<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
140 Käyttäjää paikalla!
0.0073251724243164
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957 1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1957_I | ASK_1957_II | ASK_1957_III_I | ASK_1957_III_II_III | ASK_1957_IV_I | ASK_1957_IV_II | ASK_1957_V_I_II | HAK_1957 | Liite_1957_I_XII_A | Liite_1957_I_XII_B | PTK_1957_I | PTK_1957_II | PTK_1957_III | PTK_1957_IV | PTK_1957_V |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1957
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1957
12: VALTIONEUVOSTON XIRJAPAINO
13:
14:
15: E 686/58
16: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
17: lakialoitteet.
18:
19: S 1 S Ä LLY S LUETTELO
20:
21:
22: IV. Valtiovarainvaliokunta.
23: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
24: määrärahojen osoittamista uusien lää- 229. Innala ym., rah.al. N:o 58: Määrärahan
25: nien perustamiskustannuksiin, tervey- osoittamisesta 256 lastenhoitajan ylimää-
26: denhoidollistin, sivistyksellisiin, maa- räisen toimen vakinaistamiseksi . . . . . . . 990
27: taloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituk-
28: siin sekä kulkulaitosparannuksiin. 230. Puhalelea ym., rah.al. N:o 59: Määrära-
29: Siv. han osoittamisesta Nurmeksen yleisen
30: 220. Raunio ym., rah.al. N:o 49: Määrärahan sairaalan toimintakustannusten peittä-
31: osoittamisesta valtioneuvoston talonmie- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 991
32: hen toimen muuttamiseksi korjausmi·e-
33: 231. Hosia ym., rah.al. N:o 60: Määrärahan
34: hen toimeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 979
35: osoittamisesta lääkintävoimistelijan toin-
36: 221. Hautala ym., rah.al. N:o 50: Korotetun ten perustamiseksi Jyväskylän invaliidi-
37: määrärahan osoittamisesta valtakunnan- sairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992
38: suunnittelutoimiston ja -neuvoston toi-
39: mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . • 980 232. Väänänen ym., rah.al. N:o 61: Määrära-
40: han osoittamisesta avustukseksi Kaatu·
41: 222. Ahonen ym., rah.al. N: o 51: Määrärahan matautisten Huoltoyhdistys r.y:lle Vaa·
42: osoittamisesta Keski-Suomen läänin pe- jasalon ja Kortejoen parantoloiden ve·
43: rustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981 denhankintasuunnitelman toteuttamisesta
44: 223. Kukkonen ym., rah.al. N:o 52: Määrä- aiheutunaisiin kustannuksiin . . . . . . . . . . . . 993
45: rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
46: 233. Uusitalo ym., rah.al. N:o 62: Määrära·
47: läänin perustamista varten . . . . . . . . . . . . 983
48: han osoittamisesta avustukseksi eräille
49: 224. Tuurna ym., rah.al. N:o 53: Määrära· mielisairaanhoitolaitoksille . . . . . . . . . . . . 994
50: han osoittamisesta nimismiesten ja apu·
51: la!sni~ismiesten vuokrarahojen korotta· 234. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 63: Määrä-
52: m1seks1 • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 984 rahan osoittamisesta eräiden B·luokan
53: mielisairaanhoitolaitosten perustamiskus·
54: 225. Tuurna, rah.al. N:o 54: Määrärahan tannuksiin annettavaa valtionapua var·
55: osoittamisesta uusien toimien perustami- ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 995
56: seksi Hämeenlinnan poliisilaitokseen . . 985
57: 235. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 64: Määrära-
58: 226. Koivisto ym., rah.al. N:o 55: Määrära- han osoittamisesta avustukseksi ja lai·
59: han osoittamisesta palveluslisien maksa- naksi Seinäjoen piirisairaalan vajaamie·
60: miseksi rajavartiolaitoksen kantamiehis· lislaitoksen peruskorjaustöitä varten . . 996
61: tölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987
62: 227. Koivisto ym., rah.al. N:o 56: Määrära· 236. Tauriainen ym., rah.al. N:o 65: Määrä-
63: rahan osoittamisesta eräiden lääkintö- rahan osoittamisesta avustuksiksi kun·
64: hallituksen viran ja toimen haltijain nille alue- ja paikallissairaalain raken-
65: palkkauksen korottamiseksi . . • . • • . . . . 988 t~tmiseen ja ylläpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 997
66: 228. Kauppi ym., rah.al. N:o 57: Määrärahan 237. Väyrynen ym., rah.al. N:o 66: Korotetun
67: osoittamisesta avustukseksi Ylikiimin- määrärahan osoittamisesta kunnansairaa·
68: gin kunnalle kunnanlääkärin asunnon loiksi muutettujen aluesairaaloiden toi-
69: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 989 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998
70: IV Sisällysluettelo 1957.
71:
72:
73: Siv. Siv.
74: 238. Helle ym., rah.al. N:o 67: Korotetun 254. Tuuli ym., rah.al. N:o 83: Korotetun
75: määrärahan osoittamisesta avustukseksi määrärahan osoittamisesta erinäisiin väes-
76: syöpäpotilaiden apusairaaloiden ylläpito- tönsuojelumenoihin .................... 1015
77: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999
78: 255. Honkavaara ym., rah.al. N:o 84: Määrä-
79: 239. Manninen ym., rah.al. N:o 68: Määrära- rahan osoittamisesta eräiden verotarkas-
80: han osoittamisesta avustukseksi sairaa- tajan toimien palkkauksen korottamiseksi
81: lan rak,entamiseksi Varkauden kauppa- sekä eräiden verotarkastajan ja ylitar-
82: laan .....................•........... 1000 kastajan toimien vakinaistamiseksi . . . . 1016
83: 240. Koivisto ym., rah.al. N:o 69: Määrära- 256. Kyttä ym., rah.al. N:o 85: Määrärahan
84: han osoittamisesta Oulun diakonisaalai- osoittamisesta liikennetilastotoimiston pe-
85: toksen sädehoito-osaston ylläpitoavustuk- rustamiseksi tilastolliseen päätoimistoon 1017
86: seksi ................................ 1001
87: 257. Mohell ym., rah.al. N:o 86: Määrärahan
88: 241. Ry htä, rah.al. N: o 70 : Määrärahan osoi t- osoittamisesta eräiden puolustuslaitoksen
89: tamisesta Taivalkosken kunnansairaalan tilapäisten tai sopimuspaikkaisten toi-
90: la_ajem_ms- ja peruskorjaustöiden aloitta- mien muuttamiseksi peruspalkkaisiksi tai
91: m1seks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1002 ylimääräisiksi toimiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1018
92: 242. Väyrynen ym., rah.al. N:o 71: Korotetun 258. Tuuli ym., rah.al. N:o 87: Määrärahan
93: määrärahan osoittamisesta Lapin lasten- osoittamisesta eräiden alemman palk-
94: sairaalaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1003 kaluokan kersantin toimien siirtämi-
95: seksi 15 palkkausluokkaan . . . . . . . . . . . . 1021
96: 243. Pöykkö ym., rah.al. N:o 72: Korotetun
97: määrärahan osoittamisesta Lapin lasten- 259. Innala ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan
98: sairaalan toimintaa varten . . . . . . . . . . . . 1004 osoittamisesta eräiden puolustuslaitoksen
99: ylimääräisten emännöitsijän toimien muut-
100: 244. M. Ryömä ym., rah.al. N:o 73: Määrä- tamiseksi peruspalkkaisiksi toimiksi . . . . 1022
101: rahan osoittamisesta Sydäntautiliiton toi-
102: minnan avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1005 260. Hosia ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan
103: osoittamisesta lääkintävoimistelijan toi-
104: 245. Väyrynen ym., rah.al. N:o 74: Määrära- men perustamiseksi Keskussotilassairaala
105: han osoittamisesta sairaala-alan suunnit- 1:een ................................ 1023
106: telutoiminnan kustannuksiin . . . . . . . . . . 1006
107: 261. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 90: Korote-
108: 246. Högström ym., rah.al. N:o 75: Määrära- tun määrärahan osoittamisesta asevelvol-
109: han osoittamisesta helikopterien hankki- listen päivärahan korottamiseksi . . . . . . . . 1024
110: miseksi erityisesti sairaskuljetuksia var-
111: ten .................................. 1007 262. Antila ym., rah.al. N:o 91: Korotetun
112: määrärahan osoittamisesta puolustuslai-
113: 247. Väyrynen ym., rah.al. N:o 76: Määrära- toksen hevosten uusintaan . . . . . . . . . . . . 1025
114: han osoittamisesta helikopterin hankki-
115: miseksi sairaskuljetuksia varten . . . . . . 1008 263. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 92: Korotetun
116: määrärahan osoittamisesta puolustuslai-
117: 248. Jokinen ym., rah.al. N: o 77: Määrärahan toksen hiihtovälineitten uudishankintaan 1026
118: osoittamisesta helikopterin hankkimiseksi 264. L. Mattila ym., rah.al. N:o 93: Määrä-
119: sairaskuljetuksia varten ................ 1009 rahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
120: 249. Stenberg ym., rah.al. N:o 78: Määrära- aloitepalkkioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1027
121: han osoittamisesta maksuttoman hoidon 265. Tuuli ym., rah.al. N: o 94: Määrärahan
122: järjestämiseksi vähävaraisilla sokeritau- osoittamisesta aluevalvojien palkkioiden
123: tisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1010 suorittamista varten ..•............... 1028
124: 250. M. Ryömä ym., rah.al. N:o 79: Määrära- 266. Seppä ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan
125: han osoittamisesta maksuttoman lääkeavun osoittamisesta eräiden opetusministeriön
126: turvaamiseksi tuberkuloositoipilaille lai- alaisten tilapäisten toimien muuttami-
127: toshoidon ulkopuolella . . . . . . . . . . . . . . . . 1011 seksi ylimääräisiksi ................... 1029
128: 251. V. Simonen ym., rah.al. N:o 80: Määrä- 267. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 96: Mää-
129: rahan osoittamisesta kiertävää jalkakli- rärahan osoittamisesta opettajan virko-
130: nikkaa koskevaa tutkimusta varten . . . . 1012 jen perustamiseksi kotitalousopetusta
131: varten Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . 1030
132: 252. Puhakka ym., rah.al. N:o 81: Määrära-
133: han osoittamisesta Pohjois-Karjalan kes- 268. Saari ym., rah.al. N:o 97: Määrärahan
134: kussairaalan osakaskuntien avustami- osoittamisesta puumarkkinatieteen var-
135: seksi ...............................• 1013 sinaisen professorin viran perustamista
136: varten . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032
137: 253. Järvi ym., rah.al. N:o 82: Määrärahan
138: osoittamisesta eräiden virkojen perusta- 269. Koivisto ym., rah.al. N:o 98: Määrära-
139: miseksi sisäasiainministeriön väestönsuo- han osoittamisesta tilapäisen tarkastajan
140: jeluasiainosastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1014 palkkaamiseksi kouluhallitukseen ...... 1034
141: Sisällysluettelo 1957. V
142:
143:
144: Siv. Siv.
145: 270. Järvi ym., rah.al. N:o 99: Määrärahan 281. Teir ym., rah.al. N:o 110: Määrärahan
146: osoittamisesta ns. ylitunnin palkkion osoittamisesta rakennusavustukseksi Kruu-
147: maksamiseksi eräille oppikoulun opetta- nupyyn kansanopiston muutos- ja lisära-
148: jille ................................. 1035 kennustöitä varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • 1052
149: 271. Forsi~bs ym., rah.al. N:o 100: Määrära- 282. Teir m. fl., fin.mot. N:o 111: Angåend,e
150: han osoittamisesta Järvenpään yhteis- anvisande av förhöjt anslag för under-
151: koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . . 1036 stöd åt samnordiska folkhögskolor . . . . 1053
152:
153: 272. Hostila ym., rah.al. N:o 101: Määrära· 282. Teir ym., rah.al. N:o 111: Korotetun
154: han osoittamisesta Kymin yhteiskoulun määrärahan osoittamisesta yhteispoh-
155: ottamiseksi valtion haltuun ........... 1037 joismaisten opistojen avustamiseen •... 1054
156:
157: 273. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 102: Määrä- 283. Karvonen ym., rah.al. N:o 112: Määrä-
158: rahan osoittamisesta Kuusankosken yh- rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
159: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun .. 1038 samiseksi M uinaistieteellisen toimikun-
160: nan tutkijavirkojen ja ylimääräisten
161: 274. Rosnell ym., rah.al. N:o 103: Määrära- toimien hal tijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1055
162: han osoittamisesta Ikaalisten yhteiskou-
163: lun ottamiseksi valtion haltuun . . . . • . . . 1039 284. Turunen ym., rah.al. N:o 113: Määrära-
164: han osoittamisesta keskusammattikou-
165: 275. Liedes ym., rah.al. N:o 104: Määrärahan lujen kerhotoiminnan kehittämiseen . . . . 1056
166: osoittamisesta avustukseksi Iin yhteis-
167: koulun rakennustöiden jatkamiseen .... 1040 285. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 114: Määrä-
168: rahan osoittamisesta avustukseksi Itä-
169: 276. Forsius ym., rah.al. N:o 105: Määrära- Suomen Yliopistoseuralle Lappeenrannan
170: han osoittamisesta avustuksiksi yksityi- kesäyliopistoa varten ....•..........•. 1057
171: sille oppilaitoksille koulukaluston, ope-
172: tusvälineiden ja kirjaston hankkimista 286. Heljas ym., rah.al. N:o 115: Määrärahan
173: ja täydentämistä varten . . . . . . . . . . . . . . 1041 osoittamisesta Kuopion kesäyliopiston
174: avustamiseen ......................... 1058
175: 277. Honkavaara ym., rah.al. N:o 106: Koro-
176: tetun määrärahan osoittamisesta ylimää- 287. Baari ym., rah.al. N:o 116: Korotetun
177: räiseksi avustukseksi köyhimmiUe ja määrärahan osoittamisesta Suomalais-
178: harvaan asutuilla kunnille kansakoulu- Amerikkalaiselle Yhdistykselle . . . . . . . . 1059
179: laitoksen ylläpitomenoihin . . . . . . . . . . . . 1042
180: 288. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 117:
181: 278. Rosenbm·g m. fl., fin.mot. N:o 107: An- Korotetun määrärahan osoittamisesta op-
182: gående anvisande av anslag för återupp· pikoulun oppilaiden koulunkäynnin avus-
183: byggande av Karuby, överby och Frig- tamiseen . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060
184: gesby folskolor i Kyrkslätts korumun .. 1043
185: 289. Rytkönen ym., rah.al. N:o 118: Määrä-
186: 278. Rosenberg ym., rah.al. N:o 107: Määrära- rahan osoittamisesta vähävaraisten oppi-
187: han osoittamisesta Kirkkonummen kun- laiden oppikirjojen hankinnasta aiheutu-
188: nan Karubyn, överbyn ja Friggesbyn via kustannuksia varten .............. 1061
189: kansakoulujen jälleenrakentamista var-
190: ten .................................. 1044 290. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 119: Määrä-
191: rahan osoittamisesta Suomalaisen Kirjal-
192: 279. Nordfors m. fl., fin.mot. N:o 108: An- lisuuden Seuran kansanrunousarkiston
193: gående anvisande av anslag för återupp- käsikirjoituskokoelmien mikrofilmaami-
194: byggnaden av folkskolor på Porkala- seen ................................. 1062
195: området . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1045
196: 291. Myllymäki ym., rah.al. N:o 120: Määrä-
197: 279. Nordfors ym., rah.al. N:o 108: Määrä- rahan osoittamisesta vuonna 1918 punais-
198: rahan osoittamisesta kansakoulujen jäl- ten puolella henkensä menettäneiden
199: leenrakentamista varten Porkkalan alueella 1046 hautojen kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . 1063
200: 292. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 121: Määrä-
201: 280. Nordfors m. fl., fin.mot. N:o 109: An- rahan osoittamisesta tutkimuksen suo-
202: gående anvisande av anslag för inrät- rittamiseksi valtakunnan urheiluliiton
203: tande av ett landskapsbibliotek 1047 aikaansaamiseksi ..................... 1064
204: 280. Nordfors ym., rah.al. N:o 109: Määrä- 293. Seppä ym., rah.al. N:o 122: Määrära-
205: rahan osoittamisesta maakuntakirjaston han osoittamisesta eräiden maatalousmi-
206: perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1049 nisteriön alaisten tilapäisten toimien
207: muuttamiseksi ylimääräisiksi . . . . . . . . . . 1065
208: 281. Teir m. fl., fin.mot. N:o 110: Angående
209: anvisande av anslag tili byggnadsbidrag 294. Karvonen ym., rah.al. N:o 123: Määrä-
210: för om- och tiilbyggnad av Kronoby rahan osoittamisesta 30 vakinaisen kar-
211: folkhögskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051 toittajan palkkaamiseen .............. 1067
212: VI Sisällysluettelo 1957.
213:
214:
215: Siv. Siv.
216: 295. Antila ym., rah.al. N:o 124: Määrärahan 311. Karvonen ym., rah.al. N:o 140: Määrä-
217: osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan karja- rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
218: talouskoulun ylläpitoa varten ...... , . . . 1068 samiseksi si,ementarkastuslaitoksen tut-
219: 296. Heikura, rah.al. N:o 125: Määrärahan kijavirkojen ja ylimääräisten toimien
220: osoittamisesta emäntäkoulun perustami- haitijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1086
221: seksi Pohjois-Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . 1069 312. Karvonen ym., rah.al. N:o 141: Määrä-
222: 297. Niskala ym., rah.al. N:o 126: Määrära- rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
223: han osoittamisesta emäntäkoulun perus- samiseksi vointarkastuslaitoksen tutkija-
224: tamiseksi Alatornion kuntaan ......... 1070 virkojen ja ylimääräisten toimien haiti-
225: joille , ......................... , , . . . . 1087
226: 298. Seppä ym., rah.al. N:o 127: Määrärahan
227: osoittamisesta maataloudellisissa oppi- 313. Åsvik ym., rah.al. N:o 142: Korotetun
228: laitoksissa opettajina toimivien agrono- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
229: mien ja metsänhoitajien palkkojen ko- maanparannustöiden kustantamheksi . . 1088
230: rottamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1071
231: 314. Antila ym., rah.al. N: o 143: Korotetun
232: 299. Hamara ym., rah.al. N:o 128: Korotetun määrärahan osoittamisesta hevoskanta-
233: määrärahan osoittamisesta kotitalousop- kirjojen painatukseen ... , . . . . . . . . . . . . . 1089
234: pilaitosten opettajien palkkauksen saat-
235: tamiseksi oik·eaan suhteeseen muiden 315. (jsterholm m. fl., fin.mot N:o 144: An-
236: vastaavien virkojen ja toimien kanssa 1073 gående anvisande av anslag för att
237: 300. Forsius ym., rah.al. N:o 129: Määrära- täcka ränteskillnaden på lån, som bevil-
238: jas yrkesfiskare för anskaffning av fisk-
239: han osoittamisesta Lepaan kotitalouskou-
240: redskap och båtar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090
241: lun muuttamiseksi Lepaan emäntäkouluksi 1075
242: 301. M. Mattila ym., rah.al. N:o 130: Määrä- 315. (Jsterholm ym., rah.al. N:o 144: Määrä-
243: rahan osoittamisesta kahden ammatti- rahan osoittamisesta ammattikalasta-
244: opettajan palkkauksen korottamiseksi jiUe kalanpyydysten ja veneiden hank-
245: Bergmanin koulussa .................. 1076 kimiseksi myönnettävien lainojen korko-
246: eron suorittamiseen ............. , . . . . . 1091
247: 302. Hamara ym., rah.al. N:o 131: Määrära-
248: han osoittamisesta Inarin emäntäkoulua 316. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 145: An-
249: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1077 gående anvisande av anslag för under-
250: stöd och lån åt yrkesfiskare, som råkat
251: 303. M. Mattila ym., rah.al. N:o 132: Määrä- i ett ekonomiskt ohållbart läge ....... , 1092
252: rahan osoittamisesta maataloushallituk-
253: sen kotiteollisuusosaston audiovisuaali- 316. Rosenberg ym., rah.al. N:o 145: Määrä-
254: sen opetusvälineistön hankintaan . . . . . . 1078 rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
255: noiksi taloudellisesti kestämättömään ase-
256: 304. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 133: Koro- maan joutuneille ammattikalastajille . . . 1093
257: tetun määrärahan osoittamisesta Jyväs-
258: kylän talouskoulua varten ............ 1079 317. Rytinki ym., rah.al. N:o 146: Määrära-
259: han osoittamisesta Iijoen kalastushoito-
260: 305. Rankila ym., rah.al. N:o 134: Määrära- yhtymälle kalastusolojen järjestelyä var-
261: han osoittamisesta Lappajärven kunnal- ten .................................. 1094
262: lista emäntäkoulua varten . . . . . . . . . . . . 1080
263: 318. Karvonen ym., rah.al. N:o 147: Määrä-
264: 306. M. Mattila ym., rah.al. N:o 135: Määrä- rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
265: rahan osoittamisesta Nurmijärven kiin- samiseksi maatalouden tutkimusk·eskuk-
266: teän mieskotiteollisuuskoulun perusta- sen tutkijavirkojen ja ylimääräisten toi-
267: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081 mien haitijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1095
268: 307. Saura ym., rah.al. N:o 136: Määrärahan 319. Karvonen ym., rah.al. N:o 148: Määrä-
269: osoittamisesta Salon naiskotiteollisuus- rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
270: koulun perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1082 samiseksi maatalouden koe- ja tutki-
271: mustoiminnan koeasemien tutkijavirko-
272: 308. Halinen ym., rah.al. N:o 137: Määrära- jen ja ylimääräisten toimien haitijoille 1096
273: han osoittamisesta Heinolan naiskoti-
274: teollisuuskoulun ompeluosastoa varten . . 1083 320. Korsbäck m. fl., fin.mot, N:o 149: An-
275: gående anvisande av anslag åt Svenska
276: 309. Sinkkonen ym., rah.al. N: o 138: Määrä- Lantbrukssällskapens i Finland Förbund
277: rahan osoittamisesta Parikkalan seudun för avlönande av en konsulent i maskin-
278: maamieskoulun rakentamista varten ... 1084 skötsel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109'1
279: 310. Karvonen ym., rah.al. N: o 139: Määrä- 320. Korsbäck ym., rah.al. N:o 149: Määrä-
280: rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak- rahan osoittamisesta Svenska Lantbruks-
281: samiseksi Valtion maatalouskemiallisen sällskapens i Finland Förbund nimiselle
282: laboratorion tutkijavirkojen ja ylimää- liitolle koneenhoidon neuvojan paikkaa-
283: räisten toimien haitijoille . . . . . . . . . . . . . 1085 mista varten ....................... , . 1098
284: Sisällysluettelo 1957. VII
285:
286: Siv. Siv.
287: 321. Lahtela ym., rah.al. N:o 150: Korotetun 335. Luukka ym., rah.al. N:o 164: Määrära-
288: määrärahan osoittamisesta poronhoidon han osoittamisesta tie- ja kuivatustöi-
289: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1099 den suorittamiseen eräillä joulukuun 15
290: päivän 1943 jälkeen, mutta ennen maan-
291: 322. Myllymäki ym., rah.al. N:o 151: Määrä- hankintalain voimaantuloa hankituilla
292: rahan osoittamisesta maaseudun pienta- tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1113
293: louksien laidunolojen parantamiseksi . . 1100
294: 336. Ryhtä, rah.al. N:o 165: Korotetun mää-
295: 323. Karvonen ym., rah.al. N:o 152: Määrä- rärahan osoittamisesta karhujen aiheut-
296: rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak- tamien vahinkojen korvaamiseen . . . . . . 1114
297: samiseksi metsäntutkimuslaitoksen tut- 337. Pusa ym., rah.al. N:o 166: Korotetun
298: kijavirkoj•en ja ylimääräisten toimien määrärahan osoittamisesta metsäkerhotoi-
299: haitijoille ............................ 1101 mintaa varten ........................ 1115
300: 324. Karvonen ym., rah.al. N:o 153: Määrä- 338. Forsius ym., rah.al. N:o 167: Määrära-
301: rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak- han osoittamisesta metsänhoitokoulun pe-
302: samiseksi ilmatieteellisen keskuslaitoksen rustamiseksi Vihtiin Uudenmaan maa-
303: tutkijavirkojen ja ylimääräisten toimien mieskoulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116
304: haitijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102
305: 339. Koskinen ym., rah.al. N:o 168: Määrä-
306: 325. Karvonen ym., rah.al. N:o 154: Määrä- rahan osoittamisesta avustukseksi Metsä-
307: rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak- puiden rodunjalostussäätiölle rodullisesti
308: samiseksi geodeettisen laitoksen tutkija- arvokkaiden siemenien ja taimien tuotta-
309: virkojen ja ylimääräisten toimien haiti- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117
310: joille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103 340. Halinen ym., rah.al. N:o 169: Määrä-
311: rahan osoittamisesta Suomen liittymistä
312: 326. Rapio ym., rah.al. N:o 155: Korotetun varten Euroopan karjantarkkailukomi-
313: määrärahan osoittamisesta pienviljeli- teaan ................................ 1119
314: jäin maitotaloustuotannon tukemiseksi . . 1104
315: 341. Pusa ym., rah.al. N:o 170: Korotetun
316: 327. Rönkkö ym., rah.al. N:o 156: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden
317: määrärahan osoittamisesta kivenraivaus- tuotantokustannusten tasoittamiseen ja
318: palkkioihin ........................... 1105 tuotannon edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1120
319: 342. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 171: Koro-
320: 328. Liedes ym., rah.al. N:o 157: Määrärahan tetun määrärahan osoittamisesta maa-
321: osoittamisesta maatalouskoneasemien pe- talouden tuotantokustannusten tasoitta-
322: rustamiseksi .......................... 1106 mista ja tuotannon edistämistä varten 1121
323: 329. Torvi ym., rah.al. N:o 158: Määrärahan 343. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 172: Koro-
324: osoittamisesta avustuksiksi vähävaraisilla tetun määrärahan osoittamisesta ilmais-
325: perheille ja pienviljelijätalouksi!le kaivo- ten apulantoj·en jakamista varten pien-
326: jen rakentamiseksi .................... 1107 viljelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122
327: 330. Pesonen ym., rah.al. N: o 159: Määrä- 344. Aitio ym., rah.al. N:o 173: Määrärahan
328: rahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto r.y:n osoittamisesta ylijäämäkalansaaliin käy-
329: toiminnan tukemiseen ................•. 1108 tön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
330: 331. Nieminen ym., rah.al. N:o 160: Määrä- 345. Jussila ym., rah.al. N:o 174: Määrära-
331: rahan osoittamisesta p1enviljelijäin kar- han osoittamisesta ylijäämäkalansaaliin
332: joille hankittuvien väkirehujen hinto- käytön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
333: jen alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109 346. Karjalainen ym., rah.al. N:o 175: Mää-
334: rärahan osoittamisesta maatilataloutta
335: 332. Rytinki ym., rah.al. N:o 161: Korotetun koskevan selvityksen suorittamista var-
336: määrärahan osoittamisesta maanparan- ten .................................. 1125
337: nus-, tienteko-, raivaus- ja rakennustöi-
338: hin asutustoimintaa varten . . . . . . . . . . . . 1110 347. Antila ym., rah.al. N:o 176: Määrärahan
339: osoittamisesta Työtehoseuralle maatalou-
340: 333. Kokkola ym., rah.al. N:o 162: Määrära- den rakennustutkimusta ja tyyppipiirus-
341: han osoittamisesta Pyhtään kuntaan tusten laatimista varten .............. 1126
342: maanhankintalain nojalla perustettujen
343: kalastustilojen asukkaiden vahinkojen 348. Niiranen ym., rah.al. N:o 177: Määrära-
344: korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111 han osoittamisesta kotimaisen rehu- ja
345: väkirehntuotannon kehittämiseen ...... 1127
346: 334. Ryhtä ym., rah.al. N:o 163: Korotetun
347: määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja 349. Pöylclcö ym., rah.al. N:o 178: Määrära-
348: Sallan kuntien maanhankintalain toi- han osoittamisesta asutuslakien nojalla
349: meenpanosta johtuviin tie-, kuivatus- ja perustetuilla tiloilla suoritettavia Vilje-
350: raivauskustannuksiin .................. 1112 lysten peruaparannuksia varten . . . . . . . . 1128
351: VIII Sisällysluettelo 1957.
352:
353:
354: Siv. Siv.
355: 350. Vennamo ym., rah.al. N:o 179: Määrära· 363. Bytinki ym., rah.al. N:o 192: Määrära·
356: han osoittamisesta korkohyvityksen suo· han osoittamisesta Haukiputaan Virpi·
357: rittamiseksi rahalaitoksille viljelmien pe· niemen sataman rak·entamista varten .. 1146
358: rusparannusten suorittamiseen myönnet· 364. Liedes ym., rah.al. N: o 193: Määrära·
359: tävistä lainoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129 han osoittamisesta Virpiniemen sataman
360: 351. Bytinki ym., rah.al. N:o 180: Määrära· ja sinne johtavan rautatien rakentamista
361: han osoittamisesta moottorisahojen hin· varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1148
362: nan alentamiseksi ..•................. 1130
363: 365. Tainio ym., rah.al. N:o 194: Määrära-
364: 352. Nord,fors ym., rah.al. N:o 181: Määrära· han osoittamisesta avustukseksi Kemin
365: han osoittamisesta ylimääräisten raken· kau~~~?ille Ajoksen syväsataman raken-
366: nusmestarien toimien perustamiseksi tie· nustorta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1149
367: ja vesirakennushallitukseen ja sen alai·
368: seen piirihallintoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131 366. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 195: Mää-
369: rärahan osoittamisesta lisäavustukseksi
370: 353. Suonpää ym., rah.al. N:o 182: Korote· Vammalan kauppalalle Vammaakosken
371: tun määrärahan osoittamisesta avustuk· sillan levittämistä varten . . . . . . . . . . . . . 1150
372: sen myöntämiseksi kunnille maantie·
373: alueiden lunastamista varten . • . . . . . . . . 1133 367. Suonpää ym., rah.al. N:o 196: Määrä-
374: rahan osoittamisesta avustukseksi Tam-
375: 354. Seppi ym., rah.al. N:o 183: Korotetun pereen kaupungille Ratinan sillan raken-
376: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi tamiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151
377: kunnan· ja kyläteiden kuntoonpanosta
378: johtuviin kustannuksiin . . . . . • . . . . . . . . . 1134 368. Nieminen ym., rah.al. N:o 197: Määrä-
379: rahan osoittamisesta Savonlinnan kau-
380: 355. Lahtela ym., rah.al. N:o 184: Korotetun pungissa sijaitsevan Kyrönsalmen maan-
381: määrärahan osoittamisesta kunnan· ja tiesillan rakennustöiden aloittamiseen .. 1152
382: kyläteiden avustamiseen .............. 1135
383: 369. NiskaZa ym., rah.al. N:o 198: Määrära-
384: 356. InnaZa ym., rah.al. N:o 185: Määrärahan han osoittamisesta Tornionjoen sillan le-
385: osoittamisesta eräiden rakennushallinnon ventämiseksi ja vahvistamiseksi Tornion
386: tilapäisten toimien muuttamiseksi yli· kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1153
387: määräisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1137
388: 370. Heljas ym., rah.al. N:o 199: Määrära-
389: 357. L. Mattila ym., rah.al. N:o 186: Määrä· han osoittamisesta Oy Yleisradio Ab:n
390: rahan osoittamisesta siviili-ilmailua pal· televisiotoiminnan sijoitusmenoja varten 1154
391: veievien teleteknillisten toimihenkilöiden
392: 371. 'Raunio ym., rah.al. N: o 200: Määrära-
393: ylimääräisten tointen perustamista var·
394: han osoittamisesta teknillisten oppilai-
395: ten .................................. 1138
396: tosten rehtorien palkkauksen korottami-
397: 358. Vennamo ym., rah.al. N:o 187: Korote· seksi ................................ 1156
398: tun määrärahan osoittamisesta sisävesi· 372. Tutwna ym., rah.al. N:o 201: Korote-
399: ja saaristoliikenteen edistämiseen . . . . . . 1139 tun määrärahan osoittamisesta kauppa-
400: ja teollisuusministeriön käytettäväksi
401: 359. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 188: Mää·
402: rärahan osoittamisesta avustuksiksi Vaa· ammatillista kurssitoimintaa varten . . . . 1157
403: san läänin vientisatamien kehittämistä 373. Järvi ym., rah.al. N:o 202: Määrärahan
404: varten ............................... 1140 osoittamisesta uusien vakinaisten virko-
405: 360. Larson m. fZ., :fin.mot. N:o 189: An· jen ja toimien perustamiseksi keskus-
406: gående anvisande av :förhöjt anslag tili ammattikouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1158
407: understöd :för upprätthålland·e av men· 374. Mohell ym., rah.al. N:o 203: Määrärahan
408: :förestra:fiken på linjen Åbo-skärgården osoittamisesta valtion keskusammatti-
409: -Mariehamn ........................ 1141 koulujen työnopettajien pätevyyslisien
410: uudelLeen järjestämistä varten . . . . . . . . 1159
411: 360. Larson ym., rah.al. N:o 189: Korotetun
412: määrärahan osoittamisesta avustukseksi 375. Tttrunen ym., rah.al. N:o 204: Määrära-
413: kelirikkaliikenteen ylläpitämistä varten han osoittamisesta sosiaali- ja kerho-oh-
414: linjalla Turku-saaristo-Maarianhamina 1142 jaajien paikkaamista varten valtion kes-
415: kusammattikouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161
416: 361. SäveZä ym., rah.al. N:o 190: Määrärahan
417: osoittamisesta Merikarvian satamaan joh· 376. Vennamo ym., rah.al. N:o 205: Määrära-
418: ta_va~ Halluskerin laivaväylän syventä· han osoittamisesta avustuksiksi kunnille
419: mrsta varten .......................... 1143 ja järjestöille ammattikoulutuksen jär-
420: jestämistä varten maaseudulla . . . . . . . . 1162
421: 362. Hamara ym., rah.al. N:o 191: Määrära·
422: han osoittamisesta Säämingin kunnassa 377. HaZinen ym., rah.al. N:o 206: Määrära-
423: laivaliikennettä harjoittavan s/s Saa· han osoittamisesta kurssimuotoisen am-
424: risto Höyrylaiva-osakeyhtiön velkojen matillisen opetuksen toimeenpanoa var-
425: maksamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1145 ten maaseudulla ...................... 1163
426: Sisällysluettelo 1957. IX
427:
428: Siv. Siv.
429: 378. Karvonen ym., rah.al. N: o 207: Määrä- 393. Paasivuori ym., rah.al. N: o 222: Määrä-
430: rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak- rahan osoittamisesta henkisesti ja fyysi-
431: samiseksi geologisen tutkimuslaitoksen sesti vajaakykyisten ammattikasvatusta
432: tutkijavirkojen ja ylimääräisten toimien ja työhön sijoittamista koskevaa tutki-
433: haitijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1164 musta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1182
434: 379. Karvonen ym., rah.al. N: o 208: Määrä- 394. Myllymäki ym., rah.al. N:o 223: Määrä·
435: rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak- rahan osoittamisesta avustukseksi vähä-
436: samiseksi geologis·en tutkimuslaitoksen varaisilla kunnille siviili-invalideille ja
437: käytännöllisgeologisten tutkimusten mää- kroonisesti sairaille suoritettujen avus-
438: rärahasta palkattujen ylimääräisten tutki· tusten korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1183
439: jantoimien haitijoille .................. 1165 395. Väyrynen ym., rah.al. N:o 224: Korote-
440: 380. V. Leskinen ym., rah.al. N:o 209: Koro- tun määrärahan osoittamisesta Suomen
441: tetun määrärahan osoittamisesta kar- Siviili· ja Asevelvollisuusinvaliidien Lii-
442: telliviraston virkoja varten . . . . . . . . . . . 1166 ton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . • . . . 1184
443: 381. Karvonen ym., rah.al. N:o 210: Määrä· 396. Hostila ym., rah.al. N:o 225: Määrära-
444: rahan osoittamisesta pätevyyslisän mak- han osoittamisesta avustukseksi Sokeain
445: samiseksi Valtion teknillisen tutkimus- Keskusliitto r.y: lle sokeain hieroma- ja
446: laitoksen tutkijavirkojen ja ylimääräis- fysikaalisten hoitolaitosten kalusto- ja
447: ten toimien haitijoille . . . . . . . . . . . . . . . . 1167 välineistöhankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1185
448: 382. Järvi ym., rah.al. N: o 211: Määrärahan 397. Hostila ym., rah.al. N:o 226: Korotetun
449: osoittamisesta Valtion teknillisen tutki- määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
450: muslaitoksen sillanrakennus- ja staatti- liitto r.y:n toimintaa varten .......... 1187
451: sen laboratorion johtajan viran perusta- 398. Wickman m. fl., fin.mot. N:o 227: An-
452: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168 gående anvisande av anslag för uppfö-
453: 383. Turunen ym., rah.al. N:o 212: Korote- rande av ett arbetshem jämte internat
454: tun määrärahan osoittamisesta kunnal- i Helsingfors för polioinvalider . . . . . . . 1188
455: listen ja yksityisten ammattioppilaitos- 398. Wickman ym., rah.al. N:o 227: Määrä-
456: ten rakennusavustuksiin ja -lainoihin . . 1169 rahan osoittamisesta työkodin ja asunto·
457: 384. Aitio ym., rah.al. N:o 213: Korotetun lan rakentamiseksi polioinvalideille Hel-
458: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi sinkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190
459: kunnallisille ja yksityisille teknillisille, 399. Turkka ym., rah.al. N:o 228: Määrära-
460: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden han osoittamisesta valtionavuksi Oulun
461: omia rakennuksia varten . . . . . . . . . . . . . . 1170 ammattioppilaitokselle ja Kultatähkän
462: 385. Haapasalo ym., rah.al. N:o 214: Määrä-
463: Kiipulasäätiön ammattioppilaitoksille . . 1192
464: rahan osoittamisesta teollistamisohjelman 400. Kauhanen ym., rah.al. N:o 229: Korote-
465: laatimista varten vuosiksi 1959-62 . • . . . 1171 tun määrärahan osoittamisesta Tuberku-
466: 386. Vennamo ym., rah.al. N:o 215: Määrä-
467: loosiliiton Liperin ammattioppilaitokselle 1194
468: rahan osoittamisesta maaseudun teollis- 401. Miikki ym., rah.al. N:o 230: Määrärahan
469: tamisen tutkimista varten . . . . . . . . . . . . 1173 osoittamisesta avustukseksi Suomen Si·
470: 387. Hautala ym., rah.al. N:o 216: Määrä- viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto
471: ~:Y:lle Olavinkylän työyhdyskunnan yl-
472: rahan osoittamisesta malmivarojen etsin-
473: nän ja tutkimisen tehostamiseksi erikoi- lapltoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195
474: sesti Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . 117 4 402. Torvi ym., rah.al. N:o 231: Määrärahan
475: osoittamisesta lastensaimien ja päivä-
476: 388. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 217: kotien valtionapua varten . . . . . . . . . . . . 1196
477: Määrärahan osoittamisesta maaperätut-
478: kimusten jatkamiseksi Pohjois-Suomessa 1175 403. Teir m. fl., fin.mot. N:o 232: Angående
479: anvisande av förhöjt anslag åt svensk-
480: 389. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 218: Mää- språkiga barnträdgårdslärarinnesemina-
481: rärahan osoittamisesta malmiesiinty- riet i Jakobstad ...................... 1197
482: mien tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla 1176
483: 403. Teir ym., rah.al. N:o 232: Korotetun
484: 390. Heikwa ym., rah.al. N:o 219: Määrära- määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren
485: han osoittamisesta Pohjois-Satakunnan ruotsinkieliselle lastentarhanopettajase-
486: elinkeinoelämän kehittämistä koskevaa minaarille . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1198
487: tutkimusta varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177
488: 404. Torvi ym., rah.al. N:o 233: Määrärahan
489: 391. Tuurna ym., rah.al. N:o 220: Määrära· osoittamisesta kesävirkistyksen järjestä-
490: han osoittamisesta Liiketaloustieteellisen miseksi alle kouluiän oleville lapsille . . 1199
491: tutkimuslaitoksen toiminnan tukemiseen 1179
492: 405. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 234: Ko-
493: 392. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 221: rotetun määrärahan osoittamisesta van-
494: Korotetun määrärahan osoittamisesta äi- hainkotien perustamiseksi ja ylläpitämi-
495: tiysavustuksen korottamiseen . . . . . . . . . . 1181 seksi ................................ 1200
496: 2 E 686/58
497: X Sisällysluettelo 1957.
498:
499:
500: Siv. Siv.
501: 406. Heljas ym., rah.al. N:o 235: Korotetun 421. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 250: Koro·
502: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi tetun määrärahan osoittamisesta kuntien
503: raittiustyötä suorittaville järjestöille . . 1201 osuudeksi alkoholiyhtiön voittoon . . . . . 1216
504: 407. Hostila ym., rah.al. N:o 236: Korotetun 422. Vennamo ym., rah.al. N:o 251: Määrära·
505: määrärahan osoittamisesta sokeainjärjes- han osoittamisesta avustuksiksi kunnan-
506: töille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1202 ja kyläteiden rakentamiseen ......••.. 1217
507: 408. Stenberg ym., rah.al. N:o 237: Määrära- 423. Nordfors m. fl., fin.mot. N:o 252: An-
508: han osoittamisesta siviiliorpojen ja -les- gående anvisande av förhöjt anslag för
509: kien elatuksen turvaamiseen . . . . . . . . . . 1203 yrkesvägledningens fältarhete . . . . . . . . . 1218
510: 409. Myllymäki ym., rah.al. N:o 238: Määrä- 423. Nordfors ym., rah.al. N:o 252: Korote-
511: rahan osoittamisesta korvausten maksa- tun määrärahan osoittamisesta ammatin-
512: miseen takautuvasti kansalaissodan pu· valinnanohjauksen kenttätoimintaa var-
513: naisille invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204 ten .................................. 1219
514: 410. Mustonen ym., rah.al. N:o 239: Korote- 424. Tienari ym., rah.al. N:o 253: Määrära-
515: tun määrärahan osoittamisesta perhelisä- han osoittamisesta ammatinvalinnanoh·
516: menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1205 jauksen kenttätyön tehostamista varten 1220
517: 411. Rosnell ym., rah.al. N: o 240: Määrära- 425. Uusitalo ym., rah.al. N:o 254: Määrära·
518: han osoittamisesta avustukseksi Honka- han osoittamisesta maaseudun erikoisolo-
519: joen kunnalle ........................ 1206 suhteisiin perehtyneen tarkastajan viran
520: perustamiseksi ammatinvalinnanohjaus-
521: 412. Myllymäki ym., rah.al. N:o 241: Määrä- toimistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1222
522: rahan osoittamisesta avustukseksi maa·
523: seudun talouksien sähköistämistä varten 1207 426. Palovesi ym., rah.al. N:o 255: Määrära·
524: han osoittamisesta kahden ylijohtajan
525: 413. Rytinki ym., rah.al. N:o 242: Määrä- sopimuspaikkaisen viran perustamiseksi
526: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- rautatiehallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1223
527: noiksi maaseudun sähköyhtymille voima-
528: laitosten rakentamista varten . . . . . . . . . 1208 427. Palovesi ym., rah.al. N:o 256: Korote·
529: tun määrärahan osoittamisesta matka-
530: 414. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 243: Korote- apurahoiksi rautatieopintoja varten . . . . 1224
531: tun määrärahan osoittamisesta korvauk-
532: seksi posti- ja lennätinhallitukselle sano- 428. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 257: Määrä-
533: malehtien kuljetuksesta aiheutuvasta tap- rahan osoittamisesta junamiesten palk·
534: piosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1209 kausinokan korotusta varten määrävuo-
535: sien kuluttua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1225
536: 415. Vennamo ym., rah.al. N:o 244: Määrära-
537: han osoittamisesta maaseudun teollista 429. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 258: Määrä-
538: kehitystä estävien rautatietahtimaksujen rahan osoittamisesta valtionrautateiden
539: alentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1210 liikenneosaston linjahallinnon junaohjaa-
540: jina toimivien tilapäisten 1 luokan kir·
541: 416. M. Mattila ym., rah.al. N:o 245: Määrä- jurien toimien ylimääräistämiseksi . . . . 1226
542: rahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
543: tamiseksi yht,eiskunnan antaman tuen 430. Suonpää ym., rah.al. N:o 259: Määrä-
544: jakaantumisesta eri elinkeinoalojen ja rahan osoittamisesta pukuavustuksen suo·
545: ammattien kesken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1211 rittamiseksi eräille valtionrautateiden toi·
546: menhaltijaryhmille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1227
547: 417. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 246: Mää-
548: rärahan osoittamisesta jauhojen hinnan 431. L. Mattila ym., rah.al. N:o 260: Määrä·
549: alentamiseksi viljan alituotantoalueilla . . 1212 rahan osoittamisesta eräiden posti- ja
550: lennätinhallituksen teknillisten toimien
551: 418. Raunio ym., rah.al. N:o 247: Määrära- vakinaistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1228
552: han osoittamisesta vaikeassa taloudelli-
553: sessa asemassa olevien omakotitalojen 432. L. Mattila ym., rah.al. N:o 261: Määrä·
554: omistajien indeksiehtoisten lainojen in- rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis·
555: deksin aiheuttaman korotuksen korvaa- ten tointen vakinaistamiseksi posti· ja
556: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213 lennätinlaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1229
557: 419. A.. Leikola ym., rah.al. N:o 248: Määrä- 433. Raunio ym., rah.al. N:o 262: Määrära·
558: rahan osoittamisesta korkeimman teknil- han osoittamisesta eräiden posti· ja len-
559: l~~e~ ~enkilökunnan palkkausten järjes- nätinhallituksen linjahallinnnon toimien
560: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1214 uudelleen järjestelyä varten . . . . . . • . . . 1230
561: 420. A. Leikola ym., rah.al. N:o 249: Määrä- 434. Kokkola ym., rah.al. N:o 263: Korote·
562: rahan osoittamisesta korkeimman teknil- tun määrärahan osoittamisesta postiase-
563: lisen koulutuksen saaneiden tilapäisten mien ja postipysäkkien hoitajieh palk-
564: ja työsopimussuht,eessa olevien insinöö- kioihin sekä posti- ja lennätinlaitoksen
565: rien palkkausten järjestämistä varten . . 1215 tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseen 1231
566: Sisällysluettelo 1957. XI
567:
568: Siv. Siv.
569: 435. Kokkola ym., rah.al. N:o 264: Korote· 447. Kauppi ym., rah.al. N:o 276: Määrära-
570: tun määrärahan osoittamisesta posti- ja han osoittamisesta Haapajärven ja Oulu-
571: lennätinlaitokselle vuoden kuluessa myön- jokilaakson välisen yhdysradan raken-
572: nettäviä ylimääräisiä eläkkeitä varten .. 1232 nustöiden aloittamiseksi .............. 1247
573: 436. L. Mattila ym., rah.al. N:o 265: Määrä- 448. Rytinki ym., rah.al. N:o 277: Määrära-
574: rahan osoittamisesta kassaerehdysraho- han osoittamisesta rautatien rakennus-
575: jen maksamiseksi posti- ja lennätinlaitok- töiden aloittamiseksi Otanmäestä Oulun
576: sen kassapalvelusaa oleville toimihenki- -Vaalan rautatielle .................. 1248
577: löille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1233
578: 449. Rytinki ym., rah.al. N:o 278: Määrära-
579: 437. Rytinki, rah.al. N:o 266: Määrärahan han osoittamisesta Haukiputaan kun-
580: osoittamisesta metsähallituksen met- nassa sijaitsevan Virpiniemen rautatien
581: sätyömailla sattuneiden metsätyöväen rak-ennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . 1249
582: asuntojen palovahinkojen korvaamiseksi 1234
583: 450. Lahtela ym., rah.al. N:o 279: Määrära-
584: 438. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 267: An- han osoittamisesta rautatien rakentami-
585: gående anvisande av anslag för bredd- seksi Kemijärven asemalta Taivalkos-
586: ning av den smalspåriga järnvägen Lo- kelie ................................. 1250
587: visa-Lahtis ......................... 1235 451. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 280:
588: 438. Rosenberg ym., rah.al. N:o 267: Määrä- Määrärahan osoittamisesta Kaulirannan
589: rahan osoittamisesta Loviisan-Lahden -Kolarin rautatien rakennustöiden aloit-
590: kapearaiteisen rautatien leventämistä var- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1251
591: ten .................................. 1236 452. Suonpää ym., rah.al. N:o 281: Korotetun
592: 439. Sundman m. fl., fin.mot. N:o 268: An- määrärahan osoittamisesta rautateiden ja
593: gående anvisande av anslag för fortsät- maanteiden tasoristeyksien rakentami-
594: tande av ombyggnaden av järnvägen seksi ali- ja ylikulkuailloiksi .......... 1252
595: Lovisa-Lahtis till normalspårig . . . . . . 1237 453. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 282: Mää-
596: 439. Sundman ym., rah.al. N: o 268: Määrä- rärahan osoittamis·esta Keravan aseman
597: rahan osoittamisesta Loviisan-Lahden eteläpuolelle rakennetta vaa ylikulkusil-
598: rautatien muuttamista normaaliraiteiseksi taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1253
599: tarkoittavien töiden jatkamiseksi . . . . . . . 1238 454. Roine ym., rah.al. N:o 283: Määrära-
600: han osoittamisesta rautatieylikäytäväsil-
601: 440. Kujala ym., rah.al. N:o 269: Määrära- lan rakentamiseksi Loimaan kauppalaan 1254
602: han osoittamisesta Lappeenrannasta Ha-
603: minan kautta Kotkaan suuntautuvan 455. Matilainen ym., rah.al. N:o 284: Määrä-
604: oikoradan rakennussuunnitelmien lop- rahan osoittamisesta alikäytävän raken-
605: puun saattamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1239 tamiseksi Tainionkosken asema-alueelle 1255
606: 441. Hallberg ym., rah.al. N:o 270: Määrä- 456. Myllymäki ym., rah.al. N:o 285: Määrä-
607: rahan osoittamisesta Onkamon-Parikka- rahan osoittamisesta Epilän rautati.eali-
608: lan rautatien lisätutkimusta ja raken- käytävän rakentamiseen ja maantien
609: nustöiden alkamista varten . . . . . . . . . . . . 1240 oikaisemiseen Tampereen-Vaasan maan-
610: tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1256
611: 442. Kauhanen ym., rah.al. N:o 271: Määrä-
612: rahan osoittamisesta Parikkalan-Onka- 457. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 286: Mää-
613: mon ratasuunnan tutkimista ja radan rärahan osoittamisesta rautatien ylikul-
614: rakennustöiden aloittamista varten . . . . 1241 kusillan rakentamiseksi Tuunaansalmeen 1257
615: 443. Myllymäki ym., rah.al. N:o 272: Määrä- 458. Seppä ym., rah.al. N:o 287: Määrära-
616: rahan osoittamisesta rautatien rakennus- han osoittamisesta Luovan kunnantien
617: töiden aloittamiseksi Jyväskylästä Säy- alikulkusillan suurentamiseksi Teuvan
618: nätsalon ja Korpilahden kautta Jämsän- kunnassa 1258
619: koskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1242 459. Koivunen ym., rah.al. N:o 288: Määrä-
620: 444. Kauhanen, rah.al. N:o 273: Määrära- rahan osoittamisesta ratapihan ylittävän
621: han osoittamisesta rautatien rakennus- jalankulkusillan ja lisäraiteiden rakenta-
622: töiden aloittamiseksi Outokummusta Juan- miseksi Haapamäen asemalle . . . . . . . . . . 1259
623: koskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1244 460. Kulovaara ym., rah.al. N:o 289: Määrä-
624: 445. Puhakka ym., rah.al. N:o 274: Määrära- rahan osoittamisesta valtiorautateiden
625: han osoittamisesta Koveron-Ilomantsin Turun varaston varastorakennusta ja
626: rataosan rakennustöiden aloittamiseen .. 1245 Turun varikon veturi- ja tallihenkilö-
627: kunnan huoltorakennusta varten . . . . . . 1260
628: 446. Vennamo ym., ralt.al. N:o 275: Määrära-
629: han osoittamisesta Nurmeksen-Iisalmen 461. Leinonen ym., rah.al. N:o 290: Määrära-
630: yhdysmdan rakennusmahdollisuuksien tut- han osoittamisesta Oulun uuden matkus-
631: kimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1246 taja-aseman suunnittelua varten . . . . . . 1261
632: XII Sisällysluettelo 1957.
633:
634:
635: Siv. Siv.
636: 462. Hostila ym., rah.al. N:o 291: Määrära- 478. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 307: An-
637: han osoittamisesta Kymin ratapihaa gående anvisande av anslag för grun-
638: koskevan tutkimuksen suorittamista var- dande av en sulfitcellulosafabrik vid
639: ten .................................. 1262 Närpes å i Syd-österbotten .......... 1281
640: 463. Tuuli ym., rah.al. N:o 292: Määrärahan 478. Rosenberg ym., rah.al. N:o 307: Määrä-
641: osoittamisesta Lappeenrannan-Luumäen rahan osoittamisesta sulfiittiselluloosa-
642: ratll!oikaisua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263 tehtaan perustamista varten Närpiön
643: joen varrelle Etelä-Pohjanmaalla . . . . . . 1282
644: 464. Suonpää ym., rah.al. N: o 293: Korotetun
645: määrärahan osoittamisesta Messukylän- 479. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 308: Mää-
646: Orivedon rataosuuden kaksoisraiteitten rärahan osoittamisesta Pohjois-Savoon
647: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1265 perustettavan valtionjohtoisen puunja-
648: lostusteollisuuslaitoksen perustamiatoi-
649: 465. Koivunen ym., rah.al. N:o 294: Määrä- menpiteitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1283
650: rahan osoittamisesta Jyväskylän-Suo-
651: lahden rautatien uusimistöiden aloitta- 480. Niiranen ym., rah.al. N:o 309: Määrä-
652: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1266 rahan osoittamis,esta tutkimuksen suorit-
653: tamiseksi erilaisten puunjalostuslaitosten
654: 466. Palovesi ym., rah.al. N:o 295: Määrära- perustamiamahdollisuuksista Pohjois-Kar-
655: han osoittamisesta radiopuhelimien hank- jalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284
656: kimiseksi valtionrautateille ............ 1267
657: 481. Liedes ym., rah.al. N:o 310: Määrära-
658: 467. Pessi ym., rah.al. N:o 296: Määrärahan han osoittamisesta massa- ja paperiteh-
659: osoittamisesta Pasilan konepajan sosiaa- taan tutkimus- ja suunnittelutöiden aloit-
660: listen olojen ja työturvallisuuden paran- tamiseksi Iijoen suulle . . . . . . . . . . . . . . . . 1285
661: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1268
662: 482. Ryhtä, rah.al. N:o 311: Määrärahan
663: 468. Helle ym., rah.al. N:o 297: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken puunjalos-
664: osoittamisesta valtionrautateiden Hyvin- tustehtaan rakentamissuunnitelman val-
665: kään keskuskonepajan rakentamisen jat- mistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286
666: kamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271
667: 483. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 312:
668: 469. Haapasalo ym., rah.al. N:o 298: Määrä- Määrärahan osoittamisesta puunjalostus-
669: rahan osoittamisesta Pieksämäen vau- teollisuuslaitoksen rakennustöiden aloit-
670: nunkorjauspajan laajennussuunnitelman tamiseksi Tornion Röyttään . . . . . . . . . . 1287
671: toteuttamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272
672: 484. Tainio ym., rah.al. N:o 313: Määrä-
673: 470. Lindqvist ym., rah.al. N:o 299: Määrä- rahan osoittamisesta puunjalostuslaitok-
674: rahan osoittamisesta postitalon rakenta- sen aikaansaamiseksi Kemijärvelle . . . . 1288
675: miseksi Lahden kaupunkiin . . . . . . . . . . . 1273
676: 485. Friman ym., rah.al. N:o 314: Määrära-
677: 471. Järvi ym., rah.al. N:o 300: Määrärahan han osoittamisesta Inariin Ivalon ky-
678: osoittamisesta Oulun postitalon rakenta- lään perustettavan puunjalostusteolli-
679: mista varten . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1274 suuslaitoksen rakennustöiden aloittami-
680: seksi ................................ 1289
681: 472. Kelavesi ym., rah.al. N:o 301: Määrä-
682: rahan osoittamisesta postiautovarikon ra- 486. Aitio ym., rah.al. N:o 315: Määrärahan
683: kentamiseksi Lappeenrantaan .......... 1275 osoittamisesta !ainoiksi kunnille . . . . . . 1290
684: 487. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 316:
685: 473. Matilainen ym., rah.al. N:o 302: Korote-
686: tun määrärahan osoittamisesta autojen Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi hei-
687: kossa taloudellisessa asemassa oleville
688: hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitok-
689: kunnille kunnalliskotien rakentamista ja
690: selle •................................ 1276
691: korjaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1291
692: 474. Vennamo ym., rah.al. N:o 303: Määrä-
693: rahan osoittamisesta uusien puhelintoi- 488. Rönkkö ym., rah.al. N:o 317: Määrära-
694: han osoittamisesta sairaalalain lykkää-
695: mipaikkojen perustamista varten maa-
696: misen johdosta vaikeuksiin joutuneille
697: seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1277 kunnille sairaalain perustamiakustannuk-
698: 475. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 304: Mää- siin myönnettäviä lainoja varten ...... 1292
699: rärahan osoittamisesta tutkimustöiden 489. Holopainen ym., rah.al. N:o 318: Määrä-
700: loppuun suorittamiseen vesivoimalaitos-
701: rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
702: ten rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin 1278 keskussairaalapiirin kuntainliiton vähä-
703: 476. .!.svik ym., rah.al. N:o 305: Määrärahan varaisten kuntien keskussairaalamaksu-
704: osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloit- j~n ..rahoi~ta~~sen hoitamiseksi myönnet-
705: tamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle ..... 1279 ta vnn lamo1hm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1293
706: 477 . .!.svik ym., rah.al. N:o 306: Määrärahan 490. Paasivuori ym., rah.al. N:o 319: Määrä-
707: osoittamisesta polttoturvetta käyttävän rahan osoittamisesta lainaksi Allergia-
708: sähkövoimalaitoksen perustamiseksi Ja- tutkimussäätiölle allergisten tautien sai-
709: lasjärven tai Kauhajoen kuntaan . . . . . . 1280 raalaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294
710: Sisällysluettelo 1957. XIII
711:
712:
713: Siv. Siv.
714: 491. Teir m. fl., fin.mot. N:o 320: Angående 505. Korsbäclc m. fl., fin.mot N:o 334: An-
715: anvisande av förhöjt anslag tili bygg- gående anvisande av anslag till under-
716: nadslån åt privata läroverk . . . . . . . . . . 1295 stödslån åt lantbrukare, som drabbats
717: av skördeskador år 1957 .............. 1312
718: 491. Teir ym., rah.al. N:o 320: Korotetun
719: määrärahan osoittamisesta rakennuslai- 505. Korsbäck ym., rah.al. N:o 334: Määrä-
720: noiksi yksityisille oppikouluille . • . . . . . 1296 rahan osoittamisesta avustuslainoiksi
721: satovahingoista vuonna 1957 kärsimään
722: 492. Vennamo ym., rah.al. N:o 321: Korote- joutuneille maanviljelijöille . . . . . . . . . . . 1313
723: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
724: yksityisoppikoulujen kouluhuoneistojen ra- 506. Tauriainen ym., rah.al. N:o 335: Määrä·
725: kentamista varten ..................... 1297 rahan osoittamisesta lainaksi meijerin
726: rakentamiseksi Suomussalmelle ........ 1314
727: 493. Ahonen ym., rah.al. N:o 322: Korotetun
728: määrärahan osoittamisesta rakennuslai- 507. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 336: Mää·
729: noiksi yksityisille oppikouluille . . . . . . . . 1299 rärahan osoittamisesta pitkäaikaiseksi
730: lainaksi Helsingin kotitalousopettaja-
731: 494. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 323: Koro- opiston lainojen hoitamista varten .... 1315
732: tetun määrärahan osoittamisesta raken-
733: nuslainoiksi yksityisille oppikouluille . . 1300 508. Kokkola ym., rah.al. N:o 337: Korotetun
734: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vienti-
735: 495. Seppä ym., rah.al. N: o 324: Määrärahan satamia ylläpitäville kunnille satamien ra·
736: osoittamisesta lainaksi Teuvan kunnalle kentamista varten .................... 1316
737: kokeilukeskikoulun rakentamista varten 1301
738: 509. Myllymäki ym., rah.al. N:o 338: Korote-
739: 496. Åsvilc ym., rah.al. N:o 325: Korotetun tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
740: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maan- maaseudun vähävaraisille talouksien säh-
741: parannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302 köistämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1317
742:
743: 497. Kiviaho ym., rah.al. N:o 326: Korotetun 510. H~blt ym., rah.al. N:o 339: Korotetun
744: määrärahan osoittamisesta maaseudun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maa-
745: asunto-olojen parantamiseen . . . . . . . . . . . 1303 seudun vähävaraisille talouksien sähköis-
746: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1318
747: 498. Heilcura ym., rah.al. N:o 327: Korotetun
748: määrärahan osoittamisesta a vustuksiksi 511. Koivisto ym., rah.al. N:o 340: Määrära-
749: maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1304 han osoittamisesta !ainoiksi Lapin lää-
750: nin omavaraistumista edistäviin tarkoi-
751: 499. Väänänen ym., rah.al. N:o 328: Korote- tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1319
752: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
753: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakenta- 512. V. Leskinen ym., rah.al. N:o 341: Mää-
754: miseen maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305 rärahan osoittamisesta työllisyyslainaksi
755: Otanmäki Oy:lle Pohjois-Suomeen suun-
756: 500. Lahti ym., rah.al. N:o 329: Määrärahan nitellun rautatehtaan, terästehtaan ja
757: osoittamisesta lainaksi kalanjäähdyttä- levyvalssaamon rakentamista varten . . 1320
758: mön rakentamista varten Kotkan seu-
759: dulle ................................ 1306 513. Tainio ym., rah.al. N:o 342: Määrära-
760: han osoittamisesta työllisyyslainaksi Ke-
761: 501. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 330: An- mijoki Oy:lle Kemijoen vesivoimalaitos-
762: gående anvisande av förhöjt anslag tili ten rakennustöiden jatkamiseksi . . . . . . 1322
763: lån för höjande av fiskhushållningen . . 1307
764: 514. Mustonen ym., rah.al. N:o 343: Määrä-
765: 501. Rosenberg ym., rah.al. N:o 330: Korote- rahan osoittamisesta työllisyyslainaksi
766: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Vuorikemia Oy: lle titaani valkoistehtaan
767: kalatalouden kohottamiseksi . . . . . . . . . . 1308 rakentamisen alullepanoa varten . . . . . . 1323
768: 502. Koivunen ym., rah.al. N:o 331: Määrä- 515. Kyttä yrn., rah.al. N:o 344: Korotetun
769: rahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien-
770: viemärijohtojen rakentamista varten asu- teollisuuslainoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1325
771: tuskeskuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309
772: 516. Haapanen ym., rah.al. N:o 345: Korote-
773: 503. Vennamo ym., rah.al. N:o 332: Määrä· tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
774: rahan osoittamisesta !ainoiksi vuoden käsi- ja pienteollisuudelle ............. 1326
775: 1936 asutuslain mukaisilla vilj.elys- ja
776: raivaussopimuksilla hallittujen tilojen 517. Alanleo yrn., rah.al. N:o 346: Korotetun
777: rakentamista varten .................. 1310 määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien-
778: teollisuuslainoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1327
779: 504. Vennamo ym., rah.al. N: o 333: Määrä-
780: rahan osoittamisesta !ainoiksi vuoden 518. Aitio ym., rah.al. N:o 347: Määrärahan
781: 1936 asutuslain mukaista rakentamista osoittamisesta !ainoiksi ammatillisten
782: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1311 oppilaitosten uudisrakennuksia varten . . 1328
783: XIV Sisällysluettelo 1957.
784:
785:
786: Siv. Siv.
787: 519. Paasio ym., rah.al. N:o 348: Korotetun 535. Murto ym., rah.al. N:o 364: Määrärahan
788: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleis- osoittamisesta Otanmäki Oy:n raudan-
789: hyödyllistä asuntotuotantoa varten . . . . . . 1329 jalostuslaitosten rakentamiseen . . . . . . . . 1349
790: 520. Roine ym., rah.al. N: o 349: Korotetun 536. Saariaho ym., rah.al. N:o 365: Korote-
791: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleis- tun määrärahan osoittamisesta puolus-
792: hyödyllistä asuntotuotantoa varten . . . . . . 1330 tuslaitoksen kaluston ja tarvikkeiden
793: perushankintoihin ja korjauksiin 1351
794: 521. Pusa ym., rah.al. N:o 350: Korotetun
795: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleis- 537. Koivusilta ym., rah.al. N:o 366: Korote-
796: hyödyllistä asuntotuotantoa varten . . . . . . 1331 tun määrärahan osoittamisesta puolus-
797: tuslaitoksen kaluston ja tarvikkeiden
798: 522. Roine ym., rah.al. N: o 351: Määrärahan perushankintoihin ja korjauksiin . . . . . . 1352
799: osoittamisesta !ainoiksi kunnille täys-
800: kunnallisten vuokra-asuntoj,en rakenta- 538. Tuuli ym., rah.al. N: o 367: Korotetun
801: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1332 määrärahan osoittamisesta sotilasraken-
802: nusten perinpohjaisia korjauksia ja uudis-
803: 523. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 352: Mää- rakennustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1354
804: rärahan osoittamisesta !ainoiksi varatto-
805: mien äitien ja lasten lomatoimintaa har- 539. M. Mattila ym., rah.al. N:o 368: Määrä-
806: joittaville naisjärjestöille ............. 1334 rahan osoittamisesta Keskussotilassai-
807: raala 1:n lisärakennustöitä varten .... 1355
808: 524. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 353:
809: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoi- 540. V. Leskinen ym., rah.al. N:o 369: Mää-
810: siks~. I~~;inoiksi Ensi Kotien velkojen ly-
811: rärahan osoittamisesta Suomen Punaisen
812: hentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1335 Ristin sairaalan ostamiseksi Helsingin
813: yliopistollisen keskussairaalan sairaala-
814: 525. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 354: Mää- liitolle luovuttamista varten . . . . . . . . . . 1357
815: rärahan osoittamisesta kodinperustamis-
816: lainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1336 541. Kulovaara ym., rah.al. N:o 370: Määrä-
817: rahan osoittamisesta Turun yliopistolli-
818: 526. Rosnell ym., rah.al. N:o 355: Määrära- se_n ke_skussairaalan rakentamisen jatka-
819: han osoittamisesta kodinperustamislai- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1358
820: noja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1337
821: 542. Nederströrn-Lunden ym., rah.al. N:o 371:
822: 527. Seppä, rah.al. N:o 356: Määrärahan Määrärahan osoittamisesta Turun yliopis-
823: osoittamisesta kodinperustamislainoja var- tollisen keskussairaalan rakennustöitä var-
824: ten .................................. 1338 ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1359
825:
826: 528. Luukka ym., rah.al. N:o 357: Määrära- 543. Lindqvist ym., rah.al. N:o 372: Määrä-
827: han osoittamisesta !ainoiksi eräille siir- rahan osoittamisesta Lahden keskussai-
828: toväkeen kuuluville asunnontarvitsijoille 1339 raalan suunnittelu- ja rakennustöiden
829: aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1360
830: 529. T. Kinnunen ym., rah.al. N:o 358: Mää- 544. Kokkola ym., rah.al. N:o 373: Määrära-
831: rärahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi han osoittamisesta Kotkan keskussairaa-
832: Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle sen lan suunnittelutöitä varten . . . . . . . . . . . 1362
833: lyhytaikaisten ja korkeakorkoisten lain-
834: nojen vakauttamista varten . . . . . . . . . . . 1340 545. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 374: Mää-
835: rärahan osoittamisesta Savonlinnan kes-
836: 530. Torvi ym., rah.al. N:o 359: Määrära- kussairaalan rakennustöiden loppuun saat-
837: han osoittamisesta avustuslainaksi Inva- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1363
838: liidisäätiön ortopedisen sairaalan raken-
839: tamiseksi Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1342 546. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 375: Määrära-
840: han osoittamisesta Mustasaaren sairaa-
841: 531. Aitio ym., rah.al. N:o 360: Määrärahan lan hoitohenkilöstön asuntolarakennuksen
842: osoittamisesta lainaksi Tuberkuloosiliitto rakennustöiden aloittamiseksi ......... 1364
843: r.y:lle ............................... 1345 547. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 376: Määrä-
844: 532. Vennamo ym., rah.al. N:o 361: Korote- rahan osoittamisesta Keski-Suomen sai-
845: tun määrärahan osoittamisesta siirtona raanhoitaja-terveyssisarkoulun suunnitte-
846: asutusrahastoon käytettäväksi lähinnä lutyön päättämistä ja rakennustyön aloit-
847: kuntien sisarosuuslainoitukseen . . . . . . . . 1346 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1365
848: 548. Hietanen ym., rah.al. N:o 377: Määrä-
849: 533. Karvonen ym., rah.al. N: o 362: Määrä- rahan osoittamisesta Kuopioon rakennet-
850: rahan osoittamisesta puutarhatuotevaras- tavan sairaanhoitajaopiston rakennus-
851: tojen rakentamisesta aiheutuneiden lai- suunnitelmien valmistamiseen . . . . . . . . . 1366
852: nojen vakauttamiseen ................. 1347
853: 549. Wickman m. fl., fin.mot. N:o 378: An-
854: 534. Turkka ym., rah.al. N:o 363: Korote- gående anvisande av anslag för påbör-
855: tun määrärahan osoittamisesta työlli- jande av byggnadsarbetena på en skol-
856: syyden turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1348 byggnad för sjuksköterskeskolan i Vasa 1367
857: Sisällysluettelo 1957. XV
858:
859:
860: Siv. Siv.
861: 549. Wickman ym., rah.al. N:o 378: Määrä- 565. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 394: Määrä-
862: rahan osoittamisesta Vaasan sairaanhoi- rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
863: tajatarkoulun koulurakennuksen raken- suomenktelisen keskusammattikoulun ra-
864: nustöiden aloittamista varten . . . . . . . . . 1368 kenmrstöiden aloittamiseksi Seinäjoen
865: kauppalassa .......................... 1386
866: 550. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 379: Mää-
867: rärahan osoittamisesta Savonlinnan se- 566. Aitio ym., rah.al. N:o 395: Määrärahan
868: minaarin rakennusten rakentamiseksi . . 1369 osoittamisesta kuuromykkäin ammatti-
869: koulun rakennustöiden aloittamiseksi . . 1387
870: 551. Leinonen ym., rah.al. N:o 380: Määrära-
871: han osoittamisesta Oulun opettajakor- 567 . .J.svik ym., rah.al. N:o 396: Määrärahan
872: keakoulun rakennustöiden aloittamiseksi 1370 osoittamisesta kuntouttamislaitoksen ra-
873: kentamista varten Vaasaan ............ 1388
874: 552. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 381:
875: Määrärahan osoittamisesta kodin tutki- 568. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 397: Mää-
876: mus-, opetus- ja tiedotuslaitoksen rak·en- rärahan osoittamisesta posti- ja viras-
877: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1371 totalon rakennussuunnitelman ja piirus-
878: tusten tekoa vart.en Karkkilan kauppa-
879: 553. M. Salminen ym., rah.al. N:o 382: Mää- laan ................................. 1389
880: rärahan osoittamisesta maatalouden tut-
881: kimuskeskuksen Tikkurilaan rakennetta- 569. Käkelä ym., rah.al. N:o 398: Määrära-
882: vaa laboratoriorakennusta varten . . . . . . 1373 han osoittamisesta Haminan virastota-
883: lon rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1390
884: 554. M. Mattila ym., rah.al. N:o 383: Määrä-
885: rahan osoittamisesta Bergmanin koulun 570. Käkelä ym., rah.al. N:o 399: Määrära-
886: uudisrakennuksen suunnittelua varten .. 1374 han osoittamisesta Joutsenon virastota-
887: lon rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1391
888: 555. Lahti ym., rah.al. N:o 384: Määrärahan
889: osoittamisesta verstasrakennuksen aikaan- 571. Matilainen ym., rah.al. N:o 400: Määrä-
890: saamiseksi Anjalan kartanossa olevalle rahan osoittamisesta valtion virastotalon
891: Kymenlaakson maamieskoululle ......... 1375 rakentamiseksi Imatran kauppalaan • . . . 1392
892: 556. Saariaho ym., rah.al. N:o 385: Määrä- 572. Haapanen ym., rah.al. N:o 401: Määrä-
893: rahan osoittamisesta Anjalan koulutilan rahan osoittamisesta Someron virastota-
894: verstasrakennustöiden jatkamiseen . . . . 1376 lon suunnittelu- ja rakennustöiden aloit-
895: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1393
896: 557. Väänänen ym., rah.al. N:o 386: Määrä-
897: rahan osoittamisesta Suonenjoen emäntä- 573. Käkelä ym., rah.al. N:o 402: Määrära-
898: koulun lisärakennuksen rakentamiseen .. 1377 han osoittamis.esta virastotalon rakenta-
899: miseksi Parikkalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394
900: 558 . .tlntila ym., rah.al. N:o 387: Määrära-
901: han osoittamisesta karjatalouskoulun ra- 574. Holopainen ym., rah.al. N:o 403: Määrä-
902: kentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . 1378 rahan osoittamisesta Liperin virastota-
903: lon suunnittelu- ja rakennustöiden aloit-
904: 559. Karvonen ym., rah.al. N: o 388: Määrä- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1395
905: rahan osoittamisesta metsäkoulun aikaan-
906: saamiseksi Uimaharjuun ............... 1379 575. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 404: An-
907: gående anvisande av anslag för utvidg-
908: 560. Nordström ym., rah.al. N:o 389: Määrä- ning och fördjupning av Svartån i Karis 1396
909: rahan osoittamisesta Vaasan lentoken-
910: tällä suoritettavia kestopäällystystöitä 575. Rosenberg ym., rah.al. N:o 404: Määrä-
911: varten 1380 rahan osoittamisesta Mustionjoen leven-
912: tämistä ja syventämistä varten Karjaalla 1397
913: 561. Ryhtä, rah.al. N: o 390: Määrärahan osoit-
914: tamisesta Kuusamon lentokentän rakenta- 576. Aitio ym., rah.al. N:o 405: Määrärahan
915: missuunnitelman valmistamista varten .. 1381 osoittamisesta Alasjärven v.esijättöalueen
916: kuivatustöiden aloittamiseksi .......... 1398
917: 562. Niskala ym., rah.al. N:o 391: Määrära-
918: han osoittamisesta lentokentän paikan 577. Pusa ym., rah.al. N:o 406: Korotetun
919: tutkimista varten Kolarin tai Muonion määrärahan osoittamisesta Vanajan ve-
920: sistön Lempäälässä suoritettavia uudis-
921: kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382
922: rakennus- ja perkaustöitä varten . . . . . . 1399
923: 563. Koivisto ym., rah.al. N:o 392: Määrä- 578. Heikura, rah.al. N:o 407: Määrärahan
924: rahan osoittamisesta Sodankylän lento- osoittamisesta Rynkäsjärven vesistön
925: kentän kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1383 perkaushankkeen toteuttamiseksi ...... 1400
926: 564. Turunen ym., rah.al. N:o 393: Määrära- 579. Heikura ym., rah.al. N:o 408: Määrä-
927: han osoittamisesta ammatillisten koulu- rahan osoittamis·esta Ristiluoman per-
928: jen rakennustöitä varten , . . . . . . . . . . . . . 1384 kaukseen Kankaanpään kunnassa . . . . . . 1401
929: XVI Sisällysluettelo 1957.
930:
931:
932: Siv. Siv.
933: 580. Heilcwra, rah.al. N:o 409: Määrärahan 596. Kujala ym., rah.al. N:o 425: Määrära-
934: osoittamisesta Isonkeitaan neva-alueen han osoittamisesta Virran sillan raken-
935: kuivatushankkeen alulle saattamista var- tamiseksi Iitin kunnassa . . . . . . . . . . . . . . 1419
936: ten .................................. 1402
937: 597. Heilcura, rah.al. N:o 426: Määrärahan
938: 581. H eilcura, rah.al. N: o 410: Määrärahan osoittamisesta Mansoniemen-Kovelahden
939: osoittamisesta Majajärven ja Vuorijär- -Raivaalan maantiellä olevan Vänniluo-
940: ven vesistön perkaushankkeen alulle saat- man sillan rakentamiseksi ja siihen liit-
941: tamiseksi Parkanon kunnassa .......... 1403 tyvän tieoikaisun suorittamiseksi ...... 1420
942: 582. Heilcura ym., ruh.al. N:o 411: Määrära- 598. Ahonen ym., rah.al. N:o 427: Määrära-
943: han osoittamisesta Inhottujärven vesis- han osoittamisesta Melonkosken sillan
944: tön perkausten aloittamiseksi Satakun- uudelleen rakentamis.eksi Virtain-Ähtä-
945: nassa ................................ 1404 rin maantiellä ........................ 1421
946: 583. Rapio ym., rah.al. N:o 412: Määrärahan 599. Ahonen ym., rah.al. N:o 428: Määrära-
947: osoittamisesta Pohjois-Satakunnassa val- han osoittamisesta Suolahden-Koiviston
948: tion omistuksessa olevien soiden perus- maantien sillan rakentamiseen ........ 1422
949: kuivatuksien aloittamista varten . . . . . . 1405
950: 600. Ahonen ym., rah.al. N: o 429: Korotetun
951: 584. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 413: Määrära- määrärahan osoittamisesta Viitasaaren
952: han osoittamisesta Peliinkosken perkaa- pitäjässä sijaitsevan Hännilänsalmen sil-
953: miseen Padasjoen kunnassa . . . . . . . . . . . 1406 lan rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1423
954: 585. Kiviaho ym., rah.al. N:o 414: Määrära- 601. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 430: Mää-
955: han osoittamisesta Evi- ja Lappajärven rärahan osoittamisesta sillan rakentami-
956: säännöstelytyön suorittamiseen . . . . . . . . 1407 seksi Orivirtaan ...................... 1424
957: 586. Rytkönen ym., rah.al. N:o 415: Määrä- 602. Nieminen ym., rah.al. N:o 431: Määrä-
958: rahan osoittamisesta Näläntöjärven ve- rahan osoittamisesta sillan rakentami-
959: denpinnan säännöstelemistä varten .... 1408 seksi Orivirtaan Savonlinnan-Joensuun
960: 587. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 416: Mää- maantiellä ........................... 1425
961: rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan- 603. Kelovesi ym., rah.al. N:o 432: Määrära-
962: maan alueen peruskuivatustöitä varten 1409 han osoittamisesta Kirjamoin salmen sil-
963: lan rakennustöiden aloittamiseen Taipal-
964: 588. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 417: Mää-
965: rärahan osoittamisesta Siikajoesta Pason- saaren kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1426
966: järven kautta Niemelän lahteen johtavan 604. Matilainen ym., rah.al. N:o 433: Määrä-
967: kanavan kaivamistöiden aloittamiseksi . . 1410 rahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
968: 589. Tainio ym., rah.al. N:o 418: Määrära- tamiseksi Mansikkakosken sillan maan-
969: tieliikennettä koskevan osan leventämi-
970: han osoittamisesta Simon kunnassa si-
971: jaitsevan Viantiejoen perkaustöiden aloit- sestä ................................ 1427
972: tamiseksi ............................. 1411 605. Väänänen ym., rah.al. N:o 434: Määrä-
973: rahan osoittamisesta sillan rakentami-
974: 590. Lahtela ym., rah.al. N:o 419: Määrära-
975: han osoittamisesta Kemijärvestä laske- seksi Muurutvirran lautan paikalle . . . . 1428
976: van Kemijoenniskan perkaamiseksi . . . . 1412 606. Hietanen y1n., rah.al. N:o 435: Määrära-
977: han osoittamisesta Muurutvirran sillan
978: 591. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 420: Määrä-
979: rahan osoittamisesta Hiidensalmen sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1429
980: mkentamista varten Lohjan-Sammatin 607. Hult ym., rah.al. N:o 436: Määrärahan
981: maantiellä ........................... 1414 osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ki-
982: visalmeen ........•................... 1430
983: 592. Hostila ym., rah.al. N:o 421: Määrära-
984: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi 608. Nieminen ym., rah.al. N:o 437: Määrä-
985: Kymijoen läntisen haamn yli Hirvikos- rahan osoittamisesta sillan rakentami-
986: ken kylän kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1415 seksi Sulkavan kosken ylimenopaikalle 1431
987: 593. Hostila ym., rah.al. N:o 422: Määrära- 609. Kauppi ym., rah.al. N:o 438: Määrära-
988: han osoittamisesta Hirvivuolteen järjes- han osoittamisesta sillan rakennustöiden
989: telypadon sillan kansirakennelman valmis- aloittamiseksi Oulujoen yli Laukan !ossi-
990: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1416 paikalle Laukan-Ylikiimingin maantiellä 1432
991: 594. Hostila ym., rah.al. N:o 423: Määrära- 610. Rytinlci ym., rah.al. N:o 439: Määrä-
992: han osoittamisesta Kymijoen itäisen haa- rahan osoittamisesta sillan rakentami-
993: ran sillan uusimiseksi Karhulan kauppa- seksi Iijokeen Kiimingin-Yli-Iin maan-
994: lan kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1417 tietä varten .......................... 1433
995: 595. Kujala ym., rah.al. N:o 424: Määrära-
996: han osoittamisesta Hirvikosken sillan 611. Väyrynen ym., rah.al. N:o 440: Määrä-
997: r~~enn~~~~~d~.n aloittamista varten Pyh- rahan osoittamisesta sillan rakentami-
998: taan p1taJassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1418 seksi Tornionjoen yli Pellon kohdalla . . 1434
999: Sisällysluettelo 1957. XVII
1000:
1001:
1002: Siv. Siv.
1003: 612. Friman ym., rah.al. N:o 441: Määrära- 627. Rapio ym., rah.al. N:o 456: Määrärahan
1004: han osoittamisesta Salmen sillan ra- osoittamisesta Porin-Vaasan maantien
1005: kennustöiden aloittamiseksi Sodankylän rakentamiseen Turun ja Porin läänin
1006: -Kittilän maantiellä ................. 1435 alueella ..............•............... 1451
1007: 613. Lahtela ym., rah.al. N: o 442: Määrära- 628. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 457: Määrära-
1008: han osoittamisesta sillanrakennustöitä han osoittamisesta Vääksyn ja Padas-
1009: varten Kemijärven-Lehtolan-Posion joen kirkonkylän välisen maantien uusi-
1010: maantiellä ........................... 1436 mista varten ......................... 1452
1011: 614. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 443: 629. Häppölä ym., rah.al. N:o 458: Määrära-
1012: Määrärahan osoittamisesta uuden lau- han osoittamisesta tietöiden aloittami-
1013: tan hankkimiseksi Rajalahden Lappda- seksi valtatiellä n: o 4 Hausjärven-
1014: lin lauttapaikalle ...................... 1437 Lammin-Padasjoen välillä ............ 1453
1015: 615. Hostila ym., rah.al. N:o 444: Määrära- 630. Seppi ym., rah.al. N:o 459: Määrärahan
1016: han osoittamisesta Helsingin-Kotkan- osoittamisesta Pälkäneen-Rautajärven
1017: Lappeenrannan runkotien tietöiden aloit- maantien oikaisua varten ............. 1454
1018: tamiseksi Pyhtään kunnan alueella . . . . 1438
1019: 631. Seppi ym., rah.al. N:o 460: Määrärahan
1020: 616. Aaltonen ym., rah.al. N:o 445: Määrä- osoittamisesta Teiskon-Jäminkipohjan
1021: rahan osoittamisesta Ylikylän-Parais- maantien oikaisua varten ............. 1455
1022: ten maantien päällystämiseksi asfaltti-
1023: betonilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1439 632. Seppi ym., rah.al. N:o 461: Määrärahan
1024: osoittamisesta Karjulan sillan ja Ruove-
1025: 617. Haapanen ym., rah.al. N:o 446: Määrä- den kirkonkylän välisen maantien oikai-
1026: rahan osoittamisesta Lopen kunnassa sua varten ........................... 1456
1027: olevan Salonkylän-Piipalan maantien
1028: rak,entamiseen ........................ 1440 633. Myllymäki ym., rah.al. N:o 462: Määrä-
1029: rahan osoittamisesta Mäntän-Juupajoen
1030: 618. Lahti ym., rah.al. N:o 447: Määrärahan maantien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1457
1031: osoittamisesta tutkimuksen toimittami-
1032: seksi Voikkaan-Kokkomäen-Jaalan 634. Myllymäki ym., rah.al. N:o 463: Määrä-
1033: maantien rakentamista varten ........ 1441 rahan osoittamisesta Jämsän ja Muura-
1034: men välisen tieosan töiden jatkamiseen
1035: 619. Lahti ym., rah.al. N: o 448: Määrärahan ja Jämsänjoen sillan rakentamiseen . . . . 1458
1036: osoittamisesta Valkealan-Näkkimistön
1037: -Tuohikotin maantien peruskorjausta 635. Suonpää ym., rah.al. N:o 464: Määrä-
1038: varten ............................... 1442 rahan osoittamisesta Tampereen-Jyväs-
1039: kylän valtatien Oriveden-Jämsän tie-
1040: 620. Suonpää ym., rah.al. N:o 449: Määrära- osan korjaustöitä varten .............. 1459
1041: han osoittamisesta Tampereen-Turun
1042: runkotien rak,entamisen aloittamiseen .. 1443 636. Koskinen ym., rah.al. N:o 465: Määrära-
1043: han osoittamisesta Keski-Suomen maan-
1044: 621. Rapio ym., rah.al. N:o 450: Määrärahan teitten peruskorjauksia varten ........ 1460
1045: osoittamisesta Kyröskoskelta Tampereen
1046: -Porin valtatielle johtavan tien rakenta- 637. Koivunen ym., rah.al. N:o 466: Määrä-
1047: misen aloittamiseen .................. H44 rahan osoittamisesta Kanavuoren-Keik-
1048: 622. Rapio ym., rah.al. N: o 451: Määrärahan kamäen maantien rakennustöiden aloit-
1049: osoittamisesta Tampereen-Porin valta- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1461
1050: tien rakennustöiden aloittamiB>eksi . . . . . 1445 638. Koivunen ym., rah.al. N:o 467: Määrä-
1051: 623. Rapio ym., rah.al. N: o 452: Määrärahan rahan osoittamisesta yhdystien rakenta-
1052: osoittamisesta Porista Parkanoon johta- miseksi Kortteen pysäkiltä Koron-Kih-
1053: van tien parannustöiden aloittamiseksi 1446 niön maantiehen ...................... 1462
1054: 624. H eikura, rah.al. N: o 453: Määrärahan 639. Jämsen ym., rah.al. N:o 468: Määrära-
1055: osoittamisesta Jouhimaan-Kantin asu- han osoittamisesta maantien rakentami-
1056: t~s~luee~ paikallistien suunnitelman laa- seksi Kinnulan pitäjästä Pihtiputaan pi-
1057: tlmiseksl ............................. 1447 täjän Alvajärven kylän asemalle ...... 1463
1058: 625. H eikura, rah.al. N: o 454: Määrärahan 640. Å.svik ym., rah.al. N:o 469: Määrärahan
1059: osoittamisesta Kihniön-Pohjois-Parka- osoittamisesta Vaasan piirin tieraken-
1060: non-Karvian maantien rakennustyön nustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1464
1061: jatkamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1448
1062: 641. .J.svik ym., rah.al. N:o 470: Määrärahan
1063: 626. Heikwra ym., rah.al. N:o 455: Määrä- osoittamisesta Vaaean piirin siltaraken-
1064: rahan osoittamisesta Keski-Suomesta Poh- nustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1465
1065: jois-Satakunnan kautta Merikarvian sata-
1066: maan johtavan maantien tienparannustut- 642. Kiviaho ym., rah.al. N:o 471: Määrära-
1067: kimuksia ja rakennussuunnitelmien laati- han osoittamisesta Kuortaneen-Lehti-
1068: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1449 mäen-Soinin maantien rakentamiseen .. 1466
1069:
1070: 3 E 686/58
1071: XVIII Sisällysluettelo 1957.
1072:
1073:
1074: Siv. Siv.
1075: 643. Rankila ym., rah.al. N:o 472: Määrära- 657. Torvi ym., rah.al. N:o 486: Määrärahan
1076: han osoittamisesta Lapuan-Kyyjärven osoittamisesta tutkimuksen suorittami-
1077: valtatien peruskorjauksiin . . . . . . . . . . . . 1467 seksi satamatien suunnasta Kalajoen Rah-
1078: 644. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 473: Määrä- jan Ryöppään saaristoon . . . . . . . . . . . . . 1484
1079: rahan osoittamisesta Seinäjoen-Kuorta- 658. Nislcala ym., rah.al. N:o 487: Määrära-
1080: neen maantien rakentamista varten osuu- han osoittamisesta Tornion ja Haaparan-
1081: della Nurmon Veneskoski-Seinäjoen nan välisen maantiepenkereen levitystä
1082: kauppalan Rajakatu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1468 varten ............................... 1485
1083: 645. Jämsen ym., rah.al. N:o 474: Määrära-
1084: han osoittamisesta Sumiaisten maantien 659. Rytinki ym., rah.al. N:o 488: Määrära-
1085: korjaustöiden ja Matilanvirran sillan ra- han osoittamisesta Ylikiimingin-Nuorit-
1086: kentamisen aloittamista varten ........ 1470 tan-Hetekylän maantien perusparannus-
1087: nustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1486
1088: 646. V. Vi1'tanen ym., rah.al. N:o 475: Mää-
1089: rärahan osoittamisesta Särkilahden-Sa- 660. Tainio ym., rah.al. N:o 489: Määrära-
1090: vonlinnan maantien suunnittelua ja aloit- han osoittamisesta maantien rakennus-
1091: tamista varten ........................ 1471 töiden aloittamiseksi Kitkajärven poh-
1092: joispuolisesta tiestä Kuusamon-Kemi-
1093: 647. Rantamaa ym., rah.al. N:o 476: Määrä- järven tiehen ........................ 1487
1094: rahan osoittamisesta tutkimuksen toimit-
1095: tamiseksi ja työn aloittamiseksi maan- 661. Ryhtä, rah.al. N:o 490: Määrärahan
1096: tien rakentamista varten Säämingin kun- osoittamis.esta maantien rakennustöiden
1097: nan Särkilahdesta saariston kautta Sa- aloittamiseksi Kuusamon Kuolion ky-
1098: vonlinnaan ........................... 1472 lästä Keranjärven kautta Murtovaaralie 1488
1099: 648. Niiranen ym., rah.al. N:o 477: Määrära- 662. Rytinki ym., rah.al. N: o 491: Määrära-
1100: han osoittamis.esta Lastukosken-Säynei- han osoittamisesta Pudasjärven kunnassa
1101: sen kirkonkylän maantien kunnostami- sijaitsevan Poijulan-Rytinkisalmen maan-
1102: seen ................................. 1474 tien peruskorjaustöitä varten . . . . . . . . . . 1489
1103: 649. Niiranen ym., rah.al. N:o 478: Määrära-
1104: han osoittamisesta Juuan kirkonkylän- 663. Rytinki ym., rah.al. N:o 492: Määrära-
1105: Viitaniemen maantiellä olevan Aitta- han osoittamisesta Kariniemen-Posion
1106: mäen alentamiseen ................... 1475 maantien peruaparannustöiden aloittami-
1107: seksi ................................ 1490
1108: 650. Hietanen ym., rah.al. N:o 479: Määrä-
1109: rahan osoittamisesta Kailan tien ja Kai- 664. Rytinki ym., rah.al. N:o 493: Määrä-
1110: lan siltojen laajennustöiden aloittami- rahan osoittamisesta maantien rakennus-
1111: seksi ................................ 1476 töiden aloittamiseksi Pudasjärven Pu-
1112: hoksen Myllykankaalta Metsäkylän ase-
1113: 651. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 480: Mää- malle Taivalkosken kunnassa ......... 1491
1114: rärahan osoittamisesta Kuopion-Korte-
1115: joen oikotien ja sen jatkona olevan 665. Friman ym., rah.al. N:o 494: Määrära-
1116: Riista veden-Vehmersalmen tien raken- han osoittamisesta Tolosenkylän-Lohi-
1117: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1478 uivan maantierakennustyön aloittami-
1118: 652. Rytkönen ym., rah.al. N:o 481: Määrä- seksi ................................ 1492
1119: rahan osoittamisesta avustukseksi Viere-
1120: män kunnalle Marttisjo.en-Kaarakkalan 666. Friman ym., rah.al. N:o 495: Määrära-
1121: -Niemisten maantien rakennustöiden han osoittamisesta tierakennustyön aloit-
1122: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1479 tamiseksi Rovaniemen Saarenkylästä Ou-
1123: nasjokivartta Markkasuvannon sillalle . • 1493
1124: 653. Kiviaho ym., rah.al. N:o 482: Määrära-
1125: han osoittamisesta Pietarsaaren-Alajär- 667. Friman ym., rah.al. N:o 496: Määrära-
1126: ven maantien rakentamiseksi .......... 1480 han osoittamisesta tierakennustyön aloit-
1127: tamiseksi Tepaston kylästä Lompolon
1128: 654. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 483: Mää- kautta Puljun kylään Kittilän kunnassa 1494
1129: rärahan osoittamisesta Raahen-Kajaa-
1130: nin maantien rakennustöiden aloittami- 668. Friman ym., rah.al. N:o 497: Määrära-
1131: s~ksi Lapalu?,d.O~. sataman ja Papusuon han osoittamisesta maantien rakentami-
1132: tlenhaaran vahlla .................... 1481 seksi Sadankylän-Pelkosenniemen maan-
1133: 655. Niiranen ym., rah.al. N:o 484: Määrära- tiestä Orajärven kylään . . . . . . . . . . . . . . . 1495
1134: han osoittamisesta Karjalan pikatien ra- 669. Friman ym., rah.al. N:o 498: Määrära-
1135: kentamiseen .......................... 1482 han osoittamisesta Värriön-Tanhuan
1136: 656. Tauriainen ym., rah.al. N:o 485: Määrä- tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1496
1137: rahan osoittamisesta maantien rakennus-
1138: töiden aloittamiseksi Suomussalmen- 670. Pöykkö ym., rah.al. N:o 499: Määrära-
1139: Kuusamon maantiestä Selkoakylän kautta han osoittamisesta Viirin-Vanttausjär-
1140: Hossan maantiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1483 ven-Vian maantietyön aloittamiseksi •• 1497
1141: Sisällysluettelo 19:i7.
1142:
1143: Siv. Siv.
1144: 671. Pöykkö ym., rah.al. N:o 500: Määrära- 682. Lahtela ymo, rah.al. N: o 511: Määrära-
1145: han osoittamisesta Tanhuan-Värriön han osoittamisesta Kostamoxt-Varrio.n
1146: tietyön aloittamiseksi ...........•.... 1498 kylätien maantieksi kunnostamista ja
1147: Pelkosenniemen kirkonkylään jatkamista
1148: 672. PöykJcö ym., rah.al. N:o 501: Mäiirä.Fa- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1510
1149: han osoittamisesta. maantien rakentami-
1150: seksi Ounasjoen itäpuolitae Saaren ky- 683. Lahtela ym., rah.al. N:o 512: Määrii.ra-
1151: lästä Markkasuvantoon •....•.•....... 1499 han osoittamisesta maantien rakentami-
1152: seksi Soppalasta Räisäläiin . . . . . . . . . . • . 1512
1153: 673. Pöykkö ym., rah.al. N:o 502: Määrära-
1154: han osoittamisesta Tepaston-Puljun- 684. Lahtela ym., rahoal. N:o 513: Määrära-
1155: Nunnasen tietöiden aloittamiseksi ..•.. 1500 han osoittamisesta Inarin kirkonkyliin
1156: ja Menesjärven välisen maantien kqn-
1157: 674. Pöyklcö ym., rah.al. N:o 503: Määrära- nostamista varten ....•...•...•..••... 1514
1158: han osoittamisesta Molkojärven-Kie-
1159: ringin maantien rakentamiseen ........ 1501 685. Lahtela '!Jmo, rah.al. N:o 514: Määrära-
1160: han osoittamisesta maantien rakentami-
1161: 675. Pöykkö ym., rah.al. N:o 504: Määrära- seksi Ylikitkajärven luoteispuolitae Po-
1162: han osoittamisesta maantien rakentami- sion-Kuusamon maantieltä Kemijärven
1163: seksi Kemijoen eteläpuolelta Sierilästä Kuusamon maantiehen . . . . . . . . . . • . . . • . 1516
1164: Pekkalaan Rovaniemen-Kuusamon maan-
1165: tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1502 686. Lahtela ym., rah.al. N:o 515: Määrära-
1166: han osoittamisesta maantien rakentami-
1167: 676. Koivisto ym., rah.al. N:o 505: Määrära- seksi Sodankylän kunnan K.elujiirven
1168: han osoittamisesta Ranuan-Toivakka- ~.f.liistä Savukosken kunnan Värriön ky-
1169: kankaan-Pohjaslahden maantien raken- laan ................•..........••.... 1517
1170: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1503
1171: 687. Lahtela ym., rah.al. N:o 516: Määrära-
1172: 677. Koivisto, rah.al. N:o 506: Määrärahan han osoittamisesta maantien rakentami-
1173: osoittamisesta maantien rakentamiseksi seksi Kittilän kunnan Tepaston kylästä
1174: Savukosken Värriön kylästä Timhuan ~?.mpolon kylän kautta Puljujärven ky-
1175: kylään ............................... 1504 laan ................................. 1518
1176:
1177: 678. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 507: 6880 Lahtela ymo, rahoal. N:o 517: Määrära-
1178: Määrärahan osoittamisesta Koivun-Ro- han osoittamisesta Aholan-Mourujärven
1179: vaniemen tien rakentamiseksi ja Lantio- -Maaninkavaaran maantien rakennus-
1180: saaren-Koivun tien oikaisu- ja ko:rjaus- töiden loppuunsaattamiseksi . . . . . . . . . . . 1519
1181: töid·en aloittamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . 1505
1182: 689. Lahtela ym., rahoal. N:o 518: Määrära-
1183: han osoittamisesta maantien rakentami-
1184: 679. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 508: seksi Utsjokeen rakennetun sillan etelä-
1185: Määrärahan osoittamisesta Vikajärven- puolelta Nuorgamin kautta Norjan ra-
1186: Kemijärven-Sallan maantien oikaisu- ja
1187: jalle ...••....•..................•..•• 1520
1188: kunnostamistäitä varten. • . • . . . . . • . . . . . 1506
1189: 690. Koivisto ym., rahoal. N:o 519: Määrä-
1190: 680. Lahtela ym., rahoal. N:o 509: Määrära- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1191: han osoittamisesta yhdysmaantien ra- miseksi Enontekiön kirkolta Norjan ra-
1192: kentamista varten Sallan Lapajärven jalle .. o............................•. 1522
1193: tiestä Kemijärven-Sallan maantiehen
1194: Sålmivaaran kylään •................. 1507 691. Luukka ym., rah.al. N:o 520: Määrära-
1195: han osoittamisesta Lempäälän uitto- ja
1196: 681. Lahtela ym., rah.al. N:o 510: Määrära- säännöstelykanavan rakentamiseen ..•. 1523
1197: han osoittamisesta Javaruksen-Vuojär-
1198: ven maantien rakennustöiden jatkami- 692. Kyttä ym., rah.al. N:o 521: Määrärahan
1199: seen ...... o.... oo.................... 1508 osoittamisesta työllisyyden turvaamiseksi 1524
1200:
1201:
1202:
1203:
1204: I. Perustuslakivaliokunta.
1205: Huoneenvuokrien säännöstelyä koskeva Siv.
1206: lakialoite. 5. lJhman, lak.al. N:o 121: Ehdotus laiksi
1207: Siv. huoneenvuokrien säännöstelystä . . . . . . . . . 1529
1208: 5. lJhman, lagmot. N: o 121: Förslag tili lag
1209: om hyresreglementering . . . . . . . . . . . . . . . 1527
1210: XX Sisällysluettelo 1957.
1211:
1212: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1213: Vientimaksua sekä. Pohjois-Suomen teol- Siv.
1214: lisuuden veronhuojennuksia ym. vero- laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veron-
1215: tusta koskevia lakialoitteita. huojennuksista . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • • . • . 1538
1216: Siv. 697. TuuU ym., lak.al. N:o 117: Ehdotus
1217: 693. Kuusinen ym., lak.al. N:o 105: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
1218: laiksi vientimaksusta . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1533 sesta muuttamisesta . . . . . • . • .. . . . . • . . . . 1540
1219: 694. Kuusinen ym., lak.al. N:o 108: Ehdotus 698. V. Leskinen ym., lak.al. N:o 118: Ehdo-
1220: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- tus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden
1221: sesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536 veronhuojennuksista . . . . . • • • . . . . • . . . . . . 1541
1222: 695. Eytinki ym., lak.al. N:o 112: Ehdotus 699. Suominen, lak.al. N:o 122: Ehdotus laiksi
1223: laiksi henkilöautojen ja moottoripyörien ennakkoperintälain 22 ~: n väliaikaisesta
1224: ylimääräisestä verosta ................. 1537 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542
1225: 696. Partanen ym., lak.al. N:o 114: Ehdotus
1226:
1227: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
1228: Atomienergiaa, kunnallishallintoa, ylei- Siv.
1229: siä. teitä. ja palotointa koskevia laki-
1230: aloitteita. maanpanoa koskevan lain muuttamisesta 1551
1231: Siv. 53. Saura ym., lak.al. N:o 115: Ehdotus
1232: 51. Suonpää ym., lak.al. N:o 110: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta
1233: atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvia annetun asetuksen muuttamisesta . • • . . . 1552
1234: aineita sisältävien kivennäisten valtaa- 54. Vennamo ym., lak.al. N:o 116: Ehdo-
1235: mista sekä näiden aineiden ja niiden val- tukset laeiksi maalaiskuntain kunnallis-
1236: mistukseen tarkoitettujen laitosten val- hallinnosta ja kunnallishallituksesta kau-
1237: vontaa koskevaksi lainsäädännöksi . . . . . . 1545 pungissa annettujen asetusten muuttami-
1238: 52. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 113: Ehdotus sesta .................................. 1554
1239: laiksi yleisistä teistä annetun lain voi- 55. iihman, lak.al. N:o 123: Ehdotus laiksi
1240: palolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1556
1241:
1242: IX. Maatalousvaliokunta.
1243: Sokerintuotannon , turvaamista, maata- Siv.
1244: loustulon vakaannuttamista sekä viljan, tili lag angående ändring av lagen om
1245: perunan ja puutarhatuotteiden varastoi- stabilisering av lantbruksinkomsten • . • . 1565
1246: misen edistämistä koskevia lakialoitteita. 109. Lindh ym., lak.al. N:o 104: Ehd(J!;us
1247: Siv. laiksi maataloustulon vakaannuttamisesta
1248: 108. Jaakkola ym., lak.al. N:o 103: Ehdotus annetun lain muuttamisesta • . . . . . . . . . . . 1567
1249: laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaa- 110. Hautala ym., lak.al. N:o 111: Ehdotus
1250: misesta (Laus. Vv:lta) ..•............. 1563 laiksi viljan, perunan ja puutarhatuot-
1251: 109. Lindh m.fl., lagmot. N:o 104: Förslag teiden varastoimisen edistämisestä . . . . . . 1569
1252:
1253: X. Työväenasiainvaliokunta.
1254: Kansaneläkelain muuttamista ja työn- Siv.
1255: antajan lapsilisä.- ja kansaneläkemaksua 49. Kuusinen ym., lak.al. N:o 107: Ehdotus
1256: koskevia lakialoitteita. laiksi työnantajan lapsilisä- ja kansan-
1257: Siv. eläkemaksusta ....••..............•... 1574
1258: 48. Kuusinen ym., lak.al. N:o 106: Ehdotus
1259: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . . . 1573
1260:
1261: Valiokuntaan lähettämättä jätettyjä
1262: lakialoitteita.
1263: Siv. Siv.
1264: Kuusine-n ym., lak.al. N:o 109: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen •teollisuuden veronhuojen-
1265: maataloustulon vakaannuttamisesta annetun nuksista . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1578
1266: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1577 Hult ym., lak.al. N:o 120: Ehdotus laiksi
1267: Vennamo ym., lak.al. N:o 119: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojen·
1268: nuksista .............................•.. 1579
1269: VALTIOPÄIVÄT
1270: 1957
1271:
1272: LIITTEET
1273: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1274: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1275:
1276:
1277:
1278:
1279: HELSINKI 1957
1280: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1281:
1282:
1283: E 815/57
1284: VALTIOPÄIVÄT
1285: 1957
1286:
1287: LIITTEET
1288: IV
1289: VALTIOVARAINYALIOKUNTAAN LÄHETETYT,
1290: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1291: RAHA-ASIA-ALOITTEET
1292:
1293:
1294:
1295:
1296: HELSINKI 1957
1297: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1298: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
1299: uusien läänien perustamiskustannuksiin, terveydenhoidollisiin, si-
1300: vistyksellisiin, maataloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituksiin sekä
1301: kulkulaitosparannuksiin.
1302: j
1303: j
1304: j
1305: j
1306: j
1307: j
1308: j
1309: j
1310: j
1311: j
1312: j
1313: j
1314: j
1315: j
1316: j
1317: j
1318: j
1319: j
1320: j
1321: j
1322: j
1323: j
1324: j
1325: j
1326: j
1327: j
1328: 979
1329:
1330: IV,220. - Rah.al. N:o 49.
1331:
1332:
1333:
1334:
1335: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtioneuvoston ta-
1336: lonmiehen toimen muuttamiseksi korjausmiehen toimeksi.
1337:
1338:
1339: Ed us kunnalle.
1340:
1341: Useissa valtion laitoksissa ja virastoissa korjausmiehen nimikkeeksi ja palkka koro-
1342: on talonmiehen toimi muodostunut suu- tettaisiin 11 pl: sta 14 pl: aan.
1343: relta osaltaan korjausmiehen tehtäväksi Edellä olevaan viitaten esitämmekin kun-
1344: ja siksi on pyrittykin muuttamaan ta- nioittaen,
1345: lonmiehen nimike korjausmiehen nimik-
1346: keeksi, joka vastaa paremmin niitä teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
1347: täviä, joita hän joka päivä joutuu suo- tulo- ja menoarvioon 46 500 markkaa
1348: rittamaan. Myös valtioneuvoston talossa jou- valtioneuvoston talonmiehen toimen
1349: tuu talonmies suorittamaan korjausmiehen muuttamiseksi korjausmiehen toimeksi
1350: tehtävät, mutta toimi on kuitenkin talonmie- ja palkkauksen järjestämiseksi 11
1351: hen nimikkeellä. Tehtävän laatuun katsoen pl:sta 14 pl:aan.
1352: olisikin asiallista, että nimike muutettaisiin
1353: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
1354:
1355: Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen.
1356: 980
1357:
1358: IV,221. - Rah.al. N: o 50.
1359:
1360:
1361:
1362:
1363: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valta-
1364: kunnansuunnittelutoimiston ja -neuvoston toimintaa var-
1365: ten.
1366:
1367:
1368: E d u s k u n n a ll e.
1369:
1370: Valtakunnansuunnittelua vuodesta 1951 läheisesti liittyvät voimatalous- ja liikenne-
1371: lähtien valmistellut ns. valtakunnansuunnit- kysymykset vaille sitä tutkimustoiminnan
1372: telukomitea totesi joulukuun 17 päivänä tehostamista, yhteensovittelua ja muuta eri-
1373: 1953 valtioneuvostolle jättämässään mietin- tyistä huomiota, mitä niihin olisi välttä-
1374: nössä (komiteanmietintö n:o 4/54, s. 144), mättä kiinnitettävä pyrittäessä järkiperäi-
1375: että valtakunnansuunnittelutoimistoon olisi seen maamme edelleen teollistamiseen.
1376: perustettava aluksi toimistopäällikön, apu- Edellä sanottu epäkohta voitaisiin poistaa
1377: laistoimistopäällikön sekä vähintään kolmen sopivasti siten, että valtakunnansuunnittelu-
1378: itsenäiseen tutkimus- ja selvittelytyöhön pys- toimistoon perustettaisiin apulaistoimisto-
1379: tyvän tutkijan ja suunnittelijan toimet. päällikön tilapäinen toimi, jonka olemassa-
1380: Eduskunnan myönnettyä vuoden 1956 en- oloa edellyttää myös valtakunnansuunnittelu-
1381: simmäisessä lisämenoarviossa tarkoitusta var- toimistosta kesäkuun 29 päivänä 1956 an-
1382: ten 4 500 000 markan määrärahan tämä eh- nettu asetus. Tällöin toimiston palvelukseen
1383: dotus toteutettiin muuten, paitsi että toimis- voitaisiin ottaa uusi, lähinnä teollisuus-, voi-
1384: toon ei voitu nimittää määrärahojen puut- matalous- ja liikennekysymyksiin paneutu-
1385: teen vuoksi .apulaistoimistopäällikköä. nut, erikoiskoulutuksen saanut henkilö. Sa-
1386: Valtakunnansuunnittelutoimiston tähänas- notussa tarkoituksessa valtakunnansuunnit-
1387: tinen työ on jo tiettävästi osoittanut, että telutoimisto esitti vuoden 1958 menoarviossa,
1388: valtakunnansuunnittelukomitean alkuperäi- että sen ja valtakunnansuunnitteluneuvoston
1389: nen ehdotus toimiston johto- ja tutkijahen- yhteiset määrärahat korotettaisiin vuoden
1390: kilöiden vähimmäismäärästä oli oikeaan osu- 1957 määrärahoihin verrattuna 1430 000
1391: nut. Toimiston nykyisten tutkijavoimien tur- markalla, mitä esitystä ei budjettia laadit-
1392: vin on tosin päästy siihen, että kiireellisim- taessa otettu kuitenkaan huomioon.
1393: pien perustutkimuksien organisointi, eri ta- Edellä sanotun nojalla ja koska pidämme
1394: hoilla suoritettavien tutkimusten yhteen- tärkeänä maamme edelleen teollistamiseen
1395: sovittelu, silmälläpitäen päällekkäistyön ja tähtäävän tutkimustoiminnan viipymätöntä
1396: aiheettomien kustannusten välttämistä, yh- tehostamista val takunnansuunni ttelutoimis-
1397: teydenpito aluesuunnitteluelinten, eri tutki- tossa, ehdotamme kunnioittavasti,
1398: muslaitosten sekä valtakunnansuunnittelun
1399: kannalta tärkeimpien virastojen ja elinten että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
1400: kanssa on saatu ) alustavasti järjestetyksi. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
1401: Sensijaan toimistossa ovat pakostakin jää- 1 430 000 markkaa valtakunnansuun-
1402: neet juuri työvoiman puutteen vuoksi tär- nittelutoimiston ja -neuvoston toimin-
1403: keät valtakunnalliset teollisuus- sekä siihen taa varten.
1404: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
1405:
1406: Yrjö Hautala. Armas Leinonen.
1407: Eeli Erkkilä. H. Tauriainen.
1408: Nestori Kaasalainen. Eino Tainio.
1409: Erkki Koivisto. Toivo Niiranen.
1410: R. Hallberg. Väinö Tikkaoja.
1411: 981
1412:
1413: IV,222. - Rah.al. N: o 61.
1414:
1415:
1416:
1417: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen lää-
1418: nin perustamista varten.
1419:
1420:
1421: E d u s k u n n a ll e.
1422:
1423: Eduskunnan yksimielisesti hyväksymä uusi 1 lääninarkistonhoitajan virka
1424: laki läänien luvusta on tehnyt Keski-Suo- 4 lääninkanslistin virkaa
1425: men läänin muodostamisen täytäntöönpallo- 1 kanslia-apulaisen virka
1426: kysymykseksi ja ainoastaan valtion tulo- ja 5 puhtaaksikirjoittajan virkaa
1427: menoarvioissa osoitetuista varoista riippuvai- 2 vahtimestarin
1428: seksi. 1 talonmiehen "
1429: virka
1430: Perusteet asian kiireellisyydelle ovat tul- Lääninkonttoriin:
1431: leet esille mainittua lakia käsiteltäessä, ja 1 lääninkamreerin virka
1432: tämän vuoden budjetissa osoitettiinkin 5 1 vanh. kamreerin ,
1433: miljoonaa markkaa läänien perustamisen val- 1 lääninreviisorin ,
1434: mistelua varten. 1 lääninkirjanpitäjän ,
1435: Uuden läänin toiminta voitaisiin aloittaa 1 pääkirjanpitäjän ,
1436: 1/10 1958 alkaen. Tällöin jäisi riittävästi 1 lääninkassanhoitajan ,
1437: aikaa käytännöllisen järjestelyn suorittami- 5 lääninkonttoristin virkaa
1438: seen ja vuotuiskustannukset tulisivat vain 1 vanh. kanslia-apulaisen virka
1439: 1/4 osalta rasittamaan vuoden tulo- ja meno- 1 vanh. konttoriapulaisen ,
1440: arviota. 7 toimistoapulaisen virkaa
1441: Keski-Suomessa on jo olemassa oma tie- 4 puhtaaksikirjoittajan ,
1442: ja vesirakennushallinnon sekä maanviljelys-
1443: insinööripiiri. Nyt tulisivat perustettaviksi Lääninrikospoliisikeskukseen:
1444: lääninhallituksen yleinen osasto, lääninkont- 1 komisarion virka
1445: tori ja lääninrikospoliisikeskus. 3 ylikonstaapelin virkaa
1446: 1 kanslistin virka
1447: Ne erikoishallintoviranomaiset, jotka tä-
1448: män lisäksi tulisivat välttämättömiksi, ni-
1449: menomaan rakennus-, lääkintä- ja verohal- Näin ollen tulisi perustettavaksi 55 uutta
1450: linnot, voitaisiin liittää lääninorganisatioon virkaa tai tointa. Suoritettujen laskelmien
1451: v. 1959 alusta, mutta yleinen toiminta sitä mukaan kokonaispalkkamenot vuodessa olisi-
1452: ennen olisi luomassa pohjaa koko laajuudes- vat 32 milj. mk, jolloin ensi vuodelle varat-
1453: saan toimivalle lääninhallinnolle. tava palkkamääräraha on n. 8 000 000 mark-
1454: Virat, jotka näin ollen tulisivat perustet- kaa. Tämä summa ei tule olemaan kokonai-
1455: taviksi, olisivat seuraavat: suudessaan menonlisäystä, koska samalla voi-
1456: taneen lakkauttaa merkittävä määrä Vaa-
1457: Lääninhallituksen yleiseen osastoon: san, Kuopion, Mikkelin ja Hämeen lää-
1458: 1 maaherran virka ninhallituksien virkoja, vaikkakaan lak-
1459: 1 lääninneuvoksen kauttaminen ei tulisi enää kysymykseen
1460: 1 lääninasessorin " siinä laajuudessa kuin v. 1953 aluekomitean
1461: 1 poliisitarkastajan " mietinnössä on esitetty.
1462: 3 lääninsihteerin "
1463: virkaa Lääninhallituksen sijoituspaikaksi on Jy-
1464: 1 lääninnotaarin virka väskylän kaupunki ehdottanut Asema- ja Va-
1465: 1 lääninkirjaajan paudenkatujen kulmauksessa olevaa ns. kau-
1466: 1 apulaiskirjaajan " punginhotellin taloa, minkä kaupunki on si-
1467: 1 lähettäjän " toutunut kustannuksellaan kunnostamaan.
1468: "
1469: 2 E 815/57
1470: 982 IV,222. - Keski-Suomen läänin perustaminen.
1471:
1472:
1473: Kaupunginhotellin talo, jonka piirustukset paikallf\ Gummeruksen- ja Jyväskylänkatu-
1474: on jätetty sisäasiainministeriöön, voisi tar- jen kulmaukseen, rakennettaneen lähiaikoina.
1475: jota riittävät tilat toistaiseksi lääninhallituk- Perustettavan lääninhallituksen toimihen-
1476: selle ehkä joitakin erikoishallintoelimiä lu- kilöitten asuntokysymys voidaan Jyväsky-
1477: kuunottamatta. Hotellirakennuksen huoneis- lässä järjestää tyydyttävästi. Säännöstelystä
1478: topinta-alat ovat: vapaita huoneistoja on ollut jatkuvasti saa-
1479: tavissa vuokratason pysytellessä kohtuulli-
1480: II kerros varsinaiset huonetilat .. 550m2 sena. Lisäksi on tälläkin hetkellä rakenteilla
1481: käytävät, portaat, WC: t yms. 245 " useampia uusia asuntotaloja.
1482: I kerros asuntoja, arkistotilaa ja Suoritettujen laskelmien mukaan olisivat
1483: kahviota varten ............ . 175 ,, Keski-Suomen lääninhallituksen muodostami-
1484: 970m2 sesta johtuvat menot
1485: liikehuoneistot, jotka tarvit-
1486: taessa voidaan ottaa virasto- 1/10-31/12 1958 seuraavat:
1487: käyttöön .................. . 170 " palkkaukset . . . . . . . . . . . . . . . 8 500 000: -
1488: vuokrat ja tarverahat . . . . . . 1100 000: ~
1489: 1140 m2 lämmitys ja valaistus . . . . . . 200 000: -
1490: kaluston ja konttorikoneitten
1491: Niille virastoille, mitkä eivät mahdollisesti hankinta (kertameno) . . . . 6 000 000: -
1492: myöhemmin tulisi taloon mahtumaan, on jär- 15 800000:-
1493: jestettävissä virastotilat. Esim. Karjalan
1494: Puku Oy:n Kauppakatu 28:ssa omistamassa Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
1495: talossa on koko IV kerros - pinta-ala kunnioittaen,
1496: 532 m2 - käyttämättä ja väliseinät raken-
1497: tamatta, joten nämä tilat voitaisiin saada että Eduskunta ottaisi KeskJ,-Suo-
1498: lääninhallituksen käyttöön. Myöskin suunnit- men läänin perustamista varten vuo-
1499: teilla olevien talojen suhteen on mahdolli- den 1958 tulo- ja menoarvioon 7 Pl.
1500: suuksia tilojen varaamiseen. Niinpä Oy Al- II luvun 1 momentille 7 850 000 mark-
1501: koholiliike Ab: n suunnitteleman talon johto- kaa, 5 momentille 1100 000 markkaa, 7
1502: kunta on päättänyt jo periaatteessa ottaa momentille 200 000 markkaa sekä IV
1503: talosuunnittelun yhteydessä huomioon maa- luvun 1 momenUlle 650 000 markkaa
1504: herran asunnon sijoittamisen vuokrahuoneis- ja 20 Pl. 1 luvun 5 momentille
1505: toon. Talo, joka rakennetaan edustavalle 6 000 000 markkaa.
1506: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
1507:
1508: Arvo Ahonen. Erkki W. Mohell. Erkki Leikola..
1509: Impi Lukkarinen. Artturi Jämsen. Aare Leikola.
1510: Artturi Koskinen. Väinö Rankila. Matti Koivunen.
1511: 983
1512:
1513: IV,223. - Rah.al. N: o 52.
1514:
1515:
1516:
1517:
1518: Kukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
1519: läänin perustamista varten.
1520:
1521:
1522: Eduskunnalle.
1523:
1524: Viitaten vuonna 1956 jätettyyn raha-asia- 7 Pl. II luvun 1 momentille 7 000 000
1525: aloitteeseen n: o 56 ja siinä esitettyihin pe- markkaa ja 5 momentille 1 000 000
1526: rusteluihin ehdotamme kunnioittavasti, markkaa, 7 momentille 300 000 mark-
1527: kaa ja IV luvun 1 momentille 650 000
1528: että Eduskunta Pohjois-Karjalan markkaa sekä 20 Pl. I luvun 5 mo-
1529: läänin perustamista varten ottaisi mentille 6 000 000 markkaa.
1530: vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon
1531: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
1532:
1533: Antti Kukkonen. Pauli Puhakka. Ale Holopainen.
1534: Juho Karvonen. M. Honkavaara. Vieno Simonen.
1535: R. Hallberg. Kalle Kauhanen. Toivo Niiranen.
1536: 984
1537:
1538: IV,224. - Rah.al N: o 53.
1539:
1540:
1541:
1542:
1543: Tuurna ym.: Määrärahan osoittamisesta nimismiesten ja apu-
1544: . laisnimismiesten vuokrarahojen korottamiseksi.
1545:
1546:
1547: E d u s k u n n a ll e.
1548:
1549: Maamme nimismiesten vuokrarahat ovat piiristä sanotut konttori- ym. kustannukset
1550: vuodesta 1952 alkaen olleet 8 000 markkaa 78 nimismiespiirissä, joten nimismiesten kus-
1551: vuodessa. Tämä määrä oli jo silloin, mutta tantamia konttoreita on 17 4. Toisin sanoen
1552: on erityisesti nykyään liian alhainen. 174 nimismiestä nauttii keskimäärin 97 912
1553: Tilasto valtakunnan nimismiesten omilla markkaa alhaisempaa vuosipalkkaa kuin 78
1554: varoinaan kuukaudessa suorittamista kans- nimismiestä, ilman muuta aihetta kuin että
1555: liahuoneiden vuokrista, lämmityksestä, va- näillä paikkakunnilla sattuu olemaan valtion
1556: laistuksesta ja siivouksesta osoittaa, että1· virkatalo, eikä valtio korvaa 174 nimismie-
1557: vuokramenot ovat keskimäärin 5 567 mark- helle täysin heidän konttorihuoneittensa
1558: kaa, lämmitys 1280 markkaa, valaistus 399 vuokramenoja. Jotta nimismiesten ja apu-
1559: markkaa ja siivous 1 580 markkaa kuukau- laisnimismiesten vuokrarahat näissä nimis-
1560: dessa, yhteensä 8 826 markkaa kuukaudessa, miespnreiSsa saataisiin lähemmäksi koh-
1561: so. 105 912 markkaa vuodessa. Todella mak- tuutta, olisi ne korotettava ainakin 24 000
1562: settu 8 000 markan vuotuiskorvaus on siis markaksi vuodessa.
1563: vain 7.56 % todellisista menoista. Useissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1564: tapauksissa nimismiesten on pakko vuokrata nioittaen,
1565: myös huonetiloja arkistoa varten, mikä tieten-
1566: kin lisää vuokrakustannuksia. Monessa sel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
1567: laisessa nimismiespiirissä, jossa ei ole poliisi- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. lll luvun
1568: vartiokonttoria, joutuvat pnrwn poliisit 5 momentille lisäystä 1192 000 mark-
1569: käyttämään nimismiesten vuokraamia virka- kaa nimismiesten ja apulaisnimis-
1570: huoneita toimistonaan. Saman tilaston mu- miesten vuokrarahojen korottamiseksi
1571: kaan kustantaa valtio maan 252 nimismies- .24 000 markaksi vuodessa.
1572: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
1573:
1574: Arno Tuurna. Erkki Koivisto.
1575: Erkki Tuuli. Erkki Leikola.
1576: 985
1577:
1578: IV,225. - Rah.al. N:o 54.
1579:
1580:
1581:
1582:
1583: Tuurna: Määrärahan osoittamisesta uusien toimien perusta-
1584: miseksi Hämeenlinnan poliisilaitokseen.
1585:
1586:
1587:
1588: E d u s k u n n a 11 e.
1589:
1590: Hämeenlinnan poliisilaitos on suuren alue- teen ole. Viime kesänä toimitetun liikenne-
1591: liitoksensa jälkeen joka vuosi tehnyt esityk- laskennan mukaan Hämeenlinnan moottori-
1592: siä henkilövahvuutensa lisäämiseksi. Nämä ajoneuvoliikenne oli kasvanut vajaassa kah-
1593: esitykset eivät ole tuottaneet riittäviä tulok- dessa vuodessa 25% ja koko liikenne 11.5 %.
1594: sia verrattuina henkilövahvuuden lisäyksiin Turistiliikenteen lisäksi Hämeenlinnassa on
1595: muissa samankokoisissa kaupungeissa. Siksi voimakkaasti lisääntyvä oma moottoriajo-
1596: ei voi olla vertaamatta Hämeenlinnan ja neuvokanta, mitä lisää kaupunkia ympäröivä
1597: muiden asukasluvultaan sitä lähellä olevien verrattain vauras maaseutu, josta moottori-
1598: kaupunkien olosuhteita ja poliisin vahvuutta ajoneuvoliikenne suuntautuu Hämeenlinnaan.
1599: toisiinsa. Juuri liikenteen kasvu lisääkin Hämeenlin-
1600: Kaupunkien asukasluvun mukaan Hämeen- nan poliisin työtä monella tavalla.
1601: linnaa lähinnä ovat Kemi ja Kotka. Kemin Näiden syiden nojalla Hämeenlinnan po-
1602: poliisin vahvuus oli viime vuonna 89 ja tulee liisilaitoksen tulisi saada niin voimakas vah-
1603: lisäyksen jälkeen olemaan 91 eli 65% suu- vistus, että se todella kykenisi poliisille ase-
1604: rempi kuin Hämeenlinnassa. Kotkassa oli tetut tehtävät suorittamaan. Ehdotus, jonka
1605: vuosi sitten poliisin vahvuus 100 eli 81 % mukaan Hämeenlinnan poliisilaitokseen olisi
1606: suurempi kuin Hämeenlinnassa. saatava 32 uuden töimen lisäys, onkin sen
1607: Voitaneen väittää, että näissä kaupungeissa vuoksi perusteltu. Silloin Hämeenlinnan po-
1608: tuleekin olla enemmän poliiseja kuin sisä- liisilaitoksen koko vahvuus tulisi olemaan 87
1609: maan kaupungeissa, molemmathan ovat sa- eli 4 henkeä pienempi kuin Kemissä ja 13
1610: tamakaupunkeja ja niillä on laajat erottein- henkeä pienempi kuin Kotkassa. Näiden
1611: työmaat kesäisin, minkä lisäksi Kemi on kaupunkien olosuhteisiin viitaten suhde olisi
1612: ,Lapin portti", jossa on paljon kulkevaa vä- vähintään oikeudenmukainen.
1613: keä. Kuitenkin on otettava huomioon polii- Ehdotuksen aiheuttama palkkausmenojen
1614: sin vahvuutta laskettaessa myös muita polii- lisäys olisi Hämeenlinnan poliisilaitoksen ny-
1615: sille kuuluvia tehtäviä. Kemissä oli rikoksia kyisen palkkatason mukaan laskettuna, kun
1616: yhtä poliisia kohti v. 1955 46.2 ja Kotkassa otetaan huomioon kutakin tointa kohden
1617: 48.0, mutta Hämeenlinnassa 103.8. Siten jo- kaksi ikälisää ja kalliinpaikanlisä sekä virka-
1618: kainen hämeenlinnalainen poliisi saa selvit- pukuavustus, seuraava:
1619: tää yksinään vieläpä runsaasti sen rikosmää-
1620: rän, minkä näiden kahden satamakaupungin 2 kanslistia ap. I lk. 15 pl.
1621: poliisit joutuvat yhdessä tutkimaan. Erikoi- pp. 391 700:-, il. 37 800: -,
1622: sesti liikenne tuottaa ja tulee vastedeskin kpl. 30 000:- =460 500:- X 2 921000
1623: tuottamaan suuria vaikeuksia poliisille. Lii- Kanslisti (apukanslisti) 13 pl.
1624: kenne Hämeenlinnassa oli kesällä 1954, jol- pp. 357 600:-, il. 35100:-,
1625: loin koko maassa toimitettiin yleinen liiken- kpl. 27 720:- ............. . 420 420
1626: nelaskenta, lähes 2 kertaa niin suuri kuin Kirjuri 2 lk. 10 pl.
1627: Kemissä, joka kuitenkin on vilkas läpikulku- pp. 309 900:-, il. 31 200:-,
1628: paikka, mitä Kotka ei maantieliikenteen suh- kpl. 24 300:- ............. . 365 400
1629: 986 IV,225. - Hämeenlinnan poliisilaitoksen toimet.
1630:
1631:
1632: 12 ylikonstaapelia 2 lk. 18 pl. k-jal-m. 4% 680 513
1633: pp. 450 600:-, il. 43 200:-, virkapukuavustus 26 henk. X
1634: kpl. 33 840:-=527 640:-X12 6 331680 10300:- ............... .. 267 800
1635: 8 vanh. konstaapelia 2 lk. 16 pl. -------
1636: Yht. mk 16 406 293
1637: pp. 411300:-, il. 39 300:-,
1638: kpl. 31140:-=481 740:- X 8 3 853 920 Kaiken edellä selostetun nojalla kunnioit-
1639: 6 nuor. konstaapelia 2 lk. 15 pl. tavasti esitän,
1640: pp. 392 700:-, il. 37 800:-,
1641: kpl. 30 000:-=460 500:- X 6 2 763 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
1642: 2 naiskonstaapelia 12 pl. tulo- ja menoarvioon 16 406 293 mark-
1643: pp. 341100:-, il. 33 600:-, kaa 32 uuden toimen perustamiseksi
1644: kpl. 26 580:-=401280:- X 2 802 560 Hämeenlinnan poliisilaitokseen.
1645: mk 15 457 980
1646: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
1647:
1648: Arno Tuurna.
1649: 987
1650:
1651: IV,226. - Rah.al. N: o 55.
1652:
1653:
1654:
1655:
1656: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta palveluslisien mak-
1657: samiseksi rajavartiolaitoksen kantamiehistölle.
1658:
1659:
1660: E d u s k u n n a 11 e.
1661:
1662: Rajavartiotehtäviin pystyvää ja luotettavaa että nykyisessä järjestelmässä ei palvelusvuo-
1663: ainesta hakeutuu rajavartiojoukkoihin niu- sien lisääntymistä oteta riittävässä määrin
1664: kasti ja niistäkin nuorista miehistä, jotka te- palkkauksessa huomioon. Kun tätä kannus-
1665: kevät palvelussopimuksen, useimmat palvele- tinta ei ole, ei alalle pitemmäksi aikaa jäämi-
1666: vat vain lyhyen ajan. Tästä johtuen raja-··"" ne.rt>houkuttele ketään.
1667: vartiolaitoksemme kantamiehistön vaihtumi- Rajavartiolaitoksemme kantamiehistö on
1668: nen on vuosi vuodelta muuttunut entistä no- monessa suhteessa verrattavissa virkamiehiin,
1669: peammaksi. Nykyään on kantamiehistöstä joille palvelusvuosien lisääntyessä saavutettu
1670: runsaasti puolet sellaisia, joiden palvelusaika taito ja kokemus otetaan palkkauksessa ikä-
1671: on alle 3 vuotta. lisien muodossa huomioon. Vastaavasti olisi
1672: Kantamiehistön liian nopeasta vaihtumi- myös kantamiehistön palkkaukseen saatava
1673: sesta on seurauksena monenlaisia vaikeuksia. palveluslisä. Tämä palveluslisä maksettaisiin
1674: Muille aloille siirtyneiden tilalle on otettava vastaavan virkamiehen ikälisän suuruisena ja
1675: uusia, kokemattomia miehiä, joille on anne.t- vastaavasti 3 palvelusvuotta oikeuttaisi yh-
1676: tava peruskoulutus tehtäviinsä. Tästä on tie- teen palveluslisään, joita maksettaisiin enin-
1677: tenkin seurauksena, että koulutetun ja täysin tään neljä.
1678: pätevän aineksen osuus koko kantamiehistöstä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1679: jatkuvasti pienenee. Paitsi pätevyystasoon, nioittavasti,
1680: alituinen vaihtuminen voi vaikuttaa epäedul-
1681: lisesti myös kantamiehistössä vallitsevaan että Eduskunta ottaisi 7 Pl. XI lu-
1682: henkeen. vun 2 momentille 13 263 000 markkaa
1683: Syynä nykyiseen asiantilaan ovat kanta- palveluslisien maksamista varten raja-
1684: miehistön huonot taloudelliset edut ja heikko vartiolaitoksen kantamiehistölle.
1685: sosiaalinen turva. Erityisesti on huomattava,
1686: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
1687:
1688: Erkki Koivisto. Mauri Seppä.
1689: Kaarlo Kajatsalo. Arno Tuurna.
1690: Lauri Järvi. Erkki Leikola.
1691: Erkki Tuuli. Vilho Väyrynen.
1692: lVI. Honkavaara.. Erkki W. Mohell.
1693: J. F. Pöykkö. Niilo Ryhtä.
1694: 988
1695:
1696: IV,227. - Ra.h.al. N:o 56.
1697:
1698:
1699:
1700:
1701: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden lääkintö-
1702: hallituksen viran ja toimen haltijain palkkauksen korot-
1703: tamiseksi.
1704:
1705:
1706: E d u s k u n n a ll e.
1707:
1708: Lääkintöhallituksessa on kuusi tarkasta- Edellä tarkoitettu uudelleenjärjestely ai-
1709: jan asemassa olevaa lääketieteellisessä tiede- heuttaisi valtion menoissa lisäystä perus-
1710: kunnassa loppututkinnon suorittanutta vi- palkkoina 335 400 markkaa, vuosipalkkioina
1711: ran tai toimen haltijaa, nimittäin tuberku- 503 100 markkaa, peruspalkkaisen viran tai
1712: loositarkastaja, epidemiologi, mielisairaanhoi- toimen haltijan ikälisinä 116 400 markkaa
1713: dontarkastaja, yleissairaalain tarkastaja, ja kalliinpaikanlisinä 15 300 markkaa
1714: kouluylilääkäri ja ylihammaslääkäri. Viisi sekä ylimääräisten toimenhaltijain ikälisinä
1715: ensinmainittua on sijoitettu 32 palkkaus- 57 540 markkaa ja kalliinpaikanlisinä 7 680
1716: luokkaan. Ylihammaslääkärin toimi, jonka markkaa ja tilapäisten toimen haltijain kal-
1717: eduskunta. perusti vuoden 1956 viimeisen liinpaikanlisinä 14 360 markkaa eli yhteensä
1718: lisämenoarvion yhteydessä, on sen sijaan 1 049 780 markkaa.
1719: sijoitettu 35 palkkausluokkaan. Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty,
1720: Kysymyksessä olevien tarkastajien tehtä- kunnioittavasti ehdotamme,
1721: viin kuuluu hoitaa osastopäälliköille alistet-
1722: tuina koko maan käsittävät oman erikois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
1723: alansa asiat. Virat ja toimet ovat vastuulli- tulo- ja menoarvioon 1 049 780 mar-
1724: suuteensa ja niihin liittyvien tehtävien laa- kan määrärahan lääkintöhallituksen
1725: tuun ja laajuuteen nähden toisiinsa ver- tuberkuloositarkastajan ja epidemio-
1726: rattavia. Näin ollen, ja kun eduskunta on login virkojen sekä mielisairaanhoi-
1727: äskettäin sijoittanut yhden näistä toimista dontarkastajan, yleissairaalain tar-
1728: 35 palkkausluokkaan, on pidettävä asianmu- kastajan ja kouluylilääkärin toimien
1729: kaisena ja kohtuullisena, että myös muut si- 35 palkkausluokkaan sijoittamista
1730: joitetaan samaan palkkausluokkaan. varten.
1731: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
1732:
1733: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö. Saara. Forsius.
1734: Kurt Nordfors. Lennart Helja.s. Martti Salminen.
1735: Eino Saari. Aune Inna.la.. Lauri Järvi.
1736: R. Ha.llberg. M. 0. Lahtela.. J oh. Wirtanen.
1737: G. Henriksson. Pertti Ra.pio. Erkki Ryömä.
1738: Niilo Ryhtä.
1739: 989
1740:
1741: IV,228. - Rah.al. N:o 57.
1742:
1743:
1744:
1745:
1746: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Ylikii-
1747: mingin kunnalle kunnanlääkärin asunnon rakentamiseen.
1748:
1749:
1750: E d u s k u n n a 11 e.
1751:
1752: Keuhkotautikuolleisuus ja pienten lasten arvioon, mutta aina on ilmaantunut muita
1753: kuolleisuustilasto osoittavat, että terveysti- pakollisia menoja niin paljon, ettei tähän
1754: lanne Ylikiimingin kunnassa on heikko. Tä- tarkoitukseen ole varoja riittänyt. Näyttää-
1755: män takia olisi välttämätöntä saada kuntaan kin siltä, ettei vähävaraisella Ylikiimingin
1756: oma kunnanlääkäri. Kun kunnanlääkärin kunnalla ole lähivuosinakaan mahdollisuuksia
1757: asuntoa ei ole taloudellisten vaikeuksien ta- saada omin varoin rakennetuksi kunnan-
1758: kia saatu rakennetuksi eikä vuokrahuoneis- lääkärin ~asuntoa ja kunnan terveydelliset
1759: toaka:an ole ollut saatavissa, on ollut mahdo- olot uhkaavat jäädä yhä enemmän takapajui-
1760: tonta saada kunnanlääkäriasiaa järjestymään. seen tilaan.
1761: Ylikiimingin kunta muodostaa Kiimingin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
1762: kunnan kanssa yhteisen kunnanlääkäripiirin,
1763: mutta Kiiminginkään kunta ei katso voi- että Eduskunta ottaisi vuoden, 1958
1764: vansa osallistua asunnon rakentamiseen. Näin tulo- ja menom·vioon 10 miljoonan
1765: ollen asia olisi saatava muuten ratkaistuksi. markan määrärahan avustukseksi Yli-
1766: Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat kiimingin kunnalle kttnMnlääkärin
1767: useaan otteeseen koettaneet sijoittaa kunnan- asunnon mkentamista varten.
1768: lääkärin asunnon määrärahaa kunnan talous-
1769: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
1770:
1771: Aaro Kauppi. M. 0. Lahtela. Lauri Järvi.
1772: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä. Yrjö Murto.
1773: Armas Leinonen.
1774:
1775:
1776:
1777:
1778: 3 E 815/57
1779: 990
1780:
1781: IV,229. - Rah.al. N: o 58.
1782:
1783:
1784:
1785:
1786: Innala ym.: Määrämhan osoittamisesta 256 lastenhoitajan
1787: ylimääräisen toimen vakinaistamiseksi.
1788:
1789:
1790: E d u s k u n n a ll e.
1791:
1792: Valtion palveluksessa on ollut koulutettuja sitäpaitsi aiheuttaisi valtiolle mitään lisäme-
1793: lastenhoitajia vuodesta 1930 lähtien. Nykyi- noja.
1794: sin heitä on mm. lastensairaaloissa, synnytys- Ehdotettu muutos koskisi kolmea Hämeen-
1795: laitoksissa, kirurgisissa sairaaloissa ja tuber- linnan keskus- ja lääninvankilan, 162 Helsin-
1796: kuloosiparantoloissa, ts. yleensä kaikissa val- gin yleisen sairaalan, 65 läänin- ja yleisten
1797: tion sairaaloissa yhteensä n. 256 lastenhoita- sairaalain, yhdeksää maataloudellisten oppi-
1798: jaa. Toimet olivat aluksi tilapäisiä, mutta laitoksien, viittä kuuromykkäin- ja sokeain-
1799: ovat vuodesta 1942 lähtien ylimääräisiä. koulujen ja 12 tuberkuloosiparantolain las-
1800: Lastenhoitajien toimet valtion sairaaloissa tenhoitajaa eli yhteensä 256 valtion palve-
1801: ovat täysin jatkuvaisia ja kehitys käy pikem- luksessa olevaa lastenhoitajaa.
1802: minkin siihen suuntaan, että niitä yhä lisä- Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdotamme
1803: tään kuin €ttä niitä lakkautettaisiin. Koska kunnioittavasti,
1804: ne niin ollen ovat pysyväisluontoisia ja edel-
1805: lyttävät täysin pätevää alan ammattikoulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
1806: tusta ennen kuin asianomaisia kiinnitetään tulo- ja menoarvioon 116199 560 mar-
1807: toimiinsa edes ylimääräisinä, olisi kaikki val- lw!n suuruisen määrämhan 256 lasten-
1808: tion lastenhoitajien toimet vakinaistettava. hoitajan peruspalkkaisen viran perus-
1809: Tämä olisi myös valtion edun mukaista, eikä tamiseksi.
1810: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
1811:
1812: Aune Innala. Irma Hamara.
1813: 991
1814:
1815: IV,230. - Rah.al. N:o 59.
1816:
1817:
1818:
1819:
1820: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen yleisen
1821: sairaalan toimintakustannusten peittämiseen.
1822:
1823:
1824: E d u s k u n n a ll e.
1825:
1826: Hallituksen esityksessä vuoden 1958 tulo- hyvin tunnettua, että kysymyksessä olevien
1827: ja menoarvioksi on Nurmeksen yleisen sairaa- Pohjois-Karjalan kuntien taloudellinen asema
1828: lan menot ehdotettu poistettavaksi ja sairaala on niin heikko, etteivät ne voi selviytyä val-
1829: lakkautettavaksi valtion sairaalana tammi- tion niille asettamista uusista rasituksista.
1830: kuun 1 päivästä 1958 lukien sillä perusteella, Lisäksi on otettava huomioon, että kunnat
1831: että Pohjois-Karjalan keskussairaala on aloit- joutuvat samanaikaisesti osallistumaan Poh-
1832: tanut toimintansa. Tosiasiallisesti Pohjois- jois-Karjalan keskussairaalan sekä ylläpito-
1833: Karjalan keskussairaala aloitti toimintansa jo että perustamiskustannuksiin, jotka sairaalan
1834: vuonna 1954, joten keskussairaalan toimin- valtiolta kuntaliitolle siirtymävaiheessa tuo-
1835: nan aloittaminen ei ole varsinainen syy Nur- vat kunnille suurempia menoja.
1836: meksen yleisen sairaalan lakkauttamiseen, Nämä syyt sekä se, että Nurmes sijaitsee
1837: vaan uuden sairaalalain säätäminen, jonka Pohjois-Karjalan keskussairaalasta n. 150 km.
1838: perusteella Nurmeksen yleinen sairaala tul- päässä, puoltavat sitä, että Nurmeksen ylei-
1839: taisiin luovuttamaan perustettavalle kuntain- sen sairaalan toimintaa tulee jatkaa valtion
1840: liitolle. Tällöin sairaala nauttisi sairaalalain sairaalana.
1841: säännösten mukaan ainesairaalana valtion- Edellä olevaan viitaten esitämme,
1842: apua, joka olisi 50 % hyväksyttävien koko-
1843: naiskustannusten määrästä. Nyt on kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
1844: tenkin hallituksen tarkoituksena lykätä sai- tulo- ja menoarvioon Nurmeksen ylei-
1845: raalalain voimaantuloa paikallis- ja alue.sai- sen sairaalan toimin,takustannusten
1846: raalain osalta vuoteen 1960. Tästä on seu- peittämiseen 7 Pl. XV luvun 1 mo"
1847: rauksena, että ensi vuoden alusta jää Nurmek- mentille 11 496 710 markkaa, 2 mo-
1848: sen yleinen sairaala suurelta osalta kuntien mentille 2 000 000 markkaa, 3 momen-
1849: ylläpidettäväksi. Hallituksen talousarvioesi- tille 1 500 000 markkaa, 4 momentille
1850: tyksessä kyllä puhutaan 50 %: n valtion 75 000 markkaa, 5 momentille 1 000 000
1851: avusta sairaalalle, mutta osoitettu 7 000 000 markkaa, 6 momentille 200 000 mark-
1852: markan määräraha on vain 42 % niistä me- kaa, 7 momentille 400 000 markkaa ja
1853: noista, jotka sairaalalla tulevat olemaan vuon- 8 momentille 100 000 markkaa.
1854: na 1957. Eduskunnalle on ennestään varsin
1855: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
1856:
1857: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
1858: 992
1859:
1860: IV,231. - Rah.al. N: o 60.
1861:
1862:
1863:
1864:
1865: Hosia ym..: Määrärahan osoittamisesta lääkintävoimistelijan
1866: tointen perustamiseksi Jyväskylän invaliidisairaalaan.
1867:
1868:
1869: E d u s k u n n a ll e.
1870:
1871: Sotien jälkeisinä vuosina on sekä sota- Jyväskylän inva:liidisairaalassa on neljä
1872: että siviili-invaliidien työkyvyn palauttami- tilapäistä lääkintävoimistelijain tointa, jotka
1873: seen alettu kiinnittää suurta huomiota. olisi muutettava ylimääräisiksi toimiksi si-
1874: Tästä sekä yksilön että kansantalouden kan- ten, että yksi niistä kuuluisi 16 ja kolme 14
1875: nalta tärkeästä työstä muodostaa lääkintä- palkkaluokkaan. Tilapäiset toimet voitaisiin
1876: voimistelullinen kuntouttamislinja olennai- tällöin lakkauttaa ja niistä maksettavat
1877: sen osan. V aitiovallan taholta on tämä to- palkkiot 1 634 000 markkaa vähentää mo-
1878: dettu mm. siten, että läiikintävoimistelijain mentilta.
1879: koulutus ja ammattitoiminta on määritelty Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1880: 20. 12. 1945 annetulla lailla ja että lää- nioittaen,
1881: kintävoimistelijain on täytettävä tämän lain
1882: vaatimukset saadakseen laillistetun ammatin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
1883: harjoittajan oikeudet lääkintähallitukselta. tttlo- ja menoarvioon 7 Pl. XVI luvun
1884: Eräissä valtion sairaaloissa on lääkintä- 1 momentin kohdalle 1 664 340 mar-
1885: voimistelijain toimia, jotka mm. virkamies- kan määrärahan yhden ylimääräisen
1886: asiain neuvottelukunta on katsonut välttä- lääkintävoimistelijan 16 pl. ja kolmen
1887: mättömiksi ja pysyväisluontoisiksi. Näiden ylimääräisen lääkintävoimistelijan 14
1888: toimien pitäminen tilapäisinä aiheuttaa vai- pl. toimen perustamiseksi Jyväskylän
1889: keuksia niiden täyttämisessä, koska myös invaliidisairaala.an.
1890: kunnat ja yksityiset laitokset tarvitsevat
1891: tämän alan ammattihenkilöitä.
1892: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
1893:
1894: Armi Hosia. Harras Kyttä.
1895: Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola.
1896: 993
1897:
1898: IV,282. - Rah.al. N: o 61.
1899:
1900:
1901:
1902:
1903: Väänänen ym. : Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kaa-
1904: tumatautisten Huoltoyhdistys 1\ y: lle V aajasalon ja Kor-
1905: tejoen parantoloiden vedenhankintasuunnitelman toteutta-
1906: misesta aiheutuneisiin kustannuksiin.
1907:
1908:
1909: E d u s k u n n a ll e.
1910:
1911: Eduskunta otti vuoden 1956 tulo- ja me- lista, jos Kaatumatautisten Huoltoyhdistys
1912: noarvioon 11 miljoonan markan suuruisen r.y., joka erittäin vaikeissa olosuhteissa edel-
1913: määrärahan Vaajasalon ja KQrtejoen paran- lämainittuja hoitolaitoksia ylläpitäessään jat-
1914: toloita varten suunnitellun yhteisen veden- kuvasti tekee varsin suurimerkityksellistä so-
1915: hankintajärjestelmän toteuttamisesta aiheu- siaalista armeliaisuustyötä, joutuisi yksin
1916: tuvan 50 %: n suuruisen valtionavustuksen kustantamaan rakennustyön siltä osalta,
1917: suorittamista varten. Kun sisäasiaimninis- millä kustannukset ylittävät vuonna 1953
1918: teriö oli 11/4 1956 hyväksynyt tämän raken- laaditun kustannusarvion. Tämän vuoksi
1919: nustyön otettavaksi valtionavustusten suorit- olisi valtionavustuksen loppuerän suoritta-
1920: tamista koskevaan yleiseen suunnitelmaan, mista varten myönnettävä 3 350 000 markan
1921: aloitettiin ko. vedenhankintajärjestelmän ra- suuruinen lisämääräraha.
1922: kennustyöt kesällä 1956 ja saatettiin päätök- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1923: seen kuluvan vuoden aikana. Rakennustyötä nioittaen,
1924: ei kuitenkaan ole voitu suorittaa alkuperäi-
1925: sen jo vuonna 1953 laaditun kustannusar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
1926: vion, mikä päättyi noin 22 miljoonaan mark- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXII: 12
1927: kaan, puitteissa, vaan ovat kustannukset hin- kohdalle 3 350 000 markan suuruisen
1928: noissa ja paikoissa vuoden 1953 jälkeen ta- lisämäärärahan kaatumatautisten hoi-
1929: pahtuneiden varsin huomattavien muutosten tolaitosten valtionavusta 14/6 1951
1930: johdosta nousseet n. 28 700 000 markkaan, annetun lain 3 §:n edellyttämän
1931: mistä 50 %: n valtionavustus olisi 14 350 000 50 %:n valtionavustuksen, loppuerän
1932: markkaa. Kun eduskunnan tarkoituksena on suorittamista varten Kaatumatautisten
1933: ollut myöntää yllämainitusta rakennustyöstä Huoltoyhdistys r.y: lle sen ylläpitä-
1934: hoitolaitosten ylläpitäjälle 50 %: n suuruinen mien V aajasalon ja Korteojan paran-
1935: avustus, jota myöskin 14/6 1951 kaatuma- toloiden vedenhankintasuunnitelman
1936: tautisten hoit()laitosten valtionavusta annettu toteuttamisesta aiheutuneiden, kustan-
1937: laki edellyttää, ei olisi oikein eikä kohtuul- nusten osalta.
1938: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
1939:
1940: Hilja Väänänen. Sylvi Halinen.
1941: Tahvo Rönkkö. Marja Lahti.
1942: Esa Hietanen. Lennart Heljas.
1943: Elli Nurminen. Kalle Kämäräinen.
1944: Vieno Simonen. Eino E. Heikura.
1945: 994
1946:
1947: IV,233. - Rah.al. N:o 62.
1948:
1949:
1950:
1951:
1952: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi eräille
1953: mielisairaanhoitolaitoksille.
1954:
1955:
1956: E d u s k u n n a ll e.
1957:
1958: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä Mainitusta asiasta on tehty myös edus-
1959: vuodelle 1958 ei ole otettu määrärahaa sel- kuntakysely, johon antamassaan vastauk-
1960: laisille B-mielisairaaloille ja kunnalliskotien sessa sisäasiainministeriö katsoi, että kysy-
1961: mielisairasosastoille, jotka ovat valmistuneet myksessä oleva määräraha on luonteeltaan
1962: ennen heinäkuun 27 päivänä 1955 vahvistet- yarsinaiseen menoarvioon kuuluva, jossa se
1963: tua mielisairaslain muutosta, jonka mukaan tulisi huomioida. Kun tätäkään kehoitusta
1964: ns. B-luokan mielisairashoitolaitoksille an- ei ole noudatettu hallituksen budjettiesityk-
1965: netaan 25 % valtionapua niiden perustamis- sessä v: lle 1958, olisi mainittu vakava epä-
1966: kustannuksiin. Näin siitäkin huolimatta, kohta korjattaYa valtiovarainvaliokunnassa
1967: vaikka eduskunta on vuonna 1956 lausunut ja eduskunnassa v: n 1958 budjetista lopulli-
1968: toivomuksen valtionavustuksen myöntämi- sesti päätettäessä.
1969: sestä niillekin laitoksille, jotka ovat valmistu- Edellä olevan perusteella ehdotammekin
1970: neet ennen lainmuutoksen voimaantuloa. kunnioittavasti,
1971: Tämä on erittäin ikävää ja epäoikeuden·
1972: mukaista kunnille, jotka ensimmäisinä olivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
1973: omatoimisesti ryhtyneet rakentamaan mieli- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
1974: sairaslain edellyttämiä B-sairaaloita, helpot- kan suuruisen määrärahan avustuk-
1975: taakseen siten vaikeaa mielisairaspaikkatilan- siksi niille mielisairaslain mukaisille
1976: netta. Tällaisia laitoksia ovat mm. Alavuden B-mielisairaanhoitolaitoksille tai niitä
1977: mielisairaanhoitokoti Alavudella, Sisä-Suo- vastaaville kunnalliskotien mielisairas-
1978: men sairaala Suolahdella, Kuntainliitto Sal- osastoille ja mielisairaanhoitokodeille,
1979: mijärven sairaala Kajaanin mlk:ssa sekä jotka ovat valmistuneet ennen heinä-
1980: Teuvan, Tyrvään ja Pielisjärven B-sairaa- kuun 27 päivänä 1955 vahvistettua
1981: lat. Lisäksi kuuluu tähän ryhmään eräitä mielisairaslain mu~tosta.
1982: B-luokan sairaaloita vastaavia kunnallis-
1983: kotien mielisairasosastoja, mm. Töysän ja
1984: Lehtimäen sairasosasto Töysässä.
1985: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
1986:
1987: Eino Uusitalo. Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä.
1988: 995
1989:
1990: IV,234. - Rah.al. N:o 63.
1991:
1992:
1993:
1994:
1995: Kaasalainen ym.: Määrämhan osoittamisesta eräiden B-luo-
1996: kan mielisairaanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin an-
1997: nettavaa valtionapua varten.
1998:
1999:
2000: E d u s k u n n a ll e.
2001:
2002: Heinäkuun 27 pmvana 1955 annetulla kuuta 1956 valmistuneille tai silloin raken-
2003: lailla (366/55) muutettiin 1952 hyväksyttyä teilla olleille B-luokan mielisairaanhoitolai-
2004: mielisairaslakia (187/52) siten, että B-luokan toksille annetaan valtionapua siten kuin tam-
2005: mielisairaanhoitolaitosten perustamiskusta.n- mikuun 1 päivänä 1956 voimaan tullut laki
2006: nuksiin määrättiin annettavaksi valtionapua edellyttää. Valiokunta on laskenut tähän
2007: neljännes kustannusten määrästä. Sanottu tarkoitukseen tarvittavan varoja 210 milj.
2008: lainmuutos tuli voimaan tammikuun 1 päi- markkaa, jotka maksettaisiin viiden vuoden
2009: vänä 1956. Kun valtionapua ei säädetty aikana siinä järjestyksessä kuin hoitolaitok-
2010: maksettavaksi takautuvasti, jäivät valtion- set ovat valmistuneet. Koska hallituksen ta-
2011: avusta osattomaksi sellaiset B-luokan mieli- lousarvioehdotuksessa vuvdelle 1958 ei ole
2012: sairaanhoitolaitokset, jotka olivat valmistu- huomioitu edellä esitetyn lainmuutoksen ai-
2013: neet tai joiden työt oli aloitettu ennen lain- heuttamaa menojen lisätarvetta, jäisivät
2014: muutoksen voimaan tuloa. nämä täysin epäoikeutettuun asemaan joutu-
2015: Tämän ilmeisen epäkohdan korjaamiseksi neet mielisairaanhO'itolaitokset vieläkin odot-
2016: on eduskunta useimmissa eri yhteyksissä tamaan, milloin he saavat itselleen samat
2017: kehoittanut hallitusta ryhtymään tarpeelli- oikeudet, mistä myöhemmin rakennetut ovat
2018: siin toimenpiteisiin. Mutta kun näistä tois- jo päässeet osalliseksi.
2019: tuvista huomautuksista ei ole ollut riittävästi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2020: apua, on eduskunnan käsiteltäväksi jätetty nioittaen,
2021: helmikuun 8 päivänä 1957 lakialoite n:o 37,
2022: jossa valtioavun ulkopuolelle jääneet B-- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2023: luokan mielisairaanhoitolaitokset ehdotetaan tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark-
2024: rinnastettavaksi samaan asemaan myöhem- kaa käytettäväksi 1 päivän tammi-
2025: min rakennettujen vastaavien laitosten kuuta 1953 jälkeen, mutta ennen 1
2026: kanssa. Talousvaliokunta on jo käsitellyt päivää tammikuuta 1956 valmistu-
2027: kyseessä olevan lakialoitteen. Huhtikuun 12 neille tai sanottuna päivänä mken-
2028: pa1vana 1957 valmistuneessa mietinnössä t.eilla olleille B-luokan mielisairaan-
2029: n: o 9 valiokunta hyväksyy ehdotetun lain- hoitolaitoksille annettavaa valtionapua
2030: muutoksen siten, että 1 päivänä tammikuuta varten.
2031: 1953 jälkeen, mutta ennen 1 päivää tammi-
2032: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2033:
2034: Nestori Kaasalainen. Eetu Karjalainen. Artturi Jämsen.
2035: Onni Mannila. Tahvo Rönkkö. M. 0. Lahtela.
2036: Kurt Nordfors. Mauri Ryömä. Erkki Ryömä.
2037: Toivo Friman.
2038: K. F. Haapasalo.
2039: 996
2040:
2041: IV,235. - Rah.al. N: o 64.
2042:
2043:
2044:
2045:
2046: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
2047: lainaksi Seinäjoen piirisairaalan vajaamielislaitoksen pe-
2048: rttskorjaustöitä varten.
2049:
2050:
2051: E d u s k u n n a ll e.
2052:
2053: Seinäjoen piirisairaala-kuntainliitto yllä- Vajaamielislaitosta ei nykyisen ankaran
2054: pitää keskusmielisairaalan ohella myös vajaa- paikkapulan vuoksi voida tyhjentää, vaan
2055: mielislaitosta, jossa on tällä hetkellä hoidet- rakennustyöt on suoritettava kahtena vuo-
2056: tavana 180 potilasta. tena. Kustannusarvion mukaan peruskorjaus-
2057: Vajaamielislaitos on rakennettu 1920- työt tulisivat maksamaan 70 mmk, josta sum-
2058: luvulla ja tällöin suunniteltu vain 120 hoi- masta vuonna 1958 tarvitaan 35 ja 1959
2059: dokkia varten. Sosiaaliministeriön suostu- samoin 35 mmk. Sosiaaliministeriö on esit-
2060: muksella on laitoksen potilasmäärää jouduttu tänyt, että valtion osuutena myönnettäisiin
2061: jatkuvasti lisäämään, mikä jo yksistään on 30 % ja korottomana valtion lainana 30 %
2062: aiheuttanut, ettei 1920-luvulla laaditun suun- lopullisten kustannusten määrästä.
2063: nitelman mukaisesti rakennettuja osastoja Koska Seinäjoen piirisairaalan vajaamielis-
2064: voida huone- ja huoltotilojen eikä laitteiden laitoksen rakennusten peruskorjaustyöt oiisi
2065: osalta pitää enää nykyistä tarvetta ja toimin- suoritettava viipymättä, esitämme kunnioit-
2066: taa vastaa vina. taen,
2067: Kuntainliiton esittämän ja sosiaaliministe-
2068: riön hyväksymän peruskorjausohjelman to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2069: teuttamista kiirehtii kuitenkin ennen muuta tulo- ja menoarvioon Seinäjoen piiri-
2070: se, että vajaamielislaitoksen rakennukset ovat sairaalan vajaamielislaitoksen perus-
2071: sekä ikänsä puolesta että ankarasta kulutuk- korjaustöitä varten lakimääräisenä val-
2072: sesta johtuen siksi huonossa kunnossa, että tionapuna 10 000 000 markkaa ja ko-
2073: suunnitellun rakennustyön siirtäminen mer- rottomana kuoletuslaimana samoin
2074: kitsee väistämättömästi laitoksen toiminnan 10 000 000 markkaa.
2075: vaikeutumista, jollei suorastaan vaarantu-
2076: mista.
2077: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
2078:
2079: Väinö Tikkaoja. Kustaa Tiitu. N. Kosola.
2080: Olavi Kajala. Toivo Asvik. T. Saloranta.
2081: J oh. Wirtanen. S. S. Aittoniemi. Mauri Seppä.
2082: Toivo Antila.
2083: 997
2084:
2085: IV,236. - Rah.al. N: o 65.
2086:
2087:
2088:
2089:
2090: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
2091: nille alul? ja paikallissairaalain rakentamiseen ja yllä-
2092: pitoon.
2093:
2094:
2095: E d u s k u n n a ll e.
2096:
2097: Uuden sairaalalain mukaan paikallisille kun- rakentaminen ja ylläpitäminen lisäksi on
2098: nan sairaaloille annetaan valtionapua 25- yleisvaltakunnallinen tehtävä, on kunnilla
2099: 40% ja kunnallisille aluesairaaloille raken- ehdoton oikeus saada valtion ,avustus edes
2100: tamiseen 50% sekä ylläpitoon. 40 %. Halli- sensuuruisena kuin sairaalalaissa on säädetty.
2101: tus ehdottaa kuitenkin syyskuun 26 päivänä Kun hallitus nyt esityksessään pyrkii otta-
2102: eduskunnalle jättämässään esityksessä n: o 73 maan kunnilta pois edellä mainitun alue- ja
2103: sairaalalain voimaantulon osittaista siirtä- paikallissairaaloiden rakentamiseen ja yllä-
2104: mistä edelleen vuoteen 1960 nimenomaan nii- pitoon tarkoitetun valtion avustuksen, edel-
2105: den pykälien kohdalla, joiden mukaan kun- lytämme eduskunnan hylkäävän hallituksen
2106: nallisille alue- ja paikallissairaaloille val- esityksen n:o 73 ja ehdotamme kunnoittaen,
2107: tionavustus määräytyy. Tämän mukaisesti
2108: hallitus on vuoden 1958 valtion tulo- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2109: menoarvioesityksestäkin jättänyt pois sai- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
2110: raalalain edellyttämät määrärahat kuntien kan arviomäärärahan sairaalalain mu-
2111: alue- ja paikallissairaaloille. kaista valtionavustusta varten kun-
2112: Ei tarvinne tarkemmin perustella, miten nille alue- ja paikallissairaaloiden ra-
2113: suurissa taloudellisissa vaikeuksissa kunnat kentamiseen ja ylläpitoon.
2114: nykyisin ovat. Kun sairaanhoitolaitosten
2115: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2116:
2117: Hannes Tauriainen. Martti Leskinen.
2118: Kaino Haapanen. A-L. Tiekso-Isaksson.
2119: Toivo Niiranen. Eino Tainio.
2120:
2121:
2122:
2123:
2124: 4 E 815/57
2125: 998
2126:
2127: IV,237. - Rah.al. N: o 66.
2128:
2129:
2130:
2131:
2132: Väyrynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
2133: nansairaaloiksi muutettujen aluesairaaloiden toiminnan
2134: tukemiseen.
2135:
2136:
2137: E d u s k u n n a ll e.
2138:
2139: Kun aluesairaaloiden toiminta valtion lai- vuonna 1958 korvaisi entisten aluesairaaloi-
2140: toksina päättyi vuoden 1951 lopussa ja ko. den kustannuksista kunnille keskimäärin 90
2141: sairaalat muuttuivat kuunailisiksi sairaa- % nettotappiosta. Jotta tähän päästäi-
2142: loiksi, on näiden sairaaloiden kustannukset siin, olisi menoarvioesitykseen asianomai-
2143: korvattu kuluvan vuoden alkuun asti val- sen momentin kohdalle määrärahaa lisättävä
2144: tion varoista. Kuluvana vuonna ko. sairaa- 36 500 000 markalla.
2145: loiden kustannukset on korvattu 95 pro- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
2146: senttisesti ja tarkoituksena on ollut vähitel- esitämme,
2147: len vähentää korvausmäärää. Hallituksen
2148: esityksessä tulo- ja menoarvioksi vuodelle että Eduskunl/;a ottaisi vuoden 1958
2149: 1958 korvaus on ehdotettu aleunettavaksi tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII
2150: 75 %: ksi nettotappiosta. Ottaen huo- luvttn 4 momentin a) kohdalle otetun
2151: mioon kuntien rasitukset ja sen, että kun- lisäyksen 36 500 000 markan lisäksi
2152: tien ja myöskin lääkintöviranomaisten puo- 36 000 000 markkaa eli yhteensä
2153: lelta on edellytetty, että korvauksen alenta- 72 500 000 markkaa kunnansairaa-
2154: minen tapahtuisi hitaammin kuin käsiteltä- loiksi muutettujen aluesairaaloiden
2155: vänä olevassa tulo- ja menoarvioesityksessä toiminnan tukemiseen.
2156: on ehdotettu, olisi kohtuullista, että valtio
2157: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
2158:
2159: Vilho Väyrynen. Otto Muikku. Veikko Kokkola.
2160: 999
2161:
2162: IV,238. - Rah.al. N:o 67.
2163:
2164:
2165:
2166:
2167: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
2168: seksi syöpäpotilaiden apusairaaloiden ylläpitokustannuk-
2169: siin.
2170:
2171:
2172: E d u s k u n n a ll e.
2173:
2174: Suomen Syöpäyhdistys on vuodesta 1951 töä verrattaessa niille myönnettyä valtion-
2175: lähtien, yhdessä Syöpäsäätiön kanssa, yllä- apua muiden sairaaloiden valtiolle aiheutta-
2176: pitänyt sädehoitoa saavien syöpäpotilaiden miin kustannuksiin, aiheutuu perustajajär-
2177: apusairaaloita, ensin Helsingissä, sitten myös jestöille vuosi vuodelta suurempia tappioita,
2178: Turussa ja J_.~appeenrannassa. Kun on pidetty tulisi valtionapu näitä sairaaloita varten ko-
2179: suotavana, että näissä laitoksissa hoidettavien rottaa sellaiseksi, että se vastaisi alunperin
2180: syöpäpotilaiden maksamat hoitopäivämaksut suunniteltua valtion osuutta eli 50% ylläpi-
2181: voitaisiin pysyttää yhtä alhaisina kuin val- tokustannuksista. Näiden arvioidaan hiljat-
2182: tion ja kuntayhtymien sairaaloissa kannetta- tain tapahtuneen devalvaation lääkemenoi-
2183: vat hoitopäivämaksut, on niille myönnetty hin, röntgenkuluihin ja lämmityskustannuk-
2184: valtionapua, jonka suuruutta määrättäessä siin merkitsemän lisäyksen johdosta nousevan
2185: on pyritty siihen, että se olisi puolet kunkin em. sairaaloissa 1 000 markkaan hoitovuoro-
2186: laitoksen ylläpitokustannuksista. kaudelta.
2187: Kuluneina vuosina ovat sairaanhoitajien ja Koska syöpäjärjestöjen apusairaaloilla on
2188: muun sairaalahenkilökunnan palkkataso sekä huomattava merkityksensä valtion ja kuntain
2189: sairaaloiden ylläpitokustannukset yleensä ko- sairaaloiden potilaspaikkojen puutteen pois-
2190: honneet siinä määrin, että syöpäjärjestöille tajina, ehdotetaan edellä esitettyyn viitaten
2191: on aiheutunut näiden maamme lääkintähuol- kunnioittavasti,
2192: lolle tarpeellisten sairaaloidensa ylläpidosta
2193: vuotuista tappiota. Yhteisen tappion määrä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2194: on vuodesta 1954 lähtien jo noussut yli 17.'5 tttlo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
2195: milj. markan. vun 4 momentille lisäyksenä avustuk-
2196: Kun on pidettävä kohtuuttomana, että sel- s,eksi Suomen Syöpäyhdistykselle ja
2197: laisten laitosten ylläpidosta, jotka toimivat Syöpäsäätiölle 4 070 000 markkaa H el-
2198: valtion suoranaiseksi auttamiseksi hoitaes- singissä sijaitsevaa Sairaskoti Radiu-
2199: saan yksinomaan ilmeisiä sairaalatapauksia mia varten, 1 500 000 markkaa Turun
2200: ja joiden perustamisen osalta valtio on sääs- Radiurnkotia varten ja 2 500 000 mark-
2201: tynyt kaikilta pääomakustannuksilta ja jat- kaa Lappeenrannassa sijaitsevaa Kaak-
2202: kuvastikin tulee saamaan huomattavaa sääs- kois-Suomen Sädehoitokotia varten.
2203: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 19'57.
2204:
2205: Veikko Helle. Sulo Hostila. Heikki Hykkäälä.
2206: K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen. Vilho 'Väyrynen.
2207: Sven Högström. Väinö Leskinen. Valto Käkelä.
2208: Elli Nurminen. Varma K. Turunen. Arvi Turkka.
2209: Laura Brander-Wallin. Arvo Ahonen. Johannes Wirtanen.
2210: Vappu Heinonen. Artturi Koskinen. Artturi Tienari.
2211: 1000
2212:
2213: IV,239. - Rah.al. N: o 68.
2214:
2215:
2216:
2217:
2218: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi sai-
2219: raalan rakentamiseksi Varkauden kauppalaan.
2220:
2221:
2222: E d u s k u n n a ll e.
2223:
2224: Varkauden kauppalaan, joka sijaitsee sen hoitusta ensi vuoden talousarviossa. 'l'ämä
2225: talousalueen keskustassa, m1ssa Kuopion, ei kuitenkaan, ympäristökuntien osuudet-
2226: Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaala- kaan huomioon ottaen, ole riittävä määrä-
2227: alueet yhtyvät, suunnitellaan ja rakennetaan raha, vaan tarvitaan lisärahoitusta, koska
2228: kauppalan ja ympäristön maalaiskuntien rakentamiskustannukset on arvioitu n. 225
2229: toimesta 3-osastoista aluesairaalaa. milj. markaksi. Olisi oikeudenmukaista, että
2230: Varkauden talousalueen, jonka tarpeita valtio tukisi tätä yritystä, johon alueen mi-
2231: sairaala tulee palvelemaan, väkiluku on noin tassa ollaan valmiit jo näin paljon uhraa-
2232: 40 000, eikä tällä alueella ole yhtään nyky- maan. Valtio voisi palauttaa sijoituksensa
2233: ajan vaatimuksia vastaavaa sairaalaa. Var- uuden sairaalalain voimaan tultua, jolloin
2234: kauden kauppalan sairaala on liian pieni ja laki velvoittaa valtion osallistumaan sairaa-
2235: lisäksi vanhanaikainen, mistä aiheutuu suu- lan rakentamiseen.
2236: ria vaikeuksia alueen sairaanhoidolle. Monet Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2237: sairaalahoidon tarpeessa olevat joutuvat ha-
2238: kemaan apua pitkien matkojen takaa, mikä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2239: taas merkitsee lisääntyviä taloudellisia rasi- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
2240: tuksia. kaa käytettäväksi avustuksena Var-
2241: Varkauden kauppala on varannut kuluvan kauden kauppalaan suunnitellun sai-
2242: vuoden talousarvioansa 80 milj. markkaa sai- raalan rakentamiseksi.
2243: raalan rakennuskustannuksiin ja jatkaa ra-
2244: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
2245:
2246: Hugo Manninen. Martti Leskinen.
2247: Esa Hietanen. A-L. Tiekso-Isaksson.
2248: Eino Roine.
2249: 1001
2250:
2251: IV,240. - Rah.al. N: o 69.
2252:
2253:
2254:
2255:
2256: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun diakonissa-
2257: laitoksen sädehoito-osaston ylläpitoavustukseksi.
2258:
2259:
2260: E d u s k u n n a ll e.
2261:
2262: Eduskunta myönsi tehdyn aloitteen perus- lvissa, tulisi valtion osallistua Oulun diako-
2263: teella vuoden 1956 valtion varsinaisen tulo- nissalaitoksen sädehoito-osaston ylläpitämi-
2264: ja menoarvion yhteydessä Suomen Syöpäyh- seen maksamalla puolet laitoksen arvioiduista
2265: distyksen ja Oulun diakonissalaitoksen yh- käyttökustannuksista. Tehtyjen laskelmien
2266: teistoimin suunnitteleman Oulun diakonissa- mukaan tulee hoitopäiväkustannus olemaan
2267: laitvksen sädehoito-osaston rakentamista var- 1 000 mk vuorokausi. Edellyttäen, että val-
2268: ten 25 000 000 markan suuruisen valtionavun. tio edellä sanotun mukaisesti maksaisi 500
2269: Laitoksen perustajien tarkoituksena oli saada mk hoitovuorokausi ja potilaat 400 mk vuo-
2270: sen rakennustyöt päättymään jo keväällä rokausi, jäisi tätä sairaalaosastoa ylläpitä-
2271: 1957. Rakennustöiden suorittamisessa ilmen- vän Suomen Syöpäyhdistyksen maksettavaksi
2272: neiden vaikeuksien takia ja v. 1957 vallin- kuitenkin 100 mk hoitovuorokautta kohti.
2273: neen kireän rahatilanteen aiheuttamien vii- Koska kysymyksessä on sairaala, jonka
2274: vytysten takia tämä uusi sairaala valmistuu merkitys koko laajan Pohjois-Suomen väestöä
2275: kuitenkin vasta kuluvan lokakuun aikana ja silmällä pitäen on erittäin huomattava ja
2276: pääsee siten aloittamaan toimintansa alka- kun suurin osa sen perustamiskustannuksista
2277: neella syyskaudella. on hankittu lahjoitusvaroin, ja kun vielä
2278: Sen johdosta, että laitoksen lopullisen val- ehdotettu ylläpitoavustus on huomattavasti
2279: mistumisen ajankohta ei vielä vuoden 1958 pienempi kuin muiden lasarettisairaaloiden
2280: valtion varsinaisen tulo- ja menoarvion lää- ylläpidon valtiolle aiheuttamat kustannukset,
2281: kintölaitvsta koskettelevaa osaa valmistel- ehdotetaan kunnioittavasti edelläesitettyyn
2282: taessa ollut tiedossa, ei eduskunnalle jae- laskelmaan perustuen,
2283: tussa hallituksen esityksessä sanotuksi tulo-
2284: ja menoarvioksi ole ehdotettu määrärahaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2285: nyt toimintansa alkavan sairaalan ylläpito- tulo- ja menoarvion 7 Pl. XXIII lu-
2286: avustukseksi. kuun omalle momentilleen 7 200 000
2287: Kun on pidettävä suotavana, että tässä markkaa Suomen Syöpäyhdistyksen
2288: laitvksessa hoidettavien syöpäpotilaiden hoi- ylläpitämän Oulun diakonissalaitoksen
2289: topäivämaksut voidaan pysyttää yhtä alhai- sädehoito-osaston ylläpitoavustukseksi.
2290: sina kuin valtion ja kuntayhtymien sairaa-
2291: Helsing:issä 2 päivänä lokakuuta 1957.
2292:
2293: Erkki Koivisto. Albin Wickman. Eino Tainio.
2294: M. 0. Lahtela. Antti Kinnunen. J. F. Pöykkö.
2295: Pertti Rapio. Yrjö Murto. Markus Niskala.
2296: Niilo Ryhtä. Toivo Friman. Irma Torvi.
2297: Saara Forsius. Lennart Heljas. Armas Leinonen.
2298: Martti Salminen. Esa Hietanen. Arvi Turkka.
2299: R. Hallberg. Artturi Jämsen. Lauri Järvi.
2300: 1002
2301:
2302: IV,241. - Rah.al. N: o 70.
2303:
2304:
2305:
2306:
2307: Ryhtä: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken kunnansai-
2308: raalan laajennus- ja peruskorjaustöiden aloittamiseksi.
2309:
2310:
2311: E d u s k u n n a ll e.
2312:
2313: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja sellainen, että sitä varten voitaisiin myöntää
2314: menoarvioksi vuodelle 1958 on 7 Pl:n XXIII varoja lisämenoarviossa, vaan on se varsinai-
2315: luvun 4 momentin kohdalla määräraha kun- seen menoarvioon kuuluva asia. Sisäasiain-
2316: nansairaaloiksi muutettujen entisten alue- ministeriö tuleekin tekemään esityksen, että
2317: sairaalain kunnossapito- ja käyttökustannuk- ensi vuonna varsinaiseen menoarvioon ote-
2318: siin, jotka kustannukset valtio aluesairaaloi- taan tarkoitukseen tarvittava määräraha".
2319: den lakkauttamisesta maaliskuun 9 päivänä Tästä huolimatta ei mainittua määrärahaa
2320: 1951 annetun lain 4 pykälän 2 kohdan mää- otettu vuoden 1957 varsinaiseen menoarvio-
2321: räämällä tavalla suorittaa. Useana aikaisem- esitykseen, mutta tehdyn raha-aloitteen no-
2322: pana vuotena saatiin erikoinen määräraha jalla saatiin kuitenkin vuoden 1957 varsinai-
2323: kunnansairaaloiksi otettujen entisten alue- seen tulo- ja menoarvioon 20 000 000 markan
2324: sairaalain peruskorjauksia varten ja tällai- suuruinen ehdollinen määräraha Taivalkos-
2325: nen määräraha tarvittaisiin nytkin vuoden ken kunnansairaalan korjaustöiden aloitta-
2326: 1958 talousarvioon, sillä Oulun läänin mista varten. Mutta samainen sisäasiain-
2327: alueella on eräitä kunnansairaaloita, jotka ministeri ei esitellyt tätä eduskunnan hy-
2328: ovat varsin huonossa kunnossa. väksymää, aloitteen pohjalla saatua ehdollista
2329: Kaikkein vaikeimmat ovat sairaalaolot määrärahaa presidentin esittelyssä vahvistet-
2330: tällä hetkellä Taivalkosken kunnassa, jonka tavaksi ja näin jäi sekin määräraha silloin
2331: seikan totesi mm. eduskunnan talousvalio- käyttämättu.
2332: kunta käydessään kesällä 1956 paikan päällä Kun 'raivalkosken sairaalaolot ovat nyt
2333: mainittuun sairaalaan tutustumassa. Taival- aivan kestämättömät ja sairaalasta puuttuu
2334: kosken kunnansairaalaa varten on kylläkin synnytysosasto kokonaan, niin senvuoksi olisi
2335: peruskorjaus- ja laajennustyösuunnitelma korjauksiin ja laajennustöihin päästävä nyt
2336: valmiina. Suunnitelma käsittää 4 100 m2 ja aivan viipymättä. Tästä johtuen tarvitaan
2337: kustannusarvio v. 1956 tehdyn suunnitelman jo vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon tarpeel-
2338: mukaan olisi 38 000 000 markkaa, mutta linen määräraha sairaalan laajennus- ja pe-
2339: määrärahaa korjaus- ja laajennustyön suo- l'uskorjaustöiden aloittamista varten.
2340: rittamista varten ei ole vielä saatu. :Maalis- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
2341: kuun 16 päivänä 1956 jätettiin eduskun- nioittaen,
2342: nalle hallituksen asianomaisen jäsenen vas-
2343: tattavaksi kysely, jossa tiedusteltiin hallituk- että Edtlskunta ottaisi vuoden 1958
2344: sen toimenpiteitä Taivalkosken kunnansai- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
2345: raalan korjausmäärärahan suhteen. Silloi- vun 4 rnornentille lisäyksenä 20 000 000
2346: nen sisäasiainministeri Vilho Väyrynen an- rnarkan suuruisen määrärahan Taival-
2347: toi vastauksensa 12 päivänä huhtikuuta 1956, kosken kunnansairaalan laajennus- ja
2348: jossa vastauksessa hän mm. lausui: ,:Mitä peruskorjaustöiden aloittarnista var-
2349: Taivalkosken aluesairaalan korjaus- ja laa- ten.
2350: jennustyöhön tulee, ei se ole luonteeltaan
2351: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
2352:
2353: Niilo Ryhtä.
2354: 1003
2355:
2356: IV,242. - Rah.al. N: o 71.
2357:
2358:
2359:
2360:
2361: Väyrynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin
2362: lastensairaalaa varten.
2363:
2364:
2365: E d u s k u n n a 11 e.
2366:
2367: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on kitty 9 000 000 markkaa. Kun Lapin läänin
2368: Lapin lastensairaalan avustukseen merkitty kunnat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuk-
2369: 26 280 000 markan määräraha. Kun kustan- sissa, olisi tämän lisärasituksen asettaminen
2370: nukset kuitenkin ovat nousseet hoitopäivää kunnille varsin raskasta.
2371: kohti siitä 1 800 markasta, jonka perusteella Edellä viitattuun katsoen ehdotamme,
2372: mainittu avustus on myönnetty, 2 800 mark-
2373: kaan, aiheutuen tämä palkkojen ja hintojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2374: noususta, niin tarvitaan valtionavun maksa- t1tlo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII ltt-
2375: miseen 40 sairassijan osalta yhteensä vun 4 momentin b) kohdalla olevan
2376: 40 880 000 markkaa. Määrärahasta näin ollen lisäyksen 9 000 000 mm·kkaa lwrotet-
2377: puuttuu 5 600 000 markkaa, kun otetaan huo- tuna 14 600 000 markaksi.
2378: mioon, että momentin lisäykseksi jo on mer-
2379: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
2380:
2381: Vilho Väyrynen. Toivo Friman.
2382: 1004
2383:
2384: IV,243. - Rah.al. N:o 72.
2385:
2386:
2387:
2388:
2389: Pöykkö ym.: Km·ote'tun määrärahan osoittamisesta Lapin
2390: lastensairaalan toimintaa varten.
2391:
2392:
2393: E d u s k u n n a ll e.
2394:
2395: Valtion kuluvan vuoden varsinaisessa rassijan kokonaiskustannusten korvaamiseen,
2396: menoarviossa 7 Pl. XXIII: 4 kohdalla joka merkitsisi 2 700 markan hoitopäiväkus-
2397: on Lapin lastensairaalan toimintaa varten tannusten mukaan 39 420 000 markkaa.
2398: varattu 26 280 000 markkaa. Eduskunta on Koska valtion vuodelle 1958 tehdyssä tulo-
2399: kuluvan vuoden kesäkuun 13 päivänä hy- ja menoarvioesityksessä on valtionapu esi-
2400: väksynyt lisäyksenä ko. tarkoitukseen tetty vain 35 280 000 markaksi, tulisi siihen
2401: 9 000 000 markkaa, joten valtion avustusta saada lisäystä 4 140 000 markkaa, jotta avus-
2402: sairaalan toimintaa varten kuluvalle vuo- tus peittäisi jo nyt todettavissa olevat kus-
2403: delle on tähän mennessä myönnetty yhteensä tannukset.
2404: 35 280 000 markkaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2405: Lapin lastensairaalan hoitopäiväkustannus nioittavasti,
2406: ajalta 1. 1.-31. 7. 57 oli 2 680: 14. Tämä
2407: kuitenkin nousee ja tulee olemaan koko vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2408: delta vähän yli 2 700 markkaa. Heinäkuun tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
2409: hoitopäiväkustannukset olivat 2 749: 94 hoito- vun 4 momentin kohdalle lisäystii
2410: päivää kohti. 4140 000 markkaa Lapin lastensai-
2411: Lapin lastensairaalalle, jossa on 92 sai- raalan toimintaa vm·ten.
2412: rassijaa, on myönnetty valtionapua 40 Sai-
2413: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2414:
2415: J. F. Pöykkö. Niilo Ryhtä.
2416: Erkld Koivisto. Armas Leinonen.
2417: 1005
2418:
2419: IV,244. - Rah.al. N: o 73.
2420:
2421:
2422:
2423:
2424: M. Ryömä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Sydäntautiliiton
2425: toiminnan avustamiseksi.
2426:
2427:
2428: E d u s k u n n a ll e.
2429:
2430: Eduskunnan lähes kaikkia puolueita edus- Koska ko. toivomusaloite on jäänyt käsit-
2431: tavat kansanedustajat jättivät kuluvan vuo- telemättä, ehdotamme,
2432: den helmikuun 12 p : nä eduskunnalle ehdo-
2433: tuksen toivomukseksi, että hallitus ottaisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2434: vuoden 1958 tulo- ja menoarvioesitykseen tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
2435: 10 000 000 markan määrärahan Sydäntauti- kan määrärahan Sydäntautiliiton Jw,r-
2436: liiton harjoittaman tieteellisen tutkimustoi- joittaman tieteellisen tutkimustoimin-
2437: minnan, valistus- ja neuvontatoiminnan sekä nan, valistus- ja neuvontatoiminnan
2438: sosiaalisen toiminnan avustamiseksi. sekä sosiaalisen toiminnan avustami-
2439: seksi.
2440: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2441:
2442: Mauri Ryömä. Paavo Aitio.
2443: Kurt Nordfors. Yrjö Murto.
2444: Lauri Järvi. Erkki W. Mohell.
2445: Irma Rosnell. Eeli Erkkilä.
2446:
2447:
2448:
2449:
2450: 5 E 815/57
2451: 1006
2452:
2453: IV,245. - Rah.al. N:o 74.
2454:
2455:
2456:
2457:
2458: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaala-alan suun-
2459: nittelutoiminnan kustannuksiin.
2460:
2461:
2462: E d u s k u n n a 11 e.
2463:
2464: Vaikka parhaillaan valmistellaankin nimen- vat erikoistutkimukset: keskussairaalatoimin-
2465: omaan lääkintäalan rakennustöiden suunnit- nan vaikutus sairaalaolojen ja oman piirinsä
2466: telujen uudelleenjärjestämistä, missä yhtey- sairaanhoidon järjestelyyn, laboratorioiden
2467: dessä ehkä myös varsinaisen sairaalatoimin- työvoimatarvekysymys, henkilökunnan as!Jn-
2468: nan suunnittelun, tutkimisen· ja tehostamisen torakennustyyppien tutkimus sekä pohjois-
2469: järjestelyt saattavat tulla kysymykseen, niin maiden lasarettisairaaloiden henkilökunta-
2470: olisi sairaala-alan suunnittelutoimikunnan tilannetta selvittelevä tutkimus. Viimemai-
2471: (Sasto) toiminta turvattava ainakin siihen nitun tutkimuksen alkutuloksiin on mm.
2472: saakka, kun kyseeilinen komitea on saanut eduskunnan valtiovarainvaliokunta viime ke-
2473: ehdotuksensa valmiiksi ja sen tuloksena ehkä väänä kiinnittänyt huomiota. Nämä kesken-
2474: ryhdytty käytännöllisiin toimenpiteisiin mm. eräisinä olevat ajankohtaisesti tärkeät tutki-
2475: sairaala-alan suunnittelutoimikunnan tähän- mustyöt olisi joka tapauksessa Saston toimesta
2476: astisen toiminnan jatkamiseksi uudessa muo- saatettava loppuunsuoritetuksi, minkä jälkeen
2477: dossa. V: sta 1949 lähtien sisäasiainministe- niiden tulokset voidaan jättää palvelemaan
2478: riön alaisena toimikuntana toimittuaan on sairaalatoiminnan yleistä kehitystä.
2479: Sasto suorittanut eräitä perustavaa laatua Kaiken edellä esitetyn perusteella esitetään,
2480: olevia sairaalatyön tutkimuksia, avustanut
2481: sairaalatoiminnan tehostamisjärjestelyjä lu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2482: kuisilla julkisille viranomaisille antamillaan tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII
2483: lausunnoilla sekä pyrkinyt pätevöittämään luvun uudelle momentille poistetta-
2484: sairaalahenkilökuntien eri ammattiryhmiä vaksi ehdotetun, vuodesta 1951 lähtien
2485: varsin monipuolisella erikoiskoulutuksellaan, olleen 700 000 markan suuruisen mää-
2486: mihin osallistuneiden luku on seitsemän vuo- rärahan sairaala-alan suunnittelutoi-
2487: den aikana noussut 2 841: een. Parhaillaan minnan kustannuksiin.
2488: on Saston toimesta työn alaisina mm. Seuraa-
2489: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
2490:
2491: Vilho Väyrynen. Valto Käkelä.
2492: Eetu Karjalainen. T. E. Nordström.
2493: 1007
2494:
2495: IV,246. - Rah.al. N: o 75.
2496:
2497:
2498:
2499:
2500: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta helikopterien
2501: hankkimiseksi erityisesti sairaskuljetuksia varten.
2502:
2503:
2504: E d u s k u n n a 11 e.
2505:
2506: Erityisesti syrjäseutujemme puutteelliset mutta jo kahdella palveluksessa olevalla ja
2507: sairaankuljetusolot aiheuttavat joka vuosi ih- yhdellä reservikoneellakin eli yhteensä kol-
2508: mishengen menetyksiä järkyttävissä olosuh- mella saataisiin merkittävä parannus aikaan.
2509: teissa. Vaikeimmassa asemassa ovat tässä suh- Mitä tämä merkitsisi esim. saariston asuk-
2510: teessa huonojen tieyhteyksien takana o1eva kaille, ilmenee jo siitä, että suunnilleen puo-
2511: Lappi, itäiset syrjäseudut sekä saaristoalueet let Suomen Punaisen Ristin valvomista sai-
2512: varsinkin kelirikkoaikoina. Sairaslentotoimin- raslennoista on tapahtunut Ahvenanmaalta
2513: nan avulla on voitu saada aikaan tuntuvia ja Turunmaan saaristosta.
2514: parannuksia, ja lentokuljetustoiminnan tar- Sairaslennot yksin eivät luonnollisesti tois-
2515: peellisuutta osoittaa se, että ensimmäisen taiseksi anna tarpeeksi työtä kolmelle heli-
2516: vuoden aikana, viime vuoden syyskuusta läh- kopterilla. Helikoptereita tarvitsisivat kui-
2517: tien, jolloin tätä toimintaa on järjestelmälli- tenkin myös lukuisat muut keskusvirastot,
2518: sesti harjoitettu, on lentoja jo suoritettu yli lääkintöhallitus sekä armeija ja lukuisat yksi-
2519: 130 ja lähes 50 000 lentokilometrin verran. tyiset, joten niiden ,täystyöllisyys" on var-
2520: Tavalliset lentokoneet eivät kuitenkaan masti taattu. Lähtökohtana on kuitenkin pi-
2521: pysty toimimaan kaikissa olosuhteissa lähinnä dettävä sitä, että valtion ensisijaisena velvol-
2522: laskeutumisvaikeuksien vuoksi. Pahimmat lisuutena on turvata kansalaistensa henki ja
2523: vaikeudet esiintyvät kelirikkoaikoina, jolloin terveys, mistä syystä aloite helikoptereiden
2524: meren ja järvien jäät eivät kestä, mutta estä- hankkimiseksi tapahtuu tältä pohjalta. Sa-
2525: vät kuitenkin vesikoneiden laskeutumisen. moin on tämä velvollisuus ensisijaisesti täy-
2526: Näissä olosuhteissa ovat helikopterit ainoa tettävä, kun helikoptereita maahan saadaan.
2527: ratkaisu. Pienen toimintasäteensä ja hitau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2528: tensa takia helikoptereita tarvittaisiin teho-
2529: kasta sairaslentopalvelua varten maassamme että vuoden 1958 tulo- ja menoar-
2530: ainakin neljä - yksi Lappia ja yksi Itä- vioon otettaisiin 50 miljoonan markan
2531: Suomea varten sekä yksi Turunmaan-Ahve- määräraha helikopterien hankkimiseksi
2532: nanmaan saaristoa varten ja yksi reserviin- erityis·esti sairaskuljetuksiin.
2533: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
2534:
2535: Sven Högström. M. 0. Lahtela. T. E. Nordström.
2536: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. Erkld Koivisto.
2537: Niilo Ryhtä. Arthur Larson. Artturi Tienari.
2538: 1008
2539:
2540: IV,247. - Rah.al. N: o 76.
2541:
2542:
2543:
2544:
2545: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta helikopterin hank-
2546: kimiseksi sairaskuljetuksia varten.
2547:
2548:
2549: E d u s k u n n a 11 e.
2550:
2551: Sairaankuljetus äkillisissä sairaustapauk- ritettujen laskelmien mukaan tultaisiin
2552: sissa talvella ja kelirikkojen aikana - eten- maassamme toimeen kolmella helikopterilla.
2553: kin Lapin läänin alueella, rannikoilla ja Kun nyt on saatavissa meidän tarkoituk-
2554: muilla syrjäisillä seuduilla - tuottaa voit- siimme sopivia uudenaikaisia helikoptereita,
2555: tamattomia vaikeuksia niin kauan kuin on olisi aluksi hankittava tarpeellisen kokemuk-
2556: tyydyttävä auto- ja lentokonekuljetuksiin. sen hankkimista varten yksi kone, joka luo-
2557: Vain helikopterilla voidaan kuljetus jär- vutettaisiin rajavartiolaitoksen hoidettavaksi.
2558: jestää kaikkina vuodenaikoina potilaan hen- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
2559: keä vaarantamatta. Yksinomaan hengitys- ehdotamme,
2560: halvauspotilaiden nopealla hoitoon saatta-
2561: misella saavutetaan huomattavia taloudellisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2562: säästöjä. Myös meripelastus- ym. toimintaa tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
2563: varten maallamme pitäisi olla heHkoptereita, kaa helikopterin hankkimista varten
2564: ettei tarvittaessa mainitun laitteen saami- sairaankuljetuksiin äkillisissä sairaus-
2565: seksi tarvitsisi kääntyä naapurimaan puo- tapauksissa.
2566: leen, niinkuin nykyisin on asianlaita. Suo-
2567: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
2568:
2569: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. J. F. Pöykkö.
2570: 1009
2571:
2572: IV,248. - Rah.al. N:o 77.
2573:
2574:
2575:
2576:
2577: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta helikopterin hank-
2578: kimiseksi sairaskuljetuksia varten.
2579:
2580:
2581: E d u s k u n n a 11 e.
2582:
2583: Kelirikkojen aikana ovat sairaskuljetukset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2584: saaristosta ja muuallakin harvaanasutuilla kunnioittaen,
2585: seuduilla tuottaneet erittäin suuria vaikeuk-
2586: sia sen vuoksi, että liikennetiet ovat katken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2587: neet. Olisi kuitenkin välttämätöntä, että tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
2588: ainakin vakavasti sairaat saataisiin nopeasti kan määrärahan uuden helikopterin
2589: sairaalahoitoon, mikä ei kuitenkaan ole mah- hankkimista varten käytettäväksi sai-
2590: dollista ilman sairaskuljetukseen sopivaa raskuljetuksiin.
2591: helikopteria.
2592: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2593:
2594: Kalle Jokinen. Paavo Aitio. Mauri Ryömä.
2595: Eino Raunio. Irma Rosnell. Lennart Heljas.
2596: Rafael Paasio. Mauno Jussila. Tyyne Paasivuori.
2597: Veikko Kokkola.
2598: 1010
2599:
2600: IV,249. - Rah.al. N:o 78.
2601:
2602:
2603:
2604:
2605: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman hoi-
2606: don järjestämiseksi vähävaraisille sokeritautisille.
2607:
2608:
2609: Eduskunnalle.
2610:
2611: Sokeritauti on eräs kansamme vitsaus, joka puolelle jääneille sairausinvalideille paa-
2612: viime vuosina on nopeasti lisääntynyt. Lää- asiassa työkalujen ja ammattiopetuksen han-
2613: kintöhallituksessa ei ole tilastoa siitä, pal- kintaan.
2614: jonko näitä sairaita maassamme on. Ruot- Esityksessään kuluvan vuoden tulo- ja
2615: sissa suoritettujen tutkimusten perusteella on menoarvioksi hallitus esitti momentille li-
2616: Sokeritautisten yhdistys arvioinut meillä ole- säystä sen vuoksi, että tällainen ehkäisevä
2617: van näitä sairaita n. 20 000. Vaikka sitä avustustoiminta on osoittautunut hyödylli-
2618: eniten ilmenee vanhenevilla ihmisillä, on seksi ja tarpeelliseksi. Sokeritautisten yhdis-
2619: myös lapsia runsaasti tämän taudin uhreina. tyksen antamien tietojen mukaan on tämän
2620: Sairaus on parantumaton ja vaatii jatkuvaa perusteella myönnetty joillekin varattomille
2621: insuliinihoitoa. Jos hoito on säännöllistä, säi- sokeritautisille avustusta myös lääkkeiden os-
2622: lyttää potilas normaalin työkyvyn, mutta toon. Mutta näitä varoja ei käytetä ensin-
2623: pienikin hoidon keskeytys aiheuttaa shokki- kään avustuksiksi niille, jotka ovat työkyvyt-
2624: tilan tai muita häiriöitä. Lääkekustannukset tömiä. Niinpä jäävät kaikki vanhukset ja
2625: tulevat huomattavan kalliiksi varsinkin las- lapset tämänkin mahdollisuuden ulkopuolelle.
2626: ten osalta, joiden insuliinintarve on kor- Jotkut kunnat ovat huoltovaroista maksaneet
2627: keampi kuin aikuisten, jopa 15-20 viivaa. insuliinin niille varattomille, jotka ovat sitä
2628: Tällainen insuliinimäärä maksaa noin 1 500 anoneet. Suurimmalta osalta kuitenkin soke-
2629: mk kuukaudessa. Ei ole harvinaista, että sai- ritautiset joutuvat täysin omin avuin huolta-
2630: rautta on useammassa saman perheen jäse- maan itsensä.
2631: nessä. Onpa tapauksia, että neljäkin lasta Koska olisi kohtuullista, että tämänlaatui-
2632: samasta varattomasta perheestä on insuliini- sen, jatkuvaa hoitoa vaativan sairauden hoi-
2633: hoidon varassa eläviä. Tällaisissa tapauksissa tokustannukset ainakin vähävaraisilla makset-
2634: joutuu perhe uhraamaan huomattavia sum- taisiin valtion varoista, ehdotamme,
2635: mia insuliinin ostoon. Vaikeissakin olosuh-
2636: teissa se on asetettava menoissa etutilalle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2637: Myös potilaan tilan seuraaminen ja muu tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
2638: hoito vaativat taloudellisia kustannuksia. määrärahan, jotta vähävaraisille soke-
2639: Valtion tulo- ja menoarviossa on sosiaali- ritautisille voitaisiin järjestää maksu-
2640: menojen kohdalla määräraha ehkäisevän tonta insuliinia ja muuta tarvittavaa
2641: huollon avustuksiin. Siitä myönnetään avus- hoitoa.
2642: tuksia vähävaraisilla invalidihuollon ulko-
2643: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2644:
2645: Elli Stenberg. Irma Torvi. Judit Nederström-Lunden.
2646: Leo Suonpää. Pauli Puhakka. Irma Rosnell.
2647: 1011
2648:
2649: IV,250. - Rah.al. N: o 79.
2650:
2651:
2652:
2653:
2654: M. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman lää-
2655: keavun turvaamiseksi tuberkuloositoipilaille laitoshoidon
2656: ulkopuolella.
2657:
2658:
2659: E d u s k u n n a ll e.
2660:
2661: Koska tuberkuloosin hoidossa käytettävät siksi. Sentähden valtion tulisi huolehtia
2662: nykyaikaiset lääkkeet ovat verraten kalliita, siitä, että vähävaraiset tuberkuloosipotilaat
2663: saattaa niiden hankkiminen tuottaa potilaille laitoshoidon ulkopuolellakin voisivat saada
2664: ylivoimaisia vaikeuksia. Tästä seuraa, että tarvittavia lääkeaineita joutumatta sen joh-
2665: vähävaraisilla potilailla, jotka ovat toipi- dosta taloudellisiin vaikeuksiin.
2666: Iaina päässeet pois sairaalasta tai paranto- Näillä perusteilla ehdotamme,
2667: 1asta, ei enää ole kotioloissa mahdollhmutta
2668: saada asianmukaista hoitoa, jolloin heidän että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2669: tilansa uudelleen huononee. Kuitenkin olisi tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
2670: tuberkuloosin vastustaruistyön kannalta vält- kaa maksuttoman lääkeavun turvaa-
2671: tämätöntä, että sairaala- tai parantolahoi- miseksi tuberkuloositoipilaille laitos-
2672: dossa saavutetut tulokset jäisivät pysyväi- hoidon ulkopuolella.
2673: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2674:
2675: Mauri Rvömä. Irma Rosnell.
2676: Paavo Aitio. Yrjö Murto.
2677: Eino Roine.
2678: 1012
2679:
2680: IV,251. - Rah.al. N: o 80.
2681:
2682:
2683:
2684:
2685: V. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kiertävää jalka-
2686: klinikkaa koskevaa tutkimusta varten.
2687:
2688:
2689: Eduskunnalle.
2690:
2691: Jalkasairaudet ovat muodostuneet erikoi- hammasklinikoiden kohdalla. Perheenemän-
2692: sesti ylirasittuneiden perheenemäntien am- tien kestokyky on ensiarvoisen tärkeä ei
2693: mattitaudeiksi johtuen tämä monista raskau- vain yksityisille kodeille, vaan koko kan-
2694: dentiloista, vaikeista työoloista ja heidän salle, siksi on heidän ammattisairauksiinsa
2695: suorittamansa työn laadusta. Nämä per- kiinnitettävä vakavaa huomiota.
2696: heenemäntien jalkavaivat ovat jo rinnastet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2697: tavissa moniin yleisiin kansansairauksiin.
2698: Tämän vuoksi on kiinnitettävä mitä vaka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2699: vinta huomiota näiden sairauksien hoitami- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
2700: seen ja ehkäisemiseen. Perheenemäntien on kan määrärahan tutkimuksen suorit-
2701: yleensä vaikeata pitkäksi aikaa irroittautua tamiseksi kiertävän jalkaklinikan
2702: työstään hankkiakseen apua sairauksiinsa; mahdollisuuksista jo ammattitaudeiksi
2703: syrjäseuduilla muodostuu tämä pitkien mat- muodostuneiden ylirasittuneiden per-
2704: kojen takia vieläkin hankalammaksi. Sen heenemäntien jalkasairauksien hoita-
2705: vuoksi olisi tässäkin sairaudessa apu vie- miseen erikoisesti syrjäseutuja silmäl-
2706: tävä heitä lähelle, kuten tapahtuu kiertävien läpitäen.
2707: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2708:
2709: Vieno Simonen. Hilja Väänänen.
2710: Marja Lahti. Sylvi Halinen.
2711: 1013
2712:
2713: IV,252. - Rah.al. N:o 81.
2714:
2715:
2716:
2717:
2718: Puhakka ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
2719: keskussairaalan osakaskuntien avustamiseksi.
2720:
2721:
2722: E d u s k u n n a ll e.
2723:
2724: Pohjois-Karjalan keskussairaalan rakenta- laiset, että ne uhkaavat kohottaa veroäyrien
2725: miskustannuksista on valtio laskuttanut osa- hintaa, jotka jo muutenkin ovat suhteellisen
2726: kaskuntia 475 782 815 markalla. Tästä korkealla koko maan huomioon ottaen. V ero-
2727: summasta on kunnilla vielä maksamatta äyrien hinnan kohoamisesta olisi seurauk-
2728: 118 366 100 markkaa. Tämän lisäksi on osa- sena ihmisten verotaakan lisääntyminen,
2729: kaskunnilla suorittamatta erääntyneistä net- joka varsinkin työtätekeville ihmisille tuot-
2730: totappio-osuuksista vuodelta 1956 8 258 429 taisi lisääntyviä taloudellisia vaikeuksia.
2731: markkaa ja tältä vuodelta ennakkomaksuja Kuntien veroäyrien hintojen kohoamisen
2732: 59 836 331 markkaa, joten osakaskuntien estämiseksi ja heikoimmassa taloudellisessa
2733: rakentamis- ja käyttökustannusvelat ovat asemassa olevien kuntien auttamiseksi olisi
2734: valtiolle yhteensä 186 460 860 markkaa. Ku- välttämätöntä, että valtio avustaisi niitä
2735: luvana vuonna kunnille maksettavaksi erään- suuremmalla määrällä kuin tähän asti.
2736: tyneet viime vuoden nettotappio-osuudet ja Edellä olevaan viitaten esitämme,
2737: tämän vuoden ennakkomaksut tekevät keski-
2738: määrin osakaskuntien veroäyrissä 1: 13 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2739: Suurimmat menot veroäyriä kohden ovat tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
2740: Tuupovaaran kunnassa, jossa kahden vuo- kan määrärahan Pohjois-Karjalan kes-
2741: den käyttötalousmenot tekevät veroäyrissä kussairaalan kuntaliittoon kuuluvien
2742: 2: 26 mk. Eräiden Pohjois-Karjalan kes- heikoimmassa taloudeUisessa asemassa
2743: kussairaalan kuntaliittoon kuuluvien kun- olevien kuntien avustaoniseksi.
2744: tien vastaavat menot ovat jo yksistään sel-
2745: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
2746:
2747: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
2748:
2749:
2750:
2751:
2752: 6 E 815/57
2753: 1014
2754:
2755: IV,253. - Rah.al. N: o 82.
2756:
2757:
2758:
2759:
2760: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen perus-
2761: tamiseksi sisäasiainministeriön väestönsuojeluasiainosas-
2762: toon.
2763:
2764:
2765: E d u s k u n n a 11 e.
2766:
2767: Väestönsuojelulain 4 §: n mukaan väestön- osaston henkilökunta on kuitenkin nykyisel-
2768: suojelu on sisäasiainministeriön valvonnan lään liian pieni. Tehokkaan väestönsuojelu-
2769: alainen. Väestönsuojelun valtakunnallinen työn edellytyksenä onkin, että väestönsuoje-
2770: suunnittelu ja järjestely muodostaa minis- luasiainosaston osastopäällikön virka peruste-
2771: teriössä oman, sen muihin hallinnonaloihin taan uudelleen ja että osaston henkilömäärää
2772: kuulumattoman toimialan, jota varten sisä- vielä lisätään kahdella toimistosihteerillä.
2773: asiainministeriössä on olemassa erityinen Kun hallitus asian tärkeydestä ja kiireelli-
2774: väestönsuo j eluasiainosasto. Väestönsuojeluval- syydestä huolimatta ei ole vuoden 1958 tulo-
2775: mistelujen suorittamista varten osastossa on ja menoarvioesityksessä esittänyt väestönsuo-
2776: nykyisin vain kolme. henkilöä: yksi ylimää- jeluvalmistelujen tehostamisen ja nopeutta-
2777: räinen toimistopäällikkö, yksi ylimääräinen misen kannalta tarpeellisten uusien virkojen
2778: insinööri ja yksi toimistosihteeri sekä lisäksi perustamista, niin edellä olevaan viitaten
2779: yksi toimistoapulainen. Väestönsuojeluasiain- ehdotamme kunnioittaen,
2780: osaston osastopäällikön virka on sensijaan
2781: lakkautettu v. 1951. että Eduskunta ottaisi 7 Pl. XXIV
2782: Eduskunnan toivomuksessa toimenpiteistä luvun 1 momentille lisäyksenä 3 846 600
2783: väestönsuojelun tehostamiseksi (1957 vp. - markan suuruis.en määrärahan yhden
2784: Eduskunnan toivomus. - Toiv.al. miet. n:o osastopäällikön (37 pl.), yhden toimis-
2785: 46) lausutaan mm, että eduskunnan mielestä tosihteerin (29 pl.), ja yhden toimisto-
2786: väestönsuojelu on tärkeä ja kiireellisesti hoi- sihteerin (27 pl.) virkojen perusta-
2787: dettava kysymys. Valmistelujen tehokasta mista varten väestönsuojeluasiainosas-
2788: suorittamista varten väestönsuojeluasiain- toon.
2789: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2790:
2791: Lauri Järvi. Niilo Ryhtä.
2792: Erkki Tuuli. Armas Leinonen.
2793: M. Honkavaara. Mauri Seppä.
2794: 1015
2795:
2796: IV,254. - Rah.al. N: o 83.
2797:
2798:
2799:
2800:
2801: Tuuli ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erinäisiin
2802: väestönsuojelumenoihin.
2803:
2804:
2805: E d u s k u n n a 11 e.
2806:
2807: Tämän vuoden huhtikuun 26 pa1vana kuntien viranomaisia suunnitelmien laatimi-
2808: eduskunta lausui hallitukselle toivomuksen sessa, suoritettava tutkimus- ja kokeilutyötä
2809: toimenpiteistä väestönsuojelun tehostami- uusien tehokkaampien suojaamismenetelmien
2810: seksi (Toiv.al.miet. n:o 46). Toivomuksessa kehittämiseksi ja tuettava vapaaehtoisten jär-
2811: esitettiin mm., että hallitus ottaisi vuoden jestöjen harjoittamaa väestönsuojelutyötä.
2812: 1958 tulo- ja menoarvioon riittävän määrä- Edellä mainitussa eduskunnan toivomuksessa
2813: rahan väestönsuojelun johtoelinten koulut- on korostettu näiden tehtävien tärkeyttä ja
2814: tamista, suunnitelmien laatimista ja opetus- kiireellisyyttä, mutta 350 000 markan määrä-
2815: välineiden sekä muun välineistön hankki- raha on tällöin riittämätön.
2816: mista varten. Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
2817: Eduskunnalle annettuun vuoden 1958 tulo- nioittaen,
2818: ja menoarvioesitykseen on väestönsuojelu-
2819: työtä varten kaikkiaan merkitty kuitenkin että Eduskunta ottaisi 7 Pl. XXIV
2820: vain 5 milj. markkaa. Tästä summasta on luvun 6 momentille ( erinäise1t väestön-
2821: suurin osa palkkaus- ja toimistomenoja, jo- suojelumenot) lisäystä 10 miljoonaa
2822: ten varsinaista työskentelyä varten jää vain markkaa koulutuksen ja kokeilutoi-
2823: 350 000 markkaa, mikä on sama kuin kulu- minnan sekä välineistön hankintojen
2824: van vuoden tulo- ja menoarviossa. Kuiten- aloittamista, kunnissa tapahtuvan
2825: kin väestönsuojelutehtäviä suorittavien hen työn ohjaamista ja vapaaehtoisten
2826: kilöiden kouluttaminen olisi aloitettava, ope- järjestöjen suorittaman väestönsuoje-
2827: tus- ja muita välineitä hankittava, ohjattava lua edistävän työn tukemista varten.
2828: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2829:
2830: Erkki Tuuli. Mauri Seppä.
2831: 1016
2832:
2833: IV,255. - Rah.al. N: o 84.
2834:
2835:
2836:
2837:
2838: Honkavaara ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden vero·
2839: tarkastajan toimien palkkauksen korottamiseksi sekä eräi-
2840: den verotarkastajan ja ylitarkastajan toimien vakinaista-
2841: miseksi.
2842:
2843:
2844: E d u s k u n n a 11 e.
2845:
2846: Verovelvollisten kirjanpidon tarkastuksia on valtiovarainministeriön veroasiainosasto
2847: toimittavien verotarkastajien viroista ja toi- tehnyt budjettia valmisteltaessa sekä viime
2848: mista kuuluu 7 30. palkkausluokkaan ja 46 että tänä vuonna ja että veroasiainosasto on
2849: 29. palkkausluokkaan. Kun viimeksimainit- ao. virkamiesjärjestön kanssa viime keväänä
2850: tua palkkausluokkaa on pidettävä kokeneem- käymissään neuvotteluissa ilmoittanut ole-
2851: malle verotarkastajalle alhaisena ja kun vansa valmis esittämään osan nykyisin yli-
2852: muutoinkin on katsottava tarkoituksenmukai- määräisistä ylitarkastajan ja verotarkastajan
2853: seksi, että samanlaatuisia ylemmä:n ja alem- toimista muutettavaksi peruspalkkaisiksi
2854: man palkkausluokan virkoja ja toimia olisi viroiksi, joten edelläolevat ehdotukset ovat
2855: suunnilleen yhtä paljon, oHsi sanottuja teh- täysin sopusoinnussa veroasiainosaston
2856: täviä hoitavien verotarkastajien toimista 20 kannan kanssa.
2857: muutettava 29. palkkausluokasta 30. palk- Näinollen ehdotamme,
2858: kausluokkaan. Tästä aiheutuisi palkkausme-
2859: noihin yhteensä n. 990 000 mk: n lisäys. a) että Eduskunta ottaisi vuoden
2860: Edellämainituista verotarkastajan viroista 1958 tulo- ja menoarvioon 20 vero-
2861: vain 5 on vakinaisia, muut 48 ylimääräisiä. tarkastajan toimen muuttamiseksi 29
2862: Samoin on kirjanpidon tarkastuksia suorit- palkkausluokasta 30 palkkausluok-
2863: tavien veroasiainosaston ylitarkastajien toi- kaan 1 päivästä tammikuuta 1958
2864: mista vielä 2 ylimääräisiä. Kun nämä tar- lukien 8 Pl. l luvun 1 momentille
2865: kastustehtävät ovat pysyviä ja ehdottoman vuosipalkkioihin 750 000 markan, ikä-
2866: tarpeellisia ja tärkeitä ja kun ne myöskin Usiin 200 000 markan sekä kalliinpai-
2867: ovat erikoisen arkaluontoisia, on pidettävä kanlisiin 40 000 markan lisäyksen eli
2868: tarkoituksen mukaisena, että näiden virkojen yhteensä lisäystä 990 000 markkaa, ja
2869: haltijoilla olisi tehtävissään vakinaisen viran b) että saman momentin kohdalla
2870: suoma tuki. Sen vuoksi olisi molemmat em. merkittäisiin 2 veroasiainosaston yli-
2871: ylitarkastajan toimet sekä ainakin 30 vero- määräistä ylitarkastajan tointa - 34
2872: tarkastajan tointa, joista 13 30. palkkaus- pl. - ja 30 ylimääräistä verotarkas-
2873: luokassa, 17 29. palkkausluokassa, muutet- tajan tointa - niistä 13 30 pl:ssa ja
2874: tava peruspalkkaisiksi viroiksi. Muutos ei 17 29 pl:ssa - muutettavaksi vastaa,.
2875: aiheuttaisi lisäystä menoihin. viksi peruspalkkaisiksi ylitarkastajan
2876: Mainittakoon, että edellä esitetyn 20 vero- ja verotarkastajan viroiksi 1 päivästä
2877: tarkastajan toimen palkkauksen korottamista tammikuuta 1958 lukien, mikä muutos
2878: 1 palkkausluokalla tarkoittavan ehdotuksen .ei aiheuta lisäystä menoihin.
2879: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
2880:
2881: M. Honkavaara. Lauri Järvi.
2882: Erkki W. Mohell. Armas Leinonen.
2883: Mauri Seppä.
2884: 1017
2885:
2886: IV,256. - Rah.al. N: o 85.
2887:
2888:
2889:
2890:
2891: Kyttä. ym.: Määrärahan osoittamisesta liikennetilastotoimis-
2892: ton perustamiseksi tilastolliseen päätoimistoon.
2893:
2894:
2895: E d u s k u n n a ll e.
2896:
2897: Kuljetusolojen kaikinpuolinen parantami- tärkeä, jotta saataisiin selville, kuinka paljon
2898: nen ja nimenomaan tielaitoksen kehittäminen eri ajoneuvolajeja on eri elinkeinojen hal-
2899: ja autokannan lisääminen ovat meillä ny- lussa.
2900: kyään ajankohtaisia kysymyksiä, joiden sel- Moottoriajoneuvoliikenteen suoritusten las-
2901: vittäminen ei ole mahdollista ilman luotetta- kemiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia tietoja
2902: via tilastotietoja-. Eri kuljetusmuotojen ka- kuljetettujen henkilöiden ja tavaroiden mää-
2903: pasiteettia, kustannuksia ja kannattavuutta rästä ja kuljetusmatkasta. Erityisen tärkeätä
2904: sekä suoritusten arvoa ja määrää koskevien on yleisen suunnittelun ja työttömyyspoli-
2905: tietojen perusteella voidaan suunnata eri tiikan kannalta saada tietoja kuljetussuori-
2906: kuljetusmuotojen käyttöä niin, että kukin tusten alueellisesta jakaantumisesta. Moot-
2907: kuljetusmuoto tulee käytetyksi parhaalla toriajoneuvoliikenteen kustannusten ja tuot-
2908: mahdollisella tavalla ja kehittyy sopusuhtai- tojen selvittäminen olisi välttämätöntä sekä
2909: sesti muun tuotannollisen toiminnan kanssa. sen suoritusten arvon laskemiseksi että sen
2910: Moottoriajoneuvoliikenne on eräs tärkeim- yksityis- ja kansantaloudellisen kannattavuu-
2911: mistä liikenteen alasektoreista. Mutta eri den selvittämiseksi. Yleistä palkkapolitiikkaa
2912: kuljetusmuodoista on moottoriajoneuvoliiken- varten, liikenteen taksoja vahvistettaessa ja
2913: teestä nykyään kaikkein vähiten tilastoja saa- investointitutkimuksia varten tarvitaan myös
2914: tavissa. paljon eriluontoisia tietoja.
2915: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö Jotta vältyttäisiin kaksinkertaiselta työltä
2916: on vuosittain koonnut lääninhallituksilta tie- ja päästäisiin yhtenäisiin tilastoihin, olisi
2917: dot rekisteröityjen moottoriajoneuvojen luku- moottoriajoneuvoliikennettä koskevien tieto-
2918: määristä ja niistä suoritetuista ajoneuvove- jen keruu keskitettävä yhteen virastoon. Sen
2919: roista. Tilastollinen päätoimisto kerää sa- vuoksi olisi tilastolliseen päätoimistoon pe-
2920: moista lähteistä tietoja autoista ja moottori- rustettava erityinen liikennetilastotoimisto,
2921: pyöristä. Edellä mainittujen tilastojen li- jonka olisi aloitettava toimintansa viimeis-
2922: säksi erilaiset autoalan ammattiliitot kerää- tään vuoden 1958 alussa, koska monet pi-
2923: vät jäseniltään eräitä autoliikennettä koske- kaista ratkaisua odottavat kysymykset edel-
2924: via tietoja. Ainoat muut tiedot moottoriajo- lyttävät yksityiskohtaisten tietojen saamista
2925: neuvojen suorituksista on saatu tie- ja vesi- moottoriaj oneu voliikenteestä.
2926: rakennushallituksen suorittamien liikenne- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
2927: laskentojen perusteella. dotamme,
2928: Ottaen huomioon nykyiset tilastoille asetet-
2929: tavat vaatimukset ei moottoriajoneuvoliiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2930: teestä saatavia tietoja voida pitää riittävinä. tulo- ja menoarvioon 4 800 000 markan
2931: Tielaitosta koskevia suunnitelmia tehtäessä määrärahan liikennetilastotoimiston pe-
2932: olisi tunnettava ajoneuvon paino, akseliluku rustamiseksi tilastolliseen päätoimis-
2933: ja leveys. Toiminta-alaa koskeva tieto olisi toon.
2934: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
2935:
2936: Harras Kyttä. Aare Leikola. Esa Koivusilta.
2937: A. Pasanen. Eino Saari. M. 0. Lahtela.
2938: 1018
2939:
2940: IV,257. - Rah.al. N:o 86.
2941:
2942:
2943:
2944:
2945: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden puolustus-
2946: laitoksen tilapäisten tai sopimuspalkkaisten toimien muut-
2947: tamiseksi peruspalkkaisiksi tai ylimääräisiksi toimiksi.
2948:
2949:
2950: Eduskunnalle.
2951:
2952: Kesäkuun 18 päivänä 1956 valmistuneessa menteilta voidaan vähentää palkkaukseen
2953: yksimielisessä mietinnössään virkamiesasioi- käytetyt varat 94 761310 markkaa, aiheutuu
2954: den neuvottelukunta ehdottaa mm. eräät puo- järjestelystä tulo- ja menoarvioon vain
2955: lustuslaitoksen tilapäiset ja sopimuspaikkai- 11 607 290 markan suuruinen lisäys.
2956: set toimet muutettaviksi ylimääräisiksi tai Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
2957: osittain peruspalkkaisiksi toimiksi. dotamme,
2958: Valtioneuvoston ja virkamiesjärjestöjen vä-
2959: lillä 6. 9. 1956 solmittuun sopimukseen sisäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
2960: tyi kohta, jonka mukaan valtioneuvosto si- tulo- ja menoarvioon virkamiesasiain
2961: toutui ryhtymään toimenpiteisiin tilapäisten neuvottelukunnan mietintöön sisälty-
2962: toimihenkilöiden asemassa olevien epäkohtien vien, oheisessa liitteessä lueteltujoen ti-
2963: korjaamiseksi. Valtioneuvosto on suorittanut lapäisten tai sopimuspalkkaisten toi-
2964: tutkimuksen, mitä asiassa on tehtävä, mutta mien muuttamiseksi joko peruspalkkai-
2965: ei kuitenkaan ole esittänyt puolustuslaitoksen siksi tai ylimääräisiksi toimiksi, sen
2966: osalta toteutettavaksi epäkohtien poistami- mukaan kuin liitteestä lähemmin käy
2967: seen johtavaa mietintöä. Pidämme välttämät- selville, 9 Pl. I luvun 1 momentille
2968: tömänä, että tehtyä sopimusta noudatetaan 943 800 markkaa, 9 Pl. I luvun 2 mo-
2969: ja mainitun, erittäin perusteellisen tutkimuk- mentille 28 560 360 markkaa, 9 Pl. I
2970: sen tulokset toteutetaan, varsinkin kun edellä lu.vun 3 momentille 275 220 markkaa,
2971: mainittujen toimien muuttaminen osin perus- 9 Pl. II luvun 1 mornentille 5 521 800
2972: palkkaisiksi, osin ylimääräisiksi toimiksi on markkaa, 9 Pl. II luvun 2 momentille
2973: katsottava puolustuslaitoksenkin edun kan- 69 662 220 markkaa, 9 Pl. 3 momen-
2974: nalta välttämättömäksi. #lle 1 405 200 markkaa, eli yhteensä
2975: Kun tilapäisten ja sopimuspalkalla olevien 106 368 600 markkaa.
2976: toimien haltijain palkkaukseen varatuilta mo-
2977: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
2978:
2979: Erkki W. Mohell. Juho Tenhiälä. E. Pusa.
2980: Otto Muikku. Artturi Tienari. Arvo Ahonen.
2981: Bruno J. Sundman. Esa Koivusilta. Lauri Järvi.
2982: Grels Teir. Valto Käkelä. Kurt Nordfors.
2983: Artturi Koskinen. Erkki Tuuli. Vilho Väyrynen.
2984: Mauri Seppä. A. Pasanen. M. Honkavaara.
2985: Rafael Paasio. Veikko Kokkola. Aaro Kauppi.
2986: Eetu Karjalainen. Kalle Matilainen. Lennart Heljas.
2987: Sulo Hostila. Eino Raunio. Erkki Koivisto.
2988: Varma K. Turunen. Kalle Jokinen. Veikko Vennamo.
2989: Laura Brander-Wallin.
2990: Arvi Turkka.
2991: IV,257. - Mohell ym. 1019
2992:
2993: Liite 1.
2994:
2995:
2996: Puolustusministeriö
2997: 1 maanmittausinsinööri 32 9:1:2 maanmittausinsinööri 32
2998: 2 piiri-insinööri 30 apulaisinsinööri 26
2999: 1 rakennusinsinööri 30 " insinööri 30
3000: 1 toimistosihteeri 23 " toimistosihteeri 23
3001: 1 lämpöteknikko 24 " lämpöteknikko 24
3002: 1 kartoittaja 21 " kartoittaja 21
3003: 1 kopisti 20 " kopiolaitoksen hoitaja 15
3004: 1 a pulaiskanslisti 14 " apulaiskansiisti 13
3005: 2 kanslia-apulainen 10 " toimistoapulainen 10
3006: 2 metsänhoitaja 30 "
3007: 18:X1:3 metsänhoitaja 29 ovat
3008: työsop.
3009: 1 metsänhoitaja 29 metsänhoitaja 28 on työsop_
3010: 1 maatalousteknikko 23 " maatalousteknikko 23
3011: 1 kirjanpitäjä 14 " apulaiskansiisti 13 "
3012: "
3013: Pääesikunta
3014: 1 suunnittelija 25 9:1:2 toimistosihteeri 24
3015: 1 kanslia-apulainen 11 toimistoapulainen 11
3016: 7 10 "
3017: 9:II:2 10
3018: "
3019: 1 toimistosihteeri 27 "
3020: psykologi 27
3021: 2 26 " toimistosihteeri 22
3022: 1 " 26 " 21
3023: "
3024: 1 varastonhoitaja 19 "
3025: 9:II:2 "
3026: varastonhoitaja 17
3027: 2 piirustaja 19 piirustaja 17
3028: 2 kanslisti 1x14, lx13 " a pulaiskanslisti 13
3029: 2 insinööri 26 " apulaisinsinööri 26
3030: 1 tavarantarkastaja 25 " tavarantarkastaja 22
3031: 3 ylietsivä 18 " ylietsivä 19
3032: 2 etsivä 17 " etsivä 17
3033: 1 14 " 14
3034: "
3035: 1 1aborantti 11 " "
3036: toimistoapulainen 12
3037: 1 insinööri 32 "
3038: 9:II:3 insinööri, 1 l. 33 pp on
3039: työsop.
3040:
3041: Joukkoyhtymät
3042: 2 farmaseutti 19 9:II:2 farmaseutti 19
3043: 1 opettaja 24 apulaisinsinööri 24
3044: 2 optikko 1x18, 1x16 " asentaja 17
3045: 1 piirustaja 19 " piirustaja 16
3046: 1 aj o-ope.ttaj a 23 " sotilasmestari, 2 1 19 pp
3047: 7 22 " ' 3 1 17 pp
3048: "
3049: 3 satamatoimiston hoitaja 17 " "
3050: satamavalvoja 12
3051: 2 insinööri 1x25, 1x27 " insinööri, 3 1 28pp
3052: 1 miinapajan johtaja 24 " korjauspajan johtaja 23 pp
3053: 3 assistentti 26 " assistentti, ap 26
3054: 1 toimistosihteeri 26 " 26
3055: 1 kirjastonhoitaja 21 " "
3056: kirjastoapulainen 17
3057: 1 kielenkääntäjä 24 " kielenkääntäjä 24
3058: "
3059: 1020 IV,257. - Puolustuslaitoksen toimet.
3060:
3061:
3062: 1 oikeusupseeri 23 9:II:2 'toimistosihteeri 26
3063: 18 vanhempi asentaja, yp 17 asentaja 16
3064: 4 kirjanpitäjä 16 " kirjanpitäjä 16
3065: 1 13 " 13
3066: 10 "
3067: kanslia-apulainen 7xll, 3x10 " "
3068: kanslia-apulainen 11
3069: 10 10 " 10
3070: 5 "
3071: viestittäjä 11 " "
3072: viestittäjä 11
3073: 5 10 " 10
3074: 16 "
3075: ta1onmies-lämmittäj ä 12 " "
3076: talonmies-lämmittäjä 12
3077: 4 varastonhoitaja 17 " varastonhoitaja 17
3078: 14 16 " varastonhoitaja 16
3079: 2 " 14 " varastomestari 14
3080: 12 "
3081: varastomies 12 " varastomies 12
3082: 3 laborantti 15 ," laboratorioapulainen 12
3083: 5 sairaanhoitaja 14 9 :XII: 10 sairaanhoitaja 14 ovat t.sop.
3084:
3085: Sotilassairaala- ja sotilasapteekki
3086: 1 autonkuljettaja 14 9: II: 2 autonkuljettaja 14
3087: 2 kanslia-apulainen 10 , toimistoapulainen 10
3088: 1 vanhempi asentaja, yp 17 , autonkuljettaja 14
3089: 2 farmaseutti 19 , farmaseutti 19
3090: 1 lääkintävoimistelija 18 9: XII: 10 lääkintävoimistelija 16 on työsop.
3091: 20 apuhoitaja 11 , apuhoitaja 11
3092: "
3093:
3094:
3095:
3096: Liite 2.
3097:
3098:
3099: Vähenee: Lisääntyy:
3100: 9 Pl 1:2 0. 8 175 900
3101: 0 •• 0 0 •• 9 Pl I: 1 Peruspa1kat 943 800
3102: II:2 • 72 334 330
3103: 0 •••••• 0 I: 2 Peruspalkat 22 488 600
3104: II:3 • 0972 960
3105: 0 0 ••••• Ikälisät 3 540 300
3106: XII:10 0. 9 663 000
3107: 0 •••••• Kall. paik. lis. 2 531 460 28 560 360
3108: 18 Pl XI:3 ......... 3 645120 I: 3 Ikälisät 184 800
3109: Yhteensä 94 761310 Kall. paik. lis. 90 420 275 220
3110: Lisäys 11607 290 II: 1 Peruspalkat 5 521800
3111: Yhteensä 106 368 600 II: 2 Peruspalkat 56 565 900
3112: Ikälisät 8 509 500
3113: Kall. paik. lis. 4 586 820 69 662 220
3114: II: 3 Ikälisät 836 700
3115: Kall. paik. lis. 568 500 1 405 200
3116: Yhteensä 106 368 600
3117: 1021
3118:
3119: IV,258. - Rah.al. N: o 87.
3120:
3121:
3122:
3123:
3124: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden alemman palk-
3125: kaluokan kersantin toimien siirtämiseksi 15 palkkaus-
3126: luokkaan.
3127:
3128:
3129: E d u s k u n n a 11 e.
3130:
3131: Eduskunta lausui keväällä 1956 toivomuk- eräiden kersanttien ap. palkkauksessa jo vuo-
3132: sen (Toiv.al.miet. n:o 51) ,että hallitus sia vallinneen epäkohdan näiden joutuessa
3133: ottaisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesi- vuonna 1954 lukumääräsiirtoja suoritettaessa
3134: tykseen määrärahan puolustuslaitoksen 350 siirtymään yp: n vakanssilta ap: n vakans-
3135: alemman palkkausluokan kersantin toimen sille. Systeemin joustavuus ehkäisisi myös
3136: muuttamiseksi ylemmän palkkausluokan ker- sen nykyisin usein esiintyvän tapauksen, että
3137: santin toimiksi ja alemman palkkausluokan peruskoulutettu kersantti, jolle määräysten
3138: kersantin toimien korottamiseksi 14 palk- mukaan kuuluisi yp: n vakanssi, joutuu vuo-
3139: kausluokkaan." Hallitus ei kuitenkaan otta- sikausia palvelemaan tulokkaan palkalla,
3140: nut eduskunnan lausumaa toivomusta huo- eräissä pienissä joukkoyhtymissä ja vari-
3141: mioon. Hylätessään syksyllä 1956 asiaa kos- koissa jopa koko palvelusaikansa. Hallitus
3142: kevan raha-aloitteen (n:o 96 1956 vp.) val- ei ole kuitenkaan ministeriön ehdotusta tulo-
3143: tiovarainvaliokunta lausui: ,ehdotus kaipaa ja menoarvioon ottanut.
3144: valmistelua hallituksen taholta." Kuluneen Nykyistä eli 13 pl: n mukaista palkkaa
3145: vuoden aikana asiaa on ministeriöportaassa saavia peruskouluttamattomia kersantteja tu-
3146: perusteellisesti tutkittu ja päädytty minis- lisi jatkuvasti olemaan arviolta 500. Näin-
3147: teriön ehdotukseen, jonka vaatimat kustan- ollen järjestelystä aiheutuvat menot jäisivät
3148: nukset ovat huomattavasti pienemmät kuin varsin pieniksi, mahdollisesti pienemmiksi
3149: eduskunnan toivomuksen mukaisesta järjes- kui·n mihin ne tässä yhteydessä on arvioitu.
3150: telystä olisi aiheutunut. Puolustusministeriö Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
3151: on esittänyt, että kaikki 757 kersantti ap: n esitämme,
3152: ( 13 pl.) tointa muutettaisiin kersantti yp: n
3153: (15 pl.) (kersantin) vakansseiksi. Niille että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3154: kersanteille, jotka eivät ole peruskoulutet- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
3155: tuja, suoritettaisiin kuitenkin vain 13 pl:n 1 momentille 9 480 000 markkaa 757
3156: mukainen palkka siksi, kunnes he ovat käy- alemman palkkaluokan kersantin toi-
3157: neet kanta-aliupseerikoulun taikka siksi, kun- men korottamiseksi 15 palkkausluok-
3158: nes he ovat palvelleet vähintään kolme kaan.
3159: vuotta. Tämä järjestely poistaisi vihdoin
3160: Helsingisä 1 päivä:nä lokakuuta 1957.
3161:
3162: Erkld Tuuli. Mauri Seppä. Veikko Kokkola.
3163: N. Kosola. Erkld Koivisto. K. F. Haapasalo.
3164: Juho Tenhiälä. Arno Tuurna. Urho Saariaho.
3165: Erkki W. Mohell.
3166:
3167:
3168:
3169:
3170: 7 E 815/57
3171: 1022
3172:
3173: IV,259. - Rah.al. N: o 88.
3174:
3175:
3176:
3177:
3178: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden puolustus-
3179: laitoksen ylimääräisten emännöitsijän toimien muuttami-
3180: seksi peruspalkkaisiksi toimiksi.
3181:
3182:
3183: E d u s k u n n a 11 e.
3184:
3185: Eduskunta lausui 27 pa1vana toukokuuta merkiksi eraan 1500 miestä käsittävän yksi-
3186: 1955 toivomuksen, että hallitus ryhtyisi ensi kön muonituksen huoltajana joutuu yhden
3187: tilassa toimenpiteisiin osan puolustuslaitok- emännöitsijän alaisena työskentelemään 16
3188: sessa palvelevien ylimääräisten emännöitsi- naista ja n. 20 sotilasta. Emännöitsijän työ-
3189: jäin toimista muuttamiseksi peruspalkkai- määrä muodostuu niin ollen varsinkin suu-
3190: siksi toimiksi. Hallitus ei ole kuitenkaan remmissa yksiköissä erittäin raskaaksi ja vas-
3191: katsonut voivansa sisällyttää vuoden 1958 tuulliseksi. Puolustuslaitoksen edun mu-
3192: tulo- ja menoarvioesitykseen yhtäkään puo- kaista epäilemättä on, että ainakin osa näistä
3193: lustuslaitoksen vakinaistettaviksi ehdotta- saatetaan vakinaisten toimenhaltijain ase-
3194: mista ylimääräisistä toimista. maan. Tämä ei edellytä mitään lainsäännös-
3195: Puolustuslaitoksessa palvelevien emännöit- ten muutoksia, eikä siitä sinänsä aiheudu
3196: sijäin tehtäviin kuuluu huolehtiminen yksi- valtiolle lisäkustannuksiakaan.
3197: köiden ruokatalouden ylimmästä valvonnasta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3198: sekä sen käytännöllisestä järjestämisestä ja kunnioittaen,
3199: johtamisesta heidän alaisinaan työskentele-
3200: vien apulaisemäntien, keittäjättärien ja ruo- että Eduskunta lisäisi vuoden 1958
3201: kala-apulaisten sekä tilapäisten avustajien alusta lukien puolU$tuslaitoksen 7
3202: esimiehenä. Vuosikymmenestä toiseen emän- omännöitsijän 1 l ap (16 pl.), 2 emän-
3203: nöitsijät ovat väsymättömästi suorittaneet nöitsijän 2 l (15 pl.), 16 emännöitsi-
3204: tätä ei ainoastaan rasittavaa, vaan myös vas- jän 3 l (14 pl.) ja 12 entännöitsijän
3205: tuullista ja velvoittavaa työtään. Siitä huoli- 4 l (13 pl.) peruspalkkaisten toimien
3206: matta heidän asemaansa ei ole vakinaistettu perustamista varten peruspalklwihin
3207: samalla tavoin kuin muiden puolustuslaitok- menokohdalle 9 Pl. II: 1 13 940 900
3208: sessa olevien, vaikka heidän toimensa on tar- markkaa sekä ikälisiin ja kalliinpai-
3209: koitettu ja käytännössä myös muodostunut kanlisiin menokohdalle 9 Pl. II: 3
3210: pysyväiseksi. Puolustuslaitoksen nykyisiä 3 060 120 markkaa eli yhteensä
3211: ylimääräisiä emännöitsijäin toimia on yh- 17 001 020 markkaa, jolloin - mi-
3212: teensä 71, ja näissä toimissa olevat ovat pal- käli em. toimet perustetaan - 9 Pl.
3213: velleet puolustuslaitoksessa keskimäärin 20 II: 2 kohdalta vastaavasti vähenisi
3214: vuotta. Muonitusvahvuus yksiköissä vaihte- 17 001 020 markkaa.
3215: lee noin 250 miehestä 1500 mieheen. Ja esi-
3216: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
3217:
3218: Aune Innala. Antti Kukkonen.
3219: Aaro Kauppi. Martti Salminen.
3220: 1023
3221:
3222: IV,260. - Rah.al. N: o 89.
3223:
3224:
3225:
3226:
3227: Hosia ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintävoimistelijan
3228: toimen perustamiseksi Keskussotilassairaala 1: een.
3229:
3230:
3231: E d u s k u n n a 11 e.
3232:
3233: Sotien jälkeisinä vuosina on sekä sota- kunnat ja yksityiset laitokset tarvitsevat tä-
3234: että siviili-invaliidien työkyvyn palauttami- män alan ammattihenkilöitä.
3235: seen alettu kiinnittää suurta huomiota. Keskussotilassai'raala 1: ssä on yksi tällai-
3236: Tästä sekä yksilön että kansantalouden kan- nen lääkintävoimistelijan toimi, josta palkkio
3237: nalta tärkeästä työstä muodostaa lääkintä- on ollut sopimusluontoinen. Tämä toimi olisi
3238: voimistelullinen kuntouttamislinja olennaisen muutettava ylimääräiseksi toimeksi, jolloin
3239: osan. Valtiovallan taholta on tämä todettu tilapäinen toimi voitaisiin lakkauttaa ja palk-
3240: mm. siten, että lääkintävoimistelijain koulu- kion määrä 4 79 940 mk. voitaisiin poistaa
3241: tus ja ammattitoiminta on määritelty 20. 12. 9 Pl. XXII luvun 10 momentilta.
3242: 1945 annetulla lailla ja että lääkintävoimis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3243: telijain on täytettävä tämän lain vaatimuk- nioittaen,
3244: set saadakseen laillistetun ammatinharjoitta-
3245: jan oikeudet lääkintähallitukselta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3246: Eräissä valtion sairaaloissa on lääkintävoi- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
3247: mistelijain toimia, jotka mm. virkamiesasiain 2 momentin kohdalle 544 500 markan
3248: neuvottelukunta on katsonut välttämättö- määrärahan yhden ylimääräisen lää-
3249: miksi ja pysyväisluontoisiksi. Näiden toi- kintävoimistelijan toimen perustami-
3250: mien pitäminen tilapäisinä aiheuttaa vai- s.eksi Keskussotilassairaala 1: een.
3251: keuksia niiden täyttämisessä, koska myös
3252: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
3253:
3254: Armi Hosia. Kaarlo Kajatsalo.
3255: Artturi Tienari. Harras Kyttä.
3256: Aare Leikola.
3257: 1024
3258:
3259: IV,261. - Rah.al. N: o 90.
3260:
3261:
3262:
3263:
3264: V. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ase-
3265: velvollisten päivärahan korottamiseksi.
3266:
3267:
3268: Eduskunnalle.
3269:
3270: Asevelvollisten päiväraha on vuoden alusta mukaan korotettava 25 markalla, upseerin,
3271: lukien korotettu 75 mar]fkaan, korpraalin upseerikokelaan ja aliupseerin päivärahaa
3272: 80: een ja aliupseerin, upseerikokelaan ja up- 85 markasta 110 markkaan, korpraalin 80
3273: seerin 85 markkaan. Sen jälkeen on kuiten- markasta 105 markkaan ja muun asevelvolli-
3274: kin tapahtunut varsin lukuisa joukko erilai- sen 75 markasta 100 markkaan.
3275: sia hintojen korotuksia, joista mainittakoon Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
3276: tupakan hinnan huomattava nousu. Kun ase- nioittaen,
3277: velvollisten verrattain vähäisen päivärahan
3278: ostoarvo on täten kärsinyt vakavan haaksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3279: rikon ja jotta asevelvolliset saisivat päivä- tulo- ja menoarvion 9 Pl. II luvun
3280: rahallaan suurin piirtein sen mukaisesti kuin 4 momentille 225 miljoonan markan
3281: mitä vuoden alussa tapahtunut päivärahojen lisämäärärahan asevelvollisten päivä-
3282: koroitus edellyttää, olisi sitä käsityksemme rahan korottamiseksi 25 markalla.
3283: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
3284:
3285: Viljo Virtanen. Vappu Heinonen. Edvard Pesonen.
3286: K. F. Haapasalo. Tyyne Paasivuori Kalle Matilainen.
3287: Sulo Hostila. Arvo Ahonen. Arvi Turkka.
3288: Rafael Paasio. Laura Brander-Wallin. 0. Muikku.
3289: Eino Raunio. Mikko Hult. Onni Peltonen.
3290: Kalle Kauhanen. Väinö Leskinen. E. Pusa.
3291: Veikko Helle. Eetu Karjalainen. Impi Lukkarinen.
3292: 1025
3293:
3294: IV,262. - Rah.al. N: o 91.
3295:
3296:
3297:
3298:
3299: Antila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus-
3300: laitoksen hevosten uusintaan.
3301:
3302:
3303: E d u s k u n n a 11 e.
3304:
3305: Hallituksen esityksessä menoarvioksi vuo- supistettu aar1mmmsen vähäiseksi, ja hevos-
3306: delle 1958 on esitetty menokohdalle ten puute jo nykyäänkin on siksi suuri, että
3307: 9 Pl: IV: 2 puolustuslaitoksen hevosten uusin- sota-, leiri- yms. harjoitukset kärsivät kou-
3308: taan 3 000 000 markkaa. Kun hevosten hinnat lutuksellisesti, minkä lisäksi vähäiselle käy-
3309: kuitenkin ovat kohonneet vuodesta 1955 noin tössä olevalle hevosmäärälle rasitukset koitu-
3310: 30-50 % maksaen hevonen nyt 70-90 000 vat liiallisiksi ja poistoprosentti jatkuvasti
3311: markkaa, voidaan osoitetulla määrärahalla kohoaa.
3312: hankkia vain noin 37 hevosta. Puolustuslai- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
3313: toksessa on poistettava v. 1958 yli-ikäisiä ja
3314: kunnoltaan heikkoja hevosia suurempi määrä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3315: kuin mitä ehdotetuilla määrärahoilla voi- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. IV luvun
3316: daan hankkia. On ilmeistä, että puolustus- 2 momentille lisäyksenä 1 000 000
3317: laitoksen hevosvajaus näin ollen suurenee. markkaa puolustuslaitoksen hevosten
3318: Lisäksi on otettava huomioon, että puolus- uusintaan.
3319: tuslaitoksen hevosvahvuus on viime vuosina
3320: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
3321:
3322: Toivo Antila. Eino E. Heikura.
3323: Eino Uusitalo. Matti Mattila.
3324: R. Hallberg. Mauri Seppä.
3325: N. Kosola. Johannes Wirtanen.
3326: Juho Tenhiälä. Eeli Erkkilä.
3327: Artturi Tienari.
3328: 1026
3329:
3330: IV,263. - Rah.al. N: o 92.
3331:
3332:
3333:
3334:
3335: Tenhiälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolus-
3336: tuslaitoksen hiihtovälineitten uudishankintaan.
3337:
3338:
3339: E d u s k u n n a 11 e.
3340:
3341: Hallitus on esittänyt vuoden 1958 tulo- ja Puolustuslaitoksen nykyinen suksikanta
3342: menoarviossa puolustuslaitoksen polkupyö- muodostuu vielä sodanaikaisista hiihtoväli-
3343: rien ja hiihtovälineitten kunnossapitoon ja neistä. Mitä epäkäytännöllisimpiä ja ras-
3344: uusintaa:n 35 000 000 markkaa. Tästä on kaita ,hikilautoja" on vielä runsaasti käy-
3345: 15 000 000 markkaa merkitty kertamenona tössä. Ne ovat lisäksi pohjistaan aivan lop-
3346: polkupyörien uudishankintaan. Hiihtoväli- puun kuluneita omaten vain polttopuun ar-
3347: neitten uudishankintaan sekä polkupyörien von. Yleinen hiihtotaito ja hiihtovälineet
3348: ja hiihtovälineitten kunnossapitoon jää tä- maassa edellyttävät sitä, että varusmiehiksi
3349: ten 20 000 000 markkaa. Kun yksin kunnos- joutuvat hiihtäjät eivät puolustusvoimissa
3350: sapitoon joudutaan käyttämään noin joutuisi käyttämään näin kovasti ajastaan
3351: 17 000 000 markkaa, niin jää hiihtovälineit- jäljessä olevia välineitä. Sitäpaitsi on to-
3352: ten hankintaan vain 3 000 000 markkaa. tuttu odottamaan, että puolustusvoimissa in-
3353: Tällä summalla saataisiin vajaat 1 000 paria nostetaan hiihtoharrastukseen. Nykyisin vä-
3354: suksia. Hiihtovälinetilanne puolustuslaitok- linein tämä on mahdotonta.
3355: sessa on kuitenkin niin huono, että tulevana Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
3356: kesänä olisi jo tilattava seuraavaa talvikautta kunnioittavasti,
3357: varten uusia suksia siteineen ja sauvoineen
3358: ainakin 10 000 paria. Suksivajaus on jo että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3359: tänä syksynä noin 4 500 paria ja, kun tä- tulo- ja menoarvioon lisäystä 9 Pl.
3360: hän lisäksi tulee suksihylkäys, joka viime tal- VII luvun 4 momentille 15 000 000
3361: vena oli 5 500 paria, niin päädytään em. markkaa hiihtovälineitten uudishan-
3362: tarvemäärään. kintaa varten.
3363: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
3364:
3365: Juho Tenhiälä. A. Pasanen.
3366: Artturi Tienari. Aare Leikola.
3367: Kaarlo Kajatsalo. Leo 1. Mattila.
3368: Eino Saari. Armas Leinonen.
3369: Harras Kyttä. Helge Miettunen.
3370: 1027
3371:
3372: IV,264. - Rah.al. N:o 93.
3373:
3374:
3375:
3376:
3377: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
3378: aloitepalkkioita varten.
3379:
3380:
3381: E d u s k u n n a 11 e.
3382:
3383: Aloitetoiminta kuuluu nykyisin olennai- Koska sanottuun tarkoitukseen ei ole a•.-
3384: sena osana niihin toimenpiteisiin, joiden tar- kaisemmin valtion tulo- ja menoarviossa
3385: koituksena on kehittää työmenetelmiä, pa- myönnetty varoja ja koska aloitetoiminnalla
3386: rantaa työskentelyolosuhteita ja alentaa työ- voidaan monin tavoin kehittää puolustus.
3387: kustannuksia. Levittyään aluksi nopeasti laitosta, niin on toiminnan jatKamisen K~n
3388: teollisuuden piirissä aloitetoiminta on kat- nalta ratkaisevana, että siihen nyt vuoden
3389: sottu tarpeelliseksi ja välttämättömäksi myös 1958 tulo- ja menoarviossa varattaisiin oma
3390: valtion hallinnossa. Lukuisten muiden hal- määrärahansa.
3391: linnonalojen ohella on myös puolustuslaitok- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
3392: sen ylin johto· suunnitellut ja järjestänyt ehdotamme,
3393: aloitetoiminnan erääksi siteeksi suorittavien
3394: portaiden ja johtoelinten välille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3395: Aloitetoiminnan menestyminen on huolel- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. XII :4
3396: listen järjestelyjen lisäksi suuressa määrin momentin kohdalle lisäyksenä puolus-
3397: riippuvainen siitä, että käyttökelpoiseksi to- tuslaitoksen aloitepalkkioita varten
3398: detusta ja tunnustetusta aloitteesta voidaan 500 000 markan suuruisen määrä-
3399: maksaa sen laatuun nähden sopiva palkkio. rahan.
3400: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
3401:
3402: Leo 1. Mattila. Matti Mattila.
3403: Kaarlo Kajatsalo. Nestori Kaasalainen.
3404: Veikko Kokkola. Kurt Nordfors.
3405: Niilo Honkala. Kalervo Saura.
3406: 1028
3407:
3408: IV,265. - Rah.al. N:o 94.
3409:
3410: Tuuli ym.: :Määrärahan osoittamisesta aluevalvojien palk·
3411: kioiden suorittamista varten.
3412:
3413: E d u s k u n n a ll e.
3414:
3415: Asevelvollisuuslain soveltamisasetuksen 72 nen ajan tasalla oikeine osoitteineen ja am-
3416: ja 73 §: n mukaan asevelvollisten valvon- matteineen vaatii runsaan muuttoliikkeen
3417: nasta huolehtivat sotilaspiirien esikunnat ja johdosta paljon työtä ja aikaa. Kun tähän
3418: heidän alaisinaan aluevalvojat, joita ovat lisätään kohdissa 2-6 mainitut tehtävät,
3419: maalla nimismiehet ja kaupungissa poliisi- kasvaa aluevalvojan työmäärä sellaiseen
3420: virkamiehet. Asetuksen mukaan heille tule- määrään, jota ei voitane vaatia suoritetta-
3421: vasta palkkiosta määrätään erikseen. Vaikka vaksi oman toimen ohella ilman palkkiota.
3422: edellä sanotusta nimenomaan ilmenee, että Sotilaspiirien esikuntien tulisi toisaalta
3423: lain sanamuodon mukaan aluevalvojille on tarkoin huolehtia, että asevelvollisten valvon-
3424: tehtävien suorittamisesta tarkoitettu maksaa nassa tarkoin noudatetaan valvontasäännök-
3425: palkkiota, lakkautettiin tällaisen palkkion siä, sillä vain sitenhän voidaan vakuuttau-
3426: maksaminen vuoden 1954 alusta lukien, eli tua, että kutsuntakoneisto tarvittaessa toimii.
3427: samanaikaisesti kun aluevalvojien uusi johto- Sotilaspiirin esikunnalla on kuitenkin ollut
3428: sääntö, jossa aluevalvojien moninaiset tehtä- vaikea vaatia aluevalvojilta parasta mahdol-
3429: vät tarkoin määriteltiin, astui voimaan. Kun lista työsuoritusta, kun siitä ei makseta
3430: aluevaivajain tehtävät eivät ole kuuluneet palkkaa, vaikka suuri osa aluevalvojista vel-
3431: nimismiesten eivätkä muidenkaan poliisi- vollisuudentunnosta tehtävänsä jatkuvasti
3432: viranomaisten tehtäviin, on asevelvollisten suorittavatkin mitä suurimmalla huolella.
3433: valvonta joutunut vakavasti kärsimään, koska Kun mainitunlainen vastuunalainen teh-
3434: aluevalvojat palkattomina eivät suhtaudu tävä kautta maan on huolella ja velvollisuu-
3435: velvollisuuksiinsa sillä vakavuudella, jota dentuntoisesti suoritettava, mutta sitä ei toi-
3436: asian luonne edellyttäisi. saalta voida ketään vaatia suorittamaan kor-
3437: Aluevalvojan johtosäännön mukaan kuu- vauksetta, olisi siitä maksettava kohtuullinen
3438: luu aluevalvojan tehtäviin mm.: palkka. Kun Helsingin, Tampereen ja Tu-
3439: 1. Pitää kortistoa kaikista piirinsä val- run aluevalvojat asetetaan korkeampaan
3440: vonnanalaisista asevelvollisista, joihin kuulu- palkkioluokkaan, on maassamme 345 nimis-
3441: vat kaikki reserviläiset ja suuri osa nosto- miespiiriä tai kaupunkia, joiden aluevalvo-
3442: miehistä. jille tulisi suorittaa alueen ja kaupungin
3443: 2. Jakaa asevelvollisille palvelukseenastu- suuruudesta johtuen mainitun aluevalvojan
3444: mismääräykset ja muut ilmoitukset. tehtävän suorittamisesta palkkiota 1 000-
3445: 3. Maksaa vakinaiseen palvelukseen tai 5 000 markkaa kuukaudessa.
3446: reservin kertausharjoituksiin määrätyille Asiaa koskevan toivomusaloitteen johdosta
3447: matkakorvaukset. 10. 4. 57 antamassaan lausunnossa puolustus-
3448: 4. Sotilaskarkurien, palvelukseen saapu- asiainvaliokunta on katsonut, että palkkion
3449: mattomien ja kutsunnasta poissa olleiden et- maksamiseen aluevalvojille tulisi jälleen pa-
3450: siminen ja tarvittaessa pidättäminen. lata ja että asia tulisi hoitaa vakinaisessa
3451: 5. Valvoa, että kaikki valvonta-alueelle tulo- ja menoarviossa.
3452: muuttaneet ja alueelta pois muuttaneet val- Kaiken edellä esitetyn perusteella kun-
3453: vonnanalaiset ilmoittavat osoitteenmuutokset nioittaen esitämme,
3454: sekä ilmoittaa ne edelleen sotilaspiirin esi-
3455: kunnalle tekemällä samalla merkinnät omaan että Eduskunta ottaisi 6 000 000
3456: kortistoonsa. markan suuruisen määrärahan vuoden
3457: 6. Valvontamääräyksiä vastaan rikkonei- 1958 tulo- ja menoarvioon palkkioiksi
3458: den saattaminen rangaistukseen. aluevalvojille heille määrättyjen teh-
3459: Jo 1. kohdassa mainitun kortiston pitämi- tävien suorittamisesta.
3460: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
3461:
3462: Erkki Tuuli. Mauri Seppä.
3463: 1029
3464:
3465: IV,266. - Rah.al. N: o 95.
3466:
3467:
3468: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden opetusminis-
3469: teriön alaisten tilapäisten toimien muuttamiseksi ylimää-
3470: räisiksi.
3471:
3472: E d u s k u n n a 11 e.
3473: Valtioneuvoston ja virkamiehiä edustavien 1 puhtaaksikirjoittaja ( 11 pl.), 1 laboratorio-
3474: järjestöjen välillä päästiin 6. 9. 1956 sopi- apulainen (11 pl.), 1 talonmieslämmittäjä
3475: mukseen siitä, että vakinaisluontoisten val- (11 pl.), 4 nuorempaa vahtimestaria (10 pl.),
3476: tion tilapäisten toimenhaltijain toimet tulee 6 ovenvartijaa (8 pl.).
3477: joko vakinaistaa tai ylimääräistää. Valtio-
3478: neuvosto antoi asian yksityiskohtaisen sel- Kouluhallitus
3479: vittämisen virkamiesasioiden neuvottelukun- 1 rakennusmestari ( 22 pl.).
3480: nalle, joka jätti ehdotuksensa keväällä 1957.
3481: Osittain tähän nojaten hallitus onkin esittä- Kansakoululaitos
3482: nyt osaa vakinaisluontoisista tilapäistoimista 2 kanslia-apulaista, seminaarit ja va. opet-
3483: ylimääräistettäväksi vuoden 1958 tulo- ja tajakorkeakoulut (11 pl.).
3484: menoarvion yhteydessä, jättäen kuitenkin
3485: huomioonottamatta varsin huomattavan osan Kuuromykkäin ja sokeain koulut
3486: esitettyihin tässä mielessä täysin rinnastet- 9 rinnakkaisluokan opettajaa (24 pl.), 1
3487: tavia toimia. Niinpä Helsingin yliopiston rinnakkaisluokan hoitaja (11 pl.).
3488: kohdalla ei ole esitetty kuin jokin harva va-
3489: kinaisluontoiseksi osoittautunut tilapäinen Valtionarkisto
3490: toimi ylimääräistettäväksi. Näin siitäkin 1 kirjansitoja (9 pl.), siivooja (6 pl.).
3491: huolimatta, että pysyvän palvelushenkilökun- Muinaistieteellinen toimikunta
3492: nan tarve uusien laitosten valmistuttua on
3493: yhä vain lisääntynyt. Assistenttien luku- 1 rakennusten mittaaja-piirtäjä rakennus-
3494: määrän lisätarve on syntynyt siksi, että yli- piirtäjäksi (22 pl.).
3495: opiston opiskelijamäärä on sodan jälkeen Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
3496: osoittanut jatkuvaa lisääntymistä. Sitä ehdotamme,
3497: paitsi monet yliopiston nykyisin tilapäisistä
3498: toimista ovat olleet välttämättömiä jo vuosi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3499: kymmeniä. Samaa on sanottava myös tulo- ja menoarvioon eräiden opetus-
3500: eräistä kouluhallituksen, valtionarkiston ja ministeriön alaisten tilapäisten toi-
3501: muinaistieteellisen toimikunnan alaisista toi- mien muuttamiseksi ylimääräisiksi li-
3502: mista. säyksenä 10 Pl. IV luvun 1 momen-
3503: Kun opetusministeriön piiriin kuuluvat pe- tille 1 643 580 markkaa, 10 Pl. IV lu-
3504: rusteluissa mainitut tehtävät ovat pysyviä, vun 4 momentill.e 490 020 markkaa,
3505: olisi nykyisistä tilapäisistä toimista ainakin 10 Pl. IV luvun 19 momentille 57 120
3506: seuraavat ylimääräistettävä: markkaa, 10 Pl. VI luvun 1 momen-
3507: tille 125 160 markkaa, 10 Pl. VIII
3508: Helsingin Yliopisto luvun 13 momentille 37 680 markkaa,
3509: 1 asemanhoitaja (24 pl.), 10 assistenttia 10 Pl. IX luvun 5 momentille
3510: (22 pl.), 1 amanuenssi (24 pl.), 1 työntut- 1 055 520 markkaa, 10 Pl. IX luvun
3511: kija (26 pl.), 1 työesimies (18 pl.), 1 kirjas- 10 momentille 535 680 markkaa ja
3512: toapulainen (16 pl.), 1 kirjastoapulainen 10 Pl. XII luvun 1 momentille 95 760
3513: (15 pl.), 1 vahtimestari-talonmies (12 pl.), markkaa.
3514: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
3515:
3516: Mauri Seppä. Matti Mattila.
3517: 8 E 815/57
3518: 1030
3519:
3520: IV,267. - Rah.al. N:o 96.
3521:
3522:
3523:
3524:
3525: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajan
3526: virkojen perustamiseksi kotitalousopetusta varten H elsin-
3527: gin yliopistoon.
3528:
3529:
3530: E d u s k u n n a ll e.
3531:
3532: Kotitalousopetus pantiin alulle Helsingin olisi kipeän tarpeen vaatima. Toisena on
3533: yliopistossa kymmenisen vuotta sitten perus- asunto-oppi, joka tarkastelee asuntoa ja sen
3534: tamalla maatalous-metsätieteelliseen tiede- sisustusta nimenomaan asumisen näkökul-
3535: kuntaan kodin taloustieteen ja ravinto- masta ja jolla olisi nykyisen asuntotuotan-
3536: kemian oppituolit, joihin professorinvirkojen non kannalta erittäin tärkeä merkitys. Kol-
3537: lisäksi liitettiin ruoanvalmistusopin ja kodin- mantena on vaatetusoppi, kohteina tekstiilit,
3538: hoito-opin opettajanvirat. Näitä vähäisiä vaatteiden konstruointi, hankinta ja kun-
3539: alan opettajavoimia on vuosien varrella py- nossapito. Kun uusia kuitulajeja tulee mark-
3540: ritty täydentämään tuntiopettajilla ja näin kinoille, olisi tarpeen selvittää niiden omi-
3541: pidetty kursseja asunto- ja työopin, kodin naisuuksia käytössä ja pesussa, samaten kuin
3542: hygienian sekä viimeksi koneopin alalta. pyrkiä tieteellisin menetelmin ohjaamaan
3543: Kun kotitaloustieteitä on vain kaksi, on paisuvaa valmisvaateteollisuuttamme suoma-
3544: maat.metsät.kand.-tutkintoon vaadittava kol- laisen kuluttajan mittoja ja muitakin vaati-
3545: mas tiede ollut lisäksi pakko ottaa kotitalous- muksia vastaavaksi. Näillä teknillisillä aloilla
3546: opetuksen ulkopuolelta, minkä vuoksi opin- akateemisen valmistuksen saaneet ekspertit
3547: not ovat muodostuneet erittäin raskaiksi ja tulisivat palvelemaan toisaalta kotimarkkina-
3548: vieneet keskimäärin 6, opintojen kestäessä teollisuutta, toisaalta käytännön kotitalouden
3549: perheen perustaneilta jopa 10 vuotta. laajaa työkenttää. Kansantaloudellisesti teol-
3550: Tähän mennessä valmistuneet 50 kandi- lisen tuotannon sopeuttaminen kulutuksen
3551: daattia ovat pääaineensa mukaisesti joko vaatimuksiin on luonnollisesti mitä tärkeintä.
3552: ravitsemuksen tai kodin ekonomivn asian- Yliopistolliseen kotitalousopetukseen olisi
3553: tuntijoita. Edelliset ovatkin sijoittuneet myös liitettävä laitostalousoppi, jonka tehtä-
3554: opintojansa vastaavasti miltei poikkeuksetta vänä on selvittää kaikkinaisten suurtalouk-
3555: elintarviketeollisuuden, ravitsemustutkimuk- sien, kuten hotellien ja ravintoloiden, koulu-
3556: sen tai -neuvonnan aloille, jälkimmäiset sen- ja työpaikkaruokailun, sairaalain, lasten- ja
3557: sijaan joutuneet enimmäkseen sellaisiin teh- vanhainkotien yms. liike- ja sosiaalisten lai-
3558: täviin, joihin eivät yliopistossa ole saaneet tosten organisointia ja johtoa. Tällaiset aka-
3559: riittävää koulutusta, kuten kotitalouskonei- teemiset ,yliemännät" ovat rinnastettavissa
3560: den kokeilun ja kaupan aloille, asuntotutki- talousjohtajiin, joiden kouluttamiseen Turun
3561: mukseen, johtaviksi yleiskonsulenteiksi koti- kauppakorkeakoulu on päättänyt ryhtyä.
3562: talousjärjestöihin, kotitalouden opettajiksi Meillä tapahtunut nopea teollistuminen ja
3563: oppikouluihin ja alan seminaareihin, suur- siitä johtuva yhteiskunnan rakenteen mmu-
3564: keittiöiden johtajiksi jne. tuminen vaativat aivan erityistä huomiota
3565: Suurin epäkohta opetuksessa on juuri perhepsykologiaan. Yliopistollisena oppi-
3566: kotitalouteen luettavien teknillisten tietei- aineena se selvittelee avioliittoa ja perhettä
3567: den puuttuminen, jotka olisivat avanneet erilaisessa sosiaalisessa kentässä, perhefln.
3568: tien käytännön aloille. Niitä ovat kotitalou- jäsenten välisiä suhteita, lapsia ja vanhuks!a
3569: den kone- ja välineoppi, jonka aihepiiriin kodissa ja laitoksissa, ansioäitien propleemeja
3570: koneiden lisäksi kuuluvat kiinteät laitteet ja jne. Kun Suomessa ansioäitejä on suhteelli-
3571: muut varusteet ja joka nyt, kun sekä perhe- sesti enemmän kuin muissa kapitalistisissa
3572: että suurtalouksia paraikaa koneistetaan, maissa, perhekysymysten tieteellinen tutki-
3573: IV,267.- Brander-Wallin ym. 1031
3574:
3575: minen ja niiden käsittely esim. kouluopetuk- seja, jotka vievät paljon aikaa. Käytännön
3576: sessa olisi paikallaan. kotitalouden edustajaa sitäpaitsi kiinnostaisi-
3577: Kotitalouden opetusopissa Suomi on jää- vat ja hyödyttäisivät enemmän edellämaini-
3578: nyt auttamattomasti jälkeen muista sivistyR- tut uudet tiedonalat kuin ne tieteet, jotka
3579: maista, joissa tämän alan opetusmenetelmiä nyt ovat yliopiston ohjelmassa. Jos opetus-
3580: on viime aikoina suuresti kehitetty. Koska ohjelma saadaan laajennetuksi tässä esitet-
3581: kotitaloutta nykypäivinä opetetaan kotona, tyyn suuntaan, talousopettajille tarjoutuu
3582: kouluissa ja järjestöissä, lehdistön, filmin, tilaisuus harjoittaa yliopistollisia jatko-opin-
3583: radion ja pian televisionkin välityksellä, var- toja juuri haluamallaan erikoisalana.
3584: sin laaja tutkimus- ja työkenttä on odotta- Kotitalousopetuksen laajentamista ja vir-
3585: massa tässä tieteessä koulutuksen saaneita. katutkinnon järjestämistä silmällä pitäen
3586: Mikäli edellä mainitut tiedonalat saavat tiedekunta on konsistorille tehnyt esityksen
3587: harjoittajikseen omat vakinaiset opettajansa edellämainittua 6 oppiainetta koskevan opet-
3588: ja ne voidaan siten muodostaa erillisiksi tajanviran perustamisesta kiireellisenä. Tar-
3589: tutkintoaineiksi, käy mahdolliseksi toteuttaa koituksena on saada niihin kiinnitetyksi riit-
3590: tiedekunnassa vireillä ollut suunnitelma koti- tävän tieteellisen pätevyyden omaavat hen-
3591: talousopintojen lyhentämiseksi ja tämän alan kilöt, jotka itsenäisesti pystyvät panemaan
3592: virkatutkinnon perustamiseksi kandidaatti- alulle erikoisalansa opetuksen ja tutkimuk-
3593: tutkinnon rinnalle. Erilliset tutkintoaineet sen. Tällaisen asiantutkijakunnan olemassa
3594: voidaan myös joustavasti koostaa aineyhdis- ja toiminnassa olo on erittäin tähdellistä
3595: telmiksi aina sen mukaan, mille uralle opis- Suomen kotitaloudelta vielä puuttuvan kodin
3596: kelija haluaa antautua. Tällainen muuta- tutkimuslaitoksen kannalta silloin, kun sen
3597: miin harvoihin aineisiin keskittyminen ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun on aika
3598: niihin sitä perusteellisemmin syventyminen ryhtyä. Tehtävän laadun huomioon ottaen
3599: vastaa sitä paitsi paremmin kuin nykyinen voitaneen nämä opettajanvirat hyvin asettaa
3600: sisällykseltään kovin monipuolinen tutkinta yliopiston lehtorien vakansseja vastaavaan
3601: akateemisen opetuksen yleistä luonnetta. eli 29. palkkausluokkaan.
3602: Koska kotitalouden alalla jo entuudestaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3603: on olemassa opistoasteinen yleiskoulutus ta-
3604: lousopettajavalmistuksen muodossa, yliopis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3605: tolla on sitäkin suurempi syy pyrkiä anta- tulo- ja menoarvioon 6 uuden opet-
3606: maan nimenomaan tieteellisesti syventävää tajanviran perustamiseksi kotitalous-
3607: ja mahdollisimman pätevää spesiaalikoulu- opetusta varten Helsingin yliopistoon
3608: tusta. Toive saada yliopistossa järjestetyksi yhteensä 4 608 000 markkaa perus-
3609: talousopettajille jatkokoulutusta on nykyisen palkkoina ja 435 240 markkaa kalliin-
3610: opetusjärjestelmän vallitessa kohdannut vai- paikanlisinä eli kaikkiaan 5 043 240
3611: keuksia sen johdosta, että pääaineiden opis- markkaa.
3612: kelu edellyttää monia perus- ja apuainekurs-
3613: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
3614:
3615: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen.
3616: Kaisa Hiilelä. Irma Rosnell.
3617: 1032
3618:
3619: IV,268. - Rah.al. N:o 97.
3620:
3621:
3622:
3623:
3624: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta puumarkkinatieteen
3625: varsinaisen professorin viran perustamista varten.
3626:
3627:
3628: E d u s k u n n a ll e.
3629:
3630: Maamme viennistä on noin 4/5 metsäteol- uusia puusta valmistettujen tuotteiden kil-
3631: lisuuden tuotteita ja raakapuuta. Nämä pailijoita, joilla on jokin muu raaka-aine.
3632: tuotteet siis ratkaisevasti määräävät tuonti- Sellaisten erikoiskoulutuksen saaneiden
3633: mahdoll:isuutemme. Maamme teollisuustyö- miesten tarve, jotka pystyvät seuraamaan
3634: väestä on noin 1/4 metsäteollisuuden palve- puutyösteiden markkinain kehittymistä kan-
3635: luksessa. Maaseudun talvityöllisyys ja sen sainvälisessä näkökulmasta, jotka pystyvät
3636: vaihtelut riippuvat olennaisesti puutavaran kouluttamaan tällaisia miehiä, harjoittamaan
3637: hakkuusta ja vedätyksestä. Maanviljeli- tutkimusta ja käytännössä hoitamaan mark-
3638: jäimme eri tulolähteistä saamista nettoraha- kinointia, kasvaa alituisesti, ja heille annet-
3639: tuloista metsätuloilla on olennaisen tärkeä tavan koulutuksen vaatimukset lisääntyvät.
3640: asema. Helsingin yliopiston maatalous-metsätie-
3641: Työllisyyden ylläpitämiseksi ja parantami- teelliseen tiedekuntaan perustettiin toisen
3642: seksi sekä vientimme suurantamiseksi puhu- maailmansodan jälkeen tätä tarvetta sil-
3643: taan nykyään paljon metsäteollisuuden laa- mällä pitäen metsätutkinnon puukaupallinen
3644: jentamisesta. Maan pohjoispuoliskon sekä linja. Opetus pantiin alkuun vajanaisin
3645: eteläpuoliskon koillisosien metsävarat teke- opettajavoimin, koska katsottiin, ettei asia
3646: vätkin lisääntyvät hakkuut mahdollisiksi. siedä viivytystä. Vähitellen on voitu suorit-
3647: Raakapuun viennillä on siellä myös vielä taa opetusohjelmassa ja opettajistossa täy-
3648: sellainen reservi, joka on käytettävissä met- dennyksiä ja parannuksia. Kuitenkin alan
3649: säteollisuuden edistämiseksi. varsinainen pääaine, puumarkkinatiede, on
3650: Nykyisen metsäteollisuuden jatkuvan toi- edelleenkin vailla vakinaista opettajaa. Kai-
3651: minnan ja vielä enemmän uuden laajenne- killa muilla tiedekunnan vastaavanlaisilla
3652: tun metsäteollisuuden edellytyksenä on, että aloilla on keskeisessä johtavassa aineessa
3653: tuotteet voidaan markkinoida. Kotimaan professorin virka. Puumarkkinatieteen ope-
3654: markkinat eivät tarjoa sanottavia lisäämisen tusta hoitaa toisen aineen professori oman
3655: mahdollisuuksia, joten lisääntyvä tuotto on tehtävänsä ohessa ylimääräisen tuntiopetta-
3656: saatava pääasiassa ulkomaille. Kansainvä- jan avustamana. Tällä tavalla ala ei pääse
3657: liset markkinat eivät kuitenkaan enää ole kehittymään vaatimusten kasvaessa, eikä
3658: yhtä yksinkertaiset ja selvät kuin aiemmin. tutkimustoimintaa saada käyntiin riittävästi.
3659: Metsäteollisuudenkin tuotteiden markkinoi- Maa talous-metsä tieteell:isen tiedekunnan
3660: minen käy kehityksen mukana yhä vaikeam- uusien opettajien luettelossa puumarkkina-
3661: maksi ja monimutkaisemmaksi. tieteen professorin virka on ollut ensimmäi-
3662: Uutta metsäteollisuutta rakennetaan sellai- sellä tärkeyssijalla jo useita vuosia, mutta
3663: siinkin seutuihin, joissa sitä ei aiemmin ole asia ei ole kehittynyt sen pitemmälle.
3664: ollut ollenkaan. Vuosittain siirtyy yhä uusia Puumarkkinatieteen professorin viran pe-
3665: puulajeja metsäteollisuuden raakapuun pii- rustaminen tulisi halvaksi. Sitä varten ta-
3666: riin. Uusia metsäteollisuuden aloja ja uusia lousarvioon ei tarvittaisi yliopiston palkka-
3667: tuotteita syntyy. Vanhojen tuotteiden laa- menoihin lisäystä kuin noin puolet profes-
3668: dut kehittyvät ja moninaistuvat. Rakennus- sorin palkasta, koska tämän viran tultua
3669: toiminnassa, pakkauksessa, tekstiiliteollisuu- perustetuksi voitaisiin kaksi ylimääräisen
3670: dessa ja muualla tekniikka kehittää yhä opettajan tointa lakkauttaa. Opetusvälineet,
3671: IV,268. - Saari ym. 1033
3672:
3673: assistentti ja pääasiallinen alan kirjallisuus Ottaen huomioon alan suuren ja yhä kas-
3674: ovat metsätalossa jo entuudestaan käytettä- vavan merkityksen metsäteollisuutemme jat-
3675: vissä tätä ainetta varten. kuvan käynnin ja ennen kaikkea laajennuk-
3676: Asianomaisen momentin loppusummaan sen kannalta esitämme kunnioittaen,
3677: puheena olevan professorin viran perustami-
3678: sesta aiheutuva muutos selviää seuraavasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3679: laskelmasta. tulo- ja menoarvion 10 Pl. IV: 1 koh-
3680: dalle yliopiston palkkausmenoihin
3681: Lisääntyy: puumarkkinatieteen varsinaisen pro-
3682: puumarkkinatieteen professo- fessorin viran perustamista varten
3683: rin peruspalkka . . . . . . . . . . . 1 203 300 mk 1 296 240 markkaa, jolloin samalla voi-
3684: kalliinpaikanlisä . . . . . . . . 92 940 , daan lopettaa metsätalouden liiketie-
3685: Yhteensä 1 296 240 mk teen opettajan toimi sekä puutavara-
3686: kaupan opettajan toimi, joiden pal-
3687: Vähenee: koista samalta momentilta vähenee
3688: metsätalouden liiketieteen opet- yhteensä 679 800 markkaa ja jolloin
3689: tajan palkkio ........... . 345 600 mk moment,in nettolisäys siis olisi vain
3690: puutavarakaupan opettajan 616 440 markkaa.
3691: palkkio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334 200 ,
3692: ----------------~-
3693: Yhteensä 679 800 mk
3694: Nettolisäys 616 440 mk
3695: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
3696:
3697: Eino Saari. Artturi Tienari.
3698: Harras Kyttä. Armas Leinonen.
3699: A. Pasanen. Kaarlo Kajatsalo.
3700: K. F. Haapasalo.
3701: 1034
3702:
3703: IV,269. - Rah.al N: o 98.
3704:
3705:
3706:
3707:
3708: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisen tarkasta-
3709: jan palkkaamiseksi kouluhallitukseen.
3710:
3711:
3712: E d u s k u n n a 11 e.
3713:
3714: Antaessaan eduskunnalle esityksen valtion kistaminen, jota tehokas säästäväisyyden
3715: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1957 hallitus noudattaminen ehdottomasti vaatii, aiheuttaa
3716: ehdotti, että 10 Pl. VI luvun 1 momentin h) erittäin paljon lisätyötä. Samoin kansalais-
3717: kohdalla myönnettäisiin 1136 160 mk: n mää- koulujen järjestäminen ja ohjaus edellyttää
3718: räraha tilapäisen tarkastajan paikkaamista kouluhallituksessa olevaa erityistarkastajaa,
3719: varten kouluhallituksen kansanopetusosas- joka on perehtynyt tämän koulun kysymyk-
3720: tolle, koska tässä osastossa työmäärä sitä siin. Nykyiselläkään työvoimalla kouluhalli-
3721: vaati. Esityksessään eduskunnalle valtion tus ei ole pystynyt riittävän nopeasti käsit-
3722: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1958 hallitus telemään sille kuuluvia asioita, mm. kuntien
3723: 10 Pl. VI luvun 1 momentin kohdalla esittää valtionapuanomuksia. Työvoiman vähentämi-
3724: tämän määrärahan poistettavaksi. Hallitus seen ei sen tähden ole mahdollisuuksia.
3725: ei kuitenkaan ole. maininnut, että työmäärä Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
3726: kansanopetusosastolla olisi mitenkään vähen- esitämme,
3727: tynyt siitä, kun tilapäinen tarkastaja otet-
3728: tiin. Lisäksi tiedetään, että uuden kansakou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3729: lulain täytäntöönpanon valmistelut aiheutta- tulo- ja menoarvion 10 Pl. VI luvun
3730: vat nimenomaan kouluhallituksen ensimmäi- 1 momentin kohdalle 1136 160 markan
3731: selle kansanopetusosastolle., johon puheena- lisäyksen t{lapäisen tarkastajan palk-
3732: oleva tilapäinen tarkastaja nykyisen osasto- kaamiseksi kouluhallituksen ensimmäi-
3733: jaon mukaan kuuluu, erikoisen suuren työ- selle kansanopetusosastolle.
3734: ruuhkan. Kansakoulupiirijakojen uusi tar-
3735: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
3736:
3737: Erkki Koivisto. Martti Salminen.
3738: M. 0. Lahtela. R. Hallberg.
3739: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
3740: Saara Forsius. Lauri Järvi.
3741: 1035
3742:
3743: IV,270. - Rah.al. N: o 99.
3744:
3745:
3746:
3747:
3748: Järvi ym..: Määrärahan osoittamisesta ns. ylitunnin palkkion
3749: maksamiseksi eräille oppikoulun opettajille.
3750:
3751:
3752: E d u s k u n n a ll e.
3753:
3754: Valtion oppikouluissa edustavat koulutoi- Koulutoiminnan kasvatuksellista puolta
3755: minnan kasvatuksellista puolta huomattavim- silmälläpitäen oppilaiden vapaitten harras-
3756: massa määrässä luokanvalvojat. Heidän pi- tusten kehittämiseen on jatkuvasti kiinnitet-
3757: tää hankkia ja yhdistää kaikki luokkansa tävä suurta huomiota. Tärkeimpiä toimiuLa-
3758: oppilaista tarvittavat tiedot. Heidän tulee muotoja on tässä suhteessa teiriikunta. Koska
3759: tarkkailla oppilaiden ruumiillista ja hen- tämän menestyksellinen toiminta vaatii opet-
3760: kistä kehitystä ja ryhtyä tämän vaatimiin tajien myötävaikutusta, ja teinikunnan ku-
3761: toimenpiteisiin. Heidän on huolehdittava raattorina toimiminen vaatii opettajalta huo-
3762: koulun ja kotien välisestä yhteydestä. Oppi- mattavasti aikaa ja lisätyötä, on kohtuullista,
3763: laiden rikkomusten tutkiminen ja käsittele- että teinikunnan kuraattoreille maksetaan
3764: minen kuuluu pääasiassa luokanvalvojille. ainakin sama palkkio, joka olisi kohtuullinen
3765: Koulujen yhä kasvaessa luokanvalvojien luokanvalvojille. Koska koulupiirissä toimi-
3766: osuus mainituista koulutoiminnan puolista vien kerhojen toimimisen on todettu huo-
3767: on alituisesti kasvanut, koska rehtorien mah- mattavassa maarassa lisäävän oppilaiden
3768: dollisuudet osallistua jokaisen oppilaan tark- harrastusta koulutyöhön, varsinkin jos opet-
3769: kailuun ja kasvatukseen ovat luonnollisista taja tehokkaasti osallistuu niitten johtoon,
3770: syistä vähentyneet. Selvää on, että opettajat olisi kerhojen johtajina toimiville opettajille
3771: luokanvalvojan ominaisuudessa joutuvat suo- maksettava palkkiota samojen perusteiden
3772: rittamaan hyvin huomattavan työmäärän mukaan kuin teinikunnan kuraattoreille.
3773: varsinaisen koulutyön ulkopuolella. Tästä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
3774: työstä heille ei makseta korvausta. Koulu- ehdotamme,
3775: hallitus on useita kertoja kiinnittänyt huo-
3776: miota tähän epäoikeudenmukaiseen asian- että Eduskunta vuoden 1958 tulo-
3777: tilaan ja ehdottanut, että luokanvalvojan ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun
3778: työstä maksettaisiin palkkio yhden viikko- asianomaisille . momenteille lisäisi yh-
3779: tunnin muodossa. Kouluhallituksen tähän- teensä 55 784 400 markkaa, jotta val-
3780: astiset yritykset parannuksen aikaansaami- tion oppikouluissa luokanvalvojina,
3781: seksi eivät kuitenkaan ole onnistuneet. On teinikunnan kuraattoreina ja kerhon
3782: kuitenkin pidettävä täysin kohtuuttomana, johtajina toimiville opettajille voidaan
3783: että opettajien on suoritettava suurta ja maksaa yhden ns. ylitunnin palkkio.
3784: merkityksellistä työtä saamatta siitä kor-
3785: vausta.
3786: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
3787:
3788: Lauri Järvi. Erkki Tuuli.
3789: 1036
3790:
3791: 1V,271. - Rah.al. N: o 100.
3792:
3793:
3794:
3795:
3796: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään yhteis-
3797: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
3798:
3799:
3800: E d u s k u n n a ll e.
3801:
3802: Viitaten eduskunnalle helmikuun 11 p:nä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3803: 1955 jättämämme raha-asia-aloitteen n: o 9 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
3804: perusteluihin sekä toivomusaloitteeseen n:o markan määrärahan Järvenpään yh-
3805: 117 v. 1956 ja raha-asia-aloitteeseen n:o 119 teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
3806: v. 1956 ehdotamme kunnioittaen,
3807: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
3808:
3809: Saara Forsius. Veikko Helle.
3810: 1037
3811:
3812: IV,272. - Rah.al. N:o 101.
3813:
3814:
3815:
3816:
3817: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymin yhteiskoulun
3818: ottamiseksi valtion haltuun.
3819:
3820:
3821: E d u s k u n n a II e.
3822:
3823: Karhulan kauppalassa toimiva Kymin yh- kennusvaiheessa v. 1920. Tämän jälkeen
3824: teiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 läh- laajennettiin opetustiloja uudella kouluta-
3825: tien ollut Kymin yhteiskoulu r.y:n hallin- lolla, joka valmistui v. 1954 lukukauden al-
3826: nassa. kuun. Saman aikaisosti uusittiin vanha kou-
3827: Koulun toimialue sulkee piiriinsä koko lutalo perusteellisesti. Rakennusvaiheen kus-
3828: Karhulan kauppalan sekä useita ympäristö- tannukset olivat 59 milj. markkaa. Tällä
3829: kuntiakin. Kaikkiaan noin 35 000 henkeä on hetkellä ovat rakennustyöt jälleen käynnissä
3830: koulun vaikutuspiirissä. Koulun oppilas- koulun laajentamiseksi ja valmistuvat v: n
3831: määrä on kasvanut voimakkaasti vuosi vuo- 1957 syksyyn mennessä. Tämän jälkeen on
3832: delta, mistä esimerkkinä seuraava tilasto: luokkien lukumäärä 22 ja oppilaita noin
3833: 650.
3834: Vuonna 1936 155 oppilasta Koulun ylläpitäminen tuottaa kannatus-
3835: 1945 352 yhdistykselle suuria vaikeuksia. Rakennus-
3836: " 1956-57 610 "
3837: " " toimintaan ja uudistuksiin eivät erilaiset
3838: avustukset riitä, mistä johtuen velat ovat
3839: Mainittakoon, että v. 1957 sisäänpääsy- tällä hetkellä 75 milj. mk. Eräänä mahdol-
3840: tutkinnossa hyväksytyistä oli useampia kym- lisuutena olisi edelleenkin lukukausimaksu-
3841: meniä jätettävä koulun ulkopuolelle. jen korottaminen ja sen avulla taloudellisen
3842: Koulu toimii suurella teollisuuspaikkakun- tilan korjaaminen, millä ei kuitenkaan pal-
3843: nalla, mistä johtuen sen oppilaista on 75 % jon voida tehdä asiaa paremmaksi, vaan
3844: työläiskodeista. Nykyiset lukukausimaksut vaarannettaisiin koulunkäynnin mahdolli-
3845: ovat huomattavan korkeat verrattuna val- suuksia usean oppilaan kohdalta.
3846: tion kouluihin ja sen takia usealla koulutta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3847: jalla on jo taloudellisiakin vaikeuksia lap- nioittavasti,
3848: siaan kouluttaessaan. Olisi kuitenkin lähdet-
3849: tävä siitä, ettei ainakaan lukukausimaksu että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3850: saisi olla esteenä lahjakkaiden, joskin vähä- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
3851: varaisten kouluun pyrkimiselle. kan määrärahan Kymin yhteiskoulun
3852: Kymin yhteiskoulu valmistui kaksikerrok- ottamiseksi vaUion haltuun.
3853: sisella hirsirakennuksena ensimmäisessä ra-
3854: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
3855:
3856: Sulo Hostila. Heikki Hykkäälä.
3857: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
3858:
3859:
3860:
3861:
3862: 9 E 815/57
3863: 1038
3864:
3865: IV,273. - Rah.al. N: o 102.
3866:
3867:
3868:
3869:
3870: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken yh-
3871: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
3872:
3873:
3874: E d u s k u n n a ll e.
3875:
3876: Kuusankosken yhteiskoulun kannatusyh- rakennuksessa on 16 luokkahuonetta ynnä 7
3877: distyksen r.y. toimesta aloitti vuonna 1920 erikoisluokkahuonetta eli yhteensä 23 luokka-
3878: Kuusankosken yhteiskoulu toimintansa keski- huonetta. Oppilaita uuteen koulurakennuk-
3879: kouluna. Vuonna 1943 sai koulu luvan laa~ seen voidaan sijoittaa noin 800, mihin mää-
3880: jentua yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. rään päästäneen parin vuoden kuluessa, kun
3881: Vuodesta 1951 lähtien on koulussa ollut op- kouluun voidaan ottaa entistä enemmän pyr-
3882: pilaita seuraavasti: kijöitä.
3883: Vuosi Kun oppilaista suurin osa paikkakunnan
3884: 1951-52 398 oppilasta luonteesta johtuen on työläisperheen lapsia,
3885: 1952-53 435 on koulun lukukausimaksut pidetty samoina
3886: 1953---M 437 " kuin valtion ylläpitämissä oppikouluissakin.
3887: 1954---:55 457 " Tämä on kannatusyhdistykselle tuottanut
3888: 1955-56 516 " vaikeuksia varsinkin nyt, kun uuden koulu-
3889: 1956-57 594 " talon valmistuttua koulun velkataakka on
3890: " noussut varsin suureksi.
3891: Pyrkijöitä kouluun on hyväksytty seuraa- Kun valtio vuosittain ottaa haltuunsa yk-
3892: vasti: sityisiä oppikouluja, lienee nyt jo Kuusan-
3893: kosken yhteiskoulun vuoro. Se olisi myös
3894: 1951-52 83 oppilasta koulun menestyksellisen toiminnan kannalta
3895: 1952----"53 79 välttämätöntä.
3896: 1953----"54 87 " Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3897: 1954-55 98 " nioittaen,
3898: 1955-56 154 "
3899: 1956-57 160 " että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3900: " tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
3901: Koululle valmistui uusi ajanmukainen kou- kan määrärahan Kuusankosken yhteis-
3902: lutalo kevätlukukauden 1957 alussa. Uudessa koulun ottamiseksi valtion haltuun.
3903: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
3904:
3905: Heikki Hykkäälä. Sulo Hostila.
3906: Urho Saariaho. Vaito Käkelä.
3907: Veikko Kokkola.
3908: 1039
3909:
3910: IV,274. - Rah.al. N:o 103.
3911:
3912:
3913:
3914:
3915: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Ikaalisten yhteis-
3916: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
3917:
3918:
3919: E d u s k u n n a 11 e.
3920:
3921: Ikaalisten yhteiskoulu on vanhin Pohjois- muutkin maamme yksityiset oppikoulut. Sen
3922: Satakunnassa toimiva oppikoulu. Se on perus- velat ovat noin 38 milj. markkaa. Koulun
3923: tettu vuonna 1902. Se palvelee lähinnä Ikaa- johtokunnan taholta on tehty useita yrityksiä
3924: listen kauppalan ja Jämijärven kunnan oppi- saada koulu valtion haltuun ja kouluhallituk-
3925: kouluntarpeen tyydyttäjänä. Lukuvuodeksi senkin suunnitelmissa on Ikaalisten yhteis-
3926: 1957-1958 hyväksyttiin kouluun 444 oppi- koulu niiden koulujen joukossa, jotka pitäisi
3927: lasta. Nykyään koulu toimii omassa hiljattain lähiaikoina ottaa valtion haltuun.
3928: valmistuneessa ajanmukaisessa kouluraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3929: nuksessa, joten sillä on ulkonaisetkin puitteet
3930: täyttää tehtävänsä nuorison kasvattajana ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3931: oppikoulusivistyksen jakajana. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
3932: Koulu kamppailee kuitenkin samojen talou- kan määrärahan Ikaalisten yhteiskou-
3933: dellisten vaikeuksien kanssa kuin useimmat lun ottamiseksi valtion haltuun.
3934: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
3935:
3936: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
3937: Mauri Ryömä. Laura Brander-Wallin.
3938: 1040
3939:
3940: IV,275. - Rah.al. N: o 104.
3941:
3942:
3943:
3944:
3945: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Iin yh-
3946: teiskoulun rakennustöiden jatkamiseen.
3947:
3948:
3949: E d u s k u n n a ll e.
3950:
3951: Iin yhteiskoulu on perustettu ja aloittanut noin 7.5 milj. markkaa. Samanaikaisesti olisi
3952: toimintansa vuonna 1924. Siitä alkaen se on kunnostettava rakennuksen vanha osa, mistä
3953: toiminut 3-luokkaisena vuoteen 1955 asti ja kustannusarvio on 4.5 milj. markkaa. Tämän
3954: sen jälkeen 5-luokkaisena keskikouluna. Vuo- jälkeen on koulun rakennussuunnitelmasta
3955: den 1956 syksyllä koulu laajennettiin yliopis- vielä rakentamatta voimistelu- ja juhlasali,
3956: toon johtavaksi ja lukion kuudes luokka kotitalouden ja veiston opetustilat, erikois-
3957: aloitti toimintansa. luokkatiloja ja oppilaskeittiö, yhteensä 5 250
3958: Iin yhteiskoulussa on nykyisin oppilaita m3.
3959: Iistä, Yli-Iistä, Kuivaniemeltä, Pudasjärveltä, Kun Iin yhteiskoulu yksityisenä oppilaitok-
3960: Taivalkoskelta, Ranualta, Simosta, Lumi- sena toimii suurissa taloudellisissa vaikeuk-
3961: joelta, Oulunsalosta, Kemistä, Tervolasta, sissa, joista se ei voi selviytyä nykyisin val-
3962: Rovaniemeltä ym., kaikkiaan 298 oppilasta. tion avuin ja oppilasmaksuin, ja kun sen
3963: Näistä on vapaaoppilaita 12.4 prosenttia. oppilasaines on seuduilta, mitkä ovat maam-
3964: Koulu on toimintansa aikana rakentanut me köyhimpiin kuuluvia ja missä kunnat nyt-
3965: kaksi koulutaloa, saamatta kumpaakaan var- kin kamppailevat taloudellisten vaikeuksien
3966: ten lainkaan valtionavustusta. Vuosina 1955 kanssa, ja koska Iin yhteiskoulu yli 30 vuo-
3967: -56 toteutettu rakennussuunnitelma käsittää tisen olemassaolonsa aikana on osoittautunut
3968: ·5 830 m3 valmista ja 1220 m3 puolivalmista seudun jatkuvan ja todellisen sivistystarpeen
3969: tilaa, tehden tähän astiset kustannukset 56.5 vaatimaksi, olisi välttämätöntä, että se saisi
3970: milj. markkaa, mikä määrä on kokonaan vei- rakennusavustuksen valtion varoista.
3971: kana. Kun rakennuslainat ovat indeksiehtoi- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
3972: sia, on velkojen määrä mainittua summaa tamme,
3973: suurempi. Edellä mainitun keskene.räisen
3974: osan rakentaminen, mikä on toteutettava ku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
3975: luvan vuoden syksyyn mennessä luokkatilo- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
3976: jen saamiseksi lukioluokille ja mahdollisesti kan määrärahan avustukseksi Iin yh-
3977: uusille rinnakkaisosastoille, tulee maksamaan teiskoulun rakennustöiden jatkamiseen.
3978: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
3979:
3980: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
3981: Irma Torvi. Antti Kinnunen.
3982: 1041
3983:
3984: IV,276. - Rah.al. N: o 105.
3985:
3986:
3987:
3988:
3989: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksi-
3990: tyisille oppilaitoksille koulukaluston, opetusvälineiden ja
3991: kirjaston hankkimista ja täydentämistä varten.
3992:
3993:
3994: Eduskunnalle.
3995:
3996: Yksityiset oppilaitokset suorittavat meidän avustusta opetusvälineiden, koulukaluston ja
3997: maassamme ainutlaatuisen laajaa tehtävää, kirjastojen hankkimiseen ja täydentämiseen
3998: joka oikeastaan kokonaan kuuluisi valtioval- tulo- ja menoarvioon otetuista määrärahoista.
3999: lan suoritettavaksi, kuten muissa maissa ta- Se ei kuitenkaan tähän asti ole ollut käytän-
4000: pahtuu. Kun näiden oppilaitosten oppilaat nössä mahdollista, koska tulo- ja menoarvioon
4001: kauttaaltaan ovat kotoisin samoista väestö- ei toistaiseksi ole otettu tätä tarkoitusta var-
4002: ryhmistä kuin valtion oppilaitosten oppilaat, ten määrärahaa, vaikka lain säätämisestä
4003: jopa suurelta osalta taloudellisesti köyhem- piakkoin jo tulee kuluneeksi 10 vuotta. Kun
4004: miltä alueilta ja heikommista väestöryhmistä, yksityisoppikoulujen avustaminen tässä suh-
4005: niin olisi luonnollista ja oikeudenmukaista, teessa olisi sekä kohtuullista että näitten kou-
4006: että koulunkäynti yksityisissä oppikouluissa lujen opetusvälineiden ja kaluston tarkoituk-
4007: ei saisi muodostua kalliimmaksi kuin valtion senmukaisuuden kannalta tarpeellista olisi
4008: kouluissa. Yksityisoppikoulujen on kuiten- määräraha sitä varten otettava tulo- ja meno-
4009: kin, voidakseen hoitaa taloutensa, ollut koro- arvioon.
4010: tettava lukukausimaksut suhteettoman kor- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4011: keiksi verrattuna valtion oppikoulujen luku- nioittavasti,
4012: kausimaksuihin. Tähän on ollut, paitsi kor-
4013: keita rakennuskustannuksia, syynä se seikka, että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
4014: että näillä kouluilla on joukko menoja, joita tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa
4015: varten valtio ei myönnä avustusta. Näitä markkaa valtion avustukseksi yksityi-
4016: ovat koulukaluston, opetusvälineiden ja kir- sille oppilaitoksille koulukaluston, ope-
4017: jastojen aiheuttamat menot. Laki yksityis- tusvälineiden sekä kirjastojen hankki-
4018: oppikoulujen valtionavusta tosin edellyttää, mista ja täydentämistä varten.
4019: että nämä oppilaitokset voivat saada Valtion-
4020: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
4021:
4022: Saara Forsius. A. Pasanen.
4023: Matti Mattila. Irma Hamara.
4024: Grels Teir. Veikko Helle.
4025: Niilo Honkala. Kalle Kauhanen.
4026: 1042
4027:
4028: IV,277. - Rah.al. N:o 106.
4029:
4030:
4031:
4032:
4033: Honkavaara ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yli-
4034: määräiseksi avustukseksi köyhimmille ja harvaan asutuille
4035: kunnille kansakoululaitoksen ylläpitomenoihin.
4036:
4037: E d u s k u n n a 11 e.
4038:
4039: Valtioneuvosto on vuosittain antanut pää- kuitenkaan ole katsonut voivansa esitellä
4040: töksen maan köyhimmille ja harvaan asu- valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan rat-
4041: tuille kunnille omien kansakoulurakennusten kaistavaksi, koska valtiontalouden tarkastus-
4042: hankkimiseen sekä kansakoululaitoksen yllä- viraston taholta on huomautettu, ettei näitä
4043: pitämiseen myönnettävien ylimääräisten avustuksia voida maksaa kuluvana vuonna
4044: avustusten perusteista, joka päätös on perus- maksettavia ylimääräisiä kansakouluavustuk-
4045: tunut kansakoululaitoksen kustannuksista 8 sia varten varatusta määrärahasta, joka saa-
4046: päivänä kesäkuuta 1926 annettuun lakiin dun tiedon mukaan kyllä riittäisi edellä
4047: ( 180/26). Puheena olevan päätöksen 2 §: ssä mainittujenkin avustusten suorittamiseen.
4048: on lueteltu ne kunnat, jotka erikseen maini- Olisi luonnollisestikin täysin kohtuutonta,
4049: tuin edellytyksin voivat saada ylimääräistä jos mainituille kunnille ei voitaisi tällaisen
4050: valtionavustusta kansakoululaitoksen ylläpi- budjettiteknillisen seikan vuoksi antaa tätä
4051: tämiseen. Saman pykälän 2 momentin mu- niille erityisen tärkeää tukea. Niinikään ei
4052: kaan myöntää sanotun avustuksen kouluhalli- voitane hyväksyä sitä, etteivät samanlaisessa
4053: tus, mutta jos se katsoo, että tätä avustusta asemassa olevat kunnat yleensäkään saisi
4054: olisi annettava kunnalle, jota ei ole erityi- puheena olevassa valtioneuvoston päätök-
4055: sesti nimetty, on kouluhallituksen alistettava sessä tarkoitettua avustusta tällaisen tulkin-
4056: asia valtioneuvoston ratkaistavaksi. Tällaisia nan vuoksi. Todettakoon tässä yhteydessä,
4057: kuntia on vuosittain jouduttu avustamaan että aikaisempina vuosina on tällaiset avus-
4058: verraten monessa tapauksessa, koska niiden tukset maksettu aina sen vuoden määrära-
4059: koulumenot olisivat muutoin nousseet koh- hasta, jolloin valtioneuvosto on päättänyt
4060: tuuttoman raskaiksi. avustuksen myöntää.
4061: Kouluhallitus on kuluvan vuoden alussa Edellä olevan perusteella esitämme kun-
4062: esittänyt valtioneuvostolle, että yllä tarkoi- nioittaen,
4063: tetusta kuntien luettelosta poiketen myönnet-
4064: täisiin ylimääräistä avustusta vuoden 1954 että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
4065: menoihin seuraaville 22 kunnalle: Eno, Pie- den 1958 tulo- ja menoarvioon
4066: lisjärvi, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, 47 630 000 markan suuruisen lisämää-
4067: Säyneinen, Tohmajärvi, Halsua, Kaustinen, rärahan niille maan köyhimmille ja
4068: Kyyjärvi, Perho, Soini, Sideby, IDlava, V e- harvaan asutuille kunnille vuoden
4069: teli, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Pyhä- 1954 menoihin myönnettäviä ylimää-
4070: joki, Pyhäjärvi Ol., Temmes ja Vuolijoki. räisiä kansakoulujen vuotuisavustuk-
4071: Näille vähävaraisille kunnille esitettyjen yli- sia varten, joita ei ole erityisesti ni-
4072: määräisten avustusten yhteismäärä on metty asianomaisessa valtioneuvoston
4073: 47 630 000 mk. Asiaa ei opetusministeriö päätöksessä.
4074: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1957.
4075:
4076: M. Honkavaara. Ale Holopainen.
4077: Viljami Kalliokoski. Eeli Erkkilä.
4078: Artturi Koskinen. Kalle Kauhanen.
4079: Väinö Rankila. R. Hallberg.
4080: Antti Kukkonen. Varma K. Turunen.
4081: Eino Uusitalo. Vieno Simonen.
4082: 1043
4083:
4084: IV,278. - Fin.mot. N: o 107.
4085:
4086:
4087:
4088:
4089: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för åter-
4090: uppbyggande av Karuby, överby och Friggesby folkskolor
4091: i Kyrkslätts kornmun.
4092:
4093:
4094: T i 11 R i k s d a g e n.
4095:
4096: Riksdagen antog på basen av en hemställ- nämnda ändamål intas i budgeten för nästa
4097: ningsmotion den 26 juni i år enhälligt en år.
4098: hemställan till regeringen om att ett till- I övrigt hänvisar undertecknade till moti-
4099: räckligt stort anslag skulle upptas såsom till- veringen i hemställningsmotion n: o 232, in-
4100: lägg till statsförslaget för innevarande år för lämnad tili 1957 års riksdag, vidare till kul-
4101: återuppbyggande av Karuby, överby och turutskottets betänkande n: o 6 likaså av i
4102: Friggesby folkskolor, belägna inom Porkala- år och till riksdagens hemställan i ifråga-
4103: området i Kyrkslätts kommun. Regeringen varande ärende, samt föreslår,
4104: anslog dock icke medel för ändamålet i sin
4105: senast avlåtna tilläggsbudget. Inte heller att Riksdagen i statsförslaget för år
4106: återfinnes ifrågavarande medel i statsförsla- 1958 måtte upptaga ett anslag, stort
4107: get för år 1958. 32 500 000 mark, för återuppbyggande
4108: Detta uppenbara förbiseende kan och bör av Karuby, överby och Friggesby
4109: rättas tili genom att 32 500 000 mark för folkskolor i Kyrkslätts kommun.
4110: Helsingfors den 3 oktober 1957.
4111:
4112: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
4113: 1044
4114:
4115: IV,278. - Rah.al. N:o 107.
4116: Suomennos.
4117:
4118:
4119:
4120:
4121: Rosenberg ym..: Määrärahan osoittamisesta Kirkkonummen
4122: kunnan Karubyn, överbyn ja Friggesbyn kansakoulujen
4123: jälleenrakentamista varten.
4124:
4125:
4126: Eduskunnalle.
4127:
4128: Eduskunta hyväksyi toivomusaloitteen pe- jettiin mainittua tarkoitusta varten 32 500 000
4129: rusteella kuluvan vuoden kesäkuun 26 päi- markkaa.
4130: vänä yksimielisesti toivomuksen hallitukselle, Muuten allekirjoittaneet viittaavat vuoden
4131: että riittävän suuri määräraha olisi otettava 1957 valtiopäivillä jätetyn toivomusaloitteen
4132: lisäyksenä kuluvan vuoden tulo- ja meno- n:o 232 perusteluihin, edelleen sivistysvalio-
4133: arvioon Porkkalan alueella Kirkkonummen kunnan mietintöön n:o 6 samoin tältä vuo-
4134: kunnassa olevien Karubyn, överbyn ja Frig- delta ja eduskunnan toivomukseen kysymyk-
4135: gesbyn kansakoulujen jälleenrakentamista sessä olevassa asiassa sekä ehdottavat,
4136: varten. Hallitus ei kuitenkaan ehdottanut
4137: varoja myöhemmin antamassaan lisäbudjetti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
4138: esityksessä. Ei myöskään vuoden 1958 tulo- tulo- ja menoarvioon 32 500 000 mar-
4139: ja menoarvioesityksessä ole kysymyksessä ole- kan suuruisen määrärahan Kirkko-
4140: via varoja. nummen kunnan Karubyn, överbyn ja
4141: Tämä ilmeinen huomaamattomuus voidaan Friggesbyn kansakoulujen jälleenra-
4142: ja täytyy korjata ottamalla ensi vuoden bud- kentamista varten.
4143: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
4144:
4145: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
4146: 1045
4147:
4148: IV,279. - Fin.mot. N: o 108.
4149:
4150:
4151:
4152:
4153: Nordfors m. fl.: Angående anvisande av anslag för återupp-
4154: byggnaden av folkskolor på Porkalaområdet.
4155:
4156:
4157: Till Riksdagen.
4158:
4159: På Porkalaområdet funnos vid utarrende- i första hand uppföra en ny folkskola inom
4160: ringen av detsamma folkskolor inom sam- Masaby finska distrikt i stället för den
4161: manlagt 18 distrikt, varav 11 inom Kyrk- gamla helt förstörda skolbyggnaden, var-
4162: slätts kommuns område. En stor del av de jämte kommunen i andra hand borde istånd-
4163: gamla skolbyggnaderna har visat sig vara i sätta överby, Friggesby och Karuby folk-
4164: ett så dåligt skick, att ett iståndsättande av skolor. Kostnaderna för genomförandet av
4165: desamma icke kan komma i fråga. För sitt detta byggnadsprogram beräknas stiga till
4166: ursprungliga ändamål kan icke någon av 69 miljoner mark, i vilket belopp även kost-
4167: skolbyggnaderna tagas i bruk utan omfat- naderna för iståndsättandet av Tolls folk-
4168: tande och dyrbara reparationer. Den succes- skola ingå. Sjundeå kommun borde åter un-
4169: sivt ökande återinflyttningen kräver emeller- der år 1958 uppföra en ny folkskola i
4170: tid ofrånkomligen att folkskolor öppnas på Pickala i stället för distriktets två gamla
4171: området. Sålunda äro i detta nu inom Kyrk- skolor, som utdömts av skolmyndigheterna.
4172: slätts kommuns del av Porkalaområdet 210 Kostnaderna för denna skola beräknas stiga
4173: och inom Sjundeå kommuns del 50 folkskol- till 25 miljoner mark.
4174: elever bosatta. Ordnandet av folkskolväsen- Genomförandet av detta första återupp-
4175: det på Porkalaområdet under dessa svåra byggnadsprogram för Porkalaområdet är
4176: förhållanden har ställt kommunerna inför dock en övermäktig uppgift för kommunerna.
4177: synnerligen stora svårigheter. Endast Tolls Det är därför nödvändigt, att staten svarar
4178: folkskola i Kyrkslätts kommun har återupp- för kostnaderna för ifrågavarande återupp-
4179: byggts och varit i verksamhet sedan höst- byggnad. I analoga fall har staten även tidi-
4180: terminen 1956. Trots upprepade ansökningar gare helt och hållet bekostat återuppbyggna-
4181: har kommunen dock icke ens lyckats utverka den av folskolväsendet, beträffande norra
4182: ordinärt statsunderstöd för de härav föran- Finland inom ramen för lagen den 20 juli
4183: ledda kostnaderna 1 408 718 mark. Skol- 1945 om ordnande av vissa kommuners eko-
4184: gången för flertalet av eleverna har därför nomi (734/45).
4185: ordnats genom skjutsar till skolor utanför På ovan anförda grunder föreslå under-
4186: Porkalaomrädet. Dessa skjutskostnader ut- tecknade,
4187: göra i detta nu för t. ex. Kyrkslätts kom-
4188: muns vidkommande cirka 600 000 mark i må- att Riksdagen under 10 Ht. VIII
4189: naden. kap. 28 mom. i statsförslaget för år
4190: En dylik provisorisk anordning kan icke 1958 måtte upptaga ett anslag stort
4191: fortgå alltför länge. Sålunda borde Kyrk- 94 miljoner mark för återuppbyggna-
4192: slätts kommun under år 1958 oundgängligen den av folkskolor på Porkalaområdet.
4193: Helsingfors den 4 oktober 1957.
4194:
4195: Kurt Nordfors. Grels Teir.
4196: Albin Wickman. Arthur Larson.
4197: Sven Högström.
4198:
4199:
4200: 10 E 815/57
4201: 1046
4202:
4203: IV,279. - Rah.al. N: o 108.
4204: Suomennos.
4205:
4206:
4207:
4208:
4209: Nordfors ym.: Määrärahan osoittamisesta kansakoulujen jäl-
4210: leenrakentamista varten Porkkalan alueella.
4211:
4212:
4213: E d u s k u n n a ll e.
4214:
4215: Porkkalan alueella oli sen vuokrauksen tuhoutuneen koulurakennuksen tilalle, minkä
4216: tapahtuessa kansakouluja yhteensä 18 pii- lisäksi kunnan olisi toisessa sijassa kunnos-
4217: rissä, joista 11 Kirkkonummen kunnan tettava överbyn, Friggesbyn ja Karubyn
4218: alueella. Vanhoista koulurakennuksista on kansakoulut. Tämän rakennusohjelman to-
4219: suuri osa osoittautunut niin huonokuntoisiksi, teuttamiskustannusten lasketaan nousevan
4220: ettei niiden kunnostaminen voi tulla kysy- 69 miljoonaan markkaan, mihin summaan
4221: mykseen. Mitään koulurakennuksista ei voida sisältyvät myös Tollin kansakoulun kunnosta-
4222: ryhtyä käyttämään alkuperäiseen tarkoituk- miskustannukset. Siuntion kunnan taas tulisi
4223: seensa ilman suuria ja kalliita korjaustöitä. vuoden 1958 aikana rakentaa uusi kansakoulu
4224: Asteittain lisääntyvä takaisin muuttaminen Pikkalaan piirin kahden vanhan koulun ti-
4225: vaatii kuitenkin välttämättä kansakoulujen lalle, jotka kouluviranomaisilta ovat saaneet
4226: avaamista alueella. Siten asuu tällä hetkellä hylkäystuomion. Tämän koulun kustannusten
4227: Kirkkonummen kunnan osalla Porkkalan arvioidaan nousevan 25 miljoonaan mark-
4228: alueesta 210 ja Siuntion kunnan osalla 50 kaan.
4229: kansakouluoppilasta. Kansakoulutoimen jär- Tämän ensimmäisen jälleenrakennusohj el-
4230: jestäminen Porkkalan alueella on niin ollen man toteuttaminen Porkkalan alueella on
4231: saattanut kunnat erittäin suuriin vaikeuk- kuitenkin ylivoimainen tehtävä kunnille. Sen
4232: siin. Vain Tollin kansakoulu Kirkkonummen vuoksi on välttämätöntä, että valtio vastaa
4233: kunnassa on jälleenrakennettu ja ollut toi- kysymyksessä olevista jälleenrakentamiskus-
4234: minnassa syyslukukaudesta 1956 alkaen. tannuksista. Vastaavassa tapauksessa valtio
4235: Uudistetuista anomuksista huolimatta kun- on aikaisemminkin kokonaan suorittanut kan-
4236: nan ei ole onnistunut saada edes tavallista sakoululaitoksen jälleenrakentamiskustannuk-
4237: valtionavustusta tästä aiheutuvista kustan- set kysymyksen ollessa Pohjois-Suomesta eräi-
4238: nuksista 1 408 718 markkaa. Suurimmalle den kuntien talouden järjestämisestä 20 päi-
4239: osalle oppilaista on koulun käynti sen vuoksi vänä heinäkuuta 1945 annetun lain (734/45)
4240: järjestetty kuljetuksilla Porkkalan alueen puitteissa.
4241: ulkopuolella oleviin kouluihin. Nämä kulje- Edellä esitetyin perustein allekirjoittaneet
4242: tuskustannukset ovat tällä hetkellä esim. ehdottavat,
4243: Kirkkonummen kunnan osalta noin 600 000
4244: markkaa kuukaudessa. että Eduskunta ottaisi vttoden 1958
4245: Liian kauan ei sellainen väliaikainen jär- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII ltt-
4246: jestely voi jatkua. Siten tulisi Kirkkonum- vttn 28 momentille 94 miljoonan mar-
4247: men kunnan rakentaa vuoden 1958 aikana kan suttruisen määrärahan kansakottlu-
4248: välttämättä ensi sijassa uusi kansakoulu Ma- jen jälleenrakentamista varten Pork-
4249: salan suomalaisessa piirissä vanhan kokonaan kalan alueella.
4250: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
4251:
4252: Kurt Nordfors. Grels Teir.
4253: Albin Wickman. Arthur Larson.
4254: Sven Högström.
4255: 1047
4256:
4257: IV,280. - Fin.mot. N:o 109.
4258:
4259:
4260:
4261: Nordfors m. fl.: Angående anvisande av anslag för inrät-
4262: tande av ett landskapsbibliotek.
4263:
4264:
4265: T i ll R i k s d a g e n.
4266:
4267: Till ett modernt, välorganiserat folkbiblio- skall överlåtas till riksdagen. Man borde
4268: teksväsen hör vid sidan av de korumunala dock redan nu kunna upprätta ett första
4269: biblioteken och som en institution, vilken landskapsbibliotek. Härigenom skulle folk-
4270: kompletterar deras utlåningstjänst, central- biblioteksväsendet åtminstone i ett län brin-
4271: eller landskapsbibliotek. Som sådant funge- gas på tidsenlig nivå. Därefter kunde land-
4272: rar ett större stadsbibliotek, och detta för- skapsbiblioteksnätet småningom utbyggas ge-
4273: enar sin egen till kommunen begränsade nom att årligen grunda ett landskapsbiblio-
4274: verksamhet med bokutlåning till övriga bib- tek, tills nätet skulle omfatta hela landet,
4275: liotek inom landskapet och med förmedling såsom avsikten är. Platsen för det första
4276: av boklån från de vetenskapliga biblioteken landskapsbiblioteket kunde lämpligen utses
4277: till dessa. Landskapsbibliotekets uppgift är av undervisningsministeriet, sedan detta be-
4278: att stödja de mindre bibliotekens verksamhet rett Statens bibliotekskommission tillfälle att
4279: inom landskapet genom att utlåna .till yttra sig.
4280: dessa efterfrågade arbeten och hela bok- I ett lagförslag, som redan utarbetats av
4281: kollektioner, särskilt facklitteratur, utländsk undervisningsministeriet, men som ännu inte
4282: litteratur och annan litteratur, som man icke överlämnats till riksdagen, har statsbidraget
4283: kan tänka sig att de mindre biblioteken hål- för ett landskapsbibliotek fastställts till 2 :1f2
4284: ler på lager. Landskapsbiblioteket bedriver miljoner mark. Med beaktande av att den
4285: även biblioteksverksamhet. utländska litteraturen stigit i pris torde det
4286: Hos oss i Finland har tanken att upprätta vara motiverat att nu föreslå 3 miljoner
4287: särskilda landskapsbibliotek ännu inte om- mark. Denna summa skulle fördela sig så-
4288: satts i verklighet, fastän sådana förutsättes lunda:
4289: redan i den gällande folkbibliotekslagen av
4290: den 20 april 1928. Däremot har det i samt- 1 tjänsteman vid landskapsbiblio-
4291: liga nordiska Iänder utom vårt eget sedan teket, lön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660 000
4292: 30 år tilihaka existerat s. k. centralbibliotek 1 biträde (packare) a 25 000 mk
4293: i varje län, motsvarande de landskapsbiblio- i mån. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 000
4294: tek man hoppas få till stånd i vårt land. För vandringsboksamling . . . . . . . . 1 500 000
4295: 1 Sverige finnes 33 sådana centralbibliotek, För bokbilsverksamhet och expedi-
4296: i Norge 18 och i Danmark ett 20-tal. tionskostnader . . . . . . . . . . . . . . . . 420 000
4297: Det synes uppenbart att man uppskjutit Lokalkostnader 10 000 mk/mån. . . 120 000
4298: att grunda dessa landskapsbibliotek under Summa mk 3 000 000
4299: väntan på den synnerligen nödvändiga revi-
4300: sionen av vår folkbibliotekslag. Med otålig- Här är även att märka, att landskapsbib-
4301: het väntar både biblioteksfolket och den all- lioteksverksamheten innebär en ekonomisk
4302: mänhet, som behöver och anlitar biblioteken besparing för samtliga bibliotek inom områ-
4303: landet runt, på denna nya lag. Åtta år har det genom att dyrbarare och mera speciella
4304: redan förflutit sedan en för ändamålet till- verk anskaffas centralt. Detta initiativ kom-
4305: satt statskommitte avgav sitt betänkande i mer främst landsorten och dess kulturliv till
4306: frågan. godo. Härigenom kommer man även att er-
4307: Med tanke på statens beträngda ekono- hålla erfarenheter för ordnande av land-
4308: miska läge förefaller det för närvarande skapsbiblioteksverksamheten, när den nya
4309: ovisst, när propositionen till den nya lagen bibliotekslagen omsider fås. Inrättandet av
4310: 1048 IV,280. - Maakuntakirjasto.
4311:
4312:
4313: landskapsbibliotek är en åtgärd, som icke i att Riksdagen undet· 10 Ht. X kap.
4314: längden kan uppskjutas, om man vill för- 3 mom. måtte upptaga ett anslag
4315: hindra kulturlivets koncentrering enbart till om 3 000 000 mark [ö1· att inrätta
4316: städerna. Redan nu är det en iögonenfallan- ett landskapsbibliotek på ort, som ut-
4317: de svaghet i vårt lands biplioteksväsen att ses av undervisningsministeriet, sedan
4318: landskapsbibliotek helt saknas. detta inhämtat yttrande av Statens
4319: Med hänvisning till vad ovan anförts samt bibliotekskommission.
4320: till 7 § i folkbibliotekslagen av den 20. 4.
4321: 1928 får vi vördsamt föreslå,
4322: Helsingfors den 4 oktober 1957.
4323:
4324: Kurt Nordfors. Erkki W. Mohell.
4325: Nestori Kaasalainen. Grels Teir.
4326: Lauri Järvi. Albin Wickman.
4327: Lennart Heljas.
4328: 1049
4329:
4330: IV,280. - Rah.al. N: o 109.
4331: Suomennos.
4332:
4333:
4334:
4335:
4336: N ordfors ym..: Määrärahan osoittamisesta maakuntakirjaston
4337: perustamista varten.
4338:
4339:
4340: E d u s k u n n a ll e.
4341:
4342: Nykyaikaiseen hyvin organisoituun kansan- esitys uudeksi laiksi annetaan eduskunnalle.
4343: kirjastolaitokseen kuuluu kunnallisten kirjas- Nyt jo kuitenkin pitäisi voida perustaa en-
4344: tojen ohella ja niiden lainauspalvelua täy- simmäinen maakuntakirjasto. Täten saatai-
4345: dentävänä laitoksena keskus- eli maakunta- siin kirjastolaitos ainakin yhdessä läänissä
4346: kirjasto. Sellaisena toimii suurehko kaupun- ajanmukaiselle tasolle. Sen jälkeen voitaisiin
4347: ginkirjasto, ja se liittää omaan, kuntaan ra- maakuntakirjastoverkostoa laajentaa perusta-
4348: joittuvaan toimintaansa kirjojen lainaarnisen malla vuosittain yksi maakuntakirjasto, kun-
4349: muille maakunnan kirjastoille ja kirjalaino- nes verkosto käsittäisi koko maan, kuten tar-
4350: jen välityksen tieteellisiltä kirjastoilta näille. koituksena on. Ensimmäisen maakuntakirjas-
4351: Maakuntakirjaston tehtävänä on tukea pie- ton paikan voisi sopivasti opetusministeriö
4352: nempien kirjastojen toimintaa maakunnassa valita annettuaan Valtion kirjastotoimikun-
4353: lainaamaila näille kysyttyjä teoksia ja ko- nalle tilaisuuden lausunnon antamiseen.
4354: konaisia kirjakokoelmia, erityisesti ammatti- Lakiehdotuksessa, joka on jo laadittu ope-
4355: kirjallisuutta, ulkomaista kirjallisuutta ja tusministeriössä, mutta jota ei vielä ole an-
4356: muuta kirjallisuutta, jota pienempien kirjas- nettu eduskunnalle, on valtioapu maakunta-
4357: tojen ei voida ajatella pitävän varastossa. kirjastolle määrätty 2 % miljoonaksi mar-
4358: Maakuntakirjasto harjoittaa myös kirja-auto- kaksi. Ottaen huomioon ulkomaisen kirjalli-
4359: toimintaa. Meillä Suomessa ei ajatusta eri- suuden hintojen nousun lienee perusteltua
4360: tyisen maakuntakirjaston perustamisesta nyt ehdottaa 3 miljoonaa markkaa. Tämä
4361: vielä ole toteutettu, vaikka sellaisia edellyte- summa jakautuisi seuraavasti:
4362: tään jo voimassa olevassa, 20 päivänä huhti-
4363: kuuta 1928 annetussa kansankirjastolaissa.
4364: Sitä vastoin kaikissa pohjoismaissa, meidän 1 virkamies maalmntakirjastos-
4365: maatamme lukuunottamatta, on jo 30 vuotta sa, palkka ................ . 660000:-
4366: ollut ns. keskuskirjastoja jokaisessa läänissä 1 apulainen (pakkaaja) a 25 000
4367: vastaten niitä maakuntakirjastoja, joita toi- kk ....................... . 300 000:-
4368: votaan saatavan aikaan meidän maassamme. Kiertävää kirjakokoelmaa varten 1500 000:-
4369: Ruotsissa on 33 sellaista keskuskirjastoa, Nor- Kirja-autotoimintaan ja toimi-
4370: jassa 18 ja Tanskassa parikymmentä. tuskustannuksiin .......... . 420 000:-
4371: Näyttää siltä, että näiden maakuntakirjas- Huoneistokustannukset 10 000
4372: tojen perustamista on lykätty odotettaessa mk/kk................... . 120 000:-
4373: kansankirjastolakimme erittäin tarpeellista ~~--~~~~~-
4374: Yhteensä 3 000 000:-
4375: tarkistusta. Tätä uutta lakia odottavat kär-
4376: simättöminä sekä kirjastoväki että kirjastoja
4377: tarvitseva ja käyttävä yleisö kautta maan.
4378: Kahdeksan vuotta on jo kulunut siitä, kun Tässä on myös syytä ottaa huomioon, että
4379: tarkoitusta varten asetettu valtion komitea maakuntakirjasto merkitsee taloudellista sääs-
4380: antoi kysymyksestä mietintönsä. töä kaikille alueen kirjastoille, koska kallis-
4381: Valtion tukalaa taloudellista tilaa ajatel- arvoisemmat ja erikoisteokset hankitaan kes-
4382: len näyttää nykyisin epävarmalta, milloin kitetysti. Tämä aloite koituu ensi sijassa
4383: 1050 IV,280. - Maakuntakirjasto.
4384:
4385:
4386: maaseudun ja sen sivistyselämän hyväksi. Edellä esitettyyn sekä 20. 4. 1928 annetun
4387: Täten myös saadaan kokemuksia maakunta- kansankirjastolain 7 §: ään viitaten ehdo-
4388: kirjastotoiminnan järjestämiselle, kun uusi tamme kunnioittaen,
4389: kirjastolaki vihdoin saadaan. Maakuntakir-
4390: jaston perustaminen on toimenpide, jota ei että Eduskunta ottaisi 10 Pl. X lu-
4391: voi ajan oloon lykätä, jos halutaan estää si- vun 3 momentille 3 miljoonan markan
4392: vistyselämän keskittyminen pelkästään kau- määrärahan maakuntakirjaston perus-
4393: punkeihin. Jo nyt on maamme kirjastolai- tamiseksi paikkakunnalle, jonka ope-
4394: toksen silmiinpistävänä heikkoutena maakun- tusministeriö määrää hankittuaan Val-
4395: takirjastojen puuttuminen kokonaan. tion kirjastotoimikunnan lausunnon.
4396: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
4397:
4398: Kurt Nordfors. Lauri Järvi. Albin Wickman.
4399: Nestori Kaasalainen. Erkki W. Mohell. Lennart Heljas.
4400: Grels Teir.
4401: 1051
4402:
4403: l'V,281. - Fin.mot. N:o 110.
4404:
4405:
4406:
4407:
4408: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads-
4409: bidrag för om- och tillbyggnad av Kronoby folkhögskola.
4410:
4411:
4412: T i ll R i k s d a g e n.
4413:
4414: Kronoby folkhögskola är den nästäldsta övermäktig för skolans garantiförening,
4415: folkhögskolan på svenskt håll och en av de Folkhögskolans i Kronoby elevförbund r.f.
4416: äldsta av alla folkhögskolor i landet. Skolan Trots denna tunga skuld saknas fortfarande
4417: inledde sin verksamhet redan år 1891 och vaktmästarbostad och elevinternat för poj-
4418: har sedan dess varit i oavbruten verksamhet kar, vilka byggnader med det snaraste borde
4419: under 67 års tid. uppföras.
4420: Skolbyggnaden är uppförd 1890-91 och Trots att befolkningens offervilja är stor
4421: har de senaste åren undergått en grundlig när det har gällt att understöda folkhög-
4422: reparation. En om- och tillbyggnad har skolan och dess bygge, kämpar skolan med
4423: utförts, som bl.a. omfattat inredande av en stora ekonomiska svårigheter. På denna
4424: källarvåning, samt dragande av värme-, grund borde denna gamla kulturhärd ekono-
4425: vatten- och avloppsledningar. Huset är upp- miskt bistås, för att på ett tidsenligt och
4426: fört i två våningar av trä och dess kubik- betryggande sätt kunna fortsätta sitt resul-
4427: innehåll är 2 750 kubikmeter. tatrika arbete i folkbildningens tjänst.
4428: Enligt utlåtande av ordföranden i Fin- Med hänvisning till ovanstående föreslår
4429: lands folkhögskollärarförening har folkhög- VI vördsamt,
4430: skolans reparartions- och nybyggnadsarbeten
4431: varit ofrånkomliga och nödvändiga. Också att Riksdagen i statsförslaget för
4432: i skolstyrelsen känner man till den saken. år 1958 måtte upptaga ett anslag om
4433: Redan förrän dessa arbeten utfördes upp- 10 miljoner mark som byggnads-
4434: gick skolans skulder till 8 miljoner mark. bidrag för om- och tillbyggnad av
4435: Enligt kostnadsförslaget steg dessa arbeten Kronoby folkhögskola.
4436: till 7 miljoner mark. Denna skuldbörda är
4437: Helsingfors den 3 oktober 1957.
4438:
4439: Grels Teir. Albin Wickman.
4440: Kurt Nordfors. Arthur Larson.
4441: 1052
4442:
4443: IV,281. - Rah.al. N: o 110.
4444: Suomennos.
4445:
4446:
4447:
4448:
4449: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
4450: Kruunupyyn kansanopiston muutos- ja lisärakennustöitä
4451: varten.
4452:
4453:
4454: E d u s k u n n a 11 e.
4455:
4456: Kruunupyyn kansanopisto on lähinnä van- on ylivoimainen opiston kannatusyhdistyk-
4457: hin kansanopisto ruotsalaisella taholla ja van- selle Fokhögskolans i Kronoby elevförbund
4458: himpia maamme kaikista kansanopistoista. r. f. Naskaasta velkataakasta huolimatta
4459: Opisto aloitti toimintansa jo vuonna 1891 ja puuttuvat edelleen vahtimestarin asunto ja
4460: on siitä lähtien ollut keskeytymättä toimin- poikien oppilasasuntola, mitkä rakennukset
4461: nassa 67 vuoden ajan. olisi ensi tilassa rakennettava.
4462: Opistorakennus on rakennettu vuosina Vaikka väestön uhrimieli on suuri, kun ky-
4463: 1890-91 ja siinä on viime vuosina tehty pe- symyksessä on kansanopiston ja sen raken-
4464: rusteellinen korjaus. On tehty muutos- ja nustoiminnan tukeminen, kamppailee koulu
4465: lisärakennustyö, joka mm. on käsittänyt kel- suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Sen
4466: larikerroksen sisustamisen sekä lämpö-, vesi- vuoksi tulisi tälle vanhalle sivistysahjolle an-
4467: ja viemärijohtojen vetämisen. Talo on kaksi- taa taloudellista tukea, jotta se voisi ajan-
4468: kerroksinen puutalo ja sen tilavuus on mukaisesti ja turvallisesti jatkaa tuloksellista
4469: 2 750 kuutiometriä. työtään kansansivistyksen palveluksessa.
4470: Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4471: johtajan lausunnon mukaan on kansanopis- nioittaen,
4472: ton korjaus- ja uudisrakennustyö ollut vält-
4473: tämätön. Myös kouluhallituksessa tunnetaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
4474: asia. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
4475: Jo ennen näiden töiden suorittamista opis- markan määrärahan rakennusavustuk-
4476: ton velat nousivat 8 miljoonaan markkaan. seksi Kruunupyyn kansanopiston muu-
4477: Kustannusarvion mukaan nämä työt maksoi- tos- ja lisärakennustöitä varten.
4478: vat 7 miljoonaa markkaa. Tämä velkataakka
4479: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
4480:
4481: Grels Teir. Albin Wickman.
4482: Kurt Nordfors. Arthur Larson.
4483: 1053
4484:
4485: IV,282. - Fin.mot. N: o 111.
4486:
4487:
4488:
4489:
4490: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
4491: understöd åt samnordiska folkhögskolor.
4492:
4493:
4494: Till Riksdagen.
4495:
4496: Med hänvisning till motiveringen i finans- 10 Ht. XVI kap. 2 mom. med 435 000
4497: motion N:o 142 vid 1956 års riksdag föreslå mark så, att ur anslaget för under-
4498: vi vördsamt, stöd åt smmnordiska folkhögskolor kan
4499: utbetalas 500 000 mark som Finlands
4500: att Riksdagen i statsförslaget för bidrag till Nordiska folkhögskolan i
4501: år 1958 måtte öka anslaget under K ungälv i Sverige.
4502: Helsingfors den 4 oktober 1957.
4503:
4504: Grels Teir. Albin Wickman.
4505: Kurt Nordfors. Arthur Larson.
4506:
4507:
4508:
4509:
4510: 11 E 815/57
4511: 1054
4512:
4513: IV,282. - Rah.al. N: o 111.
4514: Suomennos.
4515:
4516:
4517:
4518:
4519: Teir ym..: Km·otetun määrärahan osoittamisesta yhteispohjois-
4520: maisten opistojen avustamiseen.
4521:
4522:
4523: E d u s k u n n a 11 e.
4524:
4525: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 142 vuoden markkaa siten, että yhteispohjoismais-
4526: 1956 valtiopäivillä perusteluihin ehdotamme ten opistojen avustusmäärärahasta
4527: kunnioittaen, voidaan suorittaa 500 000 markkaa
4528: avustuksena K ungälvissa Ruotsissa toi-
4529: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958 mivalle Nordiska folkhögskolan nimi-
4530: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu- selle kansanopistolle.
4531: vun 2 momentille lisäyksenä 435 000
4532: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
4533:
4534: Grels Teir. Albin Wickma.n.
4535: Kurt Nordfors. Arthur Larson.
4536: 1055
4537:
4538: IV,283. - Rah.al. N: o 112.
4539:
4540:
4541:
4542:
4543: Karvonen ym.: Määrärahan osaittamisesta pätevyyslisän
4544: maksamiseksi Muinaistieteellisen toimikunnan tutkijavir-
4545: kojen ja ylimääräisten toimien haltijoille.
4546:
4547:
4548: E d u s k u n n a ll e.
4549:
4550: Valtion tutkimus- ja tarkastuslaitosten tut- toimeen vaaditaan kandidaatin tai dipl. insi-
4551: kimustyön kehittymiselle entisestään intensii- nöörin tutkinto, mutta joka on suorittanut
4552: visemmäksi olisi suurena kiihokkeena se, että lisensiaatin tutkinnon, maksetaan palkkaus
4553: tutkijaviran tai ylimääräisen toimen haltijan yhtä palkkausluokkaa korkeampana kuin vi-
4554: alallaan hankkimaa suurempaa pätevyyttä rasta tai toimesta muuten maksettaisiin, ei
4555: kuin mitä virkaan tai toimeen nimenomaan kuitenkaan korkeamman kuin 34 palkkaus-
4556: vaaditaan, palkittaisiin maksamalla asian- luokan mukaista.
4557: omaiselle ns. pätevyyslisää. Samalla kun pä- 3. Jokaiselle sellaisen tutkijaviran tai
4558: tevyyslisä olisi tunnustuksena asianomaiselle ylimääräisen toimen haltijalle, johon virkaan
4559: tutkijalle hänen erityisestä harrastuksestaan tai toimeen vaaditaan kandidaatin tai dipl.
4560: virkatyöhönsä, se nimenomaan, kuten jokai- insinöörin tutkinto, mutta joka on suoritta-
4561: nen tutkimustyön luonnetta tunteva voi to- nut tohtorin arvoon oikeuttavan tutkinnon,
4562: distaa, koituu asianomaiselle tutkimushaaralle maksetaan palkkaus kahta palkkausluokkaa
4563: suureksi eduksi ja näin ei ole valtiolle pelkkä korkeampana, kuin virasta tai toimesta muu-
4564: meno, vaan suorastaan muodostuu hyötyä ten maksettaisiin, ei kuitenkaan korkeampaa
4565: tuottavaksi. kuin 35 palkkausluokan mukaista.
4566: Pätevyyslisän maksamisperusteet voisivat Viitaten edellä olevaan ehdotamme kun-
4567: olla seuraavanlaiset: nioittaen,
4568: 1. Jokaiselle tutkijaviran tai ylimääräisen
4569: toimen haltijalle, jonka virka tai toimi on että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
4570: alimmassa tutkijoitten palkkaluokassa (24 pl.) tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIV lu-
4571: palkkaus maksetaan yhtä palkkausluokkaa vun 1 mamentille 602 700 markan suu-
4572: ylemmän palkkaluokan mukaan hänen ol- ruisen arviomäärärahan pätevyyslisän
4573: tuaan kysymyksessä olevassa virassa tai toi- maksamiseksi Muinaistie~teellis.en toimi-
4574: messa vähintään kolme vuotta. kunnan tutkijavirkojen ja ylimääräis-
4575: 2. Jokaiselle sellaiselle tutkijaviran tai yli- ten toimien haltijm?le.
4576: määräisen toimen haltijalle, johon virkaan tai
4577: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
4578:
4579: Juho Karvonen. Arno Tuurna.
4580: Lauri Järvi. Grels Teir.
4581: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen.
4582: Erkki Koivisto.
4583: 1056
4584:
4585: IV,284. - Rah.al. N: o 113.
4586:
4587:
4588:
4589:
4590: Turunen ym. : Määrärahan osoittamisesta keskusammattikou-
4591: lujen kerhotoiminnan kehittämiseen.
4592:
4593:
4594: E d u s k u n n a 11 e.
4595:
4596: Kauppa- ja teollisuusministeriön valvonnan- Kerho-ohjaajien palkkaamiseen ja vaatimat-
4597: alaisten keskusammattikoulujen oppilaista tomien kerho- ja viihdevälineiden hankkimi-
4598: suurin osa on kotoisin maaseudulta. He joutu- seen tarvitaan kouluille yhteensä 3 000 000
4599: vat tämän vuoksi viettämään opiskeluaikansa markkaa.
4600: n. 2-3 vuotta vieraalla paikkakunnalla poissa Valtio on jo aikaisemmin vuotuisissa meno-
4601: kodeistaan. .Asunnon he voivat saada koulu- arvioissa osoittanut varoja erilaisten koulujen
4602: jen tarkoitukseen rakennetuissa oppilasko- kuten kansa- ja oppikoulujen sekä seminaa-
4603: deissa ja päivittäiset ateriat koulujen oppilas- rien kerhotoiminnan kehittämiseen. Verrat-
4604: ruokaloissa. Oppilaskodeissa huolehditaan taessa näiden koulujen oppilaita keskusam-
4605: pa:lkatun henkilökunnan avulla myös heidän mattikoulujen oppilaihin on huomattava, että
4606: puhtaudestaan ja terveydenhoidostaan. Ot- kansa- ja oppikoulujen oppilaat suurimmalta
4607: taen huomioon ko. oppilaiden nuoren iän, osalta asuvat kotonaan ja joutuvat siten
4608: 14-20 vuotta, ovat he vielä myös kasvatuk- nauttimaan vanhempiensa jatkuvasta kasva-
4609: sellisen toiminnan tarpeessa. Tämä koskee tuksellisesta toiminnasta. Seminaarien oppi-
4610: erityisesti heidän vapaa-aikojensa viettoa, laat taas ovat jo varttuneempaa oppilaspol-
4611: joka olisi saatava ohjatuksi hyviin ja kehit- vea eivätkä sen vuoksi kasvatuksellisessa mie-
4612: täviin harrastuksiin. lessä samalla tavoin tarvitse vapaaharrastus-
4613: Alkaneena lukuvuonna on maassamme toi- ten ohjausta ja kerhotoimintaa kuin esim.
4614: minnassa kuusi keskusammattikoulua, joista keskusammattikoulujen oppilaat. Keskusam-
4615: viidessä toimii oppilaskoti. Näissä asuu yh- mattikoulujen oppilaat ovat näin jääneet
4616: teensä n. 900 oppilasta, sekä poikia että tyt- vaille kipeästi tarvitsemaansa harrastusten
4617: töjä. Uusien oppilaskotien valmistuttua tulee ohjausta ja siitä koituvaa kasvatuksellista tu-
4618: keskusammattikoulujen oppilaskodeissa asu- kea, mikä valtion taholta annetaan muiden
4619: vien oppilaiden lukumäärä lukuvuonna 1957 koulumuotojen oppilaille.
4620: -1958 nousemaan n. 1500:aan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4621: Oppilaskodeissa on oppilaiden vapaa-aiko- nioittaen,
4622: jen viettoa silmällä pitäen varattu tarpeelli-
4623: set kerhohuoneet. Nämä tilat ovat kuitenkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
4624: vielä käyttämättä, sillä koululle ei ole voitu tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV: 4 mo-
4625: osoittaa määrärahoja enempää kerho-ohjaa- mentille b-kohtaan, koulujen kerhotoi-
4626: jien pal~kaamiseen kuin kerhohuoneiden si- minta, myös keskusammattikoulujen
4627: sustamiseen tai viihdytys- ja kerhotoimin- kerhotoimintaa varten yhteensä
4628: nassa välttämättä tarvittavien askarteluväli- 3 000 000 mat·kkaa.
4629: neiden, kirjastojen, pelien ym. hankkimiseen.
4630: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
4631:
4632: Varma K. Turunen. Eetu Karjalainen.
4633: Erkki W. Mohell. Sulo Hostila.
4634: Rafael Paasio. Otto Muikku.
4635: 1057
4636:
4637: IV,285. - Rah.al. N:o 114.
4638:
4639:
4640:
4641:
4642: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Itä-
4643: Suomen Yliopistoseuralle Lappeenrannan kesäyliopistoa
4644: varten.
4645:
4646:
4647: E d u s k u n n a ll e.
4648:
4649: Lappeenrannan kesäyliopistossa, jonka kielten pro exercitio kokeet valvoi ja arvos-
4650: Itä-Suomen yliopistoseura kuluneena kesänä teli Helsingin yliopiston pro exercitio kokeit-
4651: järjesti Lappeenrannassa, oli suppeasta oh- ten valvoja, professori Veikko Väänänen.
4652: jelmasta ja myöhäisestä alkamisesta huoli- Lappeenrannan kesäyliopisto on osoittau-
4653: matta vakinaisia opiskelijoita n. 400 minkä tunut välttämättömäksi valmennuspartaaksi
4654: lisäksi eri luentoihin osallistui yhteensä yli Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon
4655: tuhat henkeä. opiskelevalle nuorisolle, samalla kun sen oh-
4656: Kesäyliopisto oli rajoittanut ohjelmansa jelmaan sisältyneet yleiset luentosarjat oli-
4657: käsittämään pääasiassa vain sellaisia oppi- vat omiaan rikastuttamaan tämän alueen
4658: aineita, joissa suoritettavat alkuopinnot ovat kulttuurielämää ja antamaan sille uusia vi-
4659: muutoin omiaan viemään eri tiedekunnissa rikkeitä. Kun yliopistoseura ei kuitenkaan
4660: ja korkeakouluissa opintojaan harjoittavilta kykene yksinomaan yksityisten lahjoitusva-
4661: suhteettoman paljon varsinaista opiskeluai- rojen turvin ylläpitämään kesäyliopistoa v.
4662: kaa, jos niitä joudutaan harjoittamaan pää- 1958, ehdotamme kunnioittaen,
4663: opintojen lomassa. Opettajiksi eri oppiainei-
4664: siin kesäyliopisto oli onnistunut saamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
4665: Helsingin yliopiston myötävaikutuksella pä- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
4666: tevät ja kyvykkäät henkilöt. Kokeitten ja markkaa avustukseksi Itä-Suomen
4667: suoritusten valvonta oli samoin asiantunte- Yliopistoseuralle Lappeenrannan kesä-
4668: vasti ja pätevästi hoidettu, mm. vieraitten yliopistoa varten.
4669: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
4670:
4671: Kaarlo Kajatsalo. Valto Käkelä.
4672: Erkki Tuuli. Toivo Kujala.
4673: Sulo Hostila. Tauno Kelovesi.
4674: Veikko Kokkola. Matti Mattila.
4675: 1058
4676:
4677: IV,286. - Rah.al. N: o 115.
4678:
4679:
4680:
4681:
4682: Heljas ym.: Määrärahan osoittamisesta K'ttopion kesäyliopis-
4683: ton avustamiseen.
4684:
4685:
4686: E d u s k u n n a ll e.
4687:
4688: Kuopion kesäyliopisto toimi viime kesänä lasketaan nouse.van n. 3 500 000 markkaan.
4689: 3. 6. -15. 7. toista lukukautta Kuopion yh- Normaalia korvausmenettelyä noudattaen tu-
4690: teislyseon suojissa. 620: een noussut opiskeli- levat opettajakunnan luento- sekä matka- ja
4691: jamäärä sekä edellisestä kesästä kohonneet majoituskulut kohoamaan 2 750 000 mark-
4692: tenttisuoritusluvut ovat selvänä todisteena kaan, hallintomenot, vahtimestarien, siivoo-
4693: siitä, ettei Kuopion kesäyliopiston ensimmäi- jien palkat sekä työnantajan kansaneläke-
4694: sen lukukauden onnistuminen suinkaan joh- ym. osuudet yhteensä 400 000 markkaan sekä
4695: tunut mistään uutuuden viehätyksestä, vaan vuokra-, painatus-, edustus- ym. kulut 2'50 000
4696: pysyvästä tarpeesta saada jatkaa jatko-opin- markkaan. Menoista voidaan rahoittaa oppi-
4697: toja lähellä kotiseutua pienin kustannuksin. lasmaksuilla, Kuopion kaupungin ja kuntien
4698: Toisen lukukauden tuloksiin voidaan olla avustuksella n. 2 000 000 markkaa ja loput
4699: erittäin tyytyväisiä. Monet kesäyliopistos- 1500 000, kuten tänäkin kesänä, valtion avus~
4700: samme kuluneena kesänä luentoja, kursseja tuksella.
4701: ja osakuulusteluja suorittaneista ilmoittivat Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
4702: jo saapuvansa ensi kesänä suorittamaan vas- taen,
4703: taavan tentin. Varsinaisia arvosanatutkin-
4704: toja on suoritettu yhteensä 110 arvosanaa ja että vuoden 1958 tu~o- ja menoar-
4705: pro exercitio kokeita yhteensä 79. Erilaisia vion 10 P~. uudelle momentille otettai-
4706: seminaareja, kursseja ja kertauskuulusteluja siin 1 500 000 markan suuruinen miiä-
4707: suoritettiin kaikkiaan 1 052. räraha Kuopion kesäyliopiston avusta-
4708: Kesäyliopiston vuoden 1958 menoarvion miseksi.
4709: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
4710:
4711: Lennart Heljas. Veikko Vennamo.
4712: Esa Hietanen. Helge Miettunen.
4713: Antti J. Rantamaa. Hilja Väänänen.
4714: Kalle Kämäräinen. Vieno Simonen.
4715: Elli Nurminen. Martti Leskinen.
4716: Mikko Hult. R. Hallberg.
4717: 1059
4718:
4719: IV,287. - Ra.h.al. N:o 116.
4720:
4721: Saari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomalais-
4722: Amerikkalaiselle Yhdistykselle.
4723:
4724: E d u s k u n n a ll e.
4725:
4726: Suomen ja Yhdysvaltain kulttuurisuhtei- dysvaltoja. Toinen on suomalaisen nykyark-
4727: den vaalimista varten v. 1943 perustetun kitehtuurin näyttely, ja toinen esittelee
4728: Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toi- maamme taideteollisuutta.
4729: minta on vuosi vuodelta huomattavasti laa- Yhdistyksen paikallisosastojen määrä on
4730: jentunut. Nykyisellään yhdistys on tärkeä ja viime vuosina huomattavasti noussut. Se on
4731: keskeinen tekijä maamme ja Yhdysvaltain nyt 27. Paikallisyhdistysten toiminnan ohjaa-
4732: kulttuurivaihdon alalla. mista varten yhdistys on kuluvana vuonna
4733: Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen uu- entisen henkilökuntansa lisäksi ottanut palve-
4734: sista toimintamuodoista on mainittava seu- lukseensa järjestösihteerin, mikä puolestaan
4735: raavaa: lisää yhdistyksen menoja n. 850 000 markkaa
4736: Yhdistys ylläpitää Helsingissä ja ed puo- vuodessa.
4737: lilla maata olevien paikallisyhdistystensä pii- Valtion yhdistyksen toiminnalle antama
4738: rissä englanninkielen opetus- ja tutkintotoi- tuki on vuodesta 1952 pysynyt muuttumatto-
4739: mintaa, johon vuoden aikana osallistuu yh- mana siitä huolimatta, että yhdistyksen me-
4740: teensä noin 1000 oppilasta. Mainittu toiminta not suuresti laajentuneesta toiminnasta joh-
4741: lienee, oppilasmäärältään laajimpia, joita yk- tuen mainitun vuoden jälkeen ovat kolmin-
4742: sityisten järjestöjen toimesta maassamme kertaistuneet. Yhdistyksen menot v. 1952
4743: ylläpidetään vieraiden kielten opetustyön olivat 1 906 000 markkaa. V. 1957 menot tu-
4744: alalla. levat nousemaan noin 6 milj. markkaan. Kun
4745: Yhteistoimin Yhdysvalloissa toimivan Ame- yhdistyksen tuloja ei vastaavasti ole voitu
4746: rican-Scandinavian Foundationin kanssa yh- lisätä, on yhdistys saanut kantaa:kseen ras-
4747: distys hoitaa ns. harjoittelijastipendiohjel- kaan velkataakan.
4748: maa, jonka puitteissa use.at kymmenet käy- Kun Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyk-
4749: tännöllisten ammattien edustajat vuosittain sen jatkuvan, maamme ja Yhdysvaltain suh-
4750: pääsevät harjoittelemaan amerikkalaisissa lii- teille merkityksellisen toiminnan kannalta
4751: kelaitoksissa. Kyseinen toiminta täydentää katsoen on tärkeää, että yhdistys vapautuisi
4752: osaltaan ns. Asla-stipendiohjelmaa, jonka nykyisistä taloudellisista vaikeuksistaan ja
4753: puitteissa annettavat stipendit on tarkoitettu täten yhä voisi tehostaa työtänsä, esitämme
4754: lähinnä akateemisten alojen edustajille. Suo- edellä sanottuun viitaten kunnioittavasti,
4755: men ja Yhdysvaltain välinen stipenditoi-
4756: minta on täten ulotettu käsittämään myös että Eduskunta korottaisi vuodtm
4757: laajoja ei-akateemisia piirejä, jotka aikaisem- 1958 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
4758: min ovat jääneet stipenditoiminnan ulkopuo- XVI: 2 kohdalla Suomalais-Amerik-
4759: lelle. kalaiselle Yhdistykselle merkityn val-
4760: Yhdistys on usean vuoden ajan ylläpitänyt tionavustukse'fl> 1 000 000 markalla,
4761: laajaa näyttelytoimintaa lähe.ttäen Suomen jolloin kyseinen avustus hallituksen
4762: taidetta esittäviä näyttelyjä Yhdysvaltoihin ehdottamasta, vuodesta 1952 muuttu-
4763: ja esittäen Suomessa Amerikan taiteen saavu- mattomana pysyneestä 1 077 000 mar-
4764: tuksia. Yhdistyksen toimesta on parhaillaan kasta nousisi 2 077 000 markkaan.
4765: kaksi suomalaista näyttelyä kiertämässä Yh-
4766: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
4767:
4768: Eino Saari. Elli Nurminen. Leo I. Mattila.
4769: 0. Lindblom. Harras Kyttä. Artturi Tienari.
4770: Aune Innala. Armas Leinonen. Kaarlo Kajatsalo.
4771: Erkki Koivisto.
4772: Albin Wickman.
4773: 1060
4774:
4775: N,288. - Rah.al. H:o 117.
4776:
4777:
4778:
4779:
4780: Naderström-Lunden ym.: Korotetun määrärahan osoittami-
4781: sesta oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen.
4782:
4783:
4784: E d u s k u n n a ll e.
4785:
4786: Laki oppikoulun oppilaiden koulunkäyn- Kun tulo- ja menoarviossa jo useamman
4787: nin avustamisesta antaa lahjakkaalle, vähä- vuoden ajan on esiintynyt suunnilleen sa-
4788: varaiselle ja ahkeralle oppilaalle mahdolli- man suuruinen määräraha, näyttää siltä,
4789: suuden koulun lukioasteen oppilaana saada että apurahoja ei ole voitu korottaa tai sit-
4790: valtiolta apurahaa opiskeluaan varten. ten on niitä pienempi määrä voinut saada.
4791: Sama mahdollisuus on eräissä tapauksissa Koulujen lukukausimaksujen yhä nous-
4792: myös keskikoulun kahden ylimmän luokan tessa kustannusten yleisen nousun ja var-
4793: oppilaalla. Vähävaraisena pidetään oppi- sinkin yksityisten oppikoulujen suurten ta-
4794: lasta, jolla itsellään ei ole opiskeluun tarvit- loudellisten vaikeuksien vuoksi sekä oppilai-
4795: tavia varoja, eikä myöskään mahdollisuutta den lukumäärän yhä kasvaessa olisi tarpeel-
4796: saada niitä riittävästi elatusvelvollisiltaan. lista, että edellä mainitun lain suomalla
4797: Lain mukaan on apuraha 13 500-27 000 avulla yhä useammat voisivat saada taloudel-
4798: markkaa lukuvuodeksi kerrallaan, mutta jos lista helpotusta koulunkäymiseensä.
4799: valtion viran tai toimen haltijain palkkausta Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4800: korotetaan tai alennetaan elinkustannusin-
4801: deksin kohoamisen tai alenemisen johdosta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
4802: voidaan apurahaa tulo- ja menoarvion puit- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
4803: teissa joko korottaa tai alentaa. kaa lisäyksenä oppikoulun oppilaiden
4804: Elinkustannusten kohoamisen vuoksi olisi koulunkäynnin avustamiseen.
4805: apurahoja luonnollisesti pitänyt korottaa.
4806: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
4807:
4808: Judit Hederström-Lunden. Eino Roine.
4809: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Aimo Aaltonen.
4810: Irma Rosnell. Rainer Virtanen.
4811: Paavo Aitio. Toivo Niiranen.
4812: Martti Leskinen.
4813: 1061
4814:
4815: IV,289. - Rah.al. N: o 118.
4816:
4817:
4818:
4819:
4820: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten op-
4821: pilaiden oppikirjojen hankinnasta aiheutuvia kustannuk-
4822: sia varten.
4823:
4824:
4825: E d u s k u n n a ll e.
4826:
4827: Maamme kansansivistys on verraten kor- On selvää, että monen köyhän ja vähäva-
4828: kealla tasolla. Oppi- ja korkeakoulujen rin- raisen perheen koulua käyvän lapsen on täy-
4829: nalla työskentelee kansansivistystyön alalla tynyt supistaa oppikirjojen hankinta aivan
4830: kansankorkeakouluja, kansanopistoja ja eri minimiin ja .tyytyä käyttämään lainaksi han-
4831: ammattiopistoja kouluttaen työntekijöitä ta- kittuja kirjoja. Valtiovallan taholta ei sanot-
4832: lous- ja yhteiskuntaelämän eri aloille, teo- tuun puutteeseen ole kiinnitetty huomiota.
4833: reettista ja käytännöllistä työtä varten. Kui- Uuden sukupolven ja suurten ikäluokkien
4834: tenkaan eivät läheskään kaikki korkeampaa oppi- ja korkeakoulusivistyksen saannin edis-
4835: koulusivistystä haluavat nuoret ole voineet tämistä ei valtiovalta saisi lyödä laimin, vaan
4836: päästä haluamaansa kouluun joko varojen, kunakin vuonna olisi valtion budjettiin va-
4837: koulutilojen tai opettajapuutteen ·vuoksi. rattava määräraha korkeampaa tietomäärää
4838: Pääasiallisimpana esteenä kymmenien tuhan- haluavien henkilöiden tarvitsemien oppikirjo-
4839: sien maamme perheiden lasten kouluttami- jen hankinnan helpottamiseksi.
4840: selle on ollut varojen puute. Nekin, jotka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4841: ovat päässeet haluamaansa kouluun, joutuvat
4842: usein keskeyttämään opinnot varojen puut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
4843: teessa tai tyytymään varsin rajoitetun tieto- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
4844: määrän hankintaan. Yksinomaan oppikirjat, kaa vähävaraisten oppt'laiden oppikir-
4845: joita jokainen korkeampaa tietomäärää hank- jojen hankinnasta aiheutuvia kustan-
4846: kiva tarvitsee, tulevat vuosittain maksamaan nuksia varten.
4847: hyvinkin huomattavia summia.
4848: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
4849:
4850: Juho Rytkönen. Antti Kinnunen.
4851: Kaino Haapanen. Rainer Virtanen.
4852: Leo Suonpää. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
4853: Aleksi Kiviaho. Eino Tainio.
4854: Judit Nederström-Lunden. Toivo Asvik.
4855: Esa Hietanen. Toivo Niiranen.
4856: Martti Leskinen. Pertti Rapio.
4857: Toivo Kujala.
4858:
4859:
4860:
4861:
4862: 12 E 815/57
4863: 1062
4864:
4865: IV,290. - Rah.al. N: o 119.
4866:
4867: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen Kirjal-
4868: lisuuden Seuran kansanrunousarkiston käsikirjoituskokoel-
4869: mien mikrofilmaamiseen.
4870: E d u s k u n n a ll e.
4871: Suomen ainoan kansanperinnearkiston pujen lopuksi paljonkin vähäarvoisempien
4872: muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seu- arkistojen turvaamiseksi. Suunnitelmat kan-
4873: ran kansanrunousarkisto, jonka alkujuuret sanrunousarkiston kokoelmien mikrofilmaa-
4874: ovat Elias Lönnrotin ajassa. Seuran perus- miseksi ovat kuitenkin tähän mennessä rau-
4875: tamisen lähin tarkoitus oli Elias Lönnrotin enneet varojen puutteessa, vaikka mm. kan-
4876: kansanrunouden keräys- ja julkaisutyön tu- sainvälisen järjestön UNESCO:n toimesta so-
4877: keminen, ja siitämisin seura on yhtenä ohjel- tien jälkeen esitettiin ajatus, että kokoelmat
4878: mansa keskeisenä tehtävänä pitänyt kansan- olisi mikrofilmattava ulkopuolisilla varoilla.
4879: runouden ja yleensä kansan henkisen perin- Vasta kahtena viimeksi kuluneena vuotena
4880: teen keräystyötä. Kuluneiden 125 vuoden Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on onnis-
4881: aikana arkisto on vähitellen karttunut alal- tunut saamaan tämän työn aloittamiseksi
4882: laan maailman suurimmaksi: se käsittää veikkausvoittovaroista yhteensä 4 000 000
4883: kaikkiaan noin 1 400 000 numeroa erilaista markkaa, minkä avuin mikrofilmaus heti
4884: folklorea. Arkiston kokoelmat, joiden kar- pantiin käyntiin.
4885: tuttamiseen useat sukupolvet siis ovat uhran- Tehtyjen tiedustelujen ja saatujen tarjous-
4886: neet intoa, vaivaa ja varoja, ovat sekä suo- ten nojalla on laskettu, että Suomalaisen
4887: malaiselle että kansainväliselle tutkimukselle, Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston
4888: kuten on itsestään selvää, mitä arvokkaim- käsikirjoituskokoelmien mikrofilmaaminen tu-
4889: mat. Kun muistetaan, että ne muun ohessa lisi maksamaan kaikkiaan 20 000 000 mark-
4890: ovat ainoat muistomerkit siitä miltei hävin- kaa, .joten koko summasta puuttuu vielä
4891: neestä kulttuurimuodosta, mitä voidaan ni- 80 %, eli 16 000 000 markkaa. Siinäkin ta-
4892: mittää ,kalevalaiseksi", niiden merkitys on pauksessa, että veikkausvoittovaroista jatku-
4893: sitäkin huomattavampi. Mitään periaatteel- vasti vuosittain onnistuttaisiin saamaan ny-
4894: lista eroa ei ole niillä muinaisesineillä, jotka kyisen suuruinen summa, mikrofilmaus sen
4895: on sijoitettu Kansallismuseoon, ja niillä his- turvin kestäisi vielä kahdeksan vuotta, minä
4896: toriallisilla asiakirjoilla, joita säilytetään val- aikana suurin osa kokoelmista edelleen olisi
4897: tionarkistossa, sekä toisaalta kansanperinteen alttiina tuholle.
4898: muistiinpanoilla, joiden tyyssijana on Suo- Kun juuri kulumassa olevana vuonna
4899: malaisen Kirjallisuuden Seuran kansan- Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on viet-
4900: runousarkisto. tänyt 125-vuotisjuhlaansa, olisi paikallaan
4901: Viime vuosien aikana ovat tämän kansallis- tunnustuksen osoittaminen sen tekemälle tär-
4902: kokoelman säilymisestä vastuussa olevat hen- keälle sivistystyölle turvaamalla tämän työn
4903: kilöt tunteneet syvää huolta sen säilymisen keskeisen osan tulosten säilyminen.
4904: turvaamisesta, koska on selvää, että kun ar- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
4905: kisto on olemassa vain alkuperäisinä käsi- kunnioittaen,
4906: kirjoituksina - ainoastaan pieni osa siitä on
4907: pystytty julkaisemaan painosta - korvaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
4908: maton onnettomuus voi milloin hyvänsä ta- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
4909: pahtua ja tuhota yli vuosisadan työn Suo- vun uudelle momen#Ue 16 000 000
4910: men kansan henkisen perinteen keräämiseksi markan määrärahan Suomalaisen Kir-
4911: ja säilyttämiseksi. jallisuuden Seuran kansanrunousarkis-
4912: Ainoa taloudellisten mahdollisuuksien puit- ton käsikirjoituskokoelmtien mikrofil-
4913: teissa oleva keino on mikrofilmaus, jota on maustyön ripeästi päätökseen viemi-
4914: nykyään käytetty monien muidenkin, lop- seksi.
4915: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
4916:
4917: Juho Tenhiälä. Aare Leikola. Helge Miettunen.
4918: A. Pasanen. Kaarlo Kajatsalo. Artturi Tienari.
4919: 1063
4920:
4921: IV,291. - Rah.al. N:o 120.
4922:
4923:
4924:
4925:
4926: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vuonna 1918
4927: punaisten puolella henkensä menettäneiden hautojen kun-
4928: nostamiseksi.
4929:
4930:
4931: E d u s k u n n a ll e.
4932:
4933: Eduskunta osoitti vuoden 1954 tulo- ja mutta jättää jäljellä olevat haudat kuntoon-
4934: menoarviossa (10 Pl:n XVI luvun 8 momen- saattamatta. Tällainen menettely ei ole kun-
4935: tin kohdalla) 1 milj. markan määrärahan niaksi maalle.
4936: vielä kunnostamatta olevien, v. 1918 punai- Vielä kunnostamattomien hautojen asian-
4937: sella puolella kaatuneiden hautojen kunnos- mukaiseen kuntoon saattamiseksi olisi v:n
4938: tamiseksi. Vuosien 1955-1957 talousarvioista 1958 tulo- ja menoarvioon otettava tätä tar-
4939: määräraha jätettiin pois. Kun näitä kun- koittava 1 milj. markan määräraha.
4940: nostamattomia hautoja löytyy kautta maan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4941: yhä uusia, kuten Nousiaisissa, Ylöjärvellä,
4942: Korppoossa, Marttilassa, Alastarossa, Vam- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
4943: pulassa ym., olisi välttämätöntä, että edus- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
4944: kunta osoittaisi tarkoitukseen määrärahan. mää1·ärahan vielä hoitamatta olevien
4945: Olisi varsin omituista, jos kulttuurivaltiona vuonna 1918 punaisten puolella hen-
4946: esiintyvän maan eduskunta yhtenä vuotena kensä menettäneiden hautojen kunnos-
4947: myöntää määrärahan ko. tarkoitukseen, tamiseksi.
4948: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
4949:
4950: Lauri Myllymäki. Ville Pessi.
4951: Hem.ming Lindqvist. Hugo Manninen.
4952: Leo Suonpää. Eino Roine.
4953: H. Tauriainen. Paavo Aitio.
4954: Yrjö Murto. Matti Koivunen.
4955: Toivo Asvik. Juho Rytkönen.
4956: Pentti Liedes. T. Kelovesi.
4957: Judit Nederström-Lunden. Toivo Niiranen.
4958: 1064
4959:
4960: IV,292. - Ra.h.al. N:o 121.
4961:
4962:
4963: Hykkää.lä ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suo-
4964: rittamiseksi valtakunnan urheiluliiton aikaansaamiseksi.
4965:
4966: E d u s k u n n a ll e.
4967:
4968: Maamme urheiluelämä on parin viime vuo- Koska ei ole näkyvissä merkkejä siitä, että
4969: den aikana kehittynyt varsin huolestuttavaa nykyisestä sekasortoa lähentelevästä olo-
4970: sekasortoa kohti. Sen sijaan, että urheilu- tilasta urheiluelämässämme lähiaikoina pääs-
4971: elämän tulisi palvella kasvavan ja varttu- täisiin, on eduskunnan mielestämme puutut-
4972: neemmankin nuorison hyviä harrastuksia, tava asiaan. llmeisesti suurimpana syynä
4973: parhaassa tapauksessa muodostua eräänlai- nykyiseen olotilaan on urheiluelämämme mo-
4974: seksi nuorison kansalaiskouluksi, se on meillä nijakoisuus, joka juontaa alkunsa kansalais-
4975: viime aikoina yhä enemmän ja enemmän lui- sotamme kriitillisistä vuosista. Urheilujärjes-
4976: sunut verraten suppeita intressipiirejä edus- töt ovat viime vuosina yrittäneet tätä epä-
4977: tavien, urheilujärjestöjen johtoon kivunnei- kohtaa poistaa keskinäisillä neuvotteluilla.
4978: den johtoryhmien melko toisarvoiseksi taiste- Käsityksemme mukaan oltiinkin tätä tietä
4979: luksi jonkinlaisesta arvovallasta tai johtoval- pääsemässä sellaiseen ratkaisuun, joka olisi
4980: taisuudesta. Menneinä vuosina urheilujärjes- merkinnyt huomattavaa edistysaskelta maan
4981: töjen välillä vallinneen ja ainakin suhteelli- urheiluelämän tervehtymisen tiellä. Tämä
4982: sen toimintarauhan turvauneen sopimustilan ratkaisumahdollisuus olisi poistanut ne olo-
4983: edellytykset on suurelta osaltaan hävitetty. suhteista vallitsevat epäkohdat, jotka varsin-
4984: Noista toisarvoisista ryhmäintresseistä ja her- kin kansainvälisen urheilutoiminnan järjeste-
4985: kästi haavoittuvista johtoryhmien arvovalta- lyissä ilmenevät, mutta olisi toisaalta luonut
4986: syistä johtuen heitetään järjestöjen ulkopuo- pysyvän ja hyödyllisen työkentän myös ny-
4987: lelle toimivia ja varsinaista kasvatustyötä kyisin toimiville urheilujärjestöille. Aivan
4988: suorittavia urheiluseuroja sen sijaan, että viime kädessä asiaan puututtiin urheiluelä-
4989: näiden toimintaa valtiolta huomattavaa tukea män ulkopuolelta ja niin saatiin tämä urhei-
4990: nauttivien keskusjärjestöjen taholta tuettai- lujärjestöjen keskinäiseen luottamukseen pe-
4991: siin. On voitu todeta, että valtiovallan myön- rustuva vilpitön pyrkimys uhratuksi vallit-
4992: tämiä urheilumäärärahoja, joista keskusjär- sevan ryhmäpolitiikan alttarille.
4993: jestöjen johdot yksin päättävät, ei ole edes Urheilujärjestöjen käymät neuvottelut kui-
4994: aina käytetty niihin tarkoituksiin, joita var- tenkin osoittivat, että maan urheiluelämän
4995: ten ne on anottu ja joita varten ne on eheyttämiselle on olemassa vankat edellytyk-
4996: myönnetty. Varsinaiseen kenttätyöhön myön- set. Kun nykyisen sekasortoisen tilan valli-
4997: nettyjä varoja on jäädytetty johonkin kes- tessa ei voida ajatella, että tuo eheyttämiseen
4998: kusjärjestöjen portaaseen ja varojen käytön tähtäävä pohjustustyö voitaisiin uudelleen
4999: varsinainen tarkoitus siten jäänyt toteutu- aloittaa urheilujärjestöjen toimesta, ehdo-
5000: matta. Tuon ryhmäpolitiikan turmeleva vai- tamme,
5001: kutus on ulottunut jopa niihin korkeisiin val- että Eduskunta ottaisi 2 miljoonan
5002: tionelimiinkin, JOissa urheilumäärärahojen markan määrärahan vuoden 1958
5003: jaosta viime kädessä päätetään. Niinpä on tulo- ja menoarvioon tutkimuksen suo-
5004: tapahtunut, että johonkin tarkoitukseen on rittamiseksi valtakunnan urheiluliiton
5005: saatettu myöntää kymmeniä miljoonia mark- aikaansaamiseksi maan edustus- ja kil-
5006: koja valtion varoja vastoin asiantuntijaelin- paurheilun tarkoituksenmukaista kehit-
5007: ten ja valtion tarkastusviranomaisten lausun- tämistä ja urheiluelämän kaikinpuo-
5008: toja. lista edistämistä silmälläpitäen.
5009: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
5010:
5011: Heikki Hykkäälä.. Väinö Leskinen. Grels Teir.
5012: Veikko Kokkola. Eetu Karjalainen. Sulo Hostila.
5013: 0. Lindblom.
5014: 1065
5015:
5016: IV,293. - Rah.al. N:o 122.
5017:
5018:
5019:
5020:
5021: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden maatalous-
5022: ministeriön alaisten Wapäisten toimien muuttamiseksi yli-
5023: määräisiksi.
5024:
5025:
5026:
5027: E d u s k u n n a ll e.
5028:
5029: Valtioneuvoston ja virkamiehiä edustavien suurin kustannuksin kouluttamaansa työ-
5030: järjestöjen välillä päästiin 6. 9. 1956 sopi- voimaa.
5031: mukse.en siitä, että vakinaisluontoisten val- Metsäntutkimuslaitoksessa jäljempänä esi-
5032: tion tilapäisten toimenhaltijain toimet tulee tetyt toimenhaltijat joutuvat huolehtimaan
5033: joko vakinaistaa tai ylimääräistää. Vaitio- mm. puunkäytön ja metsien hakkuumääriä
5034: neuvosto antoi asian yksityiskohtaisen selvit- koskevan tutkimusaineiston käsittelystä ja
5035: tämisen virkamiesasioiden neuvottelukun- metsien käytön tutkimisesta, maatilametsien
5036: nalle, joka jätti ehdotuksensa keväällä 1957. inve.ntoinnista ja metsätalouden tutkimisesta,
5037: Osittain tähän nojaten hallitus onkin esittä- metsäteknologian tutkimustehtävien suoritta-
5038: nyt osaa vakinaisluontoisista tilapäistoimista misesta sekä kokeilualueiden metsien kartoi-
5039: ylimääräiste.ttäväksi vuoden 1958 tulo- ja tus- ja taloussuunnitelmien tekemisestä.
5040: menoarvion yhteydessä, jättäen kuitenkin Kun maatalousministeriön pi·iriin kuuluvat
5041: huomioonottamatta varsin huomattavan osan perusteluissa mainitut tehtävät ovat pysyviä,
5042: es1tettyihin tässä mielessä täysin rinnastetta- olisi nykyisistä tilapäisistä toimista ainakin
5043: via toimia. seuraavat ylimääräistettävä:
5044: Maatalousministeriössä maanmittaushalli-
5045: tuksen, maataloushallituksen sekä eräiden lai- Maanmittaushallitus
5046: tosten osalta ei ole esitetty kuin harvoja tila- 3 nuorempaa insinööriä (28 pl.), 4 kartan-
5047: päisten toimien ryhmiä ylimääräistettäväksi, piirtäjää (13 pl.), 8 kartanpiirtäjää (11 pl.),
5048: vaikka jäljempänä mainitut ovat täysin rin- 2 topografi-insinööriä (28 pl.), 1 topografi
5049: nastettavissa hallituksen tulo- ja menoarvio- (22 pl.), 5 topografia ( 19 pl.), 5 topografia
5050: ehdotuksessa nyt ylimääräistettäviksi esitet- (17 pl.), 2 mittausteknikkoa (19 pl.), 2 valo-
5051: tyihin. Siten esim. maataloushallituksen tu- kuvausteknikkoa (17 pl.), 3 nuorempaa insi-
5052: kemisa.siain toimisto on ollut kokonaisuudes- nööriä (29 pl.), 1 kartografi (22 pl. ) , 1 kar-
5053: saan tilapäisellä kannalla, vaikka po. teh- .tografi ( 19 pl.), 1 kartanpiirtäjä ( 11 pl.).
5054: tävät ovat jatkuneet keskeytyksettä jo vuo- Maanmittausinsinöörikunta
5055: desta 1927 lähtien. Lisäksi on huomattava,
5056: että vastaavat laitokset on määrätyssä laa- 7 toimistoapulaista (9 pl.), 10 maanmit-
5057: juudessa katsottu pysyvästi välttämättömiksi tausauskultanttia (6 pl.), 4·5 maanmittaus-
5058: myös muissa Euroopan maissa. insinööriä (9 pl.).
5059: Eduskunta on vastauksessaan hallitukselle Maataloushallitus
5060: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon kiinnittä- 1 tilastokoneiden hoitaja (17 pl.), 2 reikä-
5061: nyt hallituksen huomiota mm. siihen, että korttilävistäjää ( 12 pl.), 2 maanviljelysinsi-
5062: maatalouden tutkimuskeskuksen toimet ovat nööriä (28 pl.), 3 maanviljelysinsinööriä (26
5063: tilapäisellä kannalla huolimatta tehtävien py- pl.), 11 toimistoapulaista (12 pl.), 22 toimis-
5064: syvyydestä. 'Tästä on ollut seurauksena, että toapulaista (11 pl.).
5065: nuoret tutkijat, saatuaan ko. toimissa perus-
5066: teellisen kävtännöllisen koulutuksen, ovat Maa talouskemiallinen laboratorio
5067: siirtyneet ~m. liike-elämän palvelukseen. 5 assistenttia (24 pl.), 6 1aboranttia (14
5068: Näin valtio on menettänyt jatkuvasti varsin pl.), 2 toimistoapulaista ( 12 pl.).
5069: 1066 IV,293. - Maatalousministeriön alaiset toimet.
5070:
5071:
5072: Valtion siementarkastuslaitos Maataloushallituksen tukemisasiain toimisto
5073: 2 tarkastajaa (24 pl). 1 toimistopäällikkö (33 pl.), 3 tarkastajaa
5074: Valtion vointarkastuslaitos (29 pl.), 2 tarkastajaa (27 pl.).
5075: Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
5076: 2 konttoriapulaista (10 pl.), 1 siivooja ehdotamme,
5077: (6 pl.).
5078: Maa talouskoneiden tutkimuslaitos että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5079: tul.o- ja menoarvioon eräiden maata-
5080: 1 agronomi (30 pl.), 2 teknikkoa (19 pl.), lousministeriön alaisten tilapäisten toi-
5081: 2 työnjohtajaa (16 pl.). mien muuttamiseksi ylimääräisiksi li-
5082: Valtion maitotalouskoelaitos säyksenä 11 Pl. III luvun 6 momen-
5083: 1 kanslisti (11 pl.), 2 laboratorioapulaista Ulle 2 704 420 markkaa, 11 Pl. V ltt-
5084: (9 pl.). vun 1 momentille 3 095 880 markkaa,
5085: 11 Pl. VI luvun 9 momentille 137 940
5086: Valtion hevossiittola markkaa, 11 Pl. IX luvun 2 momen-
5087: 1 toimistoapulainen (10 pl.). til~e 1 066 500 markkaa, 11 Pl. IX lu-
5088: Maatalouden tutkimuskeskus vun 7 momentille 282 120 markkaa,
5089: 1 vanhempi tutkija (30 pl.), 2 tutkijaa (27 11 Pl. IX luvun 11 momentille 124 480
5090: pl.), 2 toimistoapulaista ( 11 pl.), 2 nuorem- markkaa, 11 Pl. IX luvun 13 momen-
5091: paa .tutkijaa (24 pl.), 1 tarkastaja (29 pl.), tille 173 940 markkaa, 11 Pl. X luvun
5092: 1 laboratorioapulainen (10 pl.), 1 koeaseman 1 momentille 544 660 markkaa, 11 Pl.
5093: johtaja, Pelsonsuo (31 pl.). X luvun 2 momentille 1 567 500 mark-
5094: kaa, 11 Pl. XI luvun 2 momentille
5095: Metsäntutkimuslaitos 144 360 markkaa, 11 Pl. XII luvun
5096: 2 tutkimusmetsänhoitajaa (28 pl.), 2 tut- 2 momentille 72 060 mm·kkaa, 11 Pl.
5097: kimusmetsänhoitajaa (30 pl.), 1 tutkimus- XIV luvun 1 momentille 362 000 mark-
5098: metsänhoitaja (29 pl.), 1 avustava metsänhoi- kaa, 11 Pl. XIV luvun 10 momentille
5099: taja (27 pl.). 357 840 markkaa, 11 Pl. XIV luvun
5100: Ilma tieteellinen keskuslaitos 18 momentille 337 740 markkaa, 11 Pl.
5101: XIX luvun 9 momentille 276 760
5102: 1 meteorologi ( 30 pl.), 3 meteorologia (27 markkaa, 11 Pl. XIX luvun 12 mo-
5103: pl.), 1 radiosähköttäjä (19 pl.), 1 sähkötek- mentille 191 640 markkaa, 11 Pl. XIX
5104: nikko ( 17 pl.), 6 sähköteknikkoa (15 pl.), 2 luvun 13 momentille 105 720 1narkkaa,
5105: tutkimusapulaista (12 pl.). 11 Pl. XX luvun 1 momentille
5106: Maatalousministeriön eläinlääkintöosasto 1194 520 markkaa, 11 Pl. XXII luvun
5107: 1 toimistoapulainen ( 10 pl.). 1 momentille 278 260 markkaa, 11 Pl.
5108: XXII luvun 5 momentille 56 520
5109: Valtion eläinlääketieteellinen laitos markkaa, 11 Pl. XXIV luvun 1 mo-
5110: 4 laboratorioapulaista (10 pl.), 3 laborato- mentille 56 520 markkaa, 11 Pl. XXV
5111: rioapulaista (9 pl.). luvun 3 momentille 2 902 000 markkaa,
5112: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 11 Pl. XXV luvun 18 momentille
5113: 1 laboratorioapulainen (10 pl.). 463 560 markkaa, 11 Pl. XXV luvun
5114: 19 nwmentille 195 540 markkaa ja 18
5115: Metsästyslain valvonta Pl. XX luvun 5 momentille 89 820
5116: 30 eräpoliisia (14 pl.). markkaa.
5117: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
5118:
5119: Mauri Seppä. Matti Mattila.
5120: 1067
5121:
5122: IV,294. - Rah.al. N: o 123.
5123:
5124:
5125:
5126:
5127: Karvonen ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta 30 vakinaisen
5128: kartoittajan palkkaamiseen.
5129:
5130:
5131: E d u s k u n n a ll e.
5132:
5133: Maanmittaushallinnosta 6 päivänä heinä- mistaan on sama kuin muilla. Koska edus-
5134: kuuta 1928 annetun asetuksen (237/28) kuntakin vastauksessaan hallituksen esityk-
5135: 50 §: n mukaan on maanmittaushallituksen seen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
5136: maanjakotoimien osastolla 30 vakinaista kar- 1956 on jo kiinnittänyt asiaan huomiota
5137: toittajan virkaa. Tällä hetkellä maanmittaus- lausumalla: ,Jotta maanmittaustoimitusten
5138: hallituksen kirjoissa on 152 kartoittajaa, Esääntymisestä johtuva toimitusten suori-
5139: joista 60 on ylimääräisiä ja loput tilapäisiä. tusajan pitkittyminen saataisiin poistetuksi,
5140: Asetuksen edellyttämät vakinaiset virat ovat olisi myös maanmittauskonttoreihin perustet-
5141: kaikki tällä hetkellä täyttämättä, eikä ensi tava lisää virkoja sekä järjestettävä ja va-
5142: vuodenkaan menoarvioon ole otettu niitä kiinnutettava kartoittajien asema. Edus-
5143: varten määrärahaa. kunta pitää tärkeänä, että sanotuista sei-
5144: Kun sotien jälkeen maanmittaustoimituk- koista hankitaan selvitys, joka otetaan huo-
5145: set ovat huomattavasti lisääntyneet, on kar- mioon seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio-
5146: toittajien lukumäärää täytynyt vastaavasti esitystä laadittaessa", pidämme välttämättö-
5147: lisätä, jotta töistä on jotenkuten voitu sel- mänä, että mainittujen 60 ylimääräisen ja
5148: vitä. Siitä huolimatta, että työmäärän li- hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessään
5149: sääntyminen on jatkuvaa, on täydennys suo- ehdottamien 10 ylimääräisen toimen lisäksi
5150: ritettu lisäämällä tilapäisten kartoittajien osoitettaisiin määräraha 30 jo perustetun
5151: lukua. Näin joutuu nyt valtaosa kartoitta- vakinaisen kartoittajan viran täyttämiseen
5152: jista, kaikki tilapäisinä palvelevat, työsken- ja ehdotamme,
5153: telemään alipalkattuina pääsemättä osalli-
5154: siksi ikä- ja kalliinpaikanlisistä ja saamatta että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5155: edes lukea näitä vuosia eläkevuosikseen siitä tulo- ja menoarvioon 9 000 000 mar-
5156: huolimatta, että heidän vastuunsa virkatoi- kan määrärahan 30 vakinaisen kartoit-
5157: tajan palkkaamiseen.
5158: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
5159:
5160: Juho Karvonen. Otto Muikku.
5161: Paavo Aitio. Ale Holopainen.
5162: Pauli Puhakka.
5163: 1068
5164:
5165: IV,295. - Ra.h.al. N:o 124.
5166:
5167:
5168:
5169:
5170: Antila. ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
5171: karjatalouskoulun ylläpitoa varten.
5172:
5173:
5174: E d u s k u n n a 11 e.
5175:
5176: Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran omis- 1 talonmies-lämmittäjä (11 pL) 325 200
5177: tama yksityisluontoinen Etelä-Pohjanmaan johtajan palkkio ........... . 58080
5178: karjatalouskoulu, joka sijaitsee Ilmajoella tuntiopetus ............... . 200 000
5179: Korven tilalla vuokrahuoneissa, on joutunut palvelusväen palkkaus ...... . 300 000
5180: vaikeuksiin kohonneiden vuokra- ja muiden Yhteensä mk 3 294 980
5181: ylläpitomenojen johdosta. Mainittu maan-
5182: viljelysseura on ilmoittanut, ettei se nykyi- Lisäys on peruspalkkoina 1 868 400 mk,
5183: sissä olosuhteissa voi maksaa osuuttansa kou- vuosipalkkioina 868 500 mk, peruspalkkaisen
5184: lun ylläpitomenoista. Koulun jatkuva toi- viran tai toimen haltijain ikälisinä 295 200
5185: minta olisi kuitenkin turvattava, koska se on mk ja ylimääräisten toimenhaltijain ikälisinä
5186: laajan maatalousalueen ainoa karjatalous- 139 500 mk sekä muina palkkausmenoina
5187: koulu ja koska oppilasmäärä on jatkuvasti 558 080 mk eli yhteensä 3 729 680 m:k.
5188: ollut niin suuri kuin koulun tilat ovat suin- Koulun ylläpitoa varten olisi 11 PL VII
5189: kin sallineet. Koska Etelä-Pohjanmaalla ei luvun muille momenteille merkittävä lisäksi
5190: myöskään ole ainoatakaan valtion omistamaa seuraavat määrärahat: mom. 3: lämpöä ja
5191: suomenkielistä maatalouskoulua, ehdotetaan valaistusta varten 1 000 000 mk ja mom. 5:
5192: koulu otettavaksi valtion haltuun. Ilmajoen sekalaisia menoja varten 800 000 mk, josta
5193: kunta on tarjonnut valtiolle koulua varten vuokraa varten n. 500 000 mk ja muita me-
5194: havaintotilaa, mutta koska tilakysymystä ei noja varten 300 000 mk.
5195: ole vielä lopullisesti järjestetty, olisi koulu Vastaavasti voidaan tämän pääluokan
5196: toistaiseksi pysytettävä entisessä paikassaan. VIII luvun 1 momentin kohdalla vähentää
5197: Kouluun ehdotetaan perustettaviksi seuraa- Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulun palk-
5198: vat virat ja ylimääräiset toimet ja koulua koina 1 932 600 mk, johtajan palkkiona
5199: varten myönnettäväksi seuraavat palkkaus- 57 600 mk ja tuntiopetusmäärärahoina 185 000
5200: määrärahat: mk eli yhteensä 2 175 200 mk sekä 2 momen-
5201: Virka tai toimi: Peruspalkka tai tin kohdalla ylläpitomenoja varten merkitty
5202: vuosipalkkio mk 1000 000 mk.
5203: Peruspalkkaiset Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
5204: 2 karjatalousopettajaa (25 pL) ehdotamme,
5205: peruspalkka 633 300 mk 1266 600
5206: 1 apulaisopettaja (24 pL) 601800 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5207: tulo- ja menoarvioon 3 729 680 mar-
5208: Ylimääräiset kan määrärahan Etelä-Pohjanmaan
5209: 1 talousopettaja (22 pL) 543 300 karjatalouskoulun ylläpitoa varten.
5210: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
5211:
5212: Toivo Antila. Ale Holopa.inen. Onni Mannila..
5213: T. Saloranta.. Eino E. Heikura.. Artturi Jäm.sen.
5214: S. S. Aittoniem.i. J oha.nnes Wirtanen. Väinö Rankila.
5215: Eino Uusitalo. Ma.uri Seppä. Väinö Tikkaoja.
5216: Eemil Partanen. M. Honkava.ara.
5217: 1069
5218:
5219: IV,296. - Rah.al. N: o 125.
5220:
5221:
5222:
5223:
5224: Heikura: Määrärahan osoittamisesta emäntäkoulun perustami-
5225: seksi Pohjois-Satakuntaan.
5226:
5227:
5228: Eduskunnalle.
5229:
5230: Maaseutunuorison ammattikasvatus- ja kainen, Lavia ja Merikarvia, on asukkaita yli
5231: opetustyöhön meillä olisi syytä kiinnittää 67 000, eikä lainkaan minkäänlaista emäntä-
5232: enemmän huomiota kuin tähän saakka. Me- koulua. Koko Satakunnan n. 41 kuntaa on
5233: hän tiedämme, että nuorison opiskeluharras- ollut Karkun emäntäkoulun varassa, kau-
5234: tus on suuri, sillä kouluihin ja oppilaitoksiin punki- ja teollisuusalueitten kotitalousope-
5235: vuosittain pyrkii yhä enemmän oppilaita. tuksesta huolehtimisen jäädessä Porin talous-
5236: Kuitenkin tuntuisi siltä, että kansantalouden koululle. Käsittääksemme tällä alueella on
5237: ja elinkeinoelämän kehittämistyön kannalta ja kasvaa nuoria, jotka haluavat kehittyä tai-
5238: opiskelun suunta ei ole paras mahdollinen. taviksi kotitalousihmisiksi, joten tälle alueelle
5239: Meillä opiskelee vuosittain oppikouluissa n. olisi saatava tällainen ammattikoulu. Tul-
5240: 136 000-140 000 oppilasta, mutta eri am- koon mainituksi, että maataloushallituksen
5241: mattikouluissa ja opistoissa ainoastaan n. edustaja kävi viime syksynä tutustumassa
5242: 31 000, jakautuen eri ammattialoille, kuten eräisiin koulupaikkoihin, joista hän oli to-
5243: maatalouden, kotitalouden, puutarhan- ja ko- dennut hyvin sopivaksi Suomijoen tilan Kar-
5244: tieläinhoidon, kauppakoulu- ja opistolinjoille. viassa. Niinikään mahdollisesti pappilan vir-
5245: Kehitys on edelleen kulkemassa siihen suun- katalo tai joku muu voisi tulla kysymykseen.
5246: taan, että paine kasvaa oppikoululinjalla, Myös muistakin Pohjois-Satakunnan pitäjistä
5247: kun taas ammattialan koulujen ja opistojen voi löytyä sopivia emäntäkoulun sijoitusti-
5248: oppilasmäärät pysyvät lähes ennallaan. Näin loja, kunhan maataloushallituksen kotitalous-
5249: ollen tuntuu siltä, että meillä olisi paljon osasto suorittaa lähemmät tutkimukset.
5250: tehtäviä siinä, että niitä ammattikouluja, joi- Käsittääksemme tulevat asianomaiset kun-
5251: hin pyrkijöitä on enemmän kuin kouluihin nat taloudellisesti tukemaan hanketta. Pitäi-
5252: voidaan ottaa, olisi lisättävä ja käytävä as- simme toivottavana, että myös valtiovallan
5253: teittain uusien koulujen perustamisen tielle. toimesta halutaan käydä tukemaan emäntä-
5254: Tahtoisimme nimenomaan kiinnittää huo- kouluhanketta Pohjois-Satakunnan alueelle,
5255: miota ns. emäntäkoulujen lisäämiseen, koska joten tältä osalta voitaisiin maaseutunuori-
5256: emäntä- ja kotitalouskouluissa opiskelee ai- son ammattikasvatustyötä edistää, millä
5257: noastaan n. 2 500 oppilasta vuosittain, py- työllä on merkittävän suuri osuus ei vain
5258: syen oppilasmäärä näin minimaalisen pie- kotitaloudelle, vaan varsin paljon kansanta-
5259: nenä siitä syystä, että opiskelumahdollisuudet loutemme terveelle kehittämistyölle.
5260: ovat riittämättömät. Näin siis uusia kouluja Edellä olevaan viitaten saan kunnioittaen
5261: olisi perustettava sellaisille alueille, missä ehdottaa,
5262: olisi taattu oppilasaines, ja missä emäntä-
5263: ja kotitalouskoulutuksen puute on olemassa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5264: Tällainen alue on mm. Pohjois-Satakunnassa, tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
5265: missä, mainitaksemme sen alueen kymmenen markkaa emäntäkoulun perustamiseksi
5266: kuntaa, Jämijärvi, Ikaalinen, Honkajoki, Pohjois-S atakuntaan.
5267: Karvia, Kankaanpää, Parkano, Kihniö, Sii-
5268: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
5269:
5270: Eino E. Heikura.
5271: 13 E 815/57
5272: 1070
5273:
5274: l'V,297. - Rah.al. N:o 126.
5275:
5276:
5277:
5278:
5279: Niskala. ym.: Määrärahan osoittamisesta emäntäkoulun perus-
5280: tamiseksi Al<tto1'nion kuntaan.
5281:
5282:
5283: E d u s k u n n a ll e.
5284:
5285: Puute ammattioppilaitoksista johtaa sii- kia on aloitteessa ehdotetun koulun perusta-
5286: hen, että monet vanhemmat ohjaavat lap- mista valiokunnan mielestä pidettävä tar-
5287: sensa oppikouluihin, vaikka lapset eivät tu- peen vaatimana. Koska asiassa ei kuitenkaan
5288: lisi sen edellyttämällä alalla toimeentuloaan ole tehty paikallista aloitetta varaamaila tar-
5289: hankkimaan. Sitävastoin se ammatti, johon koitusta varten tarvittavaa maatilaa, kuten
5290: suurin osa tytöistä elämässään tulee sijoittu- vastaavia oppilaitoksia perustettaessa on
5291: maan, nimittäin perheenemännän ammatti, muualla maassa säännöllisesti tapahtunut, ei
5292: jää alansa ohjausta vaille. Suurin puute valiokunta asian nykyisessä vaiheessa katso
5293: maakunnassamme on emäntäkouluista, koska olevan aihetta toivomuksen lausumiseksi hal-
5294: sadat tytöt vuosittain saavat palata emäntä- litukselle."
5295: koulujen ovilta takaisin. Lapin läänin Tämä valiokunnan mainitsema este on
5296: alueella on kolme emäntäkoulua, mutta ei nyt poistunut, sillä Alatornion kunta on va-
5297: yhtään läänin läntisessä osassa, vaikka se on rannut tarvittavan maa-alueen emäntäkou-
5298: vahvin maatalousalue. lua varten. - Tornion jokilaakso rajaseu-
5299: Tämän puutteen totesi eduskunnan maa- tuna ja monine erikoispiirteineen olisikin
5300: talousvaliokunta mietintönsä n:o 27 (v. 1952) mitä ihanteellisin paikka emäntäkoululle.
5301: perusteluissa käsitellessään aloitettani n:o Senpä vuoksi olisikin kohtuullista, että La-
5302: 121 1951 vp., vaikka päätyikin hylkäävään pin läänin alueella perustettaisiin kolmas
5303: ponteen. Mainittu ammattivaliokunta lausui emäntäkoulu Alatornion kuntaan.
5304: mm. ,että Lapin läänin läntinen osa - Tor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5305: nionjokilaakso - on, kuten aloitteen perus- kunnioittaen,
5306: teluissa on esiintuotu, ilman kotitalousoppi-
5307: laitosta. Pitkien etäisyyksien vuoksi ei sano- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5308: tulta alueelta myöskään ole juuri mahdolli- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
5309: suuksia käydä läänin muissa osissa sijaitse- kan määrärahan emäntäkoulun perus-
5310: vissa vastaavissa oppilaitoksissa. Tämän ta- tamiseksi Ala/tornion kuntaan.
5311: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
5312:
5313: Markus Niskala. Tahvo Rönkkö.
5314: 1071
5315:
5316: IV,298. - Rah.a.l. N:o 127.
5317:
5318:
5319:
5320:
5321: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloudellisissa op-
5322: pilaitoksissa opettajina toimivien agronomien ja metsän-
5323: hoitajien palkkojen korottamista varten.
5324:
5325:
5326: E d u s k u n n a ll e.
5327:
5328: Maataloudellisissa oppilaitoksissa opetta- On huomattava, että kun maataloudellisissa
5329: jina toimivien agronomien ja metsänhoitajien oppilaitoksissa on 229 agronomia ja metsän-
5330: palkkaus on ollut jatkuvasti alhaisempi kuin hoitajaa, näistä vain 3 on yliopettajaa, 2 maa-
5331: mainittuihin ammattikuntiin kuuluvien hen- talousnormaalikoulun lehtoria, 26 opistojen
5332: kilöiden palkkaus muilla aloilla. Erityisesti lehtoria ja 5 maatalouskerhoneuvojaopiston
5333: ovat erot tulleet esille viime aikoina, jolloin lehtoria. V altaosa opettajista kuuluu näin
5334: valtiovallan toimesta opettajien virka-asun- ollen siihen ryhmään, jonka alkupalkka on
5335: tojen vastikkeiden määräämisessä on tapah- 25 pl., jopa 24 pl. Vakinaisina palveltuaan
5336: tunut ratkaisevia muutoksia siten, että ne 10 vuotta suoritetaan palkkaus 1 pl. korkeam-
5337: nykyisin jo ovat yleisen vuokratason mukai- pana, joka jää useimmille opettajille ainoaksi
5338: sia. Näin ollen eivät maataloudellisten oppi- palkankorotukseksi heidän virkaurallaan.
5339: laitosten opettajien luontaisedutkaan ole enää Kun lisäksi erikoisyhdistyksissä toimivien
5340: tasoittamassa palkkauksessa vallitsevaa epä- agronomien palkkaus on 27-29 pl:ssa ja joh-
5341: suhdetta. tavassa asemassa olevien yli 30 pl:n, on tästä
5342: Maatalousjärjestöjen agronomien ja met- palkkauksessa vallitsevasta epäsuhteesta ollut
5343: sänhoitolautakuntien metsänhoitajien nykyi- seurauksena pätevien opettajavoimien saami-
5344: sen palkkauksen suhde maataloudellisissa sen vaikeutuminen maataloudellisiin oppilai-
5345: oppilaitoksissa tomivien agronomien ja met- toksiin. Tilannetta tulee vielä vaikeuttamaan
5346: sänhoitajien palkkaukseen käy selville seuraa- se, että agronomitutkintoa opiskelevien luku-
5347: vasta palkkaluokkien vertaiiusta: määrä viime vuosina on ollut pienempi kuin
5348: maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan olisi
5349: Maanviljelys- ja talousseurat. pl. voitu ottaa. Maatalousopettajien puute on
5350: Toiminnanjohtajat ............... . 30-34 räikeimmin näkyvissä mm. siinä, että maa-
5351: Agronomit (erikoisalat) . . ........ . 26-30 talousnormaalikoulun yliopettajien virkoihin,
5352: Agronomit (koevuosilla) .......... . 25 jotka sentään maataloudellisissa oppilaitok-
5353: sissa ovat parhaiten palkattuja, oli 1930-
5354: Metsänhoitolautakunnat. luvulla useita päteviä hakijoita, mutta vuoden
5355: Päämetsänhoitajat . . . . . . . . . . . . . . . . 35-38 1945 jälkeen koulun avoinna olleisiin vastaa-
5356: Piirimetsänhoitajat . . . . . . . . . . . . . . . 28-36 viin virkoihin on ollut hakijoita korkeintaan
5357: yksi, eivätkä näistäkään kaikki ole omanneet
5358: Maataloudelliset oppilaitokset. säädettyä pätevyyttä.
5359: Yliopettajat (Maatalousnormaali- Vallitsevan epäkohdan korjaamiseksi ja
5360: koulu) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 pystyvien henkilöiden saamiseksi maatalou-
5361: Lehtorit (Maatalousnormaalikoulu).. 28 dellisten oppilaitosten opettajiksi olisi opet-
5362: Lehtorit (opistoissa) . . . . . . . . . . . . . . 27 tajien palkkaus nostettava edellämainituissa
5363: Lehtorit (Maatalouskerhoneuvoja- oppilaitoksissa osapuilleen samalle tasolle
5364: opisto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 kuin se on neuvontajärjestöissä, mikä edellyt-
5365: Maatalousopettajat . . . . . . . . . . . . . . . . 25 tää vähintään 2 pl: n korotusta nykyisiin
5366: Apulaismaatalousopettajat . . . . . . . . . 24 palkkoihin. Korotus koskee seuraavia opet-
5367: 1072 IV,298. - Maatalouskoulujen opettajien palkat.
5368:
5369:
5370: tajavirkoja ja aiheutuu siitä seuraavat lisä- Virka Nykyinen
5371: Lisäys·
5372: perus-
5373: menot: pl. palkkoihin
5374: Valtion maataloudelliset oppilaitokset. 107 opettajaa ............ . 25 6 965 700
5375: Lisäys 12 apulaisopettajaa ...... . 24 763 200
5376: Nykyinen perus-
5377: Virka
5378: pl. palkkoihin 3 ylimääräistä apulaisopet-
5379: 3 yliopettajaa .......... . 30 261900 tajaa ................ . 11 97 200
5380: 2 lehtoria, maatalousnor- 8 510100
5381: maalikoulu ........... . 28 145 800 Lisäys ikälisiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1 064 700
5382: 21 lehtoria . . ............ . 27 1461600 Lisäys kalliinpaikanlisiin . . . . . . . 110 640
5383: 61 opettajaa . . .......... . 25 3 971100 Yhteensä mk 9 685 440
5384: 8 apulaisopettajaa . . .... . 24 508 800
5385: 1 apulaisopettaja (Jokiois-
5386: ten pienvilj.koulu) ..... 20 49 500
5387: 1 maitotalousopiston joh-
5388: taja ................. . 29 78 600 Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
5389: dotamme,
5390: 6 477 300
5391: Lisäys ikälisiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1 072 800 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5392: Lisäys kalliinpaikanlisiin . . . . . . . 116120 tulo- j'a menoarvioon 11 Pl. VII luvun
5393: Yhteensä mk 7 666 220 1 momentille lisäyksenä 7 666 220
5394: markkaa ja 11 Pl. VIII luvun 1 mo-
5395: Yksityisluontoiset maatalous- mentille lisäyksenä 9 685 440 markkaa
5396: oppilaitokset. maataloudellisissa opp~1aitoksissa opet-
5397: 5 lehtoria . . . . . . . . . . . . . . . 27 348 000 tajina toimivien agronomien ja met-
5398: 5 lehtoria maatalouskerho- sänhoitajien palkkojen korottamista
5399: neuvojaop. . . . . . . . . . . . . 26 336 000 varten kahdella palkkausluokalla.
5400: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
5401:
5402: Mauri Seppä.. Matti Mattila. Kalervo Saura..
5403: 1073
5404:
5405: 1V,299.- Ba.h.aJ. H:o 128.
5406:
5407:
5408:
5409: 1laman. ym.: Karotetwt. määräraha1t osoittamisesta kotita-
5410: lousoppilaitosten opettajien palkkaultse1t saattamiseksi oi-
5411: keaan suhteeseen muiden vastaavien virkojen ja toimien
5412: kanssa.
5413:
5414:
5415: E d u s k u n n a ll e.
5416:
5417: Maataloushallituksen alaisten kotitalous- laisia opettajia. Nykyinen olotila on aiheut-
5418: oppilaitosten opettajien palkkaus on verrat- tanut sen, että päteviä opettajia ei ole enää
5419: tuna muiden keskusvirastojen alaisten oppi- saatu riittävästi, ja että jatkuvasti tapahtuu
5420: laitosten vastaavan pätevyyden omaavien siirtymistä muihin oppilaitoksiin tai toimiin.
5421: opettajien palkkauksiin 3-9 palkkausluok- Tämän johdosta ehdotetaan talous-, kodinhoi-
5422: kaa alempi, vaikka työkausi maataloushalli- don-, puutarha-, käsityön- ja terveydenhoi-
5423: tuksen alaisissa oppilaitoksissa on yleensä donopettajien palkkaus suoritettavaksi koti-
5424: 1-7 viikkoa pitempi ja viikkotuntimäärä talousopettajaopistoissa 24 palkkausluokan,
5425: keskimäärin suurempi. Opetus käsittää sekä kotitalousopistoissa 23 palkkausluokan ja
5426: teoreettisen että käytännöllisen opetuksen. emäntä-, kotitalous- ja talouskouluissa 22
5427: Sama koskee muita maataloushallituksen palkkausluokan mukaan.
5428: alaisia oppilaitoksia, joissa toimii vastaavan-
5429: Tehollisia VIIkko- Palkkausluokka Yli tunti-
5430: Keskusvirasto ja koulu Virka tai taimi työviikkoja tunnit nyt ehdotetaan korvaus
5431: :\faataloushallitus
5432: Emäntäkoulu Talousopettaja 42 37 17 22
5433: Puutarhaopettaja 42 33 17 22
5434: Käsityönopettaja 42 34 17 22
5435: Kodinhoidonopettaja 42 34 17 22
5436: Terveydenhoidon-
5437: opettaja 42 35 17 22 Hallitus esit-
5438: Talouskoulu Talousopettaja 40 30 18 22 tänyt ylitunti-
5439: Käsityönopettaja 40 28 18 22 korvauksen
5440: Tietopuolisten ainei- v. 1958 meno-
5441: den opettaja 40 28 18 22 arvioon
5442: Kodinhoidonopettaja 40 30 18 22
5443: Kotitalouskoulu Talousopettaja 28-42 35 15 22
5444: (7 kk + erikoiskurssi) Puutarhaopettaja 28-42 33 15 22
5445: Kotitalouskoulu *) Talousopettaja 21__:32 35 13 22
5446: (5 kk + erikoiskurssit) Puutarhaopettaja 21-32 33 13 22
5447: Kouluhallitus
5448: Kansalaiskoulu Talousopettaja 33 22 Laissa yli-
5449: (Kansakoululaki) Käsityönopettaja 33 22 tuntikorvaus
5450: Oppikoulu Talousopettaja 35 26 24 On ylitunti-
5451: korvaus
5452: *) Asetuksen kotitalouskouluista (N:o 444 31/12-1929) 4 §:n, lain kotitalousoppilaitoksista annetun
5453: lain muuttamisesta N: o 529/44 5 § :n ja asetuksen yksityisluontoisten kotitalousoppilaitosten valtion-
5454: avustuksesta (N:o 3 31/12-1954) 1 §:n 4 mom:in mukaan voidaan toimeenpanna erikoiskursseja ja
5455: maataloushallituksen määräyksellä velvoittaa opettajat työskentelemään muissa tarkoitukseen hyväksy-
5456: tyissä tehtävissä aikana, jolloin oppilaitos ei ole toiminnassa.
5457: 1074 IV,299. - Kotitalousoppilaitosten opettajien palkat.
5458:
5459:
5460: Lisäys on mom. 11 Pl. VII: 1 peruspalk- Edellä esitetyn .perusteella esitämme kun-
5461: koina 8 534 450 mk, vuosipalkkioina 2 750 700 nioittaen,
5462: mk, peruspalkkaisen viran tai toimenhalti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5463: jain ikälisinä 1840 800 mk ja kalliinpaikan- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VII luvun
5464: lisinä 301 030 mk sekä ylimääräisten toimen- 1 momentille lisäyksenä 14115 210
5465: .haltijain ikälisinä 587 400 mk ja kalliinpai- markkaa ja 11 Pl. VIII luvun 3 mo-
5466: .kanlisinä 101280 mk eli yhteensä 14115 210 mentiUe lisäyksenä 13 828 500 mark-
5467: mk sekä mom. 11 Pl. VIII: 3 palkkoina kaa kiititaloudellisten oppilaitosten
5468: 10 866 300 mk, ikälisinä 2 534 100 mk ja kal- opettajien palkkauksen saattamiseksi
5469: liinpaikanlisinä 428 100 mk eli yhteensä oikeaan suhteeseen muiden vastaavien
5470: 13 828 500 mk. virkojen ja toimien kanssa.
5471: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
5472:
5473: Irma Hamara. Matti Mattila. Kurt Nordfors.
5474: Saara Forsius. Lauri Järvi. Hilja Väänänen.
5475: Sylvi Halinen. Aune Innala. Tahvo Rönkkö.
5476: Eino Uusitalo. Mauri Seppä. Esa Koivusilta.
5477: Eeli Erkkilä. Marja Lahti. Tyyne Paasivuori.
5478: 1075
5479:
5480: IV,SOO. - Rah.al. N: o 129.
5481:
5482:
5483:
5484:
5485: Forsius ym.: Määrärcthan osoittamisesta Lepaan kotitalous-
5486: koulun muuttamiseksi Lepaan emäntäkouluksi.
5487:
5488:
5489: E d u s k u n n a 11 e.
5490:
5491: Kun Lepaan puutarhaopisto tarvitsee 1 talonmies-lämmittäjä (11 pl.) . . 325 200
5492: opetusharjoittelua varten emäntäkoulun, olisi tuntiopettajien palkkaus . . . . . . . . 70 000
5493: vuoden 1956 alusta Lepaalla toiminut Le- palvelusväen palkkaus . . . . . . . . . . 300 000
5494: paan kotitalouskoulu muutettava Lepaan Yhteensä mk 4 435 500
5495: emäntäkouluksi ja siihen perustettava seu-
5496: raavat peruspalkkaiset virat ja ylimääräiset Lisäys on peruspalkkoina 2 806 500 mark-
5497: toimet sekä koulua varten myönnettävä seu- kaa, vuosipalkkioina 1193 700 markkaa, pe-
5498: raavat palkkausmäärärahat: ruspalkkaisen viran ja toimen haltijain ikä-
5499: Peruspalkka tai
5500: lisinä 459 300, ylimääräisten toimenhaltijain
5501: VIrka ja toimi: vuosipalkkio rnk ikälisinä 189 000 markkaa ja muina palk-
5502: Peruspalkkaiset. kausmenoina 435 100 markkaa eli kaikkiaan
5503: 1 maatalousaineiden opettajan 5 083 600 markkaa. Vastaavasti voidaan toi-
5504: (25 pl.) .................... . 633 300 mintansa lopettavan Lepaan kotitalouskoulun
5505: 1 talousopettaja, 4 1. (22 pl.) .. 543 300 palkkausmenot 974 950 markkaa vähentää.
5506: 1 kodinhoidonopettaja (22 pl.) .. 543 300 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5507: 1 puutarhaopettaja, 3 l. (22 pl.) .. 543 300 nioittaen,
5508: 1 käsityönopettaja 2 1. (22 pl.) .. 543 300
5509: johtajan palkkio .............. . 65100 että Edusk1mta ottaisi vuoden 1958
5510: tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
5511: Ylimääräiset. VII luvun 1 momentille palkkoihin
5512: 3 460 350 markkaa Lepaan kotitalous-
5513: 1 terveydenhoidon opettaja koulun muuttamiseksi Lepaan emäntä-
5514: (22 pl.) .................... . 543 300 kouluksi.
5515: 1 lastenhoitaja (11 pl.) ........ . 325 200
5516: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
5517:
5518: Saara Forsius. Irma Hamara.
5519: Martti Salminen. Hilja Väänänen.
5520: 1076
5521:
5522: IV,301. - Rah.a.l. N: o 130.
5523:
5524:
5525:
5526:
5527: M. Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden ammatti-
5528: opettajan palkkauksen korottamiseksi Bergmanin koulussa.
5529:
5530:
5531: E d u s k u n n a 11 e.
5532:
5533: Yksityisluontoisista kotiteollisuusoppilaitok- kudonnan ammattiopettajain palkkaus on ko-
5534: sista 15/1 -54 annetun asetuksen 2/54 mu- rotettava 17 palkkausluokast·a 19 palkkaus-
5535: kaan on yksityisluontoisen kotiteollisuusoppi- luokkaan, minkä mukaisesti yksityisluontoi~
5536: laitoksen opettajan palkkauksen oltava sama sissakin k:iinteissä kotiteollisuuskouluissa vas-
5537: kuin vastaavan opettajan valtion omista- taavien opettajien palkkaus suoritetaan.
5538: massa oppilai:toksessa. Tästä johtuen myös Edellä olevan perusteella esitämme kun-
5539: valtion kotiteollisuusoppilaitoksessa ammatti- nioittavasti,
5540: opettajan palkkauksen tulee olla sama kuin
5541: yksityisluontoisessa kotiteollisuusoppilaitok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5542: sessa. Bergmanin koulussa Askolassa, joka tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
5543: on ainoa valtion omistama kotiteollisuus- VII: 1 momentiUe 100 000 markka{t
5544: koulu, on ammattiopettajien palkkaus 17 kahd>en ammattiopettajan palkkauksen
5545: palkkaluokan mukainen, kun se yksityisissä korottamiseksi 17 palkkausluokasta
5546: kotiteollisuuskouluissa on 19 palkkaluokan 19 palkkausluokkaan Bergmanin kou-
5547: mukainen. Bergmanin koulun puutyön ja lussa.
5548: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
5549:
5550: Matti Mattila. Toivo Antila. Eino E. Heikura.
5551: 1077
5552:
5553: IV,S02. - Rah.al. N: o 131.
5554:
5555:
5556:
5557:
5558: Hama.ra. ym.: Määräralum osoittamisesta Inarin emäntäkou-
5559: lua varten.
5560:
5561:
5562: E d u s k u n n a 11 e.
5563:
5564: Siitä huolimatta, että eduskunta vuoden 1 lastenhoitaja (11 pl.) ......... . 325 200
5565: 1957 tulo- ja menoarvion perusteluissa on 1 talonmies-lämmittäjä (11 pl.) .. 325 200
5566: lausunut odottavansa, että hallitus asianmu- Tuntiopettajien palkkaus ........ . 60000
5567: kaisessa järjestyksessä ryhtyy toimenpiteisiin Palvelusväen palkkaus ......... . 300 000
5568: Inarin kotitalouskoulun muuttamiseksi emän- Yhteensä mk 3 882 000
5569: täkouluksi sekä maataloushallituksessa laadit-
5570: taessa vuoden 1958 menoarviota on tämä
5571: muutos otettu menona huomioon, ei hallitus Lisäys on peruspalkkoina 2 263 200 mk,
5572: ole kysymyksessä olevaa muutosta huomioi- vuosipalkkioina 1193 700 mk, peruspalkkai-
5573: nut eduskunnalle jättämässään tulo- ja meno- sen viran ja toimenhaltijain ikälisinä 369 300
5574: arvioesityksessä. mk kalliinpaikanlisinä 256 620 mk, ylimää-
5575: Tämän vuoksi esitämme Inarin kotitalous- räisten toimenhaltijain ikälisinä 189 000 mk,
5576: koulun muuttamiseksi emäntäkouluksi sii- ja kalliinpaikanlisinä 142 020 mk, sekä muina
5577: hen perustettavaksi seuraavat peruspalkkai- palkkausmenoina 425 100 mk eli kaikkiaan
5578: set virat ja ylimääräiset toimet sekä koulua 4838940 mk.
5579: varten myönnettäväksi seuraavat palkkaus- Vastaavasti voidaan tällöin toimintansa lo-
5580: määrärahat: pettavan Inarin kotitalouskoulun palkkaus-
5581: Virka tai toimi: mk menot 1 008 900 mk vähentää asianomaiselta
5582: Peruspalkkaiset momentilta.
5583: 1 maatalousaineiden opett. (25 pl.) 633 300 Edellä ole.vaan viitaten esitämme kunnioit-
5584: 1 talousopettaja, 4 l (22 pl.) ... . 543 300 taen,
5585: 1 kodinhoidonopettaja (22 pl.) .. . '543 300
5586: 1 käsityönopettaja 2 l (22 pl.) ... . 543 300 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5587: Johtajan palkkio ............... . 65100 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VII luvun
5588: 1 momentille Inarin emäntäkoulun
5589: Ylimääräiset palkkausmäärärahoja vat·ten 3 882 000
5590: 1 puutarhanhoidonopettaja 3 l markkaa.
5591: (22 pl.) ..................... . 543 300
5592: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
5593:
5594: Irma Hamara. Eeli Erkkilä. Marja Lahti.
5595: Mauri Seppä. Saara Forsius. M. 0. Lahtela.
5596: Eino Rytinki. Sylvi Halinen. Lauri Järvi.
5597: Armas Leinonen. Hilja Väänänen.
5598:
5599:
5600:
5601:
5602: 14 E 815/57
5603: 1078
5604:
5605: IV,SOS. - Rah.al. N: o 132.
5606:
5607:
5608:
5609:
5610: M. Mattila ym.: · Määrärahan osoittamisesta maataloushalli-
5611: tuksen kotiteollisuusosaston audiovisuaalisen opetusväli-
5612: neistön hankintaan.
5613:
5614:
5615: E d u s k u n n a ll e.
5616:
5617: Audiovisuaalisten opetusmenetelmien yli- teltu vuosittain valmistettaviksi eri työalo-
5618: voimaisuus on havaittu erityisesti käytännöl- jen opetuselokuvia, joiden valmistuskustan-
5619: lisen työn opetuksessa. Vartavasten suun- nusten peittämiseen tarvittaisiin, lähinnä
5620: niteltujen opetuselokuvien käyttäminen on filmimateriaalia ja laboratoriovalmistusta
5621: osoittautunut verrattomaksi opetuskohteiden varten, vakinainen määräraha.
5622: selventäjäksi. Tämän vuoksi on maamme lu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5623: kuisissa kotiteollisuusoppilaitoksissa ryhdytty
5624: runsaasti lisäämään audiovisuaalista opetus- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
5625: välineistöä ja ryhdytty hankkimaan myös vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon
5626: sopivia opetuselokuvia ja rainoja sekä dia- 11 Pl. VII: 5 mmnentin kohdalle
5627: levyjä. Jotta tarvittavan ja käyttökelpaisen maataloushallituksen. kotit.eollisuus-
5628: opetusmateriaalin toimittaminen mainituille osaston audiovisuaalisten koneiden ja
5629: oppilaitoksille kävisi päinsä, olisi näitä op- opetusfilmien ja ra.inojen hankintaa
5630: pilaitoksia valvovan keskusviraston käyttöön ja valmistusta varten 700 000 mark-
5631: saatava tämän opetusalan välineistöä, joista kaa, josta filmiprojektorin hankintaa
5632: tärkein on 16 mm:n kaitafilmiprojektori. varten kertamenona 300 000 markkaa.
5633: Keskusvirastossa on kouluja varten suunni-
5634: Helsingissä 3 päivä:nä lokakuuta 1957.
5635:
5636: Matti Mattila. Toivo Antila. Yrjö Hautala.
5637: Albin Wickman. Ale Holopainen. Eino E. Beikura.
5638: 1079
5639:
5640: IV,304. - Rah.al. N: o 133.
5641:
5642:
5643:
5644:
5645: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jy-
5646: väskylän talouskoulua varten.
5647:
5648:
5649: E d u s k u n n a 11 e.
5650:
5651: Jyväskylän talouskoulussa, joka samalla ikälisät ....................... . 133 800
5652: palvelee Keski-Suomen kotitalousopettaja- kalliinpaikanlisät .............. . 70560
5653: opistoa sen yhtenä harjoituskouluna, on ope- Yhteensä mk 1105 560 ·
5654: tus mahdollisimman suuren oppilasmäärän
5655: sijoittamiseksi järjestetty kolmeen keittiö-
5656: ryhmään, jolloin opettajavahvuuden - ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5657: louskouluista 31 päivänä joulukuuta 1929
5658: annetun asetuksen (446/29) 7 §:n mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5659: - on oltava kolme talousopettajaa ja yksi tulo- ja menoarvioon Jyväskylän ta-
5660: tietopuolisten aineiden opettaja. Kun kou- lous koulua varten 11 Pl. VIII luvun
5661: lussa on nyt kaksi vakinaista talousopettajaa, 3 mon-1,entille palkkoina 901200 mark-
5662: tarvitaan: kaa, ikälisi~ä 133 800 markkaa ja kal-
5663: mk liinpaikanlisinä 70 560 markkaa eli yh-
5664: 1 vakinainen talousopettaja, palkka 450 600 teensä 1105 560 markkaa.
5665: 1 vakinainen tietopuolisten ainei-
5666: den opettaja, palkka . . . . . . . . . . 450 600
5667: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
5668:
5669: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
5670: Artturi Jä.msen. Eino Palovesi.
5671: Arvo Ahonen.
5672: 1080
5673:
5674: IV,305. - Rah.al N: o 134.
5675:
5676:
5677:
5678:
5679: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven kun-
5680: nallista emäntäkoulua varten.
5681:
5682:
5683: E d u s k u n n a 11 e.
5684:
5685: Lappajärven kunnanvaltuusto on varannut 1 käsityönopettaja ............. . 543 300
5686: kunnallista emäntäkoulua varten Erkkilä- Johtajan palkkio .............. . 65100
5687: nimisen maatilan rakennuksineen, jonka pel-
5688: toala on 1·5,50 ha, sekä Kallio-nimisestä ti- Ylimääräiset:
5689: lasta me.tsämaata 80-100 ha. Kun Lappa- 1 terveydenhoidon opettaja ..... . 543 300
5690: järvi muodostaa lähipitäjiensä kanssa yhte- Tuntiopetus ................... . 60000
5691: näisen Järviseuduksi kutsutun alueen, ja kun Ikälisät ....................... . ·549 300
5692: koulun talous kunnan omistamana tulee ole- Yhteensä mk 4 024 200
5693: maan turvattu, ehdotetaan perustettavaksi
5694: Lappajärven kunnallinen emäntäkoulu sekä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5695: siihen seuraavat toime.t ja palkkausmäärä-
5696: rahat: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5697: Toimi palkka mk tulo- ja menoarvioon Lappajärven
5698: Vakinaiset: kunnallista emäntäkoulua varten 11 Pl.
5699: 1 maatalousaineiden opettaja ... . 633 300 VIII luvun 3 nwmentille palkkoina
5700: 1 talousopettaja ............... . 543 300 4 024 200 markkaa ja 11 Pl. VIII lu-
5701: 1 kodinhoidon opettaja ......... . 543 300 vun 4 momentt1le ylläpitomenoina
5702: 1 puutarhaopettaja ............ . 543 300 1 000 000 markkaa.
5703: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
5704:
5705: Väinö Rankila. Toivo Antila.
5706: Aleksi Kiviaho. Eino Uusitalo.
5707: Esa Koivusilta.
5708: 1081
5709:
5710: IV,306. - Rah.al. N:o 135.
5711:
5712:
5713:
5714:
5715: M. Mattila ym. : Määrärahan osoittamisesta Nurmijärven
5716: kiinteän mieskotiteollisuuskoulun perustamista varten.
5717:
5718:
5719: E d u s k u n n a ll e.
5720:
5721: Nurmijärven kunta omistaa mieskotiteol- koulun tilalle saataisiin perustetuksi kiinteä
5722: lisuusoppilaitoksen, jonka laajentaminen ja koulu ja sen toiminta laajennetuksi ja kehi-
5723: kehittäminen ei ole ollut mahdollista, koska tetyksi nykyajan vaatimuksia vastaavaksi,
5724: koulu on muodollisesti kiertävä koulu. Kunta ehdotamme kunnioittaen,
5725: on kuitenkin nähnyt tarpeen vaatimaksi ryh-
5726: tyä laajentamaan tätä oppilaitosta alueensa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5727: nuorison ammatillista koulutusta ajatellen, tulo- ja menoarvioon Nurmijärven kiin-
5728: ja on tässä tarkoituksessa jo hyväksynytkin teän mieskotiteollisuuskoulun perusta-
5729: koulun opetus- ja asuntolatiloja varten laa- miseksi lisäyksenä 11 Pl. VIII: 5 mo-
5730: ditun ohjelmaluonnoksen, joka käsittää ra- mentiUe ammattiopettajain palkkauk-
5731: kennustiloja yhteensä n. 12 000 ms. Oppi- sen avustuksena yhteensä 1 500 000
5732: laitoksen perustamisen tultua toteutetuksi, markkaa ja 11 Pl. VIII: 6 momentille
5733: aluksi kaksiosastoisena mieskotiteollisuuskou- oppilaitoksen peruskankintoja varten
5734: luna, voidaan kiertävä koulu lakkauttaa, jo- kertamenona 20 miljoonaa markkaa
5735: ten siltä osalta säästyneet valtion avustus- sekä samalle momentille oppilaitoksen
5736: varat voidaan käyttää uuden koulun palk- varsinaisia ylläpitomenoja varten 2
5737: kaus- ja ylläpitoavustuksiksi. m~'ljoonaa markkaa.
5738: Jotta vuodesta 1949 Nurmijärven kirkon-
5739: kylässä toimivan kiertävän mieskotiteollisuus-
5740: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
5741:
5742: Matti Mattila. Toivo Antila. Eino E. Heikura.
5743: 1082
5744:
5745: IV,307. - Ra.h.al. N: o 136.
5746:
5747:
5748:
5749:
5750: Saura ym.: Määt·ärahan osoittamisesta Salon naiskotiteolli-
5751: suuskoulun perustamiseksi.
5752:
5753:
5754: E d u s kun n a 11 e.
5755:
5756: Varsinais-Suomen maatalousnaisten piiri- rustettavaksi 2-osastoinen Salon naiskotiteol-
5757: keskus on Salon kauppalassa ylläpitänyt lisuuskoulu.
5758: 6 vuoden ajan, vuodesta 1951 lukien kutoma- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
5759: koulua kokonaan ilman valtion avustusta. dotamme,
5760: Opettajana on alusta alkaen toiminut pätevä
5761: kotiteollisuusopettaja. Koulun jatkuvalle toi- että Eduskunta ottaisi Salon nais-
5762: minnalle nykyisissä, vuosi sitten kunnoste- kotiteollisuuskoulun perustamiseksi
5763: tuissa huonetiloissa on hyvät edellytykset. vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon
5764: Kun oppilaita aina on ollut riittävästi pyrki- 11 Pl. VIII luvun 5 momentille kah-
5765: mässä kouluun kauppalasta ja sitä ympäröi- den ammattiopettajan palkkaamista
5766: vistä maalaiskunnista, oppilaitos on osoittau- varten yhteensä 1 300 000 markkaa ja
5767: tunut paikkakunnalla tarpeelliseksi. Jotta 11 Pl. VIII luvun 6 momentin koh-
5768: ammattiopetus tässä koulussa voitaisiin saada dalle ylläpitoavustuksiin 1 450 000
5769: yhdenmukaiseksi maassamme toimivien nais- markkaa, josta perustamiskustannuksia
5770: kotiteollisuuskoulujen kanssa, ehdotetaan pe- kaluston ja työvälineistön hankkimista
5771: varten kertamenona 600 000 markkaa.
5772: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
5773:
5774: Kalervo Saura. Toivo H. Kinnunen. Albin Wickman.
5775: Mauno Jussila. K. F. Haapasalo. Toivo Antila.
5776: Saara Forsius. Eino Roine. Matti Mattila.
5777: Martti Salminen. Paavo Aitio. Leo I. Mattila.
5778: Niilo Honkala.
5779: 1083
5780:
5781: IV,308.- Rah.al. N:o 137.
5782:
5783:
5784:
5785:
5786: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan naiskoti-
5787: teollisuuskoulun ompeluosastoa varten.
5788:
5789:
5790: E d u s k u n n a 11 e.
5791:
5792: Itä-Hämeen kiertävä naiskotiteollisuus- nen ompeluosastolla. Huoneistossa, jossa
5793: koulu toimi Heinolan kaupungissa yli kym- koulu nyt toimii, on myös tila ompeluosastoa
5794: menen vuotta. Kuluvana vuonna se muutet- varten ja ompeluosasto on aloittanut toimin-
5795: tiin kiinteäksi Heinolan naiskotiteollisuuskou- tansa syyslukukauden alussa koulun kanna-
5796: luksi. Koulussa on kutomaosasto ja se on tusyhdistyksen ja kaupungin avustuksen va-
5797: jatkuvasti osoittautunut tarpeelliseksi sekä rassa. Maataloushallitus on ehdottanut vuo-
5798: Heinolan kaupungin että lähiympäristön den 1958 menoarvioon uuden osaston perus-
5799: nuorten naisten kätevyystaidon ylläpitäjänä. tamista varten ammattiopettajan palkkaus-
5800: Kuitenkin on kipeästi kaivattu nuorille nai- avustukseen '598 860 mk, perustamiskustan-
5801: sille myös ompelun opetusta. Kotiteollisuus- nuksiin 300 000 mk ja ylläpitomenoihin
5802: koulun työmuoto ja opetusohjelma soveltuu 350 000.
5803: erittäin hyvin maaseudun ja maaseutukau- Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, eh-
5804: pungin ammattikoulutukseksi, koska se voi dotamme,
5805: antaa sellaisen kätevyystaidon, joka kodin
5806: töitä silmälläpitäen on suuriarvoinen, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5807: sen lisäksi myös hyvän pohjan ompelun tulo- ja menoarvioon Heinolan nais-
5808: alalla niille, jotka sitä joutuvat harrastamaan kotiteollisuusk<tulun <tmpeluosastoa var-
5809: joko kotiansiotyönä tai ammattimaisesti. Kun ten lisäyksenä 11 Pl. VIII:5 m<tmen-
5810: Heinolan kaupungissa toimii poikain ammat- tille yhden ammattiopettajan palk-
5811: tikoulu, mutta tyttöja varten ei tällaista op- kauksen avustuksena 600 000 markkaa
5812: pilaitosta ole., muodostuisi tämän osaston pe- ja 11 Pl. VIII :6 momentille uuden
5813: rustaminen ratkaisuksi Heinolan kaupungin osaston perushankintoja varten kerta-
5814: osalta tyttöjen ammattikoulutuskysymykselle. men<tna 300 000 markkaa sekä samalle
5815: Heinolan kaupunki on luovuttanut koulua momentille osaston varsinaisia ylläpito-
5816: varten tontin ja koulun rakennussuunnitel- menoja varten 350 000 markkaa.
5817: massa on otettu huomioon koulun laajentami-
5818: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
5819:
5820: Sylvi Halinen. Irma Hamara.
5821: Marja Lahti. Saara Forsius.
5822: Toivo H. Kinnunen. Onni Mannila.
5823: Hilja Väänänen. Tyyne Paasivuori
5824: Vieno Simonen. Viljo Virtanen.
5825: Antti J. Rantamaa. Eino Uusitalo.
5826: Aukusti Pasanen. K. F. Haapasalo.
5827: 1084
5828:
5829: IV,309. - Ra.h.al. N: o 138.
5830:
5831:
5832:
5833:
5834: Sinkkonen ym.: Määr·ärahan osoittamisesta Parikkalan seu-
5835: dun maamieskoulun rakentamista varten.
5836:
5837:
5838: Eduskunnalle.
5839:
5840: Maataloushallitus on myöntänyt vuoden mukaista saada rakennuksen rahoitus järjes-
5841: 1957 määrärahoistaan Parikkalan seudun tetyksi.
5842: maamieskoululle 1000 000 markkaa avustusta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5843: ja 9 000 000 markkaa lainaa uuden koulu- nioittaen,
5844: talon rakentamista varten. Rakentaminen
5845: aloitetaan ministeriön luvalla syksyn 1957 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5846: kuluessa. Olisi suotavaa, että rakennustöitä tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
5847: voitaisiin jatkaa keskeytymättä ja sentähden, vun uudelle momentille 75 000 000
5848: ottaen huomioon paikkakunnalla vallitsevan markkaa Parikkalan seudun maamies-
5849: jokatalvisen työttömyyden, olisi tarkoituksen- koulun rakentamista varten.
5850: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
5851:
5852: Yrjö Sinkkonen. Väinö Ra.nkila.
5853: 1085
5854:
5855: IV,310. - Rah.al. N: o 139.
5856:
5857:
5858:
5859:
5860: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
5861: samiseksi Valtion maatalouskemiallisen laboratorion tutki-
5862: javirkojen ja ylimääräisten toimien haltijoille.
5863:
5864:
5865: E d u s k u n n a 11 e.
5866:
5867: Viitaten raha-asia-aloitteen n:o 112 perus- varattaisiin 69 360 markan suuruinen
5868: teluihin ehdotamme kunnioittaen, arviomääräraha Valtion ;maatalous-
5869: kemiallisen laboratorion tutkijavirko-
5870: että vuoden 1958 'tulo- ja meno- jen ja ylimääräisten toimien haltijain
5871: arvion 11 Pl. IX luvun 1 momentille pätevyyslisän maksamiseksi.
5872: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
5873:
5874: Juho Karvonen. Arno Tuurna.
5875: Lauri Järvi. Grels Teir.
5876: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen.
5877: Erkki Koivisto.
5878:
5879:
5880:
5881:
5882: 15 E 815/57
5883: 1086
5884:
5885: IV,Sll. - Rab.al. N:o 140.
5886:
5887:
5888:
5889:
5890: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
5891: samiseksi siementarkastuslaitoksen tutkijavirkojen ja yli-
5892: määräisten toimien haltijo{lle.
5893:
5894:
5895: E d u s k u n n a 11 e.
5896:
5897: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 112 perus- varattaisiin 34 680 markan suuruinen
5898: teluihin ehdotamme kunnioittaen, arviomääräraha siementarkastuslaitok-
5899: sen tutkijavirkojen ja ylimääräisten
5900: että vuoden 195B tulo- ja meno- toimien kaltijain pätevyyslisän mak-
5901: arvion 11 Pl. IX luvun 7 momentille samiseksi.
5902: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
5903:
5904: Juho Karvonen. Arno Tuurna.
5905: Lauri Järvi. Grels Teir.
5906: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen.
5907: Erkki Koivisto .
5908:
5909:
5910:
5911:
5912: •
5913: 1087
5914:
5915: IV,312. - Rah.ai. N:o 141.
5916:
5917:
5918:
5919:
5920: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
5921: samiseksi vointarkastuslaitoksen tutkijavirkojen ja yli-
5922: määräisten toimien haltijoille.
5923:
5924:
5925: E d u s k u n n a 11 e.
5926:
5927: Viitaten raha-asia-aloitteen n:o 112 perus- varatttaisiin 34 680 markan suuruinen
5928: teluihin ehdotamme kunnioittaen, arviomääräraha vointarkastuslaitoksen
5929: tutkijavirkojen ja ylimääräisten toi-
5930: että vuoden 1958 tulo- ja meno- mien haltijain pätevyyslisän maksami-
5931: arvion 11 Pl. IX luvun 11 momentille seksi.
5932: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
5933:
5934: Juho Karvonen. Arno Tuurna.
5935: Lauri Järvi. Grels Teir.
5936: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen.
5937: Erkki Koivisto.
5938: 1088
5939:
5940: IV,313. - Rah.al. N:o 142.
5941:
5942:
5943:
5944:
5945: Asvik ym.: Km·otetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
5946: siksi maanparannustöiden kustantamiseksi.
5947:
5948:
5949: E d u s k u n n a ll e.
5950:
5951: Valtion osanotosta maanparannustöiden Maanparannushankkeiden tullessa entistä
5952: kustannuksiin hallitus esittää vuoden 1958 laajakantoisemmiksi ja täten yhä enemmän
5953: tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun 7 mo- valtion tuesta riippuvaisiksi onkin maatalous-
5954: mentille valtion avustuksina 650 milj. mark- hallitus esittänyt maanparannustöiden kus-
5955: kaa ja 19 Pl. II luvun 11 momentille lainoina tannuksiin otettavaksi 3 500 000 000 markan
5956: 650 milj. markkaa. Näiden määrärahojen määrärahan.
5957: puitteissa valtio tukee sellaisia maanparan- Esimerkkinä varoja odottavien töiden laa-
5958: nustöitä, joiden tarkoituksena on virtoja, juudesta mainittakoon, että maataloushalli-
5959: puroja ja jokia perkaamalla, järviä laske- tuksen jokitoimisto, joka on tutkinut Pohjan-
5960: malla, kuivatusojia kaivaroalla sekä penger- maan peruskuivatukseen liittyviä kuivatus-
5961: tämällä kuivattaa soita ja muita vesiperäisiä kohteita, tarvitsee 17 hankkeen toteuttami-
5962: maita sekä estää maiden hyväksikäyttöä hait- seen 4 930 milj. markkaa hyötyalan ollessa
5963: taavia tulvia ja maiden vettymistä. Maan- 48 640 hehtaaria. Työkohteiden mittasuhteita
5964: viljelysinsinööripiirien toimesta on vuoteen selvittää mm. Kyrönjoen perkaushanke,
5965: 1956 mennessä kaikkiaan suunniteltu kuiva- jonka kustannusarvio on 1100 milj. markkaa
5966: tustöitä n. 1.8 milj. ha:n hyötyalalle ja työt hyötyalan ollessa 8 700 hehtaaria.
5967: toteutettu 0.8 milj. ha: n alalla. Maanparan- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
5968: nustyön suoritusta on voimakkaasti hidas-
5969: tanut maanparannusmäärärahojen niukkuus. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
5970: Niinpä nykyisin rahoitusta odottavia hank- t1tlo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
5971: keita on yli 500, ja toteuttamattomien töiden 7 momentille lisäyksenä 100 000 000
5972: määrä on jatkuvasti lisääntymässä. markan siirtomäärärahan avustuksina
5973: maanparannustöiden kustantamiseksi.
5974: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
5975:
5976: Toivo Asvik. Pauli Puhakka.
5977: Matti Koivunen. H. Tauriainen.
5978: Lauri Myllymäki. Usko Seppi.
5979: Gösta Rosenberg. Hemming Lindqvist.
5980: Niilo Nieminen. Nestori Nurminen.
5981: Aleksi Kiviaho.
5982: 1089
5983:
5984: IV,314. - Rah.al. N: o 143.
5985:
5986:
5987:
5988:
5989: Antila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hevoskan-
5990: takirjojen painatukseen.
5991:
5992:
5993: .E d u s k u n n a 11 e.
5994:
5995: Asetuksessa toimenpiteistä hevostalouden Viimeinen tammakantakirjanide sisältää vuo-
5996: edistämiseksi annetun asetuksen muuttami- sina 1953-54 kantakirjaan hyväksytyt
5997: sesta (40/49), joka on annettu 21 päivänä tammat.
5998: tammikuuta 1949, sanotaan mm. ,,.Hevos- Vuonna 1958 olisi julkaistava tammakanta-
5999: kantakirjat julkaistaan maataloushallituksen kirja vuosilta 1955-1956, joka tulisi sisältä-
6000: toimesta." Kun hevosten kantakirjaan mer- inään tiedot 3162 kantakirjaan hyväksytystä ·
6001: kitseminen on hevosjalostustyön tärkeimpiä tammasta. Nykyisten kustannusten mukaan
6002: toimenpiteitä, on kantakirjojen julkaisemi- nousevat ko. kantakirjan painatuskustan-
6003: nen ja siten jalostustyön tulosten saattami- nukset n. 700 000 markkaan.
6004: nen hevoskasvattajien ja hevostalousvirkaili- Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
6005: jain tietoon ja käyttöön jo- mahdollisimman
6006: aikaisessa vaiheessa jalostushevosten valin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6007: nan ja hevostalousvirkailijain menestykselli- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XII lu-
6008: sen toiminnan kannalta aivan välttämätöntä. vun 10 mamenWle lisäyksenä 700 000
6009: Tähän mennessä on orikantakirjat julkaistu markkaa käytottäväksi hevoskantar
6010: vuoteen 1954 ja saadaan vuosien 1954-57 kirjojen painatukseen.
6011: orikantakirja painoon vielä kuluvana vuonna.
6012: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
6013:
6014: Toivo Antila. Artturi Jämsen.
6015: Erkki Ryömä. Matti Mattila.
6016: Kalervo Saura.
6017: 1090
6018:
6019: IV,315. - Fin.mot. N: o 144.
6020:
6021:
6022:
6023:
6024: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för att
6025: täcka ränteskillnaden på lån, som beviljas yrkesfiskare
6026: för anskaffning av fiskredskap och båtar.
6027:
6028:
6029: T i ll R i k s d a g e n.
6030:
6031: Bland de åtgärder, som :från statens sida Budgetpropositionen för år 1958 :för-
6032: på senare tid vidtagits :för att stöda den eko- utsätter intet anslag för nya lån tili an-
6033: nomiskt beträngda fiskarbefolkningen, har skaffning av fiskredskap. Det vore emeller-
6034: statslånen för anskaffning av fiskredskap tid synnerHgen värdefullt att även under
6035: · och båtar varit av stor betydelse. De har nästa år statslån skulle stå tili förfogande
6036: beviljats i den formen att staten erlagt skill- för detta ändamål. Då det under rådande
6037: naden mellan gängse utlåningsränta och den förhållanden är nödvändigt att begränsa
6038: ränta på 3 procent som låntagarna betalat. anspråken på statskassan så mycket som
6039: Kapitalet har ställts till förfogande av An- möjligt, :föreslås endast 2 milj. mk tili att
6040: delskassornas Central Ab och Sparbankernas täcka den ovannämnda ränteskillnaden. På
6041: Central Aktiebank. det sättet skulle 40 milj. mk stå till för-
6042: I samma mån som tillgången på kredi t fogande.
6043: har skärpts och svårigheterna ökats att er- Med hänvisning tili det som ovan anförts
6044: hålla lån på enskild väg, har statens låne- föreslås,
6045: verksamhet för att trygga fiskarbefolknin-
6046: gens yrkesutövning fått förstärkt betydelse. att Riksdagen måtte i statsförslaget
6047: Det tiligängHga kapitalbeloppet har dock för år 1958 anvisa 2 milj. mark för
6048: ständigt varit alltför knappt för att ens att täcka ränteskillnaden på lån, som
6049: tillnärmelsevis tillgodose behovet i hela lan- beviljas yrkesfiskare för anskaffning
6050: det, och lånebeloppen har varit anspråkslösa, av fiskredskap och båtar.
6051: i ·allmänhet inte överstigit 300 000 mk.
6052: Helsingfors den 1 oktober 1957.
6053:
6054: John Österholm. Kurt Nordfors.
6055: Arthur Larson. Bertel Lindh.
6056: Grels Teir.
6057: 1091
6058:
6059: IV,315. - Rah.al. N: o 144.
6060: Suomennos.
6061:
6062:
6063:
6064:
6065: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikalastajille
6066: kalanpyydysten ja veneiden hankkimiseksi myönnettävien
6067: lainojen korkoeron suorittamiseen.
6068:
6069:
6070: E d u s k u n n a 11 e.
6071:
6072: Niissä toimenpiteissä, joihin valtion taholta Budjettiesitys vuodelle 1958 ei edellytä
6073: on viime aikoina ryhdytty taloudellisesti vai- mitään määrärahaa uusiin lainoihin kalan-
6074: keassa asemassa olevan kalastajaväestön tuke- pyydysten hankkimista varten. Kuitenkin
6075: miseksi, on kalanpyydysten ja veneiden hank- olisi erittäin suuri merkitys sillä, että myös
6076: kimiseen annetuilla valtion lainoilla ollut ensi vuonna olisi valtionlainoja käytettävissä
6077: suuri merkitys. Ne on myönnetty siinä muo- tähän tarkoitukseen. Kun vallitsevissa oloissa
6078: dossa, että valtio on suorittanut käyvän lai- on välttämätöntä rajoittaa valtion kassaan
6079: nauskoron ja lainansaajien maksaman 3 % : n kohdistuvia vaatimuksia mahdollisimman
6080: koron erotuksen. Pääoman ovat asettaneet paljon, ehdotetaan ainoastaan 2 miljoonaa
6081: käytettäväksi Osuuskassojen Keskus Oy ja markkaa edellä mainitun korkoeron suoritta-
6082: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki. miseen. Tällä tavoin olisi käytettävissä 40
6083: Samassa määrässä kuin luotonsaantia on miljoonaa markkaa.
6084: tiukennettu ja vaikeudet lainan saantiin yksi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
6085: tyistä tietä kasvaneet on valtion lainaustoi-
6086: minta kalastajaväestön ammatinharjoittami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6087: sen turvaamiseksi saanut suuremman merki- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
6088: tyksen. Käytettävissä ollut pääomamäärä on markkaa ammattikalastajille kalanpyy-
6089: kuitenkin aina ollut aivan liian niukka edes dysten ja veneiden hankkimiseksi
6090: lähimain tyydyttääkseen tarvetta koko maassa, myönnettävien lainojen korkoeron suo-
6091: ja lainamäärät ovat olleet vaatimattomia rittamiseen.
6092: eivätkä yleensä ole nousseet yli 800 000 mar-
6093: kan.
6094: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
6095:
6096: John Österholm. Kurt Nordfors.
6097: Arthur Larson. Bertel Lindh.
6098: Grels Teir.
6099: 1092
6100:
6101: IV,316. - Fin.mot. N:o 145.
6102:
6103:
6104:
6105:
6106: Rosenberg m. fl.: .Angående anvisande av anslag till under-
6107: stöd och lån åt yrkesfiskare, som råkat i ett ekonomiskt
6108: ohållbart läge.
6109:
6110:
6111: Till Riksdagen.
6112:
6113: Statsmaktens felaktiga inställning till och och försöka finna inkomst- oeh levnadsmöj-
6114: fullständiga oförståelse för de problem vår ligheter i städerna och på industriorterna
6115: fiskarbefolkning i dag har att br.ottas med eller i främmande länder.
6116: har gjort att fiskarnas levnadsmöjligheter Det behövs snabba åtgärder för att hålla
6117: gradvis försvåras, skärgården avfolkas och nöden borta från fiskarhemmen. Felslaget
6118: fiskerinäringen inte kan hålla jämna steg fiske är fullt jämförbart med missväxt och
6119: med utvecklingen inom andra näringsgrenar. skördeskador inom jordbruket, varför enligt
6120: Senaste höst och vinter drabbades yrkes- undertecknades åsikt skadeersättning från
6121: fiskarna av felslaget havsfiske, särskilt då statligt håll åt fiskerinäringens utövare i
6122: strömmingsfisket, och i höst har detta mån- form av jörmånliga lån och understöd i dy-
6123: genstädes upprepats. Ater drivs nya skaror lika fall vore helt på sin plats.
6124: av fiskare och deras familjer närmare det Hänvisande till vad ovan sagts föreslås,
6125: absoluta existensminimet. De väntade in-
6126: komsterna uteblir, men räntor och amorterin- att Riksdagen i statsförslaget för år
6127: gar, skatter och skulder skall betalas. Var 1958 måtte upptaga ett anslag, stort
6128: ta pengar för att täcka dessa utgifter, är den 10 miljoner mark, att utdelas som un-
6129: ständigt återkommande frågan. Andra ar- derstöd och långfristiga lån med låg
6130: bets- och inkomstkällor står sällan till buds ränta åt yrkesfiskare, vilka genom fel-
6131: i hembygden. Nya skaror av ungdomar nöd- slaget fiske har råkat i ett ekonomiskt
6132: gas härigenom att fly den bistra verkligheten ohållbart liirJe.
6133: Helsingfors den 3 oktober 1957.
6134:
6135: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Judit Nederström-Lunden.
6136: Rainer Virtanen. Lauri Myllymäki. Nestori Nurminen.
6137: 1093
6138:
6139: IV,316. - Rah.al. N: o 145.
6140: Suomennos .
6141:
6142:
6143:
6144:
6145: .. Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
6146: lainoiksi taloudellisesti kestämättömään asemaan joutu-
6147: neille ammattikalastajille.
6148:
6149:
6150: E d u s k u n n a ll e.
6151:
6152: Valtiovallan väärästä ja täysin ymmärtä- suutta ja yrittämään tulonsaanti- ja elin-
6153: mättömästä suhtautumisesta niihin vaikeuk- mahdollisuuksia kaupungeissa ja teollisuus-
6154: siin, joita vastaan kalastajaväestömme on paikkakunnilla tai vieraissa maissa.
6155: tällä hetkellä taisteltava, on ollut seurauksena Tarvitaan nopeita toimenpiteitä kalastaja-
6156: kalastajaväestömme elinmahdollisuuksien as- kotien hädän torjumiseksi. Kalastuksen epä-
6157: teittainen huonontuminen, saariston tyhjene- onnistuminen on täysin verrattavissa katoon
6158: minen väestöstä ja se seikka, ettei kalastus- ja satovahinkoihin · maataloudessa, minkä
6159: elinkeinu voi pysytellä muissa elinkeinonhaa- vuoksi valtion taholta kalastuselinkeinon har-
6160: roissa tapahtuvan kehityksen tasalla. joittajille annettu vahingonkorvaus edullis-
6161: Viime syksynä ja talvena kalastajia koh- ten lainojen ja avustusten muodossa olisi sel-
6162: tasi merikalastuksen epäonnistuminen, eri- laisissa tapauksissa allekirjoittaneiden mie-
6163: tyisesti silakankalastuksen, ja tänä syksynä lestä taysin paikallaan.
6164: se on monin paikoin uusiutunut. Jälleen Edellä sanottuun viitaten .ehdotetaan,
6165: ajautuu uusia kalastajajoukkoja perheineen
6166: lähemmäksi ehdotonta toimeentulominimiä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6167: Odotetut tulot jäävät saamatta, mutta korot tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
6168: ja kuoletukset, verot ja velat on maksettava. markan määrärahan jaettavaksi avus-
6169: Mistä saadaan rahat näiden menojen peittä- tuksina ja pitkäaikaisina halpakorkoi-
6170: miseen, on alituiseen toistuva kysymys. Muita sina lainoina ammattikalastajille, jotka
6171: työ- ja tulolähteitä on harvoin käytettävissä kalastuksen epäonnistumisen takia
6172: kotiseudulla. Uusia nuorukaisjoukkoja pako- ovat joutuneet taloudellisesti kestämät-
6173: tetaan täten pakenemaan katkeraa todelli- tömään asemaan.
6174: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
6175:
6176: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. Jud.it Nederström-Lunden.
6177: Rainer Virtanen. Lauri Myllymäki. Nestori Nurmiften.
6178:
6179:
6180:
6181:
6182: lG E S l:)/;;1
6183: 1094
6184:
6185: IV,317. - Rah.al. N:o 146.
6186:
6187:
6188:
6189:
6190: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen kalastushoito-
6191: yhtymälle kalastusolojen järjestelyä varten. •
6192:
6193:
6194: E d u s k u n n a ll e.
6195:
6196: Sen jälkeen kun Oulu- ja Kemijokiin on pohjalle järjestymään, ja ne pienet esteet,
6197: rakennettu voimalaitoksia, on vielä rakenta· mitkä tällä kertaa ovat vielä olemassa, poiste-
6198: matta oleva Iijoki jäänyt ainoaksi sellaiseksi tuiksi, niin sitä vaikutusta, mikä kalastuk-
6199: Perämeren joeksi, jossa on mahdollisuus ke- sella jokivarren asukkaiden taloudelliseen
6200: hittää lohen- ja siiankalastusta ja kalavesien elämään tulee olemaan ja miten se tulee työ-
6201: hoitoa sellais~ksi, että kalastuksella tulee ole- tilaisuuksia lisäämään, ei voida laskea en-
6202: maan taloudellista merkitystä joen varrella nenkuin muutamien vuosien perästä. Koska
6203: asuvalle väestölle ja sen kautta koko kan- lohen- ja siian tehokkaammasta kalastU:ksesta
6204: santaloudelle. ja kalavesien hoidosta saatavat tulokset tule-
6205: Kun niitä esteitä, mitkä lohen- ja siian- vat myöskin vaikuttamaan valtion . ja kun-
6206: kalastuksella on Iijokivarressa olemassa, ei tienkin talouteen myönteisesti, niin valtio
6207: ole yksityisten kalastuskuntien yrityksistä olisi velvollinen tukemaan ,Kalastushoito-
6208: huolimatta voitu poistaa, niin jokivarrella yntymää" lijokivarren kalastusolojen järjes-
6209: olevien kalastuskuntien edustajat päättivät telytyössä.
6210: syyskuun 8 päivänä 1957 Pudasjärvellä pitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6211: mässään kokouksessa yksimielisesti perustaa nioittaen,
6212: yhteisen, koko jokivarren käsittävän ,Kalas-
6213: tushoitoyhtymän" ja tällä tavalla yhteistoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6214: minnassa voittaa ne vaikeudet, jotka ovat tulo- ja menoarvioon 4 000 000 markan
6215: haitanneet tehokasta lohen- ja siiankalastusta suuruisen määrärahan Iijoen kalastus-
6216: ja kalavesien hoitoa jokivarressa. hoitoyhtymälle kalastusolojen järjes-
6217: Jos jokivarren kalastus sen alajuoksulta telyä varten.
6218: yläjuoksulle asti saadaan oikeudenmukaiselle
6219: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
6220:
6221: Eino Rytinki. Aaro Kauppi.
6222: 1095
6223:
6224: IV,318. - Rah.al. N: o 147.
6225:
6226:
6227:
6228:
6229: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän m-ak-
6230: samiseksi maatalouden tutkimuskeskuksen tutkijavirkojen
6231: ja ylimääräisten toimien haltijoille.
6232:
6233:
6234: E d u s k u n n a 11 e.
6235:
6236: Viitaten raha-asia-aloitteen n:o 112 perus- varattaisiin 899 520 markan sttUruinen
6237: teluihin ehdotamme kunnioittaen, arviomääräraha maatalouden tutkimus-
6238: keskuksen tutkijavirkojen ja ylimää-
6239: että vuoden 1958 ty,lo- ja menoar- räisten toimien haUijain pätevyyslisän
6240: vion 11 Pl. XIV luvun 1 momentille maksamiseksi.
6241: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
6242:
6243: Juho Karvonen. Arno Tuurna.
6244: Lauri Järvi. Grels Teir.
6245: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen.
6246: Erkki Koivisto.
6247: 1096
6248:
6249: IV,319. - Rah.al. N:o 148.
6250:
6251:
6252:
6253:
6254: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
6255: samiseksi maatalouden koe- ja tutkimustoiminnan koease-
6256: mien tutkijavirkojen ja ylimääräisten toimien haltijoille.
6257:
6258:
6259: E d u s k u n n a 11 e.
6260:
6261: Viitaten raha-asia-aloitteen n:o 112 perus- varattaisiin 324 600 markan suuruinen
6262: teluihin ehdotamme kunnioittaen, arviomääräraha maatalouden koe- ja
6263: tutkimustoiminnan koeasemien tutkija-
6264: että vuoden 1958 tulo- ja menoar- virkojen ja ylimääräisten toimien hal-
6265: vion 11 Pl. XIV luvun 11 momentille tijain pätevyyslisän maksamiseksi.
6266: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
6267:
6268: Juho Karvonen. Arno Tuurna.
6269: Lauri Järvi. Grels Teir.
6270: Eetu Karjalainen. Erkki Koivisto.
6271: Armas Leinonen.
6272: 1097
6273:
6274: IV,320. - Fin.mot. N: o 149.
6275:
6276:
6277:
6278:
6279: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag åt Svenska
6280: Lantbrukssällskapens i Finland Förbund för avlönande
6281: av en konsulent i maskinskötsel.
6282:
6283:
6284: T i ll R i k s d a g e n.
6285:
6286: Lantbrukets starka mekanisering under se- lande lantbruksbefolkning. Mekaniseringen
6287: naste tid ställer stora krav på lantbrukar- inom svenskbygden är dock större än i me-
6288: nas maskinkunskap och därigenom på den deltal för hela landet. Det kan därför
6289: rådgivning som i detta avseende kan bjudas anses fullt rättvist, att även den svenskta-
6290: av lantbrukets rådgivningsorganisationer. lande jordbrukarbefolkningen redan nu får
6291: Detta har numera även beaktats i regerin- en maskinkonsulent. I praktiken bör ju må-
6292: gens proposition tili riksdagen med förslag let vara :att varje lantbrukssällskap har sin
6293: tili rnkomst och utgiftsstat för år 1958. I maskinkonsulent.
6294: nämnda proposition har nämligen under Med hänvisning tili vad ovan anförts
6295: 11 Ht. XV kap. 2 b mom. föreslagits föreslås vördsamt,
6296: 3 216 500 mark för 5 konsulenter i maskin-
6297: skötsel för fem lantbrukssällskap hörande att Riksdagen måtte under 11 Ht. XV
6298: tili Maatalousseurojen Keskusliitto. Redan kap. 2 mom. upptaga ett anslag om
6299: år 1952 anslogs medel för detta _ändamål åt 643 300 mark att utges åt Svenska
6300: de tre finskspråkiga småbrukarförbunden. Lantbrukssällskapens i Finland För-
6301: Trots upprepade hemställningar såväl till bund för avlönande av en konsulent
6302: vederbörande statliga myndigheter som mo- i maskinskötsel inom de tre svensk-
6303: tionsvägen tili riksdagen har något mot- språkiga lantbrukssällskapens områ-
6304: svarande anslag icke beviljats för den råd- den.
6305: givning som utföres bland landets svenskta-
6306: Helsingfors den 2 oktober 1957.
6307:
6308: Verner Korsbäck. Grels Teir. Albin Wickman.
6309: 1098
6310:
6311: IV,320. - Rah.al. N:o 149.
6312: Suomennos.
6313:
6314:
6315:
6316:
6317: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Lant-
6318: brukssällskapens i Finland Förbund nimiselle liitolle ko-
6319: neenhoidon neuvojan palkkaamista varten.
6320:
6321:
6322: E d u s k u n n a 11 e.
6323:
6324: Maatalouden voimakas koneeliistuminen tavaa neuvontaa varten. Koneeliistuminen
6325: viime vuosina asettaa suuria vaatimuksia on kuitenkin ruotsalaisilla seuduilla suurempi
6326: maanviljelijäin koneiden tuntemukselle ja kuin keskimäärin koko maassa. Sen vuoksi
6327: sille neuvonnalle, jota maatalouden neuvonta- voidaan pitää täysin oikeudenmukaisena, että
6328: järjestöt tässä suhteessa voivat antaa. Tämä myös ruotsinkielinen maanviljelijäväestö jo
6329: on otettu nyttemmin myös huomioon halli- nyt saa koneenhoidonneuvojan. Käytännös-
6330: tuksen esityksessä eduskunnalle vuoden 1958 sähän täytyy olla päämääränä, että jokai-
6331: tulo- ja menoarvioksi. Mainitussa esityksessä sella maatalousseuralla on koneenhoidonneu-
6332: on nimittäin 11 Pl. XV luvun 2 b momen- vojansa.
6333: tilla ehdotettu 3 216 500 markkaa viiden ko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6334: neenhoidon neuvojan palkkaamiseksi Maa- nioittaen,
6335: talousseurojen Keskusliittoon kuuluvaa viittä
6336: maanviljelysseuraa varten. Jo vuonna 1952 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6337: myönnettiin varoja tähän tarkoitukseen kol- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
6338: melle suomenkieliselle pienviljelijäliitolle. 2 momentille 643 300 markan määrä-
6339: Huolimatta uudistetuista toivomuksista sekä rahan Svenska Lantbrukssällskapens i
6340: asianomaisille valtion viranomaisille että Finland Förbund nimiselle liitolle ko-
6341: aloitetietä eduskunnalle ei mitään vastaavaa neenhoidon neU'vojan palkkaamiseksi
6342: määrärahaa ole myönnetty maan ruotsinkie- kolmen ruotsinkielisen maanviljelys-
6343: lisen maatalousväestön keskuudessa suoritet- seuran alueilla.
6344: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
6345:
6346: Verner Korsbäck. Grels Teir. Albin Wickman.
6347: 1099
6348:
6349: IV,321. - Rah.al. N:o 150.
6350:
6351:
6352: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poronhoi-
6353: don edistämiseen.
6354:
6355: E d u s k u n n a ll e.
6356:
6357: Hallituksen eduskunnalle jättämän, vuo- se korotettava maatalousministeriön ehdotta-
6358: den 1958 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl: n ruaksi 5 785 680 markaksi, jota myöskin mai-
6359: XV luvun 12 momentille (Poronhoidon nittu yhdistys tulo- ja menoarvioehdotukses-
6360: edistäminen) on merkitty ainoastaan3 040000 saan on pyytänyt voidakseen suorittaa var-
6361: markkaa. Näin on tehty siitä huolimatta, sin monipuoliset pakolliset tehtävänsä.
6362: että maatalousministeriö, tietäen todellisen Ellei mainitulle yhdistykselle anneta tar-
6363: tarpeen, on esittänyt sille otettavaksi vittavia rahoja, ei yhdistys voi hoitaa sille
6364: 5 785 680 markkaa. kuuluvista pakollisista tehtävistä kuin osan,
6365: Kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetulla josta kärsii porotalous, joka on maamme poh-
6366: poronhoitolailla ( 444/48) määrättiin perus- joisimpien kuntien väestön pääelinkeino ja
6367: tettavaksi kaikkien paliskuntien keskuselin, jolla on eteläisemmälläkiri poronhoitoalueena
6368: Paliskuntain yhdistys ja tämän yhdistyksen huomattava merkitys sivuelinkeinona. Lain
6369: tehtäväksi siirrettiin sanotulla lailla ja sen ja asetuksen sekä ministeriön vahvistamien
6370: toimeenpanoasetuksella paljon sellaisia poro- sääntöjen edellyttämien pakollisten tehtävien
6371: taloutta ja sen kehittämistä koskevia asioita, hoitamatta jättäminen ei varmaankaan ole
6372: jotka sitä ennen kuuluivat valtion virastoille ja ollut tarkoituksena silloin kun po. laki on
6373: otettiin mainitun lain 49 §: ään samalla sään- säädetty ja asetus annettu sekä säännöt vah-
6374: nös, että valtion tulo- ja menoarvioon on vistettu, eikä niiden noudattamista voida
6375: otettava vuosittain määräraha sanotussa valvontaviranomaistenkaan puolelta vaatia,
6376: laissa määrättyjen tehtävien suorittamista ja eikä laiminlyönnistä syyttää yhdistyksen toi-
6377: poronhoidon kehittämistä varten, olisi pu- mihenkilöitä, jos tehtävistä jää osa hoita-
6378: heena oleva maatalousministeriön ehdottarua matta sen vuoksi, ettei niiden hoitamiseen
6379: 5 785 680 markkaa pitänyt ottaa mainitulle anneta tarvittavia varoja, kuten laki edel-
6380: momentille, että sanottu yhdistJfs voisi hoi- lyttää.
6381: taa sille laissa ja asetuksissa sekä maatalous- Kun lain edellyttämät menot on otettava
6382: ministeriön vahvistamissa säännöksissä mää- tulo- ja menoarvioon, olisi siihenkin nähden
6383: rätyt pakolliset tehtävät. Näin olisi pitänyt mainittua määrärahaa lisättävä. Se, ettei
6384: tehdä sitäkin suuremmalla syyllä, kun maa- tarvittavia varoja anneta ja porotalouden
6385: talousministeriö määrää sanotun yhdistyksen harjoittajien taloudellisten olojen kehittämi-·
6386: johtokuntaan lain mukaisesti valtion edus- nen jätetään oman onnensa nojaan, tulee
6387: tajan, ja kun vielä sen lisäksi lääninhallitus monessa muodossa yhteiskunnan rasituk-
6388: on velvollinen valvomaan, että yhdistys täyt- seksi.
6389: tää sille kuuluvat teqtävät. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
6390: Kun ei ketään saada suorittamaan ilman ehdotamme,
6391: kohtuullista palkkaa niitä tehtäviä, jotka
6392: lain ja asetuksen sekä maatalousministeriön että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6393: vahvistamien sääntöjen mukaan mainittu tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
6394: yhdistys on velvollinen suorittamaan, ja kun 12 momenWle poronhoidon edistämi-
6395: se määräraha, mikä on tulo- ja menoarvio- seen lisäyksenä 2 740 000 markkaa.
6396: esitykseen otettu, on aivan riittämätön, olisi
6397: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
6398:
6399: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
6400: Eino Rytinki. Erkki Koivisto.
6401: J. F. Pöykkö.
6402: 1100
6403:
6404: IV,322. - Rah.al. N: o 151.
6405:
6406:
6407:
6408:
6409: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pien-
6410: talouksien laidunolojen parantamiseksi.
6411:
6412:
6413: Eduskunnalle.
6414:
6415: Vuonna 1950 laaditun tilaston mukaan oli pientalouksille viipymättä tarvittaisiin, ja
6416: maassamme sellaisia talouksia, joissa oli vain kun eduskunnalle jätettyä laidunlakiehdo-
6417: 1 lehmä, 109 280 kpl., 2 lehmää 94 122 kpl., tusta ei ole vielä käsitelty, olisi laitumien
6418: 3 lehmää 57 470 kpl. Laitumen puute var- hankkimista muilla keinoin valtion puolesta
6419: sinkin pienempien maatalouksien kohdalla rahallisesti avustettava ja myönnettävä tar-
6420: on aivan huutava. Tosin v:n 1945 laidun- koitukseen määräraha.
6421: lain perusteella on muodostettu n. 1 700 kpl. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6422: laitumia, joiden yhteinen pinta-ala on n.
6423: 12 800 ha, joissa vuonna 1954 voi laiduntaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6424: n. 15 000 lehmää. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
6425: Kun voimassa olevan lain perusteella ei kan määrärahan maaseudun pienta-
6426: uusia viljelyslaitumia perusteta ja laitumia louksien laidunolojen parantamiseksi.
6427: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
6428:
6429: Lauri Myllymäki. Martti Leskinen.
6430: Usko Seppi. Niilo Nieminen.
6431: H. Tauriainen. Toivo Kujala.
6432: Y. Murto. Toivo Asvik.
6433: T. Niiranen. Aleksi Kiviaho.
6434: 1101
6435:
6436: IV,323. - Rah.al. N: o 152.
6437:
6438:
6439:
6440:
6441: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
6442: samiseksi metsäntutkimuslaitoksen tutkijavirkojen ja yli-
6443: määräisten toimien haltijoille.
6444:
6445:
6446: E d u s k u n n a 11 e.
6447:
6448: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 112 perus- varattaisiin 631 500 markan suuruinen
6449: teluihin ehdotamme kunnioittaen, arviomääräraha metsäntutkimuslaitok-
6450: sen tutkijavirkojen ja ylimääräisten
6451: että vuoden 1958 tulo- ja menoar- toimien haltijain pätevyyslisän maksa-
6452: vion 11 Pl. XIX luvun 1 momentille miseksi.
6453: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
6454:
6455: Juho Karvonen. Arno Tuurna.
6456: Lauri Järvi. Grels Teir.
6457: Eetu Karjalainen. Erkki Koivisto.
6458: Armas Leinonen.
6459:
6460:
6461:
6462:
6463: 17 E 815/57
6464: 1102
6465:
6466: IV,324. - Rah.al. N: o 153.
6467:
6468:
6469:
6470:
6471: Karvonen ym..: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
6472: samiseksi ilmatieteellisen keskuslaitoksen tutkijavirkojen
6473: ja ylimääräisten toimien haltijoille.
6474:
6475:
6476: Eduskunnalle.
6477:
6478: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 112 perus- varattaisiin 430 440 markan suuruinen
6479: teluihin ehdotamme kunnioittaen, arviomäiiräraha ilmatieteellisen keskus-
6480: laitoksen tutkijavirkojen ja ylimää-
6481: että vuoclen 1958 tulo- ja menoar- räisten toimien haltijain pätevyyslisän
6482: vion 11 Pl. XX luvun 1 momentille maksamiseksi.
6483: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
6484:
6485: Juho Karvonen. Arno Tuuma.
6486: Lauri Järvi. Grels Teir.
6487: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen.
6488: Erkki Koivisto.
6489: 1103
6490:
6491: IV,325. - Rah.al. N: o 154.
6492:
6493:
6494:
6495:
6496: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän mak~
6497: samiseksi geodeettisen laitoksen tutkijavirkojen ja ylimää-
6498: räisten toimien haltijoille.
6499:
6500:
6501: E d u s k u n n a ll e.
6502:
6503: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 112 perus- varattaisiin 474 300 markan suuruinen
6504: teluihin ehdotamme kunnioittaen, arviomääräraha geodeettisen laitoksen
6505: tutkijavirkojen ja ylimääräisten toi-
6506: että vuo!len 1958 tulo- ja menoar- mien haltijain pätevyyslisän maksami~
6507: vion 11 Pl. XXI luvun 1 momentille seksi.
6508: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
6509:
6510:
6511: Juho Karvonen. Arno Tuurna.
6512: Lauri Järvi. Grels Teir.
6513: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen.
6514: Erkki Koivisto.
6515: 1104
6516:
6517: IV,326. - Rah.al. N:o 155.
6518:
6519:
6520:
6521:
6522: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienviljeli-
6523: jäin maitotaloustuotannon tukemiseksi.
6524:
6525:
6526: E d u s k u n n a 11 e.
6527:
6528: Epäedullisista luonnonsuhteista aiheutu- aiheuttivat hallat, niin tänä vuonna on hait-
6529: vien tavallista suurempien tuotantokustan- tana ollut liika sateisuus. Pientilojen huo-
6530: nusten korvaamiseksi on valtion tulo- ja me- not laiduntamismahdollisuudet alentavat
6531: noarviossa ollut määräraha, joka on käy- aina maidon tuotantoa Etelä-Suomessakin
6532: tetty maitotaloustuotannon tukemiseen ja kesäkautena. Tämän vuoksi ja koska kaik-
6533: maidon meijereihin saannin edistämiseen lin- kialla maassa epäedulliset suhteet ovat vai-
6534: jan Pietarsaari-Iisalmi-Tuupovaara poh- kuttamassa kohottavasti maidon tuotanto- ja
6535: joispuolella ja niihin verrattavissa ulkosaa- kuljetuskustannuksiin pientiloilla, olisi tasa-
6536: ristoissa. Vaikka hallitus katsookin määrä- puolisuuden vuoksi erikoinen syy ulottaa val-
6537: rahan edelleen välttämättömäksi maatalouden tion varoilla tapahtuva maitotaloustuotan-
6538: hintapolitiikan hoitamisen vuoksi, ei se kui- non tukeminen koko maan alueella tapahtu-
6539: tenkaan ole pitänyt tarpeellisena laajentaa vaksi.
6540: sen käyttöaluetta koko maan käsittäväksi, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6541: eikä siksi esitä tarkoitukseen riittävästi va-
6542: roja. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6543: Maitotaloustuotantoa tuettaessa täytyy ot- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
6544: taa huomioon, että kaikkialla maassa p·ienvil- vun 18 momentille lisäyksenä
6545: jelijät joutuvat tuotantoa harjoittamaan 250 000 000 markkaa pienviljelijäin
6546: epäedullisissa ja vaikeissa olosuhteissa. Pien- maitotaloustuotannon tukemiseksi ja
6547: tilat sijaitsevat yleensä syrjäisillä seuduilla, laajentaisi määrärahan käsittämään
6548: huonojen teiden varsilla ja pohjavesien vai- koko maan.
6549: vaamilla alueilla. Kun viime vuonna tuhoa
6550: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
6551:
6552: Pertti Rapio. Aleksi Kiviaho.
6553: Antti Kinnunen. Irma Rosnell.
6554: Lauri Myllymäki.
6555: 1105
6556:
6557: IV,327. - Rah.al. N: o 156.
6558:
6559:
6560:
6561:
6562: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kivenrai-
6563: vauspalkkioihin.
6564:
6565:
6566: Eduskunnalle.
6567:
6568: Kaikissa väestöpiireissä esitetään jatku- raivausta suorittaa. Ja toisaalta yleisten va-
6569: vasti toivomuksia kustannustason alentami- rojen käyttäminen tähän tarkoitukseen on
6570: sesta myös maataloudessa, ja siihen myös kansantaloudellisestikin eräs kaikkein edulli-
6571: maatalouden harjoittajat pyrkivät. Eräs tär- simpia varojen käyttömuotoja.
6572: keimpiä kohteita tähän pyrittäessä laajoilla Edell~ esitettyyn viitaten ehdotamme,
6573: kivisten peltojen alueilla on kivien raivaami-
6574: nen pois pelloilta, mikä on ehtona tehok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6575: kaalle koneiden käytölle peltotöissä. Peltojen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 150
6576: tehokas kivistä raivaaminen vaatii kuitenkin miljoonaa markkaa käytettäväksi ki-
6577: konevoimaa, joka on kallista. Pienviljelijänä venraivauspalkkioina.
6578: yksin, omin varoin, ei ole edellytyksiä tätä
6579: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
6580:
6581: Tahvo Rönkkö. Arttt;tri Jämsen. M. Honka.vaara.
6582: 1106
6583:
6584: IV,328. - Rah.al. N:o 157.
6585:
6586:
6587:
6588:
6589: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoneasemien
6590: perustamiseksi.
6591:
6592:
6593: E d u s kun n a 11 e.
6594:
6595: Maassamme toimii nykyisin toistasataa satoja viljelystiloja tilallisten ollessa pakotet-
6596: vuoden 1945 jälkeen perustettua maatalous- tuja siirtymään muihin ammatteihin.
6597: koneyhtymää. Nämä on perustettu suurelta Edelleen on Pohjois-Suomessa muodostettu
6598: osalta valtion avustuksien turvin. Viljelmien viime vuosien aikana asutusalueita sekä toi-
6599: omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä ko- mitettu pe.ruskuivatuksia vanhoilla tiloilla.
6600: neyhtymien toimintaan ja niiden antamaan Maatalouden edistämiseksi tarvitaan perus-
6601: tulokselliseen koneapuun. Viime vuosien ai- kuivatusten jatkamista ja viljelyspinta-alan
6602: kana ei valtio ole tukenut koneasemien perus- tuntuvaa lisäämistä uudisraivauksien kautta.
6603: tamista paremmin kuin niiden toimintaa- Nämä työt eivät ole mahdollisia riittävän laa-
6604: kaan. jassa mitassa, ellei niitä voida suorittaa ny-
6605: Maatalouden kannattavuuteen vaikuttaa kyaikaisilla koneilla.
6606: kuitenkin suuressa määrin, miten tehokkaasti Yksityisillä viljelijöillä tai heidän rahoitta-
6607: koneita voidaan tilalla käyttää. Niinpä kir- millaan yhtymillä ei ole taloudellisia mahdol-
6608: janpitotilojen talous ja liikekustannukset tili- lisuuksia tarvittavien koneiden hankkimiseen.
6609: vuodelta 1952-53 osoittavat, että työkustan- Siksi olisikin valtion perustettava maatalous-
6610: nukset ovat alle 10 peltohehtaarin tiloilla koneasemia.
6611: keskimäärin 39 153 markkaa hehtaaria kohti, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
6612: kun ne koneiden tehokkaamman käyttömah- dotamme,
6613: dollisuuden ansiosta yli 50 peltohehtaarin
6614: tiloilla ovat vain 24 468 markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6615: Viime vuoden aikana harjoitettu maata- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
6616: louspolitiikka ja eräänä tekijänä myös ko- kan määt·ärahan maatalouskoneasemien
6617: neellistamisen heikkous ovat vaikuttaneet perustamiseen.
6618: mm. sen, että on jouduttu jättämään useita
6619: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
6620:
6621: Pentti Liedes. Toivo Niiranen. Antti Kinnunen.
6622: 1107
6623:
6624: IV,329. - Rah.al. N:o 158.
6625:
6626:
6627:
6628:
6629: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vähävarai-
6630: sille perheille ja pienviljelijätalouksille kaivojen rakenta-
6631: miseksi.
6632:
6633:
6634: E d u s kun n a U e.
6635:
6636: Maamme talouksista on edelleen suuri ja kiireellisesti välttämättömiä ovat kaivot
6637: määrä, lähes 10 %, sellaisia, jotka käyttävät vedettömille seuduille. Mutta koska kunnol-
6638: kautta vuoden vedenottopaikkanaan järveä, listen kaivojen saaminen juuri näille vedettö-
6639: jokea, puroa, ojaa tai jotain muuta veden mille seuduille on säännönmukaisesti suuria
6640: laadun kannalta ala-arvoista hankintapaik- kustannuksia vaativaa, ei vähävaraisella
6641: kaa. Eniten tällaisia ala-arvoisia vedenotto- väestöllä ole itsellään ollut mahdollisuuksia
6642: paikkoja käytetään pientiloilla; erään tutki- kaivojen rakentamiseen vedenpuutteesta huo-
6643: muksen mukaan 18 % palstaviljelijöistä jou- limatta. Jo siis terveydellisistä syistäkin
6644: tuu tyytymään terveyttään vaarantavaan on mitä tärkeintä uhrata yleisiäkin varoja
6645: juomaveteen. Mutta eivät kaikki kaivotkaan kunnollisten kaivojen aikaansaamiseen. Ai-
6646: täytä vaatimuksia enempää veden riittäyyy- kaisemmin onkin tällaisia avustuksia myön-
6647: teen kuin ,laatuunkaan nähden. Valtion tek- netty eräistä yleisimmistä maaseudun hy-
6648: nillisen tutkimuslaitoksen elintarvikelabora- väksi käytettävistä määrärahoista, mutta
6649: toriossa suoritetut tutkimukset antavat var- syystä tai to·isesta on kaivojen rakennus-
6650: sin huonon kuvan juomavesitilanteestamme. avustus pari vuotta sitten lopetettu. Tästä
6651: Välittömät terveydelliset vaarat, samoin kuin syystä olisi välttämätöntä, että ne kunnat,
6652: muutkin vedenpuutteesta johtuvat haitat joiden alueella on seutuja, joissa kaivojen
6653: kohdistuvat etupäässä vähävaraiseen väes- aikaansaaminen vaatii suuria kustannuksia,
6654: töön, joka kärsii suoranaista vedenpuutetta saisivat käyttöönsä valtion määrärahan jaet-
6655: tai nauttii terveydelleen vaarallista vettä; tavaksi vähävaraisille talouksille kaivojen ra-
6656: mutta välillisesti joko kulkutautien muodossa kentamiseksi.
6657: tai esim. maidon välityksellä taudit voivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6658: levitä laajemmallekin alalle. nioittaen,
6659: Nykyään on valtion tulo- ja menoarviossa
6660: määrärahat avustuksiksi sekä !ainoiksi vesi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6661: johtolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
6662: Mutta haja-asutuksen ollessa kysymyksessä kan määrärahan jaettavaksi avustuk-
6663: ei vesijohtojen rakentaminen useinkaan ole sina vähävaraisille perheille ja pien-
6664: mahdollista, varsinkin, kun lainat ja avus- viljelijätalouksille terveydelliset vaati-
6665: tukset yleensä myönnetään vain yhtymille mukset täyttävien kaivojen rakenta-
6666: eikä yksityisille. Vesijohtolaitteita edeltäviä miseksi.
6667: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
6668:
6669: Irma Torvi. Eino Tainio.
6670: Antti Kinnunen. Y. Murto.
6671: Martti Leskinen. Pentti Liedes.
6672: Usko Seppi. Judit Nederström-Lunden.
6673: Aleksi Kiviaho. Elli Stenberg.
6674: 1108
6675:
6676: l'V,330. - Rah.al. N: o 159.
6677:
6678:
6679:
6680:
6681: Pesonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto
6682: r. y: n toiminnan tukemiseen.
6683:
6684:
6685: E d u s k u n n a ll e.
6686:
6687: Maaseudulla toimii lähes 400 sellaista vesi- Maaseudun vesihuoltoyhtymien taloudelli-
6688: huoltoyhtymää, joihin on liittynyt vähintään nen tila on valtion toimesta suoritetussa tut-
6689: 10 taloutta. Viime vuonna perustettiin ve- kimuksessa todettu yleisesti peräti heikoksi.
6690: denhankinta- ja viemäröintiyhteisöjen yhdys- Tämä on ilmennyt myös Vesihuoltoliiton toi-
6691: siteeksi Vesihuoltoliitto - Vatten- och av- minnassa, sillä yhtymät eivät yleensä ole voi-
6692: loppsförbundet r. y., jonka säännöt hyväk- neet osallistua liiton juoksevien menojen suo-
6693: syttiin oikeusministeriösså 29. 11. 1956. ritukseen. Jotta Vesihuoltoliitto voisi jatkaa
6694: Liitto on lyhyen toimintansa aikana suorit- tärkeäksi osoittautunutta neuvonta- ja valis-
6695: tanut tehokkaasti sääntöjensä edellyttämää tustyötä, ehdotamme kunnioittavasti,
6696: neuvonta- ja valistustyötä järjestämällä mm.
6697: viime kesänä valtakunnallisen esitelmätilai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6698: suuden, jossa yhtymien edustajille selvitet- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
6699: tiin yksityiskohdittain maaseudun vesikysy- määrärahan Vesihuoltoliitto - V at-
6700: myksen tarkoituksenmukaista hoitamista. ten- och avloppsförbundet r.y :n toi-
6701: minnan tukemiseksi.
6702: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
6703:
6704: Edvard Pesonen. Viljo Virtanen.
6705: Armas Leinonen. Väinö Lesldnen.
6706: Yrjö Hautala. Toivo Asvik.
6707: K. F. Haapasalo. Kalle Kauhanen.
6708: 1109
6709:
6710: IV,331. - Rah.al. N:o 160.
6711:
6712: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin kar-
6713: joille hankittavien väkirehujen hintojen alentamiseen.
6714: E d u s k u n n a Jl e.
6715: Maamme maataloustuotannossa on viime jopa keskisuurillakin tiloilla, joissa tuotan-
6716: aikoina jouduttu sellaiseen tilanteeseen, jossa tosuunnan muutos viljan hyväksi tulisi ta-
6717: leipäviljan tuotanto on jäänyt noin puoleen pahtua, voidaan kannattavammin harjoittaa
6718: kulutustarpeesta, mutta maidon tuotannossa maidon tuotantoa nykyistenkin hintasuhtei-
6719: on jonkin verran ylitystä. Tällaisesta tuo- den vallitessa kuin pienviljelystiloilla. Sen
6720: tantotuloksesta on ollut seurauksena, että vuoksi maidon tuota;nnon supistuksiin olisi
6721: viljaa on pitänyt tuoda ulkomailta, mutta pyrittävä sellaisilla toimenpiteillä, jotka
6722: maitotaloustuotteita viedä maasta. Ulkolai- ensi kädessä kohdistuvat suuriin ja keski-
6723: nen vilja on ollut huomattavasti halvempaa suuri-in tiloihin. Tällaisena toimenpiteenä
6724: kuin mitä kotimaisesta viljasta valtioneuvos- olisi suositeltava maidon tuottajahinnan
6725: ton päätöksen nojalla on maksettu. porrastus tilakoon mukaisesti. Sen lisäksi
6726: Tällaisen epäsuhteen korjaamiseksi maa- olisi pienempiä pienviljelystalouksia tuettava
6727: taloustuotannossamme on viime vuosien erikoisin tukitoimenpitein mm. alentamalla
6728: aikana harjoitettu ns. tuotantopoliittisia heidän karjalleen hankittavien väkirehujen
6729: toimenpiteitä. Väitetään, että jatkuvilla vil- hintoja. Tällöin olisi myöskin supistettava
6730: jan hinnankorotuksilla on pyritty viljatuo- maitotuotteiden jalostus- ja välityspalkkioita
6731: tannon lisäämiseen ja maidon hinnan al- ja alennettava kuluttajahintoja, jolloin ko-
6732: haalla pitämisellä maitotuotannon jarrutta- timainen kulutus voisi muodostua tuotantoa
6733: miseen. Tilastot kuitenkin osoittavat, että vastaavaksi. Täten vältyttäisiin suurilta
6734: toivottua tulosta ei ole saavutettu, vaan päin- tuki- ja vientipalkkioilta, eikä se tuotanto-
6735: vastoin viljatuotannossa on ollut havaitta- tuki, mitä vähävaraisille pienviljelijöille
6736: vissa paikallaan pysymistä tai alenemista, annettaisiin, muodostuisi valtion taloutta
6737: mutta maidon tuotannossa jatkuvaa nousua. rasittavaksi.
6738: Tällaisen tuotantopoliittisen toiminnan tu- Kun nyt alkavana sisäruokintakautena
6739: loksena on kuitenkin ollut maidon tuotanto- pienviljelmien rehntilanne on heikko, var-
6740: kustannusten kohoaminen varsinkin sellai- sinkin väkirehujen osalta, olisi pienviljeli-
6741: silla pienviljelystiloilla, joille on ollut han- jäin väkirehnhankintoja valtion taholta
6742: kittava kotoisten rehujen lisäksi väkirehuja. autettava. Väkirehujen saanti pienviljelys-
6743: Tällaisten pienviljelystilojen maitotuotanto tilo'ille olisi turvattava alennuskorttijärjes-
6744: on käynyt entistä kannattamattomammaksi telmää käyttäen alennettuun hintaan. Mm.
6745: ja niillä elävien perheiden toimeentulo vai- Norjassa on tällainen menettely käytännössä
6746: keammaksi. ja se on osoittautunut onnistuneeksi toimen-
6747: Maidon tuotannon ja kulutuksen tasapai- piteeksi.
6748: noon saattamiseksi ei ole syytä yksipuolisesti Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6749: pyrkiä tuotannon supistamiseen, vaan ennen
6750: kaikkea olisi kotimaista maidonkulutusta li- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6751: sättävä. Sellaiset tuotantopoliittiset toimen- tulo- ja menoarvio,on 300 000 000 mar-
6752: piteet, joita viime aikoina on harjoitettu, kan määrärahan käytettäväksi vähä-
6753: eivät voi tulla kysymykseen, koska niiden varaisten pienviljelijäin karjoille han-
6754: vaikutus kohdistuu ensi kädessä pienviljelijä- kittavien. väkirehujen · hintojen alen-
6755: samoin kuin kuluttajaväestöönkin. Suurilla, tamiseen.
6756: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
6757: Niilo Nieminen. Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
6758: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Usko Seppi.
6759: Martti Leskinen. Lauri Myllymäki. Antti Kinnunen.
6760: Toivo Asvik.
6761: 18 E 815/57
6762: 1110
6763:
6764: IV,332. - Rah.al. N: o 161.
6765:
6766:
6767:
6768:
6769: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maanpa-
6770: rannus-, tienteko-, raivaus- ja rakennustöihin asutustoi-
6771: mintaa varten.
6772:
6773:
6774: E d u s k u n n a 11 e.
6775:
6776: Asutuslain mukaisten asutussuunnitelmien vuodelle 1958 ehdottamaa 100 milj. markkaa
6777: laatimista varten valtion metsämailla on pidettävä välttämättömään tarpeeseen verrat-
6778: maanmittaushallituksen toimesta Pohjois- tuna riittämättömänä.
6779: Suomeen perustettu vuonna 1956 neljä asu- Edellä olevan johdosta ja jotta myös va-
6780: tustoimikuntatoimistoa, joilla on käsiteltä- paaehtoisilla kaupoilla asutustarkoituksiin
6781: vänä noin 300 toimitusta käsittäen yli 2 000 hankittujen ja edelleen asutuslain mukaan
6782: haettua tilaa. Kun tilat pääasiassa on muo- asute.ttaville luovutettavien tilojen ja aluei-
6783: dostettava ryhmäasutusalueiksi viljelyskel- den välttämättömät tie- ja kuivatustyöt voi-
6784: poisten, kokonaan kuivatettaviksi- tulevien taisiin suorittaa, olisi ko. määrärahamoment-
6785: suoalueiden varaan ja alueet joudutaan si- tia huomattavasti lisättävä. Tämä olisi sitä
6786: joittamaan osittain hyvinkin etäälle vanhasta perustellumpaa, koska nyt kyseessä olevat
6787: tieverkostosta, on alueilla suoritettava huo- työt olisivat työllisyysnäkökohdat huomioon
6788: mattavia tie- ja kuivatustöitä, ennenkuin ottaen erittäin edullisia työkohteita, jolloin
6789: muita asuttamistoimenpiteitä voidaan jatkaa. vastaavasti työllisyysvaroissa syntyisi ainakin
6790: Lisäksi ovat aikaisemman asutuslainsäädännön vastaavan suuruinen säästö.
6791: ja pika-asutuslain mukaiset tilat useassa ta- Edellä olevan perusteella ja kun ehdotuk-
6792: pauksessa jääneet elinkelpoisuudeltaan hyvin se.mme ei tosiasiallisesti merkitse valtion me-
6793: kyseenalaiseksi, koska niillä on jäänyt suorit- nojen lisäystä, ehdotamme kunnioittaen,
6794: tamatta välttämättömät tie- ja kuivatustyöt
6795: tai nämä ovat jääneet suunnittelultaan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6796: suoritukseltaan hajanaisiksi ja keskeneräi- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI: 3
6797: siksi. Kun yksistään jo vanhoilla asutus- ,Maanparannus-, tienteko-, raivaus- ja
6798: alueilla- ja tiloilla on toteuttamattomia tie- rakennustyöt asutustoimintaa varten"
6799: ja kuivatushankkeita tiedossa jo yli 2 500, siirtomäärärahamomentille lisäyksenä
6800: vastaten yksistään tietöiden osalta noin 1 000 200 000 000 markkaa käytettäväksi mo-
6801: km:n tierakennustöitä, on hallituksen nyt mentin nimikkeessä mainittuun tarkoi-
6802: kyseessä olevalle momentille 11 Pl. XVI: 3 tukse,en.
6803: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
6804:
6805: Eino Rytinki. Eemil Partanen. Eeli Erkkilä.
6806: J. F. Pöykkö. Niilo Ryhtä. Aaro Kauppi.
6807: M. 0. Lahtela.
6808: 1111
6809:
6810: IV,333. - Rah.al. N:o 162.
6811:
6812:
6813:
6814:
6815: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään kuntaan
6816: maanhankintalain nojalla perustettujen kalastustilojen
6817: asukkaiden vahinkojen korvaamiseen.
6818:
6819:
6820: E d u s k u n n a ll e.
6821:
6822: Maanhankintalain mukaan on Pyhtään ja pyyntiveneiden korvaamiselle asetettu
6823: kuntaan muodostettu kalastustiloja, joihin enimmäisraja, vaikka tältä osin on todetta-
6824: ei ole voitu liittää niille kalastusta varten vissa oleva vahinko eräissä tapauksissa suu-
6825: tarpeellisia vesialueita, minkä lisäksi Muna- rempi. Menetetystä työansiosta on suostuttu
6826: pirtinsaareen muodostetut tilat ovat jääneet maksamaan vain noin 90 000 markkaa tilaa
6827: ilman edellytettyä, tilaa kohti 2 hehtaarin kohti, vaikka todellinen vahinko on paljon
6828: suuruista maatalouskelpoista maata. Vuosia suurempi huomioonottaen, että kysymyksessä
6829: kestäneiden valitusten jälkeen asetti maa- on 8-10 vuoden pituinen aika, ja koska
6830: talousministeriö vihdoin tammikuussa vuonna asukkaat eivät yleensä ole voineet hankalien
6831: 1956 toimikunnan selvittämään näiden tilo- kulkuyhteyksien tähden käydä muussa an-
6832: jen elinkelpoisuutta ja tekemään ehdotuk- siotyössä. Lisäksi on korvauksessa jäänyt
6833: sensa asian aiheuttamiksi toimenpiteiksi. huomioimatta se haitta, mikä aiheutuu siitä,
6834: Toimikunta jätti mietintönsä lokakuun 31 että nyt saadut vesialueet sijaitsevat epä-
6835: päivänä 1956 maatalousministeriölle ja eh- edullisemmassa asemassa kuin mitä hallinta-
6836: dotti mm. rahakorvauksen suorittamista asuk- sopimuksia tehtäessä edellytettiin.
6837: kaille. Tämän vuoksi ja kun mainittujen tilojen
6838: Tämän jälkeen hallitus esityksessään n: o haltijat ovat ilman omaa syytään joutuneet
6839: 40/1957 lisäyksistä ja muutoksista vuoden kärsimään huomattavia vahinkoja kalastus-
6840: 1957 tulo- ja menoarvioon esitti, että näi- vesien puuttumisen, rajojen epämääräisyy-
6841: hin korvauksiin saadaan käyttää varoja ti- den ym. syiden vuoksi ja kun valtioneuvoston
6842: liltä 11 Pl. XVI:14, minkä esityksen edus- vahvistamat korvausperusteet eivät ole oi-
6843: kunta sittemmin hyväksyikin, huomauttaen keudenmukaiset, ehdotamme kunnioittaen,
6844: kuitenkin, että valtioneuvoston on huolehdit-
6845: tava siitä, että tämä korvaus muodostuu oi- että Eduskunfta ottaisi vuoden 1958
6846: keudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi. Valtio- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
6847: neuvoston vahvistettua elokuun 8 päivänä vun 14 momentille 40 000 000 markkaa
6848: 1957 edellä mainittujen korvausten perus- käytettäväksi Pyhtään kuntaan maan-
6849: teet todettiin kuitenkin, etteivät ne vastaa hankintalain nojalla perustettujen ka-
6850: kärsittyjä vanhinkoja eivätkä korvaa saamatta lastustilojen asukkaille korvauksena
6851: jääneitä vesialueita. Niinpä on kalanpyydysten heidän kärsimistään vahingoista.
6852: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
6853:
6854: Veikko Kokkola. Toivo Kujala.
6855: Kalle Matilainen. Tauno Kelovesi.
6856: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
6857: Veikko Helle. Kaarlo Kajatsalo.
6858: 1112
6859:
6860: IV,334. - Rah.al. N: o 163.
6861:
6862:
6863:
6864:
6865: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon
6866: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta joh-
6867: tuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin.
6868:
6869:
6870: E d u s k u n n a ll e.
6871:
6872: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankin- milj. markan suuruisen määrärahan puit-
6873: talain 40 § : ssä edellytetyt tie- ja kuivatus- teissa kestäisi sanotussa laissa edellytettyjen
6874: työt ovat loppuvaiheessaan, mutta asutuk- töiden loppuunsaattaminen kymmeniä vuo-
6875: seen käytettyjen soiden huomattavan painu- sia. Eduskunta on kuitenkin jo vuodesta
6876: misen vuoksi on Sallassa suoritettava vielä 1955 lähtien tulo- ja menoarvion yhteydessä
6877: useita täydennystäitä kuivatustöiden osalta. lausunut, että Kuusamon ja Sallan kuntien
6878: Sitävastoin samassa pykälässä tarkoitettuja maanhankintalain toimeenpanoa olisi nykyi-
6879: raivaustöitä on vielä suorittamatta noin 600 sestään kiirehdittävä ja lisäksi vuosina 1956
6880: ha ja on näihin raivauskustannuksiin ar- ja 1957 pitänyt tärkeänä, että kysymyksessä
6881: vioitu tarvittavan ainakin 55 milj. markkaa. oleviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin
6882: Lisäksi ovat sanotun lain 9 § : ssä mainittujen voidaan käyttää myös työllisyysvaroja. Kun
6883: maansaajien (rintamamiesten) asuttamisesta kuitenkin kaikkina näinä vuosina on osoit-
6884: aiheutuvat tie- ja kuivatustyöt Sallan kun- tautunut ja myös tulevan vuoden osalta näyt-
6885: nan alueella pahasti kesken ja Kuusamon tää ilmeiseltä, ettei työllisyysvarojen käyttä-
6886: kunnan alueella isojaon aiheuttamasta viivy- minen kyseisten töiden suorittamiseen ole lä-
6887: tyksestä johtuen alkuvaiheessa. Myös Posion heskään riittävässä laajuudessa mahdollista,
6888: kunnan (ent. Kuusamon kunnan alue) olisi määrärahaa huomattavasti lisättävä,
6889: alueella ovat tie- ja kuivatustyöt vasta alussa. jotta ko. työt voitaisiin suorittaa kohtuulli-
6890: Näin on myös välttämättömien raivaustöiden sessa ajassa.
6891: laita. Määrärahantarve tie- ja kuivatustöissä Edellä lausumamme perusteella ehdotamme
6892: Sallan osalta voidaan arvioida noin 400 milj. kunnioittaen,
6893: markaksi, Kuusamon osalta noin 350 milj.
6894: markaksi sekä Posion osalta samoin noin 350 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6895: milj. markaksi eli yhteensä 1100 milj. mar- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI: 15
6896: kaksi. Raivaustöiden osalta voidaan määrä- ,Kuusamon ja Sallan kuntien maan-
6897: rahatarve arvioida noin 30 milj. markaksi. hankintalain toimeenpanosta johtuvat
6898: Kuusamon ja Sallan kuntien maahankinta- tie-, kuivatus- ja raivauskustannukset"
6899: lain toimeenpanosta johtuvat tie-, kuivatus- arviomäärärahamomentille lisäyksenä
6900: ja raivauskustannukset suoritetaan tulo- ja 150 000 000 markkaa käytettäväksi mo-
6901: menoarvion 11 Pl. XVI: 15 momentilta. mentin nimikkeessä mainittuun tarkoi-
6902: Hallituksen vuodelle 1958 ehdottaman 50 tukseen.
6903: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
6904:
6905: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
6906: 1113
6907:
6908: IV,335. - Rah.al. N: o 164.
6909:
6910:
6911:
6912:
6913: Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja kuivatustöi-
6914: den suorittamiseen eräillä joulukuun 15 päivän 1943 jäl-
6915: keen, mutta ennen maanhankintalain voimaantuloa hanki-
6916: tuilla tiloilla.
6917:
6918:
6919: E d u s k u n n a ll e.
6920:
6921: Vapaaehtoisesti asutustarkoituksiin luovu- huomioon mm. MHL:n 2 §:ssä ilmi käyvä
6922: tetun maan huomioon ottamisesta rintamaso- pyrkimys hankkia sotien johdosta maantar-
6923: tilaiden ja heidän perheittensä asuttamisessa peeseen joutuneille henkilöille maata ensi si-
6924: 5. 1. 1944 annetun lain (1/44) mukaan lue- jassa vapaaehtoista tietä, on pidettävä oikeu-
6925: taan maa, jonka maatalousministeriön asutus- denmukaisena ja kohtuullisena, että kysy-
6926: asiainosasto on joulukuun 15 päivänä 1943 myksessä olevat, omasta aloitteestaan maata
6927: jälkeen, mutta ennen maanhankintalain voi- hankkineet asutettavat asete.taan muiden asu-
6928: maantuloa asutustarkoituksiin ostanut tai, tettavien kanssa tasavertaiseen asemaan myös
6929: jonka myyjä asutustarkoituksessa on luovut- tie- ja kuivatustöihin nähden.
6930: tanut sanottuna ajankohtana sotainvalidille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6931: tai rintamasotilaalle myyjän maanluovutus- nioittaen,
6932: velvollisuuden vähennykseksi. Tässä tarkoi-
6933: tetut kiinteistöluovutukset ovat eräissä suh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6934: teissa rinnastetut maanhankintalain voimas- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI: 16
6935: saoloaikana päätettyihin vapaaehtoisiin kiin- ,Maanhankintalain mukaiset tie- ja
6936: teistökauppoihin. Niinpä maan vapaaehtoi- kuivatustyöt" siirtomäärärahamomen-
6937: sen hankkimisen järjestelystä 5. 5. 194·5 an- tille lisäyksenä 30 000 000 markkaa
6938: netun lain (397/45) 14 §:n mukaan kysy- käytettäväksi tie- ja kuivatustöiden
6939: myksessä olevana väliaikana asutustarkoituk- suorittamiseen sellaisilla tiloilla, jotka
6940: siin tapahtunut maan luovutus on lainhuuda- ovat ennen maanhankintalain voimaan-
6941: tusta tai kiinnitystä haettaessa leimaverosta tuloa, mutta joulukuun 15 päivän
6942: vapaa ja MHL:n 104 §:n 4 momentin (45/ 1943 jälkeen vapaaehtoisella kaupalla
6943: 52) nojalla myönnetään edellä tarkoitetulla ostetut tai muulla tavoin omaksi saa-
6944: tavalla tilan tai alueen ostaneelle henkilölle dut ja joiden omistajille sanotun lain
6945: uudistilan perustamispalkkiota. Kun otetaan mukaan olisi voitu antaa maata.
6946: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
6947:
6948: Eemil Luukka. Atte Pakkanen.
6949: Ale Holopainen. Eino Palovesi.
6950: Leo Häppölä. Tahvo Rönkkö.
6951: Nestori Kaasalainen.
6952: 1114
6953:
6954: IV,336. - Rah.al. N: o 165.
6955:
6956:
6957:
6958:
6959: Ryhtä: Korotetun määrärahan osoittamisesta karhujen ai-
6960: heuttamien vahinkojen korvaamiseen.
6961:
6962:
6963: E d u s k u n n a 11 e.
6964:
6965: Hallituksen esityksessä vuoden 1958 tulo- tua tapporahaa, eikä näinollen tunnustanut
6966: ja menoarvioksi on 11 Pl. XXV luvun 6 mo- karhua petoeläimeksi. Sitä suuremmalla
6967: mentille, karhujen aiheuttamien vahinkojen syyllä on nyt varattava tarpeellinen määrä-
6968: korvaaminen, otettu vain 900 000 markan raha talousarvioon näiden karhujen tekemien
6969: suuruinen määräraha, mikä summa on nyt vahinkojen korvaamista varten, koska niitä
6970: aivan riittämätön, kun otetaan huomioon ne vahinkoja ei voida panna vähävaraisten ja
6971: vahingot, mitä karhut kuluvanakin vuotena heikossa taloudellisessa asemassa olevien ra-
6972: ovat useille sadoille karjanomistajille aiheut- jaseudun asukkaiden kannettavaksi. Jotta
6973: taneet. Tämän vuoden aikana on valtakun- karhujen tekemät kotieläimiin kohdistuneet
6974: nan itärajalla, erittäinkin Kuusamon, Tai- vahingot voitaisiin edes kohtuullisessa mää-
6975: valkosken, Suomussalmen, Kuhmon ja Sallan rässä korvata eläinten omistajille, olisi mo-
6976: kuntien alueella esiintynyt erittäin runsaasti mentin määräraha saatava ainakin 5 000 000
6977: karhuja, jotka ovat tappaneet useita tuhan- markkaan ja näinollen olisi hallituksen esi-
6978: sia lampaita, kymmenittäin lehmiä ja hie- tykseen saatava eduskunnassa 4100 000
6979: hoja sekä vasikoita ja useita hevosiakin. markan lisäys, sillä karhujen aiheuttamat
6980: Näiden eläinten men.etys on ollut raskas isku vahingot ovat kuluneelta vuodelta mvan
6981: monelle vähävaraiselle pieneläjälle ja sen- huomattavassa määrässä suuremmat kuin
6982: vuoksi olisi valtion varoista korvattava va- edellisiltä vuosilta.
6983: hinkoa kärsineille eläinten arvo, jotta he Edellä olevaan viitaten ehdotan,
6984: kykenisivät ostamalla hankkimaan uus·ia
6985: eläimiä niiden tilalle, jotka karhut ovat hä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
6986: vittäneet. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
6987: Kun eduskunnassa talvella 1956 käsitel- vun 6 momentille lisäyksenä 4100 000
6988: tiin metsästyslain muutosta ja silloin yritet- markkaa karhujen at1wuttamien vahin-
6989: tiin saada karhulle tapporaha, niin eduskun- kojen korvaamiseen.
6990: nan enemmistö ei silloin hyväksynyt mainit-
6991: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
6992:
6993: Niilo Ryhtä.
6994: 1115
6995:
6996: IV,337. - Rah.al. N: o 166.
6997:
6998:
6999:
7000:
7001: Pusa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsäkerho-
7002: toimintaa varten.
7003:
7004:
7005: E d u s k u n n a 11 e.
7006:
7007: Metsäkerhotoimintaan on käytetty vuo- Kun metsäkerhotoiminta on erittäin teho-
7008: desta 1949 alkaen metsänparannusvaroja. kasta ja perustavaa laatua olevaa työtä
7009: Nyttemmin hallitus on ehdottanut talous- metsävalistuksen levittämiseksi tulevien met-
7010: arvioon 11 Pl. XVIII luvun 8 momentin koh- sänomistajien keskuuteen, niin olisi tähdel-
7011: dalle uuden määrärahan, 6 000 000 markkaa listä, että tätä toimintaa voitaisiin laajentaa
7012: metsäkerhotoimintaa varten. Maatalous- ja tehostaa nykyisestään. Sitä varten talous-
7013: kerholiitto on viime ja tänä vuonna saanut arvioon olisi otettava hallituksen ehdottama
7014: 650 000 markkaa metsäammattimiehen paik- suurempi määräraha.
7015: kaamista varten metsäkerhotyötä johtamaan. Edellä esitettyyn nojaten kunnioittaen
7016: Ruotsinkieliseen metsäkerhotoimintaan on ehdotamme,
7017: myönnetty 400 000 markkaa. Keskusmetsä-
7018: seura Tapio on saanut 500 000 markkaa ja efttä Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7019: maan eri kunnissa suoritettuun metsäkerho- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 18 luvun
7020: toimintaan on käytetty 4 450 000 markkaa. 8 momentin kohdalle 8 000 000 mark-
7021: Se on muodostanut vain 2/3 osaa siitä ko- kan suuruisen määrärahan metsä-
7022: konaismäärästä, mikä olisi tarvittu paikallis- kerhotoimintaa varten.
7023: ten elinten tarpeisiin.
7024: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7025:
7026: E. Pusa. Martti Salminen.
7027: Kalle Kauhanen. Väinö Tikkaoja.
7028: 1116
7029:
7030: IV,338. - Rah.al. N:o 167.
7031:
7032:
7033:
7034:
7035: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänhoitokoulun
7036: perustamiseksi Vihtiin Uudenmaan maamieskoulun yhtey-
7037: teen.
7038:
7039:
7040: E d u s k u n n a ll e.
7041:
7042: Viitaten eduskunnalle helmikuun 11 p: nä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7043: 1955 jättämämme raha-asia-aloitteen n:o 16 tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
7044: perusteluihin ja toivomusaloitteeseen n: o kan suuruisen määrärahan metsänhoi-
7045: 214 v. 1956 ehdotamme kunnioittaen, tokoulun perustamista varten Vihtiin
7046: Uudenmaan maamieskoulun yhteyteen.
7047: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
7048:
7049: Saara Forsius. Matti Mattila. Veikko Helle.
7050: 1117
7051:
7052: IV.339. - Rah.al. N:o 168.
7053:
7054:
7055:
7056:
7057: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Met-
7058: säpuiden rodunjalostussäätiölle rodullisesti arvukkaiden
7059: siemenien ja taimien tuottamiseksi.
7060:
7061:
7062: E d u s k u n n a ll e.
7063:
7064: Kuten tunnettua, on kasvinjalostuksella mahdollisuudet saatu taloudellisesti toistai-
7065: erinomaisen suuri merkitys pelto- ja puu- seksi tyydyttävälle kannalle.
7066: tarhakasvien tuotannossa. Viime vuosikym- Metsäpuiden rodunjalostussäätiön tähän-
7067: menien aikana saadut tutkimustulokset koti- astinen (1947-56) rahoitus on ollut seu-
7068: maassa ja ulkomailla puiden perinnöllisestä raava: viennin suhdannepidätysrahastosta
7069: vaihtelusta ovat osoittaneet siemenen rodul- 10 milj. mk, vientimaksuvaroista 3.5 milj.
7070: lisen laadun suuren merkityksen myös met- mk, Suomen Luonnonvarain Tutkimussää-
7071: sän tuotolle. Kun metsänistutns ja -kylvö tiöltä 1.7 milj. mk, muita lahjoituksia
7072: ovat meillä voimakkaasti laajentuneet ollen 20 908 560:-, liiketoiminnasta 13 993 291: -,
7073: viime vuonna noin 55 000 ha ja noin 35 000 korot 1384 640:- ja muut tulot 437 685:-
7074: kg siementä, on selvää, että voisimme tuot- eli kaikki yhteensä 51924176:-. Lisäksi on
7075: taa puuta tuntuvasti enemmän ja nopeammin Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö avus-
7076: käyttämällä näihin metsänuudistustöihin ja- tanut jalostusaseman perustamista suoritta-
7077: lostettua siementä ja taimia. Kansantaloudel- malla sen päärakennuksen korjauksen.
7078: liselta ja metsätaloudelliselta kannalta kat- Metsäpuiden rodunjalostussäätiö, joka on
7079: soen tällä olisi mitä suurin merkitys. perustettu ja jo 10 vuoden ajan toiminut
7080: Eri puolilla maailmaa suoritetaan aktii- pääasiallisesti lahjoitusvarojen turvin, on
7081: vista metsäpuiden jalostustyötä myös sellai- luonut toiminnallaan mahdollisuudet tehok-
7082: sissa maissa, joissa metsillä ja niihin perus- kaaseen käytännölliseen jalostustyöhön. Sen
7083: tuvalla teollisuudella on paljon vähäisempi suorittamasta perustavasta työstä mainitta-
7084: merkitys kuin meillä. Kaikissa pohjoismaissa koon 1 800 kantapuun valinta jalostuksen läh-
7085: on tämä työ voimakkaassa käynnissä ja sen töaineistoksi ja 40 siemenviljelyksen perus-
7086: merkitys yleisesti tajuttu ja taloudellisesti tustyöt korkealuokkaisen siemenen hankki-
7087: turvattu. Niinpä Ruotsissa käytettiin vuo- miseksi suuressa mittakaavassa. Viime vuonna
7088: sina 1955-56 metsäpuiden jalostustyöhön säätiö perusti oman jalostusaseman Vanajan
7089: vuosittain 1.7 milj. Rkr. = 105.4 milj. mk eli kuntaan, jossa on jo kasvamassa muutamia
7090: 4.58 mk metsähehtaaria kohti ja Norjassa miljoonia korkealaatuisia taimia. Ne saavut-
7091: 325 000 Nkr. = 14.6 milj. mk eli 1.83 mk met- tavat, jollei tuhoja satu, parin vuoden kulut-
7092: sähehtaaria kohti vastaavien lukujen jää- tua myyntikelpoisen koon, jolloin niistä saa-
7093: dessä Suomessa 10.2 milj. mk eli 47 penniin duilla tuloilla toimintaa voitaneen osaltaan
7094: metsähehtaaria kohti. rahoittaa. Vähäiseksi ei myöskään ole arvioi-
7095: Meillä jakaantuu metsäpuiden jalostustoi- tava sitä, että säätiö on kouluttanut jalostus-
7096: minta siten, että metsäntutkimuslaitos suo- työhön pystyvän henkilökunnan.
7097: rittaa metsätieteellistä perustutkimusta ja Käytännöllisen metsäpuiden jalostustyön
7098: metsäpuiden rodunjalostussäätiö käytäntöön asema on metsätaloudessamme kuluneen kym-
7099: tähtäävää metsäpuiden jalostustyötä. Edus- menvuotiskauden aikana vakiintunut, sen
7100: kunnan hyväksyttyä hallituksen esityksen tarve on lisääntynyt ja sen mahdollisuudet
7101: metsäntutkimuslaitoksen metsägenetiikan yli- saada aikaan tuntuvia tuloksia huomattavasti
7102: määräisen vanhemman assistentin viran pe- parantuneet. Mutta samalla on tämän työn
7103: rustamiseksi on perustutkimuksen asema ja rahoitus ja taloudellinen asema käynyt erit-
7104: 19 E 815/57
7105: 1118 IV,339. - Metsäpuiden rodunjalostus.
7106:
7107:
7108: täin kriitilliseksi ja kestämättömäksi. Saadut sen kustannukset huomattavalta osalta saatai-
7109: lahjoitukset ovat loppuun käytettyjä ja koko siin valtion varoista, kuten tapahtuu mm.
7110: työalaa uhkaa käyttövarojen puuttuessa la- muun kasvinjalostuksen ja kotieläinjalostuk-
7111: maannus. sen kohdalla.
7112: Ellei valtion apua nyt saada, joudutaan Edellä esitettyyn perustuen allekirjoitta-
7113: käytännöllinen jalostustyö taloudellisten syi- neet kunnioittaen esittävät,
7114: den vuoksi lopettamaan vuoden 1958 alusta
7115: ja suurin osa jo saavutetuista tuloksista va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7116: luu hukkaan hetkellä, jolloin työ perustaruis- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
7117: vaiheistaan päästyään voisi tuottaa käytän- lukuun 8 miljoonan markan määrä-
7118: nön mittakaavassa rodullisesti arvokasta sie- rahan avustuksena Metsäpuiden rodun-
7119: mentä ja taimia metsänviljelyksiämme var- jalostussäätiölle rodullisesti arvokkai-
7120: ten. den siemenien ja taimien tuottamiseksi
7121: Ottamalla huomioon jalostustoiminnan käytännön metsänviljelyksiä varten.
7122: yleishyödyllinen luonne olisi luonnollista, että
7123: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7124:
7125: Artturi Koskinen. Toivo Antila.
7126: Mikko Hult. Arvo Sävelä.
7127: E. Pusa. Martti Salminen.
7128: Toivo H. Kinnunen. N. Kosola.
7129: Väinö Tikkaoja. Mauri Seppä.
7130: Leo Häppölä. A. Pasanen.
7131: Mauno Jussila. Albin Wickman.
7132: Yrjö Hautala. Matti Miikki.
7133: Kalle Kämäräinen. Kalle Kauhanen.
7134: Viljami Kalliokoski. Toivo Friman.
7135: Eino Tainio. Toivo Niiranen.
7136: Toivo Kujala. Martti Leskinen.
7137: Heruming Lindqvist. Esa Hietanen.
7138: Irma Rosnell. Pentti Liedes.
7139: Usko Seppi. Matti Koivunen.
7140: T. Saloranta. Väinö Rankila.
7141: Pauli Puhakka. R. Hallberg.
7142: Antti Kukkonen. Ale Holopainen.
7143: Matti Mattila.
7144: 1119
7145:
7146: IV,340. - Rah.al. N: o 169.
7147:
7148:
7149:
7150:
7151: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen liittymistä
7152: varten Euroopan karjantarkkailukomiteaan.
7153:
7154:
7155: E d u s k u n n a Jl e.
7156:
7157: Vuonna 1951 allekirjoitettiin eri maiden teistyössä. Suomi ei ole voinut liittyä jäse-
7158: kesken sopimus karjatarkkailun standardi- neksi sen vuoksi, että vuotuista jäsenmaksua
7159: saimiseksi ja kehittämiseksi ja tämän sopi- varten ei ole ollut käytettävissä varoja. Ny-
7160: muksen toteuttamiseksi ja soveltamiseksi kyinen jäsenmaksu olisi Suomen osuudelta
7161: käytännössä perustettiin Euroopan karja- 500 Sveitsin frangia vuodessa.
7162: tarkkailukomitea. Sopimuksen ja komitean Jo kansainvälisen jalostuseläinkaupan kan-
7163: tarkoituksena on pyrkiä yleistämään ja ke- nalta olisi tärkeää, että karjantarkkailumme
7164: hittämään karjantarkkailua jäsenmaissa sekä tuloksille saataisiin sellainen· yleinen arvo
7165: yhdenmukaistaa määrätyissä suhteissa eri ja vertailukelpoisuus, minkä puheenaolevassa
7166: maiden karjantarkkailu siten, että tarkkai- sopimuksessa mukana olo niille antaa. Li-
7167: lun antamat tulokset olisivat paremmin ver- säksi se yhteyden pito ja kokemusten vaihto,
7168: tailukelpoisia. Komitean tehtävänä on myös mitä tämän komitean puitteissa jokavuotisine
7169: asiaa tutkittuaan hyväksyä kunkin jäsen- kokouksineen tapahtuu, olisi erittäin hyö-
7170: maan karjantarkkailu sopimuksen mukaiset dyllistä oman maan karjantarkkailun kehit-
7171: ehdot täyttäväksi, joka hyväksyminen takaa tämisessä. Maamme lypsykarjatalouden ja-
7172: karjantarkkailun tuloksille kansainvälisessä lostuksellinen ja ruokinnallinen taso samoin
7173: mielessä määrätyn luotettavuus- ja vertailu- kuin karjantarkkailummekin kestää hyvin
7174: kelpoisuusarvon. Komitea pitää vuosittain vertailun Euroopan muiden karjatalousmai-
7175: kokouksen, jossa jäsenmaiden edustajien kes- den kanssa, mutta jos me jatkuvasti olemme
7176: ken pohditaan karjantarkkailuun liittyviä poissa tämäntapaisesta kansainvälisestä yh-
7177: kysymyksiä sekä esitetään tietoja ja koke- teistyöstä, luetaan meidät muiden maiden
7178: muksia karjantarkkailun kehityksestä eri taholta ns. takapajuisiin maihin kuuluvaksi.
7179: maissa. Edellä mainittuun perustuen ehdotamme,
7180: Puheenaolevaan sopimukseen ja komiteaan
7181: ovat tähän mennessä liittyneet seuraavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7182: maat: Ruotsi, Tanska, Länsi-Saksa, Hollanti, tulo- ja menoarvion 11 Pl. XXV: 8
7183: Belgia, Luxemburg, Itävalta, Sveitsi, Italia, momentille, Suomen osanotto kansain-
7184: Espanja, Englanti ja Skotlanti. Norja liit- välisten yhtymäin vuotuisiin kustan-
7185: tynee mukaan ensi vuoden alusta. Tämän nuksiin, lisäyksenä 40 000 markkaa
7186: jälkeen Suomi on ainoa Länsi-Euroopan kar- Euroopan karjantarkkailukomiteaan
7187: jatalousmaa, joka ei ole mukana tässä yh- liittymistä ja vuotuisen jäsenmaksun
7188: suorittamista varten.
7189: Helsinki 3 päivänä lokakuuta 1957.
7190:
7191: Sylvi Halinen. Viljami Kalliokoski. Hilja Väänänen.
7192: Matti Mattila. Marja Lahti. T. Saloranta.
7193: Albin Wickman. Vieno Simonen. M. 0. Lahtela.
7194: 1120
7195:
7196: IV,341. - Rah.al. N:o 170.
7197:
7198:
7199:
7200:
7201: Pusa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden
7202: tuotantokustannusten tasoittamiseen ja tuotannon edistä-
7203: miseen.
7204:
7205:
7206: E d u s k u n n a ll e.
7207:
7208: Hallituksen enemmistö on päättänyt, että alennuksena ja monissa muissa muodoissa
7209: 11 Pl. XXV luvun 17 momentin kohdalla valtiolta paljon suurempia avustuksia. Kun
7210: ollutta, maatalouden tuotantokustannusten avustuksen antaminen ilmaisina väkilannoit·
7211: tasoittamiseksi ja tuotannon edistämiseksi teina ja maatalouskaikkina on halvin mah-
7212: v: n 1957 talousarviossa ollutta 2 600 milj. dollinen tapa antaa pienempien tilojen omis·
7213: markan määrärahaa, jota on käytetty lä- tajille valtionavustusta ja kun se on myös-
7214: hinnä väkilannoitteiden ilmaiseksi jakamista kin tehokkain tapa ja se vähiten rasittaa
7215: varten pienviljelijöille, on vähennettävä valtiotaloutta ja veronmaksajia, niin sitä
7216: 1 000 milj. markalla. Samalla perusteluissa vähemmän on tällaista avustustapaa syytä
7217: ilmoitetaan, että on tarkoitus luopua väki- supistaa tai muuten muuttaa.
7218: lannoitteiden ja maatalouskalkin täysin il- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
7219: maisesta jakelusta ja siirtyä käyttämään kunnioittaen,
7220: alennuskortteja.
7221: Kun tämä määräraha on ollut ainoa, jolla että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7222: on avustettu niitä pienviljelijöitä, joiden vil- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
7223: jelysala on niin pieni, että tilalta tuotettua vun 17 momentille mMtalouden tuo-
7224: maitoa tai muita karjataloustuotteita tai tantokustannusten tasoittamiseen ja
7225: peltokasveja ei ole riittänyt ollenkaan myy- tuotannon edistämiseen sekä väkilan-
7226: täväksi, niin ei tällaista määrärahaa ole syytä noitteiden ilmaiseksi jakelun jatka-
7227: pienentää, vielä vähemmän sen ilmaiseksi miseen 2 600 000 000 markan suurui-
7228: jakelua lopettaa. Saavathan suurempien ti- sen määrärahan.
7229: lojen omistajat väkilannoitteiden hintojen
7230: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7231:
7232: E. Pusa. Kalle Kauhanen.
7233: 1121
7234:
7235: IV,342. - Rah.al. N: o 171.
7236:
7237:
7238:
7239:
7240: M. Leskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
7241: talouden tuotantokustannusten tasoittamista ja tuotannon
7242: edistämistä varten.
7243:
7244:
7245: E d u s k u n n a 11 e.
7246:
7247: Eduskunta on kymmenen vuotta sitten hy- sen vuoksi voisi rahoitusosuuttaan suorittaa,
7248: väksynyt ensimmäisen kerran tulo- ja meno- hänen jäämistään tuotantotuesta osattomaksi
7249: arvioon määrärahan maatalouden tuotanto- sekä yleensäkin lisärasitusta koko pienviljeli-
7250: kustannusten tasoittamista ja tuotannon edis- jäväestölle. Tällaista epäoikeudenmukaista
7251: tämistä varten. Samalla se on määritellyt menettelyä, jota hallitus pyrkii toteuttamaan,
7252: kantansa, että pientilat ovat oikeutettuja ei voida hyväksyä.
7253: saamaan tuotantotukea tilakoosta aiheutuvien Hallituksen esitys kysymyksessä olevan
7254: suurempien tuotantokustannusten tasoittami- määrärahan vähentämisestä ei ole perustelta-
7255: seksi. Tätä periaatetta noudattaen on valtio vissa. Sen sijaan suurten tilojen saamaa
7256: siitä alkaen myöntänyt pienviljelijöille vuo- hinta- ja muuta valtion tukea olisi vähennet-
7257: sittain jaettavaa tuotantotukea ostotodisteina tävä ja vapautuvat varat käytettävä pienvil-
7258: maatalouskalkin ja väkilannoitteiden hankki- jelmien haltijoiden hyväksi aikaisempaa ta-
7259: mista varten. Kuluvan vuoden varsinaisessa paa noudattaen ostotodisteiden muodossa,
7260: tulo- ja menoarviossa on tätä tarkoitusta var- määrärahasta saataisiin käyttää hallintoku-
7261: ten varattu 2 600 milj. markkaa. Tulo- ja luihin enintään 1lf2 %.
7262: menoarvioesityksessään ensi vuotta varten Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7263: hallitus esittää tarkoitukseen varattavaksi
7264: vain 1600 milj. markkaa samalla esittäen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7265: siirryttäväksi alennuskorttijärjestelmään, jol- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
7266: loin kukin alennuskortin saaja joutuisi omilla vun 17 momentille 2 600 miljoonaa
7267: varoillaan maksamaan osan väkilannoitteiden markkaa käytettäväksi väkilannoittei-
7268: ja maatalouskalkin hankkimisesta aiheutu- den ja maatalouskalkin hankkimisesta
7269: neista kustannuksista. Käytännössä se mer- aiheutuvien kustannusten alentami-
7270: kitsisi, ellei pienviljelijä varojen puuttumi- seksi pienillä tiloilla.
7271: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
7272:
7273: Martti Leskinen. Eino Roine.
7274: Toivo Niiranen. Toivo Kujala.
7275: Niilo Nieminen. Antti Kinnunen.
7276: Pauli Puhakka. Pertti Rapio.
7277: Usko Seppi. Kaino Haapanen.
7278: Aleksi Kiviaho. Pentti Liedes.
7279: Toivo Friman. Nestori Nurminen.
7280: 1122
7281:
7282: IV,343. - Rah.al. N:o 172.
7283:
7284:
7285:
7286:
7287: Kämäräinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta il-
7288: maisten apulantojen jakamista varten pienviljelijöille.
7289:
7290:
7291: E d u s k u n n a 11 e.
7292:
7293: Hallituksen esityksessä tulo- ja meno- mista pienituloisille pienviljelijöille edelleen
7294: arvioksi vuodelle 1958 on tehty huomattava jatkettava. Koska viljelijäväen olosuhteet eri
7295: vähennys ns. apulantamiljardin kohdalla. osissa maata ovat suuresti erilaiset, on ilman
7296: Tämä merkitsee sitä, että kaikilta pientilalli- tutkimusta vaikea määritellä tulorajaa, mi-
7297: silta lopetetaan ilmainen apulantojen jakelu. hin rajoittuisi ehdottamamme apulantojen
7298: Kun suurella osalla pienviljelijöitä ovat ilmainen jakelu, joten jätämme sen määrää-
7299: rahatulot vähäiset, saattaa monessa tapauk- misen hallituksen ratkaistavaksi.
7300: sessa käydä niin, että apulannat jäävät joko Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
7301: kokonaan ostamatta tai niiden käyttöä jou- nioittavasti,
7302: duttaisiin huomattavasti vähentämään. Tämä
7303: taas alentaa näiden pientilojen satotuloksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7304: ja heikentää siten viljelijäperheiden toimeen- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
7305: tulomahdollisuuksia. Tämänlaiseen kehityk- vun 17 momentille lisäyksenä 300 m~'l
7306: seen pientiloilla mielestämme ei ole varaa. joonaa markkaa ilmaisten apulanto-
7307: Siitä syystä olisi ilmaista apulantojen jaka- jen jakamista varten pienviljelijöille.
7308: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
7309:
7310: Kalle Kämäräinen. Lennart Heljas. M. 0. Lahtela.
7311: Artturi Jämsen. Ale Holopainen. M. Honkavaara.
7312: 1123
7313:
7314: IV,344. - Rah.al. N:o 173.
7315:
7316:
7317:
7318:
7319: Aitio ym.: . Määrärahan osoittamisesta ylijäämäkalansaaliin
7320: käytön edistämiseen.
7321:
7322:
7323: E d u s k u n n a II e.
7324:
7325: Vuoden 1957 tulo- ja menoarvion 11 Pl. Kalastajaväestön saama yhteiskunnan tuki
7326: XXV luvun 18 momentin ,Maatalouden on jatkuvasti ollut melkein olematonta. Jos
7327: tuotantokustannusten tasoittaminen ja tuo- siitäkin vielä vähennettäisiin esim. 10 milj.
7328: tannon edistäminen" perusteluissa on mai- markan määräraha, joka on varattu tuke-
7329: ninta, että määrärahasta saadaan käyttää maan ylijäämäkalan käytön edistämistä, tie-
7330: enintään 10 milj. markkaa ylijäämäkalan- täisi tämä to·imenpide kalastajaväestön ase-
7331: saaliin käytön edistämiseen. Hallituksen man vaikeutumista nykyisestään. Kalastaja-
7332: nyt esittämästä vuoden 1958 budjettiesityk- väestön asemaa pitäisi valtiovallan pyrkiä
7333: sestä em. perustelujen kohta on jätetty pois, päinvastoin parantamaan, jotta kalastuselin-
7334: mikä merkitsee käytännössä, että kalastajain keino ei maastamme loppuisi muutaman vuo-
7335: saama vähäinen tuki on tarkoitus jättää an- den kuluessa. Ulkosaaristomme autioituu jo
7336: tamatta. nykyisin vuosi vuodelta hyvin nopeassa tah-
7337: Kalastajaväestölle ma:inittu määräraha on dissa.
7338: ollut erittäin tärkeä, koska sen turvin on Kalastajaväestön toimeentuloa ja elinkei-
7339: voitu ylijäämäkalalle taata n. 7 markan tuot- non harjoittamista haittaavat yllä mainit-
7340: tajahinta. Ilman tätä valtion myöntämää tujen lisäksi myös monet muut tekijät. Tä-
7341: takuupalkkiota kalastajaväestö ei olisi saa- män huomioon ottaen olisi 11 Pl. XXV lu-
7342: nut ehkä enempää kuin 1-2 mk kilolta ja vun 17 momentin perustelut palautettava
7343: runsaiden kevätsilakkasaaliiden aikana ei entiselleen siten, että momentin määrärahasta
7344: ehkä tätäkään. Vaikka valtion varoilla on saadaan käyttää enintään 10 milj. markkaa
7345: viime vuosien aikana tuettu ylijäämäkalaa ylijäämäkalansaaliin käytön edistämiseen.
7346: käyttävän teollisuuden perustamista, on tämä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7347: teollisuus vielä toistaiseksi siksi vaatimatonta, nioittaen,
7348: ettei se pysty ratkaisemaan kysymystä ka-
7349: lastajia tyydyttävällä tavalla, varsinkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7350: ketvätsilakkasaaliiden ollessa runsaita. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
7351: Kalastajaväestön heikko taloudellinen vun 17 momentille 10 000 000 markan
7352: asema sanelee sen, että heidän on suorastaan määrärahan ylijäämäkalansaaliin käy-
7353: pakko myös kevään kuluessa harjoittaa ka- tön edistämiseen.
7354: lastusta, jolloin saalis on usein runsas,
7355: mutta menekki vähäinen.
7356: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
7357:
7358: Paavo Aitio. Rainer Virtanen.
7359: Aimo Aaltonen. Eino Roine.
7360: Judit Nederström-Lunden.
7361: 112~
7362:
7363:
7364: IV,345. - Rah.al. N:o 174.
7365:
7366:
7367:
7368:
7369: Jus.sila ym.: Määrärahan osoittamisesta ylijäämäkalansaaliin
7370: käytön edi6tämiseen.
7371:
7372:
7373: E d u a k u n n a ll e.
7374:
7375: Vuoden 1958 tulo- ja menoarvion 11 Pl. vaa kohtuullisen hintatason saavuttamiseksi
7376: XXV luvun 17 momentin ,Maatalouden tuo- ja siksi tarvitaan edelleen tukitoimenpiteitä.
7377: tantokustannusten tasoittaminen ja tuotan- Mitä tulee edellä mainittujen perustelujen
7378: non edistäminen" perusteluista on jätetty toiseen osaan, viittaan edelleen siihen, että
7379: pois kohta, joka viime vuosien vastaavalla ei voida osoittaa, että silakkakanta olisi ko.
7380: kohdalla on ollut, nimittäin että määrä- kevätsilakan pyynnin johdosta vähentynyt.
7381: rahasta voidaan käyttää enintään 10 milj. Laajoilla merenrannikkoalueillamme ei voi-
7382: markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käytön tane niin tehokasta pyyntiä harjoittaa, että
7383: edistämiseen. kutusilakan kalastus vaikuttaisi tuhoisasti
7384: Määrärahan poisjättämistä ei ole perus- kalakantaan.
7385: teltu. Kun vuoden 1956 tulo- ja menoarvio- Kun kalastajaväestön asema tunnetusti
7386: esityksessä oli myös jätetty edellä mainittu edelleen on vaikea ja kun mm. kevätsilakan
7387: määräraha pois, perusteltiin sitä sillä, että markkinointi edelleen tuottaa suuria vai-
7388: valtion varoilla on huomattavassa määrin keuksia, niin olisi välttämättä käytettävä em.
7389: tuettu ylijäämäkalaa käyttävän teollisuuden tukitoimenpidettä. Ylijäämäkalansaaliin käy-
7390: perustamista sekä että ylijäämäkalan pyyn- tön edistäminen sillä tavalla kuin sitä viime
7391: tiä. kiihoittavat toimenpiteet kohdistuvat vuosina on toimeenpantu em. momentin
7392: kutukalaan. Mikäli nyt halutaan määrän määrärahojen turvin, on osoittautunut jous-
7393: poisjättämistä puoltaa samoin perustein, on tavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi.
7394: sen johdosta sanottava samaa kuin mitä mai- Edellä esitetty sekä kalastajaväestön toi-
7395: nittiin aloitteessani, joka vuoden 1956 tulo- meentuloa ja elinkeinon harjoittamista hait-
7396: ja menoarvion yhteydessä tuli eduskunnassa taavat monet muut seikat huomioiden olisi
7397: hyväksytyksi (Rah.al. n:o 252 v. 1956). 11 Pl. XXV luvun 17 momentin perustelut
7398: siis palautettava entiselleen siten, että määrä-
7399: Tilanne ylijäämäkalan markkinoimisessa rahasta saadaan käyttää enintään 10 milj.
7400: ei ole sen jälkeen sanottavasti muuttunut. markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käytön
7401: Kalanku.ivaamot ja -jäädyttämöt pystyvät edistämiseen. Toinen vaihtoehto. on ottaa.
7402: käyttämään vain murto-osan nk. ylijäämä- määräraha uudelle momentille.
7403: kalasta. Ellei nyt ole entiseen tapaan määrä- Edelfå esitettyyn viitaten kunnioittaen
7404: rahaa käytettävissä, jDnka turvin kalasta- ehdotamme,
7405: jille voidaan taata määrätty kilohinta, painu-
7406: vat silakan hinnat keväällä kohtuuttoman että Eduskunta ottaisi vuoden 195.&
7407: alas. Takuuhinta on ollut 7 markkaa kilo. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
7408: Kalanjäädyttämöt ja -kuivaamot ovat mel- vun 17 momenWle 10 000 000 markan
7409: kein yksinomaan muiden kuin kalastajain määrärahan ns. ylijääbnäkalansaaliin
7410: hallinnassa, ja kalastajilla '(li ole mitään tur- käytön ed~ämiseen.
7411: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7412:
7413: Mauno Jussila. Erkki Ryömä. Arthur Larson.
7414: Einari Jaakkola. Lennart Heljas. Kalervo Saura.
7415: Nestori Kaasalainen. Rafael Paasio. Kalle J oldnen.
7416: Arvo Sävelä. Urho Kulovaara. K. F. Haapasalo.
7417: 112!)
7418:
7419: IV,346. - Rah.al. N: o 175.
7420:
7421:
7422:
7423:
7424: Karjala.inen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilataloutta
7425: koskevan selvityksen 3uorittamista varten.
7426:
7427:
7428: E d u s k u n n a ll e.
7429:
7430: Ilmastolliset olosuhteet meidän maassamme tua ennen kuin nykyistä paremmat edelly-
7431: ovat maanviljelylle epäsuotuisat, kuten taas tykset on luotu elinkeinoelämän monipuolis-
7432: tänä syksynä olemme saaneet havaita. Ei tamiselle ja yleiselle kehittämiseHe.
7433: myöskään m.,itotalouteen nojautuvalla kar- Sitä mukaa kuin näin tapahtuu, on myös
7434: janhoidolla ole nykyisessä laajuudessaan pyrittävä maatilatalouden tervehdyttämiseen
7435: luontaisia elinmahdollisuuksia, ja se vaatii luomalla edellytykset sen kehittämiseksi sel-
7436: vuodesta vuoteen kasvavia vientipalkkioita laiseksi elinkeinoksi, joka yhteiskunnan suo-
7437: sekä muuta valtion tukea siinä määrin, että ranaista tukea tarvitsematta hyödyllise.sti
7438: voimavaroja ei riitä muun elinkeinoelämän palvelee kansantaloutta ja takaa maaseutu-
7439: kehittämiseen. Yhteiskunnan tuesta huoli- väestölle. kunnollisen ja kohoavan elintason.
7440: matta maatilatalous ei kykene tarjoamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7441: tyydyttävää toimeentuloa heikoimmassa ase-
7442: massa oleville ryhmille siitä väestöstä, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7443: meidän maassamme on liian pieniksi pirstou- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
7444: tuneilla tiloilla elinkeinon tuottavuuteen näh- kan määrärahan ensi vuoden aikana
7445: den kohtuuttoman runsaslukuisena maatalou- suoritettavaa selvitystä varten niistä
7446: den varassa. toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen
7447: Taloudellisten vaikeuksiemme eräänä pe- maatilatalouden ja tuotannon suun-
7448: russyynä on se, että liian suuren väestönosan tausta ajatellen sekä kohdista.en eri-
7449: on pakko tehdä raskasta, mutta kansantalou- tyistä huomiota metsätalouden kehittä-
7450: dellisesti liian heikosti tuottavaa työtä maa- miseen.
7451: taloudessa. Tämä asiantila ei voi korjaan-
7452: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
7453:
7454: Eetu Karjalainen. Heikki Hykkäälä.
7455: Väinö Leskinen. Kalle Jokinen.
7456: K. F. Haapasalo. Arvi Turkka.
7457: Varma K. Turunen. 0. Muikku.
7458: Juho Karvonen. Sulo Hostila.
7459: Viljo Virtanen.
7460:
7461:
7462:
7463:
7464: 20 E 815/57
7465: 1126
7466:
7467: IV,347. - Rah.al. N:o 176.
7468:
7469:
7470:
7471:
7472: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa-
7473: talouden rakennustutkimusta ja tyyppipiirustusten laati-
7474: mista varten.
7475:
7476:
7477: Eduskunnalle.
7478:
7479: Viitaten rah.al: een n: o 28 helmikuun 17 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7480: päivältä 1956 ja toiv.al: een n: o 325 helmi- tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan mar-
7481: kuun 9 päivältä 1957 sekä maatalousvalio- kan suuruisen määrärahan luovutetta-
7482: kunnan mietintöön n:o 7 (1957 vp. - Toiv.- vaksi Työtehoseuralle maatalouden ra-
7483: al.miet. n:o 74) määrärahan osoittamisesta kennustutkimuksen suorittamiseksi ja
7484: Työtehoseuralle maatalouden rakennustoimin- rakentamista palvelevien tyyppipiirus-
7485: taa varten esitämme kunnioittaen, tusten luomiseksi.
7486: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7487:
7488: Toivo Antila. Matti Mattila.
7489: Yrjö Sinkkonen. Eino Uusitalo.
7490: E. Pusa. Armas Leinonen.
7491: Yrjö Hautala. Eemil Luukka.
7492: Ale Holopainen.
7493: 1127
7494:
7495: IV,348. - Rah.al. N: o 177.
7496:
7497:
7498:
7499:
7500: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen rehu-
7501: ja väkirehutuotannon kehittämiseen.
7502:
7503:
7504: E d u s k u n n a ll e.
7505:
7506: Maamme maataloustuotanto on karjatalous- kyistä tehokkaampia ja nopeammin tuloksia
7507: valtaista. Tuotannon kohottamisen edellytyk- tuottavia toimenpiteitä. Ne voisivat auttaa
7508: senä tarpeellista rehu- ja väkirehu-omavarai- nimenomaan pienviljelijäväestöämme. Samoin
7509: suutta ei varsinkaan pientiloilla kuitenkaan voitaisiin vapautua väkirehujen ulkomailta
7510: ole. Tästä johtuen on jouduttu huomatta- oston kansantaloudelle aiheuttamista rasituk-
7511: vaan, kansantalouttakin melkoisesti rasitta- sista.
7512: vaan väkirehujen maahan tuontiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7513: Ilmeistä on, että maassamme olisi riittä-
7514: västi edellytyksiä karjataloustuotantomme että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7515: tarvitseman rehu- ja väkirehu-omavaraisuu- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
7516: den aikaansaamiseksi. Kehitystä tähän suun- kan määrärahan käytettäväksi kotimai-
7517: taan onkin jo tapahtunut ja tutkimuksia sen r.ehu- ja väkirehutuotannon edel-
7518: asian edelleen kehittämiseksi on jonkin ver- leen kehittämiseen.
7519: ran suoritettu. Tarvittaisiin kuitenkin ny-
7520: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
7521:
7522: Toivo Niiranen. Pentti Liedes.
7523: Pauli Puhakka. Esa Hietanen.
7524: Eino Tainio. Hemming Lindqvist.
7525: Matti Koivunen. Eino Roine.
7526: 1128
7527:
7528: IV,349. - Rah.al. N:o 178.
7529:
7530:
7531:
7532:
7533: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta asutuslakien nojalla
7534: perustetuilla tiloilla suoritettavia viljelysten perusparan-
7535: nuksia varten.
7536:
7537:
7538: E d u s k u n n a 11 e.
7539:
7540: Aikaisempien asutuslakien nojalla perus- kaikkein köyhimmistä kansankerroksista, ei
7541: tetut tilat ovat jääneet varsinkin Pohjois- tästä kuitenkaan ilman valtion tukea voi
7542: Suomessa miltei joka suhteessa lapsipuolen tulla mitään. Varojen osoittaminen, vaik-
7543: asemaan. Viemäriverkostot ovat rappiolla kapa vähäistenkin, on tämän vuoksi välttä-
7544: eikä useissa tapauksissa välttämättömiä tie- mätöntä.
7545: ja kuivatustöitä ole tehty lainkaan. Raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7546: nukset ovat niin ikään laajentamisen ja nioittaen,
7547: uusimisen sekä parantamisen tarpeessa. Säh-
7548: kön puute on yleinen. Välttämättömiä pe- että Eduskurvta ottaisi vuoden 1958
7549: rusparannuksia olisikin kiireellisesti pääs- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
7550: tävä tekemään. Varoja tarvittaisiin lähinnä markan suuruisen määrärahan käytet-
7551: ojituksen ja viemärien kunnostamiseen ja täväksi valtioneuvoston lähemmin
7552: uusimiseen, peruskalkitukseen ja maanparan- määräämin ehdoin aikaisempien asu-
7553: nusaineiden hankkimiseen, sekä teiden ra- tuslakien nojalla perustetuilla tiloilla
7554: kentamiseen ja kunnostamiseen, sähköistä- suoritettavia vt'ljelysten perusparan-
7555: miseen ja rakennusten korjaamiseen, laajen- nuksia varten.
7556: tamiseen sekä uusimiseen. Kun kysymys on
7557: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7558:
7559: J. F. Pöykkö. Eem.il Partanen.
7560: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
7561: 1129
7562:
7563: IV,350. - Rah.al. N: o 179.
7564:
7565:
7566:
7567: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta korkohyvityksen
7568: suorittamiseksi rahalaitoksille viljelmien perusparannusten
7569: suorittamiseen myönnettävistä lainoista.
7570:
7571:
7572: Eduskunnalle.
7573:
7574: Sotavuosina ja niitä seuranneina jälleen- pitempiaikaista lainaa viljelmien peruspa-
7575: rakennusvuosina on meillä ollut viljelysten ja rannusten suorittamiseen, lainan käyvän vel-
7576: yleensä maatilatalouden perusparannusten kakoron ja 4 %: n koron välinen erotus, jol-
7577: suorittamiseen vähäiset mahdollisuudet. Täs- loin viljelijä siis saisi lainan 4 %: n korolla.
7578: täkin syystä johtuen maamme viljelmien pel- Korkoerotus olisi maksettava rahalaitoksille
7579: toalasta on varsin huomattava määrä hei- niistä edellä tarkoitetuista lainoista, jotka on
7580: kossa tuottokunnossa olevaa peltoa. Jälleen myönnetty lähinnä perheviljelmän käsittä-
7581: rakentamisen ollessa jo loppuvaiheessa ja olo- vien viljelmien haltijoille. Vastaavasti olisi
7582: suhteiden muututtua tässä suhteessa vähitel- voitava vakauttaa aikaisemmin myönnetyt
7583: len paremmiksi olisi viljelijöiden elintason korkeakorkoiset lainat, jos ne on käytetty
7584: kohentamiseksi ja heidän toimeentulonsa tur- perusparannuksiin, 4 %: n la:inoiksi. Tällä
7585: vaamiseksi kiireellisesti ryhdyttävä kunnos- tavalla helpotetaan tuntuvasti samalla myös
7586: tamaan heikkokuntoisia peltoja perusparan- työllisyystilannetta.
7587: nustoimenpiteillä ja täten viljelystä voima- Kaiken edellälausutun perusteella esi-
7588: peräistämään. Tämä on nyt sitäkin ensisi- tämme kunnioittaen,
7589: ja:isempi toimenpide, kun uudisraivausmah-
7590: dollisuudet viljelmillä ovat useassa tapauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7591: sessa jo huomattavasti vähentyneet tai koko- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
7592: naan loppuneet, mistä syystä huomio olisi kan suuruisen arviomäärärahan käy-
7593: kiinnitettävä tuoton lisäämiseen ja kannat- tettäväksi valtioneuvoston määrättä-
7594: tavuuden parantamiseen. Perusparannustoi- vien lähempien ohjeiden mukaisesti
7595: menpiteinä tuliS'ivat lähinnä kysymykseen enintään käyvän velkakoron ja 4 pro-
7596: maatalous- ja maatalouskelpoisen maan kui- sentin suuruisen koron välisen korko-
7597: vatus ja yleensä ojituksen sekä viemäreiden hyvityksen maksamiseen rahalaitok-
7598: kunnostaminen ja uusiminen, maanparan- sille, milloin nämä ovat joko aikaisem-
7599: nusaineiden käyttö, peruskalkitus ja viljele- min myöntäneet tai myöntävät pitem-
7600: misen edistämistä tarkoittavien teiden raken- piaikaista luottoa lähinnä perheviljel-
7601: taminen, kivenraivaus sekä salaojitus. män käsittävän tilan haltijalle Vilje-
7602: Viljelijöille tuottavat tällaisten huomatta- lysten perusparannuksia varten eli
7603: vien perusparannusten työ- ja tarvikekustan- lähinnä maatalous- ja maatalouskelpoi-
7604: nukset kuitenkin monasti ylivoima·isia vai- sen maan kuivatukseen ja yleensä oji-
7605: keuksia. Erityisen vaikeassa asemassa ovat tukseen sekä viemärien kunnostamiseen
7606: tässä suhteessa alkavat tilalliset. Tarvitaan ja uusimiseen, maanparannusaineiden
7607: siis tavalla tai toisella tapahtuvaa valtion hankkimiseen, peruskalkitukseen, vil-
7608: myötävaikutusta. Valtiontaloutta vähiten jelemisen edistämistä tarkoittavien tei-
7609: rasittaen tämä kävisi päinsä sillä tavalla, den rakentamiseen, kivenraivaukseen
7610: että valtion varoista maksettaisiin niille ra- sekä salaojitukseen.
7611: halaitoksille, jotka myöntävät viljelijöille
7612: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
7613:
7614: Veikko Vennamo. Eino E. Heikura. Eino Rytinki.
7615: 1130
7616:
7617: IV,351. - Rah.al. N: o 180.
7618:
7619:
7620:
7621:
7622: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta moottorisahojen hin-
7623: nan alentamiseksi.
7624:
7625:
7626: E d u s k u n n a ll e.
7627:
7628: Erilaisia tutkimuksia ja kokeiluja työtapo- Moottorisahojen liikevaihtovero ja tulli
7629: jen kehittämiseksi ja koneellistamisen lisää- olisi poistettava sekä varattava ensi vuoden
7630: miseksi metsätyömailla on viime vuosina suo- tulo- ja menoarvioon määräraha moottorisa-
7631: ritettu. Kaikkialla on tutkimuksissa ja ko- hojen hinnan alentamista varten. Se olisi
7632: keilukohteissa todettu, että moottorisaha on toimenpide, jolla metsätyömiehille ja pienvil-
7633: tärkeimpiä koneita, joita metsätyömailla voi- jelijöille avautuisi mahdollisuus laajemmassa
7634: daan hyödyllisesti käyttää. Se on nykyoloissa mitassa hankkia moottorisahoja metsätöitä
7635: katsottava välttämättömäksi metsätyömiehen helpottamaan ja pienissä sahauksissa korvaa-
7636: työvälineeksi. Mutta moottorisahojen han- maan kotitarvesirkkelin tarpeen.
7637: kintahinta, noin 80 000-90 000 markkaa lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7638: kevaihtoveroineen, on niin korkea, ettei met- nioittaen,
7639: sätyömiehillä ole mahdollisuutta hankkia
7640: niitä sahaustyön helpottamiseksi. Sahojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7641: hinta varmaan tulee suoritetun devalvaation tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
7642: johdosta nykyisestään kohoamaan. kan suuruisen määrärahan moottori-
7643: sahojen hinnan alentamista varten.
7644: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
7645:
7646: Eino Rytinki. Aaro Kauppi.
7647: 1131
7648:
7649: IV,352. - Rah.al. N: o 181.
7650:
7651:
7652:
7653:
7654: Nordfors ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten ra-
7655: kennusmestarien toimien perustamiseksi tie- ja vesiraken-
7656: nushallitukseen ja sen alaiseen piirihallintoon.
7657:
7658:
7659: E d u s k u n n a 11 e.
7660:
7661: Valtioneuvoston toimeksiannosta on virka- määrärahoissa, jotka viime vuonna nousivat
7662: miesasiam neuvottelukunta laatinut ehdiJ- jo yli 25 mrd. mk, mikä tekee lähes
7663: tuksen valtion tilapäisten toimihenkilöiden 10 % valtion kokonaismenoista. Perustettu-
7664: asemassa olevien epäkohtien korjaamiseksi jen uusien virkojen ja toimien lukumäärä ei
7665: esittäen mm., että vuoden 1958 tulo- ja me- kuitenkaan ole läheskään vastaavassa määrin
7666: noarvion yhteydessä kaikkiaan 2 989 tila- lisääntynyt, vaan esim. rakennusmestarien
7667: päistä tointa muutettaisiin ylimääräisiksi toi- osalta lisäys samana aikana on ollut vain
7668: miksi tai eräissä tapauksissa peruspalkkai- noin 45 %.
7669: siksi viroiksi tai toimiksi. Eduskunnalle jä- Tie- ja vesirakennushallitus on viime vuo-
7670: tetyssä, vuoden 1958 tulo- ja menoarvioesi- sien aikana joutunut hoitamaan yhä suurem-
7671: tyksessä hallitus onkin esittänyt noin puolet man osan valtion työllisyystöistä. Esim. viime
7672: em. tilapäisistä toimista muutettavaksi yli- maaliskuulla oli sen alaisissa työllisyystöissä
7673: määräisiksi toimiksi. Virkamiesasiain neuvot- kaikkiaan 28 600 työntekijää eli enemmän
7674: telukunnan ehdotukseen sisältyi kaikkiaan kuin kaikkien muiden valtion työvirastojen
7675: 141 tie- ja vesirakennushallinnon tilapäisen työllisyystöissä yhteensä. Tästä on ollut seu-
7676: toimen ylimääräiseksi muuttaminen. Valtio- rauksena, että suurienkin työmaiden vastaa-
7677: varainministeriön ja järjestöjen välisissä neu- van rakennusmestarin tehtävät on jouduttLl
7678: votteluissa sovittiin mm. siitä, että ensi vuo- monasti uskomaan tilapäisille, juuri viraston
7679: den menoarviossa perustettaisiin tie- ja vesi- palvelukseen tulleille rakennusmestareille,
7680: rakennushallintoon ja maataloushallintoon, jotka eivät tunne viraston työehtosopimuksia,
7681: joissa molemmissa on suhteettoman paljon urakkahinnoittelua, työ-, huolto-, koneen-
7682: tilapäisiä rakennusmestareita, ainakin 50 yli- hoito- ym. ohjesääntöjä eivätkä edes valtion
7683: määräisen rakennusmestarin tointa, joista tili- ja palkkausjärjestelmiä, mistä luonnol-
7684: puolet oli tarkoitettu tie- ja vesirakennushal- lisesti on aiheutunut sekaannusta ja monen-
7685: lintoon ja toinen puoli maataloushallintoon. laisia vaikeuksia työmaiden hoidossa, puhu-
7686: Menoarvioesityksessä onkin maataloushallin- mattakaan niistä taloudellisista vahingoista,
7687: toon ehdotettu perustettavaksi kaikki virka- joita siitä valtiolle voi koitua.
7688: miesasiain neuvottelukunnan ehdottamat 48 Virkamiesasiain neuvottelukunnan ehdotus
7689: tointa, jotka nekin epäilemättä ovat ehdotto- 141: n ylimääräisen toimen perustamisesta
7690: man tarpeelliset, mutta tie- ja vesirakennus- tie- ja vesirakennushallintoon on lähtenyt
7691: hallinnon kohdalla ei ehdoteta yhtään ai- normaalin toiminnan vaatimaita pohjalta.
7692: noata uutta tointa. Edellä mainitut syyt ja nimenomaan työttö-
7693: Tie- ja vesirakennushallituksen tehtävät myyden hoitaminen tekevät sanotun ryhmän
7694: ovat viime vuosien aikana suuresti laajentu- ylimääräistämisen ensisijaisen kiireelliseksi.
7695: neet. Sen alaisten työntekijöiden lukumäärä Näin ollen olisi tie- ja vesirakennushalli-
7696: ja sen vuosittain käyttämien valtion varojen tukseen ja sen alaiseen piirihallintoon perus-
7697: kokonaismäärä on viiden vuoden aikana kas- tettava seuraavat ylimäärä:iset rakennusmes-
7698: vanut kolminkertaiseksi. Sama kehitys on tarin toimet ja niitä varten myönnettävä
7699: havaittavissa myös viraston käyttämissä seuraavat palkkausmäärärahat:
7700: 1132 IV,352. - Yl.i.määräiset ra.kennusmestarit.
7701:
7702:
7703: 20 rakennusmestaria, 1 l. (20 pl.), että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
7704: peruspalkka 493 800 mk . . . . 9 876 000 vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon
7705: 20 rakennusmestaria, 2 l. (19 pl.), 20 Pl. III: 2 momentille vuosipalk-
7706: peruspalkka 471600 mk . . . . 9 432 000 kioina 28 320 000 markkaa, ikälisinä
7707: 20 rakennusmestaria, 3 l. (18 pl.), 4 326 000 markkaa ja kalliinpaikan-
7708: peruspalkka 450 600 mk . . . . 9 012 000 lisinä 2 203 200 markkaa kuudenkym-
7709: Yhteensä mk 28 320 000 men.en ylimääräisen rakennusmestarin
7710: toimen perustamiseksi tie- ja vesira-
7711: kennushallitukseen ja sen alaiseen
7712: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, piirihallintoon.
7713: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7714:
7715: Kurt Nordfors. T. E. Nordström. Kaarlo Kajatsalo.
7716: Mauri Seppä. Martti Leskinen. Väinö Rankila.
7717: Eetu Karjalainen.
7718: 1133
7719:
7720: IV,353. - Rah.al. N: o 182.
7721:
7722:
7723:
7724:
7725: Suonpää ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
7726: sen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastamista
7727: varten.
7728:
7729:
7730: E d u s k u n n a 11 e.
7731:
7732: Kuluvan vuoden loppuun asti voimassa- dalta on epäoikeudenmukaista, että uuteen
7733: olevan tielain mukaan kuntien on lunastet- järjestelmään siirryttäessä kunnille aiheutu-
7734: tava maanteiden rakentamiseen ja levittämi- vien lisäkustannusten ohella vielä vanhan
7735: seen tarvittavat maa-alueet maanomistajilta. lain mukaiset aluekorvauksetkin olisivat rasi-
7736: Sen sijåan vuoden 1958 alussa voimaan tule- tuksena, varsinkin kun usean kunnan koh-
7737: vassa uudessa tielaissa tämä kuntien korvaus- dalta rakennetut maantiet ovat pääasiassa
7738: velvollisuus on poistettu. Viime vuosina on kauttakulkuliikennettä palvelevia teitä.
7739: mm. työttömyystöinä rakennettu paljon uusia Useat kunnat ovat jo nyt joutuneet vai-
7740: teitä ja suoritettu oikaisutöitä vanhoilla keuksiin, joten edessä olevat maantiealueiden
7741: maanteillä. Näiden kohdalta ovat kuntien lunastuskorvaukset ovat ylivoimaisia suorit-
7742: maa-aluekorvaukset vielä suurelta osalta suo- taa. Sen vuoksi olisikin varauduttava riittä-
7743: rittamatta. Yhteensä näiden korvausten vällä määrärahalla siihen, että valtio voisi
7744: määrä nousee yli 1 000 miljoonan markan osallistua näiden korvausten suorittamiseen.
7745: ja eräiden kuntien osuus saattaa nousta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7746: kymmeniin miljooniin markkoihin.
7747: Kun uudessa tielaissa · on hyväksytty se että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7748: periaate, että maantiealueen lunastaminen tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
7749: kuuluu valtiolle, on kohtuutonta vaatia kun- 2 momentille lisäyksenä 100 000 000
7750: tia suorittamaan niiden lunastuskorvauksia markkaa avustuksen myöntämiseksi
7751: niistä tierakennuksista, jotka on aloitettu en- kunnille maantiealueiden lunastamista
7752: nen tämän vuoden loppua. Kuntien koh- varten.
7753: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7754:
7755: Leo Suonpää. Matti Koivunen.
7756: Pertti Rapio. Nestori Nurminen.
7757: Usko Seppi. J. Mustonen.
7758: Tauno Kelovesi. Toivo Friman.
7759: Aleksi Kiviaho. Rainer Virtanen.
7760: Martti Leskinen. Lauri Myllymäki.
7761:
7762:
7763:
7764:
7765: 21 E 815/57
7766: 1134
7767:
7768: IV,354. - Rah.al. N: o 183.
7769:
7770:
7771:
7772:
7773: Seppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
7774: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanosta johtuviin kustan-
7775: nuksiin.
7776:
7777:
7778: E d u s k u n n a 11 e. .
7779: Eduskunnan hyväksymän tielain mukaan taanottoa koskevalta kohdalta on eduskunnan
7780: otetaan suurin osa kunnan- ja kyläteistä val- päätöksellä siirretty, on kylä- ja kunnantei-
7781: tion hallintaan ja hoitoon. Tällaisia luovu- den kunnon parantaminen ja luovutuskun-
7782: tettavia kunnanteitä ori noin 7 000 km ja toon saattaminen kiireellisesti toteutettava,
7783: kyläteitä 15 075 km. Lain mukaan tulee pai- koska niiden kunto ei kestä kasvavan liiken-
7784: kallisteiksi luovutettavat tiet teiden luovut- teen aiheuttamaa rasitusta.
7785: tajan toimesta saattaa sellaiseen kuntoon, Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
7786: että ne vastaavat ko. teille asetettavia koh- menoarvioksi v. 1958 ehdotetaan paikallis-
7787: tuullisia vaatimuksia. Luovutettavien teiden teiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden kun-
7788: kuntoonpanosta aiheutuu· teiden luovutta- toonpanon avustamiseen 50 milj. markkaa.
7789: jille huomattavan suuret kustannukset. Tie- Kun teiden kuntoonpano tulee viemään koko-
7790: lakikomitean laskelmien mukaan olisivat naisuudessaan n. kolme miljardia markkaa
7791: nämä kustannukset v: n 1950 hintatason mu- ja kun kysymyksessä on tehtävä, joka kuu-
7792: kaan kertakaikkisina menoina maalaiskun- luisi kokonaisuudessaan valtiolle, on valtion
7793: nille 922.5 milj. markkaa sekä kylätiekun- velvollisuutena tukea kuntia ja kylätiekuntia
7794: nille 964.3 milj. markkaa. Kun lain vaati- tuntuvammilla avustuksilla.
7795: mat tehtävät arvioidaan nykyisen kustannus- Edellä esi~ettyyn viitaten ehdotamme,
7796: tason mukaan, nousevat kustannukset lähes
7797: kaksinkertaisiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7798: Edellä olevat numerot osoittavat, että tei- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7799: den luovuttajille muodostuu teiden luovutus- 500 000 000 markan määrärahan avus-
7800: kuntoon saattaminen taloudellisesti ylivoimai- tuksiksi kunnille ja kylätiekunnille
7801: seksi tehtäväksi. kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanosta
7802: Vaikka tielain voimaanpanoa teiden vas- johtuviin kustannuksiin.
7803: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7804:
7805: Usko Seppi. Leo Suonpää. Nestori Nurminen.
7806: Matti Koivunen. Lauri Myllymäki. J. Mustonen.
7807: Martti Leskinen. H. Tauriainen. Toivo Asvik.
7808: Paavo Aitio. Toivo Niiranen. Niilo Nieminen.
7809: Aleksi Kiviaho.
7810: 1135
7811:
7812: IV,355. - Rah.al. N:o 184.
7813:
7814:
7815:
7816:
7817: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
7818: ja kyläteiden avustamiseen.
7819:
7820:
7821: E d u s k u n n a 11 e.
7822:
7823: Hallituksen eduskunnalle antaman, vuoden alueilla olevissa kylissä ja kyläryhmissä, on
7824: 1958 tulo- ja menoarvioesityksen 12 Pl. V lu- yhtä tarpeellinen kuin niillekin, joilla on tie,
7825: vun 3 momentille (kunnan- ja kyläteiden ja kun heiltäkin peritään verot, samoin kuin
7826: avustaminen) on otettu ainoastaan niiltä, joilla on tiet ja heillä ei ole toivoa-
7827: 1 300 000 000 markkaa. Mainittu määräraha kaan saada valtion rakentamaa tietä, on koh-
7828: on sanottuun tarkoitukseen nyt, samoin kuin tuutonta, että heidän vielä nytkin pitää vuo-
7829: se on jatkuvasti ennenkin ollut, aivan riittä- desta toiseen, jopa lähes 10 vuotta odottaa,
7830: mätön. Siitä, ettei siihen ole otettu riittävää milloin heille voidaan myöntää edes anoman~
7831: määrärahaa, on ollut seurauksena, että kun- sa vähäinen, lain edellyttämä tien rakenta-
7832: nan- ja kyläteiden rakentajat ja kunnossa misavustus odottamatta sitä vuodesta toiseen.
7833: pitäjät sekä tiettömillä alueilla olevissa ky- Kun jokainen myöntänee sen, e.ttä tie nyky-
7834: lissä ja kyläryhmissä asuvat ovat joutuneet aikoina on taloudeUisen elämän kehittämisen
7835: - ja edelleen joutuvat - paljon huonom- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamisen
7836: paan asemaan kuin ne, jotka asuvat valtion vuoksi aivan välttämätön ja kun tarvittavia
7837: rakentamien ja kunnvssapitämien rautatei- teitä saadaan tiettömille alueille ainoastaan
7838: den ja maanteiden varsilla. kunnan- ja kylätiemuotoa käyttäen ja ne saa-
7839: Että näin on käynyt tähän asti ja että se. daan valtion kukkaronkannalta kaikkein hal-
7840: koskee varsin suuria väestömääriä, kun ottaa vimmin kustannuksin ja kyläteistäkin, var-
7841: huomioon sen, että kunnan- ja kyläteitä on sinkin syrjäisillä seuduilla, on valtion metsä-
7842: lähes yhtä paljon kuin valtion rakentamia ja taloudelle suuri hyöty monessa muodossa,
7843: kunnossapitämiä maanteitä, ja että kunnan- olisi sanottuun tarkoitukseen ensi vuodeksi
7844: ja kyläteiden rakentamiseen ja kunnossapitä- varattava niin paljon rahaa, että avustukset
7845: miseen annetaan vain avustusta niissä ra- voitaisiin myöntää kaikille niille, jotka ovat
7846: joissa kuin siihen tarkoitukseen otetaan tulo- rakennusavustuksia anoneet. Näin pitäisi
7847: ja menoarvioon kullekin vuodelle määrärahaa tehdä senkin vuoksi, kun kunnan- ja kylä-
7848: ja valtion maantiet rakennetaan ja pidetään teitä rakentamalla voidaan samalla lisätä
7849: kunnossa kokonaisuudessaan valtion varoilla, työllisyyttä kaikkein vähimmin rahamenoin.
7850: vaikka kaikilta kunnan- ja kylätien rakenta- Ottaen huomioon senkin, että eduskunta on
7851: jilta ja kunnossapitäjiltä peritään. verot tu- viimeisen 20 vuoden aikana lukemattomia
7852: lojensa ja omaisuuksiensa mukaan aivan sa- kertoja lausunut hallitukselle toivomuksen
7853: mojen perusteiden mukaan kuin niiltäkin, siitä, että kyläteitä olisi otettava enemmän
7854: jotka ovat valtion maanteitten varsilla. valtion haltuun ja lisättävä niiden rakennus-
7855: Siitä, ettei po. tarkoitukseen ole otettu riit- ja kunnossapitoavustuksia, olisi po. määrä-
7856: tävää määrärahaa, on ollut seurauksena rahaa lisättävä ainakin 1 000 000 000 mar-
7857: myöskin se, ettei ole voitu myöntää uusien kalla, että rakennusavustukset voitaisiin
7858: kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen anot- myöntää lähimainkin kaikille niille, jotka
7859: tuja lain edellyttämiä valtion avustuksia li- ovat sitä anoneet.
7860: kimainkaan niin monelle tielle kuin on anottu Ellei valtion talous kestä menojen lisää-
7861: ja niin käypi vielä seuraavanakin vuotena, mistä, olisi mainittuun tarkoitukseen tarvit-
7862: jos siihen ei varata riittävää määrärahaa. tava raha otettava niiltä momenteilta, jotka
7863: Kun tie niillekin, jotka asuvat tiettöminä on varattu työttömyystöitä varten, koska
7864: 1136 IV,355.- Kunnan- ja kylätiet.
7865:
7866:
7867: kunnan- ja kyläteitä rakentamalla voidaan 1957 yksimielisesti. Tätäkään eduskunnan
7868: vähentää työttömyyttä juuri sen väestöryh- päätöstä ei ole tähän mennessä toteutettu,
7869: män keskuudessa, joka elää kaikkein vaikeim- josta on seurannut, että rahantarve. on lisään-
7870: missa oloissa. tynyt.
7871: Mainittakoon, että eduskunnan kulkulaitos- Kun siis ko. rahan tarve on sitä suuruus-
7872: valiokunta on viimeksi viime maaliskuussa luokkaa kuin mainittu eduskunnan päätös
7873: käsitellyt po. kunnan- ja kyläteiden raken- osoittaa, on hallituksen esittämä määräraha
7874: nusavustusasiaa ja .to{iennut, että kunnan- ja täysin riittämätön: ja sitä olisi lisättävä aina-
7875: kyläteiden rakennusavustusanomuksia on kin 1 000 milj. markalla.
7876: odottamassa rahaa yli 400 anomusta, joihin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
7877: tarvittaisiin yli 2 000 milj. mk, ja sellaisten dotamme, ·
7878: kunnan- ja kyläteiden kunnostamiseen, jotka
7879: olisi otettava valtion haltuun, tarvittaisiin yli että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7880: 1000 milj. mk ja ehdottanut mietinnössään, tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
7881: että kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon 3 momentille lisäyksenä 1 000 000 000
7882: olisi otettava lisäyksenä riittävä määräraha markkaa kunnan- ja kyläteiden avus-
7883: ja että tämän valiokunnan ehdotuksen hy- tamiseen.
7884: väksyi eduskunta maaliskuun 26 päivänä
7885: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7886:
7887: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
7888: Eino Rytinki. Yrjö Sinkkonen.
7889: T. Saloranta. Kalle Kämäräinen.
7890: Artturi Jämsen. Onni Mannila.
7891: 1137
7892:
7893: IV,356. - Rah.al. N: o 185.
7894:
7895:
7896:
7897:
7898: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden rakennushal-
7899: linnon tilapäisten toimien mu1~ttamiseksi ylimääräisiksi.
7900:
7901:
7902: E d u s k u n n a 11 e.
7903:
7904: Rakennushallituksen ja sen alaisten läänin,- edun mukaista ei voi olla, että tällainen
7905: rakennustoimistojen tehtävät ovat viime vuo- määrä tilapäisiä toimihenkilöitä hoitaa varsin
7906: sina kasvaneet erittäin huomattavasti. Syynä vastuunalaisia töitä, ehdotamme kunnioittaen,
7907: ovat olleet työllisyyden ylläpitämiseksi suori-
7908: tetut ja rakennushallinnon uudelleen järjes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7909: telyn sekä keskittämisen aiheuttamat työt. tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
7910: Rakennushallinnon työvoima on kasvanut 2 momentin kohdalle 3 799 980 markan
7911: edeHisen johdosta siten, että syyskuussa 1956 suuruisen määrärahan rakennushallin-
7912: oli tilapäisiä toimihenkilöitä koko henkilö- non 27 vakinaisluontoisen tilapäi-
7913: kunnasta 52.2 %, helmikuussa 1957 54.4 % sen toimen muuttamiseksi ylimääräi-
7914: ja syyskuussa 1957 n. 60 %. Koska valtion siksi.
7915: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
7916:
7917: Aune Innala. Saara Forsius. Erkki Koivisto.
7918: Arvo Salminen. Erkki Leikola. Mauri Seppä.
7919: Lauri Järvi. N. Kosola. Päiviö Hetemäki .
7920:
7921:
7922:
7923:
7924: •
7925: 1138
7926:
7927: IV,357. - Rah.al. N:o 186.
7928:
7929:
7930: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta siviili-ilmailua
7931: palvelevien teleteknillisten toimthenkilöiden ylimääräisten
7932: tointen perustamista varten.
7933:
7934: E d u s k u n n a 11 e.
7935:
7936: Ilmailuliikenteen voimakas kasvu viimeksi ilmailumme pnrnn kuin ainoastaan 3. Kun
7937: kuluneitten vuosien aikana on saattanut tä- näin ollen koko muu ilmailuviestiteknillinen
7938: män liikennemuodon yhä merkityksellisem- henkilöstö on vain tilapäisessä virkasuhteessa
7939: mäksi yleisten liikenneolojemme kehitystä tehtävien vakinaisesta luonteesta huolimatta,
7940: ajatellen. ei tällaista asiain tilaa voida pitää edes tyy-
7941: Lentoliikenteen kehittäminen on kuitenkin dyttävänä.
7942: tuonut mukanaan mm. siviili-ilmailun osalta Kun lentoturvallisuus- ja viestipalvelun
7943: joukon kansainvälisiäkin velvoitteita. Niinpä käytössä olevien erilaisten radiomajakka- ja
7944: kansainvälisillä sopimuksilla on määrätty radioliikennelaitteiden varman toimintakun-
7945: aikataulunmukaista vuoroliikennettä palvele- toisuuden ylläpitämiseksi ja huoltamiseksi
7946: ville kentille erityiset teknilliset vaatimukset. eri lentoasemilla ja lentoreiteillä sekä viesti-
7947: Muun muassa on tällaisille kentille määrätty teknillisten laitteiden asennus- ja korjaus-
7948: sijoitettavaksi lennon johtoa ja lentoturvalli- töiden suorittamiseksi tarvitaan välttämättä
7949: suutta palvelevia erilaisia teleteknillisiä lait- ilmailuviestialan erikoislaadusta johtuen erit-
7950: teita. Tällaisia hankinta- ja huoltokustan- täin pätevää ja pysyväistä teknillistä hen-
7951: nuksiltaan kalliita ja arvokkaita laitteita on- kilökuntaa, olisi käsityksemme mukaan vält-
7952: kin ilmailuliikennettämme palvelemaan han- tämätöntä, että vuoden 1958 tulo- ja meno-
7953: kittu viimeisten vuosien aikana melkoisessa arvioon otettaisiin ainakin seuraavien tila-
7954: määrin. Yhä voimakkaasti kehittyvä siviili- päisten toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi
7955: ilmailumme joutuu kuitenkin lähivuosien ai- toimiksi tarvittavat määrärahat:
7956: kana edelleen kehittämään myöskin lentolii-
7957: kenteen turvallisuuteen tähtäävää viestitek- 1 ensimmäinen teknikko 1 l., yp. (26 pl.)
7958: nillistä laitteistoa. 3 ensimmäistä teknikkoa 1 l., ap. (24 pl.)
7959: Voimakas kehitys edellämainitulla alalla 5 ensimmäistä teknikkoa 2 l., yp. (23 pl.)
7960: on tehnyt myös välttämättömäksi hankkia, 2 työnjohtajaa (22 pl.)
7961: kehittää ja kouluttaa pätevää teknillistä hen- 3 ensimmäistä teknikkoa 2 l., ap. (21 pl.)
7962: kilöstöä hankittujen laitteiden käyttöä ja 2 teknikkoa 1 pl. (19 pl.)
7963: hoitoa varten. Onkin todettava, että näihin 2 teknikkoa 2 pl. ( 18 pl.)
7964: tehtäviin on onnistuttu saamaan pätevää Samalla voidaan tulo- ja menoarviosta
7965: henkilöstöä, joskin tämä ns. ilmailu.viestitek- poistaa vastaavien tilapäisten toimien palk-
7966: nillinen henkilökunta on toistaiseksi vielä kaukseen varatut määrärahat.
7967: lukumääräisesti täysin riittämätön. Lisäksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7968: on todettava, että näiden tehtävien hoitoa nioittavasti,
7969: varten ei vielä ole perustettu yhtään vaki-
7970: naista virkaa tai tointa, huolimatta siitä, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
7971: jo nyt voidaan olla täysin varmoja mainit- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XI: 1 mo-
7972: tujen tehtävien vakinaisesta luonteesta. Niin mentille lisäyksenä 8 497 980 markkaa
7973: ikään on todettava, että ylimääräisiäkään siviili-ilmailua palvelevien teleteknil-
7974: virkoja ei puheenaolevien tehtävien hoitami- listen toimihenkilöiden ylimääräisten
7975: seksi ole toistaiseksi ptrustettu koko Siviili- toimien perustamiseksi.
7976: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
7977:
7978: Leo I. Mattila. Armi Hosia.
7979: Kaarlo Kajatsalo. Juho Tenhiälä.
7980: Artturi Tienari.
7981: 1139
7982:
7983: IV,358. - R'ah.al. N:o 187.
7984:
7985:
7986:
7987:
7988: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sisävesi-
7989: ja saaristoliikenteen edistämiseen.
7990:
7991:
7992: E d u s k u n n a ll e.
7993:
7994: Vesitiet ovat yhä edelleen tärkeitä sisävesireiteillämme ja saaristoissa olisi tar-
7995: maamme s1smsen liikenteen liikennereittejä, peen saada edes vähäistä lisäystä tulo- ja
7996: ja niitä olisi täydellä teholla pyrittävä käyt- menoarvioon. Siilien verrattuna, kuinka pa1-
7997: tämään hyväksi varsinkin kun se voisi tapah- jon varoja teiden rakentaminen ja ylläpitä-
7998: tua pienin valtion kustannuksin. Sisävesi- ja minen vastaavasti vaatii, on kysymys mität-
7999: saaristomatkustaja- ja rahtiliikenne ovat kui- tömän pienistä määristä.
8000: tenkin häviämässä kannattamattomuuden Edellä lausutun perusteella ehdotamme
8001: vuoksi. Valtionapu on aivan liian pieni. kunnioittaen,
8002: Vesiliikenteen tyrehtyminen asettaa laajoilla
8003: alueilla maassamme kasvavia vaikeuksia maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8004: seudun väestölle. Tällainen asiantila ei ole tulo- ja menoarvion 12 Pl. XII: 2 mo-
8005: kansantaloudenkaan kannalta puolustetta- mentin kohdalle lisäyksenä 10 miljoo-
8006: vissa. Kohtuullisen matkustaja- ja rahtilii- naa markkaa sisävesi- ja saaristolii-
8007: kenteen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kenteen edistämiseksi ja tukemiseksi.
8008: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
8009:
8010: Veikko Vennamo. J. F. Pöykkö. Vilj_ami Kalliokoski.
8011: 1140
8012:
8013: IV,359. - Rah.al. N:o 188.
8014:
8015:
8016:
8017:
8018: N. Nurminen. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
8019: Vaasan läänin vientisatamien kehittämistä varten.
8020:
8021:
8022: E d u s k u n n a ll e.
8023:
8024: Yleisesti on hyväksytty se käsitys, että dun kuntia, että ne pystyisivät selviytymään
8025: vientisatamien kunnostaminen ja kehittämi- niistä vaikeuksista, joita jatkuvat satamien
8026: nen on valtakunnallinen asia, joka ei kuulu kunnostustyöt vaativat mm. Himangan, Kok-
8027: yksinomaan vientisatamia ylläpitäville kun- kolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Kaskisten
8028: nille. kunnilta.
8029: Vientisatamien merkitystä maalle ei voida Esimerkkinä mainittakoon, että Kokkolan
8030: kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu sataman, Ykspihlajan, rakennustöiden kus-
8031: tärkeä ulkomaankauppamme ja ne antavat tannusarvio sataman uudistamiseksi on noin
8032: työtä tuhansille työläisille. Voidaksemme 400 milj. markkaa ja Vaasan sataman kus-
8033: ylläpitää elintärkeää vientiämme, on mm. tannusarvio noin 300 milj. markkaa.
8034: Vaasan läänin rannikkoalueen satamissa jat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8035: kuvasti suoritettava teiden rakentamista,
8036: uudistettava laitureita ja rakennettava uusia että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8037: laitteita. Tämä toiminta ei kuitenkaan saa tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
8038: tapahtua kuntien veronmaksajien kustannuk- kan määrärahan avustuksiksi Vaasan
8039: sella. Koska viei:mistä koituu hyötyä koko läänin vientisatamia ylläpitäville kun-
8040: maalle, olisi valtion entistä tehokkaammin nille satamien kehittämistä ja kun-
8041: avustettava näitä Pohjanlahden rannikkoseu- nostamista varten.
8042: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
8043:
8044: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
8045: Aleksi Kiviaho. Grels Teir.
8046: 1141
8047:
8048: IV,360. - Fin.mot. N: o 189.
8049:
8050:
8051:
8052:
8053: Larson m. fl.: Angående. anvisande av förhöjt anslag till
8054: understöd för upprätthållande av menförestrafiken på
8055: linjen Åbo-skärgården-Mariehamn.
8056:
8057:
8058: T i 11 R i k s d a g e n.
8059:
8060: Vintertrafiken på linjen Åbo-skärgården Aranda och s/s Åland, tillsammans hjälpligt
8061: -Mariehamn har alltid varit svår att sköta förmår upprätthålla vintertrafiken på linjen
8062: på ett för skärgårdsbefolkningen tillfreds- under normala förhållanden.
8063: ställande sätt. På grund av lantbrukets pro- Vid förfrågningar hos Ångfartygsaktiebo-
8064: duktionsökning och även andra omständighe- laget Åland, huruvida sagda bolag även in-
8065: ter ökas det fraktgods som skall frambe- kommande vinter kommer att insätta s/s
8066: fordras på denna linje från år till år och Ål11nd i trafik på linjen Åbo-skärgården-
8067: ställer allt större krav på de båtar, som Mariehamn, har från bolagets sida förkla-
8068: skall sköta trafiken på ifrågavarande rutt. rats, att detta på grund av förhöjda bränsle-
8069: Det kan nämnas, att de varumängder, som och andra kostnader kan påräknas endast
8070: skall transporteras på denna rutt, utgör un- under den förutsättningen att ett statsbidrag
8071: gefär 52 000 ton per år. Detta är i medeltal på 5 000 000 mark erhölles. Då i statsförsla-
8072: 1 000 ton per vecka. Visserligen transporte- get för år 1958 endast 2 000 000 mark . är
8073: ras en större del av dessa varumängder vid upptaget för nämnda ändamål, är det nöd-
8074: öppet vatten. Men även om endast två vändigt, att ytterligare 3 000 000 mark be-
8075: tredjedelar eller 670 ton per vecka skall viljas för att menförestrafiken på linjen
8076: transporteras under menförestid är det klart, Åbo-skärgården-Mariehamn på ett någor-
8077: att menföresfartyget m/s Aranda inte en- lunda tillfredsställande sätt skall kunna upp-
8078: samt förmår sköta denna trafik, särskilt som rätthållas under inkommande vinter.
8079: den mellanliggande, vidsträckta skärgården På grund av det ovan anförda föreslår vi,
8080: även är helt beroende av denna menföres-
8081: trafik. Menföresfartyget m/s Aranda, som att Riksdagen i statsförslaget för
8082: glädjande nog insatts i trafik på linjen un- år 1958 å 12 Ht. XII kap. 2 mom.
8083: der menförestider, förmår ej ensamt sköta. måtte i Hllägg upptaga 3 000 000 mark
8084: densamma. Ångfartygsaktiebolaget Åland i för höjande av understödet för upp-
8085: Åbo hade under senaste vinter insatt sjs rätthållande av menförestrafik på lin-
8086: Åland i trafik på nämnda linje och erhöll jen Åbo-skärgården-Mariehamn till
8087: härför 2 000 000 mark i statsbidrag. Det 5 000 000 mark.
8088: har visat sig att dessa båda båtar, m/s
8089: Helsingfors den 3 oktober 1957.
8090:
8091: Arthur Larson. Albin Wickman.
8092: Sven Högström. Grels Teir.
8093: C. A. Öhman.
8094:
8095:
8096:
8097:
8098: 22 E 815/57
8099: 1142
8100:
8101: IV,360. - Rah.al. N:o 189.
8102: Suomennos.
8103:
8104:
8105:
8106:
8107: Lars•on ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
8108: seksi kelirikkaliikenteen ylläpitämistä varten linjalla
8109: Turku-saaristo-Maarianhamina.
8110:
8111:
8112: Eduskunnalle.
8113:
8114: Talviliikenne linjalla Turku-saaristo- pitämään talviliikennettä tällä linjalla nor-
8115: Maarianhamina on aina ollut vaikeasti hoi- maaliolosuhteissa.
8116: dettavissa saaristoväestöä tyydyttävällä ta- Tiedusteltaessa Åland-yhtiöltä, tuleeko yh-
8117: valla. Maatalouden tuotannon kasvun ja tiö myös ensi talvena asettamaan s/s Ålandin
8118: myös muiden seikkojen johdosta lisääntyy liikenteeseen linjalla Turku-saaristo-Maa-
8119: tällä linjalla kuljet.ettava tavaramäärä vuo- rianhamina, on yhtiön taholta selitetty, että
8120: desta vuoteen ja asettaa yhä suurempia vaa- nousseiden polttoaine- ja muiden kustannus-
8121: timuksia niille aluksille, joiden on hoidet- ten takia sitä voidaan odottaa vain edellyt-
8122: tava liikenne kysymyksessä olevalla reitillä. täen, että valtionapua saadaan 5 000 000
8123: Voidaan sanoa, että tällä reitillä kuljetetta- markkaa. Kun tulo- ja menoarvioehdotuk-
8124: vat tavaramäärät ovat noin 52 000 tonnia seen vuodelle 1958 on tarkoitukseen otettu
8125: vuodessa. Tämä on keskimäärin 1000 ton- vain 2 000 000 markkaa, on välttämätöntä
8126: nia viikkoa kohden. Tosin kuljetetaan suu- myöntää lisäksi 3 000 000 markkaa, jotta keli-
8127: rin osa näistä tavaramääristä avoimen veden rikkoliikennettä linjalla Turku-saaristo-
8128: aikana. Mutta vaikkapa vain kaksi kolmas- Maarianhamina voitaisiin jotakuinkin tyy-
8129: osaa eli 670 tonnia viikossa on kuljetettava dyttävällä tavalla ylläpitää tulevana talvena.
8130: kelirikon aikana, on selvää, että kelirikkoalus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8131: m/s Aranda ei yksin kykene hoitamaan tätä
8132: liikennettä, varsinkin kun välillä oleva laaja että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8133: saaristo on kokonaan riippuvainen tästä tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun
8134: kelirikkoliikenteestä. Ångfartygsaktiebolaget 2 momentille lisäyksenä 3 miljoonaa
8135: Åland Turussa oli viime talvena asettanut markkaa keli1·ikkoliikenteen ylläpitä-
8136: s/s Ålandin liikennöimään mainitulla linjalla mistä varten linjalla Turku-saaristo
8137: ja sai sitä varten valtionavustusta 2 000 000 -Maarianhamina suoritettavan avus-
8138: markkaa. Nämä molemmat alukset ovat osoit- tuksen korottamiseksi 5 miljoonaan
8139: tautuneet yhdessä kykenevän auttavasti yllä- markkaan.
8140: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
8141:
8142: Arthur Larson. Albin Wickman.
8143: Sven Högström. Grels Teir.
8144: 0. A. Öhman.
8145: 1143
8146:
8147: IV,361. - Rah.al. N: o 190.
8148:
8149:
8150:
8151:
8152: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian satamaan
8153: johtavan H alluskerin laivaväylän syventämistä varten.
8154:
8155:
8156:
8157: E d u s k u n n a 11 e.
8158:
8159: Merikarvian edustalla sijaitsee luonnonsa- määrä viiden edellisen hakkuukauden aikana
8160: tama, josta jo useiden vuosisatojen aikana on ollut keskimäärin 726 196 p-ms ja hakattava
8161: suoritettu puutavaran lastausta ja ulosvien- alue 23 000 ha. Nykyisiä metsänhoitomene-
8162: tiä. Luonnonolosuhteiltaan satama on täysin telmiä käyttäen on metsän lisäkasvun ar-
8163: suojainen ja riittävän syvä lahdelma, missä vioitu Pohjois-Satakunnassa vuoteen 1975
8164: mitkään tuulet eivät pääse häiritsemään las- mennessä lisääntyvän 25% :lla ja ·50 vuoden
8165: tausta. Satamaan johtavalla väylällä, noin kuluessa 50 %: lla nykyisestään. Suunnitel-
8166: 4 kilometrin päässä satamasta on 500 metrin taessa puutavaran vientimahdollisuuksien ke-
8167: pituinen matalahko kohta, joka tekee väylän hittämistä pitemmällä tähtäimellä, on myös-
8168: nykyiselle laivaliikenteelle liian matalaksi. kin täten lisääntyvä puutavaran tuotto ja sen
8169: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on markkinoiminen otettava huomioon. Suorite-
8170: väylän ruoppauksesta laadittu suunnitelma tun tutkimuksen mukaan edellä mainittujen
8171: ja kustannusarvio, joka päättyi 31 milj. kuntien alueelta ovat kuljetuskustannukset
8172: markkaan. Vuoden 1956 aikana suoritettiin Mäntyluodon satamaan 300-500 markkaa ja
8173: väylällä ruoppausta ja käytettiin siihen va- Merikarvian satamaan 100-300 markkaa pi-
8174: roja 10 milj. markkaa, mutta työ on määrä- nokuutiometriä kohti. Eräät puutavarayhtiöt
8175: rahojen puutteessa jäänyt kesken. Puutavara suoritettuun kyselyyn ovat vastanneet, ettei
8176: joudutaan edelleen kuljettamaan ns. Tynny- sellaista puutavaraa, jota Merikarvian sata-
8177: rikarin lastauspaikalle, mikä on 8.5 kilomet- masta •lastataan, voida kannattavasti ollen-
8178: rin päässä satamasta ja alttiina luoteistuu- kan kuljettaa Mäntyluotoon. Kuljetuskustan-
8179: Hlle. Väylän ruoppauksen jälkeen voitaisiin nusten. lisäksi ovat myöskin satamakustan-
8180: lastaus suorittaa suojaisessa satamassa, johon nukset Mäntyluodossa kalliimmat eli 70-100
8181: kerralla mahtuu lastaamaan 10 laivaa. Ny- markkaa pinokuutiometriä kohti, niiden ol-
8182: kyise.llään aiheuttaa väylän mataluus, paitsi lessa Merikarvian satamassa 30-40 markkaa.
8183: huomattavia lisäkustannuksia laivaajille, Vuoden 1956 aikana on Merikarvian sata-
8184: myöskin sen, etteivät suuremmat laivat mie- masta lastattu erilaista puutavaraa 206 322
8185: lellään tule ottamaan lastia Merikarvian sa- p-ms, josta ulkomaille on viety 120 000 p-ms.
8186: tamasta. Tästä johtuen joudutaan Mäntyluo- Saman aikaisesti on näiden kuntien alueelta
8187: don muutenkin ahtaaseen satamaan kuljetta- jouduttu kuljettamaan Mäntyluotoon 254 000
8188: maan puutavaraa Pohjois-Satakunnan alueel- p-ms sellaista puutavaraa, joka olisi voitu las-
8189: ta, josta se edullisemmin voitaisiin viedä Me- ta ta Merikarvian satamasta, jos väylän ruop-
8190: rikarvian sataman kautta ja siten helpottaa paustyö olisi ollut loppuun suoritettu. Tämä
8191: Mäntyluodossa vallitsevaa tungosta. olisi merkinnyt puutavaranviejille säästöä
8192: Merikarvian sataman vaikutuspiiriin kuulu- kuljetuskustannuksissa 50 milj. markkaa ja
8193: vat seuraavat kunnat: Ahlainen, Honkajoki, satamakustannuksissa 12 milj. markkaa. Kun
8194: Ikaalinen, Isojoki, Jämijärvi, Kankaanpää, nämä lisäkustannukset tulevat olemaan vuo-
8195: Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Lapväärti, Meri- sittain samaa suuruusluokkaa, aiheutuu siitä
8196: karvia, Parkano, Pomarkku, Siikainen ja Sii- niin huomattava kansantaloudellinen tappio,
8197: pyy. Näiden kuntien alueelta, Vaasan lääniin ettei mielestämme varojen myöntämistä ruop-
8198: kuuluvia kuntia lukuunottamatta, joista ti- paustyön loppuun saattamiseksi enää voida
8199: lastoja ei ole otettu, on vuosittainen hakkuu- pitkittää.
8200: 1144 IV,361. - Ha.lluskerin la.iva.väyllt.
8201:
8202:
8203: Pohjois-Satakunta on eräs maamme vai- Koska väylän syvennystyön loppuunsaatta-
8204: keimmista alityöllisyysalueista. Useissa eri minen koko Pohjois-Satakunnan talouselämän
8205: yhteyksissä on todettu, e.ttä Merikarvian sa- elvyttämiseksi ja jatkuvan työllisyyden tur-
8206: tama on ainoa, joka voi tuoda helpotusta tä- vaamiseksi on välttämätön toimenpide, niin
8207: män alueen työllisyyskysymysten hoitoon. ehdotamme,
8208: Mikäli tätä Halluskerin sisääntuloväylän sy-
8209: vennystä ei saada loppuun suoritetuksi ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8210: siten turvatuksi laivojen sisääntulomahdolli- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan ·
8211: suudet satamaan, tyrehtyy elinkeinoelämä markan ntäärärahan ]{erikarvian sata-
8212: Merikarvialla ja lähikunnissa kokonaan ja maan johtavan ns. H allusk.erin laiva-
8213: sitä kautta vaikuttaa ratkaisevasti koko Poh- väylän syventärnis- ja ruoppaustyö"n
8214: jois-Satakunnan kuntien työllisyysoloihin, loppuunsaattamista varten.
8215: joiden hoito jo nykyiselläänkin ylittää alueen
8216: kuntien taloudelliset mahdollisuudet.
8217: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
8218:
8219: Arvo Sävelä. Anni Flinck. Einari Jaakkola.
8220: Antti Rantamaa. Erkki Ryömä. Kaisa Hiilelä.
8221: Väinö Tikkaoja. Laura Brander-Wallin. Pertti Rapio.
8222: Nestori Kaasalainen. Eino E. Heikura. Artturi Tienari.
8223: Kustaa Alanko. Toivo Antila. Mauri Seppä.
8224: 1145
8225:
8226: IV,362. - Rah.al. N: o 191.
8227:
8228: •
8229:
8230:
8231: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta Säämingin kunnassa
8232: laivaliikennettä harjoittavan s/s Saaristo Höyrylaiva-osake-
8233: yhtiön velkojen maksamiseksi.
8234:
8235:
8236: E d u s k u n n a 11 e.
8237:
8238: Säämingin kunnan eteläisessä saaristossa Säämingin kysymyksessä oleva saaristo on
8239: liikennöivä s/s Saaristo, jonka reitti käsittää asutettu Olavinlinnan perustamisen aikoihin
8240: 32 laituria ja on pituudeltaan 80 km, on noin vuonna 1495, ja useat saarella asuvat
8241: asukkaiden ainoa säännöllisesti liikennettä suvut ovat asustaneet siellä 350-400 vuoden
8242: mantereelle eli Savonlinnaan ylläpitävä kul- ajan ilman valtion tie-, sähkö- tai muita
8243: kuväline. Savonlinna ·on kysymyksessä ole- avustuksia. Nytkään ei avustuksia tarvittaisi,
8244: van kunnan keskus ja kirkonkylä. Laiturit jos tällainen tieyhtymä olisi verovapaa. Ve-
8245: ovat kyläläisten itsensä rakentamia ja yllä- rorahalla voitaisiin suorittaa verot ja kuole-
8246: pitämiä, kun taas esim. rautatieasemat, sei- tukset. Tällä hetkellä eivät Saaristolaiset voi
8247: sakkeet ja pysäkit, kuten itse rautatietkin, tukea yhtiötä avustuksinkaan, koska valtio
8248: ovat valtion rakentamat. Sama koskee myös ottaa lahjaveroina suuren osan siitä, mikä on
8249: maantieliikennettä. Laiturien rakentamiseen tarkoitettu liikenteen tukemiseksi. Asian
8250: käytetty työaika ja rakennustarpeet on varo- näin ollen on saaristolaivan liikenteen yllä-
8251: vaisestikin laskien nykyarvoissa arvioitava pitäminen asukkaiden omin voimin käynyt
8252: 100 000 markaksi laituria kohden eli noin ylivoimaiseksi, ja koska valtion tulo- ja meno-
8253: 3 milj. markaksi yhteensä. Valtio antaa vuo- arviossa saaristolaivojen liikenteen tukemi-
8254: sittain paikallisten kyläteiden kunnossapitoon seen myönnetyt määrärahat ovat kohtuutto-
8255: huomattavia summia, jonka vuoksi olisi toi- man pienet, esitämme kunnioittaen,
8256: vottavaa, että edellä mainituntapaisetkin
8257: ,kylätiet" pääsisivät osallisiksi valtion avusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8258: On muistettava, että maalla aina sentään tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mark-
8259: tarpeen tullen pääsee kulkuneuvottakin eteen- kaa Säämingin s/s Saaristo Hrl. Oy:n
8260: päin. Vesiliikenteessä tarvitaan aina jonkin- velkojen maksamista varten.
8261: lainen kulkuväline ja yllämainitussa saaris-
8262: tossa sen hoitaa parhaiten laiva.
8263: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
8264:
8265: Irma Hamara. Viljo Virtanen. A. Pasanen.
8266: Onni Mannila. Sylvi Halinen. K. F. Haapasalo.
8267: 1146
8268:
8269: IV,363. - Rah.al. N: o 192 .
8270:
8271: •
8272:
8273:
8274: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukiputaan Virpi-
8275: niemen sataman rakentamista varten.
8276:
8277:
8278: E d u s k u n n a ll e.
8279:
8280: Siitä kun valtioneuvoston vuonna 1935 non muodostamaan -satamaan Kellonlahteen
8281: asettama komitea antoi vuonna 1938 mietin- Virpiniemen eteläpuolella. Mielestäni Virpi-
8282: tönsä Perämeren syväsatamakysymyksistä, niemen etelärannalle voitaisrin saada hyvä
8283: jossa mietinnössä komitea kiinnitti myöskin ja käyttökelpoinen satama, johon voitaisiin
8284: huomiota Haukiputaan V ehkaperän rannikon rakentaa laituri sellaiseen syvyyteen, mitä
8285: sopivaisuuteen syväsataman paikaksi todeten, sinne johtavat väylät vaativat ilman mitään
8286: että tänne olisi mahdollista saada hyvä sa- suurempia kustannuksia. Maa-alue Virpi-
8287: tama kohtuullisilla kustannuksilla, on kulunut niemessä on tasaista, hyvin laaja ja asuma-
8288: jo aikaa lähes 20 vuotta. Tänä a:ikana on ton, 1ukuunottamatta eräitä huviloita. Tänne
8289: Pohjois-Suomeen rakennettu suuria voimalai- voidaan sijoittaa varastoalueita, teollisuuslai-
8290: toksia ja lisää rakennetaan, muodostettu toksia sekä tarpeeksi laaja järjestelyratapiha.
8291: useita kaivosalueita, joista mainittakoon Otan- Oulun-Kemin rautatiestä on helppo vetää
8292: mäki ja Vihanti. Lisäksi tutkimukset osoit- n. 9--10 km:n pituinen haararata, koska
8293: tavat, että uusienkin kaivosalueiden -syntymi- maasto on etupäässä tasaista hietikkoa.
8294: selle on edellytyksiä olemassa. Edelleen on Matka Virpiniemestä merelle länteen päin
8295: rakennettu uusia teollisuuslaitoksia, vanhoja on 6 mpk. lyhyempi kuin Toppilasta ja poh-
8296: kunnostettu ja uusien rakentamisia suunni- joiseen päin 8 m:n väylää 13 mpk. lyhyempi.
8297: teltu ja suunnitellaan. Kun tämä kehitys Mitä taas tulee jäätilanteen aikana tapahtu-
8298: on jo johtanut siihen, että nykyiset Peräme- vaan meriliikenteeseen varsinkin nykyisin,
8299: ren satamat eivät enää kykene kohtuullisilla voi se täältä jatkua vaivattomasti kauemmin
8300: kustannuksilla tyydyttämään kasvanutta ja kuin Toppilasta; keväisin liikenne voi alkaa
8301: yhä laajenevaa Pohjois-Suomen liikennettä, samanaikaisesti kuin ToppUasta, johtuen
8302: olisi kiireellisesti ryhdyttävä rakentamaan tämä ulkomeren jäistä. Loppulausuntonani
8303: Perämerelle uutta satamaa, ettei satamien saan esittää, että jos Virpiniemeen rakenne-
8304: puute olisi esteenä sellaiselle Pohjois-Suomen taan satama, on Peräpohjolan ja Kainuun
8305: taloudellisen. elämän kehittymiselle, johon satamien tarve tyydytetty satoja vuosia
8306: sillä on luonnolliset edellytykset olemassa. eteenpäin. Virpiniemi yhdessä Toppilan sa-
8307: Sen jälkeen kun Perämeren syväsatama- taman kanssa täydentävät toinen toistaan,
8308: kysymyksiä tutkiva komitea antoi mietin- eikä näistä satamista saisi tulla mitään kil-
8309: tönsä, on Haukiputaan Virpiniemessä suori- pailevaa satamaa, sillä molempia tarvitaan
8310: tettu merikorttrin ja maastokarttaan perus- Pohjois-Suomen taloudellisen elämän elvyttä-
8311: tuvia tutkimuksia ja tuloksena on todettu, jinä."
8312: että Virpiniemi on ensiluokkainen luonnon Kun tie- ja vesirakennushallitus 4. 4. 1950
8313: syväsatama, jossa rantaveden syvyys on 6- Virpiniemen sataman tutkimusta koskevassa
8314: 12 m ja jossa edullisen saariston vuoksi on lausunnossaan on maininnut, että maa-alueet
8315: satamalle välttämätön suoja. Virpiniemen olisi varattava sataman ja sinne johtavan
8316: satamasta on Haukiputaan kunnalle antamas- radan tarpeisiin, niin Haukiputaan kun.-
8317: saan lausunnossa 11 päivänä kesäkuuta 1957 nan toimesta on nyt ostettu satamapaikkaa
8318: Oulun luotsipiirin piiripäällikkö sanonut rajoittavia maa-alueita tarkoituksella varata
8319: mm. että: ,Tullessani vuonna 1933 merimit- alueet rakennettavaa satamaa, rautatietä ja
8320: taukseen Perämerelle, kiintyi huomioni luon- satama-alueen läheisyyteen rakennettavaksi
8321: IV,363. - Rytinki ym. 1147
8322:
8323: suunniteltua Pohjois-Suomen rautatehdasta Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
8324: varten. nioittaen,
8325: Tämän asian yhteydessä on otettava huo-
8326: mioon myöskin se, että Virpiniemen sataman että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8327: ja sinne johtavan rautatien rakentaminen tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
8328: antaisi Haukipntaan, Iin ym. rannikkokun- kan suuruisen määrärahan Hauki-
8329: tien työväestölle työtä, jota näillä alueilla putaan kunt:tassa sijaitsevaan Virpi-
8330: kipeästi tarvitaan. Samalla rahat tulisivat . niemeen sataman rakennustöiden aloit-
8331: käytetyiksi sellaiseen tuloa tuottavaan tar- tamista varten.
8332: koitukseen, josta olisi hyötyä koko Pohjois-
8333: Suomen talouselämän kohottamiselle.
8334: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
8335:
8336: Eino Rytinki. Aaro Kauppi.
8337: 1148
8338:
8339: IV,364. - Rah.al. N: o 193.
8340:
8341:
8342:
8343:
8344: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Virpiniemen sataman
8345: ja sinne johtavan rautatien rakentamista varten.
8346:
8347:
8348: E d u s k u n n a ll e.
8349:
8350: Laivakuljetuksien lisääntyessä Pohjois- paikaksi, olisi satamasta tulevaisuudessa pai-
8351: Suomeen ovat nykyiset satamat käyneet riit- kallisen merkityksen lisäksi yleisempääkin
8352: tämättömiksi. Erityisesti kuljetuksien siirty- hyötyä ja siksi valtiovallan olisi ensi tilassa
8353: minen isoille laivoille on lisännyt kunnollis- ryhdyttävä toimenpiteisiin sataman ja sinne
8354: ten, syvien satamien tarvetta. Kun Oulun johtavan rautatien rakentamiseksi.
8355: satamaolojen nähdään lähiaikoina muodostu- Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
8356: van erityisen vaikeiksi sataman ahtauden
8357: vuoksi, on harkittu nykyisen sataman lähei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8358: syydessä sijaitsevaan Virpiniemeen sataman tulo- ja rnenoarvioon 100 000 000 mal'-
8359: rakentamista. Tämän edellyttämien tutki- kan määrärahan V irpiniemen sataman
8360: musten suorittamisesta on eduskuntakin jo ja sinne johtavan rautatien rakennus-
8361: esittänyt toivomuksen hallitukselle. töiden aloittamiseksi.
8362: Kun Virpiniemi on lisäksi todettu sopi-
8363: vaksi suurenkin teollisuuslaitoksen Sijainti-
8364: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
8365:
8366: Pentti Liedes. Irma Torvi.
8367: J. Mustonen. Yrjö Murto.
8368: Antti Kinnunen.
8369: 1149
8370:
8371: :W,365. - Rah.al. N: o 194.
8372:
8373:
8374:
8375:
8376: Tainio ym..: Määrärahan .osoittamisesta avustukseksi Kemin
8377: kaupungille Ajoksen syväsa.taman rakennustöitä varten.
8378:
8379:
8380: E d u s k u n n a ll e.
8381:
8382: Pohjois-Suomessa on jo kauan kaivattu 859 milj. markkaan, syväsataman menot siitä
8383: ajanmukaista merisatamaa. Tämä nähtiin jo tekivät 242 milj. markkaa eli noin 28 %-
8384: 1920-luvun alussa. Silloin A. Ramsayn pu- Selvää on, ettei Kemin kaupunki yksin
8385: heenjohdolla toiminut valtion kulkulaitosko- kykene selviytymään tästä Pohjois-Suomen
8386: mitea kiinnitti asiaan huomiota ja esitti mie- elinkeinoelämän kehittämisen kannalta niin
8387: tinnössään, että ,milloin Perä-Pohjolan sata- tärkeän vientisataman rakentamisen aiheut-
8388: maoloja ryhdytään valtion puolesta järjestä- tamista kustannuksista. Kaupunki onkin ol-
8389: mään, Pitkänkarin satama ja satamaraide lut pakotettu hidastamaan syväsataman ra-
8390: olisi ensin rakennettava valtion toimesta ja kennustöitä. Tästä taas on ollut seurauksena
8391: varoilla". Sataman tarve on käynyt vuosi mm., että Pohjois-Suomessa toimivat teolli-
8392: vuodelta yhä suuremmaksi laivaliikenteen ja suuslaitokset ovat olleet pakotettuja liiken-
8393: teollisuuden vilkastuessa. Tästä tietoisena nöimään pitkien maakuljetusten takana ole-
8394: Kemin kaupunki on ryhtynyt omalta osal- viin Etelä-Suomen satamiin, jopa Norjankin
8395: taan kehittämään Pohjois-Suomen satama- kautta. Tällainen kustannuksia suuresti li-
8396: oloja alussa mainitun komitean esittämään säävä tekijä on osaltaan heikentänyt Pohjois-
8397: paikkaan Ajoksen saareen. Tähän mennessä Suomen teollisuuslaitosten toimintaa ja hai-
8398: on satamarakennustöihin käytetty kaikkiaan tannut uuden teollisuuden sijoittumista sinne.
8399: n. 1100 milj. markkaa. Valtiolta Kemin kau- Tosiasia onkin, että paljon puhuttu Pohjois-
8400: punki on saanut avustuksia satamarakennus- Suomen teollistaminen edellyttää Kemin
8401: töitä varten vähän yli 200 milj. markkaa eli Ajoksessa sijaitsevan syväsataman valmiiksi
8402: vähän yli 18 %. Pääasiassa Kemin kaupunki rakentamista.
8403: on joutunut suorittamaan Ajoksen syväsata- Näin ollen ja koska valtiolla ei ole riittä-
8404: man rakennustyöt vero- ja lainavaroin. västi työttömyystyökohteita osuutensa suorit-
8405: Tarkasteltaessa valtion sanotun sataman tamiseksi Kemissä ja sen ympäristössä esiin-
8406: rakennustöiden avustustoimintaa voidaan to- tyvän laajan työttömyyden torjumiseksi, olisi
8407: deta, että se on vuosi vuodelta supistunut. valtion osallistuttava enemmän kuin tähän
8408: Vuosina 1939-1946 valtion avustus oli asti sanotun syväsataman rakennustöiden
8409: satamarakennuskustannuksista noin puolet. rahoitukseen. Tämä olisi valtakunnallisenkin
8410: Varsinkin vuoden 1950 jälkeen on tapahtu- edun mukaista.
8411: nut jyrkkä aleneminen ja kuten edellä mai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8412: nittiin, valtion avustus kokonaiskustannuk-
8413: sista onkin supistunut vähän yli 18 %. Tästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8414: valtion osuuden supistuksesta onkin ollut tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
8415: seurauksena, että kaupungille on sataman kan määrärahan avustltkseksi Kemin
8416: rakentaminen muodostunut kohtuuttomaksi kaupungille Ajoksen syväsataman ra-
8417: taakaksi. Sitä osoittaa esim. se, että kun kennustöitä varten.
8418: kaupungin tilinpäätös v. 1951 kohosi noin
8419: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
8420:
8421: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
8422:
8423: 23 E 815/57
8424: 1150
8425:
8426: IV,366. - Rah.a.l. N: o 195.
8427:
8428:
8429:
8430:
8431: Ka.asa.la.illen ym. : Määrärahan osoittamisesta lisäavustukseksi
8432: Vammalan kauppalalle V ammaskosken sillan levittämistä
8433: varten.
8434:
8435:
8436: E d u s k u n n a 11 e.
8437:
8438: Vuonna 1912 rakennetun Vammaskosken Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen
8439: sillan levittäminen on ollut vireillä jo useita ja samalla periaatteen, että valtion avustuk-
8440: vuosia ja ottaen huomioon tämän asian hoi- sen tulee olla kokonaiskustannuksista 80%.
8441: tamisen välttämättömyyden, esitti hallitus Mutta koska hallituksen esitykseen sisältyvän
8442: vuoden 1957 talousarvioehdotuksessa tähän ehdotuksen kustannusarvio rakentui sodan
8443: tarkoitukseen määrärahan lausuen samalla edellisten laskelmien varaan, eivät ne osoit-
8444: perusteluissa seuraavaa: tautuneet nykyistä hintatasoa vastaaviksi,
8445: ,Vammalan kauppalan ja Tyrvään aseman sillä jätettyjen urakkatarjousten mukaan le-
8446: välillä sijaitsevan Vammaskosken sillan le- vitystyö tulee maksamaan - ottaen huo-
8447: veys on osoittautunut riittämättömäksi välit- mioon viimeaikaiset rakentamiskustannuksiin
8448: tämään sillan yli tapahtuvaa, yhä kasvavaa vaikuttavat tekijät - 30 000 000 markkaa.
8449: liikennettä. Varsinkin jalankulkijoiden ja Tämä laskelma on tarkastettu tie- ja vesi-
8450: polkupyöräilijöiden turvallisuus sillalla on rakennushallituksessa. Noudattaen eduskun-
8451: uhattu ja liikenneonnettomuuksia onkin sil- nan aikaisemmin hyväksymää 80 % :n avus-
8452: taa ylitettäessä jo tapahtunut. Sillan lii- tuslinjaa, tarvittaisiin valtion osuutena en-
8453: kenneturvallisuutta voidaan huomattavasti nen myönnetyn 13 600 000 markan lisäksi
8454: parantaa rakentamalla sen molemmille si- 10 400 000 markaa, jotta Vammaskosken sil-
8455: vuille riittävän leveät jalkakäytävät. Silta lan levitystyö tulisi lopultakin suoritetuksi
8456: on alueliitoksen yhteydessä joutunut kauppa- ja tämä liikenteen kannalta vaarallinen epä-
8457: lan alueelle, mutta kun silta jo ennen luovu- kohta korjatuksi.
8458: tusta on ollut aivan liian kapea, ja kun silta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8459: välittää paitsi kauppalan sisäistä liikennettä nioittaen,
8460: myös suurelta osalta valtatiellä n: o 9 tapah-
8461: tuvaa kauttakulkuliikennettä, on katsottava että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8462: kohtuulliseksi, että valtio osallistuu sillan tulo- ja menoarvioon 10 400 000 mar-
8463: levitystyöhön 80 % :lla sen aiheuttamista kan määrärahan lisäavustukseksi V am-
8464: kustannuksista. Kun työn kustannusarvio malan kauppalalle V ammaskosken m"l-
8465: nousee 17 000 000 markkaan, ehdotetaan lan levittämistä varten.
8466: Vammalan kauppalalle valtionavustuksena
8467: myönnettäväksi 13 600 000 markkaa."
8468: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
8469:
8470: Nestori Kaasalainen. Erkki Ryömä.
8471: 116!
8472:
8473: IV,367. - Ra.h.a.l. N: o 196.
8474:
8475:
8476:
8477:
8478: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Tam-
8479: pereen kaupungille Ratinan sillan rakentamiseen.
8480:
8481:
8482: E d u s k u n n a 11 e.
8483:
8484: Helsingin-Vaasan välinen valtatie ylittää siin töihin. Silta voitaisiin saada vuoden
8485: Näsijärven-Kokemäenjoen vesistön Tampe- 1958 aikana valmiiksi, jos rahoitus voitaisiin
8486: reen kaupungissa Tammerkosken siltoja myö- järjestää.
8487: ten. Edellämainitun valtatien kauttakulkulii- Kun Ratinan silta Helsingin~Vaasan val-
8488: kenteen ja Tampereen kaupungin sisäisen takunnantiehen kuuluvana palvelee yleisem-
8489: liikenteen vilkastumisen vuoksi aiheutuu pää kuin vain 'Tampereen kaupungin sisäistä
8490: usein ruuhkautumista ja liikenteen viiyytystä liikennettä, on kohtuullista, että myöskin val-
8491: Tammerkosken silloilla ja niihin liittyvillä tio osallistuu sillan rakennuskustannuksiin.
8492: liikenneväylillä. Tämän vuoksi: Tampereen Edellä mainituilla perusteina ehdotamme
8493: kaupunki on ryhtynyt rakentamaan Ratinan kunnioittaen,
8494: vuolteen ylittävää uutta siltaa, joka on tar-
8495: koitettu mm. nykyisen Helsingin-Vaasan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8496: runkotien liikenteen ohjaamiseksi sitä kautta tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
8497: Tampereen kaupungin läpi. Sillasta tulee kaa avustukseksi Tampereen kaupun-
8498: 30 metriä leveä ja 170 metriä pitkä. Kustan- gille Helsingin-Vaasan valtakunnan.
8499: nusarvio on noin 300 milj. markkaa, josta tieken kuuluvan Ratinan sill.aln,. raken-
8500: määrästä noin puolet on käytetty tähänasti- tamiseksi.
8501: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
8502:
8503: Leo Suonpää. Lauri Myllymäki.
8504: Usko Seppi. Pertti Rapio.
8505: Elli Stenberg.
8506: 1152
8507:
8508: IV,368. - Rah.al. N:o 197.
8509:
8510:
8511:
8512:
8513: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan kau-
8514: pungissa sijaitsevan Kyrönsalmen maantiesillan rakennus-
8515: töiden aloittamiseen.
8516:
8517:
8518: E d u s k u n n a ll e.
8519:
8520: Kyrönsalmi jakaa Savonlinnan kaupun- päästy. Kun silta tulisi palvelemaan myös
8521: gin kahtia. Salmi on Pihlajaveden ja Hauki- laajaa kauttakulkuliikennettä, ei sen raken-
8522: veden välinen kapeikko muodostaen samalla taminen kuulu yksinomaan Savonlinnan kau-
8523: ainoan ja tärkeän laivaväylän ja vesikulje- pungille, vaan hyvin suurelta osalta; valtiolle.
8524: tusreitin Saimaan vesistön laajoilta ylävesiltä Kun sillan rakentaminen lisäksi on kiireelli-
8525: varsinaiselle Saimaalle. 'Sa1mi katkaisee., ei nen tehtävä vaikean liikennepulman poista-
8526: vain kaupunkiliike.nteen, vaan myös erittäin miseksi, olisi viipymättä ryhdyttävä toimen-
8527: laajan läpikulkuliikenteen Keski-Suomen ja piteisiin siJllan rakentamiseksi.
8528: Kaakkois-Suomen välillä. Salmen ylittää yh- Savonlinnan kaupungissa ja; sitä ympäröi-
8529: distetty maantie- ja rautatiesilta. Silta on vässä Säämingin kunnassa esiintyy jatkuvasti
8530: vanha ja epäkäytännöHinen, eikä pysty tyy- ja runsaasti työttömyyttä. Kun· työttömyys-
8531: dyttämään erittäin laajaksi paisuneen liiken- tilanne näyttää entisestään vielä vaikeutu-
8532: teen vaatimuksia. Kun rautatieliikenne po. 'van, muodostaisi Kyrönsalmen sillan raken-
8533: sillalla on osaltaan kasvanut vilkkaaksi, se nustyö osaltaan työttömyyttä lievittävän te.-
8534: sulkee maantieliikenteeltä sillan sangen kijän mainittujen kuntien kohdalla. Jo täs-
8535: monta kertaa päivässä ja pitkiksikin ajoiksi, täkin syystä sillan rakentamistyön kiireellinen
8536: monesti jopa puoleksi tunniksi. Tällainen alkaminen on tarpeen vaatima.
8537: toistuva häiriötila vaikeuttaa suuresti kau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8538: punkiliikennettä, mutta myös kauttakulkulii-
8539: kennettä. Nykyinen silta voisi ehkä palvella että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8540: rautatieliikennettä toistaiseksi, mutta maan- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
8541: tieliikennettä varten olisi saa;tava uusi silta. kaa Savonlinnan kaupungissa sijait-
8542: Savonlinnan kaupunki on jo pitkän aikaa sevan Kyrönsalmen maantiesillan ra-
8543: valmistellut uuden sillan rakennussuunnitel- kennustöiden aloittamiseksi.
8544: maa, mutta sillan rakentamiseen ei ole vielä
8545: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
8546:
8547: Niilo Nieminen. Pauli Puhakka.
8548: Toivo Niiranen. Toivo Kujala.
8549: Esa Hietanen.
8550: 1168
8551:
8552: IV,369. - Ra.h.a.l. N:o 198.
8553:
8554:
8555:
8556:
8557: Niskala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen sillan
8558: leventämiseksi ja vahvistamiseksi Tornion kaupungissa.
8559:
8560:
8561: E d u s k u n n a ll e.
8562:
8563: Tornion kaupunkia yhdistää mantereeseen leveys jäisi kokonaan ajotien käyttöön. Muu-
8564: vuonna 1938 rakennettu silta Tornionjoen toinkin olisi siltaa vahvistettava ja penke-
8565: yli. Tämän sillan kautta on ainoa kiinteä reitä levitettävä kestääkseen nykyaikaisen
8566: maayhteys Ruotsiin ja Länsi-Eurooppaan. liikenteen rasituksen. Toimenpiteet aiheutu-
8567: Sillan ajoradan leveys on vajaat 5 metriä vat suurimmalta osalta kansainvälisen kaut-
8568: tai tarkemmin sanoen 4.83 metriä ja toisella takulkuliikenteen kasvusta ja senvuoksi olisi
8569: puolen on 1.50 metrin levyinen jalkakäy- sillan leventäminen ja vahvistaminen teh-
8570: tävä. Nykyisin valtavaksi paisunut matkailu- tävä kokonaan valtion varoilla.
8571: liikenne sekä sillan kautta kulkeva raskas Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8572: puutavaran kuljetus ovat saavuttaneet siksi nioittaen,
8573: valtavat mittasuhteet, että silta on osoittau-
8574: tunut aivan liian kapeaksi ja alusrakenteel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8575: taan verrattain heikoksi. Leventäminen am- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
8576: mattimiesten suunnitelmien mukaan voisi ta- kaa Tornionjoen sillan leventämiseksi
8577: pahtua rakentamalla jalkakäytävät ulokkeina ja vahvistamiseksi Tornion kaupun-
8578: molemmin puolin siltaa, jolloin nykyinen gissa.
8579: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
8580:
8581: Markus Niskala. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä.
8582: Yrjö Hautala. Eemil Partanen. Erkld Koivisto.
8583: 11M
8584: IV,370.- Bah.al. N:o 199.
8585:
8586:
8587:
8588:
8589: Beljaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oy Yleisradio Ab:n
8590: televisiotoiminnan sijoitusmenoja varten.
8591:
8592:
8593: E d u s k u n n a ll e.
8594:
8595: Oy. Yleisradio .Ab:n hallintoneuvoston v:n edellyttämiin toimenpiteisiin. Yhtiö on mm.
8596: 1956 lopulla tekemä päätös televisiotoimin- rakentanut Helsinkiin televisiolähettimen,
8597: nan aloittamisesta perustuu kuten tunnettua sisustanut Pasilan entisen yleisradioaseman
8598: siihen, että televisiotoiminnan käyttö- ja oh- rakennuksen väliaikaiseksi televisiostudioksi
8599: jelmakulut rahoitetaan v: n 1958 alusta lu- ja suorittanut teknillisten laitteiden hankin-
8600: kien kannettavilla television katselulupamak- taa ja tilauksia sekä ottanut uutta henkilö-
8601: suilla, mainoslähetyksistä kertyvillä varoilla kuntaa ja kouluttanut sitä erilaisiin tele-
8602: ja yhtiön varoista varattavilla, edellämainit- visiotoiminnan teknillisiin ja ohjelmallisiin
8603: tujen lisäksi tarvittavilla varoilla. Televisio- tehtäviin. Niinpä kuluvan vuoden maalis-
8604: toiminnan sijoitusmenot sensijaan edellytet- kuussa yleisradio saattoi aloittaa televisionsa
8605: tiin päätöksessä suoritettavan valtion va- koelähetykset, jotka parhaillaan jatkuvat
8606: roista. Päätöstä tehdessään hallintoneuvosto kolmena viikon päivänä ja suunnitelmien
8607: tähdensi sitä useiS8a Euroopan maiS8a sovel- mukaan lähetykset alkavat ensi vuoden alusta
8608: lettua periaatetta, että radion kuuntelusta lähtien säännöllisinä lähetyksinä 6 päivänä
8609: perittäviä varoja ei olisi käytettävä televisio- viikossa.
8610: toiminnan aiheuttamiin sijoitusmenoihin. Yleisradion televisiotoiminta on näin saatu
8611: Tämän mukaisesti yhtiö syksyllä v. 1956 alkamaan toistaiseksi vain Helsingissä, mutta
8612: kääntyi kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- hallintoneuvoston hyväksymän suunnitelman
8613: nisteriön puoleen anoen sen toimenpidettä, mukaan rakennetaan Turun, Tampereen ja
8614: jotta valtion varoista myönnettäisiin määrä- Lahden televisioasemat v: een 1960 mennessä
8615: raha televisiotoiminnan sijoitusmenoja var- niin pian kuin talou_Q.elliset ja teknilliset
8616: ten v. 1957. Yhtiö ilmoitti tällöin, että sen seikat sen sallivat. Näiden tulevien televisio-
8617: televisiosuunnitelma perustuu siihen, että asemien toiminta-alueella asuu n. 1.9 milj.
8618: television sijoitusmenot suoritetaan valtion henkeä, joista maaseudulla lähes 1 milj. hen-
8619: varoista ja että television ensimmäisen vv. keä. Laadituissa selvityksissä onkin todettu,
8620: 1957-60 tapahtuvan rakennusvaiheen to- että siitä nopeudesta, millä maan väestö saa-
8621: teuttamiseksi tarvitaan yhteensä 757 milj. daan televisioasemien toimintapiiriin, ratkai-
8622: markkaa. Ministeriön esity~sestä valtioneu- sevasti riippuu hankittavien vastaanottimien
8623: vosto varasikin hallituksen v: n 1956 viimei- määrä, niin lisenssimaksuista kuin mainon-
8624: sessä lisätalousarvioehdotuksessa tarkoituk- nasta saatavien tulojen määrä ja siten koko
8625: seen 100 000 000 mk: n suuruisen määrära- televisiotoiminnan taloudellinen pohja.
8626: han, jonka eduskunta myönsi joulukuun 20 Oy. Yleisradio Ab. on jälleen kuluvana
8627: p:nä 1956. Vasta saatuaan varmuuden mää- vuonna anonut, että valtion v: n 1958 tulo-
8628: rärahan myöntämisestä ja näin todettuaan ja menoarviossa varattaisiin 298 000 000
8629: valtiovallan periaatteessa hyväksyneen osal- mk:n suuruinen siirtomääräraha yhtiölle
8630: listumisensa television perustamiskustannuk- televisiotoiminnan sanottuna vuonna edellyt-
8631: siin, yhtiön hallintoneuvosto teki päätök- tämiä sijoitusmenoja varten. Määräraha tul-
8632: sensä televisiotoiminnan aloittamisesta. taisiin suunnitelmien mukaan käyttämään
8633: Hallintoneuvoston päätöksen jälkeen on seuraavasti (arvio laadittu ennen valuutta-
8634: yleisradioyhtiössä ryhdytty kaikkiin asian kurssien tarkistusta, nykyinen arvio 314.3
8635: milj. mk.):
8636: IV,370.- Helju ym. llöö
8637: Tv-aseman koneistoja, anten- rahaa yleisradiolle televisiotoimintaa varten
8638: neja, maatoja ym. . ..... . 88.0 milj. mk. katsomme, että televisiotoimintaa koskevien
8639: Ohjelmansiirtolinkki studiota _suunnitelmien toteuttaminen ja niiden suh-
8640: varten ................. . 5.5 teen jo suoritetut toimenpiteet olisi turvat-
8641: Studiokameroita ja muita " " tava ja esitämme tämän vuoksi edellä esi-
8642: studiolaitteita .......... . 40.0 tettyyn viitaten kunnioittavasti,
8643: Filmikalustoa ............ . 10.0 " "
8644: Tv-ulkolähetysauto ....... . 40.0 " " että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8645: Studiotalo ............... . 110.0 " " tulo- ja menoarvioon 298 000 000 mar-
8646: ------------~~~-" " kan suuruisen siirtomäärärahan Oy
8647: Yhteensä 298.0 milj. mk.
8648: Yleisradio Ab:lle televisiotoiminnan
8649: Kun hallituksen v: n 1958 talousarvioesi- sanottuna vuonna edellyttämiä sijoi-
8650: tyksessä ei kuitenkaan ole varattu määrä- tusmenoja varten.
8651: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
8652:
8653: Lenna.rt Heljas. Leo I. Mattila.
8654: Rafael Paasio. Erkki W. Mohell.
8655: Veikko Kokkola. Eino Raunio.
8656: Helge Miettunen. Arno Tuurna.
8657: Artturi Tienari. Matti Mattila.
8658: Kurt. lfordfors.
8659: '1156
8660:
8661: IV,371. ...;.... Rah.at N: o 200.
8662:
8663:
8664:
8665:
8666: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilai-
8667: tosten rehtorien palkkauksen korottamiseksi.
8668:
8669:
8670: E d u s k u n n a ll e.
8671:
8672: Teknillisten oppilaitosten rehtoriksi joutu- malla poistamalla nykyisin maksetut rehto-
8673: minen merkitsee opettajalle nykyisen järjes- rien palkkiot. Suuremmissa oppilaitoksissa,
8674: telmän mukaan suurta taloudellista uhrausta joissa luokkien lukumäärä nousee yli 20,
8675: sekä :fyysillistä ylirasitusta. Valtion yhdek- tulisi olla rehtorin apuna vararehtori, joka
8676: sässä teknillisessä oppilaitoksessa on nykyi- palkkauksensa hyväksi saisi lukea tätä työ-
8677: sin lähes 200 luokkaa. Rehtorien palkkioina osuuttaan vastaavan osan viikkotunteja.
8678: maksetaan yhteensä 667 200 markkaa vuo- Kustannukset yllämainitun palkkaluokka-
8679: dessa ja lisäksi saavat rehtorit lukea palk- korotuksen osalta, huomioonottaen samalla
8680: kaukseensa opetusvei vollisuuden huojennuk-. ikälisät ja kalleuspaikka, tekevät yhteensä
8681: sena yhteensä 51 viikkotuntia eli noin nel- 2 105 820 mk, josta summasta olisi vähen-
8682: jänneksen luokkien määrästä. nettävä rehtorille nykyisin maksettava palk-
8683: Oppikouluissa on rehtorit sijoitettu kolme kio 667 200 mk.
8684: palkkausluokkaa korkeampaan virkaan kuin Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
8685: lehtorit ja lisäksi he saavat lukea jokaisesta nioittaen,
8686: varsinaisesta luokasta sekä rinnakkaisluokasta
8687: yhden viikkotunnin palkkauksensa hyväksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8688: Entinen ns. rehtorin palkkio on oppikouluista tulo- ja menoarvion 13 Pl. IX: 1 mo-
8689: poistettu. mentille 1 438 620 markkaa teknt1lis-
8690: Teknillisten oppilaitosten rehtorien palk- ten oppilaitosten rehtorien peruspalk-
8691: kaus olisi järjestettävä yhdenmukaiseksi op- kojen korottamiseksi kolmella palkka-
8692: pikoulun rehtorien palkkauksen kanssa sa- luokalla..
8693: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
8694:
8695: Eino Raunio. Urho Saariaho.
8696: Laura. Brander-Wallin. Aare Leikola.
8697: Unto Suominen. Arno Tuurna.
8698: Niilo Honkala. Urho Kulovaara..
8699: 1157
8700: ·-:· .
8701: IV,372. - Rah.al. N: o 201.
8702:
8703:
8704:
8705:
8706: Turunen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta kauppa-
8707: ja teollisuusministeriön käytettäväksi ammatillista kurssi-
8708: toimintaa varten.
8709:
8710:
8711: E d u s k u n n a ll e.
8712:
8713: Teknillisten alojen ammattikoulutusta on leista varoista, olisi määrärahoja ammatti-
8714: meillä tähän mennessä pystytty järjestämään kurssien toimeenpanemiseksi sekä keskusam-
8715: aivan riittämättömästi. Tämän vuoksi on mattikouluissa että kunnallisissa ammattikou-
8716: suuri määrä jo 17-24 vuoden iässä olevia luissa ja muissa teknillisten alojen oppilai-
8717: nuoria työntekijöitä jäänyt ilman sitä am- toksissa huomattavasti Jisättävä. Nykyisin
8718: mattitaitoa, jota heitä nuoremmilla jo pal- ovat nämä määrärahat keskusammattikou-
8719: jon suuremmassa määrässä on tarjolla. Mai- luille n. 10 000 000 mk, kunnallisille ammat-
8720: nittujen ikäluokkien suuri ammattitaidoton tikouluille n. 10 000 000 mk ja muille teknil-
8721: osa on näinollen kovin herkkää työllisyystilan- lisille oppilaitoksille n. 2 500 000 mk.
8722: teen vaihteluille ja siten vailla sitä turvalli- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
8723: suutta, joka yhteiskunnan tulisi voida kai- kunnioittavasti esittävät,
8724: kille jäsenilleen taata.
8725: Työttömyyskausina on näiden nuorten hä- että Eduskunta päättäisi vuoden
8726: tää pyritty lieventämään järjestämällä työt- 1958 tulo- ja menoarvioon ammatil-
8727: tömiksi joutuneille ammattikursseja, joiden lista kurssitoimintaa varten merkitä
8728: perusteella heidän sijoittumisensa työelä- lisäyksenä 13 Pl. IX luvun 6 momen-
8729: mään samalla tulisi huomattavasti kiin.teäm- tille (Kauppa- ja teollisuusministeriön
8730: mäksi. Näihin kursseihin on viime vuosina käytettäväksi) 2.5 miljoonaa markkaa,
8731: käytetty n. 200 000 000 mk. Kun ei ole tar- 13 Pl. X luvun, 17 mornentille
8732: koituksenmukaista, että ammattitaitoa tässä (Kauppa- ja teollisuusministeriön käy-
8733: iässä voivat saada ainoastaan työttömiksi tettäväksi ) 20 m~'ljoonaa markkaa ja
8734: JOUtuvat, mikä on ollut asian tila, koska 13 Pl. X luvun 25 momentille 25 mil-
8735: kurssien rahoitus on tapahtunut yksinomaan joonaa markkaa. ·
8736: työllisyyden ylläpitämiseksi käytettävissä ol-
8737: He1singissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
8738:
8739: Varma K. Turunen. Rafael Paasio. Sulo Hostila.
8740: Erkki W. Mohell. Eetu Karjalainen. Otto Muikku.
8741:
8742:
8743:
8744:
8745: 24 F. 815/57
8746: 1158
8747:
8748: IV,373. - Rah.a.l. N:o 202.
8749:
8750:
8751:
8752: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien vakinaisten
8753: virkojen ja toimien perustamiseksi keskusammattikou-
8754: luihin.
8755:
8756:
8757: E d u s k u n n a ll e.
8758:
8759: Eduskunta on vastauksessaan hallituksen Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu:
8760: esitykseen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2 poikien tietopuolisten ammattiaineiden
8761: 1956 sekä vuodelle 1957 lausunut, että halli- opettajan virkaa (26 pl.)
8762: tuksen olisi ryhdyttävä vakinaistamaan val- 4 ammattityönopettajan tointa (16 pl.)
8763: tion keskusammattikoulujen opettajanvirkoja. 1 taloudenhoitajan toimi (21 pl.)
8764: Vuoden 1957 menoarviossa vakinaistaminen 1 kassanhoitajan toimi (14 pl.)
8765: aloitettiinkin muuttamalla osa ylimääräisistä
8766: opettajanviroista ja muun laitoshenkilökun- Pohjanmaan ruotsinkielinen keskusammatti-
8767: nan toimista peruspalkkaisiksi. Huolimatta koulu:
8768: siitä, että aloitettu vakinaistaminen ei edes 1 poikien tietopuolisten ammattiaineiden
8769: kohdistunut tasapuolisesti eri kouluihin, ei opettajan virka (26 pl.)
8770: sitä ole jatkettu vuoden 1958 menoarvioesi- 1 tyttöjen tietopuolisten ammattiaineiden
8771: tyksessä. Tämän vuoksi kunnioittaen ehdo- opettajan virka (22 pl.)
8772: tamme, että eduskunta päättäisi perustaa 3 ammattityönopettajan tointa (16 pl.)
8773: valtion keskusammattikouluihin seuraavat 1 taloudenhoitajan toimi (21 pl.)
8774: niissä nykyisin olevia ylimääräisiä toimia 1 kassanhoitajan toimi (14 pl.)
8775: vastaavat peruspalkkaiset virat ja toimet. 1 kanslia-apulaisen toimi (12 pl.)
8776: Etelä-Hämeen keskusammattikoulu: Ehdotettu virkojen ja toimien perustami-
8777: 2 poikien tietopuolisten ammattiaineiden nen aiheuttaa peruspalkkoina 20 209 800 mar-
8778: opettajan virkaa (26 pl.) kan, ikälisinä 3 077100 markan ja kalliin-
8779: 4 ammattityönopettajan tointa (16 pl.) paikanlisinä 1 549 440 markan eli yhteensä
8780: 1 kanslia-apulaisen toimi (12 pl.) 24 836 340 markan menoerän. Kun vastaavia
8781: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu: ylimääräisiä toimia varten varatut määrä-
8782: 2 poikien tietopuolisten ammattiaineiden rahat ehdotetaan käytettäväksi yllämainittu-
8783: opettajan virkaa (26 pl.) jen virkojen ja toimien palkkaukseen, ei eh-
8784: 1 tyttöjen tietopuolisten ammattiaineiden dottamamme vakinaistaminen edellytä lisä-
8785: opettajan virka (22 pl.) varojen myöntämistä.
8786: 4 ammattityönopettajan tointa (16 pl.) Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
8787: 1 taloudenhoitajan toimi (21 pl.) nioittavasti,
8788: 1 kassanhoitajan toimi (14 pl.)
8789: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8790: Keski-Suomen keskusammattikoulu: tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
8791: 3 poikien tietopuolisten ammattiaineiden 7 momentille 24 836 340 markkaa yllä
8792: opettajan virkaa (26 pl.) mainittujen virkojen ja toimien perus-
8793: 1 tyttöjen tietopuolisten ammattiaineiden tamista varten valtion keskusammatti-
8794: opettajan virka (22 pl.) kouluihin.
8795: 5 ammattityönopettajan tointa (16 pl.)
8796: 1 kanslia-apulaisen toimi (12 pl.)
8797: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
8798:
8799: Lauri Järvi. Nestori Kaasalainen. Toivo Friman.
8800: Armas Leinonen. Erkki W. Mohell. Grels Teir.
8801: 1159
8802:
8803: :W,a7•. - Ra.h.a.l. H:o 203.
8804:
8805:
8806:
8807:
8808: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion keskusammat-
8809: tikoulujen työnopettajien pätevyyslisien uudelleen järjes-
8810: tämistä varten.
8811:
8812:
8813: E d u s k u n n a 11 e.
8814:
8815: Valtion keskusammattikouluissa pyritään tevyystutkinnon suorittaneita, on, eduskun-
8816: opettajien kelpoisuuden korottamiseen asetta- nan myönnettyä tulo- ja menoarvion yhtey-
8817: malla erityisesti työnopettajille entistä suu- dessä vuosittain siihen tarvittavat varat, asia
8818: rempia vaatimuksia sekä ammatilliseen päte- hoidettu erityisen pätevyyslisäjärjestelmän
8819: vyyteen että opettajavalmennukseen nähden. avulla siten, että kisällitutkinnon suoritta-
8820: Ammatilliseen pätevyyteen nähden on tavoit- neelle on suoritettu palkkaus yhtä, mestarin-
8821: teena teknikon tutkinto tai vastaava (esim. tutkinnon kahta ja teknikon taikka talous-
8822: käsityön- tai talousopettajan) ja riittävän tai käsityönopettajan tutkinnon suorittaneelle
8823: pitkä työkokemus opetettavalla alalla, peda- 3 palkkausluokkaa korkeampana kuin asetuk-
8824: gogiseen taas erityisen kauppa- ja teollisuus- sen edellyttämän kelpoisuuden vähimmäis-
8825: ministeriön järjestämän opettajavalmistus- vaatimuksen täyttävälle työnopettajalle.
8826: jakson suorittaminen, joka ensi vuoden puoli- Tämän järjestelmän ansiosta on opettajain
8827: välistä alkaen vaihtuu vaatimukseen opettaja- ammatillinen taso keskusammattikouluissa
8828: opiston täydellisen kurssin suorittamisesta. jatkuvasti kohonnut. Kun kansakoulun opet-
8829: Kun kuitenkin on sellaisia varsin vaativia- tajain palkkaus nyt on lailla uudelleenjärjes-
8830: kin opetusaloja ( esim. optikot, vaatturit, par- tetty, on kuitenkin käynyt niin, että erityi-
8831: turit ja kampaajat, kirjanpainajat ja latojat sesti käsityön- ja talousopettajat sekä tekni-
8832: ym.) joilla vastaavaa teknillistä opetusta ei kot, jotka ovat hankkilieet pätevyyden myös
8833: ole järjestetty, ei teknikon tutkintoa voida kansakoulun jatkokoulujen opettajiksi, tulevat
8834: kaikilta opettajilta vaatia. Lisäksi on monia kansakoului~ saamaan vähintään 3 palkka-
8835: aloja (esim. hienomekaniikka, putkiasennus, luokkaa korkeamman palkkauksen kuin val-
8836: puusepäntyö), joilla teknikko-opetus on alka- tion keskusammattikouluissa. Tämä ei ole
8837: nut niin hiljakkoin, ettei vanhempaan opet- oikeudenmukaista, koska tällaisille ammatti-
8838: tajapolveen vielä kuulu näiden alojen tekni- koulujen opettajille asetettavat vaatimukset
8839: koita lainkaan. yleensä ovat suuremmat kuin vastaaville
8840: Edellä esitetyn johdosta ei työnopettajain opettajille kansakouluissa, ja tilanteen jat-
8841: perusvaatimukseksi ole voitu asettaa tekni- kuessa ammattikoulut varmaan menettäisivät
8842: kon tutkintoa tai sitä vastaavaa muuta oppi- juuri pätevimmän opettaja-aineksensa.
8843: arvoa, vaan on sinä asetuksen säädösten mu- Kun työnopettajien peruspätevyyttä ei
8844: kaisesti jouduttu pitämään koulutettua am- edellä mainituista syistä ainakaan vielä voida
8845: mattimiestä, jolla on riittävän pitkä alan nostaa, ei myöskään yleinen palkankorotus
8846: työkokemus. ammattikoulujen työnopettajille saattane
8847: Tämä asiantila on toisaalta aiheuttanut tulla kysymykseen. Mutta vähimmäisvaati-
8848: sen, ettei työnopettajan palkkanormia ole musta korkeamman pätevyyden hankkineille
8849: voitu nostaa korkeammalle kuin 16 pl: ksi, ja ammattikouluihin erityisesti toivotuille
8850: jos hänellä on vaadittu pedagoginen päte- pystyville opettajille on voitava suorittaa
8851: vyys, ja 15 pl: ksi, jos hänellä ei ole sitä. ainakin sama palkkaus kuin kansakoulujen
8852: Jotta näihin tehtäviin kuitenkin saataisiin vastaaville opettajille. Tämän toteuttaminen
8853: myös toivotun korkeamman ammatillisen pä- on myös jo kokeillun pätevyyslisäjärjestel-
8854: 1160 IV,374. - Keskusammattikoulujen työnopettajien pätevyyslisä.
8855:
8856:
8857: män avulla mahdollista siten, että pätevyys- että EdU$kunta ottaisi vuoden ·1958
8858: lisät kokonaisuudessaan korotetaan kaksin- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X: 7
8859: kertaisiksi nykyisestään. Tähän tarvitaan momentille ( palkkaukset) 6 200 000
8860: suoritetun laskelman mukaan keskusammatti- markan lisämäärärahan valtion keskus-
8861: koulujen työnopettajain osalta 6.2 milj. mk. ammattikoulujen työnopettajien päte-
8862: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- vyyslisien uudelleen järjestämistä var-
8863: nioittavasti, ··· tin. · ·
8864: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
8865:
8866: Erkki W. Mohell. Eino Raunio. Lauri .Järvi.
8867: M. Honkavaara. Armas Leinonen. Eetu Karjalainen.
8868: 1161
8869:
8870: IV,S75. - Ra.h.al. N: o 204.
8871:
8872:
8873:
8874:
8875: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaali- ja kerho-
8876: ohjaajien palkkaamista varten valtion keskusammattikou-
8877: luihin.
8878:
8879:
8880: E d u s k u n n a ll e.
8881:
8882: Keskusammattikouluista annetun asetuksen kehittäminen ja heidän siveellinen kasvatta-
8883: ( 685/46) 24 § : ssä edellytetään, että sa- misensa, mitkä tehtävät sisältyvät koulujen
8884: notuissa kouluissa on oppilaskoti vieraspaik- oppilaskotien kasvatusvastuuseen, ovat jatku-
8885: kakuntailaisia oppilaita varten. Tämä on vält- vasti vailla huolenpitoa.
8886: tämätöntä siitä syystä, että maakunnallisten Valtion tulo- ja menoarvion pysyväisinon-
8887: keskusammattikoulujen koulupiirit ovat laa- toisiin määrärahoihin ei tähän mennessä ole
8888: jat ja välimatkat oppilaiden kotoa kouluun sisälllytetty mitään määrärahoja kasvatuksel-
8889: siksi pitkät, e.ttä oppilaat eivät voi suorittaa lisen toiminnan järjestämiseksi keskusammat-
8890: koulunkäyntiänsä kotoa käsin. tikoulujen oppilaskodeissa asuville oppilaille.
8891: Keskusammattikouluja on nykyisin toimin- On kuitenkin aivan välttämätöntä, että kun-
8892: nassa kuusi ja niistä viidessä on oppilaskoti. kin keskusammattikoulun oppilaskotiin saa-
8893: Näissä asuu nyt alkaneena lukuvuonna n. 900 daan kiinnitetyksi tarkoitukseen valmistu-
8894: oppilasta. Uusien rakenteilla ()l}evien oppilas- neita, kasvatuksellisesti päteviä päätoimisia
8895: kotien valmistuttua tulee sisäoppilaiden henkilöitä, joiden tehtävänä on huolehtia op-
8896: määrä keskusammattikouluissa lukuvuonna pilaiden vapaa-aikojen sekä henkisten että
8897: 1958-1959 kohoamaan n. 1500:een, jolloin muiden harrastusten kehittämisestä. Huomat-
8898: kussakin oppilaskodissa tulee asumaan keski- tava nim. on, että keskusammattikouQujen op-
8899: määrin 80 tyttöä ja 220 poikaa. pilaat valitsemastaan ammattialasta riippuen
8900: Majoittaessaan edellä mainitun oppilasmää- joutuvat viettämään 2-3 vuotta sisäoppilai-
8901: rän koulujen oppilaskoteihin keskusammatti- toksessa ja että he näinä vuosina ovat vielä
8902: koUJlut samalla joutuvat ottamaan vastuun herkässä kehitysiässä, jolloin heidän kasva-
8903: myös näiden oppilaiden kasvatuksesta. Päi- tustaan ja kehitystään kaikin tavoin on oh-
8904: vittäin varsinaisen koulutyön aikana opetta- jattava ja tuettava.
8905: jat opetuksen yhteydessä huolehtivat tästä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8906: omalta osaltaan. Tämä ei kuitenkaan riitä. nioittaen,
8907: Asia on hoidettava myös koulutyön jälkeiseltä
8908: vapaa-ajan osalta oppilaskodeissa. Kurinpi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8909: dollisesta valvonnasta oppilasasuntolassa vas- tulo- ja menoarvion, 13 Pl. X: 1 mo-
8910: taa koulun rehtori siitä annettujen ohjeiden mentille ( palkkaukset) 2 400 000 mark-
8911: mukaisesti ja oppilaiden terveydenhoidosta kaa päätoimisten .sosiaali- ja kerho-
8912: ja puhtaudesta huolehditaan palkatun hen- ohjaajien palkkaamista vart.en valtion
8913: kilökunnan avulla, mutta oppilaiden vapaa- keskusammattikouluihin.
8914: aikojen harrastukset, heidän toverielämänsä
8915: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
8916:
8917: Varma K. Turunen. Rafael Paasio. Sulo Hostila.
8918: Erkki W. Mohell. Eetu Karjalainen. Otto Muikku.
8919: 1162
8920:
8921: IV,376. - Ra.h.al. N:o 205.
8922:
8923:
8924:
8925:
8926: Venraamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
8927: nille ·ja järjestöille ammattikoulutuksen järjestämistä var-
8928: ten maaseudulla.
8929:
8930:
8931: E d u s k u n n a 11 e.
8932:
8933: Ammattikoulutuksen tarve on jatkuvasti rakentamista, sillä tarvittavat huonetilat
8934: lisääntynyt ja tulee kehityksen kulkiessa kyllä järjestyisivät, kunhan muuten luodaan
8935: eteenpäin yhä vain kasvamaan. Nykyiset taloudelliset edellytykset ko. kurssitoimin-
8936: ammattikoulut eivät kuitenkaan pysty lähes- nalle, jota nimenomaan tänä aikana, jolloin
8937: kään tyydyttämään maalaiskunnissa esiinty- ammattikouluja on riittämättömästi, on pi-
8938: vää tarvetta. Ammattikoulujen lisäämiseksi dettävä välttämättömänä lisätoimenpiteenä
8939: on tosin tulo- ja menoarviossa osoitettu va- ammattikoulutuksen tehostamiseksi maaseu-
8940: roja rakennusavustuksiksi ja -lainoiksi. dulla. Samalla myös ennakkoehkäisevässä
8941: Nämä ovat kuitenkin vähäisiä, ja varmana mielessä torjutaan työttömyyttä.
8942: voidaan joka tapauksessa pitää, että tulee Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8943: kulumaan vielä aikaa, ennenkuin maahamme kunnioittaen,
8944: saadaan riittävästi ammattikouluja. Ammat-
8945: tikoulutusta olisi kuitenkin voitava kiireelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8946: sesti tehostaa. Parhaimpana ratkaisuna am- tulo- ja menoarvioon 20 miljoona.n
8947: mattikoulutuksen tehostamiseksi tänä y Iiroe- markan suuruisen määrärahan jaetta-
8948: nokautena voitaneen pitää erilaisen koulu- vaksi avustuksina kunnille ja järjes-
8949: tuksen, kuten ammattikurssien järjestämistä tö~1le ammattikoulutuksen järjestämi-
8950: kuntien ja eri järjestöjen toimesta. Kurssien seksi maaseudulla.
8951: järjestämistä varten ei tarvittaisi koulujen
8952: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
8953:
8954: Veikko Vennamo. Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
8955: 1168
8956:
8957: IV,377. - Ra.h.al. M':o 206.
8958:
8959:
8960:
8961:
8962: Ha.linen ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssimuotoisen am-
8963: matillisen opetuksen toimeenpanoa varten maaseudulla.
8964:
8965:
8966: E d u s k u n n a ll e.
8967:
8968: Maaseutuväestön ammattikoulutuksessa on nut asian selvittämiseksi tutkimuksen 52
8969: suurta vaillinaisuutta, vaikka viime aikoina maalaiskunnan alueella. Tämänkin kysely-
8970: onkin koulutus ja valistustoimintaa jossakin tutkimuksen tulokset osoittavat, että ammatti-
8971: määrin lisätty. Vain pieni osa maatilatalouk- kursseja halunneita on runsaasti, nousten
8972: sien vastaavissa toimissa olevista on saanut mm. maanviljelijöiden ryhmässä 89% :iin,
8973: maatalouden, metsänhoidon tai kotitalouden korjaamoalan yrittäjien ryhmässä 87 % :iin.
8974: opetusta. Koneellistamisen lisääntyessä myös- Maaseudun kotitalouksien hoitajat ja nuori-
8975: kin erikoisammattitaitojen tarpeellisuus tulee soryhmään kuuluvat toivoivat kurssikoulu-
8976: yhä tärkeämmäksi. tusta 93 % :iin saakka vastaajista.
8977: Kaikille tällaista koulutusta haluaville ei Nämäkin tiedot osoittavat maaseutuväestön
8978: ole voitu järjestää koulumuotoista opetusta kurssikoulutuksen tehostamisen välttämättö-
8979: nykyäänkään. Lähivuosina myös suuret ikä- mäksi. Kurssimuotoista koulutusta antavat
8980: luokat tekevät koulutusmahdollisuudet entistä laitokset ja järjestöt eivät kuitenkaan talou-
8981: riittämättömämmiksi. Kouluja ei todennäköi- dellisista syistä voi tehdä toimintaansa pal-
8982: sesti pystytä laajentamaan tarpeeksi. Sen joakaan nykyistään laajemmaksi. Sen takia
8983: takia olisi entistä suuremmassa määrässä olisi valtion lisätty avustus näille tarpeelli-
8984: kiinnitettävä huomiota niihin mahdollisuuk- nen.
8985: siin, joita kurssimuotoinen ammattiopetus Edellä olevan perusteella esitämme kun-
8986: tarjoaa. nioittaen,
8987: Nuorison kouluttamisen lisäksi on huomat-
8988: tava, että jo nykyisin työelämään osallistu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
8989: vat henkilöt kaipaavat myös tehokkaan jatko- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
8990: koulutuksen lisäämistä. Maaseutuväestön am- uudelle momentille 40 000 000 mark-
8991: mattitaidon edistämiskomitea, jonka valtio- kaa niiden laitosten ja järjestöjen käy-
8992: neuvosto on asettanut tekemään ehdotuksen tettäväksi, jotka toimeenpanevat maa-
8993: maaseutuväestön ammatillisen ja teknillisen seudulla kurssimuotoista ammatillista
8994: taidon kohottamiseksi järjestämällä erimuo- opetusta.
8995: toista pysyvää kurssitoimintaa, on suoritta-
8996: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
8997:
8998: Sylvi Halinen. Albin Wickm.an. T. Saloranta.
8999: Marja Lahti. Viljami Kalliokoski. M. 0. Lahtela.
9000: Matti Mattila. Hilja Väänänen. Vieno Simonen.
9001: 1164
9002:
9003: IV,378. - Rah.al. N:o 207.
9004:
9005:
9006:
9007:
9008: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
9009: samiseksi geologisen tutkimuslaitoksen tutkijavirkojen ja
9010: ylimääräisten toimien haltijoille.
9011:
9012:
9013: E d u s k u n n a 11 e.
9014:
9015: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 112 perus- varattaisiin 1 573 960 markan suur'ui-
9016: teluihin ehdotamme kunnioittaen, nen arviomääräraha geologisen tutki-
9017: muslaitoksen tutkijavirkojen ja yli-
9018: .e,ttä vuoden 1958 tulo- ja menoar- määräisten toimien haltijain pätevyys-
9019: vion 13 Pl. XII luvun 1 momentille lisän maksamiseksi.
9020: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
9021:
9022: Juho Karvonen. Arno Tuurna.
9023: Lauri Järvi. Grels Teir.
9024: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen.
9025: Erkki Koivisto.
9026: 1165
9027:
9028: IV,379. - Rah.al. N:o 208.
9029:
9030:
9031:
9032:
9033: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
9034: samiseksi geologisen tutkimuslaitoksen käytännöllisgeolo-
9035: gisten tutkimusten määrärahasta palkattujen ylimääräis-
9036: ten tutkijantoimien haltijoille.
9037:
9038:
9039: E d u s k u n n a II e.
9040:
9041: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 112 perus- arviO'TII)iäräraha geologisen tutkimuslai-
9042: t~luihin ehdotamme kunnioittaen, toksen käytännöllisgeologisten tutki-
9043: musten määrärahasta palkattujen yli-
9044: että vuoden 1958 tulo- ja menoar- määräisten tutkijantoimien haltijain
9045: vion 13 Pl. XII luvun 8 momentille pätevyyslisän maksamiseksi.
9046: varattaisiin 147 900 markan suuruinen
9047: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
9048:
9049: Juho Karvonen. Arno Tuuma.
9050: Lauri Järvi. Grels Teir.
9051: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen.
9052: Erkki Koivisto.
9053:
9054:
9055:
9056:
9057: 25 E 815/57
9058: 1166
9059:
9060: IV,380. - Rah.al. N: o 209.
9061:
9062:
9063:
9064:
9065: V. Leskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kar-
9066: telliviraston virkoja varten.
9067:
9068:
9069: E d u s kun n a 11 e.
9070:
9071: Viime tammikuun 18 päivänä annettu pitänyt vähimmäisvaatimuksena, ja lisäksi
9072: laki talouselämässä esiintyvien kilpailunra- ehdotettu palkkauksen ja virka-aseman huo-
9073: joitusten valvonnasta eli ns. kartellilaki tulee nonnus tulee vaikeuttamaan jälelle jätetty-
9074: voimaan vuoden 1958 alusta lukien, joten jenkin toimien täyttämistä pätevillä henki-
9075: myös lain edellyttämä kartellivirasto on ensi löillä.
9076: vuonna perustettava. Kartellilakia laadit- Ottaen huomioon kartellilainsäädännön yhä
9077: taessa päädyttiin siihen, että kartelliviras- kasvavan merkityksen ja erityisesti ne vaati-
9078: tona tulee toimimaan patentti- ja rekisteri- mukset, jotka pohjoismaisessa yhteistyössä
9079: hallitukseen perustettava erityinen kartelli- meille tässä suhteessa asetetaan, on kuitenkin
9080: osasto. Tämän mukaisesti on kartellilain välttämätöntä, että kartellivirastolle luodaan
9081: sovel tamis- ja täytäntöönpanosäännöksiä kunnolliset toimintamahdollisuudet. Sen
9082: laatimaan asetettu komitea valmistanut vuoksi ehdotamme kunnioittavasti,
9083: yksityiskohtaisen ehdotuksen kartellivirastoa
9084: varten perustettavista viroista ja toimista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9085: Ehdotuksen mukaan virastoon on perustet- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XIV: 1
9086: tava muun muassa 37 pl:aan kuuluva osasto- momentin (Patentti- ja rekisterihalli-
9087: päällikön, 32 pl: aan kuuluvan apulaisosas- tus, palkkaukset) kohdalle perustetta-
9088: topäällikön ja 30 pl: aan kuuluva osastosih- viksi ehdotettujen kartelliosaston osas-
9089: teerin peruspalkkainen virka. Hallituksen topäällikön ja osastosihteerin virkain
9090: esityksessä näistä kuitenkin on apulaisosas- perustamiseksi peruspalkkaisina vir-
9091: topäällikön virka jätetty kokonaan pois, osas- koina, osastopäällikön viran sijoitta-
9092: topäällikkö ehdotettu vain 35 pl: aan ja li- miseksi 37 palkkausluokkaan ja osas-
9093: säksi kaikki osaston virat ehdotettu perus- toon lisäksi perustettavaa 32 palkkaus-
9094: tettavaksi va·in ylimääräisinä toimina. luokkaan kuuluvaa peruspalkkaista
9095: Hallituksen esitys merkitsee ensinnäkin osastosihteerin virkaa varten lisäyk-
9096: kartelliviraston työvoiman olennaista supis- senä 1 509 600 markkaa.
9097: tamista siitä, mitä asiantuntijain komitea on
9098: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
9099:
9100: Väinö Leskinen. Heikki Hykkäälä. Kalle Matilainen.
9101: Veikko Helle. Varma K. Turunen. Eetu Karjalainen.
9102: Bruno J. Sundman. Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
9103: 1167
9104:
9105: IV,381. - Rah.al. N: o 210.
9106:
9107:
9108:
9109:
9110: Karvonen ym..: Määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän mak-
9111: samiseksi Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tutkijavir-
9112: kojen ja ylimääräisten toimien haltijoille.
9113:
9114:
9115: Eduskunnalle.
9116:
9117: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 112 perus- varattaisiin 1726 200 markan suurui-
9118: teluihin ehdotamme kunnioittaen, nen arviomääräraha Valtion teknilli-
9119: sen tutkimuslaitoksen tutkijavirkojen
9120: että vuoden 1958 tulo- ja menoar·- ja ylimääräisten toimien haltijain pä-
9121: vion 13 Pl. XV luvun 1 momentille tevyyslisän maksamiseksi.
9122: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
9123:
9124: Juho Karvonen. Arno Tuurna.
9125: Lauri Järvi. Grels Teir.
9126: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen.
9127: Erkki Koivisto.
9128: 1168
9129:
9130: IV,382. - Rah.al. N: o 211.
9131:
9132:
9133:
9134:
9135: Järvi ym.: JJ!äärärahan osoittamisesta Valtion teknillisen
9136: tutkimuslaitoksen sillanrakennus- ja staattisen laborato-
9137: rion johtajan viran perustamista varten.
9138:
9139:
9140: E d u s k u n n a ll e.
9141:
9142: Valtion teknillisessä tutkimuslaitoksessa tetään. Tämän vuoksi ehdotetaan yksi tut·
9143: suoritettavat rakennusten lujuustutkimukset kirousinsinöörin virka valtion teknillisen tut-
9144: ovat viime vuosien aikana jatkuvasti lisään- kimuslaitoksen sillanrakennus- ja staattisessa
9145: tyneet. Rakenteiden normitustyö on monien laboratoriossa muutettavaksi laboratorionjoh-
9146: uudempien rakennusaineiden osalta suoritta- tajan virak'3i (37 pl.). Lisäys on peruspalk-
9147: matta johtuen pääosaltaan näihin liittyvien kana 259 500 mk ja kalliinpaikanlisänä
9148: rakenteiden lujuustutkimusten puutteesta. 10 200 mk eli yhteensä 269 700 mk. Edel-
9149: Tämän vuoksi joudutaan valtion rakennus- lyttäen, että edellä mainittu valtion teknil-
9150: toiminnassa ja rakennusteollisuudessa ylimi- lisen tutkimuslaitoksen sillanrakennus- ja
9151: toittamaan rakenteet niiltä osin, joista riit- staattisen laboratorion johtajan virka perus-
9152: täviä tietoja ei ole saatavissa. Nykyisenä tetaan, voidaan menoarviosta poistaa sanotun
9153: vilkkaana rakennuskautena joudutaan täten laboratorion johtajan palkkio 144 000 mk,
9154: heittämään suuria arvoja hukkaan. Edellä joten ehdotetusta järjestelystä aiheutuvat
9155: mainittuja tutkimuksia suoritetaan valtion kokonaiskulut ovat 125 700 mk.
9156: teknillisen tutkimuslaitoksen sillanrakennus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9157: ja staattisessa laboratoriossa. Toiminnan laa- kunnioittaen,
9158: juuden ja monipuolisuuden sekä alalla jat-
9159: kuvasti tapahtuneen kehityksen johdosta ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9160: laboratorion johtajan tehtäviä voida enää tulo- ja menoarvion 13 Pl. XV luvun
9161: riittävän tehokkaasti hoitaa sivutoimisena, 1 momenUlle lisäystä 269 700 markkaa
9162: jollaisena se tutkimuslaitoksen perustamisesta Valtion tekn~'llisen tutkimuslaitoksen
9163: lähtien on 15 vuoden ajan ollut. Asian ti- sillanrakennus- ja staattisen laborato-
9164: laan saadaan edullisesti korjaus, jos labora- rion yhden tutkimusinsinöörin viran
9165: torion yksi tutkimusinsinöörin virka ja sivu- laboratorion johtajan viraksi muutta-
9166: toiminen laboratorion johtajan toimi yhdis- mista varten.
9167: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
9168:
9169: Lauri Järvi. Eetu Karjalainen.
9170: Erkki Tuuli. Armas Leinonen.
9171: Erkki Koivisto.
9172: 1169
9173:
9174: N,383. - Rah.al. N: o 212.
9175:
9176:
9177:
9178:
9179: Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnal-
9180: listen ja yksityisten ammattioppilaitosten rakennusavus-
9181: tuksiin ja -lainoihin.
9182:
9183:
9184: E d u s k u n n a ll e.
9185:
9186: Tällä hetkellä on maamme teollisuus- ja teutettava siihen mennessä. Tähän on myös
9187: käsityöalojen perusammattien ammattikoulu- perustuslakivaliokunta kiinnittänyt huomiota
9188: tuksessa vielä n. 7 000 oppilaspaikan vajaus, mainiten hallituksen kertomusta v:lta 1955
9189: josta enemmän kuin % tulee maalaiskun- koskevassa mietinnössään (n:o 39/55), että
9190: tien osalle. Laaditun suunnitelman mukaan ,valiokunta on havainnut ammattikasvatuk-
9191: tämä koulutusvajaus poistetaan koko maan sessa ja teknillisessä koulutuksessa suuria
9192: peittävällä valtion keskusammattikoulujen ja puutteellisuuksia, joiden poistaminen ja estä-
9193: kunnallisten ammattikoulujen perusverkolla. minen olisi edellyttänyt määrätietoisia toi-
9194: Tämän suunnitelman mukaisista kuntainliit- menpiteitä jo pitemmän ajan kuluessa".
9195: tojen ammattikouluista on jo 17 toiminnassa Koska kunnat ovat jo varanneet oman osuu-
9196: ja lisäksi neljälle on jo myönnetty perusta- tensa seuraavan vuoden aikana rakennetta-
9197: mislupa. Sen lisäksi on vielä perusteilla 20 viksi suunniteltuihin ammattikouluihinsa ja
9198: kuntainliiton ammattikoulua, joista jo 12: lle koska kunnat avaavat sanottuja työmaita
9199: on kuntainliitto perustettu. Samanaikaisesti vain työllisyystilanteen vaatimassa laajuu-
9200: joudutaan laajentamaan myös eräiden kau- dessa, joutuvat kunnat suuriin vaikeuksiin,
9201: punkien ammattikouluja, jotta ne pystyvät jos valtion varoista v. 1958 kuluessa ei voida
9202: eduskunnan käsiteltävänä olevan uuden am- myöntää kunnallisille ammattioppilaitoksille
9203: mattikoululain määräämässä laajuudessa tyy- niitä rakennusavustuksia ja -lainoja, jotka
9204: dyttämään myös lähiympäristönsä maalais- on ko. hankkeiden rahoitussuunnitelmia laa-
9205: kuntien ammattikoulutustarpeen. dittaessa otettu huomioon.
9206: Edellä mainitun suunnitelman mukaan tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9207: levat v. 1958 olemaan rakenteilla Keski- nioittavasti,
9208: Savon, Pohjois-Kymenlaakson, Pohjois-Savon,
9209: Riihimäen seudun, Jämsän jokilaakson, että Eduskunta korottaisi vuoden
9210: Vakka-Suomen, Etelä-Saimaan, Lapuan seu- 1958 tulo- ja menoarvioon 13 Pl.
9211: dun, Espoon, Valkeakosken, Loimaan, Hy- XVIII: 27 momentille (Rakennusavus-
9212: vinkään, Karhulan, Mäntän seudun, Nokian, tukset kunnallisille ja yksityisille
9213: Salon seudun, Lohjan seudun, Keski-Pohjan- teknillisille, ammatti- ja kauppa-
9214: maan ja Savonlinnan ammattikoulut, sekä oppilaitoksille) merkityn määrärahan
9215: sen lisäksi jatkuvat Helsingin, Turun ja 480 000 000 markaksi sekä momentille
9216: Vaasan suomenkielisen ammattikoulun laa- 19 Pl. II: 33 (Lainat ammatillisten
9217: jennustyöt. oppilaitosten uudisrakennuksia var-
9218: Koska ensimmäinen suuri ikäluokka tulee ten) merkityn määrärahan 530 000 000
9219: ammattikouluihin v. 1960, on edellä mainittu markaksi.
9220: ammattikoulujen perusverkon luominen to-
9221: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
9222:
9223: Varma K. Turunen. Rafael Paasio. Sulo Hostila.
9224: Erkld W. Mohell. Eetu Karjalainen. Otto Muikku.
9225: 1170
9226:
9227: IV,384. - Rah.al. N:o 213.
9228:
9229:
9230:
9231:
9232: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
9233: kunnallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti- ja kaup-
9234: paoppilaitoksille niiden omia rakennuksia varten.
9235:
9236:
9237: Eduskunnalle.
9238:
9239: Kun valtion suunnitelmia keskusammatti- riittämättömät peittämään valtion osuutta,
9240: koulujen rakentamiseksi ei ole toteutettu sillä valtion osuuden on laskettu nousevan
9241: alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, kun- vähintään noin 900 milj. markkaan. Näin
9242: nat ja kuntayhtymät ovat ryhtyneet raken- ollen ei ole oikein, että valtio siirtää omia
9243: tamaan ko. kouluja. Useita kuntien ja kun- rahoitusosuuksiaan kuntien kannettaviksi ja
9244: tainliittojen ammattikouluja onkin jo saatu rahoi tettaviksi.
9245: valmiiksi ja useita on rakennustyön ja suun- Erikoisesti tällä hetkellä olisi entistä suu-
9246: nitteluvaiheen alaisina. Ammattikoulujen ra- rempi huomio kiinnitettävä ammattikoulujen
9247: kentaminen on merkinnyt kunnille suuria rakentamiseen. Tilanne on suorastaan hä-
9248: taloudellisia lisärasituksia ja useille kun- lyttävä ammattikoulujen vähälukuisuuden
9249: nille myös voittamattomia rahoitusvaikeuk- vuoksi. Ilman valtiovallan voimakasta talou-
9250: sia. Näitä taloudellisia vaikeuksia on ollut dellista tukea ei parannusta voida aikaan
9251: lisäämässä vielä se seikka, että valtio ei ole saada. Maamme kunnat eivät pysty ammatti-
9252: suorittanut edes sitä 50 %: n osuutta näiden koulujen suurta tarvetta yksinään ratkaise-
9253: kunnallisten ammatillisten oppilaitosten ra- maan.
9254: kennuskustannuksista, jota on pidetty viime Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9255: vuosien tavoitteena. Seurauksena tästä on,
9256: että kunnat joutuvat omilla varoillaan ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9257: hoittamaan rakennustöitä ja tulevat ehkä tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII
9258: vasta jälkeenpäin saamaan valtiolta heille luvun 27 momentille lisäyksenä
9259: kuuluvan osuuden ja useissa tapauksissa alle 150 000 000 markkaa avustuksien
9260: 50 % :n suuruisena. myöntämiseksi kunnallisille ja yksityi-
9261: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hallitus sille teknillisille, ammatti- ja kauppa-
9262: on esittänyt em. tarkoitusta varten 280 milj. oppilaitoksille niiden omia rakennuk-
9263: markkaa avustuksina ja 330 milj. markkaa sia varten.
9264: lainoina. Esitetyt määrärahat ovat kuitenkin
9265: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
9266:
9267: Paavo Aitio. Tauno Kelovesi. Pentti Liedes.
9268: Aimo Aaltonen. Toivo Åsvik. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
9269: Eino Roine.
9270: 1171
9271:
9272: IV,385. - Rah.al. N:o 214.
9273:
9274:
9275:
9276:
9277: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta teollistamisohjel-
9278: man laatimista varten vuosiksi 1959-62.
9279:
9280:
9281: Eduskunnalle.
9282:
9283: Nykyhetken työllisyyttä koskevat tiedot ja noin 98 000, ja yhteensä on viimeksi mai-
9284: työvoimaviranomaisten arviot työllisyystilan nittuna kymmenvuotiskautena syntyneiden
9285: lähikuukausien aikana odotettavasta kehityk- lukumäärä noin 250 000 suurempi kuin edel-
9286: sestä osoittavat selvästi, että ensi talvikau- liseen ryhmään kuuluvien. Kun työtä ja toi-
9287: tena tulee maassamme jälleen esiintymään meentulomahdollisuuksia ei maassamme ole
9288: laajaa työttömyyttä. Kun tämä on säännöl- riittävästi niille, jotka työkykyiseen ikään
9289: linen ilmiö, josta viime vuosina on voitu varttuessaan näinä vuosina etsivät sijaa yh-
9290: välttyä vain joinakin poikkeuksellisilla huip- teiskunnassa, mikä on oleva niiden suurten
9291: pusuhdanteen kausina, on tehtävä sellainen ikäluokkien kohtalo, jotka kulumassa olevan
9292: johtopäätös, että maamme elinkeinoelämä ei kymmenluvun lopulla ja 1960-luvulla etsivät
9293: ole kehittynyt väkiluvun lisääntymistä vas- työtä ja ansiota?
9294: taavasti, eikä enää normaalisten suhdantei- Maatilatalous ei tätä työvoimatarjonnan
9295: den vallitessa, laskukansista puhumattakaan, suurta lisäystä voi ottaa vastaan, vaan sen
9296: kykene tarjoamaan maan väestölle työtä ja sijoittaminen vaatii kiireellisiä ja määrätie-
9297: ansioita. toisia toimenpiteitä uusien työpaikkojen luo-
9298: Tämä huolestuttava asiaintila tulee lähi- miseksi muiden elinkeinojen aloilla. Erityi-
9299: vuosina vielä jyrkästi huononemaan, ellei sesti on pyrittävä voimakkaasti kehittämään
9300: ryhdytä pikaisiin toimenpiteisiin epäedulli- teollisuutta, jonka kasvu saa aikaan vastaa-
9301: sen kehityksen torjumiseksi. vaa kehitystä liikenteen, kaupan ja palvelus-
9302: elinkeinojen alalla.
9303: Kymmenvuotiskautena 1935-44 syntyi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9304: maassamme keskimäärin noin 74 000 lasta
9305: vuosittain, jotka ikäluokat nyt osittain jo että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9306: ovat työmarkkinoilla, ja lähivuosina ovat tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9307: kokonaisuudessaan työtä ja ansioita etsi- kan määrärahan teollistamisohjelman
9308: mässä elinkeinoelämän eri aloilla, jotka eivät laatimiseksi 4-vuotiskaudeksi 1959-62,
9309: kykene työvoiman nykyistä vuosittaista lisä- jonka ohjelman tulee valmistua heinä-
9310: kasvua ottamaan vastaan. kuun 1 päivään 1958 mennessä ja si-
9311: Vuonna 1945 syntyvyys kohosi jyrkästi ja sältää täsmälliset ehdotukset niistä
9312: on sen jälkeen pysynyt niin korkeana, että tehtävistä, joista hallituksen ja Edus-
9313: kymmenvuotiskautena 1945-54 oli vuosit- kunnan on päätettävä ohjelman to-
9314: tain syntyneiden keskimääräinen lukumäärä teuttamiseksi.
9315: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
9316:
9317: K. F. Haapasalo. Arvo Sävelä. Niilo Nieminen.
9318: Veikko Helle. Kalle Kauhanen. Arvi Turkka.
9319: Kalle Jokinen. Laura Brander-Wallin. Leo I. Mattila.
9320: Juho Karvonen. Kalle Matilainen. Toivo Asvik.
9321: Grels Teir. 0. Lindblom. Väinö Leskinen.
9322: 0. Muikku. Varma K. Turunen. Antti Kukkonen.
9323: A. Pasanen. Arvo Ahonen. Toivo H. Kinnunen.
9324: 1172 IV,385. - Teollista.misohjelma.n laatiminen vuosiksi 1959-1962.
9325:
9326:
9327: Johannes Wirtanen. Paavo Aitio. Väinö Tikkaoja.
9328: Armas Leinonen. Sulo Hostila. Niilo Ryhtä.
9329: Sven Högström. Nestori Nurminen. E. Hietanen.
9330: E. Pusa. P. Liedes. Markus Niskala.
9331: Onni Peltonen. Mauri Ryömä. Lauri Järvi.
9332: Erkki Koivisto. Irma Torvi. Leo Suonpää.
9333: Heikki Hykkäälä.. Aaro Kauppi. Eino Roine.
9334: Artturi Koskinen. Bruno J. Sundman. Kalervo Saura.
9335: Vilho Väyrynen. Antti Kinnunen. Eino Rytinki.
9336: Valto Käkelä. Väinö Rankila. Erkki W. Mohell.
9337: Viljo Virtanen. Rafael Paasio. Veikko Kokkola.
9338: M. 0. Lahtela. Eino Raunio. Sylvi Halinen.
9339: Kaarlo Kajatsalo. Niilo Honkala. Hugo Manninen.
9340: A. Tienari. Lempi Lehto. Arno Tuurna.
9341: Edvard Pesonen. Toivo Antila. Juho Tenhiälä.
9342: Veikko Vennamo. Toivo Saloranta. Anni Flinck.
9343: Tauno Kelovesi. Tahvo Rönkkö. Nestori Kaasalainen.
9344: Tyyne Paasivuori. Esa Koivusilta. Onni Mannila.
9345: Arthur Larson. Yrjö Sinkkonen. Eino Uusitalo.
9346: Albin Wickman. C. A. Öhman. Martta Salmela-Järvinen.
9347: Toivo Friman. Irma Rosnell. Marja Lahti.
9348: Pertti Rapio. Toivo Niiranen. Erkki Leikola.
9349: Artturi Jämsen, Matti Koivunen. Erkki Tuuli.
9350: Usko Seppi. Viljami Kalliokoski. Urho Saariaho.
9351: Aleksi Kiviaho. Kalle Kämäräinen. Mauri Seppä.
9352: Impi Lukkarinen. Eino Palovesi. Kustaa Alanko.
9353: Mauno Jussila. Kaino Haapanen. Eino Saari.
9354: Harras Kyttä. Eetu Karjalainen. Aune Innala.
9355: 1173
9356:
9357: IV,386. - Rah.al. N: o 215.
9358:
9359:
9360:
9361:
9362: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun teollis-
9363: tamisen tutkimista varten.
9364:
9365:
9366: Eduskunnalle.
9367:
9368: Maaseudun teoHistamista olisi voimakkaasti on sen vuoksi, että luodaan va:ltiovallan toi-
9369: kehitettävä lähinnä pienteollisuuden linjalla. menpitein mahdollisuudet maaseudun teollis-
9370: Tämä on yleisesti tunnettu ja tunnustettu tamisen tutkimiseen ja selvittämiseen varsin-
9371: tosiasia. Tällainen yritysmuoto tarjoaa par- kin Savossa ja Itä-Suomessa. Tarkoitusta
9372: haat mahdollisuudet tuotannon lisäämistä ja varten olisi osoitettava määräraha, jonka
9373: väestön omatoimisuuden kehittämistä sekä puitteissa esim. maakuntaliitot ja muut vas-
9374: sen keskuudessa esiintyvän yrittämisen halun taavat järjestöt voisivat panna tutkimustyön
9375: esille pääsemistä varten. Sen puitteissa voi- alulle.
9376: daan sitäpaitsi vähäisinkin pääomasijoituksin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9377: saada aikaan runsaasti työtilaisuuksia ja li- nioittaen,
9378: säansiomahdollisuuksia sekä huomattavia ta-
9379: loudellisia tuloksia, samalla kun maaseudun että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9380: rajoitetutkin tuotantomahdollisuudet, jotka tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
9381: eivät tarjoa riittävää pohjaa suurtuotannon markan suuruisen määrärahan maaseu-
9382: harjoittamista varten, voivat sillä tavoin dun teollistamisen tutkimiseen varsin-
9383: tulla tehokkaasti käytetyiksi. Välttämätöntä kin Savossa ja Itä-Suomessa.
9384: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
9385:
9386: Veikko Vennamo. J. F. Pöykkö. Lennart Beljas.
9387:
9388:
9389:
9390:
9391: 26 E 815/57
9392: 1174
9393:
9394: IV,387. - Rah.al. N:o 216.
9395:
9396:
9397:
9398: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta malmivarojen etsin-
9399: nän ja tutkimisen tehostamiseksi erikoisesti Pohjois-Suo-
9400: messa.
9401:
9402: E d u s k u n n a 11 e.
9403:
9404: Pohjois-Suomen talouselämän kehittämi- rärahat ovat kuitenkin olleet aivan liian vä-
9405: sessä malmivarojen hyväksikäytöllä voi olla häiset verrattuna työn merkitykseen ja to-
9406: suorastaan ratkaiseva merkitys, kuitenkin dennäköisesti avautuviin uusiin mahdolli-
9407: edellyttäen, että niiden jalostustoiminta suuksiin. Malminetsintään liittyviä syväkai-
9408: myös saadaan tällä alueella riittävän suu- rauksia varten hallitus tosin ehdottaa li-
9409: ressa mittakaavassa käyntiin. Kokonaissuun- säystä 20 000 000 markkaa sekä lentokoneesta
9410: nittelua ja siten myös yhä suuremmaksi pai- käsin suoritettavien geofysikaalisten tutki-
9411: suvien työllisyysmäärärahojen tarkoituksen- musten jatkamiseksi lisäystä 2 000 000 mark-
9412: mukaista käyttöä haittaa erikoisesti epätie- kaa. Mutta ottaen huomioon asian laajakan-
9413: toisuus näiden alueiden todellisista malmiva- toisuuden valtion myöntämät määrärahat
9414: roista ja niiden taloudellisista käyttömahdol- ovat liian pienet, ja valtion olisi edistettävä
9415: lisuuksista. Jos päinvastoin käyttökelpoisia malmin etsintää ja malmilöydösten tutki-
9416: malmeja olisi riittävästi inventoitu, työlli- muksia huomattavasti tehokkaammin.
9417: syysvarojakin voitaisiin entistä paljon pa- Tämän vuoksi ehdotamme kunniottaen,
9418: remmin ohjata kansantalouden kokonaistar-
9419: peita ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän ter- että 13 Pl. XVII luvun 22 momen-
9420: vettä kehittämistä silmällä pitäen. tille ,Malminetsinnän edistäminen"
9421: Kaikki merkit viittaavat siihen, että Poh- otettaisiin lisäyksenä kauppa- ja teol-
9422: jois-Suomessa on Otanmäen lisäksi runsaasti lisuusministeriön käyttöön 100 000 000
9423: louhintakelpoista rautamalmia, jonka hyväk- markan määräraha malmivarojen et-
9424: sikäyttö voi avata aivan uusia taloudellisia sinnän ja tutkimisen tehostamiseksi
9425: mahdollisuuksia. kohdistamalla huomio erikoisesti Poh-
9426: Malminetsintään käytetyt vuotuiset mää- jois-Suomen rautamalmeihin.
9427: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
9428:
9429: Yrjö Hautala. Sulo Hostila. Antti Kinnunen.
9430: Väinö Leskinen. Otto Muikku. Irma Torvi.
9431: Eetu Karjalainen. Arvi Turkka. J. F. Pöykkö.
9432: J. Mustonen. Kalle Kauhanen. M. 0. Lahtela.
9433: Artturi Koskinen. Kalle Kämäräinen. Niilo Ryhtä.
9434: Edvard Pesonen. Eino E. Heikura. Eemil Partanen.
9435: K. F. Haapasalo. Esa Hietanen. Vilho Väyrynen.
9436: Veikko Helle. Armas Leinonen. Rafael Paasio.
9437: Kalle Jokinen. Usko Seppi. Erkki W. Mohell.
9438: Artturi Tienari. Paavo Aitio. Toivo Kujala.
9439: Juho Karvonen. Toivo Friman. Valto Käkelä.
9440: Viljo Virtanen. Leo Suonpää. Veikko Kokkola.
9441: Aare Leikola. Martti Leskinen. Laura Brander-Wallin.
9442: Heikki Hykkäälä. Toivo Asvik. Impi Lukkarinen.
9443: Arvo Ahonen. Nestori Nurminen. Aaro Kauppi.
9444: Lauri Järvi. Tauno Kelovesi. Eino Raunio.
9445: Kalle Matilainen. Markus Niskala. Martta Salmela-Järvinen.
9446: Varma K. Turunen. Erkki Koivisto. Veikko Vennamo.
9447: 1'4auri Ryömä..
9448: 1175
9449:
9450: IV,388. - Rah.al. N:o 217.
9451:
9452:
9453:
9454:
9455: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta maaperätut-
9456: kimusten jatkamiseksi Pohjois-Suomessa.
9457:
9458:
9459: E d u s k u n n a 11 e.
9460:
9461: Mineraaliesiintymien löytämiseksi on tähän hokkaammin. Tavatut mineraaliesiintymät
9462: mennessä ainoastaan 5 % koko maan pinta- osoittavat, että olisi ryhdyttävä toimenpitei-
9463: alasta tutkittu nykyaikaisten etsintämenetel- siin niiden hyväksikäyttöä koskevien suunni-
9464: mien mukaisesti. Kuitenkin viime vuosina telmien ja töiden aloittamiseksi. Tutkimus-
9465: suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet, että töitä on kuitenkin voitu suorittaa vain vähäi-
9466: myös Pohjois-Suomessa on huomattavia mine- sessä määrin, koska tarkoitukseen ei ole
9467: raaliesiintymiä. Niinpä rautamalmiesiintymiä myönnetty läheskään riittävästi varoja. Toi-
9468: on löydetty Kittilästä, Tervolasta, Koiarista menpiteet jo tavattujen mineraaliesiintymien
9469: ja Kemijärveltä. Malmivaroiltaan on näistä hyväksikäyttämiseksi ovat myös olleet ole-
9470: suurin Kittilän Porkosen-Pahtavaaran mal- mattomia, lukuunottamatta Kittilän Sirkassa
9471: mikenttä, jossa on arvioitu tähänastisten tut- tapahtunutta vähäistä kokeiluluontoista kai-
9472: kimusten perusteella olevan malmia 50-100 vostoimintaa.
9473: milj. tonnin välillä. Laadultaan parhainta Koska yksityistä yrittäjätoimintaa ei ole
9474: Lapin rautamalmeista on Kemijärven pitä- ilmaantunut, olisi valtiovallan ryhdyttävä
9475: jässä Kemijärven ja Rovaniemen välillä si- tehokkaisiin toimenpiteisiin Pohjois-Suomen
9476: jaitseva Kärväsvaaran malmi. Ylitornion maaperätutkimuksen voimistamiseksi ja jo ta-
9477: kunnan alueella on todettu noin kilometrin vattujen mineraaliesiintymien hyödyksi käyt-
9478: pituiset molybdeeni- ja lyijyvyöhykkeet. tämiseksi. Valtiovallan toimenpiteet asiassa
9479: Rikkikiisumalmia on Sodankylän Petkulan ovat välttämättömiä senkin vuoksi, että
9480: pohjoispuolella. Kalsiittista kalkkikiveä on Pohjois-Suomessa esiintyy jatkuvasti työttö-
9481: Kolarin Äkäsjokisuulla, missä on eräs maam- myyttä. Näin ollen on kaivosteollisuudenkin
9482: me suurimpia kalkkikiviesiintymiä. Maan- kehittäminen välttämätöntä pysyvien työ-
9483: viljelyskalkiksi soveltuvaa dolomiittista kalk- tilaisuuksien saamiseksi Pohjois-Suomen väes-
9484: kikiveä on löydetty Alatornion, Karungin ja tölle.
9485: Tervolan pitäjistä. Edelleen on todettu mm. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9486: Posiolla olevan vermikuliittia ja Rovaniemen
9487: maalaiskunnan alueella apatiittia. että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1958
9488: Edellä esitetyt esimerkit osoittavat, että tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9489: Pohjois-Suomen maaperätutkimuksia kannat- kan määrärahan maaperätutkimusten
9490: taa jatkaa entistä voimaperäisemmin ja te- jatkamiseksi Pohjois-Suomessa.
9491: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
9492:
9493: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman. Eino Tainio.
9494: 1176
9495:
9496: IV,389. - Rah.al. N: o 218.
9497:
9498:
9499:
9500:
9501: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta malmiesiinty-
9502: mien tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
9503:
9504:
9505:
9506: E d u s k u n n a ll e.
9507:
9508: Viime vuosina on useissa Keski-Pohjan- Kun Keski-Pohjanmaalla on vain vähän teol-
9509: maan pitäjissä tehty malmiesiintymälöytöjä. lisuutta, olisi tärkeää, että maaperän malmi-
9510: Tutkimuksia on suoritettu eri tutkimuslaitos- esiintymien tutkimustyöhön kiinnitettäisiin
9511: ten, kuten Pohjois-Suomen tutkimussäätiön, vakavaa huomiota. Siten luotaisiin edellytyk-
9512: Outokumpu Oy:n, Prospe.ctor Oy:n ja Suo- siä teollisuuden aikaansaamiseen Keski-Poh-
9513: men Malmi Oy: n toimesta. Myös eräät yksi- janmaalle. Tämä puolestaan avaisi uusia
9514: tyiset henkilöt ovat tehneet löytöjä. Malmi- työnsaantimahdollisuuksia koko maakunnan
9515: löytöjä on todettu mm. Rautiossa, Pyhäjoella, mitassa.
9516: Haapavedellä, Oulaisissa, Perhossa, Teerijär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9517: vellä, Toholammilla ja Himangalla.
9518: Tutkimustyö kysyy huomattavasti varoja, että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9519: joita pitäisi myöntää em. tarkoitukseen. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9520: Uudenaikaisin menetelmin on maaperästäm- kan määrärahan malmiesiintymien t·ut-
9521: me tutkittu vasta 10 %. kimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
9522: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
9523:
9524: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
9525: 1177
9526:
9527: IV,390. - Ra.h.al. N: o 219.
9528:
9529:
9530:
9531:
9532: Heikura. ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan
9533: elinkeinoelämän kehittämistä koskevaa tutkimusta varten.
9534:
9535:
9536: E d u s k u n n a ll e.
9537:
9538: Viime aikoina on todettu huomattavan lisuuslaitoksia, pienteollisuutta yms. jotka
9539: suurta väestönsiirtymistä maaseudulta kau- maatilatalouden ohella tarjoaisivat työtilai-
9540: punki- ja teollisuusalueille. Niinpä v. 1956 suuksia ja lisäisivät elinmahdollisuuksia.
9541: sanotaan maaseudun tällä tavalla menettä- Tällaisia alueita on mm. Pohjois-Satakun-
9542: neen n. 45 000 henkeä. Näin jyrkässä tah- nassa runsaasti. Täällä on mm. Siikaisten ja
9543: dissa maaseutu menettää parhainta työvoi- Merikarvian kuntien alueilla maanviljelyksen
9544: maansa, niitä, joitten käsivarsien voima ja alalla rajoitetut mahdollisuudet, mutta Meri-
9545: yrittäjähenki tarvittaisiin maaseudun elinkei- karvian vientisatama ja runsaat metsävarat
9546: noelämän ja tuotannon kehittämistyössä. Jos viittaisivat paraneviin mahdollisuuksiin puu-
9547: lähdemme etsimään syitä tähän epäterveeseen ta jalostavaa teollista toimintaa kehittämällä.
9548: kehitykseen yhteiskuntaelämän kannalta, niin Näillä alueilla myös muut pienteollisuuden
9549: on todettava, että pääasiallisin maaltamuutto- kehittämistoimenpiteet avaisivat parempia
9550: jen syy on niissä rajoitetuissa työansiomah- mahdollisuuksia väestön yrittäjätoiminnan ja
9551: dollisuuksissa, joita maaseudun yksipuolinen yleensä elinkeinoelämän kehittämiselle. Näi-
9552: elinkeinoelämä pystyy maaseudun nuorisolle hin alueisiin liittyvät mm. Honkajoki, Kar-
9553: tarjoamaan. Vain elinkeinoelämän ja tuotan- via, Kihniö, Parkano, Kankaanpää, Lavia,
9554: non monipuolistaminen ja tehostaminen voisi Jämijärvi ja Ikaalinen, sekä rannikkopitäjät
9555: saada muutoksen aikaan. Siksi onkin tähän Ahlainen, Noormarkku ja Pomarkku, joihin
9556: seikkaan nykyhetken yhteiskunnassa kiinni- lisääntyvää teollista yrittäjätoimintaa tarvit-
9557: tettävä lisääntyvää huomiota ja tehostettua taisiin. Me.rikarvia, Siikainen, Parkano, Kan-
9558: toimintaa. Meillä on laajoja alueita, joilta kaanpää, I..~avia ym. ovat myös metsätalous-
9559: puuttuu melkein kokonaan maaseudun teolli- alueita, missä teollisen toiminnan kehittämis-
9560: nen yrittäjätoiminta. Kun hallat ja tulvat edellytyksiä tukevat valtion laajat metsä-
9561: usein rajoittavat maatalouden normaaleja sa- alueet. Näitten alueitten runsaat suovarat
9562: totuloksia, niin ei ole ihmeteltävä, jos tällais- antanevat edellytyksiä polttoturveteollisuu-
9563: ten seutujen verorasitusten kohtuuton taakka den yms. kehittämiseen, kuten esimerkit Kih-
9564: ja ansiomahdollisuuksien puute ajaa pää- niön ja Parkanon alueen turveteollisuuden
9565: asiassa parhaimman työvoiman kaupunki- ja alalta osoittavat.
9566: teollisuusalueille. Kun valtion kunnille ai- Paljon muuta ja merkittävää voitaisiin
9567: heuttamat lakisääteiset velvoitteet kunnallis- näillä alueilla aikaan saada, kunhan valtio-
9568: hallinnossa tekevät n. 80 % kunnan kaikista vallan toimesta suoritettaisiin tlähempi tutki-
9569: menoista, ja kun kunnat ovat rakentaneet mus ja suunnittelu tämän alueen vastaista,
9570: koulunsa, kunnalliskotinsa ja laitokset nor- järkevää teollistamista varten. Tässä samassa
9571: maalia väestölisäystä ajatellen, niin parhaan yhteydessä olisi alueen tieverkon ja liiken-
9572: työvoiman siirtyessä pois, jäävät jäljelle jää- teen kehittämistoimenpiteet saatava vastaa-
9573: neille kuntalaisille vain 'lisääntyvät verorasit- maan vastaisen elinkeinoelämän tarpeita.
9574: teet. Tällaisilla alueilla muodostuvat luonnol- Tällainen toiminta ja työ lisäisi ansio- ja toi-
9575: lisesti mm. työttömyysilmiöt kroonihliseksi, meentulomahdollisuuksia ja avaiSI myös
9576: epänormaaliksi piirteeksi. Siksi valtiovallan alueen keskusammattikoulujen kasvateille lu-
9577: olisi tällaisille alueille käytävä suunnittele- paavan ja tulosrikkaan työkentän oman
9578: maan paikallisiin olosuhteisiin sopivia teol- maakuntansa elinkeinoelämän kehittämisessä,
9579: 1178 IV,390. - Pohjois-Satakunnan elinkeinoelämä..
9580:
9581:
9582: samalla kuin pienviljelysvaltaiset maatilavil- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
9583: jelmät voisivat omalta osaltaan välillisesti taen ehdottaa,
9584: parantaa maatilatalouden kannattavuutta ja
9585: sitoa yhä enemmän maaseutuväestöä maata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9586: lousalan eri ammatteihin. tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
9587: Tällä linjalla toivottavasti väestön siirty- kan määrärahan valtion toimesta suo-
9588: mistä kaupunki- ja teollisuusalueille voitai- ritettavaa tutkimusta ja suunnittelua
9589: siin rajoittaa ja parantaa alityöllisyysalueit- varten Pohjois-Satakunnan alueen teol-
9590: ten väestön toimeentuloedellytyksiä. Näin listamiseksi ja elinkeinoelämän kehit-
9591: siis valtiovallan olisi käytävä selvittämään tämiseksi myös pienteollisuuden kehit-
9592: tutkimus- ja suunnitteluteitse niitä teollisuu- tämismahdollisuutta ajatellen alueen
9593: den muotoja, jotka Pohjois-Satakunnan ali- eri kunnissa.
9594: työllisyysalueella on mahdollisuus kansanta-
9595: loudellisesti ja järkevästi toteuttaa.
9596: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
9597:
9598: Eino E. Heikura. Hilja Väänänen.
9599: Einari Jaakkola. Erkki Ryömä.
9600: Nestori Kaasalainen. Eeli Erkkilä.
9601: 1179
9602:
9603: IV,391. - Rah.al. N:o 220.
9604:
9605:
9606:
9607:
9608: Tuuma ym.: Määrärahan osoittamisesta Liiketaloustieteelli-
9609: sen tutkimuslaitoksen toiminnan tukemiseen.
9610:
9611:
9612: E d u s k u n n a ll e.
9613:
9614: Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos (LTT) nuksia. Sen vuoksi on tutkimuslaitoksen toi-
9615: on toiminut keskeytyksittä perustamisvuodes- minnan rahoitus ollut alinomaa kireä, mikä
9616: taan 1938 lähtien kauppakorkeakoulun lähei- on estänyt laitoksen kehittämistä eritoten
9617: sessä yhteydessä kuitenkin siten, että tutki- mittavampien ja merkitykseltään tärkeäm-
9618: muslaitoksen omistaa erillinen LTT: n säätiö. pien tutkimustehtävien suorittamiseen.
9619: Nykyisellään on LTT:n palveluksessa kym- Hallitusmuotomme 78 §: ssä kuitenkin sano-
9620: menkunnan tutkijaa. Sen toiminta on jaettu taan, että ,teknillisten, maatalous- ja kauppa-
9621: neljään osastoon, joissa tutkitaan seuraavia tieteiden sekä muiden sovellettujen tieteiden
9622: tutkimusalueita: 1) johdon ja henkilökunnan tutkimusta ja ylintä opetusta samoin kuin
9623: kysymykset, 2) kannattavuus- ja kustannus- kaunotaiteiden harjoittamista ja ylintä ope-
9624: tutkimukset, 3) kotimaan jakelutaloudelliset tusta kannattaa valtio ylläpitämällä ja pe-
9625: kysymykset ja 4) ulkomaankauppakysymyk- rustamalla niitä varten, mikäli ne eivät ole
9626: set. yliopistossa edustettuina, erityisiä korkea-
9627: Tutkimuskohteitaan valitessaan LTT on kouluja tai avustamaila niitä varten perus-
9628: jatkuvasti pitänyt silmällä sitä, että tutki- tettuja laitoksia". Tämän mukaisesti on tek-
9629: muksilla olisi yleistaloudellista merkitystä. nillistä tutkimustoimintaa varten valtio yllä-
9630: Edelleen tutkimuslaitos on aina noudattanut pitänyt omaa valtion teknillistä tutkimuslai-
9631: julkisuusperiaatetta. Tutkimustoiminnan pää- tosta, jonka menot kuluvaa vuotta varten
9632: paino on ollut kaupan ja teollisuuden alalla. vahvistettiin yli 200 milj. mk: ksi. Myös
9633: Viime vuosina on mm. suoritettu laajoja maa- ja metsätalouden tutkimustoimintaan
9634: maakunnallisia elinkeinoelämän suunnitel- on valtio käyttänyt vuosittain erittäin huo-
9635: mallista sijoittumista selvittäviä tutkimuksia. mattavia summia pitäen yllä omia tutkimus-
9636: LTT on toiminut myös läheisessä yhteistoi- laitoksia. Erityisesti on syytä mainita, että
9637: minnassa valtion, kuntien ja elinkeinojärjes- valtiovalta on pitkän ajan säännöllisesti tu-
9638: töjen kanssa hankkien ja luovuttaen tutki- kenut eräiden järjestöjen yhteydessä toimi-
9639: mustensa tuloksia näiden elimien tarpeisiin. via taloudellisia tutkimuslaitoksia, jollaisia
9640: Mainittakoon esimerkkeinä lukuisat selvi- ovat esim. Pellervo-Seuran markkinatutki-
9641: tykset, joita on annettu valtion komiteoiden muslaitos ja Kulutusosuuskuntien Keskus-
9642: ja viranomaisten käyttöön. liiton omistama Kansan Markkinatutkimus-
9643: LTT: n ylläpitämiseksi toimii säätiön rin- laitos. Useimpien korkeakoulujen instituutit
9644: nalla erityinen kannatusyhdistys, joka viime ovat saaneet avustusta asianomaisten korkea-
9645: vuosina on kerännyt laitoksen tueksi jäsenil- koulujen mukana. Mutta kauppakorkeakou-
9646: tään noin miljoonan markkaa vuodessa. Muut lussa ei toimi tällaisia instituutteja, vaan
9647: menot on saatu peitetyiksi tutkimuksista saa- liiketaloustieteellinen tutkimustyö on keskit ..
9648: duilla tuloilla ja eri rahastojen tilapäisluon- tynyt LTT: een. Kun LTT on erillinen lai-
9649: toisilla avustuksilla. Kun LTT ei ole suorit- tos, ei se ole päässyt osalliseksi 12. 5. 1950
9650: tanut yksittäisiä yrityksiä koskevia tutki- annetun lain mukaisesta 70% :iin ,todelli-
9651: muksia, on sen ollut pakko tutkimustoimin- sista ja hyväksytyistä menoista" nousevasta
9652: nassaan yleishyödyllisistä syistä tyytyä niin valtion avustuksesta kauppakorkeakouluille.
9653: vaatimattomaan laskutukseen, ettei sillä lä- Näin ollen mitään valtion avustusta ei ole
9654: heskään ole voitu kattaa syntyneitä kustan- annettu LTT: lle.
9655: 1180 IV,391. - Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos.
9656:
9657: Kun ensi vuotta varten laadittu LTT: n että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9658: talousarvio nousee yli 8 milj. markan ja kun tulo- ja menoarvioon 4 000 000 markan
9659: toiminnan rahoittaminen näyttää ylivoimai- suuruisen määrärahan Liiketaloustie-
9660: selta sekä koska LTT: n tutkimustoiminta on teellisen tutkimuslaitoksen toiminnan
9661: pääasiassa ollut yleishyödyllistä ja edistänyt tukemiseksi.
9662: maamme korkeinta kauppaopetusta, rohke-
9663: nemme kunnioittaen ehdottaa,
9664: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
9665:
9666: Arno Tuuma. Päiviö Hetemäki. Felix Seppälä.
9667: 1181
9668:
9669: IV,392. - Rah.al N: o 221.
9670:
9671:
9672:
9673:
9674: Salmela-Järvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9675: äitiysavustuksen korottamiseen.
9676:
9677:
9678: E d u s kun n a 11 e.
9679:
9680: Äitiysavustus on vuodesta 1948 ollut sa- puuvillan hintojen nousua, tämä viimeistään
9681: mansuuruinen, eli 4 500 markkaa syntynyttä ensi vuonna tullee johtamaan siihen, että
9682: lasta kohti. Avustuksen määrä on siis yh- pakkauksessa olevien tarvikkeiden määrää
9683: deksän vuoden ajan pysynyt muuttumatto- on huomattavasti supistettava. Kun pakkaus
9684: mana siitä huol-imatta, että rahan arvo on nykyisessä muodossaan on monien vuosien
9685: tuona aikana huomattavasti heikentynyt. Vi- suunnittelun ja kehityksen tulos, tulisi täl-
9686: rallisen elinkustannusindeksin mukaan äi- lainen supistaminen olennaisesti heikentä-
9687: tiysavustuksen suuruuden tulisi nyt olla mään pakkauksen käyttökelpoisuutta ja vä-
9688: 7 600 markkaa vastatakseen vuonna 1948 hentämään sitä merkitystä, joka sillä nykyi-
9689: myönnettyä 4 500 markan avustusta. sessä muodossaan on varusteiden turvaa-
9690: Rahana suoritettavan äitiysavustuksen jana vastasyntyneille lapsille ja tarkoituksen-
9691: ohella muodostaa tärkeimmän osan luontois- mukaisen lastenhoidon opettajana.
9692: avustus, jolla·isena pääasiassa on annettu Kun äitiysavustuksen määrä, kuten edellä jo
9693: sosiaaliministeriön toimesta valmistettuja ns. on käynyt selville, on suuresti jäänyt jälkeen
9694: pakkauksia, jotka sisältävät tärkeimmät rahanarvon kehityksestä ja kun vielä odo-
9695: niistä varusteista, joita vastasyntynyt lapsi tettavissa oleva puuvillan hintojen nousu
9696: tarvitsee ensimmäisten ikäkuukausiensa ai- tulisi heikentämään pakkauksen arvoa, olisi
9697: kana. Luontoisavustuksena annetaan nykyi- avustuksen määrää ensi vuoden alusta koro-
9698: sin keskimäärin kaksi kolmannesta kaikista tettava. Ehdotammekin, että avustuksen
9699: avustuksista, maaseudulla vielä suurempi osa. maara ensi vuoden alussa korotettaisiin
9700: Kautta koko maan, mutta varsinkin syrjäi- 5 500 markaksi. Tätä varten tarvittaisiin
9701: sillä seuduilla ja nimenomaan vähävaraisille määrärahaan lisäystä 100 milj. mk. Ehdo-
9702: synnyttäjille pakkauksen merkitys on ollut tammekin siis kunnioittaen,
9703: erityisen suuri. Äitiysavustuspakkauksen
9704: arvo on jo usean vuoden ajan ollut sama että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9705: kuin avustuksen, eli 4 500 markkaa. tulo- ja menoarvion 14 Pl. X luvun
9706: Äitiysavustuspakkaukseen sisältyvät tar- 1 momentin kohdalle 100 miljoonan
9707: vikkeet on suurimmaksi osaksi valmistettu markan lisäyksen äitiysavustuksen ko-
9708: puuvillakankaista, jonka vuoksi, kun äsken rottamiseksi 5 500 markkaan syntyvää
9709: suoritettu markan ulkomaisen vaihtosuhteen lasta kohti.
9710: tarkistus tulee todennäköisesti aiheuttamaan
9711: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
9712:
9713: Martta Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen.
9714: Anni Flinck. Laura Brander-Wallin.
9715:
9716:
9717:
9718:
9719: 27 F. 815/57
9720: 1182
9721:
9722: IV,393. - Rah.al. N:o 222.
9723:
9724:
9725:
9726:
9727: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta henkisesti ja
9728: fyysisesti vajaakykyisten ammattikasvatusta ja työhön si-
9729: joittamista koskevaa tutkimusta varten.
9730:
9731:
9732: E d u s k u n n a 11 e.
9733:
9734: Viime aikoina on paljon kiinnitetty huo- henkisesti ja fyysisesti vajaakykyisten määrä
9735: miota nuorten ammattikasvatus- ja amma- on niin suuri, että heidän sijoittamisensa
9736: tinvalinnanohjauskysymyksiin. On kuitenkin tuottaviksi yksilöiksi on kansantaloudellises-
9737: olemassa eräs melko suuri ryhmä, jonka am- tikin huomionarvoinen, puhumattakaan siitä,
9738: mattikasvatus- ja erittäinkin työhönsijoitus- että heidät saadaan toiminnallisiksi, itsensä
9739: kysymys vaatisi erityistoimenpiteitä. Tähän elättäviksi ja omanarvontuntoisiksi yhteis-
9740: ryhmään kuuluvat henkisesti ja fyysisesti kunnan jäseniksi.
9741: kehityksessä jäljelle jääneet ja yleisemmin Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyt-
9742: näissä suhteissa rajoitettuja kykyjä omaavat. tää kuitenkin perinpohjaista tutkimista niistä
9743: Näiden sopeutuminen yhteiskuntaelämään ja ammateista, joihin tässä tarkoitettuja vajaa-
9744: sijoittuminen tuotantokoneistoon on tähdel- kykyisiä voidaan ammattikasvatusta ja jat-
9745: listä sekä inhimillisistä että sosiaalisista kuvaa työskentelyä silmälläpitäen sijoittaa.
9746: syistä. Mutta se edellyttää myöskin myötätuntoista
9747: Onhan niin, että normaali ja tasapainoi- suhtutumista asiaan elinkeinoelämän edus-
9748: nen nuori ihminen voi sopeutua sellaiseen- tajain taholta.
9749: kin ammattiin, johon hänen luontaiset edel- Valtiovallan tehtävänä olisi suorittaa edellä
9750: lytyksensä ja taipumuksensa eivät aina viit- esitettyä koskeva tutkimus ja ottaa sitä
9751: taisikaan. Mutta kun on kysymys henki- varten talousarvioon määräraha, josta voi-
9752: sesti ja fyysisesti vajaakykyisistä, niin hei- daan suorittaa myös taloudellista tukea niille
9753: dät voidaan kasvattaa ja sijoittaa vain sel- työnantajille, jotka vajaakykyisiä ammattiin
9754: laiseen ammattiin, johon heidän voimava- kasvattavat ja työhön sijoittavat. Tämän
9755: ransa riittävät. tuen pitäisi peittää ainakin työnantajan
9756: Mm. Amerikassa on kiinnitetty tähän osuus kansaneläke- ja lapsilisämaksuista.
9757: asiaan erittäin suurta huomiota ja sen vaa- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9758: timiin erityistoimenpiteisiin on ryhdytty. dotamme,
9759: Mutta meillä tämä kysymys on suurin piir-
9760: tein laiminlyöty. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9761: Tässä tarkoitettujen vajaakykyisten luku- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
9762: määrän arvioiminen on vaikeata. Onhan jo markan arviomäärärahan henkisesti ja
9763: rajan vetäminen vajaamielisyyden ja puut- fyysisesti vajaakykyisten ammattikas-
9764: tuvan lahjakkuuden välille erittäin mieli- vatusta ja työhön sijoittamista koske-
9765: valtaista. Kuitenkin voidaan sanoa, että vaa tutkimusta varten.
9766: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
9767:
9768: Tyyne Paasivuori Lennart Heljas.
9769: Impi Lukkarinen. Kalle Jokinen.
9770: Varma K. Turunen.
9771: 1183
9772:
9773: IV,394. - Rah.al. N: o 223.
9774:
9775:
9776: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi vä-
9777: hävaraisille kunnille siviili-invalideille ja kroonisesti sa~
9778: raille suoritettujen avustusten korvaamiseksi.
9779:
9780:
9781: E d u s k u n n a 11 e.
9782:
9783: Varatonta ja vähävaraista kansanosaa ra- rin osa kroonisesti sairaita jää myös invalidi-
9784: sittavat sosiaaliset epäkohdat, joista raskaim- huoltolain ulkopuolelle. Näiden lainsäädän-
9785: pia tällä hetkellä ovat asuntojen puute nön turvaa vailla olevien, pitkäaikaista fyy-
9786: ja asuntokurjuus, elinkustannusten yleinen sistä vajaatyökykyisyyttä aiheuttavia sai-
9787: nousu ja raskas verotaakka, työttömyys sekä rauksia - sydänviat, krooninen tuberku-
9788: työnsaannin ja työvauhdin kiristyminen, koh- loosi, reumasairaudet, syöpä, munuais- ja
9789: distuvat kipeimpinä niihin invalideihin, verisuonisairaudet, kasvaimet ja allergiasai-
9790: joiden toimeentulon turva ei ole ollenkaan raudet ym. - potevien lukumäärän voidaan
9791: tai ei riittävässä määrin lailla järjestetty. arvioda nousevan useihin satoihin tuhansiin.
9792: Siviili-invalidien ja kroonisten sairaiden Pitkäaikaisten sairaiden kohdalla on kysy-
9793: toimeentulon turvan lakisääteiset edellytyk- mys lähinnä siitä, kuka kustantaa pääosan
9794: set ovat maassamme vielä hyvin kehittymät- potilaan hoidosta, joka yleensä muodostuu
9795: tömät. On tunnettua, että sekin osa siviili- kalleutensa vuoksi useimman tavallisen kan-
9796: invalideja, jolla on oikeus invalidirahaan, salaisen saavuttamattomaksi.
9797: saa lainmukaisena avustuksena keskimäärin Kysymys on myös siitä, voidaanko estää
9798: kolmannen osan siitä, mihin saman vamma- nykyisin usein toistuva näytelmä, jossa sai-
9799: asteen omaavat sotainvalidit ja heihin verrat- ras ihminen heitetään asunnostaan kadulle,
9800: tavat ovat sotilasvammalain mukaan oikeu- missä hän saa mitata katuja pitkät yöt ja
9801: tettuja, ja sotainvalidienkin asemassa on etsiä asuntoa viikosta viikkoon.
9802: vielä paljon korjaamisen varaa. Invalidi- Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden
9803: rahaan ovat lisäksi oikeutettuja vain sellai- huollon tehostamiseen tarvittaisiin pikaisia
9804: set invalidit, joiden työ- tai toimintakyky valtiovallan toimenpiteitä. Eräs helpottava
9805: on alentunut vähintään kahdella kolmas- toimenpide olisi valtion avustuksen myöntä-
9806: osalla ja jotka siitä huolimatta tekevät it- minen kunnille siviili-invalidien ja krooni-
9807: sensä ja perheensä elättämiseksi kykyjensä sesti sairaiden huollosta johtuvien kustannus-
9808: mukaista työtä. Vain erittäin painavista ten peittämiseksi.
9809: syistä voidaan invalidiraha myöntää sellai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9810: selle invalidille, jonka työkyky on alentunut nioittaen,
9811: vähintään 50 %: lla. Siten jäävät kaikki in-
9812: validit, joiden työkyvyttömyysaste on alle että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
9813: 50 sadalta, invalidirahalain ulkopuolelle sa- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
9814: moin kuin kaikki sairausinvalidit, joita laki kan arviomäärärahan avustukseksi vä-
9815: ei koske. hävaraisille kunnille siviili-invalidien
9816: Eräät sairausinvalidien ryhmät saavat in- ja kroonisesti sairaiden huollon paran-
9817: validihuoltolain muutoksen ja valtioneuvos- tamiseen suoritettu]'en avustusten pe-
9818: ton tekemän päätöksen (478/55) nojalla in- rusteella.
9819: validihuoltolain mukaista huoltoa, mutta Suu-
9820: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
9821:
9822: Lauri Myllymäki. Irma Rosnell. Juho Rytkönen.
9823: Leo Suonpää. Toivo Asvik. T. Kelovesi.
9824: Yrjö Murto. Hugo Manninen. Toivo Niiranen.
9825: Eino Roine.
9826: Matti Koivunen.
9827: 1184
9828:
9829: IV,395. - Rah.al. N:o 224.
9830:
9831:
9832: Väyrynen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suo-
9833: men Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liiton toiminnan
9834: tukemiseen.
9835:
9836: E d u s k u n n a ll e.
9837:
9838: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii- Edellä esitetyillä esimerkeillä olemme ha-
9839: dien Liitto on koko toimintansa ajan pyrkinyt lunneet antaa kuvan siitä monipuolisesta ja
9840: saamaan invaliidit omalla työllään toimeen- arvokkaasta työstä, mitä Suvmen Siviili- ja
9841: tuleviksi kansalaisiksi. Tässä mielessä se on Asevelvollisuusinvaliidien Liitto suorittaa so-
9842: erittäin tehokkaasti täydentänyt ja avusta- siaalihuollon piirissä. Toiminnan jatkuvasta
9843: nut lakisääteistä invaliidihuvltoa nimen- laajenemisesta ja monipuolistumisesta huoli-
9844: omaan laitostoiminnallaan luomalla omatoi- matta ei liiton saama valtionapu ole noussut
9845: misesti invalidihuoltolain toteuttamiseksi tar- vastaavassa suhteessa. Ammattioppilaitosten
9846: peelliset laitokset, joita valtiolla ei ole ollut valtionapu, joka on yhteensä 27 734 000
9847: mahdollisuus perustaa. markkaa, on vielä sama kuin v. 1953. Ottaen
9848: Suomen Siviili- ja AsevelvoUisuusinvalii- huomioon hintatasossa tapahtuneet nousut,
9849: dien Liitto omistaa nykyisin neljä invaliidien ovat laitokset joutuneet erittäin vaikeaan
9850: erikoisammattioppilaitosta, joiden yhteensä asemaan. Valuuttakurssien muutosten joh-
9851: 530 sisäoppilaspaikkaa tekevät liitosta dosta on tilanne entisestään huonontunut,
9852: maamme suurimman yksityisen ammattiope- sillä valtionavusta · on laitosten hoidettava
9853: tuksen antajan. Näiden laitosten merkitystä mm. kone- ja kalustohankintansa. Jotta val-
9854: kansantaloudellemme osoittaa se, että suuri tionapu vastaisi hintatasossa tapahtuneita
9855: osa laitoksissa koulutuksen saaneista on en- ja toiminnan laajenemisesta johtuneita muu-
9856: nen ammattioppia elänyt huollon varassa toksia, olisi valtionavun oltava 38 840 000
9857: pystyen nyt elättämään itsensä veroa mak- markkaa, mikä merkitsee 11106 000 markan
9858: savina kansalaisina. nousua. Käpylän kuntouttamislaitoksen val-
9859: Ammattikoulutuksen ohella on Suomen tionavun olisi vastaavasti oltava 10 000 000
9860: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto markan sijasta 12 000 000 markkaa. Liiton
9861: kiinnittänyt huomiota myös kuntouttamis- oman toiminnan voidaan katsoa tarvitsevan
9862: hoidon merkitykseen työkyvyn palauttami- 3 500 000 markan lisäyksen nykyiseen
9863: sessa, mitä tarkoitusta varten on perustettu 15 860 000 markan valtionapuun toiminnan
9864: 70-paikkainen Käpylän kuntouttamislaitos. laajentumisen ja hintatason nousun takia.
9865: Liiton lähiajan ohjelmaan kuuluu lisäksi Kun Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus-
9866: kahden uuden kuntouttamislaitoksen perusta- invaliidien Liiton työ merkitsee rakentavaa
9867: minen. osuutta yhteiseksi hyväksi tapahtuvassa so-
9868: Edellä esitettyjen lisäksi on Suomen Si- siaalihuollon toimeenpanossa ja kun liiton
9869: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolla harjoittaman huoltotyön tulokset välittö-
9870: 20-paikkainen Olavinkylän työyhdyskunta mästi pienentävät myös valtion sosiaalime-
9871: sekä Hevossalmen kurssi- ja lomakoti noja, ehdotamme,
9872: Vaikka laitvstoiminta vaatiikin keskeisen
9873: huomion Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus- että Eduskunta korottaisi Suomen
9874: invaliidien l.Jiiton toiminnassa, on se kuiten- Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien
9875: kin samanaikaisesti pyrkinyt kehittämään Liitto r.y :n valtionapua liiton ylläpi-
9876: muitakin huoltomuotoja. Näistä mainittakoot tämien laitosten ja liiton yleisen toi-
9877: ennen muita lapsi-invalidien huolto ja inva- minnan tukemiseen vuoden 1958 tulo-
9878: lidien asuntokysymykset. ja menoarviossa 16 606 000 markalla.
9879: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
9880:
9881: Vilho Väyrynen. Otto Muikku. Veikko Kokkola.
9882: Sulo Hostila. Artturi Koskinen. Erkki W. Mohell.
9883: 1185
9884:
9885: IV,396. - Rah.al. N: o 225.
9886:
9887:
9888:
9889:
9890: Hostila. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Sokeain
9891: Keskusliitto r. y: lle sokeain hieroma- ja fysikaalisten hoi-
9892: tolaitosten kalusto- ja välineistöhankintaan.
9893:
9894:
9895: E d u s k u n n a 11 e.
9896:
9897: Sosiaaliministeriön otettua valtion vuoden sokeain käsityöläisten elintaso on nyt painu-
9898: 1955 tulo- ja menoarvioon miljoonanviiden- massa aivan äärimmäiselle nälkärajalle. Yh-
9899: sadantuhannen (1500 000) markan suuruisen tenä tähän vaikuttavana seikkana on se, että
9900: kertakaikkisen avustuksen uusien sokeain näkevien ammatinharjoittajien on aina mah-
9901: hieroma- ja fysikaalisten hoitolaitosten ka- dollisuus tuotannossaan hyväksi käyttää eri-
9902: lusto- ja välineistöhankintaan on mainitun laisia työtä helpottavia koneita ja apuväli-
9903: avustuksen turvin kuluneen vuoden aikana neitä sekä uudempia työmenetelmiä siinä,
9904: järjestetty Varkauden kauppalaan ja Oulun missä sokeain on suoritettava työnsä puh-
9905: kaupunkiin perustettuihin hieroma- ja fysi- taana käsityönä.
9906: kaalisiin hoitolaitoksiin kalusto ja välttämät- Tämän äärimmäisen ankaran paineen pois-
9907: tömästi tarvittavat hoitovälineet. Tämän toi- tamiseksi sokeain käsityöaloilta pitäisimme
9908: menpiteen kautta on mainittuihin laitoksiin välttämättömänä ja täysin tarkoituksen mu-
9909: voitu sijoittaa useita ammattikoulutuksen kaisena, että ainakin kaikki ammattikoulu-
9910: saaneita sokeita hierojia työskentelemään tuksen saaneet sokeat hierojat saataisiin ve-
9911: oppimalleen ammattialalle. detyksi pois käsityöaloilta ja sijoitetuiksi
9912: Maamme yli neljästätuhannesta eri syistä omalle ammattialalleen, koska sen kautta sa-
9913: näkönsä menettäneestä henkilöstä kamppai- malla helpotettaisiin em. yksin käsitöillä
9914: lee valtaosa sisukasta taistelua itsensä ja per- itseään elättävien sokeain toimeentulomahdol-
9915: heensä toimeentulon hankkimiseksi näönmene- lisuuksia. Pitäisimme tämän jo vaitionkin
9916: tyksen työkykyyn ja ammatinvalintaan tuo- edun kannalta tarpeellisena, koska muussa
9917: mista vaikeuksista huolimatta sekä koneelli- tapauksessa valtion kustannuksella annettu
9918: sen teollisuuden ja muutoinkin samoja tuot- hierojaksi koulutus menee kokonaan hukkaan.
9919: teita valmistavien näkevien ammatinharjoit- Varattoman sokean hierojan on kuitenkin
9920: tajien taholta tulevan yhä kiihtyvän kilpai- vaikea aina saada hierontatyölleen sopivaa
9921: lun puristuksessa. huoneustoa ja vielä vaikeampi siihen tar-
9922: Tämän vuoksi Sokeain Keskusliitto r. y. peellista kalustoa ja välttämätöntä erikois-
9923: maamme siviilisokeain keskusjärjestönä ja välineistöä, joten hieromalaitokseen hankittu
9924: etujen valvojana syvästi huolestuneena on kalusto ja välineistö tässä tapauksessa voisi
9925: seurannut viimeaikaisia tapahtumia ja niiden palvella useamman sokean hierojan välttä-
9926: vaikutusta työtätekevien sokeain toimeen- mätöntä tarvetta ja tulisi näinollen myös
9927: tulomahdollisuuksiin. Näistä tulee varsinkin huomattavasti halvemmaksikin kuin tarpeel-
9928: äsken suoritettu devalvointi varsin raskaana lisen kaluston ja välineistön hankkiminen
9929: koskemaan valtaosaa maamme työtätekevistä kunkin yksityisen hierojan tarvetta varten
9930: sokeista, sillä n. 90 % heidän työssään käyt- erikseen. Näin sokeat hierojatkin voisivat
9931: tämistä raaka-aineista, jotka tuotetaan ulko- omalta osaltaan olla apuna yleisessä tervey-
9932: mailta, tämän toimenpiteen kautta kohoavat den vaalimisessa.
9933: hinnaltaan, kun sen sijaan valmisteiden hin- Edellä esitetyn perusteella ja huomioon-
9934: nassa on kilpailun vuoksi laskusuunta edel- ottaen ne varsin synkät näkymät, joita
9935: leen vallitsevana. Tästä johtuu, että jo en- maamme sokeilla käsityöläisillä ja hierojilla
9936: nestäänkin vaikeissa oloissa työskentelevien on edessään ja jotka kaiken todennäköisyy-
9937: 1186 IV,396. - Sokea.in Keskusliitto r.y:n a.vusta.minen.
9938:
9939:
9940: den mukaan jo alulle päässeen yleisen työttö- ( 2 000 000) markan suuruinen kerta,.
9941: myyden kasvaessa vielä tulevana talvi- ja kaikkinen avustus Sokeain Keskus-
9942: kevätkautena lisääntyvät, ehdotammekin kun- liitto r. y: lle perustettUIViin sokeain
9943: nioittaen, hieroma,. ja fysikaalisiin hoitolaitok-
9944: siin tarvittavan kaluston ja hoitoväli-
9945: että vuoden 1958 tulo- ja menoar- neistön hankkimista varten.
9946: vioon merkittäisiin kahden miljoonan
9947: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
9948:
9949: Sulo Hostila. Arvi Turkka.
9950: Veikko Helle. Artturi Koskinen.
9951: Kalle Matilainen. Heikki Hykkäälä.
9952: Varma K. Turunen. Vilho Väyrynen.
9953: Valto Käkelä. 0. Muikku.
9954: Eetu Karjalainen.
9955: 1187
9956:
9957: IV,397. - Rah.al. N:o 226.
9958:
9959:
9960:
9961:
9962: Hostila ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuberku-
9963: loosiliitto r. y:n toimintaa varten.
9964:
9965:
9966: Eduskunnalle.
9967:
9968: Viime vuosien voimakkaasti kehittyneessä ten ylläpitämisen sekä muun liiton harjoit-
9969: tuberkuloosia sairastaneiden kuntouttamis- taman sosiaalisen toiminnan kehittymisen
9970: toiminnassa on Tuberkuloosiliitto - Tuber- johdosta. Mainittu liitto on saanut jossakin
9971: kulosförbundet r. y. nimisellä järjestöllä ollut määrin valtion tukea, ja se onkin ollut en-
9972: maassamme hyvin merkittävä panos. Mai- siarvoisen tärkeätä kannustamaan järjestöä
9973: nittu liitto on vuoden 1957 aikana rakenta- ja sen jäseniä, joista monet ovat hyvin vai-
9974: nut ja saanut haltuunsa kaksi suurehima keita invalideja, työskentelemään entistä
9975: sisäoppilaitoksina toimivaa ammattikoulua määrätietoisemmin vaikeissa olosuhteissa elä-
9976: aikaisemmin kansanopistona toimivan Hoi- vien kohtalotovereittensa hyväksi. Kun kui-
9977: kan opiston ja Säkylässä sijaitsevan kurssi- tenkin tuberkuloosia sairastaneiden kuntout-
9978: keskuksen lisäksi. Nämä koulut ovat Lipe- tamistyö Tuberkuloosiliiton piirissä on siis
9979: rissä sijaitseva !50-paikkainen sekä Oulussa ratkaisevassa määrin laajentunut, olisi lii-
9980: vastaavanlainen 108 paikkaa käsittävä am- tolle myönnetyn määrärahan korottaminen
9981: mattikoulu. Mainitut laitokset ovat tuberku- välttämätöntä.
9982: loosin vastustamistyössä koko valtakunnan- Edellä olevaan viitaten esitämme,
9983: kin kannalta katsoen huomion arvoiset, mutta
9984: aiheuttavat kuitenkin asianomaiselle järjes- että vuoden 1958 tulo- ja menoar-
9985: tölle melkoisia lisäkustannuksia. Mainitta- vion 14 Pl. XI luvun 17 momentille
9986: koon vain, että laitokset merkitsevät järjes- merkittyä määrärahaa korotettaisiin
9987: tölle vuosittain noin viidenkymmenenmiljoo- 10 000 000 markalla helpottamaan Tu-
9988: nan markan menoerää korko- ja kuoletus- berkuloos'.tiiton suorittamaa määrätie-
9989: kustannuksina, puhumattakaan siitä, kuinka toista toimintaa tuberkuloosi-invalidien
9990: paljon liiton toiminta on laajentunut Iaitos- hyväksi.
9991: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
9992:
9993: Sulo Hostila. Artturi Koskinen. Veikko Helle.
9994: Arvo Ahonen. K. F. Haapasalo. Eetu Karjalainen.
9995: 1188
9996:
9997: IV,398. - Fin.mot. N: o 227.
9998:
9999:
10000:
10001:
10002: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för uppfö-
10003: rande av ett arbetshem jämte internat i Helsingfors för
10004: polioinvalider.
10005:
10006:
10007: T i 11 R i k s d a g e n.
10008:
10009: Vår invalidvård be.:finner sig i aUmänhet dem som visser1igen kan bege sig till allmälll-
10010: på en hög nivå, som vunnit erkännande även na arbetsplatser, men som icke desto mindre
10011: utom 1andets gränser. Detta gäller särskilt måste ha ett hem, som tillgodoser po1ioinvali-
10012: vården av inva1ider med mindre grad av in- dernas speciella villkor.
10013: va1iditet, som man på ett föredöm1igt sätt De polioinvalider, som erhållit yrkesutbild-
10014: kunnat inpassa i samhället, medan däremot ning, står nu i många fall utan egen bostad,
10015: de svåra;re fallen i viss mån blivit försum- anpassad efter deras särskilda problem. Tal-
10016: made. 1 den mån en person med svår invali- rika av de polioskadade, som drabbades av
10017: ditet 1yckats få utbildning i någon yrkesskola den senaste svåra epidemin, har nu utskri-
10018: har han nämligen ställts inför nära nog vits från sjukhusen och befinner sig i samma
10019: oöverkomliga hinder när det gii,Ut att i för- bekymmersamma belägenhet.
10020: värvslivet tillgodogöra sig de kunskaper han Man har beräknat att de planerade anlägg-
10021: inhämtat. En dyr utbildning har så1unda ningarna drar en kostnad av minst 100 miljo-
10022: ofta he1t gått till spillo. ner mark. Ritningarna är redan i huvudsak
10023: En särski1d och behjärtansvärd grupp färdiga. Anstalten bör förläggas till huvud-
10024: bland personer me.d svår invaliditet utgör de, staden, ty endast där kan invaliderna få den
10025: som lider av sviterna av den förödande po- nödvändiga eftervården och den specialut-
10026: liosjukdomen. Vårt land har under de se- bildning för invalider, som ges vid existe.-
10027: naste åren drabbats av svåra polioepidemier, rande yrkesskolor. Avsikten är att bereda
10028: av vilka den år 1954 var särskilt svår i det plats för 30 skadade med svår invaliditet.
10029: att inemot 900 personer angreps av sjukdo- Dessa skulle i det nya med internat kombine-
10030: men. rade arbetshemmet ha både sitt hem och sin
10031: Statistiken visar, att polion härjar bland arbetsplats. Därutöver skulle husrum bere-
10032: människor i de bästa åldersåren och inom das åt oinkring 100 invalider, som kan få
10033: alla samhällsgrupper. De po.lioskadade tvin- anställning på den fria arbetsmarknaden.
10034: gas att i mån av möjlighet söka nya utvägar Som temporär åtgärd har Polioinvalidernas
10035: för sin fortsatta utkomst, där inte medellös- sammanslutning i Tammerfors i hyrda lokali-
10036: het rentav driver invaliderna in på kommu- teter inrättat en anstalt för eftervård av po-
10037: nalhemmen. lioskadade barn och för skolning av kvinn-
10038: Då det ställer sig vansMigt för stora grup- liga invalider.
10039: per av polioskadade att göra sig gällande på Ä ven denna höst pågår - iliksom för ett
10040: den fria arbetsmarknaden på grund av svårig- år sedan - en riksomfattande insamling :l'ör
10041: heterna att röra sig i trafiken och på arbets- ändamålet under beskydd av Republikens
10042: p1atserna, har de polioskadade med berömvärd President. Det är dock uppenbart, att stats-
10043: energi tagit sin sak i egna händer. Genom makten inte kan ställa sig på sidan om detta
10044: sin förening Polioinvaliderna r.f. har de ta- be.tydelsefulla företag, som därtill knappast
10045: git initiativ till uppförande av ett arbetshem kan förverkligas utan kännbart stöd från det
10046: i Helsingfors för sådana polioinvalider, som allmännas sida. Det måste anses vara sam-
10047: endast har möjlighet att arbeta i omedelbar hällets skyldighet att lätta bördan för dem,
10048: närhet av sin bostad, jämte ett internat för som drabbats av den fruktansvärda polion-
10049: IV,398. - Wickman ym. 1189
10050:
10051: en sjukdom, inför viiken vetenskapen ännu Med hänvisning till ovanstående föreslås,
10052: står ganska maktlös - och rädda dem från
10053: att råka i fullständig hopplöshet. att Riksdagen måtte i statsförslaget
10054: Det synes vara rätt och tiUbörligt att sta- för år 1958 upptaga ett anslag på 10
10055: ten redan nu ger Polioinvaliderna r.f.: s ini- miljoner mark för att möjliggöra upp-
10056: tiativ en handräckning så att föreningen förandet i H el!singfors av ett arbets-
10057: kommer förbi de första svårigheterna. Ett hem jämt.e internat för polioinvalider.
10058: belopp på 10 miljoner mark är det lägsta
10059: som härvid kan anses komma i fråga.
10060: Helsingfors den 3 oktober 1957.
10061:
10062: Albin Wickman. Niilo Honkala.
10063: Matti Mattila. Grels Teir.
10064: Arthur Larson. K. F. Haapasalo.
10065: Saara Forsius. C. A. Öhman.
10066: Irma Hamara. Sven Högström.
10067:
10068:
10069:
10070:
10071: 28 E 815/57
10072: 1190
10073:
10074: IV,398. - Rah.al. N:o 227.
10075: Suomennos,
10076:
10077:
10078:
10079:
10080: Wickman ym..: Määrärahan osoittamisesta työkodin ja asun-
10081: tolan rakentamiseksi polioinvalideille Helsinkiin.
10082:
10083:
10084: Eduskunnalle.
10085:
10086: Invalidihuoltomme on yleensä hyvin kor- Helsinkiin sellaisia polioinvalideja varten,
10087: kealla tasolla, mikä on saanut tunnustusta jotka voivat työskennellä vain asuntonsa vä-
10088: myös maan rajojen ulkopuolella. Tämä kos- littömässä läheisyydessä, sekä asuntolan ra-
10089: kee erityisesti pienemmällä invaliditeetti- kentamiseksi niille, jotka tosin voivat mennä
10090: asteella olevia invalideja, jotka on kyetty yleisille työpaikoille, mutta joilla siitä huoli-
10091: esimerkillisellä tavalla sopeuttamaan yhteis- matta täytyy olla koti, jossa on otettu huo-
10092: kuntaan, kun sitä vastoin vaikeammat ta- mioon polioinvalidien erityiset vaatimukset.
10093: paukset ovat jossakin määrin tulleet laimin- Ammattikoulutusta saaneet polioinvalidit
10094: lyödyiksi. Sikäli kuin vaikealla invaliditeetti- ovat nyt monissa tapauksissa vailla omaa
10095: asteella oleva henkilö on onnistunut saamaan asuntoa, joka soveltuu heidän erityisiin vai-
10096: koulutusta jossakin ammattikoulussa, on hän keuksiinsa. Monet polion vahingoittamat,
10097: nimittäin joutunut miltei ylipääsemättömien jotka joutuivat viimeisen vaikean epidemian
10098: vaikeuksien eteen, kun on ollut kysymys hä- uhreiksi, on nyt laskettu sairaalasta ja ovat
10099: nen hankkimiensa tietojen käyttämisestä elin- samassa huolestuttavassa asemassa.
10100: keinoelämässä. Kallis koulutus on siten usein Suunnitellun laitoksen on laskettu tulevan
10101: mennyt kokonaan hukkaan. maksamaan vähintään 100 miljoonaa mark-
10102: Erityisen ja myötätuntoa ansaitsevan ryh- kaa. Piirustukset ovat jo pääasiassa valmiit.
10103: män vaikealla invaliditeettiasteella olevien Laitos on sijoitettava pääkaupunkiin, sillä
10104: henkilöiden joukossa muodostavat ne, jotka vain siellä voivat invalidit saada välttämät-
10105: kärsivät tuhoisan poliosairauden seurauksista. tömän jälkihoidon ja sitä invalidien erikois-
10106: Maassamme on viime vuosina ollut vaikeita koulutusta, jota annetaan siellä olevissa am-
10107: polioepidemioita, joista vuoden 1954 epide- mattikouluissa. Tarkoituksena on järjestää
10108: mia oli erityisen vaikea noin 900 henkilön tilat 30: lle vaikean invaliditeetin saaneelle.
10109: joutuessa sairauden uhriksi. Näillä olisi uudessa asuntolaan yhdistetyssä
10110: Tilasto osoittaa, että polio tekee tuhojaan työkodissa sekä kotinsa että työpaikkansa.
10111: parhaimmissa ikävuosissaan olevien ihmisten Lisäksi järjestettäisiin huonetilaa noin 100
10112: keskuudessa ja kaikissa yhteiskuntaryhmissä. invalidille, jotka voivat saada paikan va-
10113: Polion vaurioittamien henkilöiden on pakko pailla työmarkkinoilla.
10114: mahdollisuuksiensa mukaan etsiä uusia kei- Väliaikaisena toimenpiteenä on polioinva-
10115: noja jatkuvaa toimeentuloaan varten, sikäli lidien järjestö Tampereella perustanut vuok-
10116: kuin varattomuus ei suorastaan aja invali- rahuoneistossa laitoksen polion vaurioitta-
10117: deja kunnalliskoteihin. mien lasten jälkihoitoa ja naispuolisten inva-
10118: Koska suurten polioinvaHdiryhmien on lidien koulutusta varten.
10119: erittäin vaikeata selviytyä vapailla työmark- Myös tänä syksynä tapahtuu - kuten
10120: kinoilla liikenteessä ja työpaikoilla liikkumi- vuosi sitten - valtakunnan käsittävä keräys
10121: sen aiheuttamien hankaluuksien takia, ovat tarkoitusta varten tasavallan presidentin suo-
10122: polion vaurioittamat henkilöt kiitettävällä jeluksessa. Kuitenkin on ilmeistä, että valtio-
10123: tarmolla ottaneet asiansa omiin käsiin. Yh- valta ei voi jättäytyä sivuun tästä merkityk-
10124: distyksensä Polioinvalidit ry. kautta he ovat sellisestä yrityksestä, jota lisäksi tuskin voi-
10125: tehneet aloitteen työkodin rakentamiseksi daan toteuttaa ilman tuntuvaa tukea ylei-
10126: IV,398. - Wiclana.n ym. 1191
10127:
10128: sistä varoista. Yhteiskunnan velvollisuutena ensimmäisistä vaikeuksistaan. 10 miljoonan
10129: täytyy pitää niiden taakan keventämistä, markan summa on vähin, minkä tällöin voi-
10130: jotka ovat joutuneet pelottavan polion uh- daan katsoa tulevan kysymykseen.
10131: reiksi - sairauden, jonka suhteen tiede vielä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
10132: on varsin voimaton, - ja heidän pelastamis-
10133: taan joutumasta täydelliseen toivottomuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10134: teen. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
10135: Näyttää oikealta ja asianmukaiselta, että markan määrärahan työkodin ja asun-
10136: valtio jo nyt antaa Polioinvalidit ry: n aloit- tolan rakentamiseksi polioinvalideille
10137: teelle tukensa, niin että yhdistys selviytyy Helsinkiin.
10138: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
10139:
10140: Albin Wickman. Saara Forsius. K. F. Haapasalo.
10141: Matti Mattila. Irma Ham.ara. C. A. Öhman.
10142: Arthur Larson. Niilo Honkala. Sven Högström.
10143: Grels Teir.
10144: 1192
10145:
10146: IV,399. - Rah.al. N: o 228.
10147:
10148:
10149:
10150:
10151: Turkka ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Oulun
10152: ammattioppilaitokselle ja Kultatähkän Xiipulasäätiön am-
10153: mattioppilaitoksille.
10154:
10155:
10156: E d u s k u n n a 11 e.
10157:
10158: Maamme tuberkuloosin vastustamistyössä hallituksen edustajien välillä ja tällä perus-
10159: on vähin erin päästy eteenpäin ja maamme teella valtioneuvosto onkin antanut asiasta
10160: voidaankin jo laskea ehkäisevän hoidon alalla päätöksen. Määrärahat puuttuvilta osin ovat
10161: edistyneimpiin maihin. Myös tuberkuloosia kuitenkin syystä tai toisesta jääneet vuoden
10162: sairastaneiden kuntouttamistyössä olemme 1958 valtion tulo- ja menoarvioon merkitse-
10163: päässeet entistä vaikuttavampiin tuloksiin. mättä.
10164: Nimenomaan ammattikoulutuksen alalla on Kultatähkän Kiipulasäätiön ammatilliset
10165: saatu jo tuntuvia tuloksia aikaan. Alkujaan koulut sijaitsevat säätiön omistamalla maa-
10166: sotavammaisille tarkoitettu ammattioppilaitos tilalla Janakkalan pitäjässä. Kauppa- ja
10167: Liperissä on siirtynyt Tuberkuloosiliiton hal- teollisuusministeriön alaisena toimiva 30 op-
10168: lintaan ja tulee siten palvelemaan jatkuvasti pilaan yksivuotinen konttorityökoulu aloitti
10169: tuberkuloosia sairastaneiden ammattikoulu- toimintansa syksyllä v. 1955 ja maatalous-
10170: tustarpeita. Kultatähkän Kiipulasäätiön am- hallituksen alainen 2-vuotinen 30 oppilaan
10171: mattikoulut Janakkalassa ovat niinikään jo puutarhakoulu v:n 1956 alussa. Säätiöllä on
10172: vuosista 1955 ja 1956 alkaen voineet toimia parhaillaan rakenteilla oppilasasuntolan laa-
10173: konttori- ja puutarhalinjalla ja Tuberkuloosi- jentaminen ja ammattikoulurakennus, jotka
10174: liiton Oulussa sijaitseva ammattioppilaitos valmistuvat keväällä v. 1958. Syksyllä v. 1958
10175: pääsee alkamaan toimintansa tänä iiyksynä aloittaa toimintansa 60 oppilaan kolmivuoti-
10176: lokakuun alkupuolella. nen radio- ja puhelinalan koulu, joten kou-
10177: Liperissä sijaitseva ammattioppilaitos toi- lujen oppilasvahvuudeksi tulee 120-130.
10178: mii samalla tavalla kuin esim. raajainvali- Sähkö- ja radioalan koulujen koneiden ja
10179: dien ammattikoulut. Niissä sosiaaliministeriö muun irtaimiston hankinta-arvo on asian-
10180: toimii päävastaajana ja kauppa- ja teolli- tuntijoiden arvion mukaan 12 milj. markkaa.
10181: suusministeriö suorittaa opetustarkkailun. Sen hankkimiseksi voi säätiö ammattioppi-
10182: Kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- laitoksista annetun lain mukaan saada avus-
10183: ministeriön ja maataloushallituksen asian- tusta vain 75 %. Vajaus on niinollen 3 milj.
10184: tuntijaelinten kanssa neuvotellessa on tultu markkaa. Uuden oppilasasuntolan sisustuk-
10185: siihen tulokseen, että Kultatähkän Kiipula- seen säätiölle ehdotetaan valtionapua 2 milj.
10186: säätiön Janakkalassa ja Tuberkuloosiliiton markkaa sekä liina- ja vuodevaatteiden pe-
10187: Oulussa toimivan koulun hoito järjestettäi- rushankintoihin niinikään 2 milj. markkaa.
10188: siin niin, että toiminnan päävastaajana olisi Kun säätiön neljä kasvihuonetta ovat jo mo-
10189: kauppa- ja teollisuusministeriö. Tämä vas- nen vuoden vanhoja, ovat ne epätaloudellisia
10190: taisi lähinnä yleistä käytäntöä maassamme suuren lämmönhukan vuoksi, eivätkä muu-
10191: ja koulutuksessa omaksuttua tervettä peri- tenkaan voi palvella puutarhaopetusta ilman
10192: aatetta. Näissä kouluissa sosiaaliministeriö melkoisen perusteellisia korjauksia. Niin-
10193: vastaisi kuitenkin ylimenevistä kustannuk- ikään on maatilalle rakennettu uusi kaivo
10194: sista samalla tavalla kuin muissakin inva- vesijohtoverkostoineen. Näihin menoihin sää-
10195: lidien ammattioppilaitoksissa. Näin onkin tiölle ehdotetaan valtionapua 2.5 milj. mark-
10196: lopullisesti sovittu kauppa- ja teollisuusmi- kaa. Muita ammattioppilaitoksista aiheutu-
10197: nisteriön, sosiaaliministeriön ja maatalous- via pakollisia kuluja, joiden peittämiseksi
10198: IV,399. - Turkka. ym. 1193
10199:
10200: säätiö ei muun lainsäädännön perusteella voi otettu maksut kiinteistö- ja irtaimistovakuu-
10201: saada korvausta, on 3 360 000 mk, joten tuksista yhteensä 600 000 markkaa.
10202: Kultatähkän Kiipulasäätiölle ehdotetaan val- Viitaten siihen, että invalidihuoltolain mu-
10203: tionapua v: lle 1958 12 860 000 mk. kaan valtio myöntää mainitun lain mukai-
10204: Tuberkuloosiliiton Oulun ammattioppilai- selle invalidille ilmaisen ammattikoulutuksen
10205: tos sijaitsee Oulun kaupungissa n. 1 ha:n ja kun valtiovalta ei toisaalta voi osoittaa
10206: suuruisella omalla tontilla. Koulussa on 48 heille koulutuspaikkoja, ovat eri yhteisöt luo-
10207: oppilaspaikkaa asentajille, 40 paikkaa toi- neet tämän mahdollisuuden perustamalla in-
10208: mistopiirtäjille ja 20 paikkaa konttorityö- validien erikoisammattikouluja. Kun laitok-
10209: aloja varten eli siis kaikkiaan 108 oppilas- sien perustajilla on monia muita menoja,
10210: paikkaa. Koulu aloittaa toimintansa 7. 10. joista on mainittavimmat laitosten rakennus-
10211: 1957. Koska koulu on parhaillaan alkamassa kustannukset, korot ja kuoletukset, on yh-
10212: toimintansa, on sillä eräitä perusmenoja. teisöjen taloudellisen kestokyvyn huomioon
10213: Niinpä koulun kustannusarviossa kaluston ottaen välttämätöntä saada yllämainitut lisä-
10214: hankintaan on merkitty 3 milj. markkaa, ko- menot yleisistä varoista. Näin onkin tehty
10215: neiden ja työvälineiden hankintaan 4 milj. kaikkien muiden invalidien erikoisammatti-
10216: markkaa sekä liinavaatteiden hankintaan oppilaitoksien kohdalla.
10217: 2 milj. markkaa. Valtionapu on 65% kalus- Edellä olevaan viitaten esitämme,
10218: tosta ja 75 % koneistuksesta ja yllämainitut
10219: summat ovat jääneet laitoksen itsensä mak- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10220: settaviksi. Koneistus ja kalusto sekä pääosa tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI lu-
10221: liinavaatteista on jo hankittu, mutta laskut vun 16 momentille valtionavuksi Ou-
10222: ovat kuitenkin suurelta osin maksamatta tai lun ammattioppilaitokselle 13 740 000
10223: selvitetty vekselien turvin. Kaluston ja ko- markkaa ja Kultatähkän Kiipulasää-
10224: neiden hankinnassa on suunnitelmille etu- tiön ammattioppilaitoksille 12 860 000
10225: käteen hankittu kauppa- ja teollisuusministe- markkaa, eli yhteensä 26 600 000 mark-
10226: riön suostumus. Menoihin on niinikään kaa.
10227: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
10228:
10229: Arvi Turkka. Aaro Kauppi.
10230: Otto Muikku. Yrjö Murto.
10231: Eetu Karjalainen. Varma K. Turunen.
10232: Yrjö Hautala. Pentti Liedes.
10233: Laura Brander-Wallin. Eeli Erkkilä.
10234: Eino Raunio. Lauri Järvi.
10235: Armas Leinonen.
10236: 1194
10237:
10238: IV,400. - Rah.al. N: o 229.
10239:
10240:
10241:
10242:
10243: Kauhanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuber-
10244: kuloosiliiton Liperin ammattioppilaitokselle.
10245:
10246:
10247: Eduskunnalle.
10248:
10249: Sotainvaliidien Veljesliitto r. y. on kesällä rin kustannuksia, jotka aiheutuvat tilapäi-
10250: 1957 luopunut omistamastaan tuberkuloosi- seen sairaanhoitoon tarvittavista menoista.
10251: invalideille tarkoitetusta ammattioppilaitok- Nämä sosiaaliministeriön myöntämät nk. K-
10252: sesta Liperissä Tuberkuloosiliiton hyväksi. menot eivät sitäpaitsi ole muutenkaan ver-
10253: Laitos tulee jatkuvasti palvelemaan tuber- tailukelpoisia muissa invalidien ammatti-
10254: kuloosia sairastaneiden ammattiopetustar- oppilaitoksissa maksettaviin vastaaviin me-
10255: peita. Käytännöllistä toimintaa silmälläpi- noihin. Jotta mainittu Liperin ammattioppi-
10256: täen on kuitenkin todettava, että eräät lai- laitos voisi jatkuvasti ja tehoaan vähentä-
10257: tokselle myönnetyt erät eivät tyydytä niitä mättä toimia tuberkuloosia sairastaneiden
10258: tarpeita, jotka laitoksen jatkuvasti tehostu- ammattikouluna, on välttämätöntä saada
10259: valle toiminnalle olisivat välttämättömiä. sille lisää määrärahaa.
10260: Niinpä mm. laitoksen eräiden koneiden ja Edellä olevaan viitaten esitämme,
10261: työvälineiden osalta tilanne nykyisellään vä-
10262: hitellen johtaa siihen, että eräät koneet ku- että varatut ja Sotainvaliidien Vel-
10263: luvat ennen pitkää käyttökelvottomiksi ja jesliiton Liperin ammattioppilaitok-
10264: uusia ei ole nykyisin varaa hankkia. Niin- selle merkityt määrärahat osoitettai-
10265: ikään ei ole voitu ottaa missään laskelmissa siin omistajan vaihdoksen vuoksi Tu-
10266: huomioon menoerää, joka aiheutuu oppilas- berkuloosiliiton Liperin ammattioppi-
10267: asuntolan korotuksesta, mistä toimenpiteestä laitokselle ja määrärahaa korotettai-
10268: tulee aiheutumaan n. 1.3 milj. markan korko- siin 14 P~ XI: 17 kohdassa 2 500 000
10269: ja kuoletuserät vuosittain. Myöskään me- markalla.
10270: noissa ei ole otettu huomioon riittävässä mää-
10271: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
10272:
10273: Kalle Kauhanen. M. Honkavaara.
10274: Juho Karvonen. Antti Kukkonen.
10275: Pauli Puhakka. Ale Holopainen.
10276: 1195
10277:
10278: IV,401. - Rah.al. N: o 230.
10279:
10280:
10281:
10282: Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
10283: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r. y: lle Olavin-
10284: kylän työyhdyskunnan ylläpitoon.
10285:
10286:
10287: E d u s k u n n a ll e.
10288:
10289: Maamme invaliidihuollon toimeenpano ra- työyhdyskuntien muodossa. Suomen Siviili-
10290: kentuu lakisääteisen ja vapaaehtoisen huolto- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liiton perusta-
10291: työn välittömälle yhteistoiminnalle. Voidaan mana aloittaa maamme ensimmäinen invalii-
10292: todeta, että lakisääteisten invaliidihuollon eri dien työyhdyskunta, 20-paikkainen Olavin-
10293: muotojen toteutuminen riippuu olennaisesti kylän työyhdyskunta, toimintansa tänä syk-
10294: vapaiden huoltojärjestöjen kyvystä ja mah- synä. Laitokseen sijoitetut työntekijät saa-
10295: dollisuuksista selviytyä niille uskotuista in- vat täällä täydennyskoulutusta opetellessaan
10296: valiidihuollon tehtävistä. työskentelemään sellaisissa työoloissa, joihin
10297: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii- he riittävän varmuuden saatuaan siirtyvät
10298: dien Liitto on voimakkaan ammattikoulutus- joko tehdastyöläisinä tai itsenäisinä yrittä-
10299: toimintansa ohella kiinnittänyt huomionsa jinä.
10300: myös siihen, että koulutukseen uhrattavat Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii-
10301: varat tulevat käytetyiksi mahdollisimman dien Liitto on itse vastannut työyhdyskun-
10302: tehokkaasti sijoittamalla ammattikoulutuksen nan perustamiskustannuksista. Nämä ovat
10303: saaneet invaliidit koulutustaan vastaavalle yhteensä 30 000 000 markkaa, mihin tulevat
10304: alalle. lisäksi tontin ja sillä sijainneen aikaisem-
10305: Saatujen kokemusten perusteella on voitu man rakennuksen arvot.
10306: todeta, että eräille yksilöille on eri tekijöistä Kun invaliidihuoltolain 22 §: n mukaan
10307: johtuen vaikeuksia löytää sopivaa työpaik- saattaa yksityinen yrityskin, joka käyttää
10308: kaa tai ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi heti pääasiallisesti invaliidityövoimaa, saada mai-
10309: ammattikoulutuksen päätyttyä. Tähän voi nitun lain perusteella avustusta, on Olavin-
10310: olla syynä vamman vaikeus, joka tuottaa kylän työyhdyskunnan tapaisen, pelkästään
10311: hankaluuksia suoraan ammattikoulusta työ- invaliidien työllistämistä tarkoittavan laitok-
10312: hön siirryttäessä. Epäedulliset kotiolot tahi sen toiminnan tukeminen käsityksemme mu-
10313: kotipaikkakunnan sijainti voivat myös olla kaan paikallaan, etenkin kun tällä toimin-
10314: esteenä ammattitaidon tehokkaalle hyväksi- nalla taataan valtion varoilla tapahtuneen
10315: käytölle. Eräänä huomattavana tekijänä on ammattikoulutuksen tehokas hyväksikäyttö.
10316: myös mainittava riittävän työvarmuuden Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
10317: puuttuminen, sillä vaikka koulutus on ollut
10318: tehokastakin, niin invaliditeetin ja siitä joh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10319: tuvien sielullisten tekijöiden johdosta voi tulo- ja menoarvioon Suomen Siviili-
10320: koulutuksen päätyttyä olla vaikeuksia työ- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto
10321: elämään siirtymisessä. r. y: lle 4 000 000 markan vuotuisen
10322: Ulkomailla on työllisyyskysymys tältä osin avustuksen Olavinkylän työyhdyskun-
10323: ratkaistu suojattujen ja puolisuojattujen nan ylläpitoon käytettäväksi.
10324: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
10325:
10326: Matti Miikki. M. 0. Lahtela. T. Saloranta.
10327: Urho Kulovaara. Kustaa Alanko. Valto Käkelä.
10328: Arvo Sävelä. Kalle Matilainen. Toivo Kujala.
10329: Antti J. Rantamaa. Artturi Koskinen. Antti Kukkonen.
10330: Matti Mattila. Matti Koivunen. Armas Leinonen.
10331: Martti Leskinen.
10332: 1196
10333:
10334: IV,402. - Rah.al. N: o 231.
10335:
10336:
10337:
10338:
10339: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenseimien ja päivä-
10340: kotien valtionapua varten.
10341:
10342:
10343: E d u s k u n n a 11 e.
10344:
10345: Sosiaalisen pääluokan luvulla ,Lastensuo- neksen seimien todellisista menoista. Todet-
10346: jelun avustaminen" momentilla ,Kotikasva- tava on, että määräraha on absoluuttisestikin
10347: tuksen tukemistyö" on kuluvana vuonna ol- pienempi kuin vuonna 1953. Vaikka rahan-
10348: lut 7 milj. markkaa, mistä on jaettu avus- arvo on tänä vuonna hallituksen toimenpi-
10349: tuksia lastenseimille ja ns. kerhotyölle. Mo- tein pudonnut huomattavasti ja erikoisesti
10350: mentilta on jaettu 4 655 000 mk 39 seimelle, ovat niiden elintarvikkeiden hinnat nous-
10351: joissa on lapsia 1 320. Kunnallisille lasten- seet, jotka ovat välttämättömiä lapsille, ei
10352: seimille ei ole enää vuosikausiin annettu hallitus esitä määrärahaa korotettavaksi.
10353: avustusta ollenkaan, koska määrärahaa ei Uusia lastenseimiä ja päiväkoteja ei nykyään
10354: ole oleellisesti lisätty. Tänä vuonna on mää- ole valtion avustuksen puuttuessa yleensä
10355: rärahan pienuuden tähden karsittu avustet- perustettu, vaikka tarve olisi suuri. Jos ti-
10356: tavien joukosta myöskin seurakunnat ja lanne jatkuu nykyisellään, joutunevat ole-
10357: eräät vielä avustusta hakeneet teollisuuslai- massa olevatkin ennen pitkää sulkemaan
10358: tosten lastenseimet. Koululasten päiväkodit ovensa.
10359: eivät ole liioin enää vuosiin saaneet avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10360: tusta, vaikka ne aikoinaan, silloinkun mää-
10361: rärahalla vielä oli merkitystä, kuuluivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10362: avustettavien joukkoon. tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
10363: Elinkustannusten jatkuvasta noususta joh- vun 2 momentille (kotikasvatuksen tu-
10364: tuen ovat alkuaankin vähäiset avustukset, n. kemistyö) 20 000 000 markan määrä-
10365: 25 % kustannuksista, menettäneet merkityk- rahan lastenseimien ja päiväkotien
10366: sensä tehden nykyään vain jonkun Sadan- valtionapua varten.
10367: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
10368:
10369: Irma Torvi. Ville Pessi.
10370: Eino Roine. Pentti Liedes.
10371: Yrjö Murto. Irma Rosnell.
10372: Eino Tainio. Elli Stenberg.
10373: Judit Nederström-Lunden.
10374: 1197
10375:
10376: IV,403. - Fin.mot. N: o 232.
10377:
10378:
10379:
10380:
10381: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag åt svensk-
10382: spåkiga barnträdgårdslärarinneseminariet i Jakobstad.
10383:
10384:
10385: T i II R i k s d a g e n.
10386:
10387: Utbildningen av svenska barnträdgårds- år var för Tammerfors' vidkommande i det
10388: lärarinnor har hittills varit knuten tili Ebe- närmaste 70 %. Terminsavgifterna represen-
10389: neserhemmet i Helsingfors. De svenska kur- terar i Jakobstad cirka 13 %, och i Tammer-
10390: serna har dock icke anordnats regelbundet, fors utgjorde de ungefär 14% av utgifterna.
10391: då utbildningsbehovet av finska barnträd- Garantiföreningen i Jakobstad skulle komma
10392: gårdslärarinnor har gjort sig starkt gällande. att stå för vidpass 38 % av utgifterna, ga-
10393: Olika medborgarorganisationer har därför ranterna i Tammerfors för endast knappt
10394: gått i författning om att skapa ett fristående 16 %. Då garantiföreningen för seminariet
10395: svenskt barnträdgårdslärarinneseminarium i Jakobstad utgått ifrån att detta semina-
10396: och beslutat förlägga detta till Jakobstad. rium skulle få ett statsunderstöd, motsva-
10397: Seminariet skall inleda sin verksamhet den rande det seminariet i Tammerfors erhåller,
10398: 8 januari 1958. I statsförslaget för år 1958 skulle det i statsförslaget upptagna beloppet
10399: upptas för detta ändamål ett anslag på på ett högst menligt sätt kringskära semina-
10400: 2 000 000 mark, varav 300 000 mark skall riets möjligheter att fullfölja sitt syfte.
10401: utnyttjas för seminarielokalens inredning. Svenska barnträdgårdslärarinnor kommer
10402: Det föreslagna anslaget är otillräckligt. att utbildas endast vid seminariet i Jakob-
10403: Vid seminariets planering har den tillsatta stad. Att detta seminarium fyller ett verk-
10404: garantiföreningens styrelse haft seminariet i ligt behov framgår av att endast en knapp
10405: Tammerfors, det enda privata finska semi- tredjedel av inträdessökandena har kunnat
10406: nariet, såsom förebild. Lektionsplanen har beredas plats i seminariets första kurs.
10407: uppgjorts i enlighet med detta seminariums Med hänvisning till det ovanstående före-
10408: och utgifterna har beräknats med ledning av slås vördsamt,
10409: den för Tammerfors seminarium fastställda
10410: budgeten. En jämförelse mellan dessa semi- att Riksdagen i statsförslaget för
10411: nariers statsunderstöd är därför naturlig. år 1958 under 14 Ht. XIV kap. 6
10412: Ifall det i statsförslaget för år 1958 före- mom. i tillägg måtte upptaga 900 000
10413: slagna understödet för Jakobstads semina- mark för underhållet av svensksprå-
10414: rium skulle bibehållas, skulle staten bidraga kiga barnträdgårdslärarinneseminariet
10415: till seminariets driftutgifter med endast ca i Jakobstad.
10416: 49 %, medan motsvarande procentsats senaste
10417: Helsingfors den 3 oktober 1957.
10418:
10419: Grels Teir. Bruno J. Sundman.
10420: Albin Wickman. G. Henriksson.
10421: Arthur Larson. Kurt Nordfors.
10422: C. A. Öhman. Arthur Larson.
10423: Sven Högström. Nestori Nurminen.
10424:
10425:
10426:
10427:
10428: 29 E 815/57
10429: 1198
10430:
10431: IV,40S. - Rah.al. N: o 232.
10432:
10433:
10434:
10435:
10436: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren
10437: ruotsinkieliselle lastentarhanopettajaseminaarille.
10438:
10439:
10440: E d u s k u n n a 11 e.
10441:
10442: Ruotsalaisten lastentarhanopettaj attarien senttiluku viime vuonna oli Tampereen semi-
10443: koulutus on tähän saakka ollut liitettynä naarin osalta lähes 70. Lukukausimaksut
10444: Ebeneserkotiin Helsingissä. Ruotsalaisia vastaavat Pietarsaaressa noin 13 % menoista
10445: kursseja ei kuitenkaan ole voitu järjestää ja Tampereella ne olivat noin 14%. Kanna-
10446: säännöllisesti, koska suomalaisten lastentar- tusyhdistys Pietarsaaressa tulisi vastaamaan
10447: hanopettajattarien tarve on ollut hyvin suuri. noin 38% menoista, Tampereella ainoastaan
10448: Eri kansalaisjärjestöt ovat sen vuoksi päät- tuskin 16%. Kun Pietarsaaren seminaarin
10449: täneet perustaa erillisen ruotsalaisen lasten- kannatusyhdistys on lähtenyt siitä, että tämä
10450: tarhanopettajaseminaarin ja päättäneet si- seminaari saisi Tampereen seminaarin saa-
10451: joittaa sen Pietarsaareen. Seminaari aloittaa maa avustusta vastaavan valtionavustuksen,
10452: toimintansa 8 päivänä tammikuuta 1958. rajoittaisi tulo- ja menoarvioesitykseen otettu
10453: Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1958 määrä mitä haitallisimmalla tavalla seminaa-
10454: on tähän tarkoitukseen otettu 2 000 000 mar- rin mahdollisuuksia täyttää tarkoituksensa.
10455: kan määräraha, josta 300 000 markkaa on Ruotsalaisia lastentarhanopettajattaria tul-
10456: käytettävä seminaarihuoneiston sisustukseen. laan kouluttamaan vain Pietarsaaren semi-
10457: Ehdotettu määräraha on riittämätön. Se- naarissa. Se seikka, että tämä seminaari on
10458: minaarin suunnittelussa on kannatusyhdis- todella tarpeen vaatima, ilmenee siitä, että
10459: tyksen hallituksella ollut esikuvana Tampe- tuskin kolmasosa seminaariin pyrkijöistä on
10460: reen seminaari, ainoa yksityinen suomenkieli- voitu ottaa seminaarin ensimmäiselle kurs-
10461: nen seminaari. Opetussuunnitelma on laa- sille.
10462: dittu tämän seminaarin opetussuunnitelman Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
10463: mukaisesti ja menot laadittu pitämällä oh- nioittaen,
10464: jeena Tampereen seminaarille vahvistettua
10465: budjettia. Vertailu näiden seminaarien val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10466: tionavustusten välillä on sen vuoksi luonnol- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
10467: linen. Jos vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon vun 6 momenUlle lisäyksenä 900 000
10468: Pietarsaaren seminaarille ehdotettu avustus markkaa Pietarsaaren ruotsinkielisen
10469: pysytetään sellaisena, antaisi valtio avustusta lastentarhanopettajaseminaarin ylläpi-
10470: seminaarin toiminnasta aiheutuviin menoihin tämistä varten.
10471: ainoastaan noin 49 %, kun taas vastaava pro-
10472: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
10473:
10474: Grels Teir. C. A. Öhman. Kurt Nordfors.
10475: Albin Wiclanan. Sven Högström. Arthur Larson.
10476: Arthur Larson. Bruno J. Sundman. Nestori Nurminen.
10477: G. Henriksson.
10478: 1199
10479:
10480: IV,404. - B.ah.al. N: o 233.
10481:
10482:
10483:
10484:
10485: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävi,rkistyksen jär-
10486: jestämiseksi alle kouluiän oleville lapsille.
10487:
10488:
10489: E d u s k u n n a 11 e.
10490:
10491: Kolmatta vuosikymmentä oli valtion tulo- lisuus tervehtyä ja voimistua kesäaikana.
10492: ja menoarvioissa määrärahat lasten kesävir- Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuutta yk-
10493: kistystä varten sekä opetusministeriön että sinomaan omien varojensa turvin järjestää
10494: sosiaaliministeriön hallinnonhaaroja käsittele- asiaa. Sitäpaitsi on useita 1astensuojelujär-
10495: vien pääluokkien kohdalla, edellisessä koh- jestöjä, jotka tarkoitusta varten saamansa
10496: dassa vain kansakoululapsia, jälkimmäisessä valtionavun turvin kykenisivät nykyistä pa-
10497: yleensä heikkoja ja varattornia lapsia varten. remmin huolehtimaan varattomien lasten
10498: Vuodesta 1951 lähtien ovat hallitukset koko- kuntouttamisesta kesäaikana.
10499: naan jättäneet esityksistään pois ko. määrä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10500: rahat sosiaaliministeriön kohdalta. nioittaen,
10501: Kun maassamme pitkä, vaioton vuoden-
10502: aika ja suojeluaineista köyhä ravinto heiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10503: tää erikoisesti lasten fyysistä kuntoa ja ky- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
10504: kyä vastustaa sairauksia, olisi tärkeää varata vun uudelle momentille 6 000 000
10505: köyhien perheiden heikoille lapsille mahdol- markkaa kesävirkistyksen järjestämi-
10506: seksi alle kouluiän oleville lapsille.
10507: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
10508:
10509: Irma Torvi. Matti Koivunen.
10510: Elli Stenberg. Aleksi Kiviaho.
10511: Mauri B.yöm.ä. Lauri Myllymä.ki.
10512: Irma Rosnell. Judit Nederström-Lunden.
10513: 1200
10514:
10515: IV,405. - R&h.al. N: o 234.
10516:
10517:
10518:
10519:
10520: Bra.nder-Wallin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
10521: vanhainkotien perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
10522:
10523:
10524: Eduskunnalle.
10525:
10526: Viime vuosikymmenien aikana on vanhus- teiskunnan apua saataessa on muun vapaa-
10527: ten asuntokysymys ollut erittäin vaikea. Yk- ehtoisen tuen saaminen helpompaa.
10528: sityisten ja yhteisöjen avulla on heidän Hallitus esittää määrärahaa vähennettä-
10529: asuntotilannettaan pyritty parantamaan ra- väksi, mutta vanhainkotien puutteen huo-
10530: kentamalla vanhainkoteja, joissa heidän on mioiden näin ei voitaisi menetellä.
10531: helpompi tulla toimeen nykyisen kansaneläk- Edellä olevaan viitaten esitämmekin kun-
10532: keen turvin kuin yksin eläen. nioittaen,
10533: Monet suunnitelmat vanhainkotien raken-
10534: tamiseksi eri paikkakunnilla odottavat rat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10535: kaisuaan ja varoja rakennustöiden aloitta- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
10536: miseen. Mm. Poriin on suunnitteilla sikäläi- luvun 4 momentille lisäyksenä 5 mil-
10537: sen Porin Vanhojen Huollon toimesta van- joonaa markkaa kunnallisten, seura-
10538: hainkoti. Vanhainkotien rakentaminen tulee kunnallisten ja yksityisten vanhain-
10539: kuitenkin kalliiksi yksityisille, mutta yh- kotien perustamiseksi ja ylläpitämi-
10540: seksi.
10541: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
10542:
10543: Laura Brander-Wallin. E. Pusa.
10544: Elli Nurminen. Väinö Tikkaoja.
10545: Impi Lukkarinen. Eino Raunio.
10546: 1201
10547:
10548: IV,406. - Rah.al. N:o 235.
10549:
10550:
10551:
10552:
10553: Beljaa ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
10554: siksi raittiustyötä suorittaville järjestöille.
10555:
10556:
10557: E d u s k u n n a 11 e.
10558:
10559: Hallituksen esityksessä vuoden 1958 val- kaan aikaisemmin, olisi olemassa hyviä edel-
10560: tion talousarvioksi on määräraha raittius- lytyksiä toiminnan tehostamiselle, jos vaan
10561: työtä tekevien järjestöjen avustamiseksi asianomaisille työelimille annettaisiin riittä~
10562: 58 039 500 markkaa eli yhtä suuri kuin tähän vää taloudellista tukea. Kysymyksen ollessa
10563: tarkoitukseen on saatu valtion avustusta ku- raittiustyön avustamisesta ei pitäisi olla val-
10564: luvan vuoden aikana. Siihen on· sisällytetty tiotaloudellisia esteitä, koska väkijuomayh-
10565: myös se erä, minkä raittiusjärjestöt ovat tiön vuosiylijäämä on vuosi vuodelta kasva-
10566: saaneet valtionapua nauttivien järjestöjen nut.
10567: toimihenkilöiden palkkojen tarkistamiseen Raittiusjärjestöjen taholta on tehty val-
10568: osoitetusta määrärahasta. Näiden järjestöjen tioneuvostolle esityksiä raittiusmäärärahan
10569: toiminta kuitenkin vaatii paljon muitakin korottamiseksi edes siihen määrään, mikä se
10570: kuluja kuin vain toimihenkilöiden paikkaa- rahanarvon muuttumisen huomioonottaen
10571: mista. Rahanarvon aleneminen on nostanut oli ennen viime sotaa. Kun raittiusmäärä-
10572: toimintakustannuksia siinä määrin, että ellei raha vuoden 1939 budjetissa oli 4 milj. mk,
10573: lisäavustusta saada, tulee raittiustyö siitä tulisi sen nyt olla 80 milj. mk. Tätä tarkoit-
10574: suuresti vaikeutumaan. Raittiusjärjestöjen tavat ehdotukset eivät kuitenkaan ole johta-
10575: on sitäpaitsi vaikea muulla tavoin rahoittaa neet tuloksiin, vaikka sosiaaliministeriön
10576: toimintaansa, kun niille ei ole annettu esim. asianomainen osasto on niitä kannattanut.
10577: arpajaislupia eikä liioin myönnetty avus- Huomattava on, että kysymyksessä olevasta
10578: tusta veikkaus- tai muista sen luonteisista määrärahasta saavat avustusta myös eräät sel-
10579: varoista. laiset kansalaisjärjestöt, jotka, olematta var-
10580: Tämä raittiustyön tehostamista estävä sinaisia raittiusjärjestöjä, muun toimintansa
10581: asiantila on sitä valitettavampaa, kun ti- ohella tekevät myös raittiustyötä.
10582: lanne kansanraittiuden alalla jatkuvasti on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10583: huolestuttava. Väkijuomien käyttö on yleis·
10584: tynyt mm. yhä nuorempiin ikäluokkiin. Tä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10585: män vastapainoksi tarvitaan laajennettua ja tulo- ja menoarviOn 14 Pl. XIX luvun
10586: kaikinpuolin tehostettua kansalaistoimintaa 1 momentille määrärahan raittius-
10587: raittiuden edistämiseksi. Kun raittiusjärjes- työtä tekevien järjestöjen avustami-
10588: töihin nyt kuuluu jäseniä enemmän kuin kos- seksi 70 000 000 markan S'Uuruisena.
10589: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
10590:
10591: Lennart Heljas. Hilja Väänänen. Mauri Seppä.
10592: Albin Wickman. Sylvi Halinen. Kaisa Hiilelä.
10593: Eeli Erkkilä. Toivo Antila. Ale Holopainen.
10594: Yrjö Hautala. Marja Lahti. Irma Hamara.
10595: Eino E. Heikura. Armas Leinonen. Eino Saari.
10596: 1202
10597:
10598: IV,407. - Rah.al. N: o 236.
10599:
10600:
10601:
10602: Hostil& ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sokeain-
10603: järjestö~"lle.
10604:
10605:
10606:
10607: E d 11S k u n n a 11 e.
10608:
10609: Kuten tunnettua, ei ihmisellä ole näön määrättyä ajanvietettä, myös tietoja merkit-
10610: puutteesta haittaa ainoastaan hänen toimeen- tävällä tavalla.
10611: tulonsa hankkimiselle, vaan asettaa se myös Vaikka viranomaiset ja suuri yleisö puoles-
10612: esteitä hänen henkisille harrastuksilleen. taan osoittaa suurta ymmärtämystä asiaamme
10613: Koska näön menetys näin suuresti rajoittaa kohtaan, on äänikirjallamme vielä varsin
10614: harrastusten piiriä, olisi pyrittävä tekemään suuria vaikeuksia voitettavanaan ennen kaik-
10615: kaikki voitava sellaisten harrastusmuotojen kea sentähden, että varoja ei ole riittävässä
10616: tukemiseksi, joihin sokeilla on mahdollisuus. määrin tähän tarkoitukseen käytettävissä.
10617: Sokean henkisen elämän kehittämiselle tär- Harras toivomme sentähden onkin, että tämä.
10618: keänä välineenä on nyt kautta sokeain maail- sokeille merkityksellinen asia saisi valtioval-
10619: man tullut tunnetuksi äänikirja. Aluksi nämä lan ja eduskunnan tuen ja ymmärtämyksen
10620: kirjat oli puhuttu levylle, mutta nyt on osakseen ja että Kirjoja Sokeille yhdistyksen
10621: kehitetty magnetofoniperiaatteelle uusi me- opetusministeriölle esittämä anomus tulisi
10622: netelmä, jolloin magnetofonin nauhalle puhu- sellaisenaan eduskunnassa hyväksytyksi.
10623: taan kirjan teksti. Useissa Euroopan maissa Mainittakoon, etteivät sokeain järjestöjen
10624: ja Amerikan osavaltioissa on toistasataa taloudelliset mahdollisuudet riitä edes sokeain
10625: teosta. Äänitysstudiossamme luetaan jatku- työhuollon ylläpitämiseen, saati sitten sivis-
10626: vasti erilaista kirjallisuutta nauhalle. Näiden tystarkoitusten rahoittamiseen.
10627: kirjojen lainaamisesta huolehtii Kirjoja So- Huomioitava on edelleen myös, että varsin
10628: keille Yhdistys, ollen lainaus tässä tapauk- niukat yhteiskunnalta saatavat varat on ensi
10629: sessa maksuton. Maamme yli neljästätuhan- sijassa käytettävä sokeain aivan välttämättö-
10630: nesta sokeasta vain noin kuudes osa hallitsee mimpien elinehtojen turvaamiseen ja että
10631: pistekirjoituksen muiden jäädessä tästäkin yhteiskunnan velvollisuuksiin kuuluu mah-
10632: osattomaksi ja sen lisäksi on suuri määrä dollisuuksien rajoissa olevin keinoin edistää
10633: näkövikaisia, jotka eivät myöskään näkönsä kaikkien kansalaisryhmien sivistystarpeita
10634: perusteella voi tyydyttää kulttuuriharrastuk- antamalla heille edes mahdollisuus päästä
10635: siaan, vaan ovat pakotettuja käyttämään esi- osalliseksi sivistyskansan jäsenille kuuluvasta
10636: lukijaa tai äänikirjaa. Varsinkin maamme lukutaidosta.
10637: sotasokeille ja tapaturmaisesti näkönsä me- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10638: nettäneille, jotka iäkkäämpinä ovat sokeutu-
10639: neet, pistekirjoituksen lukeminen on vaival- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10640: loista, sillä työn kovettamat sormet eivät t·ulo- ja menom·vioon 14 Pl. XIX lu-
10641: aina pysty saamaan selvää kirjoituksen eri vun 4 momentille lisäyksenä 500 000
10642: pisteryhmityksestä. Tässä tulee avuksi juuri markan suuruisen mää1·ärahan sokeain-
10643: äänikirja. Nämä kirjat tuovat sokeille paitsi järjestMlle.
10644: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
10645:
10646: Sulo Hostila. Varma K. Turunen. Valto Käkelä.
10647: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. Arvi Turkka.
10648: Kalle Matilainen. Artturi Koskinen. 0. Muikku.
10649: Vappu Heinonen. Heikki Hykkäälä. Eetu Karjalainen.
10650: Vilho Väyrynen.
10651: 1203
10652:
10653: N,408. - Ra.h.al. N: o 237.
10654:
10655:
10656:
10657:
10658: Stenberg ym.: · :lJläärärahan . osoittamisesta siviiliarpojen ja
10659: -leskien elatuksen turvaamiseen.
10660:
10661:
10662: E d u s k u n n a 11 e.
10663:
10664: Sotaorvo1lle on sotavammalain nojalla tur- vat. Uuden kansaneläkelain tultua käytän-
10665: vattu huoltoeläke 16 ikävuoteen, erikoista- töön tulivat muut tähän asti huoltoa vailla
10666: pauksissa 17 vuoteen asti. Myös sotaleskillä, olevat ja sitä tarvitsevat kansalaisryhmät
10667: joiden lapset ovat aikuisia ja jotka vielä ovat osallisiksi lakisääteisestä huollosta. Vain si-
10668: täysin työkykyisiä, on huoltoeläke. Siviilior- vtiliorvot jäivät yhä kaiken yhteiskunnan
10669: vot sen sijaan ovat jääneet lapsipuolen ase- turvan ulkopuolelle. Olisikin oikeudenmu-
10670: maan. Maassammehan on suuri määrä lapsi- kaista, että myös he pääsisivät osallisiksi val-
10671: rikkaita perheitä, joiden pääasiallinen huol- tion varoista maksettavasta huoltoeläkkeestä,
10672: taja on kuolJut. Valtiovallan taholta ei kui- samoin siviilileskistä ne, jotka lastenhoidon
10673: tenkaan ole huomioitu heidän useimmiten vuoksi ovat sidotut kotiin, eivätkä voi osaUis-
10674: sangen vaikeaa taloudellista asemaansa. Mo- tua ansiotyöhön.
10675: nissa tapauksissa he joutuvat elämään vain Edellä esite.ttyyn viitaten ehdotamme kun-
10676: lapsilisän varassa, sillä kuntain huoltoapukin nioittaen,
10677: evätään usein sen perusteella, että he saavat
10678: lapsi- ja perhelisää. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10679: Koska lapsilisä maksetaan kaikiHe. maamme tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu-
10680: lapsille, niillekin, joiden vanhemmat ovat vun uudelle momentille arviomäärära-
10681: maamme rikkaimpia, niin se ei voi olla huol- hana 10 000 000 markkaa käyt.ettäväksi
10682: toavun esteenä vaikeassa asemassa oleville. varattomien ja vähävaraisten alaikäis-
10683: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- ten siviiliarpojen sekä näiden hoitoon
10684: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän sidottujen siviilileskien elat1tksen tur-
10685: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvitse- vaamiseen.
10686: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
10687:
10688: Elli Stenberg. Irma Torvi. Judit Nederström-Lunden.
10689: Leo Suonpää. Pauli Puhakka. Irma Rosnell.
10690: 1204
10691:
10692: IV,409. - Ra.h.a.l. N:o 238.
10693:
10694:
10695:
10696:
10697: Myllym.ä.ki ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak-
10698: samiseen takaut1wasti kansalaissodan punaisiUe invali-
10699: deille.
10700:
10701:
10702: E d u s k u n n a ll e.
10703:
10704: Vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena selle invalidille 1 600- 3 200 markan vuo-
10705: elää maassamme vielä toista tuhatta ns. pu- tuinen eläke, myönnettiin valtion eläke myös
10706: naista invalidia. Vuoteen 1941 mennessä ei ns. Viron-retkeen osallistuneille valkoisille.
10707: valtion taholta tehty mitään heidän kärsi- Eläke myönnettiin taannehtivasti.
10708: mystensä lieventämiseksi ja toimeentulon Voimassa olevan sotilasvammalain mukaan
10709: turvaamiseksi. Vuoden 1941 jälkeenkin osa punainvalideja saa eläkettä valtiolta.
10710: heille maksetut eläkkeet ovat olleet siksi Mutta sen lisäksi on sellaisia, jotka ovat
10711: pieniä, että niiden merkitys on muodostunut saaneet sairauden vankileirillä tai menettä-
10712: avun saajille enemmän symboliseksi kuin tar- neet työkykynsä valkoisten pahoinpitelyn
10713: koitustaan vastaavaksi avuksi. seurauksena. Nämä invalidit, luvultaan n.
10714: Kokonaan toisenlaista on valtion huolen- 1 000, eivät saa mitään valtion eläkettä.
10715: pito ollut ns. valkoisten puolella taistelleiden On oikeudenmukaista, että kansalaissodassa
10716: ja heidän perheittensä suhteen. Jo v. 1919 punaisten puolella invalideiksi tulleille myön-
10717: hyväksytyn lain perusteella alettiin valkoi- netään samat aineelliset edut ja oikeudet
10718: sille haavoittuneille ja rintamaoloissa sairas- kuin valkoisillekin. Ei voida puhua oikeu-
10719: tuneille myöntää ylimääräistä eläkettä. V. denmukaisuudesta, ennenkuin heille on mak-
10720: 1937 alettiin maksaa ylimääräistä eläkettä settu taannehtivasti korvaus koko siltä ajalta,
10721: Saksassa 1 maailmansodan aikana ns. 27. miltä valkoisetkin ovat sen saaneet.
10722: jääkäripataljoonassa palvelleille. V. 1938 Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10723: annetulla valtioneuvoston päätöksellä alettiin
10724: eläkkeitä myöntää myös kansalaissodassa pal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10725: velleille valkoisille rintamamiehille. V. 1943 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
10726: laajennettiin eläkeoikeus käsittämään myös kan arviomäärärahan käytettäväksi
10727: valkoisten rintamamiesten perheitä. Tähän tar- valtioneuvoston lähemmin maaraa-
10728: koitukseen käytetään nykyisin valtion varoja mällä tavalla korvausten maksamiseen
10729: yli 10 milj. markkaa. V. 1941, samanaikai- takautuv.asti kansalaissodan punaisille
10730: sesti kuin vihdoin myönnettiin n. 300 punai- invalideille.
10731: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
10732:
10733: Lauri Myllymäki. P. Liedes.
10734: Hemming Lindqvist. Judit Nederström-Lunden.
10735: Leo Suonpää. Hugo Manninen.
10736: H. Tauriainen. Eino Roine.
10737: Y. Murto. Matti Koivunen.
10738: Irma Rosnell. Juho Rytkönen.
10739: Toivo Asvik. T. Kelovesi.
10740: Toivo Niiranen.
10741: 1205
10742:
10743: IV,410. - Rah.al. N: o 239.
10744:
10745:
10746:
10747:
10748: Mustonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perhe-
10749: lisämenoikin.
10750:
10751:
10752: Eduskunnalle.
10753:
10754: Huoltajan varallisuusasemasta ja lapsilu- kohoamisesta huolimatta, on vuodesta 1948
10755: vusta riippumatta suoritettavan lapsilisän alkaen pysytetty samana, vaikka muita, va-
10756: ohella on maamme ensimmäisellä varsinai- rallisuussuhteista riippumattakin myönnet-
10757: sella perhepoliittisella tukitoimenpiteellä, täviä sosiaalisia etuja on korotettu, on sel-
10758: perhelisällä, merkityksellinen sija maamme vää, että ne mahdollisuudet vähävaraisten
10759: kotien hyväksi luodussa sosiaalisen toimin- lapsirikkaiden kotien elinehtojen parantami-
10760: nan järjestelmässä. Alunperin vaatimatto- seksi, joita perhelisäjärjestelmä tarjoaa, ovat
10761: masta markkamäärästään huolimatta perhe- jatkuvasti supistuneet. Tähän seikkaan edus-
10762: lisä on kotien perusparannuksiin kohdistu- kuntakin on kiinnittänyt huomiota ja lau-
10763: van luontoissuoritusmuotonsa ja siihen liit- sunut, että perhelisälain vaikutusta olisi
10764: tyvän viljelyshuolto- ja kotitalousneuvonnan pyrittävä tehostamaan korottamalla perhe-
10765: ansiosta voinut suuresti vaikuttaa vähäva- lisän markkamäärä rahan nykyistä ostoarvoa
10766: raisten lapsirikkaiden tai pääasiallisen huol- vastaavaksi. Koska elinkustannuksissa on
10767: tajansa menettäneiden perheiden taloudellis- vuodesta 1948 lähtien tapahtunut noin
10768: ten ja terveydellisten olojen kohottamiseen, 70 %: n nousu, olisi välttämätöntä, että per-
10769: kuten asuntojen ja talousrakennusten kor- helisän maaraa korotettaisiin ainakin
10770: jaamiseen, kotien sisustamiseen ja niiden 50 %:lla eli nykyisestä 3 000-4 000 markasta
10771: monesti sangen vaikean vuode- ja vuode- 4 500-6 000 markkaan vuodessa, jolloin per-
10772: vaatetilanteen kohentamiseen samoin kuin helisämenot kasvaisivat nykyisestä noin
10773: kodinhoitoa helpottavien tarvikkeiden hank- 285 000 000 markalla.
10774: kimiseen. Sekä perhelisälain toimeenpanosta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10775: huolehtivien kunnallisten sosiaalilautakun- kunnioittaen,
10776: tien lausunnot että Väestöliiton viimeksi
10777: tänä vuonna toimittamat selvitykset ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10778: osoittaneet perheiisien merkityksen vähäva- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XXI
10779: raisten suurten perheiden elinehtojen helpot- luvun 10 nwmentille lisäyksenä
10780: tajana ja niiden omatoimisen yritteliäisyy- 285 000 000 markkaa perhelisämenojen
10781: den edistäjänä. korottamista varten.
10782: Kun perhelisän määrä kuitenkin, tapahtu-
10783: neesta rahan arvon alenemisesta ja hintojen
10784: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
10785:
10786: J. Mustonen. Toivo Kujala.
10787: Eino Roine. Yrjö Murto.
10788: Eino Tainio. Martti Lesldnen.
10789: Irma Rosnell. Kaino Haapanen.
10790:
10791:
10792:
10793:
10794: 30 }; '>15/.'51
10795: 1206
10796:
10797: IV,411. - Ra.h.al. N:o 240.
10798:
10799:
10800:
10801:
10802: Rosnell ym..: Mää1·ärahan osoittamisesta avustukseksi Honka-
10803: joen kunnalle.
10804:
10805:
10806: ~J d u s k u n n a 11 e.
10807:
10808:
10809: Honkajoen kunnalle, joka kuuluu Poh- syynä siihen, että taloudelliselta kantokyvyl-
10810: jois-Satakuntaan, on ominaista maaperän tään varsin heikko kunta on joutunut erittäin
10811: karuus ja soistuneisuus, minkä vuoksi maa- vaikeaan taloudelliseen ahdinkoon. Kun-
10812: ja metsätalouden kannattavuus on huomat- nalla on lisäksi lähivuosina monia paljon
10813: tavasti heikompi kuin yleensä muualla Sata- varoja kysyviä hankkeita toteutettavanaan,
10814: kunnassa. Maanviljelystä haittaa erityisesti mm. yhteiskoulu, kunnan toimitalo ja kes-
10815: viljelmien hallanarkuus, ja maaperän hiek- kusurheilukenttä. Lisäksi kunnan on han-
10816: kapitoisuus heikentää metsien kasvua. Teol- kittava neljä uutta mielisairaalapaikkaa ja
10817: lisuuslaitoksia ei kunnassa ole. lunastettava ammattikoulun kuntainliitolta
10818: Kunnassa on asukkaita noin 4 000, jotka 16 oppilaspaikkaa.
10819: elävät äärimmäisen vaikeissa oloissa. Esi- Koska Honkajoen kunta on jo ylivelkaan-
10820: merkiksi v. 1955 taksoitettujen tulojen ylei- tunut, eikä ilmeisesti uusien velkojen otta-
10821: nen taso oli 75 000-100 000 markkaa, kun misella vaikeuksistaan selviytyisi, vaan velka-
10822: se koko maassa keskimäärin oli 150 000- rasituksen lisääntyessä sen talous joutuisi
10823: 175 000 markkaa. Veroäyrin hinta on ollut entistäkin suurempiin vaikeuksiin, olisi valtio-
10824: 12 markassa ja on se täksi vuodeksi vahvis- vallan autettava kuntaa niistä vaikeuksista,
10825: tettu 13 markaksi. Ilman metsien myyntiä, joihin se on joutunut yrittäessään täyttää
10826: määrärahojen pienennyksiä ja maksujen lyk- sille asetettuja velvoitteita.
10827: käämisiä se olisi noussut 22 markaksi. Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
10828: Kunnan taloudellinen asema on erittäin vai- nioittavasti,
10829: kea. Lainamäärän on vuoden 1958 aikana
10830: arvioitu nousevan 72 402 000 markkaan, mikä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10831: asukasta kohden tekee noin 20 000 markkaa. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10832: V elkarasituksen, velkojen kuoletuksien ja 20 000 000 markkaa avustuksena vai-
10833: lyhennyksien on laskettu tekevän 6 markkaa keuksiin joutuneen H onka,joen kun-
10834: 6 penniä äyriä kohti. Vanhainkodin raken- nan talou.den tasapainoon saattami-
10835: taminen samanaikaisesti käynnissä olleen seksi.
10836: pitäjänsähköistämisen kanssa on yhtenä
10837: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
10838:
10839: Irma Rosnell. Mauri Ryömä. Pertti Rapio.
10840: 1207
10841:
10842: IV,412. - Ra.h.al. N: o 241.
10843:
10844:
10845:
10846:
10847: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi maa-
10848: seudun talouksien sähköistämistä varten.
10849:
10850:
10851: E d u s kun n a 11 e.
10852:
10853: Maaseudun edun ja viihtyisyyden kan- täin kalliiksi. Useilla aikaisemmin sähköis-
10854: nalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada säh- tetyilläkin seuduilla on talouksia, joilla ei
10855: köistäminen laajassa mitassa toteutetuksi. ole voitu varojen puutteen vuoksi sähköistä-
10856: Sähköyhtymille myönnetyistä valtion avus- mistä suorittaa.
10857: tuksista huolimatta sähköistäminen tulee Maaseudun pientalouksien sähköistäminen
10858: kuitenkin siksi kalliiksi, että suuren joukon ei näin ollen voi kaikkialla toteutua omien
10859: pienviljelijöitä sekä maaseudun omakotien varojen ja lainoituksen turvin. Siksi olisi
10860: ja muitten pienasuntojen omistajia on ollut valtion tuettava pienviljelijöitä sekä maa-
10861: pakko pidättäytyä sähköistämissopimuksen seudun omakotien ja pienasuntojen omista-
10862: tekemisestä. Rahaolojen yhä kiristyessä mo- jia myöntämällä heille avustuksia talouk-
10863: net sopimuksen tehneistäkin ovat joutuneet siensa sähköistämisen tukemiseksi. Å vustus-
10864: maksuvaikeuksiin sopimusten mukaisten ta- ten jaon tulisi tapahtua asutuslautakuntien
10865: riffiyksikkö- ja muiden sähköistämisestä ai- välityksellä hallituksen antamien ohjeiden
10866: heutuneiden maksujen suorittamisessa. Tämä mukaisesti.
10867: on vaikeuttanut ja tulee edelleenkin vaikeut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10868: tamaan maaseudun sähköistämisen suunni-
10869: telmallista toteuttamista. Maakunnalliset että Eduskunt(t ottaisi vuoden 1958
10870: sähköyhtiöt yleensä vaativat vähintään 70- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
10871: 80 %:n tariffiyksikköjen mukaisen liittymis- kan määrärahan jaettavaksi valtioneu-
10872: maksun ennenkuin työt muuntajapiirin voston lähemmin määräämällä tavalla
10873: alueella pannaan käyntiin. Niin ikään on avustuksina pienviljelijöille sekä
10874: todettava, että nykyisin sähköistettävät maaseudun omakotien ja pienasunto-
10875: alueet yleisimmin sijaitsevat harvaanasutuilla jen omistajille heidän talouksiensa
10876: seuduilla. Tästäkin johtuen hankinta- ja sähköistämisestä aiheutuvien kustan-
10877: erityisesti asennuskustannukset tulevat erit- nusten suorittamista varten.
10878: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
10879:
10880: Lauri Myllym.äki. Judit Nederström-Lunden.
10881: Leo Suonpää. Toivo Niiranen.
10882: H. Tauriainen. Matti Koivunen.
10883: Yrjö Murto. Eino Roine.
10884: Usko Seppi. T. Kelovesi.
10885: Irma Rosnell. Juho Rytkönen.
10886: Toivo A.svik. Hugo Manninen.
10887: P. Liedes. Aleksi Kiviaho.
10888: 1208
10889:
10890: IV,413. - Rah.al. N:o 242.
10891:
10892:
10893:
10894:
10895: Rytinki ym..: Määräro.Mtt osoittamisesta avustuksiksi ja lai-
10896: ttoiksi maaseudun sähköyhtymille voimalaitosten rakenta-
10897: mista varten.
10898:
10899:
10900: E d u s k u n n a ll e.
10901:
10902: Tutkimuksissa on todettu, että Pohjois- ja nan yleisiin tarpeisiin, niin olisi kansanta-
10903: Itä-Suomessa on paljon sellaisia pieniä kos- loudellisestikin edullista, että taloudellisesti
10904: kia, joihin voitaisiin kohtuullisilla kustan- rakennettavat pienemmätkin kosket saataisiin
10905: nuksilla ja kannattavasti rakentaa voimalai- yhteiskunnan palvelukseen, kosket, joiden ra-
10906: toksia, jotka antaisivat tarvittavan voiman kentamiseen ei suurilla, voimalaitoksia raken-
10907: niiden maaseudun paikallisten sähkönjakelu- tavilla yhtiöillä liene suurtakaan mielenkiin-
10908: yhtiöiden verkostoon, jotka suorittavat var- toa olemassa.
10909: sinaista maaseudun sähköistämistä. Eräiden Jos suunniteltu voimatalousverolaki tulee
10910: sähköyhtymien toimesta on viime vuosien ai- hyväksytyksi, niin silloin· jokainen maaseu-
10911: kana rakennettu eräitä voimalaitoksia tällai- dunkin kuluttaja joutuu maksamaan kulut-
10912: siin pieniin koskiin, pääasiassa kulutushuip- tamastaan sähköenergiasta veroa voimalaitos-
10913: pujen tasoittamiseen. Näistä voima:laitoksista, ten rakentamiseen siitä huolimatta, vaikka
10914: jotka on rakennettu pätevien ammattimiesten sähkön hinta on suurimmalta osaa maaseu-
10915: laatimien suunnitelmien mukaan, ei voida dulla koko maan keskihintaa korkeampi.
10916: sanoa muuta kuin hyvää. Ne ovat täydelleen Käsityksemme mukaan olisi voimaverolailla
10917: vastanneet sitä tarkoitusta, mitä varten ne saaduista varoista annettava osa avustuksina
10918: on rakennettu, ja ovat olleet rakentajille ja ja lainoina maaseudun sähkönjakeluyhtymille
10919: sen kautta kuluttajille taloudellisesti kannat- omien voimalaitosten rakentamiseen ja tällä
10920: tavia laitoksia. Rakentamisen esteenä on tavalla edistettävä varsinaisen maaseudun
10921: ollut rahavaikeudet, sillä se apu, mitä maa- sähköistämistä ja pienyritteliäisyyttä.
10922: seudun sähköistämisyhtiöt ovat saaneet val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10923: tiolta, on pitänyt käyttää jakeluverkoston ra- nioittaen,
10924: kentamiseen.
10925: Kun meillä on voimapula, ja se energia, että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10926: mikä saadaan vuosittain suurten, voimalai- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
10927: toksia rakentavien yhtiöiden suuriin jokiin kan suuruisen määrärahan avustusten
10928: ja vesistöihin rakennetuista voimalaitoksista, Ja halpakorkoisten lainojen myöntämi-
10929: tarvittaisiin suurien ja keskikokoisten teolli- seksi maaseudun sähköyhtymtlle voima-
10930: suuslaitosten tarpeisiin ja muihin valtakun- laitosten rakentamista varten.
10931: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
10932:
10933: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
10934: 1209
10935:
10936: IV,414. - Rah.al. N: o 243.
10937:
10938:
10939:
10940:
10941: Lukkarinen ym.: Kot·otetun mää1·ärahan osoittamisesta kor-
10942: vaukseksi posti- ja lennätinhallitukselle sanomalehtien kul-
10943: jetuksesta aiheutuvasta tappiosta.
10944:
10945:
10946: E d u s k u n n a ll e.
10947:
10948: Hallitus on ehdotuksessaan vuoden 1958 siin, ei olisi syytä valtiovallan toimenpitein
10949: tulo- ja menoarvioksi vähentänyt posti- ja kohdistaa niihin lisärasituksia. Todettakoon
10950: lennätinlaitokselle sanomalehtien kuljetuk- myös, että jo nyt sanomalehtien postimaksut
10951: sesta aiheutuvan tappion korvaaruismäärära- ovat nousseet enemmän kuin muut postin
10952: haa 300 000 000 markkaa. Tämä merkitsee perimät maksut.
10953: tavanmukaisten kuljetus- ja jakelumaksujen Kun suunniteltu korotus saattaisi sanoma-
10954: korotusta ensi vuoden alusta ja se puoles- lehdet, varsinkin maaseutulehdet, erittäin
10955: taan vaikuttaa sanomalehtien tilausmaksui- suuriin vaikeuksiin ja vähentäisi lehtien le-
10956: hin niitä huomattavasti korottaen. vikkiä, jolloin suunniteltua säästöä ei tulisi
10957: Kaikki sanomalehdet välttäisivät mielel- valtiolle, ehdotamme kunnioittaen,
10958: lään tilaushintojen suurempia korotuksia
10959: tällaisena aikana, jolloin raha on kireällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10960: ja moni kansalainen joutuu harkitsemaan tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
10961: lehtitilauksiaan nykyisilläkin hinnoilla. Kun 35 rnomentille lisäyksenä 300 000 000
10962: nykyaikana katsotaan sanomalehtien kuulu- markkaa korvaukseksi posti- ja len-
10963: van kansalaisten välttämättömyystarvikkei- nätinhallitukselle sanomalehtien kul-
10964: jetuksesta aiheutuvasta tappiosta.
10965: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
10966:
10967: Impi Lukkarinen. Kalle Matilainen.
10968: Martta Salmela-Järvinen. Kalle Kauhanen.
10969: Anni Flinck. 0. Lindblom.
10970: Artturi Koskinen. Arvi Turkka.
10971: Eino Raunio. Arvo Ahonen.
10972: Veikko Kokkola. Heikki Hykkäälä.
10973: Sulo Hostila. K. F. Haapasalo.
10974: Väinö Tikkaoja.
10975: 1210
10976:
10977: IV,415. - Ra.h.a.l. N:o 244.
10978:
10979:
10980:
10981:
10982: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun teol-
10983: lista kehitystä estävien rautatierahtimaksujen alentamista
10984: 'Uarten.
10985:
10986:
10987: E d u s k u n n a ll e.
10988:
10989: Tavaroiden ja tuotteiden korkeat rautatie- tusmaksut muista kuin liiketaloudellisista
10990: ma-ksut ja varsinkin jalostetun puutavaran syistä määrätään yleistä tasoa alemmiksi,
10991: rahtimaksujen suhteellinen korkeus jalosta- näin aiheutuva tulojen menetys tulo- ja
10992: mattomaan verrattuna ovat omiaan vaikeut- menoarvioon otetun määrärahan puitteissa.
10993: tamaan ja jopa estämään teollista kehitystä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10994: maaseudulla. Julkisuudessa on jo ehtinyt nä- nioittaen,
10995: kyä mainintoja siitä, että toimeenpannun
10996: devalvaation johdosta rahtimaksuja tullaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
10997: entisestään korottamaan. Kun rahtimaksu- tulo- ja menoarvion 15 Pl. II: 38 mo-
10998: jen korottaminen varmimmin estää teollista mentille lisäystä 300 miljoonaa mark-
10999: kehitystä, ei siihen olisi missään tapauksessa kaa käytettäväksi maaseudun teollista
11000: mentävä, vaan kaikin käytettävissä olevin kehitystä haittaavien ja estävien rau-
11001: keinoin olisi pyrittävä siihen, että rahtimak- tatiellä perittävien raktimaksujen
11002: sut pysyvät ainakin ennallaan ja samalla alentamiseksi tai ainakin ennallaan
11003: tulevat korjatuiksi oikeudenmukaisiksi. Val- pysyttämiseksi ja tekisi samalla vas-
11004: tionrautateiden taloudenhoidon yleisistä pe- taavan lisäyksen 5 Os. I: 8 momen-
11005: rusteista annetun lain mukaan korvataan val- tille.
11006: tionrautateille siinä tapauksessa, että kulje-
11007: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11008:
11009: Veikko Vennamo. Eino E. Heikura. Eino Rytinki.
11010: 1211
11011:
11012: IV,416. - Rah.al. N:o 245.
11013:
11014:
11015:
11016:
11017: M. Mattila. ym.: fl-Iäärärahan osoittamisesta tutkimuksen suo-
11018: rittamiseksi yhteiskunnan antaman tuen jakaantumisesta
11019: eri elinkeinoalojen ja ammattien kesken.
11020:
11021:
11022: E d u s k u n n a ll e.
11023:
11024: Yhteiskunnan välittömästi tai välillisesti väärän arvostelun kohteeksi suna maarm,
11025: eri elinkeinoaloille ja ammateille antaman että eräillä tahoilla pidetään vain maatalou-
11026: todellisen tuen laaduista ja määristä ovat den harjoittajia kaikenlaisten avustusten ja
11027: laajat kansalaispiirit täysin tietämättömiä, tukipalkkioiden saajina. Sensijaan usea elin-
11028: mikä varmastikin johtuu siitä, että valtio- keinoala tai ammatti, joka saa hyvinkin
11029: taloutemme koneisto on siksi monisäikeinen, suurta tukea, on välttynyt julkisuudessa esi-
11030: ettei tavallinen kansalainen voi saada siitä tetyiltä maininnoilta.
11031: selvää kokonaiskuvaa. Tällainen tietämättö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11032: myys aiheuttaa paljon vääriä käsityksiä, kunnioittaen,
11033: jopa katkeruutta ja vihaa eräiden elinkeino-
11034: jen harjoittajia kohtaan. Julkinen sanakaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11035: ei ole voinut välttyä esittämästä harhaan- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
11036: johtavia tietoja eri elinkeinoalojen saamasta kaa tutkimuksen suorittamiseksi siitä,
11037: yhteiskunnallisesta tuesta. Aivan erikoisesti miten yhteiskunnan eri muodoin an-
11038: on maamme maatalous joutunut harhautta- tama tuki jakaantuu eri elinkeinoalo-
11039: vien ja liioiteltujen tietojen levittämisestä jen ja ammattien kesken.
11040: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1957.
11041:
11042: Matti Mattila.. Eino E. Heikura..
11043: Eino Uusitalo. Toivo Antila..
11044: Onni Mannila.. Eeli Erkkilä.
11045: Nestori Kaasalainen. Eino Rytinki.
11046: J. F. Pöykkö. Esa. Koivusilta.
11047: 1212
11048:
11049: IV,417. - B.a.h.al. N:o 246.
11050:
11051:
11052:
11053:
11054: Kämäräinen ym.: "A'Iääriirahan osoittamisesta jauhojen hin-
11055: nan alentamiseksi viljan alituotantoalueilla.
11056:
11057:
11058: E d u s k u n n a 11 e.
11059:
11060: Maamme maatalouden tuotanto on viime Samoin on asianlaita ansiotyöstä elävillä
11061: aikoina kohdistunut pääasiassa maidon ja perheillä. Kun näillä seuduilla on viime
11062: voin tuotantoon. Se on tapahtunut suuressa vuosina esiintynyt laajaa työttömyyttä ja sen
11063: määrin viljanviljelyksen kustannuksella. Kun vuoksi rahatulot ansiotyöstä elävissä pienvil-
11064: maidon tuotanto ylittää suuresti oman maan jelijäperheissä eivät ole niin varmalla poh-
11065: kulutuksen, viedään voita ja juustoa ulko- jalla, että ne voisivat turvata riittävän toi-
11066: maille ja siitä viennistä joudutaan maksa- meentulon, olisi syytä vähävaraisille ja pien-
11067: maan ns. vientipalkkioita. Toiselta puolen tuloosille kansalaisille antaa alennusta jau-
11068: leipäviljan tuotanto ei vastaa kulutusta. hojen hinnoista ja helpottaa siten heidän toi-
11069: Tästä syystä on viime aikoina pyritty lisää- meentuloaan. Tämä kävisi parhaiten päinsä
11070: mään kotimaista viljatuotantoa. Sen joh- hinnanalennuskorttijärjestelmän kautta. Tätä
11071: dosta on korotettu viljan tuottajahintaa. varten olisi otettava määräraha v. 1958 tulo-
11072: Siitä on seurannut vastaava leivän ja jau- ja menoarvioon ja hinnanalennuksen pitäisi
11073: hojen hintojen nousu. Ruisjauhojen hinta mielestäni olla ainakin 5 mk kilolta.
11074: on ainakin maamme keski-, itä- ja pohjois- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11075: osissa nykyisin yli 50 mk kilolta. Näissä nioittavasti,
11076: osissa maata on suuri määrä pienviljelijöitä
11077: vielä siinä asemassa, että peltoala on aivan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11078: liian pieni ja siitä syystä joudutaan osta- tulo- ja menoarvioon 125 miljoonan
11079: maan ruisjauhoja. Niiden osto suurissa per- markan suuruisen määrärahan jauho-
11080: heissä vaatii jo kuukaudessa varsin huomat- jen hinnan alentamista varten pientu-
11081: tavan rahamäärän ja pitäisi edellyttää var- loist'lle viljelijä- ja ansiotyöstä eläville
11082: moja rahatuloja. perheille viljan alituotantoalueilla.
11083: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
11084:
11085: Kalle Kämäräinen. Artturi Jämsen.
11086: M. 0. Lahtela. M. Honkavaara.
11087: 1213
11088:
11089: IV,418. - Rah.al. N:o 247.
11090:
11091:
11092:
11093:
11094: Raunio ym.: Määränihan osoittamisesta vaikeassa taloudelli-
11095: sessa asemassa olevien omakotitalojen omistajien indeksi-
11096: ehtoisten lainojen indeksin aiheuttaman korotuksen kor-
11097: vaamiseksi.
11098:
11099:
11100: E d u s k u n n a ll e.
11101:
11102: Indeksiehtoisten talletusten tultua otetuksi lähinnä omaan yritteliäisyyteen perustuvaa
11103: käytäntöön on jouduttu tilanteeseen, jolloin ja yhteiskunnan kannalta puollettavaa
11104: pankkien ja luottoja myöntävien laitosten asuntotuotantoa, ei voida ajatella, että vai-
11105: taholta on otettu käytäntöön myös indeksi- keuksien kohdatessa tämä asuntotuotanto-
11106: ehdot antolainaukseen. Tämä on aiheutta- muoto joutuisi kärsimään niin kohtuuttomia
11107: massa luotonottajille monasti hyvinkin vai- rasituksia kuin nyt on tapahtunut.
11108: keita tilanteita. Säästöpankit ja osuuskas- Indeksitalletusten yhä voimakkaasti li-
11109: sat perivät lainojen indeksikorotukset koron- sääntyessä, kuten on tapahtunut devalvoinnin
11110: maksun yhteydessä, kun vakuutuslaitokset jälkeen, kasvaa sitä mukaa myös lainoissa
11111: yleensä liittävät indeksiehdosta aiheutuvan indeksikorotus. Lopuksi saatetaan joutua
11112: lisän velkapääomaan, joka siten jatkuvasti hyvinkin korkeisiin indeksin aiheuttamiin
11113: kasvaa. Lainanottajille on tilanne sitä vai- suorituksiin lainojen osalta, ja niistä selviy-
11114: keampi, mitä heikommassa taloudellisessa ase- tyminen tulee varmasti tuottamaan vaikeuk-
11115: massa lainanottaja on. Varsinkin suuriper- sia. Tämän vuoksi olisi paikallaan, että val-
11116: heiset omakotitalojen omistajat ja muutkin tion taholta tuettaisiin heikossa taloudelli-
11117: pienellä palkalla työskentelevät ovat jo nyt sessa asemassa olevia omakotitalon omistajia,
11118: joutuneet maksuvaikeuksiin. Onpa tullut jotka eivät itse selviydy indeksin aiheutta-
11119: tietoon jo useita tapauksia, jolloin asianomai- masta lainan korotusten suorituksesta.
11120: set rakentajat ovat pakotettuja luopumaan Edellä olevan perusteella ehdotammekin
11121: rakentamistaan taloista. Kun ei ole asian- kunnioittaen,
11122: mukaista, että nämä jo omia pieniä varojaan
11123: ja omaa työtään uhranneet vähävaraiset ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11124: kentajat joutuisivat myymään talonsa mo- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
11125: nastikin alle todellisten kustannusten, olisi markkaa vaikeassa taloudellisessa ase-
11126: valtiovallan puututtava asiaan. Monet kun- massa olevien omakotitalojen omista-
11127: nat ovat jo joutuneet uhraamaan varojaan jien indeksiehtoisten lainojen indek-
11128: pelastaessaan sosiaalilautakunnan toimesta sin aiheuttaman korotuksen korvaami-
11129: näitä vaikeimpia tapauksia. seksi.
11130: Kun omakotitalojen rakentaminen on ollut
11131: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11132:
11133: Eino Raunio. Urho Kulovaara. Kalle Kauhanen.
11134: Impi Lukkarinen. Arvo Sävelä. Vappu Heinonen.
11135: Arvi Turkka. Kustaa Alanko. K. F. Haapasalo.
11136: Laura Brander-Wallin. Veikko Kokkola. Mikko Hult.
11137: Väinö Tikkaoja. Kaisa Hiilelä. Rafael Paasio.
11138: Martta Salmela-Järvinen. Viljo Virtanen. Elli Nurminen.
11139: Veikko Helle.
11140:
11141: 31 E 815/57
11142: 1214
11143:
11144: IV,419. - Rah.al. N: o 248.
11145:
11146:
11147:
11148:
11149: A. Leikola ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeimman tek-
11150: nillisen henkilökunnan palkkausten järjestämistä varten.
11151:
11152:
11153: E d u s k u n n a 11 e.
11154:
11155: Valtion palkkausta tutkimaan asettamien valtiolla ole mahdollisuus kilpailla tehok-
11156: toimikuntien ja komiteoiden mietinnöissä on kaasti yksityisten ja kunnallisten työnanta-
11157: useaan kertaan todettu korkeimman teknil- jien kanssa. Useista valtion laitoksista ja
11158: lisen koulutuksen saaneen henkilökunnan virastoista on muodostunut nuorien, vasta
11159: palkkauksen jälkeenjääminen siitä, mitä yk- opintonsa päättäneiden insinöörien koulutus-
11160: sityiset ja kunnat maksavat vastaavissa ase- paikkoja. Nuoret insinöörit siirtyvät muu-
11161: missa oleville virkamiehilleen. Näitä ei kui- tamien vuosien kuluttua pois valtion palve-
11162: tenkaan palkkojen järjestelyissä ole otettu luksesta muualle, jossa heille on tarjolla
11163: huomioon ja sen aiheuttamat seuraukset ovat paremmin palkattuja tehtäviä.
11164: nyt selvästi nähtävissä. Vaitioneuvosto päätti vuonna 1946, jol-
11165: Useilla aloilla on kehitystä jarruttanut pä- loin tilanne valtion palveluksessa olevien,
11166: tevien insinöörien puute. Maanparannus- ja korkeimman teknillisen koulutuksen saanei-
11167: maanmittaustyöt sekä puhelin-, radio- ja len- den insinöörien palkkauksen osalta oli lähes
11168: nätinyhteyksien parantaminen on viivästy- yhtä kriitillinen kuin nyt, maksaa teknilli-
11169: nyt. Tieverkostoa ja rautatielaitosta ei ole sen korkeakoulun tai muun vastaavan teknil-
11170: pystytty pitämään ajan vaatimusten tasolla. lisen korkeakoulun suorittaneille insinööreille
11171: Oleellisena esteenä teknilliselle kehittymiselle palkanlisää. Samanlaiseen järjestelmään tai
11172: on ollut tarvittavien investointipääomien sopimuspalkkauksen käyttämiseen olisi nyt-
11173: puute, mutta juuri siksi, että investoitavia kin mentävä, jotta valtio pystyisi kunnolli-
11174: pääomia on vähän, on pidettävä huolta siitä, sesti ja taloudellisimmalla tavalla selviyty-
11175: että ne käytetään parhaalla mahdollisella ta- mään niistä teknillisistä tehtävistä, mitkä
11176: valla. Tässä työssä insinöörikunnalla on sille kuuluvat.
11177: tärkeä merkityksensä. Kansantaloudellisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
11178: huomattavan suuri osa teknillisiin tarkoituk-
11179: siin vuosittain investoitavasta pääomasta si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11180: joitetaan valtion tulo- ja menoarvion puit- tulo- ja menoarvioon valtioneuvoston
11181: teissa. Sen vuoksi on valtion ehdottomana harkinnan mukaan käytettäväksi
11182: velvollisuutena huolehtia siitä, että sillä on 200 000 000 markkaa korkeimman tek-
11183: palveluksessaau paras mahdollinen insinööri- nillisen henkilökunnan palkkausten
11184: kunta. Tähän ei kuitenkaan päästä, jollei järjestelyä varten vuodeksi 1958.
11185: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11186:
11187: Aare Leikola. Harras Kyttä.
11188: 1215
11189:
11190: IV,420. - Rah.al. N:o 249.
11191:
11192:
11193:
11194:
11195: A. Leikola ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeimman tek-
11196: nillisen koulutuksen saaneiden tilapäisten ja työsopimus-
11197: suhteessa olevien insinöörien palkkausten järjestämistä
11198: varten.
11199:
11200:
11201: Eduskunnalle.
11202:
11203: Tilapäisten toimihenkilöiden asemaa selvit- mien haitijoina olevien insinöörien keskuu-
11204: telemään asetettu komitea totesi mietinnös- dessa on suurin, niin olisi virkamiesasioiden
11205: sään jo v. 1952, että sellaisten tehtävien neuvottelukunnan tekemä ehdotus toteutet-
11206: hoito, jotka ilmeisesti tulevat jatkumaan pit- tava insinöörivirkojen osalta sellaisenaan.
11207: kähkön ajan ja joita nyt hoitavat tilapäiset Huomattava osa valtion palveluksessa ole-
11208: toimihenkilöt, on saatettava vakinaisemmalle vista insinööreistä työskentelee työmäärä-
11209: kannalle perustamalla niitä varten joko va- rahoilla palkattuna, siis työsopimussuhteessa.
11210: kinaisia virkoja tai toimia taikka ylimääräi- Kuitenkin ovat useiden työsopimussuhteessa
11211: siä toimia. Samaan tulokseen on tullut vir- olevien insinöörien tehtävät täysin rinnastet-
11212: kamiesasioiden neuvottelukuntakin ehdot- tavissa tilapäisten ja nyt ylimääräistettäviksi
11213: taessaan mietinnössään vuodelta 1957, että esitettyjen toimien haitijoina olevien insinöö-
11214: 2 991 tilapäistä tointa muutettaisiin ylimää- rien tehtäviin. Virkamiesasioiden neuvottelu-
11215: räisiksi toimiksi tai eräissä tapauksissa va- kuntakin on ehdotuksessaan todennut, että
11216: kinaisiksi viroiksi tai toimiksi. tilapäisten ja työsuhteessa olevien toimihen-
11217: Tilapäisten toimien muuttamista ylimääräi- kilöiden välistä eroa on ollut vaikeata tar-
11218: siksi ei kuitenkaan hallituksen tulo- ja me- kasti määritellä ja että käytännössä vallitsee
11219: noarvioesityksessä ole tehty virkamiesasioiden huomattavaa kirjavuutta.
11220: neuvottelukunnan tekemän ehdotuksen mu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
11221: kaisesti. Hallituksen esitys on tehty täysin
11222: mielivaltaisesti ja ottamatta huomioon min- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11223: käänlaista kiireellisyys- tai tarpeellisuusjär- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
11224: jestystä. Sen johdosta, että valtion palveluk- kaa käytettäväksi korkeimman teknilli-
11225: sesta jatkuvasti siirtyy insinöörejä muiden sen koulutuksen saaneiden tilapäisten
11226: työnantajien palvelukseen huolestuttavassa ja työsopimussuhteessa olevien insinöö-
11227: määrässä ja siirtyminen juuri tilapäisten toi- rien palkkausten järjestämistä varten.
11228: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11229:
11230: Aare Leikola. Harras Kyttä.
11231: 1216
11232:
11233: IV,421. - Rah.al. N: o 250.
11234:
11235:
11236:
11237:
11238: V. Virtanen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
11239: tien osuudeksi alkoholiyhtiön voittoon.
11240:
11241:
11242: E d u s k u n n a 11 e.
11243:
11244: Kuntia on viime aikoina valtion toimesta prosentti olisi 25 % ja jäljelle jäänyt 25 %
11245: jatkuvasti rasitettu lisäämällä niiden mak- saataisiin käyttää toissijaiseen raittiustyö-
11246: settaviksi monia velvoitteita. Hallituksen hön, kuten urheilun, nuorisotyön ja taiteen
11247: antamassa valtion tulo- ja menoarvioesityk- hyväksi. Tämä siksi, että käsityksemme mu-
11248: sessä vuodelle 1958 jatkuu sama kehitys. kaan nk. toissijainen raittiustyö, jonka tar-
11249: Niinpä mm. kuntien osuutta Alkoholiliikkeen koituksena tulee olla ennenkaikkea nuorison
11250: voittovaroihin on supistettu 140 markkaan vapaa-ajan ohjaaminen oikeille uomilleen, on
11251: henkikirjoitettua asukasta kohden sen ollessa erittäin suuriarvoista raittiustyötä. Tämä
11252: nykyisin 240 markkaa. Näin on jälleen kun- antaisi myös kunnille tähänastista joustavam-
11253: tien tuloja vähennetty ja siis kunnallisve- mat käyttömahdoll:isuudet, jota paitsi sosiaali-
11254: rorasitusta lisätty noin puolella miljardilla ministeriön monimutkainen ja osittain tarkoi-
11255: markalla. tustaan vastaamatonkin tarkastustoiminta
11256: Tämä kehityssuunta ei voi olla oikea. Kun- hel pottuisi.
11257: tien talous on jo nykyisellään ylirasitettu, Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
11258: siitä on veroäyrin keskimääräinen jatkuva nioittaen,
11259: noususuuntaus huolestuttavana todistuksena.
11260: Sen vuoksi käsityksemme mukaan hallituksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11261: tätä tarkoittavaa esitystä ei pitäisi hyväksyä, tulo- ja menoarvioon 15 Pl. lll luvun
11262: vaan kuntien osuus Alkoholiliikkeen voitto- 1 momentille 432 838 000 markan li-
11263: varoista olisi säilytettävä ainakin entisen- säyksen, jotta kunnille voitaisiin ja-
11264: suuruisena. Sensijaan määräystä siitä, että kaa Alkoholiliikkeen voittovarojen
11265: ko. voittovaroista on vähintäin 50 % käytet- osuus .entisen suuruisena eli 240 mark-
11266: tävä ensisij1tiseen raittiustyöhön, voitaisiin kaa henkikirjoitettua asukasta kohden.
11267: mielestämme muuttaa niin, että mainittu
11268: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11269:
11270: Viljo Virtanen. Kalle Kauhanen. Kalle Matilainen.
11271: Veikko Helle. Vappu Heinonen. Arvi Turkka.
11272: Mikko Hult. Arvo Ahonen. Juho Karvonen.
11273: Sulo Hostila. Tyyne Paasivuori. 0. Muikku.
11274: K. F. Haapasalo. Laura Brander-Wallin. Onni Peltonen.
11275: Rafael Paasio. Väinö Leskinen. E. Pusa.
11276: Eino Raunio. Eetu Karjalainen. Impi Lukkarinen.
11277: Edvard Pesonen.
11278: 1217
11279:
11280: IV,422. - Rah.al. N: o 251.
11281:
11282:
11283:
11284:
11285: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
11286: nan- ja kyläteiden rakentamiseen.
11287:
11288:
11289: E d u s k u n n a 11 e.
11290:
11291: Hallitus on ehdottanut tulo- ja menoarvio- minkä asian eduskuntakin on aikaisemmin
11292: esityksessään vuodelle 1958 12 Pl. V: 3 todennut.
11293: ,Kunnan- ja kyläteiden avustaminen" mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11294: mentille 1300 milj. markkaa. Esitetty määrä nioittaen,
11295: on kuitenkin riittämätön, koska se tulee ensi-
11296: sijaisesti käytetyksi keskeneräisten tiehank- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11297: keiden toteuttamiseen. Tästä syystä ei varoja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 15 Pl.
11298: jää riittävasti uusien teiden rakentamista IV: 1 ,Avustukset työttömyyden lie-
11299: varten. Tällaista asiaintilaa ei voida pitää ventämistä varten, valtioneuvoston
11300: tyydyttävänä. Kun teiden rakentamisella sa- käytettäväksi" momentille 300 miljoo-
11301: malla edistetään työllisyyden hoitamista, olisi naa markkaa avustuksiksi kunnan- ja
11302: myös työllisyysvaroja voitava käyttää pu- kyläteiden rakentamista varten.
11303: heena olevien teiden rakentamisavustuksiin,
11304: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11305:
11306: Veikko Vennamo. Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
11307: 1218
11308:
11309: IV,423. - Fin.mot. N: o 252.
11310:
11311:
11312:
11313:
11314: Nordfors m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
11315: yrkesvägledningens fältarbete.
11316:
11317:
11318: Till Riksdagen.
11319:
11320: Frågan om anordnande av yrkesvägled- ningens område, om de svårigheter skall
11321: ning för ungdom har under en följd av år kunna bemästras, som uppstår, då de stora
11322: varit under utredning utan att verkligt årskullarna inom de aUra närmaste åren
11323: effektiva åtgärder vidtagits för åstadkom- söker sig ut på arbetsmarknaden. Såväl
11324: mande av en sådan verksamhet. Endast skola som arbetsmyndigheterna bör engage-
11325: ett fåtal städer har anordnat yrkesvägled- ras i detta arbete. Men framför allt måste
11326: ning i kommunal regi och erhåller i Rtöd anslag beviljas för avlönande av statliga
11327: av lagen om arbetsförmedling statsunder- yrkesvägledare, som i samarbete med de lo-
11328: stöd för denna verksamhet. Det stora fler- kala skolmyndigheterna kan verkställa det
11329: talet av de unga och speciellt landsbygdens egentliga fältarbetet. För detta får inte
11330: ungdom saknar emellertid alla möjligheter det faktum utgöra ett hinder, att riksdagen
11331: att erhålla en saklig yrkesvägledning. som bäst behandlar en av densamma efter-
11332: Statens åtgärder har hittills inskränkt sig lyst och av regeringen avlåten proposition
11333: till grundandet av en yrkesvägledningsbyrå med förslag till lag om yrkesvägledning.
11334: vid ministeriets för kommunikationsväsendet Tvärtom bör denna omständighet ytterligare
11335: · och allmänna arbetena avdelning för arbets- sporra riksdagen till att giva yrkesvägled-
11336: kraftsärenden, vilken byrå till sin disposition n ingsmyndigheterna reella förutsä ttningar
11337: fått ett obetydligt anslag om tre miljoner för en effektiv verksamhet.
11338: mark för anordnande av statlig yrkesväg- Med hänvisning tili ovanstående får un-
11339: ledning på fältet. Med detta anslag har dertecknade härmed vördsamt föreslå,
11340: kunnat avlönas en deltidsanställd distrikts-
11341: inspektör och ett par yrkesvägledare, som att Riksdagen måtte i förslaget till
11342: arbetar i kommunerna närmast omkring inkomst- och utgiftsstat för år 1958
11343: Tammerfors stad. I budgetförslaget för år under 15 Ht. IV: 2 mom. anteckna
11344: 1958 har intet tillägg föreslagits till detta ett tilläggsanslag om 10 miljoner mark
11345: anslag. för den statliga yrkesvägledningens
11346: Det är uppenbart, att det kommer att fältarbete.
11347: krävas kraftåtgärder även på yrkesvägled-
11348: Helsingfors den 3 oktober 1957.
11349:
11350: Kurt Nordfors. K. F. Haapasalo.
11351: Päiviö Hetemäki. Harras Kyttä.
11352: 1219
11353:
11354: IV,423. - Rah.al. N: o 252.
11355: Suomennos.
11356:
11357:
11358:
11359:
11360: Nordfors ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta am-
11361: matinvalinnanohjauksen kenttätoimintaa varten.
11362:
11363:
11364: Eduskunnalle.
11365:
11366: Nuorison ammatinvalinnan ohjauksen jär- mieli hallita niitä vaikeuksia, jotka synty-
11367: jestämiskysymys on vuosikausia ollut selvitte- vät suurten vuosiluokkien hakeutuessa aivan
11368: lyn kohteena ilman että olisi ryhdytty to- lähimmässä tulevaisuudessa työmarkkinoille.
11369: della tehokkaisiin toimenpiteisiin sellaisen Sekä koulu- että työviranomaiset on saatava
11370: toiminnan aikaansaamiseksi. Vain muuta- tähän työhön. Mutta ennen kaikkea on myön-
11371: missa kaupungeissa on järjestetty ammatin- nettävä määrärahoja valtion ammatinvalin-
11372: valinnan ohjausta kunnan johdon alaisena nan ohjaajien palkkaamiseen, jotka yhteis-
11373: ja ne saavat työnvälitystä koskevan lain no- työssä paikallisten kouluviranomaisten kanssa
11374: jalla tätä toimintaa varten valtionavustusta. voivat suorittaa varsinaisen kenttätyön. Tätä
11375: Nuorten ja varsinkin maaseudun nuorison ei saa estää se seikka, että eduskunta par-
11376: suurella enemmistöllä ei kuitenkaan ole mi- haillaan käsittelee toivomaansa ja hallituksen
11377: tään mahdollisuuksia saada asiallista amma- antamaa esitystä laiksi ammatinvalinnan oh-
11378: tinvalinnan ohjausta. jauksesta. Päinvastoin tulee tämän seikan
11379: Valtion toimenpiteet ovat tähän saakka ra- kannustaa eduskuntaa antamaan ammatin-
11380: joittuneet ammatinvalinnan ohjaustoimiston valinnan ohjauksesta huolehtiville viranomai-
11381: perustamiseen kulkulaitosten ja yleisten töi- sille todelliset mahdollisuudet tehokkaaseen
11382: den ministeriön työvoima-asiain osaston toimintaan.
11383: yhteyteen, joka toimisto on saanut käytet- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
11384: täväkseen merkityksettämän 3 milj. mk ehdottavat kunnioittaen,
11385: määrärahan valtion ammatinvalinnan ohjauk-
11386: sen kenttätoiminnan järjestämiseen. Tällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11387: määrärahalla on voitu palkata osa-ajaksi kiin- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. IV luvun
11388: nitetty piiritarkastaja ja pari ammatinvalin- 2 momentille lisäyksenä 10 miljoonaa
11389: nan ohjaajaa, jotka työskentelevät lähinnä markkaa valtion suorittaman amma-
11390: Tampereen kaupungin ympäristökunnissa. tinvalinnanohjauksen kenttätoimintaa
11391: Vuoden 1958 budjettiesityksessä ei ole ehdo- varten.
11392: tettu lainkaan lisäystä tähän määrärahaan.
11393: Myös ammatinvalinnan ohjauksen alalla
11394: vaaditaan ilmeisesti voimatoimenpiteitä, jos
11395: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11396:
11397: Kurt Nordfors. K. F. Haapasalo.
11398: Päiviö Hetemäki. Harras Kyttä.
11399: 1220
11400:
11401: IV,424. - Rah.al. N:o 253.
11402:
11403:
11404:
11405:
11406: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnan-
11407: ohjauksen kenttätyön tehostamista varten.
11408:
11409:
11410: E d u s k u n n a 11 e.
11411:
11412: Ammatinvalinnanohjausneuvoston hyväk- laiskuntaa. Tarvittavalie kolmannelle ohjaa-
11413: symän suunnitelman mukaisesti on tänä jalle olisi jo olemassa tarpeellinen huoneisto-
11414: vuonna ryhdytty antamaan ammatinvalin- tila ja muiden ohjaajien kanssa yhteinen vä-
11415: nanohjausta valtion toimesta neuvoston sopi- lineistö sekä asiantunteva työnjohto piiri-
11416: vimmaksi katsomalla kokeilualueelia Tampe- toimistossa.
11417: reen työvoimapiirissä. Määrärahojen niuk- Kolmen ammatinvalinnanohjaajan toimis-
11418: kuuden takia tämä erityisesti maaseutua pal- toon tarvitaan toimistoapulainen ja lähetti,
11419: veleya kenttätyö on supistunut koskemaan jotka nyt puuttuvat.
11420: niin pientä aluetta, että kokemukset jäävät Riittävän kokemuksen saamiseksi maaseu-
11421: riittämättömiksi ja jo perustetun toimiston dun ammatinvalinnanohjauksesta olisi ryh-
11422: työnjohdon, huoneiston ja välineistön tar- dyttävä pikaisiin ja tehokkaisiin toimenpitei-
11423: joamat mahdollisuudet jäävät tuotuvassa siin, jotta ohjaustyö pääsee myös maaseu-
11424: määrin käyttämättä. Sitävastoin ammatin- dulla nopeasti käyntiin heti tarpeellisen lain
11425: valinnanohjausta koskevan lain käsittelyssä tultua hyväksytyksi. Jo laadituo suunnitel-
11426: kiistanalaisiksi osoittautuneet seikat, jotka man varassa sekä jo perustetun keskustoimis-
11427: koskevat pääasiassa keskusjohdon organisoin- ton tukemana ohjaustyö saadaan parhaalla
11428: tia, eivät ole olleet, eivätkä tulisi olemaan mahdollisella tavalla käyntiin niillä neljällä
11429: kokeiluluontoisen kenttätyön esteenä. Päin ohjausalueella, jotka rajoittuvat edellä mai-
11430: vastoin saadut kokemukset voivat osaltaan nittuun laajennettuun Tampereen ympäristö-
11431: auttaa ratkaisuun mainituissa lain aikaan- alueeseen. Kaikkien viiden alueen yhteinen
11432: saamista jarruttavissa kiistakysymyksissä. väkiluku Tampereen kaupunkia lukuunotta-
11433: Itse ohjaustyön suorittamisen periaatteet matta on noin 282 000 asukasta, ja alue ulot-
11434: ovat yleisesti hyväksytyt. tuu lännessä pitkälle Turun ja Porin lääniin
11435: Ammatinvalinnanohjausneuvoston hyväk- ja pohjoisessa Vaasan lääniin.
11436: symän suunnitelman mukaan työvoimapiiri Esitetyn kokeilukentän monilukuisissa päi-
11437: on jaettava ammatinvalinnanohjausta varten väjatkokouluissa ja muissakin kansakouluissa,
11438: elimellisten seutukuntien muodostamiin oh- samoin kuin ohjausta vailla olevissa kansan-
11439: jausalueisiin niin, että ne väkilukunsa ja ta- opistoissa, on varauduttu antamaan ammatin-
11440: loudellisen rakenteensa puolesta mahdollisim- valinnanohjauksessa tarpeellinen opetus sekä
11441: man hyvin soveltuvat ohjaajien toiminta- muullakin tavoin osallistumaan ohjaukseen ja
11442: alueeksi. Nykyinen toiminta-alue ei vielä tukemaan sitä.
11443: käsitä edes yhtä kokonaista ohjausaluetta, Tälle alueelle perustettujen ja perusteilla
11444: vaan työ rajoittuu kaupunkia ympäröiviin ja olevien monien kuntainliittojen ammattikou-
11445: suurelta osalta esikaupungin luontoisiin lujen ansiosta voidaan suunnitella ja kehi-
11446: alueisiin, joilla toimii kaksi maaseutuohjaa- tellä ammatinvalinnanohjauksen ja ammatti-
11447: jaa. Niinpä aloitettu kenttätyö olisi voitava koululaitoksen välttämättömän yhteistyön
11448: ulottaa vähintään ensimmäisen koealueen muotoja.
11449: sille osalle, joka käsittää Tampereen liikenne- Ehdotetuna kenttätyöalueella ohjaustyötä
11450: alueen kaakkoisen ja itäisen seutukunnan ja kokemusten hankintaa ovat omiaan tehos-
11451: kahdeksan maa- ja metsätalousvaltaista maa- tamaan alueella toimivat maakuntaliitto ja
11452: IV,424. - Tienari ym. 1221
11453:
11454: seutusuunnitteluliitto, jotka pystyvät pitä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11455: mään ohjausviranomaiset paikallisen ja valta- tulo- ja menoarvioon 6 500 000 markan
11456: kunnallisen suunnittelutyön tuntumassa. määrärahan valtion harjoittaman am-
11457: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- matinvalinnanohjauksen kenttätyön
11458: nioittaen, laajentamista ja tehostamista varten.
11459: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
11460:
11461: Artturi Tienari. Aare Leikola. Veikko Helle.
11462: Arvi Turkka. Harras Kyttä. Helge Miettunen.
11463: Sven Högström. Rafael Paasio. Armas Leinonen.
11464: Väinö Leskinen. Erkki W. Mohell. A. Pasanen.
11465: Juho Tenhiälä. K. F. Haapasalo. Varma K. Turunen.
11466:
11467:
11468:
11469:
11470: 32 E 815/57
11471: 1222
11472:
11473: IV,425. - Rah.al. N:o 254.
11474:
11475:
11476: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun erikois-
11477: olosuhteisiin perehtyneen tarkastajan viran perustami-
11478: seksi ammatinvalinnanohjaustoimistoon.
11479:
11480:
11481: Eduskunnalle.
11482:
11483: Maassamme on ryhdytty kiinnittämään en- dun elinkeinoelämän jatkuvaan kehittämi-
11484: tistä suurempaa huomiota ammatinvalinnan- seen ja uusien työtilaisuuksien luomiseen,
11485: ohjauksen järjestämiseen nuorisolle. Erityi- sekä
11486: sesti viime vuosina, jolloin työllisyyden hoito - pystyy tehokkaasti myötävaikuttamaan
11487: on muodostunut vaikeaksi, on tultu huomaa- ammattikasvatustoimenpiteiden järj estämi-
11488: maan, että rasittavimpana tulee työttömyy- seen maaseutuoloissa ja tarkoituksenmukai-
11489: den paine ammattitaidottoman väestön puo- sesti toteuttamaan maaseutunuorison työhön-
11490: lelta. Ammattitaidottoman väestön suuri sijoituksen.
11491: lukumäärä maassamme ei johdu ainoastaan Edellisessä kohdassa tarkoitetussa mielessä
11492: ammattikoulujen puutteesta, vaan osaltaan olisi ammatinvalinnanohjauksen keskuselimen
11493: myöskin vajavaisesta ammatinvalinnanoh- henkilökuntaa vahvistettava maaseudun eri-
11494: jauksesta, joka toiminta ottaa vasta alku- koisoloihin perehtyneenä tarkastajana."
11495: askeleitaan. Ammatinvalinnanohjaustoimiston taholta
11496: Ammatinvalinnanohjaustoimintaa ohjaa ja on ilmoitettu, ettei se pysty nykyisillä työ-
11497: suunnittelee ammatinvalinnanohjausneuvosto voimilla hoitamaan käytännöllisesti katsoen
11498: apunaan ammatinvalinnanohjaustoimisto. ollenkaan maaseutunuorison ammatinvalin-
11499: Eräät maaseudulla toimivat järjestöt kiin- nanohjaustoimintaa. Näin ollen jää maaseutu
11500: nittivät keväällä 1957 ammatinvalinnan- epäoikeudenmukaiseen asemaan, josta koituva
11501: ohjausneuvoston huomiota niihin erikoisolo- haitta on erittäin suuri myöskin kansantalou-
11502: suhteisiin, jotka vallitsevat maaseudun nuo- temme tulevan kehityksen kannalta. Siitä
11503: rison ammatinvalinnanohjauksen kohdalla. huolimatta, että ammatinvalinnanohjausta
11504: Tällöin asetti neuvosto hallitusneuvos Jouni koskeva lainsäädäntätyö on vielä eduskun-
11505: Hakkaraisen puheenjohdolla erityisen maa- nassa kesken, olisi erittäin tärkeätä, että
11506: seutujaoston tutkimaan maaseudun ammatin- eduskunta huomioisi jo nyt maaseutujaoston
11507: valinnanohjausta ja tekemään esityksensä esityksen, sillä saakoonpa ko. laki minkä
11508: niistä toimenpiteistä, joihin tässä suhteessa muodon hyvänsä, se kuitenkin tarvitsee am-
11509: olisi ryhdyttävä. matinvalinnanohjaustoimiston ja siellä maa-
11510: Sanottu maaseutujaosto on jättänyt am- seudun erikoisolosuhteisiin perehtyneen tar-
11511: matinvalinnanohjausneuvostolle välimietin- kastajan.
11512: tönsä, jossa sanotaan mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11513: - ,Ammatinvalinnanohjauksen keskuseli- nioittaen,
11514: men työ olisi järjestettävä siten, että se
11515: - pystyy kiinteässä yhteistyössä maaseu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11516: dun ongelmia selvittävien järjestöjen ja elin- tulo- ja menoarvioon 1 200 000 mar-
11517: ten kanssa huolehtimaan siitä, että maaseu- kan määrärahan maaseudun erikoisolo-
11518: dun ammatinvalinnanohjaus saa maaseudun suhteisiin perehtyneen tarkastajan vi-
11519: olosuhteiden vaatiman sisällön, ran perustamista varten ammatin-
11520: - kykenee osaltaan myötävaikuttamaan valinnanohjaustoimistoon.
11521: niihin pyrkimyksiin, jotka tähtäävät maascu-
11522: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11523:
11524: Eino Uusitalo. Esa Koivusilta. T. Saloranta.
11525: Väinö Rankila. Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä.
11526: Toivo Antila.
11527: 1223
11528:
11529: IV,426. - Rah.al. N: o 255.
11530:
11531:
11532:
11533:
11534: Palovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden ylijohtajan
11535: sopimuspalkkaisen viran perustamiseksi rautatiehallituk-
11536: seen.
11537:
11538:
11539: E d u s k u n n a 11 e.
11540: Valtionrautateiden voimassa oleva, 21 päi- toimenpiteenä perustettava rautatiehallituk-
11541: vänä joulukuuta 1932 annetun hallintoasetuk- seen kaksi ylijohtajan sopimuspaikkaista
11542: sen mukainen hallinto-organisaatio on oleelli- virkaa (17 pl.), joista toinen talous- ja hal-
11543: simmilta osiltaan laadittu jo vuonna 1922. lintoasiain ja toinen liikenneasiain keskitet-
11544: Valtionrautateiden nykyinen hallintojärjes- tyä hoitoa varten. Tarvittava lisämääräraha
11545: telmä on siis jo kolmenkymmenenviiden vuo- on (2 x 2 118 360) 4 236 720 markkaa. Kun
11546: den ikäinen. Tänä aikana niin taloudellisella näiden virkojen perustamisella voidaan sääs-
11547: kuin teknilliselläkin alalla tapahtunut nopea tää yhden johtajan peruspalkkaisen viran
11548: kehitys on johtanut siihen, että valtionrauta- (37 pl.) määräraha, yhteensä 1 788 780 mark-
11549: teiden nykyinen organisaatio ei vastaa enaa kaa, on nettolisäys järjestelystä tässä vai-
11550: sille asetettavia vaatimuksia. Tähän seik- heessa sopimuspalkkoina vain 2 447 940 mark-
11551: kaan on mm. eduskunta kiinnittänyt huo- kaa. On lisäksi huomattava, että tämä ylem-
11552: miota 14 päivänä toukokuuta 1957 lausu- män johtoportaan uudelleen organisointi tulee
11553: massaan toivomuksessa, jossa se kehoittaa aiheuttamaan alempien elinten uudelleen jär-
11554: hallitusta ,ryhtymään kiireellisesti toimen- jestelyissä virkojen ja toimien vähenemisen
11555: piteisiin rautatielaitoksen saattamiseksi sekä kautta monikertaisia palkkasäästöjä samoin
11556: organisatorisessa että teknillisessä suhteessa kuin muitakin kustannussäästöjä koko rauta-
11557: talouselämämme kuljetustarpeen edellyttä- tielaitoksen tehokkaamman ja tarkoituksen-
11558: mälle tasolle". mukaisemman toiminnan ansiosta. Tämä
11559: Nimenomaan valtionrautateiden korkeim- uusi järjestely johtaa seuraavassa vaiheessa
11560: man johdon organisaation kiireellinen uudel- myös siihen, että rautatierakennusosasto lo-
11561: leen järjestely on käynyt välttämättömäksi petetaan itsenäisenä osastona ja siirretään
11562: sen vuoksi, että se ei nykyoloissa ole enää toimistona rataosastoon, jolloin rautatie-
11563: riittävän selväpiirteinen ja tarkoituksen- rakennusosaston johtajan virka sekä useat
11564: mukainen suuren liikelaitoksen organisaa- muut virat ja toimet tullaan esittämään
11565: tioksi, jota paitsi laitoksen ylin johto on ny- lakkautettavaksi.
11566: kyisen organisaation vallitessa sidottu liiaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11567: juoksevien hallinnollisten asiain hoitoon, eikä nioittaen,
11568: voi riittävän tehokkaasti keskittyä johtavaan
11569: ja valvovaan työhön sekä tärkeitten uudis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11570: tusten vaatimaan aloitetoimintaan. Kun sa- tulo- ja menoarvion 18 Pl. I luvun
11571: notun epäkohdan korjaaminen ei enää voi 1 momentille 4 236 720 markan suu-
11572: jäädä odottamaan valtionrautateiden koko ruisen määrärahan kahden ylijohtajan
11573: organisaation uusimista, mikä tehtävä on sopimuspalkkaisen viran perustami-
11574: parhaiten suoritettavissa asteittain alkaen seksi rautatiehallitukseen.
11575: ylemmistä johtoportaista, olisi ensimmäisenä
11576: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11577:
11578: Eino Palovesi. Aaro Kauppi. Atte Pakkanen.
11579: Harras Kyttä. Yrjö Hautala. Eemil Luukka.
11580: N. Kosola. Artturi Jämsen. Leo Häppölä.
11581: 1224
11582:
11583: IV,427. - Rah.al. N: o 256. ,
11584:
11585:
11586:
11587:
11588: Palovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta matka-
11589: apurahoiksi rautatieopintoja varten.
11590:
11591:
11592: E d u s k u n n a 11 e.
11593:
11594: Tulo- ja menoarviossa (18 Pl. I: 7) on on välttämätöntä, että huomattavasti run-
11595: varattu 200 000 markkaa matka-apurahoiksi saampi niin insinööri- kuin muu henkilökun-
11596: rautatieopintoja varten. Määräraha on esiin- takin pääsee vuosittain tutustumaan rautatie-
11597: tynyt saman suuruisena jo vuodesta 1946 oloihin ja -laitoksiin ulkomailla.
11598: :lähtien. Tämän määrärahan turvin ei voida Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11599: lähettää vuosittain kuin 2-4 henkilöä aivan kunnioittaen,
11600: lyhyelle ulkomaiselle opintomatkalle. Ottaen
11601: huomioon rautatielaitoksemme sodan aikana että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11602: alkaneen teknillisen jälkeenjääneisyyden ja tulo- ja menoarvion 18 Pl. I luvun
11603: nyt ajankohtaisiksi tulleet valtionrautateiden 7 momentille 2 600 000 markan suu-
11604: dieselöinnin, suuret opastin- ja turvalaite- ruisen lisäyksen käytettäväksi matka-
11605: työt, veturien varustamisen radiolla ja koko apurahoiksi rautatieopintoja varten.
11606: valtionrautateiden sähköistäruiskysymyksen
11607: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11608:
11609: Eino Palovesi. Artturi Jämsen.
11610: Aaro Kauppi. Atte Pakkanen.
11611: Yrjö Hautala. Leo Häppölä.
11612: Eemil Luukka.
11613: 1225
11614:
11615: IV,428.- Rah.al. N:o 257.
11616:
11617:
11618:
11619:
11620: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta junamiesten palk-
11621: kausluokan korotusta varten määrävuosien kuluttua.
11622:
11623:
11624: Eduskunnalle.
11625:
11626: Usealle valtion viran- ja toimenhaltijaryh- tööreihin nähden, eli palkkaluokan korotus
11627: mälle (veturinkuljettajat ja lämmittäjät, myönnettävä 5 vuoden palveluksen jälkeen.
11628: konduktöörit, vaunuvoitelijat, eräät valtion- Todettakoon lisäksi, että junamiesten liittä-
11629: rautateiden toimistoapulaisryhmät, asemamie- minen mainitun järjestelyn piiriin ei vaikuta
11630: het, oppikoulun opettajat jne.) maksetaan millään tavoin sekaannuttavasti nykyään voi-
11631: palkkaus 1-2 palkkaluokkaa korkeampana, massa olevaan valtion palkkausjärjestelmään
11632: kun ne ovat määräajan (3-5-10 vuotta) kokonaisuutena, sillä sen toteuttamisen jäl-
11633: suorittaneet virkansa ja toimensa edellyttä- keenkin muodostuisi vanhemman junamiehen
11634: mää tehtävää. Onkin todettava, että tämä ja nuoremman konduktöörin välinen palkka-
11635: palkkausmenettely on otettu yleisesti käytän- ero kahdeksi palkkaluokaksi.
11636: töön nimenomaan rautateiden palveluksessa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11637: oleviin viran- ja toimenhaltijaryhmiin näh-
11638: den. Koska näin ollen ei ole pidettävä oikeu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11639: denmukaisena eikä perusteltuna, että tämän tulo- ja menoarvion 18 Pl. II luvun
11640: järjestelyn ulkopuolelle on jäänyt junamies- 1 ja 2 momentin kohdalle palkkausluo-
11641: ten ryhmä valtionrautateillä, olisikin paikal- kan korotusta varten määrävuosien ku-
11642: laan, että heihin nähden sovellettaisiin yllä luttua valtionrautateiden junamiehille
11643: mainittua yleistä periaatetta ja yhdenmukai- lisäyksenä yhteensä 33 000 000 mark-
11644: suuden vuoksi samalla tavalla kuin konduk- kaa.
11645: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
11646:
11647: Juho Tenhiälä. Armi Hosia.
11648: Leo I. Mattila. Kaarlo Kajatsalo.
11649: 1226
11650:
11651: IV,429. - Rah.al. N: o 258.
11652:
11653:
11654:
11655:
11656: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
11657: liikenneosaston linjahallinnon junaohjaajina toimivien ti-
11658: lapäisten 1 luokan kirjurien toimien ylimääräistämiseksi.
11659:
11660:
11661: Eduskunnalle.
11662:
11663: Valtionrautateillä käytännössä oleva juna- määrässä perustumaan tähän järjestelmään.
11664: ohjausjärjestelmä perustuu sille periaatteelle, Tästä syystä on myös pidettävä johdonmu-
11665: että useita rataosia käsittävin junaohjaus- kaisena, että junien keskitetyn kulun hoita-
11666: aluein liikennettä seuraamalla pysytään siitä jina ja valvojina toimivien junaohjaajien ti-
11667: kokonaisuutena jatkuvasti selvillä ja siten lapäiset toimet saatetaan nykyistä vakinai-
11668: pystytään liikenteen tarkoituksenmukaiseen semmalle kannalle.
11669: hoitamiseen. Keskeinen asema tässä järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11670: telmässä on junaohjaajalla, joka toimii ju- nioittaen,
11671: nien kulun keskitetyn hoitamisen ja valvon-
11672: nan aikaansaamiseksi rataverkolla ja toimin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11673: nassaan joutuu antamaan ohjeita ja mää- tulo- ja menoa-rvioon 24 000 markkaa
11674: räyksiä alueensa junanlähettäjille ja muille- valtionrautateiden liikenneosaston lin-
11675: kin liikenteestä välittömästi huolehtiville. jahallinnon junaohjaajien tilapäisten
11676: Junaohjausjärjestelmä on keskitetyn lii- 1. luokan kirjurin a. p. toimien muut-
11677: kenteenhoidon kannalta välttämätön, minkä tamiseksi ylimääräisiksi 1 l. kirjurin
11678: johdosta liikenteen ohjaaminen ja valvonta a. p. toimiksi.
11679: tulee vastaisuudessakin yhä suuremmassa
11680: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
11681:
11682: Kaarlo Kajatsalo. Leo I. Mattila.
11683: 1227
11684:
11685: IV,430. - Rah.al. N: o 259.
11686:
11687:
11688:
11689:
11690: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksen
11691: suorittamiseksi eräille valtionrautateiden toimenhaltija-
11692: ryhmille.
11693:
11694:
11695: E d u s k u n n a ll e.
11696:
11697: Virkapukuavustusta suoritetaan valtion den huonommassa asemassa kuin toiset vas-
11698: rautateiden niille viran ja toimen haitijoille taavanlaisissa oloissa työskentelevät, on val-
11699: sekä ylimääräisille toimen haltijoille, jotka litseva olotila vihdoinkin korjattava. Puku-
11700: ovat velvollisia käyttämään virkapukua ja avustuksen saaJam puna laajennettaessa
11701: jotka joutuvat välittömästi tekemisiin mat- edellä esittämällämme tavalla ja avustuksen
11702: kustavan yleisön kanssa. Pukuavustusta suo- suuruuden ollessa 7 700 markkaa vuodessa
11703: ritetaan myös eräille niille viran ja toimen aiheutuu pukuavustusmenoihin lisäystä noin
11704: haltijoille, jotka työn likaisuuden tai muiden 25 000 000 markkaa.
11705: syiden takia joutuvat huomattavasti kulutta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11706: maan vaatteita. Pukuavustuksen asemasta on
11707: eräille toimenhaltijaryhmille annettu laina- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11708: suojapuku. Näiden pukuavustusten ulkopuo- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
11709: lelle on kuitenkin jäänyt useita toimenhal- 1 momentille 14 000 000 markkaa ja
11710: tijaryhmiä, kuten varikkojen ja veturitallien 18 Pl. II luvun 2 moment-ille
11711: henkilökunnat, ratavartijat, vaunumiehistö 11 000 000 markkaa pukuavustusten
11712: ja siivoojat, jotka tekevät likal.sta ja huo- suorittamiseksi valtionrautateiden va-
11713: mattavasti työpukuja kuluttavaa työtä. rikkojen ja veturitallien henkilökun-
11714: Kun on kohtuutonta, että nämä ryhmät nille, ratavartijoille, siivoojille ym.
11715: ovat jatkuvasti sanottuun avustukseen näh- vastaaville toimen haltijoille.
11716: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11717:
11718: Leo Suonpää. Nestori Nurminen.
11719: Matti Koivunen. Toivo Åsvik.
11720: Eino Roine. Tauno Kelovesi.
11721: Paavo Aitio. Lauri Myllymäki.
11722: 1228
11723:
11724: IV,431 - Rah.al. N: o 260.
11725:
11726:
11727:
11728:
11729: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden posti- ja
11730: lennätinhallituksen teknillisten toimien vakinaistamiseksi.
11731:
11732:
11733: E d u s k u n n a ll e.
11734:
11735: Puhelin- ja lennätinliikenteen jatkuvasti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11736: kasvaessa maassamme ei posti- ja lennätin- nioittaen,
11737: laitoksen alaisen teknillisen virkamieskunnan
11738: vakinaisia virkoja ole perustettu samassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11739: suhteessa, vaan on vakinaisten ja ylimääräis- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V: 1 mo-
11740: ten viranhaltijoiden välinen suhde päässyt mentille 9 240 900 markkaa neljän
11741: kasvamaan suhteettomaksi. Kun kuitenkin 26 pl:n linj~tarkastajan, neljän 23
11742: eduskunta jo vuoden 1957 tulo- ja meno- pl:n ensimmäisen teknikon, kahden
11743: arvioesityksen käsittelyn yhteydessä totesi, 21 pl:n ensimmäisen teknikon ja kah-
11744: että posti- ja lennätinlaitoksessa hoidetaan den 18 pl:n teknikon ylimääräisten
11745: suuri määrä pysyväisluontoisia tehtäviä tila- toimien muuttamiseksi vakinaisiksi
11746: päisen ja ylimääräisen työvoiman turvin, sekä 18 Pl. V: 2 momentille 19 310 520
11747: olisi hallituksen heti kiinnitettävä huomiota markkaa kuuden 26 pl:n linjatarkas-
11748: tämän epäkohdan poistamiseksi. tajan, kolmen 23 pl: n ensimmäisen
11749: Hallitus ei kuitenkaan ole vuoden 1958 teknikon 2 l. yp., kolmen 21 pl:n en-
11750: menoarvion yhteydessä kiinnittänyt huo- simmäisen teknikon 2 l. ap., kolmen
11751: miota ylimääräisten virkojen ja toimien va- 19 pl:n teknikon, neljän 18 pl:n tek-
11752: kinaistamiseen, vaikka ylimääräisten toimen- nikon, yhden 17 pl:n puhelinmestarin
11753: haltijain palkkaukseen varatulta momentilta ja yhdeksän 16 pl:n asentajan ylimää-
11754: voidaan vähentää vakinaisten toimenhaltijain räisten toimien muwttamiseksi vaki-
11755: palkkauksiin käytettävät varat, eikä järjes- naisiksi.
11756: telystä aiheudu mitään menoja.
11757: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
11758:
11759: Leo I. Mattila. Kaarlo Kajatsalo. Harras Kyttä.
11760: Artturi Tienari. Eino Saari. Aare Leikola.
11761: 1229
11762:
11763: IV,432. - Rah.al. N: o 261.
11764:
11765: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
11766: räisten tointen vakinaistamiseksi posti- ja lennätinlaitok-
11767: sessa.
11768:
11769: E d u s k u n n a ll e.
11770:
11771: Hallituksen esityksen vuoden 1958 tulo- ja Toimistoluokkaan kohonneella postitoimipai-
11772: menoarvioksi toteuduttua tulee posti- ja len- kalla on takanaan pitkä kehitysaika alempi-
11773: nätinlaitoksen linjahallinnossa olemaan kir- asteisena toimipaikkana. Kun sitten asutuk-
11774: jureita yp. vakinaisina 613 ja ylimääräisinä sen vakiintuessa ja postia tarvittaessa yhä
11775: 469, kirjureita ap. vakinaisina 219 ja yli- monipuolisemmissa asioissa vihdoin peruste-
11776: määräisinä 413. Näin ollen olisi ylimääräi- taan posti- ja lennätintoimisto, ei tätä enää
11777: siä vielä kirjureista yp. 43 % ja kirjureista missään mielessä voi pitää ylimääräisenä.
11778: ap. peräti 65 %· Kun lisäksi otetaan huo- Asiaa henkilökuntakysymyksenä tarkastel-
11779: mioon, että postiapulaisia on, hallituksen nyt lessa voidaan taas todeta, että toimistonhoi-
11780: esittämät 50 mukaanluettuina, ylimääräisinä tajaksi otetaan vain alemmissa viroissa mo-
11781: 600 eikä lainkaan vakinaisina, havaitaan, että nivuotisen kokemuksen saavuttaneita henki-
11782: posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon löitä, jotka hekään eivät ole suinkaan ,yli-
11783: alimmista postiviroista ja toimista edelleen määräisiä". Epäkohdan korjaamiseksi olisi
11784: suhteettoman suuri osa jäisi ylimääräisiksi. posti- ja lennätinlaitokseen perustettava seu-
11785: Kuitenkin kaikki luetellut virat ja toimet raavat peruspalkkaiset virat, jolloin vastaa-
11786: ovat posti- ja lennätinlaitoksen yhä laajene- vat ylimääräiset toimet voidaan lakkauttaa:
11787: van liikenteen hoitamiseksi jatkuvasti tar-
11788: Peruspalkka
11789: peellisia.
11790: Kun vakinaisen kirjurin viran saantiin 5 toimistonhoitajaa, 1 1. (22 pl.) 543 300
11791: postissa kuluu nykyisin yli kymmenen 18 " 2 1. (20 pl.) 493 800
11792: vuotta, saataisiin ylimääräisiä kirjurin toi- 30 " 3 1. (18 pl.) 450 600
11793: mia vakinaistamaila asianomaisten etenemis- 40 " 4 1. (16 pl.) 411300
11794: mahdollisuudet ja siis virkaura nykyistä koh- Edellä mainittujen kirjurin ja toimiston-
11795: tuullisemmaksi. Kun vastaavat ylimääräiset hoitajan virkojen perustamiseen tarvitaan
11796: toimet voidaan lakkauttaa, eikä valtiolle toi- lisäystä momentille 18 Pl. VI: 1 peruspalk-
11797: menpiteestä siten aiheudu palkkausmenojen koihin 132 009 900 mk, ikälisiin 24 691 500
11798: eikä muidenkaan menojen Hsäystä, olisi jo mk ja kalliinpaikanlisiin 10 801 860 mk eli
11799: kohtuussyistä menoarvioesityksessä esitetty- yhteensä 167 503 260 mk. Vastaavasti voi-
11800: jen lisäksi nykyisistä ylimääräisistä kirjurin daan 18 Pl. VI: 2 momentilta vähentää
11801: toimista vakinaistettava vielä osa perusta- 167 503 260 mk. Epäkohdan korjaamisesta
11802: malla 100 kirjurin yp. (15 pl.) ja 150 kir- ei siis aiheudu valtiolle lisämenoja.
11803: jurin ap. (12 pl.) virkaa lakkauttamaHa vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11804: taavat ylimääräiset toimet. nioittaen,
11805: Taisen posti- ja lennätinlaitoksen virkaili-
11806: jaryhmän, jonka suhteen vakinaistamiset että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11807: ovat tarpeellisia, muodostavat toimistonhoi- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
11808: tajat. Asutuksen laajentuessa ja tihey- 1 momentille 167 503 260 markan
11809: tyessä joudutaan perustamaan uusia ja ko- määrärahan edellä lueteltujen kirju-
11810: rottamaan entisiä postitoimipaikkoja toimi- rin ja toimistonhoitajan virkojen
11811: valtuuksien mukaan Iaaditussa luokituksessa. perustamiseksi.
11812: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
11813:
11814: Leo I. Mattila. Eino Saari. Aare Leikola.
11815: Artturi Tienari. Harras Kyttä. Armi Hosia.
11816: 33 E 815/57
11817: 1230
11818:
11819: IV,433. - Rah.al. N: o 262.
11820:
11821:
11822:
11823:
11824: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden posti- ja
11825: lennätinhallituksen linjahallinnon toimien uudelleen jär-
11826: jestelyä varten.
11827:
11828:
11829: Eduskunnalle.
11830:
11831: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion kä- Edellä olevaan viitaten esitämmekin kun-
11832: sittelyn yhteydessä eduskunta lausui toivo- nioittaen,
11833: muksen valtion viran ja toimenhaltijain vir-
11834: kojen uudelleen järjestelystä. Tähän sisäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11835: tyivät myös silloin aloitteen pohjalla käsitel- tulo- ja menoarvion asianomaiselle
11836: lyt posti- ja lennätinhallituksen linjahallin- momentille 724 920 markkaa 5 vaki-
11837: non eräät toimet. Ensi vuoden tulo- ja meno- naisen varastoapulaisen toimen 12 pl.
11838: arvioesitykseen on otettu huomattava määrä muuttamiseksi varastomiehen toimiksi
11839: virkojen uudelleen järjestelyjä, mutta posti- 13 pl., 18 ylimääräisen varastoapulai-
11840: ja lennätinhallituksen linjahallinnon varasto- sen toimen 12 pl. muuttamiseksi va-
11841: apulaisten palkkaluokan korotus sekä heidän rastomiehen 13 pl. toimiksi, 1 ylimää-
11842: muuttamisensa varastomies-nimikkeelle on räisen varastomestarin 2 pl. 15 pl:n
11843: jäänyt huomioimatta. Samoin ei ole otettu toimen muuttamiseksi varastoesimie-
11844: huomioon esitettyä ylimääräisen varastomes- hen 19 pl. toimeksi ja 7 ylimääräisen
11845: tarin toimen muuttamista varastoesimiehen varastomestarin 2 pl. toimen 15 pl.
11846: toimeksi. Niinikään on jäänyt huomioimatta muuttamiseksi varastomestarin 1 pl.
11847: 7 varastomestarin toimen muuttaminen 1 pl. toimiksi 16 pl.
11848: toimiksi.
11849: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
11850:
11851: Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen.
11852: 1231
11853:
11854: IV,434.- Rah.al. N:o 263.
11855:
11856:
11857:
11858:
11859: Kokkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta postiase-
11860: mien ja postipysäkkien hoitajien palkkioihin sekä posti-
11861: ja lennätinlaitoksen tilapäisen henkilökunnan palkkaami-
11862: seen.
11863:
11864:
11865: E d u s k u n n a 11 e.
11866:
11867: Maaseudun postitoimipaikoista on suurin määrä harjoittelijoita pysytetään laitoksen
11868: osa postiasemia ja postipysäkkejä. Asutuk- palveluksessa. Lisäksi tarvitaan satunnaisten
11869: sen jatkuvasti laajentuessa on uusille asutus- töiden suorittamiseen varattua määrärahaa
11870: alueille perustettava lisää sanottuja posti- ruuhkakorvauksiin, jotka varsinkin joulun
11871: toimipaikkoja ja korotettava nykyisiä toimi- aikana muodostavat huomattavan suuren me-
11872: paikkoja liikenteen lisääntymisestä johtuen non.
11873: korkeampiasteisiksi. Jotta maaseudun posti- Edellä olevan perusteella ja koska näitä
11874: liikenne voitaisiin tyydyttävästi hoitaa, olisi tarkoituksia varten olevat määrärahat jo ny-
11875: posti- ja lennätinlaitoksen saatava kohtuul- kyisin ovat riittämättömät, ehdotamme kun-
11876: lisesti määrärahaa sanottujen toimipaikkojen nioittaen,
11877: hoitajien paikkaamista varten.
11878: Posti- ja lennätinlaitoksen säännönmukai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11879: sen liikenteen tehokas hoitaminen vaatii jat- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
11880: kuvasti myös tilapäistä tai satunnaista apu- 2 momentin kohdalle 30 000 000 mar-
11881: henkilökuntaa. Tilapäisiä toimihenkilöitä ja kan suuruisen määrärahan postiase-
11882: satunnaisapulaisia on ollut sijoitettava toimi- mien ja postipysäkkien hoitajien palk-
11883: paikkoihin, joissa välttämättä on todettu tila- kioihin varatun määrärahan korotta-
11884: päistä apua tarvittavan. Myös kasvavien kul- miseksi sekä 200 000 000 markan suu-
11885: jetusten hoitaminen vaatii uutta henkilökun- ruisen määrärahan tilapäisten toimi-
11886: taa. Osa apulaisista työskentelee postiase- henkilöiden, tilapäisten apulaisten ja
11887: milla, joiden posti- ja rahaliikenne vaativat harjoittelijoiden palkkaamiseen ja sa-
11888: postiasemanhoitajan lisäksi apulaisen, osa tunnaisten töiden suorittamiseen ja
11889: puhelintoimipaikoissa puhelinvälitystehtä- uusien tilapäisten toimihenkilöiden
11890: vissä. Laitoksen jatkuva kehitys ja henkilö- palkkaamiseen vara.tun määrärahan
11891: kierto edellyttävät myös, että tarvittava korottamiseksi.
11892: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
11893:
11894: Veikko Kokkola. Sulo Hostila.
11895: Kalle Matilainen. Veikko Helle.
11896: Erkki W. Mohell.
11897: 1232
11898:
11899: IV,435. - Rah.al. N: o 264.
11900:
11901:
11902:
11903:
11904: Kokkola ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
11905: lennätinlaitokselle vuoden kuluessa myönnettäviä ylimää-
11906: räisiä eläkkeitä varten.
11907:
11908:
11909: E d u s k u n n a 11 e.
11910:
11911: Vuoden 1958 tulo- ja menoarvioesityksessä taan vuoden 1958 aikana myönnettävät eläk-
11912: on momentille 18 Pl. VI: 7 merkitty posti- keet mm. maalaiskirjeenkantajille ja posti-
11913: ja lennätinlaitoksen linjahallintoa varten asemien hoitajille, jotka voivat saada vain
11914: vuoden 1958 aikana myönnettäviin ylimää- ylimääräisen eläkkeen.
11915: räisiin eläkkeisiin 2 milj. markkaa. Kun Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
11916: uusiin ylimääräisiin eläkkeisiin on kuluvana tamme,
11917: vuonna tähän mennessä jo käytetty 2.5 milj.
11918: markkaa ja lasketaan vuoden loppuun men- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11919: nessä tarvittavan yhteensä yli 3 milj. mark- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
11920: kaa, olisi vuodeksi 1958 tarkoitusta varten 7 momenh1le vuoden kuluessa myön-
11921: varattava 4 milj. markkaa. Määrärahan saa- nettäviä ylimääräisiä eläkkeitä varten
11922: minen oikean suuruisena on tärkeä sen hallituksen esityksessä olevan määrä-
11923: vuoksi, että sanotusta määrärahasta makse- rahan lisäksi 2 miljoonaa markkaa.
11924: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
11925:
11926: Veikko Kokkola. Kustaa Alanko.
11927: Kalle Matilainen. Veikko Helle.
11928: Arvo Ahonen. Erkki W. Mohell.
11929: Sulo Hostila. Rafael Paasio.
11930: 1233
11931:
11932: IV,436. - Rah.al. N: o 265.
11933:
11934:
11935:
11936: L. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kassaerehdysraho-
11937: jen maksamiseksi posti- ja lennätinlaitoksen kassapalve-
11938: lussa oleville toimihenkilöille.
11939:
11940:
11941: Eduskunnalle.
11942:
11943: Posti- ja lennätinlaitoksen rahaliike on Valtioneuvosto asetti vuoden 1954 alussa
11944: vuoden 1940 jälkeen kasvanut tavattomasti. ns. kassaerehdysrahakomitean suorittamaan
11945: Posti- ja lennätinlaitos onkin nykyisin maan tutkimusta kassapalvelua suorittaville valtion
11946: suurin ja keskeisin rahaliikelaitos, jonka virkamiehille kassapalvelussa sattuvien va-
11947: kautta kulkee valtava osa maamme rahava- jausten valtion varoista korvaamisen tarpeel-
11948: roista. Valtion rahavaroista kulkee postin lisuudesta sekä laatimaan yksityiskohtaisen
11949: kautta noin 90 %, koska muut valtion viras- ehdotuksen korvausjärjestelmäksi. Komitea
11950: tot ja laitokset, kuten yksityisetkin rahalai- sai mietintönsä valmiiksi vuoden 1955 kesä-
11951: tokset, lähettävät rahansa postin kautta. kuussa ja ehdottaa siinä, että kassaerehdys-
11952: Postin rahaliike on jatkuvasti vuosi vuodelta rahoja maksettaisiin mm. posti- ja lennätin-
11953: kasvanut. laitoksessa. Komitean mietinnöstä käy myös
11954: Rinnan laitoksen rahanvaihdon kasvun selville, että maamme useissa rahalaitoksissa
11955: kanssa ovat luonnollisesti myös kassapalvelua jo maksetaan kassaerehdysrahaa, ja että sen
11956: suorittavien postivirkamiesten käsittelemät suorittaminen kassoja haitaville postivirka-
11957: rahamäärät lisääntyneet. Ktm rahaliike on miehille on aivan yleistä ulkomaiden posti-
11958: niin suurta, on selvää, että kassatehtävissä laitoksissa.
11959: toimiville postivirkamiehille sattuu eri syistä Kassaerehdysrahojen tarve on posti- ja
11960: johtuvia kassaerehdyksiä ja virheitä, jotka lennätinlaitoksessa jo aivan välttämätön.
11961: eivät aiheudu asianomaisten huolimattomuu- Kun laitoksen rahaliike jatkuvasti suurenee,
11962: desta, vaan pelkästään inhimillisestä erehty- tilanne muodostuu yhä vaikeammaksi. Kassa-
11963: väisyydestä, ja jotka kassaerehdysrahojen palvelussa toimivien posti- ja lennätinlaitok-
11964: puuttuessa postivirkamiesten on itsensä kor- sen viran ja toimen haltijain vastuuseen ja
11965: vattava. Kassapalvelua suorittavien virka- vahingonvaaraan onkin jo kiireellisesti kiin-
11966: miesten asema on epäoikeudenmukainen myös nitettävä vakavaa huomiota sekä ryhdyttävä
11967: sen johdosta, että vajaukset joutuu virkamies suorittamaan heille kassaerehdysrahoja.
11968: itse maksamaan, mutta ylijäämän hän on vel- Koska asiassa on myös jo ns. kassaerehdys-
11969: vollinen tilittämään valtiolle. Nykyinen rahakomitean yksityiskohtainen ehdotus val-
11970: asiain tila saattaakin kassapalvelussa toimi- miina, ei sen käytännöllinen järjestäminen-
11971: van virkamiehen aseman paljon huonom- kään enää vaadi lisätutkimuksia.
11972: maksi verrattuna muihin vastaaviin virka- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
11973: miehiin, jotka eivät ole kassapalvelussa. tamme kunnioittavasti,
11974: Posti- ja lennätinhallitus on vuodesta 1946 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
11975: lähtien joka vuosi sisällyttänyt tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
11976: arvioehdotukseensa määrärahan kassaerehdys- uudelle momentille kassaerehdysraho-
11977: rahojen maksamista varten, mutta esitystä ei jen maksamista varten posti- ja lennä-
11978: ole hyväksytty hallituksen tulo- ja menoarvio- tinlaitoksen kassapalvelussa toimiville
11979: esitykseen eduskunnalle. virkamiehille 20 000 000 markkaa.
11980: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
11981:
11982: Leo I. Mattila. Harras Kyttä.
11983: Artturi Tienari. Aare Leikola.
11984: 1234
11985:
11986: IV,437. - Rah.al. N:o 266.
11987:
11988:
11989:
11990:
11991: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta metsähallituksen metsä-
11992: työmailla sattuneiden metsätyöväen asuntojen palovahin-
11993: kojen korvaamiseksi.
11994:
11995:
11996: E d u s k u n n a 11 e.
11997:
11998: Meillä on kansalaisten mieliin syöpynyt Kun näin on, niin valtion metsätyömailla
11999: se oikea käsitys, että yksityinen, kunta taikka työskentelevät työmiehet olisi saatettava sa-
12000: yhtymä tai kuka omaisuuden omistaja ta- manlaiseen asemaan yksityisten työnantajain
12001: hansa on velvollinen vakuuttamaan omaisuu- työmailla työskentelevien työntekijöiden
12002: tensa tulipalon varalta. Ellei sitä tee, kanssa ja vapautettava siitä vastuusta, mitä
12003: kärsiköön itse palovahingot. Poikkeuksen vahingossa sattuneet palovahingot voivat
12004: tässä kuitenkin tekee valtio, sillä metsähalli- heille aiheuttaa. Ei ole oikein, että valtion
12005: tuksen (valtion) metsätyömailla ei metsätyö- metsätyömailla työmiehet pidetään toisenlai-
12006: väen asuntoja va:kuuta asuntojen omistaja sessa asemassa ja vastuussa sattuvien palo-
12007: palon varalta, vaan joutuvat ne työntekijät, vahinkojen korvaaruisvelvollisuuteen nähden
12008: joille katsotaan vahinko sattuneen, korvaa- kuin yksityisten työnantajain työmailla. Va-
12009: maan valtiolle palon aiheuttamat vahingot. hinkojen korvaaruisvelvollisuus olisi poistet-
12010: Esimerkkinä mainittakoon, että kun vuonna tava ja korvaukseen tuomitut vapautettava
12011: 1955 Pudasjärvellä paloi eräällä metsätyö- maksuvelvollisuudesta. Ellei tätä voida muu-
12012: maalla työväen asunto, joutui sen arvon ten tehdä, niin valtion tulo- ja menoarvioon
12013: valtiolle korvaamaan työnjohtaja Peltola. on varattava riittävän suuri määräraha
12014: Samassa pitäjässä paloi viime vuonna niin- metsähallituksen metsätyömailla vahingossa
12015: ikään työväenasunto, jonka arvon joutui val- palaneiden metsätyömiesten asuntojen palo-
12016: tiolle korvaamaan metsätyömies Kuukasjärvi. vahinkojen korvaamista varten ja vapautet-
12017: Molemmat tapaukset todettiin vahingossa tava työntekijät korvausvelvollisuudesta.
12018: tapahtuneiksi. Nyt on molemmilta myyty Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
12019: omaisuus, mutta koska se ei ole riittänyt nioittaen,
12020: kokonaan korvaamaan vahinkoja, on heille
12021: jäänyt pitkäaikainen rasitus kannettavaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12022: Metsähallituksen (valtion) järjestämät tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
12023: metsätyömaat lisääntyvät vuosi vuodelta ja suuruisen siirtomäärärahan metsähal-
12024: yksityisten vähenevät, joten yhä suurem- lituksen metsätyiJmat1la sattuneitten
12025: malle metsätyömiesjoukolle vastuu lisääntyy. metsätyöväen asuntojen palovahinko-
12026: jen korvaamiseksi.
12027: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
12028:
12029: Eino Rytinki.
12030: 1235
12031:
12032: IV,438. - Fin.mot. N: o 267.
12033:
12034:
12035:
12036:
12037: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för bredd-
12038: ning av den smalspåriga järnvägen Lovisa,-Lahtis.
12039:
12040:
12041: T i ll R i k s d a g e n.
12042:
12043: Som ett av Syd-Finlands nationalekono- Då flere olika teeken tyder på att instun-
12044: miskt sett viktigaste järnvägsbyggen bör dande vinter kommer att medföra större
12045: otvivelaktigt breddningen av den smalspå- arbetslöshet än tidigare i såväl Lovisa stad
12046: riga järnvägen Lovisa-Lahtis anses vara. som i angränsande landskommuner, vore det
12047: Detta för Lovisa stads och de omkringglig- även av vikt för sysselsättningens upprätt-
12048: gande landskommunernas framtida in- hållande att detta projekt, som genom sin
12049: dustriella och ekonomiska utveckling synner- natur kommer att kunna bereda arbete för
12050: ligen viktiga arbete har med tillhjälp av ett ett stort antal arbetare, med det snaraste
12051: blygsamt anslag på 5 miljoner mark påbörjats igångsättes.
12052: i år. Med ovannämnda summa har natur- Hänvisande tili vad som ovan sagts, före-
12053: ligt nog endast vissa förbereda:nde arbeten slår undertecknade,
12054: kunnat utföras. Hela breddningen har näm-
12055: ligen beräknats kosta 1155 miljoner mark. att Riksdagen i statsförslaget för
12056: Det vore nu av stor vikt för hela denna år 1958 måtte upptaga ett anslag på
12057: landsända att bredningen fortast möjligt 50 miljoner mark för breddning av
12058: skulle komma i gång på allvar och kunna den smalspåriga järnvägen Looisa,-
12059: fortgå oavbrutet. Lahtis.
12060: Helsingfors den 3 oktober 1957.
12061:
12062: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
12063: Hemming Lindqvist.
12064: 1236
12065:
12066: IV,438. - Rah.al. N:o 267.
12067: Suomennos.
12068:
12069:
12070:
12071:
12072: Rosenberg ym.: :Määrärahan osoittamisesta Loviisan-Lahden
12073: kapearaiteisen rautatien leventämistä varten.
12074:
12075:
12076: E d u s k u n n a ll e.
12077:
12078: Eräänä Etelä-Suomen kansantaloudellisesti Kun useista eri merkeistä päätellen tuleva
12079: tärkeimpänä rautatierakennuksena on epäile- talvi tulee aiheuttamaan aikaisempaa suu-
12080: mättä pidettävä Loviisan-Lahden kapearai- rempaa työttömyyttä niin hyvin Loviisassa
12081: teisen rautatien leventämistä. Tämä Loviisan kuin ympäristökunnissa, olisi myös työllisyy-
12082: kaupungin ja ympärillä olevien maalaiskun- den ylläpitämiseksi tärkeätä, että tämän
12083: tien vastaiselle teolliselle ja taloudelliselle ke- suunnitelman toteuttaminen, joka luonteensa
12084: hitykselle erittäin tärkeä työ on tänä takia tulee antamaan työtä suurelle mää-
12085: vuonna aloitettu vaatimattoman 5 milj. rälle työläisiä, mitä pikimmin pantaisiin
12086: mk määrärahan avulla. Edellä mainitulla käyntiin.
12087: summalla on luonnollisestikin voitu suorit- Edellä sanottuun viitaten allekirjoittaneet
12088: taa vain eräitä valmistavia töitä. Koko ehdottavat,
12089: leventämisen on nimittäin laskettu maksa-
12090: 1
12091:
12092:
12093: van 1155 miljoonaa markkaa. Nyt olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12094: erittäin tärkeätä koko tälle osalle maata, että tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
12095: leventäminen saataisiin mahdollisimman pian markan määrärahan Loviisan--Lahden
12096: täydellä todella käyntiin ja voisi keskeytyk- kapearaiteisen rautatien leventämistä
12097: settä jatkua. varten.
12098: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
12099:
12100: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. Hemming Lindqvist.
12101: 1237
12102:
12103: IV,439. - Fin.mot. N: o 268.
12104:
12105:
12106:
12107:
12108: Sundman m. fl.: Angående anvisande av anslag för fortsät-
12109: tande av ombyggnaden av järnvägen Lovisa-Lahtis till
12110: normalspårig.
12111:
12112:
12113: T i ll R i k s d a g e n.
12114:
12115: Under hela innevarande år har förbere- förslaget för år 1958 upptagit något anslag
12116: dande arbeten utförts för igångsättandet för igångsättande av bygget ifråga.
12117: av ombyggnadsarhetena på järnvägen Lovisa Eftersom arbetslösheten ocksä inkommande
12118: -Lahtis, viiken i mars 1956 övertogs av vinter väntas bli stor i de bygder, som
12119: staten, till normalspårig. I början av sep- gränsar tili nämnda järnväg, kan möjligen
12120: tember månad gav statsrådet tillstånd år anslag ur arbetslöshetsmedlen påräknas. Men
12121: Järnvägsstyrelsen att fortsätta med för- ombyggnaden tili normalsprårig måste anses
12122: beredelserna samt beviljade 3 miljoner mark vara av så stor betydelse att byggnadsarbetet
12123: för ändamålet. Förberedelserna, vilka syssel- inte borde få bli beroende av huruvida till-
12124: satt ett trettiotal arbetare, har nu framskri- fälliga arbetslöshetsanslag kan anvisas eller
12125: dit så långt att det egentliga byggnads- inte.
12126: a!'betet omedelbart kan påbörjas. På grund av det ovan sagda föreslår
12127: I samtliga de utlåtanden som gavs före undertecknade,
12128: statens övertagande av Lovisa-Lahtis järn-
12129: väg underströks speciellt den betydelse att Riksdagen i statsförslaget för år
12130: nämnda järnväg har för exportindustrin och 1958 måtte upptaga ett anslag på
12131: att därför en snabb ombyggnad tili normal- 50 000 000 mark för fortsättande av
12132: spårig borde ske. ombyggnaden av järnvägen Lovisa-
12133: Regeringen har emellertid inte i stats- Lahtis till normalspårig.
12134: Helsingfors den 4 oktober 1957.
12135:
12136: Bruno J. Sundman. Veikko Helle.
12137: G. Henriksson.
12138:
12139:
12140:
12141:
12142: 34 E 815/57
12143: 1238
12144:
12145: IV,439. - Rab.al. N:o 268.
12146: Suomennos.
12147:
12148:
12149:
12150:
12151: Sundman ym.: Määrärahan osoittamisesta Loviisan-Lahden
12152: rautatien muuttamista normaaliraiteiseksi ·tarkoittavien
12153: töiden jatkamiseksi.
12154:
12155:
12156: Eduskunnalle.
12157:
12158: Koko kuluvan vuoden aikana on suoritettu Koska työttömyyden myös tulevana tal-
12159: valmistavia töitä muutostöiden alulle pane- vena odotetaan muodostuvan suureksi mai-
12160: miseksi Loviisan-Lahden rautatien, joka nittuun rautatiehen liittyvillä seuduilla, voi-
12161: maaliskuussa 1956 otettiin valtion haltuun, daan mahdollisesti odottaa määrärahaa työt-
12162: muuttamiseksi normaaliraiteiseksi. Syyskuun tömyysvaroista. Mutta rautatien muuttami-
12163: alussa valtioneuvosto antoi rautatiehallituk- sella normaa:liraiteiseksi täytyy katsoa olevan
12164: selle luvan jatkaa valmisteluja, sekä myönsi niin suuri merkitys, että rakennustyö ei
12165: tarkoitukseen 3 miljoonaa markkaa. Valmis- saisi jäädä riippuvaiseksi siitä, missä määrin
12166: telut, joissa on työskennellyt kolmisenkym- tilapäisiä työttömyysmäärärahoja voidaan tai
12167: mentä työntekijää, ovat nyt edistyneet niin ei voida osoittaa.
12168: pitkälle, että varsinainen rakennustyö voi- Edellä sanotun perusteella allekirjoittaneet
12169: daan välittömästi aloittaa. ehdottavat,
12170: Kaikissa ennen Loviisan-Lahden rauta-
12171: tien ottamista valtion haltuun annetuissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12172: lausunnoissa korostettiin erityisesti mainitun tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
12173: rautatien merkitystä vientiteollisuudelle ja markan määrärahan Loviisan-Lahden
12174: että sen muuttamisen normaaliraiteiseksi tu- rautatien muuttamista normaaliraitei-
12175: lisi sen vuoksi tapahtua nopeasti. seksi tarkoittavien töiden jatkamista
12176: Hallitus ei kuitenkaan ole vuoden 1958 varten.
12177: tulo- ja menoarvioesitykseen ottanut mitään
12178: määrärahaa kysymyksessä olevan rakennus-
12179: työn käyntiin saattamista varten.
12180: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
12181:
12182: Bruno J. Sundman. Veikko Helle. Gunnar Henriksson.
12183: 1239
12184:
12185: IV,440. - Rah.al. N: o 269.
12186:
12187:
12188:
12189: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannasta Ha-
12190: minan kautta Kotkaan suuntautuvan oikoradan raken-
12191: nussuunnitelman loppuun saattamista varten.
12192:
12193:
12194: E d u s k u n n a ll e.
12195:
12196: Kymen lääni on usean vuoden ajan ollut jestettävä ja tuskin se on muuallakaan mah-
12197: yksi maamme vaikeimmista työttömyys- dollista vähäisemmillä rahoilla. Sitä paitsi
12198: alueista. Työttömien lukumäärä on jatkuvasti työttömyystyöt pitäisi järjestää siten, että
12199: lisääntynyt ja työttömyys on muodostunut niistä olisi mahdollisimman suuri hyöty
12200: pysyväksi. Ammatilliset järjestöt ovat ar- alueelle, jossa niitä tehdään, niinkuin koko
12201: vioineet työttömien lukumäärän kohoavan maallekin. Tämä rata palvelisi erityisen te-
12202: tulevan talven aikana lähes 10 OOO:een. hokkaasti vientiämme, sillä Lappeenrannan
12203: Työttömyystyöt, joita tämän läänin alueella ja Vuoksenlaakson seuduilla toimivat suuret
12204: on suunniteltu, eivät riitä. Vain pieni osa vientiteollisuuslaitokset, joiden tuotteiden
12205: työttömistä voidaan niihin sijoittaa. Kymen kuljetus varsinkin kiireisimpinä lastauskau-
12206: läänin alueella on kyllä riittävästi työkoh- sina on vaikeata. Usein tapahtuu ruuhkautu-
12207: teita, kunhan vain on hyvää tahtoa töiden mista ja laivat joutuvat odottamaan Kotkan
12208: järjestämiseen. Lappeenrannasta Haminan ja Haminan satamissa.
12209: kautta Kotkaan rakennettava rautatie olisi Kun näin on, ei nykyisten kuljetusmahdol-
12210: sellainen työkohde, johon voisi sijoittaa huo- lisuuksien vallitessa ole suuriakaan mahdolli-
12211: mattavan osan läänin työttömistä. Sillä olisi suuksia ko. alueelle uuden teollisuuden ra-
12212: sekin etu, etteivät työttömät tälle ratatyö- kentamiseksi. Rautatien rakentaminen avaisi
12213: maalle sijoitettuina joutuisi työskentelemään teollisuuden kehittämiselle sekä laajentami-
12214: etäällä kodeistaan, koska tämä rata tulisi kul- selle mahdollisuuksia. Siten se myös palve-
12215: kemaan miltei halki koko läänin eteläisen lisi pyrkimystä pysyvien työtilaisuuksien li-
12216: osan. Työhön sijoitetut voisivat asua koto- säämiseksi.
12217: naan ja autokuljetuksilla voitaisiin hoitaa Tämän radan rakennussuunnitelmista on
12218: työhön sekä kotiin kuljetus. osa jo valmiina, joten työt voitaisiin aloittaa
12219: Kymen läänissä työttömyys on saavutta- heti. Loppuosalle olisi pikaisesti laadittava
12220: massa sellaiset mittasuhteet, ettei se ole nä- rakennusohjelma ja suunnitelmat, jotta työt
12221: perrellen, pienillä työkohteilla hoidettavissa. voitaisiin saada käyntiin kaikessa laajuu-
12222: Tarvitaan suurempaa, ohjelmallista suunnit- dessa.
12223: telua näin laajan työttömyyden torjumiseen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12224: Tarvitaan työkohteita, joissa voidaan jatkaa
12225: työtä kesälläkin, sillä Kymen läänissä on vii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12226: meisten vuosien aikana ollut jatkuvaa työttö- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mark-
12227: myyttä. kaa Lappeenrannasta Haminan kautta
12228: Usein on väitetty, ettei ole varoja näin Kotkaan suuntautuvan oikoradan ra-
12229: suurisuuntaisen työn teettämiseen. Mutta kennussuunnitelmien loppuun saatta-
12230: onhan näille työttömille jossakin työtä jär- mista ja töiden aloittamista varten.
12231: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
12232:
12233: Toivo Kujala. Tauno Kelovesi.
12234: Rainer Virtanen. Erkki Tuuli.
12235: J. Mustonen. Veikko Kokkola.
12236: Kaarlo Kajatsalo.
12237: 1240
12238:
12239: IV,441. - Rah.al. N: o 270.
12240:
12241:
12242:
12243:
12244: Hallberg ym..: Määrärahan osoittamisesta Onkamon-Parik-
12245: kalan rautatien lisätutkimusta ja rakennustöiden alka-
12246: mista varten.
12247:
12248:
12249: E d u s k u n n a ll e.
12250:
12251: Kuten tunnettua, aiheuttaa nykyinen val- kunnan metsä- ja luonnonrikkaudet teolli-
12252: takunnan itäraja hyvin suurta haittaa koko suuden ja viennin hyödyksi, puhumattakaan
12253: Karjalan metsärikkaalle maakunnalla, sen suuresti kaivattujen pysyväisten tuottavien
12254: teollisuudelle, maanviljelykselle ja kaikelle työtilaisuuksien luomisesta sitä tarvitseville
12255: muulle elinkeinoelämälle etupäässä siitä laajoille piireille. Onhan tunnettua, että
12256: syystä, että entinen Karjalan liikennevalta- Karjalassa on nykyisin liiaksikin työnteki-
12257: suoni, Värtsilän-Viipurin rautatie jäi rajan jöitä, mutta ei työkohteita.
12258: taa. Edellä mainittu pätevien ammattimiesten
12259: Tämän hankalan tilanteen parantamiseksi laatima uuden ratasuunnan positiivinen tut-
12260: perustivat Karjalan eri kunnat rautatietoi- kimus- ja kannattavaisuuslaskelma sinänsä
12261: mikunnan, uhraten melkoisesti varoja toimit- jo edellyttäisi kyseellisen radan rakentami-
12262: tamalla uuden ratasuunnan tutkimisen ja sen alullepanoa, mutta ei syystä tai toisesta
12263: kannattavaisuuslaskelman, jonka ovat laati- radan rakentamiseksi ole vielä saatu mitään
12264: neet professorit Arvo Lönnroth ja Yrjö aikaan.
12265: Ilvessalo sekä dipl. ins. Unto Rä:ihä. Tämän Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten kun-
12266: 91 sivua käsittävän tutkielman on sanottu nioittaen ehdotamme,
12267: toimikunta aikanaan toimittanut sekä rauta-
12268: tiehallitukselle että kansanedustajille. Siinä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12269: todetaan mm., että uusi Onkamon-Parikka- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
12270: lan rata, pituudeltaan hiukan vaille 100 km, 14 momentille lisäyksenä 100 000 000
12271: tulisi korvaamaan menetetyn tärkeän rauta- markan määrärahan Onkamon-Parik-
12272: tien ja tulisi siitä radoistamme kannattavim- kalan rautatierakennuksen mahdollista
12273: pia. Samalla todetaan myös, että uusi rata vielä toimitettavaa lisättäkimusta ja
12274: vaurastuttaisi hyvin huomattavasti koko laa- sanotun uuden radan rakenrnustöiden
12275: jan Karjalan talouselämää ja saattaisi maa- alullepanoa varten.
12276: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
12277:
12278: R. Hallberg. Juho Karvonen.
12279: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
12280: Otto Muikku. M. Honkavaara.
12281: Antti Kukkonen. Ale Holopainen.
12282: 1241
12283:
12284: IV,442. - Rah.al. N: o 271.
12285:
12286: Kauhanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan-On-
12287: kaman ratasuunnan tutkimista ja radan rakennustöiden
12288: aloittamista varten.
12289:
12290: E d u s k u n n a ll e.
12291:
12292: Pohjois-Karjala muodostaa laajan erillisen pitäjiä, joiden metsäpinta-ala on yli 200 000
12293: talousalueen, jonka väestö elää monessa suh- hehtaaria.
12294: teessa puutteellista elämää suurten metsärik- Yhdysradan pituus tulisi olemaan n. 100
12295: kauksien keskellä siksi, ettei näitä arvoja km. l\rlatka Joensuusta Vuoksenlaaksoon
12296: voida tehokkaasti käyttää maakunnan ja koko Imatralle lyhenisi 3·50 km:stä 200 kilomet-
12297: kansantalouden hyväksi liikenneyhteyksien riin, siis 150 km. l\rlatka Outokummusta
12298: vaillinaisuuden vuoksi. Imatralle lyhenisi n. 140 km. Tohma-
12299: Kun Pohjois-Karjalan alueesta huomattava järveltä Kotkaan matka lyhenisi n. 100 km.
12300: osa sodan seurauksena menetettiin, katkesivat l\rlatka Kaurilasta Imatralle lyhenisi 411
12301: liikenneyhteydet, e.tenkin lyhyt ja suora rau- km: stä 185 km: iin, jote.n lyhennys olisi 226
12302: tatieyhteys . eräisiin Etelä-Suomen satamiin km.
12303: sekä VuoksenJaakson ja Lappeenrannan teol- Yhdysradan tarpeellisuutta puoltavat seu-
12304: lisuusalueisiin, kiusallisella tavalla. Tämän raavat seikat: 1) saadaan ·lyhyempi yhteys
12305: seurauksena on jouduttu käyttämään vien- Pohjois-Karjalan raaka-ainelähteiltä jalostus-
12306: nissä ja tuonnissa yli 100 km pitempää Sa- paikoille; 2) saadaan lyhyempi ja halvempi
12307: von rataa, joka on huomattavasti nostanut yhteys kulutus- ym. tarvikkeiden tuonnille
12308: kuljetuskustannuksia ja tämän seurauksena Etelä-Suomesta Pohjois-Karjalaan; 3) radan
12309: laskenut metsien arvoa niin, että monin pai- vaikutuksesta tulee. paremmat edellytykset
12310: koin kantohinta on lähellä nollarajaa. Nämä Pohjois-Karjalan teollistamiselle; 4) radan
12311: seikat ovat vuorostaan vaikuttaneet alenta- aikaansaaminen lisäisi monella tavalla työn-
12312: vasti väestön elintasoon. saantimahdollisuuksia; ja 5) tätä tietä nos-
12313: Että menetetyn Karjalan radan tilalle saa- tettaisiin Pohjois-Karjalan väestön elintasoa.
12314: taisiin uusi rata yhdyssiteeksi Pohjois- ja Yhteisvoimin on korjattu sodan aiheutta-
12315: Etelä-Karjalan välille, ovat eräät Pohjois- mat vauriot. Yhteisvoimin on jälleen raken"
12316: Karjalan ja Etelä-Karjalan kunnat sekä näi- nettu Pohjola. Yhteisvoimin on suurelta
12317: den alueiden erilaiset intressipiirit ryhtyneet osalta nostettu Etelä-Karjala. Pohjois-Kar-
12318: toimenpiteisiin radan aikaansaamiseksi Joen- jala nyt toivoo, että sen alueen vaurioita
12319: suun-Tohmajärven radalta Parikkalan- myös korjataan, tällä kertaa rakentamalla
12320: Simpeleen radalle. rata Parikkalasta Onkamoon. Tätä ratasuun-
12321: Radan vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien nitelmaa ei tulisi yhdistää muihin valtakun-
12322: toimeksiannosta on insinööri J. Räihä suorit- nallisiin ratasuunnitelmiin, vaan Parikkalan
12323: tanut alustavan tutkimuksen ja kustannus- -Onkamon rata rakennettaisiin Pohjois-Kar-
12324: laskehnat ratasuunnalla Parikkala-Onkamo. jalan jälleenrakennustyönä.
12325: Professori Lönnroth on asianomaisten kun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12326: tien toimeksiannosta suorittanut radan talou-
12327: dellisen tutkimuksen esittäen, että radasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12328: tulisi kannattava. tulo- ja menoarvioon viisisataa miljoo-
12329: Radan välittömään vaikutuspiiriin tulisi naa markkaa Parikka:tan--Onkamon
12330: kuulumaan lähinnä Kesälahden-Uukunie- ratasuunnan tutkimista ja radan ra-
12331: men-Kite.en-Rääkkylän-Tohmajärven ja kennustöiden aloittamista varten.
12332: Kiihtelysvaaran kunnat, kaikki metsärikkaita
12333: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
12334:
12335: Kalle Kauhanen. Kalle Matilainen. Yrjö Sinkkonen.
12336: 1242
12337:
12338: IV,443. - Rah.al. N: o 272.
12339:
12340:
12341:
12342:
12343: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien raken-
12344: nustöiden aloittamiseksi Jyväskylästä Säynätsalon ja Kor-
12345: pilahden kautta Jämsänkoskelle.
12346:
12347:
12348: E d u s k u n n a 11 e.
12349:
12350: Keski-Suomen ja varsinkin Jyväskylän kautta. Marraskuun 15 päivänä 1951 alle-
12351: ympäristön taloudellinen kehitys on viimeis- kirjoitetussa metsätalouskomitean mietin-
12352: ten vuosikymmenien aikana ollut varsin no- nössä lausutaan mm.: ,Edelleen on rauta-
12353: pea. Uusia tuotantolaitoksia on rakennettu tierakennusohjelmassa Jyväskylän-Säynät-
12354: useille paikkakunnille. Teollisuusseutujen salon rautatie, jolla metsäteollisuuden val-
12355: väestö on lisääntynyt rinnan tuotantolaitos- misteiden kuljetuksessa Säynätsalossa sijait-
12356: ten kehityksen kanssa. Rautateiden lisäys seviita tehtailta on ensiarvoisen tärkeä mer-
12357: ei ole ollut niin nopea kuin muuttuneet ta- kitys. Rautatierakennuskomitean mietin-
12358: loudelliset olot olisivat vaatineet. Jyväsky- nössä on myös mainittu Oriveden-Jämsän
12359: lästä Etelä- ja Länsi-Suomeen johtavana rautatien rakentaminen aina Jyväskylään
12360: ainoana rautatienä on vaikeasti liikennöitävä saakka. Tämä rautatie palvelisi mitä suu-
12361: Jyväskylän-Haapamäen rautatie, joka ete- rimmassa määrin sekä raakapuun että metsä-
12362: lään suuntautuvan lrikenteen osalta merkit- teollisuuden tuotteiden kuljetusta." Metsä-
12363: see huomattavaa kiertomatkaa. talouskomitean toimittamaan Suomen metsä-
12364: Rakenteilla oleva Äänekosken-Saarijärven tiekarttaan on tämä ratasuunnitelma myös
12365: -Haapajärven rata tulee valmistuttuaan merkitty.
12366: lisäämään etelään päin kulkevaa tavara- ja Edellä esitettyjen kansantaloudellisestikin
12367: henkilöliikennettä. Toisaalta äskettäin lii- tärkeiden näkökohtien lisäksi radan raken-
12368: kenteeseen avattu Oriveden-Jämsänkosken nustöiden aloittamista puoltaa vielä se, että
12369: rautatie on jo muodostanut avatun sylin Jy- ko. alueella on esiintynyt ja tulee esiinty-
12370: väskylään johdetulle Etelä-Suomeen suunna- mään huomattavasti työttömyyttä. Korpi-
12371: tolle liikenteelle. lahdella olevat sahat ovat ajoittain olleet
12372: kokonaan pysähdyksissä. Sama tilanne jat-
12373: Säynätsalon ja Jyväskylän väHnen osuus kunee tulevaisuudessakin. Muissakin lähi-
12374: olisi välttämätön teollisuusratana ja siitä on kunnissa työttömien lukumäärä tulee arve-
12375: olemassa jo huolellisesti laaditut rakennus- luttavasti kohoamaan. Jämsässä arvioidaan
12376: suunnitelmatkin kustannuslaskelmineen. Nii- talvella 1958 työttömien luvun kohoavan 250
12377: den mukaan Säynätsalon tehdas ottaisi huo- henkeen. Tällä hetkelläkin on työttömyys
12378: mattavasti osaa radan rakennustöiden kus- radan vaikutuspiiriin liittyvissä kunnissa
12379: tannuksiin. Laskelmat tosin perustuvat sii- niin vaikea, että kunnat ovat lähteneet liik-
12380: hen, että tavaraliikenne suuntautuisi Jyväs- keelle saadakseen jo työttömyystöinä rata-
12381: kylän ja Haapamäen kautta, mutta suunni- työt välittömästi käyntiin.
12382: telmat sopisivat varmaan yhtä hyvin, vaikka Edellä mainittujen kuntien, niinkuin maa-
12383: rakennettavan radan pituus muuttuisikin. laiskuntien yleensäkin on vaikea järjestää
12384: Rautatien rakentaminen Jyväskylästä ete- työttöminä oleville knutalaisilleen työtä ja
12385: lään Jämsänkosken suuntaan on ollut kauan ansiomahdollisuuksia. Rautatien rakennus-
12386: vireillä. Jo 1880-luvulla, jolloin rautatietä töihin sijoitettuina työn ja ansion puutteessa
12387: Jyväskylään suunniteltiin, ehdotettiin, että olevat suorittaisivat koko maan kannalta
12388: se ohjattaisiin Jämsän ja Korpilahden erittäin tärkeää työtä.
12389: IV,443.- Myllymäki ym. 1243
12390:
12391: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- kan määrärahan rautatien rakennus-
12392: nioittaen, töiden aloittamiseksi Jyväskylästä
12393: Säynätsalon, Muuramen ja Korpilah-
12394: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958 den kautta Jämsänkoskelle.
12395: tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
12396: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
12397:
12398: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg.
12399: Leo Suonpää. Usko Seppi.
12400: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
12401: Toivo Asvik.
12402: 1244
12403:
12404: IV,444. - Rah.al. N: o 273.
12405:
12406:
12407:
12408:
12409: Kauhanen: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakennustöi-
12410: den aloittamiseksi Outokummusta Juankoskelle.
12411:
12412:
12413: E d u s k u n n a ll e.
12414:
12415: V. 1938 annettuun lakiin rautateiden ra- Kun suunniteltu rataosa tulisi kulkemaan
12416: kentamisesta vv. 1939-1946 sisältyi myös karun pienviljelmä- ja työllisyysalueen halki
12417: Pohjois-Karjalan ja Savon yhdysradan ra- ja kun radan valmistuminen koko pituudel-
12418: kentaminen. taan antaisi edellytykset Kaavin kuparimal-
12419: Pohjois-Karjalan ja Savon yhdistäminen mialueen teollistamiselle, niin olisi suunni-
12420: radalla on ollut vireillä jo yli 50 vuotta. teltu rata rakennettava tärkeysjärjestyksessä
12421: Tämän yhdysradan työt pääsivät alkamaan ensisijaisena Outokummusta Kaavin-Lui-
12422: vasta sitten, kun halHtus myönsi v. 1949 konlahden kautta Juankoskelle.
12423: määrärahan rautatien rakentamiseen työttö- Edellä olevan perusteella ehdotan,
12424: myystyönä Siilinjärveltä Juankoskelle.
12425: Tämä osaratkaisu edistää huomattavasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12426: radan Savon puoleisen talousalueen kehi- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mark-
12427: tystä, mutta jättää vaikutuspiirin ulkopuo- kaa rautatien rakennustöiden aloitta-
12428: lelle Pohjois-Karjalan aluee1la esiintyvät ta- miseksi Outokummusta Kaavin--Lui-
12429: loudelliset kehitysmahdollisuudet, mm. Kaa- konlahden kautta Juankoskelle.
12430: vin-Luikonlahden kuparimalmialueen teol-
12431: listamiseen.
12432: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
12433:
12434: Kalle Kauhanen.
12435: 1245
12436:
12437: IV,445. - Rah.al. N:o 274.
12438:
12439:
12440:
12441:
12442: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Koveron-Ilomant-
12443: sin rataosan rakennustöiden aloittamiseen.
12444:
12445:
12446: E d u s k u n n a 11 e.
12447:
12448: Eduskunta päätti v. 1938 Joensuun- taaria. Puuvarasto on 12 137 000 kiintokuu-
12449: Ilomantsin radan rakentamisesta ja sisällytti tiometriä. Vuotuinen metsänkasvu on ar-
12450: sen, samoin kuin satamarakenteiden raken- vioitu 352 000 kiintokuutiometriksi, mutta
12451: tamisen Nuorajärven rantaan, lakiin rauta- lähimpien 12-15 vuoden. hakkuumäärän
12452: tierakennuksista vuosina 1939-1946. Sota tulisi nousta 365 000 ki~ntokuutiometriin,
12453: esti kuitenkin rakennustöiden määräaikana jotta metsänhoidollinen hakkuuohjelma tulisi
12454: aloittamisen. Radan rakennustyöt aloitet- toteutetuksi. Näin ollen radalla kuljetettava
12455: tiin vasta v. 1949. puumäärä tulisi olemaan huomattavan suuri.
12456: Radan rakentamista on jatkettu vuosittain, Radan loppuosan rakentaminen avaa myös
12457: niin että Joensuu-Kovero välinen osa val- mahdollisuudet uusien tuotantolaitosten. pe-
12458: mistuu piakkoin. Eduskunnan päätöksen rustamiselle. Se nostaa metsänomistajien
12459: toteuttamiseksi olisi aika ryhtyä rakenta- saamia kantohintoja ja parantaa kaikin puo-
12460: maan Koveron-Ilomantsin-Nuorajärven lin väestön toimeentulomahdollisuuksia.
12461: rannan välistä osaa. Tämän osan rakentami- Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-
12462: nen on tullut entistä ajankohtaisemmaksi Karjalan komitea ja alueen kunnat ovat voi-
12463: senkin vuoksi, että sen vaikutuspiiriin kuu- makkaasti ajaneet radan rakentamista suun-
12464: luvien kuntien työttömyystilanne muodostuu nitellussa laajuudessa, v. 1938 hyväksytyn
12465: tulevan talven aikana erittäin vakavaksi, rautatierakennusohjelman mukaisesti. Sen
12466: koska metsätyöt, joista tämän alueen väestö rakentamista pitää välttämättömänä myös
12467: saa pääasiallisen toimeentulonsa, supistuvat kaakkoisen rajaseudun komitea mietinnös-
12468: entisestään. Työttömyyden torjumiseksi on sään.
12469: suorastaan välttämätöntä ryhtyä rakenta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12470: maan rataa Koverosta eteenpäin.
12471: Huomattava merkitys radan rakentamisella että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12472: Nuorajärven rantaan on metsävarojen käyt- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
12473: töön otolle. Koko radan vaikutuspiiriin kan määrärahan J oensuun-Ilomant-
12474: kuuluvan metsäalueen suuruus on prof. sin radan Koveron-Ilomantsin osan
12475: Ilvessalon tutkimuksen mukaan 144 600 heh- rakennustöiden aloittamiseksi.
12476: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
12477:
12478: Pauli Puhakka. Ale Holopainen. Kalle Kauhanen.
12479: Toivo Niiranen. Antti Kukkonen. Varma K. Turunen.
12480: R. Hallberg. 0. Muikku. M. Honkavaara.
12481: Juho Karvonen.
12482:
12483:
12484:
12485:
12486: 35 E 815/57
12487: 1246
12488:
12489: IV,446. - Rah.al. N: o 275.
12490:
12491:
12492:
12493:
12494: Vennamo ym..: Määrärahan osoittamisesta Nurmekser~r-Iisal
12495: men yhdysradan rakennusmahdollisuuksien tutkimista
12496: varten.
12497:
12498:
12499: E d u s k u n n a 11 e.
12500:
12501: Maamme rautatieverkoston kehittämistä ja ja Iisalmen välille. Tämä yhdysrata tekisi
12502: laajentamista suunniteltaessa on otettava mahdolliseksi Pielisen länsipuolella olevien
12503: huomioon ennen kaikkea taloudelliset tarkoi- metsävarojen entistä kannattavamman hyväk-
12504: tuksenmukaisuusnäkökohdat. sikäytön. Sitä paitsi sen avulla saataisiin
12505: Viime aikoina on ilmennyt yhä voimak- suora yhteys lähimpään satamakaupunkiin
12506: kaampia pyrkimyksiä saada Pohjois- ja Itä- Raaheen, mikä puolestaan helpottaisi mah-
12507: Suomen luonnonvarat nykyistä enemmän pal- dollisuuksia koko maan ja erikoisesti Pohjois-
12508: velemaan talouselämää, mikä olisi omansa ja Itä-Suomen elinkeinoelämälle tärkeiden
12509: helpottamaan mainittujen valtakunnan osien teollisuuslaitosten perustamista kyseiselle
12510: asukkaiden elinehtoja. Rautatieverkoston alueelle.
12511: puutteellisuudesta aiheutuu vielä nykyisin Edellä olevin perusteluin ehdotamme kun-
12512: se, että useilla alueilla teollisuutemme tär- nioittaen,
12513: kein raaka-aine, puu, jää kannattavan metsä-
12514: talouden ulkopuolelle. Myös Pielisen vesis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12515: tön läsipuolella on näitä nolla-alueita. Tä- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
12516: män vuoksi ja koska metsätalous muodostaa markan suuruisen arviomäärärahan
12517: suurelle osalle asukkaista näillä tienoilla pää- Nurmekser~r-Iisalmen yhdysradan ra-
12518: asiallisen toimeentulolähteen, olisi välttämä- kentamismahdollisuuksien tutkimista
12519: töntä saada rautatieyhteys myös Nurmeksen varten.
12520: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
12521:
12522: Veikko Vennamo. J. F. Pöykkö.
12523: Lennart Heljas.
12524: 1247
12525:
12526: IV,447. - Rah.al. N: o 276.
12527:
12528: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapajärven ja Ou-
12529: lu jokilaakson välisen yhdysradan rakennustöiden aloitta-
12530: miseksi.
12531:
12532: E d u s k u n n a 11 e.
12533: Tiettävästi jo viime vuosisadan loppupuo- laakson yhdysradan tarpeellisuuden. Monien
12534: lella pohdittiin vakavasti Keski-Suomea hal- vaiheiden jälkeen päästiin nelisen vuotta
12535: kovan runkorautatien aikaansaamista, vaik- myöhemmin niin pitkälle, että rautatiehalli-
12536: kakaan hanke ei silloin johtanut tulokseen. tuksen toimesta suoritettiin ajatellulla rata-
12537: Vasta vuoden 1934 valtiopäivillä tapahtui suunnalla tutkimuksia. Sen jälkeen ei hanke
12538: käänne. Tällöin nimittäin päätettiin ottaa ole edistynyt.
12539: Suolahden-Haapajärven rata vv:n 1934-- Sanottujen pitäjien talouselämä ei pääse
12540: 1938 rakennusohjelmaan ja sen jälkeen ovat nousemaan lamaannuksestaan niin kauan
12541: rakennustyöt, sotien aiheuttamia keskeytyk- kuin puheena oleva rata puuttuu. Elin-
12542: siä lukuunottamatta, olleet käynnissä ja joh- keino- ja asutusmahdollisuuksia niissä on
12543: tavat tämän rataosan täydelliseen valmistu- huomattavassa määrin. Ajateltakoon vain
12544: miseen. pitäjien runsaita metsävaroja, joista huomat-
12545: Eduskunnan v. 1934 tekemä päätös oli hy- tava osa kuuluu valtiolle. Asutusmahdolli-
12546: vin merkittävä. Sen kautta tunnustettiin suuksiin rata luonnollisesti vaikuttaisi mul-
12547: keskistä Suomea halkovan suuren runkora- listavasti, sillä viljelyskelpoisista maista ei
12548: dan tarpeellisuus. Kaikesta päättäen oli täh- ole puutetta. Nyt sen sijaan uutta asutusta
12549: täimessä, että rata ennen pitkää jatkuisi syntyy vain hyvin rajoitetussa määrässä. Sen-
12550: Haapajärveltä halki sen valtavan asutus- sijaan on jo usean vuoden ajan ollut havait-
12551: alueen, joka Ylivieskan-Iisalmen ja Oulun tavissa tilojen autioitumista ja varsinkin
12552: -Kontiomäen ratoihin rajoittuen ja niiden nuoremman väestön osalta laajaa poismuut-
12553: keskivälillä sijaiten yhä rautatiettömänä toa sinne, missä elämä monenlaisten edistys·
12554: uinuu ajasta runsaasti jäljessä olevaa elä- askeleiden ansiosta sykkii anteliaammässa
12555: määnsä. tahdissa.
12556: Jos silmäilee mainittujen seutujen karttaa, Vielä on huomattava, että Otanmäen mal-
12557: havaitsee, että näillä välimailla on kokonai- min kuljetukseen liittyvä ratasuunnitelma
12558: nen sikermä pitäjiä, Kärsämäki, Haapavesi, voitaisiin hyvin yhdistää Haapajärven-
12559: Piippola, Pyhäntä, Kestilä ja laajat Vaalan Oulujokilaakson yhdysradan kanssa, koska
12560: ja Utajärven kuntien takalistot, joiden miltei Otanmäen malmikaivoksesta on nyt kysymyk-
12561: ainoa tulevaisuuden toivo on rautatie. Kartta sessä ölevalle ratalinjalle matkaa ainoastaan
12562: niinikään vakuuttavasti osoittaa, että Suo- puolisensataa kilometriä. Tässä yhteydessä
12563: lahden-Haapajärven rautatien toteuttami- on myöskin korostettava, että ehdotetun yh-
12564: nen on vain välitavoite, ja vasta kun Haa- dysradan avulla saataisiin Pelson jättiläis-
12565: pajärvi on yhdistetty Oulun-Kontiomäen mäisten soiden turvevarastot vihdoinkin hyö-
12566: rataan jossain Muhoksen-Vaalan välimailla, dylliseen käyttöön.
12567: tuo alkuperäinen, periaatteessa jo kauan sit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12568: ten hyväksytty ajatus suuresta Keski-Suomen
12569: valtasuonesta on saatettu käytännölliseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12570: päätökseen. tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
12571: Jo v. 1925 yllä lueteltujen pitäjien väestö markan määrärahan Haapajärven ja
12572: heräsi tajuamaan Haapajärven-Oulujoki- Oulujokilaakson välisen yhdysradan
12573: rakennustöiden alkuunpanemiseksi.
12574: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
12575:
12576: Aaro Kauppi. Antti Kinnunen. Eemil Partanen.
12577: Lauri Järvi. Toivo Friman. Markus Niskala.
12578: Armas Leinonen. Arvi Turkka. Irma Torvi.
12579: 1248
12580:
12581: IV,448. - Rah.al. N: o 277.
12582:
12583:
12584:
12585:
12586: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakennus-
12587: töiden aloittamiseksi Otanmäestä Oulun-Vaalan rauta-
12588: tielle.
12589:
12590:
12591: E d u s k u n n a ll e.
12592:
12593: Otanmäen rautamalmin kuljetus on muo- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
12594: dostunut niin valtavaksi, että sen kuljetta- ed. Rytingin ym. toivomusaloitteen n:o 389
12595: miseksi suoraan malmisatamaan Ouluun on perusteluihin vuoden 1955 valtiopäiviltä eh-
12596: rakennettava kiireellisesti rautatie Otan- dotamme kunnioittaen,
12597: mäestä Oulun-Vaalan väliselle rauta tielle.
12598: Malmin kuljetuksen pienentymisestä ei ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12599: mitään pelkoa sillä tutkimukset ovat osoit- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
12600: taneet, että alueelta löytyy uusia malmi- kan suuruisen määrärahan rawtatien
12601: alueita, jotka edellyttävät rautatehtaan ra- rakennustöiden aloittamiseksi Otan-
12602: kentamista Pohjanlahden rannalle lähelle mäestä Oulun-Vaalan rautatielle.
12603: Oulua.
12604: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
12605:
12606: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela. Armas Leinonen.
12607: 1249
12608:
12609: IV,449.- Rah.al. N:o 278.
12610:
12611:
12612:
12613:
12614: Rytinld ym.: Määrärahan osoittamisesta H aukiputaan kun-
12615: nassa sijaitsevan Virpiniemen rautatien rakennustöiden
12616: aloittamiseen.
12617:
12618:
12619: E d u s k u n n a 11 e.
12620:
12621: Mikäli Pohjois-Suomen talouselämän elpy- Edellä olevan perusteella ja viittaamaHa
12622: mistä aiotaan kehittää ja väestön elämä ja ~okakuun 1 päivältä 1957 tehdyn raha-asia-
12623: toimeentulo saada kestävälle pohjalle, on aloitteen n:o 192 perusteluihin ehdotamme
12624: sinne voimalaitosten lisäksi rakennettava kunnioittaen,
12625: uutta puunjalostus- ym. teoUisuutta sekä
12626: hyviä satamia meriliikennettä palvelemaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12627: Nyt, kun on suunnitteilla rakentaa Haukipu- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
12628: taan kunnassa sijaitsevaan Virpiniemeen sa- kan suuruisen määrärahan H aukipu-
12629: tama ja Pohjois-Suomeen tuleva rautatehdas, taan kunnassa sijaitsevan Virpinie-
12630: olisi, jottei sataman ja rautatehtaan rakenta- men rautatien ·rakennustöiden aloitta-
12631: mista vaikeutettaisi tai viivytettäisi, raken- mista varten.
12632: nettava Kellon asemalta tai muusta sopivasta
12633: kohdasta rautatie Virpiniemeen.
12634: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
12635:
12636: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
12637: Aaro Kauppi. J. F. Pöykkö.
12638:
12639:
12640:
12641:
12642: -
12643: 1250
12644:
12645: IV,450. - Rah.al. N:o 279.
12646:
12647:
12648:
12649:
12650: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakenta-
12651: miseksi Kemijärven asemalta Taivalkoskelle.
12652:
12653:
12654: E d u s k u n n a 11 e.
12655:
12656: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jätetyn että Eduskunta Cfttaisi vuoden 1958
12657: raha-asia-aloitteen n: o 334 perusteluihin ja tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
12658: siihen, että sanomalehtiselostusten mukaan kan suuruisen määrärahan rautatien
12659: on nyt po. ratasuunnan molemmin puolin rakentamiseksi Kemijärven asemalta
12660: löydetty arvokkaita malmiesiintymiä, joita Taivalkoskelle.
12661: tutkitaan, kunnioittaen ehdotamme,
12662: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
12663:
12664: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen.
12665: /
12666: 1251
12667:
12668: IV,451. - Rah.al. N: o 280.
12669:
12670:
12671:
12672:
12673: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauliran-
12674: na~Kolarin rautatien rakennustöiden aloittamiseksi.
12675:
12676:
12677: E d u s k u n n a ll e.
12678:
12679: Kaulirannan-Kolarin välisen rautatien hyväksikäyttämistä. Radan rakentamisella on
12680: rakentamissuunnitelma on ollut vireillä jo merkitystä myös koko Länsi-Lapin metsä-
12681: vuosikymmenien ajan. Rataa varten on tut- varojen tehokkaalle käyttämiselle. Se saattaa
12682: kittu kaksi eri suuntaa: Väylänvarren nostaa metsänomistajien saamia kantohintoja
12683: suunta, jolloin radan pituudeksi tulisi 112 ja parantaa muutenkin väestön toimeentulo-
12684: kilometriä ja Sieppijärven suunta radan ol- mahdollisuuksia. ·
12685: lessa tällöin 106.5 kilometriä. Alustavissa Radan rakentamisen aloittaminen on erit-
12686: laskelmissa on todettu, että kustannukset tu- täin ajankohtaista, koska ensi talven uhkaava
12687: lisivat olemaan keskinkertaiset tai ehkä jon- työttömyys kohdistuu varsin ankarasti niiden
12688: kin verran keskitason alapuolella, sillä kuntien väestöön, jotka ovat radan vaikutus-
12689: maasto tutkituilla alueilla on suhteellisen piirissä. Radan rakennustyöt tuovat työtilai-
12690: helppo ja edullinen radan rakentamista aja- suuksia useiksi vuosiksi paikkakunnille,
12691: tellen. Rataa koskevat piirustukset ovat par- joissa ollaan riippuvaisia kausiluontoisista
12692: haillaan laadittavina rautatiehallituksen ra- ansiotöistä ja joissa työttömyys on muodos-
12693: kenn ustoimistossa. tunut pysyväksi ilmiöksi.
12694: Kaulirannan-Kolarin välisellä rautatiellä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12695: tulee olemaan ensiarvoisen tärkeä merkitys
12696: Pohjois-Suomen talouselämän ja liikenne-olo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12697: jen kehittymiselle. Tämän rautatiesuunnitel- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
12698: man toteuttaminen edistää Kolarin Äjäsjoki- kan määrärahan Kaulirannan-Kola-
12699: suun kalkkikivi- ja rautamalmiesiintymien rin rautatien rakennustöide.n aloitta-
12700: miseksi.
12701: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
12702:
12703: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
12704: Eino Tainio.
12705: 1252
12706:
12707: IV,452. - Rah.al. N: o 281.
12708:
12709:
12710:
12711:
12712: Suonpää ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta rauta-
12713: teiden ja maanteiäen tasoristeyksien rakentamiseksi ali- ja
12714: y likulkusilloiksi.
12715:
12716:
12717: Eduskunnalle.
12718:
12719: Maantieliikenteen muututtua pääosaltaan rakennettava ali- tai ylikulkusilloiksi. Tätä
12720: moottoriajoneuvoliikenteeksi ja sen jatku- ohjelmaa ei ole varsinaisesti vielä alettukaan
12721: vasti viikastuessa on maanteiden ja rautatei- toteuttaa, sillä tällaisia muutostöitä on viime
12722: den tasoylikäytävillä moottoriajoneuvojen ja vuosina tehty vähän ja pääasiassa vain työt-
12723: junien yhteenajot lisääntyneet. Maassamme tömyysvaroilla, jolloin ei ole huomioitu oi-
12724: on yli 2 000 rautatien ja yleisen tien ris- keata kiireellisyysjärjestystä vaarallisimpien
12725: teilykohtaa, joista vain noin 300 on ali- tai ja vilkkaimmin liikennöityjen tasoristeyksien
12726: ylikulkusiltoja. Rautatien ja valtamaantien korjaamiseksi.
12727: tasoristeyksiä on noin 600, joissa erikoisesti Tulo- ja menoarvioehdotuksessa hallitus
12728: on maantieliikenteen vilkkauden vuoksi suuri esittää tähän tarkoitukseen niin pienen mää-
12729: onnettomuuden vaara. Niinpä vuosittain ta- rärahan, että sillä ei voida riittävässä laa-
12730: pahtuukin näissä surmanlaukuissa yli 100 juudessa ryhtyä maantieliikenteen turvalli-
12731: yhteenajoa, joissa useita kymmeniä ihmisiä suuden vaatimien eritasoristeyksien rakenta-
12732: menettää henkensä tai loukkaantuu vaka- miseen.
12733: vasti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12734: Tieliikenteen turvallisemmaksi kehittämi-
12735: nen edellyttää, että kiireellisesti ryhdytään että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12736: toimenpiteisiin vilkkaimmin liikennöityjen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
12737: valtateiden vaarallisimpien tasoylikäytävien lll luvun 3 momentille 100 000 000
12738: muuttamiseksi eritasoristeyksiksi. Tielaitos- markkaa rautateiden ja maanteiden
12739: komitea esitti, että vuodesta 1954 kymmen- tasoristeyksien rakentamiseksi ali- ja
12740: vuotiskautena olisi 350 tällaista tasoristeystä ylikulkust"lloiksi.
12741: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
12742:
12743: Leo Suonpää. · Pertti Rapio.
12744: Lauri Myllym.äki. Matti Koivunen.
12745: Eino Roine.
12746: 1258
12747:
12748: IV,453. - Rah.al. N:o 282.
12749:
12750:
12751:
12752:
12753: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keravan ase-
12754: man eteläpuolelle rakennettavaa ylikulkusiltaa varten.
12755:
12756:
12757: Eduskunnalle.
12758:
12759: Keravan rautatieaseman eteläpuolella oleva nen liittyy läheisesti Helsingin-Lahden pi-
12760: puinen ylikulkusilta ei enää vastaa nykyi- katieltä kauppalan keskustaan johtavan tien
12761: seUe raskaa1le maantieliikenteelle asetettuja rakentamiseen, josta tie- ja vesirakennushal-
12762: vaatimuksia. Sillan rakentamiseksi onkin litus on laatinut suunnitelmat ja jonka ra-
12763: rautatiehallituksessa valmistettu piirustukset kentamista kauppalanhallitus pitää kiir~elli
12764: kustannusarvioineen, joka päii,ttyy 43 mHj. senä tehtävänä.
12765: markkaan. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12766: Tänä talvikautena on Keravalla odotetta-
12767: vissa huomattavaa työttömyyttä, minkä joh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12768: dosta paikallisten työkohteiden avaaminen tulo- ja menoarvioon 43 000 000 mar-
12769: olisi välttämätöntä. Kun työttömiksi joutu· kan määrärahan Keravan aseman ete-
12770: neista suurin osa on rakennustyöläisiä, sovel. läpuolelle rakennettavaa ylikulkusiltaa
12771: .tuisi ko. työn teettäminen heille erinomaisen varten.
12772: hyvin työkohteeksi. Lisäksi sillan rakentami-
12773: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
12774:
12775: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg.
12776:
12777:
12778:
12779:
12780: 36 B 815/57
12781: 1254
12782:
12783: IV,454. - Rah.al. N: o 283.
12784:
12785:
12786:
12787:
12788: Roine ym..: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäytävä-
12789: sillan rakentamiseksi Loimaan kauppalaan.
12790:
12791:
12792: E d u s kun n a 11 e.
12793:
12794: Helsingin-Porin valtamaantie, joka Loi- Loimaan kauppalalle on vahvistettu uusi
12795: maan kauppalassa kulkee läpi kauppalan, on asemakaava, jonka kiireellinen toteuttaminen
12796: samalla sen valtaväylä ja liikenne sillä näin helpottaisi tuntuvasti myös liikenteen järjes-
12797: ollen hyvin vilkasta koko kauppalan alueella. telyä kauppalan alueella. Uudessa asema-
12798: Liikenteen joustavuudelle ja turvallisuudelle kaavassa on ylikäytäväsillan paikkakin mää-
12799: on suureksi haitaksi rautatie, joka halkaisee ritelty. Sillan rakentamisen viipyminen
12800: kauppalan keskustan ylittäen myös mainitun estää uuden asemakaavan toteuttamista, joten
12801: valtatien. Tasoylikäytävät ovat muodostuneet sekin seikka puhuu ylikäytäväsillan nopean
12802: maassamme todellisiksi surmanloukuiksi hil- rakentamisen puolesta.
12803: jaisillakin liikennepaikoilla, mutta erityisen Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris-
12804: vaarallisia ne ovat niin vilkkailla paikkakun- tössä on, varsinkin talvisin, runsaasti työt-
12805: nilla kuin esim. Loimaan kauppala on. V ar- tömiä. Ylikäytäväsillan rakentaminen tar-
12806: tioituina niissä ei tosin pääse tapahtumaan joaisi työtilaisuuksia, joita seudulla kipeästi
12807: onnettomuuksia erittäin runsaasti, mutta lii- kaivataan. Lähiseudun kunnat ovat yhtei-
12808: kenteen joustavuutta ne silloinkin haittaavat sessä kokouksessaan päättäneet tehdä esityk-
12809: mitä suurimmassa määrin. V. 1955 suoritet- sen, että ko. ylikäytäväsillan rakentaminen
12810: tiin laskelmia rautatien päivittäin ylittävistä otettaisiin yhdeksi sellaiseksi kohteeksi, johon
12811: ajoneuvoista ja jalankulkijoista. Niiden pe- voitaisiin sijoittaa työttömiä työhön, joka lii-
12812: rusteella todettiin, että vilkkaimpien vuoro- kenteen turvallisuuden ja joustavaksi saami-
12813: kansien aikana ylittäjiä oli n. 7 000. Kun sen vuoksi olisi mitä kiireeliisin ja välttämät-
12814: liikenne on näin vilkas ao. maantiellä ja tömin.
12815: myös radalla, on ylikäytäväsillan rakentami- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12816: nen mitä välttä:rnättömin ja kiireellisin teh-
12817: tävä. Liikenne lisääntyy jatkuvasti ja epä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12818: kohta muodostuu yhä huutavammaksi, mitä tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
12819: kauemmin ylikäytäväsillan rakentaminen vii- kan määrärahan rautatieylikäytävä-
12820: västyy. sillan rakentamiseksi Loimaan kauppa-
12821: laan.
12822: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
12823:
12824: Eino Roine. Kalervo Saura.
12825: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
12826: J'udit Nederström-Lunden. Vappu Heinonen.
12827: Mauno Jussila. Rafael Paasio.
12828: Urho Kulovaara. Harras Kyttä.
12829: Niilo Honkala.
12830: 1255
12831:
12832: IV,455. - Rah.al. N:o 284.
12833:
12834:
12835:
12836:
12837: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta alikäytävän ra-
12838: kentamiseksi Tainionkosken asema-alueelle.
12839:
12840:
12841: E d u s k u n n a ll e.
12842:
12843: Jatkuvasti lisääntyvän liikenteen johdosta nionkosken asema-alueen kohdalle olisi kii-
12844: on Imatran kauppalan alue.elle jouduttu ra- reellisesti rakennettava radan alikäytävä.
12845: kentamaan runsaasti uusia teitä. Näistä teistä Sen rakentamisella epäilemättä tuntuvasti
12846: useat joutuvat ylittämään myös rautatiet, helpotettaisiin liikennepainetta pullonkaulakai
12847: joita kauppalan alueella on useita. Uusia muodostumassa olevalle Mansikkakosken sH-
12848: maanteitä rakennettaessa on etupäässä rauta- lan läntisen pään tieristeykselle.
12849: tiet ylitetty tasoristeyksillä. Niin on tehty Ehdotamme edellä sanottuun viitaten,
12850: myös Tainionkosken asema-alueen kohdalla.
12851: Nyt kun Imatran-Joutsenon pikatie on val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12852: mistuttuaan huomattavasti lisännyt liiken~ tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
12853: nettä Tainionkosken väestökeskuksesta pika- kan määrärahan Tainionkosken ase-
12854: tielle, mikä tasoylikäytävän kautta on jo suo- ma-alueen kohdalla olevan radan ali-
12855: rastaan vaarallista, niin tämän johdosta Tai- käytävän rakentamista varten.
12856: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
12857:
12858: Kalle Matilainen. Matti Miikki.
12859: Sulo Hostila . Valto Käkelä.
12860:
12861:
12862:
12863:
12864: •
12865: 1256
12866:
12867: IV,456. - Rah.al. N: o 285.
12868:
12869:
12870:
12871:
12872: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilän rautatie-
12873: alikäytävän rakentamiseen ja maantien oikaisemiseen Tam-
12874: pereen-Vaasan maantiellä.
12875:
12876:
12877: E d u s k u n n a 11 e.
12878:
12879: Tampereelta pohjoiseen johtavalla van- jaamiseksi on laadittu suunnitelma rautatien
12880: halla maantiellä, Epilän rautatiepysäkin vie- alikäytävän rakentamisesta ja maantien oi-
12881: ressä oleva Tampereen-Porin rautatien yli kaisun suorittamisesta. Uutta tietä tulisi ra-
12882: johtava tasoylikäytävä on monet vuosikym- kennettavaksi 700 metriä. Täten voitaisiin
12883: menet ollut erittäin vaikea ja vaarallinen rautatien palveluskunnan työtä vähentää ja
12884: ylimenopaikka. Tasoristeykseen suuntautuu Epilän pysäkillä pysähtyvät työläisjunat voi-
12885: liikenne Vaasan ja Turun maantieltä. Epä- sivat vapaammin liikkua. Alikulkusilta tur-
12886: tasainen maasto ja heikot suojalaitteet ovat vaisi kaikin puolin suurliikenteen vaatimuk-
12887: aiheuttaneet vakavia liikenneonnettomuuk- set.
12888: sia, kuten kesällä 1957. Vaikein tilanne on Tampereella ja lähiympäristökunnissa on
12889: liukkaiden kelien aikana, jolloin linjavau- suuret joukot työttömiä ja tämän työn suo-
12890: nujakin on jäänyt junien alle. Tasoylikäytä- rittaminen olisi tärkeä myös hyödyllisenä
12891: vän haitat ovat moninaiset. Tampereella työkohteena.
12892: työssä käyvien lähiseudun asukkaiden on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12893: pakko useasti jäädä junien taakse ja he myö-
12894: hästyvät tällöin määräajoistaan. Pitkien että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12895: matkojen linja-autojen aikataulut ovat sovi- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
12896: tetut silmällä pitäen yhteyttä Tampereelta kan määrärahan Epilän rautatieali-
12897: lähteviin juniin, mutta useasti vaunut jää- käytävän tekoon ja maantien oikai-
12898: vät junien taakse tasoylikäytävällä ja mat- suun Tampereen-Vaasan maantiellä.
12899: kustajat myöhästyvät junilta. Tilanteen kor-
12900: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
12901:
12902: Lauri Myllymäki. Gösta Rosenberg.
12903: Matti Koivunen. Niilo Nieminen. •
12904: Toivo Asvik. Pauli Puhakka.
12905: Aleksi Kiviaho.
12906: 1257
12907:
12908: IV,457. - Rah.al. N: o 286.
12909:
12910:
12911:
12912:
12913: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien yli-
12914: kulkusillan rakentamiseksi Tuunaansalmeen.
12915:
12916:
12917: E d u s k u n n a 11 e.
12918:
12919: Punkaharjun Savonlinnan puoleisessa masta rakentamisesta. Itse valtiovarainva-
12920: päässä, ns. Tuunaansalmessa, on edelleenkin liokuntakin kesällä v. 1955 paikan päällä
12921: rautatien ylikulkusilta tekemättä, vaikka käydessään hymyillen ihmetteli moista ra-
12922: maantie siltapaikan ta'kana onkin ollut val- kennustapaa. Silloin oli ko. tietyö ollut vi-
12923: mis jo jonkin aikaa. Näin on tärkeä, tar- reillä jo 15 vuotta, kohta siitä tulee kulu-
12924: peellinen ja jo nykyisillään paljon varoja neeksi 20 vuotta. Kun ko. silta on aivan
12925: sitonut tieoikaisu jäänyt kokonaan käyttä- välttämätön, jotta uusittu tie voitaisiin ottaa
12926: mättä. Tämäntapaiseen rakentamiseen ei liikenteen palvelukseen ja kun mainitun sil-
12927: käsittääksemme köyhällä Suomella olisi va- lan rakentaminen ei voi olla mikään vaikea
12928: raa. On joko saatettava tie liikennöitävään ja kallis ratkaisu ja kun lisäksi sen raken-
12929: kuntoon, jonka esteenä on tässä tapauksessa taminen sopii erinomaisesti tehtäväksi talvis-
12930: vain varsin vähäpätöisen maantiesillan ra- aikana työttömyystyönä, ehdotammekin kun-
12931: kentaminen rautatien yli tai sitten olisi pi- nioittaen,
12932: tänyt jättää koko maantieoikaisu tekemättä,
12933: jos kerran varoja mainitun sillan rakenta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12934: miseen ei enää liikene. Nyt on hyväkuntoi- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
12935: nen tieoikaisu aivan käyttämättömänä nur- markan määrärahan rautatien yliku"l-
12936: mettumiselle alttiina kaikkien ohikulkijoiden kusillan rakentamiseksi Tuunaansal-
12937: ivan ja ihmettelyn kohteena valtion holtitto- meen.
12938: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
12939:
12940: Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo.
12941: 1258
12942:
12943: IV,458. - Rah.al. N: o 287.
12944:
12945:
12946:
12947:
12948: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta Luovan kunnantien
12949: alikulkusillan suurentamiseksi Teuvan kunnassa.
12950:
12951:
12952: E d u s k u n n a 11 e.
12953:
12954: Te.uvan kunnassa nk. Suupohjan radalla, kulkemaan sillan aukosta, mistä johtuu maa-
12955: noin 2 km Teuvan asemalta Seinäjoelle päin, taloudelle erittäin suuria haittoja.
12956: on Luovan kunnantien alikulkusilta. Tämä Rautatiehallitus on valmistanut suunnitel-
12957: on rakennettu v. 1913 rautatietä rakennet- man Luovan kunnanfien alikulkusillan suu-
12958: taessa ja on sen leveys 4.1 m ja korkeus 3.1 rentamiseksi siten, että sen korkeus tulisi ole-
12959: m. Nykyisissä muuttuneissa olosuhteissa ei maan 4.5 m. ja leveys 8 m. Hankkeen to-
12960: alikulkusilta vastaa laisinkaan tieliikenteen teuttaminen liikenteen tilapäisine järjestelyi-
12961: sille asettamia vaatimuksia. Luovan kunnan- neen tulisi maksamaan 8.9 miljoonaa mark-
12962: tie yhdistää huomattavan kyläkunnan sekä kaa.
12963: laajat viljelys- ja metsäalueet kirkonkylään Edellä olevan perusteella esitämme kun-
12964: ja yhdistää edelleen Teuvan ja Karijoen pi- nioittaen,
12965: täjien kirkonkylät. Tiestä olisi kehittynyt
12966: huomattava yhdystie, mutta juuri alikulku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12967: sillan pienuus on ollut esteenä, joten mm. tulo- ja menoarvioon 8 900 000 markan
12968: kaikki linja-autot eivät voi käyttää tietä. Li- määrärahan Luovan kunnantien ali-
12969: säksi eivät nykyaikaiset suuret maatalousko- kulkusillan suurentamista varten Teu-
12970: neet eivätkä suuret puutavara-autot mahdu van kunnassa.
12971: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
12972:
12973: Mauri Seppä. Johannes Wirtanen.
12974: N. Kosola. Toivo Antila.
12975: 1259
12976:
12977: IV,459. - Rah.al. N: o 288.
12978:
12979:
12980:
12981:
12982: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ratapihan ylittä-
12983: vän jalankulkusillan ja lisäraiteiden rakentamiseksi H aa-
12984: pamäen asemalle.
12985:
12986:
12987: E d u s k u n n a ll e.
12988:
12989: Haapamäen asemanseudun sisäisen liiken- tumaan, olisi seudulle saatava työttömyyttä
12990: teen on pahasti pirstonut ratapiha, jonka torjuvia töitä. Edellä esitetty Haapamäen
12991: länsipuolella olevalta asutukselta ei ole suo- ratapihan ylikulkusillan ja uusien raiteiden
12992: raa kulkuyhteyttä ratapihan itäpuolella ole- rakentaminen pitäisikin nyt saada ensi ti-
12993: valle asemalle. Tilannetta helpottaisi suu- lassa työn alle työttömyyden torjuntaakin
12994: resti, jos valmiiksi suunniteltu jalankulku- silmällä pitäen.
12995: silta rakennettaisiin ratapihan ylitse. Edellä sanottuun ja toivomusaloitteen n: o
12996: Varsinainen ratapiha vaatisi puolestaan 436/56 perusteluihin viitaten esitämme,
12997: eräitä lisäraiteita liikennejärjestelyjen jous-
12998: tavuuden lisäämiseksi. Koska Keuruun kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
12999: nassa on vakinaisluontoisistakin työpaikoista tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
13000: suoritettu suuria työntekijäjoukkoja koske- kan määrärahan ratapihan ylittävän
13001: via irtisanomisia ja koska kunnan alueella jalankulkusillan ja lisäraiteiden ra-
13002: rakennustoimintakin tulee melkoisesti supis- kentamiseen Haapamäen asemalle.
13003: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
13004:
13005: Matti Koivunen. Artturi Jämsen.
13006: Lauri Myllymäki. Arvo Ahonen.
13007: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen.
13008: 1260
13009:
13010: IV,460. - Rah.al. N: o 289.
13011:
13012:
13013:
13014:
13015: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautatei-
13016: den Turun varaston varastorakennusta ja Turun varikon
13017: veturi- ja tallihenkt1ökunnan huoltorakennusta varten,
13018:
13019:
13020: E d u s k u n n a ll e.
13021:
13022: Toivomusaloitteen n:o 391 (1955 vp.) pe- huoltokeskus, kone- ja varastojaksojen toi-
13023: rusteluissa on mm. lausuttu, että valtionrau- mistot ja lämpökeskus. Huoltorakennus-
13024: tateiden Turun varaston rakennukset ovat osaan olisi tarkoitus sijoittaa, paitsi veturi-
13025: niin epäkäytännölliset ja puutteelliset, että miesten ja tallihenkilökunnan, myös vari-
13026: valtiontalouden tarkastusvirastokin on kat- kon korjauspajan, polttoainevaraston ja va-
13027: sonut tilanteen kestämättömäksi ja uudelleen raston henkilökunnan huoltotilat sekä työ-
13028: rakentamisen kiireellisen välttämättömäksi, maaruokala. Rakennuskustannukset on ar-
13029: ja aloitteen n: o 392 perusteluissa on taas vioitu varastotoimiston ja varastorakennuk-
13030: sanottu, että valtionrautateiden Turun vari- sen osalta n. 110 milj. markaksi, huoltotilo-
13031: kon veturi- ja tallihenkilökunnan huoltoti- jen osalta n. 41 milj. markaksi ja lämpö-
13032: lat ovat niin puutteelliset ja terveydelle keskuksen osalta n. 25 milj. markaksi eli yh-
13033: vaaralliset, ettei sellaisia nykyisten työväen- teensä n. 176 milj. markaksi.
13034: suojelua koskevien määräysten mukaan voi- Kulkulaitosvaliokunta on aloitteiden joh-
13035: taisi hyväksyä missään teollisuuslaitoksessa. dosta lausunut mietinnössään n: o 89 vuoden
13036: Rautatiehallituksen taholta on tämä kaikki 1956 valtiopäivillä: ,Kun valiokunnan mie-
13037: myönnetty sekä lisäksi todettu, että kun lestä kysymyksessä on aivan kestämättömäksi
13038: valtionrautateiden konepajojen uuden työn- katsottavan tilanteen korjaaminen ja suun-
13039: jaon mukaan Turun konepaja nyttemmin nitelmat tarkoittavat edullisen kokonaisrat-
13040: suorittaa vain moottorivetureiden, moottori- kaisun aikaansaamista, tarkoitukseen olisi
13041: vaunujen ja kiskoautojen korjauksia, lämpi- ensi tilassa osoitettava tarvittavat varat",
13042: män varastotilan tarve Turun varastossa on jonka toivomuksen eduskunta hyväksyi yksi-
13043: entisestään lisääntynyt. Miltei kaikki n. mielisesti. Kun hallitus ei kuitenkaan ole
13044: 7 000 tavaralajiketta olisi varastoitava läm- ottanut v:n 1958 tulo- ja menoarvioon tar-
13045: pimiin tiloihin, mutta kun varastosuojiin koitukseen varoja, niin kunnioittaen ehdo-
13046: voidaan ottaa vain n. 2 000 lajiketta, loput tamme,
13047: on varastoitava Hyvinkään ja Helsingin va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13048: rastoihin. Molemmissa aloitteissa kosketellut tulo- ja menoarvioon valtionrautatei-
13049: epäkohdat olisi pikaisesti korjattava ja siinä den Turun varaston varastorakennuk-
13050: tarkoituksessa rautatiehallituksessa onkin sen ja Turun varikon veturi- ja talli-
13051: laadittu suunnitelma, jonka mukaan samaan henkilökunnan huoltorakennuksen ra-
13052: rakennuskompleksiin tulisivat uusi varasto- kentamisen aloittamiseksi 10 miljoonaa
13053: rakennus, varikon korjauspaja, terveyden- markkaa.
13054: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
13055:
13056: Urho Kulovaara. Rafael Paasio.
13057: Eino Roine. Mauno Jussila.
13058: Eino Raunio. Vappu Heinonen.
13059: Kaino Haapanen.
13060: 1261
13061:
13062: IV,461. - Rah.al. N: o 290.
13063:
13064:
13065:
13066:
13067: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun uuden mat-
13068: kustaja-aseman suunnittelua varten.
13069:
13070:
13071: Eduskunnalle.
13072:
13073: Oulu on Pohjois-Suomen rautateiden niin Koska Oulun kaikinpuolinen kehitys Poh-
13074: henkilö- kuin tavaraliikente.enkin tärkein sol- jois-Suomen rautateiden huomattavimpana
13075: mukohta. Kaupungin kehitys on ollut viime solmukohtana tulee jatkumaan Pohjois-Suo~
13076: aikoina yllättävän voimakas. Oulu on nyt men teollistamisen ja kaiken muun kehityk-
13077: suuruudessa viidennellä tilalla asukaslukunsa sen mukana, on jo korkea aika ryhtyä Oulun
13078: perusteella. Uusien teollisuuslaitosten synty- rautatieaseman välttämättä edessä olevaan
13079: minen Oulujoen sähkövoimalaitosten rinnalla, uudistamiseen, jotta siitä ei muodostuisi vielä
13080: satamaliikenteen huomattava laajeneminen entistäkin vaikeampi pullonkaula Pohjois-
13081: mm. kaivostoiminnan kasvaessa, uusien oppi- Suomen kehitykselle.
13082: laitosten lisääntyminen sekä taloudellinen Tätä suuruusluokkaa oleva työ on senkal-
13083: että muu voimakas kehitys ovat olleet omiaan tainen, ettei sen suorittaminen ole suur'esti-
13084: lisäämään niin tavara- kuin matkustajaliiken- kaan riippuvainen vuodenajasta, joten se so-
13085: nettäkin ennakolta arvaamattomassa mää- veltuu mitä parhaiten sellaiseksi työttömyys-
13086: rassa. Oulun ratapihaa ja rautatietavara- työkohteeksi, joista jatkuvasti on ollut puu-
13087: asemaa onkin ollut pa!kko kaiken edellämaini- tetta.
13088: tun takia jo tuntuvasti laajentaa. Mutta mat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13089: kustaja-asema on vielä samanlainen kuin Ou- nioittaen,
13090: lun radan valniistuessa 70 vuotta sitten, jol-
13091: loin Oulun ja yleensäkin Pohjois-Suomen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13092: koko muu kehitys oli nykyiseen verrattuna tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
13093: aivan lapsen kengissä. Tämänhetkisen tilan- kan määrärahan uuden matkustajo,..
13094: teen vailitessa ei aseman henkilökunta pysty aseman suunnittelua varten Oulun ro,..
13095: parhaimmalla tahdollaankaan, uhrautuvasta tapihalle.
13096: työstään huolimatta, edes tyydyttävästi hoi-
13097: tamaan laajaksi :paisunutta .liikennettä.
13098: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
13099:
13100: Armas Leinonen. Aaro Kauppi. Ale Holopainen.
13101: Lauri Järvi. Toivo Friman. Niilo Ryhtä.
13102: Grels Teir. Arvi Turkka. J. F. Pöykkö.
13103: Antti Kinnunen. Yrjö Murto. Yrjö Hautala.
13104: Irma Torvi.
13105:
13106:
13107:
13108:
13109: 37 E 815/57
13110: 1262
13111:
13112: IV,462. - Rah.al. N: o 291.
13113:
13114:
13115:
13116:
13117: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymin ratapihaa
13118: koskevan tutkimuksen suorittamista varten.
13119:
13120:
13121: E d u s k u n n a ll e.
13122:
13123: Kouvolan-Kotkan rataosalla on pahin ja tämänkin takia uusia ratapihajärjestelyjä
13124: huomattava nousu heti Kymin aseman poh- tarvitaan jo lähitulevaisuudessa. Varmasti-
13125: joispuolella. Kun lisäksi yleensä tiedetään kin Kotkan itäisille liitosalueille suuntautuva
13126: Kymin ratapihan olevan liikennettä huomat- rautatieliikenne tulee myöskin antamaan Ky-
13127: tavasti haittaavassa notkossa, mikä korjaan- min ratapihalle lisää järjestelytöitä ja tämä-
13128: tuakseen tietäisi suurisuuntaista ratapihan kin on riittävän ajoissa huomioitava.
13129: nostoa aina 4 metrillä, olisi tämäntapaisten Tällä hetkellä kulkee myöskin vilkkaasti
13130: haittojen poistaminen 11-jankohtaista mones- liikennöity Karhulan- Anjalan- Kouvolan
13131: takin syystä. maantie ratapihan yli tasoristeyksenä, mikä
13132: Kymenlaakson aluesuunnitelmassa kiinni- liikenneturvallisuutta ajatellen on aivan kes-
13133: tetään erikoista huomiota Kymin ratapihaan, tämätön tilanne ja vaatisi nopeita toimen-
13134: mistä kehitetään Hovinsaaren ratapihan piteitä vaarallisen tiekohdan uudelleen jär-
13135: ohella toinen suuri eteläisen Kymenlaakson jestämiseksi. Lukuisia liikeonnettomuuksia
13136: järjestelyratapiha laajaa teollisuutta ja voi- onkin paikalla jo tapahtunut ja myöskin ih-
13137: malqtsta Kotkan vientiä silmällä pitäen. Kar- mishenkien menetyksiä on .sattunut.
13138: hulan suurteollisuus teollisuusradoillaan liit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13139: tyy nykyisellään hyvin huonosti Kymin rata- nioittavasti,
13140: pihaan. Uusia teollisuusratoja tulee lähitule-
13141: vaisuudessa avattavaksi kauppalan eteläisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13142: teollisuusalueille ja näiden liittäminen liiken- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
13143: nettä edistävästi Kymin ratapihaan olisi määrärahan Kymin ratapihaa koske-
13144: ajoissa huomioitava. Karhulan teollisuusalue- van kiireellisen tutkimuksen toimeen-
13145: reservit ovat etupäässä Kymin aseman itä- panemisen suorittamiseksi.
13146: puolisilla alueilla ja on todennäköistä, että
13147: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
13148:
13149: Sulo Hostila. Heikki Hykkäälä.
13150: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
13151: 1263
13152:
13153: IV,463. - Rah.al. N: o 292.
13154:
13155:
13156:
13157:
13158: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Luu-
13159: mäen rataoikaisua varten.
13160:
13161:
13162: E d u s k u n n a ll e.
13163:
13164: Jo vuonna 1934 rautatiehallitus ehdotti, via ja varoja kysyviä nämä muutokset olisi-
13165: että Lappeenrannan-Elisenvaaran rautatie- vat. Sellaista nousupituutta, joka Lappeen-
13166: rakennuksen yhteydessä olisi rakennettava rannan ja Raipon välillä olisi loivennettava,
13167: uusi rata Lappeenrannasta Luumäelle Vuok- on 4 300 m, ja kaaria, joita olisi loivennet-
13168: senniskalta länteenpäin suuntautuvan rauta- tava, 1 300 m. Tällaiset työt, jotka olisi li-
13169: tieliikenteen helpottamiseksi ja jouduttami- säksi suoritettava liikenteen alaisella radalla,
13170: seksi. Vuonna 1936 ratasuunta tutkittiin ja nousevat kustannuksiltaan uuden rakenta-
13171: laadittiin siitä kustannusarviot Syystä tai mista kalliimmaksi.
13172: toisesta rataa ei kuitenkaan silloin raken- Lappeenrannan - Luumäen rataoikaisun
13173: nettu. Sotien jälkeen, kun Lappeenrannan pituus tulisi olemaan 27.6 km. Nykyisen
13174: kautta kulkeva liikenne suuntautui pää- Lappeenrannan- Raipon- Luumäen rata-
13175: asiassa länteen, rakennettiin Lappeenrannan osan pituus on 37.2 km, joten rataoikaisusta
13176: -Simolan rataan, Råipon liikennepaikan matka Lappeenrannasta Kouvolaan ja vienti-
13177: luona länteen kaartuva yhdyskaari Kouvo- satamiin lyhenisi 9.6 kilometrillä. Tavara-
13178: lan-Vainikkalan radalla. Tämä yhdyskaari liikenne Lappeenrannan ja Imatran seudun
13179: ei kuitenkaan poista niitä hankaluuksia, laajentuvista suurteollisuuslaitoksista on jat-
13180: joita on olemassa aikanaan paljon pienempää kuvasti lisääntymässä ja Lappeenrari.nan-
13181: ja rajoitetumpaa liikennettä varten raken- Raipon rataosa muodostaa niinollen yhä vai-
13182: netulla rataosalla Lappeenranta-Hytti- keammaksi käyvän pullonkaulan liikenteen
13183: Raippo. kehityksessä. Kaakkois-Suomen . kauppa-
13184: Nykyinen Lappeenrannan-Raipon väli- kamari pitää rataoikaisutyön suorittamista
13185: nen rata jyrkkine nousuineen (12.5 0 / 00 ) eräänä tärkeimmistä edellytyksistä koko
13186: määrää koko Kouvolan-Lappeenrannan-Pa- Vuoksenlaakson teollisuuden käsitykselle ja
13187: rikkalan rataosan junien suurimmat sallitut ensimmäisenä osana oikoradan Lappeen-
13188: nousut ja junapainot. Kun tämän rataosan ranta- Luumäki - Hamina toteutumisesta.
13189: muilla osilla on enintään 10 ojoo nousu, tie- Kauppakamarin ja Vuoksenlaakson kuntien
13190: tää tämä sitä, että Lappeenrannan-Raipon toimesta pidetyissä neuvottelutilaisuuksissa
13191: rataosan vuoksi koko Kouvolan-Lappeen- on myös rautatiehallitus yhtynyt kannatta-
13192: rannan-Parikkalan rataosalla junien painoa maan tämän rataoikaisun suorittamista kii-
13193: on pienennettävä 4/5 osalla muilla osilla salli- reellisenä. Lappeenrannan-Luumäen oikai-
13194: tusta junapainosta. Vastaavasti on esim. sun kokonaiskustannukset ovat n. 960 milj.
13195: pika- ja henkilöjunien 10 ojoo kaltevuudessa markkaa. Kun Imatran ja Lappeenrannan
13196: sallitusta 110 km/t nopeudesta 12.5 ojoo alueet ovat vaikeita työttömyyskeskuksia,
13197: kaltevuudessa vähennettävä 90 km/t: iin eli merkitsisi rakennustyön aloittaminen syksy-
13198: 22 %. Lappeenrannan-Raipon rataosan pie- ja talvisaikaan huomattavaa helpotusta näi-
13199: nisäteiset haarat (r.min. 300 m) pienentävät den alueiden työllisyystilanteesta ja vähen-
13200: osaltaan junien nopeutta ja painoa. Tämän täisi vastaavalta osalta valtion sanottujen
13201: rataosan rakenteen muuttamiselle sellaiseksi, alueiden työttömyyden torjumiseksi osoitet-
13202: että siinä olisivat samat suurimmat nousut tavia määrärahoja. Kun kysymys on
13203: ja kaaret kuin yleensä vaaditaan, ei ole ta- . niinkin huomattavasta ratatyöstä, on työ-
13204: loudellisia edellytyksiä, sillä siksi huomatta- voimaviranomaisten taholta katsottu, ettei
13205: 1264 IV,463. -Lappeenrannan-Luumäen rata..
13206:
13207:
13208: tarkastukseen kuitenkaan voida myöntää että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13209: työllisyysvaroja, ennenkuin eduskunta on tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
13210: periaatteessa asian ratkaissut. markan suuruisen määrärahan Lap-
13211: Kaiken edellä lausutun nojalla ehdotamme, peenrannan-Luumäen välisen rata-
13212: oikaisun rakennustöiden aloittamiseksi.
13213: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
13214:
13215: Erkki Tuuli. Matti Miikki.
13216: Kalle Matilainen. Toivo Kujala.
13217: Valto Käkelä.
13218:
13219:
13220:
13221:
13222: •
13223: 1265
13224:
13225: IV,464. Rah.al. N: o 293.
13226:
13227:
13228:
13229:
13230: Suonpää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Messu-
13231: kylän-Oriveden rataosuuden kaksoisraiteitten rakenta-
13232: miseen.
13233:
13234:
13235: E d u s k u n n a ll e.
13236:
13237: Rautatielaitos on viime vuosina päässyt keata aiheuttaen turhia kustannuksia ja vii-
13238: rappeutumaan. Rautatieliikenteen merkitys vytyksiä sekä kauko- että paikallisliikenteelle
13239: kansantaloudessa on kuitenkin jatkuvasti · mm. sen johdosta, että junien kohtaaminen
13240: siksi tärkeä, että rautateittemme heikenty- tällä vilkkaasti liikennöidyllä radalla on mah-
13241: neen kunnon kohentamiseen ja koko rauta- dollista vain muutamilla harvoilla asemilla,
13242: tielaitoksemme toimintakyvyn lisäämiseen on olisi kaksoisraidetyöt nopeasti saatava käyn-
13243: kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. tiin ja rata valmiiksi aluksi Messukylän-
13244: Maamme rautateistä on ehkä tärkein ns. Kangasalan osuudella ja sen jälkeen välittö-
13245: Pohjanmaan rata, jonka kuljetuskyky ei kui- mästi Orivedelle saakka. Tämän kaksoisraide-
13246: tenkaan vastaa sille asetettavia vaatimuksia. työn merkitys on myös työllisyyden kannalta
13247: Tampereen suuren. risteysaseman liikenteen tärkeä.
13248: vuoksi on erikoisen vaikeaksi pullonkaulaksi Edellä oleviin perusteluihin viitaten" ehdo-
13249: muodostunut yksiraiteinen Tampereen-Ori- tamme kunnioittaen,
13250: veden rataosuus. Eduskunta on parina
13251: vuonna myöntänyt tulo- ja menoarviossa 10 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13252: milj. mk mainitun rataosuuden kaksoisraide- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l luvun
13253: työtä varten, mutta määrärahan riittämättö- 17 momentille lisäyksenä 80 miljoonaa
13254: myyden vuoksi ei työtä ole voitu toden- markkaa Messukylän-Oriveden rata-
13255: teolla edes aloittaa. osuuden kaksoisraiteitten rakentami-
13256: Kun liikenteen joustava hoito Tampereen seksi.
13257: -Oriveden rataosuudella on nykyään vai-
13258: Helsingissä 3 päivänä lokaliuuta 1957.
13259:
13260: Leo Suonpää. Elli Stenberg.
13261: Lauri Myllymäki. Usko Seppi.
13262: Matti Koivunen.
13263: 1266
13264:
13265: IV,465. - Rah.al. N:o 294.
13266:
13267:
13268:
13269:
13270: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Suo-
13271: lahden rautatien uusimistöiden aloittamiseen.
13272:
13273:
13274: E d u s k u n n a ll e.
13275:
13276: Jyväskylän-Suolahden välisen heikkokun- sekä Laukaan kunnan työttömät voisivat
13277: toisen, mäkisen ja mutkaisen radan uusimis- suuremmitta vaikeuksitta käydä sanotulla
13278: töiden aloittamisessa on viivytelty arvelutta- työmaalla kotoaan käsin. Näin vältyttäisiin
13279: van pitkään. Uusi rata Suolahdesta Haapa- · suurempien majoituskustannustenkin tuo-
13280: järvelle valmistuu lähivuosina ja silloin· yh- milta menoilta panemalla sanottu työmaa
13281: teys Suolahdesta Jyväskylään muodostuu käyntiin. Vaikka työ aloitettaisiinkin ns.
13282: erittäin vaivailoiseksi ja suuria lisäkustan- työttömyysvaroilla, on paikallaan saada kesä-
13283: nuksia vaativaksi, ellei uusimistäitä kiireelli- kaudeksi ·talousarvioon sellainen määräraha,
13284: sesti suoriteta. jolla kesätöitä voidaan suorittaa.
13285: Sanotun ratatyön käyntiinpanon hidastelu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13286: on käsittämätöntä siinäkin mielessä, että
13287: maakunnasta lähetetään työttömiä eri puo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13288: lille maata, vaikka omassa maakunnassa täl- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
13289: laiset tärkeät työkohteet suorastaan kaatuvat kan määrärahan J yväskylän-Suolah-
13290: päälle. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskun- den rautatien uusimistöiden aloitta-
13291: nan, Suolahden ja Äänekosken kauppaloiden miseen.
13292: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
13293:
13294: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
13295: Aleksi Kiviaho. Artturi Jämsen.
13296: Esa Hietanen. Arvo Ahonen.
13297: Lauri Myllymäki.
13298: 1267
13299:
13300: IV,466. - Rah.al. N: o 295.
13301:
13302:
13303:
13304:
13305: Palovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta radiopuhelimien
13306: hankkimiseksi valtionrautateille.
13307:
13308:
13309: E d u s k u n n a ll e.
13310:
13311: Viime talvena ryhtyi rautatiehallitus kii- maksaisi 200-300 000 000 markkaa. Halli-
13312: re~llisiin toimenpiteisiin valtionrautateiden tuksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi vuo-
13313: li~avetureiden ja liikennepaikkojen välisen delle 1958 on 19 Pl. I luvun 17 momentille
13314: ra.iopuhelinjärjestelmän aikaan saamiseksi. ehdotettu varattavaksi ratapihojen viestilait-
13315: Hyvinkään-Karjaan rataosalla järjestettiin teiden uusimista, veturiradioiden hankki-
13316: kaksi radiopuhelinkoesarjaa, joiden tarkoi- mista sekä muiden pienehköjen laitteiden
13317: tuksena oli tutkia ula-aaltojen etenemistä hankkimista ja uusimista varten rautatiehal-
13318: suomalaisessa maastossa ja ns. releointijärjes- lituksen käytettäväksi kaikkiaan 20 000 000
13319: telmää ja sen avulla aikaansaatavia yhteyk- markkaa, joten tästä määrästä ei radiopuhe-
13320: siä Kokeissa saavutettiin varsin tyydyttäviä limien hankintaan liikenisi kuin muutama
13321: tuloksia. Suomalaiset asiantuntijat ovat myös miljoona markkaa.
13322: tutustuneet radiopuhelimien käyttöön Ruot- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
13323: sin, Länsi-Saksan ja Englannin rautateillä. dotamme,
13324: Tähänastiset kokeilut ovat osoittaneet, että
13325: radiopuhelimet soveltuvat hyvin rautatielii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13326: kenteeseen., koska niillä voidaan huomatta- tulo- ja menoarvion 19 Pl. 1 luvun
13327: vasti lisätä junaturvallisuutta sekä parantaa 17 momentille lisäyksenä 200 000 000
13328: junaohjausta ja nopeuttatt junaliikennettä. markkaa käytettäväksi radiopuheli-
13329: Tällaisen radiopuhelinjärjestelmän luominen mien hankkimiseksi valtionrautateille.
13330: tarpeellisessa laajuudessa valtionrautateille
13331: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
13332:
13333: Eino Palovesi. Matti Mattila.
13334: 1268
13335:
13336: IV,467. - Rah.al. N: o 296.
13337:
13338:
13339:
13340:
13341: Pessi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pasilan konepajan fJJ-
13342: siaalisten olojen ja työturvallisuuden parantamiseksi.
13343:
13344:
13345: E d u s k u n n a ll e.
13346:
13347: Valtionrautateiden Pasilan konepajalla Puutyö n: o 1.
13348: vallitsee tavaton ahtaus, minkä vuoksi työ- 7. Eräitä puutyökoneita asennettu rail:li"
13349: väensuojelu ja paloturvallisuus eivät täytä den läheisyyteen ahtaisiin tiloihin, mitä ioi-
13350: lain edellyttämiä vaatimuksia. Näihin epä- menpidettä en työturvallisuuden kanmita
13351: kohtiin ovat lukuisia kertoja kiinnittäneet pidä hyväksyttävänä. Asiasta huomautettu
13352: huomiota asianomaiset tarkastajat, mutta ti- V. 1955.
13353: lanne jatkuu entisellään vuodesta toiseen.
13354: Niinpä 1 piirin työläistarkastaja Niilo Sjö- Nosto-osasto n: o 1.
13355: gren on viime kesäkuussa toimitetusta tarkas- 8. Pyörien tappihiomakoneen hihnat ja
13356: tuksesta tehdyn pöytäkirjan mukaan esittä- akselit on tapatlirmien välttämiseksi suojat-
13357: nyt suuren joukon vakavia huomautuksia. tava. Asiasta on huomautettu v. 1955 pide-
13358: Tässä pöytäkirjassa esitetään seuraavat muis- tyssä tarkastuksessa.
13359: tutukset: 9. Edellisessä kohdassa mainitun koneen
13360: pölynpoistolaitteen imuteho heikko.
13361: ,,Koneistusosasto. 10. Ko. osastolla pyörien ja renkaitten
13362: 1. Vuonna 1952 annettu puku- ja pesuhuo- nosto miesvoimin rautatievaunuun. aiheuttaa
13363: netta koskeva määräys on edelleen täyttä- kohtuuttomasti tapaturmia, koska pailmlla
13364: mättä. kertoman mukaan on sattunut 3 vaikeaa ta-
13365: 2. Sorvit ja porakoneet, joissa suoritetaan paturmaa.
13366: valurautakappaleiden koneistusta, on varus- 11. Matkustajavaunujen korjauskanavassa
13367: tettava pölyimureilla työn aikana työnteki- oleva likakaivon ,aaloppi" aiheuttaa pahan-
13368: jäin terveydelle haitallisen pölyn poistami- hajuista löyhkää. Asiasta huomautettu ensi
13369: seksi. Asiasta on annettu määräys jo v. 1952 kerran v. 1954.
13370: mikä on edelleen täyttämättä. 12. Harjakone, jolla puhdistetaan pölyisiä
13371: 3. Metalliteollisuuden järjestysohjeissa kierteitä on varustettava tarkoituksenmukai-
13372: mainittujen määräysten mukaisesti tulee työ- sella pölyimurilla.
13373: huoneiden seinät ja katto tarpeen mukaan Iso korjaushalli.
13374: valkaista. Asiasta huomautettu v. 1955 pi- 13. Kun osastolla hitsataan ja poltetaan
13375: detyssä tarkastuksessa. sekä käytetään rautarakenteiden korjauk-
13376: 4. Käymälät aiheuttavat niitä lähelläole- sessa naftapuhalluslamppuja, syntyy siellä
13377: viin työpaikkoihin epämiellyttävää hajua, huomattavaa terveydelle haitallista käryä,
13378: johtuen tämä siitä, että niiden sijainti on ja kun osasto on käytännöllisesti katsoen
13379: liian lähellä työpaikkoja. Epäkohta korjat- vailla minkäänlaista koneellista tuuletusta,
13380: tava. tulee osastolle järjestää tarkoituksenmukaiset
13381: 5. Yläilmajarrutusosasto. koneelliset ilmanvaihtolaitteet.
13382: 14. Osaston ikkunat puhdistettava.
13383: V. 1950 annettu määräys ilmajarruosaston 15. Ko. osastolla on huomattava tilanah-
13384: eristämisestä työhuoneista täyttämättä. Huo- taus, mikä mm. lisää tapaturmavaaraa.
13385: mautetaan, että alapuolella olevan koneistus-
13386: osaston huono ilma tunkeutuu em. osastolle. Putkityöosasto.
13387: · 6. Mirkeli n:o 747 edelleen ilman pölyimu- 16. Tarkastuksessa olen todennut, että
13388: ria. Asiasta huomautettu. putkityöosaston sekä viereisen nosto-osasto
13389: IV,467. - Pessi ym. 1269
13390:
13391: 2:n pesu.. ja pukuhuoneet dvat pienet ottaen ko. työntekijöille järjestetään puku- ja pesu-
13392: huomioon niitä käyttävän työntekijäin luku- huoneet miehille ja naisille eriksean.
13393: määrän.
13394: Ko. pesuhuoneista puuttuvat edelleen suih- 22. Sähkötyöosasto.
13395: kut, joista on huomautettu jo aikaisemmin- Työhuoneeseen tarvitaan koneellinen tuule.
13396: kin. Edelleen käytössä olevat pukukaapit tuslaite, joka antaa ylipainetta työhuonee-
13397: ovat niin pieniä, että varsinkin kylmänä vuo- seen. Ulkoseinässä oleva reikä viittaa siihen,
13398: denaikana on niihin vaikea sovittaa vaatteita, että paikalla on ilmeisesti aikaisemmin ollut
13399: ja kun samassa kaapissa pidetään työ- ja venttilaattori.
13400: _käyntivaatteet, ei tällaista järjestelyä voida 23. Moottoreiden nostaminen tuuletuspar-
13401: pitää tarkoituksen mukaisena. vekkeelle suoritetaan edelleenkin miesvoimin.
13402: Huom! Pesuhuoneet vailla varauloskäytä- Ei tuottane kohtuuttomia kustannuksia, jos
13403: viä. tarkoitusta varten järjestetään nosturi niin
13404: 17. Osastolla oleva hitsaajan kärynpoisto- kuin se esim. on generaattorimiesten kulje-
13405: laite on edelleen järjestämättä vaikka siitä tusvaunuun sijoitettu.
13406: on huomautettu jo v. 1952 pidetyssä tarkas- 24. Osastolla oleva mirkeli on sikäli van-
13407: tuksessa. (v. 1952 pöytäkirjan kohta n:o 12). hanaikainen, että se on ilman tarkoituksen-
13408: mukaisia suojuksia ja pölynimuria.
13409: Puutyöosasto n:o 1. · 25. Työhuoneen peräosa ilman varaulos-
13410: 18. Ruuvi- ja naulavarasto on sijoitettu käytävää.
13411: parvekkeelle niin, että se on alttiina alhaalta-
13412: päin tulevalle hitsaus- ym. käryille. Ko. Voimalaitos.
13413: paikkaan suositellaan sellaista tuuletuslai- 26. Voimalaitoksen miesten pukukaappeja
13414: tetta, joita on joissakin työnjohtajien toi- on sijoitettu kattilahuoneeseen, koska osa
13415: mistoissa. heidän pukuhuoneestaan on sijoitettu kulje-
13416: Niitti- ja pulttityöosasto. tusosaston käyttöön. Epäkohta sopivin kei-
13417: noin korjattava.
13418: 19. Kun osastolla on ryhdytty valmista- 27. Muuntajahallista vietävä pois sinne
13419: maan moottorivaunujen teliä, on siellä syn- kuulumaton tavara. Ei ole muutenkaan hy-
13420: tynyt sellainen tilanahtaus ja järjestys, jota väksyttävää, että voimalaitoksen konehallia
13421: ei voitane pitää metalliteollisuuden järjes- käytetään sinne kuulumattomien tavaroiden
13422: tysohjeiden määräysten ja hengen mukai- varastopaikkana, kuten tarkastushetkellä oli
13423: sena. Tarkastuksen aikana esiintyneistä mo- todettavissa.
13424: nista epäkohdista mainittakoon mm. seu-
13425: raavat haitat: Aluskehysosasto.
13426: a) tilanahtaus, 28. Pesulaitteisiin ja suihkuihin ei tule
13427: b) työpaikkamelusta kärsivät myös varsi- aina tarvittaessa lämmintä vettä. Epäkohta
13428: naiset niitti- ja pulttiosaston työntekijät, korjattava.
13429: c) hitsauskäryjen poisto järjestämättä, Asetyleenikaasun kehityslaitteet.
13430: d) tilanahtaudesta johtuen on siirrettävien 29 ko. laitteita koskeva v. 1954 annettu
13431: hitsaussäteilyverhojen käyttö melkein mahdo- määräys edelleen täyttämättä."
13432: tonta, joita verhoja ei tarkastustilaisuudessa Konepajan johdon ja tuotantokomitean
13433: inuuten ollut löydettävissäkään, jäsenten mielestä vallitsevat suurimmat epä-
13434: e) työpaikkaveto huomattava, koska suu- kohdat koneistusosastolla. Tälle osastolle on
13435: ria ovia pidetään avoinna työn aikana. rakennettu puuparveke, johon on sijoitettu
13436: 20. Kiinteät hitsaustyöpaikat on varus- huomattava määrä työstökoneita. Parvek-
13437: tettava tarkoituksenmukaisilla imureilla työn keella työskentelee yli 100 työntekijää. V.
13438: aikana syntyvän savun ja käryn poistami- 1950 palotarkastajien antaman lausunnon
13439: seksi. Huom! Tästä huomautettu v. 1955 mukaan paloturvallisuuden vuoksi ei puisia
13440: pidetyssä tarkastuksessa. parvekkeita saa käyttää. Ammattientarkasta-
13441: jat ovat useita kertoja esittäneet, että ko-
13442: 21. Verhoiluosasto. neistusosaston parvekkeella työläisten tervey-
13443: Osaston pesu- ja pukeutumistilat on SIJ01- delliset olosuhteet ovat sietämättömät. Val-
13444: tettu työhuoneisiin. On asiallisempaa, että litsevan tilanahtauden vuoksi puku- ja pesu-
13445: 38 E 815/57
13446: 1270 IV,467. - Pasilan konepajan sosiaaliset olot.
13447:
13448:
13449: huonetilat ovat erittäin kehnot, mistä myös ten olojen ja työturvallisuuden vaatimia kor-
13450: ammattientarkastajat ovat tehneet useita jauksia.
13451: huomautuksia. Tällä osastolla vallitsevien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13452: epäkohtien korjaamiseksi olisi puuparveke
13453: hajotettava ja rakennettava teräsbetoninen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13454: välikatto, jolloin saataisiin osastolle lisää tulo- ja menoarvioon 26 000 000 mark-
13455: tilaa ja ilmastointi asianmukaiseen kuntoon, kaa käytettäväksi sosiaalisten olojen ja
13456: mihin tarvittaisiin varoja 16 milj. markkaa. työturvallisuuden kannalta välttämät-
13457: Kuten edellä olevasta työläistarkastajan laa- tömään epäkohtien korjaamiseen Pasi-
13458: timasta tarkastuspöytäkirjasta ilmenee, on lan konepajalla.
13459: myös muilla osastoilla suoritettava sosiaalis-
13460: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
13461:
13462: Ville Pessi. Rainer Virtanen.
13463: 1271
13464:
13465: IV,468. - Rah.al. N:o 297.
13466:
13467:
13468:
13469:
13470: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden Hy-
13471: vinkään keskuskonepajan rakentamisen jatkamiseksi.
13472:
13473:
13474: Eduskunnalle.
13475:
13476: Valtionrautateiden Hyvinkään keskuskone- osien (kattilat, turbogeneraattorit ym.) ai-
13477: paja on ollut rakenteilla jo vuosikymmenen noana korjaajana, ja jotta konepajan kapasi-
13478: ajan. Vuosittain on tähän tarkoitukseen val- teetti saataisiin täyteen tehoonsa, olisi esite-
13479: tion tulo- ja menoarviossa osoitettu varoja tyn määrärahan tulo- ja menoarvioon ottami-
13480: rakennustöiden ja konehankintojen hoitami- nen erityisen tärkeä.
13481: seksi. Kun mainittu konepaja ei vieläkään Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
13482: ole lopullisesti valmis, on rautatiehallitus nioittavasti,
13483: esittänyt 85 000 000 markan määrärahan ot-
13484: tamista ensi vuoden talousarvioon, mutta hal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13485: litus on tämän esityksen jättänyt kokonai- tulo- ja menoarvioon 85 000 000 mar-
13486: suudessaan huomioon ottamatta. Koska Hy- kan määrärahan valtionrautateiden
13487: vinkään konepaja toimii huomattavalta osalta Hyvinkään keskuskonepajan rakenta-
13488: koko valtionrautateiden vetokaluston erikois- misen jatkamista varten.
13489: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
13490:
13491: Veikko Helle. G. Henriksson. Sven Högström.
13492: Bruno J. Sundman. K. F. Haapasalo. Esa Koivusilta.
13493: Väinö Leskinen.
13494: 1272
13495:
13496: IV,469. - Rah.al. N:o 298.
13497:
13498:
13499:
13500:
13501: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen vau-
13502: nunkorjauspajan laajennussuunnitelman toteuttamista
13503: varten.
13504:
13505:
13506: E d u s k u n n a ll e.
13507:
13508: Rautatiehallituksen koneo$astolla muutama daan aikaansaada miltei uskomattoman suu-
13509: vuosi sitten suoritetUssa valtionrautateiden ria säästöjä, mainittakoon, että Pieksämäen
13510: konepajojen tehtäväjaossa tultiin siihen tu- vaununkorjauspajalla ovat korjaushinnat
13511: l<rkseen, että Pasilan konepajaa ei ole syytä alentuneet keskimäärin vuotta kohti seuraa-
13512: enää ollenkaan laajentaa, vaan sellaiset työt, vasti:
13513: kuten esim. tavaravaunujen korjaus voidaan
13514: pääosaltaan siirtää tavaravaunujen luonnol- vuonna 1953 36 200
13515: lisille kulkualueille, kuten esim. Pieksä- 1954 33000
13516: mäelle, joka on rautateittemme suurimpia " 1955 30 500
13517: solmukohtia ja jossa valtionrautateillä on jo " 1956 26 000
13518: vaununkorjauspaja. Tämä työn siirto siis "
13519: aiheuttaa sen, ettei Pasilan konepajaa tar- Näin ollen on jo tähän mennessä saavu-
13520: vitse laajentaa, vaan tällaisella muutoksella tettu neljässä vuodessa 10 200 markan säästö
13521: päinvastoin voitaisiin hiukan korjata sitä vaunua kohti, eli koko viime vuoden korjat-
13522: suuntausta, että teollinen toiminta liian suu- tua vaunumä;ärä;ä kohti laskien n. 40 milj.
13523: ressa määrässä on keskittynyt eräisiin Etelä- mk: n säästö.
13524: Suomen keskuksiin ja erikoisesti pääkaupun- Eduskunta myönsi v: n 1956 talousarviossa
13525: kiin. Suoritetun tutkimuksen mukaan on ko. Pieksämäen korjauspajan laajentamista var-
13526: korjaustilan laajennus kaikkein edullisin ten 10 milj. mk:n määrärahan. Kun tämän
13527: juuri Pieksämäellä, jossa - paitsi sitä, että suunnitelman loppuunsaattamiseksi tarvi-
13528: se on itäisen Suomen suuri rautateiden sol- taan vielä 20 milj. mk uusien raiteiden ra-
13529: mukohta - lisäksi myös työvoimaa on run- kentamiseen, raidejärjestelyjen toteuttami-
13530: saasti tarjolla samoin kuin puuraaka-ainetta. seen sekä eräiden pienten koneiden hankki-
13531: Vaununkorjaustilan lisätarve aiheutuu miseen, ehdotamme kunnioittavasti,
13532: siitä, että vaununakselikilometriluku ja siis
13533: myös vaunujen korjaustarve on lisääntynyt että EduskunJta ottaisi vuoden 1958
13534: v: sta 1945 30 %: lla, mutta vaununkorjaus- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
13535: tilaa ei ole saatu lisää tuon ajankohdan jäl- markan määrärahan Pieksämäen vau-
13536: keen juuri ollenkaan, päinvastoin menetet- nunkorjauspajan laajennussuunnitel-
13537: tiin Viipurin konepaja 1944. mien toteuttarmiseksi vuoden 1958 ai-
13538: Todistuksena siitä, että verrattain pienillä; kana.
13539: hankinnoilla ja lisätilojen rakentamisella voi-
13540: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
13541:
13542: K. F. Haapasalo. Veikko Helle. Impi Lukkarinen.
13543: Toivo H. Kinnunen. Sylvi Halinen. Onni Mannila.
13544: Artturi Koskinen. Hugo Manninen. Niilo Nieminen.
13545: 1273
13546:
13547: IV,470. - Rah.al. N: o 299.
13548:
13549:
13550:
13551:
13552: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta postitalon raken-
13553: tamiseksi Lahden kaupunkiin.
13554:
13555:
13556: E d u s kun n a ll.e.
13557:
13558: Lahden kaupungin ja sen ytnpäristön no- toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen-
13559: peasta kasvusta johtuen on Lahden posti· ja piteisiin postitalon rakentamiseksi Lahden
13560: lennätinkonttori joutunut toimimaan suoras- kaupunkiin."
13561: taan sietämättömän ahtaissa ja puutteelli- Eduskunta on tämän kulkulaitosvaliokun-
13562: sissa oloissa, joten uuden postitalon raken- nan mietinnön hyväksynyt 14. 9. 1956. Posti-
13563: tamisen tarve on nyt entistä polttavampi. talon kiireellistä rakentamista puoltaa vielä
13564: V: n 1956 valtiopäivillä allekirjoittaneen ym. se, että Lahdessa ja sen ympäristökunnissa
13565: tekemän toivomusaloitteen on kulkulaitos- esiintyy kasvavaa työttömyyttä. Esim. kun
13566: valiokunta käsitellyt 31. 1. 1956 ja lausuu rakennustyöläisiä on täystyöllisyyden aikana
13567: mietinnössään asiasta seuraavaa: Lahdessa työssä n. 2 000, ja viime vuonna
13568: ,Kuten aloitteen perusteluissa mainitaan, parhaana aikana n. 1 200, on tällä kertaa
13569: olosuhteet Lahden postitalossa ovat sellaiset, työssä vain 700 rakennustyöläistä ja kahden
13570: että uusi postitalo on välttämätön. Lahden talon valmistuttua parin viikon sisällä jäl-
13571: kaupunki oli varannut postitaloa varten so- leen 100-200 rakennustyöläistä joutuu työt-
13572: pivaksi katsomansa tontin, mutta sisällyttä- tömäksi.
13573: nyt lahjakirjaan määräajan. Kun postitaloa Tontti postitaloa varten on lahjoituksena
13574: ei määräaikana rakennettu, on tonttilahjoi- saatu, työpiirustukset ovat valmiina ja moni-
13575: tuksen ilmoitettu peruutuneen. Posti- ja satapäinen työttömien rakennustyöläisten
13576: lennätinhallituksen ja rautatiehallituksen kes- joukko odottaa työtä. Kaikki on valmiina
13577: ken on nyt sovittu uudesta postitalon pai- rakennustöiden aloittamista varten kiireelli-
13578: kasta. Rakennuspiirustuksia ei vielä ole, senä.
13579: mutta rakennuksen on arvioitu tulevan mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13580: såmaan n. 180 milj. markkaa. Huomioon-
13581: ottaen, että ammattivirasto pitää Lahden että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13582: postitalon kiireellistä rakentamista tärkeänä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
13583: ja kun tonttikysymys on ratkaistu, valio- kan määrärahan postitalon rakentami-
13584: kunta edellyttää, että Lahden postitalo ra- sen aloittamiseksi Lahden kaupunkiin.
13585: kennetaan ensi tilassa.
13586: Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
13587: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
13588: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
13589:
13590: Heruming Lindqvist. Eino Kilpi. Kaino Haapanen.
13591: 1274
13592:
13593: IV,471. - Rah.al. N:o 300.
13594:
13595:
13596:
13597:
13598: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun postitalon ra-
13599: kentamista varten.
13600:
13601:
13602: Eduskunnalle.
13603:
13604: Oulun postikonttori sekä lennätin ja val- Oulun postitalo voidaan rakentaa postin
13605: tionpuhelin toimivat erittäin ahtaissa ja epä- omalle tontille Oulun kaupungin II kaupun-
13606: käytännöllisissä vuokratiloissa kolmessa eri ginosan 22. korttelissa Hallitus-, Rautatie-
13607: paikassa kaupunkia, mikä haittaa ratkaise- ja Pakkahuoneenkatujen väliin. Oulun posti-
13608: valla tavalla liikenteen hoitamista ja on talo on suunniteltu n. 28 000 ms: n suurui-
13609: erittäin epämukava asiakkaiden kannalta. seksi, ja nousevat sen kustannukset noin
13610: Lisäksi ei raha- ja postiliikenteen turvalli- 252 000 000 markkaan. Kun posti- ja lennä-
13611: suus nykyoloissa ole millään tavalla taattu, tinhallituksella ei ole käytettävissään tarpeel-
13612: eikä henkilökunnan terveydellisiä ja hygieni- lista määrärahaa, ja koska tämä rakennustyö
13613: siä oloja ole voitu lainkaan ottaa huomioon. on ensiluokkaisen tärkeä ja kiireellinen, eh-
13614: Posti- ja lennätinlaitoksen huoneistotilan- dotamme kunnioittaen,
13615: netta Oulussa on jo kauan pidetty täysin
13616: kestämättömänä ja kiireistä parantamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13617: vaativana. Tarpeeksi tilavan ja tarkoituk- tulo- ja menoarvioon 252 000 000 mark-
13618: senmukaisen virkahuoneiston vuokraaminen kaa Oulun postitalon rakentamista
13619: on Oulussa mahdotonta. Edellisestä selviää, varten.
13620: että Ouluun on välttämättömästi rakennet-
13621: tava postitalo, jota koskevat suunnitelmat
13622: ovat lisäksi valmiina.
13623: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
13624:
13625: Lauri Järvi. Aaro Kauppi. Irma Torvi.
13626: Arvi Turkka. Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
13627: Armas Leinonen.
13628: 1275
13629:
13630: IV,472.- Rah.al N:o 301.
13631:
13632:
13633:
13634:
13635: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikon
13636: rakentamiseksi Lappeenrantaan.
13637:
13638:
13639: E d u s k u n n a 11 e.
13640:
13641: Lappeenrannan alueella olevien posti- ja läkin käytettäväksi. Postiautovarikon raken-
13642: lennätinhallituksen noin 100: n auton huolto taminen helpottaisi kaupungin ja sen ympä-
13643: tapahtuu heikoissa olosuhteissa. Autovarikko ristön väestön vaikeata työttömyyttä. Työt-
13644: sijaitsee purettavaksi määrätyssä vuokra- tömyyden arvioidaan muodostuvan vieläkin
13645: talossa, joka on vanhuuttaan laho. Sen toi- vaikeammaksi kuin edellisenä vuonna, joten
13646: nen osa on rakennettu tiilestä, toinen puusta. sen helpottamiseksi pitäisi aloittaa kaikki
13647: Kattorakennelma on käynyt vaarallisen hei- kiireelliset työt, joiden aloittamiselle ei ole
13648: koksi ja rakennus on joka suhteessa hatara mitään estettä.
13649: ja talven aikana kylmäkin. Autoja ei voida Huomioon ottaen hankkeen vakuuttavat
13650: siellä tyydyttävästi huoltaa, ja kallis kalusto perustelut eduskunta lausui toukokuun 10
13651: on kaiken muun lisäksi palovaaralle alttiina. päivänä 1957 hallitukselle yksimielisen toi-
13652: Rakennuksen vuosivuokra on 1 775 844 vomuksen, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13653: markkaa. Lisäksi usein tehtävät korjaustyöt siin postiautovarikon rakentamiseksi Lap-
13654: nostavat vuokrakustannuksia. Vuokrasopi- peenrantaan. Työ voidaan tehdä ja ainakin
13655: mus päättyy toukokuun 1 päivänä 1958 eikä osaksi rahoittaa työttömyysvaroin.
13656: sitä voitane rakennuksen kehnouden vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13657: enää jatkaa. Siksi olisi rakennettava Lap-
13658: peenrantaan postiautovarikko, ennenkuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13659: vuokrausajan jatkaminen käy mahdottomaksi tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
13660: tai rakennus sortuu. Tarkoitusta varten on kaa postiautovarikon rakentamiseksi
13661: ostettu jo tonttikin, ja Ouluun rakennetun Lappeenrantaan.
13662: postiautovarikon piirustukset soveltuvat tääl-
13663: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
13664:
13665: Tauno Kelovesi. Sulo Hostila. Marja Lahti.
13666: Toivo Kujala. Kalle Matilainen. Erkki Tuuli.
13667: Valto Käkelä. Kaarlo Kajatsalo. Yrjö Sinkkonen.
13668: 1276
13669:
13670: IV,473.- Rah.al. N:o 302.
13671:
13672:
13673:
13674:
13675: Matilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta auto-
13676: jen hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitokselle.
13677:
13678:
13679: Eduskunnalle.
13680:
13681: Posti- ja lennätinlaitoksella on laitoksen ensi vuoden kuoletuksesta, mikä 10 vuoden
13682: eri toimintamuotoja varten käytettävänään kuoletuksen huomioon ottaen on 40 uusitta-
13683: noin 1 350 erilaista moottoriajoneuvoa. Kun vaa autoa. Linja-auto maksaa nykyisin ko-
13684: näistä vielä nytkin osa on ennen sotia han- reineen noin 5 milj. markkaa, joten tähän
13685: kittua kalustoa, siis yli puolitoistakymmentä tarkoitukseen tarvitaan 200 milj. markkaa.
13686: vuotta vanhaa, on varsinkin vanhempi osa Yli 800 muun ajoneuvon uusimiseen puhe-
13687: kalustoa käynyt niin yli-ikäiseksi ja heikoksi, lin-, r~J,dio-, lennätinhuollon ja erilaisten pos-
13688: että sen huolto- ja ylläpitokustannukset ovat tinkuljetuksien säännöllisyyden ja jatkuvai-
13689: kohonneet huomattavan suuriksi. J.o talou- suuden turvaamiseksi tarvitaan noin 165
13690: dellisista syistä olisi tällaiset vanhat ja huo- milj. markkaa. Yhteensä tarvitaan siis 365
13691: nossa kunnossa olevat autot korvattava milj. markkaa, mutta devalvaation huomioon
13692: uusillA. ottaen olisi sanottua määrärahaa lisättävä
13693: Posti- ja lennätinlaitoksen moottoriajoneu· ainakin n. 20 %, joten kokonaissumma olisi
13694: vojen ku.oletusajaksi on laskettu 10 vuotta, 440 milj. markkaa. Huomioon ottaen meno~
13695: mikä on niille ajoneuvoille, jotka ajavat vuo- arvioesityksessä esitetyn määrärahan sekä
13696: sittain useita kymmeniä tuhansia kilometrejä, posti- ja lennätinlaitoksen uudistusrahaston
13697: esim. linja-autot noin 80 000 kilometriä, liian kautta käytettävissä olevan erän tarvitaan
13698: pitkä aika ottaen huomioon vanhojen autojen posti- ja lennätinlaitoksen autojen kuoletuk-
13699: suuret ja kalliit käyttö- ja korja.uskustannuk- siin vielä 200 milj. markkaa.
13700: set. Näin on laitoksen kuitenkin pitänyt Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
13701: kuoletusaika laskea, lmn liikennetarve on li- kunnioittaen,
13702: sääntynyt, mutta myönnetyt määrärahat ei-
13703: vät viime vuosina ole hintojen nousun takia että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13704: riittäneet edes luonnollisesta kulumisesta ai- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
13705: heutunutta kuoletusta peittämään. Vuotta 22 momenh7le hallituksen esityksessä jo
13706: 1958 varten on tulo- ja menoarvioesityksessä olevan määrärahan lisäksi 200 mili'oo-
13707: posti- ja lennätinlaitoksen autoja varten mer- naa markkaa autojen hankkimiseksi
13708: kitty vain 120 miij. markkaa. Ehdotetuna posti- ja lennätinlu,itokseUe liikenteestä
13709: määrällä voidaan kuitenkin korvata vain puo- paistettavien tilalle.
13710: let laitoksen linja-autokannan, n. 400 auton,
13711: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
13712:
13713: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
13714: Veikko Kokkola. Rafael Paasio.
13715: Valto Käkelä.
13716: 1277
13717:
13718: IV,474. - Rah.al. N:o 303.
13719:
13720:
13721:
13722:
13723: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta uttsien puhelin-
13724: toimipaikkojen perustamista varten maaseudulle.
13725:
13726:
13727: E d u s k u n n a ll e.
13728:
13729: Maassamme on vielä runsaasti sellaisia Edellä sanotun perusteella ja kun halli-
13730: asuttuja seutuja varsinkin Pohjois- ja Itä- tuksen tarkoitukseen ehdottama määräraha
13731: Suomessa, joissa kokonaiset kylät ovat vailla on tarpeeseen verrattuna riittämätön, ehdo-
13732: puhelinta, ja yleensäkin on puhelintoimipaik- tamme kunnioittaen,
13733: koja maaseudulla liian harvassa. Maanhan-
13734: kintalain nojalla on myös perustettu lukui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13735: sia ryhmäasutuksia, jotka ovat kokonaan tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
13736: vailla puhelinyhteyttä. Sanomattakin on sel- 23 momentille 20 miljoonan markan
13737: vää, mitä haittoja tällaisesta asiaintilasta on. lisäyksen uusien puhelintoimipaikko-
13738: Nykyoloissa onkin pidettävä välttämättö- jen perustamista vm·ten maaseudulle
13739: mänä puhelinolojen pikaista parantamista erityisesti syrjäisille ja uusille asutus-
13740: maaseudulla. alueille.
13741: Helsingissä 2 päivänä lokakunta 1957.
13742:
13743: Veikko Vennamo. Eino E. Heikura. Eino Rytinki.
13744: 1278
13745:
13746: IV,475. - Rah.al. N: o 304.
13747:
13748:
13749:
13750:
13751: N. Nttrm.inen ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimustöiden
13752: loppuun suorittamiseen vesivoimalaitosten rakentamiseksi
13753: Pohjanmaan jokiin.
13754:
13755:
13756: E d u s k u n n a ll e.
13757:
13758: Pohjanmaan alueella on valtion toimesta denkin syntymiseen tällä alueella, joka on
13759: suoritettu vesistöjen säännöstely- ja perkaus- köyhä teollisuudesta.
13760: tutkimuksia ja tehty suunnitelmia alueen ve- Jokien vedensäännöstely loisi myös maa-
13761: sistöjen rakentamiseksi palvelemaan voima- ja metsätaloudelle parempia kehitysmahdol-
13762: talouden yhä lisääntyviä tarpeita. Dipl. ins. lisuuksia, kun päästäisiin tulvien tuottamista
13763: Sulo Muotiala, joka johtaa näitä tutkimuk- tuhoista ja veden vaivaamille alueille saatai-
13764: sia, on esittänyt, että vedenjärjestelyllä ja siin paremmat kasvuedellytykset.
13765: säännöstelyllä saataisiin Pohjanmaan joissa Näin suurisuuntainen vesivoiman rakenta-
13766: olevien koskien keskitehona yhteensä n. 400 minen edellyttäisi rahoituskysymyksen jär-
13767: milj. kWh vuodessa, mikä jakautuisi seuraa- jestämistä valtion toimesta. Tutkimukset
13768: vasti: olisi saatava nopeasti loppuun suoritetuiksi,
13769: jotta rakennustoiminta päästäisiin aloitta-
13770: Siikajoki 60 milj. kWh maan.
13771: Pyhäjoki 100 Suunnitelman toteuttaminen antaisi alueen
13772: Kalajoki 60 " " väestölle lisääntyviä työmahdollisuuksia, mikä
13773: Lestijoki 50 " " olisikin erittäin tarpeellista, koska tämä maa-
13774: Perhojoki 50 " " kunta on ns. alityöllisyysaluetta.
13775: Ä.htävänjoki 50 " " Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13776: Lapuanjoki 30 " "
13777: " "
13778: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13779: Tällaista suuruusluokkaa oleva energia- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
13780: määrä riittäisi tyydyttämään tämän alueen kan määrärahan tutkimustöiden lop-
13781: lähiajan energiantarpeen. Mainittu energia- puun suorittamiseen vesivoimalaitosten
13782: määrä loisi mahdollisuuksia uuden teollisuu- rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin.
13783: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
13784:
13785: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo A.svik.
13786: 1279
13787:
13788: IV,476. - Rah.al. N:o 305.
13789:
13790:
13791:
13792:
13793: Asvik ym.: Määrärahan .osoittamisesta vesivoimalaitostöiden
13794: aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle.
13795:
13796:
13797: E d u s k u n n a ll e.
13798:
13799: Etelä-Pohjanmaalla esiintyy jatkuvasti seudun työkohteisiin. Pysyvien työtilaisuuk-
13800: työttömyyttä. Siitä on seurauksena, että osa sien luomiselle on mahdollisuuksia. Esim.
13801: väestöstä siirtyy yhä enenevässä määrin työn vesivoimalaitoksen rakentaminen Kyrön- ja
13802: hakuun ulkomaille tai toisille paikkakunnille. Nurmonjoen yläjuoksulle tulisi kiireellisesti
13803: Kanadaan siirtyneitä oli mm. kuluvan vuo- aloittaa. Riittävän sähköenergian turvaami"
13804: den tammi- elokuun välisenä aikana 1142 nen luo perustan alueen teollistamiselle.
13805: perheen huoltajaa, suuri osa heistä perhei- Nurmonjokeen rakennettavaa sähkövoima-
13806: neen. Joko tilapäisesti tai pysyvästi Ruotsiin laitosta varten suunnitelmat ovat valmiina.
13807: muuttaneita lasketaan olevan tuhansia. Ensi Samassa yhteydessä rakennettavaksi suunni-
13808: talvikautena työttömyys on vielä suurempaa teltu 350 hehtaarin laajuinen vedensäännösc
13809: kuin edellisinä vuosina. On myös odotetta- telyallas pelastaisi vielä 2 600 hehtaaria vil-
13810: vissa, että muualla ansiotyössä olevista huo- jelysmaata tulvien tuhoilta, mikä myös hel-
13811: mattava osa joutuu palaamaan talveksi koti- pottaisi vastaisuudessa työttömyystilannetta.
13812: pitäjiinsä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13813: Valtion ja kuntien toimesta järjestetyt
13814: työttömyystyöt eivät ole riittäneet, vaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13815: useita satoja työttömiä on työhön sijoitta- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
13816: matta. Olisi edullista, että työvoima ohjattai- kan määrärahan vesivoimalaitostöiden
13817: siin valtion tulo- ja menoarvioon otettujen aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuok~
13818: määrärahojen turvin vapaisiin töihin koti- sulle.
13819: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
13820:
13821: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
13822: 1280
13823:
13824: IV,477. - Rab.al. N:o 306.
13825:
13826:
13827:
13828:
13829: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoturvetta käyttä-
13830: vän sähkövoimalaitoksen perustamiseksi Jalasjärven tai
13831: Kauhajoen kuntaan.
13832:
13833:
13834: E d u s k u n n a 11 e.
13835:
13836: Etelä-Pohjanmaan laajat suoalueet sijaitse- Turveteollisuuden aloittamisesta seuraa
13837: vat Jalasjärven, Kauhajoen, Peräseinäjoen, välittömästi suuren voimalaitoksen perusta-
13838: Kihniön, Parkanon ja Virtain kuntien minen. Tutkimusten mukaan suppealla
13839: alueilla. Suoritetuissa tutkimuksissa on to- alalla olevat turvemäärät riittäisivät 40-50
13840: dettu, että näitten soitten turve-esiintymät vuoden ajaksi suurenkin sähkövoimalaitoksen
13841: riittäisivät turvaamaan raaka-aineella hy- käyttövoimaksi. Valtion toimesta olisikin
13842: vinkin laajan turveteollisuuden tarpeen. Kun perustettava Jalasjärven tai Kauhajoen kun-
13843: maassamme on suoalueita kaikkiaan, 10.4 taan turvekäyttöinen sähkövoimalaitos, joka
13844: milj. hehtaaria, on niistä yllä mainitun kotoisella raaka-aineella tuottaisi sähköener-
13845: alueen osalla yli 4 500 hehtaaria, mikä määrä giaa uusille, perustettaville teollisuuslaitok-
13846: arviolta riittää tuottamaan n. 10 milj. ton- sille. On laskettu, että 60 000 kW tehoisen
13847: nia kuivaa turvetta. Kun ulkomailta tuotet- voimalaitaksen perustaminen tulisi maksa-
13848: tavien polttoaineitten hinta on devalvaation maan n. 4 miljardia markkaa, joka investoi-
13849: johdosta noussut, on todennäköistä, että ko- tuna ko. tarkoitukseen pystyisi muuttamaan
13850: timaisen polttoaineen kysyntä ja kulutus li- talousalueen rakennetta ratkaisevasti.
13851: sääntyy. Siksi on mielestämme toimittava Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13852: nopeasti turveteollisuuden aloittamiseksi
13853: näillä alueilla, joilla työllisyystilanteenkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13854: huomioon ottaen kaivataan apua. Asian- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
13855: tuntijain lausuntojen mukaan voitaisiin kan suuruisen määrärahan polttotur-
13856: 200 000-300 000 tonnin turpeen tuotossa vetta käyttävän sähkövoimalaitoksen
13857: antaa työtä kautta vuoden 300-400 työn- perustamiseksi Jalasjärven tai Kau-
13858: tekijälle ja kesäaikoina 1 000-1 200 työn- hajoen kuntaan.
13859: tekijälle.
13860: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
13861:
13862: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
13863: 1281
13864:
13865: IV,478. - Fin.mot. N:o 307.
13866:
13867:
13868:
13869:
13870: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för grun-
13871: dande av en sulfitcellulosafabrik vid Närpes å i Syd-
13872: österbotten.
13873:
13874:
13875: T i ll R i ik: s d a g e n.
13876:
13877: Som känt har möjligheterna till arbete och bl.a. företagits av östermarks kommun, har
13878: utkomst år för år försämrats i vårt land. det framgått att en sufitcellulosafabrik i
13879: Särskilt i industrifattiga delar av landet Syd-österbotten, med 300-400 tons produk-
13880: lider befolkningen hårt av arbetslöshetens tionskapacitet, i alla avseenden vore den
13881: gissel. De alltför små lägenheterna livnär mest lämpade. En fabrik i denna storleks-
13882: inte sina ägare, varför de är i ständigt be- ordning skulle redan i avsevärd grad lösa
13883: hov av andra inkomster, främst då i form av sysselsättningsproblemet och verka stimule-
13884: lönearbete. rande på det ekonomiska livet i övrigt i
13885: Syd-österbotten, med sina småbrukare och denna del av Österbotten. Fabriken borde
13886: fiskare, är ett typiskt sådant område, där enligt undersökningarna placeras någonstans,
13887: avsaknaden av större industrier skapat för invid Närpes å, för att nödvändigt sötvatten
13888: befolkningen svårlösbara ekonomiska prob- skulle finnas att tillgå, och med beaktande
13889: lem. Dessa har man under de senaste åren av att rika skogsområden finnes i omkring-
13890: försökt lösa genom att lämna gård och grund liggande kommuner skulle råvarutillgången
13891: och söka utkomst i annat land, främst då i vara fullt garanterad.
13892: Sverige. Emigrationen har tagit sådana Hänvisande till vad ovan sagts föreslår
13893: proportioner att skyndsamma statliga åtgär- undertecknade,
13894: der är av nöden för att stoppa bortflytt-
13895: ningen genom att skapa arbets- och utkomst- att Riksdagen i statsförslaget för år
13896: möjligheter i egen hemtrakt. Den effekti- 1958 måtte upptaga ett anslag, storr
13897: Yaste åtgärden härvidlag är att underlätta 10 miljoner mark, för vidtagande av
13898: nppkomsten av lämplig industri inom ifråga- förberedande åtgärder för grundandet
13899: varande område. av en sulfitcellulosafabrik vid Närpes
13900: Av förberedande undersökningar, vilka å i Syd-österbot'ten.
13901: Helsingfors den 3 oktober 1957.
13902:
13903: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
13904: 1282
13905:
13906: lV,478. - Rah.al. N:o 307.
13907: Suomennos.
13908:
13909:
13910:
13911:
13912: Rosenberg ym..: Määrärahan osoittamisesta sulfiittiselluloosa.
13913: tehtaan perustamista varten Närpiön joen varrelle E·telä-
13914: Pohjanmaalla.
13915:
13916:
13917: E d u s k u n n a ll e.
13918:
13919: Kuten tunnettua ovat työ- ja toimeentulo- mennyt, että 300-400 tonnin tuotantokapa-
13920: mahdollisuudet maassamme vuosi vuodelta siteetin suliiittiselluloosatehdas Etelä-Pohjan-
13921: huonontuneet. Varsinkin teollisuutta vailla maalla olisi kaikissa suhteissa sopivin. Tä-
13922: olevissa osissa maata väestö kärsii kovin työt- män suuruusluokan tehdas merkitsisi jo huo-
13923: tömyyden vitsauksesta. Aivan liian pienet mattavaa ratkaisua työllisyysprobleemissa ja
13924: tilat eivät elätä omistajiaan, minkä vuoksi vaikuttaisi elvyttävästi taloudelliseen elä-
13925: he jatkuvasti tarvitsevat muita tuloja, lä- mään yleensä tässä osassa Pohjanmaata. Tut-
13926: hinnä silloin palkkatyön muodossa. kimusten mukaan olisi tehdas sijoitettava
13927: Etelä-Pohjanmaa pienviljelijöineen ja ka- jonnekin Närpiön joen varrelle välttämättö-
13928: lastajineen on sellaista tyypillistä aluetta, män makean veden saamiseksi ja ottaen huo-
13929: jt>ssa suurempien teollisuuslaitosten puuttu- mioon, että ympärillä olevien kuntien run-
13930: minen on luonut väestölle vaikeasti ratkais- saiden metsäalueiden takia raaka-aineen
13931: tavia pulmia. Näitä on viime vuosina koe- saanti olisi täysin turvattu.
13932: tettu ratkaista jättämällä koti ja kontu ja Edellä sanottuun viitaten allekirjoittaneet
13933: hakemalla toimeentuloa toisessa maassa, ensi ehdottavat,
13934: sijassa Ruotsissa. Muuttoliike on saanut sel-
13935: laiset mittasuhteet, että kiireelliset toimen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13936: piteet valtion puolelta ovat välttämättömiä tulo- ja menom·vioon 10 miljoonan
13937: poismuuton pysähdyttämiseksi luomalla työ- markan suuruisen määrärahan valmis-
13938: ja toimeentulomahdollisuuksia omalla koti- tavia toimenpiteitä varten sulfiitti-
13939: seudulla. Tehokkain toimenpide tällöin on selluloosatehtaan perustamiseksi När-
13940: sopivan teollisuuden syntymisen helpottami- piön joen varrelle Etelä-Pohjanmaalla.
13941: nen kysymyksessä olevalla alueella.
13942: Valmistavissa tutkimuksissa, joihin on ryh-
13943: dytty mm. Teuvan kunnan toimesta, on il-
13944: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
13945:
13946: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
13947: 1283
13948:
13949: IV,479. - Rah.al. N:o 308.
13950:
13951:
13952:
13953:
13954: M. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savoon
13955: perustettavan valtionjohtoisen puunjalostusteollisuuslaitok-
13956: sen perustamistoimenpiteitä varten.
13957:
13958:
13959: E d u s k u n n a ll e.
13960:
13961: Pohjois-Savon kunnat ovat vuosittain jat- Savossa on rakennuskelpoista vesivoimaa,
13962: kuvasti lisääntyvän työttömyyden takia jou- josta osa on jo rakennettu voimatarvetta
13963: tumassa erittäin suuriin vaikeuksiin. Maa- tyydyttämään, mutta käyttämättä on vielä
13964: kunnan asukkaista vain noin 19% saa toi- siksi paljon, että maakunnan omat voima-
13965: meentulonsa teollisuudesta, kun koko maan varat riittävät suurempaakin teollisuutta
13966: väestöstä on noin 30 % teollisuustyöväestöä. varten. Savon vedet, järvet ja joet uitto-
13967: Maa on karua ja tilat pieniä, joten maa- väylinä voisivat palvella tehokkaasti teolli-
13968: talouskaan ei pysty tarjoamaan läheskään suutta, jos se sijoitetaan sopivasti maakun-
13969: riittävästi toimeentulomahdollisuuksia jatku- nan alueelle.
13970: vasti lisääntyvälle maatalousväestölle. Kun- Pohjois-Savon Maakuntaliiton toimesta on
13971: nat ja maakunnan väestö on joutunut vaka- suoritettu tutkimuksia maakunnan teollista-
13972: vasti pohtimaan kysymystä keinojen löytämi- misen edellytyksistä. Asiatietoja, lähinnä
13973: seksi alueellisten taloudellisten pulmakysy- puunjalostusteollisuuslaitoksen perustamista
13974: mysten ratkaisemiseksi ja väestön toimeen- varten jo tähänastisten tutkimusten perus-
13975: tulomahdollisuuksien turvaamiseksi oman teella, on helposti saatavissa. Tämän hank-
13976: maakunnan alueella. On todettu, että maa- keen toteuttaminen edellyttää, että valtio ot-
13977: kunnassa on suuri määrä käyttämättömiä taa asian hoitaakseen ja ryhtyy sitä toteut-
13978: työkohteita. Tämä koskee erityisesti lisäänty- tamaan.
13979: vien metsävarojen maakunnan hyväksikäyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13980: töä . On osoitettu, että maakunnan metsien
13981: vuotuista lisäkasvua ei ole voitu käyttää että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
13982: enempää myyntiin kuin teollisuuden tarpei- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
13983: siinkaan. Ns. pienpuun osalta käyttövaikeu- kan määrärahan käytettäväksi Pohjois-
13984: det ovat eniten lisääntyneet sen vuoksi, ettei Savoon perustettavan valtionjohtoisen
13985: maakunnassa ole sitä jalostavia teollisuuslai- puunjalost1tsteollisuuslaitoksen perus-
13986: toksia. Maakunnan puutavaroista kuljetetaan tamistoimenpiteitä varten.
13987: pois raakana huomattava määrä. Pohjois-
13988: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
13989:
13990: Martti Leskinen. Hugo Manninen. E. Hietanen.
13991: 1284
13992:
13993: IV,480. - Rah.al. N:o 309.
13994:
13995:
13996:
13997:
13998: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suo-
13999: rittamiseksi erilaisten puunjalostuslaitosten perustamis-
14000: mahdollisuuksista Pohjois-Karjalaan.
14001:
14002:
14003: E d u s k u n n a 11 e.
14004:
14005: Pohjois-Karjalan metsien puutavarava- Maakunnan tuotantoelämän ja sen kautta
14006: rasto on arvioitu n. 117 milj. m3: ksi ja vuo- väestön toimeentulon parantamisen perusky-
14007: tuinen lisäkasvu n. 3.75 milj. m3:ksi. Puus- symyksenä on entistä selvemmin tullut esille
14008: tosta on yli puolet mäntyä, vajaa kolmas- paikallisen teollisuuden toiminnan laajenta-
14009: osa kuusta ja lähes viidesosa koivua. Ar- misen ja monipuolistamisen välttämättömyys.
14010: vioitu vuosittainen metsänhoidollinen hak- Alueen runsaat ja monipuoliset puutavara-
14011: kuumäärä olisi n. 3.9 milj. m3 10-12 vuo- varastot, työvoiman saanti sekä muut edelly-
14012: den aikana. Nykyisin tästä määrästä haka- tykset antaisivat siihen hyvät mahdollisuudet.
14013: taan vain n. 1/6, mikä kuljetetaan suurim- Kysymys puun erilaisista jalostus- ja
14014: malta osaltaan maaklmnan ulkopuolelle ja- käyttömahdollisuuksista aina pienpuun hy-
14015: lostettavaksi. väksikäyttöä myöten on myös selvitetty. Sen
14016: Pääasiassa paikallisen puunjalostusteolli- sijaan kuljetus-, lähinnä rautateiden tariffi-
14017: suuden vähäisyyden ja yksipuolisuuden seu- politiikan vuoksi, samoin kuin teollisuuden
14018: rauksena Pohjois-Karjalassa on muodostunut laatu- ja sijoituspaikkakysymykset olisi lä-
14019: puutavaran menekin kannalta hyvin vaikea hemmin tutkittava.
14020: tilanne. Tästä sekä koko metsäteollisuuden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14021: koneeliistumisesta johtuu, että Pohjois-Kar-
14022: jala on eräs maamme vaikeimmista työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14023: myysalueista. Sitä osoittaa mm. n. 3 000 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
14024: henkilön vuosittainen poismuutto maakun- kan määrärahan tutkimisen suoritta-
14025: nasta ja erilaisissa työllisyys- ja työttömyys- miseksi erilaisten puunjalostuslaitosten
14026: töissä olevien korkea lukumäärä, mikä nykyi- perustamismahdolUsuuksista Pohjois-
14027: sin vaihtelee 4 000-6 000 työntekijään. Karjalaan.
14028: HelS'ingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
14029:
14030: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
14031: 1285
14032:
14033: IV,481. - Rah.al. N: o 310.
14034:
14035:
14036:
14037:
14038: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta massa- ja paperiteh-
14039: taan tutkimus- ja suunnittelutöiden aloittamiseksi Iijoen
14040: SU1tlle.
14041:
14042:
14043: E d u s k u n n a ll c.
14044:
14045: Iijoki on yksi suurimmista maamme puu- ~Ionet perheet ovatkin rakentaneet pääasial-
14046: tavaran uittoväylistä. Sen vesiä pitkin uite- lisen toimeentulon kesäaikaisista uitto- ja
14047: taan vuosittain puutavaraa Iin, Yli-Iin, Pu- lajittelutöistä saatavien ansiotulojen varaan.
14048: dasjärven, Rannan, Taivalkosken, Kuusa- Työmahdollisuuksien kausiluontoisuudesta
14049: mon, Posion, Suomussalmen ja Puolangan johtuen ja kysymyksen ollessa useaan sataan
14050: kuntien alueelta. nousevasta työntekijämäärästä, on Iin kun-
14051: Iijoen vesistön vaikutusalueella on run- nassa vuodesta toiseen varhaisesta syksystä
14052: saasti metsämaata josta lähtien myöhäiseen kevääseen saakka esiin-
14053: tynyt runsaasti työttömyyttä. Iin kunnan
14054: kasvullista . . . . . . . . . 750 000 ha 53% 5 600: aan nousevasta asukasmäärästä on ti-
14055: kehnokasvuista . . . . . . 249 300 , 18 % lastojen mukaan ollut työttömänä noin 700
14056: joutomaata . . . . . . . . 412 700 , 29 % eli henkilöä vuosittain, eli yli 10% asukas-
14057: ----------------~--~---- luvusta. Tästä kaikesta on kunnalle ja val-
14058: yhteensä 1 412 000 ha
14059: tiolle ollut suuria rasituksia varatöiden jär-
14060: Metsävarat käsittävät jestämisen muodossa.
14061: mäntyä ......... 20.49 milj. m3 48% Pohjois-Suomessa on riittävästi saatavissa
14062: kuusta • . • • . • • 0. 19.0 37% ja sähkövoimaa ja myös Iijoessa on kaikki mah-
14063: koivua 10.5 " " 20% dollisuudet voimalaitosten rakentamiseksi.
14064: " "
14065: ••• 0 0 0 •••
14066:
14067:
14068: Iijoen suulla on paikkoja teollisuuslaitosten
14069: Puuston vuotuinen kasvu on rakentamiseen, hyvä luonnon satama tuot-
14070: teiden laivaukselle, raaka-ainetta, työvoimaa
14071: mäntyä . . . . . . . . . 0.49 milj. m3 ja käyttövoimaa riittävästi saatavissa. Niinpä
14072: kuusta . . . . . . . . . 0.38 , , ja mielestämme valtion tulisi rakentaa massa-
14073: koivua . . . . . . . . . 0.24 , , eli ja paperitehdas Iijokisuulle ja ryhtyä kiireel-
14074: yhteensä 1.11 milj. m3 lisesti siihen johtaviin valmistaviin töihin.
14075: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14076: Vuosittain uitettu puutavara on kokonai-
14077: suudessaan viety Iistä joko muualle Suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14078: meen jalostettavaksi tai suoraan ulkomaille. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
14079: Varsinainen puutavaran uittaminen ja Iajit- kan määrärahan massa- ja paperiteh-
14080: teleminen Iin kunnan alueella kestää parin taan perustamista koskevien tutkimus-
14081: kolmen kuukauden ajan, jolloin paikkakun- ja suunnittelutöiden aloittamiseksi
14082: nan väestöllä on kaikesta tästä ansiotuloja. Iijoen suulle.
14083: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
14084:
14085: Pentti Liedes. Yrjö Murto. Irma Torvi.
14086:
14087:
14088:
14089:
14090: 40 E 815/57
14091: 1286
14092:
14093: IV,482. - Rah.al. N: o 311.
14094:
14095:
14096:
14097:
14098: Ryhtä: Määrämhan osoittamisesta Taivalkosken puunjalostus-
14099: tehtaan rakentamissuunnitelman valmistamiseen.
14100:
14101:
14102: E d u s k u n n a 11 e.
14103:
14104: Viime vuosina on valtiovallankin taholta maksulain turvin saadaan nyt varoja uuden
14105: kiinnitetty huomiota siihen, että Pohjois- puunjalostusteollisuuden rakentamiseksi Poh-
14106: Suomen vajaatyöllisyysalueille olisi saatava jois-Suomen vajaatyöllisyysalueille, ja kun
14107: uutta puunjalostusteollisuutta, koska jatkuva Koillis-Pohjanmaa on eräs vaikeimmista työt-
14108: vaikea työttömyys on täällä sekä valtion tömyyskohteista, niin silloin olisi vientimak-
14109: että myöskin kuntien suurena rasituksena. sulain suomilla pääomilla ryhdyttävä raken-
14110: Eräs tällainen vajaatyöllisyysalue on Koillis- tamaan puunjalostusteollisuutta Koillis-Poh-
14111: Pohjanmaa, missä on laajat hakkaamattomat janmaan metsärikkauksien hyväksi käyttöä
14112: metsäalueet ja näinollen edellytykset raaka- ajatellen. Kun paikallisten kuntain toimesta
14113: puun puolesta puunjalostusteollisuudelle. on jo annettu akateemikko, professori Yrjö
14114: Kuusamon, Posion, Taivalkosken, Pudasjär- Ilvessalon suoritettavaksi sanotun talous-
14115: ven ja Suomussalmen metsärikkaat kunnat alueen puuvarastojen selvittäminen ja tämä
14116: muodostavat oman talousalueensa ja tämän saatu tutkimus oli erittäin valaiseva talous-
14117: alueen kuntien toimesta onkin suoritettu alueen raakapuuvaroista, niin tämän jälkeen
14118: puuvarojen tutkimus ja tällöin on todettu, olisi nyt valtiovallan toimesta suoritettava
14119: että näistä kunnista löytyy sellaiset puu- kiireellisesti lopulliset suunnitelmat puun-
14120: varastot, jotka riittäisivät jatkuvasti noin jalostustehtaan rakentamiseksi Taivalkosken
14121: 100 000 tonnia selluloosaa vuodessa valmis- kunnan alueelle.
14122: tavan puunjalostustehtaan raaka-ainevaras- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
14123: toiksi. nioittaen,
14124: Taivalkosken kunta muodostaa tällä Koillis-
14125: Pohjanmaan metsärikkaalla alueella sellaisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14126: keskuspaikan, johonka puunjalostuslaitoksen tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II lu-
14127: rakentaminen on katsottu tarkoituksenmukai- vun ttudelle momentille 8 000 000 mar-
14128: simmaksi. Kun ensi vuoden aikana valmistuu kan määrärahan Taivalkosken puun-
14129: Taivalkoskelie myöskin rautatie, niin silloin jalostustehtaan rakentamissuunnitel-
14130: olisi sieltä valmiin teollisuustuotteen pois man valmistamista varten.
14131: kuljettaminen helposti suoritettavissa. Vienti-
14132: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
14133:
14134: Niilo Ryhtä.
14135: 1287
14136:
14137: IV,483. - Rah.al. N: o 312.
14138:
14139:
14140:
14141:
14142: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta puunjalos-
14143: tusteollisuuslaitoksen mkennustöiden aloittamiseksi Tor-
14144: nion Röyttään.
14145:
14146:
14147: E d u s k u n n a ll e.
14148:
14149: Pohjois-Suomen teollistamisen edellytyk- kaupungin ja Alatornion kunnan alueella on
14150: sistä valtion toimesta suoritetut tutkimukset huomattava määrä ansiotöiden varassa eläviä
14151: osoittivat, että Tornionjokisuun edustalla si- asukkaita. Kun varsinaisia työtilaisuuksia
14152: jaitseva Röytän saari olisi erittäin sopiva ei väestölle ole ollut, on työttömyys jokavuo-
14153: puunjalostusteollisuuden sijoituspaikaksi. Nä- tinen ilmiö. Viime vuosina työttömien määrä
14154: mä tutkimukset osoittivat lisäksi, että riit- näillä alueilla on noussut jopa 1 OOO:een, ja
14155: tävä raaka-aine voidaan turvata suurem- työtilaisuuksien järjestämiseksi heille on jou-
14156: mallekin tänne rakennettavalle puunjalostus- duttu käyttämään valtion varoja vuosittain
14157: teollisuuslaitokselle. Niinikään tutkimuksen 150-200 milj. markkaa. Sopivista kansan-
14158: yhteydessä laaditut suunnitelmat kustannus- taloudellisesti hyödyllisistä työkohteista on
14159: arvioineen osoittivat Röyttään perustettavan kuitenkin puute, mikä jatkuvasti kasvaa.
14160: puunjalostuslaitoksen kannattavuuden. Kaikki edellä esitetty jo osoittaa, että vih-
14161: Röytän saarella onkin aikoinaan toiminut doinkin olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin
14162: huomattavan suuri saha, joka tuhoutui tuli- puunjalostusteollisuuslaitoksen rakentamisek-
14163: palossa. Tämän jälkeen on saarelle raken- si Tornion Röyttään. Koska yksityiset yhty-
14164: nettu merikelpoinen syväsatama, joka on mät eivät ole sitä tehneet, olisi teollisuuslai-
14165: yhdistetty mantereeseen Tornion asemalta tos rakennettava valtion toimesta.
14166: johtavalla rauta- ja maantiellä. Koska Kemi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14167: joen vesivoimalaitosten rakentaminen turvaa
14168: myös riittävän voimansaannin, on tämäkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14169: luonut entistä paremmat edellytykset teolli- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14170: suuslaitoksen toiminnalle. kan määrärahan puunjalostusteolli-
14171: Myös työllisyysnäkökohdat puoltaisivat suuslaitoksen rakennustöiden aloitta-
14172: teollisuuslaitoksen rakentamista. Tornion miseksi Tornion Röyttään.
14173: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
14174:
14175: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
14176: 1288
14177:
14178: IV,484. - Rah.al. N: o 313.
14179:
14180:
14181:
14182:
14183: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta puunjalostuslaitoksen
14184: aikaansaamiseksi Kemijärvelle.
14185:
14186:
14187: E d u s k u n n a ll e.
14188:
14189: Suoritettujen tutkimusten mukaan Kemi- pä Koillis-Lapin kuntien lähes 70 000 nouse-
14190: järven pohjoispuolisten vesistöalueiden val- vasta väestöstä suurin osa on riippuvainen
14191: tion omistamien metsämaiden puustovarasto ansiotyömahdollisuuksista. Tilapäiset työ-
14192: on noin 70 milj. kiintokuutiometriä. Vuotui- mahdollisuudet eivät ole tarjonneet lähes-
14193: nen lisäkasvu on metsien nykyisessäkin ti- kään riittävästi niitä, joten työttömien määrä
14194: lassa 760 000 kiintokuutiometriä. Lisäksi on noussut vuosittain tuhansiin. Työttömyys~
14195: tällä alueella on huomattava määrä yksityis- töiden järjestämiseen joudutaankin käyttä-
14196: ten mailla olevia metsämaita, joten Koillis- mään vuosittain huomattavia summia valtion
14197: Lapin alueen metsien vuotuinen lisäkasvu ja kuntien varoja, eikä järjestetyillä töillä
14198: kohoaa ainakin miljoonaan kiintokuutiomet- ole kuitenkaan edistetty pysyvien työtilai-
14199: riin. Metsänhoidolliseen kuntoon saatettuna suuksien muodostumista. Tästä syystä on
14200: vuotuinen lisäkasvu voitaisiin kohottaa lähes työttömyyttä ilmennyt kesän aikanakin.
14201: kaksinkertaiseksi. Niinpä viime kesänä tällä alueella oli usei-
14202: Näiden valtavien puutavaramäärien kan- hin satoihin nouseva työttömien joukko.
14203: nattava hyödyksi käyttö olisi mahdollista, jos Kemijoen vesivoimavarojen rakentaminen
14204: rakennettaisiin raaka-aineiden läheisyyteen turvaa myös edullisen voimansaantimahdolli-
14205: puunjalostusteollisuutta. Klm näin ei ole ta- suuden. Lisäksi kulkuyhteydetkin ovat hy-
14206: pahtunut, on siitä ollut seurauksena se, että vät, koska Kemijärveltä on suora rautatie-
14207: metsien yli-ikäisyydestä johtuen vuosittain yhteys Kemissä sijaitsevaan valtamerisata-
14208: tuhoutuu huomattava määrä metsärikkauk- maan.
14209: sista. Asiantuntijoiden suorittamien laskel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14210: mien mukaan tällä alueella kaatuu ja lahoo
14211: maahan vuosittain puutavaraa noin 500 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14212: kiintokuutiometriä. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14213: Tällainen kansantaloudellinen tuhlaus ei kan määrärahan suunnitelman laatimi-
14214: ole mitenkään puolustettavissa, koska sano- seksi ja rakennustöiden aloittamiseksi
14215: tulla alueella ovat muutkin edellytykset Kemijärvelle rakennettavaa puunjalos-
14216: puunjalostusteollisuuden kehittämiselle. Niin- tuslaitosta varten.
14217: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
14218:
14219: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
14220: 1289
14221:
14222: IV,485. - Rah.al. N:o 314.
14223:
14224:
14225:
14226:
14227: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Inariin Ivalon ky-
14228: lään perustettavan puunjalostusteollisuuslaitoksen mken-
14229: nustöiden aloittamiseksi.
14230:
14231:
14232: E d u s k u n n a ll e.
14233:
14234: Inarin alueen puuvarojen laajempi, met- jalostusteollisuuden rakentaminen Ivaloon on,
14235: sänhoidonkin kannalta välttämätön käyttö paitsi raaka-ainemahdollisuuksien, myös työ-
14236: on mahdollista vain sinne rakennettavan tilaisuuksien !lisäämisen kannalta välttämä-
14237: puunjalostusteollisuuden avulla. Suoritettu- tön. Työttömyys Inarin kunnan alueella on py-
14238: jen tutkimusten perusteella onkin päädytty syvä ilmiö, joka muodostuu entistäkin suu-
14239: siihen, että Ivaloon, Inarin järven rannalle remmaksi, kun Neuvostoliitolle rakennettavat
14240: rakennettaisiin kuitulevytehdas ja sahalaitos. voimalaitokset valmistuvat ja niissä työsken-
14241: Teollisuuslaitoksen tarkemman suunnittelun nelleet Inarin kuntalaiset jäävät työ- ja
14242: ja rakennustöiden aloittamista varten otet- ansiomahdollisuuksia vaille. Erikoisesti täs-
14243: tiinkin jo v. 1956 talousarvioon 40 milj. mar- täkin syystä olisi Inarin kunnan alueelle
14244: kan määräraha. Tästä huolimatta ei sanotun suunnitellun puunjalostuslaitoksen rakennus-
14245: teollisuuslaitoksen rakennustöiden aloittami- työt saatava käyntiin vielä tulevan talven
14246: seen ole ryhdytty. Onpa esitetty sellainenkin aikana. Siksi olisi myös vuoden 1958 talous-
14247: vaihtoehto, että ko. teollisuuslaitos rakennet- arvioon otettava määräraha tarkoitukseen.
14248: taisiin Pohjois-Norjaan, meren rannalle, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14249: jonne raakapuu kuljetettaisiin autoilla Ina-
14250: rin alueelta. Tätä on puolustettu mm. sillä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14251: että kun rakennetaan maantie Inarista Nor- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14252: jaan, meren rannalle, raakapuun kuljetus- kan määrärahan Inariin Ivalon ky-
14253: mahdollisuudet täten saataisiin turvatuksi. lään perust.ettavan puunjalostusteolli-
14254: Inarin alueen väestön kannalta tällainen suuslaitoksen rakennustöiden aloitta-
14255: ratkaisu olisi suorastaan kohtalokas ja kan- miseksi.
14256: santaloudellisestikin se olisi typerä. Puun-
14257: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
14258:
14259: Toivo Friman. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
14260: 1290
14261:
14262: IV,486. - Rah.al. N: o 315.
14263:
14264:
14265:
14266:
14267: Aitio ym. : Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille.
14268:
14269:
14270: E d u s k u n n a ll e.
14271:
14272: On yleisesti tunnettua kuntien rahoitus- Devalvaation toimeenpano ja muutoinkin
14273: vaikeuksien jatkuva kasvu vuodesta vuoteen. kiristynyt rahatilanne on omiaan vaikeutta-
14274: Niinpä v. 1956 nousi kuntien luotontarve maan kuntien luotonsaantia. Sitäpaitsi py-
14275: Kaupunkiliiton ja Maalaiskuntien Liiton syväksi muodostunut työttömyys on raskaasti
14276: suorittamien tutkimusten mukaan seuraaviin koetellut kuntien taloutta pakottaen ne jat-
14277: lukuihin: kuvasti korottamaan veroäyrin hintaa. Tätä
14278: tietä ei kuitenkaan voida enää mennä pi-
14279: kaupungit . . . . . . . . . . . . . 12 684 milj. mk. temmälle, minkä vuoksi taloudelliset vaikeu-
14280: kauppalat . . . . . . . . . . . . . 1 578 , , det muodostuvat kunnille pian ylivoimai-
14281: maalaiskunnat (v. 1954) 2 793 , , siksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä ryh-
14282: Yhteensä 17 055 milj. mk. tyä valtion taholta toimenpiteisiin kuntien
14283: luotonsaannin helpottamiseksi.
14284: Luettelosta puuttuu vielä ruotsinkielisten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14285: maalaiskuntien luotontarve.
14286: On lisäksi otettava huomioon, että yllä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14287: mainitut luottosuunnitelmat edellyttivät huo- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
14288: mattavaa luotousaantia tätä vuotta edeltä- markkaa annettavaksi kunnt"lle halpa-
14289: neinä vuosina, jota ei kuitenkaan saatu. Näin korkoisina ja pitkäaikaisina lainoina.
14290: ollen todellinen luotontarve on suurempi
14291: kuin edellä olevista numeroista selviää.
14292: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
14293:
14294: Paavo Aitio. Eino Roine. Leo Suonpä.ä.
14295: Kaino Haapanen. Usko Seppi. Toivo Asvik.
14296: Aleksi Kiviaho. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
14297: 1291
14298:
14299: lV,487. - Rah.al. N: o 316.
14300:
14301:
14302:
14303:
14304: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi hei-
14305: kossa taloudellisessa asemassa oleville kunnille kunnallis-
14306: kotien t·akentamista ja korjaamista varten.
14307:
14308:
14309: Eduskunnalle.
14310:
14311: Kansalaisten keski-iän kohotessa, työ- sekä sisälly em. tarkoitusta varten. Kun vähä-
14312: hoitotarpeen lisääntyessä tarvitaan yhä enem- varaiset kunnat eivät pysty omin varoin
14313: män sellaisia koteja ja hoitolaitoksia, joihin asiaa hoitamaan, pidämme tärkeänä, että
14314: vanhukset voivat turvautua yksin jäätyään kunnat saavat varoja ja taloudellista apua
14315: pystymättä hoitamaan itseään. kunnalliskotien perustamista ja korjaamista
14316: Kunnilta puuttuu kuitenkin vielä hyvin varten. Viitaten ennen tehtyihin aloitteisiin
14317: paljon kunnalliskoteja ja muita ns. vanhus- ja vastaavaan käytäntöön aikaisempina vuo-
14318: ja sairaskoteja. Kunnat eivät varojen puut- sina ehdotammekin,
14319: tuessa ole olleet tilaisuudessa tällaisia ei-
14320: vätkä edes kunnalliskoteja järjestämään. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14321: Tämän vuoden alusta voimaan tulleen tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
14322: huoltoapulain mukaan (60 § 2 mom. ja 61 §) kaa huokeakorkoisten lainojen myön-
14323: voidaan kunnille myöntää halpakorkoista tämiseksi heikossa taloudellisessa ase-
14324: valtion lainaa kunnalliskotien perustamista massa oleville kunnille kunnalliskotien
14325: ja korjaamista varten. Hallituksen v. 1958 ·rakentamista ja korjaamista varten.
14326: tulo- ja menoarvioesitykseen ei määrärahaa
14327: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
14328:
14329: Laura Brander-Wallin. Kustaa Alanko. Impi Lukkarinen.
14330: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen. Arvi Turkka.
14331: Arvo Sävelä. Eino Raunio. K. F. Haapasalo.
14332: 1292
14333:
14334: IV,488. - Rah.al. N:o 317.
14335:
14336:
14337:
14338:
14339: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaalalain lykkää-
14340: misen johdosta vaikeuksiin joutuneille kunnille sairaalain
14341: perustamiskustannuksiin myönnettäviä lainoja varten.
14342:
14343:
14344: E d u s k u n n a 11 e.
14345:
14346: Valtion v:n 1958 tulo- ja menoarvioesityk- tarpeellista, että valtion talousarvioon ote-
14347: sen antamisen yhteydessä hallitus on antanut taan määräraha lainojen antamista varten
14348: myös esityksen 20 p : nä tammikuuta 1956 niille kuntainliitoille tai kunnille, joille ra-
14349: annetun sairaalalain (49/56) osittaisesta lyk- kenteilla olevien sairaaloiden rahoitus on
14350: käämisestä siten, että mikäli se koskee alue- käynyt hyvin vaikeaksi.
14351: ja paikallissairaaloiden perustamiskustannuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14352: sia, lain voimaantulo lykättäisiin 1 päivään
14353: tammikuuta 1960. Eräiden kuntainliittojen että Eduskttnta ottaisi vuoden 1958
14354: kohdalla, jotka ovat aloittaneet sairaaloiden tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
14355: rakentamisen lain voimaantuloon luottaen, kan mää1·ärahan sairaalalain osittai-
14356: käy rahoitustilanne varsin vakavaksi, jos lain sesta lykkäämisestä annetun lain· joh-
14357: voimaantuloaikaa tältä osin toistamiseen ly- dosta vaikeuksiin joutuneille kunnille
14358: kätään. Siinä tapauksessa, että hallituksen rakenteilla olevien sairaalain perusta-
14359: esitys sairaalalain voimaantulon osittaisesta miskustannuksiin myönnettäviä lainoja
14360: lykkä:ämisestä tulisi hyväksytyksi, on erittäin varten.
14361: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
14362:
14363: Tahvo Rönkkö. l'd. Honkavaara. Idartti Leskinen.
14364: 1293
14365:
14366: IV,489. - Rah.al. N: o 318.
14367:
14368: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karja-
14369: lan keskussairaalapiirin kuntainliiton vähävaraisten kun-
14370: tien keskussairaalamaksujen rahoittamisen hoitamiseksi
14371: myönnettäviin lainoihin.
14372:
14373: E d u s k u n n a ll e.
14374:
14375: Pohjois-Karjalan keskussairaalan rakenta- mk, eli rakentamis- ja käyttökustannus-
14376: mispäätös oli ensimmäinen siinä laajassa ten velat valtiolle yhteensä 186 460 860
14377: keskussairaalaketjussa, jota valtiovallan toi- mk, niin on tällainen velkojen määrä niin
14378: menpitein edelleen toteutetaan. Sairaalan suunnaton painolasti jo muutenkin rasi-
14379: saaminen maakuntaamme oli myöskin suuri tetuille, eritoten vähävaraisille kunnille,
14380: edistysaskel, jonka avulla pätevän sairaan- etteivät ne voi kunnialla selvitä velvoit-
14381: hoidon saantimahdollisuudet ovat ratkaise- teistaan. Selvän kuvan tästä vaikeudesta
14382: vasti parantuneet. saamme, kun ilmo'itamme, että kuluvana
14383: Keskussairaalan rakentamisesta huolehti vuotena, jolloin kunnille ovat maksetta-
14384: aikoinaan valtio, laskuttuen myöhemmässä vaksi erääntyneet viime vuoden nettotap-
14385: vaiheessa keskussairaalan osakaskunnilta ra- pio ja tämän vuoden ennakkomaksuosuudet,
14386: kennuskustannuksia yhteensä 475 782 815 mk. jotka siis ovat varsinaisia hoitokustannuksia,
14387: Alusta alkaen on kunnilla ollut vaikeuksia ne tekevät keskimääräisesti koko kuntaliiton
14388: näin suurien osuuksien suorittamisessa, mikä piirin kunnille 1.13 mk joka:ista veroäyriä
14389: on johtanut siihen, että useimmat sairaala- kohti. Suurin kuntaliiton jäsenkuntaa ko4-
14390: alueen kunnat ovat pyytäneet valtiovallan dannut paine veroäyriltä on nähtävissä Tuu-
14391: apua vaikeuksissaan. Se, että kunnilla on povaaran kunnassa, jossa se on perin 2.29
14392: aivan ylivoimaisia vaikeuksia selvitä edes mk veroäyriltä.
14393: perustamiskustannuksista, todistautuu jo sii- Kun uuden sairaalalain voimaantulo ja
14394: näkin, että kun sairaala siirtyi tämän vuo- sen tuoma mahdollinen helpottava apu vai-
14395: den alusta kuntaliiton omistukseen, on kun- keuksissa oleville kunnille ei ehdi tähän
14396: taliiton ollut pakko alkaa ulosmittausteitse hätään, joka Pohjois-Karjalan keskussairaa-
14397: periä saataviaan. Muutamat kunnat ovat lapiirin kuntaliiton vähävaraisten kuntien
14398: saaneet eräänlaisen sopimuksen vähittäis- kohdalla on vallitseva, ja kun Pohjois-Karja-
14399: maksujärjestelmin suorittaa valtiolle tulevia lan keskussairaalapiirin kuntaliitto ensiksi
14400: maksujaan, mutta vaikeudet eivät suinkaan valmistuneen sairaalan omistajana jäsenkun-
14401: ole päättyneet vielä tähän. Nyt ovat astu- tineen on joutunut tämän siirtymisvaiheen
14402: neet tilalle vuDsittaisten ylläpitokustannusten ylimääräisiin vaikeuksiin, niin ehdotamme,
14403: velvoitteet, jotka tänä siirtymiskautena ovat
14404: paljon suuremmat kuin normaalina, myö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14405: hempänä toiminta-aikana. Tämä johtuu siitä, tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
14406: että tämän vuoden aikana joutuvat kunnat markan määrärahan Pohjois-Karjalan
14407: maksamaan, paitsi osuutensa viime vuoden keskussairaalapiirin kuntainliiton vä-
14408: nettotappiosta, myöskin ennakkomaksut tä- hävaraisten kuntien keskussairaala-
14409: män vuoden rahoitusta varten. Kun näitä maksujen rahoittamisen hoitamiseksi
14410: ns. nettotappio-osuuksia on kunnilla suDritta- myönnettäviin halpakorkoisiin ja pit-
14411: matta vuonna 1956 erääntyneitä 8 258 429 käaikaisiin lainoihin.
14412: mk ja tänä vuotena erääntyneitä 59 836 331
14413: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
14414:
14415: Ale Holopainen. Pauli Puhakka. Antti Kukkonen.
14416: M. Honkavaara. Toivo Niiranen. Juho Karvonen.
14417: R. Hallberg. Kalle Kauhanen. Vieno Simonen.
14418: Otto Muikku. Varma K. Turunen.
14419: 41 E 815/57
14420: 1294
14421:
14422: IV,490. - Rah.al. N: o 319.
14423:
14424:
14425: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Allergia-
14426: tutkimussäätiölle allergisten tautien sairaalaa varten.
14427:
14428: E d u s k u n n a 11 e.
14429:
14430: Laajat tutkimukset viime aikoina ovat ·neuvotteluja Helsingin kaupungin ja maa-
14431: osoittaneet, että maassame sairastetaan var- laiskuntien edustajien kanssa uuden noin 90
14432: sin laajasti liikaherkkyystauteja, kuten ast- sairassijaa käsittävän allergiasairaalan ra-
14433: maa, kroonista ihottumaa ym. sekä että joka kentamiseksi Meilahteen, jossa Helsingin kau-
14434: kymmenes ihminen tarvitsee niiden vuoksi punki on luovuttanut tontin tätä tarkoitusta
14435: pitkällistä erikoishoitoa. Ellei asiantuntevaa varten. Kunnat ympäri Suomea ovat tähän
14436: hoitoa voida järjestää, johtaa se työkyvyttö- mennessä allekirjoittaneet sopimuksen 75 sai-
14437: myyteen ja invaliditeettiin. On myös voitu rassijan varaamisesta a 1.5 nrilj. mk eli
14438: osoittaa, että noin 85 % lasten astmoista on yhteensä 112.5 milj. markkaa.
14439: voitu asiallisella hoidolla parantaa. Kuntien tähän tarkoitukseen varaamat va-
14440: Siten allergiset taudit on rinnastettava rat eivät kuitenkaan yhdessä niiden varojen
14441: kansantauteihin eli sairauksiin, jotka ovat laa- kanssa, jotka Allergiatutkimussäätiö voi yri-
14442: jalti levinneet kansan keskuuteen ja aiheut- tykseen sijoittaa, ole riittävät uuden sairaa-
14443: tamansa työkyvyttömyyden vuoksi käyvät lan aikaansaamiseksi ilman valtion apua.
14444: yhteiskunnalle niin kalliiksi, että niitä kan- Rakennushankkeen lykkääminen siksi, kunnes
14445: santaloudelliseltakin kannalta katsoen kannat- mahdollinen valtion apu voitaisiin myöntää
14446: taa järjestelmällisesti hoitaa. sairaalalain nojalla, viivyttäisi asiaa varsin
14447: Maassamme ei ole tähän mennessä tehty valitettavana tavalla. Allergiasairaalan toi-
14448: juuri mitään allergisten tautien vastustami- minta nykyisissä suojissa ei täytä sairaanhoi-
14449: seksi. Lukuunottamatta 40 paikkaa käsittä- don alkeellisimpiakaan vaatimuksia. Kuntien
14450: vää allergiasairaalaa, jonka Allergiatutkimus- on vaikea pitää voimassa tekemiään raha-
14451: säätiö perusti v. 1946, ja joka on alunperin varauksia ja Helsingin kaupungin teke-
14452: osoittautunut liian ahtaaksi, ei maassamme määnsä tonttivarausta. Vaikea työllisyys-
14453: ole yhtään laitosta, missä allergisia tauteja tilanne edellyttäisi rakennustöihin ryhtymistä
14454: sairastavat potilaat voisivat saada erikoishoi- ensi tilassa.
14455: toa. Kuitenkin yksistään allergiasairaalan Edelläsanottuun viitaten ja koska valtio ei
14456: poliklinikalla on viime vuosien aikana käynyt ole tähän asti millään tavalla tukenut aller-
14457: lähes 20 000 potilasta jakautuen tasaisesti gisten sairauksien hoitoa maassamme, ehdo-
14458: ympar1 maan. Koulutetun henkilökunnan tamme,
14459: niukkuudesta ja suuresta tilanahtaudesta
14460: johtuen potilaat joutuvat jonottamaan sai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14461: raalaan pääsyä kuukausikaupalla. Uusi al- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
14462: lergiasairaala on paitsi potilaiden kannalta markkaa myönnettäväksi korottomana
14463: välttämätön myös tärkeä allergisten tautien lainana Allergiatutkimussäätiölle yh-
14464: opetuksessa lääkäreille ja sairaanhoitajatta- teistoiminnassa kuntien kanssa raken-
14465: rille. nettavaa allergisten tautien sairaalaa
14466: Allergiatutkimussäätiön taholta on käyty varten.
14467: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
14468:
14469: Tyyne Paasivuori. Edvard Pesonen. Laura Brander-Wallin.
14470: E. Pusa. T. Saloranta. Vappu Heinonen.
14471: Kalle Kauhanen. Armas Leinonen. Irma Hamara.
14472: Lempi Lehto. Kustaa Alanko. Saara Forsius.
14473: Veikko Kokkola. Viljo Virtanen.
14474: 1295
14475:
14476: IV,491. - Fin.mot. N: o 320.
14477:
14478:
14479: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till bygg-
14480: nadslån åt privata läroverk.
14481:
14482: Till Riksdagen.
14483:
14484: Elevantalet i de privata läroverken har tigt att i alltför hög grad göra förverkli-
14485: ökat år från år. Detta har medfört, att gandet av skolbyggnadsplanerna beroende av
14486: dessa läroverk råkat i stora ekonomiska svå- en sådan tillfällig företeelse, som förekomsten
14487: righeter. För mången skola har det blivit av arbetslöshet.
14488: en tvingande nödvändighet att få nytt eller I statsförslaget för år 1958 har regeringen
14489: förstorat skolhus. Den fortsatta tilistram- under 19 Ht. II kap. 7 mom. föreslagit 100
14490: ningen på penningmarknaden har medfört miljoner mark som byggnadslån åt privata
14491: att finansieringen av byggnadsplanerna bli- läroverk. Härigenom har regeringen sänkt
14492: vit omöjlig, ja den är i detta nu det största anslaget till endast hälften av årets motsva-
14493: problemet för våra privata läroverk. rande anslag. Skolstyrelsen föreslog 400 mil-
14494: Som ett belägg för detta kan nämnas, att joner mark på detta moment och dessutom
14495: ur det anslag om 200 miljoner mark, som 200 miljoner mark som byggnadsunderstöd.
14496: finnes upptaget i årets budget för byggnads- lVIed beaktande av att i vårt land verkar
14497: lån åt privata läroverk, ansökte 85 dylika inalles 274 privata läroverk, bör det före-
14498: skolor om dessa lån. Totalbeloppet av dessa slagna anslaget anses oskäligt lågt med tanke
14499: motiverade ansökningar steg tili 934 310 000 på de privata läroverkens omfång och ound-
14500: mark. Trots att man försökte ge lån åt så gängliga behov av nybyggnader. Ytterligare
14501: många skolor som möjligt, var det endast bör uppmärksamheten fästas vid, att de pri-
14502: 52 skolor eller knappt % som kom i åtnju- vata läroverken fortfarande utgör nästan %
14503: tande av detta statslån. På grund av det av alla läroverk och att i dem utföres ett
14504: minimala anslaget blev lånen också rätt små, synnerligen värdefullt undervisningsarbete
14505: .Je största 6 miljoner och de minsta endast under svåra förhållanden.
14506: en miljon. Också om avseende fästes vid statens fi-
14507: Behovet av ny- och tilibyggnader har vuxit nansiella svårigheter bör det anses nödvän-
14508: betydligt sedan senaste år. Enligt ett med- digt, att staten på ett mera kännbart sätt
14509: delande från regeringen skulle det behövas hjälper de privata läroverken vid genom-
14510: 140 dylika ny- och tilibyggnader. Härtill förandet av deras obestridligen oundgängliga
14511: kommer ytterligare 21 nya privata läroverk, byggnadsverksamhet. Detta borde vara en
14512: som börjat sin verksamhet denna höst och kär plikt för staten, som på detta vis kunde
14513: som alla behöver skolhus. visa sin erkänsla för det fruktbringande ar-
14514: De i detta nu färdiga kostnadsförslagen bete de privata läroverken utför i under-
14515: stiger till 4 589 000 000 mark. Givetvis kom- visningens tjänst.
14516: mer finansieringen i många fall att stöta lVIed hänvisning tili det ovan anförda före-
14517: på oöverstigliga hinder. På en del orter blir slår vi vördsamt,
14518: det visserligen möjligt att få lån ur arbets-
14519: löshetsmedel, om arbetslösheten blir stor, men att Riksdagen under 19 Ht. II kap.
14520: också i dylika fall blir det svårt att upp- 7 mom. i tillägg måtte anslå 300 mil-
14521: fylla villkoret för erhållande av dylika lån, joner mark som byggnadslån mot låg
14522: nämligen att övrig finanS'iering bör vara ränta åt privata läroverk.
14523: klar. Det kan ju icke heller anses vara rik-
14524: Helsingfors den 3 oktober 1957.
14525:
14526: Grels Teir. Kurt Nordfors. Arthur Larson.
14527: Armas Leinonen. Albin Wickman. Irma Hamara.
14528: 1296
14529:
14530: IV,491. - Rah.al. N: o 320. Suomennos.
14531:
14532: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mkennus-
14533: lainoiksi yksityisille oppikouluillc.
14534:
14535: E d u s k u n n a ll e.
14536:
14537: Yksityisoppikoulujen oppilasmäärä on kas- kään voida pitää oikeana saattaa kouluraken-
14538: vanut vuosi vuodelta. Tästä on ollut seu- nussuunnitelmien toteuttamista riippuvai-
14539: rauksena näiden oppilaitosten joutuminen seksi sellaisesta tilapäisestä ilmiöstä kuin
14540: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Uuden tai työttömyyden esiintymisestä.
14541: laajennetun koulutalon saaminen on monelle Vuoden 1958 tulo- ja menoarvioesityksessä
14542: koululle käynyt pakottavan välttämättömäksi. hallitus on 19 Pl. II luvun 7 momentilla
14543: Rahamarkkinoiden jatkuvan kiristymisen ta- ehdottanut 100 miljoonaa markkaa rakennus-
14544: kia rakennussuunnitelmien rahoittaminen on lainoiksi yksityisille oppikouluille. Täten
14545: käynyt mahdottomaksi. Se on tällä hetkellä hallitus on alentanut määrärahan ainoastaan
14546: yksityisten oppikoulujemme suurin pulma. puoleen tämän vuoden vastaavasta määrä-
14547: Osoitukseksi tästä voidaan mainita, että rahasta. Kouluhallitus ehdotti 400 miljoonaa
14548: siitä 200 miljoonan markan määrärahasta, markkaa tälle momentille ja sitä paitsi 200
14549: joka on otettu tämän vuoden budjettiin miljoonaa rakennusavustuksiksi.
14550: rakennuslainoiksi yksityisille oppikouluille, Kun ottaa huomioon, että maassamme toi-
14551: haki 85 sellaista koulua näitä lainoja. Näi- mii kaikkiaan 274 yksityistä oppikoulua, täy-
14552: den perusteitujen hakemusten kokonais- tyy ehdotettua määrärahaa pitää kohtuutto-
14553: summa nousi 934 310 000 markkaan. Vaikka man pienenä ajatellen yksityisten oppikoulu-
14554: lainoja koetettiin antaa mahdollisimman mo- jen lukumäärää ja uudisrakennusten välttä-
14555: nelle koululle, pääsi ainoastaan 52 koulua mätöntä tarvetta. Lisäksi on kiinnitettävä
14556: eli niukasti 2/3 osallisiksi näistä valtionlai- huomiota siihen, että yksityiset oppikoulut
14557: noista. Minimaalisen määrärahan takia nämä muodostavat jatkuvasti kolme neljännestä
14558: lainat myös tulivat varsin pieniksi, suurim- kaikista oppikouluista ja että niissä suorite-
14559: mat 6 miljoonan markan ja pienimmät ai- taan erittäin arvokasta opetustyötä vaikeissa
14560: noastaan miljoonan markan suuruisiksi. olosuhteissa.
14561: Uudis- ja lisärakennusten tarve on kasva- Vaikka otetaankin huomioon valtion rahal-
14562: nut huomattavasti sitten viime vuoden. Hal- liset vaikeudet, on pidettävä välttämättö-
14563: lituksen ilmoituksen mukaan tarvittaisiin mänä, että valtio tuntuvammin avustaa yksi-
14564: 140 uudis- ja lisärakennusta. Tähän tulee tyisiä oppikouluja niiden kiistämättä välttä-
14565: lisäksi 21 uutta yksityistä oppikoulua, jotka mättömän rakennustoiminnan toteuttamisessa.
14566: ovat aloittaneet toimintansa tänä syksynä ja Tämän pitäisi olla mieluisa velvollisuus val-
14567: jotka kaikki tarvitsevat koulutalon. tiolle, joka tällä tavalla voisi osoittaa tun-
14568: Tällä hetkellä valmiit kustannusarviot nou- nustustaan yksityisten oppikoulujen suoritta-
14569: sevat 4 589 000 000 markkaan. Rahoitus tu- masta hedelmällisestä työstä opetustoiminnan
14570: lee tietenkin monissa tapauksissa kohtaamaan palveluksessa.
14571: voittamattomia esteitä. Eräillä paikkakun- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
14572: nilla käy tosin mahdolliseksi saada lainaa kunnioittaen ehdottavat,
14573: työttömyysvaroista, jos työttömyys muodos-
14574: tuu suureksi, mutta myös sellaisissa tapauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14575: sissa käy vaikeaksi täyttää sellaisten lainojen tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
14576: saamiselle asetettuja ehtoja, nimittäin että 7 momentille lisäyksenä 300 miljoonaa
14577: muun rahoituksen tulee olla selvä. Ei myös- markkaa halpakorkoisiksi rakennuslai-
14578: noiksi yksityisille oppikouluille.
14579: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
14580:
14581: Grels Teir. Irma Hamara. Albin Wickman.
14582: Armas Leinonen. Kurt Nordfors. Arthur Larson.
14583: 1297
14584:
14585: IV,492. - Rah.al. N: o 321.
14586:
14587:
14588:
14589:
14590: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
14591: yksityisoppikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista var-
14592: ten.
14593:
14594:
14595: E d u s k u n n a ll e.
14596:
14597: Maamme oppikoululaitoksille on erityisesti tänyt tarkoitukseen vain 100 milj. markkaa,
14598: viime vuosien aikana ollut Ieimaa-antavana eli suunnilleen yhden koulurakennuksen kus-
14599: piirteenä uusien yksityisoppikoulujen runsas tannuksia vastaavan määrän. Niinpä ensi
14600: lisääntyminen. Niinpä viime vuoden aikana vuoden budjetissa valtion haltuun otettaviksi
14601: perustettiin 14 yksityistä oppikoulua ja tä- ehdotettujen koulujen rakennuk11ista aiheutu-
14602: män vuoden kuluessa 21 koulua. Nykyisin nut ja valtion vastattavaksi tuleva velkojen
14603: onkin lähes 3/4 maamme oppikouluista yksi- määrä on kummassakin tapauksessa n. 85
14604: tyiskouluja. Tällainen tilanne on niin eri- milj. markkaa. Toisena esimerkkinä voidaan
14605: koislaatuinen, ettei vastaavanlaisia olosuh- mainita, että kunnalliset kokeilukeskikoulut
14606: teita tiettävästi ole missään muualla. saavat rakennuksiaan varten valtiolta avus-
14607: Tämä osoittaa toisaalta kansan keskuu- tuksina ja lainoina 60-95% kokonaiskus-
14608: dessa vallitsevaa kiihkeätä sivistystarvetta tannuksista. Tämä merkitsee sitä, että pari
14609: ja auliutta tehdä omakohtaisesti uhrauksia valtion oppikoulua tai kunnallista kokeilu-
14610: sen tyydyttämiseksi. Aikakautena, jona kai- keskikoulua tulee valtiolle maksamaan enem-
14611: killa aloilla nopeasti etenevä kehitys vaatii män kuin mitä budjetissa on esitetty !ai-
14612: kaikilta kansalaisilta yhä korkeampaa tieto- noiksi lähes 300 koulua käsittävää yksityis-
14613: määrää ja pohjakoulutusta, olisi tätä kansan oppikoululaitosta varten kaiken kaikkiaan.
14614: keskuudessa vallitsevaa tervettä pyrkimystä Tällainen suhteettomuus ei voi olla oikein.
14615: mvös valtiovallan taholta taloudellisesti tuet- Kuluvaa vuotta varten talousarvioon ote-
14616: ta~a entistä suuremmassa määrässä. Tätä tusta 200 milj. markan määrärahasta anoi
14617: puoltaa myös se tosiasia, että oppikoululai- kaikkiaan 85 koulua rakennuslainaa, anomus-
14618: toksen ylläpitäminen tällä tavoin tulee val- ten yhteissumman noustessa 934 310 000
14619: tiovallalle paljon halvemmaksi. Viime vuo- markkaan. J aettavana olleesta rahamää-
14620: delta suoritetun selvityksen mukaan valtion rästä annettiin lainaa kaikkiaan 52 koululle,
14621: menot oppilasta kohti olivat valtion koulujen suurimman summan ollessa 6 milj., pienim-
14622: osalta 34 072 mk ja yksityisoppikouluissa män 1 milj. markkaa, jollaisella summalla
14623: 30 787 mk oppilasta kohti. Erityisen suurta rakennustoiminnassa ei ole paljon merki-
14624: helpotusta valtiolle merkitsee se, että yksityis- tystä. Ensi vuonna tilanne muodostuu vielä
14625: oppikoulujen rakennuskustannuksista valta- huomattavasti vaikeammaksi useistakin
14626: osan kantaa yksityinen vastuu. Yksityisoppi- syistä. Suurista ikäluokista väkirikkaimpien
14627: koulujen lukukausimaksujen huomattavista ollessa nyt saapumassa oppikouluun tulee
14628: korkeampi taso merkitsee myös sitä, että yksi- oppilastulva jatkuvasti nousemaan. Entistä
14629: tyiskoulusektori osallistuu koulutuskustan- useammat koulut joutuvat sen vuoksi tilan-
14630: nuksiin suuremmalla panoksella. ahtauden takia rakentamaan lisärakennuksen.
14631: Yksityiset oppikoulumme ovat rakennusten Uusia oppikouluja on myös perustettu en-
14632: suhteen erittäin va·ikeassa asemassa. Valtion tistä enemmän. Kaiken lisäksi rakennuskus-
14633: tulo- ja menoarviossa on yksityisoppikoulu- tannukset ovat nousussa, mutta rahamarkki-
14634: jen rakennuslainoja varten vuosittain va- nat ovat entistäkin kireämmät. Rakennustoi-
14635: rattu 50-200 milj. markan suuruusluokkaa minnan rahoitusvaikeudet muodostavat sen
14636: oleva summa. Tänä vuonna hallitus on esit- vuoksi tällä hetkellä yksityisoppikoululaitok-
14637: 1298 IV,492. - Yksityisoppikoulujen kouluhuoneistot.
14638:
14639:
14640: semme suurimman pulmakysymyksen. Pisto- rassa. Maaseutu joutuu siten kustantamaan
14641: kokeena suoritettu selvitys, joka käsitti 12 lasten oppikoulunkäynnin huomattavasti kal-
14642: rakennushankkeessa olevaa yksityisoppikou- liimmin, koska ensin on rahoitettava koulun
14643: lua, osoitti, että näistä 4 koulua tarvitsi rakentaminen ja senjälkeen vielä maksettava
14644: uuden koulurakennuksen. Näiden kustannus- noin kaksinkertaiset lukukausimaksut. Tämä
14645: arviot olivat 80-100 milj. markkaa koulua epäsuhde näyttää kasvavan vuosi vuodelta.
14646: kohti. Lisärakennuksen tarvitsi 8 koulua, On täysin selvää, ettei valtio nykyisessä
14647: kustannusarvioiden ollessa keskimäärin 33 tilanteessa yksin kykene kantamaan oppikou-
14648: milj. markkaa koulua kohti. Alin oli 18 lulaitoksemme taloudellisia kustannuksia.
14649: milj. ja ylin 60 milj. markkaa. Kouluhalli- Kansan laajojen kerrosten sivistystarpeen
14650: tuksen suorittaman tiedustelun mukaan yksi- tyydyttäminen on näinollen mahdollista vain
14651: tyisoppikoulujen rakennustarve on 140 kansalaisharrastuksen varassa toimivien kan-
14652: uudisrakennusta ja lisärakennusta, minkä natusyhdistysten ja osakeyhtiöiden hankki-
14653: lisäksi tänä syksynä toimintansa aloittaneet mien varojen sekä näiden osoittaman aloit-
14654: 21 yksityisoppikoulua tarvitsevat järjestään teellisuuden turvin. Näissäkin oloissa val-
14655: jokainen koulurakennuksen. tion kuitenkin olisi kyettävä tukemaan tätä
14656: Rakennustoiminnasta aiheutuneet" velat, kansan syvissä riveissä voimakkaana elävää
14657: joiden määrä nousee yhteensä 5 500 000 000 sivistysharrastusta kokonaan toisenlaisella
14658: markkaan, muodostavat yksityisoppikouluil- summalla kuin mitä hallitus ensi vuotta
14659: lemme ankaran rasituksen. Tämä rasitus varten esittämässään talousarviossa ehdottaa.
14660: vaikuttaa mm. siihen, että lukukausimaksut Edellä olevan perusteella esitämmekin kun-
14661: joudutaan pitämään huomattavan korkeina, nioittavasti,
14662: useimmiten kaksinkertaisina verrattuna val-
14663: tion korotettuihinkin lukukausimaksuihin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14664: Tämä muodostaa huomattavan rajoituksen tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
14665: vähävaraisen kansanosan lasten oppikouluun 7 momentille yksityisoppikoulujen
14666: saamiselle. kouluhuoneistojen rakentamiseksi an-
14667: Valtion oppikoulut sijaitsevat jokseenkin nettavia pitkäaikaisia ja halpakorkoi-
14668: kaikki kaupungeissa, sillä vain 6 sijaitsee sia lainoja varten lisäystä 300 miljoo-
14669: maaseudulla. Näinollen maaseutu on jok- naa markkaa.
14670: seenkin kokonaan yksityisoppikoulujen va-
14671: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
14672:
14673: Veikko Vennamo. Juho Tenhiälä. Varma K. Turunen.
14674: Saara Forsius. A. Pasanen. Lauri Järvi.
14675: Niilo Honkala. Kalervo Saura. K. F. Haapasalo.
14676: Aare Leikola. Esa Koivusilta. Leo 1. Mattila.
14677: 1299
14678:
14679: IV,493. - Rah.al. N: o 322.
14680:
14681:
14682:
14683:
14684: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
14685: lainoiksi yksityisille oppikouluille.
14686:
14687:
14688: E d u s k u n n a ll e.
14689:
14690: Maassamme toimivilla erityisten kannatus- kentaa korkeakorkoisella pankkiluotolla, ovat
14691: yhdistysten ja osakeyhtiöiden sekä kuntien nyt joutumassa taloudellisiin vaikeuksiin,
14692: omistamilla ns. yksityisillä oppikouluilla on koska lukukausimaksuja ei voida nostaa koh-
14693: hyvin tärkeä asema oppikoululaitoksessamme. tuuttoman korkealle, yksityisoppikoulujen ve-
14694: Yksityisiä oppikouluja toimii maassamme lan ollessa nykyisin jo n. 5.5 miljardia.
14695: 274 ja valtion omistamia 118. Vuoden 1956 Huomioon ottaen yksityisten oppikoulujen
14696: tilaston mukaan yksityisissä oppikouluissa oli suuren merkityksen yhteiskunnassa ja niiden
14697: oppilaita 77 682 ja valtion oppikouluissa monet suuret vaikeudet ehdotamme kunnioit-
14698: 66 057 sekä kuntien omistamissa 3 666. Näin taen,
14699: ollen oppikoulujen oppilaista on runsas enem-
14700: mistö yksityisissä oppikouluissa ja etupäässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14701: vähävaraisia oppilaita, joilla ei ole mahdolli- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
14702: suuksia lähteä kotikuntansa ulkopuolelle val- 7 momentille lisäyksenä 100 000 000
14703: tion omistamiin kouluihin. markkaa käytettäväksi yksityisoppi-
14704: Rakennustoiminnan avustuslainoitukseen on koulujen omistajille, kannatusyhdis-
14705: eduskunta kuluvan vuoden tulo- ja meno- tyksille, osakeyhtiöille ja kunn~'lle an-
14706: arvioon varannut 100 milj. markkaa. Määrä- nettavina avustuslainoina uusien kou-
14707: rahasta anoi 85 oppikoulua avustusta yh- lurakennusten aikaansaamiseen tai
14708: teensä 934 310 000 markkaa. Avustuslainat koulurakennustöiden aiheuttamien ra-
14709: ovat olleet aivan riittämättömät, ja sellaiset situsten lieventämiseen.
14710: koulut, jetka ovat voineet jollakin tavoin ra-
14711: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
14712:
14713: Arvo Ahonen. Sulo Hostila.
14714: Impi Lukkarinen. Kalle Matilainen.
14715: Väinö Rankila. Laura Brander-Wallin.
14716: Heikki Hykkäälä. Marja Lahti.
14717: 1300
14718:
14719: IV,494. - Rah.al. N:o 323.
14720:
14721:
14722:
14723:
14724: R. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ra-
14725: kennuslainoiksi yksityisille oppikouluille.
14726:
14727:
14728: E d u s k u n n a 11 e.
14729:
14730: Hallitus on vuoden 1958 tulo- ja meno- vaikeuksiin. Kun yksityisoppikoulut tarvit-
14731: arvioesityksessään ehdottanut myönnettäväksi sevat lähes 140 uudis- ja lisärakennusta, voi-
14732: yksityisille oppikouluille kouluhuoneistojen daan niiden rahoitustarpeen arvioida nouse-
14733: rakentamiseksi annettavia pitkäaikaisia ja van ainakin 4 000 milj. markkaan, joten val-
14734: halpakorkoisia lainoja varten 100 milj. mark- tion osuutta lainatarpeen tyydyttämiseksi
14735: kaa. Tehdyn esityksen hyväksyminen mer- olisi lisättävä.
14736: kitsisi 100 milj. markan supistusta ko. mo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14737: mentille, koska eduskunta tämän vuoden
14738: tulo- ja menoarviossa myönsi vastaavalle mo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14739: mentille 200 milj. markkaa. Kuten hallituk- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
14740: sen esityksen perusteluissakin todetaan, yksi- 7 momentille lisäystä 100 000 000 mark-
14741: tyiset oppikoulut ovat rakentaessaan ja suun- kaa rakennuslainoiksi yksityisille oppi-
14742: nitellessaan välttämättömiä uudis- ja lisä- kouluille.
14743: rakennuksia joutuneet suuriin taloudellisiin
14744: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
14745:
14746: Rainer Virtanen. Toivo Niiranen.
14747: Irma Rosnell. Paavo Aitio.
14748: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Gösta Rosenberg.
14749: Kaino Haapanen.
14750: 1301
14751:
14752: W,495. - Rah.al. N: o 324.
14753:
14754:
14755:
14756:
14757: Seppä ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Teuvan kun-
14758: nalle kokeilukeskikoulun rakentamista varten.
14759:
14760:
14761: E d u s k u n n a 11 e.
14762:
14763: Teuvan kunta sai keväällä 1949 valtioneu- Syksyllä 1955 aloitettiin koulun rakennus-
14764: vostolta luvan nk. kokeilukeskikoulun perus- työt. Tarkoitusta varten on kouluhallituk-
14765: tamiseen. Saman vuoden syksyllä koulu selta saatu rakennusavustukset säädetyssä
14766: aloitti toimintansa, joten se on nyt aloittanut järjestyksessä. Valtiolta tulevaa kuoletus-
14767: yhdeksännen lukuvuotensa oppilasmäärän ol- lainaa, 40 % rakennuskustannuksista eli noin
14768: lessa 167 ilman rinnakkaisluokkia, joiden pe- 20 milj. markkaa, ei ole saatu. Valtiokont-
14769: rustamiseen ei ole saatu lupaa. Koulua on tori on kielteisen päätöksensä perusteluksi
14770: alusta alkaen pidetty seurakunnalta vuokra- ilmoittanut vain, että tarkoitukseen ei ole
14771: tuissa huoneissa. Koska koulun suojat ovat ollut valtion tulo- ja menoarviossa määrä-
14772: täysin tilapäisluontoiset ja epäkäytännölliset rahaa. Tämän lainan kieltäminen on aiheut-
14773: sekä lisäksi heikkokuntoiset, mm. toissa tal- tanut Teuvan kunnalle suuria vaikeuksia
14774: vena eräässä luokkahuoneessa ei lämmityk- luotonannon muutenkin kiristyessä. Kunta
14775: sestä huolimatta saatu mittaria nousemaan on kuitenkin noudattanut koko ajan rakenta-
14776: lämpöasteiden puolelle, päätti kunta ryhtyä misasian hoidossa viranomaisten ohjeita, jo-
14777: rakentamaan koululle kirkonkylän kansakou- ten se on tahtomattaan joutunut vaikeuksiin.
14778: lun yhteyteen lisätiloja. Tarkoitusta varten Edellä olevan perusteella esitämme kun-
14779: anottiin rakennuslupa opetusministeriöstä ja nioittaen,
14780: tämä myönnettiin. Varsinaiset rakennuspii-
14781: rustukset ja normaalihinnan määrääminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14782: hyväksyttiin viime syksynä kouluhallituk- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
14783: sessa, joka sitä ennen oli saanut nimenomaan kan arviomäärärahan käytettäväksi
14784: tätä koulua varten asianomaiset ohjeet ope- kuoletuslainana Teuvan kunnalle ko-
14785: tusministeriöstä. keilukeskikoulun rakennushankkeen to-
14786: teuttamista varten.
14787: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
14788:
14789: Mauri Seppä. Toivo Antila.
14790: N. Kosola. Johannes Wirtanen.
14791:
14792:
14793:
14794:
14795: 42 E 815/57
14796: 1302
14797:
14798: IV,496. - Rah.al. N: o 325.
14799:
14800:
14801:
14802:
14803: Åsvik ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
14804: maanparannustöihin.
14805:
14806:
14807: E d u s k u n n a 11 e.
14808:
14809: Viitaten rah.al. n:o 142 perusteluihin eh- 11 momentille lisäyksenä 200 000 000
14810: dotamme, markkaa käytettäväksi lainoina maan-
14811: parannustöihin.
14812: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14813: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
14814: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
14815:
14816: Toivo Asvik. Pauli Puhakka.
14817: Matti Koivunen. H. Tauriainen.
14818: Gösta Rosenberg. Usko Seppi.
14819: Lauri Myllymäki. Hemming Lindqvist.
14820: Niilo Nieminen. Nestori Nurminen.
14821: Aleksi Kiviaho.
14822: 1303
14823:
14824: IV,497. - Rah.al. N: o 326.
14825:
14826:
14827:
14828:
14829: Kiviaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
14830: dun asunto-olojen parantamiseen.
14831:
14832:
14833: Eduskunnalle.
14834:
14835: Huonoista asunto-oloista johtuen on lainan- tömyystöihin. Varaamalla tulo- ja meno-
14836: tarve maaseudun asunto-olojen parantami- arviossa riittävästi varoja lainoiksi asunto-
14837: seksi jatkuvasti suuri. Tulo- ja menoarviossa olojen parantamiseen vähennettäisiin työttö-
14838: on kuluvalle vuodelle myönnetty mainittuun myysvarojen tarvetta. Varojen lisääminen
14839: tarkoitukseen 1850 milj. markkaa. Vuoden asunto-olojen parantamiseen olisi välttämä-
14840: 1958 tulo- ja menoarviossa hallitus ehdottaa töntä myös väestön terveyden ja viihtyisyy-
14841: maaseudun asunto-olojen parantamiseen vain den kannalta sekä omiaan estämään maalta-
14842: 1200 milj. markkaa, vaikka on tunnettua, pakoa.
14843: että rakennuskustannukset ovat kohonneet ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14844: nykyinenkin rahamäärä on riittämätön. Sitä
14845: osoittaa mm. se, että ASO: ssa on parhaillaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14846: yli 7 000 hakemusta odottamassa ratkaisuaan tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
14847: ja niitä varten tarvittaisiin tälle vuodelle 15 momentille lisäyksenä 650 000 000
14848: lisävaroja yli miljardi markkaa. Toisaalta markkaa maaseudun asunto-olojen pa-
14849: joudutaan, työttömyyden yhä lisääntyessä, rantamiseen.
14850: käyttämään vuosittain 30-40 miljardia työt-
14851: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
14852:
14853: Aleksi Kiviaho. H. Tauriainen. Nestori Nurminen.
14854: Toivo Niiranen. P. Puhakka. Matti Koivunen.
14855: Usko Seppi. Toivo Asvik. P. Liedes.
14856: 1304
14857:
14858: IV,498. - Rah.al. N:o 327.
14859:
14860:
14861:
14862:
14863: Heikura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
14864: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
14865:
14866:
14867: E d u s k u n n a ll e.
14868:
14869: Vuosina 1955, 1956 ja 1957 on meno- via määräyksiä olisikin helpotettava niin,
14870: arviossa osoitettu avustuksiin maaseudun että maatalousväestöön kuuluvat vähävarai-
14871: asunto-olojen parantamiseen 500 000 000 set käsityöläiset ja pienviljelijät ja muut
14872: markkaa. Ensi vuodeksi ei hallitus kuiten- taloudellisesti heihin verrattavat voisivat
14873: kaan ole esittänyt tarkoitukseen muuta kuin saada avustuksia tarpeellisessa laajuudessa.
14874: 350 000 000 markkaa, vaikka varojen tarve on Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
14875: ainakin yhtä suuri kuin ennenkin. Tätä vä- nioittaen,
14876: hennystä on ilmeisesti perusteltu sillä, että
14877: käytettävissä olevista määrärahoista on jää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14878: nyt säästöä. Tämä on kuitenkin aiheutunut tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14879: siitä, että valtioneuvosto on asettanut avus- 150 000 000 markkaa 11 Pl. XVI lu-
14880: tuksen saannille erityisiä rajoittavia mää- vun 8 momentille avustuksiksi maaseu-
14881: räyksiä, joita eduskunta määrärahaa myön- dun asunto-olojen parantamiseen.
14882: täessään ei· ole edellyttänyt. Näitä< rajoitta-
14883: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
14884:
14885: Eino E. Heikura. Hilja Väänänen.
14886: Nestori Kaasalainen. Eino Uusitalo.
14887: 1305
14888:
14889: IV,499. - Rah.al. N: o 328.
14890:
14891:
14892:
14893:
14894: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
14895: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle.
14896:
14897:
14898: E d u s k u n n a II e.
14899:
14900: Maaseudulle elintärkeät vesihuoltokysy- ja puuputkien käytön johdosta pikaisen kor-
14901: mykset eivät ole saaneet riittävästi huomiota jauksen tarpeessa. Lääkintöhallituksen ta-
14902: osakseen, joskin viime vuosina tässä suh- holta on myös voimakkaasti korostettu, että
14903: teessa on tapahtunut ilmeistä kehitystä. Maa- ,vesihuoltoasiat on saatava yhteisvoimin koko
14904: seudulla on yhä selvemmin alettu ymmärtää, maassa kuntoon, sillä hyvä vesi on ennakolta
14905: että tämä asia on hoidettava. Niinpä onkin ehkäisevän terveydenhoitotyön peruskivi."
14906: runsaasti suoritettu alustavia toimenpiteitä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14907: vesihuoltoyhtymien perustamiseksi ja raken- nioittaen,
14908: nussuunnitelmien valmistamiseksi. Suunnitel-
14909: mien toteuttaminen on kuitenkin taloudelli- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
14910: sesti siinä määrin raskas tehtävä, että se ei vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon 40
14911: ole mahdollista ilman valtion tukea. miljoonan markan määrärahan lai-
14912: Suoritetun tutkimuksen mukaan voidaan noiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden
14913: todeta, että huomattava osa myös nykyisistä rakentamiseksi maaseudulle.
14914: vesijohtolaitoksista on veden huonon laadun
14915: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
14916:
14917: Hilja Väänänen. M. 0. Lahtela. Marja Lahti.
14918: Eeli Erkkilä. Nestori Kaasalainen. Sylvi Halinen.
14919: Toivo Antila. Artturi Jämsen. Kalle Kämäräinen.
14920: Matti Mattila. Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura.
14921: Esa Hietanen.
14922: Vieno Simonen.
14923: 1306
14924:
14925: IV,500. - Rah.al. N: o 329.
14926:
14927:
14928:
14929:
14930: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi kalanjäähdyt-
14931: tämön rakentamista varten Kotkan seudulle.
14932:
14933:
14934: Eduskunnalle.
14935:
14936: Itäisen Suomenlahden saariston ja ranni- tannukset nousevat n. 30-40 milj. markkaan,
14937: kon kalastajaväestön asema on vuosi vuodelta eivät kalastajat ja kalakauppa kykene ilman
14938: huonontunut. Huomattavana syynä tähän on tehokasta valtion lainan muodossa antamaa
14939: se, etteivät kalastajat saa silakkasaaHitaan apua perustamaan. Vuosittain on kalatalou-
14940: kaupaksi edes kohtuullisesta hinnasta. Tämä den kohottamista varten koko maassa varattu
14941: puolestaan johtuu siitä, ettei ko. alueella ole 20 milj. markan määräraha, josta on annettu
14942: sellaisia laitoksia, jotka pystyisivät käyttä- lainoja kuljetuskaluston, erilaisten kalan-
14943: mään hyväkseen tai varastoimaan hyvinä ai- jalostuslaitosten sekä myös jäähdyttämöiden
14944: koina saatua runsasta saalista myöhempää hankkimista ja perustamista varten. Mutta
14945: kulutusta varten ja täten tasoittamaan ka- mainittu määräraha on täysin riittämätön
14946: lansaaliissa ilmenevät huomattavat vaihtelut. jäähdyttämöverkoston luomiseksi koko ranni-
14947: Kun kauppaan voidaan sijoittaa vain päi- kolle, joten Kotkan seutu on jäänyt täysin
14948: vittäistä kulutusta vastaava kalamäärä, jou- ilman avustusta.
14949: tuvat varsinkin saaristossa asuvat kalastajat, Koska on ensiarvoisen tärkeätä, että itäisen
14950: joiden elinmahdollisuudet muutenkin ovat Suomenlahden kalastajille ensi tilassa suotai-
14951: vaikeat, kärsimään syystä, että he pitkien siin mahdollisuus täysin tehokkaasti harjoit-
14952: matkojen takia pääsevät kauppaamaan saa- taa ammattiaan, ja jotta he myös saisivat
14953: liinsa vasta silloin, kun päivän tarve on jo siitä kohtuullisen toimeentulon, olisi allekir-
14954: tyydytetty. Tämän johdosta ei kalastusta joittaneiden mielestä varattava määräraha
14955: ole viime vuosina kannattanut harjoittaa lä- halpakorkoista lainaa varten, jotta voitaisiin
14956: heskään täydellä teholla. Vertauksen vuoksi perustaa riittävän tehokas jäähdyttämö ka-
14957: mainittakoon, että Kotkan ympäristössä v. lansaaliiden talteenottoa varten.
14958: 1946 oli 282 isorysää kalastuksessa, vuonna Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14959: 1956 oli niitä vain 23. Paras keino kalan
14960: kysynnän tasoittamiseksi ja kalastajien saa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
14961: liiden sijoittamisen turvaamiseksi on jäähdyt- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
14962: tämön rakentaminen ylituotantoalueille. 20 momentin kohdalle 30 miljoonan
14963: Jotta tämä nykyinen tilanne, joka jo osit- markan määrärahan Kotkan seudulle
14964: tain on saattanut kalastajat kestämättömään rakennettavan kalanjäähdyttämön ra-
14965: asemaan, voitaisiin ajoissa korjata, olisi Kot- hoittamiseksi valtion halpakorkoisella
14966: kan seuduille ensi tilassa rakennettava kalan- lainalla.
14967: jäähdyttämö. Tällaista laitosta, jonka kus-
14968: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
14969:
14970: Marja Lahti. Rainer Virtanen. Sylvi Halinen.
14971: Matti Mattila. Sulo Hostila. E. Pusa.
14972: K. Matilainen. Vieno Simonen. Erkki Tuuli.
14973: Tauno Kelovesi. Hilja Väänänen. Kaarlo Kajatsalo.
14974: Paavo Aitio. Yrjö Sinkkonen. Artturi Jämsen.
14975: 1307
14976:
14977: IV,501. - Fin.mot. N: o 330.
14978:
14979:
14980:
14981:
14982: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till
14983: lån för höjande av fiskhushållningen.
14984:
14985:
14986: Till Riksdagen.
14987:
14988: För att eliminera de svårigheter, som före- stigande byggnads- och anläggningskostna-
14989: finnes i fråga om avsättningen på fisk, och derna är det uppenbart att detta är ett steg
14990: för att hindra inköpspriset på fisk att under i fel riktning. Det är rätt så dyra företag
14991: säsongtid falla ned till en ur fiskarnas syn- det här är fråga om. Men i stället är det
14992: punkt sett olönsam nivå, är man inom ex- nationalekonomiskt sett väl placerade pengar,
14993: pertkretsar fullt ense om nödvändigheten av och för yrkesfiskeriets framtid är det rent av
14994: att ett nät av anläggningar för frysning, · ett livsvillkor.
14995: djupfrysning, torkning och förädling av fisk Hänvisande till ovanstående föreslår un-
14996: bör uppföras i landet. Sådana anläggningar · dertecknade,
14997: finns det tillsvidare allt för få, varför det
14998: är synnerligen viktigt att påskynda utveck- att Riksdagen i statsförslaget för år
14999: lingen härvidlag. 1958 under 19 Ht. II kap. 20 mom.
15000: Under en följd av år har i statsförslagen måtte i tillägg upptaga 5 miljoner
15001: intagits för detta ändamål 20 miljoner mark mark för beviljandet av långfristiga
15002: årligen, viiken summa visat sig vara alldeles lån med låg ränta åt fiskarnas egna
15003: otillräcklig. Emellertid har regeringen före- organisationer för fiskhushållningens
15004: slagit att anslaget för nästa år skall minskas höjande.
15005: med 5 miljoner mark. Med beaktande av de
15006: Helsingfors den 3 oktober 1957.
15007:
15008: Gösta Rosenberg. Lauri Myllymäki.
15009: Rainer Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
15010: Nestori Nurminen.
15011: 1308
15012:
15013: IV,501. - Rah.al. N: o 330.
15014: Suomennos.
15015:
15016:
15017:
15018:
15019: Rosenberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
15020: noiksi kalatalouden kohottamiseksi.
15021:
15022:
15023: Eduskunnalle.
15024:
15025: Jotta kalan menekkikysymyksessä ilmene- mioon ottaen on ilmeistä, että tämä on askel
15026: vät vaikeudet voitaisiin poistaa ja estää ka- väärään suuntaan. Tässä on kysymys varsin
15027: lan ostohinnan putoaminen sesonkiaikana ka- kalliista yrityksistä. Mutta sen sijaan kan-
15028: lastajille kannattamattomalle tasolle, ollaan santaloudellisesti katsoen rahat tulevat hyvin
15029: asiantuntijapiireissä täysin yksimielisiä siitä, sijoitetuiksi, ja ammattikalastajien tulevai-
15030: että jäädytys-, syväjäädytys-, kuivaamis- ja suudelle se suorastaan on elinehto.
15031: jalostuslaitosten verkosto olisi rakennettava Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
15032: maahamme. Sellaisia laitoksia on toistaiseksi ehdottavat,
15033: aivan liian vähän, minkä vuoksi on erittäin
15034: tärkeätä jouduttaa kehitystä tässä suhteessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15035: Vuosikausia on talousarvioon otettu tätä tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15036: tarkoitusta varten 20 miljoonaa markkaa 20 momenWle lisäyksenä 5 miljoonaa
15037: vuosittain, mikä summa on osoittautunut ai- markkaa pitkäaikaisten halpakorkois-
15038: van riittämättömäksi. Kuitenkin on hallitus ten lainojen myöntämistä varten ka-
15039: ehdottanut, että määrärahaa on ensi vuodeksi lastajien omille järjestöille kalatalou-
15040: vähennettävä 5 miljoonalla markalla. Raken- den kohottamiseksi.
15041: nus- ja perustamiskustannusten nousun huo-
15042: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
15043:
15044: Gösta Rosenberg. Lauri Myllymäki.
15045: Rainer Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
15046: Nestori Nurminen.
15047: 1309
15048:
15049: IV,502. - Rah.al. N: o 331.
15050:
15051:
15052:
15053:
15054: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vesi- ja
15055: viemärijohtojen rakentamista varten asutuskeskuksissa.
15056:
15057:
15058: E d u s k u n n a II e.
15059:
15060: Edessä olevana talvikautenakin tullaan lousarvioon varannut määrärahan omakotita-
15061: asutuskeskuksissa teettämään melkoinen lojen ja niihin verrattavien pienkiinteistöjen
15062: määrä katu-, vesi- ja viemärijohtotöitä työt- vesi- ja viemärijohtolainoiksi. Hallituksen
15063: tömyystöinä. Näin tarjoutuu asutuskeskus- esityksessä ensi vuoden talousarvioksi ei
15064: ten laitamilla oleville omakot'iasumuksille myöskään ole tätä esitystä huomioitu.
15065: mahdollisuus vesi- ja viemärijohtojen saan- Esitämmekin edellä olevaan viitaten,
15066: tiin. Kiristynyt Iuotousaanti ja alentunut
15067: elintaso yhdessä muodostavat vakavan esteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15068: edellä mainittujen nykyaikaiseen asumista- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
15069: soon kuuluvien la:itteiden hankkimiselle vä- markkaa jaettavaksi halpakorkoisina
15070: hävaraisissa omakotitaloissa. lainoina asutuskeskusten omakotitalo-
15071: Suomen Pienkiinteistöliitto teki Sisäasiain- jen ja niihin verrattavien pienkiin-
15072: ministeriölie esityksen Jyväskylän Omakoti- teistöjen omistajille vesi- ja viemäri-
15073: ja Pientalonomistajien yhdistyksen toivomuk- johtojen rakennuskustannusten rahoit-
15074: sesta, että hallitus olisi jo vuoden 1957 ta- tamiseen.
15075: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
15076:
15077: Matti Koivunen. Martti Leskinen.
15078: Aleksi Kiviaho. Leo Suonpää.
15079: Esa Hietanen. Usko Seppi.
15080: Kaino Haapanen. Toivo Niiranen.
15081: Rainer Virtanen. Eino Tainio.
15082: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Lauri Myllymäki.
15083: Toivo Kujala. Toivo Asvik.
15084: Judit Nederström-Lunden. Irma Rosnell.
15085: Impi Lukkarinen. N. Nurminen.
15086: Eino Roine. Niilo Nieminen.
15087: Irma Torvi. Pauli Puhakka.
15088:
15089:
15090:
15091:
15092: 43 E 815/57
15093: •
15094: 1310
15095:
15096: IV,503. - Rah.al. N: o 332.
15097:
15098:
15099:
15100:
15101: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vuoden
15102: 1936 asutuslain mukaisilla viljelys- ja raivaussopimuksilla
15103: hallittujen tilojen rakentamista varten.
15104:
15105:
15106: E d u s k u n n a ll e.
15107:
15108: Hallitus on tulo- ja menoarvioesitykses- Kysymyksessä olevat rakennustyöt ovat sitä-
15109: sään vuodelle 1958 19 Pl. II: 16 ,Maan pa- paitsi mitä parhainta työllisyyden turvaami-
15110: rannus-, tienteko-, raivaus- ja rakennustyöt seksi harjoitettavaa työtä. Siitä huolimatta
15111: asutustoimintaa varten" momentille ehdotta- ei 19 Pl. II: 27 ,Asutuslainat työllisyyden
15112: nut 120 milj. markkaa. turvaamiseksi, valtioneuvoston käytettäväksi"
15113: Aikaisempien vuosien tulo- ja menoar- arviomäärärahamomentin varoja ole ehdo-
15114: viossa osoitettujen, tarpeeseen verrattuna tettu käytettäväksi lainkaan näiden rakenta-
15115: mitättömän vähäisten määrärahojen vuoksi mistöiden rahoittamiseen.
15116: on tällä hetkellä noin 150 sellaista koevilje- Edellä olevan perusteella ja kun ehdotuk-
15117: lystilaa, joiden rakentamiseen ja raivaami- semme ei siten tosiasiallisesti merkitse val-
15118: seen ei ole voitu lainkaan ryhtyä. Sellaisia tion menojen lisäystä, ehdotamme kunnioit-
15119: tiloja, joille on rakennettu asuin- ja koti- taen,
15120: eläinrakennus, mutta joille vielä olisi raken-
15121: nettava lisää rakennuksia, on noin 60. Kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15122: kuluvan sekä ensi vuoden aikana arvioidaan tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II: 27,
15123: tehtävän noin 300 uutta koeviljelys- ja rai- lainat työllisyyden turvaamiseksi,
15124: vaussopimusta, olisi vuonna 1958 tehtävä arviomäärärahamomentille lisäyksenä
15125: noin 450 urakkasopimusta, jolloin varojen 100 000 000 markkaa käytettäväksi
15126: tarve yksinomaan tilojen rakentamistöiden vuoden 1936 asutuslain mukaisilla
15127: osalta on yli 300 milj. markkaa. vt1jelys- ja raivaussopimuksilla hallit-
15128: Edellä olevan perusteella on selvää, että tujen tilojen rakentamiseen.
15129: ehdotettu määräraha on vieläkin riittämätön.
15130: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
15131:
15132: Veikko Vennamo. Eino E. Heikura. Eino Rytinki.
15133: 1311
15134:
15135: IV,504. - Rah.al. N: o 333.
15136:
15137:
15138:
15139:
15140: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vuoden
15141: 1936 asutuslain mukaista rakentamista varten.
15142:
15143:
15144: Eduskunnalle.
15145:
15146: Hallitus on ehdottanut tulo- ja menoarvio- kin rakentamistöitä varten. Asutuslain mu-
15147: esityksessään vuodelle 1958 19 Pl. V: 1 kaiseen rakentamiseen käytetyt varat ovat;.
15148: ,Siirto asutusrahastoon" momentille vain työllisyysvarojen parhainta sijoitusmuotoa:
15149: 2 700 milj. markkaa vähennyksen ollessa ku- ei ole yleiskustannuksia eikä ole tarpeen pe-
15150: luvaan vuoteen verrattuna lähes 2 000 milj. rustaa siirtotyömaita, vaan omatoimisuuteen
15151: markkaa. Kun varojen tarve kuntien asutus- nojautuen pienillä lainavaroilla saadaan run-
15152: kassalainoituksessa on tunnetusti ollut tähän- saasti työtilaisuuksia.
15153: kin asti monta kertaa suurempi kuin mitä Edellä olevan perusteella, ja kun ehdotuk-
15154: varoja on ollut käytettävissä, ja kun kaiken semme ei tosiasiallisesti merkitse valtion me-
15155: lisäksi 19 Pl. II: 27 ,Asutuslainat työllisyy- nojen lisäystä, ehdotamme kunnioittaen,
15156: den turvaamiseksi, valtioneuvoston käytettä-
15157: väksi" arviomäärärahamomentin varoja ei ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15158: ehdotettu käytettäväksi lainkaan asutuslain tulo- ja menoarvion 19 Pl. II: 27, lai-
15159: mukaiseen rakentamiseen, tulee tilanne muo- nat työllisyyden turvaamiseksi, arvio-
15160: dostumaan kestämättömäksi. Emme voi ym- määrämomentille lisäyksenä 500 000 000
15161: märtää, ettei työllisyysvaroja voitaisi käyttää markkaa käytettäväksi lainoina vuoden
15162: myös tähän tarkoitukseen, kun niitä on suun- 1936 asutuslain mukaista rakentamista
15163: niteltu, ja aivan oikein, käytettäväksi muita- varten.
15164: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
15165:
15166: Veikko Vennamo. Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
15167: 1312
15168:
15169: IV,505. - Fin.mot. N: o 334.
15170:
15171:
15172:
15173:
15174: Korsbäck m. fl. : Angående anvisande av anslag till under-
15175: stödslån åt lantbrukare, som drabbats av skördeskador år
15176: 1957.
15177:
15178:
15179: Till Riksdagen.
15180:
15181: De skördeförluster, som drabbat lantbruks- mål icke kan uppbringas på den privata låne-
15182: produktionen till följd av den onormalt stora marknaden och då lantbruket icke heller för-
15183: nederbörden, hagelfall och översvämningar mår erlägga de höga räntor som är gällande,
15184: under detta år, har approximativt uppskat- borde stödlån mot låg ränta beviljas av stats-
15185: tats till över 10 miljarder mark. Då lant- medel på samma sätt som man förfar t. ex.
15186: bruket även under senaste år drabbades av i vårt västra grannland, Sverige.
15187: nästan lika omfattande skördeförluster till Med hänvisning till ovan anförda föreslås
15188: följd av de då inträffade nattfrosterna, kom- vördsamt,
15189: mer en stor del av lantbruksbefolkningen
15190: icke att orka bära de ekonomiska följderna att Riksdagen måtte under ett nytt
15191: av nu inträffade naturskador. De största moment under 11 Ht. XXV kap. upp-
15192: svårigheterna kommer att uppstå beträffande taga ett anslag om 500 000 000 mark
15193: finansieringen av foderinköp för inkommande att utges som stödlån mot låg ränta
15194: stallutfodringsperiod och för anskaffning av åt sådana lantbrukare, som drabbats
15195: gödselmedel och utsäde för nästa års behov. av skördeskador år 1957.
15196: Då tillräckliga lånemedel för dylika ända-
15197: Helsingfors den 2 oktober 1957.
15198:
15199: Verner Korsbäck. Albin Wickman. Grels Teir.
15200: 1313
15201:
15202: IV,505. - Rah.al. N:o 334.
15203: Suomennos.
15204:
15205:
15206:
15207:
15208: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
15209: satovahingoista vuonna 1957 kärsimään joutuneille maan-
15210: viljelijöille.
15211:
15212:
15213: E d u s k u n n a ll e.
15214:
15215: Ne satovahingot, jotka ovat kohdanneet ei myöskään kykene maksamaan voimassa
15216: maataloutta epänormaalin runsaiden satei- olevia korkeita korkoja, olisi valtion varoista
15217: den, raesateiden ja tulvien johdosta, on tänä myönnettävä halpakorkoisia avustuslainoja sa-
15218: vuonna likimääräisesti arvioitu 10 miljardiksi malla tavalla kuin esim. läntisessä naapuri-
15219: markaksi. Kun maataloutta myös viime vuon- maassamme Ruotsissa.
15220: na kohtasivat miltei yhtä suuret sotavahingot Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
15221: silloin sattuneiden yöhallojen seurauksena, nioittaen,
15222: maatalousväestön suuri osa ei voi kestää nyt
15223: sattuneiden luonnonvahinkojen taloudellisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15224: seurauksia. Suurimmat vaikeudet tulevat tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
15225: ilmenemään rahoitettaessa rehuostoja alka- vun uudelle momentille 500 miljoonan
15226: vaa sisäruokintakautta varten ja lannoitus- markan määrärahan halpakorkoisiksi
15227: aineiden ja siemenviljan hankintaa ensi vuo- avustuslainoiksi vuonna 1957 sato-
15228: den tarpeisiin. Kun lainavaroja ei voida vahingoista kärsimään joutuneille
15229: riittävästi saada sellaisiin tarkoituksiin yksi- maanviljelijöille.
15230: tyisillä lainamarkkinoilla ja kun maatalous
15231: Helsingissä 2 päivänä loka:kuuta 1957.
15232:
15233: Verner Korsbäck. Albin Wickman. Grels Teir.
15234: 1314
15235:
15236: IV,506. - Rah.al. N: o 335.
15237:
15238:
15239:
15240:
15241: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaksi meijerin
15242: rakentamiseksi Suomussalmelle.
15243:
15244:
15245: Eduskunnalle.
15246:
15247: Koko Pohjois-Suomessa on viime vuosina Tämän vuoksi on jouduttu suunnittele-
15248: tapahtunut valtava maidon tuotannon nousu, maan uuden meijerin rakentamista Suomus-
15249: joka on saavuttanut jo sellaiset mittasuhteet, salmelle. Suunniteltu meijeri rakennettai-
15250: etteivät meijerit kykene kaikkea tuotantoa siin sellaiseksi, että se kykenee ottamaan vas-
15251: vastaanottamaan. Samanlainen on kehitys taan maitoa myös lähikunnista ja sen kapasi-
15252: ollut Suomussalmellakin. Kun Kajaanin mei- teetiksi tulisi vähintään 10-12 inilj. kiloa.
15253: jeri ryhtyi vastaanottamaan maitoa, on sinne Meijeriä varten on jo hankittu tontti ja
15254: lähetetty maitomäärä jatkuvasti kasvanut, rakennuspuutavaraa, mutta rahoitusvaikeuk-
15255: niin että viime kesänä päivittäiset maitomää- sien vuoksi ei rakennustöihin ole voitu ryh-
15256: rät ovat y1ittäneet toisin ajoin 10 000 litraa. tyä.
15257: Kuljetus tapahtuu Kajaaniin, jonne on pi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15258: ffimmiltä perukoilta n. 200 km:n matka. Kul- nioittaen,
15259: jetuskustannukset tulevat täten suhteettoman
15260: kalliiksi. Niinikään maito joutuu alttiiksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15261: pilaantumiselle pitkien matkojen johdosta. tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
15262: Kun Kajaanin meijeriä lähelläkin olevista kan määrärahan lainaksi Suomussal-
15263: kunnista tulevat maitomäärät jatkuvasti ko- mella rakenteilla olevaa meijeriä var-
15264: hoavat, tulee meijereille mahdottomaksi vas- ten.
15265: taanottaa kaikkea.
15266: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
15267:
15268: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
15269: 1315
15270:
15271: IV,507. - Rah.al. N:o 336.
15272:
15273:
15274:
15275:
15276: E. Nurminen ym. : Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaiseksi
15277: lainaksi Helsingin kotitalousopettajaopiston lainojen hoi-
15278: tamista varten.
15279:
15280:
15281: E d u s k u n n a 11 e.
15282:
15283: Helsingin kotitalousopettajaopiston uusi Vuoden 1958 talousarviota laadittaessa
15284: talo valmistui keväällä 1956. Talo on ra- opiston säätiön taholta anottiin, että opisto
15285: kennettu kokonaan lainavaroilla. Näistä on otettaisiin valtion haltuun 1 p: stä tammi-
15286: pitkäaikaisia lainoja 104 milj. mk, joista 70 kuuta 1958. Tätä esitystä kannattivat sekä
15287: milj. mk valtiolta ja loput 34 milj. mk yksi- kouluhallitus että opetusministeriö. Valtion
15288: tyisiltä rahalaitoksilta. Sitäpaitsi rakennus- kireän rahatilanteen vuoksi ei valtion v: n
15289: aikana saatuja lyhytaikaisia lainoja eri raha- 1958 talousarviossa opistoa kuitenkaan esi-
15290: laitoksilta on yhteensä 30.2 milj. mk, joita tetty valtion haltuun otettavaksi. Asian lyk-
15291: rahamarkkinoilla nykyisin vallitsevan kireän kääntyminen aiheuttaa opiston säätiölle vai-
15292: tilanteen johdosta ei ole saatu järjestymään keuksia nimenomaan lyhytaikaisten lainojen
15293: pitkäaikaisiksi, eikä niitä liioin ole voitu ly- hoitamisessa, minkävuoksi ne olisi valtion
15294: hentää. Toistaiseksi on nämä lainat puoli- tuen avulla saatava järjestetyksi.
15295: vuosittain saatu uusituksi, mutta jatkuvasti Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
15296: se ei käy päinsä. esitämme kunnioittaen,
15297: V. 1956 kansanedustaja Aune Innalan ym.
15298: aloitteen nojalla opisto esitettiin otettavaksi että Eduskunta vuoden 1958 talous-
15299: valtion haltuun ja eduskunta lausui 17 p: nä arvion 19 Pl. II luvun kohdalla myön-
15300: jouluk. 1956 toivomuksen, ,että Hallitus ryh- täisi Helsingin kotitalousopettajaopis-
15301: tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin Helsingin ton lyhytaikaisten lainojen suorittami-
15302: kotitalousopettajaopiston ottamiseksi valtion seksi 30 miljoonaa markkaa halpakor-
15303: haltuun". koisena pitkäaikaisena lainana.
15304: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
15305:
15306: Elli Nurminen. Martti Salminen. Vappu Heinonen.
15307: Impi Lukkarinen. Lauri Järvi. E. Pusa.
15308: Martta Salmela-Järvinen. R. Ballberg. Hilja Väänänen.
15309: Aune Innala. M. Bonkavaara. Irma Rosnell.
15310: Irma Hamara. Vieno Simonen. Eino Raunio.
15311: Saara Forsius. Laura Brander-Wallin. Erkki Ryömä.
15312: 1316
15313:
15314: IV,508. - Rah.al. N: o 337.
15315:
15316:
15317:
15318:
15319: Kokkola ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15320: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien rakentamista
15321: varten.
15322:
15323:
15324: E d u s k u n n a ll e.
15325:
15326: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoar- käsitys, että valtion olisi voimakkaasti tuet-
15327: viossa on vientisatamien rakentamista varten tava vientisatamia ylläpitäviä kuntia näiden
15328: myönnetty avustuslainoina vientisatamia yl- rakentaessa useimmiten yli voimiensa sata-
15329: läpitäville kunnille 300 000 000 markkaa. miaan, joiden palvelutehtävä on valtakunnal-
15330: Kaikki tutkimukset kuitenkin osoittavat, että linen.
15331: satamiemme kunnostaminen ja edelleen ke- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
15332: hittäminen vaativat jatkuvasti aivan toista taen,
15333: luokkaa olevia rahamääriä, jos haluamme
15334: saattaa satamiemme toimintakyvyn ajan vaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15335: timuksia vastaavalle tasolle. Kun huomioi tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15336: nykyisen rahankireyden ja kalleuden, niin 31 momentille lisäyksenä 100 000 000
15337: herättää ihmettelyä, että hallitus on supista- markkaa lainoiksi vientisatamia yllä-
15338: nut po. määrärahan 200 000 000 markkaan pitäville kunnille satamien rakenta-
15339: ensi vuoden valtion tulo- ja menoarviossa. mista varten.
15340: Jo useiden vuosien aikana on hyväksytty
15341: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
15342:
15343: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. Laura Brander-Wallin.
15344: Arvi Turkka. Erkki W. Mohell. Varma K. Turunen.
15345: Toivo Kujala. Kalle Matilainen. Lauri Järvi.
15346: Sulo Hostila. Tauno Kelovesi. Kaarlo Kajatsalo.
15347: 1317
15348:
15349: IV,509. - Rah.al. N: o 338.
15350:
15351:
15352: Myllymäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
15353: noiksi maaseudun vähävaraisille talouksien sähköistämistä
15354: varten.
15355:
15356: Eduskunnalle.
15357:
15358: Maaseudun sähköistäminen on käynnissä. läheskään kaikkien maatalouksien sekä maa-
15359: Valtio ja kunnat ovat huomattavilla sum- seudun omakotien ja muiden pienasuntojen
15360: milla avustaneet maakunnallisia sähköyhty- omistajien kohdalta ei ole ilman valtion tu-
15361: miä hankkeen toteuttamisessa. Maaseudun kea mahdollista, tulisi valtion maakunnalli-
15362: edun ja viihtyisyyden kannalta olisi ensi- sille sähköyhtymille myöntämiensä avustusten
15363: arvoisen tärkeätä saada tämä yritys laajassa lisäksi erikseen tukea heikossa taloudellisessa
15364: mitassa päätökseen viedyksi. Sähköyhtymille asemassa olevia maanviljelijöitä sekä maaseu-
15365: myönnetyistä valtion avustuksista huolimatta dun omakotien ja muiden pienasuntojen
15366: sähköistäminen tulee kuitenkin siksi kalliiksi, omistajia riittävän edullisilla ehdoilla myön-
15367: että pienviljelijöiden suuren joukon ja maa- nettävien lainojen avulla.
15368: seudun omakotien ja muitten pienasuntojen Tosin viime aikoina on näissä asioissa ta-
15369: omistajien on ollut pakko pidättyä sähköistä- pahtunut parannusta vuoden 1936 asutuslain
15370: ruissopimuksen tekemisestä. Rahaolojen yhä 4 §: n tultua muutetuksi siten, että sanotun
15371: kiristyessä monet sopimuksen tehneistä ovat lainkohdan perusteella asutustilalliset ym. sa-
15372: joutuneet vaikeuksiin sopimusten mukaisten notussa laissa määritellyt henkilöt voivat
15373: tariffiyksikkö- ja muiden sähköistäruisestä saada sähköistämislainoja. Parhaillaan säh-
15374: johtuvien maksujen suorittamisessa. Tämä köistettävillä alueilla on kuitenkin asukkaita,
15375: on vaikuttanut ja tulee edelleenkin vaikutta- joilla ei ole mahdollisuutta saada sähköistä-
15376: maan haitallisesti maaseudun sähköistämisen mislainaa sanotun lain perusteella asutus-
15377: suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Maakun- rahaston varoista. Siksi eduskunta on v.
15378: nalliset sähköyhtiöt vaativat yleensä vähin- 1956 myöntänyt 30 milj. mk annettavaksi
15379: tään 70-80 %:sen tariffiyksikköjen mukai- näille vähävaraisille. V: n 1958 tulo- ja me-
15380: sen liittymismaksun ennenkuin työt muun- noarvioesityksessä määräraha on supistettu
15381: tajapiirin alueella pannaan käyntiin. Kun 10 milj. markkaan. Määräraha on riittämä-
15382: siihen rahavaikeuksien takia monissa tapauk- tön, minkä vuoksi sitä olisi korotettava.
15383: sissa ei ole päästy, on sähköistäminen jäänyt Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15384: toteuttamatta. Rakennuskustannuksia ja säh- nioittaen,
15385: köistämisen yleistä toteuttamista ajatellen
15386: olisi edullista, että liityntä ja työn suoritus että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15387: tapahtuisi koko laajuudessaan siellä, minne tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15388: runkojohdot tulevat vedetyiksi. 25 momentille lisäyksenä 20 000 000
15389: Sähköistämättömät alueet ovat harvaan- markkaa lainoiksi maaseudun vähä-
15390: asuttuja syrjäseutuja, ja sähköistäminen tu- varaisille talouksille niiden sähköistä-
15391: lee siitäkin syystä nykyisille sähkön tilaajille mistä varten.
15392: entistä kalliimmaksi. Kun sähköistäminen
15393: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1957.
15394:
15395: Lauri Myllymäki. Martti Leskinen. Antti Kinnunen.
15396: Juho Rytkönen. Niilo Nieminen. Pertti Rapio.
15397: H. Tauriainen. Pauli Puhakka. Tauno Kelovesi.
15398: Esa Hietanen. Pentti Liedes. Aleksi Kiviaho.
15399: Hemming Lindqvist. J. Mustonen. Hugo Manninen.
15400: Eino Roine.
15401: 44 E 815/57
15402: 1318
15403:
15404: IV,510. - Rah.al. N: o 339.
15405:
15406:
15407:
15408:
15409: Hult ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15410: maaseudun vähävaraisille talouksien sähköistämistä varten.
15411:
15412:
15413: E d u s k u n n a 11 e.
15414:
15415: Hallitus laatiessaan v: n 1958 tulo- ja me- Ehdotammekin kunnioittaen,
15416: noarviotaan on vähentänyt 19 Pl. II luvun
15417: 25 momentilta 20 milj. markkaa määrära- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15418: hasta, josta on annettu lainoja maaseudun tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15419: vähävaraisille, jotka eivät ole asutustilallisia, 25 momentille lisäystä 20 miljoonaa
15420: talouksiensa sähköistämiseen. · markkaa jaettavaksi sähköistämislai-
15421: Nyt ehdotettu 10 milj. markan määräraha noina muille kuin asutustilallisille
15422: ei riitä edes kipeimmän tarpeen tyydyttämi- talouksiensa sähköistämistä varten.
15423: seksi. Olisikin kohtuullista, että määräraha
15424: voitaisiin säilyttää entisen suuruisena.
15425: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
15426:
15427: Mikko Hult. Artturi Koskinen. E. Pusa.
15428: Kalle Kauhanen. Väinö Tikkaoja. Arvo Ahonen.
15429: 1319
15430:
15431: IV,511. - Rah.al. N: o 340.
15432:
15433:
15434:
15435:
15436: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi Lapin lää-
15437: nin omavaraistumista edistäviin tarkoituksiin.
15438:
15439:
15440: E d u s k u n n a ll e.
15441:
15442: Lapin lääni on suurelta osaltaan alituo- man toteuttamiseksi on laadittu 10-vuotis-
15443: tantoaluetta siitä huolimatta, että alueella on suunnitelma. Lainapääomia tarvittaisiin las-
15444: suuria metsäpääomia ja erittäin runsaasti kelmien mukaan yhteensä 5 000 milj. mark-
15445: viljelyskelpoisia soita. Sodan hävityksestä kaa, josta maatalouden perusluottoihin n.
15446: ja pääomien puutteesta johtuen näitä luon- 2/3 ja pienteollisuuden n. 1/3. Vuosittain
15447: nonvaroja ei ole saatu riittävästi kansanta- tarvittaisiin siis lainapääomaa nain 500 milj.
15448: louden palvelukseen. Työttömyys läänin markkaa.
15449: alueella on jatkuvaa. Vuosittain on käytetty Kun tarkoitukseen ei muita pääomia ole
15450: työttömyyden torjuntaan, työttömyystöihin riittävästi saatavissa, olisi vaitionkin edun
15451: valtion varoja kolmisen miljardia markkaa. mukaista hoitaa tätä asiaa. Erityisesti työt-
15452: Saman määrän arvosta tuotetaan muualta tömyyden torjumiseksi siihen olisi vakavasti
15453: Suomesta maakuntaan sellaisia tarvikkeita, kiinnitettävä huomiota, sillä sitä mukaa kuin
15454: joita maakunnassa voidaan tuottaa ja jalos- maakunnan omavaraistuminen kasvaa, työttö-
15455: taa. myys vähenee.
15456: Lapin läänin Maakuntaliiton toimesta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15457: näiden epäkohtien syitä perusteellisesti tut- nioittaen,
15458: kittu. Tällöin on tultu siihen tulokseen, että
15459: omavaraisuuteen pääsemiseksi olisi raivat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15460: tava uutta peltoa 30-40 000 ha sekä lisät- tulo- ja menoarvioon 200 miljoonaa
15461: tävä karjaa noin 20 000 lehmällä. Sen lisäksi markkaa pitkäaikaisiksi lainoiksi La-
15462: olisi saatava pienteollisuutta sikäläisten pin läänin omavaraistumista edistäviin
15463: raaka-aineiden jalostamiseen. Tämän ohjel- tarkoituksiin.
15464: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
15465:
15466: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
15467: 1320
15468:
15469: IV,512. - Rah.al. N: o 341.
15470:
15471:
15472:
15473: V. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslai-
15474: naksi Otanmäki Oy: lle Pohjois-Suomeen suunnitellun
15475: rautatehtaan, terästehtaan ja levyvalssaamon rakentamista
15476: varten.
15477:
15478: E d u s k u n n a ll e.
15479:
15480: Suomen metalliteollisuus ja rakennustoi- Tuottaessamme terästuotteita ulkomailta
15481: minta käyttää nykyään erilaisia valssattuja joudumme asiallisesti ostamaan siihen kuu-
15482: terästuotteita n. 525 000 tonnia vuodessa. luvalla, varsin huomattavalla valuuttamää-
15483: Koska metalliteollisuus yhtenä yhteiskun- rällä työtä, joka voidaan kotimaassa suorit-
15484: tamme perustekijänä ja suurena työtilaisuuk- taa. Saatettaessa kotimainen raudan- ja te-
15485: sien antajana on jatkuvasti ripeästi kehitty- räksenhuolto pääosaltaan omavaraiseksi pois-
15486: mässä, voidaan tähänastisen kehityksen pe- tetaan em. haitat. Samalla luonnollisesti ky-
15487: rusteella arvioida näiden terästuotteiden tar- seisten jalostuslaitosten rakentaminen tulee
15488: peen lähivuosina olevan n. 650 000 tonnia antamaan runsaasti tilauksia metalliteollisuu-
15489: vuodessa. dellemme.
15490: Maassamme nykyään toimivien valssilaitos- Meillä on sekä Etelä- että Pohjois-Suo-
15491: ten lasketaan voivan tyydyttää tästä mää- messa niin paljon rautamalmivaroja, että ne
15492: rästä korkeintaan n. 225 000 tonnia vuodessa turvaavat sekä määrällisesti että laadullisesti
15493: eli 35 %. Tämäkin on mahdollista nykyisel- tarpeemme. Tämän lisäksi on perusraaka-
15494: lään vain runsaan ulkolaisten billettien ja aineena osansa kotimaisella romulla ja kiisu-
15495: romun tuonnin avulla. Vuosittainen vajaus, malmeista saatavalla pasutteella.
15496: n. 425 tonnia eli 65 % joudutaan peittämään Pohjois-Suomi voidaan geologisin perustein
15497: kokonaan ulkolaisen tuonnin avulla, ellei katsoa rautamalmialueeksi, jonka mahdolli-
15498: uusia jalostuslaitoksia rakenneta. suudet tuottaa yhä enemmän rautamalmeja
15499: Mainitusta vajauksesta noin puolet käsittää ovat jatkuvasti laajenemassa. Otanmäki on
15500: erilaisia muototeräksiä, joita laatuja jo osit- ensimmäisenä käyttöönotettuna Pohjois-Suo-
15501: tain valmistetaan kotimaassa, toisen puolen men rautamalmiesiintymänä osoittanut sekä
15502: ollessa levytuotteita. laatuun että määrään nähden vastaavansa
15503: Suomen teräshuollon saattaminen oma- sille asetettuja toiveita.
15504: varaiseksi niin pitkälle, kuin se on edullista, Otanmäen kaivos tuottaa tätä nykyä n.
15505: vaatii toisaalta muototeräsvalssaamoiden ka- 200 000 tonnia vuodessa rautarikastetta, joka
15506: pasiteetin huomattavan lisäyksen sekä sitä saatetaan kuulasintterin muotoon. Harvinai-
15507: ja myös nykyisiä valssaamoita vastaavat raa- sen fosforivapautensa vuoksi tämä tuote so-
15508: karauta- j.a raakaterästuotannon lisäykset ja veltuu erityisesti korkealaatuisen teräksen
15509: toisaalta uuden jalostu:slaitoksen, joka tuottaa valmistamiseen. Tästä johtuen se on tosin
15510: teräslevyjä. kysyttyä ulkomailla, mutta sitä suuremmalla
15511: Se, että Suomen ripeästi kehittynyt metalli- syyllä on pyrittävä tämän raaka-aineen ja-
15512: teollisuus on jatkuvasti pääraaka-aineeseensa, lostamiseen kotimaan teollisuutta varten.
15513: terästuotteisiin nähden ulkolaisen tuonnin va- Otanmäki Oy:llä on parhaita ulkomai-
15514: rassa, aiheuttaa sekä tuotannon että talou- sia asiantuntijoita hyväksi käyttäen laadit-
15515: dellisuuden kannalta vakavia haittoja. Tuot- tuna yksityiskohtainen suunnitelma raudan-
15516: teiden saanti voi olla epävarmaa, hinnat ovat jalostuslaitoksen rakentamista varten Pohjois-
15517: tuottajamaiden mielivallasta riippuvat ja toi- Suomeen. Suunnitelma esitettiin viime ke-
15518: mitusajat ovat usein hyvinkin pitkiä. Nämä väänä kauppa- ja teollisuusministeriölle.
15519: seikat eivät voi olla vaikuttamatta jarrutta- Suunnitelmaan sisältyy rautatehdas, teräs-
15520: vasti metalliteollisuutemme kehitykseen. tehdas ja levyvalssilaitos. Laitoksen tuotanto
15521: IV,512. - V. Leskinen ym. 1321
15522:
15523: tulisi olemaan n. 200 000 tonnia valssattuja uuden yritteliäisyyden elvyttäjänä on tie-
15524: teräslevyjä vuodessa. Tämän toteuttaminen tysti moninkertainen laitoksen vakinaiseen
15525: on suunniteltu tapahtuvan kahdessa raken- työntekijämäärään nähden.
15526: nusvaiheessa, joista ensimmäinen käsittää Kyseisen raudanjalostuslaitoksen rakenta-
15527: laitoksen tuotannoltaan noin 100 000 tonnia minen merkitsisi, että tärkeä osa Pohjois-
15528: karkeita ja keskipaksuja levyjä vuodessa. Suomea koskevassa kokonaissuunnittelussa
15529: Myöhemmin täydennettäisiin laitosta ohko- olisi viety päätökseen, joka monella eri ta-
15530: levyvalssaamolla, samalla kun tuotanto kak- valla ohjaisi muuta kehitystä myönteiseen
15531: sinkertaistetaan. Suunnitelma on laadittu suuntaan antaen samalla edellytykset mm.
15532: siten, että mahdollisuuksia on tulevaisuudessa Lapin rautamalmiesiintymien taloudelliselle
15533: laajentaa tuotantoa vieläkin enemmän. Tuot- käytölle.
15534: teiksi on valittu korkealaatuiset teräslevyt, Suunnitelman toteuttamiseen sijoitettavat
15535: koska fosforivapaa malmi luo tähän mitä varat koituvat välittömästi ja pysyvästi
15536: parhaat perusedellytykset. Pohjois-Suomen vaikean työllisyystilanteen
15537: Yleisten kansantaloudellisten seikkojen li- parantamiseksi ja antavat välillisesti työtilai-
15538: säksi suunnitelman kiireellistä toteuttamista suuksia laajalle osalle maamme muuta teolli-
15539: puoltaa erityisesti se, että työllisyyskysymyk- suutta ja elinkeinoelämää.
15540: sen kannalta on pyritty etsimään kaikkia Ulkolaisista koneistotilauksista on mah-
15541: mahdollisia keinoja Pohjois-Suomen vajaa- dollisuus saada luottoa ja siten maassamme
15542: työllisyysalueiden elinkeinotoiminnan elvyt- kipeästi tarvittavaa ulkolaista lainapääomaa.
15543: tämiseksi. Todettakoon, että alkaneella työt- Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä
15544: tömyyskaudella arvioidaan Oulun työvoima- ei ole huomioitu Otanmäki Oy:n rau-
15545: piirissä tarvittavan n. 15 miljardia markkaa, danjalostussuunnitelmaa, vaikka lainan myön-
15546: ja vaikeusjärjestyksessä seuraavassa Kajaa- täminen tähän tarkoitukseen on työllisyys-
15547: nin työvoimapiirissä 5 miljardia markkaa kysymyksen ja talouselämämme parantami-
15548: työllisyysvaro ja. sen kannalta mitä edullisin sijoitus.
15549: Mikäli raudanjalostuslaitoksen rakentami- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
15550: nen pannaan alulle, työt voidaan aloittaa
15551: välittömästi. Ensimmäisessä rakennusvai- että 19 Pl. II luvun kohdalle otet-
15552: heessa, joka kestää 3--4 vuotta, tarvitaan tavalle uudelle momentille merkittäi-
15553: koko ajan 1000-1500 rakennus-, asennus- siin 600 000 000 markan määräraha
15554: ja aputyöläistä. Laitoksen valmistuttua se Otanmäki Osakeyhtiölle työllisyyslai-
15555: tarjoaa vakituista työtä yli 1 000 hengelle. naksi heti vuoden alussa tarkoituksena
15556: Välillinen vaikutus työtilaisuuksien anta- aloittaa Pohjois-Suomeen suunnitellun
15557: jana ns. palveluselinkeinojen muodossa sekä rautatehtaan, terästehtaan ja levy-
15558: valssaamon rakennustyöt.
15559: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
15560:
15561: Väinö Leskinen. Heikki Hykkäälä. Eino E. Heikura. Irma Torvi.
15562: Yrjö Hautala. Johannes Wirtanen. Irma Rosnell. J. F. Pöykkö.
15563: Eetu Karjalainen. Arvo Ahonen. Usko Seppi. Niilo Ryhtä.
15564: Viljo Virtanen. Lauri Järvi. Esa Hietanen. Rafael Paasio.
15565: M. 0. Lahtela. Kalle Matilainen. Eino Roine. Arvi Turkka.
15566: Vilho Väyrynen. Varma K. Turunen. Toivo Friman. Erkki W. Mohell.
15567: Edvard Pesonen. Sulo Hostila. Paavo Aitio. Toivo Kujala.
15568: Onni Peltonen. Otto Muikku. Leo Suonpää. Valto Käkelä.
15569: E. Pusa. Eemil Partanen. Martti Leskinen. Veikko Kokkola.
15570: K. F. Haapasalo. J. Mustonen. Toivo Asvik. Laura Brander-Wallin.
15571: Veikko Helle. Kalle Kauhanen. Nestori Nurminen. Impi Lukkarinen.
15572: Kalle Jokinen. Kaino Haapanen. Tauno Kelovesi. Armas Leinonen.
15573: Albin Wickman. Rainer Virtanen. Erkki Koivisto. Aaro Kauppi.
15574: Artturi Tienari. Artturi Koskinen. Einari Jaakkola. Eino Raunio.
15575: Juho Karvonen. Lennart Heljas. Mauri Ryömä. Martta Salmela-Järvinen.
15576: Aare Leikola. Kalle Kämäräinen. Antti Kinnunen. Veikko Vennamo.
15577: 1322
15578:
15579: IV,513. - Rah.al. N: o 342.
15580:
15581:
15582:
15583:
15584: Tainio ym..: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslainaksi Ke-
15585: mijoki Oy: lle Kemijoen vesivoimalaitosten rakennustöiden
15586: jatkamiseksi.
15587:
15588:
15589: E d u s k u n n a II e.
15590:
15591: Kemijoen vesivoimalaitosten rakennustöi- tosrakennustyömaat koko laajuudessaan
15592: den pysähdyttämisen johdosta viime kesänä käyntiin. On myös huomautettava, että
15593: jouduttiin erottamaan ja pakko1omauttamaan voimalaitosrakennustyömaalle hankitut pal-
15594: useita satoja työntekijöitä. Näille työnteki- jon pääomia vaatineet rakennustyökoneet ja
15595: jöille ei voitu järjestää muutakaan ansio- kalusto seisovat käyttämättöminä. Kun töi-
15596: työtä, joten useat heistä ovat joutuneet ole- den keskeytyminen johtui Kemijoki Oy: n
15597: maan kuukausia kokonaan ansiotyötä vailla. rahoitusvaikeuksista, olisi asia saatava jär-
15598: Monien, varsinkin perheellisten, jotka asuvat jestykseen. Sanotut voimalaitosrakennustyö-
15599: voimalaitosrakennustyömaiden huoneistoissa, maat olisivat mitä parhaimpia työttömyys-
15600: on ollut vaikea lähteä muualle työnhakuun. työkohteita. Lisäksi voitaisiin työt aloit-
15601: Lisäksi pakkolomautetut ovat jatkuvasti toi- taa Valajaiskosken voimalaitosrakennustyö-
15602: voneet pääsevänsä takaisin entiseen työpaik- maalla. Näihin työkohteisiin voitaisiin si-
15603: kaansa, koska työsuhde ei katkennut. Yk- joittaa yli 2 000 työntekijää. Ellei rahoi-
15604: sistään Petäjäskosken voimalaitosrakennus- tuskysymystä saada järjestykseen, joudutaan
15605: työmaalla oli vielä syyskuun lopussa yli 200 esim. Petäjäskoskelta erottamaan jälleen yli
15606: tällaista pakkolomautettua, joita ei oltu voitu 200 työntekijää.
15607: ottaa takaisin yhtiön palvelukseen. Saman- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15608: suuntainen tilanne on myös Pirttikosken voi-
15609: malaitosrakennustyömaalla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15610: Kun työttömyys Lapin läänin alueella on tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
15611: syksyn kuluessa muutoinkin huomattavasti kan lisämäärärahan työllisyyslainaksi
15612: lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään Kemijoki Oy: lle Kemijoen vesivoima-
15613: talven kuluessa, olisi aivan välttämätöntä laitosten rakennustöiden jatkamiseksi.
15614: saada jo tästäkin syystä Kemijoen voimalai-
15615: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
15616:
15617: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
15618: 1323
15619:
15620: IV,514. - Rah.al. N:o 343.
15621:
15622:
15623:
15624:
15625: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslainaksi
15626: Vuorikemia Oy: lle titaanivalkoistehtaan rakentamisen
15627: alullepanoa varten.
15628:
15629:
15630: E d u s k u n n a ll e.
15631:
15632: Titaanivalkoisen kysyntä on maailman- Otanmäen nykyisestä ilmeniittirikastetuotan-
15633: markkinoilla jatkuvasti kasvamassa. Kotimai- nosta, joka vastaa 16 000 tonnin titaanival-
15634: nen kulutuksemme on kokonaan tuonnin va- koisen vuosituotantoa.
15635: rassa, ja titaanivalkoisen saanti on ajoittain Titaanivalkoisen toinen raaka-aine on
15636: ollut varsin vaikeata. Huomattava on, että rikki. Rikkihapon tuotanto tulee lähivuosina
15637: Ruotsissa on laadittu suunnitelmia titaani- huomattavasti lisääntymään maassamme. Sen
15638: valkoistehtaan perustamiseksi ulkomailta tuo- käyttö on yhdistettävissä juuri titaanival-
15639: tavan raaka-aineen turvin. Erityisesti poh- koistehtaan jalostustoimintaan. Olisimme ai-
15640: joismaiden yhteismarkkinasuunnitelmat huo- noa titaanivalkoista tuottava maa Euroo-
15641: mioon ottaen ratkaisu ilmeniittirikasteen ja- passa, jolla on hallussaan molemmat raaka-
15642: lostamiseksi Suomessa on siten luonnollinen aineet, nimittäin ilmeniittirikaste ja rikki.
15643: ja ajankohtainen. Titaanivalkoistehtaan rakentaminen voi-
15644: Valtionenemmistöiset yhtiöt Otanmäki Oy, daan aloittaa, kun valtio myöntää tarkoituk-
15645: Outokumpu Oy, Rikkihappo- ja Superfos- seen riittävän työllisyyslainan, joka vastaa-
15646: faattitehtaat Oy, Typpi Oy ja Imatran vasti samalla vähentäisi muita vähemmän
15647: Voima Oy ovat perustaneet Vuorikemia Osa- tarkoituksenmukaisia työttömyystöitä. Suun-
15648: keyhtiön. Yritys pohjautuu niihin välttä- nitelman mukaan laitos olisi rakennettavissa
15649: mättöminä pidettyihin toimenpiteisiin, joilla n. kahden kolmen vuoden aikana ja inves-
15650: kemiallisen teollisuuden pohjaa on pyritty tointi vaatisi yhteensä n. 3 miljardia mk.
15651: laajentamaan, jotta tälläkin alalla pystyi- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
15652: simme seuraamaan kehittyneiden teollisuus-
15653: maiden esimerkkiä. Ulkomailla saatuja koke- että 19 Pl. II luvun kohdalle otet-
15654: muksia ja ulkomaisia asiantuntijoita käyt- tavalle uudelle momentille merkittäi-
15655: täen on jo saatu valmiiksi suunnitelma Otan- siin 200 000 000 markan määräraha
15656: mäen ilmeniittirikasteen jalostamiseksi ra- työllisyyslainaksi Vuorikemia Osake-
15657: kentamalla titaanivalkoistehdas. Tehdas yhtiölle titaanivalkoistehtaan rakenta-
15658: käyttäisi ensimmäisessä vaiheessa n. 40 % misen alullepanemista varten.
15659: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
15660:
15661: J. Mustonen. Kalle Jokinen. Kalle Matilainen.
15662: Väinö Leskinen. Albin Wickman. Varma K. Turunen.
15663: Eetu Karjalainen. Artturi Tienari. Sulo Hostila.
15664: Yrjö Hautala. Juho Karvonen. Otto Muikku.
15665: Armas Leinonen. Viljo Virtanen. Kalle Kauhanen.
15666: Edvard Pesonen. Aare Leikola. Kaino Haapanen.
15667: Onni Peltonen. Heikki Hykkäälä. Vilho Väyrynen.
15668: E. Pusa. Johannes Wirtanen. Rainer Virtanen.
15669: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen. Kalle Kämäräinen.
15670: Veikko Helle. Lauri Järvi. Usko Seppi.
15671: 1324 IV,514. - Työllisyyslaina Vuorikemia Oy:lle.
15672:
15673:
15674: Esa Hietanen. Mauri Ryömä. Erkki W. Mohell.
15675: Eino Roine. Antti Kinnunen. Toivo Kujala.
15676: Toivo Friman. Irma Torvi. Valto Käkelä.
15677: Paavo Aitio. J. F. Pöykkö. Veikko Kokkola.
15678: Leo Suonpää. M. 0. Lahtela. Laura Brander-Wallin.
15679: Martti Leskinen. Niilo Ryhtä. Impi Lukkarinen.
15680: Toivo Asvik. Eemil Partanen. Aaro Kauppi.
15681: Nestori Nurminen. Artturi Koskinen. Eino Raunio.
15682: Tauno Kelovesi. Rafael Paasio. Martta Salmela-Järvinen.
15683: Erkki Koivisto. Arvi Turkka. Veikko Vennamo.
15684: 1325
15685:
15686: IV,515. - Rah.al. N: o 344.
15687:
15688:
15689:
15690:
15691: Kyttä ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja
15692: pienteollisuuslainoiksi.
15693:
15694:
15695: Eduskunnalle.
15696:
15697: Lukuisissa eri yhteyksissä on voitu todeta, vallan toimesta kiinnitetään vakavaa huo-
15698: että käsi- ja pienteollisuutta edistämällä voi- miota käsi- ja pienteollisuuden harjoittajien
15699: daan luoda runsaasti työtilaisuuksia ja täten luotonannon järjestämiseen. Voidaan edel-
15700: helpottaa erityisesti pieneläjäväestön toi- lyttää, että tähän kiinnitetyt varat tuottavat
15701: meentuloa. Maamme työllisyyspolitiikassa vastaavan säästön työllisyyden turvaamiseksi
15702: tulee tästä syystä pienteollisuuden edistä- tarvittavissa menoissa. Sen vuoksi onkin pi-
15703: mistä tarkoittavilla toimenpiteillä olla oma dettävä tarkoituksenmukaisena, että käsi- ja
15704: osuutensa. Sangen suuri merkitys on pien- pienteollisuuden lainoitukseen tulo- ja meno-
15705: teollisuudella työtilaisuuksien antajana sille arviossa esitettyä määrärahaa, sensijaan että
15706: huomattavan lukuisalle maaseudun väestölle, sitä hallituksen esityksen mukaisesti entises-
15707: jolle liian pienet tilat eivät pysty turvaa- tään alennettaisiin, nyt huomattavasti koro·
15708: maan täystyöllisyyttä. Työllisyyskysymyk- tettaisiin, sekä että samalla tehtäisiin vas-
15709: sen kannalta on myös huomattava pienteolli-J taava vähennys työllisyysmäärärahoihin.
15710: suuden ja käsityön vähäinen herkkyys suh- Edellä esitettyyn viitaten ja kiinnittäen
15711: dannevaihteluille ja näiden alojen kyky suh, huomiota myös siihen, että olemme tehneet
15712: teellisen pienin pääomainvestoinnein tarjota aloitteen vastaavasta supistuksesta työllisyys-
15713: uusia työtilaisuuksia. määrärahoihin, ehdotamme,
15714: Edellä esitetyistä syistä ja huomioonottaen
15715: sen, että rahamarkkinain nykyisestä kirey- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15716: destä aiheutuva pääomapula asettaa huomat- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15717: tavia rajoituksia pienteollisuuden laajentu- 35 moment~7le lisäystä 400 000 000
15718: miselle, on pidettävä tärkeänä, että Valtio- markkaa.
15719: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
15720:
15721: Harras Kyttä. Artturi Tienari.
15722: Juho Tenhiälä. Mauri Seppä.
15723: Leo I. Mattila.
15724:
15725:
15726:
15727:
15728: 45 E 815/57
15729: 1326
15730:
15731: IV,516. - Rah.al. N:o 345.
15732:
15733:
15734:
15735:
15736: Haapanen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15737: käsi- ja pienteollisuudelle.
15738:
15739:
15740: Eduskunnalle.
15741:
15742: Maamme pienteollisuuden tukemista varten saada lainavaroja rahalaitoksista kuin on
15743: on vuosittain tulo- ja menoarvion puitteissa suurteollisuuslaitoksilla. Tästä syystä olisi
15744: myönnetty halpakorkoisia lainoja pienteolli- valtion tuettava nykyistä voimakkaammin
15745: suuden harjoittajille. Ensi vuotta varten on pienteollisuuden harjoittajia. Kun pienteol-
15746: tarkoitukseen varattu 400 milj. markkaa. lisuuslainoilla voidaan jossain määrin myös
15747: Viime vuosien kokemukset kuitenkin osoitta- uhkaavaa työttömyystilannetta keventää, olisi
15748: vat, että määräraha on riittämätön ja sillä määrärahaa tästäkin syystä korotettava.
15749: voidaan vain osittain tyydyttää pienyrittä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
15750: jäin lainantarve. Tilanne vaikeutuu vielä
15751: entisestään, sillä määrärahaa on vähennetty että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15752: kuluvaan vuoteen verrattuna 200 milj. mar- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15753: kalla. Suoritettu devalvaatio ja harjoitettu 35 momentille lisäyksenä 100 000 000
15754: kireä rahapolitiikka asettavat vähävaraiset markkaa lainoiksi käsi- ja pienteolli-
15755: pienyrittäjät kestämättömään tilanteeseen. suudelle.
15756: Pienyrittäjillä ei ole samoja mahdollisuuksia
15757: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
15758:
15759: Kaino Haapanen. Irma. Rosnell.
15760: Rainer Virtanen. Eino Tainio.
15761: Eino Roine.
15762: 1327
15763:
15764: IV,517. - Rah.al. N: o 346.
15765:
15766:
15767:
15768:
15769: Alanko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja
15770: pienteollisuuslainoiksi.
15771:
15772:
15773: E d u s k u n n a 11 e.
15774:
15775: Menoarviossa on ollut vuodesta 1951 ;läh- hin tuloksiin on päästy laskelmassa, joka on
15776: tien määräraha avustuslainoiksi käsi- ja pien- rajoitettu koskemaan eräiden Pohjanmaan
15777: teollisuutta varten (19 Pl. II: 35), ja on vajaatyöllisyysalueiden lainansaajia vuosina
15778: se ollut kolmena viime vuotena määrältään 1954 ja 1957. Mainitut alueet on otettu
15779: 600 000 000 mk. Valtioneuvoston vuosittain lähtökohdaksi sillä perusteella, että valtakun-
15780: vahvistamien yleisehtojen mukaan on lainoja nansuunnittelutoimisto parhaillaan valmiste-
15781: myönnetty yrityksille, joita kansantalouden lee elinkeinoelämää koskevan tutkimustoi-
15782: kannalta on pidetty hyödyllisinä ja joilla on minnan aloittamista mainituilla aloilla.
15783: tyydyttävät kannattavuusedellytykset sellai- Kun kauppa- ja teollisuusministeriöön on
15784: silla alueilla ja toimialoilla, joilla uusien perustettu koko maan käsittävä käsi- ja pien-
15785: pysyvien työtilaisuuksien aikaansaaminen on teollisuuden neuvontaorganisatio mm. ohjaa-
15786: työllisyyden kannalta tärkeää. maan ja valvomaan ko. la:inojen tarkoituk-
15787: Käsi- ja pienteollisuusyritysten lukumää- senmukaista käyttöä sekä suorittamaan alaa
15788: rästä ja pääomavaikeuksista johtuen on ko. koskevia tutkimuksia, on luotu edellytykset
15789: määrärahoilla voitu tyydyttää vain kaikkein lainojen tarkoituksenmukaiselle myöntämi-
15790: välttämättömin luotontarve. Esimerkiksi selle.
15791: vuonna 1956 oli lainahakemuksia 1 707 kap- Käsi- ja pienteollisuuden jatkuvaksi edis-
15792: paletta, anotun lainamäärän noustessa yli tämiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi sen
15793: 2.5 miljardin markan, ja kun em. 600 milj. piirissä ainakin tähänastisessa laajuudessa
15794: markan määrärahasta voitiin myöntää lai- ja ottaen lisäksi huomioon nyt vallitsevat
15795: noja 810 anojalle, pääsi heistä vain noin erittäin vaikeat luotonsaantimahdollisuudet
15796: 47% osallisiksi, myönnettyjen lainojen yh- sekä tapahtuneen devalvation, ja koska hal-
15797: teismäärän ollessa ainoastaan noin 24 % lituksen esityksessä vuoden 1958 menoar-
15798: anotusta määrästä. Vuoden 1957 lainahake- vioksi on esitetty 200 miljoonan markan vä-
15799: muksia on 1 651 kappaletta, anotun laina- hennys aikaisempaan. 600 miljoonan markan
15800: määrän noustessa yli 2.4 mrd. mk. määrärahaan, ehdotamme,
15801: Käsi- ja pienteollisuuslainojen vaikutuk-
15802: sesta työllisyyteen voidaan esittää seuraavat että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
15803: tiedot: Vuoden 1957 käsi- ja pienteollisuus- vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon
15804: lainojen turvin voidaan aikaansaada noin 19 Pl. II: 35 momentille 200 000 000
15805: 1 500 uutta pysyvää työtilaisuutta, joiden markkaa käsi- ja pienteollisuuslainoja
15806: kokonaiskustannukset yhtä työtilaisuutta varten.
15807: kohti on noin 68 000 mk. Likipitäen samoi-
15808: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
15809:
15810: Kustaa Alanko. Laura Brander-Wallin.
15811: 1328
15812:
15813: IV,518. - Rah.al. N: o 347.
15814:
15815:
15816:
15817:
15818: Aitio ym. : Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ammatillisten
15819: oppilaitosten uudisrakennuksia vm·ten.
15820:
15821:
15822: E d u s k u n n a 11 e.
15823:
15824: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 213 perus- 33 momentt'lle lisäyksenä 150 000 000
15825: teluihin ehdotamme kunnioittaen, markkaa halpakorkoisina lainoina am-
15826: matillisten oppilaitosten uudisraken-
15827: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958 nuksia varten.
15828: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15829: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
15830:
15831: Paavo Aitio. Toivo Asvik.
15832: Aimo Aaltonen. Pentti Liedes.
15833: Tauno Kelovesi. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
15834: Eino Roine.
15835: 1329
15836:
15837: IV,519. - Rah.al. N:o 348.
15838:
15839:
15840:
15841:
15842: Paasio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15843: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten.
15844:
15845:
15846: E d u s k u n n a 11 e.
15847:
15848: Talousarvioesityksessään vuodelle 1958 hal- että voitettu pahin epäkohta, asuntopulan
15849: litus esittää otettavaksi 19 Pl. II luvun 26 mo- jatkuva kiristyminen. Aravatoiminnalla on
15850: mentille 6 000 milj. markkaa Arava-määrä- myös vedetty rakennustoiminnan piiriin
15851: rahoiksi. Kun tämä määräraha useina lähi- muita varoja varsin tuntuvasti, joten valtion
15852: vuosina on ollut 7 500 milj. markkaa vuo- aravalainoitus on ratkaisevasti vaikuttanut
15853: dessa, merkitsee hallituksen esitys sanotun avainteollisuudeksi katsottavan rakennustoi-
15854: määrärahan alentamista ensi vuodelle 1 500 minnan elpymiseen.
15855: milj. markalla. Hallitus tosin esittää lisäksi, Rakennustoiminnan säteilyluonteen vuoksi
15856: että mikäli työllisyysolosuhteet vaativat, käy- olisi kohtalokas erehdys nykytilanteessa ja
15857: tettäisiin 1 000 milj. markkaa asuntotuotanto- lähitulevaisuudesswkaan vähentää tähän tar-
15858: tarkoituksiin, mutta tämä viime mainittu koitukseen käytettäviä määrärahoja. Tämän
15859: määräraha jää viranomaisten harkinnan va- vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
15860: raisesti käytettäväksi.
15861: Asuntojen puute maassa on yhä varsin tun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15862: tuva ja sitksi säännöllistä asuntotuotantoa tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
15863: olisi jatkuvasti ylläpidettävä. Tunnettua 26 momentille lisäystä 1 500 miljoonaa
15864: myös on, että aravavaroin on aikaansaatu markkaa.
15865: sekä rakennustoiminnan yleinen elpyminen
15866: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
15867:
15868: Rafael Paasio. Kalle Kauhanen. Väinö Tikkaoja.
15869: Sulo Hostila. Arvo Ahonen. Arvo Sävelä.
15870: Arvi Turkka. Eino Raunio. Artturi Koskinen.
15871: K. F. Haapasalo. Laura Brander-Wallin. Heikki Hykkäälä.
15872: Veikko Helle. Viljo Virtanen. Varma K. Turunen.
15873: Vappu Heinonen. Otto Muikku. Eetu Karjalainen.
15874: Tyyne Paasivuori. Kalle Matilainen. Bruno J. Sundman.
15875: Juho Karvonen.
15876: 1330
15877:
15878: N,520. - Rah.al. N: o 349.
15879:
15880: Roine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15881: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten.
15882:
15883: E d u s k u n n a 11 e.
15884:
15885: Asuntovajaus asuntotuotannosta huoli- asianomaisten omat pienet varat osaltaan li-
15886: matta ei ole vähentynyt sanottavastikaan. säisivät työtilaisuuksia.
15887: Jonkin verran tilannetta viime vuosina on Täysin käsittämätöntä on, että hallitus
15888: helpottanut suhteellisen runsas asuinraken- tällaisessa tilanteessa, kun työttömyys on tu-
15889: nustuotanto ilman Aravaa. Luoton saannin lossa hyvin uhkaavana ja olisi mitä tärkeintä
15890: vaikeutuminen on tällaisen asuntotuotannon säilyttää asuinrakennustuotanto edes nykyi-
15891: melkein kokonaan nyt tyrehdyttänyt. Sa- sellä tasollaan, ehdottaa Arava-määrärahaa
15892: malla on tuntuvasti vaikeutunut myös Ara- aleunettavaksi 1500 000 000 markalla. Täy-
15893: van turvin tapahtunut rakentaminen, sillä sin päinvastoinhan hallituksen olisi pitänyt
15894: ensisijaisluottojen puuttuminen on estänyt menetellä ja lisätä Arava-määrärahaa, koska
15895: rakentamisen. siihen käytetyt varat antavat suhteellisen
15896: Tämän kaiken seurauksena rakennusalalla runsaasti työtä ja samalla poistavat sitä
15897: on jo paljon työttömyyttä ja näköpiirissä on huutavaa asuntopulaa, joka maassa vallitsee.
15898: työttömyyden huomattava lisääntyminen ai- Hallituksen taholta perustellaan määrä-
15899: van lähiaikoina. Asuntorakennustuotanto on rahan pienentämistä sillä, että tarkoitukseen
15900: työala, joka käytettyyn rahamääräänsä näh- käytetään myös työttömyysrahoja 1 miljardi
15901: den antaa runsaasti työtilaisuuksia. Kaikista markkaa. Jos näin menetellään, lievittää se
15902: rakennuskustannuksista muodostavat palkat edes vähäisen sitä seurausta, mikä määrä-
15903: n. 40 %. Läheskään samaan prosenttiin ei rahan supistamisesta seuraa, mutta hyväk-
15904: nykyisin esim. maantietöissä päästä, joihin syttäväksi se ei sitä tee. Arava-määräraha
15905: huomattava määrä ns. työttömyysmäärä- olisi pitänyt pitää vähintään ennallaan ja sen
15906: rahoista käytetään. Aiheellista siis olisi työt- lisäksi käyttää työttömyysmäärärahoja asun-
15907: tömyysmäärärahojakin käyttää nykyistä pal- totuotantoon. Eduskunnalla on täysi aihe
15908: jon runsaammin asuntotuotantoon kaikkialla palauttaa Arava-määräraha ennalleen ja sa-
15909: siellä, missä asuntovajausta ja työttömyyttä malla toivoa hallituksen käyttävän työt-
15910: yhdessä ilmenee. Tällä tavalla tulisi asunto- tömyysmäärärahoja asuntotuotannon yllä-
15911: pula pienemmäksi ja työtilaisuuksia luotai- pitämiseen vähintään viime vuosien määrässä.
15912: siin samalla summalla enemmän kuin tie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15913: töissä. Erikoisesti nykyisten luottovaikeuk-
15914: sien aikana olisi aihetta niistä lainata ensi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15915: sijaisluottoja sellaisissa tapauksissa, kun tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15916: niitä ei muutoin saada järjestetyksi ja tällä 26 momentille lisäyksenä 1 500 000 000
15917: tavalla voitaisiin työtilaisuuksia järjestää markkaa.
15918: suhteellisesti vieläkin runsaammin, koska
15919: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
15920:
15921: Eino Roine. Pauli Puhakka. Aimo Aaltonen.
15922: Toivo Kujala. Pentti Liedes. Ville Pessi.
15923: Kaino Haapanen. Antti Kinnunen. Toivo Niiranen.
15924: Matti Koivunen. Rainer Virtanen. Irma Torvi.
15925: Martti Leskinen. Nestori Nurminen. Tauno Kelovesi.
15926: Eino Tainio. Toivo Asvik Irma Rosnell.
15927: Esa Hietanen. Toivo Friman. Leo Suonpää.
15928: J. Mustonen. Yrjö Murto. Judit Nederström-Lunden.
15929: Juho Rytkönen. Paavo Aitio. Usko Seppi.
15930: 1331
15931:
15932: IV,521. - Rah.a.l. N:o 350.
15933:
15934:
15935:
15936:
15937: Pusa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15938: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten.
15939:
15940:
15941: E d u s k u n n a 11 e.
15942:
15943: Valtioneuvoston asettama siirtoväen asun- aravalainojen jaossa huomioon ennen muita
15944: tokomitea jätti 22 p: nä viime maaliskuuta kiireelliset ja ensisijaiset siirtoväkeen kuulu-
15945: valtioneuvostolle mietintönsä ja lakiehdotuk- vat asunnontarvitsijat.
15946: sen siirtoväen asuntotuotantolaiksi. Tämän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15947: lain tarkoituksena oli saada asuntolainojen
15948: ja lisälainojen avulla toteutetuksi pahim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
15949: massa asuntopulassa elävän siirtoväen tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
15950: asuntorakennusohjelma vuosina 1958-1962. 26 . momentin kohdalle lisäyksenä hal-
15951: Kun tätä lakiehdotusta ei ole vielä jätetty lituksen esittämään määrärahaan
15952: eduskunnalle ja kun siirtoväen keskuudessa 1 000 miljoonaa markkaa käytettä-
15953: vallitseva vaikea asuntopula yhä jatkuu, olisi väksi ensisijaisesti siirtoväkeen kuulu-
15954: sitä pyrittävä lieventämään lisäämällä arava- ville asunnontarvitsijoille myönnettä-
15955: lainoihin varattua määrärahaa sekä ottamalla vinä omakoti- ja kerrostalolainoina.
15956: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
15957:
15958: E. Pusa. Kalle Kauhanen. Kalle Matilainen.
15959: 1332
15960:
15961: IV,522. - Rah.al. N: o 351.
15962:
15963:
15964:
15965:
15966: ·Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille täys-
15967: kunnallisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi .
15968:
15969:
15970:
15971: . Eduskunnalle.
15972:
15973: Suhteellisen vilkkaasta rakennustoimin- tusta vuokratalojen rakentamiseen. Syyn tä-
15974: nasta huolimatta ei asuntovajausta ole pys- hän ymmärtää: kun aravaluottoja saadaan
15975: tytty poistamaan eikä edes vähentämään. vähän ja puolikunnallisellakin linjalla on
15976: Vuosittainen asuntojen lisätarve on niin asunnonhakijoita runsaasti, on kuntienkin
15977: suuri, että perusvajaus on pyrkinyt vain helpompi kulkea tätä tietä.
15978: kasvamaan. Lisäksi on asuntoja, jotka ovat Edellytykset laajempaan vuokra-asuntojen
15979: suorastaan asuntokelvottomia taikka liian ah- rakentamiseen saadaan vain sillä, että tulo-
15980: taita. Nykyisten asuntotuotantomäärärahojen ja menoarvioon otetaan ohi Aravan erikois-
15981: turvin ei siis pystytä tilannetta korjaamaan. määräraha asuntolainojen antamiseksi vuok-
15982: Vaikka jossakin määrin on rakennettu ilman ra-asuntoja varten. Lainojen ehdot ja mää-
15983: aravaluottojakin, on tällainen rakentaminen rät voisivat olla samat kuin vuokra-asunnoille
15984: ollut kuitenkin niin vaatimatonta, että sitä aravaluotoissakin. Samaten nämä luotot voi-
15985: tietä ei parannusta ole odotettavissa. taisiin jakaa Aravan kautta. Lainat pitäisi
15986: Tällä hetkellä on selvästi nähtävissä asun- antaa vain kunnille täyskunnallisiin vuokra-
15987: totuotannon huomattava supistuminen nykyi- taloihin. Kun tästä määrärahasta annettai-
15988: sistä määristä luottovaikeuksien vuoksi. Vain siin vain kunnille, olisi jonkinmoiset takeet
15989: valtion tuen lisääminen voi tilannetta kor- siitä, että ne käytetään mahdollisimman so-
15990: jata, muutoin asuntotuotanto supistuu ja siaalisesti eikä harjoitettaisi mitään vuokra-
15991: työttömyys rakennustyöläisten keskuudessa kiskontaa. Vaikka Arava esiintyisikin näiden
15992: kasvaa varsin suureksi. lainojen jakajana, ei mitään rajoitusta väes-
15993: Sen lisäksi, että on rakennettu liian vähän, tökeskusten ja maaseudun välillä saisi olla,
15994: on todettava myös asuntotuotannon epä- vaan kaikilla kunnilla pitäisi olla oikeus lai-
15995: sosiaalisuus. Niillä, jotka asuvat kaikkein nojen saantiin. Varojen määrä ja tarpeen
15996: ahtaimmin ja kaikkein kehnoimmissa olosuh- suuruus vain määräisivät sen, monelleko
15997: teissa, ei varattomuutensa vuoksi ole edelly- kunnalle ja miten suuria määriä voidaan
15998: tyksiä uusiin asuntoihin päästä. Aravaluot- jakaa.
15999: tojenkin turvin rakennetut asunnot ovat niin On mitä tärkeintä enemmän kuin tähän
16000: kalliita, että mitään edellytyksiä niissä asu- asti huolehtia myös niiden asunnon tarpeesta,
16001: miseen ei vähävaraisimmilla ole. Ns. puoli- jotka asuvat kaikkein kehnoimmin ja joilta
16002: kunnalliset asunnot, jotka nykyisessä raken- puuttuu edellytykset itse auttaa itseään. On
16003: nustoiminnassa lähinnä edustavat sosiaalista myös tärkeätä saada kunnat kiinnostumaan
16004: linjaa, vaativat asunnon tarvitsijalta melko entistä enemmän vuokra-asuntojen rakenta-
16005: huomattavia kuukausituloja, ennen kuin misesta. Ponnessa ehdotettu 250 milj. mark-
16006: häntä hyväksytään edes hakijain listalle. kaa on tietenkin tarpeeseen nähden riittämä-
16007: Varattomimpain kohdalta voi parannusta tön, mutta mikäli kunnat todella lähtisivät
16008: tuoda vain vuokra-asuntojen rakentaminen. sen avulla nykyistä runsaammin vuokra-asun-
16009: Vaikka aravaluottoja saa myös vuokrataloi- toja rakentamaan, voitaisiin tarkoitukseen
16010: hin, eivät sen parenunin yksityiset kuin kuu- käyttää myös aravamäärärahoja ja s.euraa-
16011: natkaan ole tunteneet suurempaa kiinnos- vana vuonna lisätä tätä määrärahaa.
16012: IV,522.- Roine ym. 1333
16013:
16014: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16015: kan määrärahan lainojen antamiseksi
16016: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958 kunnille täyskunnallisten vuokra-asun-
16017: tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar- tojen rakentamista varten.
16018: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
16019:
16020: Eino Roine. Pauli Puhakka. Yaavo Aitio.
16021: Toivo Kujala. Pentti Liedes. Ville Pessi.
16022: Kaino Haapanen. Antti Kinnunen. Aimo Aaltonen.
16023: Matti Koivunen. Rainer Virtanen. Toivo Niiranen.
16024: Martti Leskinen. Nestori Nurminen. Irma Torvi.
16025: Eino Tainio. Toivo Asvik. Tauno Kelovesi.
16026: Esa Hietanen. Usko Seppi. Irma Rosnell.
16027: J. Mustonen. Toivo Friman. Leo Suonpää.
16028: Juho Rytkönen. Yrjö Murto. Judit Nederström-Lunden.
16029:
16030:
16031:
16032:
16033: 46 E 815/57
16034: 1334
16035:
16036: IV,523. - Rah.al. N: o 352.
16037:
16038:
16039:
16040:
16041: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi varat-
16042: tomien äitien ja lasten lomatoimintaa harjoittaville nais-
16043: järjestöille.
16044:
16045:
16046: Eduskunnalle.
16047:
16048: Rasittuneiden ja varattomien perheenäitien Kun kaikkein vaikeimmassa asemassa ole-
16049: sekä lasten lomatoimintaa on järjestetty jo vien perheenäitien ja lasten loma- ja virkis-
16050: vuosikymmenien ajan maassamme. Sitä ovat tystoimintaa on pidettävä välttämättömänä
16051: ylläpitäneet vapaaehtoisin voimin välttämät- ja sitä olisi pyrittävä vielä entisestään laa-
16052: tömänä sosiaalisena toimintana lukuisat nais- jentamaan kaikkia ylirasittuneita ja varatto-
16053: järjestömme. Valtionapua on saatu tähän rnia äitejä koskevaksi, on kohtuullista että
16054: työhön vain kaksi kolmasosaa hoitopäiväkus- valtiovalta edes lainoitusteitse ryhtyisi huo-
16055: tannuksista, jotka asianomaisessa ministe- jentamaan puheenaolevien järjestöjen talou-
16056: riössä on lisäiksi määritelty huomattavasti dellista taakkaa.
16057: alle nykyisen todellisen kustannustason. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16058: Muut menot, kuten kiinteistöjen hankintaa
16059: ja kunnossapitoa koskeva rahoitus, kotien si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16060: sustus ym. menot sekä loppuerä sanotuista tulo- ja menoarvioon 20 Pl. l luvun
16061: hoitopäiväkustannuksista jäävät järjestöjen uudelle momentille 20 000 000 markan
16062: hankittava1ksi. määrärahan halpakorkoisiksi lainoiksi
16063: Nykyisen rahankireyden ja kustannusten varattomien perheenäitien jct lasten
16064: jatkuvan nousun vallitessa ja kun entisten- lomatoimintaa harjoittavien naisjär-
16065: kin lomakoteja rasittavien lainojen korot ja jestöjen ornistarnien kiinteistöjen ra-
16066: kuoletukset on hoidettava, alkaa lomakotien kentarnis- ja kunnossapitokustannuk-
16067: ja koko lomatoiminnan ylläpito muodostua siin sekä lainojen korkoihin ja kuole-
16068: kohtuuttoman raskaa!ksi tätä työtä suoritta- tuksiin.
16069: ville järjestöille ilman valtion tuntuvampaa
16070: tukea.
16071: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
16072:
16073: Elli Nurminen. Martta Salmela-Järvinen.
16074: Eino Raunio. Kalle Kauhanen.
16075: Urho Kulovaara. Arvi Turkka.
16076: Laura Brander-Wallin. K. F. Haapasalo.
16077: 1336
16078:
16079: IV,524. - Rah.al. N:o 353.
16080:
16081:
16082:
16083:
16084: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakor-
16085: koisiksi lainoiksi Ensi Kotien velkojen lyhentämiseen.
16086:
16087:
16088: E d u s k u n u a 11 e.
16089:
16090: Kuluvan vuoden talousarviossa on vaati- järjestänyt minkäänlaista lakisääteistä tukea
16091: maton summa, 14 milj. mk merkitty lainoiksi tai huoltotoimintaa. On senvuoksi kohtuu-
16092: Ensi Kodeille. Tämä määräraha ei vielä ole tonta, että nämä laitokset joutuvat vielä kor-
16093: tullut jaetuksi tähän päivään mennessä, keiden korkojen muodossa maksamaan hyvi-
16094: vaikka kodit varmasti ovat vaikeassa ase- tystä rahalaitoksille.
16095: massa, varsinkin ne, jotka parhaillaan raken- Säästäväisyydenkään nimessä ei voida har-
16096: tavat. Mutta vielä vaikeampaan asemaan ne joittaa sellaista sosiaalipolitiikkaa, että so-
16097: uhkaavat joutua ensi vuonna, sillä ehdotuk- siaaliset laitokset jäävät tukea vaille ja
16098: seen vuoden 1958 talousarvioksi ei ole mer- kamppailemaan ylivoimaisten vaikeuksien
16099: kitty mitään tätä tarkoitusta varten. Kodit kanssa. Kun lisäksi lainoihin myönnetyt va-
16100: eivät kuitenkaan ole päässeet vapautumaan rat palaavat valtiolle takaisin, ei siinäkään
16101: korkeakorkoisten lainojen aiheuttamasta lii- suhteessa voitane katsoa lainoitustoiminnan
16102: karasituksesta, sillä eri kodeilla on vielä run- johtavan liialliseen tukeen ja avustamiseen,
16103: saasti korkeakol'lkoisia lainoja. Vuoden 1957 jota joskus mainitaan haitalliseksi sekä yksi-
16104: kuluessa valmistuu Lapin Ensi Koti Rova- tyisten että järjestöjen elämälle. Varmaan-
16105: niemellä. Tämä koti on jouduttu hyvin suu- kin riittää järjestöille huolta ja vaivaa hal-
16106: ressa määrin rakentamaan velkavaroilla ja pakorkoistenkin lainojen kuoletusten ja kor-
16107: kun nämä lainat ovat indeksiehtoisia, ei lai- kojen suorittamisessa.
16108: toksella ole toivoakaan päästä niistä vapau- Ehdotammekin senvuoksi kunnioittaen,
16109: tumaan. Yleishyödyllinen toiminta on viime
16110: aikoina joutunut muutenkin suuriin vaikeuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16111: siin, rahankeräykset ja arpajaiset eivät enää tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
16112: tuota varoja hyvänte:keväisyystarkoituksiin uudelle momentille 20 miljoonaa mark-
16113: ja kuntien niinkuin vaitionkin tuki on vä- kaa halpakorkoisten, enintään 3 %,
16114: hentynyt. Kuitenkin esim. juuri Ensi Kodit lainojen myöntämiseksi Ensi Kotien
16115: huolehtivat yksinäisistä äideistä ja heidän velkojen lyhentämiseen tai rakennus-
16116: lapsistaan, joihin nähden yhteiskunta ei ole kustannuksiin.
16117: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
16118:
16119: Martta Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen.
16120: Anni Flinck. Laura Brander-Wallin.
16121: 1336
16122:
16123: IV,525. - Rah.al. N:o 354.
16124:
16125:
16126:
16127:
16128: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinpe?·usta-
16129: mislainoja varten.
16130:
16131:
16132: E d u s k u n n a 11 e.
16133:
16134: Kodinperustamislainoja on myönnetty vuo- noussut 89 %:iin uusiin lainoihin käytetystä
16135: desta 1945 alkaen, aluksi asevelvollisia kos- määrästä.
16136: keneen, sitten 29 päivänä marraskuuta 1945 Luotousaannin kiristyessä ja oman- asun-
16137: annetun yleisen kodinperustamislainalain non hankkimisen pysyessä jatkuvasti vai-
16138: nojalla. Lainojen kysyntä on koko ajan keana ovat nuorten parien mahdollisuudet
16139: ollut vilkasta. Vuonna 1956 käsiteltiin so- perustaa omaa kotiaan entisestäänkin vaikeu-
16140: siaaliministeriössä 6 794 lainahakemusta, tuneet. Tämän vuoksi on kodinperustamia-
16141: joista 6 202 hyväksyttiin. Kuluvan vuoden lainalla sen pienuudesta huolimatta edelleen-
16142: aikana myönnettiin yli 3 000 lainaa, jolloin kin suuri merkitys vähävaraisten nuorten
16143: supistettu määräraha 100 milj. markkaa tuli parien kodinperustamisessa. Eduskunta on
16144: käytetyksi loppuun. myös aina pitänyt tärkeänä kodinperustamis-
16145: Kodinperustamialainoja on kaikkiaan lainojen merkitystä. Kun lisäksi aikaisem-
16146: myönnetty 71863 kpl, rahamäärältään 2 047 min myönnettyjen lainojen kuoletusmak-
16147: milj. markkaa. Lainojen takaisin maksa- suina kertyy vähintään 175 milj. markkaa
16148: matta oleva määrä on nykyisin 700.8 milj. vuodessa, tuntuisi asianmukaiselta, että ko-
16149: markkaa. Kodinperustamialainojen lyhyt dinperustamislainoja myönnettäisiin edeHeen
16150: takaisinmaksuaika vaikuttaa sen, että lainoi- ensi vuoden aikana.
16151: hin kiinnitetyt varat kertyvät valtiolle ta- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
16152: kaisin nopeammin kuin mistään muista lai- nioittaen,
16153: noista. Takaisin maksujen määrä on kasva-
16154: nut vuosi vuodelta. Vuonna 1952 niitä ker- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16155: tyi 125 milj. mk, v. 1953 144 milj. mk, 1954 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
16156: 160 milj. mk, 1955 171 milj. mk ja 1956 uudelle momentille 200 000 000 mar-
16157: 178 milj. mk. Kun lainoja viime vuosina kan määrärahan kodinperustamislai-
16158: on myönnetty 200 milj. markan arvosta vuo- nojen myöntämistä varten.
16159: dessa, on kertyvien kuoletusmaksujen osuus
16160: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
16161:
16162: Impi Lukkarinen. Martta Salmela-Järvinen. G. Henriksson.
16163: Vappu Heinonen. Elli Nurminen. Tyyne Paasivuori.
16164: Meeri Kalavainen. Laura Brander-Wallin. Mikko Hult.
16165: Kalle Matilainen. Lempi Lehto. K. Alanko.
16166: Bruno J. Sundman. Arvi Turkka. Kaisa Hiilelä.
16167: Anni Flinck. Viljo Virtanen. Artturi Koskinen.
16168: Kalle Kauhanen. Väinö Tikkaoja. Eino Raunio.
16169: E. Pusa. Arvo Ahonen. Unto Suominen.
16170: Sulo Hostila. Veikko Helle.
16171: 1337
16172:
16173: IV,526. - Rah.al. N:o 355.
16174:
16175:
16176:
16177:
16178: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
16179: noja varten.
16180:
16181:
16182: E d u s k u n n a 11 e.
16183:
16184: Vuoden 1946 alussa tuli voimaan kodin- Kuitenkin kertyy vuosittain lainan takaisin-
16185: perustamislainalaki, jonka perusteella on an- maksuina lähes sama summa kuin mitä sitä
16186: nettu kodinperustamislainaa sellaisille nuo- on myönnettykin. Vuoden 1958 aikana on
16187: rille perheille, joissa aviopuolisot eivät avio- arvioitu kodinperustamislainojen lyhennyk-
16188: liittoa solmittaessa ole täyttäneet 30 vuotta. senä valtion kassaan tulevan noin 185 milj~
16189: Lainan saamisen edellytyksenä on myös, et- markkaa, joten jotta kodinperustamislainoja
16190: tei lainanhakijoilla ole tarpeeksi omia varoja voitaisiin jakaa edes nykyisessä suuruudes-
16191: kodin perustamiseen. Lain tarkoituksena on saan, varsinaisesti lisäyksenä tälle sosiaali-
16192: siis auttaa nuoria ihmisiä siinä elämän vai- budjetin kohdalle tarvittaisiin vain noin 15
16193: heessa, jolloin menot ovat normaalia suurem- milj. markkaa. Kodinperustamislainajärjes-
16194: mat. Ja vaikka kodinperustamislainat ovat telmä on sellainen sosiaalinen etu, jonka
16195: arvoltaan inflaation johdosta alentuneet, on tarve on pysyvä ja jota pitäisi kehittää. Täl-
16196: niillä vieläkin ollut varsin merkittävä osuus laisen määrärahan pois jättäminen budjetista
16197: kotia perustaville vähävaraisille nuorille ih- ei ole perusteltua.
16198: misille. Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
16199: Kodinperustamislainojen keskimääräinen nioittavasti,
16200: suuruus on ollut viime vuosina keskimäärin
16201: 33 000-34 000 markkaa ja jaettava summa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16202: 200 000 000 markkaa. Tämä summa on va- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XXI lu-
16203: rattu myös kuluvan vuoden budjettiin, vun uudelle momentille 200 000 000
16204: mutta hallitus aikonee jättää maksamatta markan suuruisen määrärahan kodin-
16205: tästä toisen puolen; ja ensi vuoden talous- perustamislainojen myöntämistä var-
16206: arviosta on määräraha kokonaan poistettu. ten.
16207: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
16208:
16209: Irma Rosnell. Toivo Niiranen.
16210: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Rainer Virtanen.
16211: Eino Tainio. Kaino Haapanen.
16212: Toivo Kujala. Juho Rytkönen.
16213: 1338
16214:
16215: IV,527. - Ra.h.al. N: o 356.
16216:
16217:
16218:
16219:
16220: Seppä: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoja
16221: varten.
16222:
16223:
16224: E d u s k u n n a 11 e.
16225:
16226: Tulo- ja menoarvioesityksestä vuodelta on takaisinmaksuja kertynyt vuosittain jo
16227: 1958 on jätetty kokonaan pois määräraha lähes 180 milj. markkaa, joten järjestelmää
16228: kodinperustamislainoiksi. Vuoden 1957 lisä- on voitu ylläpitää varsin pienin lmstannuk-
16229: budjetissa oli jo kodinperustamislainojen sin.
16230: jako keskeytetty kuluvan vuoden loppupuo- Ottaen huomioon tapahtunut rahanarvon
16231: leksi. huonontuminen olisi syytä korottaa lainan
16232: Kodinperustamislainoja varten tulo- ja ylärajaa 50 000 markasta 80 000 markkaan.
16233: menoarvioon vuosittain otettu 200 000 000 Valtiontaloudelle järjestelmästä koituvia ra-
16234: markan määräraha on niin pieni, että se ei situksia voitaisiin entisestäänkin vähentää,
16235: voi asiallisesti vaikeuttaa valtion talouden- jos lainoille määrättäisiin alhainen korko,
16236: hoitoa. Sen sijaan on keskimäärin 30- esim. 3%-
16237: 35 000 markkaan noussut laina merkinnyt Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
16238: huomattavaa tukea nuorille pareille kodin- nioittaen,
16239: perustamisvaiheissa. Useampi kuin joka nel-
16240: jäs aHe 30 vuotiaana vihityistä pareista, että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16241: tähän mennessä noin 72 000, on saanut lai- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
16242: nan. Sen saajat ovat huolehtineet lainan kan määrärahan käytettäväksi halpa-
16243: kuolettamisesta tyydyttävällä tavalla. Näin korkoisina kodinperustamislainoina.
16244: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
16245:
16246: Ma.uri Seppä.
16247: 1339
16248:
16249: IV,528. - Rah.al. N: o 857.
16250:
16251:
16252:
16253:
16254: Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi eräille siir-
16255: toväkeen kuuluville asunnontarvitsijoille.
16256:
16257:
16258: E d u s k u n n a 11 e.
16259:
16260: Valtioneuvoston v. 1956 asettama siirto- erityisesti syystä, että mahdollisuudet ensi-
16261: väen asuntokomitea on laatimassaan mietin- sijaisten lainojen saantiin aravalainoituksen-
16262: nössä todennut siirtoväen keskuudessa kii- kin kysymyksessä ollen ovat hyvin niukat,
16263: reeilisessä ja ensisijaisessa asunnontarpeessa ehdotamme kunnioittaen,
16264: olevan 13 600 asunnontarvitsijaa. Viime maa-
16265: liskuulla hallitukselle jättämässään lakiehdo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16266: tuksessa edellä mainittu komitea ehdotti val- tulo- ia menoarvioon 500 miljoonan
16267: tion tulo- ja menoarvioon otettavaksi vuosina markan suuruisen määrärahan annet-
16268: 1958-60 kunakin vuotena 3 000 milj. mar- tavaksi ensisijaisina lainoina kiireelli-
16269: kan määrärahan lakiehdotuksessa mainittuja sessä ja ensisijaisessa asunnontarpeessa
16270: asuntolainoja ja lisälainoja varten. oleville siirtoväkeen kuuluville, arava-
16271: Kun siirtoväen asuntotuotantolakia ei ole lainojen saantiin oikeutetuille omakoti-
16272: vielä saatu toteutetuksi ja siirtoväen asun- ja kerrostalojen rakentamista varten.
16273: nontarvitsijain asema on tunnetusti vaikea,
16274: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
16275:
16276: Eemil Luukka. Ale Holopainen.
16277: K. F. Haapasalo. Nestori Kaasalainen.
16278: E. Pusa.
16279: 1340
16280:
16281: :W,529. - Rah.al. N:o 358.
16282:
16283:
16284:
16285:
16286: T. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi
16287: Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle sen lyhytaikaisten ja
16288: korkeakorkoisten lainojen vakauttamista varten.
16289:
16290:
16291: E d u s k u n n a 11 e.
16292:
16293: Viitaten kansanedustaja Onni Hiltusen tokset varsinkin perustamisvaiheessa ovat pa-
16294: ym. 5 päivänä helmikuuta 1957 eduskunnalle kottaneet Sisälähetysseuran käyttämään suu-
16295: jättämään toivomusaloitteeseen n:o 174 mää- relta osalta korkeakorkoista pankkiluottoa.
16296: rärahasta kuoletuslainaksi Suomen Kirkon Niinpä Koivurannan lastenkodin rakennus
16297: Sisälähetysseuralle esitämme seuraavaa: (v. 1951) on maksanut n. 37 milj. markkaa,
16298: Sortavalan luovuttamisen jälkeen on Suo- mistä valtionapua on saatu 2 milj. markkaa.
16299: men Kirkon Sisälähetysseura joutunut mui- Vanhainkodin käytössä oleva osa diakonissa-
16300: den evakuoitujen tavoin aloittamaan toimin- laitoksen rakennuksesta (v. 1951) on maksa-
16301: tansa uusissa olosuhteissa. Seura on ryhty- nut n. 28 milj. markkaa, samoin kasvattaja-
16302: nyt menettämiensä laitosten jälleenrakenta- opiston osuus samasta rakennuksesta 26.4
16303: miseen Pieksämäellä, ja saanut siellä jo tä- milj. markkaa, mutta kumpaankaan em. ra-
16304: hän mennessä toimintaan neljä huoltolaitosta. kennuksista ei ole saatu valtion tukea. Tyy-
16305: Tunnetuin niistä on Vaalijalan vajaamielis- neiän alkoholistikodin rakennukset ja maa-
16306: laitos, joka voi maamme suurimpana ja tila (vv. 1951-55) ovat maksaneet n. 17
16307: ajanmukaisimpana alansa laitoksena sijoit- milj. markkaa, mistä valtion apujen osuus
16308: taa hoitoon 544 vajaamielistä lasta. Lisäksi on 5 milj. markkaa. Lisäksi tähän tulevat
16309: on seuran hoidossa Koivurannan lastenkoti, irtaimistojen perushankintakustannukset, joi-
16310: jossa on 37 paikkaa huoltoa vaille jääneille hin on käytetty noin 10 milj. markkaa. Ta-
16311: lapsille ja ns. ongelmalapsille. Lastenkoti loudellista tilannetta vaikeuttaa se, ettei
16312: toimii samalla seuran oppilaitosten välttä- minkään mainitun laitoksen vuosi·talous pysy
16313: mättömänä harjoittelupaikkana. Vanham- tasapainossa omien tulojen varassa.
16314: kodissa on yksityishuoneita 46 vanhukselle Suomen Kirkon Sisälähetysseuran on viime
16315: sekä Tyyneiän alkoholistikodissa 22 paikkaa vuosien aikana ollut kannettava erityisesti
16316: lähinnä vapaaehtoisesti huoltoon pyrkivälle juuri sitä korkeakorkoisten velkojen taak!kaa,
16317: miesalkoholistille. Seuran oppilaitoksista, minkä laitosten jälleenrakentaminen on ai-
16318: joita on neljä: kasvattajaopisto, diakonissa- heuttanut. Vaikka seuran korolliset velat,
16319: laitos, kansanopisto ja vajaamielishoitaja- joita on yhteensä vähän yli 100 milj. mark-
16320: kurssi, ensin mainittu maamme ainoana kes- kaa, ovat vain 10 % seuran koko omaisuuden
16321: kikouluun pohjautuvana 2-vuotisena oppilai- e.rvosta, on yksin korkojen ma1ksaminen ras-
16322: toksena palvelee suoranaisesti yhteiskunnal-t kasta työn luonteesta johtuen. Vaikeuksia
16323: lista lastensuojelutyötä ja valmistaa vuosit- lisää se, että lainat on saatu yleensä lyhyt
16324: tain n. 20 leik!ki- ja koulu:i!käisten lasten las- aikaisina luottoina maaseudun pienistä raha.
16325: tenkotien johtajaa ja hoitajaa. Useimmat laitoksista, jotka nykytilanteessa itsekin ovat
16326: seuran laitoksista on aikanaan perustettu suurissa vaikeuksissa.
16327: valtion viranomaisten nimenomaisesta toivo- Tämä vuosi on Sisälähetysseuran merkki-
16328: muksesta. vuosi, sillä nyt on kulunut 50 vuotta siitä,
16329: Edellä mainituista laitoksista on vain V aa- kun seura uranuurtajana maassamme aloitti
16330: lijalan vajaamielislaitoksen talous sekä pe- syvästi vajaamielisten lasten huoltotyön. Ot-
16331: rustamia- että vuosikustannusten osalta laki- taen huomioon seuran tällä ja sen ohessa
16332: sääteisesti järjestetty. Sen sijaan muut lai- muilla sosiaalihuollon aloilla suorittaman ar-
16333: IV,529.- T. Kinnunen ym. 1341
16334:
16335: vokkaan työn ja siitä johtuneet nykyiset ta- toman tai halpakorkoisen kuoletuslai-
16336: loudelliset vaikeudet ehdotamme, nan myöntämiseksi Suomen Kirkon
16337: Sisälähetysseuralle r.y. sen lyhytaikais-
16338: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958 ten ja korkeakorkoisten lainojen va-
16339: tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan kauttamista varten.
16340: markan suuruisen määrärahan korot-
16341: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
16342:
16343: Toivo H. Kinnunen. Bertil Lindh. Kaisa Hiilelä.
16344: Viljo Virtanen. Juho Tenhiälä. Yrjö Hautala.
16345: Aukusti Pasanen. Arno Tuurna. Arvo Ahonen.
16346: Niilo Nieminen. Lennart Heljas. Väinö Tikkaoja.
16347: Martti Leskinen. Kalle Kämäräinen. Väinö Rankila.
16348: Viljami Kalliokoski. Johannes Wirtanen. Hilja Väänänen.
16349: K. F. Haapasalo. Saara Forsius. Albin Wickman.
16350: Erkki Koivisto. Sylvi Halinen. Erkki Leikola.
16351: Antti J. Rantamaa. Marja Lahti. R. Hallberg.
16352: Martti Salminen. Tahvo Rönkkö. Onni Mannila.
16353: Irma Hamara. Eino Rytinki. Veikko Vennamo.
16354: Eemil Luukka. Mikko Hult. Elli Nurminen.
16355: Artturi Jämsen. Atte Pakkanen. Unto Suominen.
16356: Antti Kukkonen. Lauri Järvi. Anni Flinck.
16357: Kalervo Saura.
16358:
16359:
16360:
16361:
16362: 47 E 815/57
16363: 1342
16364:
16365: IV,530. - Ra.h.al. N: o 359.
16366:
16367:
16368:
16369:
16370: Torvi ym.: Määt·ärahan osoittamisesta avustuslainaksi Inva-
16371: liidisäätiön ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun.
16372:
16373:
16374: Eduskunnalle.
16375:
16376: Tilanne ortopedisen sairaanhoidon alalla 3: o että luu- ja niveltuberkuloositapaukset
16377: maassamme on yhä edelleen varsin huoles- maassamme ovat suurin piirtein hoitamatta
16378: tuttava. 30-paikkaisena toimiva valtion in- ja että heidänkin hoitoonsa tarvitaan sairaa-
16379: validisairaala Jyväskylässä pystyy hoitamaan lapaikkoja.
16380: vain Jyväskylän ja sen lähiympäristön inva- Näin ollen on arvioitu 700 paikan vajaus
16381: lidit. Invaliidisäätiön sairaalaan odottaa jat- pikemmin liian pieni kuin suuri.
16382: kuvasti pääsyä noin 1 500 ortopedisen hoidon Jyväskylän entinen yleinen sairaala on kor-
16383: tarpeessa olevaa invalidia. Jonotusaika eräi- jattu invalidisairaalaksi ja lisäksi on mai-
16384: den potilaitten kohdalta on yli kuusikin nittu Kuopion yleisen sairaalan osittaisesta
16385: vuotta ja osoituksena tilanteen vaikeudesta käytöstä ortopedisenä sairaalana. Tämän joh-
16386: voidaan mainita, dosta on syytä mainita seuraavaa:
16387: 1) että Invaliidisäätiön sairaalan jonoon Valtion omistama Jyväskylän sairaala,
16388: pääsevät vain invaliidihuoltolain alaiset in- jonka korjaukseen on uhrattu varoja useita
16389: validit (eivätkä muut ortopedistä hoitoa tar- kymmeniä miljoonia, ei vieläkään toimi kuin
16390: vitsevat, joita voidaan laskea olevan useita 30-paikkaisena. Sairaalaan ei sen nykyisiin
16391: tuhansia); tiloihin saadakaan kuin 90 paikkaa, joten 60
16392: 2) että jonoon ei oteta yli 40 vuotiaita; sen paikoista on vielä käyttöön ottamatta.
16393: sekä Syynä tähän on se, ettei sairaalaan ole
16394: 3) että kiireellistäkin hoitoa tarvitsevat saatu lisää lääkäreitä ja ettei ylilääkäri poli-
16395: potilaat, kuten lapset, ammattikouluikäiset klinikan lisäksi ehdi hoitamaan suurempaa
16396: ja sotainvalidit saavat odottaa sairaalaan osastoa. Todennäköistä onkin, että pieniin
16397: pääsyä useita kuukausia. ortopedisiin sairaaloihin, jollainen Jyväsky-
16398: Kun lisäksi yhä useammat invalidit hakeu- län ortopedinen sairaala on, ei tulla koskaan
16399: tuvat hoitoon on seurauksena, että sairaalaan saamaan apulaislääkäreitä, koska heillä ei
16400: pyrkivien luku tulee jatkuvasti nousemaan. niissä ole erikoistumismahdollisuuksia.
16401: Pohjoismaissa lasketaan, että ortopedisten Tässä yhteydessä on syytä myöskin alle-
16402: sairaalapaikkojen tarve on kolme paikkaa viivata sitä, ettei pieni ortopedinen sairaala
16403: 10 000 asukasta kohden. Tämän mukaisesti potilaiden hoidossa voi päästä niin pitkälle
16404: maassamme tarvittaisiin 1 200 paikkaa. Vä- kuin suuri sairaala, sillä pienessä sairaalassa
16405: hentämällä käytettävissä olevat paikat ja ei lääkäreillä ole samaa mahdollisuutta neu-
16406: ottamalla huomioon muutkin hoitomahdolli- votella keskenään potilaan hoidosta kuin
16407: suudet voidaan todeta, että ortopedisten suuressa erikoissairaalassa.
16408: paikkojen vähimmäislisätarve on 700. Valtion omistama Jyväskylän invalidisai-
16409: Lisäksi on otettava huomioon: raala, joka on tehty entiseen yleisen sairaa-
16410: 1: o että lapsihalvausepidemian varalta, lan rakennukseeen, ei ole tarkoitustaan vas-
16411: jollainen viime vuosina on tehnyt tuhojaan taava. Se on aivan luonnollista.
16412: maassamme, ei ole varapaikkoja; Ortopedinen sairaala ollakseen tarkoituk-
16413: 2:o että ns. kolmannen asteen lapsihalvaus- senmukainen vaatii leikkaussalin kipsaushuo-
16414: tapaukset, joiden tilaa voidaan vain leikkauk- neineen, kyllin tilavan fysikaalisen osaston
16415: silla parantaa, vaativat huomattavan määrän uima-altaineen ym., askartelu- ja työterapia-
16416: ortopedisiä sairaalapaikkoja; sekä pajat sekä tilat proteesipajalle.
16417: IV,530. - Torvi ym. 1343
16418:
16419: Vanhaan rakennukseen on mahdotonta ra- Sairaalan kuutiotilavuus on 46 000 ma ja
16420: kentaa tyydyttävää ortopedistä sairaalaa. henkilökunnan asuntojen 8 000 m3. Puolet
16421: Joku muu lääketieteen haara, joka ei vaadi viimeksimainituista voidaan rahoittaa laina-
16422: näin paljon ylimääräisiä tiloja, voi tulla vaa- varoin, koska henkilökunta suorittaa niistä
16423: timattomammissa tiloissa toimeen, mutta ei vuokraa. V. 1956 laskettiin rakennuskustan-
16424: ortopedia. nukset 8 000 mk: n kuutiohinnan mukaan,
16425: Edelläolevan johdosta ja siksi, ettei van- jolloin sairaalarakennuksen hinnaksi tuli
16426: hoista lääninsairaaloista ainakaan ilman koh- 400 milj. mk.
16427: tuuttoman suuria korjauskuluja saada tar- Rakennushankkeen rahoitus suunniteltiin
16428: koitustaan vastaavaa ortopedistä sairaalaa, hoidettavaksi seuraavasti:
16429: olisi pienten ortopedisten sairaalain rakenta-
16430: mista vastustettava. Invaliidisäätiön rakennusrahasto 13 000 000
16431: V. 1940 invalidihuoltokomitea esitti lau- Oulun kaup. lahjoitus ........ . 5 000000
16432: sunnossaan, että maassamme tarvitaan neljä Paikkojen myynnistä ....... . 75 000000
16433: täydellisesti varustettua ortopedistä sairaa- Lainaa ..................... . 45 000000
16434: laa, nimittäin Helsinkiin, Pohjois-, Itä- ja Valtion avustus . . ............ . 262 000 000
16435: Länsi-Suomeen. Invaliidisäätiössä, jossa orto- Yhteensä mk 400 000 000
16436: pedistä sairaalahoitoa maassamme kuluneen
16437: puolentoistakymmenen vuoden aikana on an-
16438: nettu, on sekä invaliditarkastuksissa että Mitä rahoitukseen tulee, on kaksi ensim-
16439: muuten voitu todeta, että ortopedistä hoitoa mäistä erää selviä, samaten kolmas, kuntien
16440: tarvitsevia, varsinkin lapsia on eniten Poh- ym. osuus. Sairaalan alueella, rajaviivan
16441: jois-Suomessa ja siksi toinen, täysin varus- Kokkola-Nurmes pohjoispuolella olevista
16442: tettu ortopedinen sairaala on rakennettava 105 kunnasta on 47 käsitellyt lopullisesti ky-
16443: Pohjois-Suomeen. symyksen ja ne ovat merkinneet tähän men-
16444: Invaliidisäätiö on tästä syystä sekä edis- nessä 24 paikkaa sairaalasta. Vakuutusyhtiöt
16445: tääkseen hanketta valmistanut Ouluun tule- ovat puolestaan merkinneet 6 % paikkaa.
16446: van Pohjois-Suomen ortopedisen sairaalan Lainan saanti on vaikeata, mutta vakuutus-
16447: piirustukset ja käyttänyt tähän varojaan yli yhtiöt ja kansaneläkelaitos ovat kiinnostu-
16448: 10 000 000 mk. neita asiasta ja myöntänevät tarvittavan lai-
16449: Kuopioon suunniteltu ortopedinen sairaala nan.
16450: on sijaintinsa puolesta huonosti valittu. Se Ortopedisellä sairaanhoidolla, varsinkin jos
16451: ei tyydytä Itä-Suomea eikä Pohjois-Suomea potilas pääsee hoitoon ajoissa, voidaan inva-
16452: ja Qn lisäksi melko lähellä Jyväskylää. lidin vamma eräissä tapauksissa parantaa ko-
16453: Mitä muuten tulee ortopediseen sairaala- konaan ja eräissä tapauksissa voidaan vam-
16454: hoitoon kokonaisuutena, säätiö esittää omana man aiheuttamaa haittaa huomattavasti vä-
16455: kantanaan, että keskussairaaloissa tarvitaan hentää. Näin ollen saadaan monasti työky-
16456: ortopedisiä osastoja, mutta ne eivät ratkaise vyttömäksi tuomittu yksilö työkykyiseksi.
16457: invalidien ortopedistä sairaalahoitoa, koska Amerikassa lasketaan, että jokainen invalidi-
16458: keskussairaaloiden paikoille ei voida tilan- huoltoon uhrattu dollari saadaan takaisin
16459: puutteen takia ottaa varsinaisia invali- 10: nä, mikä osoittaa työn kannattavuuden.
16460: deja. Näin ollen invalideja varten tarvitaan Kun kaiken tämän lisäksi vielä otetaan
16461: aina erikoissairaaloita. huomioon, että sairaalan perustaminen va-
16462: Invaliidisäätiöllä on Pohjois-Suomen orto- pauttaisi paikkoja yleisissä sairaaloissa, että
16463: pedistä sairaalaa varten varattuna tontti lisääntyvän teollisuuden ja kasvavan liiken-
16464: Oulun lääninsairaalan välittömästä läheisyy- teen johdosta tulee entistä enemmän invali-
16465: destä ja arkkitehtitoimisto Bertil Liljequistin deja, että ortopediseen hoitoon pitäisi päästä
16466: laatimat pää- ja työpiirustukset. Niiden mu- mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska
16467: kaan tulisi sairaalasta 200-paikkainen. Li- tulokset hoidosta silloin ovat parhaimmat,
16468: säksi tulisi siihen poliklinikka, röntgenosasto, sekä ettei lapsihalvausta ole vielä voitettu,
16469: leikkausosasto, kuntouttamisosasto kahlaus- vaan se tekee tuhojaan jatkuvasti, olisi sai-
16470: altaineen, voimistelusaleineen ja työpajoi- raalan rakentamiseen ryhdyttävä viipymättä.
16471: neen, proteesipaja sekä majatalo invalidien Edelleen on huomioitava, että Oulussa on
16472: majoittamiseksi. ns. rakenteellista työttömyyttä, mikä toden-
16473: 1344 IV,530. - Ortopedinen sairaa.la.
16474:
16475:
16476: näköisesti tulee jatkumaan useampia vuosia. vain todellisten invalidien aseman paranta-
16477: Sen seurauksena Oulussa tällä hetkellä on minen ja kun ortopedinen sairaanhoito muo-
16478: 600 työtöntä. Näin ollen ja ottaen huomioon, dostaa koko invalidihuollon pullonkaulan
16479: että työllisyystöistä Oulussa on puutetta sekä sekä viitaten kaikkeen edelläolevaan, esi-
16480: että Invaliidisäätiön taholla ovat suunnitel- tämme,
16481: mat niin pitkällä, että työt voitaisiin aloit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16482: taa välittömästi, sopisi ortopedisen sairaalan tulo- ja menoarvioon 262 m~1joonan
16483: rakentaminen erikoisen hyvin työllisyyskoh- markan määrärahan avustuslainaksi
16484: teeksi. Invaliidisäätiön ortopedisen sairaalan
16485: Kun Invaliidisäätiön, jonka johdossa val- rakentamiseksi Pohjois-Suomea varten
16486: tiolla on huomattava osuus, pyrkimyksenä on Ouluun.
16487: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
16488:
16489: Irma Torvi. Eino Roine. Toivo Niiranen.
16490: Arvi Turkka. Pauli Puhakka. Esa Hietanen.
16491: Yrjö Hautala. Armas Leinonen. Aaro ltauppi.
16492: Eeli Erkkilä. Yrjö Murto. Lauri Järvi.
16493: J. F. Pöykkö. Eino Tainio. Eino Rytinki.
16494: Eemil Partanen. Ville Pessi. K. F. Haapasalo.
16495: Erkki ltoivisto. Toivo Friman. Judit Nederström-Lunden.
16496: Eetu ltarjalainen. Aimo Aaltonen. Niilo Ryhtä.
16497: M. 0. Lahtela. Toivo ltujala. Markus Niskala.
16498: Antti ltinnunen. Mauri Ryömä.. Albin Wickman.
16499: Pentti Liedes. Juho Rytkönen. Elli Stenberg.
16500: J. Mustonen.
16501: 1840
16502: IV,531. - Rah.al. N: o 360.
16503:
16504:
16505:
16506:
16507: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Tuberkuloosi-
16508: liitto r. y: lle.
16509:
16510:
16511: E d u s k u n n a 11 e.
16512:
16513: Liperin kunnassa sijaitseva Sotainvalidien aiheuta valtiolle lisämenoja. Näin ollen olisi
16514: Veljesliitto r.y:n omistama tuberkuloosi-inva- Sotainvalidien Veljesliitto r.y:lle jo aikaisem-
16515: lidien ammattioppilaitos siirtyi 1. 7. 1957 min myönnetty Veljesharju 1 RN :o 1264,
16516: Tuberkuloosiliitto-Tuberkulosförbundet r.y: n Veljesharju II RN:o 9710, Veljesharju 111
16517: hallintaan, koska alkuperäisenä omistajaUa ei RN: o 11013 ja Veljesharju IV RN: o 9712
16518: ollut enää riittävästi tuberkuloosi-invalideja tiloihin kiinnitetty 45 milj. markan laina
16519: koulute.ttavanaan. Samassa yhteydessä sovit- siirrettävä edellämainittujen tilojen ja kou-
16520: tiin, että laitosta rasittava 45 milj. markan >hm nykyiselle omistajalle Tuberkuloosiliitto-
16521: suuruinen valtionlaina siirtyisi ostajan vas- Tuberkulosförbundet r.y: lle entisin lainaeh-
16522: tattavaksi. .Asiasta on neuvoteltu valtion doin.
16523: asianomaisten elimien kanssa, jotka ovat iu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16524: vanneet esittää lainan siirrettäväksi Tuber-
16525: kuloosiliitolle entisin ehdoin. Tarkastellessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16526: hallituksen esitystä valtion vuoden 1958 tulo- tulo- ja menoarvioon 45 m~'ljoonan
16527: ja menoarvioksi sitä ei siellä näytä olevan. markan määrärahan lainaksi Tuberku-
16528: Kysymyksessä lienee inhimillinen unohdus, loom'liitto-Tuberkulosförbundet r.y :lle.
16529: jonka toivomme oikaistavan ja mikä ei
16530: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
16531:
16532: Paavo Aitio. Kalle Kauhanen. · Toivo Niiranen.
16533: Juho Karvonen. Viljo Virtanen. Eino Roine.
16534: 1346
16535:
16536: IV,532. - Rah.al. N:o 361.
16537:
16538:
16539:
16540:
16541: Vennamo ym.: Korotetun määrär·ahan osoittamisesta siirtona
16542: asutusrahastoon käytettäväksi lähinnä kuntien sisarosuus-
16543: lainoitukseen.
16544:
16545:
16546: E d u s k u n n a ll e.
16547:
16548: Varojen tarve kuntien asutuskassalainoi- osuuslainoitukseen tule jäämään juuri mi-
16549: tuksessa on jatkuvasti ollut monta kertaa tään varoja. Tällainen tilanne on kuitenkin
16550: suurempi kuin varoja on ollut tarkoitukseen kestämätön. Kun otetaan lisäksi huomioon,
16551: käytettävissä. Varojen vähyydestä on sisar- että tehokkaalla sisarosuuslainoituksella on
16552: osuuslainoitus joutunut ehkä eniten kärsi- välillinen vaikutus myös maaseudun työlli-
16553: mään. Lainahakemuksia on jouduttu paljon syystilanteen parantajana varsinkin sen
16554: hylkäämään ja lainojen suuruudesta huo- kautta, että tila voidaan pysyttää elinkelpoi-
16555: mattavasti tinkimään. Tämä on sitäkin vali- sena ja se siten pystyy antamaan perheelle
16556: tettavampaa, kun tilojen pirstoutuminen voi- toimeentulon, ja kun samalla helpotetaan nii-
16557: taisiin suurimmaksi osaksi estää tehokkaalla den toimeentulomahdollisuuksia, joiden tila-
16558: sisarosuuslainoituksella, joka myös on ainoa osuudet lunastetaan, voidaan perustellusti
16559: keino, jonka voimassa oleva lainsäädäntömme katsoa sisarosuuslainoitukseen osoitettavien
16560: tilojen pirstoutumisen ehkäisijänä tuntee. lainavarojen vähentävän valtion menoja, lä-
16561: On yhteiskunnan edun mukaista luoda edel- hinnä työllisyysmenoja, ainakin vastaavalla
16562: lytykset todella tarkoitustaan vastaavalle määrällä.
16563: sisarosuuslainoitukselle. Edellä olevan perusteella ja kun ehdotuk-
16564: Hallitus on esityksessään ensi vuoden tulo- semme ei siten tosiasiallisesti lisää valtion
16565: ja menoarvioksi ehdottanut siirtona asutus- menoja, ehdotamme kunnioittaen,
16566: rahastoon lähes 2 000 milj. markkaa vähem-
16567: män kuin mitä kuluvana vuonna on meno- ef}tä Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16568: arviossa tarkoitukseen osoitettu. Kun myös tulo- ja menoarvion 19 Pl. V luvun
16569: maaseudun asunto-olojen parantamiseen käy- 1 momentille lisäyksenä 500 000 000
16570: tettäviä lainavaroja on ehdotettu voimak- markkaa käytettäväksi lähinnä kun-
16571: kaasti supistettavaksi, on selvää, ettei Sisar- tien sisarosuuslainoitukseen.
16572: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
16573:
16574: Veikko Vennamo. Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
16575: 1347
16576:
16577: IV,533. - Rah.al. N: o 362.
16578:
16579:
16580:
16581:
16582: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhatuoteva-
16583: rastojen rakentamisesta aiheutuneiden lainojen vakautta-
16584: miseen.
16585:
16586:
16587: E d u s k u n n a ll e.
16588:
16589: Eduskunta on 5 pa1vana elokuuta 1957 mista varten. Sanonnalla ,rakentamiskus-
16590: hyväksynyt lain viljan, perunan ja puutar- tannusten suorittamista varten" on edus-
16591: hatuotteiden varastoimisen edistämisestä. kunta lakia laatiessaan tarkoittanut sitä,
16592: Tämän lain tarkoituksiin käytettäväksi ote- että hyväksytyn lain mukaisia lainoja voi-
16593: taan valtion tulo- ja menoarvioon siirtona taisiin myöntää jo käynnissä olevan laitok-
16594: viljavarastorahastoon vuonna 1958 100 milj. sen rakentamiskustannusten suorittamiseen
16595: ja vuonna 1959 150 milj. markan suuruiset ja lakia laadittaessa pidettiin esikuvana
16596: määrärahat, joista yhteensä varataan 40 maamme ensimmäistä omenien suurjäähdyt-
16597: milj. markkaa puutarhatuotteiden talviva- tämövarastoa, jonka Lohjanseudun omenan-
16598: rastojen ja niihin kuuluvien tarpeellisten viljelijöitten muodostama osuuskunta on ra-
16599: laitteiden hankkimis- ja rakentamiskustan- kentanut Lohjalie ja joka tänä syksynä on
16600: nusten suorittamista varten myönnettäviin jo tähän mennessä vastaanottanut ajanmu-
16601: lainoihin. kaisiin jäähdyttämöihinsä 500 000 kiloa
16602: Koska puutarhaelinkeinon hyväksi tuleva omenia.
16603: osuus on aivan liian pieni, olisi talousarvioon Koska kyseisestä laista annetun asetuksen
16604: otettava 19 Pl. V: 2 kohtaan siirtona vilja- sanamuoto ei ole tässä kohdin yhdenmukai-
16605: varastorahastoon 20 milj. markan lisämää- nen lain tarkoituksen kanssa, olisi asetusta
16606: räraha käytettäväksi puutarhatuotevarasto- tältä kohdin täsmennettävä.
16607: jen rakentamisesta aiheutuneiden lyhytai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16608: kaisten ja korkeakorkoisten 1lainojen vakaut-
16609: tamiseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16610: Jo hyväksytyn lain 1 § 2 kohdassa sano- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. V: 2 mo-
16611: taan, että lainaa voidaan myöntää puutarha- mentille siirtona viljavara-storahastoon
16612: tuotekauppaa harjoittaville liikkeille ja vilje- 20 miljoonan markan lisämäärärahan
16613: lijöiden muodostamille yhteisöille peruna- ja käytettäväksi puutarhatuotevarastojen
16614: puutarhatuotteiden talvivarastojen ja niihin rakentamisesta aiheutuneiden lyhytai-
16615: kuuluvien tarpeellisten laitteiden hankki- kaisten ja korkeakorkoisten lainojen
16616: mis- ja rakentamiskustannusten suoritta- vakauttamiseen.
16617: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
16618:
16619: Juho Karvonen. Veikko Helle. Saara Forsius.
16620: Artturi Koskinen. Kalervo Saura. Martti Salminen.
16621: Otto Muikku. Mauno Jussila. Varma K. Turunen.
16622: Kalle Jokinen.
16623: 1348
16624:
16625: IV,534. - Rah.al. N: o 363.
16626:
16627:
16628:
16629:
16630: Turkka. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työllisyy-
16631: den turvaamiseen.
16632:
16633:
16634: Eduskunnalle.
16635:
16636: Viime talvikauden aikana kohosi työttö- on otettu työllisyyden turvaamiseksi 30 mil-
16637: mien lukumäärä suuremmaksi kuin ainoana- jardin markan suuruinen siirtomääräraha
16638: kaan vuonna sotien jälkeen, eli noin 73 000 valtioneuvoston käytettävä;ksi. Merkit kui-
16639: henkeen. Vain 30-luvun epänormaalisina tenkin viittaavat siihen, ja asiantuntijain
16640: vuosina oli .tilanne vieläkin pahempi, jolloin lausunnot osoittavat, että työttömyys ensi
16641: suurin osa työttömistä jätettiin köyhäinhoi- talvena tulee olemaan ennen kokemattoman
16642: don avun varaan. Näin ei voi - eikä saa suuri. Niinpä jo viime syyskuun 21 päivän
16643: - enää nykyoloissa tapahtua, vaan työttö- tilaston mukaan oli kortistossa 11821 työ-
16644: miksi ilman omaa syytään joutuneille on töntä, mikä määrä ei osoita läheskään todel-
16645: järjestettävä yhteiskunnan taholta työtä ja lisuutta. Tämän vuoksi, ja kun joltisellakin
16646: siitä kohtuullinen palkka. Tätä periaatetta varmuudella voidaan olettaa, ettei kyseisellä
16647: noudattaen järjestettiinkin viime työttömyys- miljardimäärällä kyetä tilannetta hoitamaan,
16648: kautena valtion taholta yleisiä töitä sikäli, ehdotamme kunnioittaen,
16649: että töihin saatiin sijoittumaan työttömiä
16650: ehkä noin BO-prosenttisesti. Tätä järjestelyä että Eduskunta ottaisi v·uoden 1958
16651: varten käytettiin valtion varoja v. 1956 hei- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. VI luvun
16652: näkuun 1 päivästä kesäkuun 30 päivään v. 1 momentille lisäyksenä 10 miljardia
16653: 1957 vähän vaille 40 miljardia markkaa. markkaa tuloa tuottaviin pääomame-
16654: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon noihin työllisyyden turvaamiseksi.
16655: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
16656:
16657: Arvi Turkka. Varma K. Turunen. Veikko Helle.
16658: Elli Nurminen. Juho Karvonen. Otto Muikku.
16659: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen. Viljo Virtanen.
16660: Eino Raunio. Arvo Ahonen. Eetu Karjalainen.
16661: Kalle Matilainen. 0. Lindblom. Erkld W. Mohell.
16662: Sulo Hostila. Mikko Hult. Veikko Kokkola.
16663: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja. E. Pusa.
16664: Arvo Sävelä. Kalle J oldnen. Tyyne Paasivuori.
16665: Artturi Kosldnen. Vilho Väyrynen. Lempi Lehto.
16666: Rafael Paasio. Heikld Hykkäälä. Martta Salmela-Järvinen.
16667: Valto Käkelä.
16668: 1349
16669:
16670: IV,535. - :B.a.h.al. N: o 364.
16671:
16672:
16673:
16674:
16675: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Otanmäki Oy:n rau-
16676: danjalostuslaitosten rakentamiseen.
16677:
16678:
16679: E d u s k u n n a 11 e.
16680:
16681: Otanmäki Oy: n kaivoksen neljännen tuo- masuunia apulaitteineen sekä pienempi pan-
16682: tantovuoden ollessa kulumassa on todettu, nusintrauslaitos pellettimurskaa ja maauuni-
16683: että ne perusteet, joiden pohjalla kaivostoi- pölyä varten.
16684: minta aikanaan pantiin käyntiin, ovat osoit- - terästehdas, tuotanto n. 135 000 ton-
16685: tautuneet paikkansapitäviksi. Tutkittaessa nia/v. valettuja teräslevyaihioita. Tehtaa-
16686: rikasteiden eri jalostusmahdollisuuksia oli seen kuuluu kaksi kpl 12 t:n happikaasu
16687: ensimmäisenä kohteena arvokkaan vanadii- konverttereja sekä 1 kpl 30 t: n romunsula-
16688: nin erottaminen rautarikasteesta, mikä onkin tusuuni. Laitoksen tuotanto voidaan myö-
16689: nykyään käynnissä käsittäen n. puolet tuo- hemmin kaksinkertaistaa.
16690: tannosta, ja toinen täydentämisvaihe on pa- - voimalaitos, joka käyttää hyväkseen
16691: rast'aikaa meneillään ja voidaan laskea koko masuunikaasujen lämpösisällön.
16692: vanadiinituotannon olevan käynnissä v. 1958 - karkeiden ja puolikarkeiden levyjen
16693: alusta lähtien. valssaamo, kapasiteetti n. 100 000 tonnia/v.
16694: Otanmäki Oy: n toisen pää tuotteen, il- teräslevyjä, levyjen paksuus 4-18 mm. Lai-
16695: meniittirikasteen jalostamista on niinikään tos on suunniteltu siten, että sen kapasiteetti
16696: kahden viime vuoden aikana tutkittu sil- on täysin taloudellisesti hyväksikäytetty jo
16697: mällä pitäen titaanivalkoisteollisuuden pe- tällä tuotannolla ja että voidaan myöhemmin
16698: rustamista maahamme. kaksinkertaistaa samalla kun laitokseen liite-
16699: Vanadiinituotannon alettua on tutkimus- tään ohkolevyvalssaamo.
16700: ten painopiste siirtynyt varsinaisen päätuot- Pakottavan tilanteen sattuessa voidaan
16701: teen, rautarikasteen, jalostamisen puolelle ja polttoaineena käyttää esim. kotimaista puu-
16702: on näissä tutkimuksissa nyt saavutettu se hiiltä ja pitemmällä tähtäimellä voidaan ehkä
16703: vaihe, että konkreettiset suunnitelmat on jo normaaliolosuhteissakin siirtyä kotimaisen
16704: esitetty. turpeen käyttöön. Ottaen huomioon, että
16705: Tutkimukset ovat antaneet tulokseksi joh- Otanmäki sijaitsee laajojen turvesuoalueiden
16706: topäätöksen, että Otanmäessä ja sen lähi- lähettyvillä, on aiheellista kiinnittää tähän
16707: ympäristössä ollaan tekemisissä huomatta- mahdollisuuteen vakavaa huomiota.
16708: vasti laajemman malmiesiintymän kanssa Laitosten rakentamiskustannusarvio on n.
16709: kuin aikaisemmin otaksuttiin. Varsinkin vii- 13.5 miljardia markkaa, joka jakaantuu eri
16710: meisen puolen vuoden aikana tavatut ns. tuotantoyksikköjen kohdalle seuraavasti:
16711: syvämalmit antavat tukea tälle käsitykselle.
16712: Tämä merkitsee sitä, että voidaan nykyisin - rautatehdas ........... . 1850 mmk
16713: tunnetuilla malmivaroilla ja nykyisellä tuo- - terästehdas ........... . 1450 "
16714: tannolla toimien kaivoksen iän laskea ulottu- - voimalaitos ........... . 700 "
16715: van yli 50 vuoden. Nykyisillä raaka-aine- - valssilaitos ............ . 6000 . "
16716: varoilla voidaan perustellusti esittää rauta- - apu- ja huoltolaitokset
16717: rikasteen jalostamiseen ryhtymistä. sekä yleiset rakennukset 3 500 ,
16718: Otanmäki Oy:n suunnitelma käsittää seu- --------------~-
16719: Yhteensä 13 500 mmk
16720: raavat laitokset:
16721: - rautatehdas, tuotanto n. 115 000 tonnia Pysyvän työvoiman asuttaminen vaatii li-
16722: raakarautaa/v. Tehtaaseen kuuluu kaksi säksi n. 2 000 milj. markkaa asuntorakennuk-
16723: 48 E 815/57
16724: 1350 IV,535. - Ralldanjalostuslaitokset.
16725:
16726:
16727: siin riippuen lähinnä sijoituspaikasta. Kun Kolme, neljä vuotta kestävänä rakennus-
16728: ·vielä huomioidaan käyttöpääoman tarve, n. aikana tarjoutuu tällöin työtilaisuuksia n.
16729: 1000 milj. markkaa, nousee esitetyn suunni- 1500 rakennus-, asennus- ja aputyöläiselle,
16730: telman rahoitustarve 16.5 miljardiin mark- kun taas jatkuvaan tuotantoon sijoitettavan
16731: kaan. pysyvän työvoiman tarve laitoksissa tulee
16732: Rakennussuunnitelman toteuttaminen vaa- ylittämään 1000 työntekijää.
16733: tii laskelmien mukaan aikaa 4-5 vuotta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16734: Huomioon ottaen sen, että Pohjois-Suo-
16735: messa vallitsee vaikea ja pysyvä työttömyys, että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16736: tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä uusien 'tulo- ja menoarvioon 19 Pl. VI luvun
16737: toimeentulomahdollisuuksien luomiseksi pai- 1 momentille lisäyksenä 600 000 000
16738: kalliselle väestölle. Saatavissa olevien raaka- markkaa Otanmäki Oy:n raudanjalos-
16739: ainevarojen turvin olisikin Pohjois-Suomen tuslaitosten rakentamiseen.
16740: rautamalmivarat jalostettava juuri siellä.
16741: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
16742:
16743: Yrjö Murto. Eino Tainio.
16744: Irma Torvi. Kaino Haapanen.
16745: Antti Kinnunen. Toivo Kujala.
16746: Pentti Liedes. Toivo Asvik.
16747: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
16748: 1351
16749:
16750: IV,536. - Rah.al. N: o 365.
16751:
16752:
16753:
16754:
16755: Saariaho ym.: Korotetun määt·ärahan osoittamisesta puolus-
16756: tuslaitoksen kaluston ja tarvikkeiden perushankintoihin
16757: ja korjauksiin.
16758:
16759:
16760: E d u s k u n n a 11 e.
16761:
16762: Puolustuslaitoksen perushankintoja ja ma- n. 339 milj. markan ja smmniteltujen han-
16763: teriaalin korjausta varten on pääesikunnassa kintojen osalta n. 207 milj. markan lisäkus-
16764: laadittu ohjelma, joka edellyttää, että vuo- tannukset, jotka oleellisesti vähentävät han-
16765: sittain saadaan 4 mrd: n markan määräraha. kintaohjelmaan alunperin osoitettuja varoja.
16766: Kuluvan vuoden talousarviossa on puolustus- Ei ole myöskään syytä unohtaa, että puo-
16767: laitokselle myönnetty 2 mrd markkaa. Tästä lustuslaitokselle osoitettujen varojen vähen-
16768: summasta käytettiin 1 mrd. markkaa vv. täminen vaikuttaa pienentävästi mm. laiva-
16769: 1955-56 hankintaohjelmaan, jota näinä vuo- rakennusteollisuutemme työllisyyteen.
16770: sina myönnettyjen varojen riittämättömyy- Puolustusvalmiudellemme asetettavat vaa-
16771: destä johtuen ei vielä oltu saatettu loppuun. timukset eivät ole viime aikoina pienenty-
16772: Vuoden 1957 hankintaohjelmaa varten jäi neet, joten puolustusmenojen supistamiseen
16773: näin ollen vain 1 mrd. markkaa, mikä mer- ei pitäisi olla aihetta.
16774: kitsee sitä, että ohjelman saattaminen suun- Kaiken edellä olevan perusteella esitämme
16775: nitelmien edellyttämälle asteelle vaatisi täl- kunnioittaen,
16776: läkin hetkellä 3 mrd. markkaa. Kun nyt
16777: hallituksen esitykseen ei ole sisällytetty puo- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
16778: lustuslaitokselle kuin 2.3 mrd. markkaa vuo- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun
16779: deksi 1958, jää kokonaispuutteeksi 4.7 mrd. 19 momenUlle lisäyksenä 2 000 000 000
16780: markkaa. markka4 puolustuslaitoksen kaluston
16781: Edellä mainitun lisäksi on huomattava, ja tarvikkeiden perushankintoihin ja
16782: että 15. 9. 57 toimeenpantu devalvatio on korjauksiin.
16783: aiheuttanut ulkolaisten hankintojen osalta
16784: Helsingissä 4 pä:ivänä lokakunta 1957.
16785:
16786: Urho Saariaho. Erkki Tuuli.
16787: Mauri Seppä. Lauri Järvi.
16788: 1352
16789:
16790: IV,5S7. - Rah.al. N:o 866.
16791:
16792:
16793:
16794:
16795: Koivusilta ym.: Korotetun määrärahan osoittamis~sta puo-
16796: lustuslaitoksen kaluston ja tarvikkeiden perushankintoihin
16797: ja korjauksiin.
16798:
16799:
16800: E d u s k u n n a ll e.
16801:
16802: Jo aikaisempien talousarvioiden yhteydessä tuksen ja puolustusvalmiuden kannalta erit-
16803: on kyllin selvästi tuotu esille puolustuslai- täin valitettavaan lopputulokseen, että jo
16804: tokselle osoitettujen peruahankintavarojen ennestään vaatimattomat puolustusmenomme
16805: riittämättömyys ja numeroin osoitettu, miten ovat täl·lä hetkellä lähes 5 mrd. markkaa
16806: pienen osan puolustusmenot muihin vastaa- suunniteltua määrää pienemmät. Millä ta-
16807: viin maihin verrattuna muodostavat talous- valla tämä vaikuttaa laaditun hankintaoh-
16808: arvion kokonaismäärästä ja myös prosent- jelman toteuttamiseen, on helppo päätellä.
16809: teina kansantulosta. Perushankinnoilla on Tässä yhteydessä ei ole tarpeen tarkemmin
16810: pyritty yleisen puolustusvalmiuden kohotta- käsitellä perushankintaohjelman sisältöä, sillä
16811: miseen siten, että tarvittaessa täytettäisiin suurimmat puutteet aseistuksen, ilmavoimien,
16812: ainakin vakuuttavan puolueettomuuden var- merivoimien, viestivälineiden ym. kohdalla
16813: tioinnin asettamat vaatimukset. Nykyinen ovat aikaisemmissakin vastaavissa esityksissä
16814: maailmanpoliittinen tilanne ei suinkaan selvästi tulleet esille, mutta tässä yhteydessä
16815: anna aihetta tinkimiseen näistä vaatimuk- on välttämätöntä erityisesti korostaa 15. 9.
16816: sista. 57 toimeenpannun devalvation aiheuttamia
16817: Puolustusvoimain pääesikunnassa laaditun lisäkustannuksia ulkolaisten hankintojen
16818: perushankintaohjelman mukaan tulisi perus- osalta. Suoritetut laskelmat osoittavat, että
16819: hankintoihin vuosittain saada 4 mrd. mark- hankinnat jo tehtyjen hankintasopimusten ja
16820: kaa. Käsiteltäessä eduskunnassa joulukuun tilausten osalta tulevat aiheuttamaan n. 339
16821: 12 päivänä 1956 hallituksen esitystä valtion milj. markan ja suunniteltujen hankintojen
16822: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1957 esitti osalta n. 207 milj. lisäkustannukset, mikä
16823: silloinen puolustusministeri, että peruahan- tekee yhteensä n. 546 milj. markkaa. Tämä
16824: kintoihin olisi välttämätöntä saada vuosit- on erittäin oleellisena seikkana otettava huo-
16825: tain 4 mrd. mk. Samat perustelut pitävät mioon silloin, kun nyt esitettyjen perushan-
16826: tietenkin edelleenkin paikkansa. Tämän vuo- kintavarojen riittävyyttä arvostellaan.
16827: den varsinaisessa tulo- ja menoarviossa
16828: myönnettiin 2 mrd. markkaa perushankin- Lienee syytä lopuksi huomauttaa, että riit-
16829: toihin. Näistä varoista oli 1 mrd. markkaa tämättömät varat ja ennen kaikkea epävar-
16830: käytettävä vuosien 1955-56 ohjelman lop- muus varojen saannissa aiheuttavat jatku-
16831: puun saattamiseksi, joten kuluvan vuoden vasti sen, että tilaukset joudutaan suoritta-
16832: ohjelman toteuttamiseksi jäi ainoastaan 1 maan taloudelliselta kannalta valtiolle hyvin
16833: mrd. markkaa arvioidun ja odotetun 4 epäedullisina pieninä erinä, koska pitempiai-
16834: mrd: n markan asemesta. Tämä merkitsee kaisiin hankintasopimuksiin ei voida mennä.
16835: sitä, että hankintaohjelma jo tällä hetkellä Lisäksi on huomattava, että perushankinta-
16836: ,laahaa" 3 mrd. markkaa. Jos tämän lisäksi varojen väheneminen oleellisesti vaikuttaa
16837: otamme huomioon, että ensi vuoden talous- mm. kotimaisen laivanrakennusteollisuuden
16838: arvioon on esitetty vain 2.3 mrd. markkaa, työllisyystilanteeseen.
16839: eli 1.7 mrd. vähemmän kuin ohjelmat edel- Kaiken edellä'Olevan perusteel·la esitämme
16840: lyttäisivät, päädymme siihen maanpuolus- kunnioittaen,
16841: IV,537. - Koivusilta ym. 1353
16842:
16843: että Eduskunta korottaisi hallituk- keiden perushankintoihin ja korjauk-
16844: sen esityksessä ensi vuoden tulo- ja siin merkittyä 2.3 mrd:n markan mää-
16845: menoarvioksi 20 Pl. I: 19 momentille rärahaa 1.7 mrd:lla markalla.
16846: puolustuslaitoksen kaluston ja tarvik-
16847: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
16848:
16849: Esa Koivusilta. Erkki W. Mohell. Niilo Honkala.
16850: 13M
16851:
16852: IV,538. - Rah.al. N:o 3&7.
16853:
16854:
16855:
16856:
16857: Tuuli ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotilasra-
16858: kennusten perinpohjaisia korjauksia ja uudisrakennustöitä
16859: varten.
16860:
16861:
16862: E d u s k u n n a ll e.
16863:
16864: Rauhanteossa menetimme n. kolmanneksen maan vuosimääriä toimistoissakin perheistään
16865: puolustuslaitoksen rak€nnuksista. Varus- erillään. Rakennustilanteeseen olisi ehdot-
16866: miesten majoituksen ja kantahenkilökunnan tomasti saatava aikaan parannusta.
16867: asunto-olojen puutteen vuoksi jouduttiin Tältä momentilta, jolle nyt hallituksen esi-
16868: erittäin vaikeaan tilanteeseen. Oltiin pako- tyksessä on otettu vain 50 milj. markkaa,
16869: tettuja turvautumaan sodan aikana raken- hankitaan ja asennetaan kaikki ne raken-
16870: nettuihin tilapäisiin ja hatariin parakkeihin, nuksiin kuuluvat erikoislaitteet, joita kehi-
16871: joiden terveydelliset ja viihtyisyysolosuhteet tys edellyttää tai joita vaaditaan sellaisten
16872: ovat olleet rauhanaikaisissa olosuhteissa ala- töiden yhteydessä, jotka eivät sovi työllisyys-
16873: puolella kaiken arvostelun. kohteiksi, kuten vesi- ja viemärijohdot, pinta-
16874: Niillä paikkakunnilla, joilla on ilmennyt ja syväporakaivot, lämmitys- ja ilmastointi-
16875: suurempaa työttömyyttä, on työttömyysmää- laitteet jne. Tämän momentin määrärahoilla
16876: rärahoilla saatu erittäin huomattavaa paran- on tehty mahdolliseksi myös etukäteen ta-
16877: nusta aikaan varusmiesten majoituksen, kan- pahtuva rakennusten ja töiden suunnittelu,
16878: tahenkilökunnan asuntojen, huoltorakennus- joka on välttämätön edellytys puolustuslai-
16879: ten ym. suhteen, mutta sellaisilla paikkakun- toksen rakennusten hoidolle, korjaustoimin-
16880: nilla, kut€n Helsingissä, Hyrylässä, Tammi- nalle ja uusimiselle. Määrärahan supis-
16881: saaressa, Kouvolassa ym., joilla vakavampaa tuessa kuudennekseen ei siihen ole mahdol-
16882: työttömyyttä ei ole esiintynyt, on tilanne lisuuksia, vaan edellyttää koulutetun suun-
16883: sanotussa suhteessa erittäin vaikea, sillä so- nitteluhenkilökunnan vähentämistä.
16884: tilasrakennuksien perinpohjaisiin korjauksiin Edellä olevan johdosta kunnioittaen esi-
16885: ja uudisrakennustöihin on vuosittain myön- tämme,
16886: netty aivan riittämättömät määrärahat, niin
16887: että varusmiehiä on edelleen ollut pakko että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
16888: majoittaa parakkeihin liian ahtaasti tai jo tulo- ja menoarvion 20 Pl. II: 16 mo-
16889: viime vuosisadalta peräisin oleviin korjaa- mentille, sotilasrakennusten perinpoh-
16890: maJttomiin rakennuksiin; ja siirtovelvollisuu- jaiset korjaukset ja uudisrakennus-
16891: den alaiset kantahenkilöt ovat joutuneet asu- työt, lisäyksenä 150 000 000 markkaa.
16892: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
16893:
16894: Erkki Tuuli. Arno Tuurna. Urho Saariaho.
16895: 1355
16896:
16897: IV,539. - Ra.h.al. N:o 368.
16898:
16899:
16900:
16901:
16902: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskussotilassai-
16903: raala 1:n lisärakennustöitä varten.
16904:
16905:
16906:
16907: E d u s k u n n a ll e.
16908:
16909: Kun rauhanteossa menetimme Viipurin västi paikkoja puolustuslaitoksen potilaiHe.
16910: suuren sotilassairaalan, ja lääketieteen ke- Nykyistä psykiatrista osastoa voitaisiin käyt-
16911: hitys on sodan jälkeen mennyt tavatonta tää naispotilaiden hoito-osastona, jollaista ei
16912: vauhtia eteenpäin, niin puolustuslaitoksen ennestään ole ollut.
16913: henkilökunnan terveyshuollon pitäminen Iho- ja sukupuolitautiosasto. Nykyinen
16914: ajan vaatimusten tasalla vaatii välttämättä osasto toimii erillisenä epätarkoituksenmu-
16915: keskussotilassairaala 1 :n (Tilkan) raken- kaisissa oloissa Suomenlinnassa, merisotakou-
16916: nussuunnitelman toteuttamista lopultakin sen lun muonituksessa. Lääketieteellinen yhteis-
16917: oltua vireillä jo yli 20 vuotta. toiminta vaikeutuu erillisestä asemasta eikä
16918: Eduskunnan vastauksessa hallituksen esi- tarvittavaa diettimuonitusta ole voitu jär-
16919: tykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- jestää.
16920: delle 1957 lausutaan, että tehty ehdotus Kulku- ja infektiotautien tarkastusosasto.
16921: lisärakennuksen rakentamisesta keskussai- Tällaista osastoa ei ole lainkaan, mutta on
16922: raala 1: een on eduskunnan mielestä sen laa- sen olemassaolo välttämättömyys.
16923: tuinen, että hallituksen olisi kiinnitettävä Voimistelu- ja fysikaalinen osasto. Toimii
16924: asiaan huomiota. nykyään liian ahtaissa oloissa ja epätarkoi-
16925: Lääketieteellisen yhteistoiminnan tehosta- tuksenrnukaisena. Sen siirtäminen uuteen
16926: miseksi ja hajasijoituksen aiheuttamien lisä- rakennukseen vapauttaisi huonetilaa aivan
16927: menojen poistamiseksi olisi tässä yhteydessä liian ahtaissa oloissa toimivalle röntgenosas-
16928: suoritettava sairaalan eri osastojen ja sai- tolle.
16929: raalatoimintaa tukevien laitosten keskittä- Kliinillinen laboratorio. Toiminta on laa-
16930: minen parhaiden hoitotulosten saavuttami- jentunut siinä määrin; että tehtävien hoita-
16931: seksi. minen nykyisissä huonetiloissa on vaikeaa.
16932: Uusi asuinrakennus hoitohenkilökuntaa var- Sen siirryttyä uuteen rakennukseen saisi
16933: ten on välttämättömyys ennen muuta sen psykofysiologinen laitos kipeästi kaipaamansa
16934: takia, ettei nykyoloissa ole voitu sijoittaa lisätilaa.
16935: yhtään lääkäriä sairaalan alueelle asumaan. Kirjasto, kanttiini ja vierashuone. Näitä
16936: Lisäksi huomattava osa henkilökuntaa asuu varten ei nykyään ole lainkaan huonetiloja,
16937: nykyisin kunnoltaan hyvin kyseena1aisissa joten ne on täytynyt sijoittaa röntgenosas-
16938: rakennuksissa, joissa asuminen ennen pitkäå ton- ja sairaalaosaston tupakkahuonetiloihin.
16939: käy täysin mahdottomaksi. Vierashuoneina ovat toimineet käytävät.
16940: Nykyaikaisen läåketieteellisen toiminnan Sotilasapteekki. Se toimii nykyään epä-
16941: turvaamiseksi ja tehokkaiden hoitotoimenpi- tarkoituksenmukaisessa virastorakennuksessa.
16942: teiden mahdollistamiseksi olisi sairaalaan Sen siirtäminen sairaalan lisärakennukseen
16943: saatava lisärakennus seuraavia osastoja ja korvaisi sairaalan oman, aivan liian ahtaissa
16944: laitoksia varten: oloissa toimivan, apteekin.
16945: Psykiatrinen osasto. Nykyinen on epä- Lääkintävarikko. Koko Tilkan alueella ei
16946: tarkoituksenmukainen, mistä johtuen kaikista ole minkäänlaista väestönsuojaa, sen huo-
16947: varotoimenpiteistä huolimatta on menetetty mioiminen lisärakennuksen yhteydessä pois-
16948: monia ihmishenkiä. Valtion ja kunnan mie- taisi tämän puutteen. Rauhanaikaisissa
16949: lisairaalat eivät kykene järjestämäån riittä- oloissa voitaisiin näitä huonetiloja käyttää
16950: 1356 IV,539. - Keskussotilassairaala l:n lisärakennustyöt.
16951:
16952:
16953: edullisesti lääkintävarikon varastotiloina. kivi- ja puutaloissa alueella. Näissäkään ei
16954: Nykyisinkin lääkintävarikon hoidossa Ilma- ole varsinaiSia perheasuntoja lainkaan.
16955: joella oleva omaisuus on olosuhteiden pakosta Kunrto niissä on niin huono, että niiden kor-
16956: korjattava ja huollettava Helsingissä. jaus on epätaloudellista.
16957: Toimisto. Lisääntynyt hallinnollinen toi- Laaditun suunnitelman mukaan lisäraken-
16958: minta on pakoittanut ottamaan käytäntöön nuksen tilavuus tulisi olemaan 16 500 m3
16959: lääkärien kirjaston ja kellarihuoneen. Toi- ja kustannusarvio on 206 000 000 mk eli
16960: mistojen hajasijoitus vaikeuttaa kitkatonta m3:iä kohti n. 12 500 mk. Ulkopuoliset työt,
16961: yhteistoimintaa. kuten aitaus, tiet, istutukset, viemäröinti ja
16962: Arkisto- ja varastotilat. Niitä varten ny- salaojitus sekä väestösuojaksi varustettavan
16963: kyisessä; rakennuksessa ei ole tilaa. varasto-osan kalliolouhinta- ja rautabetoni-
16964: Autotallit. Röntgenautoilla sekä niihin työt on laskettu nousevan 88 000 000 mark-
16965: kuuluvilla pienoisröntgenlaitteilla sekä sai- kaan, joten koko kustannusarvio nykyisen
16966: raskuljetusautoilla ei ole sairaalassa sijoi- hintatason mukaan on 294 000 000 mk.
16967: tuspaikkaa lainkaan. Nykyään ne on sijoi- Edellä olevan johdosta ktmnioittaen esi-
16968: tettu tarkoitustaan vastaamattomiin tiloihin tämme,
16969: kaupungilla. että Eduskunta korottaisi hallituk-
16970: Hoitohenkilökunnan asuinrakennus. Lää- sen esityksessä .ensi vuoden tulo- ja
16971: kärien asuttaminen sairaalan alueelle on tar- menoarvioksi 20 Pl. II: 16 momentille
16972: vittavan pikaisen avun saamiseksi kiireelli- sotilasrakennusten perinpokjaisiin kor-
16973: sissä sairaustapauksissa välttämättömyys. jauksiin ja uudisrakennustöihin mer-
16974: V. 1952-1953 valmistunut apuhenkilökun- kittyä 50 000 000 markan määrärahaa
16975: nan rakennus varmisti vain osittain asun- 125 000 000 markalla Keskussotilassai-
16976: not henkilökunnalle. Edelleen asuu huo- raala 1 :n lisärakennustöiden aloitta-
16977: mattava osa kunnoltaan aivan ala-arvoisissa miseksi.
16978: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
16979:
16980: Matti Mattila. Yrjö . Hautala.
16981: Ale Holopainen. Eino E. Heikura.
16982: 1357
16983:
16984: IV,540. - Rah.al. N:o 369.
16985:
16986:
16987:
16988:
16989: V. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Punai-
16990: sen Ristin sairaalan ostamiseksi Helsingin yliopistollisen
16991: keskussairaalan sairaalaliitolle luovuttamista varten.
16992:
16993:
16994: E d u s k u n n a ll e.
16995:
16996: Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan Alustavat neuvottelut Suomen Punaisen
16997: tulee perustamiskirjan mukaan yhteensä Ristin keskushallituksen ja Helsingin yliopis-
16998: 3 277 hoitopaikkaa, joista lääkintöhallituksen tollisen keskussairaalan rakennustoimikunnan
16999: antaman tiedon mukaan saadaan Helsingin edustajien kesken ovat osoittaneet, että
17000: yleisen sairaalan eri osastoryhmistä 1 715 SPR:n sairaalasta voitaisiin tyydyttävin jär-
17001: hoitopaikkaa ja lisäksi Lapinlahden sairaa- jestelyin saada n. 260 hoitopaikkaa hintaan,
17002: lasta 180 hoitopaikkaa eli siis vanhoista sai- joka olisi huomattavasti halvempi kuin tällä
17003: raaloista yhteensä 1 895 hoitopaikkaa. Kun hetkellä rakenteilla olevissa sairaaloissa JUUO-
17004: parhaillaan toteutettavana olevat rakennus- dostuu hoitopaikan hinnaksi. Neuvotteluissa
17005: suunnitelmat merkitsevät vähintään 1000 on myös päädytty siihen, että luovutuksen
17006: uuden hoitopaikan rakentamista, niin jää yhteydessä tulisi suorittaa vain osa kauppa-
17007: vajaukseksi vielä noin 382 hoitopaikkaa. hinnasta ja että loppuhinta voidaan maksaa
17008: Tämä varsin huomattava vajaus olisi ensi- aikaisintaan sen mukaan kuin Helsingin ylei-
17009: tilassa ja lain mukaan viimeistään 31. 12. sen sairaalan vanhoista sairaaloista asian-
17010: 1962 mennessä joko rakennettava tai muuten omaiset kunnat suorittavat maksunsa, vii-
17011: valtion toimesta sairaalaliiton käyttöön han- meistään kuitenkin 31. 12. 1962.
17012: kittava. i Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17013: Koska uusien hoitopaikkojen rakentaminen nioittavasti,
17014: lain edellyttämässä laajuudessa ja määrä-
17015: ajassa saattaa varsinkin nykyisessä yleis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17016: tilanteessa muodostua kaikille asianosaisille, tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
17017: valtiolle niin hyvin kuin myös keskussai- uudelle momentille 100 miljoonan
17018: raalapiirin kunnille varsin vaikeaksi tehtä- markan määrärahan Suomen Punaisen
17019: väksi, niin olisi pyrittävä sellaisiin järjeste- Ristin sairaalan ostamiseksi edelleen
17020: lyihin, joiden avulla edellämainittu hoito- luovutettavaksi Helsingin yliopistolli-
17021: paikkavajaus täytettäisiin mahdollisimman sen keskussairaalan sairaalaliitolle.
17022: halvoin kustannuksin.
17023: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
17024:
17025: Väinö Leskinen. Sven Högström. Tahvo Rönkkö.
17026: Erkki Leikola. Veikko Helle. Eino Kilpi.
17027:
17028:
17029:
17030:
17031: 49 E 815/57
17032: 1358
17033:
17034: IV,541. - Rah.al. N: o 370.
17035:
17036:
17037:
17038:
17039: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopistol-
17040: lisen keskussairaalan rakentamisen jatkamiseksi.
17041:
17042:
17043: E d u s k u n n a 11 e.
17044:
17045: Tämän vuoden tammikuun 1 päivänä ten ovat näinä päivinä valmiit Turunkin
17046: astui voimaan laki yliopistollisista keskus- kohdalta, mutta Turun yliopistollisen kes-
17047: sairaaloista, jonka mukaan rakennetaan ja kussairaalan rakentamiseen ei ole vuoden
17048: toimivat Helsingin ja Turun yliopistolliset 1958 tulo- ja menoarvioon merkitty ollen-
17049: keskussairaalat. Pätevistä lääkäreistä ja sai- kaan rakennusmäärärahoja, vaikka pitäisi
17050: raanhoitohenkilöistä on Suomessa huutava olla kysymys hyvin suurista rakennustoi-
17051: puute ja siksi olisi maan yliopistolliset ope- mista tänä syksynä ja ensi vuonna jo työl-
17052: tussairaalat saatava mahdollisimman nopeasti lisyydenkin takia.
17053: rakennetuiksi ja täysin voimin toimimaan. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
17054: Siihen velvoittaa eduskunnan hyväksymä ja ehdotamme,
17055: tämän vuoden alussa voimaan astunut laki-
17056: kin. Lain mukaan pitäisi ko. sairaaloitten että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17057: olla valmiiksi rakennetut ensi vuoden alusta tulo- ja menoarvioon 300 000 000
17058: lukien neljän vuoden kuluttua. markan määrärahan Turun yliopistol-
17059: Hyvin pitkäksi venyneet, ettei sanottaisi lisen keskussairaalan rakentamisen
17060: venytetyt alkutoimenpiteet piirustuksia myö- jatkamiseksi.
17061: Helsingissä 3 päivänä ·lokakuuta 1957.
17062:
17063: Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
17064: Eino Roine. Rafael Paasio.
17065: Eino Raunio. Mauno Jussila.
17066: Kaino Haapanen.
17067: 1359
17068:
17069: IV,542. - Rah.al. N: o 371.
17070:
17071:
17072:
17073:
17074: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun
17075: yliopistollisen keskussairaalan rakennustöitä varten.
17076:
17077:
17078: E d u s k u n n a II e.
17079:
17080: Turun yliopistollinen keskussairaala olisi on valtion taholta myönnetty samaa han-
17081: nyt vihdoinkin saatava nopeasti rakenne- ketta tarkoittavan Turun keskussairaalan
17082: tuksi. Lähes 25 vuotta on asia ollut kes- laajentamiseen, eivät riitä rakennustyön
17083: kustelun ja pohdinnan alaisena ja samaan tehokkaaseen eteenpäin viemiseen, olisi v.
17084: aikaan ovat vaikeudet sairaalakysymyksen 1958 tulo- ja menoarvioon varattava määrä-
17085: alalla vain kasvaneet niiden 75 kunnan raha juuri Turun yliopistollisen keskussai-
17086: alueella, jotka kuuluvat rakennettavan sai- raalan rakentamista varten.
17087: raalan piiriin. Sairassijojen puute varsin- Rakennushankkeen rahoittamisen tulisi
17088: kin synnytys- ja naistentautien osastolla on tapahtua siten, että ei synny keskeytyksiä,
17089: vuosikausia ollut aivan sietämätön, koska jolloin hankkeen taloudellinen puoli myös
17090: nykyisin toimiva sairaala ei pysty vastaan- tulisi turvata. Mitä asian tärkeyteen ja
17091: ottamaan vaikeimpiakaan tapauksia. kiireellisyyteen tulee lienee nämä seikat ylei-
17092: Tilanpuutetta ja ahrtautta on sairaalan sesti tunnettuja. Turun yliopistollinen kes-
17093: muillakin osastoilla. Turun yliopistollisen kussairaala tarvitsee hankkeensa toteuttami-
17094: keskussairaalan saadessa uuden sairaalansa seen myötätuntoista mieltä, oikeamielistä
17095: rakennetuksi tulisivat monet nyt vallitsevat asettelua sekä valtiovallan rahallista tukea.
17096: pulmakysymykset ratkaistuiksi. Samanaikai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17097: sesti se pystyisi tehokkaasti toimimaan ni-
17098: mensä mukaisesti akateemista lääkärikoulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17099: tusta varten. tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
17100: Edellä oleva huomioon ottaen sekä myös- kan määrärahan Turun yliopistollisen
17101: kin se, että ne rahat, joita aikaisemmin keskussairaalan rakennustöitä varten.
17102: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
17103:
17104: Judit Nederström-Lunden. Rainer Virtanen.
17105: Esa Hietanen. Juho Rytkönen.
17106: Martti Leskinen. Paavo Aitio.
17107: Aimo Aaltonen.
17108: 1360
17109:
17110: IV,543. - Rah.al. N: o 372.
17111:
17112:
17113:
17114:
17115: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden keskus-
17116: sairaalan suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamista
17117: varten.
17118:
17119:
17120: E d u s k u n n a ll e.
17121:
17122: Ainoat maamme keskussairaalapiirien kau- laan 50 ja sisätautisairaalaan 30 potilasta,
17123: pungit, joissa ei ole valtion siviilisairaalaa, nekin kaikki leikkauksia odottamassa, puhu-
17124: ovat Lahti ja Kokkola. Siitä huolimatta ne mattakaan kaikista niistä potilaista maaseu-
17125: on jätetty keskussairaaloiden rakentamisvuo- dulta, joiden täytyy hakeutua johonkin
17126: rossa 9. ja 10. tilalle. Ajasta, jolloin kes- muualle, tai virua kotona hoidotta.
17127: kussairaaloiden rakentamisjärjestys määrät- Sairaanhoidollinen tilanne on vaikea myös
17128: tiin, ovat olosuhteet niin muuttuneet, että eräitten tärkeitten erikoisosastojen puuttu-
17129: sairaala-asiain asiantuntijainkin vakuutuksen misen vuoksi. Lahdessa ei ole sairaalaosas-
17130: mukaan Lahti pääsisi rakentamisvuorossa toja korva-, nenä- ja kurkkutauteja varten.
17131: lähelle kärkipäätä, jos järjestys nyt määrät- Hyvin suurta haittaa tuottaa myös keskus-
17132: täisiin. laboratorion sekä täydellisen sädetutkimus-
17133: Lahden kaupungissa ja sen ympäristökun- ja hoitolaitoksen puuttuminen.
17134: nissa sairaalapaikkojen puute on suuri. Kes- Lahden keskussairaalapiiri, johon Lahden
17135: kussairaalan rakennussuunnitelmien vireillä lisäksi kuuluu 15 ympäristökuntaa, perustet-
17136: ollessa kunnat eivät ole voineet riittävästi tiin jo 7. 11. 1947. Keskussairaalaa varten
17137: rakentaa ja laajentaa omia sairaaloitaan, on Lahden kaupunki varannut n. 14 ha:n
17138: koska keskussairaalan rakentaminen aiheut- suuruisen maa-alueen, johon sisältyy n. 2.5
17139: taa kunnille suuria kustannuksia, joiden suo- ha: n alue valtion sairaanhoitokoulun raken-
17140: rittamiseen on varauduttava. Sadoittain tamista varten. Sairaalan tilavuudeksi on
17141: sairaita saa odottaa kuukausikaupalla sairaa- arvioitu n. 160 000 m3.
17142: laan pääsyä. Tilannetta pahensi vielä enti- Vaikka Lahden keskussairaala ei olekaan
17143: sestäänkin esikaupunkiliitos. Se aiheutti vielä rakentamisvuorossa, pitäisi sen raken-
17144: Lahden sairaaloille ylipainetta enemmän taminen mielestämme aloittaa viipymättä.
17145: kuin asukasluvun määrä edellyttäisi. Mm. Keskussairaalaan osalHstuvat kunnat ovat
17146: kirurgisessa sairaalassa on esikaupunki- varautuneet suorittamaan oman osuutensa
17147: alueilta tulleita 30% enemmän kuin väki- rahoituksesta ja melkein kaikki keskussairaa-
17148: luku edellyttäisi. Lahdessa sijaitsevat sisä- lapiirin kunnat ovat varautuneet rahoitta-
17149: tauti- ja naisten sairaala joutuvat palvele- maan vaitionkin osuutta. Kunnilta tultaisiin
17150: maan myös Lahden ympäristön maaseutua. rakentamista varten keräämään varoja vuo-
17151: Kaikkiaan on Lahden kaupungin sairaaloissa sina 1957-1961. Olisi välttämätöntä, että
17152: vain 297 sairassijaa, joista enemmän kuin myös valtio olisi alusta alkaen osallistumassa
17153: puolet on maaseudulta tulleiden potilaiden rahoituksen järjestämiseen. Työllisyysnäkö-
17154: käytössä. Siksi ahtaus näissä sairaaloissa on kohdat kiirehtivät myös keskussairaalan ra-
17155: sietämätön ja sairaalain henkilökunta jou- kentamisen aloittamista. Varsinaisia raken-
17156: tuu työskentelemään usein ylivoimaisten vai- nustyöläisiä on parhaana työkautena Lah-
17157: keuksien keskellä. Ylipaineeseen vaikuttaa dessa työssä n. 2 000, viime vuonna vastaa-
17158: lisäksi se, että liitosalueen kunnilla Nasto- vana aikana 1200. Kun heitä on työssä nyt
17159: lassa ja Hollolassa ei ole omaa sairaalaa. vain n. 700, joista 100-200 joutuu työttö-
17160: Esim. kirurgiseen sairaalaan on 25. 9. 1957 mäksi syys-lokakuun vaihteessa kahden talon
17161: odottamassa yli 400 potilasta, naistensairaa- valmistuttua, niin työttömänä olevien raken-
17162: IV,543. -Lindqvist ym. 1361
17163:
17164: nustyöläisten 1uku kohoaa lähiaikana n. että Eduskunta ottaisi tmoden 1958
17165: 600-700: aan. Työnsaannin turvaamiseksi tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
17166: olisi keskussairaalan rakentamisen aloittami- kan määrärahan Lahden keskussairaa-
17167: nen Lahteen kiireellinen. lan suunnittelu- ja rakennustöiden
17168: Edellä olevan perusteella ehdotamme, aloittamista varten.
17169: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
17170:
17171: Hemming Lindqvist. Eino Kilpi.
17172: Eino Raunio. Kaino Haapanen.
17173: Juho Tenhiälä. Eemil Luukka.
17174: Leo Häppölä.
17175: 1362
17176:
17177: IV,544. - Rah.al. N: o 373.
17178:
17179:
17180:
17181:
17182: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan keskussai-
17183: raalan suunnittelutöitä varten.
17184:
17185:
17186: E d u s k u n n a ll e.
17187:
17188: Voimassa olevan keskussairaalalain mukai- jattavia virheitä ja taloudellisia menetyksiä
17189: sesti on Kotkan sairaala rakentamisjärjestyk- lopullisten suunnitelmien puuttumisen vuoksi.
17190: sessä Tampereen keskussairaalan jälkeen. Kyseessä olevat virheet ja taloudelliset me~
17191: Viime mainitun sairaalan rakennustyöt ovat netykset olisi pyrittävä välttämään uusia
17192: hyvässä menossa ja sairaala valmistunee kah- keskussairaaloita rakennettaessa. Tämän kä-
17193: den kolmen vuoden sisällä. Kun maamme sityksen omaksui myöskin eduskunta vara-
17194: sairassijojen puute edellyttää, että jo nyt tessaan vuoden 1957 valtion tulo- ja meno-
17195: aikataulustaan myöhässä olevaa keskussai- arvioon määrärahan Kotkan keskussairaalan
17196: raalan rakentamista jatketaan mahdollisim- suunnittelua varten.
17197: man tehokkaasti, pitäisi rakennusjärjestyk- Kun hallitus ei kuitenkaan vahvistuttanut
17198: sessä seuraavien keskussairaaloiden osalta edellä mainittua eduskunnan hyväksymää
17199: päästä suunnittelutyöhön käsiksi hyvissä määrärahaa, niin esitämme kunnioittaen,
17200: ajoin. Meillä on riittävästi kokemusta siitä,
17201: että keskussairaalan lopulliseen suunnitte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17202: luun kilpailuineen menee aikaa noin kaksi tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
17203: vuotta. Toisaalta on voitu myöskin eri yh- uudelle momentille 10 000 000 markan
17204: teyksissä todeta keskussairaaloitten rakenta- suuruisen määrärahan Kotkan keskus-
17205: misen yhteydessä tapahtuneen vaikeasti kor- sairaalan suunnittelutöitä varten.
17206: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
17207:
17208: Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
17209: Toivo Kujala. Erkki W. Mohell.
17210: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
17211: Tauno Kelovesi.
17212: 1363
17213:
17214: IV,545. - Rah.al. N:o 374.
17215:
17216:
17217:
17218:
17219: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
17220: keskussairaalan rakennustöiden loppuun saattamiseksi.
17221:
17222:
17223: Eduskunnalle.
17224:
17225: Savonlinnan keskussairaalan lääkäreiden että mainitusta summasta palautuu aikoinaan
17226: asuintalojen rakentamiseen oli vuoden 1957 valtiolle takaajien korvauksena 6 500 000:-
17227: lisätalousarviossa 70 milj. mk. Mainittu ja liikevaihtoveron palautuksena 2 400 000:-
17228: määräraha ei kuitenkaan riitä työn loppuun eli yhteensä 8 900 000:-, jotapaitsi keskus-
17229: saattamiseksi johtuen osittain työn siirtymi- sairaalapiirin kunnat suorittavat lain mää-
17230: sestä talvityöksi, osittain urakoitsijan kon- räämän oman osuutensa eli lfa.
17231: kurssitilaan joutumisesta ja siitä johtuvasta Kun rakennustyön loppuun saattaminen on
17232: työn valmistumisen huomattavasta viivästy- välttämätöntä, ehdotammekin kunnioittaen,
17233: misestä.
17234: Tarkan arvion mukaan tarvitaan vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17235: 44 196 000:- rakennustöiden loppuun saat- tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
17236: tamiseksi. Kun jo myönnetystä määrära- uudelle momentille 40 000 000 mark-
17237: hasta on vielä jäljellä 4196 000:-, tarvitaan kaa Savonlinnan keskussairaalan ra-
17238: lisää 40 milj. mk. On kuitenkin huomattava, kennustöiden loppuun saattamiseksi.
17239: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
17240:
17241: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo.
17242: A. Pasanen. Irma Hamara. Niilo Nieminen.
17243: 1364
17244:
17245: IV,546. - Rah.al. N: o 375.
17246:
17247:
17248:
17249:
17250: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaren sai-
17251: raalan hoitohenkilöstön asuntolarakennuksen rakennustöi-
17252: den aloittamiseksi.
17253:
17254:
17255: E d u s k u n n a ll e.
17256:
17257: Valtion kriminaalisairaalana toimivassa Muissa vastaavissa laitoksissa, mm. kun-
17258: Mustasaaren sairaalassa on tuloksellista hoi- tainliittojen mielisairaaloissa on hoitohenki-
17259: totyötä häiritsevänä tekijänä hoitohenkilös- löstön asuntokysymykseen kiinnitetty aivan
17260: tön asuntopula. Laitokseen ei saada hyviä toisella tavalla huomiota kuin valtion laitok-
17261: virkailijoita, eivätkä entisetkään viihdy toi- sissa. On riittävässä määrin otettu huo-
17262: missaan, vaan siirtyvät laitoksiin, joissa on mioon hoitohenkilöstön ja erittäinkin per-
17263: tarjolla paremmat asunto-olosuhteet. Tämä heellisten asunnon tarve sekä siten pystytty
17264: on ymmärrettävissä, kun tiedetään olosuh- turvaamaan hoitotyön onnistuminen.
17265: teet, joissa laitoksen henkilökunta nykyisin Mustasaaren sairaalan kohdalla on tilanne
17266: joutuu asumaan. Laitoksen pysyvästä hen- sellainen, että ellei aivan lähitulevaisuudessa
17267: kilökunnasta asuu 17 perheeilistä toimenhal- saada korjausta aikaan hoitohenkilöstön
17268: tijaa sairaalan ei-perheasunnoissa, heistä suu- asuntokysymyksessä, ei enää voida taata hoi-
17269: rin osa varsinaisten sairaalaosastojen vie- totyön täydellistä ja tehokasta onnistumista.
17270: ressä olevien yhteisasuntoloiden pienissä Asiasta on jätetty esitys lääkintöhallituk-
17271: huoneissa, viisi mieshoitajaa jopa niin ah- selle edelleen esitettäväksi rakennushallituk-
17272: taissa yhden huoneen asunnoissa (pinta-ala selle ja kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
17273: 9-10 m2), että heidän on vuosikausia täy- nisteriölle 24 huoneistoa käsittävän asunto-
17274: tynyt pitää perheensä toisilla paikkakunnilla. lan rakentamiseksi Mustasaaren sairaalalle
17275: Lisäksi asuu sairaalan ulkopuolella kalliissa työttömyysmäärärahoina. Tätäkään tietä
17276: vuokra-asunnoissa 13 perheeilistä ja 4 per- käyttäen ei rakennushanketta ole kuitenkaan
17277: heetöntä toimenhaltijaa. saatu alulle.
17278: Tyydyttävät asunto-olosuhteet on ehdoton Kun suunnitelmat ovat jo pitkän ajan ol-
17279: edellytys hyvien virkailijoiden saamiseksi ja leet valmiina tätä Mustasaaren sairaalan
17280: hoitotyön onnistumiseksi, sillä työ jo sinänsä hoitohenkilöstön asuntolarakennusta varten,
17281: on henkisesti rasittavaa. Jos joudutaan jat- niin olisi jo aika vihdoinkin päästä sitä ra-
17282: kuvasti näin ahtaissa, epätyydyttävissä kentamaan.
17283: asunto-oloissa toimimaan kärsii siitä, ei ai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin,
17284: noastaan ao. henkilökunta, vaan myöskin lai-
17285: toksen toiminta. Sillä mielisairaanhoitajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17286: työ edellyttää henkistä tasapainoisuutta, jota tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
17287: tällaiset ympäristöolosuhteet ovat omiaan kaa Mustasaaren sairaalan hoitohen-
17288: pahasti häiritsemään. kilöstön asuntolarakennuksen raken-
17289: nustöiden aloittamiseksi.
17290: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
17291:
17292: Väinö Tikkaoja. Toivo Asvik.
17293: 1365
17294:
17295: IV,547. - Rah.al. N: o 376.
17296:
17297:
17298:
17299:
17300: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
17301: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun suunnittelutyön päättä-
17302: mistä ja rakennustyön aloittamista varten.
17303:
17304:
17305: Eduskunnalle.
17306:
17307: Eduskunta on useassa yhteydessä kiinnit- suunnittelutyötä varten. Pitemmälle raken-
17308: tänyt vakavaa huomiota sairaanhoitajakou- nushanke ei kuitenkaan ole edistynyt, vaikka
17309: lutuksen tehostamiseen alalla vallitsevan vai- sen jouduttamisesta eduskunta on myös lau-
17310: kean työvoimapulan korjaamiseksi. Tulok- sunut hallitukselle toivomuksen.
17311: sena on ollut useiden uusien koulujen pe- Kun jatkuvan sairaanhoitajien ja terveys-
17312: rustaminen ja eräiden koulujen oman koulu- sisarien koulutuksen kannalta on elinehto
17313: talon rakennustyön aloittaminen. oman koulutalon aikaansaaminen, ehdotamme
17314: Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveyssisar- kunnioittaen,
17315: koulusta valmistuivat ensimmäiset sairaan-
17316: hoitajat viime keväänä, ja syksyllä kolmen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17317: sairaanhoito-oppilaita kouluttavan luokan tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
17318: lisäksi kouluun tuli terveyssisariksi valmis- uudelle momentille 10 000 000 markan
17319: tuvien kurssi. Koulu on koko ajan toimi- määrärahan Keski-Suomen sairaanhoi-
17320: nut tilapäisissä suojissa ja tilanahtaus li- taja-terveyssisarkoulun suunnittelu-
17321: sääntyy jatkuvasti. Eduskunta hyväksyi työn päättämistä ja rakennustyön
17322: hallituksen esityksestä 1956 tuloarvioon 2 aloittamista varten.
17323: milj. markan määrärahan oman koulutalon
17324: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
17325:
17326: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen.
17327: Artturi Jämsen. Artturi Koskinen.
17328: Matti Koivunen.
17329:
17330:
17331:
17332:
17333: 50 E 815/57
17334: 1366
17335:
17336: IV,548. - Rah.al. N:o 377.
17337:
17338:
17339:
17340:
17341: Hietanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kuopioon raken-
17342: nettavan sairaanhoitajaopiston rakennussuunnitelmien val-
17343: mistamiseen.
17344:
17345:
17346: Eduskunnalle.
17347:
17348: Sairaalaolojemme eraana huomattavana koulutukselle nam tarjoutuvien etujen li-
17349: epäkohtana on edelleenkin puute ammatti- säksi ensiksikin se, että Kuopion lääninsai-
17350: taitoisista sairaanhoitajista. Varmana voita- raalan yhteydessä toimiva sairaanhoitajatar-
17351: neen pitää, että tämä puute tulee jatkumaan koulu joutuu lähivuosina muuttamaan pois
17352: vielä pitkän aikaa huolimatta niistä toimen- sille vuokratusta ns. ukkokodista, sekä se,
17353: piteistä, joita valtiovalta on suorittanut pa- että työllisyystilanne Kuopiossa ja Pohjois-
17354: rina viime vuonna epäkohdan korjaamiseksi. Savossa pakottaa valtiovallan etsimään
17355: Ammattitaitoisen nykyhetken sairaanhoi- uusia, yhteiskuntahyödyllisiä työkohteita
17356: don vaatimukset täyttävän hoitohenkilökun- maakunnassa työttömyystöitä varten. Kuo-
17357: nan kouluttamisen tarve on kasvanut ja kas- pion kaupunki on kaiken lisäksi lahjoitta-
17358: vaa rinnan valmistuvien keskussairaaloiden nut rakennettavalle sairaanhoitajaopistolle 2
17359: kanssa. Samassa yhteydessä lisääntyvät ha: n suuruisen maa-alueen, aivan valmistu-
17360: myöskin mahdollisuudet kunnollisen koulu- van keskussairaalan vierestä.
17361: tuksen antamiseen tuleville sairaanhoitajille. Lääkintöhallitus ei ole tietämätön edellä
17362: Keskussairaaloiden taso sekä lääkärikunnan kosketelluista, sairaanhoitajaopiston pikaista
17363: että sairaalarakenteiden suhteen takaavat rakentamista Kuopioon puoltavista seikoista.
17364: nämä parantuvat mahdollisuudet. Koska kuitenkaan ei hallituksen tulo- ja
17365: Edellä sanotusta johtuu, että myöskin ra- menoarvioesityksessä ole osoitettu määrära-
17366: kennettaviksi suunniteltujen sairaanhoitaja- haa Kuopioon rakennettavan sairaanhoitaja-
17367: opistojen rakentamisen pitäisi seurata kes- opiston suunnitelmien valmistamista varten,
17368: kussairaaloiden valmistumista sekä paikkaan niin olisi eduskunnan ne siihen merkittävä.
17369: että aikaan nähden. Koska nyt on valmistu- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
17370: massa kyseinen opisto Lappeenrantaan kes- nioittaen,
17371: kussairaalan yhteyteen, luulisi, että seuraa-
17372: vana rakennusohjelmassa pitäisi olla Kuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17373: pion keskussairaalan yhteyteen rakennettava tulo- ja menoarvioon . 10 miljoonan
17374: sairaanhoitajaopisto. Niin lienee ajateltukin markan määrärahan käytettäväksi
17375: keskussairaalaohjelmaa laadittaessa sekä Kuopioon rakennettavan sairaanhoita-
17376: eduskunnan että aikoinaan myöskin lääkin- jaopiston rakennussuunnitelmien val-
17377: tähallituksen piirissä. mistamiseen.
17378: Sairaanhoitajaopiston rakentamista Kuo-
17379: pion keskussairaalan yhteyteen puolustavat
17380: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
17381:
17382: Esa Hietanen. Eino Roine. Irma Rosnell.
17383: Lennart Heljas. Hugo Manninen. Juho Rytkönen.
17384: Valto Käkelä. J. Mustonen. Nestori Nurminen.
17385: Martti Leskinen. Toivo Kujala. Hilja Väänänen.
17386: Erkki Koivisto. Niilo Nieminen. Mikko Hult.
17387: Pauli Puhakka.
17388: 1367
17389:
17390: IV,549. - Fin.mot. N: o 378.
17391:
17392:
17393:
17394:
17395: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för påbör-
17396: jande av byggnadsarbetena på en skolbyggnad för sjuk-
17397: skoterskeskolan i V asa.
17398:
17399:
17400: Tili Riksdagen.
17401:
17402: 1 det program som på statsmaktens för- vara en ofrånkomlig åtgärd av brådskande
17403: sorg uppgjorts för sjuksköterskebristens av- natur.
17404: hjälpande ingår bl. a. även inrättandet av Detta har även erkänts av statsmakten,
17405: en sjuksköterskeskola i V asa. Ett första och statsrådet tillsatte för detta ändamål en
17406: anslag för skolan upptogs i tilläggsbudgeten byggnadskommitte, som fick i uppdrag att
17407: för år 1955 och skolan begynte sin verksam- låta uppgöra erforderliga ritningar och
17408: het år 1956. kostnadsförslag för en skolbyggnad samt in-
17409: Trots att skolan på grund av brist på förskaffa entreprenadanbud.
17410: lokaliteter tills vidare måste arbeta med Huvudritningarna för skolbyggnaden har
17411: endast något mera än hälften av det av- fastställts av inrikesministeriet i juli 1957,
17412: sedda elevantalet per klass och trots att den och dessutom föreligger färdiga fullständiga
17413: ännu icke hunnit öppna mera än två klas- arbetsritningar samt projekten för de sani-
17414: ser, måste den vara inrymd i tillfälliga lo- tetstekniska och elektriska arbetena.
17415: kaler på olika ställen i staden bl. a. i cent- Byggnaden kommer att omfatta c: a
17416: ralsjukhuset, som självt är i starkt behov 17 200 m3 och kostnaderna har beräknats
17417: av alla sina utrymmen. Då arbetsresultaten stiga till 156 miljoner mark.
17418: under dylika förhållanden ingalunda kan Hänsvisande till ovanstående föreslår vi
17419: bli fullödiga och då sjuksköterskebristen och vördsammast,
17420: bristen på tillräcklig svenskspråkig sjukskö-
17421: terskeutbildning haft och har en starkt men- att Riksdagen i statsförslaget för år
17422: lig inverkan på sjukvården i vårt lands 1958 måtte upptaga ett 63 000 000
17423: svenska bygder, måste anskaffandet av en mark stort anslag för påbörjande av
17424: egen byggnad för V asa sjuksköterskeskola byggnadsarbetena på en skolbyggnad
17425: för sjuksköterskeskolan i Vasa.
17426: Helsingfors den 2 oktober 1957.
17427:
17428: Albin Wickman. Bertel Lindh. Erkki Leikola.
17429: T. E. Nordström. Nils Meinander. Bruno J. Sundman.
17430: Verner Korsbäck. John Österholm. Lennart Heljas.
17431: Arthur Larson. 0. A. Öhman. Eino Saari.
17432: Sven Högström. G. Henriksson. Toivo Asvik.
17433: Kurt Nordfors. Grels Teir. Judit Nederström-Lunden.
17434: 1368
17435:
17436: IV,549. - Rah.al. N: o 378.
17437: Suomennos.
17438:
17439:
17440:
17441:
17442: Wickm.an ym. : Määrärahan osoittamisesta Vaasan sairaan-
17443: hoitajatarkoulun koulurakennuksen rakennustöiden aloit-
17444: tamista varten.
17445:
17446:
17447: E d u s k u n n a ll e.
17448:
17449: Sairaanhoitajatarpuutteen poistamista kos- Tämän on myös valtiovalta tunnustanut,
17450: kevaan, valtiovallan toimesta laadittuun oh- ja valtioneuvosto asetti tätä tarkoitusta var-
17451: jelmaan sisältyy mm. myös sairaanhoitajatar- ten rakennustoimikunnan, joka sai tehtäväksi
17452: koulun perustaminen Vaasaan. Ensimmäinen tarvittavien piirustusten ja kustannusarvion
17453: määräraha koulua varten otettiin lisäbudjet- laadittamisen koulurakennusta varten sekä
17454: tiin vuodelle 1955 ja koulu aloitti toimin- urakkatarjousten hankkimisen.
17455: tansa vuonna 1956. Sisäasiainministeriö on heinäkuussa 1957
17456: Vaikka koulun on huoneistotilojen puut- vahvistanut koulun pääpiirustukset, ja sitä
17457: teen takia toistaiseksi täytynyt toimia vain paitsi ovat valmiina täydelliset työpiirustuk-
17458: jonkin verran yli puolella tarkoitetusta oppi- set sekä suunnitelmat lääkintäteknillisiä ja
17459: lasmäärästä luokkaa kohti ja vaikka se ei ole sähkötöitä varten.
17460: vielä ehtinyt avata kuin kaksi luokkaa, on Rakennus tulee käsittämään noin 17 200 ms
17461: sen pitänyt sijoittua tilapäisiin huoneistoihin ja kustannusten on laskettu nousevan 156
17462: eri paikoissa kaupunkia, mm. keskussairaa- miljoonaan markkaan.
17463: laan, joka itse kipeästi tarvitse.e kaikki huo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17464: netilansa. Koska sellaisissa olosuhteissa työ- nioittaen,
17465: tulokset eivät suinkaan voi muodostua täys-
17466: painoisiksi ja koska sairaanhoitajatarpuut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17467: teella ja riittävän ruotsinkielisen sairaanhoi- tulo- ja menoarvioon 63 miljoonan
17468: tajatarkoulutuksen puuttumisella on ollut hy- markan suuruisen määrärahan Vaasan
17469: vin haitallinen vaikutus sairaanhoitoon sairaanhoitajatarkoulun kouluraken-
17470: maamme ruotsinkielisissä seuduissa, täytyy nuksen rakennustöiden aloittamista
17471: oman rakennuksen hankkimisen Vaasan sai- varten.
17472: raanhoitajatarkoululle olla välttämätön kii-
17473: reellinen toimenpide.
17474: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
17475:
17476: Albin Wickm.an. Bertel Lindh. Erkki Leikola.
17477: T. E. Nordström. Nils Meinander. Bruno J. Sundman.
17478: Verner Korsbäck. John Österholm. Lennart Heljas.
17479: Arthur Larson. 0. A. Öhman. Eino Saari.
17480: Sven Högström. G. Henriksson. Toivo Asvik.
17481: Kurt Nordfors. Grels Teir. Judit Nederström-Lunden.
17482: 1369
17483:
17484: IV,550. - Rah.al. N: o 379.
17485:
17486:
17487:
17488:
17489: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
17490: seminaarin rakennusten rakentamiseksi.
17491:
17492:
17493: Eduskunnalle.
17494:
17495: Savonlinnan seminaari työskentelee jat- Nyt, kun Savonlinnassa ja sen lähiympä-
17496: kuvasti erittäin vaikeissa olosuhteissa jakau- ristössä tuleva talvi muodostuu työllisyyden
17497: tuen sen työskentely useihin eri kohteisiin. kannalta ennen näkemättömän vaikeaksi,
17498: Sitäpaitsi vuokranantajat, lähinnä Savonlin- eikä valtion, kuntien tai yksityisten toimesta
17499: nan kaupunki, ovat joutuneet suuriin vai- ole seudulla rakennustoimintaa juuri nimek-
17500: keuksiin tilojen ahtauden vuoksi, josta joh- sikään, olisi mielestämme mitä sopivin työ-
17501: tuen mm. Savonlinnan kaupungin kansakou- kohde Savonlinnan seminaarin rakennustyön
17502: lulaiset joutuvat jatkuvasti työskentelemään aloittaminen. Se palvelisi erittäin ensiarvoi-
17503: vähintään kahdessa vuorossa, joissakin ta- sesti Savonlinnan ja sen ympäristön työlli-
17504: pauksissa jopa kolmessakin. syyskysymystä, jotapaitsi itse seminaarira-
17505: Seminaarin kannalta tällainen on mitä rakennusten aikaansaaminen on suorastaan
17506: haitallisinta. Uuden seminaaritalon rakenta- välttämättömyys.
17507: mista onkin jo pitkään odoteltu, varsinkin Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
17508: sen jälkeen, kun vuoden 1956 tulo- ja meno- kunnioittaen,
17509: arvioon otettiin määräraha ko. seminaarin
17510: rakennustöiden aloittamiseksi. Ne eivät että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17511: vielä kuitenkaan ole johtaneet käytännölli- tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
17512: siin toimenpiteisiin, vaikka piirustukset ja uudelle momentille 100 miljoonaa
17513: työselitykset ovat jo olleet aikoja valmiina. markkaa Savonlinnan seminaarin ra-
17514: kennusten rakentamiseksi.
17515: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
17516:
17517: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo.
17518: A. Pasanen. Irma Hamara. Niilo Nieminen.
17519: 1370
17520:
17521: IV,551. - Rah.al N: o 380.
17522:
17523:
17524:
17525:
17526: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun opettaja-
17527: korkeakoulun rakennustöiden aloittamiseksi.
17528:
17529:
17530: Eduskunnalle.
17531:
17532: Oulun opettajakorkeakoulu on vakinais- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17533: tettu tämän vuoden alusta lukien. Omien kunnioittaen,
17534: huoneistojen puutteessa on koulu hajasijoi-
17535: tettuna toistakymmenessä paikassa eri puo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17536: lilla kaupunkia. Kun omien keskitettyjen tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
17537: ja tarkoitustenmukaisten koulutilojen saanti markan suuruisen määrärahan Oulun
17538: on jo opetuksen tehokkuuden kannalta vält- opettajakorkeakoulun ja sen harjoi-
17539: tämätöntä, olisi koulurakennukset mahdolli- tuskoulun rakennustöiden aloittamista
17540: simman pian saatava rakennetuiksi. varten.
17541: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
17542:
17543: Armas Leinonen. Toivo Friman. Niilo Ryhtä.
17544: Lauri Järvi. Aaro Kauppi. J. F. Pöykkö.
17545: Grels Teir. Yrjö Murto. Yrjö Hautala.
17546: Antti Kinnunen. Irma Torvi. J. Mustonen.
17547: 1371
17548:
17549: IV,552. - Rah.al. N:o 381.
17550:
17551:
17552:
17553:
17554: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta kodin tut-
17555: kimus-, opetus- ja tiedotuslaitoksen rakentamista varten.
17556:
17557:
17558: E d u s k u n n a 11 e.
17559:
17560: Kun kotitalousopetus Helsingin yliopis- elin, joka olennaisesti kuuluu tutkimuslai-
17561: tossa ei vielä ole saanut alan vaatimia ope- tokseen, saattaa alan korkeimman opetuksen
17562: tustiloja ja kun toisaalta Suomessa ei ole jatkuvaan ja elävään vuorovaikutukseen
17563: kodintutkimuslaitosta, jollainen on esim. kenttätyön ja kotien kanssa siten tuoden
17564: kaikissa muissa pohjoismaissa, olisi nämä jatkuvasti opetuksen piiriin käytännössä il-
17565: laitokset suunniteltava ja yhdistettävä yh- menevät probleemit.
17566: deksi kokonaisuudeksi, valtion laitokseksi, Toiminta tässä yhteislaitoksessa tapahtuisi
17567: johon alan yliopisto-opetuksen ja -tutkimuk- kolmessa muodossa: opetus ja tutkimus,
17568: sen lisäksi olisi otettava myös tutkimuksen jotka tutkimuksen osalta sulautuisivat osit-
17569: tuloksia käytäntöön soveltava ja tiedottava tain yhteen, sekä tiedotus. Tulevaisuudessa
17570: elin. kun laitos on täydelliseksi kehitetty, kunkin
17571: Ottaen huomioon, että yliopistollinen koti- tieteen sisäinen henkilöorganisaatio muodos-
17572: talousopetus tulevaisuudessa tulee vaatimaan tuisi seuraavanlaiseksi. Opetuksessa kullakin
17573: kutakin alan tiedettä varten oman opetus- tieteellä olisi oma oppituolinsa professorei-
17574: laitoksensa ja perustettava kodin tutkimus- neen ja opetusassistentteineen, tutkimuslai-
17575: laitos vastaavan osastonsa, joiden varusteet toksessa vastaavasti kullakin osastolla johta-
17576: olisivat suunnilleen samat, mutta joiden täysi jansa, apulaisprofessori, tarpeellinen määrä
17577: kapasiteetti ei ole aina käytössä, yhteisjär- tutkijoita ja tutkimusassistentteja tutkimus-
17578: jestelyllä saavutettaisiin huomattavia etuja. alasta ja -tehtävästä riippuen, tiedotuslaitok-
17579: Ensinnäkin säästetään yhteenlaskettua kuu- sessa vastaavasti kullakin tutkimusalalla so-
17580: tiotilaa, mutta saadaan kullekin tieteelle kah- veltajansa tiedotusavustajineen. Soveltajan
17581: den pienemmän laitoksen sijasta yksi suu- tehtävänä olisi tutkimustulosten käytäntöön
17582: rempi. Toiseksi yhteisiin laitoksiin saadaan soveltaminen eri tiedotusmuotoja varten sekä
17583: hankituksi täydellisempi tutkimusvälineistö, opettaja- ja neuvojakunnan jatkokouluttami-
17584: joka sekin on varsin kallis. Kolmanneksi nen ja muu ajan tasalla pitäminen. Opetus-.
17585: opetuksen ja tutkimuksen työvoimia voidaan tutkimus- ja tiedotuslaitos taas puolestaan
17586: käyttää yhteistyöhön, mikä on merkitsevä te- muodostaisivat kukin oman kokonaisuutensa,
17587: kijä jo senkin vuoksi, että uusien tieteiden jolla kullakin olisi oma johtajansa.
17588: alalla tieteellisesti koulutettua työvoimaa on Koska on ekonomisinta luoda tällaiselle
17589: rajoitetusti. Tutkijat voivat avustaa ope- toiminnalle alun perin ne ulkonaiset puitteet,
17590: tuksessa, mihin heidät aluksi olisi suoras- joita opetus ja tutkimus lähivuosikymmenien
17591: taan velvoitettava niiden tieteenhaarojen aikana tulee vaatimaan, olisi suunniteltava
17592: osalta, joilla ei vielä ole opettajavoimia. Yli- sellainen rakennuskompleksi, jossa kaikkien
17593: opiston opettajat ja nimenomaan professorit, tutkimusalojen laitostilan tarve on otettu
17594: joille tutkimus opetuksen ohessa kuuluu, voi- huomioon. Tarkastelun lähtökohdaksi olisi
17595: vat tällaisessa yhteislaitoksessa antaa päte- otettava ne kotitaloustieteet, jotka ovat
17596: vyytensä tutkimustyön käyttöön. Välitön kauan olleet esim. anglosaksisten maiden
17597: yhteys tutkimuslaitokseen tehostaisi myös yliopistoissa ja joita vastaavat oppiaineet
17598: suuresti alan opintoja samalla kuin tutki- ovat nyt meidänkin koulujemme ohjelmissa.
17599: muslaitos hyötyisi opiskelijatyövoimasta, Nämä opetus- ja tutkimusalat ovat seuraa-
17600: koska harjoitustöitäkin voidaan järjestää tut- vat:
17601: kimusta avustaviksi. Neljänneksi tiedotus-
17602: 1372 IV,552. -Kodin tutkimuslaitos.
17603:
17604:
17605: 1. Ravitsemus. deksiperhettä) varten, jossa kodin eri toi-
17606: 2. Ruoanvalmistus. mintoja voidaan tarkastella ja kokeilla yh-
17607: 3. Kotitalousvälineistö (koneet, kiinteät tenä kokonaisuutena. Laitostalous sensijaan
17608: laitteet, astiat). käyttää laboratorionaan edellä mainittuja
17609: 4. Pesu ja puhdistus. liike- ja sosiaalisia laitoksia, mutta tarvitsee
17610: 5. Vaatetus (tekstiilit, vaatteiden han- tietyn tilansa sekin lähinnä kustannuslas-
17611: kinta, konstruointi ja kunnossapito). kentaa varten. Perhepsykologia ja kotitalous-
17612: 6. Asunto (omakodin suunnittelu, huonei- pedagogiikka vaativat myös tilaa kokeilutoi-
17613: den sisäkäsittely, huonekalut ja kodin sisus- mituksiin. - Tähän yhteisla:itokseen olisi
17614: tus). varattava tila myös kotitalouskirjastolle, joka
17615: 7. Kodin talous. palvelisi samalla sekä tutkimusta että ope-
17616: 8. Perhepsykologia. tusta.
17617: 9. Laitostalous (ravintoloiden, hotellien Olettaen, että kotitalousopetuksen perus-
17618: ym. liike- ja vastaavien sosiaalisten laitosten opetus (kemia, fysiikka, fysiologia jne.) saa-
17619: johto). daan toisissa laitoksissa, suunniteltu yhteinen
17620: 10. Kotitalouspedagogiikka (opetus- ja neu- opetus- ja tutkimuslaitos vaatisi 20 000 ms:n
17621: vonta kaikissa muodoissaan). suuruisen rakennuksen, joka nykyisin hin-
17622: noin tulisi ilman sisusteita maksamaan 130
17623: Näistä aineista ainoastaan ravitsemus milj. markkaa. Jos opetuslaitos ja tutkimus-
17624: (ravintokemia), jolla on oppituolinsa yli- laitos rakennettaisiin erillisinä, vaatisivat ne
17625: opistossa, on tähän mennessä saanut oman kumpikin vähintään 12 000 m3. Vertailun
17626: laitoksen. Siihen läheisesti liittyvällä ruoan- vuoksi mainittakoon, että Tanskan uusi tut-
17627: valmistuksella on eri maiden tutkimuslaitok- kimuslaitos käsittää 10 000 ms, Länsi-Saksan
17628: sissa toiseksi suurin tutkimustila. Pesu ja 12 000 ms, vaikka kaikki tässä huomioon
17629: puhdistus sekä tekstiilit, joita koskeva opetus otetut tutkimusalat eivät kuulu niiden ohjel-
17630: nyt tapahtuu ravintokemian laitoksessa, kai- maan. - Ylläselostetun kodin tutkimuslai-
17631: paisivat omat laitostilansa samaten kuin vaa- toksen suunnittelutyöhön ja rakennuspiirus-
17632: tetusta koskeva muu opetus ja tutkimus. tuksiin tarvitaan 3 milj. markkaa.
17633: Suurin tila kodin tutkimuslaitoksissa on koti- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17634: talousvälineistöllä. Alan opetusta annetaan nioittaen,
17635: nykyään yliopistossa, mutta laitostilaa sillä
17636: ei tällä hetkellä ole lainkaan. Asunto-opin että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17637: kohdalla tilanne on sama. Kodin taloustie- tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
17638: teen opetus tapahtuu kahdessa eri laitok- markan suuruisen määrärahan kodin
17639: sessa ja laitostilana on vastaanottohuoneen tutkimus-, opetus- ja tiedotuslaitoksen
17640: lisäksi ainoastaan pieni työsali, jota useat rakentamista varten sekä 4 miljoonan
17641: opettajat käyttävät myös luentosalina. Ko- markan suuruisen määrärahan tämän
17642: din taloustiede kaipaisikin välttämättä lai- rakennuksen suunnittelu- ja piirustus-
17643: tostilaa esim. tilastotöitä sekä koekotia ( in- työhön.
17644: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
17645:
17646: Laura Brander-Wallin. Vappu Heinonen.
17647: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen.
17648: Irma Rosnell.
17649: 1373
17650:
17651: IV,553. - Rah.al. N: o 382.
17652: M. Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden
17653: tutkimuskeskuksen Tikkurilaan rakennettavaa laboratorio-
17654: rakennusta varten.
17655:
17656: E d u s k u n n a 11 e.
17657:
17658: Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvi- Kasvitautiosaston ja tuhoeläinosaston on
17659: tauti-, tuhoeläin- ja maantutkimusosastojen tutkimustehtävien ohella hoidettava niille
17660: yhteisen uuden laboratoriorakennuksen pii- 5. 6. 1925 annetussa kasvinsuojelulaissa
17661: rustusten hankkimista ja suunnittelua var- (202/25) ja kasvinsuojeluaineista 27. 4. 1951
17662: ten oli vuoden 1953 menoarviossa myönnetty annetussa laissa (261/51) määrätyt tarkas-
17663: 2 000 000 markkaa. Rakennushanke on nyt tustehtävät. Alalla tapahtuvan kehityksen
17664: tullut kiireelliseksi syystä, että maantutki- johdosta nämä tehtävät ovat lisääntyneet, ja
17665: musosasto ei enää tule toimeen nykyisillä niiden hoitaminen nykyisissä huonetiloissa
17666: huonetiloillaan. Osaston käytössä oleva on ylivoimaista.
17667: vuokrahuoneisto, jonka Helsingin yliopisto Suomen olisi voitava liittyä Euroopan kas-
17668: omistaa, on rappeutunut niin, että palotar- vinsuojelujärjestöön sekä kansainväliseen
17669: kastusviranomaiset ovat kieltäneet eräiden kasvinsuojelusopimukseen. Tähän ei kuiten-
17670: uunien lämmittämisen ja varastotilana ol- kaan ole mahdollisuuksia ennen kuin tutki-
17671: leen ullakon käytön, joten toiminta kysy- muskeskuksen edelläsanotuille osastoille on
17672: myksessä olevassa huoneistossa alkaa olla saatu asianmukaiset työskentelytilat.
17673: mahdotonta. Yliopisto ei taas puolestaan Laboratoriorakennuksen piirustukset ovat
17674: suorita huoneistossa korjauksia, koska yli- valmiit ja niiden mukaan rakennuksen kuu-
17675: opiston tarkoituksena on purkaa talo lähi- tiotilavuus on 12 000 m3. Kokonaiskustan-
17676: vuosien aikana ja rakentaa paikalle uusi. nusarvio on 10 000 mk:n mukaan m3:ltä
17677: Sitäpaitsi yliopiston taholta on maatalouden 120 000 000 mk ym. menoja 10 000 000 mk
17678: tutkimukselle ilmoitettu, että maantutkimus- eli yhteensä 130 000 000 mk. Rakennustyö
17679: osaston on muutettava pois ko. huoneistosta on tarkoitus suorittaa kahden vuoden aikana.
17680: kahden vuoden kuluessa häädön uhalla. Hallituksen esityksessä eduskunnalle val-
17681: Maantutkimusosaston ei kuitenkaan kannat- tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1958 on
17682: taisi siirtyä enää uuteen vuokrahuoneistoon, 20 Pl. II: 25 momentin kohdalla esitetty maa-
17683: sillä tarpeellisten vesi- ja sähköjohtojen sekä talouden tutkimuskeskukselle myönnettäväksi
17684: laboratoriolaitteiden asentaminen vie aikaa vain 5 075 000 mk ja 20 Pl. II: 45 momen-
17685: noin puoli vuotta ja aiheuttaa huomattavasti tin kohdalla 5 000 000 mk eli II luvun koh-
17686: ylimääräisiä kustannuksia, koska lähivuosien dalla kaikkiaan 10 075 000 mk.
17687: aikana kysymyksessä oleva rakennushanke Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
17688: on joka tapauksessa toteutettava. nioittaen,
17689: Myös kasvitauti- ja tuhoeläinosastojen ti-
17690: lat ovat nykyisellään ahtaat ja tarkoitukseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17691: soveltumattomat. Rakennus, jossa nämä ny- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II: 25
17692: kyisin sijaitsevat, on tarkoitus uuden labo- momentin kohdalle 65 000 000 markan
17693: ratoriorakennuksen valmistuttua ja sanottu- määrärahan maatalouden tutkimus-
17694: jen osastojen siirryttyä siihen korjata ja si- keskuksen kasvitauti-, tuhoeläin- ja
17695: sustaa Helsingin kaupungissa vuokrahuo- maantutkimusosastojen yhteisen Tik-
17696: neistossa olevaa tutkimuskeskuksen paikallis- kurilaan rakennettavan laboratoriora-
17697: koetoimistoa ja hallintotoimistoa varten. kennuksen töiden alkuunpanemista
17698: varten.
17699: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
17700:
17701: Martti Salminen. R. Hallberg. A. Pasanen.
17702: Kalervo Saura. E. Pusa. Viljami Kalliokoski.
17703: Saara Forsius. Artturi Koskinen. Eino E. Heikura.
17704: 51 E 815/57
17705: 1374
17706:
17707: IV,554. - Ra.h.a.l. N:o 383.
17708:
17709:
17710:
17711:
17712: M. Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta Bergmanin kou-
17713: lun uudisrakennuksen suunnittelua varten.
17714:
17715:
17716: Eduskunnalle.
17717:
17718: Bergmanin koulun toiminnan laajentami- koulun toiminnasta tähän saakka saadut
17719: seksi ja koulun muodostamiseksi maaseutu- myönteiset kokemukset ovat selvänä osoituk-
17720: nuorison ammatillisesta kasvatuksesta vas- sena koulun tarpeellisuudesta.
17721: taavaksi sisäoppilaitokseksi olisi kiireellisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17722: päästävä toteuttamaan nimenomaan tätä nioittavasti,
17723: koulua varten suunniteltua uudisrakennus-
17724: hanketta. Koulun toimintaa nykyisellään että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17725: haittaa suuresti erillään, kaukana toisistaan tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
17726: olevien työ- ja asuntolarakennuksien si- II luvulle 2 miljoonaa markkaa suun-
17727: jainti, ja erityisen suurena haittana tuntuu nittelutöiden ja työpiirustuksien teet-
17728: väliaikaisiin huoneistotiloihin sijoitettujen tämiseksi Bergmanin koulun uudisra-
17729: työhuoneiden tavaton ahtaus. Bergmanin kennusta varten.
17730: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
17731:
17732: Matti MattiLa. Toivo Antila.. Eino E. Heikura.
17733: 1375
17734:
17735: IV,555. - Ralul. H:o 384.
17736:
17737:
17738:
17739:
17740: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta verstasrakennuksen
17741: aikaansaamiseksi Anjalan kartanossa olevalle Kymenlaak-
17742: son maamieskoululle.
17743:
17744:
17745: Eduskunnalle.
17746:
17747: Voidakseen hoitaa yhä koneeliistuvaa maa- rakennusta varten on olemassa piirustukset
17748: taloutta pitäisi maamieskouluissa oppilaiden valmiina. Kustannusarvio on pajan osalta
17749: saada riittävän tehokasta koneopetusta. Se 1 650 m3 12.5 milj., asuntolaosan kohdalta
17750: on mahdollista vain silloin, kun koululla 1 000 m3 6 milj., yht. 18.5 milj. mk.
17751: ovat tarpeelliset verstastilat ja konehallit. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17752: Kymenlaakson maamieskoulu, jossa on op- nioittaen,
17753: pilaita 64 ko. isäntäkurssi mukaan luet-
17754: tuna, on vuokrannut valtiolta havaintotilan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17755: Tilalla on vanha kivinavetta, jonka toinen tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
17756: pää on kunnostettu karjasuojiksi ja toiseen 45 momentille lisäyksenä 18.5 miljoo~
17757: päähän aiotaan sijoittaa konehallit ja vers- naa markkaa verstaan ja konehallin
17758: tas ja ullakolle asuntola. Kun maatila on aikaansaamiseksi Anjalan kartanossa
17759: valtion omaisuutta, ei Kymenlaakson maa- olevalle Kymenlaakson maamieskou-
17760: mieskoulu voi tätä kustantaa, eikä se siihen lulle.
17761: taloudellisesti kykenisikään. Paja- ja Verstas-
17762: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
17763:
17764: Marja Lahti. Artturi Jämsen.
17765: Yrjö Sinkkonen. Tauno Kelovesi.
17766: Matti Mattila. Kustaa Tiitu.
17767: Veikko Kokkola.
17768: 1376
17769:
17770: IV,556. - Ra.b.al. N:o 385.
17771:
17772:
17773:
17774:
17775: Saari&ho ym.: Määrärahan osoittamisesta Anjalan koulutilan
17776: verstasrakennustöiden jatkamiseen.
17777:
17778:
17779: E d u s k u n n a ll e.
17780:
17781: Vuonna 1955 valmistui Anjalan kouluti- osan päätyseinä, joka on verstasosaa vas-
17782: lalle kotieläinsuoja tilan vanhaan kivinavet- tassa. Tämä seinä jätettiin nimittäin väli-
17783: taan, jonka toiseen päähän suunnitelman aikaiseksi, kun luultiin rakennusremontin
17784: mukaan sijoitettaisiin koulutilan ja Kymen- jatkuvan. Jo nyt on tunkeutunut tästä väli-
17785: laakson maamieskoulun tarvitsemat verstas- seinästä vettä vieressä olevan sikalan puo-
17786: tilat sekä puuseppä- ja seppämestareiden lelle.
17787: asunnot. Työpaja ja verstasosuus käsittää Kyseiseen epäkohtaan ovat käyneet tutus-
17788: 1650 ms kustannusarvion ollessa 12 500 000 tumassa mm. valtion rakennustoimikunta ja
17789: mk ja asuntolan osuus 1 000 ms kustannus- maataloushallituksen edustajat. He ovat pi-
17790: arvion ollessa 6 000 000 mk. Kyseiseltä osin täneet tätä valtion omistamalle koulutilalle
17791: on purettu Anjalan koulutilan vanhan kivi- kuuluvan rakennuksen töiden jatkamista
17792: navetan kattorakennelmat ja ylin kerros ki- välttämättömänä.
17793: viseinistä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17794: Ellei kyseisen rakennusosan korjaukseen nioittaen,
17795: pikaisesti ryhdytä, aiheutuu siitä valtiolle
17796: jatkuvasti huomattavia tappioita, sillä vesi että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17797: ja jää pääsevät kivikerrosten väliin rikkoen tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
17798: ajanoloon koko perustan. Samoin ilmeisesti 26 momenUlle lisäyksenä 8 500 000
17799: turmeltuvat jo valetut betonipilarien pohjat. markkaa Anjalan koulutilan verstas-
17800: Niinikään turmeltuu jo rakennetun pohjois- rakennustöiden jatkamiseen.
17801: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
17802:
17803: Urho Saariaho. Erkki Tuuli. Heikki Hykkäälä.
17804: 1377
17805:
17806: IV,557. - Rab.al. N:o 886.
17807:
17808:
17809:
17810:
17811: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen emän-
17812: täkoulun lisärakennuksen rakentamiseen.
17813:
17814:
17815: E d u s k u n n a 11 e.
17816:
17817: Suonenjoen emäntäkouluun on ollut aina lisäksi koulun käyttämät vuokrahuoneet on
17818: enemmän pyrkijöitä kuin on voitu ottaa vas- jätettävä omistajan haltuun aivan lähitUle-
17819: taan. Esimerkiksi kuluvana vuotena pyrki vaisuudessa, on uuden rakennuksen aikaan-
17820: 135 tyttöä, joista kuitenkin vain 46 voitiin saaminen sitäkin pa:kottavampi.
17821: ottaa oppilaaksi. Tähän voimakkaaseen oppi- Kun Suonenjoen emäntäkoulun merkitys
17822: lasmäärän rajoitukseen vaikuttavat ennen laajan maakunnan kotitaloudelle ja tyttöjen
17823: kaikkea ahtaat opetustilat ja riittämättömät ammattiinsa valmistautumiselle on ensiarvoi-
17824: oppilasasuntolat, jotka monin tavoin vaikeut- sen tärkeä, ehdotamme kunnioittaen edellä
17825: tavat koulussa annettavaa opetusta. Tästä esitettyyn viitaten,
17826: syystä on Suonenjoen emäntäkoululle Hsä-
17827: ra.kennus välttämätön, mihin rakennukseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17828: voitaisiin sijoittaa nykyään puuttuvat huo- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
17829: neet, kuten opetusluokka, kirjastohuone, ope- kan määrärahan lisärakennuksen töi-
17830: tuskeittiö, lastenkoti, opettajain ja oppilai- den alkuun saattamiseksi Suonenjoen
17831: den asunnot sekä kellari, pesutupa jne. Kun emäntäkoululle.
17832: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
17833:
17834: Hilja Väänänen. Vieno Simonen.
17835: Matti Mattila. Irma Hamara.
17836: Saara Forsius. Sylvi Halinen.
17837: E. Hietanen. Marja Lahti.
17838: Elli Nurminen. Lennart Heljas.
17839: Eino E. Heikura.
17840: 1378
17841:
17842: IV,558. - Rah.al. N:o 387.
17843:
17844:
17845:
17846:
17847: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta karjatalouskoulun
17848: rakentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
17849:
17850:
17851: E d u s k u n n a 11 e.
17852:
17853: Viitaten raha-asia-aloitteeseen n: o 459 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
17854: (1956 vp.) kunnioittaen ehdotamme, kan määrärahan karjatalouskoulun
17855: rakentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
17856: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17857: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
17858:
17859: Toivo Antila. Onni Mannila.
17860: S. S. Aittoniemi. Eino E. Heikura.
17861: T. Saloranta. Artturi Jämsen.
17862: Eino Uusitalo. Väinö Rankila.
17863: Esa Koivusilta. Johannes Wirtanen.
17864: M. Honkavaara. Mauri Seppä.
17865: Ale Holopainen. Väinö Tikkaoja.
17866: 1379
17867:
17868: IV,559. - Rah.al. N:o 388.
17869:
17870:
17871:
17872:
17873: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäkoulun ai.
17874: kaansaamiseksi Uimaharjuun.
17875:
17876:
17877: Eduskunnalle.
17878:
17879: Maamme itäisen rajan siirtymisen joh· sijoituspaikka on Enon kunnassa Uimahar.
17880: dosta jäi Itä·Suomessa sijainnut Loimolan jun aseman läheisyydessä, jossa valtio omis.
17881: metsäkoulu rajan taakse ja siten suuri osa taa suurimman osan entisen maanviljelijä
17882: maamme metsärikkainta seutua vaille metsä· Salpion perikunnan tilasta. Paikka on vä.
17883: ammattimiesten kouluttamismahdollisuutta. littömässä yhteydessä metsähallinnon Haa.
17884: Kun metsistä saatavalle raaka.aineelle pe· pajoen hoitoalueen metsään, sekä Uimahar·
17885: rustuva teollisuus edelleenkin edustaa suu. jun ja Ukkolan sahojen välillä, josta on
17886: rinta osaa maamme kannattavasta ulkomaille myöskin helppo tutustua useammanlaisiin
17887: viennistä, ja kun metsien hoito sekä työme· uittomenetelmiin. Samoin on Rahkeella nos·
17888: netelmät kehittyvät ja monipuolistuvat, tar· tolaitteet, metsähallituksen konevarikko ja
17889: vitaan entistäkin enemmän alan ammatti· pohjoismaiden suurin käpykaristamo. Siitä
17890: väestön kouluttamista, josta kaikki alan syystä pitävätkin metsäalan asiantuntijat
17891: asiantuntijat lienevät yksimielisiä. Edelleen paikkaa erittäin sopivana metsäkoululle.
17892: oltaneen yksimielisiä siitä, että koulun pi· Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17893: täisi sijaintinsa puolesta olla niin sijoitettu,
17894: että sen läheisyydessä olisi mahdollisuus tu· että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17895: tustua mahdollisimman moniin työvaiheisiin, tulo· ja menoarvioon 2 500 000 mar.
17896: joiden kanssa joutuu tulevalla toimialallaan kan määrärahan Uimaharjuun perus.
17897: tekemisiin. Sellainen edullinen metsäkoulun tettavan metsäkoulun suunnittelutöitä
17898: ja piirustuksien hankkimista varten.
17899: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
17900:
17901: Juho Karvonen. Ale Holopainen.
17902: Otto Muikku. Antti Kukkonen.
17903: Eetu Karjalainen. Pauli Puhakka.
17904: Toivo Niiranen. Kalle Kauhanen.
17905: Varma K. Turunen. R. Hallberg.
17906: 1380
17907:
17908: IV,560. - Rah.al. N:o 389.
17909:
17910:
17911:
17912:
17913: Nordström ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lento-
17914: kentällä suoritettavia kestopäällystystöitä varten.
17915:
17916:
17917: E d u s k u n n a 11 e.
17918:
17919: Kotimainen lentoliikenne on viime vuosien keväänä. Kun Convair-tyyppiset lentokoneet
17920: aikana siinä määrin .laajentunut, että liiken- eivät voi käyttää sorapäällysteisiä kiitoteitä,
17921: teessä on pyritty ottamaan käytäntöön suu- ei tätäkään kiitotietä ole katsottu taloudelli"
17922: remmat ja nopeammat Convair-tyyppiset len- sesti järkeväksi enää päällystää sorakulutus-
17923: tokoneet, joita Aero Oy: llä on jo 6 kpl ja kerroksella, josta olisi aiheutunut 12 000 000
17924: Veljekset Karhumäki Oy: llä 2 kpl. Niiden mk: n tarpeettomat kustannukset, vaan olisi
17925: käyttö edellyttää kuitenkin, että lentokent- suoraan sepelikantokerroksen päälle lasket-
17926: tien kiitotiet, asemataso ja niiden väliset tava ainakin puolikestopäällyste. Kun kesto-
17927: yhdystiet ovat kestopäällysteisiä. Näin on päällystämiseen, missä hankintamenot muo-
17928: asianlaita toistaiseksi vasta Helsingin, Turun, dostavat pääosan kustannuksista, ei voida
17929: Jyväskylän ja Oulun lentokentillä. käyttää työsiirtolamäärärahoja, ei toista kii"
17930: Erityisesti Vaasaan suuntautuva lentolii- totietä ole voitu vielä rakentaa valmiiksi
17931: kenne on muodostunut niin laajaksi, ettei eikä luovuttaa liikenteelle.
17932: sitä enää ole taloudellista eikä tarkoituksen- Pääkiitotien vanhaa osaa vahvistettaessa
17933: mukaista harjoittaa vanhemmilla DC-3 tyyp- ja kuunostettaessa on liikenne ohjattava sivu-
17934: pisillä lentokoneilla. Tästä syystä Vaasan kiitotielle. Tästä syystä on sivukiitotie en•
17935: lentokentän pääkiitotietä laajennetaan par- sin saatettava liikennekuntoon ja vasta sen
17936: haillaan työsiirtolatyönä 1800 m:n pitui- jälkeen pantava pääkiitotien vanha osa työn
17937: seksi, ja laajennustyön valmistuttua on myös alle. Jotta töitä ei tarvitsisi välillä keskeyt-
17938: kiitotien vanha osa tarkoitus vahvistaa kesto- tää eikä työsiirtolaa väliaikaisesti sulkea,
17939: päällystämistä silmälläpitäen sepelistä val- olisi myös sivukiitotie kesän 1958 aikana
17940: mistettavalla kantavana kerroksella. Niin- päällystettävä ja luovutettava liikenteelle.
17941: ikään valmistetaan parha:illaan työsiirtola- Edellä mainituin perustein ja kun Vaasan
17942: työnä myös itse kestopäällystämiseen tarvit- lentokentän päällystämistä on liikenteen kan-
17943: tavaa sepeliä. Varsinainen kestopäällystys- nalta pidettävä välttämättömänä ja kiireelli-
17944: työ olisi suoritettava kesällä 1958 välittö- senä tehtävänä, kunnioittavasti ehdotamme,
17945: mästi pohjatöiden valmistuttua. Näin mene-
17946: teltäessä kantavaa kerrosta ei tarvitse väli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
17947: aikaisesti päällystää savisorakulutuskerrok- tulo- ja menoarvioon Vaasan lentoken-
17948: sella, jolloin siitä aiheutuvat 14 000 000 tän pääkiitotien, asematason ja niiden
17949: mk:aan nousevat kustannukset voidaan sääs- välisen yhdystie11A kestopäällystämistä
17950: tää. sekä toisen kiitotien ja siltä asemata-
17951: Vaasan lentokentälle on jo rakennettu solle johtavan yhdystien puolikesto-
17952: työsiirtolatyönä toinen kiitotie, joka valmis- päällystämistä varten 87 500 000 mar-
17953: tui päällystettä lukuunottamatta jo viime kan määrärahan.
17954: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
17955:
17956: T. E. Nordström. Eetu Karjalainen.
17957: Erkki Koivisto. Toivo Åsvik.
17958: Väinö Tikkaoja. A. Pasanen.
17959: S. S. Aittoniemi.
17960: 1381
17961:
17962: IV,561. - Rah.al. N:o 390.
17963:
17964:
17965:
17966:
17967: Ryhtä: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon lentokentän ra-
17968: kentamissuunnitelman valmistamista varten.
17969:
17970:
17971: E d u s k u n n a 11 e.
17972:
17973: Maamme liikenneolot ovat viime vuosina eikä siellä ole myöskään lentokenttää. Yh-
17974: huomattavassa määrässä kehittyneet. Erit- teyksien parantamiseksi ja Kuusamoon suun-
17975: täinkin on voitu lentoliikennettä lisätä ja tautuvan matkailuliikenteen edistämiseksi
17976: tehostaa sen jälkeen, kun on saatu liikenne- valiokunta pitää suotavana, että ryhdyttäi-
17977: kelpoiseen kuntoon uusia lentokenttiä. Kui- siin toimenpiteisiin lentokentän rakentami-
17978: tenkin on vielä huomattavan. suuria ja väki- seksi Kuusamon kirkonkylän läheisyyteen.
17979: rikkaita paikkakuntia, jotka ovat kaukana Valiokunta, joka suhtautuu pidättyvästi
17980: lähimmistä rautatieasemista ja ovat vailla uusien lentokenttien rakentamiseen, pitää
17981: myöskin lentoliikenteen suomia yhteyksiä. kuitenkin tärkeänä, että maamme lentokent-
17982: Eräs tällainen paikkakunta on Kuusamo, täverkoston kehittämissuunnitelmaan otetaan
17983: josta on lähimmille rautatieasemille matkaa Kuusamo. Lentokentän rakentaminen vai-
17984: seuraavasti: Ouluun 238 km, Kajaaniin 296 kuttaisi edistävästi tämän syrjässä olevan
17985: km, Rovaniemelle 193 km ja Kemijärvelle seudun kehitykseen." Eduskunta yhtyi myös-
17986: 147 km. Näissä kaikissa edellämainituissa kin yksimielisesti tämän kulkulaitosvaliokun-
17987: paikoissa, jotka ovat kuusamolaisille lähim- nan kannan määrittelyyn käsitellessään ke-
17988: piä rautatieasemia, on jo ölemassa lentoken- säkuulla 1957 ko. valiokunnan mietinnön.
17989: tät ja lentoliikenne rautatieliikenteen lisäksi. Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on~
17990: Kuusamosta puuttuu vielä sekä rautatielii- kin jo suoritettu alustavia tutkimuksia len-
17991: kenne että myöskin lentokenttä, vaikka Kuu- tokentän paikasta, ja paikalliset kunnan eli-
17992: samo väkilukunsa puolesta kykeneekin kil- met ovat ryhtyneet toimenpiteisiin maapoh-
17993: pailemaan Oulua lukuunottamatta toisten jan varaamiseksi lentokentän rakentamista
17994: mainittujen paikkakuntien kanssa. varten. Senvuoksi olisi nyt saatava vuoden
17995: Kuusamon lentokentän rakentamista kos- 1958 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 markan
17996: keva asia oli eduskunnan kulkulaitosvalio- suuruinen määräraha Kuusamon Jentokentän
17997: kunnan käsiteltävänä toukokuun 28 päivänä rakentamissuunnitelman valmistamista var-
17998: 1957 ja tällöin mainittu valiokunta oli yksi- ten sekä kentän rakennustyön esivalmiste-
17999: mielinen siitä, että Kuusamon lentokentän luja varten. '
18000: rakentaminen on katsottava tarpeelliseksi ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
18001: nykyisenä ajankohtana jopa suorastaan vält-
18002: tämättömäksi, koska sanottu paikkakunta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18003: kaukana rautatieyhteyksistä. Niinpä kulku- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
18004: laitosvaliokunta eduskunnalle jättämässään uudelle momentille 10 000 000 markan
18005: mietinnössä mainitseekin mm.: ,Kuusamon suuruisen määrärahan käytettäväksi
18006: väkirikas kunta sijaitsee kaukana rautateistä Kuusamon lentokentän rakentamis-
18007: suunnitelman valmistamista varten.
18008: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
18009:
18010: Niilo Ryhtä.
18011:
18012:
18013:
18014:
18015: 52 E 815/57
18016: 1382
18017:
18018: IV,ö62. - Rah.al. N: o 391.
18019:
18020:
18021:
18022:
18023: Niskala ym. : Määrärahan osoittamisesta lentokentän paikan
18024: tutkimista varten Kolarin tai Muonion kunnassa.
18025:
18026:
18027: Ed u s kunnalle.
18028:
18029: Lentoliikenteen nopea kehitys kaikkialla Tällä hetkellä puuttuu nykyajan kehityksen
18030: maailmassa ja myös meidän maassamme on vaatima lentokuljetusmahdollisuus. Tämän
18031: tuonut tämän matkustamismuodon niin ylei- puutteen poistaminen edellyttää lentokentän
18032: seksi, että sitä käyttävät jo kaikki kansalais- rakentamista maamme luoteisrajalle Muo-
18033: piirit. Lentoliikenteen ansiosta on etenkin nion tai Kolarin kuntaan. Länsi-Lapin alue,
18034: kaukaiset seudut saatu lähemmäksi maamme joka on huomattavasti asutustiheydeltään
18035: pääkaupunkia sekä muita suuria asutuskes- edellä Ivalon lentokentän piiriä, voisi saada
18036: kuksia. huomattavan käytön myös Ruotsin ja Nor-
18037: Viime vuoL.na kesäkuussa aloitettiin liiken- jan puolelta. Matkailua on viime vuosina
18038: nöinti Rovaniemeltä Ivaloon, kesällä liiken- edistetty huomattavasti valtion varoilla ra-
18039: nöitiin joka päivä ja lokakuun alusta kolme kentamalla mm. Pallastunturin ja Kilpisjär-
18040: kertaa viikossa. Alussa matkustajain määrä ven matkailuhotellit, joiden käyttö olosuhtei-
18041: oli vähäinen, mutta lisääntyi sitä mukaa den pakosta on vielä kausiluontoista. No-
18042: kuin reitti tuli tunnetuksi. Koko matkus- peita kulkuyhteyksiä järjestämällä näiden-
18043: tajamäärä oli viime vuonna edellämainitulla kin kalliiden laitosten vuotuista käyttöä voi-
18044: reitillä 3 478 matkustajaa. Kun mainitut taisiin lisätä lentoliikenteen avulla.
18045: luvut koskevat Itä-Lappia, jossa asutus on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18046: paljon harvempaa sekä matkailijoiden määrä nioittaen,
18047: huomattavasti pienempi kuin Länsi-Lapissa,
18048: ei voi olla epäilystäkään siitä, etteikö lento- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18049: liikenteen järjestäminen Länsi-Lappiin kan- tulo- ja menoarvioon 1.5 mt'ljoonaa
18050: nattaisi. Länsi-Lapissa on jatkuvasti lisään- markkaa lentokentän paikan tutki-
18051: tynyt niin talvi- kuin kesämatkailukin, sillä mista varten Kolarin tai Muonion
18052: sen erinomaiset matkailukohteet ja hyvät kuntien alueella Länsi-Lapissa.
18053: tieyhteydet ovat tehneet tämän mahdolliseksi.
18054: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
18055:
18056: Markus Niskala. Eemil Partanen.
18057: Yrjö Hautala. Niilo Ryhtä.
18058: Eeli Erkkilä. Erkki Koivisto.
18059: 1383
18060:
18061: IV,563. - Rah.al. N: o 392.
18062:
18063:
18064:
18065:
18066: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän lento-
18067: kentän kunnostamiseksi.
18068:
18069:
18070: E d u s k u n n a ll e.
18071:
18072: Sodankylään rakennettiin ennen sotia tokentällä olisi tämän pohjoisen lentoreitin
18073: lentokenttä, mutta sen kunto ja mittasuh- yhtenä välilaskupaikkana huomattava merki-
18074: teet eivät nykyisellään täytä kotimaan lii- tys alueen paikalliselle liikenteelle, minkä
18075: kenteessä yleisimmin käytetyillä lentokoneilla lisäksi se olisi omiaan helpottamaan Pohjois-
18076: harjoitettavan liikenteen vaatimuksia. Ken- Suomeen suuntautuvaa matkailuliikennettä.
18077: tällä olevan pohjois-eteläsuuntaisen kiitotien Kun nykyiseen lentoreittiin sisältyvä Rova-
18078: pituus on vain 900 m, joten sitä edellä olevat niemen-Ivalon väli on linnuntietä n. 250
18079: näkökohdat huomioonottaen, olisi jatkettava km, olisi Sodankylän lentokentällä myös lii-
18080: n. 500 metrillä. Työ onkin verrattain hel- kenneturvallisuussyistä, erikoisesti huomioon
18081: posti suoritettavissa, koska kenttä eteläreu- ottaen Lapissa vallitsevat maasto- ja ilmasto-
18082: naltaan rajoittuu maastoon, joka tasaisuu- olosuhteet, ensiarvoisen tärkeä merkitys tä-
18083: tensa ja kantavuutensa puolesta on tarkoi- män reittiosuuden välilasku- ja pakkolasku-
18084: tukseen erikoisen hyvin sopivaa. paikkana.
18085: Kun Helsingin-Rovaniemen lentolinjaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18086: kesällä 1955 kokeeksi jatkettiin edelleen I va-
18087: loon saakka, ovat liikenteestä saadut koke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18088: mukset osoittautuneet niin edullisiksi, että tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
18089: liikennettä on tämän jälkeen jatkettu ympä- kan määrärahan Sodankylän lentoken-
18090: rivuotisena. Kunnostettuna Sodankylän Ien- tän liikennekuntoon saattamiseksi.
18091: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
18092:
18093: Erkki Koivisto. Markus Niskala.
18094: J. F. Pöykkö. Niilo Ryhtä.
18095: Toivo Friman. M. 0. Lahtela.
18096: Vilho Väyrynen.
18097: 1384
18098:
18099: IV,564. - Rah.al. N:o 393.
18100:
18101:
18102:
18103:
18104: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten kou-
18105: lujen rakennustöitä varten.
18106:
18107:
18108: E d u s k u n n a 11 e. ·
18109:
18110: Koulutoimen eri tahojen edustajat ovat taan yhtä ammattikoulua koskevat maara-
18111: viime aikoina useissa yhteyksissä esittäneet rahat, olisi syytä, että eduskunta huolelli-
18112: käsityksenään, että nykyhetken tärkein ja sesti tarkistaisi nuorisomme tulevaisuutta
18113: kiireisin koulupoliittinen uudistustoimenpide tarkoittavat koulutoimenpiteet.
18114: olisi ammatillisten kouluolojen nopea lisää- Edellä sanottuun viitaten allekirjoittaneet
18115: minen ja tarkoituksenmukainen laajentami- pitävät tarpeellisena, että Eduskunta lisäisi
18116: nen sekä tällä tavoin nuorisolle tarjotun 20 Pl. II luvun 45 momentille siirtomäärä-
18117: suuriarvoisen koulutien avaaminen. Edus- rahana seuraavat ammattikoulutusta tarkoit-
18118: kunta on useaan otteeseen ilmaissut tästä tavat määrärahat:
18119: asiasta kannatuksensa ja kehoittanut valtio-
18120: neuvostoa ryhtymään toimenpiteisiin teknil- Lapin keskusammattikoulun II rakennus-
18121: listen alojen ammattiopetuksen laajentami- vaiheen rakentaminen, tilavuus 36 000 m3,
18122: seksi nykyisestään. Hallitus on laatinut kustannusarvio 350 milj. markkaa;
18123: suunnitelman ammattiopetusolojemme pa- Pohjois-Karjalan Keskusammattikoulun
18124: rantamiseksi ja antanut sitä koskevan esi- työpajarakennuksen rakentaminen, noin
18125: tyksen valtion tulo- ja menorvioesityksen 20 000 m3, kustannusarvio 125 milj. mark-
18126: yhteydessä. kaa;
18127: Hallituksen esitys tulo- ja menoarvioksi Keski-Suomen keskusammattikoulun kurssi-
18128: vuodelle 1958 sisältää tässä suhteessa odotta- työpajan rakentaminen, noin 18 200 m3, kus-
18129: mattoman vähän. Momentilla, jossa esitetään tannusarvio noin 120 milj. markkaa;
18130: valtion huonerakennustöihin varattavaksi yh-
18131: teensä 3.3 miljardia markkaa, ei ole esitetty Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun
18132: näitä varoja käytettäväksi ensisijaisesti I rakennusvaiheen rakentaminen, n. 33 000
18133: kuin yhden valtion keskusammattikoulun m3, kustannusarvio 352 500 000 markkaa;
18134: rakennuslaajennukseen. Sen sijaan on sa- Kuuromykkäin ammattikoulun (Turku)
18135: massa momentissa lueteltu 10 opetus- ensimmäisen rakennusvaiheen rakentaminen,
18136: ministeriön ja 7 maataloushallituksen alai- noin 16 000 m3, kustannusarvio n. 144 milj.'
18137: sen koulurakennushankkeen toteuttamista, markkaa;
18138: joista jokainen sinänsä on luonnollisesti Rovaniemen kauppaoppilaitoksen lisä-
18139: kiireellinen ja tärkeä ja kaikin puolin puo- rakennuksen rakentaminen, n. 9 000 m3,
18140: lustettavissa. Tiedossamme on että valtion kustannusarvio 56 900 000 markkaa; sekä
18141: keskusammattikoulujen uudisrakennusten
18142: suunnitelmat ovat siinä vaiheessa, että näissä Kainuun keskusammattikoulun rakentami-
18143: voitaisiin jo kevättalvella 1958 ja saman nen, n. 38 000 m3, kustannusarvio 480 milj.
18144: vuoden loppupuolella ryhtyä toimeenpane- markkaa.
18145: maan rakennustyöt, jotka merkitsisivät mo- Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty,
18146: nien satojen uusien nuorten ammattikoulu- ehdotamme,
18147: tuksen järjestämistä.
18148: Koska hallituksen esityksessä 20 Pl. asian- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18149: omaisen luvun kohdalla on esitetty ainoas- tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
18150: IV,564. - Turunen ym. 1385
18151:
18152: 45 momentille yhteensä 1 500 000 000 luvun 1 momentilta voitaisiin vähen-
18153: markkaa ammatillisten koulujen ra- tää vastaavan suuruinen määräraha.
18154: kennustöitä varten, jolloin 20 Pl. IV
18155: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
18156:
18157: Varma K. Turunen. Laura Brander-Wallin. Irma Rosnell.
18158: Arvi Turkka. Kalle Matilainen. Eino Roine.
18159: Juho Karvonen. Kalle Jokinen. Pentti Liedes.
18160: Rafael Paasio. Tyyne Paasivuori. Veikko Kokkola.
18161: Otto Muikku. Erkki W. Mohell. Lauri Järvi.
18162: Yrjö Murto. Eetu Karjalainen. Vilho Väyrynen.
18163: Niilo Honkala. Sulo Hostila. Pauli Puhakka.
18164: 1386
18165:
18166: IV,565. - Ra.h.al. N: o 394.
18167:
18168:
18169:
18170:
18171: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
18172: suomenkielisen keskusammattikoulun rakennustöiden aloit-
18173: tamiseksi Seinäjoen kauppalassa.
18174:
18175:
18176: E d u s k u n n a :ll e.
18177:
18178: Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen keskus- kesällä 1956 on rakennushallituksen toimesta
18179: ammattikoulun perustamista on ehdotettu jo tehty arkkitehtisopimus tuon suunnitelman
18180: v. 1947 laaditussa ammattikasvatuksen kehit- pohjalla. Ensimmäisen rakennusvaiheen osuu-
18181: tämisen 10-vuotissuunnitelmassa. Kuntien delta piirustuks~t valmistuvat marraskuun 15
18182: edustajien ryhdyttyä kiinteästi vaatimaan päivään mennessä, joten rakennustyöt voitai-
18183: keskusammattikoulun perustamista, josta siin aloittaa piirustuksien puolesta vaikka
18184: myöskin eduskunta on lausunut toivomuksen, tämän syksyn aikana.
18185: myönnettiin vuoden 1954 tulo- ja menoar- Koska kysymyksessä on 'laaja maaseutu-
18186: viossa 2 milj. markan määräraha sanotun alue, jolla jatkuvasti esiintyy ammattitaitoi-
18187: koulun suunnittelutyötä varten. Sen lisäksi sen työvoiman puutetta ja jossa väestön lisä-
18188: Seinäjoen kauppala myönsi samaan tarkoi- kasvun sijoittaminen tuottaa voittamattomia
18189: tukseen myös 2 milj. markkaa. Keväällä vaikeuksia, olisi koulun rakennustyöt saatava
18190: 19'54 kauppa- ja teollisuusministeriön toi- pikaisesti alkuun.
18191: mesta asete.ttu suunnittelutoimikunta jätti Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
18192: 29. 1. 1955 ministeriölle yksityiskohtaisen sessä vuodelle. 1958 ei ole ehdotettu Etelä-
18193: suunnitelman koulun kokoonpanosta ja sen Pohjanmaan suomenkielisen keskusammatti-
18194: rakennustarpeesta, jossa noin 500 oppilasta koulun rakennustöiden aloittamiseksi määrä-
18195: käsittävät varsinaiset koulutilat on arvioitu rahaa, niin edellä esitetyn perusteella ehdo-
18196: 47 000 m3:ksi. tamme kunnioittavasti,
18197: Valtioneuvosto on 14. 9. 1955 oikeuttanut
18198: kauppa- ja teollisuusministeriön vastaanotta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18199: maan Seinäjoen kauppalan sanotulle koululle tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mark-
18200: lahjoittaman 3.4 hehtaarin suuruisen tontin, kaa Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen
18201: joka tontti on varsin edullisessa paikassa. keskusammattikoulun rakennustöiden
18202: Valtion rakennustoimikunta on hyväksynyt aloittamiseksi Seinäjoen kauppalassa.
18203: ko. koulun rakennusohjelman 11. 2. 1956 ja
18204: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
18205:
18206: Väinö Tikkaoja. Impi Lukkarinen. Toivo Asvik.
18207: Mauri Seppä. Toivo Antila. Eino Uusitalo.
18208: 1387
18209:
18210: IV,566. - Rah.al. N: o 395.
18211:
18212:
18213:
18214:
18215: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuromykkäin ammat-
18216: tikoulun rakennustöiden aloittamiseksi.
18217:
18218:
18219: E d u s k u n n a 11 e.
18220:
18221: Valtion kuuromykkäin ammattikoulu, josta Tähän asti saadut kokemukset osoittavat,
18222: laki on annettu 22 päivänä joulukuuta 1944 että kuuroille annettu ammattiopetus tuot-
18223: ja asetus 1 päivänä heinäkuuta 1948, aloitti taa yleensä hyvät tulokset, sillä kuurot ovat
18224: toimintansa Turussa 1 päivänä syyskuuta tavallisimmin ahkeria ja taitavia työnteki-
18225: 1948. Koululla ei ole toistaiseksi minkään- jöitä, joiden keskuudessa ei juuri esiinny
18226: laisia omia tiloja, vaan teorianopetus tapah- työttömyyttä. Mutta s~llaiset kuurot, jotka
18227: tuu epämukavissa vuokrahuoneistoissa ja eivät ole saaneet ammattiopetusta, ovat
18228: työnopetus satunnaisesti sovituissa työpai- yleensä kodin tai yhteiskunnan rasituksena,
18229: koissa, joissa työolosuhteet ovat useasti vai- sillä he voivat saada korkeintaan satunnai-
18230: keat ja ohjaus puutteellista. Pätevien opet- sia töitä.
18231: tajien saanti tällaisissa olosuhteissa toimi- Edellä selostetuista syistä kuuromykkäin
18232: vaan kouluun on luonnol'lisesti vaikeata, ammattikoululle olisi saatava oma koulutalo
18233: koska opettajat eivät halua erikoistua kuu- ja oppilaskoti. Laaditun suunnitelman mu-
18234: rojen opettajiksi, elleivät kouluolot ole hy- kaan yhteislattiapinta-ala tulisi olemaan n.
18235: vät, sillä kuurojen opetus on sinänsä paljon 4 500 m2 ja tilavuus n. 18 000 m3. Raken-
18236: raskaampaa kuin kuulevien. nusten hinta tulisi olemaan. n. 144 000 000
18237: Tämän koulun oppilaille on hankittava mk.
18238: asunnot koulun toimesta, joten olisi valtiolle Eduskunta hyväksyi jo vuoden 1957 bud-
18239: edullisempaa ja koulun järjestykselle ja jettiin 10 miljoonan markan suuruisen mää-
18240: oppilaille hyödyksi, jos koululla olisi oma rärahan rakennustöiden aloittamista varten,
18241: oppilaskoti. mutta hallitus jätti vahvistamatta mainitun
18242: Turun kaupunki on lahjoittanut koulua ja määrärahan.
18243: oppilaskotia varten tontin ja rakennusten Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18244: suunnitelmat on 'laadittu v. 1956 myönnetyn ehdotamme,
18245: 2 000 000 markan määrärahan avulla (20 Pl.
18246: II: 58). että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18247: Tähän kouluun pyrkijöitä on ollut vuosit- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
18248: tain n. 50, joista kouluun on voitu ottaa kohdalle uudelle momentille 74 mil-
18249: vaikeiden opetusolosuhteiden tähden vain n. joonan markan määrärahan kuuro-
18250: kolmannes, vaikka suurin osa pyrkijöistä on mykkäin ammattikoulun rakentamisen
18251: köyhistä kodeista tai jopa kodittomiakin. aloittamista varten.
18252: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
18253:
18254: Paavo Aitio. Kaino Haapanen.
18255: Eino Roine. Leo Suonpää.
18256: Usko Seppi. Toivo Asvik.
18257: Toivo Friman. Judit Nederström-Lunden.
18258: 1388
18259:
18260: IV,567. - Rah.al. N:o 396.
18261:
18262:
18263:
18264:
18265: Asvik ym.: Määrär·ahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen
18266: rakentamista varten Vaasaan.
18267:
18268:
18269: E d u s k u n n a 11 e.
18270:
18271: Lapsiha1vauksen hoidossa on tärkeätä tau- asuntoalueelta. Laitos tulisi olemaan n. 7 000
18272: tiin sairastuneiden ja halvaantuneiden kun- ms: n suuruinen ja n. 50 hoitopaikkaa käsit-
18273: touttamishoidon järjestäminen. Lapsihal- tävä. Tarvittavilla hoitovälineillä varustet-
18274: vausepidemioiden seurauksena on maassamme tuna se tulisi maksamaan yhteensä n. 50-
18275: n. 600-700 henkilöä, jotka pitäisi kiireelli- 60 milj. markkaa.
18276: sesti saada kuntouttamishoitoon. Hoitopai- Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra-
18277: koista on kuitenkin erittäin suuri puute, kentaminen olisi omiaan osaltaan poistamaan
18278: sillä maassamme on vain yksi 70-paikkainen erään suuren puutteen maamme sairaala-
18279: kuntouttamislaitos. Tämän vuoksi hoitopaik- järjestelmässä ja koska laitos saataisiin ra-
18280: koja pitäisi välttämättä ja kiireellisesti saada kennetuksi invalidijärjestön toimesta, olisi
18281: lisää, sitäkin suuremmalla syyllä, koska kun- valtiolla mielestämme täysi syy tukea mai-
18282: touttamislaitokset eivät palvelisi vain lapsi- nitun, koko kansan terveydelle ja työkyvyn
18283: halvauksen, vaan myös muiden sairauksien, säilyttämiselle ensiarvoisen tärkeän laitoksen
18284: mm. teollisuuden työtapaturmien uhrien jäl- aikaansaamista myöntämällä sen rakennus-
18285: kihoitoa ja kuntouttamista. kustannusten peittämiseksi valtionavustusta.
18286: Vaasan kaupunki sijaitsee vanhan lapsi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
18287: halvausepidemia-alueen keskuksessa. Kau-
18288: punki olisikin erittäin sopiva kuntouttamis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18289: laitoksen sijoituspaikaksi lähinnä rannikko- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
18290: seudun ja Pohjois-Suomen kuntouttamislai- kan suuruisen määrärahan kuntoutta-
18291: toksen tarvetta silmällä pitäen. Vaasan kau- mislaitoksen rakentamisen aloittamista
18292: punki on varannut kuntouttamislaitosta var- varten Vaasan kaupunkiin.
18293: ten tarvittavan alueen Korkeamäen uudelta
18294: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
18295:
18296: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
18297: 1389
18298:
18299: IV,568. - Rah.al. N:o 397.
18300:
18301:
18302:
18303:
18304: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja viras-
18305: totalon rakennussuunnitelman ja piirustusten tekoa varten
18306: Karkkilan kauppalaan.
18307:
18308:
18309: E d u s k u n n a ll e.
18310:
18311: Karkkilan kauppalassa sijaitseva postitoi- Nykyisen postitalon tontti soveltuisi erino-
18312: misto, joka raJkennettiin v. 1923, ei enää vas- maisesti tähän tarkoitukseen. Suunnittelussa
18313: taa tälle toimipaikalle. asetettavia vaatimuk- tulisi ottaa huomioon, paitsi postin ja vero-
18314: sia. Laajentunut postisiirto- ym. toiminta piirin tarvitsemat huoneistotilat, myös val-
18315: vaatisivat välttämättä lisätiloja. Kun tämän tion muiden virastotilojen tarve Karkkilassa
18316: :lisäksi valtion veropiiri, joka käsittää Kark- ja lähiympäristössä.
18317: kilan kauppalan, Pyhäjärven (U.l.), Vihdin Hankkeen toteuttamiselle olisi välttämä-
18318: sekä Pusulan kunnat, sijaitsee vuokrahuoneis- töntä, että pikaisesti laadittaisiin suunnitel-
18319: tossa, olisi yhdistetyn posti- ja virastotalon mat ja tehtäisiin piirustukse.t.
18320: rakentaminen Karkkilan kauppalaan aiheel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18321: lista.
18322: Mitä veropiirin sijaintiin tulee, muodostaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18323: Karkkilan kauppala tässä suhteessa !keski- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
18324: pisteen, jonka merkitystä uudet maantieyh- määrärahan Karkkilan kauppalaan ra-
18325: teydet ja lisääntyvä henkilöliikenne lähikun- kennettavan yhdistetyn posti- ja viras-
18326: nista Karkkilaan vielä täydentävät. Veropii- totalon rakennussuunnitelman ja pii-
18327: rin tarvitsemien toimistotilojen sijoittaminen rustusten tekoa varten.
18328: sinne tuntuu niin ollen luonnolliselta.
18329: Helsingis'3ä 1 päivänä lokakuuta 1957.
18330:
18331: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg.
18332: Unto Suominen.
18333:
18334:
18335:
18336:
18337: 53 E 815/57
18338: 1390
18339:
18340: IV,569. - Rah.a.L N: o 398.
18341:
18342:
18343:
18344:
18345: Käkelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan virastota-
18346: lon rakentamiseksi.
18347:
18348:
18349: E d u s k u n n a 11 e.
18350:
18351: Haminaan on pitemmän aikaa suunniteltu tässäkin suhteessa työt saatava käyntiin.
18352: virastotaloa. Sisäasiainministeriö, posti- ja Kun valtion huonerakennusmomentissa ei ole
18353: lennätinhallitus ja valtiovarainministeriö yhtään Kymen läänin alueella olevaa työ-
18354: ovat hyväksyneet omat tilavuutensa. Pää- kohdetta, ehdotamme kunnioittaen,
18355: piirustukset valmistuvat 1. 12. 1957. Ra-
18356: kennuksen kuutiotilavuudeksi on arvioitu että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18357: 13 000 m3 ja nykyisten rakennuskustannus- tulo- ja menoarvioon 140 000 000
18358: ten mukaan se tulisi maksamaan n. markkaa Haminan virastotalon raken-
18359: 140 000 000 markkaa. Kun paikkakunnalla tamista varten.
18360: on odotettavissa huomattava työttömyys, olisi
18361: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
18362:
18363: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi.
18364: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
18365: Kaarlo Kajatsalo. Heikki Hykkäälä.
18366: Veikko Kokkola. Esa Koivusilta.
18367: 1391
18368:
18369: IV,570. - Rah.al. N:o 399.
18370:
18371:
18372:
18373:
18374: Käkelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Joutsenon virasto-
18375: talon rakentamiseksi.
18376:
18377:
18378: E d u s k u n n a ll e.
18379:
18380: Joutsenon virastotalon rakentamiseksi on milj. markkaa. Kunta on lahjoittanut ton-
18381: useamman vuoden aikana tehty suunnitel- tin, eikä ole olemassa mitään esteitä töiden
18382: mia ja piirustuksia. Nyttemmin on raken- aloittamiseen nähden. Paikkakunta on työl-
18383: nustyön kehittämisessä päästy niin pitkälle, lisyystilanteessa huomioitu I luokkaan kuu-
18384: että on voitu määritellä, mitä rakennukseen luvaksi, joten tässäkin suhteessa puoltaa
18385: tulee. Sisäasiainministeriö, posti- ja lennä- määrätyt näkökohdat työn aloittamista.
18386: tinhallitus sekä valtiovarainministeriö ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18387: määritelleet ne tilavuudet, jotka niille tule- nioittaen,
18388: vat. Näin on päästy rakennuksen piirtämi-
18389: seen, ja valtion huonerakennustoimikunta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18390: hyväksynyt piirustukset. Laskelmien mu- tulo- ja menoarvioon 65 000 000 mark-
18391: kaan rakennus tulee käsittämään 6 600 ms kaa Joutsenon virastotalon rakenta-
18392: ja on sen arvioitu tulevan maksamaan n. 65 mista varten.
18393: Helsingissä 4 päivänä Jokakuuta 1957.
18394:
18395: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi.
18396: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
18397: Kaarlo Kajatsalo. Heikki Hykkäälä.
18398: Veikko Kokkola. Ale Holopainen.
18399: 1392
18400:
18401: IV,571. - Rab.al. N: o 400.
18402:
18403:
18404:
18405:
18406: Matilainen ym.: -Määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
18407: talon rakentamiseksi Imatran kauppalaan.
18408:
18409:
18410: E d u s k u n n a 11 e.
18411:
18412: Imatran kauppala on kymmenen vuotta rastotaJo Imatran kauppalassa on välttämä-
18413: vanha. Tänä aikana on ikauppala rakentanut tön ja kiireellinen.
18414: useita kansakouluja, terveystaloja, vanhain- Valtiolla on rakennusta varten varattu
18415: kodin, lastenkodin sekä paljon muuta, mutta tontti, mikä sijaitsee Imatran keskustassa.
18416: Imatralla on suuri puutteellisuus siinä, että Rakennuksen alustavat luonnokset on vaJ-
18417: täällä ei ole virastotaloa. Valtion verotoimisto miina. Kun Imatran kauppalassa on laaja
18418: sijaitsee parakissa, tuomariarkisto sijaitsee 8 työttömyys, olisi siinäkin suhteessa asia kii-
18419: kilometrin päässä Imatran keskuksesta, Im- reellinen.
18420: molanjärven rannalla tuomarin yksityisasun- Edellä esite.tyn perusteella kunnioittaen
18421: ilossa. Käräjähuoneistoa ei ole olemassakaan. ehdotamme,
18422: Käräjät on istuttava vuokrahuoneissa, mil-
18423: loin mistäkin huoneet saa. Poliisilaitos kärsii että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18424: myös huonetilan pulaa. tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
18425: Tässä on suurimpia epä:kohtia mainittu, kan suuruisen määrärahan käytettä-
18426: mutta ne jo mielestämme osoittavat, että vi- väksi valtion virastotalon rakentami-
18427: seksi Imatran kauppalaan.
18428: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
18429:
18430: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
18431: Matti Miikki. Valto Käkelä.
18432: 1393
18433:
18434: IV,572. - Ra.h.al N: o 401.
18435:
18436:
18437:
18438:
18439: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Someron virasto-
18440: talon suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseen.
18441:
18442:
18443: E d u s k u n n a ll e.
18444:
18445: Somerolla toimivat useat valtion virastot Viime vuosina on Häme ja erikoisesti· Lou-
18446: hajallaan, ahtaissa ja puutteellisissa olosuh- nais-Häme jääneet lapsipuolen asemaan vai~
18447: teissa. Näin ollen olisi paikkakunnalle kii· tion vakinaisia työmäärärahoja jaettaessa.
18448: reellisesti aikaansaatava virastotalo, johon Tämä on osittain ollut syynä siihen, että
18449: sijoitettaisiin posti, verotoimisto, nimismie- työttömyys on eräissä Lounais-Hämeen kun•
18450: hen kanslia ja mahdollisesti muitakin toi- nissa, kuten Somerollakin, muodostunut erit•
18451: mistotiloja tarvitsevia virastoja. Virastota- täin vaikeaksi. Hallituksen laiminlyöntejä
18452: loa varten on Someron kunta lahjoittanut edes vähäiseltä osaltaan korJaisi se, että So·
18453: keskustasta arvokkaan ja tarkoitukseen hy- meron virastotalon suunnittelu ja rakennus-
18454: vin sopivan tontin. Valtion puolesta on työt pantaisiin kiireellisesti alulle. Töiden
18455: tontti vastaanotettu ja samalla hyväksytty aloittamiseksi pitäisi osoittaa vähintään 10
18456: lahjoitukseen sisältyvä ehto, että mainittu milj. markkaa; ja jos työttömyystilanne kun-
18457: virastotalo rakennetaan 5 vuoden aikana. nassa tulee erittäin vaikeaksi, olisi hallituk-
18458: Lahjoituskirjan allekirjoittamisesta on jo ku- sella sen lisäksi mahdollisuus käyttää tar-
18459: lunut 3 vuotta, joten rakennuksen suunnit- koitukseen työttömyysmäärärahoja.
18460: teluun ja rakennustöiden aloittamiseen pi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18461: täisi kiireellisesti ryhtyä.
18462: Rakennustöiden kiireellistä aloittamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18463: puoltaa, paitsi valtion antama sitoumus ja tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
18464: valtion virastojen puutteelliset olosuhteet, uudelle momentille 10 000 000 markan
18465: myös se, että Somerolla vallitsee talvisin määrärahan Someron virastotalon
18466: melkoinen työttömyys. Erityisen ankarasti suunnittelu- ja rakennustöiden aloitta-
18467: tämä työttömyys on kohdistunut rakennus- miseksi.
18468: työväkeen.
18469: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
18470:
18471: Kaino Haapanen. Hemming Lindqvist. Eino Kilpi.
18472: 1394
18473:
18474: IV,573.- Rah.al. N:o 402.
18475:
18476:
18477:
18478:
18479: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon rakenta-
18480: miseksi Parikkalaan.
18481:
18482:
18483: E d u s k u n n a 11 e.
18484:
18485: Parikkalassa ei valtiolla ole virastotiloja joihin ei voi Parikkalan työttömiä lähettää,
18486: omassa kiinteimistössään. Sen vuoksi sisä- olisi mitä tärkeintä saada Parikkalassa mai-
18487: asiainministeriö, posti" ja lennätinhallitus ja nittu virastorakennus työn alle.
18488: valtiovarainministeriö ovat tehneet suunni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18489: telman oman virastotalon rakentamiseksi. nioittaen,
18490: Nyttemmin on ohjelma lyöty lukkoon ja
18491: ministeriöt ovat hyväksyneet piirustukset. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18492: Rakennuskuutiotilavuudeksi on arvioitu tulo- ja menoarvioon 85 000 000 mark-
18493: 7000 m3 ja kustannusarvioksi 85 000 000 kaa virastotalon rakentamiseksi Pa-
18494: markkaa. Kun Lappeenrannassa, Joutsenossa rikkalaan.
18495: ja Imatralla on suuret työttömyyskohteet,
18496: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
18497:
18498: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi.
18499: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
18500: Kaarlo Kajatsalo. Heikki Hykkäälä.
18501: Veikko Kokkola. Ale Holopainen.
18502: 1395
18503:
18504: IV,574. - B.ah.al. N:o 403.
18505:
18506:
18507:
18508:
18509: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liperin virasto-
18510: talon suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseen.
18511:
18512:
18513: E d u s k u n n a ll e.
18514:
18515: Liperin kirkonkylässä, joka edustaa laa- lämpimiä koppeja, mutta ne useinkin sun-
18516: jan, vesien rikkoman, asukasluvultaan lähes nutai- tai juhlailtoina tarvitaan tämän asu-
18517: neljäntoistatuhannen asukkaan pitäjäkes- tustiheytymän omaan tarpeeseen.
18518: kusta ja joka on samalla Savonrannan Nämä vaikeudet huomioonottaen päätti
18519: kautta Joensuusta Savonlinnaan suuntautu- Liperin kunnanvaltuusto viime keväänä yk-
18520: van, parasta-aikaa suunnitteluvaiheessa olevan simielisellä päätöksellään tarjota valtiolle
18521: pikatien eräs vilkkaimmista solmukohdista, vapaasti virastotalon paikan sopivaksi kat-
18522: on jo pitemmän ajan kaivattu virastotaloa. sotulta tontilta Liperin asemakaava-alueelta.
18523: Tämä virastojen ahtaus ja puutteellisuus on Samoin sijoitti va:ltuusto viime kuun ko-
18524: tullut yhäkin huutavammaksi sen jälkeen, kouksessaan tämän virastotalon rakentamis-
18525: kun valtion ja Irunnan verotoimet tämän kysymyksen siihen työllisyysohjelmaan, jota
18526: vuoden alusta lukien yhdistettiin. Varsin kunnanvaltuusto · valtion työllisyyselimille
18527: vaikeana tämä puute esiintyy poliisitoimen · suosittelee rakennustyöläisten työnsaannin
18528: hoitamisessa, kun pitäjän nimismiehelle ei helpottamiseksi.
18529: ole ollut tarjottavissa virka-asuntoa. Samoin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18530: ei poliisitoimessa tarvittavia pidätettyjen
18531: säilyttämistä varten varattuja putkia ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18532: Joensuuta lähempänä, jos nyt ei oteta lu- tulo- ja menoarvioon 10 mfljoonan
18533: kuun joitakin ,lammasaitoja" tai muita sel- markan määrärahan Liperin virasto-
18534: laisia, joissa mm. maatalousnäyttelyn aikana talon suunnittelu- ja rakennustöiden
18535: oli pidiitettyjä säilytettävä. Viinijärven aloittamiseksi.
18536: keskuksessa on kyllä palotalossa muutamia
18537: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
18538:
18539: Ale Holopainen. M. Honkavaara.
18540: 1396
18541:
18542: IV,575. - Fin.mot. N: o 404.
18543:
18544:
18545:
18546:
18547: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för utvidg-
18548: ning ock fördjupning av Svartån i Karis.
18549:
18550:
18551: Till Riksdagen.
18552:
18553: I Karis landskommun ligger den vid- sålunda till alla delar klart. Engligt detta
18554: sträckta Kyrksjön. Sjöns utlopp genom borde 18 600 m3 jord och stenar grävas bort
18555: Svartån förmår emellertid inte vårtid till- ur Svartån vid den gamla landsvägsbron i
18556: räckligt snabbt föra bort smältvattenmas- Karis. Enligt kostnadsförslaget, uppgjort
18557: sorna, varigenom regelbundna översvämnin- 1950, skulle härtill åtgå 22 miljoner mark~
18558: gar av odlingsmarkerna kring Kyrksjön för- vilken summa staten borde ställa till för•
18559: orsakas. över 400 ha goda åkrar och ängs- fogande åt nämnda sjösänkningsbolag som
18560: marker ligger sålunda varje vår till långt långfristigt lån med låg ränta.
18561: in på sommaren vattendränkta till stor skada Hänvisande till ovanstående föreslår un-
18562: för de 52 jordbrukare, vilka har sina ägor dertecknade,
18563: i närheten av sjön.
18564: För att råda bot på ovannämnda miss- att Riksdagen i statsförslaget för
18565: förhållande borde en reglering av sjön fås år 1958 måtte upptaga ett anslag på;
18566: till stånd. Ett sjösänkningsbolag, samman- 22 miljoner mark att ges som lång-
18567: satt av representanter för jordägarna och fr~tigt lån med låg ränta för utvidg-
18568: övriga intressenter, har redan i över 25 års ning ock fördjupning av Svartån vid
18569: tid arbetat med denna uppgift. Projektet är den gamla landsvägsbron i Karis.
18570: Helsingfors den 3 oktober 1957.
18571:
18572: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
18573: 1397
18574:
18575: IV,575. - Rah.al. N: o 404.
18576: Suomennos.
18577:
18578:
18579:
18580:
18581: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustionjoen
18582: leventämistä ja syventämistä varten Karjaalla.
18583:
18584:
18585: E d u s k u n n a 11 e.
18586:
18587: Karjaan maalaiskunnassa on laaja Kyrk- 18 600 ms maata ja kiviä kaivettava Mustion-
18588: SJOn mmmen Jarvi. Sen lasku Mustion- joesta vanhan maantiesillan luona Karjaalla.
18589: joessa ei kuitenkaan voi kevätaikaan kuljet- Vuonna 1950 laaditun kustannusarvion mu-
18590: taa riittävän nopeasti sulamisen aiheuttamia kaan menisi tähän 22 miljoonaa markkaa,
18591: vesimääriä, mistä on seurauksena säännölli- mikä summa valtion olisi asetettava mami-
18592: sesti uusiutuva tulviminen Kyrksjön-järven tun järvenlaskuyhtiön käytettäväksi pitkä-
18593: ympärillä olevilla viljelysmailla. Yli 400 ha aikaisena halpakorkoisena lainana.
18594: hyvää peltoa ja niittymaata on siten joka Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
18595: kevät vettyneenä pitkälle kesään suureksi ehdottavat,
18596: vahingoksi niille 52 maanviljelijälle, joilla on
18597: tiluksensa järven läheisyydessä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18598: Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi tulo- ja menoarvioon 22 miljoonan
18599: olisi saatava aikaan järven säännöstely. markan määrärahan annettavaksi pit-
18600: Maanomistajien ja muiden asiassa osallisten käaikaisena halpakorkoisena lainana
18601: edustajien muodostama järvenlaskuyhtiö on Mustionjoen leventämistä ja syventä-
18602: jo yli 25 vuoden ajan työskennellyt tämän mistä varten vanhan maantiesillan
18603: tehtävän parissa. Suunnitelma on siten jo luona Karjaalla.
18604: kaikilta osiltaan selvä. Sen mukaan olisi
18605: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
18606:
18607: Gösta. Rosenberg. Rainer Virtanen.
18608:
18609:
18610:
18611:
18612: 54 E 815/57
18613: 1398
18614:
18615: IV,576. - Rah.al. N: o 405.
18616:
18617:
18618:
18619:
18620: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta Alasjärven vesijättö-
18621: alueen kuivatustöiden aloittamiseksi.
18622:
18623:
18624: E d u s k u n n a ll e.
18625:
18626: Muurlan ja Uskelan pitäjien alueilla ole- vat jälleen tulvavesien valtaan tuhoutuen
18627: van Alasjärven vesijättöalueen kuivatus- sato täydellisesti. Tämä on merkinnyt alueen
18628: suunnitelma on ollut vireillä jo useita vuo- viljelijäväestölle jatkuvasti huomattavia ta-
18629: sia, mutta varojen puutteen vuoksi sitä ei ole loudellisia menetyksiä. Tilanne tulee muo-
18630: saatu toteutetuksi. dostumaankin mainitulla alueella vuosi vuo-
18631: Turun maanviljelysinsinööripiirin ja mai- delta yhä vaikeammaksi, sillä tulvavesi kul-
18632: nitun vesijättöalueen osakkaiden toimesta on jettaa mukanaan liejua, joka täyttää alueen
18633: laadittu täydellinen kuivatussuunnitelma ja halki virtaavan joenuoman täydellisesti.
18634: kustannusarvio useaan eri kertaan. Viimeksi Alueen viljelijäväestö on perustanut per-
18635: hyväksytty kustannusarvio on päättynyt n. kausyhtiön kuivaushankkeen edistämiseksi,
18636: 100 milj. markkaan. Tämän kustannusarvion mutta on luonnollista, ettei yhtiö pysty ra-
18637: edellyttämä kuivatussuunnitelma tulisi mer- hoituspuolta järjestämään ilman yhteiskun-
18638: kitsemään 339 ha uutta ensiluokkaista pel- nan taloudellista tukea. Näin ollen ja koska
18639: toa, 240 ha niittymaata ja lisäksi vesiniittyä. kysymyksessä on yhteiskunnan etujen mu-
18640: Perkaussuunnitelman mukaan on peratta- kainen suunnitelma, on paikallaan, että val-
18641: vista kohdista poistettava 14 700 m3 kalliota tiovalta vihdoinkin taloudellisesti osallistuu
18642: ja n. 250 000 ms irtomaata. hankkeen toteuttamiseen.
18643: Kuivatuksen kautta saataisiin huomatta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18644: vasti lisämaata monelle, mainittuja veden
18645: vaivaamia alueita omistavalle. Kuluneiden että Eduskuwta ottaisi vuoden 1958
18646: vuosien aikana on näille alueille asutettu tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18647: useita siirtolaisperheitä, jotka, samoin kuin kan määrärahan Muurlan ja Uskelan
18648: alueen entisetkin viljelijät, joutuvat kär- pitäjissä olevan Alasjärven vesijättö-
18649: simään tulvavesistä huomattavasti. Esi- alueen kuivatustöiden aloittamista var-
18650: merkiksi keväällä vuonna 1956 ja kuluvan ten.
18651: vuoden kesällä laajat viljelysalueet joutui-
18652: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
18653:
18654: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
18655: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
18656: 1399
18657:
18658: IV,577. - Rah.al. N:o 406.
18659:
18660:
18661:
18662:
18663: Pusa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Vanajan ve-
18664: sistön Lempäälässä suoritettavia uudisrakennus- ja per-
18665: kaustöitä varten.
18666:
18667:
18668: E d u s k u n n a ll e.
18669:
18670: Vuoden 1958 talousarvioehdotukseen on siin muua:lle, niin nousisivat sen rakennus-
18671: otettu 50 000 000 markan määräraha Vana- kustannukset olosuhteista johtuen 750-1 200
18672: javesistön tulvasta johtuvien uudisrakennus- milj. markkaan. Ne ovat siis suuremmat
18673: ja perkaustöiden suorittamista varten. Tätä kuin koko Vanajavesistön perkaustöiden
18674: määrärahaa on pidettävä riittämättömänä. kustannukset.
18675: Onhan suoritettujen tutkimusten mukaan Suurin työkohde on Lempäälän kanavan
18676: lähes puolet .vesistön tulva-alueella olevien uusiminen ja sen ympäristössä suoritettavat
18677: asutustilallisten pelloista tulvan takia vilje- työt. Jotta nämä voitaisiin tehdä nopeasti
18678: lyks~n kelpaamattomia. Harkittaessa per- ja yhtäjaksoisesti, esitämme kunnioittaen,
18679: kaustyön kiireellisyyttä on otettava huo-
18680: mioon se seikka, että perkaustyöhön sisälty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18681: vän vedensäännöstelyn ansiosta lasketaan tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
18682: vesistössä olevan uuden voimalaitoksen pysty- kan suuruisen määrärahan lisäyksenä
18683: vän tuottamaan nykyisillä koneistoilla n. Lempäälässä suoritettavia uudisraken-
18684: 25 000 000 kwh sähköä. Jos tätä suuruus- nus- ja pe1·kaustöitä varten.
18685: luokkaa oleva sähkövoima-asema rakennettai-
18686: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
18687:
18688: E. Pusa. Eino Raunio. Erkki W. Mohell.
18689: 1400
18690:
18691: IV,578. - Rah.al. N:o 407.
18692:
18693:
18694:
18695:
18696: Heikura: Määrärahan osoittamisesta Rynkäsjärven vesistön
18697: perkaushankkeen toteuttamiseksi.
18698:
18699:
18700: E d u s k u n n a 11 e.
18701:
18702: Honkajoen ja Siikaisten kuntien rajamailla tyalueet saataisiin tuottavampaan maa-
18703: on ns. Rynkästen kyläkunta, jossa on useita talouden ja metsätalouden käyttöön. Kun
18704: kymmeniä pienviljelmätiloja, joista suuri tietääksemme alueella ovat maanviljelysinsi-
18705: osa on muodostettu valtion metsämaista. nööripiirin asiantuntijat suorittaneet tutki-
18706: Tämä alue on tasankomaata, ja sieUä oleva muksia ja laatineet kustannusarviot ja kui-
18707: Rynkäsjoki, Rynkäslammin ja Sammin- vatussuunnitelmat, niin olisi Rynkäsjoen ja
18708: joen välinen alue on tulva- sekä pohjavesien Rynkäslammin vesistön perkaushanke saa-
18709: vaivaama, koska Rynkäsjoen huono veden- tava viipymättä käyntiin, sillä n. 14 km:n
18710: laskukyky on esteenä. Alueella ovat laajat pituisen jokivarren perkaus- ja kuivatustyöt
18711: viljellyt ja viljelyskelpoiset maa-alueet, jopa avaisivat vastaiselle asutukselle suurempia
18712: valtion metsämaitakin on n. 500 ha, jotka mahdollisuuksia samalla kuin siellä olevan
18713: kärsivät peruskuivatuksen puutetta. On il- vanhan asutuksen ja pienviljelijäin elinehto-
18714: man muuta selvää, että Rynkäsjoen perkaus jen paraneminen olisi ilmeinen.
18715: ja Rynkäslammin laskeminen poistaisivat Edellä olevaan viitaten saan kunnioittaen
18716: huomattavan osan niistä esteistä, jotka ehdottaa,
18717: alueen viljelijäin peltoviljelyksiä ja metsän
18718: tuottavuutta ovat rajoittaneet, aiheuttaen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18719: vesistön perkaamattomuus lisäksi tulva- ja tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
18720: hallavahinkoja vuodesta toiseen. Kun alueen markan määrärahan Honkajoen ja
18721: peruskuivatuksella aikaansaataisiin merkittä- Siikaisten kuntien alueilla olevan
18722: vän suuria työtilaisuuksia seudun työ- Rynkäsjoen ja Rynkäsjärven vesistön
18723: voimalle, niin sillä olisi suuri merkitys perkaushankkeen alulle saa-ttamista
18724: tälle alityöllisyysalueelle, puhumattakaan varten.
18725: siitä, että nähtävästi n. 1000 ha:n hyö-
18726: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
18727:
18728: Eino E. Heikura.
18729: 1401
18730:
18731: IV,579. - Ra.h.a.l. N: o 408.
18732:
18733:
18734:
18735:
18736: Heikura. ym.: Määrärahan" osoittamisesta Ristiluoman per-
18737: kaukseen Kankaanpään kunnassa.
18738:
18739:
18740: E d u s k u n n a 11 e.
18741:
18742: Kankaanpään kunnan Alahonkajoen ky- Näin ovat Ristiluoman perkaushankkeen
18743: lässä olevan Ristiluoman perkausta var- osakkaitten maat joutuneet jo useiden vuo-
18744: ten on asianomainen maanviljelysinsinööri- sien aikana tulvavesien alle. Näin siis mai-
18745: piiri tehnyt kuivatussuunnitelman kustan- nitun luoman perkausten tulokset on . myös
18746: nusarvioineen, minkä mukaisesti sen perkaus kokonaan menetetty suurine hyötyarvoineen.
18747: on aikanaan suoritettukin. Nyt kuitenkin V aitiovallan on korjattava tämä epäkohta,
18748: MHL:n mukaisen asutusalueen perustami- toimitettava uusi Ristiluoman perkaus ja
18749: nen ja sen viljelysalueitten peruskuivatus avattava sekä suurennettava luoman kokoa
18750: ja viemäröinti Ristiluoman yläpuolella San- myös yläpuolella mainitun asutusalueen li-
18751: taskylän alueella on suoritettu jälkeenpäin säämien vesimäärien mukaisesti.
18752: ja siten, että tämän alueen huomattavan suu- Edellä olevaan viitaten saamme ehdottaa,
18753: ret vesimäärät on johdettu Ristiluomaan,
18754: joka laskee vetensä Karvianjokeen. Asutus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18755: alueen hiekkapohjaisten soitten vesimäärien tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
18756: mukana on tullut suuret hiekkamäärät Ris- markan määrärahan Ristiluoman per-
18757: tiluomaan ja tukkineet vedenjuoksun. kaukseen Kankaanpään kunnassa.
18758: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
18759:
18760: Eino E. Heikura. Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä.
18761: 1402
18762:
18763: IV,580. - Rah.al. N:o 409.
18764:
18765:
18766:
18767:
18768: Heikura: Määrärahan osoittamisesta Isonkeitaan neva-alueen
18769: kuivatushankkeen alulle saattamista varten.
18770:
18771:
18772: E d u s k u n n a 11 e.
18773:
18774: Maamme väestönlisäys pakottaa huolehti- jen muodostamista varten alueeseen liity kuin
18775: maan myös maaseudun väestön toimeentulo- rajoitetussa määrin.
18776: edellytysten turvaamisesta maatalouselinkei- Näin ollen tämän alueen viljelysedellytys-
18777: non piirissä, missä elinkelpoisten viljelmien ten lähempi suunnittelu, alueen kuivatus ja
18778: luominen ja kehittäminen kuuluu nykyisen tientekoverkoston suunnittelu ja toteuttami-
18779: ja tulevan asutustyön tärkeimpiin tehtäviin. nen olisivat ajankohtaisia tehtäviä, jopa kii-
18780: Kun valtiollisen itsenäisyyden aikaisessa asu- reellisiäkin. On nimenomaan huomattava,
18781: tustyössä, kuten vuokraviljelmien itsenäistyt- että koko Honkajoen seudun viljelysedelly-
18782: tämisessä ja maanhankintalain toimeenpa- tysten parantamisesta on !kysymys. Isonkei-
18783: nossa jo kohdistettiin asutustyö yksityisten taan alueen ojitus- ja kuivatustöillä ja vas-
18784: viljelijäin maaomaisuuteen, niin tulevaisuu- taisella asutuksella parannettaisiin tilannetta
18785: den asuttamistyössä ei enää voida turvautua paljon, sillä 1 000-2 000 ha: n ojittamatto-
18786: yksityisten maanomistajain maaomaisuuden man suoalueen läheisyys on hallavaurioitten
18787: käyttöön. Sitä vastoin käsittääksemme on aikaansa-aja, joten yhteiskunnan olisi luotava
18788: valtion me.tsäalueitten asutuskelpoisten alueit- tämänkin seutukunnan maatalousväestölle
18789: ten käyttöön meillä suuremmat mahdollisuu- mahdollisuudet turvatumpaan maanviljelyk-
18790: det, koska valtion maaomistus käsittää maas- sen harjoittamiseen. Kun alue on muutenkin
18791: samme lähes 10 milj. ha. Tämän vuoksi olisi vuodesta toiseen hallan tuhojen ja menetys-
18792: valtiovallan suunniteltava ennenkaikkea vil- ten seutua, ja teollisuuslaitosten puutteessa
18793: jelyskelpoisten suoalueitten peruskuivatuksia alityöllisyysaluetta, niin Isonkeitaan ojitus-
18794: ja laadittava suunnitelmia po. alueitten ja kuivatustöitten toimeenpanolla myös seu-
18795: käyttöön lisämaina ja viljelystiloina siellä, tukunnan pienviljelijäin ja työväestön kan-
18796: missä siihen on luontaisia edellytyksiä. nalta on ensiarvoisen tärkeä merkitys, kun
18797: Tällaisena tulevana, valtion metsämaille talvitöinä:kin voitaisiin kuivatustöitä suorit-
18798: muodostettavana asutusalueena pitäisimme taa. Tietääksemme on suoviljelysyhdistys suo-
18799: Pohjois-Satakunnassa Honkajoen ja Kan- rittanut tutkimuksia alueen viljelyskelpoisuu-
18800: kaanpään kuntia käsittävän, ns. Isonkeitaan desta, joiden pohjalle alueen ojitus-, kuiva-
18801: neva-alueen, mikä sijaitsee Honkajoelta Kar- tus- sekä asutussuunnitelma voidaan ra-
18802: vialle johtavan valtamaantien kahden puolen kentaa.
18803: ja vain muutaman km: n päässä Honkajoen Edellä olevaan viitaten saan kunnioittaen
18804: kirlrolta. Kun nimenomaan Honkajoen kir- ehdottaa,
18805: konkylässä ja muualla ko. nevaan rajoittu-
18806: valla alueella on melko paljon pientiloja, että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18807: joitten lisämaan tarve viljelysmaana ym. on tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
18808: suuri, olisi Isonkeitaan asutusalueen käyttö markan määrärahan Honkajoen ja
18809: edullista lähinnä entisten, liian pienten tilo- Kankaanpään kuntien alueella olevan
18810: jen viljelysedellytysten parantamiseksi, koska Isonkeitaan kuivatushankkeen alulle
18811: suurempia valtion metsämaita ei viljelystilo- saattamista varten.
18812: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 19·57.
18813:
18814: Eino E. Heikura.
18815: 1403
18816:
18817: IV,581. - Rah.al. N: o 410.
18818:
18819:
18820:
18821:
18822: Heikura: Määrärahan osoittamisesta Majajärven ja Vuori-
18823: järven vesistön perkaushankkeen alulle saattamiseksi Par-
18824: kanon kunnassa.
18825:
18826:
18827: E d u s k u n n a 11 e.
18828:
18829: Parkanon kunnan Vuorijärven kylässä si- tuloksia. Kun perkaushanke sijaitsee lisäksi
18830: jaitseva ns. Majajärven ja Vuorijärven ve- Pohjois-Satakunnan ns. alityöUisyysalueilla,
18831: sistön perkaushanke on ollut vireillä jo yli puhuvat perkaushankkeen toimeenpanon puo-
18832: 10 v:n ajan, mutta käytännöllisiä toimenpi- lesta monet asialliset perusteet, joten valtio-
18833: teitä ei hankkeessa ole saatu. Asianomaiset vallan toimenpiteitä täällä kaivataan.
18834: perkaushankkeen osakkaat, jotka ovat suu- Edellä olevaan viitaten saan kunnioittaen
18835: relta osalta pienviljelijöitä, asutustilallisia ja ehdottaa,
18836: entisiä kruununtorppareita, ovat, samoinkuin
18837: asianomainen kuntakin, kiirehtineet hank- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18838: keen toimeenpanoa, mutta tähän saakka vielä tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
18839: tuloksetta siitä huolimatta, että perkaushank- markan määrärahan Jlajajärven ja
18840: keen hyötyalueisiin kuuluu laajoja hyviä vi:l- Vuorijärven vesistön perkaushankkeen
18841: jelyskelpoisia maita, joitten kuivatuksella alulle saattamista varten Parkanon
18842: voitaisiin parantaa alueen tilojen elinkelpoi- kunnassa.
18843: suutta ja lisätä entistenkin viljelysten sato-
18844: Helsinki 4 päivänä lokakuuta 1957.
18845:
18846: Eino E. Heikura.
18847: 1404
18848:
18849: IV,582.- Rah.al. N:o 411.
18850:
18851:
18852: Heikura. ym.: Määrärahan osoittamisesta Inhottujärven ve-
18853: sistön perkausten aloittamiseksi Satakunnassa.
18854:
18855:
18856: E d u s k u n n a ll e.
18857:
18858: V esiperäisten maitten peruskuivatushank- seen toteuttamiseen ovat olemassa. Haluamme
18859: keet ja niitten toimeenpano kuuluvat niihin mainita, että ainakin entiset ministerit, yli-
18860: perustavaa laatua oleviin toimenpiteisiin, johtaja ja kansanedustaja Veikko Vennamo
18861: joita tarvitaan tämän maan luonnollisten ja maanviljelysneuvos, kansanedustaja Vil-
18862: tuotantoedellytysten tehostamisessa. Niinpä jami Kalliokoski erään kansanedustajaret-
18863: mm. Satakunnassa on - osittain Karvian keilyn yhteydessä tutustuivat ko. tulva-
18864: joen vesistöön kuuluvan- ns. Inhottujärven alueeseen. Asianomainen Tampereen maan-
18865: vesistön vedenpinnan järjestely ja sen ala- viljelysinsinööripiirin piiri-insinööri Saarinen
18866: juoksun perkaushanke ollut vireillä ainakin on kehoittanut tekemään eduskunta-aloitteen
18867: v. 1921 alkaen. Eritoten alajuoksulla ole- perkaushankkeen alulle saattamista varten
18868: vien tulva-alueitten viljelijät Ahlaisten, ilmoituksen, että nyt myös piiri puoltaa
18869: Noormarkun, Pomarkun, Lavian ja Kan- aloitteen hyväksymistä. Kun alueen viljeli-
18870: kaanpään kunnissa, viimeksi mainitun pitä- jöistä monet kymmenet ovat MHL:n mukai-
18871: jän Kynäs- ja Tuunajärven alueella, ovat sia viljelijöitä, niin perkaushankkeen ajan-
18872: olleet huolestuneita perkaushankkeen toi- kohtaisuus on kiistaton, varsinkin kun Kan-
18873: meenpanon viipymisestä, koska mm. Karvian kaanpään Kynäs- ja Tuunajärven tulva-
18874: joen yläjuoksulla tapahtuneet kuivatushank- alueet edustavat lähes. 1000 ha:n hyöty-
18875: keet vuosi vuodelta ovat lisänneet alajuoksun aluetta, niin myös Inhottujärven perkaus-
18876: tulvaherkkyyttä ja satomenetyksiä. Niinpä hankkeeseen kuuluu laajakantoiset suunni-
18877: v. 1953 sadesuven tulvien Satakunnassa ai- telmat. Esim. v:n 1953 kesän tulvavahin-
18878: heuttamat vahingot, n. 45 milj. markkaan got koskivat Ahlaisissa 98, Noormarkussa 122
18879: nousevat satotappiot todettiin pääasiassa ja Pomarkussa 102 eri tilaa, joten työkoh-
18880: tapahtuneen nimenomaan tällä alueella. Niin- teitten · aikaansaaminen työttömille puhuu
18881: ikään alueeseen liittyvillä suurilla, peruskui- ko. perkaushankkeen toteuttamisen puolesta.
18882: vatusta kaipaavilla suoalueilla hallakaudet Näin siis enemmittä perusteluitta, viitaten
18883: aiheuttivat vv. 1949-1952 yht. n. 250 milj. rah.al. n:o 444 (1954) sekä rah.al. n:o 551
18884: markan menetykset. (1955) ja edelläolevaan sekä siihen, ettei
18885: Kun nyttemmin maanviljelysinsinööri Veli hallituksen v: n 1958 tulo- ja menoarviossa
18886: Hakarin lopulliset ja käyttökelpoiset suun- esitetty tarkoitukseen määrärahoja tämän
18887: nitelmat kustannusarvioineen ovat valmistu- perkaushankkeen alulle saattamiseen, saamme
18888: neet, osoittavat ne, että ko. perkaushankkeen kunnioittaen ehdottaa,
18889: hyötyalueet edustavat yli 4 000 ha, joten se
18890: •kuuluu maan merkittävimpiin kuivatusaluei- että Eduskunta ottwisi vuoden 1958
18891: siin. Määrärahoja ei vielä ole eduskunta- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
18892: aloitteilla tai muuten saatu, koska vesistötoi- markan määrärahan Ahlaisten, N oor-
18893: mikunnan perkauslupapäätös on puuttunut. markun, Pomarkun, Lavian ja Kan-
18894: Kun nyt vajaa vuosi sitten vesistötoimikun- kaanpään kunnissa olevan Inhottu-
18895: 'nan lupa on saatu, eikä kukaan ole siitä ym. järvien vesistön perkausten al-
18896: myöskään valittanut, niin tässä suhteessa kuun saattamiseksi.
18897: edellytykset perkaushankkeen käytännölli-
18898: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
18899:
18900: Eino E. Heikura.. Nestori Kaasalainen.
18901: Einari Jaakkola. Hilja Väänänen.
18902: Erkki Ryömä.
18903: 1405
18904:
18905: IV,583. - Rah.al. N: o 412.
18906:
18907:
18908:
18909:
18910: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnassa
18911: valtion omistuksessa olevien soiden peruskuivatuksien aloit-
18912: tamista varten.
18913:
18914:
18915: E d u s k u n n a 11 e.
18916:
18917: Pohjois-Satakunnassa polttoturveteolli- noston jälkeen käyttää pelloksi tai metsän
18918: suutta harjoittava Suo Oy kääntyi viime hel- kasvuun. Turveteollisuus merkitsee tarkoi-
18919: mikuussa kauppa- ja teollisuusministeriön tuksenmukaista ja voimaperäistä maan käyt-
18920: puoleen kirjelmällä, jossa esitettiin Pohjois- töä ja lisäksi työmahdollisuuksia.
18921: Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla valtion Pohjois-Satakunta luetaan alityöllisyys-
18922: omistuksessa olevien, turveteollisuudelle va- alueisiin kuuluvaksi. Suo Oy on antanut jos-
18923: rattujen soiden kuivatussuunnitelmien laati- sain määrin, ainoana teollisuuslaitoksena, seu-
18924: miseen ja peruskuivatustöiden suorittamiseen dun väestölle ansiomahdollisuuksia. Tämän
18925: ryhtymistä valtion toimesta. Sanotuilla ja kotimaisen polttoaineen saannin turvaami-
18926: alueilla olevat suot, pinta-alaltaan yhteensä sen huomioiden olisi Suo Oy: n toiminnan
18927: yli 7 400 ha, on geologisen tutkimuslaitoksen laajentamiselle luotava peruskuivatuksen
18928: toimesta tutkittu ja tode.ttu ne polttoturpeen avulla edellytykset.
18929: tuotantoon soveltuviksi ja niistä saatavan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18930: poHtoturvetta 144 milj. ms.
18931: Suo Oy ei voi tuotantoaa:n lisätä huomat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18932: tavammassa mitassa ennenkuin peruskuiva- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
18933: tuksia on suoritettu riittävästi. Kuivatustöi- kaa siirtomäärärahana Pohjois-Sata-
18934: den suorittaminen on katsottava valtion vel- kunnassa valtion omistuksessa olevien
18935: vollisuudeksi, koska siitä koituu kansantalou- soiden peruskuivatuksien aloittamista
18936: dellista hyö.tyä, sillä hyödyttöminä, jopa hal- varten.
18937: lan pesäkkeinä olevat suot voidaan turpeen
18938: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
18939:
18940: Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
18941: Irma Rosnell. Lauri Myllymäki.
18942:
18943:
18944:
18945:
18946: 55 E 815/57
18947: 1406
18948:
18949: IV,584. - Rah.al. N: o 413.
18950:
18951:
18952:
18953:
18954: E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellinkosken per-
18955: kaamiseen Padasjoen kunnassa.
18956:
18957:
18958: E d u s k u n n a 11 e.
18959:
18960: Padasjoen kunnassa sijaitsevan Peilinkos- Kansantalouden edun mukaista on tukea
18961: ken perkaamiseksi on maatalousministeriön sellaista toimintaa, jonka avulla saadaan lisää
18962: toimesta suoritettu tutkimuksia, joissa on to- maata viljelykseen, mikä taas auttaa vai-
18963: dettu, että alentamalla koskea n. 80 sm saa- keuksissa elävien syrjäseutujen vähävaraisten
18964: taisiin n. 200 ha maata viljelykseen. Kosken asukkaiden elämänehtojen parantumista ja
18965: perkauskustannukset, johtuen sen pienuu- samalla vähentää työttömyyttä.
18966: desta, ovat varsin alhaiset, laskelmien mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18967: kaan n. 3 500 000 markkaa. Paikallinen
18968: väestö on pääasiassa lisämaan ja laitumen että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18969: tarpeessa olevaa sekä maatonta väestöä, jolle tulo- ja menoarvioon 3 500 000 markan
18970: kosken perkaus aiheuttaisi toimeentulon tur- määrärahan Padasjoen kunnassa si-
18971: vaamisessa huomattavan parannuksen. Per- jaitsevan Pellinkosken perkauksen to-
18972: kaustyö helpottaisi huomattavalta osalta Pa- teuttamiseksi.
18973: dasjoen kunnan työttömien sijoittamista hyö-
18974: dylliseen työhön nykyisenä vaikeana työttö-
18975: myysaikana.
18976: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
18977:
18978: Eino Kilpi. Kaino Haapanen.
18979: Bernming Lindqvist. Eino Raunio.
18980: 1(07
18981:
18982: IV,585. - Rah.al. N: o 414.
18983:
18984:
18985:
18986:
18987: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Evi- ja Lappajär-
18988: ven säännöstelytyön suorittamiseen.
18989:
18990:
18991: E d u s k u n n a 11 e.
18992:
18993: Eduskunta on yksimielisesti lausunut Evi- etujen mukaista. Työn teettäminen yhtä-
18994: järven ja Lappajärven säännöstelytöihin jaksoisesti tulisi myös valtion kannalta edul-
18995: ryhtymisestä toivomuksen, jota hallitus ei lisimmaksi.
18996: kuitenkaan ole ottanut huomioon. Työtä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18997: tehdään talvisin työllisyystyönä. Se tulee
18998: kunnille kalliiksi, ja urakoita suorittavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
18999: yhtiöt saavat valtaosan käytetyistä määrära- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
19000: hoista. Työn suorittaminen valtion toi- kaa Evi- ja Lappajärven säännöstely-
19001: mesta, tulo- ja menoarvioon otettujen määrä- työn suorittamiseen.
19002: rahojen turvin, olisi kuntien ja työntekijäin
19003: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
19004:
19005: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
19006: Nestori Nurminen. Matti Koivunen.
19007: Artturi Jämsen.
19008: 1408
19009:
19010: IV,586. - Rah.al. N: o 415.
19011:
19012:
19013:
19014:
19015: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Näläntöjärven ve-
19016: denpinnan säännöstelemistä varten.
19017:
19018:
19019: E d u s k u n n a 11 e.
19020:
19021: Kiuruveden pitäjässä sijaitsevan Näläntö- Kalojen kuoleminen on aiheuttanut järven
19022: järven vedenpinta on laskettu yli 50 vuotta ympäristössä asuville huomattavaa vahinkoa.
19023: sitten. Silloiseen, sanotun järven laskemi- Onhan kaloista saatava ravinto varsin rat-
19024: seen on johtanut pyrkimys estää vesien ja kaiseva lisä ihmisten niukassa ruokavaliossa.
19025: erityisesti tulvaveden nousu rantamaiden V. 1952 on Remekselän kalastuskunta pyy
19026: viljelysalueille. Samalla ruopattiin myös tänyt Kuopion maanviljelysseuraa tarkista-
19027: Näläntöjärvestä lähtevän Remesjoen pohjan maan Näläntöjärven vedenpinnan sen ollessa
19028: matalikot. Vedenpinnan laskemisen jälkeen alhaisimmillaan, mutta pyydettyä toimenpi-
19029: on järvestä Remesjokeen johtavan kanavan dettä ei ole suoritettu. Viimeksi on Remek-
19030: suu kuitenkin liettynyt ja mataloitunut niin selän kalastuskunta 4 päivänä kesäkuuta
19031: paljon, että kanavan suu ja järvi on useana 1957 maatalousministeriölle jättämässään kir-
19032: vu<mna jäätynyt lähes kilometrin matkan jelmässä pyytänyt toimenpiteitä ko. järven
19033: pohjaa myöten estäen siten veden virtaami- vedenpinnan tarkistamiseksi, tutkimuksen
19034: sen järvestä jokeen, mikä on johtanut kalo- suorittamiseksi vedenpinnan säännöstelyä
19035: jen kuolemiseen. Myös Remesjoen pohjama- varten.
19036: talikot ovat todennäköisesti ruoppautuneet Näläntöjärven vedenpinta olisikin tarkis-
19037: virran syövyttäminä syvemmiksi kuin mitä tettava ja säännösteltävä patolaitteiden
19038: tarkoitus on ollut ja tästä johtuu osaltaan avulla, niin ettei Näläntöjärvestä lähtevän
19039: veden nopea lasku. Aikoinaan onnistunut ja Rem.esjokeen johtavan kanavan suu pää-
19040: toimenpide on myöhemmin alkanut vaikut- sisi jäätymään järven pohjaan saakka ja
19041: taa kielteisesti. että kalakannan häviäminen saataisiin este-
19042: Kalojen on todettu viimeisten 20 vuoden tyksi. Näläntöjärven vedenpinnan säännös-
19043: aikana kuolleen järvessä useita kertoja, jopa teleminen on täysin mahdollista ja välttä-
19044: niin tarkoin, että 5-6 vuoden aikana ranta- mätöntä valtiovallan toimenpitein ja valtion
19045: maiden asukkaat eivät ole saaneet järvestä varojen turvin kalastuskunnan alueella asu-
19046: lainkaan kalaa. Mm. vuonna 1942 todettiin vien tuhansien ihmisten toimeentulon paran-
19047: kalojen kuolleen aivan sukupuuttoon. Nä- tamiseksi.
19048: läntöjärveen on tosin noussut kaloja sen Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19049: alapuolella olevista Kiuru-, Palois- ja Os-
19050: mankijärvestä, mutta kalakannan kasvu on että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19051: aina tapahtunut hitaasti, koska esteenä ovat tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
19052: olleet vielä jyrkät, kalaportittomat ja uitto- suuruisen määrärahan Näläntöjärven
19053: ränneillä laitetut kosket, joista erityisesti vedenpinnan säännöstelemistä varten.
19054: mainittakoon Jylängön koski.
19055: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
19056:
19057: Juho Rytkönen. Martti Leskinen.
19058: Hugo Manninen. Esa Hietanen.
19059: 1409
19060:
19061: IV,587. - Rah.al. N: o 416.
19062:
19063:
19064:
19065:
19066: A. Kinnunen ym.: JYiäärämhan osoittamisesta Pohjois-Poh-
19067: janmaan alueen peruskuivatustöitä varten.
19068:
19069:
19070: E d u s k u n n a 11 e.
19071:
19072: Maatalouden harjoittamisen pahimpia hait- tällä alueella on ollut ja on jatkuvasti erit-
19073: toja Pohjois-Pohjanmaalla ovat usein toistu- täin suuri, ja maatalouden harjoittajain an-
19074: vat kesätulvat, jotka aiheuttavat huomattavia siotöiden tarve on muodostunut entistäkin
19075: vahinkoja viljelyksille tuhoten ja alentaen polttavammaksi. Jo työtilaisuuksien avaami-
19076: sadon määrää ja laatua. Lisäksi viljelyksiä sen kannaltakin olisi erittäin tärkeätä, että
19077: haittaa usein liian korkea pohjakosteus. Vesi- Pohjois-Pohjanmaan alueen peruskuivatus-
19078: peräisyys on esteenä viljelysten laajentami- suunnitelmaa ryhdyttäisiin tarpeellisessa laa-
19079: sellekin. Liika kosteus on siis hyvin laa- juudessa kiireellisesti toteuttamaan. Näin
19080: joilla, muuten viljelykselle edullisilla mailla saataisiin lisää työkohteita ja alueen pääelin-
19081: viljelyn voimaperäistämisen ja laajentamisen keinolle, maataloudelle, avattaisiin mahdolli-
19082: esteenä. suus kehittyä ja laajentua.
19083: Yllämainittujen haittojen poistamiseksi on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19084: aikoinaan laadittu alueen kuivatussuunni-
19085: telma, mutta tämän Pohjois-Pohjanmaan pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19086: ruskuivatussuunnitelman järjestelmälliseen ja tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
19087: tehokkaaseen toteuttamiseen ei kuitenkaan ole kaa Pohjois-Pohjanmaan alueen pert/.8-
19088: tarvittavassa laajuudessa vielä ryhdytty. kuivatustöitä varten.
19089: Näin siitäkin huolimatta, vaikka työttömyys
19090: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
19091:
19092: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
19093: Arvi Turkka. Irma Torvi.
19094: P. Liedes.
19095: 1410
19096:
19097: IV,588. - Rah.al. N:o 417.
19098:
19099:
19100:
19101:
19102: A. Kinnunen ym.: ~Määrärahan osoittamisesta Siikajoesta Pa-
19103: sonjärven kautta Niemelän lahteen johtavan kanavan kai-
19104: vamistöiden aloittamiseksi.
19105:
19106:
19107: E d u s k u n n a 11 e.
19108:
19109: Viime vuosina on kevättulvien aikaan kajoen Niemelän lahteen. Tulvien aikana
19110: kiinnitetty lehdistössäkin suurta huomiota tämä toimisi apuväylänä ja Mankilan kylän
19111: Rantsilan kunnassa sijaitsevaan Mankilan peruskuivatuksetkin saisivat paremman tu-
19112: kylän tulva-alueeseen. Melkein kaikki kylän loksen sinne ohjattuina. Tätä kautta saa-
19113: viljelysmaat, joita on useita satoja hehtaa- taisiin myös nykyisiä vesiperäisiä maita pe-
19114: reja, ovat keväisin tulvaveden peitossa. Tul- ruskuivatetuksi entistä laajemmalla alueella.
19115: vavaaraa on pyritty estämään Siikajoen per- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19116: kaamisella. Perkaus onkin edennyt jo Man-
19117: kilan kohdalle, mutta se ei ole tulvavaaraa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19118: poistanut. Joen vähäisen putouksen johdosta tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
19119: perkaamisellakaan ei estetä viljelyksien jou- kan määrärahan Rantsilan kunnasta
19120: tumista tulvaveden alle. Kevättulvien ai- Siikajoesta Fasonjärven kautta Paa-
19121: heuttamia vahinkoja voitaisiin kuitenkin es- volan kunnan Niemelän lahteen joh-
19122: tää kaivaroalla riittävän leveä väylä Siika- tavan kanavan kaivamistöiden aloit-
19123: joesta Mankilan kylän yläpuolelta Pason- tamiseksi.
19124: järven kautta Paavolan kunnan puolelle Sii-
19125: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
19126:
19127: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
19128: Arvi Turkka. Irma Torvi.
19129: P. Liedes.
19130: 1411
19131:
19132: IV,589. - Rah.al. N: o 418.
19133:
19134:
19135:
19136:
19137: Tainio ym..: Määrärahan osoittamisesta Simon kunnassa st·
19138: jaitsevan Viantiejoen perkaustöiden aloittamiseksi.
19139:
19140:
19141: E d u s k u n n a ll e.
19142:
19143: Simon kunnassa sijaitsevan Viantiejoen lista, vaikka siihen joen perkauksen jälkeen
19144: perkaaminen on ollut suunnitteilla jo pitem- olisi edellytyksiä. Selvää on myös, että joki-
19145: män ajan. Ensi kerran suunnitelma tehtiin varressa sijaitsevat valtion laajat metsämaat
19146: yli 30 vuotta sitten. Myöhemmin on suori- kärsivät liiasta kosteudesta. Metsän kasvu
19147: tettu uusi tutkimus ja laadittu suunnitelma kohoaisi huomattavasti ko. joen perkauksen
19148: perkauksen suorittamisesta. Varojen puut- jälkeen.
19149: teen vuoksi työ on kuitenkin jäänyt suoritta- Viantiejoen perkaus sopisi erittäin hyvin
19150: matta. työttömyystyökohteeksi ja koska työttömyys
19151: Perkauksen suorittaminen on kuitenkin näillä alueilla on jatkuvasti lisääntynyt, olisi
19152: käynyt entistäänkin tärkeämmäksi, koska perkaustöiden kiireellinen aloittaminen tästä-
19153: asutus on jatkuvasti lisääntynyt. Niinpä kin syystä· välttämätön.
19154: alueelle on muodostettu v. 1936 asutuslain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19155: perusteella useita asutustiloja. Kaikkiaan on
19156: alueella nyt yli 60 viljelmää, jotka kärsivät että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19157: syys- ja kevättulvista tai ovat muuten veden tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
19158: vaivaamia. Tästä syystä ei uusien viljelmien- kaa Simon kunnassa sijaitsevan Vian-
19159: kään raivaaminen ole mahdollista. Asutus- tiejoen perkaustöiden aloittamista var-
19160: toiminnan laajentaminen ei näin ole mahdol- ten.
19161: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
19162:
19163: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
19164: Toivo Friman.
19165: 1412
19166:
19167: IV,590. - Rah.al. N: o 419.
19168:
19169:
19170:
19171:
19172: Lahtela ym.; Määrärahan osoittamisesta Kemijärvestä laske-
19173: van Kemijoenniskan perkaamiseksi.
19174:
19175:
19176: E d u s k u n n a ll e.
19177:
19178: Kemijärvestä laskevan Kemijoen niskan erikoisen hyviä viljelysmaita, joita on tuhan-
19179: perkauskysymys on ollut käsiteltävänä siitä sia hehtaareja, ole voitu laittaa viljelykseen
19180: lähtien kun Kemijärveen laskevien jokien ja viljellä niitä. Se vahinko, mikä johtuu
19181: perkaus alettiin puutavarain uiton takia Kemijärven kesävedenpinnan noususta ja
19182: viime vuosisadan loppupuolella ja Kemijär- alavien maiden viljelemisen estymisestä, on
19183: ven maataloutta vahingoittavat kesä- ja syys- arvaamattoman suuri. Varovaisenkin arvion
19184: tulvat lisääntyivät ja suureuivat sitä mukaa mukaan se on paljon suurempi kuin se va-
19185: kun Kemijärveen laskevia jokia perattiin. hinko, mitä kesätulvat ovat aiheuttaneet
19186: Tästä johtuen jo viime vuosisadan lopussa entisillä niityillä ja viljelyksillä.
19187: anoi Kemijärven kunta, että myöskin Kemi- Kyseessä oleva Kemijärvestä laskevan Ke-
19188: järvestä ·laskevan Kemijoen niska perattai- mijoenniskan perkauskysymys on ollut useita
19189: siin valtion toimesta. Tämän anomuksen kertoja viimeisen 30 vuoden aikana myöskin
19190: perusteella määrättiin insinööri K. V. Jär- eduskunnan käsiteltävänä ja on eduskunta
19191: vinen suorittamaan tutkiminen asiassa, ja lausunut useita toivomuksia hallitukselle,
19192: hän suorittamansa tehtävän ja tutkimuk- että perkaus toimeenpantaisiin. Kun toi-
19193: sensa perusteella totesi, että siihen asti tun- vomukset eivät tuottaneet tuloksia, otti
19194: nettu korkein kesätulva oli ollut Kemijär- eduskunta yksimielisesti vuoden 1953 tulo•
19195: vessä v. 1899, ja valmisti Kemijärvestä las- ja menoarvioon 25 milj. markkaa per-
19196: kevan Kemijoen niskan perkaussuunnitelman kauksen suorittamiseen ja sen myöskin pre-
19197: kesä- ja syystulvien poistamiseksi helmikuun sidentti vahvisti vuoden 1953 alussa. Siitä
19198: 2 päivänä 1902. Tämän suunnitelman mu- huolimatta, että sanottua perkauksen suo-
19199: kaan olisi po. perkaus tullut maksamaan rittamista varten eduskunta otti yksimieli-
19200: 374 500 markkaa ja perkauksella olisivat sesti mainitun 25 milj. markkaa ja sen
19201: Kemijärven maataloutta vahingoittavat presidentti vahvisti, ei perkausta ole pantu
19202: kesä- ja syystulvat poistuneet. toimeen, vaikka sen toimeenpanoa on Kemi-
19203: Tätä perkansta ei kuitenkaan pantu toi- järven kuntakin anonut.
19204: meen eikä ole lopetettu Kemijärveen laske- Kuluneen kesän aikana on Kemijärvessä
19205: vien jokien perkausta; ja Kemijärven kesä- ollut niin korkea tulva, että osalta aJavam-
19206: ja syystulvat ovat sitä mukaa lisääntyneet, milta niityiltä jäi heinä korjaamatta ja kor-
19207: kun Kemijärveen laskevia jokia on perattu, jattuja heiniäkin on paljon pilannut tulva-
19208: ja Kemijärven maatalouden harjoittajat ovat vesi, joka on edelleen Kemijärvessä.
19209: saaneet kärsiä suuria tulvavahinkoja, jos Kun Kemijärveen laskevien jokien per-
19210: vähänkin sateisempia kesiä on ollut, jotka kansta on valtion toimesta suoritettu viimei-
19211: tulvavahingot Wakohtaisen arvion mukaan sen 70 vuoden aikana jatkuvasti ja sillä toi-
19212: ovat yksin heinien ja viljan menetyksessä menpiteellä on lisätty Kemijärven kesätulvia
19213: nousseet lähes 20 milj. markkaankin vuo- ja Kemijärven kesävedenpinnan nousua ja
19214: dessa. Kemijärveen ~laskevien jokien per- kun ei mikään laki edellytä sellaista vesis-
19215: kauksesta on ollut seurauksena sekin, että töjen perkausta, jolla tuotetaan vesistön ala-
19216: Kemijärven keskikesävedenpinta on noussut juoksulla vahinkoa, olisi nyt jo aika perata
19217: viimeisen 60 vuoden aikana enemmän kuin myöskin Kemijärvestä laskevan Kemijoen
19218: puoli metriä, joka yhdessä kesä- ja syystul- niska ja poistaa se kesätulvien ja vedenpin-
19219: vien kanssa on aiheuttanut sen, ettei alavia, nan nousun aiheuttama vahinko, josta Kemi-
19220: IV,590. - Lahtela ym. 1413
19221:
19222: järven maatalouden harjoittajat ovat vuosi- vella, vähän veden aikana helposti toteutet-
19223: kymmeniä kärsineet tuhansien hehtaarien tavissa, koska kesätulvia aiheuttavat karit
19224: laajoilla parhailla viljelysmaillaan monessa ovat silloin kuivilla.
19225: eri muodossa, ja olisi myöskin korvattava Se, että Kemijärven kesätulvat aiheuttavat
19226: tuotettu vahinko. maataloudelle suuria menetyksiä, ja Kemi-
19227: Kun sillä 25 milj. markan suuruisella järven kesävedenpinnan nouseminen estää
19228: määrärahalla, jonka eduskunta otti vuoden parhaiden viljelysmaiden järkiperäisen vil-
19229: 1953 tulo- ja menoarvioon ja jonka presi- jelemisen, on aiheuttanut ja aiheuttaa edel-
19230: dentti vahvisti, ei ole määräajassa suoritettu leen kaiken muun lisäksi myöskin työttö-
19231: Kemijärvestä laskevan Kemijoenniskan per- myyttä. Kun näin on, olisi perkaus toimeen-
19232: kansta, ja se raha on jäänyt käyttämättä, pantava kiireellisesti.
19233: eikä sitä enää voida siihen käyttää, olisi sa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19234: nottuun tarkoitukseen otettava mainitun
19235: suuruinen määräraha vuoden 1958 tulo- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19236: menoarvioon, että po. perkaus voitaisiin toi- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
19237: meenpanna, kuten eduskunta on jo aikai- markan suuruisen siirtomäärärahan
19238: semmin monta eri kertaa päättänyt. Kemijärvestä laskevan Kemijoennis-
19239: Mainitun perkauksen toimeenpano on tal- kan perkaamiseksi.
19240: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19241:
19242: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
19243: Nestori Kaasalainen. Hilja Väänänen. Erkld Koivisto.
19244: Eeli Erkldlä. Vieno Simonen. Niilo Ryhtä.
19245: Ale Holopainen. Marja Lahti. Yrjö Sinkkonen.
19246: Artturi Jämsen. T. Saloranta. Kalle Kämäräinen.
19247: Toivo Friman. Toivo Antila. Onni Mannila.
19248: Eino E. Heikura.
19249: Erkld Ryömä.
19250:
19251:
19252:
19253:
19254: 56 E 815/57
19255: 1414
19256:
19257: IV,591. - Ra.h.a.l. N:o 420.
19258:
19259:
19260:
19261:
19262: R. Vuta.nen ym.: :Määrärahan osoittamisesta Hiidensalmen
19263: sillan rakentamista varten Lohjan--Sammatin maantiellä.
19264:
19265:
19266: E d u s k u n n a 11 e.
19267:
19268: Lohjan kauppalasta käy runsaasti työnte- maantiellä. Sitä varten on jo suoritettu maa-
19269: kijöitä rakennus- ym. töissä Helsingissä, perätutkimuksetkin. Sillan rakentamista on
19270: jossa on jo selvästi havaittavissa työn puu- myös kauppalanhallitus suositellut yhdeksi
19271: tetta. Tämän johdosta on Lohjankin työttö- työkohteeksi. Ottaen huomioon paikallisen
19272: miksi jäävien luvussa odotettavissa jyrkkää työtilanteen huonontumisen sekä rakennetta-
19273: nousua: lähikuukausien aikana. Kun paikalli- van sillan merkityksen yleisen liikenteen kan-
19274: sessa rakennustoiminnassa niin ikään on ta- nalta, olisi rakennushankkeen toteuttamiseen
19275: pahtunut supistusta, voidaan olettaa työttö- pikaisesti ryhdyttävä.
19276: mien määrän nousevan helmi-maaliskuun Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
19277: vaihteeseen mennessä jo yli 300. Tilanteen
19278: helpottamiseksi olisi välttämätöntä, että val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19279: tiova:llan toimesta avattaisiin Lohjalle tai sen tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
19280: välittömässä läheisyydessä uusia työtilaisuuk- kan määrärahan lopullisen suunnitel-
19281: sia. Sopivia työkohteita olisi, paitsi maantie- man tekoa ja töiden aloittamista var-
19282: rakennussuunnitelman toteuttaminen Mustion ten Hiiclensalmen sillan rakentamiseksi
19283: -Lohjan aseman osuudella, myös Hiidensal- Lohjan--Sammatin maantiellä.
19284: men sillan rakentaminen Lohjan-Samma·tin
19285: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
19286:
19287: Rainer Virtanen. Veikko Helle. Gösta Rosenberg.
19288: 1415
19289:
19290: IV,592. - Rah.al. N: o 421.
19291:
19292:
19293:
19294:
19295: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
19296: Kymijoen läntisen haaran yli Hirvikosken kylän kohdalla.
19297:
19298:
19299: E d u s k u n n a ll e.
19300:
19301: Pyhtään kunnan toimesta on valmistunut tettu pistokoe, joka antoi seuraavan tulok-
19302: tiesuunnitelma Pyhtään-Hirvikosken vä- sen: autoja 161, hevosajoneuvoja 22, trak-
19303: lille ja tulevana työllisyyskautena on tar- toreita 15, moottoripyöriä 9, polkupyöräili-
19304: koitus saada tietyö käyntiin. Tie päättyy jöitä 125 ja jalankulkijoita 238.
19305: Hirvikosken lossin ylimenopaikkaan Kymi- Kun nyt työn alle tuleva Pyhtään-Hirvi-
19306: joessa, mihin myöskin Siltakylän-Hirvikos- kosken tie valmistuu, muodostuu lossista hy-
19307: ken tie päättyy jatkuakseen Hirvikoskelta vin kiusallinen liikennettä estävä jarru ja
19308: Raussilaan ja Elimäelle. siksi olisi riittävän ajoissa suoritettava tut-
19309: Liikennettä 164 m:n levyisen joen yli on kimukset sillan rakentamiseksi lossin pai-
19310: ollut välittämässä lossi, joka v. 1950 muu- kalle.
19311: tettiin konevetoiseksi ja ottaa lautta 12 ton- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19312: nin kuorman. Lossin käyttö supistuu sulan nioittaen,
19313: veden ajaksi. Kelirikon aikana Hirvikosken
19314: kylä jää Pyhtääitä tulevan liikenteen osalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19315: pahaan välikäteen, sillä matkaa kiertoteitse tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
19316: Hirvivuolteen padon kautta tulee noin 10 kan määrärahan Hirvikosken kylän
19317: km. Talvella joen yli pääsee jäitse. kohdalla olevan, Kymijoen läntisen
19318: Lossin välittämästä liikenteestä mainitta- haaran yli rakennettavan sillan alku-
19319: koon 21.-23. 9. 1956 välisenä aikana suori- töiden rahoittamiseksi.
19320: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19321:
19322: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
19323: Veikko Helle. Valto Käkelä.
19324: 1416
19325:
19326: IV,593. - Rah.al N:o 422.
19327:
19328:
19329:
19330:
19331: Bostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvivuolteen järjes-
19332: telypadon sillan kansirakennelman valmistamista varten.
19333:
19334:
19335: E d u s k u n n a ll e.
19336:
19337: Kymen ja Uudenmaan läänien rajalla vir- myöskin yhteys Hirvikoskelle. Kun nyt
19338: taavaan Kymijoen läntiseen haaraan on noin uuden tien valmistuttua nykyinen 6 tonnin
19339: 44 kilometriä kaakkoon Hirvikosken kylästä kapea puinen siltarakennelma on jäänyt suo-
19340: rakennettu v. 1946 Hirvivuolteen järjestely- ranaiseksi jarruksi liikenteelle, olisi kiireelli-
19341: pato. Samanaikaisesti vaiettiin padon yh- sesti järjestelypadon sillan kansi valmistet-
19342: teyteen maantiesillan arkut ja tehtiin tar- tava lopulliseen kuntoon.
19343: peelliset pengerrykset sillan molemmille ran- Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo-
19344: noille. Sillan päällystäminen lopulliseen kun- tammekin kunnioittaen,
19345: toon jätettiin kuitenkin tekemättä ja tila-
19346: päinen puusta rakennettu kansirakennelma että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19347: jäi ajoväyläksi yli järjestelypadon. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
19348: V. 1956 valmistui ja otettiin valtion tieksi kan määrärahan Hirvivuolteen järjes-
19349: edellä mainitun järjestelypadon kautta kul- telypadon sillan kansirakennelman lo-
19350: keva Siltakylän-Ahvion maantie, jolta on pullista valmistamista varten.
19351: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19352:
19353: Sulo Bostila. Kalle Matilainen.
19354: Veikko Helle. Heikki Hykkäälä.
19355: Valto Käkelä.
19356: 1417
19357:
19358: IV,594. - Rah.al. N: o 423.
19359:
19360:
19361: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen itäisen
19362: haaran sillan uusimiseksi Karhulan kauppalan kohdalla.
19363:
19364:
19365: E d u s k u n n a 11 e.
19366:
19367: Valtakunnan runkotie Helsinki-Kotka- Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja teol-
19368: Karhula-Hamina-Lappeenranta on, 'lruten lisuuslaitoksilta on juuri tämänkin sillan koh-
19369: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin dalla aiheuttanut sillan suorituskyvyn mah-
19370: liikennöityjä maanteitä. Hoidetaanhan tämän dollisuuksille rajansa. Kun siihen lisäksi tu-
19371: tien avulla koko Kaakkois~Suomen ja osin levat, kuten tiedämme, koko Lappeenrannan
19372: itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. Kar- -Haminan-Helsingin liikenne, 20 000 hen-
19373: hulan kauppalan kohdalla tämän runkotien kilöä käsittävän Karhulan ja 31 000 henkilöä
19374: liikenne on muodostunut, sisäisen liikenteen käsittävän Kotkan keskeinen sisäinen lii-
19375: siihen yhdistyessä, kauppalan viranomaisille kenne, on tullut ajankohtaiseksi sillan laa-
19376: huolta antavaksi liikennekysymyksen ajan- jentaminen.
19377: kohtaiseksi ra tkaisemisprobleemaksi. 1Sillan yli tapahtuvasta liikenteestä antaa
19378: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin mu- havainnollisen selvityksen toukokuun 25 päi-
19379: kaan raskas ja nopea ohittava liikenne olisi vänä 1956 kello 6-22 välisenä aikana suo-
19380: vietävä asutustaajamien ja yhdyskuntien ohi. ritettu mkennelaskelma, jolloin sillan ylitti
19381: Karhulan kohdalla joudutaan kuitenkin poik- yhteen suuntaan: 1 096 henkilöautoa, 312
19382: keukselliseen olotilaan. linja- ja seka-autoa, 2-aks. kuorma-autoja
19383: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena 1172, 3-aks. !kuorma- ja pakettiautoja 98 259,
19384: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä 143 moottoripyörää, pyörätraktoreita 17, he-
19385: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Karhu- vosajoneuvoja 28, polkupyöräilijöitä 3 127 ja
19386: lan kauppalan asutuksen muodostuksesta, jalankulkijoita 895.
19387: mikä taas rakentuu teollisuuslaitosten sijoi-
19388: tu:kseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa auto- Tämän liikennelaskelman perusteella voi-
19389: liikenteestä on paikallista. Ohittavan Hiken- daan todeta, että jatkuvas·ti kasvavan maan-
19390: teen suuruus on eri liikennelaskelmissa ollut tieliikenteen takia olisi tämä Kymijoen itäi-
19391: 10-20 %: n luokkaa. Yhteenvetona on tultu sen haaran Karhulan kauppalan kohdalla
19392: siihen tulokseen, että nykyinen Karhulan oleva silta saatava nopeasti uusituksi taikka,
19393: kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lävis- niin kuin suunnitelmat edellyttävät, raken-
19394: tävän maantie on vietävä niin, että se vastai- nettava toinen silta vanhan viereen kaksois-
19395: suudessakin pystyy vaivatta nielemään koko sillaksi.
19396: kasvavan ohitusliikenteen. Professori Meur- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19397: man on tästä laatinutkin selvän suunnitel- nioittaen,
19398: man.
19399: Eräänä liikenteen läpäisykyvyn haittana että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19400: on kauppalan läpi virtaavan Kymijoen itäi- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
19401: sen haaran silta, joka sijaintinsa takia, aivan kan määrärahan töiden aloittamiseksi
19402: keskuksesta tulevan mäen juurella, on liiken- Karhulan kauppalassa sijaitsevan Ky-
19403: teen jatkuvasti kasvaessa vaarallisen ahdas. mijoen itäisen haaran ylittävän sillan
19404: Raskas tavattomasti laajentunut maantie- uusimis.eksi.
19405: liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta,
19406: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19407:
19408: Sulo Hostila. Heikki Hykkäälä.
19409: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
19410: 1418
19411:
19412: IV,595. - Ra.h.al. N: o 424.
19413:
19414:
19415:
19416:
19417: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvikosken sillan
19418: rakennustöiden aloittamista varten Pyhtään pitäjässä.
19419:
19420:
19421: E d u s k u n n a ll e.
19422:
19423: Kymijoen ylikulku Pyhtään pitäjän Hirvi- Tällä hetkellä pitäisi rakennustyöt saada
19424: kosken kylän kautta Ruotsinpyhtäälie johta- käyntiin. Siihen pakottaa, paitsi kasvava lii-
19425: valla maantiellä tapahtuu ns. Hirvikosken kenne, myös suuri työttömyys. Pyhtään kun-
19426: lossilla. Tällä maantiellä on varsin vilkas nalliset hallintoelimet ovat tehneet esityksiä
19427: liikenne, joten lossiyhteys ei läheskään tyy- siltarakennustöiden aloittamisesta, sillä se
19428: dyttävästi palvele yhä kasvavan liikenteen sopisi erinomaisesti pyhtääläisten työttömien
19429: tarvetta. sijoituskohteeksi, mutta näiden töiden aloit-
19430: Tällä maantiellä liikkuu suuri määrä ras- taminen auttaisi myös lähikuntia työttömyys-
19431: kaita ajoneuvoja, pääasiassa kuormavaunuja, kysymyksen hoitamisessa.
19432: jotka kuljettavat puutavaraa, maataloustuot- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
19433: teita ym. Tämän tapaisen raskaan tavaran
19434: kuljettaminen lossille on hankalaa eikä lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19435: kenneturvallisuuskaan ole taattu. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
19436: Tämän lossin tilalle on pitemmän aikaa kaa Hirvikosken sillan rakennustöi-
19437: suunniteltu rakennettavaksi silta, mutta töi- den aloittamista varten Pyhtään pitä-
19438: den aloittaminen on vain lykkääntynyt. jässä.
19439: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
19440:
19441: Toivo Kujala. J. Mustonen.
19442: Rainer Virtanen. Tauno Kelovesi.
19443: Veikko Kokkola.
19444: 1419
19445:
19446: IV,596. - Rah.a.l. N: o 425.
19447:
19448:
19449:
19450:
19451: Kujala ym..: Määrärahan osoittamisesta Virran sillan raken-
19452: tamiseksi Iitin kunnassa.
19453:
19454:
19455: E d u s k u n n a ll e.
19456:
19457: Kouvolan kauppalasta Heinolan suuntaan hen vakavaa huomiota. Tällä hetkellä on jo
19458: johtavalla maantiellä on varsin vilkas lii- työllisyydenkin kannalta välttämätöntä saat-
19459: kenne, mitä kuitenkin hidastuttaa se, että taa sillan rakennustyöt käyntiin. Iitin kun-
19460: Kymijoki on Iitin kunnan kohdalla ylitet- nan työllisyyslautakunta on arvioinut, että
19461: tävä ns. Virran lossilla. Kun liikenne on vil- yksinomaan Iitissä nousee tämän talven ai-
19462: kas, lossi pieni ja vanhanaikainen, syntyy ta- kana työttömien lukumäärä 500:aan, minkä
19463: van takaa ruuhkaa. Lisäksi on otettava huo- lisäksi on otettava huomioon vielä lähikun-
19464: mioon, että Kymijoessa uitetaan suuret mää- tien, kuten Kuusankosken, Kouvolan ym.
19465: rät puutavaraa, joka vaikeuttaa ylikulkua työttömät.
19466: joka hetki ja kelirikkaaikoina ovat jäät vas- Nyt on talousarvioon ehdotettu 25 000 000
19467: tuksina. mk Virran sillan rakennustöiden aloitta-
19468: Tiiliä maantiellä kuljetetaan suuria määriä miseen. Summa on kuitenkin liian pieni.
19469: puutavaraa ja Kymijoen takana olevista lähi- Kun lähikunnissa on jatkuvaa työttömyyttä,
19470: kunnista markkinoitavat maataloustuotteet. olisi työn jatkuvuuden kannalta välttämä-
19471: Joka vuorokausi joutuu yli 100 raskasta lii- töntä, että vakituinen määräraha olisi suu-
19472: kennevälinettä ylittämään Kymijoen tällä los- rempi.
19473: silla. Mainittakoon lisäksi, että päivittäin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19474: käyttää tätä tietä 12 linja-autovuoroa. Luon-
19475: nollisesti on näin suuren liikenteen hoitami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19476: nen lossilla varsin hankalaa. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19477: Jo pitkän aikaa on Virran lossin tilalle 25 000 000 markkaa Virran sillan ra-
19478: suunniteltu rakennettavaksi silta. Iitin kun- kennustöiden alkuun saattamiseksi
19479: nalliset hallintoelimet ovat kiinnittäneet sii- litin kunnassa.
19480: Helsingissä 3 päivään lokakuuta 1957.
19481:
19482: Toivo Kujala. Tauno Kelovesi.
19483: Rainer Virtanen. Niilo Nieminen.
19484: Hem.ming Lindqvist.
19485: 1420
19486:
19487: IV,597. - Rah.al. N: o 426.
19488:
19489:
19490:
19491:
19492: Heikura: Määrärahan osoittamisesta Mansoniemen-Kovelah-
19493: den-Raivaalan maantiellä olevan Vänniluoman sillan ra-
19494: kentamiseksi ja siihen liittyvän tieoikaisun suorittamiseksi.
19495:
19496:
19497: E d u s k u n n a ll e.
19498:
19499: Ikaalisten kunnan Kovelahden kylässä seen aiheutetaan vahinkoja. Kun muutenkin
19500: olevalla Mansoniemen-Kovelahden-Raivaa- tämän sillan korjauksen yhteydessä voi-
19501: lan välisellä valtion maantiellä on ollut daan parantaa maantien liikennekelpoisuutta
19502: käynnissä vv. 1954-1955 vaihteessa tien- n. 1 300 m: n matkalla, niin olisi korjaus-,
19503: parannustöitä, joita suoritettiin työllisyys- siirto- ja oikaisutyöt suoritettava Vänniluo-
19504: varoilla. Kuitenkin siitä huolimatta, että ko. man maantiesillan rakentamisen yhteydessä.
19505: maantien parannus- ja oikaisusuunnitelmien Muutenkin tämä maantien osa liittyy Kar-
19506: toteuttaminen on vielä kesken, ei töitä ole vian - Raivaalan- Kovelahden - Mansonie-
19507: jatkettu v. 1955 jälkeen. Tämä siitä huoli- men tiehen, jonka liikenteellinen merkitys
19508: matta, että Ikaalisten kunnan lähetystöt vuosittain kasvaa. Samalla kun Ikaalisten
19509: ovat käynneillään usein alleviivanneet maan- pohjois-osaa lähinnä oleva Kovesjoen rauta-
19510: tien ja mm. Vänniluoman siltarakennuksen tieasema on pääasiassa näiltä alueilta lähe-
19511: uusimisen välttämättömyyttä. tettävän puutavaran lastausasema, niin myös
19512: Asianomaisten tieviranomaisten tiedossa tämän liikenteen tarve vaatisi asteittain ko.
19513: on, että Vänniluoman maantiesillan rikkinäi- maantien liikennekyvyn parantamista.
19514: syys ja epäkelpoisuus vaikeuttaa yläpuolella Edellä olevaan viitaten saan kunnioittaen
19515: olevien vesien poisjohtamista, mikä aiheuttaa ehdottaa,
19516: melko laajoilla viljelysalueilla tulvia keväi-
19517: sin ja muina runsassateisina aikoina. Näistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19518: tulvavahingoista on esitetty valokuvia ja ti- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
19519: lastotietoja ylemmille tieviranomaisille ja va- markan määrärahan Mansoniemen-
19520: kuuttavasti esitetty asianomaisten maanvilje- Kovelahden-Raivaalan välisellä maan-
19521: lijäin kärsimät vuotuiset vahingot. Ei ole tiellä olevan Vänniluoman maantie-
19522: oikein ja kohtuullista, että valtion maanteit- sillan rakentamista ja siihen liittyvän
19523: ten siltojen korjauksia ei aikanaan suoriteta maantieoikaisun suorittamista varten
19524: ja että yksityisille viljelijöille vuodesta toi- Ikaalisten kunnassa.
19525: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
19526:
19527: Eino E. Heikura.
19528: 1421
19529:
19530: IV,598. - Rah.al. N:o 427.
19531:
19532:
19533:
19534:
19535: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Melonkosken sillan
19536: uudelleen rakentamiseksi Virtain--Ähtärin maantiellä.
19537:
19538:
19539: E d u s k u n n a 1l e.
19540:
19541: Vuoden 1954 keväällä, Soiuinkosken voima- mään kauan niinkään huomattavaa liiken-
19542: laitoksen padon murtuessa, tuhoutui vesimas- nettä, mikä ko. tiellä nykyisin on. Tämän
19543: sojen vaikutuksesta voimalaitoksen lähellä si- vuoksi olisi kohtuullista, että ryhdyttäisiin
19544: jainnut Melonkosken maantiesilta Virtain- toimenpiteisiin uuden kunnollisen sillan ra-
19545: Xhtärin välisellä maantiellä. Voimalaitoksen kentamiseksi.
19546: padon tuhoutuminen aiheutti muitakin ikä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19547: viä seuraamuksia Killinkosken teollisuus- nioittaen,
19548: alueelle, koska siellä ollut massatehdas lopetti
19549: kokonaan toimintansa ja työntekijät ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19550: joutuneet muille paikkakunnille työn ha- tulo- ja menoarvioon 7 000 000 markan
19551: kuun. Melonkosken tuhoutunut silta raken- määrärahan M elonkosken sillan uudel-
19552: nettiin heti uudelleen puusta ja on näin leen rakentamiseen Virtain-Ähtärin
19553: ollen aivan väliaikainen, joka ei tule kestä- maantiellä.
19554: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19555:
19556: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen.
19557:
19558:
19559:
19560:
19561: 57 E 815/5'7
19562: 1422
19563:
19564: IV,599. - Rah.al. N:o 428.
19565:
19566:
19567:
19568:
19569: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden--Koiv,is-
19570: ton maantien sillan rakentamiseen.
19571:
19572:
19573: E d u s k u n n a ll e.
19574:
19575: Eduskunta osoitti jo vv. 1950-1951 On huomattava, että tie on mm. Suolah-
19576: 10 milj. mk Suolahden-Koiviston maantien den kauppalalle ehdottoman tarpeellinen,
19577: rakentamiseen ja myöhemmin tarkoitukseen mutta siihen sijoitetut työt sekä rahat eivät
19578: on käytetty eri vuosina työllisyysmäärä- nykyisellään hyödytä ketään.
19579: rahoja. Näillä määrärahoilla ko. tien perusta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19580: onkin saatu melkoisen valmiiksi, joten seu- kunnioittaen,
19581: raavana vaiheena olisi siltojen rakentaminen,
19582: mutta tähän tarkoitukseen ei ole ollut riit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19583: tämiin määrärahaa käytettävissä. Suolahden tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
19584: kauppalan tunnetusti ja jatkuvasti vaikea kan määrärahan Suolahden--Koivis-
19585: työttömyys osoittaa, että tulevankin talven ton maantien sillan rakentamiseen.
19586: aikana tällaiset työllisyyskohteet olisivat
19587: erittäin tarpeellisia.
19588: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19589:
19590: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen.
19591: 1423
19592:
19593: IV,600. - Rah.al. N: o 429.
19594:
19595:
19596:
19597:
19598: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Viitasaa-
19599: ren pitäjässä sijaitsevan Hännilänsalmen sillan rakenta-
19600: mista varten.
19601:
19602:
19603: Eduskunnalle.
19604:
19605: Kuten tunnettua, kulkee Helsingin-Oulun vuoden 1957 tulo- ja menoarviossa 33 milj.
19606: valtatie n:o 4 mm. Viitasaaren kautta. Tul- markkaa ja tulevan vuoden tulo- ja menoar-
19607: taessa etelästä päin Viitasaaren kirkolle on vioon esitetään 35 milj. markkaa. Kustannus-
19608: n. 4 km ennen kirkonkylää Keiteleenjärven arvio sillan rakentamiseksi on laaditun suun-
19609: Hännilänsalmi, joka ylitetään lautalla. Tämä nitelman mukaan n. 140 milj. markkaa.
19610: salmi on kaiken kaikkiaan lähes kilometrin Äänekosken kauppalassa ja Äänekosken
19611: levyinen, mutta aikoinaan, silloin kun maan- mlk: n rajalla sijaitseva Mämmensalmen lossi
19612: tiet vielä olivat talonpoikain kunnossapidet- on nyt korvattu valmistuneelia sillalla, joten
19613: tävät, täyttivät nämä osuutensa mukaisesti nyt olisi mitä kiireimmin saatava työt käyn-
19614: salmen kivillä pengertäen, niin että siinä tiin Hännilänsalmen lossipaikalla, kuten
19615: tällä kertaa on n. 164 m: n levyinen lassi- eduskunnan toivomuskin edellyttää. Tarkoi-
19616: väylä. tukseen olisi nyt lopultakin varattava riit-
19617: Tilastojen mukaan on tämä valtatie eräs tävä määräraha.
19618: maamme vilkkaimmin liikennöidyistä teistä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19619: Kehittynyt matkailu- sekä muu lii:keime on nioittaen,
19620: aiheuttanut sen, että sanotun lassisalmen yli
19621: lautalla tapahtuva liikenteen hoitaminen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19622: joutunut sellaiselle koetukselle, ettei janotuk- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II! luvun
19623: sia ole voitu välttää ja näin säännöllinen lii- 3 momentille lisäyksenä 52 000 000
19624: kenne vaikeutuu. markkaa V iitasaaren pitäjässä sijaitse-
19625: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon sillan van Hännilänsalmen sillan rakentami-
19626: rakentamiseen on varattu 20 milj. markkaa, seen.
19627: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19628:
19629: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen.
19630: 1424
19631:
19632: IV,601. - Rah.al. N: o 430.
19633:
19634:
19635:
19636:
19637: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
19638: miseksi Orivirtaan.
19639:
19640:
19641: E d u s k u n n a ll e.
19642:
19643: Maantiesillan rakentaminen Orivirtaan on lalla on varsin suuri merkitys puutavaran
19644: kauan ollut vireillä, mutta asia ei ole edis- kuljetuksen kannalta ja kauttakulkuliiken-
19645: tynyt alkua pitemmälle. Tosin tutkimus sil- teelle Savonlinna-Joensuu välillä. Vielä
19646: lan paikasta on jo saatettu päätökseen, on mainittava, että Outokumpu Oy: n eräs
19647: mutta sen pitemmälle ei ole päästy. Ja kui- kaivosalue sijaitsee Orivirran välittömässä
19648: tenkin on kysymys sillasta, joka tarvittaisiin läheisyydessä. Kun sillan rakentaminen työl-
19649: korvaamaan nykyisin liikennöitävä lossi, lisyystyönä olisi tervetullut myös työllisyy-
19650: joka talviaikana saattaa juuttua paikalleen den kannalta, ehdotammekin kunnioittaen,
19651: keskelle virtaa matkustajineen ehkä pitkäk-
19652: sikin aikaa. Kokonainen Savonrannan kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19653: konkylä joutuu näin talvisaikaan elämään tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
19654: ainaisen epätietoisuuden vallassa siitä, mil- markan määrärahan sillan rakentami-
19655: loin liikenne saattaa kokonaan katketa. En- seksi Orivirtaan.
19656: nenkaikkea on otettava huomioon, että sil-
19657: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
19658:
19659: Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo.
19660: 1425
19661:
19662: IV,602. - Rah.al. N:o 431.
19663:
19664:
19665:
19666:
19667: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
19668: seksi Orivirtaan Savonlinnan-Joensuun maantiellä.
19669:
19670:
19671: E d u s k u n n a ll e.
19672:
19673: Savonlinnasta Kerimäen ja Savonrannan takia hankalaksi, kustannuksia lisääväksi ja
19674: kautta Heinävedelle ja Joensuuhun suuntau- myöskin kannattamattomaksi. Jos Orivir-
19675: tuva maantie. ylittää lähellä Savonrannan rassa olisi asianmukainen silta, voisi mainittu
19676: kirkonkylää Oriveden salmen. Tässä salmessa saha jälleen aloittaa toimintansa. Tämän
19677: on moottorilossi, joka tekee liikenteen, var- sahan toiminnalla olisi erittäin suuri merki-
19678: sinkin kun se on hyvin vilkasta, hankalaksi. tys Savonrannan kunnan työllisyystilantee-
19679: Erikoisesti talviaikana, jolloin lossiväylälle seen, joka sahan pysähdyttyä on muodostu-
19680: muodostuu runsaasti jääsohjua eikä lautta nut vaikeaksi. Näin ollen po. sillan ra:kenta-
19681: ajoittain pääse kulkemaan, on liikennevaikeus misella autettaisiin yleistä liikennettä ja pai-
19682: sie.tämätön. Kun salmessa on siksi kova virta, kallisia työmahdollisuuksia. Jo sillan raken-
19683: ettei jääliikennettä voida järjestää, on !ossi- nusvaiheessa avautuisi Savonrannan ja lähi-
19684: liikenteen vaikeutuminen sitäkin merkityksel- seudun työttömille työmahdollisuuksia, jol-
19685: lisempää. Tieliikenteen parantamiseksi pu- loin tämän alueen erittäin vaikeana uhkaava
19686: heena olevalla tielinjalla olisi Orivirran sal- työttömyys voitaisiin tällä toimenpiteellä
19687: meen saatava silta. Siten voitaisiin nopeuttaa torjua.
19688: ja parantaa tiellä vallitsevaa erittäin vilkasta Sillan rakentamiseksi Orivirtaan on suori-
19689: ma tkustaj aliikennettä. tettu tutkimus, laadittu suunnitelmat ja pii-
19690: Tämä tie muodostaisi myöskin luonnollisen rustukset, puuttuu vain varoja rakennustöi-
19691: reitin puutavaran maantiekuljetukselle laa- den aloittamiseksi. Näiden varojen myöntä-
19692: joilta metsäalueilta, mutta lossilikenteen han- minen olisi ajankohtainen ja sillan rakennus-
19693: kaluus vaikeuttaa sitä. Erikoisesti on huo- töiden aloittaminen kiireellinen.
19694: mioon otettava, että Savonrannan kirkonky- Edellä olevaan viitaten ehdotamme.,
19695: lässä on sahalaitos, joka aikaisempina vuo-
19696: sina on harjoittanut melkoisen suurta sahaus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19697: toimintaa, ollen mm. työntekijäin lukumäärä tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mark-
19698: noin 200. Tämä saha on joutunut lopetta- kaa maantiesillan rakentamiseksi Ori-
19699: maan toimintansa noin 2 vuotta sitten sen virtaan Savonlinnm'I.--Joensuun maan-
19700: vuoksi, että sahatavaran kuljetus Orivirran tiellä.
19701: yli lossilla on käynyt vilkastuneen liikenteen
19702: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
19703:
19704: Niilo Nieminen. Toivo Friman.
19705: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho.
19706: Pauli Puhakka. Lauri Myllymäki.
19707: Pentti Liedes.
19708: 1426
19709:
19710: IV,603. - Rah.al. N: o 432.
19711:
19712:
19713:
19714:
19715: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjamoin salmen
19716: sillan rakennustöiden aloittamiseen TaipaZsaaren kunnassa.
19717:
19718:
19719: E d u s k u n n a ll e.
19720:
19721: Lappeenrannassa Taipalsaaren kautta Savi- suunnittelutyöt saatu nyt valmiiksi, joten
19722: taipaleelle johtava maantie on hyväkuntoi- työt voidaan aloittaa, kunhan määrärahat
19723: nen tyydyttäen liikenteen tarpeet. Kirja- saadaan. Taipalsaaren, Lappeen, Lappeen-
19724: moin salmi muodostaa kuitenkin vaikean rannan ja Lauritsalan työttömyys tulee
19725: haitan liikenteelle. Salmen yli välittää lii- muodostumaan työvoimaviranomaisten ar-
19726: kennettä 20 tonnia kuormaava moottorilossi. vion mukaan huomattavasti suuremmaksi
19727: Vilkkaimpina aikoina se ei kykene palvele- kuin edellisenä vuonna. Sen helpottamiseksi
19728: maan liikennettä tyydyttävällä tavalla, vaan pitäisi tehdä kaikki voitava. Tarvitaan työt-
19729: usein kasautuu pitkiä ajoneuvojonoja !ossi- tömyystöiden aloittamista viime talvea suu-
19730: rantaan. Raskaan käytön seurauksena lossi remmassa laajuudessa. Tämän sillan raken-
19731: menee usein epäkuntoon lisäten siten viivy- tamista ovat lähikuntien hallitukset pitäneet
19732: tyksiä. Kun ottaa huomioon liikenteen vilk- tärkeänä ja esittäneet jo useana vuotena ra-
19733: kauden, aiheutuu lossiylityksen hitaudesta kennustyön suorittamista työttömyystyönä.
19734: niin suurta ajanhukkaa, että se alentaa kul- Pääasiassa se voidaan myös rahoittaa työt-
19735: jetusten kannattavuutta ja lisää kustannuk- tömyysvaroin.
19736: sia. Esim. Taipalsaarelta Lappeenrantaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19737: puutavaraa ajaviita autoilta menee joka
19738: päivä hukkaan n. yksi työtunti. Myös !ossi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19739: liikenteen valtiolle aiheuttamat kustannuk- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
19740: set nousevat merkittävään summaan. kaa Kirjamoin salmen sillan raken-
19741: Sillan rakentaminen Kirjamoin salmeen nustöiden aloittamiseen TaipaZsaaren
19742: on ollut kauan vireillä. Tie- ja vesiraken- kunnassa.
19743: nushallituksen toimesta on tutkimus- ja
19744: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
19745:
19746: Tauno Kelovesi. Sulo Hostila. Marja Lahti.
19747: Toivo Kujala. Kalle Matilainen. Erkki Tuuli.
19748: Valto Käkelä. Kaarlo Kajatsalo. Yrjö Sinkkonen.
19749: 1427
19750:
19751: IV,604. - Rah.al. N: o 433.
19752:
19753:
19754:
19755:
19756: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suo-
19757: rittamiseksi Mansikkakosken sillan maantieliikennettä kos-
19758: kevan osan leventämisestä.
19759:
19760:
19761: E d u s k u n n a 11 e.
19762:
19763: Imatran kauppalan keskustassa Vuoksen tukalaa, etenkin aamuin ja illoin, jolloin
19764: yli johtava ns. Mansikkakosken silta on yh- työhön meno ja paluu tapahtuu.
19765: distetty rautatie- ja maantieliikennettä var- Kun nyt lisääntyneen ja yhä lisääntyvän
19766: ten. Se on rakennettu niin, että rautatie- liikenteen johdosta kyseinen silta muodostuu
19767: liikenne käy ylä- ja maantieliikenne alasiltaa yhä vaikeammaksi pullonkaulaksi ja kun
19768: pitkin. Vaikka mainittu silta onkin raken- Imatran kauppalan yleisasemakaavassa suun-
19769: nettu niin myöhään kuin v. 1932-1934, on niteltu uusi rautatiesilta ei mielestämme
19770: se jo useitten vuosien aikana osoittautunut joudu kyseistä asiaa tarpeeksi ajoissa kor-
19771: maantieliikenteelle liian ahtaaksi. Kun jaamaan, katsoisimme tarpeelliseksi suorit-
19772: maantieliikenne ja kulkuneuvojen luku- taa kiireellisen tutkimuksen siitä, mitä mah-
19773: määrä jatkuvasti lisääntyy, on tieverkostoa dollisuuksia on nykyisen Mansikkakosken
19774: pitänyt lisätä ja johtaa kauttakulku ns. pi- rautatiesillan alaosan maantieliikennesillan
19775: katietä pitkin häiritsemättä siten paikallista leventämiseen niin, että ajosilta levitettäi-
19776: liikennettä. Tällaisen pikatien on kuitenkin siin sellaiseksi, että autot voisivat toisensa
19777: pakko ylittää myös Vuoksi Imatran kauppa- vaivatta ohittaa ja että pyörä- ja jalankul-
19778: lan alueella ja niinpä pikatie, jolla liikenne kijoille varattaisiin oma kaistansa.
19779: suuntautuu Lappeenrannasta Savonlinnan Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
19780: suuntaan ja päinvastoin, johtaa liikenteen ehdotamme,
19781: Mansikkakosken sillan kautta. Kyseinen
19782: silta on jo muutenkin kapeutensa johdosta että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19783: osoittautunut erittäin vaikeaksi pullonkau- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
19784: laksi syystä, etteivät sillalla linja- ja kuor- kan määrärahan käytettäväksi tutki-
19785: mavaunun kulkiessa voi pienemmätkään vau- muksen suorittamista varten Man-
19786: nut vaaratta sivuuttaa, vaan on jonotettava sikkakosken sillan (Imatran kauppa-
19787: läpipääsyä usein pitkänkin ajan. Jalkai- lassa) maantieliikennettä koskevan
19788: . sin ja pyörällä liikkuminen on kerrassaan osan leventämistä varten jalka- ja
19789: polkupyöräkäytävillä varustettuna.
19790: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19791:
19792: Kalle Matilainen. Matti Miikki.
19793: Sulo Hostila. Valto Käkelä.
19794: 1428
19795:
19796: IV,605. - Rah.al. N: o 434.
19797:
19798:
19799:
19800:
19801: Väänänen ym. : Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
19802: seksi Muurutvirran lautan paikalle.
19803:
19804:
19805: E d u s k u n n a ll e.
19806:
19807: Muuruveden pitäjässä sijaitsevan Muurut- paljon työttömyyttä ja siltarakennustyö olisi
19808: virran yli välittää liikennettä kahdeksan omiaan helpottamaan työllisyystilanteen hoi-
19809: tonnin kantoinen lautta, joka on aivan liian tamista. Pengerrystyöt voitaisiin suorittaa
19810: pieni nykyistä maantieliikennettä varten. talven aikana ja varsinainen siltatyö kesällä.
19811: Tästä syystä on tullut ajankohtaiseksi liiken- Sillan rakentamista varten on jo toimi-
19812: teen uudelleen järjestely virran yli. Uuden tettu vesioikeuslain edellyttämä katselmus ja
19813: lautan hankkimisesta ja sitä varten tarvitta- vesistötoimikunnan lupapäätös on odotetta-
19814: vien laiturien rakentamisesta koituvat kus- vissa lähiaikoina.
19815: tannukset nousevat kuitenkin varsin suuriksi. Edellä olevaan viitaten ja koska ko. sillan
19816: Taloudellisuuden ja erityisesti liikenteen rakentamista on pidettävä välttämättömänä,
19817: joustavuuden kannalta onkin edullisempaa ehdotamme kunnioittaen,
19818: sillan rakentaminen. Suoritetun tutkimuksen
19819: mukaan maaperä ja muut olosuhteet ovat että Edttskunta ottaisi vuoden 1958
19820: tähän tarkoitukseen erittäin suotuisat, joten tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
19821: kustannukset tulevat olemaan huomattavasti markan määrärahan sillan rakentamis-
19822: tavallista pienemmät. töiden aloittamiseksi Muuruveden pi-
19823: Muurutvirran sillan rakennustyön aloitta- täjässä sijaitsevan Muurutvirran lau-
19824: minen on kiireellinen myös työttömyyden tan paikalle.
19825: kannalta. Näillä seuduilla esiintyy erittäin
19826: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19827:
19828: Hilja Väänänen. Sylvi Halinen.
19829: Tahvo Rönkkö. Marja Lahti.
19830: Esa Hietanen. Lennart Heljas.
19831: Elli Nurminen. Kalle Kämäräinen.
19832: Vieno Simonen. Eino E. Heikura.
19833: 1429
19834:
19835: IV,606. - Rah.al. N: o 435.
19836:
19837:
19838:
19839:
19840: Hietanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Muurutvirran sil-
19841: lan rakentamiseen.
19842:
19843:
19844: E d u s k u n n a 11 e.
19845:
19846: Muuruvedeltä Riistaveden kautta kulke- Tietämämme mukaan olisi mainitun Muu-
19847: valla maantiellä sijaitseva Muurutvirran rutvirran sillan rakentaminen sopiva työttö-
19848: siltatyöhanke on ollut vireillä jo useamman myystyöksi työviranomaisten mielestä. Sitä
19849: vuoden ajan. Tie- ja vesirakennushallituksen varten lienee tehty pienemmän määrärahan
19850: toimesta suoritetut sillan tarpeellisuutta ja käyttöehdotuskin hallituksen työttömyysohjel-
19851: rakentamista koskevat suunnitelmat ovat maan v. 1958 varten. Ottaen kuitenkin huo-
19852: loppuun suoritetut. Niiden mukaan nousisi mioon jo vallitsevan ja uhkaavasti lisään-
19853: rakennustyön kokonaiskustannusarvio 140 tyvän työttömyyden paikkakunnan työläis-
19854: milj. markkaan (arvio suoritettu ennen mar- ten ja pieneläjien keskuudessa olisi tähdel-
19855: kan devalvointia). listä, että työt aloitettaisiin pikaisesti ja täy-
19856: Muuruvesi ja sen lähikunnat ovat Pohjois~ dessä laajuudessaan.
19857: Savon vaikeimmin hoidettavia työttömyys- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
19858: kuntia. Kunnan asujaroisto on pääosiltaan nioittaen,
19859: metsä- ym. ansiotöiden varassa elävää pien-
19860: viljelijä- ja palkkatyöläisväestöä. Kunnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19861: taloudellinen asema on perin heikko. Kulu- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
19862: van vuoden ennakkoveroäyrin hinta on esim. markan suuruisen määrärahan Muu-
19863: 14 markkaa. rutvirran sillan rakentamiseen.
19864: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19865:
19866: Esa Hietanen. Niilo Nieminen.
19867: Martti Leskinen. Pauli Puhakka.
19868: Hugo Manninen. Juho Rytkönen.
19869: J. Mustonen. Mikko Hult.
19870: Toivo Kujala. Nestori Nurminen.
19871:
19872:
19873:
19874:
19875: 58 E 815/57
19876: 1430
19877:
19878: IV,607. - Rah.al. N:o 436.
19879:
19880:
19881:
19882:
19883: Hult ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
19884: Kivisalmeen.
19885:
19886:
19887: E d u s k u n n a ll e.
19888:
19889: Hallitus ei ole ottanut vuoden 1958 tulo- miit, että töitä voitaisiin jo aloittaa. Myös
19890: ja menoarvioon määrärahaa sillan rakenta- työllisyyden kannalta töiden aloittaminen
19891: mista varten Kuopion-Jyväskylän maan- olisi erittäin tärkeätä.
19892: tiellä olevaan Kivisalmeen. Siksi ehdotammekin kunnioittaen,
19893: Liikennettä pidetään yllä lossia käyttäen,
19894: mutta se on hengenvaarallista, mitä todistaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19895: noin vuosi sitten sattunut suuri liikenne- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
19896: onnettomuus mainitulla lossilla. markkaa sillan rakennustöiden aloitta-
19897: Suunnitelmat siltaa varten ovat sikäli val- mista varten Kivisalmeen.
19898: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
19899:
19900: Mikko Hult. E. Pusa.
19901: Juho Rytkönen. Arvo Ahonen.
19902: Artturi Koskinen.
19903: 1431
19904:
19905: IV,608. - Rah.al. N: o 437.
19906:
19907: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
19908: seksi Sulkavan kosken ylimenopaikalle.
19909:
19910: E d u s k u n n a ll e.
19911:
19912: Runkotie 5: stä erkanee Heinolan maalais- järjestettävissä liikenteen vaatimuksia vas-
19913: kunnan kirkonkylän kohdalla valtion maan- taavaksi. Tie on vain oikaistava ja nykyistä
19914: tie, joka yhdistää mainitun runkotien ja kuormitusta vastaava uusi silta on rakennet-
19915: Kouvolasta Jaalan ja Mäntyharjun kautta tava toiseen paikkaan. Oikaisu ja uuden sil-
19916: Mikkeliin suuntautuvan valtion maantien lan rakentaminen eivät aiheuta kohtuutto-
19917: toisiinsa. Samalla se on suorin ja käytetyin mia kustannuksiakaan, sillä maasto nykyi-
19918: kulkutie Heinolaan Mäntyharjun kirkolta, sen sillan alapuolella, mistä oikaisu olisi pa-
19919: asemalta ja sen takaisilta alueilta aina Ris- ras suorittaa, on edullinen ja rakentaminen
19920: tiinaa myöten. Tällä tiellä liikennöi useita käy suhteellisen helposti. Saamiemme tieto-
19921: linja-autovuoroja päivittäin. Mainittu tie jen mukaan on oikaisukohtakin jo alusta-
19922: suuuntautuu laajojen metsäalueiden halki vasti katsottu, vaikka virallista suunnitel-
19923: muodostaen myös erittäin tärkeän puutava- maa ja kustannusarviota ei vielä ole ole-
19924: ran kuljetustien. Tähän tiehen liittyy lisäksi massa eikä siltapiirustuksiakaali hankittu.
19925: useita erittäin vilkkaasti liikennöityjä kylä- Niiden laatiminen ja hankkiminen on jää-
19926: teitä, jotka omalta osaltaan lisäävät po. tien nyt varojen puuttuessa hoitamatta. Sen
19927: merkitystä ja käyttöä. vuoksi olisikin tarkoitukseen myönnettävä
19928: Tällä tiellä on aikaisemmin suoritettu huo- tarvittavat varat ja saatettava oikaisutyöt
19929: mattavia oikaisuja, mutta vielä on eräitä nopeasti käyntiin.
19930: sangen vaikeita kohtia oikomatta. Erityi- Työllisyyden kannalta tällä tieoikaisulla
19931: sesti Heinolan maalaiskunnan kirkonkylässä ja siltatyöllä olisi myös suuri merkitys. Tien
19932: sijaitsevan Sulkavan kosken ylimenokohta oikaisutyöt ovat Heinolan kaupungin ympä-
19933: on vaikein ja muodostaakin suorastaan hen- ristöstä siirtyneet kauaksi ja Heinolan kau-
19934: genvaarallisen kohdan tällä vilkkaasti liiken- pungin ja maalaiskunnan työttömien sijoit-
19935: nöidyllä tiellä. Kosken ylittävä silta on taminen tulee tuottamaan vaikeuksia. Sen-
19936: vanha, heikkorakenteinen ja niin kapea, että kin vuoksi Sulkavan kosken siltatyömaa ja
19937: vain yksi ajoneuvo kerrallaan sopii kulke- siihen liittyvä tien oikaisu tarjoaisi myö-
19938: maan sen yli. Sillan itäpuolisesta päästä hemmin hyvän työkohteen, varsinkin kun
19939: alkaa pitkä ja erittäin jyrkkä mäki, joka te- työmaa olisi tällöin vain noin 7 km Heino-
19940: kee liikennöimisen vaikeaksi. Varsinkin talvi- lan kaupungista.
19941: ja jäätikkökelillä mäki ja silta muodostuvat Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19942: suorastaan hengenvaarallisiksi. Tästä on lu-
19943: kuisia esimerkkejä, joista mainittakoon täy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19944: den matkustaja-auton luisuminen po. mäestä tulo- ja menoarvioon 750 000 mark-
19945: ja puolittain sillan kaiteiden läpi. Vain on- kaa suunnitelmien ja kustannusarvion
19946: nellinen sattuma pelasti matkustajat syöksy- sekä siltapiirustusten hankkimiseksi
19947: mästä koskeen. Tällaisten tapausten uusiu- Heinolan kirkonkylän ja Mäntyhar-
19948: tuminen on mahdollista niin kauan kuin ko. jun välisellä maantiellä sijaitsevan
19949: tietä, sillä olevaa mäkeä ja siltaa ei saateta Sulkavan kosken ylimenopaikan oikai-
19950: liikenneturvallisuutta vastaaviksi. semiseksi ja uuden sillan rakentami-
19951: Sulkavan kosken ylimenokohta on helposti seksi.
19952: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
19953:
19954: Niilo Nieminen. Toivo Niiranen.
19955: Hemming Lindqvist. Pauli Puhakka.
19956: Toivo Kujala.
19957: 1432
19958:
19959: IV,609. - Rah.al. N:o 438.
19960:
19961:
19962:
19963:
19964: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakennustöiden
19965: aloittamiseksi Oulujoen yli Laukan lassipaikalle Laukan-
19966: Ylikiimingin maantiellä.
19967:
19968:
19969: E d u s k u n n a 11 e.
19970:
19971: Liikennöiminen Oulun-Kajaanin maan- Jotta liikenne tällä melkoisen vilkkaasti
19972: tieltä Laukan lossin kautta Ylikiiminkiin ja liikennöidyllä maantiellä pääsisi jälleen häi-
19973: Pudasjärvelle on viime vuosina käynyt erit- riintymättä jatkumaan, olisi Laukan lossin
19974: täin hankalaksi ja vaaranalaiseksikin. Tämä paikalle rakennettava kiinteä silta. Paikka
19975: johtuu siitä, että Oulujokeen rakennetut onkin käsityksemme mukaan sillan rakenta-
19976: voimalaitokset aiheuttavat huomattavia veden- miselle sovelias, koska Oulujoessa on tällä
19977: vaihteluja ja täten vaikeuttavat lassiliiken- paikalla matalia kivikarikoita, jotka helpot-
19978: teen asianmukaista ylläpitämistä tällä 265 tavat rakennustöitä. Sitäpaitsi on otettava
19979: metriä leveällä lossivälillä. Lauantai-illasta huomioon, että lossin ylläpito nykyisellään-
19980: maanantaiaamuun, jolloin vedenlasku on vä- kin vaatii valtiolta melkoisen suuret vuo-
19981: häistä, lossin käyttäminen on yleensä käynyt tuiset ylläpitokustannukset, jotka sillan ra-
19982: mahdottomaksi ja se on merkinnyt ylikulku- kentamisella poistuisivat.
19983: liikenteen täydellistä pysähtymistä. Ja sama Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
19984: liikenteen pysähtyminen toistuu luonnolli-
19985: sesti aina muulloinkin, kun veden juoksua että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
19986: voimalaitoksilla rajoitetaan. Ennen voima- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
19987: laitosten valmistumista pääsi talvella Oulu- markan määrärahan töiden alullepane-
19988: joen ylitse raskaillakin ajoneuvoilla, kuten miseksi kiinteän sillan rakentamista
19989: autoilla ja traktoreilla. Nyt joen ylittämi- varten Oulujoen yli Laukan lassi-
19990: nen tällaisilla ajoneuvoilla on mahdotonta paikalle Laukan-Ylikiimingin maan-
19991: tai ainakin hyvin vaarallista jään päällä tiellä.
19992: olevan rantaveden ja jäiden särkymisen
19993: takia.
19994: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
19995:
19996: Aaro Kauppi. Niilo Ryhtä.
19997: Eino Rytinki. Armas Leinonen.
19998: M. 0. Lahtela. Lauri Järvi.
19999: 1433
20000:
20001: IV,610. - Rah.al. N:o 439.
20002:
20003:
20004:
20005:
20006: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
20007: lijokeen Kiimingin-Yli-Iin maantietä varten.
20008:
20009:
20010: E d u s k u n n a ll e.
20011:
20012: Kiimingin Yli-Iin välisen yhdystien raken- Kun työttömyysmäärärahoilla pitäisi voida
20013: tamista on suoritettu useamman vuoden ai- järjestää mahdollisimman suurelle määrälle
20014: kana työttömyysmäärärahoilla. Vaikka tie ei työntekijöille työtä, ei silloin suurien silto-
20015: vielä ole täysin valmis liikenteelle, niin kaik- jen rakentaminen näillä varoilla ole sopiva
20016: kein suurimpana esteenä tien liikenteelle saa- työkohde, koska suurin osa tarvittavista va-
20017: misessa on siltojen puute. Suurin ja roista menee rakennustarpeiden ostamiseen
20018: enimmin kustannuksia vaativa silta· tulee ja muihin sellaisiin kohteisiin, jotka eivät
20019: Iijokeen. Sillan rakentamiseen olisi ryh- anna työntekijöille työtä.
20020: dyttävä nopeasti, ettei se olisi esteenä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20021: liikenteen avaamiselle tällä erittäin tärkeällä nioittaen,
20022: Rovaniemen, Ranuan, Yli-Iin, Kiimingin ja
20023: Oulun välisellä suoralla valtatiellä, silloin että Eduskunta ottaisi mwden 1958
20024: kun tiellä saadaan loppuun suoritetuksi pie- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
20025: net silta- ja tienviimeistelytyöt. Kun Ii- kan su1truisen määrärahan sillan ra-
20026: jokeen rakennettava silta vaatii paljon ra- kennustöiden aloittamiseksi Kiimingin
20027: kennustarpeita, niin sillan rakentamiseen ja Yli-Iin välisellä maantiellä olevaan
20028: olisi käytettävä vakinaisia työmäärärahoja. lijokeen.
20029: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
20030:
20031: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
20032: Aaro Kauppi. J. F. Pöykkö.
20033: 1434
20034:
20035: IV,611. - Rah.al. N: o 440.
20036:
20037:
20038:
20039:
20040: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
20041: seksi Tornionjoen yli Pellon kohdalla.
20042:
20043:
20044: Eduskunnalle.
20045:
20046: Tornionlaakson liikenne on viime vuosien voimakkaimmin kasvanut ja kun se sillä
20047: aikana hyvin runsaasti lisääntynyt, samoin- kohtaa myöskin on suurin, olisi lossin tilalle
20048: kuin ylikulkutarve Tornionjoen yli Ruotsin erittäin tarpeellista rakentaa silta yhdyslii-
20049: puolelle. Kun keskisen Tornionjoen alueella kenteen aikaansaamiseksi Ruotsin puolelle.
20050: ei ole ainoatakaan siltayhteyttä Ruotsiin, on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20051: kesäisin liikennöitävä lossilla ja talvisin jäätä nioittaen,
20052: myöten Ruotsin puolelle. Varsinkin syksyi-
20053: sin ja keväisin kelirikkoaikoina liikenne saat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20054: taa pysähtyä useitten viikkojen ajaksi. Puu- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
20055: tavaran kuljetukselle näistä kelirikkoajoista kan määrärahan sillan rakentamista
20056: on hyvin suurta haittaa ja turistiliikenteelle varten Tornionjoen yli Pellon koh-
20057: kesäisin, sen ollessa vilkkaimmillaan. Kun dalla.
20058: liikenne Pellon kohdalla Tornionjoen yli on
20059: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
20060:
20061: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. J. F. Pöykkö.
20062: 1435
20063:
20064: IV,612. Rah.al. N: o 441.
20065:
20066:
20067:
20068:
20069: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmen sillan raken-
20070: nustöiden aloittamiseksi Sodankylän--Kittilän maantiellä.
20071:
20072:
20073: E d u s k u n n a ll e.
20074:
20075: Vuonna 1954 valmistui maantieyhteys So- aloitteet eduskunta on hylännyt sillä perus-
20076: dankylän ja Kittilän kirkonkylän välille. teella, ettei ole ollut rakennussuunnitelmaa.
20077: Tien varrella olevan runsaan asutuksen Kun sekin nyt on valmistunut, voidaan sil-
20078: vuoksi tie on paljon käytetty. Tien käyt- lan rakentaminen sen puolesta suorittaa.
20079: töä lisää vielä, että se on uusi, nykyaikaista Tämän sillan rakentaminen on erittäin so-
20080: liikennettä silmällä pitäen rakennettu ja si- piva työttömyystyökohde väkirikkaassa ym-
20081: ten raskaallekin tavaraliikenteelle sopivampi päristössä. Sen rakennustöihin voitaisiin si-
20082: kuin esim. Rovaniemen-Kittilän maantie. joittaa mm. viime toukokuusta alkaen työt-
20083: Vaikka Rovaniemeltä Sodankylän kautta töminä olleet paikkakunnan kuorma-autoili-
20084: Kittilään onkin huomattavasti pitempi jat. Näin suuren sillan rakentaminen talvi-
20085: matka kuin Ounasjoen vanhaa maantietä, työnä on lisäksi valtiolle edullinen.
20086: nin eräät raskaat kuljetukset Keski-Lappiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20087: ovat viime aikoina suuntautuneet Sodan-
20088: kylän kautta. Tämä uusi tie tulisi nykyistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20089: vilkkaammin liikennöidyksi, jos tiellä Kitti- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
20090: län kirkonkylässä olevan käsikäyttöison Sal- kan määrärahan Salmen sillan raken-
20091: men lossin paikalle rakennettaisiin silta. nustöiden aloittamiseksi Sodankylän
20092: Aikaisemmin tästä asiasta tekemämme -Kittilän maantiellä.
20093: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
20094:
20095: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
20096: Eino Tainio.
20097: 1436
20098:
20099: IV,613. - Rah.al. N: o 442.
20100:
20101:
20102:
20103:
20104: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta sillanrakennustöitä
20105: varten Kemijärven-Lehtolan-Posion maantiellä.
20106:
20107:
20108: E d u s k u n n a ll e.
20109:
20110: Kemijärven kirkonkylän-Soppelan-Leh- siellä maita ja metsiä, eikä muiltakaan ve-
20111: tolan-Jumiskon voimalaitoksen-Posion kir- sistöalueilta Kemijärveen uitettavia puita
20112: konkylän maantie, jonka rakentamisasia on kuljeteta mainittujen salmien kautta. Kaisan-
20113: ollut vireillä yli 35 vuotta, ja olisi pitänyt salmen sillan vesiaukon leveyden tulisi olla
20114: rakentaa jo siihen mennessä kun Rovanie- enintään 15 m ja Lantunginsalmen sillan
20115: men-Kemijärven rautatie valmistui vuonna enintään 10 m ja muu osa salmia voidaan
20116: 1934, että Posion kuntalaiset olisivat voineet pengertää ja sekin on helppo tehtävä, kun
20117: käyttää mainittua rautatietä hyväkseen, on tarvittava pengerrysmaa ja kivet ovat ver-
20118: vasta vuonna 1954 saatu siihen kuntoon, että raten läheltä saatavissa. Mainitut sillat ovat
20119: sitä voidaan liikennöidä. Mainitulla tiellä on siis helposti rakennettavissa.
20120: kuitenkin kolme lassipaikkaa Kemijärven Kun lossien vuotuinen ylläpito tulee
20121: kunnan alueella, jotka kesällä pahasti hait- huomattavan kalliiksi ja niissä nyt olevat
20122: taavat ko. tien liikennettä ja keväällä kesän vanhat puulautat ovat tarkoitukseensa kel-
20123: tulon ja syksyllä talven tulon aikana estävät paamattomat ja lossit tiellä haittaavat liiken-
20124: liikenteen pitkiksi ajoiksi kokonaisuudessaan. nettä ja estävät sen kokonaisuudessaankin
20125: Jo po. tietä rakennettaessa olisi kahteen !ossi- pitkiksi ajoiksi kesän ja talven tullessa, olisi
20126: paikkaan, nimittäin Kaisansalmeen ja Lan- mainitun Kaisansalmen ja Lantunginsalmen
20127: tunginsalmeen, jotka ovat 10-16 kilometrin lassipaikalle kiireimmiten rakennettava sillat.
20128: matkalla Kemijärven kirkonkylästä Posiolle Kun ko. tie on kahden kunnan keskustan
20129: päin Kemijärven Isokylässä, pitänyt raken- välinen suorin kulkureitti ja se lyhentää
20130: taa silta, kuten Kemijärven kunta toivoi, samalla tuhansien ihmisten maantiematkaa
20131: koska nämä salmet ovat Kemijärvestä itään lähimmälle rautatieasemalle ja heille sopi-
20132: päin pistävien lyhyiden lahtien ja Kemi- vampaan liikekeskukseen 50-60 km ja kun
20133: järven välillä. Ja olisi ne tieviranomaisten se on varsin vilkasliikenteinen kauttakulku-
20134: selityksen mukaan rakennettukin, mutta kun ja matkailureitti, olisi sillat rakennettava,
20135: Kemijärven uittoyhdistys asettui niiden ra- että tietä voitaisiin kaikkina vuoden aikoina
20136: kentamista vastustamaan, niin jätettiin ne esteettömästi liikennöidä.
20137: rakentamatta haitaksi tieliikenteelle. Tämii Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
20138: uittoyhdistyksen siltojen rakentamisen vas- ehdotamme,
20139: tustaminen on ollut täysin aiheeton ja
20140: perusteeton, koska kaikki mainittujen lahtien että Eduskunta ottaisi vuoden 195'3
20141: vesistöalueen maat kuuluivat Kemijärven tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
20142: kunnan tilanomistajille, jotka olivat siltojen kan suuruisen määrärahan sillan ra-
20143: rakentamisen kannalla, eikä mainitulla uitto- kentamiseksi Kemijärven-Lehtolan-
20144: yhdistyksellä eikä sen työnantajilla, puu- Posion maantiellä olevaan Kaisansal-
20145: tavarayhtiöillä eikä myöskään valtiolla ollut meen ja Lantunginsalmeen.
20146: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
20147:
20148: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto.
20149: 1437
20150:
20151: IV,614. - Rah.al. N:o 443.
20152:
20153:
20154:
20155:
20156: Nederström-Lunden ym.: Mää.rärahan osoittamisesta 1tuden
20157: lautan hankkimiseksi Rajalahden-Lappdalin lauttapai.
20158: kalle.
20159:
20160:
20161: E d u s k u n n a ll e.
20162:
20163: Kemiön saaren ja mantereen pääasialli- den tulo- ja menoarvioon ei hyväksytty. Sa-
20164: nen liikenne hoidetaan Sanvon kautta Pai- notun hallituksen taholta on kulkulaitosvalio-
20165: mioon Rajalahden-Lappdalin lautan väli- kunnassa käydyn selvityksen yhteydessä
20166: tyksellä. Tässä lauttaväli on 1100 m leveä. tähdennetty asian välttämättömyyttä ja kii-
20167: Liikennettä välittävä, vapaasti ohjattava 10 reellisyyttä sekä huomautettu, että tarkoi-
20168: tonnin kantoinen lautta ei kuitenkaan tyy- tukseen ei välttämättä tarvitsisi osoittaa
20169: dytä esiintyvää liikennetarvetta. Viime ai- koko määrärahaa, vaan että alkuun pääse-
20170: koina ovat vaikeudet vain kasvaneet ja muo- miseksi riittäisi lautan ulkomaista tilaamista
20171: dostuneet sellaisiksi, että saattaa syntyä vai- varten pienempi määräraha.
20172: keita liikennetapaturmia. Yhteyksien paran- Eduskunta on 17 päivänä huhtikuuta 1957
20173: tamiseksi on laadittu suunnitelma uuden päättänyt lausua toivomuksen, ,että Halli-
20174: tien aikaansaamiseksi Kemiön kunnan Vre- tus antaisi Eduskunnalle esityksen määrä-
20175: tan kylästä Pungbölen kylän kautta Karu- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden 1957
20176: nan kunnan Strömsbölen kylään. Sieltä lii- tulo- ja menoarvioon 45 tonnin kantoisen,
20177: kenne jatkuisi nykyisiä tieyhteyksiä käyt- vapaasti ohjattavan lautan hankkimiseksi
20178: täen Paimioon. Vesistön ylitys tapahtuisi Rajalahden-Lappdalin nykyiselle lautta-
20179: Pungbölen kylän kohdalla Rungonsalmen paikalle väliaikaisesti parantamaan Kemiön
20180: yli rakennettavan sillan kautta. Lopullinen saaren ja mantereen välistä liikennettä."
20181: suunnitelma voidaan laatia vasta sitten, kun Koska tämä on järjestyksessä jo toinen
20182: vesioikeuslain mukainen katselmus on suori- eduskunnan antama toivomus hallitukselle
20183: tettu ja merenkulkuviranomaisten kanta on liikenneyhteyksien parantamiseksi Kemiön
20184: selvillä. Tämän johdosta ja ottaen huo- saaren ja mantereen välillä, ja olosuhteet
20185: mioon, että edellä mainittu järjestely tulee vaativat nopeita toimenpiteitä, ehdotamme
20186: vaatimaan huomattavia kustannuksia, ulko- edellä olevaan viitaten,
20187: laisia hankintoja, ja sen vuoksi kestämään
20188: useita vuosia, tie- ja vesirakennushallitus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20189: pitänyt tärkeänä, että liikenneyhteyksiä vä- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
20190: liaikaisesti parannetaan. Tässä tarkoituk- kan määrärahan 45 tonnin kantoisen,
20191: sessa on pidetty 45 tonnin kantoisen, va- vapaasti ohjattavan lautan hankkimi-
20192: paasti ohjattavan lautan hankkiminen Raja- seksi Rajalahden-Lappdalin nykyi-
20193: lahden-Lappdalin lauttapaikalle sopivana. selle lauttapaikalle väliaikaisesti pa-
20194: Tie- ja vesirakennushallituksen esitystä 55 rantamaan Kemiön saaren ja mante-
20195: milj. markan sisällyttämisestä kuluvan vuo- reen välistä liikennettä.
20196: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
20197:
20198: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine.
20199: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
20200:
20201:
20202:
20203: 59 E 815/57
20204: 1438
20205:
20206: IV,615. - Ra.h.al. N: o 444.
20207:
20208:
20209:
20210:
20211: Hostila ym..: Määrärahan osoittamisesta H elsingin'""-Kotkan-
20212: Lappeenrannan t·unkotien tietöiden aloittamiseksi Pyhtään
20213: kunnan alueella.
20214:
20215:
20216: E d u s k u n n a ll e~
20217:
20218: Eteläinen rantatie, Helsinki-Kotka-Kar- toimeenpanemiseksi sekä Pyhtään kirkonky-
20219: hula-Hamina-Lappeenranta, kuuluu koko- lässä että Siltakylän kohdalta ja tutkimukset
20220: naisuudessaan tielaitoskomitean ehdottamaan ovat loppuunsuoritetut syksyllä 1956. Kum-
20221: valtakunnan runkotieverkkoon. Koska tämä mankin oikaisun pituus on noin 3 km.
20222: tie on maan eniten liikennöityjä ja sen tär- Koska suunnitellut tieoikaisut ovat tällä
20223: keimpiä liikenneväyliä, on pyrkimyksenä. ol- erittäin vilkkaasti liikennöidyllä runkotiellä
20224: lut tehdä kaikki mahdollinen sen suoritus- tärkeät ja ajankohtaiset nimenomaan uusien
20225: kyvyn ja liikenneturvallisuuden kohottami- väylien avaamiseksi ohi Pyhtään kirkonky-
20226: seksi. län ja Siltakylän ja koska tarpeelliset tutki-
20227: Pyhtään kunnan alueella tämä runkotie mukset ovat suoritetut, olisi työt saatava
20228: kulkee 20 km: n pituudelta. Nykyinen tie- mahdollisimman nopeasti aloitetuksi. Nykyi-
20229: suunta lävistää Pyhtään kirkonkylän ahtaasti nen tie jää Pyhtään kirkonkylässä ja Silta-
20230: rakennetun keskuksen, samoin kuin kunnan kylässä paikallisen liikenteen kokoojakaduiksi.
20231: keskuksen Siltakylän, mistä on ollut seurauk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20232: sena liikennerajoituksia näissä asutustaaja-
20233: missa ja liikenteen ruuhkautumista kapeille että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20234: silloille Kymijoen Pyhtään haarassa ja Silta- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
20235: kylän joessa. Lisäksi Pyhtäällä nykyinen tie kan määrärahan töiden aloittami-
20236: sivuaa keskikokoista kansakoulua ja arvo- seksi runkotiellä Helsinki-Kotka-
20237: kasta keskiaikaista kirkkoa. Karhula - H annina - Lappeenranta,
20238: Valtion puolesta on tie- ja vesirakennus- Pyhtään kunnan alueella, Pyhtään
20239: hallituksen Kymen piiri-insinööri Suonion kirkonkylän ja Siltakylän kohdalla.
20240: johdolla suoritettu tutkimukset tieoikaisujen
20241: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
20242:
20243: Sulo Hostila. Yrjö Sinkkonen. Heikki Hykkä.älä.
20244: Kalle Matilainen. Tauno Kelovesi. Valto Käkelä.
20245: 1439
20246:
20247: IV,616. - Rah.al. N: o 445.
20248:
20249:
20250:
20251:
20252: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylikylän-Parais-
20253: ten maantien päällystämiseksi asfalttibetonilla.
20254:
20255:
20256: E d u s k u n n a ll e.
20257:
20258: Turun-Paraisten maantie, joka erkanee sen Turun tie- ja vesirakennuspiirin asian-
20259: Turun-Helsingin valtamaantiestä Ylikylän tuntijat ovat sitä mieltä, että mainittu
20260: kohdalla, on eräs maamme eniten liikennöi- maantieosuus pitäisi välittömästi saada pääl-
20261: tyjä maantieosuuksia. Linja-auto Turku- lystetyksi asfalttibetonilla lähinnä juuri ras-
20262: Parainen ja päinvastoin liikennöi mainitulla kaan ja rasittavan liikenteen takia.
20263: tieosuudella puolen tunnin väliajoin. Pa- Kun edellä mainittua päällystämistarkoi-
20264: raisten Kalkki Oy: n tuotantolaitoksen tuot- tusta varten ei ensi vuoden tulo- ja meno-
20265: teet kuljetetaan nykyisin melkein kokonai- arviossa ole varoja myönnetty, jäisi työ
20266: suudessaan autokuljetuksella, mikä merkit- edelleen keskeneräiseksi ja ehkä juuri tär-
20267: see käytännössä katkeamatonta autojonoa keimmältä kohdalta. Tieosuuden päällystä-
20268: mainitulla maantiellä. Lisäksi henkilövaunu- miskustannus Ylikylästä Paraisille on ar-
20269: liikenne varsinkin kesäaikana on mainitulla vioitu ehkä noin 40 milj. markaksi.
20270: tiellä tavattoman vilkasta. Näin ollen maan- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
20271: tien rasitus ja kulutus on tavattoman suuri.
20272: Maantien oikaisu- ja perustaruistyöt sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20273: moin kuin Kuusiston salmen ylittävän sillan tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mat·-
20274: uudistustyö ovat olleet käynnissä jo pitem- kan määrärahan tieosuuden Ylikyliir-
20275: män ajan. Uuden maantien ja sillan pitäisi Parainen päällystämiseksi asfalttibe-
20276: valmistua ensi vuoden aikana. Tie- ja vesi- tonilla.
20277: rakennushallituksen sekä myöskin paikalli-
20278: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
20279:
20280: Aimo Aaltonen. Paavo Aitio.
20281: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
20282: 1440
20283:
20284: IV,617. - Rah.al. N:o 446.
20285:
20286:
20287:
20288:
20289: Ha.a.panen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lopen kunnassa
20290: olevan Salonkylä11r-Pilpalan maantien rakentamiseen.
20291:
20292:
20293: E d u s k u n n a ll e.
20294:
20295: Viime vuosien tulo- ja menoarviossa· ei tarjota työtilaisuuksia niitä tarvitsevalle
20296: ole juuri lainkaan osoitettu työmäärärahoja väestönosalle, olisi Salonkylän-Piipalan tien
20297: Etelä-Hämeeseen. Kuitenkin tuolla alueella kunnostamiseen ryhdyttävä valtion toimesta.
20298: vallitsee jokatahinen työttömyys, josta jou- Mainittu tie on n. 30 km: n pituinen yhdys-
20299: tuvat kärsimään paitsi kunnat, myös alueen tie, joka alkaa Helsingin-Forssan maan-
20300: työläis- ja pienviljelijäväestö. Tästä halli- tiestä ja kulkee Salonkylän ja Piipalan
20301: tuksen ja keskusvirastojen alueeseen kohdis- kautta päättyen Helsingin-Läyliäisten väli-
20302: tuneesta kylmäkiskoisuudesta johtuu, että seen tiehen Vaskijärvellä. Tien kokonaiskus-
20303: Hämeessä ovat mm. tieolot kiistattomasti tannus nousee n. 40 milj. markkaan, josta
20304: maamme heikoimmassa kunnossa. Tämän vuoden 1958 tulo- ja menoarvioon olisi va-
20305: alueen tieolojen kunnostamiseen olisi kiireel- rattava 20 miij. markkaa. Vaikean työttö-
20306: lisesti ryhdyttävä. Useissa Etelä-Hämeen myyskauden sattuessa olisi hallituksella mah-
20307: kunnissa joutuvat joko kunnat tai teiden dollisuus tämän lisäksi käyttää tarkoitukseen
20308: varsilla asuvat kuntalaiset kantamaan pää- työttömyysvaro ja.
20309: osan tierasitukHista. Eräs tällainen kunta on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
20310: Loppi, jossa on kyläteitä kaikkiaan n. 150 km.
20311: Pääosa Lopen kunnan asukkaista on vähä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20312: varaista pienviljelijäväestöä, joille teiden tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
20313: kunnostaminen ja ylläpito tulee taloudelli- kan määrärahan Lopen kunnassa ole-
20314: sesti ylivoimaiseksi. van Salonkylän-P~7palan maantien
20315: Jotta edes osittain voitaisiin parantaa Lo- rakentamiseksi.
20316: pen kunnan liikenne- ja tieoloja ja samalla
20317: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
20318:
20319: Kaino Haapanen. Hemming Lindqvist. Eino Kilpi.
20320: 1441
20321:
20322: IV,618. - Rah.al. N:o 447.
20323:
20324:
20325:
20326:
20327: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimitta-
20328: miseksi V oikkaan~Kokkomäettr-Jaalan maantien rakenta-
20329: mista varten.
20330:
20331:
20332: E d u s k u n n a ll e.
20333:
20334: Liikenneyhteydet Pohjois-Kymenlaaksoon Tiet tällä suunnalla kaipaisivat peruspa-
20335: paranivat huomattavasti Lammin sillan val- rannuksia ja oikaisuja, jotta ne voisivat tyy-
20336: mistuttua Jaalan kunnan Palojärven kylässä dyttää yhä kehittyvän liikenteen.
20337: ns. I.~ammin lossin tilalle. Tieosuus Voikka Edellä selostettuun viitaten ehdotamme,
20338: -Kokkomäki-J aalan kk., joka on noin 18
20339: km: n pituinen, on mutkikas ja huono ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20340: haittaa liikennettä, joka on vilkas. Yhteys tulo- ja menoarvioon 1 500 000 .mar-
20341: Kymenlaakson satamista ja teollisuusalueilta kan määrärahan maantien V oikkor-
20342: Savoon päin tapahtuu Kouvolan, Jaalan ja Kokkomäki--Jaalan kk tutkimista
20343: Mäntyharjun kautta. Samoin yhteys Heino- varten.
20344: laan jne. käy myöskin Kouvolan ja Jaalan
20345: kautta.
20346: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
20347:
20348: Marja Lahti. K. F. Haapasalo.
20349: Sylvi Halinen. Sulo Hostila.
20350: Onni Mannila. Yrjö Sinkkonen.
20351: K. Matilainen. Hilja Väänänen.
20352: T. Kelovesi. A. J'åmsen.
20353: Veikko Kokkola.
20354: 1442
20355:
20356: IV,619. - Rah.al. N: o 448.
20357:
20358:
20359:
20360:
20361: Lahti ym.:. Määrärcthan osoitta'misesta Valkeala~Näkkimis
20362: tön-Tuohikotin maantien peruskorjausta varten.
20363:
20364:
20365: E d u s k u n n a 11 e.
20366:
20367: Eräs mutkaisimpia ja vaikeasti liikennöi- puuta Haminaan ja Kotkaan. Selänpää on
20368: täviä teitä on tieosa Valkealan kk-Näkki- suuri lastauspaikka, ja sellaiset suuret teolli-
20369: mistö-Tuohikotti Kymen läänissä. Tie on suuskeskukset kuin Voikka ja Kymintehdas
20370: sekä mäkinen että mutkainen. Mäet ovat saavat raaka-aineensa tätä tietä Pohjois-
20371: jyrkkiä ja usein on alla vaikea mutka, minkä Kymenlaakson metsärikkailta alueilta.
20372: johdosta liukkaalla kelillä on liikennöiminen Myöskin puolustusvoimat tarvitsevat mai-
20373: suorastaan vaarallista, aiheuttaen ruuhkau- nittua tietä nyt entistä enemmän Pahka-
20374: tumisia ja kolareita. Tieosalla kulkee päivit- järven leirialueen valmistuttua.
20375: täin 12 edestakaista linja-autovuoroa Kouvo- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
20376: laan. Tien varrella ovat Valkealan kk., Jout-
20377: järven, Multamäen, Sopasen, Anttilan, He- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20378: vosojan, Pihlajasaaren, Kääpälän, Pyöriän ja tulo- ja menoat·vioon lisäyksenä
20379: Tuohikkalin kylät. 50 miljoonaa markkaa maantien V al-
20380: Tiellä kuljetetaan myöskin runsaasti puu- keala kk-Näkkimistö-Tuohikotti pe-
20381: tavaraa Kouvolaan, pylväitä ja pyöreää ruskorjausta ja oikaisua varten.
20382: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
20383:
20384: Marja Lahti. Onni Mannila.
20385: K. Matilainen. Tauno Kelovesi.
20386: A. Jä.msen. Sulo Hostila.
20387: K. F. Haapasalo. Yrjö Sinkkonen.
20388: Sylvi Halinen. Hilja Väänänen.
20389: Veikko Kokkola.
20390: 1443
20391:
20392: IV,620. - Rah.al. N: o 449.
20393:
20394:
20395:
20396:
20397: Suonpää ym.: Määrä·rahan osoittamisesta Tarnpereen-Tuntn
20398: runkotien rakentamisen aloittamiseen.
20399:
20400:
20401: B d u s k n n n a 11 e.
20402:
20403: Pääkaupungin jälkeen kahden maamme pia vaihtoehtoja. Tutkimuksen perusteella
20404: suurimman kaupungin, Tampereen ja Tu- voidaan lyhyintä tiesuuntaa pitää muissa-
20405: run, välinen liikenne on lisääntynyt suu- kin suhteissa edullisimpana, koska silloin
20406: resti. Näiden kahden suuren teollistuneen tien vaikutuspiiriin tulisi useita sellaisia
20407: alueen henkilöliikenne ja tavarankuljetuk- väkirikkaita kuntia, joiden nykyiset maan-
20408: set tapahtuvat yhä suuremmassa määrässä tieyhteydet Turkuun ja Tampereelle ovat
20409: autokuljetuksina. Tampereen ja Turun vä- huonot. Näiden kuntien talouselämää uusi
20410: liset maantieyhteydet ovat kuitenkin huonot, tie varmaankin suuresti elvyttäisi. Uusi
20411: tiet ovat liian kapeita ja niissä on vaaralli- runkotie lyhentäisi Tampereen ja Turun vä-
20412: sia mäkiä ja mutkia, minkä lisäksi ne ovat listä yhteyttä lähes 50 km: llä. Uuden tien
20413: rakenteeltaan heikkoja kestääkseen lisään- pituus tulisi olemaan noin 150 km, joka
20414: tyvän liikenteen rasituksen. nykyaikaiseksi autotieksi rakennettuna on
20415: Tampereen seudun elinkeinoelämälle maan- varsin kohtuullinen autokuljetusmatka suu-
20416: tieyhteyden parantaminen merkitsee kun- rienkin tavaramäärien kuljetukseen.
20417: nollisen yhteyden saamista lounaisen Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20418: men pääsatamaan, minkä ohella molempien nioittaen,
20419: mainittujen kaupunkien laajalle kotimarkki-
20420: nateollisuudelle liikenneyhteyksien paranta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20421: minen on tärkeää. Myöskin Keski-Suomen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
20422: yhteydet Turkuun lyhenisivät uuden tien kaa Tampereen ja Turun välisen run-
20423: kautta. kotien rakentamisen aloittamiseksi.
20424: Tampereen ja Turun välistä uuden runko-
20425: tien suuntaa on tutkittu ja esitetty useam-
20426: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
20427:
20428: Leo Suonpää. Usko Seppi.
20429: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden.
20430: Eino Roine. Lauri Myllymäki.
20431: Elli Stenberg.
20432: 1444
20433:
20434: IV,621. - Rah.al. N: o 450.
20435:
20436:
20437:
20438:
20439: Ra.pio ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyröskoskelta Tam·
20440: pereen-Pm'in valtatielle johtavan tien rakentamisen aloit·
20441: tamiseen.
20442:
20443:
20444: E d u s k u n n a ll e.
20445:
20446: Tampereelta Poriin johtavan valtatien pa- teestä puhumattakaan, edellyttäisi tien pa-
20447: rantamista ja suurelta osin uudelleen raken- rantamista tai kokonaan uudelleen rakenta-
20448: tamista koskevien suunnitelmien yhteydessä mista. Rakentaminen olisikin aloitettava kii-
20449: on ollut esillä pistotien rakentaminen Kyrös- reellisesti, koska Tampereen-Porin valtatie
20450: koskelta sanotulle valtatielle yhtyväksi Häi- on nähtävästi päätetty johtaa ns. eteläistä
20451: jäässä. Nykyinen Kyröskoskelta Häijääseen suuntaa. Tien rakentamisella parannettaisiin
20452: johtava tieosuus on yksi maamme huonoim- suuresti liikenneoloja ja liikenteen tehok-
20453: pia teitä. Se on kapea, mäkinen ja erittäin kuutta.
20454: mutkainen, minkä eduskunnan kulkulaitos- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
20455: valiokuntakin on todennut käydessään paikan
20456: päällä viime kesänä. Tätä tietä joutuu kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20457: tenkin Kyröskoskella toimiva, maamme van- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
20458: himpiin kuuluva ja rautatiestä kaukana oleva kaa Kyröskoskelta Tampereen-Porin
20459: paperitehdas kuljettamaan valmista tuotet- valtatielle johtavan tien rakentamisen
20460: taan Mäntyluotoon ja sieltä tuomaan raaka- aloittamiseen.
20461: ainettaan. Jo yksistään tämä, muusta liiken-
20462: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
20463:
20464: Pertti Ra.pio. Mauri Ryöm.ä..
20465: Irma Rosnell. Lauri Myllymäki.
20466: 1445
20467:
20468: rv,622. - Rah.al. N:o 451.
20469:
20470:
20471:
20472:
20473: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen--Porin
20474: valtatien rakennustöiden aloittamiseksi.
20475:
20476:
20477: E d u s k u n n a 11 e.
20478:
20479: Tampereelta Poriin johtavalla valtatiellä tien parantamiseksi ja suurelta osin uudel-
20480: on viime vuosien aikana niin henkilö- kuin leen rakentamiseksi, olisi työt aloitettava va-
20481: tavarakuljetustenkin määrä jatkuvasti lisään- paina töinä niin pian kuin mahdollista. Se
20482: tynyt. Nykyisen liikenteen asettamaa rasi- olisi liikenneturvallisuuden ja työllisyyden
20483: tusta kestäväksi tie on heikkokuntoinen. Se turvaamiseksikin välttämätöntä.
20484: on yleensä liian kapea, ja varsinkin Häijään- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
20485: Siuron välisellä osuudella on jyrkkiä kaar-
20486: teita ja suuria mäkiä, jotka tekevät liiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20487: nöimisen erittäin vaaralliseksi ja sen tehoa tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
20488: haittaavaksi. Kun tieviranomaisilla on jo kaa Tampereen--Porin valtatien ra-
20489: todennäköisesti suunnitelmat valmiina tämän kennustöiden aloittamiseksi.
20490: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
20491:
20492: Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
20493: Irma Rosnell. Lauri Myllymäki
20494:
20495:
20496:
20497:
20498: 60 E 815/57
20499: 1446
20500:
20501: IV,623. - Rah.al. N: o 452.
20502:
20503:
20504:
20505:
20506: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Porista Parkanoon
20507: johtavan tien parannustöiden aloittamiseksi.
20508:
20509:
20510: E d u s k u n n a ll e.
20511:
20512: Tieviranomaiset ovat laatineet Porista Po- seuduilla erikoisen suureksi ja työttömien
20513: markun-Kankaanpään kautta Parkanoon työhön sijoittamisen vaikeaksi. Tämän
20514: johtavan tien parantamissuunnitelmia. Tä- vuoksi olisi välttämätöntä työkohteiden avaa-
20515: män vilkkaasti liikennöidyn tien levittämi- minen työllisyyden turvaamiseksi paikalli-
20516: nen ja jyrkkien kaarteiden oikaiseminen on- selle väestölle.
20517: kin välttämätöntä. Tien kunnostamistyöt pi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20518: täisi kuitenkin saada mahdollisimman pian
20519: käyntiin, sillä niillä alueilla, joita sanottu että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20520: tie halkoo, on työllisyystilanne ollut aina tulo- ja menoa1·vioon 15 000 000 mark-
20521: hyvin vaikea, ja tulevana talvikautena ar- kaa Porista Parkanoon johtavan tien
20522: vioidaan työttömyyden muodostuvan näillä parannustöiden aloittamiseksi.
20523: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
20524:
20525: Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
20526: Irma Rosnell. Lauri Myllymäki
20527: 1447
20528:
20529: IV,624. - Rah.al. N:o 453.
20530:
20531:
20532:
20533:
20534: Heikura: Määrärahan osoittamisesta J ouhimaan-Kantin asu-
20535: tusalueen paikallistien suunnitelman laatimiseksi.
20536:
20537:
20538: E d u s k n n n a ll e.
20539:
20540: Tieolojen kohentaminen on maan talous- pänä rautatieasematienä, niin olisi kohtuul-
20541: elämän kehittämisen peruskysymyksiä, jota lista, että valtion toimesta suoritettaisiin tut-
20542: kehittämällä voidaan talouselämälle syrjäi- kimukset tien taloudellisesta merkityksestä
20543: silläkin seuduilla luoda edellytyksiä. Yksi ja laadittaisiin rakennussuunnitelmat ja kus-
20544: tällainen parannustöitä kaipaava tie on mm. tannusarviot, millä perusteella tien raken-
20545: Honkajoen Jyllistä Auneskylään johtavalta tamistoimenpitect voitaisiin aikanaan panna
20546: kunnan maantieltä ns. Ylisen mutkasta Jon- käyntiin. Kun alueella asuu vähävaraista
20547: Ilimaan ja Kantin asutusalueen kautta kul- pienviljelijäväestöä, osalta myös asutustilal-
20548: keva tie, joka päättyy Honkajoen-Karvian lisia ja siirtoväkeen kuuluvia viljelijöitä,
20549: maantiehen lähellä Kantin tiloja sekä liittyy niin olisi kohtuullista, että nämä kenttätut-
20550: läheisesti Karvialta Niinisaloon johtavaan: kimukset ja rakennussuunnitelmat suoritet-
20551: uuteen maantiehen. Mainittakoon, että ko. taisiin valtion kustannuksella.
20552: Honkajoen kunnan maantie on rakennettu Mainittakoon lisäksi, että tien rakenta-
20553: kunnan toimesta n. lähes 30 v. sitten ja on mistoimenpiteillä liittyisi Honkajoen kunnan
20554: hyvässä kunnossa alkaen Lauhalankylän Jyl- tien kautta Jyllissä Lauhalan kylä myös
20555: listä, päättyen Auneskylään Honkajoen kun- Kauhajoen-Honkajoen maantiehen, joten
20556: nan aluetta. Tältä tieltä ei Karvian puolelle Jouhimaan-Kantin asutusalueen liikennetie
20557: ole varsinaista maantietä, joten tämä n. 6 täydentäisi alueen maantie- ja liikenne-
20558: km:n pituinen .louhimaan-Kantin asutus- verkostoa.
20559: alueen läpi kulkeva liikennetie yhdistää mai- Edellä olevaan ja raha-asia-aloitteeni n: o
20560: nitun Honkajoen kunnan maantien ja Hon- 495 (1956 vp.) perusteluihin viitaten saan
20561: kajoen-Karvian valtamaantien ja liittäisi kunnioittaen ehdottaa,
20562: nämä alueet sopivasti myös uuteen Karvian-
20563: Niinisalon maantiehen. Ko. tien varteen on että Ed,uskttnta ottaisi vuoden 1958
20564: hiljan rakennettu uusi ajanmukainen Jouhi- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
20565: maan kansakoulu, kulkien tie Karvian joki- määrära,han J ouhimaan-Kantin asu-
20566: laakson parhaitten viljelysalueitten halki. tusalueen paikallistien tierakennus-
20567: Kun tie on saamassa laajempaa yleisempäii suunnitelman ja kustannusarvion laa-
20568: merkitystä Honkajoen Ylisenpäältä Karviallc timista varten KarlJ'ian ja Honkajoen
20569: ja Niinisalon valtamaantien suuntaan lähim- kunnissa.
20570: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
20571:
20572: Eino E. Beikura.
20573: 1448
20574:
20575: IV,625. - Rah.a.l. N: o 454.
20576:
20577:
20578:
20579:
20580: Heikura.: Määrärahan osoittamisesta Kikniön-Pokjois-Par-
20581: kanon_;_Karvian ma{lntien rakennustyön jatkamista varten.
20582:
20583:
20584: Eduskunnalle.
20585:
20586: On tunnettua, että maantieliikenneolojen 1940 tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
20587: 'kehittämisellä on merkittävä osuus syrjäis- valmistui tierakennussuunnitelma Kihniön
20588: tenkin seutujen väestön elinmahdollisuuksien kirkolta Karvian Sarvelaan, Karvian-
20589: ja elintason parantamiseen, samalla kun ne Jalasjärven valtion maantiehen, yht. 34
20590: ovat avanneet maan talous- ja elinkeino- km., mikä lyhentäisi Karvian ja Kihniön
20591: elämän kehittämistyölle suurempia mahdol- pitäjien kirkonkylien väliä yli 23 km. Val-
20592: lisuuksia. Tunnustamalla valtiovallan ja tioneuvoston päätös saatiin v. 1949 ja tien
20593: maan hallituksen tehostuneet toimenpiteet osittaiset rakentamistyöt olivat käynnissä v.
20594: tieolojen kehittämiseksi ja eritoten valta- 1953 ja 1955. Mainittakoon, että Karvian
20595: kunnan pika- ja valtamaanteitten rakenta- kunnan puoleisella osalla ei ole lainkaan
20596: misen kiihdyttämiseksi, on kuitenkin vali- vielä suoritettu tien parannustöitä. Jo aikai-
20597: tettava, että tässä on ikäänkuin jätetty semmissa asiakirjoissa tieviranomaisille on
20598: varjoon erinäisillä seuduilla pitäjien vä- osoitettu, miten tie yhtyy jatkona Vir-
20599: listen yhdysliikennettä palvelevien maan- roilta Kihniön kirkolle tulevaan maantiehen
20600: teitten tienparannus- ja rakennustyöt, joilla ja jatkuisi melko viivasuorana Karvian,
20601: paikallisen liikennetarpeen lisäksi on huo- Honkajoen ja Siikaisten pitäjien keskusten
20602: mattava merkitys kauttakulkuliikenteelle si- kautta lähimpään merisatamaan Merikar-
20603: sämaasta lähimpään merisatamaan johtavana vialla. Kun viimeksi mainittua merisatamaa
20604: liikennetienä ja -suuntana. on mm. v. 1956 valtion varoilla ruopattu ja
20605: Tällainen on myöskin Kihniön-Pohjois- parannettu melkoisesti sen liikenne-edelly-
20606: Parkanon-Karvian maantiesuunta. Edus- tyksiä, niin sen liikenteellinen merkitys kas-
20607: kuntaan olen useamman kerran v:n 1951 vaa. Mainittu maantie kulkee lisäksi Kar-
20608: jäl'keen tehnyt asiasta ,toivomus- ja raha-asia- vian varavankilan ja laajojen valtion metsä-
20609: aloitteita ja kiinnittänyt täten maan halli- alueitten halki, joten näitten ja yksityis-
20610: tuksen ja eduskunnan huomiota tämän syr- metsien taloudellinen käyttö paranisi. Myös
20611: jäisen seudun tieolojen kehittämistyön ajan- seutukunnan työvoiman käyttö olisi ajan-
20612: kohtaisuuteen ja tärkeyteen. Seurauksena on kohtaisesti tärkeä tällaisella työllisyystyö-
20613: ollut, vaikka raha- tai toivomusalQitteita si- maalla, joten työllisyysnäkökannat ovat
20614: nänsä ei ole hyvruksytty, että maan hallitus myös merkittäviä.
20615: on työllisyysvaroista vv. 1953 ja 1955 myön- Edellä olevaan viitaten saan kunnioittaen
20616: tänyt yht. n. 39 milj. markkaa ko. tien ra- ehdottaa,
20617: kentamiseen, joilla Kihniön ja Parkanon
20618: kuntien alueilla on suoritettu huomattavia että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20619: tierakennustöitä. Kuitenkin ko. maantien ta- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
20620: loudellinen merkitys näyttäytyy vasta sit- markan määrärahan Kihniön-Pok-
20621: ten, kun rakennustyöt on saate.ttu loppuun. jois-Parkanon-Karvian välisen maan-
20622: Tulkoon vielä kerran mainituksi, että v. tien mkennustöitten jatkamista varten.
20623: Helsinki 4 päivänä lokakuuta 1957.
20624:
20625: Eino E. Heikura.
20626: 1449
20627:
20628: IV,626. - Ra.h.al. N:o 455.
20629:
20630:
20631:
20632:
20633: Heikura ym..: llläärärahan osoittamisesta Keski-Suomesta
20634: Pohjois-Satakunnan kautta Merikarvian satamaan johta-
20635: van maantien tienparannustutkimuksia ja rakennussuun-
20636: nitelmien laatimista varten.
20637:
20638:
20639: E d u s k u n n a ll e.
20640:
20641: Keski-Suomesta Virtain, Kihniön, Karvian, Virroille ja edelleen Kihniön kirkolle valtion
20642: Honkajoen ja Siikaisten kuntien kautta nykyisiä maanteitä hyväksi käyttäen, joilla
20643: Merikarvian satamaan johtavan ns. satama- mutkien oikaisut yms. tulisivat kysymykseen.
20644: tien tienparannus- ja rakennushanke on Tie Kihniön kirkolta edelleen Pohjois-Parka-
20645: huolestuttanut kuluvan vuoden alkupuolella non kautta Karvian Sarvelaan, n. 34 km,
20646: erikoisesti Keski-Suomen ja Pohjois-Sata- noudattaisi sitä tielinjaa, jonka rakennus-
20647: kunnan viranomaisia ja elinkeinoelämän har- suunnitelman ja kustannusarvion tiepiiri on
20648: joittajia. Niinpä viime keväänä pidettiin valmistanut v. 1940, ja jota tietä ovat jo
20649: Karvian kunnan kutsumana yhteinen edus- aikaisemmin Kihniön ja Karvian kuntalaiset
20650: tajakokous, jossa olivat mukana Virtain, rakentaneet. Niinikään Karvian varavankila,
20651: Kihniön, Parkanon, Karvian, Honkajoen, jonka alueitten halki tämä satamatie johtaa
20652: Siikaisten ja Merikarvian sekä Turun tie- ja Karvialle, on rakentanut huomattavan osan
20653: vesirakennuspiirin sekä Satakunnan maa- vankityövoimin. Tietä on niinikään v. 1953
20654: kuntaliiton edustajat. Tämä edustajakokous ja 1955 rakennettu valtion työttömyysva-
20655: päätti yksimielisesti käydä ajamaan po. Me- roilla, joita käytettiin yht. n. 39 milj.
20656: rikarvian satamaan johtavaa maantiehan- markkaa, Kihniön ja Parkanon kuntien
20657: ketta, mikä liittäisi myös Keski-Suomen kun- alueilla, joten tällä osuudella olisi kesken-
20658: nat ja alueet Satakuntaan ja Merikarvian eräiset tienparannustyöt saatettava loppuun.
20659: satamaan Pohjanlahden rannalla. Satakun- Karvialta Honkajoelle ja sieltä edelleen on
20660: nan maakuntaliiton liikennejaosto on myös valtion maanteitä aina Merikarvian sata-
20661: päättänyt kannattaa hanketta samoin kuin maan saakka, missä tien oikaisut, sorapeit-
20662: Turun tiepiirinkin edustaja. teen vahvistamiset sekä siltakorjaukset kuu-
20663: Tämän jälkeen ovat Keski-Suomen kunnat luisivat suoritettaviin parannustöihin.
20664: olleet neuvonpidossa - tietääksemme Vir- Kun Merikarvian satama Pohjois-Sata-
20665: roilla - samasta asiasta ja tulleet yksimieli- kunnan puutavaran vientisatamana on jo
20666: siksi tiehankkeen ajankohtaisesta merkityk- kauan näytellyt merkittävää osaa, ja sata-
20667: sestä. Niinikään ns. Pirkanmaan maakunta- man jatkuvat ruoppaukset parantavat vuosi
20668: liiton edustaja Pohjois-Satakunnan matkal- vuodelta satamaa, jota varten valtiokin on
20669: laan on ilmoittanut, että liitto kannattaa ko. osoittanut vuosittain määrärahoja, olisi myös
20670: tierakennushanketta ns. runkotiehankkeena. syytä käydä satamaan johtavan tieverkon
20671: Näin siis tiehankkeella on melko vahva kan- liikennekykyä parantamaan ja sitä tietä
20672: natus Keski-Suomen ja Pohjois-Satakunnan edesauttaa tämän alityöllisyysalueen elin-
20673: alueella, joten hankkeen johdosta myös val- keinoelämän kehitystä. Ovathan nämä Keski-
20674: tiovallan olisi osoitettava myönteistä tukea Suomen ja Pohjois-Satakunnan alueet niitä
20675: asiassa. joilla on maatalouselinkeinon kannattavalle
20676: Mainitusta tiehankkeesta todettakoon, että harjoittamiselle huomattavia rajoituksia epä-
20677: kyseessä ei ole kokonaan uuden maantien ra- edullisista luonnon esteistä johtuen, eikä
20678: kentaminen, vaan enemmän tienparannus- alueen teollistaminen ole vielä antamassa
20679: toimenpiteet. Onhan tielinja suunniteltu si- työtilaisuuksia sen yhä lisääntyvälle väes-
20680: joitettavaksi ensinnäkin Keski-Suomesta tölle. Sentähden Merikarvian satamaan
20681: 1450 IV,626. - Merika.rvian satamatie.
20682:
20683:
20684: johtavan tien parannustyöt tarjoaisivat itse- kuin suunnitelmallisesti ja järkevästi voitai-
20685: kunkin kunnan alueen työväelle työtilaisuuk- siin esitetty tienparannus- ja rakennushanke
20686: sia ja turvaisivat tämän alueen työväen satamatienä toteuttaa, niin olisi valtion
20687: huoltomahdollisuudet, sekä antaisi alueen myönnettävä määrärahoja suunnitelmien ja
20688: teollistumiselle sekä lisääntyvälle pienteolli- kustannusarvioitten laatimiseen lähempiä
20689: suudelle ja yrittäjätoiminnalle paremmat toimenpiteitä varten.
20690: kehitysedellytykset. Lisäksi tämän alueen Edellä olevaan viitaten saammekin ehdot-
20691: laajat ja arvokkaat metsävarat, niin valtion, taa,
20692: yhtiöitten kuin yksityistenkin, saataisiin kan-
20693: santaloudenkin kannalta edullisempaan käyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20694: Nykyhetkellä on alleviivattava lopuksi tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
20695: vielä alueen alityöllisyysilmiöitä ja työtilai- kan määrärahan Keski-Suomesta Kih-
20696: suuksien ja ansioitten puuttuessa varsin al- niön, Pohjois-Parkanon, Karvian, H on-
20697: haisia keskimääräisiä verotettavia tuloja, kajoen ja Siikaisten kuntain kautta
20698: joten tällaisten alueitten työtilaisuuksien Merikarvian srdamaan johtavan maan-
20699: luominen ja elinkeinoelämän monipuolistami- tien tienparannustutkimusten ja ra..
20700: nen avaisi ikäänkuin uuden aikakauden tä- kennussuunnitelmien hankkimista var-
20701: män seudun väestön elämässä. :Mutta ennen ten.
20702: Helsingissä 4: päivänä lokakuuta 1957.
20703:
20704: Eino E. Heikura. Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä.
20705: 1451
20706:
20707: IV,627. - Rah.al. N:o 456.
20708:
20709:
20710:
20711:
20712: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Vaasan maan-
20713: tien rakentamiseen Turun ,ja Porin läänin alueella.
20714:
20715:
20716: E d u s k u n n a 11 e.
20717:
20718: Porin-Vaasan välisen runkotien oikaisu- suureksi, että tien parantamista ainakin
20719: ja mäkien leikkaustyöt sekä siltojen uusimi- eräiltä osin olisi ryhdyttävä suorittamaan
20720: set ovat olleet jo kauan käynnissä tien Vaa- vapaina töinä. Tämä olisi tarpeen •työllisyy-
20721: san puoleisessa paassa, Vaasan läänin den turvaamisenkin Yuoksi, koska seudut,
20722: alueella. Sitävastoin Porin puoleisessa osassa, joita tie halkoo, ovat alityöllisyysalueita.
20723: Turun ja Porin läänin alueella, ei ole vielä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20724: parantamistöitä suoritettu. Kun tällä tiellä
20725: liikennöi Turun-Porin ja Vaasan pika- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20726: tavallinen linja-autoliikenne henkilökuljetuk- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
20727: sissa, kauko- ja paikallinen liikenne tavaran- kaa Porin--V aa.san. maantien. paranta-
20728: kuljetuksissa, on Hikenne muodostunut siksi miseen Turun ja Porin läänin alue-ella.
20729: Helsingissä 4 päivänä lobkuuta 1957.
20730:
20731: Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
20732: Irma Rosnell. Lauri Myllymäki.
20733: 1462
20734:
20735: IV,628. - Ra.h.al. N: o 457.
20736:
20737:
20738:
20739:
20740: E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääksyn ja Padas-
20741: joen kirkonkylän välisen maantien uusimista varten.
20742:
20743:
20744: B d u s k u n n a ll e.
20745:
20746: Liikenne Lahdesta ja J:-ahden kautta Jy- tuukin varsin usein niin henkilö- kuin
20747: väskylään, Tampereelle ym. koillisiin ja itäi- tavaraliikenteessäkin. Myös tien kestokyky
20748: siin seutuihin on vuosi vuodelta huomatta- korjauksista huolimatta alkaa murtua ja
20749: vasti kasvanut. Lahden kaupungin ja sen vaatisi tien pikaista uusimista. Asiantunti-
20750: ympäristöseutujen teollisuuden ja muun lii- joiden arvioiden mukaan uhkaa maatamme
20751: ke-elämän kehittymisen seurauksena on, että ensi talvena suurin työttömyyskausi, mitä
20752: maantiestä, joka johtaa Lahdesta Jyväsky- sotien jälkeen on ollut ja joka ei näytä
20753: lään, Tampereelle ym. on muodostunut liike- poistuvan kesäaikanakaan. Kun Padasjoen
20754: väylä, jota pitkin teollisuuden raaka-ainei- ja sen naapurikuntien alueilla ei ole muita
20755: den ja valmiiden tuotteiden kuljetus tapah- työtilaisuuksia, ei edes aina metsätöitäkään,
20756: tuu, ja kaupan, muun liike-elämän sekä olisi ko. maantien uusiminen näiden gyrjä-
20757: henkilöliikenteen kasvu aiheuttaa moottori- seutujen kuntien työttömien työhön sijoit-
20758: ajoneuvojen lisääntymisen siinä määrin, että tamisen helpottamiseksi mahdollisimman no-
20759: esim. tiestä Vääksyn kanavan ja Padasjoen peasti aloitettava.
20760: kk: n välillä on muodostunut liikennettä va- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20761: kavasti haittaava ·tekijä.
20762: Vääksyn-Padasjoen kk:n välinen maan- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
20763: tie on kapea ja erikoisen mutkainen, jopa den 1958 tulo- ja menoar·vioon
20764: niin, että nykyaikaisten, pitkien linjavaunu- 10 000 000 mm·kan määrärahan Vääk-
20765: jen on vaikea kapeissa ja jyrkissä tienkaar- syn ja Padasjoen kk:n välisen ?naan-
20766: teissa selviytyä vaurioitta, joita siellä sat- tien uusimisen aloittamiseksi.
20767: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
20768:
20769: Eino Kilpi. Bernming Lindqvist. Kaino Haapanen.
20770: 1453
20771:
20772: IV,629. - Rah.al. N:o 458.
20773:
20774:
20775:
20776:
20777: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittami-
20778: seksi valtatiellä n:o 4 Hausjärven-Lammin--Padasjoen
20779: välillä.
20780:
20781:
20782: E d u s k u n n a 11 e.
20783:
20784: Ns. nelostie, joka kulkee Helsingistä Haus- Eräs osa tällä tärkeällä tiellä on kuitenkin
20785: järven, Lammin, Padasjoen ja Jyväskylän jäänyt melkeinpä kokonaan kunnostamatta,
20786: kautta Ouluun, on eräs valtakuntamme tär- nimittäin Hausjärven-Lammin-Padasjoen
20787: keimmistä runkoteistä. välinen tienosa. Varsinkin puutavaran kulje-
20788: Aikoinaan asetettu kulkulaitoskomitea tuksesta johtunut raskas 'liikenne vaatisi tä-
20789: suunnitteli maamme runko- ja va1tatieverkos- mänkin tieosuuden pikaista kunnostamista.
20790: ton, joka valmistuttuaan sai osakseen yleisen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20791: hyväksymisen. Tämän suunnitelman mukaan
20792: katsottiin mm. nelostien luonnolliseksi kulku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20793: suunnaksi sen nykyinen suunta. Tähän suun- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
20794: nitelmaan perustuen onkin mainitulla tiellä kan määrärahan tietöiden aloittwmi-
20795: suoritettu jo huomattavia parannustöitä mm. seksi valtatielUi n:o 4 Hausjärven-
20796: Jämsän-Kuhmoisten välisellä osuudella. Lammin-Padasjoen väUlUi.
20797: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 19'57.
20798:
20799: Leo H'åppölä. Eino Raunio. Felix Seppälä.
20800: Lauri Laine. Arno Tuurna. Hemm.ing Lindqvist.
20801: Eino Kilpi. Eemil Luukka. Juho Tenhiälä.
20802:
20803:
20804:
20805:
20806: fi1 E 815/57
20807: 1454
20808:
20809: IV,630. - Rah.al. N:o 459.
20810:
20811:
20812:
20813:
20814: Seppi ym.: Määräraha'ti osoittamisesta Pälkäneen-Rauta-
20815: järven maantien oikaisua varten.
20816:
20817:
20818: E d u s k u n n a 11 e.
20819:
20820: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta sista Tampereelle. Kun tie mutkaisuuden li-
20821: on laadittu tien parannussuunnitelma Pälkä- säksi on kapea, se on liikenneturvallisuudm1
20822: neen-Rautajärven maantiellä. Suunnitelma kannalta vaarallinen. Kun nykyään raskaan
20823: koskee tieosuutta Rautajärvi-Holjan tien- tavarankin kuljetus tapahtuu maanteitse, ei
20824: haara, johon suunnitelmaan sisältyy Hoijan tällainen heikkopohjah1en tie kestä nykyistä
20825: sillan uudelleen rakentaminen. Silta onkin raskasta kuormitusta.
20826: niin heikkokuntoinen, että sen rakentaminen Vallitsevan heikon työllisyystilante.en huo-
20827: on välttämätöntä. Suunniteltu tien oikaisu mioon ottaen tien korjaustyöllä olisi suuri
20828: parantaisi tämän tieosuuden liikennekelpoi- merkitys työllisyyden lisäämiseksi.
20829: suutta, mutta ei tuottaisi sellaista paran- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20830: nusta, mitä ko. maantie kokonaisuudessaan
20831: vaatisi, koska tie Holjasta Pälkäneelle on että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20832: erittäin mutkainen ja mäkinen. tulo- ja me:noarvioon 25 000 000 mar-
20833: Ko. maantiellä on erittäin vilkas liikenne. kan määrärahan Pälkäneen-Rauta-
20834: Sitä myöten suuntautuu pääliikenne Luopioi- järven maantien oikaisua varten.
20835: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
20836:
20837: Usko Seppi. Leo 8uonpii. Lauri Myllymäki.
20838: 1455
20839:
20840: rv,631.- Rah.al. N:o 460.
20841:
20842:
20843:
20844:
20845: Seppi ym..: Määrärahan osoittamisesta 1'eiskon-Jäminkipoh-
20846: jan maantien oikaisua varten.
20847:
20848:
20849: E d u s k u n n a ll e.
20850:
20851: Tampereen - Teiskon - Jäminkipohjan rantuminen huomattavaa säästöä kuljetus-
20852: maantiellä on suoritettu useiden vuosien ai- kustannuksissa.
20853: kana oikaisutöitä, pääasiassa työttömyystöinä Paikallisen liikenteen kannalta tien paran-
20854: Teiskon kunnan alueella. Suunnitelman mu- taminen on välttämätöntä, sillä tie nykyisin
20855: kaan tulee ko. maantien oikaisu jatkumaan on erittäin mäkinen ja mutkainen sekä erit-
20856: Ruovedelle Jäminkipohjaan saakka, yhtyen täin heikkokuntoinen. Viime keväänä oli tie
20857: täällä Tampereen - Vaasan maantiehen. liikennekiellon alainen yli kUukauden ajan.
20858: Suunnitelman toteuttaminen lyhentäisi tien Työllisyyden turvaamisen kannaltakin
20859: pituutta n. 15 kilometrillä. Tällä tiellä tu- olisi työt saatettava tiellä käyntiin.
20860: lisi olemaan suuri merkitys Ruoveden kautta EdeJlä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20861: Tampereelle suuntautuvalle liikenteelle,
20862: koska matka tulisi 30 kilometriä lyhyem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20863: mäksi kuin Oriveden kautta, joka nykyisin tulo- ja menoarvioon 25 Of)() 000 mar-
20864: on pääliikenneväylä. Kun raskaammankin kan määrärahan Teiskon-Jäminki-
20865: tavaran kuljetuksissa siirrytään yhä enem- pohjan maantieoikaisun jatkamista
20866: män autokuljetukseen, merkitsee teiden pa- varten.
20867: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
20868:
20869: Usko Seppi. Leo Suonpäii. Lauri Myllymäki.
20870: 1456
20871:
20872: IV,632. - Rah.al. N:o 461.
20873:
20874:
20875:
20876:
20877: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjulan sillan ja
20878: R'ttoveden kirkonkylän välisen maantien oikaisua varten.
20879:
20880:
20881: E d u s k u n n a 11 e.
20882:
20883: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta kentaa uudestaan, koska niillä tien siirryt-
20884: on laadittu suunnitelma tien oikaisemiseksi tyä ei olisi mitään merkitystä.
20885: tieosuudella Karjulan silta-Ruovesi. Tien Autoliikenteen yhä laajentuessa ovat
20886: oikaisusuunnitelma on laadittu sen vuoksi, maanteiden oikaisut turvallisuussyistäkin
20887: että ko. maantie on erittäin mäkinen ja välttämättömiä. Tavarain kuljetuksien siir-
20888: mutkikas ja sellaisenaan liikenteelle kovin tyessä entistä enemmän autoilla tapahtu-
20889: haitallinen sekä vaarallinen. Tieosuudella on vaksi on kansantaloudellisestikin edullista
20890: eräitä siltoja, joiden kunto on niin heikko, maanteiden kunnon parantaminen.
20891: että ne olisi kiireellisesti uusittava. Tiekin Uhkaavan työttömyyden torjumiseksi olisi
20892: on kunnoltaan erittäin heikko, mistä joh- työkohteita varattava ja mainittu tien oi-
20893: tuen liikennöinti keväisin roudan sulaessa kaisutyö parantaisi työllisyystilannetta huo-
20894: on hyvin hankalaa. Viime keväänä tie oli mattavasti.
20895: usean viikon ajan niin huonossa kunnossa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20896: ettei sitä voinut liikennöidä autoilla en-
20897: sinkään. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20898: Suunnitelman mukaan tulee tie rakennet- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
20899: tavaksi suurimmaksi osaksi uuteen paik- kan määrärahan Karjulan sillan ja
20900: kaan, joten nykyisiä siltoja ei kannata ra- Ruoveden kk:n välisen maantien oi-
20901: kaisua varten.
20902: Helsingissä 3 -päivänä lokakuuta 1957.
20903:
20904: Usko Seppi. Leo Suonpää.. Lauri Myllymäki
20905: 1457
20906:
20907: IV,63S. - R&h.al. N: o 462.
20908:
20909:
20910:
20911:
20912: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän-Juupa-
20913: joen maantien rakentamiseksi.
20914:
20915:
20916: E d u s k u n n a ll e.
20917:
20918: Pohjois-Hämeessä ja Keski-Suomessa on keää. Esim. viime. talvena oli Mäntän kaup-
20919: maantieverkosto monilla seuduilla hyvin palassa työllisyystöihin sijoitettuja henkilÖitä
20920: puutteellinen, ja yhä 'lisääntyvä liikenne n. 100 ja talvikautena 1957-58, joulukuun
20921: vaatii rakentamaan teitä ja siltoja. Mäntän loppupuolEilta huhtikuun alkuun, tulee työt-
20922: ja Juupajoen välille olisi rakennettava liiken- tömiä olemaan verraten paljon. Lähiympäris-
20923: nekelpoinen maantie ja Kuoreveden yli joh- tön kunnissa on myös huomattavaa työttö-
20924: tava silta. Tiesuunnan tutkimista varten on myyttä. Mäntän kauppalan johtoelimet ovat
20925: myönnetty määräraha, joten suunnitelmat pitäneet selostettua tien ja sillan rakenta-
20926: valmistunevat kuluvan vuoden aikana. Maa- mista ensiluokkaisena työkohteena.
20927: kuljetuksia Tampere.elta Mänttään, Keu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20928: ruulie ja edelleen Keski-Suomeen ei voida
20929: hoitaa, ellei tätä tietä pikaisesti aikaansaada. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20930: Mainitun tien puuttuminen on vaikuttanut tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
20931: myös Kuoreveden kunnan alueelle tulevien kan määrärahan Mäntän-.1uupa'joen
20932: paikallisteiden rakentamisen estymiseen. Val- maantien ja siihen tulevan K uoreve-
20933: litsevan työttömyydenkin vuoksi työmaiden den ylityssillan rakentamista varten~ ·
20934: jä.rjestäminen näille seuduille on erittäin tär-
20935: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1957.
20936:
20937: Lauri Myllymäki. Usko Seppi.
20938: Elli Stenberg. Leo Suonpää..
20939: 145S
20940:
20941: IV,634. - Rah.al. N:o 463.
20942:
20943:
20944:
20945:
20946: Myllymäki ym.: ll!ää,l·ärahan osoittamisesta Jämsän ja Muu·
20947: ramen välisen tieosan töiden jatkamiseen ja Jämsänjoen
20948: sillan rakentamiseen.
20949:
20950:
20951: E d u s k u n n a ll e.
20952:
20953: Etelä-Suomesta Päijänteen länsipuolitse myyskortistossa 50 henkeä, mutta työttö-
20954: Pohjois--Suomeen johtava päätie on kovin mien luvun arvellaan ensi vuoden maalis-
20955: mäkinen ja mutkainen ja sen nykyinen kunto huhtikuun vaihteessa kohoavan ainakin 250
20956: tuottaa jatkuvasti lisääntyvälle liikenteelle henkeen.
20957: voittamattomia vaikeuksia. Tosin viime vuo- Ns. nelostien ja sen liikenteen vaatiman
20958: sina on Kuhmoisten ja Jämsän välistä tie- Jämsänjoen yli johtavan sillan rakentami-
20959: osaa huomattavasti kunnostettu, mutta Jäm- nen ovat myös oivallisia työkohteita ja siksi
20960: sänjoen yli johtava silta on uusittava ja näiden töiden suorittamiseksi olisi myönnet-
20961: kunnan keskuksesta Jyväskylään päin johta- tävä välttämättömät määrärahat.
20962: vaa maantietä kaikin puolin parannettava. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20963: Suunnitelmia töiden suorittamiseksi on tehty
20964: ja ainakin Muuramen kunnan alueella on että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20965: niitä suoritettukin, mutta monia, lähinnä va- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
20966: rojen puutteesta johtuvia vaikeuksia on kan määrärahan Jämsän ja Muura-
20967: vielä olemassa. Tien piirissä olevissa kun- men välisen tieosan töiden jatkami-
20968: aissa on paljon työttömiä, joiden elääkseen seen ja Jämsänjoen sillan rakentami-
20969: olisi saatava suorittaa hyödyllistä työtä. seen.
20970: Syyskuun puolivälissä oli Jämsän työttö-
20971: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1957.
20972:
20973: Lauri Myllymäki. Usko Seppi.
20974: Elli Stenberg. Leo Suonpää.
20975: 1459
20976:
20977: IV,635. - Rah.al. N:o 464.
20978:
20979:
20980:
20981:
20982: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväs-
20983: kylän valtatien Oriveden-Jämsän tieosan korjaustöitä
20984: varten.
20985:
20986:
20987: E d u s k u n n a 11 e.
20988:
20989: Eräs Pohjois-Hämeen vilkkaimmin liiken- mutta ennen kaikkea liikenteen turvallisuu-
20990: nöityjä maanteitä on Tampereen-Oriveden den vuoksi, olisi tien perusteelliseen korjauk-
20991: -Jämsän-Jyväskylän valtatie. Varsinkin seen ryhdyttävä viipymättä.
20992: Oriveden kirkonkylän ja Länkipohjan väli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20993: nen osuus on kapea ja on siinä useita jyrk- nioittaen,
20994: kiä mäkiä ja liikenteelle hyvin vaarallisia
20995: mutkia. Pahimpiakaan mutkia ei ole ryh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
20996: dytty oikaisemaan, koska tietä varten on laa- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
20997: jempi korjaussuunnitelma, jonka mukaan tie kan määrärahan Tampereen-Jyväs-
20998: joudutaan useissa kohdin rakentamaan koko- kylän valtatien Oriveden ja Jämsän
20999: naan uudelleen, mutta ·tarvittavia määrära- välisen osuuden perusteellisen korjauk-
21000: hoja ei ole vielä myönnetty. Kyseisten seutu- se-n. aloittamiseksi.
21001: jen työttömien työhön sijoittamisenkin,
21002: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21003:
21004: Leo Suonpää. Matti Koivunen.
21005: Lauri Myllymäki. Blli Stenberg.
21006: Usko Seppi.
21007: 1460
21008:
21009: IV,636. - Rah.al.. N:o 46ö.
21010:
21011:
21012:
21013:
21014: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
21015: maanteitten peruskorjauksia varten.
21016:
21017:
21018: E d u s k u n n a ll e.
21019:
21020: Maassamme on viimeisten kuluneiden vuo- teitten kelirikko oli maassamme ainutlaatui-
21021: sien aikana tapahtunut liikenneoloissa voi- nen muodostuen se Viitasaaren-Kannonkos-
21022: makasta kehitystä. Moottoriajoneuvojen li- ken -Laukaan- Uuraisten-Saarijärven-
21023: sääntyminen on ollut huomattava. Raskas Kivijärven - Kyyjärven- Karstulan -Pyl-
21024: liikenne, puutavaran kuljetus, on muuttunut könmäen - Keuruun-Multian-Pihtiputaan
21025: vesiväylistä valtaosaltaan maantiekuljetuk- -Kinnulan-Jyväskylän maalaiskunnan sekä
21026: seksi. Samanaikaisesti on voimakkaasti kas- ympäristöpitäjien alueella täysin kohtalok-
21027: vanut kaiken taloudessamme tarvitsemamme kaaksi.
21028: raskaan tavaran kuljetus maanteillämme. Vuonna 1955 oli Keski-Suomen tie- ja vesi-
21029: Kuitenkaan ei ole maanteittemme kunto vas- rakennuspiirin alueella liikennerajoitusten
21030: taavasti kyennyt vastaanottamaan liiken- alaisten teiden määrä 1426 km eli 77.6%
21031: teessämme tapahtunutta raskasta ·painetta, piirin teistä. Maantieverkoston perusparan-
21032: johtuen siitä, että tieviranomaisillamme ei ole nusten kiireellinen suorittaminen ja tiever-
21033: ollut riittävästi määrärahoja peruskorjausten kon tarkoituksenmukainen täydentäminen
21034: suorittamiseen. Keski-Suomen alueella on välttämätöntä
21035: Keski-Suomi muodostaa yhden maamme maan taloudellisen kehityksen turvaamiseksi
21036: metsärikkaimmista alueista. Vuosien mittaan Keski-Suomessa.
21037: kuljetetaan maanteillämme· valtavat puu- Jatkuvan raskaan liikenteen kasvun sekä
21038: tavaramäärät metsistämme teollisuutemme Keski-Suomen taloudellisen kehityksen huo-
21039: käyttöön ja sitä kautta taloudellisen kehityk- mioiden ehdotamme edellä lausumaamme
21040: semme edistämiseen. Vaikkakin maanteil- viitaten,
21041: lämme Keski-Suomessa on tehty peruskor-
21042: jauksia, ei teittemme uudistaminen ole voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21043: nut tapahtua liikenteemme voimakkaan kas- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
21044: vun edellyttämällä tavalla, johtuen se jatku- kan määrärahan Keski-Suomen ma{ln-
21045: van jokavuotisen määrärahan niukkuudesta. teitten peruskorjauksia varten.
21046: Kuluneen vuoden keväällä, touko-kesä- ja
21047: vieläpä heinäkuullakin Keski-Suomen maan-
21048: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
21049:
21050: Artturi Koskinen. Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
21051: Arvo Ahonen. Eino Uusitalo. Artturi Jämsen.
21052: Impi Lukkarinen. V'åinö Rankila. Päiviö Hetemäki.
21053: 1461
21054:
21055: IV,637.- Rah.al. N:o 466.
21056:
21057:
21058:
21059:
21060: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren-
21061: Kelkkamäen maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
21062:
21063:
21064: E d u s k u n n a 11 e.
21065:
21066: Maantieyhteyksien parantamiseksi Jyväs- kulkemaan noin parin kilometrin matkan
21067: kylästä Vaajakosken kautta Lievestuoreelle Kanavuoren-Keikkamäen tien linjaa. Luon-
21068: ovat suunnitelmat lopullisesti valmistuneet. notonta olisi rakennuttaa seudun vähävarai-
21069: Kanavuoresta Leppälahden kautta Keikka- sella pienviljelijäväestöllä tilustietä paikalle,
21070: mäkeen rakennettavaksi suunnitellulla vesis- mihin joka tapauksessa lähivuosina rakenne-
21071: töjen kohdalla ratapengertä noudattelevalla taan valtion tie.
21072: tiellä on suuri merkitys niin paikalliselle Edellä sanottuun viitaten ehd()tamme,
21073: kuin kaukoliikenteellekin.
21074: Töiden käyntiinpanoa kiirehtii liikenteel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21075: listen tavoitteiden lisäksi työttömyyden tor- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
21076: junta ja erään paikallisen tilustiesuunnitel- kan määrärahan Kanavuoren-Kelkka-
21077: man toteuttaminen. Palvajärven seuduilla mäen maantien mkennustöiden aloitta-
21078: toteuttamisvaiheeseen ehtinyt tilustie tulisi miseksi.
21079: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21080:
21081: Matti Koivunen. Martti Leskinen.
21082: Aleksi Kiviaho. Artturi J'ånisen.
21083: Esa Hietanen. Arvo Ahonen.
21084: Impi Lukkarinen. Lauri Myllymäki
21085:
21086:
21087:
21088:
21089: 62 l': 815/57
21090: 1462
21091:
21092: IV,638. - Rah.al. N:o 467.
21093:
21094:
21095:
21096:
21097: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakenta-
21098: miseksi Kortteen pysäkiltä Koron-Kihniön maantiehen.
21099:
21100:
21101: E d u s k u n n a ll e.
21102:
21103: Virtain-Seinäjoen maantiestä on valtio ei ole lainkaan maantieyhteyttä lähimmälle
21104: rakentanut n. 8 km:n pituisen yhdystien Kortteen rautatiepysäkille, joutuvat jalan-
21105: Kortteen rautatiepysäkille. Yleiseen maan- kulkijat, jopa hevosmiehetkin melko yleisesti
21106: tiekarttaankin on merkitty edellämainittu käyttämään rautatietä yhdyskulkutienään
21107: tie jatkuvaksi Kortteen pysäkiltä 2 km:n Kortteen pysäkille, niin asetusten ja hy-
21108: etäisyydellä olevaan Koron kylästä Kihniölle vien tapojen vastaista kuin se onkin.
21109: menevään maantiehen. Edellämainittua yh- Edellä sanottuun viitaten esitämme,
21110: dystien pätkää ei kuitenkaan ole tehty. Tä-
21111: män tien puuttuminen aiheuttaa suurta han- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21112: kaluutta kauttakulkuliikenteelle, mutta suo- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
21113: rastaan kiusalliseksi se on muodostunut pai- kan määrärahan yhdystien rakentami-
21114: kallisille kulkuyhteyksille. Kun Koron-Kih- seksi Kortteen pysäkiltä Koron-Kih-
21115: niön maantien varrella olevalla asutuksella niön maantiehen.
21116: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21117:
21118: Matti Koivunen. Alekai Kiviaho.
21119: Lauri Myllymäki. Artturi J"åmsen.
21120: Irma Rosnell. Arvo Ahonen.
21121: Impi Lukkarinen.
21122: 1463
21123:
21124: IV,639. - Rah.al. N: o 468.
21125:
21126:
21127:
21128:
21129: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
21130: miseksi Kinnulan pitäjästä Pihtiputaan pitäjän Alvajät··
21131: ven kylän asemalle.
21132:
21133:
21134: E d u s k u n n a ll e.
21135:
21136: Viitaten toivomusaloitteeni n: o 536 v. 1954 että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21137: perusteluihin sekä kulkulaitosvaliokunnan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
21138: siitä antamaan mietintöön n:o 92 vuodelta kan määrärahan tietöiden aloittami--
21139: 1955 ja eduskunnan 17 päivänä helmikuuta seksi maantien rakentamista varten
21140: Y. 1956 :tausumaan toivomuksee.n, esitämme Kinnulan pitäjästä Pihtiputaan pitä-
21141: kunnioittaen, jän Alvajärv.en kylän asemaUe.
21142: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
21143:
21144: Artturi Jämsen. Toivo Antila. Yrjö Hautala.
21145: Antti Kinnunen. Impi Lukkarinen. Onni Mannila.
21146: Matti Mattila. Eeli Erkkilä. Kalle Kämäräinen.
21147: 1464
21148:
21149: N,MO. - Ra.lul. N:o 469.
21150:
21151:
21152:
21153:
21154: Asvik ym. : Määrärahan osoittamisesta Vaasan piirin tiera-
21155: kennustöitä varten.
21156:
21157:
21158: E d u s k u n n a ll e.
21159:
21160: Maantieliikenteelle on neljänä viimeksi ku- Vaasan-Porin valtatien parantaminen
21161: luneena vuonna koko maassa voitu avata lä- Pirttikylän, Ylimarkun, Närpiön, Lapväärtin
21162: hes 3 500 km parannettua tai uutta maan- ja Siipyyn kunnissa.
21163: tietä. Tästä on Vaasan piirin osalle tullut Kristiinan-Seinäjoen-Uudenkaarlepyyn
21164: vain 2·50 km eli 7.1 %, myönnettyjen varojen kantatien parantaminen Kurikan, Ilmajoen,
21165: noustessa viime vuonna 1 007 milj. markkaan Seinäjoen, Nurmon ja Lapuan kunnissa ja
21166: eli 6.6 % ko. tarkoitukseen koko maassa käy- Seinäjoen kauppalassa.
21167: tetyistä varoista. Tämä johtuu lähinnä siitä, Vaasan-Jyväskylän valtatien oikaisemi-
21168: että huomattavin osa myönnetyistä rakennus- nen Lapuan kk:n kohdalla.
21169: määrärahoista on ollut työllisyyden ylläpitä- Alavuden asemanseudun tiejärjestelyt
21170: miseksi osoitettuja varoja. Niinpä Vaasan Kauhajoen kk:n ja asemanseudun päätei-
21171: piirin osalle ei ole kuluvankaan vuoden me- den parantaminen.
21172: noarviossa markkaakaan varsinaisia tiemää- Erillisistä silloista mainittakoon ko. alueella
21173: rärahoja. Huomioon ottaen sen, että Etelä- Palon silta Ilmajoella, Nälkäniemen silta
21174: Pohjanmaa on pysyvää alityöllisyysaluetta, Kauhavalla, Kalakosken silta Peräseinäjoella
21175: olisi työtilaisuuksien turvaamiseksi tarpeel- ja Tapauin silta Isojoella.
21176: lista ottaa menoarvioon myös Vaasan piirin Valmiita suunnitelmia tietöitä varten on
21177: osalle varsinaisia tiemäärärahoja. Tie- ja Vaasan piirissä 120 km ja suunnittelun sekä
21178: vesirakennushallitus onkin v: n 1958 budjetti- tutkimuksen alaisena n. 485 km: n pituudelta.
21179: esityksessään ehdottanut myönnettäväksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21180: kaikkiaan 610 milj. mk Vaasan piirin alueella
21181: suoritettavaa kymmentä maantien parannus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21182: työtä varten ja 164 milj. mk kuutta silta- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21183: työtä varten. Näistä Etelä-Pohjanmaan 100 000 000 mark/wn, tie- ja vesiralven-
21184: alueella olevista työkohteista mainittakoon nushallituksen Vaasan piirin tieraken-
21185: mm.: nustöitä varten.
21186: Vaasan-Tampereen valtatien parantami-
21187: nen Laihian, Kurikan ja Jalasjärven kun-
21188: nissa.
21189: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
21190:
21191: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
21192: 1465
21193:
21194: IV,641. - Rah.al. N: o 470.
21195:
21196:
21197:
21198:
21199: Åsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan piirin silta-
21200: rakennustöitä varten.
21201:
21202:
21203: E d u s k u n n a ll e.
21204:
21205: Viitaten rah.al. n: o 469 perusteluihin eh- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21206: dotamme, 50 000 000 markkaa käytettäväksi tie-
21207: ja vesirakennushallituksen Vaasan pii-
21208: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958 rin siltarakennustöitä varten.
21209: Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1957.
21210:
21211: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
21212: 1466
21213:
21214: IV,642. - Rah.al. N: o 471.
21215:
21216:
21217:
21218:
21219: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuortaneen-Lehti.
21220: mäen-Soinin maantien mkentamiseen.
21221:
21222:
21223: E d u s k u n n a 11 e.
21224:
21225: Kuortaneen-Lehtimäen-Soinin välinen teiden pakosta muualle, olisi tien rakentami-
21226: liikeyhteys on huono, koska näiden kuntien nen aloitettava viipymättä. Varaamalla tulo-
21227: väliltä puuttuu suora tieyhteys. Matkustet- ja menoarviossa varat tähän tarkoitukseen
21228: taessa Lehtimäeltä Kuortaneelle täytyy voidaan huojentaa näiden kuntien taloudel-
21229: mennä Töysään, mikä jatkaa matkaa 50 kilo- lista asemaa, joka jo vaitionkin asettamien
21230: metrillä. Tämä lisää kustannuksia kuljetuk- velvoitteiden takia on ylirasitettu.
21231: sissa, joita Seinäjoen ja Keski-Suomen vä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21232: lillä suoritetaan.
21233: Tien rakentamiseksi ollikin suoritettu tutki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21234: muksia ja sen lopullisen suunnan ratkaisu tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
21235: on odotettavissa. Kun Lehtimäellä, Soinissa kaa K uo1'taneen-Lehtimäen-S oinin
21236: ja Kuortaneella on jatkuvasti työn puutetta, maantien rakentamiseksi.
21237: ja alue kuihtuu työvoiman siirryttyä olosuh-
21238: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
21239:
21240: Aleksi Kiviaho. Eino Uusitalo.
21241: Matti Koivunen. Artturi Jämsen.
21242: 1467
21243:
21244: IV,643. - Rah.al. N:o 472.
21245:
21246:
21247:
21248:
21249: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapuan--Kyyjärven
21250: valtatien peruskorjauksiin.
21251:
21252:
21253: Eduskunnalle.
21254:
21255: Lapuan-Kyyjärven välinen valtatie on että se on pikaisesti rakennettava, olisi sil-
21256: erittäin raskaasti liikennöity. Tien nykyinen lan rakentaminen ja Hoiskon-Rantalan vä-
21257: peruskunto on kuitenkin liian heikko kestä- linen noin 12 km: n pituinen mutka oikais-
21258: mään ennenkaikkea sulan maan aikana ta- tava samalla kertaa. Avautuva työmaa pal-
21259: pahtuvaa raskasta puutavarakuljetusta. Pai- velisi tehokkaasti myöskin Alajärven kun-
21260: koittain tapahtuva routiminen tekee lisäksi nan jatkuvasti vaikeaa työllisyystilannetta.
21261: tien eräin ajoin raskaampaan liikenteeseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21262: kelvottomaksi.
21263: Tien suunta on yleensä suora, lukuunot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21264: tamatta Alajärven kunnan alueella Hoiskon tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
21265: ja Rantalan välillä olevaa suurta mutkaa. markan määrärahan käytettäväksi La-
21266: Tällä kohdalla tie kulkee Alajärven ja Ku- puan--Kyyjärven valtatien peruskm·-
21267: rejoen väkirikkaiden kylien kautta, josta ai- jaamiseksi ja tällä tiellä olevan H ois-
21268: heutuu vilkas paikallisliikenne. Kun Kure- kon--Rantalan mutkan oikaisemiseksi.
21269: joella oleva Rantalan jokisilta on niin heikko,
21270: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21271:
21272: Väinö Rankila . Bino Uusitalo. Esa Koivuailta.
21273:
21274:
21275: •
21276: 1468
21277:
21278: IV,644. - Ra.h.al. N:o 473.
21279:
21280:
21281:
21282:
21283: Tikkaoja ym. : Määrärahan osoittamisesta S einäjoen-Kuor-
21284: taneen maantien rakentamista varten osuudella Nu1·mon
21285: V eneskoski--S einäjoen kauppalan Raja katu.
21286:
21287:
21288: E d u s k u n n a ll e.
21289:
21290: Yhdystien aikaansaaminen Keski-Suomen rakennuspiiri nyt kuitenkin tutkinut ja teh-
21291: ja Etelä-Pohjanmaan välille on saatettu vi- nyt tästä tieosuudesta uuden, nykyajan vaa-
21292: reille jo lähes 30 vuotta sitten. Ensimmäinen timuksia vastaavan suunnitelman, joka mai-
21293: tutkimus Seinäjoen-Kuortaneen maantiestä nitusta piiristä saadun tiedon mukaan on nyt
21294: valmistui nim. jo v. 1930 sekä kustannus- valmis. Tämän lisäksi on valtion rautateiden
21295: arvio ja suunnitelma tämän tien rakentami- toimesta tällä tieosuudella Seinäjoen kauppa-
21296: sesta seuraavana vuonna. lassa toteutettu kahden tähän tiehen kuulu-
21297: Näissä tutkimuksissa ja suunnitelmissa to- van alikulkusillan rakentaminen, jotka nyt
21298: dettiin, että yleisen ja maakunnallisen liiken- niiden viime keväänä valmistuttua tulevat
21299: teen kehittyessä on Seinäjoen ja Kuortaneen olemaan vailla käytännöllistä merkitystä,
21300: välisen maantien rakentaminen käynyt vält- koska niihin liittyvä tie on edelleen rakenta-
21301: tämättömäksi. Seinäjoella jo silloin olleet matta.
21302: yleiset laitokset ja liikkeet aiheuttivat Keski- Kun oleellinen osa Seinäjoen-Kuorta-
21303: Suomesta huomattavan laajan liikenteen neen maantiesuunnitelmasta on tällä hetkellä
21304: Etelä-Pohjanmaan keskukseen, Seinäjoen toteuttamatta, ei jo rakennetulla Nurmon
21305: kauppalaan. Samoin useiden Vaasan läänin Veneskosken-Kuortaneen välisellä tieosuu-
21306: sisämaan kuntien kuten Kuortaneen, Lehti- della ole sitä merkitystä yleisen liikenteen
21307: mäen, Soinin ja Karstulan sekä Viitasaaren . kannalta, joka tiellä valmiina tulee olemaan,
21308: taloudellinen liikenne kaipasi yhä voimak- koska Nurmon V eneskosken-Seinäjoen kaup-
21309: kaammin mahdollisimman lyhyttä kulku- palan välillä joudutaan nyt käyttämään van-
21310: tietä liikekeskuksiin. haa huonokuntoista tietä, joka keväisin saat-
21311: Edelläolevan perusteella eduskunta myön- taa olla viiklwkausia kelirikon takia liikenne-
21312: sikin v. 1935 ensimmäisen määrärahan Sei- kiellossa, ja nykyään käytössä oleva vanha
21313: näjoen-Kuortaneen maantien rakentamista tie lisäksi on kaksi kertaa niin pitkä
21314: varten ja tämän jälkeen vuosittain niin, että kuin suunnitelman mukaan tuleva Seinäjoen
21315: osa Nurmon Veneskosken ja Kuortaneen vä- -Kuortaneen tiehen kuuluva osuus Nurmon
21316: lisestä tiestä ehdittiin rakentaa liikennöitä- Veneskoski-Seinäjoen kauppalan Raja:katu.
21317: vään kuntoon ennen sotavuosia. Näiden joh- Osoituksena siitä, että Seinäjoen-Kuorta-
21318: dosta rakentaminen kuitenkin täysin pysäh- neen maantiellä jo nykyisessäkin rakennus-
21319: tyi lähes 10 vuodeksi. Rakentamisasia saa- vaiheessa on merkitystä yleiselle liikenteelle
21320: tettiin vireille uudelleen sotien jälkeen, jol- on mm. se, että tälle tieosuudelle huoli-
21321: loinka työttömyysvaroin jatkettiin tieosuu- matta siitä, että oleellinen osa tiestä Seinä-
21322: den Veneskoski-Kuortane rakentamista ja joen kauppalasta lähtien on vielä rakenta-
21323: saatiin tämä tieosuus valmiiksi vuoden matta, on avattu useita linja-autolinjoja,
21324: 1955 alkupuolella, jolloinka se saatettiin ylei- jotka johtavat pitkälle Sisä-Suomeen, ollen
21325: selle liikenteelle tältä osin luovuttaa. viimeiseksi juuri äskettäin tällainen linja
21326: Tiestä kuitenkin on edelleen rakentamatta avattu postiautolinjana Seinäjo·ki- Viita-
21327: osa Nurmon Veneskoski-Seinäjoen kauppa- saari.
21328: lan Rajakatu. Tämänkin tieosan rakenta- Kun Seinäjoen-Kuortaneen maantiellä
21329: mista varten oli aikaisemmin jo vahvistettu tulee valmiina olemaan huomattava yleinen
21330: suunnitelma, mutta on Vaasan tie- ja vesi- merkitys, ja kun se on oleellinen osa Etelä-
21331: IV,644. - Tikkaoja ym. 1469
21332:
21333: Pohjanmaalta Sisä-Suomeen johtavasta kaut- että Eduskunfta ottaisi vuoden 1958
21334: takulkutiestä, olisi tiestä vielä rakentamaton tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
21335: osa Seinäjoen kauppalasta lähtien kiireelli- kaa Seinäjoen ja Kuortaneen välisen
21336: sesti rakennettava. maantien rakentamista varten osuu-
21337: Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh- della N urmon V eneskoski-Seinäjoen
21338: dotamme, kauppalan Rajakatu.
21339: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21340:
21341: Väinö Tikkaoja. Impi Lukkarinen.
21342: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
21343: Mauri Seppä. Toivo Asvik.
21344:
21345:
21346:
21347:
21348: 63 E 815/57
21349: 1470
21350:
21351: IV,645. - Rah.al. N:o 474.
21352:
21353:
21354:
21355:
21356: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sumiaisten maantien
21357: korjaustöiden ja Matilanvirran sillan rakentamisen aloit-
21358: tamista varten.
21359:
21360:
21361: E d u s k u n n a ll e.
21362:
21363: Jyväskylän-Kuopion maantieltä eroaa ns. lanvirran ns. ,Kapulalossi" on jo yksin sel-
21364: Tankolammin kohdalta Sumiaisten pitäjän lainen liikenne-este, joka pitäisi ehdotto-
21365: halki kulkeva maantie, joka Konginkankaan masti poistaa.
21366: kirkonkylässä yhtyy nelostiehen. Kyseisen Paikkakunnan kaikinpuolisen kehityksen
21367: tien pituus on yli 30 km. Liikenne sillä kannalta olisikin mitä tärkeintä, että Su-
21368: on vilkas käsittäen paikallisen henkilö- ja miaisten tie saatettaisiin perusteellisen kor-
21369: puutavaraliikenteen ohella myös kauttakul- jauksen kautta nykyaikaisen liikenteen vaa-
21370: kevaa linja-auto-, turisti- ym. liikennettä. timuksia vastaavalle tasolle sekä että Mati-
21371: Tien kunnosta on todettava, että se ei vastaa lanvirran lossin tilalle rakennettaisiin silta.
21372: nykyisen motorisoidun liikenteen edes tur- Kyseisten töiden aloittaminen helpottaisi
21373: vallisuussyistä yleisiltä maanteiltä kaipaamaa luonnollisesti myös Sumiaisten ja ympäristö-
21374: tasoa. Aivan erikoisen vaarallisena paikkana seutujen vaikeaa työllisyystilannetta.
21375: on, pidettävä Sumiaisten tiellä eräitä ikäviä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21376: onnettomuuksiakin aiheuttauutta Ilomyllyn nioittaen,
21377: mäkeä. Toisena melkein yhtä vaarallisina
21378: liikenne-esteinä pitäisimme Matilanvirran että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21379: lossin Konginkankaan puoleisella rannalla tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
21380: jopa niin jyrkin kääntein kiemurtelevia markan määrärahan Sumiaisten maan-
21381: mutkia, että niitä on vaikea suurikokoisilla tien korjaustöiden ja Matilanvirran
21382: autoilla ohittaa. Myös nykyiselläänkin val- sillan rakentamisen aloittamista var-
21383: tiolle suuria kustannuksia aiheuttava Mati- ten.
21384: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
21385:
21386: Artturi Jämsen. Niilo Ryhtä.
21387: T. Saloranta. Arvo Ahonen.
21388: M. 0. Lahtela. Väinö Rankila.
21389: Aleksi Kiviaho. Marja Lahti.
21390: Eino Uusitalo.
21391: •
21392: 1471
21393:
21394: IV,646. - Rah.al. N: o 475.
21395:
21396:
21397:
21398:
21399: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särki'lahdenr---
21400: Savonlinnan maantien suunnittelua ja aloittamista varte?l.
21401:
21402:
21403: E d u s k u n n a ll e.
21404:
21405: Uuden maantien aikaansaaminen Savon- liikennettäkin. Tietyö sopisi erittäin hy-
21406: linnan-Imatran välille on ollut jo kauan vin tehtäväksi työttömyystyönä ja olisi siitä
21407: suunnitteilla, mutta valtiovallan toimesta kiitollinen, että vaikka sitä ei yhdellä ker-
21408: se ei tähän mennessä ole saanut riittävää ralla saataisikaan valmiiksi päästä päähän,
21409: huomiota puoleensa. Kuitenkin on kysy- se jo osittaisenakin palvelisi saariston asuk-
21410: mys varsin monella tavalla ensiarvoisen tär- kaita heidän vaikeissa liikennöimispulmis-
21411: keästä tiestä. Ensiksikin Säämingin saariston saan. Tietä voitaisiin hyvällä menestyksellä
21412: kautta kulkeva tie lyhentäisi Savonlinnan ja rakentaa sen kummastakin päästä edellämai-
21413: Imatran välistä matkaa noin 60 kilometrillä, nitussa tarkoituksessa, jotta tiestä saataisiin
21414: toiseksi se toisi laajan saariston yli 3 000 hyötyä jo huomattavasti ennen sen lopullista
21415: asukkaan kuusine koulupiireineen saaristo- valmistumista.
21416: laiselämän kirouksista tien vaikutuspiiriin, Edellä olevaan ja moniin aikaisempiin toi-
21417: kolmanneksi Savonlinnan-Imatran välisellä vomusaloitteisiin viitaten ehdotammekin kun-
21418: maantieosuudella nykyisin olevat lähes 20 nioittaen,
21419: vaarallista rautatietasoylikäytävää jäisivät
21420: pois puhumattakaan siitä, mikä kansantalou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21421: dellinen hyöty siitä koituisi yhä lisääntyvän tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
21422: puutavaran maanteitse kuljettamisessa. markan määrärahan uuden maantien
21423: Säämingin kunta ja kuntalaiset ovat pon- rakennustyön suunnittelua ja aloitta-
21424: nistelleet milteipä yli voimainsa saattaak- mista varten Säämingin saariston
21425: seen tietyön alulle. Niinpä onkin tiestä kautta Särkilahdesta Savonlinnaan.
21426: jo osa saatettu alulle osan palvellessa jo
21427: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21428:
21429: Viljo Virtanen. Irma Hamara.
21430: A. Pasanen. K. F. Haapasalo.
21431: Edvard Pesonen. K. Matilainen.
21432: Niilo Nieminen.
21433: 1472
21434:
21435: IV,647. - Rah.al. N: o 476.
21436:
21437:
21438:
21439:
21440: Rantamaa ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toi-
21441: mittamiseksi ja työn aloittamiseksi maantien rakentamista
21442: varten Säämingin kunnan Särkilahdesta saariston kautta
21443: Savonlinnaan .
21444:
21445:
21446: . Eduskunnalle.
21447:
21448: Säämingin kunnan saaristossa asuvien ih- Silloin lyhenisi Vuoksenniskan-Savonlin-
21449: misten liikenneolosuhteet ovat erittäin han- nan välinen matka noin 60 km, mikä olisi
21450: kalat, jopa kelirikon aikoina suorastaan vaa- tietenkin erittäin ratkaiseva parannus. Li-
21451: ralliset. Kuitenkin siellä asuu tuhansia ih- säksi tien vaikutuspiiriin tulisivat valtavat
21452: misiä ja toimii kaikkiaan kuusi koulupiiriä, metsärikkaudet - noin 25 000 hehtaaria -
21453: mitkä seikat viime kesänä tehdyn maakunta- jotka siten pääsisivät hyödyttämään elinkei-
21454: retkeilyn suuri osanottajajoukko taas ker- noelämää ja puunjalostusteollisuutta, koska
21455: ran itse paikalla käyden saattoi todeta. silloin olisi mahdollista kuljettaa puutavara
21456: Asiaan on kiinnitetty huomiota jo paljon ai- suoraan Kaukopään tehtaille taikka lähei-
21457: kaisemminkin. Esimerkiksi eduskunnan kul- sille rautatieasemille. Edelleen tie merkit-
21458: kulaitosvaliokunta tehdessään retken vuonna sisi näiden syrjäisten seutujen vähävarai-
21459: 1938 Ruokolahden kunnan Pohjiin tien ja sille pientilallisille ratkaisevaa taloudellista
21460: sen lähiympäristön oloihin tutustuakseen to- helpotusta, siitä puhumattakaan, että nyt-
21461: tesi, että näitten seutujen tieolot kaipaavat temmin eristettyinä olevat saaristoseudut
21462: kiireellistä parantamista. Valiokunta nimit- pääsisivät vihdoinkin maantieyhteyteen sekä
21463: täin kävi myös Säämingin kunnan Särki- Savonlinnaan että Imatralle. - Kun ehdot-
21464: lahdessa ja Sulkavan kunnan Lohikoskella, tamamme suunta tulisi ylittämään 7 salmea,
21465: sekä tutki mahdollisuuksia rakentaa suora joiden yhteinen ylitysmatka olisi noin 1.5
21466: runkotie Viipurin-Imatran-Savonlinnan km ja syvyydet neljässä salmessa noin 1.5-
21467: välille. Valiokunta totesi yksimielisesti jo 2.7 m, ja kun koko välimatka olisi ehkä siinä
21468: silloin, että ko. tiehanke on tarpeellinen, pe- 35 km, olisi koko suunnitellun tien suun-
21469: rusteltu ja välttämätön, joten eduskunta nalla suoritettava tutkimus, jonka pohjalta
21470: myönsikin vielä samana vuonna mainitun asia viimeinkin saataisiin lopullisesti toteu-
21471: tien tutkimista varten määrärahan. Työ tumaan.
21472: aloitettiin v. 1939, mutta sodan syttymisen Vielä haluamme korostaa kahta näkökoh-
21473: vuoksi se jäi kesken. Tämä osoittaa, miten taa: kun tien saaminen näille saaristoseu-
21474: jo kaksikymmentä vuotta sitten asiaan on duille on siellä asuvien ihmisten elämän-
21475: kiinnitetty valtiovallan taholta vakavaa huo- ehdoista tärkein ja kiireellisin, ovat Säämin-
21476: miota ja ryhdytty ensimmäisiin toimenpitei- gin kunta ja saariston asukkaat jo ryhty-
21477: siin suunnitelman toteuttamiseksi. neet asiaa jouduttamaan ja uhrauksia pel-
21478: Mutta jos ko. tie rakennettaisiin päätty- käämättä rakentaneet erään osan siitä Sär-
21479: väksi Säämingin kunnan Särkilahteen, jäisi kilahden ja Saukonsaaren välillä. Mutta
21480: koko hanke ratkaisevasti kesken. Niinpä se vain valtiovallan asiaan puuttuminen voi
21481: olisikin rakennettava kulkemaan Säämingin - kuten ymmärrettävää on - tiehankkeen
21482: saariston kautta ja päättymään Savonlin- saattaa toteutumaan. Toiseksi: kun Mikke-
21483: naan. Tällöin olisi noudateltava linjaa Sär- lin läänin maakuntaliiton tämän vuoden ke-
21484: kilahdesta Saukonsaareen-Pesolansaareen- sällä järjestämän retkeilyn osanottajat tu-
21485: Kongonsaareen-Pahaniemeen-Ritosaareen tustuivat tähän tiesuunnitelmaan sekä laa-
21486: -Ikoinniemeen-Hirvaslahteen, missä se yh- jojen asiakirjojen, karttojen ja Säämingin
21487: tyisi Savonlinnaan johtavaan maantiehen. kunnan edustajien esittämien lausuntojen
21488: IV,647. - Rantamaa ym. 1473
21489:
21490: että itse paikalla tapahtuneen retkeilyn veronmaksajina ja muutenkin täyttämään
21491: avulla, oli mukana sekä tie- ja vesirakennus- kaikki velvollisuudet lyhentämättöminä, jo-
21492: hallituksen että kulkulaitosministeriön arvo- ten myös oikeudenmukaisuussyistä olisi tässä
21493: valtaisia edustajia. Tällöin todettiin yksi- selostettu tiehanke kiireellisesti toteutettava.
21494: mielisesti, että ensinnäkin ko. tie olisi todel- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
21495: lakin aivan välttämätön, sillä niin suoras- tamme,
21496: taan avuttomina joutuvat ihmiset noissa saa-
21497: ristoissa elämään, ja toiseksi se parantaisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21498: Imatran ja Savonlinnan välistä liikenneyh- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
21499: teyttä perustavaa laatua olevalla tavalla, jo- kan määrärahan tutkimuksen toimit-
21500: ten tiellä olisi kauttakulkutienä ratkaiseva tamiseksi ja työn aloittamiseksi maan-
21501: merkitys. tien rakentamista varten Säämingin
21502: Vihdoin korostamme, että näillä luonnon- kunnan Särkilahdesta saariston kautta
21503: kauniilla seuduilla asuvat ihmiset joutuvat Savonlinnaan.
21504: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1957.
21505:
21506: Antti J. Rantamaa. Eemil Partanen.
21507: Toivo H. Kinnunen. Matti Mattila.
21508: Niilo Nieminen. T. Saloranta.
21509: Matti Miikki. Onni Mannila.
21510: A. Pasanen. Lennart Heljas.
21511: Niilo Ryhtä. Edvard Pesonen.
21512: Yrjö Hautala. Sylvi Halinen.
21513: Tahvo Rönkkö. Yrjö Sinkkonen.
21514: 1474
21515:
21516: IV,648. - Rah.al. N:o 477.
21517:
21518:
21519:
21520:
21521: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lastukosken-Säy-
21522: neisen kirkonkylän maantien kunnostamiseen.
21523:
21524:
21525: E d u s k u n n a 11 e.
21526:
21527: Noin 12 km:n pituinen maantieosa Lastu- osan nopea kunnostaminen olisi välttämä-
21528: koski-Säyneinen kk tuottaa mutkaisuu- töntä.
21529: tensa ja mäkisyytensä vuoksi tien vilkkaalle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21530: liikenteelle suurta haittaa ja on liikennetur-
21531: vallisuudenkin kannalta vaarallinen. Tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21532: osan kunnostamiseksi on olemassa valmis tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
21533: suunnitelma. Seudulla vallitsevan vaikean kan määrärahan Lastukosken-Säy-
21534: työttömyystilanteenkin lieventämiseksi tie- neisen kirkonkylän maantieosan kun-
21535: nostamiseen.
21536: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
21537:
21538: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
21539: 1475
21540:
21541: IV,649. - Rah.al. N: o 478.
21542:
21543:
21544:
21545:
21546: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta Juuan kirkonkylän
21547: -Viitaniemen maantiellä olevan Aittamäen alentamiseen.
21548:
21549:
21550: E d u s k u n n a ll e.
21551: •
21552: Maantieosalla Juuan kk-Viitaniemi si- nitelma. Liikenteen vaatimukset; em. kunnan
21553: jaitsee Aittomäki, joka estää kokonaan ras- edut ja seudulla vallitsevan työttömyyden
21554: kaan liikenteen tiellä. Mäki on kierrettävä lieventämisen välttämättömyys kiirehtivät
21555: Säyneisen kk: n kautta kulkevaa kunnan ko. suunnitelman pikaista toteuttamista.
21556: tietä ja tästä aiheutuu· kuljetusmatkan jat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21557: kuminen n. 8 km:llä. Runsaasta puutava-
21558: ran ym. raskaasta kuljetuksesta johtuva ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21559: situs aiheuttaa tien kunnossa pitämisestä tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
21560: huomattavia kustannuksia Säyneisen kun- kan määrärahan Juuan kk-Viitanie-
21561: nalle. Mäen alentamisesta on olemassa Suun- men maantieosalla olevan Aittamäen
21562: alentamiseen.
21563: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
21564:
21565: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
21566: 1476
21567:
21568: IV,650. - Rah.al. N:o 479.
21569:
21570:
21571:
21572:
21573: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallan tien ja
21574: Kallan siltojen laajennustöiden aloittamiseksi.
21575:
21576:
21577:
21578: Eduskunnalle.
21579:
21580: Pohjois-Savo muodostaa maassamme erään vaaraliisikai jalankulkijoille ja polkupyörä-
21581: sellaisen alueen, jossa työttömyys on muodos- liikenteelle.
21582: tunut pysyväksi, luonteeltaan kroonilliseksi Epäkohtaan ovat kiinnittäneet huomiota
21583: ilmiöksi. Syynä näin muodostuneeseen tilan- sekä talouspiirit että liikenne- ja järjestys-
21584: teeseen on pääosiltaan se, ettei maakuntaan viranomaiset. Kuopion kaupunki ja Poh-
21585: ole sijoittunut riittävässä määrin sen raaka- jois-Savon maakuntaliitto ovat kääntyneet
21586: ainepohjaa vastaavaa teollisuutta. Päinvas- asiassa useasti valtiovallan puoleen, puhu-
21587: toin on tilanne tässä suhteessa sellainen, että mattakaan yleisen mielipiteen äänekkäistä
21588: mm. raakapuuta viedään Pohjois-Savosta vaatimuksista tilanteen pikaiseksi korjaami-
21589: suuria määriä Etelä-Suomen puunjalostus- seksi.
21590: laitoksille jalostettavaksi. Seurauksena tästä TVH: n taholta onkin asiaan puututtu ja
21591: on, että myöskin maakunnan väestön sen valmisteltu suunnitelma KaUan tien ja Kai-
21592: osan, joka ei saa työtä omilta kotiseuduil- lan siltojen laajentamiseksi. Kokonaiskus-
21593: taan, on matkattava muuanne Suomeen työn tannusarvio on - ennen markan devalvoin-
21594: ja toimeentulon hankintaan. tia laadittu - yhteensä 1.2 miljardia mark-
21595: Pääasiallisimpana syynä siihen, ettei maa- kaa. Tietämämme mukaan pitäisivät TVH: n
21596: kuntaan ole sijoittunut riittävästi sen raaka- virkamiehet tähdellisenä, että tarkoitukseen
21597: ainepohjaa vastaavaa ja työvoimareservejä varattaisiin ensi vuonna ainakin 300 milj.
21598: käyttävää teollisuutta, on maamme tuotanto- markkaa.
21599: elämän rakennustyössä esiintyvä suunnitel- Hallitus ei vastoin odotusta ole varannut
21600: mattomuus kuin myöskin ne valtiovallan toi- kyseistä, eikä pienempääkään määrärahaa
21601: menpiteet, joilla - esim. raakapuun kulje- tarkoitukseen. Kun on tiedossa, että Kuo-
21602: tustariffit - valtiovalta asettaa tietoisesti pion kaupunki ja sen lähikunnat joutuvat
21603: esteitä Pohjois-Savoon mahdollisesti sijoitet- ensi talvena kamppailemaan entisestään pa-
21604: tavan puunjalostusteollisuuden kilpailuky- henevan työttömyystilanteen kourissa, niin
21605: vylle Etelä-Suomessa sijaitseviin alan tuo- hallituksen menettely tuntuu siltäkin kan-
21606: tantolaitoksiin verrattuna. Edellä sanotun nalta katsoen käsittämättömältä.
21607: lisäksi vaikuttavat asiaan kielteisesti myös- Liikenneolojen pikainen parantaminen on,
21608: kin maakunnassa itsessään esiintyvät epä- kuten edellä viitattiin, eräs Pohjois-Savon
21609: kohdat kuljetuskysymyksen järjestelyn alalla. tuotantoelämän elvyttämisen ehto. Tuotan-
21610: Kuopion kaupungista pohjoiseen johtavan toelämän elpyminen ja kehittäminen on
21611: liikenteen elinhermona on pidettävä ns. Kai- työttömyyden torjunnan eräs välttämätön
21612: lan tien ja KaUan siltojen läpäisykykyä. edellytys. Parantuva työllisyystilanne on
21613: Viimeisen vuosikymmenen aikana valtavasti maakunnan sekä kuntien että laajojen väes-
21614: kasvanut auto- ym. kuljetusliikenne ovat tökerrosten taloudellisen aseman parantumi-
21615: johtaneet siihen, että sanotun tien ja sanot- sen eräs avainkysymys.
21616: tujen siltojen sekä leveys että muu kunto Kaikki tosiasiat puhuvat sen puolesta, että
21617: ovat muodostuneet todelliseksi haitaksi tava- valtiovallan velvollisuus olisi edesauttaa
21618: rakuljetuksille ja aika ajoin jopa hengen- Pohjois-Savon liikenneolojen parantamista
21619: IV,650. - Hietanen ym. 1477
21620:
21621: ja sitä tietä maakunnan väestön toimeen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21622: tuloedellytysten parantamista. Kailan tien tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
21623: ja Kailan siltojen laajennustöiden pikainen 3 momentille lisäyksenä 300 miljoo-
21624: aloittaminen olisi tervetullut valtiovallan naa markkaa käytettäväksi Kallan
21625: toimenpide tässä suhteessa. tien ja Kallan siltojen laajennustöi-
21626: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- den · aloittamiseen.
21627: nioittaen,
21628: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21629:
21630: Esa Hietanen. Niilo Nieminen.
21631: Martti Leskinen. Pauli Puhakka.
21632: Hugo Manninen. Mikko Hult.
21633: J. Mustonen. Juho Rytkönen.
21634: Toivo Kujala. Nestori Nurminen.
21635:
21636:
21637: •
21638:
21639:
21640:
21641:
21642: 64 E 815/57
21643: 1478
21644:
21645: IV,651. - Rah.al. N: o 480.
21646:
21647:
21648:
21649:
21650: M. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion-
21651: Kortejoen oikotien ja sen jatkona olevan Riistaveden-
21652: V ehmersalmen tien rakentamiseksi.
21653:
21654:
21655: E d u s k u n n a 11 e.
21656:
21657: Jo pitemmän aikaa on ollut suunnitteilla tie- vaarallista, jopa mahdotontakin sekä lisäksi
21658: hanke, joka tekisi mahdolliseksi suoran maan- vesistön rannikko Vehmersalmen kirkolta
21659: tieliikenteen osuudella Kuopio-Vaajasalo- aina Karviaan saakka.
21660: Kortejoki-Niittylahti-Vehmersalmi. Tämän • Työllisyyden kannalta tiehankke.en kiireel-
21661: kauttakulkutien avulla mainitut alue.et yhdis- listä toteuttamista on myös pidettävä erittäin
21662: tyisivät valtakunnan tieverkostoon. Kautta- tärkeänä. Tien rakentaminen olisi hyvin so-
21663: kulkutiellä, joka palvelee huomattavan ta- piva työllisyyskohde tällä alityöllisyysalueella.
21664: lousalueen saattamista kannattavaan yhtey- Kun mainittu tiehanke on ollut vireillä jo
21665: teen lähimmän liike- ja teollisuuskeskuksen, yli 50 vuotta ja tien tarve paikallisen laiva-
21666: Kuopion kanssa, on erittäin suuri merkitys. liikente.en supistamisen vuoksi tullut entistä-
21667: Matka Vehme.rsalmen kirkolta Kuopioon ly- kin suuremmaksi, olisi sen rakentaminen
21668: henisi nykyiseen itäiseen tiehen n. 15 km ja saatettava viipymättä käyntiin.
21669: läntiseen tiehen, jossa on lisäksi 2 lossia, ver- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21670: raten n. 9 km.
21671: Tien vaikutuspiiriin tulisi huomattava että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21672: maara maanviljelystiloja, Ranta-Toivolan tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
21673: asutusalue., Vaajasalon parantolat, Sikonie- kaa Kuopion--V aajasalon--Kortejoen
21674: men saha ja tiilitehdas sekä Karhonsaaren ti- oikotien ja sen jatkona olevan Riista-
21675: heä asutuskeskus, josta tapahtuva liikenne on veden-V ehmersalmen tien rakentami-
21676: nykyisellään keväisin ja syksyisin hengen- seksi.
21677: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21678:
21679: Martti Leskinen. E. Hietanen. Hugo Manninen.
21680: 1479
21681:
21682: IV,652. - Rah.al. N: o 481.
21683:
21684:
21685:
21686:
21687: Rytkönen ym. : Määt·ärahan osoittamisesta avustukseksi Vie-
21688: remän kunnalle Marttisjoen-Kaarakkalan-Niemisten
21689: maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
21690:
21691:
21692: E d u s k u n n a 11 e.
21693:
21694: Iisalmen-Oulun runkotiestä n: o 19 lähtee sen puoleen pyytäen tien rakentamista. Edus-
21695: Marttisjoelta Kaarakkalan-Niemisten kylien kunnassa tehdyn aloitteen johdosta on ilrulku-
21696: kautta yli 65 vuotta sitten valtion toimesta laitosvaliokunta mietinnössään n: 0 132/56
21697: raivattu tie, joka päättyy Kauppilanmäen- lausunut, e.ttei tiellä voida katsoa olevan sel-
21698: Kainuunmäen tiehen n. 5 km:n päässä Kai- laista merkitystä, jota voimassa oleva tielaki
21699: nuunmäen pysäkiltä. rSanottu, tilapäiseen maantieltä edellyttää ja että tien kuntoon
21700: käyttöön raivattu ja osaksi tasoitettu tiera- pano olisi näin ollen hoidettava joko kunnan-
21701: kennelma on jäänyt ns. isännättömäksi tieksi. tai kylätienä mahdollisesti myönnettävän val-
21702: Sitä ei ole kunnostettu kymmeniin vuosiin ja tion avustuksen turvin. Vieremän kunta ei
21703: se on niin moottori- kuin hevosajoneuvoille- kykene yksin tien rakentamista suorittamaan.
21704: kin liikennekelvottomassa kunnossa. Siksi olisi Vieremän kunnalle myönnettävä
21705: Tiesuunnan ympäristöön on muodostunut valtion varoista riittävä määräraha tien ra-
21706: huomattava asutusalue, johon sisältyy nykyi- kentamisen aloittamiseksi. Koska sanotulla
21707: sin jo 4 kansakoulupiiriä. Tien rakentaminen alueella on huomattava määrä työttömiä ja
21708: on jo tästäkin syystä aivan välttämätön. heidän lukunsa jatkuvasti lisääntyy, puoltaisi
21709: Tiellä tulisi lisä:ksi olemaan merkitystä tava- tämäkin tietöiden pikaista aloittamista. Tien
21710: rankuljetuskysymyksen ra,tkaisulle ja metsä- kustannusarvio on n. 90 milj. mk, josta
21711: varojen käytölle. Toimenpide alentaisi kulje- kunnan osuudeksi on arvioitu n. 18 milj. mk.
21712: tuskustannuksia ja olisi omiaan kohottamaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21713: pienviljelijöiden metsiensä myynneistä saa-
21714: mia tuloja. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21715: Sanottuun, tien rakentamista koskevaan tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
21716: kysymykseen on mm. Vieremän kunta kiin- kaa avustukseksi V ieremän kunnalle
21717: nittänyt vakavaa huomiota. Kunta on kään- Marttisjoen-K'aarakkalan-Niemisten
21718: tynyt jo v. 1946 tie- ja vesirakennushallituk- maantien rakennustöiden aloittamista
21719: varten.
21720: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
21721:
21722: Juho Rytkönen. Martti Leskinen.
21723: Hugo Manninen. Esa. Hietanen.
21724: 1480
21725:
21726: IV,65S. - Rah.al, N:o 482.
21727:
21728:
21729:
21730:
21731: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren-Ala-
21732: järven maantien rakentamiseksi.
21733:
21734:
21735: E d u s k u n n a 11 e.
21736:
21737: Pietarsaaren-Alajärven maantien oikai- naisuudessaan, kun järviseudun kuntien
21738: sutyöt ovat olleet käynnissä Ähtävän kun- veroäyri on jo kohonnut 12-13 markkaan.
21739: nassa työttömyystyönä. Evijärven-Alajär- Ei ole oikeudenmukaista, että alityöllisyys-
21740: ven välisellä osalla ei työtä ole vielä alettu. alueen kuntien kustannuksella siirretään
21741: Tämän osan kunnat ovat kuitenkin vaikeim- työvoimaa ulkopuolelle alueelta ja alueen
21742: pia työttömyysalueita maassamme ja kaipai- kehitys yhä jää jälkeen yleisestä kehityk-
21743: sivat työtilaisuuksia. sestä.
21744: Hallituksen toimesta on asia ratkaistu si- Kun· hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
21745: ten, että on lähetetty toisille paikkakunnille sessä ei ole huomioitu ensi vuodelle yhtään
21746: työvoimaa tietöihin, elleivät työn tarpeessa uutta työmaata järviseudulle, olisi eduskun-
21747: olevat ole jo sitä ennen hakeutuneet joko nan korjattava asia.
21748: Ruotsiin tai muualle työnhakuun. Näiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21749: järviseudun kuntien on kuitenkin osallistut-
21750: tava työllisyyslain mukaan kustannuksiin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21751: joita toisilla paikkakunnilla teetetään. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
21752: Olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista, markan määrärahan Pietarsaaren-
21753: että tietyö tehtäisiin valtion varoilla koko- Alajärven maantien rakentamiseksi.
21754: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21755:
21756: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
21757: Matti Koivunen. Toivo Asvik.
21758: 1481
21759:
21760: IV,654. - Rah.al. N: o 483.
21761:
21762:
21763:
21764:
21765: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen-Ka-
21766: jaanin maantien rakennustöiden aloittamiseksi Lapaluodon
21767: sataman ja Papusuon tienhaaran välillä.
21768:
21769:
21770: E d u s k u n n a ll e.
21771:
21772: Raahen-Kajaanin noin 210 km pitkä lävitse, olisi kiireellinen rakennustöiden aloit-
21773: runkotiehanke on mainittujen kaupunkien ja taminen tästäkin syystä tarpeellinen.
21774: näiden kaupunkien välisen laajan ja harvaan TVH: n Oulun piirin toimesta on jo suori-
21775: asutun maaseudun elinkeinoelämän kehittä- tettu tarpeelliset tutkimukset ja niiden pe-
21776: misen kannalta erittäin tärkeä ja välttämä- rusteella rakennussuunnitelmat ja kustannus-
21777: tön, sillä tällä alueella ei ole mitään muuta arviot valmistuvat kuluvan syksyn aikana.
21778: samaan suuntaan kulkevaa tietä, joka yhdis- Näin ollen tien rakennustöihin voitaisiin ryh-
21779: täisi tämän iaajan sisämaan meren rannik- tyä tulevan vuoden alusta.
21780: koon ja rautateihin. Mainitulle alueelle ei ole Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21781: mahdollista rakentaa mitään teollisuutta, eikä
21782: alueen huomattavia metsävaroja voida talou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21783: dellisesti hyväksikäyttää ilman mainittua tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
21784: raskasta liikennettä kestävää runkotietä. Kos- kan määrärahan Raahen--Kajaanin
21785: ka suunniteltu tie tulisi kulkemaan Pohjois- maantien ralvennustöiden aloittamiseksi
21786: Pohjanmaan pahimpien työttömyysalueiden Lapaluodon sataman ja Papusuon tien-
21787: haaran välillä.
21788: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21789:
21790: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
21791: Irma Torvi. Armas Leinonen.
21792: Pentti Liedes. Arvi Turkka.
21793: 1482
21794:
21795: IV,655. - Rah.al. N:o 484.
21796:
21797:
21798:
21799:
21800: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan pikatien
21801: rakentamiseen.
21802:
21803:
21804: E d u s k u n n a ll e.
21805:
21806: Pohjois-Karjalassa vallitsevan työtilai- hyvin vaikeaksi, koska metsätyöt niiden
21807: suuksien puutteen takia on vuosittain n. alueilla ovat hyvin rajoitetut.
21808: 3 000 henkilön ollut pakko muuttaa pois Tilanteen osittaiseksi lieventämiseksi yllä
21809: kotipaikkakunnaltaan. Lisäksi on n. 4 000- mainittujen kuntien alueilla olisi ns. Karja-
21810: 6 000 työntekijälle ja heidän perheilleen ol- lan pikatien rakentamisella suuri merkitys.
21811: lut järjestettävä vuosittain erilaisia työlli- Sen rakentaminen tulisi kuitenkin nykyisen
21812: syys- ja työttömyystöitä. Lähitulevaisuu- työllisyys- ja työttömyysvaroilla tapahtuvan
21813: dessa tilanne tulee huomattavasti vielä vai- tilapäistyön sijasta saattaa yhtäjaksoisen ra-
21814: keutumaan. Tämä tulee esille erityisesti kentamisen alaiseksi.
21815: Joensuun kaupungissa tapahtuneen raken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21816: nustoiminnan jyrkän supistumisen seurauk-
21817: sena. Myös Pyhäselän, Liperin, Rääkkylän, että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21818: Kiteen, Kesälahden, Värtsilän, Tohmajärven, tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
21819: Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntien kan määrärahan Karjalan pikatien
21820: alueilla tulee tilanne työn saannin kannalta rakentamiseen.
21821: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
21822:
21823: Toivo Niiranen. Vieno Simonen.
21824: Pauli Puhakka. Varma K. Turunen.
21825: Kalle Kauhanen; M. Honkavaara.
21826: 1483
21827:
21828: IV,656. - Rah.al. N:o 485.
21829:
21830:
21831:
21832:
21833: Tauriainen ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
21834: nustöiden aloittamiseksi Suomussalmen-Kuusamon maan-
21835: tiestä Selkoskylän kautta H ossan maantiehen.
21836:
21837:
21838: E d u s k u n n a 11 e.
21839:
21840: Vuoden 195'5 valtiopäiville jätetyn toivo- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
21841: musaloitteen n:o 459 perusteluihin viitaten kan määrärahan maantien rakennus-
21842: esitämme kunnioittaen, töiden aloittamiseksi Suomussalmen-
21843: Kuusamon maantiestä Selkoskylän
21844: että Eduskunta ottaisi vuoden 1958 kautta H ossan maan tiehen.
21845: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21846:
21847: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
21848: 1484
21849:
21850: IV,657. - Rah.al. N: o 486.
21851:
21852:
21853:
21854:
21855: Torvi ym. : Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suoritta.
21856: miseksi satamatien suunnasta Kalajoen Rahjan Ryöppään
21857: saaristoon.
21858:
21859:
21860: E d u s k u n n a 11 e.
21861:
21862: Pohjois-Pohjanmaan kunnat ova.t nykyään kin suunnitelmaa. Aikaisemman mukaan pi·
21863: vaikeata työttömyysaluetta ja pysyvätkin sel· täisi tie rakentaa valtatie S:lta K:arhinsalmen
21864: laisina, ellei niiden talouselämälle luoda ke- kautta. Uudemman suunnitelman mukaan
21865: hittymisen mahdollisuuksia. Liikenneyhteyk- tulisi tie rakentaa Koivumällän ja Kuusimäl·
21866: sien ja satamaolojen parantaminen luo edel- län saarten yli. Tässä suunnassa olisi matkaa
21867: lytyksiä muun talouselämän vilkastumiselle. Ryöppään saaristoon 3.5 km, josta 1.5 km ve·
21868: Kalajokilaakso ja muut lähiseudun kunnat, simatkaa, mutta sekin karikkojen yli, joiden
21869: mutta myöskin Ylä-Savo pitävät tärkeänä välise.t vedet ovat matalia. Kalajoen kunta
21870: Raahen ja Pietarsaaren keskivaiheilla sijait- on jo viime työttömyyskautena teettänyt
21871: sevan Kalajoen Rahjan sataman kehittämistä. maalaituria purkauslaituriksi nykyisen sata-
21872: Tämän sataman etuihin kuuluu, että se on matien jatkeeksi kohti Koivumällän saarta.
21873: sulana kauemmin kuin muut Perämeren sa- Jos laituria rakennettaisiin vielä lisää 350-
21874: tamat. Erikoisesti on todettava sen huomat- 400 m. Koivumällän saareen saakka, saatai·
21875: tavan pitkä sulanaolo syksyllä. Ennenkuin siin se etu, että rakentamalla saarelle laituri
21876: satama jäätyy, on sen talousalueella jo ollut syntyisi pienemmille laivoille mahdollisuus
21877: pitkälti talvinen keli, joten samana hakkuu- tulla sinne lastaamaan. Kuitenkin sitä ennen
21878: kautena kaadetun puutavaran lastaus on syk- olisi Ryöppään satamatien suunnasta suori.
21879: syllä mahdollista. Sataman kehittämiselle on tettava tutkimus.
21880: välttämätöntä tien rakentaminen mantereelta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21881: Ryöppään saaristoon, jossa sijaitsevat suojai-
21882: set lastauspaikat ja jossa jäätyminen tapah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21883: tuu kuukautta myöhemmin kuin Jätkäiän tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
21884: lahdella, mihin nyt laivat tulevat. määrärahan tutkimuksen suorittami·
21885: Siitä, mitä kautta tien rakentaminen Ryöp· seksi satamatien suunnasta Kalajoen
21886: pääseen olisi edullisinta, on olemassa kaksi· Rahjan Ryöppään saaristoon.
21887: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21888:
21889: Irma Torvi. Antti Kinnunen.
21890: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
21891: Aaro Kauppi.
21892: 1485
21893:
21894: W,658. - Rah.al. N:o 487.
21895:
21896:
21897:
21898:
21899: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornion ja Haapa-
21900: rannan välisen maantiepenkereen levitystä varten.
21901:
21902:
21903: E d u s k u n n a II e.
21904:
21905: Naapurimaahamme Ruotsiin johtaa ainoas- nainen vaara, jopa ihmishenkien menetyksen
21906: taan yksi kiinteä maantieyhteys Tornion uhka olemassa. Kun Tornion kautta saapu-
21907: kautta. Tämä suurimmalta osalta maapen- vain ja poismatkustavain matkailijain määrä
21908: gertä on rakennettu yhteistoiminnassa Ruot- on ylivoimaisesti suurin meidän ulkomai-
21909: sin kanssa. Kumpikin maa on rakentanut sessa liikenteessämme, niin matkailija rajan
21910: oman puoleisensa osan. Kun senaikaista lii- sivuutettuaan jo siltapenkereestä toteaa tul-
21911: kennetarvetta katsottiin tyydyttävän 5 met- leensa maahan, jossa tieolot niinkin vilk-
21912: rin ajorata, jota myös jalankulkijat käyttä- kaasti liikennöidyllä tiellä ovat niin alkeel-
21913: vät, on se nykyisin osoittautunut aivan liian liset, että vaivoin voi toisen sivuuttaa.
21914: kapeaksi liikenteen vilkkauden suhteen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21915: Viime heinäkuun aikana mm. kulki sanotun nioittaen,
21916: sillan yli noin 1 400 moottoriajoneuvoa jo-
21917: kaista päivää kohti. Ruotsinpuoleinen osa että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21918: penkereestä ja sillasta on jo vuosia sitten le- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
21919: vitetty. Suomenpuoleinen osa muodostaa kaa Tornion ja Haaparannan välisen
21920: edelleen silloisen pullonkaulan, jossa on ai- maantiepenkereen levitystä varten.
21921: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
21922:
21923: Markus Niskala. Eemil Partanen.
21924: Yrjö Hautala. Niilo Ryhtä.
21925: Eeli Erkkilä. Erkki Koivisto.
21926:
21927:
21928:
21929:
21930: 65 E 815/57
21931: 1486
21932:
21933: IV,659. - Ra.h.al. N:o 488.
21934:
21935:
21936:
21937:
21938: Bytinki ym..: Määrärahan osoittamisesta Ylikiimingin-Nuo-
21939: 1-ittan-Hetekylän maantien perusparannustöitä varten.
21940:
21941:
21942: E d u s k u n n a 11 e.
21943:
21944: Ylikiimingin-Nuorittan-Hetekylän maan- neille. Käsityksemme mukaan tällaiset työt
21945: tien perug'korjaustöitä on suoritettu työttö- olisi suoritettava vakinaisilla työ- ja raken-
21946: myystöinä. Mutta tällaisen tien pe.ruskor- nusmäärärahoilla.
21947: jaustyöt ja tiellä olevaan Kiiminkijokeen sil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21948: lan rakentamistyöt pitäisi suorittaa vakinai- nioittaen,
21949: silla työmäärärahoilla ja työttömyysmäärä-
21950: rahoja myöntää sellaisten töiden suorittami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21951: seksi, joihin voidaan sijoittaa enemmän ih- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
21952: mistyövoimaa, koska isojen siltojen ra:kenta- kan suuruisen määrärahan Ylikiimin-
21953: miskustannuksista menee huomattava osa tar- gin-Nuorittan-H etekylän maantien
21954: veaineisiin ja valtateiden rakentamisessa ko- perusparannustöiden suorittamista var-
21955: ten.
21956: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
21957:
21958: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela..
21959: 1487
21960: IV,660. - Rah.al. N: o 489.
21961:
21962:
21963:
21964:
21965: Tainio ym.: 11:läärärahan osoittamisesta maantien rakennus-
21966: töiden aloittamiseksi Kitkajärven pohjoispuolisesta tiestä
21967: Kuusamon-Kemijärven tiehen.
21968:
21969:
21970: E d u s k u n n a ll e.
21971:
21972: Posion kunnassa sijaitseva Toivan kylä ja Alueella, joilika halki tie tulisi kulkemaan, on
21973: sen ympäristöasutus ovat kdkonaan tieyhtey- koskemattomia metsiä ja huomattava määrä
21974: den ulkopuolella. Tällä tiettömällä alueella asutukseen soveltuvia maita. Näiden luonnon-
21975: asuu lähes 1000 ihmistä. Kesän aikana kaik- rikkauksien hyväksikäyttöä voitaisiin edistää
21976: ki tarvikke.et on sinne kuljetettava Kitkajär- tien ra:kentamisella. Kun Posion kunnan
21977: veä soutu- tai moottoriveneillä. Selvää on, alueella on joka vuosi huomattava määrä
21978: että tien puuttuminen tuottaa asukkaille työttömiä, olisi tien rakennustöiden aloitta-
21979: suuria vaikeuksia. Kelirikon aikana tilanne minen työn saannin vuoksikin välttämätöntä.
21980: muodostuu esim. kiireellisissä sairaustapauk- Edellä esitetyn peruste.ella ehdotamme,
21981: sissa suorastaan toivottoma:ksi.
21982: Suunnittelujen alaisena onkin ollut tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
21983: rakentaminen Kitkajärven pohjoispuolisesta tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
21984: maantiestä noin km: n etäisyydellä Mourun- kan määrärahan maantien rakennus-
21985: salmen lossista Suomenkylän kautta Toivan töiden aloittamiseksi Kitkajärven poh-
21986: kylään ja siitä edelleen Kuusamon-Kemijär- joispuolisesta tiestä Suomenkylän ja
21987: ven tiehen. Tien pituus olisi n. 30 km. Tolvan kylän kautta Kuusamon-Ke-
21988: mijärv.en tiehen.
21989: He.lsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
21990:
21991: Eino Tainio. A-L. Tiekso-Isaksson.
21992: Toivo Friman.
21993: 1488
21994:
21995: IV,661. - Rah.al. N: o 490.
21996:
21997:
21998:
21999:
22000: Ryhtä: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennustöiden
22001: aloittamiseksi Kuusamon Kuolion kylästä Keronjärven
22002: kautta Murtovaaralle.
22003:
22004:
22005: Eduskunnalle.
22006:
22007: Toimenpiteet maantien rakentamiseksi pitäjien välillä tapahtuvaa postiautoliiken-
22008: Kuusamon kunnan Kuolion kylästä Pentti- nettä sekä parantaisi suuresti meijeritoimin-
22009: länvaaran-Keronjärven kautta Murtovaa- nan mahdollisuuksia, koska uuden tien
22010: ralle ovat olleet vireillä jo yli 50 vuotta. kautta suuret väkirikkaat kyläryhmät saa-
22011: Tiepohja on erotettu ja tien rakentamis- taisiin tie- ja kulkuyhteyksien vaikutuspii-
22012: suunnitelmat ovat olleet valmiina, mutta riin. Nykyisinkin olisi näiltä kyläryhmiltä
22013: varoja tien rakentamiseen ei ole vielä saatu. tarjolla maitoa meijeriin huomattavat mää-
22014: Kun mainittu uusi tie tulisi palvelemaan rät, mutta sitä ei ole saatu kuljetetuksi, kun
22015: varsin suurta asutusta, niin senvuoksi tämä ei ole tieyhteyttä. Uuden tien pituus tulisi
22016: tie olisi tarpeellinen jo paikallisenkin asu- olemaan 29 km. Kun tien rakentaminen on
22017: tuksen takia, sillä tien vaikutuspiiriin tulisi jo katsottava kiireelliseksi, niin siitä joh-
22018: 125 taloa, joissa asuu yli 1 000 asukasta, sekä tuen olisi saatava ensi vuoden tulo- ja me-
22019: kolme kansakoulupiiriä. noarvioon tarpeellinen määräraha mainitun
22020: Tämä uusi tie tulisi olemaan hyvin tär- maantien rakennustöiden aloittamista var-
22021: keä yleisempääkin liikennettä ajatellen, ten.
22022: sillä sanottu tie tulisi muodostamaan yh- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22023: dystien Kuusamon-Kajaanin tieltä Kuu-
22024: samon-Oulun maantielle, ja yhtyisi Kuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22025: liolla Oulun valtatiehen samalla paikalla, tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
22026: mistä alkaa Posiolle johtava Kuloharjun kan määrärahan maantien rakennus-
22027: maantie. Uusi maantie muodostuisikin sel- töiden aloittamiseksi Kuusamon kun-
22028: laiseksi kauttakulkutieksi, joka aivan ratkai- nan Kuolion kylästä Penttilänvaaran
22029: sevalla tavalla helpottaisi Kuusamon ja lähi- -Keronjärven kautta Murtovaaralle.
22030: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
22031:
22032: Niilo Ryhtä.
22033: 1489
22034:
22035: IV,662. - Rah.al. N: o 491.
22036:
22037:
22038:
22039:
22040: Rytinki ym.: Määrämhan osoittamisesta Pudasjärven kun-
22041: nassa sijaitsevan Poijula11r-Rytinkisalmen maantien pe·
22042: ruskorjaustöitä varten.
22043:
22044:
22045: E d u s k u n n a 1'1 e.
22046:
22047: Pudasjärven kunnassa sijaitseva Poijulan voida kuljettaa markkinoille kaikkina vuo-
22048: -Rytinkisalmen välinen maantie kuuluu den aikoina.
22049: yhtenä osana Kajaanin, Puolangan, Pudas- Kun ensi vuonna on pelättävissä metsä-
22050: järven, Ranuan ja Rovaniemen väliseen val- töiden vähentymistä, jotka ovat olleet paik-
22051: tamaantiehen. Kun tie on aikoinaan raken- kakunnalla ainoat työkohteet tulojen hankki-
22052: nettu metsähallituksen toimesta palvelemaan miseksi, niin mainitun tien peruspa~annustyöt
22053: hevosliikennettä, niin on tie nykyisen liiken- antaisivat paikalliselle väestölle työtä ja
22054: teen aikana heikon rakenteensa vuoksi men- olisivat osaltaan vähentämässä työttömyys-
22055: nyt niin huonoon kuntoon, että tiellä on syk- töihin pyrkivien joukkoa. Työn aloittamisen
22056: syisin ja keväisin useamman kuukauden esteenä ei olisi suunnitelman eikä kustannus-
22057: ajaksi liikenne lopetettava. Kun näin on, arvion puute, sillä TVH: n Oulun piirin toi~
22058: niin jokainen käsittää sen, mitä se vaikuttaa mesta on viime kesänä laadittu suunnitelma
22059: tien vaikutuspiirissä olevan väestön taloudel- ja kustannusarvio peruskorjaustöitä varten.
22060: liseen elämään, kun useitten kuukausien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22061: ajaksi loppuu linja-, kuorma- ja maidonkulje- nioittaen,
22062: tusautojen kulku kokonaan. Liikenteen lo-
22063: pettaminen tietää sitä, että karjatalous ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22064: pääse kehittymään siihen, mihin sillä olisi tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
22065: edellytyksiä olemassa tällä pienviljelys- kan suuruisen määrärahan Pudasjär-
22066: alueella, jossa ainoina tuloina ovat tulot ven kunnassa sijaitsevan Poijulaflr-
22067: maidosta, jota ei tien huonouden vuoksi Rytinkisalmen maantien pet·uskorjaus-
22068: töiden aloittamiseksi.
22069: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
22070:
22071: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
22072: Aaro Kauppi. Armas Leinonen.
22073: J. F. Pöykkö.
22074: 1490
22075:
22076: IV,663. - Rah.al. N: o 492.
22077:
22078:
22079:
22080:
22081: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kariniemen-Posion
22082: maantien perusparannustöiden aloittamiseksi.
22083:
22084:
22085: E d u s k u n n a 11 e.
22086:
22087: Taivalkosken ja Posion kunnissa sijaitse- rusparannuksen luontoisia töitä on suoritettu,
22088: valla Kariniemen-Posion välisellä maan- niin ne ovat olleet sellaisten kohtien paikkai-
22089: tiellä on autoliikenne vilkastunut huomatta- lua, jotka ovat menneet läpipääsemättömiksi.
22090: vasti senjälkeen, kun puutavaraa on ryh- Nyt kun Taivalkoskelie valmistuu rautatie
22091: dytty kuljettamaan autoilla Posiolta Oulun muutaman vuoden perästä, olisi kyseessä ole-
22092: satamaan ja teollisuuslaitoksille, ja kun on valla tiellä suoritettava täydellinen peruspa-
22093: rakennettu Oulun-Kuusamon ja mainitun rannus ja tie saatettava sellaiseen kuntoon,
22094: Kariniemen-Posion maanteiden välissä ole- että se tyydyttäisi tulevan liikenteen ja että
22095: vien kyläryhmien kautta yhdysteitä. Puuta- paikallinen väestö pääsisi siitä kurimuksesta,
22096: varan autokuljetus tulee tiellä ensi vuosina mitä jokavuotinen kuukausia kestävä lii-
22097: huomattavasti nykyisestään lisääntymään, kennekielto väestölle aiheuttaa.
22098: sillä metsähallitus on rakentanut useita tie- Kun Taivalkosken kunnassa ensi vuoden
22099: hen päättyviä metsäteitä puutavaran auto- aikana metsätyöt tulevat ilmeisesti vähene-
22100: kulje.tusta varten ja uusia suunnitelmia on mään, niin se tulee aiheuttamaan työttö-
22101: olemassa. Mutta vasta sen jälkeen kun muu- myyttä. Siinäkin mielessä kyseessä oleva tie-
22102: taman vuoden perästä valmistuu Kontiomäen työ olisi tärke.ä ja antaisi huomattavalle mää-
22103: -Taivalkosken rautatie, tulee liikenne muo- rälle miehiä työtä.
22104: dostumaan tiellä vilkkaaksi, sillä tie tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22105: Posion, Pudasjärven pohjoiskulman ja Tai- nioittaen,
22106: valkosken länsialueen valtatienä palvelemaan
22107: Taivalkosken asemalle johtavaa liikennettä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22108: Kyseessä oleva tie on aikoinaan rakennettu tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
22109: kevyttä hevosliikennettä varten ja maastonsa kan suuruisen määrärahan Taivalkos-
22110: puolesta hyvin vaikeasti liikennöitäviä har- ken ja Posion kunnissa sijaitsevan Ka-
22111: juja myöten, mutta tiellä ei ole sen jälkeen riniemen-Posion maantien peruspa-
22112: suoritettu yleistä perusparannusta. Mikäli pe- rannustöiden aloittamista varten.
22113: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
22114:
22115: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
22116: 1491
22117:
22118: IV,664. - Rah.a.l. N: o 493.
22119:
22120:
22121:
22122:
22123: Rytinki ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien mkennus-
22124: töiden aloittamiseksi Pudasjärven Puhoksen Myllykan-
22125: kaalta Metsäkylän asemalle Taivalkosken kunnassa.
22126:
22127:
22128: E d u s k u n n a ll e.
22129:
22130: Kontiomäen-Taivalkosken rautatie valmis- kautta syntyisi suora yhteys Pudasjärven
22131: tuu liikenteelle jo muutaman vuoden perästä. itäperän asukkaille lähimmälle rautatiease-
22132: Mutta koska rautatielle johtava maantiever- malle. Tien rakentamisella avattaisiin myös-
22133: kosto on monin paikoin puutte.ellinen, ei rau- kin mahdollisuus uudelle asutukselle, jota
22134: tatie pääse palvelemaan maakuntaa, sen ta- tämän alueen lisääntyvä väestö kipeästi tar-
22135: loudellista elämää elvyttämään sillä tavalla vitsee.
22136: kuin on tarkoitus eikä kehittämään maakun- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
22137: nan taloudellista elämää. ed. Rytingin ym. toivomusaloitteen n: o 393
22138: Pudasjärven kunnan itäisellä ja Taivalkos- perusteluihin vuoden 1956 valtiopäiviltä eh-
22139: ken eteläisellä alueella on kyläryhmiä, joilla dotamme kunnioittaen,
22140: ei ole minkäänlaista tieyhteyttä rautatielle,
22141: vaikka näissä kyläryhmissä asuu huomatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22142: van suuri väestö. Rakentamalla maantie tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22143: Pudasjärven Myllykarrkaalta Puhosjärven kan suuruisen määrärahan maantien
22144: eteläpuolitse. Pääahon talojen kautta Taival- t·akennustöiden aloittamiseksi Pudas·-
22145: kosken Metsäkylään Kontionmäen-Taivai- järven Puhoksen Myllykankaalta Met-
22146: kosken rautatielle pääsisi tällä alueella asuva säkylän rautatieasemalle Taivalkosken
22147: väestö maantien vaikutuspiiriin. Samalla tien kunnassa.
22148: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
22149:
22150: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
22151: M. 0. Lahtela.
22152: 1492
22153:
22154: N,665. - Rah.a.l. N:o 494.
22155:
22156:
22157:
22158:
22159: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Tolosenkylän-Lohi-
22160: nivan maantierakennustyön aloittamiseksi.
22161:
22162:
22163: E d u s k u n n a ll e.
22164:
22165: Sodan jälkeen on Rovaniemen-Kittilän osasta Tornionjokilaaksoon Kolarin kunnan
22166: maantietä uudistettaessa rakennettu uusi tie kautta tulisi mahdolliseksi kaikkina vuoden-
22167: Markkasuvannon ja Korinteen lossin välille aikoina. Samalla huomattava määrä Ounas-
22168: Ounasjoen itäpuolelle. Entinen maantie joen joen länsipuolen asukkaista pääsisi tien vä-
22169: länsipuolella jäi Tolosenkylään johtavaksi littömään yhteyteen. Tällaisina vaikeina työt-
22170: isännättömäksi sivutieksi. Mainitusta kylästä tömyyskausina tämän tien rakentaminen olisi
22171: pohjoiseen Ounasjoen länsipuoli on kauttaal- sopiva työttömyystyökohde, johon voitaisiin
22172: taan asuttua, mutta vailla tieyhteyttä. Noin 33 sijoittaa mm. paikkakunnan lukuisat työttö-
22173: km Tolosenkylästä pohjoiseen sijaitsevasta mät kuorma-autojen omistajat.
22174: Lohinivan kylästä erkanee Rovaniemen-Kit- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
22175: tilän tiestä tie länteen päättyen Tornionjoki- nioittaen,
22176: laakson maantiehen, mutta Ounasjoessa oleva
22177: lossi vaikeuttaa Uikennettä tällä tiellä. Jos että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22178: rakennettaisiin tie Tolosenkylästä vanhaa tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
22179: maantietä jatkaen joen länsipuolta Lohini- kan määrärahan Tolosenkylän-Lohi-
22180: vaan, niin lossi kävisi suurelta osalta tar- nivan maantierakennustyön aloittami-
22181: peettomaksi ja liikenne Rovaniemen pohjois- seksi.
22182: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
22183:
22184: Toivo Friman. A-L. Tiekso-lsaksson.
22185: Eino Tainio.
22186: 1493
22187:
22188: IV,666. - Rah.al. N: o 495.
22189:
22190:
22191:
22192:
22193: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tierakennustyön
22194: aloittamiseksi Rovaniemen Saarenkylästä Ounasjokivartta
22195: Markkasuvannon sillalle.
22196:
22197:
22198: E d u s k u n n a 11 e.
22199:
22200: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen
22201: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin maalaiskunnassa huomattavasti valtion met-
22202: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole siä. Niiden hyväksikäytön ja asuttamisenkin
22203: lainkaan maantietä. Jos rakennettaisiin uusi kannalta uusi tie on tarpeellinen. Tien lml-
22204: tie Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saa- kiessa nykyään vain toisella puolella Ounas-
22205: renkylän ja Markkasuvannon lossin välille, jokea on siitä asukkaille monenlaista haittaa
22206: niin myös joen itäpuolella asuvat pääsisivät ja vaikeuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien
22207: tien varteen. Tietä tälle puolelle rakennet- varrella ja kauppoihin toimitettavat maata-
22208: taessa se ei tulisi kulkemaan peltojen halki. loustuotteet on kuljetettava suurelta osalta
22209: Se voitaisiin rakentaa suoraksi, nykyisen lii- yli virtaavan joen. Tällainen kuljettaminen
22210: kenteen vaatimuksia vastaavaksi ja siten tulee kalliiksi ja on lisäksi vaarallista. Tämä
22211: palvelemaan pohjoiseen suuntautuvaa kauko- tierakennus olisi myös hyvä työttömyystyö-
22212: liikennettä. Siltoja tarvittaisiin vähemmän kohde.
22213: ja pienempm. Joen itäpuolella ovat tällä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22214: seudulla myös kaikki soranottopaikat, ja ny- kunnioittaen,
22215: kyisellekin tielle on sora kuljetettava joen
22216: yli suurin kustannuksin. Itäpuolen tie tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22217: lisi myös hiukan lyhyemmäksi. Uuden tien tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
22218: rakentamisen avulla vapauduttaisiin kol- kan määrärahan tierakennustyön aloit-
22219: mesta jo käytössä olevasta, nim. Alajärven, tamiseksi Rovaniemen Saarenkylästä
22220: Kuoksajärven ja Kätkän teiden losseista. Ounasjokivartta Markkasuvannon sil-
22221: lalle.
22222: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
22223:
22224: Toivo Friman. A-L. Tiekso-Isaksson.
22225: Eino Tainio.
22226:
22227:
22228:
22229:
22230: 66 E 815/57
22231: 1494
22232:
22233: IV,667. - Rah.al. N:o 496.
22234:
22235:
22236:
22237:
22238: Friman ym.: Määrärahan osoittamisestct tierakennustyön aloit.
22239: tamiseksi Tepaston kylästä Lompolon kautta Puljun ky·
22240: lään Kittilän kunnassa.
22241:
22242:
22243: E d u s k u n n a 1l e.
22244:
22245: Kittilän kunnan pohjoisosassa sijaitsevat väksyi toivomuksen hallitukselle tämän tien
22246: Lompolon ja Puljun kylät ovat niitä harvoja rakentamisesta, mutta saman vuoden joulu-
22247: huomattavia Lapin läänin kyliä, jotka ovat kuussa eduskunta kulkulaitosvaliokunnan esi-
22248: vailla minkäänlaista tieyhteyttä ja lisäksi tyksestä hylkäsi tekemämme raha-asia-aloit-
22249: vielä sikäli erikoisasemassa, että kumpaan- teen ja yhtenä perusteena oli se, ettei ollut
22250: kaan ei ole käyttökelpoista vesitietäkään. valmista suunnitelmaa tien rakentamiseksi.
22251: Näihin kyliin aikanaan suunniteltu tie päät- Kun Kittilän kunnanvaltuusto on syyskuun
22252: tyy nykyään Tepaston kylään, josta sitä olisi 15 päivänä 1957 antanut tästä suunnitel-
22253: jatkettava Lompolon kautta Puljuun ja tien masta tielain määräämän lausunnonkin, joka
22254: uuden osan pituudeksi tulisi 2'5-27 km. Tien on myönteinen, ei ole enää mitään estettä
22255: rakentaminen tulisi palvelemaan tulevaisuu- tien rakentamiselle.
22256: dessa suoraa yhteyttä halki Keski-Lapin Kit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22257: tiiästä Enontekiölle. Sillä olisi varsin suuri nioittaen,
22258: merkitys valtion metsien hoidon kannalta, se
22259: lisäisi sekä valtion että yksityisten omista- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22260: mien metsien arvoa ja palvelisi merkittävästi tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22261: matkailuliikennettä. Näin vaikeana työttö- kan määrärahan tierakennustyön aloit-
22262: myyskautena se olisi myös sopiva työttömyys- tamiseksi Tepaston kylästä Lompolon
22263: työkohde. kautta Puljun kylään KitttUin kun-
22264: Lokakuun 12 päivänä 1954 eduskunta hy- nassa.
22265: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
22266:
22267: Toivo Friman. A-L. Tiekso-lsaksson.
22268: Eino Tainio.
22269: 1495
22270:
22271: IV,668. - Rah.al. N: o 497.
22272:
22273:
22274:
22275:
22276: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta.
22277: miseksi Sodankylän-Pelkosenniemen maantiestä Orajär-
22278: ven kylään.
22279:
22280:
22281: E d u s k u n n a 11 e.
22282:
22283: Sodankylän kunnan Orajärven kylään on lään johtavan kylätien itäpäähän. Tien ra-
22284: aikanaan rakennettu 8 km:n pituinen kylä- kentaminen parantaisi kylän liikenneyhtey-
22285: tie Rovaniemen-Sodankylän tiestä. Paitsi det valtamaantielle ja lyhentäisi matkaa Ke-
22286: sitä, että tie on heikosti rakennettu ja siten mijärven rautatieasemalle 25-30 km. Sopi-
22287: jatkuvasti huonokuntoinen, se ylittää Kiti- vana työttömyystyökohteena tämä työ on So-
22288: sen joen, jossa on vaikeasti hoidettava ja dankylän kunnan työttömyystyökohteiden
22289: kylätiekunnalle kallis lossi. Tämä tiesuunta luettelossa.
22290: oli aikanaan ainoa mahdollinen, mutta sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22291: jälkeen, kun Sodankylän-Pelkosenniemen nioittaen,
22292: maantie valmistui, olisi Orajärven kylään
22293: tapahtuva liikenne johdettava tältä uudelta että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22294: tieltä. Tästä onkin jo tehty suunnitelma ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
22295: kustannusarvio v. 1954. Sen mukaan tiestä kaa tien rakentamiseksi Sodankylär~r
22296: tulisi n. 6 km:n pituinen ja se päättyisi ky- Pelkosenniemen maantiestä Orajärven
22297: kylään.
22298: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
22299:
22300: Toivo Friman. Eino Tainio.
22301: A-L. Tiekso-lsaksson.
22302: 1496
22303:
22304: IV,669. - Ra.h.al. N:o 498.
22305:
22306:
22307:
22308:
22309: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Värriön-Tanhuan
22310: tien rakentamiseen.
22311:
22312:
22313: E d u s kun n a 11 e.
22314:
22315: Savukosken kunnassa sijaitseva Tanhuan tälle alueelle suunnitellun uuden asutuksen
22316: kylä on niitä harvoja huomattavia kyliä La- ja edistäisi alueella olevien valtion metsien
22317: pin läänissä, jotka ovat tieyhteyttä vailla. Ai- taloudellista hyväksikäyttöä. Kun edessä
22318: kanaan suunniteltiin suoraa tieyhteyttä So- olevana talvena jo syksystä alkaen vallitsee
22319: dankylän ja Savukosken kuntien keskusten vaikea työttömyys, on sen poistamiseksi jär-
22320: välille. Tämä suunnitelma on suurelta osalta jestettävä töitä tällekin alueelle. Tämä tie
22321: jo toteutunut. Värriön ja Tanhuan kylien sopii erikoisen hyvin työttömyystyönä raken-
22322: välinen ~tieosuus kuuluu tähän suunnitel- nettavaksi.
22323: maan. Tämän 22 km: n pituisen tien raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22324: taminen, samalla kun se toteuttaisi suunni- nioittaen,
22325: telmaa kahden huomattavan asutuskeskuksen
22326: suoraan tieyhteyteen saamiseksi, saattaisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22327: useita satoja Tanhuan kylässä asuvia ihmi- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mm·-
22328: siä tieyhteyteen. Se tekisi myös mahdolliseksi kan määrärahan Värriön-Tanhuan
22329: tien rakentamiseen.
22330: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
22331:
22332: Toivo Friman. A-L. Tiekso-Isaksson.
22333: Eino Tainio.
22334: 1497
22335:
22336: IV,670. - Rah.al. N: o 499.
22337:
22338:
22339:
22340:
22341: Pöykkö ym..: Määrärahan osoittamisesta Viirin-V anttaus-
22342: järven-Vian maantietyön aloittamiseksi.
22343:
22344:
22345: E d u s k u n n a 11 e.
22346:
22347: Vuoden 1954 ja 1956 valtiopäivillä teh- Edellä esitetyn perusteella valiokunta
22348: dyistä toivomusaloitteista n:o 561 ja n:o 403 kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
22349: antoi kulkulaitosvaliokunta mietintönsä n: o väksi toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toi-
22350: 48 25 päivältä toukokuuta 1956, jossa mm. menpiteisiin maantien rakentamiseksi Rova-
22351: sanotaan: ,Aloitteiden perusteluissa on niemen maalaiskunnassa olevalta Vanttaus-
22352: erittäin vakuuttavasti osoitettu, miten suurta Jarven asutusalueelta Rovaniemen-Kemi-
22353: hankaluutta on aiheutunut siitä, ettei Rova- järven radalla olevalle Vian asemalle ja mai-
22354: niemen-Posion maantieltä Vanttausjärven nitulle asutusalueelle johtavan tien paran-
22355: asutusalueelle rakennettua, 19.2 km pituista tamiseksi."
22356: tietä ole jatkettu lähimmälle 9.1 km päässä Edellä olevan valiokunnan ehdotuksen
22357: olevalle Vian rautatieasemalle, vaikka suun- eduskunta hyväksyi kesäkuun 4 päivänä
22358: nitelmakin tien rakentamiseksi on olemassa. 1956.
22359: Tämän varsin lyhyen, helpossa maastossa Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
22360: kulkevan tien rakentamisella ja mainitun, nioittaen,
22361: 19.2 km pituisen tieosan parantamisella ai-
22362: kaansaataisiin maantieverkkoa sopivasti täy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22363: dentävä maantie, jolla tulisi olemaan huo- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22364: mattava merkitys myös kauttakulkevalle lii- kan määrärahan Viirin-V anttausjär-
22365: kenteelle. Valiokunnan mielestä aloitteiden ven-Vian maantietyön aloittamista
22366: tarkoittaman tieyhteyden rakentaminen on varten.
22367: ajankohtaisen tärkeä, minkä vuoksi raken-
22368: nustyöt olisi ensi tilassa pantava käyntiin.
22369: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
22370:
22371: J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto.
22372: Vilho Väyrynen.
22373: 1498
22374:
22375: IV,671. - Rah.al. N: o 500.
22376:
22377:
22378:
22379:
22380: Pöykkö ym.: ltläärärahan osoittamisesta Tanhuan-Vä1Tiön
22381: tietyön aloittamiseksi.
22382:
22383:
22384: E d u s k u n n a li e.
22385:
22386: Tanhuan-Värriön tiesuunta tutkittiin vaikutuspiirissä. Tämän johdosta esitämme
22387: uudelleen v. 1956 ja suunnitelmat täyden- kunnioittaen,
22388: nettiin nykyisiä tieteknillisiä vaatimuksia
22389: vastaaviksi. Tie muooostaisi huomattavan että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22390: yhdystien Savukosken ja Sodankylän kun- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
22391: tain välillä ja samalla laajenisi asutus sen markan määrärahan Tanhuan-Vär-
22392: riön tietyön aloittamista varten.
22393: Helsingissä 4 päivänä :lokakuuta 1957.
22394:
22395: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
22396: Vilho Väyrynen.
22397: 1499
22398:
22399: IV,6'12. - Rah.al. N:o 501.
22400:
22401:
22402:
22403:
22404: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
22405: miseksi Ounasjoen itäpuolitse Saaren kylästä Markkasu-
22406: vantoon.
22407:
22408:
22409: E d u s k u n n a 11 e.
22410:
22411: 'Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- rakennettavien voimalaitosten kannalta. Ky-
22412: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen vaiku- sysymyksessä olevan maantien rakentamisen
22413: tuspiiriin kuuluvine asukkaille, jotka ovat avulla vapaudutaan Alajärven ja Kuoksajär-
22414: vailla kaikkia tieyhteyksiä. Erittäinkin ke- ven Ounasjoen ylikulkulosseista, jotka -
22415: väisin ja syksyisin kelirikkaaikoina joutuvat olletikin keväisin ja syksyisin kelirikon
22416: he suuriin vaikeuksiin, kun Ounasjokea ei aikana - aiheuttavat liikenteessä keskeytyk-
22417: voi ylittää. Asutusta joen itäpuolelle Rova- sen ja huomattavat lisäkustannukset. Vielä
22418: niemen kauppalasta alkaen on muodostunut on huomioon otettava, että 1\'Ieltauksessa, itä-
22419: verrattain paljon ja sen laajenemiselle on hy- puolella Ounasjokea, on Rovaniemen kunnan
22420: vin suuret mahdollisuudet. Aikoinaan suori- lastenkoti. Samoin on myöskin suuri määrä
22421: tetussa isojaossa sijoitettiin saman talon ti- kansakoululapsia, joiden koulutus olisi hel-
22422: luksia joen pohjois- ja eteläpuolelle. Kun Ou- pompi järjestää, jos kysymyksessä oleva
22423: nasjoen länsipuolella maantien vaikutuksen maantie saataisiin rakennetuksi.
22424: vuoksi on asutukselle otettu jo käyttökelpai- Edellä Iausutun perusteella ehdotamme
22425: sirumat maat, niin sitä vastoin on asutusmah- kunnioittaen,
22426: dollisuudet Ounasjoen itäpuolella. Samoin
22427: itäpuolen tien vaikutuspiiriin kuuluvat suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22428: ret yksityisten ja valtion metsäalueet, joten tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar-
22429: puutavarankin kuljetuksen vuoksi tie tulee kan määrärahan tiesuunnan tutkimi-
22430: olemaan hyvin tärkeä. Tällä maantiellä tulee seksi maantien rakentamista varten
22431: olemaan myöskin suuri merkitys Ounasjoelle Ounasjoen itäpuolitse Saarenkylästä
22432: Markkasuvannon sillan luo.
22433: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
22434:
22435: J. F. Pöykkö. M. 0. Lahtela.
22436: Eino Rytinki. Vilho Väyrynen.
22437: 1500
22438:
22439: IV,673.- Rah.al. N:o 502.
22440:
22441:
22442:
22443:
22444: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Tepaston-Puljun-
22445: Nunnasen tietöiden aloittamiseksi.
22446:
22447:
22448: E d u s k u n n a 11 e.
22449:
22450: Tepaston-Puljun-Nunnasen tien raken- muodostuisi huomattava matkailu- ja yhdys-
22451: tamishanke on ollut jo useita vuosia vireillä. tie, olisi sen rakentamiseen kiireellisesti ryh-
22452: Tiesuunta tutkittiin 1956-1957 Tepastosta dyttävä, joten ehdotamme kunnioittaen,
22453: Puljuun saakka ja suunnitelmat ovat siitä
22454: parhaillaan tekeillä ja valmistunevat tämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22455: vuoden aikana. Tiesuunta kulkee usean asu- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
22456: tuskeskuksen kautta, joihin nykyisin ei ole markan määrärahan Tepaston-Pul-
22457: mitään kunnollista tietä. Kun tiestä samalla jun-Nunnasen tietöiden aloittamista
22458: varten.
22459: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
22460:
22461: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
22462: Vilho Väyrynen.
22463: 1501
22464:
22465: rV,674. - Rah.al. N: o 503.
22466:
22467:
22468:
22469:
22470: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Molkojärven-Kie-
22471: ringin maantien rakentamiseen.
22472:
22473:
22474: E d u s k u n n a ll e.
22475:
22476: Molkojärven ja Kieringin välisen, 12 km:n Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22477: pituisen maantien suunta Kittilän kunnan nioittaen,
22478: alueella on aikoinaan tutkittu ja suunnitel-
22479: mat tien rakentamisesta laadittu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22480: Tämä tie olisi hyvin tärkeä Kittilän ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22481: Sodankylän välisenä yhdystienä ja se olisi kan määrärahan Molkojärven-Kierin.-
22482: hyvin tärkeä myös tien vaikutuspiirin asuk- gin maantien rakentamiseen.
22483: kaille sekä lyhentäisi mm. Unarin seudun
22484: asukkaiden kulkua Kittilään noin 50 km.
22485: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
22486:
22487: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
22488: M. 0. Lahtela.
22489:
22490:
22491:
22492:
22493: 67 E 815/57
22494: 1502
22495:
22496: IV,675. - Rah.al. N:o 504.
22497:
22498:
22499:
22500:
22501: Pöykkö ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
22502: miseksi Kemijoen eteläpuolelta Sierilästä Pekkalaan Rova-
22503: niemen-Kuusamon maantiellä.
22504:
22505:
22506: E d u s k u n n a ll e.
22507:
22508: Rovaniemen-Kuusamon välisellä maan- rakentaminen myöskin välttämätön. Kemi-
22509: tiellä on Kemijoen ylittävä Pekkalan lossi jokeen tullaan rakentamaan useita voimalai-
22510: n. 60 km:n päässä Rovaniemen kauppalasta. toksia, joista Pirttikoskella työt on jo aloi-
22511: Kun liikenne Rovaniemen-Posion-Kuusa- tettu, ja Kemi Oy: n antamien tietojen mu-
22512: mon maantiellä on vuosi vuodelta vilkastu- kaan tullaan voimalaitoksen rakentamisen
22513: nut, on lossin tuottama suuri hankaluus tul- aikana myöskin tarvitsemaan Kemijoen ete-
22514: lut entistään tuntuvammaksi. Kelirikkojen läpuolen tietä.
22515: aikana - syksyisin ja keväisin - liikenne Kuten edellä olevasta selviää, on Kemi-
22516: voi olla seisauksissa jopa viikkomääriä, jo- joen eteläpuolen tie Sierilän ja Pekkalan
22517: ten paitsi sitä, että lossin pitäminen aiheut- väliseltä osalta yleisen liikenteen, paikalli-
22518: taa nykyisin valtiolle vuosittain suuria kus- sen väestön, valtion metsien ja voimalaitos-
22519: tannuksia, se on omiaan vaikeuttamaan lii- ten kannalta välttämätöntä kiireellisesti
22520: kennettä. Kemijoen eteläpuolella oleva asu- saada rakennetuksi.
22521: tus on täysin tien puutteessa, sillä Kemijoen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22522: rantaäyräät ovat, kuten tunnettua, tavatto- nioittaen,
22523: man korkeat ja jyrkät, joten joen eteläpuo-
22524: lella asuvien asukkaiden on mahdotonta että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22525: päästä joen toisella puolella olevan maantien tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
22526: yhteyteen. Kemijoen eteläpuolella on erin- kaa maantien rakentamiseksi Kemi-
22527: omaiset asutusmahdollisuudet. Valtion ja joen eteläpuolelta Sierilästä Pekka-
22528: yksityisten metsätalouden kannalta on tien laan Rovaniemen-Posion-Kuusamon
22529: maantiellä.
22530: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
22531:
22532: J. F. Pöykkö. Eino Rytinld.
22533: M. 0. Lahtela.
22534: 1503
22535:
22536: IV,676. - Rah.al. N: o 505.
22537:
22538:
22539:
22540:
22541: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Ranuan-Toivak-
22542: kakankaan-Pokjaslakden maantien rakentamista varten.
22543:
22544:
22545: E d u s k u n n a 11 e.
22546:
22547: Nykyisin ei Ranuan kunnan pohjoisosista myös erinomaisia viljelyskelpoisia soita, joten
22548: ole 1ainkaan maantieyhteyttä omaan kirkon- se tulee edistämään asutuksen leviämistä
22549: kylään, minkä vuoksi autokuljetusten on ta- kunnan pohjoisimpiin osiin.
22550: pahduttava noin 200 km pitkää, Rovaniemen Kun tien rakentamista ei voida suorittaa
22551: kauppalan alueen kautta kulkevaa kiertotietä yksinomaan työttömyysvaroilla ja työttö-
22552: käyttäen. Sensijaan suora tieyhteys Ranuan myysmääräysten mukaisesti ja kun tien val-
22553: kirkolta kunnan pohjoisimpaan kylään, Poh- mistumista olisi kiirehdittävä, olisi tarkoituk-
22554: jaslahteen, on vain 46 km. Tien kustannus- seen saatava määräraha myös kesän aikaista
22555: arvio on noin 400 milj. markkaa. Rakennus- rakennustyötä varten.
22556: työt on aloitettu viime talvena työttömyys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22557: töinä. Paitsi paikallisliikennettä tie tulee nioittaen,
22558: täydentämään sopivasti seudun maantieverk-
22559: koa avaten uuden tieyhteyden Ranuan kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22560: kolta Kemijärven suuntaan. Sen lisäksi tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
22561: tiellä tulee olemaan erittäin suuri merkitys uudelle momentille 40 000 000 markkaa
22562: tien vaikutuspiirissä olevalle asutukselle ja Ranuan- Toivakkakankaan- Pokjas-
22563: metsätaloudelle. Tien vaikutuspiirissä on lakden maantien rakentamista varten.
22564: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
22565:
22566: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
22567: J. F. Pöykkö. Markus Niskala.
22568: Vilho Väyrynen.
22569: 1504
22570:
22571: IV,677. - Rab.al. N:o 506.
22572:
22573:
22574:
22575:
22576: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22577: Savukosken Värriön kylästä Tanhuan kylään.
22578:
22579:
22580: E d u s k u n n a ll e.
22581:
22582: Savukosken kuntaan kuuluva, n. 300 asu- Eduskunta on myöskin vastauksessaan vuo-
22583: kasta }räsittävä 'Tanhuan kylä, joka sijaitsee den 1955 tulo- ja menoarvioksi lausunut
22584: Savukosken ja Sodankylän keskivaiheilla, on odottavansa, että tämän tien rakentaminen
22585: vielä kokonaan vailla tieyhteyttä oman kun- pantaisiin pian käyntiin.
22586: tansa keskukseen. Jo ennen sotia on Savu- Kun tien valmistuminen on paikallisen asu-
22587: koskelta rakennettu maantie Värriön kylään, tuksen vuoksi välttämätön ja tiellä tulee ole-
22588: josta vielä on Tanhuan kylään n. 22 km:n maan suuri merkitys valtion metsävarojen
22589: tietön taival. Tälle välille on suunniteltu pe- kuljetustienä sekä kauttakulkutienä Itä-La-
22590: rustaa ·50-70 tilaa käsittävä rintamamies- pista Keski- ja Pohjois-Lappiin, ehdotan
22591: asutusalue, minkä vuoksi paikallinen maan- kunnioittaen,
22592: lunastuslautakunta pitää tien rakentamista
22593: välttämättömänä. 'Tarkoitukseen on edus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22594: kunta muutamia vuosia sitten myöntänyt tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
22595: 5 000 000 mk määrärahan, joka lienee kan määrärahan maantien rakentami-
22596: käytetty tien tutkimus- ja suunnittelutöihin. seksi Savukosken Värriön kylästä Tan-
22597: huan kylään.
22598: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
22599:
22600: Erkki Koivisto.
22601: 1505
22602:
22603: IV,678. - Rah.al. N:o 507.
22604:
22605:
22606:
22607:
22608: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivun-
22609: Rovaniemen tien rakentamiseksi ja Lautiosaaren-Koivun
22610: tien oikaisu- ja korjaustöiden aloittamiseksi.
22611:
22612:
22613: E d u s k u n n a 11 e.
22614:
22615: Kemijoen itäpuolinen, Lantiosaaren-Koi- lähikunnissa esiintyvästä työttömyydestä huo-
22616: vun välinen tie on ollut jo useiden vuosien limatta kuluvana syksynä jatkettu.
22617: ajan, varsinkin kelirikkokausina, erittäin Petäjäskosken padon valmistuminen yli-
22618: huonokuntoinen ja mutkaisuutensa vuoksi kuljettavaan kuntoon tekee Koivun-Rova·
22619: vaarallinenkin. Tästä huolimatta tiellä lii- niemen välisen tien aikaansaamisen entis-
22620: kennöidään vilkkaasti, sillä tien vaikutuspii- täänkin ajankohtaisemmaksi. Tien valmis-
22621: rissä on laaja ja tiheä asutus. Jo pitkähkön tuttua voidaan Koivussa oleva lossi poistaa
22622: ajan on ollut vireillä suunnitelma tien oikai- 'liikenteestä, jolloin lossinpitokustannukset
22623: semiseksi ja korjaamiseksi. jäävät pois.
22624: Kemijoen itäpuolella, Koivun ja Rovanie- Lantiosaaren-Koivun välisen tien oikaise-
22625: men välillä sijaitseva asutus on kokonaan minen ja korjaaminen sekä sen jatkaminen
22626: vailla tietä. Asukkaiden on kuljettava joen Rovaniemelle on tarpeellista myös työtilai-
22627: yli länsipuolelle kauppoihin ja lasten kou- suuksien lisäämiseksi Kemin kaupungin, Ke-
22628: lluun yli 5 km:n pituinen matka. Yksin- min maalaiskunnan, Tervolan ja Rovaniemen
22629: omaan Koivun ja Jaatilan välisellä tiettö- maalaiskunnan väestölle. On laskettu, että
22630: mällä alueella on noin 60 tilaa, joiden vilje- esim. edessä olevana työttömyyskautena tä-
22631: lysmaat ovat erittäin hyvät, mutta tien puut- hän työkohteeseen voitaisiin sijoittaa n. 1 000
22632: teessa niiden tehokas hyväksikäyttö ei ole miestä.
22633: mahdollista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22634: Ryhdyttäessä rakentamaan Jaatilan lähei-
22635: syyteen Petäjäskosken voimalaitosta ilmoitet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22636: tiin, että tien rakentaminen liittyy voimalai- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
22637: tossuunnitelmiin. Viime talvena tien rakenta- kan määrärahan Koivun-Rovaniemen
22638: minen Koivun ja Petäjäskosken välillä aloi- tien rakentamiseksi sekä Lautiosaaren
22639: tettiinkin työttömyystyönä, mutta rakennus- -Koivun maantien oikaisu- ja kor-
22640: työt keskeytettiin kesän ajaksi, eikä niitä ole jaustöiden aloittamiseksi.
22641: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
22642:
22643: A-L. Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
22644: Toivo Friman.
22645: 1506
22646:
22647: IV,679. - Rah.al. N:o 508.
22648:
22649:
22650:
22651:
22652: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Vikajärven
22653: -Kemijärven-Sallan maantien oikaisu- ja kunnostamis-
22654: täitä varten.
22655:
22656:
22657: E d u s k u n n a 11 e.
22658:
22659: Vikajärven-Kemijärven-Sallan maantie mänkin vuoksi välttämätöntä. Niinpä Kemi-
22660: ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita nyky- järvellä ja Sailassa on työttömyyttä esiin-
22661: aikainen liikenne asettaa. Tämä vilkkaasti tynyt kesänkin aikana. Viime kesänä oli
22662: liikennöity tie on varsinkin kelirikon aikana näissä kunnissa yksityisiä kuorma-autoili-
22663: suorastaan liikennekelvoton. Kuitenkin väki- joita työttöminä yli 200. Koska maantietöitä
22664: rikkaan Sallan liikenne tapahtuu kokonaan ei voida kokonaan suorittaa talven aikana,
22665: tämän tien Kemijärvi-Salla osuudella. jolloin työttömyystöitä suoritetaan, olisi val-
22666: Rautatietä ei liikennöidä paremmin henkilö- tion tulo- ja menoarvioon otettava määrä-
22667: kuin tavaraliikenteenkään osalta. raha, jotta tien korjaus- ja oikaisutöitä voi-
22668: Näin ollen olisi välttämätöntä, että sano- taisiin suorittaa myös kesän aikana.
22669: tun tien korjaamisesta laadittua suunnitel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22670: maa päästäisiin vihdoinkin toteuttamaan.
22671: Kun Sallan ja Kemijärven kunnan alueella että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22672: työttömyys on erittäin laaja ja kun valtiolla tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22673: on puute työkohteista, olisi sanottu tien oi- kan määrärahan Vikajärven-Kemi-
22674: kaisu ja kunnostamistöiden aloittaminen tä- järven-Sallan maantien oikaisu- ja
22675: kunnostamistäitä varten.
22676: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
22677:
22678: A-L. Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
22679: Toivo Friman.
22680: 1507
22681:
22682: IV,680. - Rah.al. N: o 509.
22683:
22684:
22685:
22686:
22687: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien ra-
22688: kentamista varten Sallan Lapajärven tiestä Kemijärven-
22689: Sallan maantiehen Salmivaaran kylään.
22690:
22691:
22692: E d u s k u n n a 11 e.
22693:
22694: Sallan kunnan Lampelan kylän asukkaat lääkäri, sairaala, kunnanvirasto ym., n. 20-
22695: asutettiin, mainitun kylän jouduttua Neuvos- 25 km:llä. Kun näin on ja kun tämä 6 km:n
22696: toliitolle, sanotun kunnan jäljelle jääneelle pituinen yhdystie muutoinkin olisi erikoisen
22697: alueelle Lapajärven seudulle. Mainittuun tarpeellinen, olisi se kiireellisesti rakennet-
22698: Lampelan kylään oli entisestä Sallan kunnan tava.
22699: kirkonkylästä matkaa n. 10 km ja sinne oli Kun ottaa vielä huomioon sen, että Kuu-
22700: kirkonkylästä maantie. 1\fainitulle Lapajär- samon ja Sallan kuntain siirtoväelle on lain
22701: ven alueelle, johon mainitun Lampelan kylän mukaan korvattava kaikki ne erikoisedut,
22702: siirtoväki on asutettu, on rakennettu noin joita oli menetetyillä tiloilla, mutta joita ei
22703: 14 km:n pituinen tie Sallan kunnan Kursun ole voitu uusille tiloille järjestää, olisi po.
22704: kylästä, josta on matkaa nykyiseen Sallan tie rakennettava tähänkin nähden kiireelli-
22705: kunnan kirkonkylään 25 km. Siirtoväen on sesti, sillä varsin suureksi etujen menetyk-
22706: nyt matkustettava, päästäkseen maantietä seksi on katsottava sekin, että entisestä Lam-
22707: oman !kuntansa kirkonkylään, ensin mainit- pelan kylästä oli matkaa kirkonkylään n. 10
22708: tuun Kursun kylään 10-15 km ja sieltä km ja nyt heillä on 35-40 km, ellei po. 6
22709: kirkonkyläänsä 25 km eli yhteensä 35-40 kilometrin pituista yhdystietä rakenneta.
22710: ·km, eli siis 25-30 km pitempi matka kuin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
22711: mikä heillä oli kirkonkyläänsä asuessaan en- dotamme,
22712: nen mainitussa Lampelan kylässä. Rakenta-
22713: malla n. 6 km:n pituinen yhdystie Kursun että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22714: kylästä Lapajärvelle rakennetusta tiestä Ke- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
22715: mijärven-:Sallan maantiehen Salmivaaran markan suuruisen määrärahan yhdys-
22716: kylään lyhenisi Lapajärven seudulle asutetun maantien rakentamiseksi Sallan kun-
22717: siirtoväen ja siellä asuvan muunkin väestön nassa olevasta Lapajärven tiestä Kemi-
22718: matka oman kuntansa kirkonkylään, jossa on järven-Sallan maantiehen Salmivaa-
22719: ran kylään.
22720: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1957.
22721:
22722: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
22723: Erkki Koivisto.
22724: 1508
22725:
22726: IV,681. - Rah.al. N: o 510.
22727:
22728:
22729:
22730:
22731: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta J avaruksen--Vuo-
22732: järven maantien rakennustöiden jatkamiseen.
22733:
22734:
22735: E d u s k u n n a ll e.
22736:
22737: Maantien rakentaminen Kemijärven- vuoden 1949 valtiopäivillä lausunut toivo-
22738: Pelkosenniemen maantiestä Kemijärven- muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22739: Javaruksen kylän kautta Sodankylän Vuo- siin mainitun tien rakentamiseksi.
22740: järven kylään, jossa se yhtyisi Rovaniemen Kun po. tien liikennöitävään kuntoon ra-
22741: -Sodankylän maantiehen, on ollut erikoisen kentaminen on venynyt vuodesta toiseen, on
22742: mielenkiinnon kohteena siitä lähtien, kun eduskunta lokakuun 9 päivänä 1956 yksimie-
22743: Rovaniemen-Kemijärven rautatie rakennet- lisesti päättänyt 'lausua toivomuksen, että
22744: tiin. Tie olisikin pitänyt rakentaa heti mai- hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Javaruksen
22745: nitun rautatien valmistuttua, koska sen ra- -Vuojärven välisen tien saattamiseksi
22746: kentamisella olisi avattu tärkeä tulotie pit- maantienä asianmukaiseen kuntoon.
22747: kältä Inarin-Ivalon-Sodankylän tieltä n. Kun tien rakentaminen on alettu jo 8
22748: 40 km lähempänä olevalle Kemijärven rau- vuotta sitten ja se on vieläkin keskeneräinen,
22749: tatieasemalle ja siten huomattavasti vähen- olisi se rakennettava valmiiksi, etteivät sii-
22750: netty kuljetuskustannuksia ja lisätty rauta- hen uhratut varat jäisi hyödyttömiksi, kuten
22751: tien tuloja. Kun mainittua iähimmälle rau- monen muun tien rakentamiseen uhratuille
22752: tatieasemalle johtavaa tietä ei rakennettu varoille on käynyt.
22753: valtion toimesta, rakensivat siitä Javaruksen Tien rakentaminen sen lisäksi, että se ly-
22754: ja Tohmon kylien asukkaat Kemijärven- hentää matkaa Lapin tieltä lähimmälle rau-
22755: Pelkosenniemen maantiestä alkaen noin 21 tatieasemalle yli 40 km, on tarpeellinen sen-
22756: km:n pitkän kylätien Javaruksen kylään kin takia, että se kulkee sellaisia valtion
22757: asti, josta Rovaniemen-Sodankylän maan- metsämaita, joilta ei ole milloinkaan puuta
22758: tien varressa olevaan Vuojärven kylään on otettu, eikä kannata ottaakaan ilman pu-
22759: noin 26 km. Matka on suurimmaksi osaksi heenaolevaa tietä ja että tiesuunnalla ovat
22760: sellaista valtion metsämaata, jossa ei ole laajat ja erikoisen hyvät viljelyskelpoiset
22761: milloinkaan puutavaraa hakattu. Tämän tie- alueet, joille maanhakijoitten asuttamista
22762: osan rakennussuunnitelma on laadittu metsä- parhaillaan suunnitellaan ja joita varten tien
22763: hallituksen toimesta jo toistakymmentä rakentaminen on myöskin välttämätön ja kii-
22764: vuotta sitten ja tietä on työttömyysvaroilla reellinen toimenpide.
22765: alettu rakentaa talvella 1949-1950 ja suo- Tien rakennustöiden jatkaminen olisi to-
22766: ritettu töitä koko matkalla, mutta ei se ole teutettava siihenkin nähden heti, että valtion
22767: vieläkään liikennöitävässä kunnossa. metsien on katsottu olevan siinä tilassa, että
22768: Mainitun tien rakentamista on mm. Oulun siellä olisi hakkuut pantava heti käyntiin
22769: lääninhallitus jo ennen lääninjakoa antamas- sen kymmenvuotissuunnitelman mukaan, joka
22770: saan lausunnossa pitänyt erikoisen tarpeelli- niille on laadittu. Kun on kysymys tuhan-
22771: sena ja ehdottanut sen kiireellisesti raken- sia hehtaareja käsittävästä valtion metsä-
22772: nettavaksi. Asiaa on käsitellyt valtioneuvos- alueesta, saataisiin tien rakennuskustannuk-
22773: ton marraskuun 20 päivänä 1935 Kainuun set heti takaisin puun kantohinnan nousun
22774: ja Perä-Pohjolan talouselämän kohottamista muodossa, jos tie rakennetaan ennenkuin
22775: varten asettama komiteakin ja huhtikuun 14 puut kaadetaan ja kallein kustannuksin kul-
22776: päivänä 1938 antamassaan mietinnössä eh- jetetaan pois tai ehtivät sinne kaatua tai
22777: dottanut tien rakennettavaksi (komitean lahota vahingoksi valtiolle.
22778: mietintö n:o 10 1938). Eduskunta:kin on jo Kun ko. tie on erikoisen tarpeellinen ja se
22779: IV,681. - Lahtela ym. 1509
22780:
22781: olisi pitänyt rakentaa heti Kemijärven rau- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
22782: tatien valmistuttua ja kun sen rakentaminen ehdotamme,
22783: valtion metsätalouden ja asutuksen vuoksi
22784: on välttämätön ja se on keskeneräinen, olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22785: sen valmiiksi rakentaminen kiireellisesti to- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
22786: teutettava ja samalla kunnostettava ras- kan suuruisen määrärahan J avaruk-
22787: kasta liikennettä varten mainittua Kemijär- sen-V uojärv.en maantien rakennus-
22788: ven rautatieasemalle johtavaa J avaruksen töiden jatkamiseksi ja mainitun Ja-
22789: tietä. varuksen kylätien kunnostamiseksi.
22790: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1957.
22791:
22792: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
22793: Eino Rytinki.
22794:
22795:
22796:
22797:
22798: 68 E 815/57
22799: 1510
22800:
22801: IV,682. - Rah.al. N: o 511.
22802:
22803:
22804:
22805:
22806: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kostamon-Varrion
22807: kylätien maantieksi kunnostamista ja Pelkosenniemen kir-
22808: konkylään jatkamista varten.
22809:
22810:
22811: E d u s k u n n a 11 e.
22812:
22813: Jo useita vuosikymmeniä sitten pidettiin alue, ehdotti kulkulaitosvaliokunta eduskun-
22814: selvänä, että maantie oli rakennettava Kemi- nalle jätetyn aloitteen perusteella lokakuun
22815: järven-Sallan maantiestä Kemijoen itä- 29 päivänä 1946 antamassaan mietinnössä
22816: puolta aina Pelkosenniemen kirkonkylään n: o 17 eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22817: asti. Että puheena olevan tien rakentamista muksen, että tie olisi ra:kennettava aina Ja-
22818: on pidetty tarpeellisena, käy selville siitäkin, varusvastuun asutusalueelle asti, ja edus-
22819: että Kemijärven kunnassa suoritetun isojaon kunta hyväksyi yksimielisesti mainitun valio-
22820: yhteydessä pidetyssä kokouksessa, jossa olivat kunnan mietinnön sellaisenaan sanotun vuo-
22821: edustettuina valtion virastot ja mainitun den marraskuun 5 päivänä. Tämän eduskun-
22822: kunnan tilalliset, yksimielisesti päätettiin nan päätöksen mukaisesti rakennettiinkin
22823: erottaa po. tietä ja tientekoaineiden ottopaik- asutusviranomaisten toimesta tie vuonna
22824: koja varten tarvittava maa-alue Kemijärven 1948 mainitulle Javarusvastuun asutus-
22825: ---'Sallan maantiestä alkaen aina Kemijärven alueelle asti. Näin on tullut rakennetuksi
22826: ja Pelkosenniemen kuntain rajalle asti val- mainitulle tiesuunnalle tietä n. 29 km. Että
22827: tion maaksi ja erotettiin ne jo vuosina 1920 tie tulisi rakennetuksi Pelkosenniemen kun-
22828: -1921 siinä toivossa, että tie rakennetaan nan kirkonkylään asti, olisi sitä vielä jatket-
22829: lähiaikoina. Kun tien rakentamiseen ei ryh- tava n. 20 km. Tämän 20,03 km:n pituisen
22830: dytty, perustivat Kemijärven kuntaan kuulu- tieosan rakentamisesta on siis nyt kysymys.
22831: vien Isokylän ja Kostamonkylän asukkaat Maasto tällä rakentamattomalla tieosalla
22832: kylätiekunnan ja rakensivat po. tiesuuntaa tien rakentamiseksi on hyvä, eikä sille tie-
22833: mainitusta Kemijärven---'Sallan maantiestä osalle tule muuta kuin neljä pienen puron
22834: alkaen noin 14 km: n pituisen ns. Kostamon ylittävää siltaa.
22835: -Varrion kylätien vuosina 1932-1934. Val- Kysymyksessä olevan tien rakentaminen on
22836: tionapua tämän kylätien rakentamiseen niin tarpeellinen tällä tiesuunnalla olevien
22837: myönnettäessä määrättiin, että tie oli raken- talojen ja kyläryhmien tieyhteyteen pääsemi-
22838: nettava siten, että sivuojien väli kovillakin seksi, että Pelkosenniemen ja Kemijärven
22839: mailla oli 5 1/2 metriä. Näin tehtiin sen kunnat, joiden kuntien alueelle tie tulee ra-
22840: vuoksi, että katsottiin mainitun kylätien lähi- kennettavaksi, ovat jo vuonna 1953 valmis-
22841: tulevaisuudessa siirtyvän valtion maantieksi. tuttaneet ammattimiehellä tiesuunnitelman
22842: Kun mainitulle tiesuunnalle 7-10 kilomet- ja rakennuskustannusarvion, jonka mukaan
22843: rin päähän mainitun kylätien pohjoisimmasta tie tulee maksamaan ·59 600 000 markkaa.
22844: päästä perustettiin vuonna 1946 ns. Kalk- Näin ovat mainitut kunnat tehneet joudut-
22845: kiaisen asutusalue, johon on muodostettu yli taakseen tien rakentamista, koska se on erikoi-
22846: ka:ksikymmentä viljelystilaa, rakennettiin sen tarpeellinen ja kiireellinen siihenkin näh-
22847: sinne asutusviranomaisten toimesta maantie den, että sen välittömässä yhteydessä molem-
22848: mainitun kylätien jatkoksi kesällä 1947 sekä min puolin tiesuuntaa on hyvät ja laajat
22849: tähän yhdistyvät mainitun asutusalueen sivu- viljelyskelpoiset alueet, joiden asuttamiseen
22850: tiet. Kun jo aikaisemmin oli perustettu alussa ei päästä ennen kuin puheena oleva tie on
22851: mainitulla tiesuunnalla olevan Oinaan kylän rakennettu.
22852: pohjoispuolelle ns. Javarusvastuun asutus- Mainitta:koon, että tien rakentamisen, asut-
22853: IV,682. - Lahtela ym. 1511
22854:
22855: tamisen kannalta asiaa ajatellen on Kemijär- Pelkosenniemen kunnanvaltuustot ovat usean
22856: ven, Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa kerran käsitelleet mainitun maantien raken-
22857: toimivan 195 maanlunastuslautakunnan pu- tamiskysymystä ja katsoneet, että se olisi ra-
22858: heenjohtaja insinööri Hannes Laimio katso- kennettava mahdollisimman pian ja tehneet
22859: nut erittäin tarpeelliseksi ja antamassaan sen rakentamiseksi tielain edellyttämät ano-
22860: lausunnossa ehdottanut sen pikaista rakenta- mukset, sekä että hallitus on jo maaliskuun
22861: mista, ja ilmoittanut, että sanotulla tiesuun- 5 päivänä 1953 vahvistanut edellämainitun
22862: nalla on mm. Kemi Oy: llä yli 2 000 hehtaa- Kostamon-Varri.on kylätien maantieksi kun-
22863: ria viljelykseen soveltuvaa maata, joka on nostamissuunnitelman ja eduskunnan kulku-
22864: tarjottu käytettäväksi asutukseen. laitosvaliokunta syksyllä 1956 ehdottanut,
22865: Onhan hyvin tunnettua, ettei uusien tilo- että po. kylätie nopeasti kunnostetaan maan-
22866: jen perustamista ja viljelysten raivausta eikä tieksi ja tämän ehdotuksen on eduskunta hy-
22867: entisten viljelysten viljelystäkään voida kan- väksynyt joulukuun 11 päivänä 1956.
22868: nattavasti suorittaa ilman välttämättömiä ko- Kun jo yli 10 vuotta on po. kylätie ollut
22869: neita. Kun tarvittavat kone.et on hankittava valtion rakentamien maanteiden välillä ole-
22870: yhteistoiminnassa ja kun niitä on kuljetet- vana yhdystienä ja siinä liikennöi linja-auto,
22871: tava talosta toiseen, on niiden kuljettaminen ja kun sitä, sen jälkeen kun sen jatkoksi on
22872: mahdotonta ilman teitä. Ilman tien rakenta- rakennettu teitä, ovat kaikki käyttäneet sa-
22873: mista ei voida kannattavasti kuljettaa tarvik- moin kuin yleistä maantietä, olisi se pitänyt
22874: keita jo oleville ja vastaisuudessa perustetta- ottaa valtion haltuun jo vuosia sitten. Ottaen
22875: ville tiloille, eikä sieltä lähettää tuotteita vielä huomioon senkin, että po. kylätien jat-
22876: tuotteita kulutuskeskuksiin, joita ovat mai- koksi Kalkiaisen asutusalueelle rakennetusta
22877: nittujen kuntien :kirkonkylät. Kun lähin tiestä on asutusviranomaisten toimesta raken-
22878: meijeri mainitun tiesuunnan vaikutuspiirissä ne.ttu yhdystie Sallan kunnan pohjoiseen tie-
22879: on Kemijärven kauppalassa ja rahatulot olisi verkostoon ja senkin tien varteen perustettu
22880: saatava maidosta, jota ei voida kannattavasti yli 40 uutta tilaa, olisi po. kylätie kiireesti
22881: kuljettaa pitkiä matkoja muutoin kuin autolla, kunnostet·tava maantieksi, koska sitä tietä
22882: olisi sanottu tie rakennettava niin pian kuin suuntautuu entistä enemmän yleinen liikenne.
22883: mahdollista, että tiettömällä alueella oleva Kemijärven rautatieasemalle.
22884: väestö voisi menestyksellä harjoittaa maata- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
22885: loutta ja uusia tiloja voitaisiin perustaa ja dotamme,
22886: niissäkin olevan väestön elinmahdollisuudet
22887: turvata niin, etteivät ne joutuisi elämään että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22888: yksinomaan ansiotöistä ja lisäämään jatku- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
22889: vasti ·työttömäin pelottavan suurta joukkoa. markan suuruisen määrärahan Kemi-
22890: Mainitun maantien rakentamisesta olisi järven kunnassa o~evan Kostamon-
22891: suuri hyöty myöskin valtion metsille monessa V arrion kylätien maantieksi kunnosta-
22892: eri muodossa. miseksi ja sen Pelkosenniemen kirkon-
22893: Mainittakoon vielä, että Kemijärven sekä kylään asti jatkamiseksi.
22894: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
22895:
22896: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
22897: 1512
22898:
22899: IV,683. - Rah.al. N: o 512.
22900:
22901:
22902:
22903:
22904: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
22905: miseksi Soppelasta Räisälään.
22906:
22907:
22908: E d u s k u n n a ll e.
22909:
22910: Maantien rakentamista Kemijärven-Sal- 1951 tulo- ja menoarvioon 5 milj. markan
22911: lan maantiestä Kemijärven itäpuolta Kemi- määrärahan. Näillä ja myöhemmin myönne-
22912: järven kuntaan kuuluvan Isokylän Soppelan tyillä työttömyys- ja varsinaisilla määrära-
22913: kyläryhmän kautta Kemijärven kuntaan hoilla on puheena olevasta Räisälän kylään
22914: kuuluvaan Räisälän kylään, jossa se yhtyisi johtavasta maantiestäkin rakennettu se osa,
22915: Kuusamosta sekä Posion ja Sallan kuntiin mikä on mainitun kylätien ja Soppelan kylä-
22916: kuuluvasta tieverkosta mainittuun Räisälän ryhmän välillä. Nyt on siis kysymys vain
22917: kylään rakennettuun maantiehen, on pidetty Soppelan kyläryhmän ja Räisälän kylän vä-
22918: jo vuosikymmeniä sitten aivan välttämättö- lisen tieosan rakentamisesta, jonka pituus
22919: mana. Tämän tien rakentamista varten on on noin 15 km.
22920: Kemijärven kunnan isojaon yhteydessä jo Ko. noin 15 km: n pituisen tieosan raken-
22921: vuosina 1919-1921 erotettu tarvittava tie- taminen on erikoisen tarpeellinen siihenkin
22922: maa ja tientekoaineiden ottopaikat valtion nähden, että mainitulla tiesuunnalla entis-
22923: maaksi ja tien rakentamista varten jo ennen ten tilojen lisäksi on rakennettu rintama-
22924: vuotta 1928 tie- ja vesirakennushallituksen miestiloja, joilla ei ole mitään tietä ja että
22925: toimesta laadittu rakennuskustannusarvio; siellä on paljon viljelykseen soveltuvaa
22926: ja tien ra:kentamisenkin piti alkaa jo mää- maata ja siitä avautuisi suora tieyhteys Ke-
22927: rättynä päivänä elokuussa 1928, mutta jäi mijärven kunnan keskuksesta Etelä-Sallan
22928: se silloin rakentamatta sen vuoksi, että piiri- ja Pohjois-Kuusamon sekä Pohjois-Posion
22929: insinööri halusi sen rakentaa pitkin peltoja, tieverkostoon, joista on rakennettu maantie
22930: vaikka isojaossa erotettu tiemaa oli vieressä puheena olevaan Räisälän kylään. Raken-
22931: ja rautatie on jäljemmin rakennettu. tamalla puheena oleva tieosa lyhenisi maini-
22932: Kun tie mainitusta syystä jätettiin raken- tun Räisälän kylän ja Kemijärven kunnan
22933: tamatta, perustivat Kemijärven kuntaan keskuksen sekä Kemijärven ja Kuusamon
22934: kuuluvan Isokylän asukkaat ns. Jussilan- kunnan keskuksen välinen maantiematka
22935: Kisanlahden kylätiekunnan ja rakensivat eh- noin 22 km. Se poistaisi myöskin sen posti-
22936: dotettua tiesuuntaa alussa mainitusta Kemi- ja linja-autoliikennettä pahasti häiritsevän
22937: järven-Sallan maantiestä vuosina 1931- mutkan, minkä ne joutuvat liikennöidessään
22938: 1932 noin 6 km: n pituisen osan kylätienä. ajamaan edestakaisin samaa tietä Räisälän
22939: Tämän kylätien rakentamiseen valtionavus- kylässä noin 8 km joka paiVa. Tien
22940: tusta myönnettäessä määrättiin, että sivuojat rakentamisella poistuisi myöskin ne huomat-
22941: kovilla maillakin oli tehtävä 5.5 metrin etäi- tavan suuret henkilö- ja tavarankuljetuksen
22942: syydelle toisistaan. Näin tehtiin sen vuoksi, liikamaksut, joita Kemijärven kirkonkylän
22943: että jo silloin pidettiin täysin selvänä, että ja Räisälän kylän välillä olevaa nykyistä
22944: sitä on lähitulevaisuudessa jatkettava maan- pitkää tietä kulkien on maksettava; ja sa-
22945: tienä Soppelan kyläryhmään ja edelleen malla se vähentäisi niitä rahtiavustusmak-
22946: alussa mainittuun Räisälän kylään, ja Sop- suja, joita valtio suorittaa ei vain Räisälän
22947: pelan kyläryhmästä erkaneva maantie Leh- kylään kuljetettavasta tavarasta, vaan myös-
22948: tolan kautta Posion kuntaan. kin siitä tavarasta, jota kuljetetaan Sallan
22949: Maantien rakentamiseksi mainitun kylätien kunnan eteläosaan sekä Kuusamon ja Posion
22950: jatkona Soppelan kyläryhmän kautta Leh- kuntiin Kemijärveltä.
22951: tolaan on eduskunta ottanut vuosien 1950 ja Niinkuin edellä selostetusta käy selville,
22952: IV,683. - Lahtela ym. 1513
22953:
22954: on kyseessä olevan maantien rakentaminen päivänä 1956 päättänyt yksimielisesti lausua
22955: katsottu tarpeelliseksi jo vuosikymmeniä sit- hallitukselle seuraavan toivomuksen, ,että
22956: ten ja sen tarve on sen jälkeen lisääntynyt hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin
22957: ja lisääntyy jatkuvasti; ja sen rakentami- maantien rakentamiseksi Kemijärven kun-
22958: sella saataisiin myöskin huomattavan suuri nassa olevasta Soppelasta saman kunnan
22959: rahtiavustusmaksujen aleneminen ja vapau- Räisälään."
22960: tettaisiin huomattavan suuri matkustaja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22961: määrä maksamasta niitä liikamaksuja, joita
22962: on suoritettava matkustettaessa pitkien kier- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
22963: toteiden vuoksi. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
22964: Kyseessä olevan n. 15 km:n pituisen yh- markan suuruisen määrärahan. maan-
22965: dysmaantien rakentamista koskevaa asiaa on tien rakentamiseksi Soppelasta Räi-
22966: mm. eduskunta käsitellyt ja lokakuun 16 sälään.
22967: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
22968:
22969: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
22970: Eino Rytinki.
22971: 1514
22972:
22973: IV,684. - Rah.al. N: o 513.
22974:
22975:
22976:
22977:
22978: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta Inarin kirkonkylän
22979: ja Menesjärven välisen macmtien kunnostamista varten.
22980:
22981:
22982: E d u s k u n n a ll e.
22983:
22984: Maantien rakentaminen Inarin kirkonky- liikennöitävään kuntoon saattaminen mainit-
22985: lästä Menesjärvelle ja edelleen Enontekiön tuun kylään kuljetettaville tavaroille 8-14
22986: Peltovuoman maantiehen sekä Menesjärveltä markan kuljetuskustannusten alenemista ja
22987: Lemmenjoelle on jo kauan sitten katsottu vastaavaa toimeentulomahdollisuuden paran-
22988: tarpeelliseksi asujamiston saattamiseksi tie- tumista. Saman suuruisen kuljetuskus-
22989: yhteyteen ja valtion metsien tientarpeen tannuksen alentumisen se aiheuttaa kai-
22990: vuoksi. kille muillekin asukkaille, jotka tulevat käyt-
22991: Mainittujen maanteiden rakentamista kos- tämään mainittua tietä. On selvää, että
22992: kevaa kysymystä on tutkinut mm. valtioneu- valtion metsätalous tulee tiestä hyötymään
22993: voston huhtikuun 17 päivänä 1935 Lapin paljon enemmän kuin yksityiset, koska tien
22994: taloudellisten olojen parantamista varten vaikutuspiirissä ovat tuhansia hehtaareja kä-
22995: asettama komitea ja huhtikuun 8 päivänä sittävät metsäalueet, joiden puutavarain
22996: 1938 antamassaan mietinnössä ehdottanut ne hyväksikäyttö ja metsien hoito tulee sitä
22997: rakennettavaksi ennen v. 1949 (komitean halvemmaksi, mitä paremmat kuljetusmah-
22998: mietintö n:o 8/1938). dollisuudet ovat.
22999: Tämän jälkeen on mainittua tietä, osaksi Porotalous, joka on Inarin kunnassa eri-
23000: maamme ja osaksi saksalaisten toimesta, ra- koisen suurimerkityksellinen elinkeino ja
23001: kennettu Inarin kirkonkylän ja Menesjär- jonka keskeisimpiä paikkoja mm. on Menes-
23002: ven välillä, joka matka on n. 35 km, sellai- järven seutu, tulisi myöskin saamaan huo-
23003: seen kuntoon, että sitä voidaan jollain ta- mattavia tuloksia mainitusta maantiestä.
23004: voin autoilla liikennöidä silloin kun maa on Jos olisi po. tie, voitaisiin porot teurastaa
23005: kuiva tai auton kantavaksi jäätynyt ja lu- aikaisin syksyllä, jolloin ne ovat lihavia, ja
23006: meton. kuljettaa tuotteet maanteitse autoilla kulu-
23007: Mainitun tien autoilla liikennöitävään kun- tuskeskuksiin. Kun ei ole autoilla liikennöi-
23008: toon rakentaminen Inarin kirkonkylästä Me- tävää tietä, on porojen teurastus siirrettävä
23009: nesjärvelle on erikoisen tarpeellinen, ei vain talvikelin ajalle, josta on porotaloudelle
23010: Menesjärven kylässä ja sen ympäristössä suuri vahinko.
23011: asuvain kansalaisten saattamiseksi tieyhtey- Sairaus- ja tapaturmatapauksissa, joita
23012: teen, vaan myöskin valtion metsien ja Lem- aina sattuu, olisi tie aivan välttämätön, että
23013: menjoen kullankaivajain sekä Lemmenjoella väestölle voitaisiin antaa se apu, minkä tei-
23014: olevien asukkaiden tientarpeen tyydyttämi- den varsilla asuvat kansalaiset ovat saaneet
23015: seksi. Kun Menesjärven kylä on laajan val- jo vuosikymmeniä.
23016: tion metsämaan keskellä, on itsestään selvää, Kyseessä olevan Inarin kirkonkylän ja
23017: että tie jo yksin valtion metsien kannalta Menesjärven välisen tien autoilla liikennöi-
23018: asiaa ajatellen olisi rakennettava, vaikkei tävään kuntoon rakentamiseksi on tie- ja
23019: siellä olisi asukkaita olemassakaan, liikenne- vesirakennushallituksen toimesta vuoden 1951
23020: kelpoiseksi. alkuun suoritettu tutkiminen ja kustannus-
23021: Kun Menesjärven kylässä on niin paljon arvion teko.
23022: asukkaita, että se on erillinen kansakoulu- Tässä yhteydessä on mainittava, että Ina-
23023: piiri ja kun tavarain kuljetus Inarin kirkon- rin kunta on anonut, että mainitun maantien
23024: kylästä Menesjärvelle maksaa kesän aikana kunnostaminen suoritettaisiin työttömyyden
23025: 9-15 markkaa kilolta, tietää tien autoilla poistamiseksi varatuilla varoilla ja että edus-
23026: IV,684. - Lahtela ym. 1515
23027:
23028: kuntakin, käsitellessään vuoden 1952 tulo- metsätaloudellekin erikoisen tarpeellinen,
23029: ja menoarviota, on lausunut, että sen raken- olisi sen rakentamiseksi otettava ensi vuoden
23030: tamiseen olisi käytettävä työttömyysvaroja. tulo- ja menoarvioon määräraha.
23031: Vaikka sitä talven aikana rakennettaisiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23032: työttömyysvaroilla, on siihen varattava varsi- nioittaen,
23033: naisiakin varoja, koska talvella ei voida ra-
23034: kentaa tietä sellaiseksi, että se olisi liiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
23035: nekelpoinen. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23036: Kun mainittu tie on ollut kesken raken- kan suuruisen määrärahan Inarin
23037: tamisen lähes 20 vuotta ja se saadaan vä- kirkonkylä~Menesjärven maantien
23038: hillä kustannuksilla rakennetuksi autoilla lii- autoilla liikennöitävään kuntoon
23039: kennöitävään kuntoon ja kun tie on valtion saattamiseksi.
23040: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1957.
23041:
23042: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
23043: Erkki Koivisto. Eino Rytinki.
23044: 1516
23045:
23046: IV,685. - Rah.al. N:o 514.
23047:
23048:
23049: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
23050: miseksi Ylikitkajärven luoteispuolitse Posion-Kuusamon
23051: maantieltä Kemijärven-Kuusamon maantiehen.
23052:
23053: E d u s k u n n a ll e.
23054: Kysymys maantien rakentamisesta Posion maanhankintalain perusteella muodostettu
23055: -Kuusamon ja Kemijärven-Kuusamon rintamamiestilojakin ja voidaan asuttaa lisää,
23056: maanteiden välille Ylikitkajärven luoteis- on selvää, että tien rakentaminen on todelli-
23057: puolta on ollut kauan vireillä ei ainoastaan sen tarpeen vaatima, eikä sen rakentamista
23058: mainitun kahden pitkän tien yhdistämiseksi, enää pitäisi siirtää vuodesta toiseen, koska
23059: vaan myöskin niiden Kuusamon ja Posion se estää siellä asuvan väestön toimeentulo-
23060: kuntiin kuuluvien n. 1 400 asukkaan tientar- mahdollisuuksien paranemisen ja tuottaa
23061: peen tyydyttämiseksi, jotka asuvat tiettö- heille monessa eri muodossa voittamattomia
23062: mällä alueella mainitun Kitkajärven luoteis- vaikeuksia sekä aiheuttaa mainituille kun-
23063: puolella. Mainittu yhdystie, jonka pituus nille ja valtiolle suuria koululaisten majoitus-
23064: tulisi olemaan noin 30.5 km, alkaisi Posion- ja kuljetusmenoja ja estää kelirikkojen
23065: Kuusamon maantiestä sanotulla tiellä olevan aikana lasten koulunkäynnin pitkiksi ajoiksi
23066: Mourunsalmen lossipaikan pohjoispuolelta ja kokonaan. On myöskin selvää, että niin suu-
23067: kulkisi Posion kuntaan kuuluvan Ylikitkan ren väestön keskuudessa kuin mainitulla tie-
23068: ja Toivan kylien sekä Kuusamon kuntaan suunnalla asuu, sattuu paljon sellaisia sai-
23069: kuuluvien Kivilahden ja Alakitkan kylien rauksia ja tapaturmia sekä niitä tapauksia,
23070: kautta sekä päättyisi Kemijärven-Kuusa- joissa pikainen lääkärinapu on tarpeen.
23071: mon maantiehen KHkilösalmen länsipuolella. Kyseessä olevan tien pikaista rakentamista
23072: Mainitun maantien rakentamisen on myös- ede.llyttää myöskin se, että ne kansalaiset,
23073: kin eduskunta katsonut niin tarpeelliseksi, jotka asuvat po. tiettömällä alueella, maksa-
23074: että jo vuoden 1949 valtiopäivillä (14. 10. vat välittömät verot samojen perusteiden mu-
23075: 1949) on kehoittanut hallitusta pikaisesti kaan kuin nekin, jotka asuvat valtion raken-
23076: tutkituttamaan tiesuunnan, joka tutkiminen tamien maanteiden ja rautateiden varsilla ja
23077: on myöskin suoritettu. Mainitun tien pikaisen sen lisäksi vielä mm. liikevaihtoveronkin kor-
23078: rakentamisen on eduskunta katsonut niin keista kuljetuskustannuksista.
23079: tarpeelliseksi, että se kesäkuun 4 päivänä IJienee selvää, että rakennuskustannuksia
23080: 1956 hyväksyi yksimielisesti toivomuksen, voidaan suuresti alentaa siten, että teiden ra-
23081: ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen kentamiseen käytetään työttömyysrahojen
23082: rakentamiseksi''. ohella varsinaisia määrärahojakin.
23083: Kun Kuusamon ja Posion kuntain isojako Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
23084: on päättymäisillään ja po. tie olisi pitänyt dotamme,
23085: rakentaa 27 päivänä tammikuuta 1950 anne-
23086: tun Kuusamon isojakolain ( 43/50) 16 § : n että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
23087: mukaan, joka laki koskee myöskin Kuusamon tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
23088: kunnasta erotettua Posion kuntaa, va,ltion kan suuruisen määrärahan maantien
23089: varoilla ja toimesta, ja kun mainitulla tie- rakentamiseksi Ylikitkajärven luoteis-
23090: suunnalla tiettömässä erämaassa on n. 1 400 puolta Posion-Kuusamon maantiestä
23091: asukasta ja kolme kansakoulua ja sinne on Kemijärven-Kuusamon maantiehen.
23092: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
23093:
23094: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
23095: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
23096: Erkki Koivisto.
23097: 1517
23098:
23099: IV,686. - Rah.al. N:o 515.
23100:
23101:
23102:
23103:
23104: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
23105: miseksi Sodankylän kunnan Kelujärven kylästä Savukos-
23106: ken kunnan Värriön kylään.
23107:
23108:
23109: E d u s k u n n a 11 e.
23110:
23111: Kysymys maantien rakentamisesta Sodan- Esena, koska sillä tiesuunnalla on varsin
23112: kylän ja Savukosken kuntien keskusten vä- laajoja viljelyskelpoisia soita, joita on suun-
23113: lille on ollut jo kauan aikaa vireillä. Kun niteltu käyttää asuttamiseen ja tullaan asut-
23114: jo ennen sotia on rakennettu maantie Sodan- tamaan heti kun tie saadaan valmiiksi.
23115: kylän kunnan keskuksesta Kelujärven ky- Valtion metsätaloudelle olisi po. tie erikoi-
23116: lään ja Savukosken keskuksesta Värriön ky- sen tarpeellinen ja tuottaisi suuria tuloksia,
23117: lään, olisi mainittujen klmtain keskus- koska ne valtion metsämaat, joita tie hyö-
23118: ten välisen yhdystien rakentaminen nyt jo dyttäisi, käsittävät tuhansia hehtaareja.
23119: toteutettava. Kun teitä rakennetaan yksinomaan met-
23120: Kun jo useita vuosia sitten alettiin ra- sätaloudenkin vuoksi ja mainittu tie on tar-
23121: kentaa työttömyysvaroilla mainittua tiesuun- peellinen monesta muustakin syystä, olisi
23122: taa, maantietä mainitusta Kelujärven ky- sen rakentaminen kiireellisesti toteutettava.
23123: lästä Tanhuan kylää kohti ja sitä on ra- Onhan epätaloudellista, että tien rakentami-
23124: kennettu useana talvena ja saatu jonkinlai- seen on useina vuosina käytetty valtion va-
23125: nen kuljettava tie mainittuun Tanhuan ky- roja eikä tietä rakenneta valmiiksi, vaikka
23126: lään, joka on Savukosken kunnan suurin sen tarve on monestakin syystä erikoisen
23127: kylä, ja josta on matkaa mainittuun Vär- suuri.
23128: riön kylään n. 20 km, olisi mainittu Kelu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23129: järven Tanhuan välinen tie saatava val- ehdotamme,
23130: miiksi ja myöskin rakennettava Tanhuan-
23131: Värriön välinen tie, että mainittujen kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
23132: tain keskusten välille saataisiin tie. tulo- ja menoa1'vioon 20 000 000 ma1'-
23133: Mainitun Tanhuan-Värriön tien rakenta- kan suuruisen määrärahan maantien
23134: mista pitävät myöskin asianomaisten kuntien rakennustöiden jatkamiseksi Sodanky-
23135: maanlunastuslautakunnat erikoisen tarpeel- län kunnan Kelujärven kylästä Savu-
23136: kosken kunnan Värriön kylään.
23137: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
23138:
23139: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
23140:
23141:
23142:
23143:
23144: 69 E 815/57
23145: 1518
23146:
23147: IV,687. - Rah.al. N:o 516.
23148:
23149:
23150:
23151: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23152: seksi Kittilän kunnan Tepaston kylästä Lompolon kylän
23153: kautta Puljujärven kylään.
23154:
23155:
23156: E d u s k u n n a ll e.
23157:
23158: Tiettömässä erämaassa ovat edelleen Kit- Mainitun maantien rakentaminen olisi eri-
23159: tilän kunnan pohjoisosassa olevat, vuosisa- koisen tarpeellinen valtion metsämaidenkin
23160: toja vanhat Lompolon ja Puljujärven kylät. vuoksi, koska se tulisi rakennettavaksi osaksi
23161: Näihin kyliin olisi vihdoinkin rakennettava valtion metsämaita ja sen molemmilla puo-
23162: maantie, että niidenkin asukkaat pääsisivät lilla ja mainitun Puljujärven pohjoispuo-
23163: tieyhteyteen ja voisivat kehittää talouttaan lella ovat tuhansien hehtaarien laajuiset met-
23164: ja parantaa toimeentulomahdollisuuksiaan sämaat, joista ei kannata puita ulosottaa
23165: sekä pääsisivät niistä monenlaisista vaikeuk- ilman puheena olevan tien rakentamista; ja
23166: sista, joita tiettömällä alueella asuvien kan- mikäli niitä metsiä halutaan hoitaa, tulee
23167: salaisten on jatkuvasti kestettävä ja kärsit- niiden hoitaminenkin ilman tietä tavattoman
23168: tävä. Kun valtioneuvoston 17 päivänä huh- kalliiksi. Ja onhan kokemus jo tähän men-
23169: tikuuta 1935 Lapin taloudellisten olojen tut- nessä osoittanut moneen kertaan senkin, että
23170: kimista ja parantamista harkitsemaan aset- kun tiettömällä erämaalla sattuu metsäpalo,
23171: tama komitea, jonka puheenjohtajana toimi niin siinä tuhoutuu satoja, jopa tuhansia
23172: Kajaanissa asuva pitkäaikainen eduskunnan hehtaareja metsää sen vuoksi, ettei sinne
23173: jäsen, kunnallisneuvos Fränti, monivuotisen saada ajoissa sammutusväkeä, jota sitäkään
23174: perusteellisen tutkimuksensa perusteella jo ei voida muonittaa.
23175: huhtikuun 8 päivänä 1938 antamassaan mie- Kun väestö lisääntyy mainituissa Tepas-
23176: tinnössä (Komitean mietintö n:o 8/1938) ton ja Lompolon sekä Puljujärven kylissä
23177: on katsonut, että maantie olisi rakennettava ja po. tiesuunnalla on viljelykselle soveltu-
23178: Kittilän-Muonion maantiestä Kittilän kun- via soita ja muita maita, on mainitun tien
23179: nan Könkään kylästä mainitun kunnan Te- rakentaminen asuttamisen kannaltakin eri-
23180: paston ja Lompolon sekä Puljujärven ky- koisen tarpeellinen.
23181: lien kautta Enontekiön kunnan Nunnasen Kyseessä olevan maantien rakentamisen
23182: kylään ja ehdottanut sen rakennettavaksi on eduskuntakin katsonut niin tarpeelliseksi,
23183: ensimmäisessä kiireellisyysluokassa, ja kun että se päätti lokakuun 12 päivänä 1956
23184: tätä komitean ehdottamaa suuntaa on nyt lausua hallitukselle toivomuksen, että halli-
23185: rakennettu maantie mainitusta Könkään ky- tus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin tien
23186: lästä Tepaston kylään, olisi mainittua tietä rakentamiseksi.
23187: jatkettava kiireellisesti Tepaston kylästä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23188: Lompolon kylän kautta Puljujärven kylään ehdotamme,
23189: asti, että mainitut kylät vihdoinkin saisivat
23190: tarvitsemansa tien. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
23191: Matka mainitusta Tepaston kylästä Lom- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
23192: polon kylään on n. 10 km ja siitä Pulju- markkaa Kittilän kunnan Tepaston
23193: järven kylään n. 15 km. Rakennettavan tien kylään rakennetun maantien jatkami-
23194: pituus olisi siis n. 25 km. Tiesuunta on tut- seksi Lompolon kylän kautta Pulju-
23195: kittu. järven kylään.
23196: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1957.
23197:
23198: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. Eino Rytinki.
23199: 1519
23200:
23201: IV,688. - Rah.al. N:o 517.
23202:
23203:
23204:
23205:
23206: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Aholan--Mourujär-
23207: ven--Maaninkavaaran maantien rakennustöiden loppuun-
23208: saattamiseksi.
23209:
23210:
23211: E d u s k u n n a 11 e.
23212:
23213: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jätetyn po. tietä on rakennettu vuodesta 1949 alkaen
23214: raha-asia-aloitteen n: o 520 perusteluihin, työttömyysvaroiHa, eikä se ole vieläkään lii-
23215: jossa ehdotetaan otettavaksi määräraha Aho- kennekelpoisessa kunnossa, niin kunnioittaen
23216: lan-Mourujärven-Maaninkavaaran maan- ehdotamme,
23217: tien rakennustöiden jatkamiseksi ja viimeksi
23218: kesäkuun 4 päivänä 1956 eduskunnan yksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
23219: mielisesti hyväksymään toivomukseen, ,että tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23220: hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin kes- kan suuruisen määrärahan Aholan--
23221: keneräisenä olevan Posion kunnan Aholan- Mourujärv.en--Maaninkavaaran maan-
23222: Mourujärven-Maaninkavaaran maantien ra- tien rakennustöiden loppuunsaattami-
23223: kennustöiden loppuusaattamiseksi"', ja kun seksi.
23224: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
23225:
23226: M. 0. Lahtela. Yrjö Sinkkonen.
23227: Sylvi Halinen. Artturi Jämsen.
23228: T. Saloranta. Nestori Kaasalainen.
23229: Marja Lahti. Eino Uusitalo.
23230:
23231:
23232:
23233:
23234: -·· :.....
23235: 1520
23236:
23237: IV,689. - Rah.al. N: o 518.
23238:
23239:
23240:
23241:
23242: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
23243: seksi Utsjokeen rakennetun sillan eteläpuolelta Nuorgamin
23244: kautta Norjan rajalle.
23245:
23246:
23247: E d u s k u n n a 11 e.
23248:
23249: Maamme pohjoisin, Norjan rajalla oleva kunnan keskuksessa, ja sen eteläpuolella Teno-
23250: Utsjoen kunta on tähän asti ollut ainoa jo'kivarressa noin 4 km: n päässä sillasta on
23251: maamme mantereella olevista kunnista, jonka noin 15 km: n pituinen koskien kohdalle ra-
23252: keskukseen ei ole ollut maamme maantiever- kennettu maantie ja sillan pohjoispuolella
23253: kostosta maantietä. Lähin maantie on oHut noin 3 km:n päässäsillastanoin 8 km:n pi-
23254: lähes 100 kilometrin päässä mainitun kunnan tuinen ikoskien kohdrulle rakennettu maantie
23255: keskuksesta, joka on siinä, missä Utsjoki las- ja tämän koskien kohdalle rakennetun sivuu-
23256: kee Tenojokeen. Utsjoen kunnan keskukseen tustien pohjoispuolella toinen noin 9 km: n
23257: on monia vuosia rakennettu maantietä Inarin pituinen koskien kohdalle. rakennettu maan-
23258: Syysjärven maantien jatkona, joka on nyt tie ja sen pohjoispuolella Norjan rajan lähei-
23259: valmistumisvaiheessa. syydessä on Utsjoen kuntaan kuuluva huo-
23260: Kun miltei koko Utsjoen kunnan väestö mattavan suuri Nuorgamin kylä, jossa on
23261: asuu Suomen ja Norjan rajana olevan Teno- mm. kansakoulukin, olisi mainittuun Utsjo-
23262: joen varressa, jota jokea pitkin maantien ja keen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella
23263: utsjokelaisten välinen liikenne on tähän asti olevan koskien sivuutustien välille sekä sano-
23264: ollut mahdollinen ja kun mainitussa Teno- tun sillan ja sen pohjoispuolelle rakennettu-
23265: joessa on kovia koskia, joissa ei ole voitu las- jen koskien sivuutusteiden välille ja edelleen
23266: tissa oleviHa veneillä liikennöidä, ei alas eikä mainitun Nuorgamin kylän kautta Norjan
23267: ylös jdkea, vaan tavarat on pitänyt purkaa rajaan asti rakennettava maantie. mahdolli-
23268: veneistä pois koskien ylä- ja alapuolella ja simman pian. Jo sillä, että rakennettaisiin
23269: kuljettaa ne kosken sivu maata myöten, ja mainitun sillan eteläpuolelle noin 4 km: n ja
23270: kun se on nostanut kuljetuskustannuksia pohjoispuolelle noin 3 km: n pituinen tie, saa-
23271: suuresti, on pahimpien koskien kohdalla ra- taisiin niillä mainittujen koskien sivuutustei-
23272: kennettu maantiet, joita myöten tavarat on den kanssa sanotun Utsjoen kunnan keskuk-
23273: kuljetettu koskien kohdalla. Näiden koskien seen noin 30 km:n pituinen yhtäjaksoinen
23274: sivulle rakennettujen manteiden kumpikaan erikoisen tarpeellinen maantie, jolla voitaisiin
23275: pää ei ole Uittynyt mihinkään maantiehen, erikoisen suuressa määrässä poistaa liikenne-
23276: vaan ovat ne olleet ja ovat edelleen irralli- vaikeuksia ja alentaa liikennekustannuksia.
23277: sina palasina. Kun Tenojokeen laskeva Uts- Tien rakentaminen mainitun Utsjokeen ra-
23278: joki, Tenojoesta alkaen lähes 10 kilometrin kennetun sillan pohjoispuolelle aina Nuorga-
23279: pituudelta, on virtava ja koskinen ja sen yli min kylään ja Norjan rajalle asti on siihen-
23280: pääsy kesällä on vaikeaa ja talvella estyy yli- kin nähden erikoisen tarpeellinen ja kiireelli-
23281: pääsy kokonaankin pitkiksi ajoiksi, rakennet- nen, että Nuorgamin kylän pohjoispuolella,
23282: tiin jokeen eduskunnan päätöksen mukaisesti aivan Suomen ja Norjan rajan läheisyydessä,
23283: muutamia vuosia sitten maantiesilta, jota on norjalainen kirkonkylä, johon on raken-
23284: voidaan ajaa kuorma- ja muilla autoilla yli nettu maantie Norjan tieverkostosta. Raken-
23285: joen. Kun tämän sillan kummallakaan puo- tamalla Suomen puolelle Norjan rajaan asti
23286: len ei ole siltaan liittyVää maantietä, ei sitä maantie ja yhdistämällä se Norjan maant.ie-
23287: voida kesän aikana käyttää Hikenteessä edes hen, avautuu siitä suora yhdystie Inarin
23288: hevosajoneuvoilla. 'Kun mainittu silta on Syysjärveltä Utsjoen kirkonkylän ja maini·
23289: IV,689. - Lahtela. ym. 1521
23290:
23291: tun Utsjokeen rakennetun sillan kautta Nor- Syysjärveltä Utsjoelle rakennettavana oleva
23292: jan tieverkostoon. Tätä tietä voitaisiin mai- maantie, ja sanotussa työssä käytetään huo-
23293: nitun Inarin-Utsjoen tien varsilta valtion mattavasti työkoneita, olisi mainitut sillan
23294: metsämailta kuljettaa kaikenlaista puutava- kahta puolta rakennettavat tiepalaset raken-
23295: raa, jolla ei ole muuta menekkiä, puuttomaan nettava heti ja jatkettava sillan pohjoispuo-
23296: Pohjois-Norjaan ja saada siten tuloja val- lella olevan tien rakentamista aina Norjan
23297: tiolle puutavarasta, joka muutoin kaatuu ja rajalle asti, ennenkuin koneet sieltä siirre-
23298: lahoo metsiin edelleen, niinkuin se on tehnyt tään pois, koska siten säästetään varoja j-a
23299: tähänkin asti, vahingoksi valtiolle ja lisäksi rakennuskustannuksia.
23300: estämään metsien lisäkasvua suuressa mää- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
23301: rässä. Mainitulla puutavaran viennillä saa- dotamme,
23302: taisiin myöskin hyödyHistä työtä si'käläiselle
23303: väestölle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
23304: Matkailun kannalta olisi myöskin kyseessä tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
23305: olevan tien ra:kentamisesta erikoisen suuri markan suuruisen määrärahan maan-
23306: hyöty sille matkailulle, joka suuntautuu Poh- tien rakentamiseksi Utsjokeen raken-
23307: jois-Norjaan ja Pohjois-Suomeen, jota pitäisi netun sillan ja sen eteläpuolella olevan
23308: maamme etujen vuoksikin elvyttää. kosken sivuutustien välille sekä maini-
23309: Kun nyt on valmistumaisillaan Inarin tun sillan pohjoispuolella Nuorga.min
23310: kautta Norjan rajalle asti.
23311: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1957.
23312:
23313: M. 0. Lahtela. Erkld. Koivisto.
23314: Eino Rytinld..
23315: 1522
23316:
23317: IV,G90. - Rah.a.l. N:o 519.
23318:
23319:
23320:
23321:
23322: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
23323: miseksi Enontekiön kirkolta Norjan rajalle.
23324:
23325:
23326: E d·u s k u n n a 11 e.
23327:
23328: Tieyhteyden aikaansaaminen Enontekiön Norjan puolella on jo maantieyhteys Jää-
23329: kirkolta Hetasta Leppäjärven ja Palojärven meren rannalta Alåttiosta Kautokeinoon,
23330: kylien kautta Norjan rajalle on ollut vireillä mistä tietä on jatkettu edelleen Suomen ra-
23331: jo useita vuosia. Tie- ja vesirakennushalli- jaa kohti, ja ovåt työt siellä olleet käynnissä
23332: tuksen toimesta tiesuunta on tutkittu ke- kuluneenakin kesänä. Yhtymäkohta rajalla
23333: sällä 1955. Tien pituus on noin 30 km ja olisi Kivijärven luona, mihin Enontekiön
23334: kustannusarvio n. 270 milj. markkaa. puolella tutkimustyötkin on johdettu.
23335: Ylimuistoisista ajoista on talvisin tätä Leppäjärven ja Palojärven kylien asuk-
23336: tietä käytetty vilkkaan kauppayhteyden kaille tämä tie merkitsisi tuntuvaa olojen
23337: ylläpitämiseksi Enontekiön ja yleensä länti- parannusta ja elämän helpottumista, sillä
23338: sen Lapin sekä Norjan Kantokeinon ja Alat- nykyisin on kaikki asiat käytävä jalan toi-
23339: tion välillä. Enontekiön väestölle tie olisi mittamassa kirkolla, missä ovat kaikki kun-
23340: jatkuvasti mitä tärkein, sillä sitä myöten nalliset ym. virastot ja laitokset ja missä
23341: voitaisiin pitäjän etelä- ja itäosista viedä myös tulee olemaan kunnan lääkäri ja muut
23342: mm. puutavaraa Norjaan, missä sen kysyntä virkamiehet.
23343: on suuri. Sensijaan Suomeen käsiin ei Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
23344: Enontekiöltä ymmärrettävistä syistä puuta- dotamme,
23345: varaa lainkaan kannata kuljettaa. Kun
23346: Enontekiön asukkaille olisi koetettava j.är- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
23347: jestää jatkuvia ansioita omalla paikkakun- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
23348: nallaan, avautuisi tämän tien kautta siihen kaa maantien rakentamiseksi Enonte-
23349: monella tavalla erinomaisia mahdollisuuksia. kiön kirkolta Leppäjärven ja Palo-
23350: Vielä on huomattava, että tämä tie muodos- järven kylien kautta Norjan rajalle.
23351: tuisi vilkkaasti liikennöidyksi matkailutieksi.
23352: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
23353:
23354: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
23355: J. F. Pöykkö. Markus Niska.la.
23356: Toivo Friman. Vilho Väyrynen.
23357: 1523
23358:
23359: IV,691. - Rah.al. N: o 520.
23360:
23361:
23362:
23363:
23364: Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän uitto- ja
23365: säännöstelykanavan rakentamiseen.
23366:
23367:
23368: E d u s k u n n a 11 e.
23369:
23370: Jo vuonna 1952 annettiin vesioikeudelli- yhdeksi ja samaksi rakenteeksi, mikä huo-
23371: nen lupa Vanajaveden' ja Pyhäjärven sään- mattavasti alentaisi kokona:iskustannuksia.
23372: nöstelysuunnitelmaan liittyvien töiden aloit- Edelleen on todettu, että kanavan raken-
23373: tamiseen, ja työhön liittyviä ruoppaustöitä tamiseen tarvittavat maansiirtotyöt soveltu-
23374: on tähän mennessä vähäisessä määrin suori- vat varsin hyvin työllisyystöinä suoritetta-
23375: tettukin vuosittain myönnettyjen määrära- viksi ja saatujen tietojen mukaan ovatkin
23376: hojen puitteissa. · työviranomaiset esittäneet ko. työt I kiireel-
23377: Tämän kansan taloudelliselta merkityksel- lisyysluokkaan. Koska säännöstelyn edellyt-
23378: tään huomionarvoisen säännöstelyhankkeen tämiä ruoppaustöitä on jo vuosikausia suori-
23379: on laskettu toteutettuna tuottavan Koke- tettu - ja niitä parhaillaan jatketaan -
23380: mäenjoen jo rakennettujen voimalaitosten olisi suunnitelmaan liittyvien säännöstelyla:it-
23381: kautta ensiarvoisiin tarkoituksiin käytettävää teiden so. Lempäälän yhdistetyn uitto- ja
23382: energiamaaraa n. 24.7 milj. kWh. eli säännöstelykanavan rakennustyö myös kii-
23383: 4.2 %: n lisäyksen niiden nykyiseen vuosi- reesti aloitettava, jotta se valmistuisi saman-
23384: tuottoon, ja samalla on laskettu voimalaitos- aikaisesti muiden töiden kanssa ja kauan
23385: ten höyryvoimareservin tehoa voitavan su- odotettu säännöstely voitaisiin aloittaa.
23386: pistaa n. 13.3 %: lla. Säännöstelyhankkeen Lempäälän kanavan rakennussuunnitelmaa
23387: jo viljellyille rantamaille tuottaman hyödyn viime talvena vahvistettaessa on kanavan ra-
23388: on laskettu kohdistuvan n. 9 000 hehtaarin kennuskustannukset arvioitu 440 milj. mar-
23389: alueelle. Sen lisäksi on huomattavissa ar- kaksi. Tästä määrästä olisi valmistaviin töi-
23390: voissa laskettava säännöstelyhankkeen puu- hin ensimmäisen vuoden aikana varattava
23391: tavarauitolle ja laivaliikenteelle tuottama 50 milj. mk, mikä välttämättä tarvittaisiin
23392: hyöty. erinäisiin valmistaviin töihin, kuten kanavan
23393: Hankkeen hyödyllisyyttä ja kannattavai- sulkuporttien ja muiden teknillisten laittei-
23394: suutta laskeneet asiantuntijat ovat todenneet, den hankkimiseen ja tilausten ennakkosuori-
23395: että tämän säännöstelyhankkeen kustannuk- tuksiin.
23396: set tuleva kansantaloudellemme korvatuiksi Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme kun-
23397: 4-5 vuodessa. Hanketta tutkineet ja sen nioittaen,
23398: toteuttamista suunnitelleet asiantuntijaviran-
23399: omaiset ovat päätyneet siihen, että säännös- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
23400: telypato ja veden juoksutuskanava olisi ra- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
23401: kennettava Lempäälän nykyisen kanavan kan määrärahan Lempäälän uitto- ja
23402: paikkeille siten, että säännöstely- ja vesilii- säännöstely kanavan rakentamiseen.
23403: kennekanava sananmukaisesti yhdistetään
23404: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
23405:
23406: Eemil Luukka. Atte Pakkanen.
23407: Leo Häppölä.
23408: 1524
23409:
23410: W,692. - Rah.al. N: o 521.
23411:
23412:
23413:
23414:
23415: Kyttä. ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden turvaa-
23416: miseksi.
23417:
23418:
23419: E d u s kun n a 11 e.
23420:
23421: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoar- elinkeinoelämää elvyttävä ja työllisyystilan-
23422: vioksi vuodelle 1958 on 19 Pl. II luvun 35 netta parantava vaikutus tulee olemaan niin
23423: momentin kohdalla osoitettu käsi- ja· pien- suuri, että vastaava vähennys voidaan tehdä
23424: teollisuuslainoina käytettäväksi 400 000 000 työllisyysmäärärahojen kohdalla. Käsityk-
23425: markkaa; ja on tämä määräraha 200 000 000 semme mukaan on puheena oleva supistus
23426: markkaa pienempi kuin kuluvan vuoden tarkoituksenmukaisimmin tehtävissä määrä-
23427: tulo- ja menoarviossa samaan tarkoitukseen rahaan, joka on 20 Pl. IV luvun 1 momen-
23428: osoitettu määräraha. tin kohdalla osoitettu työllisyyden turvaa-
23429: Selostettua määrärahan supistamista ei miseen.
23430: missään suhteessa voida pitää perusteltuna. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23431: Sen vuoksi olemmekin tehneet aloitteen tuon
23432: määrärahan korottamisesta 800 000 000 mark- että Eduskunta ottaisi vuoden 1958
23433: kaan. Näin menetellessämme olemme samalla tulo- ja menoarvion 20 Pl. IV luvun
23434: lähteneet siitä, että korotetun määrärahan 1 momentille työllisyyden turvaami-
23435: seksi 14 800 000 000 markkaa.
23436: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
23437:
23438: Harras Kyttä.. Artturi Tienari.
23439: Juho Tenhiälä. Mauri Seppä.
23440: VALTIOPÄIVÄT
23441: 1957
23442:
23443: LIITTEET
23444: 1
23445:
23446: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
23447: HUONEENVUOKRIEN SÄÄNNÖSTELYÄ KOSKEVA LAKIALOITE
23448:
23449:
23450:
23451:
23452: HELSINKI 1958
23453: VALTIONEUVOSTON KIBJAPAINO
23454:
23455:
23456: 70 E 686/58
23457: 15B7
23458:
23459: ~5. - La.g.mot. H:o W.
23460:
23461:
23462:
23463:
23464: Öhman: Förslag till lag om kyresregltmentering.
23465:
23466:
23467: Till Riksdagen.
23468:
23469: Regeringens proposition n: o 107 med en fri lokal. Ett inte obetydligt antal av
23470: förslag tili lag om hyresreglementering inne· dessa större lokaler äges därtill av dödsbon,
23471: håller ett gott förslag till uppmjukning av som också väntat på att lokalen blir iedig
23472: reglementeringen i det att bostadslägenheter, eller att reglementeringen upphäves för att
23473: som är större än 100 kvadratmeter, skulle kunna sälja loka:len och avsluta boutred-
23474: befrias från den obligatoriska bostadsförmed- ningen. Å andra sidan är det mycket ofta
23475: lingen. Enligt min uppfattning hade emeller- förekommande att såsom hyresgäst i de stora
23476: tid steget i detta fall bort tagas fullt ut och lokalerna sitter personer, som inte för egen
23477: bostadslägenheter av sagda storlek helt be- räkning behöver en sådan lokal utan uthyr
23478: frias från all reglementering. En sådan åt- större delen av densamma åt underhyres-
23479: gärd skulle inte medföra några s'kadliga gäster och sålunda skaffar sig en god in-
23480: konsekvenser, men däremot skuHe åldriga komst, som ägaren av lokalen mången gång
23481: personer som ända sedan krigstiden väntat vore mycket mera i behov av än hans hyres-
23482: på att kunna fritt förfoga över sin bostads- gäst. Det synes inte numera kunna påvisas
23483: lägenhet bli i tillfälle ~att göra det. Mången några som helst bindande skäl för att hy-
23484: av dem har under alla dessa år väntat på resreglementeringen vidkommande stora loka-
23485: att kunna försälja aktierna tili lokalen för ler vidare borde bibehållas.
23486: att bli i tillfäHe att disponera medlen för Med hänvisande tili ovanstående föreslår
23487: exempelvis sina barns utbildning eller på an- jag,
23488: nat sätt, men detta har icke hittills varit möj-
23489: ligt, enär försäljning av en uthyrd lokal icke att Riksdagen måtte godkänna föl-
23490: kunnat ske annat än tili pris som knappast jande lagförslag:
23491: uppgått tili hä:lften av det som erhållits för
23492:
23493:
23494:
23495:
23496: Lag
23497: om hyresreglementering.
23498: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt 67 § riksdagsordningen före-
23499: skriver, stadgas:
23500:
23501: 1 §. gästs besittning eller därefter blivit eller
23502: (Likasom i regeringens proposition.) bliva lediga, ävensom bostadslägenheter, som
23503: äro större än 100 kvadratmeter, liksom också
23504: 2 §. sådana gamla byggnader, angående vilka
23505: Fria från i 1 § avsedd reglementering äro magistrat eller ordningsrätt medelst laga
23506: likväl sådana nya byggnader ävensom nya kraft vunnet utslag bestämt, att de såsom
23507: lägenheter i gamla byggnader, som blivit livsfarliga skola rivas, eller för vilkas ri-
23508: färdiga efter den 1 januari 1949, samt så- vande vederbörligt tilistånd givits.
23509: dana sommar- eller semesterbostäder, som Affärslokalerna äro likaledes fria från
23510: den 1 januari 1950 icke hava varit i hyres- reglementering, men statsrådet har rätt att,
23511: 1528 1,5. - Vuokrasll.ä.nnöstely.
23512:
23513:
23514: såframt synnerligen vägande skäl på någon icke åläggas att anlita myndighets förmed-
23515: ort sådant kräva, förordna, att affärsloka- ling för uthyrning av sådant mindre
23516: lerna på ifrågavarande ort skola vara under- hus, i vilket finnas högst två bostadslägen-
23517: kastade hyresreglementering. heter och ägaren själv bebor den ena.
23518: Innehavare av iägenhet må icke framdeles
23519: åläggas att tili annans nyttjande avstå en 3-12 §§.
23520: del av den lägenhet han innehar. Ägare må (Likasom i regeringens proposition.)
23521:
23522:
23523: Helsingfors den 4 december 1957.
23524:
23525:
23526: 0. A. Öhman.
23527: 1529
23528: 1,5. - Lak.al. N:o 121.
23529: Suomennos.
23530:
23531:
23532:
23533: Öhman: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä.
23534:
23535:
23536: Eduskunnalle.
23537:
23538: Hallituksen esitys n: o 107 laiksi huoneen- hinnasta. Huomattava määrä näistä suurem-
23539: vuokrien säännöstelystä sisältää hyvän ehdo- mista huoneistoista on lisäksi kuolinpesien
23540: tuksen säännöstelyn lieventämisestä sikäli, omistuksessa, jotka niinikään ovat odottaneet
23541: että 100 neliömetriä suuremmat asuinhuo- huoneiston vapautumista tai säännöstelyn
23542: neistot vapautettaisiin pakollisesta asunnon- lakkauttamista voidakseen myydä huoneis-
23543: välityksestä. Mielestäni toimenpidettä ei kui- ton tai saattaa pesänselvittelyn päätökseen.
23544: tenkaan olisi saanut jättää puolinaiseksi, Toisaalta on erittäin tavallista, että suu-
23545: vaan sanotunsuuruiset asuinhuoneistot olisi rissa huoneistoissa vuokralaisina asuvat hen-
23546: pitänyt kokonaan vapauttaa kaikesta sään- kilöt, jotka eivät omaa tarvettaan varten
23547: nöstelystä. Mainitunlainen toimenpide ei tarvitse mainitunlaista huoneistoa, vuokraa-
23548: tuottaisi minkäänlaisia haitallisia seurauksia, vat enimmän osan siitä alivuokralaisille ja
23549: mutta sitä vastoin vanhukset, jotka aina so- sillä tavoin hankkivat itselleen hyvän ansion,
23550: ta-ajasta lähtien ovat odottaneet sitä hetkeä, jonka tarpeessa huoneiston omistaja monasti
23551: jolloin voisivat vapaasti määrätä asuinhuo- olisi huomattavasti suuremmassa määrin
23552: neistostaan, saisivat tähän tilaisuuden. Mo- kuin hänen vuokralaisensa. Nykyään ei enää
23553: net heistä ovat kaikkien näiden vuosien ai- näytä olevan osoitettavissa minkäänlaisia pä-
23554: kana toivoneet voivansa myydä huoneistoon teviä perusteita vuokrasäännöstelyn säilyttä-
23555: oikeuttavat osakkeet voidakseen käyttää va- miselle suurien huoneistojen kohdalla.
23556: rat esimerkiksi lastensa koulutukseen tai Edellä olevaan viitaten ehdotan,
23557: muulla tavoin, mutta tämä ei ole ollut tähän
23558: asti mahdollista, koska vuokralle luovutetun että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23559: huoneiston myyminen ei ole käynyt päinsä van lakiehdotuksen:
23560: kuin vajaaseen puoleen vapaan huoneiston
23561:
23562:
23563: Laki
23564: huoneenvuokrien säännöstelystä.
23565: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä mää-
23566: rätyllä tavalla, säädetään:
23567: 1 §. laisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat vapau-
23568: (Kuten hallituksen esityksessä.) tuneet tai vapautuvat, niin myös 100 neliö-
23569: metriä suuremmat asuinhuoneistot sekä sel-
23570: 2 §. laiset vanhat rakennukset, jotka maistraatti
23571: Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta säännöstelystä tai järjestysoikeus on lainvoimaisella pää-
23572: ovat kuitenkin vapaat sellaiset uudet raken- töksellä määrännyt hengenvaarallisina puret-
23573: nukset ja vanhojen rakennusten uudet huo- taviksi tahi joiden purkamiseen on annettu
23574: neistot, jotka ovat valmistuneet tammikuun asianmukainen lupa.
23575: 1 päivän 1949 jälkeen, sekä sellaiset kesä- Liikehuoneistot ovat niin ikään vapaat
23576: tai muut lomanviettoasunnot, jotka tammi- säännöstelystä, mutta on valtioneuvostolla oi-
23577: kuun 1 päivänä 1950 eivät ole olleet vuokra- keus, mikäli erityisen painavat syyt jollakin
23578: 1530 1,5. - Vuokrasäännöstely.
23579:
23580:
23581: paikkakunnalla vaativat, määrätä liikehuo- välitystä antaessaan vuokralle sellaisen pien-
23582: neistot sillä paikkakunnalla huoneenvuokra- talon, jossa on enintään kaksi asuinhuoneis-
23583: säännöstelyn piiriin kuuluviksi. toa, omistajan itsensä asuessa toisessa.
23584: Huoneiston haltijaa älköön vastedes mää-
23585: rättäkö luovuttamaan osaa hallitsemastaan 3-12 §.
23586: huoneistosta toisen käyttöön. Omistajaa äl- (Kuten hallituksen esityksessä.)
23587: köön velvoitettako käyttämään viranomaisen
23588:
23589:
23590: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1957.
23591:
23592:
23593: C. A. öhm.a.n.
23594: VALTIOPÄIVÄT
23595: 1957
23596:
23597: LIITTEET
23598: IV
23599: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ VIENTIMAKSUA
23600: SEKÄ POHJOIS-SUOMEN TEOLLISUUDEN VERONHUOJENNUKSIA
23601: YM. VEROTUSTA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
23602:
23603:
23604:
23605:
23606: HELSINKI 1958
23607: VALTIONEUVOBTON KmJAPAINO
23608: 1533
23609: IV,693. - Lak.al. N: o 105.
23610:
23611:
23612:
23613:
23614: Kuusinen ym.: Ehdotus laiksi vientimaksusta.
23615:
23616:
23617: E d u s k u n n a 11 e.
23618:
23619: Hallituksen tiedonantoon eduskunnalle liit- set eivät tarjoa eduskunnalle riittäviä mah-
23620: tyy joukko lakiesityksiä, jotka yhdessä tie- dollisuuksia kansantaloutemme peruavaikeuk-
23621: donannossa mainittujen muiden toimenpitei- sien käsittelylle. Tämän puutteen poistami-
23622: den kanssa muodostavat hallituksen taloudel- seksi pidämme välttämättömänä esittää halli-
23623: lisen vakaannuttamisohjelman. Eduskunta- tuksen ohjelmasta oleellisesti poikkeavan rat-
23624: keskustelussa, joka suoritettiin tiedonannon kaisuehdotuksen nykyisten taloudellisten vai-
23625: johdosta, hallitus korosti ehdotonta välttä- keuksien lieventämiseksi.
23626: mättömyyttä käsitellä esitetyt lakiesitykset SKDL:n eduskuntaryhmä lähtee siitä, että
23627: ja muut ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet talouden suunnitelmallinen johto on välttä-
23628: yhtenä kokonaisuutena. Tästä on seurauk- mätöntä kansantalouden kohottamiseksi ja
23629: sena, että kunkin yksityisen toimenpiteen ja kansan elintason parantamiseksi. Talouden
23630: lakiesityksen tarkoituksenmukaisuutta on ar- suunnitelmallisuus voidaan tehokkaasti to-
23631: vosteltava yhteydessä koko ohjelmaan. teuttaa vasta sen jälkeen, kun on suoritettu
23632: Tämä ohjelma näkee maan talouden pe- perustavaa laatua olevia uudistuksia maan
23633: ruspulman ,kustannuskriisinä" ja etsii sen talouden rakenteessa. Tällaisiin toimenpitei-
23634: ratkaisua kapitalistien voittojen turvaamisen siin eduskunnan nykyinen enemmistö ei kui-
23635: sekä suurentamisen tietä. Päämääränsä saa- tenkaan ole valmis. Näin ollen on turvau-
23636: vuttamiseen ohjelma pyrkii alentamalla työ- duttava sellaisiin toimenpiteisiin, jotka muut-
23637: läisten ja muiden palkannauttijain sekä pien- tamatta talouden peruarakennetta kuitenkin
23638: viljelijäin elintasoa. Suomen liittäminen en- myötävaikuttavat tuotannon kohottamiseen
23639: tistä lähemmin Länsi-Euroopan jo muodostu- ja kansan elintason jatkuvaan parantamiseen.
23640: neisiin tai juuri muodostumassa oleviin ta- Tällaisena toimenpiteenä tulee ennen
23641: loudellisiin yhteistyön organisaatioihin ja muuta kysymykseen palkkojen korottaminen
23642: yhteismarkkinoihin pakottaa maamme va- vähintään sille tasolle, mitä yleislakon lopet-
23643: pauttamaan tuonnin säännöstelystä länsikau- tamissopimus edellyttää. Tunnettuahan on,
23644: pan osalta. Poistaakseen kansainvälisen kil- että hallitus hintapolitiikanaan aiheutti elin-
23645: pailun kiristymisestä aiheutuvat haitalliset kustannusindeksin kohoamisen 12 % kor-
23646: vaikutukset kapitalistipiirien voiton tavoitte- keammaksi kuin mitä se oli yleislakon päät-
23647: lulle, hallitus ohjelmassaan ottaa huomioon tyessä. Vastaavaa palkankorotusta ei ole kui-
23648: devalvaation toimeenpanon mahdollisuuden tepkaan toimeenpantu. Pidämme aiheellisena,
23649: lähitulevaisuudessa, mikä merkitsisi kansan että hallitus ja eduskunta suosittelisivat
23650: elintason jyrkkää laskua. työnantaja- ja työntekijäjärjestöille palkko-
23651: Hallituksen tiedonannon johdosta käydyssä jen korottamista sopimusten mukaisiksi.
23652: eduskuntakeskustelussa SKDL: n eduskunta- Maataloustulo olisi sidottava maatalouden
23653: ryhmän taholta osoitettiin, että hallituksen kustannustasoon eikä työläisten ansiotasoon
23654: ohjelma ei käsittele kansantaloutemme todel- kuten nykyisin. Lähtien siitä, että maatalou-
23655: lista kriisiä, jota ilmentää maassamme val- temme ja eritoten pienviljelijöiden tuotanto-
23656: litseva sodanjälkeisen kauden suurin työttö- kustannukset ovat ja tulevat edelleenkin ole-
23657: myys. Tämän kansantalouttamme jäytävän maan huomattavasti korkeammat kansainvä-
23658: sairauden poistamiseksi taikka sen vahingol- listen markkinahintojen edellyttämiä kustan-
23659: listen seurausten lieventämiseksi hallituksen nuksia, pidämme välttämättömänä maatalou-
23660: ohjelma ei sisällä toimenpiteitä. Näin ollen den tukemista. Tämän tulee kuitenkin ta-
23661: hallituksen tiedonautoon liittyvät lakiesityk- pahtua nykyistä enemmän valtion tuotanto-
23662: '11 E 686/58
23663: 1534 IV,693. - Laki vientimaksusta.
23664:
23665:
23666: tuen muodossa eikä yksinomaan korotettuina suutemme, kuten paperi- ja selluloosateolli-
23667: kuluttajahintoina, jolloin suuryhtiöt vapau- suuden sekä metalliteollisuuden alalla. Sa-
23668: tuvat kokonaan osallistumasta tuotantotuen moin olisi käytettävä tarjolla olevia mahdol-
23669: suorittamiseen. Mutta tukea tulisi maksaa lisuuksia kaivosteollisuuden laajentamiseen.
23670: porrastettuna siten, että pienviljelijät saisi- 3. Teollisuutemme teknillinen taso ja työn
23671: vat sitä täysimääräisenä tuen pienetessä vil- tuottavuus antaa mahdollisuuden työajan ly-
23672: jelmän koon suuruuden mukaan. Sellaiset hentämiseen ansioita pienentämättä. Tähän
23673: tukemistoimenpiteet kuin hallituksen suorit- tähtääviä toimenpiteitä on esitetty SAK: n
23674: tamat karjataloustuotteiden vientipalkkiot taholta ja on niitä rajoitetussa määrässä eri
23675: eivät johda maataloudelle eivätkä myöskään työaloilla toteutettukin. Mielestämme ajan-
23676: työläisille edullisiin tuloksiin. Vientipalk- kohta on kypsynyt työajan yleiselle lyhentä-
23677: kioihin vuosittain uhratut 10 miljardia mark- miselle ainakin 45 tuntiin viikossa sekä. ras-
23678: kaa tulisikin käyttää kotimaisen kuluttaja- ka!issa ja vuorotöissä. 4{) tUl'ltiin v~.
23679: hinnan alentamiseen. Sijoitustoiminnan ohjaaiDiseksi ei riitä
23680: Edellä mainitut toimenpiteet merkitsevät yrittä;jä.piirien voiton tavoittelu ja. .,tulevai-
23681: huomattavaa ostokyvyn lisääntymistä nykyi- suuden odotukset". Vaikka tuotanto nykyi-
23682: sestään, mikä on omiaan vaikuttamaan tuo- sin on lähes kaksi kertaa niin suuri kuin.
23683: tantoa kohottavasti varsinkin kotimarkkina- v. 1948, jolloin maassamme ei ollut työttö-
23684: teollisuudessa. Työttömyyden torjun:Useksi myyttä, niin nyt lasketaan virallisesti olevan
23685: nämä toimenpiteet .eivät kuitenkaan ole riit- yli 70 000 työtöntä. Näin ollen on välttämät-
23686: täviä. LisäJOO tarvitaa,n sijoitustoiminnan tömän tarpeen sanelemaa alistaa liikepank-
23687: @hjaamista ja. tuotannon kehittämistä sellai- kien välityksellä tapahtuva sijoitustoimi1l"ta
23688: silla aloilla, j~tka lisäävät työtilaisuuksia py- valtiooa kontrollin ja ohjauksen alaiseksi. Hal-
23689: syvästi ja luovat ,edellytyksiä jatkuvatie tuo- lituksen esitys ka~~Savarantolaiksi ei palvele
23690: tannon ja. cyöllisyydetl kasvulle. Nykyinen tätä tarlmitusta.
23691: työttömyystöide:n järjestelmä ei suurista kus- Maan tuotannolliselle toimUmalle ja ty.ölli-
23692: tannuksistaan hoolimatta johda tällai'liin tu- syydelle tärkeän ulko:m.aankaupan ja .erityi-
23693: loksiin. Ei voida pitää tyydyttävänä tilan- sesti viennin kehitys ennen stntia vallinnee-
23694: netta. jolloin valtion esim. kuluvana vuonna seen tilla.nteeseen verrattuna 011 ollut erin-
23695: ula'a.anut;Sta 40 miljardista markasta valtio- omaisen hidasta. Vaikka viermnin ilisää:misekai
23696: varainministeri Simosen laskelmien mukaan ooakin tirlreää. kehittää paperi- ja pWllteolli-
23697: korkeintaan 12 miljardia menee palkkoin.a snntta, niin sen ybipuolin.en korottaminen
23698: työläisille suuren osan joutuessa erilaisten muiden tuotantoa.loje:n kustannuksella Oll jo'h-
23699: ,,yrittäjäinu taskuilrin maan tuotannollisen tanut viennin. pitkäaikaiseen pysähdystil.aan.
23700: peltian laajentmn.atta. Muutoksen aikaa:n~WJmiseksi on vien.titoo'lli-
23701: Tilantefll!l. parantamiseksi on ryhdyttävä snut:ta monipU'tili.stettava ja 'Pfl'ittävli lisää-
23702: seurnaviin. toim.enpiteisfut: mään vie:rrtiä maallemme ednllisille m.ark-
23703: 1. Ty91lisyyslakia on muutettava siten, kiu-alneille. Tällöin sosialåtisten maiden
23704: että se JMlremmin turvaa työttömyystöissä ma.rldrinoide:n tarjomUa. mahdollisuuksia .on
23705: ole\'ille työntekijöiU~ samat palkka- ym. edut nykyisestään määrätietoiBemmin llyväksikäy-
23706: kuin muillakin vastaavissa töissä työskentele- tettii'Vä.. Metalliteollisuuden nopea ksehittymi-
23707: villi. työläisillä 01'1. ja että se helpattaa kun- nen. huomattavaksi vientitoolliwtldeksi (;OSUUS
23708: tien. rasituksia ja että työttömyystöillä pysy- v. 1955 viennistä 16 %) on rohkaiseva todis-
23709: västi lisätään työtHa1suuksia. tus näistä mahdollisntrlrsista.
23710: 2. On säädettävä työttömyysvalrnutuslaki, Tarvittavien. varojen hankkiminen valtiolle
23711: jooka kustannubista yksityiset työnantajat muodostaa erittäin tärkeän ja vaikean osan.
23712: soorittaisivat 4/5 ja valtio 1/5. Tii1lainen taloudellisten ohjelmien toteuttamisessa. Sel-
23713: tyijttömyysvakuutusjärjestelmä, paitsi sitä, vänä kuitenkin {)Ii pidettävä, että näitä vai-
23714: että se hillitsisi työnantajia vähentämästä keukSia ei ole ratkaistava lapsilisien pakko-
23715: työvoimaa, antaisi valtiovallalle mahdollisuu- säästämisen tai työläisten kansaneHikemaksu-
23716: den paremmin .suunnitella ja järjestää työt- jml k-orottamisen tfetä. Sellaiset toimenpiteet
23717: tömyystyöt työttömien kärsimättä mahdolli- me päättävästi hylkäämme. Sen sijaan on
23718: sh!ta viivytyksistä. Kysymykseen tulisi uusien aiheellista käyttää nykyisten valtiotaloudel-
23719: tuotantolaitosten rakentaminen vientiteolli- listen vaikeuksien voittamisessa sitä menet-
23720: IV,693. - Kuusinen ym. 1535
23721:
23722: telytapaa, jota sovellettiin v. 1950. Silloin liittoutumien, joita taloudellisella alalla län-
23723: yhtiövero korotettiin v. 1949 tuloista nessä on syntymässä, voidaan maan talous-
23724: 50 % :iin. Valtion tulojen lisäämiseksi ehdo- politiikka ohjata ja edelleen kehittää sellai-
23725: tammekin: seen suuntaan, joka tekee mahdolliseksi Imu-
23726: 1. Yhtiöiden tuloveron väliaikaista korot- san hyvinvoinnin jatkuvan kohoamisen.
23727: tamista 50 %: iin ja omaisuusveron korotta- Kaiken yllä olevan perusteella edellytäm-
23728: mista 2 % : iin, mikä tuottaisi valtiolle lisä- mekin, että eduskunta käsittelisi tässä yhtey-
23729: tuloja 15-20 miljardia markkaa. dessä seuraavat laki- ja toivomusaloitteet:
23730: 2. Työnantajien kansaneläkemaksuosuuden Lak.al. n:o 170/54 laiksi työttömyysvakuu-
23731: korottamista 1 %: lla mikä tuottaisi tuloja tuksesta,
23732: n. 5 miljardia markkaa. lak.al. n:o 95/57 laiksi työaikalain muut-
23733: 3. Vientimaksujen määräämistä. Tällöin tamiseksi,
23734: edellytetään, ettei devalvaatiota suoriteta ja lak.al. n:o 93/57 laiksi työllisyyslain muut-
23735: että vientimaksuja peritään eräiltä vienti- tamisesta ja
23736: artikkeleilta jo nykyisestäkin viennistä. toiv.al. n: o 38/57 liikepankkien ja vakuu-
23737: Edellä esitettyjen toimenpiteiden pohjalla, tusyhtiöiden ottamisesta valtion haltuun.
23738: jotka alentamatta kansan elintasoa tähtää- Lisäksi esitämme,
23739: vät tuotannon kasvuun ja sen monipuolista-
23740: miseen sekä ulkomaankaupan laajentamiseen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23741: ja maamme pitämiseen ulkopuolella niiden van lakiehdotuksen:
23742:
23743:
23744: Laki
23745: vientimaksusta.
23746:
23747: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23748: 1 §.
23749: Maasta vietävästä tavarasta maasta viejän Valtiovarainministeriöllä on niin ikään oi-
23750: on suoritettava vientimaksua sen mukaan keus tullilain 95 § : ssä tarkoitettuihin verrat-
23751: kuin tässä laissa säädetään. tavissa tapauksissa alentaa suoritettavan
23752: vientimaksun määrää tai kokonaan va.pauttaa
23753: 2-6 §. viejä sen suorittamisesta.
23754: (Kuten hallituksen esityksessä.)
23755: 9 §.
23756: 7 §. Tarkemmat säänookset tämän lain täytän-
23757: Vientimaksusta kertyvät varat käytetään töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
23758: tulo- ja menoarvion puitteissa uusien valtio- tuksella.
23759: johtoisten teollisuuslaitosten perustamiseen.
23760: 10 §.
23761: 8 §. T"a,mä laki tulee voimaan pa•vana
23762: Valtioneuvostolla on oikeus erityisistä kuuta 1957. Sitä sovelletaan tavaraan, joka
23763: syistä määrätä, etlä vientimaksua ei ole jon- ilmoitetaan vietäväksi maasta vuoden 1959
23764: kin tavaralajin osalta suoritettava. kesäkuun loppuun mennessä.
23765:
23766: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1957.
23767:
23768: Hertta Kuusinen. Kaino Haapanen. Aimo Aaltonen.
23769: Eino Tainio. Ville Pessi. Judit Nederström-Lunden.
23770: Toivo Niiranen. A.-L. Tiekso-Isaksson. Juho Rytkönen.
23771: Matti Koivunen. Irma Rosnell. Esa Hietanen.
23772: Yrjö Murto. Martti Leskinen. Aleksi Kiviaho.
23773: 1536
23774:
23775: IV,694. - Lak.al. N:o 108.
23776:
23777:
23778:
23779:
23780: Kuusinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
23781: aikaisesta muuttamisesta.
23782:
23783:
23784: Eduskunnalle.
23785:
23786: Viitaten lakialoitteen n: o 105 perustelui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23787: hin ehdotamme, van lakiehdotuksen:
23788:
23789: Laki
23790: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
23791: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
23792: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 43 § :n 1 momentti ja 50 §, sellaisena kuin se on
23793: 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), väliaikaisesti näin kuuluviksi:
23794: 43 §. 50 §.
23795: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai-
23796: nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön, osuus- tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun
23797: kunnan, yhdistyksen, laitoksen, säätiön tai ottamatta 46 §: n 2 momentissa mainittuja
23798: muun yhteisön tulo on alle miljoonan mar- yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon
23799: kan tai omaisuus alle kolmenmiljoonan mar- perusteella viisikymmentä sadalta sekä omai-
23800: kan, luetaan edellisessä tapauksessa verotet- suuden perusteella kaksi sadalta.
23801: tavaksi tuloksi ainoastaan yhtä monta täyttä
23802: prosenttia yhteisön tulosta, kuin siihen sisäl-
23803: tyy kymmenentuhannen markan määriä, ja Tätä lakia sovelletaan vuoden 1957 tulojen
23804: jäkim.mäisessä tapauksessa verotettavaksi ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
23805: omaisuudeksi yhtä monta täyttä prosenttia verotuksessa. Tämä laki kumoaa tulo- ja
23806: yhteisön omaisuudesta kuin siihen sisältyy omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
23807: kolmenkymmenentuhannen markan määriä. sesta 21 päivänä joulukuuta 1956 annetun
23808: lain (626/56) 50 § :n.
23809:
23810: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1957.
23811:
23812: Hertta Kuusinen. Kaino Haapanen. Aimo Aaltonen.
23813: Eino Tainio. Ville Pessi. Judit Nederström-Lunden.
23814: Toivo Niiranen. A.-L. Tiekso-Isaksson. Juho Rytkönen.
23815: Matti Koivunen. Irma Rosnell. Esa Hietanen.
23816: Yrjö Murto. Martti Leskinen. Aleksi Kiviaho.
23817: 1537
23818:
23819: IV,695. - Lak.al. N:o 112.
23820:
23821:
23822: Rytinki ym.: Ehdotus laiksi henkilöautojen ja moottoripyö-
23823: rien ylimääräisestä verosta.
23824:
23825:
23826: E d u s kun n a 11 e.
23827:
23828: Hallituksen ns. hätäohjelmaan sisältyy mitä tuottaa esim. lapsilisän siirtäminen ja
23829: mm. esitys laiksi henkilöautojen ja moottori- hintojen korottaminen kymmenille tuhansille
23830: pyörien ylimääräisestä verosta. Vaikka hen- vähävaraisilla pienviljelijöille tai Ason mää-
23831: kilöauto .ei ole kaikille yksityisille autonomis- rärahoj.en supistaminen tuhansille maan- ja
23832: tajille pelkkä ylellisyysesine - varsinkin asunnontarvitsijoille. Korottamalla yksityis-
23833: maaseudulla se on monelle työväline - niin ten henkilöiden käytössä olevien henkilö-
23834: siitä huolimatta, kun suurien tulojen ja autojen rekisterimaksut kolminkertaisiksi
23835: omaisuuksien kohdalle ei ole ainakaan tässä tietäisi se valtiolle noin 450 miljoonan
23836: vaiheessa saatu pakkolainaa tai erikoisveroa markan suuruista lisätuloa. Näin tehtynä
23837: valtion kassatilanteen korjaamiseksi, olisi yh- ei tarvitseisi kuluvan vuoden Ason määrära-
23838: tymien ja yksityisten henkilöiden käytössä hoissa tehdä supistuksia, eikä maksuvelvot-
23839: olevista henkilöautoista pitänyt kantaa kerta- teita siirtää, tai lapsilisä voitaisiin maksaa
23840: kaikkisena verona kolminkertaiseksi koro- vähävaraisimmille suurperheisille siirtämättä.
23841: tettu autovero rekisterimaksua korottamalla. Edellä olevan perusteella esitämme,
23842: Yhtymille ja yksityisille henkilöauton omis-
23843: tajille ei kolminkertainenkaan rekisterimak- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23844: sun korotus tuota sellaista vaikeutta kuin van lakiehdotuksen:
23845:
23846:
23847: Laki
23848: henkilöautojen ja moottoripyörien ylimääräisestä verosta.
23849: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään :
23850: 1 §. annetun lain mukaan vuodelta maksettava,
23851: (Kuten hallituksen esityksessä.) huomioon ottamatta kuitenkaan mainitun
23852: lain 6 § :n 3-5 momentissa tarkoitettua lisä-
23853: 2 §. veroa.
23854: Ylimääräisenä verona on suoritettava kol-
23855: minkertaisesti se määrä, mikä henkilöautosta 3-6 §.
23856: tai moottoripyörästä on moottoriajoneuvosta (Kuten hallituksen esityksessä.)
23857:
23858: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1957.
23859:
23860: Eino Rytinki. Artturi Jämsen. Eeli Erkkilä.
23861: 1538
23862:
23863: IV,696. - Lak.al. N: o 114.
23864:
23865:
23866:
23867:
23868: Partanen ym..: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden
23869: veronkuojtmtuksista.
23870:
23871:
23872: Eduskunnalle.
23873:
23874: U~en teollisuuden aikaansaamista. Pohjois- eri osissa toisistaan poikkeaviksi, ei voi olla
23875: Suomeen on jo pitemmän ajan pidetty eräänä vaikuttamatta haitallisesti näiden seutujen
23876: sellaisena uudistuskysymyksenä maassamme, elinkeinoelämän vastaiseen kehittymiseen.
23877: jonka myönteinen merkitys on laajoissa pii- Teollistamisen yhteydessä myönnettävien ve-
23878: reissä tullut hyväksytyksi. Pohjois-Suomen ronhuojennusten ulottaminen koko Kainuun
23879: elinkeinoelämän kehittämistä on tutkittu alueeseen on tarkoituksenmukaista. genkin
23880: myöskin komiteatyönä ja asiaa koskevassa vuoksi, että teollistamisen edellytyksiä luova
23881: mietinnössä päädytty esittämään toimenpi- maaseudun sähköistäminen on maakunnan
23882: teitä asian edistämiseksi. Hallituksen esitys yhteisin voimin viety varsin pitkälle ja. etti
23883: eduskunnalle laiksi Pohjois-Suomen teolli- muut teollisen toiminnan perusedellytykset
23884: suuden veronhuojennuksista pohjautuneekin puhuvat sen puolesta, ettei ole olemassa riit-
23885: em. valtion komitean osamietintöön. tävän asiallisia perusteita jättää jotakin osaa
23886: Hallituksen eduskunnalle jättämä lakiesi- Kainuun alueesta lain soveltamispiirin ulko-
23887: tys todistaa valtiovallan hyvää pyrkimystä puolelle. Erityisen huomionarvoista on se,
23888: edistää käytännöllisenä tavalla maamme poh- ettei veronhuojennusten ulottaminen po.
23889: joisten alueiden elinkeinoelämän monipuolis- alueelle kokonaisuudessaan suinkaan kasaa
23890: tamista. Tarkasteltaessa yleisiä talousoloja rasituksia valtiovallalle enempää kuin asian-
23891: ja maantieteellisiä näkökohtia herii.ttää halli- omaisille kunnillekaan. Päin vastoin jokai-
23892: tuksen esitys kuitenkin aiheellista huomiota nen uusi yritys tai entisen laajennus osal-
23893: lakiesityksessä vahvasti rajoitetun Pohjois- taan viiden vuoden kuluttua on lisäämässä
23894: Suomen alueen määrittelyn suhteen. Yleinen sekä valtion että kuntien verotuloja. Il-
23895: tähänastinen käytäntö on aina ollut se, että man veronhuojennusten kautta myönnettävää
23896: puhuttaessa Pohjois-Suomesta ja tätä aluetta etuutta ei voida olettaa uuden yritteliäisyy-
23897: koskevista kysymyksistä päätettäessä, on Ka- den syntymistä eikä verotulojen kasvua tätä
23898: jaanin kihlakunnan alue eli Kainuun maa- kautta. Koko Kainuun aluetta rasittavan
23899: kunta Kajaani mukaanluettuna erottamatto- rakenteellisen työttömyyden poistamiseksi
23900: masti ja jakamattomana luettu kiistämättö- olisi syytä tehdä kaikki se, mikä tarkoituk-
23901: mästi Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvaksi. senmukaisella tavalla on toteutettavissa. Yh-
23902: Kysymyksen ollessa uuden teollisuuden ai- tenä käytännöllisenä keinona tähän päämää-
23903: kaansaamisesta ja väestön toimeentulon hel- rään pyrittäessä on luoda mahdollisuudet
23904: pottamisesta tarkoituksenmukaisella ja jär- yrittäjätoiminnalle ulottamalla hallituksen
23905: kevällä tavalla on asiallista ottaa huomioon, lakiesityksen sisältämät veronhuojennukset
23906: että Kainuun alueen kaikki kunnat kuuluvat koskemaan myös Kainuun maakunnan aluetta
23907: vaikeasti hoidettavaan alityöllisyysalueeseen, kokonaisuudessaan.
23908: väestön toimeentuloedellytykset ovat keske- Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten
23909: nään verrannollisia sekä että Kainuun alue hallituksen esitykseen N: o 74 (1957 vp.) eh-
23910: muodostaa yhtenäisen talousalueen, jonka dotamme kunnioittavasti,
23911: luontaisten rajojen rikkominen siten, että
23912: taloudellisen kehityksen edellytykset valtio- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23913: vallan toimenpitein tehtäisiin tämän alueen van lakiehdotuksen:
23914: IV,696. - Partanen ym.
23915:
23916:
23917:
23918:
23919: Laki
23920: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista.
23921: EduskuiUNUl päätäksen mukaisesti säädetään:
23922: 1 §. nin kaupunkia sekä Iin, Kuivaniemen, Kuu-
23923: Pohjois-Suomen teollisuuden edistämiseksi samon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin.
23924: myönnetään tulo- ja omaisuusverotuksessa kuntia Oulun läänistä.
23925: sekä kunnallisverotuksessa veronhuojen.ook-
23926: sia sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. 2-5 §.
23927: Pohjois-Suornella tarkoitetaan tässä laissa {Kllten h.allitttksen esicybessä N:o 74/
23928: Lapin lää.nii, KaJaanin kihlakuntaa. Ka.ju- 1957 vp.).
23929:
23930:
23931:
23932:
23933: Eemil Pa.rt&lle:n.. Eeli Erkkilä.
23934: Eetu Karjalmne:u.. Niilo Ryhtä..
23935: Lauri Järvi. Eino Rytinld.
23936: 1540
23937:
23938: IV,697. - Lak.al. N:o 117.
23939:
23940:
23941:
23942:
23943: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
23944: sesta muuttamisesta.
23945:
23946:
23947: Eduskunnalle.
23948:
23949: Hallituksen esitys n:o 75 laiksi tulo- ja suureksi vahingoksi koko maallemme. Vain
23950: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- verorasituksen keventäminen pienyrittäjä-
23951: sesta ei tuo sitä kevennystä verotukseen, kunnan kohdalla ja varsinkin yritystoimin-
23952: jota tuotantoelämä, erikoisesti kotimarkkina- nan alkuvuosina, jolloin yrityksen tuotto on
23953: teollisuuden alalla toimiva pien- ja käsiteolli- vielä vähäistä, luo mahdollisuudet sanotun-
23954: suus kaipaisi. Verotuksen jatkuva kiristy- laisen yrittäjätoiminnan kehittymiselle.
23955: minen ja luotansaannin vaikeus ovat yhä Edellä olevaan viitaten ja nojautuen val-
23956: lukuisemmissa tapauksissa pakottaneet su- tiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ehdotamme
23957: pistamaan tuotantoa tai sen kokonaan lopet- kunnioittaen,
23958: tamaankin. Aikavien yritysten ankara vero-
23959: tus tukahduttaa yritteliäisyyden ja tuotan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23960: toelämämme kehityksen pysähtyminen on van lakiehdotuksen:
23961:
23962:
23963: Laki
23964: tulo- ja omaisuusverolain väli.aikaisesta muuttamisesta.
23965: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
23966: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 43 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
23967: 43 §.
23968: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- yhtä monta täyttä prosenttia yhteisön tu-
23969: nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön, losta, kuin siihen sisältyy viidentoistatuhan-
23970: osuuskunnan, yhdistyksen, laitoksen, säätiön, nen markan määriä, ja jälkimmäisessä ta-
23971: tai muun yhteisön tulo on alle miljoonanvii- pauksessa verotettavaksi omaisuudeksi yhtä
23972: densadantuhannen markan tai omaisuus alle monta täyttä prosenttia yhteisön omaisuu-
23973: viidenmiljoonan markan, luetaan edellisessä desta, kuin siihen sisältyy viidenkymmenen-
23974: tapauksessa verotettavaksi tuloksi ainoastaan tuhannen markan määriä.
23975:
23976: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
23977:
23978: Erkki Tuuli. Mauri Seppä. Erkki Leikola.
23979: 1641
23980:
23981: IV,698. - Lak.al. N: o 118.
23982:
23983:
23984:
23985:
23986: V. Leskinen ym.: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuu-
23987: den veronhuojennuksista.
23988:
23989:
23990: Eduskunnalle.
23991:
23992: Hallituksen esityksessä n:o 74 laiksi Poh- Oulun läänissä, lähempi määrittely taas on,
23993: jois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista tarpeellisen joustavuuden saavuttamiseksi, jä-
23994: on Pohjois-Suomeen luettu kuuluvaksi La- tettävä valtioneuvoston tehtäväksi. Käytän-
23995: pin lääni sekä Oulun läänistä Hyrynsalmen, nöllisimmin tämä tapahtuu siten, että laissa
23996: Iin, Kuhmon, Kuivaniemen, Kuusamon, Pu- annetaan valtioneuvostolle oikeus yksityista-
23997: dasjärven, Puolangan, Suomussalmen, Tai- pauksessa hakemuksesta myöntää Pohjois-
23998: valkosken ja Yli-Iin kunnat. Tämänlaatui- Suomen teollisuudelle tarkoit~ut veronhuo-
23999: ne:n rajankäynti lakitekstissä ei mielestämme jennukset myös teollisuuslaitoksille, jotka si-
24000: ole onnistunut ja voi johtaa. varsin kohtuut- jaitsevat Oulun läänissä sellaisella alueella,
24001: tomiin tuloksiin. Asianmukaisempaa olisi jossa uuden teollisuuden perustaminen tai
24002: laissa määritellä Pohjois-Suomen tarkoittavan entisen laajentaminen on yleisen edun kan-
24003: Lapin lääniä ja sitten mahdollistaa lain so- nalta tärkeätä.
24004: veltaminen myös niillä muilla Pohjois-Suo- Edellä sanotun perusteella esitämme,
24005: men alueilla, jotka taloudellisesti ovat sa-
24006: massa asemassa kuin Lapin lääni. Viimeksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24007: mainittujen alueiden, joita riidattomasti on van lakiehdotuksen:
24008:
24009:
24010: Laki
24011: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista.
24012: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24013: 1 §. jennusten saamiseen kotimaiselle osakeyh-
24014: Pohjois-Suomen teollisuuden edistämiseksi tiölle tai osuuskunnalle, jonka 2 tai 3 §: ssä
24015: myönnetään tulo- ja omaisuusverotuksessa tarkoitettu teollisuuslaitos sijaitsee Oulun
24016: sekä kunnallisverotuksessa veronhuojennuksia läänissä alueella, jossa uuden teollisuuden
24017: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. perustaminen tai entisen laajentaminen on
24018: Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa yleisen ednn kannalta tärkeätä.
24019: Lapin lääniä.
24020: Valtioneuvosto voi hakemuksesta myöntää 2-5 ~.
24021: oikeuden tässä laissa tarkoitettujen veronhuo- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 74.)
24022:
24023: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
24024:
24025: ·V""ainö L~sltinen. Vflho Väyrynen.
24026: Varma. X. Turunen. Nestori Kaasalainen.
24027: Veikko Hene.
24028:
24029:
24030:
24031: '72 E 686/58
24032: 1542
24033:
24034: IV,699. - Lak.al. N:o 122.
24035:
24036:
24037: Suominen: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain 22 §:n väli-
24038: aikaisesta muuttamisesta.
24039:
24040: Eduskunnalle.
24041: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lella olevien lasten elatusavustusten hoita-
24042: n: o 128 laiksi ennakkoperintälain 22 § : n mista varten avattuihin talletustileihin näh-
24043: väliaikaisesta muuttamisesta. Mainittu esitys den, sillä nämäkin varat ja niistä saadut
24044: tarkoittaa sitä, että rahalaitosten indeksiti- korkotulot ja indeksihyvitykset edustavat
24045: leillä olevista talletuksista maksettavista in- niin pieniä tuloeriä, että niistä ei voi yleensä
24046: deksihyvityksistä toimitettaisiin ennakkopidä- mennä veroa. Tämän vuoksi ennakon pidät-
24047: tys. täminen 'kuntien ja seurakuntien talletusti-
24048: Vaikka edellämainittu lakiesitys muuten lien ja samoin lastenvalvojan hallussa ole-
24049: lieneekin tarpeen vaatima, ei kuitenkaan ole vien, avioliiton ulkopuolella syntyneiden
24050: tarkoituksenmukaista, että kuntien ja seura- lasten elatusaputilien indeksihyvityksistä ai-
24051: kuntien mahdollisesti avaamilla indeksitileillä heuttaisi vain tarpeetonta työtä. Tarkoituk-
24052: olevista talletuksista maksettavista indeksihy- senmukaisinta olisi jättää po. talletustilit ko.
24053: vityksistä suoritetaan lakiesityksen tarkoit- lakiesityksen ulkopuolelle.
24054: tama ennakkopidätys, koska kunnat ja seu- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotan,
24055: rakunnat eivät ole muutenkaan verovelvolli-
24056: sia. Samoin on asianlaita myöskin lasten• että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24057: valvojien hallussa oleviin, avioliiton ulkopuo- van lakiehdotuksen:
24058:
24059: Laki
24060: ennakkoperintälain 22 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
24061: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun ennak-
24062: koperintälain 22 § : n 1 momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä helmikuuta 1954
24063: annetussa laissa (81/54), sekä lisätään samaan pykälään uusi 4 momentti väliaikaisesti
24064: seuraavasti:
24065: 22 §. leiltä maksettavasta korosta ja indeksihyvi-
24066: Kun pankki tai muu rahalaitos suorittaa tyksestä eikä myöskään lastenvalvojan hal-
24067: korkoa tai indeksin nousuun perustuvaa hy- lussa olevilta, avioliiton ulkopuolella synty-
24068: vitystä talletuksesta, joka on sidottu indek- neiden lasten talletustileillä olevista talletuk-
24069: siin yli indeksin nousun puolen määrän, sista maksettavasta korosta ja indeksihyvi-
24070: laitoksen on 1 § :ssä tarkoitettujen verojen tyksestä.
24071: ja vakuutusmaksun enna:kkona pidätettävä
24072: tällaisesta korosta ja indeksin nousuun pe- Mitä tässä laissa säädetään korosta toimi-
24073: rustuvasta hyvityksestä valtioneuvoston mää- tettavasta pidätyksestä, on soveltuvin osin
24074: räämä osa, enintään kuitenkin kolmekym- voimassa pidätyksestä, joka toimitetaan in-
24075: mentä sadalta. Tässä momentissa tarkoitettu deksin nousuun perustuvasta hyvityksestä.
24076: pidätys on myös toimitettava, kun laitos,
24077: joka ei ole pankki tai muu rahalaitos, suo-
24078: rittaa sinne talletetuista varoista korkoa tai Tätä lakia sovelletaan korkoihin ja indek-
24079: indeksin nousuun perustuvaa hyvitystä. Pi- sin nousuun perustuviin hyvityksiin, jotka
24080: dätystä älköön kuitenkaan toimitettako kun- erääntyvät maksettavaksi vuosien 1958 ja
24081: tien ja seurakuntien omistamilta talletusti- 1959 aikana.
24082:
24083: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1957.
24084:
24085: Unto Suominen.
24086: VALTIOPÄIVÄT
24087: 1957
24088:
24089: LIITTEET
24090: VII
24091:
24092: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ ATOMI-
24093: ENERGIAA, KUNNALLISHALLINTOA, YLEISIÄ TEITÄ
24094: JA PALOTOINTA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
24095:
24096:
24097:
24098:
24099: HELSINKI 1958
24100: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
24101: 1646
24102:
24103: vn,51. - Lak.al. N: o 110.
24104:
24105:
24106:
24107: Suonpää ym.: Ehdotus atomivoiman aikaansaamiseen sovel-
24108: tuvia aineita sisältävien kivennäisten valtaamista sekä
24109: näiden aineiden ja niiden valmistukseen tarkoitettujen
24110: laitosten valvontaa koskevaksi lainsäii,dännäksi.
24111:
24112:
24113: E d u s k u n n a 11 e.
24114:
24115: Atomienergian käyttö rauhanomaisiin tar- kin tapauksessa valtioneuvoston myöntämällä
24116: koituksiin on nopeasti yleistymässä. Eri luvalla. Tämä pitäisi hyväksyä. Voima-
24117: maissa on jo käytössä atomienergialla toimi- aineiden etsintä olisi kaikille vapaata ja sitä
24118: via sähkövoimalaitoksia, ja lähiaikoina, val- voidaan sopivilla palkitsemistoimenpiteillä
24119: mistuu uusia. Atomivoima pystynoo pian t.a- edistää. Tällainen harrastelijain etsintätoi-
24120: loudellisesti kilpailemaan kivihiilellä kehite- minta voi tuoda esille vain vihjeitä, joiden
24121: tyn sähkövoiman kanssa. Meidän maassamme- tutkiminen kaivostoiminna,n kannattavuuden
24122: kin sähköenergian kulutuksen lisääntyessä selvittämiseksi vaatii paljon varoja, jonka
24123: arvioidaan jouduttava,n jo lähivuosina tilan- vuoksi mahdolliset yksityiset yrittäjät supis-
24124: teeseen, jolloin ka,nnattavasti rakennettavaa tuvat hyvin harvalukuisiksi. Valtiolla, pitää
24125: käyttöön ottama,tonta vesivoimaa ei enää ole, olla oikeus valtausluvan peruuttamiseen, ettei
24126: vaan on turvauduttava höyryvoimalaitoksiin. mahdollisesti kansantaloudellisesti hyvinkin
24127: Johtuen suurista kuljetuskustannuksista kivi- tärkeän löydöksen käyttöä tai sen. kannatta-
24128: hiilen hinta meillä on suhteellisen korkea, vuuden tutkimista voitaisi estää. Tämä on
24129: mikä tekee mahdolliseksi sen, että atomi- tärkeätä senkin vuoksi, että valtiovallalla
24130: voimalaitoksen kehittämän sähköenergian olisi keinoja torjua ulkomaisten yrittäjäin
24131: hinta saattaa meillä tulla kivihiilellä kehitet- mahdolliset yritykset jarruttaa atomivoima-
24132: tyä halvemmaksi, nopeammin kuin kivihiiltä aineiden hyväksikäyttöä oman maamme hyö-
24133: itse tuottavissa maissa. On myös mahdol- dyksi.
24134: lista, että maastamme löytyy sellaisia mal- Valtiolla tulisi olla täysi kontrollivalta
24135: meja, joista voidaan valmistaa, atomivoima- ydinvoima-aineiden raaka-aineiksi soveltuvien
24136: laitosten tarvitsemia ydinpolttoruneita. Kun kivennäislöydösten tutkimisessa, valtauksessa,
24137: kyseessä ovat sellaiset aineet, jotka saattavat kaivostoiminnassa, malmien rikastuksessa,
24138: olla, vaarallisia ympäristölle, tarvitaa,n tur- voimalaitosten rakentamisessa ja muussa näi-
24139: vallisuusnäkökohtien takia, erikoislainsäädän- hin liittyvissä toiminnoissa. Hallituksen esi-
24140: töä ja, vrution tarkkaa valvontaa. tys 68/1955 sisälsikin tämänmukaiset lakiesi-
24141: Ydinpolttoaineiden kaivostoiminta, sikäli tykset. Kun hallitus nyt aikaisemman esityk-
24142: kuin riittävän taloudellisen ka,nnatta,vuuden sensä peruuttaen on esityksessään rajoittanut
24143: edellytyksiä maassamme sellaiseen ilmaantuu, lupavaatimuksen atomienergian aikaansaami-
24144: pitäisi ensisijaisesti valtion pitää hallussaan. seen soveltuvien aineiden valmifltukseen, hal-
24145: Mikäli yksityisiä yhtiöitä tälle alalle pääste- lussapitoon, kuljetukseen ja käyttöön, mutta
24146: tään, pitäisi vrution ainakin saada valtuudet sen sijaan jättänyt malmit ja. rikasteet
24147: tehokkaaseen valvontaan. Koska näillä ai- muulta kuin tuonnin ja viennin osalta lu-
24148: neilla on tärkeätä sotilaallista merkitystä, vasta riippumattomiksi, on välttämätöntä
24149: niin saattaisi syntyä ulkomaista keinottelua saattaa hallituksen aikaisemmat esitykset
24150: ja ulkopoliittisia vaikeuksiakin, jos yksityiset koko laajuudessaan eduskunnan uudelleen
24151: yhtiöt liia,n vapaasti saisivat tätä toimintaa käsiteltäviksi.
24152: harjoitta,a. Kaiken yllä esitetyn nojalla ehdotamme,
24153: Hallituksen aikrusempi esitys perustui sii-
24154: hen, että tällaisten kivennäisesiintymien val- että Eduskuntt~ kyviksyisi seuraa-
24155: taus ja kaivostoiminta sallitaan vain kussa- vat lakiehdotukset:
24156: 1646 vn,51. - Atomienergia.
24157:
24158:
24159:
24160:
24161: Laki
24162: valvonnanalaisten kivennäisten valtauksesta.
24163: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24164:
24165: 1 §. etuoikeuden, kuin kaivoslain 7 §: ssä on va-
24166: Kivennäisesiintymän, joka sisältää uraania rausilmoituksen osalta säädetty. Valtaus-
24167: tai torlumia tahi asetuksessa säädettyä muuta luvan saajan on kuitenkin haettava valtaus-
24168: atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvaa ai- kirjaa kuudenkymmenen päivän kuluessa lu-
24169: netta (v a 1 v on n a n a 1 a i se t k i v en n ä i- van myöntämisestä lukien.
24170: s et) saa, poiketen siitä, mitä valtausoikeu-
24171: desta muuten on säädetty, yksityisen hy- 4 §.
24172: väksi vallata sekä oikeuden vallattuun esiin- Valtausluvan perusteella tehdyn, valtaus-
24173: tymään tai sen käyttöön toiselle luovuttaa kirjan saamista koskevan hakemuksen käsit-
24174: ainoastaan valtioneuvoston kussakin tapauk- telystä ja valtauskirjan myöntämisestä on
24175: sessa erikseen antamalla luvalla (v a 1 t a u s- tässä laissa säädetyin poikkeuksin voimassa,
24176: 1 u p a) ja niillä ehdoilla, jotka valtioneu- mitä kaivoslaissa on säädetty.
24177: vosto katsoo tarpeelliseksi määrätä. Jos valtauslupa tarkoittaa 1 § :n mukaan
24178: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske asetuksella valvonnanalaiseksi säädettyä ki-
24179: kivennäisesiintymää, joka merkittäväitä osal- vennäistä, voidaan luvan haltijalle myöntää
24180: taan sisältää sanotussa momentissa m.1.1inittua valtauskirja siinäkin tapauksessa, ettei ki-
24181: ainetta asetuksella säädettyä pienemmän vennäinen kaivoslain mukaan ole vallatta-
24182: prosenttimäärän. Valtauskirjan ja kaivospii- vissa.
24183: rin hakijalla sekä kaivospiirin haltijalla on Valtausluvan haltijalle voidaan myöntää
24184: kuitenkin sellainen ilmoitusvelvollisuus kuin tässä laissa säädetyn oikeuden tuottava val-
24185: jäljempänä säädetään. tauskirja alueeseen, joka kuuluu voimassa
24186: V aitioneuvosto voi peruuttaa myöntä- olevaan tai aikaisempaan valtausalueeseen
24187: mänsä luvan, milloin siihen harkitaan syytä tahi kaivospiiriin.
24188: olevan.
24189: 5 §.
24190: 2 §. Valtauskirjan saamista koskevaan hake-
24191: Valtauslupaa haettaessa noudatettakoon so- mukseen, joka tarkoittaa valvonnanalaista ki-
24192: veltuvin osin, mitä valtauskirjan hakemisesta vennäistä, älköön suostuttako, ennen kuin
24193: on säädetty. Hakemuksessa on lisäksi annet- valtauslupa on hakijalle myönnetty.
24194: tava ne tiedot, jotka hakijalla on kysymyk- Valtauskirjan saamista koskevassa hake-
24195: sessä olevan valvonnanalaisen kivennäisen muksessa, joka tarkoittaa muuta kuin val-
24196: esiintymisestä hakemuksen tarkoittamalla vonnanalaista kivennäistä, on hakijan sen li-
24197: alueella, sekä ilmoitettava, onko alueella voi- säksi, mitä kaivoslaissa on säädetty, ilmoitet-
24198: massa muita kivennäisiä koskevia valtauksia. tava, onko ja missä määrässä hakemuksen
24199: Milloin on kysymys luvan hakemisesta val- tarkoittamalla alueella valvonnanalaista ki-
24200: tauslupaan perustuvan oikeuden luovutuk- vennäistä tai onko hakijan tiedossa olevien
24201: selle, on hakemukseen oheistettava sen perus- seikkojen perusteella aihetta otaksua, että
24202: teena oleva asiakirja. Jos valtausluvan pe- alueella on sellaista kivennäistä.
24203: rusteella on annettu valtauskirja tai mää-
24204: rätty kaivospiiri, noudatettakoon siirrossa li- 6 §.
24205: säksi, mitä siitä on kaivoslaissa säädetty. Valtauskirjan haltijan, jolla ei ole tässä
24206: laissa edellytettyä valtauslupaa, on sen li-
24207: 3 §. säksi, mitä kaivoslaissa on säädetty, kaivos-
24208: Jollei valtausluvan saajalla ole luvan tar- piirin määräämistä tarkoittavaan hakemuk-
24209: koittamaan alueeseen valtauskirjaa tai jollei seen liitettävä selvitys siitä, onko ja missä
24210: alue kuulu hänellä olevaan kaivospiiriin, määrässä kaivospiiriksi haetulla alueella val-
24211: tuottaa lupa sen hakemisesta lukien sellaisen vonnanalaista kivennäistä. Milloin tällaista
24212: VII,51. - Suonpää ym. 1547
24213:
24214: kivennäistä selvityksen mukaan on alueella maanomistajan kohdalta noudatettava, mitä
24215: siinä määrässä, että valtauslupa on 1 § :n edellä tässä pykälässä on säädetty. Kaivos-
24216: mukaan tarpeen, älköön kaivospiirin määrää- lain mukaisen oikeuden haltija on tällöin
24217: mistä tarkoittavaan hakemukseen suostut- oikeutettu korvaukseen haitasta, joka hänelle
24218: tako, ennen kuin kysymys valtausluvan aiheutuu valtausluvan haltijan tutkimus- ja
24219: myöntämisestä on ratkaistu. kaivostyöstä. Korvaus määrättäköön vastaa-
24220: Jos kaivospiiri on määrätty muun kuin vasti noudattaen, mitä kaivoslaissa on sää-
24221: valvonnanalaisen kivennäisen hyväksikäyttä- detty.
24222: mistä varten ja siinä sittemmin tavataan
24223: valtauslupaa edellyttävässä määrässä valvon- 9 §.
24224: nanalaista kivennäistä, on kaivospiirin halti- Jos valtauslupa koskee toiselle kuuluvaa
24225: jan heti ilmoitettava siitä kauppa- ja teolli- kaivospiiriä, on kaivospiirin saaneelia val-
24226: suusministeriölle sekä haettava valtauslupaa tausluvan haltijalla oikeus valvonnanalaisten
24227: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lu- kivennäisten ja kaivoslain mukaan myönne-
24228: kien, jolloin kaivospiirin haltija on saanut tyn kaivospiirin haltijalla sanotun lain mu-
24229: valvonnanalaista kivennäistä koskevan selvi- kaan vallattavien kivennäisten luohimiseen
24230: tyksen. ja hyväksikäyttöön.
24231: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on valta Paitsi niitä kivennäisiä, jotka toinen
24232: erityisistä syistä myöntää kaivospiirin halti- 1 momentissa mainituista kaivospiirin haiti-
24233: jalle 2 momentissa mainitun määräajan pi- joista on oikeutettu käyttämään hyväkseen,
24234: tennystä. saa hän louhia ja käsitellä toiselle kaivos-
24235: piirin haltijalle kuuluvan oikeuden tarkoit-
24236: 7 §. tamia kivennäisiä, sikäli kuin se on tarpeen
24237: Mitä kaivoslain 43 § :ssä säädetään kaivos- kaivos- tai siihen liittyvän jalostustyön tar-
24238: piirin haltijan oikeudesta käyttää hyväkseen koituksenmukaista suorittamista varten. Si-
24239: kaivospiirissä tavattuja kivennäisiä, ei koske ten käsitellyt kivennäiset tai niistä saadut
24240: valvonnanalaisia kivennäisiä, mikäli kaivos- tuotteet voi niiden hyväksikäyttöön oikeu-
24241: piirin haltijalla ei ole valtauslupaa tai mikäli tettu kaivospiirin haltija saada omakseen,
24242: jäljempänä 9 §: n 2 momentissa ei toisin jos hän suorittaa niistä kohtuullisen korvauk-
24243: säädetä. sen ottaen huomioon niiden louhimisesta
24244: ja nostamisesta sekä muusta välttämättö-
24245: 8 §. mästä käsittelystä aiheutuneet kustannukset.
24246: Kun valtausluvan haltijalle on annettu Luovuttamista koskeva vaatimus on tehtävä
24247: valtauskirja tai määrätty kaivospiiri, on kultakin kalenterivuodelta seuraavan vuoden
24248: tässä laissa säädetyin tai valtausluvassa mää- kuluessa, jolleivät asianosaiset toisin sovi.
24249: rätyin poikkeuksin vastaavasti sovellettava,
24250: mitä kaivoslaissa on säädetty.
24251: Maanomistajan oikeudesta lunastukseen, 10 §.
24252: korvaukseen, louhimismaksuun ja puolustus- Milloin valtauslupa peruutetaan tai rau-
24253: maksuosuuteen on voimassa, mitä kaivos- keaa, lakkaa siihen perustuva kaivoslain mu-
24254: laissa on säädetty. Sen sijaan maanomista- kainen oikeus. Tällöin on muuten vastaavasti
24255: jana ei ole kaivoslain mukaista oikeutta osal- noudatettava, mitä valtauksen tai kaivospii-
24256: listua kaivosyritykseen, joka perustuu val- rin hylkäämisen tai menettämisen kohdalta
24257: tauslupaan. on sanotussa laissa säädetty.
24258: Milloin valtauslupa koskee aluetta, johon
24259: luvan saajalla ennestään on kaivoslain mu-
24260: kainen oikeus, älköön siitä alueesta, josta 11 §.
24261: maanomistajalle on aikaisemmin määrätty Jos muun kuin valtauslupaan perustuvan
24262: lunastus tai korvaus, tällaista maksua uudel- valtauskirjan tai kaivospiirin haltija laimin-
24263: leen vaadittako. Louhimismaksu määrättä- lyö 6 §: ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa
24264: köön kuitenkin laajentunutta kaivostoimintaa tai vastoin 7 § : n säännöksiä hyväksikäyttää
24265: vastaavaksi. valvonnanalaisia kivennäisiä, on vastaavasti
24266: Milloin valtauslupa tarkoittaa toiselle kuu- sovellettava, mitä kaivoslain 90 § :ssä on sää-
24267: luvaa valtausaluetta tai kaivospiiriä, on detty.
24268: 1648 VII,51, - Atomienel'gia.
24269:
24270:
24271: Valvonnanalaiset kivennäiset, jotka 1 mo- Kauppa- ja teollisuusministeriö voi ilmoit-
24272: mentissa mainitru;sa tapauksessa tai muuten taa 1 momentissa tarkoitetun, sen tietoon
24273: ilman valtauslupaa louhitaan tai talteenote- tulleen rikkomuksen viralliselle syyttäjälle,
24274: taan, ja niistä saadut tuotteet laukeavat val- milloin siihen harkitaan olevan syytä.
24275: tiolle, jollei valtioneuvosto muussa kuin 1
24276: momentissa edellytetyssä tapauksessa myönnä
24277: poikkeusta. 13 §.
24278: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
24279: 12 §. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
24280: Joka rikkoo tämän lain tai sen nojalla an- tuksella.
24281: netun asetuksen säännöksiä tahi valtaus-
24282: luvassa määrättyjä ehtoja, rangaistakoon, 14 §.
24283: jollei muualla ole ankarampaa rangaistusta Tämä laki tulee voimaan päivänä
24284: säädetty, sakolla. kuuta 195 .
24285:
24286:
24287:
24288:
24289: Laki
24290: kaivoslain muuttamisesta.
24291: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä maaliskuuta 1943 annetun
24292: kaivoslain (273/43) 1 § näin kuuluvaksi:
24293:
24294: 1 §. aineiden esiintymistä koskevasta ilmoitusvel-
24295: Suomen kansalainen ja suomalainen yhtiö, vollisuudesta on säädetty erikseen.
24296: osuuskunta, yhdistys tai muu yhteisö on IDkomaan kansalainen sekä ulkomainen
24297: oikeutettu siinä järjestyksessä, kuin tässä yhtiö, osuuskunta, yhdistys tai muu yhteisö
24298: laissa säädetään, sekä omalla että toisenkin saa ainoastaan valtioneuvoston kussakin ta-
24299: alueella etsimään ja valtaamaan kivennäis- pauksessa erikseen antamalla luvalla ja niillä
24300: esiintymiä, jotka sisältävät kulta-, hopea-, ehdoilla, jotka valtioneuvosto katsoo tar-
24301: platina-, elohopea-, lyijy-, tina-, sinkki-, ku- peelliseksi määrätä, vallata kivennäislöydök-
24302: pari-, koboltti-, nikkeli-, rauta-, lukuun otta- siä Suomessa sekä hankkia tai käyttää jo
24303: matta suomalmia, mangaani-, kromi-, titaani-, vallattuja löydöksiä taikka niitä maanomis-
24304: molybdeeni-, wolframi-, vanadiini-, vismutti-, tajan oikeuksia, joista 91 § : n 2 momentissa
24305: antimoni-, radium-, torium- tai uraanimal- säädetään. Sama olkoon lakina suomalaisesta
24306: mia tahi arsenikkikiisuja, rikkikiisua, mag- yhteisöstä, joka, sen mukaan kuin erikseen
24307: neettikiisua, kivennäishiiltä, grafiittia, ti- on säädetty, saa ainoastaan erityisellä lu-
24308: manttia, apatiittia, magnesiittia, kaoliinia, valla omakseen hankkia kiinteätä omaisuutta
24309: bauksiittia, talkkia tai asbestia. Suomessa.
24310: Sellaisen kivennäisesiintymän valtauksesta,
24311: joka sisältää uraania, toriumia tahi asetuk-
24312: sessa säädettyä muuta atomivoiman aikaan- Tämä laki tulee voimaan päivänä
24313: saamiseen soveltuvaa ainetta, sekä sellaisten kuuta 195 .
24314: VU,51. - lluonpäi ym. 1349
24315:
24316: Laki
24317: valvolUianala.isten kive:xmä.isten valta1Utsesta annetun lain soveltamisesta ennestään
24318: voimassaoleviin valtauksiin.
24319: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
24320: rätyllä tavalla, säädetään:
24321:
24322: 1 §. on pantava vireille haasteella, ennen kuin
24323: Ennen valvonnanalaisten kivennäisten val- kolme vuotta on kulunut tämän lain voi-
24324: tauksesta pa1vana kuuta 19 an- maantulosta.
24325: netun lain ( 1 ) voimaantuloa saadulla Kun lunastushinnasta on kirjallisesti
24326: etuoikeudella hankittuun tai hankittavaan sovittu tai sitä koskeva oikeuden päätös on
24327: valtauskirjan tahi kaivospiirin haltijan oi- saanut lainvoiman ja lunastushinta on mak-
24328: keuteen, jonka saamiseksi tehdyssä varaus- settu tahi asianomaisen varalle talletettu, on
24329: ilmoituksessa tai valtauskirjan hakemuksessa lunastetun oikeuden katsottava siirtyneen
24330: on ilmoitettu tarkoitettavan uraani- tai to- valtiolle.
24331: riumiesiintymän valtaamista, on sovellettava Kaivokseen kuuluva tarpeellinen irtaimisto
24332: aikaisempia säännöksiä, jollei oikeutta 2 § : n lunastettakoon 1 momentissa tarkoitetun oi-
24333: mukaan lunasteta valtiolle. keuden ohella, jos jompikumpi asianosainen
24334: sitä vaatii. Lunastettavan irtaimiston ja sen
24335: 2 §. lunastushinnan määräämisessä noudatetta-
24336: Valtio on oikeutettu lunastamaan 1 §: ssä koon vastaavasti 1-3 momentin säännöksiä.
24337: tarkoitetun oikeuden, tekemällä siitä asian-
24338: omaiselle valtauskirjan tai kaivospiirin hal- 3 §.
24339: tijalle todisteellisen ilmoituksen kahden vuo- Muuhun kuin 1 §: ssä tarkoitettuun, en-
24340: den kuluessa tämän lain voimaantulosta lu- nen valvonnanalaisten kivennäisten valtauk-
24341: kien, käyvästä hinnasta, kuitenkin vähin- sesta annetun lain voimaantuloa syntynee-
24342: tään yrityksen todisteellisesti aiheuttamien seen oikeuteen on sovellettava sanotun lain
24343: tarpeellisiksi katsottavien kustannusten mää- säännöksiä.
24344: rästä.
24345: Jollei lunastushinnasta sovita, on se val- 4 §.
24346: tauspaikkakunnan alioikeuden määrättävä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
24347: Lunastushinnan määräämistä koskeva asia k-uuta 195 .
24348:
24349:
24350:
24351:
24352: Atomienergialaki.
24353: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24354:
24355: 1 §. teisiin, jotka sisältävät 1 momentissa tarkoi-
24356: Atomienergian aikaansaamiseen soveltuvilla tettua ainetta vähintään asetuksella säädetyn
24357: aineilla tarkoitetaan tässä laissa uraania ja prosenttimäärän.
24358: toriumia sekä ydinpolttoaineita uraani U 235, Säteilysuojauksesta on voimassa, mitä siitä
24359: uraani U 233 ja plutonium Pu 239 ynnä erikseen on säädetty.
24360: ydinpolttoaineiksi soveltuvia aineyhdisteitä,
24361: sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sää- 2 §.
24362: detään. Atomienergian aikaansaamiseen soveltuvien
24363: Mitä tässä laissa säädetään 1 momentissa aineiden valmistus, kauppa ja muu luovutus,
24364: tarkoitetuista aineista ja aineyhdisteistä, on tuonti ja vienti, hallussapito, kuljetus ja
24365: sovellettava myös malmeihin ja niiden jalos- käyttö on sallitt11 ainoastaan kauppa- ja
24366: 73 E 686/58
24367: 1550 VII,51, - Atomienergia.
24368:
24369:
24370: teollisuusministeriön antamalla luvalla ja aineiden käsittelystä ja vaarattomaksi teke-
24371: niillä ehdoilla, jotka se katsoo tarpeelliseksi misestä. Lupaan liitettyjä ehtoja voidaan
24372: määrätä. olosuhteiden olennaisesti muuttuessa tarkis-
24373: taa.
24374: 3 §.
24375: Edellä 2 § :ssä mainittu lupa on niinikään 5-9§.
24376: tarpeen atomireaktorin sekä atomienergian (Kuten hallituksen esityksessä n: o 32/
24377: aikaansaamiseen soveltuvien aineiden valmis- 1957.)
24378: tukseen tarkoitetun laitoksen rakentamiseen,
24379: hallussapitoon ja käyttöön. 10 §.
24380: (Kuten hallituksen esityksen n: o 32/1957
24381: 11 §.)
24382: 4 §.
24383: Lupa, jota tarkoitetaan 2 ja 3 §: ssä, voi- 11 §.
24384: daan myöntää hakijalle, joka on Suomen Joka rikkoo tämän lain tai sen nojalla
24385: kansalainen tahi kotimainen yhteisö tai lai- annetun asetuksen säännöksiä tahi 4 § : ssä
24386: tos, milloin hakemuksen perusteena olevaa tarkoitetussa luvassa määrättyjä ehtoja, ran-
24387: tarkoitusta on pidettävä yleisen edun mukai- gaistakoon, jollei muualla ole ankarampaa
24388: sena ja hakijalla on käytettävänään tarpeel- rangaistusta säädetty, sakolla.
24389: linen asiantuntemus. Atomivoiman aikaansaamiseen soveltuva
24390: Lupa myönnetään määräajaksi tai toistai- aine, jonka osalta rikkomus on tapahtunut,
24391: seksi. Siihen on liitettävä ne ehdot ja ohjeet, olkoon valtiolle menetetty.
24392: jotka katsotaan turvallisuuden varmistami-
24393: seksi tai muutoin yleisen edun kannalta tar-
24394: peellisiksi. Tarvittaessa on lupaan liitettävä 12-15 §.
24395: määräykset· 3 § : ssä tarkoitetun reaktorin tai (Kuten hallituksen esityksen n: o 32/1957
24396: laitoksen käytössä syntyvien vaarallisten jäte- 13-16 §.)
24397:
24398:
24399:
24400:
24401: Laki
24402: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
24403: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta
24404: 27 päivänä syyskuuta 1919 annetun lain 3 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä tammi-
24405: kuuta 1944 annetussa laissa (72/44), näin kuuluvaksi:
24406: 3 §. 21) käytettyjen tavaroiden sekä romujen
24407: Allamainitut elinkeinot ovat erityisissä ja lumppujen kauppaliikkeet; sekä
24408: laeissa ja asetuksissa annettujen tai vastedes 22) atomivoiman aikaansaamiseen soveltu-
24409: annettavain ehtojen ja määräysten alaisia, vien aineiden valmistus, kauppa ja muu luo-
24410: nimittäin: vutus, tuonti ja vienti, hallussapito, kuljetus
24411: ja käyttö.
24412:
24413: 20) omaisuuden tai hengen vartioimisliik- Tämä laki tulee voimaan päivänä
24414: keet; kuuta 195
24415:
24416: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1957.
24417:
24418: Leo Suonpää. Esa Hietanen.
24419: Toivo Kujala. H. Tauriainen.
24420: Aleksi Kiviaho. Usko Seppi.
24421: 1551
24422:
24423: VU,52. - Lak.al. N: o 113.
24424:
24425:
24426: Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain
24427: voimaanpanoa koskevan lain muuttamisesta.
24428:
24429: E d u s k u n n a ll e.
24430:
24431: Hallituksen eduskunnalle antamassa esi- On kuitenkin ilmeistä, että täten asetet-
24432: tyksessä laiksi yleisistä teistä annetun voi- tua määräaikaa on pidettävä liian lyhyenä.
24433: maanpanolain muuttamisesta esitetään ennes- Huomioon ottaen valmistelutöiden vaatiman
24434: tään olevien teiden paikallisteiksi määräämi- ajan onkin tämä määräaika katsottava niin
24435: nen suoritettavaksi - säädetyn kahden vuo- lyhyeksi, ettei se tosiasiallisesti aiheuta mai-
24436: den sijasta - vuosien 1958-63 aikana, mi- nittavaakaan kunnossapitokustannusten ta-
24437: käli valtioneuvosto ei erityisistä syistä pi- soittamista useammalle vuodelle. Vähimmäis-
24438: dennä tätä aikaa. Laissa edellytettyä lopul- vaatimukseksi onkin näin ollen as.etettava
24439: lista hyväksyvää katselmusta ei kuitenkaan se, että hyväksyvien lopullisten katselmusten
24440: voitaisi suorittaa ennen 1 päivää tammikuuta pito kielletään ennen vuoden 1960 alkua.
24441: 1959; ja on viimeksi mainitun säännöksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24442: tarkoituksena lähinnä pidentää aikaa, jonka
24443: kuluessa paikallisteiksi määrätyt tiet siirty- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24444: vät valtion hoitoon, ja siten tasoittaa kun- van lakiehdotuksen:
24445: nossapitokustannuksia useamman vuoden
24446: osalle.
24447:
24448:
24449: Laki
24450: yleisistä teistä. annetun lain voimaanpanoa koskevan lain muuttamisesta.
24451: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä annetun lain voimaan-
24452: panosta 21 päivänä toukokuuta 1954 (244/54) annetun lain 3 §:n 1 mom. näin kuulu-
24453: vaksi:
24454: 3 §. säädetään. Sanotussa lainkohdassa tarkoitet-
24455: Ne maalaiskuntien, kauppalain tai kaupun- tua lopullista hyväksyvää katselmusta älköön
24456: kien alueilla olevat kunnan- tai kyläteinä kuitenkaan suoritettako ennen 1 päivää
24457: kunnossa pidettävät tiet tai niiden osat, joilla tammikuuta 1960. Päätöksen tien määräämi-
24458: on yleisen liikenteen kannalta ainakin niin sestä paikallistiaksi tekee kunkin tien osalta
24459: huomattava merkitys, kuin yleisistä teistä an- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö,
24460: netun lain 8 § : ssä paikallistiestä on sanottu, sitten kun on toimitettu sellainen selvitys,
24461: on viimeistään kuuden vuoden kuluessa mai- josta mainitaan 4 ja 5 § :ssä. Päätös, jolla tie
24462: nitun lain voimaantulosta määrättävä pai- on määrätty paikallistiaksi tai tällaista mää-
24463: kallisteiksi. Erityisistä syistä valtioneuvosto räämistä tarkoittava esitys tai vaatimus on
24464: voi pitentää tätä aikaa. Jollei tie ennestään hylätty, on annettava julkipanon jälkeen, ja
24465: kunnoltaan vastaa kunnan- tai kyläteille ase- valitusaika luetaan tällöin siitä päivästä, jona
24466: tettavia kohtuullisia vaatimuksia, tie on saa- päätös on annettu.
24467: tettava kuntoon sillä tavoin, kuin 6 §: ssä
24468: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1957.
24469:
24470: Juho Tenhiälä. C. A. Öhman.
24471: Leo I. Mattila. John Österholm.
24472: Helge Miettunen. John Forsberg.
24473: Armi Hosia. Sven Högström.
24474: 1552
24475:
24476: VII, 53. - Lakal. N: o 115.
24477:
24478:
24479:
24480:
24481: Saura ym.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishallin-
24482: nosta annetun asllt'I.J,ksen muuttamisesta.
24483:
24484:
24485: E d u s k u n n a 11 e.
24486:
24487: Verolakiemme mukaan saadaan veronalai- Edellä mainittu epäoikeudenmukaisuus
24488: sista tuloista vähentää tulon hankkimisesta kohdistuu ensi sijassa sellaisiin verovelvolli-
24489: ja ylläpitämisestä aiheutunut kustannus. Täl- siin, joiden veronmaksukyky maksettavien
24490: laisiin kustannuksiin kuuluvat myös niiden korkojen takia on huonompi kuin velatto·
24491: lainojen korot, jotka on maksettava yrityk- mien verovelvollisten. Erikoisen vaikeaksi
24492: sen hankkimisesta ja tuotantotoiminnan yllä- velkaisten a~ma on muodostunut nyt, jol-
24493: pitämisestä aiheutuneista veloista. Valtion- loin korkokanta on kohonnut erittäin kor-
24494: verotuksessa saadaankin tuloista vähentää keaksi ja jolloin lainat yleisesti joudutaan
24495: kaikki korot riippumatta siitä, ovatko velat sitomaan indeksiin. Veikaisten maanviljeli-
24496: kiinnitettyjä vai eivät. Sen sijaan kunnallis- jäin asemaa pahentaa lisäksi tulevana vuo-
24497: verotuksessa saadaan kiinnitettyjen velkojen tena kuluvan syksyn huonoista sääsuhteista
24498: korkoja vähentää vain vähäinen määrä, enin- johtuva rahanpuute. Näistä syistä kiinnitet-
24499: tään viisitoistatuhatta markkaa. Kun tukku- tyjen velkojen täysimääräinen vähentämis-
24500: hintaindeksi on vuoden 1931 jälkeen, jolloin oikeus olisi saatava kunnallisasetukseen jo
24501: nykyinen määräys kysymyksessä olevien kor- vuodelta 1957 tapahtuvassa kunnallisvero-
24502: kojen vähentämisestä säädettiin, kohonnut tuksessa sovellettavaksi.
24503: 20-kertaiseksi, on verolainsäädäntömme tältä. Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
24504: osin jo rahanarvon muuttumisen takia pa- nioittaen,
24505: hasti vanhentunut. Sen lisäksi olot ovat
24506: muutoinkin siinä määrin muuttuneet, että että Eduskunta hyvöJcsyisi seuraa-
24507: puheena olevat rajoitusmääräykset ovat saat- van lakiehdotuksen:
24508: taneet edellä tarkoitetun lainkohdan vero-
24509: lakien yleisen hengen kanssa ristiriitaan.
24510:
24511:
24512:
24513: Laki
24514: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
24515:
24516: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
24517: päivänä kesäkuuta 1898 annetun l!-Setuksen (21/98) 82 §: n 7 kohta, sellaisena kuin
24518: se on 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (981/47), näin kuuluvaksi:
24519:
24520: 82 §. saa lukea pois verovelvollisen ja hänen per-
24521: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- heensä elantokustannuksia, joihin myös lue-
24522: datettava seuraavia säännöksiä: taan asunnon vuokra sekä verovelvollisen it-
24523: seään varten pitämän palvelusväen palkkaus
24524: ja elatus ynnä mitä muuta on niihin verrat-
24525: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, tavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä
24526: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokra- verovelvollinen on sijoittanut uudisraken-
24527: maksut sekä velkain korot. Sitävastoin ei nuksiin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä
24528: VII,53. - Saura ym. 1553
24529:
24530: laajentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sel- Tätä lakia sovelletaan ensi kel'ran vuoden
24531: laiseen. 1957 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
24532: tuksessa.
24533:
24534:
24535: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1957.
24536:
24537: Kalervo Saura. Felix Seppälä.
24538: Päiviö Hetemäki. Joh. Wirtanen.
24539: Saara Forsius. Mauri Seppä.
24540: T. A. Wiherheimo. N. Kosola..
24541: Erkki Leikola.. Aune Inna.la..
24542: Martti Salminen. Arvo Salminen.
24543: Lauri Järvi. R. Hallberg.
24544: 1554
24545:
24546: VII,54. - Lak.al. N: o 116.
24547:
24548:
24549: Vennamo ym..: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnallis-
24550: kallinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa annettu-
24551: jen asetusten muuttamisesta.
24552:
24553:
24554: E d u s k u n n a ll e.
24555:
24556: Kunnallisverotuksessa on oikeus vähentää let, kuitenkin enintään 200 000 markkaa.
24557: veronalaisesta tulosta kiinnittämättömien vel- Hallituksen ehdottamia määriäkin on kuiten-
24558: kojen korot kokonaisuudessaan, kun taas kiin- kin pidettävä liian alhaisina. Velallinenhan
24559: nitettyjen velkojen korkoja saadaan vähentää olisi oikeutettu tulostaan kokonaisuudessaan
24560: enintään 1 500 markkaa, jos korkojen määrä vähentämään vain enintään 20 000 markan
24561: on alle 3 000 markan, ja muussa tapauksessa suuruiset korkomenot eli vallitsevan korko-
24562: puolet, kuitenkin enintään 15 000 markkaa. kannan huomioon ottaen alle 200 000 markan
24563: Kun vähennysoikeuden rajat ovat rahan- suuruisen velan koron. Katsommekin, että
24564: arvon alentumisesta johtuen jääneet kovin koroista, varsinkin kun myös indeksihyvityk-
24565: alhaisiksi ja vähentämisrajoitus on muodos- senä maksetut määrät on katsottava korko-
24566: tunut kohtuuttomaksi rasitukseksi verovel- menoiksi, olisi saatava vähentää, jos niiden
24567: vollisille, on hallitus esityksessään n: o 76 määrä on alle 120 000 markan, enintään
24568: laeiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta 60 000 markkaa ja muussa tapauksessa puo-
24569: ja kunnallishallituksesta kaupungissa annet- let, kuitenkin enintään 200 000 markkaa.
24570: tujen asetusten muuttamisesta ehdottanut, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme no-
24571: että kiinnitettyjen velkojen koroista saisi jautuen valtiopäiväjärjestyksen 32 § : ään,
24572: kunnallisverotuksessa vähentää, jos niiden
24573: määrä on alle 40 000 markan, enintään että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24574: 20 000 markkaa ja muussa tapauksessa puo- vat lakiehdotukset:
24575:
24576: Laki
24577: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
24578: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
24579: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 7 kohta, sellaisena kuin se on 30 päi-
24580: vänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (981/47), näin kuuluvaksi:
24581: 82 §. tannuksia, joihin myös luetaan asunnon
24582: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vuokra sekä verovelvollisen itseään varten pi-
24583: datettava seuraavia säännöksiä: tämän palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä
24584: mitä muuta on niihin verrattava. Älköön
24585: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, luettako pois sitäkään, mitä verovelvollinen
24586: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokra- on sijoittanut uudisrakennuksiin ja uudis-
24587: maksut, kiinnittämättömäin velkain korot viljelyksiin tai liikkeensä laajentamiseksi ko-
24588: sekä kiinnitettyjen velkain koroista, jos nii- neisiin ynnä muuhun sellaiseen.
24589: den määrä on alle sadankahdenkymmenen-
24590: tuhannen markan, enintään kuusikymmentä-
24591: tuhatta markkaa, muussa tapauksessa puo-
24592: let, kuitenkin enintään kaksisataatuhatta Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
24593: markkaa. Sitä vastoin ei saa lukea pois ve- vuoden 1958 tulojen perusteella toimitetta-
24594: rovelvollisen ja hänen perheensä elantokus- vassa kunnallisverotuksessa.
24595: VII,54. -Vennamo ym. 1555
24596:
24597: Laki
24598: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
24599: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
24600: pa1vana joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § : n 1 kohta, sellaisena kuin se on 30
24601: päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (980/47), näin kuuluvaksi:
24602: 55 §. tamatta, ovat tehneet verovelvollisen talou-
24603: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- den hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta,
24604: datettava seuraavia säännöksiä: kuitenkin huomioon ottaen kunkin perheen-
24605: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- jäsenen kohdalta ne vähennykset, jotka tä-
24606: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- män pykälän kolmannessa ja neljännessä koh-
24607: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen dassa mainitaan. Niin ikään on tuloksi luet-
24608: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläkera- tava, mitä verovelvollinen on osinkona saa-
24609: han, armovuoden tai muun sellaisen etuuden nut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, vaikka
24610: rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä mää- sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin
24611: rästä, minkä verran hänen omaisuutensa pantu kunnallisveroa, sekä satunnaiset voi-
24612: muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, tot, niihin luettuna sellaisen kiinteän tai ir-
24613: testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel- taimen omaisuuden satunnaisesta luovutuk-
24614: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- sesta saatu voitto, jonka luovuttaja on saa-
24615: tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, nut ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
24616: työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, niihin verrattavalla saannolla vastiketta vas-
24617: maasta, paitsi valtion omistamasta, suorite- taan, jos se on ollut luovuttajan omana, kiin-
24618: tut vuokramaksut, kiinnittämättömäin vel- teä kymmentä ja irtain viittä vuotta lyhyem-
24619: kain korot sekä kiinnitettyjen velkain ko- män ajan, muusta samanlaisesta luovutuk-
24620: roista, jos niiden määrä on alle sadankah- sesta syntynyt tappio kuitenkin voitosta vä-
24621: denkymmenentuhannen markan, enintään hennettynä. Tuloista ei saa lukea pois vero-
24622: kuusikymmentätuhatta markkaa, muussa ta- velvollisen ja hänen perheensä elantokustan-
24623: pauksessa puolet, kuitenkin enintään kaksi- nuksia, joihin myös luetaan asunnon vuokra
24624: sataatuhatta markkaa. Verosta vapaa on sekä verovelvollisen itseään varten pitämän
24625: kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, huo- palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä
24626: menlahjana tai etuosana jakamattomasta pe- muuta on niihin verrattavaa. Älköön luet-
24627: sästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, pe- tako pois sitäkään, mitä verovelvollinen on
24628: rintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka sijoittanut uudisrakennuksiin ja uudisvilje-
24629: on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää lyksiin tai liikkeensä laajentamiseksi konei-
24630: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. Tu- siin ynnä muuhun sellaiseen.
24631: loksi on myös luettava rahaksi arvioituna se
24632: etu, joka verovelvollisella on ollut omaan tai
24633: perheensä tarpeeseen käytetystä omasta tai
24634: vapaasta asunnosta, niin myös se työ, minkä Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
24635: verovelvollisen kotona olevat lapset tahi muut vuoden 1958 tulojen perusteella toimitetta-
24636: perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun ot- vassa kunnallisverotuksessa.
24637:
24638: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1957.
24639:
24640: Veikko Vennamo. Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
24641: 1556
24642:
24643: VII,55. - Lak.al. N: o 123.
24644:
24645:
24646:
24647:
24648: Öhman: Ehdotus l&ksi palolatin muuttamisesta.
24649:
24650:
24651: E d u s k u n n a 11 e.
24652:
24653: Kuten tunnettua. on voimassa olevan palo- oli palolaissa edellytetty, että kaikkia val-
24654: lain laatija K. J. Ståhlberg, joka nuorena tion hallinnon haaroja koskevat turvallisuus-
24655: ollessaan oli palvellut senaatin siviiliasiain- säännökset annettaisiin hallinnollista tietä.
24656: toimituskunnassa ja siellä mm. käsitellyt pa- Sitä varten on 32, 32 a ja. 33 §: issä väljät
24657: loasioita. Palolain ammatillisesta puolesta valtuudet.
24658: ovat vastuussa senaatin 1918 asettamaan kak- Kokeneena lainsäätäjänä ja hallintomie-
24659: simiehiseen palosääntökomiteaan kuuluneet henä oli siihen aikaan jo eläkkeelle päässyt
24660: raatimies Oskar Ekman ja komitean puheen- ent. tasavallan presidentti K. J. SUUberg
24661: johtaja, varatuomari Leo Pesonen. välttänyt palolaissa kaikkia. ajan mukana
24662: Kuitenkin oli pakko säätää palolaki - nopeasti vanhenevia teknillisiä seikkoja,
24663: 13 vuoden tuloksettoman virastokäsittelyn josta syystä palolaki edukseen eroaa mo-
24664: jälkeen - edustaja Sarlinin ym. lakialot- nesta muusta 1920-luvulla kiireesti kyhä-
24665: teesta eduskunnassa 1933. tystä ja nyt jo vanhentuneesta lainsäädän-
24666: Ristiriita palosääntökomitean ja sisäasiain- tätuotteesta. Palolaki on pikemminkin ver-
24667: ministeriön välillä oli syntynyt jo alusta rattavissa 1734 vuoden, nyt vielä osittain
24668: lähtien. Virallisen muotoilun mukaan komi- voimassa olevaan lakiin. Palolain kanssa ris-
24669: tean piti laatia ehdotus vain kaupunkien tiriitaan joutumatta voitaisiin palokuntamme
24670: palosäännöksi, jota erinäisissä tapauksissa kehittää vaikka helikopterikannalle. Ja palo-
24671: voitaisiin soveltaa. myös taajaväkisiin asu- laki valtuuttaa antamaan ennakk:oehkäiseviä
24672: tuskeskuksiin maalla. Tätä piti komitea yk- paloturvallisuussäännöksiä vaikkapa siihen
24673: sinpä sammutuspuoltakin ajatellen riittämät- aikaan vielä täysin tuntemattomista. atomi-
24674: tömänä ja laati varsinaisen lakiehdotuksen, voima-asemista.
24675: joka sisälsi 1800-luvun oloihin verrattuna
24676: kokonaan uuden näkemyksen ajanmukaisesta Ainoastaan yksi aukko oli pakko jättää
24677: palotoimesta, johon kuului myös palojen en- palolakiin, jottei sen läpimenoa vaaraunet-
24678: nakolta ehkäisy, joka oli jopa tärkeämpi har- taisi liikaa.
24679: vaan asutuilla seuduilla kuin kaupungeissa, Palosääntökomitea oli mietinnössään eh-
24680: missä ulkopuolista apua on nopeammin saa- dottanut, että maan palotoimen ammattilli-
24681: tavissa. nen johto uskottaisiin paloylitarkastajalle,
24682: · Palolain uutuuksia olikin järjestetty kun- jolla olisi kaupungin palopäällikköä vas-
24683: nallinen palotoimi koko maassa, ei vain kau- taava ammattimiesasema, mutta tämä. täytyi
24684: pungeissa vaan myös maalaiskunnissa. Jo jättää pois palolaista. Sen sijaan oli K. J.
24685: alkaneen autoaikakauden mahdollisuuksien Ståhlberg ilmentääkseen palotoimen
24686: mukaisesti ei palokuntien toimintaa tulipa- alueen laajuutta - kirjoittanut, että palo-
24687: loissa oltu kytketty kuntien eikä läänienkään toimi on valtioneuvoston ylimmän valvonnan
24688: puitteisiin. Vapaaehtoiset palokunnat voivat alainen. Tällä hän tarkoitti sita, että palo-
24689: palolain nojalla toimia sopimuksen mukaan toimi koskee valtion kaikkia hallinnon aloja:
24690: virallisina kunnalliseen palotoimeen kuulu- rautateitä, huoltolaitoksia, vankiloita, arkis-
24691: vina palokuntina. Valtion aktiivinen osal- toja, puolustuslaitosta, valtion teollisuuslai-
24692: listuminen palotoimen hoitoon oli palolaissa toksia, varastoja jne.
24693: nimenomaan säädetty. Esim. palopäällystö- Tuli ei tunne ministeriöiden toimialojen
24694: koulutus ja paloteknillinen koetoiminta kuu- rajoja. Palotoimen täytyy ulottua yhtä laa-
24695: lui palolain mukaan valtiolle. Nimenomaan jalle kuin palovaarakin.
24696: VII,55. - öhman. 1557
24697:
24698: Esimerkkinä ministeriörajojen ahtaudesta luvat niinkin keskeiset asiat kuin kunnalli-
24699: mainittakoon, että 1940 löydettiin sisäasiain- sen palotoimen valvonta ja paloteknillinen
24700: ministeriön omasta eteisestä paloposti, josta tutkimustoiminta kumpikin eri ministeriöille.
24701: sisäasiainministeriön 1934 antamalla päätök- Yhtenä seurauksena hajaannuksesta on ol-
24702: sellä vahvistetuilla liittimillä varustettu pa- lut mm. se, että 1933 säädetyn palolain
24703: lokunta ei olisi voinut ottaa vettä. Valtio- edellyttämiä hallinnollisia paloturvallisuus-
24704: neuvoston talon hoito, johon mainittu minis- säännöksiä, jotka vaativat monien ministe-
24705: teriö oli sijoitettu, kuului kokonaan eri mi- riöiden toimintaa, ei ole vieläkään aikaan-
24706: nisteriön alaiselle virastolle. saatu.
24707: Ehdotus ammattitaitoisesta johdosta, joka Hallinnon yleistä järjestelyä ei luonnolli-
24708: koskisi kaikkia hallinnon aloja, oli Sisäasiain- sestikaan voida muuttaa palosuojelunäkö-
24709: ministeriölie erittäin vastenmielinen, yhtä kohtien mukaan, mutta kun siitä johtuu,
24710: vastenmielinen kuin noin 100 vuotta sitten että samaa tarkoittavia asioita joudutaan
24711: kaupunkien palopäälliköt olivat olleet silloi- hoitamaan ja niistä päättämään monella
24712: sille maistraateille. Palopäälliköiden täytyi eri taholla, niin sitä tärkeämpää on, että
24713: aikanaan suorastaan taistella päällikkyydestä ammattillisen keskityksen avulla pyrittäisiin
24714: pormestareiden ja maaherrojen sekä varus- tästä johtuvia haittoja vähentämään.
24715: kuntakaupungeissa jopa varuskunnan pääl- Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan
24716: liköidenkin kanssa. Sama kunnianarkuudesta sen sijaan on sisäasiainministeriö itselleen
24717: johtuva kiinnipitäminen palotoimen ,päällik- keskittänyt palolain mukaan lääninhallituk-
24718: kyydestä" on nyt tasan 40 vuotta estänyt sille kuuluvia tai luonteensa mukaisesti
24719: järjestämästä palotoimen johtoa maassamme niille paremmin sopivia asioita.
24720: ammatillisesti päteviin käsiin, vaikka se olisi Koska näin ollen kehitys on osittain py-
24721: ollut hyvin mahdollista. sähtynyt ja osittain kulkenut väärään suun-
24722: taan, olisi korjaus aikaansaatava".
24723: Nyt eduskunnalle jätetty hallituksen esitys
24724: uudeksi palolaiksi on kuvaava vaihe tässä Lakialoitteeni hylättiin aikoinaan sillä
24725: taistelussa. gyyllä, että samana vuonna oli asetettu ko-
24726: Saadakseen aikaan korjauksen tässä ydin- mitea laatimaan uutta palolakia. Mutta kun
24727: kohdassa tein 1953 lakialoitteen palolain nyt uusi palolakiehdotus on jätetty edus-
24728: muuttamisesta siihen suuntaan, että asia ker- kunnan käsiteltäväksi, havaitaan jo ensim-
24729: takaikkiaan selvästi ratkaistaisiin. Lakialot- mäisistä sanoista, että pyritäänkin päinvas-
24730: teeni perusteluissa mm. sanottiin: taiseen suuntaan.
24731: ,Kaikista kokemuksista huolimatta on pa- Sisäasiainministeriötä vastaavan senaatin
24732: lohallinto yhä vielä asianmukaisesti järjes- siviiliasiaintoimituskunnan entisenä virkamie-
24733: tämättä. henä K. J. Ståhlberg tiesi, että sisäasiain-
24734: Ainoastaan 26. 1. 1940-10. 2. 1944 oli ministeriön hallintoala oli liian suppea,
24735: palotoimen valvonta keskitetty paloylitarkas- mutta ehdotus uudeksi palolaiksi alkaa sa-
24736: tajalle, jolloin saatiin alulle läänien palo- noilla: ,palotoimi on sisäasiainministeriön
24737: hallinto sivutoimisine lääninpalotarkastaji- yleisen johdon ja valvonnan alainen".
24738: neen ja aluepalopäällikköineen sekä kauko- Palolakiehdotuksesta ei saada hyväksyttä-
24739: avustusalueineen. Mainittuina vuosina saa- vää muuttamalla vain sen ensimmäiset rivit
24740: tiin myös säädetyksi laki palosuojelumak- alkuperäiseen muotoon, sillä ehdotuksen jo-
24741: susta 5. 12. 1941. kaisessa pykälässä olisi korjattavaa.
24742: Esimerkkinä hallinnollisesta hajaannuk- Yleinen sääntö on se, ettei uutta lakia saa
24743: sesta paloalalla mainittakoon, että rautatie- säätää, ellei siihen ole todellista tarvetta, ja
24744: palotoimi ja sotilaspalotoimi sekä huolenpito että vanhan lain tilalle säädettävän uuden
24745: paloturvallisuudesta huoltolaitoksissa ja van- lain pitää olla entistä parempi. Näin ei ole
24746: kiloissa kuuluvat neljälle eri ministeriölle, nyt laita.
24747: ja että asetus selluloidifilmin käyttämisestä Todistamisvelvollisuus uuden lain tarpeel-
24748: elokuvakoneessa ja asetus saman filmin säi- lisuudesta ja paremmuudesta on tietenkin
24749: lyttämisestä filmivarastossa on annettu kah- sillä, joka sellaista ehdottaa, mutta todis-
24750: den eri ministeriön esittelystä. Hajaannus teluksi ei riitä se, että palolain antamisesta
24751: on yhä vain lisääntynyt, sillä nykyään kuu- on kulunut, ,kohta neljännesvuosisata". Hal-
24752: 74 E 686/58
24753: 1558 VII,55. - Palola.ki.
24754:
24755:
24756: lituksen esityksen perustelut eivät muuten- ehdotuksessa lainkaan oteta huomioon sitä,
24757: kaan ole oikeita. Esim. uudessa lakiehdotuk- että valtiolla on nyt teknillisessä tutkimus-
24758: sessa ei ole millään tavalla ,pyritty" siihen, laitoksessa erityinen palolaboratorio. Joh-
24759: että sammutustyö voitaisiin entistä suurem- tuuko se siitä, että teknillinen tutkimuslaitos
24760: massa määrin uskoa vapaaehtoisille palokun- ei ole sisäasiainministeriön alainen?
24761: nille. Maatalousministeriössä laadittu ehdo- Otetaan vakavampi näyte.
24762: tus metsäpalolaiksi hylättiin kyllä aikoinaan 19 § :n mukaan ,saa" palo- tai järjestys-
24763: eduskunnassa, jottei maalaiskuntiin olisi tul- viranomainen pyytää sammutusapua vain
24764: lut kaksinkertaisesti paloviranomaisia, mutta lähellä olevilta kunnilta, sekä ainoastaan, jos
24765: tämä tapahtui jo aikoja ennenkuin nyt voi- kunnan omat sammutusvoimat eivät riitä sen
24766: massa olevaa palolakia alettiin laatia. Auk- sammuttamiseen.
24767: koja ei siis siitä syystä voinut syntyä, kuten Tällaisia tuhoisia rajoituksia ei voimassa
24768: perusteluissa väitetään. Metsäpaloja onkin oleva palolaki tunne. Tieoloista johtuu, että
24769: palolain voimassa ollessa ollut hyvin vähän monasti on joutuisampaa kutsua apua hyvän
24770: ja nekin jääneet pieniksi. Perusteluissa mai- tien varrella olevasta kunnasta kauempaa
24771: nittu ,organisatio", jos se on lainkaan tar- kuin huonojen tieyhteyksien takana olevasta
24772: peen, ei sitäpaitsi vaadi uutta lakia. ,lähellä olevasta kunnasta". Myös täytyy
24773: Vaikka todistamisvelvollisuus uuden lain palopäälliköllä olla oikeus pyytää apua,
24774: tarpeellisuudesta ja paremmuudesta kuuluu- vaikka oman kunnan jostain kaukaisesta syr-
24775: kin sen esittäjälle, otamme kuitenkin muu- jäkylästä kenties vielä löytyisikin moottori-
24776: tamia pistokoemaisia vertailuesimerkkejä. ruiskuHa varustettu palokunta, jolla ei ole
24777: 2 § : n mukaan voidaan ainoastaan valtion omaa autoa ja saapuu monen penikulman
24778: ,palohallintoa" varten perustaa ,peruspalk- päästä ehkä tuntia hitaammin kuin rajan
24779: kaisia" virkoja ja toimia, mutta voimassa takana oleva autolla varustettu lähin palo-
24780: olevan palolain mukaan voidaan ,valtion kunta.
24781: palotointa varten perustaa virkoja ja toimia, Voimassa olevan palolain nojalla on jo
24782: jotka ovat peruspalkkaisia ja palkkio- tai 1943 laadittu Suomen kaikkia sammutusvoi-
24783: sivutoimia". mia käsittävät, lääninhallitusten vahvistamat
24784: Voimassa oleva palolaki on siis väljempi taulukot, joiden mukaan palopäällikkö missä
24785: ja joustavampi ja kehityskelpoisempi. tahansa voi kutsua avukseen jopa 20 sam-
24786: 3 § : n mukaan valtio huolehtii ,palotor- mutusyksikköä, jotka on oletettavassa saa-
24787: juntahenkilöstön" koulutuksesta. pumisjärjestyksessä.
24788: Voimassa olevan palolain mukaan pitää Tämä palolain kohta, jonka nojalla taulu-
24789: valtio huolta ,palopäällystön koulutuksesta kot oli laadittu, on uudesta lakiehdotuksesta
24790: joko suorastaan taikka kuntain tai palotek- jätetty kokonaan pois ja korvattu kaikin-
24791: nillisten järjestöjen välityksellä". Palolain puolin huonoilla ja sekavilla säännöksillä.
24792: joustavuutta saamme kiittää siitä, että meillä Nämä pikanäytteet riittänevät osoitta-
24793: on ollut palopäällystökoulu jo yli 20 vuotta. maan, ettei ehdotettu uusi palolaki ole aina~
24794: Sitäpaitsi ,palotorjuntahenkilöstöön" kuu- kaan parempi eikä sen hylkäämisellä mitään
24795: luvat myös palokuntien henkilöstöt aina mie- menetetä.
24796: histöä myöten. Sen koulutuksesta on valtion Ehdotetussa uudessa laissa ei ole mitään
24797: mahdoton huolehtia. Jos ehdotettua sään- sellaista, jota voimassa olevassa palolaissa ei
24798: nöstä aiotaan todella noudattaa, tarvitaan olisi sanottu paremmin. Sitävastoin saattaa
24799: palokouluja tusinoittain. olemassa olevan palolain nojalla annetuissa
24800: 3 §: n toisen kappaleen mukaan voi ,sisä- hallinnollisissa säännöksissä, j(}tka eivät ole
24801: asiainministeriö määrätä" palontorjunta- K. J. Ståhlbergin laatimia, olla yhtä ja toista
24802: alalla toimivan järjestön suorittamaan palo- korjattavaa. Pahinta kuitenkin on, että tur-
24803: teknillistä koetoimintaa. vallisuussäännökset vielä kokonaan puuttu-
24804: Voimassa olevan palolain mukaan voidaan vat. Niitä ei ole alettu valmistellakaan.
24805: vain valtioneuvoston päätöksellä uskoa val-
24806: tiolle kuuluvien tehtävien hoitaminen yksityi- Eduskunnalla on oikeus odottaa, että sen
24807: sille järjestöille. omasta lakialoitteesta 1933 säätämää palo-
24808: Kuvaavaa on, ettei paloteknillisestä koe- lakia virallisella taholla oikein ja asianmu-
24809: toiminnasta puheen ollen uudessa palolaki- kaisesti sovelletaan. Koska näin ei ole tapah-
24810: VU,55. - Öhman. 1559
24811:
24812: tunut ja koska voimassa oleva palolaki sallii säännökset, jotka otaksuttavasti varmistavat
24813: maamme palotoimen kehittämisen niin pit- sen asianmukaisen noudattamisen.
24814: källe kuin nykyhetkellä voidaan vain ajatella, Edellä sanotun perusteella ehdotan,
24815: katson, että esitys uudeksi palolaiksi on
24816: tarpeeton, minkä vuoksi se olisi hylättävä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa,..
24817: Sen sijaan olisi palolakiin lisättävä sellaiset van lakiehdotuksen:
24818:
24819:
24820: Laki
24821: palolain muuttamisesta.
24822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä kesäkuuta 1933 annettuun palo-
24823: lakiin uusi 1 a § seuraavasti:
24824:
24825: 1 a §. mista toimenpiteistä esityksiä välittömästi
24826: Palotoimen ammatillinen johto ja valvonta sille ministeriölle tai muulle viranomaiselle,
24827: kuuluu sisäasiainministeriön alaisena toimi- jonka hallinnonalaan asia kuuluu.
24828: valle palovaltuutetun virastolle. Neuvottelevana yhdyselimenä palovaltuute-
24829: Palovaltuutetun virastossa on sopimuspaik- tun, lääninhallinnon, vakinaisten ja vapaa-
24830: kainen palovaltuutetun virka sekä peruapaik- ehtoisten palokuntien sekä palovakuutuslai-
24831: kaisia palotarkastajan virkoja ja lainoppi- tosten välillä on palovaltuutetun puheenjoh-
24832: neen sihteerin virka. Tulo- ja menoarvion dolla toimiva neuvottelukunta, johon valtio-
24833: rajoissa voidaan virastoon perustaa ylimää- neuvosto maaherrojen kokouksen ja asian-
24834: räisiä toimia sekä ottaa sivutoimisia tai tila- omaisten järjestöjen ehdotuksesta kutsuu
24835: päisiä asiantuntija-avustajia ja mahdollisesti jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
24836: muuta tilapäistä henkilökuntaa. Lääninhallitusten yhteyteen voidaan tulo-
24837: Palovaltuutetulla on oikeus toimittaa tai ja menoarvion puitteissa perustaa pää- tai
24838: toimituttaa valvontatarkastuksia sekä tehdä sivutoimisia läänin palotarkastajan toimia
24839: havaitsemistaan epäkohdista ja niiden vaati- sekä sivutoimisia aluepalopäällikön toimia
24840:
24841: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1958.
24842:
24843: 0. A. Öhman.
24844: VALTIOPÄIVÄT
24845: 1957
24846:
24847: LIITTEET
24848: IX
24849:
24850: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ
24851: SOKERINTUOTANNON TURVAAMISTA, MAATALOUSTULON
24852: VAKAANNUTTAMISTA SEKÄ VILJAN, PERUNAN JA PUUTARHA-
24853: TUOTTEIDEN VARASTOIMISEN EDISTÄMISTÄ
24854: KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
24855:
24856:
24857:
24858:
24859: HELSINKI 1958
24860: VALTIONEUVOSTON XIB.TAP.AINO
24861: 1563
24862:
24863: IX,108. - La.k.al. N: o 103.
24864:
24865:
24866: Jaakkola. ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen sokerintuotannon
24867: turvaamisesta.
24868:
24869: Eduskunnalle.
24870: Hallituksen annettua esityksen n: o 4 laiksi naksi vahvistettava 7 markkaa 50 penniä
24871: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta juurikaskilolta.
24872: yhdymme pääasiassa hallituksen esitykseen. Lakiehdotuksen mukaan alenisi indeksiin
24873: Kuitenkin olisi mielestämme siihen sisältyvää sidottu perushinta yhdellä pennillä jokai-
24874: sokerijuurikkaan peruahintaa ja vuotuisen selta miljoonalta kilolta, jos juurikassokeri-
24875: sadon kokonaismäärään perustuvaa hintajär- tehtaitten vastaanottama juurikasmäärä ylit-
24876: jestelmää muutettava niin, että nykyisin tää 425 miljoonaa kiloa. Kun sokerijuurik-
24877: toimivilla juurikassokeritehtailla olisi parem- kaan viljelyala vuosina 1954-55 oli 16 000
24878: mat edellytykset saada kapasiteettiaan vas- -17 000 hehtaaria, ja tehtaitten olisi pyrit-
24879: taava raaka-ainemäärä, jolloin tuotantokus- tävä saamaan noin 23 000 hehtaarin viljely-
24880: tannukset tuotettua sokerikiloa kohti alenisi- ala saadakseen kapasiteettiaan vastaavan
24881: vat. raaka-ainemäärän, ylitettäisiin mainittu 425
24882: Vuonna 1956 antamassaan sokerijuurik- miljoonan kilon raja heti, jos saataisiin nor-
24883: kaan hintapäätöksessä valtioneuvosto vahvisti maalinen sato. Tällaisen vaaran olemassa
24884: sokerijuurikkaan peruahinnan 7 markaksi ollessa on varmaa, että viljelijät suhtautui-
24885: kilolta, minkä katsottiin vastaavan 400 mil- sivat pidättyvästi sokerijuurikkaan viljelyyn.
24886: joonan kilon kokonaissatoa. Koska maas- Sen vuoksi olisikin hintajärjestelmää muu-
24887: samme oli parina edellisenä vuonna epäedul- tettava niin, että perushinta olisi voimassa
24888: listen kasvu- ja sääolosuhteitten johdosta kokonaisjuurikassadon ollessa 400-550 mil-
24889: saatu huono sokerijuurikassato, supistui vil- joonaa kiloa. Tällöin olisi olemassa mahdol-
24890: jelyala tapahtuneesta hinnankorotuksesta lisuuksia, että juurikassokeritehtaat lain voi-
24891: huolimatta noin 15 prosentilla, mistä seurasi massa olon loppupuolella voisivat saada nor-
24892: myöskin vastaava supistuminen tehtaitten maalista kapasiteettiaan vastaavan raaka-
24893: juurikasraaka-aineen määrässä; osaltaan vil- ainemäärän, jollaisena voidaan pitää 550--
24894: jelyharrastuksen alenemiseen lienee vaikut- 600 miljoonaa kiloa.
24895: tanut vuonna 1956 käytäntöön otettu uusi Lakiehdotuksen 4 § : n 2 ja 3 momenttiin
24896: hintajärjestelmä. Supistuneet raaka-aine- olisi mielestämme tehtävä selventävät lisäyk-
24897: määrät ovat olleet omiaan aiheuttamaan nou- set.
24898: sua tehtaitten yleiskustannuksissa tuotettua Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24899: sokerikiloa kohti. Jotta kehitys saataisiin kunnioittaen,
24900: vastaisuudessa tapahtumaan päinvastaiseen
24901: suuntaan, olisi sokerijuurikkaan perushin- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24902: van lakiehdotuksen:
24903:
24904:
24905: Laki
24906: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
24907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24908: 1 §.
24909: (Kuten hallituksen esityksessä.) hinnaksi taataan seitsemän markkaa vnsi-
24910: kymmentä penniä kilolta. Tämän perushin-
24911: 2 §. nan katsotaan vastaavan Pellervo-Seuran
24912: Juurikassokeritehtaiden tekemien viljelys- markkinatutkimuslaitoksen laskeman maata-
24913: sopimusten perusteella vuosina 1957-1959 loustuotteiden luovutushintaindeksin vuoden
24914: kotimaassa tuotetun sokerijuurikkaan perus- 1956 syyskuun indeksilukua.
24915: 1564 IX,lOB. - Sokerintuota.nto.
24916:
24917:
24918: Jos 1 momentissa tarkoitetun luovutus- 3 §.
24919: hintaindeksin vuoden 1957 syyskuun indeksi- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24920: luku poikkeaa vähintään yhden sadalta vuo-
24921: den 1956 syyskuun indeksiluvusta, on maa- 4 §.
24922: talousministeriön vastaavasti tarkistettava (1 mOin. kuten hallituksen esityksessä.)
24923: sokerijuurikkaan hinta. Samoin tarkistakoon Jos tehtaan valmistaman kidesokerin oma-
24924: maatalousministeriö seuraavina vuosina so- kustannushinta, laskettuna viljelijälle mak-
24925: kerijuurikkaan hinnan, jos kysymyksessä setun juurikkaan hinnan perusteella, on ki-
24926: olevan vuoden syyskuun indeksiluku poik" loa kohti suurempi kuin kidesokerin tuotta-
24927: keaa vähintään yhden sadalta siitä indeksi- jan myyntihinta lisättynä niillä suorituk-
24928: luvusta, jonka mukaan aikaisempi hinta on silla, jotka 1 momentin ja 3 § : n ·1 ja 3 mo-
24929: määräytynyt. mentin nojalla tehtaalle maksetaan, tai vä-
24930: Edellä 1 momentissa mainitun perushin- hennettynä sillä hinnan erotuksella, jonka
24931: nan katsotaan vastaavan koko maassa vilje- tehdas 3 §:n 2 momentin nojalla ehkä jou-
24932: lyssopimusten perusteella tuotettua 400-550 tuu valtiolle maksamaan, suoritetaan teh-
24933: miljoonan kilon sokerijuurikassatoa. Jos taalle tuotantopalkkiota, ja jos kidesokerin
24934: juurikassokeritehtaiden kulloinkin kysymyk- omakustannushinta on mainituin tavoin las-
24935: sessä olevana vuonna vastaanottama juuri- kettua määrää pienempi, peritään tehtaalta
24936: kasmäärä poikkeaa mainitusta määrästä, hinnantasausmaksua valtioneuvoston vahvis-
24937: alennetaan 2 momentin mukaan tarkistettua tamien perusteiden mukaan. Omakustannus-
24938: hintaa yhdellä pennillä jokaiselta miljoo- hintaa laskettaessa otetaan huomioon vain
24939: nalta kilolta, jolla vastaanotettu juurikas- kotimaisesta juurikkaasta saatavan kidesoke-
24940: määrä ylittää 550 miljoonaa kiloa, ja vastaa- rin valmistamiseen ja tarpeelliseen varastoi-
24941: vasti korotetaan jokaiselta miljoonalta ki- miseen välttämätön käyttöomaisuus ja muut
24942: lolta, jolla vastaanotettu juurikasmäärä alit- kiinteät kustannukset, kuitenkin niin, että
24943: taa 400 miljoonaa kiloa. jos mainittu käyttöomaisuus ja kiinteät kus-
24944: Sellaisilla alueilla tuotettavasta sokerijuu- tannukset ovat tarpeen tehtaan myös muusta
24945: rikkaasta, joilla tuotantokustannukset sokeri- raaka-aineesta harjoittamaan kidesokerin
24946: juurikaskiloa kohti muodostuvat heikompien valmistamiseen tai kidesokerin edelleen ja-
24947: viljelyolosuhteiden johdosta tavallista suu- lostamiseen, vähennetään tämän tuotannon
24948: remmiksi, maksetaan valtioneuvoston vahvis- kustannuksia vastaava suhteellinen osuus.
24949: tamien perusteiden mukaan lisähintaa enin- Jos tehdas toimittaa paksumehua tai jäl-
24950: tään viisi sadalta 2 momentin mukaan mää- kituotteita muualle edelleen jalostettavaksi,
24951: räytyvästä hinnasta. muunnetaan ne niiden omakustannushinnan
24952: Sokerijuurikkaiden kuljetuksesta makse- ja 5 §:n edellyttämän sokerinsaantituloksen
24953: taan avustusta ja säilytyksestä palkkiota pe- määräämistä varten kidesokeriksi kauppa- ja
24954: rusteiden mukaan, jotka valtioneuvosto vah- teollisuusministeriön vahvistamia perusteita
24955: vistaa. noudattaen.
24956: Tässä pykälässä tarkoitetut hinnat, avus- 5-8 §.
24957: tukset ja palkkiot suoritetaan sokerijuurik- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24958: kaiden puhdaspainon mukaan.
24959:
24960: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1957.
24961:
24962: Einari J'a.a.kkola. Verner Korsbäck Nestori Kaasalainen.
24963: Arvo Sä.velä. Mauri Seppä.. Eino E. Beikura.
24964: Lauri Laine. Kalervo Saura. Bertel Lindh.
24965: Onni Mannila. Matti Ma.ttila. Harras Kyttä.
24966: Urho Xä.hönen. Erkki Ryömii.. Tuomas Saikku.
24967: 1565
24968:
24969: IX,109. - Lag.mot. N: o 104.
24970:
24971:
24972: Lindh m. fl.: JJ'örslag till lag a'Wf}ående ändring av lagen om
24973: stabilisering av lantbruksinkomsten.
24974:
24975:
24976: Till Riksdagen.
24977:
24978: Regeringen har den 21 mars 1957 till tat av produktionsökningen. Då jordbruket
24979: riksdagen avgivit sin proposition n: o 25 med enligt det nuvarande prissystemet för den
24980: förslag till lag angående ändring av lagen produktion, som exporteras, får en ersätt-
24981: om stabilisering av lantbruksinkomsten. För- ning som endast motsvarar exportpriset, sker
24982: slaget skulle innebära en väsentlig föränd- sannolikt ingen produktivitetsstegring i eko-
24983: ring av lantbruksinkomstens bindning vid nomisk bemärkelse för den del av produk-
24984: löntagarnas allmänna förtjänstnivå. Denna tionsökningen, som i form av t. ex. smör
24985: bindning skulle enligt förslaget vara 100- måste exporteras från landet.
24986: procentig i stället för den nuvarande 85- Då enligt regeringens proposition stegrin-
24987: procentiga bindningen. Samtidigt föreslås gen av löntagarnas allmänna förtjänstnivå i
24988: dock att lantbruksinkomsten binds vid den lantbruksinkomstkalkylen skulle beaktas en-
24989: allmänna förtjänstnivån endast för den del dast för den del, som överstiger 2.5 procent,
24990: som stegringen av förtjänstnivån överstiger- skulle detta betyda inte endast en minskning
24991: 2.5% per år, viiken begränsning inte ingår av den trygghet för jordbruket, som den nu-
24992: i den nuvarande lagen. varande lagen ger, utan även att lantbruks-
24993: I princip kan det föreslagna systemet god- inkomsten systematiskt skulle bli efter lön-
24994: kännas och ett dylikt ingick även i stats- tagarnas förtjänstnivå. Då jordbrukarnas
24995: rådets beslut år 1955 om fastställande av ersättning för det tili förmån för lantbruket
24996: prisen på lantbruksprodukter. Till följd av utförda arbetet jämfört med löntagarnas ar-
24997: stegrad produktivitet ökades den enligt kal- betsinkomst även nu är låg, kan regeringens
24998: kylen framräknade lantbruksinkomsten med förslag tili ändring av lantbruksinkomst-
24999: 0.75 procent, vilket ansågs motsvara hälften systemet inte anses rättvist. Därför borde
25000: av produktivitetsstegringen. Detta tillägg lantbruksinkomsten bindas vid den allmänna
25001: till lantbruksinkomsten innebar i praktiken förtjänstnivån för den del, som kan anses
25002: detsamma som ett lika stort avdrag från den överstiga den normala genomsnittliga pro-
25003: allmänna förtjänstnivån. duktivitetsstegringen inom jordbruket.
25004: Hur stor produktivitetsstegringen i genom- På grund av ovanstående och med hänvis-
25005: snitt i Finlands jordbruk är, kan inte exakt ning till regeringens proposition n: o 25 och
25006: uppskattas. Gjorda beräkningar visar dock, :riksdagsordningens 32 § föreslår vi,
25007: att produktivitetsstegringen åtminstone inte
25008: överstiger 1.5 procent per år. Ytterligare att Riksdagen måtte godkänna föl-
25009: bör beaktas, att produktivitetsstegringen jande lagförslag:
25010: inom jordbruket huvudsakligen är ett resul-
25011:
25012: Lag
25013: angående ändring av lagen om stabilisering av lantbruksinkomsten.
25014: I enlighet med Riksdagens beslut skall 3 § i lagen den 17 maj 1956 om stabilisering av
25015: lantbruksinkomsten (298/56) erhålla följande ändrade lydelse:
25016: 3 §. Vid beräkningen av de ändringar, vilka
25017: (1 och 2 mom. likasom i regeringens pro- för skördeåren 1957/58 och 1958/59 enligt
25018: position.) 1 mom. i anledning av förändring i den all-
25019: 75 E 686/58
25020: 1566 IX,109. - Maataloustulon valtaannuttaminen.
25021:
25022:
25023: männa förtjänstnivån borde göras i lant- av stegringen av produktiviteten i betrak-
25024: bruksinkomsten, tages inom andra närings- tande endast tili den del den överskjuter en
25025: grenar än lantbruket den genomsnittliga procent.
25026: årliga höjningen av förtjänstnivån på grund
25027:
25028:
25029: Helsingfors den 28 mars 1957.
25030:
25031: Bertel Lindh. Tuomas Sa.ikku.
25032: Verner Korsbäck. Albin Wickma.n.
25033: Matti Raipala.. Arthur La.rson.
25034: Martti Salminen. John Forsberg.
25035: Kalervo Sa.ura.. Einari J a.a.kkola..
25036: 1567
25037:
25038: IX,109. - La.k.al. N:o 104.
25039: Suomennos.
25040:
25041:
25042:
25043: Lindh ym..: Ehdotus laiksi maataloustulon vakaannuttami-
25044: sesta annetun lain muuttamisesta.
25045:
25046: Eduskunnalle.
25047:
25048: Hallitus on 21 pa1vana maaliskuuta 1957 asiallisesti tulos tuotannon lisääntymisestä.
25049: antanut eduskunnalle esityksensä n: o 25 Kun maatalous nykyisen hintajärjestelmän
25050: laiksi maataloustulon vakaannuttamisesta mukaan saa maasta vietävästä tuotannosta
25051: annetun lain muuttamisesta. Ehdotus mer- korvauksen, joka ainoastaan vastaa vienti-
25052: kitsisi oleellista muutosta maataloustulon si- hintaa, ei todennäköisesti tapahdu tuottavuu-
25053: donnaisuudessa palkansaajien yleiseen ansio- den kohoamista taloudellisessa mielessä tuo-
25054: tasoon. Tämä sidonnaisuus olisi ehdotuksen tannon lisäyksen siltä osalta, joka esim. voin
25055: mukaan 100-prosenttinen nykyisen 85-pro- muodossa on vietävä maasta.
25056: senttisen sidonnaisuuden asemesta. Samalla Kun hallituksen esityksen mukaan palkan-
25057: ehdotetaan kuitenkin, että maataloustulo si- saajien yleisen ansiotason kohoaminen olisi
25058: dotaan yleiseen ansiotasoon vain siltä osalta, maataloustulolaskelmissa otettava huomioon
25059: jolta ansiotason nousu ylittää 2.5 prosenttia vain siltä osalta, mikä ylittää 2.5 prosenttia,
25060: vuodessa, mitä rajoitusta ei ole nykyisessä niin tämä ei merkitsisi vain nykyisen lain
25061: laissa. maataloudelle antaman turvan vähenemistä,
25062: Periaatteessa voidaan ehdotettu järjes- vaan myös sitä, että maataloustulo järjestel-
25063: telmä hyväksyä, ja sellainen sisältyi myös mällisesti jäisi jälkeen palkansaajien ansio-
25064: valtioneuvoston vuonna 1955 antamiin pää- tasosta. Kun maanviljelijäin saama korvaus
25065: töksiin maataloustuotteiden hintojen määrää- maatalouden hyväksi suoritetusta työstä on
25066: misestä. Tuottavuuden kohoamisen johdosta palkansaajien työtuloon verrattuna nytkin
25067: lisääntyi arvioitu maataloustulo 0.75 prosen- alhainen, ei hallituksen ehdotusta maatalous-
25068: tilla; minkä katsottiin vastaavan puolta tuot- tulojärjestelmän muuttamiseksi voida pitää
25069: tavuuden noususta. Tämä lisäys maatalous- oikeudenmukaisena. Senvuoksi tulisi maa-
25070: tuloon merkitsi käytännössä samaa kuin vas- taloustulo sitoa yleiseen ansiotasoon siltä
25071: taava vähennys yleisestä ansiotasosta. osalta, jonka voidaan katsoa ylittävän nor-
25072: Tarkasti ei voida arvioida, miten suuri maalin keskimääräisen tuottavuuden kohoa-
25073: tuottavuuden kohoaminen keskimäärin on misen maataloudessa.
25074: Suomen maataloudessa. Suoritetut laskelmat Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
25075: osoittavat kuitenkin, ettei tuottavuuden hallituksen esitykseen n: o 25 ja valtiopäivä-
25076: nousu ainakaan ylitä 1.5 prosenttia vuodessa. järjestyksen 32 § : ään ehdotamme,
25077: Lisäksi on otettava huomioon, että tuotta-
25078: vuuden kohoaminen maataloudessa on pää- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25079: van lakiehdotuksen:
25080:
25081: Laki
25082: maataloustulon vakaannuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
25083: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maataloustulon vakaannuttamisesta 17
25084: päivänä toukokuuta 1956 annetun lain (298/56) 3 § näin kuuluvaksi:
25085: 3 §. Laskettaessa niitä muutoksia, mitä satovuo-
25086: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- siksi 1957/58 ja 1958/59 maataloustulossa
25087: sessä.) olisi 1 momentin mukaan yleisen ansiotason
25088: 1568 IX,109. - Maataloustulon va.kaamluttaminen.
25089:
25090:
25091: muuttumisen johdosta tehtävä, otetaan tunut ansiotason keskimääräinen vuotuinen
25092: muissa elinkeinoissa kuin maataloudessa nousu huomioon vain siltä osalta kuin se
25093: tapahtunut tuottavuuden kohoamisesta joh- ylittää yhden sadalta.
25094:
25095:
25096: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1957.
25097:
25098: Bertel Lindh. Tuomas Saikku.
25099: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
25100: Matti Raipala. Arthur Larson.
25101: Martti Salminen. John Forsberg.
25102: Kalervo Saura. Einari Jaakkola.
25103: 1569
25104:
25105: IX,110. - Lak.al. N: o 111.
25106:
25107:
25108:
25109:
25110: Hautala ym.: Ehdotus laiksi m"ljan, perunan ja puutarha-
25111: tuotteiden varastoimisen edistämisestä.
25112:
25113:
25114: E d u s kun n a II e.
25115:
25116: Viljan varastoimistilanteen parantami- merkitsee se, ettei lain perusteluissa tarkoi-
25117: seksi eduskunta hyväksyi vuonna 1950 lain tettua päämäärää saavuteta. Sekä viljava-
25118: viljavarastojen rakentamisen rahoittami- rastojen rakentamisen että viljan kuivatus-
25119: sesta. Tämän lain perusteella voitiin myön- mahdollisuuksien parantamiseen osoitetut
25120: tää lainoja vuoden 1952 loppuun. Vuonna määrärahat on jo käytännöllisesti katsoen
25121: 1953 lain voimassaoloaikaa jatkettiin vuo- käytetty, ja hallituksen esityksen mukaan
25122: den 1957 loppuun. Rahoitusta varten siir- ei lainojen korkoja ja lyhennyksiä saada
25123: rettiin viljavarastorahastoon 400 milj. mk. vuosittain käyttää uusien lainojen myöntä-
25124: Edelleen viljan kuivatusmahdollisuuksien miseen, ellei valtioneuvosto siitä nimen-
25125: parantamiseksi eduskunta hyväksyi vuonna omaan tee myönteistä päätöstä.
25126: 1953 lain viljankuivureiden ja viljankuiva- Viljan varastoimistilanteen ja kuivatus-
25127: tuslaitosten hankkimisen ja rakentamisen mahdollisuuksien parantaminen on maal-
25128: rahoittamiseksi. Samalla eduskunta siirsi lemme tärkeä, niin kuin hallitus peruste-
25129: rahoitusta varten viljavarastorahastoon yh- luissaan esittää. Toisaalta myöskin peruna-
25130: teensä 500 milj. markan suuruiset määrä- ja puutarhatuotevarastoja olisi aikaansaa-
25131: rahat. tava. Näiden varastojen rakentamisen lai-
25132: Hallitus on esityksessään eduskunnalle noittamiseen olisi eduskunnan osoitettava
25133: laiksi viljan, perunan ja puutarhatuotteiden vähintään 200 milj. markkaa, josta 40 milj.
25134: varastoimisen edistämisestä (n: o 43/1957 markkaa käytettäisiin !ainoiksi puutarha-
25135: vp.) esittänyt eduskunnan hyväksyttäväksi tuotevarastojen rakentamiseen.
25136: lain, jolla edellä mainitut kaksi lakia yhdis- Edellä olevan perusteella esitämme,
25137: tettäisiin, ja lisäksi uuden lain piiriin on
25138: otettu perunan ja puutarhatuotteiden va- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25139: rastoimisen edistäminen. Mikäli laki hyväk- van lakiehdotuksen:
25140: sytään hallituksen esittämässä muodossa,
25141:
25142:
25143: Laki
25144: viljan, perunan ja puutarhatuotteiden varastoimisen edistämisestä.
25145: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25146:
25147: 1 §.
25148: Viljan, perunan ja puutarhatuotteiden viossa siirtona viljavarastorahastoon aikai-
25149: varastoimisen edistämistä varten valtion semmin myönnetty, voidaan myöntää lai-
25150: tulo- ja menoarviossa siirtona viljavarasto- noja:
25151: rahastoon myönnettävistä varoista samoin 1) myllyille ja viljankeräilyliikkeille vil-
25152: kuin niistä varoista, jotka viljavarastojen javarastojen rakentamista ja niihin raken-
25153: rakentamista sekä viljankuivureiden ja vil- nustöiden yhteydessä rakennettavien viljan
25154: jankuivatuslaitosten hankkimista ja raken- kuivatus-, punnitsemis• ja siirtolaitteiden
25155: tamista varten on valtion tulo- ja menoar- hankkimista varten;
25156: 1570 IX,llO. - Puutarhatuotteiden varastoiminen.
25157:
25158: 2) peruna- ja puutarhatuotekauppaa har- on lainoista annettaviin velkakirjoihin otet-
25159: joittaville liikkeille ja viljelijöiden muodos- tava ehto, että valtion viljavarasto saa tar-
25160: tamille yhteisöille perunan ja puutarhatuot- vittaessa käyttöönsä vähintään puolet ra-
25161: teiden talvivarastojen ja niihin kuuluvien kennettavista varastotiloista kohtuullista
25162: tarpeellisten laitteiden hankkimis- ja raken- varastoimispalkkiota vastaan.
25163: tamiskustannusten suorittamista varten; Valtion vuoden 1958 tulo.. ja menoarvioon
25164: sekä otetaan käytettäväksi tämän lain tarkoituk-
25165: 3) viljan kauppaa, kuivatusta tai jalos- siin siirtona viljavarastorahastoon 200 milj.
25166: tusta harjoittaville liikeyrityksille sekä vil- markkaa, josta 40 milj. markkaa varataan
25167: jelijöiden muodostamille yhteisöille viljan- puutarhatuotteiden talvivarastojen rakenta-
25168: kuivureiden ja viljankuivatuslaitosten hank- misen ja niihin tulevien tarpeellisten lait-
25169: kimista ja rakentamista sekä viljan puhdis- teiden hankkimisen lainoittamiseen.
25170: tus-, punnitsemis- ja siirtolaitteiden hankki- Edellä 1 ja 3 momenteissa tarkoitetuista
25171: mista varten. varoista myönnettyjen lainojen korot ja ly-
25172: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut hennykset saadaan käyttää tämän lain mu-
25173: lainat saadaan myöntää vain riittävän te- kaisten lainojen myöntämiseen.
25174: hokkailla viljankuivureilla varustettujen va-
25175: rastojen rakentamiseen. Lainat myönnetään 2-4 §.
25176: ensi sijassa siilovarastojen rakentamiseen ja (Kuten hallituksen esityksessä.)
25177:
25178: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1957.
25179:
25180: Yrjö Hautala. Bertel Lindh.
25181: Matti Lepistö. Martti Salminen.
25182: VALTIOPÄIVÄT
25183: 1957
25184:
25185: LIITTEET
25186: X
25187:
25188: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ KANSANELÄKE-
25189: LAIN MUUTTAMISTA JA TYÖNANTAJAN LAPSILISÄ- JA
25190: KANSANELÄKEMAKSUA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
25191:
25192:
25193:
25194:
25195: HELSINKI 1958
25196: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
25197: 1578
25198:
25199: X,48. - Lak.aJI. N: o 106.
25200:
25201:
25202:
25203:
25204: Kuusinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
25205:
25206:
25207: Eduskunnalle.
25208:
25209: Viitaten lakialoitteen n: o 105 perustelui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25210: hin ehdotamme, van lakiehdotuksen:
25211:
25212:
25213: Laki
25214: kansaneläkelain muuttamisesta.
25215: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
25216: saneläkelain (347/56) 3, 62 ja 64 § näin kuuluviksi:
25217: 3 §. 62 §.
25218: Vakuutetun on suoritettava vakuutus· (Kuten hallituksen esityksessä.)
25219: maksu, sen mukaan kuin jäljempänä sääde-
25220: tään. 64 §.
25221: Työnantaja suorittaa, niinkuin siitä erik- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25222: seen säädetään, työnantajan kansaneläkemak-
25223: suna kaksi sadalta ennakkoperinniin alaisen Tämä laki tulee voimaan päivänä
25224: palkan määrästä. kunta 195 .
25225:
25226:
25227: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1957.
25228:
25229: Hertta Kuusinen. Yrjö Murto. Martti Leskinen.
25230: Eino Tainio. Kaino Haapanen. Aimo Aaltonen.
25231: Toivo Niiranen. Ville Pessi. Juho Rytkönen.
25232: Judit Nederström-Lunden. A.-L. Tiekso-Isaksson. Esa Hietanen.
25233: Matti Koivunen. Irma. Rosnell. Aleksi Kiviaho.
25234:
25235:
25236:
25237:
25238: 76 E ·686/58
25239: 1674
25240:
25241: X,49. - La.k.al. N:o 107.
25242:
25243:
25244:
25245:
25246: Kuusinen ym.: Ehdotus laiksi työnantajan lapsilisä- ja kan-
25247: saneläkemaksusta.
25248:
25249:
25250: Eduskunnalle.
25251:
25252: Viitaten lakialoitteen n:o 105 perustelui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25253: hin ehdotamme, van lakiehdotuksen:
25254:
25255:
25256: Laki
25257: työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta.
25258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25259:
25260: 1 §. tälain (696/46) mukaista pidätystä, älköön
25261: Työnantaja on vuoden 1958 aikana suorit- lapsilisä- ja kansaneläkemaksua kuitenkaan
25262: tamiensa palkkojen perusteella velvollinen maksettako. Lapsilisä- ja kansaneläkemaksu
25263: suorittamaan työnantajan lapsilisä- ja kan- suoritetaan täysin markoin siten, että mark-
25264: saneläkemaksua, josta kaksi viidesosaa käyte- kojen yli menevät pennit jätetään lukuun-
25265: tään työnantajan kansaneläkemaksuna kan- ottamatta.
25266: saneläkelaissa (347/56) säädetyllä tavalla ja Palkalla tarkoitetaan tässä laissa ennakko-
25267: kolmeviidesosaa lapsilisälain (541/48) aiheut- perintälain 4 §: ssä mainittua palkkaa. Palk-
25268: tamien menojen peittämiseen. kaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan, niin
25269: Julkisoikeudellisen virkasuhteen osapuo- kuin ennakkoperintälaissa on säädetty.
25270: lista on voimassa, mitä tässä laissa on työn- Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa en-
25271: antajasta ja palkansaajasta säädetty. Evan- nakkoperintälain 57 § : ssä mainittua työn-
25272: kelis-luterilaisten seurakuntien papiston, antajaa.
25273: kanttori-urkurien ja kirkonpalvelijain osalta 3-11 §.
25274: noudatettakoon kuitenkin, mitä erikseen on (Kuten hallituksen esityksessä.)
25275: säädetty.
25276: 2 §.
25277: Työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemak- Tämä laki kumoaa 30 päivänä joulukuuta
25278: sun suuruus on viisi markkaa kultakin täy- 1955 työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke-
25279: deltä sadalta markalta suoritetun palkan maksusta annetun lain (588/55) 6 §:n 4 mo-
25280: määrästä. Jos suoritetun palkan määrä on mentin, sellaisena kuin se on 27 päivänä huh-
25281: niin pieni, ettei siitä toimiteta ennakkoperin- tikuuta 1956 annetussa laissa (219/56).
25282:
25283:
25284: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1957.
25285:
25286: Hertta Kuusinen. Kaino Haapanen. Aimo Aaltonen.
25287: Eino Tainio. Ville Pessi. Judit Nederström-Lunden.
25288: Toivo Niiranen. A.-L. Tiekso-Isaksson. Juho Rytkönen.
25289: Matti Koivunen. Irma Rosnell. Esa Hietanen.
25290: Yrjö Murto. Martti Leskinen. Aleksi Kiviaho.
25291: Lakialoitteita, jotka puhemies on kieltäytynyt
25292: lähettämästä valiokuntaan.
25293: 1577
25294: Lak.al. N: o 109.
25295:
25296:
25297:
25298: Kuusinen ym. : Ehdotus laiksi maataloustulon vakaannutta-
25299: misesta annetun lain muuttamisesta.
25300:
25301: E d u s k u n n a 11 e.
25302:
25303: Viitaten lakialoitteen n: o 105 perustelui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25304: hin ehdotamme, van lakiehdotuksen:
25305:
25306: Laki
25307: maataloustulon vakaannuttamisesta. annetun lain muuttamisesta.
25308: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maataloustulon vakaannuttamisesta 17
25309: päivänä toukokuuta 1956 annetun lain (298/56) 3 § ja 4 §:n 3 momentti sekä muute-
25310: taan 2 §, 4 § :n 2 momentti ja 5 § näin kuuluviksi:
25311: 2 §. 4 §.
25312: Maatalouden tuotantotuen, maataloustuot-
25313: teiden hintojen ja hintapoliittisten tukitoi- Milloin on tapahtunut vähintään viiden
25314: menpiteiden perustaksi otetaan maatalous- prosentin suuruinen muutos yleisessä hinta-
25315: tulo, joka muodostuu, kun maataloustuottei- ja kustannustasossa, valtioneuvosto ryhtyy
25316: den hinnat vakautetaan Etelä-Suomen tutki- tässä laissa mainitusta määräaja8ta riippu-
25317: musalueen II suuruusluokan, 10-25 pelto- matta välittömästi toimenpiteisiin maatalous-
25318: hehtaarin kirjanpitotilojen keskimääräisten tulon lisäämiseksi sillä määrällä, millä ylei-
25319: tuotantokustannusten mukaisiksi. Tuotanto- nen hinta- ja kustannustason kohoaminen on
25320: kustannukset lasketaan kolmen edellisen sato- lisännyt maatalouden tuotantokustannuksia.
25321: vuoden keskimääräisten tuote-, palkkatyö- ja 5 §.
25322: tarvikemäärien sekä vastaavan hinta- ja kus- Eri tuotteiden hintojen ja kustannusten
25323: tannustason sekä maatalouden saaman hinta- keskinäisiin suhteisiin voidaan siinäkin ta-
25324: poliittisen tuen perusteella. pauksessa, että suoritetut laskelmat eivät
25325: Tuotantotuki lasketaan kirjanpitotilojen edellyttäisi muutoksia maataloustuloon, tehdä
25326: tulosten perusteella. Mikäli tuotantokustan- sellaisia muutoksia, jotka eivät vaikuta maa-
25327: nukset määrätyssä kirjanpitotilojen suuruus- taloustulon suuruuteen, eivätkä pyri supista-
25328: luokassa kohoavat jollakin kirjanpitotilojen maan pienviljelmien karjataloustuotantoa ja
25329: tutkimusalueelia korkeammiksi kuin ne ovat heikentämään sen kannattavuutta, mikäli täl-
25330: Etelä-Suomen tutkimusalueen II suuruusluo- laiset muutokset katsotaan tuotantopoliitti-
25331: kan tiloilla, korvataan erotus tuotantotukena sesti tai muuten tarpeellisiksi.
25332: valtion varoista tuotantokustannusten tasoit-
25333: tamiseksi. Tämä laki tulee voimaan päivänä
25334: kuuta 195 .
25335:
25336: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1957.
25337:
25338: Hertta Kuusinen. Kaino Haapanen. Aimo Aaltonen.
25339: Eino Tainio. Ville Pessi. Judit Nederström-Lunden.
25340: Toivo Niiranen. A..-L. Tiekso-Isaksson. Juho Rytkönen.
25341: Matti Koivunen. Irma Rosnell. Esa Hietanen.
25342: Yrjö Murto. Martti Leskinen. Aleksi Kiviaho.
25343: 1578
25344: Lak.al. 1f: 0 119.
25345:
25346:
25347:
25348:
25349: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden
25350: veronhuojennuksista.
25351:
25352:
25353: Ed u sku nna 11 e.
25354:
25355: Hallitus on esityksessään n: o 74 laiksi myös monille muille olosuhteiltaan Pohjois-
25356: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojen- Suomeen verrattaville alueille. Ehdotettuun
25357: nuksista ehdottanut Pohjois-Suomeen perus- lakiin olisikin näin ollen lisättävä säännös,
25358: tettaville ja siellä ennestään oleville laajen- joka oikeuttaisi harkinnan mukaan sovelta-
25359: nettaville . teollisuusyrityksille merkittäviä maan lakia tarkoitetuilla aliteollistuneilla
25360: veronhuojennuksia. Tästä ei luonnollisesti- seuduilla.
25361: kaan ole muuta kuin hyvää sanottavana. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme no-
25362: Sen sijaan on todettava, että se syy, jatkuva jautuen valtiopäiväjärjestyksen 32 § : ään,
25363: vaikea työllisyystilanne, mikä vaatii uuden
25364: teollisuuden aikaansaamista Pohjois-Suomeen, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25365: tekee teollisuuden luomisen välttämättömäksi van lakiehdotuksen:
25366:
25367:
25368: Laki
25369: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista..
25370: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25371: 1--4 §. daan katsoa vastaavan Pohjois~Suomen olo-
25372: (Kuten hallituksen esityksessä.) suhteita ja yrityksen perustaminen tai laa-
25373: jentaminen on katsottava seudun työllisyys-
25374: 5 §. tilanteen huomioon ottaen tarpeen vaati-
25375: Tässä laissa tarkoitettu veronhuojennus maksi.
25376: voidaan harkinnan mukaan myöntää myös
25377: muualla kuin Pohjois-Suomessa olevalle yri- 6 §.
25378: tykselle, mikäli paikallisten olosuhteiden voi- (Kuten 5 § hallituksen esityksessä.)
25379: ----
25380: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
25381:
25382: Veikko Vennamo. Väinö Ra.nkila..
25383: Eino E. Beikura. Viljami Kalliokoski.
25384: 1679
25385: Lak.al. lf:o 120.
25386:
25387:
25388:
25389:
25390: Hult ym.: Ehdotus laiksi Pohjois-8'1/,Q'm,en teollisuuden, veron,..
25391: huojen,n,uksista.
25392:
25393:
25394: Eduskunnalle.
25395:
25396: Viitaten hallituksen esitykseen n:o 74 v. merkiksi Pohjois-Savo yksi maamme pahim-
25397: 1957 valtiopäiville laiksi Pohjois-Suomen pia työttömyysalueita.
25398: teollisuuden veronhuojennuksista on tyydy- Onkin erittäin tärkeätä, että ehdotetut ve-
25399: tyksellä todettava, että vihdoinkin on halli- rohelpotukset ulotettaisiin koskemaan myös
25400: tuksen toimesta ryhdytty toimenpiteisiin näitä alueita, sillä jos näillä alueilla saatai-
25401: edellytysten luomiseksi teollisuuden syntymi- siin, vaikka verohelpotusten kannustamana,
25402: selle alityöllisyysalueille. uutta teollisuutta, niin se palvelisi koko kan-
25403: On kuitenkin syytä todeta, että hallituksen santalouttamme erittäin myönteisesti ja lie-
25404: esittämän lain ensimmäisen pykälän määri- vittäisi ratkaisevasti sitä painetta, jota työl-
25405: telmä alueesta, jolla verohelpotus voidaan lisyysrintamalla esiintyy.
25406: antaa, on liian suppea. Meillä on muualla- Ehdotammekin kunnioittaen,
25407: kin kuin esityksessä mainituilla alueilla jat-
25408: kuvasti vaikeuksia työllisyyskysymyksen hoi- että Eduskunta hyväksyisi lakiehdo-
25409: dossa. Jatkuvaa työttömyyttä esiintyy mm. tuksen, n,äin, ku'Uluvaoo:
25410: suurelta osaa Kuopion lääniä. Onhan esi-
25411:
25412:
25413: Laki
25414: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista.
25415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25416: 1 §. mon, Kuivaniemen, Kuusamon, Pudasjärven,
25417: Pohjois-Suomen teollisuuden edistämiseksi Puolangan, Suomussalmen, Taivalkosken ja
25418: myönnetään tulo- ja omaisuusverotuksessa Yli-Iin kuntia Oulun läänissä sekä Kuopion
25419: sekä kunnallisverotuksessa veronhuojennuk- läänin pohjoisimpia osia.
25420: sia sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
25421: Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa 2-5 §.
25422: Lapin lääniä sekä Hyrynsalmen, Iin, Kuh- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25423: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1957.
25424:
25425: Mikko Hult. Kalle Kauhanen. E. Pusa..
25426: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
25427:
25428:
25429: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITfEET
25430: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
25431:
25432:
25433:
25434:
25435: E 686/58
25436: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET.
25437: (Hakusanat viittaavat Liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
25438:
25439:
25440: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
25441: Yleisen aloiteajan jiWteen jätetyt.
25442:
25443: (N:o 1-48 Liitteiden A·osassa.) kustannusten peittämiseen. Liitteet IV,230. s.
25444: - n:o 49, Raunion ym.: Määrärahan osoittami- 991. - Ks. Sairaalat.
25445: sesta valtioneuvoston talonmiehen toimen muut- - n:o 60, H osia n ym.: M"åärärahan osoittami-
25446: tamiseksi korjausmiehen toimeksi. Liitteet sesta lääkintävoimistelijan tointen perustami-
25447: IV,220. s. 979. - Ks. Valtioneuvosto. seksi Jyväskylän invaliidisairaalaan. Liitteet
25448: - n:o 50, Hautalan ym.: Korotetun määrä- IV,231. s. 992. - Ks. Sairaalat.
25449: rahan osoittamisesta valtakunnansuunnittelutoi- - n: o 61, V ä ä n ä sen ym.: Määrärahan osoitta-
25450: miston ja -neuvoston toimintaa varten. Liitteet misesta avustukseksi Kaatumatautisten Huolto-
25451: IV,221. s. 980. - Ks. Valtakunnansuunnittelu- yhdistys r.y:lle Vaajasalon ja Kortejoen paran-
25452: toimisto. toloiden vedenhankintasuunnitelman toteuttami-
25453: - n:o 51, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- sesta aiheutunaisiin kustannuksiin. Liitteet
25454: sesta Keski-Suomen läänin perustamista varten. IV,232. s. 993. - Ks. Kaatumatautiset.
25455: Liitteet IV,222. s. 981. - Ks. Läänijako.
25456: - n: o 52, K u k k o s en ym.: Määrärahan osoitta-
25457: - n:o 62, Uusitalon Ym..: Määrärahan osoit-
25458: tamisesta avustukseksi eräille mielisairaanhoito-
25459: misesta Pohjois-Karjalan läänin perustamista laitoksille. Liitteet IV,233. s. 994. - Ks. Mieli-
25460: varten. Liitteet IV,223. s. 983. - Ks. Lääni- sairaalat.
25461: jako.
25462: - n:o 63, Kaasalaisen ym.: Määrärahan
25463: - n: o 53, T u u r n a n ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta eräiden B-luokan mielisairaanhoi-
25464: misesta nimismiesten ja apulaisnimismiesten tolaito§lten perustamiakustannuksiin annettavaa
25465: vuokrarahojen korottamiseksi. Liitteet IV,224. valtionapua varten. Liitteet IV,234. s. 995. -
25466: s. 984. - Ks. Nimismiehet. Ks. Mielisairaalat.
25467: - n:o 54, T u u r n a n: Määrärahan osoittamisesta - n: o 64, T i k k a o j a n ym.: M"åärärahan osoit-
25468: uusien toimien perustamiseksi Hämeenlinnan po- tamisesta avustukseksi ja lainaksi Seinäjoen
25469: liisilaitokseen. Liitteet IV,225. s. 985. - Ks. piirisairaalan vajaamielislaitoksen peruskorjaus-
25470: Poliisi. töitä varten. Liitteet IV,235. s. 996. - Ks.
25471: - n:o 55, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- Sairaalat.
25472: tamisesta palveluslisien maksamiseksi rajavar-
25473: tiolaitoksen kantamiehistölle. Liitteet IV,226. · - n:o 65, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan osoit-
25474: s. 987. - Ks. Rajavartiolaitos. tamisesta avustuksiksi kunnille alue- ja paikal-
25475: lissairaalain rakentamiseen ja ylläpitoon. Liit-
25476: ~ n:o 56, Koiviston ym.: Määrärahan osoitta- teet IV,236. s. 997. - Ks. Sairaalat.
25477: misesta eräiden lääkintöhallituksen viran ja
25478: toimen haltijain palkkauksen korottamiseksi. - n:o 66, Väyrysen ym.: Korotetun määrä-
25479: Liitteet IV,227. s. 988. - Ks. Lääkintöhallitus. rahan osoittamisesta kunnansairaaloiksi muu-
25480: tettujen aluesairaaloiden toiminnan tukemiseen.
25481: - Ii.:o 57, Kaupin ym.: Määrärahan osoittami- Liitteet IV,237. s. 998. - Ks. Sairaalat.
25482: sesta avustukseksi Ylikiimingin kunnalle kun-
25483: nanlääkärin asunnon rakentamiseen. Liitteet - n:o 67, He 1 teen ym.: Korotetun määrärahan
25484: IV,228. s. 989. - Ks. Lääkärit. osoittamisesta avustukseksi syöpäpotilaiden apu-
25485: - n: o 58, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- sairaaloiden ylläpitokustannuksiin. Liitteet
25486: misesta 256 lastenhoitajan ylimääräisen toimen IV,238. s. 999. - Ks. Sairaalat.
25487: vakinaistamiseksi. Liitteet IV,229. s. 990. - - n:o 68, Mannisen ym.: Määrärahan osoitt~t
25488: Ks. Lastenhoito. misesta avustukseksi sairaalan rakentamiseksi
25489: - n: o 59, P u h a k a n ym.: Määrärahan osoitta- Varkauden kauppalaan. Liitteet IV,239. s. 1000.
25490: misesta Nurmeksen yleisen sairaalan toiminta- - Ks. Sairaalat.
25491: 4 Raha-asia-aloitteet 1957.
25492:
25493:
25494: - n:o 69, Koiviston ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 84, Honkavaaran ym.: Määrärahan
25495: misesta Oulun diakonisaalaitoksen sädehoito- osoittamisesta eräiden verotarkastajan toimien
25496: osaston ylläpitoavustukseksi. Liitteet IV,240. s. palkkauksen korottamiseksi sekä eräiden vero-
25497: 1001. - Ks. Sairaalat. tarkastajan ja ylitarkastajan toimien vakinais-
25498: tamiseksi. Liitteet IV,255. s. 1016. - Ks.
25499: - n:o 70, R y h d ä n: Määrärahan osoittamisesta Verotus.
25500: Taivalkosken kunnansairaalan laajennus- ja pe·
25501: ruekorjaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,241. - n:o 85, Kytän ym.: Määrärahan osoittami-
25502: s. 1002. - Ks. Sairaalat. sesta liikennetilastotoimiston perustamiseksi ti-
25503: lastolliseen päätoimistoon. Liitteet IV,256. s.
25504: - n:o 71, Väyrysen ym.: Korotetun. määrära- 1017. - Ks. Tilastollinen päätoimista.
25505: han osoittamisesta Lapin lastensairaalaa varten.
25506: Liitteet IV,242. s. 1003. - Ks. Sairaalat. - n: o 86, M o h e 11 i n ym.: Määrärahan osoitta·
25507: misesta eräiden puolustuslaitoksen tilapäisten
25508: - n: o 72, P ö y k ö n ym.: Korotetun määrärahan tai sopimuspaikkaisten toimien muuttamiseksi
25509: osoittamisesta Lapin lastensairaalan toimintaa peruspalkkaisiksi tai ylimääräisiksi toimiksi.
25510: varten. Liitteet IV,243. s. 1004. - Ks. Sai- Liitteet IV,257. s. 1018. - Ks. Puolustuslaitos.
25511: raalat. - n: o 87, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami·
25512: - n: o 73, M. R y ö m ä n ym.: Määrärahan osoit- sesta eräiden alemman palkkaluokan kersantin
25513: tamisesta Sydäntautiliiton toiminnan avustami- toimien siirtämiseksi 15 palkkausluokkaan. Liit·
25514: seksi. Liitteet IV,244. s. 1005. - Ks. Sairaan- teet IV,258. s. 1021. - Ks. Puolustuslaitos.
25515: hoito. - n: o 88, 1 n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoittami-
25516: - n:o 74, Väyrysen ym.: Määrärahan osoitta- sesta eräiden puolustuslaitoksen ylimääräisten
25517: misesta sairaala-alan suunnittelutoiminnan kus- emännöitsijän toimien muuttamiseksi peruspalk-
25518: tannuksiin. Liitteet IV,245. s. 1006. - Ks. Sai- kaisiksi toimiksi. Liitteet IV,259. s. 1022. -
25519: raala-alan suunnittelutoiminta. Ks. Puolustuslaitos.
25520: - n:o 75, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 89, H osia n ym.: Määrärahan osoittami-
25521: tamisesta helikopterien hankkimiseksi erityi· sesta lääkintävoimistelijan toimen perustami·
25522: sesti sairaskuljetuksia varten. Liitteet IV,246. seksi Keskussotilassairaala 1: een. Liitteet
25523: s. 1007. - Ks. Sairaanhoito. IV,260. s. 1023. - Ks. Sairaalat.
25524: - n:o 76, Väyrysen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 90, V. Virtasen ym.: Korotetun määrä-
25525: misesta helikopterin hankkimiseksi sairaskulje- rahan osoittamisesta asevelvollisten päivärahan
25526: tuksia varten. Liitteet IV,247. s. 1008. - Ks. korottamiseksi. Liitteet IV,261. s. 1024. - Ks.
25527: Sairaanhoito. Puolustuslaitos.
25528: - n:o 77, Jokisen ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 91, A n t i 1 a n ym.: Korotetun määrärahan
25529: sesta helikopterin hankkimiseksi sairaskuljetuk- osoittamisesta puolustuslaitoksen hevosten uusin-
25530: sia varten. Liitteet IV,248. s. 1009. - Ks. taan. Liitteet IV,262. s. 1025. - Ks. Puolustus-
25531: Sairaanhoito. laitos.
25532: - n:o 78, Stenbergin ym.: Määrärahan osoit- - n: o 92, T en h i ä 1 ä n ym.: Korotetun määrä-
25533: tamisesta maksuttoman hoidon järjestämiseksi rahan osoittamisesta puolustuslaitoksen hiihto-
25534: vähävaraisille sokeritautisille. Liitteet. IV,249. välineitten uudishankintaan. Liitteet IV,263. s.
25535: s. 1010. - Ks. Sairaanhoito. 1026. - Ks. Puolustuslaitos.
25536: - n: o 79, M. R yö mä n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 931 L. M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
25537: tamisesta maksuttoman lääkeavun turvaami- tamisesta puolustuslaitoksen aloitepalkkioita
25538: seksi tuberkuloositoipilaille laitoshoidon ulko- varten. Liitteet IV,264. s. 1027. - Ks. Puolus·
25539: puolella. Liitteet IV,250. s. 1011. - Ks. Sai- tuslaitos.
25540: raanhoito. - n: o 94, T u u 1 e n ym.: Määrärahan osoitta-
25541: - n:o 80, V. Simosen ym.: Määrärahan osoit- misesta aluevalvojien palkkioiden suorittamista
25542: tamisesta kiertävää jalkaklinikkaa koskevaa varten. Liitteet IV,265. s. 1028. - Ks. Puo-
25543: tutkimusta varten. Liitteet IV,251. s. 1012. - lustuslaitos.
25544: Ks. Sairaanhoito. - n:o 95, Sepän ym.: Määrärahan osoittami-
25545: - n:o 81, Puhakan ym.: Määrärahan osoitta- sesta eräiden opetusministeriön alaisten tila-
25546: misesta Pohjois-Karjalan keskussairaalan osa· päisten toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi.
25547: kaskuntien avustamiseksi. Liitteet IV,252. s. Liitteet IV,266. s. 1029.- Ks. Opetusministeriö.
25548: 1013. - Ks. Sairaalat. - n: o 96, B r a n d e r · W a 11 i n i n ym.: M"åärä-
25549: - n:o 82, J.ä r v en ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta opettajan virkojen perus-
25550: sesta eräiden virkojen perustamiseksi sisä· tamiseksi kotitalousopetusta varten Helsingin
25551: asiainministeriön väestönsuojeluasiainosastoon. yliopistoon. Liitteet IV,267. s. 1030. - Ks.
25552: Liitteet IV,253. s. 1014. - Ks. Sisäasiainmi· Yliopisto.
25553: nisteriö. - n:o 97, Saaren ym.: Määrärahan osoitta-
25554: - n: o 83, T u u 1 en ym.: Korotetun määrärahan misesta puumarkkinatieteen varsinaisen profes-
25555: osoittamisesta erinäisiin väestönsuojelumenoihin. sorin viran perustamista varten. Liitteet IV1268.
25556: Liitteet IV,254. s. 1015. - Ks. Väestönsuojelu. s. 1032. - Ks. Yliopisto.
25557: Raha-asia-aloitteet 1957. ö
25558:
25559: - n:o 98, Koiviston ym.: M'åärärahan osoit- - n: o 112, K a r v o s e n ym.: Määrärahan osoit·
25560: tamisesta tilapäisen tarkastajan palkkaamiseksi tamisesta pätevyyslisän maksamiseksi Muinais-
25561: kouluhallitukseen. Liitteet IV,269. s. 1034. - tieteellisen toimikunnan tutkijavirkojen ja yli-
25562: Ks. Kouluhallitus. määräisten toimien haltijoille. Liitteet IV,283.
25563: s. 1055. - Ks. Muinaistieteellinen toimikunta.
25564: - n:o 99, Järven ym.: Määrärahan osoitta-
25565: misesta ns. ylitunnin palkkion maksamiseksi - n: o 113, Turusen ym.: M'åärärahan osoit-
25566: eräille oppikoulun opettajille. Liitteet IV,270. tamisesta keskusammattikoulujen kerhotoimin-
25567: s. 1035. - Ks. Oppikoulut. nan kehittämiseen. Liitteet IV,284. s. 1056. -
25568: Ks. Ammattikoulut.
25569: - n:o 100, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan
25570: osoittamisesta Järvenpään yhteiskoulun ottarui- - n:o 114, Kajatsalon ym.: Määrärahan
25571: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,271. s. 1036. osoittamisesta avustukseksi Itä-Suomen Yli-
25572: - Ks. Oppikoulut. opistoseuralle Lappeenrannan kesäyliopistoa
25573: varten. Liitteet IV,285. s. 1057. - Ks. Yli-
25574: - n:o 101, Hostilan ym.: Määrärahan osoit· opisto.
25575: tamisesta Kymin yhteiskoulun ottamiseksi val-
25576: tion haltuun. Liitteet IV,272. s. 1037. - Ks. - n:o 115, He 1 ja k sen ym.: Määrärahan osoit-
25577: Oppikoulut. tamisesta Kuopion kesäyliopiston avustamiseen.
25578: Liitteet IV,286. s. 1058. - Ks. Yliopisto.
25579: - n: o 102, H y k k ä ä 1 ä n ym.: M'åärärahan osoit-
25580: tamisesta Kuusankosken yhteiskoulun ottarui- - n: o 116, S a a r e n ym.: Korotetun määrärahan
25581: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,273. s. 1038. osoittamisesta Suomalais-Amerikkalaiselle Yh·
25582: - Ks. Oppikoulut. distykselle. Liitteet IV,287. s. 1059. - Ks. Suo-
25583: malais-Amerikkalainen Yhdistys.
25584: - n: o 103, R o s n e 11 i n ym.: Määrärahan osoit-
25585: tamisesta Ikaalisten yhteiskoulun ottamiseksi - n:o 117, Nederström-Lundenin ym.:
25586: valtion haltuun. Liitteet IV,274. s. 1039. - Ks. Korotetun määrärahan osoittamisesta oppikou-
25587: Oppikoulut. lun oppilaiden koulukäynnin avustamiseen. Liit·
25588: teet IV,288. s. 1060. - Ks. Oppikoulut.
25589: - n:o 104, Lie d e k sen ym.: Määrärahan osoit-
25590: tamisesta avustukseksi Iin yhteiskoulun raken- - n:o 118, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit-
25591: nustöiden jatkamiseen. Liitteet IV,275. s. 1040. tamisesta vähävaraisten oppilaiden oppikirjojen
25592: - Ks. Oppikoulut. hankinnasta aiheutuvia kustannuksia varten.
25593: Liitteet IV,289. s. 1061. - Ks. Opintoavustuk-
25594: - n:o 105, Forsiuksen ym.: Määrärahan set.
25595: osoittamisesta avustuksiksi yksityisille oppilai-
25596: toksille koulukaluston, opetusvälineiden ja kir- - n:o 119, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
25597: jaston hankkimista ja täydentämistä varten. tamisesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
25598: Liitteet IV,276. s. 1041. - Ks. Oppikoulut. kansanrunousarkiston käsikirjoituskokoelmien
25599: mikrofilmaamiseen. Liitteet IV,290. s. 1062. -
25600: - n:o 106, Honkavaaran ym.: Korotetun Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
25601: määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avus-
25602: tukseksi köyhimmille ja harvaan asutuille kun- - n: o 120, M y 11 y m ä e n ym.: Määrärahan osoit-
25603: tamisesta vuonna 1918 punaisten puolella hen-
25604: nille kansakoululaitoksen ylläpitomenoihin. Liit· kensä menettäneiden hautojen kunnostamiseksi.
25605: teet IV,277. s. 1042. - Ks. Kansakoulut.
25606: Liitteet IV,291. s. 1063. - Ks. Punakaartilai-
25607: - n:o 107, Rosenbergin ym.: Määrärahan set.
25608: osoittamisesta Kirkkonummen kunnan Karubyn, - n:o 121, H y k k ä ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit·
25609: överbyn ja Friggesbyn kansakoulujen jälleen- tamisesta tutkimuksen suorittamiseksi valta·
25610: rakentamista varten. Liitteet IV,278. s. 1043 ja kunnan urheiluliiton aikaansaamiseksi. Liitteet
25611: 1044. - Ks. Kansakoulut. IV,292. s. 1064. - Ks. Urheilu.
25612: - n:o 108, Nordfarsin ym.: Määrärahan - n:o 122, Sepän ym.: Määrärahan osoittami-
25613: osoittamisesta kansakoulujen jälleenrakenta- sesta eräiden maatalousministeriön alaisten tila·
25614: mista varten Porkkalan alueella. Liitteet päisten toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi.
25615: IV,279. s. 1045 ja 1046. - Ks. Kansakoulut. Liitteet IV,293. s. 1065. - Ks. Maatalousmi·
25616: nisteriö.
25617: - n:o 109, Nordfarsin ym.: Määrärahan
25618: osoittamisesta maakuntakirjaston perustamista - n:o 123, Karvosen ym.: Määrärahan osoit·
25619: varten. Liitteet IV,280. s. 1047 ja 1049. - Ks. tamisesta 30 vakinaisen kartoittajan palkkaa-
25620: Kirjastot. miseen. Liitteet IV,294. s. 1067. - Ks. Maan-
25621: mittaus.
25622: - n:o 110, Te i r i n ym.: Määrärahan osoitta-
25623: misesta rakennusavustukseksi Kruunupyyn kan- - n: o 124, A n t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta·
25624: sanopiston muutos- ja lisärakennustöitä varten. misesta Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulun
25625: Liitteet IV,281. s. 1051 ja 1052. - Ks. Kan- ylläpitoa varten. Liitteet IV,295. s. 1068. -
25626: sanopistot. Ks. Karjanhoitokoulut.
25627: - n:o 111, Teirin ym.: Korotetun määrärahan - n: o 125, R e i k u r a n: Määrärahan o110itta·
25628: osoittamisesta yhteispohjoismaisten opistojen misesta emäntäkoulun perustamiseksi Pohjois·
25629: avustamiseen. Liitteet IV,282. s. 1053 ja 1054. Satakuntaan. Liitteet IV,296. s. 1069. - Ks.
25630: - Ks. Kansanopistot. Emäntäkoulut.
25631: 6 Raha-asia-aloitteet 1957.
25632:
25633: - n:o 126, Niska 1 a n ym.: 1Cåärärahan osoit· jen ja ylimääräisten toimien haltijoilla. Liitteet
25634: tamisesta emäntäkoulun perustamiseksi Ala· IV,310. s. 1085. - Ks. Maatalouskemiallinen
25635: tornion kuntaan. Liitteet IV,297. s. 1070. - laboratorio.
25636: Ks. Emäntäkoulut.
25637: - n: o 140, K a r v o se n ym.: Määrärahan osoit-
25638: - n: o 127, S e p ä n ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta pätevyyslisän maksamiseksi siemen·
25639: misesta maataloudellisissa oppilaitoksissa opet· tarkastuslaitoksen tutkijavirkojen ja ylimää·
25640: tajina toimivien agronomien ja metsänhoitajien räisten toimien haltijoilla. Liitteet IV,311. s.
25641: palkkojen korottamista varten. Liitteet IV,298. 1086. - Ks. Siementarkastuslaitos.
25642: s. 1071. - Ks. Maatalouskoulut.
25643: - n:o 141, Karvosen ym.: Määrärahan osoit·
25644: - n:o 128, Hamaran ym.: Korotetun määrä- tamisesta pätevyyslisän maksamiseksi vointar-
25645: rahan osoittamisesta kotitalousoppilaitosten kastuslaitoksen tutkijavirkojen ja ylimääräisten
25646: opettajien palkkauksen saattamiseksi oikeaan toimien haltijoilla. Liitteet IV,312. s. 1087. -
25647: suhteeseen muiden vastaavien virkojen ja toi- Ks. Vointarkastuslaitos.
25648: mien kanssa. Liitteet IV,299. s. 1073. - Ks.
25649: Kotitalouskoulut. - n:o 142, Åsvikin ym.: Korotetun määrä-
25650: rahan osoittamisesta avustuksiksi maanparan·
25651: - n:o 129, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit- nustöiden kustantamiseksi. Liitteet IV,313. s.
25652: tamisesta Lepaan kotitalouskoulun muuttami· 1088. - Ks. Maanparannus.
25653: seksi Lepaan emäntäkouluksi. Liitteet IV,300.
25654: s. 1075. - Ks. Kotitalouskoulut. - n: o 143, Anti 1 a n ym.: Korotetun määrä·
25655: rahan osoittamisesta hevoskantakirjojen paina-
25656: - n:o 130, M. Mattilan ym.: Määrärahan tukseen. Liitteet IV,314. s. 1089. - Ks. Hevo-
25657: osoittamisesta kahden ammattiopettajan palk- set.
25658: kauksen korottamiseksi Bergmanin koulussa.
25659: Liitteet IV,301. s. 1076. - Ks. Kotiteollisuus· - n:o 144, österholmin ym.: Määrärahan
25660: koulut. osoittamisesta ammattikalastajille kalanpyydys-
25661: ten ja veneiden hankkimiseksi myönnettävien
25662: - n: o 131, H a m a r a n ym.: Määrärahan osoitta- lainojen korkoeron suorittamiseen. Liitteet
25663: misesta Inarin emäntäkoulua varten. Liitteet IV,315. s. 1090 ja 1091. - Ks. Kalastus.
25664: IV,302. s. 1077. - Ks. Emäntäkoulut.
25665: - n:o 145, Rosenberg i n ym.: Määrärahan
25666: - n: o 132, M. M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi talou-
25667: osoittamisesta maataloushallituksen kotiteolli· dellisesti kestämättömään asemaan joutuneille
25668: suusosaston audiovisuaalisen opetusvälineistön ammattikalastajille. Liitteet IV,316. s. 1092 ja
25669: hankintaan. Liitteet IV,303. s. 1078. - Ks. 1093. - Ks. Kalastus.
25670: Maataloushallitus.
25671: - n: o 133, L u k k a r i s e n ym.: Korotetun mää- - n:o 146, Rytingin ym.: Määrärahan osoit·
25672: rärahan osoittamisesta Jyväskylän talouskoulua tamisesta Iijoen kalastushoitoyhtymälle kalas-
25673: varten. Liitteet IV,304. s. 1079. - Ks. Talous- tusolojen järjestelyä varten. Liitteet IV,317.
25674: s. 1094. - Ks. Kalastus.
25675: koulut.
25676: - n:o 134, Rank i 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 147, Karvosen ym.: Määrärahan osoit-
25677: tamisesta Lappajärven kunnallista emäntä- tamisesta pätevyyslisän maksamiseksi maatalou-
25678: koulua varten. Liitteet IV, 305. s. 1080. - Ks. den tutkimuskeskuksen tutkijavirkojen ja yli-
25679: Emäntäkoulut. määräisten toimien haltijoilla. Liitteet IV,318.
25680: s. 1095. - Ks. Maatalouden tutkimuskeskus.
25681: - n:o 135, M. Mattilan ym.: Määrärahan
25682: osoittamisesta Nurmijärven kiinteän mieskoti- - n:o 148, Karvosen ym.: Määrärahan osoit-
25683: teollisuuskoulun perustamista varten. Liitteet tamisesta pätevyyslisän maksamiseksi maatalou-
25684: IV,306. s. 1081. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. den koe- ja tutkimustoiminnan koeasemien tut-
25685: kijavirkojen ja ylimääräisten toimien haiti-
25686: - n: o 136, S a u r a n ym.: Määrärahan osoitta- joille. Liitteet IV,319. s. 1096. - Ks. Koetoi-
25687: misesta Salon naiskotiteollisuuskoulun perusta- minta.
25688: miseksi. Liitteet IV,307. s. 1082. - Ks. Koti-
25689: teollisuuskoulut. - n:o 149, Korsbäekin ym.: Määrärahan
25690: osoittamisesta Svenska Lantbrukssällskapens i
25691: - n: o 137, H a 1 i s en ym.: Määrärahan osoitta- Finland Förbund nimiselle liitolle koneenhoi-
25692: misesta Heinolan naiskotiteollisuuskoulun om- don neuvojan paikkaamista varten. Liitteet
25693: peluosastoa varten. Liitteet IV,308. s. 1083. - IV,320. s. 1097 ja 1098. - Ks. Maatalouskoneet.
25694: Ks. Kotiteollisuuskoulut.
25695: - n: o 138, S i n k k o s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 150, La h te 1 a n ym.: .Korotetun määrä-
25696: tamisesta Parikkalan seudun maamieskoulun rahan osoittamisesta poronhoidon edistämiseen.
25697: rakentamista varten. Liitteet IV,309. s. 1084. Liitteet IV,321. s. 1099. - Ks. Poronhoito.
25698: - Ks. Maamieskoulut. - n:o 151, M y II y mäen ym.: Määrärahan osoit-
25699: - n:o 139, Karvosen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta maaseudun pientalouksien laidunolo-
25700: tamisesta pätevyyslisän maksamiseksi Valtion jen parantamiseksi. Liitteet IV,322. s. 1100. -
25701: maatalouskemiallisen laboratorion tutkijavirko- Ks. Laidun.
25702: Raha-asia-aloitteet 1957. 7
25703: - n:o 152, Karvosen ym.: M"åärärahan osoit- korvaamiseen. Liitteet IV,336. s. 1114. - Ks.
25704: tamisesta pätevyyslisän maksamiseksi metsän· Korvaus.
25705: tutkimuslaitoksen tutkijavirkojen ja ylimää-
25706: räisten toimien haltijoilla. Liitteet IV,323. s. - n:o 166, Pusan ym.: Korotetun määrärahan
25707: 1101. - Ks. :Metsäntutkimuslaitos. osoittamisesta metsäkerhotoimintaa varten. Liit·
25708: teet IV,337. s. 1115. - Ks. :Metsäkerhot.
25709: - n:o 153, Karvosen ym.: Määrärahan osoit-
25710: tamisesta pätevyyslisän maksamiseksi ilmatie- - n:o 167, Forsiuksen ym.: :Määrärahan
25711: teellisen keskuslaitoksen tutkijavirkojen ja yli- osoittamisesta metsänhoitokoulun perustamiseksi
25712: määräisten toimien haltijoilla. Liitteet IV,324. Vihtiin Uudenmaan maamieskoulun yhteyteen.
25713: s. 1102. - Ks. Dmatieteellinen keskuslaitos. Liitteet IV,338. s. 1116. - Ks. :Metsäkoulut.
25714: - n: o 154, K arvo se n ym.: :Määrärahan osoit· - n:o 168, Koskisen ym.: Määrärahan osoit-
25715: tamisesta pätevyyslisän maksamiseksi geodeet- tamisesta avustukseksi Metsäpuiden rodunjalos-
25716: tisen laitoksen tutkijavirkojen ja ylimääräisten tussäätiölle rodullisesti arvokkaiden siemenien
25717: toimien haltijoilla. Liitteet IV,325. s. 1103. - ja taimien tuottamiseksi. Liitteet IV,339. s.
25718: Ks. Geodeettinen laitos. 1117. - Ks. Metsänhoito.
25719: - n: o 155, B a p i o n ym.: Korotetun määrä- - n:o 169, Halisen ym.: Määrärahan osoitta-
25720: rahan osoittamisesta pienviljelijäin maitotalous· misesta Suomen liittymistä varten Euroopsn
25721: tuotannon tukemiseksi. Liitteet IV,326. s. 1104. karjantarkkailukomiteaan. Liitteet IV,340. s.
25722: - Ks. :Maitotalous. 1119. - Ks. Karjatalous.
25723: - n: o 156, R ö n k ö n ym.: Korotetun maara- - n:o 170, Pusan ym.: Korotetun määrärahan
25724: rahan osoittamisesta kivenraivauspalkkioihin. osoittamisesta maatalouden tuotantokustannus-
25725: Liitteet IV,327. s. 1105. - Ks. Raivauspalkkiot. ten tasoittamiseen ja tuotannon edistämiseen.
25726: Liitteet IV,341. s. 1120. - Ks. Maatalous.
25727: - n:o 157, Liedeksen ym.: :Määrärahan osoit-
25728: tamisesta maatalouskoneasemien perustamiseksi. - n:o 171, M. Leskisen ym.: Korotetun mää-
25729: Liitteet IV,328. s. 1106. - Ks. Maatalous- rärahan osoittamisesta maatalouden tuotanto-
25730: koneet. kustannusten tasoittamista ja tuotannon edis-
25731: - n: o 158, T o r v e n ym.: Määrärahan osoitta- tämistä varten. Liitteet IV,342. s. 1121. - Ks.
25732: misesta avustuksiksi vähävaraisilla perheille ja Maatalous.
25733: pienviljelijätalouksille kaivojen rakentamiseksi. - n:o 172, K ä mä r ä i sen ym.: Korotetun mää-
25734: Liitteet IV,329. s. 1107. - Ks. Kaivot. rärahan osoittamisesta ilmaisten apulantojen
25735: - n: o 159, P e s o s en ym.: :Määrärahan osoitta- jakamista varten pienviljelijöille. Liitteet
25736: misesta Vesihuoltoliitto r.y:n toiminnan tuke- IV,343. s. 1122. - Ks. Pienviljelys.
25737: miseen. Liitteet IV,330. s. 1108. - Ks. Vesi- - n:o 173, Aition ym.: Määrärahan osoitta-
25738: huoltoliitto r.y. misesta ylijäämäkalansaaliin käytön edistämi-
25739: - n:o 160, Niemisen ym.: Määrärahan osoit- seen. Liitteet IV,344. s. 1123. - Ks. Kalastus.
25740: tamisesta pienviljelijäin karjoille hankittavien - n:o 174, Jussi 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
25741: väkirehujen hintojen alentamiseen. Liitteet misesta ylijäämäkalansaaliin käytön edistämi-
25742: IV,331. s. 1109. - Ks. Rehut. seen. Liitteet IV,345. s. 1124. - Ks. Kalastus.
25743: - n:o 161, Rytingin ym.: Korotetun määrä-
25744: rahan osoittamisesta maanparannus-, tienteko-, - n:o 175, Karjalaisen ym.: Määrärahan
25745: raivaus- ja rakennustöihin asutustoimintaa var- osoittamisesta maatilataloutta koskevan selvi-
25746: ten. Liitteet IV,332. s. 1110. - Ks. Maan- tyksen suorittamista varten. Liitteet IV,346.
25747: parannus. s. 1125. - Ks. Maatalous.
25748: - n: o 162, K o k k o 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 176, A n t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
25749: tamisesta Pyhtään kuntaan maanhankintalain misesta Työtehoseuralle maatalouden rakennus-
25750: nojalla perustettujen kalastustilojen asukkaiden tutkimusta ja tyyppipiirustusten laatimista var-
25751: vahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,333. s. ten. Liitteet IV,347. s. 1126. - Ks. Rakennus-
25752: 1111. - Ks. Kalastustilat. toiminta.
25753: - n: o 163, R y h d ä n ym.: Korotetun määrära- - n:o 177, Niirasen ym.: Määrärahan osoit-
25754: han osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kuntien tamisesta kotimaisen rehu- ja väkirehntuotan-
25755: maanhankintalain toimeenpanosta johtuviin non kehittämiseen. Liitteet IV,348. s. 1127. -
25756: tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin. Liit- Ks. Rehut.
25757: teet IV,334. s. 1112. - Ks. :Maanhankinta. - n: o 178, P ö y k ö n ym.: Määrärahan osoitta-
25758: - n: o 164, L u u k a n ym.: Määrärahan osoitta- misesta asutuslakien nojalla perustetuilla tiloilla
25759: misesta tie- ja kuivatustöiden suorittamiseen suoritettavia viljelysten peruaparannuksia var-
25760: eräillä joulukuun 15 päivän 1943 jälkeen, mutta ten. Liitteet IV,349. s. 1128. - Ks. Asutus.
25761: ennen maanhankintalain voimaantuloa hanki- - n:o 179, Vennamon ym.: Määrärahan osoit-
25762: tuilla tiloilla. Liitteet IV,335. s. 1113. - Ks. tamisesta korkohyvityksen suorittamiseksi raha-
25763: Kuivatustyöt. laitoksille viljaimien perusparannusten suorit-
25764: - n: o 165, R y h d ä n: Korotetun määrärahan tamiseen myönnettävistä lainoista. Liitteet
25765: osoittamisesta karhujen aiheuttamien vahinkojen IV,350. s. 1129. - Ks. Maatalous.
25766: 8 Raha-asia-aloitteet 19157.
25767:
25768:
25769: - n:o 180, Rytingin ym.: Määrärahan osoit- - n: o 194, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta-
25770: tamisesta moottorisahojen hinnan alentamiseksi. misesta avustukseksi Kemin kaupungille Ajok-
25771: Liitteet IV,351. s. 1130. -- Ks. Moottorisahat. sen syväsataman rakennustöitä varten. Liitteet
25772: - n:o 181, Nord f o r s i n ym.: Määrärahan IV,365. s. 1149. - Ks. Satamat.
25773: osoittamisesta ylimääräisten rakennusmestarien - n:o 195, K a a salaisen ym.: Määrärahan
25774: toimien perustamiseksi tie- ja vesirakennus- osoittamisesta lisäavustukseksi Vammalan kaup-
25775: hallitukseen ja sen alaiseen piirihallintoon. palalle Vammakosken sillan levittämistä var-
25776: Liitteet IV,352. s. 1131. - Ks. Tie- ja vesi- ten. Liitteet IV,366. s. 1150. - Ks. Sillat.
25777: rakennushallinto.
25778: - n:o 196, Suonpään ym.: Määrärahan OIIOit-
25779: - n: o 182, S u o n p ä ä n ym,: Korotetun määrä· tamisesta avustukseksi Tampereen kaupungille
25780: rahan osoittamisesta avustuksen myöntämiseksi Ratinan sillan rakentamiseen. Liitteet IV,367.
25781: kunnille maantiealueiden 1unastamista varten. s. 1151. - Ks. Sillat.
25782: Liitteet IV,353. s. 1133. - Ks. Maantiet.
25783: - n:o 197, Niemisen ym.: Määrärahan osoit-
25784: - n: o 183, S e p i n ym.: Korotetun määrärahan tamisesta Savonlinnan kaupungissa sijaitsevan
25785: osoittamisesta avustuksiksi kunnan- ja kylä- Kyrönsalmen maantiesillan rakennustöiden aloit-
25786: teiden kuntoonpanosta johtuviin kustannuksiin. tamiseen. Liitteet IV,368. s. 1152. - Ks. Sillat.
25787: Liitteet IV,354. s. 1134. - Ks. Maantiet.
25788: - n: o 198, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
25789: - n: o 184, L a h t e 1 a n ym.: Korotetun määrä- tamisesta Tornionjoen sillan leventämiseksi ja
25790: rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden vahvistamiseksi Tornion kaupungissa. Liitteet
25791: avustamiseen. Liitteet IV,355. s. 1135. - Ks. IV,369. s. 1153. - Ks. Sillat.
25792: Maantiet.
25793: - n:o 199, He 1 ja k sen ym.: Määrärahan osoit-
25794: - n: o 185, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Oy Yleisradio Ab: n televisiotoimin-
25795: misesta eräiden rakennushallinnon tilapäisten nan sijoitusmenoja varten. Liitteet IV,370. s.
25796: toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi. Liitteet 1154. - Ks. Radio.
25797: IV,356. s. 1137. - Ks. Rakennushallinto.
25798: - n: o 200, R a u n i o n ym.: Määrärahan osoitta-
25799: - n: o 1867 L. M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan misesta teknillisten oppilaitosten rehtorien
25800: osoittamisesta siviili-ilmailua palvelevien tele- palkkauksen korottamiseksi. Liitteet IV,371. s.
25801: teknillisten toimihenkilöiden ylimääräisten toin· 1156. - Ks. Teknilliset koulut.
25802: ten perustamista varten. Liitteet IV,357. 8.
25803: - n: o 201, T u r u s e n ym.: Korotetun määrä-
25804: 1138. - Ks. Lentoliikenne. rahan osoittamisesta kauppa- ja teollisuusmi-
25805: - n:o 187, Vennamon ym.: Korotetun mää- nisteriön käytettäväksi ammatillista kurssitoi-
25806: rärahan osoittamisesta sisävesi- ja saaristo· mintaa varten. Liitteet IV,372. s. 1157. - Ks.
25807: liikenteen edistämiseen. Liitteet IV,358. s. 1139. A=attikurssit.
25808: - Ks. Laivaliikenne.
25809: - n: o 202, J ä r v e n ym.: Määrärahan osoith.·
25810: - n: o 188, N. Nurmisen ym.: Määrärahan misesta uusien vakinaisten virkojen ja toimien
25811: osoittamisesta avustuksiksi Vaasan läänin vien- perustamiseksi keskusammattikouluihin. Liitteet
25812: tisatamien kehittämistä varten. Liitteet IV,359. IV,373. s. 1158. - Ks. Ammattikoulut.
25813: 8. 1140. - Ks. Satamat.
25814: - n:o 203, M o he 11 i n ym.: Määrärahan osoit-
25815: - n:o 1897 Lars on i n ym.: Korotetun määrä- tamisesta valtion keskusammattikoulujen työn-
25816: rahan osoittamisesta avustukseksi kelirikko- opettajien pätevyyslisien uudelleen järjestä-
25817: liikenteen ylläpitämistä varten linjalla Turku- mistä varten. Liitteet IV,374. s. 1159. - Ks.
25818: saaristo-Maarianhamina. Liitteet IV,360. s. Ammattikoulut.
25819: 1141 ja 1142. - Ks. Laivaliikenne. - n: o 204, T u r u s e n ym.: Määrärahan osoitta-
25820: - n:o 190, S ä v e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- misesta sosiaali- ja kerho-ohjaajien paikkaa-
25821: misesta Merikarvian satamaan johtavan Hal- mista varten valtion keskusammattikonluihin.
25822: luskerin laivaväylän syventämistä va.rten. Liit- Liitteet IV,375. s. 1161. - Ks. Ammattikoulut.
25823: teet IV,361. s. 1143. - Ks. Satamat.
25824: - n: o 205, V en n a m o n ym.: Määrärahan osoit-
25825: - n:o 191, H a m a r a n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta avustuksiksi kunnille ja järjestöille
25826: ta.misesta Säämingin kunnassa laivaliikennettä ammattikoulutuksen järjestämistä varten maa-
25827: harjoittavan s/s Saaristo Höyrylaiva-osake- seudulla. Liitteet IV,376. s. 1162. - Ks. Am-
25828: yhtiön velkojen maksamiseksi. Liitteet IV,362. mattikurssit.
25829: s. 1145. - Ks. Laivaliikenne.
25830: - n: o 206, H a 1 i s e n ym.: Määrärahan osoitta-
25831: - n: o 192, R y t i n g i n ym.: Määrärahan osoit· misesta kurssimuotoisen ammatillisen opetuksen
25832: tamisesta Haukiputaan Virpiniemen sataman toimeenpanoa varten maaseudulla. Liitteet
25833: rakentamista varten. Liitteet IV,363. s. 1146. IV,377. s. 1163. - Ks. Ammattikurssit.
25834: - Ks. Satamat.
25835: - n:o 207, Ka.rvosen ym.: Määrärahan osoit-
25836: - n:o 193, Lie d e k sen ym.: M"åirärahan osoit- tamisesta pätevyyslisän maksami~~eksi geologi-
25837: tamisesta Virpiniemen sataman ja sinne joh- sen tutkimuslaitoksen tutkijavirkojen ja yli-
25838: tavan rautatien rakentamista varten. Liitteet määräisten toimien haltijoilla. Liitteet IV,378.
25839: IV,364. s. 1148. - Ks. Satamat. s. 1164. - Ks. Geologinen tutkimuslaitos.
25840: Raha-asia-aloitteet 1M7. 9
25841:
25842: - n:o 208, Karvosen ym.: Määrärahan osoit· korottamiseen. Liitteet IV,392. s. 1181. ~ Ks.
25843: tamisesta pätevyyslisän maksamiseksi geologi- Äitiyaavustus.
25844: sen tutkimuslaitoksen k"aytännöllisgoologisten
25845: tutkimll8ten määrärahasta palkattujen ylimää- - n:o 222, Paasivuoren ym.: Määrärahan
25846: räisten tutkijantoimien haltijoilla. Liitteet osoittamisesta henkisesti ja fyysisesti vajaaky·
25847: IV,379. s. 1165. - Ks. Geologinen tutkimus- kyisten ammattikasvatusta ja työhön sijoitta-
25848: laitos. mista koskevaa tutkimneta varten. Liitteet
25849: IV,393. s. 1182. - Ks. Vajaamieliset.
25850: - n:o 200, V. Leskisen ym.: Korotetun mää-
25851: rärahan osoittamisesta kartelliviraston virkoja - n:o 223, Myllymäenym.: Määrärahan osoit-
25852: varten. Liitteet IV,380. s. 1166. - Ks. Kar- tamisesta avustukseksi vähävaraisilla kunnille
25853: tellivirasto. siviili-invalideille ja kroonisesti sairaille suori-
25854: tettujen avustusten korvaamiseksi. Liitteet
25855: - n:o 210, Karvosen ym.: Määrärahan osoitta- IV,394. s. 1183. - Ks. Invaliidit.
25856: misesta pätevyyslisän maksamiseksi Valtion
25857: teknillisen tutkimuslaitoksen tutkijavirkojen ja - n:o 224, Väyrysen ym.: Korotetun määrä-
25858: ylimääräisten toimien haltijoilla. Liitteet IV,381. rahan osoittamisesta Suomen Siviili· ja Asevel·
25859: s. 1167. - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. vollisuusinvaliidien Liiton toiminnan tukemi-
25860: - n:o 211, Järven ym.: Määrärahan osoittami- seen. Liitteet IV,395. s. 1184. - Ks. Invaliidit.
25861: sesta Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen sil- - n:o 225, H o s tilan ym.: Määrärahan osoit·
25862: lanrakennus- ja staattisen laboratorion johta- tamisesta avustukseksi Sokeain Keskusliitto
25863: jan viran perustamista varten. Liitteet IV,382. r.y:lle sokeain hieroma- ja fysikaalisten hoito·
25864: s. 1168. - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. laitosten kalusto- ja välineistöhankintaan. Liit-
25865: - n: o 212, T u r u s e n ym.: Korotetun määrära· teet IV,396. s. 1185. - Ks. Aisti vialliset.
25866: han osoittamisesta kunnallisten ja yksityisten - n: o 226, H o s t i l a n ym.: Korotetun määrä·
25867: ammattioppilaitosten rakennusavustuksiin ja rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:n
25868: -lainoihin. Liitteet IV,383. s. 1169. - Ks. toimintaa varten. Liitteet IV,397. s. 1187. -
25869: Ammattikoulut. Ks. Tuberkuloosi.
25870: - n: o 213, A i t i on ym.: Korotetun määrärahan
25871: osoittamisesta avustuksiksi kuunailisille ja yksi- - n:o 227, Wickmanin ym.: Määrärahan
25872: tyisille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilai- osoittamisesta työkodin ja asuntolan rakentami-
25873: toksille niiden omia rakennuksia varten. Liit· seksi polioinvalideille Helsinkiin. Liitteet IV,
25874: teet IV,384. s. 1170. - Ks. Ammattikoulut. 398. s. 1188 ja 1190. - Ks. Invaliidit.
25875: - n:o 2147 Haapasalon ym.: Määrärahan - n:o 228, Turkan ym.: Määrärahan osoittami-
25876: osoittamisesta teollistamisohjeh:nan laatimista sesta valtionavuksi Oulun ammattioppilaitok-
25877: varten vuo15iksi 1959-62. Liitteet IV,385. s. selle ja Kultatähkän Kiipulasäätiön ammatti·
25878: 1171. - Ks. Teollisuus. oppilaitoksille. Liitteet IV,399. s. 1192. - Ks.
25879: Ammattikoulut.
25880: - n: o 215, V e n n a m o n ym.: Määrärahan osoit-
25881: tamisesta maaseudun teollistamisen tutkimista - n:o 229, Kauhasen ym.: Korotetuu määrä-
25882: varten. Liitteet IV,386. s. 1173. - Ks. Teolli- rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliiton Liperin
25883: suus. ammattioppilaitokselle. Liitteet IV,400. s. l194.
25884: - n: o 216, H a u t a l a n ym.: Määrärahan osoit· - Ks. Ammattikoulut.
25885: tamisesta malmivarojen etsinnän ja tutkimisen - n:o 230 7 M i iki n ym.: Määrärahan osoittami-
25886: tehostamiseksi erikoisesti Pohjois-Suomessa. sesta avustukseksi Suomen Siviili- ja Asevel-
25887: Liitteet IV,387. s. 1174. - Ks. Malminetsintä. vollisuusinvaliidien Liitto r.y:lle Olavinkylän
25888: - n:o 217, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää- työyhdyskunnan ylläpitoon. Liitteet IV,40l. s.
25889: rärahan osoittamisesta maaperätutkimusten jat- 1195. - Ks. Invaliidit.
25890: kamiseksi Pohjois-Suomessa. Liitteet IV7388. 1!!. - n: o 231, T o r v e n ym.: Määrärahan osoittami·
25891: 1175. - Ks. Malminetsintä. sesta lastensaimien ja piiiväkotien valtionapua
25892: - n:o 218, N. Nurmisen ym.: Määrärahan varten. Liitteet IV,402. s. 1196. - Ks. Las·
25893: osoittamisesta malmiesiintymien tutkimustyöhön tenhoito.
25894: Keski-Pohjanmaalla. Liitteet IV,389. s. 1176. - n: o 232, T e i r i n ym.: Korotetun määrärahan
25895: Ks. Malminetsintä. osoittamisesta Pietarsaaren ruotsinkieliselle las-
25896: - n:o 219, Hei k uran ym.: Määrärahan osoit· tentarhanopettajasemina.arille. Liitteet IV,403.
25897: tamisesta Pohjois-Satakunnan elinkeinoelämän s. 1197 ja 1198. - Ks. Seminaarit.
25898: kehittämistä koskevaa tutkimusta varten. Liit-
25899: - n: o 233, T o r v en ym.: ~irärahan osoitta-
25900: teet IV,300. s. 1177. - Ks. Talou.selimä. misesta kesävirkistyksen järjestämiseksi alle
25901: - n:o 220, T u u r n a n ym.: M"'"aärärahan osoitta- kouluiän oleville lapsille. Liitteet IV,404. s.
25902: misesta Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen ,1.199. - Ks. Lap~~et. , ,
25903: toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,391. s. 1179. - n:o 2347 Brander-Wallinin ym.~ Korote-
25904: -c:- Ks. Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos. tun määrärahan osoittaniisesta vanhainkotien
25905: - n:o 221, Salmela·Ji.l'vhen ym.~ Korote- perustamiseksi ja ylläpitämiseksi. Liittect
25906: tun määrärahan osoittamieesta äitiysavustuksen IV,405. s. 1200. - Ks. Vanhainkodit.
25907: 2 E 686/58
25908: 10 Raha-asia-aloitteet 1957.
25909:
25910: - n:o 235, He 1 ja k sen ym.: Korotetun määrä- - n:o 249, A. Le i k o 1 a n ym.: Määrärahan
25911: rahan osoittamisesta avustuksiksi raittiustyötä osoittamisesta korkeimman teknillisen koulutuk·
25912: suorittaville järjestöille. Liitteet IV,406. s. 1201. sen saaneiden tilapäisten ja työsopimussuhteessa
25913: - Ks. Raittiustyö. olevien insinöörien palkkausten järjestämistä
25914: - n: o 236, H o s t i 1 a n ym.: Korotetun määrä- varten. Liitteet IV,420. s. 1215. - Ks. Tek-
25915: nillinen henkilökunta.
25916: rahan osoittamisesta sokeainjärjestöille. Liit-
25917: teet IV,407. s. 1202. - Ks. Aistivialliset. - n: o 250, V. Virtasen ym.: Korotetun mää-
25918: rärahan osoittamisesta kuntien osuudeksi alko-
25919: - n:o 237, Stenberg i n ym.: Määrärahan
25920: osoittamisesta siviiliorpojen ja -leskien elatuk· holiyhtiön voittoon. Liitteet IV,421. s. 1216.
25921: - Ks. Alkoholiliike.
25922: sen turvaamiseen. Liitteet IV,408. s. 1203. -
25923: Ks. Orvot. - n: o 251, V en n a m o n ym.: Määrärahan osoit-
25924: - n:o 238, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta avustuksiksi kunnan· ja kyläteiden
25925: tamisesta korvausten maksamiseen takautuvaati rakentamiseen. Liitteet IV,422. s. 1217. - Ks.
25926: kansalaissodan punaisilla invalideille. Liitteet Maantiet.
25927: IV,409. s. 1204. - Ks. Invaliidit. - n: o 252, Nord f o r s i n ym.: Korotetun mää-
25928: rärahan osoittamisesta ammatinvalinnanohjauk-
25929: - n:o 239, Mustosen ym.: Korotetun määrä- sen kenttätoimintaa varten. Liitteet IV,423.
25930: rahan osoittamisesta perhelisämenoihin. Liitteet s. 1218 ja 1219. - Ks. Ammatinvalinta.
25931: IV,410. s. 1205. - Ks. Perhelisä.
25932: - n: o 253, T i e n arin ym.: Määrärahan osoit-
25933: - n:o 240, R o s ne 11 i n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta ammatinvalinnanohjauksen kenttä-
25934: tamisesta avustukseksi Honkajoen kunnalle. työn tehostamista varten. Liitteet IV,424. s.
25935: Liitteet IV,411. s. 1206. - Ks. Kunnat. 1220. -; Ks. Ammatinvalinta.
25936: - n: o 241, M y 11 y mä en ym.: Määrärahan osoit- - n: o 254, U u s i t a 1 o n ym.: Määrärahan osoit-
25937: tamisesta avustukseksi .maaseudun talouksien . taniisesta maaseudun: erikoisolosuhteisiin pereh-
25938: sähköistämistä varten. Liitteet IV,412. s. 1207. tyneen tarkastajan viran perustamiseksi amma-
25939: - Ks. Sähkö. tinvalinnanohjaustoimistoon. Liitteet IV,425.
25940: s. 1222. - Ks. Ammatinvalinta.
25941: - n: o 242, R y t i n gin ym.: Mä.ärärahan osoit-
25942: tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi maaseudun - n: o 255, P a 1 o v e d e n ym.: Määrärahan osoit-
25943: sähköyhtymille voimalaitosten rakentamista tamisesta kahden ylijohtajan sopimuspaikkaisen
25944: varten. Liitteet IV,413. s. 1208. - Ks. Voima- viran perustamiseksi rautatiehallitukseen. Liit-
25945: laitokset. teet IV,426. s. 1223. - Ks. Rautatiehallitus.
25946: - n: o 243, L u k k a r i s e n ym~: Korotetun mää- - n:o 256; Paloveden ym.: Korotetun mää-
25947: rärahan osoittamisesta korvauks.eksi posti- ja rärahan osoittamisesta matka-apurahoiksi rau-
25948: lennätinhallitukselle sanomalehtien kuljetuksesta tatieopintoja varten. Liitteet IV,427. s. 1224.
25949: aiheutuvasta tappiosta. Liitteet IV,414. s. 1209. - Ks. Rautatieläiset.
25950: - Ks. Postilaitos. - n:o 257, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
25951: tamisesta junamiesten palkkausluokan korotusta
25952: - n: o 244, V e n n a m o n ym.: Määrärahan osoit- varten määrävuosien kuluttua. Liitteet IV,428.
25953: tamisesta maaseudun :teollista kehitystä estä- s. 1225. - Ks. Rautatieläiset.
25954: vien rautatierahtimaksujen alentamista varten.
25955: Liitteet IV,415. s. 1210. - Ks. Rautatiemaksut. - n:o 258, Kajatsalon ym.: Määrärahan
25956: osoittamisesta valtion rautateiden liikenneosas-
25957: - n: o 245, M. Matti 1 a n ym.: Määrärahan ton linjahallinnon junaohjaajina toimivien tila-
25958: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi yh- päisten 1 luokan kirjurien toimien ylimääräis-
25959: teiskunnan antaman tuen jakaantumisesta eri tämiseksi. Liitteet IV,429. s. 1226. - Ks.
25960: elinkeinoalojen ja ammattien'· 'kesken. Liitteet Rautatieläiset.
25961: IV,416. s. 1211. - Ks. Talouselämä.
25962: - n:o 259, Suonpään ym.: Määrärahan osoitta-
25963: - n:o 246, Kämäräisen ym.: Määrärahan misesta pukuavustuksen suorittamiseksi eräille
25964: osoittamisesta jauhojen hinnan alentamiseksi valtionrautateiden toimenhaltijaryhmille. Liit-
25965: viljan alituotantoalueilla. Liitteet IV,417. s. teet IV,430. s. 1227. - Ks. Rautatieläiset.
25966: 1212. - Ks. Vilja. - n:o 260, L. Mattilan ym.: Määrärahan
25967: - n:o 247, Raunion ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta eräiden posti- ja lennätinhalli-
25968: misesta vaikeassa taloudellisessa asemassa ole- tuksen teknillisten toimien vakinaistamiseksi.
25969: vien omakotitalojen omistajien indeksiehtoisten Liitteet IV,431. s. 1228. - Ks. Postilaitos.
25970: lainojen indeksin aihe-gttaman korotuksen kor· - n:o .261, L. Mattilan ym.: Määrärahan
25971: vaamiseksi. Liitteet IV,418. s. 1213. - Ks. osoittamisesta eräiden ylimääräisten tointen va-
25972: Omakotitalot. kinaistamiseksi posti- ja lennätinlaitoksessa.
25973: Liitteet IV,432. s. 1229. - Ks. Postilaitos.
25974: - n:o 248, A. Leikolan ym.: Määrärahan
25975: osoittamisesta kor;keimman teknillisen henkilö- - n:o 262, Raunion ym.: Määrärahan osoit-
25976: kunnan palkkausten järjestämistä. varten. Liit- tamisesta eräiden posti- ja lennätinhallituksen
25977: teet IV,419. s. 1214. - Ks. Teknillinen henkilö- linjahallinnon toimien uudelleen järje!!telyä var-
25978: kunta. ten. Liitteet IV,433. s. 1230. - Ks. Postilaitos.
25979: Raha-asia-aloitteet 1957. 11
25980: - n:o 263, Kokkolan ym.: Korotetun määrä- - n:o 276, Kaupin ym.: Määrärahan osoittami-
25981: rahan osoittamisesta postiasemien ja postipy- sesta Haapajärven ja Oulujokilaakson välisen
25982: säkkien hoitajien palkkioihin sekä posti- ja yhdysradan rakennustöiden aloittamiseksi. Liit-
25983: lennätinlaitoksen tilapäisen henkilökunnan palk- teet IV,447. s. 1247. - Ks. Rautatiet.
25984: kaamiseen. Liitteet IV,434. s. 1231. - Ks.
25985: Postilaitos. - n:o 277, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta-
25986: misesta rautatien rakennustöiden aloittamiseksi
25987: - n:o 264, Kokkolan ym.: Korotetun määrä- Otanmäestä Ouluun-Vaalan rautatielle. Liitteet
25988: rahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitok- IV,448. s. 1248. - Ks. Rautatiet.
25989: selle vuoden kuluessa myönnettäviä ylimääräi-
25990: siä eläkkeitä varten. Liitteet IV,435. s. 1232. - n:o 278, Rytingin ym.: Määrärahan osoit-
25991: - Ks. Postilaitos. · tamisesta Haukiputaan kunnassa sijaitsevan
25992: Virpiniemen rautatien rakennustöiden aloittami-
25993: - n:o 265, L. Matti 1 a n ym.: Määrärahan seen. Liitteet IV,449. s. 1249. - Ks. Rautatiet.
25994: osoittamisesta kassaerehdysrahojen maksami-
25995: seksi posti- ja lennätinlaitoksen kassapalvelusaa - n:o 279, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
25996: oleville toimihenkilöille. Liitteet IV,436. s. misesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven
25997: 1233. - Ks. Postilaitos. asemalta Taivalkoskella. Liitteet IV,450. s. 1250.
25998: - Ks. Rautatiet.
25999: - n:o 266, Rytin gin: Määrärahan osoittami-
26000: sesta metsähallituksen metsätyömailla sattunei- - n:o 280, Tiekso-Isakssonin ym.: Määrä-
26001: den metsätyöväen asuntojen palovahinkojen rahan osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin rau-
26002: korvaamiseksi. Liitteet IV,437. s. 1234. - Ks. tatien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
26003: Palovahingot. IV,451. s. 1251. - Ks. Rautatiet.
26004: - n:o 267, Rosenberg i n ym.: Määrärahan - n: o 281, S u o n p ä ä n ym.: Korotetun määrä-
26005: osoittamisesta Loviisan-Lahden kapearaiteisen rahan osoittamisesta rautateiden ja maanteiden
26006: rautatien leventämistä varten. Liitteet IV,438. tasoristeyksien rakentamiseksi ali- ja ylikulku-
26007: s. 1235 ja 1236. - Ks. Rautatiet. silloiksi. Liitteet IV,452. s. 1252. - Ks. Sillat.
26008: - n: o 268, S u n d m a n i n ym. Määrärahan osoit- - n:o 282, R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
26009: tamisesta Loviisan-Lahden rautatien muutta- tamisesta Keravan aseman eteläpuolelle raken-
26010: mista normaaliraiteiseksi tarkoittavien töiden nettavaa ylikulkusiltaa varten. Liitteet IV,453.
26011: jatkamiseksi. Liitteet IV,439. s. 1237 ja 1238. s. 1253. - Ks. Sillat.
26012: - Ks. Rautatiet.
26013: - n:o 283, Roine en ym.: Määrärahan osoittami-
26014: - n: o 269, K u j a 1 a n ym.: Määrärahan osoit- sesta rautatieylikäytäväsillan rakentamiseksi
26015: tamisesta Lappeenrannasta Haminan kautta Loimaan kauppalaan. Liitteet IV,454. s. 1254.
26016: Kotkaan suuntautuvan oikoradan rakennussuun- - Ks. Sillat.
26017: nitelman loppuun saattamista varten. Liitteet
26018: IV,440. s. 1239. - Ks. Rautatiet. - n:o 284, M a t i 1 a i sen ym.: Määrärahan osoit-
26019: - n:o 270, Hallbergin ym.: Määrärahan osoit- tamisesta alikäytävän rakentamiseksi 'l'ainion-
26020: tamisesta Onkamon-Parikkalan rautatien lisä- kosken asema-alueelle. Liitteet IV,455. s. 1255.
26021: tutkimusta ja rakennustöiden alkamista varten. - Ks. Rautatiet.
26022: Liitteet IV,441. s. 1240. - Ks. Rautatiet. - n: o 285, M y 11 y m ä en ym.: Määrärahan osoit-
26023: - n:o 271, Kauhasen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Epilän rautatiealikäytävän rakentami-
26024: tamisesta Parikkalan-Onkamon ratasuunnan seen ja maantien oikaisemiseen Tampereen-
26025: tutkimista ja radan rakennustöiden aloitta- Vaasan maantiellä. Liitteet IV,456. s. 1256. -
26026: mista varten. Liitteet IV,442. s. 1241. - Ks. Ks. Rautatiet.
26027: Rautatiet.
26028: - n:o 286, V. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
26029: - n: o 272, M y 11 y m ä e n ym.: Määrärahan tamisesta rautatien ylikulkusillan rakentami-
26030: osoittamisesta rautatien rakennustöiden aloitta- seksi Tuunaansalmeen. Liitteet IV,457. s. 1257.
26031: miseksi Jyväskylästä Säynätsalon ja Korpilah- - Ks. Sillat.
26032: den kautta Jämsänkoskelle. Liitteet IV,443. s.
26033: 1242. - Ks. Rautatiet. -n:o 287, Sepän ym.: Määrärahan osoittami-
26034: sesta Luovan kunnantien alikulkusillan suuran-
26035: - n:o 273, Kauhasen: Määrärahan osoittami- tamiseksi Teuvan kunnassa. Liitteet IV,458. s.
26036: sesta rautatien rakennustöiden aloittamiseksi 125S. - Ks. Sillat.
26037: Outokummusta Juankoskelle. Liitteet IV,444. s.
26038: 1244. - Ks. Rautatiet. - n: o 288, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit-
26039: tamisesta ratapihan ylittävän jalankulkusillan
26040: - n: o 274, Puh a k a n ym.: Määrärahan osoitta- ja lisäraiteiden rakentamiseksi Haapamäen ase-
26041: misesta Koveron-llomantsin rataosan raken- malle. Liitteet IV,459. s. 1259. - Ks. Rauta-
26042: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,445. s. tiet.
26043: 1245. - Ks. Rautatiet.
26044: - n:o 289, K u 1 o vaaran ym.: Määrärahan
26045: - n: o 275, V e n Ii a m o n ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta valtionrautateiden Turun varas-
26046: tamisesta Nurmeksen-Iisalmen yhdysradan ra- ton varastorakennusta ja Turun varikon veturi-
26047: kennusmahdolliSuuksien tutkimista varten. Liit- ja tallihenkilökunnan huoltorakennusta varten.
26048: teet IV,446. s. 1246. - Ks. Rautatiet. Liitteet IV,460. s. 1260. - Ks. Rautatiet.
26049: 12 Raha-asia-aloitteet 1951.
26050:
26051: - n:o 290, Leinosen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 305, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta-
26052: tamisesta Oulun uuden matkustaja-aseman suun- misesta vesivoimalaitostöiden aloittamiseksi
26053: nittelua varten. Liitteet IV,461. s. 1261, - Nurmonjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,476. s.
26054: Ks. Rautatiet. 1279. - Ks. Voimalaitokset.
26055: - n:o 291, Hoatilan ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 306, Å s v i k i n ym.: M'åärärahan osoitta-
26056: misesta Kymin ratapihaa koskevan tutkimuksen misesta polttoturvetta käyttävän sähkövoimalai-
26057: suorittamista varten. Liitteet IV,462. s. 1262. toksen perustamiseksi Jalasjärven tai Kauhajoen
26058: - Ks. Rautatiet. kuntaan. Liitteet IV,477. s. 1280.- Ks. Sähkö-
26059: - n:o 292, T n nl en ym.: Määrärahan osoittami- laitokset.
26060: sesta Lappeenrannan-Luumäen rataoikaisua - n:o 307, Rosenbergin ym.: Määrärahan
26061: varten. Liitteet IV,463. s. 1263. - Ks. Rauta- osoittamisesta sulfiittiselluloosatehtaan perusta-
26062: tiet. mista varten Närpiön joen varrelle Etelä-Poh-
26063: - n:o 293, Suonpään ym.: Korotetun maara- janmaalla. Liitteet IV,478. s. 1281 ja 1282. -
26064: rahan osoittamisesta Messukylän - Oriveden Ks. Puunjalostusteollisuus.
26065: rataosuuden kaksoisraiteitten rakentamiseen. - n:o 308, M. Leskisen ym.: Määrärahan
26066: Liitteet IV,464. s. 1265. - Ks. Rautatiet. osoittamisesta Pohjois-Savoon perustettavan val-
26067: - n: o 294, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit· tionjohtoisen puunjalostusteollisuuslaitoksen pe-
26068: tamisesta Jyväskylän- Suolahden rautatien rustamistoimenpiteitä varten. Liitteet IV,479.
26069: uusiruistöiden aloittamiseen. Liitteet IV,465. s. s. 1283. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
26070: 1266. - Ks. Rautatiet. - n: o 309, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoit-
26071: tamisesta tutkimuksen suorittamiseksi erilais-
26072: - n: o 295, P a 1 o v e d e n ym.: Määrärahan osoit- ten puunjalostuslaitosten perustamiamahdolli-
26073: tamisesta radiopuhelimien hankkimiseksi val- suuksista Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,480.
26074: tionrautateille. Liitteet IV,466. s. 1267. - Ks. s. 1284. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
26075: Rautatiet.
26076: - n:o 296, Pessi n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 310, Lie d e k sen ym.: Määrärahan osoit-
26077: sesta Pasilan konepajan sosiaalisten olojen ja tamisesta massa- ja paperitehtaan tutkimus- Ja
26078: työturvallisuuden parantamiseksi. Liitteet IV, suunnittelutöiden aloittamiseksi Iijoen suulle.
26079: 467. s. 1268. - Ks. Rautatiet. Liitteet IV,481. s. 1285. - Ks. Puunjalostus-
26080: teollisuus.
26081: - n:o 297, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta-
26082: misesta valtionrautateiden Hyvinkään keskus- - n: o 311, R y h d ä n: Määrärahan osoittamisesta
26083: konepajan rakentamisen jatkamiseksi. Liitteet Taivalkosken puunjalostustehtaan rakentamis-
26084: IV,468. s. 1271. - Ks. Rautatiet. suunnitelman valmistamiseen. Liitteet IV,482.
26085: s. 1286. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
26086: - n:o 298, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan
26087: osoittamisesta Pieksämäen vaununkorjauspajan - n:o 312, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää-
26088: laajennussuunnitelman toteuttamista varten. rärahan osoittamisesta puunjalostusteollisuuslai-
26089: Liitteet IV,469. s. 1272. - Ks. Rautatiet. toksen rakennustöiden aloittamiseksi Tornion
26090: Röyttään. Liitteet IV,483. s. 1287. - Ks. Puun-
26091: - n:o 299, Lindqvistin ym.: Määrärahan jalostusteollisuus.
26092: oaoittamisesta. postitalon rakentamiseksi Lahden
26093: kaupunkiin. Liitteet IV,470. s. 1273. - Ks. - n:o 313, Tainio n ym.: Määrärahan osoitta-
26094: Postilaitos. misesta puunjalostuslaitoksen aikaansaamiseksi
26095: - n:o 300, Järven ym.: Määrärahan osoittami- Kemijärvelle. Liitteet IV,484. s. 1288. - Ks.
26096: sesta Oulun postitalon rakentamista varten. Puunjalostusteollisuus.
26097: Liitteet IV,471. s. 1274. - Ks. Postilaitos. - n:o 314, Friman i n ym.: Määrärahan osoit-
26098: - n: o .301, K e 1 o v e d en ym.: Määrärahan oaoit- tamisesta Inariin Ivalon kylään perustettavan
26099: tamillesta postiautovarikon rakentamiseksi Lap- puunjalostusteollisuuslaitoksen rakennustöiden
26100: peenrantaan. Liitteet IV,472. s. 1275. - Ks. aloittamiseksi. Liitteet IV,485. s. 1289. - Ks.
26101: Postilaitos. Puunjalostusteollisuus.
26102: - n: o 302, M a tila i se n ym.: Korotetun mää- - n: o 315, A i t i o n ym.: Määrärahan osoitta-
26103: rärahan osoittamisesta autojen hankkimiseksi misesta !ainoiksi kunnille. Liitteet IV,486. s.
26104: posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,473. s. 1290. - Ks. Kunnat.
26105: 1276. - Ks. Postilaitos.
26106: - n:o 316, Brander-Wallinin ym.: Mää-
26107: - n:o 303, Vennamon ym.: Määrärahan osoitta- rärahan osoittamisesta }ainoiksi heikossa talou-
26108: misesta uusien puhelintoimipaikkojen perusta- dellisessa asemassa oleville kunnille kunnallis-
26109: mista varten maaseudulle. Liitteet IV,474. s. kotien rakentamista ja korjaamista varten.
26110: 1277. - Ks. Puhelin. Liitteet IV,481. a. 1291. - Ks. Kunnalliskodit.
26111: _;,.n:o 304, N. Nurmisen ym.: Määrärahan - n:o 317, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoitta-
26112: osoittamisesta tutkimustöiden loppuun suoritta- miseata sairaalalain lykkäämillen johdosta. vai·
26113: miseen vesivoimalaitosten rakentamiseksi Poh· keuksiin joutuneille kunnille sairaalain perus-
26114: janmaan jokiin. Liitteet IV,475. s. 1278. - tamiakustannuksiin myönnettä.viä lainoja. var-
26115: Ks. Voimalaitokset. ten. Liitteet IV,488. s. 1292. - Ks.. Sairaalat.
26116: Raha-asia-aloitteet 1957. 13
26117:
26118: - n:o 318, Holopaisen ym.: :M"aärärahan kaisil1a viljelys- ja raiva.ni!ISopimuksiDa hallit-
26119: osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskussairaala- tujen tilojen rakentamista varten. Liitteet
26120: piirin kuntainliiton vähävaraisten kuntien kes- IV,503. s. 1310. - Ks. Rakennustoiminta.
26121: kussairaalamaksujen rahoittamisen hoitamiseksi
26122: myönnettäviin lainoihin. Liitteet IV,489. s. - n: o 333, V e n n a m o n ym.: Määrärahan osoit-
26123: tamisesta }ainoiksi vuoden 1936 asutuslain mn·
26124: 1293. - Ks. Sairaalat.
26125: kaista rakentamista varten. Liitteet IV,504.
26126: - n:o 319, Paasivuoren ym.: Määrärahan s. 1311. - Ks. Rakennustoiminta.
26127: osoittamisesta lainakst Allergiatutkimussäätiölle
26128: allergisten tautien sairaalaa varten. Liitteet - n:o 334, Korsbäckin ym.: Määrärahan
26129: IV,490. s. 1294. - Ks. Sairaalat. osoittamisesta avustuslainoiksi satovahingoista
26130: vuonna 1957 kärsimään joutuneille maanviljeli-
26131: - n: o 320, Te i r i n ym.: Korotetun määrärahan jöille. Liitteet IV,505. s. 1318 ja 1313. - Ks.
26132: osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityisille Satovanhingot.
26133: oppikoulnille. Liitteet IV,491. s. 1295 ja 1296.
26134: - n:o 335, Tauriaisen ym.: Määrärahan
26135: - Ks. Oppikoulut.
26136: osoittamisesta lainaksi meijerin rakentamiseksi
26137: - n:o 321, Vennamon ym.: Korotetnn määrä- Suomussalmelle. Liitteet IV,506. s. 1314. - Ks.
26138: rahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisoppikou- Meijerit.
26139: lujen kouluhuoneistojen rakentamista varten.
26140: - n:o 336, E. N n r m i sen ym.: M'tiärärahan
26141: Liitteet IV,492. s. 1297. - Ks. Oppikoulut.
26142: osoittamisesta pitkäaikaiseksi lainaksi He1sin·
26143: - n: o 322, A h o sen ym.: Korotetun määrärahan gin kotitalousopettajaopiston lainojen hoita·
26144: osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityisille op- mista varten. Liitteet IV,507. s. 1315. - Ks.
26145: pikouluille. Liitteet IV,493. s. 1299. - Ks. Kotitalouskoulut.
26146: Oppikoulut. - n:o 337, Kokkolan ym.: Korotetun määrä-
26147: - n: o 323, R. Virtasen ym.: Korotetun mää- rahan osoittamisesta !ainoiksi vientisatamia
26148: rärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksi- ylläpitäville kunnille satamien rakentamista
26149: tyisille oppikouluille. Liitteet IV,494. s. 1300. varten. Liitteet IV,508. s. 1316. - Ks. Satamat.
26150: - Ks. Oppikoulut. - n:o 338, Myllymäen ym.: Korotetun mää-
26151: - n:o 324, Sepän ym.: M:"åärärahan osoittami- rärahan osoittamisesta lainoiksi maaseudun vä-
26152: sesta lainaksi Teuvan kunnalle kokeilukeski· hävaraisilla talouksien sähköistämistä varten.
26153: koulun rakentamista varten. Liitteet IV,495. Liitteet IV,509. s. 1317. - Ks. Sähkö.
26154: s. 1301. - Ks. Oppikoulut. - n: o 339, H u 1 t i n ym.: Korotetun määrärahan
26155: - n: o 325, Å s v i k i n ym.: Korotetun maara- osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarsi-
26156: rahan osoittamisesta !ainoiksi maanparannus· sille talouksien sähköistämistä varten. Liitteet
26157: töihin. Liitteet IV,496. s. 1302. - Ks. Maan· IV,510. s. 1318. - Ks. Sähkö.
26158: parannus.
26159: - n: o 340, K o i v i s t o n ym.: Määrärahan osoit-
26160: - n: o 326, Kivi a h o n ym.: Korotetun määrä- tamisesta !ainoiksi Lapin läänin omavaraistu-
26161: rahan osoittamisesta maaseudun asunto-olojen mista edistäviin tarkoituksiin. Liitteet IV,511.
26162: parantamiseen. Liitteet IV,497. s. 1303. - Ks. s. 1319. - Ks. Talouselämä.
26163: Asunnot.
26164: - n:o 341, V. Leskisen ym.: Määrärahan
26165: - n:o 327, Heikuran ym.: Korotetun maara- osoittamisesta työllisyyslainaksi Otanmäki
26166: rahan osoittamisesta avustuksiksi maaseudun Oy:lle Pohjois-Suomeen suunnitellun rautateh-
26167: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,498. taan, terästehtaan ja. levyvalssaamon rakenta-
26168: s. 1304. - Ks. Asunnot. mista varten. Liitteet IV,512. s. 1320. - Ks.
26169: - n: o 328, V ä ä n ä se n ym.: Korotetun maara- Teollisuus.
26170: rahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja viemäri· - n:o 342, Tainio n ym.: Määrärahan osoitta-
26171: johtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle. Liit- misesta työllisyyslainaksi Kemijoki Oy: lle Ke-
26172: teet IV,499. s. 1305. - Ks. Vesihuolto. mijoen vesivoimalaitosten rakennustöiden jat-
26173: - n:o 329, Lahden ym.: Määrä~ahan osoitta- kamiseksi. Liitteet IV,513. s. 1322. - Ks. Voi-
26174: misesta lainaksi kalanjäähdyttämön rakenta- malaitokset.
26175: mista varten Kotkan seudulle. Liitteet IV,500. - n:o 343, Mustosen ym.: Määrärahan osoit-
26176: s. 1306. - Ks. Kalatalous. tamisesta. työllisyyslainaksi Vuorikemia Oy:lle
26177: - n: o 330, R o s e n b e r g i n ym.: Korotetun titaanivalkoistehtaan rakentamisen aJullepanoa
26178: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kalatalou· varten. Liitteet IV,514. s. 1323. - Ks. Teolli-
26179: den kohottamiseksi. Liitteet IV,501. s. 1307 ja suus.
26180: 1308. - Ks. Kalatalous. - n:o 344, Kytän ym.: Korotetun määrärahan
26181: - n: o 331, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit· osoittamisesta käsi- ja pienteo1lisuus1ainoiksi.
26182: tamisesta !ainoiksi vesi- ja viemärijohtojen ra- Liitteet IV,515. s. 1325. - Ks. Käsiteollisuus.
26183: kentamista varten asutuskeskuksissa. Liitteet
26184: - n: o 345, H a a p a s e n ym.: Korotetun määrä-
26185: IV,502. s. 1309. - Ks. Vesihuolto.
26186: rahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja pien-
26187: - n: o 332, V en n a m o n ym.: Määrärahan osoit· teollisuudelle. Liitteet IV,516. s. 1326. - Ks.
26188: tamisesta lainoiksi vuoden 1936 asutuslain mu· Käsiteollisuus.
26189: 14 Raha-asia-aloitteet 1957.
26190:
26191: - n:o 346, A 1 a n g on ym.: Korotetun maara- - n: o 361, V e n n a m o n ym.: Korotetun maara-
26192: rahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuus- rahan osoittamisesta siirtona asutusrahastoon
26193: lainoiksi. Liitteet IV,517. s. 1327. - Ks. Käsi- käytettäväksi lähinnä kuntien sisarosuuslainoi-
26194: teollisuus. tukseen. Liitteet IV,532. s. 1346. - Ks. Asutus.
26195: - n:o 347, Aitio n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 362, Karvosen ym.: Määrärahan osoit-
26196: misesta !ainoiksi ammatillisten oppilaitosten tamisesta puutarhatuotevarastojen rakentami·
26197: uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,518. s. sesta aiheutuneiden lainojen vakauttamiseen.
26198: 1328. - Ks. Ammattikoulut. Liitteet IV,533. s. 1347. - Ks. Puutarhat.
26199: - n: o 348, P a a s i o n ym.: Korotetun määrä-
26200: rahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä - n: o 363, T u r k a n ym.: Korotetun määrärahan
26201: asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,519. s. osoittamisesta työllisyyden turvaamiseen. Liit·
26202: 1329. - Ks. Asunnot. teet IV,534. s. 1348. - Ks. Työllisyys.
26203: - n:o 349, Roine en ym.: Korotetun määrä- - n: o 364, M u r r o n ym.: Määrärahan osoitta-
26204: rahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä misesta Otanmäki Oy: n raudanjalostuslaitosten
26205: asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,520. s. 1330. rakentamiseen. Liitteet IV,535. s. 1349. - Ks.
26206: - Ks. Asunnot. Teollisuus.
26207: - n: o 350, P u s a n ym.: Korotetun määrärahan - n:o 365, Saariahon ym.: Korotetun mää-
26208: osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä asunto- rärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen ka-
26209: tuotantoa varten. Liitteet IV,521. s. 1331. - luston ja tarvikkeiden peruahankintoihin ja
26210: Ks. Asunnot. korjauksiin. Liitteet IV,536. s. 1351. - Ks.
26211: Puolustuslaitos.
26212: - n:o 351, Roine en ym.: Määrärahan osoitta-
26213: misesta !ainoiksi kunnille täyskunnallisten - n: o 366, K o i v u s i 11 a n ym.: Korotetun mää-
26214: vuokra-asuntojen rakentamiseksi. Liitteet rärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen ka-
26215: IV,522. s. 1332. - Ks. Asunnot. luston ja tarvikkeiden peruahankintoihin ja
26216: - n:o 352, E. Nurmisen ym.: Määrärahan korjauksiin. Liitteet IV,537. s. 1352. - Ks.
26217: osoittamisesta !ainoiksi varattomien äitien ja Puolustuslaitos.
26218: lasten lomatoimintaa harjoittaville naisjärjes-
26219: töille. Liitteet IV,523. s. 1334. - Ks. Loma. - n: o 367, T u u 1 e n ym.: Korotetun määrärahan
26220: osoittamisesta sotilasrakennusten perinpohjaisia
26221: - n:o 353, Salmela- Järvisen ym.: Määrä- korjauksia ja uudisrakennustöitä varten. Liit-
26222: rahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi teet IV,538. s. 1354. - Ks. Puolustuslaitos.
26223: Ensi Kotien velkojen lyhentämiseen. Liitteet
26224: IV,524. s. 1335. - Ks. Ensi Kodit. - n:o 368, M. Mattilan ym.: Määrärahan
26225: osoittamisesta Keskussotilassairaala 1: n lisä-
26226: - n:o 354, Lukkarisen ym.: Määrärahan rakennustöitä varten. Liitteet IV,539. s. 1355.
26227: osoittamisesta kodinperustamialainoja varten. - Ks. Sairaalat.
26228: Liitteet IV,525. s. 1336. - Ks. Kodinperusta-
26229: mislainat. - n:o 369, V. Leskisen ym.: Määrärahan
26230: - n:o 355, Rosnellin ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Suomen Punaisen Ristin sairaa-
26231: tamisesta kodinperustamialainoja varten. Liit- lan ostamiseksi Helsingin yliopistollisen kes·
26232: kussairaalan sairaalaliitolle luovuttamista var-
26233: teet IV,526. s. 1337. - Ks. Kodinperustamis-
26234: lainat. ten. Liitteet IV,540. s. 1357. - Ks. Sairaalat.
26235:
26236: - n: o 356, S e p ä n: Määrärahan osoittamisesta - n:o 370, Kulovaaran ym.: Määrärahan
26237: kodinperustamialainoja varten. Liitteet IV,527. osoittamisesta Turun yliopistollisen keskussai-
26238: s. 1338. - Ks. Kodinperustamislainat. raalan rakentamisen jatkamiseksi. Liitteet
26239: IV,541. s. 1358. - Ks. Sairaalat.
26240: - ti.: o 357, L u u k a n ym.: Määrärahan osoitta-
26241: misesta !ainoiksi eräille siirtoväkeen kuuluville - n:o 371, Nederström-Lundenin ym.:
26242: asunnontarvitsijoille. Liitteet IV,528. s. 1339. Määrärahan osoittamisesta Turun yliopistollisen
26243: - Ks. Asunnot. keskussairaalan rakennustöitä varten. Liitteet
26244: IV,542. s. 1359. - Ks. Sairaalat.
26245: - n:o 358, T. Kinnusen ym.: Määrärahan
26246: osoittamisesta kuoletuslainoiksi Suomen Kirkon - n:o 372, Lindqvistin ym.: Määrärahan
26247: Sisälähetysseuralle sen lyhytaikaisten ja kor- osoittamisesta Lahden keskussairaalan suunnit-
26248: keakorkoisten lainojen vakauttamista varten. telu- ja rakennustöiden aloittamista varten.
26249: Liitteet IV,529. s. 1340. - Ks. Suomen Kirkon Liitteet IV,543. s. 1360. - Ks. Sairaalat.
26250: Sisälähetysseura.
26251: - n: o 373, K o k k o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26252: - n: o 359, T o r v e n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Kotkan keskussairaalan suunnittelu-
26253: misesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön orto- töitä varten. Liitteet IV,544. s. 1362. - Ks.
26254: pedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun. Liit- Sairaalat.
26255: teet IV,530. s. 1342. - Ks. Sairaalat.
26256: - n:o 374, V. Virtasen ym.: Määrärahan
26257: - n:o 360, Aitio n ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Savonlinnan keskussairaalan ra-
26258: misesta lainaksi Tuberkuloosiliitto r.y: lle. Liit- kennustöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet
26259: teet IV,531. s. 1345. - Ks. Tuberkuloosi. IV,545. s. 1363. - Ks. Sairaalat.
26260: Raha-asia-aloitteet 1957. 15
26261: - n: o 375, Tikka o j a n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 388, K a r v o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
26262: tamisesta Mustasaaren sairaalan hoitokenkilös- misesta metsäkoulun aikaansaamiseksi Uimahar-
26263: tön asuntolarakennuksen rakennustöiden aloitta- juun. Liitteet IV,559. s. 1379. - Ks. Metsä-
26264: miseksi. Liitteet IV,546. s. 1364. - Ks. Sairaa- koulut.
26265: lat.
26266: - n:o 389, Nordströmin ym.: Määrärahan
26267: - n:o 376, Lukkarisen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lentokentällä suoritetta-
26268: osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoitaja-ter- via kestopäällystystöitä varten. Liitteet IV,560.
26269: veyssisarkoulun suunnittelutyön päättämistä ja s. 1380. - Ks. Lentokentät.
26270: rakennustyön aloittamista varten. Liitteet
26271: IV,547. s. 1365. - Ks. Sairaanhoitajat. - n:o 390, R y h d ä n: Määrärahan osoittamisesta
26272: Kuusamon lentokentän rakentamissuunnitelman
26273: - n:o 377, Hietasen ym.: Määrärahan osoitta- valmistamista varten. Liitteet IV,561. s. 1381.
26274: misesta Kuopioon rakennettavan sairaanhoitaja- - Ks. Lentokentät.
26275: opiston rakennussuunnitelmien valmistamiseen.
26276: Liitteet IV,548. s. 1366. - Ks. Sairaanhoitajat. - n: o 391, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26277: tamisesta lentokentän paikan tutkimista varten
26278: - n:o 378, Wickmanin ym.: Määrärahan Kolarin tai Muonion kunnassa. Liitteet IV,562.
26279: osoittamisesta Vaasan sairaanhoitajatarkoulun s. 1382. - Ks. Lentokentät.
26280: koulurakennuksen rakennustöiden aloittamista
26281: varten. Liitteet IV,549. s. 1367 ja 1368. - Ks. - n: o 392, K o i v i s t o n ym.: Määrärahan osoit-
26282: Sairaanhoitajat. tamisesta Sodankylän lentokentän kunnostami·
26283: seksi. Liitteet IV,563. s. 1383. - Ks. Lento-
26284: - n:o 379, V. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- kentät.
26285: tamisesta Savonlinnan seminaarin rakennusten
26286: rakentamiseksi. Liitteet IV,550. s. 1369. - - n:o 393, Turusen ym.: Määrärahan osoitta-
26287: Ks. Seminaarit. misesta ammatillisten koulujen rakennustöitä
26288: varten. Liitteet IV,564. s. 1384. - Ks. Am·
26289: - n:o 380, Leinosen ym.: Määrärahan osoit- mattikoulut.
26290: tamisesta Oulun opettajakorkeakoulun raken·
26291: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,551. s. - n: o 394, T i k k a o j a n ym.: Määrärahan osoit-
26292: 1370. - Ks. Opettajakorkeakoulu. tamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen kes-
26293: kusammattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi
26294: - n: o 381, B r a n d e r · W a 11 i n i n ym.: Määrä- Seinäjoen kauppalassa. Liitteet IV,565. s. 1386.
26295: rahan osoittamisesta kodin tutkimus-, opetus- - Ks. Ammattikoulut.
26296: ja tiedotuslaitoksen rakentamista varten. Liit- - n:o 395, Aitio n ym.: Määrärahan osoittami·
26297: teet IV,552. s. 1371. - Ks. Kodin tutkimus· sesta kuuromykkäin ammattikoulun rakennus-
26298: laitos. töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,566. s. 1387.
26299: - n: o 382, M. S a 1m i s e n ym.: Määrärahan - Ks. Ammattikoulut.
26300: osoittamisesta maatalouden tutkimuskeskuksen - n: o 396, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
26301: Tikkurilaan rakennettavaa laboratorioraken- misesta kuntouttamislaitoksen rakentamista var-
26302: nusta varten• Liitteet IV,553. s. 1373. - Ks. ten Vaasaan. Liitteet IV,567. s. 1388. - Ks.
26303: Maatalouden tutkimuskeskus. Lapsihalvaus.
26304: - n:o 383, M. Matti 1 a n ym.: Määrärahan - n:o 397, R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
26305: osoittamisesta Bergmanin koulun uudiHaken- tamisesta posti· ja virastotalon rakennussuun-
26306: nuksen suunnittelua varten. Liitteet IV,554. nitelman ja piirustusten tekoa varten Karkki·
26307: s. 1374. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. lan kauppalaan. Liitteet IV,568. s. 1389. -
26308: Ks. Postilaitos.
26309: - n:o 384, Lahden ym.: Määrärahan osoittami· - n:o 398, Käkelän ym.: Määrärahan osoit-
26310: sesta verstasrakennuksen aikaansaamiseksi An- tamisesta Haminan virastotalon rakentamiseksi.
26311: jalan kartanossa olevalle Kymenlaakson maa· · Liitteet IV,569. s. 1390. - Ks. Virastot.·
26312: mieskoululle. Liitteet IV,555. s. 1375. - Ks.
26313: Maamieskoulut. - n:o 399, Käkelän ym.: Määrärahan osoitta·
26314: misesta Joutsenon virastotalon rakentamiseksi.
26315: - n: o 385, S a a r i a h o n ym.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,570. s. 1391. - Ks. Virastot.
26316: tamisesta Anjalan koulutilan verstasrakennus-
26317: töiden jatkamiseen. Liitteet IV,556. s. 1376. - - n:o 400, Matilaisen ym.: Määrärahan
26318: Ks. Maamieskoulut. osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
26319: seksi Imatran kauppalaan. Liitteet IV,571. s.
26320: - n:o 386, Väänäsen ym.: Määrärahan osoit- 1392. - Ks. Virastot.
26321: tamisesta Suonenjoen emäntäkoulun lisäraken- - n: o 401, H a a p a s e n ym.: Määrärahan osoit-
26322: nuksen rakentamiseen. Liitteet IV,557. s. 1377. tamisesta Someron virastotalon suunnittelu- ja
26323: - Ks.·-Emäntäkoulut. rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,572.
26324: s. 1393. - Ks. Virastot.
26325: - n: o 387, A n t il a n ym.: Määrärahan osoitta-
26326: misesta karjatalouskoulun rakentamiseksi Etelä- - n:o 402, Käkelän ym.: Määrärahan osoitta-
26327: Pohjanmaalle. Liitteet IV,558. s. 1378. - Ks. misesta virastotalon rakentamiseksi Parikka·
26328: Karjanhoitokoulut. laan. Liitteet IV,573. s. 1394. - Ks. Virastot.
26329: 16 Raha-asia-aloitteet 1957.
26330:
26331: - n:o 403, H o 1 o p a i B e Jl ym.: Määrärahan osoit- - n:o 417, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
26332: tamisesta LiperiD virastotalon suunnittelu· ja osoittamisesta Siikajoesta Pasonjärven kautta
26333: rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,574. Niemelän lahteen johtavan kanavan kaivamis-
26334: s. 1395. - Ks. Virastot. töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,588. 11. 1410.
26335: - Ks. Kanavat.
26336: - n:o 404, Rosenbergin ym.: Määrärahan
26337: osoittamisesta :Mustionjoen leventämistä ja sy- - n:o 418, Tainio n ym.: Määrärahan osoitta-
26338: ventämistä varten Karjaalla. Liitteet IV,575. misesta Simon kunnassa sijaitsevan Viantie-
26339: s. 1396 ja 1397. - Ks. Perkaustyöt. joen perkaustöiden aloittamiseksi. Liitteet
26340: IV,589. s. 1411. - Ks. Perkaustyöt.
26341: - n:o 405, Aitio n ym.: Määrärahan osoittami-
26342: sesta Alasjärven vesijättöalueen kuivatustöiden - n: o 419, L a h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26343: aloittamiseksi. Liitteet IV,576. s. 1398. - Ks. tamisesta Kemijärvestä laskevan Kemijoennis-
26344: Kuivatustyöt. kan perkaamiseksi. Liitteet IV,590. s. 1412. -
26345: Ks. Perkaustyot.
26346: - n: o 406, P u s a n ym.: Korotetun määrärahan
26347: osoittamisesta Vanajan vesistön Lempääliissä - n:o 420, R. Virtasen ym,: Määrärahan osoit-
26348: suoritettavia uudisrakennus· ja perkaustöitä tamisesta Hiidensalmensillan rakentamista var-
26349: varten. Liitteet IV,577. s. 1399. - Ks. Perkaus- ten Lohjan-sammatin maantiellä. Liitteet IV,
26350: työt. 591. s. 1414. - Ks. Sillat.
26351: - n:o 407, Hei k uran: Määrärahan osoittami- - n:o 421, Hostilan ym.: Määrärahan osoit-
26352: sesta Rynkli.sjärven vesistön perkaushankkeen tamisesta sillan rakentamiseksi Kymijoen länti-
26353: toteuttamiseksi. Liitteet IV,578. s. 1400. - Ks. sen haaran yli Hirvikosken kylän kohdalla.
26354: Perkaustyöt. Liitteet IV,592. s. 1415. - Ks. Sillat.
26355: -n:o 408, Reikuran ym.: Määrärahan osoit- - n: o -422, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
26356: tamisesta Ristiluoman perkaukseen Kankaanpään misesta Hirvivuolteen järjestelypadon sillan
26357: kunnassa. Liitteet IV,579. s. 1401. - Ks. Per- kansirakennelman valmistamista varten. Liit-
26358: kaustyöt. teet IV,593, s. 1416. - Ks. Sillat.
26359: - n:o 423, Hostilan ym.: Määrärahan osoitta-
26360: - n:o 400, R ei k uran: Määrärahan osoittami- misesta Kymijoen itäisen haaran sillan uusimi-
26361: sesta Isonkeitaan neva-alueen kuivatushankkeen seksi Karhulan kauppalan kohdalla. Liitteet
26362: alulle saattamista varten. Liitteet IV ,580. s. IV,594. s. 1417. - Ks. Sillat.
26363: 1402. - Ks. Knivatustyöt.
26364: - n: o 424, K u j a 1 a n ym.: :Määrärahan osoitta-
26365: - n:o 410, Hei k uran: Määrärahan osoittami- misesta Hirvikosken sillan rakennustöiden aloit-
26366: sesta Majajärven ja Vuorijärven vesistön per- tamista varten Pyhtään pitäjässä. Liitteet
26367: kaushankkeen alulle saattamiseksi Parkanon IV,595. s. 1418. - Ks. Sillat.
26368: kunnassa. Liitteet IV,581, s. 1403. - Ks. Per-
26369: kaustyöt. - n: o 425, K u j a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
26370: misesta Virran sillan rakentamiseksi Iitin kun-
26371: - n: o 411, H e i k u r a n ym.: Määrärahan osoit- nassa. Liitteet IV,596. s. 1419. - Ks. Sillat.
26372: tamisesta Inhottujärven vesistön perkansten
26373: - n:o 426, Hei k uran: Määrärahan osoittami-
26374: aloittamiseksi Satakunnassa. Liitteet IV,5S2. s. sesta Mansoniemen ....;... Kovelahden - Raivaalan
26375: 1404. - Ks. Perkaustyöt. maantiellä olevan Vänniluoman sillan rakenta-
26376: - n:o 412, Ra p i on ym.: :Määrärahan osoittami- miseksi ja siihen liittyvän tieoikaisun suoritta-
26377: sesta Pohjois-Satakunnassa valtion omistuksessa miseksi. l.Jiitteet IV,597. s. 1420. - Ks. Sillat.
26378: olevien soiden peruskuivatuksien aloittamista - n:o 427, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami-
26379: varten. Liitteet IV,5S3. s. 1405. - Ks. Kuiva- sesta Melonkosken sillan uudelleen rakentami-
26380: tustyöt. seksi Virtain-Ähtärin maantiellä. Liitteet IV,
26381: 598. s. 1421. - Ks .. Sillat.
26382: - n:o 413, E, Kilven ym.: Määrärahan osoitta-
26383: misesta Peliinkosken perkaamiseen Padasjoen - n: o 428, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami-
26384: kunnassa. Liitteet IV,584. s. 1406. - Ks. Per- sesta Suolahden-Koiviston maantien sillan ra-
26385: kaustyöt. kentamiseen. Liitteet IV,599. s. 1422. - Ks.
26386: Sillat.
26387: - n: o 414, Kiviahon ym.: :Määrärahan osoit-
26388: tamisesta Evi- ja Lappajärven säännöstelytyön - n: o 429, A h o s e n ym.: Korotetun määrärahan
26389: suorittamiseen. Ltitteet IV,585. s. 1407. - Ks. osoittamisesta Viitasaaren pitäjässä sijaitsevan
26390: V edensäännöstely. Hännilänsalmen sillan rakentamista varten. Liit-
26391: teet IV,600. s. 1423. - Ks. Sillat.
26392: - n:o 415, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit-
26393: tamisesta NiUäntöjärven vedenpinnan säännöste- -n:o 430, V. Virtasen ym.: Määrärahan
26394: lemistä varten. Liitteet IV,586. s. 1408. - Ks. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan.
26395: V eden&äännöstely. Liitteet IV,601. s. 1424. - Ks. Sillat.
26396: -- n: o 416, A. K i n n u s e n ym.: M'åärärahan - n:o 431, Niemisen ym.: .Määrärahan osoit-
26397: osoittamisesta. Pohjois-Pohjanmaan alueen perus- tamisesta sillan :rakentami~~eksi Orivirtaan Sa-
26398: kuintustöitä. varten. Liitteet IV,587. s. 1409. vonlinnan-Joenauun maantiellä. Liitteet IV,602.
26399: - Ks. Kuivatustyöt. s. 1425. - Ks. Sillat.
26400: Raha-asia.aJoituet 1957. 17
26401: - Jl: o 4BZ, K e 1 o v e d e n ym.: Määrärahan OllOit· - n: o 4471 L a h d e n ym. : Määrärahan osoitta·
26402: tamisesta. Kirjatnoin salmen sillan rakennustöi- misesta tutkimuksen toimittamiseksi Voikkaan
26403: den aloittamiseen Taipalsaaren kunnassa. Liit- -Kokkomä.en-Jaalan maantien rakentamista
26404: teet IV,6<)3. s. 1426. - Ks. Sillat. varten. Liitteet IV,618. s. 1441. - Ks. Maan-
26405: tiet.
26406: - n:o 433, M a t i 1 a i sen ym.: Määrärahan osoit-
26407: tamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Mansik- - n:o 448, Lahden ym.: Määrärahan osoittami-
26408: kakosken sillan maantieliikennettä koskevan sesta Valkealan - Näkkimistön - Tuohikotin
26409: osan leventämisestä. Liitteet IV,604. s. 1427. maantien peruskorjausta varten. Liitteet IV,619.
26410: ~ Ks. Sillat. s. 1442. - Ks. Maantiet.
26411: - n: o 434, V ä ä n ä s e n ym.: Määrärahan osoit- - n;o 449, Suonpään ym.: Määrärahan osoit-
26412: tamisesta sillan rakentamiseksi Muurutvirran tamisesta Tampereen-Turun runkotien rakenta-
26413: lautan paikalle. Liitteet IV,605. s. 1428. - misen aloittamiseen. Liitteet IV,620. s. 1443.
26414: Ks. Sillat. - Ks. Maantiet.
26415: - n:o 435, Hietasen ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 450, R a p i o n ym.: Määrärahan osoittami-
26416: misesta liuurutvirran sillan rakentamiseen. Liit- sesta Kyröskoskelta Tampereen-Porin valta·
26417: teet IV,606. s. 1429. - Ks. Sillat. tielle johtavan tien rakentamisen aloittamiseen.
26418: - n: o 436, Hu 1 t i n ym.: Määräran osoittami- Liitteet IV,621. s. 1444. - Ks. Maantiet.
26419: sesta sillan rakentamiseksi Kivisalmeen. Liit- - n:o 451, Rapion ym.: Määrärahan osoittami-
26420: teet IV,607. s. 1430. - Ks. Sillat. sesta Tampereen-Porin valtatien rakennustöi-
26421: - n:o 437, Niemisen ym.: Määrärahan osoit- den aloittamiseksi. Liitteet IV,622. s. 1445. -
26422: tamisesta sillan rakentamiseksi Sulkavan kos- Ks. Maantiet.
26423: ken ylimenopaikalle. Liitteet IV,608. s. 1431.
26424: - n: o 452, R a p i o n ym.: Määrärahan osoittami-
26425: - Ks. Sillat. sesta Porista Parkanoon johtavan tien paran-
26426: - n:o 438, Kaupin ym.: Määrärahan osoittami- nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,623. 11.
26427: sesta sillan rakennustöiden aloittamiseksi Oulu- 1446. - Ks. Maantiet.
26428: joen yli Laukan lossipaikalle Laukan-Ylikii-
26429: mingin maantiellä. Liitteet IV,609. s. 1432. - - n:o 453, Heikuran: Määrärahan osoittami-
26430: Ks. Sillat. sesta Jouhimaan-Kantin asutusalueen paikal-
26431: listien suunnitelman laatimiseksi. Liitteet
26432: - n:o 439, Rytingin ym.: Määrärahan osoit- IV,624. s. 1447. - Ks. Maantiet.
26433: tamisesta sillan rakentamiseksi Iijokeen Kii-
26434: mingin-Yli-Iin maantietä varten. Liitteet - n:o 454, Hei k uran: Kåärärahan osoittami-
26435: IV,610. s. 1433. - Ks. Sillat. sesta Kihniön- Pohjois-Parkanon- Karvian
26436: - n:o 440, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit- maantien rakennustyön jatkamista varten. Liit-
26437: tamisesta sillan rakentamiseksi Tornionjoen yli teet IV,625. s. 1448. - Ks. Maantiet.
26438: Pellon kohdalla. Liitteet IV,611. s. 1434. - - n: o 455, He i k u r a n ym.: Määrärahan osoit-
26439: Ks. Sillat. tamisesta Keski-Suomesta Pohjois-Satakunnan
26440: - n:o 441, Frimanin ym.: Määrärahan osoit- kautta Merikarvian satamaan johtavan maan-
26441: tamisesta Salmen sillan rakennustöiden aloitta- tien tienparannustutkimuksia ja rakennussuun-
26442: miseksi Sodankylän-Kittilän maantiellä. Liit- nitelmien laatimista varten. Liitteet IV,626. s.
26443: teet IV,612. s. 1435. - Ks. Sillat. 1449. - Ks. Maantiet.
26444: - n: o 442, La h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 456, R a p i o n ym.: Määrärahan osoittami-
26445: tamisesta sillanrakennustöitä varten Kemijär- sesta Porin-Vaasan maantien rakentamiseen
26446: ven- Lehtolan- Posion maantiellä. Liitteet Turun ja Porin läänin alueella. Liitteet IV,627.
26447: IV,613. s. 1436. - Ks. Sillat. s. 1451. - Ks. Maantiet.
26448: - n: o 443, Ne d e r s t r ö m - L u n d e n i n ym.: - n:o 457, E. Kilven ym.: Määrärahan osoitta-
26449: Määrärahan osoittamisesta uuden lautan hank- misesta Vääksyn ja Padasjoen kirkonkylän vä-
26450: kimiseksi Rajalahden Lappdalin lauttapa.ikalle. lisen maantien uusimista varten. Liitteet IV,628.
26451: Liitteet IV,614. s. 1437. - Ks. Lossit. 1452. - Ks. Maantiet.
26452: - n: o 444, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26453: tamisesta Helsingin -Kotkan - Lappeenrannan - n: o 458, H ä p p öl ä n ym.: Määrärahan osoitta-
26454: runkotien tietöiden aloittamiseksi Pyhtään kun- misesta tietöiden aloittamiseksi valtatiellä n:o
26455: nan alueella. Liitteet IV,615. s. 1438. - Ks. 4 Hausjärven-Lammin-Padasjoen välillä. Liit-
26456: Maantiet. teet IV,629. s. 1453. - Ks. Maantiet.
26457: - n:o 445, A a 1t o sen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 459, S e p i n ym.: Määrärahan osoittami-
26458: tamisesta Ylikylän-Paraisten maantien pää1Iys- sesta Pälkäneen-Rautajärven maantien oikai-
26459: tä.miseksi asfalttibetonilla. Liitteet IV,616. s. sua varten. Liitteet IV,630. s. 1454. - Ks.
26460: 1439. - Ks. Maantiet. Maantiet.
26461: - n: o 446, H a a p a se n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 460, S e p i n ym.: Määrärahan osoittami-
26462: tamisesta Lopen kunnassa olevan Salonkylän- sesta Teiskon-.Jäminkipohjan maantien oikai-
26463: Piipalan maantien rakentamiseen. Liitteet sua varten. Liitteet IV,631. s. 1455. - Ks.
26464: IV,617. s. 1440. - Ks. Maantiet. Maantiet.
26465: 3 E 686/58
26466: 18 Raha-asia-aloitteet 1957.
26467:
26468:
26469: - n:o 461, Se p i n ym.: Määrärahan osoittami· - n:o 475, V. Virtasen ym.: M"åärärahan
26470: sesta Karjulan sillan ja Ruoveden kirkonkylän osoittamisesta Särkilahden--Savonlinnan maan·
26471: välisen maantien oikaisua varten. Liitteet tien suunnittelua . ja aloittamista varten. Liit·
26472: IV,632. s. 1456. - Ks. Maantiet. teet IV,646. s. 1471. - Ks. Maantiet.
26473: - n:o 462, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit· - n:o 476, Rantamaan ym.: Määrärahan osoit·
26474: tamisesta Mäntän-Juupajoen maantien raken· tamisesta tutkimuksen toimittamiaaksi ja työn
26475: tamiseksi. Liitteet IV,633. s. 1457. - Ks. aloittamiseksi maantien rakentamista varten
26476: Maantiet. Säämingin kunnan Särkilahdesta saariston
26477: kautta Savonlihaan. Liitteet IV,647. s. 1472.
26478: - n:o 463, M y 11 y mäen ym.: Määrärahan osoit· -Ks. Maantiet.
26479: tamisesta Jämsän ja Muuramen välisen tieosan - n:o 477, Niirasen ym.: Määrärahan osoitta·
26480: töiden jatkamiseen ja Jämsänjoen sillan raken· misesta Lastukosken--Säyneisen kirkonkylän
26481: tamiseen. Liitteet IV,634, s. 1458. - Ks. Maan· maantien kunnostamiseen. Liitteet IV,648. s.
26482: tiet. 1474. - Ks. Maantiet.
26483: - n:o 464, Suonpään ym.: Määrärahan osoit· - n: o 478, N i i r a s en ym.: Määrärahan osoit·
26484: tamisesta Tampereen- Jyväskylän valtatien tamisesta Juuan kirkonkylän- Viitaniemen
26485: Oriveden-Jämsän tieosan korjaustöitä varten. maantiellä olevan Aittomäen alentamiseen. Liit·
26486: Liitteet IV,635. s. 1459. - Ks. Maantiet. teet IV,649. s. 1475. - Ks. Maantiet.
26487: - n:o 465, Koskisen ym.: Määrärahan osoit· - n: o 479, Hietasen ym.: Määrärahan osoit·
26488: tamisesta Keski-Suomen maanteitten peruskor· tamisesta KaUan tien ja KaUan siltojen laa·
26489: jauksia varten. Liitteet IV,636. s. 1460. - jennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,650.
26490: Ks. Maantiet. s. 1476. - Ks. Maantiet.
26491: - n: o 466, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoi t· - n:o 480, M. Leskisen ym.: Määrärahan
26492: tamisesta Kanavuoren-Keikkamäen maantien osoittamisesta Kuopion-Kortejoan oikotien ja
26493: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,637. sen jatkona olevan Riistaveden-Vehmersalmen
26494: s. 1461. - Ks. Maantiet. tien rakentamiseksi. Liitteet IV,651. s. 1478. -
26495: Ks. Maantiet.
26496: - n: o 467, K o i v u s e n ym.: Määrärah&.n osoit-
26497: tamisesta yhdystien rakentamiseksi Kortteen - n: o 481, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit·
26498: pysäkiltä Koron-Kihniön maantiehen. Liitteet tamisesta avustukseksi Vieremän kunnalle
26499: IV,638. s. 1462. - Ks. Maantiet. Marttisjoen-Kaarakkalan-Niemisten maantien
26500: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,652.
26501: - n: o 468, J ä m s e n i n ym.: Määrärahan osoitta· s. 1479. - Ks. Maantiet.
26502: misesta maantien rakentamiseksi Kinnulan pitä· - n:o 482, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit·
26503: jästä Pihtiputaan pitäjän Alvajärven kylän tamisesta Pietarsaaren-Alajärven maantien ra·
26504: asemalle. Liitteet IV,639. s. 1463. - Ks. Maan· kentamiseksi. Liitteet IV,653. s. 1480. - Ks.
26505: tiet. Maantiet.
26506: - n: o 469, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 483, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
26507: misesta Vaasan piirin tierakennustöitä varten. osoittamisesta Raahen-Kajaanin maantien ra·
26508: Liitteet IV,640. s. 1464. - Ks. Maantiet. kannustöiden aloittamiseksi Lapaluodon sata·
26509: man ja Papusuon tienhaaran välillä. Liitteet
26510: - n:o 470, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta· IV,654. s. 1481. - Ks. Maantiet.
26511: misesta Vaasan piirin siltarakennustöitä var-
26512: ten. Liitteet IV,641. s. 1465. - Ks. Sillat. - n: o 484, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoit·
26513: tamisesta Karjalan pikatien rakentamiseen.
26514: - n:o 471, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit· Liitteet IV,655. s. 1482. - Ks. Maantiet.
26515: tamisesta Kuortaneen - Lehtimäen - Soinin - n:o 485, T au ri a i sen ym.: Määrärahan
26516: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,642. s. osoittamisesta maantien rakennustöiden aloit·
26517: 1466. - Ks. Maantiet. tamiseksi Suomussalmen-'-Kuusamon maantiestä
26518: - n: o 472, R a n k i 1 a n ym.: Määrärahan osoit- Selkoakylän kautta Hoss!in maantiehen. Liitteet
26519: tamisesta Lapuan-Kyyjärven valtatien perus- IV,656. s. 1483. - Ks. Maantiet.
26520: korjauksiin. Liitteet IV,643. s. 1467. - Ks. - n:o 486, Torven yrit.: Määrärahan osoitta·
26521: Maantiet. misesta tutkimuksen suorittamiseksi satamatien
26522: suunnasta Kalajoen Rahjan Ryöppään saaris-
26523: - n:o 473, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit· toon. Liitteet IV,657. s. 1484. - Ks. Maantiet.
26524: tamisesta Seinäjoen-Kuortaneen maantien ra-
26525: kentamista varten osuudella Nurmon Venes- - n:o 487, Niska 1 a n ym.: Määrärahan osoit·
26526: koski-Seinäjoen kauppalan Rajakatu. Liitteet tamisesta Tornion ja Haaparannan välisen
26527: IV,644. s. 1468. - Ks. Maantiet. maantiepenkereen levitystä varten. Liitteet
26528: IV,658. s. 1485. - Ks. Maantiet.
26529: - n:o 474, Jämsenin ym.: Määrärahan osoit·
26530: tamisesta Sumiaisten maantien korjaustöiden ja - n: o 488, Rytin gin ym.: M"åärärahan osoit·
26531: Matilanvirran sillan rakentamisen aloittamista tamisesta Ylikiimingin-Nuorittan-Hetekylän
26532: varten. Liitteet IV,645. s. 1470. - Ks. Maan- maantien peruaparannustöitä varten. Liitteet
26533: tiet. IV,659. s. 1486. - Ks. Maantiet.
26534: Ralta.-asia-aloitteet 1957. 19
26535: ~ n: o 489, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 503, P ö y k ö n ym.: Määrärahan osoitta-
26536: misesta maantien rakennustöiden aloittamiseksi misesta Molkojärven-Kieringin maantien ra-
26537: .Kitkajärven pohjoispuolisesta tiestä Kuusamon kentamiseen. Liitteet IV,674. s. 1501. - Ks.
26538: -Kemijärven tiehen. Liitteet IV,660. s. 1487. Maantiet.
26539: - Ks. Maantiet.
26540: - n:o 504, P ö y k ö n ym.: Määrärahan osoitta-
26541: - n:o 490, R y h d ä n: Määrärahan osoittamisesta misesta maantien rakentamiseksi Kemijoen ete·
26542: maantien rakennustöiden aloittamiseksi Kuusa- läpuolelta Sierilästä Pekkalaan Rovaniemen-
26543: mon Kuolion kylästä Koronjärven kautta Mur- Kuusamon maantiellä. Liitteet IV,675. s. 1502.
26544: tovaaralle. Liitteet IV,661. s. 1488. - Ks. - Ks. Maantiet.
26545: Maantiet. - n:o 505, Koiviston ym.: Määrärahan osoit·
26546: - n:o 491, Rytingin ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Rannan-Toivakkakankaan-Pohjaa-
26547: tamisesta Pudasjärven kunnassa sijaitsevan lahden maantien rakentamista varten. Liitteet
26548: Poijulan-Rytinkisalmen maantien peruskorjaus- IV,676. s. 1503. - Ks. Maantiet.
26549: töitä varten. Liitteet IV,662. s. 1489. - Ks.
26550: - n:o 506, Koiviston: Määrärahan osoitta-
26551: Maantiet. misesta maantien rakentamiseksi Savukosken
26552: - n: o 492, R y t i n g i n ym.: Määrärahan osoit- Värriön kylästä Tanhuan kylään. Liitteet
26553: tamisesta Kariniemen-Posion maantien perua- IV,677. s. 1504. - Ks. Maantiet.
26554: parannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,663.
26555: - n:o 507, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää-
26556: s. 1490. - Ks. Maantiet.
26557: rärahan osoittamisesta Koivun-Rovaniemen
26558: - n: o 493, R y t i n g i n ym.: Määrärahan osoit- tien rakentamiseksi ja Lantiosaaren-Koivun
26559: tamisesta maantien rakennustöiden aloittami- tien oikaisu- ja korjaustöiden aloittamiseksi.
26560: seksi Pudasjärven Puhoksen Myllykankaalta Liitteet IV,678. s. 1505. - Ks. Maantiet.
26561: Metsäkylän asemalle Taivalkosken kunnassa.
26562: Liitteet IV,664. s. 1491. - Ks. Maantiet. - n:o 508, Tie k so-I s a ks so nin ym.: Mää-
26563: rärahan osoittamisesta Vikajärven-Kemijärven
26564: - n: o 494, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit- -Ballan maantien oikaisu- ja kunnostamiatöitä
26565: tamisesta Tolosenkylän-Lohiuivan maantie- varten. Liitteet IV,679. s. 1506. - Ks. Maan-
26566: rakennustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,665. tiet.
26567: s. 1492. - Ks. Maantiet.
26568: - n:o 509, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26569: - n: o 495, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta yhdysmaantien rakentamista varten
26570: tamisesta tierakennustyön aloittamiseksi Rova- Sallan Lapajärven tiestä Kemijärven-sallan
26571: niemen Saarenkylästä Ounasjokivartta Markka- maantiehen Salmivaaran kylään. Liitteet IV,680.
26572: suvannon sillalle. Liitteet IV,666. s. 1493. - s. 1507. - Ks. Maantiet.
26573: Ks. Maantiet.
26574: - n:o 510, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26575: - n:o 496, Friman i n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien ra-
26576: tamisesta tierakennustyön aloittamiseksi Tepas- kennustöiden jatkamiseen. Liitteet IV,681. s.
26577: ton kylästä Lompolon kautta Puljun kylään 1508. - Ks. Maantiet.
26578: Kittilän kunnassa. Liitteet IV,667. s. 1494. -
26579: Ks. Maantiet. - n:o 511, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit·
26580: tamisesta Kostamon-Varrion kylätien maan-
26581: - n:o 497, Friman i n ym.: Määrärahan osoit- tieksi kunnostamista ja Pelkosenniemen kir·
26582: tamisesta maantien rakentamiseksi Sodankylän konkylään jatkamista varten. Liitteet IV,682.
26583: -Pelkosenniemen maantiestä Orajärven kylään. s. 1510. - Ks. Maantiet.
26584: Liitteet IV,668. s. 1495. - Ks. Maantiet.
26585: - n:o 512, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26586: - n: o 498, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta maantien rakentamiseksi Soppelasta
26587: tamisesta Värriön-Tanhuan tien rakentami- Räisälään. Liitteet IV,683. s. 1512. - Ks.
26588: seen. Liitteet IV,669. s. 1496. - Ks. Maantiet. Maantiet.
26589: - n: o 499, P ö y k ö n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 513, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26590: misesta Viirin-Vanttausjärven-Vian maantie- tamisesta Inarin kirkonkylän ja Meneejärven
26591: työn aloittamiseksi. Liitteet IV,670. s. 1497. - välisen maantien kunnostamista varten. Liitteet
26592: Ks. Maantiet. IV,684. s. 1514. - Ks. Maantiet.
26593: - n: o 500, P ö y k ö n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 514, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit-
26594: misesta Tanhuan-Värriön tietyön aloittami- tamisesta maantien rakentamiseksi YlikitkR.·
26595: järven luoteispuolitae Posion-Kuusamon maan-
26596: seksi. Liitteet IV,671. s. 1498. -.- Ks. Maantiet.
26597: tieltä Kemijärven-Kuusamon maantiehen. Liit-
26598: - n:o 501, P ö y k ö n ym.: Määrärahan osoitta- teet IV,685. s. 1516. - Ks. Maantiet.
26599: misesta maantien rakentamiseksi Ounasjoen itä- - n: o 515, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoit·
26600: puolitae Saaren kylästä Markkasuvantoon. Liit- tamisesta maantien rakentamiseksi Sodankylän
26601: teet IV,672. s. 1499. - Ks. Maantiet. kunnan Kalujärven kylästä Savukosken kunnan
26602: - n: o 502, P ö y k ö n ym.: Määrärahan osoitta- Värriön kylään. Liitteet IV,686. s. 1517. - Ks.
26603: Maantiet.
26604: misesta Tepaston-Puljun-Nunnasen tietöiden
26605: aloittamiseksi. Liitteet IV,673. s. 1500. - Ks. - n: o 516, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26606: Maantiet. tamisesta maantien rakentamiseksi Kittilän
26607: 20 Raha-asia- ja. lakialoitteet 1957.
26608:
26609:
26610: kunnan Tepa.ston kylästä Lompolon kylän - n:o 519, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
26611: kautta Puljujärven kylään. Liitteet IV,687. tamisesta. maantien rakentamiseksi Enontekiön
26612: s. 1518. - Ks. Maantiet. kirkolta Norjan rajalle. Liitteet IV,690. s. 1522.
26613: - Ks. Maantiet.
26614: - n:o 517, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26615: tamisesta Aholan-Mourujärven-Maaninkavaa- - n: o 520, L u u k a n ym.: Määrärahan osoitta-
26616: ran maantien rakennustöiden loppuunsaattami- misesta Lempäälän uitto- ja säännöstelykana-
26617: seksi. Liitteet IV,688. s. 1519. - Ks. Maantiet. van rakentamiseen. Liitteet IV,691. s. 1523. -
26618: Ks. Kanavat.
26619: - n:o 518, La h te I a n ym.: Määrärahan osoit-
26620: tamisesta maantien rakentamiseksi Utsjokeen - n: o 521, K y t ä n ym.: Määrärahan osoitta-
26621: rakennetun sillan eteläpuolelta Nuorgamin misesta työllisyyden turvaamiseksi. Liitteet
26622: kautta Norjan rajalle. Liitteet IV,689. s. 1520. IV,692. s. 1524. - Ks. Työllisyys.
26623: - Ks. Maantiet.
26624:
26625:
26626:
26627:
26628: LAKIALOITTEET
26629: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
26630:
26631: (N:o 1-102 Liitteiden A-osassa.) - n:o 113, Tenhiälän ym.: Ehdotus laiksi
26632: yleisistä teistä annetun lain voimaanpanoa kos-
26633: - n:o 103, .Jaakkolan ym.: Ehdotus laiksi
26634: kevan lain muuttamisesta. Liitteet VII,52. s.
26635: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta. Liit- 1551. - Ks. Tielaki.
26636: teet IX,108. s. 1563. - Ks. Sokeri.
26637: - n:o 114, Partasen ym.: Ehdotus laiksi Poh-
26638: - n: o 104, Li n d h i n ym.: Ehdotus laiksi maa-
26639: jois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista.
26640: ttaloustulon vakaannu:ttamisesta annetun lain
26641: Liitteet IV,696. s. 1538. - Ks. Verottus.
26642: muuttamisesta. Liitteet IX,109. s. 1565 ja 1567.
26643: - Ks. Maatalous. - n: o 115, S a u r a n ym.: Ehdotus laiksi maa-
26644: laiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuk-
26645: - n :o 105, K u u s i s e n ym.: Ehdotus laiksi
26646: sen muuttamisesta. Liitteet VII,53. s. 1552. -
26647: vientimaksusta. Liitteet IV,693. s. 1533. - Ks. Ks. Kunnallisvero:tus.
26648: Vientimaksut.
26649: - n:o 106, Kuusisen ym.: Ehdotus laiksi kan- - n :o 116, V en n a m o n ym.: Ehdotukset Iaeiksi
26650: saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,48. s. maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal-
26651: 1573. - Ks. Kansaneläkelaki. lishalli.tuksesta kaupungissa annettujen asetus-
26652: ten muuttamisesta. Liiitteet VII,54. s. 1554. -
26653: - n:o 107, Kuusisen ym.: Ehdotus laiksi Ks. Kunnallisverotus.
26654: työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta.
26655: Liitteet X,49. s. 1574. - Ks. Lapsilisä. - n:o 117, T u u 1 en ym.: Ehdotus laiksi tulo-
26656: ja omaisuusverolain väliaikaises,ta muuttami-
26657: - n: o 108, K u u s i se n ym., Ehdotus laiksi tulo- sesta. Liitteet IV,697. s. 1540. - Ks. Tulo- ja
26658: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- omaisuusvero.
26659: sesta. Liitteet IV,694. s. 1536. - Ks. Tulo- ja
26660: omaisuusvero. - n:o 118, V. Leskisen ym.: Ehdotus laiksi
26661: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuk-
26662: - n: o 109, K u u s i sen ym.: Ehdottus laiksi maa- 8ista. Liitteert; IV,698. s. 1541. - Ks. Verotus.
26663: 'taloustulon vakaannuttamisesta annetun lain
26664: muuttamisesta. Liitteet s. 1577. - Ks. Maa- - n:o 119, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi
26665: talous. Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuk-
26666: sista. Liitteet s. 1578. - Ks. Verotus.
26667: - n:o 110, Suonpään ym.: Ehdotus atomi-
26668: voiman aikaansaamiseen soveltuvia aineita - n: o 120, Hu 1 t i n ym.: Ehdotus laiksi Pohjois-
26669: sisältävien kivennäisten valttaamista sekä näi- Suomen teollisuuden veronhuojennuksista. Liit-
26670: den aineiden ja niiden valmistukseen tarkoi- teet s. 1579. - Ks. Verotus.
26671: tettujen laitosten valvontaa looskevak!!i lain-
26672: säädännöksi. Liitteet VII,51. s. 1545. - Ks. - n:o 121, ö h m a n i n: Ehdotus laiksi huoneen-
26673: Atomivoima. vookrien säännöstelystä. Liititeet I,5. s. 1527 ja
26674: 1529. - Ks. Vuokrasäännöstely.
26675: - n: o 111, H a u t a 1 a n ym.: Ehdotus laiksi vil-
26676: jan, perunan ja puutarhatuotteiden varastoimi- - n:o 122, Suomisen: Ehdotus laiksi ennakko-
26677: sen edistämisestä. Liitteet IX,llO. s. 1569. - perintälain 22 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
26678: Ks. Puutarhattuotteet. Liitteet IV,699. s. 1542. - K!!. Ennakkoperintä-
26679: laki.
26680: - n:o 112, Rytingin ym.: Ehdotus laiksi hen-
26681: kilöautojen ja moottoripyörien ylimääräisestä - n: o 123, ö h m a n i n: Ehdotus laiksi palolain
26682: verosta. Liitteet IV,695. s. 1537. - Ks. Moot- muuttamisesta. Liititeet VII,55. s. 1556. - Ks.
26683: toriajoneuvovero. Palolaki.
26684: ASIALUETTELO
26685:
26686:
26687:
26688:
26689: E 686/58
26690: Asialuettelo
26691: A. Ammattikoulut: Ed. Turusen ym. rah.al. n:o 113
26692: määrärahan osoittamisesta keskusammattikoulu-
26693: Agronomit: - Ks. Maatalouskoulut. jen kerhotoiminnan kehittämiseen. Liitteet
26694: IV,284. s. 1056. L. Vv: aan.
26695: Aistivialliset: Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 225 - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 202 määrärahan
26696: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Sokeain osoittamisesta uusien vakinaisten virkojen ja
26697: Keskusliitto r.y:lle sokeain hieroma- ja fysi- toimien perustamiseksi keskusammattikouluihin.
26698: kaalisten hoitolaitosten kalusto- ja välineistö- Liitteet IV,373. s. 1158. L. Vv: aan.
26699: hankintaan. Liitteet IV,396. s. 1185. L. Vv:aan. - Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 203 määrärahan
26700: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 236 korotetun osoittamisesta valtion keskusammattikoulujen
26701: määrärahan osoittamisesta sokeainjärjestöille. työnopettajien pätevyyslisien uudelleen järjes-
26702: Liitteet IV,407. s. 1202. L. Vv:aan. tämistä varten. Liitteet IV,374. s. 1159. L.
26703: - Ks. Ammattikoulut. Vv:aan.
26704: - Ed. Turusen ym. rah.al. n: o 204 määrärahan
26705: Ajos: - Ks. Satamat. osoittamisesta sosiaali- ja kerho-ohjaajien paik-
26706: kaamista varten valtion keskusammattikoului-
26707: Alasjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. hin. Liitteet IV,375. s. 1161. L. Vv: aan.
26708: - Ed. Turusen ym. rah.al. n:o 212 korotetun
26709: Alatornio: - Ks. Emäntäkoulut. määrärahan osoittamisesta kunnallisten ja yksi-
26710: tyisten ammattioppilaitosten rakennusavustuk-
26711: Alikulkusillat: - Ks. Sillat. siin ja -lainoihin. Liitteet IV,383. s. 1169. L.
26712: Vv:aan.
26713: Alikä.ytävä.t: - Ks. Rautatiet. -Ed. Aition ym. rah.al. n:o 213 korotetun mää-
26714: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kurinalli-
26715: Alkoholiliike: Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 250 sille ja yksityisille teknillisille, ammatti- ja
26716: korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuksia
26717: osuudeksi alkoholiyhtiön voittoon. Liitteet varten. Liitteet IV,384. s. 1170. L. Vv:aan.
26718: IV,421. s. 1216. L. Vv:aan. -Ed. Turkan ym. rah.al. n:o 228 määrärahan
26719: osoittamisesta valtionavuksi Oulun ammatti-
26720: Allergiatutltimussä.ä.tiö: - Ks. Sairaalat. oppilaitokselle ja Kultatähkän Kiipulasäätiön
26721: ammattioppilaitoksille. Liitteet IV,399. s. 1192.
26722: Aloitepalkkiot: - Ks. Puolustuslaitos. L. Vv:aan.
26723: -Ed. Kauhasen ym. rah.al. n:o 229 korotetun
26724: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliiton
26725: Liperin ammattioppilaitokselle. Liitteet IV,400.
26726: Aluevalvojat: Ks. Puolustuslaitos. s. 1194. L. Vv:aan.
26727: - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 347 määrärahan
26728: Ammatinvalinta: Ed. Nordfarsin ym. rah.al. n:o osoittamisesta !ainoiksi ammatillisten oppilai-
26729: 252 korotetun määrärahan osoittamisesta am- tosten uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,518.
26730: matinvalinnanohjauksen kenttätoimintaa var- s. 1328. L. Vv:aan.
26731: ten. Liitteet IV,423. s. 1218 ja 1219. L. Vv:aan. -Ed. Turusen ym. rah.al. n:o 393 määrärahan
26732: - Ed. Tienarin ym. rah.al. n: o 253 määrärahan osoittamisesta ammatillisten koulujen raken-
26733: osoittamisesta ammatinvalinnanohjauksen kent- nustöitä varten. Liitteet IV,564. s. 1384. L.
26734: tätyön tehostamista varten. Liitteet IV,424. s. Vv:aan.
26735: 1220. L. Vv:aan. - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 394 määrärahan
26736: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 254 määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen
26737: osoittamisesta maaseudun erikoisalasuhteisiin keskusammattikoulun rakennustöiden aloittami-
26738: perehtyneen tarkastajan viran perustami- seksi Seinäjoen kauppalassa. Liitteet IV,565.
26739: seksi ammatinvalinnanohjaustoimistoon. Liitteet s. 1386. L. Vv:aan.
26740: IV,425. s. 1222. L. Vv:aan. · - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 395 määrärahan
26741: osoittamisesta kuuromykkäin ammattikoulun ra-
26742: Ammatit: - Ks. Talouselämä. kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,566.
26743: s. 1387. L. Vv:aan.
26744: Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus.
26745: Ammattikurssit: Ed. Turusen ym. rah.al. n:o 201
26746: Ammattikasvatus: - Ks. Vajaamieliset. korotetun määrärahan osoittamisesta kauppa-
26747: 4 Asialuettelo 1957.
26748:
26749: ja teollisuusministeriön käytettäväksi ammatil- lainoitukseen. Liitteet IV,532. s. 1346. L.
26750: lista kurssitoimintaa varten. Liitteet IV,372. Vv:aan.
26751: s. 1157. L. Vv:aan. - Ks. Maanparannus. Rakennustoiminta.
26752: -Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 205 määrärahan
26753: osoittamisesta avustuksiksi kunnille ja järjes- Asutuskeskukset: - Ks. Vesihuolto.
26754: töille ammattikoulutuksen järjestämistä varten
26755: maaseudulla. Liitteet IV,376. s. 1162. L. Vv:aan. Asutusrahasto: - Ks. Asutus.
26756: - Ed. Halisen ym. rah.al. n: o 206 määrärahan
26757: osoittamisesta kurssimuotoisen ammatillisen ope- Atomivoima: Ed. Suonpään ym. lak.al. n:o 110
26758: tuksen toimeenpanoa varten maaseudulla. Liit- atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvia aineita
26759: teet IV,377. s. 1163. L. Vv:aan. sisältävien kivennäisten valtaamista sekä näi-
26760: den aineiden ja niiden valmistukseen tarkoi-
26761: .Ammattioppilaitokset: - Ks. Ammattikoulut. tettujen laitosten valvontaa koskevaksi lain·
26762: säädännöksi. Liitteet VII,51. s. 1545. L.
26763: Anjala.: - Ks. Maamieskoulut. Ltv:aan 560.
26764:
26765: Apula.nnat: - Ks. Pienviljelys. Audiovisuaalinen opetusvä.Uneistö: - Ks. Maa·
26766: taloushallitus.
26767: Apusa.iraala.t: - Ks. Sairaalat.
26768: Autot: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Postilaitos.
26769: Asemat: - Ks. Rautatiet.
26770: Asevelvolliset: - Ks. Puolustuslaitos. B.
26771: Bergmanin koulu: - Ks. KotiteollisuUBkoulut.
26772: Asunnot: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 326 koro-
26773: tetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
26774: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,497.
26775: s. 1303. L. Vv:aan. D.
26776: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 327 korotetun
26777: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa- DiakoDissala.itokset: - Ks. Sairaalat.
26778: seudun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet
26779: IV,498. s. 1304. L. Vv:aan.
26780: - Ed. Paasion ym. rah.al. n: o 348 korotetun mää- E.
26781: rärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä Elatus: - Ks. Orvot.
26782: asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,519. s. 1329.
26783: L. Vv:aan. Elinkeinot: - Ks. Atomiwima. Taiousellimä.
26784: - Ed. Roineen ym. rah.aL n: o 349 korotetun
26785: määrärahan osoittamisesta. !ainoiksi yleishyö- Bläkkeet: - Ks. Postilaitos.
26786: dyllistä asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,520.
26787: s. 1330. L. Vv:aan. Emännöitsijät: - Ks. Puolustuslaitos.
26788: - Ed. Pusa.n ym. rah.al. n:o 350 korotetun mää-
26789: rärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä Emäntäkoulut: Ed. Heikuran rah.at n:o 125 m:åä-
26790: asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,521. s. 1331. rärahan osoittamisesta emäntäkoulun perUBta-
26791: L. Vv:aan. miseksi Pohjois-Satakuntaan. Liitteet IV,296.
26792: - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 351 määrärahan s. 1069. L. Vv:aan.
26793: osoittamisesta !ainoiksi kunnille täyskunnallis- - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 126 määrä-
26794: ten vuokra-asuntojen rakentamiseksi Liitteet rahan osoittamisesta emäntäkoulun perustami-
26795: IV,522. s. 1332. L. Vv:aan. seksi Alatornion kuntaan. Liitteet IV,297. s.
26796: - Ed. Luukan ym. rah.al. n: o 357 määrärahan 1070. L. Vv:aan.
26797: osoittamisesta !ainoiksi eräille siirtoväkeen - Ed. Ramaran ym. rah.al. n: o 131 määrärahan
26798: kuuluville asunnontarvitsijoille. Liitteet IV,528. osoittamisesta Inarin emäntäkoulua varten. Liit-
26799: s. 1339. L. Vv:aan. teet IV,302. s. 1077. L. Vv:aan.
26800: - Ks. Lääkärit. Palovahingot. Sairaalat. Vuokra- - Ed. Rankilan ym. rah.al. n:o 134 m'åärärahan
26801: säännöstely. osoittamisesta Lappajärven kunnallista emäntä-
26802: koulua varten. Liitteet IV,305. s. 1080. L.
26803: Vv:aan.
26804: .Aauntolat: - Ks. lnvaliiilit. - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 386 määrärahan
26805: osoittamisesta Suonenjoen emäntäkoulun lisära·
26806: .AJuntotuotanto: - Ks. Asunnot. kannuksen rakentamiseen. Liitteet IV,557. s.
26807: 1377. L. Vv:aan.
26808: Asutus: Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 178 määrä- - Ks. Kotitalouskoulut.
26809: rahan osoittamisesta asutuslakien nojalla. pe·
26810: rnstetuilla tiloilla suoritettavia viljelysten pe- Ennakkoperintä: - Ks. Kansaneläkelaki.
26811: rusparannuksia varten. Liitteet IV,349. s. 1128.
26812: L. Vv:aan. Ennakkoperintälaki: Ed. Suomisen lak.al. n:o 122
26813: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n: o 361 korotetun laiksi ennakkoperintälain 22 t:n väliaikaisesta
26814: mää.rii.ra.h&n. osoittamisesta siirtona. asutusrahas- muuttamisesta. Liitteet IV,699. s. 1542. L.
26815: toon käytettäväksi lähinnä klliltien sisaroJuus- V v: aan 2698.
26816: Asialuettelo 1957. 5
26817:
26818: Ensi Kodit: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o Hiihtovällneet: - Ks. Puolustuslaitos.
26819: 353 . määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi
26820: !ainoiksi Ensi Kotien velkojen lyhentämiseen. Hinnat: - Ks. Moottorisahat. Rehut. Vilja.
26821: Liitteet IV,524. s. 1335. L. Vv:aan.
26822: Hirvikoski: - Ks. Sillat.
26823: Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut. Karjan·
26824: hoitokoulut. Puunjalostusteollisuus. Hirvivuolle: - Ks. Sillat.
26825:
26826: Euroopan Jtarjantai'kkaUukomitea: - Ks. Karja· Honkajoki: - Ks. Kunnat.
26827: talous.
26828: Hämeenlinna: - Ks. Poliisi.
26829: Eviji!J:vi,: - Ks. Vedensäännöstely.
26830: Hä.nnilänsalmi: - Ks. Sillat.
26831:
26832: F.
26833: Friggesby: - Ks. Kansakoulut. I.
26834: Fysikaaliset hoitolaitokset: - Ks. Aistivialliset. Ii: - Ks. Oppikoulut.
26835:
26836: Iijoki: - Ks. Kalastus. PuunjalostusteolHsuus.
26837: G. Sillat.
26838:
26839: Geodeettinen laitos: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o Iitti: - Ks. Sillat.
26840: 154 määrärahan osoittamisesta pätevyyslisän
26841: maksamiseksi geodeettisen laitoksen tutkijavir· Ikaalinen: - Ks. Oppikoulut.
26842: kojen ja ylimääräisten toimien haltijoilla. Liit-
26843: teet IV,325. s. 1103. L. Vv:aan. Ilmailu: - Ks. Lentoliikenne. Sairaanhoito.
26844: Geologinen tutkimuslaitos: Ed. Karvosen ym. rah. Ilmatieteellinen keskuslaitos: Ed. Karvosen ym,
26845: al. n:o 207 määrärahan osoittamisesta pätevyys- rah.al. n: o 153 määrärahan osoittamisesta päte-
26846: lisän maksamiseksi geologisen tutkimuslaitoksen vyyslisän maksamiseksi ilmatieteellisen keskus-
26847: tutkijavirkojen ja ylimääräisten toimien haiti- laitoksen tutkijavirkojen ja ylimääräisten toi-
26848: joille. Liitteet IV,378. s. 1164. L. Vv:aan. mien haltijoilla. Liitteet IV,324. s. 1102. L.
26849: -Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o 208 määrärahan Vv:aan.
26850: osoittamisesta pätevyyslisän maksamiseksi geo·
26851: logisen tutkimuslaitoksen käytännöllisgeologis- Imatra: - Ks. Virastot.
26852: ten tutkimusten määrärahasta palkattujen yli-
26853: määräisten tutkijantoimien haltijoilla. Liitteet Inari: - Ks. Emäntäkoulut. Puunjalostusteollisuus.
26854: IV,379. s. 1165. L. Vv:aan.
26855: Indeksi: - Ks. Omakotitalot.
26856: H. Indeksihyvitys: - Ks. Ennakkoperintälaki.
26857: Halluskeri: - Ks. Satamat. Inhottujärvi: - Ks. Perkaustyöt.
26858:
26859: Hamina: Ks. Virastot. Insinöörit: - Ks. Teknillinen henkilökunta.
26860:
26861: Haudat: Ks. Punakaartilaiset. Inva.liidisää.tiö: - Ks. Sairaalat.
26862:
26863: Haukipudas: Ks. Satamat. Invaliidit: Ed. Myllymäen ym. rah:al. n:o 223
26864: määrärahan osoittamisesta avustukseksi vähä-
26865: Heinola: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. varaisilla kunnille siviili-invalideille ja krooni-
26866: sesti sairaille suorite:ttujen avustusten 'korvaa·
26867: Helikopterit: - Ks. Sairaanhoito. miseksi. Liitteet IV,394. s. 1183. L. Vv:aan.
26868: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 224 korotetun
26869: Helsinki: - Ks. Invaliidit. Kotitalouskoulut. Sai- määrärahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja
26870: raalat. Yliopisto. Asevelvollisuusinvaliidien Liiton toiminnan tu·
26871: kemiseen. Liitteet IV,395. s. 1184. L. Vv:aan.
26872: Hevoset: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 143 korote- - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n: o 227 määrära-
26873: tun määrärahan osoittamisesta hevoskantakirjo- han osoittamisesta työkodin ja asuntolan .raken-
26874: jen painatukseen. Liitteet IV,314. s. 1089. L. tamiseksi polioinvalideille Helsinkiin. Liitteet
26875: Vv:aan. IV,398. s. 1188 ja 1190. L. Vv:aan.
26876: - Ks. Puolustuslaitos. - .Ed. Miikin ym. rah.al. n: o 230 määrärahan
26877: osoittamisesta avustukseksi Suomen Siviili- ja
26878: Hieromalaitokset: - Ks. Aistivialliset. Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r.y:lle Olavin·
26879: kylän työyhdyskunnan ylläpitoon. Liitteet
26880: Hiidensalmi: - Ks. Sillat. IV,401. s. 1195. L. Vv:aan.
26881: 6 Asialuettelo 1937.
26882:
26883:
26884: - Ed. Myllymii.ea ym. rah.al n:-o 238: m.ii.ärällahan .,..., Ed. ~ytingin ym. rah.al~ n: o 146 määrii:rahau
26885: osoittamisesta korvausten maksamiseen takautu- osoittamisesta Iijoen kalastushoitorhty·miNe ka·
26886: V,Ilol!ii ka.ns.a.l&iilsodan. pn.naisi.lle invalideille. Liit- lastusolojen jä;rj'estelyä varten. Li'ltteet IV,317.
26887: teet IV,409. s. 1204. L Vv:aan. s. 1094. L. V'v: aan. ·
26888: - Ks. Sairaalat. - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 173 määrärahan
26889: osoittamisesta ylijaämäkalansaalin käytön edil!·
26890: Isokeidas: - Ks. Kuivatustyöt. tämiseen. Lii:tteet IV,344.. s. 1123. L. Vv:aan.
26891: - Ed. Jussilan ym. rah.al. n: o 174 määrärahan
26892: Itä-Suomen YHopistoseura.: -.-.- Ks. Yliopisto. osoittamisesta ylijä&mä:kaJ'a.nsaaliin käytön edis-
26893: tämiseen. Liitteet IV,345. s. 1124. L. Vv:aan.
26894: Ivalon kylä: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
26895: Kalastustilat: Ed. Kokkol&n ym. rah.al. n:o 162
26896: määrärahan osoittamisesta Pyhtään kuntaan
26897: J. maanhankintalain nojalla perustettujen kalas-
26898: tustilojen asukkaiden vahinkojen korvaamiseen.
26899: Jalasjärvi: - Ks. Sähkölaitokset. Liitteet IV,333. s. 1111. L. Vv:aan.
26900:
26901: JalkakHnikka.: - Ks. Sairaanhoito. Kala.talous: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 329 määrä-
26902: rahan osoittamisesta. lainaksi kalMjäähdyttä·
26903: Jauhot: - Ks. Vilja. mön rakentamista varten Kotkan seudulle.
26904: Liitteet IV,500 s. 1306. L. Vv:aan.
26905: Joutseno: - Ks. Virastot. - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 330 korotetun
26906: määrärahan osoittamisesta }ainoiksi kalatalou-
26907: Junamiehet: - Ks. Rautatieläiset. den kohottamiseksi. Liitteet IV,501. s. 1307
26908: ja 1308. L. V.v:aa.n.
26909: Juna.ohjaa.jat: - Ks. Ranta,tieläis.et.
26910: lia.Hva.t: Ed. A. Ki11nusen. ym. ra}l.!j.}, n:o 417
26911: Jyv~lä,: - E;s. Sairaalat. Talouskoulut. määrärahan osoittamisesta· Siikajoesta Fason-
26912: järven kautta ~'i~m!)län l~thteen johtavan k!lnac
26913: J~eUUellJlU,S: --,- Ks. Kansakoulut. van kaivamistöiden aloittamiseksi. Liitteet
26914: IV,588. s. 1410. L. Vv:aan. ·· - .
26915: ~eup!U!.: -'.,..- Ks. Oppikoulut. - Ed. Luukan ym. ra,h.al. n:o 5.20 määrärahan
26916: osoittamisesta Lempäälä:n uitto- ja säännöstely-
26917: ,J.~tlimj)t: ----, Ks. Ka.latalous. kanavan ra)rentamiseen. Liitteet IV,691. s.
26918: 1523. 1.. Vv:aan.
26919:
26920: Ka.nk:.:J.a.IlPäi!-: - Ks. Perkaustyöt.
26921: ~~~u-t:. Ed. Väänäsen ym. rah.al. n.: o
26922: 61 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kaa· Kansakoulut: Ed. HonkJL:vaara11. ym. r&h.al. n: o
26923: tumatautisten Huoltoyhdistys. r.y:-lle Vaajaaalon. 106 korotetun määrärahan osoittamisesta yli·
26924: ja Kortejoen parantoloiden vedenhankintasuun· määräiseksi avustukseksi köyhimmille ja har·
26925: nitelman to.teutt.amisesta aiheutuneisiin. kustan- vaan asutuille kunnille kansakoululaitoksen
26926: nuksiin. Liitteet IV,2?2. s. 993. L. Vv:aan. ylläpitomenoihin. Liitteet IV,277. s. 1042. L.
26927: Vv:aan.
26928: Kaivoslaki: - Ks. Atomivoima. - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 107 määrä·
26929: rahan osoittamisesta Kirkkonummfflt kunnan
26930: Kaivot: Ed. Torven ym. rah.al. n: o ],58 maara· Karubyn, överbyn ja Friggesbyn kansakoulujen
26931: rahan osoittami-sesta avustuksiksi vähävaraisilla jälleenrakentamista varten. LiitteetT IV,278. s.
26932: perheille ja pienviljelijätalouksille kaivojen ra- 1043 ja 1044. L. Vv:aan.
26933: -kentamiseksi. Liitteet IV,329. s. 1107. L. -Ed. Nordforsin ym. rah.al. n:o 108 määrärahan.
26934: Vv:aan. osoittamisesta kansakoulujen jälleenrakenta·
26935: mista varten Porkkalan alueella. Liitteet
26936: Ks. Kalastus. IV,279. s. 1045 ja 1046. L. Vv:aan.
26937:
26938: Ka.lastuk:senhoita: - Ks. Kalastus. Kansalaissota.: - Ks. Invaliidit.
26939:
26940: Kalastus: Ed. österholmin ym. rah.aL n: o 144 Kansaneläke: - Ks. Lapsilisä.
26941: määrär-a}lan osoi t~-amisesta ammattilt~lastajillo
26942: kalanpyydysten ja, veneiden hankkimiseksi ~elä.kelaki: Ed. Kuusisen ym. la.k.al. n:o 106
26943: myönnettävien lainojen korkoeron suoritt-ami· laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet
26944: seen. Liitteet IV,315. s. 1090 ja 1091, L. X,48. s. 15'73. L. Tyliv: aan 490.
26945: Vv:aan. ·
26946: -Ed! ~senbergin ym. rah.al. n:o 145 määrä- Kansanopistot: Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 110 mää-
26947: rahan osoittamis_est-a a,vustuksiksi ja !ainoiksi rärahan osoittap1isesta rakennusavus.tukseksi.
26948: ta~oud'&llisesti kestämättömään, asemaan . joutu· Kruunupyyn kansanopiston muut-os· ja lisära·
26949: neille ammattikalastajille. Liitteet IV,316. s. kannustöitä varten. Liitteet IV,281. s. 1051 ja.
26950: 1092 ja 1093. L. Vv:aan. 1052. L. Vv:aan.
26951: Asialuettel-o 1957.
26952:
26953:
26954: - Ed. Tei~in ym. rah.al. Jt:a :U1 korotetnn miäFä- Kersantit: - Ks. Puolust1118lanos.
26955: :rahan osoittamisesta yhteispohjoisma.isten opis-
26956: tojen avustamiseen. Liitteei IV,282. s. 1053 ja Keski-Pohjamna•: - Ks. Mal:HIIi.Bebintä.
26957: 1054. L. Vv:aan.
26958: Keski-Suomi: - Ks. Lii.ä.Jlåj~o. Sairaanhoitajat.
26959: Kansanrunous: - Kll'. Snomalaisen Xirjallhmooen
26960: Seura. Keskusamma.ttikoulat: - :K.s. Ammattilmulo.t.
26961:
26962: K&ntakirjat: - Ks. Hevoset. Keskuskonepajat: -.- Rs. :Ratttatiet.
26963:
26964: Karhula: - Ks. SilJiat. Keskussairaalat: - Ks. Sain.alat.
26965:
26966: Karhut: - Ks. Korvaus. Keskussotilassa.iraalat: - Ks; Sairaalat.
26967: Karjaa.: - Ks. Perkan111työt. KestopltlWystys: - Ks. Lentakentät.
26968: X&rja.nhoftokoulut': Ed. AntiJan ym. rah.al. n: o Kesävirkistys: - Ks. Lapset.
26969: 124 määrärahan o~oittamisesta Etelä-Pohjan-
26970: maan karjatalO'ttskoulnn ylläpitoa varten. Liit-
26971: Kesä.yliopistot: - Ks. Yliopisto.
26972: teet IV,295. !f. 1068'. L. Vv:aan.
26973: -Ed. AntiJan ym. rah.aJ, n:a 387 määräuhan
26974: osoittami!feSt& karjatalouskoulnn rakentamiseksi Kiip'llasiä.ti&: - Ks. Ammattikoulut.
26975: Etelä;Pohjanmaalle. Liitteet IV,558. s. 1378.
26976: L. Vv:aan. :&iriamoia salmi: - Ks. Sillaot.
26977:
26978: Karjantarkkailu: - Ks-. Karjatalous. Kirjastot: Ed. Nord1orsm ym. rah.al. n:& 109
26979: määrärahan osoittamisesta maakuntakirjaston
26980: Karjatalous: Ed. Halisen ym. rah.al. n:() 16!} mää· perustamista varten. Liitteet IV,2W. s. 1047
26981: rärahan osoittamises-ta Suomen liittymistä var- ja 1049. L. Vv:aan.
26982: ten Euroopan karjantarkkaihrJwmiteaan. Liit- - Ks. Opp:ikonlut.
26983: teet IV,340. s. 111!}. L. Vv:aan.
26984: - Ks. Karjanhoitokoulnt. Rehut. Kirjurit: - Ks. Rautatieläiset.
26985: Karkkila: - Ks. Postilaitos. Kirkkonmnmi: - Ks. Kansakoulut.
26986: Kartellivirasto: Ed. V. Leskisen ym. rah.aL n:o Xivennä.iset: - Ks. Atomivoima.
26987: 209 korotetun määrärahan osoittamisesta kar-
26988: telliviraston virkoj,a varten. Liitteet IV,3'80. s. ltivenraiva.us: - Ks. Raivauspalkkiot.
26989: l166. L. Vv:aan.
26990: ltivisalmi: - Ks. Sillat.
26991: xa.rtoitta.jat: - Ks. Maanmittaus.
26992:
26993: KMllb-y~ - Ks. Kansakoulut. Xedmperustamislatnat: Ed. Lukkarisen ym. rah.al.
26994: n:o 354 mäiirä.rahan osoittamisesta kodinperus-
26995: Ka.ssa.erehdysrahat: - Ks. Postilait()S. tamislainoja varten. Liitteet IV,525. s. 1336.
26996: L. Vv:aan.
26997: Xa.uhajoki: - Ks. S&hk&laitokset. - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 355 määrärahan
26998: 0110ittamisesta kodinpern&tamislainoja varten.
26999: Kauppa- ja teollisuusministeriö: - Ks. Ammatti- Liitteet IV,526. s. 1337. L. Vv:aan.
27000: kurssit. - Ed. Sepiht: rah.aL n:o 356 määrärahan osoitta-
27001: misesta kodinperustamialainoja varten. Liitteet
27002: Kauppaoppilaitokset: - Ks. AmmattiJroolut. IV,527. s. 1338. L. Vv:aan.
27003:
27004: Kelirikko: - Ks. Laivaliikenne. Kodin jtutkimnslaitos: Ed. Drander-Wallinin ym.
27005: :rah.al. n :o 381 määrä:rahan osoittamisesta kodin
27006: Kemi: - Ks. Sata.mat. tutkimus·, opetus- ja tiedotuslaitoksen rakenta-
27007: mista varten. Liitteet IV,552. s. 1371. L.
27008: KeDlij()ki:. - Ks. Perkallstyöt. Voimalaitokset. Vv: a.a.n.
27009:
27010: Kemijärvi: - Ks. Pe:rk.&nstyöt. Puunjal()Stusteolli- Koeasemat: - Ks. Keet!timiata.
27011: suus. Sillat.
27012: li.oetoiminta: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:& .148
27013: Kenttä.toiminta: - Ks. Ammatinvalinta. määrärahan osoittamisesta. pä.tevyyslisiia maksa-
27014: miseksi maatalooden koo- ja tutkimustoiminniUI.
27015: Kera.va: - Ks. Sillat. koeasemien tutkijavirkoj.en ja ylimääräisten
27016: toimie:a hMtijoille. · Liitteet IV,31g. s. 1096. L.
27017: Kerhotoiminta: - Ks. Amm.a.ttikow.lut. Vv:aan.
27018: 8 Asialuettelo 1957.
27019:
27020: KoiviSto: - Ks. Sillat. -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 383 maara-
27021: rahan osoittamisesta Bergmanin koulun uudis-
27022: Kokellukeskikoulut: - Ks. Oppikoulut. rakennuksen suunnittelua varten. Liitteet
27023: IV,554. s. 1374. L. Vv:aan.
27024: Kolari: - Ks. Lentokentät.
27025: Kotka: - Ks. Kalatalous. Sairaalat.
27026: Koneasemat: ._ Ks. Maatalouskoneet.
27027: Kouluhallitus: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 98
27028: Koneenhoito: - Ks. Maatalouskoneet. määrärahan osoittamisesta tilapäisen tarkasta-
27029: jan palkkaamiseksi kouluhallitukseen. Liitteet
27030: Konepajat: - Ks. Rautatiet. IV,269. s. 1034. L. Vv:aan.
27031:
27032: Korjausmiehet: - Ks. Valtioneuvosto. Koulukalusto: - Ks. Oppikoulut.
27033: Korkeakoulut: - Ks. Opettajakorkeakoulu. Yli- Koulunkäynti: - Ks. Oppikoulut.
27034: opisto.
27035: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut.
27036: Korko: - Ks. Kalastus. Maatalous. Kansakoulut. Karjanhoitokoulut. Kotitalouskou-
27037: lut. Kotiteollisuuskoulut. Maamieskoulut. Maa-
27038: Kortejoki: Ks. Kaatumatautiset. talouskoulut. Metsäko~lut. Opettajakorkeakoulu.
27039: Oppikoulut. Sairaanhoitajat. Seminaarit. Talous-
27040: Korvaus: Ed. Ryhdän rah.al. n:o 165 korotetun koulut. Teknilliset koulut. Yliopisto.
27041: määrärahan osoittamisesta karhujen aiheutta-
27042: mien vahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,336. Kroonisesti sairaat: - Ks. invaliidit.
27043: s. 1114. L. Vv:aan.
27044: - Ks. Invaliidit. Kalastustilat. Postilaitos. Kruunupyy: - Ks. Kansanopistot ..
27045:
27046: Kotimainen sokeri: - Ks. Sokeri. Kuiva.tustyöt: Ed. Luukan ym. rah.al n:o 164
27047: määrärahan osoittamisesta tie- ja kuivatustöi-
27048: Kotitalous: - Ks. Talouskoulut. Yliopisto. den suorittamiseen eräillä joulukuun 15 päivän
27049: 1943 jälkeen, mutta ennen maanhankintalain
27050: Kotitalouskoulut: Ed. Hamaran ym. rah.al. n: o voimaantuloa hankituilla tiloilla. Liitteet
27051: 128 korotetun määrärahan osoittamisesta koti- IV,335. s. 1113. L. Vv:aan.
27052: talousoppilaitosten opettajien pallt.kauksen saat- - Ed. Aition ym. rah.al. n: o 405 määrärahan
27053: tamiseksi oikeaan suhteeseen muiden vastaa- osoittamisesta Alasjärven vesijättöalueen kui-
27054: vien virkojen ja toimien kanssa. Liitteet vatustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,576. s.
27055: IV,299. s. 1073. L. Vv:aan. 1398. L. Vv:aaii.
27056: -Ed. Forsiuksen ym. rah.al n:o 129 määrä- -Ed; Heikuran rah.al. n:ö 409 määrärahan osoit-
27057: rahan osoittamisesta Lepaan kotitalouskoulun tamisesta Isonkeitaan neva-alueen kuivatus-
27058: muuttamiseksi Lepaan emäntäkouluksi. Liit- hankkeen alulle saattamista • varten. Liitteet
27059: teet IV,300. s. 1075. L. Vv:aan. IV,580. s. 1402. L. Vv:aan.
27060: - Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n: o 336 määrä- -Ed. Rapion ym. rah.aL n:o 412 määrärahan
27061: rahan osoittamisesta pitkäaikaiseksi lainaksi osoittamisesta Pohjois-Satakunnassa valtion
27062: Helsingin kotitalousopettajaopiston lainojen hoi- omistuksessa olevien soiden peruskuivatuksien
27063: tamista varten. Liitteet IV,507. s. 1315. L. aloittamista varten. Liitteet IV,583. s. 1405.
27064: Vv:aan. L. Vv:aan.
27065: -Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 416 määrä-
27066: Kotitalousopettajaopisto: - Ks. Kotitalouskoulut. rahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan alueen
27067: peruakuivatustöitä varten. Liitteet IV,587. s.
27068: 1409. L. Vv:aan. ·· · '
27069: Kotiteollisuus: - Ks. Maataloushamtus. - Ks. Maanhankinta. Maanparannus. Perkaustyöt.
27070: Kotiteollisuuskoulut: Ed. M. Mattilan yni. rah.al. Kultatähkän Kiipulasäätiö: - Ks. Aminattikdulut.
27071: n:o 130 määrärahan osoittamisesta kahden am-
27072: mattiopettajan palkkauksen korottamiseksi Kunnallinen palotoimi: - Ks. Palolaki.
27073: Bergmanin koulussa. Liitteet IV,301. s. 1076.
27074: L. Vv:aan. Kunnallishallinto: - Ks. Kunnallisverotus.
27075: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 135 määrära-
27076: han osoittamisesta Nurmijärven kiinteän mies- Kunna.lliskodit: Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al.
27077: kotiteollisuuskoulun perustamista varten. Liit- n:o 316 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi hei-
27078: teet IV,306. s. 1081. L. Vv:aan. kossa taloudellisessa asemassa oleville kunnille
27079: -Ed. Sauran ym. rah.al. n:o 136 määrärahan kunnalliskotien rakentamista ja korjaamista
27080: osoittamisesta Salon naiskotiteollisuuskoulun pe- varten. Liitteet IV,487. s. 1291. L. Vv:aan.
27081: rustamiseksi. Liitteet IV,307.' s. 1082. L. V v: aan.
27082: -Ed. Hälisen ym •. rah.al. n:o 137 määrärahan Kunnallisverotus: Ed. Sauran ym. lak.al. n: o 115
27083: · osoittamisesta Heinolan naiskotiteollisuuskou- laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne-
27084: lun ompeluosastoa varten. · Liitteet IV,308. s. tun asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,53.
27085: 1083. L. Vv:aan. s. 1552. L. Ltv:aan 1950.
27086: Asialuettelo 1957. 9
27087:
27088: - Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 116 laeiksi maa- Lahti: - Ks. Postilaitos. Sairaalat.
27089: laiskunJtain kunnallishallinnosta ja kunnallis·
27090: hallituksesta kaupungissa annettujen asetusten Laidun: Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 151 maa-
27091: muuttamisesta. Liitteet VII,54. s. 1554. L, rärahan osoittamisesta maaseudun pientalouk·
27092: Ltv:aan 1950. sien laidunolojen parantamiseksi. Liitteet
27093: IV,322. s. 1100. L. Vv:aan.
27094: KuJli!.ansaira,alat: - Ks. SaiTRalat.
27095: Laivaliikenne.: .. Ed. Vennamon ym.. rah.al. n:o 187
27096: Kunnantiet: - Ks. Maantie-t. Tielaki. korotetun määrärahan osoittamisesta sisävesi-
27097: ja saaristoliikenteen edistämiseen. Liitteet
27098: Kunnat: Ed. Rosnellin ym. rah.al.' n:o 240 maara· IV,358. s. 1139. L. Vv:aan.
27099: :rahan osoittamis.esta avustukseksi Honkajoen - Ed. Larsonin ym. rah.al. n: o· 189 korotetun
27100: kunnalle. Liitteel; IV,411. s. 1206. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta avustukseksi keli-
27101: - Ed. Aitio:q. ym. rah.al. n:o 315 määrärahan rikkoliikenteen ylläpitämistä . varten ..linjalla
27102: osoittamisesta !ainoiksi kunnille. Liitteet Turku- saaristo- Maarianhamina. Liitteet
27103: IV,486. s. 1290. L. Vv:aan. IV,360. s. 1141 ja 1142. L. Vv:aan..
27104: - Ks. Alkoholiliike. Ammattikoulut. Ammattikurs- - Ed. Hama:tan ym.· rah.al. n:.o 191 -niäärärahan
27105: sit. Asunnot. Asutus. Invaliidit. Kansakoulut. osoittamisesta Säämingin kuririassa laivaliiken·
27106: Kunnalliskodit. Lääkärit. Maantiet. Sairaalat. nettä harjoittavan s/s Saaristo Höyrylaiva·
27107: Satamat. osakeyhtiön velkojen maksamiseksi. Liitteet
27108: IV,362. s. 1145. L. Vv: aan.
27109: KuntouttamiSlaitokset: - Ks. Lapsihalvaus.
27110: Laivaväylät: Ks. Satamat.
27111: Kuopio: - Ks. Sairaanhoitajat. Yliopisto.
27112: Lannoitteet: Ks. Pienviljelys.
27113: Kurssitoiminta: - Ks. Ammattikurssit.
27114: Lappajärvi: - Ks. Emäntäkoulut. Vedensäännös-
27115: Kuuromykät: - Ks. Ammattikoulut. tely.
27116:
27117: Kuusamo: - Ks. Lentokentät. Maanhankin ta. Lappdal: - Ks. Lossit.
27118:
27119: Kuusankoski: - Ks. Oppikoulut. Lappeenranta: - . Ks. Postilaitos. Yliopisto.
27120: Kylätiet: - Ks. ·Maantiet. Tielaki. Lappi: - Ks. Sairaalat. Talouselämä.
27121: . ·~·
27122: Kymenlaakso: - Ks. Maamieskoulut. Lapset: Ed. Torven ym. rah.al. n:o 233 maarara·
27123: han osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi-
27124: Kymi: - Ks. Oppikoulut. seksi alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet
27125: IV,404. s. 1199. L. Vv:aan.
27126: Kymijoki: - Ks. Sillat. - Ks. Loma. Sairaalat.
27127:
27128: Kyrönsalmi: - Ks. Sillat. Lapsihalvaus: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 396
27129: määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitok-
27130: Käsikirjoituskokoelmat: - Ks. Suomalaisen Kir- sen rakentamista varten Vaasaan. Liitteet
27131: jallisuuden Seura. IV,567. s. 1388. L. Vv:aan.
27132: Käsiteollisuus: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 344 ko- Lapsilisä: Ed. Kuusisen ym. lak.al. n:o 107 laiksi
27133: rotetun määrärahan osoittamisesta käsi· ja pien· työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta.
27134: teollisuuslainoiksi. Liitteet IV,515. s. 1325. L. Liitteet X,49. s. 1574. L. Työv:aan 490.
27135: Vv:aan.
27136: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n: o 345 korotetun Lastenhoito: Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 58 mää-
27137: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja rärahan osoittamisesta 256 lastenhoitajan yli-
27138: pienteollisuudelle. Liitteet IV,516. s. 1326. L. määräisen toimen vakinaistamiseksi. Liitteet
27139: Vv:aan. IV,229. s. 990. L. Vv:aan.
27140: -Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 346 korotetun - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 231 määrärahan
27141: määrärahan osoittamisesta käsi· ja pienteolli· osoittamisesta lastensaimien ja päiväkotien val-
27142: suuslainoiksi. Liitteet IV,517. s. 1327. L. tionapua varten. Liitteet IV,402. s. 1196. L.
27143: Vv:aan. Vv:aan.
27144: Käytä.nnöllisgeologiset tutkimukset: - Ks. Geolo· Lastenseimet: - Ks. Lastenhoito.
27145: ginen tutkimuslaitos.
27146: Lastentarhat: - Ks. Lastenhoito. Seminaarit.
27147: L. Laukan lossi: - Ks. Sillat.
27148: Laboratoriot: - Ks. Maatalouden tutkimuskeskus. Lautat: - Ks. Lossit. Sillat.
27149: Maatalouskemiallinen laboratorio. Teknillinen
27150: tutkimuslaitos. Lehtola: - Ks. Sillat.
27151: 2 E 686/58
27152: 10
27153: Lempä.iilä.: - K~; 'Kanavat. Perk~ustyöt. LUkll.r1t: Eti. Kaupin ym. rah.al. n:G 57 maara·
27154: 11lhan o110ittamisesta avustuueksi Ylikiimingin
27155: Lentokentit: Ed. Nordströmin ym. rah.al. n:o 389 k.unnaU.e kunnanlääkärin asunnon Takentami·
27156: määrärahan osoittamisesta Vaasan lentoken- seen. Liitteet IV,228. öl. 989. L. Vv:aan.
27157: tli;~lä.
27158: suoritettavia 'k.estopäälly~stöitä varten.
27159: Lutteet IV,560. s. 1380. L. Vv:aan. Läänijako: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 51 mää-
27160: - Ed. Ryhdän rah.al. n:o 390 määrärahan osoit- rärahan osoittam:isest& Keski-8uomen lälinil'l.
27161: tamisesta Kuusamon lentokentän ·'·rakentamis- perustamista varten. Liitteet IV,222. s. 981. L.
27162: suurinitelman valmistamista v:a-rten. Liitteet Vv:aan.
27163: lV,561. s. 1381. L. Vv:a-an. - Ed. Kukkosen ym. rah.al. n: o 52 määrära:J!.an
27164: -Ed. Niskalan ym. rah.al. n:o 391 määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan !äänin perusta-
27165: osoittamisesta lentokentän paikan tutkimista mista varten. Liitteet IV,22?. s. 983. L. Vv:aan.
27166: -varten Kola'rin tai Muonion kunnassa. Liitteet
27167: IV,'562. s. 1382. L. Vv:a-an. LiiD.Waltemmstoimistot: - Ks. Rakennushallinto.
27168: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 392 määrä-rahan
27169: osoittamisesta Sod-ankyrån lentokentän kunnos-
27170: tamiseksi. Liltteet IV,'5fi3. s, 13~3. L. V-v:aan.
27171: M.
27172: Lentoliikenne: Ed. L. MattiJan ym. rah.al. n:o 186
27173: määrärahan osoittamisesta siviili-ilmailua pal- Maakuntakirjastot: - Ks. Kirjastot.
27174: velevien teleteknillisten toimihenkilöiden yli·
27175: määräisten tointen perustamista varten. Liit- Maamieskoulut: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 138
27176: teet IV,357. s. 1138. L. Vv:aan. määrärahan ()soittamisesta Parikkalan seudmt
27177: - Ks. Sairaanhoito. maamieskoulun rakentamista varten. Liitteet
27178: IV,309. s. 1084. L. Vv:aan.
27179: Lepaa.: - Ks. Kotitalollikcmlut.
27180: - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 384 määrärahan
27181: osoittamisesta verstasrakennuksen aikaansaami·
27182: Lesket: - Ks. Orvot. seksi Anjalan kartanossa olevalle Kymenlaak-
27183: son ma.amlieskoululle. Liitteet IV,555. s. 1375.
27184: Levyvalssaamot: - Ks. Teollisuus. L. Vv:aan.
27185: -Ed. Saariahon ym. rnh.a1. n:o 885 määrärahan
27186: Liikennetilasto: - Ks. Tilastollinen päätoimisto. osoittamisesta Anjalan koulutilan verstasraken-
27187: nustöiden jatkamiseen. Liitteet IV,556. s. 1376.
27188: Liiketaloustieteellinen tutkim~tos: Ed. Tuurnan L. Vv:aan.
27189: ym. rah.al.. D.'! o !!20 määrämh'lm osi>ittamiaesUi - Ks. Metsä:&Oldut.
27190: LiiketaloustillteeN.isoo. tutkimuslaitoksen toimin-
27191: nan tukemiseen. Liitteet IV>391. s. 1179. L. Ma.anhankinta: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 163
27192: Vv:aan. korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusa-
27193: mon ja Sallan kuntien maanh&nkintalliin toi-
27194: Linjahallinto: - Ks. Postilaitos. Rautatieläiset. meenpanosta johtuviin tie-, kuivatus- ja rai-
27195: vauskustannuksiin. Liitteet IV,334. s. 1112. L.
27196: Liperi: - Ks. Ammattikoulut. Vira.stot. Vv:aan.
27197: - Ks. Kalastustilat.
27198: Loimaa: - Ks. Sillat.
27199: Loma.: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 352 maa- Ma.alliJlitta.us: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o 123
27200: rärahan osoittamisesta lainoiksi varattomien äi- määrärahan osoittamisesta. 30 vakinaisen kar·
27201: tien ja lasten lomatoimintaa harjoittaville nais- toittajan palkkaamiseen. Liitteet IV,294. s.
27202: järjestöille. Liitteet IV,523. s. 1334. L. Vv:aan. 1067. L. Vv:aan.
27203:
27204: Lossit: Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o Maa.npa.rannus: Ed. Asvikin ym. rah.al. n:o 142
27205: 443 määrärahan osoittamisesta uuden lautan korotetun mää-rärahan osoittamisesta avustuk-
27206: hankkimiseksi Raialahden Lappodalin iUmttapai- siksi maanparannustöiden kustantamiseksi. Liit·
27207: kaUe. Liitteet IV,614. s. 1437. L. Vv:aan. teet IV ,313. s. 1088. L. V v: aan.
27208: -Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 161 korotetun
27209: Icma.staminen: - Ks. Maantiet. määrärahan osoittamisesta maanparannu\11·1 tien·
27210: teko-, raivaus- ja rakennustöihin asutustoimin-
27211: taa varten. Liitteet IV,332. s. 1110. L. Vv:aan.
27212: Lääkeapu: - Ks. Sairaanhoito. - Ed. Åsvikin ym, rah.al. n: o 325 korotetun mää-
27213: rärahan osoittamisesta lainoiksi maanparannus-
27214: Lääkintävoimiatelija.t: - Ks. Sairaalat. töihin. Liitteet IV,496. s. 1302. L. Vv:aan.
27215:
27216: Lääkintöhallitus: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o Maantiet: Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 182 koro·
27217: 56 määrärahan osoittamisesta eräiden lääkintö- tetun määrärahan osoittamisesta avustuksen
27218: hallituksen viran ja toimen haltijain palkkauk- myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunas-
27219: sen korottamiseksi. Liitteet IV,227. s. 988. L. tamista varten. Liitteet IV,35.3. s. 1133. L.
27220: Vv:aan. Vv:aan.
27221: Asialuettelo 1957. u
27222: - Ed. Sepin ym. rah,al. n: o 188 k~otetuu. maa- - Elil. E. Kilv~n ym. rah.al. n:o 457 mi.iirät-ahan
27223: rärahaa osoittamisesta avustuk:Siksi kunnan- ja osoittamisesta Vääksyn ja Padasjoen kirkon-
27224: kyläteiden kuntoonpanosta johtuviin kustan- kylän välisen maa11tien uusimisl:a varten. Liit-
27225: nuksiin. Liitteet IV,354, s. 1134. L. Vv:aan. teet IV,628. s. 1452. L. Vv:aan.
27226: - Ed. Lahtelan ym.. rah.al. n:o 184 korotetun - Ed. Häppölän ym. rah.al. n: o 458 määrärahan
27227: määrä.rahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei- osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi "?alta·
27228: den avustamiseen. Liitteet IV,355. s. 1135. tieUä n:~ 4 Hausjärven-Lammin-Padasjoen
27229: L. Vv:aan. välillä. Liitteet IV,629. s. 1453. L. Vv:a.a.D~.
27230: - Ed. Vennamon ym. rah..al. n:o 251 määrärahan - Ed. Sepin ym. tah.al. n: o 459 määrärah~ osoit-
27231: osoittamisesta avustuksiksi kunnan- ja kylä- tamisesta Pälhlineen-Rautajärven maa:u.tien
27232: teiden rakentamiseen. Liitteet IV,422. s. 1217. oikaisua varten. Liitteet IV,630. s. 1454. L.
27233: L. Vv:aan. Vv:aan.
27234: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 444 määrärahan -Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 460 määrärahan
27235: osoittamisesta Helsingin-Kotkan-Lappee:r.u:an- osoittamisesta Teiskon-Jäminkipoh~n maan·
27236: nan runkotien tietöiden aloittamiseksi Pyhtään tien oikaisua varten. Liitteet IV,631. s. 1455.
27237: kunnan alueella. Liitteet IV,615. s. 1438. L. L. Vv:aan.
27238: \Tv:aan. -Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 461 määrärahan
27239: - E~.- Aaltosen ym. rah.al. n:o 445 määrärahan osoittamisesta Karjulan sillan ja Ruoveden
27240: osoittamisesta Ylikylän-Paraisten maantien kirkonkylän välisen maantien oikaisua varten.
27241: päällystämiseksi asfalttibetonilla. Liitteet Liitteet IV,632. s. 1456. L. Vv:a'ari.
27242: IV,616. s. 1439. L. \Tv:aan. -Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 462 määrärahan
27243: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n: o 446 määrärahan osoittamisesta Mäntän-.Tuupajoen maantien ra-
27244: osoittamisesta Lopen kunnassa olevan Saion-
27245: kylän-Piipalan maantien rakentamiseen. Liit- kentamiseksi. Liitteet IV,633. s. 1457. L. Vv:aan.
27246: teet IV,617. s. 1440. L. Vv:aan. - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 463 määrä-
27247: - Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 447 määrärahan rahan osoittamisesta Jämsän ja Muuram:en vä-
27248: osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi lisen tieosan töiden jatkamiseen ja Jil.msän-
27249: Voikkaan-Kokkomäen--.Taalan maa-n tien ra- joen sillan rakentamiseen. Liitteet IV,634. s.
27250: kentamista varten. Liitteet IV,618. s. 1441. L. 1458. L. Vv:aan.
27251: Vv:aan. - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 464 määri.rahan
27252: - Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 448 määrärahan osoittamisesta Tamperoon-Jyväskylän valta-
27253: osoittamisesta Valkealan-NäkkimistiSn-Tuohi- tien Oriveden-.Tämsän tieosan korjaustöitä
27254: kotin maantien peruskorjausta varten. Liitteet varten. Liitteet IV,635. s. 1459. L. Vv:aan.
27255: IV,619. s. 1442. L. Vv:a:ut. - Ed. Koskisen YJll· rah.al.. n:o 465 määrärahan
27256: - Ed. Suonpään ym. rah.aL n:o 449 määrärahan ~ittamisesta · Keeki-Suomen maanteitteit pe-
27257: osoittamisesta Tampereen-Turun· runkotien ra- ruskorjauksia varten. Liitteet IV,636. s. 1460.
27258: kentamisen aloittamiseen. Liitteet IV,600. s. L. Vv:aan.
27259: 1443. L. Vv:aan.
27260: - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 450 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 466 määrärahan
27261: osoittamisesta Kyröskoskelta Tampereen-Porin osoittamisesta Kanavuoren-Keikkamäen maan-
27262: valtatielle j{lhtavan tien rakentamisen aloitta- tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
27263: miseen. Liitteet IV,62l. s. 1444. L. Vv: aan. IV,637. s. 1461. L. Vv:aan.
27264: - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 451 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 467 määrärahan
27265: osoittamisesta Tampereen-Porin valtatien ra- osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi Kort-
27266: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,622. s. teen pysäkiltä Koron-Kihniön maantiehen.
27267: 1445. L. Vv:aan. Liitteet IV,638. s. 1462. L. Vv:aan.
27268: - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 452 määrärahan - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 468 määrärahan
27269: osoittamisesta Porista Parkanoon johtavan tien osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kinnu-
27270: parannustöid~n aloittamiseksi. Liitteet IV,623. lan pitäjästä Pihtiputaan pitäjän Alvajärven
27271: s. 1446. L. Vv:aan. kylän asemalle. Liitteet IV,639. s. 1463. L.
27272: - Ed. Heikuran rah.al. n:o 453 määrärahan osoit- Vv:aan.
27273: tamisesta' Jouhimaan-Kantin asutusalueen pai- - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 469 määrärahan
27274: kallistien suunnitelman laatimiseksi. Liitteet osoittamisesta Vaasan piirin tierakennustöitä
27275: IV,624. s. 1447. L. Vv:aan. varten. Liitteet I\7,640. s. 1464. L. Vv: aan.
27276: - Ed. Heikuran rah.al. n: o 454 määrärahan osoit-
27277: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 471 määrärahan
27278: tamisesta Kihniön-Pohjois-Par kanon-Karvian
27279: mt;tantien rakennustyön jatkamista varten. Liit- osoittamisesta Kuortaneen-Lehtimäen--8oinin
27280: maantien rakentamiseen. Liitteet IV)642. s.
27281: teet IV,625. s. 1448. L. Vv:aan. 1466. L. Vv:aan.
27282: -Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 455 määrä-
27283: rahan osoittamisesta Keski-Suomesta Pohjois- - Ed. Rankilan ym. rah.al. n: o 472 määrärahan
27284: Satakunnan kautta Merikarvian satamaan joh- osoittamisesta Lapuan-Kyyjärven valtatien
27285: tavan maantien tienparannustutkimuksia ja peruskorjauksiin. Liitteet IV,643. s. 1467. L.
27286: rakennussuunnitelmien laatimista varten. Liit- Vv:aan.
27287: teet IV,626. s. 1449. L. Vv:aan. -Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 473 määrärahan
27288: - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 456 määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kuortaneen maantien
27289: osoittamisesta Porin-Vaasan maantien raken· rakentamista varten osuudella Nurmon Venes-
27290: tamiseen Turun ja Porin läänin alueella. Liit- koski-8einäjoen kauppalan Rajakatu. Liitteet
27291: teet IV,627. s. 1451. L. Vv:aan. IV,644. s. 1468. L. Vv:aan.
27292: 12 Asialuettelo 1957.
27293:
27294:
27295: -Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 474 määrärahan miseksi Kitkajärven pohjoispuolisesta tiestä
27296: osoittamisesta Sumiaisten maantien korjaustöi- Kuusamon-Kemijärven tiehen. Liitteet IV,660.
27297: den ja Matilanvirran sillan rakentamisen aloit- s. 1487. L. Vv:aan.
27298: tamista varten. Liitteet IV,645. s. 1470. L. - Ed. Ryhdän rah.al. n:o 490 määrärahan osoitta-
27299: Vv:aan. misesta maantien rakennustöiden aloittamiseksi
27300: - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 475 määrä- Kuusamon Kuolion kylästä Keronjärven kautta
27301: rahan osoittamisesta Särkilahden-Savonlinnan Murtovaaralle. Liitteet IV,661. s. 1488. L.
27302: maantien suunnittelua ja aloittamista varten. Vv:aan.
27303: Liitteet IV,646. s. 1471. L. Vv:aan. - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 491 määrärahan
27304: - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n·:o 476 määrä- osoittamisesta Pudasjärven kunnassa sijaitsevan
27305: rahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami- Poijulan-Rytinkisahnen maantien peruskorjaus-
27306: aaksi ja työn aloittamiseksi maantien rakenta- töitä varten. Liitteet IV,662. s. 1489. L.
27307: mista varten Säämingin kunnan Särkilahdesta Vv:aan.
27308: saariston kautta Savonlinnaan. Liitteet IV,647. - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 492 määrärahan
27309: s. 1472. L. Vv:aan. osoittamisesta Kariniemen-Posion maantien
27310: -Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 477 määrärahan peruaparannustöiden aloittamiseksi. Liitteet
27311: osoittamisesta Lastukosken-8äyneisen kirkon- IV,663. s. 1490. L. Vv:aan.
27312: kylän maantien kunnostamiseen. Liitteet IV,648. -Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 493 määrärahan
27313: s. 1474. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta-
27314: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 478 määrärahan miseksi Pudasjärven Puhoksen Myllykankaalta
27315: osoittamisesta Juuan kirkonkylän-Viitaniemen Metsäkylän asemalle Taivalkosken kunnassa.
27316: maantiellä olevan Aittomäen alentamiseen. Liit- Liitteet IV,664. s. 1491. L. Vv:aan.
27317: teet IV,649. s. 1475. L. Vv:aan.
27318: - Ed. Hietasen ym. rah.al. n:o 479 määrärahan - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 494 määrärahan
27319: osoittamisesta KaUan tien ja KaUan siltojen osoittamisesta Tolosenkylän-Lohinivan maan-
27320: laajennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,650. tierakennustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,665.
27321: s. 1476. L. Vv:aan. s. 1492. L. Vv:aan.
27322: - Ed. M. Leskisen ym. rah.al. n: o 480 määrä- - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 495 määrärahan
27323: rahan osoittamisesta Kuopion-Kortejoan oiko- osoittamisesta tierakennustyön aloittamiseksi
27324: tien ja sen jatkona olevan Riistaveden-Veh- Rovaniemen Saarenkylästä Ounasjokivartta
27325: mersalmen tien rakentamiseksi. Liitteet IV,651. Markkasuvannon sillalle. Liitteet IV,666. s.
27326: s. 1478. L. Vv:aan.. 1493. L. Vv:aan.
27327: - Ed. Rytkösen ym.. rah.al. n:o 481 määrärahan - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 496 määrärahan
27328: osoittamisesta avustukseksi Vieremän kunnalle osoittamisesta tierakennustyön aloittamiseksi
27329: Marttisjoen-Kaarakkalan,-Niemisten maan- Tepaston kylästä Lonipolon kautta Puljun ky-
27330: tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet lään Kittilän kunnassa. Liitteet IV,667. s.
27331: IV,652. s. 1479. L. Vv:aan. · 1494. L. Vv:aan.
27332: -Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 482 määrärahan - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 497 määrärahan
27333: osoittamisesta Pietarsaaren-Alajärven maan· osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sodan-
27334: tien rakentamiseksi. Liitteet IV,653. s. 1480. kylän-Pelkosenniemen maantiestä Orajärven
27335: L. Vv:aan. kylään. Liitteet IV,668. s. 1495. L. Vv:aan.
27336: -Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 483 määrä- - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 498 määrärahan
27337: rahan osoittamisesta Raahen-Kajaanin maan- osoittamisesta Värriön-Tanhuan tien rakenta-
27338: tien rakennustöiden aloittamiseksi Lapaluodon miseen. Liitteet IV,669. s. 1496. L. Vv:aan.
27339: sataman ja Papusuon tienhaaran välillä. Liit- -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 499 määrärahan
27340: teet IV,654. s. 1481. L. Vv:aan. osoittamisesta Viirin- Vanttausjärven- Vian
27341: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 484 määrärahan maantietyön aloittamiseksi. Liitteet IV,670. s.
27342: osoittamisesta Karjalan pikatien rakentamiseen. 1497. L. Vv:aan.
27343: Liitteet IV,655. s. 1482. L. Vv:aan. -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 500 määrärahan
27344: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 485 määrärahan osoittamisesta Tanhuan-Värriön tietyön aloit-
27345: osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta· tamiseksi. Liitteet IV,671. s. 1498. L. Vv:aan.
27346: miseksi Suomussalmen-Kuusamon maantiestä -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 501 määrärahan
27347: Selkoakylän kautta Hossan maantiehen. Liit- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ounas-
27348: teet IV,656. s. 1483. L. Vv:aan. joen itäpuolitae Saaren kylästä Markkasuvan-
27349: -Ed. Torven ym. rah.al. n:o 486 määrärahan toon. Liitteet IV,672. s. 1499. L. Vv:aan.
27350: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi sata- -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 502 määrärahan
27351: matien suunnasta Kalajoen Rahjan Ryöppään osoittamisesta Tepaston-Puljun-Nunnasen tie-
27352: saaristoon. Liitteet IV,657. s. 1484. L. Vv:aan. töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,673. s. 1500.
27353: - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 487 määrärahan L. Vv:aan.
27354: osoittamisesta Tornion ja Haaparannan väli- -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 503 määrärahan
27355: sen maantiepenkereen levitystä varten. Liitteet osoittamisesta Molkojärven-Kieringin maantien
27356: IV,658. s. 1485. L. Vv:aan. rakentamiseen. Liitteet IV,67 4. s. 1501. L.
27357: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 488 määrärahan Vv:aan.
27358: osoittamisesta Ylikiimingin-Nuori ttan-Hete- -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 504 määrärahan
27359: kylän maantien peruaparannustöitä varten. Liit- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemi-
27360: teet IV,659. s. 1486. L. Vv: aan. joen eteläpuolelta Sierilästä Pekkalaan Rovanie-
27361: - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 489 määrärahan men-Kuusamon maantiellä. Liitteet IV,675. s.
27362: osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta- 1502. L. Vv:aan.
27363: Asialuettelo 1957. 13
27364:
27365: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o 505 määrärahan - Ks. Kuivatustyöt. Maanhankinta. Maanparan-
27366: osoittamisesta Ranuan-Toivakkakankaan-Poh· nus. Rautatiet. Sillat.
27367: jaalahden maantien rakentamista varten. Liit·
27368: teet IV,676. s. 1503. L. Vv:aan. Maaperätutkimukset: - Ks. Malminetsintä.
27369: - Ed. Koiviston rah.al. n:o 506 määrärahan osoit-
27370: tamisesta maantien rakentamiseksi Savukosken Maarianhamina: - Ks. Laivaliikenne.
27371: Värriön kylästä Tanhuan kylään. Liitteet
27372: IV,677. s. 1504. L. Vv:aan. Maaseutu: - Ks. Ammatinvalinta. Åmmattikurs-
27373: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 507 sit. Asunnot. Laidun. Puhelin. Rautatiemaksut.
27374: määrärahan osoittamisesta Koivun-Rovaniemen Sähkö. Teollisuus. Vesihuolto. Voimalaitokset.
27375: tien rakentamiseksi ja Lantiosaaren-Koivun
27376: tien oikaisu- ja , korjaustöiden aloittamiseksi. Maataloudelliset oppilaitokset: - Ks. Maatalous-
27377: Liitteet IV,678. s. 1505. L. Vv:aan. koulut.
27378: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 508 Maatalouden ·tutkimuskeskus: Ed. Karvosen ym.
27379: määrärahan osoittamisesta Vikajärven-Kemi- rah.al. n:o 147 määrärahan osoittamisesta päte-
27380: järven-8allan maantien oikaisu- ja kunnosta- vyyslisän maksamiseksi maatalouden tutkimus-
27381: miatöitä varten. Liitteet IV,679. s. 1506. L. keskuksen tutkijavirkojen ja ylimääräisten toi-
27382: Vv:aan. mien ·haltijoilla. Liitteet IV,318. s. 1095. L.
27383: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 509 määrärahan Vv:aan.
27384: osoittamisesta yhdysmaantien rakentamista var- - Ed. M. Salmisen ym. rah.al. n: o 382 määrära-
27385: ten Sallan Lapajärven tiestä Kemijärven-sal- han osoittamisesta maatalouden tutkimuskeskuk-
27386: lan maantiehen Salmivaaran kylään. Liitteet sen Tikkurilaan rakennettavan laboratorioraken-
27387: IV,680. s. 1507. L. Vv:aan. nusta varten. Liitteet IV,553. s. 1373. L.
27388: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 510 määrärahan Vv:aan.
27389: osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maan-
27390: tien rakennustöiden jatkamiseen. Liitteet Maatalous: Ed. Lindhin ym. lak.al. n:o 104 laiksi
27391: IV,681. s. 1508. L. Vv:aan. maataloustulon vakaannuttamisesta annetun lain
27392: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 511 määrärahan muuttamisesta. Liitteet IX,109. s. 1565 ja 1567.
27393: osoittamisesta Kostamon-Varrion kylätien L. Mtv:aan 489.
27394: maantieksi kunnostamista ja Pelkosenniemen - Ed. Kuusisen ym. lak.al. n:o 109 laiksi maa-
27395: kirkonkylään jatkamista varten. Liitteet IV,682. taloustulon vakaannuttamisesta annetun lain
27396: s. 1510. L. Vv:aan. . muuttamisesta. Liitteet s. 1577. Puhemies kiel-
27397: -' Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 512' määrärahan täy.tyy esittelemästä aloitetta valiokuntaan
27398: osoittamisesta maantien rakentamiseksi· Soppe- lähettämistä varten 463.
27399: lasta Räisälään. Liitteet 'IV,683 .. 8. 1512. L. - Ed. Pusan ym. rah.al. n:o 170 korotetun määrä-
27400: Vv:aan. · . rahan osoi·ttamisesta maatalouden tuotantokus-
27401: -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 513 määrärahan tannusten tasoittamiseen ja tuotannon edistämi-
27402: osoittamisesta Inarin kirkonkylän ja Menee- seen. Liitteet IV,341. s. 1120. L. Vv:aan.
27403: järven välisen maantien kunnostamista· varten. - Ed. M. Leskisen ym. rah.al. n:o 171 korotetun
27404: Liitteet IV,684. s. 1514. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta maatalouden tuo-
27405: -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 514 määrärahan tantokustannusten tasoittamista ja tuotannon
27406: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ylikit- edistämistä varten. Liitteet IV,342. s. 1121. L.
27407: kajärven luoteispuolitae Posion- Kuusamon Vv:aan.
27408: maantieltä Kemijärven-Kuusamon maantiehen. - Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n:o 175 määrära-
27409: Liitteet IV,685. s. 1516. L. Vv:aan. han osoittamisesta maatilataloutta koskevan
27410: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 515 määrärahan selvityksen suorittamista varten. Liitteet
27411: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sodan- IV,346. s. 1125. L. Vv:aan. .
27412: kylän kunnan Kalujärven kylästä Savukosken - Ed. Vennamon ym. rah.al. n: o 179 määrärahan
27413: kunnan Värriön kylään. Liitteet IV,686. s. osoittamisesta korkohyvityksen suorittamiseksi
27414: 1517. L. Vv:aan. rahalaitoksille viljelmien perusparannusten suo-
27415: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 516 määrärahan rittamiseen myönnettävistä lainoista. Liitteet
27416: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kittilän IV,350. s. 1129. L. Vv:aan.
27417: kunnan Tepaston kylästä Lompolon kylän - Ks. Koetoiminta. Maanparannus. Pienviljelys.
27418: kautta Puljujärven kylään. Liitteet IV,687. s. Raivauspalkkiot. Rakennustoiminta. Satovahin-
27419: 1518. L. Vv:aan. got.
27420: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 517 määrärahan
27421: osoittamisesta Aholan-Mourujärven--Maanin- Maataloushallitus: Ed. M. Mattilan ym. rah.al.
27422: kavaaran maantien rakennustöiden loppuunsaat- n:o 132 määrärahan osoittamisesta maatalous-
27423: tamiseksi. Liitteet IV,688. s. 1519. L. Vv:aan. hallituksen kotiteollisuusosaston audiovisuaali-
27424: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 518 määrärahan sen opetusvälineistön hankintaan. Liitteet
27425: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Utsjo- IV,303. s. 1078. L. Vv:aan.
27426: keen rakennetun sillan eteläpuolelta Nuorgamin
27427: kautta Norjan rajalle. Liitteet IV,689. s. Maatalouskemiallinen laboratorio: Ed. Karvosen
27428: 1520. L. Vv:aan. ym. rah.al. n: o 139 määrärahan osoittamisesta
27429: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 519 määrärahan pätevyyslisän maksamiseksi Valtion maatalous-
27430: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Enon- kemiallisen laboratorion tutkijavirkojen ja yli-
27431: tekiön kirkolta Norjan rajalle. Liitteet IV,690. määräisten toimien haltijoilla. Liitteet IV,310.
27432: s. 1522. L. Vv:aan. s. 1085. L. Vv:aan.
27433: 14 Asi:aluet>telo 1:9.5;',
27434:
27435:
27436: Ma.a.talouskoneet: Ed. Korsbäekin ym. "rah.aL n:o Metsikerilot: Ed. Pusan ym. rah.al. n:o 166 koro-
27437: 149 määrärahan osoittamisesta Svenska Lant· tetun mäii.rärahA"fl osoittamisesta metsäkerhotoi-
27438: brukssällskapens i Finland Förbund nimiselle mintaa varten. Liitteet IV,337. s. 1115. L.
27439: liitolle koneenhoidon neu'V'Ojan paikkaamista Vv:aan.
27440: varten. Liitteet IV,320. s. 1097 ja 1098. L.
27441: Vv:aan. Metsikonlnt: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 167
27442: -Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 157 määrärahan määrärahan osoittamiseBta metsänhoitokoulun
27443: osoittamisesta ma.111talouskoneasemien perustami· perustamiseksi Vihtiin U udemnaan maamieskou-
27444: seksi. Llitteet IV,328. s. 1Hl6. L. Vv:.aan. lun yhteyteen. Liitteet IV,338. s. 1116. L.
27445: Vv:aan.
27446: Ma.atalouskoulut: Ed. Sepän ym. rah.al. n:o 127
27447: määrärahAn osoitta.m2sesta m:aataloudeUisissa - Ed. Karvosen YW· rah.al. n:ti 388 määrärahan
27448: oppilaitoksissa opettajina toimivien agronomien oBoittamiBesta metBäkoulun aikaunsaamiseksi
27449: Uimaharjuun. Liitteet IV,559. s. 1379. L.
27450: ja metsänhoitajien palkkojen korottamista var- Vv:aan.
27451: ten. Liitteet IV,298. s. 1{)71. L. Vv~aan.
27452: Maatalousministeriö: Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 122 Metsll.nhoitä.jat: - Ks. Maatalouskoulut.
27453: määrärahAn oBoittamisesta eräiden maatalonsmi-
27454: nisteriöa alaisten. til.apäisten tlilimien muuttami· MetsltDhoito: Ed. Koskisen ym. rah.al. n:o 168
27455: seksi ylimääräisiksi. Liitteet IV,293. s. 1065. määrärahan osoittamisesta avustukseksi Metsä-
27456: L. Vv:aan. puiden rodunjalostussäätiölle rodullisesti arvok-
27457: kaiden siemenien ja taimien tuottamiseksi. Liit-
27458: Maataloustulo: - Ks. Maatalous. teet IV,339. s. 1117. L. Vv:aan.
27459: Maatilatalous: - Ks. Maatalous.
27460: Metsäntutkimuslaitos: Ed. Karvosen ym. rah.al.
27461: Maitotalous: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 155 koro- n: o 152 määrärahan osoittamisesta pätevyys-
27462: tetun määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin lisän maksamiseksi metsäntutkimuslaitoksen tut·
27463: maitotaloustuotannon tukemiseksi. Liitteet kijavirkojell ja ylimääräisten toimien haltijoilla.
27464: IV,326. s. 1104. L. Vv:aan. Liitteet IV,323. s. 1101. L. Vv:aan.
27465:
27466: Majajä.rvi: - Ks, Pe~:kaustyöt. Metsätyöväki: - Ks. Palovahingot.
27467:
27468: ~suton ~oito: - Ks. Saira.anlioito. Mielisair&alat: Ed. Uusitalon ym.· råh.al. 'n: o 62
27469: määrärahAn .osoittamisesta avustukseksi. eräille
27470: Maksut: ---,- Ks. Vien1timaksut. mieliBairaanhoitolaitoksille. Liitteet . IV1 233. s.
27471: 994. L. Vv:aan. -
27472: Mallni.n8tsintä: Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 216 - Ed. Kaasalaisen ym .. rah.al. n: o 63 määrärahan
27473: määrärahan . osoittamisesta malmivarojen etsin· osoittamisesta eräiden B-luokan mielisairaan-
27474: nän ja tutkimisen tehostamiseksi erikoisesti hoitolaitosten perustamiakustannuksiin annetta-
27475: Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,387. s. 1174. L. vaa valtionapua varten.. Liitteet IV,234. s. 995.
27476: Vv:aan. L. Vv:aan.
27477: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 217 mää-
27478: rärahan osoittamisesta maaperätutkimusten jat· Mieskotiteollisuu.skoulut: - Ks. Kotiteollisuuskou-
27479: kamiseksi Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,388. s. lut.
27480: 1175. L. Vv:aan.
27481: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 218 määrä· Mikrofilmaus: - Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden
27482: rahan osoittamisesta malmiesiintymien tutki· Seura.
27483: mustyöhön Keski-Pohjanmaalla. Liitteet IV,389.
27484: s. 1176. L. Vv:aan. Moottoriajoneuvovero: Ed. Rytingin ym. lak.al.
27485: n: o 112 laiksi henkilöautojen ja moottoripyö·
27486: Mansikkakoski: - Ks. Sillat. rien ylimääräisestä verosta. Liititeet IV,695. s.
27487: 1537. L. Vv;aan 1160.
27488: Massatehta.at: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
27489: Moottoripyörät: - Ks. Moottoriajoneuvovero.
27490: Matka-apurahat: - Ks. Rautatieläiset.
27491: Moottorisa.hat: Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 180
27492: Meijerit: Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 335 maa· määrärahan osoittamisesta moottorisahojen hin-
27493: rärahan osoittamisesta lainaksi meijerin raken- nan alentamiseksi. Liitteet IV,351. s. 1130. L.
27494: tamiseksi Suomussalmelle. Liitteet IV,506. s. Vv:aan.
27495: 1314. L. Vv:aan.
27496: Muina.istieteellinen toimikunta: Ed. Karvosen ym.
27497: Melonkoski: - Ks. Sillat. rah.al. n:o 112 määrärahan osoittamisesta päte·
27498: vyyslisän maksamiseksi Muinaistieteellisen toi-
27499: Merenkulku: - Ks. Laivaliikenne. Satamat. mikunnan tutkijavirkojen ja ylimääräisten toi·
27500: mien haltijoilla. Liitteet IV,283. s. 1055. L.
27501: Merikarvia: - Ks. Satamat. Vv:aan.
27502:
27503: Metsähallitus: - Ks. Palovahingot. Muonio: - Ks. Lentokentät.
27504: Asi:aluettelo l.DS7. 15
27505:
27506: Mus.t.asaaa:i: - Ks. Sairaalat. maksamiseksi eräille . oppikoulun opettajille.
27507: Liitteet IV,270. s. 1035. L. Vv: aan.
27508: MustiGIIjoki: - Ks. Perkaustyöt. - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 100 määräraha11
27509: osoittamisesta Järvenpään yhteiskoulun ottarui-
27510: :Uuurutvirta.: - K-s. Sillat. seksi valtion haltuun. Liitteet IV,271. s. 103il.
27511: L. Vv:aan.
27512: - Ed. Hostilan ym. :rah.al. n:o 101 määrärahan
27513: osoittamisesta Kymin yhteiskoulun ottamiseksi
27514: N. v:a.ltioil haltuun. Liitteet IV,272. s. 1037. L.
27515: Vv:aan.
27516: :Naiset: - Ks. KQtiteollisuuslroulut. - Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n: o 102 määrärahan
27517: osoittamisesta Kuusankosken yhteiskoulun otta-
27518: Nimismiehet: Ed. Tuurnan ym. rah.al. n:o .53 miseksi valtion haltuun. Liitteet IV,273. s.
27519: määrärahan osoittamisesta nimismiesten ja apu· 1038. L. Vv:aan.
27520: laisnimismiesten vuokrarahojen korottamiseksi. - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 103 mii.ärärahan
27521: Liitteet IV,224. s. 984. L. Vv:aan. osoittamisesta Ikaalisten yhteiskoulun ottarui-
27522: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,274. s. 1039.
27523: Nurmes: - Ks. Sairaalat. L. Vv:aan.
27524: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 1'04 määrärahan
27525: Nurmijärvi: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. osoittamisesta avustukseksi Iin yhteiskoulun
27526: rnkennustöiden jatkamiseen. Liitteet IV,275.
27527: Nurmonjoki: - Ks. Voimalaitokset. s. 1040. L. Vv:aan.
27528: Nä.läntöjärvi: - Ks. Vedensäännöstely. -Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 105 määrära·
27529: han osoittamisesta avustuksiksi yksityisille op·
27530: Närpiö: - Ks. Puunjalostusteollisuus. pilaitoksille koulukaluston, opetusvälineiden ja
27531: kirjaston hankkimista ja täydentämistä varten.
27532: Liitteet IV,276. s. 1041. L. Vv:aan.
27533: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 117
27534: o. korotetun määrärahan osoittamisesta oppikou·
27535: lun oppilaiden koulukäynnin avustamiseen. Liit·
27536: Olavinkylä: - Ks. Invaliidit. teet IV,288. s. 1060. L. Vv:aan.
27537: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 320 korotetun määrK·
27538: OIDakotita.lot: Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 247 rahan osoittamisesta rakSllnuslainoiksi yksityi·
27539: määrärahan osoittamisesta vaikeassa taloudelli- sille oppikouluille. Liitteet IV,491. s. 1295 ja
27540: sessa asemassa ruevien omakotitalojeR <Hni!fta· 1296. L. Vv:aan. , , .. : .
27541: jien indeksiehtoisten lainojen indeksin aiheutta· - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 321 korotetun
27542: man korotuksen korvaamiseksi. Liitteet IV,418. määrärahan osoittamisesta }ainoiksi yksityis-
27543: s. 1213. L. Vv:aan. oppikoulujen kouluhuoneistojen rakentamista
27544: varten. Liitteet IV,492. s. 1297. L. Vv:aan.
27545: Omavaraisuus: - Ks. Talouselämä. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 322 korotetun mää-
27546: rärahan osoittamisesta rakennusl.ainoiksi yksityi-
27547: Ompelu: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. sille oppikouluille. Liitteet IV,493. s. 1299. L.
27548: Vv:aan.
27549: Opettajakorkeakoulu: Ed. Leinosen ym. rah.aL n: o - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 323 korotetun
27550: 380 määrärahan osoittamisesta Oulun opettaja· määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yk·
27551: korkeakoulun rakennustöiden aloittamiseksi. sityille oppikouluille. Liitteet IV,494. s. 1300.
27552: Liitteet IV,551. s. 1370. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
27553: - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 324 määrärahan
27554: Opetusministeriö: Ed. Sepän ym. rah.aL n:o 95 osoittamisesta lainaksi Teuvan kunnalle kokei·
27555: määrärahan osoittamisesta eräiden opetusminis· lukeskikoulun rakentamista varten. Liitteet
27556: teriön alaisten tilapäisten toimien muuttami- IV,495. s. 1301. L. Vv:aan.
27557: seksi ylimääräisiksi. Liitteet IV,266. s. 1029.
27558: L. Vv:aan. Orivirta: - Ks. Sillat.
27559: Opetusvälineet: - Ks. Maata-loushallitus. Oppi·
27560: koulut. Ortopediset sairaalat: - Ks. Sairaalat.
27561: Orvot: Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 237 maara-
27562: Opintoavustukset: Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o rahan osoittamisesta siviiliarpojen ja -leskien
27563: 118 määrärahan osoittamisesta vähävaraisten elatuksen turvaamiseen. Liitteet IV,408. s.
27564: oppilaiden oppikirjojen hankinnasta aiheutuvia 1203. L. Vv:aan:.
27565: kustannuksia varten. Liitteet IV,289. s. 1061.
27566: L. Vv:aan. otanmäki Oy: - Ks. Teollisuus.
27567: Oppikirjat: - Ks. Opintoavustukset. Oulu: - Ks. Ammattikoulut. Opettajakorkeakoulu.
27568: Postilaitos. Sairaalat.
27569: Oppikoulut: Ed. Järven ym. rah.al. n:o .99 määrä·
27570: rahan osoittamisesta ns. ylitunnin palkkion Oulujoki: - Ks. Sillat.
27571: 16 Asialuettelo 1957.
27572:
27573:
27574: P. - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n: o 413 määrärahan
27575: osoittamisesta Peilinkosken perkaamiseen Padas-
27576: Padasjoki: - Ks. Perkaustyöt. joen kunnassa. Liitteet IV,584. s. 1406. L.
27577: Vv:aan.
27578: Padot: - Ks. Sillat. - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 418 määrärahan
27579: osoittamisesta Simon kunnassa sijaitsevan Vian-
27580: Paika.llissairaalat: - Ks. Sairaalat. tiejoen perkanatöiden aloittamiseksi. Liitteet
27581: IV,589. s. 1411. L. Vv:aan.
27582: Palkat: - Ks. Kotitalouskoulut. Kotiteollisuus· - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 419 määrärahan
27583: koulut. Lääkintöhallitus. Maatalouskoulut. Rau- osoittamisesta Kemijärvestä laskevan Kemijoen-
27584: tatieläiset. Teknillinen henkilökunta. Teknilli- niskan perkaamiseksi. Liitteet IV,590. s. 1412.
27585: set koulut. L. Vv:aan.
27586: - Ks. Vedensäännöstely.
27587: Palolaki: Ed. Öhmanin lak.al. n:o 123 laiksi palo·
27588: lain .muuttamisesta. Liitteet VII,55. s. 1556. L. Pemna: - Ks. Puuta1·hatuotteet.
27589: Ltv:aan 3773.
27590: Pemshankinnat: - Ks. Puolustuslaitos.
27591: Palovahingot: Ed. Rytingin rah.al. n:o 266 määrä-
27592: rahan osoittamisesta metsähallituksen metsätyö· Peruskuivatus: - Ks. Kuivatustyöt.
27593: mailla sattuneiden metsätyöväen asuntojen palo-
27594: vahinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,437. s. Pernaparannukset: Ks. Asutus. Maatalous.
27595: 1234. L. Vv:aan.
27596: Pienteollisuus: - Ks. Käsiteollisuus.
27597: Palveluslisä: - Ks. Rajavartiolaitos.
27598: Pienviljelys: Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 172
27599: Paperitehtaat: - Ks. Puunjalostusteollisuus. korotetun määrärahan osoittamisesta ilmaisten
27600: apulantojen jakamista varten pienviljelijöille.
27601: Parantolat: - Ks. Kaatumatautiset. Liitteet IV,343. s. 1122. L. Vv: aan.
27602: - Ks. Kaivot. Laidun. Maitotalous. Rehut.
27603: Parikkala: - Ks. Maamieskoulut. Virastot.
27604: Parkano: - Ks. Perkaustyöt. Pietarsaari: - Ks. Seminaarit.
27605:
27606: Pasonjärvi: - I}:s. Kanavat. Piirihallinto: - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
27607: (' -
27608: Pellinko~: - Ks. Perkaustyöt. Piirisa.iraalat: - Ks. Sairaalat.
27609:
27610: Pello: - Ks. Sillat. Pikatiet: - Ks. Maantiet.
27611:
27612: Perhelisä: Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 239 koro- Pohjanmaa: - Ks. Voimalaitokset.
27613: tetun määrärahan osoittamisesta perhelisämenoi-
27614: hin. Liitteet IV,410. s. 1205. L. Vv:aan. Pohjois-Karjala: - Ks. Läänijako. Puunjalostus-
27615: teollisuus. Sairaalat.
27616: Perkaustyöt: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 404
27617: määrärahan osoittamisesta Mustionjoen leventä· Pohjois-Pohjanmaa: - Ks. Kuivatustyöt.
27618: mistä ja syventämistä varten Karjaalla. Liit-
27619: teet IV,575. s. 1396 ja 1397. L. Vv:aan. Pohjois-Satakunta: - Ks. Emäntäkoulut. Talous·
27620: - Ed. Pusan ym. rah.al. n: o 406 korotetun määrä- elämä.
27621: rahan osoittamisesta Vanajan vesistön Lempää-
27622: lässä suoritettavia uudisrakennus· ja perkana- Pohjois-Savo: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
27623: töitä varten. Liitteet IV,577. s. 1399. J,,
27624: Vv:aan. Pohjois-Suomi: - Ks. MalminetsiDJtä. Verotus.
27625: - Ed. Heikuran rah.al. n:o 407 määrärahan osoit-
27626: tamisesta Rynkäsjärven vesistön perkanahank- Poliisi: Ed. Tuurnan rah.al. n:o 54 määrärahan
27627: keen toteuttamiseksi. Liitteet IV,578. s. 1400. osoittamisesta uusien toimien perustamiseksi
27628: L. Vv:aan. Hämeenlinnan poliisilaitokseen. Liitteet IV,225.
27629: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 408 määrärahan s. 985, L. Vv:aan. ·
27630: osoittamisesta Ristiluoman perkaukseen Kan·
27631: kaanpään kunnassa. Liitteet IV,579. s. 1401. Polio: - Ks. Invaliidit. Lapsihalvaus.
27632: L. Vv:aan.
27633: - Ed. Heikuran rah.al. n:o 410 määrärahan osoit- Polttoturve: - Ks. Sähkölaitokset.
27634: tamisesta Majajärven ja Vuorijärven vesistön
27635: perkanahankkeen alulle saattamiseksi Parkanon Porkkala: - Ks. Kansakoulut.
27636: kunnassa. Liitteet IV,581. s. 1403. L. Vv:aan.
27637: -Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 411 määrärahan Poronhoito: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 150
27638: osoittamisesta Inhottujärven vesistön perkans- korotetun määrärahan osoittamisesta poronhoi-
27639: ten aloittamiseksi Satakunnassa. Liitteet IV,582. don edistämiseen. Liitteet IV,321. s. 1099. L.
27640: s. 1404. L. Vv:aan. Vv:aan.
27641: Asialuettelo 1957. 17
27642: Posio: - Ks. Sillat. Ptma.iset inva.Uidit: - Ks. Invaliidit.
27643: Postiasemat: - Ks. Postilaitos. Punakaartilaiset: Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o
27644: 12? määrärahan osoittamisesta vuonna 1918 pu-
27645: Postila.itos: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 243 naisten puolella henkensä menettäneiden hau-
27646: korotetun määrärahan osoittamisesta korvauk- tojen kunnostamiseksi. Liitteet IV,291. s. 1063.
27647: seksi posti- ja lennätinhallitukselle sanoma· L. Vv:aan.
27648: lehtien kuljetuksesta aiheutuvasta tappiosta.
27649: Liitteet IV1414. s. 1209. L. Vv:aan. Puolustuslaitos: Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 86
27650: - Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n: o 260 määrä- määrärahan osoittamisesta eräiden puolustus-
27651: rahan osoittamisesta eräiden posti- ja lennä- laitoksen tilapäisten tai sopimuspaikkaisten
27652: tinhallituksen teknillisten toimien vakinaista· toimien muuttamiseksi peruapaikkaisikai tai
27653: miseksi. Liitteet IV,431. s. 1228. L. Vv:aan. ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,257. s. 1018.
27654: - Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n:o 261 määrä- L. Vv:aan.
27655: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten toin- - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 87 määrärahan
27656: ten vakinaistaruisaksi posti· ja lennätinlaitok- osoittamisesta eräiden alemman palkkaluokan
27657: sessa. Liitteet IV,432. s. 1229. L. Vv:aan. kersantin toimien siirtämiseksi 15 palkkausluok-
27658: -Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 262 määrärahan kaan. Liitteet IV,258. s. 1021. L. Vv:aan.
27659: osoittamisesta eräiden posti- ja lennätinhalli- - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 88 määrärahan
27660: tuksen linjahallinnon toimien uudelleen jär· osoittamisesta eräiden puolustuslaitoksen yli-
27661: jestelyä varten. Liitteet IV,433. s. 1230. L. määräisten emännöitsijän toimien muuttami-
27662: Vv:aan. seksi peruapaikkaisikai toimiksi. Liitteet IV,259.
27663: -Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 263 korotetun s. 1022. L. Vv:aan.
27664: - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 90 korotetun
27665: n:äär~ra~an os?it~~misesta :po_stiasemien ja pos-
27666: n:~ärärahan osoitt~mis~sta a~.evelvollisten päi-
27667: tipy~a~ki~n hOitaJI~n ~~lkkwihin. sekä posti- ja
27668: lennatmlaitoksen tllapaisen henkilökunnan palk- varahan korottamiseksi. Lutteet IV,261. s.
27669: kaamiseen. Liitteet IV,434. s. 1231. L. Vv:aan. 1024. L. Vv:aan.
27670: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 264 korotetun - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 91 korotetun mää-
27671: määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin- rärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen he-
27672: laitokselle vuoden kuluessa myönnettäviä yli- vosten uusintaan. Liitteet IV,262. s. 1025. L.
27673: maaraiSia eläkkeitä varten. Liitteet IV,435. Vv:aan.
27674: s. 1232. L. Vv:aan. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 92 korotetun
27675: -Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n:o 265 määrärahan määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
27676: osoittamisesta kassaerehdysrahojen maksami- hiihtovälineitten uudishankintaan. Liitteet
27677: seksi posti- ja lennätinlaitoksen kassapalvelussa IV,263. s. 1026. L. Vv:aan.
27678: oleville toimihenkilöille. Liitteet IV,436. s. 1233. - Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n: o 93 määrärahan
27679: L. Vv:aan. osoittamisesta puolustuslaitoksen aloitepalk-
27680: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 299 määrärahan kioita varten. Liitteet IV,264. s. 1027. L.
27681: osoittamisesta postitalon rakentamiseksi Lah- Vv:aan.
27682: den kaupunkiin. Liitteet IV,470. s. 1273. L. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 94 määrärahan
27683: Vv:aan. osoittamisesta aluevalvojien palkkioiden suorit-
27684: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 300 määrärahan tamista varten. Liitteet IV,265. s. 1028. L.
27685: osoittamisesta Oulun postitalon rakentamista Vv:aan.
27686: varten. Liitteet IV,471. s. 1274. L. Vv:aan. - Ed. Saariahon ym. rah.al. n: o 365 korotetun
27687: - Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 301 määrärahan määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
27688: osoittamisesta postiautovarikon rakentamiseksi kaluston ja tarvikkeiden peruahankintoihin ja
27689: Lappeenrantaan. Liitteet IV,472. s. 1275. L. korjauksiin. Liitteet IV,536. s. 1351. L. Vv:aan.
27690: Vv:aan. - Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 366 korotetun
27691: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 302 korotetun määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
27692: määrärahan osoittamisesta autojen hankkimi· kaluston ja tarvikkeiden peruahankintoihin ja
27693: seksi posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet korjauksiin. Liitteet IV,537. s. 1352." L. Vv:aan.
27694: IV,473. s. 1276. L. Vv:aan. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 367 korotetun mää-
27695: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 397 määrä- rärahan osoittamisesta sotilasrakennusten perin-
27696: rahan osoittamisesta posti- ja virastotalon ra- pohjaisia korjauksia j~ uudisrakennustöitä var-
27697: kennussuunnitelman ja piirustusten tekoa var- ten. Liitteet IV,538. s: 1354. L. Vv:aan.
27698: ten Karkkilan kauppalaan. Liitteet IV,568. - Ks. Rajavartiolaitos.
27699: s. 1389. L. Vv:aan. Puumarkkinatiede: - Ks. Yliopisto.
27700: Postipysäkit: - Ks. Postilaitos. Puunjalostusteollisuus: Ed. Rosenbergin ym. rah.al.
27701: n:o 307 määrärahan osoittamisesta sulfiitti-
27702: Postitalot: - Ks. Postilaitos. ~elluloosatehtaan perustamista varten Närpiön
27703: JOen varrelle Etelä-Pohjanmaalla. Liitteet
27704: Puhelin: Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 303 maa- IV,478. s. 1281 ja 1282. L. Vv:aan. .
27705: rär_ahan osoitta~isesta uusien puhelintoimipaik- - Ed. M. Leskisen ym. rah.al. n: o 308 määrä-
27706: koJen perustam1sta varten maaseudulle. Liitteet rahan osoittamisesta Pohjois·Savoon perustetta-
27707: IV,474. s. 1277. L. Vv:aan. van valtionjobtoisen puunjalostusteollisuuslai-
27708: toksen perustamiatoimenpiteitä varten. Liitteet
27709: Pukuavustus: - Ks. Rautatieläiset. IV,479. s. 1283. L. Vv:aan.
27710: 3 E 686/58
27711: 18 Asialuettelo 1957.
27712:
27713: - Ed. NiiraseR ym. rah.al. n:o 300 mäa:ril.:rahan, Raivaus: - Ks. Maanhankinta. Ma.anparannus.
27714: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi eri- Rakennustoiminta.
27715: laisten puunjalostuslaitosten perusta.mismab:dolli-
27716: suuksista Pohjois-Karja1:aan. Liitteet IV,480. Raivauspa.lkkiot: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 156
27717: s. 1284. L. Vv: aan. korO'tetun määrärahan osoit'iami1!esta kivenrai-
27718: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 310 määrärahan vau.spalkkioihm. Liitteet IV,327. s. 1105. L.
27719: osoittamisesta massa- ja paperitehtaan tutki- Vv:aan.
27720: mus,- ja suunnittelutöiden aloittamiiJe.:lulci Iijoen
27721: su.ulle. Liitteet IV,481. s. 1285. L. Vv:aan. Ra.jalahti: - Ks. Lossit.
27722: - Ed. Ryhdin rah.al n: o 311 määrärahan osoit-
27723: tamisesta Taivalkosken puunjalostustehtaan ra- Bajä.ftrtiol.aitos: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:() 55
27724: kentamissu:rmnit&lman valmistamiseea. Liitteet määri.rahan osoittamisesta palv:eluslisien mak-
27725: IV,482. s. 1286. L. Vv:aan. samiseksi rajavartiolaitoksen kall!tamiehistölle.
27726: - Ed. Tiekso--Isakssonin ym. rah..al. n:o 312 :mää- Liitteet IV,226. s. 987. L. Vv:aan.
27727: rä:rah&n osoittamisesta. puunjalostusteollisuus-
27728: laitoksen rak.enn:.Lstiiiden aloittamiseksi Tornion BakeD.nuallaillJI.tct: Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 185
27729: Röyttää& Liitteet IV,4&3.. s. 1287. L. Vv:aan. määrärahan os&ittamisesta eräiden rakennus-
27730: - Ed. Ta.iniQ.'Il; ym. rah.al. n:o 313 määrärahan halli:nu~ ti1apäisten toimie11. muuttamiseksi yli·
27731: osoittamisesta puunjalostuslaitoksen aika:ansaa- mää:räieiksi. Liitteet IV,35th s. 1137. L. Vv:aan.
27732: mi.seksi Kemijärvelle. Liitteet IV,484. s. 1288.
27733: L. Vv~aan. :Rakemmslafnat: - Ks. Oppikoulut.
27734: -Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o &14 määrärahan
27735: osoittamises.ta Inariin Ivalon kylään perU&tet- Babnnumnestarit: - Ks. Tie- ja vesirakennus-
27736: tavan puunjalostusteollisuuslaitoksen rakennus- ItaHinto.
27737: töi:del't aloittamiseksi. Liitteet IV,485. s. 1289.
27738: L. Vv:aan. Ballenm:llltOiminta: Ed. Antilan ym. :ra.h.al. n:o
27739: 176 määrii:ra.haD 01loi1;tamisesta Työtehoseuralle
27740: Punta:dlatuotteet: Ed. Hautalan ym. lak.al. n:o m.aataloud&n rakennlli!tutkimusta ja tyyppipi:i-
27741: Ul laiksi vilj.an, pe;rnna111 ja puutarhatuotteiden r&Stusten. laatimiina varlen. Liitteet IV,347.
27742: varastoimisen edistämisestä. Liitteet !X,ll(), s. s. lJ!(l. L. Vv:a.an.
27743: 1569. L. Mtv:aan 842. -Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 332 määrärahan
27744: - Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 362 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vuode!!. 1936 asutuslain
27745: osoittamisesta pUllltarhatlllotevarastojen rakenta- mu.ka:isilla: viijelys· ja raivaussopimuksilla hal·
27746: misesta aiheutuneiden lainojen 'rakauttamiseen. littujen tilojen rakentamista vartn.. Liitteet
27747: Liittee't IV,533. s. 1347. L. VV':aan. IV,503. 11. 1310. L. Vv:aa:a.
27748: - Ed. Vens.amoo ym. rah.al. n: o 333 määrärahan
27749: osoittamisesta !ainoiksi vuoden 1936 asutuslain
27750: Pyhtää.: - Ks. Kalastl1'8tila:t. Sillat. mukaista rakentamista varten. Liitieet IV,504.
27751: s. 1311. L. Vv:aan.
27752: Piiväkodit: - Ks. Lastenlioito. - Ks. Matmparannus.
27753: Piivlraha: - Ks. Puolust1181aitos. Batapihat-: - Ks. Rautatiet.
27754: Pät&vyyslisi: - Ks. Ammattikoulut. Geodeetti- Ratinan llilta: - Ks. Sillat.
27755: nen laitos. Geologinen tutkimuslaitos. Ilmatie-
27756: teellinen keskuslaitos. Koetoiminta. Maatalou- BaudaujaloSt'IIS: - Ks. Teollisuus.
27757: den tutkimuskeskus. Maatalouskemiallinen la-
27758: boratorio. Metsäntutkimuslaitos. Siementarkas- Ra.utatehtaat: - Ks. Teollisuus.
27759: tuslaitos. Teknillinen tutkimuslaitos~ Vointar-
27760: kastuslaitos. Baulatreha.illtmJ: Ed. Pal()veden ym. rah.al. n: o
27761: 255 mäirära.han osoittamisesta kahden ylijoh-
27762: tajan sopimuspalkkaisen viran perustamiseksi
27763: rautatiehallitukseen. Liitteet lV,426. s. 1223.
27764: B. L. Vv:·aan.
27765: Radio: Ed. Heljaksen ym. rah.at n: o 199' määrä- RaMatielilisM: Ed. Paloved&n ym. rah.al. n:o 256
27766: rahan osoittamisesta Oy Yleisradio Ab: n tele- korotetun määrärahan osoittamisesta matka-
27767: visiotoiminnan sijoitusmenoja varten. Liitteet apurahoiksi rautatieopintoja varten. Liitteet
27768: IV,3'W. s. 1154. L. Vv:aau. IV,427. s. 1224. L. Vv:aan.
27769: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 257 määrärahan
27770: :Bacliopuhel:illlM~ ~ Ks. Rautatiet. osoittamisesta juRamiesten pa.lkkauslaok&n ko·
27771: rotusta varten määrävuosien kuluttua. Liitteet
27772: Rahdit: - Ks. Itautatiemaksut. IV,428. s. 1295. L. Vv: aan.
27773: - Ed. Kajatsa,lon ym. :rah.al. n:o 258 määrärahan
27774: Rattti'II$tyi: Ed. Helja:ksen ym. rah.al. n: o 235 ewittam-is93t& valtionrautateiden liikenneosa.s-
27775: korotetun määrärahan O!!oittamisetrta avustuk- ton linjahallinnon junaohjaajina toimiTien tila-
27776: sf'ksi raittiustyötä suoritta:ville järjestöille. Liit- päisten 1 luokan kirjurien toimien ylimääräis-
27777: teet IV,406. s. 121Jl. L. Vv:aan. tämiseksi. Liitteet IV142D. s. 1226. L. Vv:aan.
27778: Asialuettelo 1957. 19
27779:
27780: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n ~o 259 määrärahaa - Ed.. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n: o 280 maa-
27781: osoittamiseBta. pukuavustuksen suQ>ritta.miseksi rärahan osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin
27782: eräille valtioru:a.utateiilea toimenhaltijaryhmille. rautatien rakennustöiden aloittamiseksi. Liit-
27783: Liitteet IV,430. s. 1227. L. Vv:aan. teet IV,451. s. 1251. L. Vv:aan.
27784: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n: o 284 määrärahan
27785: lta.utattemaksut: Ed. Vennamon ym. rah.at n: o osoittamisesta alikäytävän rakentamiseksi· 'Ji'ai-
27786: 244 :rn,äll:rärahan osoittamisesta maaseudun teol- nionkosken asema-alueelle. Liitteet IV,455. s.
27787: lista kehitystä estävien rautatiera,htimaksujen 1255. L. Vv:aan.
27788: alentamista varten. Liitteet IV,415. s. 1210. -Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 285 määrärahan
27789: L. Vv:aan. osoittamisesta Epilän rautatiealikäytävän ra-
27790: Ba.uta.tieopinnot: - Ks. Rautatieläiset. kentamiseen ja maantien oikaisemiseen Tampe•
27791: reen-Vaasan maantiellä. Liitteet IV,456. s.
27792: Ra.ua.tiet: Ed. Rosenbergin ym. rali.al. n: o 267 1256. L. Vv:aan.
27793: määrärahan osoittamisesta Loviisan-Lahden - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 288 määrärahan
27794: kapearaiteisen rautatien l'lilventämistä varten. osoittamisesta ratapihall ylittävän jalankulku-
27795: Liitteet IV,438. s. 1235 ja 123ii. L. Vv:a.an. sillan ja lisäraiteiden rakentamiseksi Haapa-
27796: - Ed. Suadmanin ym. rah.d. n:o 268 määrärahan mäen asemalle. Liitteet IV,459. s. 1259. L.
27797: osoittam.i~sta Loviisan-Lahdeu rautatien Vv:aan.
27798: muuttami.ata norm.aaliraiteiseksi tarkoitta.vien - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 289 määrärahan
27799: töiden ja;tka.miseksi. Lii.tteet IV,43.9. s. 1237 ja osoittamisesta valtionrautateiden Turun varas-
27800: 12-38. L.. Vv:BAn. ton varastorakennusta ja Turun varikon veturi-
27801: - E.d. Kujalan ym. rah.al. n:o 2t») määrärahan ja tallihenkilökunnan hnoltorakennusta varten-
27802: osoittamisesta Lappeenrannasta Haminan kautta Liitteet IV,460. s. 1260. L. Vv:aan.
27803: Kotk,aan suu.n.tautuvan oiko.radan l'akennus- - Ed. Leiltosen ym. rah.al. n:o 290 määrärahan
27804: STl,\I,Illli:telman loppuun saattamista varten .. Liit- osoittamisesta Oulun uuden matkustaja-aseman
27805: teet IV,440. s. 1239. L. Vv:BAn. suunnittelua varten. Liitteet IV,461. s. 1261.
27806: - Ed. Hallborgin ym. rala.al. n: o 270 m.äärä.raha11 L. Vv:·aan.
27807: osoittamisesta Onkamon-Parikkalan rautatien - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 291 määrärahan
27808: ],i9ä:tutkimusta ja rakennustöiden alkamista osoittamisesta Kymin ratapihaa koskevan tutki-
27809: va.rten. Liitteet IV,441. s. 1240. L. Vv:aan. muksen suorittamista varten. Liitteet IV,462.
27810: -Ed. Kauhasen ym. rfili.al. n:o 271 määrärahan s. 1262. L. Vv:·aan.
27811: osoittamisesta Parikkalan-Onkamon ratasuun- -Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 292 määrärahan
27812: nan tutkimista ja rad1tn rakennustöiden aloit- osoittamisesta Lappeenrannan-Luumäen rata-
27813: tamista varten. Liitteet IV,442. s. 1241. L. oikaisua varten. Liitteet IV,463. s. 1263. L.
27814: Vv:aan. Vv:aan.
27815: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 272 määrärahan - Ed. Suonpään ym. rah.al. n~o 293 korotetun
27816: osoittamiSesta rautatien :cakennusböiden aloit- määrärahan osoitt'Rmisesta Messukylän-Orive-
27817: tamiseksi: Jyväskylästä; Säynätsalon ja Korpi- den rataosuud"en kaksoisraiteitten rakentami-
27818: lahden kautta: Jämsänkoskelk Liitteet IV,443. seen. Liitteet IV,4'64. s. 1265. L. Vv:aan.
27819: s. 1242; L. V'v: aan. - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 294' määriirahan
27820: - Ed. Kauhasen rah.al. n:o 273' määrärahan osoit- osoittamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien
27821: tamisesta rautatien rakennustöiden aloittami- uusiruistöiden aloittamiseen. Liitteet IV,465. s_
27822: seksi Outokummusta Juankoskelle. Liitteet 1266. L. Vv: aan.
27823: IV,444. s. 1244. L. Vv:aan. - Ed. Paloveden ym. rah.al. n: o 295 määrärahan
27824: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 274 määrärahan osoittamisesta radiopuhelimien hankkimiseksi
27825: osoittamisesta Koveron-llomantsin rataosan valtionrautateille. :f.iitteet IV,4'66. s. 1261. L_
27826: rak-ennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,445. Vv:aan.
27827: s. 1245. L. Vv:aan. - Ed; Pessin ym. rah.al. n: o 296 määrärahan
27828: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 275 määrärahan osoittamisesta Pasilan konepajan sosiaalisten
27829: osoittamisesta Nurmeksen-Iisalmen yhdysre.dan olojen ja työturvallisuuden parantamiseksi.
27830: rakennusma.hdolliwuksien tutkimista· varten. Liitteet IV,~67. s. 1268i L. Vv~aan.
27831: Liitteet IV,~. s. 1246, L. Vv: aan. - Ed. Helteen ym.. rah.ai n:o 297 määrärahan
27832: - Ed. Kaupin ym. rah.al. n: o 276 määrärahan osoittamisest'lt v8Jtionrautateiden H:Yvinkään
27833: osoittamisesta Haapajärven ja Oulujokilaakson keskuskonepajan rakentamisen jatkamiseksi.
27834: välisen· yhdysradan rakennustöiden· aJoittami- Liitteet IV,468·; s. 12'i"l. L. Vv: aan.
27835: seksi. Liitteet IV,441'. s. 1241. L. Vv: aan. - Ed. K-i:ta:pasalO'It ym. rah.al. n: o 2fl8 määrära-
27836: - Ed. R:yting~n ym. rah.al. n:o 277 mäl!l'äranan han osoittamisesta Pieksämäen vaununkorjaus-
27837: osoittamisesta rautatien rakennustöiden aloitta- pajan laajennussuunnitelman toteuttamista var-
27838: miseksi' Otanmäestä Oulun-Vaalan nutatielle. ten. Liitteet IV,469, s. 127'2. L. Vv~ aan.
27839: Liitteet· IV,44S. s. 124S. L. Vv:aan. . - Ks. Satamat. Sillat. '
27840: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 278 määrärahan
27841: osoittamisesta Haukiputaan kunnassa sijaitse-
27842: van· Virpiniemen rautatien rakennustöiden aloit- Reblmit: - K!h Teknilliset> :&oulut.
27843: tamiseen. Liitteet 1'V,449, s; 1249. L. Vv:aan.
27844: - Ed. Lahtelan ym. rah.al; n:o 279' määrärahan Rehut: Ed. Niemisen ym, rah.al. n:o 16'0 m,äärä-
27845: osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Kemi- rahan oSoittamisesta pienv:iljelijäin karjoille
27846: järven asemalta Taivalkoskella. Liitt1'let IV,450. hankittavien väkirehujen hintojen· alentamiseen_
27847: s. 1250. L. Vv:aan. Liitteet' I·V,33CL s. 1109; L. Vv:aan;
27848: 20 Asialuettelo 1957.
27849:
27850:
27851: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 177 määrärahan - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 72 korotetun maa·
27852: osoittamisesta kotimaisen rehu- ja väkirehntuo- rärahan osoittamisesta Lapin lastensairaalan toi-
27853: tannon kehittämiseen. Liitteet IV,348. s. 1127. mintaa varten. Liitteet IV,243. s. 1004. L.
27854: L. Vv:aan. Vv:aan.
27855: -Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 81 määrärahan
27856: Ristiluoma: - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskussairaalan
27857: osakaskuntien avustamiseksi. Liitteet IV,252.
27858: Rodunjalostus: - Ks. Metsänhoito. s. 1013. L. Vv:aan.
27859: - Ed. Hosian ym. rah.al. n: o 89 määrärahan osoit·
27860: tamisesta lääkintävoimistelijan toimen perusta-
27861: Ruoppaustyöt: - Ks. Satamat. miseksi Keskussotilassairaala 1:een. Liitteet
27862: IV,260. s. 1023. L. Vv:aan.
27863: Rynkäsjärvi: - Ks. Perkaustyöt. -Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 317 määrärahan
27864: osoittamisesta sairaalalain lykkäämisen johdosta
27865: Röyttä: - Ks. Puunjalostusteollisuus. vaikeuksiin joutuneille kunnille sairaalain pe-
27866: rustamiskustannuksiin myönnettäviä lainoja
27867: varten. Liitteet IV,488. s. 1292. L. Vv:aan;
27868: - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 318 määrärahan
27869: osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskussairaala·
27870: s. piirin kuntainliiton vähävaraisten kuntien kes·
27871: Saaristo: - Ks. Laivaliikenne. kussairaalamaksujen rahoittamisen hoitamiseksi
27872: myönnettäviin lainoihin. Liitteet IV,489. s.
27873: 1293. L. Vv:aan.
27874: Sairaala-alan suUIIllittelutoiminta: Ed. Väyrysen
27875: ym. rah.al. n: o 74 määrärahan osoittamisesta - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 319 määrära-
27876: sairaala-alan suunnittelutoiminnan kustannuk· han osoittamisesta lainaksi Allergiatutkimussää-
27877: tiölle allergisten tautien sairaalaa varten. Liit-
27878: siin. Liitteet IV,245. s. 1006. L. Vv:aan.
27879: teet IV,490. s. 1294. L. Vv:aan.
27880: Sairaalat: Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 59 määrä- - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 359 määrärahan
27881: rahan osoittamisesta Nurmeksen yleisen sairaa- osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön
27882: lan toimintakustannusten peittämiseen. Liit· ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun.
27883: teet IV,230. s. 991. L. Vv:aan. Liitteet IV,530. s. 1342. L. Vv:aan.
27884: - Ed. Hosian ym. rah.al. n: o 60 määrärahan osoit- - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 368 määrä-
27885: tamisesta lääkintävoimistelijan tointen perusta- rahan osoittamisesta Keskussotilassairaala 1:n
27886: miseksi Jyväskylän invaliidisairaalaan. Liit- lisärakennustöitä varten. Liitteet IV,539. s.
27887: teet IV,231. s. 992. L. Vv:aan. 1355. L. Vv:aan.
27888: -Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 64 määrärahan -Ed. V. Leskisen ym. rah.al. n:o 369 määrära·
27889: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Seinä- han osoittamisesta. Suomen Punaisen Ristin sai-
27890: joen piirisairaalan vajaamielislaitoksen perus- raalan ostamiseksi Helsingin yliopistollisen kes-
27891: korjaustöitä varten. Liitteet IV,235. s. 996. L. kussairaalan sairaalaliitolle luovuttamista var-
27892: Vv:aan. ten. Liitteet IV,540. s. 1357. L. Vv:aan.
27893: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 65 määrärahan -Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 370 määrära-
27894: osoittamisesta avustuksiksi kunnille alue· ja han osoittamisesta Turun yliopistollisen keskus-
27895: paikallissairaalain rakentamiseen ja ylläpitoon. sairaalan rakentamisen jatkamiseksi. Liitteet
27896: Liitteet IV,236. s. 997. L. Vv:aan. . IV,541. s. 1358. L. Vv:aan.
27897: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 66 korotetun - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 371
27898: määrärahan osoittamisesta kunnansairaaloiksi määrärahan osoittamisesta Turun yliopistollisen
27899: muutettujen aluesairaaloiden toiminnan tukemi- keskussairaalan rakennustöitä varten. Liitteet
27900: seen. Liitteet IV,237. s. 998. L. Vv:aan. · IV,542. s. 1359. L. Vv:aan. .
27901: - Ed, Helte.en ym. rah.al. n;o 67 korotetun määrä- - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o ~72 määrära.-
27902: rahan osoittamisesta avustukseksi syöpäpoti- .han osoi1jtamisesta Lahden keskussairaalan suun-
27903: laiden apusairaaloiden ylläpitokustannuksiin. nittelu- ja rakennustöiden aloittamista varten.
27904: Liitteet IV,238. s. 999. L. Vv:aan. Liitteet IV,543. s. 1360. L. Vv:aan.
27905: - Ed. Mannisen ym. rah.a~. n: o. 68 , määrärahan - Ed. Kokk,olan ym. rah.al. n: o 373 määrärahan
27906: osoittamisesta avustukseksi sairaalan rakenta- osoittamiaesta Kotkan keskussairaalan suunnit·
27907: miseksi Varkauden kauppalaan. Liitteet IV,239. telutöitä varten. Liitteet IV,544. s. 1362. L.
27908: s. 1000. L,. Vv:aan. Vv:aan.
27909: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 69 määrärahan -Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 374 määrärahan
27910: osoittamisesta Oulun diakonisaalaitoksen säde- osoittamisesta Savonlinnan keskussairaalan ra·
27911: hoito-osaston ylläpitoavustukseksi. Liitteet kennustöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet
27912: IV,240. s. 1001. L. Vv:aan. IV,545. s. 1363. L. Vv:aan.
27913: -Ed. Ryhdän rah.al. n:o 70 määrärahan osoit- - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 375 määrärahan
27914: tamisesta Taivalkosken kunnansairaalan laajen- osoittamisesta Mustasaaren sairaalan hoitohen-
27915: nus- ja peruskorjaustöiden aloittamiseksi. Liit- kilöstön asuntolarakennuksen rakennustöiden
27916: teet IV,241. s. 1002. L. Vv:aan. . aloittamiseksi. Liitteet IV,546. s. 1364. L.
27917: ~ Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 7l korotetun Vv:aan.
27918: määrärahan osoittamisesta Lapin lastllns,airaalaa - Ks. Lastenhoito. Mielisairaalat. Sairaala-alan
27919: varten. Liitteet IV,242. s. 1003. L. Vv:aan. suunnittelutoiminta.
27920: Asialuettelo 1957. 21
27921: Sairaanhoitajat: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 193 määrärahan
27922: 376 määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen osoittamisesta Virpiniemen sataman ja sinne
27923: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun suunnittelu- johtavan rautatien rakentamista varten. Liit-
27924: työn päättämistä ja rakennustyön aloittamista teet IV,364. s. 1148. L. Vv:aan.
27925: varten. Liitteet IV,547. s. 1365. L. Vv:aan. - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 194 määrärahan
27926: -Ed. Hietasen ym. rah.al. n:o 377 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille
27927: osoittamisesta Kuopioon rakennettavan sairaan- Ajoksen syväsataman rakennustöitä varten.
27928: hoitajaopiston rakennussuunnitelmien valmista- Liitteet IV,365. s. 1149. L. Vv:aan.
27929: miseen. Liitteet IV,548. s. 1366. L. Vv:aan. - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 337 korotetun
27930: - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n:o 378 määrärahan määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vientisata-
27931: osoittamisesta Vaasan sairaanhoitajatarkoulun mia ylläpitäville kunnille satamien rakenta-
27932: koulurakennuksen rakennustöiden aloittamista mista varten. Liitteet IV,508. s. 1316. L.
27933: varten. Liitteet IV,549. s. 1367 ja 1368. L. Vv:aan.
27934: Vv:aan.
27935: Satamatiet: - Ks. Maantiet.
27936: Sairaanhoito: Ed. M. Ryömän ym. rah.al. n:o 73
27937: määrärahan osoittamisesta Sydäntautiliiton toi- Satovahingot: Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n: o
27938: minnan avustamiseksi. Liitteet IV,244. s. 1005. 334 määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
27939: L. Vv:aan. satovahingoista vuonna 1957 kärsimään joutu-
27940: - Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 75 määrärahan neille maanviljelijöille. Liitteet IV,505. s. 1312
27941: osoittamisesta helikopterien hankkimiseksi eri- ja 1313. L. Vv:aan.
27942: tyisesti sairaskuljetuksia varten. Liitteet
27943: IV,246. s. 1007. L. Vv:aan.
27944: -Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 76 määrärahan Savonlinna: - Ks. Sairaalat. Seminaarit. Sillat.
27945: osoittamisesta helikopterin hankkimiseksi sai-
27946: raskuljetuksia varten. Liitteet IV,247. s. 1008. Seimet: - Ks. Lastenhoito.
27947: L. Vv:aan.
27948: - Ed. Jokisen ym. rah.al. n: o 77 määrärahan Seinäjoki: - Ks. Ammattikoulut. Sairaalat.
27949: osoittamisesta helikopterin hankkimiseksi sai-
27950: raskuljetuksia varten. Liitteet IV,248. s. 1009. Seminaarit: Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 232 koro-
27951: L. Vv:aan. tetun määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren
27952: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 78 määrärahan ruotsinkieliselle lastentarhanopettajaReminaa-
27953: osoittamisesta maksuttoman hoidon järjestämi- rille. Liitteet IV,403. s. 1197 ja 1198. L.
27954: seksi vähävaraisilla sokeritautisille. Liitteet Vv:aan.
27955: IV,249. s. 1010. L. Vv:aan. -Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 379 määrä-
27956: - Ed. M. Ryömän ym. rah.al. n: o 79 määrärahan rahan osoittamisesta Savonlinnan seminaarin
27957: osoittamisesta maksuttoman lääkeavun turvaa- rakennusten rakentamiseksi. Liitteet IV,550. s.
27958: miseksi tuberkuloositoipilaille laitoshoidon ulko- 1369. L. Vv:aan.
27959: puolella. Liitteet IV,250. s. 1011. L. Vv:aan.
27960: - Ed. V. Simosen ym. rah.al. n:o 80 määrärahan Siemenet: - Ks. Metsänhoito.
27961: osoittamisesta kiertävää jalkaklinikkaa koske-
27962: vaa tutkimusta varten. Liitteet IV,251. s. Siementarkastuslait&s: Ed. Karvosen ym. rah.al.
27963: 1012. L. Vv:aan. n:o 140 määrärahan osoittamisesta pätevyysli-
27964: sän maksamiseksi siementarkastuslaitoksen tut-
27965: Sairaskuljetukset: - Ks. Sairaanhoito. kijavirkojen ja ylimääräisten toimien haltijoilla.
27966: Liitteet IV,311. s. 1086. L. Vv:aan.
27967: Salla: - Ks. Maanhankinta.
27968: Siikajoki: - Ks. Kanavat.
27969: Salmen silta: - Ks. Sillat.
27970: Siirtoväki: - Ks. Asunnot.
27971: Salo: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
27972: Sillanrakennus: - Ks. Sillat. Teknillinen tutki-
27973: Sanomalehdet: - Ks. Postilaitos. muslaitos.
27974:
27975: Satakunta: - Ks. Kuivatustyöt. Perkaustyöt. Sillat: Ed. Kaasalaisen ym. rah.al. n:o 195 maara-
27976: rahan osoittamisesta lisäavustukseksi Vamma-
27977: Satamat: Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 188 lan kauppalalle Vammaakosken sillan levittä-
27978: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Vaasan mistä varten. Liitteet IV,366. s. 1150. L.
27979: läänin vientisatamien kehittämistä varten. Vv:aan.
27980: Liitteet IV,359. s. 1140. L. Vv: aan. -Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 196 määrärahan
27981: - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 190 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Tampereen kaupun-
27982: osoittamisesta Merikarvian satamaan johtavan gille Ratinan sillan rakentamiseen. Liitteet
27983: Halluskerin laivaväylän syventämistä varten. IV,367. s. 1151. L. Vv:aan.
27984: Liitteet IV,361. s. 1143. L. Vv: aan. -Ed. Niemisen ym. rah.al. n:o 197 määrärahan
27985: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 192 määrärahan osoittamisesta Savonlinnan kaupungissa sijaitse-
27986: osoittamisesta Haukiputaan Virpiniemen sata- van Kyrönsalmen maantiesillan rakennustöiden
27987: man rakentamista varten. Liitteet IV,363. s. aloittamiseen. Liitteet IV,368. s. 1152. L.
27988: 1146. L. Vv:aan. Vv:aan.
27989: 22 Asialuettelo 1957.
27990:
27991:
27992: - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 198 määrärahan - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 430 maarara-
27993: osoittamisesta Tornionjoen sillan leventämiseksi han osoittamisesta sillan rakentamiseksi Orivir-
27994: ja vahvistamiseksi Tornion kaupungissa. Liit· taan. Liitteet IV,601. s. 1424. L. Vv:aan.
27995: teet IV,369. s. 1153. L. Vv:aan. - Ed. Niemisen ym. rah.al. n:o 431 määrärahan
27996: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 281 korotetun osoittamisesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan
27997: määrärahan osoittamisesta rautateiden ja maan· Savonlinnan-Joensuun maantiellä. Liitteet
27998: teiden tasoristeyksien rakentamiseksi ali- ja IV,602. s. 1425. L. Vv:aan.
27999: ylikulkusilloiksi. Liitteet IV,452. s. 1252. L. - Ed. Keloveden ym. rah.al. n: o 432 määrärahan
28000: Vv:aan. osoittamisesta Kirjamoin salmen sillan raken-
28001: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 282 määrärahan nustöiden aloittamiseen Taipalsaaren kunnassa.
28002: osoittamisesta Keravan aseman eteläpuolelle ra· Liitteet IV,603. s. 1426. L. Vv:aan.
28003: kannettavaa ylikulkusiltaa varten. Liitteet -Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 433 määrärahan
28004: IV,453. s. 1253. L. Vv:aan. osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Man-
28005: sikkakosken sillan maantieliikennettä koskevan
28006: - Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 283 määrärahan osan leventämisestä. Liitteet IV,604. s. 1427.
28007: osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan rakenta· L. Vv:aan.
28008: miseksi Loimaan kauppalaan. Liitteet IV,454. - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 434 määrärahan
28009: s. 1254. L. Vv:aan. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Muurutvir-
28010: - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 286 määrära· ran lautan paikalle. Liitteet IV,605. s. 1428. L.
28011: han osoittamisesta rautatien ylikulkusillan ra· Vv:aan.
28012: kentamiseksi Tuunaansalmeen. Liitteet IV,457. - Ed. Hietasen ym. rah.al. n: o 435 määrärahan
28013: s. 1257. L. Vv:aan. osoittamisesta Muurutvirran sillan rakentami-
28014: - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 287 määrärahan seen. Liitteet IV,606. s. 1429. L. Vv: aan.
28015: osoittamisesta Luovan kunnantien alikulkusillan - Ed. Hultin ym. rah.al. n: o 436 määrärahan
28016: suurantamiseksi Teuvan kunnassa. Liitteet osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kivisal-
28017: IV,458. s. 1258. L. Vv:aan. meen. Liitteet IV,607. s. 1430. L. Vv:aan.
28018: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 420 maarara· - Ed. Niemisen ym. rah.al. n:o 437 määrärahan
28019: han osoittamisesta Hiidensalmen sillan rakenta· osoittamisesta sillan rakentamiseksi Sulkavan
28020: mista varten Lohjan-Sammatin maantiellä. kosken ylimenopaikalle. Liitteet IV,608. s.
28021: Liitteet IV,591. s. 1414. L. Vv:aan. 1431. L. Vv:aan.
28022: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 421 määrärahan - Ed. Kaupin ym. rah.al. n: o 438 määrärahan
28023: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kymijoen osoittamisesta sillan rakennustöiden aloittami-
28024: läntisen haaran yli Hirvikosken kylän kohdalla. seksi Oulujoen yli Laukan lossipaikalle Laukan
28025: Liitteet IV,592. s. 1415. L. Vv:aan. -Ylikiimingin maantiellä. Liitteet IV,609. s.
28026: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 422 määrärahan 1432. L. Vv:aan.
28027: osoittamisesta Hirvivuolteen järjestelypadon sil· - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 439 määrärahan
28028: lan kansirakennelman valmistamista varten. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Iijokeen
28029: Liitteet IV,593. s. 1416. L. Vv:aan. Kiimingin-Yli-Iin maantietä varten. Liitteet
28030: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 423 määrärahan IV,610. s. 1433. L. Vv:aan.
28031: osoittamisesta Kymijoen itäisen haaran sillan - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 440 määrärahan
28032: uusimiseksi Karhulan kauppalan kohdalla. Liit· osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tornion-
28033: teet IV,594. s. 1417. L. Vv:aan. joen yli Pellon kohdalla. Liitteet IV,611. s.
28034: - Ed. Kujalan ym. rah.al. n: o 424 määrärahan 1434. L. Vv:aan.
28035: osoittamisesta Hirvikosken sillan rakennustöi- - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 441 määrärahan
28036: den aloittamista varten Pyhtään pitäjässä. Liit· osoittamisesta Salmen sillan rakennustöiden
28037: teet IV,595. s. 1418. L. Vv:aan. aloittamiseksi Sodankylän-Kittilän maantiellä.
28038: - Ed. Kujalan ym. rah.al. n:o 425 määrärahan Liitteet IV,612. s. 1435. L. Vv:aan.
28039: osoittamisesta Virran sillan rakentamiseksi Iitin - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 442 määrärahan
28040: kunnassa. Liitteet IV,596. s. 1419. L. Vv: aan. osoittamisesta sillanrakennustöitä varten Kemi-
28041: järven-Lehtolan-Posion maantiellä. Liitteet
28042: - Ed. Heikuran rah.al. n:o 426 määrärahan osoit· IV,613. s. 1436. L. Vv:aan.
28043: tamisesta Mansoniemen-Kovelahden-Raivaa· - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 470 määrärahan
28044: lan maantiellä olevan Vänniluoman sillan ra· osoittamisesta Vaasan piirin siltarakennustöitä
28045: kentamiseksi ja siihen liittyvän tieoikaisun varten. Liitteet IV,641. s. 1465. L. Vv: aan.
28046: suorittamiseksi. Liitteet IV,597. s. 1420. L. - Ks. Maantiet.
28047: Vv:aan.
28048: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 427 määrärahan
28049: osoittamisesta Melonkosken sillan uudelleen ra·
28050: Simo: - Ks. Perkaustyöt.
28051: kentamiseksi Virtain-Ähtärin maantiellä. Liit-
28052: teet IV,598. s. 1421. L. Vv:aan. Sisarosuuslainoitus: - Ks. Asutus.
28053: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 428 määrärahan
28054: osoittamisesta Suolahden-Koiviston maantien Sisäasiainministeriö: Ed. Järven ym. rah.al. n: o
28055: sillan rakentamiseen. Liitteet IV,599. s. 1422. 82 määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen
28056: L. Vv:aan. perustamiseksi sisäasiainministeriön väestönsuo-
28057: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 429 korotetun mää· jeluasiainosastoon. Liitteet IV,253. s. 1014. L.
28058: rärahan osoittamisesta Viitasaaren pitäjässä si- Vv:aan.
28059: jaitsevan Hännilänsalmen sillan rakentamista
28060: varten. Liitteet IV,600. s. 1423. L. Vv: aan. Sisävesiliikenne: - Ks. Laivaliikenne.
28061: Asialuettelo 1957. 23
28062:
28063: Siviili-ilmailu: - Ks. Lentoliikenne. Sydäntautiliitto: - Ks. Sairaanhoito.
28064:
28065: Siviili-invaliidit: - Ks. Invaliidit. Syväsatamat: - Ks. Satamat.
28066:
28067: Siviililesket: - Ks. Orvot. Syöpä: - Ks. Sairaalat.
28068:
28069: Siviiliorvot: - Ks. Orvot. Sädehoito: - Ks. Sairaalat.
28070:
28071: Sodankylä: - Ks. Lentokentät. Sähkö: Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 241 maa-
28072: rärahan osoittamisesta avustukseksi maaseudun
28073: Sokeat: - Ks. Aistivialliset. talouksien sähköistämistä varten. Liitteet
28074: IV,412. s. 1207. L. Vv:aan.
28075: Sokeri: Ed. Jaakkolan ym. lak.al. n:o 103 laiksi -Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 338 korotetun
28076: kotimaisen sokerintuotannon ,turvaamisesta. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun
28077: Li~tteet IX,108. s. 1563. L. Mtv:aan, jonka on vähävaraisille talouksien sähköistämistä var-
28078: pyydettävä Vv:n lausull!to, 143. ten. Liitteet IV,509. s. 1317. L. Vv:aan.
28079: - Ed. Hultin ym. rah.al. n: o 339 korotetun mää-
28080: Sokeritauti: - Ks. Sairaanhoito. rärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vä-
28081: hävaraisille talouksien sähköistämistä varten.
28082: Somero: - Ks. Virastot. Liitteet IV,510. s. 1318. L. Vv: aan.
28083: - Ks. Voimalaitokset.
28084: Sosiaaliohjaajat: Ks. Ammattikoulut.
28085: Sähkölaitokset: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 306
28086: Sotilasrakennukset: - Ks. Puolustuslaitos. määrärahan osoittamisesta polttoturvetta käyt-
28087: tävän sähkövoimalaitoksen perustamiseksi Ja-
28088: Sotilassairaalat: - Ks. Sairaalat. lasjärven tai Kauhajon kuntaan. Liitteet
28089: IV,477. s. 1280. L. Vv:aan.
28090: Staattinen laboratorio: - Ks. Teknillinen tutki- - Ks. Voimalaitokset.
28091: muslaitos.
28092: Sääminki: - Ks. Laivaliikenne.
28093: Sulfiittiselluloosa: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
28094: Säännöstely: - Ks. Vuokrasäännöstely.
28095: Sulkava: Ks. Sillat.
28096:
28097: Suolahti: Ks. Sillat.
28098: T.
28099: Taimet: - Ks. Metsänhoito.
28100: Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys: Ed. Saaren
28101: ym. rah.al. n:o 116 korotetun määrärahan osoit- Taipalsaari: Ks. Sillat.
28102: tamisesta Suomalais-Amerikkalaiselle Yhdistyk-
28103: selle. Liitteet IV,287. s. 1059. L. Vv:aan. Taivalkoski: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Sai-
28104: raalat.
28105: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Ed. Tenhiälän
28106: ym. rah.al. n: o 119 määrärahan osoittamisesta Talletukset: - Ks. Ennakkoperintälaki.
28107: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanru-
28108: nousarkiston käsikirjoituskokoelmien mikrofil- Talonmiehet: - Ks. Valtioneuvosto.
28109: maamiseen. Liitteet IV,290. s. 1062. L. Vv:aan.
28110: Talouselämä: Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 219
28111: Suomen Kirkon Sisälähetysseura: Ed. T. Kinnu- määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan
28112: sen ym. rah.al. n: o 358 määrärahan osoittami- elinkeinoelämän kehittämistä koskevaa tutki-
28113: sesta kuoletuslainoiksi Suomen Kirkon Sisälähe- musta varten. Liitteet IV,390. s. 1177. L.
28114: tysseuralle sen lyhytaikaisten ja korkeakorkois- Vv:aan.
28115: ten lainojen vakauttamista varten. Liitteet - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 245 määrä-
28116: IV,529. s. 1340. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta tutkimuksen suorittami-
28117: seksi yhteiskunnan antaman tuen jakaantumi-
28118: Suomen Punainen Risti: - Ks. Sairaalat. sesta eri elinkeinoalojen ja ammattien kesken.
28119: Liitteet IV,416. s. 1211. L. Vv:aan.
28120: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 340 määrärahan
28121: - Ks. Invaliidit. osoittamisesta !ainoiksi Lapin läänin omava-
28122: raistumista edistäviin tarkoituksiin, Liitteet
28123: Suomussalmi: - Ks. Meijerit. IV,511. s. 1319. L. Vv: aan.
28124:
28125: Suonenjoki: - Ks. Emäntäkoulut. Talouskoulut: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 133
28126: korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväs-
28127: Suot: - Ks. Kuivatustyöt. kylän talouskoulua varten. Liitteet IV,304. s.
28128: 1079. L. Vv:aan.
28129: Svenska Lantbrukssällskapens i Finland Förbund:
28130: - Ks. Maatalouskoneet. Tampere: - Ks. Sillat.
28131: 24 Asialuettelo 1957.
28132:
28133:
28134: Tarkastajat: - Ks. Kouluhallitus. Teräs~htaat: - Ks. Teollisuus.
28135: Teknillinen henkilökunta: Ed. A. Leikolan ym. Teuva: - Ks. Oppikoulut. Sillat.
28136: rah.al. n: o 248 määrärahan osoittamisesta kor·
28137: keimman teknillisen henkilökunnan palkkausten
28138: järjestämistä va1·ten. Liitteet IV,419. s. 1214. Tie- ja vesirakennushallinto: Ed. N ordforsin ym.
28139: L. Vv:aan. rah.al. n: o 181 määrärahan osoittamisesta yli·
28140: määräisten rakennusmestarien toimien perusta·
28141: - Ed. A. Leikolan ym. rah.al. n: o 249 määrä· miseksi tie- ja vesirakennushallitukseen ja sen
28142: rahan osoittamisesta korkeimman teknillisen alaiseen piirihallintoon. Liitteet IV,352. s. 1131.
28143: koulutuksen saaneiden tilapäisten ja työsopi· L. Vv:aan.
28144: mussuhteessa olevien insinöörien palkkausten
28145: järjestämistä varten. Liitteet IV,420. s. 1215. Tielaki: Ed. Tenhiälän ym. lak.al. n:o 113 laiksi
28146: L. Vv:aan. yleisistä teistä annetun lain voimaanpanoa kos·
28147: - Ks. Postilaitos. kevan lain muuttamisesta. Liitteet VII,52. s.
28148: 1551. L. Ltv: aan 1161.
28149: Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Karvosen ym. Tikkurila: - Ks. Maatalouden tutkimuskeskus.
28150: rah.al. n: o 210 määrärahan osoittamisesta pä·
28151: tevyyslisän maksamiseksi Valtion teknillisen
28152: tutkimuslaitoksen tutkijavirkojen ja ylimää· Tilastollinen päätoimisto: Ed. Kytän ym. rah.al.
28153: räisten toimien haltijoilla. Liitteet IV,381. s. n: o 85 määrärahan osoittamisesta liikennetilas·
28154: 1167. L. Vv:aan. totoimiston perustamiseksi tilastolliseen päätoi-
28155: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 211 määrärahan mistoon. Liitteet IV,256. s. 1017. L. Vv:aan.
28156: osoittamisesta Valtion teknillisen tutkimuslai·
28157: toksen sillanrakennus- ja staattisen laboratorion Titaanivalkoinen: - Ks. Teollisuus.
28158: johtajan viran perustamista varten. Liitteet
28159: IV,382. s. 1168. L. Vv:aan. Toimintakustannukset: - Ks. Sairaalat.
28160:
28161: Tornio: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Sillat.
28162: Teknilliset koulut: Ed. Raunion ym. rah.al. n:o
28163: 200 määrärahan osoittamisesta teknillisten op· Tuberkuloosi: Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 226
28164: pilaitosten rehtoriep. palkkauksen korottami· korotetun määrärahan osoittamisesta Tuberku·
28165: seksi. Liitteet IV,371. s. 1156. L. Vv:aan. loosiliitto r.y:n toimintaa varten. Liitteet
28166: IV,397. s. 1187. L. Vv:aan.
28167: Teknilliset oppilaitokset: - Ks. Ammattikoulut. - Ed. Aition ym. rah.al. n: o 360 määrärahan
28168: Teknilliset koulut. osoittamisesta lainaksi Tuberkuloosiliitto r.y:lle.
28169: Liitteet IV,531. s. 1345. L. Vv:aan.
28170: Teleteknilliset toimihenkilöt: - Ks. Lentoliikenne. - Ks. Sairaanhoito.
28171: Televisio: - Ks. Radio. Tuberkuloosiliitto: Ks. Ammattikoulut. Tuber·
28172: kuloosi.
28173: Teollistaminen: - Ks. Teollisuus.
28174: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Kuusisen ym. lak.al.
28175: Teollisuus: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 214 n:o 108 laiksi :tulo· ja omaisuusverolain väli·
28176: määrärahan osoittamisesta teollistamisohjelman aikais·esta muuttamisesta. Liitteet IV,694. s.
28177: laatimista varten vuosiksi 1959-62. Liitteet 1536. L. Vv:aan 490.
28178: IV,385. s. 1171. L. Vv:aan. - Ed. Tuulen ym. lak.al. n :o 117 laiksi tulo· ja
28179: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 215 määrärahan omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
28180: osoittamisesta maaseudun teollistamisen tutki· Liitteet IV,697. s. 1540. L. Vv:aan 1951.
28181: mista varten. Liitteet IV,386. s. 1173. L.
28182: Vv:aan. Tuotantokustannukset: - Ks. Maatalous.
28183: - Ed. V. Leskisen ym. rah.al. n: o 341 määrä-
28184: rahan osoittamisesta työllisyyslainaksi Otan· Turku: - Ks. Laivaliikenne. Sairaalat.
28185: mäki Oy: lle Pohjois-Suomeen suunnitellun rau·
28186: tatehtaan, terästehtaan ja levyvalssaamon ra· Tutkimustyö: - Ks. Geologinen tutkimuslaitqs.
28187: kantamista varten. Liitteet IV,512. s. 1320. Koetoiminta. Malminetsintä. Rakennustoiminta.
28188: L. Vv:aan. Talouselämä.
28189: - Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 343 määrärahan
28190: osoittamisesta työllisyyslainaksi Vuorikemia Tuunaansalmi: - Ks. Sillat.
28191: Oy:lle titaanivalkoistehtaan rakentamisen alulle-
28192: panoa varten. Liitteet IV,514. s.1323. L. Vv:aan.
28193: - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 364 määrärahan Tyyppipiirustukset: - Ks. Rakennustoiminta.
28194: osoittamisesta Otanmäki Oy: n raudanjalostus·
28195: laitosten rakentamiseen. Liitteet IV,535. s. Työkodit: - Ks. Invaliidit.
28196: 1349. L. Vv:aan.
28197: -- Ks. Käsiteollisuus. Sokeri. Verotus. Työllisyys: Ed. Turkan ym. rah.al. n:o 363 koro·
28198: tetun määrärahan osoittamisesta työllisyyden
28199: Terveyssisaret: - Ks. Sairaanhoitajat. turvaamiseen. Liitteet IV,534. s.1348. L. Vv:aan.
28200: Asialuettelo 1957. 25
28201: - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 521 määrärahan Valtion maatalouskemiallinen laboratorio: Ks.
28202: osoittamisesta työllisyyden turvaamiseksi. Liit- Maatalouskemiallinen laboratorio.
28203: teet IV,692. s. 1524. L. Vv:aan.
28204: - Ks. Teollisuus. Voimalaitokset. Valtion teknillinen tutkimuslaitos: Ks. Teknil-
28205: linen tutkimuslaitos.
28206: Työnantajat: - Ks. Lapsilisä.
28207: Vammala: - Ks. Sillat.
28208: Työnopettajat: - Ks. Ammattikoulut.
28209: Vanaja: - Ks. Perkaustyöt.
28210: Työtehoseura: - Ks. Rakennustoiminta.
28211: Vanhaink:odit: Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al.
28212: Työturvallisuus: - Ks. Rautatiet. n: o 234 korotetun määrärahan osoittamisesta
28213: vanhainkotien perustamiseksi ja ylläpitämi-
28214: Työyhdyskunnat: - Ks. Invaliidit. seksi. Liitteet IV,405. s. 1200. L. Vv: aan.
28215:
28216: Varastot: - Ks. Puutarhatuotteet.
28217: u. Varikot: - Ks. Postilaitos. Rautatiet.
28218: Uimaharju: - Ks. Metsäkoulut. Varkaus: - Ks. Sairaalat.
28219: Uitto: - Ks. Kanavat. Vaununk:orjauspajat: - Ks. Rautatiet.
28220: Urheilu: Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n:o 121 mää- Vedensäännöstely: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o
28221: rämhan osoittamisesta tutkimuksen suoritta- 414 määrärahan osoittamisesta Evi- ja Lappa-
28222: miseksi valtakunnan urheiluliiton aikaansaami- järven säännöstelytyön suorittamiseen. Liitteet
28223: seksi. Liitteet IV,292. s. 1064. L. Vv: aan. IV,585, s. 1407. L. Vv:aan.
28224: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 415 määrärahan
28225: Uudishankinnat: - Ks. Puolustuslaitos. osoittamisesta Näläntöjärven vedenpinnan sään-
28226: nöstelemistä varten. Liitteet IV,586. s. 1408.
28227: Uusimaa: - Ks. Metsäkoulut. L. Vv:aan.
28228: - Ks. Kanavat. Kuivatustyöt. Perkaustyöt.
28229:
28230: Veneet: - Ks. Kalastus.
28231: v.
28232: Veronhuojennukset: - Ks. VerO<tus.
28233: Vaajasalo: - Ks. Kaatumatautiset.
28234: Verotarkastajat: - Ks. Verotus.
28235: Vaasa: - Ks. Lapsihalvaus. Lentokentät. Sai-
28236: raanhoitajat. Satamat. Sillat. Verotus: Ed. Partasen ym. lak.al. n:o 114 laiksi
28237: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuk-
28238: Vahingot: - Ks. Korvaus. sista. Liitteet IV,696. s. 1538. L. Vv:aan 1936.
28239: - Ed. V. Leskisen ym. lak.al. n:o 118 laiksi Poh-
28240: Vajaamieliset: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o jois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista.
28241: 222 määrärahan osoittamisesta henkisesti ja Liitteet IV,698. s. 1541. L. Vv:aan 1951.
28242: fyysisesti vajaakykyisten ammattikasvatusta ja - Ed. Vennamon ym. lak.al. n:o 119 laiksi Poh-
28243: työhön sijoittamista koskevaa tutkimusta var- jois-Suomen teollisuuden veronhuoj,ennuksista.
28244: ten. Liitteet IV,393. s. 1182. L. Vv:aan. Liitteet s. 1578. Puhemies kieltäytyy esittele-
28245: - Ks. Sairaalat. mästä aloitetta valiokuntaan lähettämistä var-
28246: ten 1939.
28247: Vakuutus: - Ks. Kansaneläkelaki. - Ed. Hultin ym. lak.al. n: o 120 laiksi Pohjois-
28248: Suomen ,teollisuuden veronhuojennuksista. Liit-
28249: Valtakunnansuunnittelutoimisto: Hautalan ym. rah. :teet s. 1579. Puhemies kiel;täytyy esittelemästä
28250: al. n: o 50 korotetun määrärahan osoittamisesta aloitetta valiokuntaan lähettämistä varten 2305.
28251: valtakunnansuunnittelutoimiston ja -neuvoston - Ed. Honkavaaran ym. rah.al. n:o 84 määrä-
28252: toimintaa varten. Liitteet IV,221. s. 980. L. rahan osoittamisesta eräiden verotarkastajan
28253: Vv:aan. :toimien palkkauksen korottamiseksi sekä
28254: eräiden verotarkastajan ja ylitarkastajan toi-
28255: Valtakunnan urheiluliitto: - Ks. Urheilu. mien vakinaistamiseksi. Liitteet IV,255. s. 1016.
28256: L. Vv:aan.
28257: Valtaus: - Ks . .AJtomivoima. - Ks. Ennakkoperintälaki. Kunnallisverotus. Moot-
28258: toriaj:oneuvovero. Tulo- ja omaisuusvero.
28259: Valtioneuvosto: Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 49
28260: määrärahan osoittamisesta valtioneuvoston ta- Verstaat: - Ks. Maamieskoulut.
28261: lonmiehen toimen muuttamiseksi korjausmiehen
28262: toimeksi. Liitteet IV,220. s. 979. L. Vv:aan. Vesihuolto: Ed. Väänäsen ym. rah.al. n:o 328
28263: - Ks . .Ammattikurssit. Maatalousministeriö. Ope- korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
28264: tusministeriö. Sisäasiainministeriö. vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen
28265:
28266: 4 E 686/58
28267: 26 Asialuettelo 1957.
28268:
28269:
28270: maaseudulle. Liitteet IV,499. s. 1305. L. Vv:aan. muskeskus. Maatalouskemiallinen laboratorio.
28271: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 331 määrärahan Maatalousministeriö. Metsäntutkimuslaitos. Mui-
28272: osoittamisesta lainoiksi vesi- ja viemärijohto- naistieteellinen toimikunta. Opetusministeriö.
28273: jen rakentamista varten asutuskeskuksissa. Postilaitos. Puolustuslaitos. Rakennushallinto.
28274: Liitteet IV,502. s. 1309. L. Vv: aan. Rautatiehallitus. Siementarkastuslaitos. Sisä-
28275: Ks. Kaatumatautiset. Kaivot. asiainministeriö. Teknillinen henkilökunta. Tek-
28276: nillinen tutkimuslaitos. Tie- ja vesirakennus-
28277: Vesihuoltoliitto r.y.: Ed. Pesosen ym. rah.al. n:o hallinto. Verotus. Vointarkastuslaitos.
28278: 159 määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliitto
28279: r.y: n toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,330. Virpiniemi: - Ks. Satamat.
28280: s. 1108. L. Vv:aan.
28281: Voimalaitokset: Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 242
28282: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
28283: Vesijohdot: - Ks. Vesihuolto. noiksi maaseudun sähköyhtymille voimalaitos-
28284: ten rakentamista varten. Liitteet IV,413. s.
28285: Vesijätöt: - Ks. Kuivatustyöt. 1208. L. Vv:aan.
28286: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 304 määrä-
28287: Vesivoima: - Ks. Voimalaitokset. rahan osoittamisesta tutkimustöiden loppuun
28288: suorittamiseen vesivoimalaitosten rakentami-
28289: Viantiejoki: - Ks. Perkaustyöt. seksi Pohjanmaan jokiin. Liitteet IV,475. s.
28290: 1278. L. Vv:aan.
28291: ViemäJ.it: - Ks. Vesihuolto. - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 305 määrärahan
28292: osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloittami-
28293: Vientimaksut: Ed. Kuusisen ym. lak.al. n:o 105
28294: laiksi vientimaksusta. Liitteet IV,693. s. 1533. seksi Nurmonjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,476.
28295: s. 1279. L. Vv:aan.
28296: L. Vv:aan 489. - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 342 määrärahan
28297: osoittamisesta työllisyyslainaksi Kemijoki Oy: lle
28298: Vientisatamat: - Ks. Satamat. Kemijoen vesivoimalaitosten rakennustöiden
28299: jatkamiseksi. Liitteet IV,513. s. 1322. L. Vv: aan.
28300: Vihti: - Ks. Metsäkoulut.
28301: Vointarkastuslaitos: Ed. Karvosen vm. rah.al. n:o
28302: Viitasaari: Ks. Sillat. 141 määrärahan osoittamisesta" pätevyyslisän
28303: maksamiseksi vointarkastuslaitoksen tutkija-
28304: Vilja: Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 246 mää- virkojen ja ylimääräisten toimien haltijoille.
28305: rärahan osoittamisesta jauhojen hinnan alen- Liitteet IV,312. s. 1087. L. Vv:aan.
28306: tamiseksi viljan alituotantoalueilla. Liitteet
28307: IV,417. s. 1212. L. V v: aan.
28308: Ks. Puutarhatuotteet. Vuokra-asunnot: - Ks. Asunnot.
28309:
28310: Viljelyssopimukset: - Ks. Rakennustoiminta. Vuokrarahat: - Ks. Nimismiehet.
28311:
28312: Virastot: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 398 määrä- Vuokrasäännöstely: Ed. öhmanin lak.al. n: o 121
28313: rahan osoittamisesta Haminan virastotalon ra- laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. Lii.tteet
28314: kentamiseksi. Liitteet IV,569. s.1390. L. Vv:aan. 1,5. s. 1527 ja 1529. L. Prv: aan 2,548.
28315: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 399 määrärahan
28316: osoittamisesta Joutsenon virastotalon rakenta- Vuorijärvi: - Ks. Perkaustyöt.
28317: miseksi. Liitteet IV,570. s. 1391. L. Vv:aan.
28318: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 400 määrärahan Vuorikemia Oy.: - Ks. Teollisuus.
28319: osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
28320: seksi Imatran kauppalaan. Liitteet IV,571. s. Väestönsuojelu: Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 83
28321: 1392. L. Vv:na:1. korotetun määrärahan osoittamisesta erinäisiin
28322: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 401 määrärahan väestönsuojelumenoihin. Liitteet IV,254. s. 1015.
28323: osoittamisesta Someron virastotalon suunnit- L. Vv:aan.
28324: telu- ja rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet - Ks. Sisäasiainministeriö.
28325: IV,572. s. 1393. L. Vv:aan.
28326: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 402 määrärahan Väkijuomayhtiö: - Ks. Alkoholiliike.
28327: osoittamisesta vierastotalon rakentamiseksi Pa-
28328: rikkalaan. Liitteet IV,573. s. 1394. L. Vv:aan. Väkirehut: - Ks. Rehut.
28329: - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 403 määrärahan
28330: osoittamisesta Liperin virastotalon suunnittelu- Vänniluoma: - Ks. Sillat.
28331: ja rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,574.
28332: s. 1395. L. Vv:aan.
28333: - Ks. Kartellivirasto. Postilaitos.
28334: Y.
28335: Virkamiehet: - Ks. Ammattikoulut. Geodeettinen
28336: laitos. Geologinen tutkimuslaitos. Ilmatieteelli- Ydinvoima,: - Ks. A1tomivoima.
28337: nen keskuslaitos. Kartellivirasto. Kotitalous-
28338: koulut. Lääkintöhallitus. Maatalouden tutki- Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
28339: Asialuettelo 1957. 27
28340:
28341: Yhteispohjoismaiset opistot: - Ks. Kansanopistot. Yliopistoseuralle Lappeenrannan kesäyliopistoa
28342: varten. Liitteet IV,285. s. 1057. L. V v: aan.
28343: Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Heljaksen ym. rah.al. n:o 115 määrärahan
28344: osoittamisesta Kuopion kesäyliopiston avusta-
28345: Yleiset sairaalat: - Ks. Sairaalat. miseen. Liitteet IV,286. s. 1058. L. V v: aan.
28346:
28347: Yleiset tiet: - Ks. Tielaki. Yliopistolliset keskussairaalat: - Ks. Sairaalat.
28348:
28349: Yleishyödyllinen asuntotuotanto: - Ks. Asunnot. Ylitarkastajat: - Ks. V erotus.
28350:
28351: Yleisradio: - Ks. Radio. Ylitunnit: - Ks. Oppikoulut.
28352:
28353: Ylijäämäkalansaalis: - Ks. Kalastus.
28354:
28355: Ylikiiminki: - Ks. Lääkärit.
28356: Ä.
28357: Ylikulkusillat: - Ks. Sillat.
28358: Äidit: - Ks. Loma.
28359: Yliopisto: Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o
28360: 96 määrärahan osoittamisesta opettajan virko- Aitiysavustus: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al.
28361: jen perustamiseksi kotitalousopetusta varten n: o 221 korotetun määrärahan osoittamisesta
28362: Helsingin yliopistoon. Liitteet IV,267. s. 1030. äitiysavustuksen korottamiseen. Liitteet IV,392.
28363: L. Vv:aan. s. 1181. L. Vv:aan.
28364: - Ed. Saaren ym. rah.al. n:o 97 määrärahan
28365: osoittamisesta puumarkkinatieteen varsinaisen
28366: professorin viran perustamista varten. Liitteet
28367: IV,268. s. 1032. L. Vv:aan. ö.
28368: -Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n:o 114 määrä-
28369: rahan osoittamisesta avustukseksi Itä-Suomen överby: - Ks. Kansakoulut.
28370:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025