga skolas nybygge.
22929: skolan att få nya lokaler. Utan att här ingå Nu kan emellertid en folkhögskola icke
22930: på detaljer kan nämnas att utrymmena i komma långt med ett byggnadslån om 7.5
22931: skolan är mycket små, t. ex. skolsalens golv- miljoner mk. Då kostnadsförslaget i detta
22932: yta 57.5 m2 och kubikinnehållet 184.5 m3. nu torde beräknas tili 30 a 35 miljoner mk,
22933: Fördelat på 52 elever kommer det alltså är det lätt att inse, att skolan har oerhört
22934: 3.55 m3 på varje elev. Någon effektiv ven- svårt, ja, att det är praktiskt taget omöjligt
22935: tilation har man självfallet icke kunnat få i att finansiera skolbygget med det Iilla stats-
22936: en så gammal byggnad. Tamburen är 2.20 X lånet och andra eventuellt erhållna låneme-
22937: 7.08 m, och där skall eleverna ha sina ytter- del. Ett direkt byggnadsunderstöd av staten
22938: plagg. Elevrummcn är små krypin, ca 4 X 4 borde erhållas för att bygget skall kunna
22939: m, och följaktligen icke ägnade att befordra finansieras. Ett understöd på minst 15 mil-
22940: elevernas hälsa och trivsel. Kort sagt, samt- joner mk borde staten bevilja Vörå folkhög-
22941: liga lokaliteter, inklusive lärarbostäderna, skola för dess nybygge.
22942: fyller icke nutida krav och kan icke på grund På ovanstående grunder och med hänvis-
22943: av byggnadernas ålder moderniseras. En ning till motiveringen i hemställningsmotio-
22944: fullständig förnyelse av dessa är som sagt nen n: o 172 (1955 rd.) och kulturutskottets
22945: ofrånkomlig, detta är sakkunnigas enhälliga betänkande n: o 2 av den 20 maj 1955 får
22946: omdöme. underteclmade vördsamt föreslå, att riksda-
22947: Såväl skolstyrelsen och regeringen som gen ville besluta hemställa,
22948: riksdagen har vid olika tillfällen principiellt
22949: medgivit detta. Så har en ombyggnad av att regeringen i 1958 års statsför-
22950: Vörå folkhögskola i åratal stått på första slag måtte upptaga ett anslag av
22951: förslagsrummet på skolstyrelsens förteclming 15 000 000 mark som byggnadsbidrag
22952: över folkhögskolor, som borde förnyas. Riks- för Vörå folkhögskola.
22953: dagens kulturutskott konstaterade år 1956
22954: Helsingfors den 12 februari 1957.
22955:
22956: Albin Wickman. T. E. Nordström.
22957: Bertel Lindh. John Forsberg.
22958: C. A. Öhman.
22959: 500
22960:
22961: VIII,38. - Toiv.al. N: o 236.
22962: Suomennos.
22963:
22964:
22965:
22966: Wickman ym.: Määrärahasta rakennusavustukseksi Vöyr·in
22967: kansanopistolle.
22968:
22969:
22970: E d u s k u n n a 11 e.
22971:
22972: Vöyrin kansanopiston huoneistot ovat jo lituksen ehdottaneen vuoden 1956 tulo- ja
22973: kauan olleet sellaisessa kunnossa, että niiden menoarvioon otettavaJksi 15 miljoonaa mark-
22974: uudistaminen on nyttemmin välttämätön. kaa rakennusavustukseksi. Vuoden 1957 tulo-
22975: Koulun päärakennus on luultavasti 1820-lu- ja menoarvioon otettiin hallituksen ehdotuk-
22976: vulta ja laajennettu 1860-luvulla. Jo nämä sesta 7.5 miljoonan markan suuruinen laina
22977: vuosiluvut osoittavat, että elinvoimaisen kou- Vöyrin kansanopiston uudisrakennusta var-
22978: lun on vihdoinkin aika saada uusia huone- ten.
22979: tiloja. Menemättä tässä yksityiskohtiin voi- Nyt ei kansanopisto kuitenkaan pääse pit-
22980: daan mainita, että koulun tilat ovat hyvin källe 7.5 miljoonan markan rakennuslainalla.
22981: pienet, esim. koulusalin lattiapinta-ala 57.5 ·Kun kustannusarvio lienee tällä hetkellä las-
22982: m2 ja kuutiotilavuus 184.5 ms. Jaettuna 52 kettava 30-35 miljoonaksi markaksi, voi hy-
22983: oppilasta kohti saadaan siis kullekin oppi- vin ymmärtää, että koulun on äärettömän
22984: laalle 3.55 m3. Mitään tehokasta ilmanvaih- vaikeata, jopa käytännöllisesti ottaen mahdo-
22985: toa ei tietenkään ole voitu saada niin vanhaan tonta rahoittaa koulurakennusta pienellä
22986: rakennukseen. Eteinen on 2.20X7.80 m, ja valtionlainalla ja muilla mahdollisesti saa-
22987: siellä on oppilaiden pidettävä päällysvaat- duilla lainavaroilla. Olisi saatava valtion
22988: teensa. Oppilashuoneet ovat pieniä koppeja, suoranainen rakennusavustus, jotta rakenta-
22989: noin 4 X 4 m, eivätkä siis ole omiaan edistä- minen voitaisiin rahoittaa. Vähintään 15
22990: mään oppilaiden terveyttä ja viihtyisyyttä. miljoonan markan avustus olisi valtion myön-
22991: Lyhyesti sanoen mitkään huoneistot, opetta- nettävä Vöyrin kansanopistolle sen uudis-
22992: jien asunnot mukaan luettuna, eivät täytä rakennusta varten.
22993: nykyajan vaatimuksia eikä niitä voida ra- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten toi-
22994: kennusten iän takia modernisoida. Kuten sa- vomusaloitteen n:o 172 (1955 vp.) perus-
22995: nottu, niiden täydellinen uudistaminen on teluihin ja sivistysvaliokunnan mietintöön
22996: välttämätöntä, se on asiantuntijain yksimie- n: o 2 20 päivältä toukokuuta 1955 allekir-
22997: linen mielipide. joittaneet kunnioittaen ehdottavat eduskun-
22998: Myös kouluhallitus ja hallitus samoin kuin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22999: eduskuntakin ovat eri tilaisuuksissa peri-
23000: aatteessa tämän myöntäneet. Siten on Vöy- että hallitus ottaisi vuoden
23001: rin kansanopiston uudelleenrakentaminen 1958 tulo- ja menoarvioesitykseensä
23002: vuosikausia ollut ensimmäisellä ehdotussijalla 15 000 000 markan määrärahan raken-
23003: kouluhallituksen luettelossa uudistuksen tar- nusavustukseksi Vöyrin kansanopis-
23004: peessa olevista kans8!nopistoista. Eduskun- tolle.
23005: nan sivistysvaliokunta totesi 1956 kouluhal-
23006: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
23007:
23008: Albin Wickman. T. E. Nordström.
23009: Bertel Lindh. John Forsberg.
23010: C. A. Öhman.
23011: 501
23012:
23013: VIII,39. - Toiv.al. N:o 237.
23014:
23015:
23016:
23017:
23018: Tienari ym.: ~Määrärahasta avustukseksi yhteiskunnallisen
23019: korkeakoulun sijoittamiseksi Tampereelle.
23020:
23021:
23022: E d u s k u n n a ll e.
23023:
23024: Tampereen ja sen lähiympäristön väestön, koulun siirtämisestä Tampereelle ei ole enaa
23025: puolueisiin katsomatta, hartain kulttuuri- olemassa mitään muodollisiakaan esteitä tä-
23026: poliittinen toive oman korkeakoulun saami- män tärkeän kulttuuripoliittisen suunnitel-
23027: sesta Tampereelle on osoittautunut täysin man toteuttamiselle. Tampereen kaupunki ja
23028: tarpeen vaatimaksi. Mainittakoon vain, ettei eräät lähiympäristön kunnat ovat tämän li-
23029: 50 km: n säteellä Turun ympärillä ole yliop- säksi joutuneet myöntämään 125 milj. mark-
23030: pilastutkinnon suorittaneita kuin 6 000, vas- kaa korkeakoululle tarpeellisten rakennusten
23031: taavan lukumäärän Tampereen kohdalla pystyttämistä varten ja koulun vuotuisiin
23032: noustessa runsaasti yli 7 000: n ja kuitenkin ylläpitokustannuksiin varaamaan aina. 40
23033: on Turussa neljä korkeakoulua eikä Tampe- milj. markan summaan saakka nousevan
23034: reella yhtään. määrärahan. Ottaen huomioon tämän Tam-
23035: Näin ollen, eduskunnan tehdessä v:n 1956 pereen seudun kuntien lupaaman huomatta-
23036: tulo- ja menoarviota käsitellessään periaate- van taloudellisen panoksen ja myös sen sei-
23037: päätöksen määrärahan myöntämisestä yh- kan, että maan koko kulttuuripolitiikan kan-
23038: teiskunnallisen korkeakoulun siirtämiseksi nalta on yhteiskunnallisen ko:t~keakoulun siir-
23039: Helsingistä Tampereelle, pidettiin tätä pää- tämistä Tampereelle pidettävä erittäin onnis-
23040: töstä ei vain Tampereen seudulla, vaan tuneena toimenpiteenä, ehdotamme kunnioit-
23041: yleensä niiden korkeakoulumiestenkin ta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23042: holla, jotka toivovat tässä maassa harjoitet- sen,
23043: tavan oikeudenmukaista korkeakoulupolitiik-
23044: kaa, erittäin oikeaan osuneena. Tampere että hallitus ottaisi vuoden 1958
23045: onkin ikäänkuin henkisesti jo valmistautunut tulo- ja menoarvioesitykseen 100 000 000
23046: tähän siirtoon erikoisesti menestyksellisen markan määrärahan avustukseksi yh-
23047: kesäyliopistotoimintansa johdosta, mikä on teiskunnallisen korkeakoulun sijoitta-
23048: yleisesti tunnettu tosiasia. mista varten Tampereelle.
23049: Yhteiskunnallisen korkeakoulun valtuus-
23050: kunnan tehtyä äskettäin periaatepäätöksen
23051: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
23052:
23053: Artturi Tienari. Juho Tenhiälä.
23054: Tuomas Saikku. Atte Pakkanen.
23055: 502
23056:
23057: VIII,40. - Toiv.al. N: o 238.
23058:
23059:
23060:
23061:
23062: Lahti ym.: Maaseudun ammattikouluolojen parantctmisesta.
23063:
23064:
23065: E d u s k u n n a 11 e.
23066:
23067: Maaseutunuorison ammattiopetuksen jär- joita nämä koulut jakavat, tarvitaan maaseu-
23068: jestäminen ajan vaatimuksia vastaavalle ta- dulla jokapäiväisessä elämässä. Ne ovat
23069: solle on tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä. myöskin sopivia kouluja valmistamaan alan
23070: Sen tulisi läheisesti liittyä maaseutuelämään, ammattikuntaa, josta on huutava puute. Ne
23071: ottaen huomioon koko maatalouden tarpeet, ovat myöskin tuiki tarpeellisia kouluja tule-
23072: peltoineen, metsineen ja karjoineen. Meillä ville emännille. Näitä maaseudun ammatti-
23073: on rakennettu runsaasti uusia ammattikou- kouluja on vain niin vähän, etteivät lähi-
23074: luja ja se on hyvä, sillä niissä pystytään mainkaan kaikki hakijat niihin pääse. Ne
23075: antamaan ajanmukaista opetusta. ovat myöskin usein vanhanaikaisia sekä ra-
23076: Maatalousammattikoulut ovat kuitenkin kennustensa · että opetusohjelmansa puolesta.
23077: jääneet pahasti jälkeen niin rakenpustensa Koulurakennuksia olisi uusittava, samoin
23078: kuin opetusohjelmansakin puolesta. Maata- opetusohjelma olisi saatava ajan vaatimuk-
23079: lousammattikoulujen parantaminen on tär- sia vastaavaksi. Näiden maaseudun ammat-
23080: keää sen vuoksi, että maatalous on luonteel- tikoulujen tarjoamien tietojen ja taitojen
23081: taan muuttunut ja niin se vaatii myös har- tulisi kehittää oppilaitaan pystyviksi moni-
23082: joittajaltaan enemmän tietoa ja taitoa kuin vaiheista ammattiaan harjoittamaan. Maa-
23083: ennen. Tilojen koot ovat pienentyneet. talouden rationalisoinnille on ammattikoulu-
23084: Ei enää voi taloudellisista syistä pitää am- tus eräs perustekijä.
23085: mattitaidon omaavia henkilöitä työssään, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23086: vaan talonväen on itse selviydyttävä tilansa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23087: hoidosta mahdollisimman hyvin. Maatalous muksen,
23088: on koneellistunut ja teknillisiä laitteita tulee
23089: jatkuvasti työn avuksi. Niiden käyttöön ja että hallitus kiinnittäisi huomiota
23090: hoitoon on perehdyttävä. Sitä tietoa ja tai- maaseudun ammattikoulujen raken-
23091: toa tarvitsevat kaiken kokoisten tilojen omis- nusten ja opetusohjelman parantami-
23092: tajat ja työntekijät. seen ja uusien koulujen aikaansaami-
23093: Emäntäkoulut, karjatalouskoulut, kotiteol- seen ja ryhtyisi asian vaatimiin toi-
23094: lisuuskoulut ja puutarhakoulut ovat maaseu- menpiteisiin.
23095: dun tyttärien ammattikouluja. Niitä tietoja,
23096: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
23097:
23098: Marja Lahti. Matti Mattila. Esa Koivusilta.
23099: Sylvi Halinen. Yrjö Sinkkonen. Kerttu Saalasti.
23100: Onni Mannila. Toivo Kujala. Irma Hamara.
23101: Toivo H. Kinnunen. Heikki Hykkäälä. Hilja Väänänen.
23102: Antti J. Rantamaa. Artturi Jämsen. Erkki Ryömä.
23103: Markus Niskala. Eeli Erkkilä.
23104: 503
23105:
23106: Vlll,41. - Toiv.al. N: o 239.
23107:
23108:
23109:
23110:
23111: Saalasti ym.: Tutkimuksen toimittamisesta kuntien velvolli-
23112: suuksista ammatillisten oppilaitosten ylläpitämiseen.
23113:
23114:
23115: E d u s k u n n a ll e.
23116:
23117: Koulutoimen alalla vallitseva hallinnolli- ylläpitämiseen nähden. Kyseiset velvoitukset
23118: nen hajanaisuus on aiheuttam.ut epätasaista puuttuvat sensijaan esimerkiksi maataloudel-
23119: kehitystä eri ministeriöiden alaisuuteen kuu- lisia, kotitaloudellisia ja kotiteollisuuskou-
23120: luvissa kouluissa. TäUä on ollut vaikutuk- luja koskevista laeista. Pidämme sen vuoksi
23121: sensa myös keskinäisen arvostuksen erilaisuu- tärkeänä, että kunnan tukiosuudet ja etuu-
23122: teen. det määritellään samassa laissa eri ministe-
23123: Viime vuosien aikana on puhuttu paljon, riöiden alaisuudessa toimiviin ammatillisiin
23124: eikä suotta, ammattikoulujen puutteesta. oppilaitoksiin nähden.
23125: Harvat silti tiennevät, että tuota nimitystä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23126: on käytetty osasta kauppa- ja teollisuusmi- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
23127: nisteriön alaisuuteen kuuluvista oppilaitok- muksen,
23128: sista. Ammattikouluiksi on kuiterrkin katsot-
23129: tava monet muut eri ministeriöiden alaisuu- että hallitus tutkituttaisi kysymyk-
23130: dessa toimivat ammatilliset koulut. sen kuntain velvollisuuksista eri mi-
23131: Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä nisteriöiden alaisten ammatillisten op-
23132: ,laki ammattioppilaitoksista" koskien juuri pilaitosten ylläpitämisestä ja antaisi
23133: osaa kauppa- ja teollisuusministeriön alai- tutkimuksen pohjalla lakiesityksen
23134: sista oppilaitoksista. Laki sisältää velvoituk- Eduskunnalle.
23135: sia myös kunnille koulujen perustamiseen ja
23136: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
23137:
23138: Kerttu Saalasti. Viljami Kalliokoski. Aune Innala.
23139: Marja Lahti. Matti Mattila. Nestori Kaasalainen.
23140: Sylvi Halinen. Lauri Järvi. N. Kosola.
23141: 504
23142:
23143: Vlll,42. - Toiv.al. N: o 240.
23144:
23145:
23146:
23147:
23148: E. Nurminen ym.: Toimenpiteistä kauppa- ja teollisuusminis-
23149: teriön alaisten ammattioppilaitosten opettajien valmistus-
23150: laitoksen aikaansaamiseksi.
23151:
23152:
23153: E d u s k u n n a ll e.
23154:
23155: AmmatJtikoulujen opettajainvalmistuskomi- Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisessa
23156: tea 'ehdotti mietinnöSisään v. 1950, että maa.- ammaJttikoulutuksessa ovat v8lStaavat luvut
23157: hamme olisi kiilleellisesti perustettava am- seuraavat:
23158: mattikoulujen opettajaopisto. Opettajien valmistuslaitoksia ei yhtään!
23159: Kauppa- ja teollisuusmillllsteriö on tämän KeskUBammatJtikouluja 5, niissä opettajia 148
23160: mukaisesti, ja läheltä tuntien opettajavalmis- ja oppilaita 1 968, valmistavia ammattikou-
23161: tuksessa nykyisellään vallitsevan suuren luja 36, niissä opettajia 666 ja oppilaita
23162: puutteen, jo useina vuosina tulo- ja menoar- 9 104, eri!koisammattikouluja 44, niissä opet-
23163: vion käsittelyn yhteydessä tehnyt esityksiä tajia 365 ja oppilaita 2 688, yleisiä ammatti-
23164: opettajavalmistuslaitoksen perustamisesta. kouluja 18, joissa ei ole päätoimisia opetta-
23165: Minkälaisia epä:kohtia ammaJtJtiopetuksen jia, invaliidien ja aistivikaisten ammatti!kou-
23166: alalla nykyisin vallitsee, käy ilmi seuraa- luja 7, niissä opettajia 142 ja oppilaita 943.
23167: vasta: Ammattikouluja kaikkiaan 110 ja niissä opet-
23168: Kouluhallituksen ja maataloushallituksen tajia 1 321 ja oppilaita 16 099.
23169: alaisissa oppilaitoksissa on lakisääteisesti hy- Ammattiopistojen opettajat sekä oppilaat
23170: väksyttynä periaatteena, että ko. koulujen ja ministeriön alainen muu ikul'l3Siluontoinen
23171: opettajilta vaaditaan, paitsi opetusalansa riit- opetustoimiruta eivät sisälly ylläoleviin lukui-
23172: tävää tuntemusta, myös varsina:iJnen pedago- hin.
23173: ginen päteyYys. Mikäli pa:kottavista syistä Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten
23174: on jouduttu tällöin ottamaan opettajavirko- ammatti!koulujen opettajilta olisi ehdotto-
23175: jen hoitaji'ksi opettajavalmistusta vailla ole- masti myöskin vaadittava, paitsi opetusalansa
23176: via henkilöitä, on sitä pidetty vakavana epä- riittävää tuntemusta, myös tiettyä pedago-
23177: kohtana, ni:iJn että sen korjaamiseksi on tehty gista pätevYYttä, joka vaatimus voidaan to-
23178: kaikki voitava. Kauppa- ja teollisuusminis- teuttaa vain tarjoamalla opettaja:kokelaille
23179: teriön alaisessa ammattiopetuksessa on opet- pysyvä tilaisuus tällaisen valmistuksen saan-
23180: tajan pedagoginen valmentaminen ollut tiin.
23181: pakko jättää täysin vapaaehtoiseksi. Ammattikoulualalle olisi jo alunpitäen saa-
23182: Maa,taloushallituksen alaisessa ammattiope- tava sopivan ennalkkovalinnan avulla todella
23183: tuksessa on opettajavalmistuslaitoksia koti- perusammattinsa taitavia, luo:nJteenominai-
23184: taloudellisella alalla kaksi suomalaista ja yksi suulksiltaan kasvatus- ja opetustehtävi:iJn s0-
23185: ruotsalainen, alan kouluja yht. 57, joissa veltuvia henkilöitä, joille annettaisiin sellai-
23186: opettajia kaikkiaan 236 ja oppilaita 2 572 nen opettajavalmistus, joka vastaisi nykyi-
23187: (v. 1955 til8lSton mukaan). Kotiteollisuuden selle ja rt·ehokkaall:e ammattikouluopetukflelle
23188: alan opettajain valmistuslaitoksia on niin- kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Lisäksi
23189: i!kään kaksi suomalaista ja yksi ruotsalainen tulisi ministeriön - opettajien jatkokoulu-
23190: ja alan kouluja 127, niissä opettajia 206 sekä tuksen avulla - myös huolehtia siitä, että he
23191: oppilaita yht. 2 453. Maatalouden alan opet- pysyisivät opetusalam. ja telm:tillisten ammat-
23192: tajain valmistuslaitoksia yksi suomalainen ja tiasioiden nopean kehityksen tasalla.
23193: yksi ruotsalainen, kouluja 100, niissä opetta- Kansainvälisen työtoimiston antamien suo-
23194: jia 612 ja oppilaita 3 783. Ammruttikouluja situsten mukaankin rummattikoulunopettajien
23195: yhteensä 284, niissä opettajia 1 054 ja oppi- koulutus olisi järjestettävä kaikissa sen pii-
23196: laita 8 808. riin kuuluvissa maissa asiallisesti. Suomikin
23197: Vlll,42. - E. Nurminen ym. 505
23198:
23199: on hyväksynyt tämän suosituksen, mutrt;a on tarkoituksena liittää omana osastonansa
23200: kauppa- ja teollisuusministeriön alaiseeru. am- ehdotettavaan opettajaopistoon. Eivät edes
23201: mattiopetukseen nähden sitä ei ole meillä kustannusnäkökohdatkaan voi puolustaa sen
23202: toteutettu. perustamatta jättämistä. Opettajaopiston
23203: Ammatilliset aineet kaipaavat aivan omat vuotuiset kustannukset on arvioitu perusta-
23204: opetusmenetelmänsä. Myös niiden kehittämi- misvaiheessa n. 11 milj. markaksi eli n.
23205: nen ja tunnetuksi tekeminen edellyttävät 1 %: ksi ammattioppilaitoksille nykyisin val-
23206: asiallisesti järjestettyä opettajavalmistusta. tion menoarviossa myönnetyistä varoista.
23207: ,Luonnonvaraiset" opetustavat osoittaUJtuvat Eräänä ratkaisuna opettajaopiston sijain-
23208: ennen pitkää varsin kalliiksi menetelmiksi tia suUl1illitelta:essa on pidettävä Hämeenlin-
23209: ammattikouluissa opiskeleville nuorille sekä naa, jolloin se voitaisiin rrukentaa kesikusam-
23210: välillisesti maamme koko talouselämälle ja mattikoulnn yhteyteeru. ja varata sille väli-
23211: teolliselle kilpailukyvylle. aikainen tila entisen kunnalliskodin sairaala-
23212: Opettajaopiston perustamiskysymystä ei rrukennuk-sesta hyvin vähin kustannuksin..
23213: voida enää siirtää tuonnemmalksi, vaan se Ammattikouluverkoston ·laajentaminen, ope-
23214: olisi saatava nopeaan rrutkaisuun. Ammatti- ttuksen tehostaminen ja ka;svatuksellisten nä-
23215: oppilaitosten laajentamissuunnitelma edellyt- kökohtien riittävä huomioiminen edellyttävät
23216: tää kahdeksan lähivuoden aikana otettavruksi pysyvän ammatthlmulujen opettajaopistoo
23217: a;mma;ttikouluihin 1 400 uutta opettajaa - kiir·eellistä perustamista. Jo nyt a;siassa ta-
23218: parhaillaan valmistuu kouluja maahail1 - ja pahtunut viivyttely on aiheuttanut sen, että
23219: ammattika;svatusviranomaisia huolestuttaa va- opettaja;koulutuskysymys on muodostunut
23220: kavasti se illäkörula, että uudet, suuret am- tällä hetkellä koko ammattikasvatuksen ke-
23221: mattioppilaitoikset joutuisivat - ilman vaki- hittämisen ja sen tehokkruan hoitamisen
23222: naisen opettajaopiston perustamista ja avainkysymykseksi.
23223: tarko:iJtuksenmukaisen opettajavalmistuksen Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
23224: puuttuessa - pedagogisessa ja opetukselli- ta;mme kunnioittava;sti eduskwnnan päätettä-
23225: sessa mielessä varsin kokemattomiin tai suo- väksi toivomuksen,
23226: ra;staan epäpäteviin käsiin.
23227: Kun eräille ammwttikoulujen osa;stoille on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23228: ollut varsin vaikea saada säädetyt pätevyys- menpiteisiin kauppa- ja teollisuusmi-
23229: vaatimukset täyttäviä opettajia, on esim. pu- nisteriön alaisten ammattioppilaitosten
23230: kuompelunopettajien koulutus saatu kurssi- opettajien valmistuslaitoksen aikaan-
23231: luontoisena käyntiin syksyllä v. 1955, joka saamiseksi.
23232: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
23233:
23234: Elli Nurminen. Meeri Kala vainen. Unto Miettinen.
23235: Mikko Hult. Kaino Haapanen. Erkki Tuuli.
23236: Anni Flinck. Kalle Jokinen. Leo Suonpää.
23237: Olavi Kajala. Rafael Paasio. Lempi Lehto.
23238: Aino Malkamäki. 0. Lindblom. Onni Hiltunen.
23239: Viljo Virtanen. Laura Brander-Wallin. Lauri Järvi.
23240: Veikko Helle. Nestori Nurminen. Kalervo Saura.
23241: Eino Raunio. A.-L. Tiekso-Isaksson. Helge Miettunen.
23242: Onni Peltonen. Gösta Rosenberg. Armi Hosia.
23243: Toivo Kujala. Pertti Rapio. Albin Wickman.
23244: Arvi Turkka. Yrjö Murto. Nestori Kaasalainen.
23245: Irma Torvi. Niilo Nieminen. Vappu Heinonen.
23246: Impi Lukkarinen. Martti Leskinen. Tyyne Paasivuori.
23247: Hugo Manninen.
23248: Pentti Liedes.
23249:
23250:
23251:
23252:
23253: 64 E 168/57
23254: 506
23255:
23256: Vfii,43. - Toiv.al. N:o 241.
23257:
23258:
23259:
23260:
23261: Paasivuori ym. : V ähävaraisille opiskelijoille myönnettävien
23262: ammattiopintolainojen ja -avustusten korottamisesta.
23263:
23264:
23265: E d u s k u n n a 11 e.
23266:
23267: Rahanarvon jatkuva aleneminen on aiheut- jon, että se vastaisi rahanarvon prosentuaa-
23268: tanut sen, että vähävaraisille opiskelijoille lista alentumista.
23269: suoritettavat ammattiopintolainat ja -avus- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
23270: tukset ovat reaaliarvoltaan huomattavasti tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23271: pienentyneet. Tämän vuoksi olisi sekä yksi- muksen,
23272: tyisille opiskelijoille myönnettävien lainojen
23273: ja avustusten määrää että tulo- ja menoar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23274: vioon tarkoitusta varten osoitettua määrära- vähävaraisille opiskelijoille myönnet-
23275: haa entisestään korotettava ainakin niin pal- tävien ammattiopintolainojen ja -avus-
23276: tusten korottamiseksi.
23277: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
23278:
23279: Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin.
23280: Unto Suominen. Eino Kilpi.
23281: K. F. Haapasalo.
23282: 507
23283:
23284: VIII,44. - Toiv.al. N: o 242.
23285:
23286:
23287:
23288:
23289: Erkkilä ym.: Keskusammattikoulun aikaansaamisesta Siika-,
23290: Pyhä- ja Kalajokilaaksot käsittävälle alueelle.
23291:
23292:
23293: E d u s k u n n a ll e.
23294:
23295: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jäte- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23296: tyn raha-asia-aloitteen n: o 465 perustelui- toimenpiteisiin Siika-, Pyhä- ja Kala-
23297: hin ehdotamme eduskunnan päätettäväksi jokilaaksot käsittävän piirin keskus-
23298: toivomuksen, ammattikoulun suunnittelemiseksi ja
23299: rakentamiseksi.
23300: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
23301:
23302: Eeli Erkkilä. Eino Uusitalo. Eino Rytinki.
23303: Eemil Partanen. Niilo Ryhtä. Toivo Antila.
23304: Artturi Jämsen. J. F. Pöykkö. Aaro Kauppi.
23305: 508 .
23306:
23307: VIII,45. - Toiv.al. N: o 243.
23308:
23309:
23310:
23311:
23312: Hallberg ym.: Määrärahasta Pohjois-Karjalan ammattikoulun
23313: työpajarakennuksen rakentamiseen.
23314:
23315:
23316: E d u s k u n n a ll e.
23317:
23318: Pohjois-Karjalan keskusammattikouluun on luu koulurakennussuunnitelmiin uuden työ-
23319: jo nykyisin pyrkijöitä vuosittain noin 700. pajarakennuksen rakentaminen. Näin tulisi
23320: Nuorten ikäluokkien suuresti lisääntyessä tu- mahdollisuus laajentaa niitä opintolinjoja,
23321: lee kouluun pyrkijöiden lukumäärä huomat- jotka ovat osoittautuneet liian pieniksi. Kou-
23322: tavasti lisääntymään. Koulun eri opintolin- lun nykyisissä tiloissa on muurarien työ-
23323: joille voidaan ottaa vain noin 180 uutta oppi- paja sijoitettu lämmittämättömään ulko-
23324: lasta vuodessa. On todettu, että koulun op- vajaan. Samaten koulun keskusvarasto (arvo
23325: pilaat ovat hyvin sijoittuneet niihin ammat- n. 8 milj.) sekä autot sijaitsevat lämmittä-
23326: teihin, minkä ovat koulussa oppineet. Mo- mättömässä vajarakennuksessa. Koska kou-
23327: nista ammattimiehistä on pulaa maakunnas- lun nykyiset työpajat ja luokat ovat koko-
23328: samme huolimatta siitä, että näitä on koulu- naan varsinaisten oppilaiden käytössä, ei
23329: tettu jo kymmenen vuoden ajan. Tämä on kurssitoimintaa ole voitu juuri lainkaan har-
23330: todettavissa siten, että koulunsa suorittaneille joittaa. Edellä mainittuihin tarkoituksiin
23331: oppilaille on tarjona enemmän työpaikkoja saataisiin tarvittavat tilat uudesta työpaja-
23332: kuin mitä heitä on valmistunut. Tällainen rakennuksesta.
23333: on ennen kaikkea autonasentajan ammatti. Suunniteltu työpajarakennus on noin
23334: Huonekalupuusepät, joiden sijoittaminen on 20 000 ms ja kustannusarvio on noin 130
23335: yleensä ollut vaikeata, saivat esim. viime milj. markkaa.
23336: keväänä sekä omasta maakunnasta että sen Edellä esitettyyn viitaten ja ammattikou-
23337: ulkopuolelta työpaikkoja niin runsaasti, että lun tärkeään ja hyödylliseen merkitykseen
23338: vain osaan työpaikoista riitti koulun suorit- vedoten kunnioittaen ehdotamme eduskunnan
23339: taneita oppilaita. Itsenäisinä pienyrittäjinä päätettäväksi toivomuksen,
23340: toimii myöskin entisiä oppilaita.
23341: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulusta että hallitus ottaisi vuoden 1958
23342: puuttuu monia tärkeitä ammatteja esim. tulo- ja menoarvioesitykseen 130000000
23343: peltiseppien, maalarien, valajien ja parturi- markan määrärahan Pohjois-Karjalan
23344: kampaajien opintolinjat. Voidakseen kasvat- ammattikoulun työpajarakennuksen
23345: taa ammattityöntekijöitä riittävässä määrin rakentamiseksi.
23346: niihin ammatteihin, joista on tarvetta, kuu-
23347: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
23348:
23349: R. Hallberg. Antti Kukkonen. Otto Muikku.
23350: Heikki Soininen. Juho Karvonen. M. Honkavaara.
23351: 509
23352:
23353: VIII,46. - Toiv.al. N:o 244.
23354:
23355:
23356:
23357:
23358: Hallberg ym..: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvio011
23359: Pohjois-Karjalan ammattikoulun työpajarakennuksen ra.
23360: kentamiseen.
23361:
23362:
23363: E d u s k u n n a ll e.
23364:
23365: Pohjois-Karjalan keskusammattikouluun on mahdollisuus laajentaa niitä opintolinjoja,
23366: jo nykyisin pyrkijöitä vuosittain noin 700. jotka ovat osoittautuneet liian pieniksi. Kou-
23367: Nuorten ikäluokkien suuresti lisääntyessä lun nykyisissä tiloissa on muurarien työpaja
23368: tulee kouluun pyrkijäiden lukumäärä huo- sijoitettuna kellariin ja kirvesmiesten työ-
23369: mattavasti lisääntymään. Koulun eri opinto- paja lämmittämättömään ulkovajaan. Sama-
23370: linjoille voidaan ottaa vain noin 180 uutta ten koulun keskusvarasto (arvo n. 8 milj.)
23371: oppilasta vuodessa. On todettu, että koulun sekä autot sijaitsevat lämmittämättömässä
23372: oppilaat ovat hyvin sijoittuneet niihin am- vajarakennuksessa. Koska koulun nykyiset
23373: matteihin, minkä ovat koulussa oppineet. työpajat ja luokat ovat kokonaan varsinais-
23374: Monista ammattimiehistä on pulaa maakun- ten oppilaiden käytössä, ei kurssitoimintaa
23375: nassamme huolimatta siitä, että näitä on kou- ole voitu juuri lainkaan harjoittaa. Edellä
23376: lutettu jo kymmenen vuoden ajan. Tämä on mainittuihin tarkoituksiin saataisiin tarvit-
23377: todettavissa siten, että koulunsa suorittaneille tavat tilat uudesta työpajarakennuksesta.
23378: oppilaille on tarjona enemmän työpaikkoja Suunniteltu työpajarakennus on noin
23379: kuin mitä heitä on valmistunut. Tällainen 20 000 ms ja kustannusarvio on noin 130
23380: on ennen kaikkea autonasentajan ammatti. milj. markkaa, josta rahamäärästä tarvittai-
23381: Huonekalupuusepät, joiden sijoittuminen on siin jo tänä vuonna noin 70 milj. mk raken-
23382: yleensä ollut vaikeata, saivat esim. viime ke- nuksen saattamiseksi vesikattovaiheeseen.
23383: väänä sekä omasta maakunnasta että sen ul- Edellä esitettyyn viitaten ja ammattikou-
23384: kopuolelta työpaikkoja niin runsaasti, että lun tärkeään ja hyödylliseen merkitykseen
23385: vain osaan työpaikoista riitti koulun suorit- vedoten kunnioittaen ehdotamme eduskunnan
23386: taneita oppilaita. Itsenäisinä pienyrittäjinä päätettäväksi toivomuksen,
23387: toimii myöskin entisiä oppilaita.
23388: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulusta että hallitus antaisi Eduskunnalle
23389: puuttuu monia tärkeitä ammatteja esim. pel- esityksen 70 000 000 markan määrä-
23390: tiseppien, maalarien, valajien ja parturi- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
23391: kampaajien opintolinjat. Voidakseen kasvat- 1957 tulo- ja menoarvioon Pohjois-
23392: taa ammattityöntekijöitä riittävässä määrin Karjalan ammattikoulun työpajara-
23393: niihin ammatteihin, joista on tarvetta, kuu- kennuksen rakentamiseksi vesikatto-
23394: luu koulurakennussuunnitelmiin uuden työ- vaiheeseen.
23395: pajarakennuksen rakentaminen. Näin tulisi
23396: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
23397:
23398: R. Hallberg. Antti Kukkonen.
23399: Heikki Soininen. Otto Muikku.
23400: M. Honkavaara.
23401: 510
23402:
23403: VIII,47. - Toiv.al. N: o 245.
23404:
23405: Hamara ym.: Määrärahasta rakennuslainaksi Helsingin käsi.
23406: työnopettajaopistolle.
23407:
23408: Eduskunnalle.
23409:
23410: Helsingin käsityönopettajaopisto sai 12 nuksen, jonka piirustukset ovat valmiit ja
23411: päivänä heinäkuuta 1949 annetulla lailla hyväksytyt ja mistä tontinluovutusehtojen
23412: vakinaisen valtionavustuksen. Mainitun lain mukaan varataan Helsingin kaupungin käyt-
23413: 5 §: ssä määrätään valtionavustuksen saami- töön 3 741 ms. Tammikuussa 1957 tehtyjen
23414: sen ehdoksi, ,että opistolla on tyydyttävät laskelmien mukaan kustannukset nousisivat
23415: huoneistot ja muut opetukseen tarvittavat 9 000-10 000 markkaan m3:ltä. Opistolla on
23416: laitokset sekä tarpeelliset opetus- ja työväli- tätä varten varoja 83 milj. markkaa, joista
23417: neet". valtiolta 40 milj. markkaa halpakorkoisena
23418: 75-vuotias opisto, jonka seminaari-osasto lainana ja kaupungilta 35 milj. markkaa sen
23419: valmistaa käsityönopettajia niin kansa- kuin käyttöön tulevan osan rakentamista varten.
23420: oppikouluihin ja lukuisiin muihin laitoksiin Lisäksi on luvassa lainoja, lahjoituksia ym.
23421: ja jonka modisti-osasto ja ompelimo-osasto yhteensä 78 milj. markkaa. Rakennuslupa
23422: opettavat korkeampaa ammattitaitoa aikui- saatu lokakuussa 1956 ja työt aloitetaan ke-
23423: sille, sekä käsityö- ja kutomakoulu erilaisine väällä 1957.
23424: kursseineen kehittävät käsityötaitoa yleensä, Vaikka opisto usean vuoden ajan on oma-
23425: on viimeiset 17 vuotta toiminut kahdella ta- toimisesti yrittänyt saada rakennuksen rahoi-
23426: holla kaupunkia, viime vuoden alusta kol- tusta järjestymään, ei se ole onnistunut, ja
23427: mella taholla, ahtaissa huoneistoissa, jotka koska nykyisin vallitsevan kireän rahatilan-
23428: eivät tätä määräystä täytä. Opisto on kui- teen takia on vaikeata saada lainoja yksityi-
23429: tenkin saanut nostaa lain mukaisen valtion- siltä rahalaitoksilta, on opiston edelleen tur-
23430: avustuksen, koska uuden opistorakennuksen vauduttava valtion apuun saadakseen edes
23431: rakentaminen on ollut suunnitteilla. osan puuttuvasta summasta täytetyksi.
23432: Kun kaikki huoneistot ovat olleet opiston Koska Helsingin käsityönopettajaopiston
23433: hallussa vain vuokraoikeudella ja niiden kouluhuoneistot nyt ovat suurimmalta osal-
23434: omistajat kipeästi tarvitsevat ne omaan käyt- taan irtisanotut, mikä seikka uhkaa katkaista
23435: töönsä, on opisto saanut pitää ne tähän asti opiston 75 vuotta kestäneen toiminnan, ja
23436: ainoastaan vuokrasäännöstelyn voimassaolon koska se näin ollen mitä pikimmin tarvitsee
23437: avulla. Nyt, kun liikehuoneistot vapautettiin oman koulurakennuksen voidakseen jatkaa
23438: säännöstelystä, käytti omistaja heti tilai- opetuksellisesti suuriarvoista ja kansantalou-
23439: suutta hyväkseen ja irtisanoi opiston varsi- dellisesti tärkeää työtään, esitämme kunnioit-
23440: naisen kouluhuoneiston 31/5 -56 alkaen. tavasti edellä olevaan viitaten eduskunnan
23441: Opiston tila on nyt sen vuoksi käynyt suo- päätettäväksi toivomuksen,
23442: rastaan hädänalaiseksi.
23443: Suunnitteilla olevaa uutta opistoraken- että hallitus ottaisi vuoden 1958
23444: nusta varten on Helsingin kaupunki varan- tulo- ja menoarvioesitykseen H elsin-
23445: nut tontin Helsinginkatu 34: stä. Tälle ton- gin käsityönopettajaopistolle 70 000 000
23446: tille opiston johtokunta on suunnitellut ra- markan suuruisen halpakorkoisen ra-
23447: kennettavaksi 32110 ms :n suuruisen raken- kennuslainan.
23448: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
23449:
23450: Irma Hamara. Tuomas Saikku. Saara Forsius.
23451: Laura Brander-Wallin. N. Kosola. Sylvi Halinen.
23452: Anni Flinck. A. Pasanen. Marja Lahti.
23453: Elli Stenberg. Aune lnnala. Kerttu Saalasti.
23454: Kaisa Hiilelä. Kyllikki Pohjala. Erkki Koivisto.
23455: Martta Salmela-Järvinen. Elli Nurminen. Erkki Leikola.
23456: Martti Salminen. Hilja Väänänen. Armi Hosia.
23457: 511
23458:
23459: VIU,48. - Toiv.al. N: o 246.
23460:
23461:
23462:
23463:
23464: Brander-Wallin ym.: Määrärahasta kodin tutkimus-, opetus-
23465: ja tiedotuslaitoksen rakentamista varten.
23466:
23467:
23468: E d u s k u n n a 11 e.
23469:
23470: Kun kotitalousopetus Helsingin yliopis- avustaviksi. Neljänneksi tiedotuselin, joka
23471: tossa ei vielä ole saanut alan vaatimia ope- olennaisesti kuuluu tutkimuslaitokseen, saat-
23472: tustiloja ja kun toisaalta Suomessa· ei ole taa alan korkeimman opetuksen jatkuvaan
23473: kodin tutkimuslaitosta, jollainen on esim. ja elävään vuorovaikutukseen kenttätyön ja
23474: kaikissa muissa Pohjoismaissa, olisi nämä lai- kotien kanssa siten tuoden jatkuvasti opetuk-
23475: tokset suunniteltava ja yhdistettävä yhdeksi sen piiriin käytännössä ilmenevät probleemit.
23476: kokonaisuudeksi, valtion laitokseksi, johon Toiminta tässä yhteislaitoksessa tapahtuisi
23477: alan yliopisto-opetuksen ja -tutkimuksen kolmessa muodossa: opetus ja tutkimus,
23478: lisäksi olisi otettava myös tutkimuksen tulok- jotka tutkimuksen osalta sulaisivat osittain
23479: sia käytäntöön soveltava ja tiedottava elin. yhteen, sekä tiedotus. Tulevaisuudessa, kun
23480: Ottaen huomioon, että yliopistollinen koti- laitos on täydellisesti kehitetty, kunkin tie-
23481: talousopetus tulevaisuudessa tulee vaatimaan teen sisäinen henkilöorganisaatio muodostuisi
23482: kutakin alan tiedettä varten oman opetuslai- seuraavanlaiseksi. Opetuksessa kullakin tie-
23483: toksensa ja perustettava kodin tutkimuslaitos teenä olisi oma oppituolinsa professoreineen
23484: vastaavan osastonsa, joiden varusteet olisivat ja opetusassistentteineen, tutkimuslaitoksessa
23485: suunnilleen samat, mutta joiden täysi kapa- vastaavasti kullakin osastolla johtajansa,
23486: siteetti ei ole aina käytössä, yhteisjärjeste- apulaisprofessori, tarpeellinen määrä tutki-
23487: lyllä saavutettaisiin huomattavia etuja. En- joita ja tutkimusassistentteja tutkimusalasta
23488: sinnäkin säästetään yhteenlaskettua kuutio- ja -tehtävästä riippuen, tiedotuslaitoksessa
23489: tilaa, mutta saadaan kullekin tieteelle kah- vastaavasti kullakin tutkimusalalla sovelta-
23490: den pienemmän laitoksen sijasta yksi suu- jansa tiedotusavustajineen. Soveltajan tehtä-
23491: rempi. Toiseksi yhteisiin laitoksiin saadaan vänä olisi tutkimustulosten käytäntöön sovel-
23492: hankituksi täydellisempi tutkimusvälineistö, taminen eri tiedotusmuotoja varten sekä
23493: joka sekin on varsin kallis. Kolmanneksi opettaja- ja neuvojakunnan jatkokouluttami-
23494: opetuksen ja tutkimuksen työvoimia voidaan nen ja muu ajan tasalla pitäminen. Opetus-,
23495: käyttää yhteistyöhön, mikä on merkitsevä tutkimus- ja tiedotuslaitos taas puolestaan
23496: tekijä jo senkin vuoksi, että uusien tieteiden muodostaisivat kukin oman kokonaisuutensa,
23497: alalla tieteellisesti koulutettua työvoimaa on joilla kullakin olisi oma johtajansa.
23498: rajoitetusti. Tutkijat voivat avustaa opetuk- Koska on ekonomisinta luoda tällaiselle
23499: sessa, mihin heidät aluksi olisi suorastaan toiminnalle alunperin ulkonaiset puitteet,
23500: velvoitettava niiden tieteenhaarojen osalta, joita opetus ja tutkimus lähivuosikymmenien
23501: joilla ei vielä ole opettajavoimia. Yliopiston aikana tulee vaatimaan, olisi suunniteltava
23502: opettajat ja nimenomaan professorit, joille sellainen rakennuskompleksi, jossa kaikkien
23503: tutkimus opetuksen ohessa kuuluu, voivat tutkimusalojen laitostilan tarve on otettava
23504: tällaisessa yhteislaitoksessa antaa pätevyy- huomioon. Tarkastelun lähtökohdaksi olisi
23505: tensä tutkimustyön käyttöön. Välitön yhteys otettava ne kotitaloustieteet, jotka ovat kauan
23506: tutkimuslaitokseen tehostaisi myös suuresti olleet esim. anglosaksisten maiden yliopis-
23507: alan opintoja samalla kuin tutkimuslaitos toissa ja joita vastaavat oppiaineet ovat nyt
23508: hyötyisi opiskelijatyövoimasta, koska harjoi- meidänkin koulujemme ohjelmissa. Nämä
23509: tustöitäkin voidaan järjestää tutkimusta opetus- ja tutkimusalat ovat seuraavat:
23510: 512 VIII,48. - Kodin tutkimuslaitos.
23511:
23512:
23513: 1. Ravitsemus varten, jossa kodin eri toimintoja voidaan
23514: 2. Ruoanvalmistus tarkastella ja kokeilla yhtenä kokonaisuu-
23515: 3. Kotitalousvälineistö (koneet, kiinteät tena. Laitostalous sen sijaan käyttää labora-
23516: laitteet, astiat) torioinaan edellä mainittuja liike- ja sosiaa-
23517: 4. Pesu ja puhdistus lisia laitoksia, mutta tarvitsee tietyn tilansa
23518: 5. Vaatetus (tekstiilit, vaatteiden han- sekin lähinnä kustannuslaskentaa varten.
23519: kinta, konstruointi ja kunnossapito) Perhepsykologia ja kotitalouspedagogiikka
23520: 6. Asunto (omakodin suunnittelu, huo- vaativat myös tilaa kokeilututkimuksiin. -
23521: neiden sisäkäsittely, huonekalut ja Tähän yhteislaitokseen olisi varattava tilaa
23522: kodin sisustus) myös kotitalouskirjastolle, joka palvelisi sa-
23523: 7. Kodin talous malla sekä tutkimusta että opetusta.
23524: 8. Perhepsykologia Olettaen, että kotitalousopetuksen perus-
23525: 9. Laitostalous (ravintoloiden, hotellien opetus (kemia, fysiikka, fysiologia jne.) saa-
23526: ym. liike- ja vastaavien sosiaalisten daan toisissa laitoksissa, suunniteltu yhtei-
23527: laitosten johto) nen opetus- ja tutkimuslaitos vaatisi 20 000
23528: 10. Kotitalouspedagogiikka (opetus ja ms: n suuruisen rakennuksen, joka nykyisin
23529: neuvonta kaikissa muodoissaan) hinnoin tulisi ilman sisusteita maksamaan
23530: 160 milj. markkaa. Jos opetuslaitos ja tut-
23531: Näistä aineista ainoastaan ravitsemus (ra- kimuslaitos rakennettaisiin erillisinä, vaatisi-
23532: vintokemia), jolla on oppituolinsa yliopis- vat ne kumpikin vähintään 12 000 ms. Ver-
23533: tossa, on tähän mennessä saanut oman lai- tailun vuoksi mainittakoon, että Tanskan
23534: toksen. Siihen läheisesti liittyvällä ruoan- uusi tutkimuslaitos käsittää 10 000 ms, Länsi-
23535: valmistuksella on eri maiden tutkimuslaitok- Saksan 12 000 ms, vaikka kaikki tässä huo-
23536: sissa toiseksi suurin tutkimustila. Pesu ja mioon otetut tutkimusalat eivät kuulu niiden
23537: puhdistus sekä tekstiilit, joita koskeva opetus ohjelmaan. - Ylläselostetun kodin tutkimus-
23538: nyt tapahtuu ravintokemian laitoksessa, kai- laitoksen suunnittelutyöhön ja rakennuspii-
23539: paisivat omat laitostilansa samaten kuin vaa- rustuksiin tarvitaan 3 milj. markkaa.
23540: tetusta koskeva muu opetus ja tutkimus. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23541: Suurin tila kodin tutkimuslaitoksissa on koti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23542: talousvälineistöllä. Alan opetusta annetaan muksen,
23543: nykyään yliopistossa, mutta laitostilaa sillä
23544: ei tällä hetkellä ole lainkaan. Asunto-opin että hallitus ottaisi vuoden 1958
23545: kohdalla tilanne on sama. Kodin taloustie- tulo- ja menoarvioesitykseen 160 mil-
23546: teen opetus tapahtuu kahdessa eri laitoksessa joonan markan suuruisen määrärahan
23547: ja laitostilana on vastaanottohuoneen lisäksi kodin tutkimus-, opetus- ja tiedotus-
23548: ainoastaan pieni työsali, jota useat opettajat laitoksen rakentamista varten sekä
23549: käyttävät myös luentosalina. Kodin talous- 3 miljoonan markan suuruisen mää-
23550: tiede kaipaisikin välttämättä laitostilaa esim. rärahan tämän rakennuksen suunnit-
23551: tilastotöitä sekä koekotia (indeksiperhettä) telu- ja piirustustyöhön.
23552: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
23553:
23554: Laura Brander-Walfin. Impi Lukkarinen. Saara Forsius.
23555: Tyyne Paasivuori. Elli Nurminen. Anni Flinck.
23556: Irma Hamara. Vappu Heinonen. Anni Hosia.
23557: Kaisa Hiilelä.
23558: 513
23559:
23560: VIII,49. - Toiv.al. N:o 247.
23561:
23562:
23563:
23564:
23565: Lahti ym.: Määrärahasta torppariaikaisen historian talletta-
23566: mista varten.
23567:
23568:
23569: E d u s k u n n a ll e.
23570:
23571: Kansamme historiaa jää aikojen kuluessa osa kansamme historiasta, elämästä ja koh-
23572: paljon unhoon. Eräs sellainen aikakausi, jota taloista ei jäisi unohduksiin ja jotta tiedot
23573: enää vähän muistetaan, on torppari-aika- voitaisiin tallettaa, pitäisi tätä historian hoi-
23574: kausi. Nykyinen nuoriso ei tiedä siitä mi- tamista tukea valtion varoilla ja asettaa
23575: tään, puhumattakaan tulevista sukupolvista. historiatoimikunta, joka edelleen asiaa hoi-
23576: Kuitenkin se on kappale kansamme historiaa, taisi.
23577: ja torpparivapautus toi uuden ajanjakson Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23578: pienviljelijäin elämään. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23579: Tätä historiaa on kyllä maakuntaliittojen muksen,
23580: kautta koetettu tallettaa, mutta vähävarai-
23581: sina ne eivät ole voineet tehtävään perus- että hallitus ottaisi vuoden 1958
23582: teellisesti paneutua. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävan
23583: Asialla alkaa olla jo kiire, sillä enää on suuren määrärahan torppariaikaisen
23584: elossa vain vähän niin vanhoja ihmisiä, jotka historian tallettamista varten.
23585: ovat omakohtaisesti kaiken eläneet. Että se
23586: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
23587:
23588: Marja Lahti. Toivo Antila. Esa Koivusilta.
23589: Sylvi Halinen. Kerttu Saalasti. Yrjö Sinkkonen.
23590: Artturi Jämsen.
23591:
23592:
23593:
23594:
23595: 65 E 168/57
23596: 514
23597:
23598: VIII,50. - Hem.st.mot. N: o 248.
23599:
23600:
23601:
23602:
23603: Österholm m. fl.: Angående åtgärder om att Runebergs hem
23604: i Borgå förses med arkivrum och uppvärmningsanordning.
23605:
23606:
23607: T i ll R i k s d a g e n.
23608:
23609: Runebergs hem i Borgå är nationalegen- för iakttaga banktiderna och utvälja studie-
23610: dom. På anhållan av stadsfullmäktige i materialet i ett rum som är tillgängligt för
23611: Borgå inlöste staten år 1880 gården och bankens lmnder. Dessutom är arkivalierna
23612: hemmet med alla dess inventarier, skaldens förvarade i lådor vilket gör att de intc är
23613: handskrifter och bibliotek. Vården av hem- överskådliga och lätt åtkomliga. Arkivets
23614: met överlämnades åt Borgå stad för att för uppbevaring är, kort sagt, alldeles otillfreds-
23615: kommande generationer bära vittne om skal- ställande och inte heller riskfri då material,
23616: dens liv och verksamhet. Samtidigt före- som av forskare överförts från bankvalvet
23617: skrevs att hemmet skulle avgiftsfritt öppen- till forskarrummet i skaldehemmet, kan bli
23618: hållas för besökare. Det är alltså staten och liggande där till följande dag. Runebergs-
23619: inte Borgå stad som är skaldehemmets ägare. hemmet behöver ovillkorligen ett brand-
23620: På grund därav ankommer det på staten att säkert arkivrum. Detta kunde utan större
23621: sörja för de grundförbättringar som efter kostnader inrättas i källaren.
23622: 75 år blivit nödvändiga för att trygga hem- Enligt kostnadsberäkningar, som utförts
23623: mets och det dyrbara arkivets säkerhet. av Borgå stads fackmyndighet, skulle för
23624: Den av Borgå stad tillsatta styrelsen för inrättande på föreslaget sätt av central-
23625: vården av J. L. Runebergs hem och stadens värmeledning och arkivrum erfordras 5 milj.
23626: brandmyndigheter har konstaterat att kakel- mark. Då de ifrågavarande åtgärderna är
23627: ugnar och skorstenar i gården under de oundgängligen nödvändiga borde för ända-
23628: många åren blivit utbrända och eldfarliga målet det nämnda beloppet anvisas att an-
23629: så att risk föreligger att nationalskaldens vändas av byggnadsstyrelsen i samråd med
23630: hem kan bli förstört av eld. Om så skulle Arkeologiska kommissionen, stadsmyndighe-
23631: ske vore skadan oersättlig. Det är därför terna i Borgå och styrelsen för Runebergs
23632: nödvändigt att i byggnaden införs central- hem. Det rådande tillståndet är sådant att
23633: värmeledning. Med modern installerings- staten inte kan skjuta ifrån sig ansvaret om
23634: teknik låter det sig väl göra att placera en olycka inträffar.
23635: värmeelementen så att de inte stör interiö- På grund av det som ovan anförts föreslås
23636: rerna medan kakelugnarna, som hör till att riksdagen ville besluta hemställa,
23637: hemmets karakteristiska detaljer, bör få stå
23638: orörda kvar. att regeringen skyndsamt måtte vid-
23639: Gårdens jämförelsevis höga stenfot gör taga åtgä1·d om att Runebergs hem i
23640: det möjligt att inrätta ett pannrum i källa- Borgå förses med arkivrum och sådan
23641: ren. Samtidigt kunde ett annat bekymmer- uppvärmningsanordning som tryggar
23642: samt problem få en lycklig lösning, nämli- skaldehemmet mot den brandrisk som
23643: gen uppbevaringen av det dyrbara och nu är för handen och kan äventyra
23644: oersättliga arkivet. Det är nu förlagt till den dyrbara nationalegendomen.
23645: kassavalvet i en bank. Forskare måste där-
23646: Helsingfors den 5 februari 1957.
23647:
23648: John Österholm. John Forsberg. Bertel Lindh.
23649: Albin Wickman. Sven Högström. Grels Teir.
23650: Kurt Nordfors.
23651: 515
23652:
23653: VIII,50. - Toiv.al. N: o 2~.
23654: Suomennos.
23655:
23656:
23657: Österholm ym.: Porvoon Runeberginkodin vantstamisesta
23658: a.rkistohuoneella ja lämmityslaitteilla..
23659:
23660:
23661: E d u s k u n n a ll e.
23662:
23663: Runebergin koti Porvoossa on kansallis- datettava pankkiaikoja ja valikoitava tutki-
23664: omaisuutta. Porvoon kaupunginvaltuuston musaineisto huoneessa, joka on pankin asiak-
23665: anomuksesta luuasti valtio vuonna 1880 ta- kaiden käytettävissä. Sitä paitsi säilytetään
23666: lon ja kodin kaikkine sen kalustoineen, ru- arkistoa laatikoissa, minkä vuoksi siitä ei voi
23667: noilijan käsikirjoituksineen ja kirjastoineen. saada yleiskäsitystä eikä se ole helposti käsi-
23668: Kodin hoitaminen annettiin Porvoon kau- teltävissä. Arkiston säilytys on, lyhyesti sa-
23669: pungille, jotta tulevat sukupolvet voisivat noen, epätyydyttävä, eikä se ole vaaraton-
23670: saada käsityksen runoilijan elämästä ja kaan, koska tutkijoiden pankkiholvista runoi-
23671: työstä. Samalla määrättiin, että koti oli pi- lijakodin tutkijahuoneeseen viemä aineisto
23672: dettävä maksuttomasti avoinna kävijöille. saattaa jäädä sinne seuraavaan päivään.
23673: Runoilijakodin omistaja on siis valtio eikä Runeberginkoti tarvitsee ehdottomasti tuJen-
23674: Porvoon kaupunki. Tämän vuoksi on valtion kestävän arkistohuoneen. Se voidaan suurem-
23675: asiana huolehtia niistä perusparannuksista, mitta kustannuksitta rakentaa kellariin.
23676: jotka 75 vuoden jälkeen ovat käyneet välttä- Porvoon kaupungin ammattiviranomaisten
23677: mättömiksi kodin ja sen kallisarvoisen arkis- suorittamien kustannuslaskelmien mukaan
23678: ton säilymisen turvaamiseksi. tulisi keskuslämmityksen ja arkistohuoneen
23679: Porvoon kaupungin asettama hallitus J. L. rakentaminen ehdotetuna tavalla vaatimaan
23680: Runebergin kodin hoitoa varten sekä kau- 5 miljoonaa markkaa. Kun kysymyksessä ole-
23681: pungin paloviranomaiset ovat todenneet, että vat toimenpiteet ovat ehdottoman välttämät-
23682: talon kaakeliuunit ja savupiiput ovat monien tömiä, olisi mainittu summa osoitettava tar-
23683: vuosien kuluessa loppuun poltetut ja tulen- koitukseen rakennushallituksen käytettäväksi
23684: vaaralliset, niin että on olemassa se vaara, yhteistoiminnassa Muinaistieteellisen toimi-
23685: että kansallisrunoilijan koti saattaa joutua kunnan, Porvoon kaupunginviranomaisten ja
23686: tulen tuhoamaksi. Jos niin tapahtuisi, olisi Runeberginkodin hallituksen kanssa. Vallit-
23687: vahinko korvaamaton. Sen vuoksi on vält- seva tilanne on sen laatuinen, että valtio ei
23688: tämätöntä asentaa rakennukseen keskusläm- voi päästä vastuusta, jos onnettomuus ta-
23689: mitys. Nykyaikaisen asennustekniikan avulla pahtuu.
23690: käy hyvin päinsä sijoittaa lämpöelementit Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan
23691: siten, etteivät ne häiritse sisustusta, kun taas eduskunnan päätettäväksi toivomus,
23692: kaakeliuunien, jotka kuuluvat kodin luon-
23693: teenomaisiin yksityiskohtiin, on saatava että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23694: jäädä koskemattomina paikoilleen. sellaisiin toimenpiteisiin, että Rune-
23695: Talon suhteellisen korkea kivijalka tekee berginkoti Porvoossa varustetaan ar-
23696: mahdolliseksi pannuhuoneen rakentamisen kistohuoneella ja sellaisella lämmitys-
23697: kellariin. Samalla voisi toinen huolestuttava järjestelmällä, joka turvaa runoilija-
23698: kysymys saada onnellisen ratkaisun, nimit- kodin siltä palonvaaralta, joka nyt on
23699: täin kallisarvoisen ja korvaamattoman arkis- olemassa ja saattaa vaarantaa kallis-
23700: ton säilytys. Nyt se on sijoitettu pankin arvoisen kansallisomaisuuden.
23701: kassaholviin. Tutkijain on sen vuoksi nou-
23702: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
23703:
23704: John Österholm. John Forsberg. Kurt Nordfors.
23705: Albin Wickman. Sven Högström. Bertel Lindh.
23706: Grels Teir.
23707: 516
23708:
23709: VIII, 51. - Toiv.al. N: o 249.
23710:
23711:
23712:
23713:
23714: V. Virtanen ym.: Olavinlinnan korjaustöiden suorittamisesta.
23715:
23716:
23717: E d u s k u n n a 11 e.
23718:
23719: Olavinlinna on maamme parhaiten säily- venneet vain rintamailla olevien linnojen
23720: neitä historiallisia muistomerkkejä. Kun korjauksiin. Nyt olisi kuitenkin kiireellisesti
23721: Olavinlinna lisäksi sijaitsee maamme sisäve- ryhdyttävä toimenpiteisiin Olavinlinnan pe-
23722: siliikenteen keskuksessa Savonlinnassa, on rusteellisen korjaustyön aikaansaamiseksi,
23723: luonnollista, että siitä on muodostunut san- sillä ajan hammas tekee tuhoaan, ja ainakin
23724: gen suosittu matkailunähtävyys. Niinpä eräät perusluontoiset korjaustyöt olisi suori-
23725: esim. v. 1956 aikana kävi Olavinlinnassa noin tettava ennenkuin se on myöhäistä.
23726: 64 000 matkailijaa, joiden Hsäksi on lasket- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
23727: tava Olavinlinnan historiallisella pihamaalla eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23728: vietetyissä eri juhlissa tuhansiin nouseva
23729: yleisömäärä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23730: Valtiovallan taholta ei edelläolevasta huo- menpiteisiin Olavinlinnassa välttämät-
23731: limatta ole kiinnitetty riittävää huomiota tämiksi katsottavien korjaustöiden suo-
23732: Olavinlinnan kunnostamiseen. Varat ovat hu- rittamiseksi.
23733: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
23734:
23735: Viljo Virtanen. Otto Muikku. Edvard Pesonen.
23736: A. Pasanen. Onni Mannila. Sulo Hostila.
23737: Onni Hiltunen. Niilo Nieminen. Sylvi Halinen.
23738: Irma Hamara.
23739: K. F. Haapasalo.
23740: 517
23741:
23742: VIII,52. - Hemst.mot. N: o 250.
23743:
23744:
23745:
23746:
23747: Rosenberg m. fi.: Angående anslag för anordnandet av vand-
23748: rande konstutställningM.
23749:
23750:
23751: T i 11 R i k s d a g e n.
23752:
23753: Offentliga konstsamlingar av betydelse fin- bland folkgrupper som hittills av olika orsa-
23754: nes för nä.rvarande i stort sett endast i Hel- ker står främmande för konsten.
23755: singfors, Åbo och Tammerfors. Det övriga För att så vitt möjligt eliminera de ris-
23756: Finland har sålunda till stor del inte möj- ker som helt naturligt förefinnes när det
23757: lighet att lä.ra kä.nna våra äldre och yngre gäller att transportera och stä.lla ut konst-
23758: konstnä.rers främsta arbeten. Då dä.rtill en verk böra dessa givetvis försäkras till sitt
23759: del av samlingarna i Ateneum på grund fulla värde. Då det emellertid å andra si-
23760: av utrymmesbrist är magasinerade, vilket dan är uppenbart att ett konstverk i all-
23761: också ä.r fallet med stora delar av National- mänhet är oersättligt bör största möjliga ga-
23762: museets skatter, vore det av stor betydelse rantier ges för att konstverken under trans-
23763: att statsmakten sku1le vidtaga lämpliga åt- porten och utställningstiden inte skadas. Att
23764: gärder för att regelbundet ställa ut ett vär- ett dylikt effektivt arrangemang är möjligt
23765: defullt urval av dessa konstskatter för en har ju tidigare anordningar i samband med
23766: större allmänhet i olika delar av landet. finländska konstutställningar utomlands till
23767: Som läget nu är måste man beklaga att fullo visat.
23768: t.ex. statens konstmuseum i Helsingfors, Ate- Föranstaltandet av vandrande konstutställ-
23769: neum, i huvudsak har blivit ett konstmu- ningar i landsorten skulle otvivelaktigt ut-
23770: seum för huvudstadsborna och att landets göra ett viktigt led i arbetet för främjandet
23771: fövnämsta konstskatter sålunda inte kom- av kulturen.
23772: mer hela folket tihl del. Med stöd av vad ovan anförts föreslås,
23773: Vandrande konstutställningar vore den att riksdagen ville besluta hemställa,
23774: naturligaste formen för att också landsbyg-
23775: dens invånare skall kunna bli delaktiga av att reget-ingen i propositionen an-
23776: de värden som statens konstsamlingar repre- gående statsförslaget för år 1958
23777: senterar. En utstä.llning av värdefulla konst- måtte upptaga ett anslag av 10 tniljo-
23778: verk i olika delar av landet skulle säkert ner tnark för anordnandet av vand-
23779: mötas av stort intresse och bidraga till att rande konstutställningar inom landet.
23780: väcka och stimulera konstintresset också
23781: Helsingfors den 5 februari 1957.
23782:
23783: Gösta Rosenberg. John Forsberg. Olavi Kajala.
23784: Eino Kilpi. Aino Malkamäki. Kaisa Hiilelä.
23785: A.-L. Tiekso-Isaksson. Kurt Nordfors. Lennart Heljas.
23786: Hertta Kuusinen. Bruno J. Sundman. Judit Nederström-Lunden.
23787: Mauri Ryömä. Grels Teir. Irma Torvi.
23788: Albin Wickman. Bertel Lindh. Toivo Asvik.
23789: Rainer Virtanen.
23790: 518
23791:
23792: VIII,52. - Toiv.al. N:o 250.
23793: Suomennos.
23794:
23795:
23796:
23797: Rosenberg ym.: Kiertävien taidenäyttelyjen järjestämisestä.
23798:
23799:
23800: E d u s k u n n a ll e.
23801:
23802: Merkityksellisiä julkisia taidekokoelmia on harrastukseen myös nnssa väestöryhmissä,
23803: nykyisin pääasiallisesti vain Helsingissä, jotka tähän saakka syystä tai toisesta ovat
23804: Turussa ja Tampereella. Muualla Suomessa jääneet taiteelle vieraiksi.
23805: ei siten suurelta osalta ole mahdollisuuksia Jotta mahdollisimman suuressa maarm
23806: oppia tuntemaan vanhempien ja nuorempien vältyttäisiin niiltä vahingonvaaroilta, joita
23807: taiteilijoittemme parhaimpia töitä. Kun li- aivan luonnollisesti on olemassa taideteoksia
23808: säksi osa Ateneumin kokoelmista tilanpuut- kuljetettaessa ja asetettaessa näytteille, on
23809: teen takia on varastoitu, kuten on laita myös nämä tietenkin vakuutettava täydestä arvos-
23810: Kansallismuseon aarteiden suureksi osaksi, taan. Kun kuitenkin toisaalta on ilmeistä,
23811: olisi suuri merkitys sillä, että valtiovalta että taideteos yleensä on korvaamaton, on
23812: ryhtyisi sopiviin toimenpiteisiin saattaakseen annettava suurimmat mahdolliset takeet siitä,
23813: arvokkaan valikoiman näistä taideaarteista ettei taideteoksia kuljetuksen ja näyttelyn
23814: suuremman yleisön nähtäväksi eri puolilla aikana vahingoiteta. Että sellainen tehokas
23815: maata. järjestely on mahdollista, sen ovat aikaisem-
23816: Asioiden nykyisellään ollen täytyy valit- mat järjestelyt suomalaisten taidenäyttelyjen
23817: taa, että esim. valtion taidemuseo, Ateneum, yhteydessä ulkomailla täysin osoittaneet.
23818: on pääasiallisesti muodostunut pääkaupunki- Kiertävien taidenäyttelyjen järjestäminen
23819: laisten taidemuseoksi ja että koko kansa ei maaseudulla muodostaisi epäilemättä tärkeän
23820: siten pääse tutustumaan maan parhaimpiin osan kulttuurin edistämistyössä.
23821: taideaarteisiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan
23822: Kiertävät taidenäyttelyt olisivat luonuol- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
23823: Iisin muoto myös maaseudun asukkaiden
23824: saattamiseksi osallisiksi valtion taidekokoel- että hallitus ottaisi vuoden 1958
23825: mien edustamista arvoista. Arvokkaiden taide- tulo- ja menoarvioesitykseensä 10 mil-
23826: teosten näytteillepallo eri puolilla maata saisi joonan markan määrärahan kiertä-
23827: varmasti osakseen suurta kiinnostusta ja vai- vien taidenäyttelyjen järjestämiseksi
23828: kuttaisi herättävästi ja elyYttävästi taiteen maassa.
23829: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
23830:
23831: Gösta Rosenberg. John Forsberg. Rainer Virtanen.
23832: Eino Kilpi. Aino Malkamäld.. Olavi Kajala.
23833: A.-L. Tiekso-Isaksson. Kurt Nordfors. Kaisa Hiilelä.
23834: Hertta Kuusinen. Bruno J. Sundman. Lennart Heljas.
23835: Mauri Ryömä. Grels Teir. Judit Nederström-Lunden.
23836: Albin Wickman. Bertel Lindh. Irma Torvi.
23837: Toivo Asvik.
23838: 519
23839:
23840: VIII,53. - Toiv.al. N:o 251.
23841:
23842:
23843:
23844:
23845: Miettinen ym.: Esityksen antamisesta kunnallisista musiil.:in-
23846: ohjaajista.
23847:
23848:
23849: E d u s k u n n a 11 e.
23850:
23851: Kansamme henkisistä lahjoista ei musi- siikin kasvatuksen ohjausta. Onhan meillä
23852: kaalisuus liene laadultaan heikoin. Sen vaa- esimerkiksi kunnalliset urheilun ohjaajat.
23853: limisessa ja kehittämisessä on kuitenkin lyöty Samantapainen järjestelmä musiikin ohjauk-
23854: paljon laimin. Tämän aloitteen allekirjoitta- sen alalla on sitäpaitsi jo käytännössä mm.
23855: jat Jähtevät siitä, ettei kansakunnalla ole va- Ruotsissa.
23856: raa niihin menetyksiin, joita tästä johtuen Jos ajatus kunnallisen musiikin ohjauksen
23857: saattaa aiheutua. Musiikin opetuksen kehit- toteuttamisesta hyväksytään, voidaan perus-
23858: täminen ja säveltaiteemme aseman paranta- tellusti ehdottaa vielä erästä toista toimen-
23859: minen luovan kulttuurimme piirissä onkin pidettä, nimittäin koko maata, toimikenttä-
23860: aloitteen tarkoitus. nään pitävän ohjaavan ja suunnittelevan mu-
23861: Lienee lähdettävä siitä, että kansan syvien siikin tarkastajan viran perustamista. Sellai-
23862: rivien luontaista säveltajua voidaan ohjauk- sen viran perustaminen esimerkiksi opetus-
23863: sena ja koulutuksella paljon kehittää. Oppi- ministeriön yhteyteen voisi yhdistää ja kes-
23864: velvollisuuskoulun musiikkitunneilla saatuja kittää kehittyvää musiikin kasvatusta maassa.
23865: herätteitä ja vaikutteita olisi koulun läpäis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
23866: seiden nuorten keskuudessa tuettava ja vaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23867: littava entistä paremmin. Työtä on paljon
23868: myös vanhemman väen keskuudessa. Tämän että hallitus antaisi Ednsknnnalle
23869: tvön voimistamiseksi vastaisuudessa ehdo- esityksen laiksi kunnallisista, valtion
23870: t~mme valtion rahoittamaa kunnallista mu- varoin toimivista musiikinohjaajista.
23871: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
23872:
23873: Unto Miettinen. Helge Miettunen.
23874: Sulo Hostila. Varma K. Turunen.
23875: John Forsberg. Lauri Järvi.
23876: Lempi Lehto. Meeri Kala vain en.
23877: Erkki W. Hohell. Lennart Heljas.
23878: Hertta Kuusinen. Elli Nurminen.
23879: Irma Rosnell. Tyyne Paasivuori.
23880: 520
23881:
23882: VIII,54. - Toiv.al. N:o 252.
23883:
23884:
23885:
23886:
23887: Miettinen ym..: Musiikintarkastajan viran perustamisesta
23888: opetusministeriön yhteyteen.
23889:
23890:
23891: E d u s k u n n a ll e.
23892:
23893: Viitaten toiv.al. n:o 251 perusteluihin eh- että ha~litus antaisi Eduskunnalle
23894: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- esityksen wiksi musiikintarkastajan
23895: muksen, viran perustamisesta opetusministeriön
23896: yhteyteen.
23897: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
23898:
23899: Unto Miettinen. Tyyne Paasivuori. Lauri Järvi.
23900: Sulo Hostila. Irma Rosnell. Meeri Kalavainen.
23901: John Forsberg. Hertta Kuusinen. Lennart Heljas.
23902: Nestori Kaasalainen. Lempi Lehto. Elli Nurminen.
23903: Erkki W. Mohell. Helge Miettunen. Antti J. Ranta.maa.
23904: Varma K. Turunen.
23905: 521
23906:
23907: VIII,55. - Toiv.al. N: o 253.
23908:
23909:
23910:
23911:
23912: Miettinen ym.: Nuottienkustannustoiminnan aloittam4sesta
23913: valtion varoilla.
23914:
23915:
23916: E d u s k u n n a 11 e.
23917:
23918: Luovien säveltaitelijoittemme asema maas- mutta kulttuurimme kehittämisen mm1ssa
23919: samme on hyvin heikko. Muutamia poik- välttämätön, olisi yhteiskunnan tartuttava
23920: keuksia lukuunottamatta ei kukaan säveltäjä asiaan. Tässä yhteydessä esitämme valtion
23921: elä ammatillaan. · Varsinaisen luovan kutsu- nuottikustantamon perustamista. Kun nuot-
23922: muksensa ohella he joutuvat, kuka milläkin teja alkaisi ilmestyä, voitaisiin esimerkiksi
23923: tavoin elättämään itseään. Säveltäjien on kirjastojen yhteyteen perustaa nuottiosastoja,
23924: miltei mahdotonta saada julkaistuksi tuot- joissa seudun musiikin harrastajat voisivat
23925: teitaan. Mainittakoon, että esimerkiksi Sibe- tutustua haluamiinsa teoksiin. Uusien sävel-
23926: liuksen orkesterimusiikki on miltei kokonaan täjäpolvien kasvattamiselle olisi näin luotu
23927: (ellei kokonaankin) painettu ulkomailla. entistä varmempi pohja.
23928: NuoreQlman polven säveltäjiltä, esimerkiksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
23929: Einar Englundilta ei ole kotimaassa painettu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23930: mitään. Tämä seikka sulkee pois mahdolli-
23931: suuden uuden, hyvän musiikkimme tunne- että hallitus antaisi Eduskunnalle
23932: tuksi tekemiseen ulkomailla. Koska nuottien esityksen nuottienkustannustoiminnan
23933: painattaminen ei ole tuottava liikeyritys, aloittamiseksi valtion 'I.Jaroilla.
23934: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
23935:
23936: Unto Miettinen. Hertta Kuusinen. Antti J. Rantamaa.
23937: Sulo Hostila. Lempi Lehto. Meeri Kalavainen.
23938: Erkki W. Mohell. Varma K. Turunen. Lennart Heljas.
23939: Irma Rosnell.\ Lauri Järvi. Elli Nurminen.
23940:
23941:
23942:
23943:
23944: 66 E 168/57
23945: 522
23946:
23947: VIII,56. - Toiv.al. N: o 254.
23948:
23949:
23950:
23951:
23952: Saariaho ym.: Otaniemen Ut·heilusäätiön taloudellisen ase.
23953: man vahvistamisesta.
23954:
23955:
23956: E d u s k u n n a ll e.
23957:
23958: Keväällä 1950 perustivat 'l'eknillinen kor- välttämättömiä töitä varten, jotta rakennuk-
23959: keakoulu, Valtion teknillinen tutkimuslaitos, sia voitaisiin tuottavarumin käyttää alkupe-
23960: Tekniikan Edistämissäätiö ja Teknillisen räiseen tarkoitukseensa.
23961: korkeakoulun ylioppilaskunta ,Otaniemen Lisäksi on säätiöllä V eikkaustoimistolta
23962: Urheilusäätiö"-nimisen säätiön, johon ke- saatuna alkuaan 50 milj. markan laina,
23963: väällä 1952 liittyivät Geologinen tutkimus- jonka maksamaton pääoma on 48 806 913 mk
23964: laitos, Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto vuoden 1956 tilinpäätöksen mukaisesti sekä
23965: sekä Työväen Urheiluliitto ja jon:ka valtuus- maksamattomat korot viime vuoden loppuun
23966: kunnassa ovat edustettuina valtiovarainmi- mennessä 4 392 622 mk eli yhteensä
23967: nisteriö, opetusministeriö ynnä kauppa- ja 53 199 535 mk. Tämä olisi muutettava avus-
23968: teollisuusministeriö. tukseksi siten kuin aikaisempinakin vuosina
23969: Säätiön tarkoituksena on rakentaa ja yllä- on veikkausvaroilla autettu säätiön raken-
23970: pitää Otaniemen alueella urheilu- ja liikun- nustoimintaa.
23971: takasvatusta varten tarpeellisia laitteita ja Koska Otaniemen urheiluhallia kuitenkin
23972: laitoksia sekä tukea liikunta- ja urheilukas- jo nyt käytetään suuret mittasuhteet omaa-
23973: vatusta ja sen edistämistä. vaan liikuntakasvatustoimintaan, joka raken-
23974: Säätiö on rakentanut Otaniemen urheilu- nuksen keskeneräisyyden ja säätiön velkojen
23975: hallit ja kentän, mitkä eräiltä osilta väliai- vuoksi on johtanut säätiön suuriin taloudel-
23976: kaisesti kunnostettuina palvelivat jo vuoden lisiin vaikeuksiin ja mm. Teknillisen korkea-
23977: 1952 olympialaisten . kisojen osanottajien koulun ylioppilaskunta on toiminnan jatka-
23978: valmennus- ja harjoittelupaikkoina. Alkupe- misen vuoksi ottanut kannettavakseen sekä
23979: räinen rakennusohjelma on kuitenkin jäänyt suuria taloudellisia rasituksia että kehittä.
23980: varojen puutteessa lopullisesti toteuttamatta. nyt oma-aloitteista toimintaa säätiön tulojen
23981: Puuttuu mm. tärkeä osa lämpö- ja ilmas- lisäämiseksi. Näin ollen olisi eduskunnan
23982: tointilaitteista, valaistus- ja sähkövoimaka- säätiön taloudellisen aseman vahvistamiseksi
23983: lusteista, voimailu- ja voimistelusalien kun- muutettava em. velka avustukseksi ja sen
23984: nostaminen, suunniteltu ylioppilaiden ter- lisäksi varattava vuoden 1957 veikkausvaro-
23985: veydenhuoltoasema, saunat ja suurin osa jen jaossa 25 milj. markkaa rakennusavus-
23986: pesu- ja pukeutumishuoneista sekä eräitä tukseksi säätiölle.
23987: välttämättömiä vesikattoeristyksiä ja muita Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23988: kunnostus- ja viimeistelytöitä. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23989: Edelläolevien keskeneräisten töiden lop- toivomuksen,
23990: puunsaattamisesta tämän ajankohdan hin-
23991: noilla tehty kustannusarvio päättyy 70 milj. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23992: markkaan. Kuluvan vuoden aikana olisi joka toimenpiteisiin Otaniemen Urheilusää-
23993: tapauksessa tästä kokonaismäärästä saatava tiön taloudellisen aseman vahvistami-
23994: ainakin 25 milj. markan rakennusavustus seksi.
23995: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1957.
23996:
23997: Urho Saariaho. Päiviö Hetemäki. Esa Kaitila.
23998: Veikko Kokkola. N. Kosola. Artturi Koskinen.
23999: Erkki Tuuli. Veikko Helle. Matti Mattila.
24000: Erkki Koivisto.
24001: 523
24002:
24003: VIII,57. - Toiv.al. N: o 255.
24004:
24005:
24006:
24007:
24008: Rosnell ym.: Elok1w·ien ennakkotm·kastuksesta annetun la.in-
24009: säädännön uudistamisesta.
24010:
24011:
24012: E d u s k u n n a 11 e.
24013:
24014: Elokuvataiteen kehittyessä viime vuosina taista kehitystä, elokuvien kieltämistä, niiden
24015: hallitsevaksi tekijäksi kulttuurielämässämme verotusta ym. koskevia seikkoja, mutta tä-
24016: eivät meidän maamme viralliset elokuva- män komiteantyön tuloksista ei ole mitään
24017: asioita käsittelevät elimet ole pystyneet seu- kuulunut, ja toisaalta hallitus antoi esityksen
24018: raamaan kehityksen mukana. v. 1956 elokuvien verotuksen uudistamisesta
24019: Ankarin arvosteluryöppy on kohdistettu kysymättä komitean mielipidettä.
24020: elokuvasensuuriin, jota on arvosteltu jopa Koska kuitenkin on ilmeistä, että nykyisen
24021: kykenemättömyydestä hoitamaan tehtäväänsä lain säännökset elokuvien tarkastuksesta ovat
24022: elokuvien ennakkotarkastuksesta, mutta vielä perin harkinnanvaraisia ja antavat mahdol-
24023: enemmän toimintansa epäjohdonmukaisuu- lisuuksia väärillekin tulkinnoille ja johtavat
24024: desta. Hyväksytään verovapaiksi taiteelli- epäjohdonmukaisuuteen, olisi hallituksen löi-
24025: sesti ja teknillisesti ala-arvoisia tuotteita, rehdittävä ko. komitean työtä tai ryhdyttävä
24026: kuten esim. oli Tulion valmistama ,Olet joihinkin muihin toimenpiteisiin tämän kysy-
24027: mennyt vereeni" tai tulkitaan lapsille tarkoi- myksen saamiseksi nykyajan vaatimuksia
24028: tetuiksi filmeiksi amerikkalaisia revyyfil- vastaavalle tasolle.
24029: mejä, kuten ,Lasikenkä" tai tulossa oleva Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24030: ,Sydämen seikkailu", ja myönnetään niille nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24031: lapsifilmeinä verovapaus. vomuksen,
24032: Kun elokuvatarkastus ei ole velvollinen
24033: perustelemaan päätöksiään, on tämä omiaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24034: vielä lisäämään päätösten epäjohdonmukai- toimenpiteisiin eloktwien ennakkotar-
24035: suutta. kastuksesta annetun lainsäädännön
24036: Vuonna 1954 on asetettu tosin komitea nudistamiseksi.
24037: suunnittelemaan elokuvatarkastuksen vas-
24038: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
24039:
24040: Irma Rosnell. Mauri Ryömä.
24041: Esa Hietanen. Eino Tainio.
24042: Toivo Kujala. Toivo Niiranen.
24043: VALTIOPÄIVÄT
24044: 1957
24045:
24046: LIITTEET
24047: IX
24048:
24049: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
24050: TOIVOMUSALOITTEET
24051:
24052:
24053:
24054:
24055: HELSINKI 1957
24056: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
24057: Maa- ja metsätalouden edistämistä, kalastuselinkeinon, kotitalouden
24058: ja käsiteollisuuden tukemista, maaseudun vesihuoltoa ym.
24059: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
24060: 529
24061:
24062: IX,l. - Lak.al. N:o 72.
24063:
24064:
24065:
24066:
24067: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi perusluoton järjestämisestä
24068: maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi.
24069:
24070:
24071: E d u s k u n n a 11 e.
24072:
24073: Maaseudun suurilukuisen, ansiotyön va- omien hankkimisessa turvauduttava myös ul-
24074: rassa elävän taikka siitä enemmän tai vähem- komaiseen luottoon. Valuuttakurssien muu-
24075: män riippuvan väestön toimeentulon turvaa- toksesta johtuvasta kurssiriskistä olisi valtion
24076: miseksi ja tämän väestön elintason nostami- tällöin kohtuuden mukaan kuitenkin vastat-
24077: seksi on välttämätöntä saada syntymään tava. Myös olisi valtion annettava takuu ul-
24078: maaseudulla runsaasti uusia vakinaisia työ- komaisen luoton maksamisesta. Samalla olisi
24079: tilaisuuksia ja mahdollisuuksia lisäansion valtioneuvostolle annettava valta mennä val-
24080: saantiin. On toisin sanoen luotava edellytyk- tion puolesta edellä tarkoitettuihin sitoumuk-
24081: set maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämi- siin määrättyyn määrään, esim. 10 miljar-
24082: selle. Tällöin tulee kysymykseen ensi sijassa diin markkaan asti. Ylimenevältä osalta tu-
24083: kotiteollisuus ja muu maaseudun teollisuus, lisi asia saatettavaksi eduskunnan käsiteltä-
24084: suurteollisuutta lukuunottamatta, sekä maa- väksi.
24085: ja karjatalouden alaan kuuluvat ja niihin Lainoituksen hoitaminen olisi annettava
24086: liittyvät yritykset. Osuuskassojen Keskus Oy: lle, Säästöpank-
24087: Tällaiset yritysmuodot tarjoavat parhaat kien Keskus-Osake-Pankille ja Suomen Hy-
24088: mahdollisuudet tuotannon lisäämistä ja väes- poteekkiyhdistykselle. Sikäli kuin lainoituk-
24089: tön omatoimisuuden kehittämistä sekä sen seen tultaisiin käyttämään valtion varoja,
24090: keskuudessa esiintyvän yrittämisen halun olisi rahalaitoksille annettava hoitopalkkiota
24091: esille pääsemistä varten, ja niihin on teolli- siinä muodossa, että valtio antaisi .enintään
24092: sessa kehityksessämme nyt ja lähitulevaisuu- 1.5 prosenttia pienemmällä korolla kuin millä
24093: dessa turvauduttava entistä enemmän senkin raha:laitokset lainaisivat ne edelleen. Myös
24094: vuoksi, että pääoman puute asettaa suur- olisi rahalaitoksille maksettava valtion va-
24095: teollisuuden laajentamiselle ahtaat rajat ja roista korkohyvitystä, kun lainoitukseen käy-
24096: että näin voitaisiin vähäisinkin pääomasijoi- tetään muita kuin valtion varoja.
24097: tuksin saada aikaan runsaasti työtilaisuuksia
24098: ja lisäansiomahdollisuuksia sekä huomattavia Pääomien saannin helpottamiseksi vapailta
24099: ta:loudellisia tuloksia. Samalla maaseudun ra- luottomarkkinoilta olisi verotuksessa varat-
24100: joitetutkin tuotantomahdollisuudet, jotka ei- tava rahalaitoksille samanlaatuisia huojen-
24101: vät tarjoa riittävää pohjaa suurtuotannon nuksia kuin asuntotuotannon rahoittamisessa
24102: harjoittamista varten, voivat sillä tavoin käytetään.
24103: tulla tehokkaasti käytetyiksi. Lainoja olisi voitava myöntää tarvittavien
24104: Pahimpana esteenä edellä selostetun yrit- uusien koneiden ja laitteiden sekä muidenkin
24105: täjätoiminnan laajentumisen tiellä on pää- tuotantovälineiden hankkimiseen. Niinikään
24106: oman puute. Lainsäädäntötoimenpitein olisi tulisi lainoja voida myöntää tarvittavien työ-
24107: näin ollen luotava edellytykset tarvittavien pajojen tai tehdasrakennusten rakentamiseen,
24108: lainavarojen saamiseksi. Kun pääomia tähän laajentamiseen ja nyk~aikaistamiseen. Lai-
24109: tarkoitukseen, huomioon ottaen myös muiden na-aja;n tulisi rakennusten osalta olla enin-
24110: luotansaajaryhmien luoton tarve, ilmeisesti tään viisitoista vuotta ja koneiden ja lait-
24111: ei voida kokonaan saada tulo- ja menoar- teiden osalta, niiden kohtuulliseksi katsotta-
24112: viossa tarkoitukseen osoitetuista varoista ja vasta kuoletusajasta riippuen, enintään kym-
24113: kotimaisilta luottomarkkinoilta, olisi pää- menen vuotta. Lainat olisi maksettava takai-
24114: 67 E 168/57
24115: 530 IX,l. - Maaseudun yrittäjätoiminta.
24116:
24117:
24118: sin kerran vuodessa tapahtuvin lyhennys- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
24119: maksuin. Kulloinkin maksamatta olevalle lai- kunnioittaen,
24120: napääomalle olisi suoritettava korkoa asetuk-
24121: sella säädettävä määrä, kuitenkin enintään että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24122: kuusi sadalta. van lakiehdotuksen:
24123:
24124:
24125: Laki
24126: perusluoton järjestämisestä maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi.
24127: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24128:
24129: 1 §. lainan laina-aika on enintään viisitoista
24130: Maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämi- vuotta sekä koneiden, laitteiden tai muiden
24131: seksi edistetään perusluoton saantia sen mu- tuotantovälineiden hankkimista varten myön-
24132: kaan kuin tässä laissa säädetään. nettävän lainan laina-aika enintään kymme-
24133: Edellä 1 momentissa mainitun yrittäjä- nen vuotta. Vakauttaruislainan laina-aika on
24134: toiminnan piiriin luetaan kotiteollisuus ja määrättävä joko enintään viideksitoista tai
24135: muu maaseudun teollisuus, suurteollisuutta enintään kymmeneksi vuodeksi siitä riippuen,
24136: lukuunottamatta, sekä maa- ja karjatalouden mihin tarkoitukseen aikaisempi laina on käy-
24137: alaan kuuluvat ja niihin liittyvät yritykset. tetty. Lainan saaja1la on oikeus lyhentää
24138: lainaa suuremmallakin kuin sovitun lyhen-
24139: 2 §. nyksen määrällä.
24140: Lainaa voidaan 1 §: ssä tarkoitetuille yri- Lainasta on suoritettava korkoa asetuksella
24141: tyksille myöntää: säädettävä määrä, kuitenkin enintään kuusi
24142: 1) yrityksessä tarvittavien uusien koneiden sadalta.
24143: ja laitteiden sekä muiden tuotantovälineiden Lainan takaisinmaksu alkaa sen kalenteri-
24144: hankkimiseen; sekä vuoden alusta, jota edellisenä vuotena laina
24145: 2) yrityksen harjoittamista varten tarvit- on ollut kokonaan nostettavissa. Laina mak-
24146: tavien työpajojen ja tehdasrakennusten ra- setaan kerran vuodessa suoritettavin lyhen-
24147: kentamista, laajentamista ja nykyaikaista- nysmaksuin.
24148: mista varten. -c-, . _ Lainan korko, jonka suorittamisvelvolli-
24149: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun luot- suus alkaa lainaerän nostopäivästä lukien,
24150: toon rinnastetaan sellaiset vakauttamislainat, on suoritettava lyhennysmaksujen yhteydessä.
24151: jotka myönnetään lyhytaikaisten ja korkea- Milloin lainan lyhentäminen alkaa myöhem-
24152: korkoisten lainojen maksamista varten edel- min kuin lainaerän nostamista seuraavan ka-
24153: lyttäen, että nämä aikaisemmat lainat on lenterivuoden alusta lukien, on korkoa ennen
24154: käytetty 1 momentissa mainittuihin tarkoi- lyhentämisen alkamista maksettava kerran
24155: tuksiin. vuodessa velkakirjassa määrättynä aikana.
24156: 3 §.
24157: Laina voidaan myöntää sellaisille 1 §: ssä 5 §.
24158: tarkoitettua toimintaa harjoittaville tai har- Lainan maara saa nousta enintään kuu-
24159: joittamaan ryhtyville Suomen kansalaisille teenkymmeneen sadalta hyväksyttävistä kus-
24160: sekä suomalaisille osakeyhtiöille, osuuskun- tannuksista.
24161: nille ja muille yhtymille, jotka eivät ole saa- Laina myönnetään kiinteistökiinnitystä
24162: neet saman omaisuuden hankkimista tai sa- vastaan. Kuitenkin voidaan tuotantovälinei-
24163: man lainan vakauttamista varten lainaa mui- den hankkimiseksi annettava laina samoin-
24164: den säännösten nojalla valtion varoista tai kuin sitä vastaava vakauttaruislaina myöntää
24165: varoista, joista valtio maksaa korkohyvitystä. muutakin riittäväksi katsottavaa vakuutta
24166: vastaan.
24167: 4 §. 6 §.
24168: Rakennusten rakentamista, laajentamista Milloin laina on myönnetty määräalan
24169: tai nykyaikaistamista varten myönnettävän omistajalle, on lainan antaja:lla oikeus saada
24170: IX,l. - Vennamo ym. 531
24171:
24172: tehdyksi merkintä kiinnitysasiain pöytäkir- Osake-Pankille ja Suomen Hypoteekkiyhdis-
24173: jaan erottamisoikeuden ja lainan maksamisen tykselle lainaksi korolla, joka on enintään
24174: vakuudeksi, mitä varten lainan antajan tulee puolitoista prosenttia 4 § : n 2 momentissa
24175: [ähettää jäljennökset kauppa- ja velkakir- tarkoitettua korkoa pienempi. Laina on mak-
24176: joista sekä maarekisterinote asianomaiselle settava valtiolle takaisin sitä mukaa kuin lai-
24177: tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuo- nan saajain on lainaehtojen mukaisesti ly-
24178: marille. Kun merkintä on tehty, on määrä- hennettävä velkaansa rahalaitokselle, minkä
24179: ala ja siitä muodostettu tila lainan ja sen lisäksi heidän maksamansa ylimääräiset ly-
24180: koron maksamisesta panttina etuoikeudella hennykset on viipymättä valtiolle suoritet-
24181: merkitsemispäivästä niin kauan kuin maksa- tava. Jos lainan saajat ovat kadon, yleisen
24182: mattoman kauppahinnan panttioikeudesta on taloudellisen pulan tai muun sellaisen syyn
24183: säädetty. Jos tänä aikana tehdyn hakemuk- vuoksi laajassa mitassa kykenemättömiä suo-
24184: sen perusteella vahvistetaan lainan vakuu- rittamaan lainojensa lyhennyksiä, on valtio-
24185: deksi kiinnitys määräalasta muodostettuun neuvostolla valta myöntää rahalaitokselle
24186: tilaan, säilyy lainan antajan oikeus. Lainan lykkäystä lainan maksamisessa valtiolle.
24187: antaja saa määräalan omistajan puolesta ja
24188: kustannuksella erotuttaa määräalan itsenäi-
24189: seksi tilaksi ja hakea siihen lainhuudon, ja 9 §.
24190: voidaan kiinnitys vahvistaa tilan omistajaa Valtioneuvostolla on valta antaa valtion
24191: kuulematta. Merkintää erottamisoikeudesta puolesta takuu Osuuskassojen Keskus Oy:n,
24192: älköön kuitenkaan tehtäkö, jos sanotun oi- Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja Suo-
24193: keuden vakuudeksi on jo vahvistettu kiinni- men Hypoteekkiyhdistyksen tässä laissa tar-
24194: tys. koitetun luoton myöntämistä varten ottaman
24195: ulkomaisen luoton maksamisesta samoin kuin
24196: 7 §. valta mennä valtion puolesta sitoumukseen
24197: Edellä 1 §: ssä tarkoitetun luoton myön- sen vahingon korvaamisesta, joka mainituille
24198: tämiseen käytetään tulo- ja menoarviossa tar- rahalaitoksille aiheutuu niiden sanottuun tar-
24199: koitukseen osoitettuja varoja, Osuuskassojen koitukseen ottaman ulkomaisen luoton kurs-
24200: Keskus Oy: n, Säästöpankkien Keskus-Osake- sitappiosta. Milloin valtio on mennyt edellä
24201: Pankin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen mainittuun sitoumukseen vahingon korvaami-
24202: obligaatiolainoja ottamalla hankkimia varoja sesta, älköön valuuttakurssien muutoksesta
24203: samoin kuin muita lainavaroja, jotka Osuus- johtuvaa maksuvelvollisuuden lisäystä siir-
24204: kassojen Keskus Oy, Säästöpankkien Keskus- rettäkö lainaa ottaneiden vastattavaksi.
24205: Osake-Pankki ja Suomen Hypoteekkiyhdistys Valtioneuvoston määräämillä ehdoilla voi-
24206: ovat kysymyksessä olevaa tarkoitusta varten daan 8 §: n 1 momentissa mainituille raha-
24207: hankkineet sekä mainittujen rahalaitosten laitoksille suorittaa valtion varoista korko-
24208: käytettävissä olevia muita varoja. hyvitystä enintään se määrä, joka vastaa sa-
24209: Osuuskassojen Keskus Oy jakaa lainat nottujen rahalaitosten välittämistään lainoista
24210: osuuskassojen sekä Säästöpankkien Keskus- saaman koron ja 8 §: n 1 momentissa maini-
24211: Osake-Pankki säästöpankkien välityksellä. tun koron erotusta, .ei kuitenkaan enemmän
24212: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankilla on kuin rahalaitosten tässä laissa tarkoitettua
24213: sen estämättä, mitä 17 päivänä maaliskuuta luottoa varten ottaman luoton koron ja 8 §: n
24214: 1933 annetun pankkilain ( 87/33) 14 § :ssä 1 momentissa mainitun koron välinen erotus.
24215: ja obligaatiolainoista 30 päivänä tammikuuta Valtioneuvoston 1 momentin nojalla anta-
24216: 1942 annetun lain (85/42) 1 § :n 3 momen- mia takuita ja sitoumuksia saa samanaikai-
24217: tissa on säädetty pankkiyhtiön oikeudesta sesti olla voimassa enintään kymmenen mil-
24218: ottaa obligaatiolainoja, oikeus tällaisia lai- jardin markan nimellismääräisistä luotoista
24219: noja ottamalla hankkia varoja tässä laissa ja 2 momentin nojalla antamia sitoumuksia
24220: tarkoitetun luoton myöntämistä varten. samanaikaisesti niin ikään .enintään kymme-
24221: neen miljardiin markkaan ·nousevista 2
24222: 8 §. §: ssä tarkoitetuista lainoista. Ulkomaisen luo-
24223: Tässä laissa tarkoitettua luottoa varten ton määrä lasketaan tällöin takuuta tai si-
24224: osoitetut valtion varat annetaan Osuuskas- toumusta annettaessa voimassa olleen viralli-
24225: sojen Keskus Oy:lle, Säästöpankkien Keskus- sen kurssin mukaan.
24226: 532 IX,l. - Maaseudun yrittäjätoiminta.
24227:
24228:
24229: Sen maksuvelvollisuuden täyttämistä var- settavaksi määräämisen uhalla laina-aikana
24230: ten, joka valtiolle aiheutuu 1-3 momentissa noudatettavaksi ehtoja, jotka koskevat lainan
24231: tarkoitetuista ja niitä vastaavista takuista käyttöä ja sen perimisen turvaamista, samoin
24232: ja sitoumuksista, otetaan valtion tulo- ja me- kuin muita tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.
24233: noarvioon vuosittain tarpeellinen määräraha.
24234: 12 §.
24235: 10 §. Tulon ja omaisuuden perusteella vuosilta
24236: Lainan myöntäneen rahalaitoksen on val- 1958-1972 toimitettavissa valtion ja kunnan
24237: vottava, että laina käytetään sitä myönnet- verotuksissa älköön veronalaiseksi tuloksi
24238: täessä määrättyyn tarkoitukseen. katsottako valtion ja 7 §:ssä mainitun raha-
24239: Jos rahalaitos laiminlyö 1 momentissa sää- laitoksen tässä laissa tarkoitettua perusluot-
24240: detyn valvontavelvollisuutensa tai käyttää toa varten ottamasta obligaatio- tai muusta
24241: valtiolta saamiaan varoja tai niitä lainapää- lainasta saatua korkoa, sanotun rahalaitoksen
24242: omia, joiden osalta valtio on antanut 8 §: ssä 2 § : ssä tarkoitetusta lainasta saamaa korkoa
24243: tarkoitetun sitoumuksen, muuhun tarkoituk- ja valtion 9 §: n nojalla rahalaitokselle suo-
24244: seen kuin tämän lain ja sen nojalla annettu- rittamaa korvausta, älköönkä veronalaisiksi
24245: jen säännösten ja määräysten mukaisesti, voi varoiksi edellä tarkoitettuja lainoja ja obli-
24246: valtioneuvosto päättää, että laina kokonaan gaatioita.
24247: · tai osaksi on sovittuine sakkokorkoineen
24248: erääntynyt heti maksettavaksi tai valtio va- Edellä 1 momentissa säädetyn veronhuo-
24249: pautunut kokonaan tai osaksi vastaamasta jennuksen myöntää verotuksen toimittava
24250: mainitusta sitoumuksestaan. viranomainen, jos ennen verotuksen loppuun-
24251: Maatalousministeriön siihen valtuuttamilla saattamista esitetään selvitys siitä, että ve-
24252: henkilöillä on oikeus suorittaa rahalaitoksissa ronhuojennuksen saannin edellytykset ovat
24253: ja lainan saajien luona tarkastuksia sen sel- olemassa.
24254: vittämiseksi, onko tätä lakia ja sen nojalla 13 §.
24255: annettuja määräyksiä sekä lainaehtoja nou- Tämän lain täytäntöönpanon ylin johto ja
24256: datettu. valvonta kuuluu maatalousministeriölle.
24257: 11 §.
24258: Lainaa annettaessa laadittavaan velkakir- 14 §.
24259: jaan voidaan ottaa lainan irtisanomisen ja Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
24260: lainaehdoissa ehkä sovitun sakkokoron mak- töönpanosta annetaa;n asetuksella.
24261:
24262:
24263: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
24264: .
24265: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
24266: Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoski.
24267: 533
24268:
24269: IX,2. - Lak.al. N: o 73.
24270:
24271: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden perusluoton
24272: järjestämisestä maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämi-
24273: seksi.
24274:
24275: E d u s k u nn a ll e.
24276:
24277: Sotavuosina ja niitä seuranneina jälleen- kunnostaminen ja uusiminen, maanparan-
24278: rakennusvuosina on meillä ollut viljelysten nusaineiden käyttö, peruskalkitus ja viljele-
24279: ja yleensä maatilatalouden perusparannusten misen edistämistä tarkoittavien teiden ja
24280: suorittamiseen vähäiset mahdollisuudet. Täs- muuten tarpeellisten teiden tekeminen sekä
24281: täkin syystä johtuen maamme viljelmien pel- salaojitus. On nimittäin huomattava, ettei-
24282: toalasta on varsin huomattava määrä hei- vät salaojitukseen nykyisin osoitetut määrä-
24283: kossa tuottokunnossa olevaa peltoa. Jälleen- rahat ole läheskään riittävät tarpeeseen ver-
24284: rakentamisen ollessa jo loppuvaiheesa ja olo- rattuna.
24285: suhteiden muututtua tässä suhteessa vähitel- Viljelijöille tuottavat tällaisten huomatta-
24286: len paremmiksi, olisi viljelijöiden elintason vien perusparannusten työ- ja tarvikekustan-
24287: kohentamiseksi ja heidän toimeentulonsa nukset kuitenkin monasti ylivoimaisia vai-
24288: turvaamiseksi kiireellisesti ryhdyttävä kun- keuksia. Tarvitaan siis tavalla tai toisella
24289: nostamaan heikkokuntoisia peltoja peruspa- tapahtuvaa valtion myötävaikutusta. Rahoi-
24290: rannustoimenpiteillä ja täten viljelystä voi- tus olisi sopivimmin järjestettävissä samalla
24291: maperäistämään. Tämä on nyt sitäkin ensi- tavalla kuin lakialaitteessa n: o 72 on esitetty.
24292: sijaisempi toimenpide, kun uudisraivausmah- Lainan koroksi olisi määrättävä neljä sadalta
24293: dollisuudet viljelmillä ovat useassa tapauk- ja laina-ajaksi enintään kaksikymmentäviisi
24294: sessa jo huomattavasti vähentyneet tai koko- ja vähintään viisi vuotta siitä tarkoituksesta,
24295: naan loppuneet, mistä syystä huomio olisi mihin laina myönnetään, riippuen.
24296: kiinnitettävä tuoton lisäämiseen ja kannatta- Edellä sanotun perusteella ja viitaten laki-
24297: vuuden parantamiseen. Perusparannustoi- aloitteeseen n: o 72 ehdotamme kunnioittaen,
24298: menpiteinä tulisivat lähinnä kysymykseen
24299: maatalous- ja maatalouskelpoisen maan kui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24300: vatus ja yleensä ojituksen sekä viemäreiden van lakiehdotuksen:
24301:
24302: Laki
24303: maatilatalouden perusluoton järjestämisestä maaseudun yrittäjätoiminnan
24304: kehittämiseksi.
24305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24306: 1 §. 2) tielainoja teiden tekemistä varten; sekä
24307: Maatilataloudelle tarpeellisen perusluoton 3) salaojituslainoja viljelysten ja vesipe-
24308: saantia edistetään sen mukaan kuin tässä räisen metsämaan salaojittamista varten.
24309: laissa säädetään. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun luot-
24310: Maatilatalondella tarkoitetaan 1 momen- toon rinnastetaan sellaiset vakauttamislainat,
24311: tissa maa- ja metsätaloutta. jotka myönnetään lyhytaikaisten ja korkea-
24312: korkoisten lainojen maksamista varten edel-
24313: 2 §. lyttäen, että nämä aikaisemmat lainat on
24314: Edellä 1 §: ssä tarkoitettuna luottona käytetty 1 momentissa mainittuihin tarkoi-
24315: myönnetään : tuksiin.
24316: l) perusparannuslainoja maatalous- ja
24317: maatalouskelpoisen maan kuivattamista sekä 3 §.
24318: maatalousmaan muuta perusparannusta var- Lainaa ei myönnetä henkilölle, jolla itsel-
24319: ten; lään ilmeisesti on riittävästi varoja tai mah-
24320: 534 IX,2. - Maaseudun yrittä.jätoiminta.
24321:
24322:
24323: dollisuus saada niitä muualta kohtuullisin määräalan omistajan puolesta ja kustannuk-
24324: ehdoin. sella erotuttaa määräalan itsenäiseksi tilaksi
24325: 4 §. ja hakea siihen lainhuudon, ja voidaan kiin-
24326: Lainan ja sitä vastaavan vakauttamislai- nitys vahvistaa tilan omistajaa kuulematta.
24327: nan laina-aika on, sen mukaan kuin asetuk- Merkintää erottamisoikeudesta älköön kui-
24328: sella tarkemmin säädetään, enintään kaksi- tenkaan tehtäkö, jos sanotun oikeuden vakuu-
24329: kymmentäviisi ja vähintään viisi vuotta. deksi on jo vahvistettu kiinnitys.
24330: Lainan saajalla on oikeus Jyhentää lainaa
24331: suuremmallakin kuin sovitun lyhennyksen 7 §.
24332: määrällä. Edellä 1 § : ssä tarkoitetun luoton myöntä-
24333: Lainasta on suoritettava korkoa neljä sa- miseen käytetään tulo- ja menoarviossa tar-
24334: dalta. koitukseen osoitettuja varoja, Osuuskassojen
24335: Lainan takaisinmaksu alkaa sen kalenteri- Keskus Oy: n, Säästöpankkien Keskus-Osake-
24336: vuoden alusta, jota edellisenä vuotena laina Pankin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen
24337: on ollut kokonaan nostettavissa. Laina mak- obligaatiolainoja ottamalla hankkimia varoja
24338: setaan kerran vuodessa suoritettavin lyhen- samoin kuin muita lainavaroja, jotka Osuus-
24339: nysmaksuin. kassojen Keskus Oy, Säästöpankkien Keskus-
24340: Lainan korko, jonka suorittamisvelvolli- Osake-Pankki ja Suomen Hypoteekkiyhdis-
24341: suus alkaa lainaerän nostopäivästä lukien, on tys ovat kysymyksessä olevaa tarkoitusta
24342: suoritettava lyhennysmaksujen yhteydessä. varten hankkineet, sekä mainittujen rahalai-
24343: Milloin lainan lyhentäminen alkaa myöhem- tosten käytettävissä olevia muita varoja.
24344: min kuin lainaerän nostamista seuraavan ka-
24345: lenterivuoden alusta lukien, on korkoa ennen Osuuskassojen Keskus Oy jakaa lainat
24346: lyhentämisen alkamista maksettava kerran osuuskassojen sekä Säästöpankkien Keskus-
24347: vuodessa velkakirjassa määrättynä aikana. Osake-Pankki säästöpankkien välitykseLlä.
24348: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankilla on
24349: sen estämättä, mitä 17 päivänä maaliskuuta
24350: 5 §. 1933 annetun pankkilain (87/33) 14 § :ssä
24351: Lainan maara saa nousta enintään kuu- ja obligaatiolainoista 30 päivänä tammikuuta
24352: teenkymmeneen sadalta hyväksyttävistä kus- 1942 annetun lain (85/42) 1 §:n 3 momen-
24353: tannuksista. tissa on säädetty pankkiyhtiön oikeudesta
24354: Laina myönnetään kiinteistökiinnitystä ottaa obligaatiolainoja, oikeus tällaisia lai-
24355: vastaan. Kuitenkin voidaan laina, jonka noja ottamalla hankkia varoja tässä laissa
24356: laina-aika ei ole kymmentä vuotta pienempi, tarkoitetun luoton myöntämistä varten.
24357: myöntää muutakin riittäväksi katsottavaa
24358: vakuutta vastaan.
24359: 8 §.
24360: 6 §. Tässä laissa tarkoitettua Juottoa varten
24361: Milloin laina on myönnetty määräalan osoitetut valtion varat annetaan Osuuskasso-
24362: omistajalle, on lainan antajalla oikeus saada jen Keskus Oy: lle, Säästöpankkien Keskus-
24363: tehdyksi merkintä kiinnitysasiain pöytäkir- Osake-Pankille ja Suomen Hypoteekkiyhdis-
24364: jaan erottamisoikeuden ja lainan maksamisen tykselle lainaksi korolla, joka on puolitoista
24365: vakuudeksi, mitä varten lainan antajan tulee prosenttia 4 §: n 2 momentissa tarkoitettua
24366: lähettää jäljennökset kauppa- ja velkakir- korkoa pienempi. Laina on maksettava val-
24367: joista sekä maarekisterinote asianomaiseLle tiolle takaisin sitä mukaa kuin lainan saajain
24368: tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma- on lainaehtojen mukaisesti lyhennettävä vel-
24369: rille. Kun merkintä on tehty, on määräala kaansa rahalaitokselle, minkä lisäksi heidän
24370: ja siitä muodostettu tila lainan ja sen koron maksamansa ylimääräiset lyhennykset on vii-
24371: maksamisesta panttina etuoikeudella merkit- pymättä valtiolle suoritettava. Jos lainan
24372: semispäivästä niin kauan kuin maksamatto- saajat ovat kadon, yleisen taloudellisen pulan
24373: man kauppahinnan panttioikeudesta on sää- tai muun sellaisen syyn vuoksi laajassa mi-
24374: detty. Jos tänä aikana tehdyn hakemuksen pe- tassa kykenemättömiä suorittamaan laino-
24375: rusteella vahvistetaan lainan vakuudeksi kiin- jensa lyhennyksiä, on valtioneuvostolla va:tta
24376: nitys määräalasta muodostettuun tilaan, säi- myöntää rahalaitokselle lykkäystä lainan
24377: lyy lainan antajan oikeus. Lainan antaja saa maksamisessa valtiolle.
24378: IX,2. -Vennamo ym. 535
24379:
24380: 9 §. omia, joiden osalta valtio on antanut 8 § : ssä
24381: Valtioneuvostolla on valta antaa valtion tarkoitetun sitoumuksen, muuhun tarkoituk-
24382: puolesta takuu Osuuskassojen Keskus Oy:n, seen kuin tämän lain ja sen nojalla annet-
24383: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja Suo- tujen säännösten ja määräysten mukaisesti,
24384: men Hypoteekkiyhdistyksen tässä laissa tar- voi valtioneuvosto päättää, että laina koko-
24385: koitetun luoton myöntämistä varten ottaman naan tai osaksi on sovittuine sakkokorkoineen
24386: ulkomaisen luoton maksamisesta samoin kuin erääntynyt heti maksettavaksi tai valtio va-
24387: valta mennä valtion puolesta sitoumukseen pautunut kokonaan tai osaksi vastaamasta
24388: sen vahingon korvaamisesta, joka mainituille mainitusta sitoumuksestaan.
24389: rahalaitoksille aiheutuu niiden sanottuun tar- Maatalousministeriön siihen valtuuttamilJa
24390: koitukseen ottaman ulkomaisen luoton kurs- henkilöillä on oikeus suorittaa rahalaitoksissa
24391: sitappiosta. Milloin valtio on mennyt edellä ja lainan saajien luona tarkastuksia sen sel-
24392: mainittuun sitoumukseen vahingon korvaa- vittämiseksi, onko tätä lakia ja sen nojalla
24393: misesta, ä\lköön valuuttakurssien muutoksesta annettuja määräyksiä sekä lainaehtoja nou-
24394: johtuvaa maksuvelvollisuuden lisäystä siir- datettu.
24395: rettäkö lainaa ottaneiden vastattavaksi.
24396: V aitioneuvoston määräämillä ehdoilla voi- 11 §.
24397: daan 8 §: n 1 momentissa mainituille raha- Lainaa annettaessa laadittavaan velkakir-
24398: laitoksille suorittaa valtion varoista korko- jaan voidaan ottaa lainan irtisanomisen ja
24399: hyvitystä enintään se määrä, joka vastaa sa- lainaehdoissa ehkä sovitun sakkokoron mak-
24400: nottujen rahalaitosten välittämistään lai- settavaksi määräämisen uhaLla laina-aikana
24401: noista saaman koron ja 8 §: n 1 momentissa noudatettavaksi ehtoja, jotka koskevat lainan
24402: mainitun koron erotusta, ei kuitenkaan enem- käyttöä ja sen perimisen turvaamista, samoin
24403: män kuin raha\laitosten tässä laissa tarkoitet- kuin muita tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.
24404: tua luottoa varten ottaman luoton koron ja
24405: 8 §: n 1 momentissa mainitun koron välinen 12 §.
24406: erotus. TuJon ja omaisuuden perusteella vuosilta
24407: Valtioneuvoston 1 momentin nojalla an- 1958-1972 toimitettavissa valtion ja kunnan
24408: tamia takuita ja sitoumuksia saa samanaikai- verotuksissa älköön veronalaiseksi tuloksi kat-
24409: sesti olla voimassa enintään kymmenen mil- sottaka valtion ja 7 §: ssä mainitun rahalai-
24410: jardin markan nimellismääräisistä luotoista toksen tässä laissa tarkoitettua perusluottoa
24411: ja 2 momentin nojalla antamia sitoumuksia varten ottamasta obligaatio- tai muusta lai-
24412: samanaikaisesti niin ikään enintään kymme- nasta saatua korkoa, sanotun rahalaitoksen
24413: neen miljardiin markkaan nousevista 2 § :ssä 2 § : ssä tarkoitetusta lainasta saamaa korkoa
24414: tarkoitetuista lainoista. Ulkomaisen luoton ja valtion 9 §: n nojalla rahalaitokselle suo-
24415: määrä lasketaan täHöin takuuta tai sitou- rittamaa korvausta, älköönkä verona\laisiksi
24416: musta annettaessa voimassa olleen virallisen varoiksi edellä tarkoitettuja lainoja ja obli-
24417: kurssin mukaan. gaatioita.
24418: Sen maksuvelvollisuuden täyttämistä var- Edellä 1 momentissa säädetyn veronhuo-
24419: ten, joka valtiolle aiheutuu 1-3 momentissa jennuksen myöntää verotuksen toimittava
24420: tarkoitetuista ja niitä vastaavista takuista ja viranomainen, jos ennen verotuksen loppuun-
24421: sitoumuksista, otetaan valtion tulo- ja meno- saattamista esitetään selvitys siitä, että ve-
24422: arvioon vuosittain tarpeellinen määräraha. ronhuojennuksen saannin edellytykset ovat
24423: olemassa.
24424: 10 §. 13 §.
24425: Lainan myöntäneen rahalaitoksen on val- Tämän lain täytäntöönpanon ylin johto ja
24426: vottava, että laina käytetään sitä myönnet- valvonta kuuluu maatalousministeriölle.
24427: täessä määrättyyn tarkoitukseen.
24428: Jos rahalaitos Jaiminlyö 1 momentissa sää- 14 §.
24429: detyn valvontavelvollisuutensa tai käyttää Tarkemmat määräykset tämän \lain täy-
24430: valtiolta saamiaan varoja tai niitä lainapää- täntöönpanosta annetaan asetuksella.
24431:
24432: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
24433:
24434: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela. Viljami Kalliokoski.
24435: 536
24436:
24437: IX,3. - Lak.al. N:o 74.
24438:
24439:
24440:
24441:
24442: M. Leskinen ym.. : Ehdotus laiksi maataloustulon vakaannut-
24443: tamisesta annetun lain muuttamisesta.
24444:
24445:
24446: E d u s k u n n a ll e.
24447:
24448: Kun maataloustulon vak:aannuttamislakia Maatalouden tukeminen muutoin on mah-
24449: hallituksen esityksen pohjalta viime keväänä dollista joko antamalla maatalousväestölle
24450: käsiteltiin eduskunnassa, tiedettiin jo sil- välitöntä tuotantotukea tai vähentämällä
24451: loin varsin yleisesti, ettei siinä esitetty maa- maatalouden kustannuksia tuotantotarvikkei-
24452: taloustulojärjestelmä sovellu maamme pien- den hintoja alentamalla sekä pitämällä näillä
24453: viljelysvaltaisiin olosuhteisiin. Hallituksen keinoin maataloustuotteiden hintatasoa koh-
24454: esitys, joka oli maalaisliittolaisen ja sosiali- tuullisena. Myös on mahdollista käyttää
24455: demokraattisen hallitusryhmän kompromissin näitä tukemismuotoja rinnakkain.
24456: tulos ja jonka eduskunnan enemmistö sellai- Tässä tarkoituksessa suoritetaan maatalou-
24457: senaan hyväksyi, perustui aikaisemmissa den taloudellista tulosta koskevat laskelmat
24458: maataloustulopäätöksissä esitettyyn, ulko- pitämällä tuote-, työ- ja tarvikemäärät tie-
24459: mailta tuotuun maataloustulojärjestelmään, tyn perusajanjakson mukaisina. Maatalous-
24460: jonka eduskunta oli jo aikaisemmin maatalous- tulo olisi sidottava edellämainittujen kirjan-
24461: tulopäätöksen muodossa hylännyt maamme pitotilojen keskimääräisiin tuotantokustan-
24462: olosuhteisiin soveltumattomana. Lisäksi hal- nuksiin siten, että kaikille niille pienviljel-
24463: lituksen esitykseen oli sisällytetty uusia huo- mille, joiden keskimääräiset tuotantokustan-
24464: nonnuksia, jotka lakia myöhemmin sovellet- nukset nousevat tätä tasoa korkeammiksi,
24465: taessa ovat johtaneet pienviljelmien karja- korvataan yli menevä osa valtion varoista
24466: talouden kannattavuuden heikkenemiseen ja tuotantotuen muodossa tuotantokustannusten
24467: vastaavasti suurtilallisten ja välittäjäportaan tasoittamiseksi. Vientipalkkioita ja sellaisia
24468: voittojen lisääntymiseen. Tällaisia huonon- tukipalkkioita, joita on maksettu vientiin toi-
24469: nuksia ovat mm. maidon jättäminen tavoite- mitetuista tuotteista, ei olisi katsottava maa-
24470: hintojen varaan, vientipalkkioiden laskemi- taloustuloon kuuluviksi. Maatalouden hy-
24471: nen maatalouden saamak:si tuloksi, sekä ra- vä!ksi olisi sen sijaan otettava viljelijäper-
24472: joittamattoman oikeuden myöntäminen hal- heen suorittama maataloustyön arvo palkka-
24473: litukselle ns. tuotantopoliittisten muutosten työväen kanssa samanarvoiseksi hinnoitet-
24474: suorittamiselle maatalouden kokonaistuloa tuna.
24475: muuttamatta. Perusajanjaksoksi ehdotetaan viimeinen
24476: Ettei nykyinen käytäntö enää jatkuisi, ja kolmivuotiskausi, jolta tarvittavat tiedot ovat
24477: että voitaisiin estää pienviljelmillä tuotetun saatavissa. Näiden kolmen satovuoden keski-
24478: maidon tuottajahinnan jatkuva alentuminen, määräisiä tuote-, työ- ja tarvikemääriä hin-
24479: sekä tehtäisiin mahdolliseksi ohjata maatalou- noiteltaessa ehdotetaan käytettäväksi kunkin
24480: den tuki pienviljelmille, olisi lain näihin koh- vuoden keskimääräistä hinta- ja kustannus-
24481: tiin, samoin kuin myös maataloustulon sidon- tasoa, kun normaalinen kausivaihtelu otetaan
24482: naisuutta ja tukiperusteita koskeviin mää- huomioon. Näin laskettaviin keskimääräisiin
24483: räyksiin tehtävä tarpeelliset muutokset ja hintoihin ei kuitenkaan lueta satovahinkojen
24484: korjaukset. Maataloustuotteiden hintatason korvaamiseksi myönnettyä sokerijuurikkaan
24485: olisi vastattava Etelä-Suomen tutkimusalueen hinnan lisäystä eikä väkirehujen hintojen
24486: II suuruusluokan, 10-25 peltohehtaarin kir- alennusta.
24487: janpitotilojen keskimääräisiä tuotantokustan- Kun ei ole osoittautunut tarpeelliseksi
24488: nuksia. ulottaa hintojen määräämistä kaikkiin maa-
24489: IX,3. - M. Leskinen ym. 537
24490:
24491: taloustuotteisiin, on lakiehdotuksessa esitetty Käytettäessä esitetyn järjestelmän aikana
24492: määrättäviksi vain maidon, vehnän ja rukiin valtion määrärahoja tuotantotukena yksityi-
24493: takuuhinnat, sekä sianlihan ja kananmunien sille viljelijöille tai karjanhaltijoille, esite-
24494: keskimääräiset tavoitehinnat. tään tällaisten määrärahojen jakaminen kun-
24495: Lain edellyttämien toimenpiteiden valmis- tien tehtäväksi. Näiden tukemisasioiden käy-
24496: telua varten ehdotetaan asetettavaksi vastaa- tännöllisen hoidon yksinkertaistamiseksi esi-
24497: vanlainen toimikunta kuin aikaisemminkin. tetään lakiin otettavaksi valtuussäännös,
24498: Tämän toimikunnan olisi vuosittain jätet- jonka nojalla voitaisiin asetuksella antaa
24499: tävä maatalousministeriölle maataloustuloa laista poikkeavia määräyksiä lähinnä postin
24500: koskevat laskelmat sekä ehdotuksensa maa- käyttämisestä ja kunnallishallituksen päätök-
24501: taloustuotteiden hinnoista ja tuotantotuesta sen tiedoksiantamisesta. Niinikään on tar-
24502: sekä muista tukitoimenpiteistä seuraavaa sa- peen voida määrätä verotustietojen antami-
24503: tovuotta varten. Laskelmat olisi laadittava sesta, kuten aikaisemminkin, lähinnä kontrol-
24504: sekä esitettävä hinta- ja tuotantotukiehdotuk- litarkoituksessa tukemisasioita hoitaville vi-
24505: set ennen elokuun 16 päivää, jolloin valtio- ranomaisille.
24506: neuvostolla on mahdollisuus tehdä päätök- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
24507: sensä ennen syyskuun 1 päivänä alkavan
24508: satokauden alkua. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24509: van lakiehdotuksen:
24510:
24511:
24512:
24513: Laki
24514: maataloustulon vakaannuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
24515: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maataloustulon vakaannuttamisesta 17
24516: päivänä toukokuuta 1956 annetun lain (298/56) 3 § sekä muutetaan saman lain 1 §: n
24517: 1 momentti, 2, 4 ja 5 § näin kuuluviksi:
24518:
24519: 1 §. tarvikemäärien sekä vastaavan hinta- ja kus-
24520: Maataloustuotannon edistämiseksi ja oh- tannustason sekä maatalouden saaman hinta-
24521: jaamiseksi pienviljelmillä sekä muun maa- poliittisen tuen perusteella.
24522: taloudesta saatavan tulon· vakaannuttami- Tuotantotuki lasketaan kirjanpitotilojen
24523: seksi määrätään, ottaen huomioon maatalou- tulosten perusteella. Mikäli tuotantokustan-
24524: den hintapoliittiset tukitoimenpiteet, kol- nukset määrätyssä kirjanpitotilojen suuruus-
24525: mena satovuotena, alkaen tämän lain voi- luokassa kohoavat jollakin kirjanpitotilojen
24526: maantuloa seuraavasta satovuodesta, maa- tutkimusalueelia korkeammiksi kuin ne ovat
24527: talouden tuotantotuki, maidon, vehnän ja ru- Etelä-Suomen tutkimusalueen II suuruusluo-
24528: kiin takuuhinnat sekä sianlihan ja kanan- kan tiloilla, korvataan erotus tuotantotukena
24529: munien keskimääräiset tavoitehinnat sen mu- valtion varoista tuotantokustannusten tasoit-
24530: kaan kuin tässä laissa säädetään. tamiseksi.
24531:
24532: 4 §.
24533: 2 §. V aitioneuvosto maaraa maatalousministe-
24534: Maatalouden tuotantotuen, maataloustuot- riön esityksestä vuosittain elo·kuun loppuun
24535: teiden hintojen ja hintapoliittisten tukitoi- mennessä seuraavaa satovuotta varten mai-
24536: menpiteiden perustaksi otetaan maatalous- don, rukiin ja vehnän takuuhinnat sekä sian-
24537: tulo, joka muodostuu, kun maataloustuottei- lihalle ja kananmunille keskimääräiset ta-
24538: den hinnat vakautetaan Etelä-Suomen tutki- voitehinnat.
24539: musalueen II suuruusluokan, 10-25 peltoheh- Milloin on tapahtunut vähintään viiden
24540: taarin kirjanpitotilojen keskimääräisten tuo- prosentin suuruinen muutos yleisessä hinta-
24541: tantokustannusten mukaisiksi. Tuotantokus- ja kustannustasossa, valtioneuvosto ryhtyy
24542: tannukset lasketaan kolmen edellisen sato- tässä laissa mainitusta määräajasta riippu-
24543: vuoden keskimääräisten tuote-, palkkatyö- ja matta välittömästi toimenpiteisiin maatalous-
24544: 68 E 168/57
24545: 538 IX,3. - Maataloustulon vakaannuttaminen.
24546:
24547:
24548: tulon lisäämiseksi sillä määrällä, millä ylei- edellyttäisi muutoksia maataloustuloon, tehdä
24549: nen hinta- ja kustannustason kohoaminen on sellaisia muutoksia, jotka eivät vaikuta maa-
24550: lisännyt maatalouden tuotantokustannuksia. taloustulon suuruuteen, eivätkä pyri supista-
24551: maan pienviljelmien karjataloustuotantoa ja
24552: 5 §. heikentämään sen kannattavuutta, mikäli täl-
24553: Eri tuotteiden hintojen ja kustannusten laiset muutokset katsotaan tuotantopoliitti-
24554: keskinäisiin suhteisiin voidaan siinäkin ta- sesti tai muuten tarpeellisiksi.
24555: pauksessa, että suoritetut laskelmat eivät
24556:
24557:
24558: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
24559:
24560: Martti Leskinen. Pentti Liedes. Pauli Puhakka.
24561: Niilo Nieminen. Toivo Niiranen. Toivo Kujala.
24562: Usko Seppi. Matti Koivunen. Lauri Myllymäki.
24563: Eino Roine. Esa Hietanen. Pertti Rapio.
24564: Aleksi Kiviaho. Eino Tainio. Juho Rytkönen.
24565: Elli Stenberg.
24566: 539
24567:
24568: IX,4. - Lak.al. N: o 75.
24569:
24570:
24571:
24572:
24573: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maataloustulon vakaannutta-
24574: misesta annetun lain muuttamisesta.
24575:
24576:
24577: E d u s k u n n a 11 e.
24578:
24579: Toukokuun 17 päivänä 1956 maataloustu- vientipalkkioiden tai tullisuojan muodossa
24580: lon vakaannuttamisesta annetun lain (298/ ja monella muullakin tavalla, ja tämä tuki
24581: 56) mukaan otetaan maataloustuotteiden joutuu koko kansan maksettavaksi. Ei näin
24582: vientipalkkiot maataloustulolaskelmassa huo- ollen voi olla oikein, että maatalouden koh-
24583: mioon maatalouden tuottona. Jos vientipalk- dalla menetellään toisella tavalla. Tämän
24584: kioiden määrä nousee satovuoden 1955/56 vuoksi olisi maataloustulon vakaannuttami-
24585: määristä, joutuu maatalous itse kustanta- sesta annettua lakia niin muutettava, ettei
24586: maan tämän lisäyksen hintojen alentamisen vientipalkkioita maataloustulolaskelmassa lue-
24587: tai muun hintapoliittisen tuen vähentämisen ta maatalouden tuotoksi.
24588: muodossa. Mainittu periaate saattaa johtaa Edellä sanotun perusteella ehdotamme
24589: maatalouden kannalta kohtuuttomana pidet- kunnioittaen,
24590: täviin tuloksiin, eikä sitä voida periaatteelli-
24591: sestikaan pitää oikeana. Taloudellista tukea että Eduskunta hyväksyisi seruraa-
24592: saavat muutkin elinkeinohaarat esimerkiksi van lakiehdotuksen:
24593:
24594:
24595: Laki
24596: maataloustulbn vakaannuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
24597: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maataloustulon va:kaannuttamisesta 17
24598: päivänä toukokuuta 1956 annetun lain (298/56) 2, 3 ja 4 § näin kuuluviksi:
24599:
24600: 2 §. mutta ei sokerijuurikkaan ja väkirehujen
24601: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- hintoihin kohdistuvia satovahinkokorvauksia;
24602: den hintapoliittisten tukitoimenpiteiden pe- 2) laskettaessa palkkatyökustannusta koro-
24603: rustaksi otetaan maataloustulo, joka laske- tetaan helmikuussa 1956 vallinnutta tunti-
24604: taan satovuodet 1952/53-1954/55 käsittä- ansiotasoa 6 markalla 50 pennillä;
24605: vän perusajanjakson keskimääräisten tuote-, 3) kustannuksiin ei lueta viljelijäperheen
24606: palkkatyö. ja tarvikemäärien sekä helmi- oman työn arvoa eikä korkoa maatalout·een
24607: kuussa 1956 vallinneen hinta- ja kustannus- sijoitetuille omille pääomille.
24608: tason sekä maatalouden vuonna 1955 saaman Vastaavasti lasketaan maataloustulo kul-
24609: hintapoliittisen tuen perusteella. loinkin kulumassa olevalta satovuodelta hin-
24610: Perusajanjakson maataloustulo lasketaan noittelemalla perusajanjakson tuote-, palk-
24611: vähentämällä 1 momentissa määrätyn hinta- katyö. ja tarvikemäärät kulumassa olevan
24612: tason mukaan lasketusta maatalouden tuo- satovuoden keskimääräisten hintojen ja palk-
24613: tosta samassa momentissa määrätyn kustan- kojen mukaan, ottamalla lisäksi huomioon
24614: nustason mukaisesti kustannukset, ja on tätä hintoja sekä palkkoja ja muita kustannuseriä
24615: laskelmaa tehtäessä meneteltävä siten, että koskevat jo tehdyt päätökset ja sopimukset
24616: 1) helmikuussa 1956 vallinnutta hinta- ja sellaisina, kuin ne tulevat seuraavana sato-
24617: kustannustasoa laskettaessa otetaan huomioon vuotena vaikuttamaan maataloustulon suu-
24618: säännönmukaisiksi katsottavat kausivaihtelut, ruuteen.
24619: 540 IX,4. - Maataloustulon vakaannuttaminen.
24620:
24621:
24622: Edellä tarkoitettuja laskelmia tehtäessä kä- kuin edellä mainituin tavoin muutettu perus-
24623: sitellään maataloutta yhtenä kokonaisuutena ajanja:kson maataloustulo.
24624: ja otetaan laskelmissa huomioon vain varsi- Edellä 1 momentissa tarkoitettu perusajan-
24625: nainen maatalous. Laskelmasta voidaan jät- kohdan yleinen ansiotaso lasketaan korotta-
24626: tää pois joitakin eriä niiden vähäisen merki- malla vuoden 1956 helmikuussa vallinnut
24627: tyksen tai muun syyn vuoksi, jolloin tuotto- palkansaajien tuntiansiotaso 6 markalla 50
24628: ja kustannuspuolelta pois jätettävien erien pennillä.
24629: tulee kuitenkin olla yhteismääriltään suun-
24630: nilleen yhtä suuret. 4 §.
24631: Valtioneuvosto maaraa maatalousministe-
24632: 3 §. riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun
24633: Jos 2 § :n 3 momentin mukaan laslmttu mennessä, ottaen huomioon maatalouden hin-
24634: maataloustulo poikkeaa enemmän kuin kaksi tapoliittiset tukitoimenpiteet, seuraavaa sato-
24635: sadalta siitä maataloustulosta, joka saadaan, vuotta varten rukiin ja vehnän takuuhinnat
24636: kun perusajanjakson maataloustuloa muute- sekä maidolle, sianlihalle ja kananmunille
24637: taan kahdeksankymmentäviisi sadalta siitä keskimääräiset tavoitehinnat siten, että maa-
24638: prosenttiluvusta, jolla kulloinkin vallitseva taloustulo muuttuu 3 §: ssä tarkoitetulla
24639: palkansaajien yleinen ansiotaso on muuttu- tavalla.
24640: nut perusajankohdan tasoon verrattuna, mää- Milloin on tapahtunut vähintään viiden
24641: rätään seuraavaa satovuotta varten 4 §: n prosentin suuruinen yleinen palkkojen muu-
24642: 1 momentissa mainitut maataloustuotteiden tos, valtioneuvosto ryhtyy tässä momentissa
24643: hinnat ja päätetään muista toimenpiteistä mainitusta määräajasta riippumatta välittö-
24644: siten, että 2 § : n 3 momentin mukaan las- mästi toimenpiteisiin 1 momentin mukaan
24645: kettu maataloustulo muodostuu yhtä suureksi määräytyvän maataloustulon muuttamiseksi.
24646:
24647:
24648: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
24649:
24650: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
24651: Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoski.
24652: 541
24653:
24654: IX,5. - Lak.al. N: o 76.
24655:
24656:
24657: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vuotuismaksujen suorittami-
24658: sessa eräissä tapauksissa myönnettävistä lykkäyksistä.
24659:
24660:
24661: Eduskunnalle.
24662:
24663: Asutusvaroista annettujen lainojen sekä vaikka sen myöntäminen olisikin täysin vält-
24664: tilojen myynti- ja kauppahintojen vuotuis- tämätöntä. Tämän vuoksi olisi, jotta vältyt-
24665: maksujen suorittamisessa voi maatalous- täisiin tarpeettomilta ja ikäviltä taloudelli-
24666: ministeriö eräin edellytyksin myöntää lyk- silta vahingoilta ja jopa pakkohuutokau-
24667: käystä. Vuoden 1936 asutuslain mukaan ei poilta, lailla säädettävä, että kaikkien asutus-
24668: lykkäystä kuitenkaan voida myöntää lain- lainojen sekä tilojen myynti- ja kauppa-
24669: kaan ilman ehtoja eikä edes kaikkien laino- hintasaamisten vuotuismaksujen suorittami-
24670: jen osalta. Mm. sisarosuuslainoista sekä ir- sessa voitaisiin vuoden 1957 ja 1958 aikana
24671: taimisto- ja sähköistämislainoista ei lyk- myöntää lykkäystä enintään vuoden 1959 lop-
24672: käystä voida lainkaan myöntää. Lisäksi on puun saakka niissä tapauksissa, joissa asian-
24673: lykkäyksen myöntämiselle sekä laeissa että omainen asutuslautakunta, joka parhaiten
24674: hallinnollisin määräyksin asetettu useita tuntee hakijan olosuhteet, katsoo sen välttä-
24675: edellytyksiä. Nykyisin, jolloin maassa vallit- mättömäksi.
24676: see tavallista kireämpi raha- ja työttömyys- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
24677: tilanne ja jolloin suuret hallavahingot lisäksi kunnioittaen,
24678: ovat vaikeuttaneet maaseudun elinehtoja, ei
24679: voimassa olevien säännösten puitteissa voida että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24680: läheskään kaikissa tapauksissa myöntää van lakiehdotuksen:
24681: vuotuismaksujen suorittamisessa lykkäystä,
24682:
24683: Laki
24684: vuotuismaksujen suorittamisessa eräissä tapauksissa myönnettävistä lykkäyksistä.
24685: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24686:
24687: 1 §. 1957 ja 1958 aikana maksettavien vuotuismak-
24688: Marraskuun 6 päivänä 1936 annetun asu- sujen suorittamisessa voi maatalousministeriö
24689: tuslain (332/36), 5 päivänä lokakuuta 1944 sen estämättä, mitä lykkäyksen myöntämisestä
24690: maaseudun rakennusavustuksista, -lainoista on erikseen säädetty tai määrätty, hakemuk-
24691: ja -palkkioista annetun valtioneuvoston pää- sesta myöntää lykkäystä enintään vuoden
24692: töksen (676/44), 5 päivänä toukokuuta 1945 1959 loppuun, mikäli asutuslautakunta kat-
24693: annetun maanhankintalain (396/45) ja sa- soo lykkäyksen myöntämisen välttämättö-
24694: mana päivänä maan vapaaehtoisen hankkimi- mäksi. Lykkäys voidaan myöntää ilman eh-
24695: sen järjestelystä annetun lain (397/45) sekä toja.
24696: siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen 2 §.
24697: rahoittamisesta annetun lain (398/45) mu- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
24698: kaan myönnettyjen lainojen sekä tilojen töön panosta ja soveltamisesta antaa tarvit-
24699: myynti- ja kauppahintasaamisten vuosien taessa maatalousministeriö.
24700:
24701:
24702: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
24703: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
24704: Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoski.
24705: 542
24706:
24707: IX,6. - Lagmot. N: o 77.
24708:
24709:
24710:
24711:
24712: Högström m. fl.: Förslag till lag angående ändring av
24713: lagen om understödande med statsmedel av lantbrukets
24714: återuppbyggnadsarbete på Porkalaområdet ..
24715:
24716:
24717: T i ll R i k s d a g e n.
24718:
24719: Jämlikt lagen den 4 januari 1957 om un- enligt 7 § i ifrågavarande återuppbyggnads-
24720: derstödande med statsmedel av lantbrukets lag ett senare lån ej kan beviljas uteslutande
24721: återuppbyggnadsarbete på Porkalaområdet på statens ansvar, kan iilläggslån beviljas
24722: (4/57) har utlåningen anförtrotts andels- utan brytande av lag endast för den hän-
24723: kasse- och sparbanksorganisationen samt Fin- delse, att tidigare lån, varmed i ifrågava-
24724: lands Hypoteksförening. Lagen följer i all- rande avseende jämställes den betalnings-
24725: mänhet principerna i motsvarande lagstift- skyldighet, som åvilar fastighet på grund-
24726: ning vid tidigare återuppbyggnad samt vid valen av den i lagen om Porkalaområdets
24727: byggnads- och röjningsverksamheten enligt återförening (341/56) avsedda ekonomiska
24728: jordanskaffningslagen. Dock har 8 § i först- utredningen, jämte den del av senare lån,
24729: nämnda lag, uppenbarligen till följd av en för viiken penninginstitutet svarar, icke
24730: felskrivning, erhållit en från tidigare gäl- sammanlagt utgöra mera än högst 50-55
24731: lande principer avvikande lydelse. Sålunda procent av fastighetens uppskattade värde.
24732: stadgas i sagda lagrum i fråga om ansvars- Återuppbyggnadslagen utgår ,emellertid
24733: fördelningen mellan staten och penningin- ifrån, att lån av sociala skäl kan beviljas
24734: stituten, att den andel av ett lån, som pen- ända upp till 90 procent av säkerhetens
24735: ninginstitut svarar för, åtnjuter bättre rätt uppskattade värde, vilket ändamål helt skulle
24736: till säkerheten än den del av s a mm a 1 å n, förfelas genom den i 8 § ingående regeln
24737: för viiken staten svarar. Om en person be- om ansvarsfördelningen. Allra tyngst skulle
24738: viljas flere lån, vilket vid en successivt detta sålunda drabba dem, som äro i det
24739: skeende återuppbyggnad är oundgängligt, mest trängande lånebehovet, emedan de ej
24740: har sålunda den del av ett senare beviljat kunna erbjuda så märklig säkerhet för lå-
24741: lån, för viiken penninginstitutet svarar, let. Ytterligare är det svårt, ja så gott som
24742: sämre rätt till säkerheten än den del av ett ogörligt att överblicka det totala lånebehovet
24743: tidigare lån, för vilken staten svarar. för varje sökande på en gång. Möjlighe-
24744: Enligt gällande lagstiftning kunna spar- ten att erhålla lån i olika skeden av återupp-
24745: bankerna och Finlands Hypoteksförening på byggnadsverksamheten framstår därför som
24746: eget ansvar bevilja lån högst till 'ett belopp, någonting ofrånkomligt.
24747: som motsvarar 50, respektive 55 procent av På grund av det ovan anförda föreslå vi,
24748: säkerhetens uppskattade värde. Enligt de
24749: utlåningsprinciper, som andelskassorna efter- att Riksdagen måtte antaga nedan-
24750: följa, är motsvarande procenttal för deras stående lagförslag:
24751: vidkommande 55. På grund härav och då
24752: IX,6. - Högström ym. 543
24753:
24754:
24755: Lag
24756: angående ändring av lagen om understödande med statsmedel av landbrukets
24757: återuppbyggnadsarbete på Porkalaområdet.
24758: I ·enlighet med Riksdagens beslut skall 8 § lagen den 4 januari 1957 om understö-
24759: dande med statsmedel av lantbrukets återuppbyggnadsarbete på Porkalaområdet (4/
24760: 57) erhålla följande ändrade lydelse:
24761:
24762: 8 §. av lånet, för viiken staten svarar och viiken
24763: Då låntagaren amorterar sitt lån, anses vid del icke blivit erlagd genom de av låntaga-
24764: utredningen mellan staten och penning- ren inbetalade amorteringarna. Hava lånta-
24765: institut den del av lånet, för viiken staten gare beviljats flere lån av samma penning-
24766: ansvarar, vara först återbetald. Dock anses institut, behandlas lånen i förenämnda utred-
24767: i det fall, att den egendom, som utgör säker- ning som om de skulle hava beviljats såsom
24768: het för lånet, försäljes i exekutiv ordning, ett enda lån.
24769: med det till återbetalning av lånet ur auk-
24770: tionsskillingen utgående beloppet den del av
24771: lånet vara först amorterad, för viiken pen- Denna lag träder i kraft den
24772: ninginstitutet svarar, och därefter den del 195 .
24773:
24774:
24775: Helsingfors den 12 februari 1957.
24776:
24777: Sven Högström. Verner Korsbäck. Grels Teir.
24778: 544
24779:
24780: IX,6. - Lak.al. N:o 77.
24781: Suomennos.
24782:
24783:
24784:
24785:
24786: Högström ym.: Ehdotus laiksi Porkkalan alueen maatalou-
24787: dellisen jälleenrakentamistyön tukemisesta valtion varoilla
24788: annetun lain muuttamisesta.
24789:
24790:
24791: E d u s k u n n a 11 e.
24792:
24793: Porkkalan alueen maataloudellisen jälleen- dosta ja kun kysymyksessä olevan jälleen-
24794: rakentamistyön tukemisesta valtion varoilla rakennuslain mukaan myöhempää lainaa ei
24795: 4 päivänä tammikuuta 1957 annetun lain voida myöntää yksinomaan valtion vastuulla, '
24796: (4/57) mukaan on ·lainaustoiminta uskottu voidaan lisälainaa myöntää lakia rikkomatta
24797: osuuskassa- ja säästöpankkijärjestölle sekä vain siinä tapauksessa, että aikaisempi laina,
24798: Suomen Hypoteekkiyhdistykselle. Laki nou- johon kysymyksessä olevassa suhteessa rin-
24799: dattaa yleensä vastaavan aikaisemman jäl- nastetaan se maksuvelvollisuus, joka kiinteis-
24800: leenrakennuslainsäädännön periaatteita sekä töllä on Porkkalan palautuslaissa (341/56)
24801: rakennus- ja raivaustoiminnan suhteen maan- tarkoitetun taloudellisen selvityksen perus-
24802: hankintalakia. Kuitenkin on ensiksi maini- teella, sekä myöhemmän lainan se osa, josta
24803: tun lain 8 § saanut, ilmeisesti väärin kir- rahalaitos vastaa, eivät yhteensä ole enem-
24804: joitettuna, aikaisemmin voimassa olleist•a pe- pää kuin korkeintaan 50-55 prosenttia kiin-
24805: riaatteista poikkeavan sanamuodon. Sano- teistön arvioidusta arvosta.
24806: tussa lainkohdassa säädetään siten vastuun Jälleenrakennuslaki lähtee kuitenkin siitä,
24807: jakautumisesta valtion ja rahalaitosten vä- että lainoja voidaan sosiaalisista syistä
24808: lillä, että rahalaitoksen vastuulla olevalla myöntää aina 90 prosenttiin vakuuden ar-
24809: osalla lainasta on parempi oikeus vakuuteen vioidusta arvosta, mikä tarkoitus kokonaan
24810: kuin saman lainan sillä osalla, joka on val- jäisi saavuttamatta 8 § : ään sisältyvän, vas-
24811: tion vastuulla. Jos henkilölle myönnetään tuun jakaantumista koskevan säännön takia.
24812: useampia lainoja, mikä asteittain tapahtu- Kaikkein raskaimmaksi tämä kävisi niille,
24813: vassa jälleenrakentamisessa on välttämätöntä, jotka eniten tarvitsevat lainaa, koska he ei-
24814: on siten myöhemmin myönnetyn lainan ra- vät voi tarjota niin huomattavaa vakuutta
24815: halaitoksen vastuulla olevalla osalla huo- lainasta. Lisäksi on vaikeata, jopa mahdoton-
24816: nompi oikeus vakuuteen kuin aikaisemman takin, yhdellä kertaa arvioida lainojen koko-
24817: lainan sillä osalla, joka on valtion vastuulla. naistarvetta kunkin hakijan osalta. Mah-
24818: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan dollisuutta lainojen saantiin jälleenrakennus-
24819: voivat säästöpankit ja Suomen Hypoteekki- työn eri vaiheissa on sen vuoksi pidettävä
24820: yhdistys omalla vastuulla myöntää lainoja suorastaan välttämättömänä.
24821: enintään siihen määrään, joka vastaa 50 ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24822: vastaavasti 55 prosenttia vakuuden arvioitua
24823: arvoa. Niiden lainausperiaatteiden mukaan, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24824: joita osuuskassat noudattavat, on vastaava van lakiehdotuksen:
24825: prosenttiluku niiden osalta 55. Tämän joh-
24826: IX,6. - Högström ym. 545
24827:
24828:
24829: Laki
24830: Porkkalan alueen maataloudellisen jälleenrakentamistyön tukemisesta valtion varoilla
24831: annetun lain muuttamisesta.
24832: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Porkkalan alueen maataloudellisen jäl-
24833: leenrakentamistyön tukemisesta valtion varoilla annetun lain (4/57) 8 § näin kuulu-
24834: V1aksi:
24835: 8 §. jälkeen sitä valtion vastuulla olevaa osaa,
24836: Lainan saajan lyhentäessä lainaansa kat- joka lainan saajan maksamien lyhennysten
24837: sotaan valtion ja rahalaitoksen välisessä sel- kautta ei ole tullut suoritetuksi. Milloin
24838: vittelyssä valtion vastuulla olevca osa lai- lainan saajalle on myönnetty useampia lai-
24839: nasta ensiksi suoritetuksi. Kuitenkin katso- noja samasta rahalaitoksesta, käsitellään lai-
24840: taan siinä tapauksessa, että lainan vakuutena noja edellä mainitussa selvittelyssä niinkuin
24841: oleva omaisuus myydään ulosottotoimin, huu- ne olisi myönnetty yhtenä lainana.
24842: tokauppahinnasta lainan maksamiseen tule-
24843: valla määrällä ensiksi lyhennetyksi rahalai- Tämä laki astuu voimaan päivänä
24844: toksen vastuulla olevaa osaa lainasta ja sen kuuta 195
24845:
24846:
24847: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
24848:
24849: Sven Högström. Verner Korsbäck. Grels Teir.
24850:
24851:
24852:
24853:
24854: 69 E 168/57
24855: 546
24856:
24857: IX,7. - Lakal. N:o 78.
24858:
24859:
24860: Rantamaa ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä an-
24861: netun lain kumoamisesta.
24862:
24863: E d u s k u n n a ll e.
24864: Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistys- on metsänomistajan suoritettava tästä työstä
24865: laiksi annettiin eduskunnalle 20. 5. 1949 ja korvaus, minkä suuruus tietenkin vaihtelee
24866: hyväksyi eduskunta sen - käsiteltyään sitä jonkinverran eri puolilla maata, mutta sen
24867: lähes 1% vuotta - 17. 10. 1950 äänimäärin asteikko on ollut noin 800-1700 markan
24868: 102-77; äänestys lakiehdotuksen jättämi- välillä. Näin ollen on varsin ymmärrettä-
24869: sestä lepäämään vaalien yli toimitet- vää, että tällainen asiantila ja kehitys ei
24870: tiin 20. 10. 1950, ja lepäämään jättämisen luonnollisestikaan voi olla suuresti pahoitta-
24871: puolesta annettiin 64 ääntä, kun taas 108 matta niitä, jotka joutuvat metsänhoitoyh-
24872: vastusti sitä. Jo näistä seikoista saattaa to- distyslain kaikki kulut ja kustannukset eri-
24873: deta, että metsänhoitoyhdistyslaki kohtasi koispakkoveron muodossa suorittamaan.
24874: eduskunnassa heti alusta lähtien suorastaan Tämän monin paikoin peittelemättömäksi
24875: ankaraa vastustusta, koska pelättiin sen käy- katkeruudeksi muodostuneen mielialan ym-
24876: tännössä merkitsevän erikoisveroa määrätylle märtää sitäkin paremmin, koska asianlaita
24877: kansalaisryhmälle ja koska niinikään saatet- on yksinkertaisesti ja selvästi sanoen se, että
24878: tiin perustellusti epäillä, ettei sen antama metsänomistaja joutuu täten kaksinkertaisen
24879: metsänhoidollinenkaan hyöty tulisi olemaan ja varsin raskaan verotuksen (pinta-alavero-
24880: oletetun suuruinen. tus ja metsänhoitomaksu) kohteeksi. Näin
24881: Nyttemmin metsänhoitoyhdistyslaki on ol- ollen on edelleen sekä johdonmukaista että
24882: lut jo voimassa seitsemättä vuotta, joten sen varsin ymmärrettävää, että metsänhoitoyh-
24883: merkitys ja vaikutukset alkavat olla kautta distyslakia maaseudulla yleisesti yksityis-
24884: koko maan melkoisen tarkoin tunnettuja. metsänomistajien keskuudessa, joitten valta-
24885: Tähän mennessä metsänhoitoyhdistyslaki on van enemmistön muodostavat selvät pienvil-
24886: tullut yksityismetsänomistajille tunnetuksi jelijät vähäisine metsälöineen, erittäin an-
24887: käytännössä lähinnä sen, metsänhoitomaksun karin sanoin arvostellaan. Ken asian toisin
24888: merkitsemän erikoisveron muodossa, mikä esittää, ei joko tunne tosioloja taikka yrittää
24889: lain voimalla heiltä peritään, kuten muutkin väistää selvää totuutta.
24890: verot, ja ellei sitä ajoissa suoriteta, se - Näinä vuosina, mitkä metsänhoitoyhdistys-
24891: ulosmitataan! Metsänomistajat puhuvat tä- laki on ehtinyt olla voimassa, on siihen koe-
24892: män maksun kohdalla katkerin mielin pakko- tettu useillakin eri tavoilla mielipiteitä esit-
24893: verosta, mitä metsänhoitomaksu asiallisesti täen saada aikaan ratkaisevia parannuksia.
24894: katsoen todella onkin. Niinikään metsän- Mainittakoon näistä parannusyrityksistä en-
24895: hoitoyhdistyslaki on käytännössä merkinnyt sinnäkin se, että monet eri puolueitten kan-
24896: myös sitä, että metsänomistajilta lainvoiman sanedustajat ovat tehneet asiasta eduskunta-
24897: pakolla perityillä metsänhoitomaksuilla on aloitteita seuraavasti: ed. Haapanen (ynnä 4
24898: perustettu uusia virkoja viranhaltijoineen, muuta edustajaa) 11. 2. 1952, ed. Rantamaa
24899: virka-asuntoineen ja palkkauksineen. Edel- (17 muuta edustajaa) 3. 4. 1954, ed. Kauha-
24900: leen on metsänhoitoyhdistyslaki - valitetta- nen (8 muuta edustajaa) 6. 4. 1954, ed.
24901: vasti - osoittautunut myös sellaiseksi, että Haapanen (7 muuta ed.) 7. 4. 1954, ed.
24902: milloin näitä maksuja pakkoverotuksena suo- Vennamo (2 muuta ed.) 14. 4. 1954, ed.
24903: rittava metsänomistaja on tarvinnut ja tilan- Laine (7 muuta ed.) 4. 2. 1955, ed. Ranta-
24904: nut esimerkiksi metsänleimaukseen ammatti- maa (7 muuta ed.) 8. 2. 1956, ed. Haapa-
24905: miehen, siis sen, oman paikkakuntansa met- nen (19 muuta ed.) 10. 2. 1956 ja ed. Kau-
24906: sänhoitoyhdistyksen palkkaaman neuvojan, hanen (6 muuta ed.) 10. 2. 1956. Voimatta
24907: jonka palkkaamiseen metsänomistaja suorit- yksityiskohtaisesti selostaa aloitteiden sisäl-
24908: tamalla metsänhoitomaksun osallistuu, apua, tämiä monia ja hyvin perusteltuja muutos-
24909: IX,7. - Rantamaa ym. 547
24910:
24911: ehdotuksia mainitsemme lopputuloksena ly- hän saanut" 21. 2. 1956 mm. seuraavaa:
24912: hyesti, että näiden aloitteiden esittämien tosi- ,,Nimitys ''metsänhoitomaksu'' verolipuissam-
24913: asioiden ja yleisen mielipiteen monesti ja me on selvästi väärä! Maksun oikeampi ni-
24914: voimakkaina ilmitulleiden vaatimusten joh- mitys olisi ,metsäneuvojien palkkamaksu"
24915: dosta eduskunta hyväksyikin syyskuun 23 tai ,pakkovero metsänhoitoyhdistykselle".
24916: päivänä 1955 toivomuksen, että ,hallitus kii- Nykyisessä muodossaan on laki metsänhoito-
24917: reellisesti antaisi eduskunnalle esityksen sel- yhdistyksistä epäkypsä ja epäoikeudenmukai-
24918: laisiksi muutoksiksi metsänhoitoyhdistyksistä nen. Aikaisemmin varsin sekalaisesti menes-
24919: annettuun lakiin, että pienmetsälöiden omis- tynyt yhdistysmuoto on lain nojalla saanut
24920: tajille liian raskaiksi muodostuneita metsän- erikoisverotusoikeuden ilman selviä ja tuntu-
24921: hoitomaksuja alennetaan ja lain mukaan via vastavelvoituksia. Varmaan esimerkki
24922: metsänhoitoyhdistyksille suoritettavat maksut houkuttelee ja kohta saamme lisää: pellon-
24923: joutuvat julkisen tarkkailun alaisiksi." Jo hoitomaksu, lehmienparannusmaksu, trakto-
24924: tällaisen toivomuksen hyväksyminen edus- rinhoitomaksu ym. ja vastaavat virkailijat
24925: kunnassa sisältää lainlaatijan selvän tuomion elätettäviksi komeissa taloissa keskipitäjällä.
24926: mhy-lain kohtuuttomista rasituksista niille, Nykyistä lakia metsänhoitomaksuista on
24927: joilla muutenkin on aivan tarpeeksi menoja turha puolustaa". - Nämä selkeäsanaiset,
24928: ja velvoituksia, joten niitä olisi helpotettava jyrkkään sävyyn ilmaistut metsänomistajien
24929: eikä suinkaan uusia lisättävä. ajatukset kuvastelevat sitä peittelemätöntä
24930: Niinikään julkisessa sanassa on viime vuo- katkeruutta, mitä metsänhoitoyhdistyslaki
24931: sien aikana monessa yhteydessä ja eri puo- pakollisine metsänhoitomaksuineen on yksi-
24932: lilla maata - ja nimenomaan puoluerajojen tyismetsänomistajissa herättänyt.
24933: yli - kiinnitetty huomiota metsänhoitoyh- Metsänhoitoyhdistyslain käytännössä osoit-
24934: distyslain aiheuttamaan, kohtuuttamaan ra- tamista näköaloista voitaisiin mainita vielä
24935: situkseen, sen katkeroittavaan pakkoperiaat- monia seikkoja. Niistä tulkoon tässä esille
24936: teeseen ja niihin muihin epäkohtiin, joita mm. se, että pätevä asiantuntija on lausunut,
24937: sen käytäntöön soveltamisessa on kuuden että yhden metsämaahehtaarin saattaminen
24938: vuoden aikana saatettu todeta. Niinpä näissä ,sadonkorjuukuntoon" tulee kustantamaan
24939: on aivan oikein korostettu mm. sitä, että puoli miljoonaa markkaa. Tätä näköalaa olisi
24940: kyllähän ,niille, jotka saavat jokapäiväisen syytä pitää mielessä silloin, kun metsän-
24941: toimeentulonsa, usein verraten helpon, met- omistajille kovin hanakasti muistutellaan,
24942: sänhoitoyhdistyksen varoista, on metsänhoi- että jokaisen tulisi saattaa metsälönsä kor-
24943: toyhdistys välttämätön, mutta metsänomista- keimpaan kasvu- ja tuottokuntoon, ja kuinka
24944: jille on metsänhoitomaksu melkein kuin se on jokaiselle paitsi edullista myös muka
24945: jokavuotinen mätkäysvero, jo maksetun ve- vaivattomasti saavutettavissa oleva tavoite!
24946: ron lisäksi. Itse asiassa maksun nimenä Tämä asiantuntijan esittämä arviolausunto
24947: voidaan käyttää vaikkapa sanaa lahja, sillä nimittäin vaihtoehdottomasti osoittaa, että
24948: todellinen lahjoitus (tosin pakollinen!) met- metsän saattaminen parhaaseen metsänhoi-
24949: sänhoitomaksu on. Ei tarvita pakollista met- dolliseen kuntoon ja tilaan on niin kalliitten
24950: sänhoitoyhdistyslakia, jotta voisi hoitaa hy- kustannusten takana ja panttina, ettei voida
24951: vin metsänsä. Kokematon metsänomistaja edellyttää likimainkaan kaikkien maamme
24952: saa rahalla ammattimiehen metsänsä lei- vähävaraisten pienviljelijöiden ryhtyvän
24953: maukseen. Lyhyesti voisi sanoa, että met- taikka pystyvän sellaiseen. On helppo pitää
24954: sänhoitoyhdistyslaki hyödyttää ainoastaan esitelmiä metsänparannustavoitteista, mutta
24955: sen palveluksessa olevia pienempiä ja suu- niitten toteuttaminen on useimmille pikku-
24956: rempia virkamiehiä, jotka kaikin keinoin metsälöiden omistajille taloudellisesti sula
24957: yrittävät säilyttää nykyisen lain. Olisi tä- mahdottomuus.
24958: pärä aika kumota laki ja edes siltä vähäiseltä Niinikään on voitu todeta, että monilla
24959: osalta lopettaa byrokratia maassamme." Näin paikkakunnilla tyytymättömyys metsänhoito-
24960: kirjoittaa nimimerkki ,Raskaan metsäveron yhdistystä ja sen käyttelemää pakkovero-
24961: alainen" Aamulehdessä 12. 4. 1956. Maata- tusta kohtaan on niin suuri, ettei uusia jäse-
24962: lousväestön omaksi äänenkannattajaksi tun- niä ole liittynyt yhdistyksiin ainoatakaan,
24963: netussa ,Maaseudun Tulevaisuudessa" kir- mikä puhuvasti todistaa, mitä tästä laista
24964: joittaa nimimerkki ,Paljon maksanut ja vä- ajatellaan. Edelleen on tähän mennessä
24965: 548 J:X,7. - MetsänhQitoyhdistykset.
24966:
24967:
24968: koko maassa saanut metsänhoidollista neu- periaate, mikä metsänhoitoyhdistyslakiin si-
24969: vontaa vain noin 60 % metsänhoitomaksun sältyy, nostattaa suomalaisen, vapauteen pi-
24970: maksaneista yksityismetsänomistajista, joten täytyvän luonteen jyrkkään vastustukseen ja
24971: lähes puolet yksityismetsänomistajista on siten katkeroittaa muuten tietenkin kanna-
24972: kyllä lainpakon edessä ja uhalla joutunut tettavan ja suosittavan metsänhoito-ajatuk-
24973: maksamaan osuutensa metsänhoitoyhdistys- sen ja tarkoitusperän ympärille muodostu-
24974: ten, lähinnä niiden virkailijoiden palkkauk- van mielialan ja ilmapiirin. Kun joskus
24975: sen, aiheuttamiin kustannuksiin, mutta he vielä joku mh-yhdistyksen palkkaama virkai-
24976: eivät ole kuitenkaan millään tavalla saaneet lija saattaa erehtyä unohtamaan, keiden kus-
24977: verorahoistaan palveluksia tai hyötyä itsel- tannuksella koko mhy-laki virkakoneistoineen
24978: leen, mikä osoittaa puolestaan, että rasitus ja -toimistoineen pidetään yllä, nostattaa
24979: ei suinkaan ole jakautunut tasaisesti, vaan sekin muutenkin perusteltua katkeroitumista.
24980: päinvastoin koitunut raskaimmaksi niille, Koko tällaisen toiminnan, mikä niin olen-
24981: joilla on vähäiset metsälönsä eivätkä ole naisesti koskettaa jokaista metsänomistajaa
24982: usein edes pystyneet mitään puutavaran lajia ja hänen oikeuttaan itse valita tapa, työn-
24983: myymään eikä siis myöskään myyntiä varten tekijät ja periaatteet, joitten mukaan hän
24984: mitään leimauttamaan, mutta metsänhoito- haluaa omia metsiänsä hoitaa, tulisi toki ra-
24985: maksu heiltäkin silti peritään, joten he jou- kentua yksinomaan täydellisen vapaaehtoi-
24986: tuvat kustantamaan virkakunnan ja niiden suuden pohjalle, kuten ennen tämän lain voi-
24987: virka-asunnot, vaikka itse elävät monesti maantuloa olikin asianlaita. Kun metsän-
24988: suuressa taloudellisessa ahdingossa. Ken tä- omistajat ovat ainoa elinkeinoryhmä, jota
24989: män kieltää, se on selvistä tosiasioista piit- näin - sen omalla kustannuksella! - hol-
24990: taamaton. Ja sitäkin on todettu! hotaan, on erehdys korjattava. Suostuminen
24991: Ken tuntee mielialoja pienviljelysvaltais- metsänhoitoyhdistyslain merkitsemään ja sen
24992: ten yksityismetsänomistajien keskuudessa, pykälillään viitoittamaan pakko-periaattee-
24993: sen on pakko todeta, että tyytymättömyys seen oli valitettava ja vaarallinen ennakko-
24994: metsänhoi toyhdistyslakia, sen pakkoverotusta päätös, mille hyvin helposti saattaa ilmestyä
24995: ym. kohtuuttomuuksia kohtaan, on sekä pe- jatkoa uusien pakkovelvoitusten ja pakko-
24996: rusteltu että erittäin yleinen kautta maan. verojen muodossa muilla maatilatalouden
24997: Helposti se kohdistuu myös mhy-lain edellyt- aloilla, joten tämä yleistä tyytymättömyyttä
24998: tämiin ja mh-yhdistysten palkkaamiin mh- ja perusteltua katkeroitumista aiheuttanut
24999: neuvojiinkin, jotka kuitenkin ovat syyttömiä laki olisi kiireellisesti kumottava.
25000: lain syntyyn ja sisältöön, jonka eduskunta Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
25001: on säätänyt. Lakia laadittaessa esitettiin päte- tamme kunnioittaen,
25002: vien maatalousasiantuntijoiden taholta edus-
25003: kunnassa monia lausunnoita siitä, että ni- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25004: menomaan se pakollisuuden vastenmielinen van lakiehdotuksen:
25005:
25006:
25007: Laki
25008: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain kumoamisesta.
25009: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25010:
25011: Täten kumotaan metsänhoitoyhdistyksistä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
25012: 17 päivänä marraskuuta 1950 annettu laki. mikuuta 195
25013:
25014:
25015: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
25016:
25017: Antti J. Rantamaa. Edvard Pesonen. Toivo Friman.
25018: Toivo H. Kinnunen. Eemil Partanen. H. Tauriainen.
25019: Eino Rytinki. Unto Miettinen. Niilo Nieminen.
25020: Veikko Vennamo. Usko Seppi. Martti Leskinen.
25021: Mauri Ryömä.
25022: 549
25023:
25024: IX,8. ).._ Lak.al. N: o 79.
25025:
25026: Pusa ym.: Ehdotus laiksi rnetsänhoitoyhdistyksistä annetun
25027: lain muuttamisesta.
25028:
25029: E d u s k u n n a ll e.
25030: Yksityismetsien tuottoa on pyritty paran- maksun, ellei sitä erityisesti ano. Suurin osa
25031: tamaan sekä valtion varoja että metsänomis- metsänomistajista ei ole ymmärtänyt tai
25032: tajien varoja käyttämällä. Samassa tarkoi- muista syistä tahtonut anoa pääsyä metsän-
25033: tuksessa säädettiin vuonna 1950 laki metsän- hoitoyhdistyksen jäseneksi. Tästä johtuu,
25034: hoitoyhdistyksistä. Lain mukaan on jokai- että sekä valtion varat että yhdistykseen kuu-
25035: nen metsänomistaja velvollinen suorittamaan lumattomien metsänomistajien metsänhoito-
25036: metsänhoitomaksua 2-6 prosenttia metsän maksut käytetään pääasiassa metsänhoitoyh-
25037: keskimääräisestä tuotosta. Prosentin suuruu- distyksiin liittyneiden jäsenten metsätalou-
25038: den päättää metsänhoitoyhdistys. Maksuun den kohottamistarkoituksiin. Tästä edusta
25039: panon ja varojen kannon suorittaa kunta. ovat suurempien metsien omistajat täysin
25040: Maksusta on vapaa vain sellainen metsän- selvillä ja siksi he ovat liittyneet metsän-
25041: omistaja, jonka vuotuisen tuoton keskiarvo hoitoyhdistyksiin.
25042: on enintään 20 m3. Jäseneksi anominen on turha muodollisuus.
25043: Metsänhoitoasetuksen 2 § :n mukaan ,met- Sen laiminlyöminen jättää kuitenkin metsän-
25044: sänhoitoyhdistyksen tulee käyttää sille kerty- omistajan vaille maksajalle kuuluvia oikeuk-
25045: vät metsänhoitomaksut ensi sijassa metsän- sia.
25046: hoidomsen ja muun metsätaloudellisen opas- Senvuoksi nykyinen asiantila onkin herät-
25047: tuksen antamiseen ja tarvittavan ammatti- tänyt melko laajaa tyytymättömyyttä. Kun
25048: avun järjestämiseen jäsenillensä ja toimi- metsänhoitoyhdistysjärjestelmä on tarpeelli-
25049: alueensa muillekin metsänomistajille." Näi- nen, vieläpä välttämätönkin pyrittäessä saat-
25050: den säännösten mukaan jokainen metsänomis- tamaan yksityismetsiä hyvään tuottokuntoon,
25051: taja on maksuvelvollinen. Yhdistys päättää olisi tähdellistä, että lain nykyiseen käytän-
25052: maksuprosentin suuruuden. Kannetut met- töön sisältyvät epäkohdat poistettaisiin. Ei
25053: sänhoitomaksut käytetään nykyisen käytän- ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista, että
25054: nön mukaan ,ensi sijassa" yhdistyksen jäsen- siitä hyötyvät vain suurempien metsäalojen
25055: ten metsätaloussuunnitelmien tekemiseen ja omistajat. Senvuoksi lain 3 § :n säännöksiä
25056: muihin heidän metsätalouttaan kohottaviin olisi muutettava.
25057: tarkoituksiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25058: Nykyisten säännösten mukaan ei metsän-
25059: omistaja tule metsänhoitoyhdistyksen jäse- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25060: neksi, vaikka suorittaa säädetyn metsänhoito- van lakiehdotuksen:
25061: Laki
25062: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
25063: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä
25064: marraskuuta 1950 annetun lain (558/50) 3 § näin kuuluvaksi:
25065: 3 §.
25066: Metsänhoitoyhdistyksen jäseniksi merki- minta-alueella ja jotka suorittavat täyden
25067: tään kaikki ne metsänomistajat, joilla on metsänhoitomaksun tai sitä vastaavan mak-
25068: hallinnassaan metsämaata yhdistyksen toi- sun metsänhoitoyhdistykselle.
25069:
25070: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
25071:
25072: E. Pusa. Artturi Koskinen. Mikko Hult.
25073: 550
25074:
25075: IX,9. - Lak.al. N: o 80.
25076:
25077:
25078:
25079:
25080: Pusa ym.: Ehdotus laiksi Paimion maatalousopistosta.
25081:
25082:
25083: E d u s k u n n a ll e.
25084:
25085: Tehostettaessa maaseudulle välttämätöntä samanlainen koulutus voitaisiin antaa maa-
25086: maatalous-, kotitalous- ja metsätalousamma- talous-, puutarha- ja metsäteknikaiHe tarpeen
25087: tin opetusta kansakoulujen jatkoluokilla ja mukaan.
25088: suunnitellussa kansalaiskoulussa on eräänä Maassamme on yli 400 kuntaa, joissa tällä
25089: laajennusta ja tehostusta haittaavana seik- kertaa ei ole minkäänlaista teollisuutta. Kun
25090: kana ammattitaitoisten opettajavoimien ei ole mitään syytä uskoa, että niihin lähi-
25091: puute. Sitä on pyritty poistamaan ottamalla vuosikymmeninä sanottavasti teollisuutta saa-
25092: opettajiksi agronomeja, sikäli kun niitä tä- taisiin aikaan, on nimenomaan näiden kun-
25093: hän tehtävään sopivina on ollut saatavissa. tien väestön toimeentulon parantamiseksi
25094: Samoin on kansakoulunopettajille järjestetty tähdellistä, että siellä käytännöllisesti kat-
25095: lyhyitä erikoiskursseja. Kokemus on kuiten- sottuna ainoana ammattina harjoitettavaa
25096: kin osoittanut, että näillä toimenpiteillä ei maataloutta harjoitetaan kohtuullisen päte-
25097: päästä tyydyttävään tulokseen. Sen vuoksi vien ammattitietojen avulla. Näin ollen me
25098: on herännyt ajatus Paimiossa toimivan maa- tarvitsisimme mahdollisimman nopeasti hyvin
25099: talouskerhoneuvojaopiston opetusohjelman monia satoja päteviä ammattiaineiden opet-
25100: laajentamisesta sillä tavoin, että siellä nykyi- tajia. Ilmeisesti tarve myöhemmin entises-
25101: sen 2 vuotta kestävän kurssin lisäksi ote- tään vielä lisääntyy. Siten näyttää selviöltä,
25102: taan käytäntöön 3: s vuosiluokka. Tällöin että maatalouskerhoneuvojaopiston laajenta-
25103: saavutettaisiin monia etuja. Ensiksi siellä misella 3-vuotiseksi ja muuttamisella samalla
25104: voitaisiin antaa maatalousammatillinen päte- maatalousopettajien valmistuslaitokseksi, on
25105: vyys niille kansakoulunopettajille, jotka ha- tarpeelliset edellytykset.
25106: luavat tälle alalle antautua. Toiseksi maa- Kun yksityisellä Paimion maatalous-
25107: talouskerhoneuvojaopiston neuvoja-aines saa- kerhoneuvojaopistolla ei ole tarvittavia ta-
25108: daan ja valitaan varhaisnuorison koulutta- loudellisia edellytyksiä muutoksesta aiheutu-
25109: miseen ja opettamiseen halukkaista ja in- vien perustamis- ja vuotuisten lisäkustannus-
25110: nokkaista henkilöistä. Maatalouskerhoneu- ten suorittamiseen, näyttäisi kysymyksen ta-
25111: vojaopistossa oppilaiksi pyrkiviltä vaaditaan loudellinen puoli parhaiten ratkeavan siten,
25112: jo maamies- tai kotitalouskoulun tai oppi- että Paimion uudenaikainen ja suhteellisesti
25113: koulun keskikoulun suorittaminen. Kun sii- halvoilla kustannuksilla rakennettu maa-
25114: hen liittyy 2-vuotinen käytännöllis-tietopuo- talouskerhoneuvojaopisto otetaan valtion kou-
25115: linen valmennus nimenomaan silmälläpitäen luksi. Silloin siitä varsin pienillä lisämenoilla
25116: kerhoikäisen ja sitä vanhemman nuorison saadaan täysitehoisen kerhoneuvojaopiston
25117: tehokasta neuvontaa, niin saavat oppi- lisäksi maassamme tarvittava maatalousainei-
25118: laat maassamme muuten tapahtuvaan kou- den opettajien valmistuslaitos.
25119: lutukseen nähden ainutlaatuisen tehok- Neuvoteltaessa asiasta kouluhallituksen vi-
25120: kaan ja monipuolisen opetuksen. Jos maa- ranomaisten kanssa ovat he pitäneet tässä
25121: talouskerhoneuvojaopistoon liitetään 3: s vuo- ehdotetunlaisen muutoksen ja laajennuksen
25122: siluokka, niin voivat parhaat oppilaista jat- suorittamista erittäin tarpeellisena.
25123: kaa. Siten heistä tulee kasvatusopillisesti Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25124: varsin päteviä opettajia kansakoulujemme
25125: jatkoluokille ja suunnitellun kansalaiskoulun että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25126: maatalousaineiden opettajiksi. Kolmanneksi van lakiehdotuksen:
25127: IX,9. - Pusa ym. 551
25128:
25129: Laki
25130: Paimion maatalousopistosta.
25131: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25132:
25133: 1 §. oppilaitoksissa sen mukaan kuin asetuksella
25134: Paimion kunnassa toimiva yksityinen Pai- säädetään.
25135: mion maatalouskerhoneuvojaopisto muutetaan
25136: valtion varoilla ylläpidettäväksi Paimion 4 §.
25137: maatalousopistoksi 1 päivästä tammikuuta Opistossa on peruspalkkaisia ylemmän ja
25138: 1958 lukien. alemman palkkausluokan lehtorinvirkoja ja
25139: Opiston tehtävänä on valmistaa maatalous- opettajanvirkoja sekä muuta henkilökuntaa
25140: kerhoteknikoita sekä kansakoulujen maatila- sen mukaan kuin siitä asetuksella säädetään.
25141: talouden opettajia.
25142: 5 §.
25143: 2 §. Opisto on maataloushallituksen alainen.
25144: Opisto on suomenkielinen. Opiskelijoiden Siinä tapahtuva kansakoulunopettajien val-
25145: oikeudesta kuulusteluissa ja tutkinnoissa mistus on kouluhallituksen valvonnassa sen
25146: käyttää ruotsinkieltä säädetään asetuksella. mukaan kuin asetuksessa säädetään.
25147:
25148: 3 §. 6 §.
25149: Opistolla tulee olla havaintotila ja muut Yksityiskohtaiset säännökset tämän lain
25150: sen toiminnalle välttämättömät laitokset. täytäntöönpanosta ja Paimion maatalous-
25151: Opistolla on oikeus järjestää opetusharjoit- opiston toiminnan järjestämisestä annetaan
25152: telua kunnallisissa kansakouluissa ja muissa asetuksella.
25153:
25154:
25155: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
25156:
25157: E. Pusa. Viljami Kalliokoski. Yrjö Hautala.
25158: Martti Salminen. Erkki Koivisto. Arno Tuurna.
25159: Matti Lepistö. K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen.
25160: Artturi Koskinen. Aino Malkamäki. Otto Muikku.
25161: Väinö Tikkaoja.
25162: 552
25163:
25164: IX,lO. - Lak.al. N: o 81.
25165:
25166:
25167:
25168:
25169: Lahtela ym.: Ehdotus laiksi poronhoitoalueella olevien luon-
25170: nonniittyjen vastikemaan raiva1tksesta.
25171:
25172:
25173: E d u s k u n n a ll e.
25174:
25175: Poronhoito on maamme pohjoisimpien laisia luonnonniittyjä, raivattaisiin ja vilje-
25176: kuntien väestön pääelinkeino. Sillä on huo- lyskuntoon laitettaisiin talouskeskuksen lä-
25177: mattava taloudellinen merkitys varsinkin heisyyteen niin paljon maata, että sen tuotto
25178: alueen keskeisellä ja eteläisellä osalla, eten- vastaa niiden luonnonniittyjen tuottoa, joi-
25179: kin niiden itäisellä puolen. Maa- ja karja- den vastikkeeksi raivaus toimeenpannaan ja
25180: talous poronhoitoalueen pohjoisimmissa kun- että senjälkeen, kun se on tehty, lopetetaan
25181: nissa on aivan alkeellista ja luonnonvaraista. niiden niittyjen ja niiltä korjattujen rehu-
25182: Siellä mm. miltei kaikki kotieläimille tarvit- jen suojelemis- ja vahingonkorvausvelvolli-
25183: tavat rehut korjataan useissa tapauksissa suus, joiden vastikkeeksi raivaus ja viljelys-
25184: jopa kahdenkymmenen kilometrin etäisyy- kuntoon laittaminen on toteutettu, vaikka
25185: dellä talosta ja kaukana toisistaan olevilta niillä ja niiltä korjatulle rehulle porot ja
25186: soilta, ojan- ja jokivarsissa olevilta, suureksi hirvet sekä kotieläimet tekisivätkin vahin-
25187: osaksi erittäin huonotuottoisilta luonnonnii- koa.
25188: tyiltä, joista heinien korjuu- ja kuljetuskus- Raivaamalla ja viljelyskuntoon saatta-
25189: tannukset saattavat nousta niin suuriksi, malla kaukana talouskeskuksista olevien huo-
25190: ettei rehun arvo vastaa korjuu- ja kuljetus- notuottoisten luonnonniittyjen vastikkeeksi
25191: kustannuksia. Samanlaista on karjanrehun talouskeskuksien läheisyyteen niiden tuottoa
25192: hankinta huomattavalta osalta pohjoisimpien vastaavat viljelykset lisättäisiin huomatta-
25193: kuntien eteläpuolisella poronhoitoalueella, vasti porotalouden tuottoa. Siten autettai-
25194: erittäinkin sen itäisellä osalla. Mainitunlai- siin niitäkin, jotka joko vanhasta totutusta
25195: silla luonnonniityillä tekevät, kesällä porot tavasta tai taloudellisista vaikeuksista joh-
25196: ja hirvet sekä kotieläimet polkemalla, ja syk- tuen puheena olevanlaisilta luonnonniityiltä
25197: syllä ja talvella porot ja hirvet syömällä keräävät kotieläimilleen useissa tapauksissa
25198: ja sotkemalla, vahinkoa, joista poronhoito- tuotantorehuiksi ala-arvoista heinää, saa-
25199: lain edellyttämät poronomistajain muodosta- maan kunnollista tuotantorehua ja karjata-
25200: mat paliskunnat miltei poikkeuksetta joutu- loutensa tuottamaan parempia tuloksia
25201: vat yksin maksamaan vahingonkorvauksen, omaksi ja koko kansakunnan hyväksi.
25202: koska on vaikea todeta, mikä niistä on mui- Tosinhan nyt jo maksetaan uudisraivaus-
25203: den kuin porojen tekemä, ellei niitä vahin- palkkioita ja yritetään niiden avulla lisätä
25204: gonteosta tavata. Mainitunlaisten, kaukana viljeltyä maata, mutta sen turvin ei kuiten-
25205: talouskeskuksista ja hajallaan olevien luon- kaan päästä siihen, ettei porotalouden har-
25206: nonniittyjen ja niiltä korjattujen rehujen joittajain tarvitsisi kantaa sitä liikarasitusta,
25207: vahingonteolta suojeleminen ja lain edellyt- mikä niille aiheutuu puheena olevien luon-
25208: tämien vahinkojen arvioimis- ja korvaus- nonniittyjen ja niiltä korjattujen rehujen
25209: kustannukset tuottavat porotaloudelle jatku- suojelemisesta ja vahingonkorvauksista.
25210: vasti suuria menoja ja alentavat porotalou- Että porotalouden harjoittajat pääsisivät
25211: den tuottoa ja lisäksi aiheuttavat ristiriitoja suojelu- ja vahingonkorvausvelvollisuudesta,
25212: vahingon kärsineiden ja vahingon maksajan olisi säädettävä laki, jonka nojalla kyseessä
25213: kesken. oleva vastikemaan raivaus toteutettaisiin val-
25214: Kaikki tämä voitaisiin oikeudenmukaisesti tion toimesta ja varoilla. Näin olisi tehtävä
25215: ja taloudellisesti parhaiten poistaa siten, että sitäkin suuremmalla syyllä, kun se edistäisi
25216: kullekin sellaiselle tilalle, jolla on mainitun- porotaloutta ja tukisi kaikkein heikoimmassa
25217: IX,lO. - Lahtela ym. 553
25218:
25219: taloudellisessa asemassa olevia maatalouden- lyn maan lisäämisellä saadaan poistetuksi
25220: harjoittajia, joilla talon kokoon nähden on Pohjois-Suomesta jatkuva rehnpula ja lisä-
25221: enimmän ja huonotuottoisimpia, kaukana ja tyksi lehmistä saatavaa maitotuotantoa.
25222: hajallaan olevia luonnonniittyjä ja jotka Kyseessä olevalla raivaustoiminnalla voi-
25223: siis taloudellisen toimintansa elvyttämiseksi daan myöskin tehostaa täystyöllisyyttä ja
25224: ja kohottamiseksi, sosiaaliselta kannalta aja- torjua työttömyyttä tuloja tuottavalla hyö-
25225: tellen, kaikkein kipeimmin taloudellista apua dyllisellä työllä ja kehittää samalla maata-
25226: tarvitsevat. Siihenkin nähden, että poron- loutta niin, etteivät sen harjoittajat ole an-
25227: hoitoalue oli viimeisten sotien ajan sota- siotöistä eläviä kansalaisia.
25228: toimialueena ja sodan aikana tuhottiin pe- Mainittakoon, että kyseessä oleva vastike-
25229: rusteellisesti, olisi mainitunlainen apu eri- maan raivausta koskeva asia on ollut edus-
25230: koisen tarpeellinen, että sikäläisissä alkeelli- kunnan käsiteltävå!nä jo v. 1951, ja maata-
25231: sissa oloissa elävä ja sodasta enimmän kär- lousvaliokunta sanotun vuoden lokakuun 31
25232: sinyt vähävarainen väestönosa pääsisi elä- päivänä 1951 antamassaan mietinnössä esitti
25233: misen alkuun. eduskunnan hyv.äksyttäväksi seuraavwn toi-
25234: Mainitunlainen raivaustoiminta tosin tulee vomuksen, ,että hallitus ottaisi tutkittavak-
25235: hehtaaria kohden maksamaan enemmän kuin seen mahdollisuudet ratkaista porojen luon-
25236: mitä nykyisen järjestelmän mukaan makse- nonniityillä aiheuttamien heinävahinkojen
25237: taan uudisraivauspa:lkkiota. Vaikka näin on, korvauskysymys ainakin poronhoitoalueen
25238: niin huomioonottaen pohjoisimman Suomen pohjois- ja koillisosassa siten, että valtion toi-
25239: alkeelliset olot ja väestön vähävaraisuus ja mesta ja tuella raivattaisiin tilojen talous-
25240: sen sodan johdosta kärsimät menetykset ja keskusten läheisyyteen luonnonniittyjen
25241: se, että siitä on porotaloudelle ja erikoisesti- tuottoa vastaavat vilj.elys- ja laidunmaat,
25242: km alkeellisissa oloissa elävälle maatalous- sekä antaisi asiasta esityksen Eduskunnalle".
25243: väestölle taloudellista tukea, jota molemmat Tämän eduskunta hyväksyi yksimielisesti ja
25244: mainitut elinkeinon harjoittajat kipeästi hallitus asetti komitean tutkimaan asiaa ja
25245: kaipaavat, ja lisäksi sekin, että mitä suurem- komitea on käsitellyt asian ja ehdottanut
25246: maksi näiden tulot saadaan, sitä suurem- mietinnössään jo yli 3 vuotta, että kyseessä
25247: maksi nousee heidän verotettava tulonsa, ja oleva vastikemaan raivaus ja viljelyskuntoon
25248: että siten valtiokin saa uhraamistaan va- saattaminen toimeenpantaisiin kolmessa vuo-
25249: roista vuosittain osan veroina takaisin, olisi dessa.
25250: puheena oleva raivaus toimeenpantava. Kun asia näin on, eikä hallitus ole toteut-
25251: Nykyaikana ja vastaisuudessa maatalouden tanut eduskunnan yksimielisesti tekemää pää-
25252: tuotantokykyiseksi saamisen perusedellytyk- töstä, vaikka siitä on jo kulunut yli 5
25253: siin kuuluu, että viljellyt maat saadaan li- vuotta, kun eduskunta teki edellä jäljenne-
25254: sääntymään ja voidaan käyttää konevoimaa tyn päätöksen, toivomme, että eduskunta hy-
25255: sekä luovutaan huonotuottoisten luonnonniit- väksyisi sitä koskevan lain.
25256: tyjen käytöstä. Mainittu raivaustoiminta on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
25257: omiaan edistämään koneitten käyttömahdolli- dotamme,
25258: suuksia sitä suuremmassa määrässä, mitä
25259: voimakkaammin raivaustoimintaa suoritetaan että Eduskunta hyväksyisi näin
25260: ja saadaan lisätyksi viljeltyä maata. Viljel- kuuluvan lakiehdotuksen:
25261:
25262:
25263:
25264: Laki
25265: poronhoitoalueena olevien luonnonniittyjen vastikemaan raivauksesta.
25266: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25267:
25268: 1 §. rot tai hirvet taikka kotieläimet tuottavat
25269: Niille poronhoitoalueena oleville tiloille, kasvavalle tai kootuille heinille vahinkoa,
25270: joilla on sellaisia luonnonniittyjä, joilla po- raivataan ja viljelyskuntoon laitetaan tilan
25271: 70 E 168/57
25272: 554 IX,lO. - Luonnonniittyjen vastikemaa.
25273:
25274:
25275: talouskeskuksen läheisyyteen valtion toimesta den suojelemisesta korvausta, joiden vastik-
25276: ja varoilla, jos siitä on porotaloudelle ja keeksi raivaus ja viljelyskuntoon laittaminen
25277: maataloudelle etua, niin paljon vastikemaata, on toimeenpantu, vaikka niille porot ja hir-
25278: että se tuottaa sen määrän heinää kuin se vet sekä kotieläimet tekisivät vahinkoa.
25279: luonnonniitty, jonka vastikkeeksi raivaus ja
25280: viljelyskuntoon laitto toimeenpannaan. 3 §.
25281: Mainittu vastikemaan raivaus ja viljelys- Milloin tilalla ei ole talouskeskuksen lähei-
25282: kuntoon laittaminen voidaan toimeenpanna syydessä viljelykseen soveltuvaa maata, jo-
25283: niityn omistajan tai haltijan taikka sen pa- hon vastikemaanraivaus voidaan suorittaa,
25284: liskunnan anomuksesta, jonka alueella niitty voidaan sitä hankkia asutuslain edellyttä-
25285: tai osa siitä on, jos niitty on Torniojoesta mässä järjestyksessä valtion taikka muiden
25286: Kolarin kirkon sekä Rovaniemen-Sodanky- omistamasta maasta, jos sen katsotaan edistä-
25287: län maantien ja siihen yhtyvän J avaruksen vän porotaloutta tai sitä tilaa, johon vastike-
25288: - Vuojärven maantien yhtymäkohdan kautta maa olisi raivattava.
25289: Sallan kunnan Kotalan kylästä itään johta-
25290: van maantien ja Neuvostoliiton rajan yhty- 4 §.
25291: mäkohtaan vedettävän viivan pohjoispuolella, T.ässä laissa mainittujen toimenpiteiden
25292: ja mainitun viivan eteläpuolisella alueella, tarvetta varten otetaan vuosittain tarvittava
25293: ainoastaan niityn omistajan tai haltijan ano- määräraha tu:lo- ja menoarvioon arviomäärä-
25294: muksesta. rahana.
25295: 2 §. 5 §.
25296: Kun 1 § : ssä mainittu vastikemaan rai- Tämän lain toimeenpanosta annetaan tar-
25297: vaus ja viljelyskuntoon laitto on toimeen- kemmat määräykset asetuksella.
25298: pantu, ei tilanomistajana tai haltijalla eikä
25299: sillä, jolle hänen oikeutensa siirtyy, ole oi-
25300: keutta vaatia ja saada niillä niityillä kasva- Tämä laki tulee voimaan kuun
25301: vasta ja niiltä korjatuista rehuista ja nii- päivänä 195
25302:
25303:
25304: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
25305:
25306: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
25307: Antti J. Rantam.aa. Markus Niskala.
25308: Niilo Ryhtä. Toivo Friman.
25309: Viljami Kalliokoski.
25310: 555
25311:
25312: IX,ll. - Toiv.al. N:o 256.
25313:
25314:
25315:
25316:
25317: Lepistö ym..: Maatalouden tuotantosuuntakysymyksen sel-
25318: vittämisestä.
25319:
25320:
25321: E d u s k u n n a ll e.
25322:
25323: Maamme pienviljelijävaltaisen maatalou- talouden tuotantosuunta ja ryhtyä sellaisiin
25324: den luonnollinen tuotantosuuntaus on karja- toimenpiteisiin, että pienviljelijöiden asema
25325: talouteen perustuva. Tästä johtuukin, että tuotannon harjoittajina tulisi turvatuksi.
25326: karjataloustuotanto, lähinnä maidon tuo- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
25327: tanto, on jatkuvasti kohonnut. Tällä hetkellä ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25328: on voin ylituotannon vienti siksi suurta, vomuksen,
25329: että se on aiheuttamassa maataloustulolain
25330: perusteella maataloustulon tarkistuksen vien- että hallitus selvittäisi maatalou-
25331: tipalkkioiden osa:lta. den tuotantosuuntakysymyksen, niin
25332: Maamme pienviljelijöille ja Pohjois-Suo- että se turvaisi pienviljelijäin amma-
25333: men maataloudelle on karjatalous niin tär- tin harjoittamisen, ja antaisi siitä tar-
25334: keä, että sen harjoittamista ei saisi vai- peelliset esitykset.
25335: keuttaa. Hallituksen pitäisikin selvittää maa-
25336: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
25337:
25338: Matti Lepistö. Mikko Hult.
25339: 556
25340:
25341: IX,12. - Toiv.al. N:o 257.
25342:
25343:
25344:
25345:
25346: Koivisto ym..: Tutkimuksen toimittamisesta maatalouden e1·i
25347: tuotantosuuntien ohjaamiseksi maan omavaraistumista st1-
25348: mälläpitäen.
25349:
25350:
25351: E d u s k u n n a ll e.
25352:
25353: Maaperästä ja ilmastollisista tekijöistä luonnolliselta, .että maan eteläisimmän osan
25354: johtuen maamme eri osat tarjoavat erilaisia pellot saatettaisiin tuottamaan pääasiassa vil-
25355: mahdollisuuksia maatalouden harjoittami- jakasveja maan omavaraistumista silmällä
25356: seen. Niinpä viljanvHjelys, joka Etelä- ja pitäen. Sen sijaan rehuntuotanto olisi oh-
25357: Keski-Suomessa menestyy hyvin, ei enää ole jattava Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa ly-
25358: mahdollista Pohjois- ja Koillis-Suomessa. hyen kesän johdosta vaativammat kasvit ei-
25359: Sensijaan viimemainitut alueet, ennenkaikkea vät menesty tai niiden viljely on epävarmaa.
25360: hyvälaatuisten soiden johdosta, soveltuvat Eräitten erikoiskasvien, kuten rypsin ja
25361: erinomaisesti rehun tuotantoon ja siihen pe- sokerijuurikkaan sekä apilan siemenen vil-
25362: rustuvaan karjatalouteen. Ennen sotia jelys sopii ainoastaan Etelä-Suomeen, kun
25363: maamme oli melkein omavarainen syömävil- taas sipulin ja perunan sekä heinänsiemenen
25364: jasta, mutta sotien jälkeen ja nykyään vilja- tuotanto on hyvin soveltuvaa Pohjois-Suo-
25365: omavaraisuus on alentunut noin 85 %: sta messa. Näiden erikoiskasvien viljelyä olisi
25366: 41-43 %:iin. Tämän vuoksi pääosa syömä- sentähden sopivin tukitoimenpitein ohjattava
25367: viljasta tuotetaan ulkomailta. Sensijaan tä:l- seuduille, jossa ne parhaiten menestyvät ja _
25368: ,läkin hetkellä karjataloustuotteista maamme taattava niille alueillaan menekkimahdolli-
25369: on yliomavarainen ja ainoastaan korkeitten suudet.
25370: vientipalkkioiden turvin on voin ja juuston Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25371: ulosvienti mahdollista. On jotakin nurinku- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25372: rista siinä, että ensin ostetaan ulkomailta toivomuksen,
25373: syömäviljaa noin 10 miljardin markan ar-
25374: vosta ja samalla suoritetaan karjataloustuot- että hallitus kiir.eellisesti toimitut-
25375: teista vientipalkkiota samansuuruinen summa taisi tutkimuksen, millä tavalla oma-
25376: vuosittain. varaisuutta silmälläpitäen maatalou-
25377: Näin ollen olisi syytä tutkia ja laatia den eri tuotantosuuntia olisi ohjattava
25378: suunnitelma, millä tavalla maatalouden tuo- maan eri osissa, ja ryhtyisi toimenpi-
25379: tantosuuntia maan eri osissa olisi ohjattava teisiin tällaisen ohjelman toteuttami-
25380: ja tarpeen mukaan valtion tuettava. Tuntuisi seksi.
25381: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
25382:
25383: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
25384: J. F. Pöykkö.
25385: 557
25386:
25387: IX,13. - Toiv.al. N: o 258.
25388:
25389:
25390: Hautala ym.: Toimenpiteistä maatalouden tuotantosuunnan
25391: tarkistamiseksi.
25392:
25393: E d u s k u n n a ll e.
25394:
25395: Kokemus on osoittanut, että luonnonsuh- vautumaan erittäin epäedullisiin vientimark-
25396: teet rajoittavat maassamme melko tarkasti kinoihin, mikä uhkaa alentaa keskimääräistä
25397: maatalouden tuotantomahdollisuuksia. Näin tuottajahintaa. Samaan aikaan on maamme
25398: on asianlaita jopa maan eteläosissa, mutta leipäviljan tuotanto alentunut siinä määrin,
25399: varsinkin Pohjois-Suomessa ilmasto tekee että vehnää ja ruista joudutaan tuomaan
25400: useiden viljelyskasvien tuotannon epävar- ulkomailta 400 milj. kg vuodessa, jolloin
25401: maksi ja sen vuoksi taloudellisesti kannatta- omavaraisuus on enää 40 prosenttia, ja myös
25402: mattomaksi. Niinpä vehnä ja kaura antavat väkirehuja on tuotu maahan ennätysmäärät.
25403: Kokkolan pohjoispuolella harvoin kunnolli- Tällainen kehitys ei ole maataloutemme eikä
25404: sen sadon. Sen sijaan heinästä ja perunasta koko kansantaloutemme etujen mukaista.
25405: saadaan yleensä tyydyttävä sato. Samoin on Erikoisesti tämä voi muodostua kohtalok-
25406: timotein siemenen tuotannolle hyvät mah- kaaksi niille viljelmille, jotka luonnonsuh-
25407: dollisuudet. Aikainen ohra menestyy koko teista ja muista tekijöistä johtuen ovat joka
25408: Pohjois-Suomessa ja ruiskin monin paikoin tapauksessa pääasiallisesti maidon tuotan-
25409: Oulun korkeudelle asti. nosta riippuvaisia.
25410: Nämä luonnonsuhteiden maataloustuotan- Maatalouden tuotantosuunnan muuttami-
25411: nollemme asettamat rajoitukset on maatalou- nen tapahtuu yleensä melko hitaasti. Tästä-
25412: den suunnittelussa otettava riittävästi huo- kin syystä olisi toimenpiteisiin nykyisen ti-
25413: mioon. Ellei näin menetellä, muodostuvat lanteen korjaamiseksi ryhdyttävä viipymättä,
25414: tappiot suuriksi eikä valtiota voida niitä jat- jotta maatalousneuvonnassa ja koko maa-
25415: kuvasti vaatia korvaamaan. Tähän tarkoituk- talouden suunnittelussa voitaisiin ottaa tar-
25416: seen saatavissa olevat niukat varat voitaisiin vittavat korjaukset huomioon.
25417: epäilemättä tarkoituksenmukaisemmin käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25418: tää Pohjois-Suomen katoalueille paremmin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25419: sopivien viljelyskasvilajien ja -lajikkeiden sie- muksen,
25420: menten hankintaan. Oikein suunniteltuna ja
25421: toteutettuna Pohjois-Suomen maatalous voi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25422: antaa harjoittajalleen kohtuullisen toimeen- toimenpiteisiin edellytysten luomiseksi
25423: tulon ja kykenee myös palvelemaan koko sellaiselle maataloutemme tuotanto-
25424: kansantalouttammekin. suunnan tarkistukselle, että omavarais-
25425: Pohjois-Suomen maatalouden perustuessa tuminen erikoisesti leipäviljan osalta
25426: luonnonsuhteista johtuen pääasiallisesti mai- voi tapahtua ja siten turvata pien-
25427: don tuotantoon on sen välttämättömänä edel- viljelykselle koko maassa ja erikoisesti
25428: lytyksenä maitotaloustuotteiden menekin var- Pohjois-Suomessa mahdollisuudet mai-
25429: mentaminen. Kuluvana vuonna on kehitys dontuotantoon ilman, että joudutaan
25430: tässä suhteessa ollut arveluttava sikäli, että markkinoimisvaikeuksiin ja hintatason
25431: on jouduttu yhä suuremmassa määrässä tur- vaarantamiseen.
25432: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
25433:
25434: Yrjö Hautala. Viljami Kalliokoski.
25435: Kusti Eskola. Antti Kukkonen.
25436: Matti Lepistö. Kerttu Saalasti.
25437: Martti Salminen. Onni Mannila.
25438: Eemil Partanen. Esa Koivusilta.
25439: Albin Wickman. T. Saloranta.
25440: Matti Mattila. S. S. Aittoniemi.
25441: 558
25442:
25443: IX,14. - Toiv.al. N: o 259.
25444:
25445:
25446:
25447: Pusa ym.: Selvityksestä maatalouden tukijärjestelmän muut-
25448: tamismahdollisuuksista.
25449:
25450:
25451: E d u s !k: u n n a ll e.
25452:
25453: Nykyinen maataloudoo tukemisjärjestelmä laan maassamme vallitseva talouspoliittinen
25454: on monessa suhteessa ·epätarkoituks€1mnukai- kriisi on suurelta osaltaan siitä aiheutunut.
25455: nen. Siitä esimerkkinä voidaan mainita, että Neljännen ryhmän muodostavat sellaiset
25456: maJlasohran viljelyn tulmmis~ksi säädetty oh- tukitoimenpiteet :kuin vä:kilannoitteiden jaka-
25457: ran 15 markan suuruinen tulli hyödyttää, minen ilmaiseksi ja lehmäluvrm mukaan suo-
25458: paitsi mallasohraa viljeleviä maanviljelijöitä, ritettava avustus, ns. häntäraha. Näillä ei ole
25459: myöskin muita ohraa myyviä maanviljeli- mitään hintoja tai tuotantokustannuksia ko-
25460: jöitä. Samalla se kuitenkin rasittaa kaikkia hottavia vaikutuksia, vaan niistä johtuvan
25461: niitä maanviljelijöitä, jotka ostavat ohraa hyödyn saavat niiden saajat. Tällaisella tu-
25462: joko rehuviljaksi tai siemeneksi. Joka ta- kemistavalla voi olla monenlaisia, suorastaan
25463: paU!ksessa tällaisella tullilla on maatalous- yllättävän edullisia vaikutuksia. Professori
25464: tuotteiden tuotantokustannuksia kallistava K. U. Pihkala lausuu teoksessaan ,Väkila:n-
25465: merkitys. Sama koskee myöskin kauran tul- noitteet maataloutemme kohottajina", sivulla
25466: lin merkitystä. Kauraa ostavat rehuvilja:ksi, 229: ,Menettelytavan puolustuks~ksi voidaan
25467: paitsi maanviljelijät, myöskin metsäa.joja erityisesti sanoa, että pienviljelijäin tukemi-
25468: suorittavat hevosmiehet. nen trutä tietä tulee huomattavasti halvem-
25469: Tämä on tyypillinen esimerkki maatalou- maksi kuin esim. suoranaisia raha-avustuksia
25470: den tukemisjärjestelmästä, jossa eräille vil- käytettäessä. Ottaen huomioon myös tuotan-
25471: jelijäpiireille annettu tuki koituu sitäkilll laa- non kohottamisesta johtuva työansion lisäys
25472: jempien viljelijäpiirien vahingoksi. Soo ylei- voidaan summittaisesti laskea, että yhden
25473: nen tuotantakustannuksia kallistava merki- markan lannoitusavustus tuottaa maidontuo-
25474: tys ulottuu vieläkin laajempiin piireihin. tantoa harjoittavalle pienviljelijälle yli 5
25475: Toisen laatuisen tukemistavan muodostavat markan tulonlisäY'ksen. Kansantaloud~llisesti
25476: karjantarkastusyhdistysten avustusmaksut. katsoen voimme todeta, että vaikka tuotan-
25477: Ne hyödyttävät niiden saajia, jotka ovat ta- non lisäys joutuisi vientiinkin nykyisin epä-
25478: loudelliselta asemaltaan keskimäärin maamme edullisin hinnoin, yhden markan avustus ko-
25479: vauraimpia maanviljelijöitä. Sen sijaan hottaisi kansalllltuloa.mme noin kahdella mar-
25480: niistä jäävät kokonaan osattomiksi köyhem- kalla.''
25481: mät karjantarkastusyhdistj'!ksien ulkopuolella Tämän johdO'ata on aihetta kysyä, mitkä
25482: olevat lehmänomistajat. ovat ne muut maatalouden tai muun tuotan-
25483: Kolmannen ja suurimman ryhmän maata- nollisen toiminnan tukemistavat, joiden
25484: louden tukitoimenpiteistä muodostavat ne avulla tukitoimenpiteisiin käytetyistä va-
25485: valtiovallan toimenpiteet, joiden avulla maa- roista saadaan samaan verrattava avustetta-
25486: ja karjataloustuotteiden hintoja pidetään vaa hyödyttävä ja koosantaloudellinen tulon
25487: eritJtäin paljon ikol'lkeammalla tasolla kuin lisä.
25488: u~komaisilta ma11kkinoilta saatava hinta on. Juuri tällaisena ajankohtana, jolloin hin-
25489: Nämä palkkiot rasittavat eniten tuotantoelä- tojen korkealla pitämiseen johtaneet .tukitoi-
25490: määmme ja valtiotalouttamme. Hinnankoro- menpiteet aiheuttavat sekä talouspoliittis·essa
25491: tus koskee jokaista tavaran ostajaa. Se on suhteessa että puolueiden keskeisiä vaikeita
25492: ollut tärkeänä aiheena sodanjä1keistoo vuo- eturistiriitoja, olisi mielestäni tähdellistä pä-
25493: sien palkkojen ja hintojen kilpajuoksuun. Se tevästi selvittää, olisiko ja missä määrin
25494: on aiheuttanut varsin suuria kustannusten meidän maataloutemme tukijärjestelmää muu-
25495: nousuja myöskin valtiontaloudelle. Parhail- tettava. Uuden tukijärjestelmän pitäisi an-
25496: IX,l4. -Pusa ym. 559
25497:
25498: taa mahdollisuus etenkim. karjataloustuottei- Kailikeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
25499: den :tuotanillon jatkuvaan lisäämiseen, koska tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
25500: se on maamme vähävaraisen maanviljelijä- sen,
25501: väestön toimeentulon kannalta ehdottoman että hallitus antaisi ensi tilassa sel-
25502: välttämä.töntä. Jos samalla voitaisiin kulut- vittää maataloutemme tukijärjestel-
25503: tajahintoja alentaa lähemmäksi ulkomailla män muuttamismahdollisuudet pienvil-
25504: vallitsevaa hirutatasoa, olisi senkin toimenpi- jelijävaltaisen maataloutemme ja teol-
25505: teen merkitys palkka- ja kustaamustasoomme listuvan yhteiskuntamme tarpeita ny-
25506: yksinomaan myönteinen. kyistä paremmin vastaavaan suuntaan.
25507: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
25508:
25509: E. Pusa. Laura Brander-Wallin. Matti Raipala.
25510: Kaisa Hiilelä. Kalle Kauhanen. Niilo Nieminen.
25511: Urho Kähönen. Mikko Hult.
25512: 560
25513:
25514: IX,15. - Toiv.al. N: o 260.
25515:
25516:
25517:
25518:
25519: Raipala ym.: Toimenpiteistä tasapainottomuuden poistami-
25520: seksi maataloustuotannon eri haarojen välillä. '
25521:
25522:
25523: E d u s k u n n a ll e.
25524:
25525: Suomen maataloudella on suuret luontaiset ensiksikin harrastuksen häviämisen juurikas-
25526: edellytykset omavaraisuuteen hiilihydraatti- vien viljelyä kohtaan ja toiseksi voin ja juus-
25527: rikkaiden väkevien rehujen tuotannossa kar- ton ylituotannon, joka on johtanut kansan-
25528: jatalouden tarpeita varten. Ensiksi maamme taloudellisesti täysin järjettömään vientiin,
25529: tilat ovat valtaosaltaan niin pieniä, että nii- samanaikaisesti kun maahan vielä on tuotu
25530: den kasvituotannon olisi oltava mahdollisim- viljaa .esim. vuosina 1951-55 keskimäärin
25531: man voimaperäistä, mahdollisimman paljon 8.3 miljardin markan arvosta.
25532: rehnyksiköitä tuottavaa, jotta täten saatai- Tässä tilanteessa olisi viipymättä edellä-
25533: siin pohja kussakin talousyksikössä riittävän mainitun kansantaloudellisen tappion vähen-
25534: laajaa karjataloustuotantoa varten, joka tämiseksi, maidonhinnan laskemisen estämi-
25535: taas takaisi asianomaiselle viljelijäperheelle seksi sekä juurikasvien viljelyksen tehostami-
25536: kohtuullisen toimeentulon. seksi korotettava väkirehujen hintaa ja vä-
25537: Voimaperäinen juurikasvien, perunan ja hennettävä niiden tuontia. Täten olisi sääs-
25538: rehnkaalin viljely vaatii melkoisesti työtä, tettävissä miljardeja, jotka nyt menevät val-
25539: mutta juuri tämän puutetta useat pientilo- tion ja maatalouden kukkarosta syöntipalk-
25540: jen asukkaat kärsivät, ja toiselta puolelta kioina ulkomaille. Osa tästä säästöstä olisi
25541: juuri täten on pieneltäkin peltoalalta saata- käytettävä juurikasviviljelyn tehostamistyö-
25542: vissa esim. nurmi- ja viljanviljelykseen ver- hön.
25543: rattuna moninkertainen sato, joka taas kar- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
25544: jan avulla edelleen jalostettaessa antaa lisää dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25545: työtä ja ansiota. Lanttu, turnipsi, peruna muksen,
25546: ja rehnkaali sekä eteläosissa maata rehujuu-
25547: rikas, tuottavat helposti n. 5 000-7 000 rehn- että hallitus ryhtyisi sellaisiin maa-
25548: yksikköä hehtaaria kohti ja ne ovat lisäksi taloustulolain 5 § :n edellyttämiin tuo-
25549: perunaa lukuun ottamatta hallan kestäviä. tantopoliittisiin toimenpiteisiin, että
25550: Viimeaikainen maatalouspolitiikkamme on niiden avulla päästäisiin nykyisestä
25551: kuitenkin· täysin unohtanut edellä mainitut tasapainottornuudesta maataloustuotan-
25552: perustavaa laatua olevat tosiseikat ja tuotta- non eri haarojen välillä ja estettäisiin
25553: malla maahan valtavia määriä tärkkelysrik- siten suurten vientipalkkioiden aiheut-
25554: kaita väkirehuja (esim. maataloustulolaskel- tama maataloustulon aleneminen ja
25555: man perusvuotena 143 milj. kg) aiheuttanut kansantaloudellinen tappio.
25556: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
25557:
25558: Matti Raipala. Kalervo Saura. Martti Salminen.
25559: 561
25560:
25561: IX,16. - Toiv.al. N: o 261.
25562:
25563:
25564:
25565:
25566: Saura ym.: Maanluovuttajia kohdanneiden menetysten kor-
25567: vaamisesta.
25568:
25569:
25570: E d u s k u n n a 11 e.
25571:
25572: Maanhankintalakia säädettäessä !lähdettiin desosaan maatalousmaan käyvästä arvosta
25573: siitä, että niin hyvin asutustoiminnan aiheut- sekä kymmenesosaan uuden pellon raivaus-
25574: tamat kuin muutkin sodasta johtuvat kus- kustannuksista ja puuston hinta on ollut
25575: tannukset kuuluvat valtion suoritettaviksi. vain 1/10-1/15 käyvästä arvosta.
25576: Tämän mukaisesti määrättiinkin, että kan- Puheena oleva menetys koskee kaikkia
25577: salaisille, jotka maanhankintalain nojalla maanluovuttajia, mutta aivan erityisesti
25578: joutuvat luovuttamaan omaisuuttaan asutus- ovat joutuneet kärsimään ne luovuttajat,
25579: toimintaa varten ja siten ainoana väestöryh- joiden kohdalla maanhankintalain mukaiset
25580: mänä tekemään luontoissuorituksia sodan toimitukset ovat ilman omaa syytä siirtyneet
25581: vaurioiden korjaamiseksi, on valtion varoista tavallista pitempään ja jotka siten vasta
25582: maksettava senaikaista eli vuoden 1944 lo- viime aikoina ovat saaneet valtion velkasi-
25583: pussa vallinnutta hintatasoa vastaava koh- toumuksia käyttöönsä, tai joilla ne vielä
25584: tuullinen käypä hinta. Tämän hintamää- ovat saamatta.
25585: räyksen tarkoituksena oli lisäksi - kuten Käytännössä on rahan arvon alentuminen
25586: eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk- näinollen johtanut siihen, että sodan aiheut-
25587: seen maanhankintalaiksi ja siihen liittyväksi tama asutustoiminta on muodostunut maata
25588: lainsäädännöksi nimenomaan lausuttiin - omistavan väestöryhmän erikoisrasitukseksi.
25589: että asutusmaan korvausperusteet ainakin Huomattava näet on, että tämä väestöryhmä
25590: suurin piirtein vastaisivat siirtoväelle sodasta on muiden kansalaisten tapaan myös suorit-
25591: aiheutuneista menetyksistä toisen korvaus- tanut omaisuudenluovutusveron, tavan-
25592: lain mukaan suoritettavien korvausten pe- omaisista veroista puhumattakaan. Mainittu
25593: rusteita. Tällä tietenkin tarkoitettiin sitä, rasitus sitäpaitsi on kohdistunut aivan epä-
25594: että molemmat korvaukset samansuuruisesta tasaisesti eri suuruisten ja vieläpä samankin
25595: menetyksestä tulisivat suunnilleen yhtä suu- suuruisten tilojen omistajiin riippuen siitä,
25596: riksi. millä paikkakunnalla tilat sattuvat sijaitse-
25597: Näitä säännöksiä laadittaessa ei kuitenkaan maan sekä missä määrin niillä on ollut pel-
25598: kiinnitetty huomiota siihen, että rahan ar- toa ja missä määrin metsää. Niinpä van-
25599: von aleneminen, ottaen huomioon valtion hoilla viljelysseuduilla suhteellisen pienetkin
25600: velkasitoumusten 10-15 vuoden pituisen tilat ovat joutuneet luovuttamaan huomatta-
25601: maksuajan, saattaisi johtaa oleellisesti toi- van paljon myös metsämaataan, kun taas
25602: seen tulokseen kuin kohtuullisen käyvän hin- toisaalla tilat suurista metsäaloista huo·li-
25603: nan periaatteen toteutumiseen. Kun nämä matta ovat saattaneet säästyä luovutuksilta.
25604: v.elkasitoumukset, vastoin alkuperäistä suun- Poikkeuksellisen raskaana on luovutusrasitus
25605: nitelmaa, jätettiin kaikkea inflaatiosuojaa kohdistunut ns. harrastelijaviljelijöihin, jotka
25606: vaille, onkin käynyt niin, että maanluovut- monissa tapauksissa ovat joutuneet menettä-
25607: tajat, joille annettuja velkasitoumuksia nyt mään lähes koko omaisuutensa vain muodolli-
25608: ruvetaan lunastamaan, tulevat saamaan vain seksi katsottavaa korvausta vastaan.
25609: murto-osan siitä korvauksesta, joka heille Siihen ilmeiseen epäoikeudenmukaisuuteen,
25610: maanhankintalakia säädettäessä oli tarkoi- joka asutustoiminnasta tällä tavoin on aiheu-
25611: tettu suoritettavaksi. Niinpä esim. pellon tunut, on eri yhteyksissä kiinnitetty huo-
25612: osalta on luovutushinta painunut noin kuu- miota myös eduskunnan piirissä. Tammi-
25613: 71 E 168/57
25614: 562 IX,16. - Ma.a.nluovuttajien menetykset.
25615:
25616:
25617: kuun 25 päivänä 1949 eduskunta lausui toi- symys sodasta aiheutuneiden menetysten lo-
25618: vomuksen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin pullisesta korvaamisesta vielä on avoinna,
25619: toimenpiteisiin selvityksen hankkimiseksi esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25620: siitä, miten ja missä laajuudessa siirtoväen vomuksen,
25621: pika-asutuslain ja maanhankintalain mukai-
25622: siin asutustarkoituksiin maata luovuttaneille että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25623: voitaisiin korvata rahanarvon alenemisesta tarvittaviin toimenpiteisiin maanluo-
25624: johtuneet menetykset sekä selvityksen saa- vuttajia kohdanneiden suhteettoman
25625: tuaan antaisi asiasta esityksen eduskunnalle. suurten menetysten korvaamiseksi ja
25626: Kun edellä mainittu eduskunnan hyväk- siten tämän väestöryhmän saattami-
25627: symä toivomus yhä on toteuttamatta ja kun seksi sodan aiheuttamiin rasituksiin
25628: siirtoväen korvaus- ja lisäkorvauskysymysten nähden yhdenveroiseen asemaan mui-
25629: tultua hoidetuiksi maanluovuttajat nykyisin den kansalaisten kanssa.
25630: ovat ainoa väestöryhmä, jonka kohdalta ky-
25631: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
25632:
25633: Kalervo Saura. Lauri Järvi.
25634: Matti Raipala. Irma Hamara.
25635: Tuomas Saikku. R. Hallberg.
25636: Saara Forsius. Armas Leinonen.
25637: Martti Salminen. Bertel Lindh.
25638: Toivo H. Kinnunen. N. Kosola.
25639: Kyllikki Pohjala. T. Junnila.
25640: 563
25641:
25642: IX,17. - Toiv.al. N:o 262.
25643:
25644:
25645: Koivunen ym.: Esityksen antamisesta maanhankintalaitl
25646: muuttamisesta uuden määräajan saamiseksi maansaanti-
25647: hakemuksen tekemistä vm·ten.
25648:
25649: E d u s :k u n n a ll e.
25650: Maanhankintalakia toimeenpantaessa on Erääseen eduskuntakyselyyn viime joulu-
25651: suuri määrä kansalaisia jäänyt osattomaksi kuussa runtamassaan vastauksessa nykyisen
25652: lain tarjoamista eduista, joihin he katsovat hallituksen herra maatalousministeri selitti,
25653: olevansa oikeutettuja. MalllllSaantihakemus että eduskunnan v. 1953 esittämän toivo-
25654: jäi monilta määräaikaan mennessä tekemättä nmiksen toteuttaminen ei käy laatuun muut-
25655: mm. vakavan sairauden, työsuhteiden, ao. tamalla ainoastaan maanhankintalain toi-
25656: paikkakunnalta poissaolon, hakemuksen te- meenpanoasetusta, vaan muutoksia pitäisi
25657: koon liittyneiden määräysten tuntemattomuu- tehdä varsinaiseen llvkiinkin. Herra maata-
25658: den vuoksi jne. Sattuipa sellaistakin, että lousministerin käsityksen mukaan hallituksen
25659: säädetyssä järjestyksessä tehtyihin hakemuk- ei kuitenkaan pitäisi ryhtyä maanhankinta-
25660: siin ei saatu lainkaan päätöstä hakemusten lain muuttamiseen. Hän viittasi eduskunnan
25661: katoamisen vuoksi. Lisämaiden saantia kos- käsiteltävänä olevaan maankäyttölakim, jonka
25662: kevien päätösten lähempi tutkiminen osoit- avulla asia pitäisi hoitaa.
25663: taa, että suurelta määräitä todella maan tar- Tuntuu ilmeiseltä, että nykyinen hallitus
25664: peessa olevia maansaantioikeus evättiin ja todennäköisesti sen viisi edeltäjääkin ovat
25665: varsin kyseenalaisilla perusteilla. käsittäneet väärin eduskunnan esittämän toi-
25666: Oman ryhmänsä muodostavat ns. rintama- vomuksen. Hyväksyessään toivomuksen maan-
25667: miehet, joiden oikeus maansaantiin on evätty hankintalain toimeenpanoasetuksen muutta-
25668: lain toimeenpanoasetuksen perheellisyysmää- misesta eduskunta joka tapauksessa tarkoitti
25669: ritelmän perusteella, jonka mukaan perheei- maansaantioikeuden turvaamista niille hen-
25670: lisiksi katsotaan vain ne, joilla oli 1. 10. kilöille, joilta lain toimeenpanoasetus oli sen
25671: 1945 vaimo ja vähintään yksi lapsi. Tästä eväinn(Yt. Selvältä myös näyttää, ettei edus-
25672: perheellisyysmääritelmäm. muuttamisesta edus- kunnan käsiteltävänä oleva maankäyttölaki
25673: kunta lausui vuoden 1953 kevätistuntokau- tule turvaamaan niitä etuja, joita edellä
25674: della hallitukselle toivomuksen, jossa kehoi- kosketellut väestöryhmät maanhankintalain
25675: tettiin hallitusta muuttamaan maanhankinta- kautta olisivat oikeutetut saamaan.
25676: lain toimeenpanoasetusta siten, että jälkeen Näin ollen esitämmekin eduskunnan hy-
25677: 1. 10. 1945 perheellisiksi tulleetkin saisivat välksyttäväik:si toivomuksen,
25678: maansaantioikeuden.
25679: Tästä eduskunnan esittämästä toivomuk- että hallitus antaisi ensi tilassa
25680: se:,"'ta tulee kuluneeiksi 4 vuotta tulevan maa- Eduskunnalle esityksen maanhankinta-
25681: liskuun 6 päivänä. Näiden vuosien aikana lain muuttamisesta siten, että 1. 10.
25682: on meillä ollut 6 eri hallitusta, joissa ovat 1945 jälkeen perheellisiksi tulleille
25683: olleet edustettuina vuorotellen tai yht'aiik:aa rintamamiehille ja pätevien esteiden
25684: maalaisliitto, sosialidemokraattinen ja kan- vuoksi umpeen kuluneeseen määräai-
25685: sanpuolue, kokoomus ja ruotsalaiset. Jokai- kaan mennessä maansaantihakemuk-
25686: nen kuudesta perättäin istuneesta hallituk- sensa tekemättä jättäneille turvattai-
25687: sesta on lyönyt laimin edellä esitetyn edus- siin hakumahdollisuudet ja oikeudet
25688: kunnan lausuman toivomuksen toteuttamisen. maansaantiin.
25689: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
25690: Matti Koivunen. Eino Tainio. Leo Suonpää.
25691: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Tauno Kelovesi.
25692: Irma Rosnell. Hertta Kuusinen. Pertti Rapio.
25693: Niilo Nieminen. Eino Roine. Aleksi Kiviaho.
25694: Esa Hietanen. Antti Kinnunen. Kaino Haapanen.
25695: 564
25696:
25697: IX,18. - Toiv.al. N: o 263.
25698:
25699:
25700:
25701:
25702: Tienari ym.: Toimenpiteistä uuden määräajan myöntämiseksi
25703: maansaantihakemuksen tekemiseen.
25704:
25705:
25706: Eduskunnalle.
25707:
25708: 5. 5. 1945 annetun maanhankintalain mu- tion tuesta myöskään ns. aravalainojen muo-
25709: kaan ovat maansaantiin oikeutettuja mm. ne dossa. Aravalainan saaminenhan käytän-
25710: rintamamiehet, jotka hakemuksensa jättö- nössä yleensä edellyttää huomattavaa omaa
25711: aikana olivat naimisissa ja jotka jättivät pääomaa.
25712: maansaantihakemuksensa lain säätämässä Kuten edellä olevasta selviää, olisi välttä-
25713: ajassa sekä muutoinkin täyttivät lain asetta- mätöntä, että maahankintalakia, tai sen mah-
25714: mat ehdot. dollisesti kumouduttua maankäyttölain tul-
25715: Huomattava osa rintamamiehistä on kui- tua säädetyksi, aravalakia ja maankäyttö-
25716: tenkin sellaisia, jotka olivat elämänsä par- lakia muutettaisiin siten, että maanhankinta-
25717: haat vuodet rintamalla, eikä heillä näin lain suomista eduista osattomiksi jääneillä
25718: ollen ollut mahdollisuutta solmia avioliittoa olisi mahdollisuus saada vastaava oikeus jäl-
25719: lain säätämässä ajassa. Tämän vuoksi jäivät keenpäin uudelleen määrättävässä määrä-
25720: he maanhankintalain suomien etujen ulko- ajassa tehdyn hakemuksen perusteella.
25721: puolelle. Lisäksi olivat sodan päätyttyä olo- Edellä olevaan viitaten ja huomioon-
25722: suhteet monen osalta niin sekavat, etteivät ottaen sen, että kysymyksessä olevien henki-
25723: he heti sodan päätyttyä kiinteämmin voineet löiden asuttamisessa ei enää ole tarpeen muo-
25724: suunnitella tulevaisuuttaan, eivätkä lähes- dostaa viljelys- ja asuntoviljelystiloja, joita
25725: kään kaikki saaneet edes tietoa maansaanti- vapaassa kaupassa on runsaasti saatavissa,
25726: hakemusten tekoajasta, mistä ja muista näi- mutta että sensijaan kaikkialla maassa on
25727: hin verrattavista syistä lukuisien viime so- olemassa vaikeuksia asuntotonttien saami-
25728: tiimme osallistuneiden maansaantihakemuk- sessa ja kerrostalo-osakkeiden hankinnassa,
25729: set jäivät tekemättä. esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
25730: Näin ollen ovat henkilöt, jotka ovat yh- muksen,
25731: dessä rintamalla taistelleet samoissa olosuh-
25732: teissa vuosikausia ja jotka taloudellisesti ovat että hallitus ryhtyisi viipymättä kii-
25733: täysin toisiinsa verrattavissa, joutuneet oman reellisiin toimenpiteisiin, jotta sellaiset
25734: asunnon saannissa aivan eri asemaan toisiin maanhankintalain tarkoittamat sota-
25735: verrattuina, sillä niillä henkilöillä, joilla ei lesket, sotainvalidit ja 1·intamasotilaat,
25736: ole maanhankintalainmukaista maansaantioi- jotka pcrheettömyyden tai sen takia,
25737: keutta, ei ole myöskään mahdollisuutta että he ovat laiminlyöneet tehdä hake-
25738: päästä osallisiksi valtion sanotun lain nojalla muksensa määräajassa, eivät ole voi-
25739: suomista monista eduista oman asunnon neet saada maansaantioikeutta, mää-
25740: hankkimisessa. Tämä on her~ttänyt ymmär- rättävässä uudessa määräajassa teke-
25741: rettävää katkeruutta maanhankintalain tar- mänsä hakemuksen perusteella voisi-
25742: joamista eduista osattomiksi jääneiden kes- vat saada maansaantioikeuden asunto-
25743: kuudessa, varsinkin kun heillä vähävaraisina tonttiin tai sitä vastaavan oikeuden
25744: ei ole mahdollisuutta päästä osallisiksi val- kerrostalo-osakkeeseen.
25745: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
25746:
25747: Artturi Tienari. Helge Miettunen.
25748: Juho Tenhiälä. Leo 1. Mattila.
25749: Armas Leinonen.
25750: 565
25751:
25752: IX,19. - Toiv.al. N: o 264.
25753:
25754:
25755:
25756:
25757: Friman ym.: Esityksen antamisesta valtion omistamien vilje-
25758: lyskelpoisten alueiden asuttamiseksi Pohjois-Suomessa.
25759:
25760:
25761: E d u s k u n n a ll e.
25762:
25763: Vuoden 1936 asutuslaki, jonka perusteella tulisi tarkoituksenmukaisesti hyväksikäyte-
25764: syntyi huomattavia asutusalueita Lapin ja tyiksi. Mahdollisesti perustettava teollisuus
25765: Oulun läänien metsäseutujen valtion metsiin, ei voisi käyttää hyväkseen niitä valtavia vil-
25766: on ollut toteuttamatta uudisasutuksen osalta jelyskelpoisia suoalueita, joita esim. Lapin
25767: n. 17 vuotta. Välittömästi sodan jälkeen aloi- läänissä löytyy. Prof. Kivisen laskelmien
25768: tetun maanhankintalain toteuttamisen yhtey- mukaan Lapin läänissä on 5.76 milj. ha
25769: dessä sai sielläkin osa silloin maantarpeessa suota, josta viljelyskelpoista 2.38 milj. ha.
25770: olleista maata ja asuinpaikan tämän lain pe- Vuoden 1941 maatalouslaskelman mukaan oli
25771: rusteella. Nyt elää jo kokonainen sukupolvi läänin viljelemätön pinta-ala 10 310 947 ha.
25772: perheeliisiä ihmisiä näiden seutujen asukkai- Kuivattua suota on vain muutama kymme-
25773: den joukossa, joilla ei ole ollut mahdolli- nentuhatta ha (37 400). Sitäpaitsi teollisuus
25774: suutta maansaantiin. Kun näillä alueilla ei tarvitsee rinnallaan välttämättä laajuuttaan
25775: ole minkäänlaista teollisuutta ja ihmistyön vastaavan maatalouden.
25776: tarve rationalisoinnin sekä koneeliistumisen Pohjois-Suomen valtavat viljelyskelpoiset
25777: vuoksi vähentyy metsätöissä vuosi vuodelta, suoalueet olisikin saatava kansantaloutemme
25778: väestön samanaikaisesti lisääntyessä, tästä palvelukseen. Kun paikallisen väestön kes-
25779: alueesta on muodostunut pysyvän alityölli- kuudessa on huutava puute maasta, on mie-
25780: syyden alue. Se metsätyöpohja, jolla näiden lestämme suhteellisen helppoa järjestää asia,
25781: seutujen asukkaat elivät jälkeenjääneinä koska valtio omistaa valtaosan näistä viljelys-
25782: vuosikymmeniä, ei siis enää riitä asukkaiden kelpoisista alueista. Valtion asutusviranomai-
25783: toimeentulon turvaamiseen. silla on huomattava määrä valmiiksi laadit-
25784: Näiltä alueilta on suhteellisen vähäisin tut- tuja suunnitelmiakin. Valtion toimesta on
25785: kimuksin löydetty arvokkaita mineraaleja, vain ryhdyttävä toimenpiteisiin lain laati-
25786: siellä rakennetaan parhaillaan suuria voima- miseksi tätä tarkoitusta silmällä pitäen.
25787: laitoksia valtakunnan voiman tarpeen tyy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25788: dyttämiseksi, onpa puhuttu teollisuudenkin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25789: rakentamisesta, mutta viime mainitusta ei toivomuksen,
25790: ole edes mitään varmaa suunnitelmaa pape-
25791: rilla. Jos teollisuuden rakentaminen tapah- että hallitus antaisi kiireellisesti
25792: tuisi, se luonnollisesti helpottaisi työllisyys- Eduskunnalle lakiesityksen valtion
25793: tilannetta. Näiden metsäseutujen luonnonva- omistamien viljelyskelpoisten alueitten
25794: rat eivät kuitenkaan yksin tällä toimenpiteellä asuttamiseksi Pohjois-Suomessa.
25795: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
25796:
25797: Toivo Friman. Eino Tainio. A.-L. Tiekso-lsaksson.
25798: 566
25799:
25800: IX,20. - Toiv.al. N:o 265.
25801:
25802:
25803:
25804:
25805: Koivusilta ym.: Toimenpiteistä asutuslautakuntien jäsenlu-
25806: vun määräämiseksi aina vähintään neljäksi.
25807:
25808:
25809: E d u s k u n n a 11 e.
25810:
25811: Voimassaolevien lakien mukaan voidaan tuslautakuntia, JOissa luonnollisesti puheen-
25812: asutuslautakuntiin valita jäseniä 2-4. Kun johtajana on kolmas henkilö, mutta tällaisen
25813: kuitenkin asutuslautakunnan jäsenten, ehdot- lautakunnan toiminta ei ole onnistunutta,
25814: taessaan myönnettäväksi lainoja maaseudun eikä lainantarvitsijain edun mukaista. Edellä
25815: asunto-olojen parantamislain tai sisarosuus- sanottuun viitaten ehdotammekin eduskun-
25816: lain perusteella, täytyisi tuntea koko pitäjän nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25817: asukkaat ja olosuhteet, on mahdotonta vaatia
25818: sellaista kaksihenkiseltä lautakunnalta. että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
25819: Pienen lautakunnan asiantuntemustakin toimenpiteisiin sellaisen muutoksen te-
25820: voidaan aina pitää kyseenalaisena, samoin kemiseksi lakiin, että asutuslautakun-
25821: oikeudenmukaisuutta. tiin aina valittaisiin vähintään neljä
25822: Koska laki sallii, valitaan maassamme vielä jäsentä.
25823: hyvin monessa kunnassa kaksihenkisiä asu-
25824: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
25825:
25826: Esa Koivusilta. Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä.
25827: 567
25828:
25829: IX,21. - Toiv.al. N:o 266.
25830:
25831:
25832: Kähönen ym.: Uudistilain perustamispalkkioiden korottami-
25833: sesta.
25834:
25835: E d u s k u n n a ll e.
25836: Maanhankintalain toimeenpanosta annetun tiloilla tehtyjen rakennus-, raivaus-, tie- ja
25837: asetuksen 204 §: n mukaan vahvistettiin kuivatustöiden kustannukset ovat nykyra-
25838: uudistilain perustaruispalkkioiden enimmäis- hassa arvioiden noin 75 000 000 000 markkaa.
25839: määrät alunperin vyöhykkeittäin seuraa- Tilat eivät kuitenkaan ole elinkelpoisia, jol-
25840: vasti: lei niille saada peltoa enemmän. Edellä sa-
25841: I vyöhyke ••••• 130 000 mk
25842: 0. 0 ••••• 0 ••
25843: notun ja lisäksi sen huomioon ottaen, että
25844: II 200 000 tilan rakennukset on suunniteltu suurempaa
25845: n ••• 0 ••••• 0. 0 ••••
25846:
25847:
25848:
25849:
25850: III • 0 0. 0 300000 "
25851: 0 •••• 0 ••• 0 0
25852: peltopinta-alaa silmällä pitäen, on välttämä-
25853: IV " ••• 0 ••400 000 "
25854: 0 •••• 0 ••••
25855: töntä löytää keinoja raivaustöiden joudutta-
25856: " " miseksi kylmillä tiloilla. Yhtenä keinona
25857: Mainitun pykälän 2 momentin mukaan on voidaan pitää uudistilan perustaruispalkkioi-
25858: maatalousministeriö voinut ylittää näitä den korottamista siten, että toinen puoli ko-
25859: enimmäismääriä erityisistä syistä enintään rotetusta määrästä maksetaan vasta, kun tila
25860: 20 sadalta. Maanhankintalain toimeenpano- on hyväksyttävään kuntoon vilJelty ja ra-
25861: asetuksen 206 § : n 3 momentin nojalla on kennettu. Korottamista puoltaa eritoten
25862: ylempänä mainittuja enimmäismääriä hinta- myös se, että rahan arvo on edellisen koro-
25863: tasossa tapahtuneen muutoksen johdosta ko- tuksen jälkeen laskenut ainakin toisella puo-
25864: rotettu 17. 11.-47 n. 58% :lla. Tämän pää- lella rahatilanteen ollessa lisäksi kireä. Jos
25865: töksen mukaiset voimassa olevat enimmäis- palkkioita tai niistä maksamatta olevaa osaa
25866: määrät ovat seuraavat: korotettaisiin esim. 40 %:lla, merkitsisi se
25867: I vyöhyke 0 •• 0 205 000 mk
25868: •• 0 ••• 0 •••••
25869: palkkioiden korotusta alkuperäisestä mää-
25870: II • 0 0 •• 315 000
25871: 0 0 •• 0 ••••• 0
25872: rästä noin 120 % : lla rahan arvon alennuttua
25873: III " • 0 •• 0475 000 "
25874: 0 0 •••••••••
25875: samana aikana noin 5 kertaisesti. Kun ote-
25876: IV " •• 0. 0630000 "
25877: 0 ••••••••••
25878: taan huomioon, että suurin osa palkkioista
25879: " " on jo maksettu, ei ehdotetun suuruisella ko-
25880: Myös edellä mainittuja määriä on voitu rotuksella olisi kovinkaan suurta merkitystä
25881: korottaa mainittujen maatalousministeriön valtiontalouden kannalta.
25882: päätösten mukaisesti enintään 20 prosen- Jollei raivaustöitä saada joudutetuiksi ja
25883: tilla. tilat tämän vuoksi jäävät pitkäksi aikaa elin-
25884: Uudistilan perustaruispalkkiota on tähän kelvottomiksi tai heikosti elinkelpoisiksi, on
25885: mennessä myönnetty noin 17 000 tilalle. pelättävissä, etteivät asukkaat pysty suoriu-
25886: Kylmille tiloille suunnitelluista rakennuk- tumaan vuotuismaksuista ja että heitä on
25887: sista on tähän mennessä valmiina asuinra- muulla tavoin valtion varoin avustettava.
25888: kennuksia noin 88 % ja kotieläinrakennuk- Lisäksi tulisivat kylmille tiloille uhratut va-
25889: sia noin 73 % sekä muita rakennuksia rat menemään osittain hukkaan, mikä olisi
25890: noin 70 %. Raivattu on noin 75 000 ha eli suuri kansantaloudellinen tappio.
25891: keskimäärin vajaat 5 ha yhtä tilaa kohti, Edellä lausutun perusteella ehdotamme
25892: joka merkitsee n. 50 % tavoitteesta. Kylmille kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25893: tiloille suunnitelluista tietöistä on valmistu- toivomuksen,
25894: nut noin 75 % ja kuivatustöistä noin 70 %.
25895: Voidaan havaita, että raivaustyöt ovat jää- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25896: neet huomattavasti jälkeen tie-, kuivatus- ja toimenpiteisiin uudisUlain pertlStamis-
25897: rakentamistöistä. Tähän mennessä kylmillä palkkioiden korottamiseksi.
25898: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
25899:
25900: Urho Kähönen. Matti Mattila. Niilo Ryhtä.
25901: E. Pusa. Nestori Kaasalainen.
25902: 568
25903:
25904: IX,22. - Toiv.al. N:o 267.
25905:
25906:
25907:
25908:
25909: Leinonen: Toimenpiteistä sott7astorppien itsenäistämiseksi.
25910:
25911:
25912: E d u s k u n n a ll e.
25913:
25914: Ympäri koko maan on runsaasti ns. soti- olevan maa-alueen päällisiä rakennuksia eri-
25915: lastorppia, jotka ovat peräisin Ruotsin val- koisemmin haluaisi kunnostaa.
25916: lan ajoilta. Niitten maa-alueitten omistus- Koska sotilastorpissa asuu tuhansia kansa-
25917: suhde on epäselvä, josta syystä niissä asuvat laisia, jotka odottavat vihdoinkin saavansa
25918: eivät ole saaneet niitä itsenäisiksi. Tämä on myönteisen ratkaisun asumiensa maa-alueit-
25919: vaikeuttanut sotilastorpissa asuvien elämää ten omistusoikeudesta, olisi asia hoidettava
25920: monella tavalla. Asukkaat eivät ole saaneet viipymättä.
25921: - eivätkä nykyisellään saa - mitään kiin- Siksi ehdotankin edellä selostettuun viita-
25922: nityslainoja, eivät myöskään mitään asutus- ten kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25923: lainoja, koska he eivät ole voineet hankkia väksi toivomuksen,
25924: torppiinsa maapohjan omistusta osoittavaa
25925: lainhuudatusta. Tästä johtuen alituinen epä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25926: varmuus maa-alan omistuksesta jo sellaise- toimenpiteisiin sotilastorppien maiden
25927: naan lamauttaa yrittäjämieltä. Siksi raken- itsenäistämiseksi ja omistusoikeuden
25928: nuksetkin sotilastorppien mailla useissa ta- luovuttamiseksi niiden nykyisille hal-
25929: pauksissa ovat vanhoja ja huonossa kunnossa tijoille.
25930: olevia. Kukapa epävarmassa omistuksessa
25931: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
25932:
25933: Armas Leinonen.
25934: 569
25935:
25936: IX,23. - Toiv.al. N: o 268.
25937:
25938:
25939:
25940:
25941: Vennamo ym.: Toimenpiteistä työllisyysvat·ojen myöntämi-
25942: seksi tilakohtaiseen perusparannukseen.
25943:
25944:
25945: E d u s ik u n n a 11 e.
25946:
25947: Kuluvana vuonna käytetään työllisyyden symJ1kseen maatalous- ja maatalouskelpoisen
25948: turvaamiseksi osoitettuja varoja valtion ilroiko maan vähäisempikin kuivatus sekä yleensä
25949: budjettiin verrattuna valtavat määrät. Ei ojituksen ja viemäreiden kunnostaminen ja
25950: näin ollen ole yhdentekevää, miten ja mihin uusiminen, maanparannusaineiden käyttö
25951: tarkoitUJksiin mainittuja varoja tullaan käyt- seikä viljelemisen edistämistä ta11koittavien
25952: tämään. Kun otetaan huomioon, että sota- teiden ja muuten tarpeellisten teiden teke-
25953: vuosina ja niitä seuranneina jälleenraken- minen sekä salaojitus.
25954: nusvuosina meillä on ollut viljelysten ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25955: yleensä maatilatalouden perusparannusten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25956: suorittamiseen vähäiset mahdollisuudet, olisi
25957: nyt paikallaan ja kansantaloudellisestikin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25958: mitä edullisinta käyttää työllisyysvaroja työllisyysvarojen myöntämiseksi tar-
25959: maatilatalouden perusparannuksiin. Perus- peellisessa määrin tilakohtaiseen pe-
25960: param.nustoimenpiteinä tulisivat lähinnä ky- rusparannukseen.
25961: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
25962:
25963: Veikko Vennamo. Eemil Luukka. Onni Mannila.
25964:
25965:
25966:
25967:
25968: 72 B 168/57
25969: 570
25970:
25971: IX.24. - Toiv.al. N:o 269.
25972:
25973:
25974: Hietanen ym..: Valtion tientekovelvollisuuden järjestämisestä
25975: vuokra-alueiden lunastamislainsäädännön ja sen jälkeisen
25976: asutuslainsäädännön nojalla muodostettujen tilojen osalta.
25977:
25978: E d u s rk u n n a 11 e.
25979:
25980: Nyikyistä asutuslainsäädäntöämme edeltä- Maanhankintalain mukaisessa asutustoi-
25981: neessä asutustoimiamassa ohjattiin liikaväes- milllnassa on paremmin kuin sitä edeltäneessä
25982: töä perustamaan uudistiloja erämaille ja otettu huomioon asutusteiden tarve. Sen 72
25983: myöhemmin valtion metsämaille, koska sil- ja 97 § :n mukaan valtio suorittaa jo enna-
25984: loin suuret asuttamattomat alueet antoivat kolta tutkimuksen tietöiden suorittamisen
25985: riittävästi maata asutustarkoituksiiill. Näin mahdollisullksista asutustarkoituksiin käytet-
25986: muodostui asutusalueita ja yksinäisiä viljel- täväksi suunnitellulla alueella. Tien raken-
25987: miä aivan tiettömienkien taipaleiden taa. Se taminen valtion toimesta ja varoilla on edel-
25988: oli tosin hankalaa, mutta toimeen tultiin lytyksenä asutusalueen muodostamiselle syr-
25989: metsästyksellä, kalastuksella ja kaskiviljelyk- jäisille seuduille. Tätä vielä tehostaa lain
25990: sellä, ikun yhteiskunnallim.en elämä yleensä 44 § :ssä oleva määräys, että syrjäisillä seu-
25991: ja lii!kennevälinee1irin olivat vielä heikosti ke- duilla on asutustarkoituksiin pyrittävä käyt-
25992: hittyneitä. tämään yhtenäisiä, laajahikoja alueita ryhmä-
25993: Vuoden 1918 torpparilailla ja muulla asutuksen aikaansaamiseksi. V aitio osallistuu
25994: vudkra-alueiden ·lunastamislainsäädännöllä oli myös alueen raivaamiseen ja tilusteiden ra-
25995: tarkoituksena antaa vuokramiehelle oikeus kentamiseen.
25996: lunastaa omakseen vuokralla hallitsemansa Epäkohdat johtuvat siis pääasiassa maan-
25997: alue. Siksi näilläkääro. asutustoimenpiteillä ei han!kintalakia edeltäneestä asutustoiminnasta.
25998: puututtu asutusteiden rakentamiseen syrjäi- Valtion tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI lu-
25999: sillä asutusalueilla. vun 3 momentin kohdalla on vuosina 1956-
26000: Varsinaisessa asutuslainsäädännössämme 57 pysyvänä siirtomäärärahana ollut 100 milj.
26001: vuoden 1922 ja 1936 asutuslaissa ( 332/36) ma:rikkaa vuoden 1936 asutuslain nojalla tien-
26002: ei myöskään ole kiinnitetty juuri lainkaan teko-, raivaus- ja rakennustöiden suoritta-
26003: huomiota asutusteiden rakentamiseen. Vii- mista varten, mistä asutusteiden rakentami-
26004: meksi mainitussa laissa, joka on nykyisiin voi- seen on käytetty n. 20 milj. marlclraa vuo-
26005: massa oleva säännöllisten aikojen asutusla- dessa. Tämä summa on kuitenkin aivan liian
26006: kimme, on 17 § : ssä määräys, joka oikeuttaa piem.i. Valtion taholta olisi pikaisesti ryhdyt-
26007: asutusvaroja !käyttämään ostetulla maalla tävä perusteellisiin toimenpiteisiin syrjäisten
26008: välttämättömien tientekotöiden suorittami- asutusalueiden tieolojen parantamiseksi.
26009: seen, siis lähinnä tilusteiden rakentamiseen. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
26010: Maanteiden rakem.tamiseen syrjäisille asutus- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26011: alueille ei asutuslakimme mukaan voida muksen,
26012: ryhtyä.
26013: Kun yhteiskunnan taholta ei muutenkaan että hallitus antaisi esityksen laiksi
26014: ole riittävässä määrin kiinnitetty huomiota vuoden 1918 vuokra-alueiden lunasta-
26015: syrjäisten seutujen tieoloihin, on maassamme mislainsäädännössä ja sen jälkeisessä
26016: vielä ASO:n antamien tietojen mukaan erit- asutuslainsäädännössä muodostettujen
26017: täin runsaasti pientiloja, jotka ovat tien tar- tilojen saattamiseksi samaan asemaan
26018: peessa, varsinkin Keski-, Itä- ja Pohjois-Suo- valtion tientekovelvollisuuden suhteen
26019: messa. maanhankintalain mukaan muodostet-
26020: tujen tilojen kanssa.
26021: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
26022:
26023: Esa Hietanen. Toivo Niiranen. Antti Kinnunen.
26024: Eino Tainio. Matti Koivunen. M. Leskinen.
26025: Toivo Friman. Pentti Liedes. Niilo Nieminen.
26026: 571
26027:
26028: IX,2lS. - Toiv.a.l. N:o 270.
26029:
26030:
26031: Luukka: Määrärahasta tulvavahinkojen korvaamiseksi eräillä
26032: maanhankintalain mukaan perustetuilla tiloilla.
26033:
26034: E d u s k u n n a ll e.
26035:
26036: Muodostettaessa maanhankintalain mukai- mutta kun työtä suoritetaan varsin vähäisten
26037: sia viljelystiloja siirtoväelle tehtiin niistä määrärahojen turvin ja kun siihen sisältyy
26038: huomattava määrä sellaisille alueille, jotka yhtenä osana Lempäälän kanavan uudelleen
26039: jatkuvasti olivat olleet tulvavaaran alaisia. rakentaminen, sekä kun hanke toteutetaan
26040: Näin tehtiin siinä hyvässä uskossa, että tilo- etupäässä sähkövoiman saannin turvaami-
26041: jen pellot valtion toimesta pikaisesti kuiva- seksi ja vesikuljetusten varmistamiseksi, ei
26042: tettaisiin. Sellaisilla alueilla, missä kuivatuk- näytä olevan lähivuosina toiveita saada pa-
26043: set voitiin suorittaa pääasiallisesti maanhan- rannusta aikaan rantamaiden viljelysten
26044: kintalain määrärahojen turvin, onkin päästy osalta.
26045: tähän mennessä monissa paikoin jo tyydyt- Kun olosuhteet ovat tällaisina jatkuneet
26046: täviin tuloksiin. Toisaalta taas löytyy, var- jo kymmenisen vuotta, eikä apua kuivatus-
26047: sinkin Etelä-Suomessa, laajoja alueita, missä töiden nopean suorittamisen osalta ole vie-
26048: maanhankintalain mukaan muodostetut tilat läkään näkyvissä, on tilanne satojen maan-
26049: ovat kuivatushankkeissa vähemmistönä. hankintatilojen viljelijäin osalta käynyt sel-
26050: Näillä alueilla ei jokien perkauksia ja muita laiseksi, että heidän on lähdettävä pois hy-
26051: kuivatuksia ole päästy suorittamaan, koska vin rakennetuilta muuten valmiilta tiloiJ...
26052: puuttuu varoja vanhojen tilojen osalta. Täl- taan, ellei ryhdytä antamaan taloudellista
26053: laisia kuivatushankkeita on eri maanviljelys- tukea siihen asti, kunnes tilojen peltoja
26054: insinööripiireissä kymmenittäin odottamassa päästään normaalisesti viljelemään.
26055: vuoroaan. Kun kyseessä olevat tilat on muodostettu
26056: Siirtoväen asuttaminen on tältä osaltaan ja asutettu valtion viranomaisten toimesta,
26057: jäänyt pahasti kesken tuottaen kestämättö- olisi valtiovallan asiana taloudellisesti tukea
26058: män tilanteen monen viljelijän kohdalla. luvattujen kuivatustöiden viipymisen takia il-
26059: Paikallisia oloja tuntemattomana ja va:ltio- man omaa syytään vuodesta toiseen kärsi-
26060: vallan lupauksiin luottaen on siirtoväki ot- mään joutuvia pientilallisia antamalla heille
26061: tanut vastaan elinkelvottomiksi osoittautu- korvausta peltojen tulvavahingoista niin
26062: neet tilat ja rakentanut ne koko tilan odo- kauan, kunnes kuivatushankkeet saadaan to-
26063: tettua hyötyaluetta vastaavilla rakennuksilla, teutetuiksi ja peltoja päästään normaalisesti
26064: saaden nyt vuodesta toiseen nähdä osan pel- viljelemään.
26065: loistansa paremmin soveltuvan veneellä kul- Edellä esitettyyn nojaten ehdotan edus-
26066: jettavaksi kuin viljeltäväksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26067: Yhtenä esimerkkinä tällaisesta vaikeasta
26068: tulva-alueesta voidaan esittää Etelä-Hämeen että hallitus ottaisi vuoden 1958
26069: järvialueet. Ehkä kaikkein pahin on tilanne tulo- ja menoarvioesityks.een 50 000 000
26070: Vanajaveden viljavilla rantamailla. Tilanne markan suuruisen määrärahan käytet-
26071: siellä on .entisestään pahentunut siitä syystä, täväksi tulvavahinkojen korvaamiseen
26072: että useamma:lta taholta purkavat viime vuo- sellaisilla maanhankintalain mukaan
26073: sina peratut latvajoet ja purot nopeasti tul- perustetuilla tiloilla, joiden viljelykset
26074: vavetensä tähän keskusjärveen, jossa kesä- sijoitettiin vesiperäisille maille vast-
26075: tulvat ovat muodostuneet jokavuotisiksi. Tie- edes suorit,ettavien kuivatusten va-
26076: ja vesirakennushallituksen toimesta on kyllä raan, eikä kuivatuksia ole v·ielä suori-
26077: ollut alulla V anajav.eden säännöstelyhanke, tettu.
26078: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
26079:
26080: Eemil Luukka.
26081: 572
26082:
26083: IX,26. - Toiv.al. N:o 271.
26084:
26085:
26086:
26087:
26088: Ryhtä: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon rap-
26089: piolla olevien asutusteiden peruskorjauksia varten.
26090:
26091:
26092: E d u s k u n n a 11 e.
26093:
26094: Asutusteiden väliaikaisesta hoidosta 9 päi- Näitä keskeneräisiä asutusteitä on run-
26095: vänä maaliskuuta 1951 annetun lain (140/51) saasti Kainuussa sekä Taivalkosken ja Pu-
26096: edellyttämiin rappiolla olevien asutusteiden dasjärven pitäjissä, joissa sodan edellä suo-
26097: peruskorjauksiin on tulo- ja menoarviossa ritettiin asutustöitä huomattavassa määrässä,
26098: vuosittain osoitettu 100 milj. markkaa vuo- mutta asutustiet silloin rakennettiin varsin
26099: sien 1951-1955 aikana sekä lisäksi kuluvan heikosti ja tästä johtuen on samat tiet nyt
26100: vuoden menoarviossa kertamenona 100 milj. jouduttu tekemään melkein uudestaan. On
26101: markkaa. Kun edellämainitun lain edellyt- laskettu, että vanhojen asutustilojen kohdalla
26102: tämistä töistä on vielä kuitenkin lähes kol- on 9. 3. 1951 annetun lain edellyttämiin asu-
26103: masosa suorittamatta ja sen lisäksi asutus- tusteiden kunnostamistöihin laskettu tarvit-
26104: teiden kuntoonpanotyöt on tärkeimpien tei- tavan tämän vuoden aikana vähintäin 150
26105: den osalta ollut pakko jakaa usean vuoden milj. mk, ja senvuoksi olisikin lisämeno-
26106: aikana suoritettavaksi, mistä johtuen töitä arviossa otettava tähän tarkoitukseen 50 milj.
26107: on tällä hetkellä runsaasti erilaisissa kesken- markkaa.
26108: eräisyysvaiheissa, niin senvuoksi ei tälle vuo- Edellä lausumani perusteella ehdotankin
26109: delle hyväksytty määräraha riitä asutustei- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
26110: den lopulliseen kunnostamiseen. Kun uusi toivomuksen,
26111: tielaki tulee voimaan vuoden 1958 alusta ja
26112: kun tärkeimmät asutusteistäkin olisi saatava että hallitus antaisi Eduskunnalle
26113: luovutetuksi valtiolle paikallisteinä hoidetta- esityksen 50 000 000 markan määrä-
26114: vaksi, niin siitä johtuen olisi teiden perus- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
26115: korjaustyöt saatava valmiiksi tämän vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon rappiolla
26116: kuluessa, jotta ne olisivat luovutuskunnossa olevien asutusteiden peruskorjauksia
26117: v. 1958 alussa. varten.
26118: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
26119:
26120: Niilo Ryhtä.
26121: 573
26122:
26123: IX,27. - Toiv.al. N:o 272.
26124:
26125:
26126: Heikura ym.: Määrärahasta Porin maanviljelysinsinööripiirin
26127: perustamista varten.
26128:
26129: E d u s k u n n a 11 e.
26130:
26131: Eduskunta hyväksyi viime vuoden syys- joita lisäksi on Parkanon, Honkajoen, Kar-
26132: istuntokaudella yksimielisesti maatalousvalio- vian, Kihniön, Siikasten, Merikarvian ym.
26133: kunnan mietinnön n:o 20 (1956) mukaisesti kuntien alueilla.
26134: toivomuksen: ,että hallitus ryhtyisi toimen- Kun nimenomaan useissa eduskunta-alait-
26135: piteisiin .Porin ympäristön ja Pohjois-Sata- teissa on esille tuotu se, että koko Pohjois-
26136: kuntaa käsittävän Porin maanviljelysinsi- Satakunnan aluetta koskevan peruskuivatus-
26137: nööripiirin perustamiseksi." suunnitelman aikaansaaminen tähän saakka
26138: Mainitussa maatalousvaliokunnan mietin- on kaatunut riittämättömän maanviljelys-
26139: nössä osoitetaan, että meillä on yli-suuria ja insinöörityövoiman takia, niin tälle uudelle
26140: alueeltaan liian laajoja maanviljelysinsinööri- Porin maanviljelysinsinööripiirille olisi pe-
26141: piireJa. Niinpä Satakunnan kuivatushank- rustavaa laatua olevia tehtäviä riittämiin
26142: keita on hoidettu pääasiassa Tampereen niitten tulva- ja hallakansien tuhojen
26143: maanviljelysinsinööripiiristä ja Porin ympä- rajoittamiseksi, joista nimenomaan Pohjois-
26144: ristöä Turun maanviljelysinsinööripiiristä. Satakunnan viljelijät ovat suuresti kärsineet.
26145: Kun nyt esim. Tampereen piirin alueella Vedenjärjestely- ja kuivatustöitten avulla
26146: v. 1955 oli yhteensä 659 kuivatushanketta, nämä talousalueet pääsisivät entistä parem-
26147: yhteiseltä hyötyalaltaan yli 43 000 ha, oli man taloudellisen ja elinkeinoelämän kehit-
26148: näistä puolet sellaisia, joissa ei voitu suo- tämisen tielle.
26149: rittaa edes alustavia kenttätutkimuksia. Kun myöskin maantieliikenneolojen tehok-
26150: Erikoisesti maatalousvaliokunta toteaa, että kaampi kehittäminen on johtanut uuden
26151: erittäin runsaasti olisi kiireellisiä tehtä- Porin tie- ja siltarakennuspiirin perustami-
26152: viä Pohjois-Satakunnassa, missä on run- seen eduskunnan päätöksellä, niin jo tämäkin
26153: saasti vesiperäisiä, viljelyskelpoisia soita, osoittaa, miten maanviljelysinsinööripiirien-
26154: joitten kuivatustarve on suuri. Samoin Po- kin perustamisajatus on oikealla pohjalla, ja
26155: rin seudulla, jota on hoitanut Turun maan- miten tätä tietä voidaan niin kenttätutki-
26156: viljelysinsinööripiiri, kaivattaisiin tehok- mukset kuin perkansten toimeenpanotkin
26157: kaampaa kenttätutkimusten toimeenpanoa ja hoitaa suuremmalla oikeudenmukaisuudella
26158: tehokkaampaa kuivatusten käyntiinpanoa. kuin liian laajoissa insinööripiireissä, joissa
26159: Maatalousvaliokunta korostaa myös työtilai- se ei ole mahdollista suurten työruuhkien
26160: suuksien tarvetta näillä alueilla, koska mm. takia.
26161: Pohjois-Satakunta teollisuuslaitosten puut- Edellä olevaan sekä ko. maatalousvaliokun-
26162: teesta sekä usein toistuvista halla- ja tulva- nan perusteluihin viitaten pyydämme ehdot-
26163: kansista johtuen on pysyvää alityöllisyys- taa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26164: aluetta. sen,
26165: Voimme mainita, että esim. Inhottujärven
26166: ja Karvianjoen alajuoksulla, Kankaanpään, että hallitus ottaisi vuoden 1958
26167: Lavian, Pomarkun, Noormarkun ja Ahlais- tulo- ja menoarvioesitykseen 15 mil-
26168: ten kuntia, n. 4 500 ha: n hyötyaluetta joonaa markkaa Porin ympäristön ja
26169: koskevat perkaustyöt odottavat yhä to- Pohjois-Satakunnan käsittävän Porin
26170: teuttajaansa, puhumattakaan muista Kar- maanviljelysinsinööripiirin perusta-
26171: vianjoen ym. vesistöjen kuivatushankkeista, mista varten.
26172: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
26173:
26174: Eino E. Heikura. Erkki Ryömä.
26175: Nestori Kaasalainen. Einari Jaakkola.
26176: Eeli Erkkilä.
26177: 574
26178:
26179: IX,28. - Toiv.al. N:o 273.
26180:
26181:
26182:
26183:
26184: E. Ryömä ym.: Määrärahasta Porin metsänparannuspiirin
26185: perustamiseksi.
26186:
26187:
26188: Eduskunnalle.
26189:
26190: Kun ensimma1sen metsänparannuslain no- tävään tilanteeseen, joka Satakunnan osalta
26191: jalla suoritettiin valtakunnan jako metsän- nykyisin on havaittavissa siinä, että pelkäs-
26192: parannuspiireihin, meneteltiin siten, että tään nykyisten metsänparannusanomusten
26193: Satakunnan ja Pohjois-Hämeen metsänhoito- käsittely saamamme tiedon mukaan kestää
26194: lautakunnat yhdistettiin yhdeksi metsänpa- noin 10 vuoden ajan.
26195: rannuspiiriksi, jonka keskuspaikaksi aluksi Jotta asiain tilaan saataisiin korjausta ai-
26196: määrättiin Nakkila. Keskuspaikan valintaan kaan, on käsityksemme mukaan välttämä-
26197: epäilemättä vaikutti määräävästi tietoisuus töntä kiireellisesti perustaa Satakunnan met-
26198: siitä, että metsänparannustöiden tarve oli sänhoitolautakunnan alueen käsittävä Porin
26199: Satakunnassa suurempi kuin Pohjois-Hä- metsimparannuspiiri, johon sijoitetaan riit-
26200: meessä. tävä määrä metsäammattimiehiä metsänpa-
26201: Jos puheena olevan metsänparannuspiirin rannussuunnitelmia laatimaan.
26202: keskuspaikka olisi pysytetty Nakkilan kun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
26203: nassa, olisi epäilemättä kehitys kulkenut kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
26204: suotuisaan suuntaan siinä suhteessa, että toivomuksen,
26205: Pohjois-Satakunnan vesiperäiset maat olisi-
26206: vat saaneet metsänparannusviranomaisten että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26207: puolelta suuremman huomion osakseen. Kävi toimenpiteisiin Porin metsänparannus-
26208: kuitenkin siten, että jo kolmen vuoden ku- piirin perustamiseksi ja varaisi tätä
26209: luttua metsänparannuspiirin keskuspaikaksi tarkoitusta varten vuoden 1958 tulo-
26210: määrättiin Tampere. Ei liene väärin otak- ja menoarvioesitykseen riittävän suu-
26211: sua, että tässä on eräs syy siihen epätyydyt- ren määrärahan.
26212: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
26213:
26214: Erkki Ryömä. Antti J. Rantamaa. Matti Mattila.
26215: Einari Jaakkola. Onni Mannila. Laura Brander-Wallin.
26216: Nestori Kaasalainen. Arvo Sävelä. Eino E. Heikura.
26217: Pertti Rapio.
26218: 575
26219: IX,29. - Toiv.al. N:o 274.
26220:
26221:
26222:
26223:
26224: Pakkanen ym.: Varojen varaamisesta metsänparannustöitä
26225: varten.
26226:
26227:
26228: E d u s k u n n a 11 e.
26229:
26230: Vaikka metsänomistajain kiinnostus met- Mutta metsänparannustöitä ei ole katsel-
26231: sien kunnon ja tuoton parantamiseksi onkin tava vain metsänhoidollisina kysymyksinä,
26232: jatkuvasti kasvanut, on metsänparannustöi- vaan myös työllisyyden ylläpitäjänä. MikäH
26233: den kohdalla yhä edelleenkin tavaton urakka metsänomistajilla olisi riittävästi varoja käy-
26234: suorittamatta. Lasketaanhan esim. ojituskel- tettävissään, voisivat he juuri metsänparan-
26235: poisia soita olevan vielä noin 3 milj. ha, yksi- nustöiden merkeissä antaa kymmenille tu-
26236: tyismetsistämme arvioidaan lähes 2 milj. ha hansille maaseudun asukkaille työtä, jotka
26237: vajaatuottoisiksi ja niihin arvioidaan tarvit- muutoin saattavat joutua työttömiksi. Met-
26238: tavan metsäautoteitä ainakin 15 000-20 000 sänparannuslaki auttaa tässä suhteessa met-
26239: km. Kun toisaalta vuotuinen metsitystavoit- sänomistajaa, mutta kuten jo edellä tuli mai-
26240: teemme on 60 000 ha, josta lisäksi olemme nituksi, sen puitteissa myönnetyt määrärahat
26241: pahasti jäljessä, ojitustavoitteemme 30 000 ovat liian vähäiset. Jos valtiovalta, myön-
26242: ha, joka niinikään on jäänyt saavuttamatta, täessään työttömyysmäärärahoja, voisi myös
26243: ja metsäautoteitä olemme saaneet rakenne- näistä antaa metsänparannusvarojen tapaan
26244: tuksi vasta muutamia satoja kilometrejä, ny- lainoja ja avustuksia niille metsänomistajille,
26245: kyisin pääsemme ehkä noin 150 km vuodessa, jotka voisivat sijoittaa muutoin ehkä työttö-
26246: tavoitteen ollessa 500 km, olisi metsänparan- miksi jääviä ihmisiä metsänparannustöihinsä,
26247: nustoimintaa saatava kautta linjan voimak- olisi se myös yhteiskunnan edun mukaista.
26248: kaasti tehostetuksi. · Kehityksen eteenpäin Näinhän metsänomistaja maksaessaan osan
26249: meno ei kuitenkaan riipu yksistään metsän- omista varoistaan ja maksaessaan saamansa
26250: omistajista, vaan lähinnä pääomista. Kysy- lainan takaisin pitää yllä työllisyyttä myös
26251: mys on useimmiten niin suurista uudistuk- yhteiskunnan kannalta erittäin edullisesti.
26252: sista, että niiden läpivieminen käy yksityi- Tällaisia työttömyysvaroja tarvittaisiin
26253: selle metsänomistajalle ylivoimaiseksi. Siksi niille Keskusmetsäseura Tapion suunnittele-
26254: tarvitaan myös yhteiskunnan tukea. mme ja valvomille metsänparannustyömaille,
26255: Kun metsiemme kuntoon saattaminen ja joihin kuuluvat myös metsäautotiet. Olisi
26256: tuoton lisääminen on samalla myös koko yh- päästävä siihen, että tällaista tietyötä voitai-
26257: teiskunnan edun mukaista, on valtiovalta jo siin tarvittaessa, etenkin jos työllisyystilanne
26258: kauan sitten oivaltanut, että metsänomista- sitä vaatii, jatkaa myös talvella. Nythän käy
26259: jien omatoimisuutta on tuettava. Siinä mie- tavallisesti niin, että työ aloitetaan sulan ai-
26260: lessä on aikoinaan säädetty mm. metsän- kana, mutta kun määrärahat loppuvat no-
26261: parannuslaki, jonka puitteissa viime vuosina peasti, tänäkin vuonna ehkä jo elokuussa,
26262: on myönnetty 600 milj. markkaa metsänoji- vapautuu työvoima juuri talvea vasten ja
26263: tus-, metsitys- ja metsäautoteiden rakenta- joutuu monasti työttömäksi. Yhteiskunnan
26264: miseen. Lisäksi on jossain määrin myönnetty on siinä tapauksessa vastattava heistä koko-
26265: myös työttömyysvaroja lähinnä taimistojen naan. Olisi yhteiskunnankin kannalta tällöin
26266: perkauksiin, ns. risusavottoihin. Yhteiskun- edullisempaa, jos metsäautoteiden rakenta-
26267: nan tuki on kuitenkin jäänyt parhainakin mista voitaisiin jatkaa myös talvella ja mah-
26268: vuosina vain 700-850 milj. markkaan. Juuri dollinen talvikorotus, joka kussakin tapauk-
26269: määrärahojen vähyydestä johtuu, ettei kehi- sessa harkittaisiin erikseen, maksettaisiin
26270: tys ole ollut kyllin nopeata. työttömyysvaroista erillisenä avustuksena.
26271: 576 IX,29. - Metsänpa.rannustyöt.
26272:
26273:
26274: Näin saadaan suhteellisen halvoin kustannuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26275: sin työtä ja tärkeitä metsäautoteitä riittä- riittävän suuren määrärllhan varaa-
26276: vällä nopeudella rakennetuksi. Näin saamme miseksi vuosittain työttömyysvaroista
26277: myös lisää metsäautoteitä, jotka puolestaan metsänparannustöihin, ennen muuta
26278: tuovat syrjäseutujen metsävaroja markkina- metsäautoteiden rakentamiseen, käy-
26279: käyttöön ja varmistavat pysyvästi maaseu- tettäväksi metsänparannusvarojen ta-
26280: dun työllisyyttä. paan, siis halpakorkoisina lainoina ja
26281: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- avustuksina metsänomistaHlle.
26282: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26283: muksen,
26284: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
26285:
26286: Atte Pakkanen. Yrjö Sinkkonen.
26287: Tahvo Rönkkö. Onni Mannila.
26288: Eino E. Heikura. Väinö Rankila.
26289: M. 0. Lahtela.
26290: 577
26291:
26292: IX,30. - Toiv.al. N: o 275.
26293:
26294:
26295:
26296:
26297: Seppä ym.: Määrärahasta Pohjanmaan metsien tutkimustyötä
26298: varten.
26299:
26300:
26301: Eduskunnalle.
26302:
26303: Tarkastelemalla metsätieteellisen tutkimuk- kien välisillä ja niiden latvojen vedenjakaja-
26304: sen alueittaista jakautumista maassamme ha- seuduilla. Soita esiilntyy runsaasti ja metsä-
26305: vaitaan selvästi, että Pohjanmaa, johon tässä maat ovat yleisesti vedenvaivaamia. Ilmasto
26306: luetaan Etelä-Pohjanmaan, Vaasan, Keski- on myöskin karumpaa kuin vastaavilla seu-
26307: Pohjanmaam ja Pohjois-Pohjanmaan metsän- duilla sisämaassa. Tyypillistä on lisäksi met-
26308: hoitolautakuntien alueet, on metsätieteelli- sien pitkälle edistynyt kuusettuneisuus kaik-
26309: sessä tutkimuksessa jäänyt syrjäytettyyn. ase- kine, yleensä haitallisine seurausilmiöineen.
26310: maan. Tutkimustoiminta on, lukuunotta- Pitkälle rannikkokaistalle luovat meren lähei-
26311: matta eräitä yleisvaltakunnallisia selvityksiä, syys ja voimakas maan kohoaminen erikois-
26312: ollut alusta lähtien kiinnostunut yleensä joiko laatuiset metsälliset olosuhteet.
26313: puhtaista Etelä-Suomen tai puhtaista Poh- Edellä mainituista erikoispiirteistä johtuu,
26314: jois-Suomen kysymyksistä. Pohjanmaan met- että Pohjarrtmaalla on lukuisasti nimenomaam
26315: sälliset erikoisuudet ovat näin ollen tulleet tälle alueelle ominaisia ja sen talouselämälle
26316: vain varsin vaillinaisesti selvitetyiksi. Tämän tärkeitä metsällisiä ongelmia, jotka odotta-
26317: alueen metsätalous, jonka piiriin kuitenkin vat kiireellistä selvitystä. Tällainen tutki-
26318: :kuuluu kuudesosa metsäalastamme, ei siis ole mustoiminta on sitäkin välttämättömämpää,
26319: saanut tutkimukselta läheskään sitä tukea koSka tiedetään, ,että metsätalouden kohen-
26320: lkuin varsinaisen Etelä-Suomen ja Pohjois- tamisen harrastus on juuri nyt Pohjanmaalla
26321: Suomen metsätalous. voimakkaasti viriämässä.
26322: Näin ollen Pohjanmaan metsätalous kaipaa Tämä Pohjanmaan metsien kipeä tutki-
26323: kipeästi tällaista tutkimuksen suomaa tukea, mustarve on metsäntutkimuslaitoksessa hy-
26324: jonka puuttumista voidaan pitää erääm.ä vin oivallettu, mutta sillä ei ole varojen
26325: syynä siihen, että metsien kehitys on tällä puutteessa ollut mahdollisuuksia ryhtyä ko.
26326: alueella ollut valtakunnan metsien arvioinnin selvittelyyn. Tästä johtuen on tätä tutki-
26327: tulosten mukaam maan muista osista poiketen musta jouduttu niiden parin vuoden ajan,
26328: huolestuttava. Kun metsävarat tällä alueella jona se on ollut käynnissä, hoitamaan yksi-
26329: ovat tilojen peltoalaan verrattuina jo ennes- tyisen tutkijan saamien stipendivarojen tur-
26330: tään suhteellisesti niukimmat koko maassa, ei vin. Tutkimustyön rahoittaminen tätä tietä
26331: tällainen kehitys saisi jatkua, sillä se vaa- on nyt tyrehtymässä ja työ uhkaa keSkey-
26332: rantaa vakavasti ko. alueen maatilojen elin- tyä va:hldm asian tärkeys ja kiireellisyys hy-
26333: kelpoisuutta ja vaikuttaa myös työllisyys- vin ymmärretään. Siksi on erittäin tärkeätä,
26334: tilannetta huonontavasti. että tutkimus rahoitetaan valtion varoista.
26335: Piirteitä, joista Pohjanmarun metsien oma- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
26336: laatuisuus koostuu ja jotka tclrevät tämän dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26337: alueen ympäröivistä alueista siinä määrin vomuksen,
26338: poikkeavaksi, että yksinomaan muualla suo-
26339: ritetut tutkimukset eivät pysty sen ongelmia että hallitus ottaisi vuoden 1958
26340: ratkaisemaan, on monia. Metsämaat tällä tulo- ja menoarvioesitykseen 3 000 000
26341: alueella ovat yleensä karunlaisia sijaiten jo- markan määrärahan Pohjanmaan met-
26342: sien tutkimustyötä varten.
26343: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
26344:
26345: Mauri Seppä. Lauri J"årvi. N. Kosola.
26346: 73 E 168/57
26347: 578
26348:
26349: IX,31. - Toiv.al. N: o 276.
26350:
26351:
26352: M. Salminen ym.: Määrärahasta metsämaan lannoituksen
26353: merkityksen selvittämistä varten.
26354:
26355: E d u s k u n n a 11 e.
26356:
26357: Tilastotietojen mukaan kasvaa puutavaran Maamme soista on laskettu noin 4 1/2
26358: tai puusta saatavien hyödykkeiden tarve miljoonaa hehtaaria olevan sellaisia, jotka si-
26359: maailmassa jatkuvasti samalla kun puun sältävät luontaisesti kasviravinteita niin run-
26360: tuotto vähenee. Metsänhoidollisia toimenpi- saasti, .että ne saadaan ojittamalla kasva-
26361: teitä parantamalla voidaan puun tuottoa maan hyötykasveja. Noin 5 1/2 milj. heh-
26362: maassamme jossain määrin lisätä, mutta taaria on havaittu niin heikkoravinteisiksi,
26363: vain tiettyyn rajaan asti. Sitten on edessä että niitä ei kannata viljellä, eivätkä ne
26364: hetki, jolloin tuotto ei enää vastaa sitä, mitä kasva yksistään ojituksen kautta puutakaan.
26365: voitaisiin markkinoida. ·Toistaiseksi markki- Meillä ja Ruotsissa suoritettujen avustavien
26366: nointiamme rajoittaa varsinkin Yhdysvalto- lannoituskokeiden perusteella tiedetään jo
26367: jen, Kanadan ja Venäjän kilpailu, mutta tällä hetkellä, että lannoitusaineita käyttäen
26368: näiden maiden vanhojen luonnonmetsien voidaan ilmeisesti kaikkein huonoimmatkin
26369: tultua hakatuiksi tilanne muuttuu oleellisesti. suot muuttaa kohtalaisen hyvätuottoisiksi
26370: Tällöin herää kysymys, miten metsiemme metsämaiksi. Vientimaksuvarojen turvin ke-
26371: tuottoa voitaisiin edelleen lisätä. Kovilla hitetty oja-aura on alentanut ojituskustan-
26372: metsämailla tulee tällöin kysymykseen lan- nuksia huomattavasti, joten huonoimpien
26373: noittaminen, suomailla ojittaminen lannoi- soiden lannoittaminen on tullut kannatta-
26374: tuksen kanssa tai ilman. vaisuuden piiriin. Ojitettavat alueet tulevat
26375: Metsämaan lannoittaminen on meillä mil- lähivuosina kohoamaan satoihin tuhansiin
26376: tei tuntematonta. Sitä on tehty ainoastaan hehtaareihin. Tällöin on pystyttävä anta-
26377: kokeilumielessä hyvin pienillä koealoilla. maan varmoja tietoja erilaisten soiden lan-
26378: Näitä pieniä kokeitakin on vain muutamia noitustarpeista.
26379: ja lisäksi ne yleensä kohdistuvat mäntyyn. Metsämaan tuottokyvyn parantamista lan-
26380: Yleinen suhtautuminen metsämaan lannoitta- noittamalla tutkitaan koealoilla, joita on pe-
26381: miseen onkin samanlaista kuin oli suhtautu- rustettava eri-ikäisiin eri puulajien metsik-
26382: minen peltojen lannoitukseen vielä viime köihin. Jotta mahdollisimman nopeasti saa-
26383: vuosisadan alussa, jolloin lannoittaminen oli taisiin selville kussakin tapauksessa sopivim-
26384: käytännössä tuntematonta. mat lannoitteet ja lannoitemäärät, tarvitaan
26385: koealoja suuri määrä.
26386: Kovien metsämaiden lannoituskokeita on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26387: tehty etupäässä Saksassa ja tulokset ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26388: olleet yleensä erittäin lupaavia. Meillä män- muksen,
26389: niköissä suoritetut pienet lannoituskokeet
26390: ovat poikkeuksetta antaneet positiivisen tu- että hallitus ottaisi vuoden 1958
26391: loksen. Nämä kokeet ovat kuitenkin liian tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
26392: pieniä selvittämään :lannoituksella saatavaa markan suuruisen siirtomäärärahan
26393: taloudellista tulosta. Lisäksi ne ovat liian metsäntutkimuslaitoksen käytettäväksi
26394: yksipuolisia. Lannoitteena on kokeiltu miltei metsämaan lannoituksen merkityksen
26395: yksinomaan kalkkia ja fosforia. selvittämistä varten.
26396: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
26397:
26398: Martti Salminen. Arvo Sävelä. Kusti Eskola.
26399: Atte Pakkanen. Saara Forsius. E. Pusa.
26400: Erkld Ryöm.ä. Tahvo Rönkkö. Matti Mattila.
26401: Viljami Kalliokoski. Erkld Koivisto. Matti Raipala.
26402: Irma Hamara.
26403: 579
26404:
26405: IX,32. - Toiv.al. N: o 277.
26406:
26407:
26408:
26409:
26410: Erkkilä ym..: Metsänparannusvarojen käyttämisestä maan eri
26411: osissa esiintyvää tarvetta vastaavasti.
26412:
26413:
26414: E d u s k u n n a 11 e.
26415:
26416: Valtiovallan myöntämien metsänparannus- taan vuosittain suorittamaan runsaasti työt-
26417: varojen turvin on Keskusmetsäseura Tapio tömyystöitä. Työttömyyden määrää voitai-
26418: tehnyt erittäin ansiokasta työtä maamme siin vähentää käyttämällä metsänparannus-
26419: puuntuoton kohottamiseksi. Niinpä on mm. varoja tasapuolisesti niiden tarvetta vastaa-
26420: valtakunnan metsien III inventoinnin tu- vasti. Samalla poistettaisiin varsin tehok-
26421: loksista nähtävissä, että ilmeisesti huomatta- kaalla tavalla Pohjanmaan, Perä-Pohjolan ja
26422: valta osalta juuri metsänparannusvarojen Kainuun rakenteellisen työttömyyden perus-
26423: avulla suoritetun metsäojitustoiminnan an- syitä. Kun on jo olemassa todisteita siitä,
26424: siosta on maamme puuntuotto nykyään suun- että uusilla metsäoja-auroilla, joita Keskus-
26425: nilleen sama kuin ennen alueluovutuksia. metsäseura Tapio on ollut itse mukana ke-
26426: Töitä on johdettu ammattitaidolla ja ne on hittämässä, voidaan kustannukset pudottaa
26427: suoritettu moniin muihin kuivatustoimintaa ainakin kolmanteen osaan lapiokaivukustan-
26428: suorittaviin virastoihin verrattuna huomatta- nuksista ja usein jopa viidenteen osaan työ-
26429: vasti halvemmilla kustannuksilla. jäljen silti kärsimättä, olisi nämä kustannus-
26430: Metsänparannusvarojen käyttö ei kuiten- ten alentamismahdollisuudet otettava viivyt-
26431: kaan ole ollut tasapuolisesti niiden tarvetta telemättä koko laajuudessaan käytäntöön,
26432: vastaavaa eri osissa maatamme. Niinpä voi- jotta vähävaraisillakin maanomistajilla olisi
26433: daan mm. todeta, että vuonna 1955 valmis- tilaisuus ojittaa vedenvaivaamat metsä-
26434: tuneisiin metsäojitushankkeisiin käytettiin maansa tarvitsematta velkaautua yli tilan
26435: metsänparannusvaroja metsäojituskelpoista suorituskyvyn.
26436: suoalaa kohti eri metsänparannuspiireissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26437: seuraavasti: Jyväskylän mp:ssä 150: -/ha, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
26438: Joensuun mp:ssä 140: -/ha, Tampereen muksen,
26439: mp: ssä 130: -/ha, Helsingin mp: ssä
26440: 130: -/ha, Mikkelin mp: ssä 130: -/ha, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
26441: Kuopion mp: ssa 120: -/ha, Seinäjoen toimenpiteisiin, jotta metsänparannus-
26442: mp:ssä 120: -/ha, Lahden mp:ssä 110: - / varoja käytettäisiin tasapuolisesti eri
26443: ha, Kokkolan mp: ssä 60: -/ha, Kajaanin osissa maata olevaa tarvetta vastaa-
26444: mp:ssä 50: -/ha, Oulun mp:ssä 5: -/ha vasti ja tällöin kiinnitettäisiin eri-
26445: ja Rovaniemen mp: ssä 0.2: -/ha. koista huomiota siihen, etteivät nykyi-
26446: Tämä epäkohta olisi kiireellisesti korjattava set alityöllisyysalueet jäisi ainakaan
26447: jo mm. siitä syystä, että juuri Kokkolan, maan muita osia huonompaan ase-
26448: Kajaanin ja varsinkin Oulun sekä Rovanie- maan näiden varojen saannissa.
26449: men metsänparannuspiirien alueilla joudu-
26450: Helsingissä/ 7 päivänä helmikuuta 1957.
26451:
26452: Eeli Erkkilä. Markus Niskala. Armas Leinonen.
26453: Eino Rytinld. Aaro Kauppi. Yrjö Hautala.
26454: Eino Uusitalo. Pentti Liedes. Kusti Eskola.
26455: Niilo Ryhtä. Eemil Partanen. Irma Torvi.
26456: Kerttu Saalasti.
26457: J. F. Pöykkö.
26458: 580
26459:
26460: IX,33. - Toiv.al. N: o 278.
26461:
26462:
26463:
26464:
26465: Rönkkö ym..: Esityksen antamisesta metsämaan ojittamisesta
26466: suoritettavaa palkkiota koskeviksi säännöksiksi.
26467:
26468:
26469: Eduskunnalle.
26470:
26471: Valtion uudisraivauspalkkiotoiminnalla on palkkioita vastaavan toiminnan piiriin. Ta-
26472: ollut ratkaisevan tärkeä osuus jo parin kol- pion neuvojien lisäksi olisivat silloin suunni-
26473: men vuosikymmenen aikana maamme peltoja telmien tekijöinä nykyisin jo aivan kaikissa
26474: raivattaessa ja siten pientilojen elinkelpoi- pitäjissä toimivat metsänhoitolautakuntien
26475: suutta parannettaessa. Vaikka palkkiot ovat ja metsänhoitoyhdistysten neuvojat ehkä
26476: olleetkin suhteellisen vähäisiä, niiden turvin maatalousneuvojatkin. Kuivatussuunnitelma
26477: uudisraivaaja on voinut tehdä kotonaan rai- voisi käsittää alueen esimerkiksi puolesta
26478: vaustöitä. Sama on ollut asianlaita myöskin hehtaarista ylöspäin.
26479: kivenraivauspalkkioihin nähden. Myös näillä Tällaisia pienempiä, ojituksen tarpeessa
26480: palkkioilla on jo kivetty laajoja peltoalueita olevia metsämaa-alueita, jotka hajallisina
26481: tehokkaaseen koneviljelykseen sopiviksi ja eivät ole sopivia koneelliselle ojitukselle, on
26482: siten on poistettu osa niistä monista haitta- melkein jokaisella tilalla. Laadulleen ne ovat
26483: tekijöistä, jotka niin runsaasti vielä aiheutta- yleensä parempia kuin laajat kuivatettavat
26484: vat hukkatyötä maatiloillamme. alueet. Työn voisi, varsinkin pientiloilla,
26485: Kolmas vastaavanlaiselle palkkiotoimin- oma väki suorittaa, jolloin hyvästä työtehosta
26486: nalle sopiva työkohde olisi vesiperäisten met- johtuen suhteellisen vähillä varoilla saatai-
26487: sämaiden ojittaminen. Tähän saakka on Kes- siin paljon aikaan. Näin luotaisiin maa-
26488: kusmetsäseura Tapion toimesta suunniteltu seudulle yksityis- ja kansantaloudellisesti
26489: ja johdettu kuivatustöitä, ensisijaisesti suu- mitä arvokkaimpia työkohteita, joista aika~
26490: remmilla alueilla. Tehtävän laajuuteen kat- ajoin on puutetta.
26491: soen Tapion määrärahat ovat kuitenkin olleet Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26492: perin niukat ja siitä johtuen myös toimihen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26493: kilöstö riittämätön. Tapion neuvojien toimi-
26494: piirit ovat hyvin laajat, jolloin matkat vievät että hallitus antaisi Eduskunnalle
26495: aikaa varsin runsaasti. Kuivatuksen ulko- kiireellisesti lakiesityksen, jonka pe-
26496: puolelle ovat tällöin jääneet varsinkin pieni- rusteella metsämaan ojittamisesta voi-
26497: alaiset alueet. taisiin maksaa palkkiota samansuun-
26498: Tällaisten pienienkin alueiden laajalla rin- taisesti kuin nyt maksetaan valtion
26499: tamalla mukaan ottaminen saataisiin toteute- varoista palkkiota viljelijälle uuden
26500: tuksi siten, että ne saatettaisiin peltoraivaus- pellon raivaamisesta.
26501: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
26502:
26503: Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen.
26504: Sylvi Balinen. Niilo Ryhtä.
26505: Marja Lahti. Wiljam Sarjala.
26506: Onni Mannila.
26507: 581
26508:
26509: IX,34. - Toiv.al. N: o 279.
26510:
26511:
26512:
26513:
26514: Rytinki ym.: Käpyjen keräämisen ja ostamisen järjestämi-
26515: sestä Pohjois-Suomessa ja Kainuussa.
26516:
26517:
26518: E d u s k u n n a ll e.
26519:
26520: Kun suunnittelemme Pohjois-Suomeen ettei siementen puutteessa jäisi kylvämättä
26521: puunjalostusteollisuuden rakentamista, niin alueita, jotka eivät luonnonvaraisesti sie-
26522: meidän on silloin muistettava tärkeintä menny. Mutta käpyjen kerääminen, niitten
26523: raaka-ainetta, metsää ja niitä erilaisia toi- ostaminen kerääjiltä on tähän saakka ollut
26524: menpiteitä, joilla metsää saadaan nopeasti vielä melkein olematonta, lukuun ottamatta
26525: kasvamaan kaikki metsämaat. Kaikille, jotka vuotta 1953, jolloin oli melkein kaikilla
26526: ovat kesänaikana matkustaneet Pohjois-Suo- paikkakunnilla käpyjen ostoa olemassa.
26527: messa ja Kainuussa, on tunnettua, että siellä Käpyjen keräys olisi saatava toimeksi.
26528: on huomattavan paljon sellaisia tuoreita, Ehkä metsänhoitolautakunnat ja metsänhoi-
26529: mutta sinänsä hyväpohjaisia kangasmaita, toyhdistykset olisivat ne elimet, jotka voisi-
26530: joissa metsän uudistuminen on varsin vä- vat sen käytännössä toteuttaa, jos niille jär-
26531: häinen ja taloudellisesti täysin merkityk- jestettäisiin mahdollisuus siihen. Nykyisin
26532: setön. lautakunnilla ei kuitenkaan ole mahdolli-
26533: Todistuksen tästä antavat ne uudistushak- suutta sellaista ostotoimintaa rahoittaa ilman
26534: kausalueet, joita tällaisilla tuoreperäisillä erikoisia valtiovallan toimenpiteitä. Mutta
26535: kangas- ja vaaramailla on suoritettu. Ne asia on kyllä niin suuri ja tärkeä kansanta-
26536: ovat olleet hakattuina useita vuosia, eräät loudellisestikin, että asia olisi perusteellisesti
26537: kymmeniäkin, mutta ovat käytännöllisesti tutkittava ja selvitettävä.
26538: katsoen tuottamattomassa tilassa. Onpa las- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26539: kettu tällaisia alueita, joissa metsänuudistus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26540: olisi taloudellisinta suorittaa kylvämällä, ole- muksen,
26541: van runsaasti 500 000 ha.
26542: Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen toi- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
26543: mesta on todettu, että siemenen hankintaa taisi, miten käpyjen kerääminen ja
26544: silmällä pitäen tyydyttävät siemenvuodet ostaminen Pohjois-Suomessa ja Kai-
26545: ovat Pohjois-Suomessa männyn osalta vain nuussa olisi järjestettävä, ja sen jäl-
26546: 6-8 vuoden väliajoilla. Tämän vuoksi olisi keen ryhtyisi asian vaatimiin toimen-
26547: aina silloin, kun on hyvä siemenvuosi, saa- piteisiin.
26548: tava kerätyksi talteen kaikki männynkävyt,
26549: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
26550:
26551: Eino Rytinki. Aaro Kauppi. • J. F. Pöykkö.
26552: Eemil Partanen. Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
26553: 582
26554:
26555: IX,35. - Toiv.al. N: o 280.
26556:
26557:
26558:
26559:
26560: Rytinki ym.: Toimenpiteistä työllisyysmäärärahojen myöntä-
26561: miseksi vajaatuottoisten metsien puhdistustöihin ja rai-
26562: vaushakkauksiin.
26563:
26564:
26565: E d u s k u n n a ll e.
26566:
26567: Työttömyyttä on ollut aina runsaasti maa- taisivat pienviljelijäväestölle työtä omalla
26568: seudulla ja tulee edelleenkin olemaan ennen- paikkakunnalla. Samalla varat tulisivat käy-
26569: kaikkea niitten pienviljelijöiden keskuudessa, tetyiksi hyödyllisesti, kansantaloudellisesti
26570: joiden tilat ovat niin pieniä, etteivät ne anna tuloa tuottavaan tarkoitukseen. Esimerk-
26571: riittävää toimeentuloa. Varsinkin perheellis- kinä mainittakoon, että kun viime kesänä
26572: ten pienviljelijäin työllisyyskysymystä rat- Pohjois-Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan
26573: kaistaessa olisi kiinnitettävä huomiota sii- ja Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen toi-
26574: hen, miten heille voitaisiin järjestää työtä, mesta järjestettiin metsäretkeily eri puolille
26575: ettei heidän tarvitsisi siirtyä perheensä kes- Pudasjärven pitäjää, niin todettiin, että
26576: kuudesta kauaksi toisille paikkakunnille siellä, niinkuin yleensä Pohjois- ja Itäsuo-
26577: järjestetyille siirtotyömaille. Viime vuosina messa, on paljon sellaisia metsämaita, jotka
26578: on työllisyysvaroilla kyllä järjestetty yksi- on hakattu sellaiseen kuntoon, ettei ilman
26579: tyistenkin metsänomistajien metsissä ns. raivaus- ja puhdistushakkausta metsänkasvu
26580: risusavotoita, mikä toimenpide on ollut erit- edisty sellaiseksi, mitä se voisi maanlaadun
26581: täin hyvä, sillä ne ovat antaneet suurelle puolesta olla. Samalla todettiin, että tällai-
26582: työn tarvitsijamäärälle työtä samalla kun on sissakin metsissä on ainespuun määrä niin
26583: saatu suuria alueita metsämaista raivatuiksi pieni, ettei metsänomistajilla ole minkään-
26584: hyvään ja tuottavaan kasvuun. laista mahdollisuutta suorittaa metsien puh-
26585: Risusavotoitten lisäksi olisi työllisyysva- distus- ja raivaustöitä.
26586: roilla ryhdyttävä uudistamaan metsänkasvua Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26587: niillä metsämailla, jotka on hakkaamalla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26588: saatettu vajaatuottoisiksi, joissa siis olisi suo- muksen,
26589: ritettava ns. raivaus- ja puhdistushakkuu, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26590: metsä puhdistettava siemenpuuasentoon tai toimenpiteisiin työllisyysmäärärahojen
26591: paljaaksi kylvöä tai istuttamista varten. Täl- myöntämiseksi vajaatuottoisten met-
26592: laiset vajaatuottoiset metsien uudistamistyöt sien p·uhdistustöiden ja raivaushak-
26593: olisivat sellaisia työllisyyskohteita, jotka an- kausten järjestämistä varten.
26594: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
26595:
26596: Eino Rytinki. Markus Niskala.
26597: Eemil Partan.en. J. F. Pöykkö.
26598: Aaro Kauppi. Eeli Erkkilä.
26599: Yrjö Hautala. Einari Jaakkola.
26600: 583
26601:
26602: IX,36. - Toiv.al. N: o 281.
26603:
26604:
26605:
26606:
26607: Kosola ym.: Määrärahasta hevostalouden edistämiseksi.
26608:
26609:
26610: E d u s k u n n a ll e.
26611:
26612: Maassamme toimii nykyisin 608 hevosjalos- on vielä vaikeuttanut lisäksi se, etteivät he-
26613: tusliittojen jäsenyhdistystä, joitten tarkoi- voskasvatusyhdistykset ole saaneet tähän
26614: tuksena on koota toimialueensa hevoskasvat- saakka muutenkaan vastaavanlaista valtion
26615: tajat ym. asianharrastajat järjestettyyn yh- avustusta, kuten muut suuremmat kotieläin-
26616: teistoimintaan hevostalouden ja -jalostuksen yhdistykset. Koko hevoskasvattajajärjestölle
26617: edistämiseksi. Eräänä hevoskasvatusyhdistys- tuleva varsinainen määräraha on v. 1957
26618: ten tärkeimmistä tehtävistä on, kuten niitten ainoastaan 10.2 milj. markkaa.
26619: sääntöjen 2 § : ssä sanotaan, hankkia paikka- Sen johdosta, että hevoskasvatusharrastus
26620: kunnan oloihin sopiva, kantakirjaan mer- on viime aikoina osoittanut elpymisen merk-
26621: kitty siitosori, mistä ratkaisevasti riippuu kejä, mistä parhaana takeena on ollut astu-
26622: toiminta-alueen hevoskannan tuleva kehitys. tusmäärien lisääntyminen, on kunnollisten
26623: Kunnollisten siitosoriitten hankkiminen ja ja pätevien siitosoriitten hankkimiskysymys
26624: niitten runsas käyttö on hevosjalostustyös- tällä hetkellä hevoskasvatusyhdistysten pii-
26625: sämme perustavaa laatua. Mikäli siinä epä- rissä päivän polttava. Lisäksi voidaan to-
26626: onnistutaan, voi paikkakunnan hevoskanta deta hevoskasvatusharrastuksen ottaneen ri-
26627: lyhyessä ajassa heikentyä ja koko pitkäaikai- peitä edistysaskeleita myöskin maamme syr-
26628: nen hevosjalostuksen hyväksi suoritettu työ jäseuduilla ja Pohjois-Suomessa, mutta kun-
26629: taantua, tuottaen niin yksityisille hevosen nollisten siitosoriitten puute muodostaa siel-
26630: tarvitsijoille kuin koko pitäjällekin huomat- läkin erittäin suuren hankaluuden ja jatku-
26631: tavia taloudellisia tappioita. vaa hevosjalostustyötä jarruttavan tekijän.
26632: Siitosoritarpeen tyydyttämiseksi ovat eräät
26633: Siitosoriasian tärkeys on todettu mm. val- yksityiset tuoneet näille seuduille kylläkin
26634: tiovallan taholta. Niinpä hevostalouden edis- oriita, mutta niitten siitosarvo on monessa
26635: tämiseksi annetussa asetuksessa n: o 17/12. 1. tapauksessa ollut kyseenalainen, mikä ennen
26636: 1935 säädetään, että hevostalouden edistämi- pitkää johtaa luonnollisestikin järjestyneen
26637: seksi toimivat yhdistykset, osuuskunnat ja ja suunnitelmallisen hevosjalostustyön taan-
26638: seurat voivat saada valtion varoista avus- tumiseen.
26639: tusta hevoshoidontarkastajan hyväksymän Valtion olisi ryhdyttävä uudelleen avusta-
26640: siitosoriin hankkimista varten. maan heikoimmassa taloudellisessa asemassa
26641: Tätä asetuksessa säädettyä mahdollisuutta olevia yhdistyksiä kunnollisten siitosoriitten
26642: ei ole kuitenkaan kertaakaan sotien jälkeen hankkimiseksi. Sen johdosta, että yhdistys-
26643: toteutettu, mistä johtuen monet hevosjalos- orikanta on viime vuosina jyrkästi vähenty-
26644: tustyössään jo varsin pitkällekin päässeet nyt, tarvitaan ensi tilassa 40 uutta yhdistys-
26645: yhdistykset ovat joutuneet erittäin tukalaan oritta, joista suurin osa Pohjois-Suomeen ja
26646: asemaan. Hevoskasvatustyön ollessa viime muille syrjäseuduille, m1ssa taloudelliset
26647: vuosina kannattamatonta ja toimiessa tästä mahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat.
26648: johtuen erittäin suurissa vaikeuksissa on yh- Sen johdosta, että siitosoriitten hoito on
26649: distysoriita jouduttu hävittämään hyvin suu- tärkeydessään ja tarkkuudessaan suuria ta-
26650: ressa määrin. Kun maassamme vielä v. 1946 loudellisia uhrauksia vaativaa, olisi tähän
26651: oli 196 yhdistysoritta, oli niitten luku v. tarkoitukseen varattavasta määrärahasta
26652: 1952 vähentynyt 145, v. 1953 104, nykyisen myös jaettava hoitoavustuksia niille hevos-
26653: lukumäärän ollessa jo alle 100. Tilannetta kasvatusyhdistyksille, joilla jo on siitosori.
26654: 684 IX,36. - Hevostalous.
26655:
26656:
26657: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- joonan markan määrärahan hevosta-
26658: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, louden edistämistä varten, jaettavaksi
26659: siitosoriitten osto- ja hoitoavustuksina
26660: että hallitus ottaisi vuoden 1958 hevosjalostustyötä tekeville yhdistyk-
26661: tulo- ja menoarvioesitykseen 18 mil- sille, osuuskunnille ja seurot'lle.
26662: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
26663:
26664: N. Kosola. R. Hallberg. Matti Mattila.
26665: Antti J. Rantamaa. Saara Forsius. Lauri Järvi.
26666: 585
26667:
26668: IX,37. - Toiv.al. N:o 282.
26669:
26670:
26671: Soininen ym.: Määrärahasta valtion siitosoriitten ostoa varten.
26672:
26673: E d u s k u n n a 11 e.
26674:
26675: Ns. ruununorijärjestelmällä on vanhat pe- Tosin maatalouden koneellistaminen on
26676: rinteet maamme hevosjalostustyössä. Niinpä maamme vauraimmissa osissa vaikuttanut
26677: jo 1830-luvulla myönnettiin kuvernöörien hevostyövoiman vähenemisen, mutta etenkin
26678: käyttöön yleisiä varoja siitosoriitten ostoa pohjoisosissa ja itäisillä rajaseuduilla on par-
26679: varten, mutta vasta 1870-luvulla tämä toi- haillaan huomattavissa lisääntyvää harras-
26680: mintamuoto laajeni ja vakiintui. Nämä val- tusta hevoskasvatukseen. Kun näissä seuduin
26681: tion varoilla ostetut ja siitokseen sopiviksi tarvitaan metsätyömailla runsaasti vankkoja,
26682: katsotut oriit sijoitettiin eri paikkakunnille hyviä työhevosia, joita tähän mennessä on
26683: astumaan, sekä joutuivat hoitajiensa omai- ollut pakko hankkia huomattavasti muualta,
26684: suudeksi, kun olivat siittäneet 60 varsaa. olisi suotavaa, että pienviljelijät pystyisivät
26685: Vuonna 1905 määrättiin asetuksella ,Hevos- itse tuottamaan tarvittavan hevosaineksen.
26686: hoidon edistämiseen Suomessa myönnetyistä Tähän niillä onkin hyviä edellytyksiä, jos
26687: määrärahoista", että mainitusta vuodesta al- valtion puolesta vuosittain myönnettäisiin
26688: kaen hevoshoidon edistämiseen määrätyistä varoja 10 vankan ja käyttöarvoltaan ensi-
26689: varoista, 160 000 markasta, on vuosittain pi- luokkaisen valtion siitosoriin ostoon, sillä
26690: dettävä vähintään 100 suomalaisrotuista sii- maamme itä- ja pohjoisosissa on varsoille
26691: tosoritta. Näiden valtion oriitten luku on hyviä laiduntamismahdollisuuksia, joten kas-
26692: aikojen kuluessa vähentynyt yllämainitusta vatuskustannukset muodostuvat kohtuulli-
26693: minimimäärästä ja on luku ennen viimeisiä siksi ja varsan kehitys voi tapahtua suotui-
26694: sotiamme vaihdellut 57-81. Niinpä on val- sissa olosuhteissa. Kyseessä olevien seutujen
26695: tion oriita eri vuosina ollut seuraavasti: väestö on siksi vähävaraista, ettei se pysty
26696: ostamaan ja paikkakunnalla vakituisesti pitä-
26697: mään kunnollista siitosoritta ilman valtion
26698: Vuonna 1915 • • • • • • • • • • • • 0 0 63 oritta tukea.
26699: 1925 •• 0 ••••••••••• 57 Valtion menoarvion 11 Pl. XII: 10 momen-
26700: " 1934 0. 0 ••••••••••• 81 " tilla oleva määräraha, joka mm. on tarkoi-
26701: "II 1935 •• 0 ••••••••••• 75 " tettu myös ·valtion siitosoriitten hankkimi-
26702: II 1938 •••••••••••• 0. 72 II" seen, on kuitenkin siksi pieni, ettei näillä
26703: 1950 ••••••••••• 0 •• 11 varoilla ole sotien jälkeen voitu ostaa val-
26704: 3 "
26705: II
26706: 1955 ••••••••••• 0. 0
26707: tion oriita.
26708: II
26709: "
26710: Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
26711: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26712: Nykyisin elossa olevat valtion oriit on muksen,
26713: kaikki sijoitettu Kajaanin hevosjalostusliiton
26714: alueelle. Nämä oriit ovat kaikki siksi iäk- että hallitus ottaisi vuoden 1958
26715: käitä, yksi 17 ja kaksi 16 vuotiasta, että nii- tulo- ja menoarvioesitykseen 4 000 000
26716: den vaikutus siitosoriina voidaan katsoa markkaa valtion siitosoriitten ostoon,
26717: melko olemattomaksi. Niinpä ne v. 1953 as- niiden hoitoon sairaustapauksissa ja
26718: tuivat yhteensä 12 tammaa. sijoituskustannuksiin.
26719: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
26720:
26721: Heikki Soininen. Antti Kukkonen. R. Hallberg.
26722: M. Honkavaara. Eemil Partanen. Eemil Luukka.
26723: Yrjö Sinkkonen. Toivo Antila. Eino Rytinki.
26724: Yrjö Hautala. Tahvo Rönkkö. Kalle Kämäräinen.
26725: 74 E 168/57
26726: 586
26727:
26728: IX,38. - Hemst.mot. N: o 283.
26729:
26730:
26731:
26732:
26733: Rosenberg m. fl.: Angående åtgärder för beviljande av un-
26734: derstöd och lån åt yrkesfiskare, som råkat i ett ekono-
26735: miskt ohållbart läge.
26736:
26737:
26738: T i 11 R i k s d a g e n.
26739:
26740: Statsmaktens felaktiga inställning till och Det nuvarande läget fordrar statsmaktens
26741: fullständiga oförståelse för de problem vår snabba ingripande för att i görligaste mån
26742: fiskarbefolkning i dag har att brottas med, rädda situationen. Det behövs åtgärder för
26743: har gjort att fiskarnas levnadsmöjligheter att hålla nöden borta från fiskarhemmen.
26744: gradvis försvåras, skärgården avfolkas och Det felslagna fisket är fullt jämförbart med
26745: fiskerinäringen inte kan hålla jämna steg missväxt och skördeskador inom jordbruket,
26746: med utvecklingen inom andra näringsgre- varför enligt undertecknades åsikt skadeer-
26747: nar. sättning från statligt håll åt fiskerinärin-
26748: Höstens och vinterns felslagna havsfiske, gens utövare i form av förmånliga lån och
26749: särskilt då strömmingsfisket, har fört nya understöd i föreliggande fall vore helt på
26750: skaror av fiskare och deras familjer när- sin plats.
26751: mare det absoluta existensminimet. De vän- Hänvisande till vad ovan sagts föreslås,
26752: tade inkomsterna har uteblivit, men räntor att riksdagen ville besluta hemställa,
26753: och amorteringar, skulder och skatter skall
26754: b.etalas som förut. V ar ta pengar för att att regeringen vidtar skyndsamma
26755: täcka dessa utgifter, är den stående frågan. åtgärder för att bevilja understöd
26756: Andra arbets- och inkomstkällor står sällan och långfristiga lån med låg ränta åt
26757: till buds i hembygden. Nya skaror av ungdo- yrkesfiskare, vilka genom felslaget
26758: mar nödgas härigenom att fly den bistra höst- och vinterfiske har råkat i ett
26759: verkligheten och försöka finna inkomst- och ekonomiskt ohållbart läge.
26760: levnadsmöjligheter i städerna och på indu-
26761: striorterna eller i främmande länder.
26762: Helsingfors den 5 februari 1957.
26763:
26764: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
26765: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
26766: Nestori Nurminen. Lauri Myllym.äki.
26767: Toivo Asvik. H. Tauriainen.
26768: 587
26769:
26770: IX,38. - Toiv.al. N: o 283.
26771: Suomennos.
26772:
26773:
26774:
26775: Rosenberg ym.: Avustuksen ja lainojen myöntämisestä talou-
26776: dellisesti kestämättömään asemaan joutuneille ammatti-
26777: kalastajille.
26778:
26779:
26780: E d u s k u n n a 1ll e.
26781:
26782: V aitiovallan väärästä ja täysin ymmärtä- ja teollisuuspaikkakunnilla tai vieraissa
26783: mättömästä suhtautumisesta niihin vaikeuk- maissa.
26784: siin, joita vastaan kalastajaväestömme on Nykyinen tilanne vaatii valtiovallan no-
26785: tällä hetkellä taisteltava, on ollut seurauk- peata puuttumista, jotta se, mikäli mahdol-
26786: sena kalastajaväestömme elinmahdollisuuk- lista, voitaisiin pelastaa. Toimenpiteitä tar-
26787: sien asteittainen huonontuminen, saariston vitaan hädän pitämiseksi loitolla kalastaja-
26788: tyhjeneminen västöstä ja se, ettei kalastus- kodeista. Kalastuksen epäonnistuminen on
26789: elinkeino voi pysytellä muissa elinkeinonhaa- täysin verrattavissa katoon ja satovahinkoihin
26790: roissa tapahtuvan kehityksen tasalla. maataloudessa, minkä vuoksi allekirjoittanei-
26791: Syksyn ja talven epäonnistunut merikalas- den mielestä kalastuselinkeinon harjoittajille
26792: tus, erityisesti silakankalastus, on vienyt esillä olevissa tapauksissa valtion taholta an-
26793: uusia kalastajajoukkoja perheineen lähem- nettu korvaus edullisten lainojen ja avustus-
26794: mäksi ehdotonta toimeentulominimiä. Odote- ten muodossa olisi täysin paikallaan.
26795: tut tulot ovat jääneet saamatta, mutta korot Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan edus-
26796: ja lyhennykset, velat ja verot on maksettava kunnan päätettäväksi toivomus,
26797: kuten ennenkin. Mistä saada rahat näi-
26798: den menojen peittämiseen, on ainainen ky- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26799: symys. Muita työ- ja tulolähteitä on harvoin menpiteisiin avustuksen ja pitkäaikais-
26800: käytettävissä kotiseudulla. Uusia nuorukais- ten halpakorkoisten lainojen myöntä-
26801: joukkoja pakotetaan täten pakenemaan kat- miseksi syys- ja talvikalastuksen epä-
26802: keraa todellisuutta ja yrittämään tulon- onnistumisen takia taloudellisesti kes-
26803: saanti- ja elinmahdollisuuksia kaupungeissa tämättömään asemaan joutuneille am-
26804: mattikalastajille.
26805: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
26806:
26807: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
26808: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
26809: N. Nurminen. Lauri Myllymäki.
26810: Toivo Asvik. H. Tauriainen.
26811: 588
26812:
26813: IX,39. - Toiv.al. N:o 284.
26814:
26815:
26816:
26817:
26818: Seppä ym.: Määrärahasta sikatalouskoeaseman perustami-
26819: seksi Seinäjoelle.
26820:
26821:
26822: E d u s k u n n a il e.
26823:
26824: Maamme ainoa sikatalouskoeasema, joka näjoella on tekemässään sitoumuksessa tar-
26825: perustettiin Puistolaan vuonna 1926 ja on joutunut perustamaan ja ylläpitämään sika-
26826: valtion omistama, on jo pitkän ajan ollut talouskoeaseman, johon voisi sijoittaa ker-
26827: ta-vkoitukseen aivan liian pieni. Koeasemalle ralla 25-30 koeryhmää. Asian hoitamiseksi
26828: ei ole usean vuoden aikana voitu ottaa vas- olisi varattava 6 miljoonrun markan suurui-
26829: taaJI1 kaikkia kantakokeeseen tarjottuja ryh- nen määräraha. Valtion sikatalouskoeasema
26830: miä. suorittaisi koeaseman valvonnan ja koeryh-
26831: Sikatalouskoetoiminta Suomessa on jäänyt mien teurastuksen arvostelun. Seinäjoella
26832: huomattavasti jälkeen muun Pohjois-Euroo- toimiva uusi koeasema on välttämätön tyy-
26833: panvastaavasta toiminnasta; esim. Tanskassa dyttämään KeSki- ja Pohjois-Suomen sika-
26834: on 5 suurta keskuskoeasemaa sekä 14 pienem- talouden ilroetarvetta.
26835: pää paikallista koeasemaa, Ruotsissa on 4 Edellä esitettyyn viitaten kunl!lioittaen eh-
26836: suurta koeasemaa ja pienempiä kaksi sekä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26837: Norjassa entisestään yksi sekä rakenteilla ja muksen,
26838: suunnitteilla vielä kaksi.
26839: Koska valtion sikatalouskoeaseman laajem.- että hallitus ottaisi vuoden 1958
26840: tamishankkeet ovat edelleen ratkaisematta, tulo- ja menoarvioesitykseen 6 000 000
26841: on yksityistä tietä pyritty löytämään rat- markan suuruisen määrärahan sikata-
26842: kaisu koetoiminnan vä:lttämättö:m.ä:ksi tulleelle louskoeaseman perustamista varten
26843: laajentamiselle. Osuusteurastamo !tikka Sei- Seinäjoelle.
26844: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
26845:
26846: Mauri Seppä. Toivo Antila.
26847: Kustaa Tiitu. N. Kosola.
26848: 589
26849:
26850: IX,40. - Hemst.mot. N:o 285.
26851:
26852:
26853:
26854:
26855: Korsbäck m. fl.: Angående främjande av pälsdjursaveln.
26856:
26857:
26858: Tili Riksdagen.
26859:
26860: Ett av våra svåraste inrikesproblem nu 1956 omkrim.g 1.7 milj. 80 % av hela mink-
26861: och så långt man kan blieka in i framtiden produktionen säljes tili USA. Med hämsyn
26862: är bristen på tiliräcldiga arbets- och utkomst- tili den permanenta bristen på hård valuta
26863: möjligheter för vårt folk och den därav för- är även detta valutatillskott av betydelse för
26864: orsakade arbetslösheten och den omfattande landets (Jkonomi.
26865: emigrationen fråJn vissa delar av vårt land. Naturliga förutsättningar finnes för att
26866: Denna brist är i många avseenden en onatur- ytterligare utveckla pälsdjursaveln, som ännu
26867: lig företeelse. Allmänt sett bör det finnas lider av många brister. En på vetenskaplig
26868: naturliga förutsättningar för att bereda grund ordnad försöks- och förädlingsverk-
26869: t.o.m. en större befolkning äm den nuvarande samhet borde bl. a. åstadkommas. Nödvändig
26870: tiliräekliga möjligheter till produktivt arbe- vore också en veterinärmedicinsk rådgivning
26871: tet. I strävandena härför är det nödvändigt och handledning samt en teoretisk och prak-
26872: att tillvarataga också de möjligheter som tisk rådgivningsverksamhet i tekniska och
26873: står till buds inom mindre omfattande nä- ekonomiSika avelsfrågor.
26874: ringsgrenar. En sådan är bl. a. pälsdjurs- Då statsmwkterna hittills icke ägmat dessa
26875: produ'ktionen. m. fl. med pälsdjursaveln sammanhängande
26876: Trots sitt ringa omfång har pälsdjurss:köt- frågor någon uppmärksamhet, föreslås med
26877: seln och särskilt minkaveln blivit en viktig hänvisning tili vad som ovan anförts, att
26878: inkomstkälla för såväl yrkesutövarna själva riksdagen ville besluta hemställa,
26879: soon för hela landet. Antalet minkgårdar ut-
26880: gör omkring 1 500 och djurbeståndet omkring att regeringen skyndsamt låter ut-
26881: 210 000. Produktionsvärdet av avelsdjur och reda vad som kan göras för främjan-
26882: skinn stiger tili i runt tai 600 milj. mk per de av pälsdjursaveln och vidtager av
26883: år. Exportvärdet av avelsdjur och skinn ut- utredningen påkallade åtgärder.
26884: gjorde 1955 närmare 2 milj. USA-dollar och
26885: Helsingfors den 7 februari 1957.
26886:
26887: Verner Korsbäck. Sven Högström. Väinö Rankila.
26888: Grels Teir. Niilo Ryhtä. Kusti Eskola.
26889: Urho Kähönen.
26890: 590
26891:
26892: IX,40. - Toiv.al. N: o 285.
26893: Suomennos.
26894:
26895:
26896:
26897: Korsbäck ym.: Toimenpiteistä turkiseläinviljelyn edistämi-
26898: seksi.
26899:
26900:
26901: E d u s k u n n a 11 e.
26902:
26903: Riittävien työ- ja toimeentulomahdolli- dollaria ja 1956 noin 1.7 miljoonaa. 80%
26904: suuksien puuttuminen kansaltamme ja siitä koko minkkituotannosta myytiin Yhdysval-
26905: johtuva työttömyys ja laaja muuttoliike mää- toihin. Ottaen huomioon kovan valuutan py-
26906: rätyistä osista maatamme on nyt, ja niin syvän puutteen on tälläkin va:luutanlisällä
26907: pitkälle kuin voidaan tulevaisuuteen nähdä, merkitystä maan taloudelle.
26908: vaikeimpia sisäisiä kysymyksiämme. Tämä Turkiseläinviljelyn, jota vi~lä monet puut-
26909: puute on monessa suhteessa luonnoton ilmiö. teet haittaavat, edelleen kehittämiselle on
26910: Yleisesti katsoen täytyy olla luonnollisia olemassa luonnollisia edellytyksiä. Muun
26911: edellytyksiä riittävien mahdollisuuksien jär- muuassa pitäisi saada aikaan tieteelliselle
26912: jestämiseksi tuottavaan työhön vieläpä ny- pohjalle järjestetty kokeilu- ja jalostustoi-
26913: kyistä suuremmalle väestölle. Näissä pyrki- minta. Myös olisi välttämätöntä eläinlääke-
26914: m~ksissä on välttämätöntä ottaa vaarin myös tieteellinen neuvonta ja ohjaus sekä tieto-
26915: ne mahdollisuudet, jotka ovat käytettävissä puolinen ja käytännöllinen neuvontatoiminta
26916: vähemmän laajoissa elinkeinonhaaroissa. Eräs teknillisissä ja taloudellisissa kysymyksissä.
26917: sel:laisia on mm. turkiseläintuotanto. Kun valtiovalta ei tähän mennessä ole
26918: Vähäisestä iaajuudestaan huolimatta on kiinnittänyt mitään huomiota näihin ym.
26919: turkiseläinten hoito ja erityisesti minkinkas- turkiseläinviljelyyn liittyviin kysymyksiin,
26920: vatus muodostunut tärkeäksi tulolähteeksi ehdotetaan edellä esitettyyn viitaten edus-
26921: niin hyvin ammatin harjoittajille itselleen kunnan hyvä:ksyttävä!ksi toivomus,
26922: kuin koko maalle. Minkkitarhojen lukumäärä
26923: on nyt noin 1 500 ja eläinkanta noin 210 000. että hallitus kiireellisesti selvityt-
26924: Siitoseläinten ja nahan tuotantoarvo nousee täisi, mitä voidaan tehdä turkiseläin-
26925: pyörein luvuin 600 miljoonaan mar:kkaan viljelyn edistämiseksi, ja ryhtyisi sel-
26926: vuodessa. Siitoseläinten ja nahkojen vienti- vityksen aiheuttamiin toimenpiteisiin.
26927: arvo oli 1955 lähimain 2 miljoonaa USA: n
26928: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
26929:
26930: Vemer Korsbäck. Niilo Ryhtä.
26931: Grels Teir. Urho Kähönen.
26932: Sven Högström. Väinö Rankila.
26933: Kusti Eskola.
26934: 591
26935:
26936: IX,41. - Toiv.al. N:o 286.
26937:
26938:
26939:
26940:
26941: Forsius ym.: Puutarhaopetuksen järjestämisestä.
26942:
26943:
26944: E d u s k u n n a ll e.
26945:
26946: Maassamme on maaseudulla paljon kau- kaikkien yleissivistykseen ja sitä olisi snna
26947: niita ja hyvin hoidettuja rakennuksia, sekä :mielessä annettava kaikilla linjoilla. Tämän
26948: yksityisiä että julkisia, joiden ympäristöt ja lisäksi olisi opintolinjoja suunniteltaessa pe-
26949: pihamaat ovat olleet vuosikausia hoitamatta. rustettava erikoisia puutarhalinjoja.
26950: Ulkomaalaisten matkailijoittenkin huomio on Puutarhaliiton tutkimustoimisto on niin-
26951: kiintynyt tähän erikoispiirteeseen suomalai- ikään kiinnittänyt huomiota ammattitaitoisen
26952: sessa maisemassa. Eräitten yhteisöjen ta- työvoiman puutteeseen puutarhataloudessa.
26953: holta on asia otettu vakavasti pohdittavaksi. Puutarha-apulaisten kouluttaminen olisi
26954: Tällöin on todettu, että edellämainittu asiain- suunniteltava tehokkaaksi käyttäen harjoit-
26955: tila ensi kädessä johtuu yleisen mielipiteen telu- ja työnopetuspaikkoina esim. kaupun-
26956: muokkaamattomuudesta, kulttuurimme yksi- ginpuutarhoja tai muita julkisia ja yksityi-
26957: puolisuudesta ja puutarhanhoidon harrastuk- siä puutarhoja.
26958: sen ja taidon puutteesta. Tämä siitä huoli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26959: matta, että kansakoulujen opetusohjelmaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26960: on vuosikymmeniä kuulunut puutarhanhoi- muksen,
26961: don opetus samoinkuin käsityöt ja kotitalous.
26962: Puutarhanhoidon ja työn opetus on jäänyt että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26963: silti lapsipuolen asemaan. Nykyisin on jatko- toimenpiteisiin puutarhatiedon ja -tai-
26964: koulujärjestelmässä kiinnitetty suurta huo- don opetuksen tehostamiseksi kansa-,
26965: miota ammattiopetukseen erilaisine opetus- jatko- ja ammattikouluissa sekä puu-
26966: linjoineen ja harjoitteluineen. Puutarhaope- tarha-apulaisten koulutuksen uudista-
26967: tus on kuitenkin miltei tyystin unohdettu, miseksi ja tehostamiseksi.
26968: vaikka puutarhatietouden pitäisi kuulua
26969: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
26970:
26971: Saara Forsius. Martti Salminen.
26972: Irma Hamara. Kusti Eskola.
26973: 592
26974:
26975: IX,42. - Bemst.mot. N:o 287.
26976:
26977:
26978:
26979:
26980: Rosenberg m. fl.: Angående anslag för avlönande av en
26981: trädgårdskonsulent vid Svenska Trädgårdssällskapens i
26982: Finland Förbund.
26983:
26984:
26985: T i 11 R i k s d a g e n.
26986:
26987: Pä senare tid har trädgårds- och växthus- visnings- och upplysningsverksamhet främja
26988: odlingen vunnit allt störr.e spridning i lan- denna odling samt genom olika ekonomiska
26989: det och särskilt då i de sydliga delarna. Av åtgärder från statens sida stödja densamma.
26990: statistiska uppgifter från år 1950 framgår En organisation, som härvid nödvändigt-
26991: att av landets sammanlagda trädgårdsareal vis borde komma i åtnjutande av direkt
26992: 2 673 ha eller 19.3 % befinner sig i Ny- statligt understöd, är Svenska Trädgårdssäll-
26993: limds Iän. Enbart i Kyrkslätts kommun skapens i Finland Förbund, som redan un-
26994: finnes omkring 600 lägenhetsinnehavare, der tio år i mån av möjlighet utfört ett be-
26995: vilka livnär sig med trädgårds- och växt- aktansvärt arbete bland finlandssvenska
26996: husodling. Utvecklingen har efter kriget trädgårds- och växthusodlare. Förbundets
26997: snabbt gått i den riktningen, att ett allt arbetsfält är mycket stort, det omfattar hela
26998: större antal innehavare av smålägenheter Svensk-Finland, och dess uppgifter är mänga
26999: övergått till att idka trädgårdsodling som och kostsamma. Det vore synnerligen bety-
27000: ett självständigt yrke. delsefullt att förbundet kunde anställa en
27001: Insikten om trädgårdsodlingens betydelse egen trädgårdskonsulent med uppgift att
27002: ooh om hehovet av dess rationella bedri- huvudsakligast ägna sig åt trädgårds- och
27003: vande har spritts i allt vidare kretsar. An- växthusrådgivning inom förbundets verksam-
27004: vändning av produkter från denna odling hetsområde.
27005: i vår dagliga kost uppskattas allt högre, och Hänvisande till vad som ovan sagts före-
27006: enligt näringsfysiologers omdömen har ett slås, att riksdagen ville besluta hemställa,
27007: rikligt användande av sådana födoämnen
27008: den allra största betydelse för folkhälsan. att regeringen i propositionen angå-
27009: Olika lantbrukssällskap och -förbund har ende statsförslaget för år 1958 måtte
27010: utfört ett gagnande arbete när det gällt att upptaga ett anslag av 600 000 mark
27011: effektivisera och främja trädgårdsodling. för avlönande av en trädgårdskonsu-
27012: Otvivelaktigt är det dock alltjämt en bety- lent vid Svenska Trädgårdssällska-
27013: dande uppgift att genom en effektiv under- pens i Finland Förbund.
27014: Helsingfors den 5 februari 1957.
27015:
27016: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
27017: 593
27018:
27019: IX,42. - Toiv.al. N:o 287.
27020: Suomennos.
27021:
27022:
27023:
27024: Rosenberg ym.: Määrärahasta puutarhaneuvojan palkkaami-
27025: seksi Svenska Trädgårdssällskapens i Finland Förbttnd
27026: nimiselle liitolle.
27027:
27028:
27029: E d u s k u n n a ll e.
27030:
27031: Puutarha- ja kasvihuoneviljelys on maas- lystä tehokkaalla opetus- ja valistustoimin-
27032: samme viime aikoina levinnyt yhä laajem- nalla sekä tukea sitä valtion taholta erilai-
27033: malle ja tällöin erityisesti eteläosissa. Vuo- silla taloudellisilla toimenpiteillä.
27034: den 1950 tilastotiedoista ilmenee, että maan Eräs järjestö, jonka tällöin olisi päästävä
27035: yhteenlasketusta puutarhapinta-alasta on nauttimaan suoranaista valtion tukea, on
27036: 2 673 ha eli 19.3 % Uudenmaan läänissä. Svenska Trädgärdssällskapens i Finland För-
27037: Yksin Kirkkonummen kunnassa on noin 600 bund niminen liitto, joka jo kymmenen vuo-
27038: tilanomistajaa, jotka hankkivat toimeentu- den aikana on suorittanut huomiota ansaitse-
27039: lonsa puutarha- ja kasvihuoneviljelyksellä. vaa työtä suomenruotsalaisten puutarha- ja
27040: Kehitys on sodan jälkeen mennyt nopeasti kasvihuoneviljelijäin keskuudessa. Liiton työ-
27041: siihen suuntaan, että yhä useammat pien- kenttä on hyvin suuri, se käsittää koko ruot-
27042: tilojen omistajat ovat siirtyneet harjoitta- salaisen Suomen, ja sen tehtävät ovat monet
27043: maan puutarhaviljelystä itsenäisenä ammat- ja kustannuksia kysyvät. Olisi erittäin suuri
27044: tina. merkitys sillä, että liitto voisi kiinnittää pal-
27045: Puutarhaviljelyksen merkityksen ja sen velukseensa oman puutarhaneuvojan, jonka
27046: järkiperäisen harjoittamisen tarpeellisuuden tehtävänä olisi pääasiallisesti omistautua
27047: oivaltaminen on levinnyt yhä laajempiin pii- puutarha- ja kasvihuoneviljelysneuvontaan
27048: reihin. Tämän viljelyksen tuotteiden käyttöä liiton toiminta-alueella.
27049: päivittäisessä ravinnossamme arvostetaan yhä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
27050: enemmän ja ravintofysiologien käsityksen kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
27051: mukaan sellaisten ravintoaineiden runsaalla
27052: käytöllä on kansanterveydelle mitä suurin että hallitus ottaisi vuoden 1958
27053: merkitys. tulo- ja menoarvioesitykseen 600 000
27054: Eri maatalousseurat ja -liitot ovat suorit- markan määrärahan puutarhaneuvo-
27055: taneet hyödyllistä työtä, kun on ollut kysy- jan palkkaamiseksi Svenska Träd-
27056: mys puutarhaviljelyksen tehostamisesta ja gårdssällskapens i Finland Förbund ·
27057: edistämisestä. Kuitenkin on edelleen pidet- nimiselle liitolle.
27058: tävä tärkeänä tehtävänä edistää tätä vilje-
27059: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
27060:
27061: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
27062:
27063:
27064:
27065:
27066: 75 E 168/57
27067: 594
27068:
27069: IX,43. - Toiv.al. N: o 288,
27070:
27071:
27072:
27073:
27074: M. Ma.ttila ym.: Kasvitautien ja rikkaruohojen tuhojen vä-
27075: hentämisestä.
27076:
27077:
27078: E d u s k u n n a ll e.
27079:
27080: Maataloutemme voimaperäistymisen y htey- paita esiintymispaikkoja. Myöskään ei rikka-
27081: dessä on entistä selvemmin ollut todettavissa ruohojen siementen leviämistä pelloilta
27082: ne vahingot, joita kasvitaudit ja rikkaruohot muualle voida estää. Tämän vuoksi olisi
27083: aiheuttavat. Huolimatta siitä, että kehitys tällä alalla jo olevaa lainsäädäntöä kehitet-
27084: on tuonut mukanaan vahvoja aineita näiden tävä ja täydennettävä siten, että taistelu
27085: aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi, on kasvitautien ja rikkaruohojen tuhoja vastaan
27086: kuitenkin vahingot edelleenkin liian suuria. tulisi nykyistä tehokkaammaksi.
27087: Ne on laskettava miljardeissa markoissa. Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
27088: On itsestään selvää, ettei tehokkaimmilla- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
27089: kaan toimenpiteillä kasvitautien ja rikkaruo- muksen,
27090: hojen aiheuttamia tuhoja voida kokonaan
27091: ehkäistä, mutta niiden vähentämiseen on ole- että hallitus kiireellisesti selvityt-
27092: massa aikaisempaa paremmat mahdollisuu- täis·i, millä toimenpiteillä kasvitautien
27093: det. Viljelijäin toimenpiteet mainittujen va- ja rikkaruohojen aiheuttamia tuhoja
27094: hinkojen torjumiseksi ovat kuitenkin rajoi- voitaisiin vähentää, ja antaisi asiasta
27095: tettuja niin kauan, kun esim. yleisten maan- tarpeelliseksi katsomansa esityksen
27096: teiden ja rautateiden varret ovat niiden va- Eduskunnalle.
27097: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
27098:
27099: Matti Mattila. Urho Kähönen.
27100: Antti J. Rantamaa. Lauri Laine.
27101: 595
27102:
27103: IX,4t - Toiv.al. N:o 289.
27104:
27105:
27106:
27107:
27108: Raipala ym.: Kotimaista kantaa olevan puna-apilan siemenen
27109: saannin varmistamisesta.
27110:
27111:
27112: E d u s k u n n a ll e.
27113:
27114: Suomella on suuret mahdollisuudet oma- laitoksella lehtitietojen mukaan saatiin vain
27115: varaisuuteen karjan ruokinnassa määrätie- 26 kiloa apilansiementä hehtaarilta.
27116: toisen laidun-, juurikasvi- ja nurmiviljelyk- Kun ulkolaiset apila;kannat ovat osoittau-
27117: sen tehostamisen avulla. Tämän ovat osoit- tuneet maassamme sopimattomiksi ja on vielä
27118: taneet käytännossiilkin monet tilat, jotka vaara, että ne surullisesti heikentävät koti-
27119: ovat noudattaneet tunnetun tiedemiehemme maisen apilakantamme ominaisuuksia, on
27120: professori A. I. Virtasen viitoittamaa tietä ammattimiespiireissä herännyt ajatus koti-
27121: omavaraiseen karjan valkuaisruokintaan pal- maista kantaa olevan apilansiemenen tuotta-
27122: kokasvien, erikoisesti puna-apilan järkiperäi- misesta ulkomailla edullisemmissa ilmasto-
27123: sen viljelyn kautta. olosuhteissa ainakin sen verran, ettei ulko-
27124: Tämä karjanruokinnan omavaraistuminen laista alkuperää olevaa siementä tarvitsisi
27125: on kuitenkin kärsinyt pahoja taka-iskuja käyttää.
27126: vuosina 1955 ja -56 sattuneiden puna-apila- Tietenkin olisi ennen tätä selvitettävä
27127: katojen vuoksi ja on pelättävissä, että ku- myöskin oman apilansiementuotannon kehit-
27128: luva vuosi on samanlainen. tämismahdollisuudet takuuhintaa nostamalla,
27129: Suurimpana syynä apilanviljelyksen epä- mehiläishoitoa kehittämällä, tutkimalla api-
27130: onnistumiseen pidetään riippuvuutta ulkoa lansiemenviljelyksen mahdollisuuksia uudis-
27131: tuodusta ja meidän oloihimme sopimatto- mailla, joilla käytännön kokemusten mukaan
27132: masta siemenestä, mikä taas johtuu siitä, ei ainakaan alkuvuosina esiinny apilamätää
27133: ettei nimenomaan kotimaisista apilakannoista jne.
27134: saatua siementä ole ollut läheskään riittä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27135: västi saatavissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27136: Voimassa olevan siemenlain mukaan val- muksen,
27137: tion viljavarasto kyllä lunastaa takuuhintaan
27138: kaiken maassamme tuotetun puna-apilan sie- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27139: menen, mutta tämäkään ei ole siementuotan- toimenpiteisiin kotimaista kantaa ole-
27140: toa sanottavasti lisännyt, ehkä liian alhaisen van puna-apilan siemenen tuottamisen
27141: takuuhinnan vuoksi. Apilansiemenen vilje- varmistamiseksi stt.na laajuudessa,
27142: lyshän on erittäin epävarmaa, sääsuhteista, ettei nurmien perustamisessa tarvitsisi
27143: kasvitaudeista ja pölyttävien hyönteisten turvautua ulkolaista kantaa olevaan
27144: esiintymisestä ratkaisevasti riippuvaa. Mai- puna-apilansiemeneen.
27145: nittakoon, että viime vuonna maatalouskoe-
27146: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
27147:
27148: Matti Raipala. Kalervo Saura. Martti Salminen.
27149: 696
27150:
27151: IX,45. - Toiv.al. N:o 290.
27152:
27153:
27154:
27155:
27156: Erkkilä ym.: Toimenpiteistä sipttlin viljelyn kehittämiseksi
27157: Pohjois-Suomessa.
27158:
27159:
27160: E d u s k u n n a ll e.
27161:
27162: Viime kesä on taas kerran osoittanut, että Sipulin viljelystä harrastetaankin monissa
27163: löytyy vain harvoja sellaisia kasvilaatuja, Pohjois-Pohjanmaan kunnissa huomattavassa
27164: jotka kestävät hallaa ja muutenkin sitä ka- määrin, mutta pahana esteenä sen viljelyk-
27165: rua ilmastoa, mikä Pohjois-Suomessa on. Sen sen laajentumiselle on sen markkinoimisen
27166: vuoksi onkin Pohjois-Suomi maamme pahim- epävakaisuus. Esimerkkinä mainittakoon, että
27167: pia työttömyysalueita, koska halla turmelee kun syksyllä v. 1955 maksettiin viljelijälle
27168: niin usein vuoden sadon, eivätkä muutenkin I lk:n kuivatusta sipulista 120 mk kilolta,
27169: jo liian pieniksi muodostuneet tilat näissä niin syksyllä 1956 sai siitä vain 80 mk ja
27170: karuissa ilmastollisissa oloissa voi antaa riit- vielä nytkin on viljelijäin varastossa sitä
27171: tävää toimeentuloa niille useinkin suurille suuret määrät myymättä, kun kauppaan ei
27172: perheille, jotka noilla pienillä tiloilla asuvat, ole saatu silläkään hinnalla, vaikka ulko-
27173: ja kun teollisuutta ei ole, on rahanpuute se mailta tuotua sipulia on samanaikaisesti
27174: tekijä, joka ajaa väestön suurin joukoin an- kaupoissa myytävänä.
27175: siotöiden hakuun, vaikka työtä omalla tilalla- Kun kotimainen sipulin tuotanto ei vielä
27176: kin olisi. läheskään riitä tyydyttämään kulutusta ja
27177: Valtion kukkarosta myönnetään vuosittain - kuten edellä on sanottu - sipuli on eräs
27178: miljardeja markkoja työttömyyden ja sanoi- niistä harvoista Pohjois-Suomen karussa il-
27179: siko myöskin rahattomuuden torjuntaan, mastossa menestyvistä ja pienviljelijäväestölle
27180: mutta jatkuvasti molemmat pahat uhkaavat. sopivista kasveista, jonka viljelyssä, kuivauk-
27181: Olisi siis löydettävä pysyvämpiä keinoja, sessa, varastoimisessa ja kaupanjärjestelyssä
27182: joilla pienetkin viljelijät voisivat kotipelloil- on olemassa sellaisia, jopa tuntemattomiakin
27183: taan saada rahatuloja tarpeisiinsa. tekijöitä, jotka pitäisi selvittää valtiovallan
27184: Jo vuosikymmeniä on sipulin viljelyä har- taholta, haluamme kiinnittää asiaan edus-
27185: joitettu melkoisessa määrin Pohjois-Suo- kunnan huomiota.
27186: messa aina Kuusamon korkeudelle saakka, ja Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
27187: on todettu se hallan ja muutenkin pohjoisen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27188: karun ilmaston kestäväksi. vomuksen,
27189: Se on runsaasti työtä ja vaivaa vaativa
27190: kasvi, mutta niille, jotka sen viljelemisen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27191: ,niksit" ovat oppineet, antaa se kohtalaisen toimenpiteisiin niiden epäkohtien pois-
27192: hyviä tuloksia suhteellisen pieniltä pinta- tamiseksi, jotka haittaavat sipulin vil-
27193: aloilta ja on siis erikoisen sopiva juuri pien- jelyn suotuisaa kehitystä Pohjois-Suo-
27194: viljelijätalouksien kasvi. messa.
27195: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
27196:
27197: Eeli Erkkilä. Artturi .Tämsen. Eino Rytinki.
27198: Hilja Vä.ä.nä.nen. Toivo H. Kinnunen. Toivo Antila.
27199: Eemil Partanen. Eino Uusitalo. Aaro Kauppi.
27200: Niilo Ryhtä .
27201: .T. F. Pöykkö.
27202: 597
27203:
27204: IX,46. - Toiv.al. N:o 291.
27205:
27206:
27207:
27208:
27209: Saura ym.: Määrärahasta maataloudeUisen koeaseman perus-
27210: tamiseksi Lounais-Suomeen.
27211:
27212:
27213: E d u s ik u n n a ll e.
27214:
27215: Maassamme on jo yli 30 vuoden ajrun har- kiireellisesti perustettava Lounais-Suomen
27216: joitettu laajasuuntaista maatalouden koe- ja koeasema.
27217: tutkimustoimintaa. Tästä huolimatta on koe- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edru&-
27218: aseman peruStaminen maamme tärkeintä kunnan hyväiksyttävälksi toivomuksen,
27219: maatalousaluetta, Varsinais-Suomea ja ;lou-
27220: lllaJsta rann~oaluetta varten jatkuvasti lylk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27221: käytynyt, vaiaclra koeasemati'loiksi sopivia sopivan maatilan hankkimiseksi Lou-
27222: maatiloja on tarjottu valtiolle ostet.tavaksi. nais-Suomen koeasemaa varten ja ot-
27223: Ottaen huomioon koe- ja tutkimustoimin- taisi koeasematilan ostamiseksi sekä
27224: nan välttämättömyyden nY'kyaitkaisessa edis- koeaseman perustamiseksi ja sen toi-
27225: tyneessä maataloudessa ja erityisesti Varsi- minnan aloittamiseksi tar'!Jittavat mää-
27226: nais-Suomen savialueen luonteenomaiset tut- rärahat vuoden 1958 tulo- ja menoar-
27227: kim~ymykset, joita ei muualla voida rat- vioesitykseensä.
27228: kaista, olisi maatalouden tutkimuskeSkukseen
27229: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
27230:
27231: Kalervo Saura. Bertel Lindh. Saara Forsius.
27232: Erkki Ryömä. Matti Mattila. Matti Raipala.
27233: Lauri Laine. Einari Jaakkola. Mauri Seppä.
27234: Martti Salminen.
27235: 598
27236:
27237: IX,4'7. - Toiv.al. N: o 292.
27238:
27239:
27240:
27241:
27242: Kiviaho ym..: Keski-Suomen kasvinviljelyskoeaseman perusta-
27243: misesta.
27244:
27245:
27246: E d u s k u n n a ll e.
27247:
27248: Kuten tunnettua, on läntim:en Sisä-Suomi Alueella, jonka keskus olisi n. Reisjärven pi-
27249: kokonaan ilman kasvinviljelyskoeasemaa. Poh- täjän seuduilla, ei olisi Keski-Suomen !koe-
27250: jois-Hämeen Pä];käneellä olevan koeaseman asemasta hyötyä sen enempää kuin nykyi-
27251: vaikutusa1ue ulottuu tuskin Vilppulam. kor- sistä Ylistaron, Ruu:kin tai Maaningan koe-
27252: keudelle. Näiltä seuduin a:lkava n. 100 km asemistakaan. Etäisyydet ovat jo niin pit-
27253: leveä sisämarukaistalEl, jolla ei ole koeasemaa, kiä, että sekä ilmasto että maaperäominai-
27254: ulottuu kauas pohjoiseen, :kunnes Pohjois- suudet eroavat suuresti lähimpien koeasemien
27255: Pohjrunrrnaan ja Pelson (j.Oka ei ole varsinai- olosuhteista.
27256: nen ikasvinviljelySkoeasema) koeasemien vai- Edellytämme, että maatalouden tutkimus-
27257: kutusalueet yhtyvät. Rannikkoalueella on keskus suunnitellessaam: uusien kasvinvilje-
27258: koeasemia lähes riittävästi puuttuen vain iygkoeasemien perustamista huomioisi myös-
27259: Lounais-Suomen koeasema: Kokemäki-Ylis- kin itäisen Keski-Pohjanmaan tarpeet. Mi-
27260: taro-Ruukki-Apukka, samoin kuin itäisel- käli ei katsottaisi olevan mahdollisuuikBia
27261: läikin: Anjala-Miklk:eli-Maaninka-Pelso- kahden ·ikoeaseman perustamiseen Sisä-Suo-
27262: Apuk;ka. meen, olisi Keski-Suomen koeaseman paikka
27263: Kasvin viljelyskoeaseman saamisesta Lou- määrättävä melkoisesti Haapamäen~Jyväs
27264: nais-Suomeoo on tehty aloite. Samoin on ol- kylän linjan pohjoispuolelle.
27265: lut esillä kasvinviljelysaseman perustaminen EdeHä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27266: varsinaiseen Keski-Suomeen. Viimeksi mai- kUin:nan hyväksyttäväksi toivom.UJksen,
27267: nittu koeasema ei kuitenkaan tyydytä itäisen
27268: Keski-Pohjanmaan tarpeita. Jyväskylän seu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27269: duille perustettavan koeaseman vaikutusalue menpiteisiin Keski-Suomen kasvinviTr
27270: ulottuu n. Karstulan pitäjän korkeud~lle. jelyskoeaseman perustamiseksi.
27271: He1singissä 12 päivänä helmiJkuuta 1957.
27272:
27273: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
27274: 599
27275:
27276: IX,48. - Toiv.al. N: o 293.
27277:
27278:
27279:
27280:
27281: Mannila ym.: Esityksen antamisesta laiksi maatalousammat-
27282: tioppilaitoksista.
27283:
27284:
27285: E d u s k u n n a ll e.
27286:
27287: Huhtikuun 27 päivältä 1954 on hallituk- ten edellä on esitetty, niin oppivelvollisu:us-
27288: sen esitys laiksi ammattioppilaitoksista. Tä- lain edellyttämä jatkokoulutus ei täytä maa-
27289: män esityksen mukaan kunnat tulisivat vel- talouden tarpeita, kun se vaan osassa maa-
27290: vollisiksi kustantamaan valtion avun turvin tamme pystyy sitä toteuttamaankin. Tähän-
27291: ammattikoulutuksen. Tähän nykyinen yh- asti maatalouden harjoittajista ori tehdyn tie-
27292: teiskuntamme tunteekin velvoitusta. Laki- dustelun mukaan saanut ammattikoulutusta
27293: esityksen i § :ssä sanotaan kuitenkin, että vain 6.4 %. Ruotsissa on ammattikoulutusta
27294: maataloushallituksen alaiset oppilaitokset saanutta maatalousväkeä 20-30 %, Tans-
27295: eivät ole tämän lain alaisia. kassa 40 %, Hollannissa 80 %. Kyllä am-
27296: Kansakoulun ammatilliseen jatko-opetuk- mattitaito Suomessakin pystyisi lisäämään
27297: seen kuuluu maatalouskin. Kouluhallituk- maatalousväen toimeentuloa. Maatalousam-
27298: sessa suoritetun arvion mukaan ainoastaan mattikoulutus on vaikeuksissa nykyisenkin
27299: n. 150 kuntaa voi maassamme soveltaa kan- opetussuunnitelman toteuttamisessa. Monet
27300: sakoulun jatko-opetukseen maataloutta, tä- maamieskoulut ovat taloudellisissa vaikeuk-
27301: hän opetukseen kun tarvitaan havaintotila. sissa ja ovat vaarassa lopettaa toimintansa.
27302: Maatalous on meidän maassamme kumminkin Tämä ja muutkin maatalouden vaikeudet ai-
27303: sellainen elämän ala, jolle maaseudullamme heuttavat . sen, että jotkut koulut potevat
27304: suuren osan nuorisaamme täytyy jä~dä. Ei oppilaiden puutetta. Kouluissa olisi opetus
27305: mikään maaseudullekaan ulotettu teollisuus saatava paremmin maatalouden nykyisten
27306: pysty antamaan kaikille uutta ammattia, ei muuttuneiden tarpeiden mukaiseksi.
27307: tarpeellista lisätyötä eikä parempaa toimeen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27308: tuloa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27309: Kyllä parhain ja luonnollisin keino maa-
27310: seudun olojen parantamiseen on varsinaisen että hallitus kiireellisesti antaisi
27311: maatalouden elinehtojen parantaminen. Maa- Eduskunnalle esityksen laiksi maata-
27312: talouskin tarvitsee ammattikoulutusta. Ku- lousammattioppilaitoksista.
27313: ·Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
27314:
27315: Onni Mannila. Matti Mattila. Veikko Vennamo.
27316: Yrjö Sinkkonen. Antti J. Rantamaa. Tahvo Rönkkö.
27317: Wiljam Sarjala.
27318: 600
27319:
27320: IX,49. - Toiv.al. N: o 294.
27321:
27322:
27323:
27324:
27325: Nieminen ym.: Maatalouskouluissa opiskelevien käytännölli-
27326: sen tnaatalousharjoittelun parantamisesta.
27327:
27328:
27329: E d u s k u n n a 11 e.
27330:
27331: Maatalouden harjoittamisessa on suuri sai harjoittelupaikassaan ajaa heinäharavaa
27332: merkitys tietopuolisen ammattitaidon lisäksi ainoana konekäsittelynään, vaikka tilalla oli
27333: käytännöllisenä kokemuksella. Tämä on käsi- traktori, leikkuu-, niitto- ym. koneita. Mutta
27334: tetty jo siitä alkaen, kun maataloudellisia vielä uskomattomammalta tuntuu, että aina-
27335: oppilaitoksia maahamme on perustettu. Van- kin aikaisempina vuosina valtion omistaman
27336: himmat maatalouskouluthan olivat kaikki ns. Lepaan koulutHankaan vuosiharjoittelijat,
27337: käytännöllistietopuolisia, joissa rinnan annet- jotka suorittivat maanviljelyskoulun ensim-
27338: tiin sekä tietopuolista opetusta että pereh- mäisen vuoden kurssia, eivät saaneet käyttää
27339: dytettiin oppilaat käytännöllisiin tehtäviin mitään koneita, vaan se oikeus kuului tilan
27340: koulutilalla. Näiden koulujen rinnalle ja muonamiehille. Esimerkkejä löytyisi paljon,
27341: usein sijaliekin on viime vuosikymmenten mutta nämä riittäkööt.
27342: aikana perustettu ns. tietopuolisia kouluja, Yhtenä maatalousharjoittelun varjopuo-
27343: joissa käytännöllinen harjoittelu suoritetaan lena on myös pidettävä sitä, ettei harjoitte-
27344: koulun ulkopuolella, useimmin yksityisellä lija saa tutustua tilan taloudenhoitoon. Hän
27345: maatilalla. ehkä saa numeroita, mutta ei selvitystä,
27346: Tällä kehityksenä voidaan katsoa etuna miten ne ovat muodostuneet. Todellinen
27347: olevan sen, että harjoittelija joutuu suoritta- maanviljelijän maataloudestaan saama tulo
27348: maan tehtäviä yksityiselämän piirissä, jossa ja siihen vaikuttaneet tekijät jäävät usein
27349: olosuhteet vastaavat paremmin todellista arvoituksiksi. Tämä puoli on kuitenkin to-
27350: käytäntöä kuin jollakin koulutilalla, varsin- dellisuudessa ehkä tärkeämpi kuin teknilli-
27351: kin talouspuolella. Varjopuolena ja erittäin nen puoli.
27352: valitettavana sillä on kuitenkin se, että har- Käsityksemme on, ettei maatalousharjoitte-
27353: joittelijan harjoittelu opin kannalta ja tilan lun valvontaan harjoittelijan oppimisen kan-
27354: harjoittelijasta saama hyöty ovat vastakkain. nalta kiinnitetä juuri minkäänlaista huo-
27355: Tämä johtaa siihen, että jotain harvaa poik- miota. Voisihan harjoittelun valvoja harjoit-
27356: keusta lukuunottamatta harjoittelijana teete- telijan kuukausiraporteista helposti todeta,
27357: tään yleensä niitä töitä, joita hän ennen on vastaako harjoittelu tarkoitustaan. Eihän
27358: tottunut tekemään ja täten enimmän hyödyt- toki riitä, että tinkimättä vaaditaan kaikki
27359: tää taloa. Jos on aikaisemmin ollut ,kone- määrätyt työpäivät tehdyiksi, vaan olisi myös
27360: mies", saa käyttää koneita, mutta jos aikai- vaadittava yhtä tinkimättömästi, että har-
27361: semmin on käyttänyt vain kirvestä ja la- joittelija näiden päivien aikana on todella
27362: piota, saa myös harjoittelupaikassaan tyytyä oppinut nykyaikaista maataloutta.
27363: näihin työkaluihin. Ja erikoisesti juuri lm- Lisäksi todettakoon, että harjoittelutilat
27364: neiden tuntemiseen ja käyttöönhän harjoit- ovat yleensä suurtiloja, joissa harjoittelijana
27365: telijan pitäisi saada tutustua harjoittelutilal- ei ole edellytyksiä perehtyä sellaiseen maa-
27366: laan. Ainakin pienviljelijäkodista lähteneet taloustoimintaan, jollaista pienviljelystiloilla
27367: harjoittelijat ovat kuokkaan ja lapioon jo harjoitetaan. Kuitenkin pienviljelysneuvo-
27368: niin tutustuneet, ettei yksistään niiden käyt- jiksi aikoville olisi tärkeätä saada kokemusta
27369: töä kannata harjoittelutilalla lähteä oppi- ja käytännön havaintoja pienviljelystalouk-
27370: maan. Esimerkkinä voitaisiin mainita, että sista voidakseen neuvontatyössään päästä
27371: viime kesänä eräs maamieskouluharjoittelija mahdollisimman hyviin tuloksiin. Sen vuoksi
27372: IX,49. - Nieminen ym. 601
27373:
27374: olisi harjoittelutiloiksi otettava entistä enem- loin arvosanat tältäkin osalta tulisivat enem-
27375: män sopivia pienviljelystiloja. män asiallisia.
27376: Harjoittelutyöstä annetut arvosanat asian- On vielä syytä kiinnittää huomiota maa-
27377: omaisissa todistuksissa ovat useimmiten har- talousharjoittelijoille harjoittelutilalta mak-
27378: haanjohtavia tai todellista merkitystä vailla settavaan palkkaan. Nykyisin se on vain
27379: olevia, sillä harjoittelupaikan isäntä tai muu pieni osa varsinaiselle maataloustyöläiselle
27380: vastaava henkilö ei kiinnitä huomiota niin- maksettavasta palkasta. Kuitenkin harjoitte-
27381: kään paljon harjoittelijan teknilliseen kehi- lija joutuu tekemään työtä yhtä kovasti ja
27382: tykseen kuin hänen suorittamaansa työmää- yhtä suurin tuloksin. Olisi oikeampaa mak-
27383: rään, jolloin arvosana ei anna kuvaa todelli- saa myöskin maatalousharjoittelijalle maa-
27384: sesta kehityksestä käytännöllisen toiminnan taloustyöstä maksettava normipalkka.
27385: osalta. Ja kuinkapa voitaisiinkaan antaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27386: arvosanaa kehityksestä, kun harjoittelijaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27387: käytetään vain ,työjuhtana". Olisi sen
27388: vuoksi oikeampaa, että asianomainen koulu, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27389: jossa harjoittelija valmistuu, antaisi arvo- toimenpiteisiin maatalouskouluissa
27390: sanat todistukseen myöskin harjoittelusta opiskelevien käytännöllisen maatalous-
27391: harjoittelupaikasta saadun lausunnon ja har- harjoittelun ja siitä maksettavan palk-
27392: joittelijan kuukausiraporttien mukaan. Sil- kctttksen parantamiseksi.
27393: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
27394:
27395: Niilo Nieminen. Juho Rytkönen.
27396: Usko Seppi. Leo Suonpää.
27397: Antti Kinnunen. Aleksi Kiviaho.
27398: Toivo Niiranen. Martti Leskinen.
27399:
27400:
27401:
27402:
27403: 76 E 168/57
27404: 602
27405:
27406: 1X,50. - Toiv.al. N: o 295.
27407:
27408:
27409:
27410:
27411: Saariaho ym.: Kymenlaakson maamieskoulun ottamisesta val-
27412: tion haltuun.
27413:
27414:
27415: E d u s k u 11 n a 11 e.
27416:
27417: Helmikuun 10 päivänä 1953 tehdyn raha- kehittämään uusia opiskelumuotoja. Tässä
27418: asia-aloitteen perusteella hyväksyi eduskunta mielessä on järjestetty mm. isäntäkursseja ja
27419: vuoden 1954 tulo- ja menoarvioon 20 milj. erilaisia kotitalouskursseja. Näin ollen on
27420: markan lainan Kymenlaakson maamieskou- uusi koulurakennus vastannut joka suhteessa
27421: lun kannatusyhdistykselle Kymenlaakson sille asetettuja toivomuksia. ·
27422: maamieskoulun rakennussuunnitelman to- Koulurakennus kalustoineen tuli maksa-
27423: teuttamista varten Anjalan kartanoon. Teh- maan noin 80 milj. markkaa, mistä määrästä
27424: dyn suunnitelman mukaisesti valmistui kou- kannatusyhdistys on joutunut lainoina yksi-
27425: lutalo vuonna 1954. Sen jälkeen on vuonna tyisiltä rahalaitoksilta hankkimaan yli 40
27426: 1955 rakennettu 450 m2 suuruinen lasinalai- milj. markkaa. On luonnollista, että näin-
27427: nen kasvihuone koulun yhteyteen. kin suuri velka suuresti rasittaa koulun ta-
27428: Koulun toiminta on alusta alkaen ollut loutta. Koska koulu ;kuitenkin vastaa valtion
27429: tuloksellista. Oppilaita on myöskin ollut run- maamiesoppilaitoksille asettamia vaatimuk-
27430: saasti. Niinpä tälläkin hetkellä opiskelee sia, rohkenemme ehdottaa eduskunnan hy-
27431: koulussa 64 nuorukaista eli suurin määrä, väksyttäväksi toivomuksen,
27432: mikä koululle yhdellä kertaa voidaan ottaa.
27433: Oppilaat saapuvat kouluun koko Kymenlaak- että hallitt~s ryhtyisi toimenpiteisiin
27434: son alueelta sekä Itä-Suomen eri kunnista. Kymenlaakson maamieskoulun ottami-
27435: Toiminnan aikana on koulun piirissä pyritty seksi valtion haltuun.
27436: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
27437:
27438: Urho Saariaho. Toivo Kujala.
27439: Heikki Hykkäälä. Marja Lahti.
27440: 603
27441:
27442: IX,51. - Toiv.al. N: o 296.
27443:
27444:
27445:
27446:
27447: Lahti ym.: Määrärahasta verstas- ja pajarakenn1tksen raken-
27448: tamiseksi Anjalan kartanossa olevalle Kymenlaakson maa-
27449: mieskoululle.
27450:
27451:
27452: E d u s k u n n a II c.
27453:
27454: Valtio omistaa Anjalan pitäjässä Anjalan osittain avonaiseen kivirakennelmaan ja jää-
27455: kartanon, joka on vuokrattu Kymenlaakson tyessään rikkoo perustuksia. Kun navetta
27456: maamieskoululle. Tilalla on vanha kivinen on valtion omaisuutta, ei koulun kannatus-
27457: navettarakennus, jonka toinen pää on kun- yhdistys voi sitä rakennuttaa, eikä sillä ole
27458: nostettu karjasuojiksi. Navetan eteläpääty siihen varojakaan.
27459: on suunniteltu paja~ ja verstastiloiksi ope- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27460: tusta silmälläpitäen. Koneopetusta ajatellen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27461: olisi verstasra1kennuksen saaminen kiireelli- muksen,
27462: sen tarpeen sanelema. Maamieskoulussa on
27463: tällä kertaa oppilaita 64 isäntäkurssi mukaan että hallitus ottaisi vuoden 1958
27464: luettuna. · tulo- jct me?Warvioesitykseen riittävän
27465: Kun vanhan navettarakennuksen etelä- määrärahan verstas- ja pajara.kenmtk-
27466: pääty on osittain purettu ja rakentamatta, sen aikaansaamiseksi Anjalan kat'ta-
27467: koituu siitä valtiolle jatkuvasti vahinkoa esi- nossa olevalle Kymenliwkson maamies-
27468: merkiksi vesivahinkoina, sillä vesi pääsee koululle.
27469: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
27470:
27471: Marja Lahti. Onni Mannila. Esa Koivusilta.
27472: Sylvi Halinen. Yrjö Sinkkonen. Erkki Tuuli.
27473: T. Saloranta. TQivo Kujala. Hilja Väänänen.
27474: Heikki Hykkäälä.
27475: Artturi Jämsen.
27476: 604
27477:
27478: IX,52. - Toiv.al. N:o 297.
27479:
27480:
27481:
27482:
27483: Rantamaa ym.: Itä- ja Suur-Savon maamieskoulun siirtämi-
27484: sestä Joroisten karjatalottskoulun yhteyteen.
27485:
27486:
27487: E d u s k u n n a 11 e.
27488:
27489: Tänä päivänä, 7. 2. 1957, myönnettiin varat kauppaan läänin maanviljelysseura ryhtyi
27490: Joroisten kunnan Huutokoskella sijaitsevalle senvuoksi, että maanhankintalain toteutta-
27491: Vättilänrannan tilalle rakennettavan koulu- misen jälkeen ei koko läänin alueelta enää
27492: rakennuksen rakentamiseksi Mikkelin tieto- ollut saatavissa muuta tilaa, joka olisi ollut
27493: puolista karjanhoitokoulua varten. Täten on sopiva mainittuun, maamieskoulun uudel-
27494: kymmeniä vuosia vireillä ollut hanke ja laa- leensijoittamisen tarkoitukseen, käytettäväksi.
27495: jan Mikkelin läänin asukkaitten toive lopul- Vuonna 1956 valtio sitten ostikin mainitun
27496: lisesti toteutumassa. Jotta voitaisiin muo- tilan, jolle annettiin nimeksi Vättilänranta.
27497: dostaa kuva tämän koulun tarpeellisuudesta Tälle Vättilänrannan tilalle on nyt valmis-
27498: ja niistä seikoista, jotka ovat sitä olleet kan- tunut Mi kkelin tietopuoliselle karjanhoito-
27499: 1
27500:
27501:
27502: nustamassa, mainitsemme lyhyesti sen eräitä koululle tarkoitetut, ajanmukaiset raken-
27503: vaiheita eduskuntakäsittelyssä. nukset, nimittäin karjakartano, työväenra-
27504: Asiasta on tehty kaikkiaan kahdeksan aloi- kennus ja kellari. Tänä päivänä on myön-
27505: tetta, joitten päivämäärät ja numerot mai- netty varat myös itse karjanhoitokoulun
27506: nitsemme, jotta eduskunnan asiakirjoista olisi koulurakennuksen rakentamiseksi, mikä saa-
27507: sekä valiokunnan että kansanedustajien mah- taneen lopullisesti valmiiksi tämän vuoden
27508: dollista todeta sen perusta ja tähänastiset aikana, joten kauan vireillä ollut karjanhoito-
27509: vaiheet. Kaikki aloitteet ovat ed. Rantamaan koulu-hanke on nyt lopullisesti toteutu-
27510: tekemiä ja niitten ajanmukainen järjestys massa.
27511: on ollut seuraava: toiv.al. n:o 56 päivämää- Tämän, koko Mikkelin läänin kannalta
27512: räitä 11. 2.1941, toiv.al. n:o 179/11.4. 1945, tyydytyksellä merkittävän vaiheen jälkeen
27513: rah.al. n.o 73/25.10.1946, rah.al. n:o 20/ on kuitenkin muistettava, että Rantasalmen
27514: 27. 7.1948, rah.al. n:o 227/12. 9.1949, rah.al. kunnan Kolkontaipaleella toimiva Itä- ja
27515: n:o 64/31.7.1951, rah.al. n:o 527/13. 9.1955 Suur-Savon maamieskoulu toimii mitä epä-
27516: ja rah.al. n:o 458/14. 9. 1956. tyydyttävimmissä olosuhteissa. Kuvaavana
27517: Kuten asiakirjoista havaitaan, oli alku- seikkana mainittakoon mm., että mainitulla
27518: peräinen ta:vkoitus se, että Rantasalmen Kol- maamieskoululla on käytettävissään viljeltyä
27519: kontaipaleella toimiva Itä- ja Suur-Savon peltopinta-alaa ainoastaan alle 10 ha, joten
27520: maamieskoulu siirrettäisiin nykyisestä, joka minkäänlainen nykyaikaiseen maatilatalou-
27521: suhteessa epätarkoituksenmukaiseksi tode- teen perehdyttävä ammattiopetus ei näin
27522: tusta sijoituspaikastaan uusiin ja koulun toi- pienellä tilalla ole mahdollista. Niinikään
27523: minnalle edullisempiin olosuhteisiin. Tässä koulun rakennukset ovat - monista korjauk-
27524: tarkoituksessa ostikin Mikkelin läänin maan- sista huolimatta - epätyydyttävässä kun-
27525: viljelysseura Joroisten kunnan Huutokosken nossa, ahtaat ja joka suhteessa epäajanmukai..
27526: rautatieaseman välittömässä läheisyydessä si- set. Nämä seikat on useaan kertaan monien
27527: jaitsevasta Vättilän hovista määräalan maata, vuosien aikana todettu, ja niin onkin koko
27528: yhteensä 115.5 hehtaaria, mistä peltoa oli Mikkelin läänin maatalousväestön perusteltu
27529: 20 ha. Kaupan mukana tuli myös kartanon toivomus, että Rantasalmen Kolkontaipa-
27530: työväenrakennus, tilan sauna ja muutamia leella toimiva Itä- ja Suur-Savon maamies-
27531: latoja. Kauppahinta oli uskomattoman alhai- koulu siirrettäisiin Joroisten Huutokoskella
27532: nen, nimittäin 2 100 000 markkaa. Tähän sijaitsevan Mikkelin tietopuolisen karjan-
27533: IX,52. - Ba.ntamaa ym. 605
27534:
27535: hoitokoulun yhteyteen. Tämä edellyttää tie- mivat opettajat voivat toimia myös maamies-
27536: tenkin sille omiakin rakennuksia. Kun mai- koulun opettajina, mitkä kaikki seikat mer-
27537: nitun karjanhoitokoulun nimeksi tulee, heti kitsevät onnistunutta keskittämistä, mihin
27538: sen jälkeen kun nyttemmin Joroisten kun- nykyään kaikilla aloilla pyritään. Vihdoin
27539: nan omistamissa huoneissa vuokralaisena on muistettava, että oppilaiden saaminen
27540: oleva karjanhoitokoulu siirtyy Vättilänran- Vättilänrannan tilalla toimivalle maamies-
27541: nan tilalle, Joroisten karja:talouskoulu, käy- koululle on ymmärrettävästi paljon helpom-
27542: tetään sitä nimitystä tämän aloitteen perus- paa kuin Kolkontaipaleella toimivan maa-
27543: teluissa ja ponnessa. mieskoulun nykyisiin olosuhteisiin. Kolkon-
27544: Kolkontaipa:leella toimivan maamieskoulun taipaleella olevia koulutiloja voidaan puo-
27545: siirtämistä Huutokoskella toimivan Joroisten lestaan vastedes käyttää ammattikurssien ja
27546: karjatalouskoulun yhteyteen puoltavat edellä -opetuksen moninaisiin tarkoituksiin.
27547: mainittujen lisäksi mm. seuraava:t seikat: Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
27548: Joroisten karjatalouskoululla on nyky- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
27549: aikaiset, viimeisimmätkin vaatimukset täyttä- väksi toivomuksen,
27550: vät rakennukset, joita voidaan tehokkaasti
27551: käyttää myös sinne siirrettävän maamieskou- että haUitus ryhtyisi kiireeUisi·in
27552: lun tarkoituksiin. Vättilänrannan tilalla on toimenpiteisiin Itä- ja Suur-Savon
27553: niinikään viljeltyä peltopinta-alaa yli 50 ha, maamieskoulun siirtämiseksi Rantasal-
27554: jollaisella alalla maamieskoulun opetus kaik- men Kolkontaipaleelta Joroisten Huu-
27555: kine nykyaikaisine erikoisharjoitteluineen tokoskella sijaitsevan J m·oisten kat·ja-
27556: luonnistuu. Joroisten karjatalouskoululla toi- talouskoulun yhteyteen.
27557: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
27558:
27559: Antti J. Rantamaa. Aaro Kauppi.
27560: Toivo H. Kinnunen. Matti Mattila.
27561: Irma Hamara. Hugo Manninen.
27562: Väinö Rankila. Yrjö Sinkkonen.
27563: Esa Hietanen. M. 0. Lahtela.
27564: Markus Niskala. T. Saloranta.
27565: Onni Hiltunen. J. F. Pöykkö.
27566: Wiljam Sarjala. Eino Uusitalo.
27567: Eino Rytinki. Nestori Kaasalainen.
27568: K. F. Haapasalo. Kusti Eskola.
27569: Esa Koivusilta. M. Honkavaara.
27570: Niilo Ryhtä. Antti Kukkonen.
27571: Onni Mannila. Hilja Väänänen.
27572: Eeli Erkkilä. Sylvi Halinen.
27573: Lennart Heljas. A. Pasanen.
27574: 606
27575:
27576: IX,53. - Toiv.al. N:o 298.
27577:
27578:
27579:
27580:
27581: Kämäräinen ym.: Kiertävän maamieskoulun perustamisesta
27582: Ylä-Savoon.
27583:
27584:
27585: E d u s k u n n a ll e.
27586:
27587: Useitten vuosikymmenien aikana on maas- ovat ne sopivia kouluja sille maatalousnuori-
27588: samme annettu ammattiopetusta maatalou- solle, jolla ei ole aikaa eikä varoja pitempi-
27589: den harjoittajille monenlaisissa ammattikou- aikaisten koulujen käyntiin. Siksi ajaksi kun
27590: luissa. Suuri joukko maalaisnuorisosta on kömitea-asteella olevat suunnitelmat maata-
27591: näissä oppilaitoksissa saanut valmistua teh- louskoulu-uudistukseksi ehkä valmistuvat ja
27592: täväänsä maataloudessa. Tämän ammatti- toteutuvat, mikä saattaa viedä vielä useam-
27593: opetuksen ja maataloudellisten yhdistysten pia vuosia, olisi kiertäviä maamieskouluja
27594: toimesta annetun neuvonnan ansioksi onkin perustettava, vaikkapa muutamien vuosien
27595: luettava se valtaisa kehitys, mikä maatalou- ajaksi eräisiin osiin maata.
27596: dessamme on viimeisten vuosien ja vuosi- Tällaista maatalouskoulua kipeästi kaipaa
27597: kymmenien aikana tapahtunut. mm. Ylä-Savo. Sillä vaikka Ylä-Savossa on-
27598: Kaikilla maatalouden harjoittajilla ei kui- kin jo pitemmän aikaa ollut toiminnassa yksi
27599: tenkaan ole ollut eikä ole vielä tänäkään maamieskoulu, joka on tehnyt ja edelleenkin
27600: aikana mahdollisuutta päästä osalliseksi siitä tekee arvokasta työtä tämän maakunnan maa-
27601: ammattiopetuksesta, jota nykyiset maatalous- talouden hyväksi, niin vain pieni osa tämän
27602: koulut antavat. Tähän on ollut syynä se, suuren väkirikkaan alueen viljelijöistä on
27603: että lukuisilla keskikokois- ja pienviljelijöillä kyennyt saamaan snna ammattiopetusta.
27604: ei ole varoja käyttää lapsiaan maatalouskou- Suurin osa viljelijöistä on siksi heikossa ta-
27605: luissa, koska esim. kuuden kuukauden ja yh- loudellisessa asemassa, etteivät ole kyenneet
27606: den vuoden kestävä maamieskoulukurssi tu- lähettämään lapsiaan opiskelemaan siihen.
27607: lee maksamaan useita kymmeniä tuhansia Kun Ylä-Savon pienviljelijäväki on maan-
27608: markkoja. hankintalain toimeenpanon vuoksi . viime
27609: Kun ansiotulot ovat pientiloilla välttämät- vuosien aikana suuresti lisääntynyt, on maa-
27610: tömiä ja maatalouskouluikäinen tyttö tai taloudellisen oppilaitoksen tarve käynyt en-
27611: poika saattaa tässä ajassa ansaita huomatta- tistä välttämättömämmäksi.
27612: van tulon talouteen, saattaa sekin olla mer- Edellä lausutun nojalla ehdotamme kun-
27613: kittävänä syynä siihen, että pientilojen nuo- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
27614: riso ei suuremmassa määrin pyri nykyisin muksen,
27615: maatalouskouluihin.
27616: Maamme eräissä osissa on ollut ja on yhä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27617: vielä käytännössä kiertäviä maamieskouluja. toimenpiteisiin kiertävän maamieskou-
27618: Kun niiden kurssiaika on 2-3 kuukautta, lun perustamiseksi Ylä-Savoon.
27619: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
27620:
27621: Kalle Kämäräinen. Yrjö Hautala.
27622: Eino Rytinki. T. Saloranta.
27623: Eemil Partanen.
27624: 607
27625:
27626: IX,54. - Toiv.al. N:o 299.
27627:
27628:
27629:
27630:
27631: Uusitalo ym.: 11-fäär·ärahasta yhdistetyn maatalous- ja koti-
27632: teollisuusoppilaitoksen pemstamiseksi Alavudelle.
27633:
27634:
27635: E d u s k u n n a 11 e.
27636:
27637: Maataloudellisen ammattiopetuksen tehos- dollisesti muitakin kouluja. Yhteisen koulun
27638: taminen on ollut vireillä Etelä-Pohjanmaan rakentamista puoltavat monet seikat. Sen
27639: itä- ja kaakkoisosissa jo pitkähkön ajan. Tä- avulla saataisiin nimenomaan opetus entistä
27640: hän on johtanut alueella vallitseva heikko tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi, koska
27641: tilanne maatalousopetukseen nähden. Asian- koulussa voitaisiin käyttää yhteisiä opettajia,
27642: tilaan kiinnitti aikoinaan huomiota myös yhteisiä harjoitus-, työskentely- ym. tiloja.
27643: valtioneuvoston asettama V. R. Lehtosen pu- Yhteiseen koulukompleksiin voitaisiin saada
27644: heenjohdolla toiminut maatalousopetustoimi- oppilaat hakeutumaan hyvin, koska suurem-
27645: kunta, joka mietinnössään vuodelta 1945 eh- missa kouluissa on paljon helpompi järjestää
27646: dotti, että ko. alueelle olisi saatava maa- heille harrastuskohteita myös vapaa-aikoja
27647: mieskoulu. Eduskunnan maatalousvaliokunta, varten. Edelleen yhteistä koulua voidaan
27648: käsitellessään vuonna 1952 toivomusaloitetta puolustaa sillä, että kaikki yllämainitut kou-
27649: maamieskoulun perustamiseksi ko. alueelle, lut kuuluvat saman ministeriön alaisuuteen.
27650: lausui mietinnössään n:o 29 mm. seuraavaa: Alavudella ja ympäristöpitäjissä suunni-
27651: ,Siinä osassa Etelä-Pohjanmaata, joka tulisi teltu maatalous- ja kotiteollisuuskoulu on
27652: kuulumaan perustettavaksi ehdotetun koulun saanut suuren kannatuksen. Tätä varten
27653: vaikutuspiiriin, ei nykyisin ole toiminnassa useat kunnat ovat lupautuneet korvauksetta
27654: yhtään· maatalousoppilaitosta, vaikka sano- varaamaan riittävän maa-alueen koulun tar-
27655: tulla alueella on noin 7 000 yli kahden ha: n peita varten. Samalla on esitetty kouluviran-
27656: suuruista tilaa, tilaluvun ollessa muualla omaisten lähemmin ratkaistavaksi, mihinkä
27657: maassa jo toiminnassa olevia maatalouskou- kuntaan tarjousten perusteella koulu tullaan
27658: luja kohden keskimä.ärin noin 5 000. Valio- sijoittamaan.
27659: kunnan mielestä on maatalouskoulun perus- Koulu on suunniteltu perustettavaksi kan-
27660: tamista Etelä-Pohjanmaalle pidettävä tar- natusyhdistyksen toimesta. Kun aikoinaan on
27661: peen vaatimana täyttämään sitä aukkoa, perustettu Alavuden maamieskoulun kanna-
27662: mikä maataloudellisen ammattiopetuksen tusyhdistys, niin tämän yhdistyksen sään-
27663: saantimahdollisuuksissa tämän maakunnan töjä muuttamalla voitaisiin ryhtyä toimen-
27664: kohdalla nykyisin on." piteisiin koulun aikaansaamiseksi.
27665: Maatalousoppilaitoksen aikaansaaminen Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
27666: paikkakunnalle on nyt tullut esille uudessa ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
27667: muodossa. Kun mainitulla alueella Alavuden väksyttäväksi toivomuksen,
27668: kunnassa ovat toiminnassa mies- ja naiskoti-
27669: teollisuuskoulut, jotka molemmat rakennus- että hallitus ottaisi vuoden 1958
27670: tensa puolesta ovat hetimiten uusimisvai- tulo- ja menoarvioesitykseen tarvitta-
27671: heessa, niin tässä yhteydessä voitaisiin aja- van määrärahan Alavuden ja ympä-
27672: tella yhteisen koulun rakentamista, johon tu- ristöpitäjien yhdistetyn maatalous- ja
27673: lisivat jo toiminnassa olevat mies- ja nais- kotiteollisuusoppilaitoksen perusta-
27674: kotiteollisuuskoulut sekä perustettavaksi mista varten.
27675: aiottu maamieskoulu sekä myöhemmin mah-
27676: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
27677:
27678: Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä. Arvo Ahonen.
27679: Toivo Antila. Artturi .Ti.msen. Job. Wirtanen.
27680: 608
27681:
27682: IX,55. - Toiv.al. N:o 300.
27683:
27684:
27685:
27686: Halinen ym.: Toimenpiteistä Otavan maatalouskoulujen opp·i·
27687: lasasuntolan aikaansaamiseksi.
27688:
27689:
27690: E d u s k u n n a 11 e.
27691:
27692: Otavan maatalouskoulujen ryhmään kuu- työhuone ja naisoppilaat on sijoitettu ruo-
27693: luu maanviljelyskoulu, käytännöllistietopuo- kalan apulaisen huoneeseen. Kaikki nämä
27694: linen karjanhoitokoulu ja puutarhurikoulu. vähäisetkin oppilasasunnot ovat vanhoissa,
27695: Näistä vanhin, maanviljelyskoulu, aloitti toi- 100-vuotisissa rakennuksissa. Ne ovat hyvin
27696: mintansa v. 1859, karjanhoitokoulu v. 1895 epäajanmukaisia.
27697: ja puutarhurikoulu v. 1921, jolloin Ranta- Edellä esitetyistä syistä olisi uuden oppi-
27698: kylän puutarhaikoulu siirrettiin Otavaan. lasasuntolan aikaansaaminen hyvin kiireelli-
27699: Maanviljelyskouluun otetaan nykyisin joka nen. Siihen pitäisi saada huoneet 50: He
27700: vuosi 15 oppilasta, joten talvella tietopuoli- maanviljelyskoulun oppilaalle, 20: lle karjan-
27701: sen opetuksen aikana heitä on 30. Kouluun hoitokoulun oppilaalle ja 40: lle puutarhuri-
27702: hakijoita on ollut runsaasti, vuosina 1945- koulun oppilaalle eli yhteensä 110: lle henki-
27703: 1955 454 pyrkijää. Siis vuotta kohden on lölle. Lisäksi tarvittaisiin mm. yksi luokka-
27704: hakijoita ollut 41, joista on voitu ottaa vain huone, ruokasali, emännänhuone, keittiö ja
27705: 15. Maatalouskouluprosentti on Mikkelin muutamia muitakin lisähuoneita. Näin on
27706: seudulla vain 2.8, eli alle maan keskimää- myös maataloushallitus valtion rakennustoi-
27707: rän, mikä on 6.4 %, joten oppilaspaikkojen mikunnalle asian esittänyt. Entiset oppilas-
27708: lisääminen olisi tärkeää. asuntolat voisivat vielä edelleen olla käytän-
27709: Karjanhoitokouluun, mikä vuodesta 1949 nössä, sillä henkilökunnan asunnoista on
27710: on toiminut 1 vuotisena, on vuosina 1950- suuri puute.
27711: 1955 hakenut 168 oppilasta. Siis vuotta kohti Otavan koulutila on havainnollinen esi-
27712: on pyrkijöitä ollut 28 ja on voitu ottaa 14. merkki siitä, mitenkä ammattitiedon ja -tai-
27713: Kaksivuotiseen puutarhurikouluun on don avulla karullakin seudulla päästään ta-
27714: otettu oppilaita joka toinen vuosi, vaihdellen loudellisiin tuloksiin. Koulutilan tuotto on
27715: 10-14. Hakijoiden määrä on ollut vuosit- ollut niin suuri, että tilan tuloilla on pei-
27716: tain 35-70. Puutarhatoimikunta on mietin- tetty koulutoiminnasta tulleet kustannukset.
27717: nössään n: o 14/1950 ehdottanut Otavan puu- Koska entisten opettajavoimien ja havainto-
27718: tarhurikoulun oppilasmääräksi 40. tilan puolesta hyvin voitaisiin koulun oppi-
27719: LUdkkahuoneita ei ole kuin kaksi, joissa lasmäärää lisätä, olisi toivottavaa, että uuden
27720: nämä kolmen koulun oppilaat vuoroaikoina oppilasasuntolan saamisen kautta pikaisesti
27721: ovat tunneilla. saataisiin tähän edellytykset.
27722: Maanviljelyskoulun oppilaille tarkoitettu Edellä esitettyyn ja toivomusaloitteeseen
27723: oppilasasuntola on nykyisellekin oppilasmää- n:o 245/1955 vp. viitaten ehdotamme edus-
27724: rälle liian pieni. Kahden hengen huoneisiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27725: on jouduttu sijoittamaan 3 oppilasta.
27726: Karjanhoitokoululaiset ovat asuneet kol- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
27727: messa vanhan ruokalarakennuksen vintti- toimenpiteisiin Otavan maatalouskou-
27728: huoneessa. Puutarhurikoulun oppilasasunto- lujen oppilasasuntolan aikaansaami-
27729: laksi on sisustettu maanviljelyskoulun käsi- seksi. ·
27730: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
27731:
27732: Sylvi Halinen. Edvard Pesonen. Irma Hamara.
27733: Marja Lahti. K. F. Haapasalo. Antti J. Rantamaa.
27734: Hilja Väänänen. Toivo H. Kinnunen. WUjam Sarjala.
27735: Kerttu Saalasti. Aukusti Pasanen. Artturi Jämsen.
27736: 609
27737:
27738: IX, 56. - Hemst.mot. N: o 301.
27739:
27740: Lindh m. fl.: A.ngående anslag till byggnadslån åt överby
27741: skola för landsbygdens yrken.
27742: Till Riksdagen.
27743: överby skola för landsbygdens yrken, den Överby skola för landsbygdens yrken nu i
27744: äldsta i sitt slag i Norden, innehade i tiden behov av en skolbyggnad med bl. a. utrymme
27745: nyttjanderätten tili Överby och Karlbergs för två lärosalar, lärarrum, biblioteksrum,
27746: skollägenhet i Kyrkslätt. Denna gick emel- rum för undervisningsmateriel samt en
27747: lertid förlorad med Porkala-området och lärarbostad. I samma hus kunde ytterligare
27748: skolan fick i skadestånd 750 000 mk. Motivet beredas bostadsutrymme för skolans vakt-
27749: tili det synnerligen blygsamma skadeståndet mästare, ett eller två rum för elevernas
27750: var troligen att staten i varje fall bleve fritidssysselsättning ävensom bostadsrum för
27751: skyldig att uppföra en ny skola i stället för elever.
27752: den förlorade. Då skolan år 1945 lyckades Såsom känt har överby skola i detta nu
27753: anskaffa en ny skollägenhet i Esbo, föreslog ingen egentlig lärosal. Den teoretiska under-
27754: ,Maatalousopistotoimikunta", att 35 miljo- visningen för vardera årskursen sker i in-
27755: ner mk i statsbidrag skulle· givas för åter- ternatsbyggnaden, där tillfälligt undervis-
27756: uppbyggnaden av nämnda skola. Tili dag ningsutrymme erhållits genom att tre elev-
27757: som är har skolan erhållit 3.25 miljoner mk rum sammanslagits. Detta i och för sig all-
27758: i statsbidrag och 5 miljoner mk i statslån. deles knappa utrymme har medfört, att ele-
27759: Vi kan sålunda konstatera att en synner- verna redan bor synnerligen trångt. Då
27760: ligen blygsam del av det föreslagna beloppet elevantalet uppenbarligen är i tillväxt -
27761: kommit överby skola tili del och att skolans brist på elever har aldrig förekommit vid
27762: framtid ännu i dag som är inger bekymmer, överby skola - vore det skäl att beakta
27763: samtidigt som övriga evakuerade fackskolor detta vid uppförandet av det nödigbefunna
27764: redan torde ha fått sina behov av byggnader skolhuset. För .inredandet av lärarbostad
27765: tilifredsställda. Överby skola lider av svår och vaktmästarbostad i det tilltänkta skol-
27766: trångboddhet med sina 41 elever och är huset talar den omständigheten att det tili
27767: årligen tvungen att avvisa åtminstone ett följd av lokalbrist är omöjligt att få en verk-
27768: tiotal ansökningar. mästare (lärare) att stanna på platsen annat
27769: Då Porkala-området återbördades tili sina än en kort tid. Skolans vaktmästare-eldare
27770: ägare, befanns att samtliga lantbrukets eko- bor nu i en f.d. statkarlsbostad 400 m från
27771: nomiebyggnader var rivna eller på annat de byggnader, vilkas skötsel och eldning är
27772: vis förstörda samt att internatsbyggnaden honom anförtrodda.
27773: under arrendetiden blivit så ilia medfaren Här antydda skolhus komme att omfatta
27774: att en grundlig reparation av densamma ca 2 500 m3 och dess uppförande och inred-
27775: icke mera lönar sig. Skolhuset och övriga ning torde stiga tili 25 miljoner mk.
27776: bostadsbyggnader drar ävenledes så stora Med hänvisning tili ovanstående föreslår
27777: reparationskostnader att ett återställande av undertecknade, att riksdagen ville besluta
27778: Överby och Karlberg för skoländamål bleve hemställa,
27779: flerfalt dyrare än att fullfölja nybyggnads-
27780: programmet på skolans nuvarande skollägen- att regeringen i statsförslaget för år
27781: llet, Margreteberg i Esbo, där skolan äger 1958 måtte upptaga ett anslag av 20
27782: skoltomten, vilket icke är fallet på Överby miljoner mark att utgivas som bygg-
27783: och Karlberg. nadsldn åt överby skola för lands-
27784: För den teoretiska undervisningen vore bygdens yrken.
27785: Helsingfors den 8 februari 1957.
27786: Bertel Lindh. Sven Högström.
27787: Kurt Nordfors. Verner Korsbäck.
27788: John Österholm. Arthur Larson.
27789: C. A. Öhman.
27790: 77 E 168/57
27791: 610
27792:
27793: IX,56. - Toiv.al. N: o 301.
27794: Suomennos.
27795:
27796:
27797: Lindh ym..: Rakennuslainasta överby skola för landsbygdens
27798: yrken nimiselle koululle.
27799:
27800: E d u s k u n n a 11 e.
27801:
27802: överby skola för landsbygdens yrken nimi- teriaalille sekä opettajanasunnolle. Samaan
27803: sellä koululla, joka on lajissaan pohjoismaiden rakennukseen voitaisiin lisäksi järjestää
27804: vanhin, oli aikanaan käyttöoikeus överbyn asunto koulun vahtimestarille, huone tai
27805: ja Karlbergin koulutilaan Kirkkonummella. kaksi oppilaiden vapaa-aikojen askartelua
27806: Tämä menetettiin kuitenkin Porkkalan varten sekä oppilaiden asuntohuoneet.
27807: alueen mukana ja koulu sai vahingonkor- överbyn koululla ei, kuten tunnettua, ole
27808: vausta 750 000 markkaa. Erittäin vaatimat- tällä hetkellä lain:kaan varsinaista oppisalia.
27809: toman vahingonkorvauksen perusteena oli Kummankin vuosikurssin tietopuolinen ope-
27810: ilmeisesti se seikka, että valtio joka tapauk- tus tapahtuu asuntolarakennuksessa, jossa on
27811: sessa joutuisi rakentamaan uuden koulun saatu tilapäistä opetustilaa yhdistämällä
27812: menetetyn tilalle. Kun koulun vuonna 1945 kolme oppilashuonetta. Nämä sinänsä aivan
27813: onnistui hankkia uusi koulutila Espoossa, eh- liian pienet tilat ovat vieneet siihen, että
27814: dotti maatalousopistotoimikunta 35 milj. oppilaat asuvat jo hyvin ahtaasti. Kun op-
27815: mk:n valtionavustuksen myöntämistä maini- pilasluku ilmeisesti on nousussa - oppilai-
27816: tun koulun jälleenrakentamista varten. Tä- den puutetta ei Överbyn koulussa ole mil-
27817: hän päivään mennessä koulu on saanut val- loinkaan ollut - olisi tämä syytä ottaa huo-
27818: tionavustusta 3.25 milj. mk ja lainaa val- mioon tarpeelliseksi havaittua koulutaloa ra-
27819: tiolta 5 milj. mk. Koulu, jossa on 41 oppi- kennettaessa. Opettajanasunnon ja vahtimes-
27820: lasta, kärsii vaikeasta tilanahtaudesta, ja sen tarinasunnon sijoittamisen puolesta suunni-
27821: on vuosittain pakko hylätä ainakin kymmen- teltuun koulutaloon puhuu se seikka, että
27822: kunta ha:kemusta. huoneistopulan takia on mahdotonta saada
27823: Porkkalan alueen tultua palautetutksi omis- työnjohtajaa (opettajaa) pysymään paikassa
27824: tajilleen havaittiin, että kaikki maatalouden muuta kuin lyhyen ajan. Koulun vahtimes-
27825: ta:lousrakenmtkset oli purettu tai muulla ta- tari-:lämmittäjä asuu nyt entisessä muonamie-
27826: valla hävitetty sekä että asuntolarakennus henasunnossa 400 metrin päässä niistä raken-
27827: oli vuokra-aikana joutunut niin huonoon nuksista, joiden hoito ja lämmitys on hänelle
27828: kuntoon, ettei sen perusteellinen korjaus uskottu.
27829: enää 'kannata. Myös kou~utalo ja muut asun- Tässä tarkoitettu koulutalo tulisi käsittä-
27830: tora:kennukset vaatisivat niin suuria korjaus- mään 2 500 m3 ja sen rakentamis- ja sisus-
27831: kustannuksia, että överbyn ja Karlbergin tamiskustannukset noussevat 25 miljoonaan
27832: palauttaminen koulutarkoitukseen kävisi mo- markkaan.
27833: nin verroin kalliimmaksi kuin rakennusohjel- Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
27834: man toteuttaminen !koulun nykyisellä koulu- ehdottavat eduskunnan hyvä;ksyttäväksi toi-
27835: tilaJlla Espoon Margaretebergissä, jossa koulu vomuksen,
27836: omistaa koulutontin, jota se ei omista Över-
27837: byssä ja Karlbergissa. että hallitus ottaisi vuoden 1958
27838: Tietopuolista opetusta varten tarvitsisi tulo- ja menoarvioesitykseensä 20 mil-
27839: Överbyn !koulu nyt koulurakennuksen, jossa joonan markan määrärahan annetta-
27840: olisi mm. tilat kahdelle luokkahuoneelle, opet- vaksi rakennuslainana överby skola för
27841: tajainhuoneelle, ik:irjastohuoneelle, opetusma- landsbygdens yrken nimiselle koululle.
27842: Helsingiesä 8 päivänä helmikuuta 1957.
27843:
27844: Bertel Lindh. John Österholm. Arthur Larson.
27845: Kurt Nordfors. Sven Högström. C. A. Öhman.
27846: Verner Korsbäck.
27847: 611
27848:
27849: IX,57. - Toiv.al. N:o 302.
27850:
27851:
27852:
27853:
27854: Lahti ym..: Valtion emäntäkoulun perustamisesta Anjalan
27855: kartanoon.
27856:
27857:
27858: E d u s ik u n n a 11 e.
27859:
27860: Maaseudun naisten ammattikouluista ovat naan, Orimattilaan ja Järvenpäähän, joihin
27861: emäntäkoulut olleet hyvin suosittuja. Haki- vain noin puolet hakijoista voidaan ottaa.
27862: joita näihin ikouluihin on jatkuvasti vuosit- V aitio omistaa Anjalan pitäjässä Anjalan
27863: tain ollut runsaammin kuin mitä on voitu kartanon, joka on vuokrattu Kymenlaakson
27864: vastaanottaa. Emäntäkoulumuoto onkin so- maamieskoululle. Tällä alueella olisi sopiva
27865: piva maaseudun tyttärille sekä omaa elämää paikka emäntäkoulua varten. Alueen maa-
27866: varten että myöskin peruskouluna valmis- taloudellisen rakenteen ja rajan läheisyyden
27867: tuttaessa kotitalousneuvojiksi, kotitalous- huomioon ottaen ei siellä yksityistä emäntä-
27868: opettajiksi, puutarhaopettajiksi ja myöskin koulua voi perustaa.
27869: kodinhoitajiksi. Kun vain puolet hakijoista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-.
27870: pääsee, olisi uusien emäntäkoulujen perus- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
27871: taminen tarpeen vaatima. muksen,
27872: Laaja Kymenlaakso tiheine pienviljelys-
27873: seutuineen on ainoa maakunta maassamme, että hallitus kiireellisesti antaisi
27874: jossa ei vielä ole omaa emäntäkoulua. Maa- Eduskunnalle esityksen valtion omis-
27875: kunnan tytöt hakeutuvat Joutsenoon, Ristii- taman emäntäkoulun perustamiseksi
27876: Kymenlaaksoon Anjalan kartanoon.
27877: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
27878:
27879: Marja Lahti. Yrjö Sinkkonen. Esa Koivusilta.
27880: Sylvi Halinen. Toivo Kujala. Irma Hama.ra.
27881: T. Saloranta. Heikld Hykkäälä. Erkld Tuuli.
27882: Onni Mannila. Artturi J'åm.sen. Hilja Väänänen.
27883: 612
27884:
27885: IX,58. - Toiv.al. N: o 303.
27886:
27887:
27888:
27889:
27890: Heikura ym..: Emäntäkoulun perustamisesta Pohjois-Sata.
27891: kuntaan.
27892:
27893:
27894: E d u s k u n n a 11 e.
27895:
27896: Maaseutunuorison ammattikasvatus- ja ikainen, Laviaja Meri:karvia, on asukkaita yli
27897: opetustyöhön meillä olisi syytä kiinnittää 67 000, eikä lainkaan minkäänlaista emäntä-
27898: enemmän huomiota kuin tähän saalffia. Me- koulua. Koko Satakunnan n. 41 IJruntaa on
27899: hän ,tiedämme, että nuorison opiskeluharras- ollut Kal'lkun emäntäkoulliDi varassa, kau-
27900: tus Oll1J suuri, sillä kouluihin ja oppilaitoksiin punki- ja teollisuusalueitten kotitalousope-
27901: vuosittain pyl'lkii yhä enemmän oppilaita. tuksesta huol~htimisen jäädessä Porin talous-
27902: Kuitenkin tuntuisi siltä, että kansantalouden koululle. Käsittääksemme tällä alueella on
27903: ja elinkeinoelämän kehittämistyön kannalta ja kasvaa nuoria, jotka haluavat kehittyä tai-
27904: opiskelun suunta ei ole paras mahdollinen. taviksi kotitalousihmisiksi, joten tälle alueelle
27905: Meillä opiskelee vuosittain oppikouluissa IIlJ. olisi saatava tällainen ammattikoulu. Tul-
27906: 136 000-140 000 oppilasta, mutta eri am- koon mainituksi, että maataloushallituksen
27907: matti!kouluissa ja opistoissa ainoastaam. n. edustaja kävi viime syksynä tutustumassa
27908: 31 000, jaikautuen eri ammattialoille, kuten eräisiin koulupaikkoihin, joista hän oli to-
27909: maatalouden, kotitalouden, puutarhan- ja ko- dellitlillt hyvin sopivaksi Suomijoen tilam Kar-
27910: tieläinhoidon, ikauppa;koulu- ja opistolinjoille. viassa. Niinikään mahdollisesti pappilan vir-
27911: Kehitys on ed~lleen kuLkemassa siihen suun- ikatalo tai joiku muu voisi tulla kysymykseen.
27912: taan, että paine kasvaa oppikoululinjalla, Myös muistakin Pohjois-Satakunnan pitäjistä
27913: kun taas ammattialrun koulujen ja opistojen voi löytyä sopivia emäntäkoulun sijoitustiloja,
27914: oppilasmäärät pysyvät lähes ennallaan. Näin kunhan maataloushallituksen kotitalousosasto
27915: ollen tuntuu siltä, että meillä olisi paljon suorittaa lähemrrnät tutkimukset.
27916: tehtäviä siinä, että niitä ammattikouluja, joi- Käsittääksemme tulevat asianomaiset kun-
27917: hin pyrkijöitä on enemmän kuin kouluihin nat taloudellisesti tukemaan haruketta. Pitäi-
27918: voidaan ottaa, olisi lisä.ttävä ja !käytävä as- simme ,toivottavana, että myös valtiovallan
27919: teittain uusien !koulujen perustamisoo tielle. toimesta halutaan käydä tukemaan emäntä-
27920: Tahtoisimme nimenomaan hlirunittää huo- kouluhanketta Pohjois-Satakunnan alueelle,
27921: miota ns. emäntäikoulujen lisäämiseen, koska joten tältä osalta voitaisiin maaseutunuori-
27922: emäntä- ja kotitalouskouluissa opiskelee ai- son ammattikasvatustyötä edistää, millä
27923: noastaan n. 2 500 oppilasta vuosittain, py- työllä on merkittävän suuri osuus ei vain
27924: syen oppilasmäärä näin miDimaalisen pie- kotitaloudelle, vaam varsin paljOilli :kansanta-
27925: nenä siitä syystä, että opiskelumahdollisuudet loutemme terveelle kehittämistyölle.
27926: ovat riittämättömät. Näin siis uusia kouluja Edellä olevaan viitaten saJIJllillle kunnioit-
27927: olisi perustettava sellaisille alueille, missä taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttävälksi
27928: olisi taattu oppila;saines, ja missä emäntä- ja toivomuksen,
27929: kotitalouskoulutuksen puute on olemassa.
27930: Tällainen alue on mm. Pohjois-Satakunnassa, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27931: missä, mainitllJksemme sen alueen !kymmenen menpiteisiin emäntäkoulun perustami-
27932: ikulllJtaa, Jämijärvi, Ikaalinen, Honkajoki, seksi Pohjois-Satakuntaan.
27933: Karvia, Kankaanpää, Parkam.o, Kihniö, Sii-
27934: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
27935:
27936: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä. Erkki Ryöm.ä.
27937: 613
27938:
27939: IX,59. - Toiv.al. N:o 304.
27940:
27941:
27942:
27943:
27944: Pakkanen ym.: Valtion emäntäkoulun perustamisesta Vilp-
27945: pulan kuntaan.
27946:
27947:
27948: E d u s k u n n a 11 e.
27949:
27950: Emäntäkoulut näyttävät olevan suuressa yhteydessä myös joitakin rakennuksia kun-
27951: suosiossa, joka ilmenee mm. siitä, ettei lähes- nan omistamasta tilasta. Mutta kun emäntä-
27952: kään kaikkia näihin kouluihin pyrkijöitä koulun perustaminen vielä tämänkin jälkeen
27953: voida ottaa tilanpuutteen takia vastaan. edellyttäisi suuria kustannuksia vaativaa ra-
27954: Epäilemättä ovatkin nämä tuleville talojen kennustoimintaa, on sen toteuttaminen ilman
27955: emännille ja perheenäideille hyödyllisiä am- valtion välitöntä mukaan tuloa liian raskasta.
27956: mattikouluja, samaten kun ne antavat nuo- Yksityisen kannatusyhdistyksen varassa on
27957: rille naisille sellaisen ammatillisen pohjakou- tällaiselta vähävaraiselta pienviljelysseudulta
27958: lutuksen, jonka turvin voi päästä eteenpäin vaikea saada tarvittavia rahamääriä kokoon
27959: monilla sopivilla aloilla. Näitä tärkeitä am- ja kuntainliitonkin puitteissa kohtaa hanke
27960: mattikouluja tarvittaisiin sen vuoksi lisää, vaikeuksia. Vilppulalla ja sen lähikunnilla
27961: jotta edes pahimmat aukkopaikat saataisiin on nimittäin parast'aikaa monia lakisääteisiä
27962: tukituiksi. Eräs tällainen aukko on Pohjois- ja kalliita kuntainliittohankkeita menossa.
27963: Hämeessä, lähinnä sen pohjoisosassa, lounais- Kun jo nämä painavat raskaina, eivät nämä
27964: osassa Keski-Suomea ja kaakkoisosassa Etelä- vähävaraiset kunnat voi ottaa uusia lisärasi-
27965: Pohjanmaata. Tämän alueen keskipiste on tuksia ainakaan tässä vaiheessa. Ainoa käyt-
27966: suunnilleen Vilppulan vaiheilla. Asiantun- tökelpoinen tie siis on se, että valtio lähtee
27967: tijain käsityksen mukaan olisikin johonkin viemään hanketta eteenpäin.
27968: näille main saatava perustetuksi emäntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27969: koulu. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27970: Vilppulassa toimii maamieskoulun yhtey- muksen,
27971: dessä kotitalouskoulu. Tämä koulu olisi saa-
27972: tava muutetuksi emäntäkouluksi. Maamies- että hallitus antaisi Eduskunnalle
27973: koulun yhteydessä se ei käy päinsä, eten- kiireellisesti esityksen valtion emäntä-
27974: kään,jos siihen perustetaan lähiaikoina mies- koulun perustamisesta Vilppulan kun-
27975: kotiteollisuuskoulu. Sen sijaan olisi koulun nan va-raamalle maalle.
27976: paikaksi saatavissa sopiva maa-alue ja sen
27977: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
27978:
27979: Atte Pakkanen. Eino E. Heikura. Väinö Rankila.
27980: 614
27981:
27982: IX,60. - Toiv.a.l. N:o 305.
27983:
27984:
27985:
27986:
27987: Ra.nkila. ym.: Emäntäkoulun perustamisesta Etelä-Pohjan-
27988: maan järviseudulle.
27989:
27990:
27991: E d u s kun n a U e.
27992:
27993: Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on jo pi- luihin. Tässä tarkoituksessa on Lappajärven
27994: temmän aikaa suunniteltu emäntäkoulun pe- kuntakin aikoinaan tehnyt aloitteen kunnal-
27995: rustamista. Koko tällä pienviljelysvaltaisella, lisen emäntäkoulun perustamiseksi Lappajär-
27996: noin 40 000 asukasta käsittävällä alueella ei velle.
27997: ole yhtään senlaatuista kotitaloudellista kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27998: lua, jossa nuoret neitoset voisivat saada tar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27999: peellista taitoa ja ammattitietoutta tulevaa vomuksen,
28000: elämäntehtäväänsä varten. Niiden maaseutu-
28001: kotien tyttärien, jotka ovat halunneet saada että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28002: tällä alalla tarpeellista opetusta, on ollut menpiteisiin emäntäkoulun p.erustami-
28003: pakko pyrkiä alueen ulkopuolella oleviin, seksi Etelä-Pohjanmaan järviseudulle.
28004: useasti jo ylikansoitettuihin kotitalouskou-
28005: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
28006:
28007: Väinö Ra.nkila.. Hilja Väänänen.
28008: Artturi Koskinen. Marja Lahti.
28009: Eino Uusitalo. Sylvi Balinen.
28010: Kustaa. Tiitu. Toivo Antila.
28011: Aare Leikola.
28012: 615
28013:
28014: IX,61. - Toiv.al. N: o 306.
28015:
28016:
28017:
28018:
28019: Väänänen ym..: Määrärahasta lisärakennuksen rakentamiseksi
28020: Suonenjoen emäntäkoululle.
28021:
28022:
28023: E d u s k u n n a ll e.
28024:
28025: Monissa yhteyksissä on todettu se tosiasia, laiksi on voitu ottaa vain vähäinen osa oppi-
28026: että opetustoimi maassamme on suuntautu- laiksi pyrkijöistä. Rajoitetusta oppilasmää-
28027: nut liian voimakkaasti teoreettisluontoisiin rästä huolimatta opetus vaikeutuu huomatta-
28028: opetusaloihin ja siten yhteiskuntaelämän vasti, koska ei ole käytettävissä tarpeellisia
28029: käytännöllisiä tarpeita välittömästi palvele- opetustiloja.
28030: vat opetusmuodot ovat jääneet toisarvoiseen Jotta Suonenjoen emäntäkoulun opetustoi-
28031: asemaan. Tähän epäkohtaan on myös maata- minta saadaan täysin tehokkaaksi, on kou-
28032: lousvaliokunta useamman kerran kiinnittänyt lulle rakennettava lisärakennus, johon voi-
28033: huomiota. Samalla se on korostanut erityi- daan sijoittaa nykyisin puuttuvat huoneet,
28034: sesti kotitaloudellisen ammattitaidon merki- kuten opetusluokka, kirjastohuone, opetus-
28035: tystä. Valiokunta toteaa eräässä mietinnös- keittiö, lastenkoti, opettajain ja oppilaiden
28036: sään, että ,monet jo olemassa olevista oppi- asuntolat, kellari, pesutupa jne. Suunnitel-
28037: laitoksista joutuvat käytettävinään olevien mat ja piirustukset tämän lisärakennuksen
28038: rakennusten huonon kunnon ja niissä vallit- rakentamiseksi on jo laadittu.
28039: sevan tilanahtauden takia toimimaan varsin Kun Suonenjoen emäntäkoulun merkitys
28040: epätyydyttävissä olosuhteissa, mistä luonnol- laajan maakunnan kotitaloudelle ja tyttöjen
28041: lisesti myös opetuksen tehokkuus kärsii." ammattiin valmistautumiselle on ensiarvoisen
28042: Tämän maatalousvaliokunnan mietinnön mu- tärkeä, esitämme kunnioittaen eduskunnan
28043: kaan kotitaloudellista opetusta olisikin tehos- hyväksyttäväksi toivomuksen,
28044: tettava parantamalla kotitaloudellisten oppi-
28045: laitosten toimintamahdollisuuksia. että hallitus ottaisi vuoden 1958
28046: Maatalousvaliokunnan mietinnössä maini- tulo- ja menoarvio,esitykseen riittävän
28047: tut epäkohdat ovat tyypillisiä Suonenjoen määrärahan lisärakennuksen rakenta,..
28048: emäntäkoululle. Ahtaiden opetustilojen ja miseksi Suonenjoen emäntäkoululle.
28049: riittämättömän oppilasasuntolan takia Oppi-
28050: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
28051:
28052: Hilja Väänänen. M. 0. Lahtela. Antti J. Rantamaa.
28053: Marja Lahti. Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen.
28054: Sylvi Balinen. T. Saloranta. Irma Bamara.
28055: Atte Pakkanen. Toivo Antila. Martti Salminen.
28056: Lennart Beljas. Eino E. Heikura. A. Pasanen.
28057: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen. Kerttu Saalasti.
28058: Tahvo Rönkkö. Eeli Erkkilä. Mikko Bult.
28059: 616
28060:
28061: IX,62. - Toiv.al. N: o 307.
28062:
28063:
28064:
28065:
28066: M. Mattila ym.: Metsänhoitokoulun aikaansaamisesta Uuden-
28067: maan-Hämeen metsänhoitolautakunnan alueelle.
28068:
28069:
28070: E d u s k u n n a ll e.
28071:
28072: Uudenmaan-Hämeen metsänhoitolauta- ovat parhaiten mahdollisia, suuri merkitys
28073: kunnan alue käsittää Uudenmaan ja Hämeen koko kansantaloudellemme. Vaikka emme
28074: lääneissä yhden kaupungin, 7 kauppalan tuota metsien tuottoa pystyisikään kaksin-
28075: ja 27 .maalaiskunnan alueet, yhteensä n. kertaistamaan, on meillä kuitenkin mahdolli-
28076: 821 000 ha alueen, josta metsää kasvavaa on suus tuoton runsaan kohottamisen !keralla
28077: 542 000 ha (n. 66 %) . Metsissä on keskimää- tuottaa yhä enemmän ja kallisarvoisempaa
28078: rin 102 kiintokuutiometriä puuta ha: lla tavaraa.
28079: (koko maassa 68.2 k-m3) ja vuotuinen kasvu Tähän päämäärään pyrkiessämme on mei-
28080: 4 k-m3 (koko maassa 2 k-m3) ha:lla. Metsä- dän kuitenkin saatava mukaan suurilukuinen
28081: maat ovat yleensä lihavia ja kuuluu niistä metsänomistajakunta. Metsänomistajien met-
28082: yli 60 % I veroluokokaan. Metsämaista suu- sätietouden lisäämiseksi on maan metsän-
28083: rin osa (n. 90 %) kuuluu maatilametsiin. hoitolautakunnissa ryhdytty metsänhoitokou-
28084: Akateemikko Ilvessalon mukaan on metsistä lujen ja -kurssikeskusten aikaansaamiseen.
28085: hyviä n. 19 % ja tyydyttäviä n. 24 %, yh- Näin onkin valtion ym. varojen turvin jo
28086: teensä 43 % ja loppujen, siis n. 57 % met- toiminnassa tai rakenteilla tällainen keskus
28087: sien metsänhoidollinen tila on edellisiä huo- 10 lautakunnan alueella. Uudenmaan-
28088: nompi. Kun valtakunnan UI metsänarvion Hämeen metsänhoitolautakunnan alueella ei
28089: (v. 1951-53) mukaan metsien tila Uuden- tällaista opinahjoa ole, vaikka se olisi vält-
28090: maan-Hämeen metsänhoitolautakunnan tämätön. Kun ensin saamme kohotetuksi
28091: alueella, jossa metsien vuotuinen kasvu ha metsänomistajien metsänhoidon tuntemusta
28092: kohden on suurin koko maassa ja jonka - innostusta ei kyllä puutu - on meillä
28093: kokonaiskasvukin (2.17 milj. k-m3) vastaa mahdollisuus kansamme päätulolähteen -
28094: koko maan metsänhoitolautakuntien keski- metsien tuoton - ehtymättömänä pitämi-
28095: määrää, vaikka metsäala onkin lautakuntien seen, jopa suureen kohottamiseenkin, jos ai-
28096: pienimpiä, on näinkin heikko, ei voi tulla kanaan annamme sille edellytykset.
28097: muuhun tulokseen kuin että metsien tilan Kun Uudenmaan-Hämeen metsänhoito-
28098: kohottamiseksi on jotain tehtävä. lautakunnan alueen metsien sisältämä puu-
28099: Yllämainittu valtakunnanmetsien arviointi määrä on 53.3 milj. k-m3 ja vuotuinen kasvu
28100: myös osoittaa, että yli 40 % metsistä voi- nyt on yli 2 milj. k-m3, on itsestään selvää,
28101: daan sopivin metsänhoidollisin toimenpitein että varat, jotka tämän tuoton kohottamiseen
28102: saattaa vielä tuottokuntoon, mutta n. 15% uhrataan, eivät mene hukkaan.
28103: metsistä on jo sellaisia, jotka on uudistet- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28104: tava mitä pikimmin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28105: Lautakunnan alueen metsät sijaitsevat muksen,
28106: edullisesti kuljetukseen ja jalostukseenkin
28107: nähden. Kun Ilvessalon mukaan metsiemme että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
28108: tuotto voidaan jopa kaksinkertaistaa, on toimenpiteisiin metsänhoitokoulun ai-
28109: tällä metsien tuoton kohottamisella siellä, kaansaamiseksi Uudenmaan-Hämeen
28110: missä kaikki olosuhteet metsän kasvatukseen metsänhoitolautakunnan alueeUe.
28111: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
28112:
28113: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Urho Kähönen.
28114: 617
28115:
28116: IX,63. - Toiv.al. N: o 308.
28117:
28118:
28119:
28120:
28121: Leinonen ym.: Metsäkoulun perustamisesta Oulun läänin
28122: Vaalan tai Kestilän hoitoalueelle.
28123:
28124:
28125: Eduskunnalle.
28126:
28127: Metsäkouluistamme, JOissa koulutetaan lellään siirry karumpaan Pohjois-Suomeen
28128: metsäteknikkoja metsätaloutemme työn- ja sen vaikeampiin työolosuhteisiin. Lienee
28129: johto- ja neuvontatehtäviin, on nykyisin viisi myös syytä ottaa huomioon, että heidän käy-
28130: suomenkielistä valtion metsäkoulua, joista tännöllinen harjoittelunsa kouluaikana on ta-
28131: vain yksi sijaitsee Pohjois-Suomessa, Rova- pahtunut toisenlaisissa metsissä kuin mitä
28132: niemen Hirvaalla. Kaikki muut metsäkoulut Pohjois-Suomessa on tarjolla. - Kuitenkin
28133: sijaitsevat eteläisessä osassa maatamme. Kui- valtion metsien painopiste on Pohjois-Suo-
28134: tenkin metsiemme suhteellisesti suurimmat messa, uuden puuta jalostavan teollisuuden
28135: kasvualat ovat Pohjois-Suomessa. Yksin samoin. Myös yksityismetsätalouden hoito-
28136: Oulujoen pohjoispuolinen osa käsittää 43% työt ovat vasta alkuasteenaan Pohjois-Suo-
28137: koko Suomen kasvullisen metsämaan pinta- messa. Kaikesta tästä johtuen tarvitaan li-
28138: alasta, yli % koko metsien puuston kuutio- sääntyvässä määrässä koulutettua työvoimaa
28139: määrästä ja noin :!4 puuston kasvusta. juuri Pohjois-Suomeen.
28140: Kaikki tämä siitä huolimatta, vaikka pohjoi- Ammattikoulutuksen pikainen järjestämi-
28141: set metsämme ovat suurelta osalta yli-ikäisiä nen on ajankohtaisimpia tehtäviä maas-
28142: ja huonoimmin hoidettuja. Juuri tästä joh- samme. Ennenkaikkea se on ajankohtainen
28143: tuen myös suurimmat tehtävät, mutta myös Pohjois-Suomessa, joka on ollut jatkuvasti
28144: samalla suurimmat mahdollisuudet odottavat altis työttömyydelle. Metsäalan ammattimies-
28145: metsätalouttamme Pohjois-Suomessa. Entis- ten kasvatus Pohjois-Suomen nuorison kes-
28146: ten metsämaiden lisäksi, jotka maat kaipaa- kuudessa on omiaan laajemmaltikin työttö-
28147: vat kipeästi hoitoa, on Pohjois-Suomessa val- myyttä torjumaan, koska juuri puunjalos-
28148: tavia aloja suomaita metsänkasvulle valloitet- tusteollisuudella on mahdollisuus antaa työtä
28149: tavissa. suuremmiHekin joukoille.
28150: Mutta tähän tehtävään tarvittaisiin koulu- Oulun läänissä Vaalan ja Kestiiän hoito-
28151: tettuja metsäammattimiehiä. Metsäkoulun alueet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden
28152: käyneistä ammattimiehistä on jatkuvasti metsäkoulun sijaintipaikkana. Silloin Poh-
28153: puutetta. Nykyiset metsäkoulut eivät pysty jois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Ylä-Savo
28154: valmistamaan metsäteknikoita tarpeeksi. Suu- ja Kainuu sekä myös Pohjois-Karjala siitä
28155: rin puute ammattimiehistä on Pohjois-Suo- hyötyisivät.
28156: messa. Kuvaavaa on, että kun Etelä-Suo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
28157: messa yhtä ammattimiestä kohti metsäpinta- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
28158: ala on vain 6 000-8 000 hehtaaria, on Poh- toivomuksen,
28159: jois-Suomessa vastaavasti yhtä kentällä toi-
28160: mivaa ammattimiestä kohti metsäpinta-ala että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28161: 30 000-50 000 hehtaaria. Ja kuitenkin Poh- toimenpiteisiin metsäkoulun perusta-
28162: jois-Suomi, jossa kipeinunin ammattimiehiä miseksi Oulun läänin Vaalan tai Kes-
28163: kaivattaisiin, on vain yhden metsäkoulun va- tilän hoitoalueelle.
28164: rassa. Etelässä koulunsa käyneet eivät mie-
28165: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
28166:
28167: Armas Leinonen. M. 0. Lahtela.
28168: 78 E 168/57
28169: 618
28170:
28171: IX,64. - Toiv.al. N:o 309.
28172:
28173:
28174:
28175:
28176: Ryhtä: Toimenpiteistä metsänhoito-opetusta antavan kurssi·
28177: keskuksen aikaansaamiseksi Kuusamoon.
28178:
28179:
28180: E d u s k u n n a ll e.
28181:
28182: Oulun lääni on maamme metsärikkain Oulun läänin itäiselle alueelle. Metsähalli-
28183: lääni ja .erittäinkin ovat mainitun läänin tus on niinikään pitänyt tarpeellisena, että
28184: itäiset kunnat Kuusamo, Taivalkoski, Suo- vastaista metsänhoito-opetuksen järjestelyä
28185: mussalmi ja Kuhmo metsiensä puuston puo- varten olisi käytettävissä sopivat metsäalueet
28186: lesta koko maamme metsärikkaimpia pitäjiä. ja siinä mielessä onkin Kuusamon isojaon
28187: Huomattava osa Oulun läänin itäisen alueen yhteydessä varattu valtiolle Oijusluoman
28188: metsistä on hakkuukypsiä ja yli-ikäisiä met- maastosta 1 000 hehtaarin laajuinen metsä-
28189: siä, joita sopivilla hoitohakkuilla olisi pääs- alue Kuusamon metsäkoulun tarpeita varten.
28190: tävä nuorentamaan. Sitä mukaa kuin puuta- Tälle isojaossa varatulle alueelle olisikin
28191: varalle saadaan menekkiä ja metsien hak- viipymättä saatava metsänhoito-opetusta an-
28192: kuisiin päästään, tulevat nämä hakkuut muo- tava kurssikeskus, jossa varsinaisille metsä-
28193: dostumaan yhä suuremmassa määrässä met- omistajille voitaisiin kurssien muodossa an-
28194: sänomistajien itsensä suorittamiksi hankinta- taa metsänhoidollista ammattiopetusta. Kun
28195: hakkuiksi. Tuollaisten hankintahakkuiden eduskuntakin viime vuonna erään eduskunta-
28196: suorittaminen edellyttää kuitenkin, että met- aloitteen käsittelyn yhteydessä lausui yksi-
28197: sänomistajana on metsänhoidollisia ammatti- mielisesti toivomuksen, että hallitus ryhtyisi
28198: tietoja ja että myöskin metsänhoitolautakun- pikaisesti suunnittelemaan metsäkoulun ra-
28199: nilla ja metsänhoitoyhdistyksillä on metsien kentamista Itä-Suomen metsärikkaille alu-
28200: leimausta, hakkuiden valvontaa sekä met- eille, niin olisi tämäkin toivomus huomioon
28201: sänuudistustoimintaa ja neuvontaa hoitavia ottaen nyt ryhdyttävä Kuusamon metsäkou-
28202: metsäteknikoita riittävästi käytettävissä. lun p.erustamista valmisteleviin toimenpitei-
28203: Tällä hetkellä on metsäteknikoista puutetta, siin.
28204: jotenka koulutusta olisi lisättävä ja saman- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
28205: aikaisesti olisi myös saatava metsänhoidol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28206: lista kurssitoimintaa, jolloin ko. kurssien vomuksen,
28207: muodossa voitaisiin antaa metsänhoito-ope-
28208: tusta varsinaisille metsänomistajille. että hallitus ryhtyisi kiireelUsesti
28209: Kun koko laajan Oulun läänin alueella ei toimenpiteisit'n metsänhoitokoulun tai
28210: ole minkäänlaista metsäkoulua, niin sen- metsänhoito-opetusta antavan kurssi-
28211: vuoksi onkin mm. Oulun kauppakamarin ja keskuksen aikaansaamiseksi K uusa-
28212: myöskin Oulun läänin talousseuran taholta mon Oijusluoman maastoon varatulle
28213: useaan otteeseen kiinnitetty huomiota siihen, metsäalueelle.
28214: että metsäkoulu olisi välttämättä saatava
28215: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
28216:
28217: Niilo Ryhtä.
28218: 619
28219:
28220: IX,65. - Toiv.al. N: o 310.
28221:
28222:
28223:
28224:
28225: Niskala. ym.: Metsämiesten ammattikoulutuskeskuksen jär-
28226: jestämisestä Ylitornion kuntaan.
28227:
28228:
28229: Eduskunnalle.
28230:
28231: Metsäammattimiesten tarve maassamme Kun metsätyöt merkitsevät huomattavaa
28232: näyttää jatkuvasti kasvavan. Tähän vaikut- osaa Lapin läänin talouselämässä jo nykyisin
28233: taa metsäteollisuuden kehittyminen ja met- ja uusia puuraaka-ainetta käyttäviä teolli-
28234: sänhoidollisten hakkuiden lisääntyminen. suuslaitoksia suunnitellaan, olisi näiden tär-
28235: Kumminkaan ne kuusi suomenkielistä metsä- keiden alojen ammattimiesten työtaitoa kehi-
28236: koulua, jotka maassamme toimivat, eivät voi tettävä.
28237: vastaanottaa kaikkia niihin pyrkiviä oppi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28238: laita, eikä metsäteknikoita voida kouluttaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28239: kysyntää vastaavaa määrää. Pätevämpien ja vomuksen,
28240: ammattinsa taitavien metsätyömiesten saan-
28241: tia on sentakia lyhempiaikaisilla kursseilla että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
28242: pyritty helpottamaan. Metsäammattimiesten toimenpiteisiin metsämiesten ammatti-
28243: koulutusta olisi Lapin läänin alueella kuiten- koulutuskeskuksen järjestämiseksi Yli-
28244: kin lisättävä, koska useat metsätöihin muu- tornion kuntaan.
28245: toin sopivat miehet eivät ammattitaidon
28246: puuttuessa halua hakeutua kansantalouden
28247: kannalta hyödyllisiin metsätöihin.
28248: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
28249:
28250: Markus Niska.la. Eino Rytinki.
28251: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
28252: 620
28253:
28254: IX,66. - Toiv.al. N:o 311.
28255:
28256:
28257:
28258:
28259: Pakkanen ym.: Kiinteän mieskotiteollisuuskoulun perustami-
28260: sesta Vilppulan maamieskoulun yhteyteen.
28261:
28262:
28263: E d u s k u n n a 11 e.
28264:
28265: Maatalous koneeliistuu jatkuvasti, siksi se valmistaisi maatalouskoneiden remontti- ja
28266: tarvitsee entistä enemmän ammattitaitoisia huoltomiehiä.
28267: koneenhoitajia ja niiden huoltajia. Tämä on Mutta maatalouskoneosaston perustamisen
28268: pyritty ottamaan huomioon myös maatalous- merkitys ei rajoitu vain kipeästi tarvittavien
28269: koulujen ohjelmissa. Monet maatalouskoulut maatalouskonealan ammattimiesten koulutta-
28270: ovatkin ryhtyneet tehostamaan konekoulutus- miseen. Kun tämän uuden koulun johtaja
28271: taan. Näin on tapahtunut myös Vilppulan ja opettaja olisivat samalla maamieskoulun
28272: maamieskoulussa, jolle viime vuonna valmis- koneopin opettajina ja ohjaajina ja kun
28273: tui ajanmukainen konehalli työpajoineen. konehallit työpajoineen ja koneineen olisivat
28274: Mutta Vilppulan maamieskoulun äsken myös maamieskoulun käytössä, tehostaisi se
28275: valmistunut konehallirakennus työpajoineen vain entisestään maamieskoulunkin ammatti-
28276: tarjoaa yhdessä maamieskoulun muiden ra- taitoa ei vain kengitys- ja pajatyökoulutuk-
28277: kennusten kanssa myös muita mahdollisuuk- sessa, vaan myös maatalouskoneiden käy-
28278: sia maatalouskonekoulutuksen ja huollon tössä ja huollossa. Vihdoin voisi tällainen
28279: tehostamiseen. Sopivasti vuorottelemalla ajanmukainen pätevien ammattimiesten joh-
28280: maamieskoulun käytössä olevia tiloja voitai- dolla toimiva konekorjaamo korjata ja huol-
28281: siin sen yhteyteen perustaa myös kiinteä taa koulun omien koneiden ohella myös ulko-
28282: mieskotiteollisuuskoulun maatalouskoneosasto. puolistenkin maatalouskoneita, joten sen vä-
28283: Tällöin tarvittaisiin vain konekorjausopet- litönkin merkitys tuntuisi laajalla alueella
28284: taja, joka samalla olisi koulun johtaja, ja koulun ulkopuolella.
28285: sen lisäksi metallityön opettaja. Kun maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28286: mieskoulussa on jo nyt yksi tämän alan opet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28287: taja, tarvittaisiin siis vain lähinnä johtaja
28288: lisäksi. Näin vähäisellä opettajavoiman li- että hallitus antaisi Eduskunnalle
28289: säyksellä ja hankkimalla jossain määrin lisää kiireellisesti esityksen sellaisen kiin-
28290: työvälineitä ja laitteita saataisiin syntymään teän mieskotiteollisuusk~ulun perusta-
28291: uusi koulu, jonka kurssiaika olisi 9 kuu- miseksi Vilppulan maamieskoulun yh-
28292: kautta, ja jossa oppilaita voisi olla 10-16, teyteen, joka sisältäisi maatalouskone-
28293: ihannekurssin vahvuuden ollessa 12, joka osaston.
28294: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
28295:
28296: Atte Pakkanen. Yrjö Sinkkonen.
28297: Eino E. Beikura. Väinö Rankila.
28298: Martti Salminen.
28299: 621
28300:
28301: IX,67. - Toiv.al. N:o 312.
28302:
28303:
28304:
28305:
28306: Saalasti ym. : Naisten kotitaloudellisen oppivelvollisuuden to-
28307: teuttamisesta.
28308:
28309:
28310:
28311: E d u s k u n n a ll e.
28312:
28313: Ajan vaatimus on järkeistäminen. Siitä yksityistalouksissa on suuria eroavaisuuksia
28314: puhutaan, kirjoitetaan ja sitä toteutetaan olemassa näiden menojen kohdalla riippuen
28315: eri aloilla hyväksikäyttäen tieteellisen tutki- paitsi perheen koosta, varallisuudesta ja
28316: muksen, taloudellisen edistyksen ja teknilli- rahatulosta, myös ratkaisevalla tavalla kodin
28317: sen kehityksen luomia edellytyksiä. talouden hoidosta. Kansalaiskasvatukses-
28318: Kaikella tällä pyritään tuotannollisessa samme ei viimeksi mainittuun seikkaan ole
28319: toiminnassa työn tuottavuuden lisäämiseen mielestämme kiinnitetty kylliksi huomiota.
28320: ja sen kautta kansantulon kohottamiseen. Naisten osallistuminen työhön kodin ulko-
28321: Mutta työn tulosten oikea käyttäminen edel- puolella ei vapauta heitä kodin piiriin kuu-
28322: lyttää taloudellisten asiain tuntemusta. Kan- luvien tehtävien huoltamisesta, vaan tuo se
28323: sanvaltaisessa maassa ei riitä, että jotkut uusia ongelmia, joista heidän on selviydyt-
28324: ymmärtävät talouselämää ja talouselämän tävä. Miehisen kansanosan kasvatuksessa ase-
28325: lainalaisuutta, vaan kansalaiskasvatuksessa velvollisuusajan koulutus merkitsee erittäin
28326: on välttämättömyydellä kiinnitettävä huo- paljon. Mielestämme tulisi naisten saada
28327: miota taloudellisen ajattelun opetukseen. Tu- kansalaisvastuuta kasvattava yhtenäinen ope-
28328: lotason kohottamisella ei taloudellisia pulma- tus myös määräiässä, lähinnä kotitaloudelli-
28329: kysymyksiä voida ratkaista, vaan on meno- sen, kodinhoidollisen ja terveydenhoidollisen
28330: erien laatuun ja määrään kiinnitettävä sa- opetuksen muodossa. Vain täten saadaan
28331: manaikaisesti huomiota. On valitettavaa, naiset riittävän vakavasti suhtautumaan nii-
28332: että tähän liittyviä kulutustutkimuksia on hin töihin ja tehtäviin ja siihen varojen
28333: varsin vähän meillä suoritettu. käyttöön, joka kotien taloudenhoidossa kuu-
28334: Verorasituskomitean mietinnössä fyysillis- luu heille ja on varsin merkityksellinen koko
28335: ten henkilöiden verorasituksesta esitetään kansantalouden kannalta. Kotitalouden hoito
28336: koko maan ruokakuntien vahvuudeksi 3.85 edellyttää suurempaa ammattitaitoa kuin on
28337: henkeä ja että kokonaiskulutuksesta kaikissa totuttu ajattelemaan.
28338: ruokakunnissa tutkimusaineiston ja arviolas- Kotitalous- ja kodin käsitöiden opetuksen
28339: kelmien mukaan olivat ostetut ruokatarvik- sisällyttämistä kansa- ja oppikoulujen ohjel-
28340: keet ja nautintoaineet 38.4 %, pitovaatteet maan on pidettävä tärkeänä, mutta varttu-
28341: ja kankaat 18 %, asunto, lämpö ja asunnon neemmassa iässä tapahtuvalla vastuun kas-
28342: korjaus 7 %. Vertailun vuoksi mainittakoon vattamisella ja taidollisella koulutuksella on
28343: välittömien verojen keskimääräinen osuus, kansamme talouselämän kannalta katsottava
28344: joka oli omaisuuden luovutusvero 1.2 % ja olevan erittäin tärkeä merkitys. Työn tulos-
28345: muut valittömät verot 11.5 %. Alempitulois- ten järkevän hyväksikäyttämisen tulee olla
28346: ten kohdalla ruokatalousmenot voivat olla sekä yksityistalouden että kansantalouden
28347: jopa 50 % bruttotulosta. Asian näin ollen kannalta pyrkimyksenä, mutta tähän tarvi-
28348: on syytä kiinnittää vakavaa huomiota kotien taan sekä tiedollista että taidollista opetusta,
28349: taloudenhoitoon. jonka yhtenäisen opetuksen järjestämisen
28350: Työ- ja ilmastolliset olosuhteet vaikuttavat katsomme olevan järjestettävissä.
28351: sekä ravinto- että vaatetusmenoihin välttä- Kun tällainen valtion varoilla tapahtuva
28352: mättömyyslinjalla. Mutta selvää on, että naisten kotitaloudellinen oppivelvollisuus
28353: 622 IX,67. - Kotitaloudellinen oppivelvollisuus.
28354:
28355:
28356: vaatii suunnittelua ja kehittelyä, ehdotamme miseksi naisten kotitaloudellisen oppi-
28357: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- velvollisuuden toteuttamisesta ja an-
28358: vomuksen, taisi sitä koskevan esityksen Eduskun-
28359: nalle.
28360: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28361: toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
28362: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
28363:
28364: Kerttu Saalasti. Viljami Kalliokoski. Nestori Kaasalainen.
28365: Sylvi Halinen. Yrjö Hautala. Tyyne Paasivuori.
28366: Marja Lahti. Onni Mannila. N. Kosola.
28367: Lauri Järvi.
28368: Aune Innala.
28369: 623
28370:
28371: IX,68. - Toiv.al. N: o 313.
28372:
28373:
28374:
28375:
28376: Heikura ym.: Määrärahasta kiinteän naiskotiteollisuuskoulun
28377: perustamiseksi Pohjois-Satakuntaan.
28378:
28379:
28380: E d u s k u n n a II e.
28381:
28382: V aitiovallan käytössä on viime vuosina asukasluku on n. 67 000 henkeä, ja missä nais- ·
28383: osoitettu lisääntyvää harrastusta myös maa- kotiteollisuusopetus on saanut olla näihin
28384: seutunuorison ammattikasvatus- ja ammatti- saakka ns. kiertävän koulun varassa. Kou-
28385: opetuskysymyksiin, joskin siinä on vielä pal- lun sijoituspaikaksi sopisi mm. Karvian kirk-
28386: jon toivomisen varaa. Mehän myöntänemme, koherran vapautuva virkatalo kirkonkylässä,
28387: että kansamme talous ja elinkeinoelämän ke- jossa on riittävät opetustilat ja on se muu-
28388: hittämistyö kaipaavat entistä enemmän am- tenkin kaunis ja rauhallinen koulun sijoitus-
28389: mattitaitoisia työntekijöitä käytännön elämän ·paikaksi. Nykyisen linja-autoliikenteen avulla
28390: eri aloilla. Tässä haluaisimme kiinnittää täältä on sopivat yhteydet eri puolille Poh-
28391: huomiota naiskotiteollisuuskoulutuksen alalla jois-Satakuntaa ja Etelä-Pohjanmaalle, joten
28392: vallitseviin oloihin. Maassamme on n. 30 tämän kauniin pappilan virkatalon käyttö
28393: kiinteätä naiskotiteollisuuskoulua, joissa opis- täten tulisi palvelemaan maaseutukotien nuo-
28394: kelee vuosittain n. 600 oppilasta. Tämän li- ren polven käsityön- ja ammattiopetuksen
28395: säksi on ns. kiertäviä naiskotiteollisuuskou- päämääriä.
28396: luja saman verran, joissa opiskelijain luku- Pyydämme mainita, että asiasta on tehty
28397: määrä on kohonnut vuosittain n. 400-500 v. 1953 eduskunnalle toiv.aloite n: o 231,
28398: oppilaaseen. Ottamalla huomioon, että meillä mutta eduskunnan hajoitus keskeytti asian
28399: on n. 350 000 viljelmää ja siis maaseutukotia, käsittelyn, ja aloite siis näistä syistä raukesi.
28400: niin huomaamme, miten vähän maaseutu- Edellä olevaan ja toiv.aloitteen n:o 231
28401: kotien naiset saavat kotimme käsityötaidon (1953 vp.) perusteluihin viitaten saamme
28402: opetusta tämän tärkeän ammattikoulutuksen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28403: kautta. Me tiedämme, että maaseutunuorison muksen,
28404: ammattikoulutuksen tarve on kiistaton, joten
28405: meidän olisi lisättävä tällä alalla annettavaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28406: ammattikasvatus- ja opetustyötä, koska ko. toimenpiteisiin kiinteän naiskotiteolli-
28407: koulujen kustannukset eivät ole kohtuutto- suuskoulun perustamiseksi Pohjois-
28408: mat. Satakuntaan sekä ottaisi tätä varten
28409: Tällaisia kouluja kaivattaisiin mm. Pohjois- tarpeellisen määrärahan vuoden 1958
28410: Satakuntaan, missä jo · 10 kunnan yhteinen tulo- ja menoarvioesitykseen.
28411: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
28412:
28413: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä. Erkki Ryömä.
28414: 624
28415:
28416: IX,69. - Toiv.a.l. N:o 314.
28417:
28418:
28419:
28420:
28421: Lahti ym.: Määrärahasta Valkealan naiskotiteollisuuskoulun
28422: koulurakennuksen aikaansaamista varten.
28423:
28424:
28425: E d u s k u n n a 11 e.
28426:
28427: Naisten käsityötaidon kohottamiseksi pe- teellisuudesta jne. alkaa vähitellen levitä
28428: rustettiin vuonna 1904 Säkkijärven naiskoti- ympäri maakuntaa tuntuen esimerkiksi vä-
28429: teollisuuskoulu. Koululla oli alkuvuosina pal- hitellen oppilaspulan muodossa.
28430: jon vaikeuksia voitettavanaan. Koulu kui- Koulu on ns. yksityisluontoinen valtion
28431: tenkin menestyi, tuli tunnetuksi ja tarpeel- apua nauttiva maataloudellinen oppilaitos,
28432: liseksi. Talvisodan syttyessä vuonna 1939 oli joka toimii maataloushallituksen kotiteolli-
28433: koulu kehittynyt erinomaiseen kukoistukseen. suusosaston valvonnan alaisena. Se edustaa
28434: Sodan jalkoihin joutuneena se tuhoutui täy- ns. yhdistettyä koulumuotoa, jossa teoreet-
28435: delleen. Kun koulu aloitti toimintansa tisten aineiden lisäksi opetetaan kutomista
28436: uudessa olinpaikassa Valkealassa, oli sen sa- ja ompelua. Työvuoden pituus on 9 kuu-
28437: nanmukaisesti aloitettava tyhjästä. Valkea- kautta. Oppilasaines on ollut kaikista yhteis-
28438: lassa ollessaan on koulu toiminut viidessä eri kuntapiireistä. Suurin osa heistä on Kymen-
28439: vuokrahuoneistossa suurien taloudellisten laakson pitäjistä. Siirtoväkeen kuuluvia on
28440: vaikeuksien ahdistamana. Kun vaikeudet myös runsaasti. Yleensä on hakijoita enempi
28441: tuntuivat voittamattomilta, luovutti Säkki- kuin on voitu kouluun ottaa. Valkealassa
28442: järven naiskotiteollisuuskoulun kannatusyh- oloaikanaan on koulussa ollut 272 oppilasta
28443: distys koulunsa vuonna 1946 Valkealan eli vuotta kohti 17.
28444: Marttayhdistykselle, joka sen edelleen omis- Tieto ja käden taitavuus, joka näin kou-
28445: taa. Koulu on sijoitettu Valkealan kirkonky- lussa kehittyy, hyödyttää ei vain oppilasta
28446: lään, ns. entiseen käräjätaloon, jonka Val- itseään ja hänen kotiaan, vaan koituu se
28447: kealan Marttayhdistys on ostanut koulua varmasti jossain määrin koko kansakunnan
28448: varten. Rakennus on 1700-luvulla rakennettu hyväksi.
28449: pappilaksi, mutta vuonna 1870 siirretty ny- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
28450: kyiseen paikkaansa. Se on 1-kerroksinen puu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
28451: rakennus, jossa iän aiheuttamat rasitukset toivomuksen,
28452: tuntuvat haitaten työskentelyä. Rakennus on
28453: niin huono, ettei sitä voi enää korjata. EUei että hallitus ottaisi vuoden 1958
28454: uutta koulurakennusta saada, on koulun lähi- tulo- ja menoarvioesitykseensä tarpeel-
28455: vuosina lopetettava yli 50 vuotta jatlHmut lisen määrärahan avustukseksi tai lai-
28456: toimintansa nuorten naisten käsityötaidon noiksi Valkealan naiskotiteollisuuskou-
28457: kohottajana. Maine koulutalon kylmyydestä lun uuden koulurakennuksen aikaan-
28458: ja epämukavuudesta, oppilasasuntolan puut- saamiseksi.
28459: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
28460:
28461: Marja Lahti. Heikki Hykkäälä.
28462: Sylvi Halinen. Artturi Jämsen.
28463: T. Saloranta. Esa Koivusilta.
28464: Onni Mannila. Irma Hamara.
28465: Yrjö Sinkkonen. Erkki Tuuli.
28466: Toivo Kujala. Hilja Väänänen.
28467: 625
28468:
28469: IX,70. - Toiv.al. N:o 315.
28470:
28471:
28472:
28473:
28474: Hult ym.: Kuopion läänin II kiertävän naiskotiteollisuus·
28475: koulun vakinaistamisesta Rautalammille.
28476:
28477:
28478: Eduskunnalle.
28479:
28480: Meidän maassamme ei ole kiinnitetty tar- v. 1950 lähtien. Vuodesta 1954 lähtien koulu
28481: peeksi vakavaa huomiota ammattikasvatuk- on toiminut maamiesseurasäätiön omista-
28482: sen kehittämiseen ja varsinkin maaseudun massa talossa, entisessä keskikoulun talossa.
28483: naiset ovat tyystin unohtuneet. Olisi erittäin Huoneistonsa puolesta naiskoulu nykyisel-
28484: tärkeätä, että sellaisille maaseudun kotien lään toimii erittäin menestyksellisesti, jos se
28485: tyttärille, jotka jäävät työskentelemään ko- vakinaistettaisiin. Tällä toimenpiteellä an-
28486: din piiriin, varattaisiin mahdollisuus saada nettaisiin maaseudun kotien tyttösille varsin
28487: ammattiopetusta. laajalta alueelta kaikkea sellaista ammattitai-
28488: Meillä on eräitä naiskotiteollisuuskouluja, toa, jota he tulevina perheenemäntinä tar-
28489: mutta ne toimivat kiertävinä, kuten em. Kuo- vitsisivat.
28490: pion läänin II kiertävä naiskotiteollisuus- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
28491: koulu. Kun tällainen koulu toimii niin sa- tamme eduskunnan lausuttavaksi toivomuk-
28492: nottuna kiertävänä kouluna ilman vakinaista sen,
28493: paikkaa, ei sen toiminta mitenkään voi olla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28494: niin tehokasta kuin mitä se muutoin voisi Kuopion läänin II kiertävän nais-
28495: olla. kotiteollisuuskoulun vakinaistamiseksi
28496: Edellä mainittu koulu on toiminut Rauta- Rautalammille.
28497: lammilla eri paikoissa v. 1945-48 ja sitten
28498: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
28499:
28500: Mikko Hult. Hilja Väänänen. Hugo lYianninen.
28501: Tahvo Rönkkö. Elli Nurminen. Martti Leskinen.
28502:
28503:
28504:
28505:
28506: 79 E 168/57
28507: 626
28508:
28509: IX, 71. - Toiv.al. N: o 316.
28510:
28511:
28512:
28513:
28514: Partanen ym.: Toimenpiteistä koulurakennusten aikaansaa-
28515: miseksi Suomussalmen kotitalouskoululle.
28516:
28517:
28518: E d u s k u n n a ll e.
28519:
28520: Kainuun ja Koillis-Pohjanmaan rajaseutu- mista. Lisätilojen saanti tai kokonaan uuden
28521: alueiden kotitalousopetuksen antajana on kouluhuoneistotilan vuokraaminen ei ole mah-
28522: vuodesta 1952 alkaen toiminut Suomussal- dollista.
28523: men kotitalouskoulu. Todistuksena koulun Koulu on saanut Suomussalmen maa- ja
28524: tarpeellisuudesta on runsas kouluun pyrki- kotitaloudellisen oppilaitoksen kannatusyh-
28525: jöiden määrä, joka on jatkuvasti ylittänyt distys r.y: Itä lahjoituksena 50 hehtaarin suu-
28526: suuresti sen oppilasmäärän, joka kouluun ruisen maa-alueen, joka on maataloushalli-
28527: void~J,an sijoittaa. Koulun työskentelystä on tuksen taholla hyväksytty tulevan emäntä-
28528: jo hyvät kokemukset ja niinpä onkin tarkoi- koulun paikalj:si. Kun paikkakunnalla esiin-
28529: tus koulu laajentaa emäntäkouluksi. tyy jatkuvasti työttömyyttä, voitaisiin tule-
28530: Koulun työskentelyä ja oppilaiden majoi- vaa koulurakennustyömaata ajatella tar-
28531: tusta vaikeuttavat puutteelliset kouluhuo- koituksenmukaisena työttömyystyökohteena
28532: neisto-olot. Varsinaisia koulurakennuksia ei taikka vapaana työmaana helpottamaan työt-
28533: ole, vaan työskentely tapahtuu kunnalta tömyystilannetta.
28534: vuokratussa vanhassa parakkirakennuksessa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28535: Sekä opetustyön että oppilaiden majoituksen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28536: kannalta tämä järjestely on tarkoitettu väli- vomuksen,
28537: aikaiseksi, mutta tähän mennessä, useista
28538: anomuksista huolimatta, ei koulurakennusten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28539: saaminen ole edistynyt, vaan vanha korjaus- toimenpiteisiin välttämättömien koulu-
28540: kelvoton parakki on edelleen rappeutunut ja rakennusten aikaansaamiseksi Suomus-
28541: uhkaa vaarantaa koulun työskentelyn jatka- salmen kotitalouskoululle.
28542: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
28543:
28544: Eemil Partanen. Eino Rytinki.
28545: 627
28546:
28547: IX,72. - Toiv.al. N:o 317.
28548:
28549:
28550:
28551:
28552: Saalasti ym.: Kotitalousopettajaopiston sijoittamisesta Poh-
28553: j()is-Suomeen.
28554:
28555:
28556: Eduskunnalle.
28557:
28558: Kotitalousopetuksen laajentaminen ja sen pilaitos sinne, ehdotamme kunnioittaen edus-
28559: toteuttaminen kansa- ja oppikouluissa sekä kunnan päätettäväksi toivo:m.uksen,
28560: kenttäneuvonnassa edellyttää opettajavalmis-
28561: tuksen lisäämistä. Kun Pohjois-Suomen olo- että halUtus tutkituttaisi kotitalous-
28562: suhteita ajatellen olisi asiallista sijoittaa koti- opettajaopiston sijoittamisedellytykset
28563: talousopettajakoulutuksesta huolehtiva op- Pohjois-Suomessa ja antaisi perusta-
28564: misesityksen Eduskunnalle.
28565: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
28566:
28567: Kerttu Saalasti. Yrjö Hautala.
28568: Viljami Kalliokoski. Lauri Järvi.
28569: Marja Lahti.
28570:
28571:
28572:
28573:
28574: •
28575: 628
28576:
28577: IX,73. - Toiv.al. N: o 318.
28578:
28579:
28580:
28581:
28582: T. Kinnunen ym. : Joroisissa olevan V ättilänrannan koulu-
28583: tilan koulurakennuksen rakentamisesta.
28584:
28585:
28586: E d u s k u n n a ll e.
28587:
28588: Mikkelin tietopuolinen karjanhoitokoulu Koulurakennuksen rakentamista tarkoitta-
28589: on toiminut· jo vuodesta 1910 alkaen. Koulu vat raha-asia-aloitteet ovat eduskunnassa
28590: aloitti toimintansa Mikkelin maalaiskunnassa, tulleet kaikki hylätyiksi. Hylkäysperuste-
28591: mutta siirrettiin jo v. 1914 Joroisiin, jossa luissa on viitattu siihen, että varat ko. tar-
28592: se on toiminut kunnalta vuokratuissa huo- koitukseen voitaisiin ottaa ns. ,pitkältä mo-
28593: neistoissa. Nämä huoneistotilat ovat kuiten- mentilta". Varoja ei ole kuitenkaan tarkoi-
28594: kin varsin epäkäytännölliset, rakennus jo tukseen irroitettu ja asia ei ole mennyt yh-
28595: vanha ja vuokrasuhdekin on jo päättynyt, tään eteenpäin. Koulun toiminnan jatka-
28596: joten koko koulun toiminnalle näistä sei- mista ajatellen on asia saatava nyt kuitenkin
28597: koista johtuu haittoja. kiireellisesti järjestykseen. Maatalouskoulu-
28598: Koulun uudeksi sijoituspaikaksi on suun- komiteankin mietinnön mukaan on ko. koulu
28599: niteltu Joroisten Huutokoskella olevaa Vätti- ensisijaisesti rakennettava.
28600: länrannan tilaa, jonka valtio nyttemmin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28601: omistaa. Tilalle onkin jo rakennettu koulun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28602: käyttöön soveltuva karjakartano ja eräitä vomuksen,
28603: muita talousrakennuksia. Varsinainen koulu-
28604: rakennus olisi nyt jo saatava kiireellisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28605: rakennetuksi, jotta koulu voitaisiin siirtää toimenpiteisiin Joroisten Huutokos-
28606: :uuteen sijoituspaikkaansa. kella olevan Vättilänrannan koulutilan
28607: koulurakennuksen rakentamiseksi.
28608: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
28609:
28610: Toivo B. Kinnunen. Sylvi Balinen.
28611: 629
28612:
28613: IX,74. - Toiv.al. N:o 319.
28614:
28615:
28616:
28617:
28618: Koivisto ym..: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
28619: lainoiksi meijereiden rakentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suo-
28620: meen.
28621:
28622:
28623: Eduskunnalle.
28624:
28625: Valtion talousarvioissa on useina vuosina osuuskuntia. Meijereiden rahoitus tuottaa
28626: ollut määräraha halpakorkoisiksi !ainoiksi kuitenkin voittamattomia vaikeuksia. Kun
28627: meijerirakennuksia varten Pohjois- ja Itä- nämä alueet muuten ovat alityöllisyysalueita,
28628: Suomessa. Kuluvan vuoden tulo- ja menoar- olisi senkin vuoksi tarpeen lisätä karjantuo-
28629: viossa ei tällaista määrärahaa ole. Viime tantoa ja sitä tietä poistaa muuten pysy-
28630: vuosina on kuitenkin maidon tuotanto Poh- väistä työttömyyttä.
28631: jois-Suomessa ja Kainuussa erittäin run- Edellä olevan perusteella ja ottaen huo-
28632: saasti kohonnut. Niinpä viime vuonna tuo- mioon, että Etelä-Suomenkin osuusmeijerit
28633: tannon nousu edelliseen vuoteen verrattuna on aikoinaan rakennettu valtion halpakor-
28634: useilla laajoilla alueilla oli yli kaksinkertai- koisten lainojen turvin, ehdotamme kun-
28635: nen. Tuotanto on jatkuvasti voimakkaassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28636: nousussa. Sellaisetkin seudut, jotka aikaisem- muksen,
28637: min ovat olleet alituotantoalueita, ovat nyt
28638: yli-omavaraisia, joten maidon markkinointi että hallitus antaisi esityksen Edus-
28639: näillä alueilla tuottaa vaikeuksia. Tämän kunnalle riittävän suuren määrära--
28640: vuoksi sinne olisi perustettava useita uusia han · ottamisesta lisäyksenä vuoden
28641: meijereitä. Sellaiset tulisivat lähinnä kysy- 1957 tulo- ja menoarvioon halpakor-
28642: mykseen Sailaan, Kittilään ja Suomussal- koisiksi lainoiksi meijereiden rakenta--
28643: melle. Tätä varten on siellä jo perustettu mista varten Pohjois- ja Itä-Suomeen.
28644: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
28645:
28646: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
28647: 630
28648:
28649: IX,75. - Toiv.al. N:o 320.
28650:
28651:
28652:
28653:
28654: Partanen ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
28655: avustuslainaksi Kainuun osuusmeijerille juustomeijerin
28656: rakentamista varten Suomussalmelle.
28657:
28658:
28659: Eduskunnalle.
28660:
28661: Maatalouselinkeinosta saatavat rahatulot teisesti vaikuttava merkity·ksensä. Kajaa-
28662: Pohjois-Suomen maataloudessa muodostuvat nissa toimiva meijeri ei kuitenkaan voi lisätä
28663: miltei yksinomaan karjataloustuotteiden rajattorniin alunperin vaatimatonta kapasi-
28664: myyntihinnoista. Kun väestön valtaosan oma- teettiaan ja tämän vuoksi, sekä pitkistä kul-
28665: toiminen yritteliäisyys ja toimeentulo perus- jetusmatkoista johtuen, onkin Suomussal-
28666: tuu tälle pohjalle, on tästä johdonmukaisena melle päätetty rakentaa n. 15 milj. maito-
28667: seurauksena karjataloustuotteiden jalostustoi- kiloa vuosittain jalostava juustomeijeri.
28668: minnan merkityksen kohoaminen ensiarvoi- Olosuhteiden pakon sanelema uuden mei-
28669: seen asemaan. Tästä syystä tulisi ennen jerin rakennushanke on huomattavan suuri
28670: kaikkea maito saada markkinoiduksi suurem- pääomakysymys, eikä yritystä hoitava osuus-
28671: mitta hankaluuksitta kaikkialta, missä rehn- kunta voikaan tästä selvitä ilman ulkoista
28672: kasveja voidaan menestyksellä viljellä ja kar- rahoitustukea. Tämän takia olisi valtion ta-
28673: janhoitoa harjoittaa. Pitkät kuljetusmatkat holla omaksuttava aikaisempien vuosien käy-
28674: ja vastaanottavien meijereiden rajoitetut ja- täntö avustuslainojen myöntämisessä Pohjois-
28675: lostusmahdollisuudet asettavat esteitä karja- Suomen meijerien rakentamiseen. Kansan-
28676: talouden kehittymiselle ja väestön omatoimi- talouden kannalta on tämä toiminta epäile-
28677: suudelle syrjäseuduilla ja yleensä kaukoky- mättä edullisempaa kuin ehkä jatkuva toisar-
28678: lillä. Tämä epäkohta on korjattavissa ja voistenkin työttömyystöiden rahoittaminen.
28679: väestön elinehdot ovat parannettavissa mei- Meijeritalouden kehittäminen ja uusien mei-
28680: jeritoiminnan tarkoituksenmukaisen kehittä- jerien rakentaminen on eritoten näillä
28681: misen kautta. Tästä on eräänä selväpiirtei- alueilla tuotannollista toimintaa, joka palve-
28682: senä esimerkkinä Kainuun osuusmeijerin lee. asianomaisten alueiden talouselämää sekä
28683: alueella viime vuosina tapahtunut edullinen koko kansantalouden etua, edistäen omatoi-
28684: kehitys. Meijerin laajennettua toimintapii- misuutta ja täystyöllisyyttä.
28685: riään on maitomäärien nousu ollut voima- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28686: kasta. V. 1955 oli ko. meijerin vastaanot- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28687: tama maitomäärä 8:5 milj. kg, nousten v. vomuksen,
28688: 1956 20;5 milj. kg:aan. Kuluvana vuotena
28689: lisääntynee tämä määrä jälleen n. 10 milj. että hallitus antaisi Eduskunnalle
28690: ikg:lla. Yksinkertainen kertolasku kykenee esityksen 50 000 000 markan suuruisen
28691: edelleen osoittamaan, minkälaisista markka- määrärahan ottamisesta lisäyksenä ku-
28692: määristä on tällöin kysymys. luvan vuoden tulo- ja menoarvioon 19
28693: Vajaatyöllisyyden vaivaamilla alueilla, Pl. II luvun kohdalle avustuslainaksi
28694: kuten Kainuussa, on tällaisella kehityksenä Kainuun osuusmeijert'lle juustomeije-
28695: aina valtiotalouteen saakka ulottuva, myön- rin rakentamiseksi Suomussalmelle.
28696: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
28697:
28698: Eem.il Partanen. Atte Pakkanen.
28699: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
28700: Niilo Ryhtä..
28701: 631
28702:
28703: IX,76. - Toiv.al. N:o 321.
28704:
28705:
28706:
28707:
28708: Tauriainen ym.: Toimenpiteistä meijerin rakentamiseksi Suo-
28709: mussalmelle.
28710:
28711:
28712: E d u s k u n n a ll e.
28713:
28714: Koko Pohjois-Suomessa on viime vuosina jerille mahdottomaksi vastaanottaa kaikkea.
28715: tapahtunut valtava maidon tuotannon nousu, Tämän vuoksi on jouduttu suunnittelemaan
28716: joka on saavuttanut jo sellaiset mittasuhteet, uuden meijerin rakentamista Suomussal-
28717: etteivät meijerit kykene kaikkea tuotantoa melle. Suunniteltu meijeri pitäisi rakentaa
28718: vastaanottamaan. Samanlainen on kehitys sellaiseksi, että se kykenee ottamaan vastaan
28719: ollut Suomussalmellakin. Kun Kajaanin mei- maitoa myös lähikunnista ja sen kapasiteetin
28720: jeri pari vuotta sitten ryhtyi vastaanotta- tulisi olla vähintään 10-12 milj. kiloa. Mei-
28721: maan maitoa, on sinne lähetetty maitomäärä jeriä varten on jo hankittu tontti, mutta
28722: jatkuvasti kasvanut niin, että viime kesänä rahoitusvaikeuksien vuoksi rakennustöihin ei
28723: päivittäiset maitomäärät ovat ylittäneet toi- ole vielä voitu ryhtyä.
28724: sin ajoin 10 000 litraa. Kuljetus tapahtuu Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28725: Ifajaaniin, jonne on pisimmiltä perukoilta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28726: n. 200 km: n matka. Kuljetuskustannukset vomuksen,
28727: tulevat täten suhteettoman kalliiksi. Niin-
28728: ikään maito joutuu alttiiksi pilaantumiselle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28729: pitkien matkojen johdosta. Kun Kajaanin lainan ja avustuksen järjestämiseksi
28730: meijeriä lähelläkin olevista kunnista tulevat meijerin rakentamiseksi Suomussal-
28731: maitomäärät jatkuvasti kohoavat, tulee mei- melle.
28732: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
28733:
28734: Hannes Ta.uria.inen. Irma Torvi. J. Mustonen.
28735: 632
28736:
28737: IX,77. - Toiv.al. N:o 322.
28738:
28739:
28740:
28741:
28742: M. Salminen ym.: Määrärahasta 1·annikkoalueen rikkipitois-
28743: ten liejumaiden tutkimusten loppuun saattamista varten.
28744:
28745:
28746: E d u s k u n n a 11 e.
28747:
28748: Suomenlahden ja erittäinkin Pohjanlah- miä sekä kenttäkokein todettu niiden paik-
28749: den rannikkoseuduilla esiintyy viljelyksessä kansapitävyys käytännössä. Maastotutkimuk-
28750: liejusavimaita, joiden suuresta rikkipitoisuu- sia olisi suoritettava kautta rannikkoa.lueen.
28751: desta johtuva happamuus tekee näitten mait- Kun alustavisaa kokeissa on saavutettu erit-
28752: ten viljelyn täysin kannattamattomaksi. täin hyviä tuloksia, olisi tutkimukset saatet-
28753: Nämä maat olisivat kuitenkin edullisen fysi- tava mahdollisimman nopeasti päätökseen.
28754: kaalisen rakenteensa ja hyvän multavuutensa Tähän toimintaan eivät maantutkimusosaston
28755: perusteella hyviä viljelystarkoituksiin, jos käytettävissä olevat määrärahat kuitenkaan
28756: haitallinen happamuus voitaisiin poistaa. riitä, joten tätä tarkoitusta varten pitäisi
28757: Kun mainitut savialueet yleensä ovat kivet- laitoksen käyttöön saada erikoinen määrä-
28758: tömiä, sopivat ne senkin takia jopa koneellis- raha.
28759: tettuunkin maatalouteen. Liiallisen happa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28760: muuden takia on koko rannikkoalueellamme nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28761: mm. suuri osa asutustiloista juuri tästä syystä muksen,
28762: kannattamattomia ja elinkelvottomia. Sama
28763: koskee suuressa määrin myös lukuisia van- että hallitus ottaisi vuoden 1958
28764: hoja tiloja. tulo- ja menoarvioesitykseen 1 000 000
28765: Tähän maatalouden peruskorjauksiin kuu- markan määrärahan maataloustutki-
28766: luvaan tehtävään on maatalouden tutkimus- muskeskuksen maantutkimusosastolle
28767: keskuksen maantutkimusosastolla kiinnitetty käytettäväksi rannikkoalueen rikkipi-
28768: vakavaa huomiota ja yksityisten varojen tur- toisien liejumaiden tutkimusten lop-
28769: vin on tutkittu ·aluksi laboratorioissa rikin puun saattamiseksi.
28770: aiheuttaman happamuuden poistamismenetel-
28771: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
28772:
28773: Martti Salminen. Saara Forsius. Kusti Eskola.
28774: Erkki Ryömä. Erkki Koivisto. Matti Mattila.
28775: Arvo Sävelä. T. E. Nordström. Matti Raipala.
28776: Lauri Järvi.
28777: 633
28778:
28779: IX, 78. - Toiv.al. N: o 323.
28780:
28781:
28782:
28783:
28784: Niskala ym.: Valtion viljavaraston rakentamisesta Pohjois-
28785: Suomea varten Kemin Ajoksen satamaan.
28786:
28787:
28788: E d u s k u n n a ll e.
28789:
28790: Lapin läänin maatalousväki on viimeksi kunkin vuonna varattu vehnäleseitä ja val-
28791: kuluneina vuosina suorittanut huomattavan kuaisainerikkaita väkirehuja sisältävä perus-
28792: paljon uudisraivausta. Rehuntuotanto on kiintiö. Tämä edellyttää, että valtion vilja-
28793: kohonnut jyrkästi ja osaksi tähän perustuva varasto varmistaa sen perusvarastolla. Kun
28794: maidontuotannon nousu on ollut suuruudel- yleensä kannatetaan periaatetta tuotanto-
28795: taan yllättävä. Lyhyen kasvukauden ja hal- suunnan muuttamisesta niin, että Pohjois-
28796: lojen takia on kotoisten väkirehujen tuotanto Suomen karjatalousvaltaiselle maataloudelle
28797: kerta kerralta yleensä epäonnistunut ja tästä taattaisiin menestymisen mahdollisuudet, on
28798: on vähitellen luovuttu ja luovutaan. Karjo- se maan pohjoisosissa herättänyt suurta tyy-
28799: jen väkirehuruokinta on siis yksinään kau- dytystä. Karjatalouden menestyksellisen har-
28800: pan varassa. Mutta tähän saakka on tilanne joittamisen edellytyksenä on myös säännöl-
28801: näyttänyt olevan sellainen, että niin tärk- linen väkirehujen saanti. llman valtion vilja-
28802: kelys- kuin valkuaisainerikkaiden kauppa- varaston toimenpiteitä tällaista varmuutta
28803: väkirehujen saaminen on ollut yhtä epävar- ei saada.
28804: maa kuin kotoisen väkirehun viljely. Poh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28805: jois-Suomen ja Lapin maanviljelijät saavat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28806: jatkuvasti todeta maakunnan väkirehnkau- muksen,
28807: passa vallitsevan sekavuuden. Yhdellä vii-
28808: kolla on saatavana yhtä ja toisella viikolla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28809: toista rehulajia. Ruokinnan saattaminen valtion viljavaraston rakentamiseksi
28810: säännölliselle kannalle edellyttää väkirehun Pohjois-Suomea varten Kemin Ajok-
28811: tasaista saantia. Sen ta:kaisi Lappia varten sen satamaan.
28812: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
28813:
28814: Markus Niskala. Eino Rytinki.
28815: Yrjö Hautala. J. F. Pöykkö.
28816: M. 0. Lahtela.
28817:
28818:
28819:
28820:
28821: 80 E 168/57
28822: 634
28823:
28824: IX,79. - Toiv.al. N:o 324.
28825:
28826:
28827:
28828:
28829: Antila ym.: . Perunavaraston rakentamisesta Ilmajoen Kos-
28830: kenkorvalle.
28831:
28832:
28833: E d u s k u n n a 11 e.
28834:
28835: Etelä-Pohjanmaa on ollut jo vuosikymme- Tällaisten varastojen rakentaminen voitai-
28836: net maamme suurimpia perunan ylituotanto- siin kaikkein huokeimmin suorittaa siten,
28837: alueita. Nykyisissäkin olosuhteissa on sen että Ilmajoen pitäjän Koskenkorvalle raken-
28838: tuotanto kasvavan mielenkiinnon kohteena. nettaisiin siellä oleviin valtion sorakuoppiin
28839: Mutta vuosi vuodelta lisääntyvät markkinoi- perunavarasto. Sorakuoppien pohjalla on jo
28840: ruisvaikeudet asettavat omia, tiettyjä rajoi- rautatiekin valmiina ja reunoilla täysin lii-
28841: tuksia. Näitä markkinoiruisvaikeuksia on yri- kennöitävät autotiet, joten purkaus kävisi
28842: tetty poistaa rakentamalla useita peruna- niihin autoista kippaamalla ja edelleen las-
28843: jauhotehtaita; lisäksi Koskenkorvan polttimo taus kävisi vaivattomasti suhteellisen pienin
28844: käyttää raaka-aineena perunaa huomattavat kustannuksin.
28845: määrät. Mutta nämä toimenpiteet eivät ole Nykyisen kovan raharrkireyden aikana on
28846: olleet riittäviä, sillä varsinkin perunan nosto- entistä tehokkaammin suojattava saatuja sa-
28847: aikana on ruuhkaa kovasti. Kun perunaa toja, ettei tarvitse niin suuressa mitassa tur-
28848: sitten syksyllä joudutaan varastoimaan usein vautua ulkolaiseen perunaan ja perunajau-
28849: tilapäisiin ja puutteellisiin suojiin, jossa sitä hoon, joiden jatkuva tuonti on mitä ikävintä
28850: pakkanen turmelee tai se muuten pilaantuu, oman maan tuotannon polkemista, josta on
28851: on siitä aiheutunut tuntuvia vahinkoja. Li- aiheellista päästä mitä pikimmin: Näiden
28852: säksi tämä varastointi aiheuttaa enentyviä varastojen rakentaminen on eräs siihen täh-
28853: tuotantokustannuksia. Näitä haitallisia teki- täävä toimenpide.
28854: jöitä voitaisiin poistaa, jos saataisiin aikaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun.
28855: asianmukaisia varastosuojia. Siksi on ilolla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28856: tervehdittävä sitä valtion viljavarastolain vomuksen,
28857: uudistushanketta, joka kohdakkoin on esillä,
28858: että myös perunavarastot tulevat lainoituk- että hallitus tutkisi ja ryhtyisi toi-
28859: sen piiriin. menpiteisiin perunavaraston rakentar
28860: miseksi Ilmajoen Koskenkorvalle.
28861: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
28862:
28863: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
28864: Matti Mattila. M. 0. Lahtela.
28865: T. Saloranta. Kusti Eskola.
28866: Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki.
28867: 635
28868:
28869: IX,SO. - Toiv.al. N: o 325.
28870:
28871:
28872:
28873:
28874: Antila ym.: Määrärahasta Työtehoseuralle maatalouden ra-
28875: kennustoimintaa varten.
28876:
28877:
28878: E d u s k u n n a ll e.
28879:
28880: Viitaten raha-asia-aloitteeseen n: o 28 vuo- tulo- ja menoarvioesitykseen 4 miljoo-
28881: den 1956 valtiopäiviltä ehdotamme kunnioit- nan markan määrärahan luovut~tta
28882: ta-vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- vaksi Työtehoseuralle maatalouden ra-
28883: muksen, kennmtutkimuksen suorittamiseksi ja
28884: rakentamista palvelevien tyyppipiirus-
28885: että hallitus ottaisi vuoden 1958 tusten luomiseksi.
28886: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
28887:
28888: Toivo Antila. Eeli Erkkilä.
28889: Eino Uusitalo. Väinö Rankila.
28890: 636
28891:
28892: IX,Sl. - Toiv.a.l. N:o 326.
28893:
28894:
28895:
28896:
28897: Vå.änänen ym.: Määrärahasta vesihuoltowit·teiden rakenta-
28898: mista varten maaseudulle.
28899:
28900:
28901: E d u s k u n n a 11 e.
28902:
28903: Vaitioneuvoston asettama kotitalouden ra- Lääkintöviranomaiset ovat todenneet jat-
28904: tionalisoimiskomitea esitti vuonna 1950, että kuvasti, että terveydelliset epäkohdat ovat
28905: valtion tulo- ja menoarvioon otettaisiin aluksi maaseudulla monin paikoin erittäin suuret
28906: vuosittain vähintään 200 milj. markan mää- nimenomaan heikon vesitilanteen vuoksi.
28907: räraha lainojen ja avustusten antamiseksi Maataloustilasto taas osoittaa mm., että pien-
28908: vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden ra- viljelijäin emännät joutuvat yleisesti kanta-
28909: kentamista varten maaseudulle. Hallituksen maan kaiken koti- ja karjataloudessa tarvit-
28910: lakiesityksessä, jonka eduskunta vuonna 1951 tavan veden. Tällainen seikka ei voi olla
28911: hyväksyi, ei oltu noudatettu komitean esi- vaikuttamatta haitallisesti maaseudulla val-
28912: tystä, vaan määräraha jäi menoarvion yh- litseviin olosuhteisiin.
28913: teydessä harkittavaksi. Kuluneina vuosina Ammattimiehet ovat lausuneet käsitykse-
28914: on todettu, että maaseudun vesihuollon hoi- nään, että maaseudun teollistamisen perus-
28915: taminen on jatkuvasti miltei unohtunut val- edellytyksiä ovat sähkövoiman saanti ja vesi-
28916: tion tulo- ja menoarvioesityksestä, vaikka huollon järjestely. Vesihuollon nykyinen
28917: eduskunnassa on lukuisia kertoja yritetty heikkous on näin ollen maaseudun elinkeino-
28918: saada asiaan korjausta. Eduskunnan yksi- elämän monipuolistamisen pahana esteenä.
28919: mielisesti hyväksymistä toivomuksista ja val- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
28920: tionvarainvaliokunnan tekemistä muutoseh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28921: dotuksista huolimatta valtion tulo- ja meno- muksen,
28922: arviossa ei ole saatu vesihuoltomäärärahaa
28923: nousemaan edes edellä mainitun komitean että hallitus ottaisi vuoden 1958
28924: ehdottamaan vähimmäismäärään. Esim. ku- tulo- ja menoarvioesitykseen 100 mil-
28925: luvana vuonna on käytettävissä avustuksia joonan markan määrärahan avustuk-
28926: vain 30 milj. markkaa ja !ainoiksi 60 milj. siksi ja 400 miljoonan markan määrä-
28927: markkaa eli suunnilleen sen verran kuin rahan lainoiksi vesihuoltowitteiden
28928: maksaa yhden keskikokoisen maaseudun asu- rakentamiseksi maaseudulle.
28929: tuskeskuksen vesihuoltolaitteiden rakentami-
28930: nen.
28931: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
28932:
28933: Hilja Väänänen. Eino E. Heikura. Antti J. Rantamaa.
28934: Verner Korsbäck. Eemil Partanen. Mikko Hult.
28935: Albin Wickman. Yrjö Sinkkonen. Sylvi Halinen.
28936: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Juho Tenhiälä.
28937: M. 0. Lahtela. Kerttu Saalasti. Artturi Tienari.
28938: Matti Mattila. Irma Hamara. Marja Lahti.
28939: T. Saloranta. Martti Salminen. Edvard Pesonen.
28940: Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen. Väinö Tikkaoja.
28941: Toivo Antila. A. Pasanen. Veikko Vennamo.
28942: Väinö Rankila.
28943: 637
28944:
28945: IX,82. - Toiv.al. N: o 327.
28946:
28947:
28948:
28949:
28950: Liedes ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
28951: keväällä 1956 sattuneiden tulvavahinkojen korvaamiseksi.
28952:
28953:
28954: E d u s k u n n a ll e.
28955:
28956: Viime keväänä tulvat aiheuttivat eräillä vittavat varat ottaa vuoden 1957 tulo- ja
28957: paikkakunnilla huomattavia vahinkoja. menoarvioon. Tämä määräraha on kuitenkin
28958: Niinpä Yli-Iin ja Iin kunnissa jäät rikkoivat jäänyt siihen ottamatta.
28959: asuntoja, ulkorakennuksia ja sähkölinjoja. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
28960: Vesi ja jäät vahingoittivat myös viljelyksiä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28961: veivät mukanaan puutavaraa, talousvälineitä
28962: ja rehuja. että hallitus antaisi Eduskunnalle
28963: Suoritettujen arvioiden mukaan vahingot esityksen 8 000 000 markan määrä-
28964: mainituissa kunnissa nousevat lähes 8 milj. rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
28965: markkaan. Välittömästi arvion toimittamisen 1957 tulo- ja menoarvioon keväällä
28966: jälkeen kääntyi Iin ja Yli-Iin kuntain lähe- 1956 sattuneiden tulvavahinkojen kor-
28967: tystö maatalousministeriön puoleen. Tällöin vaamiseksi.
28968: luvattiin em. vahinkojen korvaamiseen tar-
28969: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
28970:
28971: Pentti Liedes. Niilo Ryhtä.
28972: Irma Torvi. Arvi Turkka.
28973: Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
28974: Antti Kinnunen. J. F. Pöykkö.
28975: Yrjö Murto. Markus Niskala.
28976: Armas Leinonen.
28977: 638
28978:
28979: IX,SS. - Toiv.al. N:o 328.
28980:
28981:
28982:
28983:
28984: Sä.velä. ym.: Toimenpiteistä peruskuivatus- ja maanparannus-
28985: töiden toteuttamiseksi.
28986:
28987:
28988: E d u s k u n n a 11 e.
28989:
28990: Maamme asukasluvun lisääntyessä on vil- Pe.ruskuivatusten tarpeen luontainen suu-
28991: jelysten:kin täytynyt kasvaa. Mutta kun en- ruus ilmenee myös soiden määrästä. Tässä
28992: simmäiset viljelykset eri osissa maatamme on suhteessa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan
28993: raivattu rinnemaille ja jokitörmille, on näi- alueet ovat, kuten koko Pohjois-Suomikin
28994: den helposti viljelykseen saatettavien maiden huomattavasti huonommassa asemassa kuin
28995: vähetessä jouduttu menemään myös alaville eteläisemmät alueet. Näillä alueilla on laa-
28996: maille, joissa tulvat ja korkea pohjavesi te- joja alueita, joissa suhteellinen suoala on yli
28997: kevät viljelyksen mahdottomaksi. Selvää on- 40%, jopa 60% maa-alasta. Hallan vaara
28998: kin, ettei maamme peltoala ole lisääntynyt suoalueilla on myös suurempi kuin muualla.
28999: samassa suhteessa kuin asukasluku edes Edelleen on huomioitava maan jäätyminen
29000: maamme maalaiskunnissa. Jos kaupunkien pakkastalvina. Peruskuivatuksilla on merki-
29001: asukasluku otettaisiin huomioon, olisi pelto- tystä roudan muodostumisessa ennen kaikkea
29002: alan lisäys vieläkin epäedullisempi. Pelto- siinä suhteessa, että huonosti kuivatetussa
29003: alan kasvua rajoittavista tekijöistä on mait- maassa routa on runsaasti vettä sisältävää.
29004: ten vesiperäisyys epäilemättä määräävin, Tällainen routa on kasvien talvehtimista aja-
29005: mutta samasta syystä meillä on myös laajoja tellen vaarallisempaa kuin kuivan maan
29006: kitukasvuisia metsämaita. routa. Lisäksi tällainen routa sulaa keväällä
29007: Monet tutkimukset ovat kuitenkin osoitta- hitaasti ja pitää siten maan kauan kylmänä,
29008: neet, että metsämaiden ojittamisella voidaan jolloin kasvit eivät voi käyttää hyväkseen
29009: metsänkasvua parantaa lähes kolmanneksella. kevätkosteutta ja keväällä myöhästynyt
29010: Näin ollen mielestämme olisi viipymättä ryh- kasvu lisää hallan vaaraa syksyllä.
29011: dyttävä peruakuivatustoiminnan toimeenpa- Yleisen edun osuuden taloudellisuutta ar-
29012: noon. Kun luonnollisten vesiteiden perkaus vioitaessa on otettava huomioon, että kuiva-
29013: on pohjana laskuojattomien vedenjakoseutu- tustyö torjuu työttömyyttä, paitsi varsinai-
29014: jen myöhemmälle kuivatukselle, on kuivatus- sena kuivatustyön aikana, myös jatkuvasti
29015: toiminnan pääpaino kohdistettava luonnollis- sen jälkeen tarjoten työtilaisuuksia ensin
29016: ten vesiteiden perkaukseen alkaen merestä maa- tai metsätaloudellisia tarkoituksia var-
29017: tai sellaisesta perattavaa suuremmasta vesi- ten toimitettavassa paikallisojituksessa, maan
29018: tiestä, jonka varsilla ei perkauksen johdosta uudisraivauksessa, me.tsänparannustöissä, sekä
29019: koidu vesivahinkoja. Edelleen tarkasteltaessa, sitten maataloustöissä tai parantuneen met-
29020: missä osissa maatamme peruskuivatuksen sänkasvun aikaansaamissa metsä- ja uitto-
29021: tarve on suurin, on huomioitava, että niillä töissä ja edelleen puunjalostusteollisuudessa.
29022: alueilla, missä viljelystoiminta on vanhinta Lisäksi saavutetaan kuivatustöiden mukaan-
29023: ja pisimmälle ehtinyttä, peruskuivatusten tuoma maatalouden tuotannon varmistumi-
29024: tarve on vähäisempi kuin seuduilla, missä on nen ja vähennetään näitten seutujen maata-
29025: vielä runsaasti raivaamattomia alueita. Sa- louden suhdanneherkkyyttä. Näistä syistä
29026: moin mäkimaastossa sanottu tarve on pie- kuivatustyöt on luettava ensisijaisten vara-
29027: nempi kuin tasankoalueilla. Tästä syystä on työkohteiden luokkaan.
29028: Suomessa rannikkoalueilla peruskuivatusten Kun jonkun alueen maatalous, metsätalous
29029: tarve yleensä suurempi •kuin sisämaassa. tai teollisuus ei pysty tarjoamaan työtilai-
29030: IX,83. - Sä.velä ym. 639
29031:
29032: suuksia lisääntyneelle väestölle - piauhan pelloksi, on kuivatuksesta aiheutuva hyöty
29033: astuvat ns. suuret ikäluokatkin työmarkki- merkityksetön. Toisaalta maanparannuslaina-
29034: noille - on työttömyys tällaisilla alueilla ra- ehtojen periaatteena on, että lainat voitaisiin
29035: kenteellista ja jatkuvaa. Yleiseltä kannalta maksaa takaisin kuivatuilta alueilta saatavan
29036: katsoen on tällä hetkellä suurin tarve saada tuoton turvin. Jotta myös käytännössä tämä
29037: käsityöasein tehtävien kuivatustöiden alka- periaate voitaisiin toteuttaa, olisi valtionapu-
29038: minen käyntiin työttömyyden torjumiseksi. ehtoja muutettava lähinnä siinä suhteessa,
29039: Vetisillä nevasoilla ei aluksi: konevoimaa voi- että niiden vapaavuosien määrää, jolloin lai-
29040: dakaan käyttää, vaan kokemus on osoittanut, nan takaisinmaksua ei tarvitse aloittaa, lisät-
29041: että ensin on kaivettava käsityöasein sellai- täisiin.
29042: set valtaojat, jotka johtavat laajahkoilta si- Kuivatussuunnitelmien laatimisen ja nii-
29043: vualueilta tulevat läpikulkuvedet pois. Kun den toteuttamisen nopeuden määrää, paitsi
29044: tällainen alue saa sitten muutaman vuoden käytettävissä olevat varat, myös maanvilje-
29045: alustavasti kuivua ja kun ajanoloon työttö- lysinsinööripiirien insinöörivoima. Sotien jäl-
29046: myystilannekin toivottavasti helpottuu, voi- keen on insinöörivoima ollut sidottava ASO-
29047: daan varsinaiseen kuivatustyöhön ryhtyä töiden suunnitteluun ja johtoon, joten varsi-
29048: käyttämällä konevoimaa raivauksessa apuna. naisia maanparannustöitä ei ole voitu paljoa-
29049: Kaivukoneiden käyttö aikaansaisi työn suori- kaan suunnitella. Pahin ruuhka on niissä jo
29050: tuksessa vähintään kolmanneksen säästön. sivuutettu. Niitä varten palkattua tilapäistä
29051: Työttömyyskauden lasketaan alkavan loka- työnjohtaja- ja konttorihenkilökuntaa sekä
29052: kuun alusta ja loppuvan huhtikuun lopussa. hankittua tutkimus- ja konttorivälineistöä
29053: Loka-marraskuussa routa- ja jääesteet ovat olisi nyt lähivuosina käytettävä yhä lisään-
29054: tavallisesti vähäisiä. Näinä kuukausina voi- tyvässä määrässä peruskuivatustöihin. Ei
29055: taisiinkin kuivatustyötä tehdä miltei kesän olisi suotavaa uuden viraston perustaminen
29056: aikaista työtä vastaavilla kustannuksilla. käsittelemään ennestäänkin useiden laitosten
29057: Talven mittaan roudan ja jääesteiden lisään- kesken hajoitettuja vesioi:keusasioita. Olisi
29058: tyessä kasvavat talvityön kustannukset keski- vain huolehdittava siitä, että nykyisillä ja
29059: määrin 30 o/o kesäaikaiseen verrattuna. Tal- vastedes perustettavilla maanviljelysinsinöö-
29060: vityön suhteellista kalleutta voidaan lmiten- ripiireillä olisi riittävästi teknillistä henkilö-
29061: kin lieventää monilla ennakkotoimenpiteillä. kuntaa käytettävissä.
29062: Kun maanparannusmäärärahojen riittämät- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
29063: tömyyden takia niitä joudutaan odottamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29064: vuosi:kausia, olisi toivottavaa, että kuivatus-
29065: hankkeet voitaisiin työttömyysvarojen turvin että hallitus viipymättä tutkituttaisi
29066: saada aikaisemmin käyntiin. Ajan säästö viljelyskelpoisten vesiperäisten maiden
29067: merkitsee useinkin huomattavaa taloudellista peruskuivatusmahdollisuudet ja ryh-
29068: etua voimaperäistyneen viljelyksen tarjoa- tyisi sanotun tutkimuksen perusteella
29069: man entistä suuremman oman työansion sekä toimenpiteisiin maanparannustöiden ja
29070: samaa rakennuspääomaa, kalustoa, kotieläi- vesist.iJ"jen laskemiseen tarvittavan tek-
29071: mistöä ja henkilölukua kohti suuremman ko- nillisen henkilökunnan ja koneiden
29072: konaistuotannon muodossa. hankintaan osoitettujen varojen lisää-
29073: Alkuvuosina peruskuivatuksen jälkeen on miseksi sekä muutenkin entistä enem-
29074: raivaustoiminta suomailla jo suon vetisyy- män kiirehtisi kuivatushankkeiden to-
29075: destä johtuen hidasta. Niin kauan kuin vil- teuttamista.
29076: jelykseen tarkoitettua aluetta ei ole raivattu
29077: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
29078:
29079: Arvo Sävelä. Otto Muikku. Erkki Ryömä.
29080: Onni Mannila. Antti Kinnunen. Väinö Tikkaoja.
29081: Toivo Antila. Laura Brander-Wallin. A. Pasanen.
29082: Martti Salminen. Edvard Pesonen. Niilo Nieminen.
29083: Kalle Kauhanen.
29084: 640
29085:
29086: IX,84. · - Toiv.al. N: o 329.
29087:
29088:
29089:
29090:
29091: Niiranen ym..: Toimenpiteistä Oram'lahden luhto,.. ja ranta-
29092: alueen kuivattamiseksi.
29093:
29094:
29095: E d u s k u n n a ll e.
29096:
29097: Rääkkylän kunnan alueella sijaitsee n. rahojen turvin. Näiden varojen vähäisyyden
29098: 800--1 000 ha: n suuruinen Oriveden Oravi- vuoksi ei hankkeen toteuttaminen ole kuiten-
29099: lahden Iuhta- ja ranta-alue. Siitä on vähäi- kaan ollut mahdollista.
29100: nen osa viljeltyä, mutta sekin on pohja- ja Alueen kuivatus olisi, paitsi maatalouden
29101: nousuveden vaivaamaa. Alue kokonaisuudes- kannalta, myös paikkakunnan erittäin vai-
29102: saan olisi hyvää viljelyskelpoista maata, kean työttömyystilanteen helpottamiseksi nyt
29103: mutta on maanviljelykseen saatettavissa vain entistäkin tarpeellisempi. Jouduttuaan va-
29104: kuivatuksen avulla. Tätä tarkoittava suunni- kaviin taloudellisiin vaikeuksiin myös Rääk-
29105: telma on laadittu vuoden 1930 jälkeen, kylän kunta toivoo hankkeen nopeaa toteut-
29106: mutta hankkeen silloinen toteuttaminen lie- tamista kunnan rasitusten lievennystoimen-
29107: nee estynyt sotien johdosta. piteenä.
29108: Vuoden 1955 valtiopäiville jätetyssä toivo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
29109: musaloitteessa n: o 292 ehdotettiin asian eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29110: uudelleen vireille panoa ja esitettiin edus-
29111: kunnan päätettäväksi, että hallituksen olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29112: ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin. tutkimuksen suorituttamiseksi Rääk-
29113: Eduskunta hy}käsi kuitenkin mainitun aloit- kylän kunnassa sijaitsevan Oravilah-
29114: teen viitaten siihen, että asia olisi mahdol- den luhto,.. ja ranto,..alueen kuivatus-
29115: lista hoitaa normaalissa järjestyksessä pai- mahdollisuuksista sen mcw.nviljelyk-
29116: kallisen maanviljelysinsinööripiirin toimesta seen saattamista varten.
29117: ja ko. tarkoituksiin myönnettävien määrä-
29118: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
29119:
29120: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
29121: 641
29122:
29123: IX,85. - Toiv.al. N: o 330.
29124:
29125:
29126:
29127:
29128: Niiranen ym.: Älänteen-, Suo- ja Tiilikanjärvien vedenpin-
29129: nan alentamisesta.
29130:
29131:
29132: E-d u s k u n n a ll e.
29133:
29134: Rautavaaran kunnan alueella sijaitsevien keen tehdyt raha-asiain aloitteetkin on ikui-
29135: Älänteen-, Suo- ja Tiilikanjärven vedenpin- tenkin eduskunnassa hylätty viittaamalla
29136: nan alentamista on suunniteltu jo 1890-lu- siihen, että asia on mahdollisuus hoitaa ko.
29137: vulta lähtien. Silloin laaditun suunnitelman tarkoituksiin myönnettävien yleisten varojen
29138: mukaan olisi saatu muodostetuksi n. 500 turvin. Näin suuren hankkeen toteuttaminen
29139: ha:n suuruinen viljelyskelpoinen alue. En- ei kuitenkaan ole ollut mahdollista po. varo-
29140: simmäinen maailmansota keskeytti kuitenkin jen vähäisyyden vuoksi.
29141: suunnitelman toteuttamisen. Seudun epätyydyttävät maatalousolosuh-
29142: Myöhemmin suoritetuissa alustavissa tut- teet huomioon ottaen olisi mainitun hank-
29143: kimuksissa on todettu, että viljelyskelpoinen keen toteuttaminen kiireellinen ja tilan-
29144: hyötyalue voisi muodostua ainakin 1 200 netta huomattavasti parantava toimenpide.
29145: ha: n suuruiseksi, minkä lisäksi maan on to- Alueella vallitsevan pysyvän työtilaisuuksien
29146: dettu olevan laadultaan erittäin hyvää. puutteen lieventäjänäkin se olisi välttämä-
29147: Hankkeen toteuttamisesta saatuun hyötyyn tön toimenpide.
29148: verraten on sen aiheuttamat kustannukset Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29149: todettu varsin kohtuullisiksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29150: Paikallisen väestön mahdollisuuksien puut-
29151: tuessa ja hankkeen yleisen merkityksen huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29152: mioon ottaen sen toteuttamista on yritetty toimenpiteisiin Rautavaaran kunnan
29153: aikaansaada eduskuntateitse mm. vuoden alueella sijaitsevien Älänteen-, Suo- ja
29154: 1952 valtiopäiville jätetyllä toivomusaioit- Tiilikanjärvien vedenpinnan alentami-
29155: teelia n:o 142. Tämä, samoin kuin sen jäl- seksi.
29156: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
29157:
29158: Toivo Niiranen. Martti Leskinen. Pauli Puhakka.
29159:
29160:
29161:
29162:
29163: 81 E 168/57
29164: 642
29165:
29166: IX,86. - Toiv.al. N: o 331.
29167:
29168:
29169: Heikura ym.: Isonkeitaan neva-alueen kuivatussuunnitelman
29170: laatimisesta.
29171:
29172:
29173: Eduskunnalle.
29174:
29175: Maamme väestönlisäys pakottaa huolehti- Näin ollen tämän alueen viljelysedellytys-
29176: maan myös maaseudun väestön toimeentulo- ten lähempi suunnittelu, alueen kuivatus ja
29177: edellytysten turvaamisesta maatalouselinkei- tientekoverkoston suunnittelu ja toteuttami-
29178: non piirissä, missä elinkelpoisten viljelmien nen olisivat ajankohtaisia tehtäviä, jopa kii-
29179: luominen ja kehittäminen kuuluu nykyisen reellisiäkin. On nimenomaan huomattava,
29180: ja tulevan asutustyön tärkeimpiin tehtäviin. että koko Honkajoen seudun viljelys-
29181: Kun valtiollisen itsenäisyyden aikaisessa asu- edellytysten parantamisesta on kysymys.
29182: tustyössä, kuten vuokraviljelmien itsenäistyt- Isonkeitaan alueen ojitus- ja kuivatustöillä ja
29183: tämisessä ja maanhankintalain toimeenpa- vastaisella asutuksella parannettaisiin tilan-
29184: nossa jo kohdistettiin asutustyö yksityisten netta paljon, sillä 1 000-2 000 ha: n ojitta-
29185: viljelijäin maaomaisuuteen, niin tulevaisuuden mattoman suoalueen läheisyys on hallavauri-
29186: asuttamistyössä ei enää voida turvautua yk- oitten aikaansaaja, joten yhteiskunnan olisi
29187: sityisten maanomistajain maaomaisuuden luotava tämänkin seutukunnan maatalous-
29188: käyttöön. Sitä vastoin käsittääksemme on väestölle mahdollisuudet turvatumpaan
29189: valtion metsäalueitten asutuskelpoisten alueit- maanviljelyksen harjoittamiseen. Kun alue
29190: ten käyttöön meillä suuremmat mahdollisuu- on muutenkin vuodesta toiseen hallan tuho-
29191: det, koska valtion maaomistus käsittää maas- jen ja menetysten seutua, ja teollisuuslaitos-
29192: samme lähes 10 milj. ha. Tämän vuoksi olisi ten puutteessa alityöllisyysaluetta, niin Ison-
29193: valtiovallan suunniteltava ennenkaikkea vil- keitaan ojitus- ja kuivatustöitten toimeenpa-
29194: jelyskelpoisten suoalueitten peruskuivatuksia nolla myös seutukunnan pienviljelijäin ja
29195: ja laadittava suunnitelmia po. alueitten työväestön kannalta on ensiarvoisen tärkeä
29196: käyttöön lisämaina ja viljelystiloina siellä, merkitys, kun talvitöinäkin voitaisiin
29197: missä siihen on luontaisia edellytyksiä. kuivatustöitä suorittaa. Tietääksemme on
29198: Tällaisena tulevana, valtion metsämaille suoviljelysyhdistys suorittanut tutkimuksia
29199: muodostettavana asutusalueena pitäisimme alueen viljelyskelpoisuudesta, joiden pohjalle
29200: Pohjois-Satakunnassa, Honkajoen ja Kan- alueen ojitus-, kuivatus- sekä asutussuunni-
29201: kaanpään kunnat käsittävän, ns. Isonkeitaan telma voidaan rakentaa.
29202: neva-alueen, mikä sijaitsee Honkajoelta Kar- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
29203: vialle johtavan valtamaantien kahden puolen taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
29204: ja vain muutaman km: n päässä Honkajoen toivomuksen,
29205: kirkolta. Kun nimenomaan Honkajoen ·kir-
29206: konkylässä ja muualla ko. nevaan rajoittu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29207: valla alueella on melko paljon pientiloja, toimenpiteisiin Pohjois-Satakunnassa
29208: joitten lisämaan tarve viljelysmaana ym. on Honkajoen kunnassa olevan, valtion
29209: suuri, olisi Isonkeitaan asutusalueen käyttö metsämaihin kuuluvan ns. Isonkeitaan
29210: edullista lähinnä entisten, liian pienten tilo- neva-alueen peruskuivatussuunnitel-
29211: jen viljelysedellytysten parantamiseksi, koska man laatimiseksi ja sen toimeenpane-
29212: suurempia valtion metsämaita ei viljelystilo- miseksi vastaista asutustoimintaa var-
29213: jen muodostamista varten alueeseen liity ten.
29214: kuin rajoitetussa määrin.
29215: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
29216:
29217: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä. Erkki Ryömä.
29218: 643
29219:
29220: IX,87. - Toiv.al. N: o 332.
29221:
29222:
29223:
29224:
29225: Halinen ym.: Pieksämäen ja Mikkelin välillä olevan suo-
29226: alueen kuivatussuunnitelman tekemisestä.
29227:
29228:
29229: E d u s k u n n a 11 e.
29230:
29231: Suoperäisten maiden kuivatuksen tärkeys Emme ihmettele sitä mielenkiintoa, minkä
29232: ymmärretään yleisesti. Saadaanhan siten nämä hankkeet ovat saaneet osakseen. Ym-
29233: uusia alueita hyödylliseen käyttöön. Tie- märrämme maanomistajien kaivanneen tilan-
29234: dämme myös soilla olevan sellaisen ominai- teeseen korjausta. Tällä seudulla on suurim-
29235: suuden, että ne pyrkivät laajenemaan, ellei maksi osaksi pientilallisia. Esim. lasten elä-
29236: ihminen ojituksen avulla pysähdytä rahka- mäntyötä suunniteltaessa on tilajako mo-
29237: sammaleen valtaa. Sammal leviää nopeasti nessa tapauksessa mahdoton viljelyskelpoi-
29238: ja kasvattaa paksunevaa turvekerrosta. Sil- sen maan vähäisyyden takia. Omien rajojen
29239: loin puut alkavat kitua ja uutta suota syn- sisällä olevien soiden kuivatus toisi ratkai-
29240: tyy. Näin entiset hyötyalueet muuttuvat kel- sun usein vaikeuksien takana olevien työ-
29241: vottomiksi. paikkojen saantiin. Ja muissakin tapauksissa
29242: Maamme pinta-alasta on suomaita vuosina pienet tilat saisivat lisää viljelyskelpoista- ja
29243: 1936-38 suoritetun valtakunnan metsien lin- metsämaata, ja entisten pienten hyötyaluei-
29244: ja-arvioinnin mukaan 33.1 % eli 10.1 milj. den soistuminen estyisi, jos tehokas kuivatus
29245: ha. Mikkelin läänissä on suota eteläosissa saataisiin aikaan. Hallan vierailut myöskin
29246: alle 10 %, mutta Mikkelin-Pieksämäen vä- vähenisivät.
29247: lillä mainittu luku nousee 20-30 %. Tällä Suoalue on kauttaaltaan rautatien lähi-
29248: seudulla on suuri suoalue, joka suurimmaksi tuntumassa. Tällaisen sijainnin takia ovat
29249: osaksi kuuluu Haukivuoren, Virtasalmen, myös mahdollisesti viljelykseen kelpaamat-
29250: Pieksämäen, Juvan ja Kangasniemen pitä- tomat, mutta metsänkasvuun sopivat alueet
29251: jiin sekä Mikkelin maalaiskunnan pohjois- kansantaloudellisesti tärkeitä. Samoin suo-
29252: osaan. Pienempiä osia siitä kuuluu myös alueen kuivatus helpottaisi monin paikoin
29253: Jäppilän, Joutsan, Joroisten ja Rantasal- sen läpi kulkevan rautatien sekä maantei-
29254: men pitäjiin. den kunnossapitoa. Useinhan tulvat liettävät
29255: Edellä mainitun valtakunnan metsien lin- ratapengertä ja maantiet joutuvat kesäaika-
29256: ja-arvioinnin mukaan on esim. Haukivuoren nakin monesti veden alle.
29257: pitäjän kokonaispinta-alasta suota 30%, Pienempiä kuivatuksia on alueella tehty
29258: Pieksämäen maalaiskunnan 25% ja näin jo sekä yksityisten maanomistajien toimesta
29259: näiden kahden kunnan alueella on 37 000 ha että myöskin Keskusmetsäseura Tapion met-
29260: suota. säojituksina.
29261: Tämän suoalueen kuivattamiseksi on tehty Tehokkaan kuivatustyön jarruna on ollut
29262: useita esityksiä. Monet niistä ovat tulleet suureksi osaksi kuivatuksen kokonaissuunni-
29263: läänin maaherroj.en taholta. Ensimmäinen telman puuttuminen. Kuntia ja yksityisiä
29264: ehkä on Mikkelin läänin maaherran v. 1852 on kehoitettu eri yhteyksissä tekemään osa-
29265: senaatille tekemä anomus valtion varoilla suunnitelmia ja kuivatushankkeita, koska
29266: tehtävästä kuivattamisesta. Eduskunnassa alue ei ole kauttaaltaan yhtenäinen, vaan
29267: tehdyistä aloitteista mainittakoon talonpoi- kuuluu eri vesistöalueisiin. Mutta juuri
29268: kaissäädyn edustajien v. 1897 tekemä ehdo- tämä kokonaissuunnitelman ja arviointien
29269: tus suoalueen tutkimiseksi. Myöhemmin on puute on estänyt monesti näiden paikallis-
29270: eduskunta-aloitteita samasta asiasta tehty ten yritysten ja osaratkaisujen syntymistä.
29271: mm. vuosina 1917, 1941, 1945 ja 1951. Vasta kokonaissuunnitelman tekemisen jäl-
29272: 644 IX,87. - Pieksämäen-Mikkelin suoalue.
29273:
29274:
29275: keen voisivat osaratkaisuihin johtavat ryh- Jotta uudella virastolla olisi tämän laajan
29276: mittymät muodostua. Kun pienempien aluei- suoalueen kuivattamisanomusten käsittelyssä
29277: den kuivatusta on suunniteltu, on eteenpäin alunperin tarvittava kokonaisnäkemys, pi-
29278: menon useasti estänyt asianomaisten epäily dämme tarpeellisena valtion toimesta tehdyn
29279: siitä, liittyykö kysymyksessä oleva kuivatus tutkimuksen suorittamista.
29280: tehokkaasti mahdollisesti myöhemmin synty- Edellä sanotun perusteella esitämme edus-
29281: vään laajempaan suunnitelmaan. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
29282: Mikkelin lääni on nyt päätetty erottaa
29283: omaksi maanviljelysinsinööripiiriksi. Tällai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29284: sen tärkeän keskusviraston saaminen ja kui- toimenpiteisiin Pieksämäen ja Mikke-
29285: vatustekniikan kehitys edistävät varmasti lin väliUä sijaitsevan suoalueen kuiva-
29286: myös kuivatusyrityksiä lähiympäristössä. tussuunnitelman tekemiseksi.
29287: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
29288:
29289: Sylvi Halinen. Kerttu Saalasti. Toivo H. Kinnunen.
29290: Marja Lahti. Edvard Pesonen. Aukusti Pasanen.
29291: Hilja Väänänen. Wiljam Sarjala. Irma Hamara.
29292: Antti J. Rantamaa. K. F. Haapasalo.
29293: 646
29294:
29295: IX,88. - Toiv.al. N: o 333.
29296:
29297:
29298:
29299:
29300: Heikura ym.: Rynkäsjärven vesistön perkaushankkeen to-
29301: teuttamisesta.
29302:
29303:
29304: E d u s k u n n a ll e.
29305:
29306: Honkajoen ja Siikasten kuntien rajamailla siitä, että nähtävästi n. 1000 ha:n hyö-
29307: on ns. Rynkästen kyläkunta, jossa on useita tyalueet saataisiin tuottavampaan maa-
29308: kymmeniä pienviljelmätiloja, joista suuri talouden ja metsätalouden käyttöön. Kun
29309: osa on muodostettu valtion metsämaista. tietääksemme alueella ovat maanviljelysinsi-
29310: Tämä alue on tasankomaata, ja siellä oleva nööripiirin asiantuntijat suorittaneet tutki-
29311: Rynkäsjoki, Rynkäslammin ja Sammin- muksia ja laatineet kustannusarviot ja kui-
29312: joen välinen alue on tulva- sekä pohjavesien vatussuunnitelmat, niin olisi Rynkäsjoen ja
29313: vaivaamaa, koska Rynkäsjoen huono veden- Rynkäslammin vesistön perkaushanke saa-
29314: laskukyky on esteenä. Alueella ovat laajat tava viipymättä käyntiin, sillä n. 14 km:n
29315: viljellyt ja viljelyskelpoiset maa-alueet, jopa pituisen jokivarren perkaus- ja kuivatustyöt
29316: valtion metsämaitakin on n. 500 ha, jotka avaisivat vastaiselle asutukselle suurempia
29317: kärsivät peruskuivatuksen puutetta. On il- mahdollisuuksia samalla kuin siellä olevan
29318: man muuta selvää, että Rynkäsjoen perkaus vanhan asutuksen ja pienviljelijäin elinehto-
29319: ja Rynkäslammin laskeminen poistaisivat jen paraneminen olisi ilmeinen.
29320: huomattavan osan niistä esteistä, jotka Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
29321: alueen viljelijäin peltoviljelyksiä ja metsän taen esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29322: tuottavuutta ovat rajoittaneet, aiheuttaen vomuksen,
29323: vesistön perkaamattomuus lisäksi tulva- ja
29324: hallavahinkoja vuodesta toiseen. Kun alueen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29325: peruskuivatuksella aikaansaataisiin merkittä- toimenpiteisiin Honkajoen ja Siikais-
29326: vän suuria työtilaisuuksia seudun työ- ten kuntien alueella olevan Rynkäs-
29327: voimalle, niin sillä olisi suuri merkitys joen ja Rynkäsjärven vesistön per-
29328: tälle alityöllisyysalueelle, puhumattakaan kaushankkeen toteuttamiseksi.
29329: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
29330:
29331: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä. Erkki Ryömä.
29332: '646
29333:
29334: IX,89. - Toiv.al. N: o 334.
29335:
29336:
29337:
29338:
29339: Tikkaoja ym..: Kyrönjoen tulva-alueen vedenjärjestely- ja
29340: kuivatushankkeen toteuttamisesta.
29341:
29342:
29343: E d u s k u n n a ll e.
29344:
29345: Kyrönjoen perkaamisesta on olemassa koisesti todetuksi, että Kyrönjoen tulvat ovat
29346: vanha tie- ja vesirakennushallituksen vuonna vuosi vuodelta käyneet yhä pitempiaikai-
29347: 1915 teettämä suunnitelma. Se jakaantuu siksi ja tuhoa tuottavammiksi.
29348: kolmeen osaan: Kyrönjoen suistoa, keskiosaa Maataloushallituksen insinööriosaston joki-
29349: ja yläosaa koskeviin. Kahden ensiksimaini- toimisto on vuonna 1954 aloittanut Kyrön-
29350: tun perkaus on jo suoritettu. Yläosan koh- joen tutkimuksen, joka käsittää koko Kyrön-
29351: dalta on asia tutkimusvaiheessa. Suunni- joen vesistöalueen. Suunnitelmaa laadittaessa
29352: telma on siis osittain toteutunut, mutta se ei tullaan vertailemaan eri kuivatustapojen, ku-
29353: vielä riitä poistamaan jatkuvia kevät- ja ten perkauksen, pengerryksen, oikokanavan
29354: osittain kesätulviakaan eräissä Etelä-Pohjan- jms. toteuttamismahdollisuuksia ja kannatta-
29355: maan pitäjissä. vaisuutta toisiinsa. Tutkimus- ja suunnit-
29356: Kyrönjoki ei jaksa kuljettaa monien sivu• telutyöt ovat siis käynnissä ja saattaa suun-
29357: jokiensa laajalta alueelta kokoamia vesimää- nitelma ehkä lähiaikoina valmistuakin.
29358: riä tulva-aikoina. Miltei joka kevät jää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29359: tulvaveden alle yli 7 000 ha: n alue Ilma- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29360: joen, Seinäjoen, Ylistaron, Nurmon ja Perä-
29361: seinäjoen pitäjissä. Vuonna 1953 kesällä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29362: tulva peitti noin 4 500 ha kasvussa olevaa heti asianomaisen suunnitelman val-
29363: viljelysmaata. Esim. Ilmajoella oli kesätul- mistuttua Kyrönjoen tulva-alueen ve-
29364: van aikana vesi kolmen viikon ajan 3-5 m denjärjestely- ja kuivatushankkeen to-
29365: yli normaalikorkeuden. Viljelyssato tuhoutui teuttamiseksi ja määrärahan varaami-
29366: suurelta osalta tällä alueella. Tulkoon eri- seksi tarkoitukseen.
29367: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
29368:
29369: Väinö Tikkaoja. Eino Uusitalo. T. Saloranta.
29370: Toivo Asvik. Toivo Antila. Joh. Wirtanen.
29371: 647
29372:
29373: IX,90. - Toiv.al. N: o 335.
29374:
29375:
29376:
29377:
29378: Asvik ym.: Määrärahasta Kyrönjoen perkaamiseksi.
29379:
29380:
29381: E d u s k u n n a ll e.
29382:
29383: Vuosittain toistuvat tulvat vaikeuttavat koskien patoutumisen johdosta, esiintyy tulvia
29384: maanviljelyksen harjoittamista Etelä-Pohjan- toistuvasti ja rre aiheuttavat korvaamattomia
29385: maalla. Ne aiheuttavat kasvu- ja korjuu- vahinkoja. Kyrönjoen perkaamisella voitai-
29386: aikana viljelijöille huomattavia vahinkoja. siin tulvien uusiutuminen estää. Käsityk-
29387: Kyrönjoen vesistöalueella on useana vuonna semme on, että Kyrönjoen alapään perkaa-
29388: arvioitu olleen n. 8 000 ha tulvaveden pei- minen ja pengerrys on ensisijainen ja kiireel-
29389: tossa. Kun ko. viljelmien koko valtaosaltaan linen tehtävä.
29390: edellyttää karjatalouden harjoittamista, niin Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
29391: heinä- ja kaurasadolle tulvista aiheutuneet eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29392: vahingot vähentävät ratkaisevasti karjatalou-
29393: desta saatua tuloa. että hallitus ottaisi vuoden 1958
29394: Kun Kyrönjoki, joka on valtaväylä, ei tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
29395: kuitenkaan anna tarpeellista mahdollisuutta markan määrärahan Kyrönjoen per-
29396: veden laskulle mm. Hanhi- ja Kylänpään kaamiseksi Etelä-Pohjanmaalla.
29397: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
29398:
29399: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
29400: 648
29401:
29402: IX,91. - Toiv.al. N:o 336.
29403:
29404:
29405:
29406:
29407: Kosola ym.: Lapuanjoen vesistöalueen tulvasuojelutöiden
29408: aloittamisesta.
29409:
29410:
29411: E d u s kun n a 11 e.
29412:
29413: Eduskunnalle vuoden 1955 valtiopäivillä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29414: tehdyn toivomusaloitteen n: o 293 perustelui- toimenpiteisiin Lapuanjoen vesistö-
29415: hin viitaten ehdotamme kunnioittaen edus- alueen tulvasuojelutöiden aloittami-
29416: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, seksi.
29417: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
29418:
29419: N. Kosola. Urho Kähönen.
29420: Erkld Koivisto. Yrjö Hautala.
29421: Kerttu Saalasti.
29422: 649
29423:
29424: IX,92. - Toiv.al. N:o 337.
29425:
29426:
29427:
29428:
29429: Kiviaho ym.: Määrärahasta Etelä-Pohjanmaan järviseudun
29430: kuivatussuunnitelmien toteuttamista varten.
29431:
29432:
29433: E d u s k u n n a 11 e.
29434:
29435: Etelä-Pohjanmaan järviseudulla esiintyy mien kannalta olisi edullisinta, että työvoima
29436: jatkuvasti työttömyyttä. Siitä on seurauk- ohjattaisiin valtion tulo- ja menoarvion puit-
29437: sena, että yhä suurempi osa väestöstä on teissa myönnettävien määrärahojen avulla
29438: siirtynyt työn hakuun toisille seuduille, vie- vapaisiin töihin kotiseudun työkohteissa. Se
29439: läpä Ruotsiin asti. olisi myös valtiotalouden kannalta parhain
29440: Vaikka väestön määrässä on tapahtunut tapa varojen varaamiseksi työttömyyden
29441: viime aikoina vähentymistä, on työttömyys- poistamiseksi.
29442: töitä jouduttu järjestämään järviseudulla val- Järviseudulla on vesiperäisiä maita, jotka
29443: tiovallan ja kuntien toimesta jokaisessa kun- kaipaisivat kuivattamista. Niiden kuivatuk-
29444: nassa. Sekin on kuitenkin ollut riittämätöntä, sella saataisiin tilapäisten työtilaisuuksien li-
29445: sillä useita satoja työttömiä on työhön sijoit- säksi myös pientiloille lisämaata, mikä lie-
29446: tamatta. Työvoimaviranomaisten toimesta on ventäisi työttömyyttä pysyväisesti. Tähän
29447: työttömiä lähetetty Etelä-Suomeen runkotei- tarkoitukseen olisikin saatava entistä enem-
29448: den rakennustyömaille siitä huolimatta, että män varoja valtion tulo- ja menoarviossa.
29449: omilla paikkakunnilla olisi tarpeeksi työkoh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
29450: teita. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29451: Vähävaraiset järviseudun kunnat joutuvat
29452: työllisyyslain säännösten peruste.ella osallis- että hallitus ottaisi riittävästi. varoja
29453: tumaan omalla osuudellaan työttömyyden Etelä-Pohjanmaan järviseudun kuiva.-
29454: torjumiseksi järjestettyihin töihin, joista tussuunnitelmien toteuttamista var-
29455: pääosa tulee järviseudun ulkopuolella olevien ten vuoden 1958 tulo- ja menoarvio-
29456: töiden suorittamiseen. Kuntien ja työttö- esityks.een.
29457: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
29458:
29459: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
29460: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
29461:
29462:
29463:
29464:
29465: 82 E 168/57
29466: 660
29467:
29468: IX,93. - Hemst.mot. N: o 338.
29469:
29470:
29471: Rosenberg m. fl.: Angående åtgärder för invallning och
29472: uttorkning av vissa delar av skärgården i Larsmo, K vev·
29473: lax och Maxmo kommuner.
29474:
29475: T i ll R i k s d a g e n.
29476:
29477: Frägan om att finna arbete och utkomst Projektet i Kvevlax berör vattenomrädet
29478: i den egna hembygden ,är ett svärartat pro- innanför Iskmo, Lillö, Köklot, Värlax och
29479: blem flerstädes i landet. Särskilt är detta Petsmo. Jorderövringen skulle vara 35 km2
29480: fallet i det svenska Österbotten, där bristen torr jord till en kostnad av 42 miljoner
29481: på industrier och pä odlingsjord ständigt mark, och ärliga pumpningskostnader stiger
29482: tvingar nya skaror av det uppväxande släk- till 3 miljoner mark. Priset på den erövrade
29483: tet att söka sig utkomst i främmande länder. jorden skulle bli 12 000 mark per ha.
29484: Det är därför en synnerligen viktig uppgift I Maxmo äter utgår överdirektör Niini i
29485: att skapa nya utkomst- och livsmöjligheter sina beräkningar frän att ett område ingär-
29486: för den där bosatta b.efolkningen. dat av Bodö, Västerö, Teugmo, Oxkangar
29487: En sädan åtgärd vore att utforska möj- och Lill-Oxkangar skulle uttorkas. Härige-
29488: Hgheterna till och lönsamheten av att genom nom skulle en areal av 50 km2 torr jord er-
29489: invallning och uttorkning av ändamålsen- hällas till en kostnad av 117,5 miljoner
29490: liga vattenområden längs den österbottniska mark och en årlig utgift av 3.3 miljoner
29491: kusten utvinna nya odlingsmarker ur havet. mark för utpumpning av vatten. Priset på
29492: Större delen av den nuvarande odlingsjor- den erövrade jorden skulle bli 23 600 mark
29493: den i österbotten är ju gammal havsbotten, per ha.
29494: som tillkommit genom den naturliga. land- Redan ovannämnda pä privat vä.g till-
29495: höjningen, varför uttorkningsföretag längs komna undersökningar och utredningar,
29496: kusten borde vara både genomförbara och vilka torde anses vara vederhäftiga, utvisar
29497: lönsamma. att väldiga jordomräden kunde utvinnas ur
29498: Mycket märkliga och omfattande under- havet till relativt smä kostnader. Vad dessa
29499: sökningar på detta område har gjorts av sammanlagt 15 300 ha omfattande nytill-
29500: överdirektör Aarno Niini och i en längre komna jordomräden skulle betyda för befolk-
29501: artikel, publicerad i n:o 3-4 av ,Kan- ningen därstädes i fråga om ökade utkomst-
29502: samme Talous" år 1956, r.edogör han för och livsmöjligheter, är självklart och moti-
29503: olika uttorkningsprojekt och deras inbördes verar helt en snabbt igångsatt allsidig un-
29504: lönsamhetsgrad. Enligt en lönsamhetstabell, dersökning av ovannämnda invallnings- och
29505: uppgjord av överdirektör Niini, skulle de uttorkningsprojekt.
29506: tre mest förmånliga ställena för en dylik Hänvisande till ovanstående föreslär där-
29507: invallning och uttorkning befinna sig i för undertecknade, att riksdagen mätte be-
29508: Larsmo, Kvevlax och Maxmo kommuner i sluta hemställa,
29509: österbotten.
29510: I Larsmo omfattar uttorkningsprojektet att regeringen måtte låta genom-
29511: ett vattenomräde omgr.änsat av bl.a. Larsmo föra en allsidig undersökning av möj-
29512: och Eugmo, varvid jorderövringen skulle ut- ligheterna till en invallning och ut-
29513: göra omkring 68 km2 torr jord till en kost- torkning av vissa delar av skärgården
29514: nad av 44 miljoner mark, och årliga utgifter i Larsmo, K vevlax och Maxmo kom-
29515: för utpumpning av vatten stiger till 4 mil- muner och, om nämnda projekt visar
29516: joner mark. Den sålunda utvunna jordens sig vara lönsamma och ändamålsen-
29517: pris per ha skulle bli 6 500 mark. liga, vidtaga därav betingade åtgär-
29518: der.
29519: Helsingfors den 5 februari 1957.
29520:
29521: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
29522: 651
29523: IX,93. - Toiv.al. N: o 338. Suomennos.
29524:
29525:
29526: Rosenberg ym.: Toimenpiteistä Luodon, Koivulahden ja
29527: Maksamaan kuntiin kuuluvan saariston eräiden osien pen-
29528: gerrystä ja kuivatusta varten.
29529:
29530: E d u s kun n a He.
29531:
29532: Kysymys toimeentulon saamisesta omalla Koivulahdessa suunnitelma koskee vesi-
29533: kotiseudulla on vaikeanlaatuinen ongelma aluetta Iskmon, Lillön, Köklotin, Varlaxin
29534: monin paikoin maassa. Erityisesti näin on ja Petsmon välillä. Maan valtaus olisi 35
29535: asianlaita ruotsalaisella Pohjanmaalla, jossa km 2 kuivaa maata 42 miljoonan markan kus-
29536: teollisuuden ja viljelysmaan puute jatku- tannuksin vuotuisten pumppuamiskustan-
29537: vasti pakottaa kasvavaa polvea uusin jou- nusten ollessa 3 miljoonaa markkaa. Valla-
29538: koin etsimään toimeentuJoaan muissa maissa. tun maan hinnaksi tulisi 12 000 markkaa
29539: Uusien toimeentulo- ja elinmahdollisuuksien hehtaarilta.
29540: luominen siellä asuvalle väestölle on sen Maksamaan kunnan suhteen taas ylijoh-
29541: vuoksi erittäin tärkeä tehtävä. taja Niini lähtee laskelmissaan siitä, että
29542: Eräs sellainen toimenpide olisi tutkia, oli- Bodön, Västerön, Teugmon, Oxkangarin ja
29543: siko mahdollista ja kannattavaa hankkia Lill-Oxkangarin rajoittama aJue olisi kui-
29544: viljelyskclpoista maata merestä tarkoituksen- vatettava. Täten saataisiin 50 km2 kuivaa
29545: mukaisten vesialueiden pengerryksellä ja maata 117.5 miljoonan markan kustannuk-
29546: kuivatuksella pitkin Pohjanmaan rannikkoa. sin ja vuotuiset menot veden pumppuami-
29547: Suurin osahan Pohjanmaan nykyisestä vil- sesta olisivat 3.3 miljoonaa markkaa. Maan
29548: jelysmaasta on vanhaa merenpohjaa, joka hinnaksi tulisi 23 600 markkaa hehtaarilta.
29549: on tullut esille luonnollisen maankohoamisen Jo edellä mainitut yksityisellä taholla
29550: tietä, minkä vuoksi pitkin rannikkoa toi- suoritetut tutkimukset ja selvitykset, joita
29551: meenpantavien kuivatusyritysten pitäisi olla voitaneen pitää pätevinä, osoittavat, että
29552: sekä toteutettavissa että kannattavia. merestä voitaisiin saada valtavia maa-alueita
29553: Hyvin huomattavia ja laajoja tutkimuksia suhteellisen pienin kustannuksin. Mitä nämä
29554: tällä alalla on tehnyt ylijohtaja Aarno Niini, yhteensä 13 500 ha käsittävät uudet maa-
29555: ja erääsSä pitkähkössä artikkelissa, joka on alueet merkitsisivät siellä päin asuvan väes-
29556: julkaistu vuonna 1956 ,Kansamme talous"- tön toimeentulo- ja elinmahdollisuuksille, on
29557: 1ehden numerossa 3-4, hän selostaa eri kui- ilman muuta selvää, ja siinä on riittävä pe-
29558: vatussuunnitelmia ja niiden keskinäistä kan- ruste edellä mainittujen pengerrys- ja kuiva-
29559: nattavuusastetta. Ylijohtaja Niinin laati- tussuunnitelmien kaikinpuoliselle ja nopeasti
29560: man kannattavuustaulukon mukaan sijait- suoritettavalle tutkimukselle.
29561: see kolme sellaiselle pengerrykselle ja Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
29562: kuivatukselle edullisinta paikkaa Luodon sen vuoksi ehdottavat eduskunnan päätet-
29563: (Larsmo), Koivulahden (Kvevlax) ja Mak- täväksi toivomuksen,
29564: samaan (Maxmo) kunnissa Pohjanmaalla.
29565: Luodossa käsittää kuivatussuunnitelma että hallitus suorituttaisi kaikin-
29566: mm. Larsmon ja Eugmon rajoittaman vesi- puolisen tutkimuksen Luodon, Koivu-
29567: alueen, jolloin voitettaisiin noin 68 km2 kui- lahden ja Maksamaan kuntiin kuulu-
29568: vaa maata 44 miljoonan markan kustannuk- van saariston eräiden osien pengerrys-
29569: sin vuotuisten menojen ollessa veden pump- ja kuivatusmahdollisuuksista ja ryh-
29570: puamisesta 4 miljoonaa markkaa. Siten saa- tyisi, jos sanottu suunnitelma osoittau-
29571: dun maan hinnaksi tulisi 6 500 markkaa tuu kannattavaksi ja tarkoituksen-
29572: hehtaarilta. mukaiseksi, sen edellyttämiin toimen-
29573: piteisiin.
29574: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
29575:
29576: Gösta Rosenberg. N. Nurminen. T. Asvik.
29577: 652
29578:
29579: IX,94. - Hemst.mot. N:o 339.
29580:
29581:
29582:
29583:
29584: Teir m. fl.: Angående åtgärder för rensning av Perho älv.
29585:
29586:
29587: Till Riksdagen.
29588:
29589: Under de senaste åren har en del rens- kommit till insikt om att årensningar borde
29590: ningar utförts i Perho älv. Dessa ha i all- börja i vattendragets nedre lopp, ty ett mot-
29591: mänhet och nästan uteslutande utförts i äl- satt förfarande medför, att markerna runt
29592: vens Övre lopp. Ofta har detta haft som re- nedre loppet bli kroniskt översvämmade. På
29593: sultat, att de bygder och de marker, som denna grund är en årensning i detta fall
29594: ligga intill älvens nedre lopp, blivit över- synnerligen brådskande och högaktuell just
29595: svämmade både vår och höst. Främst inom inom de berörda två kommunerna, som ligga
29596: Nedervetils och Karleby kommuner ha över- vid älvens nedre lopp.
29597: svämningarna varit ödesdigra. På grund härav föreslå vi vördsamt, att
29598: Nu ha avvägningar och undersökningar riksdagen ville besluta hemställa,
29599: utförts beträffande rensning av älvens
29600: nedre lopp bland annat just inom ovan att regeringen måtte vidtaga bråds-
29601: nämnda kommuner. Ä.lven utmynnar i Bott- kande åtgärder för att en rensning
29602: niska viken inom Karleby kommuns område av Perho älv snarast möjligt kan ut-
29603: och flyter genom denna kommun. Följande föras inom Karleby och N edervetils
29604: kommun uppåt mot älven är Nedervetil. kommuner och att nödigt anslag här-
29605: Numera har man också på sakkunnigt håll för måtte upptagas i statsförslaget.
29606: Helsingfors den 11 februari 1957.
29607:
29608: Grels Teir. Albin Wickman.
29609: 653
29610:
29611: IX,94. - Toiv.al. N: o 339. Suomennos.
29612:
29613:
29614:
29615:
29616: Teir ym.: Toimenpiteistä Perhonjoen perkaamiseksi.
29617:
29618:
29619: E d u s k u n n a ll e.
29620:
29621: Viime vuosina on Perhonjoessa suoritettu päinvastainen menettely aiheuttaa alajuok-
29622: eräitä perkaustöitä. Ne on yleensä ja mel- sun ympärillä olevien maiden joutumisen
29623: kein yksinomaan suoritettu joen yläjuoksulla. alituiseen tulvien peittämiksi. Tämän vuoksi
29624: Tästä on usein ollut seurauksena, että joen on joenperkaus juuri tässä kosketelluissa
29625: alajuoksun lähistöllä olevat seudut ja maat kunnissa, jotka sijaitsevat joen alajuoksun
29626: ovat joutuneet tulvan alle sekä keväisin että varrella, tässä tapauksessa erittäin kiireelli-
29627: syksyisin. Lähinnä Alavetelin ja Kaarlelan nen ja mitä suurimmassa määrässä ajan-
29628: kunnissa ovat tulvat olleet kohtalokkaita. kohtainen.
29629: Nyt on suoritettu joen alajuoksun per- Tällä perusteella ehdotamme kunnioittaen
29630: kansta koskevia punnituksia ja tutkimuksia eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
29631: mm. juuri edellä mainittujen kuntien alu-
29632: eilla. Joki laskee Pohjanlahteen Kaarlelan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29633: kunnan alueella ja virtaa tämän kunnan sellaisiin toimenpiteisiin, että Perhon-
29634: läpi. Seuraava kunta jokea ylöspäin on Ala- joen perkaus mitä pikimmin voitai-
29635: veteli. siin suorittaa Kaarlelan ja Alavetelin
29636: Nyttemmin on myös asiantuntijataholla kuntien alueilla ja että tähän tarvit-
29637: tultu siihen käsitykseen, että joenperkaukset tava määräraha otettaisiin valtion
29638: pitäisi aloittaa vesistön alajuoksulla, sillä tulo- ja menoarvioon.
29639: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
29640:
29641: Grels Teir. Albin Wickman.
29642: IX,95. - Toiv.al. N:o 340.
29643:
29644:
29645:
29646:
29647: N. Nurminen ym.: Määrärahasta Keski-Pohjanmaan perus-
29648: kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi Kokkolan maanvil-
29649: jelysinsinööripiirin alueella.
29650:
29651:
29652: E d u s k u n n a ll e.
29653:
29654: Viljelyskelpoiset alueet, joista voisi saada vähän yli 100 000 ha. Viime vuoden syys-
29655: maata viljelykselle, ovat Keski-Pohjanmaalla kauden ja tämän vuoden alkupuolen kuiva-
29656: yleensä veden vaivaamia ja niiden kuntoon tusohjelmassa on 43 työkohdetta, joihin voi-
29657: saattaminen vaatisi suuria varoja, joita pien- daan sijoittaa noin 1 800 työntekijää.
29658: viljelijöillä ei ole. Sen vuoksi valtion tulisi Edellisinä sateisina kesinä toivat tulvat
29659: voimakkaasti ryhtyä edistämään Keski-Poh- suuria taloudellisia vahinkoja Keski-Pohjan-
29660: janmaan peruskuivatussuunnitelman toteut- maan viljelijöille. Valtio korvasi niitä vain
29661: tamista. Sen kautta saataisiin tarpeellista vähäisessä määrin. Peruskuivatussuunnitel-
29662: viljelysmaata, ja raivatut pellot kasvaisivat man toteuttamisen kautta saataisiin tulvien
29663: hyvin, kun veden haitat poistuisivat ja met- viljelijöille tuottama haitta poistetuksi.
29664: sienkin kasvu edistyisi. Valtion tuella val- Peruskuiva tusohjelman toteuttamiseen
29665: mistuneiden kuivatushankkeiden hyötyalue Keski-Pohjanmaalla tarvittaisiin vuosittain
29666: on viime vuosina ollut vain noin 36 000 ha ainakin 200 milj. markkaa. Samalla kun
29667: vuodessa. Valmiita kuivatussuunnitelmia oli suunnitelman ripeä toteuttaminen antaisi
29668: toteuttamatta vuoden 1955 alussa 734, hyöty- maata viljelijöille, se loisi myös uusia, tar-
29669: alueeltaan noin 170 000 ha. Kuivatussuunni- peen vaatimia työtilaisuuksia jokaiseen pitä-
29670: telmien tutkimusta oli maanviljelysinsinööri- jään ja parantaisi pienviljelijöiden taloudel-
29671: piireissä odottamassa noin 5 000 anomusta, lista asemaa.
29672: hyötyalueeltaan noin 400 000 ha. Näiden jo Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29673: valmiiden hyötyalueiden kustannusarvio nou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29674: see noin 6 miljardiin markkaan.
29675: Keski-Pohjanmaan peruskuivatusohjelman että hallitus ottaisi vuoden 1958 tulo-
29676: toteuttaminen tietäisi sitä, että saataisiin ja menoarvioesitykseen 100 000 000
29677: uutta viljelyskelpoista peltoalaa noin 80 000 markan suuruisen määrärahan Keski-
29678: ha. Tämän lisäksi edistyisi metsän kasvu Pohjanmaan peruskuivatussuunnitel-
29679: suurilla alueilla. Mainittakoon, että nyt on man toteuttamiseen Kokkolan maan-
29680: Keski-Pohjanmaalla peltoviljelyksessä vain viljelysinsinööripiirin alueella.
29681: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
29682:
29683: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
29684: 655
29685:
29686: IX,96. - Toiv.al. N: o 341.
29687:
29688:
29689:
29690:
29691: Nieminen ym.: Toimenpiteistä Mikkelin läänin suoalueiden
29692: kuivattamiseksi ja viljelykseen ottamiseksi.
29693:
29694:
29695: Eduskunnalle.
29696:
29697: Mikkelin läänin alueella asuu viimeisten luonn011tilaan, tuottamatta nykyisellään edes
29698: tilastojen muikaan 197 710 asukasta, joista metsän :kasvulla sanottavia tuloja omistajil-
29699: kolmessa kaupungissa 40 374 henkilöä, yh- leen. Yleensä näiden suoalueiden laitamilla
29700: dessä kauppalassa 9 227 henkilöä ja 29 maa- ja saareikkeissa olevat kivennäismaat, niidoo
29701: laiskunnassa 148109 henkilöä. Kun läänin äärettömän suuresta ik:iviperäisyydestä huoli-
29702: asukkaista asuu näin valtava enemmistö matta, on otettu viljelykseen, itse suon jää-
29703: maalaiskunnissa, JOISsa ei ole mitään dessä koskemattomaksi. Näiden suoalueiden
29704: huomattavampaa teollisuutta, on valta- viljelykseen ottam:ialJen on kuitenkin täDkeätä
29705: osalle läänin asukkaista ainoana toimeen- läänin maatalousväestön toimeentulon parrun-
29706: tulolähteenä maatalous- ja metsätyöt. tamiseksi.
29707: Niinpä tilaston mukaan läänin asukkaista Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö Mik-
29708: noin 112 000 henkilöä saa toimeentulonsa kelin läänin alueella mallitaloutta harjoitta-
29709: maataloudesta, noin 35 000 henkilöä met- vat asUJkkaat olisi tajunneet puheena olevien
29710: sätöistä ja noin 50 000 henkilöä muista soiden hedelmällisyyttä ja viljelykseen sopi-
29711: ammateista ,tai ilman ammattia. Näin ollen vaisuutta, mutta heillä ei ole ollut edellytyk-
29712: maatalouden harjoittaminen Mikkelin läänin siä niiden viljelemiseen. Nämä suoalueet
29713: alueella on ensiarvoisen tärkeätä. ovat niin vesiperäisiä, että niiden perusteel-
29714: Viljelystoiminta Mikkelin läänin alueella linen kuivattaminen on välttämätöntä ennen
29715: on !kuitenlkin keskittynyt pääasiallisesti ki- viljelykseen ottamista.
29716: vennäismaille siitä huolimatta, vaikka nä;mä Kun näiden soiden kuivattaminen on Jaa-
29717: maat ovatkin tavattoman kiviperäisiä ja ka- jakantoinen ja huomattavia kustannuksia
29718: ruja. Tästä johtuen viljelystoiminta aiheut- vaativa toimenpide, ei paikallisella maata-
29719: taakin suhteettoman suuria tuotlill1tokustan- lousväestöllä ole ollut taloudellisia edellytyk-
29720: nuksia tuotantotulosten silti jäädessä keski- siä kuiv~Vtuksen suori·ttamiseen. Ei myöskään
29721: tason alapuolelle. Senpä vudksi Mikkelin oikeudellisesti ole yksityiselle maanviljelijälle
29722: läänin alueella ·elävä maatalousväestö, muu- ollut mahdollista maittensa kuivattaminen,
29723: tamia poikkeuksia lukuunottamatta, on yleen- koska se liittyy kymmenien tai satojen mui-
29724: säkin vähävaraista, mutta suurin osa vai- den yksityisten sekä yhtiöiden ja valtion
29725: keissa oloissa kamppailevaa pienviljelijäväes- maiden samanaikaiseen kuivattamiseoo. Näin
29726: töä. Heidän asemansa parantaminen on vält" ollen ikuivatuksen toteuttaminen on niin laa-
29727: tämättömyyden sanelemaa. jakantoinen, että se vaatii valtion taholta
29728: Maaperä Mikkelin läänin alueella ei kaikki tapahtuvaa, suunnitelmallista toimenpidettä.
29729: ole kivikkoista ja karua, vaan on varsin laa- Kun Mikkelin läänin maatalousväestön ja
29730: joja sellaisia suoalueita, jotlka marun laadun erikoisesti pienviljelijäin aseman parant~Vmi
29731: puolesta ovat hedelmällisiä viljelykseen otet- seksi on valtion taholta syytä ryhtyä toimen-
29732: tuina. Mutta nämä suoalueet ovat jääneet piteisiin, niin olisi läänin alueella sijaitse-
29733: 656 IX, 96. - Mikkelin läänin suoalueet.
29734:
29735: vien hedelmällisten suoalueiden kuivattami- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29736: nen valtion toimesta tarpeellista. Sen vuoksi toimenpiteisiin suunnitelman aikaan-
29737: asianmukaisen kuivatussuunnitelman laatimi- saamiseksi Mikkelin läänin alueella si-
29738: seen olisi ryhdyttävä kiireellisesti. jaitsevien suurien viljelyskelpoisten
29739: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- suoalueiden kuivattamiseksi ja vilje-
29740: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, lykseen ottamiseksi.
29741: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
29742:
29743: Niilo Nieminen. Lauri Myllym.äki. Pauli Puhakka.
29744: Toivo Niiranen. Usko Seppi. Toivo Kujala.
29745: Martti Lesldnen. Pentti Liedes. Eino Roine.
29746: Matti Koivunen.
29747: 657
29748:
29749: IX,97. - Toiv.a.l. N: o 342.
29750:
29751:
29752:
29753:
29754: Erkldlä ym.: Lamujoen perkaamisesta.
29755:
29756:
29757: E d u s k u n n a 11 e.
29758:
29759: Maa- ja metsätalouden kehittyessä on en- Näitä molempia pitäjiä halkoo valtaväy-
29760: tistä enemmän kiinnitettävä huomiota perus- länä Lamujoki, joka on niin tukkeutunut,
29761: kuivatukseen, sillä ilman sitä ei voida saada ettei voida kuivatuksesta yleensä paljon pu-
29762: parhaita mahdollisia ·tuloksia. Erikoisesti hua, ellei ensin suoriteta Lamujoen per-
29763: Pohjois-Pohjanmaan tasankoalueella on run- kansta. Suunnitelmat ovatkin olleet jo pit-
29764: saasti kuivatuskohteita, onpa olemassa sellai- kän aikaa valmiina, mutta niiden toteutta-
29765: siakin pitäjiä, joiden pinta-alasta suurin osa minen näyttää yhä vain viivästyvän. Ti-
29766: on liiallisen pohjaveden vaivaamaa ja jatku- lanne näissä kunnissa on muodostunut erit-
29767: vasti edelleen soistuvaa, ellei perusteelliseen täin vaikeaksi, jota todistaa siellä monien
29768: kuivatustyöhön nopeasti ryhdytä. talojen autioksi jääminen. Siksi sellaiset pe-
29769: Piippolan pitäjä on eräs tällainen. Siellä rustavaa laatua olevat toimenpiteet kuin
29770: suoritetun kuntatutkimuksen ja tilastotieto- edellä mainittu Lamujoen perkaus olisi saa-
29771: jen mukaan pitäjän koko pinta-alasta on tava nopeasti vireille.
29772: noin 57 % suota ja maaperä kauttaaltaan Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
29773: veden vaivaamaa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29774: Pulkkilassa on tilanne suunnilleen saman- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29775: lainen, vaikka sieltä ei ole käytettävissä nu- toimenpiteisiin Piippolan ja Pulkki-
29776: merotietoja. Peruskuivatus on näiden pitä- lan kunnissa olevan Lamujoen per-
29777: jien suuri tehtävä, jolla voidaan tilannetta kauksen saattamiseksi mahdollisimman
29778: huomattavammin parantaa. pian käyntiin.
29779: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
29780:
29781: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila.
29782: Eino E. Beikura.. Eino Uusitalo.
29783: Toivo Antila.
29784:
29785:
29786:
29787:
29788: 83 E 168/57
29789: 658
29790:
29791: IX,98. - Toiv.al. N:o 343.
29792:
29793:
29794:
29795:
29796: Kauppi ym.: Oulujokeen laskevan Sa;,ginjoen perkaamisesta.
29797:
29798:
29799: E d u s k u n n a ll e.
29800:
29801: Sanginjoki, joka saa alkunsa Utajärven perattava. Hyötyalueeksi on laskettu lähes
29802: pitäjässä olevasta Sanginjärvestä, on n. 60 3 000 ha. Lisäksi perkaus parantaisi uitto-
29803: km:n pituinen Oulujoen sivujoki. Sen var- mahdollisuuksia. Kolme vuotta sitten suori-
29804: sille on muodostunut paikoitellen verrattain tettiin tutkimuksia joen perkaamiseksi maa-
29805: tiheä asutus, mutta liika märkyys on kaikin taloushallituksen jokitoimiston puolesta,
29806: tavoin hidastanut tämän varsin lähellä liike- mutta ne keskeytyivät, eivätkä johtaneet lo-
29807: keskuksia sijaitsevan jokivarren kehitystä. pullisen perkaussuunnitelman valmistumiseen.
29808: Paitsi maanviljelystä, on vesi haitannut laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29809: jojen metsämaiden kasvua. Niinpä Sangin- kunnan hyväksyttäväksi teivomuksen,
29810: joen varressa nähdään nykyisin vähäisten
29811: viljelysten lisäksi vain soita ja soistumassa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29812: olevia metsiä, vaikka maa laadultaan on mitä toimenpiteisiin Oulujokeen laskevan
29813: parhainta viljelysmaata. Sanginjoen perkaussuunnitelman ai-
29814: Jotta maa-alueet saataisiin hyödyttämään kaansaamiseksi ja perkaustöiden alulle-
29815: väestöä ja edistämään jokivarren kaikinpuo- panemiseksi.
29816: lista kehitystä, olisi Sanginjoki kiireellisesti
29817: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
29818:
29819: Aaro Kauppi. Eeli Erkkilä. J. F. Pöykkö.
29820: Eemil Partanen. Arvi Turkka. Yrjö Murto.
29821: Armas Leinonen. Erkld Koivisto. Harras Kyttä.
29822: Eino E. Heikura. Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
29823: Laura Brander-Wallin. Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
29824: Lauri Järvi.
29825: 659
29826:
29827: IX,99. - Toiv.al. N:o 344.
29828:
29829:
29830:
29831:
29832: Erkkilä ym.: Piehinginjoen ja sen sivuhaarojen perkaa-
29833: misesta.
29834:
29835:
29836: E d u s k u n n a II e.
29837:
29838: Piehinginjoki saa alkunsa Vihanuin kun- taareihin nousevat metsäalueet, jotka kuulu-
29839: nan Möykkyiän kylässä olevasta Piehingin vat sadoille eri tiloille Saloisten, Pattijoen ja
29840: järvestä ja siihen laskee useita pienempiä Vihannin kunnissa, kärsivät tästä liiallisesta
29841: jokia ja järviä. Joen· ,pituus Vihanuin kun- kosteudesta. Maanomistajat ovat suurelta
29842: nan alueella on noin 20 km ja suunnilleen osalta vähävaraista pienviljelijäväkeä, eikä
29843: saman verran matkaa on mereen Saloisten heillä ole mahdollisuuksia kuivatussuunnitel-
29844: kunnan alueella. Lisäksi tähän jokeen laskee mien omin varoin teettämiseen. Anomuksen
29845: ns. Poikajoki, joka on suurin Piehinginjoen tutkimuksen suorittamisesta ja kustannus-
29846: haara, pituudeltaan n. 16 km. arvion teosta ovat maanomistajat tehneet jo
29847: Piehinginjoen alajuoksulla, Saloisten kun- v. 1951 Oulun maanviljelyspiirille. Kun tä-
29848: nan alueella, on kaksi suurempaa koskea sekä män kuivatusalueen kunnissa on ollut ja on
29849: yläjuoksulla, Vihanuin kunnan alueella, edelleen työttömyyttä, olisi Piehinginjoen
29850: puolikymmentä, jotka haittaavat huomatta- perkaustyö huomattava ja hyödyllinen työ-
29851: vammin veden menoa. Näiden koskien per- kohde.
29852: kaamisella ja pahimpien mutkien oikaisemi- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
29853: sella saataisiin vesi nopeasti johdetuksi me- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29854: reen ja tarpeellis~en sivukanavien avulla
29855: koko alue kuivatetuksi suhteellisen helposti. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29856: Joen välittömässä läheisyydessä on Saloisten toimenpiteisiin kuivatussuunnitelman
29857: kunnan alueella 42 viljelystilaa ja Vihannin laatimiseksi Vihannin, Pattijoen ja
29858: kunnan alueella 19, joilla on viljelyksiä n. Salaisten kunnissa olevan Piehingin-
29859: 350 hehtaaria, joita vaivaa liiallinen pohja- joen ja sen sivuhaarojen perkaami-
29860: kosteus. Alueen kymmeniin tuhansiin heh- sesta.
29861: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
29862:
29863: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila.
29864: Eino E. Heikura. Eino Uusitalo.
29865: Toivo Antila.
29866: 660
29867:
29868: IX,lOO. - Toiv.al. N: o 345.
29869:
29870:
29871:
29872:
29873: Liedes ym..: Olhavajoen perkaustöiden aloittamisesta.
29874:
29875:
29876: E d u s k u n n a 11 e.
29877:
29878: Iin kunnassa sijaitsevan Olhavajoen ve- 7 100 ha ja loput veden vaivaamaa viljelys-
29879: sistöalueella asuu n. 1 350 henkilöä, joiden kelpoista maata.
29880: käytössä oleva peltoala on vain n. 695 ha eli Lisäksi on huomattava, että Iin kunnassa
29881: n. 0.5 ha asukasta kohti. Tämän johdosta esiintyy suurta työttömyyttä. Niinpä esim.
29882: asukkaat joutuvat maanviljelyksen lisäksi 31 päivänä tammikuuta 1954 Iin kunnan
29883: hankkimaan toimeentulonsa metsä- ym. sa- 5 570 asukkaasta oli ilmoittautunut työttö-
29884: tunnaisista töistä. Kunnassa harjoitettavaa mien kortistoon 717 henkilöä eli 12.8 % koko
29885: maanviljelystä vaikeuttaa lisäksi se, että ve- kunnan asukasluvusta. Huomattava osa tästä
29886: sialueelta Vesi-, Syrjän-, Leppi-, Kärppä-, työttömien joukosta on juuri Olhavan joki-
29887: Kontti-, Temperi- ja Saarisuon sekä Kai- varressa asuvaa väestöä.
29888: huanjärven ympäristöstä tulevat tulvavedet Olhavajoen perkaaminen onkin ollut jo
29889: peittävät kesäisin n. 400 ha vähäisistä vil- pitkän aikaa suunnitteilla. Niinpä siitä on
29890: jelmistä, eikä maanviljelystä voida tästä suoritettu tutkimukset ja siinä yhteydessä
29891: johtuen riittävästi harjoittaa. Olhavajokeen alustavat punnitukset jne. Perkaus- ja kui-
29892: laskevaksi on suunniteltu kaivettavaksi n. vatussuunnitelmien valmistelut ovat kuiten-
29893: 400 km kuivatusviemäriä ja -ojaa, josta osa kin olleet nyt keskeytyksissä, koska lopulli-
29894: on jo kaivettu ja loput tullaan kaivamaan nen vesistötutkimus on suorittamatta ja tästä
29895: lähivuosina. Tämä on lisännyt ja tulee edel- johtuen ei ole voitu perkaustöitä aloittaa.
29896: leen lisäämään tulvien aiheuttamia vahin- Kun Olhavan jokivarressa edellä mainitun
29897: koja, ellei mainitun joen koskia saada pera- suuruiset viljelyskelpoiset alueet ovat veden
29898: tuiksi. vaivaamia ja viime vuosina on avattu useita
29899: Viime vuosien aikana on maanhankinta- ojia, jotka laskevat vetensä Olhavajokeen,
29900: .toiminnan kautta muodostettu tiloja Kärppä- nostaen tulva- ja sadeaikoina sen vettä en-
29901: ja Temperisuolle sekä pienemmässä määrin tistä enemmän, tulisi valtion toimesta suo-
29902: muillekin edellä mainituilla soille. Kaikki rittaa Olhavajoen perkaus.
29903: edellä esitetyt suot ovat viljelyskelpoisia ja Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
29904: niiden kuivattamisella saataisiin riittävästi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29905: viljeltävää maata paikalliselle väestölle.
29906: Näitä metsä-, niitty- ja vesiperäisiä maita että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29907: on 21 430 ha, joista metsähallituksen omis- toimenpiteisiin Iin kunnassa olevan
29908: tuksessa 13 070 ha. Tästä on metsämaata Olhavajoen perkaustöiden aloittami-
29909: seksi.
29910: Helsingissä•S päivänä helmikuuta 1957.
29911:
29912: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
29913: Irma Torvi. Eino Rytinki.
29914: Eeli Erklålä. J. F. Pöykkö.
29915: Antti Kinnunen. Niilo Ryhtä.
29916: 661
29917:
29918: IX,101. - Toiv.al. N: o 346.
29919:
29920:
29921:
29922:
29923: Tainio ym.: Viantienjoen perkaamisesta Simon kunnassa.
29924:
29925:
29926: E d u s k u n n a 11 e.
29927:
29928: Simon kunnassa sijaitsevan Viantienjoen edistymään. Asutustoiminnan laajentamista
29929: perkansta varten suoritettiin metsähallituk- ei myöskään ole mahdollista toteuttaa, vaikka
29930: sen toimesta jo 30 vuotta sitten tutkimus ja siihen joen perkauksen jälkeen olisi huomat-
29931: laadittiin suunnitelma työn suorittamiseksi. tavat edellytykset. Jokivarressa sijaitsevat
29932: Perkaustyössä ei kuitenkaan silloin päästy laajat valtion metsämaat saataisiin joen per-
29933: alustavia toimenpiteitä pitemmälle. Myö- kauksen kautta entistä tuottavammiksi.
29934: hemmin on suoritettu uusi tutkimus ja laa- Viantienjoen perkaus sopisi erittäin hyvin
29935: dittu suunnitelma perkauksen suorittami- työttömyyskohteeksi, ja koska valtiolla on
29936: sesta. Tästä huolimatta ei työn suoritus ole näillä alueilla puute työttömyystyökohteista,
29937: vieläkään edistynyt suunnitteluastetta pi- olisi perkaustyön aloittaminen tästäkin
29938: temmälle. syystä tarpeellinen.
29939: Viantienjokivarressa on huomattava asutus Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
29940: mm. vuoden 1936 asutuslain mukaan muo- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
29941: dostettuja asutustiloja. Tilojen viljelmät ovat
29942: veden vaivaamia ja useina vuosina joen ke- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-siin
29943: vättulvat peittävät laajat alat viljelyksistä. Simon kunnan alueella olevan Vian-
29944: Vanhojen viljely~ien hoito muodostuu tästä tienjoen perkausiöiden aloittamiseksi.
29945: syystä vaikeaksi, eikä raivaustoiminta pääse
29946: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
29947:
29948: Eino Tainio. Toivo Friman. A.-L. Tiekso-Isaksson.
29949: 662
29950:
29951: IX,102. - Toiv.al. N:o 347.
29952:
29953:
29954:
29955:
29956: Erkkilä ym.: Limingojan perkaamisesta Pyhäjoen kunnassa.
29957:
29958:
29959: E d u s k u n n a 11 e.
29960:
29961: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jätetyn että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29962: toivomusaloitteen n: o 249 perusteluihin eh- toimenpiteisiin Pyhäjoen kunnassa ole-
29963: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- van Limingojan perkauksen saattami-
29964: muksen, seksi mahdollisimman pian käyntiin.
29965: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
29966:
29967: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila.
29968: Eino E. Heikura. Eino Uusitalo.
29969: Toivo Antila.
29970: 663
29971:
29972: IX,103. - Toiv.al. N: o 348.
29973:
29974:
29975:
29976:
29977: Murto ym.: Vääräjoen perkaustöiden laajentamisesta.
29978:
29979:
29980: E d u s k u n n a 11 e.
29981:
29982: Valtiovallan taholta on ryhdytty v. 1955 tamia metsämaita pienviljelijöille mahdolli-
29983: alustaviin toimenpiteisiin Vääräjoen perkaa- simman huonossa kunnossa ja paljaaksi ky-
29984: miseksi. Maataloushallituksen ilmoituksen mu- nittyinä, maksakoon tällainen menettely kan-
29985: kaan varoja on käytetty 62 milj. markkaa. santaloudelle mitä tahansa. On selvää, että
29986: Ottaen huomioon perkauksen suuren merki- paikallinen väestö ei kykene maitaan kuivaa-
29987: tyksen niin metsä- kuin maataloudellekin, ei maan ja viljelyskelpoisiksi saattamaan, vaan
29988: tähänastisia toimenpiteitä voida pitää riittä- siihen tarvitaan niin maatalous- kuin metsä-
29989: vinä. hallituksenkin kokonaissuunnitelmaa. Väärä-
29990: Niin metsä- kuin maanviljelyskelpoisia joen perkaus pitäisi aloittaa samanaikaisesti
29991: maitakin haittaa Vääräjoen varsilla suuri useasta kohdasta ja saattaa työ nopeasti pää-
29992: kosteus. Monina vuosina tulvat ovat aiheut- tökseen. Sievissä ym. seutukunnan pitäjissä
29993: taneet suuria vahinkoja. Tuottavaa maan- on paljon työttömiä, joille ei ole järjestetty
29994: viljelystä, paremmin kuin metsätalouttakaan työtä. Tämänkin vuoksi perkaustöiden laa-
29995: ei voida harjoittaa, ennenkuin Vääräjoki on jentaminen on välttämätöntä. Maatalous- ja
29996: kokonaisuudessaan perattu ja ryhdytty mui- metsähallitus pitäisi velvoittaa viemäröinnin
29997: hin tarvittaviin toimenpiteisiin maiden kui- ja muun kuivatustoiminnan aloittamiseksi ja
29998: vattamiseksi. rahoittamiseksi.
29999: Tällä alueella on paljon metsähallituksen Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
30000: omistamia metsiä, mutta metsähallitus ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30001: suorita kuivaustöitä, kuten on laita muuta-
30002: milla muilla metsähallituksen omistamilla että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30003: metsäalueilla. Metsähallitus ,harjoittaa puh- toimenpiteisiin Vääräjoen perkaustöi-
30004: taaksihakkuun tuhoisaa poliHikkaa· ja pitää den laajentamiseksi sekä Vääräjoen
30005: ilmoituksensa mukaan metsämaat märkänä varrella olevien metsä- ja maanvilje-
30006: ainakin 100 vuotta. Tämä kansantaloudelli- lyskelpoisten vesiperäisten maiden kui-
30007: sista eduista piittaamaton ,metsänhoito" joh- vattamiseksi viemäröinnin yms. toi-
30008: tuu pyrkimyksestä luovuttaa valtion omis- menpiteiden avulla.
30009: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
30010:
30011: Yrjö Murto. Antti Kinnunen.
30012: Pentti Liedes. H. Tauriainen.
30013: Irma Torvi.
30014: 664
30015:
30016: IX,104. - Toiv.al. N:o 349.
30017:
30018:
30019:
30020:
30021: Ryhtä: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon Yli-Iin
30022: tulvavahinkojen korvaamista varten.
30023:
30024:
30025: Eduskunnalle.
30026:
30027: Keväällä 1956 sattui Iijoessa Yli-Iin kir- tulva-alueella oli tilanne suurin piirtein sa-
30028: konkylän seuduilla harvinaisen ankara kevät- manlainen.
30029: tulva, joka muodostui pahimmaksi kirkolta Yli-Iin kunnan asettaman tulvavahinko-
30030: ylöspäin, 2-4 km:n päässä olevalla Juuti- arviotoimikunnan tekemän arviolaskelman
30031: senrannalla sekä kirkolta alaspäin, 3-6 km: n mukaan, joka on myöskin tarkastettu valtion
30032: päässä olevalla Keskikylällä. Molemmissa viranomaisten toimesta, olivat kevään 1956
30033: edellä mainituissa paikoissa tulva särki useita tulvavahingot seuraavat:
30034: rakennuksia, vei monen talon viljelyksiltä mk
30035: peltomullan kokonaan, jopa metrin vahvuu- Vahingot rakennuksille, teille ja
30036: delta, tehden näille taloille monenlaista laitteille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 669 700
30037: muutakin vahinkoa. Näin ankara ja voima- Peltoviljelyksille ja maataloustyö-
30038: kas tulva oli harvinaisuus ja syytä sen esiin- kaluille ym. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 787 100
30039: tymiseen on arvioitu ja onkin todettu, että Yli-Iin sähkölaitokselle aiheutunut
30040: osaltaan siihen oli vaikuttamassa se, että Ii- vahinko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443 000
30041: jokea on viime vuosina huomattavassa mää-
30042: rassa perattu, jotenka veden juoksu on suu- Yhteensä 6 899 800
30043: relta osalta muuttunut; osittain saattoi ra-
30044: juun jäiden lähtöön olla syynä myöskin Kevättulvan aiheuttamista vahingoista jou-
30045: ankara pakkastalvi, jonka seurauksena jäät tui kärsimään yhteensä 46 taloa, ja kun jou-
30046: olivat muodostuneet harvinaisen paksuiksi, kossa on vähävaraisia ja heikossa taloudelli-
30047: sillä joen jäätyminen Siuruanjokisuusta n. sessa asemassa olevia pienviljelijöitä, niin
30048: 20 km: n matkalla ylöspäin ei ollut normaalia eivät he kykene selviytymään kärsimästään
30049: talvella 1955-1956. Iijoki on vesistötoimi- vahingosta ilman valtiovallan antamaa tukea.
30050: kunnan 1953 antaman päätöksen perusteella Edessä ovat nyt siementen ja väkilantojen
30051: perattu juuri edellämainitulta alueelta. Mai- ostot sekä peltojen perusparannustyöt tulvan
30052: nittuna t_alvena muodostui perkausalueen ala- jälkeen ja näiden välttämättömien hankinto-
30053: päähän tukkeuma, joka esti veden vapaan jen avustamiseen olisi saatava valtiolta tulva-
30054: virtaamisen eteenpäin, jäädyttäen siihen n. vahinkokorvaukset.
30055: 2-4 m:n vahvan jäämassan. Keväällä 1956 Edellä olevan perusteella ehdotankin,
30056: joki aukesi perkausalueella nopeammin kuin
30057: muualla, jolloin talven aikana muodostunut että hallitus antaisi Eduskunnalle
30058: jääpato ei antanutkaan periksi. Tästä oli esityksen tarpeellisen määrärahan otta-
30059: seurauksena se, että vesi ja jäät yyöryivät misesta lisäyksenä vuoden 1957 tulo-
30060: pois jokinomasta Juutisenrannalla, kaataen ja menoarvioon Yli-Iin tulvavahinko-
30061: alleen kaiken sen, mitä eteen sattui. Toisella jen korvaamista varten.
30062: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
30063:
30064: Niilo Ryhtä.
30065: 665
30066:
30067: IX,105. - Toiv.al. N: o 350.
30068:
30069:
30070:
30071:
30072: Ryhtä: Taivalkoskella olevan Jokijärven vedenpinnan laske-
30073: misesta.
30074:
30075:
30076: E d u s k u n n a ll e.
30077:
30078: Taivalkosken kunnan Jokijärven kylän peesta. Turvekerroksen vahvuus on n. 40-
30079: viljelijät ovat jo useaan eri otteeseen kään- 60 sm ja sen alla on savi. Näinollen olisivat
30080: tyneet maataloushallituksen ja maanviljelys- tällä hyötyalueella olevat maat erittäin hy-
30081: insinööripiirin puoleen anoen, että sanotussa viä viljelystarkoituksiin. Suoritetuissa tutki-
30082: kylässä sijaitsevan Jokijärven vedenpintaa muksissa ja katselmuksissa on todettu, että
30083: ryhdyttäisiin alentamaan, koska nykyinen Jokijärven vedenpintaa voitaisiin alentaa
30084: vedenkorkeus vaivaa vanhojakin viljelyksiä, 60 sm varsin halvoin kustannuksin, ruoppaa-
30085: eikä uuden pellon raivaamiseen ole mitään malla Iijoessa olevia Jokijärven alapuolella
30086: mahdollisuuksia. Tällä alueella on toimitettu· olevia koskia n. 200 m: n matkalla. Tämän
30087: paikallisia tutkimuksia ja tällöin on todettu, varsin pienen ruoppaustyön tuloksena saa-
30088: että Jokijärven ja Turpeisenjärven välinen taisiin mainittu, yli 1 000 ha: n laajuinen
30089: alue n. 10 km: n matkalla on pahasti veden hyötyalue kuivatetuksi uusiksi raivaus-
30090: vaivaamaa ja että myös sanotussa Jokijärven aineiksi ja vanhat viljelykset vapautuisivat
30091: kylässä olevat Tyräjärven alueeseen rajoit- liialliselta märkyydeltä. Tämän vuoksi olisi-
30092: tuvat viljelykset kärsivät liikamärkyydestä. kin Jokijärven vedenpinnan laskemiseen nyt
30093: Jos sitävastoin Jokijärven ja Turpeisenjär- ryhdyttävä kiireellisesti.
30094: ven välisellä alueella laskettaisiin pohja- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotan
30095: vesi, Jokijärven vedenpintaa alentamalla, n. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
30096: 60 sm, niin mainittujen järvien väliselle toivomuksen,
30097: alueelle, Murhijoen kummallekin puolelle,
30098: saataisiin yli 1 000 ha:n laajuinen hyöty- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30099: alue kuivatetuksi hyviä vlljelyskelpoisia toimenpiteisiin Taivalkosken kunnassa
30100: maita. Tällä hyötyalueella olevat maat ovat olevan Jokijärven vedenpinnan laske-
30101: pinnaltaan turvemaita, jotka ovat muodos- mista tarkoittavan kuivatushankkeen
30102: tuneet sara- ja ruokosammalvaltaisesta tur- toteuttamiseksi.
30103: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
30104:
30105: Niilo Ryhtä.
30106:
30107:
30108:
30109:
30110: 84 E 168/5i
30111: 666
30112:
30113: IX,106. - Toiv.al. N: o 351.
30114:
30115:
30116:
30117:
30118: Rytinki ym.: Toimenpiteistä Ylikiimingin NuoriJUan ja Pu-
30119: dasjärven H etekylän rajalla olevan suoaltteen kttivatta-
30120: miseksi.
30121:
30122:
30123: E d u s ik: u n n a ll e.
30124:
30125: Yliik:iimingin kunnan asutuslautakunnan gin ja samalla osan Pudasjärven Hetekylän
30126: puolesta on Asolle tehty anomus Nuorittan maan tarvitsijoiden maantarpeen. Uuden
30127: kylässä sijaitsevan n. 2 000 ha:il1 suuruisen asutusalueen !kuivatus-, tienteko- ja raken-
30128: suoalueen asutukselle ottamisesta. Suoaluee- nustyöt an,taisivlllt Ylikiimingin ja Pudasjär-
30129: seen voitais'iin yhdistää Pudasjärven kun- ven !kuntien asukkaille työtä, jota siellä ki-
30130: nan Hetekylässä olevia ensiluokkaisia vilje- peästi tarvitaan.
30131: lysik:elpoisia maita ja tällä tavalla saada muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme !kun-
30132: dostetulu<>i yhtenäinen asutusalue, joka pal- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
30133: velisi molempien !kylien asutustarvetta. Koo 'muksen,
30134: YHkiimingin kunnan alueella ei Somerovaa-
30135: ran asutusalueen kuivatus-, tienteko- ja ra- että hallitns ryhtyisi kiireellisesti
30136: kennustöiden päättymisen jälkeen ole suun- toimenpiteisiin Ylikiimingin Nuorittan
30137: nitelmaa uudesta asutusalueen ralkentami- ja Pudasjärven H etekylän rajalla ole-
30138: sesta tehty, vahllli:a maan tarvitsijoita OIIl pal- van suoalueen kuivatussuunnitelman
30139: jon, niin edellä mainitulle suoalueelle voitai- laatimiseksi asutusaluetta varten ja
30140: siin perustaa sellainen uusi asutusalue, joka kuivatus- ja tientekotöiden aloittami-
30141: huomattavalta osalta tyydyttäisi Ylikiimin- seksi.
30142: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
30143:
30144: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. Markus Niskala.
30145: Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela. Aaro Kauppi.
30146: Eemil Partanen.
30147: 667
30148:
30149: IX,107. - Toiv.al. N:o 352.
30150:
30151:
30152:
30153:
30154: Lahtela ym.: Toimenpiteistä Tenojoen rantojen jokeen sor-
30155: tumisen estämiseksi Utsjoen kunnan alueella.
30156:
30157:
30158: E d u s k u n n a 11 e.
30159:
30160: Utsjoen kunnan alueella ovat mahdollisuu- Kun mainittu joenrannan vyöryminen voi-
30161: det maanviljelyksen harjoittamiseen hyvin daan estää ajamalla sinne suojaksi kiviä ja
30162: rajoitetuilla alueilla, ja Iri,istäkin viljelmistä, kun kiviä on saatavissa läheisyydessä noin
30163: mitä siellä on, osa jatkuvasti tuhoutuu. Suo- 100-300 m:n ajomatkalta, olisi niitä ajet-
30164: men ja Norjan rajana olevan Tenojoen ran- tava sortuvien rantojen suojaksi, että vyöry-
30165: noilla, kivisten tunturien, vaarojen ja joen minen ei jatkuisi ja että utsjokelaiset saisi-
30166: välisellä jokitörmällä on kapeita, tasaisia, vat jatkuvasti viljellä vähäisiä viljelyksiään,
30167: • viljelykseenkin soveltuvia kivettömiä maita, eivätkä heidän talonsa sortuisi jokeen.
30168: joissa talot ja kylät sijaitsevat pitkin joki- On selvää, etteivät sikäläiset vähävaraiset
30169: vartta. Suomen puoleisella rannalla, Karikas- pienten talojen omistajat voi luonnonvoimien
30170: niemen ja Utsjoen kirkonkylän välillä on tuhon estämistä omin varoinsa suorittaa,
30171: kuitenkin eräitä sellaisia paikkoja, joissa tul- vaan siihen on käytettävä valtion varoja,
30172: vavesi ja virta jatkuvasti syövyttävät joen niin kuin on tehty Norjan puolella, jos tuhon
30173: törmää ja tuhoavat jokivarren vähäisiä vil- jatkuminen halutaan estää.
30174: jelyksi. Tätä joen rantojen vyörymistä lisää Kun Utsjoen kunnassa, samoin kuin muis-
30175: sekin, että jokea ajetaan nopeakulkuisilla sakin Lapin läänin kunnissa, on työttö-
30176: moottoriveneillä, joiden synnyttämät aallot myyttä, olisi tämä työ erikoisen hyödyllistä
30177: huuhtovat rantoja. Jos rantojen vierimi- ja sopivaa talvityötä ja se voitaisiin panna
30178: nen saa jatkua, menevät eräät talotkin joki- käyntiin milloin vain sen tuntemuksen pe-
30179: törmän mukana jokeen, ellei näitä virran rusteella, mikä paikallisilla asukkailla ja vi-
30180: syövyttämiä paikkoja ryhdytä heti varusta- ranomaisilla on.
30181: maan suojuksilla. Naapurimaamme Norja, Jos kuitenkin olisi ensin laadittava työ-
30182: joka on joen toisella rannalla ja jolla on suunnitelma, olisi se tehtävä niin pian kuin
30183: ollut aikoinaan samantapainen joentörmien mahdollista ja myöskin suoritettava suojaa-
30184: sortumisen vaara, on sen estänyt ajamalla mistyö ennen kuin se on myöhäistä.
30185: niihin kiviä ja siten saanut jokitörmänsä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30186: vyörymisen loppumaan. Suomen puolella nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30187: jokea olisi myös tehtävä samoin, etteivät ne muksen,
30188: asukkaat, jotka siellä ovat, menettäisi vä- että hallitus t·yhtyisi kiireellisiin toi-
30189: häisiä viljelysmaitaan ja toimeentulomahdol- menpiteisiin Utsjoen kunnan alueella
30190: lisuuksiaan. Tenojoen rantojen jokeen sortumisen
30191: estämiseksi.
30192: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
30193:
30194: M. 0. Lahtela. S. S. Aittoniem.i. J. F. Pöykkö.
30195: Erkki Koivisto. Aaro Kauppi. Yrjö Hautala.
30196: Eino E. Heikura. Eino Rytinki. Markus Niskala.
30197: Kusti Eskola.
30198: VALTIOPÄIVÄT
30199: 1957
30200:
30201: LIITTEET
30202: X
30203:
30204: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
30205: TOIVOMUSALOITTEET
30206:
30207:
30208:
30209:
30210: HELSINKI 1957
30211: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
30212: Ammatinvalinnanohjausta, kansaneläkelakia, lapsilisälakia, invaliidi-
30213: huoltoa, työaikalakia, tapaturmavakuutusta ym. koskevia
30214: laki- ja toivomusaloitteita.
30215: 673
30216:
30217: X,l. - Lak.al. N: o 82.
30218:
30219:
30220:
30221: Saalasti ym. : Ehdotus laiksi ammatinvalinnanohjauksesta.
30222:
30223:
30224: E d u s k u n n a ll e.
30225:
30226: Ammatinvalinnan ohjaustoiminnan järjes- Edellyttäen, että eduskunta pysyy ennen
30227: telyä on pidettävä ajankohtaisena ja välttä- lausumassaan käsityksessä asiasta, esitämme
30228: mättömänä. Hallitus on antanutkin amma- eduskunnan hyväksyttäväksi lakiehdotuksen
30229: tinvalinnan ohjaustoimintaa koskevan laki- ammatinvalinnanohjauksesta, joka on laa-
30230: esityksen eduskunnalle, mutta yhteisin pe- dittu eduskunnan lausuman toivomuksen
30231: rusteluin työnvälityslakiehdotuksen kanssa. pohjalla.
30232: Lakiesitys perustuu suunnitelmaan ammatin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30233: valinnanohjauksen hallinnollisesta sijoittami-
30234: sesta työvoima-asioita hoitavaan ministeriöön. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30235: Tämä järjestelyesitys on eduskunnan lausu- van lakiehdotuksen:
30236: man toivomuksen ja sen perustelujen vas-
30237: tainen.
30238:
30239:
30240: Laki
30241: ammatinvalinnanohjauksesta.
30242: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
30243: 1 §. tetään ohjauksen kohteena oleva henkilön
30244: Ammatinvalinnanohjauksena tarkoitetaan taipumuksia ja muuta soveltuvuutta tai
30245: tässä laissa toimintaa, jonka tarkoituksena yleensä }länen henkilökohtaisia olosuhteitaan
30246: on antaa apua työalan tai ammatin valintaa, ja sen perusteella annetaan hänelle tai hänen
30247: ammattiin valmistumista ja opintojen suun- huoltajalleen yksilöllisiä ammatinvalintaa tai
30248: nittelemista, työelämään sijoittumista tai työ- koulutuksen suunnittelua koskevia tietoja tai
30249: alalla etenemistä koskevissa kysymyksissä. arviointeja hänen mahdollisuuksistaan toimia
30250: Ammatinvalinnanohjaus voi olla yleisoh- jossakin ammatissa tai jollakin alalla ynnä
30251: jausta tai henkilökohtaista ohjausta. tarvittaessa käytännöllistä apua hänen työ-
30252: hönsijoittumispyrkimyksensä tai koulutus-
30253: 2 §. suunnitelmansa toteuttamiseksi.
30254: Ammatinvalinnan yleisohjauksena tarkoi-
30255: tetaan toimintaa, jolla annetaan yleisluontoi- 4 §.
30256: sia tietoja työelämästä, yhden tai useam- Valtion harjoittamaa ammatinvalinnan-
30257: man alan kelpoisuus- tai soveltuvuusvaati- ohjaustoimintaa sanotaan tässä laissa viral-
30258: muksista, koulutusmahdollisuuksista, työ- liseksi. Siitä huolehtivat ammatinvalin-
30259: voiman tarpeesta ja tarjonnasta, työaloista, nan ohjausviranomaiset kouluviranomais-
30260: ansiomahdollisuuksista tai muusta siihen ver- ten avustamina ja yhteistyössä työvoimavi-
30261: rattavasta tai esitellään keinoja, joilla yksilö ranomaisten kanssa, niinkuin tässä laissa sää-
30262: voi pyrkiä arvioimaan omia edellytyksiään detään.
30263: eri aloille. Henkilökohtaista ohjausta älköön julkisesti
30264: 3 §. harjoittako muu, kuin viranomainen, ellei
30265: Henkilökohtaisella ammatinvalinnan oh- sitä varten ole saanut 12 §: ssä tarkoitettua
30266: jauksena tarkoitetaan toimintaa, jolla selvi- lupaa.
30267: 85 E 168/57
30268: 674 X,l. - Ammatinvalinnanohja.us.
30269:
30270:
30271: Mitä tässä laissa on ammatinvalinnanoh- sään ja seurata 12 §: ssä tarkoitettua yksi-
30272: jauksesta säädetty, ei koske oppilaitosten tyistä ohjaustoimintaa piirissä.
30273: oppilasvalintoja, oppilaitoksissa harjoitetta- Ohjauspiirien rajat määrää valtioneuvosto.
30274: vaa opintoneuvontaa, työnantajan suoritta-
30275: maa oman henkilökuntansa valintaa eikä 8 §.
30276: muita niihin verrattavia toimenpiteitä. Ohjausasemalla voi olla johtajan sekä van-
30277: hemman ja nuoremman ohjaajan virkoja
30278: 5 §. ·ynnä toimistoapulaisen ja vahtimestarin toi-
30279: Virallisen ammatinvalinnanohjauksen tar- mia.
30280: koituksena on antaa kaikille nuorille henki- Kunkin ohjausaseman toimintaan osallistuu
30281: löil~e sekä muillekin sitä haluaville yleis- ja paikallisen työvoimahallinnon edustaja siten
30282: henkilökohtaista ohjausta ja tätä tietä edistää kuin asetuksessa erikseen säädetään.
30283: heidän sopeutumistaan työelämään ja yhteis-
30284: kuntaan sekä tukea pyrkimyksiä maan työ- 9 §.
30285: voimavarojen tarkoituksenmukaiseen hyväksi Kullekin ohjausasemalle asetetaan neuvot-
30286: käyttämiseen. telukunta, jonka tehtävänä on avustaa oh-
30287: Tätä varten ammatinvalinnan ohjausviran- jausasemaa paikallisen ohjaustoiminnan suun-
30288: omaisten tulee hankkia tai suorittaa työssä taviivojen suunnittelemisessa ja toiminnan
30289: tarvittavat selvitykset työaloista ja amma- kehittämisessä.
30290: teista, niiden työvoimatilanteesta ja sen to- Neuvottelukunnan jäsenet määrää opetus-
30291: dennäköisestä kehityksestä, koulutusteistä ja ministeriö.
30292: nuorison omaehtoisista sijoittumispyrkimyk-
30293: sistä sekä muista tähän verrattavista sei- 10 §.
30294: koista, hankkia tai kehitellä ohjattavan yksi- Paikalliset kouluviranomaiset suorittavat
30295: lön soveltuvuuden selvittämiseen tarvittavia yleisohjausta sekä oppilaitoksessa olevien oh-
30296: menetelmiä ja seurata ohjausta saaneiden me- jattavien ruumiilliseen ja sielulliseen raken-
30297: nestymistä oppilaitoksissa ja työpaikoilla sekä teeseen ja kuntoon kohdistuvaa tarkkailua
30298: muutoinkin tarkkailla ohjaustyön tehok- yhdessä ammatinvalinnan ohjausviranomais-
30299: kuutta. ten kanssa ja näiden tukemina ynnä osallistu-
30300: Virallinen ammatinvalinnanohjaus on vat ohjaustilaisuuksien järjestelyyn siten
30301: maksuton. kuin kustakin koulumuodosta erikseen määrä-
30302: tään.
30303: 6 §.
30304: Virallista ammatinvalinnan ohjaustoimin- 11 §.
30305: taa johtaa ja valvoo opetusministeriö. Ope- Opetusministeriö voi valtioneuvoston vah-
30306: tusministeriössä ohjaustoiminnan johtamiseen vistettavin perustein velvoittaa kunnan ase-
30307: ja valvomiseen osallistuu työvoima-asiain tuksessaan tarkemmin määrättävin tavoin
30308: keskushallinnon edustaja siten kuin asetuk- asettamaan ammatinvalinnanohjauksen asia-
30309: sessa erikseen säädetään. Virallisen amma- miehen, jonka tehtävänä on saattaa oppilai-
30310: tinvalinnanohjauksen yleisten suuntaviivo- tosten ulkopuolella olevat ohjattavat yhtey-
30311: jen suunnittelemisessa sekä toiminnan kehit- teen ohjaajien kanssa, suorittaa näihin ohjat-
30312: tämisessä opetusministeriön apuna on valtio- taviin kohdistuvaa yleisohjausta ja seurata
30313: neuvoston asettama ammatinvalinnan ohjaus- ohjausta saaneiden menestymistä työtehtä-
30314: neuvosto. vissä.
30315: 12 §.
30316: 7 §. Kunta, säätiö, yhdistys tai muu yhteisö
30317: Virallista ammatinvalinnan ohjaustoimin- tahi yksityinen henkilö, joka haluaa julkisesti
30318: taa varten maa jaetaan ohjauspiireihin, joissa harjoittaa henkilökohtaista ammatinvalinnan
30319: kussakin on ohjausasema. ohjausta, anokoon siihen toimilupaa opetus-
30320: Ohjausasemien tehtävänä on paikallisten ministeriöltä. Sellainen toimilupa myönnet-
30321: kouluviranomaisten ja ammatinvalinnan oh- täköön vain, jos suunnitellun ohjaustoimiu-
30322: jauksen asiamiesten avustamina huolehtia vi- nen yleinen järjestely, sen toimihenkilöstön
30323: rallisesta ammatinvalinnanohjauksesta piiris- pätevyys ja sen taloudelliset edellytykset huo-
30324: X,l. - Saalasti ym. 675
30325:
30326: mioon ottaen voidaan pitää todennäJköisenä, Erityisesti opetusministeriön on valvottava,
30327: että toiminta tulee olemaan tasoltaan päte- ettei nuorisolle ryhmä- tai yksityisetujen~uo
30328: vää. jelemiseksi anneta harhaanjohtavaa kuvaa
30329: Jos 1 momentissa tarkoitetusta ohjaustoi- jonkin elinkeinon tai ammattialan asetta-
30330: minnasta peritään maksu, maksun suuruus mista vaatimuksista ja sen tarjoamista mah-
30331: on alistettava opetusministeriön hyväksyttä- dollisuuksista.
30332: väksi.
30333: 13 §. 15 §.
30334: Edellä 12 §: ssä tarkoitettua yksityistä am- Ohjaustyössä saamiaan ohjattavia koskevia
30335: matinvalinnan ohjaustoimintaa johtavan hen- yksityisluontoisia tietoja älkööt ohjaustyöhön
30336: kilön tulee olla opetusministeriön tehtävään osallistuneet henkilöt luvatta ilmaisko sivulli-
30337: hyväksymä. Hyväksymistä varten vaaditaan sille.
30338: selvitys siitä, että asianomainen on pätevyy-
30339: deltään ohjausaseman johtajaan verrattavissa 16 §.
30340: ja muutoin tehtävään sopiva. Joka luvattomasti harjoittaa henkilökoh-
30341: taista ammatinvalinnanohjausta tai muutoin
30342: 14 §. rikkoo tämän lain 12, 13, 14 tai 15 §: n sään-
30343: Yksityisen ammatinvalinnan ohjauslaitok- nöksiä tai niiden nojalla annettuja määräyk-
30344: sen on määräajoin toimitettava opetusminis- siä, rangaistakoon sakolla.
30345: teriölle selvitykset harjoittamansa ohjaustoi-
30346: minnan ~aajuudesta ja luonteesta. 17 §.
30347: Opetusministeriöllä on valta tarkastuttaa Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
30348: yksityisen ammatinvalinnan ohjauslaitoksen töön panosta ja soveltamisesta annetaan ase-
30349: toimintaa ja peruuttaa myöntämänsä toimi- tuksrula.
30350: lupa, jos toimintaa on harjoitettu lainvastai-
30351: sesti tahi jos sitä toimihenkilöiden pätevyy- 18 §.
30352: den, noudatettujen menetelmien tai sen ylei- Tämä laki tulee voimaan päivänä
30353: sen tason osalta ei voida pitää tyydyttävänä. kuuta 1958.
30354:
30355:
30356: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
30357:
30358: Kerttu Saalasti. Viljami Kalliokoski Aune Innala.
30359: Sylvi Halinen. Matti Mattila. Nestori Kaasalainen.
30360: Marja Lahti. Lauri Järvi. N. Kosola.
30361: 676
30362:
30363: X,2. - Lak.al. N: o 83.
30364:
30365:
30366:
30367: Friman ym.: EhdotttS laiksi kansaneläkelain mnnttamisesta.
30368:
30369:
30370: E d u s k u n n a ll e.
30371:
30372: Vuonna 1956 säädetty ja tämän vuoden siten yli puolella. Tämä merkitsee hyvin
30373: alusta voimaan tullut kansaneläkelaki mer- useissa kunnissa välitöntä vaikutusta veroäy-
30374: kitsi varsin huomattavaa parannusta van- rin hintaan ja siten sitä, että pääasiassa köy-
30375: huksien ja työkyvyttömien kansalaisten ta- himmät kansalaiset joutuvat maksamaan tä-
30376: loudelliseen asemaan, vaikka eläkkeitä onkin män kuntien lisärahoitusvelvollisuuden. Hei-
30377: vielä pidettävä liian pieninä. Eräässä suh- dän joukossaan ovat mm. uuden kansaneläke-
30378: teessa uusi kansaneläkelaki on kuitenkin epä- lain mukaan eläkettä saavat. Köyhimmät
30379: oikeudenmukainen. Lain edellyttämistä tuki- kunnat olisi vapautettava kokonaan vastaa-
30380: eläkkeistä joutuvat kunnat ma;ksamaan mää- masta tukiosien kustannuksista ja muidenkin
30381: räosan kunnan alueella asuvien eläkeläisten kuntien osuutta alennettava siten, että kun-
30382: osalta. Nämä kustannukset merkitsevät tun- nat jaetaan taloudellisen asemansa mukaan
30383: tuvaa menojen lisäystä kunnille. Kun aikai- viiteen ryhmään, joissa kunnan kustannus-
30384: seminan kansaneläkelain mukaisten lisäeläk- osuus olisi 0, 5, 10, 15 ja 20 sadalta.
30385: keiden ja vanhuusavustusten osalta kuntien Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
30386: osuus viimeisen virallisen tilaston mukaan tamme,
30387: oli v. 1954 1 379 milj. markkaa, lasketaan
30388: uuden lain tukiosuuksien tuovan kunnille että Ednskunta hyväksyisi senraa-
30389: pyöreästi 4 miljardin markan suuruisen me- van lakiehdotnksen:
30390: noerän. Kuntien rahoitusvelvollisuus kasvaa
30391:
30392:
30393:
30394: Laki
30395: kansaneläkelain muuttamisesta.
30396: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 8 päivänä 1956 annetun kan-
30397: saneläkelain (347/56) 62 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
30398:
30399: 62 §. lasketusta kunnan kustannusosuusperusteesta.
30400: Valtio ja kunnat vastaavat eläkkeiden tu- Valtio vastaa tukiosien kustannuksista muulta
30401: kiosien kustannuksista. Kunnat jaetaan kus- osalta.
30402: tannusosuutensa suorittamista varten talou-
30403: dellisen asemansa mukaan viiteen ryhmään,
30404: joissa kunnan kustannusosuus on 0, 5, 10, 15 Tämä laki tulee voimaan päivänä
30405: tai 20 sadalta 2 momentissa sanotulla tavalla kuuta 195 .
30406:
30407:
30408: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
30409:
30410: Toivo Friman. Usko Seppi.
30411: Eino Tainio. Toivo Niiranen.
30412: Tauno Kelovesi. Matti Koivunen.
30413: Pentti Liedes.
30414: 677
30415:
30416: X,S. - Lak.al. N: o 84.
30417:
30418:
30419:
30420:
30421: Halinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
30422:
30423:
30424: E d u s k u n n a ll e.
30425:
30426: Vuonna 1957 tammikmm 1 päivänä voi- Lain 31 §: ssä sanotaan, että työkyvyttö-
30427: maan tulleen kansaneläkelain mukaan saavat myyselä:kkeen saajan tullessa työkykyiseksi
30428: eläkettä, paitsi ikänsä vuoksi siihen oikeute- ennen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaa ikää,
30429: tut, myöskin pysyvästi työkyvyttömät. työkyvyttömyyseläke lakkautetaan. Laki siis
30430: Lain sanamuoto on jo nyt aiheuttanut edellyttää väliaikaistenkin työkyvyttömyys-
30431: vaikeuksia ja erilaista tulkintaa. Joissakin eläkkeiden maksun. Tällaiset väliaikaiset
30432: erittäin säälittävissä tapauksissa on ehto eläkkeensaannot olisivat monissa tapauksissa
30433: ,pysyvästi työkyvytön" saanut ilmeistä epä- erittäin tarpeellisia, sen vuoksi olisi työky-
30434: oikeudenmukaisuutta aikaan. Elä:kkeen haki- vyttömyyseläkkeen saamisen ehtoja lieven-
30435: jalla on ollut sellainen vamma, minkä takia nettävä.
30436: hän pitkän ajan on kykenemätön huolehti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
30437: maan toimeentulostaan. Kuitenkaan ei lää-
30438: käri ole voinut antaa häneUe eläkkeeseen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30439: oikeuttavaa todistusta, koska hän mahdolli- van lakiehdotuksen:
30440: sesti pitemmän ajan kuluttua voi tulla jäl-
30441: leen työkykyiseksi.
30442:
30443:
30444:
30445:
30446: Laki
30447: kansaneläkelain muuttamisesta.
30448: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
30449: saneläkelain (347/56) 20 § näin kuuluvaksi:
30450:
30451: 20 §. kyvyn palaaminen on epävarmaa tai pitkän
30452: Kansaneläkkeenä maksetaan: ajan vaativaa ja joka on 65 vuotta nuorempi;
30453: vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle va- tai
30454: kuutetulle; vanhuuden tukea 63 ja 64 vuoden ikäiselle
30455: työkyvyttömyyseläkettä pysyvästi työkyvyt- naispuoliselle vakuutetulle, joka ei ole nai-
30456: tömälle tai sellaiselle henkilölle, jonka työ- misissa eikä saa työkyvyttömyyseläkettä.
30457:
30458:
30459: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
30460:
30461: Sylvi Halinen. Artturi Jämsen.
30462: Marja Lahti. Wiljam Sarjala.
30463: 678
30464:
30465: X,4. - Lak.al. N: o 85.
30466:
30467:
30468:
30469:
30470: Hietanen ym. : Ehdot,us laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
30471:
30472:
30473: E d u s k u n n a ll e.
30474:
30475: Eduskunnan viime istuntokaudella hyväk- sena poikkeustapauksena tulisi kysymykseen
30476: symässä kansaneläkelaissa eläkkeen saantiin nykyiseen lakiin sisältyvän vanhuudentuen
30477: oikeuttava ikäraja edelleenkin säilytettiin ulottaminen yleisesti vaikeissa oloissa eläviin
30478: niin korkeana kuin 65 vuotta. Jo uuden 60 vuotta täyttäneisiin vakuutettuihin, mi-
30479: kansaneläkelain käsittelyn yhteydessä eräi- käli he eivät saa työkyvyttömyyselä:kettä.
30480: den edustajien taholta esitettiin, että ikäraja Vanhuuden tuen myöntämisen ehtona olisi,
30481: olisi alennettava 60 vuoteen. Esitys silloin ei kuten nykyisinkin, että vakuutetulla on
30482: saavuttanut riittävää kannatusta, lähinnä ta- oikeus elä:kkeen tukiosaan. Yksinäisille nai-
30483: loudellisiin seikkoihin viittaamalla. Vaikka- sille tämä ikäraja alennettaisiin 58 vuoteen.
30484: kaan yleiseen ikärajan alentamiseen ei vielä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30485: nykyisen kansaneläkelain yhteydessä mentäi-
30486: sikään - lakihan on voimassa vuoden 1959 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30487: loppuun - niin olisi raja eräissä poikkeus- van lakiehdotuksen:
30488: tapauksissa alennettava 60 vuoteen. Tällai-
30489:
30490:
30491:
30492:
30493: Laki
30494: kansaneläkelain muuttamisesta.
30495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
30496: saneläkelain (347/56) 20 § näin kuuluvaksi:
30497:
30498: 20 §.
30499: Kansaneläkettä maksetaan: kuutetulle ja 58 vuotta täyttäneelle naispuo-
30500: liselle vakuutetulle, joka ei ole naimisissa,
30501: Vanhuuden tukea 60 vuotta täyttäneelle edellyttäen, ettei vakuutettu saa työkyvyttö-
30502: vaikeissa taloudellisissa oloissa elävälle va- myyseläkettä.
30503:
30504:
30505: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
30506:
30507: Esa Hietanen. Toivo Friman.
30508: Eino Tainio. Toivo Niiranen.
30509: Niilo Nieminen.
30510: 679
30511:
30512: X,5. - Lak.al. N: o 86.
30513:
30514:
30515:
30516:
30517: Mustonen ym..: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
30518:
30519:
30520: E d u s k u n n a 11 e.
30521:
30522: Vuoden alussa voimaan tulleen uuden kan- malla vastaavia lisätuloja esimerkiksi siten,
30523: saneläkelain nojalla eläkeläisellä on oikeus että suorittavat sellaisia töitä tai tehtäviä,
30524: saada kansaneläkkeensä vähentämättömänä, joihin he vanhuudestaan tai työkyvyttömyys-
30525: vaikka hänellä tai hänen aviopuolisonaan eläkkeen saantiin oikeuttavasta invaliditeetis-
30526: tahi heillä molemmilla yhteisesti olisi ns. tään huolimatta kykenevät, ei johda samaan
30527: etuoikeutettuja tuloja yhteensä 60 000 mark- tulokseen syystä, ettei työtulo ole etuoikeu-
30528: kaan asti vuodessa. Tällaisia etuoikeutettuja tettua tuloa ja vähentää kansaneläkettä.
30529: tuloja lain mukaan on vapaaehtoiseen vakuu- Kun tällaista rajoitusta ei voida pitää
30530: tukseen perustuva elinkorko, työsuhteen no- oikeana eikä sosiaalisesti tarkoituksenmukai-
30531: jalla maksettava eläke ja omaisuuden luovu- sena, olisi lakia muutettava siten, että myös
30532: tuksen yhteydessä tehdyn sopimuksen nojalla työtulo olisi etuoikeutettua samalla tavalla
30533: maksettava syytinki. Näiden kansaneläkettä ja samansuuruisena kuin muutkin laissa lue-
30534: vähentämättömien tulojen ansiosta eläkeläis- tellut tuloryhmät.
30535: ten erään osan toimeentulo muodostuukin Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
30536: kohtuullisemmaksi kuin kansaneläkkeen saa-
30537: jain suuren enemmistön. Niitä vailla olevien että Eduskunta hyväksyisi sem·aa-
30538: pyrkimys parantaa toimeentuloaan hankki- van lakie:.hdotuksen:
30539:
30540:
30541:
30542:
30543: Laki
30544: kansaneläkelain muuttamisesta.
30545: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
30546: saneläkelain (347/56) 30 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta
30547: 1956 annetussa laissa (606/56), näin kuuluvaksi:
30548:
30549: 30 §. teeseen verrattavan muun syyn takia vapaa-
30550: ehtoisesti annettua elatusta tai avustusta ei
30551: Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä, yh-
30552: maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan dessä 1 momentissa tarkoitettujen muiden
30553: maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan tulojen kanssa, ei sanottavasti ylitä huolto-
30554: maksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain apulain mukaan omaiselle annettavan elatuk-
30555: mukaan annettua huoltoapua, elatusta tai sen määrää. Vapaaehtoisen vanhuus-, työky-
30556: avustusta. Avioliitosta johtuvan elatusvelvol- vyttömyys- tai perhe-eläkevakuutuksen taikka
30557: lisuuden perusteella annettua elatusta, avio- oman tahi puolison työ- tai virkasuhteen joh-
30558: liiton ulkopuolella syntyneistä lapsista anne- dosta tahi työ- tai virkasuhteeseen liittyvän
30559: tussa laissa säädettyä elatusapua ja sukulai- vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläke-
30560: suus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen suh- vakuutuksen taikka kiinteistön luovutuksen
30561: 680 X,5. - Kansaneläkelaki.
30562:
30563:
30564: yhteydessä tehdyn eläkesopimuksen (syy- yhteismäärästä luetaan vakuutetun tai, jos
30565: tingin) perusteella vakuutetulle tai hänen hän on naimisissa, puolisoiden yhteiseksi
30566: puolisolleen maksetusta eläkkeestä tai elin- vuosituloksi vain se osa, joka ylittää 60 000
30567: korosta taikka vakuutetun tai hänen puoli- markkaa vuodessa.
30568: sonsa työtulosta tahi edellä mainittujen
30569:
30570:
30571: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
30572:
30573: Johannes Mustonen. Matti Koivunen.
30574: Niilo Nieminen. Yrjö Murto.
30575: Martti Leskinen. Toivo Asvik.
30576: Pertti Rapio.
30577: 681
30578:
30579: X,6. - Lak.al. N: o 87.
30580:
30581: Nederström-Lunden ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain
30582: muuttamisesta.
30583: E d u s k n n n a ll e.
30584: Vuoden alussa voimaan tulleen, samoin lepo sairaustilan päättymisen jälkeen voi pe-
30585: kuin kumoutuneenkin, kansaneläkelain no- lastaa hänet elämään ja yhteiskuntaa hyödyt-
30586: jalla myönnetään vanhuuseläkkeen ohella täväksi henkilöksi. Mutta sen vuoksi, ettei
30587: myös työkyvyttömyyseläkettä. Sitä myönne- työkyvyttömyyttä voida katsoa pysyväiseksi,
30588: tään kuitenkin vain sellaisille henkilöille, joi- eliniän kestäväksi, tällaisella henkilöllä ei
30589: den työkyvyttömyyden voidaan katsoa ole- kansaneläkelakimme nojalla ole mahdolli-
30590: van pysyväinen. Mikäli niin ei ole, ei elä- suutta saada työkyvyttömyyseläkettä.
30591: kettäkään voida myöntää. Tämän rajoitta- Monien muiden maiden kansaneläkelakiin
30592: van säännöksen vuoksi tuhannet sellaiset hen- sisältyy säännöksiä, joiden nojalla edellä
30593: kilöt, jotka voimia kuluttaneen sairauden tai mainitunlaiset tilapäisesti työkyvyttömät
30594: muun syyn vuoksi joutuvat pitkäaikaisesti- nauttivat samoja oikeuksia kuin pysyväises-
30595: kin, vaikkakaan eivät eliniäkseen, täysin työ- tikin työkyvyttömät. Niinpä eaim. Ruotsissa
30596: kyvyttömiksi, jäävät välttämättömästä talou- työkyvyttömänä ja sen mukaisesti eläkke!l-
30597: dellisen tuen tarpeestaan huolimatta vaille seen oikeutettuna pidetään henkilöä, jonka
30598: sitäkin vähäistä tukea, jonka kansaneläkelain korkea-asteinen työkyvyn alentuminen on
30599: mukainen työkyvyttömyyselä;ke voi tajota. jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuu-
30600: Jos esimerkiksi tuberkelitartunnan saanut kautta ja jonka, ilman että sitä voidaan pi-
30601: henkilö saa ajoissa asianmukaisen tehokasta tää pysyvänä, voidaan olettaa jatkuvan edel-
30602: hoitoa, hän paranee, ja useimmissa tapauk- leen huomattaYan pitkän ajan. Vastaavan-
30603: sissa tulee aikanaan kykeneväksi huolehti- laisen säännöksen sisällyttäminen myös mei-
30604: maan itsestään sellaisella työllä, joka vastaa dän kansaneläkelakiimme olisi mielestämme
30605: hänen voimiaan ja kykyjään. Mutta tämä ei välttämätöntä.
30606: tapahdu heti varsinaisen sairaustilan päätyt- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
30607: tyä. Jonkin aikaa, monissa tapauksissa vuo-
30608: sikausia, tällainen henkilö on kaikkeen pon- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30609: nistuksia vaativaan työhön kykenemätön toi- van lakiehdotuksen:
30610: pilas. Vain riittävän pitkä ja perusteellinen
30611:
30612: Laki
30613: kansaneläkelain muuttamisesta.
30614: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
30615: eläkelain ( 347/56) 22 § : ään näin kuuluva 3 momentti:
30616: 22 §. asteinen työkyvyn alentuminen on jatkunut
30617: keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta ja
30618: jonka, ilman että sitä voidaan pitää pysy-
30619: Työkyvyttömänä pidetään tätä lakia sovel- vänä, voidaan olettaa jatkuvan edelleen huo-
30620: lettaessa niinikään henkilöä, jonka korkea- mattavan pitkän ajan.
30621:
30622: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
30623: Judit Nederström-Lunden. Irma Rosnell. Toivo Kujala.
30624: Usko Seppi. J. Mustonen. Toivo Friman.
30625: Eino Roine. Toivo Asvik. Paavo Aitio.
30626: Eino Tainio. Martti Leskinen. Irma Torvi.
30627: Aleksi Kiviaho. Esa Hietanen. Elli Stenberg.
30628: Lauri Myllymäki. Matti Koivunen. Juho Rytkönen.
30629: A.-L. Tiekso-Isaksson. Yrjö Murto. Toivo Niiranen.
30630: Kaino Haapanen. Gösta Rosenberg.
30631: 86 E 168/57
30632: 682
30633:
30634: X,7. - Lak.al. N:o 88.
30635:
30636:
30637:
30638:
30639: Tiekso-Isaksson ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muutta-
30640: misesta.
30641:
30642:
30643: E d u s kun n a ll e.
30644:
30645: Vuoden alussa voimaan tulleen uuden kan- Kun alle 18 vuotiaitten nuorten henkilöit-
30646: saneläkelain mukaan vakuutusmaksuvelvolli- ten tulot yleensä ovat sangen vähäiset ja
30647: suuden alkamisen ikäraja on 16 vuotta sen koska vakuutusmaksujen perimisellä heidän
30648: oltua aikaisemmin 18 vuotta. Myös hallituk- osaltaan ei "kansaneläkelaitoksen tulojenkaan
30649: sen vuoden 1955 valtiopäiville antamassa esi- kannalta ole sanottavaa merkitystä, olisi va-
30650: tyksessä kansaneläkelaiksi ehdotettiin vakuu- kuutusmaksuvelvollisuuden alkamisen ikäraja
30651: tusmaksuvelvollisuuden alkamisen ikärajaksi korotettava 18 vuoteen.
30652: 18 vuotta, mutta eduskunnan muutettua hal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30653: lituksen .esitystä muutettiin vakuutusmaksu-
30654: velvollisuuden ikärajakin 18 vuodesta 16 että Eduskunta hyväksyisi seuma-
30655: vuoteen. van lakiehdotuksen:
30656:
30657:
30658:
30659:
30660: Laki
30661: kansaneläkelain muuttamisesta.
30662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun
30663: kansaneläkelain (347/56) 6 § :n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi:
30664:
30665: 6 §. 1) joka tulovuoden päättyessä ei vielä ol-
30666: Vakuutusmaksua ei määrätä vakuutetulle: lut täyttänyt 18 vuotta.
30667:
30668:
30669:
30670: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
30671:
30672: A.-L. Tiekso-Isaksson. Pauli Puhakka.
30673: Irma Rosnell. Matti Koivunen.
30674: Janne Mustonen. Eino Tainio.
30675: 683
30676:
30677: X,S. - Lak.al. N:o 89.
30678:
30679:
30680: Torvi ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
30681:
30682: Ed u s kunnalle.
30683:
30684: Lapsilisälain ensimmäisessä pykälässä mää- sut, jotka ovat lasten ravitsemuksessa välttä-
30685: ritellään, että lapsen elatusta ja kasvatusta mättömimpiä. Niinpä verrattuna lokakuun
30686: varten suoritetaan lapsilisää valtion varoista tasoon vuonna 1951 on maidon hinta nous-
30687: iain säädösten mukaan. Lapsilisän merkitystä sut 41.7 %, voin 66.6 %, juuston 78.6 %,
30688: varsinkin vähävaraisille perheille ei voida ali- munien 26.7 %, kaurasuurimoiden 39.7 %,
30689: arvioida. Se on antanut mahdollisuuden huo- naudan- ja vasikanliha 30.7-36 %, kalan
30690: lehtia ainakin jossain määrin lasten ravinnon 27.8-96.8 %. Erikoisesti on vielä huomioi-
30691: vaihtelevaisuudesta, ja lapsilisälain voimaan- tava sokerin viime vuoden lopulla tapahtu-
30692: tulon jälkeen on ollut selvästi havaittavissa nut 51.5 % ja makkaran 32.5 % nousu.
30693: varsinkin maaseudulla, että lasten vaatetus Elinkustannusindeksiin ei vaikuta kou-
30694: on entiseen verrattuna muuttunut tarkoituk- lumaksujen ja kirjojen hintojen kohoaminen,
30695: senmukaisemmaksi. On kuitenkin todettava, mutta sen sijaan ne merkitsevät lisääntyviä
30696: että lapsilisän merkitys nykyään sen voimas- kuluja varttuneempien lasten kasvatuksessa
30697: saolon ensimmäisiin vuosiin verrattuna on ja on siis myös otettava lukuun arvostel-
30698: vähäisempi, koska sen määrä ei ole noussut, taessa lapsilisän nykyistä merkitystä enti-
30699: vaikka hinnat ja elinkustannukset ovat ko- seen.
30700: honneet varsin suuresti. Valtioneuvostolla on Jotta lapsilisälaki säilyttäisi sen tarkoi-
30701: kyllä lapsilisälain 13 §: n perusteella oikeus tuksen, mihin lakia säädettäessä pyrittiin,
30702: korottaa lapsilisää ilman eduskunnan pää- vähävaraisten .lapsiperheiden elämän vai-
30703: töstä elinkustannusten :nousua vastaavasti, keuksien tasoittamiseen, pitäisi lapsilisän
30704: mutta valtioneuvosto ei ole tätä oikeuttaan määrä korottaa elinkustannusten jo tapah-
30705: vuoden 1951 helmikuun jälkeen käyttänyt. tunutta nousua vastaavaksi ja sitoa se sen
30706: Viimeksi on lapsilisän määrää korotettu jä:lkeen .elinkustannusindeksiin, jotta ei jäl-
30707: lailla lokakuussa vuonna 1951, jolloin sen leen syntyisi vastaavanlaista jälkeenjää-
30708: piti vastata nykyisin käytännössä olevan mistä.
30709: elinkustannusindeksin peruslukua 100. Elin- Ottaen huomioon nimenomaan lasten tar-
30710: kustannusindeksi on sen jälkeen kohonnut vitseman ravinnon hintojen suuri nousu
30711: 18 %, joten lapsilisä on ainakin tällä maa- olisi lapsilisä korotettava 1 500 markaksi
30712: rällä jäänyt jälkeen elinkustannusten nou- kuukaudessa, eli 18 000 markaksi vuodessa.
30713: susta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30714: Kun lähemmin tarkastelee indeksiin vai- nioittaen,
30715: kuttavien tarvikkeiden hintojen nousua, jou-
30716: tuu toteamaan, .että erikoisesti ravintoindeksi että Eduskunta hyväksyisi se'uraa-
30717: on kohonnut ja senkin kohdalla vaikuttavat van lakiehdotuksen:
30718: eniten sellaisten ravintoaineiden hinnannou-
30719:
30720: Laki
30721: . lapsilisälain muuttamisesta.
30722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun
30723: lapsilisälain (541/48) 1 ja 13 §, sellaisina kuin ne ovat 26 päivänä lokakuuta 1951
30724: annetussa laissa (533/51), näin kuuluviksi:
30725:
30726: 1 §. tään, valtion varoista lapsilisää kahdeksan-
30727: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suo- toistatuhatta markkaa vuodessa jokaisesta
30728: ritetaan sen mukaan kuin tässä laissa sääde- Suomessa asuvasta kuuttatoista vuotta nuo-
30729: 684 X,S. - Lapsilisälaki.
30730:
30731:
30732: remmasta lapsesta. Työkyvyttömästä suorite- elinkustannuksiin verrattuna on 1 § : ssä sää-
30733: taan lapsilisä kuitenkin seitsemäntoista vuo- dettyä lapsilisän määrää korotettava muu-
30734: den ikärajaan saakka. toksen osoittamassa suhteessa.
30735:
30736:
30737: 13 §. Tätä lakia sovelletaan päivästä
30738: Elinkustannusten noustua vuoden 1956 kuuta 195 lukien.
30739: viimeisen neljänneksen aikana vallinneisiin
30740:
30741:
30742: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
30743:
30744: Irma Torvi. Irma Rosnell.
30745: Esa Hietanen. Toivo Friman.
30746: A.-L. Tiekso-Isaksson. Paavo Aitio.
30747: Judit Nederström-Lunden.
30748: 685
30749:
30750: X,9. - Lak.al. N: o 90.
30751:
30752:
30753:
30754:
30755: Torvi ym. : Ehdotus laiksi työnantajan lapsilisä- ja kansan-
30756: eläkemaksusta annetun lain muuttamisesta.
30757:
30758:
30759: E d u s k u n n a ll e.
30760:
30761: Työnantajan lapsilisämaksu säädettiin merkinneet työläisten elinkustannusten las-
30762: vuonna 1948 neljäksi sadalta maksettujen kua mainittuun vuoteen verraten, vaan päin-
30763: työpalkkojen määrästä. Tämä perustui siihen, vastoin. Kuten aloitteentekijäin lapsilisälain
30764: että työnantajat olivat v. 1947 työnantajalii- muuttamista koskevan lakialoitteen perus-
30765: ton tekemän sopimuksen mukaan maksaneet teluissa on selvitetty, ovat elinkustannukset
30766: jonkin aikaa ns. perhepalkkaa kutakin työn- jatkuvasti ja erikoisesti lapsiperheiden koh-
30767: tekijänsä alaikäistä lasta kohti peruspalkan dalla nousseet. Työnantajain osuutta lasten,
30768: lisäksi. Tällä pyrittiin korvaamaan siinä vai- so. tulevien työntekijäin elatus- ja kasvatus-
30769: heessa kohonneet elinkustannukset. Perheet- kustannuksista, varsinkaan kun osuus on niin
30770: tömät työntekijät jäivät ilman palkankoro- pieni muihin tuotannon tekijöihin nähden, ei
30771: tusta. Järjestelmä ei kuitenkaan käytännössä ole syytä vähentää. Koska maksettu palkka-
30772: osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja siitä määrä jo sekä palkkojen markkamääräise11
30773: syystä siirryttiin lainsäädäntöön ja järjes- nousun tähden että työntekijäin lisääntymi-
30774: telmä ulotettiin kaihldin perheisiin samalla sen vuoksi on noussut, voitaisiin lapsilisän
30775: kun valtio otti osaa kustannuksiin ja työn- määrää korottaa, kuten aloitteessamme n: o
30776: antajain osuus määriteltiin prosentteina mak- 89 lapsilisälain muuttamisesta on ehdotettu,
30777: setuista palkoista. sillä summalla, mikä, kertyisi, kun työnanta-
30778: Viime keväänä kuitenkin työnantajain jan lapsilisämaksu palautetaan siihen, mitä
30779: osuutta pienennettiin yhdellä sadanneksella se oli huhtikuun loppuun 1956.
30780: viitaten tapahtuneeseen yleiseen palkankoro- Edellä olevan perusteella ehdotafllme kun-
30781: tukseen. Tämä ei voinut olla pätevä peruste, nioittaen,
30782: koska kysymyksessä oli palkannauttijain jo
30783: v. 1947 saavuttama etu, jolla korvattiin sil- että Eduskunta hyväksyisi seuraa--
30784: loin tapahtunut elin'kustannusten nousu, van lakiehdotuksen:
30785: eivätkä vuoden 1956 tapahtumat suinkaan
30786:
30787:
30788:
30789:
30790: Laki
30791: työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta annetun lain muuttamisesta.
30792: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemak-
30793: susta 30 päivänä joulukuuta 1955 annetun lain (588/55) 1 § :n 1 momentti, 2 § :n 1 mo-
30794: mentti ja 6 § :n 4 momentti sellaisina kuin ne ovat 27 päivänä huhtikuuta 1956 annetussa
30795: laissa (219/56), näin kuuluviksi:
30796:
30797: 1 §. ja kansaneläkemaksua, josta yksi viidesosa
30798: Sen mukaisesti, kuin tässä laissa sääde- käytetään työnantajan kansaneläkemaksuna
30799: tään, on työnantajan suoritettava lapsilisä- kansaneläkelaissa (347 /56) säädetyllä tavalla
30800: 686 X,9. - Työnantajan lapsilisä.- ja kansanelitkemaksu.
30801:
30802:
30803: ja neljä viidettäosaa lapsilisälain aiheutta- lapsilisä- ja kansaneläkemaksua kuitenkaan
30804: mien menojen peittämiseen. ma:ksetta:ko.
30805:
30806:
30807: G §.
30808: 2 §.
30809: Työnantajan lapsilisä- ja kansanel&kemak- Perityistä varoista on yksi viidesosa tilitet-
30810: sun suuruus on viisi markkaa kultakin täy- tävä työnantajan kansaneläkemaksuna kan-
30811: deltä sadalta markalta suoritetun palkan saneläkelaitokselle.
30812: määrästä. Jos suoritetun palkan määrä on
30813: niin pieni, ettei siitä toimiteta ennakkoperin- Tätä lakia sovelletaan päivästä
30814: tälain (696/46) mukaista pidätystä, älköön kuuta 195 lukien.
30815:
30816:
30817: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
30818:
30819: Irma Torvi. Irma Rosnell.
30820: Esa Hietanen. Toivo Friman.
30821: Elli Stenberg. Paavo Aitio.
30822: A.-L. Tiekso-Isaksson. Judit Nederström-Lunden.
30823: 687
30824:
30825: X,lO. - Lak.al. N: o 91.
30826:
30827:
30828:
30829:
30830: Asvik ym.: Ehdotus laiksi invaliidih1wltolain muuttamisesta.
30831:
30832:
30833: E d u s k u n n a ll e.
30834:
30835: Siviili-invaliidien ja kroonisesti sairaiden Oikeudenmukaisuus vaatii, että sairaanhoi-
30836: toimeentuloturvan lakisääteiset edellytykset don saaminen olisi turvattu samanJaisin pe-
30837: ovat maassamme vielä hyvin kehittymättö- rustein kaikille kroonista sairautta poteville.
30838: mät. Monet krooniset sairaudet johtavat sel- Se on myös yhteiskunnan kannalta tarkoi-
30839: laiseen toimintavajavuuteen, jonka johdosta tuksenmukaista, koska tehostettu sairaanhoito
30840: asianomaisen henkilön työ- ja toimintakyky on omiaan vaikuttamaan ehkäisevästi invali-
30841: on siinä määrin puutteellinen, että hänelle diteetin syntymiseen. Invaliidihuollon laa-
30842: on siitä olennaista haittaa jokapäiväisessä jentamista koskemaan kaikkia sairausinvalii-
30843: elämässään tai toimeentulonsa hankkimisessa dien ryhmiä on vastustettu mm. sillä, että
30844: ja häntä on näin ollen pidettävä invaliidina on säilytettävä raja yleisen sairaanhoidon ja
30845: voimassa olevan invaliidihuoltolakimme (907/ invaliidihuoltolain mukaisen lääkintähuollon
30846: 46) 2 §: n mukaan. Lain 3 § rajoittaa kui- välillä varsinkin sen vuoksi, että edellisestä
30847: tenkin invaliidihuollon antamisen vain nii- huolehtiminen kuuluu lääkintäviranomaisten
30848: den sairauksien perusteella ja siinä laajuu- ja sosiaalivakuutuksen alaan. Käytännössä
30849: dessa kuin valtioneuvosto määrää. on kuitenkin jouduttu turvautumaan lääkin-
30850: Valtioneuvoston viimeksi 2. 12. 1955 anta- täviranomaisten apuun. Voimassa olevan in-
30851: man päätöksen mukaan annetaan rajoitettua valiidihuoltolain 7 §: n mukaan voidaan lää-
30852: invaliidihuoltoa lapsihalvausta, kaatumatau- kintähuoltoon kuuluvaa sairaalahoitoa antaa
30853: tia, luu- ja niveltuberkuloosia, kroonista ni- missä tahansa lääkintöhallituksen hyväksy-
30854: velreumatismia, jatkuvaa korva- ja silmäsai- mässä sairaanhoitolaitoksessa.
30855: rautta ja keuhkotuberkuloosia sairastaville Sairausinvaliidien huollon lopullinen rat-
30856: invaliideille, jos viimeksi mainittu sairaus ei kaisu kuuluu epäilemättä sosiaalivakuutuk-
30857: ole tarttuvassa vaiheessa sekä tukkeavan veri- sen piiriin samoin kuin yleinen maksuton
30858: suonisairauden johdosta jäsenensä menettä- lääkärin- ja sairaalahoito. Vähävaraisten ja
30859: neelle invaliidille. Lääkintähuoltoon sisälty- varattomien kroonisesti sairaiden asema on
30860: vää varsinaista sairaalahoitoa tarpeellisine kuitenkin siksi tukala, että heille olisi turvat-
30861: jälkihoitoineen annetaan kuitenkin edellä tava tarpeellinen sairaala- ja jälkihoito sai-
30862: mainituista ryhmistä vain lapsihalvausta tai rauden laatuun katsomatta mahdollisimman
30863: luu- ja niveltuberkuloosia Sairastavalle inva- pian ja ennen yleisen sairausvakuutuksen
30864: liidille. Muiden sairauksien perusteella ra- säätämistä. Voimassa olevan invaliidihuolto-
30865: joitutaan erilaisten apuneuvojen, kuten teko- lain 3 §: ää olisi muutettava edellä sanottua
30866: jäsenten ja tukisidosten antamiseen sekä kou- tarkoitusta vastaavasti. Kun erityishoitopai-
30867: lutus- ja työhuoltoon. Kaatumatautia ja vi- koista saattaa joissakin tapauksissa olla puu-
30868: herkaihia sairastaville annetaan heidän työ- tetta ja erilaisten sairauksien lääketieteelli-
30869: kykynsä säilyttämiseksi tarpeellisia lääkeai- nen tuntemus asettaa myös rajoituksia, olisi
30870: neita. valtioneuvostolle edelleen annettava valta
30871: Suurin osa jatkuvaa sairautta potevia in- määrwtä, missä laajuudessa sairaala- ja jälki-
30872: valiideja on vielä kokonaan vailla lainsää- hoitoa annetaan. Kuitenkin välttämätön apu
30873: dännöllistä turvaa. Esimerkkinä tällaisista olisi pyrittävä näissäkin tapauksissa turvaa-
30874: sairauksista mainittakoon sydänviat, munuais- maan.
30875: ja verisuonisairaudet, syöpä- ym. kasvaimet, Useat kunnat ovat vapaaehtoisena huolto-
30876: selkärankaviat, maha- ja suolistasairaudet muotona ottaneet käytäntöön ns. toipilasra-
30877: sekä allergiset sairaudet. han tuberkuloottisten ja eräissä tapauksissa
30878: 688 X,lO. - Invaliidihuoltolaki.
30879:
30880:
30881: myös reumasairaiden toipilaskauden turvaa- pilasrahaa annetaan, samoin kuin toipilasra-
30882: miseksi. Toipilasrahan suuruus on vaihdellut han suuruudesta, annettaisiin asetuksella.
30883: 200-400 markan välillä ja sitä on maksettu Nykyisin vähävaraisten ja varattomien
30884: 3-6 kuukauden ajalta. Sellaisilla alueilla, kroonisesti sairaiden huoltokustannukset jää-
30885: missä tuberkuloosin levinneisyys on suuri ja vät suurimmalta osalta huoltoapuna annet-
30886: väestö köyhää, on suuri määrä kuntia, joissa tavan avustuksen varaan ja aiheuttavat siten
30887: toipilasraha ei ole käytännössä ollenkaan. kunnille huomattavia rasituksia. Nyt ehdot-
30888: Edellä mainittujen sairauksien lisäksi on mo- tamamme muutos jakaisi taloudellisen rasi-
30889: nia muita pitkäaikaisia sairauksia, joiden tuksen tasaisemmin kuntien ja valtion kes-
30890: täydellinen parantuminen ehdottomasti vaa- ken.
30891: tisi toipilaskautta. Pitkäaikaisten sairauk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
30892: sien jälkihuolto olisi parhaiten toteutettavissa kunnioittaen,
30893: siten, että se liitettäisiin invaliidihuoltoon
30894: 13en yhtenä alalajina, ja tarkemmat määräyk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30895: set niistä sairauksista, joiden perusteella toi- van lakiehdotuksen:
30896:
30897:
30898:
30899: Laki
30900: invaliidihuoltolain muuttamisesta.
30901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun
30902: invaliidihuoltolain ( 907/46) 3 § : n 1 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä touko-
30903: kuuta 1952 annetussa laissa (209/52), ja 4 § näin kuuluviksi:
30904:
30905: 3 §. 4 §.
30906: Milloin 2 § :ssä tarkoitettu haitta aiheutuu Invaliidihuoltona annetaan lääkintähuol-
30907: jatkuvasta sairaudesta, annetaan 6 § :n 1 toa, koulutusta, työhuoltoa ja toipilasrahaa.
30908: kohdassa tarkoitettua sairaala- ja jälkihoitoa Tarkemmat määräykset 1 momentissa tar-
30909: ja 6 § :n 3 kohdassa tarkoitettuja lääkeai- koitetusta toipilasrahasta ja sen antamisen
30910: neita sairauden laatuun katsomatta siinä laa- perusteista annetaan asetuksella.
30911: juudessa kuin valtioneuvosto määrää sekä
30912: muuta tässä laissa säädettyä invaliidihuoltoa
30913: ainoastaan niiden sairauksien perusteella ja
30914: siinä laajuudessa kuin valtioneuvosto määrää. Tämä laki tulee voimaan päivänä
30915: kuuta 195
30916:
30917:
30918: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
30919:
30920: Toivo Asvik. Rainer Virtanen.
30921: Matti Koivunen. Usko Seppi.
30922: Toivo Niiranen. Toivo Friman.
30923: Martti Leskinen. Pauli Puhakka.
30924: Eino Tainio. Aleksi Kiviaho.
30925: Nestori Nurminen.
30926: 689
30927:
30928: X,ll. - Lak.al. N: o 92.
30929:
30930:
30931:
30932:
30933: Niiranen ym.: Ehdotus laiksi invaliidirahalain muuttamisesta.
30934:
30935:
30936: Eduskunnalle.
30937:
30938: Invaliidirahalain (374/51) ulkopuolelle jää miseksi olisi invaliidilain 2 §: ää muutettava
30939: huomattavan suuri osa siviili-invaliideja, siten, että invaliidirahaan olisivat oikeutet-
30940: koska lain mukaan invaliidirahaan on oikeu- tuja kaikki siviili-invaliidit, joiden työ- tai
30941: tettu vain sellainen invaliidi, jonka vamman toimintakyky on alentunut vähintään
30942: haitta-aste on %. Laki antaa kyllä mahdolli- 40% :lla ja jotka itsensä ja perheensä elät-
30943: suuden poikkeustapauksissa erittäin paina- tämiseksi tekevät kykyjensä mukaista työtä,
30944: villa syillä myöntää invaliidirahaa myös in- mikäli sitä paikalliset olosuhteet tai muut
30945: valiidille, jonka työ- tai toimintakyky on seikat huomioon ottaen voidaan kohtuudella
30946: vähentynyt vähintään puolella. Käytännössä vaatia. Tämän periaatteen vastaisena on myös
30947: tätä mahdollisuutta ei juuri lainkaan sovel- poistettava lain 7 § : n 4 kohdassa oleva mää-
30948: leta. Useimmissa sosiaaliministeriön päätök- räys siitä, että invaliidiraha voidaan lak-
30949: sissä, joilla invaliidiraha on evätty, on käy- kauttaa, jos invaliidi on sairauden, työttö-
30950: tetty perusteena sitä seikkaa, että invalidi- myyden tai muun syyn takia ollut vähintään
30951: teetti on tosin 50 %: nen, mutta ei %. kuusi kuukautta tekemättä työtä.
30952: Vaikka voimassa olevan lain sanamuoto Kun invaliidirahan nykyinen määrä ei ole
30953: ei edellytäkään, että invaliidien tulee, saa- keskimäärin puoltakaan siitä korvauksesta,
30954: dakseen invaliidirahan, tehdä kykyjensä mu- mihin sotilasvammalaki oikeuttaa saman
30955: kaista ansiotyötä, vaan ainoastaan kykyjensä haitta-asteen perusteella, olisi myös invaliidi-
30956: mukaista työtä, niin käytännössä sosiaali- rahan määrää korotettava. Invaliidille, jolta
30957: lautakuntien antamissa lausunnoissa pyritään puuttuu suuntausnäkö hänelle tuntematto-
30958: lukemaan työksi vain ansiotyö. Tällä perus- massa paikassa, maksettavan invaliidirahan
30959: teella on useissa tapauksissa invaliidirahan ehdotamme korotettavaksi 150 000 markkaan.
30960: saaminen lakkautettu. Muille tulevan invaliidirahan ehdotamme
30961: Monilla paikkakunnilla, varsinkin maaseu- porrastettavaksi siten, että jos työ- ja toi-
30962: dulla, on invaliidin aivan mahdotonta saada mintakyky on alentunut vähintään %, koro-
30963: kaikkina vuodenaikoina hänelle sopivaa työtä. tetaan invaliidiraha 120 000 markkaan; jos
30964: Vaikeavammaisten raajainvaliidienkin on haitta-aste on vähintään 55 % - 100 000
30965: ollut pakko hakeutua heille täysin sopimatto- markkaa ja vähintään 40 % - 80 000 mark-
30966: miin raskaisiin metsätöihin. Useat heistä kaa.
30967: eivät saa ollenkaan invaliidirahaa, koska hei- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
30968: dän invaliditeettinsä on arvioitu 40- tamme,
30969: 60% :seksi.
30970: Lain ulkopuolelle jäävien invaliidien ase- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30971: man parantamiseksi ja lain käytäntöön so- van lakiehdotuksen:
30972: veltamisessa ilmenneiden epäkohtien korjaa-
30973:
30974:
30975:
30976: 87 E 168/57
30977: 690 X,ll. - Inva.liidirahalaki.
30978:
30979:
30980: Laki
30981: invaliidirahala.in muuttamisesta..
30982: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 14 päivänä 1951 annetun in-
30983: valiidirahalain (374/51) 2 §, 4 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentin 4 kohta, 4 §:n 1 mo-
30984: mentti sellaisena kuin se on maaliskuun 23 päivänä 1956 annetussa laissa (146/56), näin
30985: kuuluviksi:
30986:
30987: 2 §.
30988: Invaliidirahaan on oikeutettu sellainen in- 4) invaliidille, jonka työ- tai toimintakyky
30989: valiidi, jonka työ- tai toimintakyky on alen- on alentunut vähintään 40 prosentilla,
30990: tunut vähintään 40 prosentilla ja joka it- 80 000 markkaa.
30991: sensä ja perheensä elättämiseksi tekee kyky-
30992: jensä mukaista työtä, mikäli sitä paikalliset
30993: olosuhteet ja muut työn tekemiseen vaikut-
30994: tavat seikat huomioon ottaen voidaan häneltä 7 §.
30995: kohtuudella vaatia. Invaliidiraha voidaan asian laadun mu-
30996: kaan lakkauttaa tai määräajaksi keskeyttää,
30997: 4 §. jos invaliidi
30998: Invaliidirahan vuotuinen määrä on:
30999: 1) invaliidille, jolta puuttuu suuntausnäkö 4) on tullut pysyvästi työkyvyttömäksi tai
31000: hänelle tuntemattomassa paikassa, 150 000 jos hänen olosuhteensa muutoin ovat niin
31001: markkaa; muuttuneet, että hänelle ei voitaisi myöntää
31002: 2) invaliidille, jonka työ- tai toimintakyky invaliidirahaa.
31003: on alentunut vähintään kahdella kolmas-
31004: osalla, 120 000 markkaa;
31005: 3) invaliidille, jonka työ- tai toimintakyky
31006: on alentunut vähintään 55 prosentilla, Tämä laki tulee voimaan päivänä
31007: 100 000 markkaa; sekä kuuta 195 .
31008:
31009:
31010: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
31011:
31012: Toivo Niiranen. Eino Ta.inio.
31013: Toivo Frima.n. E. Hietanen.
31014: 691
31015:
31016: X,12. - Lak.al. N: o 93.
31017:
31018:
31019:
31020:
31021: Tainio ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain muuttamisesta.
31022:
31023:
31024:
31025: E d u s k u n n a 'll e.
31026:
31027: Viime syksynä eduskunnassa hyväksytty tuu kortistoon merkittäväksi, on siihen mer-
31028: työllisyyslaki on nyt ollut jonkin aikaa voi- kittävä.
31029: massa ja sen soveltamisesta on saatu ensim- Kuten oli odotettavissa työllisyyslakia
31030: mäiset kokemukset. Nämä kokemukset vah- eduskunnassa käsiteltäessä, kuntien rasituk-
31031: vistavat täysin niiden huomautusten oikeu- seksi laukeavat lain määräykset ovat jo nyt,
31032: tuksen, joita eduskuntakäsittelyn yhteydessä nykyisen laajan työttömyyden aikana, osoit-
31033: esitettiin. Erityistä tyytymättömyyttä työt- tautuneet täysin kohtuuttomiksi. Nykyinen
31034: tömien keskuudessa on herättänyt siirtotyö- työllisyyslaki on merkinnyt kunnille rasitus-
31035: maille lähettämiset sellaisissakin tapauksissa, ten kasvua entisestään, eikä suinkaan vähen-
31036: jolloin asianomainen työtön henkilö perhe- nystä. Periaatteessa ei voida asettua muulle
31037: yms. pätevistä syistä ei ole toimenpiteeseen kannalle kuin sille, että kunnat olisi koko-
31038: suostunut. Tällaisessa tapauksessa asianomai- naan vapautettava työttömyysrasituksista ja
31039: nen on poistettu työttömyyskortistosta. Täl- saatettava sen sijaan suuret työna;ntajat
31040: lainen menettely on sitäkin kohtuuttomam- vastaamaan osasta työttömyysmenoja. Jon-
31041: paa, kun tiedetään palkkauksen siirtotyö- kinlaisena, tosin vähäisenä askeleena tähän
31042: mailla yleensä olevan siksi alhainen, ettei suuntaan on pidettävä työllisyyslain 4 § : n
31043: sinne lähetetty perheellinen henkilö ole voi- 4 momentin määräystä, jonka mukaan eräissä
31044: nut palkastaan antaa p.erheensä elatukseen tapauksissa voidaan kunta vapauttaa työhön-
31045: juuri mitään. Näin ollen perheet joutuvat sijoitusvelvollisuudesta. Tällä määräyksellä
31046: erittäin vaikeaan asemaan, eräissä tapauk- ei ole kuitenkaan ollut käytännöllistä merki-
31047: sissa jopa kunnan avustustoimenpiteiden va- tystä. Näin ollen olisikin lakiin otettava
31048: raan. On sattunut myös tapauksia, jolloin määräys, jolla ainakin varattomimmat I ja
31049: työläiselle ennakkoon maksetut matkarahat II varallisuusluokkaan kuuluvat kunnat va-
31050: työpaikalle on vaadittu myöhemmin makset- pautettaisiin kokonaan jatko-osuuden osalta
31051: tavaksi takaisin. Näin on menetelty siitä huo- työhönsijoitusvelvollisuudesta. Tämän lisäksi
31052: limatta, että työllisyyslain 7 § antaa mah- voisi valtioneuvosto eräissä tapauksissa ko-
31053: dollisuuden niiden korvaamiseen valtion va- konaankin vapauttaa kunnan työhönsijoit-
31054: roista. tamisesta. Muutoinkin työhönsijoitusvelvdlli-
31055: Mainittujen epäkohtien poistamiseksi on suus eri luokissa on liian korkea valtion
31056: välttämätöntä tehdä työllisyyslakiin sellaiset osuuteen verrattuna.
31057: muutokset, että laki velvoittaa näissä työttö- Koska on osoittautunut, että valtio pyrkii
31058: myystöissä noudatettavaksi palkkauksen laiminlyömään osuutensa suorittamista kun-
31059: osalta voimassa olevaa palkkatasoa vastaavia nan työttömyyskustannuksiin, on mielestäm-
31060: ja vähintään työehtosopimuksien mukaisia me lakia selvennettävä siten, että kunnan oi-
31061: palkkoja. Siirtotyömailla oleville on lisäksi keudet tässä suhteessa valtioon nähden tur-
31062: suoritettava päiväraha. Matkakulut työpai- vataan. Sitä paitsi kunnan työttömyystöiksi
31063: kalle olisi työläiselle myös korvattava. Vas- tulisi hyväksyä kunnan omia uudisraken-
31064: toin tahtoaan työläistä ei ole siirtotyömaalle nustöitä silloin, kun työttömyys kunnan
31065: lähetettävä eikä kieltäytymisen seurauksena alueella muodostuu huomattavan suureksi.
31066: poistettava työttömyyskortistosta. Päinvas- Erityinen epäkohta on ollut ja on edel-
31067: toin, jokainen työtön henkilö, joka ilmoittau- leenkin se, että valtio työhönsijoitusosuut-
31068: 692 X,l2. - Työllisyyslaki.
31069:
31070:
31071: taan täyttäessään tarkoituksellisesti syrjii Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo~
31072: naistyöntekijöitä. Näin ollen lakiin tulisi tamme,
31073: ottaa nimenomainen määräys naisille sopi-
31074: vien työttömyystöiden järjestämisestä valtion että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31075: toimesta. van lakiehdotuksen:
31076:
31077:
31078: Laki
31079: työllisyyslain muuttamisesta.
31080: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1956 annetun
31081: työllisyyslain (672/56) 4, 5, 6 ja 7 § näin kuuluviksi:
31082:
31083: 4 §. VI luokassa 1: 6
31084: Kunnan velvollisuus sijoittaa työttömyys- VII 1: 4
31085: kortistossa olevia työntekijöitä sen järjestä- VIII " 1: 3
31086: miin työttömyystöihin määräytyy kunnalle IX " 1: 2
31087: vahvistetun työhönsijoitusvelvollisuuden pe- X " 1: 1
31088: rus- ja jatko-osuuden mukaan. Osuuksien "
31089: määräämistä varten kunnat jaetaan talou-
31090: dellisen kantokyvyn p.erusteella kymmeneen Milloin työttömien maara jossakin kun-
31091: luokkaan. Luokitus vahvistetaan työllisyys- nassa ylittää 3 % asukasluvusta, jatko-osuus-
31092: vuodeksi kerrallaan sen jälkeen kun kuntien velvollisuutta ei lasketa tämän ylittävältä
31093: keskusjärjestöille on varattu tilaisuus antaa osalta, taikka kun muut erityiset syyt sitä
31094: siitä lausuntonsa. vaativat, voidaan kunnalle myöntää helpo-
31095: Kuntien työhönsijoitusvelvollisuuden pe- tusta tai vapauttaa se kokonaan työhönsijoi-
31096: rusosuudet ovat laskettuina kunnassa henki- tusvelvollisuudesta.
31097: kirjoitettujen asukkaitten lukumäärästä: Jos kunta ei ole ryhtynyt työhönsijoitus-
31098: velvollisuutensa edellyttämiin toimenpiteisiin
31099: I luokassa 0.10% ja työttömyystyöt kunnan työttömille sen
31100: II 0.12% johdosta on ollut järjestettävä valtion toi-
31101: UI " 0.15% mesta, kunnan on valtiolle korvattava työ-
31102: IV " 0.20% hönsijoitusvelvollisuutensa mukainen osuus
31103: V " 0.25% töiden järjestämisestä aiheutuneista palk-
31104: VI " 0.30% kauskustannuksista ja palkkaukseen liitty-
31105: VII " 0.35% vistä sosiaalisista kuluista.
31106: VIII " 0.40% Milloin valtio ei ole täyttänyt työhönsijoi-
31107: IX " 0.45% tusvelvollisuuttaan ja kunta sen johdosta on
31108: X " 0.50% joutunut sijoittamaan järjestämiinsä työttö-
31109: " myystöihin enemmän työttömiä kuin sen
31110: osuus olisi .edellyttänyt, valtio korvaa kun-
31111: Jos työttömyystöitä joudutaan järjestä- nalle siitä aiheutuneet palkkauskustannukset
31112: maan suuremmalle työntekijämäärälle kuin ja palkkaukseen liittyvät sosiaaliset kulut.
31113: kunnan perusosuus edellyttää, huolehtii val- Valtion on työhönsijoitusvelvollisuuttaan
31114: tio kokonaan niiden työntekijöiden sijoitta- täyttäessään sijoitettava myös omaa osuut-
31115: misesta niissä kunnissa, jotka kuuluvat I ja taan vastaavasti työttömyyskortistossa olevia
31116: II luokkaan. Muissa luokissa kunnan on si- naisia heille soveltuviin töihin.
31117: joitettava näitä työntekijöitä jatko-osuuden
31118: mukaan, joka verrattuna valtion osuuteen
31119: on: 5 §.
31120: Työttömyyskortistoon on merkittävä jokai-
31121: III luokassa 1: 16 nen työtä vailla oleva henkilö, joka kortis-
31122: IV 1: 12 toon merkitsemistä varten ilmoittautuu työ-
31123: V " 1: 9 asiainlautakunnalle.
31124: "
31125: X,12. - Tainio ym. 693
31126:
31127: Työasiainlautakunnan tehtävänä on kii- 2) että näissä töissä noudatetaan voimassa
31128: reesti sijoittaa kortistossa olevat työttömät olevaa palkkatasoa, vähintään kuitenkin
31129: työttömyystöihin, mikäli mahdollista koti- työntekijän ja työnantajan ammatillisten
31130: paikkakunnalle, huomioon ottaen asianomai- järjestöjen kesken työehtosopimuksissa sovit-
31131: sen ammattitaidon, sukupuolen, iän sekä ruu- tuja palkkoja. Muissakin suhteissa on työ-
31132: miillisen kunnon. ehtosopimuksia soveltuvin kohdin noudatet-
31133: Mikäli työhön sijoitetulle ei voida järjes- tava.
31134: tää päivittäistä maksutonta kuljetusta työ- Milloin kunnan työhönsijoitusosuus muo-
31135: paikalta työntekijän kotipaikalle, hänelle on dostuu huomattavan suureksi tai muut syyt
31136: suoritettava työehtosopimusten mukainen sitä vaativat, voidaan kunnan työttömyys-
31137: yleisesti maksettava päiväraha. työksi hyväksyä myös sen uudisrakennus-
31138: työt.
31139: 6 §.
31140: Työllisyyden turvaamiseksi järjestettyihin 7 §.
31141: kunnan töihin työttömyyskortistosta osoite- Työntekijälle, jonka siirtymistä toiselle
31142: tut työntekijät otetaan huomioon kunnan paikkakunnalle työhön on pidettävä työlli-
31143: työhönsijoitusosuutena siinä tapauksessa: syyden turvaamisen kannalta tarkoituksen-
31144: 1) että kulkulaitosten ja yleisten töiden mukaisena, ja hän itse siihen suostuu, voi-
31145: ministeriö on hyväksynyt työt kunnan työt- daan valtion kustannuksella antaa sinne ko-
31146: tömyystöiksi, konaan tai osaksi maksuton kuljetus.
31147:
31148:
31149: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
31150:
31151: Eino Tainio. Esa Hietanen. Martti Leskinen.
31152: Toivo Niiranen. Matti Koivunen. Usko Seppi.
31153: Toivo Friman. J. Mustonen. Rainer Virtanen.
31154: Elli Stenberg.
31155: Toivo Asvik.
31156: 694
31157:
31158: X,13. - Lak.a.l. N: o 94.
31159:
31160:
31161:
31162:
31163: Liljeström ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta.
31164:
31165:
31166: E d u s k u n n a 11 e.
31167:
31168: Vuoden 1954 lopulla valtioneuvosto asetti tapauksessa on työn rasittavuus tunnustettu
31169: komitean tutkimaan työajan lyhentämis- ja otettu huomioon työehtosopimuksissa ja
31170: kysymystä teollisuudessa. Mutta kun komi- pyritty se korvaamaan korotetuna palkalla.
31171: tean tehtäväksi annettiin selvittää työ- Selvää on, ettei täten kuitenkaan voida kor-
31172: ajan lyhentämisen vaikutuksia myös työlli- vata työn rasittavuuden tuomia terveydelli-
31173: syyteen ja tuotantokustannuksiin, saattaa siä haittoja. Sen tähden olisikin työaika-
31174: kestää vielä useita vuosia, ennenkuin tämän lakia kiireellisesti muutettava niin, että
31175: tutkimuksen perusteella päästään käsittele- enimmäistyöaikaa maan alla työskenneltäessä
31176: mään työajan lyhentämistä koko laajuudes- sekä 3-vuorotyössä lyhennettäisiin.
31177: saan. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
31178: Työnteko vuorotyössä, varsinkin kolmi- kunnioittavasti ehdottavat,
31179: vuorotyössä, jossa työntekijä joutuu työs-
31180: kentelemään vuoroin yöllä, vuoroin päivällä, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31181: sekä maanalaisissa kaivoksissa, on erittäin van lakiehdotuksen:
31182: rasittavaa. Kummassakin edellämainitussa
31183:
31184:
31185: Laki
31186: työaikalain muuttamisesta.
31187: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työ-
31188: aikalain (604/46) 5 §:n 1 momentti ja 7 §näin kuuluviksi:
31189:
31190: 5 §. 7 §.
31191: Työntekijäin säännöllinen työaika on enin- Työssä, jota sen teknillisen laadun vuoksi
31192: tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia on keskeytymättä tehtävä vuorokaudet um-
31193: viikossa, paitsi maanalaisissa kaivoksissa ja peensa viikon kaikkina päivinä, saa työnte-
31194: työssä, joka on järjestetty kolmeen tai kijää työneuvoston suostumuksella ja sen
31195: useampaan vuoroon, joissa työaika on kauin- määräämin ehdoin pitää työssä kauemmin
31196: taan 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii-
31197: kossa. kossa, kuitenkin niin, ettei säännöllinen työ-
31198: aika kolmen viikon pituisena ajanjaksona
31199: saa olla pitempi kuin 120 tuntia.
31200:
31201:
31202: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
31203:
31204: W. Liljeström. Varma K. Turunen. Erkki W. Mohell.
31205: 695
31206:
31207: X,14. - Lak.al. N: o 95.
31208:
31209:
31210:
31211:
31212: Kujala ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta.
31213:
31214:
31215: E d u s k u n n a 11 e.
31216:
31217: Vuoden 1954 lopulla valtioneuvosto asetti tuomia terveydellisiä haittoja. Sen tähden
31218: komitean tutkimaan työajan lyhentämiskysy- olisikin työaikalakia kiireellisesti muutettava
31219: mystä teollisuudessa. Huomioon ottaen teh- niin, että enimmäistyöaikaa maan alla työs-
31220: tävän laajuuden saattaa kestää vielä vuosia, kenneltäessä sekä 3-vuorotyössä lyhennettäi-
31221: ennenkuin tämän tutkimuksen perusteella siin.
31222: päästään käsittelemään työajan lyhentämistä Huomioon ottaen teknillisen kehityksen ta-
31223: koko laajuudessaan. son ja työtehon voimakkaan kasvun olisi
31224: Työnteko vuorotyössä, varsinkin 3-vuoro- mahdollista siirtyä 3-vuorotyöstä vähitellen
31225: työssä, jossa työntekijä joutuu työskentele- 4-vuorotyöhön. Tämä on kuitenkin varsin
31226: mään vuoroin yöllä, vuoroin päivällä, sekä suuri muutos työajan järjestelyissä, joten sii-
31227: maanalaisissa kaivoksissa, on erittäin rasit- hen on syytä pyrkiä asteittain. Tässä vai-
31228: tavaa. heessa ehdotammekin 40-tuntiseen työviik-
31229: Kummassakin edellä mainitussa tapauk- koon siirtymistä raskaissa ja vuorotöissä sekä
31230: sessa työn rasittavuus on tunnustettu ja yleistä siirtymistä 45-tuntiseen työviikkoon.
31231: otettu huomioon työehtosopimuksi&aa ja py- Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
31232: ritty korvaamaan se korotetuna palkalla.
31233: Selvää on, että korotetuna palkalla ei kui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31234: tenkaan voida korvata työn rasittavuuden van lakiehdotuksen:
31235:
31236:
31237: Laki
31238: työaikalain muuttamisesta.
31239: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työ-
31240: aikalain (604/46) 5 ja 7 § näin kuuluviksi:
31241: 5 §.
31242: Työntekijän säännöllinen työaika on enin- on keskeytymättä tehtävä vuorokaudet um-
31243: tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia vii- peensa viikon kaikkina päivinä, saa työnteki-
31244: kossa, paitsi maanalaisissa kaivoksissa ja jää työneuvoston suostumuksin ja sen mää-
31245: työssä, joka on järjestetty kolmeen tai useam- räämin ehdoin pitää työssä kauemmin kuin
31246: paan vuoroon, joissa työaika on enintään 8 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa,
31247: tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. kuitenkin niin, ettei säännöllinen työaika kol-
31248: men viikon pituisena ajanjaksona saa olla p~
31249: 7 §. tempi kuin 120 tuntia.
31250: Työssä, jota sen teknillisen laadun vuoksi
31251:
31252:
31253: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
31254:
31255: Toivo Kujala. Esa Hietanen. Toivo Niiranen.
31256: Irma Rosnell. Tauno Kelovesi. Lauri Myllymäki.
31257: Eino Tainio.
31258: 696
31259:
31260: X,15. - Lak.al. N: o 96.
31261:
31262:
31263:
31264:
31265: Kokkola ym. : Ehdotus merityöaikalaiksi.
31266:
31267:
31268: E d u s k u n n a ll e.
31269:
31270: Vuonna 1924 annettua lakia merimiehen 9-10 tunnin varsinainen työaika. Viime
31271: työajasta ei työaikasäännöksiin nähden ole vuonna muutettiin Norjassa merityöaikalakia
31272: voitu soveltaa meillä enää vuosikausiin, koska niin, että varsinainen työaika laivassa on
31273: säännökset ovat vanhentuneet. 1948 sopivat korkeintaan 8 tuntia vuorokaudessa riippu-
31274: toiselta puolen Suomen Laivanvarustajain matta siitä, missä asemassa kukin, työskente-
31275: Yhdistys r.y. ja Ålands Redarförening r.f. lee. Ruotsissa on hallitus antanut pienen
31276: ja toiselta puolen Suomen Merimies-Unioni komitean tehtäväksi valmistaa pikaisesti esi-
31277: r.y. jotenkin samanlaisten työaikasäännösten tys sellaiseksi muutokseksi merityöaikalakiin,
31278: käytäntöön ottamisesta kuin oli Ruotsissa että varsinainen työaika tulee korkeintaan 8
31279: voimaan astuneessa uudessa merityöaika- tunniksi vuorokaudessa kaikille laivaväkeen
31280: laissa. Tämän jälkeen on hallitus jättänyt kuuluville. Sopimuksin on myös Englannissa
31281: eduskunnalle kaksikin esitystä uudeksi meri- saatettu voimaan samankaltaiset työaikasään-
31282: työaikalaiksi: 1949 ja 1953. Kumpikaan nökset, ja 8 tunnin varsinainen työaika on
31283: niistä ei tyydyttänyt merenkulkijoita ja ne voimassa myös Hollannissa ja Saksassa, lu-
31284: raukesivat. Myös eräitä yksityisiä esityksiä kuunottamatta pienimpiä aluksia. Ranskassa
31285: asiassa on tehty. Mutta vieläkään meillä ei on ollut 8 tunnin työaika yleinen myös me-
31286: ole ajanmukaista merityöaikalakia. renkulun alalla jo vuosikausia.
31287: Seattlessa USA:ssa 1946 pidetyn kansain- Merimiehiä koskevan työaikalain sellainen
31288: välisen merityökonferenssin hyväksymän muuttaminen, joka saattaa voimaan 8 tun-
31289: yleissopimuksen pohjalla pyrittiin pohjois- nin varsinaisen työajan kaikille laivaväkeen
31290: maissa yhdenmukaiseen merityöaikalainsää- kuuluville, ei enää merkitsisi sellaista lisäkus-
31291: däntöön. Vain Norjassa ja Ruotsissa se johti tannusta merenkululle, että se kilpailussa
31292: käytännöllisiin tuloksiin. Tanskassa sen si- joutuisi työaikasäännösten muuttamisen
31293: jaan ovat asianosaiset sopineet työajasta kes- vuoksi muita merenkulkumaita huonompaan
31294: kenään, eivätkä työmarkkinajärjestöt ole ha- asemaan. Toiselta puolen työaikasäännösten
31295: lunneet lainsäädäntöä tässä suhteessa. Nyt ajanmukaistaminen helpottaisi varmaan par-
31296: on vanhentunut myös se työaikasäännöstely, haan mahdollisen merimiesaineksen pysy-
31297: joka Norjassa ja Ruotsissa saatettiin lakisää- mistä ja saamista kauppalaivastoomme.
31298: teisesti voimaan Seattlen merityökonferenssin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31299: jälkeen, koska silloin myönnettiin vielä lu-
31300: kuisia poikkeuksia 8 tunnin varsinaisesta työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31301: ajasta. Mm. talousosastossa sallittiin merellä van lakiehdotuksen:
31302:
31303:
31304: Merityöaikalaki.
31305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31306:
31307: 1 luku. aluksessa toimessa oleva henkilö suorittaa
31308: aluksen lukuun esimiehen määräyksestä aluk-
31309: 1 §. sessa tai sen välittömässä läheisyydessä.
31310: Tätä lakia sovelletaan, jäljempänä mamt- Tätä lakia ei sovelleta työhön, jota suo-
31311: tuin poikkeuksin, työhön, jota suomalaisessa rittaa
31312: X,15. - Kokkola ym. 697
31313:
31314: 1) sellaisen aluksen päällikkö, jossa pääl- 2 luku.
31315: likön lisäksi on toimessa vähintään viisi
31316: henkilöä; Varsinainen työaika.
31317: 2) lääkäri; 4 §.
31318: 3) henkilö, joka kalastus- tai pyyntialuk- Varsinainen työaika merellä sekä muualla
31319: sessa osallistuu yksinomaan kalastuk- kulussa oltaessa ja sinä vuorokautena, jolloin
31320: seen tai pyyntiin tai siihen suoranai- alus saapuu satamaan tai lähtee satamasta,
31321: sesti liittyvään toimintaan kalastuksen on 8 tuntia vuorokaudessa. Varsinainen työ-
31322: tai pyynnin aikana; aika viikossa on enintään 48 tuntia.
31323: 4) henkilö, jonka tehtävät kohdistuvat yk- Pyhäpäivänä älköön merimiestä velvoitet-
31324: sinomaan aluksen lastiin; tako varsinaisena työnä merellä tai muualla
31325: kulussa oltaessa suorittamaan muuta laiva-
31326: 5) henkilö, joka ei kuulu laivaväkeen; työtä kuin 1) sellaista, joka on tarpeen
31327: 6) henkilö, joka on toimessa seuraavanlai- aluksen pitämiseen kulussa, sen ohjaamiseen
31328: sessa aluksessa: tai navigoimiseen, ynnä näihin liittyvää
31329: a) valtion aluksessa, jota käytetään yk- työtä, joka ei siedä viivytystä, 2) radio-, len-
31330: sinomaan puolustustarkoitukseen; nätin- ja radiopuhelinpalvelusta sekä 3) lai-
31331: b) hengenpelastusaluksessa; vaväen ja matkustajien muonituksen ja pal-
31332: c) aluksessa, jonka bruttovetoisuus on velemisen vaatimaa työtä.
31333: alle 500 rekisteritonnia ja jossa ai-
31334: noastaan laivanisännän perheeseen 5 §.
31335: kuuluvat henkilöt työskentelevät. Päivämiehen varsinainen työaika merellä
31336: on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 48
31337: 2 §. tuntia viikossa, kuitenkin niin, että pyhä-
31338: Tässä laissa tarkoitetaan päivänä päivämiestä ei saa velvoittaa varsi-
31339: naisena työnä suorittamaan yhteensä enem-
31340: laivatyöllä 1 § :n 1 momentissa tarkoitet- pää kuin 1 tunti sellaista laivatyötä, joka
31341: tua työtä; säännönmukaisesti kuuluu hänen tehtäviinsä
31342: merimiehellä henkilöä, joka suorittaa lai- eikä siedä viivytystä.
31343: vatyötä, johon tätä lakia sovelletaan; Päivämiehen työaika merellä on, jollei toi-
31344: taloushenkilökunnalla henkilökuntaa, joka sin ole sovittu, sijoitettava kello 6 ja kello
31345: on otettu toimeen laivaväen tai matkustajien 18 väliselle ajalle.
31346: muonitusta tai palvelua varten tai muihin
31347: toimiin, jotka ovat yhteydessä tällaisten töi-
31348: den kanssa, taikka toimistotyöhön tai muu- 6 §.
31349: hun senkaltaiseen tehtävään; Aluksen ollessa satamassa on merimiehen
31350: varsinainen työaika 8 tuntia vuorokaudessa
31351: päivämiehellä merimiestä, jonka laivatyötä ja enintään 48 tuntia viikossa.
31352: ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka ei kuulu Kansi-, kone- ja radiohenkilökuntaan kuu-
31353: taloushenkilökuntaan; luvan merimiehen varsinainen työaika on
31354: vuorokaudella aikaa keskiyöstä keskiyöhön; sijoitettava kello 6 ja 18 väliselle ajalle. Ta-
31355: pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta päi- loushenkilökuntaan kuuluvan merimiehen
31356: vää, joka Suomessa on säädetty tai sovittu työaika on sijoitettava arkipäivänä kello 5
31357: juhlapäivänä vietettäväksi; ja kello 19 väliselle ajalle sekä pyhäpäivänä
31358: kotimaanliikenteellä liikennettä sisävesillä kello 7 ja kello 18 väliselle ajalle.
31359: ja rannikolla Suomen rajojen sisäpuolella.
31360: 7 §.
31361: 3 §. Aluksen saapuessa satamaan on vartiovuo-
31362: Työaikaa tämän lain mukaan laskettaessa ei rot lopetettava viimeistään 4 tunnin kulut-
31363: siihen lueta ruokailuaikaa eikä muuta yli tua aluksen ankkuroimisesta tai sen lopulli-
31364: tunnin kestävää keskeytystä laivatyössä, mi- sesta kiinnittämisestä. Aluksen lähtiessä sa-
31365: käli merimies sinä aikana saa poistua aluk- tamasta saa laivatyön jakaa vartioihin aikai-
31366: sesta. sintaan 8 tuntia ennen aluksen lähtemistä.
31367: 88 E 168/57
31368: 698 X,15. - Merityölaki.
31369:
31370:
31371: Vartiot lopetetaan ja aloitetaan samanaikai- 2) työ, jota päällikkö vaatii hädässä ole-
31372: sesti kaikissa osastoissa. vien muiden alusten tai henkilöiden
31373: 1 momentin määräyksistä saa poiketa vain avustamiseksi; tai
31374: siinä tapauksessa, että päällikkö arvioi aluk- 3) manotto pelastusvene- ja palosammu-
31375: sen satamassa viipymisen kestävän korkein- tus- tai muihin vastaavanlaisiin harjoi-
31376: taan 16 tuntia, tai aluksen turvallisuuden tuksiin sen mukaan kuin siitä on erik-
31377: sitä vaatiessa. seen säädetty.
31378: 8 §. Laivatyöstä, jota merimies suorittaa tämän
31379: Aluksessa, jota käytetään yksinomaan koti- pykälän säännösten perusteella, ei hänellä ole
31380: maanliikenteessä, on varsinainen työaika 8 oikeutta, ellei toisin ole sovittu, saada eri
31381: tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tuntia korvausta, paitsi pelastu-.3työstä, jos pelastus-
31382: viikossa. Jos työ on jaettu vartiovuoroihin, palkkiota on suoritettu.
31383: on vartiovuoron pituus vähintään 4 tuntia.
31384: Ellei työ ole jaettu vartiovuoroihin, on varsi- 11 §.
31385: nainen työaika sijoitettava klo 6 ja kello 18 Sen lisäksi, mitä 2 luvussa säädetään, voi-
31386: väliselle ajalle. daan merimies velvoittaa korvauksesta suo-
31387: rittamaan muutakin kuin 10 § :ssä mainittua
31388: 9 §. laivatyötä (ylityö).
31389: Aluksen tultua satamaan annetaan pyhä- Säännöllisesti päivittäin suoritettavaa yli-
31390: päivänä merellä tehtyyn työhön käytettyä työtä on mahdollisuuksien mukaan vältet-
31391: aikaa vastaava vapaa-aika satamassa, kuiten- tävä.
31392: kin vähintään puoli päivää. Taloushenkilö- Aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vä-
31393: kuntaan kuuluvalle annetaan myös satamassa hintään 500 rekisteritonnia ja jossa on asuin-
31394: pyhäpäivänä tehtyyn työhön käytettyä aikaa sijoja niin suurelle määrälle kansi- ja kone-
31395: vastaava vapaa-aika. henkilökuntaa, että heidän työnsä voidaan ja-
31396: Vastaava vapaa-aika voidaan kuitenkin kaa kolmeen vartiovuoroon, saadaan meri-
31397: joko kokonaan tai osittain aluksen päällikön miestä käyttää ylityöhön enintään 24 tuntia
31398: harkinnan tai sopimuksen mukaan korvata: viikossa, kuitenkin niin, että ylityötä ei saa
31399: 1) yhdistämällä sellainen vapaa-aika vuosi- teettää siinä määrin, että merimiehen laiva-
31400: lomaan, tai työaika samana vuorokautena sen johdosta
31401: tulisi pitemmäksi kuin 16 tuntia.
31402: 2) suorittamalla 2 päivänä kesäkuuta 1939 Edellä tässä pykälässä säädettyä rajoitusta
31403: annetun merimiesten vuosilomalain 6 ei sovelleta ylityöhön, jota vaaditaan
31404: § :n mukainen palkka ja rahavastike
31405: asunnosta ja ravinnosta, sekä milloin 1) tarpeellisen vahtipalvelun suorittami-
31406: pyhätyötä on tehty vähemmän kuin seksi satamassa;
31407: puoli työpäivää, vähintään puolelta päi- 2) satamaviranomaisen määräämän toimen-
31408: vältä ja jos pyhätyötä on tehty enem- piteen suorittamiseksi satamassa;
31409: män kuin puoli päivää, mutta ei täyttä 3) sellaisen laivatyön suorittamiseksi, joka
31410: työpäivää, vähintään kokonaiselta päi- aiheutuu matkan kestäessä tapahtu-
31411: vältä. neesta laivaväen vähenemisestä;
31412: 4) jäänmurtaja-aluksessa sen talvitoimin-
31413: nan aikana; tai
31414: 3 luku. 5) muun sellaisen laivatyön suorittami-
31415: seksi, joka ei siedä viivytystä ja joka
31416: Turvallisuuspalvelu ja ylityö. on tehtävä aikana, jolloin merimies ei
31417: 10 §. muutoin tämän lain mukaan ole velvol-
31418: Edellä 2 luvussa säädetyn varsinaisen työ- linen tekemään työtä.
31419: ajan lisäksi voidaan merimies velvoittaa suo- Jos merimiehen varsinainen työaika ylit-
31420: rittamaan laivatyötä, kun on kysymyksessä tää 48 tuntia yhden viikon aikana, suorite-
31421: 1) työ, joka on ehdottomasti tarpeen alusta, taan sen yli menevästä työajasta ylityökor-
31422: ihmishenkeä tai tavaraa uhkaavan vaa- vaus, ellei ole kysymyksessä 9 §: ssä mainittu
31423: ran takia; pyhätyö.
31424: X,15. - Kokkola ym. 699
31425:
31426: 12 §. 15 §.
31427: Ylityökorvaus on, jollei toisin ole sovittu, Merimiehen työsopimuksessa oleva ehto,
31428: suoritettava rahassa. Kuitenkin voidaan kor- joka on hänelle epäedullisempi kuin tässä
31429: vaus, kun on kysymys arkipäivänä toi- laissa säädetään, olkoon mitätön, jollei se pe-
31430: mitetusta vahtipalveluksesta satamassa ol- rustu 14 § :ssä mainittuun valtioneuvoston
31431: taessa tai sellaisen merimiehen työstä, jolla myöntämään poikkeukseen ja sellaisen me-
31432: ei ole rahapalkkaa, antaa myös vastaava va- renkulkijajärjestön suostumukseen, joka edus-
31433: paa-aika. taa kysymyksessä olevaa merimiesryhmää.
31434: Ylityökorvus, joka suoritetaan rahassa, on
31435: oleva tunnilta, kun ylityö tehdään arkipäi- 16 §.
31436: vänä, vähintään 1/120 ja, kun se on tehty Kultakin päivältä, jona ylityötä on suori-
31437: pyhäpäivänä, 1/60 merimiehen kuukautisesta tettu, on päällikön tai hänen valvontansa
31438: rahapalkasta. Myös kaikki ylityö, joka vuo- alaisena ja hänen vastuullaan perämiehen,
31439: rokaudessa ylittää 2 tuntia, on korvattava konemestarin tai talousosaston esimiehen vii-
31440: kuten pyhäpäivänä tehty ylityö. meistään seuraavana päivänä tehtävä yli-
31441: Ylityökorvau8 on laskettava erikseen jokai- työstä merkintä erityiseen merenkulkuhalli-
31442: selta kerralta, jona ylityötä on tehty. Aloi- tuksen vahvistamaan ylityöpäiväkirjaan.
31443: tettu puolitunti on korvattava täytenä puo- Älköön ketään, jolle se oikeutensa valvo-
31444: lena tuntina. miseksi on tarpeellista, kieliettäkö saamasta
31445: tarpeellista tietoa ylityöpäiväkirjan sisäl-
31446: Milloin ylityötä joutuu tekemään sellainen löstä ja kirjallista otetta siitä. Laivanisän-
31447: merimies, joka saa osan palkastaan palvelu- nän on säilytettävä ylityöpäiväkirja vähin-
31448: rahana tai jonka kuukausipalkka on vain tään 4 vuotta sen päättämisen jälkeen ja, jos
31449: osa hänen ansiostaan ja huomattava osa siitä siihen merkityn matkan johdosta sanotussa
31450: saadaan kappale- tai urakkamaksuna, otetaan ajassa pannaan vireille riita, kunnes riita on
31451: ylityökorvauksen perustaksi tällaisen meri- lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu.
31452: miehen keskimääräinen kuukausiansio.
31453: 17 §.
31454: Päällikön on huolehdittava siitä, että kap-
31455: pale tätä lakia on laivaväen nähtävänä aluk-
31456: 4 luku. sessa.
31457: Erinäisiä säännöksiä. 18 §.
31458: Tämän lain noudattamista valvoo asian-
31459: 13 §. omainen viranomainen niin kuin siitä asetuk-
31460: Kuuttatoista vuotta nuorempaa henkilöä sella säädetään.
31461: älköön kello 20 ja kello 7 välisenä aikana
31462: käytettäkö laivatyöhön enempää kuin sen 19 §.
31463: verran, että hän mainittuna aikana saa vä- Jos päällikkö käyttää merimiestä laivatyö-
31464: hintään yhdeksän tunnin yhtäjaksoisen va- hön vastoin tämän lain säännöksiä, rangais-
31465: paa-ajan. Mitä tässä on sanottu, älköön kui- takoon häntä sakolla.
31466: tenkaan estäkö alaikäisen käyttämistä sellai- Samoin kuin päällikköä rangaistakoon lai-
31467: seen laivatyöhön, josta mainitaan tämän lain vanisäntää, jos 1 momentissa mainittu rikko-
31468: 10 § :n 1 momentissa ja 11 § :n 4 momentin mus on tapahtunut hänen tietensä tai suos-
31469: 2 ja 3 kohdissa. tumuksellaan.
31470: Tässä pykälässä säädettyyn rangaistukseen
31471: 14 §. älköön tuomittako, jos voidaan näyttää, ettei
31472: Valtioneuvostolla on valta pakottavain satamassa, jossa alus viimeksi kävi, voitu
31473: seikkain vuoksi, saatuaan ensin merenkul- saada sitä kaikin puolin riittävästi miehite-
31474: kuhallituksen ja merenkulkijajärjestöjen tyksi laivatyön järjestämiseksi tämän lain
31475: sekä laivanvarustajayhdistysten suostumuk- mukaisesti.
31476: sen, myöntää poikkeuksia tämän lain sään- 20 §.
31477: nöksistä, mikäli on kysymys aluksista, joiden Jos päällikkö, peram1es, konemestari, ta-
31478: bruttovetoisuus on vähemmän kuin 500 re- lousosaston esimies tai laivanisäntä rikkoo
31479: kisteritonnia. 16 § :n säännöksiä, rangaistakoon sakolla.
31480: 700 X,15. - Merityöla.ki.
31481:
31482:
31483: 21 §. 23 §.
31484: Jos päällikkö hankkiakseen itselleen tai toi- Virallisen syyttäjän on pantava syyttee-
31485: selle hyötyä tai aikaansaadakseen vahinkoa, seen tässä laissa mainitut rikokset.
31486: on pitänyt väärin ylityöpäiväkirjaa tai muut-
31487: tanut sitä tai sen hävittänyt, kätkenyt taikka
31488: tehnyt mahdottomaksi lukea, rangaistakoon 24 §.
31489: sakolla tai enintään kahden vuoden vankeu- Mitä merilaissa mainitaan laillisesta tuo-
31490: della. mioistuimesta ja oikeudenkäynnistä merioi-
31491: Samoin rangaistakoon laivanisäntää, jos keusjutuissa, koskee myös tämän lain mukaan
31492: hän on tehnyt itsensä syypääksi 1 momen- käsiteltäviä asioita. Merilain 252 §: ssä mai-
31493: tissa mainittuun rikokseen tai joo siinä mai- nittujen asiantuntijain läsnäolo oikeudessa
31494: nittu rikos on tapahtunut hänen tietensä tai älköön kuitenkaan olko tarpeen, ellei oikeus
31495: suostumuksellaan. jonkin asian kohdalla sitä käsitellessään toi-
31496: Mitä tässä on sanottu päälliköstä, koskee sin päätä, ja suoritettakoon asiantuntijapalk-
31497: myös perämiestä, konemestaria ja talousosas- kiot tällöin valtion varoista niin kuin siitä
31498: ton esimiestä sekä henkilöä, joka esimiehen säädetään.
31499: käskystä tai suostumuksella on tehnyt tässä
31500: mainitun rikoksen. 25 §.
31501: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
31502: 22 §. kuuta 1957 ja sillä kumotaan 26 päivänä
31503: Jos päällikkö laiminlyö 17 § : ssä säädetyn huhtikuuta 1924 merimiehen työajasta an-
31504: velvollisuutensa, rangaistakoon enintään kym- nettu laki (116/24).
31505: menellä päiväsakolla.
31506:
31507: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
31508:
31509: Veikko Kokkola. E. Pusa. Juho Karvonen.
31510: Olavi Lindblom. Kalle Jokinen. Erkki W. Mohell.
31511: Heikki Hykkäälä. Kalle Kauhanen. Vappu Heinonen.
31512: Laura Brander-Wallin. Veikko Helle. Eetu Karjalainen.
31513: Anni Flinck. Kalle Matilainen. Viljo Virtanen.
31514: Varma K. Turunen. Arvo Ahonen. K. F. Haapasalo.
31515: 701
31516:
31517: X,16. - Lak.al. N:o 97.
31518:
31519:
31520:
31521:
31522: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain
31523: muuttamisesta.
31524:
31525:
31526: E d u s k u n n a ll e.
31527:
31528: Nyt voimassa olevassa työntekijäin vuosi- jälle kuuluva etu tai hyöty, minkä hän on
31529: lomalaissa, annettu 27 p: nä huhtikuuta 1946, eläessään jakanut perheensä tai muun huol-
31530: on sellainen epäkohta, joka olisi korjattava. lettavansa kesken, jää hänen kuolemansa jäl-
31531: Kyseisen lain 8 § : n 3 kohdassa sanotaan: keen työnantajansa hyväksi, niinkuin nykyi-
31532: ,Loman korvausta ei kuitenkaan ole makset- sen lain mainitussa kohdassa määrätään.
31533: tava, jos työnantaja on purkanut työsopi- Oikeudenmukainen menettely on mielestämme
31534: muksen työsopimuslain 31 § : n 1 momentin se, että työntekijälle kuuluva vuosilomakor-
31535: 1, 3 tai 6 kohdassa mainituista syistä taikka vaus (vuosilomapalkka) työnt~kijän kuoltua
31536: jos työsuhde on päättynyt työntekijän kuo- maksetaan työnantajan taholta työntekijän
31537: leman johdosta." perheelle tai hänen huollettavilleen.
31538: Vaikka vuosiloma ja vuosilomakorvaus on Yllä esitetyn johdosta ehdotamme kun·
31539: henkilökohtaisena käsitelty, ja kun myös vuo- nioittaen,
31540: silomasta tuleva palkka on siitä työstä, minkä
31541: työntekijä on jo suorittanut, osa niitä etuja, ·että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31542: mitä hän on itselleen omalla työllään ansain- van lakiehdotuksen:
31543: nut, ei ole oikeudenmukaista, että työnteki-
31544:
31545:
31546: Laki
31547: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
31548: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun
31549: työntekijäin vuosilomalain (317/46) 8 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
31550:
31551: 8 §.
31552: muksen työsopimuslain 31 §: n 1 momentin
31553: Loman korvausta ei kuitenkaan ole makset- 1, 3 tai 6 kohdassa mainituista syistä.
31554: tava, jos työnantaja on purkanut työsopi-
31555:
31556:
31557: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
31558:
31559: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
31560: Sulo Hostila. Artturi Koskinen.
31561: Eino Raunio.
31562: 702
31563:
31564: X,17. - Lak.al. N:o 98.
31565:
31566:
31567:
31568:
31569: Kelovesi ym.: Ehdotus laiksi vapunpäivän järjestämisestä
31570: työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa annetun
31571: lain muuttamisesta.
31572:
31573:
31574: E d u s k u n n a ll e.
31575:
31576: Kysymys vapunpalVan säätäruisestä pai- kunta niukalla enemmistöllä hylkäsi tehdyt
31577: kalliseksi vapaapäiväksi, kuten itsenäisyys- lakiehdotukset.
31578: päivän suhteen on järjestetty, on useita ker- Mielestämme kysymys paikallisesta vapun-
31579: toja ollut eduskunnan käsiteltävänä. Huoli- päivästä niille työntekijäryhmille, kuten
31580: matta siitä, että eduskuntakin vuonna 1950 tunti- ja urakkatyössä oleville, jotka eivät
31581: lausui käsityksenään, että vapunpäivällä on saa palkkaa vapunpäivästä, on saatava kii-
31582: tunnustettu merkitys työväen kansainväli- reellisesti myönteiseen ratkaisuun. Tässä tar-
31583: senä juhlapäivänä, ei tämä periaatteellinen koituksessa pidämme välttämättömänä saat-
31584: hyväksyminen ole johtanut vastaaviin käy- taa asia jälleen eduskunnan käsittelyyn.
31585: tännöllisiin tekoihin. Eduskunnan käsiteltä- Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
31586: vänä on ollut parikin kertaa lakiehdotus
31587: vapunpäivän säätäruisestä paikalliseksi juhla- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31588: päiväksi, mutta molemmilla kerroilla edus- van lakiehdotuksen:
31589:
31590:
31591:
31592: Laki
31593: vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa annetun
31594: lain muuttamisesta.
31595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapunpäivän järjestämisestä työnteki-
31596: jäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa 27 päivänä huhtikuuta 1944 annetun lain (272/44)
31597: 2 § näin kuuluvaksi:
31598: 2 §. marraskuun 26 päivänä 1937 itsenäisyyspäi-
31599: Töiden keskeyttämisestä, vapunpäivälle las- vän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaa-
31600: kettavasta palkasta ja työn tekemisestä va- päivänä annetun lain 2, 3, 4, 5 ja 6 pykä-
31601: punpäivänä noudatetta:koon vastaavasti, mitä lissä on säädetty.
31602:
31603:
31604: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
31605:
31606: Tauno Kelovesi. Matti Koivunen. Martti Leskinen.
31607: Eino Tainio. J. Mustonen. Usko Seppi.
31608: Toivo Niiranen. Elli Stenberg. Rainer Virtanen.
31609: Toivo Asvik.
31610: 703
31611:
31612: X,18. - Lak.al. N: o 99.
31613:
31614:
31615:
31616:
31617: A. Leikola ym. : Ehdotus laiksi palkkojen ilmoittamisvelvolli-
31618: suudesta.
31619:
31620:
31621: Eduskunnalle.
31622:
31623: Palkkatilastojen vertailu ja niiden käyttä- velvoitettava kaikki ne, joilla on yksi tai
31624: minen on saavuttanut nykyisin yhä suurem- useampi työsuhteessa oleva henkilö palveluk-
31625: man merkityksen niin palkannauttijoiden sessaan, ilmoittamaan maksamansa palkat.
31626: kuin työnantajien:kin piirissä. Sanottuj~n Kun kuitenkaan niillä palkoilla, joita sellai-
31627: tilastojen käyttäminen on kuitenkin varsin set työnantajat, joilTa on vain muutama
31628: hankalaa, koska ei ole olemassa sellaisia tilas- harva henkilö palveluksessaan, ei ole miten-
31629: toja, jotka olisivat valtion viranomaisen ke- kään ratkaisevaa merkitystä yleiskuvan muo-
31630: räämiä ja julkaisemia. Nykyisin tosin eräi- dostumiseen ja kun on syytä ottaa huomioon
31631: den työnantajajärjestöjen toimesta suorite- materiaalin hankkimisessa esiin tulevia käy-
31632: taan materiaalin hankkimista palkkatilastoja tännöllisiä näkökohtia, ei ole. aihetta ulottaa
31633: varten ja annetaan niistä yhteenvetoja jul- palkkojen ilmoittamisvelvollisuutta sellaisiin
31634: kaistaviksi Sosiaalisessa Aikakauskirjassa. työnantajiin, joiden palveluksessa on vähem-
31635: Tämä materiaalin hankinta ei kuitenkaan män kuin viisi henkilöä. Tätä rajaa ei myös-
31636: ulotu järjestäytyneiden työnantajien piiriä kään voi nostaa liian ylös, sillä suhteellisen
31637: kauemmaksi ja sen ulkopuolelle jäävät kaikki pienten yritysten lukumäärä on maassamme
31638: ne työnantajat, jotka eivät kuulu mihinkään verrattain suuri. Jos rajaa nostettaisiin, olisi
31639: tilastoja keräävään ja niistä tietoja julkisuu- siitä seurauksena epätodellisen kuvan synty-
31640: teen antavaan työnantajaliittoon. Julkaistut minen.
31641: tiedot ovat siten puutteelliset, eivätkä anna Kun yrityksen palveluksessaan oleville
31642: palkkatilanteesta ja sen kehittymisestä koko- henkilöille maksamat palkat saattavat olla
31643: naiskuvaa. Kun ei myöskään näytä mahdol- sen yrityksen kannalta tietoja, joita voidaan
31644: liselta päästä yksityistä tietä saamaan asiasta pitää liikesalaisuutena, on syytä menetellä
31645: kokonaiskuvaa tai muuta luotettavaa selvi- siten, ettei minkään yksityisen yrityksen
31646: tystä, on valtiovallalla perusteltua aihetta tässä tarkoitettuja tietoja sinänsä saateta jul-
31647: ottaa huolehtiakseen sanotun materiaalin ke- kisuuteen.
31648: rääminen, sen tilastollinen käsittely ja palk- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
31649: katilastojen julkaiseminen. taen,
31650: Mitä tulee siihen kysymykseen, kuinka laa-
31651: jalle alueelle materiaalin han:kkimiskohteet että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31652: olisi ulotettava, olisi periaatteelliselta kan- van lakiehdotuksen:
31653: nalta ja aivan täydellisen kuvan saamiseksi
31654:
31655:
31656:
31657: Laki
31658: palkkojen ilmoittamisvelvollisuudesta.
31659:
31660: 1 §.
31661: Liike, laitos ja yritys, jossa työsopimus- on velvollinen ilmoittamaan näille maksa-
31662: suhteen perusteella jatkuvasti työskentelee mansa palkat ja ansiot tässä laissa säädetyllä
31663: vähintään viisi työntekijää tai toimihenkilöä, tavalla.
31664: 704 X,18. - Palkkojen ilmoitta.misvelvollisuus.
31665:
31666:
31667: 2 §. tässä pykälässä tarkoitettuja asioita, on vel-
31668: Ilmoitukset on erikseen palkan ja eri an- vollinen pitämään ne salassa.
31669: sioon vaikuttavien tekijöiden osalta lähetet-
31670: tävä vuosineljänneksittäin kunkin vuosinel- 4 §.
31671: jänneksen päättymistä seuraavan kalenteri- Sitä, joka rikkoo tässä laissa säädettyä il-
31672: kuukauden loppuun mennessä tilastolliselle moitusvelvollisuutta vastaan tahi tahallisesti
31673: päätoimistolle. antaa vääristeltyjä tietoja taikka muuten
31674: rikkoo tätä lakia, rangaistakoon sakolla, jol-
31675: lei muualla ole ankarampaa rangaistusta sää-
31676: 3 §. detty.
31677: Julkaistessaan näin saamiaan tietoja tulee
31678: tilastollisen päätoimiston huolehtia siitä, ettei 5 §.
31679: yksityisen liikkeen, laitoksen tai yrityksen Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
31680: sanottuja tietoja sinänsä saateta julkisuuteen. töönpanemisesta ja soveltamisesta annetaan
31681: Virkamies, joka virassaan saa tietoonsa asetuksella.
31682:
31683:
31684: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
31685:
31686: Aare Leikola. Artturi Tienari. Kaarlo Kajatsalo.
31687: 705
31688:
31689: X,19. - Lak.al. N:o 100.
31690:
31691:
31692: Seppi ym.: Ehdotukset maaseudun asunto-olojen paranta--
31693: mista koskevaksi lainsäädännöksi.
31694:
31695:
31696: E d u s k u n n a ll e.
31697:
31698: Eduskunta lausui vuoden 1949 valtiopäi- teihin, kansandemokraatteihin ja kokoomus-
31699: villä toivomuksen, että hallitus ryhtyisi kii- puolueeseen kuuluvat kansanedustajat em.
31700: reellisiin toimenpiteisiin sellaisen asuntora- mietinnön ehdotusten mukaisesti vuoden 1951
31701: kennussuunnitelman aikaansaamiseksi varsi- valtiopäivillä eduskunnan käsiteltäväksi eh-
31702: naista maaseutua varten, joka vastaa arava- dottivat, jäi raukeamaan käsittelyn yhtey-
31703: rakennustoimintaa kaupungeissa, kauppa- dessä ilmeuneen jarrutuksen vuoksi, johon
31704: laissa ja asutuskeskuksissa. Tämän mukai- syyllistyivät eräät ehdotuksen allekirjoitta-
31705: sesti valtioneuvosto asetti helmikuussa 1950 neetkin piirit ja henkilöt. Näin ollen on
31706: komitean em. tehtävää varten. tämä, eräs maaseudun kipein kysymys, yhä
31707: Valtioneuvostolle vuoden 1951 alkupuolella odottamassa ratkaisuaan. Maaseudun asuk-
31708: jättämässään mietinnössä komitea totesi maa- kaat odottavat sitä sangen perustellusti myös
31709: seudun asunto-olojen pikaisen korjauksen niiden lupausten täyttämiseksi, joita asiasta
31710: välttämättömyyden pitäen ensisijaisena tehtä- eri tahoilta esitettiin viimeksikin käydyn vaa-
31711: vänä jo olevien vanhojen asuinrakennusten litaistelun yhteydessä.
31712: korjaamista. Koko maaseudun asuinrakennus- Viime vuosina on valtion tulo- ja meno-
31713: toiminnan käytännöllisen hoitamisen komitea arviossa myönnetty varoja maaseudun asunto-
31714: ehdotti uskottavaksi kunnille maatalousminis- olojen parantamiseen, mutta määrärahat
31715: teriön valvonnan alaisena, jolla olisi apunaan ovat olleet liian pieniä. Maaseudun asuin-
31716: asiantuntijatoimikunta. ja kotieläinrakennusten rakentamiseen tar-
31717: Vallitsevan asuntokurjuuden ja -puutteen vittava luotto muodostaa nykyisinkin yh-
31718: poistamiseksi sijoitettavien varojen tarpeen teensä yli puolet koko maaseudun luotan
31719: komitea arvioi 34 miljardiksi marka:ksi ehdot- tarpeesta. Monilla paikkakunnilla maaseu-
31720: tuen tämän määrän käyttöä tarkoitukseen dulla on asuntokurjuus varojen puutteessa
31721: seitsemän vuoden aikana. jatkuvasti lisääntynyt. Eduskunnan olisi pi-
31722: Johtuen asian luonteesta komitea edellytti kaisesti järjestettävä asia lainsäädäntöteitse
31723: valtioneuvostolta kiireellisiä toimenpiteitä em. komitean mietinnön pohjalla.
31724: valmistaen tarpeelliset lakiehdotuksetkin, Kun maaseudun asuntokurjuus morristakin
31725: jotta valtioneuvosto voisi ne viivytyksettä syistä, mutta ennen kaikkea varojen puut-
31726: eduskunnalle käsiteltäväksi esittää. Silloinen, teessa jatkuvasti pahenee, olisi eduskunnan
31727: enempää kuin sen jälkeisetkään hallitukset vihdoinkin hyväksyttävä em. komitean ehdo-
31728: eivät kuitenkaan ole esittäneet eduskunnalle tuksiin perustuvat lakiehdotukset
31729: komitean valmistamia, enempää kuin muita- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
31730: kaan eduskunnan toivomuksen mukaisia ehdo-
31731: tuksia. Se ehdotus, jonka eräät komitean jä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31732: seninä olh')·et maalaisliittoon, sosialidemokraat- vat lakiehdotukset:
31733:
31734: Laki
31735: maaseudun asunto-olojen parantamisesta.
31736: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31737: 1 §. kunnissa, jonka tarkoituksena on asumiskus-
31738: Asunto-olojen parantamiseksi sekä sellai- tannuksiltaan halpojen ja sosiaalisesti tarkoi-
31739: sen rakennustoiminnan tukemiseksi maalais- tuksenmukaisten uusien asuntorakennusten
31740: 89 E 168/57
31741: 706 X,19. - Maaseudun asunto-olot.
31742:
31743:
31744: sekä asumiseen liittyvien välttämättömien 4 §.
31745: ulko- ja kotieläinrakennusten ja laitteiden Lainaa voidaan myöntää:
31746: aikaansaaminen sekä vanhojen asuinra:ken- 1) 2 §: n 1 momentin 1 kohdassa tarkoite-
31747: nusten ja asumiseen liittyvien vanhojen ulko- tuissa tapauksissa enintään seitsemänkym-
31748: rakennusten ja laitteiden korjaaminen, laa- mentäviisi sadalta hyväksytyistä rakennus-
31749: jentaminen ja uusiminen, myönnetään edus- kustannuksista;
31750: kunnan tätä tarkoitusta varten osoittamista 2) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite-
31751: varoista lainoja, avustuksia ja palkkioita. tuissa tapauksissa enintään kuusikymmentä-
31752: viisi sadalta hyväksytyistä ra:kentamiskustan-
31753: nuksista, jolloin laina saa nousta yhdessä
31754: 2 §. sen edellä paremmalla etuoikeudella kiinni-
31755: Tämän lain mukaan voidaan myöntää: tettyjen lainojen kanssa enintään yhdeksään-
31756: 1) lainaa sellaisille Suomen kansalaisille, kymmeneenviiteen sadalta sanotuista kustan-
31757: joiden tukeminen on välttämätöntä ja yhteis- nuksista;
31758: kunnan kannalta tarkoituksenmukaista; 3) 2 § : n 1 momentin 3 kohdassa tarkoite-
31759: 2) lainaa kunnille ja muille yhteisöille tuissa tapauksissa enintään neljäkymmentä
31760: vuokratalojen rakentamista varten ensi sijassa sadalta hyväksytyistä rakennuskustannuk-
31761: vähävaraisille, monilapsisille perheille; sista, jolloin laina saa nousta sen edellä pa-
31762: 3) lainaa asunto-osakeyhtiöille ja asunto- remmalla etuoikeudella kiinnitettyjen laino-
31763: osuuskunnille, joiden osakkaista tai jäsenistä jen kanssa enintään yhdeksäänkymmeneen
31764: pääosa on 1 kohdassa tarkoitettuja henki- sadalta sanotuista kustannuksista.
31765: löitä; Avustusta voidaan myöntää enintään viisi-
31766: 4) avustusta 1 kohdassa tarkoitetuille vä- kymmentä sadalta hyväksytyistä rakennus-
31767: hävaraisille henkilöille; sekä kustannuksista.
31768: 5) palkkiota 1 kohdassa tarkoitetuille hen- Palkkiota voidaan myöntää enintään viisi-
31769: kilöille työtä säästävien sekä rakennusten kymmentä sadalta 2 §: n 1 momentin 5 koh-
31770: kestoikää pidentävien ja paloturvallisuutta dassa tarkoitettujen rakenteiden tai laittei-
31771: edistävien sekä asuntDjen viihtyisyyttä lisää- den hyväksytyistä rakennuskustannuksista.
31772: vien rakenteiden ja laitteiden aikaansaami- Laina, avustus ja palkkio saavat nousta
31773: seen. kaikki yhdessä tai kaksi yhdessä enintään
31774: Lainaa, avustusta ja palkkioita voidaan yhdeksäänkymmeneen sadalta hyväksytyistä
31775: myöntää kutakin erikseen tai yhdessä. rakennuskustannuksista.
31776:
31777: 3 §. 5 §.
31778: Vähävaraiseksi katsotaan tämän lain mu- Jos 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
31779: kaan henkilö, jolla ei ole omaisuusverolain tetussa tapauksessa ei ole ensisijaista kiinni-
31780: alaista omaisuutta eikä hänelle ja hänen tyslainaa kDhtuullisin hyväksyttävin ehdoin
31781: kanssaan samassa taloudessa asuville per- vapailta pääomamarkkinoilta saatavissa, voi-
31782: heenjäsenille viimeksi wimitetussa kunnallis- daan myös ensisijainen laina joko osaksi tai
31783: verotuksessa pantu yhteinen veroäyrimäärä kokonaan myöntää valtion varoista.
31784: ylitä valtioneuvoston paikkakunnan kalleu-
31785: den huomioon ottaen vahvistamaa veroäyrien 6 §.
31786: enimmäismäärää. Laina myönnetään kiinnitystä vastaan ha-
31787: Monilapsisella perheellä tarkoitetaan tässä kijan kiinteistöön tai vuokraoikeuteen ja ra-
31788: laissa perhettä, jossa on vähintään kolme kennuksiin taikka omaveikaista yhteisvastuul-
31789: kotona asuvaa, perheen huollettavana olevaa lista takausta vastaan sen mukaan kuin maa-
31790: kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta. talousministeriö määrää.
31791: Huollettavaksi lapseksi luetaan myös otto- Kuitenkin kunta voi erityisistä syistä väli-
31792: lapsi sekä kasvattilapsi, josta perhe korvauk- aikaisesti antaa lainoja omalla vastuullaan
31793: setta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena lapsena ilman edellä 1 momentissa tarkoitettua va-
31794: pidetään niinikään kuusitoista vuotta täyt- kuutta.
31795: tänyttä työkyvytöntä lasta sekä koulunkäyn- Jos laina myönnetään kunnalle vuokra-
31796: tiä jatkavaa lasta, joka on täyttänyt kuusi- talon rakentamista varten, ei vakuutta ole
31797: toista, mutta ei kahdeksaatoista vuotta. vaadittava.
31798: X,19. - Seppi ym. 707
31799:
31800: 7 §. vastaavasti. Samoin voidaan lainan saaja
31801: Laina myönnetään 2 § : n 1 momentin 2 määrävuosina, kuitenkin enintään viitenä
31802: kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellyt- vuotena, vapauttaa lainasta määrätyn koron
31803: täen, että asianomainen kunta sitoutuu: suorittamisesta.
31804: antamaan rakennusta varten käyt·ettäväksi
31805: 4 §: n 1 momentin 2 kohdassa mainittujen 10 §.
31806: lainojen lisäksi tarvittavan pääoman hyväk- Tämän lain toimeenpanon johto ja ylin
31807: syttävillä ehdoilla, ellei puuttuvan pääoman valvonta kuuluu maatalousministeriölle, joka
31808: saanti sellaisin ehdoin muutoin ole turvattu; myöskin voi velvoittaa kunnan laatimaan
31809: sekä asuntotuotanto- ja asuntohuoltosuunnitelman
31810: luovuttamaan korvauksetta rakennusta var- määrävuosiksi.
31811: ten käytettäväksi rakentamiseen sopivan ton- Kunta on velvollinen huolehtimaan sille
31812: tin, jolle johtaa liikennekelpoinen tie tai jolle tämän lain nojalla myönnettyjen varojen
31813: kunta sitoutuu sellaisen rakentamaan, siksi hoidosta ja käytöstä ja rakennustöiden val-
31814: aja:ksi, jona rakennusta varten on valtion vonnasta.
31815: myöntämää lainaa maksamatta, tahi muulla 11 §.
31816: tavoin huolehtimaan siitä osasta pääoman A vustuksien ja lainojen myöntämisesta
31817: tarvetta, jonka vastikkeettoman tontin arvo maaseudun asunto-olojen parantamiseen maa-
31818: muodostaa. liskuun 17 päivänä 1938 annetun valtioneu-
31819: voston päätöksen (128/38) ja maaseudun
31820: 8 §. rakennusavustuksista, -lainoista ja -palk-
31821: Laina voidaan myöntää kunnalle sen toi- kioista 5 päivänä lokakuuta 1944 annetun
31822: mesta ja vastuulla edelleen lainattavaksi tä- valtioneuvoston päätöksen (676/44) mukai-
31823: män lain tarkoituksiin 2 §: n 1 momentin siin tarkoituksiin valtion tulo- ja meno-
31824: 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille. Tästä arviossa osoitetut varat liitetään tämän lain
31825: välitystehtävästä kunta ei ole oikeutettu saa- tarkoituksiin myönnettäviin varoihin.
31826: maan palkkiota.
31827: 12 §.
31828: 9 §. Valtion varoista tämän lain nojalla myön-
31829: Tämän lain nojalla myönnettyjen lainojen netty avustus ja palkkio on vapaa valtiolle,
31830: kuoletusaikaa ei saa määrätä neljääkymmen- kunnalle ja seurakunnalle tulon ja omaisuu-
31831: täviittä vuotta pitemmäksi ajaksi, jos ra:ken- den perusteella suoritettavista veroista. Täl-
31832: nus on kivestä tai muusta yhtä kestävästä laista avustusta tai palkkiota ei voida myös-
31833: rakennusaineesta, eikä kolmeakymmentäyhtä kään ulosmitata.
31834: vuotta pitemmäksi ajaksi, jos rakennus on
31835: vähemmän kestävästä aineesta. 13 §.
31836: Lainojen koron määrää valtioneuvosto. Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
31837: Lainan saajalle voidaan valtioneuvoston meenpanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
31838: päättämin edellytyksin ja ehdoin myöntää neuvosto.
31839: lykkäystä kuoletuslainojen tai korkojen tahi 14 §.
31840: molempien suorittamisessa enintään vus1 Tämä laki tulee voimaan päivänä
31841: vuotta, jolloin lainojen kuoletusaika pitenee kuuta 195 ..
31842:
31843:
31844:
31845: Laki
31846: maaseudun asuntorakennustoiminnan tukemisesta valtion varoilla.
31847: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31848: 1 §.
31849: Maaseudun asunto-olojen parantamista ja sina 1958-1962 kunakin vähintään viiden-
31850: asuntorakennustuotannon tukemista varten tuhannenmiljoonan markan suuruinen siirto-
31851: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuo- määräraha.
31852: 708 X,19. - Maaseudun asunto-olot.
31853:
31854:
31855: Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrära- vanhojen ulkorakennusten ja laitteiden kor-
31856: haa käytetään !ainoiksi, avustuksiksi ja palk- jaamiseen, laajentamiseen ja uusimiseen
31857: kioiksi asumiskustannuksiltaan halpojen ja maalaiskunnissa.
31858: ~osiaalisesti tarkoituksenmukaisten uusien
31859: asuinrakennusten sekä asumiseen liittyvien 2 §.
31860: välttämättömien ulko- ja kotieläinrakennus- Siitä, millä ehdoilla ja missä järjestyksessä
31861: ten ja laitteiden aikaansaamiseen ja vanhojen 1 §: ssä tarkoitettuja lainoja, avustuksia ja
31862: asuinrakennusten ja asumiseen liittyvien palkkioita myönnetään, säädetään erikseen.
31863:
31864:
31865:
31866:
31867: Laki
31868: asutuslain muuttamisesta.
31869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1936 annetun
31870: asutuslain (332/36) 4 § :n 3 kohta ja lisätään 9 kohta ja 25 §, 4 § :n 3 kohta, sellai-
31871: sena kuin se on 9 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (502/55), näin kuuluviksi:
31872:
31873: 4 §. 25 §.
31874: Asutusvaroista voidaan antaa: Viljelys-, rakennus-, omakoti- ja sisarosuus-
31875: lainat maksetaan takaisin kolmen prosentin
31876: 3) lainaa muiden kuin maaseudun asunto- vuotuismaksuin, joista koroksi luetaan enin-
31877: olojen parantamisesta annetun lain 1 §: ssä tään yksi prosentti kulloinkin suorittamatta
31878: tarkoitettujen rakennusten ja laitteiden ra- olevasta pääomasta sekä muu pääoman lyhen-
31879: kentamiseen, laajentamiseen, korjaamiseen ja nykseksi.
31880: uusimiseen 2 kohdassa mainituille tiloille;
31881:
31882: 9) avustuksia ja palkkioita 3 kohdassa tar- Tämä laki tulee voimaan päivänä
31883: koitettuja rakentamistöitä varten. kuuta 195 ..
31884:
31885:
31886:
31887: Laki
31888: asutuslautakunnista annetun lain muuttamisesta.
31889: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutuslautakunnista 16 päivänä maalis-
31890: kuuta 1934 annetun lain (115/34) 1, 3, 7 ja 8 §, viimeksimainittu sellaisena kuin se
31891: on 13 päivänä lokakuuta 1944 annetussa laissa (699/44), näin kuuluviksi:
31892:
31893: 1 §. ginhallituksen hoidettava. Jollei kaupungissa
31894: Asutustoimintaa ja maaseudun asunto-olo- tai kauppalassa ole asutuslautakunnalle kuu-
31895: jen parantamista varten on maatalousminis- luvia tehtäviä, voi maatalousministeriö, niin-
31896: teriön avuksi jokaiseen maalais-, kauppala- ikään kunnallisvaltuuston anomuksesta, päät-
31897: ja kaupunkikuntaan asetettava asutuslauta- tää, että kunta on toistaiseksi vapautettava
31898: kunta. asutuslautakunnalle kuuluvien tehtävien hoi-
31899: Maatalousministeriöllä olkoon kuitenkin tamisesta.
31900: kunnallisvaltuuston anomuksesta valta päät- 3 §.
31901: tää, että kunnassa, jossa asutuslautakunnalle Asutuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet
31902: kuuluvat tehtävät ovat vähäiset, asutuslauta- valitsee kunnallisvaltuusto. Jäseniksi ja vara-
31903: kunnan tehtävät ovat toistaiseksi maalaiskun- jäseniksi, joiden tulee olla asutustoimintaan
31904: nassa kunnanhallituksen, kauppalakunnassa ja maatalouteen sekä ainakin yhden asunto-
31905: kauppalanhallituksen ja kaupungissa kaupun- kysymyksiin perehtyneitä, on valittava puo-
31906: X,19. - Seppi ym. 709
31907:
31908: let henkilöitä, jotka elättävät itseään koko- johtajan ja Jasenen sekä asutusneuvojan ja
31909: naan tai pääasiallisesti ruumiillisella työllä rakennusneuvojan palkkion suuruuden mää-
31910: tahi jotka ovat taloudellisesti saman vertai- rää maatalousministeriö.
31911: sia, ja toinen puoli maalaiskunnassa keski- Asutuslautakunnan puheenjohtajalle ja
31912: kokoisen tai sitä suuremman tilan omistajia jäsenelle sekä asutusneuvojalle ja rakennus-
31913: sekä kauppalassa ja kaupungissa niitä tai neuvojalle valtion varoista suoritettavat palk-
31914: niihin verrattavia muita henkilöitä. kiot, päivärahat ja matkakustannukset mak-
31915: saa etukäteen kunta.
31916: 7 §. Kunnassa, jossa asutuslautakunnan toimi-
31917: Asutuslautakunnan avuksi voi kunnallis- alaan kuuluvia tehtäviä on runsaasti, voi
31918: valtuusto, jos katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa maatalousministeriö kunnanvaltuustoa kuul-
31919: asutusneuvojan tahi rakennusneuvojan tahi tuaan päättää, että asutuslautakunnan pu-
31920: molemmat. Jollei erityistä asutusneuvojaa heenjohtajalle, asutusneuvojalle tai rakennus-
31921: tai rakennusneuvojaa ole valittu on asutus- neuvojalle suoritetaan valtion varoista eri-
31922: lautakunnan määrättävä puheenjohtaja tai tyinen palkkio.
31923: joku tahi jotkut jäsenistä toimimaan asutus- Joka tahtoo käyttää asutusneuvojan tai
31924: neuvojana ja rakennusneuvojana. rakennusneuvojan apua, jonka antaminen ei
31925: kuulu laissa säädettyihin asutuslautakunnan
31926: 8 §. tehtäviin, suorittakoon hänelle kunnallisval-
31927: Asutuslautakunnan puheenjohtajan ja Ja- tuuston vahvistaman päivärahan ja matka-
31928: senen sekä asutusneuvojan ja rakennusneuvo- kulujen korvauksen.
31929: jan palkkiot, päivärahat ja matkakustannuk-
31930: set maksetaan puoleksi kunnan ja puoleksi
31931: valtion varoista. Muut asutuslautakunnan Tämä laki tulee voimaan päivänä
31932: menot maksetaan kunnan varoista. Puheen- kuuta 195 ..
31933:
31934:
31935:
31936:
31937: Laki
31938: asutuskeskusten asuntorakennustuotannon edistämisestä annetun lain
31939: muuttamisesta.
31940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutuskeskusten asuntorakennustuotan-
31941: non edistämisestä 29 päivänä maaliskuuta 1949 annetun lain (225/49) 1 § näin kuu-
31942: luvaksi:
31943: 1 §. Asutuskeskuksilla tarkoitetaan tässä laissa
31944: Asuntopulan poistamiseksi välttämättömän, kaupunkien ja kauppaloiden alueita.
31945: sosiaalisesti tarkoituksenmukaisen asuntora-
31946: kennustuotannon edistämistä varten maan
31947: asutuskeskuksissa perustetaan asuntotuotan- Tämä laki tulee voimaan päivänä
31948: totoimikunta, joka on valtioneuvoston mää- kuuta 195 ..
31949: räämän ministeriön alainen.
31950:
31951: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
31952:
31953: Usko Seppi. Juho Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
31954: Matti Koivunen. Martti Leskinen. Pentti Liedes.
31955: Toivo Friman. Toivo Niiranen. Leo Suonpää.
31956: 710
31957:
31958: X,20. - Toiv.al. N: o 353.
31959:
31960:
31961:
31962:
31963: Lindblom ym.: Toimenpiteistä työaikalain muuttamiseksi.
31964:
31965:
31966: E d u s k u n n a ll e.
31967:
31968: Elokuun 2 päivänä 1946 annetun työaika- raskuussa kysymyksessä olevan laatuisessa
31969: lain ( 604/46) 17 § : n mukaan työntekijälle jutussa antamassaan tuomiossa.
31970: on maksettava yli- ja hätätyöstä, jota teh- Edellä mainittu työneuvoston lausunto
31971: dään lain sailiman säännöllisen työajan enim- samoin kuin korkeimman oikeuden tuomio
31972: mäismäärän lisäksi, korotettu palkka laissa ' perustuvat siihen, että kysymyksessä olevan
31973: lähemmin määriteltyjen perusteiden mukai- työntekijäryhmän palkanmaksujärjestelmä
31974: sesti. Samoin saman lain 18 § : ssä säädetään, poikkeaa yleisesti käytännössä olevasta jär-
31975: että sunnuntaina tai muuna kirkollisena juh- jestelmästä. Palkanmaksujärjestelmä ei kui-
31976: lapäivänä tehdystä työstä on maksettava kak- tenkaan voi vaikuttaa palkan luonteeseen.
31977: sinkertainen palkka. Nämä lain säännökset Siitä, että tarjoilurahakin on työntekijän
31978: ovat absoluuttisia, joten käsityksemme mu- palkkaa, lausuu mm. professori Arvo Sipilä
31979: kaan niitä olisi sovellettava kaikkiin työ- teoksessaan ,Suomen työoikeus I" (Imatra
31980: aikalain alaisiin työntekijöihin. Näin ei kui- 1947) sivulla 46 seuraavaa:
31981: tenkaan ole käytännössä tapahtunut, vaan ,Se palveluraha taasen, jonka yleisö ny-
31982: palvelurahapalkalla työskentelevät työnteki- kyisin käytännössä olevan järjestelyn mu-
31983: jät, jotka muodostavat useita tuhansia työn- kaan suorittaa ja joka merkitään ravintola-
31984: tekijöitä käsittävän työntekijäin ryhmän, on vieraan laskuun, on työntekijän palkkaa,
31985: jätetty edellä mainittujen etujen ulkopuo- sillä sen suorittajana on työnantaja, vaikka
31986: lelle. Tällainen menettely on katsottu lain hän sopimuksen mukaan olisikin velvollinen
31987: mukaiseksi työneuvoston antaman lausunnon maksamaan työntekijälle saman maaran,
31988: (211/52) perusteella. Mainitussa lausunnos- mikä palvelurahoista on tämän osalle kerty-
31989: saan työneuvosto ilmoittaa mm. seuraavaa: nyt. Työnantajan vastasuorituksen oikeudel-
31990: ,Mitä ylityöstä ja sunnuntaityöstä säädet- liseen laatuun ei vaikuta se, mistä ja miten
31991: tyyn korotettuun palkkaan tulee, työneu- työnantaja saa palkan maksamiseen käytetyt
31992: vosto äänestettyään asiasta katsoo, että kun varat."
31993: työaikalaissa ei ole erityisiä säännöksiä sel- Kun pidämme epäoikeudenmukaisena sitä,
31994: laisen palkan maksamisesta työntekijöille, että osa työaikalain alaisista työntekijöistä
31995: joiden työ hyvitetään yleisöltä saatavilla työaikalain tulkinnanvaraisuuden vuoksi on
31996: palvelurahoilla, työnantaja ei lain mukaan jäänyt laissa säädettyjä oikeuksia vaille, esi-
31997: ole velvollinen suorittamaan heille mainit- tämme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
31998: tuja korotuksia. Mikäli sen sijaan työnantaja sen,
31999: maksaa työntekijän palkan kokonaan tai että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32000: osittain, on työntekijällä oikeus saada sen 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työ-
32001: perusteella laskettu korotettu palkka sekä aikalain (604/46) muuttamiseksi siten,
32002: tehdystä ylityöstä että sunnuntaityöstä." että kaikki työaikalain alaiset työn-
32003: Samanlaisen tulkinnan on omaksunut tekijät tulisivat samanlaiseen asemaan
32004: myöskin korkein oikeus viime vuoden mar- lain 17 ja 18 § :n säännöksiä sovellet-
32005: taessa.
32006: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
32007:
32008: 0. Lindblom. K. Kauhanen. G. Henriksson.
32009: V. Liljeström. Tyyne Paasivuori. Meeri Kalavainen.
32010: Lempi Lehto.
32011: 711
32012:
32013: X,21. - Toiv.al. N:o 354.
32014:
32015:
32016:
32017:
32018: Liljeström ym.: Toimenpiteistä työehtosopimuslain muutta-
32019: miseksi.
32020:
32021:
32022: E d u s k u n n a ll e.
32023:
32024: Työehtosopimuslain 4 §: n mukaan ovat syyksiä, joista sopimuksen tehneiden liitto-
32025: työehtosopimukseen sidottuja 1) ne työnan- jen edustajatkaan eivät pääse yksimielisyy-
32026: taja- ja työntekijä1iitot, jotka ovat sopimuk- teen. Näin ollen on kohtuutonta, että sopi-
32027: sen tehneet, 2) ne yhdiJstykset, jotka ovat muksen sidonnaisuus ulotetaan jäseniin.
32028: edellämainittujen liittojen alayhdistyksiä, Mainitussa pykälässä on lisäksi sellainen
32029: sekä 3) ne työnantajat ja työntekijät, jotka ristiriitaisuus, että järjestöön kuulumattomil-
32030: ovat tai jotka sopimuksen voimassaoloaikana lekin tyÖ!lltekijöille on annettava sopimuksen
32031: ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen suomat edut, mutta he eivät ole kuitenkaan
32032: jäseniä. Tämän mukaan yhdi-3tys, joka ei velvolli-3ia noudattamaan sopimuksen mää-
32033: hyväksy sopimusta tai ei katso voivansa täyt- räyksiä.
32034: tää sen ehtoja, vapautuu siitä eroamalla lii- Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
32035: tosta. Mutta työntekijä, joka on ollut yhdis- kunnioittaen esittävät eduskunnan hyväksyt-
32036: tyksen jäsenenä sopimuksen tekohetkellä tai täväksi toivomuksen,
32037: myöhemmin sopimuksen voimassaoloaikana,
32038: ei voi vapautua siitä eroamalla yhdistyksestä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32039: Erittäinkin sellaisissa liitoissa, joiden jä- työehtosopimuslain niin muuttami-
32040: senmäärä on suuri, kenties useampia kymme- seksi, että sopimusten sidonnaisuus
32041: niä tuhansia, ei ole mahdollisuutta sopimwk- määrättäisiin vain sopimuksen allekir-
32042: sen sellaiseen ennakkokäsittelyyn, että jokai- joittaneita liittoja koskevaksi ja että
32043: nen jäsen pääsisi selville sopimuksen yksi- työehtosopimukset koskisivat ainoas-
32044: tyiskohdista. Sopimukisen eri kohdista syn- taan sopimuksen allekirjoittaneiden
32045: tyy varsin usein sellaisia tulkintaerimieli- liittojen jäseniä.
32046: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
32047:
32048: V. Liljeström. Varma K. Turunen.
32049: Erkki W. Mohell.
32050: 712
32051:
32052: X,22. - Toiv.al. N: o 355.
32053:
32054:
32055:
32056:
32057: Myllymäki ym.: Esityksen antamisesta tapaturmavakuutus-
32058: lainsäädännön tarkistamisesta.
32059:
32060:
32061: E d u s k u n n a ll e.
32062:
32063: Rahan arvon alentuminen ja se, että tapa- veltamisalan laajennus ei sanottavasti lisäisi
32064: turmavakuutuslainsäädäntömme on eri ai- vakuutuksesta johtuvia kustannuksia.
32065: koina ollut erilainen, on johtanut siihen, että Pakollisen vakuutuksen ulottaminen koske-
32066: eri ajoilta peräisin olevat tapaturmakorvauk- maan myös itsenäisen ammatin harjoittajia
32067: set eivät vastaa toisiaan, vaikka korvauksen olisi parhaiten toteutettavissa yleisenä ,kan-
32068: saajat muuten vammansa ym. seikkojen puo- sanvakuutuksena". Kun asian valmistelu vaa-
32069: lesta ovat täysin toisiinsa verrattavissa. On tii verraten laajan tutkimustyön, olisi aiheel-
32070: lukuisia tapauksia, joissa saman vamman lista ryhtyä jo nyt valmisteleviin toimiin
32071: omaava, ennen nyt voimassa olevan lain myös tämän ryhmän saattamiseksi vakuutuk-
32072: (608/48) antamista vahingoittunut, saa vain sen piiriin.
32073: 1/3 siitä korvauksesta, mihin lain antamisen Käytännössä on jatkuvasti syntynyt tul-
32074: jälkeen vahingoittunut on oikeutettu. Tapa- kintariitoja ns. työmatkatapaturmien suh-
32075: turmavakuutuslainsäädäntöä olisi sen vuoksi teen. Pienet poikkeamiset matkalla, kuten
32076: pikaisesti muutettava siten, että eri ajoilta esim. kaupassa käynnit ym., jotka kuuluvat
32077: peräisin olevan elinkorot ja huoltoeläkkeet työntekijän välttämättömiin elinehtoihin ja
32078: saatettaisiin samaan asemaan. Samalla olisi työvoiman ylläpitämiseen, aiheuttavat nykyi-
32079: tapaturmakorvauksia yleensä korotettava. sen lain mukaan sen, että useissa tapauk-
32080: Tapaturmakorvauslain sovellutusalaa olisi sissa tulkitaan asia siten, että tapaturma ei
32081: laajennettava siten, että se tulisi koskemaan ole sattunut työmatkalla. Työntekijä jäte-
32082: työ- ja virkasuhteessa olevien henkilöiden tään siten ilman korvausta. Nykyisin laske-
32083: perheen jäseniä, koulu- ja oppilaitosten ja taan työmatkalla tapahtuvan 15-20% kai-
32084: kurssien oppilaita sekä itsenäisestä amma- kista teollisuuden piirissä sattuvista tapatur-
32085: tista toimeentulonsa saavia. mista. Perussyynä niihin voidaan katsoa ole-
32086: Koteihin ja niiden terveydellisiin seikkoi- van, paitsi kiihtynyt liikenne, myös työn
32087: hin olisi kiinnitettävä paljon enemmän huo- voimaperäistämisen ja muiden työhön liitty-
32088: miota kuin tähän asti on tehty. Vakuutuk- vien ja työntekijää kuluttavien epäkohtien
32089: sen ulottaminen perheenäiteihin ja muihin fysiologiset ja psykologiset vaikutukset,
32090: kotonaan työskenteleviin olisi omiaan koros- jotka jatkuvat vielä kauan työajan päätty-
32091: tamaan kodissa suoritetun työn suurta yh- misen jälkeen. Tapaturmavakuutuslain 4 py-
32092: teiskunnallista merkitystä. Se olisi omiaan kälää olisi sen vuoksi muutettava siten, että
32093: tehostamaan tapaturmien torjuntatyötä ko- työmatkalla tehdyt poikkeamiset eivät vai-
32094: din piirissä. kuttaisi korvauksen saantiin.
32095: Koulujen ja oppilaitosten oppilaiden keskuu- Voimassa olevan lain mukaan työntekijän
32096: dessa sattuu tapaturmia suhteellisen harvoin, korvausta voidaan vähentää tai kokonaan
32097: mutta jokainen sattunut tapaturma on sitä- evätä, jos työntekijä on toiminut vastoin to-
32098: kin valitettavampi, koska se yleensä kohtaa distettavasti annettuja turvallisuusohjeita.
32099: nuorta henkilöä, joka parhaillaan valmistau- Tällaisen rangaistuksen asettaminen työnte-
32100: tuu tulevaa elämänuraansa varten. Yhteis- kijälle on täysin kohtuutonta. Kokemus on
32101: kunnan velvollisuus on erikoisesti suojella osoittanut, että tapaturmia voidaan tehok-
32102: nuorisoa. Sen vuoksi pitäisimme välttämät- kaasti vähentää vain työturvallisuusoloja ke-
32103: tömänä tapaturmavakuutuksen ulottamista hittämällä ja valvonnan tehostamisella. Lain
32104: koulujen ja oppilaitosten oppilaisiin. Tämä so- 5 §: n 2 momentin 3 kohta olisi sen vuoksi
32105: X,22. - Myllymäki ym. 713
32106:
32107: kokonaan poistettava. Työntekijän rangaistus että hallitus antaisi Eduskunnalle
32108: sattuneesta tapaturmasta on muutenkin esityksen eri ajoilta peräisin olevien
32109: useissa tapauksissa ,elinkautinen" ja tämä tapaturmakorva7tsten saattamisesta sa-
32110: uhka jo yksistään riittää pakottamaan työn- maan asemaan ja korvausten yleisestä
32111: tekijää sellaiseen huolellisuuteen, joka inhi- korottamisesta sekä työntekijän va-
32112: millisesti katsoen on mahdollista. kuutusturvan parantamisesta ja tapa-
32113: Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- turmavakuutuslain soveltamisalan laa-
32114: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- jentamisesta.
32115: muksen,
32116: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
32117:
32118: Lauri Myllymäki. Toivo Niiranen.
32119: Irma Rosnell. Eino Tainio.
32120: Esa Hietanen.
32121:
32122:
32123:
32124:
32125: "
32126:
32127:
32128:
32129:
32130: 90 E luS/57
32131: 714
32132:
32133: X,23. - Toiv.al. N: o 356.
32134:
32135:
32136: Innala ym.: Toimenpiteistä sotilasvammalain muuttamiseksi.
32137:
32138: E d u s k u n n a ll e.
32139: Sotiemme jälkeisen runsaan kymmenvuotis- saan tuomien ylimääräisten kulujen joh-
32140: kauden aikana kansamme on tunnustusta an- dosta. Työkyvyttömyyden ja varattomuuden
32141: sainneella tavalla pystynyt korjaamaan nii- osoittaminen pätevästi ja tasapuolisesti huol-
32142: den aiheuttamia taloudellisia vaurioita. Tun- toeläkkeen saantia varten on useissa tapauk-
32143: nettua on, että se sen ohella on maksanut sissa vaikeata ja epävarmaa, koska se on rat-
32144: sotavelkansa ja selviytynyt pääasiallisesti kaisevan viranomaisen harkinnasta riippuva.
32145: myös muista korvaussuorituksista. Jatkuvasti Nekään, jotka vielä tällä hetkellä pystyvät
32146: suoritettavista korvauksista ovat merkittä- itse hankkimaan toimeentulonsa, eivät voi
32147: vimpiä sotavammaisille ja kaatuneitten omai- tuntea itseään turvatuiksi nykyisten sotilas-
32148: sille maksettavat korvaukset. Niitä onkin vammalain säännösten voimassa ollessa.
32149: pidettävä ennen kaikkea kunniaveikana isän- Oikeudenmukaista ja kohtuullista sen
32150: maan puolesta raskaimmat uhrinsa anta- vuoksi olisi, että sotilasvammalakia muutet-
32151: neille. Näihin kuuluvat mm. kaatuneitten taisiin niin, että kaatuneitten ja kadonneit-
32152: vanhemmat. ten vanhemmille suoritettaisiin huoltoeläke
32153: Sotilasvammalain 5 § : n mukaan omaisella, ilman sotilasvammalain 5 § :n mukaisia eh-
32154: jolle annetaan huoltoeläkettä, tarkoitetaan toja. Tämä olisi perusteltua jo senkin vuoksi,
32155: mm. vanhempia, jos heidän työ- ja ansio- että heidän eläkkeensä määrä on huomatta-
32156: kykynsä ja varallisuutensa ovat niin vähäi- vasti pienempi kuin mikä suoritetaan les-
32157: set, että he ovat vailla tarpeellista elatusta, kelle, jolla on tai on ollut lapsia, samoin
32158: eikä ole olemassa muita huolehtimiseen ky- kuin lapsettomalle leskelle hänen täytettyään
32159: keneviä elatusvelvollisia omaisia. Sen sijaan 60 vuotta.
32160: ei puolison eikä seitsemäätoista vuotta nuo- Kaatuneiden vanhempia voidaan arvioida
32161: rempien lasten suhteen ole näitä rajoittavia tällä hetkellä olevan elossa 70 000-80 000.
32162: määräyksiä, aviomiestä lukuun ottamatta. Kun n. 30 000 heistä jo nykyisten säännös-
32163: V arattomuuden ja työkyvyttömyyden aset- ten mukaan saa huoltoeläkettä, kasvaisi sen
32164: taminen vanhempien eläkkeen saannin eh- saajien luku n. 50 OOO:lla, jos heidän pii-
32165: doksi tuntuu kohtuuttomalta verrattaessa riään edellä mainituin tavoin laajennettai-
32166: heitä muihin eläkkeen saajiin, jotka useim- siin. Huomattava kuitenkin on, että näiden
32167: miten nuorina ja työkykyisinä muutenkin huoltoeläkkeen saajien joukko luonnonlakien
32168: pystyisivät heitä paremmin toimeentulonsa mukaan vähenee vuosien mittaan melko voi-
32169: hankkimaan. Sitäpaitsi on muistettava, että makkaasti.
32170: se vanhempien joukko, joka viimeksi käy- Kaiken edellä esitetyn johdosta kunnioit-
32171: dyissä sodissa menetti lapsensa, oli joutunut taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
32172: kasvattamaan ja kouluttamaan nämä ilman toivomuksen,
32173: yhteiskunnan tukea ja avustusta, monasti
32174: hyvinkin vaatimattomilla tuloillaan. Lisäksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32175: saattoi lapsen menetys merkitä useille heistä sotilasvammalain muuttamisesta siten,
32176: menetettyä vanhuuden turvaa. että sen edellyttämän huoltoeläkkeen
32177: Näiden - riveiltään jo harvenneiden - saantiin oikeutetaan kaatuneitten van-
32178: vanhempien elämän taival on nyttemmin kal- hemmat ilman sanotun lain 5 §: n 1
32179: listumassa iltaan. Heidän mahdolliset sääs- momentin 2 kohdassa mainittuja rajoi-
32180: tönsä ovat ennättäneet huveta inflaation vai- tuksia.
32181: kutuksesta ja sairauden ja vanhuuden muas-
32182: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
32183: Aune Innala. Armas Leinonen.
32184: Kyllikki Pohjala. N. Kosola.
32185: Kerttu Saalasti. Arno Tuurna.
32186: Erkki Koivisto. Tyyne Paasivuori.
32187: 715
32188:
32189: X,24. - Toiv.al. N:o 357.
32190:
32191:
32192:
32193:
32194: Innala ym.: Toimenpiteistä kansaneläkelain 33 §: n muuUa·
32195: miseksi.
32196:
32197:
32198: E d u s ik: u n n a 'll e.
32199:
32200: Tämän vuoden alusta voimaan tulleen !kan- Oikeudenmukaisinta olisi suorittaa puheena
32201: saneläkelain 33 § :n 1 moment:lin mukaan suo- oleva hautausapu myös vanhemmille ilman
32202: ritetaan vakuutetun, jdka ei saa vanhuus- tai sellaista ehtoa, että nämä ovat olleet pää-
32203: työkyvyttömyyseläkettä, kuoltua puolisolle ja asiallisesti valmutetusta riippuvaisia. Siten
32204: 16 vuotta nuoremmille rintaperilli>ille tai, päästäi,siin tämän seikan selvittämisestä,
32205: jollei näitä ole, vanhemmille, jotka elatuk- koska se ei ole tarpeen siinäkään tapauk-
32206: seensa nähden olivat pääasiallisesti vaik:uute- sessa, että vakuutetulle täysin vieraat hoo-
32207: tusta riippuvaisia, hautausavustuiksena perus- kilöt ovat pitäneet huolta hänen hautaami-
32208: eläkkeen vuotuinen määrä. Hautausavustus •sestaan. Lisäksi vältyttäisiin siitä vaarasta,
32209: jaetaan tällöin heidäm. ikeskensä, niinkuin jää- joka aina on tarjolla harkinnan varaisia rat-
32210: mistön jakamisesta on säädetty. Vielä sää- kaisuja tehtäessä, että päätökset muodostui-
32211: detään samassa lainlkohdassa, että jos vakuu- sivat asianomaisille hakijoille epäoikeuden-
32212: tetulla ei ole edellä sanottuja omaisia, suori- mukaisiksi ja erilaisiksi samanlaisissa tapauk-
32213: tetaan hautausavustu:ksena niille, jotka ovat sissa.
32214: pitäneet huolta vainajan hautaamisesta, siitä Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ja kun
32215: aiheutuneiden kustannusten määrä, ei kui- ei ole mitään syytä asettaa vaikuutetnn van-
32216: tenkaan 25 000 markkaa enempää. hempia epäedullisempaan asemaan kuin
32217: Tuntuu oudolta ja epäoikeudenmukaiselta, muita va'kuutetnn omaisia, eikä varsinkaan
32218: että vaik:uutetun vanhempien oikeuteen saada hänen hautauksestaan huolehtineita vieraita
32219: hautausapu hänen jälkeensä on kytketty henkilöitä, ehdotamme kunnioittavasti edus-
32220: edellä mainittu ehto, kun sen sijaan vakuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32221: tetulle täysin vieras henkilö voi saada sen
32222: ehdoitta. Tämä on sitä kohtuuttomampaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32223: kun vanhemmat useimmiten ovat asuneet va- kansaneläkelain 33 § :n muuttamiseksi
32224: kuutetun kanssa samassa taloudesGa ja jou- siten, että vakuutetun vanhemmille
32225: tuneet ehkä maksamaan mm. hänen sairaus- suoritetaan sanotussa lainkohdassa tar-
32226: kulujaan. Saattaapa olla niinkin, että he koitettu hautausavustus ilman, että he
32227: ovat uhranneet varojaan hänen kouluttami- elatukseensa nähden ovat olleet riippu-
32228: seensa ja mahdollisiin opintoihimsa, ehti- vaiset vakuutetusta.
32229: mättä saada niistä vielä minkäänlaista hyvi-
32230: tystä vakuutetulta.
32231: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
32232:
32233: Aune Innala. Kyllikki Pohjala.
32234: 716
32235:
32236: X,25. - Toiv.al. N: o 358.
32237:
32238:
32239:
32240:
32241: Rapio ym.: Esityksen antamisesta kansaneläkelain mukaisten
32242: eläkkeiden korottamisesta.
32243:
32244:
32245: Ed u s kunnalle.
32246:
32247: Kun vuoden alussa voimaan tullut uusi pienemmät kuin eduskunnan päätöksessä oli
32248: kansaneläkelaki hyväksyttiin, eduskunta, ku- edellytetty. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun
32249: ten hallituskin esityksessään, edellytti, ettei- kansaneläkkeet uudenkin lain mukaisina ovat
32250: vät välttämättömyystarvikkeiden hintojen ja varsin vaatimattomia, tulisi eläkkeiden to-
32251: maksujen muutokset saa alentaa laissa hy- dellinen arvo saattaa eduskunnan edellyttä-
32252: ·väksyttyjen eläkkeiden reaalista arvoa. Lain mälle tasolle.
32253: voimaantulon jälkeen niin ei pääsekään ta- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
32254: pahtumaan, sillä varsinaiseen kansaneläkela- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32255: kiin liittyvään, sen hyväksymisen yhteydessä
32256: hyväksyttyyn lakiin sisältyy eläkkeiden että hallitus antaisi Eduskunnalle
32257: reaalisen arvon turvaava säännös. Mutta la- esityksen kansaneläkelain mukaisten
32258: kiesityksen eduskunnassa kevättalvella 1956 eläkkeiden korottamisesta sillä mää-
32259: tapahtuneen hyväksymisen ja vuoden 1957 rällä kuin elinkustannukset lakiesityk-
32260: alussa tapahtuneen lain voimaantulon väli- sen Eduskunnassa tapahtuneen hy-
32261: senä aikana tapahtui tuntuvaa hintojen ja väksymisen ja lain voimaantulon väli-
32262: maksujen nousua. Maksettavat eläkkeet ovat senä aikana ovat kohonneet.
32263: sen vuoksi reaaliselta arvoltaan ainakin 13 %
32264: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
32265:
32266: Pertti Rapio. Lauri Myllymäki.
32267: J. Mustonen. Hugo Manninen.
32268: Eino Tainio. Aleksi Kiviaho.
32269: H. Tauriainen.
32270: 717
32271:
32272: X,26. - Toiv.al. N:o 359.
32273:
32274:
32275:
32276:
32277: Kaasalainen ym. : /(ansaneläkelain toimeenpanosta kunnille
32278: aiheutuneiden menojen keventämisestä.
32279:
32280:
32281: E d u s k u n n a ll e.
32282:
32283: Kun kansaneläkevaliokunta joulukuun 15 useissa kunnissa ylipääsemättömien vaikeuk-
32284: pa1vana 1955 sai valmiiksi mietintönsä sien eteen, olisi syytä harkita niitä toimen-
32285: uudeksi kansaneläkelaiksi, ei voinut olla kiin- piteitä, millä tilannetta helpotettaisiin.
32286: nittämättä huomiota mm. siihen seikkaan Kuten sanottu, edellytti kansaneläkevalio-
32287: että lain edellyttämien kohonneiden kustan- kunta, että vuosittain kertyvät kansaneläke-
32288: nusten peittämiseksi ehdotettiin aikaisempi laitoksen tulot menevät kaikki eläkkeiden
32289: kansaneläkelaitoksen rahastointisysteemi lo- maksuosien suorittamiseen ja näinollen eh-
32290: petettavaksi kokonaan. Ainoastaan lain voi- dotti rahastoinnin lopettamista. Mutta nyt
32291: maantullessa olevat rahastot oli tarkoitus säi- onkin käynyt selville, että kaikesta huoli-
32292: lyttää pohjarahaston nimellä koskematto- matta kansaneläkelaitokselle jää ylijäämää
32293: mina. Mietinnön mukaisesti edellytettiin ehkä n. 3 · miljardia markkaa. Myöhemmin
32294: eläkkeiden maksamisen tapahtuvan siten, että kyllä mal>:suosien suorittamiseen tarvittava
32295: varsinaiset maksuosat, peruseläkkeet suorite- summa- eläkkeiden saajien lukumäärän li-
32296: taan kansaneläkelaitokselle vuosittain kerty- sääntymisen vuoksi - kohoaa, mutta sitä
32297: vistä varoista ja kuten lain 62 §: ssä sano- mukaa kohonnevat myöskin kansaneläkelai-
32298: taan: ,Valtio ja kunnat vastaavat eläkkeiden toksen tulotkin. Joten siis, jos hyväksytään
32299: tukiosien kustannuksista". kansaneläkevaliokunnan aikanaan esittämä
32300: Koska varsinkin tukiosista johtuvat kus- periaate rahastoinnin lopettamisesta, olisi
32301: tannukset kohosivat erittäin huomattavasti, mahdollista kansaneläkelaitoksen tuloilla huo-
32302: oli jo etukäteen tiedossa, että kuntienkin lehtia osittain tukieläkkeidenkin maksami-
32303: kansaneläkelain toimeenpanosta aiheutuvat sesta. Jos tämä kevennys kohdistettaisiin
32304: menot tulevat melkoisessa määrässä lisään- vielä erikoisesti kuntien osuuden pienentämi-
32305: tymään. Mutta tuskin silti osattiin niiden seksi, helpotettaisiin tällä toimenpiteellä jo
32306: piirissä varautua siihen, että menot kohoavat suuresti taloudellisissa vaikeuksissa kamppai-
32307: keskimäärin yli 100 %, kuten nyt, kun lakia levia kuntia.
32308: on ryhdytty käytännössä toteuttamaan, onkin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
32309: käynyt selville. Tämä on tuonut kunnille, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32310: joiden taloudellinen asema on jo aikaisem- muksen,
32311: minkin ollut suurissa vaikeuksissa, vielä yh-
32312: den uuden lisärasituksen, jonka tosin odote- että hallitus tutkisi, mitä mahdolli-
32313: taan helpponevan sosiaalimenojen vähenemi- suuksia olisi keventää kuntien kansan-
32314: sen kautta, mutta joka vähennys jäänee käy- eläkelain toimeenpanosta aiheutuneita
32315: tännössä merkitykseltään vähäiseksi. Koska menoja, ja antaisi tätä tarkoittavan
32316: siis kuntien taloudellinen kantokyky on nyt esityksen eduskunnalle.
32317: joutunut entistä kovemmalle koetukselle, jopa
32318: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
32319:
32320: Nestori Kaasalainen. Urho Kähönen.
32321: K. F. Haapasalo. Einari Jaakkola.
32322: Erkki Ryöm.ä.
32323: 718
32324:
32325: X,27. - Toiv.al. N: o 360.
32326:
32327:
32328:
32329:
32330: Mustonen ym.: Kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen
32331: saannin ikärajan alentamisesta eräillä työaloilla työsken-
32332: televien osalta.
32333:
32334:
32335: E d u s k u n n a ll e.
32336:
32337: Vanhuuseläkkeen saantiin oikeuttava ikä- valla 60-vuotiaana. Niinikään eräillä valtion
32338: raja uudessakin kansaneläkelaissa on 65 palveluksessa olevilla toimen haltijoilla on
32339: vuotta. Kaikissa ammateissa ja kaikilla työ- täyden eläkkeen saantimahdollisuus 52-54-
32340: aloilla työskentelevillä vanheneminen ja eläk- vuotiaana. Kansaneläkelaissakin tämä tosi-
32341: keelle jäämisen pakottava tarve ei kuiten- asia olisi todellisen tilanteen vaatimalla ta-
32342: kaan tapahdu samoilla ikävuosilla. Omalla valla huomioon otettava ja määriteltävä van-
32343: tavallaan tämä on tunnustettu kansaneläke- huuseläkkeen saantiin oikeuttava ikäraja eri
32344: laissakin, jossa myönnetään oikeus, jos joku ammattien ja työalojen vaatimuksia vastaa-
32345: henkilö niin haluaa, siirtää eläkkeelle jää- vaksi.
32346: mistään aina 70 ikävuoteensa asti. Toisaalta Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
32347: tosiasia on, että eräillä työaloilla ja amma- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32348: teissa työskenteleville 65 vuoden ikäraja on
32349: liian korkea. Niin esimerkiksi kaivoksissa että hallitus tutkituttaisi, millä työ-
32350: maanalaisessa työssä, samoin eräissä teolli- aloilla ja missä ammateissa työskente-
32351: suuksissa. Eräissä yhteyksissä se on lainsää- levillä kansaneläkelain mukaisen van-
32352: dännössäkin tunnustettu. Niinpä merenkul- huuseläkkeen saannin ikärajan tulisi
32353: kijain eläkelain mukaan miehistöön kuulu- olla 65 vuotta alempi, ja ryhtyisi näi-
32354: valla on mahdollisuus täyden eläkkeen saan- den tutkimusten tulosten tarpeellisiksi
32355: tiin jo 55-vuotiaana ja päällystöön kuulu- osoittamiin toimenpiteisiin.
32356: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
32357:
32358: Johannes Mustonen. Irma Torvi.
32359: Niilo Nieminen. Matti Koivunen.
32360: Martti Leskinen. Yrjö Murto.
32361: Pertti Rapio. Toivo Asvik.
32362: 719
32363:
32364: X,28. - Toiv.al. N: o 361.
32365:
32366:
32367:
32368:
32369: Haapanen ym.: Esityksen antamisesta pientyönnntajien va-
32370: pauttamisesta lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta.
32371:
32372:
32373: E d u s k u n n a ll e.
32374:
32375: Kiristynyt taloudellinen tilanne sekä vero- Esitetty pientyönantajan lapsilisä- ja kan-
32376: jen ja maksujen kohoaminen ovat vaikeut- saneläkemaksun poistaminen olisi erittäin
32377: taneet pienyrittäjien ja pientyönantajien ta- suurimerkityksellinen maaseudun pienyrittä-
32378: loudellista asemaa. Pienyrittäjät ovat jääneet jille. Jos samalla vap~utettaisiin pienyrittä-
32379: osattomiksi niistä monista verohuojennuk- jät raskaasta liikevaihtoverosta ja kevennet-
32380: sista ja muista eduista, joita valtiovallan täisiin heidän välitöntä verotustaan, muodos-
32381: toimesta on annettu suurteollisuudelle ja tuisi tuhansille pienyrittäjille nykyistä pa-
32382: suurtyönantajille. Korkeat verot ja maksut remmat edellytykset toimintansa jatkamiseen.
32383: ovat tyrehdyttäneet monen pienyrittäjän Toisaalta voitaisiin suurtyönantajien lapsi-
32384: toiminnan ja siten osaltaan lisänneet työttö- lisä- ja kansaneläkemaksua korottaa nykyi-
32385: mien lukumäärää. sestä 4 % :sta 5 % :iin eli samaksi, missä se
32386: Työnantajien lapsilisä- ja kansaneläkemak- oli ennen yleislakkoa ja siten saada korva-
32387: sun suuruus on nykyisellään 4% maksettu- tuksi ne tulojen vähennykset, jotka aiheutui-
32388: jen työpalkkojen määrästä. Jotta pientyön- sivat pientyönantajien vapauttamisesta.
32389: antajat voisivat säilyttää edes nykyisen työn- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32390: tekijämääränsä, olisi heidän lapsilisä- ja kan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32391: saneläkemaksuvelvollisuuttaan kevennettävä.
32392: Asiaan on jo aikaisemminkin kiinnitetty huo- että hallitus antaisi Eduskunnalle
32393: miota, sillä v. 1953 eduskunta hyväksyi lain, esityksen pientyönantajien vapautta-
32394: jolla pientyönantajat vapautettiin lapsilisä- rnisesta lapsilisä- ja kansaneläkemak-
32395: maksuista. Eduskunnan hyväksymä laki jä- susta.
32396: tettiin kuitenkin vahvistamatta.
32397: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
32398:
32399: Kaino Haapanen. Esa Koivusilta.
32400: Rainer Virtanen. Y. Enne.
32401: 720
32402:
32403: X,29. - Toiv.al. N:o 362.
32404:
32405:
32406:
32407:
32408: Friman ym.: Perhelisälain mukaisten rahamäärien korotta-
32409: misesta.
32410:
32411:
32412: Eduskunnalle.
32413:
32414: Perhelisälain tarkoitus on, kuten lain en- Vanha elinkustannusindeksi oli vuonna
32415: simmäisessä pykälässä määritellään, korvauk- 1949 luvussa 911 ja vuonna 1956 marras-
32416: sen antaminen lain säädösten mukaan moni- kuussa se oli kohonnut 1180: een.
32417: lapsisille perheille lasten aiheuttamien lisä- Elinkustannusindeksiin eivät vaikuta kou-
32418: kustannusten korvaamiseksi. Perhelisän suu- lumaksujen ja kirjojen hintojen kohoaminen,
32419: ruus on määritelty valtioneuvoston päätök- mutta sen sijaan ne merkitsevät lisääntyviä
32420: sellä ja on vuodesta 1949 lähtien ollut paik- kuluja varttuneempien lasten kasvatuksessa
32421: kakunnan kalleusryhmästä riippuen perheen ja ne on siis otettava lukuun verrattaessa
32422: toista ja kutakin seuraavaa lasta kohti perhelisän nykyistä merkitystä entiseen.
32423: 4 000: -, 3 600: -, 3 300: - tai 3 000: - Jotta perhelisälaki säilyttäisi sen merki-
32424: vuodessa. Elinkustannukset nykyisen elin- tyksen, mihin lakia säädettäessä pyrittiin,
32425: kustannusindeksin mukaan vuodesta 1951 olisi perhelisä toista ja kutakin seuraavaa
32426: lähtien ovat kohonneet 18 % ja erikoisesti lasta kohti IV kalleusryhmässä korotettava
32427: ravintoindeksi on kohonnut, ja senkin koh- 5 QOO markaksi, kolmannessa 4 500 markaksi,
32428: dalla vaikuttavat eniten lasten ravitsemuk- toisessa 4 200 markaksi ja ensimmäisessä
32429: sessa välttämättömimpien ravintoaineiden 3 750 markaksi.
32430: hinnannousut. Niinpä verrattuna lokakuun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32431: tasoon vuonna 1951 on maidon hinta nous- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32432: sut 41.7 %, voin 66.6 %, juuston 78.6 %, muksen,
32433: munien 26.7 %, kaurasuurimoiden 39.7 %,
32434: naudan- ja vasikanlihan 30.7-36% ja ka- että hallitus korottaisi perhelisälain
32435: lan 27.8-96.8 %. Erityisesti on vielä huo- edellyttämät rahamäärät lasten nykyi-
32436: mioitava sokerin viime vuoden lopulla ta- siä elin- ja kasvatuskustannuksia vas-
32437: pahtunut 51.5 %: n ja makkaran 32.5 % : n taaviksi.
32438: nousut.
32439: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
32440:
32441: Toivo Friman. Elli Stenberg.
32442: Irma Torvi. Irma Rosnell.
32443: Esa Hietanen. Paavo Aitio.
32444: A.-L. Tiekso-Isaksson. Judit Nederström-Lunden.
32445: 721
32446:
32447: X,30. - Toiv.al. N: o 363.
32448:
32449:
32450:
32451:
32452: Puhakka ym.: Puutavaran mittaussäännön muuttamisesta.
32453:
32454:
32455: Edusik:unna'lle.
32456:
32457: Puutavaran mittauslaJkiin liittyvä asetus mistä ei saada muuta tavaraa, tehdään siitä
32458: puutavaran mittaussäännoksi lähtee siitä, haketta. Näin tyvilaajentumaJkin tulee jOkai-
32459: että järeä havupuutavara mitataan latva- sesta puusta tarkkaan käytetyksi. Miksi ei
32460: päästä. Puutavara kuitenkin paksrmoo ty- sitten maksettaisi metsänomistajalle koko
32461: veen päin mentäessä, siksi latvamitta ei tuo puun kuutiosisä1töä? Eivät yhtiötkään mYY
32462: esille puun todellista ikuutiosisältöä. Keski- laukkuja tai lautoja likimääräisten mittojen
32463: määrin on virhe n. 1.5 j3 pölkkyä ikohden. mukaan. Täysin täsmällisiä ovll!t mitat myös
32464: Povkkeama on luonnollisesti suurin niissä muussa kauppatoiminnassa.
32465: pölkyissä, joissa on enimmän tyvilaajentu- Edellä olevaan viitaten esitämme eduSkun-
32466: maa. Tästä johtuu, että ne metsämomistajat, nan hyväJksyttäväksi toivomuksen,
32467: joiden metsät ovat ns. tyvelikkäitä, joutuvat
32468: epäoikeutetumpaan asemaan. Tukit, pylväät, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32469: paalut ja niihin verrll!ttavat tulisikin mitata siin puutavaran mittauslakiin liitty-
32470: pituuden puolivälistä, jolloin todellinen pöl- vän asetuksen puutavaran mittaus-
32471: kyn kuutiosisältö saataisiin selville. säännöksi muuttamiseksi siten, että
32472: Tällaiseen käytäntöön siirtyminen on täy- tukit, pylväät, paalut ja näihin ver-
32473: siln perusteltua, sillä nykyään ik:aikki puu rattavat puutavarat mitattaisiin pi-
32474: käytetään, siitä ei jää mitään hukkaan. Jos tuuden puolivälistä.
32475: Helsingissä 8 päivänä helmiikuuta 1957.
32476:
32477: Pauli Puhakka. Martti Leskinen.
32478: J. Mustonen. H. Tauriainen.
32479: Matti Koivunen. Eino Tainio.
32480: Aleksi Kiviaho. Toivo Friman.
32481:
32482:
32483:
32484:
32485: 91 E 168/57
32486: X,31. - Toiv.al. N: o 364.
32487:
32488:
32489:
32490:
32491: Rytinki ym.: Toimenpiteistd täystyöllisyyden aikaansaami-
32492: seksi.
32493:
32494:
32495: E d u s k u n n a 11 e.
32496:
32497: Viime kesän hallasta ja metsätöiden vähen- Meillä on saatava aikaan sellainen perua-
32498: tymisestä johtuu, että viime ja edellisiin vuo- ohjelma, ennen kaikkea työttömyysalueitten
32499: siin verrattuna on työttönzyys Pohjois- ja rakennusohjelma, joka turvaa sekä l'akennus-
32500: Itä-Suomessa paisunut niin suureksi, että se aikana että myöskin senjälkeen maaseudulla
32501: taloudellinen kehitys, joka kuntien ja väes- asuvalle väestölle täystyöllisyyden ja koh-
32502: tön keskuudessa on viime aikoina ollut ha- tuullisen toimeentulon. Meidän on löydettävä
32503: vaittavissa, uhkaa pysähtyä ja tulee vaikeut- keinoja ja löydettävä kiireellisesti perustavaa
32504: tamaan pitemmän aikaa kuntien ja väestön laatua olevien kuivatus-, tienrakennus-, met-
32505: taloudellisen elämän kehitystä, ellei työlli- sien kunnosta.mis-, teollisuuslaitosten raken-
32506: syyskysymystä paremmin hoideta. tamis- ym. töiden suorittamista varten pää-
32507: Työttömyys ei ole yksin hallasta ja metsä- omaa, varoja, sillä ilman näiden töiden suo-
32508: töiden vähyydestä aiheutuva ilmiö. Se on rittamista me emme voi rakentaa maaseu-
32509: muodostunut Pohjois- ja Itä-Suomessa kroo- dulle elinvoimaista teollisuutta, emmekä
32510: niseksi sairaudeksi, jatkuvaksi ilmiöksi, en- saada maa- ja metsätaloutta elinvoimaiseksi.
32511: nen kaikkea niissä maalaiskunnissa, joissa Näitten perustavaa laatua olevien raken-
32512: suurin osa väestöstä on sellaista pienviljelijä- nustöiden suorittamista varten on saatava
32513: väestöä, jonka toimeentulo riippuu kausi- varoja muilla tavoilla, eikä verotusta korot-
32514: luontoisista töistä. Kun näin on, ei työlli- tamalla. On löydettävä muita menettely-
32515: syyden hoitamiseksi riitä yksistään se, että tapoja, joilla saadaan täystyöllisyys aikaan
32516: silloin, kun vapaat työmarkkinat eivät ky- ja maan talouselämä elpymään.
32517: kene antamaan riittävästi työtä, ainoastaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32518: määrätylle työntekijämäärälle järjestetään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32519: valtion talousarvioon varatuilla työttömyys- muksen,
32520: määrärahoilla työtä, suurimman osan työn-
32521: tarvitsijoista jäädessä kuitenkin ilman työtä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32522: ja ansiomahdollisuuksia. toimenpiteisiin täystyöllisyyden aikaan-
32523: saamiseksi.
32524: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
32525:
32526: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
32527: Eemil Partanen. Eeli Erkkilä..
32528: Väinö Rankila.
32529: 723
32530:
32531: X,32. - Toiv.al. N: o 365.
32532:
32533:
32534:
32535:
32536: Koivusilta ym.: Maanviljelijäväestöön kuuluvien, ansiotyön
32537: tarpeessa olevi(ln kenkil)jiden ottamista työttömyyskortis-
32538: toon koskevista toimenpiteistä.
32539:
32540:
32541: Eduskunnalle.
32542:
32543: Pienen ja vähämetsäisen keskikokoisenkin mitään estettä sille, että selostetusta maanvil-
32544: tilan haltijan perheen toimeentulolle ovat jelijäväestölle kohtuuttomasta käytännöstä
32545: tilan ulkopuolelta saatavat ansiot varsinkin luovutaan. Uusissa säännöksissä on nimittäin
32546: talvisin suorastaan välttämättömiä. Näin nyt kysymyksessä olevalta osin vain sää-
32547: ollen pitäisi tällaisella tilallisella olla sama detty, että henkilöä, joka ei ole julkisin toi-
32548: oikeus päästä työllisyystöihin kuin muullakin menpitein järjestettävän ansiotyön tarpeessa,
32549: työtä ja ansiota tarvitsevalla. Käytännössä älköön hyväksyttäkö työttömyyskortistoon, ja
32550: on kuitenkin suurelta osalta tarkoitetuista tarkempien määräysten ja ohjeiden antami-
32551: tilallisista tähän asti evätty mahdollisuus nen asiasta on jätetty kulkulaitosten ja yleis-
32552: työllisyystöihin. Työttömyyskortistoon ei ni- ten töiden ministeriön huoleksi. Hallituksen
32553: mittäin ole hyväksytty henkilöä, jonka tilalla olisi huolehdittava siitä, että näissä ohjeissa
32554: on ollut peltoa Etelä-Suomessa kolme hehtaa- asianmukaisesti otettaisiin huomioon myös
32555: ria tai sitä enemmän. Menettely on ollut maanviljelijäväestön oikeutetut vaatimukset.
32556: mitä suurimmassa määrin kohtuuton varsin- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
32557: kin sellaisten tilallisten osalta, joilla ei ole tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32558: ollut tilaisuutta metsätöihin omalla tilalla, muksen,
32559: sillä eihän ole mahdollista elättää usein lap-
32560: sirikasta perhettä yksinomaan muutamaa että hallitus huolehtisi siitä, ettei
32561: peltohehtaaria viljelemällä. anneftavilla määräyksillä ja ohjeilla
32562: Kuluvan vuoden alusta alkaen on voi- aseteta estettä maanviljelijäväestöön
32563: massa eduskunnan viime vuoden lopulla hy- kuuluvien, ansiotyön tarpeessa olevien
32564: väksymä työllisyyslaki. Tämä laki ja sen henkilöiden ottamiselle työttömyyskor-
32565: toimeenpanosta annettu asetus eivät aseta tistoon.
32566: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
32567:
32568: Esa Koivusilta. Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä.
32569: 724
32570:
32571: X,S3.- Toiv.al. N:o 366.
32572:
32573:
32574:
32575:
32576: Haapasalo ym.: Toimenpiteistä nuorisotyöttömyyden torju-
32577: miseksi.
32578:
32579:
32580: E d u s ik u n n a 11 e.
32581:
32582: Nuorisotyöttömyys on meillä muodostunut vaa perhettä, mutta vasta 17-vuotiaana he
32583: vuosi vuodelta yhä vaikeammaksi. Lähivuo- pääsevät työttömyyskortistoon, jäävät nuoret
32584: sina tämä probleemi tulee yhtä pelottavam- usein työllisyysturvan ulkopuolelle. Erikoi-
32585: maiksi, varsinkin silloin, kun työmarkkinoille sen vaikea on tilanne useimmissa maalaiskun-
32586: tulevSJt sodanjälkeiset ns. suuret ikäluokat. nissa, joissa nuorille ei ole järjestetty min-
32587: Jo nyt, kun nämä ilkäluokat hakeutuvat oppi- käänlaisia työtilaisuuksia, monien kaupun-
32588: kouluihin, voidaalll todeta, ettei tätä kysy- tkien ja kauppaloidenkin lyödessä laimin
32589: mystä ole kyetty järjestämään tyydyttä- työmahdollisuuden järjestämisen nuorille.
32590: vällä ,tavalla. Myös ammattikoulujen koh- Kuinka paljon heikkoina työttömyyskausina,
32591: dalla voidaan jo todeta sama. Kasvaneet kuten talvella 1956-57, meillä nuoria ,työt-
32592: työttömyysluvut taas osoittavat, ettei uusia tömiä on, siitä ei ole lukuja käytettävänä,
32593: työpaikkoja ole voitu ra:kentaa normaalista- koska nuoria ei ole otettu työttömyyskortis-
32594: kaan väestönlisäystä vastaavasti. toihin. Sen sijaan esim. asutusk€Skusten so-
32595: Vaikka nuorisotyöttömyys useimmissa asu- siaalilautakuntien pöytäkirjat kertovat run-
32596: tuskeskuksissakin on vaikea, on tämä pulma saasti syrrilik:iä kertomuksia, miten nuoret
32597: pahin maaseudulla. Maatalous- ja metsätyön työttömät ovat joutuneet rahattomina ja tur-
32598: koneeliistuessa ja rationalisoituessa tarjoavat vattomina huonoon seuraan ja sitä kautta
32599: nämä työt yhä vähemmän työtilaisuuksia, luisuneet rikosten teille. Ja monissa vähä-
32600: minkä vuoksi maaseudrm nuorille ,tarjoutuu varaisissa kodeissa ovat perhesiteet katken-
32601: yhä vähemmän ansioma:hdollisuuksia kotiseu- neet nuorten joutuessa työttömiksi. Ei ole
32602: dullaan, ikun maaseudun teollistuminenkin ihme, jos tällaisissa oloissa nuorista kehittyy
32603: tapahtuu erittäin hitaasti. Tämän vuoksi asosiaalisia, yhteiskunnalle nurjamielisiä \kan-
32604: maaltapako varsinkin nuorten keskuudessa salaisia.
32605: on erittäin runsasta. Todettakoon, että ylei- Uusi työllisyyslaki turvaa varttuneempaan
32606: sen väestölaskennan perusteella v. 1950 oli ikään ehtineelle mahdollisuuden työhön
32607: maaltapako kaikkein runsain pienviljelysseu- ja siitä saatavan minimitoimeentuloturvan,
32608: duillamme. Kun koko maassa maaltapako- mutta nuoret työttömät jäivät tämän tur-
32609: tappio oli 2, niin Mikkelin läänissä, jossa se van ulkopuolelle. Työllisyysasetuksen, joka
32610: oli suurin, oli vastaava 11.9, Kuopion lää- on annettu 18 päivänä tammikuuta 1957,
32611: nissä 11.4, Kymen läänissä 8.5 ja Vaasan lää- 3 § : ssä tosin puhutaan nuorille työttömille
32612: nissä 8.4. Nämä alueet ovat tyypillisimpiä järjestettävistä ammattikursseista ja sovel-
32613: pienviljelysseutujamme. Surulla on vielä to- tuvista työmaista, mutta tämä ei millään ta-
32614: dettava, että vain suhteellisoo harvoja poik- voin velvoita ,kuntia tällaisia kursseja jär-
32615: keustapauksia lukuunottamatta näille maalta- jestämään, ja kun asetuksen mukaan vain 17
32616: paenneille nuorille on voitu tarjota muuta vuotta täyttäneet pääsevät työttömyyskortis-
32617: ikuin kansakoulupohja heidän lähtiessään vie- toon, jäävät kansa:koulusta päässeet, mutta
32618: raisiin oloihin toimeentuloaan hankkimaan. eivåJt 17 vuotta täyttäneet kaiken ulkopuo-
32619: Kun nuoret työntekijät ovat yleelllSä ne, lelle. Kun toisaalta voidaan todeta, että am-
32620: jotka ensimmäisinä erotetaan työn vähyyden mattiopin peruskoulutuksellakin varustetulla
32621: vuoksi työpaikoistaan joko heikon ammatti- henkilöllä on aina paremmat mahdollisuudet
32622: taitonsa vuoksi tai ettei heillä ole huolletta- päästä tuottava8ill työhön, olisi nuorten työt-
32623: X,33. - Haapasalo ym. 725
32624:
32625: tömyysikysymystä järjestettäessä ariinnitet- että hallitus kiireellisesti antaisi
32626: tävä erikoista huomiota heidän ammattikou- Eduskunnalle lakiehdotuksen, jolla
32627: lutukseensa ja kunnat velvoitettava järjes- turvataan samalla tavoin nuorille työt-
32628: tämään tällaisia kurssiluontoisia työtilaisuuk- tömille mahdollisuus työhön ja ansioon
32629: sia nuorille työttömille. Samoin olisi tarkoin kuin 1 päivänä tammikuuta 1957 voi-
32630: määriteltävä, että valtio suorittaa osan kurs- maantulleessa työllisyyslaissa on tur-
32631: seista aiheutuvista 'kustannuksista kunnille. vattu varttuneemmille, sekä että työt-
32632: Tämä on ko. työllisyysasetuksessa jätetty tömyystyöt nuorille tullaan järjestä-
32633: täysin harkinnam..varaiseksi. mään, missä se suinkin on mahdollista,
32634: Edellä mainitun pohjalla ehdotamme edus- ammattikurssien ja -harjoittelun muo-
32635: lkunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, dossa, joiden kustannukset valtio ja
32636: kunnat yhdessä korvaavat.
32637: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
32638:
32639: K. F. Haapasalo. Kalle Jokinen. Rafael Paasio.
32640: Viljo Virtanen. Varma K. Turunen. Artturi Koskinen.
32641: Valto Käkelä. G. Henriksson. Niilo Nieminen.
32642: Edvard Pesonen. Veikko Helle. Bruno J. Sundman.
32643: Veikko Kokkola. Arvo Ahonen. Tyyne Paasivuori.
32644: Juho Karvonen.
32645: 726
32646:
32647: X,M.- Toiv.al. B:o 3&1.
32648:
32649:
32650:
32651:
32652: Kajatsa.lo ym.: Toimenpiteistä paikkakuntien välise-n. kalleus-
32653: ertm aiheutta'I'IUm palkkausporrastuksen tarkistamiseksi.
32654:
32655:
32656:
32657: E d u s k u n n a ll e.
32658:
32659: Jotta eri osissa maata maksettavat palkat tason määrittelemiseksi oli noudatettava so-
32660: reaaliselta arvoltaan olisivat suunnilleen sa- siaaliministeriön vahvistamaa paikkakuntien
32661: malla tasolla, pyritään palkkauksissa otta- kalleusluokitusta, jolloin myös palkkaporras-
32662: maan huomioon paikkakuntien väliset kal- tuksessa ja kalliinpaikanlisissä oli 5 %: n
32663: leuserot. Palkkojen määräämistä varten paik- erot, jotka vastasivat siten tutkimuksen osoit-
32664: kalmnnat on kalleutensa perusteella luoki- tamia kalleuseroja. Sittemmin on tästä alku-
32665: teltu neljään eri luokkaan. Samalla tasolla peräise&'tä periaatteesta kuitenkin tapahtu-
32666: olevan reaalitulon ja samankaltaisen kulutus- nut poikkeamisia.
32667: tason turvaamiseksi samassa työssä tai vi- Kun palkkauksen järjestelyissä tullaan jat-
32668: rassa taikka toimessa olevalle palkansaajalle kuvasti ottamaan huomioon paikkakuntien
32669: eri osissa maata suoritetaan palkkauksen kalleus, olisi tällä perusteella suoritetun palk-
32670: tasaus mainittujen luokkien puitteissa. Tämä kaporrastuksen vastattava todellisia alueelli-
32671: tapahtuu joko porrastamaila palkat kalleus- sia eroavuuksia elinkustannusten kalleu-
32672: luokkien mukaan tai maksamalla erityistä dessa. Useissa sodan jälkeisissä palkkajärjes-
32673: kalliinpaikanlisää. telyissä palkkauksen tarkistus on kuitenkin
32674: Maassamme on vuodesta 1925 lähtien suo- suoritettu varsin kaavamaisesti kiinnittä-
32675: ritettu useita kalleustutkimuksia ja kalleus- mättä riittävästi huomiota kalleuseronäkö-
32676: luokkien lukumäärä on vaihdellut 3-6 luok- kohtiin. Tästä taasen on ollut seurauksena,
32677: kaan. Kun sodan jälkeen kalleusluokitusta että kehitys työmarkkinoiden eri aloilla on
32678: varsinaisesti ryhdyttiin yleisesti käyttämään johtanut varsin suureen kirjavuuteen sil-
32679: palkkapolitiikassa, suoritettiin vuonna 1945 mällä pitäen sitä, missä määrin palkkapor-
32680: kalleustutkimus ja paikkakunnat ryhmitel- rastus tai maksetut kalliinpaikanlisät tasoit-
32681: tiin neljään kalleusluokkaan. Sosiaaliminis- tavat eri paikkakuntien kalleuseroja.
32682: teriö vahvisti tämän paikkakuntien kalleus- Yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevien
32683: luokituksen. Sen jälkeen suoritettiin vuonna palkansaajien suhteen voi varsin helposti so-
32684: 1950 uusi kalleustutkimus, jossa niinikään pimusjärjestelmästä johtuen syntyä erilai-
32685: päädyttiin neljään luokkaan, mutta joka palk- suutta, mutta on huomattava, että myös työ-
32686: kauksen porrastuksen kannalta katsoen oli markkinoiden julkisessa sektorissa kehitys
32687: tarkoituksenmukaisempi kuin edellinen tut- tässä suhteessa on ollut varsin erilainen eri
32688: kimus. Vuonna 1956 suoritettiin jälleen tut- ryhmien palkkausoloissa. Erityisesti on huo-
32689: kimus, jonka tuloksia valtioneuvoston 14. 7. mattava, että esimerkiksi maaseudulla toimi-
32690: 1955 asettama komitea parhaillaan selvittää vien virkamiesten ja toimihenkilöiden kan-
32691: ja jonka ehdotus kalleusluokituksen tarkista- nalta nykyinen tilanne on varsin epäedul-
32692: IDiseksi valmistunee kuluvan kevään aikana. linen.
32693: Myös tämän tutkimuksen tuloksien perus- Paikkakuntien kalleussuhteissa tapahtuu
32694: teella komitea on päätynyt kalleuseroissa nel- ajan mittaan muutoksia ja niiden johdosta
32695: jään luokkaan. olisi kuntien sijoitusta kalleusluokituksessa
32696: Kaikissa kalleusluokituksissa ovat luokkien ajoittain tarkistettava. Tarkistus tuottaa kui.
32697: väliset kalleuserot vuodesta 1945 lähtien tenkin suuria vaikeuksia nimenomaan palk-
32698: olleet 5 %. Vuonna 1946 annettu palkka- kapuolella, joita elinkustannusten kalleuden
32699: säännöstelypäätös määräsi, että palkkojen erilainen huomioonottaminen on omiaan Ii-
32700: X,34. - Kajatsalo ym. 7~7
32701:
32702:
32703: saamaan. Näin ollen olisi, samanaikaisesti että hallitus kiireellisesli selvittäisi
32704: kuin kalleusluokituksen tarkistusta suunni- kysymyksen siitä, missä määrin paik-
32705: tellaan, saatava aikaan myös nykyistä suu- kakuntien väliset kalleuserot on palk-
32706: rempi yhtenäisyys kalliinpaikanlisäjärjestel- kauksessa eri aloilla otettu huomioon,
32707: mässä. ja tekisi esityksen kalleustutkimuksen
32708: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme tulosten osoittamia eroja vastaavan,
32709: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi yhtenäisen palkkausporrastuksen käy-
32710: toivomuksen, täntöön ottamisesta.
32711: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
32712:
32713: Kaarlo Kajatsalo. Matti Mattila.
32714: Kusti Eskola. Aare Leikola.
32715: Armas Leinonen.
32716: 728
32717:
32718: X,S5. - Toiv.al. N: o 868.
32719:
32720:
32721:
32722:
32723: Niiranen ym.: Toimenpiteistä metsä- ja uittotyöntekijöille
32724: työpaikan etäisyydestä joktuvien menetysten kOMJaami-
32725: seksi.
32726:
32727:
32728: E d u s k u n n a ll e.
32729:
32730: Kuten tunnettua suoritetaan metsä- ja Kun työntekijäin ja työnantajien keskei-
32731: uittotyöt suurimmalta osaltaan kaukana asu- sillä neuvotteluilla asiaa ei ole saatu, eikä
32732: tuilta seuduilta sijaitsevilla metsäalueilla, ilmeisesti saada metsä- ja uittotyöntekijöitä
32733: joihin usein on erittäin huonot kulkuyhtey- tyydyttävään ratkaisuun, on mielestämme
32734: det. Siten työpaikoille ja sieltä matkusta- valtiovallan velvollisuutena järjestää asia
32735: misesta sekä työn kestäessä välttämättömästä oikeudenmukaisella tavalla.
32736: omasta ja perheen huollosta aiheutuu metsä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32737: ja uittotyöntekijöille työajan menetysten ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32738: matkakulujen muodossa huomattavia tap-
32739: pioita. Näistä tappioista metsätyöntekijät että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32740: eivät saa korvausta. Kun heitä huomatta- toimenpiteisiin metsä- ja uittotyön-
32741: vasti paremmassa asemassa olevat viran ja tekijöille työpaikan etäisyydestä jok-
32742: toimen haltijat saavat huomattaviakin päivä- tuvien työajanmenetys- ja matkakus-
32743: rahoja ja matkakorvauksia, tilanne on metsä- tannustappioiden korvaamisen järjes-
32744: ja uittotyöntekijäin keskuudessa synnyttä- tämiseksi la~'lla ja antaisi tätä tarkoit-
32745: nyt oikeutettua tyytymättömyyttä ja vaati- tavan esityksen Eduskunnalle.
32746: muksia ko. tappioiden heille korvaamisesta.
32747: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
32748:
32749: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho.
32750: Eino Tainio. Toivo Asvik.
32751: Matti Koivunen. Martti Leskinen.
32752: Pauli Puhakka. Rainer Virtanen.
32753: Tauno Kelovesi.
32754: 729
32755:
32756: X,36. - Toiv.al. N: o 369.
32757:
32758:
32759:
32760:
32761: Rytinki ym.: Metsähallituksen metsätyömailla työskentelevien
32762: työmiesten vapauttamisesta korvausvelvollisuudesta työ-
32763: väen asunnoissa tulipalossa sattuvista vahingoista.
32764:
32765:
32766: E d u s ik: u n n a i 1 e.
32767:
32768: Meillä on käytännölli..3essä elämässä !kansa- tettu. Näiltä molemmilta on omaisuudet pan-
32769: laisten ajatukseen syventynyt se käsitys, että tattu ja varmaan tullaan myymään. Mutta
32770: jokainen yksilö, kunta ·taikka yhtymä on vel- molemmat !korvaukset ovat niin suuret, että
32771: vollinen turvaamaan omaisuutensa vahingon on kyseenalaista, riittävätkö omaisuudet va-
32772: varalta. Ja se, jdka ei vakuuta esimerkiksi hinkojen korvaamiseen, ja elleivät ne riitä,
32773: tulipalon varalta omaisuuttaan, kärsiköön silloin molemmat saavat maksaa pitkän ai-
32774: itse vahingon, sattukoonpa se hänellä itsel- kaa pienistä paikoistaan korvausta tapatur-
32775: lään taikka jollaJkin toisella henkilöllä. Mutta massa sattuneista vahingoista.
32776: näin ei ole metsähallituksen metsätyömailla Käsityksemme mukaan, vaikkapa metsähal-
32777: metsätyöväen asuntoihin nähden. Sillä jos lituksen ei !kannata metsätyömiesten asun-
32778: v81hingossa metsätyömiehellä sattuu tulipalo toja tulen varalta vakuuttaa, ei ole oikein se,
32779: syttymään työväen asunnossa ja se palaa, että metsätyömiehet asetetaan metsähallituk-
32780: niin asunnon arvo on korvattava täysmääräi- sen (valtion) työmailla toisenlaiseen vastuu-
32781: senä metsähallitukselle, joko työnjohtajan seen sattuvista vahingoista kuin yksityisten
32782: taik.ka sen metsätyömiehen, jolle vahinko on työnantajain töissä olevat metsätyömiehet.
32783: sattunut tulemaan. Että näin on, siitä esi- Kun näin on, niin edellämainitut korvauk-
32784: merkkinä mainittakoon, että !kun vuonna seen tuomitut olisi vapautettava korvausvel-
32785: 1955 paloi Pudasjärvellä eräällä metsähalli- vollisuudesta ja metsähallituksen (valtion)
32786: tuksen metsätyömaalla työväen asunto, niin metsätyömailla työskentelevät työnt~kijät va-
32787: palossa metsähallitukselle aiheutunut va- pautettava siitä vastuusta, minkä heille aset-
32788: hinko tuomittiin työnjohtaja Peltola valtiolle ,taa velvoitus korvata vahingon sattuessa val-
32789: maksamaan. Samassa pitäjässä paloi viime tiolle aiheutuva vahinko, vahinko, jota he
32790: vuonna niinilkään metsähallituksen työmaalla eivät ole tahallaan aiheuttaneet.
32791: työväen asunto, jonka arvon joutui metsähal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32792: Htukselle korvaamaan metsätyömies T. Kuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32793: kasjärvi. Molemmat tapaukset olivat vahin- muklsen,
32794: gossa tapahtuneita tulipaloja. Toisessa ta-
32795: pauksessa joutui vahingon korvaamaan työn- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32796: johtaja ja toisessa tapauksessa työmies, sellaisiin toimenpiteisiin, että metsä-
32797: vaikka tulenal1kojen aineiden kägittelystä, hallituksen metsätyömailla työskente-
32798: siitä, missä ja miten niitä saapi käsitellä, levät työmiehet vapautettaisiin kor-
32799: ei määräyksiä eikä ohjeita palojen edellä ol- vausvelvollisuudesta työväen asun-
32800: lut näkyvissä ei!kä työmiesten tietoon Saa- noissa tulipalossa sattuvista vahin-
32801: goista.
32802: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
32803:
32804: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
32805: Eemil Partanen. Eeli Erkkilä.
32806: Väinö Rankila.
32807:
32808:
32809: 92 E 168/57
32810: 780
32811:
32812: X,S7. - Toiv.al. N:o 370.
32813:
32814:
32815:
32816:
32817: Ma.nninen ym.: Työntekijäin ruokailuolojen järjestämisestä.
32818:
32819:
32820: E d u s kun n a 11 e.
32821:
32822: Työaikalain (604/46) 16 § :n 3 momentin tautta ei pitäisi vaarantaa juuri siinä vai-
32823: mukaan on työntekijälle annettava, milloin heessa, kun ne joutuvat ihmisten nautitta-
32824: työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin, vaksi. Ruokailusta koneiden ääresaä olisi jo
32825: seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin, tai jos pelkästään viihtyisyyden vuoksi päästävä.
32826: työ on työaikalain 6 § : ssä tarkoitettua työtä, Jotta työntekijöille voitaisiin turvata ter-
32827: vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai veydelliseltä ja viihtyisyyden kannalta mah-
32828: tilaisuus aterioida työn aikana. 16 § : n 4 mo- dollisimman tarkoituksenmukainen oikeus
32829: mentin mukaan lepoaikaa ei lueta työaikaan, työmaaruokailuun työpaikan erikoiset olo-
32830: jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi suhteet huomioon ottaen, olisi työlainsäädän-
32831: poistua työpaikalta. töä muutettava siten, että työntekijälle an-
32832: Tilaisuus aterioida työn aikana on monilla nettaisiin vähintään puoli tuntia kestävä le-
32833: työmailla järjestetty siten, että työntekijälle poaika tai tilaisuus ateriointiin vähintään
32834: ei ole annettu oikeutta poistua työnsä äärestä 20 minuuttia kestävänä aikana, jolloin työn-
32835: työmaan ruokailuhuoneeseen tai muuhun so- tekijällä olisi oikeus poistua työmaan ruo-
32836: pivaan paikkaan aterioimaan. Eväät on täy- kailuhuoneeseen tai muuhun sopivaan paik-
32837: tynyt avata kaiken työpaikalla olevan pölyn kaan työmaan alueella, mutta ei sen rajojen
32838: ja lian keskellä. Monet työläiset joutuvat ulkopuolelle. Tämä aika olisi laakettava työ-
32839: nauttimaan eväänsä samaan aikaan, kun he aikaan kuuluvaksi. Samanlaisella poisturuis-
32840: hoitavat konettaan ja laskemaan ne useita oikeudella olisi työntekijälle annettava työn
32841: kertoja käsistään mihin sattuu, työpaikan aikana kaksi vähintään 10 minuutin pituista
32842: epäpuhtauksien joukkoon. kahvitaukoa.
32843: Terveydellisiä oloja järjestettäessä on elin- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
32844: tarpeiden, juomien ja muiden nautittavaksi tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32845: aiottujen tavarain valmistukseen, myyntiin muksen,
32846: ja käsittelyyn kiinnitetty useissa tapauksissa että hallitus antaisi Eduskunnalle
32847: jopa kiitettävääkin huomiota. Työpaikkojen esityksen työlainsäädännön muuttami-
32848: terveydellisissä oloissa, varsinkin mitä tulee seksi siten, että työntekijä ei joutuisi
32849: puhtauteen, on sen sijaan vielä hyvin pal- nauttimaan ravintoaineita työpaikalla
32850: jon toivomisen varaa. Elintarpeiden puh- koneiden ääressä.
32851: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
32852:
32853: Hugo Manninen. Irma Rosnell. Juho Rytkönen.
32854: Eino Tainio. Y. Enne. Toivo .lsvik.
32855: Tauno Kelovesi.
32856: '181
32857:
32858: X,38. - Toiv.al. N:o 371.
32859:
32860:
32861:
32862:
32863: Heinonen ym.: Sotaorpoylioppilaiden korkeakouluopintojen
32864: tukemisesta.
32865:
32866:
32867: E d u s k u n n a 11 e.
32868:
32869: Sotaarpojen työhuollosta 30. 4. 1943 anne- kaville ylioppilaille, ja että Mannerheim-lii-
32870: tun lain mukaan työhuoltoa ei voida antaa ton sotakummivaliokunta, joka tähän saakka
32871: korkeakouluissa opiskeleville sotaorvoille. So- on huomattavalla tavalla tukenut näitä kor-
32872: taorpojen tultua yhä suuremmassa määrin keakouluissa opiskelevia vähävaraisia sota-
32873: siihen ikään, jolloin kysymykseen on tullut orpoja, kuluvan vuoden loppuun mennessä
32874: opintojen jatkaminen korkeakouluissa, on varojen loppumisen vuoksi päättää talvi-
32875: voitu todeta, että suurelle määrälle sota- sodasta asti käynnissä olleen vapaaehtoisen,
32876: orpoja tämä on mahdotonta siihen tarvitta- sotaorpoihin kohdistuneen avustustoimin-
32877: vien varojen puuttuessa. Kun esim. Helsin- tansa. Tämän vuoksi ja kun kysymys sota-
32878: gissä opiskelu virallisestikin laskettuna tulee arpojen korkeakouluopintojen tukemisesta
32879: nykyisin maksamaan vähintään 15 000 mk heidän ikänsä johdosta tulee lähivuosina ole-
32880: kuukaudessa, ja kun opintoluotan saaminen maan nykyistäkin tärkeämpi ja kun on koh-
32881: nykyoloissa on miltei mahdotonta, on selvää, tuutonta, että he opiskelumahdollisuuksia-
32882: että opiskelunhaluisen sotaorpoylioppilaan saan yhteiseksi hyväksi annetun uhrin joh-
32883: tie vähävaraisessa sotaleskiperheessä on tu- dosta joutuisivat yhteiskunnassa muita huo-
32884: kossa. Näin joutuu moni lahjakaskin sota- nompaan asemaan, ehdotamme kunnioitta-
32885: orpoylioppilas sen johdosta, että perheen vasti edellä olevan perusteella eduskunnan
32886: pääasiallinen huoltaja kaatui sodassa, huo- lausuttavaksi toivomuksen,
32887: nompaan asemaan yhteiskunnassa kuin sel-
32888: laisten perheitten lapset, joissa tällaista me- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
32889: netystä ei ole ollut. toimenpiteisiin vähävaraisten sotaorpo-
32890: Tässä yhteydessä on todettava, että kor- ylioppilaitten korkeakouluopintojen
32891: keakouluopintoja varten annettavista stipen- tukemiseksi riittävän suurilla opinto-
32892: deistä ja avustuksista 13. 7. 1948 annettu laki avustuksilla.
32893: ei anna tukea korkeakouluissa opintojaan al-
32894: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
32895:
32896: Vappu Heinonen. T. A. Wiherheimo. Kaisa Hiilelä.
32897: G. Henriksson. Kyllikki Pohjala. Martta Salmela-Järvinen.
32898: Bruno J. Sundman. John Österholm. Judit Nederström-Lunden.
32899: Impi Lukkarinen. Onni Hiltunen. Eino Kilpi.
32900: Meeri Kalavainen. Päiviö Hetemäki. Hertta Kuusinen.
32901: Paavo Aitio. Yrjö Murto. 0. Lindblom.
32902: Urho Kulovaara. Irma Torvi. Olavi Kajala.
32903: Anni Flinck. Antti Kukkonen. Armi Hosia.
32904: Tyyne Paasivuori. Viljami Kalliokoski. Eino E. Heikura.
32905: Niilo Honkala. Rafael Paasio. Laura Brander-Wallin.
32906: Harras Kyttä. Arvi Turkka. Elli Nurminen.
32907: Aino Malkamäki.
32908: 732
32909:
32910: :X,39. - Toiv.al. N: o 372.
32911:
32912:
32913:
32914:
32915: Nederström-Lunden ym. : Äitiysavustuksen korottamisesta.
32916:
32917:
32918: Edusikunnaile.
32919:
32920: Maassamme nykyisin voimassa oleva äitiys- raalamruksut, joiden suorittamiseen äidit saa-
32921: avustuslaki hyväksyttiin v. 1941. Sen jäl- vat raha-avustusta, nousseet. Monet äidit
32922: keen on siihen useampaan otteeseen tehty joutuvat myös hakeutumaan vieraspaikka-
32923: muutoksia llliin avustuksen saantiehtoihin lkuntalaisina sairaalahoitoon, koska omalla
32924: il.ruin avustuksen suuruuteenikin nähden. paik:kaJrunnall.a ei ole sairaalaan pääsymah-
32925: Vuonna 1945 hyväksyi eduSkunta lakiin muu- dollisuutta ja tällöin ovat vuorokausimruksut
32926: toksen, jonka mukaan valtioneuvosto oikeu- sairassijoista tuntuvasti k:alliimmat.
32927: tettiin vahvistamaan äitiysavustuksen suu- Ottaen huomioon sen, että lähes 90 000
32928: ruus. Tällöin hyväksyttiin niinikään, että äitiä vuosittain anoo äitiysavustusta ja että
32929: avustus suoritetaan asetuksella tarkemmin 68.2% äitiysavustuksista maksetaan maaseu-
32930: määrättävällä tavalla luontois- tai raha-avus- dun äideille, olisi avustusmäärää korotettava,
32931: tuksena tai osittain !kumpanakin. jotta se vastaisi nousseita maksuja.
32932: V aitioneuvosto on viimeksi 26. 8. 1948 te- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32933: kemällään päätöksellä hyväksynyt avustuk- kunnan hyvruksyttäväksi toirvomuksen,
32934: sen suuruudeksi 4 500 markkaa. Tästä ajan-
32935: kohdasta on lkulunut yli 8 vuotta ja ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32936: tänä aikana esim. tekstiilien hinnat nousseet menpiteisiin äitiysavustuksen korotta-
32937: 925 pisteestä 1162: een. Samoin ovat Sai- miseksi vähintään 6 000 markkaan.
32938: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
32939:
32940: Judit Nederström-Lunden. Sylvi-Kyllikki Kilpi. A.-L. Tiekso-Isaksson.
32941: Elli Stenberg. Irma Rosnell. Irma Torvi.
32942: 733
32943:
32944: X,40. - Toiv.al. N: o 373. "
32945:
32946:
32947:
32948:
32949: Hosia ym.: Lapsiluvun perusteella myönnettäviä avustuksia
32950: ja etuisuuksia koskevien säännösten yhdistämisestä.
32951:
32952:
32953: E d u s k u n n a 11 e.
32954:
32955: Varsinaisten lapsilisien ohella lapsien lu- kovin epäselväksi ja varojen tarkoituksen-
32956: kumäärä otetaan huomioon monissa kohdin mukainen käyttö vaikeutuu. Tämä moninai-
32957: lainsäädännössämme. Niinpä verolainsäädän- suus lisää myös tarpeettomasti hallintoku-
32958: nossamme tulevat kysymykseen lapsien lu- luja ja aiheuttaa lisäksi näitä etuja nautti-
32959: kumäärän perusteella myönnettävät verohel- ville moninaisia vaikeuksia ja haittoja. Seu-
32960: potukset. Tämäntapaisia avustusmuotoja rauksena kaikesta tästä voi olla, etteivät
32961: ovat edelleen perhelisät ja perheenasunto- avustukset ja helpotukset jakaudu tasaisesti,
32962: avustukset. Kodinperustamislainoja ja maan- todellisen tarpeen vaatimalla tavalla. Kun
32963: hankintalain mukaan myönnettäviä lainoja ei edes valtiovallalla ole selvää käsitystä näin
32964: koskevissa laeissa otetaan niin ikään huo- monimuotoisella tavalla harjoittamastaan
32965: mioon lapsiluku. Jo nämä esimerkit sellai- avustustoiminnasta, olisi nykyistä käytäntöä
32966: senaan osoittavat, että perheenisyysnäkökoh- perusteellisesti yksinkertaistettava.
32967: tien huomioon ottaminen lainsäädännös- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32968: sämme on kovin monimuotoista ja kirjavaa. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32969: Tämä lapsiluvun mukaan myönnettävien toivomuksen,
32970: tarpeellisten avustusten ja helpotusten lu-
32971: kuisuus ja epäyhtenäisyys aiheutuu siitä, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32972: että kysymyksessä olevat lait on säädetty siin lapsiluvun perusteella myönnettä-
32973: irrallisina, toinen toisistaan riippumattomina. viä erilaisia avustuksia ja etuisuuksia
32974: Tämä epäyhtenäisyys saa aikaan sen, että koskevien lainsäännösten yhdistämi-
32975: näiden etuisuuksien yhteinen merkitys jää seksi ja yksinkertaistamiseksi.
32976: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
32977:
32978: Anni Hosia. Kaarlo Kajatsalo.
32979: Aare Leikola. Esa Kaitila.
32980: Aukusti Pasanen. Leo I. Mattila.
32981: 784
32982:
32983: X.41. - Toiv.al. N:o 374.
32984:
32985:
32986:
32987:
32988: Pohjala. ym.: Sosiaalityöntekijöiden koulutuksen yhtenäistä-
32989: misestii.
32990:
32991:
32992: E d u s k u n n a 11 e.
32993:
32994: Maamme sosiaalinen lainsäädäntö on viime neet selvää ja yhtenäistä ammattikuntaa.
32995: vuosina kehittynyt varsin laajaksi käsittäen V :n 1940/3 komiteanmietinnön ehdotus yh-
32996: monia kansalaisten hyvinvointiin tähtääviä teisestä keskusopistosta ei ole vielä toteu-
32997: sosiaaliturvan ja sosiaalihuollon muotoja. Jul. tunut.
32998: kisista menoista alkavat sosiaaliset menot Valtio ylläpitää yliopistossa tapahtuvaa
32999: muodostaa yhä suuremman osan. Sosiaali- valtiotieteellistä koulutusta ja sairaanhoita-
33000: huollon alalla toimiva ammattikunta on vi- jien jatko-opistossa tapahtuvaa lääkinnöllis-
33001: reästi pyrkinyt seuraamaan sosiaalipoliittista sosiaalista koulutusta. Sosiaalihuoltajien kou-
33002: kehitystä voidakseen mahdollisimman tehok- lutus on valtion apua nauttivien yksityisten
33003: kaasti auttaa neuvon tai käytännöllisen avun säätiöiden vastuulla. Maassa, jossa valtio on
33004: tarpeessa olevia kansalaisia ja V{)idakseen ottanut niin suuren vastuun sosiaalihuollon
33005: kantaa vastuuta näin huomattavasta julki- toimenpiteistä kuin meillä, olisi valtion myös
33006: sesta varojen käytöstä. Nykyinen sosiaali- kannettava vastuuta alan ammattikunnan
33007: huollon ammattikoulutus on kuitenkin jois- koulutuksesta ja yhdistettävä eri suunnilla
33008: sakin kohdissa jäänyt sosiaalisen toiminnan tapahtuva toiminta keskitettyyn, valtion op-
33009: kehityksestä jälkeen ja olisi siinä saatava pilaitokseen. Sosiaalihuollon kentän toimis-
33010: kiireellinen parannus aikaan. toissa tunnetaan kipeästi yhtenäisen ja te-
33011: Sosiaalityöntekijöiden pääasiallinen koulu- hokkaan koulutuksen tarve.
33012: tuskeskus nykyisin on Yhteiskunnallinen kor- Edellä esitettyjen tarpeiden lisäksi on to-
33013: keakoulu ja vastaava ruotsinkielinen oppilai- dettava, että kun nyt Yhteiskunnallinen kor-
33014: tos. Sosiaalihuollon alalla toimii myös henki- keakoulu siirtyy Tampereelle, tullaan var-
33015: löitä, jotka ovat suorittaneet filosofian tai maankin suorittamaan joitakin uudelleen
33016: valtiotieteen kandidaatin tutkinnon yliopis- järjestelyjä, joiden yhteydessä tätäkin kysy-
33017: tossa. Sairaalan sosiaalityöntekijät saavat mystä olisi perusteellisesti harkittava.
33018: koulutuksensa sairaanhoitajien jatko-opis- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
33019: tossa. Lisäksi tällä alalla toimii henkilöitä, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33020: joilla ei ole minkäänlaista valmistusta nykyi- vomuksen,
33021: seen tehtäväänsä. Tilanne osoittaa, että tie-
33022: toisuus sosiaalihuollon ammatillisista vaati- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33023: muksista ei ole vielä selvä, eikä yhdenmu- toimenpiteisiin sosiaalityöntekijöiden
33024: kaista koulutusmuotoa ole voitu vielä luoda. koulutuksen yhtenäistämiseksi ja sitä
33025: Tämä valitettava asiantila vaikuttaa sen, varten tarpeellisen määrärahan varaa-
33026: etteivät myöskään työntekijät ole muodosta- miseksi.
33027: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
33028:
33029: Kyllikki Pohjala. Helge Miettunen.
33030: Niilo Honkala. Aune Innala.
33031: Irma Ham.a.ra.
33032: 735
33033:
33034: X,42. - Toiv.a.l. N:o 375.
33035:
33036:
33037:
33038:
33039: Hosia. ym.: Toimenpiteistä lastentarhakysymyksen tutkimi-
33040: seksi.
33041:
33042:
33043: E d u s k u n n a II e.
33044:
33045: Viime vuosina on ~astentarhoihin pyrki- mintaan on monesti painavia syitä, on kas-
33046: jöitä ollut huomattavasti enemmän kuin nii- vattajapiireissä kuitenkin entistä enemmän
33047: hin on voitu sijoittaa. LisäJksi on mm. opet.. keskusteltu siitä, voitaisiinko ja millä kei-
33048: tajakysymys aiheuttanut sen, että lastentar- noin lastentarhain toiminnan painopistettä
33049: hoja ei ole voitu perustaa kaikille seHaisille siirtää enemmän ns. esikoululinja:lle, jolloin
33050: paikk81kunnille, joilla pyritään sellaisen ai- mahdollisimman monet kouluikää lähestyvät
33051: kaansaamiseen ja joilla mm. yksityiset teh- lapset voisivat käydä lastentarhaa. Tähän
33052: daslaitokset olisivat olleet valmiit ne rahoit- on mm. koulukypsyysiän alentuminen anta-
33053: tamaan. Eräille kunnille lastentarhat taas nut aihetta. Eräänä, tosin tilapäisenä osa-
33054: mel'kitsevät huomattavaa menoerää, lähinnä ratkaisuna siirtymäkautena on esitetty mm.
33055: ns. sosiaalisella linjalla, koska lasten vwlinta sitä, että normaalilastentarhoissa anillettavaa
33056: lastentarhoihin on ollut pahlro suorittaa ensi opetusta voitaisiin kunkin lapsiryhmän koh-
33057: sijassa tätä linjaa noudattaen ja muut näkö- dalla lyhentää, jotta opetustiloja ja opettaja-
33058: kohdat on ollut syrjäytettävä. voimaa vapautuisi suuremmalle joukolle lap-
33059: Useissa maissa, mm. USA:ssa ja Ruotsissa. sia. Lastentarhain kokopäiväosastot olisi
33060: on viime aikoina pyritty siihen, että lasten- siellä, missä niitä välttämättä tarvitaan, säi-
33061: tarha muodostaa kouluikää lähestyville lap- lytettävä entiseHään.
33062: sille ns. esikoulun, jossa lapsille annetaan ne Kun lastentarhakysymys sisältää joukon
33063: mahdollisuudet omintakeiseen toimintaan ja ratkaistavia pulmia, joita ovat mm. lasten-
33064: yhteisöön sopeutumiseen, jotka tässä iässä tarhain epätasainen jakaantuminen eri paik-
33065: vastaavat lapsen sisäisiä tarpeita ja valmista- kakunnille, taloudelliset seikat, opettaja- ja
33066: vat hä.ntä edessä olevaan koulunkäyntiin. huoneistokysymys, py!'!kijäin suuri luku, op-
33067: Lastentarhan tarkoitus on tällöin antaa mah- pilaiden ikä ja valintaperusteet, hallinnolli-
33068: dollisimman monille tämän ikäisille lapsille nen puoli ja eräänä tär-keimpiä 'lastentarhain
33069: vidkkeitä, joita lapsi voi muussakin ympä- tarkoituksen selvittäminen ns. esikoululinjaa
33070: ristössään toteuttaa ja myös koulussa nou- silmälläpitäen, olisi kysymys kokonaisuudes-
33071: dattaa. saan tutkittava.
33072: Meilläkin lastentarha lienee alunperin tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33073: koitettu kansakoulun esilk:ouluksi. La."'tentar- nioittaen eduskunnan hyvihlrsyttävä:ksi toivo.
33074: halaitos on aikaisemm:Un myös hallinnollisesti muksen,
33075: ollut lähempanä koululaitosta kuin nykyäan.
33076: Eri syistä lrustentarhoille on kuitenkin tul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33077: lut muitakin tarkoituKsia ja nykyisillään ne lastentarhakysymyksen tutkimiseksi
33078: pa;lvelevat monissa tapauiksissa mm. varsin erityisesti silmälläpitäen ns. esikoulu-
33079: nuortenkin, jo 3-4 vuotiaiden lasten päivä- ajatuksen käytännöllisiä toteuttamis-
33080: sijoituspaikkoirna. V ai!kk:a tällaiseenkin toi- mahdollisuuksia.
33081: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
33082:
33083: Anni Hosia. Kaarlo Kajatsalo.
33084: Leo I. Mattila. Armas Leinonen.
33085: 736
33086:
33087: X,43. - Toiv.al. N: o 376.
33088:
33089:
33090:
33091:
33092: Kulovaara ym.: Suurperheisten aseman tukemista koskevien
33093: lakien muuttamisesta.
33094:
33095:
33096: E d u s k u n n a ll e.
33097:
33098: Valtioneuvoston tekemän päätöksen mu- perheen ansioksi korkeintaan 30 000 markkaa
33099: kaan poistettiin hinnanalennukset tärkeim- kuukaudessa. Jaettaessa tämä summa esim.
33100: miltä kulutustarvikkeilta viime vuoden loka- 7: llä saadaan tulokseksi 4 286 markkaa hen-
33101: kuun 31 päivästä alkaen. Sanotusta pää- keä kohti kuukaudessa, josta verojen tultua
33102: töksestä aiheutunut hintojen ja maksujen vähennetyksi jää jälelle varsin riittämätön
33103: nousu on aiheuttanut monille pientuloisille summa jokapäiväisen elämän tarpeisiin,
33104: ja vähävaraisille suuriperheisille taloudelli- myöskin sairaus- ym. ennakolta arvaamatto-
33105: sesti monia vaikeuksia. Varovaisen laskel- miin menoihin.
33106: man mukaan joutuu sellainen perhe, jossa Tilanteen ollessa tällainen olisi toivottavaa,
33107: on 7 henkeä, maksamaan kuukaudessa 2 500 että valtiovalta ryhtyisi entistä voimakkaam-
33108: -3 000 markkaa enemmän kulutustarvik- min tukemaan heikossa taloudellisessa ase-
33109: keista kuin ennen edellämainittua valtioneu- massa olevia suurperheisiä. Onhan kysymyk-
33110: voston päätöstä. Tämän lisäksi on muita sessä väestön osa, jonka piirissä kasvaa ja
33111: välttämättömiä maksuja ja tarvikkeita, joi- kehittyy kansamme nouseva polvi.
33112: den kohdalla on tapahtunut hintojen kohoa- Edellä esitettyyn nojaten rohkenemme
33113: mista. Lisäksi tuli tämän vuoden alusta kunnioittaen ehdottaa. eduskunnan hyväksyt-
33114: 27 % : n korotus vallinneisiin vuokriin. Ylei- täväksi toivomuksen,
33115: sen hintakehityksen seurauksena on siis ollut
33116: menojen lisäystä ainakin 4 500-5 000 mark- että ha~Utus kiireellisesti antaisi
33117: kaa kuukaudessa. esitykset lapsilisä-, perheen asunto-
33118: Ottaen huomioon, että perheen isä useas~:~a avustus- ja perhelisälain muuttami-
33119: tapauksessa on ainoa ansiotyössä käyvä hen- seksi siten, että ne vastaisivat nykyistä
33120: kilö, koska suuren perheen äidin on hoidet- rahanarvoa.
33121: tava lapsijoukkoaan kodin piirissä, jää usean
33122: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
33123:
33124: Urho Kulovaara. 0. Lindblom. Tyyne Paasivuori.
33125: Matti Lepistö. K. Kauhanen. Aino Malkamäki.
33126: E. Raunio.
33127: 737
33128:
33129: X,44.- Toiv.al. N:o 377.
33130:
33131:
33132:
33133:
33134: Leinonen ym.: Määrärahasta Pelastakaa Lapset - Rädda
33135: Barnen r. y:n suorittaman perhesijoitustoiminnan tukemi-
33136: seksi.
33137:
33138:
33139: Eduskunnalle.
33140:
33141: Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen r. y. man. Sijoitustoiminnan samoinkuin erikois-
33142: on lähes kolmenkymmenenviiden vuoden ajan laitosten ylläpidon ja kehittämisen aiheutta-
33143: suorittanut uraa uurtavaa työtä lasten ja mat kustannukset korvautuvat kuitenkin yh-
33144: varhaisnuorison yksilöllisen huollon kehittä- teiskunnalle säästönä myöhemmällä iällä tar-
33145: miseksi ja sen tason kohottamiseksi maas- vittavaan huoltoon nähden.
33146: samme. Ottaen huomioon, että lastenkotien taso on
33147: Viime vuosina sekä kotimaassa että ulko- katsottu välttämättömäksi turvata valtion
33148: mailla suoritetut sosiaaliset ja psykologiset avulla, lienee kohtuullista, että lapselle ja
33149: tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että yhteiskunnalle edullisimman perhesijoituksen
33150: terveen, normaalin lapsen suotuisin kasvu- kehityksen turvaamiseen kiinnitetään sen eh-
33151: ympäristö on oikein ja huolella valittu otto- dottomasti vaatimaa huomiota.
33152: tai kasvatuskoti. Sellaiset lapset taas, joita Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
33153: sielullisten häiriötilojen, henkisten tai ruu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33154: miillisten vajavaisuuksien vuoksi ei perhe- muksen,
33155: hoidossa voida auttaa, tarvitsevat asianmu-
33156: kaista hoitoa erikoislaitoksissa. että hallitus ottaisi vuoden 1958
33157: Sopivien kasvatus- ja ottokotien valinta, tulo- ja menoarvioesitykseen 10 miljoo-
33158: lasten niihin sijoittaminen ja jatkuva val- naa markkaa Pelastakaa Lapset -
33159: vonta sekä ammattikoulutuksen järjestämi- Rädda Barnen r. y :n suorittaman per-
33160: nen vaatii asianmukaisesti koulutetun, teh- hesijoitustoiminnan tukemiseksi.
33161: täväänsä erikoistuneen ja riittävän työvoi-
33162: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
33163:
33164: Armas Leinonen. Erkki W. Mohell. M. 0. Lahtela.
33165: Aa.ro Kauppi. Lauri Järvi. Aune Innala.
33166: T. E. Nordström. Albin Wickman. John Forsberg.
33167: Lennart Beljas.
33168:
33169:
33170:
33171:
33172: 93 E 168/57
33173: 738
33174:
33175: X,45. - Toiv.a.l. N:o 378.
33176:
33177:
33178:
33179:
33180: Järvi ym.: ToimenpUeistä maastamuuton supistamiseksi.
33181:
33182:
33183: Eduskunnalle.
33184:
33185: Maastamme muuttaa vuosittain useita tu- vina olivat järjestyksessä Uudenmaan lääni
33186: hansia työkykyisiä ja parhaassa iässä olevia (1200), Oulun lääni (510), Turun ja Po-
33187: kansalaisia ulkomaille jäädäkseen sinne py- rin lääni (500), Hämeen lääni (406) ja La-
33188: syvästi tai tilapäisesti ja aiheuttaen siten pin lääni (390).
33189: maallemme tuntuvia kansantaloudellisia me- Muuttajat ovat useimmissa tapauksissa
33190: netyksiä. olleet nuorta ja keski-ikäistä ainesta. Kun
33191: Virallisen tilaston mukaan on passilla ns. suuret ikäluokat tulevat työmarkkinoille,
33192: muuttanut maasta vuosina 1952-56 seu- on todennäköistä, että huomattava osa nii-
33193: raavat määrät kansalaisiamme: hin kuuluvista siirtyy työnhakuun muihin
33194: maihin ja nostaa muuttolukuja entisestään.
33195: Vuonna 1952 - 5 966, 1953 - 5 051, Koska maastamuuttajien enemmistö on hen-
33196: 1954 - 2 976 (k.o. vuodesta lähtien myön- kilöitä, joita tuotannollinen elämämme ki-
33197: nettiin passivapaus pohjoismaihin), 1955 - peimmin tarvitsee, merkitsee muuttoliike
33198: 1 755, 1956 - n. 2 000 (tarkkaa lukua ei maallemme huomattavia taloudellisia tappi-
33199: ole vielä saatavissa) . oita. Sen vuoksi olisi kiireesti ryhdyttävä
33200: Etäisimmistä muuttokohteista mainitta- toimenpiteisiin maastamuuton supistamiseksi
33201: koon vuodelta 1952 Kanada (729 muutta- ja edellytysten luomiseksi sille, että muutto-
33202: nutta), USA (345), Aasia ja Afrikka (66) haluisille taataan elämisen, toimeentulon ja
33203: sekä Austraalia ( 46). Pohjoismaihin siirty- viihtymisen mahdollisuudet kotimaassa. En-
33204: neistä ei passipakon poistamisen jälkeen eli simmäisenä tehtävänä tällöin on täydellisen
33205: vuodesta 1954 lähtien ole käytettävissä täs- ja luotettavan selvityksen laatiminen maasta-
33206: mällisiä lukuja, mutta nousee näiden määrä muutosta.
33207: ainakin yhtä suureksi kuin muutto valtame- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
33208: ren takaisiin maihin. Ennen muuta Ruotsi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33209: on ollut suosittu muuttokohde. Niinpä nykyi-
33210: sin on siellä työssä yhteensä noin 70 000 suo- että hallitus suorittaisi kiireellisesti
33211: malaista, joista osa jää pysyvästi Ruotsiin tutkimuksen maastamuutosta, siihen
33212: osan jatkaessa matkaansa muihin maihin. osallistuvista ja sen syistä sekä ryh-
33213: Muuttoliike on verottanut lähinnä maam- tyisi sen jälkeen toimenpiteisiin esiin-
33214: me rannikkoseutuja. Esimerkiksi vuonna tulleiden syiden poistamiseksi ja siten
33215: 1953 tapahtui maastamuuttoja eniten Vaa- muuttoliikkeen tuntuvaksi rajoittami-
33216: san läänistä (1400 muuttajaa) ja Seuraa- seksi.
33217: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
33218:
33219: Lauri Järvi. Felix Seppälä.
33220: 739
33221:
33222: X,46. - Toiv.al. N: o 379.
33223:
33224:
33225:
33226:
33227: Aitio ym.: Kodinperustamislainan enimmäismäärän korotta-
33228: misesta.
33229:
33230:
33231: E d u s kun n a 11 e.
33232:
33233: Kodin perustamislainalain tullessa voimaan lisättävä, koSka lainoista on viime vuosien
33234: vuoden 1946 alusta vahvisti valtioneuvosto aikana ollut jll!tkuvasti niiln suuri kysyntä,
33235: lainan enimmäismääräksi 30 000 markkaa. että lä:heskään kailkki anojat eivät ole voi-
33236: Nytkyisin lainan enimmäismäärä on 50 000 neet lainaa saada. Lainan enimmäismäärän ja
33237: markkaa, jonika valtioneuvQsto vahvisti jo myöskin vuotuisen kokonaismäärän korotta-
33238: vuonna 1950. Lainan nykyinen enimmäis- miseksi ovat taloudelliset edellytykset ole-
33239: määrä ei kuiterukaan vuosien mittaan tapllih- massa, koska aikaisempina vuosina myönnet-
33240: tuneen hintojen nousun vuoksi vastaa enää tyjä kodinperustamislainoja tuloutuu valtion
33241: kuin osaa siitä tuesta, jonka laina lain voi- kassaa;n yhtä suuri määrä kuin tulo- ja m~
33242: mli!SSoolon ensi vuosina tarjosi. Siten viime noarviossa on uusia lainoja varten varattuna.
33243: vuosina avioliiton solmineet nuoret ovat jou- Valtiotaloudelliset vaikeudet eivät näin ollen
33244: tuneet tuntuvasti huonompaan asemaan aloit- aseta esteitä.
33245: taessaan kodin perustamisen ikuin esim. !kym- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33246: menen vuotta sitten. kunnan hyvä!ksyttäväJksi toivomuksen,
33247: Lainan enimmäismäärä olisi mielestämme
33248: korotettava 100 000 ma11kkaan, jotta se vas- että hallitus kiireellisesti muuttaisi
33249: taisi lähinnä sitä tukea, jota lain alkuperäi- kodinperustamislainalain asetusta si-
33250: nen määrä edellytti. Kodinperustamislaino- ten, että lainan enimmäismääräksi.
33251: jen vuotuista kokonaismäärää olisi niinikään vahvistettaisiin 100 000 markkaa.
33252: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
33253:
33254: J:»aavo Aitio. Matti Koivunen.
33255: Irma Rosnell. Toivo Niiranen.
33256: Martti Leskinen.
33257: 740
33258:
33259: X,47. - Toiv.al. N: o 380.
33260:
33261:
33262:
33263:
33264: Koivunen ym.: Määrärahasta lainoiksi asut'!Lskeskusten oma-
33265: kotitalojen ja pienkiinteistöjen omistajille vesi- ja viemäri-
33266: johtojen rakennuskustannusten rahoittamiseen.
33267:
33268:
33269: E d u s k u n n a 11 e.
33270:
33271: Maamme asutuskeglrnksissa on melkoinen misesta kuluvan vuoden talousarvioon haipa-
33272: maara omakotitaloja ja pienikiinteistöjä 'lro:vkoisiksi !ainoiksi vähävaraisten pienkiin-
33273: ilman vesi- ja viemärijohtoja. Monet kau- teistöjen omistajain vesi- ja viemärijohtokus-
33274: pungit ja ikauppalat ovat suunnitelleet ja tannusten rahoittamiseen. Sanottu määrära·
33275: järjestäneet tällaisten alueiden katutöitä .b.aesitys oli ikuitenkin syystä tai toisesta jää-
33276: vesi- ja viemärijohtoineen työttömyystöillä nyt pois kuluvan vuoden talousarvioesityk-
33277: kunnille määrättyjen työhönsijoitusosuuksiev sestä.
33278: toteuttamiseksi. Vähävaraisimmille omako- Kun tällaisten lainojen saanti muodostuu
33279: tien omistajille tuottaa ikuitenkin ylipääse- melko ratkaisevaksi sille, saadaanko asutus-
33280: mättömiä vaikeuksia selviytyä voima-'!Sa ole- keskusten vähävaraisiin omakoteihin vesi- ja
33281: van lainsäädännön mukaisista rasitteista. viemärijohdot, ehdotamme eduskunnan hy-
33282: jotka muuten tä:rikeä viemäri- ja vesikysy- väJksyttävä.ksi toivomuksen,
33283: myksen järjestely aiheuttaa. Harvinaista ei
33284: ole sakään, että varojen puutteessa vesi- ja että hallitus ottaisi vuoden
33285: viemärijohdot jäävät omakotitaloihin otta- 1958 tulo- ja menoarvioesitykseen
33286: matta, vaikka mahdollisuudet muuten olisi- 100 000 000 markkaa halpakorkoisiksi
33287: vatkin tällaisen uudistuksen toteuttamiseen. lainoiksi asutuskeskusten vähävarai-
33288: Suomen Pienikiinteistöliitto on mm. Jyväs- sille omakotitalojen ja pienkiinteistö-
33289: kylän Omakoti- ja Pientalonomistajain yh- jen omistaj~"lle vesi- ja viemärijohtojen
33290: distyksen toivomuksesta tehnyt sisäasiainmi- rakennuskustannusten rahoittamiseen.
33291: nisteriölle esityksen 100 milj. markan Varaa-
33292: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
33293:
33294: Matti Koivunen. Martti Leskinen. Tauno Kelovesi.
33295: Toivo Asvik. Irma Torvi. A.-L. Tiekso-Isaksson.
33296: Aleksi Kiviaho. Irma Rosnell. Elli Stenberg.
33297: Rainer Virtanen. Eino Roine. .Tudit Nederström-Lunden.
33298: Toivo Niiranen. Kaino Haapanen. 2". Enne.
33299: VALTIOPÄIVÄT
33300: 1957
33301:
33302: LIITTEET
33303: XI
33304:
33305: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
33306: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
33307:
33308:
33309:
33310:
33311: HELSINKI 1957
33312: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
33313: Puolustuslaitoksen perushankintoja, kaluston täydentämistä, teknillistä
33314: henkilökuntaa ja teollista toimintaa sekä asevelvollisten luottamus-
33315: miesjärjestelmää koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
33316: 745
33317:
33318: XI,1. - Lakal. N: o 101.
33319:
33320:
33321:
33322:
33323: Kajatsalo ym.: Ehdotus laiksi varojen osoittamisesta puolus-
33324: tuslaitoksen perushankintoihin ja sitä varten kannetta-
33325: vasta lisäverosta.
33326:
33327:
33328: E d u s k u n n a 11 e.
33329:
33330: Kaikkein välttämättömimmän materiaali- hivuosien aikana tähän tarkoitukseen välttä-
33331: vajauksen poistamaan pyrkivän perushankin- mättä tarvittavien varojen varman saannin.
33332: taohjelman toteuttaminen tuottaa suuria vai- Valtiontaloutemme ja menoarviomme suu-
33333: keuksia, kun tarkoitukseen tarvittavat varat ren rasittuneisuuden huomioonottaen pidäm-
33334: tulevat valtion menoarvioon varsin sattu- me tarkoituksenmukaisena, että perushankin-
33335: manvaraisina ja ilman suunnitelmaa. Han- toihin vuosittain tarvittavasta n. 4 miljar-
33336: kintojen suorittaminen tulee tämän takia din markan summasta 2 miljardia rahoite-
33337: myöskin epätaloudelliseksi, sillä valmistajien taan, kuten viime vuosina onkin tehty, var-
33338: kanssa ei voida tehdä määrärahojen saannin sinaisilla valtion kassaan kertyvillä tuloilla
33339: epävarmuuden takia pitempiaikaista sopi- ja että tämän lisäksi vuosittain tarvittava
33340: musta, ja epäyhtenäisiksi, kun määrärahojen n. 2 miljardia markkaa kerätään tätä tar-
33341: sattumanvaraisuuden takia esim. ulkomaiset koitusta varten säädetyllä erikoisverolla,
33342: hankinnat täytyy useinkin suorittaa sopi- jonka rasitus jakaantuisi kohtuulliseksi kat-
33343: mattomana ajankohtana ja ostaa mitä kul- sottavassa suhteessa verotettavan tulon ja
33344: loinkin sattuu olemaan tarjolla. verotettavan omaisuuden kesken.
33345: Tämäntapaisten epäkohtien välttämiseksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33346: olisi käsityksemme mukaan säädettävä perus- nioittaen,
33347: hankintaohjelman toteuttamiseksi laki, joka
33348: määrittelisi minimitavoitteet ja turvaisi lä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa..
33349: van lakiehdotuksen:
33350:
33351:
33352:
33353: Laki
33354: varojen osoittamisesta puolustuslaitoksen perushankintoihin ja sitä. varten
33355: kannettavasta lisäverosta.
33356: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33357:
33358: 1 §. 3 §.
33359: Puolustuslaitoksen perushankintoja sekä Sen lisäksi mitä edellä 2 § : ssä on maa-
33360: niihin liittyvien puolustuslaitteiden raken- rätty käytetään vuosittain 1 § : ssä mainit-
33361: tamista varten on vuosina 1957-1966 val- tuun tarkoitukseen ne varat, jotka kertyvät
33362: tion tulo- ja menoarviossa osoitettava valtion tulo- ja omaisuusveroa korottamalla jälem-
33363: varoja siirtomäärärahana niinkuin jälempänä pänä 4 § : ssä määrätyllä tavalla.
33364: 2 ja 3 §: ssä säädetään.
33365: 4 §.
33366: 2 §. Valtion tulojen lisäämiseksi 1 § : ssä mai-
33367: 1 §: ssä mainittuun tarkoitukseen käyte- nittujen menojen suorittamista varten on jo-
33368: tään vuosittain valtiolle kertyvistä tuloista kaisen, joka on velvollinen suorittamaan val-
33369: 2 000 000 000 mark1raa. tiolle veroa tulon ja omaisuuden perusteella,
33370: 94 E 168/57
33371: 746 XI,l. - Puolustuslaitoksen perushanldnna.t.
33372:
33373:
33374: vuosina 1957-1966 tulosta maksettava lisä- myös milloin tulo- ja omaisuusverotusta vali-
33375: veroa kaksi sadalta ja omaisuudesta kymme- tuksen johdosta muutetaan, ja noudatetaan
33376: nen sadalta tulo- ja omaisuusverosta 19 päi- sen määräämisessä, maksuunpanossa ja kan-
33377: vänä marraskuuta 1943 annetun lain ja sii- nossa soveltuvin kohdin tulo- ja omaisuusve-
33378: hen myöhemmin tehtyjen muutosten ja li- rosta annetun lain säännöksiä.
33379: säysten perusteella verovelvollisen maksuun V altioneuvostolla on oikeus antaa tarkem-
33380: pannusta veromäärästä. Lisävero määrätään mat määräykset tämän pykälän säännösten
33381: tulo- ja omaisuusverotuksen yhteydessä, täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.
33382:
33383:
33384: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
33385:
33386: Kaarlo Kajatsalo. Leo I. Mattila.
33387: Helge Miettunen. Aare Leikola.
33388: Esa Kaitila. Aukusti Pasanen.
33389: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari.
33390: 747
33391:
33392: XI,2. - Toiv.al. N: o 381.
33393:
33394:
33395:
33396:
33397: Honkala ym..: Varojen osoittamisesta puolustuslaitoksen pe-
33398: rushankintoihin.
33399:
33400:
33401: E d u s k u n n a 11 e.
33402:
33403: Välinpitämättömyys ja laiminlyönnit puo- vuonna 1947 tehdyssä Pariisin rauhansopi-
33404: lustuslaitostamme kohtaan ovat yhä jatku- muksessa on tarkoin määritelty Suomen puo-
33405: neet. Tämä on käynyt erikoisesti ilmi talous- lustusvoimain enimmäismäärät. Tämän mu-
33406: arvioesityksissä, joissa puolustusmenot ovat kaisesti meillä olisi oikeus esimerkiksi pitää
33407: muodostaneet ainoastaan 3-5 % talousar- sotilaslentokoneita 60 kappaletta, mutta tällä
33408: vion kokonaismäärästä. Vuonna 1956 tämä hetkellä ei ole yhtään ajanmukaista taistelu-
33409: luku oli 4.7 %. Puolustustarkoituksiin vara- konetta, joskin suunnitelmia muutaman ko-
33410: tut määrärahat ovatkin olleet täysin riittä- neen hankinnasta on olemassa. Lisäksi
33411: mättömät. Tästä johtuen ei puolustuslaitok- vuonna 1948 solmittu ystävyys- ja avunauto-
33412: sen varustusta ole voitu kehittää eikä kalus- sopimus Neuvostoliiton kanssa antaa meiUe
33413: toa uusia nykyaikaisia vaatimuksia vastaa- määrättyjä sotilaallisia velvoituksia.
33414: valle tasolle. Kuitenkin kaikkialla muualla Puolustusvoimien pääesikunnassa on suori-
33415: maailmassa on kehitys sotilaallisessa mielessä tettu laskelmia siitä, kuinka paljon olisi va-
33416: vastaavana aikana ollut valtava. Me olemme roja käytettävä puolustuslaitoksen materiaa-
33417: jääneet siitä täydellisesti jälkeen. Mutta lihankintoihin ja olemassa olevan materi-.
33418: niinpä muissa maissa käytetäänkin puolus- aalin kunnostamiseen, jotta puolustuslaitos
33419: tuslaitoksen kehittämiseen ja täydentämiseen saataisiin sekä koulutukseHisesti että sota-
33420: suhteellisestikin aivan eri suuruusluokkaa varustusten suhteen sellaiselle tasolle, että se
33421: olevia rahamääriä kuin mitä meillä on tehty. pystyisi täyttämään tehtävänsä sekä valta-
33422: Parhaiten tätä kuvaa puolustusmenojen kunnan itsenäisyyden suojana että teke-
33423: osuus prosentteina kansantulosta, jotka miemme sopimusten asettamien velvoitusten
33424: vuonna 1955 olivat seuraavat: USA 13 %, täyttäjänä. Myöskin puolustusrevisio anta-
33425: Norja 5.5 %, Ruotsi 4.9 %, Tanska 4 %, massaan mietinnössä vuodelta 1949 asettuu
33426: Sveitsi 3.2 % ja Suomi 1.4 %. sille kannalle, että maanpuolustuksen valmis-
33427: Voidaan tietysti väittää, että maamme teluista johtuvat p.erushankintamenot on
33428: taloudellinen asema on sodan jälkeisinä vuo- otettava koko laajuudessaan perusteellisesti
33429: sina ollut niin heikko ja monet taloudellisia käsiteltäviksi, mikä revision mielestä edel-
33430: uhrauksia vaativat tehtävät niin suuret, että lyttää erityisen perushankintaohjelman laati-
33431: meillä ei ole ollut mahdollisuuksia käyttää mista. Asian tärkeyttä on korostanut myös
33432: suurempia .eriä maanpuolustuksen hyväksi nykyinen puolustusministerimme.
33433: kuin mitä on tehty. Mutta tämä näkökohta Koska on ilmeistä, että kysymykseen tule-
33434: ei valitettavasti ole ollut ainoa syy kieltei- vat menoerät ovat sitä suuruusluokkaa, että
33435: seen asenteeseen. Puolustuslaitostamme koh- niiden sisällyttäminen vuosittaiseen valtion
33436: taan osoitettu vähäinen kiinnostus on suu- talousarvioon ei liene mahdollista ilman eri-
33437: reksi osaksi johtunut siitä nurjamielisyy- tyistä lakia, olisi asiasta annettava eduskun-
33438: destä, mikä sodan jälkeen laajoissa vaiku- nalle esitys laiksi puolustuslaitoksen perus-
33439: tusvaltaisissa piireissä on ollut yleistä. Ei hankinnoista. Tämä on sitäkin tärkeämpää
33440: yksinkertaisesti ole tahdottu todeta ja käy- sen vuoksi, että eri puolustushaaroja on ke-
33441: tännöllisissä toimenpiteissä myöntää, että hitettävä sopusuhtaisesti ja tarkoituksenmu-
33442: kunnollinen puolustuslaitos on itsenäisen val- kaisesti sekä määriin että laatuun nähden,
33443: takunnan olemassaolon välttämätön edellytys. jotta puolustusvalmius aste asteelta paranisi.
33444: Myöskin on syytä palauttaa mieleen, että Päämäärä on siis jo alettaessa nähtävä melko
33445: 748 XI,2. - Puolustuslaitoksen pemshankinna.t.
33446:
33447:
33448: yksityiskohtaisesti. Tätä taas ei selvästi voi Osaltaan tämä myös lisäisi työtilaisuuksia
33449: nähdä, ellei ole varmuutta rahojen kokonais- lähinnä metalliteollisuuden alalla, jonne suu-
33450: määrästä sen aikajakson kuluessa, jonka rin osa näistä varoista suuntautuisi koti-
33451: hankinnat kestävät. Koska valmistuksessa on maisten tilausten muodossa.
33452: materiaalin erikoisluonteesta johtuen kysy- Kaiken edellä olevan perusteella esitämme
33453: mys useita vuosista, on hankkijan eli puolus- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
33454: tuslaitoksen, tilauksia teollisuudellemme toivomuksen,
33455: osoittaessaan, voitava taata se, että tilauksia
33456: tullaan jatkamaan suunniteltuihin määriin että hallitus antaisi Eduskunnalle
33457: pääsemiseksi. Tällöin teollisuus puolestaan esityksen laiksi varojen osoittamisesta
33458: taas voi suorittaa valmistuksen taloudellisesti puolustuslaitoksen perushankintoihin.
33459: edullisimmin ja keskeytyksiä pelkäämättä.
33460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
33461:
33462: Niilo Honkala. Saara Forsius. Arno Tuurna.
33463: Erkki Koivisto. Esa Koivusilta. Päiviö Hetemäki.
33464: Lauri Järvi.
33465: 749
33466:
33467: XI,3. - Toiv.al. N: o 382.
33468:
33469: Puhakka ym.: Asevelvollisten luottamusmiesjärjestelmän ai-
33470: kaansaamisesta puolustusvoimiin.
33471:
33472:
33473: E d u s ik u n n a 11 e.
33474: Asevelvollisten lain suomien oikeuksielll tettavat tapaukset, jolloin. varusmies on me-
33475: turvaamiseksi ja heidän demokraattisten oi- nettä:nyt helllkisen tasapainonsa siinä määrin,
33476: keuksiensa lisäämiseksi olisi puolustusvoimiin että on riistänyt itseltään hengen.
33477: perustettava asevelvollisista luottamusmies- Edellä mainittu epäterve kehitys voitaisiin
33478: wrkosto. estää, jos turvattaisiin asevelvollisiHe käy-
33479: Vaikka kurin armeijassa pitäisi perustua tännön mahdollisuus luottamusmiesverkos-
33480: oilkeudenmukaisuuteen, on n~kyisin kuitenkin tonsa välityksellä tehdä esityksiä mahdolli-
33481: tilailllle sellaJnen, että armeijan kurinpidon sesti esiintyvistä epäikohdista perusyksik-
33482: perustana on päällystöä kohtaan tunnettu könsä päälliikölle. Tällainen luottamusmies-
33483: pelko, ja kuri näin ollen perustuu prulclroon. ve:&:osto, joka voisi käsittää 2-3 varusmiestä
33484: Tosiasia on myös, että osa armeijan päällys- kustakin komppaniasta tai sitä vastaavasta
33485: töä ja alipäällystöä käyttää esimiesase- yksiköstä ja jolla olisi oikeus tovereittensakirn
33486: maansa väärin pakottaen muika kurinpidon puolesta tehdä huomautuiksia ja valituksia
33487: perusteella varusmiehiä erilaisiin epätarkoi- esille tulevista epäkohdista, olisi omiaan
33488: tuiksenmuikaisiin rtyö- ym. tehtäviim. vapaa- lisäämään päällystön ja asevelvollisten kans-
33489: aikana ja syyllistyy edelleenkin ns. simpu- sakäymistä ja ennen lk:aikkea antaisi ikurin-
33490: tuikseen sekä lk:äyttäytyy alaisiaan kohtaan pidolle kokonaan uudenlaisen perustan.
33491: monin tavoin epäinhimillisesti. Edellä esitetty luottamusmiesjärjestelmä tur-
33492: Voimassa olevien määräysten. mukaan on vaisi asevelvollisten demokraattiset oikeudet
33493: varusmiehillä oikeus tehdä perusyiksikön ja poistaisi ajatuksen siitä, että he olisivat
33494: pää;llikölle, ja virkateitse ylemmillekin esi- riippuvaisia vain esimiehensä käskystä sil-
33495: miehille, valitus tai kantelu, jos he katsovat 1oi1llkin, kun se selvästi on vastoin määräyk-
33496: joutrmeensa väärän kohtelun alaisiksi. Käy- siä tai hyviä tapoja. Järjestelmä olisi myös
33497: tännössä on asia kuiten;kin niin, että vain omiaan kehittämään koulutusupseeriston ja
33498: hyvin harva varusmies rohkenee tehdä vali- aliupseeriston tasoa ja ammattipätevyyttä,
33499: tusta edes silloin, kun hä:n selvästi on joutu- koska se vaatisi entistään paljon parempaa ja
33500: nut !kärsimään vääryyttä. Hänen on annettu samalla oikeampaa perustaa kolk:o johtamis-
33501: ymmärtää, että aiheeton va!litus johtaa ran- työlle. Tässä yhteydessä tulkoon mainituksi.
33502: gaistukseen ja joka tapauksessa siihen, että että mm. Tanskan puolustusvoimissa on tii-
33503: hän palveluksessaan joutuu entistäänkin mänlaatuinen luottamusmiesjärjestelmä ollut
33504: enemmän esimiestensä painostuksen alaiseksi. usean vuoden ajan käytännössä.
33505: Seurau·kset ~itä, että lain sallimia valituksia Edellä lausutuil1 perusteella ehdotamme
33506: ~I uskal~eta tehdä, ovat monesti hyvin vaka· kunnioittaen eduSkunnan hyväksyttäväksi
33507: via. Palvelus muuttuu raSkaaksi prulmksi ja toivomuksen,
33508: kuri entistäänkin suuremmassa määrin pak-
33509: ilrokurilksi. On esimel'lkkejä siitä, miten täl- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33510: lainen tilanne on aiheuttanut varusmiehille toimenpiteisiin asevelvollisten luotta-
33511: suuria, jopa pysyviäkin henikisiä sairauksia. musmiesjärjestelmän aikaansaamiseksi
33512: Ilmeisesti samasta s~tä aiheutuvat ne vali- puolustusvoimiin.
33513: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
33514:
33515: Pauli Puhakka. Matti Koivunen.
33516: Rainer Virtanen. Juho Rytkönen.
33517: Toivo Asvik. Tauno Kelovesi.
33518: Usko Seppi. Toivo Niiranen.
33519: 750
33520:
33521: XI,4. - Toiv.al. N:o 383.
33522:
33523:
33524:
33525:
33526: Tuuli ym.: Varojen varaamisesta polkupyörien hankkimi-
33527: seksi armeijalle.
33528:
33529:
33530: Eduskunnalle.
33531:
33532: Asevelvollisuusaikamme lyhyydestä joh- jamme jokaista asevelvollista kohden olisi
33533: tuen on asevelvollistemme koulutusta pyrit- käytettävissä polikupyörä, i1run se nyt on vain
33534: tävä tehostamaan äärimmilleen. Se merlkit- erikoisjoukoilla ja niilläkin huonokuntoisina
33535: see tällöin teoreettisen koulutuksen ja maas- Tällöin saisi j<Jkainen asevelvollinen muun
33536: tossa tapahtuvan käytännöllisen harjoituksen koulutuksen ohella myös polkupyöräkoulu-
33537: antamista toistensa rmnalla. Kun rauhanai- tuksen. Kun hankinta jaettaisiin muutaman
33538: kaiset kasarmimme yleensä ovat asutus- vuoden osalle, saisi kotimainen pyöräteolli-
33539: keskuksissa ja harjoitusalueet usein monen suutemme tarpeellisen ja pitkäaikaisen han-
33540: kilometrin etäisyydellä näistä, vaatisi harjoi- kinnan, joka työllisyyden kannalta olisi suo-
33541: tusten suorittaminen runsaasti !kuljetuksia ja tavaa, autokalustoa ja polttoaineita voitai-
33542: moottoriajoneuvokalustoa, sillä marsseja tois- siin säästäii ja kuitenkin harjoitusmatkat voi-
33543: tuviin harjoituksiin ei ajan niukkuuden taisiin nopeasti ja joustavasti suorittaa.
33544: vuoksi voida kovinkaan usein käyttää. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
33545: Joukko-osastoillamme on kuljetuskalustoa esitämme eduskunnan hyväksyttävälksi toivo-
33546: kuitenkin erittäin vähän ja polttoaineita niu- mUksen,
33547: kasti käytettävissä. Polkupyörien runsaampi
33548: käyttö ratkaisisi tämän pulman. Yihden kul- että hallitus kolmen seuraavan vuo-
33549: jetusauton hinnalla saataisiin niin monta pol- den tulo- ja menoarvioesitykseensä ot-
33550: ilrupyörää, että niillä liikilruisi jouklko-osasto, taisi sellaisen määrärahan polkupyö-
33551: joka muuten vaatisi kuljetukseen 4-5 kul- rien hankkimiseksi armeijalle, että
33552: jetusautoa. Polkupyörä on muutenkin suh- noilla hankinnoilla armeijan polkupyö-
33553: teellisen nopea ja käytännöllinen kulkuväline rien määrä voitaisiin lisätä määrään,
33554: sellaisillakim. teillä, joissa moottoriajoneu- joka vastaa rauhanaikaisen armei-
33555: voilla ei pääse liikkumaan. Pyrkimy!ksenä jamme miesvahvuutta.
33556: tulisikin olla, että rauhanaikaisen armei-
33557: flelsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
33558:
33559: Erkki Tuuli. R. Hallberg.
33560: Johannes Wirtanen. Martti Salminen.
33561: Arvo Salminen. Saara Forsius.
33562: 751
33563:
33564: XI,5. - Toiv.al. N:o 384.
33565:
33566:
33567:
33568:
33569: Honkala ym.: Puolustuslaitoksen teknillistä henkilökuntaa
33570: koskevan tutkimuksen toimittamisesta.
33571:
33572:
33573: Eduskunnalle.
33574:
33575: Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana dyistä esityksistä huolimatta perustettu vain
33576: on sotilasalalla tapahtunut valtavaa teknil- muutamia teknillisiä virkoja ja toimia, on
33577: listä kehitystä. Aseet, moottorit ja sähkö- pelättävissä, että puolustuslaitoksen teknilli-
33578: teknilliset yms. välineet ja niiden toiminta- sen henkilökunnan laatu ja määrä tuskin voi
33579: periaatteet ovat suuresti muuttuneet. Totaa- enää olla ajan tasalla ja vastata nykyajan
33580: linen ja teknillinen sota ei ole enää mikään vaatimuksia.
33581: iskulause, vaan kylmä todellisuus. Tämä on Edellä olevaan liittyen esitämme kunnioit-
33582: meilläkin oivallettu ja otettu huomioon mm. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33583: perushankintoja suunniteltaessa. sen,
33584: Puolustusvälineiden teknillistyessä tuntuu että hallitus hankkisi selvityksen
33585: myös välttämättömältä, että niiden suunnit- siitä, vastaako puolustuslaitoksen tek-
33586: telijain, hankkijain ja käyttäjäin teknillistä nillinen henkilöstö, erikoisesti kor-
33587: asiantuntemusta vastaavasti lisätään. Uudes- keamman teknillisen koulutuksen
33588: tijärjestelyssä v. 1952 tätä seikkaa osattiin omaava insinöörikunta, laatuun ja
33589: tuskin ottaa tarpeeksi huomioon, koskapa määrään nähden nykyisen teknillisty-
33590: eduskunta siinä yhteydessä lausui keväällä neen sodankäynnin vaatimuksia, ja
33591: 1952 toivomuksen, että puolustuslaitokseen ellei näin ole, ryhtyisi asian vaatimiin
33592: olisi perustettava nykyisten lisäksi yli 300 toimenpiteisiin kansamme puolustus-
33593: uutta teknillistä virkaa ja tointa. Kun kui- valmiuden saattamiseksi tässäkin suh-
33594: tenkin uudestijärjestelyn jälkeen on teh- teessa ajan tasalle.
33595: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
33596:
33597: Niilo Honkala. Saara Forsius.
33598: Erkki Koivisto. Matti Mattila.
33599: Lauri Järvi.
33600: 762
33601:
33602: XI,6. - Toiv.al. N: o 385.
33603:
33604:
33605:
33606:
33607: Antila ym.: Toimenpiteistä teollisen toiminnan aloittamiseksi
33608: Ilmajoen varikolla.
33609:
33610:
33611: E d u s k u n n a ll e.
33612:
33613: Ilmajoen pitäjän keskustassa on puolus- niin, että monet armeiJan välineistä voitai-
33614: tuslaitoksen omistuksessa ja käytössä suu- siin valmistaa kotoisin voimin ja kotoisista
33615: rehko varikkoalue rakennuksineen. Tätä va- raaka-aineista. Siihen jo nykyinen vaikea
33616: rikkoa on käytetty moneen erilaiseen tarkoi- työttömyyskausikin velvoittaa. Varikkoalu-
33617: tukseen, eräinä aikoina hyvinkin tehokkaasti, eella on erittäin runsaasti rakennuksia, joita
33618: mutta tämänhetkinen käyttö on jokseenkin voidaan pienin kustannuksin ottaa monenlai-
33619: toissijaista. Siitä syystä on paikkakunnan seen käyttöön sen tehtävän, joka varikolla
33620: väestön yksimielinen toivomus, että puolus- nyt on, vähääkään siitä häiriintymättä.
33621: tuslaitos ryhtyisi siinä harjoittamaan armei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33622: jankin kannalta katsoen tarpe.ellista teollista nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33623: toimintaa. Paikkakunnalla on erittäin run- vomuksen,
33624: saasti sellaista väestöä, joka mitä nopeimmin
33625: pitäisi sijoittaa ansiotyöhön ja teollista toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33626: mintaa on erittäin rajoitetusti. On luonnolli- teollisen toiminnan aloittamiseksi Il-
33627: sesti puolustuslaitoksellekin suuri etu, jos se majoen varikolla puolustuslaitoksen
33628: voisi käyttää tätäkin varikkoa tehollisesti ja tarkoituksia varten.
33629: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
33630:
33631: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
33632: Matti Mattila. M. 0. Lahtela.
33633: T. Saloranta. Kusti Eskola.
33634: Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki.
33635: 753
33636:
33637: XI,7. - Toiv.al. N:o 386.
33638:
33639:
33640:
33641:
33642: Tenhiälä ym.: Puolus.tuslaitoksen moottoriajoneuvojen kor-
33643: jaustoiminnan keskittämisestä Lahden autokorjaamoon.
33644:
33645:
33646: E d u s k u n n a II e.
33647:
33648: Puolustusministeriön esittelystä on valtio- takia tulisi menettämään huomattavan jou-
33649: neuvosto 29. 11. 1956 tekemällään päätöksellä kon erittäin ammattitaitoista työväkeä, jonka
33650: päättänyt lakkauttaa puolustuslaitoksen San- kouluttaminen nykyiselle tasolle on pitkäai-
33651: tahaminan tehtaan sekä Helsingin ja Lahden kaisen työn tulos. Tähän .ei nähdäksemme
33652: autokorjaamot kulumassa olevan vuoden ole varaa senkään vuoksi, että puolustuslai-
33653: aikana. Toimenpiteeseen on lähinnä vaikutta- toksen moottoriajoneuvokanta on vahvistu-
33654: nut se seikka, että kysymyksessä olevat lai- massa, mikä tuonnempana merkitsee myös
33655: tokset ovat viime vuosina vain varsin vähäi- lisääntyvää huolto- ja korjaustoimintaa.
33656: sessä määrässä saaneet suorittaa:kseen puolus- Mielestämme onkin puolustuslaitoksen ja
33657: tuslaitoksen omia sekä yleensä valtion töitä. valtiontalouden etujen mukaista, että laitok-
33658: Mitä erityisesti tulee moottoriajoneuvojen sen moottoriajoneuvojen korjaustoiminta kes-
33659: korjauksiin, niin on huomattava, että kun kitetään yhteen keskuskorjaamoon. Sellaiseksi
33660: yllämainitut kaksi autokorjaamoa valtion sopii parhaiten nykyinen Lahden korjaamo.
33661: liikelaitoksina ovat tekemistään töistä peri- Keskeisen asemansa vuoksi ja riittävän laa-
33662: neet täyden liikevaihtoveron myös puolustus- joine alueilleen sekä uudenaikaisine laittei-
33663: laitokselta, ovat yhtymien ja joukko-osastojen neen ja suuren ammattikokemuksen ja -pä-
33664: omissa korjaamoissa tehdyt vastaavat työt tevyyden omaavine työntekijöineen se yksin-
33665: olleet liikevaihtoverottomia. Siitä syystä on omaan puolustuslaitoksen omana autokorjaa-
33666: korjaustyöt mahdollisuuksien mukaan py- mona, ja siten ilman liikevaihtoverovelvolli-
33667: ritty suorittamaan halvimmalla tavalla. suutta, kykenee hyvin täyttämään sille ase-
33668: Tämä on ollut täysin ymmärrettävää huo- tettavat korkeatkin vaatimukset.
33669: mioon otettuna joukkojen niukat korjaus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33670: määrärahat. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33671: Edellä mainittua lopettamispäätöstä on muksen,
33672: kuitenkin pidettävä takaperoisena toimenpi-
33673: teenä, koska pienien korjaamojen koneita ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33674: laitteita ei niiden kapasiteetin suhteen voida menpiteisiin puolustuslaitoksen moot-
33675: käyttää hyväksi riittävän tehokkaasti, koska toriajoneuvojen korjaustoiminnan kes-
33676: niitä tarvitaan suhteellisen harvoin. Kysy- kittämiseksi puolustuslaitoksen nykyi-
33677: myksen ollessa nimenomaan puolustuslaitok- seen Lahden autokorjaamoon, jonka
33678: sen autokorjaamoista tuntuu kohtuuttomalta, toimintaa jatkettaisiin puolustuslai-
33679: että puolustuslaitos lopettamistoimenpiteen toksen omana, sisäisenä keskuskorjaa-
33680: mona.
33681: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
33682:
33683: Juho Tenhiälä. Leo Häppölä. Eino Kilpi.
33684: Aare Leikola. Armas Leinonen. Felix Seppälä.
33685: Kaarlo Kajatsalo. Lauri Laine. Irma Hamara.
33686: Helge Miettunen. Arno Tuurna. Aukusti Pasanen.
33687: Artturi Tienari. Olavi Kajala. Eemil Luukka.
33688: Nestori Kaasalainen. Aino Malkamäki. Johannes Wirtanen.
33689: 95 E 168/57
33690: 754
33691:
33692: XI,S. - Toiv.al. N:o 387.
33693:
33694:
33695:
33696:
33697: Koivisto ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
33698: V H F -radiopuhelimien hankkimiseksi rajavartiolaitokselle.
33699:
33700:
33701: E d u s k u n n a ll e.
33702:
33703: Valtakunnan maarajoilla tehokkaan var- Kun maarajoilla tapahtuvan partiotoimin-
33704: tioinnin kannalta välttämättömien radio- nan tehostaminen, samoinkuin rajavartio-
33705: yhteyksien hoitamista varten rajavartiolai- henkilöstön ja varusmiesten koulutus, vaatii
33706: toksella on vain sodanaikaista vanhentuneen- vanhentuneen kenttäradiokaluston pikaista
33707: mallista ja heikkokuntoista kenttäradiokalus- uusimista ja sen korvaamista nykyaikaisilla
33708: toa, jonka toiminta perustuu lähietäisyyksiä viestivälineillä, on tullut välttämättömäksi
33709: silmälläpitäen jo vanhentuneeseen niinsanot- kiireellisesti hankkia näitä kannettavia VHF-
33710: tuun HF-järjestelmään, joka taloudellisuu- radiopuhelinlaitteita myöskin maarajoilla
33711: tensa ja teknillisten ominaisuuksiensa suh- toimiville raj avartiostoille.
33712: teen ei enää vastaa nykyisin puheradiolait- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33713: teille asetettavia vaatimuksia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33714: Puolustuslaitoskin on jo edellä mainittu-
33715: jen vanhentuneiden radiolaitteiden tilalle että hallitus antaisi Eduskunnalle
33716: hankkinut huomattavan erän uusia, niin- esityksen 13 000 000 markan ottami-
33717: sanottuun VHF-järjestelmään perustuvia ny- sesta lisäyksenä vuoden 1957 t·ulo- ja
33718: kyaikaisia lähiradiolaitteita ja on rajavartio- menoarvion 20 Pl. I luvun 8 momen-
33719: laitoksellakin merivartiotoimintaa varten käy- tille 50:n VHF-radiopuhelimen ja nii-
33720: tössä jokin määrä samanlaisia radiopuhelin- den käyttö- ja huoltola.itteiden hankki-
33721: laitteita, jotka 25 mg-jaksolla toimivina so- miseen rajavartiolaitokselle.
33722: veltuvat erinomaisesti nimenomaan lyhyillä
33723: eli 1-15 km:n etäisyyksillä tapahtuvaan
33724: viestiliikenteeseen.
33725: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957:
33726:
33727: Erkki Koivisto. Lauri Järvi. Päiviö Hetemäki.
33728: Niilo Honkala. Aaro Kauppi. Felix Seppälä.
33729: T. A. Wiherheimo.
33730: VALTIOPÄIVÄT
33731: 1957
33732:
33733: LIITTEET
33734: XII
33735:
33736: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
33737: TOIVOMUSALOITTEET
33738:
33739:
33740:
33741:
33742: HELSINKI 1957
33743: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
33744: Saaristo- ja sisävesiliikenteen edistämistä, rautateiden, maanteiden,
33745: siltojen ja lentokenttien rakentamista ym. tarkoittavia
33746: laki- ja toivomusaloitteita.
33747: 759
33748:
33749: XII,l. - Lak.al. N: o 102.
33750:
33751:
33752:
33753: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi saa1·isto- ja sisävesiliikenteen
33754: edistämisestä.
33755:
33756:
33757: E d u s k u n n a 11 e.
33758:
33759: Järvet ja yleensä vesireitit ovat menneinä tava ei ole sitäkään, että kansainvälinen mat-
33760: aikoina olleet maamme tärkeimpiä liikenne- kailuliikenne on vuosi vuodelta kasvanut ja
33761: väyliä. Sisävesiliikenne on tietenkin menet- että nimenomaan järvimatkailu on eräs mat-
33762: tänyt merkitystään kehityksen tieverkoston kailun tärkeimpiä kohteita. Valtiovallan
33763: alalla kulkiessa eteenpäin. Vesitiet ovat kui- olisikin uhrattava kohtuullisen matkustaja-
33764: tenkin yhä edelleen tärkeitä maamme sisäisiä ja rahtiliikenteen ylläpitämiseksi ja kehittä-
33765: liikennereittejä, ja niitä olisi täydellä teholla miseksi saaristo- ja sisävesireiteillämme vuo-
33766: pyrittävä käyttämään hyväksi, varsinkin kun sittain tarpeellinen määräraha jaettaviksi
33767: se voisi tapahtua pienin valtion kustannuk- lainoina ja avustuksina alusten hankkimista
33768: sin. On kuitenkin pakko todeta, että sisä- ja peruskorjausta varten. Tarkoituksenmu-
33769: vesimat1mstaja- ja rahtiliikenne on häviä- kaisinta olisi lisäksi, että asiasta säädettäisiin
33770: mässä kannattamattomuuden vuoksi. Valtion lailla.
33771: apu on aivan mitättömän pieni, eikä sillä Edellä lausutun perusteella ehdotamme
33772: tämän ·vuoksi ole juuri mitään käytännöl- kunnioittaen,
33773: listä merkitystä. Vesiliikenteen tyrehtyminen
33774: asettaa laajoilla alueilla maassamme kasvavia että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33775: vaikeuksia maaseudun väestölle. Unohdet- van lakiehdotuksen:
33776:
33777: Laki
33778: saaristo- ja sisävesiliikenteen edistämisestä.
33779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33780:
33781: 1 §. sellaisen syyn takia on pidettävä tarpeelli-
33782: Saaristo- ja sisävesiliikenteen edistämiseksi sena.
33783: myönnetään tulo- ja menoarviossa tarkoituk- 3 §.
33784: seen osoitetuista varoista lainaa ja avustusta Lainan korkoa älköön määrättäkö kor-
33785: valtioneuvoston lähemmin määrättävillä eh- keammaksi kuin seitsemän sadalta.
33786: doilla.
33787: 2 §. 4 §.
33788: Lainaa tai avustusta taikka kumpaakin yh- Lainat ja avustukset myöntää kulkulaitos-
33789: dessä myönnetään rahti- tai matkustajalii- ten ja yleisten töiden ministeriö.
33790: kenteeseen soveltuvien alusten hankkimista
33791: ja peruskorjausta varten. 5 §.
33792: Lainaa ja avustusta voidaan myöntää Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
33793: myös moottoriveneen hankkimista varten, täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa val-
33794: milloin sitä maidon kuljetuksen tai muun tioneuvosto.
33795:
33796:
33797: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
33798:
33799: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
33800: Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoski.
33801: 760
33802:
33803: X11,2. - Toiv.al. N: o 388.
33804:
33805:
33806:
33807:
33808: Heikura ym.: Määrärahasta Satakunnan tie- ja vesirakennus-
33809: piirin perustamista varten.
33810:
33811:
33812: E d u s k u n n a ll e.
33813:
33814: Tie- ja liikenneolojen kehittäminen on nuspiiri, jonlka sijoituspaikaksi sopisi Porin
33815: oHut viime vuosina valtiovallan lisääntyneen kaupunki. Lukuisissa aloitteissa on eduskun-
33816: huomion kohteena lähinnä siitä syy,stä, että nalle osoitettu, että Turun tie- ja vesiraken-
33817: sitä on vaatinut maan talouselämän edistä- nuspiirissä on maanteitä yli 8 500 km eli n.
33818: mistyön tarve ja työllisyystilanteen hoitami- kaksi kertaa enemmän kuin muissa tiepii-
33819: nen eri puolilla maata. Tästä johtuen uusien reissä, ja etäisyydet Turusta Pohjois-Sata-
33820: maan-, valta- ja pikateiden rakentaminen kuntaan ovat n. 300 ikm. Eduslmnta onkin
33821: sekä erilaiset tienparannustyöt ovat olleet yksimielisesti hyväksynyt Satakunnan tie- ja
33822: vilkkaassa !käynnissä. Näin maanteittemme vesiralkennuspiirin perustamisen, vieläpä an-
33823: liikennekyky on parantunut ja voimrukkaasti tanut :kehoituksen hallitukselle po. piirin pe-
33824: lisääntynyt moottoriajoneuvoliikenne, niin rustamiseen ja määrärahojen varaamiseen
33825: kuorma- kuin hen:kilökuljetuskin, on astu- tulo- ja menoarviossa. Kuitenkin v:n 1957
33826: massa ikäänkuin ,aikaan parempaan". Seu- tulo- ja menoarviosta nämä puuttuvat vielä,
33827: rauksena on lisäJksi ollut se, että uusien joten eduskunnan toivomus on jäänyt toteu-
33828: maanteitten rakentamisella on vedetty monet tumatta.
33829: syrjäiset seudut ja niitten arvokkaat metsä- Kun nyt mainitsemamme uusi tielalki lisää
33830: varat ikansantalouderukin kannalta edullisem- merkittävästi mm. tie- ja vesirakennuspiirien
33831: paan käyttöön. · tehtäviä v: n 1958 alusta, on erittäin tärkeätä
33832: Näitä samoja päämääriä palvelemaan on saada v:n 1958 alusta myös tämä Satakun-
33833: eduskunnan toimesta saatu hallituksen esi- nan tie- ja vesirakennuspiiri perustetuiksi,
33834: tyksen pohjalta uusi tielaki, joka astuu voi- että myös Satakunnassa, maakunnan pohjois-
33835: maan v:n 1958 alusta. Tämä laiki luo en- osia myöten voitaisiin tierrukennushankkeita
33836: tistä paremmat edellytykset tieliikenneolojen hoitaa tyydyttävästi. Hallitulksen olisi siis
33837: !kehittämiselle samalla ikua1 se lisää tieviran- nyt v:n 1958 valtion tulo- ja menoarviota
33838: omaist,en tehtäviä ja vastuuta. Tämän vuoksi rrukentaessaan esitettävä tarpeelliset määrä-
33839: olisi SUUil'empia, vaikeammin hoidettavia tie- rahat tätä varten.
33840: ja vesirakennuspiirejä jaettava, ja sitä tietä Edellä olevaan viitruten ehdotamme kun-
33841: tehtävä mahdolliseksi tehokkaampi paikalli- nioittaen eduskunnan päätettäväiksi toivo-
33842: nen valvonta ja suunnittelu maanteittemme muksen,
33843: liikennekyvyn parantamisessa. Eduslknnlllassa
33844: onkin useampaan kertaan kiinnitetty huo- että hallitus ottaisi vuoden 1958
33845: miota mm. Turun tie- ja vesirrukennuspiirin tulo- ja menoarvioesitykseensä 15 mil-
33846: jakamiseen siten, että sen pohjoisosaan pe- joonaa markkaa Satakunnan tie- ja
33847: rustetaan uusi Sataknnnan tie- ja vesiraken- vesirakennuspiirin perustamista var-
33848: ten.
33849: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
33850:
33851: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä.
33852: Nestori Kaasalainen. Erkki Ryömä.
33853: Einari Jaakkola.
33854: 761
33855:
33856: XII,S. - Toiv.al. N:o 389.
33857:
33858:
33859:
33860:
33861: Kauppi ym.: Oulun posti- ja lennäiinpiirin perustamisesta.
33862:
33863:
33864: E d u s kun n a 11 e.
33865:
33866: Liikenneolojen kehittyminen Pohjois-Suo- pin lääni sekä Kuusamo, Taivalkoski ja Pu-
33867: messa on luonut uusia mahdollisulllksia myös dasjärvi Oulun läänistä.
33868: postinkuljetusolojen järjestelylle. Posti- ja Kuopion posti- ja lennätinpiiriin kuuluu
33869: lennätinlaitoksen nykyisen organisaation puit- Oulun läänistä Suomussalmi, Puolanka, Vuo-
33870: teissa on kuiten:kin osoittautunut vaikeaksi lijoki ja muut Kainuun kunnat.
33871: hoitaa laajan ja Eikenteellisesti nopeasti ke- Vaasan posti- ja lennätinpiiriin kuuluu
33872: hittyneen Pohjois-Suomen postinkuljetus- muu osa Oulun lääniä.
33873: oloja. Tästä lienee eräänä esimerkkinä se, Alueen laajuus ja kehittynyt liikenne ai-
33874: että viime päivien aikruna on maakunnassa heuttavat sen, että olisi perustettava Oulun
33875: pidetty useita vallitseviin postioloihin tyyty- posti- ja lennätinpiiri, joka käsittäisi kOiko
33876: mättömien !kokouksia ja läheteltty lähetystöjä Oulun läänin. Tämän uuden piirin ansiosta
33877: Vaasan posti- ja lennätinpiirin postital'lkas- myös liika laajat Lapin, Vaasrun ja Kuopion
33878: tajan puheille selostamaan postinkuljetuksen piirit supistuisivat.
33879: kankeasta järjestelystä aiheutuneita epä- Edellä olevan perusteella ehdotannne edus-
33880: kohtia. kunnan hyväJksyttäväksi toivomuksen,
33881: Oulun ja Lapin läänien alue on jaettu La-
33882: pin, Vaasan ja Kuopion po-stitarkastuspiirien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33883: kesken seuraavasti: toimenpiteisiin Oulun posti- ja lennä-
33884: Lapin posti- ja lennätinpiiriin kuuluu La- tinpiirin peru_§tamiseksi.
33885: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
33886:
33887: Aaro Kauppi. Armas Leinonen.
33888: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
33889: Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
33890:
33891:
33892:
33893:
33894: 96 E 168/57
33895: 762
33896:
33897: XII,4. - Toiv.al. N: o 390.
33898:
33899:
33900:
33901:
33902: E. Kilpi ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
33903: Lahden kaupunkiin tttlevaa postitaloa varten.
33904:
33905:
33906: E d u s k u n n a ll e.
33907:
33908: Lahden posti- ja lennätinkonttori toimii edellyttää, että Lahden postitalo rakenne-
33909: erittäin ahtaissa ja puutteellisissa oloissa. taan ensi tilassa.
33910: Kaupungin nopeasta kasvusta johtuen ti- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
33911: lanne on käynyt suorastaan sietämättömäksi, nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
33912: joten uuden postitalon rakentamisen tarve toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen-
33913: on nyt entistä polttavampi. Asiasta ovat ed. piteisiin postitalon rakentamiseksi Lwhden
33914: Lindqvist ym. tehneet vuoden 1956 valtio- kaupunkiin."
33915: päivillä toivomusaloitteen, joka on käsitelty Eduskunta on tämän kulkulaitosvaliokun-
33916: kulkulaitosvaliokunnassa ja valiokunta lau- nan mietinnön hyväksynyt 14. 9. 1956. Posti-
33917: suu 31. 5. 1956 päivätyssä mietinnössä asiasta talon kiireellistä rakentamista puoltaa vielä
33918: seuraavaa: se, että Lahdessa ja sen ympäristökunnissa
33919: ,Kuten aloitteen perusteluissa mainitaan, esiintyy kasvavaa työttömyyttä.
33920: olosuhteet Lahden postitalossa ovat sellaiset, Edellä mainituista syistä olisi jo tämän
33921: että uusi postitalo on välttämätön. Lahden vuoden lisä tulo- ja menoarvioon otettava mää-
33922: kaupunki oli varannut postitaloa varten so- räraha Lahden postitalon suunnittelua ja
33923: pivaksi katsomansa tontin, mutta sisällytili- rakennustöiden aloittamista varten.
33924: nyt lahjakirjaan määräajan. Kun postitaloa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33925: ei määräaikana rakennettu, on tonttilahjoi- kunnan hyvä?ksyttäväksi toivomuksen,
33926: tuksen ilmoitettu peruutuneen. Posti- ja
33927: lennätinhallituksen ja rautatiehallituksen että hallitus antaisi Eduskunnalle
33928: kesken on nyt sovittu uudesta postitalon pai- esityksen 50 000 000 markan määrä-
33929: kasta. Rakennuspiirustuksia ei vielä ole mhan ottamisesta lisäyksenä vuoden
33930: mutta rakennuksen on arvioitu tulevan mak- 1957 tulo- ja menoarvioon suunnit-
33931: samaan n. 180 milj. markkaa. Huomioon ot- telutöiden suorittamiseksi ja raken-
33932: taen, että ammattivirasto pitää Lahden posti- nustöiden aloittamiseksi Lahden kau-
33933: talon kiireellistä rakentamista tärkeänä ja punkiin tulevaa postitaloa varten.
33934: kun tonttikysymys on ratkaistu, valiokunta
33935: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
33936:
33937: Eino Kilpi. Niilo Nieminen.
33938: Kaino Haapanen. Eino Raunio.
33939: Leo Häppölä.
33940: 763
33941:
33942: XII,5. - Toiv.al. N: o 391.
33943:
33944:
33945:
33946:
33947: Kujala ym.: Postitalon 1·akentamisesta H antinan kaup1tnkiin.
33948:
33949:
33950: E d u s k u n n a ll e.
33951:
33952: Posti- ja lennätin:laitoksen toiminta on tuu varsinkin Haminan satamassa, jossa pyö-
33953: Haminan kaupungissa joutunut vaikeuksiin reän puun lastaamisella on suuri osuus. Kun
33954: pienen ja muutoinkin sopimattoman huoneis- satama kokonaan sulkeutuu, on työttömyyf'!
33955: ton vuoksi. Vaikeudet ovat niin suuret, että luonnollisesti sitäkin suurempi.
33956: ne estävät postilaitoksen normaalin kehityk- Työttömyyden torjumisen kannalta:kin on
33957: sen paikkakunnalla. välttämätöntä, että Hamina.ssa järjestetään
33958: Tämä haitta on mahdollisuus poistaa vain valtion rakennustöitä. Postitalon rakentami-
33959: rakentamalla postitalo Haminaan. Sellainen nen sinne on tarpeeHinen ja sopiva työkohde,
33960: suunnitelma onkin ollut olemassa jo pitem- siksi työt pitäisi aloittaa viivyttelemättä.
33961: män aikaa, mutta töitä näiden suunnitel- Edellä lausuttuun viitaten esitämme edus-
33962: mien toteuttamiseksi ei vain ole aloitettu. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33963: Hamina on satamakaupunki, jonka asuk-
33964: kaista varsin huomattava osa saa toimeen- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
33965: tulonsa satamatöistä. Sataman aukiollessakin menpiteisiin postitalon rakentamiseksi
33966: suuri osa joutuu työttömäksi talven tullen, Haminan kctupunkiin.
33967: koska liikenne silloin on hiljaista.. Tämä tun-
33968: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
33969:
33970: Toivo Kujala. Tauno Kelovesi. Veikko Kokkola.
33971: 764
33972:
33973: XII,6. - Toiv.al. N:o 392.
33974:
33975:
33976:
33977:
33978: Asvik ym..: Postiautolinjan aikaansaamisesta Vaasan ja Kok-
33979: kolan välille.
33980:
33981:
33982: E d u s k u n n a ll e.
33983:
33984: Vaasasta pohjoiseen, Pietarsaaren ja Kok- mistä. Kun lisäksi Vaasan ja Kokkolan väli-
33985: kolan välisellä rantatiellä, ei ole postiautoyh- nen uusi maantie valmistuu lähiaikoina, no-
33986: teyttä. Näiden seutujen ja saariston asuk- peutuu liikenne entisestään, minkä seurauk-
33987: kaat ovat j~;ttkuvasti esittäneet toivomuksia sena uuden linjan avaamisella voidaan postin
33988: ko. kaupunkien välisen postiautoyhteyden kulkua nopeuttaa.
33989: aikaansaamisesta. Nykyäänhän posti on jou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
33990: duttu kulj.ettamaan joko yksityisinä autoilla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33991: tai huomattavalta osalta kiertotietä Seinä-
33992: joen kautta ko. rantaseuduille. Tästä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33993: aiheutunut se, että postin saanti, arvo- ja toimenpiteisiin postiautolinjan saami-
33994: kirjeposti sekä lehdet mukaan luettuna, on seksi rantatietä pitkin Vaasan ja
33995: hidasta, mikä aiheuttaa postin myöhästy- Kokkolan välille.
33996: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
33997:
33998: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
33999: 765
34000:
34001: XII,7. - Toiv.al. N:o 393.
34002:
34003:
34004:
34005:
34006: Kelovesi ym.: Postiautovarikon rakentamises.ta Lappeenran-
34007: taan.
34008:
34009:
34010: E d u s k u n n alle.
34011:
34012: Posti- ja lennätinhallituksen Lappeenran- kaupungin ja se:n ympäristön väestön vai-
34013: nan alueella olevan n. 100 auton huolto ta- keaa työttömyyttä. Paikkakunnalla on ollut
34014: pahtuu heikoissa olosuhteissa. Autovarikko hyvin vähän rakennustöitä tarjolla ja siksi
34015: sijaitsee purettavaksi määrätyssä vuokrata- suuri osa työttömistä onkin rakennusalan
34016: lossa, joka on vanhuuttaan laho. Sen toinen ammattimiehiä tai rakennustöihin perehty-
34017: osa on rakennettu tiHestä, toinen osa puusta. neitä työntekijöitä. ·Tietöissä he eivät saa
34018: Kattorakennelma on käynyt vaarallisen hei- ammattitaitoaan vastaavaa työtä, eikä niissä
34019: koksi ja rakennus on joka suhteessa hatara heidän työtaitonsa ja työkokemuksensa tule
34020: ja kylmä talvisaikaan. Autoja ei voi siellä parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi käy-
34021: tyydyttävän hyvin huoltaa ja kallis kalusto tetyksi. Edelleen on valtion työttömyystöitä
34022: on vielä tulipalon vaaralle alttiina. avattu niin niukasti, että valtio ei ole kyen-
34023: Rakennuksen vuosivuokra on 1 775 844 nyt täyttämään lainmukaista työhönsijoitus-
34024: mk. Lisäksi on tehtävä vähän väliä korjaus- osuuttaan Lappeenrannan ja Lauritsalan
34025: töitä, joten kustannukset nousevat suuriksi. osalta, vaan niillä molemmilla on huomatta-
34026: Vuokrasopimus päättyy 1 päivänä touko- vasti ylisijoitusta, joka kuuluu valtiolle.
34027: kuuta 1958, eikä sitä voitane rakennuksen Siksi uusien työkohteiden avaaminen on kii-
34028: kehnouden vuoksi enää jatkaa. Tämän vuoksi reellinen asia ja niissä tulee ensisijainen
34029: olisi välttämätöntä pikaisesti aloittaa posti- huomio kiinnittää rakennustöiden käyntiin
34030: autovarikon rakentaminen Lappeenrantaan, saattamiseen. Edellä olevan perusteella eh-
34031: jotta se saataisiin valmiiksi, ennenkuin vuok- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34032: rasopimus päättyy tai rakennus sortuu. Tar- vomuksen,
34033: koitukseen on tontti ostettu ja piirustukset
34034: lienevät myös valmiit. Paikkakunnan työttö- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
34035: myyden huomioiden voitaisiin työ rahoittaa menpiteisiin postiautovarikon rakenta-
34036: työttömyysvaroilla. miseksi Lappeenrantaan.
34037: Postiautovarikon rakentaminen helpottaisi
34038: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
34039:
34040: Tauno Kelovesi. Toivo Kujala.
34041: 766
34042:
34043: XII, 8. - Toiv.al. N:o 394.
34044:
34045:
34046:
34047:
34048: Ryhtä: Postiautojen huoltopaikan rakentamisesta Kuusamoon.
34049:
34050:
34051: E d u s k u n n a 11 e.
34052:
34053: Kuusamo, jonne ei ole rautatieyhteyksiä, autot tulisivat kunnolla hoidetuksi. Posti-
34054: on muodostunut varsin huomattavaksi posti- auton hankintahinta on nykyisin n. 5 milj.
34055: autoasemaksi, sillä Kuusamon kirkonkylästä mk, joten sellaisen arvokkaan omaisuuden
34056: lähtee joka päivä 17 postiautoa. Kun uusia hoitamiseen ja huoltamiseen on kiinnitettävä
34057: postiautolinjoja on tulossa aivan lähikuukau- vakavaa huomiota. Kuusamossa on postin
34058: sina ainakin 3, niin postiautolinjoilla ensi hallinnassa sopiva tonttialue huoltopaikan
34059: keväästä alkaen tulee olemaan päivittäin 20 rakentamista varten. Huoltorakennukseen
34060: säännöllistä autovuoroa. Näiden postiauto- olisi saatava myöskin odotushU:oneet, missä
34061: jen huoltoa varten sitävastoin ei ole Kuusa- postiautojen lähtöä odottavat ihmiset voisi-
34062: mossa huoltopaikkoja, joten kunnollisen vat olla lämpimässä. Kuusamon huoltopaikan
34063: huoltopaikan rakentamiseen olisi kiireellisesti rakennukset voitaisiin suorittaa työttömyys-
34064: ryhdyttävä. Kuusamossa on kylläkin auto- töinäkin, sillä paikkakunnalla on rakennus-
34065: tallit, joihin sopii 10 postiautoa, mutta tal- alan työttömyyttä ja tällaisen huoltoraken-
34066: leissa ei voi suorittaa autojen välttämätöntä nuksen rakentaminen sopisi tehdä työllisyys-
34067: rasvausta, pesua ja huoltoa, koska niissä ei varoillakin.
34068: saa lämpötilaa sellaiseksi, että siellä voisi Edellä olevan perusteella ehdotankin edus-
34069: talvisaikaan autoja sulatella ja huoltaa. Kun kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
34070: Kuusamon postiautoaseman huoltopaikalla
34071: olisi päivittäin käsiteltävä n. 20 postiautoa, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34072: niin senvuoksi tarvittaisiin lämpimät ja kun- toimenpiteisiin postiautojen huoltopai-
34073: nolliset huoltotilat, jotta kallishintaiset posti- ka.n rakentamiseksi Kuusamoon.
34074: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
34075:
34076: Niilo Ryhtä.
34077: 767
34078:
34079: XII,9. - Toiv.al. N:o 395.
34080:
34081:
34082:
34083:
34084: Tauriainen ym.: Toimenpiteistä syrjäisten seutujen puhelin-
34085: olojen parantamiseksi.
34086:
34087:
34088: E d u s k u n n a ll e.
34089:
34090: Maassamme on laajoja alueita, joiden pu- duilla on pitkät matka:t virastoihin, kauppoi-
34091: helinverkosto on vielä heikili:o. Näin <m eten- hin, sairaaloihin, lääkäriin jne., helpottaisi
34092: kin syrjäisillä seuduilla, joissa väestö on vä- puhelimen käyttömahdollisuus alueen väestöä
34093: hävaraista ja pitkät matkat tuottavat vai- asioiden hoitamisessa.
34094: keuksia. Puhelimien rakentamiskustannukset Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
34095: kauas keskuksista tulisivat yksityiselle puhe- kunnan hyvaksyttäväksi toivomuksen,
34096: limentilaajalle ylivoimaisen kalliiksi. Tämän
34097: vuoksi on näillä alueilla järjestettykin val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34098: tion puhelinpaik:koja. Posti- ja lennätinlai- maamme syrjäisten seutujen puhelin-
34099: tokseHa ei ole kuitenkaan ollut riittävästi olojen parantamiseksi esittämällä vuo-
34100: määrärahoja puhelinpaikkojen rakentamiseen sittain r·iittävän su1tren määrärahan
34101: syrjäisille seuduille ja näin ollen näiden seu- uusien puhelinpaikkojen perustami-
34102: tujen väestö on puhelimen käytön suhteenkin seksi maamme syrjäisille seuduille.
34103: jäänyt lapsipuolen asemaan. Kun näHlä seu-
34104: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
34105:
34106: Hannes Tauriainen. Toivo Friman.
34107: Pentti Liedes. Irma Torvi.
34108: Pauli Puhakka. Antti Kinnunen.
34109: Toivo Niiranen. Yrjö Murto.
34110: 768
34111:
34112: XU,lO. - Toiv.al. N:o 396.
34113:
34114:
34115:
34116:
34117: Lahti ym.: Määrärahasta puhelintoimipaikkojen perustami-
34118: seksi Kymen lääniin.
34119:
34120:
34121: E d u s k u n n a ll e.
34122:
34123: Määrärahat, jotka eduskunta vuosittain jossa liikenneyhteydet ovat rajan takia vai-
34124: myöntää posti- ja lennäiinhallitukselle uusien keutuneet, on asioiden hoito monessakin ta-
34125: puhelintoimipaiikkojen perustamista varten, pauksessa ilman puhelimia käynyt hamka-
34126: ovat olleet riittämättömät. Uusia puhelintoi- laksi, joten uusia puhelimen tarvitsijoita aina
34127: mipaikkoja (keskuksia) anotaan perustetta- edelleen ilmaantuu.
34128: valksi ja entiset anomukset saav3Jt odottaa Edellä olevaan viitaten ,ehdotamme kun-
34129: vuoroaa:n vuosikausia. Esim. Kymen läänissä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
34130: on useita kymmeniä anomuksia, joita ei mää- muksen,
34131: rärahan puuttuessa ole voitu toteuttaa.
34132: Syrjäisillä, harvaan asutuilla seuduilla on että hallitus ottaisi vuoden 1958
34133: puhelin välttämätön esim. sairaustapausten tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
34134: sattuessa, koska matk3Jt ovat pitkät ja usein markan määrärahan puhelintoimipaik-
34135: vaikeaku1kuiset. Kaaik:koisella rajaseudulla, kojen perustamiseksi Kymen lääniin.
34136: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
34137:
34138: Marja Lahti. Artturi Jämsen.
34139: Sulo Hostila. Erkki Tuuli.
34140: Sylvi Halinen. Yrjö Sinkkonen.
34141: Veikko Kokkola.
34142: 769
34143:
34144: Xll,ll. - Toiv.al. N:o 397.
34145:
34146:
34147:
34148:
34149: Honkavaara ym.: Pohjois-Karjalan puhelinolojen parania-
34150: misesta.
34151:
34152:
34153: Eduskunnalle.
34154:
34155: Monista historiallisista syistä johtuen Poh- Joensuun verkkoryhmä, jonka luvuksi on las-
34156: jois-Karjala on jäänyt takamaan asemaan, kettu 3.9. Mainitut luvut osoittavat mieles-
34157: jota tilannetta vaikeutti monessa suhteessa tämme jääväämättömästi, llruinka paljon
34158: myös viimeiksi Suomen ja Sosialististen Neu- Pohjois-Karjala on tässäkiln suhteessa jäänyt
34159: vostotasavaltojen Liiton välillä solmittu rau- jälkeen muusta maasta. Tämä jälkeenjää-
34160: hansopimus, joka !katkaisi mainitun maakun- minen ei suinkaan rajoitu vain tähän, vaan
34161: nan yhteydet etelään uudesta valtakunnan monilla muilla aloilla tarvitaan erikoistoi-
34162: rajasta johtuen. Eräs näistä takamaan mer- menpiteitä tämän maakunnan hyväksi, joita
34163: ikeistä on maakunnan puhelinolojen jälkeen- tosin jo osittain on suoritettukin ja joista
34164: jääminen. toimenpiteistä mainittakoon erikoisesti kes-
34165: Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton suoritta- Irnssairaalalaitoksen saaminen maakuntaan.
34166: mien tutkimusten mu:kaan maakunta on esi- Kun kuitenkin puhelinverkosto on kovin
34167: merkiksi puhelinolojen suhteen poikkeuksel- harva, ei nwnissa tapauksissa esimerkiksi vai-
34168: lisen huonossa asemassa. Kun niin sanottu keasti sairastuneita saada aikanaan keskus-
34169: puhelintiheys, joka tarkoittaa yhtä puhelinta sairaalaan Joensuuhun, ja lukemattomia kal-
34170: sataa asukasta kohden, on koko maassa kes- liita ihmishenkiä menetetään maakunnassa
34171: kimäärin yli 7, on se Pohjois-Karjalassa vain pelikästään puhelimien puuttumisen takia.
34172: 1.1-4.1. Maakunnan eri verkkoryhmissä Edellä olevan perusteella ja koska Poh-
34173: ovat kesik:imääräisluvut puhelintiheyden suh- jois-Karjalan olosuhteet tarvitsevat erikois-
34174: teen sangen alhaiset. Huonoin puhelintiheys toimenpiteitä, ehdotamme eduskunnan hyväk-
34175: on Ilomantsin vel"kkoryhmässä, jossa tämä syttäväksi toivomuksen,
34176: lu:ku on vain 2.4. Seuraavaksi huonoin on
34177: Nurmeksen ryhmä, jonka luvuksi on toimi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34178: tetuissa tutkimuksissa saatu 2.9, Lieksan menpiteisiin Pohjois-Karjalan puhelin-
34179: verkkoryhmän ollessa seuraavana luvulla 3. olojen saattamiseksi keskimäärin koko
34180: Maakunnan parhaana, joka sekin jää huo- maassa vallitsevien olosuhteiden ta-
34181: mattavasti jälkeen maan !keskiluvusta, on solle,
34182: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
34183:
34184: M. Honkavaara. Antti Kukkonen.
34185: Antti J. Rantamaa. Varma K. Turunen.
34186: Heikki Soininen. Kalle Kauhanen.
34187: R. Hallberg.
34188:
34189:
34190:
34191:
34192: 97 E 168/57
34193: 770
34194:
34195: XII,12. - Toiv.al. N: o 398.
34196:
34197:
34198:
34199:
34200: Väänänen ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
34201: puhelinolojen parantamiseksi Leppävirran kunnassa.
34202:
34203:
34204: Eduskunnalle.
34205:
34206: Leppävirran puhelinolot ovat jo monien Leppävirran Telefooni Oy:n puhelinlai-
34207: vuosien ajan olleet sangen puutteelliset. toksen kunnostamisen arvioitiin jo vuonna
34208: Suureen osaan pitäjää ei ole puhelinyhteyk- 1950 tulevan maksamaan noin 25 milj.
34209: siä lainkaan ja siellä, missä niitä on, ovat markkaa. Nyt on tarvittava määrä hintata-
34210: ne usein epäkunnossa. Kunnan hallinto, pa- son nousun vuoksi huomattavasti korkeampi.
34211: lotoimi, sairaanhoito-olot ym. joutuvat tästä Tällaisen menoerän käyttäminen varsinai-
34212: kärsimään. Kun Leppävirran Telefooni sessa menoarviossa puhelinolojen paranta-
34213: Oy: llä ei ollut mahdollisuuksia toteuttaa miseen varatusta määrärahasta merkitsisi
34214: suunnitelmiaan syrjäkylien puhelinolojen sitä, että useiden jo monta vuotta sitten
34215: järjestämiseksi, pyydettiin paikkakuntalais- anottujen puhelinasemien ja -paikkojen pe-
34216: ten taholta Leppävirran puhelintoimen ot- rustaminen edelleen lykääntyisi, mikä puhe-
34217: tamista valtion haltuun. Asiasta käydyt linasemien perustamista anoneiden kannalta
34218: neuvottelut ovat johtaneet siihen, että Lep- olisi valitettavaa.
34219: pavirran Telefooni Oy: n puhelinlaitteet Edellä olevan perusteella esitämme kun-
34220: siirtyvät vuoden 1958 alusta lukien valtion nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34221: huostaan. muksen,
34222: Ne määrärahat, jotka eduskunta vuosittain
34223: varsinaisessa tulo- ja menoarviossa varaa että hallitus amtaisi Eduskunnalle
34224: uusien puhelintoimipaikkojen perustamista esityksen 25 miljoonan markan mää-
34225: varten, ovat yleensä olleet täysin riittämät- rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
34226: tömät. Määrärahojen niukkuudesta johtuen 1957 tulo- ja menoarvioon asianomai-
34227: on posti- ja lennätinhaHituksessa lukuisia pu- sen viraston käytettäväksi puhelin-
34228: helintoimipaikkojen perustamista tarkoittavia olojen parantamiseksi Leppävirran
34229: anomuksia, joita varojen puutteessa ei ole kunnassa.
34230: voitu toteuttaa.
34231: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
34232:
34233: Hilja Väänänen. Marja Lahti.
34234: Antti J. Rantamaa. Veikko Vennamo.
34235: Mikko Hult. Artturi Jämsen.
34236: Sylvi Halinen. Tahvo Rönkkö.
34237: 771
34238:
34239: XII,13. - Toiv.al. N:o 399.
34240:
34241:
34242:
34243:
34244: Pohjala ym.: Määrärahasta puhelinyhteyden rakentamiseks~
34245: S evettijärvelle.
34246:
34247:
34248: E d u s k u n n a 11 e.
34249:
34250: Viime aikoina on yhä enemmän kiinnitetty lääkäriin Suomen puolella on 160 km ja
34251: huomiota maamme syrjäseuduilla asuvien Norjan puolella 100 km. Väliin joutuu ter-
34252: väestöryhmien aseman helpottamiseen paran- veyssisar kysymään neuvoa kunnanlääkäriltä
34253: tamalla mm. tie- ja puhelinyhteyksiä. Inarin postitse ja lääkeaineen pyytäminen postitse
34254: kunnan Sevettijärven asukkaat ovat kuiten- kestää useita vuorokausia. Ainakin toinen
34255: kin vielä toistaiseksi jääneet eristettyyn ase- puoli ajasta säästettäisiin puhelimen avulla.
34256: maansa ilman tie- ja puhelinyhteyksiä. Useat Lääninlääkärin toimisto joutuu vuosittain
34257: syyt vaatisivat asiaan pikaista korjausta. useasti antamaan neuvoja ja ohjeita Sevetti-
34258: Vuodesta 1949 lähtien on posti- ja lennä- järven terveyssisarelle sairaustapauksissa.
34259: tinhallitus menoarvioesityksiinsä toistuvasti Käytettäessä metsähallituksen radioyhteyttä
34260: sisällyttänyt Sevettijärven puhelinjohdon saattavat nämä neuvot useiden eri yhteyk-
34261: rakentamista varten tarvittavat määrärahat sien johdosta muuttua.
34262: ja tällöin myös kulloinkin korostanut johdon Puhelinyhteyden saaminen Sevettijärvelle
34263: tarpeellisuutta väestölle. Määrärahoja ei val- antaisi terveyssisarelle mahdollisuuden hen-
34264: tioneuvosto ole kuitenkaan ottanut tulo- ja kilökohtaisesti ja nopeasti neuvotella puheli-
34265: menoarvioesityksiin. messa pahimmista sairaustapauksista suoraan
34266: Sevettijärven alueella asuu noin 400-500 kunnanlääkärin kanssa. Näin vältyttäisiin
34267: asukasta, jotka ovat täysin riippuvaisia monista vaikeista- tilanteista, joissa on kysy-
34268: muusta maailmasta. Sevettijärvelle ei ole mys ihmishengen säilyttämisestä. Puhelin-
34269: muuta yhteyttä kuin Inarin ja Ivalon kylistä yhteys olisi myös aivan välttämätön joudut-
34270: kulkeva posti, jonka kulku kestää vuoden- taessa kiireellisissä sairaustapauksissa tilaa-
34271: ajoista ja keleistä riippuen 4-7 vuorokautta. maan yksityislentokonetta sairaskuljetukseen.
34272: Ainoa teknillinen yhteys on metsähallituksen Nykyisin yhteyden saaminen sairaankulje-
34273: radiopuhelin, jonka kuuluvuus on huono, tuskoneeseen on aivan sattuman varassa.
34274: eikä yhteyttä saada kaikkina päivinä. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
34275: On luonnollista, että huonoista yhteyksistä ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34276: on monia vakavia seurauksia. Erityisesti ne vomuksen,
34277: tulevat esille sosiaali- ja lääkintöhuollon
34278: alalla. Sevettijärvellä toimii terveyssisar- että hallitus ottais~ vuoden 1958
34279: kätilö ainoana lääkintöhuollon edustajana tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
34280: lääkärin käydessä ainoastaan kerran vuo- suuren määrärahan puhelinyhteyden
34281: dessa paikkakunnalla. Matkaa lähimpään rakentamiseksi S evettijärvelle.
34282: Helsingissä 11 päivänä helmi~uuta 1957.
34283:
34284: Kyllikki Pohjala. Aune Innala.
34285: 772
34286:
34287: XII,14. - Toiv.al. N: o 400.
34288:
34289:
34290:
34291:
34292: Brander-Wallin ym.: Määrärahasta Oy Yleisradio Ab:n Po-
34293: rin lyhytaaltoaseman toiminnan tukemiseen.
34294:
34295:
34296: Eduskunnalle.
34297:
34298: V. 1938 päätettiin Suomeen rakentaa suuri- hytaaltoasema paaas~assa suorittaa Suomen
34299: tehoinen lyhytaaltoasema Poriin. Seuraa- ulkomaista mainontaa, pitäisi valtion tukea
34300: vana vuonna keskeytyi aseman rakentaminen, aseman toimintaa myöntämällä tarkoitukseen
34301: mutta oli se sentään niin pitkälle saatu ra- varoja. Niitä ei tähän mennessä kuitenkaan
34302: kennetuksi, että sillä voitiin lyhytaaltolähe- ole saatu. On keskusteltu myös ~ähetysten
34303: tyksiä lähettää aikana, jolloin mm. tiedotus- lopettamisesta ja aaltopituuden luovuttami-
34304: toiminta muulla tavoin oli vähäistä ja monet sesta, mutta sitä ei kai kuitenkaan voitane
34305: yhteydet katkenneina kaukaisempiin maihin. tehdä, sillä on vaikea saada myöhemmin
34306: 30.11.1948 vihittiin asema tarkoitukseensa. uutta tilalle.
34307: Se on lähettänyt jatkuvasti ohjelmaa yli val- Suomen tunnetuksi tekeminen, matkailu-
34308: tamerien ja suomalaiset siirtolaiset ja muut toiminnan kehittäminen, olosuhteittemme,
34309: Suomen asioista kiinnostuneet ovat voineet sekä myös tieteen ja taiteen saavutuksien
34310: sen lähetyksiä kuunnella. selvittäminen on hyvin tärkeä. Meillä on
34311: Oy. Yleisradio Ab, jonka hallintaan Porin hyvä lyhytaaltoasema käytettävissämme, tar-
34312: lyhytaalto-radioasema kuuluu, ei ole voinut vitaan vain varoja sen toiminnan kehittämi-
34313: kiinnittää asemaan ja lähetyksiin siinä mää- seksi ja jatkamiseksi.
34314: rin huomiota kuin olisi pitänyt. Kotimaan Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
34315: lähetykset, verkoston parantaminen, ula-ase- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34316: mien perustaminen ja televisiotoiminnan ai-
34317: kaansaaminen ovat vieneet varat niin, että että hallitus ottaisi vuoden 1958
34318: ulkomaille lähetettävä ohjelma ei ole saanut tulo- ja menoarvioesitykseen 15 000 000
34319: sitä huomiota osakseen kuin olisi ollut välttä- markkaa Porissa sijaitsevan Oy Yleis-
34320: mätöntä. Radion johtohenkilöitten taholta radio Ab:n lyhytaaltoaseman toimin-
34321: on usein tuotu esille mielipide, että kun ly- nan tukemista varten.
34322: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
34323:
34324: Laura Brander-Wallin. Veikko Helle. Arvo Sävelä.
34325: Eino E. Heikura. Matti Raipala. Irma Rosnell.
34326: Eino Raunio. Nestori Kaasalainen. Veikko Kokkola.
34327: 773
34328:
34329: XII,15. - Toiv.al. N: o 401.
34330:
34331:
34332:
34333:
34334: Tuuli ym.: Lentokenttien kiitoratojen lisäämisestä.
34335:
34336:
34337: E d u s k u n n a 11 e.
34338:
34339: Maassamme on sen laajuuteen nähden erit- ik:oisesti uusien kiitoratojen rakentaminen,
34340: täin harvassa lentokenttiä nim siviili- kuin: niiden laajentaminen sekä kiitoratojen pääil.-
34341: sotilaskäyttöäJ.rin varten varsinkin, kun leu- lystäminen ovat tarpeeseen ja lentoliikentee-
34342: tokuljetukset sekä matkustaja- että tavara- seen nähden huomattavasti jäljessä. Vain
34343: liikenteessä muun maailman tapaan nopeassa viiden lentokenttämme kiitoradat ovat kesto-
34344: tahdissa lisääntyvät. Lentoaseen merikityk- päällysteisiä ja esim. useimpien rauha;naikais-
34345: sen kasvaessa myös maam: puolustukse9Sa ten ilmavoimien jolrlcl>:o-osastojen lentokentät
34346: edellyttäisi tämä vastaavaa lisääntymistä len- ovat vielä päällystämättömiä. Tällainen
34347: tokenttien lukumäärässä. Toisaalta myös asiantila on esteenä tärkeän lentolii:ken-
34348: lentokoneet ovat nopeasti kehittyneet, niiden teemme kehitykselle.
34349: koko on ik:asvanut, nopeus lisääntynyt ja ne Edellä sanottuun viitaiten ehdotamme kun-
34350: ovat jo siviililentoliikenteessäkin muuttu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34351: massa reaJrtiokäyttöisi:ksi, puhumattakaan. muksen,
34352: siitä, että reaktiokoneet sotilaskäytössä ovat
34353: nykyisin katsottavat ainoiksi mahdollisiksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34354: Myös meidän puolustusvoimamme ovat siir- menpiteisiin niin sotilas- kuin siviili-
34355: tymässä reaktiokoneiden yleisempään käyt- lentokenttien kiitoratojen lisäämiseksi
34356: töön. Tällainen lentokoneiden nopea kehitys ja niiden laajentamiseksi sekä kiitora-
34357: vaatii puolestaan. myös lentokenttien ja nii- tojen rakentamiseksi kestopäällystei-
34358: den laitteiden vastaavaa kehittämistä. Eri- siksi.
34359: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
34360:
34361: Erkki Tuuli. Matti Raipala. Saara Forsius.
34362: 774
34363:
34364: Xfi,16. - Toiv.al. N: o 402.
34365:
34366:
34367:
34368:
34369: Hostila ym.: Määrärahasta Kymin lentokentän saattamiseksi
34370: liikennekelpoiseksi.
34371:
34372:
34373: Eduskunnalle.
34374:
34375: Karhulasta noin 10 !km: n matkan takana Tällä a:lueella sijaitsevat seuraavat suuret
34376: pohjoiseen sijaitsee sodan aikana käytössä ol- teollisuuslaitokset:
34377: lut Kymin lentokenttä. Kentän ~äyttö on Karhulassa: A. Ahlström Oy., Sunila Oy.,
34378: ilmavoimien taholta sodan jälkeen ollut vä- Enso-Gutzeit (insuliittitehdas), Kymi Oy.,
34379: häistä ja 1400 m:n. pituinen, sekä 150 m Hallan tehtaat.
34380: leveä ikiitorata on päässyt nurmettumaan. Kotkassa: ElllSo-Gutzeit Oy., Suomen. So-
34381: Kenttää ovat käyttäneet ainoastaan muuta- keri Oy., Rikkihappo- ja Superfosfaattiteh-
34382: mat urheilukoneet. Kentällä on iJ.ennonjohto" das, Raakasokeritehdas ja pienteollisuuslai-
34383: radio ja lennonjohtorakennelmia. Asiantun- toksia.
34384: tijain lausuntojen perusteella saataisiin Haminassa: Satama ja siitä johtuva teolli-
34385: kenttä pienilläkin kustannuksilla käyttökel- suus, Summassa Enso-Gutzeit Oy:n Summan
34386: . poiseksi palvelemaan siviililiikennettä. paperitehdas.
34387: Kentän avulla voitaisiin Kymenlaakson Inkeroisissa: Tampella Oy.
34388: laaja ja voimakas teollisuusalue \kytkeä maan Myllykoskella: Myllylkosken Paperitehtaat
34389: lentoverkostoon, samoi:n kuirrl maan suurim- Oy.
34390: piin vientisatamiin luikeutuvat Kotka ja Ha- Kotkassa ja Haminassa toimii lisäksi tois-
34391: mina. takymmentä huolintaliikettä, joiden välityk-
34392: Lentoliikennettä tulisivat hyväkseen käyt- sellä laivojen henkilökuntaa toimitetaan huo-
34393: tämään lähinnä seuraavat paikkakunnat: mattavia määriä ympäri maailmaa (tähän
34394: saakka lentoteitse Helsingistä).
34395: Asukas- Matka
34396: Paikkakunta luku lentokentälle Lentoli:ikenrteoo jatkuvasti yleistyessä maas-
34397: samme olisi myöskin Kymenlaakson teollisuus-
34398: Karhula, Kymi 25000 5-10 km ja talousalue saatava siihen. mukaan liite-
34399: Kotka .............. 28000 14 tyksi.
34400: Hamina, Vehkalahti .. 20 000 25 " Kahlclreen edellä mainittuun viitaten ~hdo
34401: Virolahti, Miehikkälä, "
34402: tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk-
34403: Pyhtää .. - ........ 16 000 25 syttäväksi toivomuksen,
34404: Inkeroinen, Myllykoski, "
34405: Anjala ••••.•••• 0. 22000 20-25 että hallitus ottaisi vuoden 1958
34406: Kouvola ............ 14000 35 " tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
34407: Loviisa ja ymp. . ..... 10000 50 " suuren määrärahan Kymin lentoken-
34408: "
34409: Tht. IllOin 135 000 tän saattamiseksi liikennekelpoiseksi.
34410: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
34411:
34412: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
34413: Heikki Hykkäälä. Veikko Kokkola.
34414: Kalle Matilainen. Yrjö Sinkkonen.
34415: Valto Käkelä.
34416: 775
34417:
34418: XII,17. - Hemst.mot. N: o 403.
34419:
34420:
34421:
34422:
34423: Teir m. fl.: Angående anslag för planeringen och påbörjandet
34424: av arbetena på ett flygfält i mellersta österbotten.
34425:
34426:
34427: Till Riksdagen.
34428:
34429: Med hänvisning tiH motiveringen tili :fi- ende statsförslaget för år 1958 måtte
34430: nansmotion n: o 456 vid 1955 års riksdag upptaga ett anslag av 50 m~1joner
34431: och tili :finansmotion n: o 198 vid 1954 års mark för planeringen och påbörjandet
34432: riksdag :föreslås, att riksdagen ville besluta av arbetena på ett flygfält i mellersta
34433: hemställa, österbotten på av de sakkunniga ut-
34434: sedd och godkänd plats i K ronoby
34435: att regeringen i propositionen angå- kommun.
34436: Helsing:fors den 11 :februari 1957.
34437:
34438: Grels Teir. Albin Wickman.
34439: 776
34440:
34441: XU,17. - Toiv.al. N:o 403.
34442: Suomennos.
34443:
34444:
34445:
34446:
34447: Teir ym.: Määrärakasta Keski-Pohjanmaan lentokentän suun-
34448: nittelua ja rakennustöiden aloittamista varten.
34449:
34450:
34451: E d u s k u n n a 11 e.
34452:
34453: Viitaten raha-asia...aJoitteiden tl: o 456 miljoonan markan määrärahan Keski-
34454: (1955 vp.) ja n:o 198 (1954 vp.) peruste- Pohjanmaan lentokentän suunnittelua
34455: luihin ehdotetaan, että eduskunta päättäisi ja rakennustöiden aloittamista varten
34456: hyväksyä toivomuksen, asiantuntijain valitsemalla ja hyväksy-
34457: mällä paikalla Kruunupyyn kunnassa.
34458: että hallitus ottaisi vuoden 1958
34459: tulo- ja menoarvioesitykseensä 50
34460: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
34461:
34462: Grels Teir. Albin Wickman.
34463: 777
34464:
34465: XII,18. - Hemst.mot. N: o 404.
34466:
34467:
34468:
34469:
34470: Korsbäck m. fl.: Angående undersökningar för byggande av
34471: ett flygfält på sträckan B jörneborg-V asa.
34472:
34473:
34474: T i 11 R i k s d a g e n.
34475:
34476: Tidsenliga trafikförhållanden är ett av fikförbindelser saknas med flygfälten i
34477: grundvillkoren för ett lands och en landsdels Björneborg och Vasa. Ett flygfält borde
34478: ekonomiska och sociala utveckling. I detta därför anläggas på sträckan Björneborg-
34479: avseende har flygtrafiken en stor uppgift Vasa, helst i närheten av Kristinestad och
34480: att fylla. Det är därför viktigt att skapa Kaskö, vilka städer i framtiden kommer att
34481: förutsättningar för en fortlöpande förbätt- vara viktiga förbindelseleder med och ut-
34482: ring av flygtrafiken, icke ,allenast i landets fartsvägar för sjöfarten för mellersta Fin-
34483: centrala delar utan även i de delar av landet land.
34484: som ligger avlägset från de stora trafik- Hänvisande tili vad som ovan anförts före-
34485: lederna. Tili sistnämnda landsdelar hör bl.a. slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
34486: det område som begränsas av linjen Vasa- hemställa,
34487: Kaskö-Björneborg-Östermyra-Vasa. De
34488: centrala delarna av detta område kan icke att regeringen måtte låta utföra
34489: begagna sig av den flygtrafik som går över undersökningar för byggande av ett
34490: Björneborg och V asa på grund av de långa flygfält på sträckan Björneborg-
34491: avstånden och emedan ändamålsenliga tra- Vasa.
34492: Helsingfors den 6 februari 1957.
34493:
34494: Verner Korsbäck. Toivo Antila. Väinö Tikkaoja.
34495: Urho Kähönen. T. Saloranta. Sven Högström.
34496:
34497:
34498:
34499:
34500: 98 E 168/57
34501: 778
34502:
34503: Xfi,18. - Toiv.al. N: o 404.
34504: Suomennos.
34505:
34506:
34507:
34508:
34509: Korsbäck ym.: Tutkimuksen toimittamisesta lentokentän
34510: rakentamiseksi Porin ja Vaasan välille.
34511:
34512:
34513: E d u s k u :n n a ll e.
34514:
34515: Maan ja sen eri osien taloudellisen ja neyhteyksien puuttuessa Porin ja Vaasan
34516: sosiaalisen kehityksen perusehtoja ovat ajan- lentokentille. Sen vuoksi olisi rakennettava
34517: mukaiset liikenneolot. Tässä suhteessa lento- lentokenttä Porin ja Vaasan väliselle osalle,
34518: liikenteellä on suuri tehtävänsä. Sen vuoksi mieluimmin lähelle Kristiinankaupunkia ja
34519: on tärkeätä luoda edellytykset lentoliiken- Kaskista, jotka tulevaisuudessa tulevat ole-
34520: teen jatkuvalle parantamiselle, ei yksin maan maan Keski-Suomelle tärkeinä yhdyssiteinä
34521: keskeisissä osissa, vaan myös suurista 'liiken- ja teinä lähtevälle merenkululle.
34522: neväylistä syrjässä olevissa osissa maata. Vii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34523: meksi mainittuihin kuuluu mm. linjan Vaasa nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
34524: -Kaskinen-Pori-Seinäjoki-Vaasa rajoit- muksen,
34525: tama alue. Tämän alueen keskeiset osat eivät
34526: voi käyttää hyväkseen Porin ja Vaasan että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
34527: kautta kulkevaa lentoliikennettä pitkien mat- sen lentokentän rakentamiseksi Porin
34528: kojen takia ja tarkoituksenmukaisten liiken- ja Vaasan välille.
34529: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
34530:
34531: Verner Korsbäck. Toivo Antila. Väinö Tikkaoja.
34532: Urho Kähönen. T. Saloranta. Sven Högström.
34533: 779
34534:
34535: XII,19. - Toiv.al. N: o 405.
34536:
34537:
34538:
34539:
34540: Hamara ym..: Toimenpiteistä Savonlinnan lentokentän ai-
34541: kaansaamiseksi.
34542:
34543:
34544: E d u s iJr u n n a 11 e.
34545:
34546: Vaikka liikenneyhteydet yleensä maas- Savonlinnan kaupunki on suorittanut huo-
34547: samme ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan mattavia taloudellisia uhrauksia asian hy-
34548: viime vuosien kuluessa, ovat ne kuitenkin väksi ostamalla maa-alueita ja neuvottele-
34549: Savonlinnan seuduilla päin joko jääneet malla jäljelläolevan ~entokenttäalueen osta-
34550: entiselleen taikka suorastaan huonontuneet, misesta. Kyseellisen alueen on kulkulaitos-
34551: kuten esim. laivaliikenteen suhteen on tapah- ten ja yleisten töiden ministeriön ilmailutoi-
34552: tunut. Tämä on sangen valitettavaa ei ai- misto tutkinut ja sopivana tarkoitukseen hy-
34553: noastaan taloudelliselta kannalta, vaan myös- väksynyt. Tämän lentokentän rakentaminen
34554: kin siksi, että Savonlinna lähiympäristöi- on myöskin Savonlinnan työttömyystöiden
34555: neen (Punkaharju ym.) on maamme kau- kannalta ensiarvoisen tärkeä.
34556: neinta matkailuseutua. Ulkomaalaisten turis- Vedoten edellä selostettuihin kolmeen var-
34557: tien kannalta asiaa katsoen on matkustami- teen otettavaan tekijään - seutukunnan ta-
34558: nen tänne rautateitse liian hidasta, josta loudelliseen elpymiseen, matkailuolojen pa-
34559: syystä he usein sivuuttavat seudun, mikä rantamiseen ja työttömyyden torjumiseen -
34560: luonnollisesti koituu taloudelliseksi tappioksi ehdotamme kunnioittaen eduskunnan päätet-
34561: ei yksinomaan seudun väestöHe, vaan koko täväksi toivomuksen,
34562: maalle.
34563: Edelläolevien syitten vuoksi olisikin vält- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
34564: tämätöntä, että valtiovalta kiinnittäisi vaka- toimenpiteisiin Savonlinnan lentoken-
34565: vaa huomiota Savonlinnan lentokentän ai- tän aikaansaamiseksi.
34566: kaansaamiseksi.
34567: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
34568:
34569: Irma Hamara. Martti Salminen. Erkki Tuuli.
34570: Antti J. Rantamaa. Onni Mannila. Wiljam Sarjala.
34571: Edvard Pesonen. Veikko Kokkola. Viljo Virtanen.
34572: 780
34573:
34574: Xll,20. - Toiv.al. N: o 406.
34575:
34576:
34577:
34578:
34579: T. Kinnunen ym.: Pieksämäellä sijaitsevan N aarajärven len-
34580: tokentän rakentamisesta lentoliikenteen vaatimuksia vas-
34581: taavaan kuntoon.
34582:
34583:
34584: E d u s kun n alle.
34585:
34586: Pieksämäellä sijaitseva Naarajärven lento- maantiet toisivat lentomatkustajat alueen eri
34587: kenttä rakennettiin sotien välillä kohtalai- puolilta ja samoin lentoteitse saapuvat kau-
34588: seen kuntoon ja oli sillä ajoittain jo varsin komatkustajat voisivat helposti hajaruntua
34589: vilkasta lentotoimintaa. Kun kenttä ei kui- junilla ja linja-autoilla ympäristöön joka
34590: tenkaan täytä nykyisiä lentokentille asetet- puolelle. Lisäksi Naarajärven lentokenttä
34591: tuja vaatimuksia, on se viimeisinä vuosina olisi tarpeen kunnostaa jo välilaskujakin aja-
34592: ollut melko käyttämättömänä, eikä sitä sen tellen, sillä mm. Helsingin-Kuopion suora
34593: kunnon vuoksi ole voitu liittää siviili-ilmai- lentoreitti kulkee aivan kentän ylitse.
34594: ~un piiriin. Kun kentän rakentamisessa sen nykyi-
34595: Lähinnä Pieksämäen kauppalan ja maa- seenkin kuntoon on uhrattu valtion varoja jo
34596: laiskunnan taholta on tehty esityksiä kentän huomattavasti, niin .ei olisi syytä antaa ken-
34597: kunnostamiseksi. Insinööri Hellman TVH: sta tän rappeutua ja siten hukkaan heittää sii-
34598: onkin tehnyt alustavan suunnitelman kustan- hen käytettyjä varoja, vaan on kenttä kun-
34599: nusarvioineen kentän kunnostamiseksi nyky- nostettava palvelemaan valtakunnan sekä
34600: ajan vaatimuksia vastaavaksi ja tämän suun- sotilas- · että siviililentoliikennettä. Kenttä-
34601: nitelman mukaan kenttä olisikin melko koh- alueella on myös tarvittavat hallit, asunto-
34602: tuullisin kustannuksin kunnostettavissa. ja varastorakennukset, osaksi keskuslämmi-
34603: Mikkelin lääni on ainoa lääni koko maassa, tystaloja, jotka nyt ovat suureksi osaksi
34604: jonka alueella ei ole liikennekelpoista lento- käyttämättöminä.
34605: kenttää. Jo tämänkin vuoksi olisi Mikkelin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
34606: läänille luotava edellytykset päästä lentolii- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
34607: kenteen piiriin. Läänin kentistä on Naara- toivomuksen,
34608: järven kenttä kaikkein helpoimmin kustan-
34609: nuksin kunnostettavissa. Kun se lisäksi si- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34610: jaitsee verrattain lähellä Pieksämäen suurta toimenpiteisiin Pieksämäellä sijaitse-
34611: rautatieristeysasemaa, palvelisi se maaliiken- van N aarajärven lentokentän rakenta-
34612: nemahdollisuudet huomioiden varsin laajaa miseksi lentoliikenteen vaatimuksia
34613: aluetta. Eri suunnilta tulevat rauta- ja vastaavaan kuntoon.
34614: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
34615:
34616: Toivo B. Kinnunen. Wiljam Sarjala.
34617: 781
34618: XII,21. - Toiv.al N: o 407.
34619:
34620:
34621:
34622:
34623: Rantamaa ym. : Joroisten lentokentän kunnostamisesta liiken-
34624: nekelpoiseksi.
34625:
34626:
34627: E d u s k u n n a ll e.
34628:
34629: Kuten tunnettua, on paikkakunnan merki- miltei matemaattisessa keskipisteessä. Jorois-
34630: tys talouselämän palveluksessa riippuva mitä ten kentän kiitorata on tällä hetkellä 1 300
34631: ratkaisevimmalta osalta siitä, millaiset sen m:n pituinen ja kentän leveys 350 m ja voi-
34632: liikenneyhteydet ovat. Tämän vuoksi onkin daan kiitorataa pitentää aina 2 500 m:iin
34633: mitä tärkeintä, että jo vuosikausiksi eteen- asti. Kiitoradan molemmissa pa1ssa on
34634: päin suunnitellaan liikenneverkostoa, joka maasto alavaa, joten koko pituus on ns. hyö-
34635: kykenee käyttämään hyväkseen kaikkia niitä dyllistä pituutta. Jo nykyiselläänkin voi-
34636: monia eri mahdollisuuksia, mitä vilkastuva daan kenttää käyttää mm. keveille koneille
34637: elinkeinoelämä laajentuakseen vaatii. liikenteen palvelukseen. Suurimmat kustan-
34638: Maanteiden, laivaliikenteen ja rautatielii- nukset tulisivat olemaan lähinnä kentän laa-
34639: kenneverkon rinnalla on lentoliikenteen ke- jennustöissä. Kentästä onkin olemassa tie-
34640: hittämisellä nykyisessä yhteiskunnassa olen- ja vesirakennushallituksen tekemä suunni-
34641: nainen merkitys. Vuonna 1944 asetettu ko- telma. Kentän omistaa valtio, ja pakkolunas-
34642: mitea, joka sai mietintönsä valmiiksi seuraa- tettava maata olisi, sen verran kuin sitä tar-
34643: vana vuonna, on suunnitellut lentoliikenteen vitaan, välittömästä läheisyydestä saatavissa.
34644: ja -linjojen kehittämistä mm. seuraavasti: Kentän kunnostaminen kohdistuisi lähinnä
34645: Itä-Suomeen on suunniteltu mm. linja Hel- siihen, että kiitoradat päällystettäisiin joko
34646: sinki - Kotka- Lappeenranta-Joroinen- asfaltilla tai sementillä. Tarpeellisia raken-
34647: Kuopio. Lentoliikenteelle luo pohjan lento- nuksia olisivat lähinnä lentokenttähallit,
34648: kenttäverkosto, joten on syytä tarkastella joita pitäisi olla yksi tai kaksi, samoin len-
34649: niitä kenttiä, joita meillä on Savossa. Käy- nonjohtorakennus sekä henkilökuntaa varten
34650: tettävissä olisivat seuraavat kentät: Mi~ke tarpeellisia asuntorakennuksia. Teknillistä
34651: lin, Puumalan, Pieksämäen, Joroisten, Ran- tilapäiskorjausta varten tarvittaisiin niin-
34652: tasalmen, Joensuun ja Rissalan kentät. ikään omat rakennukset, samoin polttoaine-
34653: Näistä voidaan pitää vain Joensuun ja Ris- pousarit eli säiliöt. Lennonjohtoa palvele-
34654: salan kenttiä valmiina siviililentoliikenteelle. maan olisi rakennettava viestiyhteydet, tutka
34655: Mitä näkökohtia olisi otettava huomioon ym. Nämä olisivat siis tärkeimmät paran-
34656: lentoliikennettä Keski-Savoon suunnitel- nukset ja uudisrakennukset.
34657: taessa? Pääasiana olisi, että lentoliikenteen Joroisten lentokentän kunnostamista lii-
34658: eduista pääsisivät osallisiksi mahdollisimman kennekelpoiseksi puoltavat mm. seuraavat
34659: laajat alueet. Sellaisina voitaisiin tässä ta- seikat: Joroisten lentokentältä Varkauden
34660: pauksessa mainita seuraavat paikkakunnat: suureen kauppalaan, missä sijaitsee, kuten
34661: Savonlinna, Sulkava, Juva, Virtasalmi, Piek- tunnettua, eräs maamme suurimmista puu-
34662: sämäki, Jäppilä, Leppävirta, Joroinen, Var- tavaran jalostuskeskuksista ym. teollisuutta
34663: kaus, Heinävesi ja Kangaslampi. Mainittuja suuressa mittakaavassa, on maantiematkaa
34664: paikkakuntia silmälläpitäen on käytettävissä 17 km, ja se valtatietä n: o 5, joten auto-
34665: kolme lentokenttää, nim. Pieksämäen, J orois- yhteydet ovat nopeat ja kulkevat viime vuo-
34666: ten ja Rantasalmen kentät. sina valmistunutta erinomaista maantietä.
34667: Sijaintinsa puolesta olisi Joroisten kenttä Eräs huolellinen suunnitelma Joroisten lento-
34668: kiistattomasti sopivin tarkoitukseen, koska kentän saattamisesta liikennekelpoiseen kun-
34669: se tarkoitettuihin paikkakuntiin nähden on toon on laadittu insinööri Rellmanin toimesta
34670: 782 XII,21. - Joroisten lentokenttä.
34671:
34672:
34673: vuonna 1955. Tämän tutkimuksen suoritta- hitaan ja hankalan rautatieliikenteen vuoksi
34674: mista ovat tukeneet sekä Varkauden kaup- nopeata lentoyhteyttä, sillä rautateitse matka
34675: pala että Joroisten kunta. Jokainen Savon Helsinkiin kestää noin viisi kertaa kauemmin
34676: maakunnan, johon tässä tapauksessa luemme kuin lentokoneessa. Olisi sen tähden toivot-
34677: paitsi Mikkelin lääniä, myös Kuopion lää- tavaa, että lentoliikenne suunnattaisiin mui-
34678: nin, olosuhteita tunteva käsittää, että Var- den välilaskupaikkojen lisäksi käymään Jo-
34679: kauden teollisuuskeskus on otettava ratkaise- roisten lentokentän kautta.
34680: vana huomioon Savon lentoliikenneolosuh- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
34681: teita kehitettäessä. Ehkä on lisättävä, ettei tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
34682: Joroisten lentokentän kehittäminen suinkaan väksi toivomuksen,
34683: mitenkään häiritse esim. Kuopion ja Savon-
34684: linnan vastaavanlaisia suunnitelmia. On kui- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34685: tenkin muistettava, että nimenomaan Var- toimenpiteisiin Joroisten lentokentän
34686: kauden kauppala lähiympäristöineen kaipaa saattamiseksi liikennekelpoiseen kun-
34687: toon.
34688: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
34689:
34690:
34691: Antti J. Rantamaa. Onni Mannila.
34692: Sylvi Halinen. Matti Mattila.
34693: T. Saloranta. A. Pasanen.
34694: Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen.
34695: Irma Hamara.
34696: 783
34697:
34698: Xfi,22. - Toiv.al. N:o 408.
34699:
34700:
34701:
34702:
34703: Ryhtä: Lentokentän rakentamisesta Kuusamoon.
34704:
34705:
34706: E d u s k u n n a 11 e.
34707:
34708: Maamme liikenneolot ovat viime vuosina kangasmaata, jonkalainen maa nykyisillä rai-
34709: huomattavassa määrässä kehittyneet ja erit- vauskoneilla voitaisiin helposti ja nopeasti
34710: täin on voitu lentoliikennettä lisätä ja tehos- tasoittaa. Näinollen saataisiinkin talvikäyt-
34711: taa sen jälkeen, kun on saatu liikennekelpoi- töön sopiva lentokenttä nopeasti ja halvoin
34712: seen kuntoon uusia lentokenttiä. Kuitenkin kustannuksin, kun vain lentokenttäalue ja
34713: on vielä huomattavan suuria ja väkirikkaita kiitoradat tasoitettaisiin. Ja kun maasto
34714: paikkakuntia, jotka ovat kaukana lähimmistä täällä on tavallisesti 7 kuukautta vuodesta
34715: rautatieasemista ja ovat vailla myöskin len:.. jäässä, niin silloin tällainenkin kenttä olisi
34716: toliikenteen suomia yhteyksiä. Eräs tällainen pitkän talvikauden eli yli puolet vuoden
34717: paikkakunta on Kuusamo, josta on lähim- ajasta käyttökelpoinen, vaikka ilman kiito-
34718: mille rautatieasemille matkaa seuraavasti: ratojen päällystämistäkin. Kun mainitulla
34719: Kajaaniin 296 km, Ouluun 238 km, Rova- paikkakunnalla on jatkuvasti työttömyyttä,
34720: niemelle 193 km ja Kemijärvelle 147 km. niin voitaisiin lentokentän rakennustyöt
34721: Näissä kaikissa edellämainituissa paikoissa, tehdä vähitellen työttömyystöinäkin, kun
34722: jotka ovat kuusamolaisille lähimpiä rautatie- vain ensinnä saataisiin pikaisesti sellainen
34723: asemia, on jo rakennettuna lentokentät rau- kenttä, joka maan jäätyneenä ollessa palve-
34724: tatieliikenteen lisäksi, mutta Kuusamosta lisi lentoliikennettä pitkän talvikauden ai:
34725: puuttuvat vielä sekä rautatieyhteys että kana.
34726: myöskin lentokenttä lentoliikennettä varten. Niinkuin jo tuli mainituksi, on Kuusamon
34727: K~usamo kykenee kuitenkin väkilukunsa oma väestö erittäin suuresti odottanut lento-
34728: puolesta Oulua lukuunottamatta kilpaile- liikenteen suomia etuja, koska on aina ajet-
34729: maan edellämainittujen paikkakuntien kanssa tava autoilla useita satoja kilometrejä ennen-
34730: ja senvuoksi Kuusamo, eräs maamme väki- kuin pääsee junalla matkaa jatkamaan.
34731: rikkaimmista maalaiskunnista, olisi kiireelli- Mutta Kuusamon alueen liikenneolojen ke-
34732: sesti saatettava lentoliikenteen yhteyteen, hittämistä odottaa myöskin yhäti kasvava
34733: koska rautatieyhteyksistä ei pitkään aikaan matkailuliikenne. Kuusamossa on viimevuo-
34734: ole mitään toiveita. sina käynyt varsin huomattavat määrät mat-
34735: Kuusamon kunnan asukasluku on tällä kailijoita sekä kesällä että talvella ja erit-
34736: hetkellä 18 200 henkeä ja naapurikunnissa täinkin on viime vuosina talvimatkailu lisään-
34737: Posiolla on 6 700 henkeä sekä Taivalkoskella tynyt, kun Kuusamon Rukatunturille on ra-
34738: 5 700 henkeä. Kuusamon kirkonkylän ase- kennettu maamme ainoa suurpujottelu- ja
34739: makaavoitetuna alueella on asukkaita yli syöksyhiihtorata. Rukatunturilla pidettiin
34740: 4 000 henkilöä, joten mainittu kirkonkylä on jo v. 1956 suurpujottelun ja syöksyhiihdon
34741: varsin huomattava asutuskeskus. Kun Kuu- Suomen mestaruuskilpailut ja tulevat nämä
34742: samo on kovin kaukana kaikista rautatiekoh- kilpailut nyt tästä lähtien siellä olemaan
34743: teista, niin tämän vuoksi onkin viime vuo- joka talvi ohjelmassa. Myöskin Kuusamon
34744: sina entistään enemmän kaivattu juuri lento- koskien rakentamistyöt tulevat lähivuosina
34745: liikenteen välityksellä saatavia parempia lisäämään tämän alueen liikennetarvetta ja
34746: kulkuyhteyksiä. Kuusamon kirkonkylän lä- samoin isojaon jälkeinen laaja puutavaran
34747: heisyydessä olisi tarjolla useita sopivia lento- hakkuutoiminta on pakottamassa siihen,
34748: kentän paikkoja, sillä maasto tällä alueella että paikkakunnan liikenneoloja on joka suh-
34749: on yleensä sora- ja hiekkapohjaista kivetöntä teessa pikaisesti parannettava.
34750: 784 XII,22. - Kuusamon lentokenttä.
34751:
34752: Kun Kajaanin lentokenttä valmistui ja joka päivä lähtemässä runsaasti matkustajia
34753: Aero Oy ryhtyi harjoittamaan säännöllistä sekä etelään että myöskin pohjoiseen suun-
34754: lentoliikennettä Kajaaniin, niin silloin kiin- taan.
34755: nitettiin myöskin Aero Oy:n taholta huo- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotan-
34756: miota Kuusamon lentokentän rakentaniis- kin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
34757: kysymyksiin, koska Kuusamo olisi saatava väksi toivomuksen,
34758: lentoliikenteen piiriin, jotta voitaisiin Kajaa-
34759: nin linjan lennot ulottaa Kuusamon kautta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34760: joko Kemijärvelle tai Rovaniemelle, jolloin toimenpiteisiin lentokentän rakentami-
34761: lentolinja muodostuisi entistäänkin kannat- seksi Kuusamon kirkonkylän läheisyy-
34762: tavammaksi, koska Kuusamosta olisi aina teen.
34763: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
34764:
34765: Niilo Ryhtä.
34766: 785
34767:
34768: XII,23. - Toiv.al. N: o 409.
34769:
34770:
34771:
34772:
34773: Tuuli ym.: Toimenpiteistä matkustajain viihtyisyyden lisää-
34774: miseksi valtionrautateillä.
34775:
34776: Eduskunnalle.
34777:
34778: Liikennevälineiden parantuessa ja lisään- kauniiden jä:rvimaisemien, jokien ylitysten ja
34779: tyessä maassamme kasvaa matkailun merki- jylhien vaarojen muodossa. Tämän vuoksi
34780: tys niin kotimaisessa matkailussa ilruin ulko- olisi lähinnä pika- ja ik:iitojuniimme pyrit-
34781: mailta tänne suuntautuvan matkailunkin tävä hanik:ik:imaan kovaäänisiä, joilla matkus-
34782: muodossa. Pitkien välimatkojen vuoksi rau- tajille, tärkeimpiä asuttuja pai:k'kakuntia si-
34783: tatiet tulevat meillä ilmeisesti olemaan aina vuutettaessa, näJk:öalapaikoille saavuttaessa
34784: matkustamisen pääkuljetusväline. Valtion- tai muuta matkailijan kannalta kiintoisaa
34785: rautateiden taholta onkin viime aikoina kul- matkam aikana ilmaantuessa, ilmoitettaisiin
34786: jetuSkalustoa uusimalla kiinnitetty suuresti tällaisen matkailunähtävyyden lähestymi-
34787: huomiota myös matkustajain mukavuuteen ja sestä. Kovaäänisten välityksellä voitaisiin
34788: heidäill. palveluunsa matkan a:illrruna. Matkai- matkustajille antaa myös muut tarpeelliset
34789: lun edistämiseksi ja oman maamme tuntemi- tiedotukset. Kyseinen järjestely ainakin
34790: sen vuoksi toisaalta ja matkustamisen teke- moottorijunissa, joissa kuljettajan lisäksi
34791: miseksi viihtyisäksi pitkillä rautatiematkoilla aina on varakuljettaja, käynee hyvinkin hel-
34792: olisi syytä kiinnittää huomiota matkareitin, posti päinsä.
34793: matkan varrella olevien paikkakuntien ja Edellä esitetyn perusteella ilrurrmioittaen
34794: nähtävyyksien tiedottamiseen matkustajille. esitämme eduskunnan hyvruksyttäviiJk:si toivo-
34795: Eräänä tällaisena keinona on monessa maassa muksen, ·
34796: käytetty matkustajille jaettuja selostus- ja
34797: ilruvajulkaisuja, joista matkan vaiheita voi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34798: vaivattomasti seurata. Meidän pitkillä ja tiedotus- ja kovaäänislaitteiden asenta-
34799: usein asumattomien seutujen läpi kul:kevilla miseksi kiito- ja pikajuniimme matkai-
34800: rautatielinjoilla tällaisten selosteiden hankki- lun edistämiseksi, matkustajien palve-
34801: minen ja matkareitin seuraaminen niiden lun parantamiseksi ja rautateiden var-
34802: avulla ei kuitenkaan. ole riittävä. Myös noilla rella olevien nähtävyyksien tunnetuksi
34803: asumattomilla alueilla saattaa matkailijan tekemiseksi.
34804: kannalta olla hyvinkin ikiintoisaa nähtävää
34805: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
34806:
34807: Erkki Tuuli. Matti Raipala. Saara Forsius.
34808:
34809:
34810:
34811:
34812: 99 E ltiS/57
34813: 786
34814:
34815: XU,24. - Toiv.al. N: o 410.
34816:
34817:
34818:
34819:
34820: Hiilelä: Valtionrautateiden makuuvaunujen vuodevaatteiston
34821: uudistamisesta.
34822:
34823:
34824: Eduskunnalle.
34825:
34826: V aitionrautateiden liikkuvaa kalustoa on Kun toistaiseksi on todennäköisesti pakko
34827: viime vuosina jatkuvasti pyritty uusimaan käyttää liikenteessä edelleenkin näitä van-
34828: ja parantamaan. Niinpä matilrustavan ylei- hoja makuuvaunuja, niin olisi niiden vuode-
34829: sön mukavuutta ja viihtyisyyttä lisäävät vaatteet nopeasti uusittava. Tarvitaan ohut
34830: uudet ja uusitut matkustajapäivävaunut, patja sekä pussimaiset lakwnat, joiden sisään
34831: joista 2 luokka jo nyt menestyksellisesti kil- pujotetaan niin patja kuin peitehuopaikin.
34832: pailee 1 luokan vaunuston kanssa. Tämä oli Näin saadaan vuoteet miellyttäviksi ja pa-
34833: onnistunut toimenpide ja se on varmarun remmin myöskin terveyden ja siisteyden vaa-
34834: lisännyt junamatikustajain lukumäärää. Mutta timuksia vastaaviksi. Pienillä uudistuksilla
34835: matkustajapäivävaunuston uusiminen ei yk- luodaan mukavuutta makuuvaunuja !käyttä-
34836: sinään riitä, myöskin ma:kuuvaunustomme vien matkantekoon ja mat:kustajain tyytyväi-
34837: sekä niiden ikalustus ja vuodevaatetus on syyttä valtion rautateitä kohtaan. Kustrun-
34838: uusittava nykyistä nopeammassa tempossa. mikset näistä uudistuksista eivät mene huk-
34839: Jo vuosikymmenten ajan käytännössä ol- kaan, vaikka vanhaa vaunustoa käytettäisiin
34840: leita makuuvaunuja on edelleenkin käytössä. enää lyhyehköjä aikoja, sillä uusitut makuu-
34841: Makuupaiikkalipun hinta on sama kuin vaatteet voidaan käyttää uusissaikin vau-
34842: uudenaikaisemmissa:kin vastaavan luokan vau- nuissa. Kuitenkin tällä toimenpiteellä vähin
34843: nuissa. Kuiten:kin va;nhain ma:kuuvaunujen !kustannuksin nopeasti poistetaan erittäin
34844: osastot ovat ahtaammat, vuoteet ovat kovia, ikäviä ja epämiellyttäviä puutteita.
34845: seinäänpäin kaltevia ja ilman patjaa. Peit- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun-
34846: teenä on epämiellyttävä harmaa, kova huopa, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34847: joka ei kylmällä säällä riitä antamaan suo- muksen,
34848: jaa nuk'kujalle. Huopa asetetaan vuoteeseen
34849: lk:aksiruk:erroin ja laik:anat samalla tavalla. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34850: Seuraus on, ettei ikumpai:nenkarun lakana toimenpiteisiin valtionrautateiden van-
34851: pysy paikallaan ja peite riittää vain osaksi hojen 2 luokan maku1waunujen vuo-
34852: nu:lclrujan ylle. Alin lakana ikulkeutuu erään- devaatteiston uudistamiseksi matkusta-
34853: laisena soirona vuoteen seinänviereiseen si- jain mukavuutta, terveyttä ja yleistä
34854: vuun ja päällyslakana on ik:iertynyt ml'klrn- siisteyttä vastaaviksi.
34855: jan !kaulaan, ellei se ole peräti pudonnut lat-
34856: tialle.
34857: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
34858:
34859: Kaisa Hiilelä.
34860: 787
34861: XII,25. - Toiv.al. N: o 411.
34862:
34863:
34864:
34865:
34866: Hetemäki ym.: Määrärahasta pääratojen kiskotuksen uusi-
34867: mista ja sepelöimistä varten.
34868:
34869:
34870: E d u s k u n n a ll e.
34871:
34872: Rautatiet muodostavat liikenneverkkomme Viiden vuoden kuluessa olisi yhteensä
34873: selkärangan, eikä ole näköpiirissä, että ti- 2 000 ratakilometriä pääratojamme varustet-
34874: lanne voisi tässä kohden muuttua. Pitkät tava uusilla 43 kg/m: n kiskoilla ja radan sepe-
34875: etäisyydet ja kuljetettavan tavaran yleensä löintiä samanaikaisesti tehostetusti jatket-
34876: arvoonsa nähden suuri paino ovat jo sellai- tava. Tällaisen ohjelman kokonaiskustannus-
34877: set perusseikat, jotka vääjäämättömästi vai- arvio olisi 16.5 mrd. markkaa. Kunkin vuo-
34878: kuttavat, ettemme voi tulla ilman rautateitä den osuus olisi 3.3 mrd. markkaa. Vuosittain
34879: toimeen. Olemassa oleva rataverkkomme, n. saataisiin tällä rahalla 40 000 tonnia kiskoja
34880: 5 000 km, ei kuitenkaan ole sellaisessa kun- raiteeseen naulattuna, ja uusittua rataa syn-
34881: nossa, kuin se voisi ja kuin sen pitäisi olla. tyisi 400 km vuodessa.
34882: Sen kustannuksella on ,säästetty". Mutta Näin voitaisiin 43 kg/m:n kiskotusta jat-
34883: tällaisenaankin rataverkkomme kuitenkin on kaa Seinäjoelta Vaasaan ja Ouluun, Pieksä-
34884: arvokas kansallisomaisuus, jota ei kannata mäeltä Kontiomäelle ja Ouluun, Hyvinkääitä
34885: päästää rappeutumaan. Hankoon ja Turkuun, Toijalasta Turkuun
34886: Ellei vanhojen ratojemme kuntoonpanoon, ja Tampereelta Poriin ja Raumalle sekä
34887: jota on vuodesta vuoteen viivytelty, vihdoin- saada kiskotetuksi työttömyystöinä tekeillä
34888: kin anneta välttämättömiä määrärahoja, rau- olevat Riihimäen-Toijalan ja Tampereen-
34889: tatiehallitus joutuu jatkamaan sitä nopeuk- Oriveden kaksoisraiteet.
34890: sien rajoittamisen linjaa, joka oli pakko Savon ja Pohjanmaan ratojen suuri ja
34891: aloittaa v. 1956. Vähentämällä nopeuksia voi- raskas liikenne jo sinänsä vaatii raskasta
34892: daan jossakin määrin pienentää onnetto- . kiskotusta. Mutta eräinä räikeinä käytännön
34893: muuksien vaaraa, mutta ei kokonaan sitä esimerkkeinä mainittakoon, että kiskotuksen
34894: poistaa. Kiskojen katkeamiset tulevat jatku- ollessa nykyisellään ei Vainikkalan kautta
34895: maan, ja kansalaisten henki ja omaisuus tu- saapuvia raskaita venäläisiä vaunuja voida
34896: levat olemaan alituisessa vaarassa. viedä täydessä kuormassa Haapamäkeä eikä
34897: Käytännölliseltä merkitykseltään vielä pal- Pieksämäkeä pohjoisemmaksi, vaan ne on
34898: jon suurempi haitta kuin nopeusrajoituk- siirtokuormattava tai niiden kuormaa vajen-
34899: sista aiheutuu kuitenkin siitä, että tätä ra- nettava, mikä on tietysti erittäin epätalou-
34900: joitettuakin nopeutta joudutaan käyttämään dellista. Raumalle saapuu laivalevyjä, Har-
34901: epä taloudellisesti. Kiskotuksen heikkouden javaltaan ja Risteelle apatiittia ja viljaa 60
34902: takia eivät raskaimmat ja voimakkaimmat tonnin kantoisissa venäläisissä vaunuissa.
34903: veturit voi liikkua läheskään kaikilla pää- Nämä vaunut joudutaan nykyisin vajautta-
34904: radoillamme. Eräitä vaunutyyppejämme ei maan Tampereella. Otanmäen malmin kuljet-
34905: kaikissa tapauksissa voida kuormata täyteen taminen Ouluun vaatii Kontiomäen-Oulun
34906: kantavuuteen jne. välille raskasta kiskotusta. Neste Oy:n öljy-
34907: Kaikki muut rautatien hyväksi suoritetta- kuljetusten vuoksi, muiden syiden ohella, on
34908: vat toimenpiteet jäävät puolinaisiksi, ellei Turun-Toijalan rataosan uudelleen kiskot-
34909: ensin hoideta kaiken perusedellytystä, panna taminen välttämättömästi toteutettava jne.
34910: rataa kuntoon. Tilanne on nyt sellaisessa 3.3 mrd. markan suuruinen summa on tie-
34911: pisteessä, että vähäiset toimenpiteet eivät tysti nykymarkoissakin suuri, mutta se ei
34912: hyödytä mitään, vaan olisi toteutettava seu- kuitenkaan ole kymmentäkään prosenttia
34913: raavansisältöinen kokonaisohjelma: siitä, mitä esim. v. 1956 käytettiin työttö-
34914: 788 Xfi,25. - Pääratojen kiskotus.
34915:
34916:
34917: myyden torjuntaan. Kiskonvaihtotyömailla nemmin kustannuksin ja paremmin suorite-
34918: tulisi olemaan niin suuri merkitys työllisyy- tuista kuljetuksista.
34919: den ylläpidonkin kannalta, että suurin osa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
34920: tästä vuotuisesta määrärahasta ansaittaisiin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34921: takaisin jo työttömyysvarojen säästönä. muksen,
34922: Mutta ennen kaikkea on todettava, että
34923: rataverkkomme kuntoonpano on nopeasti että hallitus ottaisi vuosien 1958-
34924: tuloa tuottava sijoitus, josta hyvin pian hyö- 1962 menoarvioesityksiin kunakin
34925: tyy koko kansantaloutemme. Käsityksemme vuonna 3 300 miljoonan markan mää-
34926: mukaan sekä rintamaat että syrjäseudut ja rärahan rataverkkomme pääratojen
34927: niin tuottajat kuin kuluttajat saavat oman kiskotuksen uusimiseen ja sepelöimi-
34928: osuutensa siitä hyödystä, mikä koituu pie- seen.
34929: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
34930:
34931: Päiviö Hetemäki. Esa Koivusilta.
34932: Lauri Järvi. N. Kosola.
34933: Valto Käkelä. Eino Uusitalo.
34934: Matti Lepistö. Esa Kaitila.
34935: Erkki Tuuli. R. Hallberg.
34936: Matti Mattila. T. A. Wiherheimo.
34937: Artturi Koskinen.
34938: 789
34939:
34940: XII,26. - Toiv.al. N: o 412.
34941:
34942:
34943:
34944:
34945: R. Virtanen ym.: Toisen raideparin rakentamisesta Helsingin
34946: -Karjaan rataosuudelle.
34947:
34948:
34949: E d u s k u n n a 11 e.
34950:
34951: Helsingistä Luoman kautta Karjaalle joh- matkaa on vain 27 kilometriä. Joustavan
34952: tavan radan merkitys on kauttakulkuliiken- kauttakulkuliikenteen ja paikallisliikenteen
34953: teenkin kannalta huomattavasti lisääntynyt aikaansaamiseksi olisikin valtiovallan ryhdyt-
34954: Porkkalan vuokrasuhteen päätyttyä. Paikal- tävä toimenpiteisiin. Liikenneparannusta
34955: lisliikenteenkin kannalta radan vaikutuspiiri saadaan tuskin kohtuullisin kustannuksin ai-
34956: jatkuvasti laajenee. Sen vaikutuspiiriin las- kaan muuten kuin rakentamalla ainakin
34957: ketaan kuuluvan lähes 30 000 henkeä, joiden osittain rataosalle Helsinki-Karjaa kaksi
34958: työpaikat ovat suurimmaksi osaksi Helsin- raideparia. Esim. H uopalahdesta Luomaan,
34959: gissä. Kuitenkaan ei paikallisliikenteen ke- jossa pengerrys ja sillat ovat jo valmiina,
34960: hitys ole seurannut asutuksen nopeata li- voitaisiin rakennustyö suorittaa.
34961: sääntymistä ja sen liikenteelle asettamia vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
34962: timuksia, puhumattakaan siitä paineesta, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34963: joka muodostuu tämän rataosan kauttakulku-
34964: liikenteen lisääntymisestä. Kyseisen rata- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34965: osuuden paikallisliikenne onkin hitaimpia toisen raideparin rakentamiseksi H el-
34966: muodostuen rasitukseksi erityisesti koululai- singin ja Karjaan väliselle rataosuu-
34967: sille ja ansiotyössä käyville. Matka Luomasta delle.
34968: Helsinkiin saattaa kestää toista tuntia, vaikka
34969: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
34970:
34971: Rainer Virtanen. Unto Suominen.
34972: Gösta Rosenberg. Bruno J. Sundman.
34973: Matti Mattila.
34974: 790
34975:
34976: Xfi,27. - Toiv.a.l. N: o 413.
34977:
34978:
34979:
34980:
34981: Hostila. ym.: Määt·ärahasta Inkeroisten-Kymin rataosan ra-
34982: kentamiseksi kaksiraiteiseksi.
34983:
34984:
34985: E d u s k u n n a 11 e.
34986:
34987: Sodan jälkeen on rataosa Kouvola-Kotka teistamaan Inkeroisten-Kymin rataosaa,
34988: ollut tavattoman suuren paineen alaisena, millä toimenpiteellä koko eteläisen Kymen-
34989: sillä Viipurin jälkeen on koko Kaakkois- laakson laajat suurteollisuusalueet entistä
34990: Suomen ulkomaanliikenne pääosiltaan jou- paremmin voitaisiin kuljetuksien avulla kyt-
34991: duttu ohjaamaan Kouvolan kautta maan keä palvelemaan maan yleisiä tarpeita ja
34992: suurimpiin vientisatamiin Kotkaan ja Ha- siten hyödyttämään koko kansaa. Suunnitel-
34993: minaan. Kouvolan ratapiha oli ja on vielä- mat Inkeroisten-Kymin rataosan kaksirai-
34994: kin osittain ollut pullonkaulana liikenteen teistamiseksi ovat valmiina ja siksi olisi kii-
34995: ohjaamisessa alas satamiimme. Kuitenkin reellisesti saatava työt suunnitelmien toteut-
34996: sen jälkeen, kun on päästy Kouvolasta tamiseksi aloitetuksi.
34997: lähteviä ratoja kaksiraiteistamaan, on tilanne Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
34998: hieman korjaantunut. Rataosa Kouvola- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34999: Inkeroinen on kaksiraiteistamisen jälkeen muksen,
35000: huomattavasti selvittänyt liikennettä Hami-
35001: naan päin, kuitenkin ruuhkautumista tapah- että hallitus ottaisi vuoden 1958
35002: tuu jatkuvasti maan suurimpaan vientisata- tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
35003: maan Kotkaan tapahtuvissa rautatiekuljetuk- vän suuren määrärahan lnkeroisten-
35004: sissa. Kymin rataosan rakentamiseksi kaksi-
35005: Olisikin kiireellisesti ryhdyttävä kaksirai- raiteiseksi.
35006: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
35007:
35008: Sulo Hostila.. Toivo Kujala.
35009: Heikki Hykkäälä. Veikko Kokkola.
35010: Kalle Matilainen. Yrjö Sinkkonen.
35011: Valto Käkelä.
35012: 791
35013:
35014: Xfi,28. - Toiv.al. N: o 414.
35015:
35016:
35017:
35018:
35019: Nieminen ym..: Rautatien rakentamisesta Heinolasta Savon
35020: radalle.
35021:
35022:
35023: E d u s k u n n a ll e.
35024:
35025: Jo pitkän aikaa on ollut yleisenä mieli- Tällä matkan lyhenemisellä on erittäin suuri
35026: piteenä yhdysradan välttämättömyys Heino- kansantaloudellinen me11kitys kuljetuskustan-
35027: lasta Savon radalle. Asiaa on tutkittu laaja- nusten vähenemisen kautta, varsinkin rah-
35028: kantoisesti jo vuosikymmenien ajan ja kaikki tausliikooteen osalta. Kolmanneksi on vielä
35029: tutkimukset ovat osoittaneet tämän yhdys- todettava, että yhdysradan tuoma etu mat-
35030: radan tarpeellisuuden moneltaikin kannalta kojen 'lyhenemisen kautta nopeuttaa tun-
35031: katsottuna. Kuitenkaan radan rakentamiseen tuvasti :kuljetuksia Savon radan vaikutus-
35032: ei vielä ole ryhdytty.- piiristä Etelä- ja Länsi-Suomeen, mikä sekä
35033: Mikkelin läänin maakuntaliitto on useam- henkilöliikenteen että rahtausliikenteen kan-
35034: paankin otteeseen ikääntynyt po. asiassa rau- nalta on hyvin arvokas saavutus. Näiden
35035: tatiehallituksen ja eduskuntaryhmien puo- edellä mainittujen etujen arvo kohoaa aikai-
35036: leem:, jättäen myöskin valtioneuvostolle kir- semmin suoritettujen tutkimusten tuloksista
35037: jelmiä, joissa asiaa on selvitetty, viimeksi vielä huomattavasti sen johdosta, kun Lah-
35038: lokakuussa 1955. Asiasta on myöskin tehty den ja Loviisan välinen kapearaiteinen rau-
35039: eduskunta-alotteita, joissa on seikkaperäisesti tatie on siirtynyt valtion haltuun ja sen
35040: selvitetty niiden tutkimusten tuloksia, joita . muuttamisesta leveäraiteiseksi on jo tehty
35041: ratahankkeen johdosta on suoritettu, jo- päätös.
35042: ten hallituksella ja eduskunnalla lienee va- Heinolan ja Savon radan tarpeellisuutta
35043: kiintunut käsitys Heinolan ja Savon radru;t ja rakentamisen kiireellisyyttä osoittavat
35044: välisen yhdysradan laajakantoisesta merki- mm. ne monet huomionarvoiset lausunnot,
35045: tyksestä sekä liikenneolojen parantamiseksi joita asiasta on lllllllettu eri yhteyksissä.
35046: että taloudellisten kustannusten säästämi- Esim. valtioneuvoston v. 1946 asettama ns.
35047: seksi. Näin ollen ei liene tarpeellista enää rautatieralrennuskomitea ehdotti mietinnös-
35048: tässä yhteydessä lähteä perusteeHisesti edellä sään radan kiireellistä rakentamista, jolloin
35049: mainittujen tutkimusten tuloksia selvittele- rakentamiseen olisi ollut ryhdyttävä jo v.
35050: mään, vaan voitaneen tyytyä eräisiin tär- 1950 ja radan olisi tullut valmistua v:n 1954
35051: keimpiin toteamuksim. aikana. Tiettävästi valtioneuvosto asettikin
35052: En13innäik:in on todettava, että Savon rata po. radrun ensimmäisten kiireellisesti raken-
35053: on liikenteen ylikuormittama, varsinkin Kou- nettavien ratojen joukkoon, josta se kuiten-
35054: volan risteysasema, joka ei kykene tyydyttä- kin on jostain syystä pudonnut pois. Lah-
35055: västi läpäisemään sille keskittyvää liikenne- den, Kuopion ja SavOilllinnan kauppakamarit
35056: painetta. Tilanteen korjaamiseksi on välttä- ovat myöskin antaneet asiasta lausuntonsa,
35057: mättä ryhdyttävä toimenpiteisiin. Ainoana joissa he korostavat mainitun yhdysradan
35058: todella auttavana toimenpiteenä on pidettävä tarpeellisuutta erittäin tärkeänä talouselä-
35059: yhdysradan rakentamista Savon radalta Hei- män kannalta. Samoin eduskunnan kulkulai-
35060: nolaan, jolloin huomattava osa radan liikoo- tosvaliokunta käydessään v. 1952 Mikkelissä
35061: teestä voidaan ohjata tätä yhdysrataa pitkin ja Mäntyharjulla asiaan lähemmin tutu13tH-
35062: Kouvolan ohitse. Toiseksi on todettava, että massa oli varauksetta radan rakentamisen
35063: po. yhdysrata lyhentää tuntuvasti yhteyksiä kannalla. Niinikään eräät kulkulaitosminis-
35064: suurimmalle osalle Savon radalta Etelä-Suo- terit ovat kantanaan esittäneet tämän radan
35065: men suuriin liikekeskuksiin ja syväsatamiin. kiireellisen rakentamisen tarpeelliseksi. Näin
35066: 792
35067:
35068: ollen on yhdysradan rakentaminen katsottava lähiaikoina valmistunee suurin osa raken-
35069: välttämättömäksi ja kiireelliseksi. teilla olevista rautateistä, niin siltäkin kan-
35070: Heinolan ja Savon radan yhtymäkohta nalta ikatsoen avautuu entistä paremmat edel-
35071: Savon radalla ei liene vielä lopullisesti rat- lytykset Heinolan ja Savon radan välisen yh-
35072: kaistu. On esitetty useampiakin yhtymäkoh- dysrada:n rakentamiselle, joten hallituksen
35073: tia, joista mm. paikallinen väestö Oii1 käynyt olisi jo kiireellisesti ryhdyttävä toimenpitei-
35074: lrovaa kiistaa, mutta suoritetuissa tutkimuk- siin mainitun radan rakentamiseksi.
35075: sissa on varmaan jo selvinnyt teknillisesti ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
35076: taloudellisesti edullisin yhtymäkohta:kin, jo- kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
35077: ten sen ratkaiseminen ei muodostane vaikeuk-
35078: sia. Joka tapauksessa on asia ratkaistava no- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35079: peasti, sillä sellaiset seikat eivät saa vaikut- toimenpiteisiin rautatien rakentami-
35080: taa radan rakentamisen viipymiseen. Kun seksi Heinolasta Savon radalle.
35081: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
35082:
35083:
35084: Niilo Nieminen. Juho Rytkönen.
35085: Toivo Niiranen. Martti Leskinen.
35086: '793
35087:
35088: XII,29. - Toiv.al. N: o 415.
35089:
35090:
35091:
35092:
35093: Kajatsalo ym.: Toimenpiteistä ratasuunnan Lappeenrantar-
35094: Luumäkfr-..;Metsäkylä-Kymi tutkimiseksi ja radan raken-
35095: nustyön aloittamiseksi.
35096:
35097:
35098: E d u s k u n n a ll e.
35099:
35100: Saimaan-Suomenlahden kuljetuskysymys misesta ratasuunnalla Lappeenranta- Luu-
35101: on yhä vielä ratkaisematta. Se teollisuus- mäki ja Taavetti - Kotka tai Taavetti -
35102: alue, joka on muodostunut Vuoksenlaakson Inkeroinen. Sitäpaitsi sanotun toimikunnan
35103: sekä Lappeenrannan-Lauritsalan seuduille toimesta teetettiin silmämääräinen tutkimus
35104: ja joka on jatkuvasti laajentunut, ei ole ja kustannusarvio suunnalla Taavetti -
35105: saanut korvausta siitä menetyksestä, jonka Metsäkylä- Tavastila. Niinikään on Kaak-
35106: sotaa seurannut rauhansopimus siltä riisti kois-Suom.en liikennetoimikunta, joka v :n
35107: lopettamalla sen vanhat kulkuyhteydet Suo- 1949 alussa muodostettiin Lappeenrannan ja
35108: menlahden satamiin. Koko Saimaan äärellä Kotkan kauppa.kamareitten toimesta, teettä-
35109: oleva teollisuus ja kauppa ovat näin menet- nyt laajan tutkimuksen po. rautatiehank-
35110: täneet ensiarvoiset edut ilman omaa syytään. keesta kannattavuuslaskelmineen sekä niihin
35111: Alue, joka aikaisemmin oli kuulunut Sai- liittyvänä ehdotuksen suoran pikatien raken-
35112: maan kanavan vaikutuspiiriin eli sen taka- tamisesta Vuoksenlaaksosta Haminaan ja
35113: maahan, ulottuu pohjoisessa Kuopion taakse Kotkaan.
35114: ja Oulun läänin rajalle asti. Idässä kulkee Mikäli tiedossamme on, suunniteltu osa
35115: alueen raja pitkin valtakunnan rajaa. Koko Lappeenranta- Luumäki onkin jo vaition-
35116: tältä laajalta alueelta tulevat raaka-aineet kin viranomaisten toimesta tutkittu sekä ko-
35117: niille tehtaille, joitten tuotteet aikaisemmin neellisesti että taloudellisesti ja on tätä ra-
35118: kuljetettiin paaas1assa Saimaan kanavan taa pidetty niin tärkeänä ja taloudellisena
35119: kautta. Tämä talousalue tarvitsee nyt vält- entiseen Lappeenrannasta Raipon kautta
35120: tämättä uudet suorat kulkutiet lähimpiin Luumäelle kulkevaan rataan verrattuna, että
35121: satamiin, Haminaan ja Kotkaan. Ne useat se aikanaan asetettiin ensimmäisten uusien
35122: aloitteet, joita Kaakkois-Suomen kaupan ja ratarakennusehdotusten joukkoon. On myös-
35123: teollisuuden sekä kuntien viranomaisten toi- kin syytä todeta, että myös teollistamiskomi-
35124: mesta on tehty liikenneolojen parantamiseksi, tea on mietinnössään v. 1951 asettunut puol-
35125: eivät ole vielä johtaneet sanottaviin tuloksiin, tamaan Lappeenrannan- Luumäen radan
35126: vaikka niiden toteuttaminen olisi koko kan- rakentamista ja samoin metsätalouskomitea
35127: santaloudenkin kannalta mitä tärkeintä. v. 1951 Lappeenrannan- Haminan radan
35128: Kysymys suoran rautatieyhteyden aikaan- rakentamista.
35129: saamiseksi Lappeenrannasta Haminaan ja Paitsi liikennekysymysten helpottamisen
35130: Kotkaan on ollut vireillä jo lähes parikym- kannalta, olisi työn aloittaminen erittäin
35131: mentä vuotta. Huhtikuun 27 päivänä 1940 tärkeätä ja kiireellistä senkin vuoksi, ettei
35132: Kotkassa asetettu ratatoimikunta jätti hei- valtiolla ole Lappeenrannan seuduilla sopi-
35133: näkuun 7 päivänä 1940 valtioneuvostolle kir- via työkohteita työttömyyden varalle. Nämä
35134: jelmän, jossa se esitti, että valtioneuvosto seudut ovat työttömyystilastossa mustimpia
35135: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin rata- kohtia ja onkin valtiovallalla ollut vaikeuk-
35136: suunnan Lappeenranta- Luumäki- Kotka sia sijoittaa omaa osuuttaan työttömiä töi-
35137: koneelliseksi ja taloudelliseksi tutkimiseksi. hin. Kuntienkin työttömyyspolitiikan kan-
35138: Sama toimikunta teki 1941 esityksen koneel- nalta olisi tärkeätä, että siirtotyömaakohteet
35139: lisen ja taloudellisen tutkimuksen suoritta- olisivat mahdollisimman lähellä asianomais-
35140: 100 E 168/57
35141: 794 XII,29. - Lappeenrannan-Kymin rautatie.
35142:
35143:
35144: ten työttömien kotikuntaa ja että työmaat tutkimuksia riittäviksi, kiireellisesti
35145: olisivat riittävän suuria, jotta vältyttäisiin suorituttaisi koneellisen ja taloudelli-
35146: lisäkuluja aiheuttavalta hajasijoitukselta. sen tutkimuksen rataosalla Lappeen-
35147: Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen ranta - Luumäki - Metsäkylä -
35148: 32 §: ään viitaten ehdotamme kunnioittaen Kymi ja sen jälkeen viipymättä ryh-
35149: eduskl,mnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tyisi sellaisiin toimenpiteisiin, että
35150: puheena olevan rautatien rakentami-
35151: että hallitus, mikäli se ei katso ai- nen voitaisiin panna kiireellisesti
35152: kaisempia koneellisia ja taloudellisia käyntiin.
35153: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
35154:
35155: Kaarlo Kajatsalo. Toivo Kujala.
35156: Matti Miikki. Veikko Kokkola.
35157: Yrjö_ Sinkkonen. Kalle Matilainen.
35158: 795
35159:
35160: XII,SO. - Toiv.al. N: o 416.
35161:
35162:
35163:
35164:
35165: Kuja.la ym.: Oikoradan rakentamisesta Lappeenrannasta H a-
35166: minan kautta Kotkaan.
35167:
35168:
35169: E d u s k u n n a 11 e.
35170:
35171: Kymen läänin alueella ilmenee varsin laa- Ratkaiseva toimenpide Kaakkois-Suomen
35172: jaa ja jatkuvaa työttömyyttä, joka varsinkin liikenneolojen parantamiseksi olisi oikoradan
35173: talviaikoina muodostuu vaikeaksi pulmaksi, rakentaminen Lappeenrannasta Haminan
35174: jota kunnat eivät enää kykene hoitamaan. kautta ~otkaan. Kansantaloutta ja tämän
35175: Se on niille taloudellinen taakka, joka koh- alueen liikenneolojen parantamista silmällä
35176: tuuttomasti rasittaa veronmaksajia. pitäen tämän radan rakennustyöt pitäisi
35177: Runsaasta työttömyydestä huolimatta ei saada käyntiin mahdollisimman pian. Sen
35178: valtion taholta ole järjestetty riittävästi työ- kustannuksetkaan eivät ole sitä suuruusluok-
35179: tilaisuuksia Kymen läänin alueelle. Työttö- kaa, että ne muodostaisivat esteen tämän
35180: miksi joutuneet ovat useinkin saaneet odot- hankkeen toteuttamiselle.
35181: taa varsin pitkän ajan työhön sijoittamista. Työttömyyden torjumisen kannaltakin tä-
35182: Kun heille vihdoin on työtä osoitettu, se on män ratarakennuksen aloittamisella on mitä
35183: useimmiten tapahtunut kaukaisilla siirtotyö- suurin merkitys. Se ulottuu pitkälle alueelle
35184: maille. Niinpä Kymen läänin työttömiä on ja työttömät saavat työtä kotipaikkakunnal-
35185: jo useana vuonna lähetetty eri puolille Suo- laan. Ratarakennuksella on paljon hevostöi-
35186: mea. Tälläkin hetkellä heitä on Helsingin- täkin, joten myös pienviljelijäväestölle avau-
35187: Turun maantielinjalla ja monella muulla tuu ansiomahdollisuuksia.
35188: paikkakunnalla oman läänin ulkopuolella. Työllisyyden kannalta tämän hankkeen
35189: Kun näissä töissä maksettavat tuntipalkat toteuttamisella on ilmeisesti paljon laajem-
35190: ovat n. 120 mk, ei perheenhuoltaja parhaim- pikin merkitys. Alueella, jossa tämä rata
35191: malla tahdollakaan voi näillä ansioilla huo- tulisi kulkemaan, ei nykyisin ole lainkaan
35192: lehtia perheestään asuessaan siitä erillään. teollisuutta. Rautatien rakentaminen toisi
35193: Toimeentulovaikeudet olisivat suuret, vaikka mahdollisuuden teollisuuslaitosten rakenta-
35194: perheellä olisi mahdollisuus asua yhdessäkin. miselle näille seuduille ja antaisi siten väes-
35195: Kymen läänin alueella on kyllä riittävästi tölle jatkuvasti paremmat toimeentulomah-
35196: työtä, kunhan sitä vain halutaan järjestää. dollisuudet.
35197: Mm. tämän alueen liikenneolot ovat jääneet Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
35198: huomattavasti jälkeen muusta kehityksestä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35199: Kiireisimpinä laivauskausina vientiteollisuu-
35200: den tuotteita ei saada riittävällä teholla sa- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
35201: tamiin. Laivat sekä niiden lastaajat joutuvat menpiteisiin oikoradan rakentamiseksi
35202: odottamaan. Ruuhka-aikoina esiintyy kulje- Lappeenrannasta Haminan kautta
35203: tusvaikeuksia myös kotimarkkinatuotteiden Kotkaan.
35204: kohdalla.
35205: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
35206:
35207: Toivo Kujala. Tauno Kelovesi. Veikko Kokkola.
35208: 796
35209:
35210: XU,Sl.- Toiv.a.L N:o 417.
35211:
35212:
35213:
35214:
35215: Bra.nder-Wallin ym.: Tamperee11r-Pori11r-Mäntyluodon rata-
35216: osan uusimisesta raskaskiskoiseksi.
35217:
35218:
35219: E d u s k u n n a 11 e.
35220:
35221: Viime vuosina on rautatielaitoksen hen- tehtäviin kuuluu tällä rataosalla myös Noh-
35222: kilökunnan ja matkustavan yleisön keskuu- kuan mäen alentaminen ja oikaiseminen.
35223: dessa käynyt yhä selvemmäksi se alikuntoi- On aivan välttämätöntä, että rautatiet
35224: suus, joka vallitsee Tampereen-Porin-Män- saadaan kuntoon ja koko laitokselle järjeste-
35225: tyluodon rataosilla. Kiskot katkeilevat jatku- tään mahdollisuudet korjata vuosien laimin-
35226: vasti ja huomattavia vaurioita on jo sattu- lyönnit, jotka eivät ole olleet siitä itsestään
35227: nut liikenteessä. Olisi välttämättä kiskotus riippuvia, ja nopeasti saadaan poistetuiksi
35228: saatava nopeasti uusituksi ja siten turva- sellaiset liikennettä ja henkilöturvallisuutta
35229: tuksi liikenne Mäntyluodon ja Rauman sata- uhkaavat vaaralliset kohteet, kuin nyt on
35230: miin, Outokummun tehtaille ja myös mat- olemassa edellä mainitulla rataosalla.
35231: kustajaliikenne, ennenkuin ollaan sen tosi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
35232: asian edessä, että rautatieliikenne kokonaan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
35233: lakkaa tältä rataosalta. toivomuksen,
35234: Tampereen-Porin-Mäntyluodon-Peipoh-
35235: jan-Rauman rataosilla pitäisi ryhtyä kii- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35236: reellisiin toimenpiteisiin ratojen muuttami- toimenpiteisiin Tamperee'flr-Porin-
35237: seksi nykyisestä kevyestä kiskotuksesta ns. Mäntyluodon rataosan uusimiseksi ras-
35238: raskaaseen kiskotukseen ja, mikäli mahdol- kaskiskoiseksi ja sitä varten tarvitta-
35239: lista, Tampereen-Porin rataosalla kaksirai- vien oikaisu- ja alennustöiden suorit-
35240: teiseksi. Radan parantamisen tärkeimpiin tamiseksi.
35241: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
35242:
35243: Laura Brander-Wallin. Kaisa Hiilelä. Anni Flinck.
35244: Arvo Sävelä. Irma Rosnell. Matti Raipala.
35245: 797
35246:
35247: XII,32. - Toiv.al. N: o 418.
35248:
35249:
35250:
35251:
35252: Heik:ura ym.: Määrärahasta Mäntyluodonr-Porinr-Tampe-
35253: reen radan kiskotuksen uusimiseksi.
35254:
35255:
35256: E d u s k u n n a 11 e.
35257:
35258: On tunnettua, että Mäntyluodon-Porin- On laskettu, että uutta ratakiskoa tarvit-
35259: Tampereen välisellä rautatiellä on kiskotus taisiin yht. 156 000 tonnia, hankinta-arvol-
35260: erittäin heikko. Kiskojen katkeamiset ovat taan n. 800 milj. markkaa, joten ainakin
35261: jo aiheuttaneet melkoisia vahinkoja, vaaran- tämä määräraha tarvittaisiin ko. ratakisko-
35262: taen niin henkilö- kuin tavaraliikennettä jen uusimiseen. Lukuisista eduskunta-aloit-
35263: ko. rataosalla. Ja kuitenkin on kysymys teista huolimatta ovat määrärahat jääneet
35264: koko Länsi-Suomen tunnetusta merisatamasta saamatta, vaikka rautatieviranomaiset pitä-
35265: ja voimakkaasti teollistuvan Porin kaupun- vät tätä parannusta erittäin tärkeänä, ja
35266: gin ja Kokemäen jokilaakson kautta Tampe- kansantaloudellisetkin syyt, vankan ja kehit-
35267: reelle johtavasta rautatiestä, minkä tehokas tyvän teollisuus- ja talousalueen kyseessä
35268: ja varma liikennekyky merkitsee erittäin ollen, vaatisivat myönteisiä toimenpiteitä.
35269: paljon näin voimakkaan talousalueen ollessa Edellä olevaan ja lukuisten eduskunta-
35270: kysymyksessä. Niin henkilö- kuin tavaralii- aloitteitten perusteluihin viitaten saamme
35271: kenteenkin turvallisuus vaatisi tämän, n. 165 kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt-
35272: km:n pituisen rataosan ratakiskojen uusimi- täväksi toivomuksen,
35273: sen. Mainittakoon, että nimenomaan heikko-
35274: jen ratakiskojen katkeamiset ym. vaarat ovat että hallitus ottaisi vuoden 1958
35275: vaatineet, että tämän rataosan junien no- tulo- ja menoarvioesitykseen 800 mil-
35276: peutta on pitänyt turvallisuussyistä hidastaa joonan markan määrärahan Mänty-
35277: yhdellä tunnilla Porin-Tampereen välisessä luodonr-Porinr-Tampereen radan kis-
35278: liikenteessä. kotuksen uusimista varten.
35279: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
35280:
35281: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä. Erkki Ryömä.
35282: 798
35283:
35284: XU,SS. - Toiv.al N:o 419.
35285:
35286:
35287:
35288:
35289: Kaasalainen ym..: Tampereen-Mänty luodon rautatien kisko-
35290: tuksen uusimisesta ja rataosan Tampere-Lielahti rakenta-
35291: misesta kaksiraiteiseksi.
35292:
35293:
35294: E d u s kun n a 1 iJ. e.
35295:
35296: Rautatieverkostomme kaikkein vilkkaim- kiskojen kuoleutumisesta ovat hälyttävänä
35297: min liikennöityjä sivuratoja on ratajakso todistuksena jatkuvat kiskojen katkeilemiset,
35298: Tampere- Pori- Mäntyluoto. Liikenteen joita vuoden 1956 aikana sattui yli 400 ta-
35299: suuruudesta antaa havainnollisen selvityk- pausta. Tästä johtuen ja että edes jonkin-
35300: sen esimerkiksi vuoden 1954 tilasto, jonka lainen liikenneturvallisuus saataisiin säilyte-
35301: mukaan se sinä aikana kohosi 1 282 596 juna- tyksi, on ko. rataosalla täytynyt viimeksi
35302: kilometriin. Tämä ratajakson runsas kuor- suoritetun aikataulun muutoksen yhteydessä
35303: mitus johtuu siitä, että sitä kautta suorite- matkustajajunienkin kulkunopeuksia hidas-
35304: taan pääasiallinen tavaroiden kuljetus Män- taa melkoisessa määrin. Tämä aiheuttaa
35305: tyly.odon ja Rauman satamiin, jotka erikoi- luonnollisesti matkustavan yleisön keskuu-
35306: sesti vientisatamina ovat huomattavia. Li- dessa tyytymättömyyttä, siitä seuraa matkus-
35307: säksi rautatie joutuu huolehtimaan välittö- tajien siirtymistä muihin kulkuneuvoihin ja
35308: mässä läheisyydessä työskentelevän monipuo- näin tämän rataosan antama taloudellinen
35309: lisen teollisuuden lrnljetustarpeista. On tulos jää tältäkin osin heikommaksi.
35310: myöskin otettava huomioon koko se elinvoi- Jotta jälleen Tampereen-Mäntyluodon
35311: mainen talousalue, jonka läpi rautatie kul- välinen rautatie saataisiin kunnollisesti pal-
35312: kee, ja alueen mukanaan tuomien kuljetus- velemaan tälle rataosalle kuuluvia tehtäviä,
35313: kysymysten tyydyttävä järjestäminen. Teh- olisi viipymättä ryhdyttävä korjaustoimen-
35314: täviä ei siis tältä rautatieltä puutu, eikä tule piteisiin. Ensinnä olisi rakennettava kaksois-
35315: puuttumaankaan, mutta sen mahdollisuudet raide välille 'l'ampere-Lielahti, koska Mus-
35316: selviytyä suuresta urakastaan alkavat käydä tanlahden torin ylittävät sillat ovat heikot,
35317: erittäin kyseenalaisiksi, sillä radan nykyinen ja jos ei niitä rakenneta uudelleen, ei muun-
35318: kunto ei todellakaan enää vastaa liikenteen kaan rataosan korjaamisesta saada vastaavaa
35319: sille asettamia vaatimuksia. Kaikkein suu- hyötyä. Tampereen-Lielahden välin kustan-
35320: rimman huolen, jopa suoranaisen levotto- nukset kohoavat siltojen osalta 33.4 mmk ja
35321: muuden aiheena on kiskotuksen heikkous. pengerryksen sekä kiskotuksen kohdalta 60
35322: Nykyinen kiskotus rakennettiin vuosina mmk. Toisessa vaiheessa on suoritettava kis-
35323: 1923-24, jolloin siihen vaihdettiin 30 kg: n kotuksen uusiminen Mäntyluodon satamaan
35324: kiskot. Mutta ne on ajettu ennenaikaiseen asti. Tässä kustannukset jakaantuvat siten,
35325: loppuun yliraskailla kuormilla, mm. siten, että kiskot tulevat maksamaan 725 mmk ja
35326: että Neuvostoliitosta tuodaan Harjavallan itse vaihtokustannukset kohoavat 38 mmk.
35327: rikkihappotehtaalle apatiittia vaunuissa, Näiden mainittujen toimenpiteiden suoritta-
35328: jotka lastaavat 60 tonnia, vaunun oman pai- mista pitää rautatiehallituskin kaikkein kii-
35329: non ollessa 24 tonnia, näin ollen akselipai- reellisimpiin tehtäviin kuuluvana koko rauta-
35330: noksi tulee 21 tonnia ja se saisi olla tällä tieverkostomme kunnostamisohjelmassa ja
35331: rataosalla korkeintaan 15 tonnia. Vastaavan- näiden korjauksien avulla saataisiin tämä
35332: laisilla raskailla vaunuilla tuodaan Risteen 152 kilometrin pituinen rataosa Tampere-
35333: viljavarastolle viljaa. Radan kulumisesta ja Mäntyluoto todellakin sellaiseen kuntoon,
35334: XII,33. - ltaaaalainen ym. 799
35335:
35336: mitä sen jatkuvasti lisääntyvä kuormitus että hallitus viipymättä ryhtyisi
35337: edellyttää. toimenpiteisiin rataosan Tampere--
35338: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- Lielahti rakentamiseksi kaksiraitei-
35339: nioittaen eduskunnan hyväksyttävålksi toivo- seksi ja kiskotuksen uusimiseksi Tam-
35340: muksen, pereelta Mäntyluotoon.
35341: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
35342:
35343: Nestori Kaasalainen. Pertti Rapio.
35344: Einari Jaakkola. Leo Suonpää.
35345: Antti J. Rantamaa. Arvo Sävelä.
35346: Erkki Ryömä. Eino E. Beikura.
35347: Artturi Tienari. Matti Raipala.
35348: 800
35349:
35350: XII;S4. - Toiv.al. N: o 420.
35351:
35352:
35353:
35354:
35355: J. Wirtanen ym.: Rautatien rakentamisesta Härmän tai Je-
35356: puan asemalta Vaasan kaupunkiin.
35357:
35358:
35359: E d u s k u n n a 11 e.
35360:
35361: Jo vuonna 1929 valtiopäiville jätettiin maksi. Ko. ratasuunnitelma on v. 1946 ja
35362: toivomusaloite Härmän-Vaasan rautatielin- 1950 täydellisesti koneellisesti tutkittu.
35363: jan rakentamiseksi. Sen jälkeen on tehty Ehdotamme tämän perusteella kunnioit-
35364: samasta asiasta kuusille valtiopäiville toivo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35365: musaloite. Ottaen huomioon Pohjois-Suo- sen,
35366: mesta etelään yhäti kasvavan erikoisesti että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
35367: metsätuotteiden lähettämisen ja laivauksen menpiteisiin, että mutatierakennusoh-
35368: Vaasan kautta, jonka satama on huomatta- jelmaan otettaisiin rautatien rakenta-
35369: vasti kauemman aikaa auki kuin Pohjois- minen pääradalta Oulu- Seinäjoki
35370: Suomen satamat, on tämän Oulusta etelään Vaasan kaupunkiin asiantuntijain lau-
35371: suuntautuvalta pääradalta rautatien raken- sunnon mukaisesti joko Härmän tai
35372: taminen Vaasaan tullut yhä tarpeellisem- . J epuan asemalta.
35373: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
35374:
35375: Johannes Wirtanen. N. Kosola, Kustaa Tiitu.
35376: Mauri Seppä. Toivo Asvik. John Forsberg.
35377: 801
35378:
35379: XII,35. - Toiv.al. N:o 421.
35380:
35381:
35382:
35383:
35384: Suonpää ym.: Kaksoisraiteiden rakentamisesta Messukylän-
35385: Oriveden rataosuudelle.
35386:
35387:
35388: E d u s k u n n a ll e.
35389:
35390: Rautatielaitoksemme on viime vuosien ai- kaksoisraidetöitä varten. Näillä maarara-
35391: kana päässyt pahasti rappeutumaan. Rauta- hoilla ei töitä kuitenkaan voida aloittaa, sillä
35392: tieliikenteen merkitys kansantaloudessamme vastikään valmistuneiden piirustusten ja
35393: on kuitenkin jatkuvasti siksi tärkeä tekijä, suunnitelmien mukaan tulee pelkästään
35394: että rautateittemme heikentyneen kunnon Messukylän aseman-Kangasalan aseman 8.2
35395: kohentamiseen ja koko rautatielaitoksemme km: n rataosuuden kaksoisraidetyöt maksa-
35396: toimintakyvyn lisäämiseen on kiinnitettävä maan n. 130 milj. mk.
35397: nykyistä enemmän huomiota. Kun liikenteen joustava hoito Tampereen
35398: Rautateiden tuleva asema kuljetusorgani- · -Oriveden rataosuudella on nykyään vai~
35399: satiossamme riippuu suureksi osaksi rautatie- keata aiheuttaen runsaasti turhia kustannuk-
35400: laitoksemme kyvystä rationalisoida toimin- sia ja viivytyksiä sekä kauko- että paikallis-
35401: tansa taloudellisesti. Tällöin on erityisesti liikenteelle mm. sen johdosta, että junien
35402: kiinnitettävä huomiota myös rataverkoston kohtaaminen tällä vilkkaasti liikennöidyllä
35403: kuntoon ja kiskotuksen heikkoon tasoon. radalla on mahdollista vain muutamilla har-
35404: Maamme ehkä tärkein rautatie on ns. voilla asemilla, olisi kaksoisraidetyöt no-
35405: Pohjanmaan rata, jonka kuljetuskyky ei lä- peasti saatava käyntiin aluksi Messukylän-
35406: heskään vastaa sille asetettavia vaatimuksia. Kangasalan osuudella ja välittömästi sen
35407: Monet tärkeät kuljetustoimitukset myöhästy- jälkeen Orivedelle saakka.
35408: vät ja hidastuvat sen vuoksi, että rata on Tämän kaksoisraidetyön merkitys on myös
35409: pääosaltaan yksiraiteinen ja heikkokuntoinen, työllisyysmielessä tärkeä samalla kun se pa-
35410: jonka vuoksi radalla on pakko soveltaa rantaisi radan nykyistä heikkoa liikennetur-
35411: kuormitus- ja nopeusrajoituksia. Erityisen vallisuutta, joka mm. johtuu radan vaikeista
35412: vaikean pullonkaulan muodostaa Tampereen nousu- ja jyrkistä kaarresädesuhteista.
35413: -Oriveden rataosuus, jolla liikenne on jat- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35414: kuvasti lisääntynyt mm. Oriveden-Jämsän- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35415: kosken rataosuuden liikenteen kasvun joh- muksen,
35416: dosta. Tosin eduskunta on periaatteessa hy-
35417: väksynyt Messukylän-Oriveden kaksoisrai- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35418: detyön tarpeellisuuden myöntämällä vuosien toimenpiteisiin kaksoisraiteiden raken-
35419: 1956--57 tulo- ja menoarvioon 10 milj. mk tamiseksi Messukylän-Oriveden rata-
35420: kumpanakin vuotena mainitun rataosuuden osuudella.
35421: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
35422:
35423: Leo Suonpää. Kustaa Alanko.
35424: Kaisa Hiilelä. Artturi Tienari.
35425: Tuomas Saikku. Usko Seppi.
35426: Elli Stenberg. Lauri Myllymäki.
35427: Anni Flinck. T. A. Wiherheimo.
35428: Väinö Rankila.
35429:
35430:
35431: 101 E HlS/57
35432: 802
35433:
35434: XII,36. - Toiv.al. N: o 422.
35435:
35436:
35437:
35438:
35439: Hamara ym:: Määrärahasta ratasuunnan Valko-Uusikylä-
35440: Vaajakoski tutkimista varten.
35441:
35442:
35443: E d u s k u n n a 11 e.
35444:
35445: Maamme taloudellisen kehityksen pahim- teesta onkin jo puolikoneellisesti tutkittu
35446: pia esteitä on harva ja puutteellinen kulje- suuri osa ratasuuntaa Uusikylä-Vaajakoski.
35447: tusverkosto. Tästä johtuen ei ole voitu esi- Kun ennen pitkää käy aivan välttämättö-
35448: merkiksi maamme luonnonvaroja saada te- mäksi rakentaa Päijänteen itäpuolelle poh-
35449: hokkaaseen käyttöön. Myös monessa muussa jois-eteläsuuntaan kulkeva rautatie, olisi mie-
35450: suhteessa kunnollisten kuljetusyhteyksien lestämme nyt suoritettava tutkimus myös
35451: puuttuminen on hidastanut yhteiskunnallista tuon radan suunnasta. Parhaiten käsityk-
35452: ja taloudellista kehitystä. Niinpä meillä esi- semme mukaan tämä rata voitaisiin kytkeä
35453: merkiksi Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä muihin liikenneyhteyksiin rakentamalla se
35454: on aivan liian harvoja rautatieyhteyksiä. Uudestakylästä Vaajakoskelle.
35455: Tämän vuoksi matkat suuressa osassa Suo- Edellä sanottuun viitaten kunnioittavasti
35456: mea muodostuvat tarpeettoman pitkiksi ja ehdotamme, että eduskunta päättäisi lausua
35457: kalliiksi. hallitukselle toivomuksen,
35458: Nyt kun valtiovalta on päättänyt raken-
35459: taa Loviisan-Lahden radan normaalilevyi- että hallitus ottaisi tarpeellisen mää-
35460: seksi, olisi paikallaan samassa yhteydessä rärahan vuoden 1958 tulo- ja meno-
35461: selvittää myöskin mahdollisuudet jatkaa tätä arvioesitykseen ratasuunnan Valko-
35462: rataa Päijänteen itäpuolitse aina Jyväskylän Uusikylä-Vaajakoski ttdkimusta rar-
35463: -Pieksämäen rataan asti. Yksityisestä aloit- ten.
35464: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
35465:
35466: Irma Hamara. Edvard Pesonen.
35467: Päiviö Hetemäki. Onni Mannila.
35468: 803
35469:
35470: XII,37. - Toiv.al. N: o 423.
35471:
35472:
35473:
35474:
35475: Nieminen ym.: Rautatien rakentamisesta Jyväskylästä Heino-
35476: laan.
35477:
35478:
35479: E d u s k u n n a ll e.
35480:
35481: Rautatieliikenne maamme pituussuuntaan hokkaasti pysty läpäisemään jatkuvasti kas-
35482: eli Pohjois.. ja Etelä-Suomen välillä on kes- vavan liikenteen synnyttämää tungosta, on
35483: kittynyt pääasiassa kahden rautatien osalle. maamme pituussuuntaan kulkevan liikenteen
35484: Toinen niistä radoista suuntautuu Helsin- vaatimuksia ollut sitäkin vaikeampi tyydyt-
35485: gistä Tampereen-Haapamäen ja Seinäjoen tää. Liika rasitus näillä radoilla on jatku-
35486: kautta Kokkolaan, josta Pohjanlahden ran- vasti aiheuttanut myöskin onnettomuuksia,
35487: nikkoa pitkin Ouluun ja edelleen aina Lap- joissa on tuhoutunut suuret määrät talou-
35488: piin asti. Toinen taas suuntautuu Kotkasta dellisia arvoja, jopa ihmishenkiäkin. Tällai-
35489: Kouvolan ja Pieksämäen kautta Kontio- sen liiallisen liikennerasituksen helpottami-
35490: mäelle, josta toinen haara itärajan suun- seksi mainituilla rautateillämme olisi kiireel- '
35491: nassa Lappia kohti ja toinen haara poikki- lisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin.
35492: suunnassa Ouluun. Näiden molempien ete- Ainoana ratkaisuna etelästä pohjoiseen
35493: lästä pohjoiseen suuntautuvien rautateiden suuntautuvien rautateiden liikenneruuhkan
35494: välillä on useitakin yhdysratoja sekä ulos- selvittämiseksi on kolmannen saman suuntai-
35495: päin suuntautuvia haaroja, jotka palvelevat sen rautatien rakentaminen. Sellaiseksi muo-
35496: näiden mainittujen kahden pääradan laajoja dostuu Ylivieskan-Haapajärven-Jyväsky-
35497: sivustoja ja yleensä maamme poikittaissuun- län rata, kun sitä jatketaan Jyväskylästä
35498: taan tapahtuvaa liikennettä. Vaikka valta- Heinolaan, jolloin muodostuu suora rata-
35499: kuntamme alue onkin verraten kapea ja yhteys Ylivieskasta Loviisaan ja sen lähellä
35500: pitkä etelästä pohjoiseen, on kuitenkin Keski- olevaan Valkon syväsatamaan, varsinkin
35501: ja Etelä-Suomen kohdalla melkoisesti leveyt- kun Loviisan rautatie on siirtynyt valtion
35502: täkin, mikä osaltaan vielä lisää pituussuun- omistukseen ja on jo päätetty muuttaa leveä-
35503: taan tapahtuvaa liikennettä, jolloin vain raiteiseksi. Tästä rautatiestä on jo valmiina
35504: kaksi tähän suuntaan suuntautuvaa rauta- liikenteelle rataosuudet Ylivieska-Haapa-
35505: tietä ei riitä tyydyttämään sitä valtavaa lii- järvi, Äänekoski-Jyväskylä ja Heinola-
35506: kennettä, joka näiden kahden pääradan Lahti. Rakenteilla ja piakkoin valmistu-
35507: osalle täten keskittyy. massa on rataosuus Haapajärveltä Äänekos-
35508: Erikoisesti on todettava, että henkilöliiken- kelle ja Lahdesta Loviisaan ja Valkoon ole-
35509: teen lisäksi näille kahdelle etelästä pohjoi- vaa rataa aletaan muuttaa leveäraiteiseksi jo
35510: seen suuntautuvalle pääradalle muodostuu ehkäpä tämän vuoden aikana. Näin ollen on
35511: suorastaan valtava rahtausliikenne. Mm. Poh- kokonaan koskemattomana vain rataosuus
35512: jois-, Itä- ja Keski-Suomen metsärikkaat Jyväskylästä Heinolaan. Tällekin rataosuu-
35513: alueet antavat runsaasti puutavaraa Etelä- delle on valtion toimesta laadittu rautatien
35514: Suomen suuriin teollisuuslaitoksiin tai syvä- rakennussuunnitelma jo viime vuosisadan lo-
35515: satamiin ulkomaille vietäväksi. Varsinkin pulla ja eräiden yksityisten toimesta kym-
35516: talvikausina, jolloin Pohjanlahden satamat menkunta vuotta sitten. Ilmeisesti näitä
35517: ovat jäitten sulkemat, suuntautuu kaikki kumpaakaan mainittua suunnitelmaa ei voi-
35518: ulkomaankaupan rahtaus Etelä-Suomen sa- tane sellaisinaan käyttää rautatien rakenta-
35519: tamiin ja siten juuri em. radoille. miseksi, mutta apuna ne varmaan ovat ar-
35520: Kun näillä kummallakin radalla on vokkaita uutta lopullista suunnitelmaa laa-
35521: eräitä risteysasemia, jotka eivät riittävän te- dittaessa.
35522: 804 XII,37. - Jyväskylän-Heinolan rautatie.
35523:
35524:
35525: Kun kohuaunen rautatieyhteyden saami- ryhtyä Haapajärven-Äänekosken ja Lahden
35526: nen pohjoisesta etelään on välttämätön ja -Loviisan ratojen valmistuttua liikentee-
35527: kiireellinen ja kun se on helposti ja suh- seen.
35528: teellisen vähin kustannuksin saavutettavissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
35529: ,Jyväskylän ja Heinolan välisen rataosuuden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35530: :rakentamisella, niin olisi syytä ryhtyä toi-
35531: menpiteisiin hankkeen toteuttamiseksi. Sitä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35532: varten olisi suoritettava asianmukainen tut- siin asianmukaisen suunnitelman ai-
35533: kimus ja laadittava rakentamissuunnitelma, kaansaamiseksi rautatien rakentamista
35534: että radan rakentamiseen olisi mahdollista varten Jyväskylästä Heinolaan.
35535: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
35536:
35537: Niilo Nieminen. Toivo Friman.
35538: Eino Tainio. K. F. Haapasalo.
35539: 805
35540:
35541: XII, SS. - Toiv.al. N: o 424.
35542:
35543:
35544:
35545:
35546: Ahonen ym.: Rautatien rakentamisesta Saarijärvellä Haapa-
35547: mäelle.
35548:
35549:
35550: E d u s k u n n a II e.
35551:
35552: Hyväksyessään vuonna 1937 ohjelman juuri sen vuoksi, että tällä suunnalla ei ole,
35553: uusien rautateiden rakentamiseksi vuosina alueen ollessa vedenjakajaseutua, tarpeellista
35554: 1938-1946 otti eduskunta siihen mm. nor- raikentaa kalliita siltoja, minkä ohessa maas-
35555: maaliraiteisen rautatien rakentamisen Haa- tokin on suhteellisen tasaista ja soranotto-
35556: pamäen asemalta Multian kautta Saarijär- paikkoja riittävästi ja sopivasti kautta linjan
35557: velle. Tätä rataa pidettiin niin kiireellisenä, käytettävissä.
35558: että sitä varten laadittiin jo v. 1938 täydel- On ehkä vielä aihetta mainita, että viime
35559: linen ja yksityiskohtainen rakennussuunni- aikoina on herätetty myöskin kysymys tä-
35560: telma kustannusarvioineen. Tällöin määri- män radan rakentamisesta, ikoska Suolahden
35561: teltiin jo rautatien linja sekä asemien paikat Haapajärven radan rakennustyöt tulevat
35562: yksityiskohtaisesti. Yleisesti tunnetuista päättymään lähivuosina ja Saarijärven
35563: syistä jäi kuitenkin tällöin hyväksytty oh- asema on jo käytössä.
35564: jelma toteuttamatta. Ne perustelut, joilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35565: kyseeilinen rautatie ohjelmaan otettiin, ovat kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
35566: yhä edelleenkin olemassa. vomuksen,
35567: Mitä tämän radan rakennuskustannuksiin
35568: tulee, niin voidaan siitä mainita, että Baari- että hallitus ottaisi seuraavaan
35569: järven-Haapamäen välinen 75.3 kilometrin uusien rautateiden rakennusohjelmaan
35570: pituinen rata maksaisi vuoden 1937-1938 Eduskunnan jo aikaisemmin päättä-
35571: kustannustason mukaan 90.8 mil.joonaa mark- män normaaUraiteisen rautatien ra-
35572: kaa. Baarijärven-Haapamäen rautatien kentamisen Saarijärven asemalta Mul-
35573: rakentaminen tuleekin verraten halvaksi tian kautta Haapamäen asemalle.
35574: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
35575:
35576: Arvo Ahonen. Matti Koivunen.
35577: 806
35578:
35579: XII,39. - Toiv.al. N:o •425.
35580:
35581:
35582:
35583:
35584: Myllymäki ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoar-
35585: vioon rautatien rakentamiseksi Jyväskylästä Jämsänkos-
35586: kelle.
35587:
35588:
35589: Eduskunnalle.
35590:
35591: Keski-Suomen ja varsinkin Jyväskylän se ohjattaisiin Jämsän ja Korpilahden kautta.
35592: ympäristön taloudellinen ikehitys on viimeis- Marraskuun 15 päivänä 1951 allekirjoitetussa
35593: ten vuosiikymmenien aikana ollut varsin no- metsätalouskomitean mietinnössä lausutaan
35594: pea. Uusia tuotantolaitoksia on rakennettu mm.: ,Edelleen on rautatierakennusohjel-
35595: useille paikkakunnille. Teollisuusseutujen massa Jyväskyläm-Säynätsalon rautatie,
35596: väestö on lisääntynyt rinnan tuotantolaitos- jolla metsäteollisuuden valmisteiden kulje-
35597: ten kehityksen ikanssa. Rautateiden lisäys ei tuksessa Säynätsalossa sijaitseviita tehtailta
35598: ole ollut niin nopea kuin muuttuneet talou- on ensiarvoisen tärkeä merkitys. Rautatie-
35599: delliset olot olisivat vaatineet. Jyväskylästä rakennuSkomitean mietim.nössä on myös mai-
35600: Etelä- ja Länsi-Suomeen johtavana ainoana nittu Oriveden-Jämsän rautatien rakenta-
35601: rautatienä on vaikeasti liikennöitävä Jyväs- minen aina Jyväskylään saakka. Tämä rau-
35602: kylän-Haapamäen rautatie, joka etelään tatie palvelisi mitä suurimmassa määrin sekä
35603: suuntautuvrun liikenteen osa;lta merkitsee raakapuun että metsäteollisuuden tuotteiden
35604: huomattavaa kier:tomatkaa. kuljetusta." Metsätalouskomitean toimitta-
35605: Rakenteilla oleva Ääne:koslken-Saarijär- maan Suomen metsätiekarttaan on tämä rata-
35606: ven-Haapajärven rata tulee valmistuttuaan suunnitelma myös merkitty.
35607: lisäämään etelään päin kulkevaa tavara- ja Edellä esitettyjen kansantaloudellisestikin
35608: henkilöliiikennettä. Toisaalta äskettäin liiken- tärkeiden näkökohtien lisäksi radan raken-
35609: teeseen avattu Oriveden-Jämsänkosken rau- nustöiden aloittamista puoltaa vielä se, että
35610: tatie on jo muodostanut avatun sylin Jyväs- ko. alueella on esiintynyt ja tulee esiinty-
35611: kylään johdetulle Etelä-Suomeen suunnatulle määm huomattavasti työttömyyttä. Korpilah-
35612: liikenteelle. della olevat sahat ovat ajoittain olleet !koko-
35613: .Säynätsaloo ja Jyväskylän välinen osuus naan pysähdyksissä, mikä jatkunee tulevai-
35614: olisi välttämätön teollisuusratana ja siitä on suudessakin. MuissaJkin lähikunnissa työttö-
35615: olemassa jo huolellisesti laaditut suunnitel- mien lukumäärä tulee arveluttavasti kohoa-
35616: mat kustannuslaskelmineen. Niiden mukaan maan. Tällä hetkellälkin on työttömyys radan
35617: Säynätsalon tehdas ottaisi huomattavasti osaa vaikutuspiiriin liittyvissä kunnissa niin vai-
35618: radan raikennustöiden lkustannuksiin. Laskel- • kea, että kunnat ovat lähteneet liikkeelle saa-
35619: mat tosin perustuvat siihen, että tavaralii- dakseen jo työttömyystöinä ratatyöt välittö-
35620: kenne suuntautuisi Jyväskylän ja Haapa- mästi ikäyntiin.
35621: mäen kautta, mutta suunnitelmat sopisivat Edellä mainittujen kuntien, niinkuirn maa-
35622: varmaan yhtä hyvin, vaiklka rakennettavan laiskuntien yleensäkin, on vaikea järjestää
35623: rada;n pituus muuttuisikin. työttöminä oleville lkuntalaisilleen työtä ja
35624: Rautatien rakentaminen Jyväskylästä ete- ansiomahdollisuuksia. Rautatien rakennustöi-
35625: lään JämsiiJnkoo:ken suuntaan on ollut kauan hin sijoitettuina työn ja ansion puutteessa
35626: vireillä. Jo 1880-luvulla, jolloin rautatietä olevat suorittaisivat koko maan kannalta erit-
35627: Jyväsky,lään suunniteltiin, ehdotettiin, että täin tärkeää työtä.
35628: XII,39. - Myllymäki ym. 807
35629:
35630: Kun töiden aloittamisella täten on erittäin rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
35631: kova kiire, esitämme 'eduskunnan hyväksyt- 1957 tulo- ja menoarvioon rautatien
35632: täväksi toivomuksen, rakentamista varten Jyväskylästä Säy-
35633: nätsalon, Muuramen ja Korpilahden
35634: että hallitus antaisi Eduskunnalle kautta Jämsänkoskelle.
35635: esityksen 200 000 000 markan määrä-
35636: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
35637:
35638: Lauri Myllymäki. Aleksi Kiviaho.
35639: Matti Koivunen. Usko Seppi.
35640: 808
35641:
35642: XII,40. - Toiv.al. N: o 426.
35643:
35644:
35645:
35646:
35647: Soininen ym.: Juankosken-Kaavin-Sysmäjärven yhdysm-
35648: dan rakentamisesta.
35649:
35650:
35651: E d u s k u n n a ll e.
35652:
35653: Vuosina 1939-1946 hallituksen esittä- Juankosken-Kaavin-Luikonlahden-Sys-
35654: mässä ja eduskunnan hyväksymässä laissa mäjärven radan rakentamisella on, jos tah-
35655: oli rakennettavaksi hyväksytty Siilinjärven- domme etsiä ulospääsyä taloudellisista vai-
35656: Sysmäjärven rautatie. Käytyjen sotien joh- keuksista ja mikäli tahdomme malmirikkauk-
35657: dosta radan rakentaminen on viivästynyt. sia saada kannattavasti kuljetetuksi maail-
35658: Nyt on hallituksen esittämästä ja edus- man ja omille markkinoille, vakuuttavasti
35659: kunnan hyväksymästä laista Siilinjärven- tärkeä sija ra:kennettavien ratojen joukossa.
35660: Juankosken radan rakentaminen toteutunut. Valtakunnan parhaat asiantuntijat ovat
35661: Jälellä oleva rataosa Juankoski-Kaavi- vakuuttaneet, että Luikonlahden kaivos alkaa
35662: Luikonlahti-Sysmäjärvi on niitä valtakun- toimintansa heti kun rautatiekuljetus on
35663: nan teollisuusalueita, jotka välttämättä kai- järjestetty.
35664: paavat rautatien rakentamista. Työllisyyskysymyksenä on otettava huo-
35665: Teollisuusalueet, Kaavin-Luikonlahden mioon rautatien rakennusaikainen työ ja tä-
35666: malmialue yhdessä Outokummun kanssa, män jälkeen huomattava työvoiman sijoitus
35667: kaipaavat malminkuljetuksille rautatietä. kaivostyöhön Luikonlahdessa. Sekä metsä-
35668: Luikonlahden malmirikkaudet antavat mah- alueilla metsänhoidolliset puutavaran hak-
35669: dollisuuden kaivosteollisuuden aloittamiselle kuut kuin myöskin metsäteollisuuden laajene-
35670: heti kun rautatiekuljetus on järjestetty. minen näillä metsärikkailla alueilla osoitta-
35671: Suunnitellun ja tutkitun radan varressa ole- vat, että tärkeysjärjestyksessä olisi rautatei-
35672: vat metsärikkaudet antavat myöskin teolli- den rakennusohjelmassa asetettava kysymyk-
35673: suudelle raaka-ainetta ja rautatielle kannat- sessä olevan radan rakentaminen ensimmäis-
35674: tavaisuutta. ten rakennettavien ratojen joukkoon.
35675: Vaikka valtiolla on vaikeuksia sotien jäl- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35676: keisistä rasituksista, on nyt etsittävä keinoja, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35677: jotka helpottavat taloudellisen tilanteen pa- muksen,
35678: rantamista. · Sen vuoksi onkin mielestämme
35679: tärkeätä, että eduskunta kiinnittää huomiota että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
35680: siihen, missä määrin meillä on tarvetta ra- menpiteisiin J uankoske11r-Kaavin-
35681: kentaa rautateitä, jotka tyydyttävät rauta- Luikonlahde11r-Sysmäjärven yhdysra-
35682: teiden kannattavuudelle asetettavat vaati- dan kiireelliseksi rakentamiseksi.
35683: mukset.
35684: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
35685:
35686: Heikki Soininen. Antti Kukkonen.
35687: Lennart Heljas. Eemil Partanen.
35688: M. Honkavaara. Tahvo Rönkkö.
35689: Yrjö Sinkkonen. R. Hallberg.
35690: Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
35691: Kalle Kämäräinen.
35692: 809
35693:
35694: XII,41. - Toiv.al. N: o 427.
35695:
35696:
35697:
35698:
35699: Honkavaara ym.: J oensuun-Koveron rautatien jatkamisesta
35700: Ilomantsin Nuorajärvelle.
35701:
35702:
35703: E d u s k u n n a 11 e.
35704:
35705: Jo 60 vuotta sitten eli vuonna 1897 teh- nitelma toteutettaisiin kokonaisuudessaan ja
35706: tiin ensimmäinen esitys rautatien saamiseksi mainittua rautatietä voitaisiin mahdollisim-
35707: Ilomantsiin, joka suunnitelma ei ole vielä- man pian ryhtyä rakentamaan sen nykyisin
35708: kään toteutunut. Tosin ennen viime sotia suunnitellusta päätepisteestä Koverosta edel-
35709: tämä rautatie eduskunnassa hyväksyttiin leen Ilomantsin suuntaan aina Nuorajärven
35710: rautatierakennusohjelmaan ja päätettiin se rantaan saakka, ehdotamme eduskunnan hy-
35711: ra:kennettavaksi Joensuusta Ilomantsiin. Ny- vruksyttäväksi toivomuksen,
35712: kyisten suunnitelmien mukaan tämä rautatie
35713: rakennettaisiin vain välille Joensuu-Tuupo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35714: vaara, jossa se päättyisi Koveron asemalle, toimenpiteisiin lopullisen suunnitel-
35715: ja valmistuneekin rautatie mainittuun koh- man ja kustannusarvion laatimiseksi
35716: taan saakka ehkä noin vuoden kuluessa. rautatien J oensuu-Kovero jatkamista
35717: Kun kuitenkin on pidettävä tärkeänä, että varten tulevan Koveron a~eman ja Ilo-
35718: eduskunnan jo ennen sotia hyväksymä Suun- mantsin N uorajärven väliselle osalle.
35719: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
35720:
35721: M. Honkavaara. Antti Kukkonen.
35722: Heikki Soininen. R. Hallberg.
35723:
35724:
35725:
35726:
35727: 102 E 168/57
35728: 810
35729:
35730: XII,42. - Toiv.al. N: o 428.
35731:
35732:
35733:
35734:
35735: Puhakka ym.: Joensuun-Ilomantsin radan jatkamisesta Ko-
35736: verosta Ilomantsiin.
35737:
35738:
35739: E d u s k u n n a ll e.
35740:
35741: Eduskunta päätti vuonna 1938 Joensuun Puuvarasto on 12 137 000 kiintokuutiometriä.
35742: -Ilomantsin radan rakentamisesta ja sisäl- Vuotuinen metsänkasvu on arvioitu 352 000
35743: lytti sen, samoin kuin satamarakenteiden kiintokuutiometriksi, mutta lähimpien 12-15
35744: rakentamisen Nuorajärven rantaan, lakiin vuoden vuosittaisen hakkuumäärän tulisi
35745: rautatierakennuksista vuosina 1939-1946. nousta 365 000 kiintokuutiometriin, jotta
35746: Sota esti kuitenkin rakennustöiden määrä- metsänhoidollinen hakkuuohjelma tulisi to-
35747: aikaan aloittamisen. Radan rakennustyöt teutetuksi. Näin ollen radalla kuljetettava
35748: aloitettiin vasta v. 1949. puumäärä tulisi olemaan huomattavan suuri.
35749: Radan rakentamista on vuosittain jatkettu Radan loppuosan rakentaminen avaa myös
35750: niin, että Joensuun-Koveron välinen osa val- mahdollisuudet uusien tuotantolaitosten pe-
35751: mistuu piakkoin. Eduskunnan päätöksen to- rustamiselle. Se nostaa metsänomistajien saa-
35752: teuttamiseksi olisi aika ryhtyä rakentamaan mia kantohintoja ja parantaa kaikin puolin
35753: Koveron-Ilomantsin-Nuorajärven rannan väestön toimeentulomahdollisuuksia.
35754: välistä osaa. Tämän osan rakentaminen on Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Pohjois-
35755: tullut entistä ajankohtaisemmaksi senkin Karjalan komitea ja alueen kunnat ovat voi-
35756: vuoksi, että sen vaikutuspiiriin kuuluvien makkaasti ajaneet radan rakentamista suun-
35757: kuntien työttömyystilanne muodostuu tule- nitellussa laajuudessa, siis v. 1938 hyväksy-
35758: van talven aikana erittäin vakavaksi, koska tyn rautatierakennusohjelman mukaisesti.
35759: metsätyöt, joista tämän alueen väestö saa Sen rakentamista pitää välttämättömänä
35760: asiallisen toimeentulonsa, supistuvat entises- myös kaakkoisen rajaseudun komitea mietin-
35761: tään. Työttömyyden torjumiseksi on suoras- nössään.
35762: taan välttämätöntä ryhtyä rakentamaan ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
35763: taa Koverosta eteenpäin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35764: Huomattava merkitys radan rakentamisella
35765: Nuorajärven rantaan on metsävarojen käyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35766: töönotolle. Koko radan vaikutuspiiriin kuu- Joensuun-Ilomantsin radan jatkami-
35767: luvan metsäalueen suuruus on pro:f. Ilves- seksi Koverosta Ilomantsiin.
35768: salon tutkimuksen mukaan 144 600 hehtaaria.
35769: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
35770:
35771: Pauli Puhakka. M. Honkavaara.
35772: Toivo Niiranen. Otto Muikku.
35773: Varma K. Turunen. Kalle Kauhanen.
35774: Heikki Soininen.
35775: 811
35776:
35777: XII,43. - Toiv.al. N: o 429.
35778:
35779:
35780:
35781:
35782: Kauppi ym..: Lisätutkimuksen suorittamisesta Haapajärven
35783: ja Oulun-Vaalan radan välisellä rautatiesuunnalla.
35784:
35785:
35786: E d u s k u n n a ll e.
35787:
35788: Tiettävästi jo viime vuosisadan loppupuo- Jo v. 1925 yllä lueteltujen pitäjien väestö
35789: lella pohdittiin vakavasti Keski-Suomea hal- heräsi tajuamaan Haapajärven-Oulujoki-
35790: kovan runkorautatien aikaansaamista, vaik- la;akson yhdysradan tarpeellisuuden. Monien
35791: kakaan hanke ei silloin johtanut tulokseen. vaiheiden jälkeen päästiin nelisen vuotta
35792: Vasta vuoden 1934 valtiopäivillä tapahtui myöhemmin niin pitkälle, että rautatiehalli-
35793: käänne. Tällöin nimittäin päätettiin ottaa tuksen toimesta suoritettiin ajatellulla rata-
35794: Suolahden-Haapajärven rata v:n 1934- suunnalla puolikoneellinen tutkimus. Mutta
35795: 1938 rakennusohjelmaan ja sen jälkeen sen jälkeen ei hanke ole edistynyt askelta-
35796: ovat rakennustyöt, sotien aiheuttamia kes- kaan.
35797: keytyksiä lukuunottamatta, olleet käynnissä Sanottujen pitäjien talouselämä ei pääse
35798: ja johtanevat tämän rataosan täydelliseen nousemaan Iamaannuksestaan niin kauan
35799: valmistumiseen viimeistään v. 1959. kuin puheena oleva rata puuttuu. Elinkeino-
35800: Eduskunnan v. 1934 tekemä päätös oli ja asutusmahdollisuuksia niissä on huomatta-
35801: hyvin merkittävä. Sen kautta tunnustettiin vassa määrässä. Ajateltakoon vain pitäjien
35802: keskistä Suomea halkovan suuren runkora- runsaita metsävaroja, joista huomattava osa
35803: dan tarpeellisuus. Jo tällöin kaikesta päät- kuuluu valtiolle. Valtio omistaa Kestilän,
35804: täen oli tähtäimessä, että rata ennen pitkää Pyhännän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan
35805: jatkuisi Haapajärveltä halki sen valtavan kunnissa noin 64 000 ha metsämaata, jonka
35806: asutusalueen, joka Ylivieskan-Iisalmen ja puuvarasto on arvioitu lähes 3.5 miljoonaksi
35807: Oulun-Kontiomäen ratoihin rajoittuen ja kiintokuutiometriksi. Asutusmahdollisuuk-
35808: niiden keskivälillä sijaiten yhä rautatiettö- siin rata vaikuttaisi mnllistavasti, sillä vil-
35809: mänä uinuu alkeellista, ajasta runsaasti jäl- jelyskelpoisista maista ei ole puutetta. Nyt
35810: jessä olevaa elämäänsä. sen sijaan uutta asutusta syntyy vain hyvin
35811: Jos silmäilee mainittujen seutujen kart- rajoitetussa määrässä. Sensijaan on jo usean
35812: taa, hav·aitsee, että näillä välimailla on ko- vuoden ajan ollut havaittavissa tilojen auti-
35813: konainen sikermä pitäjiä, Kärsämäki, Haa- oitumisia ja varsinkin nuoremman väestön
35814: pavesi, Piippola, Pyhäntä, Kestilä ja laajat osalta laajahkoa poismuuttoa sinne, missä
35815: Säräisniemen ja Utajärven kuntien takalis- elämä rautatien ja muiden edistysaskeleiden
35816: tot, joiden miltei ainoa tulevaisuuden toivo ansiosta sykkii anteliaammassa tahdissa.
35817: on rautatie. Kartta niinikään vakuuttavasti Hyvinkin pian saattaa koittaa aika, jolloin
35818: osoittaa, että Suolahden-Haapajärven rau- valtion omistaman Pelson jättiläismäisten
35819: tatien toteutuminen on vain välitavoite ja soiden turvevarastot olisi saatava hyödyl-
35820: vasta kun Haapajärvi on yhdistetty Oulun liseen käyttöön. Huomion arvoinen näkö-
35821: -Kontiomäen rataan jossain Muhoksen- kohta ·lienee sekin tosiseikka, ettei Otanmäen
35822: Vaalan välimailla, tuo alkuperäinen, periaat- malmikaivoksesta ole suunnitellulle ratalin-
35823: tPessa jo kauan sitten hyväksytty ajatus jalle matkaa enempää kuin puolisensataa ki-
35824: stmresta Keski-Suomen valtasuonesta on saa- lometriä. Aiheeton ei niinikään ole ajatus,
35825: tettu käytännölliseen päätökseen. että Otanmäen malmin kuljetus Ouluun voisi
35826: 812 XII,43. - Haapajärven ja Oulun-Vaalan rata.
35827:
35828:
35829: taloudellisimmin tapahtua juuri tätä rataa että hallitus ryhtyisi kiire,ellisesti
35830: hyväksi käyttäen. toimenpiteisiin tarpeellisten lisätutki-
35831: Edellä olevan perusteella .ehdotamme kun- musten suorittamiseksi Haapajärven
35832: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- ja Oulun-Vaalan radan väUsellä rau-
35833: muksen, tatiesuunnalla.
35834: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
35835:
35836: Aaro Kauppi. Hannes Tauriainen.
35837: Irma Torvi. Eino Rytinki.
35838: M. 0. Lahtela. Albin Wickman.
35839: Eeli Erkkilä. Antti J. Rantamaa.
35840: Tahvo Rönkkö. J. F. Pöykkö.
35841: Yrjö Hautala. Eino Tainio.
35842: Sylvi Halinen. Kalle Kämäräinen.
35843: 813
35844:
35845: XU,44. - Toiv.al. N: o 430.
35846:
35847:
35848:
35849:
35850: Torvi ym.: Rautatien rakentamisesta Taivalkoskelta Kemi-
35851: järven-Sallan radalle.
35852:
35853:
35854: E d u s k u n n a 11 e.
35855:
35856: Parhaillaan on rakenteilla rautatie Suo- mesta suoritettava tutkimukset myöskin nämä
35857: mussalmen-Taivalkosken välillä. Julkisuu- seikat huomioon ottaen.
35858: dessa on esitetty toimenpiteitä radan edelleen Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
35859: jatkamisesta Kemijärven-Sallan rautatiehen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35860: saakka. Tässä yhteydessä on myöskin mai-
35861: nittu, että radan tulisi kulkea metsäalueitten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35862: kautta ja siten palvella yksinomaisesti puu- rautatien rakentamista koskevien tut-
35863: tavaran kuljetusta. kimusten suorittamiseksi Taivalkos-
35864: Kun tässä yhteydessä olisi huomioitava kelta Kuusamon asut1tskeskusten
35865: myös Kuusamon suuret kyläryhmät ja pai- kautta Kemijärven.-Sallan rataan.
35866: kallisen väestön tarpeet, olisi valtion toi-
35867: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
35868:
35869: Irma Torvi. Antti Kinnunen.
35870: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
35871: 814
35872:
35873: XII,45. - Toiv.al. N:o 431.
35874:
35875:
35876:
35877:
35878: Hostila ym.: Kymin ratapihaa koskevan tutkimuksen toimit-
35879: tamisesta.
35880:
35881:
35882: E d u s k u n n a ll e.
35883:
35884: Kouvolan-Kotkan rataosalla on pahin ja tämänkin takia uusia ratapihajärjestelyjä
35885: huomattava nousu heti Kymin aseman poh- tarvitaan jo lähitulevaisuudessa. Varmasti-
35886: joispuolella. Kun lisäksi yleensä tiedetään kin Kotkan itäisille liitosalueille suuntautuva
35887: Kymin ratapihan olevan liikennettä huomat- rautatieliikenne tulee myöskin antamaan Ky-
35888: tavasti haittaavassa notkossa, mikä korjaan- min ratapihalle lisää järjestelytöitä ja tämä-
35889: tuakseen tietäisi suurisuuntaista ratapihan kin on riittävän ajoissa huomioitava.
35890: nostoa aina 4 metrillä, olisi tämän tapaisten Tällä hetkellä kulkee myöskin vilkkaasti
35891: haittojen poistaminen ajankohtaista mones- liikennöity Karhulan-Anjalan-Kouvolan
35892: takin syystä. maantie ratapihan yli tasoristeyksenä, mikä
35893: Kymenlaakson aluesuunnitelmassa kiinni- liikenneturvallisuutta ajatellen on aivan kes-
35894: tetään erikoista huomiota Kymin ratapihaan, tämätön tilanne ja vaatisi nopeita toimen-
35895: mistä kehitetään Hovinsaaren ratapihan piteitä vaarallisen tiekohdan uudelleen jär-
35896: ohella toinen suuri eteläisen Kymenlaakson jestämiseksi. Lukuisia liikenneonnettomuuk-
35897: järjestelyratapiha laajaa teollisuutta ja voi- sia onkin paikalla jo tapahtunut ja myöskin
35898: makasta Kotkan vientiä silmällä pitäen. Kar- ihmishenkien menetyksiä on sattunut.
35899: hulan suurteollisuus teollisuusradoillaan liit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35900: tyy nykyisellään hyvin huonosti Kymin rata- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35901: pihaan. Uusia teollisuusratoja tulee lähitule- muksen,
35902: vaisuudessa avattavaksi kauppalan eteläisille
35903: teollisuusalueille ja näiden liittäminen lii- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35904: kennettä edistävästi Kymin ratapihaan olisi toimenpiteisiin Kymin ratapihaa kos-
35905: ajoissa huomioitava. Karhulan teollisuus- kevan tutkimuksen pikaiseksi toimeen-
35906: aluereservit ovat etupäässä Kymin aseman panemiseksi,
35907: itäpuolisilla alueilla ja on todennäköistä, että
35908: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
35909:
35910: Sulo Hostila. Toivo Kujala.
35911: Heikki Hykkäälä. Veikko Kokkola.
35912: Kalle Matilainen. Yrjö Sinkkonen.
35913: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
35914: 815
35915:
35916: XII,46. - Toiv.al. N: o 432.
35917:
35918:
35919:
35920:
35921: Tuuli ym.: .li'Iäärärahasta Haminan kaupungin syväsataman
35922: Hillon asemarakennuksen rakentamista varten.
35923:
35924:
35925: E d u s k u n n a ll e.
35926:
35927: Haminan syväsataman Hillon liikenne on muodostuu ympärivuotiseksi. Liikenteen
35928: viime sotia edeltäneisiin vuosiin verraten säännöllisen kulun ja hoidon kannalta on
35929: moninkertaistunut. Rautatieliikenne, joka tärkeää, että Hillassa olisi asianmukainen
35930: vuonna 1938 oli 188 630 tonnia, oli vuonna asemarakennus. Nykyisin asemana toimii ai-
35931: 1954 527 983 tonnia. Vaunukuormina ilmais- kanaan tilapäiseksi tarkoitettu vaihdekoppi,
35932: tuina Hilloon saapui kuormattuna vuonna joka on ahdas, hatara ja epäkäytännöllinen.
35933: 1938 9 684 vaunulmormaa ja lähti 9 542 Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
35934: vaunukuormaa, vuonna 1956 saapui sinne esitämme eduskunnan lausuttavaksi toivo-
35935: 24180 ja lähti 23 642 vaunukuormaa. Kun muksen,
35936: Enso-Gutzeit Oy: n Summan tehtaiden tuo-
35937: tanto nousee täyteen määräänsä ja kun viime että hallitus ottaisi vuoden 1958 tulo-
35938: vuoden lopussa Lakulahteen valmistunut jct menoarvioesitykseensä 6 500 000
35939: 824 m:n laituripituus ja sinne rakennetut markan suuruisen määrärahan H ami-
35940: ja rakenteilla olevat varastot ja varasto- nan kaupungin syväsataman Hillan
35941: alueet pääsevät koko tehollaan vaikuttamaan, asemm·akennuksen rakentamista var-
35942: lisääntyy rautatieliikenne huomattavasti ja ten.
35943: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
35944:
35945: Erkki Tuuli. Marja Lahti.
35946: Veikko Kokkola. Kaarlo Kajatsalo.
35947: 816
35948:
35949: XII,47. - Toiv.al. N: o 433.
35950:
35951:
35952:
35953:
35954: Saariaho ym.: Sippolan Keltakankaan tasoylikäytävän raken·
35955: tamisesta eritasoristeykseksi.
35956:
35957:
35958: E d u s k u n n a ll e.
35959:
35960: Keltakankaan tasoylikäytävä sijaitsee Sip- kama suoritetun liikennelaskennan mukaan
35961: polan pitäjässä Hamina;n-Kouvolan A-kan- kulki tasoylikäytävän ikautta 540 moottori·
35962: tatiellä ja Kouvolan-IIITkeroisten rataosuu- ajoneuvoa. Voidaankin sanoa, että tämän
35963: della. Tasoylikäytävän kautta ikuLkee linja- seudun liikenteen valtaosa joutuu ko. tasoyli-
35964: autoliikenne mm. seuraavien paikkakuntien käytävää hyväkseen käyttämään.
35965: välillä: Tampere-Kotka, Kouvola-Hamina, Vilkikaan liikenteen ja heikon näkyväisyy-
35966: Kouvola-Sippolan kk., Kouvola-Anjala ja den vuoksi on Keltakankaan ylikäytävä osoit-
35967: Kouvola-Inkeroinen. Vuorokauden aikana tautrmut 'liikenteelle vaaralliseksi, mistä yli-
35968: 001 liiikentee,-.gä lähes 60 vuoroa. Myöskin ju- käytävällä sattuneet monet onnettomuudet
35969: naliikenne, erikoisesti Kouvolan-Inkerois- ovat valitettavana todistuksena. Näin ollen
35970: ten rataosuuden valmistuttua kaksoisraitei- rohkenemme ehdottaa eduskunnan hyväksyt-
35971: seksi, on huomattavasti kasvanut. Vuoro· täväksi toivomuksen,
35972: keudessa lasketaan 60-80 junaa kulkevan
35973: Keltakankaan tasoylikäytävän ikautta, jotka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35974: suureksi osahi ovat pitikiä tavarajunia mat- Sippolan pitäjässä sijaitsevan Kelta-
35975: kalla Kotkan ja Haminan satamiin. Maalis- kankaan tasoylikäytävän rakentami-
35976: kuun 3 päivänä 1956 klo 6-22 välisenä ai· seksi eritasoristeykseksi.
35977: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
35978:
35979: Urho Saariaho. Toivo Kujala.
35980: Heikki Hykkäälä. Marja Lahti.
35981: 817
35982:
35983: XII,48. - Toiv.al. N:o 434.
35984:
35985:
35986:
35987:
35988: Matilainen ym.: Määrärahasta alikäytävän rakentamiseksi
35989: Tainionkosken asema-alueen kohdalle.
35990:
35991:
35992: Eduskunnalle.
35993:
35994: Jatkuvasti lisääntyvän liikenteen johdosta kiireellisesti rakennettava radan alikäytävä.
35995: on Imatran kauppalan alueelle jouduttu ra- Sen rakentamisella epäilemättä helpotettai-
35996: kentamaan runsaasti uusia teitä. Näistä siin myöskin liikennepainetta tuntuvasti pul-
35997: teistä useat joutuvat yli.ttämään myös rauta- lonkaulaksi muodostumassa olevalle Mansik-
35998: tiet, joita kauppalan alueella on useita. kakoskensillan läntisen pään tieristeykselle.
35999: Uusia maanteitä rakennettaessa on etupäässä Ehdotamme edellä sanottuun viitaten edus-
36000: rautatiet ylitetty tasoristeyksillä. Niin on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36001: tehty myös Tainionkosken asema-alueen koh-
36002: dalla. Nyt kun Imatran-Joutsenon pikatie että hallitus ottaisi vuoden 1958
36003: on valmistuttuaan huomattavasti lisännyt lii- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
36004: kennettä Tainionkosken väestökeskuksesta pi- sen määrärahan Tainionkosken asema-
36005: katielle, mikä tasoylikäytävän kautta on jo alueen kohdalla olevan radan alikäytä-
36006: suorastaan vaarallista, niin tämän johdosta vän rakentamista varten.
36007: Tainionkosken asema-alueen kohdalle olisi
36008: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
36009:
36010: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
36011: Matti Miikki. Valto Käkelä.
36012:
36013:
36014:
36015:
36016: 103 E 168/57
36017: 818
36018:
36019: XII,49. - Toiv.al. N:o 435.
36020:
36021:
36022:
36023:
36024: Tikkaoja ym..: Valtionrautateiden Seinäjoen varikolle suun-
36025: nitellun miehistön huoltorakennuksen rakentamisesta.
36026:
36027:
36028: E d u s k u n n a 11 e.
36029:
36030: Työväen huolto-olojen kehityttyä lainsää- noastaan veturien tarpeisiin. Kauppalan vesi-
36031: dännön velvoittamina ja valtion ammattien- johtolaitoksen puhdistettua vettä ei ole ve-
36032: tarkastuksen valvomina viime vuosikymme- turitalleille otettu uuden huoltorakennuksen
36033: nien aikana nopein askelin kaikilla muilla ollessa jo melkein vuosikymmenen ajan lu-
36034: maamme työpaikoilla, ovat ne valtionrauta- vassa toteutua, sillä rautatiehallituksen huol-
36035: teiden veturivarikkojen kohdalla viime vuo- tojaosto on vuosittain yrittänyt tarkoitukseen
36036: siin saakka olleet täysin alkeellisella kan- määrärahaa.
36037: nalla. Viimeisten 7-8 vuoden aikana on Vuoden 1956 valtion tulo- ja menoarvioon
36038: rautatiehallitus eduskunnan myöntämin va- on rautatiehallitus esittänyt otettavaksi 35
36039: roin pyrkinyt poistamaan tätä puutetta ja milj. markkaa Seinäjoen varikolle rakennet-
36040: onkin tällä hetkellä suuremmista varikoista tavaa jo valmiiksi suunniteltua huoltoraken-
36041: vain kolme ja eräitä pienempiä vailla ajan- nusta varten, mutta sitä ei ole huomioitu
36042: mukaista tai välttävääkin huoltorakennusta. silloin eikä myöskään viime syksynä edus-
36043: Kyseisistä kolmesta varikosta ehkä suurin, kunnalle esitetyssä tulo- ja menoarviossa.
36044: Seinäjoen varikko, käsittäen yhdessä työpis- Koska olisi vii:lttämätöntä, että lakien
36045: teessä noin 450 työntekijää, kaipaisi ensi edellyttämällä tavalla huolehdittaisiin kaik-
36046: tilassa huoltorakennuksen. Tällä kertaa ovat kien työntekijäin puhtaus- ja terveysoloista
36047: veturimiesten ja muiden työntekijäin vaate- myös valtionrautateillä, pitäisi vielä kesken-
36048: kaapit pitkin epäpuhtaiden veturisijojen sei- eräistä huoltotilojen rakentamista nyt kes-
36049: nustoja ja ainoina pesutiloilla ovat kummal- keyttämättä jatkaa rautatiehallituksen esi-
36050: lakin veturitallilla ruosteiset peltiruuhet, tyksen mukaisesti.
36051: vain muutamalla vesiharralla varustettuina. Edellä lausutun perusteella ehdotamme
36052: Sitäpaitsi ne sijaitsevat täysin suojattomina eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36053: veturisijojen nurkissa, joten talvisin yksis-
36054: tään vedon takia niissä ei voi peseytyä. Vesi että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
36055: tulee rautatien omasta vesijohdosta ja se on toimenpiteisiin valtionrautateiden vii-
36056: pahalta haisevaa, täysin saastunutta joki- dennen konejakson Seinäjoen varikoUe
36057: vettä, jota ei ole millään tavalla puhdis- suunnitellun miehistön huoltoraken-
36058: tettu, koska se on tarkoitettukin tallilla ai- nuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
36059: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
36060:
36061: Väinö Tikkaoja. Mauri Seppä. Toivo Asvik.
36062: Johannes VVUtanen. Toivo Antila. T. Saloranta.
36063: 819
36064:
36065: XII,50. - Toiv.al. N:o 436.
36066:
36067:
36068:
36069:
36070: Koivunen ym.: Määrärahasta lisäraiteiden ja ratapihan ylit-
36071: tävän jalankulkusillan rakentamiseksi Haapamäen ase-
36072: malle.
36073:
36074:
36075: Eduskunnalle.
36076:
36077: Haapamäen ratapiha on liikenteen lisään- Suunnitelmat lisäraiteiden ja sillan raken-
36078: tyessä käynyt ahtaaksi, eikä kykene nykyi- tamisesta ovatkin valmiina toteuttamistaa:n
36079: sellään joustavasti suoriutumaan niistä teh- odottamassa. Koska edellä esitettyjen töiden
36080: tävistä, joita jatkuvasti lisääntyvä liikenne suorittaminen olisi erittäin kiireellistä melko
36081: tälle rautatiesolmulle asettaa. Muutamien li- laajojen alueiden rautatieliikenteen jousta-
36082: säraiteiden rakentaminen ratapihan eteläpää- vuutta ajatellen, ehdotamme eduskunnan hy-
36083: hän olisi ajankohtainen ja tärkeä tehtävä väksyttäväksi toivomuksen,
36084: rautatieliikennettä hidastavien esteiden pois-
36085: tamiseksi Haapamäen osalta. että hallitus ottaisi vuoden 1958
36086: Ns. sisäinen liikennekin kaipaisi uusia jär- tulo- ja menoarvioesitykseen suunni-
36087: jestelyjä Haapamäen asemalla. Ratapihan telmissa edellytetyn määrärahan lisä-
36088: länsipuolella oleva melko suuri asutus tar- raiteiden ja ratapihan ylittävän ja-
36089: vitsisi suoran kulkureitin ratapihan idän- lankulkusillan rakentamiseksi Haapa-
36090: puoleiselle asema-alueelle. Tämä kysymys on mäen asemalle.
36091: suunniteltu ratkaistavaksi siten, että raken-
36092: netaan ratapihan yli silta jalankulkijoita
36093: varten.
36094: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
36095:
36096: Matti Koivunen. Artturi Koskinen.
36097: Toivo .Asvik. Usko Sep.pi.
36098: Elli Stenberg. Aleksi Kiviaho.
36099: Irma Rosnell. Päiviö Hetemäki.
36100: 820
36101:
36102: XII,51. - Toiv.al. N:o 437.
36103:
36104:
36105:
36106:
36107: Ahoneri ym.: Asematalon rakentamisesta Jyväskylään.
36108:
36109:
36110: E d u s k u n n a ll e.
36111:
36112: Aikakirjoista käy ilmi, että Haapamäen- oltuaan v. 1928 yhdeksännenä tilalla. Suo-
36113: Jyväskylän välinen rataosa vihittiin 1. 11. lahden-Haapajärven radan valmistuttua lä-
36114: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin hivuosina tulee tämäkin vaikuttamaan huo-
36115: Jyväskylän asematalo, joka näin ollen on mattavasti Jyväskylän aseman liikenteeseen.
36116: palvellut kohta 60 vuotta yleisöä. Nykyisin Edelleen Jyväskylästä tulee läänin pääkau-
36117: tämä sama asematalo palvelee matkustavaista punki ja sekin omalta osaltaan vaikuttaa
36118: yleisöä, kuten silloin, kun ensimmäinen juna liikenteen kasvamiseen. Edelleen ovat suunni-
36119: saapui Jyväskylään. telmat ja lähiajan rakennustavoitteet ole-
36120: Uuden asematalon rakentaminen Jyväsky- massa Jyväskylän-Jämsän radasta. Nykyi-
36121: lään oli jo ennen toista maailmansotaa ra- nen ra:kennus jo nyt on kuormitettu viimei-
36122: kennusohjelmassa, mutta sota keskeytti Jy- seen pisteeseen.
36123: väskylän, niinkuin monen muunkin asemata- Jyväskylän postilaitos tarvitsee myöskin
36124: lon rakentamissuunnitelmat. Tästä on kulu- lisätilaa. Tällöin herää kysymys lisätilojen
36125: nut kuitenkin jo lähes 20 vuotta, mutta saamisesta asematalosta, sillä valtiontalon
36126: uutta asemataloa ei vain vielä ole saatu. Jy- tontille, missä postilaitos sijaitsee, on hyvin
36127: väskylä - jatkuvasti ja ripeästi kehittyvä hankalaa niitä rakentaa. Uuden asematalon
36128: kaupunki sekä tulevan Keski-Suomen läänin yhteyteen voitaisiin postilaitokselle varata
36129: pääkaupunki - on vielä vailla nykyaikaista melkoisia tiloja.
36130: asemataloa. Mainittakoon, että kun matkus- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
36131: tajamäärä oli v. 1928 131311 henkilöä, oli dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36132: se v. 1954 481 688 henkilöä. Matkustaja- muksen,
36133: määrässä tapahtunut kasvu on siis yli 3.5
36134: kertainen. Matkatavaravaihto on kasvanut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36135: suurin piirtein vastaavasti. Tässä samassa asematalon rakentamiseksi Jyväskylän
36136: ajassa on Jyväskylä noussut kuudenneksi kaupunkiin.
36137: suurimmaksi liikennepaikaksi maassamme,
36138: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
36139:
36140: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
36141: 821
36142:
36143: XU,52.- Toiv.al. N:o 438.
36144:
36145:
36146:
36147:
36148: T. Kinnunen ym.: Pieksämäen ratapiha-alueen yli johtavien
36149: kulku- ja liikennemahdollisuuksien parantamisesta.
36150:
36151:
36152: Eduskunnalle.
36153:
36154: Pieksämäen rautatieaseman ratapiha-alue suunnitelmia. Viimeisin koskee sillan huo-
36155: jakaa Pieksämäen kauppalan kahteen erilli- mattavaa leventämistä ja liikenteen ohjaa-
36156: seen alueeseen, joiden yhdyssiteenä on yksi mista uusitulla sillalla Keskuskadun jatkona
36157: ainoa ratapihan yli johtava silta. Jo rauta- suoraan Jäppilän tien suuntaan. Kun sillan
36158: tieliikenteelle tästä sUlasta on muodostunut uusiminen liittyy läheisesti koko ratapiha-
36159: vaikea pullonkaula, joka vaikeuttaa suuresti alueen uudelleenjärjestelyihin, olisi nämä
36160: junaliikenteen järjestelyä ja ohjausta tällä kokonaissuunnitelmat kiireellisesti viimeis-
36161: varsin suurella liikennepaikalla. teltävä. Kauppalan sisäisen sekä ympäristö-
36162: Kun tämä aikoinaan rakennettu ylikulku- maakunnan liikenteen parantuminen rata-
36163: silta on nykyiselle liikenteelle ratapiha-alueen piha-alueen ylittävältä osalta riippuu suora-
36164: ainoana yl~kulkupaikkana kovin kapea ja naisesti valtion toimenpiteistä asian järjes-
36165: päistään jyrkkäkäännöksinen ja kun suuret tämiseksi. Valtion olisikin asia pikaisesti
36166: linja- ja kuorma-autot liikennöidessään sillan hoidettava, jotta päästäisiin nykytilanteen
36167: yli tukkivat kapean väylän miltei kokonaan aiheuttamista suurista liikennevaikeuksista
36168: ja kun siltaa alittavien vetureiden savut li- tältä osalta.
36169: säksi peittävät näkyväisyyden sillalla, jossa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
36170: samanaikaisesti muut li1kennevälineet s~kä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36171: suuret koululais- ym. joukot pyrkivät puo- muksen,
36172: lelta toiselle, on tästä sillasta muodostunut
36173: siten erikoisen vaarallinen, vaikea ja liiken- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
36174: nettä hidastava osuus kauppalan liikenteessä, toimenpiteisiin Pieksämäen ratapiha-
36175: jolle ei muutakaan kiertotietä ole olemassa. alueen yli johtavien kulku- ja liiken-
36176: Tilanteen korjaamiseksi on tehty useitakin nemahdollisuuksien parantamiseksi.
36177: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
36178:
36179: Toivo H. Kinnunen. Aukusti Pasanen. Wiljam Sarjala.
36180: 822
36181:
36182: XII,53. - Toiv.al. N:o 439.
36183:
36184:
36185:
36186:
36187: Leinonen ym.: Määrärahasta uuden matkustaja-aseman ra-
36188: kentamiseksi Ouluun.
36189:
36190:
36191: E d u s k u n n a ll e.
36192:
36193: Oulu on Pohjois-Suomen rautateiden niin solmukohtana tulee jatkumaan Pohjois-Suo-
36194: henkilö- kuin tavaraliikenteenkin tärkein sol- men teollistamisen ja kaiken muun kehityk-
36195: mukohta. Kaupungin kehitys on ollut viime sen mukana, on jo kiireellinen tehtävä ryh-
36196: aikoina yllättävän voimakas. Oulu on nyt tyä Oulun rautatieaseman välttämättä edessä
36197: suuruudessa viidennellä tilalla asukasluvun olevaan uudistamiseen, jotta siitä ei muodos-
36198: perusteella. Uusien teollisuuslaitosten synty- tuisi vielä entistäkin vaikeampaa pullon-
36199: minen Oulujoen sähkövoimalaitosten rinnalla, kaulaa Pohjois-Suomen kehitykselle. Samalla
36200: satamaliikenteen huomattava laajeneminen tulee ajankohtaisina ratkaistaviksi aseman
36201: mm. kaivostoiminnan kasvaessa, uusien oppi- tienoon katuliikennepulmat ja uusittaviksi
36202: laitosten lisääntyminen sekä taloudellinen liian ahtaiksi käyneet kaupunginosia yhdis-
36203: että muu voimakas kehitys on ollut omiaan tävät rautatiealikäytävät.
36204: lisäämään niin tavara- kuin myös matkusta- Tätä suuruusluokkaa oleva työ on senkal-
36205: jaliikennettä ennakolta arvaamattomassa tainen, ettei sen suorittaminen ole suuresti-
36206: maarassa. Oulun ratapihaa ja rautatietava- kaan riippuvainen vuodenajasta, joten se so-
36207: ra-asemaa onkin ollut pakko kaiken edellä- veltuu mitä parhaiten sellaiseksi työttömyys-
36208: mainitun takia jo tuntuvasti laajentaa, kohteeksi, joista jatkuvasti on huutava puute.
36209: mutta matkustaja-asema on vielä samanlai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
36210: nen kuin Oulun radan valmistuessa 70 vuotta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36211: sitten, jolloin Oulun ja yleensä Pohjois-Suo- muksen,
36212: men koko muu kehitys oli nykyiseen verrat-
36213: tuna lapsen kengissä. Tämänhetkisen tilan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
36214: teen vallitessa ei aseman henkilökunta pysty toimenpiteisiin uuden matkustaja-
36215: parhaimmalla tahdollaankaan, uhrautuvasta aseman rakentamiseksi Oulun rata-
36216: työstään huolimatta, tyydyttävästi hoitamaan pihalle ja sitä varten ottaisi vuoden
36217: laajaksi paisunutta liikennettä. 1958 tulo- ja menoarvioon tarpeelli-
36218: Koska Oulun kaikinpuolinen kehitys Poh- seksi katsomansa määrärahan.
36219: jois-Suomen rautateiden huomattavimpana
36220: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
36221:
36222: Armas Leinonen. Lauri Järvi.
36223: Erkki Koivisto. Kerttu Saalasti.
36224: Aaro Kauppi. Pentti Liedes.
36225: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
36226: 823
36227:
36228: Xfi,54. - Toiv.al. N:o 440.
36229:
36230:
36231:
36232:
36233: Heljas ym.: Saimaan vesistön ja Suomenlahden välisen vesi-
36234: kulkuväylän avaamisesta.
36235:
36236:
36237: E d u s k u n n a 11 e.
36238:
36239: Saimaan alueen taloudellinen kehitys on Saimaan alueen kasvuluvuksi 15 milj. ms.
36240: hidastunut senjohdosta, että tämän laajan Kun nykyinen teollisuuden ja yksityistalou-
36241: alueen vesireittejä ei voida tehokkaasti käyt- den puunkäyttö nousee n. 11 milj. m3:iin,
36242: tää liikenteen palveluksessa Saimaan kana- jää vuosittain metsiin mätänemään n. 4 milj.
36243: van menetyksen jälkeen. Satojen kilomet- ms.
36244: rien pituiset vesireitit tuottavat vähän hyö- Saimaan vesireitin yhdistäminen mereen
36245: tyä, ellei niitä voida yhdistää Suomenlah- voisi tässäkin suhteessa parantaa tilannetta.
36246: teen. On vaikeata ajatella taloudellisen elä- Asian ratkaisemiseksi on useitakin mahdolli-
36247: män elpymistä Savon alueella, ellei vesitkul- suuksia, joita kaikkia on tutkittava. Par-
36248: jetuskysymykselle löydetä sopivaa ratkaisua. haassakin tapauksessa niiden toteuttaminen
36249: Kokemus maastamme ja muistakin maista vie oman aikansa. Mutta Saimaan alueen
36250: osoittaa, että vesikuljetus on muita kuljetus- yhä kiristyvä taloudellinen tilanne ei siedä
36251: muotoja halvempi. Niinpä tilasto kotimai- pitkää odottamista. Tästä syystä olisi toi-
36252: sesta tavaraliikenteestä vuodelta 1952 näyt- vottavaa, että siksi kunnes vesikuljetuskysy-
36253: tää, että rautatierahti kilometriltä ja tonnilta mys on ratkaistu, hoidettaisiin asia siten,
36254: on 4 mk 65 p., kuorma- ja pakettiautorahti että näille alueille myönnettäisiin rautatie-
36255: 29 mk 28 p., laivaliikenne ja proomaus 2 m:k rahteihin riittäviä alennuksia myös Itä-Suo-
36256: 32 p. sekä uitto ja lauttaus _2 mk 41 p. men saattamiseksi kilpailukykyiseksi muun
36257: Vesikuljetus on siis ylivoimaisesti edulli- Suomen rinnalla.
36258: sin ja, kuten tutkimukset osoittavat, paranee Edellä olevan perusteella esitämme kun-
36259: sitä mukaa kuin kuljetuksessa voidaan käyt- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
36260: tää suurempia yksikköjä. muksen,
36261: On myös vaikeata ajatella tämän metsä-
36262: rikkaan alueen puutavaran markkinoimista että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36263: niiltä seuduin, jotka ovat jääneet nollarajan menpiteisiin Saimaan vesistön ja SM-
36264: taakse. Ilman halpaa vesireittiä jäävät ne menlahden välisen vesikulkuväylän
36265: käyttämättä. Akateemikko Yrjö Ilvessalo on ' avaamiseksi.
36266: v:n 1954 metsäviikon esitelmässä maininnut
36267: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
36268:
36269: Lennart Heljas. Martti Salminen.
36270: Kalle Kämäräinen. Sylvi Halinen.
36271: \
36272: Antti J. Rantamaa.
36273: 824
36274:
36275: Xll,öö. - Toiv.al. N: o 441.
36276:
36277:
36278:
36279:
36280: Hamara ym.: Määrärahasta Säämingin s/s Saaristo Hrl.
36281: Oy: n avustamiseksi.
36282:
36283:
36284: E d u s k u n n a ll e.
36285:
36286: Säämingin kunnan eteläisessä saaristossa liioin kestä jalkaisin kulkemista. Saman-
36287: liikennöivä s/s Saaristo, jonka reitti käsit- aikaisesti ovat suuret selät vielä avoinna.
36288: tää 32 laituria pituudeltaan 80 km, on asuk- Saaristo-laiva on rakennettu erikoisesti edel-
36289: kaiden ainoa säännöllisesti liikennettä man- lämainittuja seikkoja silmälläpitäen ja har-
36290: tereelle eli Savonlinnaan ylläpitävä kulku- joittaa liikennettä aivan vuoden loppuun
36291: väline. Savonlinna on kysymyksessä olevan saakka, jopa poikkeuksellisilla vuosina vielä
36292: kunnan keskus ja kirkonkylä. Laiturit ovat tammikuussakin.
36293: kyläläisten itsensä rakentamia ja ylläpitä- Säämingin ko. saaristo on asutettu Olavin-
36294: miä, kun taas esim. vastaavasti rautatiellä linnan perustamisen aikoihin noin v. 1495
36295: asemat, seisakkeet ja pysäkit, kuten itse ja useat saarella asuvat suvut ovat asusta-
36296: rautatietkin ovat valtion rakentamat. Sama neet siellä 350--400 vuoden ajan ilman val-
36297: koskee myös maantieliikennettä. Laiturien tion tie-, sähkö- tai muita avustuksia. Nyt-
36298: rakentamiseen käytetty työaika ja rakennus- kään ei avustuksia tarvittaisi, jos tällainen
36299: tarpeet on varovastikin laskien nyky- tieyhtymä olisi verovapaa. Verorahoilla voi-
36300: arvoissa arvioitava 100 000 markaksi laitu- taisiin suorittaa korot ja kuoletukset. Tällä
36301: ria kohden eli n. 3 milj. markaksi yhteen- hetkellä eivät Saaristolaiset voi tukea laiva-
36302: laskettuna. Valtio antaa vuosittain paikal- yhtiötä avustuksinkaan, koska valtio ottaa
36303: lis- ja kyläteiden kunnossapitoon huomatta- lahjaveroina suuren osan siitä, mikä on tar-
36304: via summia, jonka vuoksi olisi toivottavaa, koitettu liikenteen tukemiseksi. Asian näin
36305: että edellämainituntapaisetkin kylätiet pää- ollen on Saaristo-laivan liikenteen ylläpitä-
36306: sisivät osallisiksi valtion avusta. On muistet- minen asukkaiden omin voimin käynyt yli-
36307: tava, että maalla aina sentään tarpeen tul- voimaiseksi, ja koska valtion tulo- ja meno-
36308: len pääsee kulkuneuvottakin eteenpäin. Vesi- arviossa saaristolaivojen liikenteen tukemi-
36309: liikenteessä tarvitaan aina jonkinlainen kul- seen myönnetyt määrärahat ovat kohtuutto-
36310: kuväline ja yllämainitussa saaristossa sen man pienet, esitämme edellä olevaan viitaten
36311: hoitaa parhaiten laiva. Paikallisen väestön eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
36312: kannalta on nimittäin syysliikenne kaikkein
36313: tärkeintä. Syystuulien vuoksi ei suurilla että hallitus ottaisi vuoden 1958
36314: selillä voida tehdä pitkiä matkoja veneillä, tulo- ja menoarvioesitykseen 2 000 000
36315: puhumattakaan siitä, että syksyllä muodos- markkaa Säämingin s/s Saaristo H1'l.
36316: tuu kapeisiin salmiin aikaisin jääesteitä, Oy :n avustamista varten.
36317: joita vene ei voi rikkoa, mutta jotka eivät
36318: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
36319:
36320: Irma Hamara. Viljo Virtanen. Onni Hiltunen.
36321: A. Pasanen. Antti J. Rantamaa. Onni Mannila.
36322: Sylvi Halinen. Toivo H. Kinnunen. Edvard Pesonen.
36323: 825
36324:
36325: XII,56. - Toiv.al. N: o 442.
36326:
36327:
36328:
36329:
36330: Sarjala ym.: Saimaan vesistöalueen puutavaran kuljetusmah-
36331: dollisuuksien parantamisesta.
36332:
36333:
36334: Eduskunnalle.
36335:
36336: Saimaan vesistöalue käsittää suuren osan 25 milj. k-ms ja kasvu 516 000 k-ms, joka
36337: maamme metsärikkaimpia seutuja. Sen pii- melkeinpä kokonaisuudessaan liikenisi teolli-
36338: riin kuuluu noin kolmannes valtakuntamme suuden raaka-aineeksi, koska kotitarvepuun
36339: metsien puun tuotosta. Vesistöalue sinänsä osuus valtion metsien vuotuisesta kasvusta on
36340: monine haaroineen on erinomaisen sopiva varsin vähäinen. Kun pienpuutavarasta ja
36341: puun kuljetukseen, eritoten nippulauttoina, tällöin erikoisesti paperipuusta valmistetta-
36342: joka tapa on ja tulee olemaan oloissamme villa tuotteilla on jatkuvasti kysyntää maa-
36343: ylivoimaisesti halvin. Pelkästään teknilli- ilman markkinoilla ja kun sen poistaminen
36344: sestikin ajatellen on vaikeaa kuvitella mitään metsistä on metsänhoidon perusedellytys,
36345: autotie- tai rautatieverkostoa korvaamaan on nykyistä tilannetta Saimaan ja Pielisen
36346: kaikkia Saimaan kuljetusväyliä, ainakaan vesistöalueitten metsien hyvwksi käytössä pi-
36347: kohtuullisen aikajakson sisällä. Toisaalta dettävä kansantaloudellisesti erittäin epätyy-
36348: teollisuus Saimaalla ja rannikolla on sijoittu- dyttävänä.
36349: nut uittaen tuotua raaka-ainetta silmällä pi- On aivan varmaa, ettei pienpuulle syrjäi-
36350: täen, puhumattakaan raakapuun viennistä, semmissä osissa voida saada kantohintaa il-
36351: joka sekin on välttämätöntä niin kauan kuin man kuljetusolojen parantamista. Kustan-
36352: kotimaassamme ei voida kaikkea hakattavaa nustason voimakas nousu on pienentänyt en-
36353: puutavaraa sen pitemmälle jalostaa. nen kaikkea pinotavaran hankinta-aluetta.
36354: Kuljetuskustannusten voima:kas kasvu on Tämä tuntuu selvimpänä raakapuun vientiä
36355: saattanut varsinkin Saimaan alueen pohjois- varten tapahtuvassa hankintatoiminnassa,
36356: ten osien metsätalouden varsin kriitilliseen jonka ulkopuolelle jäävät yhä suurenevat
36357: asemaan ja pienentänyt jo huomattavasti sitä osat Saimaan vesistöalueen ja eritoten Poh-
36358: aluetta, jolla kannattava puun ottaminen, jois-Savon ja Pohjois-Karjalan hakkuusääs-
36359: puhumattakaan metsätaloudesta, on mahdol- tönä syntyneet pinotavarareservit. Olosuh-
36360: linen. Syrjäisten seutujen työllisyystilantee- teiden pakosta on myöskin puunjalostusteolli-
36361: seen on kuitenkin metsänhakkuilla ratkaiseva suutemme ostotoiminta näillä alueilla jäänyt
36362: merkitys. vähäisemmäksi kuin kasvutuotto edellyttäisi.
36363: Suoritetut selvitykset ovat osoittaneet, että Vesitien aikaansaaminen Saimaalta Suo-
36364: Saimaan ja Pielisen vesistöalueilla on huo- menlahteen olisi omiaan ratkaisevasti ja mo-
36365: mattavan runsaasti sellaisia metsiä, joista nin tavoin elvyttämään sen vesistöalueen
36366: saatavalla puutavaralla ja erikoisesti pien- piirissä olevaa metsätaloutta. Arvattavasti
36367: puutavaralla ei ole säännöllistä jalostusmah- sillä olisi hyvin moninainen suoranainen vai-
36368: dollisuutta. Valtaosa näistä sijaitsee Pielisen kutus myös koko Itä-Suomen talouselämän
36369: alueella. Metsäneuvos Lihtosen suorittaman elpymiseen.
36370: tutkimuksen mukaan viimeksimainitulla ve- Eduskunta on vuoden 1952 valtiopäivillä
36371: sistöalueella on tuollaisia metsiä· yhteensä lausunut toivomuksen, että hallitus suoritut-
36372: 729 000 ha, joista valtion omistamia 248 000 taisi tutkimuksen Saimaan ja Pielisen alueen
36373: ha. Kaikkien Pielisen alueella sijaitsevien ja piirissä tuotetun puutavaran kuljetusmahdol-
36374: vailla säännöllistä ainespinotavaran menek- lisuuksien parantamiseksi. Toivomuksen joh-
36375: kiä olevien metsien puuvarasto on 58 milj. dosta hallitus asettikin toimikunnan sanottua
36376: k-ms ja vuotuinen kasvu 1 820 000 k-ms. tehtävää suorittamaan. Vaikka ei tähän men-
36377: Valtion metsien osalta on puuvarasto nessä olekaan esitetty lopullista selvitystä
36378: 104 E 168/57
36379: 826 XU,56. - Saimaan vesistöalueen puutavaran kuljetus.
36380:
36381:
36382: mainitun toimikunnan taholta, sen enempää Hevosella ................. . 1 km
36383: kuin käytännöllistä ehdotusta tämän suuren Autolla ................... . 25 "
36384: ongelman ratkaisemiseksi, on kiistämättö- Junalla ................... . 100 "
36385: mästi selvää, ettei tämän laajan puuntuotto- Nippulautassa ............. . 400 "
36386: alueen hyväksikäytölle ole muuta ratkaisua Merialuksessa ............. . 1000 "
36387: kuin kuljetuskysymyksen saattaminen ny-
36388: kyistä olotilaa huomattavasti paremmaksi. Kun v. 1944 lopullisesti katkenneet ka-
36389: Vesitiekuljetus on kaikissa olosuhteissa nava- sekä tyydyttävät rautatie- ja maantie-
36390: säilyttänyt sijansa ylivoimaisesti halvimpana yhteydet Saimaalta Suomenlahdelle ovat
36391: kuljetusmuotona. Siitä ovat todistuksena edelleen järjestämättä, on tämän epäkohdan
36392: mm. USA:n, Neuvostoliiton ja Keski-Euro- vaikutus ei ainoastaan Itä-Suomelle, vaan
36393: pan suuret kanavointityöt. Meilläkin on suu- koko kansantaloudenemme erittäin tuhoisa.
36394: rin osa niistä syistä, joita Saimaan kanavaa Edellä olevan perusteella ja viitaten myös
36395: vastaan on esitetty, vahvasti liioiteltuja. Jää- tästä kysymyksestä vuosien 1935, 1941, 1945
36396: esteet katkaisevat kanavan käytön talveksi. ja 1951 valtiopäivillä tehtyihin eduskunta-
36397: Toiselta puolen myös Kotkan ja Haminan aloitteisiin esitämme eduskunnan hyväksyt-
36398: satamat ovat useita kuukausia jäässä ja täväksi toivomuksen,
36399: metsätalouden rytmi on siihen kitkattomasti
36400: soveltunut. Vertailun vuoksi mainittakoon, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36401: että eri kuljetusmuotoja käyttäen voidaan toimenpiteisiin Saimaan vesistöalueen
36402: nimittäin samalla kustannuksella kuljettaa piirissä tuotetun puutavaran kuljetus-
36403: puuta keskimäärin seuraavat matkat: mahdollisuuksien parantamiseksi.
36404: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
36405:
36406: Wiljam Sarjala. Niilo Ryhtä. Onni Mannila.
36407: Esa Hietanen. Kalle Kämäräinen. Toivo H. Kinnunen.
36408: Yrjö Sinkkonen. Edvard Pesonen. Sylvi Halinen.
36409: Kaarlo Kajatsalo. Viljo Virtanen. Antti J. Rantamaa.
36410: Matti Miikki. Sulo Hostila. Otto Muikku.
36411: Tahvo Rönkkö. Erkki Tuuli. Irma Hamara.
36412: 827
36413:
36414: XII,57. - Toiv.al. N: o 443.
36415:
36416:
36417:
36418:
36419: Hallberg ym.: Määrärakasta Kivisalmen uittokanavan kun-
36420: nostamistäitä varten.
36421:
36422:
36423: Eduskunnalle.
36424:
36425: Maamme tärkeimpiä puutavarankuljetus- tuvat hinaajat usein kovan tuulen vaikutuk-
36426: vesireittejä on laaja Saimaan vesistöalue, sesta tukalaan asemaan, jopa niputkin hajo-
36427: jonka vaikutuspiiriin kuuluu noin 17.5% avat, tuottaen täten suuria lisäkustannuksia
36428: koko maamme kasvullisesta metsämaasta, ol- ja vahinkoa. Sanottu Kivisalmen väylä on
36429: len vuotuismetsäkasvu noin 10 milj. m3 eli saarien suojaamaja kauttaaltaan tuulen suo-
36430: noin 25 % metsiemme vuotuiskasvusta. jassa. Kivisalmen väylän pohjaleveys on
36431: Puunjalostusteollisuuden raaka-aineesta 15 m ja syvyys matalanveden aikana 8 jal-
36432: kuljetetaan vuosittain Saimaan vesistön uit- kaa. Väylä olisi nippukuljetuskelpoiseksi
36433: toteitse noin 30-35 milj. k.-j3 sahapuuta, saatettavissa sitä leventämälllä 45 m: llä. Sen
36434: noin 70 milj. j3 vanerikoivua sekä kuusi- ja syvyys on riittävä. Perattava maa on help-
36435: mäntypaperipuuta noin 2.5-3 milj. m3. posiirtoista kalliovapaata maata.
36436: Saimaan vesistön kulkuväylät on aikanaan Enso-Gutzeit Oy:n metsäpäällikkö V. E.
36437: kanavoitu vain laivaliikennettä silmälläpi- Roiton tekemän arvion mukaan tulisi Kivi-
36438: täen, eikä silloin voitu aavistaa tämän ve- salmen väylän lisäperkaus maksamaan n.
36439: sistöalueen erittäin suurta merkitystä puuta- 110 miljoonaa markkaa. Näin säästettäisiin
36440: varankuljetustienä. väylän levennyttyä . nippu-uittokelpoiseksi
36441: Nykyisin ei mielestämme kyllin vakavasti vuotuisia kustannuksia noin 11 milj. mark-
36442: kiinnitetä huomiota sisävesistöjemme kulku- kaa, mikä olisi noin 10 %: n korko sijoite-
36443: väyliin, vaan yhä enemmän ovat päässeet etu- tulle pääomalle.
36444: alalle maantiet ja rautatiet, vaikka luonnolli- Lisäksi Pielisjoen uudelleen kanavointi li-
36445: set vesikuljetusväylät ovat kaikkein halvin säisi huomattavasti Kivisalmen väylän käyt-
36446: puutavaran kuljetusmuoto. Vesikuljetuksessa töä. Samoin Höytiäiseltä tuleva puumäärä,
36447: taas on siirrytty yhä enemmän nippukulje- kun kanavointi on jo parhaillaan käynnissä,
36448: tukseen, mikä suuresti säästää kuljetuskus- lisäisi osaltaan Kivisalmen väylän käyttöä.
36449: tannuksia. Mutta tämä kuljetustapa vaatii Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
36450: vastaavasti uittoväylien väljyyttä varsinkin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
36451: uittokanavissa. toivomuksen,
36452: Niinpä on mm. Rääkkylän pitäjässä Kivi-
36453: salmen avokanava perattu liian kapeaksi että hallitus ottaisi vuoden 1958
36454: nippulauttojen kuljetukselle ja niin joutuvat tulo- ja menoarvioesitykseensä 110
36455: hinaajat nippulauttoineen kiertämään Ora- miljoonan markan määrärahan Kivi-
36456: visalon pohjoispuolitse, Ukonselän kautta salmen uittokanavan leventämis- ja
36457: suurelle Orivedelle, hinausmatkan näin pide- kunnostamistöitä varten kanavan saat-
36458: tessä 16 km:lla. Kun sanottu nykyinen tamiseksi nippu-uittokelpoiseksi.
36459: väylä on suurimmaksi osaksi selkävettä, jou-
36460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
36461:
36462: R. Hallberg. Matti Raipala.
36463: Matti Miikki. M. Honkavaara.
36464: Erkki Tuuli. Varma K. Turunen.
36465: Veikko Kokkola.
36466: 828
36467:
36468: XII,58. - Toiv.a.l. N: o 444.
36469:
36470:
36471:
36472:
36473: Asvik ym.: Siipyyn kalastussataman ruoppaamisesta.
36474:
36475:
36476: Ed u s kun n a 11 e.
36477:
36478: Siipyyn kunnassa sijaitseva kalasatama on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
36479: siinä määrin mataloitunut, että kuormattu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36480: jen kalastusveneiden satamaan pääsy on vai- muksen,
36481: keutunut. Kalastussatamien syventäminen ja
36482: kunnostaminen on saariston ja rannikon ka- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
36483: lastajaväestön elinehto. Kun tällä vähävarai- toimenpiteisiin Siipyyn kalastussata-
36484: sella väestönosalla ei ole tähän mahdolli- man ruoppaamiseksi.
36485: suuksia, on välttämätöntä, että valtio avus-
36486: taa näitä töitä.
36487: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
36488:
36489: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori- Nurminen.
36490: 829
36491:
36492: XII,59. - Toiv.al. N: o 445.
36493:
36494:
36495:
36496:
36497: Ryhtä: Määrärakasta valtion omistamien autiotupien kun-
36498: nossapitämistä varten.
36499:
36500:
36501: E d u s k u n n a 11 e.
36502:
36503: Moniin paikkoihin Lapin läänin erämaa- vaa kuntoa voitu hoitaa 12 Pl. XII: 3 mo-
36504: alueilla on valtion toimesta rakennettu autio- mentin määrärahalla (Kyytitoimi ja maja-
36505: tupa siinä tarkoituksessa, että harvaan asu- talonpito), mutta koska kyytitoimi on ku-
36506: tulla erämaaseudulla liikkuvat postinkanta- mottu 1 päivästä tammikuuta 1956 lukien,
36507: jat, poromiehet, metsästäjät ja kalastajat on momentti ja siihen merkitty määräraha-
36508: sekä myöskin matkailijat saisivat tilaisuuden kin poistettu kuluvan vuoden tulo- ja meno-
36509: pitkillä erämaataipaleilla yöpyä katon alla arviosta. Kun kuitenkin näiden valtion
36510: majassa, jonne on aina polttopuuta varat- omistamien autiotupien jatkuvasta kunnosta
36511: tuna lämmintä ja suojaa kaipaavan kulki- olisi syytä huolta pitää ja kun näihin autio-
36512: jan varalta. Näitä erämaitten autiotupia, tupiin olisi syytä hankkia matkamiehen va-
36513: jotka ovat valtion rakentamia ja tähän ralta myöskin polttopuuta, niin senvuoksi
36514: saakka ovat olleet myöskin valtion hoidossa olisi välttämättä saatava tarpeellinen määrä-
36515: olevia rakennuksia, on olemassa useita kym- raha valtion omistamien autiotupien kun-
36516: meniä ja useat tuhannet vuosittain ovat saa- nossa pitämiseen sekä niille tarvittavan polt-
36517: neet erämaaretkellään yöpyä näissä tuvissa topuun hankkimiseen. Vuosittain tarvittava
36518: ja ovat saaneet pitkillä asumattomilla erä- määräraha tulisi olemaan n. 400 000 mk.
36519: maataipaleilla sen välttämättömän suojan ja Edellä sanotun perusteella ehdotankin
36520: lepopaikan, jossa ovat voineet kuivata vaat- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36521: teitaan sekä ovat voineet levätä rasittavan
36522: päivämatkan jälkeen. Moni erämaan postin- että hallitus ottaisi vuoden 1958
36523: kantaja, metsämies ja poromies on erämaan tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeeUi-
36524: autiotuvan kautta pelastunut kuolemanvaa- sen määrärahan valtion omistamien
36525: rasta, kun on rajuilman, sateen ja myrskyn autiotupien kunnossapitämiseen ja
36526: kouriin jouduttuaan päässyt autiomajaan le- näihin tupiin välttämättömästi tarvit-
36527: päämään ja vaatteitaan kuivaamaan. tavan polttopuun hankintaa varten.
36528: Tähän saakka on näiden valtion omista-
36529: mien autiomajojen korjaustöitä sekä jatku-
36530: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
36531:
36532: Niilo Ryhtä.
36533: 830
36534:
36535: XU,60. - Toiv.al. 446.
36536:
36537:
36538:
36539:
36540: Hallberg ym.: Maantiest1tojen, rumpujen ja lossien saattami-
36541: sesta nykyistä autoliikennettä vastaavalle tasolle.
36542:
36543:
36544: Eduskunnalle.
36545:
36546: Nykytilanteen valossa maantiekuljetusten laisen heikon sillan. Mielestämme edellä
36547: kehittämistä silmällä pitäen on yleisenä piir- mainitut tehoisaa liikennettä ehkäisevät hai-
36548: teenä havaittavissa autokuljetuksen valtava tat olisi teiden ja siltojen kuntoisuutta sil-
36549: kehitys. Autokuljetuksessa on kalustollisesti mällä pitäen asetettava tärkeysjärjestyksessä
36550: edetty huomattavasti nopeammin kuin tie- ehdottomasti ensi tilalle ja kiinnitettävä
36551: olomme samoin kuin teiden ja autojen käyt- huomiota näiden nykyistä maantieliikennettä
36552: töä koskeva lainsäädäntömme. Kuormaus- haittaavien epäkohtien pikaiseksi korjaami-
36553: kuljetuksessa pyritään aivan oikein yhä suu- seksi.
36554: rempaan tehoon ja siten kuljetuskustannus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
36555: ten alentamiseen. Tällaisen kuljetustehon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36556: esteenä ovat kuitenkin lukuisat maanteit- vomuksen,
36557: temme hyvinkin heikkokuntoiset sillat ja
36558: rummut, joiden kantavuus itse tiehen ver- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36559: rattuna on paljon pienempi. Samaa on sa- menpiteisiin maantiesiltojen, rumpu-
36560: nottava monista vesistöjä ylittävistä los- jen ja lossien saattamiseksi nykyistä
36561: seista. Kuvaavaa siltojen heikkoudelle on mm., jo pitkälle kehitettyä autoliikennettä
36562: että matkustajien on vaaran välttämiseksi vastaavalle tasolle.
36563: poistuttava linja-autosta sen ylittäessä täl-
36564: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
36565:
36566: R. Hallberg. Kalervo Saura.
36567: Erkki Tuuli. T. Junnila.
36568: Martti Salminen. Otto Muikku.
36569: Antti Kukkonen. M. Bonkavaara.
36570: 831
36571:
36572: Xll,61. - Toiv.al. N: o 447.
36573:
36574:
36575:
36576:
36577: Saura ym.: Turun-Rymättylän tiellä olevan Särkänsalmen
36578: lossin uuden lossiväylän tutkimisesta.
36579:
36580:
36581: Eduskunnalle.
36582:
36583: Talous- ja liike-elämän kehittyessä valta- Särkän lossin väylän leveys on 546 m, jo-
36584: vasti sotien jälkeen on varsin suurta huo- ten se on maamme pisimpiä vaijerilosseja.
36585: miota kiinnitetty valtiovallan taholta teiden Väylän leveydestä ja meriveden liikkeestä
36586: ja liikennelaitosten parantamiseen. Epäkoh- johtuen on vaijerin kulutus erittäin suuri.
36587: tia, jotka ovat syntyneet lisääntyneen liiken- Häiriöitä lossin liikenteessä ja keskeytyksiä
36588: teen johdosta, nyt korjataan. Eräänä tällai- tuleekin tämän takia useampia vuoden ai-
36589: sena vaikeana pullonkaulana on Turun- kana.
36590: Rymättylän tiellä oleva ns. Särkän lossi. Vilkkaimpina liikenneaikoina joutuvat
36591: Tämän lossin välityksellä tapahtuu liikenne autot vartoamaan useasti säännöllisen kulun
36592: saariston pitäjien Merimaskun ja Rymätty- aikana kahden tunnin ajan, jopa 30 autoa
36593: län kunnista sekä eteläpää Askaisten kun- jonossa.
36594: nasta. Tämän lisäksi tälle tielle yhtyy ns. Nykyisen lossiväylän läheisyydessä on poh-
36595: saariston tie Nauvon ja Korppoon luodoilta, joispuolella ns. Särkän saari. Jos sieltä ra-
36596: samoin Houtskarin liikenne. Muun muassa kennetaan tiepenkere Merimaskun rantaan,
36597: valtion omistama Seilin mielisairaala on tä- tulisi penkereen pituudeksi n. 240 m, eikä
36598: män tien takana. meren pohja siinä ole syvällä. Särkän saa-
36599: Mainittu tie on joutunut viime aikoina var- resta lauttaväylä Luonnonmaan rantaan on
36600: sin runsaan liikenteen alaiseksi. Naantalin vain 120 m, joten lauttaväylä lyhenisi n.
36601: sokeritehdas ja Raision tehtaat ovat tätä huo- 426 m. Särkän saaren omistuksesta: ei ole
36602: mattavasti lisänneet. Rymättylän ja Meri- tietoa. Luultavasti se on aikoinaan lahjoi-
36603: maskun varsin voimakkaasti lisääntynyt hu- tuksena joutunut Naantalin luostarille, joten
36604: vila-asutus ja muu nopea taloudellinen ke- sen käyttöön otolle ei liene estettä. Uusi
36605: hitys on tätä myös lisännyt. Talvikalan lyhyt väylä on merituulilta suojattu ja tal-
36606: tuonti Turkuun tulee myös tätä kautta. Lii- vella merivirtojen takia avovetinen. Rannat
36607: kenne tulee ns. luotojen tien valmistuttua ovat kalliopohjaisia, mihin vastaisuudessa
36608: jatkuvasti yhä lisääntymään. voitaisiin rakentaa silta edullisesti.
36609: Jäävaikeudet ovat nykyisen lossin väylällä Maaltapaon eräänä tekijänä ovat myös
36610: talven aikana usein hyvin vaikeat. Kovina huonot liikenneyhteydet. Näillä alueilla olisi
36611: pakkastalvina joudutaan liikennöimään jään erinomaiset mahdollisuudet pienteollisuuden
36612: kautta, mutta se on vaarallista merivirtojen ja teollisuuden lisäämiselle, siitä on eräänä
36613: johdosta, joten jään vahvuutta on joka päivä esimerkkinä Rymättylään parhaillaan raken-
36614: mitattava. Rantavedet, jotka useasti nouse- nettava kalanjäädyttämö.
36615: vat korkealle jään päälle, asettavat liiken- Naantaliin rakennettavan Neste Oy:n val-
36616: teelle oman vastuksensa. Lossireitti on myös mistuttua vapautuu paljon työvoimaa ja ka-
36617: myrskyjen aikana vaarallinen voimakkaan lustoa ja silloin pitäisi olla selvillä uusia
36618: merenkäynnin johdosta. työkohteita. Katsomme jo tämänkin takia
36619: 832 :xn,61. - SlLrkll.nsaJmen lossi.
36620:
36621:
36622: edellä olevan lähellä olevana työkohteena että halUtus ryhtyisi pikaisiin toi-
36623: erittäin ajankohtaiseksi. menpiteisiin Turun-Rymättylän tiellä
36624: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- olevan Särkänsalmen lossin uuden
36625: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, lossiväylän tutkimiseksi.
36626: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
36627:
36628: Kalervo Saura. Kalle Jokinen.
36629: Paavo Aitio. Eino Roine.
36630: Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
36631: Bertel Lindh. Harras Kyttä.
36632: 833
36633:
36634: XII,62. - Toiv.al. N: o 448.
36635:
36636:
36637:
36638:
36639: Naderström-Lunden ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja
36640: menoarvioon lautan hankkimiseksi Rajalahden-Lappdalin
36641: lauttapaikalle.
36642:
36643:
36644: E d u s k u n n a ll e.
36645:
36646: Kemiön, Dragsfjärdin, Vestanfjärdin ja yli Pungböleen rakennettavaa, 250 metrin
36647: I-Iiittisten , kunnat, jotka Kemiön ja Sauvon jännemittaista riippusiltaa ja sille rakennet-
36648: välisen liikenteen kautta ovat yhteydessä tavaa tieyhteyttä. Suunnitelman lopullinen
36649: mantereeseen, ovat jo kahdeksan vuotta sit- hyväksyminen riippuu vesioikeudellisen lupa-
36650: ten kääntyneet kulkulaitosten ja yleisten töi- päätöksen ehdoista.
36651: den ministeriön puoleen esittäen, että Ke- Koska edellä esitetty liikennejärjestely
36652: miön saaren ja mantereen välille rakennet- kysyy huomattavan suuria varoja ja hank-
36653: taisiin silta. Eduskunta on hyväksynyt 1952 keen toteuttaminen vaatinee pitemmän aikaa,
36654: marraskuussa toivomuksen, että hallitus ryh- on tie- ja vesirakennushallitus ryhtynyt kii-
36655: tyisi toimenpiteisiin kulkuyhteyksien Ke- reellisesti suunnittelemaan ko. liikenneyhtey-
36656: miöstä Turkuun parantamiseksi Kemiön ja den väliaikaista parantamista. Tällöin tulisi
36657: Sauvon välillä. Eduskunta on myöskin raha- ensi kädessä kysymykseen uuden 45 tonnin
36658: aloitteiden pohjalla v. 1956 tulo- ja meno- kantoisen, vapaasti ohjattavan lautan hank-
36659: arviokäsittelyn yhteydessä myöntänyt yksi- kiminen Rajalahden-Lappdalin nykyiselle
36660: mielisesti 10 milj. markkaa tähän tarkoituk- lauttapaikalle. Lauttaa varten tarvittaisiin
36661: seen. valtion varoja 55 000 000 markkaa.
36662: Vastauksessaan ed. Nederström-Lundenin Edellä lausumaamme viitaten esitämme
36663: ym. kyselyyn on kulkulaitosten ja yleisten eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
36664: töiden ministeri 22. 10. 1956 ilmoittanut, että
36665: Kemiön saaren ja mantereen välinen liikenne että hallitus antaisi Eduskunnalle
36666: pääasiassa tapahtuu nykyisin Rajalahden- esitykseen 55 000 000 markan määrä-
36667: Lappdalin lauttapaikan kautta. Tätä liiken- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
36668: nettä vä:littää vapaasti ohjattava 10 tonnin 1957 tulo- ja menoarvioon 45 tonnin
36669: kantoinen lautta, joka on osoittautunut liian kantoisen, vapaasti ohjattavan lautan
36670: pieneksi ja hitaaksi eikä näin ollen pysty hankkimiseksi Rajalahden-Lappdalin
36671: tyydyttämään yhä kasvavaa liikennettä. nykyiselle lauttapaikalle väliaikaisesti
36672: Vesistön ylikulun parantamiseksi on tut- parantamaan Kemiön saaren ja man-
36673: kittu useita vaihtoehtoja, joista tarkoituksen- tereen välistä liikennettä.
36674: mukaisimpana on pidettävä Rungonsalmen
36675: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
36676:
36677: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
36678: Paavo Aitio. Eino Roine.
36679:
36680:
36681:
36682:
36683: 105 E 168/57
36684: 834
36685:
36686: Xll,63. - Toiv.al. N: o 449.
36687:
36688:
36689:
36690:
36691: Hostila ym.: Toimenpiteistä H irvivuolteen järjestelypadon
36692: sillan kansirakennelman loppuunsaattamiseksi.
36693:
36694:
36695: E d u s k u n n a ll e.
36696:
36697: Kymen ja Uudenmaan läänien rajalla vir- myöskin yhteys Hirvikoskelle. Kun nyt
36698: taavoon Kymijoen läntiseen haaraan on noin uuden tien valmistuttua nykyinen 6 tonnin
36699: 4 kilometriä kaakkoon Hirvikosken kylästä kapea puinen siltarakennelma on jäänyt
36700: rakennettu v. 1946 Hirvivuolteen järjestely- suoranaiseksi jarruksi liikenteelle, olisi kii-
36701: pato. Saman aikaisesti vaiettiin padon yh- reellisesti järjestelypadon sillan kansi val-
36702: teyteen maantiesillan arkut ja tehtiin tar- mistettava lopulliseen kuntoon.
36703: peelliset pengerrykset sillan molemmille ran- Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo-
36704: noille. Sillan päällystäminen lopulliseen kun- tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk-
36705: toon jätettiin kuitenkin tekemättä ja tilapäi- syttäväksi toivomuksen,
36706: nen puusta rakennettu kansirakennelma jäi
36707: ajoväyläksi yli järjestelypadon. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
36708: V. 1956 valmistui ja otettiin valtion tieksi toimenpiteisiin Hirvivuolteen järjes-
36709: edellä mainitun järjestelypadon kautta kul- telypadon sillan kansirakennelman
36710: keva Siltakylän-Ahvion maantie, jolta on loppuunsaattamiseksi.
36711: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
36712:
36713: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
36714: Heikki Hykkäälä. Toivo Kujala.
36715: Veikko Helle. Veikko Kokkola.
36716: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
36717: 835
36718:
36719: Xll,64. - Toiv.al. N: o 450.
36720:
36721:
36722:
36723:
36724: Hostila ym.: Tutkimuksen toimittamisesta sillan rakentami-
36725: seksi Kymijoen läntisen haaran yli Hirvikosken kylän
36726: kohdalla.
36727:
36728:
36729: E d u s k u n n a II e.
36730:
36731: Pyhtään kunnan toimesta on valmistunut tettu pistokoe, joka antoi seuraavan tulok-
36732: tiesuunnitelma Pyhtään-Hirvikosken välille sen: Autoja 161, hevosajoneuvoja 22, trakto-
36733: ja tulevana työllisyyskautena on tarkoitus reita 15, moottoripyöriä 9, polkupyöräilijöitä
36734: saada tietyö käyntiin. Tie päättyy Hirvikos- 125 ja jalankulkijoita 283.
36735: ken lossin ylimenopaikkaan Kymijoessa, mi- Kun nyt työn alle tuleva Pyhtään-Hirvi-
36736: hin myöskin Siltakylän-Hirvikosken tie kosken tie valmistuu, muodostuu lossista hy-
36737: päättyy jatkuakseen Hirvikoskelta Raussi- vin kiusallinen liikennettä estävä jarru ja
36738: laan ja Elimäelle. siksi olisi riittävän ajoissa suoritettava tut-
36739: Liikennettä 164 m levyisen joen yli on kimukset sillan rakentamiseksi lossin pai-
36740: ollut välittämässä lossi, joka v. 1950 muu- kalle.
36741: tettiin konevetoiseksi ja ottaa lautta 12 ton- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36742: nin kuorman. Lossin käyttö supistuu sulan nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
36743: veden ajaksi. Kelirikon aikana Hirvikosken muksen,
36744: kylä jää Pyhtääitä tulevan liikenteen osalta
36745: pahaan välikäteen, sillä matkaa kiertoteitse että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
36746: Hirvivuolteen padon kautta tulee noin sen sillan rakentamiseksi Kymijoen
36747: 10 km. Talvella yli joen pääsee jäitse. läntisen haaran yli Hirvikosken kylän
36748: Lossin välittämästä liikenteestä mainitta- kohdalla.
36749: koon 21.-23. 9. 1956 välisenä aikana suori-
36750: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
36751:
36752: Sulo Hostila. Veikko Helle.
36753: Heiklå Hykkäälä. Kalle Matilainen.
36754: 836
36755:
36756: XII,65. - Toiv.al. N:o 451.
36757:
36758:
36759:
36760: Hostila ym.: Määrärahasta avustukseksi Karhulan kauppa-
36761: lalle Kymijoen itäisen haaran sillan rakentamiseksi.
36762:
36763:
36764: E d u s k u n n a ll e.
36765:
36766: V alt&kunnan runkotie Helsinki-Kotka- Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja teol-
36767: Karhula-Hamina-Lappeenranta on, kuten lisuuslaitoksilta, on juuri tämänkin sillan
36768: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin kohdalla aiheuttanut sillan suorituskyvyn
36769: liikennöityjä maanteitä. Hoidetaanhan tä- mahdollisuuksille rajansa. Kun siihen lisäksi
36770: män tien avulla koko Kaakkois-Suomen ja tulee, kuten tiedämme, koko Lappeenran-
36771: osin itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. nan-Haminan-Helsingin liikenne ja 20 000
36772: Karhulan kauppalan kohdalla tämän runko- henkilöä käsittävän Karhulan ja 31 000 hen-
36773: tien liikenne on muodostunut, sisäisen liiken- kilöä käsittävän Kotkan keskeinen sisäinen
36774: teen siihen yhdistyessä, kauppalan viran- liikenne, on tullut ajankohtaiseksi sillan laa-
36775: omaisille huolta antavaksi liikennekysymyk- jentaminen.
36776: sen ajankohtaiseksi ratkaisemisprobleemaksi. Sillan yli tapahtuvasta liikenteestä antaa
36777: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin mu- havainnollisen selvityksen toukokuun 25 päi-
36778: kaan raskas ja nopea ohittava liikenne olisi vänä 1956 kello 6-22 välisenä aikana suori-
36779: vietävä asutustaajamien ja yhdyskuntien ohi. tettu liikennelaskelma, jolloin sillan ylitti
36780: Karhulan kohdalla joudutaan kuitenkin yhteen suuntaan: 1096 henkilöautoa, 312
36781: poikkeukselliseen olotilaan. linja- ja seka-autoa, 2-aks. kuorma-autoja
36782: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisella 1172, 3-aks. kuorma- ja pakettiautoja 98 259,
36783: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä 143 moottoripyörää, pyörä traktoreita 17,
36784: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Karhu- hevosajoneuvoja 28, polkupyöräilijöitä 3 127
36785: lan kauppalan asutuksen muodostuksesta, ja jalankulkijoita 895.
36786: mikä taas rakentuu teollisuuslaitosten sijoi- Tämän liikennelaskelman perusteella voi-
36787: tukseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa auto- daan todeta, että jatkuvasti kasvavan maan-
36788: liikenteestä on paikallista. Ohittavan liiken- tieliikenteen takia olisi tämän Kymijoen itäi-
36789: teen suuruus on eri liikennelaskelmissa ollut sen haaran Karhulan kauppalan kohdalla
36790: 10-20 %: n luokkaa. Yhteenvetona on tultu oleva silta saatava nopeasti uusituksi taikka,
36791: siihen tulokseen, että nykyinen Karhulan niin kuin suunnitelmat edellyttävät, raken-
36792: kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lävis- nettava toinen silta vanhan viereen kaksois-
36793: tävä maantie on vietävä niin, että se vastai- sillaksi.
36794: suudessakin pystyy vaivatta nielemään koko Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
36795: kasvavan ohitusliikenteen. Professori Meur- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36796: man on tästä laatinutkin selvän suunnitel- muksen,
36797: man.
36798: Eräänä liikenteen läpäisykyvyn haittana että hallitus ottaisi vuoden 1958
36799: on kauppalan läpi virtaavan Kymijoen itäi- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
36800: sen haaran silta, joka sijaintinsa takia, aivan suuren määrärahan lainaksi Karhulan
36801: keskuksesta tulevan mäen juurella, on liiken- kauppalalle Kymijoen itäisen haaran
36802: teen jatkuvasti kasvaessa vaarallisen ahdas. siLlan rakentamiseksi Karhulan kaup-
36803: Raskas tavattomasti laajentunut maantie- palassa.
36804: liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta,
36805: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
36806:
36807: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
36808: Heikld Hykkäälä. Valto Käkelä.
36809: 837
36810:
36811: XII,66. - Toiv.al. N: o 452.
36812:
36813:
36814:
36815:
36816: Mannila ym.: Sillan rakentamisesta Pulkkilansalmeen Pulk-
36817: kilanharjun tiellä Asikkalan kunnassa.
36818:
36819:
36820: E d u s k u n n a 11 e.
36821:
36822: Ruotsinvallan aikainen vanha Pulkkilan- taan tie Sysmästä Luhankaan, joka tie on
36823: harjun maantie Jai, Helsingin-Pietarin osa Pulkkilanharjun tien kokonaissuunnitel-
36824: rautatien ja Päijänteen laivaliikenteen ve- masta, tulee tämä lisäämään tälle tielle lii-
36825: täessä liikenteen puoleensa, aikanaan rappeu- kennettä. Luhangasta lyhenee matka Lah-
36826: tumaan. Tämä tie on ennen sotia raken- teen 37 km ja Jyväskylästä Lahteen 14 km.
36827: nettu uudelleen. Silloin jo rakennettiin Luonnonkauniiden Päijänteen rantojen ja
36828: Sysmän puoleiseen Käkisalmeen komea silta. harjujen kautta kulkien tie tulee vetämään
36829: Asikkalan puoleiset Pulkkilan salmet jäivät muun liikenteen lisäksi lisääntyvän turisti-
36830: silloin avoimiksi, eikä silloin Asikkalan puo- liikenteen. Tieviranomaisetkin ovat kiinnit-
36831: lella saatettu tätä tietä edes entisen maan- täneet huomiota sillan tarpeellisuuteen Pulk-
36832: tien yhteyteen. Pulkkilanharjun tien jat- kilan salmessa. Tässä mielessä on suoritettu
36833: koksi Sysmän kirkolle rakensivat Karilau- liikennelaskelma, jonka mukaan vuorokauden
36834: maan ja Nikkaroisten kyläläiset suurin uh- aikana kulkee salmen yli keskimäärin n. 200
36835: rauksin tämän 20 km:n pituisen tieosan val- moottoriajoneuvoa. Muutamina päivinä lii-
36836: tiolle hyväksyttävään kuntoon. kenne ilmenee niin suurena, ettei pahoja
36837: V. 1949 ja 1950 saatettiin Pulkkilansalmen ruuhkautumisia voi välttää. Monet kymme-
36838: ylikulku parempaan kuntoon työttömyys- net autot joutuvat tuntikausia odottamaan
36839: töinä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoroaan päästäkseen salmen yli. Varsinkin
36840: mantereen puoleinen salmi oli tarkoitus täyt- puutavaran lauttaus ja häiriöt lauttauksessa,
36841: tää ja vanha laivaväylä saaren ja Pulkkilan- samoin haitalliset sääsuhteet, keskeyttävät
36842: harjun väliin jättää avoimeksi ja lautalla liikenteen. Usein on salmen ylitys estetty ja
36843: ylitettäväksi. 'l'ämän salmen kovat ja kor- vaaran alainen useiden tuntien ajan, jopa
36844: keammat rannat olisivat aikanaan helpotta- vuorokausimäärinkin.
36845: neet sillan rakentamista. Tämä salmi kuiten- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
36846: kin täytettiin ja mantereen puoleinen salmi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36847: suurin kustannuksin ruopattiin, joka nyt yli-
36848: tetään lautalla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36849: Tämä tie johtaa Lahden kaupunkiin ja on sillan rakentamiseksi Pulkkilansal-
36850: Lahden elinsuonia, vaikuttaen siten tämän meen Pulkkilanharjun tiellä Asikka-
36851: kaupungin nopeaan kehittymiseen. Kun lan kunnassa.
36852: eduskunnan päätöksen mukaisesti rakenne-
36853: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
36854:
36855: Onni Mannila. Viljo Virtanen.
36856: Antti J. Rantamaa. Edvard Pesonen.
36857: M. 0. Lahtela. K. F. Haapasalo.
36858: Arvo Sävelä. Toivo Antila.
36859: Irma Hamara. Tahvo Rönkkö.
36860: Matti Mattila. Niilo Nieminen.
36861: Sylvi Halinen. Wiljam Sarjala.
36862: 838
36863:
36864: XII,67. - Toiv.al. N: o 453.
36865:
36866:
36867:
36868:
36869: Matilainen ym.: Määrärahasta Imatran kauppalassa olevan
36870: Mansikkakosken sillan leventämistä varten.
36871:
36872:
36873: E d u s k u n n a ll e.
36874:
36875: Imatran kauppalan keskustassa Vuoksen Kun nyt lisääntyneen ja yhä lisääntyvän
36876: yli johtava, ns. Mansikkakosken silta on yh- liikenteen johdosta kyseinen silta muodostuu
36877: distetty rautatie- ja maantieliikennettä varten. yhä vaikeammaksi pullonkaulaksi ja kun
36878: Se on rakennettu niin, että rautatieliikenne Imatran kauppalan yleisasemakaavassa suun-
36879: käy ylä- ja maantieliikenne alasiltaa pitkin. niteltu uusi rautatiesilta ei mielestämme
36880: Vaikka mainittu silta onkin rakennettu niin joudu kyseistä asiaa tarpeeksi ajoissa korjaa-
36881: myöhään kuin v. 1932-1934, on se jo useit- maan, katsoisimme tarpeelliseksi suorittaa
36882: ten vuosien aikana osoittautunut maantie- kiireellisen tutkimuksen siitä, mitä mahdolli-
36883: liikenteelle liian ahtaaksi. Kun maantielii- suuksia on nykyisen Mansikka:kosken rauta-
36884: kenne ja kulkuneuvojen lukumäärä jatku- tiesillan alaosan maantieliikennesillan leven-
36885: vasti lisääntyy, on tieverkostoa pitänyt li- tämiseen niin, että ajosilta levitettäisiin sel-
36886: sätä ja johtaa kauttaku1ku niin sanottua laiseksi, että autot voisivat toisensa vaivatta
36887: pikatietä pitkin häiritsemättä siten paikal- ohittaa ja että pyörä- ja jalankulkijoille va-
36888: lista liikennettä. Tällaisen pikatien on kui- rattaisiin oma kaistansa.
36889: tenkin pakko ylittää myös Vuoksi Imatran Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
36890: kauppalan alueella ja niinpä pikatie, jolla ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36891: liikenne suuntautuu Lappeenrannasta päin vomuksen,
36892: Savonlinnan suuntaan ja päinvastoin, johtaa
36893: liikenteen Mansikkakosken sillan kautta. Ky- että hallitus ottaisi vuoden 1958
36894: seinen silta on jo muutenkin kapeutensa joh- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
36895: dosta osoittautunut erittäin vaikell!ksi pullon- sen määrärahan tutkimuksen suoritta-
36896: kaulaksi syystä, että sillalla ei linja- tai mista varten Mansikkakosken sillan
36897: kuormavaunun kulkiessa voi pienemmätkään (Imatran kauppalassa) maantieliiken-
36898: vaunut vaaratta sivuuttaa, vaan on jonotet- nettä koskevan osan leventämistä var-
36899: tava läpipääsyä usein pitkänkin ajan. Jal- ten ja jalka- ja polkupyöräkäytävillä
36900: kaisin ja pyörällä liikkuminen on kerrassaan varustamiseksi.
36901: tukalaa, etenkin aamuin ja illoin, jolloin työ-
36902: hön meno ja paluu tapahtuu.
36903: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
36904:
36905: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
36906: Matti Miikki. Valto Käkelä.
36907: 839
36908:
36909: XII,68. - Toiv.al. N: o 454:.
36910:
36911:
36912:
36913:
36914: Kelovesi ym.: Määrärahasta Kirjamoin sillan rakentamista
36915: varten TaipaZsaaren kunnassa.
36916:
36917:
36918: E d u s k u n n a 1l e.
36919:
36920: Lappeenrannasta Taipalsaaren kautta joh- ja työn aloittamiseen voitaisiin ryhtyä viipy-
36921: tava maantie tyydyttää muutoin liikenteen mättä.
36922: tarpeet, mutta Kirjamoin salmi muodostaa Liikenneolojen parantamisen ohella ollaan
36923: siinä vaikean haitan. Salmen yli välittää lähikunnissa kiinnostuneita sillan rakenta-
36924: liikennettä 20 tonnia kuormaava moottori- misesta myös sellaisena työkohteena, joka
36925: lossi. Vilkkaimpina aikoina se ei kykene pal- antaisi työtä huomattavan suurelle työnteki-
36926: velemaan :liikennettä tyydyttävästi, vaan los- jäin joukolle. Lappeenrannassa, Lauritsa-
36927: sirantaan muodostuu usein pitkiä ajoneuvo- lassa ja lähikunnissa työttömyys on tänä tal-
36928: jonoja. Raskaan käytön seurauksena menee vena ollut flrittäin vaikea. Tämä seutuhan
36929: lossi lisäksi usein epäkuntoon ja aiheuttaa kuuluu maamme pahimpiin työttömyysaluei-
36930: viivytyksiä. siin. Kuntien viranomaiset ovat €sittäneet
36931: Kun otetaan huomioon liikenteen laajuus, jo parina vuonna Kirja:moinsalmen sillan
36932: lossiliikenne aiheuttaa vuosittain niin suurta rakentamista valtion työttömyyskohteena,
36933: ajanhukkaa, että se alentaa huomattavasti mutta toistaiseksi sitä ei ole saatu päätök-
36934: kuljetusten kannattavuutta. Esim. Taipalsaa- seen. Kirjamoin salmen sillan rakentaminen
36935: relta Lappeenrantaan puutavaraa ajaviita olisi läheinen ja sopiva työkohde seudun työ-
36936: autoilta menee päivittäin hukkaan noin yksi läisille. Työt pitäisi pikaisesti saada alulle.
36937: työtunti. Lossiliikenteen valtioliekin aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36938: tamat kustannukset nousevat vuosittain mer- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36939: kittävään summaan.
36940: Sillan rakentaminen Kirjamoin salmeen on että hallitus kiirehtisi Kirjamain-
36941: ollut kauan suunnitteilla. Tie- ja vesiraken- salmen s~"llan rakentamista TaipaZsaa-
36942: nushallituksen toimesta suoritettiin paikalli- ren kunnassa ja ottaisi tarkoitusta
36943: set tutkimukset loppuun jo viime kesänä, jo- varten määrärahan vuoden 1958 tulo-
36944: ten suunnitelmien pitäisi piakkoin valmistua ja menoarvioon.
36945: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
36946:
36947: Tauno Kelovesi. Toivo Kujala.
36948: 840
36949:
36950: Xll,69. - Toiv.al. N: o 455.
36951:
36952:
36953:
36954:
36955: Miikki ym. : S~'llan rakentamisesta Ruokolahden kunnassa
36956: olevaan Ukonsalmeen.
36957:
36958:
36959: E d u s k u n n a 11 e.
36960:
36961: Kymen läänin Ruokolahden kunnan Sillan tarpeellisuuden puolesta puhuu
36962: alueesta käsittää noin neljännen osan Sai- myös se, että keväisin ja syksyisin, kun jäät
36963: maan saaristo, joista kahden suurimman saa- ovat heikot, niin etteivät ne kanna autoja,
36964: ren, Salosaaren ja Äitsaaren alueella asuu eikä lossiväylä ole vielä kunnossa, ovat saa-
36965: lähes 3 000 henkeä. Mantereesta erottaa rien asukkaat jonkin aikaa eristettynä man-
36966: nämä saaret Saimaan vesistö, jonka kapeim- tereesta. Tulkoon mainituksi, että mm.
36967: malla kohdalla, Ruokolahden kirkon lähellä v. 1954 syksynä ei aurauskalustoa saatu
36968: Ukonsalmessa, on valtion lossi välittämässä ajoissa saaren puolelle, mistä johtui, ettei
36969: liikennettä. saarien teitä voitu koko talvena saada talvi-
36970: Liikenne on mainitulla lossilla siksi vilkas, liikenteen vaatimaan kuntoon.
36971: että lautturin on oltava läpi vuorokauden Lossinhoitajan palkka ja lossin vuotuiset
36972: aina vartiossa. Tilasto osoittaa, että v. 1954 hoitokulut lähentelevät 1.5 milj. markkaa,
36973: kulki lossin kautta 3 938 kuorma-autoa, mikä on myöskin huomioonotettava lossin ja
36974: 15 647 henkilöautoa, 6 369 moottoripyörää ja sillan kannattavaisuutta vertailtaessa.
36975: 3 105 hevosmiestä sekä polkupyöräilijöitä ja Sillan rakentamisesta olisi myöskin se
36976: jalankulkijoita noin 500 päivittäin. Kaik- hyöty, kun silta voitaisiin suurelta osalta
36977: kiaan suoritti lossi v. 1954 aikana 29 059 yli- rakentaa pengertämällä, että se olisi omiaan
36978: tystä. Vuoden 1955 ja 1956 liikenne oli estämään lähellä olevan Kaukopään tehtaan
36979: suunnilleen sama kuin edellisinäkin vuosina. jätevesiä saastuttamasta Pien-Saimaan vesis-
36980: töä, joka vielä on tunnetusti kalarikasta.
36981: Edellä olevasta tilastosta selviää, että lii- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
36982: kenne mainitulla lossilla on nyt jo hyvin tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
36983: vilkas, mikä aiheuttaa kiireisimpinä aikoina väksi toivomuksen,
36984: viivästymistä, ja asutuksen lisääntyessä tulee
36985: liikenne yhä enemmän vaikeutumaan, joten että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
36986: mainitun lossin paikalle olisi rakennettava sen sillan rakentamiseksi Ruokolahden
36987: silta. kunnassa olevaan Ukonsalmeen.
36988: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
36989:
36990: Matti Miikki. Antti J. Rantamaa.
36991: Kalle Matilainen. Markus Niskala.
36992: Yrjö Sinkkonen.
36993: 841
36994:
36995: XII,70.- Toiv.al. N:o 456.
36996:
36997:
36998:
36999:
37000: Heikura ym.: Määrärahasta Mansonieme?'lr-Kovelahden-Rai-
37001: vaalan maantiellä olevan Vänniluoman sillan rakentami-
37002: seksi ja siihen liittyvän tieoikaisun suorittamiseksi.
37003:
37004:
37005: E d u s k u n n a 11 e.
37006:
37007: Ikaalisten kunnan Kovelahden kylässä tämän sillan korjauksen yhteydessä voidaan
37008: olevalla Mansoniemen-Kovelahden-Raivaa- parantaa maantien liikennekelpoisuutta
37009: lan välisellä valtion maantiellä on ollut n. 1300 m:n matkalla, niin olisi korjaus-,
37010: käynnissä vv. 1954-1955 vaihteessa tienpa- siirto- ja oikaisutyöt suoritettava Vänniluo-
37011: rannustöitä, joita suoritettiin työllisyysva- man maantiesillan rakentamisen yhteydessä.
37012: roilla. Kuitenkin siitä huolimatta, että ko. Muutenkin tämä maantien osa liittyy Kar-
37013: maantien parannus- ja oikaisusuunnitelmien vian - Raivaalan- Kovelahden- Mansonie-
37014: toteuttaminen on vielä kesken, ei töitä ole men tiehen, jonka liikenteellinen merkitys
37015: jatkettu v. 1955 jälkeen. Tämä siitä huoli- vuosittain kasvaa. Samalla kun Ikaalisten
37016: matta, että Ikaalisten kunnan lähetystöt pohjois-osaa lähinnä oleva Kovesjoen rauta-
37017: ovat käynneillään usein alleviivanneet maan- tieasema on pääasiassa näiltä alueilta lähe-
37018: tien ja mm. Vänniluoman siltarakennuksen tettävän puutavaran lastausasema, niin myös
37019: uusimisen välttämättömyyttä. tämän liikenteen tarve vaatisi asteittain ko.
37020: Asianomaisten tieviranomaisten tiedossa maantien liikennekyvyn parantamista.
37021: on, että Vänniluoman maantiesillan rikkinäi- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
37022: syys ja epäkelpoisuus vaikeuttaa yläpuolella taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
37023: olevien vesien poisjohtamista, mikä aiheuttaa toivomuksen,
37024: melko laajoilla viljelysalueilla tulvia keväi-
37025: sin ja muina runsassateisina aikoina. Näistä että hallitus ottaisi vuoden 1958
37026: tulvavahingoista on .esitetty valokuvia ja ti- tulo- ja menoarvioesitykse,en 15 mil-
37027: lastotietoja ylemmille tieviranomaisille ja va- joonan markan määrärahan Jl.fansonie-
37028: kuuttavasti esitetty asianomaisten maanvilje- men-Kovelahden-Raivaalan välisellä
37029: lijäin kärsimät vuotuiset vahingot. Ei ole maantiellä olevan Vänniluoman maan-
37030: oikein ja kohtuullista, että valtion maanteit- tiesillan rakentamista ja siihen liitty-
37031: ten siltojen korjauksia ei aikanaan suoriteta vän maantieoikaisun suorittamista var-
37032: ja että yksityisille viljelijöille vuodesta toi- ten Ikaalisten kunnassa.
37033: seen aiheutetaan vahinkoja. Kun muutenkin
37034: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
37035:
37036: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
37037:
37038:
37039:
37040:
37041: 106 E 168/57
37042: 842
37043:
37044: Xll,71. - Toiv.al. N:o 457.
37045:
37046:
37047:
37048:
37049: Saikku ym. : Uuden sillan rakentamisesta valtatielle n: o 4
37050: Jämsänjoen yli Seppolan kohdalla.
37051:
37052:
37053: E d u s k u n n a 11 e.
37054:
37055: Kun uusien teiden toteuttamista suunni- on viime vuosina tässä sattunutkin useita
37056: tellaan, lykkäytyvät helposti eräät itsestään vaikeita onnettomuuksia. Nähtävästi ei
37057: selvät ja välttämättömätkin korjaustyöt jopa vanha siltarakenne myöskään kestä raskasta
37058: vuosikausiksi, jos paikkakunnalla ei satu ii- kuormituksen lisäystä.
37059: menemään työttömyyttä. Pahin tilanne on Kaiken ylläolevan perusteella esitämme
37060: vanhojen, kapeiden ja huonosti rakennettu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
37061: jen siltojen kohdalta. Valtatiellä n:o 4 on toivomuksen,
37062: varmaan pahin pullonkaula Jämsässä oleva
37063: Seppolan silta. Sekä erittäin vilkas paikal- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
37064: linen liikenne että suuri kauttakulkuliikenne toimenpiteisiin uuden sillan rakentar
37065: ahtautuu siinä kummaltakin puolen joen sil- miseksi valtatielle n:o 4 Jämsänjoen
37066: lalle viettävien jyrkkien mäkien kautta yksi- ylitse Seppolan kohdalla.
37067: ajokaistaiselle väylälle. Liikenteen kasvaessa
37068: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
37069:
37070: Tuomas Saikku. Leo Häppölä.
37071: T. A. Wiherheimo. Atte Pakkanen.
37072: 843
37073:
37074: XII, 72. - Toiv.al. N: o 458.
37075:
37076:
37077:
37078:
37079: Asvik ym. : Punnin sillan rakentamisesta Karijoen kunnassa.
37080:
37081:
37082: E d u s k u n n a II e.
37083:
37084: Punnin kivisilta Karijoen kunnassa on Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
37085: huonosti perustettu ja siitä syystä pahasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37086: liikkunut, niin että sen kestävyys on täysin vomuksen,
37087: epävarma. Lisäksi silta sijaitsee liikenteelle
37088: vaarallisessa kaarteessa, joka olisi ehdotto- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
37089: masti oikaistava. toimenpiteisiin Punnin sillan rakenta-
37090: Kun Karijoen kunta kuuluu alityöllisyys- miseksi Karijoen kunnassa.
37091: alueeseen, olisi ko. siltatyökohteena mahdol-
37092: lisuus lievittää työttömyyttäkin.
37093: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
37094:
37095: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
37096: 844
37097:
37098: XII,73. - Toiv.al. N:o 459.
37099:
37100:
37101:
37102:
37103: Manninen ym.: Määrärahasta siltatöiden aloittamiseksi Kuo-
37104: pion maalaiskunnan ja V ehmersalmen välillä olevan Puu-
37105: tossalmen yli.
37106:
37107:
37108: E d u s k u n n a 11 e.
37109:
37110: Pohjois-Savossa oleva Suomen suurin saari, demme lossipaikoilla sattuneet onnettomuu-
37111: Soisalo, on pohjoiseen päin tapahtuvassa det voivat uusiutua Puutossalmen ylityspai-
37112: maantieliikenteessä yhteydessä mantereeseen kallakin, joten hankaluuksien poistamisen li-
37113: ainoastaan kahden lossin välityksellä. Saari, säksi sillan rakentaminen olisi tarpeen lii-
37114: jossa on huomattavan laajoja ja väkirikkaita kenneturvallisuussyistäkin. Saari on metsä-
37115: kyliä - V ehmersalmen ja Leppävirran kun- rikasta seutua, josta kuljetetaan suuria puu-
37116: nissa - tarvitsisi tieolojen ja yhteyksien tavaramääriä autoilla rautatien varteen ja
37117: parantamista maakunnalliseen keskukseen, kulutuskeskuksiin. Näistä syistä olisi välttä-
37118: Kuopioon suuntautuvassa liikenteessä. Puu- mätöntä sillan rakentaminen Puutossalmen
37119: tossalmi, jonka yli lossin avulla pidetään lii- yli. Tarpeen suuruus huomioon ottaen olisi
37120: kennettä, on leveä ja myrskyille altis, mikä asia käsiteltävä kiireellisenä.
37121: aiheuttaa hankaluutta ja hidastaa liikennettä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
37122: Kun vielä talven aikana liikenne on ohjat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37123: tava jäitse tapahtuvaksi ja kuormien painoa
37124: on turvallisuussyistä rajoitettava, on raskas että hallitus ottaisi vuoden 1958
37125: liikenne ohjattava tapahtuvaksi saaren etelä- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
37126: osien tieverkoston kautta, mikä aiheuttaa li- rahan siltatöiden aloittamiseksi K uo-
37127: sää kustannuksia ja matkan pidentymisen pion maalaiskunnan ja V ehmersalmen
37128: melkein kolminkertaiseksi. Monilla maantei- välillä olevan Puutossalmen yli.
37129: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
37130:
37131: Hugo Manninen. Esa Hietanen. Juho Rytkönen.
37132: Martti Leskinen. Toivo Niiranen. Antti J. Rantamaa.
37133: 845
37134:
37135: XII,74. - Toiv.al. N:o 460.
37136:
37137:
37138:
37139:
37140: Honkavaara ym.: Sillan rakentamisesta Jänisjoen yli Värtsi-
37141: län kunnan alueella.
37142:
37143:
37144: E d u s k u n n a 11 e.
37145:
37146: Värtsilän kunnan alueella, Niiralan ase- joen vanha silta muodostaa nykyisin vaka-
37147: man ja Kaustajärven välisellä maantiellä on van esteen mainitulle liikenteelle huonokun-
37148: raskaan puutavaraliikenteen rasittamana toisuutensa vuoksi, ehdotamme kunnioittaen
37149: noin 50 vuotta sitten rakennettu ja siis yli- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37150: ikäinen puusilta, joka luonnollisesti ei enää
37151: vastaa läheskään nykyajan vaatimuksia. Kun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37152: mainitulla tiellä on nykyisin erittäin vilkas toimenpiteisiin suunnitelman ja kus-
37153: liikenne ja se tulee yhä vain lisääntymään tannusarvion laatimiseksi ja niiden
37154: muun muassa puutavaran kuljetuksen suh- pohjalla uuden sillan rakentamiseksi
37155: teen sen jälkeen, kun kauttakulkuliikenne Niiralan aseman ja Kaustajärven väli-
37156: rautateitse välillä Niirala-Parikkala edel- sellä maantiellä Värtsilän kunnan
37157: leen kehittyy, ja kun edellä mainittu Jänis- alueella Jänisjoen yli.
37158: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
37159:
37160: M. Honkavaara. Heikki Soininen.
37161: Varma K. Turunen. Antti Kukkonen.
37162: R. Hallberg.
37163: 846
37164:
37165: XU,75.- Toiv.al. N:o 461.
37166:
37167:
37168:
37169:
37170: Hult ym..: Suunnitelman laatimisesta sillan rakentamiseksi
37171: Keiteleen pitäjän Vuonamonsalmen lossin paikalle.
37172:
37173:
37174: E d u s k u n n a ll e.
37175:
37176: Maassamme on viime aikoina puhuttu pal- Yksi tällainen, vielä suunnitelmaa vailla
37177: jon tieliikennettämme haittaavista lossiväy- oleva lossiväylä, on Keiteleen pitäjän Vuo-
37178: listä ja niissä sattuneista suurista onnetto- namosalmessa, Keitele-Pielavesi maantiellä.
37179: muuksista. Ainoa keino onnettomuuksien Ehdotammekin kunnioittaen eduskunnan
37180: välttämiseksi on siltojen rakentaminen los- hyväksyttäväksi toivomuksen,
37181: sien tilalle. Taloudellisista syistä ei kuiten-
37182: kaan montakaan siltaa voida samanaikaisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37183: rakentaa, mutta tärkeintä olisikin, että kai- suunnitelmien laatimiseksi mahdolli-
37184: kista olisi suunnitelmat olemassa, jotta ne sesti rakennettavaa siltaa varten Keite-
37185: voitaisiin oikeassa järjestyksessä toteuttaa. leen pitäjän V uonamonsalmen lossin
37186: paikalle.
37187: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
37188:
37189: Mikko Hult. Tahvo Rönkkö.
37190: Elli Nurminen. Hugo Manninen.
37191: 847
37192:
37193: Xll,76. - Toiv.al. N:o 462.
37194:
37195:
37196:
37197:
37198: Rytkönen ym..: Paloisvirran sillan rakentamisesta Iisalmen
37199: kaupunkiin.
37200:
37201:
37202: E d u s k u n n a ll e.
37203:
37204: Kuten tunnettua, vilkkaasti liikennöity teisen paikan, kuten tähänastinenkin vanha
37205: valtamaantie n:o 5 johtaa Iisalmen kaupun- silta, olisi sillan rakennustyöt suoritettava
37206: gin halki, ylittäen Paloisvirran kaupungin valtion varoilla ja valtion olisi oltava sen
37207: kohdalla. Paloisvirran yli ra;kennettu silta rakennuttajana.
37208: on vanha, kapea ja liikenteelle vaarallinen. Paloisvirta lukeutuu nykyisin vielä yhteis-
37209: Raskailla kulkuneuvoilla, kuten linja- ja uittoväyliin, jossa puutavaran uitto tapah-
37210: kuorma-autoilla tällä hetkellä sillan yli ajet- tuu irtouittona. Vanhan sillan purkamisen,
37211: taessa puinen lava notkuu pahasti niskapalk- virran ruoppauksen ja uuden sillan ra:kenta-
37212: kien ollessa heikot ja on olemassa vaara sil- misen jälkeen avautuisi mahdollisuus siirtyä
37213: lan pettämisestä raskaan kuorman alla mil- puutavaran irtouitosta nippu-uittoon, nippu-
37214: loin tahansa. Sillan ajoradan leveys nykyi- kuljetusväylän pidentyessä n. 14 kilometrillä.
37215: sin on vain 4.3 metriä. Sillan kansirakenteet Sillan yläpuolella asuvat ja maita omistavat,
37216: ja pääkannattajat on uusittu yli 20 vuotta jotka ovat pyytäneet kaupungilta toimenpi-
37217: sitten. Paloisvirran yli johtavan uuden sil- teitä Paloisvirran ruoppaamiseksi tulvien
37218: lan ra:kentamishanke onkin ollut vireillä jo aiheuttamien vahinkojen estämiseksi, voisivat
37219: pitemmän aikaa. Vuonna 1954 Iisalmen kau- uuden sillan rakentamisen yhteydessä suori-
37220: punginvaltuuston myöntämän määrärahan tetun Paloisvirran ruoppaamisen kautta
37221: turvin onkin sillan ra:kennussuunnitelma ja saada kipeästi toivomansa avun. Paloisvirta
37222: kustannusarvio laadittu valmiiksi ja Kuopion onkin suunniteltu perattavaksi, mutta toi-
37223: lääninhallitus on 26.4.1955 antamallaan pää- menpiteelle on asettanut esteen aukkojen ka-
37224: töksellä myöntänyt vesioikeuslain mukaisen peus. Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta on-
37225: rakennusluvan suunnitellun uuden sillan ra- kin useissa lausunnoissaan korostanut Palois-
37226: kennuttamiseksi. virran sillan rakentamisen tarpeellisuutta ja
37227: Sillasta tulisi teräsbetoninen palkkisilta. avustuksen antamista Iisalmen kaupungille
37228: Jännevälit olisivat 15.20 x 19.00 x 15.20 met- ko. sillan rakentamiseksi. Iisalmen kaupun-
37229: rm. Sillan koko leveys tulisi olemaan 15 gissa ja ympäristökunnissa jo tällä hetkellä
37230: metriä. Rakennussuunnitelmaan liittyvä kus- vallitsevan vaikean työttömyystilanteenkin
37231: tannusarvio nousisi nykyään vähintäänkin vuoksi, joka jatkuvasti pahenee, olisi sillan
37232: n. 57 000 000 markkaan. rakennustyöt aloitettava lieventämään vai-
37233: Paloisvirran yli olisikin kiireellisesti ra- keata työttömyystilannetta.
37234: kennettava uusi ja jatkuvasti kasvavan lii- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
37235: kenteen tarvetta tyydyttävä silta. Pieni Ii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37236: salmen kaupunki ei sanottua tehtävää kykene
37237: suprittamaan. Kun silta valmistuttuaan tu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37238: lisi yhdistämään valtion varojen turvin yllä- toimenpiteisiin Paloisvirran sillan ra-
37239: pidetyn valtamaantien erittäin vilkasliiken- kentantiseksi Iisalmen kaupunkiin.
37240: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
37241:
37242: Juho Rytkönen. Martti Leskinen.
37243: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
37244: Mikko Hult.
37245: 848
37246:
37247: XU,77. - Toiv.al. N:o 463.
37248:
37249:
37250:
37251:
37252: A. Kinnunen ym.: Sillan rakentamisesta Pyhäjoen yli Pirtti-
37253: kosken kylässä.
37254:
37255:
37256: E d u s k u n n a 11 e.
37257:
37258: Pyhäjoen kunnassa Pirttikosken kylän ta- kaikki yhteydet muuhun maailmaan poikki.
37259: louksista noin 40 sijaitsee Pyhäjoen etelä- Lapset eivät voi silloin käydä koulua, sai-
37260: puolella, pääosan kylästä ollessa joen poh- raiden on vaikea saada apua jne. Hyvin
37261: joispuolella. Eteläpuolella asuvien ainoa yh- usein kesätulvat särkevät sillan, jopa vievät
37262: teys- ja kulkutie, jota joudutaan käyttämään sen kokonaan mukanaan, jolloin asukkaat
37263: kansakoulu- ja markkinoimismatkoja sekä joutuvat täysin eristetyiksi. Uuden sillan
37264: muita tarpeita palvelemaan, on eteläpuolen teko vaatii aina huomattavia kustannuksia
37265: talouksien rakentama ja kunnossapitämä. vähävaraisilta asukkailta.
37266: Tiellä on noin 100 metriä leveän joen ylit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
37267: tävä pukkisilta. Silta on joka syksy puret- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
37268: tava ja keväällä tulvan ohimentyä jälleen
37269: asetettava paikalleen. Se ei kuitenkaan kestä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
37270: moottoriajoneuvoliikennettä, jota nykyaikai- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
37271: nen kyläelämä aivan välttämättä tarvitsee. Pyhäjoen yli Pirttikosken kylässä
37272: Lisäksi keväisin, jäidenlähdön aikana, ovat Pyhäjoen kunnassa.
37273: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
37274:
37275: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
37276: Pentti Liedes. Irma Torvi.
37277: 849
37278:
37279: XII,78. - Toiv.al. N:o 464.
37280:
37281:
37282:
37283:
37284: Rytinki ym.: Sillan rakentamisesta Pudasjärven Korento-
37285: kankaan-Puolangan maantiellä lijoessa olevalle Eskon
37286: lossipaikalle.
37287:
37288:
37289: E d u s k u n n a II e.
37290:
37291: Pudasjärven Korentokankaan-Puolangan paikka voidaan laskea kuuluvaksi vaaralli-
37292: maantiellä, Iijoessa olevan Eskon lossin siinpiin lossipaikkoihin, sillä sille lasket-
37293: kautta kulkee liikenne Pudasjärven kunnan taessa on molemmilla puolilla jokea niin jyr-
37294: itäperällä oleviin suuriin Jongun, Puhoksen kät törmät, että jos auton jarruihin taikka
37295: ja Korpisen kyliin, kauttakulkuliikenne Puo- moottoriin sattuu tulemaan vika, niin sil-
37296: langalle ja Kajaaniin. Sen jälkeen, kun ku- loin eivät proomussa olevat suojalaitteet
37297: luvan ja ensi vuoden aikana vankityövoi- kykene estämään auton jokeen menemistä.
37298: malla rakennettavaksi suunniteltu tie Pudas- Tämän lisäksi syksyllä liukkaan kelin aikana
37299: järven Puhokselta Suomussalmen Näljän- hiekoituksesta huolimatta on lossille laske-
37300: gälle valmistuu, tulee suora liikenne Suomus- minen aina vaarallista.
37301: salmelle sekä sen jälkeen, kun rakennetaan Vaikka Konneveden liikenneonnettomuus
37302: maantie Puhokselta Taivalkosken Metsäky- on vielä kaikille tuoreessa muistissa, niin
37303: lään, Kontiomäen-Taivalkosken väliselle siitä huolimatta ei vaarallisillekaan !ossi-
37304: rautatielle. Maantien rakentaminen tulee paikoille ole siltojen rakentaminen entises-
37305: kiireelliseksi heti kun Taivalkosken rautatie tään vilkastunut, vaikka siihen ei pitäisi
37306: on saatu rakennetuksi. Kun lossilla on nyt- olla minkäänlaista estettä olemassa. Ei varo-
37307: kin jo vilkas liikenne ja kun se tulee edellä jenkaan puutetta, sillä myönnetäänhän vuo-
37308: mainittujen maanteiden valmistuttua suu- sittain huomattavia summia työllisyysvaroja
37309: resti lisääntymään, niin lossipaikalle olisi moniin muihinkin tarkoituksiin, niin miksi
37310: kiireellisesti rakennettava silta, että liiken- ei....siltojen rakentamiseen niitä voitaisi myön-
37311: teelle vaarallinen lossi saataisiin poistetuksi t aa.
37312: ja että silta olisi valmiina palvelemaan sitä Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
37313: kasvavaa kauttakulkuliikennettä, jonka ed. Rytingin ym. raha-asia-aloitteen n: o
37314: uusien maanteiden rakentaminen tuo, ja sitä 553 perusteluihin vuoden 1956 valtiopäiviltä
37315: lisääntyvää paikallistakin liikennettä, jota ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
37316: kasvava asutus synnyttää. syttäväksi toivomuksen,
37317: Kun kesällä Konnavedellä sattui lossilla
37318: ikävä onnettomuus, niin jokainen kansalai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37319: nen ajatteli, että kaikilla maanteillä oleville toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
37320: vaarallisille lossipaikoille olisi kiireellisesti Pudasjärven K orentokankaan-Ptw-
37321: rakennettava sillat. Samaa sanovat myöskin langan välisellä maantiellä Iijoessa
37322: kaikki ne henkilöt, jotka ovat vastuussa olevalle Eskon lossipaikalle.
37323: maantieliikenteesta. Mainittu Eskon lossi-
37324: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
37325:
37326: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
37327: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
37328: J. F. Pöykkö. Markus Niskala.
37329: Aaro Kauppi.
37330:
37331: 107 E: lGS/57
37332: :SöO
37333:
37334: XU,79. - Toiv.al. N:o 465.
37335:
37336:
37337:
37338:
37339: Ryhtä.: Romppaisensalmen sillan rakentamisesta Taivalkos-
37340: keUa.
37341:
37342:
37343: E d u s k u n n a ll e.
37344:
37345: Taivalkosken kirkolta Kajaaniin johtavalla sekä liikennettä hidastavia ja haittaavia että
37346: tiellä on Jokijärven kylän kohdalla Romp- myöskin liikenteelle varsin vaarallisia, niin
37347: paisensalmen lossipaikka. Kun mainitulla senvuoksi olisi tällaisilla paikoilla lossit kor-
37348: Taivalkoskelta Kajaaniin johtavalla tiellä on vattava silloilla. Sillan rakentamisen jälkeen
37349: autoliikenne viimevuosina huomattavasti jäisi pois myöskin lossin kalliit ylläpitokus-
37350: kasvanut, on tästä Romppaisensalmen lossista tannukset ja kunnossapitotyöt, sillä juuri
37351: muodostunut liikennettä pahasti hidastava Romppaisensalmen lossipaikka on eräs vai-
37352: tekijä. Tältä lossipaikalta kulkee päivittäin keimmin hoidettavia lossipaikkoja. Salmessa
37353: 30-50 autoa - muita ajoneuvoja lisäksi - on nimittäin varsin voimakas virta ja sen-
37354: ja senvuoksi olisikin lossipaikka jo korvat- vuoksi se jäätyy syksyllä hitaasti ja !ossi-
37355: tava sillalla. Kun eduskunnan kulkulaitos- liikennettä joudutaan pitämään syystalvesta
37356: valiokunta kesällä 1956 kulki tämän !ossi- jäiden joukossa. Keväällä taasen salmesta
37357: paikan kautta, niin silloin saatiin todeta, sulavat jäät varsin nopeasti ja näinollen jou-
37358: kuinka tuo pieni ja kapulavetoinen puulossi dutaan lossi aina panemaan vesille aikaisin
37359: on varsin pahana liikenteen jarruna. Sano- jäiden sekaan. Senvuoksi mainittu salmi on-
37360: tun lossipaikan kautta kulkee nykyisin päi- kin vaikeimpia lossipaikkoja, johonka silta
37361: vittäin postihallituksen autoja, yksityisiä olisi saatava mahdollisimman pikaisesti.
37362: linja-autoja, huomattavan paljon puutavaran Edellä olevaan viitaten ehdotankin kun-
37363: kuljetusta harjoittavia kuorma-autoja, yksi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37364: tyisiä henkilö- ja kuorma-autoja ja maidon- muksen,
37365: kuljetusta harjoittavat meijerin autot.
37366: Romppaisensalmen lossipaikalla oli sota- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
37367: aikana silta, mutta se tuhottiin sodan loppu- menpiteisiin Romppaisensalmen s~1lan
37368: vaiheessa ja siitä lähtien on liikennettä har- rakentamiseksi Taivalkosken Jokijär-
37369: joitettu varsin puutteellisilla puulosseilla. velle.
37370: Kun lossit vilkasliikenteisillä maanteillä ovat
37371: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
37372:
37373: Niilo Ryhtä.
37374: 851
37375:
37376: xn,so. - Toiv.al. N: o 466.
37377:
37378:
37379: Rytinki ym. : s~'llan rakentamisesta J okijät·ven lossipaikalle.
37380:
37381:
37382: Eduskunnalle.
37383:
37384: Viittaamalla ed. Rytingin ym. vuoden 1956 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37385: valtiopäivillä tekemän raha-asia-aloitteen n: o toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
37386: 552 perustelnihin ehdotamme kunnioittaen Taivalkosken--Tyräjärven välisellä
37387: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, maantiellä olevalle Jokijärven lassi-
37388: paikalle.
37389: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
37390:
37391: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä. Aaro Kauppi.
37392: J. F. Pöykkö. Eemil Partanen. M. 0. Lahtela.
37393: 852
37394:
37395: XII,Sl. - Toiv.a.l. N:o 467.
37396:
37397:
37398:
37399:
37400: Pa.rtaneD. ym.: Sillan rakentamisesta Täftölän salmeen Kuh-
37401: mon-Suomussalmen maantiellä.
37402:
37403:
37404: E d u s k u n n a ll e.
37405:
37406: Vesistörikkaassa maassamme muodostavat Sillan rakentaminen Tönölän salmen !ossi-
37407: lukuisat lossipaikat eraan maantieliiken- paikalle on tätä kautta tapahtuvan liiken-
37408: teemme pahimmista haitoista. Vilkasliiken- teen, paikkakunnan väestön taloudellisen ke-
37409: teisillä maanteillä aiheuttavat lossit sekä hityksen sekä myöskin osaltaan työllisyyden
37410: ajanhukkaa että suurta hankaluutta etenkin ylläpitämisen kannalta erityisen tarpeelli-
37411: kelirikkoaikoina. Lisäksi on aina olemassa nen. Kuhmon kunta kuuluu niihin alueisiin,
37412: vaara järkyttävien onnettomuustapausten joilla metsätalous muodostaa talouselämän
37413: toistumiselle, joista monet maassamme sattu- merkittävän kulmakiven. Kun metsäteolli-
37414: neet ihmishenkiä vaatineet lossiliikenneonnet- suudessa syntyy häiriöitä ja puutavaran me-
37415: tomuudet ovat todistuksena. Jo nämä viit- nekki supistuu, on seurauksena työttömyys
37416: taukset osoittavat, että lossien korvaaminen ja pulakausi. Työllisyyden turvaamismielessä
37417: siltaratkaisuina olisi ensiarvoista liikenne- olisi valtion toimesta suunniteltava työkoh-
37418: olojemme parantamista. teita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja hyö-
37419: Eräs huomattavan suurta liikennettä häi- dyllisiä toteuttaa eritoten silloin, kun on ky-
37420: ritsevä lossi sijaitsee Kuhmon-Suomussal- symys työn tarpeessa olevien ihmisten toi-
37421: men maantiellä, Kuhmon kirkonkylän lähei- meentulon turvaamisesta tarjoamalla heille
37422: syydessä Tönölän salmessa. Tämän lossin työskentely- ja ansiomahdollisuuksia.
37423: kautta kulkee liikenne Suomussalmelle sekä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
37424: Kuhmon kunnan pohjois- ja itäosiin. Kuh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37425: mon kunnan yli 13 700 asukasta käsittävästä vomuksen,
37426: väestöstä asuu n. % alueilla, joiden liikenne
37427: tapahtuu lossin kautta. Liikenne mainitulla että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
37428: maantiellä on vilkasta, linja-autoliikenteen ja toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
37429: runsaan puutavaran kuljetuksen muodos- miseksi ja suunnitelman valmistami-
37430: taessa pääosan siitä lähes viiteensataan lii- seksi sillan rakentamisesta Tönölän sal-
37431: kennetonniin nousevasta määrästä, mikä lii- meen Kuhmon--Suomussalmen maan-
37432: kennelaskennassa ko. lossilla on todettu. tiellä Kuhmon kunnassa.
37433: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
37434:
37435: Eemil Partanen. Eeli Erkkilä.
37436: Eino Rytinki. Lauri Järvi.
37437: 858
37438:
37439: XII,82. - Toiv.al. N: o 468.
37440:
37441:
37442:
37443:
37444: Kauppi ym.: Sillan rakentamisesta Oulujoen yli Laukan
37445: lossipaikalle Laukm~r--Ylikiimingin maantiellä.
37446:
37447:
37448: E d u s k u n n a ll e.
37449:
37450: Liikennöiminen Oulun-Kajaanin maan- Jotta liikenne tällä melkoisen vilkkaasti
37451: tieltä Laukan lossin kautta Ylikiiminkiin ja liikennöidyllä maantiellä pääsisi jälleen häi-
37452: Pudasjärvelle on viime vuosina käynyt erit- riintymättä jatkumaan, olisi Laukan lossin
37453: täin hankalaksi ja vaaranalaiseksikin. Tämä paikalle rakennettava kiinteä silta. Paikka
37454: johtuu siitä, että Oulujokeen rakennetut voi- onkin käsityksemme mukaan sillan rakenta-
37455: malaitokset aiheuttavat huomattavia veden- miselle sovelias, koska Oulujoessa on tällä
37456: vaihteluja ja täten vaikeuttavat lassiliiken- paikalla matalia kivikarikoita, jotka helpot-
37457: teen asianmukaista ylläpitämistä tällä 265 m tavat rakennustöitä. Sitäpaitsi on otettava
37458: leveällä lossivälillä. Lauantai-illasta maanan- huomioon, että lossin ylläpito nykyisellään-
37459: taiaamuun, jolloin vedenlasku on vähäistä, kin vaatii valtiolta melkoisen suuret vuotui-
37460: lossin käyttäminen on yleensä käynyt mah- set ylläpitokustannukset, jotka sillan raken-
37461: dottomaksi ja se on merkinnyt ylikulkulii- tamisella poistuisivat.
37462: kenteen täydellistä pysähtymistä. Ja sama Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
37463: liikenteen pysähtyminen toistuu luonnolli- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37464: sesti aina muulloinkin, kun veden juoksua
37465: voimalaitoksilla rajoitetaan. Ennen voima- että hallitus antaisi tutkia ja tehdä
37466: laitosten valmistumista pääsi talvella Oulu- suunnitelman kiinteän sillan rakenta-
37467: joen ylitse raskaillakin ajoneuvoilla, kuten rniseksi Oulujoen yli Laukan lossi-
37468: autoilla ja traktoreilla. Nyt joen ylittäminen paikalle Lauka11r-Ylikiimingin maan-
37469: tällaisilla ajoneuvoilla on mahdotonta tai ai- tiellä.
37470: nakin hyvin vaarallista jään päällä olevan
37471: rantaveden ja jäiden särkymisen takia.
37472: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
37473:
37474: Aa.ro Kauppi. Erkki Koivisto.
37475: J. F. Pöykkö. Arvi Turkka.
37476: Markus Niska.la.. Eemil Partanen.
37477: M. 0. Lahtela.. Eeli Erkkilä.
37478: Lauri Järvi. Niilo Ryhtä.
37479: Eino Rytinki.
37480: 854
37481:
37482: XII,83. - Toiv.al. N:o 469.
37483:
37484:
37485:
37486:
37487: Lahtela ym.: Määrärahasta sillan rakentamiseksi Kemijärven
37488: -Lehtolan-Posion maantiellä oleviin Kaisansalmeen ja
37489: Lantunginsalmeen.
37490:
37491:
37492: E d u s k u n n a ll e.
37493:
37494: Kemijärven kirkonkylän-Soppelon-Leh- Muu osa salmia voidaan pengertää ja sekin
37495: tolan-Jumiskon vojmalaitoksen-Posion kir- on helppo tehtävä, kun tarvittava pengerrys-
37496: konkylän maantie, jonka rakentamisasia on maa ja kivet ovat verraten läheltä saatavissa.
37497: ollut vireillä yli 35 vuotta ja joka olisi Kun lossien vuotuinen yll~pito tulee huo-
37498: pitänyt rakentaa jo siihen mennessä, kun mattavan kalliiksi ja kun niissä nyt olevat
37499: Rovaniemen-Kemijärven rautatie valmistui vanhat puulautat ovat tarkoitukseensa kel-
37500: vuonna 1934, että Posion kuntalaiset oliSivat paamattomat ja lossit haittaavat liikennettä
37501: voineet käyttää mainittua rautatietä hyväk- ja estävät sen kokonaisuudessaankin pitkiksi
37502: seen, on vasta vuonna 1954 saatu siihen kun- ajoiksi kesän ja talven tullessa, olisi maini-
37503: toon, että sitä voidaan liikennöidä. Maini- tulle Kaisansalmen ja Lantunginsalmen !ossi-
37504: tulla tiellä on kuitenkin Kemijärven kunnan paikalle kiireimmiten rakennettava sillat.
37505: alueella kolme lossipaikkaa, jotka kesällä pa- Kun tie on kahden kunnan keskustan väli-
37506: hasti haittavat ko. tien liikennettä ja ke- nen suorin kulkureitti ja se lyhentää sa-
37507: väällä kesän tulon ja syksyllä talven tulon malla tuhansien ihmisten maantiematkaa lä-
37508: aikana estävät liikenteen pitkiksi ajoiksi ko- himmälle rautatieasemalle ja heille sopivam-
37509: konaisuudessaan. paan liikekeskukseen 50-60 km ja kun se on
37510: Jo tietä rakennettaessa olisi kahteen varsin vilkasliikenteinen kauttakulku- ja
37511: lossipaikkaan, nimittäin Kaisansalmeen ja matkailureitti, olisi po. sillat rakennettava,
37512: Lantunginsalmeen pitänyt rakentaa silta, ku- että tietä voitaisiin kaikkina vuoden aikoina
37513: ten Kemijärven kunta toivoi, koska nämä esteettömästi liikennöidä.
37514: salmet ovat Kemijärvestä itään päin pistä- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
37515: vien lyhyiden lahtien ja Kemijärven välillä. dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
37516: Ne olisi tieviranomaisten selityksen mukaan muksen,
37517: rakennettukin, mutta kun Kemijoen uitto-
37518: yhdistys, jolla ei ollut mitään aihetta eikä että hallitus ottaisi vuoden 1958
37519: edes oikeutta puuttua asiaan, asettui niiden tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
37520: rakentamista vastustamaan, jätettiin ne ra- kan sunruisen määrärahan sillan ra-
37521: kentamatta haitaksi tieliikenteelle. Käsityk- kentamiseksi Kemijärven-Lehtolan-
37522: semme mukaan Kaisansalmen sillan vesiau- Posion maantiellä olevaan Kaisansal-
37523: kon leveyden tulisi olla enintään 15 m ja meen ja Lantnnginsalmeen.
37524: Lantunginsalmen sillan vesiaukon 10 m.
37525: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
37526:
37527: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
37528: Erkki Koivisto. Aaro Kauppi.
37529: Eino Rytinki.
37530: 855
37531:
37532: XII,M. - Toiv.al. N: o 470.
37533:
37534:
37535:
37536:
37537: Pöykkö ym.: Salmen sillan rakentamisesta Ounasjoen yli
37538: Kittilän kirkonkylässä.
37539:
37540:
37541: E d u s k u n n a ll e.
37542:
37543: Salmen sillan rakentaminen Ounasjoen yli kelirikkojen aikana, koska salmen jäätymi-
37544: Kittilän kirkonkylässä on sangen ajankoh- nen ja sulaminen tapahtuu hitaasti. Tämän
37545: tainen kysymys. Sillan paikka on Kittilän johdosta esitämme kunnioittaen eduskunnan
37546: -Sodankylän välille v. 1954 valmistuneelia hyväksyttäväksi toivomuksen,
37547: kantatiellä, joka on verrattain vilkasliiken-
37548: teinen Kittilän kirkonkylän ja ~en läheisten että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
37549: suurten asutusalueiden sekä huomattavan menpiteisiin Salmen 81"llan rakentami-
37550: kauttakulkuliikenteen vuoksi. Nykyisin lii- seksi Ounasjoen yli Kittilän kirkon-
37551: kennettä välittää käsikäyttöinen lossi, mutta kylässä.
37552: se on hidas ja hankala liikennöidä etenkin
37553: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
37554:
37555: J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto. Markus Niskala.
37556: 856
37557:
37558: XU,85. - Toiv.al. N:o 471.
37559:
37560:
37561:
37562:
37563: Friman ym.: Salmen sillan rakentamisesta Sodankylänr-Kit-
37564: tilän maantielle.
37565:
37566:
37567: E d u s k u n n a ll e.
37568:
37569: Vuonna 1954 valmistui maantieyhteys So- Iässä olevan käsikäyttöisen Salmen lossin
37570: dankylän ja Kittilän kirkonkylän välille. paikalle rakennettaisiin silta.
37571: Tien varrella olevan runsaan asutuksen Aikaisemmin tästä asiasta tekemämme
37572: vuoksi tie on paljon käytetty. Tien käyttöä aloitteet eduskunta on hylännyt sillä perus-
37573: lisää vielä, että se on uusi, nykyaikaista lii- teella, ettei ole ollut rakennussuunnitelmaa.
37574: kennettä silmällä pitäen rakennettu ja siten Kun sekin nyt on valmistunut, voidaan sil-
37575: raskaallekin tavaraliikenteelle sopivampi lan rakentaminen sen puolesta suorittaa.
37576: kuin esim. Rovaniemen~Kittilän maantie. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37577: Vaikka Rovaniemeltä Sodankylän kautta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37578: Kittilään onkin huomattavasti pitempi matka muksen,
37579: kuin Ounasjoen vanhaa maantietä, niin eräät
37580: raskaat kuljetukset Keski-Lappiin ovat viime että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
37581: aikoina suuntautuneet Sodankylän kautta. toimenpiteisiin Salmen sillan rakenta-
37582: Tämä uusi tie tulisi nykyistä vilkkaammin miseksi Sodankylän-Kittilän maan-
37583: liikennöidyksi, jos tiellä Kittilän kirkonky- tielle.
37584: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
37585:
37586: Toivo Friman. Eino Tainio. A.-L. Tiekso-Isa.ksson.
37587: 857
37588:
37589: XII,86. - Toiv.al. N: o 472.
37590:
37591:
37592:
37593:
37594: Pöykkö ym.: J eesiöjQen sillan rakentamisesta.
37595:
37596:
37597: E d u s k u n n a 11 e.
37598:
37599: Jeesiöjoen silta Sodankylän kirkonkylässä Edellä olevaan viitaten ehdotamme ktm-
37600: on sotatoimien aikana tuhottu ja sen tilalle nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
37601: on rakennettu väliaikainen puurakenteinen muksen,
37602: silta, joka tuskin kestää enää monta vuotta
37603: niin suurta ja raskasta liikennettä, joka että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37604: tällä tiellä on ja tulee olemaan. sellaisiin toimenpiteisiin, että J eesiö-
37605: joen silta saataisiin rakenteille.
37606: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
37607:
37608: J. P. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
37609: Aaro Xau:ppi. Eemil Partanen.
37610: Eino Rytink:i.
37611:
37612:
37613:
37614:
37615: 108 E 168/57
37616: 858
37617:
37618: Xfi,87. - Toiv.al. N: o 473.
37619:
37620:
37621:
37622:
37623: Saikku ym.: Varastoalueiden tarpeen huomioon ottamisesta
37624: tiesuunnit elmissa.
37625:
37626:
37627: E d u s k u n n a ll e.
37628:
37629: Vanhoja teitä oikaistaessa on nykyään ta- joka on kerran valtion haltuun tullut, eikä
37630: pana jo uuden tien rakentamisen yhteydessä ilmeisesti tarvitse vuosikausiin paljon hoitoa-
37631: useimmiten katkaista kulku vanhalle tielle ja kaan.
37632: monasti käyttää tienpohjasta saatava täyte- Muutoinkin olisi syytä uusia teitä suunni-
37633: maa uuden rakentamiseen. Pitkän aikaa ovat teltaessa ottaa nykyistä enemmän huomioon
37634: näin jäävät jäljet rumentamassa tien varsia varastointipaikkojen tarve teiden varsilla.
37635: ja vanha tienpohja hyödyttömänä, kunnes Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme
37636: se ehkä aikaa myöten metsittyy. Kuitenkin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
37637: tarvittaisiin uudella tiellä ensinnäkin tien toivomuksen,
37638: syrjässä olevia parkkeeraustiloja, turistit
37639: kaipaavat automatkoillaan tilaisuutta ajaa että tiesuunnitelmissa otettaisiin
37640: hiukan valtatiestä syrjään ja erityisesti puu- huomioon varastointialueiden tarve
37641: tavarain kuljetus tarvitsee jatkuvasti tilapäi- teiden varsilla ja tällöin tutkittaisiin
37642: sempiä tai pysyväisempiä varastointialueita oikaisutöiden yhteydessä, mitä mah-
37643: mahdollisimman lähelle maantietä. Kaikkiin dollisuuksia on vanhan tiepohjan käyt-
37644: näihin tarkoituksiin voitaisiin monasti käyt- tämiseen osaksi näihin ja pysäköinti-
37645: tää vanhan käytöstä pois jäävän tien pohjaa, tarkoituksiin.
37646: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
37647:
37648: Tuomas Saikku. Kalervo Saura. Urho Kähönen.
37649: Martti Salminen. Matti Mattila. Saara Forsius.
37650: 859
37651:
37652: xn,ss.- Toiv.al. N:o 474.
37653:
37654:
37655: Rönkkö ym..: Tienrakennustöiden antamisesta yksityisille ura-
37656: kaitsijoille.
37657:
37658:
37659: E d u s k u n n a 11 e.
37660:
37661: Vaikkakin maassamme on viime vuosien tarkoitukseen ovat tunnetusti perin niukat
37662: aikana rakennettu runsaasti teitä, on syrjä- ja koneiden puu~ aiheuttaa hukkatyötä ja
37663: seuduilla vielä paljon asuttuja alueita, joi- varojen heikkotehoista käyttöä tietyömailla.
37664: den tieolojen parantamisen tarve on huutava. Nykyisinkin on valtio tietöissään käyttänyt
37665: Vanhojen teiden kunnostamisessa myös on yksityisten omistamia koneita, niitä vuokra-
37666: suuri tehtävä, mm. niillä yli tuhat suurem- ten. Valtion talojen rakentamisessa on yksi-
37667: paa siltaa on uudelleen rakentamisen tar- tyisille urakoitsijoille työn antaminen osoit-
37668: peessa. Tieolojen parantamiseen olisi saa- tautunut hyvin edulliseksi, eikä ole epäile-
37669: tava lisätehoa. mistäkään siinä, että myöskin teitten raken-
37670: Vaikuttava keino tehon lisäämiseksi olisi tamisessa tulos olisi samanlainen.
37671: tähänastista enemmän tienrakennustöiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37672: antaminen yksityisten urakoitsijoiden suori- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
37673: tettavaksi, jolloin valtion tieviranomaisille muksen,
37674: jäisi ensisijaisesti vain valvontatehtävä. Var-
37675: sin monet yksityiset urakoitsijat ovat hankki- että hallitus 1·yhtyisi toimenpiteisiin
37676: neet jo tiekoneita ja näin saadaan yksityinen tienrakennustöiden antamiseksi ny-
37677: pääoma mukaan konehankintoihin tieraken- kyistä suuremmassa määrässä yksityi-
37678: nustöitä varten. Valtion määrärahat tähän sille urakoitsijoille.
37679: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
37680:
37681: Tahvo Rönkkö. T. Saloranta. Matti Mattila.
37682: Martti Salminen. Toivo Antila. Onni Mannila.
37683: 860
37684:
37685: XII,89. - Toiv.al. N:o 475.
37686:
37687:
37688:
37689:
37690: Lahtela. ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
37691: kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen.
37692:
37693:
37694: E d u s k u n n a ll e.
37695:
37696: Kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen ja desta vuoteen, jopa jäädä kokonaan ilman
37697: kunnossapitämiseen on lain mukaan annet- ja kärsiä tien puutetta ja siitä aiheutuvat
37698: tava rakentamis- ja kunnossapitoavustusta. vahingot, olivatpa ne miten raskaita hy-
37699: Tähän tarkoitukseen on jatkuvasti otettu vänsä.
37700: tulo- ja menoarvioon aivan riittämätön mää- Kun jokainen tietänee sen, että tiettö-
37701: räraha. Tästä on ollut seurauksena, että ra- mällä alueella asuminen on nykyaikana
37702: kennusavustukset ja kunnossapitoavustukset mahdotonta ja että tie on välttämätön edel-
37703: on voitu myöntää mahdollisimman pieninä lytys toimeentulomahdollisuuden parantami-
37704: ja että näitä vähäisiä rakennusavustuksia ei seksi ja sen, että kyläteitä rakentamalla
37705: ole voitu myöntää lähimainkaan kaikille ra- saadaan tieverkostoa rakennetuksi kaikkein
37706: kennusavustuksen anojille, vaan on avustus- halvimmilla kustannuksilla ja niiden raken-
37707: ten myöntäminen siirtynyt vuodesta toiseen tamisella lisätään työtilaisuuksia juuri
37708: ja anomusten määrä lisääntyy virastoon vuo- niillä alueilla, joilla työttömyys kohtaa
37709: desta vuoteen, joista vanhimmat ovat lähes kansalaisia kaikkein raskaimmin ja senkin,
37710: 10 vuoden vanhoja. että kyläteiden rakentaminen on hyödyllistä
37711: Kun valtion maanteitä ei ole rakennettu työtä, olisi kunnan- ja kyläteiden rakenta-
37712: lähimainkaan kaikkiin kyliin ja kyläryhmiin, miseksi ja kunnossapitämiseksi otettava 1m-
37713: eikä niitä tulla rakentamaan vastaisuudessa- luvan vuoden tulo- ja menoarvioon li-
37714: kaan ja niiltäkin kansalaisilta, jotka asuvat säyksenä mahdollisimman pian ainakin
37715: sellaisissa kylissä ja kyläryhmissä, joille ei 500 000 000 markkaa, että osalle avustuksen
37716: ole valtion maantietä rakennettu, eikä tulla anojista voitaisiin myöntää rakennusavus-
37717: rakentamaan, peritään valtiolle tulojensa ja tukset.
37718: omaisuuksiensa perusteella verot samojen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
37719: perusteiden mukaan kuin niiltäkin, jotka ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37720: ovat valtion rakentamien ja kunnossapitä- vomuksen,
37721: mien maanteiden ja rautateiden varsilla, niin
37722: ei voida pitää kohtuullisena sitä, ettei niille, että hallitus antaisi Eduskunnalle
37723: jotka haluaisivat rakentaa kylätien ja siten esityksen 500 000 000 markan määrä-
37724: saada tarvitsemansa tien, anneta edes avus- mhan ottamisesta lisäyksenä vuoden
37725: tusta tien rakentamiseksi kohtuullisessa 1957 tulo- ja menoarvioon kunnan-
37726: ajassa, vaan on sitä vähäistä avustustakin, ja kyläteiden rakentamiseksi.
37727: joka heille voidaan antaa, odotettava vuo-
37728: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
37729:
37730: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
37731: J. F. Pöykkö. Antti J. Rantamaa.
37732: Niilo Ryhtä. Toivo Antila.
37733: Viljami Kalliokoski.
37734: 861
37735:
37736: XU,90. - Hemst.mot. N: o 476.
37737:
37738:
37739:
37740:
37741: Rosenberg m. fl.: Angående anslau för påbörjande av en
37742: uträtning cw landsvägen till Hangö vid Kat·is köping.
37743:
37744:
37745: T i ll R i k s d a g e n.
37746:
37747: Karis köping är en av största järnvägs- distrikt, tili vilken instans frågan hän-
37748: knutpunkterna i södra Finland. Ali järn- skjutits, uppgjort ett projekt, som går ut på
37749: vägstra:fik mellan Helsingfors och Åbo samt att uträta landsvägen tili Hangö vid i:fråga-
37750: tra:fiken :från Hangö norrut tili Hyvinge går varande ställe på en sammanlagd sträcka av
37751: genom Karis. E:fter Porkalaområdets åter- 16 km, varvid den skulle komma att gå något
37752: lämnande har järnvägstra:fiken ökat ytter- på sidan om köpingen och bl. a. den :farliga
37753: ligare och numera trafikeras Karis av flere övergången vid Kroggård bortfalla. Under-
37754: tiotal passagerar- oeh godståg i dygnet. En sökningarna, vilka pågått i ett par års tid,
37755: mycket stor del av landsvägstra:fiken tili de skall vara slutförda instundande sommar och
37756: sydvästra delarna av Nyland går Iikaså ge- kostnadsförslaget kommer att röra sig om-
37757: nom Karis längs landsvägen tili Ekenäs och kring 200 miljoner ma:rk.
37758: Hangö, varvid en starkt trafikerad korsning Då det otvivelaktigt vore av vikt att i:frå-
37759: av landsväg och järnväg :finnes vid Kroggård gavarande byggnadsprojekt snarast möjligt
37760: i Karis !k:öping. Under senaste år har flere kunde påbörjas och då detta landsvägsbygge
37761: industrier kommit tili oeh nya planeras i samtidigt skulle vara ägnat att minska den
37762: sydvästra Nyland. Under sådana omständig- arbetslöshet, som i regel årligen uppträder i
37763: heter blir dylika övergångsställen även tili Karis köping och i närliggande kommuner,
37764: besvärliga hinder :för näringslivets utveck- föreslås, att riksdagen ville besluta hemställa,
37765: ling om än de är bevakade.
37766: År 1952 insände där:för köpingsstyrelsen i att regeringen i propositionen an-
37767: Karis tili järnvägsstyrelsen i Helsingfors ett gående statsförslaget för 1958 måtte
37768: :förslag om att åtgärder måtte vidtagas :för upptaga anslag för påbörjande av en
37769: att eliminera den farliga övergången vid uträtning av landsvägen till H angö
37770: Kroggård. Frågan har numera avancerat så vid Karis köping.
37771: långt att Nylands väg- och vattenbyggnads-
37772: Helsingfors den 6 februari 1957.
37773:
37774: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
37775: 862
37776:
37777: XU,90. - Toiv.al. N:o 476.
37778: Suomennos.
37779:
37780:
37781:
37782:
37783: Rosenberg ym.: Määrärahasta Hankoon johtavan maantien
37784: oikaisutyön aloittamiseksi Karjaan kauppalan luona.
37785:
37786:
37787: E d u s k u n n a 11 e.
37788:
37789: Karjaan kauppala on Etelä-Suomen suu- temmin edistynyt niin pitkälle, että Uuden-
37790: rimpia rautatiesolmukohtia. Koko rautatie- maan tie- ja vesirakennuspiiri, jolle kysy-
37791: liikenne Helsingin ja Turun välillä sekä mys siirrettiin, on laatinut suunnitelman,
37792: Hangosta pohjoiseen Hyvinkäälie suuntau- joka tarkoittaa Hankoon johtavan maantien
37793: tuva liikenne käy Karjaan kautta. Porkka- oikaisemista kysymyksessä olevassa kohdassa
37794: lan alueen palauttamisen jälkeen on rauta- yhteensä 16 km: n alalla, jolloin se kulkisi
37795: tieliikenne edelleen lisääntynyt, ja nyttem- jonkin verran kauppalan sivu ja mm. vaa-
37796: min kulkee Karjaan kautta kymmeniä mat- rallinen ylikäytävä Kroggårdin luona siten
37797: kustaja- ja tavarajunia vuorokaudessa. Hy- saataisiin poistetuksi. Tutkimukset, jotka
37798: vin suuri osa Uudenmaan lounaisosiin suun- ovat jatkuneet parin vuoden ajan, saadaan
37799: tautuvasta maantieliikenteestä kulkee niin- suoritetuiksi loppuun ensi kesänä, ja kustan-
37800: ikään Karjaan kautta pitkin Tammisaareen nusarvio on suunnilleen 200 miljoonaa mark-
37801: ja Hankoon johtavia maanteitä, jolloin Kar- kaa.
37802: jaan kauppalassa Kroggårdin kohdalla on Kun olisi epäilemättä tärkeätä saada kysy-
37803: vilkasliikenteinen maantien ja rautatien ris- myksessä oleva rakennussuunnitelma aloite-
37804: teys. Viime vuosien aikana on lounaiselle tuksi mahdollisimman pian ja kun tämä
37805: Uudellemaalle syntynyt useita teollisuuslai- maantierakennus samalla olisi omansa vähen-
37806: toksia ja uusia suunnitellaan. Näissä olo- tämään työttömyyttä, jota säännöllisesti
37807: suhteissa muodostuvat sellaiset ylikäytävä- esiintyy Karjaan kauppalassa ja lähikun-
37808: kohdat, vaikka ne ovatkin vartioidut, myös nissa, ehdotetaan eduskunnan hyväksyttä-
37809: haitallisiksi esteiksi elinkeinoelämän kehityk- väksi toivomus,
37810: selle.
37811: Karjaan kauppalanhallitus lähetti sen että hallitus ottaisi vuoden 1958
37812: vuoksi vuonna 1952 rautatiehallitukselle Hel- tulo- ja menoarvioesitykseensä määrä-
37813: sinkiin ehdotuksen toimenpiteisiin ryhtymi- rahan Hankoon johtavan maantien
37814: sestä Kroggårdin luona olevan vaarallisen oikaisun aloittamiseksi Karjaan kaup-
37815: ylikäytävän poistamiseksi. Kysymys on nyt- palan kohdalla.
37816: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
37817:
37818: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
37819: 863
37820:
37821: Xll,91. - Toiv.al. N: o 477.
37822:
37823:
37824:
37825:
37826: R. Virtanen ym.: Kärkälän kirkonmäen alentamissuunnitel-
37827: man toteuttamisesta Pusulan kunnassa.
37828:
37829:
37830: E d u s k u n n a ll e.
37831:
37832: Pusulan kunnassa, Marttilan kylän ja tavaran kuljetuksen kannalta on suuri Ja
37833: Loukun välisellä tieosuudella oleva Kärkä- lähiaikoina valmistuva Porin pikatie tulee
37834: län kirkonmäki on muodostunut liikennettä sitä vielä lisäämään. Kärkälän kirkonmäen
37835: haittaavakai ja liikenneturvallisuuden kan- alentamisella tulee olemaan kustannuksia
37836: nalta vaaralliseksi tekijäksi. Talvikuukau- alentava ja liikenneturvallisuutta edistävä
37837: sina onkin ollut pakko autoliikenteen yllä- merkitys. Siksi olisikin töihin mäen alenta-
37838: pitämiseksi varata henkilö huolehtimaan eri- miseksi ryhdyttävä pikaisesti.
37839: tyisesti tämän mäen hiekoituksesta. Näin on Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
37840: koitunut lisäkustannuksia sekä yksityisille kunnan hyvä~yttäväksi toivomuksen,
37841: autoilijoille että valtiolle. Kun tällä tieosuu-
37842: della on otettava huomioon myös hevosajo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37843: neuvoliikenne, ei hiekoitusta ole voitu suo- toimenpiteisiin Pusulan kunnassa
37844: rittaa läheskään siinä laajuudessa kuin Marttilan ja Loukun välisellä tieosuu-
37845: mäessä olevat mutkat ja sen jyrkkyys turval- della olevaa Kärkälän kirkonmäkeä
37846: lisen autoliikenteen kannalta vaatisivat. Tien koskevan alentamissuunnitelman to-
37847: merkitys yhdysliikenteen ja erityisesti puu- tettttamiseksi.
37848: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
37849:
37850: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg.
37851: XU,92. - Toiv.al. N: o 478.
37852:
37853:
37854:
37855:
37856: Kokkola. ym.: Maantien rakentamisesta Tavastilan asemalta
37857: Huruksela.n ja Ham·in(tn maantiet yhdistävälle ohitus-
37858: tielle.
37859:
37860:
37861: E d u s k u n n a ll e.
37862:
37863: Kymin kunnan itäisessä osassa sijaitseva Tieolot paranisivat ·huomattavasti, jos Ta-
37864: Tavastilan kylä oli ennen sotia vielä melko vastilan asemalta rakennettaisiin uusi tie
37865: harvaanasuttu ns. maalaiskylä, jonka väestö rakenteilla olevalle ns. ohikulkutielle, joka
37866: sai pääasiallisen toimeentulonsa maanvilje- yhdistää Hurukselan ja Haminan maantiet.
37867: lyksestä ja paikallisista metsätöistä. Sotien Tämän uuden tien pituus olisi noin 3 kilo-
37868: jälkeen ja erikoisesti viime vuosina on osit- metriä. Tien vaikutuspiiriin tulisi välittö-
37869: tain valtion asutustoiminnasta ja osittain mästi noin 500 Kotkassa ja Karhulassa työs-
37870: paikkakunnan edullisesta asemasta Kotkan säkäyvää henkilöä, puhumattakaan siitä, mitä
37871: kaupungin ja Karhulan kauppalan välittö- tämä tie merkitsisi kauttakulkutienä, sillä
37872: mässä läheisyydessä ollut seurauksena, että ainakin kolmasosa Kymin kunnan asukkaista
37873: Tavastilan kylästä on muodostunut melko käyttäisi tätä tietä. Tieasia on ollut vireillä
37874: tiheä asutusalue. Myönteinen kehitys jatkuu Kymin •kunnan toimesta jo vuodesta 1951
37875: edelleen. alkaen, mutta taloudelliset vaikeudet ovat
37876: Tieolot tällä asutusalueella ovat valitetta- asettaneet voittamattomia esteitä tien raken-
37877: van huonot. Paikallinen väestö joutuu suu- tamiselle.
37878: rimmaksi osaksi käymään ansiotyössä Kotkan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
37879: kaupungissa ja Karhulan kauppalassa ja uh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37880: raamaan matkaansa liian paljon aikaa, koska
37881: suora tieyhteys puuttuu. Tien puuttumisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37882: seuraamuksena on ollut se, että tavastilalaiset maantien rakentamiseksi Tavastilan
37883: ovat olleet pakotettuja käyttämään kulkutie- asemalta H un.tkselan ja Haminan
37884: nään kiellettyä rautatielinjaa. maantiet yhdistävälle ohitustielle.
37885: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
37886:
37887: Veikko Kokkola. Kalle Matilainen.
37888: Toivo Kujala. Kaarlo Kajatsalo.
37889: Sulo Hostila.
37890: 865
37891: Xll,93. - Toiv.al. N: o 479.
37892:
37893:
37894:
37895:
37896: Tuuli ym.: Oravalan-Jaalar~t-Uimt1an tiesuunnan tutkimi-
37897: sesta ja rakentamisesta.
37898:
37899:
37900: Eduskunnalle.
37901:
37902: Valtion tielaitoskomitea on Kymenlaakson jota se nyt mutkaisuutensa ja mäkisyytensä
37903: tiesuunnitelmia laatiesaaan oikeutetusti aset- vuoksi on. Suunnitelmaa tieosan suunnasta
37904: tanut tieosan Tavastila-Inkeroinen-Mylly- ja oikaisemisesta ei kuitenkaan vielä ole val-
37905: koski-Kouvola kuulumaan valtakunnan run- miina.
37906: kotieverkkoon kaikkein raskainta ja vilk- Rakentamalla mainittu tieosa kokonaisuu-
37907: kainta liikennettä varten. Toisaalta sa- dessaan kestämään raskasta liikennettä saa-
37908: manlaiseksi runkotieksi on hyväksytty myös taisiin Itä-Hämeen ja jopa Keski-Suomenkin
37909: tieosa Helsinki-Lahti-Heinola-Jyväskylä. puutavara ohjatuksi Kymenlaakson puunja-
37910: Molempien edellämainittujen tärkeiden tie- lostuslaitoksiin ja Kymenlaakson satamiin.
37911: osien merkitys kasvaa huomattavasti, mikäli Tällä seikalla on mitä merkittävin kansanta-
37912: ne voidaan yhdistää käyttökelpoisella ja kor- loudellinen merkitys, ja maakunnallisesti
37913: keat vaatimukset täyttäväliä yhdystiellä. katsoen sen merkitys ei voi rajoittua Ky-
37914: Tällaisen yhdystien rakentamiseksi on tehty menlaaksoon, vaan etua tiestä olisi erikoi-
37915: jo useampia esityksiä niin Pohjois-Kymen- sesti Hämeen itäisille osille ja Keski-Suo-
37916: laakson kuin Heinolankin seudun taholta melle. Ovathan Päijänteen metsäalueet sekä
37917: esittämällä, että tieosa Kouvola-Kuusan- laadultaan että määrältään eräitä maamme
37918: koski-Jaal31-Uimila-Hujansalo-Heinola parhaimpia. Kun tie kulkee kaukana rauta-
37919: kk. oikaistaisiin ja rakennettaisiin raskasta teistä, tuo se uusia puutavaran raaka-aineva-
37920: liikennettä kestäväksi maantieksi. Sanottua rastoja teollisuuden ja vientikaupan ulottu-
37921: tieosaa, jonka kokonaispituus on n. 65-70 ville.
37922: km, on jo tieosan molemmista päistä raken- Edellä sanotun johdosta esitämme kun-
37923: nettu siten, että Kouvolan-Kuusankosken- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37924: Oravalan välinen tie valmistuu lopulliseen muksen,
37925: kuntoon kuluvan vuoden kevääseen men-
37926: nessä ja Heinolan ja Uimilan välinen, n. 20 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
37927: km: n pituinen osa on työttömyystöinä jo toimenpiteisiin, että tieosan Oraval~
37928: oikaistu ja siitä puuttuu vain lopullinen Jaalar-Uimt1a, Kouvolan ja Heinolan
37929: pintakerros. Kun myös tieosan vaikein pul- välisellä yhdystiellä, tiesuunta tut-
37930: lonkaula, ns. Lammin lossi, jää pois kesällä kittaisiin ja laadittaisiin suunnitel-
37931: valmistuvan sillan vuoksi, olisi myös tieosa mat tieosan oikaisemiseksi ja rakenta-
37932: Oravalar-Jaala-Uimila niin oikaistava ja miseksi kestämään raskasta liiken-
37933: kunnostettava, ettei tuo n. 30 km: n pituinen nettä.
37934: tieosa olisi esteenä liikenteen kehittymiselle,
37935: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
37936:
37937: Erkki Tuuli. Irma. Hamara.
37938:
37939:
37940:
37941:
37942: 109 E 168/57
37943: 866
37944:
37945: XII,94. - Toiv.al. N: o 480.
37946:
37947:
37948:
37949:
37950: Kuja.la. ym. : Oikaisu- ja korjaustöiden käyntiin saattamisesta
37951: Sippolan kirkonkylän Alaportilta Kaipiaisten kylään joh-
37952: tavalla maantiellä.
37953:
37954:
37955: Eduskunnalle.
37956:
37957: Maantie Sippolan kirkonkylästä Enäjärven Kun tämän tien oikaisemisesta ja korjaa-
37958: kautta Kaipiaisten kylään on mutkallinen ja misesta on tiettävästi suunnitelmia, joista jo
37959: kapea, lisäksi se on kovin mäkinen. Alati osa on toteutettukin, olisi aivan välttämä-
37960: kasvavalle autoliikenteelle tien kunto tuot- töntä jatkaa töitä, jotta koko tämä 24 kilo-
37961: taa suuria vaikeuksia. Liikenneonnettomuuk- metrin pituinen tie saataisiin tyydyttävästi
37962: sia sattuu tavan takaa. Kun tällä tiellä kul- palvelemaan maakunnan tarpeita. Ko. tie
37963: kee suuri määrä polttoaineita sekä puutava- yhdistää Haminan-Kouvolan maantien Kou-
37964: raa ym. kuljettavia raskaita kuormavaunuja, volan-Lappeenrannan maantiehen ja sillä
37965: on näiden kulku erityisen vaikeata. Sitä- on siis yhdystienäkin erittäin suuri merkitys.
37966: paitsi huonokuntoinen tie saattaa autot ko- Kun lisäksi näillä seuduilla esiintyy jatku-
37967: valle koetukselle kuluttaen niitä sekä poltto- vasti työttömyyttä ja tämän tien korjaustyöt
37968: ainetta ylen määrin. lievittäisivät huomattavasti sitä, olisi työlli-
37969: Tien varsilla on runsaasti metsiä, joissa syydenkin kannalta välttämätöntä mainitun
37970: voidaan vuosittain suorittaa hakkuita. Huo- tietyön käyntiin saattaminen.
37971: nokuntoinen tie vaikeuttaa hakatun puutava- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
37972: rankin kuljetuksia. Siitä taas seuraa, ettei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37973: vät metsänomistajat, jotka ovat yksinomaan
37974: pienviljelijöitä, saa metsistään täyttä hintaa. että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
37975: Näin joutuvat myös metsäkaupat vaikeuk- menpiteisiin maantien oikaisu- ja kor-
37976: siin, mikä tuntuu myös metsätöiden vähenty- jaustöiden käyntiin saattamiseksi Sip-
37977: misenä. polan kirkonkylän Alaportilta Kai-
37978: piaisten _kylään johtavalla tiellä.
37979: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
37980:
37981: Toivo Kujala.. Tauno Kelovesi.
37982: 867
37983:
37984: XII,95. - Toiv.al. N: o 481.
37985:
37986:
37987:
37988:
37989: Kujala ym.: Maantietöiden käyntiin saattamisesta linjalla
37990: H aminClr-Virolahti.
37991:
37992:
37993: E d u s k u n n a ll e.
37994:
37995: Haminasta Virolahdelle ja Miehikkälään mista. Kun työt on aloitettu, pitäisi niitä
37996: suuntautuu varsin vilkas liikenne. Valta- jatkaa, jotta puoilitiessä olevat rakennelmat
37997: osaltaan se kulkee Haminasta Virojoelle joh- eivät joutuisi seisomaan hyödyttöminä.
37998: tavaa maantietä. Tämä maantie on mutkai- Mainitun tien rakentaminen on jo liiken-
37999: nen ja mäkinen. Muutoinkin se on sellai- neturvallisuuden kannalta välttämätön. Ha-
38000: sessa kunnossa, että Tiikennöiminen on han- minan, Virolahden ja Miehikkälän kunnissa
38001: kalaa. esiintyvän työttömyyden karunalta se on
38002: Tämän tien kunnostamisesta on jo kauan myös tärkeää. Valtion töiden järjestelyssä
38003: sitten laadittu useitakin suunnitelmia. Eräs on syytä ottaa huomioon kunkin maakunnan
38004: niistä edellyttäisi kokonaan uuden tien ra- tarpeet. Tämän tien rakentaminen on kaak-
38005: kentamista tälle linjalle. Tämä olisikin par- kois-Kymenlaakson kuntien kannalta yk$i
38006: hain ratkaisu. tärkeimmistä töistä.
38007: Näistä suunnitelmista ja eduskunnan jo Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
38008: aikaisemmin hyväksymästä päätöksestä huoli- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38009: matta ei työ ole edistynyt. Joitakin vähäisiä
38010: yrityksiä Haminasta Virojoelle johtavan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
38011: tien oikomiseksi on tehty, mutta työt on menpiteisiin maantietyön käyntiin
38012: melkein heti keskeytetty. Tällainen töiden saattamiseksi linjalla H aminClr-Viro-
38013: teettäminen on suoranaista varojen haaskaa- lahti.
38014: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
38015:
38016: Toivo Xujala. Tauno Kelovesi. Veikko Kokkola.
38017: 868
38018:
38019: XII,96. - Toiv.a.l. N': o 482.
38020:
38021:
38022:
38023:
38024: Saariaho ym.: Ohikulkutien ja siitä johtavan ykdystien ra-
38025: kentamisesta Pyhtään kirkonkylän kohdalle.
38026:
38027:
38028: E d u s k u n n a ll e.
38029:
38030: V altatien n: o 7: n varrella sijaitsevan Pyh- neuvoon vuorokauden aikana. Edellä maini-
38031: tään pitäjän kirkonkylän korkeudelle ah- tun epäkohdan poistamiseksi olisi rakennet-
38032: taasti sijoittuneelle asutukselle on valtatien tava ohikulkutie Pyhtään kirkonkylän koh-
38033: vilkas liikenne erittäin suureksi haitaksi ja dalla sekä yhdystie ohikulkutieltä kirkolle.
38034: vaaraksi. Varsinkin Pyhtään kirkon luona Tällöin olisivat poistettavissa myöskin valta-
38035: oleva heikolla näkyväisyydellä varustettu vil- tiellä nykyisin liikennettä suuresti haittaavat
38036: kas tienristeys on aiheuttanut jo lukuisia on- nopeusrajoitukset.
38037: nettomuuksia. Lisäksi Kymijoen yli johtava Edellä olevaan viitaten rohkenemme eh-
38038: silta on aivan liian kapea huomioonottaen dottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38039: laajan liikenteen. Tämän kautta kulkee muksen,
38040: maantieliikenne mm. Helsingistä Kotkaan,
38041: Karhulaan, Haminaan ja Lappeenrantaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38042: Ohikulkutielle kohdistuvan liikenteen voi- ohikulkutien ja siitä johtayan yhdys-
38043: daankin nykyisen liikenteen vilkkauden val- tien rakentamiseksi Pyhtään kirkon-
38044: litessa laskea nousevan noin 800 moottoriajo- kylän kohdalla.
38045: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
38046:
38047: Urho Saariaho. Toivo Kujala.
38048: Beikld Bykkäälä. Marja Lehto.
38049: 869
38050:
38051: XII,97. - Toiv.al. N:o 483.
38052:
38053:
38054:
38055:
38056: Hostila. ym.: Tieoikaisujen suorittamisesta H elsingin-Kot-
38057: kan- Karhulan-Haminan- Lappeenrannan runkotiellä
38058: Pyhtään kunnan alueella.
38059:
38060:
38061: E d u s k u n n a 11 e.
38062:
38063: Eteläinen rantatie, Helsinki-Kotka-Kar. sekä Pyhtään kirkonkylässä että Siltakylän
38064: hula-Hamina-Lappeenranta, kuuluu koko- kohdalta ja tutkimukset ovat loppuunsuori-
38065: naisuudessaan tielaitoskomitean ehdotta- tetut syksyllä 1956. Kummankin oikaisun
38066: maan valtakunnan runkotieverkkoon. Koska pituus on noin 3 kilometriä.
38067: tämä tie on maan eniten liikennöityjä ja Koska suunnitellut tieoikaisut ovat tällä
38068: tärkeimpiä liikenneväyliä, on pyrkimyksenä erittäin vilkkaasti liikennöidyllä runkotiellä
38069: ollut tehdä kaikki mahdollinen tien suoritus- tärkeät ja ajankohtaiset nimenomaan uusien
38070: kyvyn sekä liikenneturvallisuuden kohotta- väylien avaamiseksi ohi Pyhtään kirkonkylän
38071: miseksi. ja Siltakylän ja koska tarpeelliset tutkimuk-
38072: Pyhtään kunnan alueella tämä runkotie set ovat suoritetut, olisi työt saatava mah-
38073: kulkee 20 km:n pituudelta. Nykyinen tie- dollisimman nopeasti aloitetuksi. Nykyinen
38074: suunta lävistää Pyhtään kirkonkylän ah- tie jää Pyhtään kirkonkylässä ja Siltaky-
38075: taasti rakennetun keskuksen, samoin kuin lässä paikallisen liikenteen kokoojakaduiksi.
38076: kunnan keskuksen Siltakylän, mistä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
38077: ollut seurauksena liikennerajoituksia näissä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38078: asutustaajamissa ja liikenteen ruuhkautu-
38079: mista kapeille silloille Kymijoen Pyhtään että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38080: haarassa ja Siltakylän joessa. Lisäksi Pyh- menpiteisiin tieoikaisujen suorittami-
38081: täällä nykyinen tie sivuaa keskikokoista kan- seksi runkotiellä Helsinki- Kotka-
38082: sakoulua ja arvokasta keskiaikaista kirkkoa. Karhula - Hamina - Lappeenranta,
38083: Valtion puolesta on TVH: n Kymen piiri- Pyhtään kunnan alueella, Pyhtään
38084: insinööri Suonion johdolla suoritettu tutki- kirkonkylän ja s~1takylän kohdalla.
38085: mukset tieoikaisujen toimeenpanemiseksi
38086: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
38087:
38088: Sulo Hostila. Toivo Kujala.
38089: Heikki Hykkäälä. Veikko Kokkola.
38090: Kalle Matilainen. Yrjö Sinkkonen.
38091: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
38092: 870
38093:
38094: XII,98.- Toiv.al. N:o 484.
38095:
38096:
38097:
38098:
38099: Hykkäii.lä. ym.: Maantien rakentamisesta Jaalan kirkonky-
38100: lästä Uimilan kylään.
38101:
38102:
38103: E d u s k u n n a 11 e.
38104:
38105: Kouvolasta Kuusankosken ja Jaalan rakennettu toisenlaista käyttöä varten. Ajo-
38106: kautta Heinolaan johtavalta tieltä poistuu neuvojen osalta voidaan sanoa samaa. Eikä
38107: kohdakkoin liikennettä haittaava ns. Lam- liikenneonnettomuudetkaan liene vältettä-
38108: min lossi, kun sille paikalle valmistuu silta. vissä, siksi vaikeita kohtia tiellä on. Sen
38109: Tielle jää kuitenkin vielä vaikeasti liiken- vuoksi olisi rakennettava maantie Jaalan
38110: nöitäviä kohtia. Erikoisesti Jaalan kirkonky- kirkonkylän ja Uimilan kylän välille. Se
38111: län ja Uimilan kylän välisellä osalla on olisi myös varsin sopiva kohde työllisyys-
38112: pahoja mäkiä sekä hyvinkin mutkikkaita ja töitä varten.
38113: kapeita tienosia. Edellä mainitun sillan val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
38114: mistuttua liikenteen odotetaan kasvavan huo- eduskunnan. päätettäväksi toivomuksen,
38115: mattavasti, sillä kauttakulkuliikenne Heino-
38116: lan ja Kouvolan välillä suuntautuu entistä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38117: enemmän tätä kautta, samoin kuin raskaat toimenpiteisiin tnaantien rakentami-
38118: puutavarakuljetukset sahoille ja satamiin. seksi Jaalan kirkonkylän ja Uimilan
38119: Tie joutuu niin kovan rasituksen alaiseksi, kylän välille Kouvolasta Heinolaan
38120: ettei se. sitä kestä, koska se on alunperin johtavalla tiellä.
38121: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
38122:
38123: Heikki Hykkäälä. Urho Saariaho. Valto Käkelä.
38124: Veikko Kokkola. K. F. Haapasalo. Niilo Niemine11..
38125: 871
38126:
38127: Xll,99. - Toiv.al. N:o •!85.
38128:
38129:
38130:
38131:
38132: Lahti ym.: Tapavainolan--Ylämaan--Husun maantien kun-
38133: nostamisesta.
38134:
38135:
38136: E d u s k u n n a 11 e.
38137:
38138: Tapavainolan- Ylämaan-Husun välinen Ylämaan kunnan alueelta tulevan puutava-
38139: maantie Ylämaan pitäjässä on erittäin vai- ran kuljetuksesta tapahtuu tätä tietä käyt-
38140: keasti liikennöitävässä kunnossa, koska tien täen.
38141: pinta on loppuun kulunut. Tie on kovin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38142: mutkainen ja siinä on paljon suuria mäkiä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38143: Tiellä olevat sillat ovat myöskin heikossa muksen,
38144: kunnossa. Kun autoliikenne kyseisellä tiellä
38145: on sangen vilkasta, on liikennöiminen tästä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
38146: ja edellä mainituista syistä hankalaa. On toimenpiteisiin Tapavainolan- Ylä-
38147: myös huomattava, että tie joutuu läpikulku- maan--Husun välisen maantien kun-
38148: tienä Lappeenranta-Ylämaa-Virojoki pal- nostamiseksi.
38149: velemaan hyvin laajoja alueita ja suurin osa
38150: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
38151:
38152: Marja Lahti. Matti Miikki.
38153: Sulo Hostila. Erkki Tuuli.
38154: Sylvi Halinen. Yrjö Sinkkonen.
38155: Artturi Jämsen. Veikko Kokkola.
38156: 872
38157:
38158: xn,lOO.- Toiv.al. N:o 486.
38159:
38160:
38161:
38162:
38163: Hykkäälä. ym.: Maantien rakentamisesta Valkealan kunnan
38164: Vuohijärveltä V oikoskelle.
38165:
38166:
38167: Eduskunnalle.
38168:
38169: Kymen läänissä, Valkealan kunnan poh- Rakennettava maantie ei palvelisi yksin-
38170: joisosassa olevien Vuohijärven, Kirjokiven, omaan paikallisia asukkaita, vaan tie yhdis-
38171: Hillosensalmen ja Voikosken kylien tieolot täisi yleisen kauttakulkuliikenteen Mäntyhar-
38172: ovat erittäin heikot. Kysymyksessä olevalla julta Voikosken kautta Vuohijärvelle ja
38173: alueella ei ole muuta tietä kuin rautatie, sieltä edelleen Kouvolaan. Sen vuoksi tie
38174: joten kunnollisen maantien saaminen on olisi rakennettava valtion toimesta ja va-
38175: välttämättömän tarpeen vaatima, jotta myös- roilla.
38176: kin moottoriajoneuvoilla voitaisiin päästä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38177: edellämainittuihin kyliin. Hillosensalmelle ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38178: päästä autoilla ollenkaan ja Voikoskelle pää-
38179: see vain Jaalan kautta, jolloin lisämatkaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38180: kertyy useita kymmeniä kilometrejä. maantien rakentamiseksi Valkealan
38181: Edellä lueteltujen kylien välille rakennet- kunnan Vuohijärveltä Kirjokiven ja
38182: tavan maantien pituus on noin 20 kilometriä Hillosensalmen kautta Voikoskelle.
38183: ja sen vaikutuspiiriin kuuluu noin 200 asu-
38184: musta ja noin 600 asukasta.
38185: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
38186:
38187: Heikki Hykkäälä. Urho Saariaho.
38188: Veikko Kokkola. K. F. Haapasalo.
38189: Valto Käkelä.
38190: 873
38191:
38192: Xfi,101. - Toiv.al. N:o 487.
38193:
38194:
38195:
38196:
38197: Tuuli ym.: Valkealan-Näkkimistön-Tuohikotin tieosan oi-
38198: kaisemisesta.
38199:
38200:
38201: E d u s k u n n a 11 e.
38202:
38203: Tiesosa Valkealan kk.-Näkkimistö-Tuo- järven, Multamäen, Sopasen, Anttilan, He-
38204: hikotti Kymen läänissä on erittäin mäkinen vosojan, Pihlajasaaren, Kääpälän, Pyöriän
38205: ja vaarallisen mutkainen. Tieosan oikaisua ja Tuohikotin kylät, on muukin liikenne
38206: on jo pitkään suunniteltu, mutta mitään melko vilkasta moottoriajoneuvojen jatku-
38207: parannusta ei ole aikaansaatu. Vaaralliset vasti · lisääntyessä. Tieosa on myös tärkeä
38208: mutkat, joissa monia ihmishenkiä on mene- puutavarakuljetuksille, sillä sitä kautta kul-
38209: tetty, kuten ns. Hurman mäessä, ovat jat- jetetaan runsaasti halkoja Kouvolaan, pyl-
38210: kuvasti oikaisematta. Monien jyrkkien mä- väitä ja pyöreää puutavaraa Haminaan ja
38211: kien alla on vaikea mutka, mistä johtuu, Kotkaan sekä paperipuuta Kuusankoskelle.
38212: että liukkaalla talvikelillä autot eivät pysty Myös puolustusvoimat käyttävät yhä Iisään-
38213: niitä nousemaan ja sulkevat usein pitkäksi- tyvässä määrässä tietä saatuaan Valkealan
38214: km aikaa liikenteen. Usein tie tekee jyrkän kunnan pohjoisosista ns. Pahkajärven leiri-
38215: mutkan jonkun kiven kiertääkseen, vaikka alueen.
38216: oikaisu olisi vähin kustannuksin saatavissa. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
38217: Tieosan pahin väli on Valkealan kk:n ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38218: Manuarin kansakoulun välinen osa, mutta muksen,
38219: koko tiekin aina Tuohikottiin saakka on eräs
38220: mäkisimpiä ja mutkaisimpia koko maassa. että hallitus ottaisi vuode1t 1958
38221: Tieosa on kuitenkin erittäin vilkkaasaa tulo- ja menoarvioesitykseen 25 mil-
38222: käytössä. Mm. on tieosalla 11 päivittäistä joonan markan määrärahan Valkea-
38223: edestakaista linja-autovuoroa ja kun tien lan kk:n-Näkkimistön-Tuohikotin
38224: varrella ovat Valkealan kirkonkylän, Jout- tieosan oikaisemiseksi ja parantami-
38225: seksi.
38226: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
38227:
38228: Erkki Tuuli. Marja Lahti.
38229:
38230:
38231:
38232:
38233: 110 E 168/5f
38234: 874
38235:
38236: XU,102. - Toiv.al. N: o 488.
38237:
38238:
38239:
38240:
38241: Bippölä ym.: Tiesuunnan tutkimisesta Metsänkylä11r-llamon
38242: -Linnokankaan-Okerlan välillä.
38243:
38244:
38245: E d u s k u n n a 11 e.
38246:
38247: Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen maatalousministeriön asutusasiainosaston toi-
38248: toimesta on kesällä 1955 suoritettu silmä- mesta mahdollisesti rakennettava asutustie.
38249: määräinen tietutkimus Hattulan ja Hauhon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38250: kuntien alueella olevan Metsänkylän-llamon nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38251: -Linnokankaan-Okerlan tiejaksolla ja on vomuksen,
38252: asian johdosta jätetty hakemus tie- ja vesi-
38253: rakennushallitukselle, että mainittu tiejakso että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38254: otettaisiin maantieksi. tiesuunnan tutkimiseksi maantien ra-
38255: Tähän tiehankkeeseen liittyy myös Hahka- kentamista varten Metsä:nkyläflr-Ila-
38256: salon asutusalueelta Hämeenlinnan suuntaan mon-Linnokankaan-Okerlan väUllä.
38257: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
38258:
38259: Leo Bäppölä. Lauri Laine.
38260: Eino Raunio. Juho Tenhiälä.
38261: Kaino Haapanen. Felix. Seppälä.
38262: Olavi Kajala. Arno Tuurna.
38263: 875
38264:
38265: XII,lOS. - Toiv.al. N: o 489.
38266:
38267:
38268:
38269:
38270: Kåppölä. ym,: Tiesuunnan tutkimisesta Lahden ja Tampe-
38271: reen välillä.
38272:
38273:
38274: E d u s k u n n a 11 e.
38275:
38276: Lahdesta Tampereelle johtava valtatie n:o Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyk-
38277: 12, jonka :leikkaa valtatie n: o 4 ja johonka sen tutkimuksissa on päädytty siihen, että
38278: päättyy valtatie n: o 10, on eräs Etelä-Suo- mainittu tie olisi kunnostettava vanhaa
38279: men tärkeimpiä ja vilkkaimmin liikennöityjä suuntaa seuraavaksi päätieksi.
38280: teitä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38281: Tien kunto ei kuitenkaan vastaa sillä ta- rnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38282: pahtuvaa liikennettä, varsinkaan Kosken muksen,
38283: Hl.-Pälkäneen välillä, jossa tie on monin
38284: paikoin hyvin kapea ja mutkainen. Lisäksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38285: tiellä on joitakin heikkokuntoisia ja kapeita: tiesuunnan tutkimiseksi La.hde'flr-
38286: siltoja ja rumpuja, mm. Kosken kirkon Tampereen välillä.
38287: luona silta, jolla on tapahtunut useita lii-
38288: kenneonnettomuuksia.
38289: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
38290:
38291: Leo Jrå.ppölä. Olavi Kajala. Artturi Tienari.
38292: Eino Raunio. Lauri Laine. Arno Tuurna.
38293: Kaino Haapanen. Anna. Flinck. Tuomas Saikku.
38294: Juho Tenhiä.lä.
38295: Felix Seppälä..
38296: 876
38297:
38298: XII,104. - Toiv.a.l. N:o 490.
38299:
38300:
38301:
38302:
38303: Ketovesi ym.: Valtatie n:o 6:n rakentamisen loppuun saat-
38304: tamisesta.
38305:
38306:
38307: E d u s k u n n a ll e.
38308:
38309: Itä-Suomen liikenneolot ovat rajansiirron Lappeenrannan, Lauritsalan, Imatran ja
38310: aiheuttamien muuttuneiden olosuhteiden jäl- lähikuntien työtilanne on tänä talvena ollut
38311: keen vieläkin korjaamatta. Niiden kehittämi- jopa aikaisempia vuosia vaikeampi. Työttö-
38312: sen tarvetta lisäävät alueen tuotannon kasvu myyskortistoihin oli 4. 2. 1957 merkitty
38313: ja kulj.etusten lisääntyminen. Yhtenä tär- näissä kunnissa 1 361 työtöntä. Työllisyys-
38314: keänä edellytyksenä tuotannollisen toiminnan toimenpiteillä oli tämän lisäksi sijoitettu
38315: kasvun jatkumiselle ja uusien työtilaisuuk- useita satoja työntekijöitä. Myös kortistosta
38316: sien saamiselle niiden puutteesta suuresti poistamista on harjoitettu suuressa mää-
38317: kärsivälle alueen väestölle on maantie- ja rässä. Työhön sijoittamattomien työntekijäin
38318: rautatieyhteyksien rakentaminen satamiin. lukumäärä on tänä talvena pysytetty aikai-
38319: Maantieliikenteen Itä-Suomen pääväylä, tie sempaa korkeampana. Se on tapahtunut työ-
38320: n:o 6, onkin peruskorjauksen ja uusimisen voimaviranomaisten viivytellessä määräraho-
38321: alaisena. jen myöntämisessä ja töiden aloittamisessa
38322: Saimaan kanava Lauritsalassa ja Vuoksi tällä alueella, jonka huomattavin työttö-
38323: lmatralla muodostavat vaikeasti voitettavan myystyökohde on juuri aikaisemmin maini-
38324: esteen tämän tien rakennustyössä. Koska sil- tun tien rakentaminen. Työttömien sijoitta-
38325: tojen rakentaminen näiden yli vie pitemmän misen ja tien liikenteelle saamisen tarve
38326: aikaa, olisi nämä työt saatava pikaisesti edellyttävät, että rakennustyöhön sijoitetaan
38327: alulle, jottei niistä muodostuisi viivytystä nykyistä enemmän työntekijöitä ja että työt
38328: tien liikenteelle saamiselle. Tien valmistu- aloitetaan entistä useammassa työpisteessä.
38329: mista edistäisi myös töiden aloittaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme
38330: useassa työpisteessä samanaikaisesti. Siten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38331: myös työntekijät saisivat enemmän työtilai-
38332: suuksia kotipaikkakunnalta tai sen läheisyy- että halUtus kiirehtisi valtatie n:o
38333: destä. 6:n rakentamisen loppuun saatta-
38334: mista.
38335: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
38336:
38337: Tauno Kelovesi. Toivo Kuja.la..
38338: 877
38339:
38340: XII,105. - Toiv.al. N:o 491.
38341:
38342:
38343:
38344:
38345: Sinkkonen ym.: Maantien rakentamisesta Imatran kauppalan
38346: Niskalammilta Ruokolahden pitäjän Salo-Äitsaaren kylä-
38347: tielle.
38348:
38349:
38350: Eduskunnalle.
38351:
38352: Eteläisellä Saimaalla, vajaan 4 km: n Tien rakennuskustannuksia on ilman pai-
38353: päässä Imatran kauppalasta, ovat Saimaan kan päällä toimitettua tutkimusta vaikea ar-
38354: suurimmat saaret, Äitsaari ja Salosaari. Näi- vioida, mutta kun ottaa huomioon, että vä-
38355: den yhteinen pinta-ala on noi:n 80 ikm2 ja Ellä olevia pienempiä saaria voidaan käyttää
38356: asukkaita yli 2 000 henkeä. Salosaaren ja hyväksi tietä tehdessä, matalat salmet pen-
38357: Imatran kauppalan välillä on sitä paitsi gertää ja vain yhteen salmeen asettaa lossi,
38358: useita pienempiä saaria, joiden väliset sal- niin ei kustannusten luulisi tulevan tavallista
38359: met ovat, yhtä lukuunottamatta, hyvin ma- korkeammiksi. Tulkoon myöskin mainituksi,
38360: talia ja laivakululle sopimattomia. Äitsaaren että Imatrrun ikauppalan on pitänyt varata
38361: ja Salosaaren liikenne kulkee kesäisin Ukon~ joka talvi työtä noin tuhannelle työtä vailla
38362: salmen lautan kautta Rudkolahden kirkolle olevalle kauppalan asukkaalle; ja kun näitä
38363: ja siEl!tä edelleen Imatralle. Talvisai'kana kaikkia ei ole voitu sijoittaa kauppalan omiin
38364: noudattelee liikenne pääasiassa samaa reittiä, varatöihin, niin niitä on täytynyt lähettää
38365: mutta aikaisemmin voitiin noin 4 k!k: n ai- ulkokuntiin, jopa Joensuun-Kovaron ja
38366: kana liikennöidä jäitse suoraam Salosaaresta Äänekosken-Suolahden rautatietyömaille
38367: Vuoksen länsipuolelle Niskalammilie tai Tai- asti. Mainittu tietyö tulisi näin ollen helpot-
38368: nionkoskelle. tamaan paikkakunnan työttömyystilannetta
38369: Jos mainittujen saarten asukkaiden liiken- lähivuosien aikana.
38370: neolot ovat aikaisemminkin olleet heikot, niin Tien tarpeellisuuden puolesta puhuvat
38371: entistä heikommi'ksi ne ovat käyneet sen myös ne näkökohdat, että mainitut saaret
38372: vuoksi, että Saimaan vedenpintaa on teolli- ovat erittäin sopivia omakotialueita, joten
38373: suuslaitosten toimesta ruvettu säännöstele- tien valmistuttua varsinkin Tainionkosken
38374: mään ja tämän vuoksi veden pintaa talven työväki tulisi varmaan ne nopeasti asutta-
38375: aikana alennetaan juoksuttamalla vettä en- maan. Puutteellisten liikenneyhteyksien
38376: tistä l'UlllSaammin Vuokseen. Tästä johtuu, vuoksi tämä ei aikaisemmin ole ollut mah-
38377: että saarten ja mantereen välillä käyvä voi- dollista. Lisäksi tulkoon mainituksi, että
38378: makas virta sulattaa jäät entistä nopeammin, tämä tie tulisi olemaan alkuosa suunnitteilla
38379: joten talvinen jääliikenne kestää vain vajaat olevasta Tainionkoske111r-Puumalan valta-
38380: 3 .kk. tiestä.
38381: Edellä olevasta selvinnee, että mainittujen Edellä olevin perustein ehdotamme edus-
38382: saarten liikenneolot ikaipaavat parannusta ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38383: käsittääksemme siihen on mahdollisuuksia ra-
38384: kentamalla maantie Imatran kauppalaan Nis- että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
38385: lk:alammilta Ruokolahden Salosaareen, missä sen maantien rakentamisesta Imatran
38386: se yhtyisi Salo-Äitsaaren ikylätiehen. Tien kauppalan Niskalamm~'lta Ruokolah-
38387: pituus tulisi olemaan noin 7 ikm. den pitäjän Salo-Äitsaaren kylätielle.
38388: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
38389:
38390: Yrjö Sinkkonen. Kalle Matilainen. Antti J. Ra.nta.ma.a.
38391: Matti Miikki. :Marja. Lahti. Kaarlo Ka.jatsa.lo.
38392: 878
38393:
38394: XII,106. - Toiv.al. N:o 492.
38395:
38396:
38397:
38398:
38399: Tuuli ym..: Määrärahasta Hauvanlahden-Särkilahden maan-
38400: tien oikaisu- ja parannustyötä varten.
38401:
38402:
38403: E d u s kun n a 11 e.
38404:
38405: Hauvanlahden-Särkisalmen maantie Ruo- km ja kokonaiskustannusarvio n. 300 milj.
38406: kolahden kunnassa on Kymen läänin mut- markkaa.
38407: kaisimpia ja mäkisimpiä teitä. Kun tie on Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
38408: tärkeä puutavarankuljetuksille, on sen pa- nioittaen eduskunnan hyvåksyttäväksi toi-
38409: rantaminen erittäin. tarpeellista. Ensi sijassa vomuksen,
38410: olisi saatava parannetuksi tien alkuosa syk-
38411: syllä 1955 valmistuneelta Kaukopään-Sim- että hallitus ottaisi vuoden 1958
38412: peleen uudelta tieltä alkaen, jolloin yhteys tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
38413: tien vaikutusalueelta Imatralle lyhenisi yli määrärahan tien oikaisu- ja parannus-
38414: 4 km samalla kun tien ajokelpoisuus huomat- työn käyntiinsaattamiseksi H auvan-
38415: tavasti paranisi. Koko tieosan pituus on 32 lahden-Särkilahden maantiellä.
38416: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
38417:
38418: Erkki Tuuli. Matti Miikki.
38419: 879
38420:
38421: XII,107. - Toiv.al. N: o 493.
38422:
38423:
38424:
38425:
38426: Jaakkola. ym..: Oripään-Yläneen-Honkilahden-Hinner-
38427: joen-Lapin-Eurajoen vanhan maantien korjaamisesta.
38428:
38429:
38430: E d u s k u n n a 11 e.
38431:
38432: Käytössä olevan autokannan runsas kasvu tössä runsas puutavarankuljetus ratkaisevaa
38433: ja liikenteen, etenkin puutavaraliikenteen osaa.
38434: jatkuva siirtyminen maanteille autokuljetuk- Tie on ikivanha maantie, eikä sillä ole
38435: seen on asettanut maantiet .entistä raskaam- suoritettu mitään parannustöitä koskaan.
38436: pien rasituksien alaiseksi. Erikoisesti koskee Tie on erittäin kapea ja mutkainen, joten
38437: tämä seutuja, jotka ovat rautatiekuljetus- se on erittäin vaarallinen ja hankala vilk-
38438: mahdollisuuksien ja uittomahdollisuuksien kaasti liikennöidyksi tieksi. Perinpohjainen
38439: ulkopuolella. korjaus on tiellä välttämätön lähivuosien
38440: Osittain Varsinais-Suomen, osittain Lou- aikana, jotta alueen taloudellista kehitystä
38441: nais-Satakunnan alueella on Oripään kun- voitaisiin edistää.
38442: nasta alkava, Yläne.en Honkilahden, Hin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
38443: nerjoen, Lappi T .1. ja Eurajoen kuntien kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
38444: läpi johtava vanha maantie edelläesitetyistä vomuksen,
38445: syistä joutunut hyvin raskaan kuormituksen
38446: alaiseksi. Tien piirissä olevat kunnat ovat että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
38447: voimaper~iä maatalousalueita, joissa myös siin Oripään-Yläneen-Honb'lahden
38448: runsas metsätalous näyttelee huomattavaa -Hinnerjoen-Lapin T.l.-Eurajoen
38449: osaa. vanhan maantien perusteelliseksi kor-
38450: Tälle tielle on kehittynyt runsas linja-auto- jaamiseksi.
38451: liikenne. Tämän lisäksi näyttelee tien käy-
38452: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
38453:
38454: Einari Jaakkola. Erkki Ryömä. Irma Rosnell . .
38455: 880
38456:
38457: Xll,108. - Toiv .al. N: o 494.
38458:
38459:
38460:
38461:
38462: Heikura: Määrärahasta J ouhimaan--Kantin asutusalueen
38463: paikallistien suunnitelman laatimiseksi.
38464:
38465:
38466: E d u s k u n n a 11 e.
38467:
38468: Tieolojen kohentaminen on maan talous- tuullista, että valtion toimesta suoritettaisiin
38469: elämän kehittämisen peruskysymyksiä, jota tutkimukset tien taloudellisesta merkityk-
38470: kehittämällä voidaan talouselämälle syrjäi- sestä ja laadittaisiin rakennussuunnitelmat ja
38471: silläkin seuduilla luoda edellytyksiä. Yksi kustannusarviot, millä perusteella tien
38472: tällainen parannustöitä kaipaava tie on mm. rakentamistoimenpiteet voitaisiin aikanaan
38473: Honkajoen Jyllistä Auneskylään johtavalta panna käyntiin. Kun alueella asuu vähä-
38474: kunnan maantieltä ns. Ylisen mutkasta Jou- varaista pienviljelijäväestöä, osalta myös
38475: himaan ja Kantin asutusalueen kautta kul- asutustilallisia ja siirtoväkeen kuuluvia vil-
38476: keva tie, joka päättyy Honkajoen-Karvian jelijöitä, niin olisi kohtuullista, että nämä
38477: maantiehen lähellä Kantin tiloja sekä liittyy kenttätutkimukset ja rakennussuunnitelmat
38478: läheisesti Karvialta Niinisaloon johtavaan suoritettaisiin valtion kustannuksella.
38479: uuteen maantiehen. Mainittakoon, että ko. Mainittakoon lisäksi, että tien raken-
38480: Honkajoen kunnan maantie on rakennettu tamistoimenpiteillä liittyisi Honkajoen kun-
38481: kunnan toimesta n. lähes 30 v. sitten ja on nan tien kautta Jyllissä Lauhalan kylä myös
38482: hyvässä kunnossa alkaen Lauhalankylän Jyl- Kauhajoen-Honkajoen maantiehen, joten
38483: listä, päättyen Auneskylään Honkajoen kun- Jouhimaan-Kantin asutusalueen liikennetie
38484: nan aluetta. Tältä tieltä ei Karvian puolelle täydentäisi alueen maantie- ja liikenne-
38485: ole varsinaista maantietä, joten tämä n. 6 verkostoa.
38486: km:n pituinen Jouhimaan-Kantin asutus- Edellä olevaan ja raha-asia-aloitteeni n: o
38487: alueen läpi kulkeva liikennetie yhdistää mai- 495 (1956 vp.) perusteluihin viitaten saan
38488: nitun Honkajoen kunnan maantien ja Hon- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt-
38489: kajoen-Karvian valtamaantien ja liittäisi täväksi toivomuksen,
38490: nämä alueet sopivasti myös uuteen Karvian
38491: -Niinisalon maantiehen. Ko. tien varteen että hallitus ottaisi vuoden 1958
38492: on hiljan rakennettu uusi ajanmukainen Jou- tulo- ja menoarvioesitykseen 500 000
38493: himaan kansakoulu, kulkien tie Karvian joki- markan määrärahan J ouhimaan--Kan-
38494: laakson parhaitten viljelysalueitten halki. tin asutusalueen paikallistien tieraken-
38495: Kun tie on saamassa laajempaa yleisempää nussuunnitelman ja kustannusarvion
38496: merkitystä Honkajoen Ylisenpäältä Karvialle laatimista varten Karvian ja Honka-
38497: ja Niinisalon valtamaantien suuntaan lä- joen kunnissa.
38498: himpänä rautatieasematienä, niin olisi koh-
38499: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
38500:
38501: Eino E. Heikura.
38502: 881
38503:
38504: Xfi,109. - Toiv.al. N: o 495.
38505:
38506:
38507:
38508:
38509: Heikura ym.: Määrärahasta Kihniön-Pohjois-Parkanon-
38510: Karvian maantien rakennustyön jatkamista varten.
38511:
38512:
38513: E d u s k u n n a ll e.
38514:
38515: On tunnettua, että maantieliikenneolojen valmistui tierakennussuunnitelma Kihniön
38516: kehittämisellä on merkittävä osuus syrjäis- kirkolta Karvian Sarvelaan, Karvian-
38517: tenkin seutujen väestön elinmahdollisuuksien Jalasjärven valtion maantiehen, yht. 34
38518: ja elintason parantumiseen, samalla kun ne km., mikä lyhentäisi Karvian ja Kihniön
38519: ovat avanneet maan talous- ja elinkeino- pitäjien kirkonkylien väliä yli 23 km. Val-
38520: elämän kehittämistyölle suur.empia mahdol- tioneuvoston päätös saatiin v. 1949 ja tien
38521: Hsuuksia. Tunnustamalla valtiovallan ja osittaiset rakentamistyöt olivat käynnissä v.
38522: maan hallituksen tehostuneet toimenpiteet 1953 ja 1955. Mainittakoon, että Karvian
38523: tieolojen kehittämiseksi ja eritoten valta- kunnan puoleisella osalla .ei ole lainkaan
38524: kunnan pika- ja valtamaanteitten rakenta- vielä suoritettu tien parannustöitä. Jo aikai-
38525: misen kiihdyttämiseksi, on kuitenkin vali- semmissa asiakirjoissa tieviranomaisille on
38526: tettava, että tässä on ikäänkuin jätetty osoitettu, miten tie yhtyy jatkona Vir-
38527: varjoon erinäisillä seuduilla pitäjien vä- roilta Kihniön kirkolle tulevaan maantiehen
38528: listen yhdysliikennettä palvelevien maan- ja jatkuisi melko viivasuorana Karvian,
38529: teitten tienparannus- ja rakennustyöt, joilla Honkajoen ja Siikaisten pitäjien keskusten
38530: paikallisen liikennetarpeen lisäksi on huo- kautta lähimpä.än merisatamaan Merikar-
38531: mattava merkitys kauttakulkuliikenteelle si- vialla. Kun viimeksi mainittua merisatamaa
38532: sämaasta lähimpään merisatamaan johtavana on mm. v. 1956 valtion varoilla ruopattu ja
38533: liikennetienä ja -suuntana. parannettu melkoisesti sen liikenne-edelly-
38534: Tällainen on myöskin Kihniön-Pohjois- tyksiä, niin sen liikenteellinen merkitys kas-
38535: Parkanon-Karvian maantiesuunta. Edus- vaa. Mainittu maantie kulkee lisäksi Kar-
38536: kuntaan olen useamman kerran v:n 1951 · vian varavankilan ja laajojen valtion metsä-
38537: jälkeen tehnyt asiasta toivomus- ja raha-asia- alueitten halki, joten näitten ja yksityis-
38538: aloitteita ja kiinnittänyt täten maan halli- metsien taloudellinen käyttö paranisi. Myös
38539: tuksen ja eduskunnan huomiota tämän syr- seutukunnan työvoiman käyttö olisi ajan-
38540: jäisen seudun tieolojen kehittämistyön ajan- kohtaisesti tärkeä tällaisellä työllisyystyö-
38541: kohtaisuuteen ja tärkeyteen. Seurauksena on maalla, joten työllisyysnäkökannat ovat
38542: ollut, vaikka raha- tai toivomusaloitteita si- myös merkittäviä.
38543: nänsä ei ole hyväksytty, että maan hallitus Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
38544: on työllisyysvaroista vv. 1953 ja 1955 myön- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38545: tänyt yht. n. 39 milj. markkaa ko. tien ra- vomuksen,
38546: kentamiseen, joilla Kihniön ja Parkanon
38547: kuntien alueilla on suoritettu huomattavia dtä hallitus ottaisi vuoden 1958
38548: tierakennustöitä. Kuitenkin ko. maantien ta- tulo- ja menoarvioesitykseen 50 mil-
38549: loudellinen merkitys näyttäytyy vasta sit- joonan markan määrärahan Kihniön
38550: ten, kun rakennustyöt on saatettu loppuun. -Pohjois-Parkanon-Karvian välisen
38551: Tulkoon vielä kerran mainituksi, että v. maantien rakennustöitten jatkamista
38552: 1940 tie- ja vesirakennushallituksen toimesta varten.
38553: Helsinki 6 päivänä helmikuuta 1957.
38554:
38555: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen. Eeli Erkkilä.
38556: 111 E 168/57
38557: 882
38558:
38559: Xfi,110. - Toiv.al. N: o 496.
38560:
38561:
38562:
38563:
38564: Raipala. ym.: Viljakkalan-Luhalahden-Kasittulan maan·
38565: tien korjaamisesta.
38566:
38567:
38568: Ed uskunn alle.
38569:
38570: Viljakkalan - Luhalahden - Kasittulan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
38571: maantie on mutkainen, erittäin mäkineo ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38572: keväisin pahasti routiva. Suuren asutuksen muksen,
38573: ja runsaiden metsävarojen vuoksi tiellä on
38574: vilkas liikenne, jota kuitenkin haittaa pa- että hallitus ryhtyisi Viljakkalan-
38575: hasti tien kehnous. Kun se on seudun ainoa Luhalahden-Kasittulan maantien pe-
38576: yhdystie Tampereelle ja Tampereen-Vaasan ruskorjaukseen.
38577: valtatielle, olisi erittäin ajankohtaista tien
38578: peruskorjauksen aikaansaaminen.
38579: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
38580:
38581: Matti Raipala. R. Ballberg.
38582: 883
38583:
38584: XU,Ul. - Toiv.al. N: o 497.
38585:
38586:
38587:
38588:
38589: Kulovaara. ym.: Turun-Tampereen runkotien suuntien tut-
38590: kimisesta.
38591:
38592:
38593: E d u s k u n n a 11 e.
38594:
38595: Eräs lähiajan tärkeimmistä ja kiireellisim- laajojen maaseutualueiden liikennetarpeet,
38596: mistä tierakennushankkeista lienee Turun- erikoisesti jo olevia liikennemahdollisuuksia
38597: Tampereen välisen runkotien rakentaminen. silmälläpitäen. Vain täten tie tulisi palvele-
38598: Maantieliikenteen ja erikoisesti raskaamman maan mahdollisimman suuressa määrin sekä
38599: moottoriajoneuvoliikenteen jatkuvasti lisään- molempien päätepisteiden että myöskin koko-
38600: tyessä kaipaavat tieolot tällä alueella todella naisuuden etuja. Esitettyä suuntaa hyväksi-
38601: pikaista ja perusteellista korjausta, joten käyttäen tie kauttaaltaan palvelisi etäällä
38602: mainitun runkotien rakentaminen olisi saa- rautatiestä olevien ja pääasiassa Turun ja
38603: tava mitä pikimmin toteutetuksi. Tampereen talousalueisiin kuuluvien aluei-
38604: Turun-Tampereen välisen runkotien ra- den kuljetus- ja liikennetarpeita. Nämä
38605: kentaminen ja kysymys tien mahdollisesta alueet ovat voimaperäisimpiä maa- ja metsä-
38606: suunnasta on tien vaikutusalueen kuntienkin talouden ylituotantoalueita, joilta tuotteiden
38607: kannalta ensiarvoisen tärkeä ja suurimerki- markkinointi tapahtuu pääasiassa Turkuun
38608: tyksellinen. Paitsi molempia päätepisteitä, ja Tampereelle. Myös alueen kehittyvälle
38609: Turun ja Tampereen kaupunkeja, asia kiin- teollisuudelle uuden tien rakentamisella luo-
38610: nostaa suuressa määrin myöskin niiden väli- taisiin nykyistä paremmat edellytykset ja
38611: sen laajan maaseutualueen maalaiskuntia, samalla myös mahdollisuudet alityöllisyyden
38612: joiden liikennetarpeita ja vastaista kehitystä poistamiseen tältä alueelta.
38613: uuden tien tulisi, päätepisteiden välisen lii- Ottaen huomioon edelläolevan ei voitane
38614: kenteen ohella, myöskin parhaalla mahdolli- pitää kansantaloudellisesti tarkoituksenmu-
38615: sella tavalla palvella. Kun ties11,unta ilmei- kaisena po. valtatien rakentamista esim. rau-
38616: sesti lähiaikoina joutuu ratkaisuvaiheeseen, tatien rinnalle, kun samalla laajat ja tär-
38617: ovat kunnat katsoneet tarpeelliseksi määri- keät tuotantoalueet ovat ilman yhtäkään
38618: tellä kantansa tien suuntaan nähden ja saat- kunnollista liikenneväylää. Toisaalta on yh-
38619: taa sen asiasta päättävien viranomaisten tie- tenä vaihtoehtona esitetyn suunnan 1 (Turku
38620: toon. Alastarolla 16/2 -56 pidetty kuntien -Huittinen-Tampere) suhteen todettava,
38621: edustajien neuvottelukokous, jossa edustet- että tien taloudellinen merkitys, nimenomaan
38622: tuina olivat Alastaron, Auran, Lempäälän, maatalouden ja teollisuuden tuotannollisen
38623: Liedon, Oripään, Pirkkalan, Punkalaitumen, toiminnan ja tuotteiden markkinoimisen kan-
38624: Pöytyän ja Vesilahden kunnat sekä Tampe- nalta, jäisi huomattavasti vähäisemmäksi.
38625: reen kaupunki, asettui yksimielisesti kannat- On myös huomattava, että tätä suuntaa hy-
38626: tamaan suuntaa Tampere--Vesilahti-Pun- väksikäyttäen tien vaikutus tulisi jo ulottu-
38627: kalaidun-Alastaro-Oripää-Turku. Nyt. maan alueille, joita maantieteellisen aseman-
38628: temmin ovat useampien em. kuntien kunnan- sakin puolesta on pidettävä lähinnä Porin
38629: valtuustot jo virallisestikin määritelleet kan- kaupungin vaikutus- ja tuotantoalueina. Tätä
38630: tansa ja näiden lisäksi on myöskin Loimaan käsitystä lienee omiaan tukemaan jo sekin,
38631: maalaiskunnan kunnanvaltuusto yhtynyt että Turun ja Tampereen kaupungitkaan
38632: neuvottelukokouksen kantaan. eivät tiettävästi ole kiinnostuneita tästä
38633: Kunnat ovat kantaansa määritellessään suunnasta, millä seikalla on huomattava mer-
38634: lähteneet siitä, että po. tien suuntaa ratkais- kitys, kun kysymyksessä on nimenomaan näi-
38635: taessa olisi päätepisteiden välisen liikenteen den kaupunkien välisen runkotien rakenta-
38636: ohella huomioitava myöskin niiden välisten minen. Viittaamme Tampereen kaupungin-
38637: 884 XII,lll. - Turun-Tampereen runkotie.
38638:
38639:
38640: hallituksen 16. 4. -53 tie- ja vesirakennushal- tellen on eräänä huomionarvoisena seikkana
38641: litukselle lähettämään kirjelmään, jossa kau- lisäksi mainittava edulliset soransaantimah-
38642: punginhallitus suosittelee po. tien suunnaksi dollisuudet, koska tällä suunnalla ovat Ori-
38643: suuntaa, joka kulkisi Punkalaitumen kautta. pään rikkaat sora-alueet.
38644: Tie- ja vesirakennushallituksen toimeksi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
38645: annosta v. 1951 suorittamiensa tutkimusten dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38646: tuloksena on dipl. insinööri Allan Nordlund, muksen,·
38647: esitettyään tien suunnaksi kolme mahdollista
38648: vaihtoehtoa, päätynyt puoltamaan nyt esi- että hallitus kiireellisesti lopullisesti
38649: tettyä suuntaa. Paitsi edellä kosketeltuja tutkituttaisi Turun--Tampereen run-
38650: seikkoja, on näissä tutkimuksissa ilmennyt kotiesuunnat ja hyväksyisi suunnan
38651: myöskin, että suunta II on maastosuhteiltaan Turku-Oripäär---Punkalaidun-Vesi-
38652: edullinen ja esitetyistä vaihtoehdoista lyhin. lahti-Tampe?·e.
38653: Tien rakentamis- ja ylläpitokustannuksia aja-
38654: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
38655:
38656: Urho Kulovaara. Kaisa Hiilelä. Kalervo Saura.
38657: Vappu Heinonen. Eino Roine. · Atte Pakkanen.
38658: Paavo Aitio. Viljo Rantala. Kalle Jokinen.
38659: Kustaa Alanko.
38660: 885
38661:
38662: XII,112. - Toiv.al. N:o 498.
38663:
38664:
38665:
38666:
38667: Kaasalainen ym.: Suodenniemen-Vammalan-Punkalaitu-
38668: men maantien kunnostamisesta.
38669:
38670:
38671: E d u s k u n n a 11 e.
38672:
38673: Porin-Helsingin pikatien rakentaminen n. 62 kilometriä pitkä tieosuus ei kykene
38674: on parhaillaan käynnissä ja ovat nämä työt nykyisessä kunnossaan, kapeutensa ja mut-
38675: edistyneet sikäli nopeasti, että toivon mukaan kaisuutensa vuoksi, edes tyydyttävästi pal-
38676: jo vuonna 1958 saadaan tie koko pituudel- velemaan tämänkään hetkisen liikenteen vaa-
38677: taan liikennöitävään kuntoon. On ilman timuksia, saatikka sitten, kun käyttö varsin
38678: muuta selvää, että tämän jälkeen Satakun- huomattavasti vilkastuu. Tähän vilkastumi-
38679: nan maantieyhteydet Helsinkiin paranevat seen omalta osaltaan vaikuttaa myöskin laa-
38680: aivan ratkaisevalla tavalla. Mutta ennenkuin jentunut Vammalan kauppala, jonne nytkin
38681: tämä pikatie kykenee laajemmassa mielessä parhaillaan rakennetaan uutta teollisuuslai-
38682: palvelemaan liikennettä ja sitä ympäröivää tosta ja näin ollen kuljetustarpeet mm. siltä-
38683: maakuntaa, on sille rakennettava riittävässä kin alueelta jatkuvasti vain lisääntyvät. Tä-
38684: määrässä uusia yhdysteitä sekä parannettava män vuoksi olisi syytä hyvissä ajoin varau-
38685: entisiä. Nämä seikat lieneekin suunni- tua puhkaisemaan käyttökelpoinen kulkuyh-
38686: telmissa jo ainakin osittain otettu harkitta- teys Pohjois-Satakunnasta Helsingin suun-
38687: viksi, mutta haluaisimme tässä yhteydessä taan hakeutuvalle liikenteelle ja samalla tu-
38688: korostaa niitä näkökohtia, jotka erikoisesti lisi Etelä-Satakunnan tieolojen eräs välttä-
38689: vanhojen yhdysteiden parantamista punta- mätön kokonaisratkaisun osa asiallisella sekä
38690: roidessa pitäisi välttämättömästi ottaa huo- laajoja alueita hyödyttävällä tavalla suorite-
38691: mioon. tuksi.
38692: Tuntuu nimittäin hyvinkin luonnolliselta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
38693: että myöskin Pohjois-Satakunta, ja kauem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38694: panakin esiintyvä liikennetarve, alkaa hakea muksen,
38695: itselleen suorinta yhdystietä Helsinkiin suun-
38696: tautuvalle pikatielle ja tällöin monessa ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38697: pauksessa käyttökelpoisemmaksi vaihtoehdoksi toimenpiteisiin maantien Suodenniemi
38698: osoittautuu maantie, joka lähtee Suoden- -Vammala-Punkalaidun kunnosta-
38699: niemeltä, kulkee Vammalan kauppalan kautta miseksi nykyajan liikennetarpeita vas-
38700: Punkalaitumelle, missä sitten yhtyy Helsin- taavalle tasolle.
38701: gin pikatiehen. Valitettavasti vain tämä
38702: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
38703:
38704: Nestori Kaasalainen. Erkki Ryömä.
38705: Einari Jaakkola. Eino E. Heikura.
38706: Antti J. Rantamaa. Toivo Antila.
38707: Arvo Sävelä. Matti Raipala.
38708: 886
38709:
38710: Xll,llS. - Toiv.al. N: o 499.
38711:
38712:
38713:
38714:
38715: Saura ym.: Maantien rakentamisesta Paattisilta Humppt1aan.
38716:
38717:
38718: E d u s k u n n a 11 e.
38719:
38720: Uuden, suurta liikennettä varten raken- Auraan ja siitä rautatien suuntaisesti Loi-
38721: teilla olevan Porin-Lauttakylän-Humppi- maalle ja Humppilaan yhtyen täällä uuteen
38722: lan-Forssan-Helsingin valtatien valmis- Porin-Helsingin tiehen. Tien pituus tu-
38723: tuesaa nyt Porista Humppilaan tulee tä- lisi olemaan Auran ja Humppilan välillä
38724: män tien vastainen täysitehoinen tienkäyttö n. 57 km. Tämä tie tulisi keventämään sa-
38725: vaatimaan uusia tiesuuntia tämän tien poik- malla nykyistä vanhan tien Turun-Tampe-
38726: kisuuntaan, jotta voitaisiin käyttää liiken- reen liikennettä ja Humppilasta on nykyään
38727: teen hyväksi uuden tien edut mahdollisim- maantieyhteys myös Tampereelle. On saatu
38728: man tehokkaasti. hyvin myönteisiä kokemuksia rautatiesuun-
38729: Vanha valtatie Turku-Oripää-Lautta- taisista maanteistä, jotka tulevat täten tuke-
38730: kylä~Tampere on nykyisen suuren raskaan maan toistensa tehollista käyttöä.
38731: Hikenteen johdosta mahdoton pitää hyvässä Ehdotettu uusi tiesuunta tulisi tehtäväksi
38732: liikennekunnossa. Tien kuormitus on liiken- hyvin helpostirakennettavaan maastoon,
38733: nelaskelman mukaan Turun--...:Tampereen vä- missä on puolivälissä Mellilässä Salpausse-
38734: lillä vuorokaudessa n. 350 tonnia. Turun- län runsaat santavarat käytettävissä tien-
38735: Tampereen kaupunkien välillä tulevaa valta- rakennusaineeksi.
38736: tien suunnittelua ei ole vielä tehty, joten Edellä olevan perusteella ehdotamme
38737: tämän tien avuksi olisi suunniteltava uusi eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
38738: II luokan maantie jakamaan ylikuormitusta
38739: tältä vanhalta tieltä ja samalla palvelemaan että hallitus suorittaisi kiireellisesti
38740: maantieliikennettä näiden asutuskeskusten tutkimuksen ja laadittaisi suunnitel-
38741: ja viljelysseutujen välillä, joilla ei ole suoraa amn uuden Paattisten-Auran-Loi-
38742: maantieyhteyttä. maan-Humppilan II luokan maan-
38743: Turusta on ra:kennettu uusi valtatie tien rakentamisesta uudelle Pprin-
38744: Turku-Paattinen-Yläne. Tältä tieltä tulisi H elsingin tielle.
38745: rakentaa nyt uusi II luokan tie Paattisilta
38746: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
38747:
38748: Kalervo Saura. Matti Mattila. N. Kosola.
38749: Matti Raipala. Erkki Koivisto. Harras Kyttä.
38750: 887
38751:
38752: XII,114. - Toiv.al. N:o 500.
38753:
38754:
38755:
38756:
38757: Sävelä ym.: Toimenpiteistä Kankaanpään-Kyröskosken en-
38758: tisen maantien kunnostamiseksi.
38759:
38760:
38761: E d u s k u n n a 11 e.
38762:
38763: Porista Kankaanpään ja Jämijärven kautta nostamisen jälkeen voitaisiin Kyröskoskella
38764: Vaasan-Tampereen valtamaantielle johtava sijaitsevan Kyrö Oy:n kuljetukset Mänty-
38765: maantie on varsin kapea ja huonokuntoi- luotoon ja vastaavasti satamasta tehtaaseen
38766: nen, eikä kestä jatkuvasti lisääntyvää johtaa hankalan rautatiekuljetuksen sijasta
38767: raskasta liikennettä. Viimeksi vuonna 1956 uutta tietä pitkin. Osoituksena yhtiön kulje-
38768: oli mainittu maantie. parhaimman kesän tuksista mainitsemme, että sanomalehtipape-
38769: aikana, kesä-heinäkuussa, pitemmän ai- rin, kartongin ja sahatavaran kuljetukset tu-
38770: kaa Niinisalon ja Jämijärven väliseltä levat käsittämään vuonna 1957 noin 80 000
38771: osuudelta huonokuntoisuuden vuoksi sul- tonnia ja kivihiilen, selluloosan, kemikalioi-
38772: jettu kaikelta moottoriajoneuvoliikenteeltä. den ja muiden tarvikkeiden tuonti vastaa-
38773: Tien kunnon parantaminen raskasta liiken- vasti noin 89 000 tonnia.
38774: nettä kantavaksi tulisi vaatimaan huomatta- Kun tarvittavien parannusten suoritta-
38775: vasti varoja kysyviä perusparanmrksia. Pal- mista ja liikenneolojen kehittämistä ylem-
38776: jon vähäisemmin kustannuksin samaan pää- pänä mainitulla alueella on pidettävä välttä-
38777: määrään päästäisiin ryhtymällä toimenpitei- mättömänä, olisi käsityksemme mukaan ensi
38778: siin Kankaanpäästä Hämeenkangasta pitkin, tilassa ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvitta-
38779: Iikaalisten Varpeen kylän kautta Kyröskos- vien tutkimuksien suorittamiseksi.
38780: kelle johtavan entisen maantien parantami- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
38781: sen avulla. Maasto mainitulla tiellä, jota nyt- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38782: kin on käytetty mm. Kyrö Oy:n ja TVH:n muksen,
38783: alaisten työmaiden tarvitsemien raskaiden
38784: koneiden ja muiden laitteiden kuljetuksiin, että hallitus ensi U'lassa ryhtyisi toi-
38785: on laadultaan sellainen, että tien kunnosta- menpiteisiin tutkimuksen toimittami-
38786: minen raskasta liikennettä edellyttävään kun- seksi Hämeenkangasta pitkin kulke-
38787: toon vaatisi vain vähäisen osan nykyisen van, Kankaanpäästä Ikaalisten Var-
38788: maantien vastaavista perusparannuskustan- peen kylän kautta Kyröskoskelle joh-
38789: nuksista. Esitetty .tie lyhentäisi matkaa Kan- tavan entisen maantien kunnostami-
38790: kaanpäästä Kyröskoskelle ja siten myös Tam- seksi raskasta liikennettä palvelevaksi
38791: pereelle noin 20 km: llä, joten tiellä olisi täs- maantieksi.
38792: säkin mielessä tärkeä merkitys. Tien kun-
38793: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
38794:
38795: Arvo Sävelä. Irma Rosnell. Pertti Rapio.
38796: Eino E. Heikura. Anni Flinck. Nestori Kaasalainen.
38797: Erkki Ryömä. Laura Brander-Wallin. Einari Jaakkola.
38798: Artturi Tienari. Kustaa Alanko. Viljo Rantala.
38799: Matti Raipala.
38800: Nestori Nurminen.
38801: 888
38802:
38803: XII,115. - Toiv.al. N: o 501.
38804:
38805:
38806:
38807:
38808: Sävelä. ym..: Toimenpiteistä Merikarvian sataman-Siikaisten
38809: -Kankaanpään maantien saattamiseksi raskasta liiken-
38810: nettä kestäväksi.
38811:
38812:
38813: Eduskunnalle.
38814:
38815: Tieverkoston heikkous on jatkuvasti vai- kun sitävastoin sen jatko on Kankaanpäähän
38816: kuttanut haitallisesti Pohjois-Satakunnan ta- asti hyvin kapea, mutkitteleva ja heikkopoh-
38817: loudelliseen kehitykseen. Valtiovallan taholta jainen, eikä siis nykyisellään enää vastaa
38818: onkin kiinnitetty huomiota liikenneyhteyk- tiellä tapahtuvan liikenteen asettamia vaati-
38819: sien parantamiReen mainitulla alueella, sillä muksia. Puutavarayhtiöiden antamien tieto-
38820: valtio on myöntänyt varoja mm. Meri'karvian jen mukaan on tiellä jo nykyisin varsin ras-
38821: satamaan johtavan ns. Halluskerin laivaväy- kas liikenne. On luonnollista, e.ttä tien kun-
38822: län syventämiseen ja ruoppaamiseen. Näin non parantuessa tämä liikenne tulisi huomat-
38823: on Merikarv.ian satama saatu käyttökelpoi- tavasti voimistumaan, minkä lisäksi tien kun-
38824: seen kuntoon. Jotta kuitenkin Merikarvian nostaminen vaikuttaisi siis edistävästi Meri-
38825: satama voisi tehokkaasti tyydyttää Pohjois- karvian sataman käyttöön ja samalla edis-
38826: Satakunnan tarpeita, olisi Merikarvian sata- täisi koko Pohjois-Satakunnan metsävarojen
38827: masta Kankaanpäähän johtava maantie kun- käyttöä sekä siten näiden alueiden taloudel-
38828: nostettava vastaamaan raskaan liikenteen lista tilaa.
38829: sille asettamia vaatimuksia. Merikarvian, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
38830: Siikaisten ja Kankaanpään kunnanvaltuustot nioittaen eduskunnan hyväksyttävaksi toivo-
38831: ovat vuonna 1955 päättänee.tkin esittää val-
38832: 1
38833: muksen,
38834: tion viranomaisille, että valtion toimesta ensi
38835: tilassa suoritettaisiin tutkimus ja laadittai- että hallitus antaisi tutkia ja val-
38836: siin suunnitelma mainitun Merikarvialta Sii- mistaa suunnitelman Merikarvian sata-
38837: kaisten halki Kankaanpäähän johtavan masta Siikaisten lwlki Kankaanpäähän
38838: maantien parantamiseksi A-luokan kanta- johtavan maantien saattamiseksi ras-
38839: tieksi. kasta liikennettä kestäväksi maantieksi.
38840: Mainittu maantie on ainoastaan Merikar-
38841: vian satamasta Tuorilaan asti A~kantatie,
38842: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
38843:
38844: Arvo Sävelä. Viljo Rantala.
38845: Laura Brander-Wallin. Nestori Kaasalainen.
38846: Pertti Rapio.
38847: 889
38848:
38849: XII,116. - Toiv.al. N:o 502.
38850:
38851:
38852:
38853:
38854: Saikku ym.: Helsingin-Vaasan runkotien Hämeenlinnan ja
38855: Tampereen välisen tieosuuden rakentamisesta nykyisen
38856: tien suunnassa.
38857:
38858:
38859: E d u s k u n n a ll e.
38860:
38861: :i\iaanteistämme tärkeimpiä on pohjoiseen näkökohta on huomioon otettava. Itäinen
38862: johtava Helsingin-Vaasan run:kotie. Sitä suunta on lisäksi vanhastaan Tampereen-
38863: rakennetaan kummastakin päätepisteestä Hämeenlinnan välisen tien luonnollinen ja
38864: käsin, mutta toistaiseksi on vielä määrää- ikimuistoisista ajoista käytetty suunta.
38865: mättä sen suuntll!kin Hämeenlinnan_;Tampe- Kolmanneksi on mainittava, että turistilii-
38866: reen välillä. On syytä kiirehtiä tätä ratkai- kenteen kannalta ehdotettu suunta on erit-
38867: sua, koska tie on raskaasti liikennöity ja ny- täin edullinen. Tie kulkee läpi Hämeen his-
38868: kyisessä kunnossaan vaarallinen:kin. toriallisesti muistorikkaitten Hattulan, Päl-
38869: Tieviranomaisten toimesta on tutkittu kol- käneen ja Kangasalan pitäjien ja niiden
38870: mea vaihtoehtoista suuntaa, jotka ovat pituu- luonnonkauneudestaan tunnetun maiseman.
38871: deltaan miltei saman mittaiset, joten se ei voi Tärkeä merkitys on myös sillä, että runko-
38872: antaa etusijaa millekään niistä. Sen sijaan tien iJmlkiessa ehdotettua suuntaa sekä Hä-
38873: näkyy jo alustavista kustannuslaskemista, meenlinnan itä- ja ikoillispuolen voimakkai-
38874: että taloudellisesti on ylivoimaisesti edullisin den maatalouspitäjien että Pohjois-Hämeen
38875: itäinen suunta, Hämeenlinna-Pä1käne- pohjoisosan väkirikkaitten maatalous- ja teol-
38876: Kangasala_;Tampere. Sen kustannukset on lisuuspaikkakuntien, tieyhteydet ratkaisevasti
38877: arvioitu 2.1 miljardiksi marhksi vastaten paranevat. Erityisesti tämä vaikuttaa Orive-
38878: toisten suuntien 2.4 ja 2.6 miljardin markan den suuntaan ja siitä pohjoiseen, josta jo nyt
38879: arvioita. Etuisuus johtuu itäisen suunnan on Orivedeltä Kangasalan Huutijärvelle pi-
38880: suurelta osalta sorapohjaisesta maaperästä. katien luokkaa oleva maantie.
38881: Lisäetuna on vielä todettava, että tie on Kaiken edellä olevan perusteella esitämme
38882: suunniteltu vedettäväksi siten ohi asutustaa- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38883: jamien, että valmista peltoa joutuu tien poh-
38884: jaksi varsin vähän. että Helsingin-Vaasan 1·unkotieUä
38885: Toiseksi puoltaa itäistä suuntaa se, että tie Hämeenlinnan ja Tampereen välinen
38886: tällöin suuntautuu läpi pitäjien, jotka ovat tieosuus rakennettaisiin nykyisen tien
38887: vailla rautatieyhteyttä ja joille maantie suunnassa Pälkooeen ja Kangasalan
38888: muodostaa ainoan liikenneväylän. Liikenne- kautta.
38889: verkkoamme kehitettäessä tasapuolisesti tämä
38890: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
38891:
38892: Tuomas Saikku. T. A. Wiherheimo. Matti Raipala.
38893: Felix Seppälä. Artturi Tienari. Anni Flinck.
38894: Kustaa Alanko.
38895:
38896:
38897:
38898:
38899: 112 E 168/57
38900: 890
38901:
38902: XII,117. - Toiv.al. N:o 503.
38903:
38904:
38905:
38906:
38907: Sa.ikku ym.: Tien rakentamisesta Kangasalan V atialan ky-
38908: lästä H avisevalle.
38909:
38910:
38911: Eduskunnalle.
38912:
38913: Viimeisen vuosikymmenen aikana on rauta- Ruutanan seisakkeiden lähiseutuineen n.
38914: tien varteen Kangasalla Vatialan ja Havise- 1200. Suinulan aseman ja Havisevan alueen
38915: van seisakkeiden välille muodostunut useita väkiluku on 1 300-1400 asukasta. Suurin
38916: uusia, omakotialueita, \kuten Lokomon ja osa näiden alueiden väestöstä käy joka päivä
38917: Tampellan työväestön ja virkailijain omakoti- työssä Tampereella.
38918: alueita. Näiden liikenneyhteys Tampereelle Olisi erittäin tärkeätä saada tiesuunta rat-
38919: on melkein yksinomaan rautatien varassa, kaistuksi asukasluvun jatkuvasti lisääntyessä
38920: sillä maantiet ovat poikittaissuuntaisia kierto- uusien tonttialueiden järjestämiseksi ja va-
38921: teitä. Omakotialueet ovat jo levinneet niin raamiseksi asunto-, kansakoulu-, teollisuus-
38922: laajalle, että liikenne yksinomaan rautateitse ynnä muihin tarkoituksiin.
38923: ei ole täysin joustavaa eikä tyydyttävääkään, Yllä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
38924: sillä asutuksen kasvaessa ei työläisjunien kul- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38925: kuvuoroja ole voitu lisätä tarvetta vastaa-
38926: vaksi. Sentähden tie Vatiala-Kangasalan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38927: asemanseutu-Ruutana-Haviseva olisi erit- menpiteisiin tien rakentamiseksi Kan-
38928: täin tarpeen vaatima liikennettä varten. gasalan V atialan kylästä Kangasalan
38929: Mainittakoon, että Vatialan asutusalueen asemanseudun ja Suinulan kautta H a-
38930: väkiluku on noin 1 000, Kangasalan asema- visevallt.
38931: seudun 500-600 asukasta sekä Jussilan ja
38932: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
38933:
38934: Tuomas Saikku. Atte Pakkanen.
38935: T. A. Wiherheimo. Kustaa Alanko.
38936: 891
38937:
38938: XU,118. - Toiv.&l. N: o 504.
38939:
38940:
38941:
38942:
38943: Koskinen ym.: Määrärahasta Keski-Suomen maanteitten ra-
38944: kentamista ja peruskorjauksia varten.
38945:
38946:
38947: E d u s k u n n a 11 e.
38948:
38949: Maassamme on viimeisten kuluneitten vuo- me edistämiseen. Vaikkakin maanteillämme
38950: sien aikana tapahtunut liikenneoloissa Keski-Suomessa on tehty peruskorjauksia, ei
38951: voimakasta kehitystä. Moottoriajoneuvojen teittemme uudistaminen ole voinut tapahtua
38952: lisääntyminen on ollut huomattava. Raskas liikenteemme voima:kkaan kasvun edellyttä-
38953: liikenne, puutavaran kuljetus, on muuttunut mällä tavalla, johtuen se jatkuvan jokavuoti-
38954: vesiväylistä valtaosaltaan maantiekuljetuk- sen määrärahan niukkuudesta. Kun Keski-
38955: seksi. Samanaikaisesti on voimakkaasti kas- Suomen maantiet tunnetusti ovat mutkaisia,
38956: vanut kaiken taloudessamme tarvitsemamme kapeita ja mäkisiä, on tapaturmien määrä
38957: raskaan tavaran kuljetus maanteillämme. huomattavan suuri.
38958: Kuitenkaan ei ole maanteittemme kunto vas- Jatkuvan raskaan liikenteen kasvun sekä
38959: taavasti kyennyt vastaanottamaan liikentees- Keski-Suomen taloudellisen kehityksen huo-
38960: sämme tapahtunutta raskasta painetta, joh- mioiden ehdotamme edellä lausumaamme vii-
38961: tuen siitä, että tieviranomaisillamme ei ole taten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
38962: ollut riittävästi määrärahoja teittemme pe- sen,
38963: ruskorjausten suorittamiseen. että· hallitus ottaisi vuoden 1958
38964: Keski-Suomi muodostaa yhden maamme tulo- ja menoarvioesitykse-en 400 mil-
38965: metsärikkaimmista alueista. Vuosien mittaan joonan markan määrärahan uusien
38966: kuljetetaan maanteillämme valtavat puutava- maanteitten rakentamiseksi Keski-Suo-
38967: ramäärät metsistämme teollisuutemme käyt- meen sekä jo rakennettujen maanteit-
38968: töön ja sitä kautta taloudellisen kehityksem- ten peruskorjauksia varten.
38969: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
38970:
38971: Artturi Koskinen. Eino Uusitalo.
38972: Arvo Ahonen. Väinö Rankila.
38973: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
38974: Aleksi Kiviaho. Artturi Jämsen.
38975: 892
38976:
38977: XU,h9. - Toiv.al. N: o 505.
38978:
38979:
38980:
38981:
38982: Koivunen ym.: Lisäyksestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon
38983: maanteiden kunnossapitoa varten Keski-Suomen tiepiirin
38984: alueella.
38985:
38986:
38987: E d u s k u n n a ll e.
38988:
38989: Keski~Suomen tieverkosto on heikko ja ta- län seudun olevan 'Tampereen pohjoispuolella,
38990: sonsa puolesta jälkeen jäänyt ympäröivien ehkä Vaasaa lukuunottamatta, vilkkaimmin
38991: seutujen tieverkosta. Maakunnalle ominainen ja raskaimmin liikennöityjä seutuja. Jotta
38992: hiesumaalaatu tekee teiden kunnossapidon ja maa:kunnassa päästäisiin pitkällisten keliri'k-
38993: rakentamisen hankalaksi ja kalliiksi. Tiever- koaikojen monista hankalista haitoista, olisi
38994: kon puutteet tulevat va:kavimmin esiin keli- tieasioista vastuussa olevalle tiepiirille saa-
38995: rildmkausina. Syvällä olevan pohjaroudan tava huomattavasti nykyistä runsaammin
38996: sulamisaika kestää pahimmissa tapauksissa maanteiden kunnossa pitovaro ja.
38997: yli kesän, syksypuolelle saa!kka, jolloin sen Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
38998: seuraukset vaativat paljon varoja ja ovat kunnan hyväksyttävwksi toivomuksen,
38999: yleensäkin vaikeasti poistettavissa.
39000: Vaikka parhaillaan käynnissä oleva nelos- että haUitus antaisi Eduskunnalle
39001: tien kunnostustöiden suorittaminen edistyisi esityksen riittävän suuren määrärahan
39002: nopeastikin, jää maakuntaan vielä runsaasti oUamisesta lisäykse>nä vuoden 1957
39003: heikkopohjaisia, mutta vilkkaan ja raskaan tulo- ja menoarvioon maanteiden kun-
39004: liikenteen alla olevia teitä. Liikennelaskel- nossapitoa varten Keski-Suomen tie-
39005: matkin osoittavat Keski-Suomen ja Jyväsky- piirin alueella.
39006: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
39007:
39008: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen. Toivo Asvik.
39009: Aleksi Kiviaho. Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
39010: 893
39011:
39012: XII,120. - Toiv.al. N: o 506.
39013:
39014:
39015:
39016:
39017: Saikku ym.: Tampereen ohitustien rakentamisesta.
39018:
39019:
39020: E d u s k u n n a 11 e.
39021:
39022: Valtion asettaman tielaitoskomitean ehdo- osaksi penkereelle. Lisä:ksi vesistön ylityk-
39023: tuksen mukaan sisältyy vuosina 195'5-1964 sessä voidaan käyttää hyväksi keskellä jär-
39024: rakennettaviin runkoteihin kaksi Tampereen veä olevaa Rajasaarta.
39025: kaupunkia sivuavaa valtakunnallista runko- Tämän tärkeän ohitustien rakentaminen on
39026: tietä: Helsinki-Vaasa ja Turku-Jyväskylä pyrittävä suorittamaan mahdollisimman pian
39027: -Kuopio. Nykyisten suunnitelmien mukaan siitäkin syystä, että sen toteuttaminen käy
39028: aiotaan kumpikin runkotie johtaa halki ka- sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi, kuta
39029: pean Tampereen kannaksen, kaupungin vilk- enemmän kaupungin liepeillä nopeasti le-
39030: kaimmin liikennöidyn keskuksen kautta, joka viävä asutus ja rakennustoiminta pääsee tuk-
39031: jo nykyisenkin liikenteen vallitessa on ras- kimaan koko tiesuunnan. Vielä tällä haavaa
39032: kaasti kuormitettu ja helposti tukkeutuva. tietä varten on käytettävissä 60-100 m:n le-
39033: Kun moottoriajoneuvoliikenne asiantuntijoi- vyinen ra:kentamaton väylä Pi:vkkalan kun-
39034: den arvion mukaan tulee lähimmän kymme- nan alueella Pyhäjärven rannasta Tampereen
39035: nen vuoden aikana nykyisestään vähintään kaupungin rajalle saakka.
39036: ka:ksinkertaistumaan, ei Tampereen kannak- Uusi Pyhäjärven ylittävä tie palvelisi edellä
39037: sen kapeikko silloin enää pysty edes välttä- mainittujen runkoteiden kautta tapahtuvan
39038: västi välittämään voimakkaasti kasvavan pai- kaukoliikenteen lisäksi erityisesti Nokian,
39039: kallisliikenteen lisäksi vielä kauttaku1ku- ja Pirkkalan ja Tampereen kaupungin eteläis-
39040: lähipaikkakuntien liikennettä. ten kaupunginosien välistä yhteyttä, samalla
39041: Tämän johdosta on jo korkea aika ryhtyä kun se ratkaisevasti helpottaisi liikenteen
39042: rakentamaan Tampereen ohitustietä. painetta Tampereen kannaksen liikenneväy-
39043: Käytännöllisesti katsoen ainoa kysymyk- lillä. Niinikään tämä ohitustie lyhentäisi
39044: seen tuleva ratkaisu on johtaa Tampereen matkaa esim. Nokialta etelään n. 8 km.
39045: ohitustie Pyhäjärven yli Pitkäniemen-Raja- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39046: niemen kohdalta. Juuri kuluvan talven ai- nioittavasti eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toi-
39047: kana suoritettujen tutkimusten mukaan ei vomuksen,
39048: vesistön ylitys tiettävästi tule tuottamaan
39049: vaikeuksia eikä kohtuuttomia kustannuksia, että hallitus ryhtyisi kiireellisiim, toi-
39050: koska Pyhäjärvi on Pitkäniemen kohdalla menpiteisiin Tampereen ohitustien ra-
39051: matalaa ja tie voidaan rakentaa suurimmaksi kentamiseksi.
39052: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
39053:
39054: Tuomas Saikku. Kustaa Alanko. Kaisa Hiilelä.
39055: T. A. Wiherheimo. Anni Flinck. Elli Stenberg.
39056: Atte Pakkanen. Artturi Tienari. Leo Suonpää.
39057: XII,121. - Toiv.&l. N:o 507.
39058:
39059:
39060:
39061:
39062: Seppi ym.: Pälkäneen-Rautajärven maantien oikaisemisesta.
39063:
39064:
39065: E d u s k u n n a 11 e.
39066:
39067: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta sista Tampereelle. Kun tie mutkaisuuden
39068: on laadittu suunnitelma Pälkäneen-Rauta- lisäksi on kapea, se on liikenneturvallisuu•
39069: järven maantien oikaisemiseksi. Suunnitelma denkin kannalta vaarallinen. Kun nykyään
39070: koskee kuitenkin vain tieosuutta Rautajärvi- raskaan tavarankin kuljetus tapahtuu entistä
39071: Holjan tienhaara, joka on pituudeltaan n. 12 enemmän maanteitse, ei tällainen heikkopoh-
39072: kilometriä. Suunnitelmaan sisältyy tien oi- jainen tie kestä nykyistä kuormitusta.
39073: kaisun lisäksi Hoijan sillan uudelleen raken- Vallitsevan työllisyystilanteen huomioon
39074: taminen. Silta onkin niin heikkokuntoinen, ottaen tien korjaustyöllä olisi suuri merkitys
39075: että sen rakentaminen on välttämätöntä. työllisyyden parantajana.
39076: Suunniteltu tienoikaisu parantaisi tämän tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39077: osuuden liikennekelpoisuutta, mutta ei tuot- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39078: taisi sellaista parannusta, mitä 1m. maantie muksen,
39079: kokonaisuudessaan vaatisi, koska tie Holjasta
39080: Pälkäneelle on erittäin mutkainen ja mä;ki- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
39081: nen. toimenpiteisiin Pälkäneen-Rautajär-
39082: Ko. maantiellä on erittäin vilkas liikenne. ven trtaantien oikaisusuunnitelnwn to-
39083: Sitä myöten suuntautuu pääliikenne Luopioi- teuttamiseksi.
39084: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
39085:
39086: Usko Seppi. Leo Suonpää. Lauri Myllymä.ki.
39087: 895
39088:
39089: XII,lJ2. - Toiv.al. N: o 508.
39090:
39091:
39092:
39093:
39094: Sarjala ym. : Oikotien rakentamisesta Tuokikotin-Partsin-
39095: maan maantieltä V arpasen asemalle.
39096:
39097:
39098: E d u s k u n n a ll e.
39099:
39100: Varpasen asema Mäntyharjun kunnan Viime sotien aikana siirrettiin Varpasen
39101: alueella on eräs suurimpia puutavaran las- aseman ratapihaa useita satoja metrejä alku-
39102: tausasemia rataosalla Pieksämäki-Kouvola. peräistä etelämmäksi. Tämän siirron takia
39103: Valtaosa tänne kuljetettavasta puutavarasta olisi oikotien saaminen entistä tärkeämpää,
39104: tuodaan autoilla kahta maantietä myöten, ni- koska nykyisin liikenne Suomenniemen tien-
39105: mittäin Hepokivi-Partsinmaa ja Tuohikotti haaran kautta mainitulle Varpasen asemalle
39106: -Partsinmaa. Näiden maanteiden yhteinen on entistä vaikeampaa.
39107: jatko Varpasen asemalle on erittäin mutki- Mainittakoon lisäksi, että myös valtiolla on
39108: kas, !kiertäen tie parin vuoren rinnettä, josta suuria metsäalueita Mäntyharju-Valkealan
39109: johtuen lukuisia auto-onnettomuuksia on sa- pitäjien rajalla, joista kuljetettava puutavara
39110: notulla tieosuudella sattunut. Edellämaini- ajetaan asemalle.
39111: tusta Tuohikotin-Partsinmaan tienristeys- Edellä olevaan viitaten ehdotamme· kun-
39112: paikasta olisi mahdollisuus viedä tie suoraan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39113: Varpasen asemalle, joka lyhentäisi matkaan. muksen,
39114: 4 km ja tulisi tie tasaiseen, mäettömään
39115: maastoon, joten vaarallinen ja suuresti lii- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
39116: kennettä hidastava tieosuus jäisi kokonaan toimenpiteisiin oikotien rakentamiseksi
39117: pois. On myös huomattava, että vain pari Tuokikotin-Partsinmaan maantieltä
39118: taloa kuuluu välittömästi sen tieosuuden vai- Varpasen asemalle Mäntyharjun kun-
39119: kutuspiiriin, joka tieoikaisun johdosta jäisi nassa.
39120: yleistä käyttöä vaille.
39121: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
39122:
39123: Wiljam Sarjala. Onni Mannila. Edvard Pesonen.
39124: Irma Hamara. K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen.
39125: 896
39126:
39127: XII,123. - Toiv.al. N: o 509.
39128:
39129:
39130:
39131:
39132: Sarjala ym.: Joutsan kirkonkylän--Pylvänälän maantien pe-
39133: ruskorjauksen toimittamisesta.
39134:
39135:
39136: E d u s k u n n a 11 e.
39137:
39138: Kangasniemen kunnan Pylvänälän kylän kuljetu:ksien osuus on ratkaisevassa määrässä
39139: kohdalla eroaa Mikkelin-Jyväskylän kanta- vähentynyt, on nimenomaan kyseisen maan-
39140: tiestä Joutsan kirkolle johtava maantie. tien käyttö tullut entistä tärkeämmäksi.
39141: Tämä tie, joka pituudeltaan on n. 42 km, on Viime vuosien aikana on myös havaittu, että
39142: kunnoltaan sangen heikko. Tie on alunperin maanteitse tapahtuva kuljetus linjalla Hel-
39143: muodostunut erittäin mutldkkaaksi ja sijoit- sinki-Lahti-Pieksämäki, johon mainittu
39144: tunut siten, etteivät viime vuosina suoritetut tieosuus sisältyy, on suuresti lisääntynyt.
39145: pienet korjaustoimenpiteet ole tuottaneet sen Ottamalla huomioon, e.ttä muilta osin edellä-
39146: parantamiseen sanottavaa hyötyä. Liikenne mainitusta linjasta maantie alkaa vastata
39147: on sanotulla tieosuudella jatkuvasti kasvanut, tyydyttäviä liikenteellisiä vaatimuksia, on
39148: mm. sen takia, ·että Lahden-Heinolan-Sys- suorastaan kansantaloudellista tuhlausta suh-
39149: män-Hartolan kautta kulkevaa tietä on vii- teellisen lyhyen tieosuuden heikkona pitämi-
39150: mejsten vuosien arkana huomattavasti uusittu, nen.
39151: samoinkuin Kangasniemen-Pieksämäen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
39152: maantietä. Tätä tietä on jo parin vuoden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39153: ajan liikennöinyt postilinjavaunu Helsinki- muksen,
39154: Varkaus-Helsinki. ·Tällä linjalla, jonka pi-
39155: tuus on n. 360 km, muodostaa pahimman että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
39156: pullonkaulan mainittu tieosuus Joutsan kir- toimenpiteisiin J outsan kirkonkylän--
39157: konkylä-Pylvänälä. Pylvänälän maantien peruskorjauksen
39158: Kun Kangasniemen ja Joutsan kunnat toimittamiseksi.
39159: ovat rautateistä sangen etäällä ja vesistö-
39160: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
39161:
39162: Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen.
39163: Sylvi Halinen. Toivo H. Kinnunen.
39164: Artturi Jämsen. Onni Mannila.
39165: Aukusti Pasanen. Antti J. Rantamaa.
39166: 897
39167:
39168: Xfi,124. - Toiv.al. N: o 510.
39169:
39170:
39171:
39172:
39173: Halinen ym.: Kalvitsan-Narilan maantien peruskorjausten
39174: suorittamisesta.
39175:
39176:
39177: E d u s k u n n a ll e.
39178:
39179: Pieksämäen-Juvan ja Pieksämäen-}Iik- koina on tie myös suurempien sateiden sat-
39180: kelin maantie.t yhdistää Kalvitsan rautatie- tuessa muulloinkin, kuten esim. kesällä 1956,
39181: aseman kohdalla 22:5 km: n pituinen yhdys- monelta kohdaltaan veden alla.
39182: tie. Se on, etenkin mainitun ase:man ja Nari- Lähiaikoina valmistuu tämän tien jatkoksi
39183: lan väliseltä 21.5 km: n pituiselta osaltaan, yhdystie Pieksämäen-Juvan ja Joroisten-
39184: erittäin raskaan liikenteen alaisena. Paitsi Juvan maanteiden välille Narilan kohdalle.
39185: tavallista henkilöliikennettä linja-autovuoroi- Silloin tulee Kalvitsan-Narilan tien vaiku-
39186: neen, on puutavaran kuljetus huomattava. tuspiiriin lisää suuri, erikoisesti metsärikas
39187: Sen osoittavat lastausmäärät Kalvitsan ase- talousalue. Tien peruskorjaukseen olisi sen-
39188: malla, jonne pääasiallisin osa tavarasta tuo- kin takia kiireellisesti ryhdyttävä.
39189: daan mainittua tietä pitkin. Viimeisenä vii- Edellä lausutun perusteella esitämme kun-
39190: tenä vuonna on asemalla lastattu keskimäärin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39191: 2 447 vaunua vuosittain. Raskas kuorma- muksen,
39192: autoliikenne edellyttäisi hyväkuntoista tietä.
39193: Mutta mainittu tie on nykyisin erittäin hei- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
39194: kossa kunnossa. Tilannetta- huonontaa vielä toimenpiteisiin Ka:tvitsan-Narilan
39195: se, että tie kulkee suurien suoalueiden läpi maantiellä tarvittavien välttämättö-
39196: ja vaatisi sen vuoksi tavallista vankemman mien peruskorjausten stwrittamiseksi.
39197: perustuksen. Paitsi tavallisina kelirikkoai-
39198: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
39199:
39200: Sylvi Halinen. Edvard Pesonen. Aukusti Pasanen.
39201: Marja Lahti. K. F. Haapasalo. Irma Hamara.
39202: Hilja Väänänen. Artturi Jämsen. Antti J. Rantamaa.
39203: Kerttu Saalasti. Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sarjala.
39204:
39205:
39206:
39207:
39208: 113 E 168/57
39209: 898
39210:
39211: XU,125. - Toiv.al. N: o 511.
39212:
39213:
39214:
39215:
39216: V. Virtanen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra-
39217: kentamiseksi Särkilahdesta Säämingin saariston kautta
39218: Savonlinnaan.
39219:
39220:
39221: E d u s k u n n a 11 e.
39222:
39223: Sinisen Saimaan saaristossa Särkilahdesta välttämätön. Siksipä vähävaraiset saaristo-
39224: Sääruingin saariston kautta Savonlinnaan ei laiset ja Säämingin kunta ovatkin jo ryhty-
39225: vieläkään johda minkäänlaista tietä. Kaunis neet oma-aloitteisesti tien tekoon ja jo osa
39226: saaristo on kaunista katseltavaa, mutta han- Saukonsaaren-Särkilahden välillä on saatu
39227: kalaa on siellä elämä. Matkan teko mante- osittain liikennöitävään kuntoon. Selvää
39228: reelle, ja liikekeskuksiin on vaikeata ja keli- kuitenkin on, ettei köyhä saaristo pysty omin
39229: rikkokausina suorastaan mahdotontakin. voimin selviytymään ko. tiestä, vaan on sii-
39230: Jotta saaristo saataisiin maantien pii- hen saatava valtion tuki. Vaikka valtiolla
39231: riin, on viritetty ajatus, jonka mukaan Imat- onkin nykyisin tehtäviä enemmän kuin tar-
39232: ran-Savonlinnan välinen maantie matkalla peeksi, katsoisimme kuitenkin, että saaristo-
39233: Särkilahti-Savonlinna olisi saatettava kul- laisilla, jotka vuosisadat ovat asuneet suku-
39234: kemaan Säämingin saariston kautta (Särki- tiloillaan tai muuten raataneet työtä saaris-
39235: lahti- Saukonsaari-Pesolansaari-Kongon- ton puutteellisissa oloissa, on oikeus toivoa
39236: saari - Pahaniemi-Ritosaari-Ikoinniemi- edes tien avulla parannusta oloihinsa.
39237: Hirvaslahti-Savonlinna). Särkilahden puo- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
39238: leisesta päästä tie voisi jatkua edelleen ns. eduskunnan hyväksyttävaksi toivomuksen,
39239: Pohjiin tielle. Matka Imatralta, Savonlin-
39240: naan lyhenisi näin 60 kilometrillä ja ennen että hallitus suorittaisi kiireeUisesti
39241: kaikkea laaja saaristo tulisi tien vaikutuksen tutkimuksen ja laadittaisi suunnitel-
39242: piiriin. Mainittakoon, että saaristossa asuu man uuden maa;ntien rakentamisesta
39243: noin 3 000 henkeä ja että siellä on kuusi Säämingin saariston kautta Särkilah-
39244: koulupiiriä. Tie on saaristolaisille suorastaan desta Savonlinnaa;n.
39245: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
39246:
39247: Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo. Onni Mannila.
39248: Toivo H. Kinnunen. Onni Hiltunen. Sylvi Halinen.
39249: A. Pasanen. Edvard Pesonen. Wiljam Sarjala.
39250: Irma Hamara. Meeri Kalavainen. Niilo Nieminen.
39251: Otto Muikku.
39252: Sulo Hostila.
39253: 899
39254:
39255: XII,126. - Toiv.al. N:o 512.
39256:
39257:
39258:
39259:
39260: Åsvik ym.: Kristiinan-Seinäjoen A-kantatien parannustöi-
39261: den aloittamisesta.
39262:
39263:
39264: E d u s k u n n a ll e.
39265:
39266: Kristiinan-Seinäjoen A-kantatie on vilk- Tien parantaminen on nam ollen liikenteen
39267: kaasti liikennöity tärkeä ikauttakulkutie, joka kannalta välttämätöntä.
39268: mutkaisuutensa ja heikkokuntoisuutensa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
39269: vuoksi ei läheskään tyydytä liikenteen vaati- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39270: muksia. Tien mutkaisuus haittaa pahasti nä- muksen,
39271: kyvyyttä monin paikoin Karijoen, Kauhajoen
39272: ja Kurikan välisellä osalla, mutta erityisen että Jwllitus ryhtyisi kiireellisiin
39273: heikkokuntoista tie on Koskenkorvan ja Sei- toimenpiteisiin Kristiinan-Seinäjoen
39274: näjoen välisellä osalla. Useaan otteeseen on A-kantatien parannustyön aloittami-
39275: jouduttu tämä tienkohta sulkemaan liiken- seksi.
39276: teeltä routiintumisen tai sateiden johdosta.
39277: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
39278:
39279: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
39280: 900
39281:
39282: XU,127. - Toiv.al. N:o 513.
39283:
39284: Saloranta ym.: Kaskisten-Kauhajoen-Alavuden maantien
39285: rakentamisesta.
39286:
39287: Eduskunnalle.
39288:
39289: Pohjois-Suomen yhä lisääntyvä sähkö- kuin niitten kuljetuskysymykset tulevat rat-
39290: voima on tehnyt tuon alueen runsaita raaka- kaistuiksi. Taloudellisemmat kuljetustiet län-
39291: ainevaroja käyttävästä ja yhä kasvavasta teen ja lähellä oleviin satamiin ovat mah-
39292: teollisuudesta tosiasian. Sen tuotteiden mark- dottomat, kun käytettävissä ei ole poikki
39293: kinointikuljetuksien yhteydessä on tullut vi- maan johtavia teitä. Ei näin ollen kaivanne
39294: reille Kaskisten todellisen luonnonsataman todisteluja sellainen kohtuullinen vaatimus,
39295: turvallisen riittävät käyttö- ja laajentamis- että sanotut alueet saisivat käytettäväkseen
39296: mahdollisuudet huomioiva, sanotun sataman edes yhden kunnollisen maantien.
39297: laajentamis- ja kunnostamishanke, josta en- Tässä esiintuotu tiesuunta olisi omiaan
39298: simmäinen osa on jo toteutettu. Tämän to- yhdistämään Keski-Suomen sekä eteläisen
39299: delliset suursataman edellytykset omaavan osan Pohjanmaata, joilla kullakin oman
39300: sataman tehokkaaseen käyttämiseen kytkey- alansa ylituotantoalana olisi mahdollisuus
39301: tyy myös itsestään toisen suuren liikenne- hedelmälliseen kanssakäymiseen taloudelli-
39302: pulman, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon lii- sella tavalla. Tie olisi myöskin omiaan toi-
39303: kenne- ja kuljetusasiain, järjestäminen. Vii- mimaan pohjoisista pikateistä ja vesikuljetus-
39304: meksimainittujakin alueita lähinnä tulisi teistä suuntautuvan ja varmuudella yhä pai-
39305: olemaan Kaskisten talvisatama. Keski-Suo- suvan liikenteen varauloskäytävänä länteen
39306: men liikenteelliseksi yhdistämiseksi mainit- ja sen satamiin.
39307: tuun satamaan on luonnollisesti välttämä- Käsitellessään vuoden 1956 valtiopäivien
39308: töntä maantiekuljetusten kehittäminen jous- aikana mainitun tiesuunnan tutkimisesta jä-
39309: tavan autokuljetuksen muodossa. Se käy tettyä aloitetta, kulkulaitosvaliokunta mietin-
39310: sitä edullisemmaksi, mitä paremmin maantiet nössään muun ohella totesi, että tiejakson
39311: sopeutetaan riittävästi raskasta kaukoliiken- parantamiseksi on tie- ja vesirakennushalli-
39312: nettä palvelemaan. tuksen toimesta viime vuosina suoritettu
39313: Entuudestaan on, vaikkakin paikallisia ja useita tutkimuksia, jotka ovat osittain val-
39314: rajoitettuja tarpeita palvelemaan, rakennettu miita, sekä kesällä v. 1956 laaja liikennetut-
39315: yhtenäinen tiesuunta Kaskinen-Kauhajoki- kimus tiejakson merkityksestä kaukoliiken-
39316: Alavus ja edelleen Kuopioon ja Joensuuhun. teelle. On syytä olettaa, että koko tarvittava
39317: Kyseistä liikennettä palvelemaan on tämä tutkimusaineisto on lähiaikoina tie- ja vesi-
39318: tiesuunta suorin ja myös lyhin, eikä mikään rakennushallituksen käytössä ja näin voi-
39319: lähellä oleva tiesuunta täytä näitä vaatimuk- daan ryhtyä työn yksityiskohtaisempaan
39320: sia. Kyseisellä tiellä olisi varmuudella myös- suunnitteluun, mitä toimenpidettä toivotaan
39321: kin vilkas autokuljetus jo nyt, jos tie olisi koko suurella tien vaikutusalueella niin kun-
39322: sitä luokkaa, että se sallisi raskaamman lii- tien kuin koko taloudellisen elinkeinoelämän
39323: kenteen, sillä tiesuunnan varrella on lukui- piirissä.
39324: sia pieniä ja keskikokoisia sahoja ja myöskin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39325: muita teollisuuslaitoksia, joille olisi taloudel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39326: lisesti kannattavampaa suorittaa kuljetuk- muksen,
39327: sensa autojen avulla. Keski-Suomi, samoin että hallitus ryhtyisi viipymättä
39328: kuin muutkin mainitun tiesuunnan varrella toimenpiteisiin maantien Kaskinen-
39329: olevat alueet, tulevat saamaan huomattavat Kauhajoki-Alcwus rakentamiseksi ja
39330: raaka-ainemääränsä teholliseen ja taloudelli- parantamiseksi raskainta atdoliiken-
39331: seen käyttöön vasta sitten ja sen mukaan nettä palvelevaksi 1·unlwtieksi.
39332: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
39333:
39334: T. Saloranta. Toivo Asvik. Esa Koivusilta.
39335: Antti J. Rantamaa. S. S. Aittoniemi. Onni Mannila.
39336: J. F. Pöykkö.
39337: 901
39338:
39339: Xll,128. - Toiv.al. N:o 5li.
39340:
39341:
39342:
39343:
39344: Antila ym.: Tien rakenta.misesta Ilmajoen Nopankylästä
39345: Teuvan N oriin.
39346:
39347:
39348: Eduskunnalle..
39349:
39350: Eduskunta hyväksyi vuoden 1956 valtio- joituskautena on annettu monia lupauksia
39351: päivillä tutkimuksen suorittamisen ja tien tieolojen parantamiseksi, mutta ne ovat vie-
39352: rakentamisen linjalJa Orismala-Huissinkylä läkin toteuttamatta.
39353: -:Nopankylä. Sen tielinjan välitön ja asialli- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten toi-
39354: nen jatko on Ilmajoen Nopankylästä Kuri- vomusaloitteeseen n:o 512 vuoden 1954 val-
39355: kan Viitalan, Kampin, Juonen ja Polven- tiopäiviltä ehdotamme kunnioittavasti edus-
39356: kylien kautta Teuvan Noriin. Tällä välillä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39357: on useita kyläteiden rakentamissuunnitelmia,
39358: joiden toivotaan pääsevän alkuun ensi kesänä. että hallitus tutkituttaisi tielin.ian
39359: Uutta suunnittelematonta aluetta on noin va- llma,ioen Nopankylästä Kurikan Viita-
39360: jaat 10 km. Nämä suuret takamaiden kylät lan, Kampin, Juonen ja Polvenkylien
39361: voitaisiin näin yhdistää ja saattaa mm. posti- kautta Teuvan Noriin .ia t·yhtyisi toi-
39362: autoliikenteen piiriin. Näillä alueilla on erit- menpiteisiin tien rakentwmiseksi.
39363: täin runsaasti Karjalan siirtoväkeä, joille si-
39364: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
39365:
39366: Toivo Antila. Eeli Erkkilä. J. F. Pöykkö.
39367: Väinö Rankila. Eino Uusitalo. Toivo Asvik.
39368: 902
39369:
39370: XII,129. - Toiv.al. N:o 515.
39371:
39372:
39373:
39374:
39375: Rankila ym.: Lapuan-Kyyjärven valtatien peruskorjausten
39376: suorittamisesta ja tällä tiellä olevan H oiskon-Rantalan
39377: mutkan oikaisemisesta.
39378:
39379:
39380: Eduskunnalle..
39381:
39382: Lapuan-Kyyjärven välinen valtatie, joka olisi tämän sillan rakentaminen ja Hoiskon-
39383: yhdistää Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaahan, Rantalan välinen noin 12 kilometrin mittai-
39384: on suunnaltaan oikea ja näiden alueiden Ei- nen uusi tie rakennettava samalla kertaa ja
39385: kennetarpeen vaatima, jota todistaa kyseisen näin oikaistava mainitulla tiellä oleva, liiken-
39386: tien runsas liikenne. Tien peruskunto on kui- nettä haittaava ja hidastava paha mutka.
39387: tenkin liian heikko palvelemaan ennenkaik- Kun Alajärven kunnassa on jatkuvasti työt-
39388: kea sitä raskasta puutavaraliikennettä, joka tömyyttä, palvelisi tien kunnostustyö sa-
39389: tietä pitkin suuntautuu Lapuan asemalle. malla tehokkaasti myöskin kunnan työllisyys-
39390: Kun tie toisin paikoin vielä keväisin routii tilannetta.
39391: pahoin, niin on tietä eräin ajoin raskaam- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
39392: malla kuormituksella vaikea liikennöidä. tamme eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo-
39393: Tien suunta on yleensä suora, lukuunotta- muksen,
39394: matta Alajärven kunnan alueella Hoiskon ja
39395: Rantalan välillä olevaa suurta mutkaa. Tällä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
39396: ~ohdalla tie kiertää Alajärven ja Kurejoen toimenpiteisiin Lapuan-Kyyjärven
39397: väkirikkaiden kylien kautta, joilla jo ennes- välisen valtatien peruskorjaamiseksi ja
39398: tään on vilkas paikallisliikenne. Kun Kure- tälUi tiellä olevan H oiskon-Rantalan
39399: joella oleva Rantalan jokisilta on niin he.ikko, välisen mutkan oikaisemiseksi.
39400: että se on pikaisimmassa tilassa rakennettava,
39401: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
39402:
39403: Väinö Rankila. Eino Uusitalo. Toivo Antila.
39404: Artturi Koskinen. Kustaa Tiitu. Aare Leikola.
39405: 903
39406:
39407: XII,130. - Toiv.al. N:o 516.
39408:
39409:
39410:
39411:
39412: Ahonen ym.: Oriveden--Keuruun--Karstulan runkotien
39413: suunnittelemisesta.
39414:
39415:
39416: Eduskunnalle.
39417:
39418: On ilmeistä, että Mäntän, Keuruun, Mul- kunnollisen tien merkitystä matkailun e.distä-
39419: tian, Pihlajaveden ja Ähtärin jatkuvalle ke- misessäkään.
39420: hittymiselle ovat pahana esteenä huonot tie- Voitaneen siten pitää perusteltuna, että
39421: olot. Erikoisena haittana voidaan pitää sitä, nykyaikaiset vaatimukset täyttävää tietä
39422: että ko. kunnat ovat kaukana runkoteistä, Orivesi-Mänttä-Keuruu-Multia-Karstula
39423: Keuruu esim. joka suuntaan yli 60 km., jotka ryhdyttäisiin mahdollisimman pian suunnit-
39424: teollisuuden saamiseksi ja sen kilpailukyvyn telemaan, sillä tämä luonnollisella tavalla
39425: kannalta ovat välttämättömiä. yhdistäisi mainitun alueen valtakunnan mui-
39426: Alue liittyy läheisesti myös Tampereen hin runkoteihin. Suunnitelman kiireellisyys
39427: vaikutuspiiriin ja on sen sekä tietenkin Män- on ilmeinen, sillä tien suunta ratkaisevalla
39428: tän raaka-ainealueena puuteollisuudelle. Täl- tavalla vaikuttaa ko. paikkakuntien alueilla.
39429: läkin alalla, siirryttäessä yhä enemmän ras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39430: kaiden maantiekuljetusten varaan, vaikuttaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39431: nykyaikaisen nopea päätie myöskin alueensa vomuksen,
39432: raaka-ainehintoihin ja lisää senkin kautta
39433: toimeentuloedellytyksiä alueellaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39434: Yhä enemmän kauppa- ja muissa liiketoi- runkotien suunnittelemiseksi Oriveden
39435: missa on kunnollisen tien tarve tullut ajan- -Mäntän--Keuruun-Multian-_Kars-
39436: kohtaiseksi. Ei ole syytä jättää mainitsematta tulan tieosalla.
39437: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
39438:
39439: Arvo Ahonen. Matti Koivunen.
39440: Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
39441: 904
39442:
39443: XII,131. - Toiv.al. N:o 517.
39444:
39445:
39446:
39447:
39448: Uusitalo ym..: Äktärin ja Myllymäen välisen maantien pa-
39449: rantamisesta ja oikaisemisesta.
39450:
39451:
39452: Eduskunnalle.
39453:
39454: Kaskisten-Saarijärven kantatien oikaise- mässä varsinkin puutavaran kuljetuksen
39455: minen Ähtärin kunnan alueella on ollut vi- osalta. Nämä ynnä monet muut tien oikaisua
39456: reillä jo pitkähkön ajan. Tähän on johtanut ja parantamista puoltavat seikat huomioiden
39457: se erikoisen huono tilanne, mikä kyseisellä tie- ja vesirakennushallitus onkin ryhtynyt
39458: tiellä on Ähtärin kirkonkylän ja Myllymäen toimenpiteisiin suunnitelman laatimiseksi
39459: aseman välisellä noin 12 km: n pituisella tie- mainittua tieparannusta varten. Kun suun-
39460: osuudella. Tällä kohdin tie on kovin mutkai- nitelma tiettävästi valmistuu aivan lähiai-
39461: nen, heikosti perustettu ja keväisin pahasti koina, olisikin tien rakennustyöt päästävä
39462: routiva ja, mikä erikoisinta, mainitulla tie- aloittamaan pikaisesti. Myös Ähtärin kunnan
39463: osuudella on 6 rautatieylikäytävää, jotka te- viranomaiset pitävät tieparannuksen suoritta-
39464: kevät liikenteen hankalaksi ja perin vaaralli- mista kiireellisenä.
39465: seksi. Kyseisellä tieosuudella onkin tapahtu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
39466: nut Hikenneonnettomuuksia rautatieylikäytä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39467: vien johdosta niin paljon, että tuskin mikään vomuksen,
39468: vastaavan pituinen tieosuus maassamme ve-
39469: tää vertaa tälle. Jo tämäkin seikka suoras- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
39470: taan pakottaa tieoikaisuun. toimenpiteisiin tien parantamiseksi ja
39471: Tien liikenteellinen merkitys on huomat- oikaisemiseksi Ähtärin ja Myllymäen
39472: tava. Läpikulkuliikenne on ollut monipuo- välillä.
39473: lista ja melko laajaa, ollen se nyt lisäänty-
39474: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
39475:
39476: Eino Uusitalo. Artturi Jämsen. T. Saloranta.
39477: Väinö Rankila. Eeli Erkkilä. Artturi Koskinen.
39478: Aare Leikola. Toivo Antila. Artturi Jämsen.
39479: 905
39480:
39481: XII,132. - Toiv.al. N: o 518.
39482:
39483:
39484:
39485:
39486: Koskinen ym.: Määrärakasta valtatien n: o 13 peruskorjauk-
39487: sen suorittamiseksi Uuraisten, Saarijärven, Karstulan ja
39488: Kyyjärven kuntien alueella.
39489:
39490:
39491: E d u s k u n n a ll e.
39492:
39493: Jyväskylän-Kokkolan välinen valtatie nitelma Saarijärven-Kalmarin tieosuudella
39494: n: o 13 on noin 250 km pitkä. Liikenne tällä vuonna 1952. Työllisyyden kannalta edellä
39495: valtatieosuudella on erittäin vilkas. Puuta- mainitun tienmgon peruskorjaus olisikin
39496: varan kuljetus on siirtynyt viime vuosina kansantaloudellisesti erittäin edullinen. Tar-
39497: autokuljetukseen aikaisemmasta uittokulje- koitukseen olisi myönnettävä riittävä määrä-
39498: tuksesta. Jyväskylän-Perhon välinen alue raha vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon, että
39499: on kautta linjan erittäin mutkikasta, mäkistä jo ajat sitten tehty suunnitelma voitaisiin
39500: ja erittäin kapeata. Pahimmat mäet ovat käytännössä toteuttaa.
39501: Tikkakosken tienhaaran ja Uuraisten-Saari- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
39502: järven-Karstulan pitäjien välillä. Edellä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39503: mainituista syistä johtuen onkin viime ai- muksen,
39504: koina jatkuvasti kasvavan liikenteen joh-
39505: dosta sattunut lukuisia tapaturmia, jopa että hallitus · ottaisi vuoden 1958
39506: kuolemaankin johtaneita. Olisikin erittäin tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
39507: tarpeellista, että se suunnitelma, joka on markan määrärahan Uuraisten, Saat·i-
39508: usean kunnan alueella laadittu ja on kart- järven, Karstulan ja J(yyjärven
39509: toineen tie- ja vesirakennushallitukselle jä- alueella olevan valtatien n:o 13 perus-
39510: tetty vuoden 1939 huhtikuussa, vihdoinkin korjausta varten.
39511: toteutettaisiin. Lisäksi on valmistunut suun-
39512: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
39513:
39514: Artturi Koskinen. Eino Uusitalo.
39515: Arvo Ahonen. Väinö Rankila.
39516: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
39517: Aleksi Kiviaho. Artturi Jämsen.
39518:
39519:
39520:
39521:
39522: 114 E 168/57
39523: 906
39524:
39525: XU,133. - Toiv.al. N: o 519.
39526:
39527:
39528:
39529:
39530: Koskinen ym.: J.lläärärakasta maantien rakentamiseksi Lan-
39531: nevedeltä Parantalan asemalle.
39532:
39533:
39534: Eduskunnalle.
39535:
39536: Jyväskylän-Saarijärven-Kokkolan maan- tettu. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen
39537: tiestä, kilometrillä 48-49 Lanneveden ky- ilmoitamme, että tutkimus on nyt suoritettu
39538: lässä, eroaa ns. Kyyrän kylätie. Tien pituus kyseessä olevalla tieosuudella ja tien ra-
39539: on 4.5 km ja tietön alue on noin 2 km. Tie- kentaminen tien välittömästi läheisyydessä
39540: alueen on tutkinut diplomi-insinööri 0. Hen- olevalle väestölle kuin myös kauttakulkulii-
39541: rik Telinen, joka päätyy kustannusarviossa kenteelle ja puutavaran kuljetukselle antaa
39542: 37 600 000 markkaan. Maaston puolesta ei ole kansamme elintason kohottamiseen paikka-
39543: vaikeuksia tien rakentamiseen muuta kuin kunnalla erittäin suuren kansantaloudellisen
39544: Summaskoski niminen joki, jonka alajuoksun hyödyn.
39545: yli on rakennettava silta. Koko tien pituus Loppuyhteenvetona todettakoon tien tärkeä
39546: on 6.'5 km. Se yhdistää Saarijärven-Ääne- merkitys. Ensiksi Kyyrän kylätie tulee pa-
39547: kosken ja Jyväskylän---'Saarijärven maantiet rannetuksi maantieksi. Toiseksi saadaan yh-
39548: ja johtaa Lannevedeltä Parantalan rautatie- dysliikenne Äänekosken-Saarijärven ja
39549: aseman läheisyyteen. Tien rakentaminen hyö- Uuraisten-Saarijärven maanteitten välille.
39550: dyttäisi osaa Uuraisten pitäjää, Multiaa ja Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
39551: Saarijärven pitäjän e:teläpuolta. Lisäksi kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39552: näillä alueilla · on suuret metsärikkaudet, vomuksen,
39553: jotka uuden tien ansiosta tulisivat edullisesti
39554: kansamme taloudellisen elämän edistämiseen. että kallittts ottaisi vuoden 1958
39555: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta on käsi- tulo- ja menoarvioesitykseen 37 600 000
39556: tellyt toivomusaloitteen n:o 378 ja hylännyt markan mä.ärärakan maantien raken-
39557: sen mietinnössään n:o '55 toukokuun 31 päi- tamiseksi Lannevedeltä Faerantalan
39558: vänä 1956 perustellen hylkäämistään sillä, asemalle.
39559: että tutkimuksia ei ollut tiesuunnalla suori-
39560: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
39561:
39562: Artturi Koskinen. Eino Uusitalo.
39563: Arvo Ahonen. Väinö Rankila.
39564: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
39565: Aleksi Kiviaho. Artturi Jämsen.
39566: 907
39567:
39568: XII,134. - Toiv.al. N:o 520.
39569:
39570:
39571:
39572:
39573: Ahonen ym.: Maantien rakentamisesta Lievestuoreelta Kupa-
39574: riin Laukaan kunnassa.
39575:
39576:
39577: Eduskunnalle.
39578:
39579: Paikallisten asukkaiden toimesta on raken- määrärahan, ja se onkin ainoa suurempi silta
39580: nettu kylätietä Lievestuoreen-Hankasalmen koko tiealueella.
39581: maantieltä Saarilammilie päin n. 5 kilomet- Tien rakentaminen on muodostunut kui-
39582: riä. Samoin on asutustietä rakennettu Jyväs- tenkin ylivoimaiseksi tehtäväksi seudun vähä-
39583: kylän-Kuopion maantieltä n. 9 kilometriä varaiselle pienviljelijä- ja metsätyöläisväes-
39584: Kupariin saakka. Rakentamatonta osaa on tölle. Olisi kohtuutontakin vaatia pai:kalli-
39585: vielä n. 20 kilometriä ja käsittää suuren tiet- selta väestöitä ra-kennus- ja ylläpitokustan-
39586: tömän alueen Laukaan ja Hankasalmen raja- nuksia tiehen, joka palvelisi kauttakulkulii-
39587: mailla, kuten I1ankamaan, Simunan ja Saari- kennettä ja raskaita kuljetuksia Lievestuo-
39588: lammin kylät. Tätä laajaa asuttua aluetta reen teollisuusalueelle.
39589: erottaa tieverkostosta idässä Kynsivesi ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme :kun-
39590: lännessä Kuusvesi ja Lievestuoreen järvi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39591: Tälle tiettömälle alueelle on aikoinaan suun- muksen,
39592: niteltu rakennettavaksi kauttakulkutie Lie-
39593: ve.stuoreelta Jyväskylän-Kuopion maantielle, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
39594: joka hanke syystä tai toisesta on sittemmin toimenpiteisiin maantien rakentami-
39595: rauennut, mutta jälleen viime aikoina tullut seksi Lievestuoreelta Saarilammin ja
39596: esille Laukaan kunnan sekä paikkakuntalais- Simunan kautta K1tpariin Laukaan
39597: ten toimesta. Laukaan kunta on mm. varan- kunnan alueella.
39598: nut Simunankosken sillan rakentamiseen
39599: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
39600:
39601: Arvo Ahonen. Mikko Hult.
39602: Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen.
39603: Matti Koivunen.
39604: 908
39605:
39606: XII,135. - Toiv.al. N:o 521.
39607:
39608:
39609:
39610:
39611: Ahonen ym.: Kanavuoren-Leppälahden-Kelkkamäen maan-
39612: tien rakentamisesta.
39613:
39614:
39615: Eduskunnalle.
39616:
39617: Asutuksen voimakkaasti lisääntyessä on huomattavasti matkaa Lievestuoreen teolli-
39618: kysymys maantien rakentamisesta Vaajakos- suusalueelta Jyväskylään, on tämä talouselä-
39619: ken aseman seudulta Kanavuoren ja Ruoko- män sekä Lievestuoreen teollisuusalueena
39620: saaren pysäkin kautta Leppäveden ylitse asuvien kannalta ensiarvoisen tärkeä asia.
39621: Leppälahden pysäkille ja siitä edelleen Met- Esityksen perusteluiksi voidaan vielä mai-
39622: solahden kautta Kelkkamä:keen Jyväskylän- nita, että tien rakentaminen ratapengertä
39623: Laukaan-Pieksämäen maantielle tullut ajan- myöten I1eppäveden ylitse on jo rautatietä
39624: kohtaiseksi. Tien aikaansaamista varten ovat rakennettaessa otettu huomioon leventämä:llä
39625: paikkakuntalaiset pitäneet kokouksia, joissa ratapengertä huomattavasti yli yksin rauta-
39626: on yksimielisesti todettu välttämättömäksi tien tarpeen. Samoin on huomioitava se, että
39627: kyseellinen Kanavuoren-Leppälahden tie, nyt jo on rakennettu valtion maantieksi tie
39628: kuten tiesuuntaa on alettu kutsua. Paikka- Leppälahden pysäkiltä Toivakkaan, joka jäisi
39629: kuntalaiset ovat edellä mainitun tien aikaan- hyvin vähän merkitseväksi, ellei edellä esitet-
39630: saamisesta kääntyneet jo kulkulaitosten ja tyä maantietä rakennettaisi.
39631: yleisten töiden ministeriön ym. virastojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39632: puoleen. Tällä tiellä olisi suuri yleinen mer- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39633: kitys kauttakulkutienä Jyväskylästä itään- muksen,
39634: päin, ja tästä johtuen tätä tiesuuntaa ovat
39635: ryhtyneet kannattamaan mm. Laukaan kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39636: nan tielautakunta, Jyväskylän maalaiskun- maantien rakentamiseksi suunnalla
39637: nan valtuusto, Jyväskylän kauppakamari, Kanavuori-Leppälahti-Metsolahti-
39638: Keski-Suomen maanviljelysseuran asutustoi- Kelklw!mäki Jyväskylän maalaiskunnan
39639: mikunta sekä monet muut Jyväskylän maa- sekä Laukaan kunnan alueella.
39640: kunnalliset liikelaitokset. Kun tie lyhentäisi
39641: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
39642:
39643: Arvo Ahonen. Matti Koivunen.
39644: Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
39645: 909
39646:
39647: Xll,136. - Toiv.al. N: o 522.
39648:
39649:
39650:
39651:
39652: Ahonen ym.: Maantien mkentamisesta La1~kaan Leppäveden
39653: kylästä Vaajakoskelle.
39654:
39655:
39656: E d u s k u n n a 11 e.
39657:
39658: Laukaan kunnan Leppäveden kylän kautta Mielestämme tientekokustannukset - mat-
39659: kulkee valtatie Jyväskylästä Laukaan kirkon- ka on noin 7 km ja maasto melko tasaista -
39660: kylään. Leppäveden kylästä on suunniteltu tulevat muodostumaan sen tuottamaan hyö-
39661: rakennettavaksi tie Vaajakoskelle, joka yh- tyyn nähden niin kohtuullisiksi, ettei sen-
39662: distäisi Itä-Päijänteen tien Laukaan tiehen. kään pitäisi olla esteenä tämän tärkeän
39663: Kun rakennettava tie tulisi kulkemaan asut- maantien rakentamiselle.
39664: tujen alueiden halki, saattaen siten myös Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
39665: paikallisen tietarpeen järjestykseen, on sen dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39666: merkitys siinäkin mielessä erittäin suuri. muksen,
39667: Tien rakentaminen merkitsisi parempia yh-
39668: teyksiä Vaajakoskelle päin raskaissa puu- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
39669: tavarakuljetuksissakin. Tietyön alkaminen siin maantien mkentamiseksi Laukaan
39670: lisäisi Laukaassa ja Jyväskylän maalaiskun- Leppäveden kylästä Kivilammin kautta
39671: nassa myös ansiotyömahdollisuuksia seudun V aajakoskelle.
39672: vähävaraiselle väestölle.
39673: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
39674:
39675: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
39676: 910
39677:
39678: XII,137. - Toiv.al. N: o 523.
39679:
39680:
39681:
39682:
39683: Jämsen ym.: Sumiaisten maantien korjaamisesta.
39684:
39685:
39686: Eduskunnalle..
39687:
39688: Jyväskylän~Kuopion maantieltä eroaa ns. lossin Konginkankaan puoleisella rannalla
39689: Tankolammin kohdalta Sumiaisten pitäjän jopa niin jyrkin kääntein kiemurtelevia mut-
39690: halki kulkeva maantie, joka Konginkankaan kia, että niitä on vaikea suurikokoisil:la
39691: kirkonkylässä yhtyy nelostiehen. Kyseisen autoilla ohittaa.
39692: tien pituus on yli 30 km. Liikenne siUä on Paikkakunnan kaikinpuolisen kehityksen
39693: vilkas, käsittäen paikallisen henkilö- ja puu- kannalta olisikin mitä tärkeintä, että Sumiais-
39694: tavaraliikenteen ohella myös kauttakulkevaa ten tie saatettaisiin perusteellisen korjauksen
39695: linja-auto, turisti- ym. liikennettä. Tien kautta nykyaikaisen liikenteen vaatimuksia
39696: kunnosta on todettava, että se ei vastaa ny- vastaavalle tasolle.
39697: kyisen motorisoidun liikenteen e.des turvalli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
39698: suussyistä yleisiltä maanteiltä kaipaamaa ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39699: soa. Aivan erikoisen vaarallisena paikkana muksen,
39700: on pidettävä Sumiaisten tiellä eräitä ikäviä
39701: onnettomuuksiakin aiheuttauutta Ilomyllyn että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
39702: mäkeä. Toisena melkein yhtä vaarallisena menpiteisiin Sumiaisten maantien kor-
39703: liikenne-esteenä pitäisimme Matilanvirran jMmiseksi perusteellisesti.
39704: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
39705:
39706: Artturi Jämsen. Eemil Partanen. M. 0. Lahtela.
39707: Tahvo Rönkkö. Esa Koivusilta. Toivo Antila.
39708: 911
39709:
39710: XII,138. - Toiv.al. N: o 524.
39711:
39712:
39713:
39714:
39715: M. Salminen ym.: Niinivedenpään-Saikarin maantien raken-
39716: tamisesta Vesannon ja Tervon kuntaan.
39717:
39718:
39719: Eduskunnalle..
39720:
39721: Jo aikaisemmin on tehty yrityksiä Vesan- varrella on 39 tilaa ja siksi Vesannon ja
39722: non ja Tervon kunnissa olevan ns. Niinive- Tervon kunnat pitävät tätä tietä välttämät-
39723: denpään-Saikarin maantien aikaansaami- tömän tarpeen vaatimana. Sen vaikeus yltää
39724: seksi, mutta ne eivät ole johtaneet tulokseen. kuitenkin paljon näiden kuntain ja Keiteleen
39725: Olosuhteet ovat nyt kuitenkin muuttuneet kunnan ohi, Pohjanmaalle asti ja olisi erityi-
39726: siinä määrässä, e.ttä kyseessä oleva Keski- sesti puutavaran kuljetukselle tarpeellinen.
39727: Savon ja Pohjanmaan kauttakulkuliikennettä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39728: palveleva tie on erittäin tarpeellinen. Siten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39729: vältytään mäkisiltä ja mutkaisilta kierros- muksen,
39730: teiltä (Tervo-Niinivedenpää ja Niiniveden-
39731: pää-Vesanto) . että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39732: Uusi tie olisi noin 20 km: n pituinen Niinivedenpään-Saikarin maantien
39733: ja kulkisi mäetöntä maastoa 'Tervon-Vesan- rakentamiseksi Vesannon ja Terv(m
39734: non maantien ja Tervon-Iisveden maantien k1mtaan.
39735: välillä Niiniveden itärannan suuntaisena. Sen
39736: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1957.
39737:
39738: Martti Salminen. Tahvo Rönkkö.
39739: Aune Innala. Veikko Vennamo.
39740: Lennart Heljas. Mikko Hult.
39741: Kalle Kämäräinen. Hilja Väänänen.
39742: 912
39743:
39744: XU,139. - Toiv.al. N: o 525.
39745:
39746:
39747:
39748:
39749: M. Leskinen ym.: Kortejoelta Kuopioon johtavan oikotien
39750: rakentamisesta.
39751:
39752:
39753: E d u s k u n n a ll e.
39754:
39755: Jo pitemmän aikaa on ollut suunnitteilla telma, jonka mukaan tie tulisi Vaajasalosta
39756: tiehanke, joka tekisi mahdolliseksi suoran Telkonsaareen ja jatkuisi siitä laivalossiyh-
39757: maantieliikenteen Kuopio-Vaajasalo-Kor- teytenä Pirttiniemeen Kuopiossa.
39758: tejoki - Niittylahti - V ehmersalmi. Tämän Tien merkitys kauttakulkutienä, joka pal-
39759: kauttakulkutien avulla nämä alueet yhdis- velee huomattavan talousalueen saattamista
39760: tyisivät valtakunnan tieverkostoon. Suunni- kannattavaan yhteyteen lähimmän liike- ja
39761: telmaan sisältyvä Kuopion-Iisalmen valta- teollisuuskeskuksen Kuopion kanssa, on kiis-
39762: maantien ja Kortejoen välinen osa on koko- taton. Matka Vehmersalmen kirkolta Kuo-
39763: naan rakentamatta. Kuopion maalaiskunnan pioon lyhenisi nykyiseen, itäiseen tiehen ver-
39764: toimeksiannosta on tältäkin osalta suoritettu rattuna, noin 15 km ja läntiseen tiehen, jossa
39765: tietutkimus ja laadittu tien rakentamisesta on 2 lossia, verrattuna noin 9 km.
39766: kustannusarvio. Tutkimus on suoritettu Työllisyyden kannalta tiehankkeen kiireel-
39767: Ranta-Toivalan - Karhonsalmen- Vaajasa- lisenä toteuttamista on myös pidettävä erit-
39768: lon-Kortejoen suuntaa noudattaen. Tien täin tärkeänä. Sen rakentamiseen olisi saa-
39769: pituus tulisi olemaan n. 12.5 km ja rakennus- tavissa työvoimaa. Tien rakentaminen olisi
39770: kustannukSet arvion mukaan 39 milj. mark- sopiva työllisyyskohde tällä alityöllisyys-
39771: kaa. alueella.
39772: Tien vaikutuspiiriin tulisi huomattava Kun mainittu tiehanke on ollut vireillä jo
39773: maara maanviljelystiloja, Ranta-Toivalan yli 50 vuotta ja sen tarve paikallisen laiva-
39774: asutusalue, Vaajasalon parantolat, Sikonie- liikenteen supistumisen vuoksi tullut entistä-
39775: men saha ja tiilitehdas sekä Karhonsaaren kin suuremmaksi, olisi valtion ratkaistava
39776: tiheä asutuskeskus, josta tapahtuva liikenne tien suunta lopullisesti ja saatettava sen ra-
39777: on keväällä ja syksyllä hengenvaarallista, kentaminen viipymättä käyntiin.
39778: jopa mahdotontakin. Edellä esitetyin perustein ehdotamme
39779: Kulkulaitosvaliokunta on samaa tietä kos- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39780: kevan toivomusaloitteen johdosta lausunut,
39781: ~ttei Kuopion maalaiskunnan toimesta laa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
39782: dittua suunnitelmaa ole sellaisenaan hyväk- toimenpiteisiin Kortejoelta Kuopioon
39783: syttävä. ,Ennen maantien tarkoituksenmu- johtavan oikotien rakennussuunnitel-
39784: kaisen suunnan ratkaisemista on suoritettava mien hyväksymiseksi ja toteuttami-
39785: lisätutkimuksia." On myös esitetty suunni- seks1:.
39786: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
39787:
39788: Martti Lesldnen. Esa Hietanen. Juho Rytkönen.
39789: 913
39790:
39791: XII,140. - Toiv.al. N:o 526.
39792:
39793:
39794:
39795:
39796: Vennamo: Toivalan-Kortejoen tien ja sen jatkona kulkevan
39797: Riistaveden-V ehmersalmen tien rakentamisesta.
39798:
39799:
39800: Eduskunnalle.
39801:
39802: Toivomusaloitteessa n: o 386 vuoden 1956 Kuten alussa mainitun a~oitteen peruste-
39803: valtiopäivillä on ehdotettu eduskunnan hy- luista ilmenee, on kysymyksessä olevalla
39804: väksyttävä:ksi toivomus, että hallitus ryhtyisi tiellä sekä yhdys- että kauttakulkutienä tär-
39805: toimenpiteisiin Toivalan-Kortejoen tien ja keä merkitys. Tien rakentamiseen olisi näin
39806: sen jatkona kulkevan Riistaveden-Vehmer- ollen kiireellisesti päästävä. Lisätutkimuksia
39807: salmen tien rakentamiseksi. Aloitteen on on luonnollisesti tarvittaessa tehtävä, mutta
39808: eduskunta kuitenkin hylännyt sillä perus- sillä perusteella ei pitäisi työn aloittamista
39809: teella, että ennen maantien tarkoituksenmu- siirtää vuodesta toiseen.
39810: kaisen suunnan ratkaisemista on suoritettava Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39811: lisätutkimuksia. Kulkulaitosvaliokunnan tätä nioittaen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo-
39812: aloitetta koskevasta mietinnöstä ilmenee, että muksen,
39813: tässä tarkoituksessa on Kuopion lääninhalli-
39814: tus viime elokuussa esittänyt, että tiehan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39815: ketta olisi jatkettava tie- ja vesirakennushal- Toivalan-Kortejoen tien ja sen jat-
39816: lituksen toimesta. kona kulkevan Riistaveden-V ehmer-
39817: salmen tien rakentamiseksi.
39818: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
39819:
39820: Veikko Vennamo.
39821:
39822:
39823:
39824:
39825: 115 E 168/57
39826: 914
39827:
39828: XII,141. - Toiv.al. N:o 527.
39829:
39830:
39831:
39832:
39833: Manninen ym.: Määrämhasta Varkauden-Sorsakosken-Pa-
39834: lokankaan maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
39835:
39836:
39837: E d u s k u n n a ll e.
39838:
39839: Pohjois-Savossa on monia paikkakuntia, kauttakulkuliikennettä. Kun tiesuunnan pii-
39840: joiden tiet ovat puutteelliset ja epätyydyttä- rissä on laajoja ja hyväkasvuisia metsämaita,
39841: vät. Talousalueitten keskuksien lähimpien niin kuljetusolojen paranemisen kautta se
39842: ympäristöjen huonot tieyhteydet ovat hidas- palvelisi myös seutukunnan metsätaloutta ja
39843: teena taloudelliselle kehitykselle. Niinpä Var- talouselämää. Mainittakoon, että teiden puut-
39844: kaudesta, joka on talousalueen keskus, ei tumisesta huolimatta on viime vuosina kul-
39845: ole suoraa tieyhteyttä mm. Sorsakosken vä- jetettu puutavaraa Osmajärven länsipuoli-
39846: kirikkaalle tehdasalueelle ja sieltä edelleen selta alueelta jopa 40 000 m3 vuodessa.
39847: Leppävirran pitäjän Palokankaalle. Tämän Tien merkityksen huomioiden on Leppä-
39848: tiesuunnan varrella, joka kulkee Osmajärven virran kunnanvaltuusto jo v. 1952 päättänyt
39849: ja Sänkijärven länsipuolitse, asuu useissa puoltaa tien rakentamista maantienä valtion
39850: kyläkunnissa noin 60 pientilalla 350 hengen toimesta. Viime tammikuussa Varkaudessa
39851: asujamisto, jolla ei ole yhteyttä mainittujen pidetyillä talousalueen neuvottelupäivillä va-
39852: järvien itärannan maanteihin. lotettiin tien rakentamisen välttämättömyyttä
39853: Parhaillaan on rakenteilla Varkauden ja tarpeellisuutta.
39854: kauppalassa Varkauden-Kuopion maantien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
39855: Huruslahden länsipuolinen osa. Tämän tie- eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
39856: osan valmistuminen lyhentää Varkauden-
39857: Sorsakosken tiettömän taipaleen noin 13 että hallitus ottaisi vuoden 1958
39858: km:iin ja Sorsakosken-Palokankaan välinen tulo- ja menoarvioesitykseen määrära-
39859: osuus olisi noin 10 km. han Varkauden-Sorsakosken-Palo-
39860: Tiesuunnalla ei ole ainoastaan paikallinen kankaan maantien rakennustöiden
39861: merkitys, sillä se tehokkaasti palvelisi myös aloittamiseksi.
39862: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
39863:
39864: Hugo Manninen. Esa Hietanen. Juho Rytkönen.
39865: Martti Leskinen. Toivo Niiranen. Antti J. Ranta.maa.
39866: 915
39867:
39868: XU,142. - Toiv.al. N: o 528.
39869:
39870:
39871:
39872:
39873: T. Kinnunen ym.: Heinäveden ja Kangaslammin kuntiin
39874: suunnitellun yhdystien Syrjä-Karhilantaipale-Malkkila
39875: rakentamisesta.
39876:
39877:
39878: E d u s k u n n a ll e.
39879:
39880: Varkaudesta Heinävedelle johtavalta min. Uuden tien vaikutuspiirissä on asuk-
39881: maantieltä on rakennettu Vesteristä alkaen kaita n. 200, ja näiden elämänmahdollisuu-
39882: maantie Syrjän rautatieasemalle. Tätä tietä det paranisivat aivan ratkaisevalla tavalla
39883: olisi nyt rakennettava eteenpäin ennestään uuden tien ansiosta. Mainittakoon, että ASO
39884: tiettömille kyläkunnille, ja suunnitelmat on rakentanut jo tämän tien suunnassa 3.6
39885: kustannusarvioineen onkin tehty tieosuu- km:n pituisen tien Syrjästä alkaen ja voi-
39886: delle: Syrjä-Karhilantaipale-Malkkila, jol- taisiin tätä tietä kunnostaen sitä hyväksi
39887: loin tie tulisi läpikulkuiseksi yhtyen Malk- käyttää uutta tiesuunnitelmaa toteutettaessa.
39888: kilan kylässä Heinäveden-Viljolahden-Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39889: vonlinnan maantiehen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39890: Koko tien pituus Syrjästä Malkkilaan olisi vomuksen,
39891: n. 12 km ja tulisi se toimimaan yhdystienä
39892: valtion kahden maantien välillä palvellen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisi·in
39893: siten myös kauttakulkuliikennettä. Syrjän Heinäveden ja Kangaslammin kuntiin
39894: rautatieasemalle päästäisiin tällöin liikennöi- suunnitellun yhdystien Syrjä-Karhi-
39895: mään myöskin etelästä päin entistä parem- lantaipale-Malkkila rakentamiseksi.
39896: Helsingissä 5 päivänä ;helmikuuta 1957.
39897:
39898: Toivo H. Kinnunen. Aukusti Pasanen. Wiljam Sarjala.
39899: 916
39900:
39901: Xll,143. - Toiv.al. N: o 529.
39902:
39903:
39904:
39905:
39906: T. Kinnunen ym.: Maantien rakentamisesta Heinäveden kun-
39907: nan Tollerosta Viitalahden kautta Rummukkalan-Kar-
39908: vion maantielle.
39909:
39910:
39911: Eduskunnalle.
39912:
39913: Heinäveden kunnassa on jo pitemmän Suunnitellun tien pituus olisi vähän yli
39914: aikaa ollut suunnitteilla erään yhdystien ra- kymmenen kilometriä ja sen suoranaiseen
39915: kentaminen, tien, joka yhdistäisi Rummukka- vaikutuspiiriin tulisi kuulumaan kuutisen-
39916: lasta Heinävedelle ja toisaalta Karvioon joh- kymmentä tilaa, n. 300 asukasta, mm. koko-
39917: tavat maantiet. Muutamia vuosia sitten val- nainen Viita·lahden kansakoulupiiri.
39918: mistuikin suunnitelma, jonka mukaan yhdys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
39919: tie, olisi rakennettava Tollerosta Viitalahden kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
39920: kautta Rummukkalan-Karvion väliselle toivomuksen,
39921: maantielle. Läpikulkuliikenteen lisäksi pal-
39922: velisi tie tällöin myöskin ennestään tiettö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39923: mien kyläkuntien väestön liikennetarvetta. uuden maantien rakentamiseksi Hei-
39924: Huomattavat metsävarat saataisiin tämän näveden kunnan Tollerosta Viitalah-
39925: tien kautta myöskin kansantalouden käyt- den kautta Rummukkalan-Karvion
39926: töön. maantielle.
39927: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
39928:
39929: Toivo H. Kinnunen. Aukusti Pasanen. Wiljam Sarjala.
39930: 917
39931:
39932: XII,144. - Toiv.al. N: o 530.
39933:
39934:
39935:
39936:
39937: Niiranen ym.: Yhdysmaantien rakentamisesta Outokummun
39938: -Maarianvaaran tieltä Polvijärven--Maarianvaaran tielle.
39939:
39940:
39941: E d u s k u n n a ll e.
39942:
39943:
39944: Viinijärven-Outokummun rataosalla si- matkaa n. 12 kilometrillä. Yhdysmaantien
39945: jaitsevalle Sysmäjärven asemalle suuntautuu rakentaminen olisi välttämätöntä myös pai-
39946: huomattava puutavaran kuljetusliikenne mm. kallisen väestön liikennemahdollisuuksien
39947: Polvijärven, Junan ja Kaavin kuntien parantamiseksi. N. 7 kilometrin pituinen osa
39948: alueilta. Sysmäjärvelle ja varsinkin Outo- siitä on jo rakennettu a:sutustienä. Tämä-
39949: kumpuun suuntautuu myös huomattava hen- kin vähentäisi kustannuksia huomattavasti.
39950: kilöliikenne mainituilta alueilta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
39951: Alueen maantieverkoston epätarkoituksen- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39952: mukainen sijainti ja kunto tuottavat po. lii-
39953: kenteelle huomattavia ha:nkaluuksia ja lisä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39954: kustannuksia. Rakentamalla yhdysmaantie yhdysmaantien rakennuttamiseksi Ou-
39955: Outokummun-Maarianvaaran maantieltä tokummun--Maarianvaaran maantieltä
39956: Raiskion asutusalueen kautta Polvijärven- Raiskion asutusalueen kautta Pol-
39957: Maarianvaaran maantielle Syrjävaaraa:n ly- vijärven--Maarianvaaran maantielle
39958: hennettäisiin mainittua kuljetus- ja Iiikenne- Syrjävaaraan.
39959: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1957.
39960:
39961: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
39962:
39963:
39964:
39965:
39966: ...
39967: ~
39968: 918
39969:
39970: XII,145. - Toiv.al. N:o 531.
39971:
39972:
39973:
39974:
39975: Honkavaara ym..: Maantien rakentamisesta Tuupovaaran
39976: H oilolasta Ilomantsin Mutalahteen.
39977:
39978:
39979: E d u s k u n n a 11 e.
39980:
39981: Suomen ja Sosialististen Neuvostotasaval- sin kirkonkylästä voidaan kääntyä sanotun
39982: tojen Liiton välillä viimeksi tehdyn rauhan kunnan eteläosassa olevaan Mutalahden ky-
39983: seurauksena katkesivat kaikki ne yhteydet, lään, joka sijaitsee valtakunnan raja-alueella.
39984: jotka aikaisemmin olivat yhdistäneet maan- Jos sensijaan suunniteltu Hoilolan-Muta-
39985: teitse ja myös rautateitse Kuopion lääniin lahden välinen tiepätkä saataisiin rakenne-
39986: kuuluvan Pohjois-Karjalan sen aikaisemmin tuksi, voitaisiin edelläkerrottua matkaa jat-
39987: käyttämiin liikekeskuksiin Viipuriin, Sorta- kaa tälläkin kohdalla lähellä valtakunnan
39988: valaan ja Värtsilään. Yleensäkin koko Poh- rajaa, jolla alueella asuu suhteellisen suuri,
39989: jois-Karjala on jäänyt jälkeen liikennever- mutta vähävarainen väestö, joka juuri tä-
39990: koston kehityksessä muuhun Suomeen ver- män tiepätkän puuttumisen takia joutuu esi-
39991: rattuna. Valtiovalta onkin oivaltanut sen, merkiksi puutavaran menekin suhteen nolla-
39992: että tämän rajamaakunnan väestö on vähä- rajan taakse.
39993: varaista ja sen kunnat köyhiä, joten ne eivät Jos sen sijaan tämä tieosa saataisiin ra-
39994: voi pystyä omin voimin rakentamaan ja yllä- kennetuksi, pääsisivät Ilomantsin eteläosas-
39995: pitämään uusia ja elintärkeitä teitä. sakin asuvat Mutalahden ja monien muiden
39996: Valtiovallam. toimesta onkin, kuten on luon- seutujen asukkaat maantien varteen, jota
39997: nollistakin, autettu tilannetta, mutta sen toi- myöten hekin voisivat markkinoida puuta-
39998: menpiteet ovat vielä kesken, joten lisätoimen- varansa kohta valmistuvalle Koveron ase-
39999: piteet ovat tarpeen. malle, Niiralaan tai Tohmajärvelle. Samalla
40000: Koko maankin huomioonottaen aivan eri- poistuisi tieverkostossamme oleva erikoislaa-
40001: koislaatuinen tilanne on olemassa maantei- tuinen mutka, jonka syntyminen johtuu rau-
40002: den suhteen lähellä uutta valtakunnan ra- hanteossa sovitusta uudesta valtakunnan ra-
40003: jaa, Ilomantsin ja Tuupovaaran kuntien jalinjasta.
40004: alueella. Jos seuraa maamme karttaa, huo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
40005: maa helposti, että maamme pohjoisosista läh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
40006: tien Pohjanlahden rannikon. suuntaan ja vomuksen,
40007: siitä edelleen Varsinais-Suomesta Uudelle-
40008: maalle sekä siitä edelleen itään päin voidaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40009: maanteitse kulkea hyvin lähellä maamme ra- toimenpiteisiin suunnitelman ja kus-
40010: jaa maalla ja merellä, kunnes kulkutie äkkiä tannusarvion lopulliseksi laatimiseksi
40011: katkeaa Tuupovaaran kunnan Hoilolan ky- maantien rakentamista varten Tuupo-
40012: lässä. Tästä kylästä on käännyttävä takaisin vaaran Hoilolan-Ilomantsin Mutalah-
40013: ja kuljettava pohjoista kohti aina Joensuun den väliselle alueelle mahdollisimman
40014: -Ilomantsin valtatielle, jolta vasta Ilomant- pikaisesti.
40015: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
40016:
40017: M. Honkavaara. Antti Kukkonen.
40018: Heikki Soininen. Varma K. Turunen.
40019: Kalle Kauhanen.
40020: 919
40021:
40022: XII,146. - Toiv.al. N: o 532.
40023:
40024:
40025:
40026:
40027: Honkavaara ym.: Maantien rakentamisesta Koveron rautatie-
40028: asemalta Pirttijärven kylään.
40029:
40030:
40031: Eduskunnalle..
40032:
40033: Viimeksi käytyjen sotien jälkeen vahvis- veron tulevan aseman seuduilta itään pam,
40034: tettu uusi valtakunnan raja aiheutti Pohjois- Ilomantsin suuntaan. Niinikään on sanottu
40035: Karjalassa varsin monia hanka-luuksia, uuden osasto rakennuttanut useiden kilometrien pi-
40036: rajan katkaistua aikaisemmat luonnolliset tuudelta uutta tietä edellä mainitulta Man-
40037: yhteydet Viipuriin, Sortavalaan ja Värtsi- nervaaran (Luutalahti)-Maukkulan tieltä
40038: lään. Nämä hankaluudet onkin valtiovallan myös itään ja siis Ilomantsin suuntaan, pit-
40039: taholta ymmärretty, josta johtuen monta källe aina Ilomantsin kunnan alueelle. Mutta
40040: uusien olojen vaikeaan asemaan saattamaa näiden kahden asutustien välinen maasto on
40041: aluetta onkin voitu, ainakin jossakin määrin tietöntä aluetta, joten kunnollista kulkuyh-
40042: auttaa sopeutumaan uusiin oloihin. Niinpä teyttä idästä päin ei tulevalle Koveron ase-
40043: parhaillaan on rakennettavana mm. rautatie malle voida aikaansaada, ellei ryhdytä raken-
40044: Joensuu-Kovero. tamaan mainittua yhdystietä Tuupovaaran
40045: Kun nyt rautatien tässä vaiheessa pääte- kunnan alueelle rakennettavalta Koveron ase-
40046: tystä pääteasemasta ei voida enää pitää yh- malta Mannervaaran-Maukkulan tien var-
40047: teyksiä etelään päin, seuraa siitä 1uonnolli- rella olevaan Pirttijärven kylään.
40048: sena vaatimuksena yhteydenpidon tarve Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
40049: itään, Ilomantsin suuntaan. Tuupovaaran nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40050: Mannervaarasta päästään nykyisin maan- muksen,
40051: teitse Ilomantsin Maukkulaan ja siitä edel-
40052: leen, mutta tältä tieltä ei ole sopivia yhteyk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40053: siä tulevalle Koveron asemalle, jonne mm. toimenpiteisiin maantien rakentami-
40054: puutavaran kuljetus näiltä nykyisiltä nolla- seksi Kaveron rautatieasemalta Man-
40055: alueilta suuntautuisi. Maatalousministeriön nervaaran--Maukkulan maantien var-
40056: asutusasiainosaston toimesta on jo raken- rella olevaan Pirttijärven kylään.
40057: nettu muutaman kilometrin pituinen tie Ko-
40058: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
40059:
40060: M. Honkavaara. Antti Kukkonen. Kalle Kauhanen.
40061: Heikki Soininen. Varma K. Turunen. R. Hallberg.
40062: 920
40063:
40064: Xll,147. - Toiv.al. N:o 533.
40065:
40066:
40067:
40068:
40069: N. Nurminen ym.: Määrärahasta Lapuan-Kauhavan-:-Lap-
40070: pajärven maantien oikaisemiseksi Kauhavan kirkonkylässä.
40071:
40072:
40073: E d u s k u n n a ll e.
40074:
40075: Kauhavan kirkonkylän kohdalla on jo suunniteltu uutta asutusaluetta, mikä myös
40076: kauan ollut suunnitteilla maantien oikaisu. puoltaa tien rakentamista. Oikaisutyön kus-
40077: ASO: n toimesta on tiesuuntaa tutkittu ja tannusten on arvioitu nousevan n. 40 milj.
40078: laadittu suunnitelma tien oikaisuksi. Kauha- markkaan.
40079: van kunnanvaltuusto on asiaa käsitellyt ja Kauhavalla on suuressa määrin työläisiä ja
40080: .esittänyt Vaasan tie- ja vesirakennuspiirille pienviljelijöitä, joiden ansiomahdollisuudet
40081: tien oikaisun suorittamista. ovat heikot. Varsinkin talvikausina, viimeksi
40082: Maantien oikaisu alkaisi Lapuan-Kauha- sen osoittaa tämä talvi, on paljon työttömiä
40083: van-Lappajärven maantieltä, kohdasta, joka ja heidän asemansa muodostuu erittäin vai-
40084: on noin 1.5 km Kauhavan asemalta Lapualle keaksi, ellei valtiovallan taholta kiinnitetä
40085: päin ja yhtyisi nykyiseen maantiehen Som- huomiota tarpeellisten työkohteiden avaami-
40086: pinkankaan tienhaarassa lähellä Kauhavan seen.
40087: kunnalliskotia. Rakennettavan tien pituus on Edellä esitetyn maantien oikaisutyön
40088: 4.3 km. Se lyhentäisi matkaa noin kilo- käyntiin saattaminen antaisi työtä Kauha-
40089: metrillä. van työttömille työläisille ja ansiotyön tar-
40090: Tien oikaisu olisi tarpeellinen myös lii- peessa oleville pienviljelijöille.
40091: kenneturvallisuuden kannalta, sillä nykyinen Edellä olevin perustein ehdotamme edus-
40092: tie kulkee aseman ja kirkonkylän kohdalla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40093: tiheän asutuskeskuksen halki. Nykyisessä
40094: tiessä oleva maantiesilta, joka sijaitsee noin .että hallitus ottaisi vuoden 1958
40095: kilometrin päässä asemalta kirkolle päin, on tulo- ja menoarvioesitykseen 40 000 000
40096: vanha ja raskaalle liikenteelle vaarallinen. markan määrärahan Lapuan-Kauha-
40097: Sen uudistamiselta säästyttäisiin esitetty tien van-Lappajärven välisen maantien
40098: oikaisu suorittamalla. Tien varteen on oikaisemiseksi Kauhavan kirkonkylässä.
40099: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
40100:
40101: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
40102: 921
40103:
40104: XII,148. - Hemst.mot. N: o 534.
40105:
40106:
40107: Wickm.an m. fl.: Angående statens overtagande av vägen
40108: från landsvägen Terjärv-Kronoby via J eussen by i
40109: Kronoby och Bäckby i Esse till landsvägen Esse-Evi-
40110: .
40111: järvi.
40112:
40113: Tili Riksdagen.
40114:
40115: Enligt gällande väglag ges, i fråga om sta- på en sådan väg som borde övertagas av
40116: tens övertagande av väg, för.eträde åt så- staten. Vägens längd är ca 18 km.
40117: dana vägar som förbinder tvenne landsvägar För att belysa vägens stora betydelse kan
40118: med varandra och som dessutom är av mer nämnas, att den redan nu partiellt används
40119: än lokal betydelse för trafiken. Detta är, för busstrafik och att det kommer att bli
40120: enligt vår mening, en sund och rättvis prin- regelbundna bussförbindelser mellan stä-
40121: cip, ty sådana förbindelsevägar ökar huvud- derna Jakobstad och Gamla Karleby genom
40122: vägarnas betydelse och förbättrar kommuni- den bygd där ifrågavarande väg går. En
40123: kationsförhållandena för de områden som avsevärd virkestransport tili cellulosafabri-
40124: ligger mellan de parallellt löpande landsvä- ken i Jakobstad och hamnarna i trakten
40125: garna. Därför borde staten i större utsträck- sker redan nu längs vägen och kommer
40126: ning än hittills varit fallet övertaga sådana ytterligare att öka i framtiden. Vid vägen
40127: förbindelsevägar av landsvägsnatur. Det är finns det en såginrättning och ett par smärre
40128: orimligt att sådana vägar, som byggts och industrier samt flere folkskolor och en avse-
40129: underhållits ofta utan statsbidrag eller med värd bosättning. För jordbruket och byg-
40130: ytterst ringa sådant, i åratal - ofta årtion- dens ekonomiska utveckling är denna väg
40131: den - nödgas vänta på att staten skall av livsviktig betydelse, ty tack vare denna
40132: följa lagens bestämmelse i fråga om överta- vägs tillkomst har denna vidsträckta bygd
40133: gandet av dessa vägar som fylla lagens ford- kommit ur sin isolering.
40134: ringar. Det är lätt att förstå, att underhållet av
40135: En sådan förbindelseväg, som borde över- en såpass trafikerad väg som den här
40136: tagas av staten, är den väg, som i olika etap- nämnda i längden blir för betungande för
40137: per byggts med början vid Åsbacka går- dem, som med stora uppoffringar byggt och
40138: darna invid landsvägen Kronoby-Terjärv underhållit densamma. Dä vägen tili över-
40139: och gär via Jeussen by i Kronoby och vägande del är av betydelse för fjärrtrafi-
40140: Bäckby i Esse till landsvägen Esse-Evi- ken och av allmän ekonomisk natur, anser
40141: järvi. vi att staten med det första borde övertaga
40142: Sträckan Åsbacka-Jeussen, som är ca 8 den nämnda vägen som landsväg.
40143: km lång, har nyligen färdigbyggts och över- På ovanstående grunder föreslår vi vörd-
40144: tagits av Kronoby kommun. Avsnittet Jeus- samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
40145: sen-Bäckby är en byväg, som byggts med
40146: statsbidrag och är ca 5 km lång. Vägen från att regeringen måtte besluta, att
40147: Bäckby tili Evijärvi-Esse landsväg är en den väg, sont börjar vid Åsbacka går-
40148: gamma! välbyggd och underhållen byväg. darna invid landsvägen Terjärv-
40149: Samtliga här nämnda avsnitt är byggda så, Kronoby och via J eussen by i
40150: att de utgör en enhetlig förbindelseväg av Kronoby och Bäckby i Esse leder till
40151: landsvägsnatur och fyller alla rimliga krav landsvägen Esse-Evijärvi, skall a.v
40152: staten övertagas som landsväg.
40153: Helsingfors den 8 febrnari 1957.
40154:
40155: Albin Wickman. Bertel Lindh.
40156: Arthur Larson. Grels Teir.
40157: C. A. Öhman.
40158: 116 E 168/57
40159: 922
40160:
40161: XU,148. - Toiv.al. N: o 534. Suomennos.
40162:
40163:
40164: Wickm.an ym.: Teerijärven-Kruunupyyn maantieltä Kruu-
40165: nupyyn kunnan J eussenin kylän ja Ähtävän kunnan
40166: Bäckbyn kylän kautta Ähtävän-Evijärven maantielle
40167: johtavan tien ottamisesta valtion haltuun.
40168:
40169: E d u s k u n n a 11 e.
40170:
40171: Voimassa olevan tielain mukaan annetaan joka tulisi ottaa valtion haltuun, asetettavat
40172: teitä valtion haltuun otettaessa etusija sel- kohtuulliset vaatimukset. Tien pituus on noin
40173: laisille teille, jotka yhdistävät kaksi maan- 18 km.
40174: tietä toisiinsa ja joilla sitä paitsi on liiken- Tien suuren merkityksen valaisemiseksi
40175: teelle enemmän kuin paikallinen merkitys. voidaan mainita, että sitä jo nyt käytetään
40176: Tämä on käsityksemme mukaan terve ja oi- osittain linja-autoliikenteessä ja että Pietar-
40177: keudenmukainen periaate, sillä sellaiset yh- saaren ja Kokkolan kaupunkien välille järjes-
40178: dystiet lisäävät pääteiden merkitystä ja pa- tetään säännölliset linja-autoyhteydet kysy-
40179: rantavat liikenneoloja niiden alueiden osalta, myksessä olevan tien kulkeman seudun kautta.
40180: jotka sijaitsevat samansuuntaisten maantei- Tietä käytetään jo nyt huomattaviin ja vas-
40181: den välillä. Sen vuoksi tulisi valtion tähän- taisuudessa lisääntyviin puutavaran kulje-
40182: astista suuremmassa määrässä ottaa hal- tuksiin Pietarsaaren selluloosatehtaisiin ja
40183: tuunsa sellaisia ·maanteiden luontoisia yh- seudun satamiin. Tien varrella on sahalaitos
40184: dysteitä. On kohtuutonta, että sellaisten tei- ja pari pienehköä teollisuuslaitosta sekä
40185: den osalta, jotka on rakennettu ja pidetty useita kansakouluja ja melkoinen asutus.
40186: kunnossa ilman valtionapua tai aivan vähäi- Maataloudelle ja seudun taloudelliselle kehi-
40187: sellä valtionavulla, on pakko odottaa vuosi- tykselle tällä tiellä on elintärkeä merkitys,
40188: kausia - usein vuosikymmeniä - ennen sillä sen aikaansaamisen ansiosta on tämä
40189: kuin valtio noudattaa lain määräystä näiden laaja seutu päässyt eristyneisyydestään.
40190: lain vaatimukset täyttävien teiden ottami- On hyvin ymmärrettävissä, että siinä mää-
40191: sesta haltuunsa. rin liikennöidyn tien kuin tässä mainitun
40192: Eräs sellainen yhdystie, joka tulisi ottaa kunnossapito käy ajan mittaan rasittavaksi
40193: valtion haltuun, on se tie, joka eri jaksoissa niille, jotka ovat sen suurin uhrauksin ra-
40194: on rakenne:ttu Kruunupyyn - Teerijärven kentaneet ja pitäneet kunnossa. Kun tiellä
40195: maantieltä Åsbackan talojen luota Kruunu- on valtaosaltaan merkitystä kaukoliikenteelle
40196: pyyssä sijaitsevan Jeussenin kylän ja Ähtä- ja yleistä taloudellista merkitystä, katsomme,
40197: vän Bäckbyn kylän kautta Ähtävän-Evi- että valtion tulisi ensi tilassa ottaa mainittu
40198: järven maantielle. tie haltuunsa maantienä.
40199: Åsbackan-Jeussenin osuus, joka on 8 km, Edellä mainituin perustein ehdotamme
40200: on äskettäin rakennettu valmiiksi ja otettu kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
40201: Kruunupyyn kunnan haltuun. Jeussenin- toivomuksen,
40202: Bäckbyn väli on valtionavustuksella raken-
40203: nettua kylätietä ja pituudeltaan 5 km. Bäck- että hallitus päättäisi ottaa valtion
40204: bystä Evijärven-Ähtävän maantielle joh- haltuun maantienä tien, joka alkaa
40205: tava tie on vanha, hyvin rakennettu ja kun- Teerijärven-Kruunupyyn maantieltä
40206: nossa pidetty kylätie. Kaikki tässä mainitut Åsbackan talojen luota ja kulkee
40207: osuudet on rakennettu siten, että ne muo- K ruunupyyn J eussenin kylän ja Äh-
40208: dostavat yhtenäisen maantien luontoisen yh- tävän Bäckbyn kylän kautta Ähtävän
40209: dystien ja täyttävät kaikki sellaiselle tielle, -Evijärven maantielle.
40210: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
40211:
40212: Albin Wickm.an. Bertel Lindh.
40213: Arthur Larson. Grels Teir.
40214: C. A. Öhman.
40215: 923
40216:
40217: XU,149. - Toiv.al. N:o 535.
40218:
40219:
40220:
40221:
40222: N. Nurminen ym.: Määrärahasta Kokkolan eteläisen ohikul-
40223: kutien rakentamiseksi.
40224:
40225:
40226: Eduskunnalle.
40227:
40228: Ykspihlajasta on kehittynyt maamme kol- ehdotuksen Kokkolan eteläisen ohikulkutien
40229: manneksi suurin pyöreän puutavaran vienti- suunnasta ja Kokkolan kaupunki on kustan-
40230: satama ja Pohjois-Suomen suurin öljysatama. nuksellaan tutkituttanut tiesuunnan ja laa-
40231: Pyöreä puutavara tuodaan nykyisin sata- dittanut tarpeelliset suunnitelmat, joten ko.
40232: maan pääasiassa maanteitse raskailla kuorma- maantien rakentaminen voidaan aloittaa vä-
40233: autoilla. Jyväskylän-Kokkolan maantie, jo- littömästi, jos tarkoitukseen myönnetään va-
40234: hon sitten yhdistyy useita sivuteitä, on se roja.
40235: valtaväylä, jota myöten puutavara kuljete- Kokkolan eteläinen ohikulkutie haarautuisi
40236: talin Ykspihlajaan. Lisääntyvän puutavara- Jyväskylän-Kokkolan maantiestä Ventuk-
40237: kuljetuksen ohella Ykspihlajasta kuljetetaan sesta Kaarlelan Kirkonmäen eteläpuolitse
40238: sisämaahan nestemäiset polttoaineet ym. Ykspihlajan tien ja Ojan tien risteykseen.
40239: tuontitavarat sekä rikki- ja superfos:i'aatti- Rakennettava matka on n. 5 km ja kustan-
40240: tehtaan lannoitteet, jotka nykyisin joudutaan nukset on arvioitu n. 50 milj. markaksi.
40241: kuljettamaan Kokkolan kaupungin halki. Työt pitäisi aloittaa mahdollisimman kiireel-
40242: Nykyinen, kaupungin halki tapahtuva lisesti ja käyttää siihen aluksi työttömyys-
40243: kuljetus vähentää liikenneturvallisuutta varoja.
40244: ja samalla hidastaa satamaan suuntautu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
40245: vaa liikennettä. Jo yksinomaan nämä- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40246: kin näkökohdat puoltavat Kokkolan ete-
40247: läisen ohikulkutien rakentamista. Edellä että hallitus ottaisi vuoden 1958
40248: mainittujen seikkojen lisäksi tien kiireelli- tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
40249: nen rakentaminen tarjoaisi työtilaisuuksia markan arviomäärärahan Kokkolan
40250: paikalliselle väestölle. eteläisen ohikulkutien rakentamiseksi.
40251: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on tehnyt
40252: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
40253:
40254: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
40255: 924
40256:
40257: XU,150. - Hemst.mot. N: o 536.
40258:
40259:
40260:
40261:
40262: Teir m. fl.: Angående ut1·ätning av 1·iksvägen n:o 8.
40263:
40264:
40265: Till Riksdagen.
40266:
40267: Riksvägen n: o 8 från Gamlakarleby stad Vägarbetet borde omedelbart inledas, åt-
40268: söderut är en av de krokigaste och mest svår- minstone inom Kronoby kommuns område,
40269: trafikabla riksvägssträckor som torde finnas där vägens sträckning i sin helhet är alldeles
40270: i detta nu. Redan en längre tid ha fram- klar. Det kan nämnas att i denna riksväg
40271: ställningar gjorts för att få statsmyndig- utmynna vägarna från Purmo och Kortes-
40272: heterna att företaga de förbättringar, som järvi kommuner till Bennäs samt vägarna
40273: äro ofrånkomliga beträffande denna del av från Esse, Terjärv och Evijärvi kommuner
40274: ifrågavarande väg. I år hade man t.o.m. till Kållby. Uträtningen av denna riksväg
40275: kommit så långt, att tidningarna omnämnde, är synnerligen nödvändig och ärendet är av
40276: att statsrådet för ändamålet hade beviljat gammalt datum. Genom väguträtningen för-
40277: 34.5 miljoner mark sysselsättningsmedel. kortas riksvägen ansenligt.
40278: Detta till trots har arbetet icke i dag som är På grund av ovanstående få vi vördsamt
40279: kommit i gång. Detta är ju rätt märkligt. föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa,
40280: I de kommuner, som beröras av vägför-
40281: bättringen och uträtningen, pågår som bäst att regeringen skyndsamt måtte
40282: nyskifte. På denna grund är det synnerligen vidtaga sådana åtgärder, att uträtning
40283: viktigt, ja ofrånkomligt, att detta vägarbete av riksvägen n:o 8 från Gamlakarleby
40284: verkställes, för att man i samband med söderut genom Kronoby och Kållby
40285: skiftet skall kunna utbryta och fastställa omedelbart kan inledas och slutföras
40286: den mark som går åt till vägbygget. Hela enligt det av myndigheterna under-
40287: skiftesförrättningen är beroende av att väg- sökta och godkända projektet, till de
40288: förhållandena äro slutligt ordnade. delar vägens sträckning redan är fast-
40289: ställd.
40290: Helsingfors den 11 februari 1957.
40291:
40292: Grels Teir. Albin Wickman.
40293: 925
40294:
40295: XII,150. - Toiv.al. N:o 536.
40296: Suomennos.
40297:
40298:
40299:
40300:
40301: Teir ym.: V altatien n: o 8 oikaisusta.
40302:
40303:
40304: E d u s k u n n a 11 e.
40305:
40306: Kokkolasta etelään johtava valtatie n: o 8 Kruunupyyn kunnassa, jossa tien suunta
40307: lienee nykyisin mutkikkain ja vaikeimmin lii- kokonaisuudessaan on aivan selvä. Voidaan
40308: kennöitävä osa valtateistämme. Jo pitemmän mainita, että tähän valtatiehen liittyvät tiet
40309: ajan on tehty esityksiä siitä, että valtion vi- Purmon ja Kortesjärven kunnista Pännäi-
40310: ranomaiset ryhtyisivät parannuksiin, jotka siin sekä tiet Ähtävän, Teerijärven ja Evi-
40311: ovat välttämättömiä kysymyksessä olevan järven kunnista Kållbyhyn. Tämän valta-
40312: tien tämän osan suhteen. Tänä vuonna oli tien oikaisu on erikoisen välttämätöntä ja
40313: jopa päästy niin pitkälle, että sanomaleh- asia on vanha. Tien oikaisulla lyhennettäi-
40314: dissä mainittiin valtioneuvoston myöntäneen siin valtatietä huomattavasti.
40315: tarkoitukseen 34.5 miljoonaa markkaa työlli- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
40316: syysvaroja. Tästä huolimatta työ ei vielä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40317: tänä päivänäkään ole alkanut. Tämä on var- muksen,
40318: sin merkillistä.
40319: Niissä kunnissa, joita tienparannus ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
40320: -oikaisu koskee, toimitetaan parhaillaan uus- sellaisiin toimenpiteisiin, että Kokko-
40321: jakoa. Tämän johdosta on erittäin tärkeätä lasta etelään Kruunupyyn ja Kållbyn
40322: ja jopa välttämätöntä, että tietyö toteute- kautta johtavan valtatien n: o 8 oi-
40323: taan, jotta jaon yhteydessä voidaan erottaa kaisu voidaan viipymättä aloittaa ja
40324: ja vahvistaa tietyöhön menevä maaosuus. suorittaa loppuun viranomaisten tut-
40325: Koko jakotoimitus riippuu siitä, että tieolot kiman ja hyväksymän suunnitelman
40326: ovat lopullisesti järjestetyt. mukaan niiltä osilta, joissa tien
40327: Tietyö olisi aloitettava viipymättä ainakin suunta on jo vahvistettu.
40328: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
40329:
40330: Grels Teir. Albin Wickman.
40331: 926
40332:
40333: Xn,151. - Hemst.mot. N: o 537.
40334:
40335:
40336:
40337:
40338: Teir m. fl.: Angående statens övertagande av vägen från
40339: riksvägen n:o 8 till Rimmi järnvägshaltpunkt.
40340:
40341:
40342: Till Riksdagen.
40343:
40344: Från riksvägen n: o 8 från Gamlakarleby punkt vid statsjärnvägarna, borde det vara
40345: till Uleåborg leder den s.k. Rim.mivägen till staten som underhåller densamma.
40346: Rim.mi järnvägshaltpunkt vid stambanan. Vägen har alldeles ny'ligen iståndsatts och
40347: Vägen och järnvägsha:ltpunk.ten ligga inom dess längd är ca 2 200 meter. Den är i gott
40348: Karleby kom.mun. skick.
40349: Vägen har byggts som skiftesväg under På grund av vad ovan framhållits föreslå
40350: pågående nyskifte i kommunen. Den har vi, att riksdagen villa besluta hemställa,
40351: byggts 5.5 meter bred och som III klass
40352: grusväg. Vägen leder till Rimmi, som har att regeringen måtte vidtaga sådana
40353: tre fabriker och rätt stor arbetar- och annan åtgärder, att den väg, som från riks-
40354: bosättning. Emedan vägen i fråga sam.man- vägen n:o 8 i Karleby kommun leder
40355: binder en järnvägshaltpunkt med riksvägen ned tiU Rimmi järnvägshaltpunkt, den
40356: och då man skall använda vägen för att s.k. Rimmiväg.en, måtte övertagas som
40357: från riksvägen kom.ma till närmaste trafik- statens landsväg för att som sådan
40358: framdeles underhållas.
40359: Helsingfors den 11 februari 1957.
40360:
40361: Grels Teir. Albin Wickman.
40362: 927
40363:
40364: XII,151. - Toiv.al. N: o 537.
40365: Suomennos.
40366:
40367:
40368:
40369:
40370: Teir ym. : V altatieltä n: o 8 Rimmin rautatiepysäkille johta-
40371: van tien ottamisesta valtion haltuun.
40372:
40373:
40374: E d u s k u n n a II e.
40375:
40376: Kokkolan ja Oulun väliseltä valtatieltä pään l:iikennepisteeseen, tulisi tien kunnossa-
40377: n :o 8 johtaa ns. Rimmintie Rimmin rautatie- pidon kuulua valtiolle.
40378: pysäkille satamaradan varrella. Tie ja rau- Tie on aivan äskettäin kunnostettu ja sen
40379: tatiepysäkki sijaitsevat Kaarlelan kunnassa. pituus on noin 2 200 metriä. Tie on hyvässä
40380: Tie on rakennettu jakotienä ikunnassa par- kunnossa.
40381: haillaan tapahtuvan uusjaon yhteydessä. Se Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
40382: on rakennettu 5.5 metriä leveäksi III luokan eduskunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
40383: soratieksi Tie johtaa Rimmiin, jossa on
40384: kolme tehdasta ja varsin suuri työläis- ja että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
40385: muu asutus. Koska kysymyksessä oleva tie menpiteisiin, että valtatieltä n:o 8
40386: yhdistää rautatiepysäkin valtatiehen taikka Kaarlelan kunnassa Rimmin rautatie-
40387: koska tietä valtatieltä käsin on käytettävä, pysäkille johtava tie, ns. Rimmintie,
40388: jotta päästäisiin valtionrautateiden ·lähim- otettaisiin valtion haltuun maantienä.
40389: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
40390:
40391: Grels Teir. Albin Wickman.
40392: 928
40393:
40394: Xll,152. - Toiv.al. N:o 538.
40395:
40396:
40397:
40398:
40399: Kalliokoski ym.: Toimenpiteistä Kokkolasta itään suuntautu-
40400: van runkotien aikaansaamiseksi.
40401:
40402:
40403: E d u s k u n n a 11 e.
40404:
40405: Maamme maantieverkosto on kehittynyt ta- seltä Pohjanmaalta ja kauempaakin valtava
40406: loudellisen kehityksen mukana. Mitään yhte- tavaraliike. Kuljetettavat puutavaramäärät
40407: näistä suunnitelmaa teitten rakentamiseksi ei ovat hyvin suuret ja muukin tavarain vaihto
40408: ole pitkien aikojen kuluessa ollut. Sellai- kaupungin ja sisämaan kesken myös maini-
40409: sesta on alettu puhuakin vasta viimeksi ku- tussa suunnassa on hyvin vilkasta, samoin
40410: luneitten vuosikymmenien aikana. Tästä joh- henkilö- ja linja-autoliikenne. Näin ollen on
40411: tuen maantiemme noudattavat jokivarsien Kokkolasta itään suuntautuvan runkotien
40412: suuntia ja ovat näihin asti olleet hyvin mut- tarve tullut ilmeiseksi. Sen avulla täytyisi
40413: kikkaitakin. Esim. Pohjanmaalla, jossa jo- saada liikennöitävät matkat vastaamaan
40414: kien suunta on luoteesta kaakkoon, noudat- matkojen todellista pituutta ja tien kunnon
40415: tavat vanhimmat ja parhaimmat maantiet pitäisi myös olla sellainen, että se tyydyt-
40416: tätä samaa suuntaa. Myös etelästä pohjoi- täisi nykyaikaisen liikenteen vaatimuksia.
40417: seen on aikoinaan rakennettu eräitä vähitel- Siitä, miten tie yksityiskohdissaan olisi
40418: len runkoteiksi muodostuneita maanteitä, suunnattava, voidaan esittää ja on esitetty-
40419: joita, niinkuin jokienkin suuntaan kulkevia, kin erilaisia käsityksiä. Että pääsuunnan tu-
40420: on viime vuosina oiottu ja muutenkin pa- lisi olla lännestä itään, siitä kuitenkin ollaan
40421: rannettu. Yhteys lännestä itään sensijaan yleensä yhtä mieltä. Vaikka tässä yhteydessä
40422: tapahtuu jokilaaksojen välisten poikkiteiden ei olekaan tarkoitus pyrkiä tien suunnan
40423: avulla ja osittain hyväksikäyttäen edellä yksityiskohtaiseen ratkaisemiseen - se asia
40424: mainittuja luoteesta kaakkoon johtavia run- on jätettävä viranomaisten tehtäväksi - on
40425: kotienluontoisia maanteitä. On selvää, että kuitenkin aihetta kiinnittää huomiota siihen,
40426: matkat viimeksi mainittuun suuntaan täten että nyt puheenaolevanlaisen runkotien suun-
40427: muodostuvat pitkiksi ja että liikenteen teho taa määrättäessä ei voitane etäältä sivuut-
40428: on heikko, koska noiden poikkiteiden kunto taa Haapajärven rautatiesolmukohtaa ja jo
40429: ei yleensä lähimainkaan vastaa nykyaikaisen nykyisin tärkeää ja yhä enemmän sellaiseksi
40430: liikenteen vaatimuksia. kehittyvää liikennekeskusta.
40431: Maanteitten huonosta kunnosta ja mutkit- Ne kunnat, joiden kautta ja läheisyydestä
40432: televista suunnista huolimatta on niitä myö- nyt kysymyksessä oleva runkotie tulisi kul-
40433: ten tapahtuva liikenne viime. vuosikymme- kemaan, ovat pitäneet useampiakin yhteisiä
40434: nien kuluessa valtavasti kehittynyt. ,Uitot kokouksia, joissa ne ovat todenneet tien tär-
40435: ovat siirtyneet maantielle", ja muukin ta- keyden ja sen aikaansaamisen kiireellisyyden
40436: varankuljetus puolipitkillä matkoilla, puhu- sekä ovat puolestaan sitoutuneet tekemään
40437: mattakaan lyhyistä, tapahtuu miltei yksin- parhaansa tien aikaansaamiseksi. Tämän joh-
40438: omaan maanteitä pitkin. Tällaisten olojen dosta ja tuntien tiehankkeen tärkeyden seu-
40439: vallitessa suuntautuu myös Kokkolaan itäi- tukunnan kehitykselle ja maan yleisen lii-
40440: XII,152. - Kalliokoski ym. 929
40441:
40442: kennetarpeen tyydyttämiselle, esitämme kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40443: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- toimenpiteisiin Kokkolasta itään suun-
40444: vomuksen, tautuvan mahdollisimman suoran run-
40445: kotien aikaansaamiseksi.
40446: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
40447:
40448: Viljami Kalliokoski. Kusti Eskola.
40449: Atte Pakkanen. Kalle Kämäräinen.
40450: Matti Lepistö. Antti Kukkonen.
40451: Artturi Jämsen. N. Nurminen.
40452: Markus Niskala. Matti Miikki.
40453: M. 0. Lahtela. Heikki Soininen.
40454: Grels Teir. Eemil Luukka.
40455:
40456:
40457:
40458:
40459: 117 E 168/57
40460: 930
40461:
40462: XII,153. - Toiv.al. N:o 539.
40463:
40464:
40465:
40466:
40467: N. Nurminen ym.: Maantien rakentamisesta Toholammin-
40468: Lestijärven maantiestä Sykäräisten kohdalta Ullavan
40469: maantiehen Läntän kylän kohdalle.
40470:
40471:
40472: E d u s k u n n a 11 e.
40473:
40474: Maamme harvaan asuttujen seutujen tie- kaita. Sen pnrnn tulisi myös suuria vilje-
40475: olot ovat edelleen hyvin puutteelliset. Tä- lyskelpoisia suoalueita.
40476: män puutteen poistamiseksi asukkaat ovat Puutavaran kuljetuksen kannalta tiellä tu-
40477: joutuneet rakentamaan suuren määrän kylä- lisi olemaan suuri merkitys. Tärkeätä on ot-
40478: teitä. Läheskään kaikissa tapauksissa köyhän taa huomioon myös se, että tien rakentami-
40479: väestön varat eivät kuitenkaan ole siihen riit- nen antaisi näiden pitäjien asukkaille tar-
40480: täneet ja tiet ovat jääneet rakentamatta tai peellista ansiotyötä.
40481: keskeneräisiksi. Mm. Ullavan maantieltä, Edellä olevin perustein esitämme edus-
40482: Läntän kylästä, on rakennettu kylätietä n. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40483: 10 km ja Toholammin-Lestijärven maan-
40484: tiestä Sykäräiseen n. 8 km. Rakentamatonta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40485: väliä on n. 8 km. Tämän maanteiden välisen maantien rakentamiseksi Toholammin
40486: tien rakentamisella olisi mahdollisuus lyhen- -Lestijärven maantiestä Sykäräisten
40487: tää matkaa Toholammin Sykäräisistä Kok- kohdalta Lylynevan ja Kylmäjoen
40488: kolan kaupunkiin n. 20 km. Tie tulisi suu- kautta Ullavan maantiehen Läntän
40489: relta osalta kulkemaan tasaisia hiekkakan- kylän kohdalle.
40490: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
40491:
40492: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
40493: Hugo Manninen. Toivo Asvik.
40494: 931
40495:
40496: XII,154. - Toiv.al. N: o 5!0.
40497:
40498:
40499:
40500:
40501: N. Nurminen ym.: Ullavan Korven ja Toholammin välisen
40502: maantienosan kunnostamisesta.
40503:
40504:
40505: E d u s k u n n a 11 e.
40506:
40507: Ullavan Korvesta Toholammin keskustaan toimenpiteisiin, jotta sen kautta suuntautu-
40508: johtava yhdysmaantie on heikkorakenteinen. van 'liikenteen jatkuminen voitaisiin turvata.
40509: Se on rakennettu suurelta osaltaan vesiperäi- Seudun työläisille ja pienviljelijöille tien
40510: sen maa-alueen kautta ja on varsinkin satei- kunnostamistyö tarjoaisi myös ansiomahdolli-
40511: sina kesinä erittäin vaikeakulkuinen. Lisäksi suuksia, joista nykyisin on puutetta.
40512: tien pinta on hyvin matalalla, mistä johtuen Edellä esite.tyn perusteella ehdotamme
40513: sen auraus talvisin on erittäin vaikeata. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40514: Tielle suuntautuu huomattavan suuri puu-
40515: tavara- ym. raskas kuljetusliikenne. Myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40516: Kokkolan-Vaalan postiautolinja kulke.e sen Ullavan Korven-Toholammin välisen
40517: kautta. Tämän 19 km:n pituisen maantie- maantienosan kunnostamiseksi.
40518: osan kunnostamiseksi olisi ajoissa ryhdyttävä
40519: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
40520:
40521: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
40522: Hugo Manninen. Toivo Asvik.
40523: 932
40524:
40525: XII,155. - Toiv.a.l. N.: o 541.
40526:
40527:
40528:
40529:
40530: Kämäräinen ym.: Maantien rakentamisesta Kiuruveden Koi-
40531: vujärven kylästä Pyhäjärven-Pielaveden tielle Haapa-
40532: mäen kylän kohdalle. ·
40533:
40534:
40535: E d u s k u n n a ll e.
40536:
40537: Vuonna 1947 eduskunta päätti edustaja pahtua valtion toimesta. Kun tämän alueen
40538: Hautala:n aloitteen johdosta tien rakentami- kunnista Kiuruvedellä, Pyhäjärvellä ja
40539: sen Pyhäjärven-Pielaveden väliseltä tieltä Pielavedellä esiintyy joka vuosi laajaa työt-
40540: Haapamäen kylän kohdalta Pihtiputaan- tömyyttä ja työkohteita ei ole riittävästi, an-
40541: Pyhäjärven väliselle tielle. Tällä rakennetta- taisi tien rakentaminen työtä paikalliselle
40542: vaksi päätetyllä tiellä tulee paikallisen tar- väestölle.
40543: peen lisäksi olemaan tärkeä merkitys kaut- Rakennettavaksi ehdottamamme tien jatko
40544: takulkuliikenteelle Pyhäjärven eteläisestä Haapamäeltä Koivujärvelle on vain 3 km.
40545: osasta ja Pielaveden pohjoisista kylistä Pih- Kun maasto tien rakentamiseen on edul-
40546: tiputaalle, mutta tämän tien merkitystä voi- lista, nousisivat tien rakennuskustannukset
40547: taisiin huomattavasti lisätä jatkamalla tietä laskelmien mukaan noin 5 000 000 markkaan.
40548: Haapamäeltä Kiuruveden kunnan Koivu- Näin suhteellisen pienellä rahamenolla olisi
40549: järven kylään. Kun Koivujärveltä on tie saavutettavissa suuriarvoinen etu mainittu-
40550: Kiuruveden kirkonkylään, josta on entistä jen seutujen liikenneoloihin.
40551: lyhyempi yhteys Iisalmeen, parantaisi tämä Edellä lausutun perusteella ehdotamme
40552: tie Pihtiputaalta Pyhäjärven eteläisistä ky- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
40553: listä ja Pohjois-Pielavedeltä matkaa Iisal-
40554: meen useammalla kymmenellä kilometrillä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40555: Kun tie tulisi edistämään usean kunnan toimenpiteisiin maantien rakennus-
40556: liikeyhteyksiä, muodostuisi siitä siten kaut- suunnitelman aikaansaamiseksi ja tien
40557: takulkutie eri maakuntien välillä ja kun osa rakentamiseksi Kiuruveden kunnan
40558: tiestä on Pyhäjärven kunnan alueella, ei Koivujärven kylästä Pyhäjärven-Pie-
40559: Kiuruveden kunta voi yksin vastata sen laveden väliselle tielle H oopamäen
40560: rakentamisesta, vaan rakentamisen pitäisi ta- kylän kohdalle.
40561: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
40562:
40563: Kalle Kämäräinen. Artturi Jämsen.
40564: 933
40565:
40566: XII,156. - Toiv.al. N: o 542.
40567:
40568:
40569:
40570:
40571: Rönkkö ym.: Tien rakentamisesta Vieremän Karankamäestä
40572: Otan mäkeen.
40573:
40574:
40575: Eduskunnalle.
40576:
40577: Jo vuoden 1954 huhtikuulla jätettiin edus- kirkolta Karankamäkeen. Rakentamaton osa
40578: kunnalle aloite n:o 544 tien rakentami- Karankamäestä Otanmäkeen on noin 25 ki-
40579: sesta Vieremän Karankamäestä Otanmäkeen, lometriä. Tien vaikutuspiiriin tulisi kuulu-
40580: mutta eduskunnassa aloite ei tullut hyväk- maan metsämaata noin 10 000 hehtaaria
40581: sytyksi. Kun tämän tien rakentamisen tarve ja useita kymmeniä asumuksia. Tien
40582: on entisestäänkin lisääntynyt Ylä-Savon no- varsinainen merkitys olisikin kuljetusmah-
40583: peasti kohonneesta maataloustuotannosta ja dollisuuksien luomisessa suuren metsäalueen
40584: kuljetustarpeesta johtuen, sekä myöskin jat- puutavaramäärille, josta metsäalueesta suu-
40585: kuvien työtilaisuuksien antajana, olisi tämä rin osa on valtion maata.
40586: tie ensisijaisesti käytävä rakentamaan. Kun Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
40587: nykyisiä teitä kulkien Vieremältä Otanmä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40588: keen on matkaa noin 80 kilometriä, lyhen-
40589: täisi ·suunniteltu uusi tie tämän matkan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40590: lähes puoleen, noin 43 kilometriin.- Vieremän tien rakentamiseksi Vieremän Karan-
40591: kunnan toimesta ja valtion avulla on tätä kamäestä Otanmäkeen.
40592: tietä jo tehty noin 18 kilometriä Vieremän
40593: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
40594:
40595: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila.
40596: Martti Salminen. Matti Mattila.
40597: T. Saloranta. Onni Mannila.
40598: 934
40599:
40600: XII,157. - Toiv.al. N:o 543.
40601:
40602:
40603:
40604:
40605: Rönkkö ym.: Maantien rakentamisesta Varpaisjärven Mato·
40606: mäestä Sonkajärven Vehmasmäkeen.
40607:
40608:
40609: E d u s k u n n a 11 e.
40610:
40611: Lähes 40 vuotta sitten tehtiin paikallisen yleistä etua. Tiesuunnan vaikutuspiiriin kuu-
40612: väestön aloitteesta ja kustannuksella tien- luisi metsämaata noin 5 000 hehtaaria, lisäksi
40613: rakennussuunnitelma maantien rakentamista tätä tietä jouduttaisiin kuljettamaan tien
40614: varten Varpaisjärven kunnan Matomäen koh- suurien taka-alueiden metsämaiden puuta-
40615: dalta Mynninmäen kautta Sonkajärven Veh- vara. Tämän nyt Soinlahden asemalle suun-
40616: masmäkeen. Suunnitellun tien pituus on tautuvan puutavaran kuljetus ja muu lii-
40617: noin 18 kilometriä ja on tien vaikutuspiirissä kenne voitaisiin suunnitellun tien valmistut-
40618: asumuksia toistasataa. Suunnitelman valmis- tua ohjata Lapinla:hden asemalle, jolloin
40619: tuttua aloittivat asukkaat tien rakentamisen matka rautatielle lyhenisi noin 12 kilometriä.
40620: talkootyönä ja lisäksi keräsivät he keskuu- Koska tämä tie yleisen edun kannalta on tär-
40621: destaan rahavaroja yli puoli miljoonaa mark- keä, ovat Varpaisjärven ja Sonkajärven kun-
40622: kaa tien rakentamista varten. Näin omatoi- nat hankkeessa kiinteästi mukana.
40623: misesti seutukunnan heikkovarainen, ensi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40624: sijaisesti metsätöistä toimeentulonsa saava nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
40625: väestö on rakentanut tietä ajokuntoiseksi muksen,
40626: noin 10 kilometrin pituudelta. Mutta vähä-
40627: varaisille saloseudun asukkaille tien rakenta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40628: minen omin voiminsa on kuitenkin ylivoimai- maantien rakentamiseksi V arpaisjär-
40629: nen tehtävä. Eikä se olisi edes kohtuullista- ven Matomäestä Sonkajärven V eh-
40630: kaan, koska tämä tie tulisi palvelemaan masmäkeen.
40631: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
40632:
40633: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila.
40634: Martti Salminen. Matti Mattila.
40635: T. Saloranta. Onni Mannila.
40636: 935
40637:
40638: Xll,158. - Toiv.al. N: o 544.
40639:
40640:
40641:
40642:
40643: N. Nurminen ym.: Määrärahasta satamatien jatkon rakenta.
40644: miseksi Himangan kirkonkylässä Virpirannalta Lestijoen
40645: pohjoisrantaa Pikku-Mansikkaan.
40646:
40647:
40648: E d u s k u n n a ll e.
40649:
40650: l,testijokisuulle suunnitellulla Himangan Tämä tieosuus, jonka Vaasan tie- ja vesi-
40651: satamaila olisi hyvät mahdollisuudet kehittyä rakennuspiiri on hyväksynyt, olisi 2 460
40652: huomattavaksi liikennekeskukseksi, joka edis- metrin pituinen ja kustannusarvio on 15
40653: täisi koko maakunnan taloudellista kehitystä. milj. markkaa. Tien päätepiste., Pikku-
40654: Suunnitelman ensimmäinen osa, satamatien Mansikan saari jyrkkine kalliorantoineen,
40655: rakentaminen Lestijoen pohjoisrantaa Puoti- olisi erinomainen syväsatamapaikka. Veden
40656: lahteen on jo valmistumisvaiheessa. Tieosan syvyys rannassa on 5 metriä.
40657: pituus on 2 540 m. ja kustannusarvio 'Oli 6.2 Kuten edellä jo on osoitettu, Himangan
40658: milj. markkaa, johon valtio on myöntänyt satamasuunnitelman toteuttaminen palvelisi
40659: 75 %: n avustuksen. Sen valmistuminen on koko maakunnan talouselämää ja lisäisi työ-
40660: jo huomattavasti vaikuttanut puutavaran tilaisuuksia tällä alityöllisyysalue.ella, varsin-
40661: kuljetuksen lisääntymiseen Himangan sata- kin kun eräät yhtiöt ovat kiinnostuneet sata-
40662: massa. Niinpä, kun v. 1954 sataman kautta masuunnitelman valmistumisesta ja ovat har-
40663: vietiin puutavaraa 56 000 m3, viime vuonna kinneet teollisuuslaitosten rakentamista sata-
40664: elokuun 'loppuun mennessä on laivattu ma-alueen lähettyville. Tämän huomioon
40665: 135 000 m3 ja hinattu meritse Pietarsaareen ottaen valtiovallan olisi tuettava suunnitel-
40666: 110 000 m3. Lisäksi on Himangan satama- man toteuttamista.
40667: alueen kautta hinaajien vetämänä viety puu- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
40668: tavaraa Ruotsiin. Puutavaran vienti onkin kunnan päätettäväksi toivomuksen,
40669: sanotun tieosan valmistuttua kasvanut noin
40670: 4 kertaa suuremmaksi, mikä osoittaa Himan- että hallitus ottaisi vuoden 1958
40671: gan satamasuunnitelman toteuttamisella ole- tulo- ja menoarvioesitykseen 15 000 000
40672: van suuren merkityksen maa:kunnan talous- markan m)i)irärahan satamatien jatkon
40673: elämän kehittymiselle. rakentamiseksi Himangan kirkonky-
40674: Suunnitelman mukaan olisi satamatietä lässä Virpirannalta Lestijoen pohjois-
40675: jatkettava Puotilahdesta Pikku-Mansikkaan. rantaa Pikku-Mansikkaan.
40676: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
40677:
40678: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
40679: Hugo Manninen. Toivo Asvik.
40680: 936
40681:
40682: X11,159.- Toiv.al. N:o 545.
40683:
40684:
40685:
40686:
40687: N. Nurminen ym.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi
40688: Himangan Hillilän kylästä Eskolan rautatieasemalle.
40689:
40690:
40691: E d u s k u n n a ll e.
40692:
40693: Himangan ja Kannuksen pitäjien välille sivät Eskolan-Himangan maantiehen ja si-
40694: olisi rakennettava yhdysmaantie, joka lyhen- ten em. tie edistäisi puutavara- ja muuta.ldn
40695: täisi matkaa Eskolan puutavaran lastausase- liikennettä Himangan satamaan.
40696: maita Himangan satamaan n. 10 kmillä eli Kannuksen ja Himangan kunnissa on pal-
40697: neljänneksellä nykyisestä matkasta. jon työn tarpeessa olevia työläisiä ja pien-
40698: Himangan Hillilän ja Peltomaan kylien viljelijöitä, joille yhdysmaantien rakentami-
40699: kautta Eskolan rautatieasemalle johtavasta nen antaisi ansiotyötä. Senkin vuoksi työn
40700: tiestä on rakennettu jo noin 15 km. Raken- alkuunpanemista olisi kiirehdittävä.
40701: tamatonta tietä olisi siten n. 15 km. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme
40702: tätä maantiesuuntaa ei vielä ole täysin tut- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40703: kittu, olisi tutkimus suoritettava valtion
40704: toimesta ja sen jälkeen ryhdyttävä kiireelli- että hallitus ottaisi vuoden 1958
40705: sesti tien rakennustöihin. tulo- ja menoarvioesitykseen 20 000 000
40706: Tien rakentamisen puolesta puhuu sekin, markan määrärahan maantien raken-
40707: että Eskolan rautatieasemalta on suunnit- nustöiden aloittamiseksi H imanga:n
40708: teilla uusia puutavaran kuljetusteitä suu- Hillilän kylästä Peltomaan kylän
40709: rille metsänhakkuualueille, jotenka ne yhtyi- kautta Eskolan rautatieasemalle.
40710: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
40711:
40712: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
40713: 937
40714:
40715: Xfi,160. - Toiv.al. N:o .546.
40716:
40717:
40718:
40719:
40720: Erkkilä ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Pyhäjoen ja Meri-
40721: järven välisellä tiesuunnalla.
40722:
40723:
40724: E d u s k u n n a ll e.
40725:
40726: Jo yli 30 vuotta sitten antoi Oulun läänin- mahdollisuus ottaa viljelyksen piiriin, ja mo-
40727: hallitus päätöksen Pyhäjoen pitäjän Etelän- net kymmenet vanhat tilat, jotka ennen ovat
40728: kylästä, vanhalta rantamaantieltä Merijärven olleet kunnollisia tieyhteyksiä vailla, saisi-
40729: Kalajoen maantiehen Merijärven kirkon- vat tämän jo vanhan tiesuunnitelman toteu-
40730: kylässä rakennettavasta paikallistiestä. duttua kunnollisen tieyhteyden.
40731: Nyt haettavana olevan tien suunta on sama Suunnitelmat paikallistien rakentamiseksi
40732: kuin aikoinaan paikallistieksi haetun, mutta on aikoinaan tälle välille tehty, onpa tietä
40733: jostain syystä keskeneräiseksi jääneen paikal- silloin jo osittain rakennettukin, mutta on se
40734: listien suunta, jonka pituus on n. 21 kilo- jostain syystä jäänyt silloin kesken. Kun
40735: metriä, jäi toteuttamatta. ottaa huomioon nykyajan vaatimukset maan-
40736: Nykyään tiellä on huomattavasti laajempi tiensuunnittelussa, ei vanhoja suunnitelmia
40737: merkitys, sillä se yhdistää Pyhäjoen etelä- ole asianmukaista käyttää tämänkään tien
40738: puolen yhtenäiseen tieverkkoon, jota par- rakentamisessa, vaan olisi ne laadittava koko-
40739: haillaan rakennetaan Oulaisten ja Haapa- naan uudeneen valtion toimesta senkin
40740: veden välillä. Tietutkimus on annettu Haa- vuoksi, koska Pyhäjokivarteen suunnitellaan
40741: paveden-Kärsämäen välille sen vuoksi, että uusia voimalaitoksia, joiden rakentamisen
40742: tämä alajuoksun viimeinen väli olisi saatava aikana tarvitaan ehdottomasti kunnollisia
40743: suunnitelluksi ja rakennetuksi, muutoin jo teitä.
40744: rakennetut osuudet eivät voi riittävän tehok- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
40745: kaasti palvella tarkoitustaan. Sen lisäksi se kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40746: yhdistäisi Pyhäjoen-Merijärven ja Alavies-
40747: kan kunnat suoralla yhteydellä, joten sen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
40748: merkitys yleisenä valtion maantienä olisi sii- toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
40749: näkin mielessä tärkeä. miseksi Pyhäjoen-Merijärven väli-
40750: Kun Pyhäjoki alajuoksultaan on viime seUä Pyhäjoen eteläpuolella olevalla
40751: vuosina pengerretty, on sen johdosta run- tiesuunnalla.
40752: saasti erittäin hyviä viljelyskelpoisia maita
40753: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
40754:
40755: Eeli Erkkilä. J. F. Pöykkö.
40756: Artturi Jämsen. Eino Rytinki.
40757: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
40758: Niilo Ryhtä. Aaro Kauppi.
40759:
40760:
40761:
40762:
40763: 118 E 168/57
40764: 938
40765:
40766: Xll,161. - Toiv.al. N:o 547.
40767:
40768:
40769:
40770:
40771: Erkkilä ym.: Tutkimuksen suorittamisesta valtatien suun-
40772: nalla Raahe-Vihanti-Junnonoja-Pyhäntä.
40773:
40774: E d u s k u n n a 11 e.
40775:
40776: Tieliikenneyhteyksien merkitys nykyaikai- sesti erittäin vaikeassa asemassa, mitä todis-
40777: sessa yhteiskuntaelämässä on ratkaisevan tär- tavat siellä vallitseva suuri työttömyys ja
40778: keä tekijä. Entisinä aikoina joet olivat Poh- hälyttävät uutiset talojen autioitumisesta,
40779: jois-Pohjanmaalla pääkulkuväyliä, joita pit- olisi löydettävä keinoja asiantilan korjaami-
40780: kin puutavaran ja muunkin tavaran kul- seksi.
40781: jetus pääosiltaan tapahtui, mutta siinä suh- Tieverkkoa parantamalla voitaisiin tätä
40782: teessa on tapahtunut täydellinen muutos; vaikeaa tilannetta helpottaa ja maa ja met-
40783: joet ovat menettäneet kuljetusteinä kokonaan sätalouden mahdollisuuksia parantaa.
40784: merkityksensä, eipä edes puutavaran kulje- Kiireeliisin tehtävä olisi alueen runkotien
40785: tusta sanottavasti tapahdu enää esimerkiksi Raahe - Viha:nti - Karhukangas - Jun-
40786: Siika- ja Pyhäjoissa, jotka menneinä vuosi- nonoja - Piippola - Pyhäntä ja sieltä
40787: kymmeninä olivat huomattavia uittoväyliä. ed:lleen Otanmäkeen suunnittelu ja rakenta-
40788: Samanaikaisesti maantieliikenne valtaa alaa minen.
40789: lisääntyvällä vauhdilla, puutavara- ym. ras- Koska tästä tiestä tulee suorin poikittainen
40790: kaskuljetuskin on siirtymässä yhä enemmän liikennereitti sisämaasta lähimpään Raahen
40791: maanteille, vaatien entistä parempia ja lu- satamaan, olisi sen suunnittelu ja rakenta-
40792: jasti rakennettuja runkoteitä. minen saatava mahdollisimman pian käyn-
40793: Kun sisämaasta rannikolle johtavat tiet tiin, sitä vaatii näiden jokilaaksojen ja eri-
40794: ovat vesikuljetuksen valtakaudella jääneet koisesti niiden latvapitäjien taloudellisen ti-
40795: vähemmälle huomiolle, ovat monet hyvät ja lanteen nopea parantaminen sekä siellä oleva
40796: lähellä sijaitsevat satamat jääneet kehitty- ja yhä kehittyvä liikennetarve.
40797: mättä. Näihin teihin on nyt kiireesti huomio Edellä esitetyillä perusteilla esitämme
40798: kiinnitettävä ja ne vahvistettava sekä muu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40799: toinkin korjattava.
40800: Siika- ja Pyhäjokilaaksot muodostavat yh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
40801: tenäisen talousalueen, jonka poikkisuuntai- toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
40802: nen tieverkosto lähimpään Pohjanlahden miseksi valtatien suunnalla Raahe-
40803: rannalla olevaan Raahen satamaan on heikko. Vihanti-J unnonoja-Pyhäntä.
40804: Kun alue kokonaisuudessaan on taloudelli-
40805: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
40806:
40807: Eeli Erkkilä. V'åinö Rankila.
40808: Eino E. Heikura. Eino Uusitalo.
40809: Toivo Antila.
40810: 939
40811:
40812: XU,162. - Toiv.al. N: o 548.
40813:
40814:
40815:
40816:
40817: Rytkönen ym.: Karankamäen-Otanmäen maantien rakenta-
40818: misesta.
40819:
40820:
40821: E d u s k u n n a 11 e.
40822:
40823: Vuolijoen kuntaan on rakennettu Otan- Otanmäen maantien rakentamista ovat aset-
40824: mäen teollisuusalue. Nykyisiä maantieyhteyk. tuneet puoltamaan ei ainoastaan paikalliset
40825: siä kulkien matka Vieremän kunnan keskuk- asukkaat ja Vieremän kunta, vaan lisäksi
40826: sesta Otanmäkeen on n. 80 kilometriä. Yh- mm. Ylä-Savon taloudellinen neuvottelu-
40827: dystie, jos se rakennettaisiin Vieremän Ka- kunta, pitäen sanotun maantien rakenta-
40828: rankamäestä Otanmäkeen, lyhentäisi maan- mista välttämättömänä ja elintärkeänä teh-
40829: tiematkan lähes puoleen siitä, mitä se nyt tävänä. Taloudellisissa vaikeuksissa kamp-
40830: on. Jo rakennetun maantien pituus Viere- pailevat Vieremän ja Vuolijoen kunnat eivät
40831: män kunnan keskuksesta Karankamäkeen on pysty ko. maantien tutkimus- ja rakennus-
40832: n. 18 kilometriä. Maantieksi rakentamaton töiden suorittamiseen, jonka vuoksi ne olisi
40833: osa Karankamäestä Otanmäkeen nousee 25 suoritettava valtion varoilla ja toimenpitein,
40834: kilometriin. otettuna lisäksi huomioon, että tie, sen tul-
40835: Maantien rakentamisella Vier.emän Karan- tua rakennetuksi, tulisi yhdistämään kahden
40836: kamäestä Otanmäkeen parannettaisiin eri- maakunnan välisen liikenteen ja tien käyttä-
40837: laisten tarvikkeiden ja maataloustuotteiden .. misen luonne tulisi olemaan yleinen eikä
40838: kuljetus- sekä markkinoimismahdollisuuksia. paikallinen. Jo työttömyyden torjumisen ja
40839: Suhteellisen lyhyellä maantien rakennutta- työtilaisuuden varaamise.n varaltakin olisi
40840: misella saatettaisiin huomattava asutusalue tien rakennustöihin varauduttava.
40841: ja ainakin 10 000 hehtaariin nousevat met- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
40842: sävarat, joista osa valtion omistamia metsiä, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40843: kunnollisen maantieliikenteen ja sen tarjoa-
40844: man maantiekuljetuksen yhteyteen. Tien- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40845: suunnassa asuvien asukkaiden työ- ja talou- toimenpiteisiin Karankamäen-Otan-
40846: dellisen elämisen ehdot parantuisivat huo- mäen maantien rakennuttamiseksi.
40847: mattavasti nykyisestään. Karankamäen-
40848: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
40849:
40850: Juho Rytkönen. Hugo Manninen.
40851: Esa Hietanen. H. Tauriainen.
40852: Martti Leskinen. J. Mustonen.
40853: 940
40854:
40855: XII,163. - Toiv.al. N: o 549.
40856:
40857:
40858:
40859:
40860: Partanen ym.: Maantien rakentamisesta Sotkamon-Ristijär-
40861: ven maantieltä Petäjävaaran kylätien suunnassa Kuhmon
40862: -Suomussalmen maantielle.
40863:
40864:
40865: E d u s kunnalle.
40866:
40867: Kainuun laajan maakunnan erikoisuutena Suoran tieliikenneyhteyden avaaminen
40868: on asutuksen muodostuminen laajojen met- edellä mainittua linjaa seuraten olisi sikäli
40869: sien kätköissä oleville alueille. Vanhempi suurimerkityksellinen, että se helpottaisi ra-
40870: asutus on hakeutunut kalavesien ja riista- kennettavan uuden maantien vaikutuspiiriin
40871: maiden äärille huolimatta siitä, että kulku- kuuluvien runsaiden metsävarojen ulosottoa
40872: yhteydet asutuskeskuksiin ja liikennepaikoille hyvin merkittävällä tavalla. Samalla se loisi
40873: ovat olleet suorastaan olemattomat. Täl- entistä paremmat mahdollisuudet uuden asu-
40874: laista asutusta tapaa useimpien Kainuun tuksen syntymiselle näillä alueilla. Omaa
40875: kuntien alueilla vielä nykyäänkin. vaikuttavaa merkitystään edustaa myöskin
40876: Eräs metsien keskelle muodostuneiden ky- paikallisen väestön liikennöimismahdollisuuk-
40877: läryhmien ja näiden lisäksi haja-asutuksen sien parantuminen. Rakennettavasta maan-
40878: tyypillisimpiä seutuja on linjalla Sotkamon tiestä muodostuisi uusi, runkotiehen verrat-
40879: -Ristijärven maantieltä Petäjävaaran tava maantie, joka n. 80 km:n pituisena
40880: kautta Kuhmon kunnan Ylä-Vieksiin ja valtaväylällä avaisi uusia taloudellisia mah-
40881: edelleen Vuosangan ja Nivan kylien kautta dollisuuksia eritoten Kuhmon kunnan
40882: Kuhmon-Suomussalmen maantielle Katti- alueella.
40883: laniemen tienoille. Tämän linjan varsilla on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40884: erityisen runsaat metsävarat sekä laajat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
40885: asuttamiskelpoiset alueet. Kulkuyhteydet vomuksen,
40886: näiltä alueilta ja etenkin Vuosangasta ovat
40887: hankalat. Suoraa tieliikenneyhteyttä Sotka- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40888: mon suunnassa Kontiomäen-Nurmeksen ra- maantien rakentamiseksi Sotkamon-
40889: taosalle ei ole olemassa, vaan puutavaran Ristijärven maantieltä Petäjävaaran
40890: kuljetus ja muu liikennöiminen tapahtuu kylätien suunnassa Ylä-V ieksin, V uo~
40891: pitkiä matkoja kiertäen ja aiheuttaen ajan- sangan ja Nivan kylien kautta Kuh-
40892: hukkaa sekä kustannusten kohoamista. mon-Suomussalmen maantielle Kuh-
40893: mon kunnassa.
40894: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
40895:
40896: Eem.il Partanen. Eino Rytinlå. J. F. Pöykkö.
40897: 941
40898:
40899: Xll,164. - Toiv.al. N: o 550.
40900:
40901:
40902:
40903:
40904: Partanen: Maantien rakentamisesta Kuluntalahden-Vuoka-
40905: tin maantieltä Kaitainsalmelle.
40906:
40907:
40908: E d u s k u n n a 11 e.
40909:
40910: Sotkamon-Kuhmon välinen liikenne on olemaan osa Kajaanin-Kuhmon päätietä.
40911: pääosaltaan muuttumassa Sotkamon vesirei- Tällä tiellä tulisi olemaan pääasiallisimpana
40912: tin pohjoispuolitse rakennetulle uudelle pää- merkityksenä kaukoliikenteen ohjautuminen
40913: tielle suuntautuvaksi. Kun tulevaisuudessa tätä kautta, se toimisi rautatielle johtavana
40914: todennäköisesti rakennetaan uusi maantie tienä ja sillä olisi myöskin paikallista merki-
40915: Sotkamon-Ristijärven maantieltä Petäjä- tystä, koska tämän tiesuunnan vaikutuspii-
40916: vaaran-Ylävieksin kautta Kuhmon-Suo- riin liittyy huomattavasti tieyhteyksien tar-
40917: mussalmen maantielle, lisääntyy liikenne- peessa olevaa asutusta.
40918: paine Kuhmon suunnasta nykyisestään hy- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
40919: vin huomattavasti. Kun merkittävä osa nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
40920: tästä liikenteestä jatkuu välittömästi Ka- muksen,
40921: jaaniin poikkeamatta Sotkamon kirkon-
40922: kylään, olisi tarkoituksenmukaista saada että hallittts suorituttaisi tutkimuk-
40923: suora tieyhteys jatkumaan edelleen Kai- sen maantien rakentamisesta Kulunta-
40924: tainsalmen tienoilta Sotkamon vesistön lahden-V uokatin maantieltä V ihta-
40925: pohjoispuolits.e Kuluntalahden-Vuokatin mon rautatiepysäkin kautta Kaitain-
40926: maantielle. Tätä kautta olisi matka Kajaa- salmelle ja ryhtyisi toimenpiteisiin ko.
40927: nista Kuhmoon lyhin ja tulisi tämä uusi tie maantien rakentamiseksi.
40928: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
40929:
40930: Eemil Partanen.
40931: 942
40932:
40933: XII,165. - Toiv.al. N: o 551.
40934:
40935:
40936:
40937:
40938: Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Kuren-
40939: kylästä Taivalkosken Jurmunkylään.
40940:
40941:
40942: E d u s k u n n a 11 e.
40943:
40944:
40945: Vaikka itsenäisyytemme aikana on kiinni- lisääntyy jatkuvasti, koska alueelle rakenne-
40946: tetty suurta huomiota maantieverkon ke- taan valtion ja yksityisten maille uusia ta-
40947: hittämiseen maamme syrjäisille seuduille, loja. Mutta kokemus osoittaa täällä niin kuin
40948: niin siitä huolimatta on vielä paljon sellaisia muuallakin, että vasta sen jälkeen kun lii-
40949: alueita, missä asutus on vanhaa ja missä kennekelpoinen maantieverkosto on raken-
40950: väestö on saanut asua miespolvesta miespol- nettu, vasta sen jälkeen väestön taloudellinen
40951: veen ilman minkäänlaista maantieliikennettä. ja sivistyksellinen elämä pääsee elpymään.
40952: Eräs tällainen alue on Iijokivarressa, Pu- Vasta sen jälkeen kun maaseudun syrjäi-
40953: dasjärvellä Kur.enkylä ja Taivalkoskella Par- sempi asutus saadaan maantiellä yhdistetyksi
40954: viaisenkylä. Näissä kylissä on pitäjien van- yleiseen maantieverkostoon ja saadaan linja-,
40955: hinta asutusta, mutta tie: ja liikenneyhteydet posti- ja kuorma-autoliikenne kulkemaan,
40956: ovat vielä verrattain heikot, sillä Pudasjär- vasta sen jälkeen pääsee syrjäseudulla hyvin-
40957: ven puolella Eskon lossin ja Säkkisen talon vointi kehittymään ja talouselämä kohoa-
40958: välillä oleva kunnan tie on verrattain heik- maan tarjolla olevien mahdollisuuksien mu-
40959: korakenteinen tie, samoin Taivalkosken kaan. Kauttakulkuliikenteellekin tien raken-
40960: puolella Jurmun ja Parviaisen talojen väli- tamisella olisi suuri merkitys, sillä varmaan
40961: nen kylätie. Näillä teillä on pitkän aikaa lii- puutavaran kuljetusta ja matkustusliiken-
40962: kenne kokonaan poikki. Mutta kaikista han- nettä tulisi olemaan tällä erittäin tasaisia
40963: kalin ja vaikein olotila on Säkkisen ja Par- maita kulkevalla maantiellä.
40964: viaisen välisellä asutuksella, jolla välillä ei Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
40965: ole minkäänlaista tietä olemassa. Ihmisten ed: Rytingin ym. toivomusaloitteen peruste-
40966: on kaikki asiat toimitettava kauppaliikkeissä luihin n:o 410 vuoden 1953 valtiopäiviltä
40967: ja pitäjien keskuksissa jalan kulkemalla, sillä ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
40968: vuolasvirtaista Iijokea myöten on vaikea ve- syttäväksi toivomuksen,
40969: neellä liikennöidä muulloin kuin kesäsy-
40970: dännä ja silloinkin pitää olla useampia hen- että hallitus ryhtyisi kiire.ellisesti
40971: kilöitä venettä kuljettamassa. toimenpiteisiin maantien rakentami-
40972: Asutus tällä alueella on huomattavan seksi Pudasjärven Kurenkylästä Säk-
40973: suuri, sen todistaa se, .että alueella sijaitsee kisen talon seudulta Taivalkosken
40974: kolme kaksiopettajaista kansakoulua. Väestö J urmunkylän Parviaiseen.
40975: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
40976:
40977: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
40978: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
40979: J. F. Pöykkö. Markus Niskala.
40980: Aaro Kauppi.
40981: 943
40982:
40983: Xll,166. - Toiv.al. N:o 552.
40984:
40985:
40986:
40987:
40988: Partanen ym.: Maantien rakentamisesta Pesiönlahden-Hei-
40989: näjärven maantien jatkona Puolangan-Korentokankaan
40990: maantielle.
40991:
40992:
40993: Eduskunnalle.
40994:
40995: Pesiönlahden-Heinäjärven maantien ra- selle liikenteelle kauttakulku- ja yhdistys-
40996: kentamisella Suomussalmella, jonka tien vai- tienä Pesiön rautatieasemalle Kontiomäen-
40997: kutus ulottuu osaksi myös Puolangan kunnan Taivalkosken radalla. Rautatien vaikutus-
40998: alueelle, saavutetaan liikenneyhteyksien pa- piirin laajentuessa uusien maanteiden ra-
40999: rantamisessa erittäin merkittävä uudistus kentamisen kautta lisääntyy vastaavasti
41000: näillä ennestään tiettömillä alueilla. Tämän myöskin rautatien taloudellinen tuottavuus
41001: uuden maantien merkitys lisääntyisi vielä liikenne- ja rahtitulojen kasvaessa.
41002: runsaasti nykyisestään jatkamalla tien suun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
41003: nittelua ja rakentamista Puolangan kunnan kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
41004: Pyssyperän-Askanmäen suunnassa n. 20 km, toivomuksen,
41005: jolloin se yhtyisi Puolangan-Korentokan-
41006: kaan (Pudasjärvi) maantiehen. Tällä alueella että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41007: sijaitsevat huomattavan suuret metsävarat, maantien rakentamiseksi Pesiönlahden
41008: jotka nykyisin ovat ns. nollarajan takana - Heinäjärven maantien jatkona,
41009: olevia metsiä. Samalla kun esitettyä suuntaa suunnassa Joukokylä-Pyssyperä-
41010: rakennettava tie tulisi palvelemaan puutava- Askanmäki, Puolangan-Korentokan-
41011: ran menekin avautumista ja paikallista tar- kaan maantielle.
41012: vetta, avaisi se myöskin mahdollisuudet ylei-
41013: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
41014:
41015: Eemil Partanen. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
41016: 944
41017:
41018: :,Cfi,167. - Toiv.al. N:o 553.
41019:
41020:
41021:
41022:
41023: Tauriainen ym.: Maantien rakentamisesta Suomussalmen
41024: Ylävuokin kylässä olevasta Malahvian tiestä Konttilan-
41025: Marjovaaran kylään.
41026:
41027:
41028: E d u s k u nn a 11 e.
41029:
41030: Muutama vuosi sitten rakennettiin metsä- omatoimisesti tien rakentamista rahoittaa.
41031: hallituksen toimesta maantie Suomussalmen Kun sanotun alueen asuttaminen on tapah-
41032: -Kuhmon maantiestä Ylävuokin kylän koh- tunut valtion toimesta, olisi tiekin sinne ra-
41033: dalta Malahviaan, siellä olevalle rajavartios- kennettava valtion varoin. Tätä puoltaa
41034: ton kasarmille. Tiestä jäivät kuitenkin syr- sekin, että näillä syrjäisiHä seuduilla on
41035: jään Konttilan-Marjovaaran tienoilla olevat suuria valtion metsäalueita ja näiden metsien
41036: taloryhmät, joista on matkaa lähimmälle arvo kohoaisi huomattavasti liikenneyhteyk-
41037: maantielle yli 10 kilometriä ja kauppoihin sien parannuttua.
41038: parikymmentä kilometriä. Tien rakentami- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
41039: sesta tähän kylään on tehty suunnitelma, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41040: mutta varoja tien rakentamiseksi ei ole
41041: saatu. Kun Konttilan-Marjovaaran kylä on että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
41042: sellainen, jonne tieyhteyksiä ei vielä ole, olisi toimenpiteisiin maantien rakentami.
41043: tien rakentaminen sinne suoritettava ensisi- seksi Suomussalmen kunnassa Ylävuo-
41044: jaisesti. Väili.ävaraisina Konttilan ja Marjo- h"n kylässä olevasta Malahvian tiestä
41045: vaaran alueen asukkaat eivät ole voineet Konttilan-Marjovaaran kylään.
41046: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
41047:
41048: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
41049: 945
41050:
41051: XII,168. - Toiv.al. N:o 554.
41052:
41053:
41054:
41055:
41056: Tainio ym.: Kemin-Tornion maantien oikaisemisesta Kylä-
41057: joelta Luotomäelle.
41058:
41059:
41060: E d u s k u n n a 11 e.
41061:
41062: Usean vuoden ajan on suunniteltu Ke- lat. Sanottu Vuotinsaaren silta on vanha, la-
41063: min-Tornion välisen maantien oikaisemista honnut puusilta, jota on pitänyt jo vuosi-
41064: Kyläjoelta suoraan Luotomäelle. Tieoikaisu kymmenen ajan pönkittää. Silta olisi joka
41065: on tutkittu ja sen perusteella on laadittu tapauksessa uusittava, joten tämä voitaisiin
41066: tarvittavat suunnitelmat kustannusarvioi- suorittaa maantien oikaisun yhteydessä.
41067: neen. Tien oikaisulla saavutettaisiin matkan Kun valtiolla ei ole Tornion ja Alatornion
41068: lyhenemisen lisäksi monia muita etuja. kuntien alueella sopivia työttömyystyökoh-
41069: Niinpä oikaisun avulla saataisiin vilkaslii- teita ja kun sanotuissa kunnissa on huomat-
41070: kenteiseltä Kemin-Tornion väliseltä maan- tava määrä työttömiä, olisi maantien oikaisu-
41071: tieltä poistetuksi kaksi vaarallista rautatien töitten aloittaminen tämänkin johdosta tar-
41072: tasoristeystä, joilla on sattunut useita onnet- peellinen.
41073: tomuuksia. Niinikään saataisiin täten poiste- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
41074: tuksi kulku kapealta ja liikennettä hidas- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
41075: tuttavalta yhteiseltä Kyläjoen maantie- ja
41076: rautatiesillalta. että hallitus ryhtyisi kiireellis.esti
41077: Sanotusta tien oikaisusta olisi vielä sekin toimenpiteisiin Kemin-Tornion maan-
41078: hyöty, että siten voitaisiin yhdistää Vuotin- tien oikaisemiseksi Kyläjoelta Luoto-
41079: saaren ja Tornion-Kemin maanteiden sil- mäelle.
41080: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
41081:
41082: Eino Tainio. A.-L. Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
41083:
41084:
41085:
41086:
41087: 119 E 168/57
41088: 946
41089:
41090: XII,169. - Toiv.al. N:o 555.
41091:
41092:
41093:
41094:
41095: Liedes ym.: Olhavan-Oijärven maantien jatkamisesta Ra-
41096: nualle.
41097:
41098:
41099: E d u s kun n a 11 e.
41100:
41101: Viime vuosien aikana on Iin ja Kuivanie- Se helpottaisi myöskin liikennettä Rovanie-
41102: men kunnissa oikaistu Olhavan asemakylästä melle kuljettaessa.
41103: Oijärvelle johtavaa maantietä ja työ saadaan Ottaen huomioon nämä näkökohdat olisi
41104: lähiaikoina siltä osin päättymään. valtion toimesta mainittu maantie rakennet-
41105: Saman tiesuunnan jatkaminen Oijärven yli tava.
41106: Rannalle on tärkeätä paikallisen väestön mie- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
41107: lestä. Tie- ja vesirakennuspiirin toimesta on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41108: myöskin tutkittu samaa kysymystä.
41109: Tie tulisi kulkemaan laajan kyläalueen lä- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
41110: vitse ja palvelisi niin ollen myös väestön tar- menpiteisiin Olhavan-Oijärven maan-
41111: peita. Samoin voitaisiin tätä tietä käyttäen tien jatkamiseksi Oijärven yli Ra-
41112: saada suuret metsävarat tieverkoston piiriin. nualle.
41113: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
41114:
41115: Pentti Liedes. Antti Kinnunen.
41116: Irma Torvi. Yrjö Murto.
41117: 947
41118:
41119: XU,170. - Toiv.al. N: o 556.
41120:
41121:
41122:
41123:
41124: Rytinki ym.: Pudasjärven ja Utajärven kuntien välisen yh-
41125: dysliikenteen aikaansaamisesta.
41126:
41127:
41128: E d u s k u n n a ll e.
41129:
41130: Kun tarkastaa karttaa, niin voi huomata, Samalla kun tien rakentamisella saataisiin
41131: että Pudasjärven kunnan ja Utajärven kun- Pudasjärven ja Utajärven kuntien välinen
41132: nan yhdysliikenne voitaisiin saada aikaan yhdysliikenne aikaan, tulisi tietyö antamaan
41133: rakentamalla maantie Pudasjärven Hete- näiden seutujen pienviljelijöille työtä, jota
41134: kylän Juurikasta-Utajärven Juorkunan Vii- siellä kipeästi kaivataan. Samalla avautuisi
41135: nilään. Tällä noin 13 kilometrin pituisen mahdollisuus uudelle asutukselle niille ensi-
41136: maantien rakentamisella saataisiin suora yh- luokkaisille viljelyskelpoisille maille, mitä
41137: dysliikenne Pudasjärven ja Utajärven vä- tämän maantien vaikutuspiirissä on paljon
41138: lille. Pudasjärven ja Utajärven kuntien puo- ja tällä tavalla väestön taloudellinen elämä
41139: lesta on useita kertoja tehty esityksiä maini- pääsisi elpymään. Samalla puutavaran kul-
41140: tun maantien rakentamisesta, mutta tähän jetus helpottuisi alueilta, joista vaikeiden
41141: saakka eivät esitykset ole johtaneet tulokseen. uitto- ja muiden kuljetushankaluuksien
41142: Tien tärkeyttä ja tarpeellisuutta on lisän- vuoksi tulee puutavaran kuljetus kalliiksi
41143: nyt entisestään se, että Oulunjokeen raken- meren rantaan ja teollisuuslaitoksille.
41144: nettavien voimalaitosten rakennustyöt on Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
41145: saatu päätökseen ja varmaa on, että näiden ed. Rytingin ym. toivomusaloitteen n: o 232
41146: voimalaitosten läheisyyteen tulee muodostu- perusteluihin vuoden 1952 valtiopäiviltä eh-
41147: maan monia suurempia ja pienempiä teolli- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
41148: suuslaitoksia palvelemaan maakunnan väes- täväksi toivomuksen,
41149: töä. Mutta jotta ne voisivat palvella maa-
41150: kuntaa ja hyödyttää väestöä täydellä tehol- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
41151: laan, niin maakunnan ja voimalaitosten vä- toimenpiteisiin Pudasjärven kunnan
41152: lille on saatava suora ja hyvä liikenneyhteys. Hetekylän-Juurikan ja Utajärven
41153: Tämä on mahdollista vain rakentamalla kunnan J uorkunan-Viim'län välisen
41154: maantiet sinne, missä niitä ei vielä ole. maantien rakentamiseksi.
41155: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
41156:
41157: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
41158: Eemil Partanen. Aaro Kauppi. M. 0. Lahtela.
41159: 948
41160:
41161: XII,171. - Toiv.al. N:o 557.
41162:
41163:
41164:
41165:
41166: Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Kou-
41167: valta Sampilan seudulle Kariniemen-Posion maantielle.
41168:
41169:
41170: E d u s k u n n a 11 e.
41171:
41172: Kauan aikaa on ollut vireillä maantien liikenne tulee sen jälkeen suuntautumaan
41173: rakentaminen Pudasjärven Kouvalta Kylmä- tämän tien kautta Taivalkoskelle, lähimmälle
41174: län talojen kautta Taivalkoskelle, Karinie- rautatieasemalle. Kouvalta tämän uuden
41175: men-Posion maantielle ja tällä tavalla suo- tien rakentamisen jälkeen tulisi Taivalkos-
41176: ran yhdysliikenteen saaminen Pudasjärven kelle matkaa noin 50 km, kun nykyisin Pu-
41177: kunnan pohjoiskulman ja Taivalkosken vä- dasjärven tai Posion kautta kierrettynä on
41178: lille. Mutta siitä huolimatta ei maantien ra- matkaa noin 150 a 120 km. Maantie olisi siis
41179: kentamistöitä ole vielä saatu alulle, lukuun saatava kiireellisesti rakennetuksi, että lii-
41180: ottamatta sitä metsähallituksen metsätietä, kenne lähimmälle rautatieasemalle saataisiin
41181: joka on viime vuonna rakennettu pistotienä rautatien valmistuttua kulkemaan ja tämän
41182: Kariniemen-Posion välisestä maantiestä val- maakunnan talouselämä elpymään.
41183: tion metsään. Mutta ikävä kyllä, tätä tietä Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
41184: rakentaessa ei ole otettu huomioon paikalli- ed. Rytingin ym. toivomusaloitteen n: o 397
41185: sen asujamiston tien tarvetta, vaikka käsi- perusteluihin vuoden 1956 valtiopäiviltä eh-
41186: tyksemme mukaan metsätietä rakentaessa dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
41187: olisi voitu paremmin huomioida Kylmälän täväksi toivomuksen,
41188: taloryhmän tientarve ja suora kauttakulku-
41189: liikenne Kouvalta Taivalkoskelle, jos asiaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
41190: olisi tutkittu ennen kuin metsätietä ryhdyt- toimenpiteisiin maantien rakentami-
41191: tiin rakentamaan. seksi Pudasjärven Kouvalta Taival-
41192: Kun ensi vuonna valmistuu rautatie Tai- koskelle Samp~1an seudulle Karinie-
41193: valkoskelle, niin tien ra:kentaminen tulee kii- men-Posion väliselle maantielle.
41194: reelliseksi, koska Pudasjärven pohjoiskulman
41195: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
41196:
41197: Eino Rytinki. Aaro Kauppi. J. F. Pöykkö.
41198: Eemil Partanen. Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
41199: Markus Niskala.
41200: 949
41201:
41202: XII,172. - Toiv.al. N: o 558.
41203:
41204:
41205:
41206:
41207: Tauriainen ym.: Yhdysmaantien rakentamisesta Suomussal-
41208: men--Kuusamon tieltä J untusrannan--Hassan tielle.
41209:
41210:
41211: E d u s k u n n a ll e.
41212:
41213: Jo sotien edellä suunniteltiin maantien ihmisiä on joutunut asumaan vaikeisiin olo-
41214: rakentamista Suomussalmen - Kuusamon suhteisiin, tiettömien taipaleiden taa. Val-
41215: maantieltä Selkoskylään. V. 1939 oli talous- tiovallan v.el vollisuus olisi tämänkin vuoksi
41216: arviossa jo määräraha työn aloittamista var- rakentaa tiet näille alueille, koska väestön
41217: ten, mutta alkaneen sodan vuoksi tie jäi ra- toimeentulokaan ei voi muuten nousta. Kun
41218: kentamatta. Alueella asuu yli 400 ihmistä valtiolla on lisäksi suuret metsäomaisuudet
41219: ja etäisimmistä taloista on lähimmälle maan- näillä alueilla, tie kohottaisi niiden arvoa
41220: tielle matkaa lähes 20 kilometriä. Kauppoja enemmän kuin mitä tiehen sijoitetut pääomat
41221: ei myöskään ole lähempänä, vaan asukkaat veisivät. Tämän vuoksi olisi valtion oman
41222: joutuvat varsinkin kesän aikana selässään edun mukaista tien rakentaminen, puhumat-
41223: kantamaan elin- ym. tarvikkeet metsien takaan siitä, että väestön etu sitä välttä-
41224: kautta kierteleviä ,kinttupolkuja" myöten. mättä vaatii.
41225: Lähiaikoina, Kontiomäen - Taivalkosken Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
41226: rautatien valmistuttua, liikenne koko tältä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41227: Suomussalmen pohjoiselta alueelta suuntau-
41228: tuisi lähimmälle Leinolan rautatieasemalle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41229: Tämän vuoksi tie olisi rakennettava Juntus- maantien rakentamiseksi Suomussal-
41230: rannan-Hassan maantiehen saakka. men--Kuusamon maantiestä Selkosky-
41231: Aikaisempina vuosikymmeninä valtio on län kautta Juntusrannan--Hassan
41232: harjoittanut sellaista asutuspolitiikkaa, että maantiehen.
41233: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1957.
41234:
41235: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
41236: 950
41237:
41238: XII,173. - Toiv.al. N:o 559.
41239:
41240:
41241:
41242:
41243: Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta Ylikitkajärven luoteis-
41244: puolta Posion-Kuusamon maantiestä Kemijärven-Kuu-
41245: samon maantiehen.
41246:
41247:
41248: E d u s k u n n a ll e.
41249:
41250: Kysymys maantien rakentamisesta Posion Kuusamon kunnasta erotettua Posion kuntaa,
41251: -Kuusamon ja Kemijärven-Kuusamon va<ltion varoilla ja toimesta, ja :kun maini-
41252: maanteiden välille Ylikitkajärven luoteis- tulla tiesuunnalla tiettömässä erämaassa on
41253: puolta on ollut kauan vireillä, ei ainoastaan yli 1 300 asukasta ja kolme kansakoulua ja
41254: mainitun kahden pitkän tien yhdistämiseksi, sinne on maanhankintalain perusteella muo-
41255: vaan myöskin niiden Kuusamon ja Posion dostettu rintamamiestilojakin ja voidaan
41256: kuntiin kuuluvien, yli 1300 asukkaan tien- asuttaa lisää, on selvää, että tien rakentami-
41257: tarpeen tyydyttämiseksi, jotka asuvat tiettö- nen on todellisen tarpeen vaatima, eikä sen
41258: mällä alueella mainitun Kitkajärven luo- rakentamista enää pitäisi siirtää vuodesta
41259: teispuolella. Mainittu yhdystie, jonka pituus toiseen, koska se estää siellä asuvan väestön
41260: tulisi olemaan noin 30 km, alkaisi Posion- toimeentulomahdollisuuksien paranemisen ja
41261: Kuusamon maantiestä sanotulla tiellä olevan tuottaa heille monessa eri muodossa voitta-
41262: Moutunsalmen lossipaikan pohjoispuolelta ja mattomia vaikeuksia sekä aiheuttaa maini-
41263: kulkisi Posion kuntaan kuuluvien Ylikitkan tuille kunnille ja valtiolle suuria koululaisten
41264: ja Tolvan kylien sekä Kuusamon kuntaan majoitus- ja kuljetusmenoja ja estää kelirik-
41265: kuuluvien Kivilahden ja Alakitkan kylien kojen aikana lasten koulunkäynnin pitkiksi
41266: kautta sekä päättyisi Kemijärven-Kuusa- ajoiksi kokonaan.
41267: mon maantiehen Kilkilösalmen länsipuolella. Kyseessä olevan tien pikaista rakentamista
41268: Mainitun maantien rakentamisen on myös- edellyttää myöskin se, että ne kansalaiset,
41269: ikin eduskunta katsonut niin tarpeelliseksi, jotka asuvat tiettömällä alueella, maksavat
41270: että jo vuoden 1949 valtiopäivillä (14. 10. välittömät verot samojen perusteiden mu-
41271: 1949) on kehoittanut hallitusta pikaisesti kaan kuin nekin, jotka asuvat valtion raken-
41272: tutkituttamaan tiesuunnan, joka tutkiminen tamien maanteiden ja rautateiden varsilla ja
41273: on myöskin suoritettu. Toisen kerran on sen lisäksi vielä mm. liikevai:htoveronkin kor-
41274: eduskunta katsonut tien rakentamisen niin keista kuljetuskustannuksista.
41275: tarpeelliseksi, että jo 4/6 1956 päätti yksi- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
41276: mielisesti toivomuksen, että hallitus ryhtyisi dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
41277: toimenpiteisiin sen rakentamiseksi. Posion ja muksen,
41278: Kuusamon kunnatkin ovat anoneet sen pi-
41279: kaista rakentamista. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
41280: Kun Kuusamon ja Posion kuntain isojako menpiteisiin maantien rakentamiseksi
41281: on nyt päättymäisillään ja tie olisi pitä- Ylikitkajärven luoteispuolta Posion-
41282: nyt rakentaa 27 päivänä tammikuuta 1950 Kuusamon maantiestä Kemijärven-
41283: annetun Kuusamon isojakolain (43/50) K uu.samon maantiehen.
41284: 16 § : n mukaan, joka laki koskee myöskin
41285: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
41286:
41287: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
41288: Erkki Koivisto. Aaro Kauppi.
41289: Eino Rytinki.
41290: 951
41291:
41292: XII,174. - Toiv.al. N:o 560.
41293:
41294:
41295:
41296:
41297: Lahtela ym.: Posion ja Aittoperän kylätien välisen yhdys-
41298: tien rakentamisesta.
41299:
41300:
41301: Eduskunnalle.
41302:
41303: Kemijärveltä Lehtolan ja Jumiskon voima- Sallan kunnan Morottajan ja Posion kunnan
41304: laitoksen kautta Posiolie rakennetun maan- Perä-Posion maantiestä, johon sittemmin yh-
41305: tien ja Posion kuntaan rakennetun Sihnakka- distettiin Kemijärveltä Jumiskon voima•lai-
41306: salmen-Aittoperän kylätien välille olisi ra- tdkselle rakennettu maantie.
41307: kennettava ·5-6 km: n pituinen yhdysmaan- Mainittu Pohjolan Voima Oy:n Jumiskon
41308: tie. voimalaitokselle rakentama tie on tosin tar-
41309: Näin olisi tehtävä, koska tällä yhdystiellä peellinen niille Posion kuntalaisille, jotka
41310: lyhennettäisiin Kemijärven kunnan ja Posion asuvat Posion kunnan itäisellä alueella, mutta
41311: kunnan keskuksen välistä matkaa yli 10 km kun mainittujen kuntain keskusten välinen
41312: ja mainittujen kuntien keskusten välinen lii- maantie olisi saatava mahdollisimman ly-
41313: kenne tulisi kulkemaan Kemijärven ja Posion hyeksi ja sen tästä syystä tulisi kulkea mai-
41314: kunnan rajan läiheisyydessä olevan verraten nitun Aittoperän kylän kautta, olisi po. yh-
41315: suuren Posion kuntaan kuuluvan Aittope.rän dystie nyt rakennettava, ettei a1kuperäinen
41316: kylän kautta. Ellei mainittua yhdystietä ra- suunnitelma jäisi toteuttamatta. Kun kysy-
41317: kenneta, on Aittoperän kylän asukasten, pääs- myksessä on vain 5-6 km: n pituisen tien
41318: täkseen Kemijärven-Posion linja-autoliiken- rakentaminen ja maasto täHä matkalla on
41319: nettä hyväkseen käyttämään, matkustettava helposti rakennettavissa ja kun se olisi ra-
41320: kävellen tai muutoin linja-autotien varteen kennettava siihen, johon se on alkuaan suun-
41321: 4--9 km ja po. tietä samanlainen matka 1m- niteltu, olisi se myöskin rakennettava, ettei
41322: tiinsa ja heidän matkansa lähimmälle eli Ke- tie jäisi kesken rakentamisen.
41323: mijärven raitatieasemalle jatkuu 25-30 km. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
41324: Mainittakoon, että Kemijärven ja Po- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
41325: sion kuntain keskusten välinen maantie oli muksen,
41326: alkujaan suunniteltu rakennettavaksi maini-
41327: tun Aittoperän kylän kautta sitä suuntaa, että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
41328: jota yhdystie olisi rakennettava. Se, ettei menpiteisiin, että Kemijärveltä Lehto-
41329: Kemijärven ja Posion kuntien keskusten lan ja Jumiskon voimalaitoksen kautta
41330: välistä maantietä ole rakennettu sHtä osilta, Posiolle rakennetun maantien ja Aitto-
41331: johon yhdystie olisi rakennettava, joh- perän kylätien välill-e rakennettaisiin
41332: tuu siitä, että Pohjolan Voima Oy raken- yhdystie.
41333: nutti Jumiskon voimalaitokselle maantien
41334: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
41335:
41336: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
41337: 952
41338:
41339: XTI,175. - Toiv.al. N:o 561.
41340:
41341:
41342:
41343:
41344: Friman ym.: Maantien rakentamisesta Rovaniemen Saaren-
41345: kylästä Ounasjokivartta pitkin Markkasuvannon sillalle.
41346:
41347:
41348: E d u s k u n n a ll e.
41349:
41350: Ounasjoen itäpuolella,· Markkasuvannon Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa-
41351: lossista etelään, on ythtä suuri asutus kuin laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä.
41352: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- Niiden hyväksikäytön ja asuttamisen kannal-
41353: kaan maantietä. Jos rakennettaisiin uusi tie takin uusi tie on tarpeellinen. Tien kulkiessa
41354: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saarenky- nykyään vain toisella puolella Ounasjokea on
41355: län ja Markkasuvannon •lossin välille, niin siitä asukkaille monenlaisia haittoja ja vai-
41356: myös joen itäpuolella asuvat ihmiset pääsisi- keuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien var-
41357: vät tien varteen. Tietä tälle puolelle raken- rella ja kauppoihin toimite.ttavat maatalous-
41358: nettaessa ei se tulisi kulkemaan peltojen tuotteet on kuljetettava suurelta osalta yli
41359: halki. Se voitaisiin rakentaa suoraksi, nykyi- virtaavan joen. Tällainen kuljettaminen tulee
41360: sen liikenteen vaatimuksia vastaavaksi ja si- kalliiksi ja on lisäksi vaarallista. Tämä tie-
41361: ten palvelemaan pohjoiseen suuntautuvaa rakennus olisi myös hyvä työttömyystyö-
41362: kaukoliikennettä. Siltoja tarvittaisiin vähem- kohde.
41363: män ja pienempiä. Joen itäpuolella ovat tällä Edellä esitetyn peruste.ella esitämme kun-
41364: seudulla myös kaikki soranottopaikat, ja ny- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41365: kyiseHekin tielle on sora kuljetettava yli joen muksen,
41366: suurin kustannuksin. Itäpuolen tie tulisi
41367: myös hiukan lyhyemmäksi. Uuden tien ra- että hallitus ryhtyVsi toimenpiteisiin
41368: kentamisen avulla vapauduttaisiin kolmesta maantien rakennustyön aloittamiseksi
41369: jo käytössä olevasta, nim. Alajärven, Kuoksa- Rovaniemen Saarenkylästä Ounasjoki-
41370: järven ja Kätkän teiden losseista. vartta pitkin Markkasuvannon sillalle.
41371: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 19'57.
41372:
41373: Toivo Friman. A.-L. Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
41374: 953
41375:
41376: XU,176. - Toiv.al. N: o 562.
41377:
41378:
41379:
41380:
41381: Friman ym.: Maantien rakentamisesta Sodankylän Kieringin
41382: kylästä Kittilän Molkojärven kylään.
41383:
41384:
41385: Eduskunnalle.
41386:
41387: Rovaniemen-Meltauksen maantiestä, Una- vrultion metsiä ja niiden taloudellinen hy-
41388: rin järven k6hdalta on aikanaan rakennettu väksikäyttö ilman tätä tietä ei ole mahdolli-
41389: nykyään jo autonkulkukelpoinen kylätie So- nen. Kun tällä seudulla on asutusmahdolli-
41390: dankylän Kieringin kylään. Samoin on jo suuksia valtion metsämailla, tulisi rakennet-
41391: pitemmän aikaa ollut tie Rovaniemen-Kitti- tavan tien varteen perustaa uusia tiloja ja
41392: län maantiestä Lohiuivan kylän kohdalta tien rakentaminen siten palvelisi myös asu-
41393: Kittilän kunnan Kinisjärven kylään, ja noin tustoimin taa.
41394: kuusi vuotta sitten va:lmistui kylätie maini- Kun Kieringin kylän asukkaat ovat raken-
41395: tusta kylästä pohjoisempana sijaitsevaan taneet tien idästä päin kyläänsä ja samoin
41396: Molkojärven kylään. Näiden vastakkaisilta lännestä Kinisjärven ja Molkojärven asuk-
41397: suunnilta rakennettujen teiden päätepisteet kaat ja kun näitä pitkiä teitä on pidetty
41398: ovat n. 13 kilometrin etäisyydessä toisistaan. kunnossa vuosikymmeniä kyläkuntien voi-
41399: Tiet olisi yhdistettävä rakentamalla tie Kie- malla, niin se on ollut suuri ylimääräinen
41400: ringistä Maunujärven kautta Molkojärvelle. rasitus näiden kylien asukkaille. On sen
41401: Näin voitaisiin saada helposti tieyhteys myös vuoksi korkea aika valtion tulla avtrksi ja
41402: Molkojärveltä pohjoiseen sijaitsevaan, toistai- jatkaa tien rakentamista.
41403: seksi täysin tiettömään Maunujärven kylään. Edellä dievaan viitaten esitämme kunnioit-
41404: Paikallisen merkityksensä lisäksi tämä tie taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
41405: yhdistäisi !kahden suuren Keski-Lapin kun- sen,
41406: nan eteläosat ja palvelisi kuntien välistä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41407: mutta myös kauttakulkuliikennettä. Valtion maantien rakennuttamiseksi S odanky-
41408: metsien hyväksikäytön kannalta tiellä tulisi län kunnan Kieringin kylästä Maunu-
41409: olemaan suuri merkitys. Linjan Kierinki- järven kautta Kittilän kunnan Malko-
41410: Molkojärvi pohjoispuolella on nim. suuria järven kylään.
41411: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
41412:
41413: Toivo Friman. A.-L. Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
41414:
41415:
41416:
41417:
41418: 120 E 168/57
41419: 954
41420:
41421: Xfi,177.- Toiv.al. N:o 563.
41422:
41423:
41424:
41425:
41426: Pöykkö ym.: Toimenpiteistä maantien rakentamiseksi Ounas-
41427: joen itäpuolitse Saarenkylästä Markkasuvannon sillan luo.
41428:
41429:
41430: Eduskunnalle.
41431:
41432: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- suuri merkitys Ounasjoelle rakennetta-
41433: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen vaiku- vien voimalaitosten kannalta. Kysymyk-
41434: tuspiiriin kuuluville asukkaille, jotka ovat sessä olevan maantien rakentamisen avulla
41435: vailla kaikkia tieyhteyksiä. Erittäinkin ke- vapaudutaan Alajärven ja Kuoksojärven
41436: väisin ja syksyisin kelirikkaaikoina joutuvat Ounasjoen ylikulkulosseista, jotka olleti-
41437: he suuriin vaikeuksiin, kun ei voi Ounasjo- kin keväisin ja syksyisin kelirikon ai-
41438: kea ylittää. Asutusta Ounasjoen itäpuolelle kana aiheuttavat liikenteessä keskeytyksen
41439: Rovaniemen kauppalasta alkaen on muodos- ja huomattavat lisäkustannukset. Vielä on
41440: tunut verrattain paljon ja asutuksen laajene- huomioon otettava, että Meltauksessa itäpuo-
41441: miselle on hyvin suuret ma:hdoHisuudet. Ai- lella Ounasjokea on Rovaniemen kunnan las-
41442: koinaan suoritetussa isojaossa sijoitettiin sa- tenkoti. Samoin on myöskin suuri määrä
41443: man talon tiluksia joen pohjois- ja eteläpuo- kansakoululapsia, joiden koulutus olisi kun-
41444: lelle. Kun Ounasjoen länsipuolella maantien nan helpompi järjestää, jos kysymyksessä
41445: vaikutuksen vuoksi on asutukselle otettu jo oleva maantie saataisiin rakennetuksi.
41446: käyttökelpoisimmat maat, niin sitä vastoin Edellä lausutun perusteella ehdotamme
41447: on asutusmahdoHisuudet Ounasjoen itäpuo- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
41448: lella, jossa on hyvät viljelysmaat ja huomat- toivomuksen,
41449: tavat jokivarsiniityt, jotka voidaan ottaa vil-
41450: jelykselle. Samoin itäpuo·len tien vaikutus- että hallit'IMS ryhtyisi pikaisiin toi-
41451: piiriin kuuluvat suuret yksityisten ja valtion menpiteisiin tiesuunnan tutkimiseksi
41452: metsäalueet, joten puutavaran kuljetuksen maantien rakentamista varten Ounas-
41453: vuoksikin tie tulee olemaan hyvin tärkeä. joen itäpuolitse Saarenkylästä Mark-
41454: Tällä maantiellä tulee olemaan myöskin kasuvannon sillan luo.
41455: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
41456:
41457: J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto. Markus Niskala.
41458: 955
41459:
41460: XII,178. - Toiv.al. N:o 564.
41461:
41462:
41463:
41464:
41465: Lahtela ym.: Yhdysmaantien rakentamisesta Sodankylän kun-
41466: nassa olevan Seipäjärven kylätien ja Syväjärven kylässä
41467: olevan Heinäperän kylätien välille.
41468:
41469:
41470: Eduskunnalle.
41471:
41472: Maantie olisi mahdollisimman pian raken- käyttää hyväkseen valtion rakentamia ja
41473: nettava Rovaniemen-Vikajärven-Sodanky- kunnossapitämiä maanteitä.
41474: Iän maantiestä Sodankylän kuntaan kuulu- Jo se, että mainitulla tie.suunnaHa olevan
41475: vaan Seipäjärven kylään rakennetun tien ja Seipäjärven kylän yli 180 asu:kkaan on tien
41476: Rovaniemen-Meltauksen-Sodankylän maan- puutteen vuoksi matkustettava pientenkin
41477: tiestä Syväjärven kylästä Heinäperään ra- asiain vuoksi oman kuntansa keskukseen 69
41478: kennetun tien välHle, joka matka on noin 18 km, vaikka he voisivat ne hoitaa 23 km: n
41479: km. Tämän yhdystien rakentaminen on eri- päässä olevassa Syväjärven kylässä, jossa
41480: koisen tarpeellinen mainitulla tiesuunnalla ovat kauppaliikkeet, terveystalo, kätilö, posti-
41481: olevien kylien asukkaiden toimeentulomahdol- toimisto, poliisi ja hautausmaa, osoittaa, että
41482: lisuuksien parantamisen ja taloudellisten olo- ko. tie on erikoisen tarpeellinen.
41483: jen kehittämisen vuoksi ja se on erikoisen Se, mitä valtion metsätalous menettää
41484: tarpeeHinen myöskin tuhansia hehtaareja kä- tien puutteen vuoksi monessa eri muodossa
41485: sittävien hakkaamattomien valtion metsien vuosittain, on niin huomattavan suuri, ettei
41486: hyväksikäytön ja hoitamisenkin takia. Tämän tien rakentamista pitäisi enää lykätä vuo-
41487: tien rakentamiskysymys on ollut vireillä desta toiseen, kuten on teihty tähän asti va-
41488: vuodesta 1913 alkaen ja sen rakentamista, hingoksi asukkaille ja vaJtion :(lletsätaloudelle.
41489: aikanaan antamassaan lausunnossa, on mm. On valitettavaa, ettei tätä tietä ole odotuk-
41490: metsähallitus valtion metsien vuoksi pitänyt sesta huolimatta aikaisemmin rakennettu ja
41491: erikoisen tarpeellisena. että sen vuoksi on ollut pakko jo tähän men-
41492: Valtioneuvoston Lapin taloudellisten olojen nessä rakentamattomalla tiesuunnalla jättää
41493: kehittämistä tutkimaan asettama komiteakin kolme vanhaa uudistaloakin asumattomaksi,
41494: on katsonut mainitun maantien rakentamisen kun tiettömässä erämaassa ei ole ollut elämi-
41495: tarpeelliseksi ja ehdottanut jo vuonna 1938 sen mahdoHisuuksia.
41496: antamassaan mietinnössä sen rakennettavaksi Kyseessä olevan yhdystien rakentaminen
41497: vuoden 1948 loppuun mennessä, kuten monet on, kuten kartta osoittaa, tarpeellinen siihen-
41498: muutkin Lapin alueen tärkeimmät tiet. Kun kin nähden, että Rovaniemeltä Meltauksen
41499: tien tarpeellisuus sen jälkeen, kun mainittu kautta 'Sodankylään menevän maantien pi-
41500: !komitea on Lapin taloudellisten olojen kehit- tuus on yli 156 km ja Rovaniemeltä Vikajär-
41501: tämismaJhdollisuuksia tutkinut , ja katsonut ven kautta Sodankylään kulkevan maantien
41502: tien rakentamisen tarpeelliseksi, on mo- pituus on yli 131 km ja näiden teiden suuri
41503: ninkertaistunut, ei vain väestön huomattavan etäisyys toisistaan on n. 35 km, eikä mainit-
41504: lisääntymisen vuoksi, vaan myöSkin moottori- tujen pitkien teiden välillä ole yhtään ai-
41505: ajoneuvojen käytön yleistyttyä, olisi nyt jo noaa yhdystietä. Kun näiden ka:hden pitkän
41506: aika rakentaa ko. maantietkin, että nekin, tien välillä ei ole yhdystietä, on siis, jos on
41507: jotka asuvat mainitulla tiesuunnalla, pääsisi- päästävä jommalta kummalta mainitulta pit-
41508: vät edes siinä sUJhteessa, mitä tie nykyaikana kältä tieltä toiselle tielle, kierrettävä joko
41509: vaikuttaa taloudellisiin oloihin ja niiden kai- Sodankylän taikka Rovaniemen kautta, joka
41510: kinpuoliseen !kehittämiseen, saman vertaisoon matka voi olla yli 140 km. Kun kyseessä on
41511: asemaan ikuin ne kansalaiset, jotka voivat ainoastaan 18 lon:n pituisen yhdystien ra-
41512: 956 XII,l78. - Seipä.jä.rven-lleinll.perä.n maantie.
41513:
41514:
41515: kentaminen ja se olisi valtion komite.an ehdo- eivät tyydytä asujamiston ja valtion metsä-
41516: tuksen mukaan pitänyt rakentaa jo 9 vuotta talouden tien tarvetta.
41517: sitten, olisi sen rakentaminen jo nyt toteutet- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
41518: tava kiireellisesti. dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo--
41519: Kun teiden rakentaminen on kaikenlaisen muksen,
41520: talouselämän kehittämisen perusedellytys ja
41521: kun nekin, joilla ei ole tietä ensinkään ja ne, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41522: joilla se on puutteellinen, maksavat verot menpiteisiin yhdysmaantien rakentami-
41523: tuloistaan ja omaisuudestaan samojen perus- seksi Sodankylän kunnassa olevan Sei-
41524: teiden mukaan kuin nekin, jotka ovat valtion päjärven kylätien ja Syväjärven ky-
41525: rakentamien ja kunnossapitämien teiden lässä o~evan Heinäperän kylätien v(i..
41526: varsilla, on välttämätöntä, että teitä rakenne- lille.
41527: taan sinne, missä. niitä ei ole. tai missä ne
41528: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
41529:
41530: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
41531: Erkld Koivisto. Aaro Kauppi.
41532: Eino Rytinki.
41533: 957
41534:
41535: Xfi,179. - Toiv.al. N: o 565.
41536:
41537:
41538:
41539:
41540: Lahtela ym.: Yhdystien rakentamisesta Bodankylän-Pelko-
41541: senniemen maantien ja Rovaniemen-Sodankylän maan-
41542: tiestä Orajärven kylään rakennetun kylätien välille.
41543:
41544:
41545: Eduskunnalle.
41546:
41547: Kun nyt jo vuonna 1936 rakenteille pantu mista varten on tehty suunnitelma ja kustan-
41548: Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien väli- nusarvio jo vuonna 1954, ja maksaa sen ra-
41549: nen, n. 55 km: n pituinen maantie on saatu kentaminen sanotun kustannusarvion mukaan
41550: liikenteelle ja siitä on avautunut Keski- ja 9 384 000 markkaa. Mainitun yhdystien ra-
41551: Pohjois-Lapin pitkän maantien vaikutuspii- kentamisen on Sodankylän kunta katsonut
41552: rissä olevalle väestölle suora kulkureitti lä- niin tarpeelliseksi, että on tielain edellyttä-
41553: himmälle rautatieasemalle Kemijärvelle, olisi mässä järjestyksessä anonut sen rakennetta-
41554: tälle Sodankylän-Pelkosenniemen maantielle vaksi valtion toimesta maantienä.
41555: pääsyä varten rakennettava eräitä yhdysteitä, Ottaen huomioon sen, e.ttä valtio maksaa
41556: että nekin kylät, jotka ovat mainitun tien maantiekuljetuksista rahtiavustukset lä:him-
41557: länsipuolella, voisivat käyttää hyväkseen mai- mältä rautatieasemalta lukien ja että maini-
41558: nittua 'lähintä Kemijärven rautatieasemaa. tun yhdystien rakentamisella lyhenee maan-
41559: Kun aikoinaan on rakennettu Rovaniemen- tiematka verrattain suureen Orajärven kylään
41560: Sodankylän maantiestä n. 12 km Sodan- lähimmältä rautatieasemalta 26-35 km, on
41561: kylän kirkolta Rovaniemelle päin erkaneva valtion etujen mukaista tähänkin nähden,
41562: Sodankylän kuntaan kuuluvaan Orajärven että yhdystie rakennetaan pian.
41563: kylään noin 8 km pituinen kylätie, jonka
41564: itäinen pää on 6 km päässä Sodanky- Mainitun yhdystien rakentaminen on val-
41565: län-Pelkosenniemen maantie.stä, olisi tämän tion metsätaloudenkin kannalta erikoisen tar-
41566: maantien ja kylätien välille rakennettava peellinen, koska sitä voidaan valtion metsistä
41567: yhdystie, että mainitun Orajärven kylän otettavat puut ajaa Kitise.njdkeen, joka on
41568: asukkaat ja ne, jotka asuvat Rovaniemen- hyvä uittoväylä.
41569: Sodankylän maantien varressa mainitun ky- Kun uusi tielaki astuu voimaan vuoden
41570: lätien erkanemispai'kan läheisyydessä ja sen 1958 alussa ja kun ko. kylätie ja sen jatkoksi
41571: ja Sodankylän kirkonkylän välisellä alueella, rakennettava kahden pitkän maantien välinen
41572: voisivat käyttää hyväkseen heitä lähinnä ole- yhdystie on katsottava sanotun lain mukaan
41573: vaa Kemijärven rautatieasemaa. Ellei mai- niihin teihin kuuluvaksi, jotka on siirrettävä
41574: nittua yhdystietä, jonka pituus on vain 6 valtion hoitoon ja ottaen huomioon senkin,
41575: km, rakenneta, on Orajärven kyläläisten ja että valtioneuvoston 17 päivänä huhtikuuta
41576: mainitun kylätien erkanemispaikan läheisyy- 1935 Lapin taloudellisten olojen kehittämistä
41577: dessä sekä sen ja Sodankylän kirkonkylän tutkimaan asettama komitea jo vuonna 1938
41578: välillä asuvain kierrettävä Sodankylän kir- antamassaan mietinnössä, kuten näkyy ko-
41579: konkylän kautta päästäkseen mainitulle So- mitean mietinnön sivulta 1'54, on ehdottanut
41580: dankylän-Pelkosenniemen maantielle ja sitä mm., että Kittilän kihlakuntaan kuuluvat ky-
41581: lähimmälle rautatieasemalle, jonka kierto- lätiet olisi kiireellisesti otettava valtion •hal-
41582: matkan pituus on Orajärven kyläläisille 26- tuun ja kun yhdystien rakentamisesta on
41583: 35 km. valtiolle. monessa muodossa hyötyä ja raken-
41584: Edellä esitetty jo osoittaa, että 6 km:n nettavan yhdystien pituus on vain 6 'km ja
41585: pituisen yhdystien rakentaminen on erikoisen sen rakentamiseksi on valmis rakennussuun-
41586: tarpeeHinen. Mainitun yhdystien rakenta- nitelma, olisi se kiireellisesti rakennettava.
41587: 958 XII,179. - Orajä.rven maantie.
41588:
41589:
41590: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- Sodankylän- Pelkosenniemen maan-
41591: dotamme eduski'J.nnan päätettävä:ksi toivo- tien ja Rovaniemen-Sodankylän
41592: muksen, maantiestä Orajärven kylään raken-
41593: netun kylätien välille.
41594: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
41595: menpiteisiin yhdystien rakentamiseksi
41596: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
41597:
41598: M. 0. Lahtela. Aaro Kauppi. Kusti Eskola.
41599: Erkki Koivisto. Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
41600: Eino E. Heikura. Markus Niskala. J. F. Pöykkö.
41601: 959
41602:
41603: XU,180. - Toiv.al. N: o 566.
41604:
41605:
41606:
41607:
41608: Pöykkö ym.: Maantien rakentamisesta Seipäjärveltä Riston-
41609: männikköön.
41610:
41611:
41612: E d u s k u n n a ll e.
41613:
41614: Jäämeren tiestä Seipäjärvelle Sodankylän tiestä Meltauksen tiehen. Tien vaikutuspii-
41615: kunna.<~sa on rakennettu maantie kylätienä, riin tulisivat valtion laajat hakkaamattomat
41616: jonka pituus on 18 km. Seipäjärven ja Ris- metsäalueet, joten tältäkin kannalta tie olisi
41617: tonmännikön välinen, noin 12 km:n matka tarpeellinen. Samoin tulisi tien vaikutuspii-
41618: on vielä tutkimatta. Meltauksen-Sodankylän rin asukkaille mahdalliseksi kuljettaa maata-
41619: tiestä Ristonmännikköön on tutkimukset suo. loustuotteita Sodankylän kirkolle, jossa on
41620: ritettu kylätieksi, ja tämän tien rakentami- mm. meijeri. Tämä olisi omiaan edistämään
41621: seksi on fääninhallituksen päätös ja tie tullee maatalouden kehitystä ja lisäisi asukkaiden
41622: lähiaikoina rakennettavaksi. Olisi erittäin toimeentulomahdollisuuksia.
41623: välttämätöntä, että myös edellämainittu Sei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme. kun-
41624: päjärven ja Ristonmännikön 12 km pituinen nioittaen eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo-
41625: väli kiireellisesti tutkittaisiin, jotta tällä vä- muksen,
41626: lillä olevat asukkaat ja alueelle tulevat uudet
41627: a.<~ukkaat pääsisivät tieyhteyteen, sillä maini- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
41628: tulla seudulla on erittäin hyviä viljelys- menpiteisiin tiesuunnan tutkimiseksi
41629: alueita ja on sinne suunniteltu asutusafue. maAJJntien rakentamista varten Seipä-
41630: Maasto on hyvä, joten tien rakentaminen on järveltä Ristonmännikköön.
41631: helppoa. Näin tulisi yhdystie Jäämeren
41632: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
41633:
41634: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä.
41635: Aaro Kauppi. Eemil Partanen.
41636: Eino Rytinld..
41637: 960
41638:
41639: XU,181. - Toiv.al. N:o 567.
41640:
41641:
41642:
41643:
41644: Lahtela ym.: Kemijärven-Sallan maantiestä Javarusvastuun
41645: asutusalueelle rakennetun tien jatkamisesta Pelkosennie-
41646: men kirkonkylään.
41647:
41648:
41649: Eduskunnalle.
41650:
41651: Jo useita vuosikymmeniä sitten pidettiin tusalue, ehdotti kulkulaitosvaliokunta edus-
41652: selvänä, että maantie oli rakennettava Kemi- kunnalle jätetyn aloitteen perusteella loka-
41653: järven-Sallan maantiestä Kemijoen itä- kuun 29 päivänä 1946 antamassaan mietin-
41654: puolta aina Pelkosenniemen kirkonkylän koh- nössä n: o 17 eduskunnan hyväksyttäväksi
41655: dalle asti. Että puheena olevan tien raken- toivomuksen, että tie olisi rakennettava aina
41656: tamista on pidetty tarpeellisena, käy selville Javarusvastuun asutusalueelle asti, ja edus-
41657: siitä:kin, että Kemijärven 'kunnassa suorite- kunta hyväksyi yksimielisesti mainitun valio-
41658: tun isojaon yhteydessä pidetyssä kokouksessa, kunnan mietinnön sellaisenaan sanotun vuo-
41659: jossa olivat edustettuina valtion virastot ja den marraskuun 5 päivänä. Tämän edus-
41660: mainitun kunnan tilalliset, yksimielisesti pää- kunnan päätöksen mukaisesti rakennettiinkin
41661: tettiin erottaa po. tietä ja tientekoaineiden asutusviranomaisten toimesta tie vuonna 1948
41662: ottopaikkoja varten tarvittava maa-alue Ke- mainitulle J avarusvastuun asutusalueelle asti.
41663: mijärven-Sallan maantiestä alkaen aina Ke- Näin on tullut rakennetuksi mainitulle tie-
41664: mijärven ja Pelkosenniemen kuntain rajalle suunnalle tietä n. 29 km. Että tie tulisi ra-
41665: asti valtion maaksi ja erotettiin jo vuosina kennetuksi Pelkosenniemen kunnan kirkon-
41666: ·1920-1921 siinä toivossa, että tie rakenne- kylän kohdalle asti, olisi sitä vielä jatkettava
41667: taan lähiaikoina. Kun tien rakentamiseen ei n. 20 km. Tämän noin 20 'km:n pituisen tie-
41668: ryhdytty, perustivat Kemijärven kuntaan osan rakentamisesta on siis nyt kysymys.
41669: kuuluvien Isokylän ja Kostamonkylän asuk- Maasto tällä ra;kentamattomalla tieosalla
41670: kaat kylätiekunnan ja rakensivät po. tiesuun- tien rakentamiseksi on hyvä, eikä sille tie-
41671: taa mainitusta Kemijärven-Sallan maan- osalle tule muuta 'kuin neljä pienen puron
41672: tiestä alkaen noin 14 kilometrin pituisen tien, ylittävää siltaa.
41673: ns. Kostamon-Varrion kylätien vuosina 1932 Kysymyksessä olevan tien rakentaminen on
41674: -1934. Valtionapua tämän kylätien raken- niin tarpeellinen tällä tiesuunnalla olevien
41675: tamiseen myönnettäessä määrättiin, että tie talojen ja kyläryhmien tieyhteyteen pääsemi-
41676: oli rakennettava siten, että sivuojien väli ko- seksi, että Pelkosenniemen ja Kemijärven
41677: villakin mailla oli ·5 Yz metriä. Näin tehtiin kunnat, joiden kuntien alueelle tie tulee ra-
41678: sen vuoksi, että katsottiin mainitun kylätien kennettavaksi, ovat valmistuttaneet ammatti-
41679: lähitulevaisuudessa siirtyvän valtion maan- miehellä tiesuunnitelman ja rakennuskustan-
41680: tiE'Jrni. nusarvion, jonka mukaan tie tulee maksa-
41681: Kun mainitulle tiesuunnalle 7-10 kilomet- maan 59 600 000 markkaa. Näin ovat maini-
41682: rin päähän mainitun kylätien pohjoisimmasta tut kunnat tehneet jouduttaakseen tien ra-
41683: päästä perustettiin vuonna 1946 ns. Kalk- kentamista, koska se on erikoisen tarpeellinen
41684: kiaisen asutusalue, johon on muodostettu yli ja kiireellinen siihenkin nähden, että sen
41685: kaksikymmentä viljelystilaa, rakennettiin välittömässä yhteydessä molemmin puolin
41686: sinne asutusviranomaisten toimesta maantie tiesuuntaa ovat hyvät ja laajat viljelyskel-
41687: mainitun kylätien jatkoksi kesällä 1947 sekä poiset alueet, joiden asuttamiseen ei päästä·
41688: tähän yhdistyvät mainitun asutusalueen sivu- ennen kuin puheena oleva tie on rakennettu.
41689: tiet. Kun jo aikaisemmin oli perustettu Mainittakoon, että tien rakentamisen, asut-
41690: alussa mainitulla tiesuunnalla olevan Oinaan tamisen kannalta asiaa ajatellen on Kemijär-
41691: kylän pohjoispuolelle ns. Javarusvastuun asu- ven, Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa
41692: XII,181. - Lahtela ym. 961
41693: toimivan 195 maanlunastuslautakunnan pu- dollisuudet turvata niin, etteivät ne joutuisi
41694: heenjohtaja insinööri Hannes Laimio katso- elämän yksinomaan ansiotöistä ja lisäämään
41695: nut erittäin tarpeelliseksi ja antamassaan jatkuvasti työttömäin pelottavan suurta
41696: 'lausunnossa puoltaa sen pikaista rakenta- joukkoa.
41697: mista sekä on ilmoittanut, että sanotulla tie- Mainitun maantien rakentamisesta olisi
41698: suunnalla on mm. Kemi Oy: llä yli 2 000 suuri hyöty myöskin valtion metsille monessa
41699: hehtaaria viljelykseen soveltuvaa maata, joka eri muodossa.
41700: on tarjottu käytettäväksi asutukseen. Mainittakoon vielä, että Kemijärven sekä
41701: Onhan hyvin tunnettua, ettei uusien tilo- Pelkosenniemen kunnanvaltuuston ovat usean
41702: jen perustamista, ei viljelysten raivausta kerran käsitelleet mainitun maantien rakeR-
41703: eikä entisten vilj~lysten viljelystäkään voida tamiskysymystä ja katsoneet, että se olisi
41704: kannattavasti suorittaa ilman välttämättömiä rakennettava ma:hdollisimman pian ja tehneet
41705: koneita. Kun tarvittavat koneet on hankit- sen rakentamiseksi tielain edellyttämät ano-
41706: tava yhteistoiminnassa ja kun niitä on kulje- mukset, sekä että hallitus on jo maaliskuun
41707: tettava talosta toiseen, on niiden kuljettami- 5 päivänä 1953 vahvistanut edellämaini-
41708: nen mahdoton ilman tietä. Ilman tien raken- tun Kostamon-Varrion kylätien maantieksi
41709: tamista ei voida kannattavasti kuljettaa tar- kunnostamissuunnitelman ja eduskunnan kul-
41710: vikkeita jo oleville, ei vastaisuudessa perus- kulaitosvaliokunta syksyllä 1956 ehdottanut,
41711: tettaville tiloille, eikä sieltä lähettää tuotteita että po. kylätie nopeasti kunnostetaan maan-
41712: kulutuskeskuksiin, joita ovat mainittujen tieksi ja tämän ehdotuksen on eduskunta hy-
41713: kuntien kirkonkylät. Kun lä:Mn meijeri mai- väksynyt joulukuun 11 päivänä 1956.
41714: nitun tiesuunnan vaikutuspiirissä on Kemi- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
41715: järven kirkonkylässä ja kun tarvittavat raha- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41716: tulot olisi saatava maidosta ja kun sitä ei muksen,
41717: voida kannattavasti kuljettaa pitkiä matkoja
41718: muutoin kuin autolla, ja autoliikenne kaipaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41719: maantietä, olisi sanottu tie ra-kennettava niin toimenpiteisiin Kemijärven-Sallmt
41720: pian kuin mahdollista, että tiettömällä alueella maantiestä Javarusvastuun asutus-
41721: oleva väestö voisi menestyksellä harjoittaa alueelle rakennetun tien jatkamiseksi
41722: maataloutta ja että uusia tiloja voitaisiin pe- Pelkosenniemen kirkonkylään asti.
41723: rustaa ja niissäkin olevan väestön elinmah-
41724: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
41725:
41726: M. 0. Lahtela. Antti J. Ranta:m.a.a. Eino Rytinki.
41727: J. F. Pöykkö. Toivo Antila. Kusti Eskola.
41728: Markus Niskala. Erkki Koivisto. Yrjö Hautala.
41729: Eino E. Beikura.
41730: Aaro Kauppi.
41731:
41732:
41733:
41734:
41735: 121 E 168/57
41736: 962
41737:
41738: X11,182. - Toiv.al. N: o 568.
41739:
41740:
41741:
41742:
41743: Lahtela ym. : Yhdysmaantien rakentamisesta Lapajärven
41744: tieltä Kemijärven-Sallan tielle Salrnijärven kylään.
41745:
41746:
41747: Eduskunnalle..
41748:
41749: Sallan kunnan Lampelan kylän asukkaat maila n. 6 km:n pituinen yhdystie Kursun
41750: asutettiin, mainitun kylän jouduttua Neuvos- . kylästä lJapajärvelle rakennetusta tiestä Ke-
41751: toliitolle, sanotun kunnan jälelle jääneelle mijärven-Sallan maantiehen Salmivaaran
41752: alueelle Lapajärven seudulle. Mainittuun kylään lyhenisi Lapajärven seudulle asutetun
41753: Lampelan kylään oli entisestä Sallan kunnan siirtoväen ja muunkin väestön matka oman
41754: 'kirkonkylästä matkaa n. 10 km ja sinne oli kuntansa kirkonkylään, jossa on lääkäri, sai-
41755: kirkonkylästä maantie. Mainitulle Lapajär- raala, kunnanvirasto ym., n. 20 kilometrillä.
41756: ven alueelle, johon mainitun Lampelan kylän Kun näin on ja kun tämä 6 km:n pituinen
41757: siirtoväki on asutettu, on rakennettu noin 14 yhdystie muutoinkin olisi erikoisen tarpeelli-
41758: kilometrin pituinen tie Sallan kunnan Kur- nen, olisi se kiireellisesti rakennettava.
41759: sun kylästä, josta on matkaa nykyiseen Sal- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
41760: lan kunnan kirkonkylään 25 km. Mainitun dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41761: .siirtoväen on nyt matkustettava, päästäkseen muksen,
41762: maantietä oman kuntansa kirkonkylään, en-
41763: sin mainittuun Kursun kylään 10-15 km ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
41764: sieltä ikirkonkyläänsä 25 km eli yht. 35-40 menpiteisiin yhdysmaantien rakenta-
41765: km, eli siis 25-30 'km pitempi matka kuin miseksi Sall-an kunnassa olevasta La-
41766: mikä heillä oli kirkonkyläänsä asuessaan en- pajärven tiestä Kemijärven-Sall-an
41767: nen mainitussa Lampelan kylässä. Rakenta- maantiehen Salmijärven kylään.
41768: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
41769:
41770: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
41771: 963
41772:
41773: XU,183. - Toiv.al. N: o 569.
41774:
41775:
41776:
41777:
41778: Lahtela ym.: Ykdysmaantien rakentamisesta H ietala.sta H an-
41779: kimaahan Kittilän kunnassa.
41780:
41781:
41782: Eduskunnalle..
41783:
41784: Lapin läänissä olevan Kittilän kunnan kes- kuorma-autojenkin, mikä maksaa paljon ja
41785: kuksesta on rakennettu aikanaan tie Kuiva- kuluttaa paljon autoja ja u:lkolaista poltto-
41786: salmen ja Kiistalan kylien kautta Hietalaan, ainetta. Jos yhdystie olisi, voitaisiin suo-
41787: jonka tien pituus on n. 40 km ja toinen tie rittaa sama työ puolta vähemmillä kuljetus-
41788: Sirkan kylästä Könkään !kylän ja Hanhi- välineillä ja säästää paljon polttoaineita ja
41789: maan kylän kautta Karhulaan ja edelleen autoja sekä alentaa kuljetuskustannuksia.
41790: Lokkaan. Näiden ka;hden pitkän tien väli Kyseessä olevan yhdystien ra:kentamisesta
41791: mainitun Hanhimaan !kylän ja Hietalan koh- olisi myöskin suuri hyöty valtion metsätalou-
41792: dalla on ainoastaan n. 9 km. Tälle noin 9 dellekin, koska kummankin tien vaikutus-
41793: km pituiselle tiettömälle välille olisi raken- alueella on paljon valtion metsämaita. Kun
41794: nettava yhdysmaantie. Kun tätä n. 9 km:n yhdystie monestakin syystä on erikoisen
41795: yhdystietä ei ole, on niiden, jotka asuvat tarpeellinen ja kun sillä hyödytetään valtion
41796: mainitussa Hanhimaan ·kylässä tai Hietalan metsätalouttakin monessa muodossa, olisi sen
41797: kylässä, jos tahtovat päästä maantietä Han- rakentaminen toimeenpantava kiireellisesti.
41798: himaasta Hietalaan tai Hietalasta Hall'himaa- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
41799: han, matkustettava yli 80 kilometrin pitui- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41800: nen matka. Yhdystien rakentaminen jo muksen,
41801: tästä syystä on erikoisen tarpeellinen. Kun
41802: yhdystietä ei ole ja molempien mainittu- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
41803: jen teiden varsilla on paljon maataloutta har- toimenpiteisiin ykdysmaantien raken-
41804: joittavaa väestöä, joissa tuotettu maito on tamiseksi Kittt?än kunnassa olevien
41805: kuljetettava autoilla kulutuskeskuksiin, on Kuivasalmen---Kiistalan-Hietalan ja
41806: pakko ajaa autolla edestakaisin samaa tietä Sirkan-Könkään-Hanhimaan teiden
41807: ja samoin on tehtävä myöskin postiautojen ja välille Hietalasta Hankimaahan.
41808: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1957.
41809:
41810: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
41811: 964
41812:
41813: Xl1,184. - Toiv.al. N: o 570.
41814:
41815:
41816:
41817:
41818: Pöykkö ym..: Molkojärven~Kieringin maantien rakentami-
41819: sesta.
41820:
41821:
41822: E d u s k u n n a 11 e.
41823:
41824: Molkojärven-Kieringin välisen 12 km pi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
41825: tuisen maantien suunta Kittilän kunnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41826: alueella. on aikoinaan tutkittu ja suunnitel- muksen,
41827: mat tien rakentamisesta laadittu.
41828: Tämä tie oli&i hyvin til.l'keä Kittilän ja So- että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
41829: dankylän välisenä yhdystienä ja se olisi hy- sellaisiin toimenpiteisiin, että Molko-
41830: vin tärkeä myös tien vaikutuspiirin asuk- järven-Kieringin välinen maantie
41831: kaill(\ sekä lyhentäisi mm. Unarin seudun saataisiin rakenteille.
41832: asukkaiden kulkua Kittilään noin 50 km.
41833: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1957.
41834:
41835: J. F. Pöykkö. Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
41836: Aaro Kauppi. Eemil Partanen. Markus Niskala.
41837: 965
41838:
41839: XII,185. - Toiv.al. N: o 571.
41840:
41841:
41842:
41843:
41844: Friman ym.: Tien rakentamisesta Korvasen-Lokan tiestä
41845: Rieston kylään Sodankylän kunnassa.
41846:
41847:
41848: Eduskunnalle.
41849:
41850: Sodankylän kunnan pohjoisosassa Luiro- suuret alueet valtion metsiä, joiden käytön
41851: jokivarrella, Lokan kylästä pohjoiseen, si- kannaltakin tämän tien rakentaminen on tar-
41852: jaitsee Rieston kylä, johon ei ole minkään- peellista, olisi tie mahdollisimman pian ra-
41853: laista maantietä. Jo ennen sotia suunnitel- kennettava.
41854: tiin tämän tien rakentamista, mutta jostakin Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
41855: syystä se jäi rakentamatta. Rieston kylä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41856: ympäristöineen on kohtalaisen hyvää vilje- muksen,
41857: lysmaata. Jo pitkän aikaa liikennöidystä
41858: Korvasen-Lokan maantiestä on vain 8 kilo- että hallitus ryktyisi toimenpiteisiin
41859: metrin matka länteen Rieston kylään ja tien rakennuttamiseksi Sodankylän
41860: maasto on tierakennukselle kohtalaisen edul- kun'f!-assa Korvasen-Lokan tiestä
41861: linen. Kun näillä alueilla ovat valtavan Rieston kylään.
41862: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
41863:
41864: Toivo Friman. Eino Tainio. A.-L. Tiekso-Isaksson.
41865: 966
41866:
41867: XII,186. - Toiv.a.l. N:o 572.
41868:
41869:
41870:
41871:
41872: Lahtela. ym.: Maantien rakentamisesta Eno-ntekiön kunnan
41873: keskuksesta Kivijärven kylään.
41874:
41875:
41876: E d u s k u n n a ll e.
41877:
41878: Jo kauan on odotettu maantien rakenta- rannikolle. Tie olisi erikoisen tarpeellinen
41879: mista Enontekiön kunnan keskuksesta Lep- matkailunkin kannalta asiaa arvioiden ja sitä
41880: päjärven ja Palojärven kylien kautta Kivi- myöten voitaisiin kuljettaa puutavaraa puut-
41881: järven· kylään, joka on Norjan rajan lähei- tomaan Pohjois-Norjaan, mikä lisäisi työti-
41882: syydessä ja jota kylää kohti Norja parhail- laisuuksia pohjoisimmassa Suomessa.
41883: laan rakentaa tieverkostaan Kantokeinosta Mainittakoon, että maasto on erikoisen
41884: maantietä. Mainitun Enontekiön-Leppäjär- hyvä ja että tien rakentaminen voidaan to-
41885: ven-Palojärven-Kivijärven maantien ra- teuttaa halvoin kustannuksin. Kun työttö-
41886: kentamista, jonka pituus tulisi olemaan noin myyttä on ollut Enontekiöllä monina vuosina
41887: 36 km, on Enontekiön kunta anonut. ja tulee olemaan edelleenkin, olisi tie
41888: Mainitun tien rakentamisen on katsonut saatava rakennetuksi mahdollisimman pian.
41889: tarpeelliseksi myöskin valtioneuvoston 17 Sen rakentamiseen ei kuitenkaan päästä, en-
41890: päivänä huhtikuuta 1935 Lapin taloudellis- nen kuin tiensuunta on tutkittu ja kustan-
41891: ten olojen kehittämistä tutkimaan asettama nusarvio laadittu. Olisikin aivan välttämä-
41892: komitea, ehdottanut sen rakennettavaksi ja töntä, että se tutkittaisiin viimeistään kesällä
41893: asettanut sen. rakentamisen toiseen kiireelli- 1957 ja että tien rakentamiseksi otettaisiin
41894: syysluokkaan, jonka mukaan tie olisi pitänyt jo vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon tarpeel-
41895: rakentaa jo vähintään 15 vuotta sitten. linen määräraha, ettei se jäisi rakentamatta.
41896: Kyseessä oleva tie on tarpeellinen tiettö- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
41897: mässä erämaassa asuvan väestön tieyhteyteen dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
41898: pääsemiseksi ja taloudellisten olojen kehit- muksen,
41899: tämiseksi sekä toimeentulomahdollisuuksien
41900: parantamiseksi. Mainittakoon, että Palojär- että haUitus ryhtyisi pikaisiin toi-
41901: ven kylään, johon on matkaa Enontekiön menpiteisiin maantiesuunnan tutkimi-
41902: kirkolta noin 30 km, on Enontekiön kunta seksi ja kustannusarvion tekemiseksi
41903: rakennuttanut kansakoulun. sekä rnaantien rakentamiseksi Enonte-
41904: Kun Norja rakentaa parhaillaan tietä kiön kunnan keskuksesta Leppäjärven
41905: omasta tieverkostostaan valtakunnan rajalle ja Palojärven kylien kautta Kivijär-
41906: Kivijärven kylän lähelle, avautuisi, jos Suomi ven kylään.
41907: rakentaisi po. tien, tieyhteys aina Norjan
41908: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
41909:
41910: M. 0. Lahtela.. Niilo Ryhtä.
41911: Erkki Koivisto. Aaro Kauppi.
41912: Eino Rytinki.
41913: 967
41914:
41915: XII,187. - Toiv.al. N: o 573.
41916:
41917:
41918:
41919:
41920: Niskala ym.: Maantien rakentamisesta Enontekiön kirkolta
41921: Koutokeinon suuntaan Norjan rajalle.
41922:
41923:
41924: E d u s k u n n a ll e.
41925:
41926: Tieverkoston kehittäminen on ollut keskei- Suontajärven ja Leppäjärven kylien kautta
41927: simpiä kysymyksiä koko itsenäisyytemme Norjan rajalle, on lyhin matka myös ympäri
41928: ajan. Siitä kehityksestä on myös Lappi pääs- vuoden auki olevaan Pohjois-Norjan sata-
41929: syt huomattavassa määrässä osalliseksi. Huo- maan. Vuosi vuodelta yhä kasvavalle mat-
41930: mioon ottaen kumminkin alueen laajuuden on kailuliikenteelle se avaa uusia mahdollisuuk-
41931: vielä useita ns. vanhoja kauppateitä raken- sia nähden Lappia eri puolilta. Kun perim-
41932: tamatta, teitä, joilla liikenne on tapahtunut mäisen Lapin talouselämä on hyvin paljon
41933: kolta Norjan Koutokeinoon suuntautuva kul- riippuvainen Norjan kanssa käytävästä kaup-
41934: kureitit eivät ole enää nykyajan oloja, ym- pavaihdosta, johon sikäläisellä väestöllä on
41935: pärivuotista liikennetarvetta vastaavia. Sel- erioikeuksia, niin tämä lyhin tie helpottaa
41936: lainen ikivanha kulkutie on Enontekiön kir- monella tavalla vaikeuksien keskellä kamp-
41937: kolta Norjan Koutokeinoon suuntutuva kul- pailevan Taka-Lapin kansan toimeentuloa.
41938: kureitti. Tämä on ollut aikanaan ainoa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
41939: Länsi-Lapin asukkaita Norjaan yhdistävä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41940: kuljettu suunta. Kun nykyajan motorisoidut
41941: kulkuneuvot ovat syrjäyttäneet aikanaan lii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41942: kennevälineenä käytetyn poron, on myös tien rakentamiseksi Enontekiön kir-
41943: tiekysymys käynyt ajankohtaiseksi. Tämä tien kolta Koutokeinon suuntaan Norjan
41944: suunta, joka on tutkittu alustavasti, kulkee rajalle.
41945: Enontekiön kirkolta kahden syrjäkylän,
41946: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1957.
41947:
41948: Markus Niskala. Eino Rytinki.
41949: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
41950: 968
41951:
41952: XU,188. - Toiv.al. N:o 574.
41953:
41954:
41955:
41956:
41957: Lahtela ym.: Inarin kirkonkylän-Menesjärven maantien
41958: saattamisesta autoilla liikennöitävään kuntoon.
41959:
41960:
41961: Eduskunnalle.
41962:
41963: Maantien rakentaminen Inarin kirkonky- liikennöitävään kuntoon saattaminen mainit-
41964: lästä Menesjärvelle ja edelleen Enontekiön tuun kylään kuljetettaville tavaroille 8-14
41965: Peltovuoman maantiehen sekä Menesjärveltä markan kuljetuskustannusten alenemista ja
41966: Lemmenjoelle on kauan sitten katsottu tar- vastaavaa toimeentulomahdollii>uuden paran-
41967: peelliseksi asujamiston saattamiseksi tieyh- tamista. Saman suuruisen kuljetuskustan-
41968: teyteen ja valtion metsien tientarpeen vuoksi. nuksen alentumisen se aiheuttaa kai-
41969: Mainittujen maanteiden rakentamista kos- kille muillekin asukkaille, jotka tulevat !käyt-
41970: kevaa kysymystä on tutkinut mm. valtioneu- tämään mainittua tietä. On selvää, että val-
41971: voston huhtikuun 17 päivänä 1935 Lapin tion metsätalous tulee tiestä hyötymään pal-
41972: taloudellisten olojen parantamista varten jon enemmän kuin yksityiset, koska tien
41973: asettama komitea ja huhtikuun 8 päivänä vaikutuspiirissä ovat tuhansia hehtaareja kä-
41974: 1938 antamassaan mietinnössä ehdottanut ne sittävät metsäalueet, joiden puutavaran hy-
41975: rakennettavaksi (komitean mietintö n: o väksikäyttö ja metsien hoito tulee sitä hal.
41976: 8/1938). vemmaksi, mitä paremmat kuljetu.smahdolli..
41977: Tämän jälkeen on mainittua tietä, osaksi suude.t ovat.
41978: maamme ja osaksi saksalaisten toimesta, ra- Porotalous, jaka on Inarin kunnassa eri-
41979: kennettu Inarin kirkonkylän ja Menesjärven ikoisen suurimerkityksellinen elinkeino ja
41980: välillä, joka matka on n. 35 km, sellaiseen jonka keskeisimpiä paikkoja on Menesjärven
41981: kuntoon, että sitä voidaan jollain tavoin seutu, . _tulisi myöskin saamaan huomattavia
41982: autoilla liikennöidä si'Hoin, kun maa on kuiva tuloksia mainitusta maantiestä. Jos maan-
41983: tai auton ikantavaksi jäätynyt ja lumeton. tie olisi, voitaisiin porot teurastaa aikai-
41984: Mainitun tien autoilla Hi:kennöitävään kun- sin syystalvella, joHoin ne ovat lihavia ja
41985: toon rakentaminen Inarin !kirkonkylästä Me.- kuljettaa tuotte.et maanteitse autoilla kulu-
41986: nesjärvelle on erikoisen tarpeellinen, ei vain tuskeskuksiin ja alentaa kuljetuskustannuk-
41987: Menesjärven kylässä ja sen ympäristössä sia ainakin 80 % nykyisestään.
41988: asuvain kansalaisten saattamiseksi tieyhtey- Sairaus- ja tapaturmatapauksissa, joita
41989: teen, vaan myöskin valtion metsien ja Lem- aina sattuu, olisi tie aivan välttämätön, että
41990: menjoen kuHankaivajain sekä Lemmenjoe'lla väestölle voitaisiin antaa se apu, minkä tei-
41991: olevien asukkaiden tietarpeen tyydyttämi- den varsilla asuvat kansalaiset ovat saaneet
41992: seksi. Kun Menesjärven kylä on laajan va:l- jo vuosikymmeniä sitten.
41993: tion metsämaan keskellä, on itsestään selvää, Kyseessä olevan Inarin kirkonkylän ja Me-
41994: että tie jo yksin valtion metsien kannalta nesjärven välisen tien autoilla liikennöitä-
41995: asiaa ajatellen olisi liikennekelpoiseksi raken- vään kuntoon rakentamiseksi on tie- ja vesi-
41996: nettava, vaikkei siellä olisi asukkaita olemas- rakennushallituksen toimesta vuoden 1951
41997: sakaan. a}kuun suoritettu tutkiminen ja kustannus-
41998: Kun Mene.sjärven kylässä on niin paljon arvion teko.
41999: asukkaita, että se on erillinen kansakoulu- Tässä yhteydessä on mainittava, että Ina-
42000: piiri ja kun tavarain kuljetus Inarin kirkon- rin kunta on anonut, että mainitun maan-
42001: kylästä Menesjärvelle maksaa !kesän aikana tien kunnostaminen suoritettaisiin työttömyy-
42002: 9-15 markkaa kilolta, tietää tien autoilla den poistamiseksi varatuilla varoilla ja että
42003: XII,l88. - Lahtela ym. 969
42004:
42005: eduskuntakin, jo vuoden 1952 tulo- ja meno- jo 20 vuotta sitten on sen ehdottanut ·raken-
42006: arviota käsitellessään, on lausunut, että sen nettavaksi, olisi sen rakentamiseen heti ryh-
42007: rakentamiseen olisi käytettävä työttömyys- dyttävä ja otettava ensi vuoden tulo- ja
42008: varoja. On selvää, että vaikka sitä ta:lven menoarvioon määräraha.
42009: aikana rakennettaisiin työttömyysvaroilla, on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
42010: siihen varattava varsinaisia:kin varoja, koska nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
42011: tietä talvella ei voida rakentaa sellaiseksi, muksen,
42012: että se olisi liikennekelpoinen.
42013: Kun mainittu tie saadaan verraten väill.illä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
42014: kustannuksilla rakennetuksi autolla Uiken- menpiteisiin Inarin kirkonkylä11r-Me-
42015: nöitävään kuntoon ja kun tie on val- nesjärven maantien autoilla liikennöi-
42016: tion metsätaioudellekin erikoisen tarpeelli- tävään kuntoon saattamiseksi.
42017: nen ja kun edellä mainittu valtion komitea
42018: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1957.
42019:
42020: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
42021: Erkki Koivisto. Aaro Kauppi.
42022: Eino Rytinki.
42023:
42024:
42025:
42026:
42027: 122 F. IGS/57
42028: 970
42029:
42030: Xfi,189. - Toiv.al. N: o 575.
42031:
42032:
42033:
42034:
42035: Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta Ina1·in kunnassa ole-
42036: vaan Angeliin.
42037:
42038:
42039: E d u s k u n n a ll e.
42040:
42041: Maantien rakentamista Inarin kunnassa nalla asuvat Suomen kansalaiset siitä kame-
42042: Riutulan, Tirran, Heikkilän, Närväjärven lin tehtävästä, jota he kantaessaan tarvik-
42043: ja Pyhäjärven kautta Angelin kylään, joka keita suorittavat, ja niistä monenlaisista
42044: on Norjan rajalla ja jossa on huomattava muista vaikeuksist·a, joita he joutuvat mo-
42045: asutus ja rajavartiolaitos ja johon ei ole nessa eri muodossa kokemaan ja kärsimään
42046: mistään päin muuta tietä kuin kinttupol- asuessaan tiettömässä erämaassa samanaikai-
42047: kuja, on odotettu vuodesta toiseen. Mainitun sesti, kun toiset saman kansan kansalaiset saa-
42048: maantien rakentamisen on katsonut tarpeelli- vat käyttää hyväkseen valtion rakentamia
42049: seksi se komiteakin, jonka valtioneuvosto teitä ja nykyaikaisia moottoriajoneuvoja.
42050: asetti 17 päivänä huhtikuuta 1935 tutkimaan Kun tie miltei koko pituudeltaan tulisi
42051: Lapin taloudellisten olojen kehittämistä ja rakennettavaksi valtion metsämaille, tulisi
42052: tekemään ehdotuksia, ja on komitea huhti- tiestä olemaan monessa muodossa suuri hyöty
42053: kuun 8 päivänä 1938 valtioneuvostolle anta- valtion metsätaloudellekin. Poronhoidolle,
42054: massaan mietinnössä ehdottanut sen raken- jolla on suuri merkitys Perä-Lapissa, olisi
42055: nettavaksi 10 vuoden kuluessa mietinnön myöskin suuri tulos maantiestä. Sitä tar-
42056: antamisesta lukien (Komitean mietintö 8/ vitaan myöskin sen aidan kunnossapitokus-
42057: 1938). Kun kaikissa alussa nimeltään maini- tannusten alentamisen vuoksi, jonka Suomi
42058: tuissa paikoissa, joiden kautta puheena oleva ja Norja ovat rakentaneet kallein kustannuk-
42059: tie olisi Angelin kylään rakennettava, on ta- sin rajalle lähelle Angelia. Kun tie on tar-
42060: loja ja Angeli on niin suuri kylä, että siellä peellinen valtiollekin, olisi se nopeasti saa-
42061: on kansakoulu ja siellä on myöskin rajavar- tava rakennetuksi.
42062: tiolaitos ja sinne on tarvikkeet repulla kan- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
42063: nettava, ja kun siitäkin on kulunut lähes ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
42064: 10 vuotta, kun mainitun valtion komitean vomuksen,
42065: ehdotuksen mukaan maantie olisi pitänyt olla
42066: valmiiksi rakennettu, olisi nyt jo aika ryhtyä että ha-llitus ryhtyisi pikaisiin toi-
42067: kiireellisiin toimenpiteisiin mainitun tien ra- menpiteisiin maantien rakentamiseksi
42068: kentamiseksi ja vapauttaa sanotun tien Suun- Inarin kunnassa olevaan Angeliin.
42069: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1957.
42070:
42071: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
42072: J. F. Pöykkö. Markus Niskala.
42073: 971
42074:
42075: XU,l90.- Toiv.al. N:o 576.
42076:
42077:
42078:
42079:
42080: Lahtela, ym.: Maantien rakentamisesta Utsjoen sillan ja sen
42081: etelä- ja pohjoispuolella olevien koskien sivuutusteiden
42082: välille sekä sillan pohjoispuolelle Nuorgamin kautta N or-
42083: jan rajalle.
42084:
42085:
42086: E d u s k u n n a ll e.
42087:
42088: :Maamme pohjoisin, Norjan rajalla oleva edes hevosajoneuvoilla. Kun mainittu silta
42089: Utsjoen kunta on tähän asti ollut ainoa on kunnan keskuksessa, ja sen eteläpuolella
42090: maamme mantereella olevista kunnista, jonka Tenojokivarressa noin 4 kilometrin päässä
42091: keskukseen ei ole ollut maamme maantiever- sillasta on noin 15 kilometrin pituinen kos-
42092: kostosta maantietä. Lähin maantie on ollut kien kohdalle rakennettu maantie ja sillan
42093: lähes 100 kilometrin päässä mainitun kun- pohjoispuolella noin 3 kilometrin päässä sil-
42094: nan keskuksesta, joka on sillä seudulla, missä lasta noin 8 kilometrin pituinen koskien koh-
42095: Utsjoki laskee Tenojokeen. Utsjoen kunnan dalle rakennettu maantie ja tämän koskien
42096: keskukseen on monia vuosia rakennettu kohdalle rakennetun koskien sivuutustien
42097: maantietä Inarin Syysjärven maantien jat- pohjoispuolella toinen noin 9 kilometrin pi-
42098: kona, joka on nyt valmistumisvaiheessa. tuinen koskien kohdalle rakennettu maantie
42099: Kun miltei kaikki Utsjoen kunnan väestö ja sen pohjoispuolella Norjan rajan läheisyy-
42100: asuu Suomen ja Norjan rajana olevan Teno- dessä Utsjoen kuntaan kuuluva huomattavan
42101: joen varressa, jota jokea maantien ja utsjo- suuri Nuorgamin kylä, jossa on mm. kansa-
42102: kelaisten välinen liikenne tähän asti ollut koulukin, olisi mainittuun Utsjokeen rakenne-
42103: mahdollinen ja kun mainitussa Tenojoessa on tun sillan ja sen eteläpuolella olevan koskien
42104: kovia koskia, joissa ei ole voitu lastissa ole- sivuutustien välille sekä sanotun sillan ja
42105: villa veneillä liikennöidä, ei alas eikä ylös sen pohjoispuolelle rakennettujen koskien si-
42106: jokea, vaan tavarat on pitänyt purkaa ve- vuutusteiden välille, aina mainitun Nuorga-
42107: neistä pois koskien ylä- ja alapuolella ja min kylän pohjoispuolella olevaan Norjan ra-
42108: kuljettaa ne kosken sivu maata myöten ja jaan asti rakennettava maantie mahdollisim-
42109: kun se on nostanut kuljetuskustannuksia suu- man pian. Jo sillä, että rakennettaisiin mai-
42110: resti, on pahimpien koskien kohdalle raken- nitun sillan eteläpuolelle noin 4 km: n ja
42111: nettu maantiet, joita myöten tavarat on kul- pohjoispuolelle noin 3 km: n pituinen tie,
42112: jetettu koskien kohdalla. Näiden koskien si- saataisiin niillä mainittujen koskien sivuutus-
42113: vulle rakennettujen maanteiden kumpikaan teiden kanssa sanotun Utsjoen kunnan kes-
42114: pää ei ole liittynyt mihinkään maantiehen, kukseen noin 30 km: n pituinen, erikoisen
42115: vaan ovat ne olleet ja ovat edelleen irralli- tarpeellinen yhtenäinen maantie, jolla voi-
42116: sina palasina. Kun Tenojokeen laskeva taisiin erikoisen suuressa määrässä korjata
42117: Utsjoki, Tenojoesta alkaen lähes 10 kilomet- niitä liikennevaikeuksia ja alentaa liikenne-
42118: rin pituudelta, on virtava ja koskinen, sen kustannuksia.
42119: yli pääsy kesällä oli vaikeaa ja talvella estyi Tien rakentaminen mainitun Utsjokeen ra-
42120: ylipääsy kokonaankin pitkiksi ajoiksi, raken- kennetun sillan pohjoispuolelle aina Nuorga-
42121: nettiin jokeen eduskunnan päätöksen mukai- min kylään ja Norjan rajalle asti on tar-
42122: sesti muutamia vuosia sitten maantiesilta, peellinen ja välttämätön monestakin syystä.
42123: jota voidaan ajaa kuorma- ja muilla autoilla Tämän tien rakentaminen on siihenkin näh-
42124: yli joen. Kun tämän sillan kummallakaan den erikoisen tarpeellinen ja kiireellinen, että
42125: puolen ei ole siltaan liittyvää maantietä, ei Nuorgamin kylän pohjoispuolella, aivan Suo-
42126: sitä voida kesänaikana käyttää liikenteessä men ja Norjan rajan läheisyydessä, on nor-
42127: 972 XII,l90. - Utsjoen-Norjan rajan maantie.
42128:
42129:
42130: jalainen kirkonkylä, johon on rakennettu Kun nyt on valmistumaisillaan Inarin
42131: maantie Norjan tieverkostosta. Rakentamalla Syysjärveltä Utsjoelle rakennettavana oleva
42132: Suomen puolelle Norjan rajaan asti maantie maantie, ja sen rakentaminen on nyt lähellä
42133: ja yhdistämällä se Norjan maantiehen, mainittua Utsjoen yli rakennettua siltaa ja
42134: avautuu siitä suora yhdystie sen tien kautta, sanotussa työssä käytetään huomattavasti
42135: jota on monia vuosia rakennettu Inarin työkoneita, olisi mainitut sillan kahta puolta
42136: Syysjärvelle rakennetun tien jatkona Utsjoen rakennettavat tiepalaset rakennettava heti ja
42137: kirkonkylän kautta Tenojoen rantaan, siis jatkettava sillan pohjoispuolella olevan tien
42138: mainitun Utsjokeen rakennetun sillan lähei- rakentamista aina Norjan rajalle asti, ennen-
42139: syyteen, ja joka on nyt valmistumisvaiheessa. kuin koneet sieltä siirretään pois, koska siten
42140: Tätä tietä voitaisiin mainitun Inarin-Uts- säästetään ne kustannukset, mitä koneiden
42141: joen tien varsilta valtion metsämailta kuljet- poissiirtäminen maksaa, ja tulevat rakenne-
42142: taa kaikenlaista puutavaraa, jolla ei ole tuiksi tarpeelliset tiet.
42143: muuta menekkiä, puuttomaan Pohjois-Nor- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
42144: jaan ja saada siten tuloja valtiolle puutava- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42145: rasta, joka muutoin kaatuu ja lahoo metsiin muksen,
42146: edelleen, niinkuin se on tehnyt tähänkin asti,
42147: vahingoksi valtiolle ja lisäksi estää metsien että hallitus 1·yhtyisi kiireelUsiin
42148: lisäkasvua suuressa määrässä. Mainitulla puu- toimenpiteisiin •maantien rakentami-
42149: tavaran viennillä saataisiin myöskin hyödyl- seksi Utsjokeen mkennetun sillan ja
42150: listä työtä sikäläiselle väestölle. sen etelä- ja pohjoispuolella olevien
42151: Matkailun kannalta olisi myöskin kyseessä koskien sivuutusteiden välille sekä
42152: olevan tien rakentamisesta erikoisen suuri mainitun sillan pohjoispuolella Nuor-
42153: hyöty sille matkailulle, joka suuntautuu Poh- gamin kautta Norjan rajalle asti.
42154: jois-Suomeen ja Pohjois-Norjaan, jota pitäisi
42155: maamme etujen vuoksikin elvyttää.
42156: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1957.
42157:
42158: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö. Markus Niskala.
42159: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUS-
42160: ALOITTEET
42161: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
42162:
42163:
42164:
42165:
42166: E 168/57
42167: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
42168: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
42169:
42170:
42171: LAKIALOITTEET
42172: Yleisenä. aloitea.ika.na. jätetyt.
42173:
42174: - n:o 1, Raunion ym.: Ehdotus laiksi maa- - n:o 9, Mustosen ym.: Ehdotus laiksi en-
42175: liskuun 1 päivänä 1956 alkaneen ja saman nakkoperintälain muuttamisesta. Liitteet IV,7.
42176: kuun 20 päivänä päättyneen yleisl~~tkon aikana s. 52. - Ks. Ennakkoperintälaki.
42177: tehtyihin, lakkoon liittyneisiin rikoksiin osal- - n:o 10, Vennamon y m.: Ehdotus laiksi
42178: listuneiden henkilöiden armahtamisesta. Liitteet
42179: kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet IV,S.
42180: II,l. s. 17. - Ks. Yleislakko. s. 53. - Ks. Kansaneläkelaki.
42181: - n:o 2, M. R.y ö mä n y m.: Ehdotus laiksi - n:o II, J. Wirtasen y m.: Ehdotus laiksi
42182: eräiden maaliskuussa 1956 käydyn yleislakon kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet IV,9.
42183: aikana suoritettujen tekojen johdosta vireille s. 54. - Ks. Kansaneläkelaki.
42184: pantujen syytetoimenpiteiden ja Iangetettujan
42185: tuomioiden täytäntöönpanon . keskeyttämisestä. - n: o 12, P u s a n y m. : Ehdotus laiksi uusien
42186: Liitteet II,2. s. 20. - Ks. Yleislakko. tuotantolaitosten verovapaudesta. Liitteet IV,10.
42187: s. 55. - Ks. Verotus.
42188: - n:o 3, Hiltusen y m.: Ehdotus laiksi tulo-
42189: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet - n:o 13, Myllymäen ym.: Ehdotus laiksi
42190: IV,1. s. 37. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. eräistä väliaikaisista poikkeussäännökSistä ve-
42191: rolakeihin. Liitteet IV,ll. s. 57. - Ks. Vero-
42192: - n:o 4, Hiltusen y m.: Ehdotukset laeiksi tus.
42193: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais- - n:o 14, Hietasen y m.: Ehdotus laiksi: en-
42194: kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus- nakkoperintälain muuttamisesta. Liitteet IV,12.
42195: ten sekä tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta s. 58. - Ks. Ennakkoperintälaki.
42196: kunnallisverotusta varten annetun lain muutta-
42197: mise»ta. Liitteet IV,2. s. 39. - Ks. Kunnallis- - n:o 15, J u n n i 1 a n y m.: Ehdotus laiksi en-
42198: verotus. nakkoperi'ntälain muuttamisesta. Liitteet IV,13.
42199: s. 59. - Ks. Ennakkoperintälaki.
42200: - n:o 5, Mustosen y m.: Ehdotukset laeiksi
42201: tulo- ja omaisuusverolain sekä kunnallishalli- - n:o 16, Hetemäen ym.: Ehdotus laiksi
42202: tuksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun- tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit-
42203: nallishallinnosta annettujen asetusten muutta- teet IV,l4. s. 61. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
42204: misesta. Liitteet IV,3. s. 42. - Ks. Kunnallis-
42205: - n:o 17, Kajatsalon ym.: Ehdotus laiksi
42206: verotus. tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit-
42207: - n:o 6, Pakkasen y m.: Ehdotukset laeiksi teet IV,15. s. 63. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
42208: tulo- ja omaisuusverolain, kunnallishallituksesta - n:o 18, L, Mattilan y m.: Ehdotus laiksi
42209: kaupungissa annetun asetuksen, maalaiskuntain tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit-
42210: kunnallishallinnosta annetun asetuksen ja tulo- teet IV,16. s. 65. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
42211: jen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisvero-
42212: tusta varten annetun lain muuttamisesta. Liit- - n:o 19, Kosolan ym.: Ehdotus laiksi tulo-
42213: teet IV,4. s. 44. - Ks. Kunnallisverotus. ja om~~tisuusverolain 49 §: n väliaikaisesta muut-
42214: - n:o 7, Kai t i 1 a n y m.: Ehdotus J.aiksi eräistä tamisesta. Liitteet IV,17. s. 67. - Ks. Tulo-
42215: ja omaisuusvero.
42216: väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin
42217: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,5. s. - n: o 20, K ä h ö s e n y m.: Ehdotus laiksi liike-
42218: 47.- Ks. Verotus. vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,18.
42219: s. 69. - Ks. Liikevaihtovero.
42220: - n:o 8, Wickmanin ym.: Ehdotus laiksi
42221: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero- - n: o 21, Laineen y m.: Ehdotus laiksi liike-
42222: lakeihin annetun lain muuttamisesta. Liitteet vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,19.
42223: IV,6. s. 48 ja 50. - Ks. Verotus. s. 71. - Ks. Liikevaihtovero.
42224: 4 Laki·, raha-asia· ja toivomusaloitteet 1957.
42225:
42226:
42227: - n: o 22, V e n n a m o n y m.: Ehdotus laiksi - n: o 40, R ö n k ö n y m.: Ehdotus laiksi tuber·
42228: liikeva-ihtoverolain muuttamisesta. Liitteet kuloosilain muuttamisesta. Liitteet VI,5. s. 342.
42229: IV,20. s. 72. - Ks. Liikevaihtovero. - Ks. Tuberkuloosilaki.
42230: - n:o 23, Tienarin y m.: Ehdotus laiksi liike· - n:o 41, Ta u r i a i sen y m.: Ehdotus laiksi
42231: vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,21. kodinhoitajista annetun lain muuttamisesta.
42232: s. 73. - Ks. Liikevaihtovero. Liitteet VI,6, s. 343. - Ks. Kodinhoitajat.
42233: - n: o 24, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi leima· - n: o 42, P ö y k ö n y m.: Ehdotus laiksi eräi-
42234: verolain 34 §: n väliaikaisesta muuttamisesta. den Rovaniemen kauppalan suoritettavien pak·
42235: Liitteet IV,22. s. 74. - Ks. Leimavero. kolunastuskorvausten maksamisesta. Liitteet
42236: - n:o 25, La h te 1 a n y m.: Ehdotus laiksi lei- VII,l. s. 383. - Ks. Pakkolunastus.
42237: ma,verolain muuttamisesta. Liitteet IV,23. s. 75. - n:o 43, Koiviston ym.: Ehdotus laiksi
42238: - Ks. Leimavero. eräiden pakkolunastuskorvausten maksamisesta
42239: - n:o 26, Raipalan ym.: Ehdotus laiksi lei- ja valitusoikeudesta pakkolunastusmenettelystä
42240: maverolain muuttamisesta. Liitteet IV,24. s. 77. Rovaniemen kauppalassa. Liitteet VII,2. s. 385.
42241: - Ks. Leimavero. - Ks. Pakkolunastus.
42242: - n:o 27, H ä p p ö 1 ä n y m.: Ehdotus laiksi tulli· - n:o 44, Pasasen y m.: Ehdotus laiksi hen-
42243: lain muuttamisesta. Liitteet IV,25. s. 78. - Ks. kikirjoituksesta annetun lain muuttamisesta.
42244: Tullit. Liitteet VII,3. s. 387. - Ks. Henkikirjoitus.
42245: - n:o 28, Hiltusen ym.: Ehdotus laiksi tul· - n:o 45, Venn~tmon: Ehdotus laiksi por-
42246: lien kantamisesta vuonna 1957 >annetun lain mestarin ja neuvosmiesten nimittämisestä. Liit-
42247: muuttamisesta. Liitteet IV,26. s. 80. - Ks. teet VII,4. s. 388. - Ks. Maistraatti.
42248: Tullit.
42249: - n:o 46, Hetemäen y m.: Ehdotukset laeiksi
42250: - n: o 29, Lars on i n y m.: Ehdotus laiksi tulli· kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais·
42251: tariffin muuttamisesta. Liitteet IV,27. s. 95 kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus-
42252: ja 97. - Ks. Tullit. ten muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 389. -
42253: - n: o 30, T u u r n a n y m.: Ehdotus laiksi vuo· Ks. Kunnallisverotus.
42254: delta 1956 suoritettavan osingon rajoittamisesta - n:o 47, R. Virtasen ym.: Ehdotuksetlaeiksi
42255: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,28. s. kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
42256: 99. - Ks. Osinko. kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus-
42257: - n:o 31, R o s ne 11 i n y m.: Ehdotus laiksi ten muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 391. -
42258: asuntotuotantolain muuttamisesta. Liitteet IV,29. Ks. Kunnallisverotus.
42259: s. 100. - Ks. Asunnot. - n:o 48, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi
42260: - n:o 32, T u u 1 en y m.: Ehdotus laiksi asunto· kunnallishallituksesta kaupungissa annetun ase·
42261: tuotantot.ain 16 §: n muuttamisesta. Liitteet tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. 393.
42262: IV130. s. 101. - Ks. Asunnot. - Ks. Kunnallisverotus.
42263: - n:o 33, Torven y m.: Ehdotus laiksi virka· - n:o 49, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi
42264: mieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta. maal,aiskuntain kunnallishallinnosta annetun
42265: Liitteet IV,31. s. 102. - Ks. Eläk~eet. asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,S. s. 395.
42266: - Ks. Kunnallisverotus.
42267: - n:o 341 A. S a 1m i sen y m.: Ehdotus laiksi
42268: eläkevuosien laskemisesta eräissä tapauksissa. - n:o 50, T u u r n a n y m.: Ehdotus laiksi ase-
42269: Liitteet IV,32. s. 104. - Ks. Eläkkeet. makaavalain muuttamisesta. Liitteet VII,9. s.
42270: 396. - Ks. Asemakaavalaki.
42271: - n: o 35, K ä h ö s e n y m.: Ehdotus laiksi lisä-
42272: korvauksen myöntämisestä eräille korvauslain ...:._ n:o 51, Saariahon ym.: Ehdotus laiksi
42273: nojalla korvausta saanoille annetun lain muut· jakolain muuttamisesta. Liitteet VII,lO. s. 398.
42274: tamisesta. Liitteet IV,33. s. 105. - Ks. Kor· - Ks. J akolaki.
42275: vauslaki. - n: o 52, H a Ii s e n y m.: Ehdotus laiksi raken-
42276: - n:o 36, Jokisen y m.: Ehdotus laiksi sai- tamisesta maaseudulla annetun lain muuttami-
42277: raalalain muuttamisesta. Liitteet VI,l. s. 335. sesta. Liitteet VII,ll. s. 399. - Ks. Rakennus-
42278: - Ks. Sairaalat. toiminta.
42279: - n:o 37, Kaasalaisen ym.: Ehdotus laiksi - n:o 53, Matilaisen ym.: Ehdotus laiksi
42280: mielisairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,2. huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,12.
42281: s. 338. - Ks. Mielisairaslaki. s. 400. - Ks. Huoltoapulaki.
42282: - n: o 38, M. R yö m ä n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 54, Roine en y m.: Ehdotus laiksi huol·
42283: mielisairaslain 43 § :n muuttamisesta. Liitteet toapulain muuttamisesta. Liitteet VII,13. s. 401.
42284: VI,3. s. 340. - Ks. Mielisairaslaki. - Ks. Huoltoapulaki.
42285: - n: o 39, K a a s al a i s e n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 55, Ra i p a 1 a n y m.: Ehdotus laiksi met-
42286: tuberkuloosilain 28 § :n muuttamisesta. Liitteet sästyslain muuttamisesta. Liitteet VII,14. s.
42287: VI,4. s. 341. - Ks. Tuberkuloosilaki. 403. - Ks. Metsästyslaki.
42288: Laki-, raha-asia· ja toivomusaloitteet 1957. 5
42289:
42290: - n:o 56, Kähösen y m.: Ehdotus laiksi met- seudun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi. Liit·
42291: sästyslain muuttamisesta. Liitteet VII,15. s. teet IX,2. s. 533. - Ks. Talouselämä.
42292: 404. - Ks. Metsästyslaki.
42293: - n:o 74, M. Leskisen ym.: Ehdotus laiksi
42294: - n: o 57, R y h d ä n: Ehdotus laiksi metsäs- maataloustulon vakaannuttamisesta annetun lain
42295: tyslain muuttamisesta. Liitteet VII,16. s. 405. muuttamisesta. Liitteet IX,3. s. 536. - Ks.
42296: - Ks. Metsästyslaki. Maatalous.
42297: - n:o 58, Haap13,salon ym.: Ehdotus laiksi - n:o 75, Vennamon y m.: Ehdotus laiksi
42298: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,17. s. maataloustulon vakaannuttamisesta annetun
42299: 406. - Ks. Kalastuslaki. lain muuttamisesta. Liitteet IX,4. s. 539. -
42300: - n:o 59, Suonpään ym.: Ehdotus laiksi Ks. Maatalous.
42301: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,18. s. - n:o 76, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi
42302: 408. - Ks. Kalastuslaki. vuotuismaksujen suorittamisessa eräissä tapauk·
42303: - n:o 60, Tauriaisen ym.: Ehdotus laiksi sissa myönnettävistä lykkäyksistä. Liitteet
42304: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,19. s. IX,5. s. 541. - Ks. Maanhankinta.
42305: 410. - Ks. Kalastuslaki. - n:o 77, Högströmin ym.: Ehdotus.laiksi
42306: - n:o 61, Myllymäen ym.: Ehdotus laiksi Porkkalan alueen maataloudellisen jälleenraken-
42307: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,20. s. tamistyön tukemisesta valtion varoilla annetun
42308: 411. - Ks. Kalastuslaki. lain muuttamisesta. Liitteet IX,6. s. 542 ja 544.
42309: - Ks. Porkkala.
42310: - n: o 62, Luukan y m.: Ehdotus laiksi erä-
42311: poliiseista. Liitteet VII,21. s. 412. - Ks. Poliisi. - n:o 78, Rantamaan y m.: Ehdotus laiksi
42312: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain kumoa·
42313: - n:o 63, Esko 1 a n y m.: Ehdotus laiksi maa- misesta. Liitteet IX,7. s. 546. - Ks. Metsän-
42314: laiskuntien satamista. Liitteet VII,22. s. 413. hoitoyhdistykset.
42315: - Ks. Satamat. - n:o 79, Pusan y m.: Ehdotus laiksi metsän-
42316: - n:o 64, T u u r n a n y m.: Ehdotus laiksi moot- hoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
42317: toriajoneuvoliikenteestä annetun lain muutta- Liitteet IX,S. s. 549. - Ks. Metsänhoitoyhdis·
42318: misesta. Liitteet VII,23. s. 415. - Ks. Moot- tykset.
42319: toriajoneuvoliikenne. - n: o 80, P u s a n y m.: Ehdotus laiksi Paimion
42320: - n: o 65, E. K i 1 v en y m.: Ehdotus laiksi Suo- maatalousopistosta. Liitteet IX,9. s. 550. - Ks.
42321: men Aka,temiasta ja valtion apurahoista kor- Maatalouskoulut.
42322: keimman hengenviljelyn edistämiseksi annetun
42323: lain muuttamisesta. Liitteet VIII,1 s. 453. - - n:o 81, La h te 1 a n y m.: Ehdotus laiksi po·
42324: Ks. Suomen Akatemia. · ronhoitoalueena olevien luonnonniittyjen vas-
42325: tikemaan mivauksesta. Liitteet IX,10. s. 552.
42326: - n:o 66, E. Kilven ym.: Ehdotus laiksi - Ks. Luonnonniityt.
42327: korkeakoulustipendeistä annetun lain muutta-
42328: - n:o 82, Saa 1 asti n y m.: Ehdotus laiksi
42329: misesta. Liitteet VIII,2. s. 454. - Ks. Stipen-
42330: ammatinvalinnanohjauksesta. Liitteet X,1. s.
42331: dit. 673. - Ks. Ammatinvalinta.
42332: - n:o 67, Tienarin y m.: Ehdotus laiksi kor- - n:o 83, Frimanin ym.: Ehdotus laiksi kan-
42333: keakoulustipendeistä annetun lain muuttami- saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,2 .. s. 676.
42334: sesta. Liitteet VIII,3. s. 456. - Ks. Stipendit. - Ks. Kansaneläkelaki.
42335: - n:o 68, R o s ne 11 i n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 84, Halisen ym.: Ehdotus laiksi kan·
42336: eräiden opintolainojen valtion takauksesta. Liit- saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,3. s. 677.
42337: teet VIII,4 s. 458. - Ks. Opintolainat. - Ks. Kansaneläkelaki.
42338: - n:o 69, M. R yö mä n y m.: Ehdotus laiksi
42339: oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avusta- - n: o 85, H i e t a s e n y m.: Ehdotus laiksi kan-
42340: misesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,4. s. 678.
42341: VIII,5. s. 459. - Ks. Oppikoulut. - Ks. Kansaneläkelaki.
42342: - n:o 70, Kulovaaran ym.: Ehdotus laiksi - n:o 86, Mustosen ym.: Ehdotus laiksi
42343: Turun opettajakorkeakoulusta. Liitteet VIII,6. kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,5.
42344: s. 460. - Ks. Opettajakorkeakoulu. s. 679. - Ks. Kansaneläkelaki.
42345: - n:o 71, Rapion ym.: Ehdotus laiksi kan- - n:o 87, Nederstrom-Lundenin ym.:
42346: sankirjastolain muuttamisesta. Liitteet VIII,7. Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
42347: s. 462. - Ks. Kirjastot. Liitteet X,6. s. 681. - Ks. K·ansaneläkelaki.
42348: - n: o 72, V e n n a m o n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 88, Tiekso-Isakssonin ym.: Ehdotus
42349: perusluoton järjestämisestä maaseudun yrittäjä- laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet
42350: toiminnan kehittämiseksi. Liitteet IX,l. s. 529. X,7. s. 682. - Ks. Kansaneläkelaki.
42351: - Ks. Talouselämä. - n:o 89, Torven y m.: Ehdotus laiksi lapsi·
42352: - n:o 73, Vennamon y m.: Ehdotus laiksi lisälain muuttamisesta. Liitteet X,S. s. 683. -
42353: maatilatalouden perusluoton järjestämisestä maa- Ks. Lapsilisä.
42354: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957.
42355:
42356:
42357: - :a: o 90, T o r v e n y m..: Ehdotus laiksi työn- - n: o 97, M a t i l a. i s e n y m.: Ehdotus laiksi
42358: antaj&n lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta anne- työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta. Liit-
42359: tun lain muuttamisesta. Liitteet X,9. s. 685. - teet X,16. s. 701. - Ks. Loma.
42360: Ks. Lapsilisä.
42361: - n:o 98, K e 1 o veden y m.: Ehdotus laiksi
42362: - n:o 91, Asvikin ym.: Ehdotus laiksi inva- vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin va-
42363: liidihuoltolain muuttamisesta. Liitteet X,10. s. paapäiväksi eräissä tapauksissa annetun lain
42364: 687. - Ks. Invaliidit. muuttamisesta. Liitteet X,17. s. 702. - Ks.
42365: - n:o 92, Niirasen ym.~ Ehdotus laiksi in- Vapunpäivä.
42366: valiidirahalain muuttamisesta. Liitteet X,ll. - n:o 99, A. Leikolan ym.: Ehdotus laiksi
42367: s. 689. - Ks. Invaliidit. palkkojen ilmoittamisvelvollisuudesta. Liitteet
42368: - n:o 93, Tainion ym.: Ehdotus laiksi työlli- X,18. s. 703. - Ks. Palkat.
42369: syyslain muuttamisesta. Liitteet X,12. s. 691. - n: o 100, S e p i n y m.: Ehdotukset maaseudun
42370: - Ks. Työllisyyslaki. asunto-olojen parantamista koskevaksi lainsää-
42371: - n: o 94, L i l j e s t r ö m i n y m.: Ehdotus laiksi dännöksi. Liitteet X,19. s. 705. - Ks. Asunnot.
42372: työaikalain muuttamisesta. Liitteet X,13. s. 694. - n:o 101, Rajatsalon ym.: Ehdotus laiksi
42373: - · K,s. Työaika. varojen osoittamisesta puolustuslaitoksen perua-
42374: - n:o 95, K u ja la. n y m.: Ehdotus laiksi työ- hankintoihin ja sitä varten kannettavasta lisä-
42375: aikalain muuttamisesta. Liitteet X,l4. s. 695. verosta. Liitteet XI,l. s. 745. - Ks. Puolus-
42376: - Ks. Työaika. tuslaitos.
42377: - n:o 96, Kokkolan ym.: Ehdotus merityö- - n: o 102, V e n n a m o n y m.: Ehdotus laiksi
42378: aikalaiksi. Liitteet X,15. s. 696. - Ks. Työ- saaristo- ja sisävesiliikenteen edistämisestä.
42379: aika. Liitteet XII,l. s. 759. - Ks. Laivaliikenne.
42380:
42381:
42382:
42383:
42384: RAHA-ASIA-ALOITTEET
42385: Yleisenä aloiteaikana jätetyt.
42386:
42387: - n: o 1, P a s a s e n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 9, M. M a t t i.l a n y m.: Määrärahan osoit-
42388: misesta Mikkelin lääninsairaalan lisärakennus-, tamisesta Helsingin yliopiston maatalous- ja
42389: muutos- ja korjaustöitä varten. Liitteet IV,172. kotitalousopetusta varten Viikin tilalle tule-
42390: s. 271. - Ks. Sairaalat. vien rakennusten rakentamiseen. Liitteet IV,180.
42391: - n:o 2, Pohjalan ym.: Määrärahan osoitta- s. 281. - Ks. Yliopisto.
42392: misesta vankeinhoitolaitoksen sairaanhoitajien - n:o 10, Suomisen ym.: Määrärahan osoit-
42393: palkkojen parantamista varten. Liitteet IV,173. tamisesta avustukseksi ja lainaksi Keravan
42394: s. 272. - Ks. Sairaanhoitajat. yhteiskoulun lisärakennuksen rakentamiseksi.
42395: - n:o 3, Suomisen y m.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,181. s. 283. - Ks. Oppikoulut.
42396: miBesta avustukseksi lastenhoidon opetuslai- - n: o 11, K a j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
42397: toksille lastenhoitajien koulutuksesta aiheutu- misesta Lahden lyseon lisäl'lakennuksen rakenta-
42398: via kustannuksia varten. Liitteet IV,174. s. miseksi. Liitteet IV,l82. s. 284. - Ks. Oppi-
42399: 273. - Ks. Lastenhoito. koulut.
42400: - n: o 4, M. M a t t i l a n y m.: Määrärahan - n: o 12, F o r s i u k s e n y m.: Määrärahan
42401: osoittamisesta kenttäsahaustoimintaa varten. osoittamisesta avustukseksi Vihdin yhteiskou-
42402: Liitteet IV,175. s. 275. - Ks. Kenttäsahaus- lun rakentamiseksi. Liitteet IV,183. s. 285. -
42403: toiminta. Ks. Oppikoulut.
42404: - n:o 5, M. Matti 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n: o 13, K a j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
42405: tamisesta liikennetoimikuntien toiminnan tuke- misesta ammattiaineiden lehtorin viran perus-
42406: miseen. Liitteet IV,176. s. 276. - Ks. Lii- tamiseksi Lahden teknilliseen kouluun. Liitteet
42407: kenne. IV,184. s. 286. - Ks. Teknilliset koulut.
42408: - n:o 6, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoit- - n: o 14, R a i palan y m.: Määrärahan osoitta-
42409: tamisesta väestösuojia varten. Liitteet IV,177.
42410: misesta kuntayhtymien ammattikoulujen oppi-
42411: s. 277. - Ks. Väestönsuojelu. las- ja opettaja-,asuntoloiden rakennusavustuk-
42412: - n:o 7, Te n h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- siin. Liitteet IV,185. s. 287. - Ks. Ammatti·
42413: tamisesta kirkon rakentamiseksi Töölön seura- koulut.
42414: kuntaan. Liitteet IV,178. s. 279. - Ks. Kirkko. - n:o 15, Järven y m.: Määrärahan osoitta·
42415: - n:o 8, Kauhasen: Määrärahan osoittami- misesta ammatillisen päiväjatkokoulun käytän-
42416: sesta Outokummun asutusalueen ja kaivoksen nöllisten aineiden opettajain valmistamista var-
42417: jätevahinkoalueen vesihuollon järjestämiseksi. ten. Liitteet IV,186. s. 288. - Ks. Kansakou·
42418: Liitteet IV,179. s. 280. - Ks. Vesihuolto. lut.
42419: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957. 7
42420:
42421: - n:o 16, .Järven y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 30, L a h d e n y m.: Määrärahan osoitta-
42422: sesta asuntolanhoitajien kurssien järjestämistä misesta Tyiitehoseuralle kotitalouden Yationali-
42423: varten Kemijärven seminaariin. Liitteet IV,187. soimistutkimuksien valistustyötä varten. Liit-
42424: s. 289. - Ks. Seminaarit. teet IV,201. s. 308. - Ks. Kotitalous.
42425: - n: o 17, K a 11 i o k o s k e n y m.: Määrärahan - n:o 31, F o r s i u k sen ym.: M"åärärahan
42426: osoittamisesta lainaksi Keski-Pohjanmaan kan- osoittamisesta PuutarhaviljeliJåin Liiton käy-
42427: sanopistolle. Liitteet IV,188. s. 290. - Ks. tettäväksi neuvontapisteiden perustamista var-
42428: Kansanopistot. ten Lohjalie ja Karjaalla. Liitteet IV,202. s.
42429: - n:o 18, Forsbergin ym.: Määrärahanosoit- 310. - Ks. Puutarhat.
42430: tamisesta rakennusavustuslainaksi Fria kristliga
42431: folkhögskolan nimiselle kansanopistolle. Liit- - n:o 32, Anti l a n y m.: Määrärahan osoittami-
42432: teet IV,189. s. 291 j·a 292. - Ks. Kansanopistot. sesta tieteellisen tutkimuksen jatkamiseksi pien-
42433: puun käyttämisestä kansantaloudellisesti tar-
42434: - n:o 19, Koivusillan ym.: Määrärahan peellisiksi valmisteiksi. Liitteet IV,203, s. 311.
42435: osoittamisesta maaseudun nuorisoseurojen näy- - Ks. Puunjalostusteollisuus.
42436: telmäohjaajien palkkauksen avustamiseen. Liit-
42437: teet IV,190. s. 293. - Ks. Näyttämötaide. - n: o 33, M. M a t t i l a n y m.: Määrärahan
42438: osoittamisesta veden laadun tutkimuksia varten.
42439: - n:o 20, M. Mattilan ym.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,204. s. 312. - Ks. Vesihuolto.
42440: tamisesta valtion .siementarkastuslaitoksen toi-
42441: mitalon laajentamista varten. Liitteet IV,191. - n: o 34, A n t i l a n y m.: Määrärahan osoitta-
42442: s. 294. - Ks. Siementarkastuslaitos. misesta Jurvanjärven kuivatus.töiden suoritta-
42443: miseksi. Liitteet IV,205. s. 313. - Ks. Kuiva-
42444: - n:o 21, Lepistö n y m.: Määrärahan osoit- tustyöt.
42445: tamisesta avustukseksi Metsäpuiden rodunjalos-
42446: tussää.tiölle siemenien ja taimien tuottamista - n:o 35, Koiviston y m.: Määrärahan osoit-
42447: varten. Liitteet IV,192. s. 295. - Ks. Metsän- tamisesta avustukseksi Suomen merimieslähe-
42448: hoito. tysseuralle Lontoon toimitalon mkentamista
42449: -varten. Liitteet IV,206. s. 314. - Ks. Meri-
42450: - n: o 22, P ö y k ö n y m.: Määriirahan osoitta- mieslähetys.
42451: misesta metsänhoitokoulun perustamiseksi Poh-
42452: jois-Suomeen. Liitteet IV,193. s. 297. - Ks. - n:o 36, Saariahon y m.: Määrärahan osoit-
42453: Metsäkoulut. tamisesta dieselvetureiden hankkimista varten
42454: valtionrautateille. Liitteet IV,207. s. 315. -
42455: - n: o 23, R a n t a m a a n y m.: Määrärahan osoit- Ks. Rautatiet.
42456: tamisesta metsäkerhotoimintaa varten. Liitteet
42457: IV,194. s. 299. - Ks. Metsäkerhot. - n: o 37, S a ·a r i ahon y m.: Määrärahan osoit-
42458: tamisesta valtionrautateiden turvallisuuslaittei-
42459: - n: o 24, M. M a t t i 1 a n y m.: Määrärahan den rakentamiseen. Liitteet IV,208. s. 316. -
42460: osoittamisesta Bergmanin koulun koulutalo- Ks. Rautatiet.
42461: piirustusten hankkimista varten. Liitteet
42462: IV,195. s. 300. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. - n:o 38, Rantamaan y m.: Määrärahan osoit-
42463: tamisesta Pieksämäen rautatieliikennepaikan
42464: - n: o 25, Lahden y m.: Määrärahan osoitta- uudistussuunnitelmien toteuttamiseksi. Liitteet
42465: misesta koneopin ja pajatöiden opettajan palk- IV,209. s. 317. - Ks. Rautatiet.
42466: kaamiseksi Kymenlaakson maamieskouluun.
42467: Liitteet IV,196. s. 301. - Ks. Maamieskoulut. - n:o 39, Kulovaaran ym.: M"åärä.rahan
42468: osoittamisesta Kemiön saaren ja saariston lii-
42469: - n: o 26, P a s a s e n y m.: Määrärahan osoitta- kenneolojen parantamiseksi. Liitteet IV,210. s.
42470: misesta avustukseksi Mikkelin läänin kotiteol- 319. - Ks. Liikenne.
42471: lisuusyhdistykselle Kangasniemen kunnassa si-
42472: jaitsevan naiskotiteollisuuskoulun rakennuksen - n:o 40, M. Mattilan ym.: Määrärahan
42473: kunnostamiseksi. Liitteet IV,197. s. 302. - Ks. osoittamisesta Helsingin-Hämeenlinnan maan-
42474: Kotiteollisuuskoulut. tien parannus- ja oikaisutöitä varten. Liitteet
42475: IV,211. s. 320. - Ks. Maantiet.
42476: - n: o 27, P a s a s en y m.: Määrärahan osoitta-
42477: misesta Kangasniemen kiinteän naiskotiteolli- - n:o 41, Ra i palan y m.: Määrärahan osoitta-
42478: suuskoulun perustamista ja ylläpitomenoja var- misesta Ikaalisten-Vammalan maantien Hauki-
42479: ten. Liitteet IV,198. s. 303. - Ks. Kotiteolli- järven-Häijän tieosan peruskorjausta varten.
42480: suuskoulut. Liitteet IV,212. s. 321. - Ks. Maantiet.
42481: ~ n: o 28, S auran y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 42, K a j a l a n y m.: Määrärahan osoitta-
42482: sesta Työtehoseuralle maatalousrakennustutki- misesta Kosken Hl. kirkonkylän uuden maan-
42483: muksia varten. Liitteet IV,199. s. 304. - Ks. tiesillan rakentamiseksi. Liitteet IV,213. s. 322.
42484: Rakennustoiminta. - Ks. Sillat.
42485: - n:o 29, Uusitalon ym.: Määrärahan osoit- - n:o 43, Raipalan ym.: Määrärahan osoit-
42486: tamisesta Työtehoseuralle keskuslämmitteisen tamisesta Tampereen-Vaasan valtatien Hä-
42487: taloudellisen lämmitysjärjestelmän tutkimiseksi meenkyrön-Ylöjärven tieosan peruskorjausta
42488: maaseudun pienasuntoja varten. Liitteet IV,200. varten. Liitteet IV,214. s. 323. - Ks. Maan-
42489: s. 306. - Ks. Asunnot. tiet.
42490: 8 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957.
42491:
42492:
42493: - n: o 44, K a j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- tolle avustukseksi Koskenvarren ja Välijoen
42494: misesta virastotalon rakentamiseksi Lahden vesistöjen tutkimista varten voimalaitosten ra-
42495: kaupunkiin. Liitteet IV,215. s. 324. - Ks. kentamiseksi. Liitteet IV,217. s. 327. - Ks.
42496: Virastot. Sähkö.
42497: - n:o 45, Henrikssonin ym.: Määrärahan - n:o 47, M. Matti 1 a n y m.: Määrärahan
42498: osoittamisesta Helsingin poliisilaitoksen ylikons- osoittamisesta pienpuuta koskevaan tutkimus-
42499: taapelien ja konstaapelien palkkauksen korotta- toimintaan. Liitteet IV,218. s. 328. - Ks.
42500: mista varten. Liitteet IV,216. s. 325. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
42501: Poliisi. - n:o 48, Kokko 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
42502: - n:o 46, Rankilan ym.: Määrärahan osoit- tamisesta sahateollisuuskoulua varten. Liitteet
42503: tamisesta Järviseudun sähkövoiman kuntainlii- IV,219. s. 329. - Ks. Teollisuuskoulut.
42504:
42505:
42506:
42507:
42508: TOIVOMUSALOITTEET
42509: - n:o 1, L. Mattilan ym.: Valtioneuvoston - n:o 13, Nord f o r s i n y m.: Toimenpiteistä
42510: toimintaa koskevien kyselytilaisuuksien järjes- lainsäädännön aikaansaamiseksi ennakkoavus-
42511: tämisestä lehdistölle. Liitteet I,l. s. 1. - Ks. tuksesta lapsille, joiden isät ovat laiminlyöneet
42512: Valtioneuvosto. vahvistetun elatusavun suorittamisen. Liitteet
42513: - n: o 2, H i i 1 e 1 ä n y m.: Toimenpiteistä Pirkan- II,11. s. 31 ja 32. - Ks. Elatus.
42514: maan läänin perustamiseksi. Liitteet 1,2. s. 8. - n:o 14, Forsiuksen ym.: Sairaalain apu-
42515: - Ks. Läänijako. hoitajien tilapäistoimien muuttamisesta ylimää-
42516: - n:o 3, Frimanin ym.: Pyöreän puun va- räisiksi toimiksi. Liitteet IV,34. s. 107. - Ks.
42517: pauttamisesta vientisäännöstelystä. Liitteet 1,3. Sairaanhoitajat.
42518: s. 9. - Ks. Vientisäännöstely.
42519: - n: o 15, R o i n e e n y m.: Sairaanhoitajatar-
42520: - n:o 4, Innalan ym.: Huoneenvuokrasäännös- koululaisten palkkauksen järjestämisestä. Liit-
42521: telyn muuttamisesta niin, että yksiöt osoitet- teet IV,35. s. 108. - Ks. Sairaanhoitajat.
42522: taisiin ensi sijassa yksinäisten asunnontarvitsi-
42523: jain käyttöön. Liitteet !,4. s. 10. - Ks. Vuok- - n:o 16, A. Leikolan ym.: Valtion avus-
42524: rasäännöstely. tusten suorittamisesta kunnille kiinteinä. Liit-
42525: teet IV,36. s. 109. - Ks. Kunnat.
42526: - n:o 5, En teen y m.: Maistraattien lakkaut-
42527: tamisesta. Liitteet II,3. s. 22. - Ks. Maist- - n:o 17, Koiviston y m.: Tuomiokapitulien
42528: raatti. notaarien palkkauksen parantamisesta. Liitteet
42529: IV,37. s. 110. _:_ Ks. Tuomiokapitulit.
42530: - n:o 6, Kytän ym.: Toimenpiteistä oikeuden-
42531: käyntien nopeuttamiseksi. Liitteet II,4 s. 23. - n:o 18, L. Matti 1 a n y m.: Kuorma-autolii-
42532: - Ks. Oikeudenkäynti. kennettä valvovan liikennetarkastajan viran
42533: - n:o 7, Stenbergin ym.: Nuoriin kohdis- perustamisesta kulkulaitosten ja yleisten töiden
42534: tuneiden siveellisyysrikosten esitutkinnan uudis- ministeriöön. Liitteet IV,38. s. 111. - Ks.
42535: tamisesta. Liitteet II,5. s. 24. - Ks. Rikos- Liikenne.
42536: tutkimus. - n:o 19, Brander-Wallinin ym.: Keskus-
42537: - n:o 8, Kauhasen ym.: Esityksen antami- ammattikouluissa olevien virkojen ja toimien
42538: sesta lainhuudatus· ja kiinnitysasiain käsitte- muuttamisesta peruspalkkaisiksi viroiksi. Liit-
42539: lystä tuomiokunnan arkistosaa annetun lain teet IV,39. s. 112. - Ks. Ammattikoulut.
42540: muuttamisesta. Liitteet II,6 s. 26. - Ks. Lain-
42541: huudatus. - n:o 20, Hamaran ym.: Yksityisten maa-
42542: taloudellisten oppilaitosten opettajien ikälisä-
42543: - n: o 9, K y t ä n y m.: Irtaimistokiinnityksen oikeuden tarkistamisesta. Liitteet IV,40. s. 114.
42544: saattamisesta etuoikeuteen nähden samaan ase- - Ks. Maatalouskoulut.
42545: maan kuin kiinteistökiinnitys. Liitteet II,7. s.
42546: 27. - Ks. Kiinnitys. - n:o 21, J. Wirtasen y m.: Määrärahasta pe-
42547: ruspalkkaisten virkojen perustamiseksi työneu-
42548: - n:o 10, L. Mattilan ym.: Esityksen anta- vostoon. Liitteet IV,41. s. 115. - Ks. Työ-
42549: misesta laiksi kiinnityksestä kuorma-autoihin. neuvosto.
42550: Liitteet II,8. s. 28. - Ks. Kiinnitys.
42551: - n: o 22, P a s a s e n y m.: Toimenpiteistä puo-
42552: - n:o 11, Wiherheimon ym.: Pienille yri- lustuslaitoksen tutkimuskeskuksen, aseteknilli-
42553: tyksille soveltuvaa yhtiömuotoa koskevan lain- sen toimiston ja sähköteknillisen koulun virko-
42554: säädännön aikaansaamisesta. Liitteet II,9. s. 29. jen ja toimien lisäämiseksi. Liitteet IV,42. s.
42555: - Ks. Yhtiöt. 116. - Ks. Puolustuslaitos.
42556: - n:o 12, Pasasen y m.: Toimenpiteistä rahoi- - n:o 23, J. 'Virtasen y m.: Everstiluutnaut-
42557: tusosakkeiden käytäntöön ottamiseksi. Liitteet tien ja majurien palkkauksen korjaamisesta.
42558: II110. s. 30. - Ks. Rahoitusosakkeet. Liitteet IV,43. s. 117. - Ks. Puolustuslaitos.
42559: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957. 9
42560:
42561: - n: o 24, R a u n i o n y m. : Sotilasvirkamiesten - n:o 40, Te n h i ä 1 ä n y m.: Asetuksen anta-
42562: toimien muuttamisesta sotilasteknikon toimiksi. misesta valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden
42563: Liitteet IV,44. s. 118. - Ks. Puolustuslaitos. toiminnan tarkastuksesta annetun lain sovelta-
42564: misesta. Liitteet IV,60 s. 137. - Ks. Osake-
42565: - n: o 25, T i e n a r i n y m.: Ylivääpelin toimien yhtiöt.
42566: muuttamisesta sotilasmestarin toimiksi. Liit-
42567: teet IV,45. s. 119. - Ks. Puolustuslaitos. - n: o 41, P o h j al a n y m.: Toimenpiteistä val-
42568: tion tilapäisten toimien vakinaistamiseksi. Liit-
42569: - n:o 26, Honkalan ym.: Korkeamman palk- teet IV,61. s. 138. - Ks. Virkamiehet.
42570: kauksen maksamisesta reservin upseerin tutkin-
42571: non suorittaneille aliupseereille. Liitteet IV,46. - n: o 42, ;r ä r v e n y m.: Valtiovarainministe-
42572: s. 120. - Ks. Puolustuslaitos. riön palkka- ja eläkeosaston virkojen lisäämi-
42573: sestä. Liitteet IV,62. s. 139. - Ks. Valtio-
42574: - n: o 27, T u u 1 en y m.: Lisäyksestä vuoden varainministeriö.
42575: 1957 tulo- ja menoarvioon palkkioiksi alueval-
42576: vojille. Liitteet IV,47. s. 121. - Ks. Puolus- - n:o 43, Te n h i ä 1 ä n y m.: Liikkuvan poliisi-
42577: tuslaitos. kunnan toimien muuttamisesta vakinaisiksi.
42578: Liitteet IV,63. s. 140. - Ks. Poliisi.
42579: - n:o 28, M i iki n y m.: Raj<avartiojoukoissa pal-
42580: velevien alipäällystön ja värvätyn miehistön - n:o 44, Hallbergin ym.: Kesälahden ni-
42581: aseman parantamisesta. Liitteet IV,48. s. 122. mismiespiirin uudelleen perustamisesta. Liitteet
42582: - Ks. Rajavartiolaitos. IV,64. s. 141. - Ks. Nimismiehet.
42583: - n:o 29, H a II b e r gin y m.: Rajajääkärien - n:o 45, Honkalan ym.: Toimenpiteistä Tu-
42584: eläkeoikeuden järjestämisestä. Liitteet IV,49. run kaupungin poliisilaitoksen kenttä- ja kans-
42585: s. 123. - Ks. Rajavartiolaitos. liahenkilökunnan lisäämiseksi. Liitteet IV,65.
42586: - n:o 30, L. Mattilan ym.: Määrärahasta s. 142. - Ks. Poliisi.
42587: ilmailuviestiteknillisissä tehtävissä palvelevien - n:o 46, Järven y m.: Rakennushallituksen
42588: toimihenkilöiden vakinaisten ja ylimääräisten tilapäisten toimien muuttamisesta ylimääräi-
42589: toimien perustamista varten. Liitteet IV,50. s. siksi toimiksi. Liitteet IV,66. s. 144. - Ks.
42590: 124. - Ks. Ilmailu. Rakennushallitus.
42591: - n:o 31, Raipalan ym.: Eduskunnan bud- - n:o 47, Innalan ym.: Määrärahasta eräi-
42592: jettioikeuden huomioonottamisesta. Liitteet den rautatiehallituksen tariffiosaston konttori-
42593: IV,51. s. 125. - Ks. Tulo- ja menoarvio. apulaisen toimien muuttamiseksi ylemmiksi toi-
42594: miksi. Liitteet IV,67. s. 145. - Ks. Rautatie-
42595: - n:o 32, L ah te 1 a n y m.: Määrärahojen tähän· hallitus.
42596: astista. yksityiskohtaisemmasta erittelystä tulo-
42597: ja menoarvioesitystä laadittaessa. Liitteet - n.: o 48, T u u 1 en y m.: Asevelvollisuusajan lu-
42598: IV,52. s. 126. - Ks. Tulo- ja menoarvio. kemisestä ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi
42599: valtion, kunnan ja vastaavan yhdyskunnan pal-
42600: - n:o 33, Kaj a t s a 1 on y m.: Toimenpiteistä veluksessa. Liitteet IV,68. s. 146. - Ks. Virka-
42601: valtionrautateiden hallinto-organisaation ja bud- miehet.
42602: jettikäytännön muuttamiseksi. Liitteet IV,53.
42603: s. 127. - Ks. Rautatiet. - n:o 49, 1 n n a 1 a n y m.: Valtion viran tai toi-
42604: men haltijain palkkauksesta annetun asetuksen
42605: - n:o 34, L. Matti 1 a n y m.: Toimenpiteistä 6 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,69. s. 147.
42606: viiden päivän työviikkoon siirtymiseksi valtion - Ks. Virkamiehet.
42607: virastoissa. Liitteet IV,54. s. 129. - Ks. Työ-
42608: aika. - n: o 50, 1 n n a 1 a n y m.: Toimenpiteistä yli-
42609: työkorvauksen suorittamiseksi viran ja toimen
42610: - n:o 35, Haapasen y m.: Lisäyksestä vuo- haitijoille entistä laajemmassa määrin. Liitteet
42611: den 1957 tulo- ja menoarvioon Someron virasto· IV,70. s. 149. - Ks. Virkamiehet.
42612: talon suunnittelu· ja rakennustöiden aloittami-
42613: seksi. Liitteet IV,55. s. 130. - Ks. Virastot. - n: o 51, Aitio n y m.: Lisäyksestä vuoden
42614: 1957 tulo- ja menoarvioon kenttälisän maksa-
42615: - n:o 36, Ahosen y m.: Valtion virastotalon miseksi tullimiehille. Liitteet IV,71. s. 150. -
42616: rakentamisesta Viitasaarelle. Liitteet IV,56. s. Ks. Virkamiehet.
42617: 131. - Ks. Virastot.
42618: - n:o 52, Nordfarsin ym.: Toimenpiteistä
42619: - n:o 37, R y h d ä n: Valtion virastotalon raken· poliisikunnan palkkauksen parantamiseksi. Liit-
42620: tamisesta Kuusamoon. Liitteet IV,57. s. 132.
42621: teet IV, 72. s. 151 ja 152. - Ks. Poliisi.
42622: - Ks. Virastot.
42623: - n: o 38, En teen y m.: Esityksen antamisesta - n:o 53, Tienarin y m.: Lisäyksestä vuoden
42624: liikepankkien ja vakuutusyhtiöiden ottamisesta 1957 tulo- ja menoarvioon poliisilisän maksa-
42625: valtion hallintaan. Liitteet IV,58. s. 133. - miseksi. Liitteet IV,73. s. 153. - Ks. Poliisi.
42626: Ks. Pankit. - n:o 54, Paasion ym.: Esityksen antami-
42627: - n: o 39, ;r u n n i 1 a n: Toimenpiteistä ns. val- sesta vankeinhoitolaitoksen viran ja toimen
42628: tionyhtiöiden osakaspiirin laajentamiseksi. Liit- haltijoiden palkkauksen parantamisesta. Liit-
42629: teet IV,59 s. 135. - Ks. Yhtiöt. teet IV,74. s. 154. - Ks. Vankeinhoitolaitos.
42630:
42631:
42632: 2 E 168/57
42633: 10 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957.
42634:
42635:
42636: - n:o 55, Nord :f o r s i n y m.: Toimenpiteistä - n: o 70, T u u: 1!l n y m.: Toimenpiteistä yhtei-
42637: vank~inhoitohenkilökunnan palkkojen paranta- sessä taloudessa elinkeinotoimintaa harjoitta-
42638: miseksi. Liitteet IV,75. s. 155 ja 156. - Ks. vien verotuksen helpottamiseksi. Liitteet IV,90.
42639: Vankeinhoitolaitos. s. 175. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
42640: - n: o 56, P o h j a 1 a n y m.: Rautatiehallituksen - n:o 71, R ö n k ö n y m.: Esityksen antamisesta
42641: puhelinkeskuksen ylimääräisten puhelunvälittä- maataloutta harjoittavien perheenjäsenten oi-
42642: jien vuosipalkkion korottamisesta. Liitteet keutta verovähennyksiin koskevasta muutok-
42643: IV,76. s. 157. - Ks. Rautatiehallitus. sesta verolakeihin. Liitteet IV,91. s. 176. -
42644: - n:o 57, K y t ä n y m.: Viran ja toimen halti- Ks. Verotus.
42645: jain eläkelainsäädännön muuttamisesta niin,
42646: ettei oikeus eläkkeen saamiseen olisi riippuvai- - n: o 72, K a a s a 1 a i s e n y m.: Maanviljelijä-
42647: nen anomuksen tekemisestä määräajassa. Liit- perheiden lasten oman talouden hyväksi suo-
42648: teet IV,77. s. 158. - Ks. Eläkkeet. rittaman työn verotuksen lieventämisestä. Liit-
42649: teet IV,92. s. 177. - Ks. Verotus.
42650: - n:o 58, Inna 1 a n y m.: Virkamieseläkkeistä
42651: annetun asetuksen muuttamisesta. Liitteet - n:o 73, Kähösen y m.: Pientilojen viljeli-
42652: IV,78. s. 159. - Ks. Eläkkeet. jäin ja heidän perheidensä jäsenten tekemän
42653: työn arvon verotuksen tarkistamisesta. Liit-
42654: - n: o 591 I n n a 1 a n y m.: Naisten sodanakaisen teet IV,93. s. 178. - Ks. Tulo- ja omaisuus-
42655: vapaaehtoisen palveluksen huomioon ottami- vero.
42656: sesta viran ja toimen haltijain eläkettä määrät-
42657: täessä. Liitteet IV,79. s. 161. - Ks. Eläkkeet. - n: o 74, Väänäsen y m.: Isännänpalkan vero-
42658: tusta koskevien määräysten muuttamisesta leski-
42659: - n:o 60, Aitio n y m.: Eräiden ylimääräisten emäntien osalta. Liitteet IV,94. s. 179. - Ks.
42660: eläkkeiden korottamisesta. Liitteet IV,SO. s. Verotus.
42661: 162. - Ks.' Eläkkeet.
42662: - n:o 61, A. Le i k o 1 a n y m.: Niiden perheiden - n:o 75, Rytingin ym.: Toimenpiteistä met-
42663: eläketurvan järjestämisestä, joiden huoltajat sänuudistusalueitten vapauttamiseksi metsä-
42664: poliisi- ja vankeinhoitohenkilökuntaan kuulu- veroista. Liitteet IV,95. s. 180. - Ks. Metsä-
42665: vina ovat virkatehtäväänsä suorittaessaan me- verotus.
42666: nettäneet henkensä tai työkykynsä. Liitteet - n:o 76, Heikuran: Metsäverotuksen lie-
42667: IV,S1. s. 163. - Ks. Eläkkeet. ventämisestä kotitarvepuun osalta.. Liitteet
42668: - n:o 62, Innalan ym.: Tuomiokuntien ar- IV,96. s. 181. - Ks. 1\fetsäverotus.
42669: kistoapulaisten oikeuttamisesta saamaan eläke - n:o 77, Koivu s i 11 a n y m.: Toimenpiteistä
42670: valtion v,aroista. Liitteet IV,82. s. 164. - Ks. verovapauden myöntämiseksi kylvetyille tai is-
42671: Eläkkeet. tetuille metsäaloille. Liitteet IV,97. s. 182. -
42672: - n: o 63, H a 11 b e r g i n y m.: Määrärahasta Ks. Metsäverotus.
42673: eräiden puolustuslaitoksesta vapautettujen up-
42674: seerien ja aliupseerien eläke-etujen järjestämi- - n:o 78, Koivu s i 11 a n y m.: Toimenpiteistä
42675: seksi. Liitteet IV,83. s. 165. - Ks. Eläkkeet. uusien salaojitettujen peltojen tekemisestä vero-
42676: vapaiksi viideksi vuodeksi. Liitteet IV,98. s.
42677: - n:o 64, Vennamon ym.: Esityksen antami- 183. - Ks. Verotus.
42678: sesta uudeksi verolainsäädännöksi. Liitteet
42679: IV,84. s. 166. - Ks. Verotus. - n:o 79, Hykkäälän ym.: Eläkkeiden vero-
42680: tuksessa olevien epäoikeudenmukaisuuksien pois-
42681: - n: o 65, A. Le i k o 1 a n y m.: Toimenpiteistä tamisesta. Liitteet IV,99. s. 184. - Ks. Vero-
42682: yhteen veroasteikkoon siirtymiseksi tulo- ja tus.
42683: omaisuusverotuksessa. Liitteet IV,85. s. 167.
42684: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n:o 80, A. Salmisen: Eläkkeensaajien oi-
42685: keuttamisesta nykyistä suuremmassa määrin
42686: - n:o 66, Honkavaaran y m.: Omaisuusvero- vanhuusvähennysten tekemiseen verotuksessa.
42687: rasituksen lieventämisestä. Liitteet IV,86. s. Liitteet IV,100. s. 185. - Ks. Tulo- ja omai-
42688: 169. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. suusvero.
42689: - n:o 67, S auran y m.: Vakauttamattoman
42690: luoton indeksikorotuksen vähentämisestä vero- - n: o 81, I n n a 1 a n:: Toimenpiteistä leskeneläk-
42691: tuksessa. Liitteet IV,87. s. 171. - Ks. Verotus. keen vapauttamiseksi omaisuusverosta. Liitteet
42692: IV,101. s. 186. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
42693: - n:o 68, Koivu s i 11 a n y m.: Toimenpiteistä
42694: maaseudulle perustettavien pienyritysten va- - n:o 82, Tienarin ym.: Esityksen antami-
42695: pauttamiseksi veroista viiden ensimmäisen vuo- sesta verolainsäädännön muuttamiseksi siten,
42696: den ajaksi. Liitteet IV,88. s. 172. - Ks. Vero- että opiskelukustannukset s3Jataisiin nykyistä
42697: tus. laajemmalti ottaa huomioon tulon vähennyksenä
42698: verotuksessa. Liitteet IV,102. s. 187. - Ks.
42699: - n:o 69, Forsbergin ym.: Verohelpotuksia Verotus.
42700: ja muita etuja koskevan selvityksen toimitta-
42701: misesta teollisuuden aikaansaamiseksi alityölli- - n: o 83, K y t ä n y m.: Ylityöstä maksettavan
42702: syysalueiUa. Liitteet IV,89. s. 173 ja 174. - palkan verotuksen lieventämisestä. Liitteet
42703: Ks. Verotus. IV,103. s. 189. - Ks. Verotus.
42704: Laki-, raha-asia· ja toivomusaloitteet 1957. 11
42705:
42706: - n:o 84, L. Mattilan ym.: Toimenpiteistä - n:o 99, Honkavaaran ym.: Perintöveron
42707: osuuskuntien jakaman voitto-osuuden saattami- kantaruisjärjestelmän muuttamisesta. Liitteet
42708: seksi osuuskuntien ja niiden jäsenten verotetta- IV,ll9. s .• 207. - Ks. Perintövero.
42709: vaksi tuloksi. Liitteet IV,104. s. 190. - Ks. - n: o 100, R ö n k ö n y m.: Perheen jäsenen suo-
42710: Verotus. rittaman työn arvon huomioon ottamisesta vä-
42711: - n:o S5, .J u n n i 1 a n y m.: Liikaa paritylle ve- hennyksenä perintöveroa määrättäessä. Liit-
42712: rolle sitä palautettaessa suoritettavan koron teet IV,120. s. 208. - Ks. Perintövero.
42713: korottamisesta. Liitteet IV,105. s. 191. - Ks. - n:o 101, Koivusen y m.: Toimenpiteistä vä-
42714: Verotus. hävaraisten omakotitalojen omistajien ja pien-
42715: - n: o S6, R a i p .a 1 a n y m.: Maatalouskiinteistö- yrittäjien sa.amien lainojen irroittamiseksi in-
42716: jen luokitustehtäviä suorittavan henkilön am- deksiehdosta. Liitteet IV,l21. s. 209. - Ks.
42717: mattipätevyyden kohottamisesta. Liitteet IV, Indeksiehto.
42718: 106. s. 192. - Ks. Maatalouskiinteistöjen luo- - n:o 102, Vennamon y m.: Toimenpiteistä
42719: kitus. pankkilainojen indeksiehdon aikaansaaman ta-
42720: - n:o S7, Korsbäck i n y m.: Liikevaihto- loudellisen rasituksen poistamiseksi. Liitteet
42721: veroa koskevien säännösten muuttamisesta. Liit· IV,122. s. 210. - Ks. Indeksiehto.
42722: teet IV,l07. s. 193 ja 194. - Ks. Liikevaihto-
42723: vero. - n:o 103, Lindblomin ym.: Toimenpiteistä
42724: maan teollistamisen edistämiseksi. Liitteet
42725: - n: o SS, L e i n o s en y m.: Liikevaihtovero- IV,123. s. 211. - Ks. Teollisuus.
42726: laill1la. ilmenevien kansantaloudellisten ja vero-
42727: tusteknillisten epäkohtien poistamisesta. Liitteet - n:o 104, Koskisen y m.: Toimenpiteistä
42728: IV,lOS. s. 195. - Ks. Liikevaihtovero. maaseudun teollistamiseksi. Liitteet IV,124. s.
42729: 212. - Ks. Teollisuus.
42730: - n: o S9, Å s v iki n y m.: Liikevaihtoveron pois- - n:o 105, M. Matti 1 a n y m.: Maas~judun
42731: tamisesta kuntien omistuksessa olevien tuotan· pienteollisuuden edistämisestä. Liitteet IV,125.
42732: tolaitosten tuotteilta. Liitteet IV,109. s. 196. s. 213. - Ks. Pienteollisuus.
42733: - Ks. Liikevaihtovero.
42734: - n:o 106, Kytän ym.: Esityksen antamisesta
42735: - n: o 00, H u 1 t i n y m.: Toimenpiteistä pien- laiksi valtion takuiden myöntämisestä pienyri·
42736: yrittäjiltä kannettavan liikevaihtoveron alenta- tyksille. Liitteet IV,126. s. 214. - Ks. Pien-
42737: miseksi. Liitteet IV,llO. s. 197. - Ks. Liike- teollisuus.
42738: vaihtovero.
42739: - n:o 107, Raipalan ym.: Ulkomaisen poltto·
42740: - n: o 91, L e p i s t ö n y m.: Liikevaihtoverolain aineen varassa toimivan elinkeinoelämän käyn-
42741: muuttamisesta käsityö- ja pienteollisuusyritys- nissä pitämisen turvaamisesta. Liitteet IV,127.
42742: ten osalta. Liitteet IV,111. s. 19S. - Ks. s. 215. - Ks. Polttoaineet.
42743: Liikevaihtovero. - n: o 108, V ä ä n ä s e n y m.: Toimenpiteistä
42744: - n:o 92, Kähösen ym.: Maatalouskoneiden polttopuun menekin lisäämiseksi. Liitteet IV,
42745: liikevaihtoveron poistamisesta. Liitteet IV,ll2. 12S. s. 216. - Ks. Puutavara.
42746: s. 199. - Ks. Liikevaihtovero. - n:o 109, Rytingin ym.: Tutkimuksesta
42747: - n:o 93, Frimanin ym.: Toimenpiteistä tul- raaka-aineitten lähteillä tapahtuvan sahatava-
42748: lin ja liikevaihtoveron poistamiseksi metsätöissä ran jalostamisen vaikutuksesta työllisyyteen ja
42749: käytettävien koneiden osalta. Liitteet IV,113. kantohintoihin. Liitteet IV,129. s. 217. - Ks.
42750: s. 200. - Ks. Liikevaihtovero. Puunj,alostusteollisuus.
42751: - n:o 110, Partasen y m.: Tutkimuksesta Poh-
42752: - n: o 94, S a i k u n y m.: Moottorisahojen liike- jois- ja Itä-Suomen alityöllisyysalueiden elin-
42753: vaihtoveron poistamisesta. ~ Liitteet IV,ll4. s.
42754: 201. - Ks. Liikevaihtovero. keinoelämän kehittämiseksi. Liitteet IV,130.
42755: s. 218. - Ks. Talouselämä.
42756: - n: o 95, Rytingin y m.: Toimenpiteistä moot- - n: o 111, T u u l e n y m.: Pien· ja kotimarkkina-
42757: torisahojen hinnan alentamiseksi. Liitteet teollisuuden aikaansaamisesta Itä-Suomeen. Liit-
42758: IV,115. s. 202. - Ks. Liikevaihtovero. teet IV,131. s. 220. - Ks. Pienteollisuus.
42759: - n:o 96, Rosenberg i n y m.: Kalastusvenei- - n: o 112, T u u 1 en y m.: Toimenpiteistä Itä-
42760: den ja -moottoreiden sekä verkkopyydysten lii- Suomenlahden saarten elinkeinoelämän elvyttä-
42761: kevaihtoveron poistamisesta. Liitteet IV,116. miseksi sekä taloudellisten ja sosiaalisten olo-
42762: s. 203 ja 204. - Ks. Liikevaihtovero. jen ja liikenneyhteyksien parantamiseksi. Liit-
42763: teet IV,132. s. 221. - Ks. Talouselämä.
42764: - n:o 97, R. Virtasen y m.: Ammattiajokortin
42765: uusimisen yhteydessä perittävän leimaveron - n: o 113, S i n k k o s e n y m.: Kaakkoisen ra-
42766: poistamisesta. Liitteet IV,117. s. 205. - Ks. jaseudun olojen parantamisesta. Liitteet IV,
42767: Leimavero. 133. s. 223. - Ks. Rajaseutu.
42768: - n:o 98, Lindblomin ym.: Toimenpiteistä - n:o 114, Halisen ym.: ~uunjalostusteh·
42769: tupakkavalmistaverosta annetun lain muuttami- taan aikaasaamisesta Etelä· Ja Itä-Savoon.
42770: seksi. Liitteet IV,l18. s. 206. - Ks. Valmiste- Liitteet IV,134. s. 224. - Ks. Puunjalostus-
42771: verot. teollisuus.
42772: 12 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957.
42773:
42774:
42775: - n:o 115, Haapasalon ym.: Tutkimuksen - n:o 130, Tenhiälän ym.: Puukemia Oy:n
42776: suorittamisesta pienpuuta raaka-aineenaan käyt- toiminnan lopettamisesta. Liitteet IV,150. s.
42777: tävän teollisuuden sijoittamiseksi ~ikkelin lää- 244. - Ks. Puukemia Oy.
42778: niin. Liitteet IV,135. s. 225. - Ks. Puunja- - n:o 131, Tenhiälän ym.: Puukemia Oy:n
42779: lostusteollisuus. Heinolan Hevossaaressa olevan alueen saatta-
42780: - n:o 116, Rankilan ym.: Tutkimuksesta misesta puolustuslaitoksen hallintaan. Liitteet
42781: pienpuuta jaloatavan teollisuuslaitoksen perus- IV,151. s. 245. - Ks. Puukemia Oy.
42782: tamiseksi Etelä-Pohjanmaan järviseudulle. Liit- - n: o 132, Esko 1 a n y m.: Toimenpiteistä va-
42783: teet IV,136. s. 227. - Ks. Puunjalostusteolli- rojen varaamiseksi Geologiselle tutkimuslaitok-
42784: suus. selle malmiesiintymien jatkotutkimuksia varten.
42785: - n:o 117, Korsbäck i n y m.: Toimenpiteistä Liitteet IV,152. s. 246. - Ks. Geologinen tut-
42786: teollisuuden aikaansaamiseksi Etelä-Pohjan- kimuslaitos.
42787: maalle pienpuun jalostamista varten. Liitteet - n: o 133, E n t e e n y m.: Malminetsinnän laa-
42788: IV,137. s. 228 ja 229. - Ks. Puunjalostusteolli- jentamisesta ja tehostamisesta. Liitteet IV,153.
42789: suus. s. 248. - Ks. Malminetsintä.
42790: - n:o 118, N. Nurmisen ym.: Tutkimuksesta - n:o 134, Taini on ym.: Toimenpiteistä Poh-
42791: valtion omistukseen tulevan puunjalostusteh- jois-Suomen maaperätutkimusten tehostamiseksi
42792: taan rakentamiseksi Lestijoen varteen. Liitteet sekä tutkimusten tulosten ja jo todettujen mi-
42793: IV1138. s. 230. - Ks. Puunjalostusteollisuus. neraaliesiintymien hyväksikäyttämiseksi. Liit-
42794: teet IV,154. s. 249. - Ks. Malminetsintä.
42795: - n:o 119, Hautalan ym.: Puunjalostusteh-
42796: taan suunnittelemisesOO. Haapajärvelle. Liitteet - n:o 135, Puhakan y m.: Valtimon kunnan
42797: IV,139. s. 231. - Ks. Puunjalostusteollisuus. maaperärikkauksien tutkimisesta. Liitteet
42798: IV,155. s. 250. - Ks. Malminetsintä.
42799: - n: o 120, R ö n k ö n y m.: Teollisen toiminnan
42800: kehittämisestä Ylä-Savon ja Pohjois-Karjalan - n:o 136, Hei k uran y m.: Määrärahasta
42801: alueella. Liitteet IV,140. s. 232. - Ks. Teolli- avustuksiksi maaseudun sähköistämiseen. Liit-
42802: suus. teet IV,156. s. 251. - Ks. Sähkö.
42803: - n:o 121, K ä mä r ä i sen y m.: Puunjalostus- - n:o 137, Pöykön ym.: Syrjäseutujen säh-
42804: tehtaan rakentamisesta Ylä-Savoon. Liitteet köistämisostä. Liitteet IV,157. s. 252. - Ks.
42805: IV,141. s. 233. - Ks. Puunjalostusteollisuus. Sähkö.
42806: - n:o 138, Partasen y m.: Laajempien säh-
42807: - n:o 122, Hultin y m.: Puuta raaka-aineenaan köistämismahdollisuuksien tutkimisesta maa-
42808: käyttävän teollisuuden aikaansaamisesta Lapin- soudun sähköistämisyhtymion alueilla. Liittoet
42809: lahdelle. Liitteet IV,142. s. 234. - Ks. Puun- IV,158. s. 253. - Ks. Sähkö.
42810: jalostusteollisuus.
42811: - n:o 139, Lepistö n y m.: Voimalaitosten ra-
42812: - n:o 123, J ii m sen i n y m.: Puunjalo&tusteh- kentamisesta Pohjanmaan jokiin. Liitteet
42813: taan rakentamisesta Petäjävedelle. Liitteet IV,159. s. 254. - Ks. Voimalaitokset.
42814: IV,143. s. 235. - Ks. Puunjalostnsteollisuus.
42815: - n: o 140, Å s v iki :lt y m.: Määrärahasta tut-
42816: - n:o 124, J ä m sen i n y m.: Puunjalostusteh- kimuksen suorittamiseksi polttoturvetta käyt-
42817: taan rakentamisesta Pihtiputaalle. Liitteet tävän kaasuturbiini-sähkövoimalaitoksen perus-
42818: IV,144. s. 236. - Ks. Puunjalostusteollisuus. tamiseksi Jalasjärvelle tai Kauhajoelle. Liitteet
42819: IV,160. s. 255. - Ks. Sähkölaitokset.
42820: - n:o 125, M u r r on y m.: Määrärahasta jalos-
42821: tuslaitoksen rakentamiseksi Otanmäen kaivok- - n:o 141, Kiviahon y m.: Toimenpiteistä
42822: sen yhteyteen. Liitteet IV,145. s. 237. - Ks. Kurejoon, Välijoen ja Kattilakosken vesivoima-
42823: Teollisuus. laitosten rakennussuunnitelmien laatimiaaksi ja
42824: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,161.
42825: - n:o 126, Lie d e k sen y m.: Puunjalostusteol- s. 256. - Ks. Voimalaitokset.
42826: lisuuslaitoksen rakentamisesta Pohjois-Suomeen.
42827: Liitteet IV,146. s. 238. - Ks. Puunjalostus- - n:o 142, H a 11 b e r gin y m.: Määrärahasta
42828: teollisuus. Pohjois-Karjalan syrjäseutujen sähköistämisoen.
42829: Liitteet IV,162. s. 257. - Ks. Sähkö.
42830: - n:o 127, Lindblomin y m.: Pohjois-Suomen - n: o 143, Te n h i ä 1 ä n y m.: Suomenlinnan
42831: kemiallisen puunjalostusteollisuuden laajenta-
42832: ym. saarien sähkölaitoksen palauttamisesta Val-
42833: misesta. Liitteet IV,147. s. 239. - Ks. Puun-
42834: jalostusteollisuus. tion Metallitehtaat Oy: ltä puolustuslaitoksen
42835: hallintaan. Liitteet IV,163. s. 258. - Ks. Säh-
42836: - n:o 128, Niskalan ym.: Toimenpiteistä kölaitokset.
42837: uuden yrittäjä- ja teollisen toiminnan edistämi- - n: o 144, V en n a m on y m.: Toimenpiteistä
42838: seksi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Liitteet IV,148. sähkömaksujen alentamiseksi. Liitteet IV,164.
42839: s. 240. - Ks. Teollisuus. s. 259. - Ks. Sähkö.
42840: - n: o 129, R y h d ä n y m.: Puunjalostustehtaan - n:o 145, Korsbäck i n y m.: Sähkövoiman
42841: rakentamisesta Taivalkoskella. Liitteet IV,149. kuluttajahinnan vaihtolujan selvittämisestä.
42842: 11. 242. - Ks. Puunjalostusteollisuus. Liitteet IV,165. s. 260 ja 261. - Ks. Sähkö.
42843: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957. 13
42844: - n:o 146, Uusitalon ym.: Toimenpiteistä - n: o 162, S a a r i a h o n y m.: Puolustuslaitok-
42845: sotavankaudesta palaavien korvausoikeudellisen sen sairaalaolojen parantamisesta. Liitteet VI,17.
42846: aseman selvittämiseksi. Liitteet IV,166. s. 262. s. 356. - Ks. Sairaalat.
42847: - Ks. Korvaus. - n: o 163, He 1 teen y m.: Lisäyksestä vuoden
42848: - n:o 147, Roine en y m.: Määrärahasta !ai- 1957 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi sairaalalain
42849: noiksi kunnille täyskunnallisten vuokra-asunto- voimaantulon osittaisen lykkäämisen johdosta
42850: jen rakentamista varten. Liitteet IV,167. s. vaikeuksiin joutuneille kuntainliitoille ja kun-
42851: 263. - Ks. Asunnot. nille. Liitteet VI,18. s. 358. - Ks. Sairaalat.
42852: - n:o 148, Partasen ym.: Lisäkorvauksen -. n:o 164, Paasivuoren ym.: Lisäyksestä
42853: suorittamisesta puolustusministeriön ja sota- vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon lainaksi
42854: vahinkoyhdistyksen maksamiin korvauksiin Allergiatutkimussäätiölle allergisten tautien sai-
42855: Kuhmon kunnan jälleenrakennusalueilla. Liit- raalan rakentamista varten. Liitteet VI,19.
42856: teet IV,168. s. 264. - Ks. Korvaus. s. 359. - Ks. Sairaalat.
42857: - n:o 149, Vennamon ym.: Rautateiden kul- - n: o 165, T o r v en y m.: Lisäyksestä vuoden
42858: jetusmaksujen alentamisesta. Liitteet IV,169. 1957 tulo- ja menoarvioon avustuslainaksi In-
42859: s. 265. - Ks. Rautatiemaksut. v,aliidisäätiölle ortopedisen sairaalan rakenta-
42860: - n:o 150, Uusi ta 1 on ym.: Toimenpiteistä miseksi Ouluun. Liitteet VI,20. s. 361. - Ks.
42861: ruokaperunan rautatierahtien alentamiseksi. Sairaalat.
42862: Liitteet IV,170. s. 266. - Ks. Rautatiemaksut. -n:o 166, Rytkösen ym.: Lisäyksestä vuo-
42863: - n:o 151, Väänäsen ym.: Tyhjiksi jäänei- den 1957 tulo· ja menoarvioon !ainoiksi Iisal-
42864: den meijerirakennusten saattamisesta pienteol- men kunnallissairaalan osakaskunnille Iisalmen
42865: lisuuden käyttöön. Liitteet IV,171. s. 268. - uud.en kunnallissairaalan rakentamista varten.
42866: Ks. Pienteollisuus. Liitteet VI,21. s. 363. - Ks. Sairaalat.
42867: - n:o 152, S a 1 o rannan y m.: Kunnallisen - n:o 167, Kaupin ym.: Määrärahasta avus-
42868: terveydenhuoltotyön lainsäädännöllisestä kehit- tukseksi Ylikiimingin kunnalle kunnanlääkärin
42869: tämisestä. Liitteet VI,7. s. 344. - Ks. Tervey- asunnon rakentamista varten. Liitteet VI,22.
42870: denhoito. s. 364. - Ks. Lääkärit.
42871: - n:o 153, Nederström-Lundenin ym.: - n: o 168, A n t i 1 a n y m.: Toimenpiteistä mie-
42872: Kunnankätilöiden piirijaon muuttamisesta. Liit- lisairaanhoitajien koulutuksen aloittamiseksi
42873: teet VI,8. s. 345. - Ks. Kätilöt. Teuvan B-mielisairaalan yhteydessä. Liitteet
42874: VI,23. s. 365. - Ks. Sairaanhoitajat.
42875: - n: o 154, T u u 1 e n y m.: Keskussairaalapiirien
42876: ulkopuolelle jäänel.den ns. saumasairaalain muo- - n:o 169, Leinosen y m.: Toimenpiteistä
42877: dostamisesta keskussaira.aloiksi. Liitteet VI,9. Oulun sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun raken-
42878: s. 346. - Ks. Sairaalat. nustyön . alullepanemiseksi. Liitteet VI,24. s.
42879: - n:o 155, K u ja 1 a n y m.: Kotkan keskussai- 366. - Ks. Sairaanhoitajat.
42880: raalan rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet - n:o 170, Pohja 1 a n y m.: Tutkimuksen toi-
42881: VI,10. s. 348. - Ks. Saimalat. mittamisesta vankeinhoitolaitoksen sairaan-
42882: - n: o 156, E. K i 1 v en y m.: Lisäyksestä vuo- hoitohenkilökunnan työvoimatilanteesta. Liitteet
42883: den 1957 tulo- ja menoarvioon Lahden keskus- VI,25. s. 367. - Ks. Vankeinhoitolaitos.
42884: sairaalaa varten. Liitteet VI,ll. s. 349. - Ks. - n: o 171, T i k k a o j a n y m.: Määrärahasta
42885: Sairaalat. eläinlääkärien sairasmatkoista koituvien kus-
42886: - n: o 157, B r a n d e r-W a lli n i n y m.: Määrä- tannusten korvaamiseksi. Liitteet VI,26. s. 368.
42887: rahasta Porin yleiseen saimaJaan perustettavaa - Ks. Eläinlääkärit.
42888: silmäosastoa varten. Liitteet VI,12. s. 350. - - n:o 172, M. R yö mä n y m.: Määrärahasta Sy·
42889: Ks. Sairaalat. däntautiliiton harjoittaman tieteellisen tutki-
42890: - n:o 158, Haapasalon ym.: Määrärahasta mustoiminnan, valistus· ja neuvontatoiminnan
42891: Mikkelin lääninsair&alan lisärakennus-, muutos- sekä sosiaalisen toiminnan avustamiseksi. Liit-
42892: ja korjaustöitä varten. Liitteet VI,13. s. 351. teet VI,27. s. 370. - Ks. Sairaanhoito.
42893: - Ks. Sairaalat.
42894: - n:o 173, Hamaran ym.: Määrärahasta Mik·
42895: - n:o 159, N. Nurmisen ym.: Määrärahasta kelin kuuromykkäinkoulun rakentamista var-
42896: suunnittelutöitä varten Pietarsaaressa sijaitse- ten. Liitt!let VI,28. s. 371. - Ks. Aistivialliset.
42897: van Malmin sairaalan rakentamiseksi alueelli-
42898: seksi keskussairaalaksi. Liitteet VI,14. s. 352. - n:o 174, H i 1 t u sen y m.: Määrärahasta kuo-
42899: - Ks. Sairaalat. letuslainaksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle.
42900: Liitteet VI,29. s. 372. - Ks. Suomen Kirkon
42901: - n: o 160, Soinisen y m.: Määrärahasta eräi-
42902: den B-mielisairaanhoitolaitosten perustamiakus- Sisälähetysseura.
42903: tannuksiin myönnettäviä avustuksia varten. - n:o 175, R aip alan ym.: Esityksen anta-
42904: Liitteet VI,15. s. 353. - Ks. Mielisairaalat. misesta rottatuhojen torjumiseksi. Liitteet
42905: VI,30. s. 374. - Ks. Rottatuhot.
42906: - n:o 161, T u u 1 en y m.: Lastenpsykiatrisen
42907: sairaalan perustamisesta. Liitteet VI,16. s. 354. - n:o 176, Te n h i ä 1 ä n y m.: Tutkimuksen suo-
42908: - Ks. Sairaalat. rittamisesta ulkomaista matkailuliikennettä pal-
42909: Laki-, raha-asia· ja toivomusaloitteet 1957.
42910:
42911:
42912: valevien hotelli- ja. majoitusliikkeiden kehitti· - n:o 191, Tainio n ym.: Toimenpiteistä kai·
42913: miseksi. Liitteet VI,31. s. 375. - Ks. :Matkailu. voslain muuttamiseksi. Liitteet VII,36. s. 430.
42914: - Ks. Kaivoslaki.
42915: - n:o 177, Kalliokosken ym.: Toimen·
42916: piteistä alkoholittomien pöytä-; juhla.· ja seura· - n:o 192, Koivu s i 11 a n y m.: Toimenpiteistä
42917: juomien tarjonnan lisäämiseksi. Liitteet VI,32. kaivoslain mukaan maanomistajalle tulevien
42918: s. 376. - Ks. Raittiustyö. korvausten su(}rittamiseksi. Liitteet VII,.37. s.
42919: 431. - Ks. Korvaus.
42920: - n:o 178, E. Leikolan ym.: Alkoholinkäy·
42921: tön ja tupakanpolton vahingollisuuden opetta· - n: o 193, T e i r i n y m.: Kalastuslain sovelta·
42922: mista ja valvontaa varten välttämättömien,
42923: misesta kouluikäiselle nuorisolle. Liitteet VI,33.
42924: sanotun lain 99 ja 100 §: ssä mainittujen toi-
42925: s. 377. - Ks. Raittiustyö. mitusten kustannusten suorittamisesta valtion
42926: - n:o 179, Korsbäck i n y m.: Toimenpiteistä varoista. Liitteet VII,38. s. 432 ja 433. - Ks.
42927: henkikirjoitusjärjestelmän parantamiseksi. Liit· Kalastuslaki.
42928: teet VII,24. s. 416 ja 417. - Ks. Henkikirjoi· - n:o 194, Rosenberg i n y m.: Kalastuslain
42929: tus. muuttamisesta. Liitteet VII,39. s. 434 ja 435.
42930: - n:o 180, ö h m a n i n: Kunnallislain 86 §:n - Ks. Kalastuslaki.
42931: muuttamisesta. Liitteet VII,25. s. 418 ja 419. - n:o 195, Rosenberg i n y m.: Kalastuslain
42932: - Ks. Kunnallislaki. 58 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,40. &. 436
42933: - n:o 181, K y t ä n y m.: Harkintataksoitusta ja 437. - Ks. Kalastuslaki.
42934: koskevien säännösten täydentämisestä. Liitteet
42935: VII,26. s. 420. - Ks. Kunnallisverotus. - n:o 196, Rosenberg i n y m.: Esityksen
42936: antamisesta kalastuslainsäädännön uudistami-
42937: - n:o 182, Koivu s i 11 a n y m.: Esityksen an· sesta. Liitteet VII,41. s. 438 ja 439. - Ks.
42938: tamisesta verovelvollisen oikeuttamisesta vä· Kalastuslaki.
42939: hentämään kunnallisverotuksessa tuloistaan - n:o 197, S ä v e 1 ä n y m.: Tutkimuksen toi-
42940: kaikki kiinnitettyjen velkojensa korot. Liitteet mittamisesta hyljekannan vähentämiseksi. Liit-
42941: VII,27. s. 421. - Ks. Kunnallisverotus. teet VII,42. s. 440. - Ks. Hylkeet.
42942: - n:o 183, V. Virtasen y m.: Kiinnitettyjan - n:o 198, Pasasen ym.: Esityksen antami·
42943: velkojen korkojen vähennysoikeuden laajenta· sesta väestönsuojelulainsäädännöksi ja yleisen
42944: misesta kunnallisverotuksessa. Liitteet VII,28. väestönsuojelusuunnitelman valmistamisesta.
42945: s. 422. - Ks. Kunnallisverotus, Liitteet VII,43. s. 441. - Ks. Väestönsuojelu.
42946: - n: o 184, L. :M a t t i 1 a n y m.: Toimenpiteistä - n:o 199, Tienarin y m.: Vapaaehtoisen
42947: kunnallisverotuksessa tehtävien lap~i- ym. vä· väestönsuojelutyön kehittämisestä. Liitteet
42948: hennyksien ulottamisesta koskemaan henkilöitä, VII,44. s. 442. - Ks. Väestönsuojelu.
42949: jotka ovat tuloistaan verovelv&l1isia muussa
42950: kuin asuinkunnassaan. Liitteet VII,29. s. 423. - n:o 200, A. Le i k o 1 a n y m.: Määrärahasta
42951: - Ks. Kunnallisverotus. väestönsuojelutehtävien hoitamista varten. Liit-
42952: teet VII,45. s. 443. - Ks. Väestönsuojelu.
42953: - n:o 185, Soinisen y m.: :Määrärahasta !ai-
42954: noiksi vähävaraisilla kunnille kunnallis- ja van· - n:o 201, A. Leikolan ym.: Lisäyksestä
42955: hainkotien rakentamiseen. Liitteet VII,30. s. vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon väestön·
42956: 424. - Ks. Kunnalliskodit. suojelutehtävien hoitamista varten. Liitteet
42957: - n:o 186, Soinisen y m.: Lisäyksestä vuo· VII,46. s. 444. - Ks. Väestönsuojelu.
42958: den 1957 tulo· ja menoarvioon avustuksiksi - n:o 202,· Sinkkosen ym.: Maanmittaus·
42959: vaikeuksiin joutuneille kunnille. Liitteet VII,31. toimituksiin ryhtymisestä valtakunnanrajan
42960: s. 425. - Ks. Kunnat. pirstomilla tiloilla. Liitteet VII,47. s. 445. -
42961: - n:o 187, Sarj alan ym.: :Määrärahasta hel- Ks. :Maanmittaus.
42962: potuksen myöntämiseksi kunnille maantiealuei- - n:o 203, Ryhdän: Lisäyksestä vuoden 1957
42963: den lunastamisesta koituvia kustannuksia var- tulo· ja menoarvioon Kuusamon isojakolain
42964: ten. Liitteet VII,32. s. 426. - Ks. Maantiet. edellyttämiä tie- ja kuivatustöitä varten. Liit-
42965: teet VII,48. s. 446. - Ks. Isojako.
42966: - n: o 188, K u j a 1 a n y m.: Satama· ja satamien
42967: liikennemaksujen korottamisesta. Liitteet VII,33. - n:o 204, Koivusillan ym.: Ajokorttien
42968: s. 427. - Ks. Satamat. numeroinnista. Liitteet VTI,49. s. 447. - Ks.
42969: Ajokortit.
42970: - n:o 189, Turusen y m.: Selvityksen suorit·
42971: tamiseata valtion ja kirkon välisen organisa- - n:o 205, Tienarin ym.: Jalankulkijain
42972: torisen yhteyden muuttamiseen liittyvistä ky· suojelemisesta maantieliikenteessä. Liitteet
42973: symyksistä. Liitteet VII,34. s. 428. - Ks. VII,50. s. 448. - Ks. Liikenne,
42974: Kirkko.
42975: - n:o 206, Luukan: Kalastustieteen ja limno·
42976: - n:o 190, Niska 1 a n y m.: :Määrärahasta Ko- logian opetuksen vakinaistamisesta Helsingin
42977: larin kirkon rakentamista varten. Liitteet yliopistossa. Liitteet VIII,8. s. 463. - Ks.
42978: VII,35. s. 429. - Ks. Kirkko. Yliopisto.
42979: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957. 15
42980: - n:o 207, K y t ä n y m.: Puumarkkinatieteen yhteiskoulun rakennustöiden jatkamiseen. Liit-
42981: profesaorin'Viran perustamisesta Helsingin yli- teet VIII,24. s. 483. - Ks. Oppikoulut.
42982: opiston ma.atalous·metsätieteelliseen tiedekun-
42983: taan. Liitteet VITI,9. s. 467. - Ks. Yliopisto. - n: o 223, Hetemäen y m.: Toimenpiteistä
42984: eräiden virkojen perustamiseksi Jyväskylän
42985: - n: o 308, B r a n d e r-W a II i n i n y m.: Määrä- kasvatusopilliseen korkeakouluun oppikoulun-
42986: rahasta opettajan virkojen perustamiseksi koti- opettajien valmistamista varten. Liitteet VIII,25.
42987: talousopetusta varten Helsingin yliopistoon. s. 484. - Ks. Jyväskylän kasvatusopillinen
42988: Liitteet VIII,10. s. 468. - Ks. Yliopisto. korkeakoulu.
42989: - n:o 209, T n u 1 en y m.: Korkeakouluinsinöörien - n:o 224, Leinosen ym.: Määrärahasta Ou-
42990: ja -arkkitehtien koulutuksen lisäämisestä. Liit- lun opettajakorkeakoulun rakennustöiden aloit-
42991: teet VIII,ll. s. 470. - Ks. Teknillinen hen- tamista varten. Liitteet VIII,26. s. 485. - Ks.
42992: kilökunta. Opettajakorkeakoulu.
42993: - n:o lHO, J. Wirtasen ym.: Lisäyksestävuo- - n:o 225, Leinosen ym.: Määrärahasta Ou-
42994: den 1957 tulo- ja menoorvioon Vaasan tyttö- lun Korkeakouluseura r. y:lle Ouluun rakennet-
42995: lyseon koulutalon laajentamista varten. Liitteet tavan ylioppilasasuntolan rakennustöiden avus-
42996: Vill,12. s. 471. - Ks. Oppikoulut. tamiseksi. Liitteet VIII,27. s. 486. - Ks. Yli-
42997: - n:o 211, T. Kinnusen ym.: Pieksämäen oppilasasuntolat.
42998: yhteislyseon kahdentamisesta keskikoulun osalta. - n:o 226, Leinosen y m.: Täydennyakurssien
42999: Liitteet VIII,13. s. 472. - Ks. Oppikoulut. järjestämisestä alakansakoulunopettajille kel-
43000: - n:o 212, Honkalan ym.: Määrärahasta poisuuden saamiseksi yläkoulunopettajan vir-
43001: muista pohjoismaista syntyisin olevan matkus- koihin. Liitteet VIII,28. s. 487. - Ks. Kansa-
43002: koulut.
43003: tavan kieltenopettajan palkkaamiseksi. Liitteet
43004: VIII,14. s. 473. - Ks. Oppikoulut. - n:o 227, Te i r i n y m.: Määrärahasta Uuden-
43005: - n:o 213, Tiekso-Isakssonin ym.: Toi- kaarlepyyn seminaarin muutos- ja lisäraken-
43006: nustöitä varten. Liitteet VIII,29. s. 488 ja
43007: menpiteistä yksityisoppikoulujen oikeuttarui- 489. - Ks. Seminaarit.
43008: saksi saamaan valtionavustusta jo ensimmäisenä
43009: toimintavuotenaan. Liitteet VIII,15. s. 474. - - n:o 228, Mustosen y m.: Esityksen anta-
43010: Ks. Oppikoulut. misesta kansakoulutoimen lopullisesta järjestä-
43011: misestä annetun asetuksen kumoamisesta. Liit-
43012: - n:o 214, He 1 teen y m.: Määrär,ahasta avus-
43013: teet VIII,30. s. 490. - Ks. Kansakoulut.
43014: tukseksi Karjaan yhteiskoulun uuden koulu-
43015: talon rakentamiseksi. Liitteet Vlli,16. s. 475. - n: o 229, J ä r v e n y m.: Kansakoulujen tyyp-
43016: - Ks. Oppikoulut. pipiirustusten valmistamisesta. Liitteet VIII,31.
43017: - n:o 215, Saariahon ym.: Inkeroisten yh- s. 491. - Ks. Kansakoulut.
43018: teiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet - n:o 230, Järven ym.: Kansakoulurakennus-
43019: VIII,11. s; 476. - Ks. Oppikoulut. ten yleisiä perusteita koskevien määräysten
43020: - n:o 216, Hykkäälän ym.: Kuusankosken muuttamisesta. Liitteet VIII,32. s. 492. - Ks.
43021: yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit- Kansakoulut.
43022: teet VIII,18. s. 477. - Ks. Oppikoulut. - n:o 231, Järven y m.: Toimenpiteistä koulu-
43023: - n:o 217, Hostilan ym.: Määrärahasta Ky- radion kuuntelua varten tarpeellisten rakentei-
43024: min yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. den, radiovastaanottimien ja ohjelrnavihkojen
43025: Liitteet VIII,19. s. 478. - Ks. Oppikoulut. hyväksymiseksi valtionavustukseen oikeutta-
43026: viksi. Liitteet VIII,33. s. 493. - Ks. Kansa-
43027: - n:o 218, E. Ryömän y m.: Määrärahasta koulut.
43028: Kokemäen yhteiskoulun ottamiseksi valtion
43029: haltuun. Liitteet VIII,20. s. 479. - Ks. Oppi- - n:o 232, Rosenbergin ym.: Lisäyksestä
43030: koulut. vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon Kirkkonum-
43031: men kunnan Karubyn, överbyn ja Friggesbyn
43032: - n:o 219, Uusi ta 1 on y m.: Lukioluokkien kansakoulujen jälleenrakentamista varten. Liit-
43033: perustamialuvan myöntämisestä Virtain yhteis- teet VIII,34. s. 494 ja 495. - Ks. Kansakoulut.
43034: koululle. Liitteet VIII,21. s. 480. - Ks. Oppi-
43035: koulut. n:o 233, R o s ne 11 i n y m.: Lisäyksestä vuo-
43036: den 1957 tulo- ja menoarvioon kunnallisten
43037: - n: o 220, Koskisen y m.: Määrärahasta avus- keskikoulujen perustamista varten. Liitteet
43038: tukseksi Saarijärven yhteiskoululle uuden kou- VIII,.35. s. 496. - Ks. Kansakoulut.
43039: lutalon aikaansaamiseksi. Liitteet VIII,22. s.
43040: 481. - Ks. Oppikoulut. - n:o 234, Koivusen ym.: Kuunailisen keski-
43041: - n:o 221, M. Salmisen ym.: Siilinjärven koulun perustamisesta Kinnulan kuntaan. Liit-
43042: keskikoulun muuttamisesta 8-luokkaiseksi yh- teet VIII,36. s. 497. - Ks. Kansakoulut.
43043: teislyseoksi. Liitteet VIIT,23. s. 482. - Ks. - n:o 235, Tiekso-Isakssonin ym.: Kansa-
43044: Oppikoulut. kouluihin kuuluvan keskikoulun perustamisesta
43045: - n:o 222, Liedeksen ym.: Lisäyksestä vuo- Kolarin kuntaan. Liitteet VIII,37. s. 498. -
43046: den 1957 tulo- ja menoarvioon avustukseksi Iin Ks. Kansakoulut.
43047: 16 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957.
43048:
43049:
43050: - n:o 236, Wickmanin ym.: Määrärahasta - n:o 251, Miettisen y m.: Esityksen anta-
43051: rakennusavustukseksi Vöyrin kansanopistolle. misesta kunnallisista musiikinohjaajista. Liit-
43052: Liitteet VIII,38. s. 499 ja 500. - Ks. Kansan- teet VIII,53. s. 519. - Ks. Musiikki.
43053: opistot.
43054: - n:o 252, Miettisen y m.: Musiikintarkasta-
43055: - n:o 237, Tienarin ym.: Määrärahastaavus- jan viran perustamisesta opetusministeriön yh-
43056: tukseksi Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoit- teyteen. Liitteet VIII,54. s. 520. - Ks. Mu-
43057: tamiseksi Tampereelle. Liitteet VIII,39. s. 501. siikki.
43058: - Ks. Yhteiskunnallinen korkeakoulu.
43059: - n:o 253, Miettisen y m.: Nuottienkustan-
43060: - n:o 238, Lahden ym.: Maaseudun ammatti- nustoiminnan aloittamisesta valtion varoilla.
43061: kouluolojen parantamisesta. Liitteet VIII,40. Liitteet VIII,55. s. 521. - Ks. Musiikki.
43062: s. 502. - Ks. Ammattikoulut.
43063: - n:o 254, Saariahon y m.: Otaniemen Ur-
43064: - n:o 239, Saa 1 asti n y m.: Tutkimuksen toi- heilusäätiön taloudellisen aseman vahvistami-
43065: mittamisesta kuntien velvollisuuksista ammatil- sesta. Liitteet VIII,56. s. 522. - Ks. Liikunta-
43066: listen oppilaitosten ylläpitämiseen. Liitteet kasvatus.
43067: VIII,41. s. 503. - Ks. Ammattikoulut.
43068: - n:o 255, Rosnellin ym.: Elokuvien en-
43069: - n:o 240, E. Nurmisen y m.: Toimenpiteistä nakkotarkastuksesta annetun lainsäädännön
43070: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten am- uudistamisesta. Liitteet VIII,57. s. 523. - Ks.
43071: mattioppilaitosten opettajien valmistuslaitoksen Elokuvat.
43072: aikaansaamiseksi. Liitteet VIII,42. s. 504. -
43073: - n:o 256, Lepistö n y m.: Maatalouden tuo-
43074: Ks. Ammattikoulut. tantosuuntakysymyksen selvittämisestä. Liitteet
43075: - n:o 241, Paasivuoren y m.: Vähävaraisilla IX,ll. s. 555. - Ks. Maatalous.
43076: opiskelijoille myönnettävien ammattiopintolai-
43077: - n: o 257, Koiviston y m.: Tutkimuksen toi-
43078: nojen ja -avustusten korottamisesta. Liitteet
43079: mittamisesta maatalouden eri tuotantosuuntien
43080: VIII,43. s. 506. - Ks. Ammattiopinnot. ohjaamiseksi maan omavaraistumista silmällä·
43081: - n:o 242, Erkkilän ym.: Keskusammatti- pitäen. Liitteet IX,12. s. 556. - Ks. Maatalous.
43082: koulun aikaansaamisesta Siika-, Pyhä- ja Kala-
43083: jokilaaksot käsittävälle alueelle. Liitteet VIII,44. - n: o 258, Hauta 1 a n y m.: Toimenpiteistä
43084: maatalouden tuotantosuunnan tarkistamiseksi.
43085: s. 507. - Ks. Ammattikoulut.
43086: Liitteet IX,13. s. 557. - Ks. Maatalous.
43087: - n:o 243, H a 11 b e r gin y m.: Määrärahasta
43088: Pohjois-Karjalan ammattikoulun työpajaraken- - n:o 259, Pusan y m.: Selvityksestä maatalou-
43089: nuksen rakentamiseen. Liitteet VIII,45. s. 508. den tukijärjestelmän muuttamismahdollisuuk-
43090: - Ks. Ammattikoulut. sista. Liitteet IX,14. s. 558. - Ks. Maatalous.
43091: - n:o 244, H a 11 b e r gin y m.: Lisäyksestä vuo- - n: o 260, R a i p a 1 a n y m.: Toimenpiteistä ta-
43092: den 1957 tulo- ja menoarvioon Pohjois-Karjalan sapainottomuuden poistamiseksi maataloustuo-
43093: ammattikoulun työpajarakennuksen rakentami- tannon eri haarojen välillä. Liitteet IX,15. s.
43094: seen. Liitteet VIII,46. s. 509. - Ks. Ammatti- 560. - Ks. Maatalous.
43095: koulut.
43096: - n: o 261, S a u r a n y m.: Maanluovuttajia koh-
43097: - n:o 245, Hamaran ym.: Määrärahasta ra- danneiden menetysten korvaamisesta. Liitteet
43098: kennuslainaksi Helsingin käsityönopettajaopis· IX,16. s. 561. - Ks. Maanhankinta.
43099: tolle. Liitteet VIII,47. s. 510. - Ks. Käsityö.
43100: - n:o 262, Koivusen y m.: Esityksen anta-
43101: - n:o 246, Brander-Wallinin ym.: Määrä- misesta maanhankintalain muuttamisesta uuden
43102: rahasta kodin tutkimus-, opetus- ja tiedotus- maaraaJan saamiseksi maansaantihakemuksen
43103: laitoksen rakentamista varten. Liitteet VIII,48. tekemistä varten. Liitteet IX,17. s. 563. - Ks.
43104: s. 511. - Ks. Kodin tutkimuslaitos. Maanhankinta.
43105:
43106: - n:o 247, Lahden y m.: Määrärahasta torp· - n: o 263, Tienarin y m.: Toimenpiteistä
43107: pariaikaisen historian tallettamista varten. uuden määräajan myöntämiseksi maansaanti-
43108: Liitteet VIII,49. s. 513. - Ks. Historiantutki- hakemuksen tekemiseen. Liitteet IX,18. s. 564.
43109: mus. - Ks. Maanhankinta.
43110: - n:o 248, österholmin ym.: Porvoon Ru- - n: o 264, Friman i n y m.: Esityksen anta-
43111: neberginkodin varustamisesta arkistohuoneelia misesta valtion omistamien viljelyskelpoisten
43112: ja lämmityslaitteilla. Liitteet VIII,50. s. 514 alueiden asuttamiseksi Pohjois-Suomessa. Liit-
43113: ja 515. - Ks. Runeberginkoti. teet IX,19. s. 565. - Ks. Asutus.
43114: - n:o 265, Koivu s i 11 a n y m.: Toimenpiteistä
43115: - n:o 249, V. Virtasen y m.: Olavinlinnan asutuslautakuntien jäsenluvun määräämiseksi
43116: korjaustöiden suorittamisesta. Liitteet VIII,51. aina vähintään neljäksi. Liitteet IX,20. s. 566.
43117: s. 516. - Ks. Olavinlinna. - Ks. Asutuslautakunnat.
43118: - n:o 250, Rosenberg i n y m.: Kiertävien - n:o 266, Kähösen ym.: Uudistilain perus-
43119: taidenäyttelyjen järjestämisestä. Liitteet VIII,52. tamiapalkkioiden korottamisesta. Liitteet IX,21.
43120: s. 517 ja 518. - Ks. Taide. s. 567. - Ks. Uudisraivaus.
43121: Laki·, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957. 17
43122: - n: o 267, Leinosen: Toimenpiteistä sotilas· - n:o 282, Soinisen y m.: Määrärahasta val-
43123: torppien itsenäistämiseksi. Liitteet IX,22. s. tion siitosoriitten ostoa varten. Liitteet IX,37.
43124: 568. - Ks. Sotilastorpat. s. 585. - Ks. Hevoset.
43125: - n:o 268, Vennamon y m.: Toimenpiteistä - n:o 283, Rosenbergin ym.: Avustuksen
43126: työllisyysvarojen myöntämiseksi tilakohtaiseen ja lainojen myöntämisestä taloudellisesti kestä-
43127: perusparannukseen. Liitteet IX,23. s. 569. - mättömään asemaan joutuneille ammattikalasta·
43128: Ks. Maatalous. jille. Liitteet IX,38. s. 586 ja 587. - Ks.
43129: Kalastus.
43130: - n:o 269, Hietasen ym.: Valtion tienteko·
43131: - n: o 284, S e p ä n y m.: Määrärahasta sikata-
43132: velvollisuuden järjestämisestä vuokra-alueiden louskoe aseman perustamiseksi Seinäjoelle. Liit-
43133: lunastamislainsäädännön ja sen jälkeisen asu-
43134: teet IX,39. s. 588. - Ks. Sikatalous.
43135: tuslainsäädännön nojalla muodostettujen tilojen
43136: osalta. Liitteet IX,24. s. 570. - Ks. Asutus- - n:o 285, Korsbäck i n y m.: Toimenpiteistä
43137: tiet. turkiseläinviljelyn edistämiseksi. Liitteet IX,40.
43138: s. 589 ja 590. - Ks. Turkiseläimet.
43139: - n:o 270, Luukan: Määrärahasta tulvava-
43140: hinkojen korvaamiseksi eräillä maanhankinta- - n:o 286, F o r s i u k sen y m.: Puutarhaopetuk-
43141: lain mukaan perustetuilla tiloilla. Liitteet sen järjestämisestä. Liitteet IX,41. s. 591. -
43142: IX,25. s. 571. - Ks. Tulvavahingot. Ks. Puutarhat.
43143: - n:o 287, Rosenbergin ym.: Määrärahasta
43144: - n: o 271, R y h d ä n: Lisäyksestä vuoden 1957
43145: tulo· ja menoarvioon rappioll.a olevien asutus- puutarhaneuvojan palkkaamiseksi Svenska Träd-
43146: gårdssällskapens i Finland Förbund nimiselle
43147: teiden peruskorjauksia varten. Liitteet ciX,26.
43148: liitolle. Liitteet IX,42. s. 592 ja 593. - Ks.
43149: s. 572. - Ks. Asutustiet. Puutarhat.
43150: - n:o 272, Hei k uran y m.: Määrärahasta - n:o 288, M. Mattilan ym.: Kasvitautien
43151: Porin maanviljelysinsinööripiirin perustamista ja rikkaruohojen tuhojen vähentämisestä. Liit-
43152: varten. Liitteet IX,27. s. 573. - Ks. Maan· teet IX,43. s. 594. - Ks. Kasvitaudit.
43153: viljelysinsinööripiirit.
43154: - n:o 289, Ra i p a 1 a n y m.: Kotimaista kan-
43155: - n: o 273, E. R y ö m ä n y m.: Määrärahasta Po- taa olevan puna-apilan siemenen saannin var-
43156: rin metsänparannuspiirin perustamiseksi. Liit· mistamisesta. Liitteet IX,44. s. 595. - Ks. Sie-
43157: teet IX,28. s. 574. - Ks. Metsänhoito. menet.
43158: - n:o 274, Pakkasen ym.: Varojen varaa- - n:o 290, Erkkilän ym.: Toimenpiteistä
43159: misesta metsänparannustöitä varten. Liitteet sipulin viljelyn kehittämiseksi Pohjois-Suomessa.
43160: IX,29. s. 575. - Ks. Metsänhoito. Liitteet IX,45. s. 596. - Ks. Sipuli.
43161: - n: o 291, S a u r a n y m.: Määrärahasta maa-
43162: - n:o 275, Sepän ym.: Määrärahasta Pohjan- taloudellisen koeaseman perustamiseksi Lounais-
43163: maan metsien tutkimustyöt!t varten. Liitteet Suomeen. Liitteet IX,46. s. 597. - Ks. Maa·
43164: IX,30. s. 577. - Ks. Metsänhoito. talous.
43165: - n:o 276, M. S a 1m i sen y m.: Määrärahasta - n:o 292, Kiviahon ym.: Keski-Suomen kas-
43166: metsämaan lannoituksen merkityksen selvittä- vinviljelyskoeaseman perustamisesta. Liitteet
43167: mistä varten. Liitteet IX,31. s. 578. - Ks. IX,47. s. 598. - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat.
43168: Metsänhoito.
43169: - n:o 293, M a n n i 1 a n y m.: Esityksen antami·
43170: - n:o 277, Erkkilän ym.: Metsänparannus- sesta laiksi maatalousammattioppilaitoksista.
43171: varojen käyttämisestä maan eri osissa esiinty- Liitteet IX,48. s. 599. - Ks. Maatalouskoulut.
43172: vää tarvetta vastaavasti. Liitteet IX,32. s.
43173: 579. - Ks. Metsänhoito. - n:o 294, Niemisen ym.: Maatalouskouluissa
43174: opiskelevien käytännöllisen maatalousharjoitte·
43175: - n:o 278, Rönkön ym.: Esityksen antami- lun parantamisesta. Liitteet IX,49. s. 600. -
43176: sesta metsämaan ojittamisesta suoritettavaa Ks. Maatalouskoulut.
43177: palkkiota koskeviksi säännöksiksi. Liitteet
43178: IX,33. s. 580. - Ks. Metsänhoito. - n:o 295, Saariahon ym.: Kymenlaakson
43179: maamieskoulun ottamisesta valtion haltuun.
43180: - n:o 279, Rytingin ym.: Käpyjen keräämi- Liitteet IX,50. s. 602. - Ks. Maamieskoulut.
43181: sen ja ostamisen järjestämisestä Pohjois-Suo- - n: o 296, L a h d e n y m.: Määrärahasta verstas·
43182: messa ja Kainuussa. Liitteet IX,34. s. 581. - ja pajarakennuksen rakentamiseksi Anjalan kar-
43183: Ks. Metsänhoito. t·anossa olevalle Kymenlaakson maamieskoululle.
43184: - n:o 280, Rytingin y m.: Toimenpiteistä Liitteet IX,51. s. 603. - Ks. Maamieskoulut.
43185: työllisyysmäärärahojen myöntämiseksi ~ajaa - n: o 297, R a n t a m a a n y m.: Itä· ja Suur-
43186: tuottoisten metsien puhdistustöihin ja raivaus- Savon maamieskoulun siirtämisestä Joroisten
43187: hakkauksiin. Liitteet IX,35. s. 582. - Ks. karjatalouskoulun yhteyteen. Liitteet IX,52. s.
43188: Metsänhoito. 604. - Ks. Maamieskoulut.
43189: - n: o 281, K o s o 1 a n y m.: Määrärahasta hevos· - n:o 298, Kämäräisen ym.: Kiertävän
43190: talouden edistämiseksi. Liitteet IX,36. s. 583. maamieskoulun perustamisesta Ylä-Savoon. Liit·
43191: - Ks. Hevoset. teet IX,53. s. 606. - Ks. Maamieskoulut.
43192:
43193: 8 E 168/57
43194: 18 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957.
43195:
43196:
43197: - n:o 299, Uusi ta 1 on y m.: Määrärahasta - n:o 315, Hu 1 t i n y m.: Kuopion läänin II
43198: yhdistetyn maatalous- ja kotiteollisuusoppilai- kiertävän naiskotiteollis1,1uskoulun vakinaistami-
43199: toksen perustamiseksi Alavudella. Liitteet IX,54. sesta Rautalammille. Liitteet IX,70. s. 625. -
43200: s. 607. - Ks. Maatalouskoulut. Ks. Kotiteollisuuskoulut.
43201: - n:o 300, H a 1 i sen y m.: Toimenpiteistä Ota- - n:o 316, Partasen y m.: Toimenpiteistä
43202: van maatalouskoulujen oppilasasuntolan aikaan- koulurakenn1,1sten aikaansaamiseksi Suomussal-
43203: saamiseksi. Liitteet IX,55. s. 608. - Ks. Maa- men kotitalouskoululle. Liitteet IX,71, s. 626.
43204: talouskoulut. - Ks. Kotitalouskoulut.
43205: - n: o 301, L i n d h i n y m.: Rakennuslainasta - n: o 317, Saa 1 asti n y m.: Kotitalousopettaja-
43206: överby skola för landsbygdens yrken nimiselle opiston sijoittamisesta Pohjois-Suomeen. Liit-
43207: koululle. Liitteet IX,56. s. 609 ja 610. - Ks. teet IX,72. s. 627. - Ks. Kotitalouskoulut.
43208: Maatalouskoulut. - n:o 318, T. Kinnusen y m.: Joroisissa ole-
43209: - n:o 302, Lahden ym.: Valtion emäntäkou- van Vättilänrann,an koulutilan koulurakennuk-
43210: lun perustamisesta Anjalan kartanoon. Liitteet sen rakentamisesta. Liitteet IX,73. s. 628. -
43211: IX,57. s. 611. - Ks. Emäntäkoulut. Ks. Karjanhoitokoulut.
43212: - n: o 303, H e i k u r a n y m.: Emäntäkoulun pe- - n:o 319, Koiviston y m.: Lisäyksestä vuo-
43213: rustamisesta Pohjois-Satakuntaan. Liitteet den 1957 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi meije-
43214: IX,58. s. 612. - Ks. Emäntäkoulut. reiden rakentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomeen.
43215: Liitteet IX,74. s. 629. - Ks. Meijerit.
43216: - n:o 304, Pakkasen ym.: Valtion emäntä- - n:o 320, Partasen y m.: Lisäyksestä vuo-
43217: koulun perustamisesta Vilppulan kuntaan. Liit- den 1957 tulo- ja menoarvioon avustuslainaksi
43218: teet IX,59. s. 613. - Ks. Emäntäkoulut. Kainuun osuusmeijerille juustomeijerin rakenta-
43219: - n:o 305, Rank i 1 a n y m.: Emäntäkoulun pe- mista varten Suomussalmelle. Liitteet IX,75.
43220: rustamisesta Etelä-Pohjanmaan järviseudulle. s. 630. - Ks. Meijerit.
43221: Liitteet IX,60. s. 614. - Ks. Emäntäkoulut. - n:o 321, Ta u r i a i sen y m.: Toimenpiteistä
43222: meijerin rakentamiseksi Suomussalmelle. Liit-
43223: - n: o 306, V ä ä n ä s e n y m.: Määrärahasta lisä- teet IX,76. s. 631. - Ks. Meijerit.
43224: rakennuksen rakentamiseksi Suonenjoen emän-
43225: täkoululle. Liitteet IX,61. s. 615. - Ks. Emän- - n: o 322, M. S a 1m i sen y m.: Määrärahasta
43226: täkoulut. rannikkoalueen rikkipitoisten liejumaiden tut-
43227: kimusten loppuun saattamista varten. Liitteet
43228: - n:o 307, M. Mattilan ym.: Metsänhoito- IX,77. s. 632. - Ks. Maaritutkimus.
43229: koulun aikaansaamisesta Uudenmaan-Hämeen
43230: metsänhoitolautakunnan alueelle, Liitteet IX,62. - n:o 323, Niska 1 a n y m.: Valtion viljavaras-
43231: s. 616. - Ks. Metsäkoulut. ton rakentamisesta Pohjois-Suomea varten Ke-
43232: min Ajoksen satamaan. Liitteet IX,78. s. 633.
43233: - n: o 308, Leinosen y m.: Metsäkoulun pe- - Ks. Valtion viljavarasto.
43234: rustamisesta Oulun läänin Vaalan tai Kestiiän
43235: hoitoalueelle. Liitteet IX,63. s. 617. - Ks. - n:o 324, Antilan ym.: Perunavaraston ra-
43236: Metsäkoulut. kentamisesta Ilmajoen Koskenkorvalle. Liitteet
43237: IX,79. s. 634. - Ks. Peruna.
43238: - n: o 309, R y h d ä n: Toimenpiteistä metsän-
43239: hoito-opetusta antavan kurssikeskuksen aikaan- - n: o 325, A n t i 1 a n y m.: Määrärahasta Työ-
43240: saamiseksi Kuusamoon. Liitteet IX,64. s. 618. tehoseuralle maatalouden rakennustoimintaa
43241: - Ks. Metsäkoulut. varten. Liitteet IX,80. s. 635. - Ks. Raken-
43242: nustoiminta.
43243: - n:o 310, Niskalan ym.: Metsämiesten am-
43244: mattikoulutuskeskuksen järjestämisestä Ylitor- - n:o 326, Väänäsen y m.: Määrär,ahasta vesi-
43245: nion kuntaan. Liitteet IX,65. s. 619. - Ks. huoltolaitteiden rakentamista varten maaseu-
43246: Metsäkoulut. dulle. Liitteet IX,81. s. 636. - Ks. Vesihuolto.
43247: - n:o 311, Pakkasen y m.: Kiinteän mies- - n:o 327, Liedeksen ym.: Lisäyksestä vuo-
43248: kotiteollisuuskoulun perustamisesta Vilppulan den 1957 tulo- ja menoarvioon keväällä 1956
43249: maamieskoulun yhteyteen. Liitteet IX,66. s. sattuneiden tulvavahinkojen korvaamiseksi.
43250: 620. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Liitteet IX,82. s. 637. - Ks. Tulvavahingot.
43251: - n:o 312, Saalastin ym.: Naisten kotitalou- - n: o 328, S ä v e 1 ä n y m.: Toimenpiteistä pe-
43252: dellisen oppivelvollisuuden toteuttamisesta. Liit- ruskuivatus- ja maanparannustöiden toteutta-
43253: teet IX,67. s. 621. - Ks. Oppivelvollisuus. miseksi. Liitteet IX,83. s. 638. - Ks. Kuiva-
43254: tustyöt.
43255: - n: o 313, Hei k uran y m.: Määrär,ahasta kiin-
43256: teän naiskotiteollisuuskoulun perustamiseksi - n:o 329, Niirasen ym.: Toimenpiteistä
43257: Pohjois-Satakuntaan. Liitteet IX,68. s. 623. - Oravilahden luhta- ja ranta-alueen kuivattami-
43258: Ks. Kotiteollisuuskoulut. seksi. Liitteet IX,84. s. 640. - Ks. Kuivatus-
43259: - n:o 314, Lahden ym.: Määrärahasta Val- työt.
43260: kealan naiskotiteollisuuskoulun koulurakennuk- - n:o 330, Niirasen y m.: Älänteen-, Suo- ja
43261: sen aikaansaamista varten. Liitteet IX,69. s. Tiilikanjärvien vedenpinnan alentamisesta. Liit-
43262: 624. - Ks: Kotiteollisuuskoulut. teet IX,85. s. 641. - Ks. Kuivatustyöt.
43263: Laki-, raha-asia' ja toivomusaloitteet 19157. 19
43264: - n:o 331, Hei k uran y m.: Isonkeitaan neva- - n: o 348, M u r r o n y m.: Vääräjoen perkana-
43265: alueen kuivatussuunnitelman laatimisesta. Liit- töiden laajentamisesta. Liitteet IX,103. s. 663.
43266: teet IX,86. s. 642. - Ks. Kuivatustyöt. - Ks. Perkaustyöt.
43267: - n: o 332, H a Ii sen y m.: Pieksämäen ja Mik- - n:o 349, Ryhdän: Lisäyksestä vuoden 1957
43268: kelin välillä olevan suoalueen kuivatussuunni- tulo- ja menoarvioon Yli-Iin tulvavahinkojen
43269: telman tekemisestä. Liitteet IX,87. s. 643. - korvaamista varten. Liitteet IX,104. s. 664.
43270: Ks. Kuiv,atustyöt. - Ks. Tulvavahingot.
43271: - n:o 333, Heikuran ym.: Rynkäsjärven ve- - n: o 350, R y h d ä n: Taivalkoskella olevan Joki-
43272: sistön perkanahankkeen toteuttamisesta. Liit- järven vedenpinnan Laskemisesta. Liitteet IX,
43273: teet IX,88. s. 645. - Ks. Perkaustyöt. 105. s. 665. - Ks. Järvenlaskut.
43274: - n:o 334, Tikkaojan ym.: Kyrönjoen tulva- - n: o 351, Rytingin y m.: Toimenpiteistä Yli-
43275: alueen vedenjärjestely- ja kuivatushankkeen kiimingin Nuorittan ja Pudasjärven Hetekylän
43276: toteuttamisesta. Liitteet IX,89. s. 646. - Ks. rajalla olevan suoalueen kuivattamiseksi. Liit-
43277: Perkaustyöt. teet IX,106, s. 666. - Ks. Kuivatustyöt.
43278: - n: o 335, Å s v i k i n y m.: Määrärahasta Kyrön- - n: o 352, L a h t e·l a n y m.: Toimenpiteistä
43279: joen perkaamiseksi. Liitteet IX,90. s. 647. - Tenojoen rantojen jokeen sortumisen estämi-
43280: Perkaustyöt. seksi Utsjoen kunnan alueella. Liitteet IX,107.
43281: s. 667. - Ks. Pengerrystyöt.
43282: - n: o 336, K o s o 1 a n y m.: Lapuanjoen vesistö-
43283: alueen tulvasuojelutöiden aloittamisesta. Liit- - n:o 353, Lindblomin ym.: Toimenpiteistä
43284: teet IX,91. s. 648. - Ks. Perkaustyöt. työaikalain muuttamiseksi. Liitteet X,20. s.
43285: 710. - Ks. Työaika.
43286: - n:o 337, Kiviahon ym.: Määrärahasta
43287: Etelä-Pohjanmaan järviseudun kuivatussuunni- - n:o 354, Liljeströmin ym.: Toimenpiteistä
43288: telmien toteuttamista varten. Liitteet IX,92. työehtosopimuslain muuttamiseksi. Liitteet X,21.
43289: s. 649. - Ks. Kuivatustyöt. s. 711. - Ks. Työehtosopimuslaki.
43290: - n:o 338, Rosenbergin ym.: Toimenpi- - n:o 355, Myllymäen ym.: Esityksen anta-
43291: teistä Luodon, Koivulahden Ja Maksamaan misesta tapaturmavakuutuslainsäädännön tar-
43292: kuntiin kuuluvan saariston eräiden osien pen- kistamisesta. Liitteet X,22. s. 712. - Ks. ·Ta-
43293: gerrystä ja kuivatusta varten. Liitteet IX,93. paturmavakuutus. -
43294: s. 650 ja 651. - Ks. Kuivatustyöt.
43295: - n:o 356, Innalan ym.: Toimenpiteistä soti-
43296: - n:o 339, Teirin ym.: Toimenpiteistä Perhon- lasvammalain muuttamiseksi. Liitteet X,23. s.
43297: joen perkaamiseksi. Liitteet IX,94 s .. 652 ja 714. - Ks. Sotilasvammalaki.
43298: 653. - Ks. Perk,austyöt.
43299: - n:o 357, Innalan ym.: Toimenpiteistä kan-
43300: - n:o 340, N. Nurmisen ym.: Määrärahasta saneläkelain 33 §: n muutt,amiseksi. Liitteet
43301: Keski-Pohjanmaan peruakuivatussuunnitelman X,24. s. 715. - Ks. Kansaneläkelaki.
43302: toteuttamiseksi Kokkolan maanviljelysinsinööri-
43303: - n:o 358, Rapion ym.: Esityksen antami-
43304: piirin alueella. Liitteet IX,95. s. 654. - Ks. sesta kansaneläkelain mukaisten eläkkeiden ko-
43305: Kuivatustyöt.
43306: rottamisesta. Liitteet X,25. s. 716. - Ks. Eläk-
43307: - n:o 341, Niemisen y m.: Toimenpiteistä keet.
43308: Mikkelin läänin suoalueiden kuivattamiseksi ja
43309: - n:o 359, K a a s a 1 a i sen y m.: Kansaneläke-
43310: viljelykseen ottamiseksi. Liitteet IX,96. s. 655.
43311: - Ks. Kuiv,atustyöt. lain toimeenpanosta kunnille aiheutuneiden
43312: menojen keventämisestä. Liitteet X,26. s. 717.
43313: - n:o 342, Erkkilän ym.: Lamujoen perkaa- - Ks. Kansaneläkelaki.
43314: misesta. Liitteet IX,97. s. 657. - Ks. Perkaus-
43315: - n: o 360, M u s t o s e n y m.: Kansaneläkelain
43316: työt.
43317: mukaisen vanhuuseläkkeen saannin ikärajan
43318: - n: o 343, K a u p i n y m.: Oulujokeen laske- alentamisesta eräillä työaloilla työskentelevien
43319: van Sanginjoen perkaamisesta. Liitteet IX,98. osalta. Liitteet X,27. s. 718. - Ks. Eläkkeet.
43320: s. 658. - Ks. Perkaustyöt.
43321: - n:o 361, Haapasen y m.: Esityksen anta-
43322: - n:o 344, Erkki 1 ä n y m.: Piehinginjoen ja misesta pientyönantajien v,apauttamisesta lapsi-
43323: sen sivuhaarojen perkaamisesta. Liitteet IX,99. lisä- ja kansaneläkemaksusta. Liitteet X,28.
43324: s. 659. - Ks. Perkaustyöt. s. 719. - Ks. Lapsilisä.
43325: - n:o 345, Liedeksen ym.: Olhavanjoen per- - n: o 362, Friman i n y m.: Perhelisälain mu-
43326: kaustöiden aloittamisesta. Liitteet IX,100. s. kaisten rahamäärien korottamisesta. Liitteet
43327: 660. - Ks. Perkaustyöt. X,29. s. 720. - Ks. Perhelisälaki.
43328: - n: o 346, Tainio n y m.: Viantienjoen per- - n: o 363, P u h a k a n y m.: Puutavaran mit-
43329: kaamisesta Simon kunnassa. Liitteet IX,101. taussäännön muuttamisesta. Liitteet X,30. s.
43330: s. 661. - Ks. Perkaustyöt. 721. - Ks. Puutavara.
43331: - n:o 347, Erkkilän ym.: Limingojan per- - n:o 364, Rytingin ym.: Toimenpiteistä
43332: kaamisesta Pyhäjoen kunnassa. Liitteet IX,102. täystyöllisuuden aikaansaamiseksi. Liitteet X,31.
43333: s. 662. - Ks. Perkaustyöt. s. 722. - Ks. Työllisyys.
43334: 20 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957.
43335:
43336:
43337: - n:o 365, Koivu s i 11 a n y m.: Maanviljelijä- - n:o 381, Honkalan ym.: Varojen osoitta-
43338: väestöön kuuluvien, ansiotyön tarpeessa ole- misesta puolustuslaitoksen perushankintoihin.
43339: vien henkilöiden ottamista työttömyyskortis- Liitteet XI,2. s. 747. - Ks. Puolustuslaitos.
43340: toon koskevista toimenpiteistä. Liitteet X,32.
43341: - n: o 382, P u h a k a n y m.: Asevelvollisten
43342: s. 723. - Ks. Työttömyys. luottamusmiesjärjestelmän aikaansaamisesta
43343: - n:o 366, Haapa s a 1 on y m.: Toimenpiteistä puolustusvoimiin. Liitteet XI,3. s. 749. - Ks.
43344: nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Liitteet X,33. Puolustuslaitos.
43345: s. 724. - Ks. Työttömyys. - n:o 383, Tuulen ym.: Varojen varaamisesta
43346: polkupyörien hankkimiseksi armeijalle. Liitteet
43347: - n: o 367, Kaj a t s a 1 on y m.: Toimenpiteistä
43348: paikkakuntien välisen kalleuseron aiheuttaman XI,4. s. 750. - Ks. Puolustuslaitos.
43349: palkkausporrastuksen tarkistamiseksi. Liitteet - n: o 384, H o n k a 1 a n y m.: Puolustuslaitoksen
43350: X,34. s. 726. - Ks. Palkat. teknillistä henkilökuntaa koskevan tutkimuk·
43351: - n: o 368, Niirasen y m.: Toimenpiteistä sen toimittamisesta. Liitteet XI,5. s. 751. -
43352: Ks. Puolustuslaitos.
43353: metsä- ja uittotyöntekijöille työpaikan etäisyy-
43354: destä johtuvien menetysten korvaamiseksi. Liit- - n:o 385, AntiJan ym.: Toimenpiteistä teolli·
43355: teet X,35. s. 728. - Ks. Metsätyöväki. sen toiminnan aloittamiseksi Timajoen varikolla.
43356: Liitteet XI,6. s. 752. - Ks. Puolustuslaitos.
43357: - n: o 369, R y t i n g i n y m.: Metsähallituksen
43358: metsätyömailla työskentelevien työmiesten va- - n: o 386, T e n h i ä 1 ä n y m.: Puolustuslaitok-
43359: pauttamisesta korvausvelvollisuudesta työväen sen moottoriajoneuvojen korjaustoiminnan kes-
43360: asunnoissa tulipalossa sattuvista vahingoista. kittämisestä Lahden autokorjaamoon. Liitteet
43361: Liitteet X,36. s. 729. - Ks. Metsätyöväki. XI,7. s. 753. - Ks. Puolustuslaitos.
43362: - n: o 370, M a n n i s en y m.: Työntekijäin ruo- - n:o 387, Koiviston y m.: Lisäyksestä vuo-
43363: kailuolojen järjestämisestä. Liitteet X,37. s. den 1957 tulo- ja menoarvioon VHF-radiopuhe·
43364: 730. - Ks. Työmaaruokailu. limien hankkimiseksi rajavartiolaitokselle. Liit·
43365: teet XI,8. s. 754. - Ks. Rajavartiolaitos.
43366: - n: o 371, H e i n o s e n y m.: Sotaorpoylioppilai-
43367: den korkeakouluopintojen tukemisesta. Liitteet - n: o 388, H e i k u r a n y m.: Määrärahasta Sata-
43368: X,38. s. 731. - Ks. Sotaorvot. kunnan tie- ja vesirakennuspiirin perustamista
43369: varten. Liitteet XII,2. s. 760. - Ks. Tie- ja
43370: - n:o 372, Nederström-Lundenin ym.: vesirakennuspiirit.
43371: Äitiysavustuksen korottamisesta. Liitteet X,39.
43372: s. 732. - Ks. Äitiysavustus. - n:o 389, Kaupin ym.: Oulun posti- ja len·
43373: nätinpiirin perustamisesta. Liitteet XII,3. s.
43374: - n: o 373, H o s i a n y m.: Lapsiluvun perusteella 761. - Ks. Postilaitos.
43375: myönnettäviä avustuksia ja etuisuuksia koske-
43376: vien säännösten yhdistämisestä. Liitteet X,40. - n:o 390, E. K i 1 v en y m.: Lisäyksestä vuo-
43377: s. 733. - Ks. Sosiaalihuolto. den 1957 tulo- ja menoarvioon Lahden kaupun·
43378: kiin tulevaa postitaloa varten. Liitteet XII,4.
43379: - n: o 374, P o h j a 1 a n y m.: Sosiaalityönteki- s. 762. - Ks. Postilaitos.
43380: jöiden koulutuksen yhtenäistämisestä. Liitteet
43381: X,41. s. 734. - Ks. Sosiaalihuolto. - n:o 391, Kujalan ym.: Postitalon rakenta-
43382: misesta Hamin,an kaupunkiin. Liitteet XII,5.
43383: - n:o 375, H osia n y m.: Toimenpiteistä lasten- s. 763. - Ks. Postilaitos.
43384: tarhakysymyksen tutkimiseksi. Liitteet X,42.
43385: s. 735. - Ks. Lastentarhat·. - n:o 392, Å s v iki n y m.: Postiautolinjan ai·
43386: kaansaamisesta Vaasan ja Kokkolan välille.
43387: - n: o 376, K u 1 o vaaran y m.: Suurperheisten Liitteet XII,6. s. 764. - Ks. Postilaitos.
43388: aseman tukemista koskevien lakien muuttami-
43389: sesta. Liitteet X,43. s. 736. - Ks. Sosiaali- - n: o 393, K e 1 o v e d e n y m.: Postiautovarikon
43390: huolto. rakentamisesta Lappeenrantaan. Liitteet XII,7.
43391: s. 765. - Ks. Postilaitos.
43392: - n:o 377, Leinosen y m.: Määrärahasta Pe-
43393: lastakaa Lapset - Rädda Barnen r. y:n suo- - n: o 394, R y h d ä n: Postiautojen huoltopaikan
43394: rittaman perhesijoitustoiminnan tukemiseksi. rakentamisesta Kuusamoon. Liitteet XII,8. s.
43395: Liitteet X,44. s. 737. - Ks. Lapset. 766. - Ks. Postilaitos.
43396: - n: o 378, J ä r v e n y m.: Toimenpiteistä maasta- - n:o 395, Tauriaisen ym.: Toimenpiteistä
43397: muuton supistamiseksi. Liitteet X,45. s. 738. - syrjäisten seutujen puhelinolojen parantami·
43398: Ks. Maastamuutto. seksi. Liitteet XII,9. s. 767. - Ks. Puhelin.
43399: - n:o 379, Aition ym.: Kodinperustamialainan - n: o 396, L a h d e n y m.: Määrärahasta puhe-
43400: enimmäismäärän korottamisesta. Liitteet X,46. lintoimipaikkojen perustamiseksi Kymen lää-
43401: s. 739. - Ks. Kodinperustamislainat. niin. Liitteet XII,10. s. 768. - Ks. Puhelin.
43402: - n:o 380, Koivusen ym.: Määrärahasta !ai- - n:o 397, Honkavaaran ym.: Pohjois-Kar-
43403: noiksi asutuskeskusten omakotitalojen ja pien- jalan puhelinolojen parantamisesta. Liitteet
43404: kiinteistöjen omistajille vesi- ja viemärijohto- XII,ll. s. 769. - Ks. Puhelin.
43405: jen rakennuskustannusten rahoittamiseen. Liit- - n:o 398, Väänäsen ym.: Lisäyksestä vuo·
43406: teet X,47. s. 740. - Ks. Vesihuolto. den 1957 tulo· ja menoarvioon puhelinolojen
43407: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957. 21
43408: parantamiseksi Leppävirran kunnassa. Liitteet - n:o 415, Kaj a t s a 1 on y m.: Toimenpiteistä
43409: XII,12. s. 770. - Ks. Puhelin. ratasuunnan Lappeenranta- Luumäki- Metsä-
43410: - n: o 399, Pohja 1 a n y m.: Määrärahasta pu- kylä-Kymi tutkimiseksi ja radan rakennus-
43411: helinyhteyden rakentamiseksi Sevettijärvelle. työn aloittamiseksi. Liitteet XII,29. s. 793.
43412: Liitteet XII,13. s. 771. - Ks. Puhelin. - Ks. Rautatiet.
43413: - n:o 400, Brander-Wallinin ym.: Määrä- - n: o 416, K u j a 1 a n y m.: Oikoradan rakenta-
43414: rahasta Oy Yleisradio Ab:n Porin lyhytaalto- misesta Lappeenrannasta Haminan kautta Kot-
43415: aseman toiminnan tukemiseen. Liitteet XII,14. kaan. Liitteet XII,30. s. 795. - Ks. Rauta-
43416: s. 772. - Ks. Radio. tiet.
43417: - n:o 401, T u u 1 en y m.: Lentokenttien kiito- - n:o 417, Brander-Wallinin ym.: Tam-
43418: ratojen lisäämisestä. Liitteet XII,15. s. 773. pereen-Porin-MäntyJuodon rataosan uusimi-
43419: - Ks. Lentokentät. sesta raskaskiskoiseksi. Liitteet XII,31. s. 796.
43420: - Ks. Rautatiet.
43421: - n:o 402, H osti 1 a n y m.: Määrärahasta Ky-
43422: min lentokentän saattamiseksi Iiikennekelpoi- - n:o 418, Heikuran ym.: Määrärahasta
43423: seksi. Liitteet XII,16. s. 774. - Ks. Lentoken- MäntyJuodon-Porin-Tampereen radan kisko-
43424: tuksen uusimiseksi. Liitteet XII,32. s. 797. -
43425: tät. Ks. Rautatiet.
43426: - n : o 403, T e i r i n y m.: Määrärahasta Keski·
43427: Pohjanmaan lentokentän suunnittelua ja raken- - n:o 419, Kaasalaisen ym.: Tampereen-
43428: nustöiden aloittamista varten. Liitteet XII,17. MäntyJuodon rautatien kiskotuksen uusimisesta
43429: ja rataosan Tampere-Lielahti rakentamisesta
43430: s. 775 ja 776. - Ks. Lentokentät.
43431: kaksiraiteiseksi. Liitteet XII,33. s. 798. - Ks.
43432: - n:o 404, Korsbäckin ym.: Tutkimuksen Rautatiet.
43433: toimittamisesta lentokentän rakentamiseksi Po-
43434: rin ja VSiasan välille. Liitteet XII,18. s. 777 - n:o 420, J. Wirtasen ym.: Rautatien ra-
43435: ja 778. - Ks. Lentokentät. kentamisesta Härmän tai Jepuan asemalta Vaa-
43436: san kaupunkiin. Liitteet XII,34. s. 800. - Ks.
43437: - n:o 405, Hamaran ym.: Toimenpiteistä Sa- Rautatiet.
43438: vonlinnan lentokentän aikaansaamiseksi. Liit-
43439: teet XII,19. s. 779. - Ks. Lentokentät. - n: o 421, S u o n p ä ä n y m.: Kaksoisraiteiden
43440: rakentamisesta Messukylän-Oriveden rataosuu-
43441: - n:o 406, T. Kinnusen ym.: Pieksämäellä delle. Liitteet XII,35. s. 801. - Ks. Rautatiet.
43442: sijaitsevan Naarajärven lentokentän rakentami-
43443: sesta lentoliikenteen vaatimuksia vastaavaan - n: o 422, H a m a r a n y m.: Määrärahasta rata-
43444: kuntoon. Liitteet XII,20. s. 780. - Ks. Lento- suunnan Valko-Uusikylä-Vaajakoski tutki-
43445: kentät. mista varten. Liitteet XII,36. s. 802. - Ks.
43446: Rautatiet.
43447: - n:o 407, Rantamaan ym.: Joroisten lento-
43448: kentän kunnostamisesta liikennekelpoiseksi. - n:o 423, Niemisen ym.: Rautatien raken-
43449: Liitteet XII,21. s. 781. - Ks. Lentokentät. tamisesta Jyväskylästä Heinoiaan. Liitteet
43450: XII,37. s. 803. - Ks. Rautatiet.
43451: - n: o 408, R y h d ä n: Lentokentän rakentami-
43452: sesta Kuusamoon. Liitteet Xll,22. s. 783. - - n: o 424, A h o s e n y m.: Rautatien rakenta-
43453: Ks. Lentokentät. misesta Saarijärveltä Haapamäelle. Liitteet
43454: XII,38. s. 805. - Ks. Rautatiet.
43455: - n:o 409, Tuulen ym.: Toimenpiteistä mat-
43456: kustajain viihtyisyyden lisäämiseksi valtion· - n:o 425, Myllymäen ym.: Lisäyksestä vuo-
43457: rautateillä. Liitteet XII,23. s. 785. - Ks. den 1957 tulo- ja menoarvioon rautatien ra-
43458: Rautatiet. kentamiseksi Jyväskylästä Jämsänkoskelle. Liit-
43459: teet XII,39. s. 806. - Ks. Rautatiet.
43460: - n:o 410, H i i 1 e 1 ä n: Valtionrautateiden makuu-
43461: vaunujen vuodevootteiston uudistamisesta. Liit- - n:o 426, Soinisen ym.: Juankosken-Kaa-
43462: teet XII,24. s. 786. - Ks. Rautatiet. vin-Sysmäjärven yhdysradan rakentamisesta.
43463: Liitteet XII,40. s. 808. - Ks. Rautatiet.
43464: - n:o 411, Hetemäen y m.: Määrärahasta pää-
43465: ratojen kiskotuksen uusimista ja sepelöimistä - n:o 427, Honkavaar,an ym.: Joensuun-
43466: varten. Liitteet Xll,25. s. 787. - Ks. Rau- Koveron rautatien jatkamisesta Ilomantsin
43467: tatiet. Nuorajärvelle. Liitteet XII,41. s. 809. - Ks.
43468: - n:o 412, R. Virtasen ym.: Toisen raide- Rautatiet.
43469: parin rakentamisesta Helsingin-Karjaan rata- - n: o 428, P u h a k a n y m.: J oensuun-Ilomant-
43470: osuudelle. Liitteet XII,26. s. 789. - Ks. Rau- sin radan jatkamisesta Koverosta Ilomantsiin.
43471: tatiet. Liitteet XII,42. s. 810. - Ks. Rautatiet.
43472: - n:o 413, Hostilan ym.: Määrärahasta In- - n:o 429, Kaupin ym.: Lisätutkimuksen suo-
43473: keroisten-Kymin rataosan rakentamiseksi kak- rittamisesta Haapajärven ja Oulun-Vaalan ra-
43474: siraiteiseksi. Liitteet XII,27. s. 790. - Ks. dan välisellä rautatiesuunnalla. Liitteet XII,43.
43475: Rautatiet. s. 811. - Ks. Rautatiet.
43476: - n:o 414, Niemisen y m.: Rautatien raken- - n: o 430, T o r v en y m.: Rautatien rakenta-
43477: tamisesta Heinolasta Savon radalle. Liitteet misesta Taivalkoskelta Kemijärven-Sallan ra-
43478: Xll,28. s. 791. - Ks. Rautatiet. dalle. Liitteet XII,44. s. 813. - Ks. Rautatiet.
43479: 22 Laki-, raha-asia· ja toivomusaloitteet 1957.
43480:
43481:
43482: - n:o 431, Hostilan ym.: Kymin ratapihaa - n:o 448, Nederström'Lundenin ym.:
43483: koskevan tutkimuksen toimittamisesta. Liitteet Lisäyksestä vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon
43484: :X:II,45. s. 814. - Ks. Rautatiet. lautan hankkimiseksi Rajalahden-Lappdalin
43485: - n: o 432, T u u 1 e n y m.: Määrärahasta Hami- lauttapaikalle. Liitteet XII,62. s. 833. - Ks.
43486: nan kaupungin syväsataman Hillon asemara· Lossit.
43487: kannuksen rakentamista varten. Liitteet XII, - n: o 449, H o s tilan y m.: Toimenpiteistä
43488: 46. s. 815. - Ks. Rautatiet. Hirvivuolteen järjestelypadon sillan kansiraken·
43489: - n:o 433, Saariahon ym.: Sippolan Kelta· nelman loppuunsaattamiseksi. Liitteet XII,63.
43490: kankaan tasoylikäytävän rakentamisesta eri- s. 834. - Ks. Sillat.
43491: tasoristeykseksi. Liitteet XIT,47. s. 816. - Ks. - n:o 450, Hostilan ym.: Tutkimuksen toi-
43492: Rautatiet. mittamisesta sillan rakentamiseksi Kymijoen
43493: - n:o 434, M a t i 1 a i sen y m.: Määrärahasta läntisen haaran yli Hirvikosken kylän kohdalla.
43494: alikäytävän rakentamiseksi Tainionkosken Liitteet XII,64. s. 835. - Ks. Sillat.
43495: asema-alueen kohdalle. Liitteet XII,48. s. 817. - n: o 451, H o s tilan y m.: Määrärahasta avus-
43496: - Ks. Rautatiet. tukseksi Karhulan ~auppalalle Kymijoen itäi-
43497: - n: o 435, Tikka o j a n y m.: Valtionrautatei- sen haaran sillan rakentamiseksi. Liitteet XII,65.
43498: den Seinäjoen varikolle suunnitellun miehistön s. 836. - Ks. Sillat.
43499: huoltorakennuksen rakentamisesta. Liitteet - n:o 452, M a n n i 1 a n y m.: Sillan rakentami·
43500: XII,49. s. 818. - Ks. Rautatiet. sesta Pulkkilansalmeen Pulkkilanharjun tiellä
43501: - n:o 436, Koivusen ym.: Määrärahasta li· Asikkalan kunnassa. Liitteet XII,66. s. 837. -
43502: räraiteiden ja ratapihan ylittävän jalankulku· Ks. Sillat.
43503: sillan rakentamiseksi Haapamäen asemalle. Liit- - n:o 453, M a t i 1 a i sen y m.: Määrärahasta
43504: teet XII,50. s. 819. - Ks. Rautatiet. Imatran kauppalassa olevan Mansikkakosken
43505: - n:o 437, Ahosen ym.: Asematalon rakenta- sillan leventämistä varten. Liitteet XII,67. s.
43506: misesta .Jyväskylään. Liitteet XII,51. s. 820. - 838. - Ks. Sillat.
43507: Ks. Rautatiet. - n:o 454, K e 1 o veden y m.: Määrärahast,a
43508: - n:o 438, T. Kinnusen y m.: Pieksämäen Kirjamoin sillan rakentamista varten Taipal·
43509: ratapiha-alueen yli johtavien kulku· ja liikenne- saaren kunnassa. Liitteet XII,68. s. 839. -
43510: mahdollisuuksien parantamisesta. Liitteet XII,52. Ks. Sillat.
43511: s. 821. - Ks. Rautatiet. - n: o 455, M i iki n y m.: Sillan rakentamisesta
43512: - n: o 439, L e i n o s e n y m.: Määrärahasta uuden Ruokolahden kunnassa olevaan Ukonsalmeen.
43513: matkustaja-aseman rakentamiseksi Ouluun. Liit- Liitteet XII,69. s. 840. - Ks. Sillat.
43514: teet XII,53. s. 822. - Ks. Rautatiet. - n:o 456, Hei k uran y m.: Määrärahasta
43515: - n:o 440, Heljaksen ym.: Saimaan vesistön Mansoniemen-Kovelahden-Raivaalan maan·
43516: ja Suomenlahden välisen vesikulkuväylän avaa· tiellä olevan Vänniluoman sillan rakentamiseksi
43517: misesta. Liitteet XII,54. s. 823. - Ks. Vesitiet. ja siihen liittyvän tieoik,aisun suorittamiseksi.
43518: Liitteet XII,70. s. 841. - Ks. Sillat.
43519: - n: o 441, H a m a r a n y m.: Määrärahasta Sää-
43520: mingin s/s Saaristo Hrl. Oy:n 'avustamiseksi. - n:o 457, Saikun ym.: Uuden sillan raken·
43521: Liitteet XII,55. s. 824. - Ks. Laivaliikenne. tamisesta valtatielle n: o 4 .Tämsänjoen yli Sep·
43522: polan kohdalla. Liitteet XII, 71. s. 842. - Ks.
43523: - n: o 442, S a r j a 1 a n y m.: Saimaan vesistö- Sillat.
43524: alueen puutavaran kuljetusmahdollisuuksien pa·
43525: rantamisesta. Liitteet XIT,56. s. 825. - Ks. - n:o 458, Å s v iki n y m.: Punnin sillan raken-
43526: Puutavara. tamisesta Karijoen kunnassa. Liitteet XII,72.
43527: s. 843. - Ks. Sillat.
43528: - n:o 443, H a 11 b e r gin y m.: Määrärahasta
43529: Kivisalmen uittokanavan kunnostamiatöitä var- - n:o 459, Mannisen ym.: Määrärahasta sil·
43530: ten. Liitteet XII,57. s. 827. - Ks. Kanavat. tatöiden aloittamiseksi Kuopion maalaiskunnan
43531: ja Vehmersalmen välillä olevan Puutossalmen
43532: - n:o 444, Åsvikin ym.: Siipyyn kalastus- yli. Liitteet XII,73. s. 844. - Ks. Sillat.
43533: sataman ruoppll!amisesta. Liitteet XII,58. s.
43534: 828. - Ks. Satamat. - n:o 460, Honkavaaran ym.: Sillan raken-
43535: tamisesta Jänisjoen yli Värtsilän kunnan
43536: - n:o 445, R y h d ä n: Määrärahasta valtion alueella. Liitteet XII,74. s. 845. - Ks. Sillat.
43537: omistamien autiotupien kunnossapitämistä var-
43538: ten. Liitteet XII,59. s. 829. - Ks: Autio- - n:o 461, Hultin y m.: Suunnitelman laati·
43539: tuvat. misesta sillan rakentamiseksi Keiteleen pitä-
43540: jän Vuonamonsalmen lossin paikalle. Liitteet
43541: - n:o 446, H a 11 b e r gin y m.: Maantiesiltojen, XII,75. s. 846. - Ks. Sillat.
43542: rumpujen ja lossien saattamisesta nykyistä
43543: autoliikennettä vastaavalle tasolle. Liitteet - n:o 462, Rytkösen ym.: Paloisvirran sil-
43544: XII,60. s. 830. - Ks. Sillat. lan rakentamisesta Iisalmen kaupunkiin. Liit-
43545: - n:o 447, S auran y m.: Turun-Rymättylän teet XII,76. s. 847. - Ks. Sillat.
43546: tiellä olevan Särkänsalmen lossin uuden !ossi- - n:o 463, A. Kinnusen ym.: Sillan raken-
43547: väylän tutkimisesta. Liitteet XII,61. s. 831. - tamisesta Pyhäjoen yli Pirttikosken kylässä.
43548: Ks. Lossit. Liitteet XII,77. s. 848. - Ks. Sillat.
43549: La~i-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957. 23
43550: - n:o 464, Rytingin ym.: Sillan rakentami- kylän Alaportilta Kaipiaisten kylään johtavalla
43551: sesta Pudasjärven Korentokankaan-Puolan- maantiellä. Liitteet XII,94. s. 866. - Ks.
43552: gan maantiellä Iijoessa olevalle Eskon !ossi- Maantiet.
43553: paikalle. Liitteet XII,78. s. 849. - Ks. Sillat. - n: o 481, K u j a 1 a n y m.: Moontietöiden käyn-
43554: - n:o 465, R y h d ä n: Romppaisensalmen sillan tiin saattamisesta linjalla Hamina-Virolahti.
43555: rakentamisesta Taivalkoskella. Liitteet Xll,79. Liitteet XII,95. s. 867. - Ks. Maantiet.
43556: s. 850. - Ks. Sillat.
43557: - n:o 482, Saariahon y m.: Ohikulkutien ja
43558: - n:o 466, Rytingin y m.: Sillan rakentami- siitä johtavan yhdystien 11akentamisesta Pyh·
43559: sesta Jokijärven lossipaikalle. Liitteet XII,80. tään kirkonkylän kohdalle. Liitteet XII,96.
43560: s. 851. - Ks. Sillat. s. 868. - Ks. Maantiet.
43561: - n:o 467, Partasen ym.: Sillan rakentami- - n: o 483, H o s t i 1 a n y m.: Tieoikaisujen suo-
43562: sesta Tönölän salmeen Kuhmon-suomussalmen rittamisesta Helsingin- Kotkan- Karhulan-
43563: maantiellä. Liitteet XII,81. s. 852. - Ks. Sillat. Haminan-Lappeenrannan runkotiellä Pyhtään
43564: kunnan alueella. Liitteet XII,97. s. 869. - Ks.
43565: - n: o 468, K ,a u p i n y m.: Sillan rakentamisesta
43566: MMntiet.
43567: Oulujoen yli Laukan lossipaikalle Laukan-
43568: Ylikiimingin maantiellä. Liitteet XII,82. s. 853. - n: o 484, H y k k ä ä 1 ä n y m.: Maantien ra-
43569: - Ks. Sillat. kentamisesta Jaalan kirkonkylästä Uimilan
43570: kylään. Liitteet XII,98. s. 870. - Ks. Maan·
43571: - n:o 469, La h te 1 a n y m.: Määrärahasta sil- tiet.
43572: lan rakentamiseksi Kemijärven-Lehtolan-
43573: Posion maantiellä oleviin Kaisansalmeen ja - n:o 485, Lahden y m.: Tapavainolan-Ylä-
43574: Lantunginsalmeen. Liitteet XII,83. s. 854. - maan-Husun maantien kunnostamisesta. Liit-
43575: Ks. Sillat. teet XII,99. s. 871. - Ks. Maantiet.
43576: - n:o 470, P ö y k ö n y m.: Salmen sillan raken- - n:o 486, Hykkäälän ym.: Maantien raken-
43577: tamisesta Ounasjoen yli Kittilän kirkonkylässä. tamisesta Valkealan kunnan Vuohijärveltä Voi-
43578: Liitteet XII,84. s. 855. - Ks. Sillat. koskelle. Liitteet XII,100. s. 872. - Ks. Maan·
43579: tiet.
43580: - n:o 471, Frimanin ym.: Salmen sillan ra-
43581: kentamisesta Sodankylän-Kittilän m!l!antielle. - n: o 487, T u u 1 e n y m.: Valkealan-Nåkkimis-
43582: Liitteet XII,85. s. 856. - Ks. Sillat. tön-Tuohikotin tieosan oikaisemisesta. Liitteet
43583: XII,lOl. s. 873. - Ks. Maantiet.
43584: - n:o 472, P ö y k ö n y m.: Jeesiöjoen sillan ra-
43585: kentamisesta. Liitteet XII,86. s. 857. - Ks. - n:o 488, H ä p p ö 1 ä n y m.: Tiesuunnan tut-
43586: Sillat. kimisesta Metsänkylän-llamon-Linnokankaan
43587: - n:o 473, Saikun y m.: Varastoalueiden tar- -Okerlan välillä. Liitteet XII,l02. s. 874. -
43588: peen huomioon ottamisesta tiesuunnitelmissa. Ks. Maantiet.
43589: Liitteet XII,87. s. 858. - Ks. Maantiet. - n:o 489, H ä p p ö 1 ä n y m.: Tiesuunnan tut-
43590: - n:o 474, R ö n k ö n y m.: Tienrakennustöiden kimisesta Lahden ja Tampereen välillä. Liitteet
43591: antamisesta yksityisille urakoitsijoille. Liitteet .XII,l03. s. 875. - Ks. Maantiet.
43592: XII,88. s. 859. - Ks. Maantiet. - n:o 490, Keloveden ym.: Valtatie n:o 6:n
43593: - n:o 475, La h te 1 a n y m.: Lisäyksestä vuo- r,akentamisen loppuun saattamisesta. Liitteet
43594: den 1957 tulo· ja menoarvioon kunnan- ja .XII,l04. s. 876. - Ks. Maantiet.
43595: kyläteiden rakentamiseen. Liitteet XII,89. s. - n:o 491, Sinkkosen ym.: Maantien raken-
43596: 860. - Ks. Maantiet. tamisesta Imatran kauppalan Niskalammilta
43597: - n:o 476, Rosenbergin ym.: Määrärahasta Ruokolahden pitäjän Salo-Äitsaaren kylätielle.
43598: Hankoon johtavan maantien oikaisutyön aloit- Liitteet .XII,105. s. 877. - Ks. Moontiet.
43599: tamiseksi Karjaan kauppalan luona. Liitteet
43600: XII,90. s. 861 ja 862. - Ks. Maantiet. - n: o 492, T u u 1 e n y m.: Määrärahasta Hau-
43601: vanlahden-8ärkilahden maantien oikaisu- ja
43602: - n:o 477, R. Virtasen ym.: Kärkälän kir- parannustyötä varten. Liitteet .XII,l06. s. 878.
43603: konmäen alentamissuunnitelman toteuttamisesta - Ks. Maantiet.
43604: Pusulan kunnassa. Liitteet XII,91. s. 863. -
43605: Ks. Maantiet. - n:o 493, Jaakkolan ym.: Oripään-Yläneen
43606: - Honkilahden - Hinnerjoen -Lapin-Eurajoen
43607: - n:o 478, Kokkolan ym.: Maantien raken- vanhan maantien korjaamisesta. Liitteet .XII,l07.
43608: tamisesta Tavastilan asemalta Hurukselan ja s. 879. - Ks. Maantiet.
43609: Haminan maantiet yhdistävälle ohitustielle.
43610: Liitteet XII,92. s. 864. - Ks. Maantiet. - n: o 494, Hei k uran: Määrärahasta Jouhi-
43611: maan-Kantin asutusalueen paikallistien suun-
43612: - n:o 479, Tuulen ym.: Oravalan-Jaalan- nitelman laatimiseksi. Liitteet .XII,l08. s. 880.
43613: Uimilan tiesuunnan tutkimisesta ja rakenta- - Ks. Maantiet.
43614: misesta. Liitteet XII,93. s. 865. - Ks. Maan-
43615: tiet. - n:o 495, Heikuran ym.: Määrärahasta Kih-
43616: niön-Pohjois-Parkanon-Karvian maantien ra·
43617: - n: o 480, K u j a 1 a n y m.: Oikaisu· ja korjaus- kannustyön jatkamista varten. Liitteet XII,I09.
43618: töiden käyntiin saattamisesta Sippolan kirkon- s. 881. - Ks. Maantiet.
43619: 24 Laki·, raha-asia· ja toivomusaloitteet 1957.
43620:
43621: - n: o 496, R a i p a 1 a n y m.: Viljakkalan-Luha· - n: o 512, Å s v iki n y m.: Kristiinan-Seinä-
43622: lahden-Kasittulan maantien korjaamisesta. joen A·kantatien parannustöiden aloittamisesta.
43623: Liitteet XII,110. s. 882. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,126. s. 899. - Ks. Maantiet.
43624: - n:o 497, Kulovaaran ym.: Turun-Tam· - n:o 513, Salorannan ym.: Kaskisten-
43625: pereen runkotien suuntien tutkimisesta. Liit· Kauhajoen-Alavuden maantien rakentamisesta.
43626: teet XII,111. s. 883. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,127. s. 900. - Ks. Maantiet.
43627: - n:o 498, K a a s a 1 a i sen y m.: Suodenniemen - n: o 514, A n t i 1 a n y m.: Tien rakentamisesta
43628: - Vammalan-Punkalaitumen maantien kunnos· limajoen Nopankylästä Teuvan Noriin. Liitteet
43629: tamisesta. Liitteet XII,112. s. 885. - Ks. Maan· XII,128. s. 901. - Ks. Maantiet,
43630: tiet. - n:o 515, Rankilan ym.: Lapuan-Kyyjär-
43631: - n: o 499, S auran y m.: Maantien rakenta· ven valtatien peruakorjausten suorittamisesta
43632: misesta Paattisilta Humppilaan. Liitteet XII,113. ja tällä tiellä olevan Hoiskon-Rantalan mut·
43633: s. 886, - Ks. Maantiet. kan oikaisemisesta. Liitteet XII,129. s. 902. -
43634: - n:o 500, Sävelän ym.: Toimenpiteistä Kan· Ks. Maantiet.
43635: kaanpään-Kyröskosken entisen maantien kun· - n: o 516, A h o s e n y m.: Oriveden-Keuruun-
43636: nostamiseksi. Liitteet XII,114. s. 887. - Ks. Karstulan runkotien suunnittelemisesta. Liitteet
43637: Maantiet. XII,130. s. 903. - Ks. Maantiet.
43638: - n: o 501, S ä v e 1 ä n y m.: Toimenpiteistä Me· - n:o 517, Uusitalon ym.: Ähtärin ja Mylly-
43639: rikarvian sataman-Siikaisten-Kankaanpään mäen välisen maantien parantamisesta ja oi-
43640: maantien saattamiseksi raskasta liikennettä kaisemisesta. Liitteet XII,131. s. 904. - Ks.
43641: kestäväksi. Liitteet XII,115. s. 888. - Ks. Maantiet.
43642: Maantiet.
43643: - n:o 518, Koskisen ym.: Määrärahasta val-
43644: - n:o 502, Saikun y m.: Helsingin-Vaasan tatien n:o 13 peruskorjauksen suorittamiseksi
43645: runkotien Hämeenlinnan ja Tampereen välisen Uuraisten, Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven
43646: tieosuuden rakentamisesta nykyisen tien suun· kuntien alueella. Liitteet XII,132. s. 905. - Ks.
43647: nassa. Liitteet XII,116. s. 889. - Ks. Maantiet. Maantiet.
43648: - n:o 503, Saikun y m.: Tien rakentamisesta - n:o 519, Koskisen ym.: Määrärahasta
43649: Kangasalan Vatialan kylästä Havisevalle. Liit- maantien r,akentamiseksi Lannevedeltä Paran·
43650: teet XII,117. s. 890. - Ks. Maantiet. talan asemalle. Liitteet XII,133. s. 906. - Ks.
43651: Maantiet.
43652: - n: o 504, K o s k i s e n y m.: Määrärahasta Kes-
43653: ki-Suomen maanteitten rakentamista ja perus· - n:o 520, Ahosen ym.: Maantien rakentami-
43654: korjauksia varten. Liitteet XII,118. s. 891. - sesta Lievestuoreelta Kupariin Laukaan kun·
43655: Ks. Maantiet. nassa. Liitteet XII,134. s. 907. - Ks. Maan·
43656: tiet.
43657: - n:o 505, Koivusen ym.: Lisäyksestä vuo·
43658: den 1957 tulo- ja menoarvioon maanteiden kun- - n: o 521, A h o s e n y m.: Kanavuoren-Leppä-
43659: nossapitoa varten l}:eski-Suomen tiepiirin lahden-Keikkamäen maantien rakentamisesta.
43660: alueella. Liitteet XII,119. s. 892. - Ks. Maan- Liitteet XII,135. s. 908. - Ks. Maantiet.
43661: tiet.
43662: - n: o 522, A h o s e n y m.: Maantien rakenta·
43663: - n: o 506, S a i k u n y m.: Tampereen ohitustien misesta Laukaan Leppäveden kylästä Vaaja-
43664: rakentamisesta. Liitteet XII,120. s. 893. - Ks. koskelle. Liitteet XII,136. s. 909. - Ks. Maan·
43665: Maantiet. tiet.
43666: - n: o 507, Se p i n y m.: Pälkäneen-Rautajärven - n:o 523, Jämsenin ym.: Sumiaisten maan-
43667: maantien oikaisemisesta. Liitteet XII,121. s. tien korjaamisesta. Liitteet XII,137. s. 910. -
43668: 894. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
43669: - n:o 508, Sarja 1 a n y m.: Oikotien rakenta- - n:o 524, M. Salmisen ym.: Niinivedenpään
43670: misesta Tuohikotin-Partsinmaan maantieltä -Saikarin maantien rakentamisesta Vesannon
43671: Varpasen asemalle. Liitteet XII,122. s. 895. - ja Tervon kuntaan. Liitteet XII,138. s. 911. -
43672: Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
43673: - n:o 509, Sarja 1 a n y m.: Joutsan kirkon· - n:o 525, M. Leskisen ym.: Kortejoelta
43674: kylän-Pylvänälän maantien peruskorjauksen Kuopioon johtavan oikotien rakentamisesta.
43675: toimittamisesta. Liitteet XII,123. s. 896. - Liitteet XII,139. s. 912. - Ks. Maantiet.
43676: Ks. Maantiet. - n:o 526, Vennamon: Toivalan-Kortejoen
43677: - n:o 510, Halisen ym.: Kalvitsan-Narilan tien ja sen jatkona kulkevan Riistaveden-
43678: maantien peruakorjausten suorittamisesta. Liit- Vehmersalmen tien rakentamisesta. Liitteet
43679: teet XII,124. s. 897. - Ks. Maantiet. XII,140. s. 913. - Ks. Maantiet.
43680: - n:o 511, V. Virtasen ym.: Tutkimuksen - n:o 527, Mannisen ym.: Määrärahasta
43681: toimittamisesta maantien rakentamiseksi Särki· Varkauden-Soraakosken-Palokankaan maan·
43682: lahdesta Säämingin saariston kautta Savonlin· tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
43683: naan. Liitteet XII,125. s. 898. - Ks. Maantiet. XII,141. s. 914. - Ks. Maantiet.
43684: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957. 25
43685: - n:o 528, T. Kinnusen ym.: Heinäveden ja - n:o 542, R ö n k ö n y m.: Tien rakentamisesta
43686: Kangaslammin kuntiin suunnitellun yhdystien Vieremän Karankamäestä Otanmäkeen. Liitteet
43687: Syrjä-Karhilantaipale-Malkkila rakentami- XII,156. s. 933. - Ks. Maantiet.
43688: sesta. Liitteet XII,142. s. 915. - Ks. Maantiet.
43689: - n: o 543, R ö n k ö n y m.: Maantien rakenta-
43690: - n:o 529, T. Kinnusen ym.: Maantien ra- misesta Varpaisjärven Matomäestä Sonkajärven
43691: kentamisesta Heinäveden kunnan Tollerosta Vehmasmäkeen. Liitteet XII,157. s. 934. - Ks.
43692: Viitalahden kautta Rummukkalan-Karvion Maantiet.
43693: maantielle. Liitteet XII,143. s. 916. - Ks. - n:o 544, N. Nurmisen y m.: Määrärahasta
43694: Maantiet. satamatien jatkon rakentamiseksi Himangan
43695: - n:o 530, Niirasen y m.: Yhdysmaantien ra- kirkonkylässä Virpirannalta Lestijoen pohjois-
43696: kentamisesta Outokummun-Maarianvaaran rantaa Pikku-Mansikkaan. Liitteet XII,l58. s.
43697: tieltä Polvijärven-M~~Jarianvaaran tielle. Liit- 935. - Ks. Maantiet.
43698: teet XII,144. s. 917. - Ks. Maantiet. - n:o 545, N. Nurmisen ym.: Määrärahasta
43699: - n:o 531, Honkavaaran ym.: Maantien maantien rakentamiseksi Himangan Hiiliiän
43700: rakentamisesta Tuupovaaran Hoilolasta Ilo- kylästä Eskolan rautatieasemalle. Liitteet
43701: mantsin Mutalahteen. Liitteet XII,145. s. 918. XII,l59. s. 936. - Ks. Maantiet.
43702: - Ks. M,aantiet. - n:o 546, Erkkilän ym.: Tutkimuksen toi-
43703: - n:o 532, Honkavaaran ym.: Maantien mittamisesta Pyhäjoen ja Merijärven välisellä
43704: rakentamisesta Kovaron rautatieasemalta Pirtti- tiesuunnalla. Liitteet XII,l60. s. 937. - Ks.
43705: järven kylään. Liitteet XII,146. s. 919. - Ks. Maantiet.
43706: Maantiet. - n:o 547, Erkki 1 ä n y m.: Tutkimuksen suo-
43707: - n:o 533, N. Nurmisen ym.: Määrärahasta rittamisesta valtatien suunnalla Raahe-Vihanti
43708: Lapuan-Kauhavan-Lappajärven maantien oi- -Junnonoja-Pyhäntä. Liitteet XII,l61. s. 938.
43709: kaisemiseksi Kauhavan kirkonkylässä. Liitteet - Ks. Maantiet.
43710: XII,147. s. 920. - Ks. Maantiet. - n:o 548, Rytkösen y m.: Karankamäen-
43711: - n:o 534, \Vic km a n i n y m.: Teerijärven- Otanmäen maantien rakentamisesta. Liitteet
43712: Kruunupyyn maantieltä Kruunupyyn kunnan XII,l62. s. 939. - Ks. Maantiet.
43713: Jeussenin kylän ja Ähtävän kunnan Bäckbyn - n:o 549, Partasen ym.: Maantien raken-
43714: kylän kautta Ähtävän-Evijärven maantielle tamisesta Sotkamon-Ristijärven maantieltä
43715: johtavan tien ottamisest~a valtion haltuun. Liit- Petäjävaaran kylätien suunnassa Kuhmon-
43716: teet XII,148. s. 921 ja 922. - Ks. Maantiet. Suomussalmen maantielle. Liitteet XII,163. s.
43717: 940. - Ks. Maantiet.
43718: - n:o 535, N. Nurmisen ym.: Määrärahasta
43719: Kokkolan eteläisen ohikulkutien rakentamiseksi. - n: o 550, P a r t ase n: Maantien rakentami-
43720: Liitteet XII,149. s. 923. - Ks. Maantiet. sesta Kuluntalahden-Vuokatin maantieltä Kai-
43721: tainsalmelle. Liitteet XII,164. s. 941. - Ks.
43722: - n:o 536, Te i r i n y m.: Valtatien n:o 8 oi- Maantiet.
43723: kaisusta. Liitteet XII,150. s. 924 ja 925.
43724: Ks. Maantiet. - n:o 551, Rytingin y m.: M,aantien raken-
43725: tamisesta Pudasjärven Kurenkylästä Taival-
43726: - n:o 537, Teirin ym.: Valtatieltä n:o 8 kosken Jurmunkylään. Liitteet XII,165. s. 942.
43727: Rimmin rautatiepysäkille johtavan tien otta- - Ks. Maantiet. ·
43728: misesta valtion haltuun. Liitteet XII,151. s.
43729: 926 ja 927. - Ks. Maantiet. - n:o 552, Partasen y m.: Maantien raken-
43730: tamisesta Pesiönlahden-Heinäjärven maantien
43731: - n:o 538, Kalliokosken ym.: Toimen- jatkona Puolangan-Korentokankaan maantielle.
43732: piteistä Kokkolasta itään suuntautuvan runko- Liitteet XII,166. s. 943. - Ks. Maantiet.
43733: tien aikaansaamiseksi. Liitteet XII,152. s. 928.
43734: - Ks. Maantiet. - n: o 553, T a u r i a i s e n y m.: Maantien ra-
43735: kentamisesta Suomussalmen Ylävuokin kylässä
43736: - n:o 539, N. Nurmisen y m.: Maantien ra- olevasta Malahvian tiestä Konttilan-Marjo-
43737: kentamisesta Taholammin-Lestijärven maan- v,aaran kylään. Liitteet XII,l67. s. 944. - Ks.
43738: tiestä Sykäräisten kohdalta Ullavan maantie- Maantiet.
43739: hen Läntän kylän kohdalle. Liitteet XII,153.
43740: s. 930. - Ks. Maantiet. - n:o 554, Tainio n y m.: Kemin-Tornion
43741: maantien oikaisemisesta Kyläjoelta Luotomäelle.
43742: - n:o 540, N. Nurmisen y m.: Ullavan Kor- Liitteet XII,168. s. 945. - Ks. Maantiet.
43743: ven ja Toholammin välisen maantienosan kun-
43744: nostamisesta. Liitteet XII,154. s. 931. - Ks. - n:o 555, Liedeksen ym.: Olhavan--Qijär-
43745: Maantiet. ven maantien jatkamisesta Rannalle. Liitteet
43746: XII,169. s. 946. - Ks. Maantiet.
43747: - n:o 541, Kämäräisen ym.: Maantien ra-
43748: kentamisesta Kiuruveden Koivujärven kylästä - n:o 556, Rytingin y m.: Pudasjärven ja
43749: Pyhäjärven-Pielaveden tielle Haapamäen ky- Utajärven kuntien välisen yhdysliikenteen ai-
43750: län kohdalle. Liitteet XII,155. s. 932. - Ks. kaansaamisesta. Liitteet XII,l70. s. 947. - Ks.
43751: Maantiet. Maantiet.
43752:
43753:
43754: 4 E 168/57
43755: 26 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1957.
43756:
43757:
43758: - n:o 557, Rytingin y m.: Maantien rakenta- - n:o 567, Lahtelan ym.: Kemijärven-Sal-
43759: misesta Pudasjärven Kouvalta Sampilan seu- lan maantiestä J avarusvastuun asutusalueelle
43760: dulle Kariniemen-Posion maantielle. Liitteet rakennetun tien jatkamisesta Pelkosenniemen
43761: XII,171. s. 948. - Ks. Maantiet. kirkonkylään. Liitteet XII,181. s. 960. - Ks.
43762: - n:o 558, Ta u r i a i sen y m.: Yhdysmaantien Maantiet.
43763: rakentamisesta Suomussalmen-Kuusamon tieltä - n:o 568, Lahtelan ym.: Yhdysmaantien
43764: Juntusrannan-Rassan tielle. Liitteet XII,172. rakentamisesta Lapajärven tieltä Kemijärven
43765: s. 949. - Ks. Maantiet. -Sallan tielle Salmijärven kylään. Liitteet
43766: - n:o 559, Lahtelan ym.: Maantien raken- XII,182. s. 962. - Ks. Maantiet.
43767: tamisesta Ylikitkajärven luoteispuolta Posion- - n:o 569, Lahtelan ym.: Yhdysmaantien
43768: Kuusamon maantiestä Kemijärven-Kuusamon rakentamisesta Hietalasta Hanhimaahan Kitti-
43769: maantiehen. Liitteet XII,173. s. 950. - Ks. län kunnassa. Liitteet XII,183. s. 963. - Ks.
43770: Maa.ntiet. Maantiet.
43771: - n:o 560, La h te 1 a n y m.: Posion ja Aitto- - n:o 570, P ö y k ö n y m.: Molkojärven-Kierin-
43772: perän kylätien välisen yhdystien rakentami- gin maantien rakentamisesta. Liitteet XII,184.
43773: sesta. Liitteet XII,174. s. 951. - Ks. Maan- s. 964. - Ks. Maantiet.
43774: tiet.
43775: - n:o 571, Frimanin ym.: Tien rakentami-
43776: - n:o 561, Friman i n y m.: Maantien raken-
43777: sesta Korvasen-Lokan tiestä Rieston kylään
43778: tamisesta Rovaniemen Saarenkylästä Ounas- Sodankylän kunnassa. Liitteet XII,185. s. 965.
43779: jokivartta pitkin Markkasuvannon sillalle.
43780: - Ks. Maantiet.
43781: Liitteet XII,175. s. 952. - Ks. Maantiet.
43782: - n:o 562, Frimanin ym.: Maantien raken- - n:o 572, Lahtelan ym.: Maantien raken-
43783: tamisesta Sodankylän Kieringin kylästä Kitti- tamisesta Enontekiön kunnan keskuksesta Kivi-
43784: län Molkojärven kylään. Liitteet XII,176. s. järven kylään. Liitteet XII,186. s. 966. - Ks.
43785: 953. - Ks. Maantiet. Maantiet.
43786: - n:o 563, P ö y k ö n y m.: Toimenpiteistä maan- - n:o 573, Niskalan ym.: Maa.ntien raken-
43787: tien rakentamiseksi Ounasjoen itäpuolitae Saa- tamisesta Enontekiön kirkolta Koutokeinon
43788: renkylästä Markkasuvannon sillan luo. Liitteet suuntaan Norjan rajalle. Liitteet XII,187. s.
43789: XII,177. s. 954. - Ks. Maantiet. 967. - Ks. Maantiet.
43790: - n: o 564, La h t e 1 a n y m.: Yhdysmaantien - n:o 574, Lahtelan ym.: Inarin kirkonkylän
43791: rakentamisesta Sodankylän kunnassa olevan -Menesjärven maantien saattamisesta autoilla
43792: Seipäjärven kylätien ja Syväjärven kylässä liikennöitävään kuntoon. Liitteet XII,188. s.
43793: olevan Heinäperän kylätien välille. Liitteet 968. - Ks. Mäantiet.
43794: XII,178. s. 955. - Ks. Maantiet. - n:o 575, Lahtelan ym.: Maantien raken-
43795: - n:o 565, La h te 1 a n y m.: Yhdystien raken- tamisesta Inarin kunnassa olevaan Angeliin.
43796: tamisesta Sodankylän-Pelkosenniemen maan- Liitteet XII,189. s. 970. - Ks. Maantiet.
43797: tien ja Rovaniemen-Sodankylän maantiestä - n:o 576, Lahtelan ym.: Maantien raken-
43798: Orajärven kylään rakennetun kylätien välille. tamisesta Utsjoen sillan ja sen etelä- ja poh-
43799: Liitteet XII,179. s. 957. - Ks. Maantiet. joispuolella olevien koskien sivuutuateiden vä-
43800: - n: o 566, P ö y k ö n y m.: Maantien rakenta- lille sekä sillan pohjoispuolelle Nuorgamin
43801: misesta Seipäjärveltä Ristonmännikköön. Liit- kautta Norjan rajalle. Liitteet XII,190. s. 971.
43802: teet XII,180. s. 959. - Ks. Maantiet. - Ks. Maantiet.
43803: ASIALUETTELO
43804:
43805:
43806:
43807:
43808: E 168/57
43809: Asialuettelo
43810: A. ten ammattioppilaitosten opettajien valmistus-
43811: laitoksen aikaansaamiseksi. Liitteet VIII,42. s.
43812: Aistivialliset: Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 173 504. L. Siv:aan 112.
43813: määrärahasta Mikkelin kuuromykkäinkoulun - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 242 keskus-
43814: rakentamista varten. Liitteet VI,28. s. 371. ammattikoulun aikaansaamisesta Siika-, Pyhä-
43815: L. Tv:aan 109. ja Kalajokilaaksot käsittävälle alueelle. Liitteet
43816: VIII,44. s. 507. L. Siv:aan 112.
43817: Ajokortit: Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 204 - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 243 määrä-
43818: ajokorttien numeroinnista. Liitteet VII,49. s. rahasta Pohjois-Karjalan ammattikoulun työ-
43819: 447. L. Ltv:aan 110. pajarakennuksen rakentamiseen. Liitteet VIII,45.
43820: - Ks. Leimavero. s. 508. L. Siv: aan 112.
43821: -Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 244 lisäyksestä
43822: Ajos: - Ks. Valtion viljavarasto. vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon Pohjois-Kar-
43823: jalan ammattikoulun työpajarakennukse.n ra-
43824: Alavus: - Ks. Maatalouskoulut. kentamiseen. Liitteet VIII,46. s. 509. L. S1v: aan
43825: 112.
43826: Alikäytävät: - Ks. Rautatiet. - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 14 määrärahan
43827: osoittamisesta kuntayhtymien ammattikoulujen
43828: Alityöllisyys: - Ks. Talouselämä. Verotus. oppilas- ja opettaja-asuntoloiden rakennusavus-
43829: tuksiin. Liitteet IV,185. s. 287. L. Vv:aan,
43830: Aliupseerit: - Ks. Eläkkeet. Puolustuslaitos. Raja· jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 98.
43831: vartiolaitos. - Ks. Kansakoulut. Maatalouskoulut. Metsäkoulut,
43832: Alkoholipolitiikka: - Ks. Raittiustyö. Ammattiopinnot: Ed. Paasivuoren ym. toiv.al,
43833: n:o 241 vähävaraisille opiskelijoille myönnettä-.
43834: Allergiatutkimussäätiö: - Ks. Sairaalat. vien ammattiopintolainojen ja -.avustusten ko·
43835: rottamisesta. Liitteet VIII,43. s. 506. L. Siv:aan
43836: Aluevalvojat: - Ks. Puolustuslaitos. 112.
43837: Alukset: - Ks. Tullit. Anjala: - Ks. Emäntäkoulut. Maamieskoulut,
43838: Ammatinvalinta: Ed. Saalastin ym. lak.al. n:o 82 Apila: - Ks. Siemenet.
43839: laiksi ammatinvalinnanohjauksesta. Liitteet X,l.
43840: s. 673. L. Työv:aan 96. Apuhoitajat: - Ks. Sairaanhoitajat.
43841: Ammattiaineet: - Ks. Teknilliset koulut. Arkistoapulaiset: - Ks. Eläkkeet.
43842: Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus. Arkkitehdit: - Ks. Teknillinen henkilökunta.
43843: Ammattikasvatus: - Ks. Kenttäsahaustoiminta. Armahdus: - Ks. Yleislakko.
43844: Ammattikoulut: Ed. Brander-Wallinin ym. toiv.al. Asemakaavalaki: Ed. Tuurnan ym. lak.al. n:o 50
43845: n: o 19 keskusammattikouluissa olevien virko- laiksi asemakaavalain muuttamisesta. Liitteet
43846: jen ja toimien muuttamisesta peruapaikkaisikai VII,9. s. 396. L. Ltv:aan 94.
43847: viroiksi. Liitteet IV,39. s. 112. L. Vv: aan,
43848: jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 101. Asemat: - Ks. Rautatiet.
43849: -Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 238 maaseudun
43850: ammattikouluolojen parantamisesta. Liitteet Aseteknillinen toimisto: - Ks. Puolustuslaitos.
43851: VIII,40. s. 502. L. Siv:aan 112.
43852: -Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 239 tutkimuksen
43853: toimittamisesta kuntien velvollisuuksista am- Asevelvolliset: - Ks. Puolustuslaitos.
43854: matillisten oppilaitosten ylläpitämiseen. Liitteet
43855: VIII,41. s. 503. L. Siv:aan 112. Asevelvollisuus: - Ks. Virkamiehet.
43856: - Ed. E. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 240 toimen-
43857: piteistä kauppa· ja teollisuusministeriön alais- Asikkala: - Ks. Sillat.
43858: 4 Asialuettelo 1957.
43859:
43860:
43861: Asunnot: Ed. Rosnellin ym. lak.al. n:o 31 laiksi B.
43862: asuntotuotantolain muuttamisesta. Liitteet IV,29.
43863: s. 100. L Vv:aan 93. Bergmanin koulu: Ks. Kotiteollisuuskoulut.
43864: - Ed. Tuulen ym. lak.al. n:o 32 laiksi asunto·
43865: tuotantolain 16 §: n muuttamisesta. Liitteet Budjettikäytäntö: - Ks. Rautatiet.
43866: IV,30. s. 101. L. Vv:aan 93.
43867: -Ed. Sepin ym. lak.al. n:o 100 maaseudun Budjettioikeus: - Ks. Tulo- ja menoarvio.
43868: asunto-olojen parantamista koskevaksi lain-
43869: säädännöksi. Liitteet X,19. s. 705. L. Työv: aan
43870: 97. D.
43871: - Ed. Roineen ym. toiv.al. n:o 147 määrärahasta
43872: !ainoiksi kunnille täyskunnallisten vuokra-asun- Dieselveturit: - Ks. Rautatiet.
43873: tojen rakentamista varten. Liitteet IV,167.
43874: s. 263. L. Vv:aan 107.
43875: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 29 määrärahan E.
43876: osoittamisesta Työtehoseuralle keskuslämmittei- Eduskunnan budjettioikeus: - Ks. Tulo- ja meno·
43877: sen taloudellisen lämmitysjärjestelmän tutkimi- arvio.
43878: seksi maaseudun pienasuntoja varten. Liitteet
43879: IV,200. s. 306. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Elatus: Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 13 toi-
43880: Mtv: n lausunto, 98. menpiteistä lainsäädännön aikaansaamiseksi en·
43881: - Ks. Lääkärit. Metsätyöväki. Vuokrasäännöstely. nakkoavustuksesta lapsille, joiden isät ovat lai-
43882: minlyöneet vahvistetun elatusavun suorittami-
43883: Asuntolainat: - Ks. Asunnot. sen. Liitteet II,11. s. 31 ja 32. L. Lv: aan 100.
43884: - Ks. Huoltoapulaki. Lapsilisä.
43885: Asuntolanhoitajat: - Ks. Seminaarit.
43886: Elinkeinoelämä:: - Ks. Polttoaineet. Talouselämä.
43887: Asunto-osakeyhtiöt: - Ks. Asunnot. Tulo- ja omaisuusvero.
43888: Elintarvikkeet: - Ks. Liikevaihtovero.
43889: Asuntotuotanto: - Ks. Asunnot.
43890: Elokuvat: Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o 255 elo·
43891: Asutus: Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 264 esityk· kuvien ennakkotarkastuksesta annetun lain·
43892: sen antamisesta valtion omistamien viljelys- säädännön uudistamisesta. Liitteet VIII,57. s.
43893: kelpoisten alueiden asuttamiseksi Pohjois-Suo· 523. L. Siv:aan 113.
43894: messa. Liitteet IX,19. s. 565. L. Mtv:aan 114.
43895: - Ks. Sotilastorpat. Vesihuolto. Eläinlääkärit: Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. n: o 171
43896: määrärahasta eläinlääkärien sairasmatkoista
43897: Asutuskeskukset: - Ks. Asunnot. Vesihuolto. koituvien kustannusten korvaamiseksi. Liitteet
43898: VI,26. s. 368. L. Tv:aan 108.
43899: Asutuslaki: - Ks. Asunnot. Eläkkeet: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 33 laiksi
43900: virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
43901: Asutuslautakunnat: Ed. Koivusillan ym. toiv.al. Liitteet IV,31. s. 102. L. Vv:aan 93.
43902: n:o 265 toimenpiteistä asutuslautakuntien jä- - Ed. A. Salmisen ym. lak.al. n: o 34 laiksi
43903: senluvun määräämiseksi aina vähintään nel- eläkevuosien laskemisesta eräissä tapauksissa.
43904: jäksi. Liitteet IX,20. s. 566. L. Mtv: aan 114. Liitteet IV,32. s. 104. L. Vv:aan 93.
43905: - Ks. Asunnot. - Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 57 viran ja toimen
43906: haltijain eläkelainsäädännön muuttamisesta niin,
43907: Asutustiet: Ed. Hietasen ym. toiv.al, n:o 269 val- ettei oikeus eläkkeen saamiseen olisi riippu-
43908: tion tientekovelvollisuuden järjestämisestä vainen anomuksen tekemisestä määräajassa.
43909: vuokra-alueiden lunastamislainsäädännön ja sen Liitteet IV,77. s. 158. L. Vv:aan 103.
43910: jälkeisen asutuslainsäädännön nojalla muodos- - Ed. Innalan ym. toiv.al. n: o 58 virkamieseläk-
43911: tettujen tilojen osalta. Liitteet IX,24. s. 570. keistä annetun asetuksen muuttamisesta. Liit-
43912: L. Mtv:aan 114. teet IV,78. s. 159. L. Vv:aan 103.
43913: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 271 lisäyksestä vuo- - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 59 naisten sodan-
43914: den 1957 tulo- ja menoarvioon rappiolla olevien aikaisen vapaaehtoisen palveluksen huomioon
43915: asutusteiden peruskorjauksia varten. Liitteet ottamisesta viran ja toimen haltijain eläkettä
43916: IX,26. s. 572. L. Mtv: aan 114. määrättäessä. Liitteet IV,79. s. 161. L. Vv:aan
43917: - Ks. Maantiet. 103.
43918: - Ed. Aition ym. toiv.al. n:o 60 eräiden ylimää-
43919: räisten eläkkeiden korottamisesta. Liitteet
43920: Autiotuvat: Ed. Ryhdän toiv.al. n: o 445 maara· IV,80. s. 162. L. Vv:aan 103.
43921: rahasta valtion omistamien autiotupien kun· - Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 61 niiden per-
43922: nossapitämistä varten. Liitteet XII,59. s. 829. heiden eläketurvan järjestämisestä, joiden
43923: L. Kulkv:aan 124. huoltajat poliisi· ja vankeinhoitohenkilökuntaan
43924: kuuluvina ovat virkatehtäväänsä suorittaes-
43925: Autot: - Ks. Kiinnitys. Liikenne. Postilaitos. saan menettäneet henkensä tai työkykynsä.
43926: Puolustuslaitos. Liitteet IV,81. s. 163. L. Vv:aan 103.
43927: Asialuettelo 1957. 5
43928:
43929: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 62 tuomiokuntien G.
43930: arkistoapulaisten oikeuttamisesta saamaan eläke
43931: valtion varoista. Liitteet IV,82. s. 164. L. Geologinen tutkimuslaitos: Ed. Eskolan ym. toiv.
43932: Vv:aan 103. al. n: o 132 toimenpiteistä varojen varaamiseksi
43933: - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 63 määrärahasta Geologiselle tutkimuslaitokselle malmiesiinty-
43934: eräiden puolustuslaitoksesta vapautettujen up- mien jatkotutkimuksia varten. Liitteet IV,152.
43935: seerien ja aliupseerien eläke-etujen järjestämi- s. 246. L. Vv:aan 106.
43936: seksi. Liitteet IV,83. s. 165. L. Vv: aan 103.
43937: - Ed. Rapion ym. toiv.al. n:o 358 esityksen
43938: antamisesta kansaneläkelain mukaisten eläkkei-
43939: den korottamisesta. Liitteet X,25. s. 716. L. H.
43940: Työv:aan 119.
43941: - Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 360 kansaneläke- Haapajärvi: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
43942: lain mukaisen vanhuuseläkkeen saannin ikä-
43943: rajan alentamisesta eräillä työaloilla työsken- Hallinto-organisaatio: - Ks. Rautatiet.
43944: televien osalta. Liitteet X,27. s. 718. L. Työv: aan
43945: 119. Hamina: - Ks. Postilaitos. Rautatiet.
43946: - Ks. Ennakkoperintälaki. Huoltoapulaki. Kan-
43947: saneläkelaki. Kunnallisverotus. Rajavartiolaitos. Harkintataksoitus: - Ks. Kunnallisverotus.
43948: Tulo- ja omaisuusvero. Verotus.
43949: Hautausavustus: - Ks. Kansaneläkelaki.
43950: Emäntäkoulut: Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 302
43951: valtion emäntäkoulun perustamisesta Anjalan Heinola: - Ks. Puukemia Oy.
43952: kartanoon. Liitteet IX,57. s. 611. L. Mtv:aan
43953: 116. Helsinki: - Ks. Käsityö. Poliisi.
43954: - Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 303 emäntäkou-
43955: lun perustamisesta Pohjois-Satakuntaan. Liit- Henkikirjoitus: Ed. Pasasen ym. lak.al. n:o 44
43956: teet IX,58. s. 612. L. Mtv:aan 116. laiksi henkikirjoituksesta annetun lain muut-
43957: - Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 304 valtion tamisesta. Liitteet VII,3. s. 387. L Ltv: aan 94.
43958: emäntäkoulun perustamisesta Vilppulan kun- - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 179 toimen-
43959: taan. Liitteet IX,59. s. 613. L. Mtv:a.an 116. piteistä henkikirjoitusjärjestelmän parantami-
43960: - Ed. Rankilan ym. toiv.al. n:o 305 emäntäkou- seksi. Liitteet VII,24. s. 416 ja 417. L. Ltv:aan
43961: lun perustamisesta Etelä-Pohjanmaan järviseu- 109.
43962: dulle. Liitteet IX,60. s. 614. L. Mtv:aan 116.
43963: - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 306 määrärahasta Hevoset: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 281 määrä-
43964: lisärakennuksen rakentamiseksi Suonenjoen rahasta hevostalouden edistämiseksi. Liitteet
43965: emäntäkoululle. Liitteet IX,61. s. 615. L. IX,36. s. 583. L. Mtv: aan 115.
43966: Mtv:aan 116. -Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 282 määrärahasta
43967: valtion siitosoriitten ostoa varten. Liitteet
43968: Ennakkoavustus: - Ks. Elatus. IX,37. s. 585. L. Mtv:aan 115.
43969: Ennakkoperintä: Ks. Kunnallisverotus. Tulo- Hevossaari: - Ks. Puukemia Oy.
43970: ja omaisuusvero. Verotus.
43971: Hillo: - Ks. Rautatiet.
43972: Ennakkoperintälaki: Ed. Mustosen ym. lak.al.
43973: n: o 9 laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta. Hinnat: - Ks. Liikevaihtovero.
43974: Liitteet IV,7. s. 52. L. Vv:aan 92.
43975: - Ed. Hietasen ym. Iak.al. n:o 14 laiksi ennakko-
43976: perintälain muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. Hirvenkaatolupa: - Ks. Leimavero.
43977: 58. L. Vv:aan 92.
43978: -Ed. Junnilan ym. lak.al. n:o 15 laiksi ennak- Hirvikoski: - Ks. Sillat.
43979: koperintälain muuttamisesta. Liitteet IV,13. s.
43980: 59. L. Vv:aan 92. Hirvivuolle: - Ks. Sillat.
43981:
43982: Ennakkotarkastus: - Ks. Elokuvat. Historiantutkimus: Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o
43983: 247 määrärahasta torppariaikaisen historian
43984: Eräpoliisit: - Ks. Poliisi. tallettamista varten. Liitteet VIII,49. s. 513.
43985: L. Siv: aan 112.
43986: Etuoikeus: - Ks. Kiinnitys.
43987: Hotellit: - Ks. Matkailu.
43988:
43989: Huoltoapulaki: Ed. Matilaisen ym. lak.al. n:o 53
43990: F. laiksi huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet
43991: VII,12. s. 400. L. Ltv: aan 94.
43992: Fria kristliga folkhögskolan: - Ks. Kansanopistot. - Ed. Roineen ym. lak.al. n: o 54 laiksi huolto-
43993: apulain muuttamisesta. Liitteet VII,13. s. 401.
43994: Friggesby: - Ks. Kansakoulut. L. Ltv:aan 94.
43995: 6 Asialuettelo 1957.
43996:
43997:
43998: Huoltora.kennukset: - Ks. Rautatiet. Irtaimistokiinnitys: - Ks. Kiinnitys.
43999:
44000: Huoltotoiminta: - Ks. Huoltoapulaki. Invaliidit. Isoja.ko: Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 203 lisäyksestä
44001: Sosiaalihuolto. Terveydenhoito. vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon Kuusamon
44002: isojakolain edellyttämiä tie· ja kuivatustöitä
44003: Huoneenvuokrasäännöstely: - Ks. Vuokrasään· varten. Liitteet VII,48. s. 446. L. Ltv:aan 110.
44004: nöstely.
44005: Isokeidas: - Ks. Kuivatustyöt.
44006: Hylkeet: Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 197 tutki·
44007: muksen toimittamisesta hyljekannan vähentä· Isännä.npalkka: - Ks. Verotus.
44008: :miseksi. Liitteet VII,42. s. 440. L. Ltv: aan 110.
44009: Itä.-Suomi: - Ks. Meijerit. Pienteollisuus. Talous-
44010: Häme: - Ks. Metsäkoulut. elämä.
44011:
44012:
44013:
44014: I. J.
44015:
44016: Ii: - Ks. Oppikoulut. Jakolaki: Ed. Saariahon ym. lak.al. n:o 51 laiksi
44017: jakolain muuttamisesta. Liitteet VII,IO. s. 398.
44018: Hjoki: - Ks. Sillat. L. Ltv: aan 94.
44019:
44020: Iisalmi: - Ks. Sairaalat. Jalankulkijat: - Ks. Liikenne.
44021:
44022: Ikälisät: - Ks. Kodinhoitajat. Maatalouskoulut. Jalasjärvi: - Ks. Sähkölaitokset.
44023: Virkamiehet.
44024: Jalostuslaitokset: - Ks. Teollisuus.
44025: Ikäraja: - Ks. Eläkkeet.
44026:
44027: Ilmallu: Ed. L. Mattilan ym. toiv.al. n:o 30 mää· Jeesiöjoki: - Ks. Sillat.
44028: rärahasta ilmailuviestiteknillisissä tehtävissä
44029: palvelevien toimihenkilöiden vakinaisten ja yli· Jokijärvi: - Ks. Järvenlaskut. Sillat.
44030: määräisten toimien perustamista varten. Liit-
44031: teet IV,50. s. 124. L. Vv:aan, jonka tulee Joroinen: - Ks. Karjanhoitokoulut. Lentokentät.
44032: pyytää Kulkv:n lausunto, 101. Maamieskoulut.
44033: - Ks. Lentokentät.
44034: Juomat: - Ks. Raittiustyö.
44035: Ilmajoki: - Ks. Peruna. Puolustuslaitos.
44036: Jurvanjii.rvi: - Ks. Kuivatustyöt.
44037: Ilmoittamisvelvollisuus: - Ks. Kunnallisverotus.
44038: Palkat.
44039: Juusto: - Ks. Meijerit.
44040: Imatra: - Ks. Sillat.
44041: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed.
44042: Indeksiehto: Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 101 Hetemäen ym. toiv.al. n: o 223 toimenpiteistä
44043: toimenpiteistä vähävaraisten omakotitalojen eräiden virkojen perustamiseksi Jyväskylän
44044: omistajien ja pienyrittäjien saamien lainojen kasvatusopilliseen korkeakouluun oppikoulun-
44045: irroittamiseksi indeksiehdosta. Liitteet IV,121. opettajien valmistamista varten. Liitteet VIII,25.
44046: s. 209. L. Vv:aan 105. s. 484. L. Siv:aan 111.
44047: - Ed. Vennamon ym. toiv.al. n:o 102 toimen-
44048: piteistä pankkilainojen indeksiehdon aikaan· Jälleenrakennus: - Ks. Kansakoulut. Korvaus.
44049: saaman taloudellisen rasituksen poistamiseksi. Porkkala.
44050: Liitteet IV,122. s. 210. L. Vv:aan 105.
44051: Jämsänjoki: - Ks. Sillat.
44052: Indeksikorotus: - Ks. Verotus.
44053:
44054: Inkeroinen: - Ks. Oppikoulut. Jä.nisjoki: - Ks. Sillat.
44055:
44056: Insinöörit: - Ks. Teknillinen henkilökunta. Järvenlaskut: Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 350 Tai·
44057: valkoskella olevan Jokijärven vedenpinnan
44058: laskemisesta. Liitteet IX,105. s. 665. L. Mtv:aan
44059: Invaliidit: Ed. Åsvikin ym. lak.al. n:o 91 laiksi 118.
44060: invaliidihuoltolain muuttamisesta. Liitteet X,lO. - Ks. Kuivatustyöt. Perkaustyöt.
44061: s. 687. L. Työv: aan 96.
44062: - Ed. Niirasen ym. lak.al. n: o 92 laiksi invaliidi·
44063: rahalain muuttamisesta. Liitteet X,11. s. 689. Jätevahingot: - Ks. Vesihuolto.
44064: L. Työv: aan 96.
44065: - Ks. Sairaalat. Jääkärit: - Ks. Rajavartiolaitos.
44066: Asialuettelo 1957. 7
44067:
44068: X. Kansakoulut: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 226
44069: täydennyakurssien järjestämisestä ala.kansakou·
44070: Kadut: - Ks. Asemakaavalaki. lunopettajille kelpoisuuden saamiseksi yläkou-
44071: lunopettajan virkoihin. Liitteet VIII,28. s. 487.
44072: Kainuu: - Ks. Meijerit. Metsänhoito. L. Siv:aan 111.
44073: - Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 228 esityksen
44074: Kaisansalmi: - Ks. Sillat. antamisesta kansakoulutoimen lopullisesta jär-
44075: jestämisestä annetun asetuksen kumoamisesta.
44076: Kaivoslaki: Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 191 toi- Liitteet VIII,30. s: 490. L Siv: aa.n 111.
44077: menpiteistä kaivoslain muuttamiseksi. Liitteet -Ed. Järven ym. toiv.al. n:o 229 kansakoulujen
44078: VII,36 s. 430. L. Ltv:aan 109. tyyppipiirustusten valmistamisesta. Liitteet
44079: - Ks. Korvaus. VIII,31. s. 491. L. Siv:aan 111.
44080: - Ed. Järven ym. toiv.al. n:o 230 kansakoulu·
44081: Kaivosteollisuus: - Ks. Teollisuus. rakennusten yleisiä perusteita koskevien mää-
44082: räysten muuttamisesta. Liitteet VIII,32. s. 492.
44083: Kalajoki: - Ks. Ammattikoulut. L. Siv:aan 111.
44084: - Ed. J'årven ym. toiv.al. n:o 231 toimenpiteistä
44085: Kalastus: Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 283 kouluradion kuuntelua varten tarpeellisten ra·
44086: avustuksen ja. lainojen myöntämisestä taloudel- kenteiden, radiovastaanottimien ja ohjelmavih-
44087: lisesti kestämättömään asemaan joutuneille kojen hyväksymiseksi valtionavustukseen oi-
44088: ammattikalastajille. Liitteet IX,38. s. 586 ja keuttaviksi. Liitteet VIII,33. s. 493. L. Siv:aan
44089: 587. L. Mtv:aan 115. 111.
44090: - Ks. Hylkeet. Liikevaihtovero. Yliopisto. - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 232 lisäyk·
44091: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon Kirkko-
44092: Kalastuskunnat: - Ks. Kalastuslaki. nummen kunna.n Karubyn, överbyn ja Frigges-
44093: byn kansakoulujen jälleenrakentamista varten.
44094: Kalastuslaki: Ed. Haapasalon ym. lak.al. n:o 58 Liitteet VIII,34. s. 494 ja 495. L. Siv:aan 112.
44095: laiksi kalastuslain muuttamisesta. Liitteet - Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o 233 lisäyksestä
44096: VII,17. s. 406. L. Ltv:aan 95. vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon kunnallisten
44097: -Ed. Suonpään ym. lak.al. n:o 59 laiksi kalas- keskikoulujen perustamista varten. Liitteet
44098: tuslain muuttamisesta. Liitteet VII,18. s. 408. VIII,35. s. 496. L. Siv:aan 112.
44099: L. Ltv:aan 95. - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 234 kunnallisen
44100: - Ed. Tauria.isen ym. lak.al. n:o 60 laiksi kalas- keskikoulun perusta.misesta Kinnulan kuntaan.
44101: tuslain muuttamisesta. Liitteet VII,19. s. 410. Liitteet VIII,36. s. 497. L. Siv:aan 112.
44102: L. Ltv:aan 95. - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv.al. n:o 235
44103: - Ed. Myllymäen ym. lak.al. n:o 61 laiksi kalas- kansakouluihin kuuluvan keskikoulun perusta-
44104: tuslain muuttamisesta. Liitteet VII,20. s. 411. misesta Kolarin kuntaan. Liitteet VIII,37. s.
44105: L. Ltv:aan 95. 498. L. Siv: aan 112.
44106: - Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 193 kalastuslain - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 15 määrärahan
44107: sovelta.mista ja valvontaa varten välttämättö- osoittamisesta a.mmatillisen päiväjatkokoulun
44108: mien, sanotun lain 99 ja 100 §: ssä mainittujen käytännöllisten aineiden opettajain valmista-
44109: toimitusten kustannusten suorittamisesta val- mista varten. Liitteet IV,186. s. 288. L.
44110: tion varoista. Liitteet VII,38. s. 432 ja 433. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 98.
44111: L. Ltv:aan 110.
44112: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 194 kalastus-
44113: lain muuttamisesta. Liitteet VII,39. s. 434 ja Kansaneläke: - Ks. Ennakkoperintälaki. Kun-
44114: 435. L. Ltv:aan 110. nallisverotus. Lapsilisä. Tulo- ja oma.isuus-
44115: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 195 kalastus- vero. V erotus.
44116: lain 58 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,40. s.
44117: 436 ja 437. L. Ltv:aan 110. Kansaneläkelaki: Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o
44118: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 196 esityksen 10 laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liit-
44119: antamisesta kalastuslainsäädännön uudistami- teet IV,8. s. 53. L. Vv:aan 92.
44120: sesta. Liitteet VII,41. s. 438 ja 439. L. Ltv:aan - Ed. J. Wirtasen ym. lak.al. n:o 11 miksi kan-
44121: 110. saneläkelain muuttamisesta. Liitteet IV,9. s.
44122: 54. L. Vv:aan 92.
44123: Kalastussataxnat: Ks. Satamat. - Ed. Frimanin ym. lak.al. n:o 83 laiksi kansan-
44124: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 676.
44125: Kalastusvälineet: Ks. Liikevaihtovero. L. Työv: aan 96.
44126: - Ed. Ha.lisen ym. lak.al. n:o 84 laiksi kansan-
44127: Kalleusero: - Ks. Palkat. eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,3. s. 677.
44128: L. Työv: aan 96.
44129: Kanavat: Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 443 - Ed. Hietasen ym. lak.al. n: o 85 laiksi kan-.
44130: määrärahasta Kivisalmen uittokanavan kunnos- saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,4. s.
44131: tamiatöitä varten. Liitteet XII,57. s. 827. L. 678. L. Työv:aan 96.
44132: Kulkv:aan 124. - Ed. Mustosen ym. lak.al. n:o 86 laiksi kansan-
44133: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,5. s. 679.
44134: Kangasniemi: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. L. Työv: aan 96.
44135: 8 Asialuettelo 1957.
44136:
44137: - Ed. Nederström-Lundenin ym. lak.al. n:o 87 Kemi: - Ks. Valtion viljavarasto.
44138: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet
44139: X,6. s. 681. L. Työv: aan 96. Kemiallinen teollisuus: - Ks. Puunjalostusteolli-
44140: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. lak.al. n:o 88 laiksi suus.
44141: kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,7.
44142: s. 682. L. Työv: aan 96. Kemijärvi: - Ks. Seminaarit.
44143: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 357 toimenpiteistä
44144: kansaneläkelain 33 §: n muuttamiseksi. Liitteet Kemiö: - Ks. Liikenne.
44145: X,24. s. 715. L. Työv:aan. 119.
44146: -Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 359 kansan- Kenttä- ja kansliahenkilökunta: - Ks. Poliisi.
44147: eläkelain toimeenpanosta kunnille aiheutuneiden
44148: menojen keventämisestä. Liitteet X,26. s. 717. KenttäJ.isä: - Ks. Virkamiehet.
44149: L. Työv: aan 119.
44150: - Ks. Eläkkeet. Kenttäsa.haustoiminta: Ed. M. Mattilan ym. rah.al.
44151: n: o 4 määrärahan osoittamisesta kenttäsahaus-
44152: Kansankirjastot: - Ks. Kirjastot. toimintaa varten. Liitteet IV,175. s. 275. L.
44153: Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n lausunto, 97.
44154: Ka.nsa.uopistot: Ed. Wickmanin ym. toiv.al. n:o
44155: 236 määrärahasta rakennusavustukseksi Vöyrin Kerava: - Ks. Oppikoulut.
44156: kansanopistolle. Liitteet VIII,38. s. 499 ja 500.
44157: L. Siv:aan 112. Kerhotoiminta: - Ks. Metsäkerhot.
44158: -Ed. Kalliokosken ym. rah.al. n:o 17 määrä-
44159: rahan osoittamisesta lainaksi Keski-Pohjanmaan Keskikoulut: - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut.
44160: kansanopistolle. Liitteet IV,188. s. 290. L.
44161: Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 98. Keski-Pohjanmaa: - Ks. Kansanopistot.
44162: - Ed. Forsbergin ym. rah.al. n: o 18 määrärahan
44163: osoittamisesta rakennusavustuslainaksi Fria Keski-Suomi: - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat.
44164: kristliga folkhögskolan nimiselle kansanopis-
44165: tolle. Liitteet IV,189. s. 291 ja 292. L. Vv:aan, Keskusa.mma.ttikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
44166: jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 98.
44167: Keskuslämmitys: - Ks. Asunnot.
44168: Kantohinnat: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
44169: Keskuspa.ra.ntolat: - Ks. Tuberkuloosilaki.
44170: Karhula: - Ks. Sillat.
44171: Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat.
44172: Karijoki: - Ks. Sillat.
44173: Kestilä: - Ks. Metsäkoulut.
44174: Karjaa: - Ks. Oppikoulut. Puutarhat.
44175: Kesäla.hti: - Ks. Nimismiehet.
44176: Karjala: - Ks. Ammattikoulut. Puhelin. Sähkö.
44177: Teollisuus. Kieltenopetus: - Ks. Oppikoulut.
44178: Karjanhoitokoulut: Ed. T. Kinnusen ym. toiv.al. Kiertävät maamieskoulut: - Ks. Maamieskoulut.
44179: n: o 318 Joroisissa olevan Vättilänrannan kou-
44180: lutilan koulurakennuksen rakentamisesta. Liit- Kiertävät taidenäyttelyt: - K-S. Taide.
44181: teet IX,73. s. 628. L. Mtv:aan 117.
44182: Karjatalous: - Ks. Maamieskoulut. Siemenet. Kiinnitys: Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 9 irtaimis-
44183: tokiinnityksen saattamisesta etuoikeuteen näh·
44184: den samaan asemaan kuin kiinteistökiinnitys.
44185: Karuby: - Ks. Kansakoulut. Liitteet II,7. s. 27. L. Lv:aan 100.
44186: Kasvinviljelyskoeasema.t: Ed. Kiviahon ym. toiv.al. - Ed. L. Mattilan ym. toiv.al. n: o 10 esityksen
44187: n:o 292 Keski-Suomen kasvinviljelyskoeaseman antamisesta laiksi kiinnityksestä kuorma-autoi-
44188: perustamisesta. Liitteet IX,47. s. 598. L. hin. Liitteet II,8. s. 28. L. Lv:aan 100.
44189: Mtv:aan 115. - Ks. Kunnallisverotus. Lainhuudatus.
44190:
44191: Kasvitaudit: Ed. M. Mattilan ym. toiv.al. n:o Kiinteistökiinnitys: - Ks. Kiinnitys.
44192: 288 kasvitautien ja rikkaruohojen tuhojen vä-
44193: hentämisestä. Liitteet IX143. s. 594. L. Mtv:aan Kiitoradat: - Ks. Lentokentät.
44194: 115.
44195: Kilohalli: - Ks. Kalastuslaki.
44196: Kattilakoski: - Ks. Voimalaitokset.
44197: Kinnula: - Ks. Kansakoulut.
44198: Kauhajoki: - Ks. Sähkölaitokset.
44199: Kirjailijat: - Ks. Eläkkeet.
44200: Ka.uppa.- ja teollisuusministeriö: - Ks. Ammatti-
44201: koulut. Kirja.moin silta: - Ks. Sillat.
44202: Asialuettelo 1957. 9
44203:
44204: Kirjastot: Ed. Rapion ym. lak.al. n:o 71 laiksi oikeudellisen aseman selvittämiseksi. Liitteet
44205: kansankirjastolain muuttamisesta. Liitteet IV,166. s. 262. L. Vv:aan 107.
44206: VIII,7. s. 462. L. Siv:aan 95. - Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 148 lisäkorvauk·
44207: sen suorittamisesta puolustusministeriön ja so-
44208: Kirkko: Ed. Turusen ym. toiv.al. n:o 189 selvi- tavahinkoyhdistyksen maksamiin korvauksiin
44209: tyksen suorittamisesta valtion ja kirkon väli- Kuhmon kunnan jälleenrakennusalueilla. Liit-
44210: sen organisatorisen yhteyden muuttamiseen liit- teet IV,168. <!. 264. L. Vv:aan 107.
44211: tyvistä kysymyksistä. Liitteet VII,34. s. 428. -Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 192 toimen-
44212: L. Ltv:aan 109. piteistä kaivoslain mukaan maanomistajalle tu-
44213: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 190 määrärahasta levien korvausten suorittamiseksi. Liitteet
44214: Kolarin kirkon rakentamista varten. Liitteet VII,37. s. 431. L. Ltv:aan 109.
44215: VII,35. s. 429. L. Ltv:aan 109. - Ks. Kalastuslaki. Maanhankinta. Metsätyöväki.
44216: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 7 määrärahan Pakkolunastus. Verotus.
44217: osoittamisesta kirkon rakentamiseksi Töölön
44218: seurakuntaan. Liitteet IV,178. s. 279. L. Vv:aan, Korvauslaki: Ed. Kähösen ym. lak.al. n: o 35 laiksi
44219: jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 97. lisäkorvauksen myöntämisestä eräille korvaus-
44220: - Ks. Suomen Kirkon Sisälähetysseura. lain nojalla korvausta saaneille annetun lain
44221: muuttamisesta. Liitteet IV,33. s. 105. L. Vv: aan
44222: Kirkkonummi: - Ks. Kansakoulut. 93.
44223:
44224: Kirkollisverotus: - Ks. Verotus. Koskenkorva: - Ks. Peruna.
44225: Koskenvarsi: - Ks. Sähkö.
44226: Kiskotus: - Ks. Rautatiet.
44227: Koski Hl.: - Ks. Sillat.
44228: Kivennäiset: - Ks. Kaivoslaki.
44229: Kotimarkkinateollisuus: - Ks. Pienteollisuus.
44230: Kivisalmi: - Ks. Kanavat.
44231: Kotitalous: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 30 mää-
44232: Kodinhoitajat: Ed. Tauriaisen ym. lak.:al. n: o 41 rärahan osoittamisesta Työtehoseuralle koti-
44233: laiksi kodinhoitajista annetun lain muuttami- talouden rationalisoimistutkimuksien valistus-
44234: sesta. Liitteet VI,6. s. 343. L. Tv: aan 94. työtä varten. Liitteet IV,201. s. 308. L. Vv: aan,
44235: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 98.
44236: Kodinperustamislainat: Ed. Aition ym. toiv.al. - Ks. Oppivelvollisuus. Yliopisto.
44237: n:o 379 kodinperustamialainan enimmäismäärän
44238: korottamisesta. Liitteet X,46. s. 739. L. Työv: aan Kotitalouskoulut: Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o
44239: 120. 316 toimenpiteistä koulurakennusten aikaansaa-
44240: miseksi Suomussalmen kotitalouskoululle. Liit-
44241: Kodin tutkimuslaitos: Ed. Brander-Wallinin ym. teet IX,71. s. 626. L. Mtv:aan 117.
44242: toiv.al. n:o 246 määrärahasta kodin tutkimus-, -Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 317 kotitalous-
44243: opetus- ja tiedotuslaitoksen rakentamista var- opettajaopiston sijoittamisesta Pohjois-Suomeen.
44244: ten. Liitteet VIII, 48. s. 511. L. Siv: ruan 112. Liitteet IX,72. s. 627. L. Mtv:aan 117.
44245: Koeasemat: Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. Maa· Kotitalousopettajaopisto: - Ks. Kotitalouskoulut.
44246: talous.
44247: Kotitarvekalastus: - Ks. Kalastuslaki.
44248: Koivulahti: - Ks. Kuivatustyöt.
44249: Kotitarvepuut: - Ks. Metsäverotus.
44250: Kokemäki: - Ks. Oppikoulut. Kotiteollisuuskoulut: Ed. Pakkasen ym. toiv.al.
44251: n: o 311 kiinteän mieskotiteollisuuskoulun pe-
44252: Kokkola: - Ks. Kuivatustyöt. Postilaitos. rustamisesta Vilppulan maamieskoulun yhtey-
44253: teen. Liitteet IX,66. s. 620. L. Mtv: aan 116.
44254: Kolari: - Ks. Kansakoulut. Kirkko. - Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 313 määrärahasta
44255: kiinteän naiskotiteollisuuskoulun perustamiseksi
44256: Koneoppi: - Ks. Maamieskoulut. Pohjois-Satakuntaan. Liitteet IX,68. s. 623. L.
44257: Mtv:aan 116.
44258: Konttoriapulaiset: - Ks. Rautatiehallitus. - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 314 määrärahasta
44259: Valkealan naiskotiteollisuuskoulun kouluraken-
44260: Korkeakoulut: - Ks. Jyväskylän kasvatusopilli· nuksen aikaansaamista varten. Liitteet IX,69.
44261: nen korkeakoulu. Opettajakorkeakoulu. Opin- s. 624. L. Mtv:aan 116.
44262: tolainat. Sotaorvot. Stipendit. Teknillinen hen- -Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 315 Kuopion lää-
44263: kilökunta. Yhteiskunnallinen korkeakoulu. Yli· nin II kiertävän naiskotiteollisuuskoulun vaki-
44264: opisto. naistamisesta Rautalammille. Liitteet IX,70. s.
44265: Korkein hengenviljely: - Ks. Suomen Akatemia. 625. L. Mtv:aan 117.
44266: - Ed. M. Mattilan ym. l1ah.al. n:o 24 määrärahan
44267: Korko: - Ks. Kunnallisverotus. Verotus. osoittamisesta Bergmanin koulun koulutalo-
44268: piirustusten hankkimista varten. Liitteet IV,195.
44269: Korvaus: Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n: o 146 toi· s. 300. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
44270: menpiteistä. sotavankeudesta palaavien korvaus- lausunto, 98.
44271: 2 E 168/57
44272: 10 Asialuettelo 1957.
44273:
44274:
44275: -Ed. Pasasen ym. rah.al. n:o 26 määrärahan - Ed. Antilan ym. rah.al. n: o 34 määrärahan
44276: osoittamisesta avustukseksi Mikkelin läänin osoittamisesta Jurvanjärven kuivatustöiden suo-
44277: kotiteollisuusyhdistykselle Kangasniemen kun· rittamiseksi. Liitteet IV,205. s. 313. L. Vv: aan,
44278: nMsa sijaitsevan naiskotiteollisuuskoulun ra· jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 99.
44279: kannuksen kunnostamiseksi. Liitteet IV,197. - Ks. Isojako. Perkaustyöt.
44280: s. 302. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
44281: lausunto, 98. Kuljetusmaksut: - Ks. Maksut.
44282: -Ed. Pasasen ym. rah.al. n:o 27 määrärahan
44283: osoittamisesta Kangasniemen kiinteän naiskoti· Kulkulaitosministeriö: - Ks. Liikenne.
44284: teollisuuskoulun perustamista ja ylläpitomenoja Kuluttajahinta: - Ks. Sähkö.
44285: varten. Liitteet IV,198. s. 303. L. Vv:aan,
44286: jonka tulee pyytää Mtv: n lausunto, 98. Kunnalliset keskikoulut: - Ks. Kansakoulut.
44287: - Ks. Maatalouskoulut.
44288: ~unnalliset musiikinohjaajat: - Ks. Musiikki.
44289: Kotka.: - Ks. Sairaalat.
44290: Kunnallishallinto: - Ks. Kunnallisverotus. Maist-
44291: Koulura.dio: - Ks. Kansakoulut. raatti.
44292:
44293: Koulut: Ks. Aistivialliset. Ammattikoulut. Kunnalliskodit: Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 185
44294: Emäntäkoulut. Jyväskylän kasvatusopillinen määrärahasta lainoiksi vähävaraisille kunnille
44295: korkeakoulu. Kansakoulut. Karj.anhoitokoulut. kunnallis- ja vanhainkotien rakentamiseen.
44296: Kotitalouskoulut. Kotiteollisuuskoulut. Käsityö. Liitteet VII,30. s. 424. L. Ltv:aan 109.
44297: Maamieskoulut. Maatalouskoulut. Metsäkoulut.
44298: Opettajakorkeakoulu. Oppikoulut. Sairaanhoita- Kunnallislaki: Ed. Öhmanin toiv.al. n:o 180 kun-
44299: jat. Teollisuuskoulut. Yhteiskunnallinen korkea- nallislain 86 §: n muuttamisesta. Liitteet VII,25.
44300: koulu. Yliopisto. s. 418 ja 419. L. Ltv:aan 109.
44301:
44302: Kuhmo: - Ks. Korvaus. Kunnallissairaalat: - Ks. Sairaalat.
44303:
44304: Kuivatustyöt: Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 328 Kunnallisverotus: Ed. Hiltusen ym. lak.al. n:o 4
44305: toimenpiteistä peruskuivatus- ja maanparannus- laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
44306: töiden toteuttamiseksi. Liitteet IX,83. s. 638. maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
44307: L. Mtv:aan 117. asetusten sekä tulojen ilmoittamisvelvollisuu-
44308: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 329 toimenpiteistä desta kunnallisverotusta varten annetun lain
44309: Oravilahden luhta- ja ranta-;alueen kuivattami- muuttamisesta. Liitteet IV,2. s. 39. L. Vv:aan,
44310: seksi. Liitteet IX,84. s. 640. L. Mtv:aan 117. jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 92.
44311: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 330 Älänteen-, - Ed. Mustosen ym. lak.al. n:o 5 1aeiksi tulo- ja
44312: Suo- ja Tiilikanjärvien vedenpinnan alentami- omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta
44313: sesta. Liitteet IX,85. s. 641. L. Mtv: aan 117. kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin-
44314: - Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 331 Isonkeitaan nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit-
44315: neva-alueen kuivatussuunnitelman laatimisesta. teet IV,3. s. 42. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
44316: Liitteet IX,86. s. 642. L. Mtv:aan 117. Ltv:n lausunto, 92.
44317: - Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 332 Pieksämäen - Ed. Pakkasen ym. lak.al. n: o 6 laeiksi tulo-
44318: ja Mikkelin välillä olevan suoalueen kuivatus- ja omaisuusverolain, kunnallishallituksesta kau-
44319: suunnitelman tekemisestä. Liitteet IX,87. s. pungissa annetun asetuksen, maalaiskuntain
44320: 643. L. Mtv:aan 117. kunnallishallinnosta annetun asetuksen ja tulo-
44321: - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n: o 337 määrärahasta jen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisvero-
44322: Etelä-Pohjanmaan järviseudun kuivatussuunni- tusta varten annetun lain muuttamisesta. Liit-
44323: telmien toteuttamista varten. Liitteet IX,92. teet IV,4. s. 44. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
44324: s. 649. L. Mtv:aan 118. Ltv:n lausunto, 92.
44325: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 338 toimen- - Ed. Hetemäen ym. lak.al. n:o 46 laeiksi kun-
44326: piteistä Luodon, Koivulahden ja Maksamaan nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
44327: kuntiin kuuluvan saariston eräiden osien pen- kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus-
44328: gerrystä ja kuivatusta varten. Liitteet IX,93. ten muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 389. L.
44329: s. 650 ja 651. L. Mtv:aan 118. Ltv:aan 94.
44330: - Ed. N. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 340 määrä- - Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 47 laeiksi kun-
44331: rahasta Keski-Pohjanmaan peruakuivatussuun- nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
44332: nitelman toteuttamiseksi Kokkolan maanvilje- kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus-
44333: lysinsinööripiirin alueella. Liitteet IX,95. s. 654. ten muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 391. L.
44334: L. Mtv: aan 118. Ltv:aan 94.
44335: -Ed. Niemisen ym. toiv.al. n:o 341 toimen- - Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 48 laiksi kun·
44336: piteistä Mikkelin läänin suoalueiden kuivatta- nallishallituksesta kaupungissa annetun asetuk·
44337: miseksi ja viljelykseen ottamiseksi. Liitteet sen muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. 393. L.
44338: IX,96. s. 655. L. Mtv:aan 118. Ltv:aan 94.
44339: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 351 toimenpiteistä - Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 49 laiksi maa·
44340: Ylikiimingin Nuorittan ja Pudasjärven Hete- laiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase·
44341: kylän rajalla olevan suoalueen kuivattami- tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,8. s. 395. L.
44342: seksi. Liitteet IX,106. s. 666. L. Mtv: aan 118. Ltv:aan 94.
44343: Asialuettelo 1957. 11
44344:
44345: - Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 181 harkintataksoi- Käsityö: Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 245 maa-
44346: tusta koskevien säännösten täydentämisestä. rärahasta rakennuslainaksi Helsingin käsityön-
44347: Liitteet VII,26. s. 420. L. Ltv:aan 109. opettajaopistolle. Liitteet VIII,47. s. 510. L.
44348: - Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n: o 182 esityksen Siv:aan 112.
44349: antamisesta verovelvollisen oikeuttamisesta vä- - Ks. Liikevaihtovero.
44350: hentämään kunnallisverotuksessa tuloistaan
44351: kaikki kiinnitettyjen velkojensa korot. Liitteet Käsityönopettajaopisto: - Ks. Käsityö.
44352: VII,27. s. 421. L. Ltv:aan 109.
44353: - Ed. V. Virtasen ym. toiv.al. n:o 183 kiinnitet- Kätilöt: Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv.al. n:o
44354: tyjen velkojen korkojen vähennysoikeuden laa- 153 kunnankätilöiden piirijaon muuttamisesta.
44355: jentamisesta kunnallisverotuksessa. Liitteet Liitteet VI,8. s. 345. L. Tv:aan 107.
44356: VII,28. s. 422. L. Ltv:aan 109.
44357: - Ed. L. Mattilan ym. toiv.al. n:o 184 toimen- Kävyt: - Ks. Metsänhoito.
44358: piteistä kunnallisverotuksessa tehtävien lapsi-
44359: ym. vähennyksien ulottamisesta koskemaan
44360: henkilöitä, jotka ovat tuloistaan verovelvollisia
44361: muussa kuin asuinkunnassaan. Liitteet VII,29. L.
44362: s. 423. L. Ltv:aan 109.
44363: - Ks. Verotus. Lahti: - Ks. Oppikoulut. Postilaitos. Puolustus-
44364: laitos. Sairaalat. Teknilliset koulut. Virastot.
44365: Kunnankätilöt: - Ks. Kätilöt.
44366: Lainat: - Ks. Indeksiehto.
44367: Kunnanlääkärit: - Ks. Lääkärit.
44368: Lainhuudatus: Ed. Kauhasen ym, toiv.al. n:o 8
44369: esityksen antamisesta lainhuudatus- ja kiinni-
44370: Kunnantiet: - Ks. Maantiet.
44371: tysasiain käsittelystä tuomiokunnan arkistosaa
44372: "<Lnnetun lain muuttamisesta. Liitteet II,6. s.
44373: Kunnat: Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 16 val- 26. L. Lv:aan 100.
44374: tion avustusten suorittamisesta kunnille kiin-
44375: teinä. Liitteet IV,36. s. 109. L. Vv: aan, jonka
44376: tulee pyytää Ltv: n lausunto, 100. Laivaliikenne: Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 102
44377: - Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 186 lisäyksestä laiksi saaristo- ja sisävesiliikenteen edistämi-
44378: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi sestä. Liitteet XII,l. s. 759. L. Kulkv:aan 97.
44379: vaikeuksiin joutuneille kunnille. Liitteet VII,31. - Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 441 määrärahasta
44380: s. 425. L. Ltv: aan 109. Säämingin s/s Saaristo Hrl. Oy:n avustami-
44381: - Ks. Ammattikoulut. Asunnot. Kansaneläkelaki. seksi. Liitteet XII,55. s. 824. L. Kulkv: aan 123.
44382: Kunnalliskodit. Liikevaihtovero. Maantiet. Sai-
44383: Lamujoki: - Ks. Perkaustyöt.
44384: raalat. Terveydenhoito. Virkamiehet.
44385: Lannoitus: - Ks. Metsänhoito.
44386: Kuopio: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
44387: Lantunginsalmi: - Ks. Sillat.
44388: Kuorma-autot: - Ks. Kiinnitys. Liikenne.
44389: Lapinlahti: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
44390: Kurejoki: - Ks. Voimalaitokset.
44391: Lappdal: - Ks. Lossit.
44392: Kurssikeskukset: - Ks. Metsäkoulut.
44393: Lappeenranta: - Ks. Postilaitos.
44394: Kustannustoiminta: - Ks. Musiikki.
44395: Lapset: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 377 mää-
44396: Kuuromykät: - Ks. Aistivialliset. rärahasta Pelastakaa Lapset - Rädda Bar-
44397: nen r.y:n suorittaman perhesijoitustoiminnan
44398: Kuusamo: - Ks. Isoj'ako. Lentokentät. Metsä- tukemiseksi. Liitteet X,44. s. 737. L. Työv: aan
44399: koulut. Postilaitos. Virastot. 120.
44400: - Ks. Elatus. Eläkkeet. Sairaalat. Sosiaalihuolto.
44401: Kuusankoski: - Ks. Oppikoulut.
44402: Lapsilisä: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 89 laibi
44403: Kylätiet: - Ks. Maantiet. lapsilisälain muuttamisesta. Liitteet X,8. s. 683.
44404: L. Työv: aan 96.
44405: Kymenlaakso: - Ks. Maamieskoulut. -Ed. Torven ym. lak.al. n:o 90 laiksi työn-
44406: antajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta anne-
44407: Kymi: - Ks. Lentokentät. Oppikoulut. Puhelin. tun lain muuttamisesta. Liitteet X,9. s. 685.
44408: L. Työv: aan 96.
44409: Kymijoki: - Ks. Sillat. -Ed. Haapasen ym. toiv.al. n:o 361 esityksen
44410: antamisesta pientyönantajien vapauttamisesta
44411: Kyrönjoki: - Ks. Perkaustyöt. lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta. Liitteet X,28.
44412: s. 719. L. Työv: aan 119.
44413: Kyselytilaisuudet: - Ks. Valtioneuvosto. - Ks. Sosiaalihuolto.
44414: 12 Asialuettelo 1957.
44415:
44416:
44417: Lapsivähennys: - Ks. Kunnallisverotus. Leppävirta: - Ks. Puhelin.
44418:
44419: Lapuanjoki: - Ks. Perkaustyöt. Lesket: - Ks. Eläkkeet. Tulo· ja omaisuusvero.
44420: Verotus.
44421: Lastenhoito: Ed. Suomisen ym. rah.al. n:o 3 maa-
44422: rärahan osoittamisesta avustukseksi lastenhoi- Lestijoki: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
44423: don opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutuk-
44424: sesta aiheutuvia kustannuksia varten. Liitteet Liejumaat: - Ks. Maantutkimus.
44425: IV,174. s. 273. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
44426: Tv:n lausunto, 97. Liikaherkkyystaudit: - Ks. Sairaalat.
44427: - Ks. Sairaalat.
44428: Liikenne: Ed. L. Mattilan ym. toiv.al. n:o 18
44429: Lastentarhat: Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 375 kuorma-autoliikennettä valvovan liikennetarkas-
44430: toimenpiteistä lastentarhakysymyksen tutkimi- tajan viran perustamisesta kulkulaitosten ja
44431: seksi; Liitteet X,42. s. 735. L. Työv: aan 120. yleisten töiden ministeriöön. Liitteet IV,38. s.
44432: 111. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lau-
44433: sunto, 101.
44434: Laukka: - Ks. Sillat. - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 205 jalankulkijain
44435: suojelemisesta maantieliikenteessä. Liitteet
44436: Lautat: - Ks. Lossit. VII,50. s. 448. L. Ltv: aan 110.
44437: -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 5 määrärahan
44438: Leimavero: Ed. Kytän ym. lak.al. n:o 24 laiksi osoittamisesta liikennetoimikuntien toiminnan
44439: leimaverolain 34 §: n väliaikaisesta muuttami- tukemiseen. Liitteet IV,176. s. 276. L. Vv:aan,
44440: sesta. Liitteet IV,22. s. 74. L. Vv:aan 93. jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 97.
44441: - Ed. Lahtelan ym. lak.al. n:o 25 laiksi leima- - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 39 määrärahan
44442: verolain muuttamisesta. Liitteet IV,23. s. 75. osoittamisesta Kemiön saaren ja saariston lii-
44443: L. Vv:aan 93. kenneolojen parantamiseksi. Liitteet IV,210. s.
44444: - Ed. Raipalan ym. lak.al. n:o 26 laiksi leima- 319. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
44445: verolain muuttamisesta. Liitteet IV,24. s. 77. lausunto, 99.
44446: L. Vv:aan 93. - Ks. Laivaliikenne. Maantiet. Moottoriajoneuvo-
44447: - Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 97 ammatti- liikenne. Rautatiet. Satamat. Sillat. Talous-
44448: ajokortin uusimisen yhteydessä perittävän lei- elämä.
44449: maveron poistamisesta. Liitteet IV,117. s. 205.
44450: L. Vv:aan 105. Liikenneturvallisuus: - Ks. Liikenne. Rautatiet.
44451: Lennätin: - Ks. Postilaitos. Liikepankit: - Ks. Pankit.
44452:
44453: Lentokentät: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 401lento- Liikevaihtovero: Ed. Kähösen ym. lak.al. n:o 20
44454: kenttien kiitoratojen lisäämisestä. Liitteet laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liit·
44455: XII,15. s. 773. L. Kulkv: aan 122. teet IV,18. s. 69. L. Vv:aan 93.
44456: - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 402 määrärahasta - Ed. Laineen ym. lak.al. n: o 21 laiksi liike-
44457: Kymin lentokentän saattamiseksi liikennekel- vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,19.
44458: poiseksi. Liitteet XII,16. s. 77 4. L. Kulkv: aan s. 71. L. Vv:aan 93.
44459: 122. -Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 22 laiksi liike-
44460: - Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 403 määrärahasta vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,20.
44461: Keski-Pohjanmaan lentokentän suunnittelua ja s. 72. L. Vv:aan 93.
44462: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet - Ed. Tienarin ym. lak.al. n: o 23 laiksi liike·
44463: XII,17. s. 775 ja 776. L. Kulkv:aan 122. vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,21.
44464: - Ed. Korsbäekin ym. toiv.al. n:o 404 tutkimuk- s. 73. L. Vv:aan 93.
44465: sen toimittamisest,a lentokentän rakentamiseksi - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 87 liikevaihto-
44466: Porin ja Vaasan välille. Liitteet XII,18. s. 777 veroa koskevien säännösten muuttamisesta.
44467: ja 778. L. Kulkv:aan 122. Liitteet IV,107. s. 193 ja 194. L. Vv:aan 104.
44468: - Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 405 toimen- -Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 88 liikevaihto·
44469: piteistä Savonlinnan lentokentän aikaansaami- verolaissa ilmenevien kansantaloudellisten ja
44470: seksi. Liitteet XII,19. s. 779. L. Kulkv: aan 122. verotusteknillisten epäkohtien poistamisesta.
44471: -Ed. T. Kinnusen ym. toiv.al. n:o 406 Pieksä- Liitteet IV,108. s. 195. L. Vv:aan 104.
44472: mäellä sijaitsevan N aarajärven lentokentän ra- - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 89 liikevaihto·
44473: kentamisesta lentoliikenteen v•atimuksia vas- veron poistamisesta kuntien omistuksessa ole· ,
44474: taavaan kuntoon. Liitteet XII,20. s. 780. L. vien tuotantolaitosten tuotteilta. Liitteet IV,109.
44475: Kulkv: aan 122. s. 196. L. Vv:aan 104.
44476: - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 407 Joroisten - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 90 toimenpiteistä
44477: lentokentän kunnostamisesta liikennekelpoiseksi. pienyrittäjiltä kannettavan liikevaihtoveron
44478: Liitteet XII,21. s. 781. L. Kulkv: aan 122. alentamiseksi. Liitteet IV,llO. s. 197. L. Vv: aan
44479: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 408 lentokentän ra- 104.
44480: kentamisesta Kuusamoon. Liitteet XII,22. s. - Ed. Lepistön ym. toiv.al. n:o 91 liikevaihto-
44481: 783. L. Kulkv: aan 122. verolain muuttamisesta käsityö- ja pienteolli·
44482: suusyritysten osalta. Liitteet IV,lll. s. 198. L.
44483: Lentoliikenne: - Ks. llmailu. Lentokentät. Tullit. Vv:aan 104.
44484: Asialuettelo 1957. 13
44485:
44486: - Ed. Kähösen ym. toiv.al. n:o 92 maatalous- Luotto: - Ks. Verotus.
44487: koneiden liikevaihtoveron poistamisesta. Liitteet
44488: IV1112. s. 199. L. Nv:aan 104. Lyhytaaltoasemat: - Ks. Radio.
44489: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 93 toimenpiteistä
44490: tullin ja liikevaihtoveron poistamiseksi metsä- Lyseot: - Ks. Oppikoulut.
44491: töissä käytettävien koneiden osalta. Liitteet
44492: IV,113. s. 200. L. Vv:aan 104. Lä.mmitysjärjestelmä.: - Ks. Asunnot.
44493: - Ed. Saikun ym. toiv.al. n:o 94 moottorisaho-
44494: jen liikevaihtoveron poistamisesta. Liitteet Lli.ä.kärit: Ed. Kaupin ym. toiv.al. n:o 167 mää-
44495: IV,114. s. 201. L. Vv:aan 104. rärahasta avustukseksi Ylikiimingin kunnalle
44496: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 95 toimenpiteistä kunnanlääkärin asunnon rakentamista varten.
44497: moottorisahojen hinnan alentamiseksi. Liitteet Liitteet Vl,22. s. 364. L. Tv:aan 108.
44498: IV1115. s. 202. L. Vv:aan 105. - Ks. Eläinlääkärit.
44499: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 96 kalastus-
44500: veneiden ja -moottoreiden sekä verkkopyydys- Läänijako: Ed. Hiilelän ym. toiv.al. n:o 2 toi-
44501: ten liikevaihtoveron poistamisesta. Liitteet menpiteistä Pirkanmaan läänin perustamiseksi.
44502: IV1116, s. 203 ja 204. L. Vv:aan 105. Liitteet 1,2. s. 8. L. Prv:aan 100.
44503:
44504: Liikkuva poliisikunta: - Ks. Poliisi. Lääninrakennustoimistot: - Ks. Rakennushallitus.
44505: Liikuntakasvatus: Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o Lääninsairaala.t: - Ks. Sairaalat.
44506: 254 Otaniemen Urheilusäätiön taloudellisen ase-
44507: man vahvistamisesta. Liitteet VIII,56. s. 522.
44508: L. Siv: aan 113.
44509: M.
44510: Liming?ja: - Ks. Perkaustyöt.
44511: Maamieskoulut: Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 295
44512: Limnologia: - Ks. Yliopisto. Kymenlaakson maamieskoulun ottamisesta val-
44513: tion haltuun. Liitteet IX,50. s. 602. L. Mtv:aan
44514: Linnat: - Ks. Olavinlinna. 116.
44515: - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 296 määrärahasta
44516: Lisä.korva.us: - Ks. Korvaus. Korvauslaki. verstas- ja pajarakennuksen rakentamiseksi
44517: Anjalan kartanossa olevalle Kymenlaakson
44518: Lisävero: - Ks. Puolustuslaitos. maamieskoululle. Liitteet IX,51. s. 603. L.
44519: Mtv:aan 116.
44520: Lohja: - Ks. Puutarhat. -Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 297 Itä- ja
44521: Suur-Savon maamieskoulun siirtämisestä Jo-
44522: Loma: Ed. Matilaisen ym. lak.al. n:o 97 laiksi roisten karjatalouskoulun yhteyteen. Liitteet
44523: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta. Liit- IX,52. s. 604. L. Mtv:aan 116.
44524: teet X,16. s. 701. L. Työv:aan 96. - Ed. Käipäräisen ym. toiv.al. n:o 298 kiertävän
44525: maamieskoulun perustamisesta Ylä-8avoon. Liit-
44526: Lontoo: - Ks. Merimieslähetys. teet IX,53. s. 606. L. Mtv:aan 116.
44527: -Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 25 määrärahan
44528: Lossit: Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 447 Turun- osoittamisesta koneopin ja pajatöiden opetta-
44529: Rymättylän tiellä olevan Särkänsalmen lossin jan palkkaamiseksi Kymenlaakson maamies-
44530: uuden lassiväylän tutkimisesta. Liitteet XII,61. kouluun. Liitteet IV,196. s. 301. L. Vv:aan,
44531: s. 831. L. Kulkv:aan 124. jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 98.
44532: - Ed. Nederström·Lundenin ym. toiv.al. n:o 448 - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
44533: lisäyksestä vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon
44534: lautan hankkimiseksi Rajalahden-Lappdalin Maanhankinta.: Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 76
44535: lauttapaikalle. Liitteet XII,62. s. 833. L. laiksi vuotuismaksujen suorittamisessa eräissä
44536: Kulkv:aan 124. tapauksissa myönnettävistä lykkäyksistä. Liit-
44537: - Ks. Sillat. teet IX,5. s. 541. L. Mtv: aan 95.
44538: - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 261 maanluovuttajia
44539: Lounais-Suomi: - Ks. Maatalous. kohdanneiden menetysten korvaamisesta. Liit-
44540: teet IX,16. s. 561. L. Mtv:aan 114.
44541: Lunasta.minen: - Ks. Asunnot. - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 262 esityksen
44542: antamisesta maanhankintalain muuttamisesta
44543: Luokitus: - Ks. Maatalouskiinteistöjen luokitus. uuden määräajan saamiseksi maansaantihake-
44544: muksen tekemistä varten. Liitteet IX,17. s. 563.
44545: Luonnonniityt: Ed. Lahtelan ym. lak.al. n:o 81 L. Mtv:aan 114.
44546: laiksi poronhoitoalueena olevien luonnonniitty- - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 263 toimenpiteistä
44547: jen vastikemaan raivauksesta. Liitteet IX,10. uuden määräajan myöntämiseksi maansll!anti-
44548: s. 552. L. Mtv: aan 96. hakemuksen tekemiseen. Liitteet IX,18. s. 564.
44549: L, Mtv:aan 114.
44550: Luoto: - Ks. Kuivatustyöt. - Ks. Asutus. Sotilastorpat. Tulvavahingot.
44551: Luottamusmiesjärjestelmä: - Ks. Puolustuslaitos. Maa.nluovuttajat: - Ks. Maanhankinta.
44552: 14 Asialuettelo 1957.
44553:
44554:
44555: Maa.nmittaus: Ed. Sinkkosen ym. toiv.al. n:o 202 - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 487 Valkealan-
44556: maanmittaustoimituksiin ryhtymisestä valta· Näkkimistön-Tuohikotin tieosan oikaisemisesta.
44557: kunnanrajan pirstomilla tiloilla. Liitteet VII,47. Liitteet XII,101. s. 873. L. Kulkv:aan 126.
44558: s. 445. L. Ltv: aan 110. - Ed. Häppölän ym. toiv.al. n: o 488 tiesuunnan
44559: - Ks. Isojako. tutkimisesta Metsänkylän-Ilamon-Linnokan-
44560: kaan-Okerlan välillä. Liitteet XII,102. s. 874.
44561: Maanparannus: - Ks. Kuivatustyöt. L. Kulkv:aan 126.
44562: Maantiet: Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 187 maa- - Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 489 tiesuunnan
44563: tutkimisesta Lahden ja Tampereen välillä. Liit·
44564: rärahasta helpotuksen myöntämiseksi kunnille
44565: teet XII,103. s. 875. L. Kulkv:aan 126.
44566: maantiealueiden lunastamisesta koituvia kus-
44567: tannuksia varten. Liitteet VII,32. s. 426. L. - Ed. Keloveden ym. toiv.al. n:o 490 valtatie
44568: n:o 6:n rakentamisen loppuun saattamisesta.
44569: Ltv:aan 109.
44570: - Ed. Saikun ym. toiv.al. n:o 473 varastoalueiden Liitteet XII,104. s. 876. L. Kulkv:aan 126.
44571: tarpeen huomioon ottamisesta tiesuunnitelmissa. - Ed. Sinkkosen ym. toiv.al. n:o 491 maantien
44572: Liitteet XII,87. s. 858. L. Kulkv: aan 125. rakentamisesta Imatl"an kauppalan Niskalam-
44573: milta Ruokolahden pitäjän Salo-Äitsaaren
44574: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 474 tienrakennus-
44575: töiden antamisesta yksityisille urakoitsijoille. kylätielle. Liitteet XII,105. s. 877. L. Kulkv:aan
44576: 126.
44577: Liitteet XII,88. s. 859. L. Kulkv:aan 125.
44578: -Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 475 lisäyksestä - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 492 määrärahasta
44579: vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon kunnan· ja Hauvanlahden-Särkilahden mll!antien oikaisu-
44580: kyläteiden rakentamiseen. Liitteet XII,89. s. ja parannustyötä varten. Liitteet XII,106. s.
44581: 860. L. Kulkv:aan 125. 878. L. Kulkv:aan 126.
44582: -Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 476 määrä- - Ed. Jaakkolan ym. toiv.al. n:o 493 Oripään-
44583: rahasta Hankoon johtavan maantien oikaisu- Yläneen- Honkilahden- Hinnerjoen- Lapill-
44584: työn aloittamiseksi Karjaan kauppalan luona. Eurajoen vanhan maantien korjaamisesta. Liit-
44585: Liitteet XII,90. s. 861 ja 862. L. Kulkv: aan 125. teet XII,107. s. 879. L. Kulkv:aan 126.·
44586: - Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 477 Kärkälän - Ed. Heikuran toiv.al. n:o 494 määrärahasta
44587: kirkonmäen alentamissuunnitelman toteuttami· Jouhimaan-Kantin asutusalueen paikallistien
44588: sesta Pusulan kunnassa. Liitteet XII,91. s. 863. suunnitelman laatimiseksi. Liitteet XII,108. s.
44589: L. Kulkv: aan 125. 880. L. Kulkv:aan 126.
44590: -Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:o 478 maantien -Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 495 määrärahasta
44591: rakentamisesta Tavastilan asemalta Hurukselan , Kihniön-Pohjois-Parkanon-Karvian maantien
44592: ja Haminan maantiet yhdistävälle ohitustielle. rakennustyön jatkamista varten. Liitteet XII,109.
44593: Liitteet XII,92. s. 864. L. Kulkv:aan 125. s. 881. L. Kulkv:aan 126.
44594: -Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 479 Oravalan- - Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 496 Viljakkalan
44595: Jaalan-Uimilan tiesuunnan tutkimisesta ja ra- ~Luhalahden-Kasittulan maantien korjaami·
44596: kentamisesta. Liitteet XII,93. s. 865. L. sesta. Liitteet XII,llO. s. 882. L. Kulkv: aan
44597: Kulkv: aan 125. 126.
44598: -Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 480, oikaisu- ja - Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 497 Turun-
44599: korjaustöiden käyntiin saattamisesta Sippolan Tampereen runkotien suuntien tutkimisesta.
44600: kirkonkylän Alaportilta Kaipiaisten kylään joh- Liitteet XI1,111. s. 883. L. Kulkv: aan 126.
44601: tavalla maantiellä. Liitteet XII,94. s. 866. L. - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 498 Suoden·
44602: Kulkv: aan 125. niemen-Vammalan-Punkalaitumen maantien
44603: - Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 481 maantietöi- kunnostamisesta. Liitteet XII,112. s. 885. L.
44604: den käyntiin saattamisesta linjalla Hamina- Kulkv: aan 126.
44605: Virolahti. Liitteet XII,95. s. 867. L. Kulkv:aan - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 499 maantien ra·
44606: 125. kantamisesta Paattisilta Humppilaan. Liitteet
44607: -Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 482 ohikulku· XII,l13. s. 886. L. Kulkv:aan 126.
44608: tien ja siitä johtavan yhdystien rakentamisesta - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 500 toimenpiteistä
44609: Pyhtään kirkonkylän kohdalle. Liitteet XII,96. Kankaanpään-Kyröskosken entisen maantien
44610: s. 868. L. Kulkv:aan 126. kunnostamiseksi. Liitteet XII,114. s. 887. L.
44611: - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 483 tieoikaisujen Kulkv: aan 126.
44612: suorittamisesta Helsingin-Kotkan-Karhulan- - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 501 toimenpiteistä
44613: Haminan-Lappeenrannan runkotiellä Pyhtään
44614: Merikarvian sa taman-Siikaisten-Kankaanpään
44615: kunnan alueella. Liitteet XII,97. s. 869. L.
44616: Kulkv: aan 126. maantien saattamiseksi raskasta liikennettä
44617: - Ed. Hykkäälän ym. toiv.al. n:o 484 ma,antien kestäväksi. Liitteet XII,115. s. 888. L.
44618: Kulkv:aan 127.
44619: rakentamisesta Jaalan kirkonkylästä Uimilan
44620: kylään. Liitteet XII,98. s. 870. L. Kulkv: aan - Ed. Saikun ym. toiv.al. n:o 502 Helsingin-
44621: 126. Vaasan runkotien Hämeenlinnan ja Tampereen
44622: - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 485 Tapavainolan välisen tieosuuden rakentamisesta nykyisen tien
44623: -Ylämaan-Husun maantien kunnostamisesta. suunnassa. Liitteet XII,116. s. 889. L. Kulkv:aan
44624: Liitteet XII,99. s. 871. L. Kulkv: aan 126. 127.
44625: -Ed. Hykkäälän ym. toiv.al. n:o 486 maantien - Ed. Saikun ym. toiv.al. n:o 503 tien rakenta·
44626: rakentamisesta Valkealan kunnan Vuohijärveltä misesta Kangasalan Vatialan kylästä Havise·
44627: Voikoskelle. Liitteet XII,100. s. 872. L. valle. Liitteet XII,117. s. 890. L. Kulkv: aan
44628: Kulkv: aan 126. 127.
44629: Asialuettelo 1957. 15
44630: - Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 504 määrärahasta kunnassa. Liitteet XII,134. s. 907. L. Kulkv:aan
44631: Keski-Suomen maanteitten rakentamista ja pe· 127.
44632: ruskorjauksia varten. Liitteet XII,118. s. 891. -Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 521 Kanavuoren-
44633: L. Kulkv:aan 127. Leppälahden-Kelkkamäen maantien rakenta·
44634: -Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 505 lisäyksestä misesta. Liitteet XII,135. s. 908. L. Kulkv:aan
44635: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon maanteiden 128.
44636: kunnossapitoa varten Keski-Suomen tiepiirin - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 522 maantien ra·
44637: alueella. Liitteet XII,l19. s. 892. L. Kulkv:aan kentamisesta Laukaan Leppäveden kylästä Vaa-
44638: 127. jakoskelle. Liitteet XII,136. s. 909. L. Kulkv:aan
44639: -Ed. Saikun ym. toiv.al. n:o 506 Tampereen 128.
44640: ohitustien rakentamisesta. Liitteet XII,120. s. - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 523 Sumiaisten
44641: 893. L. Kulkv:aan 127. maantien korjaamisesta. Liitteet XII,137. s.
44642: - Ed. Sepin ym. toiv.al. n:o 507 Pälkäneen- 910. L. Kulkv:aan 128.
44643: Rautajärven maantien oikaisemisesta. Liitteet -Ed. M. Salmisen ym. toiv.al. n:o 524 Niini·
44644: XII,121. s. 894. L. Kulkv:aan 127. vedenpään-8aikarin maantien rakentamisesta
44645: - Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 508 oikotien ra· Vesannon ja Tervon kuntaan. Liitteet XII,138.
44646: kantamisesta Tuohikotin-Partsinmaan maan· s. 911. L. Kulkv:aan 128.
44647: tieltä Varpasen asemalle. Liitteet XII,122. s. - Ed. M. Leskisen ym. toiv.al. n:o 525 Korte-
44648: 895. L. Kulkv:aan 127. joelta Kuopioon johtavan oikotien rakentami·
44649: - Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 509 Joutsan kir- sesta. Liitteet XII,139. s. 912. L. Kulkv:aan
44650: konkylän-Pylvänälän maantien peruskorjauk· 128.
44651: sen toimittamisesta. Liitteet XII,123. s. 896. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 526 Toivalan-Korte·
44652: L. Kulkv:aan 127. joen tien ja sen jatkona kulkevan Riistaveden
44653: - Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 510 Kalvitsan- -Vehmersalmen tien rakentamisesta. Liitteet
44654: Narilan maantien peruakorjausten suorittami· XII,140. s. 913. L. Kulkv:aan 128.
44655: sesta. Liitteet XII,124. s. 897. L. Kulkv:aan - Ed. Mannisen ym. toiv.al. n:o 527 määrärahasta
44656: 127. Varkauden-8orsakosken-Palokankaan maan·
44657: - Ed. V. Virtasen ym. toiv.al. n:o 511 tutkimuk- tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
44658: sen toimittamisesta maantien rakentamiseksi XII,l41. s. 914. L. Kulkv:aan 128.
44659: Särkilahdesta Säämingin saariston kautta Sa· - Ed. T. Kinnusen ym. toiv.al. n:o 528 Heinä-
44660: vonlinnaan. Liitteet XII,125. s. 898. L. veden ja Kangaslammin kuntiin suunnitellun
44661: Kulkv:aan 127. yhdystien Syrjä-Karhilantaipale-Malkkila ra·
44662: - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. 512 Kristiinan-seinä· kantamisesta. Liitteet XII,l42. s. 915. L.
44663: joen A-kantatien parannustöiden aloittamisesta. Kulkv: aan 128.
44664: Liitteet XII,126. s. 899. L. Kulkv:aan 127. - Ed. T. Kinnusen ym. toiv.al. n:o 529 maantien
44665: - Ed. Salorannan ym. toiv.al. n:o 513 Kaskisten rakentamisesta Heinäveden kunnan Tollerosta
44666: -Kauhajoen-Alavuden maantien rakentami- Viitalahden kautta Ru=ukkalan-Karvion
44667: sesta. Liitteet XII,127. s. 900. L. Kulkv:aan maantielle. Liitteet XII,l43. s. 916. L.
44668: 127. Kulkv:aan 128.
44669: - Ed. Antilan ym. toiv.al. n:o 514 tien rakenta- -Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 530 yhdysmaan·
44670: misesta Ilmajoen Nopankylästä Teuvan Noriin. tien rakentamisesta Outokummun-Maarianvaa·
44671: Liitteet XII,128. s. 901. L. Kulkv: aan 127. ran tieltä Polvijärven-Maarianvaaran tielle.
44672: - Ed. Rankilan ym. toiv.al. n:o 515 Lapuan- Liitteet XII,l44. s. 917. L. Kulkv:aan 128.
44673: Kyyjärven valtatien peruakorjausten suoritta- - Ed. Honkavaaran ym. toiv.al. n:o 531 maan-
44674: misesta ja tällä tiellä olevan Hoiskon-Ranta· tien rakentamisesta Tuupovaar·an Hoilolasta
44675: lan mutkan oikaisemisesta. Liitteet XII,129. Ilomantsin Mutalahteen. Liitteet XII,l45. s.
44676: s. 902. L. Kulkv:aan 127. 918. L. Kulkv:aan 128.
44677: -Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 516 Oriveden- -Ed. Honkavaaran ym. toiv.al. n:o 532 maan·
44678: Keuruun-Karstulan runkotien suunnittelemi· tien rakentamisesta Kovaron rautatieasemalta
44679: sesta. Liitteet XII,130. s. 903. L. Kulkv: aan Pir-ttijärven kylään. Liitteet XII,146. s. 919.
44680: 127. L. Kulkv:aan 128.
44681: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 517 Ähtärin ~a - Ed. N. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 533 määrä-
44682: Myllymäen välisen maantien parantamisesta Ja rahasta Lapuan-Kauhavan-Lappajärven maan·
44683: oikaisemisesta. Liitteet XII,131. s. 904. L. tien oikaisemiseksi Kauhavan kirkonkylässä.
44684: Kulkv:aan 127. Liitteet XII,147. s. 920. L. Kulkv:aan 128.
44685: - Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 518 määrärahasta - Ed. Wickmanin ym. toiv.al. n:o 534 Teerijär-
44686: valtatien n: o 13 peruskorjauksen suorittami- ven-Kruunupyyn maantieltä Kruunupyyn kun·
44687: seksi Uuraisten, Saarijärven, Karstulan ja Kyy- nan Jeussenin kylän ja Ähtävän kunnan Bäck-
44688: järven kuntien alueella. Liitteet XII,132. s. byn kylän kautta Ähtävän-Evijärven maan-
44689: 905. L. Kulkv:aan 127. tielle johtavan tien ottamisesta valtion haltuun.
44690: - Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 519 määrärahasta Liitteet XII,148. s. 921 ja 922. L. Kulkv:aan
44691: maantien rakentamiseksi Lannevedeltä Paran- 128.
44692: talan asemalle. Liitteet XII,133. s. 906. L. - Ed. N. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 535 määrä-
44693: Kulkv:aan 127. rahasta Kokkolan eteläisen ohikulkutien raken·
44694: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 520 maantien ra- tamiseksi. Liitteet XII,149. s. 923. L. Kulkv: aan
44695: kentamisesta Lievestuoreelta Kupariin Laukaan 128.
44696: 16 Asialuettelo 1957.
44697:
44698:
44699: -Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 536 valtatien n:o 8 maantien jatkona Puolangan-Korentokankaan
44700: oikaisusta. Liitteet XII,150. s. 924 ja 925. L. maantielle. Liitteet XII,166. s. 943. L.
44701: Kulkv:aan 128. Kulkv:aan 129.
44702: - Ed. Teirin ym. toiv .al. n: o 537 valtatieltä - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 553 maantien
44703: n:o 8 Rimmin rautatiepysäkille johtavan tien rakentamisesta Suomussalmen Ylävuokin kylässä
44704: ottamisesta valtion haltuun. Liitteet XII,151. olevasta Malahvian tiestä Kanttilan-Marjovaa-
44705: s. 926 ja 927. L. Kulkv:aan 128. ran kylään. Liitteet XII,167. s. 944. L.
44706: - Ed. Kalliokosken ym. toiv.al. n:o 538 toimen· Kulkv: aan 129.
44707: piteistä Kokkolasta itään suuntautuvan runko- - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 554 Kemin-Tor-
44708: tien aikaansaamiseksi. Liitteet XII,152. s. 928. nion ma:antien oikaisemisesta Kyläjoelta Luoto-
44709: L. Kulkv: aan 128. mäelle. Liitteet XII,168. s. 945. L. Kulkv:aan
44710: - Ed. N. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 539 maan- 129.
44711: tien rakentamisesta Toholammin-Lestijärven - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n: o 555 Olhavan-
44712: maantiestä Sykäräisten kohdalta Ullavan maan· Oijärven maantien jatkamisesta Ranualle. Liit-
44713: tiehen Läntän kylän kohdalle. Liitteet XII,153. teet XII,169. s. 946. L. Kulkv:aan 129.
44714: s. 930. L. Kulkv: aan 128. - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 556 Pudasjärven
44715: - Ed. N. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 540 Ullavan ja Utajärven kuntien välisen yhdysliikenteen
44716: Korven ja Toholammin välisen maantienosan aikaansaamisesta. Liitteet XII,170. s. 947. L.
44717: kunnostamisesta. Liitteet XII,154. s. 931. L. Kulkv: aan 129.
44718: Kulkv: aan .129. - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 557 maantien
44719: - Ed. Kämäräisen ym. toiv.al. n:o 541 maantien rakentamisesta Pudasjärven Kouvalta Sampi-
44720: rakentamisesta Kiuruveden Koivujärven kylästä lan seudulle Kariniemen-Posion maantielle.
44721: Pyhäjärven-Pielaveden tielle Haapamäen ky- Liitteet XII,171. s. 948. L. Kulkv:aan 129.
44722: län kohdalle. Liitteet XII,155. s. 932. L. - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 558 yhdys-
44723: Kulkv:aan 129. maantien rakentamisesta Suomussalmen-Kuu-
44724: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 542 tien rakenta- samon tieltä Juntusrannan-Hassan tielle. Liit-
44725: misesta Vieremän Karankamäestä Otanmäkeen. teet XII,172. s. 949. L. Kulkv:aan 130.
44726: Liitteet XII,156. s. 933. L. Kulkv:aan 129. - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 559 maantien
44727: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 543 maantien ra- rakentamisesta Ylikitkajärven luoteispuolta Po-
44728: kentamisesta Varpaisjärven Matomäestä Sonka- sion-Kuusamon maantiestä Kemijärven-Kuu-
44729: järven Vehmasmäkeen. Liitteet XII,157. s. 934. samon maantiehen. Liitteet XII,173. s. 950.
44730: L. Kulkv: aan 129. L. Kulkv:aan 130.
44731: - Ed. N. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 544 määrä- - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 560 Posion ja
44732: rahasta satamatien jatkon rakentamiseksi Hi- Aittoperän kylätien välisen yhdystien rakenta-
44733: mangan kirkonkylässä Virpirannalta Lestijoen misesta. Liitteet XII,174. s. 951. L. Kulkv:aan
44734: pohjoisrantaa Pikku-Mansikkaan. Liitteet 130.
44735: XII,158. s. 935 L. Kulkv:aan 129. - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 561 maantien
44736: - Ed. N. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 545 määrä- rakentamisesta Rovaniemen Saarenkylästä Ou-
44737: rahasta maantien rakentamiseksi Himangan nasjokivartta pitkin Markkasuvannon sillalle.
44738: HillHän kylästä Eskolan rautatieasemalle. Liit- Liitteet XII,175. s. 952. L. Kulkv:aan 130.
44739: teet XII,159. s. 936. L. Kulkv:aan 129. - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 562 maantien
44740: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 546 tutkimuksen rakentamisesta Sodankylän Kieringin kylästä
44741: toimittamisesta Pyhäjoen ja Merijärven väli- Kittilän Molkojärven kylään. Liitteet XII,176.
44742: sellä tiesuunnalla. Liitteet XII,160. s. 937. L. s. 953. L. Kulkv: aan 130.
44743: Kulkv:aan 129. - Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 563 toimenpiteistä
44744: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n: o 547 tutkimuksen maantien rakentamiseksi Ounasjoen itäpuolitae
44745: suorittamisesta valtatien suunnalla Raahe- Saarenkylästä Markkasuvannon sillan luo. Liit-
44746: Vihanti-Junnonoja-Pyhäntä. Liitteet XII,161. teet XII,177. s. 954. L. Kulkv:aan 130.
44747: s. 938. L. Kulkv:aan 129. -Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 564 yhdysmaan-
44748: -Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 548 Karanka- tien rakentamisesta Sodankylän kunnassa olevan
44749: mäen-Otanmäen maantien rakentamisesta. Liit- Seipäjärven kylätien ja Syväjärven kylässä
44750: teet XII,162. s. 939. L. Kulkv:aan 129. olevan Heinäperän kylätien välille. Liitteet
44751: - Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 549 maantien XII,178. s. 955. L. Kulkv:aan 130.
44752: rakentamisesta Sotkamon-Ristijärven maan- - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 565 yhdystien
44753: tieltä Petäjävaaran kylätien suunnassa Kuh- rakentamisesta Sodankylän- Pelkosenniemen
44754: mon-Suomussalmen maantielle. Liitteet XII, maantien ja Rovaniemen--sodankylän maan-
44755: 163. s. 940. L. Kulkv: aan 129. tiestä Orajärven kylään rakennetun kylätien
44756: -Ed. Partasen toiv.al. n:o 550 maantien rakenta- välille. Liitteet XII,179. s. 957. L. Kulkv: aan
44757: misesta Kuluntalahden-Vuokatin maantieltä 130.
44758: Kaitainsalmelle. Liitteet XII,164. s. 941. L. - Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 566 maantien ra-,
44759: Kulkv:aan 129. kentamisesta Seipäjärveltä Ristonmännikköön.
44760: -Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 551 maantien ra- Liitteet XII,180. s. 959. L. Kulkv: aan 130.
44761: kentamisesta Pudasjärven Kurenkylästä Taival- - Ed. Lahtelan .ym. toiv.al. n:o 567 Kemijärven
44762: kosken Jurmunkylään. Liitteet XII,165. s. 942. -Sallan maantiestä Javarusvastuun asutus-
44763: L. Kulkv:aan 129. alueelle rakennetun tien jatkamisesta Pelkosen-
44764: -Ed. Partasen ym. toiv.·al. n:o 552 maantien niemen kirkonkylään. Liitteet XII,181. s. 960.
44765: rakentamisesta Pesiönlahden- Heinäjärven L. Kulkv: aan 130.
44766: 17
44767: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 568 yhdysmaan· Maapet:ltutkimus.: - Ks. Malminetsintä.
44768: tien rakentamisesta Lapajärven tieltä Kemi-
44769: järven-Sallan tielle Salmijärven kylään. Liit- Maaseutu: ~ Ks. Ammattikoulut. Asunnot. Näyt·
44770: teet XII,182. s. 962. L. Kulkv: aan 130. tämötaide. Pienteollisuus. Rajaseutu. Rakennus•
44771: - Ed. Lahtelan ym. toiv;a1. n:o 569 yhdysmaan- toiminta. Sähkö. Taf<>uselämä. Teollisuus. Vero·
44772: tien rakentamisesta Hietalasta Hanhimaahan tus. Vesihuolto.
44773: Kittilän kunnassa. Liitteet XII,183. s. 963.
44774: L. Kulkv:aan 130. Maastamuutto: EJ. .lärven ym. toiv.al. n: o ?18
44775: - Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 570 Molkojärven toimenpiteistä maastamuuton supistamiseksi.
44776: -Kieringin maantien rakentamisesta. Liitteet Liitteet X,45. s. 738. L. Työv: aan 120.
44777: XII,184. s. 964. L. Kulkv: ~~;an 130.
44778: -- Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 571 tien raken- Ma.a.ta.lous: Ed. M. Leskisen ym. lak.al. n.: o 74
44779: tamisesta Korvasen-Lokan tiestä Rieston ky- laiksi maataloustulon vakaannuttamisesta anne·
44780: lään Sodankylän kunnassa. Liitteet XII,185. tun lain muuttamisesta. Liitteet IXJ3. s. 536.
44781: R. 965. L. Kulkv:aan 130. L. Mtv:,aan 95.
44782: -- Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n: o 572 maantien - Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 75· laiksi maa·
44783: rakentamisesta Enontekiön kunnan keskuksesta taloustulon vaknannuttamisesta annetun lain
44784: Kivijärven kylään. Liitteet XII,186. s. 966. muuttamisesta. Liitteet IX,4. s. 539. L • .M:t:v: aan
44785: L. Kulkv:aan 13(). 95.
44786: --Ed. NiskaJan ym. toiv.al. n:o 573 maantien - Ed. Lepistön ym. toiv.al. n:o 256 maatalouden
44787: rakentamisesta Enontekiön kirkolta Koutokei- tuotantosuuntakysymykSen selvittämisestä.. LiU·
44788: non suuntaan NorJan rajalle. Liitteet XU,I87. teet IX,11. s. 555. L. Mtv: aan 113.
44789: s. 967. L. Kulkv:aan 130. - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 257 tutkimuk·
44790: -Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 574 Inarin kir· sen toimittamisesta maatalouden eri tuotanto•
44791: konkylän-Menesjärven maantien saattamisesta suuntien ohjaamiseksi maan omavaraistumista
44792: autoilla liikennöitävään kuntoon. Liitteet silmälläpitäen. Liitteet IX,12. s. 556. L.
44793: XII,188. s. 968. L. Kulkv: aan 130. Mtv:aan 113.
44794: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 575 maantien - Ed. Hautalan ym. toiv.al. n:o 258 toimenpi·
44795: rakentamisesta Inarin kunnassa olevaan Ange· teistä maatalouden tuotantosuunnan tarkistami·
44796: liin. Liitteet XII,189. s. 970. L. Kulkv: aan seksi. Liitteet IX,13. s. 557. L. Mtv: aan 113·.
44797: 131. - Ed. Pusan ym. toiv.al. n: o 259 selvityksestä
44798: -- Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 576 maantien maatalouden tukijärjestelmän muuttamismah·
44799: rakentamisesta Utsjoen sillan ja sen etelä· ja dollisuuksista. Liitteet IX,14. s. 558. L.
44800: pohjoispuolella olevien koskien sivuutusteiden Mtv:aan 113.
44801: välille sekä sillan pohjoispuolelle Nuorgamin - Ed. Raipalan ym. toiv.al. n: o 260 toimenpiteistä
44802: kautta Norjan rajalle. Liitteet XII,190. s. 971. tasapainottomuuden poistamiseksi maatalous·
44803: L. Kulkv:aan 131. tuotannon eri haarojen välillä. Liitteet IX,l-5.
44804: - Ed. M. Mattilan ym. :rah.al. n:o 40 määrärahan s. 560. L. Mtv:aan 114.
44805: osoittamisesta Helsingin-Hämeenlinnan maan· -Ed. Vennamon ym. toiv.al. n:o 268 toimenpi·
44806: tien parannus· ja oikaisutöitä varten. Liitteet teistä työllisyysvarojen myöntämiseksi tilakoh·
44807: IV,211. s. 320. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää taiseen perusparannukseen. Liitteet IX,23. s.
44808: Kulkv: n lausunto, 99. 569. L. Mtv:aan 114.
44809: -- Ed. Raipalan ym. rah.al. n: o 41 määrärahan - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 291 määrärahasta
44810: osoittamisesta Ikaalisten-Vammalan maantien maataloudellisen koeaseman perustamiseksi Lou-
44811: Hauldjärven-Häijään tieosan peruskorjausta nais-Suomeen. Liitteet IX,46. s. 597. L. Mtv: aan
44812: varten. Liitteet IV,212. s. 321. L. Vv: aan, 115.
44813: jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 99; - Ks. Kasvitaudit. Rakennustoiminta. Siemenet.
44814: - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 43 määrärahan Sipuli. Talouselämä. Verotus.
44815: osoittamisesta Tampereen- Vaasan valtatien
44816: Hämeenkyrön- Ylöjärven tieosan peruskor· Maata.lousharjoittelu: - Ks. Maatalouskou.lut.
44817: jausta varten. Liitteet IV 21.t. s. 323. L.
44818: Vv~ aan, jonka tulee- pyytäti Kulkv: n lausunto, Maatalouskiinteistöjen luokitus.: Ed. Raipalan ym.
44819: 1)9-. t~iv.al. n.:o 86 maatalouskiinteistöjen luokitus-
44820: - Ks. Asutustiet. Isojako. tehtiviä stwrittavan henltil~n ammattipä,te~YY·
44821: den kohottamisesta. Liitteet IV,lOtl. s. 192.
44822: Maantutltimus: E·d. M. Salmisen ym. toiv.al. n:o L. Yv:aan 104.
44823: 322 määrärahasta rannikkoalueen rikkipitoi.'!teu
44824: liejumaiden tutkimusten loppuun saattamista Maatalouskoneet: - Ks. Liikevaihtovero.
44825: varten. Liitteet IX,77. s. 632. L. Mtv:aan 117.
44826: Maatalouskoulut: Ed. Pusan ym. lak.al. n: o 80
44827: Maan\'iljelljäv-ILestö-: - Ks. Tyuttömyys. laiksi Paimion maatal<>usopistosta. Li:itteet
44828: IX,9. s. 550. L. Mtv: aan 96.
44829: Milanviljelysinsinööripiirit: Ed. Heikuran ym. - Ed. Hamarau ym. toiv.al. n:o 20 yksicyisteJJ..
44830: toiv.al. n:o 272 määrärahasta Porin maanvil· maataloudellisten oppilaitosten opettajien ikä·
44831: jelysinsinööripiirin perustamista varten. Liit- lisäoikeuden tarkistamisesta. Liitteet IV,40. s.
44832: teet IX,27. s. 573. L. Mtv:aan 114. 114. L. Vv:aan, jonka tulee- pyytää :Mtv:n
44833: - Ks. Kuivatustyöt. lausunto, 101.
44834:
44835: 3 E 168/57
44836: 18 Asialuettelo 1957.
44837:
44838:
44839: - Ed. Mannilan ym. toiv.al. n:o 293 esityksen kennettä palvelevien hotelli· ja majoitusliikkei-
44840: antamisesta laiksi maatalousammattioppilaitok- den kehittämiseksi. Liitteet VI,31. s. 375. L.
44841: sista. Liitteet IX,48. s. 599. L. Mtv: aan 115. 'l'v: aan 109.
44842: - Ed. Niemisen ym. toiv.al. n:o 294 maatalous-
44843: kouluissa opiskelevien käytännöllisen maatalous- Matkakustannukset: - Ks. Metsätyöväki.
44844: harjoittelun parantamisesta. Liitteet IX,49. s.
44845: 600. L. Mtv:aan 115. Meijerit: Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 319 li-
44846: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 299 määrära- säyksestä vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon
44847: hasta yhdistetyn maatalous- ja kotiteollisuus· !ainoiksi meijereiden rakentamiseksi Pohjois·
44848: oppilaitoksen perustamiseksi Alavudella. Liit- ja Itä-Suomeen. Liitteet IX,74. s. 629. L.
44849: teet IX,54. s. 607. L. Mtv:aan 116. Mtv:aan 117.
44850: Ed. Halisen ym. toiv.al. n: o 300 toimenpiteistä - Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 320 lisäyksestä
44851: Otavan maatalouskoulujen oppilasasuntolan ai- vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon avustuslai·
44852: kaansaamiseksi. Liitteet IX,55. s. 608. L. naksi Kainuun osuusmeijerille juustomeijerin
44853: Mtv:aan 116. rakentamista varten Suomussalmelle. Liitteet
44854: - Ed. Lindhin ym. toiv.al. n:o 301 l'akennus- IX,75. s. 630. L. Mtv:aan 117.
44855: lainasta överby skola för landsbygdens yrken - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 321 toimenpi·
44856: nimiselle koululle. Uitteet IX,56. s. 609 ja teistä meijerin rakentamiseksi Suomussalmelle.
44857: 610. L. Mtv: aan 116. Liitteet IX,76. s. 631. L. Mtv:aan 117.
44858: - Ks. Pienteollisuus.
44859: Maatalous-metsll.tieteell.inen tiedekunta: Ks.
44860: Yliopisto. Merenkulku: - Ks. Satamat. Tullit. Työaika.
44861:
44862: Maatalousopetus: - Ks. Yliopisto. Merimiehet: - Ks. Työaika.
44863:
44864: Maataloustulo: - Ks. Maatalous. Merimieslähetys: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 35
44865: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
44866: Maatilatalous: - Ks. Talouselämä. merimieslähetysseuralle Lontoon toimitalon ra·
44867: kentamista varten. Liitteet IV,206. s. 314. L.
44868: Maistraa.tti: Ed. Vennamon lak.al. n: o 45 laikRi Vv: aan, jonka tulee pyytää Työv: u lausunto,
44869: pormestarin ja neuvosmiesten nimittämisestä. 99.
44870: Liitteet VII,4. s. 388. L, Ltv: aan 94.
44871: -- Ed. Enteen ym. toiv.al. n:o 5 maistraattien Metsähallitus: - Ks. Metsätyöväki.
44872: lakkauttamisesta. Liitteet II,3. s. 22. L. Lv: aan
44873: 100. Metsäkerhot: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 23
44874: määrärahan osoittamisesta metsäkerhotoimin-
44875: Maitotalous: - Ks. Meijerit, taa varten. Liitteet IV,194. s. 299. L. Vv: aan,
44876: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 98.
44877: Majoitus: - Ks. Matkailu.
44878: Metsäkoulut: Ed. M. Mattilan ym. toiv.al. n:o
44879: Maksamaa: - Ks. Kuivatustyöt. 307 metsänhoitokoulun aikaansaamisesta Uuden-
44880: maan-Hämeen metsänhoitolautakunnan alueelle.
44881: Maksut: - Ks. Rautatiemaksut. Satamat. Sähkö. Liitteet IX,62. s. 616. L. Mtv:aan 116.
44882: - Ed. Leinosen ym. toiv .al. n: o 308 metsäkoulun
44883: Makuuvaunut: - Ks. Rautatiet. perustamisesta Oulun läänin Vaalan tai Kesti-
44884: Iän hoitoalueelle. Liitteet IX,63. s. 617. L.
44885: Mtv:aan 116.
44886: Malminetsintä: Ed. Enteen ym. toiv.al. n:o 133 - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 309 toimenpiteistä
44887: malminetsinnän laajentamisesta ja tehostami- metsänhoito-opetusta antavan kurssikeskuksen
44888: sesta. Liitteet IV,153. s. 248. L. Vv: aan 106. aikaansaamiseksi Kuusamoon. Liitteet IX,64.
44889: - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 134 toimenpiteistä s. 618. L. l\Hv: aan 116.
44890: Pohjois-Suomen maaperätutkimusten tehostami- Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 310 metsämies·
44891: seksi sekä tutkimusten tulosten ja jo todettu- ten ammattikoulutuskeskuksen järjestämisestä
44892: jen mineraaliesiin tymien hyväksikäyttämiseksi. Ylitornion kuntaan. Liitteet IX,65. s. 619. L.
44893: Liitteet IV,154. s. 249. L. Vv: aan 106. Mtv: aan 116.
44894: - Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 135 Valtimon -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 22 määrärahan
44895: kunnan maaperärikkauksien tutkimisesta. Liit- osoittamisesta metsänhoitokoulun perustamiseksi
44896: teet IV,155. s. 250. L. Vv:aan 107. Pohjois-Suomeen. Liitteet IV,l93. s. 297. L.
44897: Vv: aan, jonka tulee pyytää Mtv :n lausunto,
44898: Malmin sairaala: - Ks. Sairaalat. 98.
44899:
44900: Malmit: - Ks. Geologinen tutkimuslaitos. Metsänhoito: Ed. E, Ryömän ym. toiv.al. n:o 273
44901: määrärahasta Porin metsänparannuspiirin perus-
44902: tamiseksi. Liitteet IX,28. s. 57 4. L. Mtv: aan
44903: Mansikkakoski: - Ks. Sillat. 114.
44904: - Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 274 varojen
44905: Matkailu: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 176 tutki- varaamisesta metsänparannustöitä varten, Liit·
44906: muksen suorittamisesta ulkomaista matkailulii· teet IX,29. s. 575. L. Mtv:aan 114.
44907: Asialuettelo 1957. 19
44908:
44909: -Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 275 määräraha&ta ten vapauttamisesta korvausvelvollisuudesta
44910: Pohjanmaan metsien tutkimustyötä varten. Liit· työväen asunnoissa tulipalossa sattuvista va-
44911: teet IX,30. s. 577. L. Mtv:aan 115. hingoista. Liitteet X,36. s. 729. L. Työv: aan
44912: - Ed. M. Salmisen ym. toiv.al. n:o 276 määrä- 120.
44913: rahasta metsämaan lannoituksen merkityksen
44914: selvittämistä varten. Liitteet IX,31. s. 578. Metsäverotus: Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 75
44915: L. Mtv: aan 115. toimenpiteistä metsänuudistusalueitten vapaut-
44916: Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n: o 277 metsänparan- tamiseksi metsäveroista. Liitteet IV,95. s. 180.
44917: nusvarojen käyttämisestä maan eri osissa esiin- L. Vv:aan 104.
44918: tyvää tarvetta vastaavasti. Liitteet IX,32. s. - Ed. Heikuran toiv.al. n:o 76 metsäverotuksen
44919: 579. L. Mtv:aan 115. lieventämisestä kotitarvepuun osalta. Liitteet
44920: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 278 esityksen an- IV,96. s. 181. L. Vv:aan 104.
44921: tamisesta metsämaan ojittamisesta suoritetta- - Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 77 toimen-
44922: vaa palkkiota koskeviksi säännöksiksi. Liitteet piteistä verovapauden myöntämiseksi kylvetyille
44923: IX,33. s. 580. L. Mtv: aan 115. tai istutetuille metsäaloille. Liitteet IV,97. s.
44924: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 279 käpyjen 182. L. Vv:aan 104.
44925: keräämisen ja ostamisen järjestämisestä Poh-
44926: jois-Suomessa ja Kainuussa. Liitteet IX,34. s.
44927: 581. L. Mtv: aan 115. Mielisairaalat: Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 160
44928: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 280 toimenpiteistä määrärahasta eräiden B-mielisairaanhoitolaitos-
44929: työllisyysmäärärahojen myöntämiseksi vajaa- ten perustamiakustannuksiin myönnettäviä avus-
44930: tuottoisten metsien puhdistustöihin ja raivaus- tuksia varten. Liitteet VI,15. s. 353. L. Tv: aan
44931: 108.
44932: hakkauksiin. Liitteet IX,35. s. 582. L. Mtv:aan
44933: 115. - Ks. Sairaanhoitajat.
44934: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n: o 21 määrärahan
44935: osoittamisesta avustukseksi Metsäpuiden rodun- Mielisairaslaki: Ed. Kaasalaisen ym. lak.al. n: o
44936: jalostussäätiölle siemenien ja taimien tuotta- 37 laiksi mielisairaslain muuttamisesta. Liit-
44937: mista varten. Liitteet IV,192. s. 295. L. Vv: aan, teet VI,2. s. 338. L. Tv:aan 93.
44938: jonka tulee pyytää Mtv: n lausunto, 98. ~ Ed. M. Ryömän ym. lak.al. n: o 38 laiksi mie-
44939: - Ks. Metsäverotus. Puutavara. lisairaslain 43 §: n muuttamisesta. Liitteet VI.3.
44940: s. 340. L. Tv: aan 94. '
44941: :Metllä.nhoitokoulut: - Ks. Metsäkoulut.
44942: Mieskotiteollisuuskoulut: Ks. Kotiteollisuus-
44943: koulut.
44944: llli:etslfuhoitoyhdistykset: Ed. Rantamaan ym. lak.al.
44945: n: o 78 laiksi metsänhoitoyhdistyksistä anne-
44946: tun lain kumoamisesta. Liitteet IX,7. s. 546. Mikkeli: - Ks. Aisti vialliset. Kotiteollisuuskoulut.
44947: L. Mtv: aan 96. Kuivatustyöt. Puunjalostusteollisuus. Sairaalat.
44948: -Ed. Pusan ym. lak.al. n:o 79 laiksi metsän-
44949: hoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta. Mineraalit: - Ks. Geologinen tutkimuslaitos. Kai-
44950: Liitteet IX,8. s. 549. L. Mtv:aan 96. voslaki. Malminetsintä.
44951:
44952: M:etsil.nparann\1$: - Ks. Metsänhoito. Mittaussä.ä.ntö: - Ks. Puutavara.
44953:
44954: :Metsänuudistus: - Ks. Metsäverotus. Moottoriajoneuvoliikenne: Ed. Tuurnan ym. lak.al.
44955: n: o 64 laiksi moottoriajoneuvoliikenteestä an-
44956: :Metsästys: - Ks. Hylkeet. netun lain muuttamisesta. Liitteet VII,23. s.
44957: 415. L. Ltv: aan 95.
44958: :Metsä.styslaki: Ed. Raipalan ym. lak.al. n:o 55
44959: laiksi metsästyslain muuttamisesta. Liitteet Moottoriajoneuvot: - Ks. Puolustuslaitos.
44960: VII,14. s. 403. L. Ltv:aan 94.
44961: - Ed. Kähösen ym. lak.al. n: o 56 laiksi met- Moottorisahat: - Ks. Liikevaihtovero.
44962: sästyslain muuttamisesta. Liitteet VII,15. s.
44963: 404. L. Ltv: aan 94. Muikku: - Ks. Kalastuslaki.
44964: - Ed. Ryhdän lak.al. n: o 57 laiksi metsästyslain
44965: muuttamisesta. Liitteet VII,16. s. 405. L. Musiikki: Ed. Miettisen ym. toiv.al. n:o 251 esi-
44966: Ltv:aan 94. tyksen antamisesta kunnallisista musiikinohjaa-
44967: jista. Liitteet VIII,53. s. 519. L. Siv: aan 112.
44968: :Metsä.työt: - Ks. Liikevaihtovero. - Ed. Miettisen ym. toiv.al. n:o 252 musiikin-
44969: tarkastajan viran perustamisesta opetusministe-
44970: :Metsä.työväki: Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 368 riön yhteyteen. Liitteet VIII,54. s. 520. L.
44971: toimenpiteistä metsä- ja uittotyöntekijöille työ- Siv:aan 113.
44972: paikan etäisyydestä johtuvien menetysten kor- - Ed. Miettisen ym. toiv.al. n: o 253 nuottien-
44973: vaamiseksi. Liitteet X,35. s. 728. L. Työv: aan kustannustoiminnan aloittamisesta valtion va-
44974: 120. roilla. Liitteet VIII,55. s. 521. L. Siv: aan 113.
44975: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 369 metsähalli-
44976: tuksen metsätyömailla työskentelevien työmies- Määräajat: - Ks. Eläkkeet. Maanhankinta.
44977: 20 Asialuettelo 1957.
44978:
44979:
44980: N. Opetusministeriö: - Ks. Musiikki.
44981:
44982: Naa.rajä.rvi: - Ks. Lentokentät. Opintola.ina.t: Ed. Rosnellin ym. lak.al. n:o 68
44983: laiksi eräiden opintolainojen valtion takauk·
44984: Na.isk:otiteollisuus.koulut: - Ks. Kotiteollisuuskou- sesta. Liitteet VIII,4. s. 458. L. Siv: aan 95.
44985: lut.
44986: Opis.kelukusta.nnukset: - Ks. Verotus.
44987: Neuvonta.pisteet: - Ks. Puutarhat.
44988: Oppikoulut: Ed. M. Ryömän ym. lak.al. n: o 69
44989: Neuvosmiehet: - Ks. Maistraatti. laiksi oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin
44990: avustamisesta annetun lain muuttamisesta. Liit·
44991: Nimismiehet: Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 44 teet VIII,5. s. 459. L. Siv:aan 95.
44992: Kesälahden nimismiespiirin uudelleen perustami- - Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 210 lisäyk·
44993: sesta. Liitteet IV,64. s. 141. L. Vv:aan 102. sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon Vaa-
44994: san tyttölyseon koulutalon la.a.jentamista var-
44995: ten. Liitteet VIII,12. s. 471. L. Siv: aan 110.
44996: Nota.a.rit: - Ks. Tuomiokapitulit. - Ed. T. Kinnusen ym. toiv.al. n:o 211 Pieksä-
44997: mäen yhteislyseon kahdentamisesta keskikoulun
44998: Nuoriso: - Ks. Raittiustyö. Rikostutkimus. Työt- osalta. Liitteet VIII,13. s. 472. L. Siv:aan
44999: tömyys. 110.
45000: - Ed. Honkalan ym. toiv.al. n:o 212 määrära-
45001: Nuorisoseurat: - Ks. Näyttämötaide. hasta muista pohjoismaista syntyisin olevan
45002: matkustavan kieltenopettajan palkkaamiseksi.
45003: Nuotit: - Ks. Musiikki. Liitteet VIII,14. s. 473. L. Siv:aan 111.
45004: -Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv.al. n:o 213
45005: Nä.ytelm.äohja.a.jat: - Ks. Näyttämötaide. toimenpiteistä yksityisoppikoulujen oikeuttami-
45006: seksi saamaan valtionavustusta jo ensimmäi-
45007: Nä.yttämöta.ide: Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o senä toimintavuotenaan. Liitteet VIII,15. s.
45008: 19 määrärahan osoittamisesta maaseudun nuo- 474. L. Siv:aan 111.
45009: risoseurojen näytelmäohjaajien palkkauksen - Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 214 määrärahasta
45010: avustamiseen. Liitteet IV,190. s. 293. L. Vv:aan, avustukseksi Karjaan yhteiskoulun uuden kou·
45011: jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 98. lutalon rakentamiseksi. Liitteet VIII,16. s.
45012: 475. L. Siv:a.a.n 111.
45013: - Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 215 Inkeroisten
45014: yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit-
45015: 0. teet VIII,17. s. 476. L. Siv:aan 111.
45016: - Ed. Hykkäälän ym. toiv.al. n:o 216 Kuusan-
45017: Oikeudenkäynti: Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 6 kosken yhteiskoulun ottamisesta valtion hal·
45018: toimenpiteistä oikeudenkäyntien nopeuttami- tuun. Liitteet VIII,18. s. 477. L. Siv:aan 111.
45019: seksi. Liitteet II,4. s. 23. L. Lv: aan 100. - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 217 määrärahasta
45020: - Ks. Rikostutkimus. Kymin yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal·
45021: tuun. Liitteet VIII,19. s. 4 78. L. Siv: aan 111.
45022: Ojitus: - Ks. Metsänhoito. -Ed. E. Ryömän ym. toiv.al. n:o 218 määrä-
45023: rahasta Kokemäen yhteiskoulun ottamiseksi val-
45024: Olavinlinna.: Ed. V. Virtasen ym. toiv.al. n:o 249 tion haltuun. Liitteet VIII,20. s. 479. L.
45025: Olavinlinnan korjaustöiden suorittamisesta.. Liit- Siv:aan 111.
45026: teet VIII,51. s. 516. L. Siv: aan 112. - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 219 lukioluok·
45027: kien perustamisluvan myöntämisestä Virtain
45028: Olha.va.njoki: - Ks. Perkaustyöt. yhteiskoululle. Liitteet VIII,21. s. 480. .L.
45029: Siv:aan 111.
45030: Omaisuusvero: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. -Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 220 maarara·
45031: hasta avustukseksi Saarijärven yhteiskoululle
45032: Oma.kotita.lot: - Ks. Asunnot. Indeksiehto. Vesi- uuden koulutalon aikaansaamiseksi. Liitteet
45033: huolto. VIII,22. s. 481. L. Siv: aan 111.
45034: - Ed. M. Salmisen ym. toiv.al. n:o 221 Siilin-
45035: Omavaraisuus: - Ks. Maatalous. järven keskikoulun muut_~amisesta 8-luokkai·
45036: seksi yhteislyseoksi. Liitteet VIII,23. s. 482.
45037: L. Siv:aan 111.
45038: Onkiminen: - Ks. Kalastuslaki. - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 222 lisayksestä
45039: vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon avustukseksi
45040: Opetta.ja.korkea.koulu: Ed. Kulovaaran ym. lakal. Iin yhteiskoulun rakennustöiden jatkamiseen.
45041: n:o 70 laiksi Turun opettajakorkeakoulusta. Liitteet VIII,24. s. 483. L. Siv: aan 111.
45042: Liitteet VIII,6. s. 460. L. Biv: aan 95. - Ed. Suomisen ym. rah.al. n: o 10 määrärahan
45043: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 224 määrärahasta osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Kera-
45044: Oulun opettajakorkeakoulun rakennustöiden van yhteiskoulun lisärakennuksen rakentami-
45045: aloittamista varten. Liitteet VIII,26. s. 485. seksi. Liitteet IV,181. s. 283. L. Vv: aan, jonka
45046: L. Siv:aan 111. tulee pyytää Siv:n lausunto, 97.
45047: Asialuettelo 1957. 21
45048: - Ed. Kajalan ym. rah.al. n: o 11 määrärahan Pakkolunastus: Ed. Pöykön ym. lak.al. n:o 42
45049: osoittamisesta Lahden lyseon lisärakennuksen laiksi eräiden Rovaniemen kauppalan suori-
45050: rakentamiseksi. Liitteet IV,182. s. 284. L. tettavien pakkolunastuskorvausten maksami-
45051: Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 97. sesta. Liitteet VII,l. s. 383. L. Ltv:aan, jonka
45052: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 12 määrärahan tulee pyytää Prv:n lausunto, 94.
45053: osoittamisesta avustukseksi Vihdin yhteiskou- - Ed. Koiviston ym. lak.al. n:o 43 laiksi eräiden
45054: lun rakentamiseksi. Liitteet IV,183. s. 285. pakkolunastuskorvausten maksamisesta ja vali-
45055: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, tusoikeudesta pakkolunastusmenettelystä Rova-
45056: 97. niemen kauppalassa. Liitteet VII,2. s. 385. L.
45057: Ltv: aan, jonka tulee pyytää Prv: n lausunto, 94.
45058: Oppilasasuntolat: - Ks. Ammattikoulut. Maata-
45059: louskoulut. Ylioppilasasuntolat. Palkat: Ed. A. Leikolan ym. lak.al. n:o 99 laiksi
45060: palkkojen ilmoittamisvelvollisuudesta. Liitteet
45061: Oppisopimus: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. X,18. s. 703. L. Työv: aan 96.
45062: - Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 367 toimen-
45063: Oppivelvollisuus: Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o piteistä paikkakuntien välisen kalleuseron ai-
45064: 312 naisten kotitaloudellisen oppivelvollisuu- heuttaman palkkausporrastuksen tarkistami-
45065: den toteuttamisesta. Liitteet IX,67. s. 621. L. seksi. Liitteet X,34. s. 726. L. Työv: aan 120.
45066: Mtv:aan 116. - Ks. Poliisi. Puolustuslaitos. Rautatiehallitus.
45067: Sairaanhoitajat. Tulo- ja omaisuusvero. Tuomio-
45068: Oravilahti: - Ks. Kuivatustyöt. kapitulit. Vankeinhoitolaitos. Verotus. Virka-
45069: miehet.
45070: Oriit: - Ks. Hevoset.
45071: Palkka.- ja eläkeosasto: - Ks. Valtiovarainmi-
45072: Ortopedinen sairaala: - Ks. Sairaalat. nisteriö.
45073:
45074: Osakeanti: - Ks. Leimavero. Palkka.saata.vat: - Ks. Ennakkoperintälaki.
45075:
45076: Osakeyhtiöt: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 40 Pa.lkka.usporra.stus: - Ks. Palkat.
45077: asetuksen antamisesta valtionenemmistöisten
45078: osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta anne- Paloisvirta: - Ks. Sillat.
45079: tun lain soveltamisesta. Liitteet IV,60. s. 137.
45080: L. Vv:aan 102. Palvelusa.ika: - Ks. Virkamiehet.
45081: - Ks. Osinko. Tulo- ja omaisuusvero. Yhtiöt.
45082: Pankit: Ed. Enteen ym. toiv.al. n:o 38 esityksen
45083: Osakkeet: - Ks. Rahoitusosakkeet. antamisesta liikepankkien ja vakuutusyhtiöiden
45084: ottamisesta valtion hallintaan. Liitteet IV,58.
45085: Osinko: Ed. Tuurnan ym. lak.al. n:o 30 laiksi vuo- s. 133. L. Vv:aan 102.
45086: delta 1956 suoritettavan osingon rajoittamisesta
45087: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,28. s. Pa.nkkila.inat: - Ks. Indeksiehto.
45088: 99. L. Vv:aan 93.
45089: Pelastakaa Lapset r.y.: - Ks. Lapset.
45090: Osuuskunnat: - Ks. Verotus. Pellot: - Ks. Verotus.
45091: Osuusmeijerit: - Ks. Meijerit. Pengerrystyöt: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 352
45092: toimenpiteistä Tenojoen rantojen jokeen sortu-
45093: Otaniemi: - Ks. Liikuntakasvatus. misen estämiseksi Utsjoen kunnan alueella.
45094: Liitteet IX,107. s. 667. L. Mtv:aan 118.
45095: Otanmä.ki: - Ks. Teollisuus. - Ks. Kuivatustyöt.
45096: Otava: - Ks. Maatalouskoulut. Perheenasuntoa.vustus: - Ks. Asunnot.
45097: Oulu: - Ks. Metsäkoulut. Opettajakorkeakoulu. Perhelisäla.ki: Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 362
45098: Postilaitos. Sairaalat. Sairaanhoitajat. Ylioppi- perhelisälain mukaisten rahamäärien korotta-
45099: lasasuntolat. misesta. Liitteet X,29. s. 720. L. Työv: aan 120.
45100:
45101: Oulujoki: - Ks. Perkaustyöt. Perhesijoitustoiminta.: - Ks. Lapset.
45102:
45103: Outokumpu: - Ks. Vesihuolto. Perhonjoki: - Ks. Perkaustyöt.
45104:
45105: Perintövero: Ed. Honkavaaran ym. toiv.al. n:o 99
45106: perintöveron kantamisjärjestelmän muuttami-
45107: P. sesta. Liitteet IV,119. s. 207. L. Vv:aan 105.
45108: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 100 perheen jäse-
45109: Paimio: - Ks. Maatalouskoulut. nen suorittaman työn arvon huomioon ottami-
45110: sesta vähennyksenä perintöveroa määrättäessä.
45111: Pajatyöt: - Ks. Maamieskoulut. Liitteet IV,120. s. 208. L. Vv: aan 105.
45112: 22 Asialuettelo 1957.
45113:
45114:
45115: Perkaustyöt: Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 333 Pienteollisuus: Ed. M. Mattilan ym. toiv.al. n:o
45116: Rynkäsjärven vesistön perkanahankkeen toteut- 105 maaseudun pienteollisuude~l edistämisestä.
45117: tamisesta. Liitteet IX,88. s. 645. L. Mtv: aan Liitteet IV,125. s. 213. L. Vv: aan 105.
45118: 117. - Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 106 esityksen an-
45119: - Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. n: o 334 Kyrönjoen tamisesta laiksi valtion takuiden myöntämisestä
45120: tulva-alueen vedenjärjestely- ja kuivatushank- pienyrityksille. Liitteet IV,126. s. 214. L.
45121: keen toteuttamisesta. Liitteet IX,89. s. 646. L. Vv:aan 105.
45122: Mtv:aan 117. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 111 pien- ja koti-
45123: - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 335 määrärahasta markkinateollisuuden aikaansaamisesta Itä-Suo-
45124: Kyrönjoen perkaamiseksi. Liitteet IX,90. s. 647. meen. Liitteet IV,131. s. 220. L. Vv:aan 105.
45125: L. Mtv:aan 118. - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 151 tyhjiksi
45126: - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 336 Lapuanjoen jääneiden meijerirakennusten saattamisesta
45127: vesistöalueen tulvasuojelutöiden aloittamisesta. pienteollisuuden käyttöön. Liitteet IV,171. s.
45128: Liitteet IX,91. s. 648. L. Mtv: aan 118. 268. L. Vv:aan 107.
45129: - Ed. Teirin ym. toiv.al. n: o 339 toimenpiteistä - Ks. Indeksiehto. Liikevaihtovero. V erotus.
45130: Perhonjoen perkaamiseksi. Liitteet IX,94. s.
45131: 652 ja 653. L. Mtv: aan 118. Pientyönantajat: - Ks. Lapsilisä.
45132: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 342 Lamujoen
45133: perkaamisesta. Liitteet IX,97 .. s. 657. L. Mtv: aan Pienviljelys: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
45134: 118.
45135: - Ed. Kaupin ym. toiv.al. n:o 343 Oulujokeen Pietarsaari: Ks. Sairaalat.
45136: laskevan Sanginjoen perkaamisesta. Liitteet
45137: IX,98. s. 658. L. Mtv: aan 118. Pihtipudas: Ks. Puunjalostusteollisuus.
45138: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 344 Piehingin-
45139: joen ja sen sivuhaarojen perkaamisesta. Liitteet Piikkionginta: - Ks. Kalastuslaki.
45140: IX,99. s. 659. L. Mtv:aan 118.
45141: - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 345 Olhavajoen Pirkanmaan lääni: - Ks. Läänijako.
45142: perkanatöiden aloittamisesta. Liitteet IX,100.
45143: s. 660. L. Mtv: aan 118. Pirttikoski: - Ks. Sillat.
45144: -Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 346 Viantienjoen
45145: perkaamisesta Simon kunnassa. Liitteet IX,101. Pohjanmaa: - Ks. Emäntäkoulut. Kuivatustyöt.
45146: s. 661. L. Mtv: aan 118. Lentokentät. Metsänhoito. Puunjalostusteolli-
45147: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 347 Limingojan suus. Voimalaitokset.
45148: perkaamisesta Pyhäjoen kunnassa. Liitteet
45149: IX,102. s. 662. L. Mtv:aan 118. Pohjois-Suomi: - Ks. Kotitalouskoulut. Malmin-
45150: - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 348 Vääräjoen etsintä. Meijerit. Metsäkoulut. Metsänhoito.
45151: perkanatöiden laajentamisesta. Liitteet IX,103. Puunjalostusteollisuus. Sipulit. Talouselämä.
45152: s. 663. L. Mtv:aan 118. Valtion viljavarasto.
45153: Peruna: Ed. Antilan ym. toiv.al. n:o 324 peruna- Poliisi: Ed. Luukan ym. lak.al. n:o 62 laiksi erä-
45154: varaston rakenta.misesta Ilmajoen Kosken- poliiseista. Liitteet VII,21. s. 412. L. Ltv: aan
45155: korvalle. Liitteet IX, 79. s. 634. L. Mtv: aan 95.
45156: 117. - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 43 liikkuvan
45157: - Ks. Rautatiemaksut. poliisikunnan toimien muuttamisesta vakinai-
45158: siksi. Liitteet IV,63. s. 140. L. Vv: aan 102.
45159: Perushankinnat: - Ks. Puolustuslaitos. - Ed. Honkalan ym. toiv.al. n:o 45 toimenpiteistä
45160: Turun kaupungin poliisilaitoksen kenttä- ja
45161: Peruskuivatus: - Ks. Kuivatustyöt. kansliahenkilökunnan lisäämiseksi. Liitteet
45162: IV,65. s. 142. L. Vv:aan 102.
45163: Perusluotto: - Ks. Talouselämä. - Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 52 toimen-
45164: piteistä poliisikunnan palkkauksen parantami-
45165: Peruspa.rannus: - Ks. Maatalous. seksi. Liitteet IV,72. s. i51 ja 152. L. Vv:aan
45166: 102.
45167: Perusta.mispalkkiot: - Ks. Uudisraivaus. - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 53 lisäyksestä
45168: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon poliisilisän
45169: Petoelll.imet: - Ks. Metsästyslaki. maksamiseksi. Liitteet IV,73. s. 153. L. Vv:aan
45170: 102.
45171: Petä.jävesi: - Ks. Puunjalostusteollisuus. - Ed. Henrikssonin ym. rah.al. n:o 45 määrä-
45172: rahan osoittamisesta Helsingin poliisilaitoksen
45173: Piehinginjoki: - Ks. Perkaustyöt. ylikonstaapelien ja konstaapelien palkkauksen
45174: korottamista varten. Liitteet IV,216. s. 325. L.
45175: Pieksämäki: Ks. Kuivatustyöt. Lentokentät. Vv:aan 99.
45176: Oppikoulut. - Ks. Eläkkeet.
45177: Pienkiinteistöt: - Ks. Vesihuolto. Poliisilisä: - Ks. Poliisi.
45178: Pienpuu: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Polkupyörät: - Ks. Puolustuslaitos.
45179: Asialuettelo 1957. 23
45180: Polttoaineet: Ed. Raipalan ym. toiv.al. n: o 107 Puhelunvälittäjät: - Ks. Rautatiehallitus.
45181: ulkomaisen polttoaineen varassa toimivan elin-
45182: keinoelämän käynnissä pitämisen turvaamisesta. Pulkkila: - Ks. Sillat.
45183: Liitteet IV,127. s. 215. L. Vv:aan 105.
45184: ....,. Ks. Puutavara. Tullit. Puna-apila: - Ks. Siemenet .
45185:
45186: Polttopuu: - Ks. Puutavara. Punni: - Ks. Sillat.
45187:
45188: Polttoturve: - Ks. Sähkölaitokset. Puolustuslaitos: Ed. Kajatsalon ym. lak.al. n: o
45189: 101 laiksi varojen osoittamisesta puolustuslai-
45190: Pori: - Ks. Lentokentät. Maanviljelysinsinööri- toksen peruahankintoihin ja sitä varten kan-
45191: piirit. Metsänhoito. Radio. Sairaalat. nettavasta lisä verosta. Liitteet XI,l. s. 745. L.
45192: Puolv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lausunto,
45193: Porkkala: Ed. Högströmin ym. lak.al. n: o 77 97.
45194: laiksi Porkkalan alueen maataloudellisen jäl- - Ed. Pasasen ym. toiv.al. n: o 22 toimenpiteistä
45195: leenrakentamistyön tukemisesta valtion varoilla puolustuslaitoksen tutkimuskeskuksen, asetek-
45196: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,6. s. nillisen toimiston ja sähköteknillisen koulun
45197: 542 ja 544. L. Mtv:aan 95. virkojen ja toimien lisäämiseksi. Liitteet IV,42.
45198: s. 116. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Puolv:n
45199: Pormestari: Ks. Maistraatti. lausunto, 101.
45200: Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 23 eversti-
45201: Poronhoito: Ks. Luonnonniityt. luutnauttien ja majurien palkkauksen korjaa-
45202: misesta. Liitteet IV,43. s. 117. L. Vv: aan, jonka
45203: Porvoo: - Ks. Runebergin koti. tulee pyytää Puolv: n lausunto, 101.
45204: Postilaitos: Ed. Kaupin ym. toiv.al. n:o 389 Ou- - Ed. Raunion ym. toiv.al. n:o 24 sotilasvirka-
45205: miesten toimien muuttamisesta sotilasteknikon
45206: lun posti- ja lennätinpiirin perustamisesta. Liit- toimiksi. Liitteet IV,44. s. 118. L. Vv:aan,
45207: teet XII,3. s. 761. L. Kulkv:aan 121.
45208: - Ed. E. Kilven ym. toiv.al. n:o 390 lisäyksestä jonka tulee pyytää Puolv:n lausunto, 101.
45209: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon Lahden kau- - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 25 ylivääpelin
45210: punkiin tulevaa postitaloa varten. Liitteet toimien muuttamisesta sotilasmestarin toimiksi.
45211: XII,4. s. 762. L. Kulkv:aan 121. Liitteet IV,45. s. 119. L. Vv: aan, jonka tulee
45212: -Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 391 postitalon pyytää Puolv: n lausunto, 101.
45213: rakentamisesta Haminan kaupunkiin. Liitteet - Ed. Honkalan ym. toiv.al. n:o 26 korkeamman
45214: XII,5. s. 763. L. Kulkv: aan 121. palkkauksen maksamisesta reservin upseerin
45215: - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n: o 392 postiautolin- tutkinnon suorittaneille aliupseereille. Liitteet
45216: jan aikaansaamisesta Vaasan ja Kokkolan vä- IV,46. s. 120. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
45217: lille. Liitteet XII,6. s. 764. L. Kulkv:aan 121. Puolv: n lausunto, 101.
45218: - Ed. Keloveden ym. toiv.al. n:o 393 postiauto- - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n: o 27 lisäyksestä vuo-
45219: varikon rakentamisesta Lappeenrantaan. Liit- den 1957 tulo- ja menoarvioon palkkioiksi alue-
45220: teet XII,7. s. 765. L. Kulkv:aan 121. valvojille. Liitteet IV,47. s. 121. L. Vv: aan,
45221: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 394 postiautojen huol- jonka tulee pyytää Puolv:n lausunto, 101.
45222: topaikan rakentamisesta Kuusamoon. Liitteet - Ed. Honkalan ym. toiv.al. n:o 381 varojen
45223: XII,8. s. 766. L. Kulkv:aan 121. osoittamisesta puolustuslaitoksen perushankin-
45224: toihin. Liitteet XI,2. s. 747. L. Puolv:aan,
45225: Postitalot: - Ks. Postilaitos. jonka tulee pyytää Vv:n lausunto, 121.
45226: Pudasjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 382 asevelvollis-
45227: ten luottamusmiesjärjestelmän aikaansaamisesta
45228: Puhelin: Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n: o 395 toi- puolustusvoimiin. Liitteet XI,3. s. 749. L.
45229: Puolv: aan 121.
45230: menpiteistä syrjäisten seutujen puhelinolojen
45231: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 383 varojen varaa-
45232: parantamiseksi. Liitteet XII,9. s. 767. L. misesta polkupyörien hankkimiseksi armeijalle.
45233: Kulkv: aan 121.
45234: Liitteet XI,4. s. 750. L. Puolv: aan 121.
45235: - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 396 määrärahasta
45236: puhelintoimipaikkojen perustamiseksi Kymen - Ed. Honkalan ym. toiv.al. n:o 384 puolustus-
45237: lääniin. Liitteet XII,10. s. 768. L. Kulkv: aan laitoksen teknillistä henkilökuntaa koskevan
45238: 121. tutkimuksen toimittamisesta. Liitteet XI,5. s.
45239: - Ed. Honkavaaran ym. toiv.al. n:o 397 Pohjois- 751. L. Puolv: aan 121.
45240: Karjalan puhelinolojen parantamisesta. Liitteet - Ed. AntiJan ym. toiv.al. n: o 385 toimenpiteistä
45241: XII,11. s. 769. L. Kulkv:aan 121. teollisen toiminnan aloittamiseksi llmajoen va-
45242: - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n: o 398 lisäyksestä rikolla. Liitteet XI,6. s. 752. L. Puolv: aan 121.
45243: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon puhelinolo- - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 386 puolustus-
45244: jen parantamiseksi Leppävirran kunnassa. Liit- laitoksen moottoriajoneuvojen korjaustoiminnan
45245: teet XII,12. s. 770. L. Kulkv: aan 121. keskittämisestä Lahden autokorjaamoon. Liit-
45246: - Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 399 määrärahasta teet XI,7. s. 753. L. Puolv:aan 121.
45247: puhelinyhteyden rakentamiseksi Sevettijärvelle. - Ks. Eläkkeet. Puukemia Oy. Sairaalat. Sairaan-
45248: Liitteet XII,13. s. 771. L. Kulkv: aan 121. hoitajat. Sähkölaitokset.
45249: 24 Asialuettelo 1957.
45250:
45251:
45252: Puolustusministeriö: - Ks. Korvaus. kimustoimintaan. Liitteet IV,218. s. 328. L.
45253: Vv:aan 99.
45254: Puukemia Oy: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 130 - Ks. Kenttäsahaustoiminta.
45255: Puukemia Oy:n toiminnan lopettamisesta. Liit-
45256: teet IV,150. s. 244. L. Vv:aan 106. Puutarhat: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 286
45257: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 131 Puukemia puutarhaopetuksen järjestämisestä. Liitteet
45258: Oy: n Heinolan Hevossaaressa olevan alueen IX,41. s. 591. L. Mtv:aan 115.
45259: saattamisesta puolustuslaitoksen hallintaan. - Ed. Rosenbergin ym. toiv ..al. n:o 287 määrä-
45260: Liitteet IV,151. s. 245. L. Vv:aan 106. rahasta puutarhaneuvojan palkkaamiseksi
45261: Svenska Trädgårdssällskapens i Finland För-
45262: Puunjalostusteollisuus: Ed. Rytingin ym. toiv.al. bund nimiselle liitolle. Liitteet IX,42. s. 592
45263: n: o 109 tutkimuksesta raaka-aineitten lähteillä ja 593. L. Mtv: aan 115.
45264: tapahtuvan sahatavaran jalostamisen vaikutuk- - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 31 määrärahan
45265: sesta työllisyyteen ja kantohintoihin. Liitteet osoittamisesta Puutarhaviljelijäin Liiton käy-
45266: IV,129. s. 217. L. Vv:aan 105. tettäväksi neuvontapisteiden perustamista var-
45267: -Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 114 puunjalostus- ten Lohjalie ja Karjaalle. Liitteet IV,202. s.
45268: tehtaan aikaansaamisesta Etelä- ja Itä-Savoon. 310. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
45269: Liitteet IV,134. s. 224. L. Vv:aan 105. lausunto, 98.
45270: - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 115 tutkimuk-
45271: sen suorittamisesta pienpuuta raaka-aineenaan Puutarhaviljelijäin Liitto: - Ks. Puutarhat.
45272: käyttävän teollisuuden sijoittamiseksi Mikkelin
45273: lääniin. Liitteet IV,135. s. 225. L. Vv: aan 106. Puutavara: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 108
45274: - Ed. Rankilan ym. toiv.al. n:o 116 tutkimuk- toimenpiteistä polttopuun menekin lisäämiseksi.
45275: sesta pienpuuta jaloatavan teollisuuslaitoksen Liitteet IV,128. s. 216. L. Vv:aan 105.
45276: perustamiseksi Etelä-Pohjanmaan järviseudulle. -Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 363 puutavaran
45277: Liitteet IV,136. s. 227. L. Vv:aan 106. mittaussäännön muuttamisesta. Liitteet X,30.
45278: - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 117 toimen- s. 721. L. Työv: aan 120.
45279: piteistä teollisuuden aikaansaamiseksi Etelä- - Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 442 Saimaan
45280: Pohjanmaalle pienpuun jalostamista varten. vesistöalueen puutavaran kuljetusmahdollisuuk-
45281: Liitteet IV,137. s. 228 ja 229. L. Vv:aan 106. sien parantamisesta. Liitteet XII,56. s. 825. L.
45282: - Ed. N. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 118 tutki- Kulkv: aan 124.
45283: muksesta valtion omistukseen tulevan puun· - Ks. Meteäverotus. Puunjalostusteollisuus. Vien-
45284: jalostustehtaan rakentamiseksi Lestijoen var- tisäännöstely. Yliopisto.
45285: teen. Liitteet IV,138. s. 230. L. Vv: aan 106.
45286: - Ed. Hautalan ym. toiv.al. n:o 119 puunjalos- Puutossalmi: - Ks. Sillat.
45287: tustehtaan suunnittelemisesta Haapajärvelle.
45288: Liitteet IV,139. s. 231. L. V v: aan 106. Pyhäjoki: - Ks. Ammattikoulut. Perkaustyöt.
45289: - Ed. Kämäräisen ym. toiv.al. n:o 121 puunjalos-
45290: tustehtaan rakentamisesta Ylä-Savoon. Liitteet Pyydykset: - Ks. Liikevaihtovero.
45291: IV,141. s. 233. L. Vv:aan 106.
45292: -Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 122 puuta raaka· Pyöreä puutavara: - Ks. Vientisäännöstely.
45293: aineenaan käyttävän teollisuuden aikaansaami·
45294: sesta Lapinlahdelle. Liitteet IV,142. s. 234. L. Päiväjatkokoulu: - Ks. Kansakoulut.
45295: Vv:aan 106.
45296: - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 123 puunjalos-
45297: tustehtaan rakentamisesta Petäjävedelle. Liit-
45298: teet IV,143. s. 235. L. Vv:aan 106.
45299: - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 124 puunjalos- Radio: Ed. Brander-Wallinin ym. toiv.al. n:o 400
45300: tustehtaan rakentamisesta Pihtiputaalle. Liit- määrärahasta Oy Yleisradio Ab:n Porin lyhyt-
45301: teet IV,144. s. 236. L. Vv:aan 106. aaltoaseman toiminnan tukemiseen. Liitteet
45302: - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 126 puunjalos- XII,14. s. 772. L. Kulkv:aan 121.
45303: tusteollisuuslaitoksen rakentamisesta Pohjois- - Ks. Kansakoulut.
45304: Suomeen. Liitteet IV,146. s. 238. L. Vv:aan 106.
45305: - Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 127 Pohjois- Radiopuhelimet: - Ks. Rajavartiolaitos.
45306: Suomen kemiallisen puunjalostusteollisuuden
45307: laajentamisesta. Liitteet IV,147. s. 239. L. Rahastot: - Ks. Leimavero.
45308: Vv:aan 106.
45309: -Ed. Ryhdän ym. toiv.al. n:o 129 puunjalostus- B.ahdit: - Ks. Rautatiemaksut.
45310: tehtaan rakentamisesta Taivalkoskelle. Liitteet
45311: IV,149. s. 242. L. Vv: aan 106. B.ahoitusosakkeet: Ed. Pasasen ym. toiv.al. n:o
45312: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 32 määrärahan 12 toimenpiteistä rahoitusosakkeiden käytän-
45313: osoittamisesta tieteellisen tutkimuksen jatka- töön ottamiseksi. Liitteet II,10. s. 30. L. Lv: aan
45314: miseksi pienpuun käyttämisestä kansantaloudel- 100.
45315: lisesti tarpeellisiksi valmisteiksi. Liitteet IV,203.
45316: s. 311. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n B.aittiustyö: Ed. Kalliokosken ym. toiv.al. n:o 177
45317: lausunto, 99. toimenpiteistä alkoholittomien pöytä-, juhla-
45318: -Ed. 1\I. Mattilan ym. rah.al. n:o 47 määrära- ja seurajuomien tarjonnan lisäämiseksi. Liit-
45319: rahan osoittamisesta pienpuuta koskevaan tnt· teet VI,32. s. 376. L. Tv: aan 109.
45320: Asialuettelo 1957. 25
45321: - Ed. E. Leikolan ym. toiv.al. n:o 178 alkoholin· Ba.utatiemaksut: Ed. Vennamon ym. toiv.al. n:o
45322: käytön ja tupakanpolton vahingollisuuden opet- 149 rautateiden kuljetusmaksujen alentamisesta.
45323: tamisesta kouluikäiselle nuorisolle. Liitteet Liitteet IV,169. s. 265. L. Vv:aan 107.
45324: VI,33. s. 377. L. Tv:aan 109. -Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 150 toimenpi-
45325: teistä ruokaperunan rautatierahtien alentami·
45326: Baivaus: - Ks. Luonnonniityt. Metsänhoito. Uudis- seksi. Liitteet IV,170. s. 266. L. Vv:aan 107.
45327: raivaus.
45328: Rautatiet: Ed. Rajatsalon ym. toiv.al. n:o 33 toi-
45329: Raja: - Ks. Maanmittaus. menpiteistä valtionrautateiden hallinto-organi·
45330: saation ja budjettikäytännön muuttamiseksi.
45331: Ba.jalahti: - Ks. Lossit. Liitteet IV,53. s. 127. L. Vv:aan 102.
45332: -Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 409 toimenpiteistä
45333: Ba.jaseutu: Ed. Sinkkosen ym. toiv.al. n:o 113 matkustajain viihtyisyyden lisäämiseksi valtion-
45334: kaakkoisen rajaseudun olojen parantamisesta. rautateillä. Liitteet XII,23. s. 785. L. Kulkv: aan
45335: Liitteet IV,133. s. 223. L. Vv:aan 105. 122.
45336: - Ed. Hiilelän toiv.al. n: o 410 valtionrautateiden
45337: Ba.javartiolaitos: Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 28 makuuvaunujen vuodevaatteiston uudistami-
45338: rajavartiojoukoissa palvelevien alipäällystön ja sesta. Liitteet XII,24. s. 786. L. Kulkv: aan
45339: värvätyn miehistön aseman parantamisesta. 122.
45340: Liitteet IV,48. s. 122. L. Vv:aan, jonka tulee - Ed. Hetemäen ym. toiv.al. n:o 411 määrära-
45341: pyytää Puolv: n lausunto, 101. hasta pääratojen kiskotuksen uusimista ja sepe-
45342: - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 29 rajajääkä· löimistä varten. Liitteet XII,25. s. 787. L.
45343: rien eläkeoikeuden järjestämisestä. Liitteet Kulkv: aan 122.
45344: IV,49. s. 123, L. Vv:aan, jonka tulee pyytää - Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 412 toisen
45345: Puolv:n lausunto, 101. raideparin rakentamisesta Helsingin-Karjaan
45346: - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 387 lisäyksestä rataosuudelle. Liitteet XII,26. s. 789. L.
45347: vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon VHF-radio- Kulkv: aan 122.
45348: puhelimien hankkimiseksi rajavartiolaitokselle. - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 413 määrära-
45349: Liitteet XI,8. s. 754. L. Puolv: aan 121. hasta Inkeroisten-Kymin rataosan rakentami-
45350: - Ks. Puolustuslaitos. seksi kaksiraiteiseksi. Liitteet XII,27. s. 790.
45351: L. Kulkv: aan 122.
45352: Ba.kennushallitus: Ed. Järven ym. toiv.al. n:o 46 - Ed. Niemisen ym. toiv.al. n:o 414 rautatien
45353: rakennushallituksen tilapäisten toimien muutta- rakentamisesta Heinolasta Savon radalle. Liit-
45354: misesta ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,66. teet XII,28. s. 791. L. Kulkv:aan 122.
45355: s. 144. L. Vv:aan 102. - Ed. Rajatsalon ym. toiv.al. n:o 415 toimenpi-
45356: teistä ratasuunnan Lappeenranta-Luumäki-
45357: Ba.kennustoiminta: Ed. Halisen ym. lak.al. n: o Metsäkylä-Kymi tutkimiseksi ja radan raken-
45358: 52 laiksi rakentamisesta maaseudulla annetun nustyön aloittamiseksi. Liitteet XII,29. s. 793.
45359: lain muuttamisesta. Liitteet VII,11. s. 399. L. L. Kulkv: aan 122.
45360: Ltv:aan 94. - Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 416 oikoradan ra-
45361: ~ Ed. Antilan ym. toiv.al. n:o 325 määrärahasta kentamisesta Lappeenrannasta Haminan kauttta
45362: Työtehoseuralle maatalouden rakennustoimintaa Kotkaan. Liitteet XII,30. s. 795. L. Kulkv: aan
45363: varten. Liitteet IX,SO. s. 635. L. Mtv:aan 117. 122.
45364: -Ed. Sauran ym. rah.al. n:o 28 määrärahan - Ed. Brander-Wallinin ym. toiv.al. n:o 417 Tam-
45365: osoittamisesta Työtehoseuralle maatalousraken- pereen-Porin-MäntyJuodon rataosan uusimi-
45366: nustutkimuksia varten. Liitteet IV,199. s. 304. sesta raskaskiskoiseksi. Liitteet XII,31. s. 796.
45367: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, L. Kulkv:aan 122.
45368: 98. -Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 418 määrära·
45369: - Ks. Asunnot. Kansakoulut. Kansanopistot. Oppi- hasta MäntyJuodon-Porin-Tampereen radan
45370: koulut. Yliopisto. kiskotuksen uusimiseksi. Liitteet XII,32. s.
45371: 797. L. Kulkv: aan 122.
45372: Ba.nnikkoalueet: - Ks. Maantutkimus. -Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 419 Tampe·
45373: reen-Mäntyluodon rautatien kiskotuksen uusi·
45374: Ba.tapihat: - Ks. Rautatiet. misesta ja rataosan Tampere-Lielahti raken-
45375: tamisesta kaksiraiteiseksi. Liitteet XII,33. s.
45376: Rationalisointi: - Ks. Kotitalous. 798. L. Kulkv:aan 122.
45377: Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n: o 420 rautatien
45378: Bautalampi: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. rakentamisesta Härmän tai Jepuan asemalta
45379: Vaasan kaupunkiin. Liitteet XII,34. s. 800. L.
45380: Rautatiehallitus: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 47 Kulkv: aan 122.
45381: määrärahasta eräiden rautatiehallituksen tariffi- - Ed. Suonpään ym. toiv.al. n:o 421 kaksoisrai-
45382: osaston konttoriapulaisen toimien muuttamiseksi teiden rakentamisesta Messukylän-Oriveden
45383: yle=iksi toimiksi. Liitteet IV,67. s. 145. L. rataosuudelle. Liitteet XII,35. s. 801. L.
45384: Vv:aan 102. Kulkv:aan 122.
45385: - Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 56 rautatiehalli- - Ed. Hamaran ym. toiv.al. n:o 422 määrära·
45386: tuksen p11helinkeskuksen ylimääräisten puhelun- hasta ratasuunnan Valko-Uusikylä-Vaaja-
45387: välittäjien vuosipalkkion korottamisesta. Liit- koski tutkimista varten. Liitteet XII,36. s.
45388: teet IV,76. s. 157. L. Vv:aan 103. 802. L. Kulkv: aan 123.
45389:
45390: 4 E 168/57
45391: 26 Asialuettelo 1957.
45392:
45393:
45394: - Ed. Niemisen ym. toiv.al. n:o 423 rautatien 315. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
45395: rakentamisesta .Jyväskylästä Heinolaan. Liit· lausunto, !l9.
45396: teet XII,37. s. 803. L. Kulkv: aan 123. - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 37 määrärahan
45397: -Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 424 rautatien ra· osoittamisesta valtionrautateiden turvallisuus-
45398: kantamisesta Saarijärveltä Haapamäelle. Liit· laitteiden rakentamiseen. Liitteet IV,208. s.
45399: teet XII,38. s. 805. L. Kulkv: aan 123. 316. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
45400: - Ed. Myllymäen ym. toiv.al. n:o 425 lisäyksestä lausunto, 99.
45401: vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon rautatien - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n: o 38 määrärahan
45402: rakentamiseksi .Jyväskylästä .Jämsänkoskelle. osoittamisesta Pieksämäen rautatieliikennepai-
45403: Liitteet XII,39. s. 806. L. Kulkv: aan 123. kan uudistussuunnitelmien toteuttamiseksi. Liit·
45404: -.Ed. Soinisen ym. toiv.al. n:o 426 .Juankosken- teet IV,209. s. 317. L. V v: aan, jonka tulee
45405: Kaavin-Sysmäjärven yhdysradan rakentami· pyytää Kulkv:n lausunto, 99.
45406: se.sta. Liitteet XII,40. s. 808. L. Kulkv: aan
45407: 123. Reservi: - Ks. Puolustuslaitos.
45408: -Ed. Honkavaaran ym. toiv.al. n:o 427 .Joen·
45409: suun-Koveron rautatien jatkamisesta Ilomant· Rikkaruohot: - Ks. Kasvitaudit.
45410: sin Nuorajärvelle. Liitteet XII,41. s. 809. L.
45411: Kulkv: aan 123. Rikokset: - Ks. Rikostutkimus.
45412: -Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 428 .Joensuun-
45413: Ilomantsin radan jatkamisesta Koverosta Ilo· Rikostutkimus: Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n:o
45414: mantsiin. Liitteet XII,42. s. 810. L. Kulkv: aan 7 nuoriin kohdistuneiden siveellisyysrikosten
45415: 123. esitutkinnan uudistamisesta. Liitteet II,5. s.
45416: - Ed. Kaupin ym. toiv.al. n:o 429 lisätutkimuk- 24. L. Lv: aan 100.
45417: sen suorittamisesta Haapajärven ja Oulun-
45418: Vaalan radan välisellä rautatiesuunnalla. Liit· Rintamamiehet: - Ks. Eläkkeet.
45419: teet XII,43. s. 811. L. Kulkv: aan 123.
45420: - Ed. Torven ym. toiv.al n: o 430 rautatien ra· Rodunjalostus: - Ks. Metsänhoito.
45421: kantamisesta Taivalkoskelta Kemijärven-Sai·
45422: lan radalle. Liitteet XII,44. s. 813. L. Romppaisensalmi: - Ks. Sillat.
45423: Kulkv: aan 123.
45424: -Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 431 Kymin rata· Rottatuhot: Ed. Raipalan ym. toiv.al. n: o 175
45425: pihaa koskevan tutkimuksen toimittamisesta. esityksen antamisesta rottatuhojen torjumiseksi.
45426: Liitteet XII,45. s. 814. L. Kulkv:aan 123. Liitteet VI,30. s. 374. L. Tv:aan 109.
45427: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 432 määrärahasta Rovaniemi: - Ks. Pakkolunastus.
45428: Haminan kaupungin syväsataman Hillon asema·
45429: rakennuksen rakentamista varten. Liitteet Rummut; - Ks. Sillat.
45430: XII,46. s. 815. L. Kulkv: aan 123.
45431: - Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 433 Sippolan Runeberginkoti: Ed. österholmin ym. toiv.al. n:o
45432: Keltakankaan tasoylikäytävän mkentamisesta 248 Porvoon Runeberginkodin varustamisesta
45433: eritasoristeykseksi. Liitteet XII,47. s. 816. L. arkistohuoneelia ja lämmityslaitteilla. Liitteet
45434: Kulkv: aan 123.
45435: VIII,50. s. 514 ja 515. L. Siv: aan 112.
45436: - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 434 määrära·
45437: hasta alikäytävän rakentamiseksi Tainionkos·
45438: Runkotiet: - Ks. Maantiet.
45439: ken asema-alueen kohdalle. Liitteet XII,48. s.
45440: 817. L. Kulkv:aan 123. Ruokailu: - Ks. Työmaaruokailu.
45441: - Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. n: o 435 valtion·
45442: rautateiden Seinäjoen varikolle suunnitellun Ruokolahti: - Ks. Sillat.
45443: miehistön huoltorakennuksen rakentamisesta.
45444: Liitteet XII,49. s. 818. L. Kulkv:aan 123. Ruoppaustyöt: - Ks. Satamat.
45445: - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 436 määrära-
45446: hasta lisäraiteiden ja ratapihan ylittävän jalan· Rynkäsjärvi: - Ks. Perkaustyiit.
45447: kulkusillan rakentamiseksi Haapamäen asemalle.
45448: Liitteet XII,50. s. 819. L. Kulkv: aan 123.
45449: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 437 asematalon s.
45450: rakentamisesta .Jyväskylään. Liitteet XII,51. s.
45451: 820. L. Kulkv: aan 123. Saarijärvi: - Ks. Oppikoulut.
45452: - Ed. T. Kinnusen ym. toiv.al. n:o 438 Piesä-
45453: mäen ratapiha-alueen yli johtavien kulku· ja Saaristo: - Ks. Kuivatustyöt. Laivaliikenne. Lii-
45454: liikennemahdollisuuksien parantamisesta. Liit· kenne.
45455: teet XII,52. s. 821. L. Kulkv: aan 123.
45456: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 439 määrärahasta S/S Saaristo Hrl. Oy.: - Ks. Laivaliikenne.
45457: uuden matkustaja-aseman rakentamiseksi Ou-
45458: luun. Liitteet XII,53. s. 822. L. Kulkv: aan Sahatavara: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
45459: 123.
45460: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 36 määrärahan Sahateollisuuskoulu: - Ks. Teollisuuskoulut.
45461: osoittamisesta dieselvetureiden hankkimista
45462: varten valtionrautateille. Liitteet IV,207. s. Saimaa: - Ks. Puutavara. Vesitiet.
45463: Asialuettelo 1957. 27
45464:
45465: Sairaalalaki: - Ks. Sairaalat. - Ed. Roineen ym. toiv.al. n:o 15 sairaanhoita-
45466: jatarkoululaisten palkkauksen järjestämisestä.
45467: Sairaalat: Ed. Jokisen ym. lak.al. n: o 36 laiksi Liitteet IV,35. s. 108. L. Vv:aan, jonka tulee
45468: sairaalalain muuttamisesta. Liitteet VI,l. s. 335. pyytää Tv:n lausunto, 100.
45469: L. Tv: aan 93. - Ed. Antilan ym. toiv.al. n: o 168 toimenpiteistä
45470: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 154 keskussairaala- mielisairaanhoitajien koulutuksen aloittamiseksi
45471: piirien ulkopuolelle jääneiden ns. saumasairaa- Teuvan B-mielisairaalan yhteydessä. Liitteet
45472: lain muodostamisesta keskussairaaloiksi. Liit- VI,23. s. 365. L. Tv: aan 108.
45473: teet VI,9. s. 346. L. Tv: aan 108.
45474: - Ed. Kujalan ym. toiv.al. n: o 155 Kotkan kes- - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n: o 169 toimenpiteistä
45475: kussairaalan rakennustöiden aloittamisesta. Liit- Oulun sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun raken-
45476: teet VI,10. s. 348. L. Tv: aan 108. nustyön alullepanemiseksL Liitteet VI,24. s.
45477: - Ed. E. Kilven ym. toiv.al. n: o 156 lisäyksestä 366. L. Tv: aan 108.
45478: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon Lahden kes- - Ed. Pohjalan ym. rah.al. n: o 2 määrärahan
45479: kussairaalaa varten. Liitteet VI,11. s. 349. L. osoittamisesta vankeinhoitolaitoksen sairaan-
45480: Tv:aan 108. hoitajien palkkojen parantamista varten. Liit-
45481: - Ed. Brander-Wallinin ym. toiv.al. n:o 157 mää- teet IV,173. s. 272. L. Vv: aan, jonka tulee
45482: rärahasta Porin yleiseen sairaalaan perustetta- pyytää Tv: n lausunto, 97.
45483: vaa silmäosastoa varten. Liitteet VI,12. s. 350. - Ks. Vankeinhoitolaitos.
45484: L. Tv: aan 108.
45485: - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 158 määrä- Sairaanhoito: Ed. M. Ryömän ym. toiv.al. n: o 172
45486: rahasta Mikkelin lääninsairaalan lisärakennus-, määrärahasta Sydäntautiliiton harjoittaman tie-
45487: muutos- ja korjaustöitä varten. Liitteet VI,13. teellisen tutkimustoiminnan, valistus- ja neu-
45488: s. 351. L. Tv: aan 108. vontatoiminnan sekä sosiaalisen toiminnan
45489: - Ed. N. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 159 määrä- avustamiseksi. Liitteet VI,27. s. 370. L. Tv:aan
45490: rahasta suunnittelutöitä varten Pietarsaaressa 108.
45491: sijaitsevan Malmin sairaalan rakentamiseksi
45492: alueelliseksi keskussairaalaksi. Liitteet VI,14. Sairasmatkat: - Ks. Eläinlääkärit.
45493: s. 352. L. Tv: aan 108.
45494: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n: o 161 lastenpsykiat- Salaojitus: - Ks. Verotus.
45495: risen sairaalan perustamisesta. Liitteet VI,16.
45496: s. 354. L. Tv: aan 108. · Salmen silta: - Ks. Sillat.
45497: -Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 162 puolustus-
45498: laitoksen sairaalaolojen parantamisesta. Liitteet Sanginjoki: - Ks. Perkaustyöt.
45499: VI,17. s. 356. L. Tv:aan 108.
45500: - Ed. Helteen ym. toiv.al. n: o 163 lisäyksestä Sanomalehtimiehet: - Ks. Eläkkeet.
45501: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi
45502: sairaalalain voimaantulon osittaisen lykkäämisen Satakunta: - Ks. Emäntäkoulut. Kotiteollisuus-
45503: johdosta vaikeuksiin joutuneille kuntainliitoille koulut. Tie- ja vesirakennuspiirit.
45504: ja kunnille. Liitteet VI,18. s. 358. L. Tv: aan
45505: 108.
45506: Ed. Paasivuoren ym. toiv.al. n:o 164 lisäyk- Satamat: Ed. Eskolan ym. lak.al. n:o 63 laiksi
45507: sestä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon lainaksi maalaiskuntien satamista. Liitteet VII,22. s.
45508: Allergiatutkimussäätiölle allergisten tautien 413. L. Ltv: aan 95.
45509: sairaalan rakentamista varten. Liitteet VI,19. -Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 188 satama- ja
45510: s. 359. L. Tv: aan 108. satamien liikennemaksujen korottamisesta. Liit-
45511: - Ed. Torven ym. toiv.al. n:o 165 lisäyksestä teet VII,33. s. 427. L. Ltv: aan 109.
45512: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon avustuslai- - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 444 Siipyyn ka-
45513: naksi Invaliidisäätiölle ortopedisen sairaalan lastussataman ruoppaamisesta. Liitteet XII,58.
45514: rakentamiseksi Ouluun. Liitteet VI,20. s. 361. s. 828. L. Ktilkv: aan 124.
45515: L. Tv: aan 108. - Ks. Valtion viljavarasto.
45516: - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n: o 166 lisäyksestä
45517: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi Satamatiet: - Ks. Maantiet.
45518: Iisalmen kunnallissairaalan osakaskunnille Iisal-
45519: men uuden kunnallissairaalan rakentamista Saumasairaalat: - Ks. Sairaalat.
45520: varten. Liitteet VI,21. s. 363. L. Tv: aan 108.
45521: - Ed. Pasasen ym. rah.al. n: o 1 määrärahan
45522: osoittamisesta Mikkelin lääninsairaalan lisä- Savo: - Ks. Maamieskoulut. Puunjalostusteolli-
45523: rakennus-, muutos- ja korjaustöitä varten. Liit- suus. Teollisuus.
45524: teet IV,172. s. 271. L. Vv:aan, jonka tulee
45525: pyytää Tv:n lausunto, 97. Savonlinna: - Ks. Lentokentät.
45526: - Ks. Mielisairaalat.
45527: Seinäjoki: - Ks. Sikatalous.
45528: Sairaanhoitajat: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o
45529: 14 sairaalain apuhoitajien tilapäistoimien muut- Seminaarit: Ed. Teirin yrn. toiv;al. n:o 227 mää-
45530: tamisesta ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,34. rärahasta Uudenkaarlepyyn seminaarin muutos·
45531: s. 107. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n ja lisärakennustöitä varten. Liitteet VIII,29.
45532: lausunto, 100. s. 488 ja 489. L. Siv: aan 111.
45533: 28 Asialuettelo 1957.
45534:
45535:
45536: - Ed. Järven vm. rah.al. n: o 16 määrärahan - Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 455 sillan rakenta·
45537: osoittamisesta • asuntolanhoitajien kurssien jär· misesta Ruokolahden kunnassa olevaan Ukon·
45538: jestämistä varten Kemijärven seminaariin. Liit· salmeen. Liitteet XII,69. s. 840. L. Kulkv:aan
45539: teet IV,187. s. 289. L. Vv: aan, jonka tulee 124.
45540: pyytää Siv; n lausunto, 98. - Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 456 määrärahasta
45541: Mansoniemen-Kovelahden-Raivaalan maan·
45542: Sepelöiminen: >-- Ks. Rautatiet. tiellä olevan Vänniluoman sillan rakentamiseksi
45543: ja siihen liittyvän tieoikaisun suorittamiseksi.
45544: Sevettijärvi: - Ks. Puhelin. Liitteet XII,70. s. 841. L. Kulkv:aan 124.
45545: - Ed. Saikun ym. toiv.al. n:o 457 uuden sillan
45546: Siemenet: Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 289 koti· rakentamisesta valtatielle n: o 4 Jämsänjoen yli
45547: maista kantaa olevan puna-apilan siemenen Seppolan kohdalla. Liitteet XII,71. s. 842. L.
45548: saannin varmistamisesta. Liitteet IX,44. s. 595. Kulkv: aan 124.
45549: L. Mtv:aan 115. - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 458 Punnin sillan
45550: - Ks. Metsänhoito. rakentamisesta Karijoen kunnassa. Liitteet
45551: XII,72. s. 843. L. Kulkv:aan 124.
45552: - Ed. Mannisen ym. toiv.al. n:o 459 määrärahasta
45553: Siementarkastusla.itos: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. siltatöiden aloittamiseksi Kuopion maalaiskun·
45554: n: o 20 määrärahan osoittamisesta valtion sie· nan ja V ehmersalmen välillä olevan Puutossal·
45555: mentarkastuslaitoksen toimitalon laajentamista men yli. Liitteet XII,73. s. 844. L. Kulkv:aan
45556: varten. Liitteet IV,191. s. 294. L. Vv:aan, jonka 124.
45557: tulee pyytää Mtv: n lausunto, 98. - Ed. Honkavaaran ym. toiv.al. n:o 460 sillan
45558: rakentamisesta Jänisjoen yli Värtsilän kunnan
45559: Siikajoki: - Ks. Ammattikoulut. alueella. Liitteet XII,7 4. s. 845. L. Kulkv: aan
45560: 124.
45561: Siilinjärvi: - Ks. Oppikoulut. -Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 461 suunnitelman
45562: laatimisesta sillan rakentamiseksi Keiteleen pi·
45563: Siipyy: - Ks. Satamat. täjän Vuonamonsalmen lossin paikalle. Liitteet
45564: XII,75. s. 846. L. Kulkv:aan 124.
45565: Siitosoriit: - Ks. Hevoset. -Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 462 Paloisvirran
45566: sillan rakentamisesta Iisalmen kaupunkiin. Liit·
45567: Sika.ta.lous: Ed. Sepän ym. toiv.al. n: o 284 määrä· teet XII,76. s. 847. L. Kulkv:aan 125.
45568: rahasta sikatalouskoeaseman perustamiseksi - Ed. A. Kinnusen ym. toiv.al. n:o 463 sillan
45569: Seinäjoelle. Liitteet IX,39. s. 588. L. Mtv: aan rakentamisesta Pyhäjoen yli Pirttikosken ky·
45570: 115. Iässä. Liitteet XII,77. s. 848. L. Kulkv:aan 125.
45571: - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 464 sillan raken·
45572: Silakka: - Ks. Kalastuslaki. tamisesta Pudasjärven Korentokankaan-Puo·
45573: langan maantiellä Iijoessa olevalle Eskon lossi·
45574: Sillat: Ed. Hallbergin ym. toival. n:o 446 maan· paikalle. Liitteet XII,78. s. 849. L. Kulkv:aan
45575: tiesiltojen, rumpujen ja lossien saattamisesta 125.
45576: nykyistä autoliikennettä vastaavalle tasolle. - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 465 Romppaisensalmen
45577: Liitteet XII,60. s. 830. L. Kulkv: aan 124. sillan rakentamisesta Taivalkoskella. Liitteet
45578: -Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 449 toimenpiteistä XII,79. s. 850. L. Kulkv:aan 125.
45579: Hirvivuolteen järjestelypadon sillan kansiraken· - Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 466 sillan raken·
45580: nelman loppuunsaattamiseksi. Liitteet XII,63. tamisesta Jokijärven lossipaikalle. Liitteet
45581: s. 834. L. Kulkv: aan 124. XII,SO. s. 851. L. Kulkv: aan 125.
45582: - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 450 tutkimuksen - Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 467 sillan raken·
45583: toimittamisesta sillan rakentamiseksi Kymijoen tamisesta Tönölän salmeen Kuhmon--8uomus·
45584: läntisen haaran yli Hirvikosken kylän koh· salmen maantiellä. Liitteet XII,81. s. 852. L.
45585: dalla. Liitteet XII,64. s. 835. L. Kulkv:aan 124. Kulkv: aan 125.
45586: - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 451 määrärahasta - Ed. Kaupin ym. toiv.al. n:o 468 sillan raken·
45587: avustukseksi Karhulan kauppalalle Kymijoen tamisesta Oulujoen yli Laukan lossipaikalle
45588: itäisen haaran sillan rakentamiseksi. Liitteet Laukan-Ylikiimingin maantiellä. Liitteet
45589: XII,65. s. 836. L. Kulkv: aan 124. XII,82. s. 853. L. Kulkv:aan 125.
45590: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 469 määrärahasta
45591: - Ed. Mannilan ym. toiv.al. n:o 452 sillan raken· sillan rakentamiseksi Kemijärven-Lehtolan-
45592: tamisesta Pulkkilansalmeen Pulkkilanharjun Posion maantiellä oleviin Kaisansalmeen ja
45593: tiellä Asikkalan kunnassa. Liitteet XII,66. s. Lantunginsalmeen. Liitteet XII,83. s. 854. L.
45594: 837. L. Kulkv:aan 124. Kulkv:aan 125.
45595: - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 453 määrä· - Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 470 Salmen sillan
45596: rahasta Imatran kauppalassa olevan Mansikka· rakentamisesta Ounasjoen yli Kittilän kirkon·
45597: kosken sillan leventämistä varten. Liitteet kylässä. Liitteet XII,84. s. 855. L. Kulkv:aan
45598: XII,67. s. 838. L. Kulkv:aan 124. 125.
45599: - Ed. Keloveden vm. toiv.al. n:o 454 määrä· - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 471 .Salmen sil·
45600: rahasta Kirjamoi; sillan rakentamista varten lan rakentamisesta Sodankylän-Kittilän maan·
45601: Taipalsaaren kunnassa. Liitteet XII,68. s. 839. tielle. Liitteet XII,85. s. 856. L. Kulkv: aan
45602: L. Kulkv: aan 124. 125.
45603: Asialuettelo 1957. 29
45604:
45605: - Ed. Pöykön ynt. toiv.al. n:o 472 Jeesiöjoen - Ed. Tienarin ym. lak.al. n:o 67 laiksi korkea-
45606: sillan rakentamisesta. Liitteet XII,86. s. 857. koulustipendeistä annetun lain muuttamisesta.
45607: L. Kulkv:aan 125. Liitteet VIII,3. s. 456. L. Siv: aan 95.
45608: - Ed. Kajalan ym. rah.al. n: o 42 määrärahan
45609: osoittamisesta Kosken Hl. kirkonkylän uuden Suojli.rvi: - Ks. Kuivatustyöt.
45610: maantiesillan rakentamiseksi. Liitteet IV,213.
45611: s. 322. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n Suomen Akatemia: Ed. E. Kilven ym. lak.al. n:o
45612: lausunto, 99. 65 laiksi Suomen Akatemiasta ja valtion apu-
45613: - Ks. Rautatiet. rahoista korkeimman hengenviljelyn edistämi-
45614: seksi annetun lain muuttamisesta. Liitteet
45615: Silmäsa.iraalat: - Ks. Sairaalat. VIII,l. s. 453. L. Siv:aan 95.
45616:
45617: Simo: - Ks. Perkaustyöt. Suomen Kirkon Sisälä.hetysseura: Ed. Hiltusen
45618: ym. toiv.al. n:o 174 määrärahasta kuoletus-
45619: SipUli: Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 290 toimen- lainaksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle.
45620: piteistä sipulin viljelyn kehittämiseksi Pohjois- Liitteet VI,29. s. 372. L. Tv: aan 109.
45621: Suomessa. Liitteet IX,45. s. 596. L. Mtv:aan
45622: 115. Suomenlahti: - Ks. Vesitiet.
45623: Sislllähetysseura: - Ks. Suomen Kirkon Sisälähe- Suomenlinna: - Ks. Sähkölaitokset.
45624: tysseura.
45625: Suomussalmi: - Ks. Kotitalouskoulut. Meijerit.
45626: Sillävesiliikenne: Ks. Laivaliikenne.
45627: Suonenjoki: - Ks. Emäntäkoulut.
45628: Siveellisyysrikokset: Ks. Rikostutkimus.
45629: Suot: - Ks. Kuivatustyöt.
45630: Sodanaikainen palvelus: Ks. Eläkkeet.
45631: Suurperheiset: - Ks. Sosiaalihuolto.
45632: Somero: - Ks. Virastot.
45633: Svenska Trädgärdssällskapens i Finland Förbund:
45634: Sosiaa.lihuolto: Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 373 - Ks. Puutarhat.
45635: lapsiluvun perusteella myönnettäviä avustuksia
45636: ja etuisuuksia koskevien säännösten yhdistämi- Sydäntautiliitto: - Ks. Sairaanhoito.
45637: sestä. Liitteet X,40. s. 733. L. Työv:aan 120.
45638: - Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 374 sosiaalityön· Syrjäseudut: - Ks. Sähkö.
45639: tekijöiden koulutuksen yhtenäistämisestä. Liit-
45640: teet X,41. s. 734. L. Työv: aan 120. Syväsatamat: - Ks. Rautatiet.
45641: -Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 376 suur-
45642: perheisten aseman tukemista koskevien lakien Syyte: - Ks. Yleislakko.
45643: muuttamisesta. Liitteet X,43. s. 736. L. Työv:aan
45644: 120. Sähkö: Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 136 määrä-
45645: rahasta avustuksiksi maaseudun sähkölstämi·
45646: Sotaorvot: Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:o 371 sota- seen. Liitteet IV,156. s. 251. L. Vv:aa.n 107.
45647: orpoylioppilaiden korkeakouluopintojen tukemi- - Ed. Pöykön ym. toiv.al. n:o 137 syrjäseutujen
45648: sesta. Liitteet X,38. s. 731. L. Työv: aan 120. sähköistämisestä. Liitteet IV,157. s. 252. L.
45649: Vv:aan 107.
45650: Sotavahinkoyhdistys: - Ks. Korvaus. - Ed. Partasen ym. toiv.al. n:o 138 laajempien
45651: sähköistämismahdollisuuksien tutkimisesta maa·
45652: Sotavankeus: - Ks. Korvaus. seudun sähköistämisyhtymien alueilla. Liitteet
45653: IV,158. s. 253. L. Vv:aan 107.
45654: Sotilasmestarit: - Ks. Puolustuslaitos. - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 142 määrä-
45655: rahasta Pohjois-Karjalan syrjäseutujen sähköis-
45656: Sotilasteknikot: - Ks. Puolustuslaitos. tämiseen. Liitteet IV,162. s. 257. L. Vv:aan
45657: 107.
45658: Sotilastorpat: Ed. Leinosen toiv.al. n: o 267 toi· -Ed. Vennamon ym. toiv.al. n:o 144 toimen-
45659: menpiteistä sotilastorppien itsenäistämiseksi. piteistä sähkömaksujen alentamiseksi. Liitteet
45660: Liitteet IX,22. s. 568. L. Mtv:aan 114. IV,164. s. 259. L. Vv: aan 107.
45661: - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 145 sähkövoi·
45662: Sotilasvammalaki: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o man kuluttajahinnan vaihtelujen selvittämisestä.
45663: 356 toimenpiteistä sotilasvammalain muuttami· Liitteet IV,165. s. 260 ja 261. L. Vv: aan 107.
45664: seksi. Liitteet X,23. s. 714. L. Työv: aan 119. - Ed. Rankilan ym. rah.al. n: o 46 määrärahan
45665: osoittamisesta Järviseudun sähkövoiman kun·
45666: Sotilasvirkamiehet: - Ks. Puolustuslaitos. tainliitolle avustukseksi Koskenvarren ja Väli·
45667: joen vesistöjen tutkimista varten voimalaitos-
45668: Stipendit: Ed. E. Kilven ym. lak.al. n: o 66 laiksi ten rakentamiseksi. Liitteet IV,217. s. 327. L.
45669: korkeakoulustipendeistä annetun lain muutta- Vv:aan 99.
45670: misesta. Liitteet VIII,2. s. 454. L. Siv: aan 95. - Ks. Voimalaitokset.
45671: 30 Asialuettelo 1957.
45672:
45673:
45674: Sähkölaitokset: Ed. Asvikin ym. toiv.al. n:o 140 Tampere: - Ks. Yhteiskunnallinen korkeakoulu.
45675: määrärahasta tutkimuksen suorittamiseksi polt-
45676: toturvetta käyttävän kaasuturbiini-sähkövoima- Tapaturmavakuutus: Ed. Myllymäen ym. toiv.al.
45677: laitoksen perustamiseksi Jalasjärvelle tai Kau- n:o 355 esityksen antamisesta tapaturmavakuu-
45678: hajoelle. Liitteet IV,160. s. 255. L. Vv:aan 107. tuslainsäädännön tarkistamisesta. Liitteet X,22.
45679: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 143 Suomen- s. 712. L. Työv: aan 118.
45680: linnan ym. saarien sähkölaitoksen palauttami- - Ks. V erotus.
45681: sesta Valtion Metallitehtaat Oy: ltä puolustus-
45682: laitoksen hallintaan. Liitteet IV,163. s. 258. L. Tapporaha: - Ks. Hylkeet. Metsästyslaki.
45683: Vv:aan 107.
45684: Tariffiosasto: - Ks. Rautatiehallitus.
45685: Sähköteknillinen koulu: - Ks. Puolustuslaitos.
45686: Tasoylikäytävät: - Ks. Rautatiet.
45687: Sähköyhtymät: - Ks. Sähkö.
45688: Teknikot: - Ks. Puolustuslaitos.
45689: Särkänsalmi: - Ks. Lossit.
45690: Teknillinen henkilökunta: Ed. Tuulen ym. toiv.al.
45691: Säännöstely: - Ks. Vientisäännöstely. Vuokra- n: o 209 korkeakouluinsinöörien ja -arkkitehtien
45692: säännöstely. koulutuksen lisäämisestä. Liitteet VIII,11. s.
45693: 470. L. Siv:aan 110.
45694: Säästäjät: - Ks. Rahoitusosakkeet. - K~. Puolustuslaitos.
45695:
45696: Teknilliset koulut: Ed. Kajalan ym. rah.al. n:o 13
45697: määrärahan osoittamisesta ammattiaineiden leh-
45698: torin viran perustamiseksi Lahden teknilliseen
45699: T. kouluun. Liitteet IV,184. s.. 286. L. Vv:aan,
45700: jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 97.
45701: Taide: Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 250 kier-
45702: tävien taidenäyttelyjen järjestämisestä. Liit-
45703: Tenojoki: - Ks. Pengerrystyöt .
45704: . teet VIII,52. s. 517 ja 518. L. Siv:aan 112.
45705: Teollisuus: Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 103
45706: Taimet: - Ks. Metsänhoito. toimenpiteistä maan teollistamisen edistämi-
45707: seksi. Liitteet IV,123. s. 211. L. V v: aan 105.
45708: Taipatsaari: - Ks. Sillat. -Ed. Koskisen ym. toiv.al. n:o 104 toimenpi-
45709: teistä maaseudun teollistamiseksi. Liitteet
45710: Taiteilijat: - Ks. Eläkkeet. IV,124. s. 212. L. Vv:aan 105.
45711: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 120 teollisen toi-
45712: Taivalkoski: - Ks. Järvenlaskut. Puunjalostus- minnan kehittämise,<ltä Ylä-Savon ja Pohjois-
45713: teollisuus. Karjalan alueella. Liitteet IV,140. s. 232. L.
45714: Vv:aan 106.
45715: Takaus: - Ks. Opintolainat. Pienteollisuus. -Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 125 määrära-
45716: hasta jalostuslaitoksen rakentamiseksi Otan-
45717: Taksoitus.: - Ks. Kunnallisverotus. mäen kaivoksen yhteyteen. Liitteet IV,145. s.
45718: 237. L. Vv:aan 106.
45719: Talletukset: - Ks. Rahoitusosakkeet. - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 128 toimenpi-
45720: teistä uuden yrittäjä- ja teollisen toiminnan
45721: Talouselämä: Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 72 edistämiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Liit-
45722: laiksi perusluoton järjestämisestä maaseudun teet IV,148. s. 240. L. Vv:aan 106.
45723: yrittäjätoiminnan kehittämiseksi. Liitteet IX,l. - Ks. Liikevaihtovero. Pienteollisuus. Puukemia
45724: s. 529. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n Oy. Talouselämä. Verotus.
45725: lausunto, 95.
45726: - Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 73 laiksi maa- Teollisuuskoulut: Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o
45727: tilatalouden perusluoton järjestämisestä maa- 48 määrärahan osoittamisesta sahateollisuus-
45728: seudun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi. Liit- koulua varten. Liitteet IV,219. s. 329. L.
45729: teet IX,2. s. 533. L. Mtv: aan, jonka tulee Vv:aan 99.
45730: pyytää Vv:n lausunto, 95.
45731: - Ed. Partasen ym, toiv.al. n:o 110 tutkimuk- Terveydenhoito: Ed. Salorannan ym. toiv.al. n:o
45732: sesta Pohjois- ja Itä-Suomen alityöllisyysaluei- 152 kunnallisen terveydenhuoltotyön lainsää-
45733: den elinkeinoelämän kehittämiseksi. Liitteet dännöllisestä kehittämisestä. Liitteet VI,7. s.
45734: IV,130. s. 218. L. Vv:aan 105. 344. L. Tv:aan 107.
45735: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n: o 112 toimenpiteistä
45736: Itä-Suomenlahden saarten elinkeinoelämän el- Terveyssisaret: Ks. Sairaanhoitajat.
45737: vyttämiseksi sekä taloudellisten ja sosiaalisten
45738: olojen ja liikenneyhteyksien parantamiseksi. Teuva: - Ks. Sairaanhoitajat.
45739: Liitteet IV,132. s. 221. L. Vv: aan 105.
45740: - Ks. Polttoaineet. Teollisuus. Verotus. Tiedotustilaisuudet: - Ks. Valtioneuvosto.
45741: Asialuettelo 1957. 31
45742: Tie- ja vesirakennuspiirtt: Ed. Heikuran ym. - Ed. L. Mattilan ym. lak.al. n: o 18 laiksi tulo-
45743: toiv.al. n:o 388 määrärahasta Satakunnan tie- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet
45744: ja vesirakennuspiirin perustamista varten. Liit- IV,16. s. 65. L. Vv:aan 93.
45745: teet XII,2. s. 760. L. Kulkv:aan 121. - Ed. Kasolan ym. lak.al. n: o 19 laiksi tulo- ja
45746: omaisuusverolain 49 §: n väliaikaisesta muutta-
45747: Tiet: - Ks. Asutustiet. Isojako. Maantiet. misesta. Liitteet IV,17. s. 67. L. Vv: aan 93.
45748: - Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 65 toimenpi-
45749: Tiilikanjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. teistä yhteen veroasteikkoon siirtymiseksi tulo-
45750: ja omaisuusverotuksessa. Liitteet IV,85. s. 167.
45751: Tilakohtainen pernsparannus: - Ks. Maatalous. L. Vv:aan 103.
45752: - Ed. Honkavaaran ym. toiv.al. n:o 66 omaisuus-
45753: Tilapäiset toimet: - Ks. Rakennushallitus. Sai- verorasituksen lieventämisestä. Liitteet IV,86.
45754: raanhoitajat. Virkamiehet. s. 169. L. Vv:aan 103.
45755: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 70 toimenpiteistä
45756: Tilastotoimisto: - Ks. Rautatiehallitus. yhteisessä taloudessa elinkeinotoimintaa har-
45757: joittavien verotuksen helpottamiseksi. Liitteet
45758: Toimen haltijat: - Ks. Eläkkeet. Vankeinhoito- IV,90. s. 175. L. Vv:aan 103.
45759: laitos. Virkamiehet. - Ed. Kähösen ym. toiv.al. n:o 73 pientilojen
45760: viljelijäin ja heidän perheidensä jäsenten teke-
45761: Torpat: - Ks. Sotilastorpat. män työn arvon verotuksen tarkistamisesta.
45762: Liitteet IV,93. s. 178. L. Vv: aan 103.
45763: Torpparit: - Ks. Historiantutkimus. - Ed. A. Salmisen toiv.al. n:o 80 eläkkeensaa-
45764: jien oikeuttamisesta nykyistä suuremmassa mää-
45765: Tuberkuloosilaki: Ed. Kaasalaisen ym. lak.al. n: o rin vanhuusvähennysten tekemiseen verotuk-
45766: 39 laiksi tuberkuloosilain 28 §: n muuttamisesta. sessa. Liitteet IV,100. s. 185. L. Vv: aan 104.
45767: Liitteet VI,4. s. 341. L. Tv: aan 94. - Ed. Innalan toiv.al. n: o 81 toimenpiteistä
45768: - Ed. Rönkön ym. lak.al. n:o 40 laiksi tuberku- leskeneläkkeen vapauttamiseksi omaisuusve-
45769: loosilain muuttamisesta. Liitteet VI,5. s. 342. rosta. Liitteet IV,101. s. 186. L. Vv: aan 104.
45770: L. Tv: aan 94. - Ks. Kunnallisverotus. Verotus.
45771:
45772: Tukijä.rjestelmä: - Ks. Maatalous. Tulvat: - Ks. Pe1·kaustyöt.
45773:
45774: Tulipalot: - Ks. Metsätyöväki. Tulvavahingot: Ed. Luukan toiv.al. n:o 270 maa-
45775: rärahasta tulvavahinkojen korvaamiseksi eräillä
45776: Tullimiehet: - Ks. Virkamiehet. maanhankintalain mukaan perustetuilla tiloilla.
45777: Liitteet IX,25. s. 571. L. Mtv: aan 114.
45778: Tullit: Ed. Häppölän ym. lak.al. n: o 27 laiksi - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 327 lisäyksestä
45779: tullilain muuttamisesta. Liitteet IV,25. s. 78. vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon keväällä 1956
45780: L. Vv:aan 93. sattuneiden tulvavahinkojen korvaamiseksi.
45781: - Ed. Hiltusen ym. lak.al. n: o 28 laiksi tullien Liitteet IX,82. s. 637. L. Mtv:aan 117.
45782: kantamisesta vuonna 1957 annetun lain muutta- - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 349 lisäyksestä vuo-
45783: misesta. Liitteet IV,26. s. 80. L. V v: aan 93. den 1957 tulo- ja menoarvioon Yli-Iin tulva-
45784: - Ed. Larsonin ym. lak.al. n:o 29 laiksi tulli- vahinkojen korvaamista varten. Liitteet IX,104.
45785: tariffin muuttamisesta. Liitteet IV,27. s. 95 s. 664. L. Mtv:aan 118.
45786: ja 97. L. Vv:aan 93.
45787: - Ks. Liikevaihtovero. Tuomioistuimet: - Ks. Lainhuudatus. Oikeuden-
45788: käynti.
45789: Tullitariffi: - Ks. Tullit. Tuomiokapitulit: Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o
45790: 17 tuomiokapitulien notaarien palkkauksen pa-
45791: Tulo- ja menoarvio: Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o rantamisesta. Liitteet IV,37. s. 110. L. Vv:aan,
45792: 31 eduskunnan budjettioikeuden huomioonotta- jonka tulee pyytää Ltv :n lausunto, 100.
45793: misesta. Liitteet IV,51. s. 125. L. Vv:aan 101.
45794: -Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 32 määrärahojen Tuomiokunnat: - Ks. Eläkkeet.
45795: tähänastista yksityiskohtaisemmasta erittelystä
45796: tulo- ja menoarvioesitystä laadittaessa. Liitteet Tuomion täytänt6önpano: - Ks. Yleislakko.
45797: IV,52. s. 126. L. Vv:aan 101.
45798: Tttt)tantolaitokset: - Ks. Liikevaihtovero. Verotus.
45799: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Hiltusen ym. lak.al.
45800: n: o 3 laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- Tuotantosuunta: - Ks. Maatalous.
45801: misesta. Liitteet IV,l. s. 37. L. Vv:aan 92.
45802: - Ed. Hetemäen ym. lak.al. n: o 16 laiksi tulo- Tupakka: - Ks. Raittiustyö. Valmisteverot.
45803: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet
45804: IV,14. s. 61. L. Vv:aan 92. Turkiseläimet: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o
45805: - Ed. Kajatsalon ym. lak.al. n: o 17 laiksi tulo- 285 toimenpiteistä turkiseläinviljelyn edistämi-
45806: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet seksi. Liitteet IX,40. s. 589 ja 590. L. M:tv: aan
45807: IV ,15. s. 63. L. V v: aan 93. 115.
45808: 32 Asialuettelo 1957.
45809:
45810:
45811: Turku: - Ks. Opettajakorkeakoulu. Poliisi. Työttömyys: Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 365
45812: maanviljelijäväestöön kuuluvien, ansiotyön tar-
45813: Turvallisuuslaitteet: - Ks. Rautatiet. peessa olevien henkilöiden ottamista työttömyys-
45814: kortistoon koskevista toimenpiteistä. Liitteet
45815: Tutkimustyö: - Ks. Geologinen tutkimuslaitos. X,32. s. 723. L. Työv:aan 120.
45816: Historiantutkimus. Kodin tutkimuslaitos. Koti- - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 366 toimen-
45817: talous. Maatalous. Puunjalostusteollisuus. Sai- piteistä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Liit-
45818: raanhoito. Vesihuolto. teet X,33. s. 724. L. Työv:aan 120.
45819:
45820: Työttömyyskortisto: - Ks. Työttömyys.
45821: Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
45822: Täydennyskurssit: - Ks. Kansakoulut.
45823: Tyyppipiirustukset: - Ks. Kansakoulut. Raken·
45824: nustoiminta. Täystyöllisyys: - Ks. Työllisyys.
45825: Työaika: Ed. Liljeströmin ym. lak.al. n:o 94 Tönölä: - Ks. Sillat.
45826: laiksi työaikalain muuttamisesta. Liitteet X,13.
45827: s. 694. L. Työv: aan 96. Töölö: - Ks. Kirkko.
45828: - Ed. Kujalan ym. lak.al. n: o 95 laiksi työaika·
45829: lain muuttamisesta. Liitteet X,14. s. 695. L.
45830: Työv: aan 96.
45831: - Ed. Kokkolan ym. lak.al. n: o 96 merityöaika- u.
45832: laiksi. Liitteet X,15. s. 696. L. Työv: aan 96.
45833: -Ed. L. Mattilan ym. toiv.al. n:o 34 toimenpi- Uitto: - Ks. Kanavat. Metsätyöväki.
45834: teistä viiden päivän työviikkoon siirtymiseksi
45835: valtion virastoissa. Liitteet IV,54. s. 129. L. Ukonsalmi: - Ks. Sillat.
45836: Vv:aan 102.
45837: - Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 353 toimenpi- Ulkomainen polttoaine: - Ks. Polttoaineet.
45838: teistä työaikalain muuttamiseksi. Liitteet X,20.
45839: s. 710. L. Työv: aan ll8. Upseerit: - Ks. Elä-kkeet. Puolustuslaitos.
45840:
45841: Työa.ja.nmenetys: - Ks. Metsätyöväki. Urakoitsijat: Ks. Maantiet.
45842:
45843: Työehtosopimuslaki: Ed. Liljeströmin ym. toiv.al. Urheilu: - Ks. Liikuntakasvatus.
45844: n: o 354 toimenpiteistä työehtosopimuslain
45845: muuttamiseksi. Liitteet X,21. s. 7ll, L. Urheilukalastus: - Ks. Kalastuslaki.
45846: Työv: aan ll8.
45847: Utsjoki: - Ks. Pengerrystyöt.
45848: Työkyvyttömyyseläkkeet: - Ks. Kansaneläkelaki.
45849: Kunnallisverotus. Tulo- ja omaisuusvero. Vero- Uudisraivaus: Ed. Kähösen ym. toiv.al. n:o 266
45850: tus. uudistilain perustamiapalkkioiden korottami-
45851: sesta. Liitteet IX,21. s. 567. L. Mtv: aan ll4.
45852: Työllisyys: Ed. Rytingin ym. toiv.al. n:o 364 toi-
45853: menpiteistä täystyöllisyyden aikaansaamiseksi. Uusikaarlepyy: - Ks. Seminaarit.
45854: Liitteet X,31. s. 722. L. Työv: aan 120.
45855: - Ks. Maatalous. Puunjalostusteollisuus. Talous- Uusimaa: - Ks. Metsäkoulut.
45856: elämä. Verotus.
45857: Uusjako: - Ks. J akolaki.
45858: Työllisyyslaki: Ed. Tainion ym. lak.al. n:o 93
45859: laiksi työllisyyslain muuttamisesta. Liitteet
45860: X,12. s. 691. L. Työv:aan 96. v.
45861: Työmaaruokailu: Ed. Mannisen ym. toiv.al. n:o Vaala: - Ks. Metsäkoulut.
45862: 370 työntekijäin ruokailuolojen järjestämisestä.
45863: Liitteet X,37. s. 730. L. Työv: aan 120. Vaasa: - Ks. Lentokentät. Oppikoulut. Postilaitos.
45864: Työmarkkinatalous: - Ks. Valtiovarainministeriö. Va.jaamieliset: - Ks. Sairaalat.
45865:
45866: Työneuvosto: Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 21 Vakauttamaton luotto: - Ks. Verotus.
45867: määrärahasta peruapaikkaisten virkojen perus-
45868: tamiseksi työneuvostoon. Liitteet IV,41. s. ll5. Vakuutusyhtiöt: - Ks. Pankit.
45869: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n lau-
45870: sunto, 101. Valkeala.: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
45871: Työpa.jat: - Ks. Ammattikoulut. Valmisteverot: Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 98
45872: toimenpiteistä tupakkavalmistaverosta annetun
45873: Työtehoseura.: - Ks. Asunnot. Kotitalous. Ra- lain muuttamiseksi. Liitteet IV,ll8. s. 206. L.
45874: kennustoiminta. Vv:aan 105.
45875: Asialuettelo 1957. 33
45876:
45877: ValtaJmnnanra.ja: - Ks. Maanmittaus. Vapaaehtoinen palvelus: - Ks. Eläkkeet.
45878:
45879: Valtatiet: - Ks. Maantiet. Vapaapäivät: - Ks. Vapunpäivä.
45880:
45881: Valtaus: - Ks. Kaivoslaki. Korvaus. Vapunpä.ivä: Ed. Keloveden ym. lak.al. n:o 98
45882: laiksi vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin
45883: Valtimo: - Ks. Malminetsintä. vapaapäiväksi eräissä tapauksissa annetun lain
45884: muuttamisesta. Liitteet X,17. s. 702. L.
45885: Valtion avustukset: - Ks. Kunnat. Työv: aan 96.
45886:
45887: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt: - Ks. Osakeyh- Varastoalueet: - Ks. Maantiet.
45888: tiöt.
45889: Varikot: - Ks. Puolustuslaitos. Rautatiet.
45890: Valtioneuvosto: Ed. L. Mattilan ym. toiv.al. n:o
45891: 1 valtioneuvoston toimintaa koskevien kysely- Varuskuntasaira.ala.t: - Ks. Sairaalat.
45892: tilaisuuksien järjestämisestä lehdistölle. Liit-
45893: Vastikema.a: - Ks. Luonnonniityt.
45894: teet I,l. s. 7. L. Prv: aan 100.
45895: - Ks. Liikenne. Valtiovarainministeriö.
45896: Veroasteikko: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
45897: Valtion hallinta.: - Ks. Pankit. Verotus: Ed. Kaitilan ym. lak.al. n:o 7 laiksi
45898: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero-
45899: Valtion Metallitehtaat Oy: - Ks. Sähkölaitokset. lakeihin annetun lain muuttamisesta. Liitteet
45900: IV,5. s. 47. L. Vv:aan 92.
45901: Valtion siementarkastusla.itos: - Ks. Siementar- -Ed. Wickmunin ym. lak.al. n:o 8 laiksi eräistä
45902: kastuslaitos. väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin
45903: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,6. s.
45904: Valtion talta.us: - Ks. Opintolainat. Pienteollisuus. 48 ja 50. L. Vv:aan 92.
45905: - Ed. Pusan ym. lak.al. n: o 12 laiksi uusien
45906: Valtion vilja.va.rasto: Ed. Niskalan ym. toiv.al. tuotantolaitosten verovapaudesta. Liitteet IV,10.
45907: n: o 323 valtion viljavaraston rakentamisesta s. 55. L. Vv:aan 92.
45908: Pohjois-Suomea varten Kemin Ajoksen sata- -Ed. Myllymäen ym. lak.al. n:o 13 laiksi eräistä
45909: maan. Liitteet IX,78. s. 633. L. Mtv:aan 117. väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
45910: Liitteet IV,ll. s. 57. L. Vv:aan 92.
45911: Valtion virastot: - Ks. Työaika. - Ed. Vennamon ym. toiv.al. n:o 64 esityksen
45912: antamisesta uudeksi verolainsäädännöksi. Liit-
45913: Valtionyhtiöt: - Ks. Yhtiöt. teet IV,84. s. 166. L. Vv:aan 103.
45914: - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 67 vakauttamatto-
45915: man luoton indeksikorotuksen vähentämisestä
45916: Valtiovarainministeriö: Ed. Järven ym. toiv .al. n: o
45917: 42 valtiovarainministeriön palkka- ja eläkeosas- verotuksessa. Liitteet IV,87. s. 171. L. Vv:aa.n
45918: ton virkojen lisäämisestä. Liitteet IV,62. s. 103.
45919: 139. L. Vv:aan 102. - Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 68 toimenpi-
45920: teistä maaseudulle perustettavien pienyritysten
45921: Vanha.fnkodit: - Ks. Kunnalliskodit. vapauttamiseksi veroista viiden ensimmäisen
45922: vuoden ajaksi. Liitteet IV,88. s. 172. L. Vv:aan
45923: Vanhuuden tuki: - Ks. Kansaneläkelaki. 103.
45924: - Ed. Forsbergin ym. toiv.al. n:o 69 verohelpo-
45925: Vanhuuselä.kkeet: - Ks. Eläkkeet. Kansaneläke- tuksia ja muita etuja koskevan selvityksen
45926: laki. Kunnallisverotus. Tulo- ja omaisuusvero. toimittamisesta teollisuuden aikaansaamiseksi
45927: Verotus. alityöllisyysalueilla. Liitteet IV,89. s. 173 ja
45928: 174. L. Vv:aan 103.
45929: Vanhuusvlihennys: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 71 esityksen an-
45930: tamisesta maataloutta harjoittavien perheen-
45931: Va.nkeinhoitolaitos: Ed. Paasion ym. toiv.al. n: o jäsenten oikeutta verovähennyksiin koskevasta
45932: 54 esityksen antamisesta vankeinhoitolaitoksen muutoksesta verolakeihin. Liitteet IV,91. s.
45933: viran ja toimen haltijoiden palkkauksen paran- 176. L. Vv:aan 103.
45934: tamisesta. Liitteet IV,74. s. 154. L. Vv: aan - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 72 maanvil-
45935: jelijäperheiden lasten oman talouden hyväksi
45936: 103. suorittaman työn verotuksen lieventämisestä.
45937: - Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 55 toimenpi- Liitteet IV,92. s. 177. L. Vv:aan 103.
45938: teistä vankeinhoitohenkilökunnan palkkojen pa- - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 74 isännänpal-
45939: rantamiseksi. Liitteet IV,75. s. 155 ja 156. L. kan verotusta koskevien määräysten muutta-
45940: Vv:aan 103. misesta leskiemäntien osalta. Liitteet IV,94. s.
45941: - Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 170 tutkimuksen 179. L. Vv:aan 104.
45942: toimittamisesta vankeinhoitolaitoksen sairaan- - Ed. Koivusillan ym. toiv.al. n:o 78 toimenpi-
45943: hoitohenkilökunnan työvoimatilanteesta. Liit- teistä uusien salaojitettujen peltojen tekemi-
45944: teet VI,25. s. 367. L. Tv:aan 108. sestä verovapaiksi viideksi vuodeksi. Liitteet
45945: Ks. Eläkkeet. Sairaanhoitajat. IV,98. s. 183. L. Vv:aan 104.
45946:
45947: 5 E 168/57
45948: 34 Asialuettelo 1957.
45949:
45950:
45951: - Ed. Hykkäälän ym. toiv.al. n:o 79 eläkkeiden Viestiteknilliset tehtävät: - Ks. Ilmailu.
45952: verotuksessa olevien epäoikeudenmukaisuuksien
45953: poistamisesta. Liitteet IV,99. s. 184. L. Vv:aan Vihti: - Ks. Oppikoulut.
45954: 1{)4.
45955: -Ed. Tienarin ym. toiv.al. n:o 82 esityksen an· Viihdytystoiminta: - Ks. Rautatiet.
45956: tamisesta verolainsäädännön muuttamiseksi
45957: siten, että opiskelukustannukset saataisiin ny· Viikin tila: - Ks. Yliopisto.
45958: kyistä laajemmalti ottaa huomioon tulon vä·
45959: hennyksenä verotuksessa. Liitteet IV,102. s. Viitasaari: - Ks. Virastot.
45960: 187. L. Vv:aan 104.
45961: - Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 83 ylityöstä mak· Viljavarasto: Ks. Valtion vilja varasto.
45962: settavan palkan verotuksen lieventämisestä.
45963: Liitteet IV,103. s. 189. L. Vv:aan 104. Vilppula: Ks. Emäntäkoulut. Kotiteollisuuskou·
45964: - Ed. L. Mattilan ym. toiv.al. n:o 84 toimenpi· lut.
45965: teistä osuuskuntien jakaman voitto-osuuden
45966: saattamiseksi osuuskuntien ja niiden jäsenten Virastot: Ed. Haapasen ym. toiv.al. n:o 35 lisäyk·
45967: verotettavaksi tuloksi. Liitteet IV,104. s. 190. sestä vuoden 1957 tulo· ja menoarvioon Some·
45968: L. Vv:aan 10!. ron virastotalon suunnittelu· ja rakennustöiden
45969: - Ed. Junnilan ym. toiv.al. n:o 85 liikaa peritylle aloittamiseksi. Liitteet IV,55. s. 130. L. Vv: aan
45970: verolle sitä palautettaessa suoritettavan koron 102.
45971: korottamisesta. Liitteet IV,105. s. 191. L. - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 36 valtion virasto·
45972: Vv:aan 104. talon rakentamisesta Viitasaarelle. Liitteet
45973: - Ks. Kunnallisverotus. Liikevaihtovero. Metsä· IV,56. s. 131. L. Vv:aan 102.
45974: verotus. Perintövero. Puolustuslaitos. Tulo· ja - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 37 valtion virastotalon
45975: omaisuusvero. Valmisteverot. rakentamisesta Kuusamoon. Liitteet IV,57. s.
45976: 132. L. Vv:aan 102.
45977: Verovapaus: - Ks. Verotus. - Ed. Kajalan ym. rah.al. n: o 44 määrärahan
45978: osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi Lah·
45979: Verovähennykset: - Ks. Kunnallisverotns. Tulo· den kaupunkiin. Liitteet IV,215. s. 324. L.
45980: ja omaisuusvero. Verotus. Vv:aan 99.
45981: - Ks. Työaika.
45982: Vesihuolto: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 326
45983: määrärahasta vesihuoltolaitteiden rakentamista Virka.tniehet: Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 41 toi·
45984: varten maaseudulle. Liitteet IX,81. s. 636. L. menpiteistä valtion tilapäisten toimien vakinais·
45985: 1\Itv:aan 117. tamiseksi. Liitteet IV,61. s. 138. L. Vv: aan
45986: 102.
45987: - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 380 määrära·
45988: hasta !ainoiksi asutuskeskusten omakotitalojen - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 48 asevelvolli·
45989: ja pienkiinteistöjen omistajille vesi ja viemäri· suusajan lukemisesta ikälisään oikeuttavaksi
45990: johtojen rakennuskustannusten rahoittamiseen. palvelusajaksi valtion, kunnan ja vastaavan
45991: Liitteet X,47. s. 740. L. Työv:aan 120. yhdyskunnan palveluksessa. Liitteet IV,68. s.
45992: - Ed. Kauhasen rah.al. n: o 8 määrärahan osoit· 146. L. Vv:aan 102.
45993: tamisesta Outokummun asutusalueen ja kaivok· - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 49 valtion viran
45994: sen jätevahinkoalueen vesihuollon järjestämi· tai toimen haltijain palkkauksesta annetun ase-
45995: seksi. Liitteet IV,179. s. 280. L. Vv:aan, jonka tuksen 6 §: n muuttamisesta. Liitteet IV,69. s.
45996: tulee pyytää Ltv:n lausunto, 97. 147. L. Vv:aan 102.
45997: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 33 määrä- - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 50 toimenpiteistä
45998: rahan osoittamisesta veden laadun tutkimuk· ylityökorvauksen suorittamiseksi viran ja toi-
45999: sia varten. Liitteet IV,204. s. 312. L. Vv: aan, men haitijoille entistä laajemmassa määrin. Liit·
46000: jonka tulee pyytää Mtv: n lausunto, 99. teet IV,70. s. 149. L. Vv:aan 102.
46001: - Ed. Aition ym. toiv.al. n:o 51 lisäyksestä vuo-
46002: den 1957 tulo· ja menoarvioon kenttälisän mak·
46003: Vesitiet: Ed. Heljaksen ym. toiv.al. n:o 440 Sai· samiseksi tullimiehille. Liitteet IV,71. s. 150.
46004: maan vesistön ja Suomenlahden välisen vesi· L. Vv:aan 102.
46005: kulkuväylän avaamisesta. Liitteet XII,54. s. - Ks. Eläkkeet. Puolustuslaitos. Rakennushallitus.
46006: 823. L. Kulkv: aan 123. Työneuvosto. V ankeinhoitolaitos.
46007:
46008: Vesivoi.m.alaitokset: - Ks. Voimalaitokset. Virrat: - Ks. Oppikoulut.
46009: Veturit: - Ks. Rautatiet. Voimalaitokset: Ed. Lepistön ym. toiv.al. n:o 139
46010: voimalaitosten rakentamisesta Pohjanmaan jo·
46011: Viantienjoki: - Ks. Perkaustyöt. kiin. Liittect IV,159. s. 254. L. Vv: aan 107.
46012: - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n: o 141 toimenpiteistä
46013: Viemärit: - Ks. Asemakaavalaki. Vesihuolto. Kurejoen, Välijoen ja Kattilakosken vesivoima·
46014: laitosten rakennussuunnitelmien laatimiseksi ja
46015: Vientisäännöstely: Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,161.
46016: 3 pyöreän puun vapauttamisesta vientisään· s. 256. L. Vv:aan 107.
46017: nöstelystä. Liitteet I,3. s. 9. L. Prv: aan 100. - Ks. Sähkö. Sähkölaitokset.
46018: Asialuettelo 1957. 35
46019:
46020: Voiteluaineet: - Ks. Tullit. Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. Tienarin -ym.
46021: toiv.al. n: o 237 määrärahasta avustukseksi Yh·
46022: Voitto-osuudet: - Ks. Verotus. teiskunnallisen korkeakoulun sijoittamiseksi
46023: Tampereelle. Liitteet VIII,39. s. 501. L. Siv:aau
46024: Vuodevaatteet: - Ks. Rautatiet. 112.
46025:
46026: Vuokra-alueet: - Ks. Asutustiet. Yhtiöt: Ed. Wiherheimon ym. toiv.al. n:o 11 pie-
46027: nille yrityksille soveltuvaa yhtiömuotoa koske-
46028: Vuokra-asunnot: - Ks. Asunnot. van lainsäädännön aikaansaamisesta. Liitteet
46029: II,9. s. 29. L. Lv: aan 100.
46030: Vuokrasäännöstely: Ed. Innalan ym. toi v .al. n: o Ed. Junnilan toiv.al. n:o 39 toimenpiteistä ns.
46031: 4 huoneenvuokrasäännöstelyn muuttamisesta niin, valtionyhtiöiden osakaspiirin laajentamiseksi.
46032: että yksiöt osoitettaisiin ensi sijassa yksinäis· Liitteet IV,59. s. 135. L. Vv: aan 102.
46033: ten asunnontarvitsijain käyttöön. Liitteet I,4. - Ks. Leimavero. Osakeyhtiöt. Osinko. Pankit.
46034: s. 10. L. Prv:aan 100.
46035: Yhtiövero: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
46036: Vuonamonsalmi: - Ks. Sillat.
46037: Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
46038: Vuosiloma: - Ks. Loma.
46039: Yksiöt: - Ks. Vuokrasäännöstely.
46040: Vuosipalkkio: - Ks. Rautatiehallitus.
46041: Yleiset sairaalat: - Ks. Sairaalat.
46042: Vuotuismaksut: - Ks. J\Iaunhankinta.
46043: Yleislakko: Ed. Raunion ym. lak.al. n: o 1 laiksi
46044: Väestönsuojelu: Ed. Pasasen ym. toiv.al. n:o 198 maaliskuun 1 päivänä 1956 alkaneen ja saman
46045: esityksen antamisesta väestönsuojelulainsäädän · kuun 20 päivänä päättyneen yleislakon aikana
46046: nöksi ja yleisen väestönsuojelusuunnitelman tehtyihin, lakkoon liittyneisiin rikoksiin osal-
46047: valmistamisesta. Liitteet VII,43. s. 441. L. listuneiden henkilöiden armahtamisesta. Liit-
46048: Ltv: aan 110. teet II,l. s. 17. L. Lv: aan 92.
46049: - Ed. Tienarin ym. toiv.al. n: o 199 vapaaehtoisen - Ed. M. Ryömän ym. lak.al. n:o 2 laiksi erai-
46050: väestönsuojelutyön kehittämisestä. Liitteet den maaliskuussa 1956 käydyn yleislakon aikana
46051: VII,44. s. 442. L. Ltv: aan 110. suoritettujen tekojen johdosta vireille pantujen
46052: - Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n:o 200 määrä- syytetoimenpiteiden ja langetettujen tuomioiden
46053: rahasta väestönsuojelutehtävien hoitamista var- täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Liitteet
46054: ten. Liitteet VII,45. s. 443. L. Ltv: aan 110. II,2. s. 20. L. Lv:aan 92.
46055: - Ed. A. Leikolan ym. toiv.al. n: o 201 lisäyksestii
46056: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon väestönsuo- Yleisradio: - Ks. Radio.
46057: jelutehtävien hoitamista varten. Liitteet VII,46.
46058: s. 44·:1. L. Ltv:aan 110. Yli-Ii: - Ks. Tulvavahingot.
46059: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 6 määrärahan
46060: osoittamisesta väestösuojia varten. Liitteet Ylikiiminki: - Ks. Kuivatustyöt. Lääkärit.
46061: IV,177. s. 277. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
46062: Ltv:n lausunto, 97. Ylimääräiset eläkkeet: - Ks. Eläkkeet.
46063:
46064: Välijoki: Ks. Sähkö. Voimalaitokset. Yliopisto: Ed. Luukan toiv.al. n: o 206 kalastus-
46065: tieteen ja limnologian opetuksen vakinaistami-
46066: Vänniluoma: - Ks. Sillat. sesta Helsingin yliopistossa. Liitteet VIII,8. s.
46067: 463. L. Siv:aan 110.
46068: Vättilänranta: - Ks. Karjanhoitokoulut. Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 207 puumarkkina-
46069: tieteen professorinviran perustamisesta Helsin·
46070: Vääräjoki: Ks. Perkaustyöt. gin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tie-
46071: dekuntaan. Liitteet VIII,9. s. 467. L. Siv:aan
46072: Vöyri: - Ks. Kansanopistot. 110.
46073: Ed. Brander-Wallinin ym. toiv.al. n:o 208
46074: määrärahasta opettajan virkojen perustamiseksi
46075: kotitalousopetusta varten Helsingin yliopistoon.
46076: Y. Liitteet VIII,10. s. 468. L. Siv:aan 110.
46077: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 9 määrära-
46078: Yhdyskunnat: - Ks. Virkamiehet. han osoittamisesta Helsingin yliopiston maata-
46079: lous- ja kotitalousopetusta varten Viikin tilalle
46080: Yhdystiet: - Ks. Maantiet. tulevien rakennusten rakentamiseen. Liitteet
46081: IV,180. s. 281. L. Vv: aan, jonka tulee pyy·
46082: Yhdysviljelys: - Ks. Verotus. tää Siv:n lausunto, 97.
46083:
46084: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. Ylioppilaat: - Ks, Sotaorvot.
46085: 36 Asialuettelo 19-57.
46086:
46087:
46088: Ylioppilasasuntola.t: Ed. Leinosen vm. toiv.al. n:o Ä.
46089: 225 määrärahasta Oulun Korkeakouluseura
46090: r.y:lle Ouluun rakennettavan ylioppilasasunto· Äitiysavustus: Ed. Nederström-Lundenin ym.
46091: lan rakennustöiden avustamiseksi. Liitteet toiv.al. n: o 372 äitiysavustuksen korottamisesta.
46092: VIII,27. s. 486. L. Siv: aan 111. Liitteet X,39. s. 732. L. Työv: aan 120..
46093:
46094: Älänteenjärvi: - Ks. Kuivatustyi:it.
46095: Ylitornio: - Ks. Metsäkoulut.
46096:
46097: Ylityö: - Ks. Verotus. Virkamiehet.
46098: ö.
46099: Yrittäj!ttoiminta: - Ks. Talouselämä. 'l'eollisuus. överby: - Ks. Kansakoulut. Maatalouskoulut.
46100:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025