<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
129 Käyttäjää paikalla!
0.0095579624176025
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958 1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1958_III | ASK_1958_IV_V | ASK_1958_I_II | HAK_1958 | Liite_1958_I_XII_A | Liite_1958_I_XII_B | PTK_1958 |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1958
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1958
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15:
16: E 42/59
17: j
18: j
19: j
20: j
21: j
22: j
23: j
24: j
25: j
26: j
27: j
28: j
29: j
30: j
31: j
32: j
33: j
34: j
35: j
36: j
37: j
38: j
39: j
40: j
41: j
42: j
43: j
44: j
45: j
46: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
47: lakialoitteet.
48:
49: S 1 SÄLLYSLUETTELO
50:
51:
52: IV. Valtiovarainvaliokunta.
53: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
54: määrärahojen osoittamista sivistykselli- 240. Antila ym., rah.al. N:o 59: Määrärahan
55: siin, terveydenhoidollisiin, maataloudel- oso~ttamisesta Kurikan aseman pohjois-
56: lisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituksiin sekä puolella olevan rautatietasoylikäytävän
57: kulkulaitosparannuksiin. rakentamiseksi rautatiealikäytäväksi .. 1032
58: 241. Antila ym., rah.al. N:o 60: Määrärahan
59: Siv. osoittamisesta tien korjaamiseksi ja ra-
60: 231. Aaltonen ym., rah.al. N:o 50: Määrära- kentamiseksi Peräseinäjoen Luomanky-
61: han osoittamisesta KirjaJansalmen sillan lästä Alavudelle ...................... 1033
62: suunni1Jtelutöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . 1023
63: 242. Asunta ym., rah.al. N: o 61: Määrärahan
64: 232. Ahonen ym., rah.al. N:o 51: Määrärahan osoittamisesta isäntäkoulun aloitltamista
65: osoittamisesta helikopterien hankkimi- varten Ahlmanin koulujen säätiön omis-
66: seksi sairaankulje,tuksia varten ......• 1024
67: tamalla Seppälän tilalla Messukylässä . . 1034
68: 233. Ahonen ym., rah.al. N:o 52: Määrärahan
69: 243. Aulanko ym., rah.al. N:o 62: Määrära-
70: osoittamisesta konstaapelin viran perus-
71: tamista varten Jyväskylän nimismies- han osoittamisesta kansanopistojen vai-
72: keaehtoisten rakennuslainojen hoitamista
73: piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1025
74: varten ............................... 1036
75: 234. Ahonen ym., rah.al. N:o 53: Korotetun
76: määrärahan osoittamisesta osanottoa var- 244. Backlund m.fl., fin.mot. N:o 63: An-
77: ten kansainväliseen yhteistyöhön teknilli- gående anvisande av anslag för bredd-
78: sen ja ammattiopetuksen alalla ........ 1026 ning och nedschaktning av backkrön~
79: vid Benvik backe på landsvägen Kaskö
80: 235. Ahonen ym., rah.al. N:o 54: Määrärahan -Närpes • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 1037
81: osoittamisesta uusien asemataLojen ra-
82: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1027 244. Backlund ym., rah.al. N:o 63: Määrära-
83: han osoittamisesta Kaskisten-Närpiön
84: 236. Aitio ym., rah.al. N:o 55: Korotetun maantiellä olevan Benvikin mäen levit-
85: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi tämistä ja tasoittamista varten . . . . . . 1038
86: kuunailisille ja yksityisille teknillisille,
87: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden 245. Eriksson m.fl., fin.mot. N:o 64: An-
88: omia rakennuksia varten . . . . . . . . . . • . . . 1028 gående anvisande av anslag tili bygg-
89: nadsunderstöd åt Malmska sjukhuset i
90: 237. Aitio ym., rah.al. N:o 56: Määrärahan Jakobstad ...•................•...... 1039
91: osoittamisesta !ainoiksi kunnille ...... 1029
92: 245. Eriksson ym., rah.al. N:o 64: Määrära-
93: 238. Aitio ym., rah.al. N:o 57: Määrärahan han osoiittamisesta rakennusavustukseksi
94: osoittamisesta valtion kuuromykkäin am- Malmin sairaalalle Pietarsaaressa . . . . . 1041
95: mattikoulun rakennustöiden aloittamista
96: varten ............................... 1030 246. E1·kkilä ym., rah.al. N:o 65: Määrära-
97: han osoittamisesta piirieläinlääkärinvi-
98: 239. Aitio ym., rah.al. N:o 58: Määrärahan ran perustamista varten Kestilän, Piip-
99: osoittamisesta Ylikylän-Turun tieosuu- polan, Pulkkilan ja Pyhännän kunnat
100: den rakentamista varten . . . . . . . . . . . . • . 1031 käsittävään eläinlääkäripiiriin ........ 1043
101: IV Sisällysluettelo 1958.
102:
103:
104: Siv. Siv.
105: 247. Erkkilä ym., rah.al. N:o 66: Korotetun 263. Hallberg ym., rah.al. N:o 82: Määrä-
106: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rahan osoittamisesta palveluslisien mak-
107: raittiustyötä suorittaville järjestöille •• 1044 samista varten rajavartiolaitoksen kan-
108: tamiehistölle • . . . . . . . . • . . . . . . • . . . • . . . . 1060
109: 248. Flinck ym., rah.al. N:o 67: Määrärahan
110: osoittamisesta lisäavustukseksi Väinö 264. Heinonen ym., rah.al. N:o 83: Määrä-
111: Voionmaan Opistolle •....•........... 1045 rahan osoittamisesta vähävaraisten per-
112: heellisten sotaleskien sairausavustuksiin .. 1061
113: 249. Fli-nck ym., rah.al. N:o 68: Määrärahan
114: osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen 265. Heinonen ym., rah.al. N:o 84: Määrä-
115: linjahallinnon kahden ylimääräisen ter- rahan osoittamisesta vähävaraisten sota-
116: veyssisaren palkkauksen korjaamiseen •. 1046 orpoylioppilaiden korkeakouluopintojen
117: tukemiseksi . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . • . . . . . 1062
118: 250. Flinck ym., rah.al. N:o 69: Määrärahan
119: osoittamisesta avustuslainaksi Väinö 266. Heinone-n ym., rah.al. N:o 85: Korotetun
120: Voionmaan Opistolle ................. 1047 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
121: lastenseimille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1063
122: 251. Forsius ym., rah.al. N:o 70: Määrära- 267. Heinonen ym., rah.al. N:o 86: Määrä-
123: han osoilttamisesta sosiaalikuraattorien rahan osoilttamisesta kesävirkistyksen
124: paikkaamista varten keskusammattikou- järjestämiseksi alle kouluiän oleville
125: luihin . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1048 lapsille . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . 1064
126: 252. Friman ym., rah.al. N:o 71: Määrära- 208. Heinonen ym., rah.al. N:o 87: Määrä-
127: han osoittamisesta Tepaston-Lompolon rahan osoittamisesta huoltoeläkkeisiin
128: -Puljun tierakennustyön aloittamiseksi 1049 siviiliorvoille ja siviilileskille ......•. 1065
129: 253. Friman ym., rah.al. N:o 72: Määrärahan 269. Heinonen ym., rah.al. N:o 88: Korotetun
130: osoittamisesta maantierakennustyön aloit- määrärahan osoittamisesta lastenkotien
131: tamiseksi Palojoensuusta Leppäjärven ky- avustamiseen •..•.............•....... 1066
132: lään Enontekiön kunnassa ............. 1050
133: 270. Heinonen ym., rah.al. N:o 89: Määrä-
134: 254. Friman ym., rah.al. N:o 73: Määrärahan rahan osoittamisesta Lyökin-Vohden-
135: osoitJtamisesta maantiesuunnan tutkimi- saaren maantien rakennustöiden aloiltta-
136: seksi Rovaniemen Saarenkylästä Mark- mista varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 1067
137: kasuvannon sillalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051
138: 271. Helle ym., rah.al. N:o 90: Määrärahan
139: 255. Friman ym., rah.al. N:o 74: Määrärahan osoittamisesta dieselvetureiden valmista-
140: os·oittamisesta tierakennustyön aloittami- misen aloittamista varten Hyvinkään
141: seksi Sodankylän Kieringin kylästä Kit- konepajalla . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . 1068
142: tilän Molkojärvelle ................... 1052
143: 272. Helle ym., rah.al. N:o 91: Määrärahan
144: 256. F1·iman ym., rah.al. N:o 75: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Suomen
145: osoittamisesta Salmen sillan rakennus- Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Lii-
146: töiden aloittamiseksi Sodankylän-Kit- tolle Espooseen peruste'ttavan lapsi-inva-
147: tilän maantiellä . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1053 liidien kurssi- ja lomakeskuksen raken-
148: 257. Haapanen ym., rah.al. N:o 76: Korote- nustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069
149: tun määrärahan osoilttamisesta käsi- ja 2i3. Helle ym., rah.al. N:o 92: Kol"otetun
150: pienteollisuuslainoihin ................ 1054 määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien-
151: 258. Haapanen ym., rah.al. N:o 77: Määrära- teollisuuslainoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1071
152: han osoittamisesta Someron virastotaion 274. Helle ym., rah.al. N:o 93: Määrärahan
153: suunnittelu- ja rakennustöiden aloitta- osoittamisesta Helsingin yliopistollisen
154: miseksi ..................•........... 1055 keskussairaalan sädehoitoklinikan raken-
155: 259. Haapanen ym., rah.al. N:o 78: Määrära- nustöiden aloitJtamista varten . . . . . . . . . 1072
156: han osoittamisesta postitalon rakenta- 275. Hietanen ym., rah.al. N:o 94: Määrä-
157: mista varten Lahden kaupunkiin ...... 1056 rahan osoittamisesta postiautovarikon
158: 260. Haapasalo ym., rah.al. N:o 79: Määrä- rakentamista varten Kuopio.on . . . . . . . . 1073
159: rahan osoittamisesta maaseudun säh- 276. Hietanen ym., rah.al. N:o 95: Määrä-
160: köistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1057 rahan osoittamisesta Kuopioon rakennet-
161: tavan sairaanhoitajaopiston suunnitltelu-
162: 261. Haapasalo ym., rah.al. N:o 80: Määrä- töitä val"ten ..................•......• 1074
163: rahan osoittamisesta Mikkelin kuuro-
164: mykkäinkoulun koulutalon rakennustöi- 277. Hietanen ym., rah.al. N:o 96: Määrä-
165: den aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1058 rahan osoittamisesta Kuopion-Korte-
166: joen-Vehmersalmen tien rakentamiseen 1075
167: 262. Halinen ym., rah.al. N:o 81: Määrära-
168: han osoittamisesta Brahelinnan emäntä- 2i8. Hietane-n ym., rah.al. N:o 97: Määrä-
169: koulun koulurakennuksen suunnittelu- rahan .os·oittamisesta Kailan siltojen laa-
170: töitä varten . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1059 jennustöiden aloitJtamiseen . . . . • . . . . • . . 1076
171: Sisällysluettelo 1958. V
172:
173: Siv. Siv.
174: 279. Holopainen ym., rah.al. N:o 98: Määrä· taan perustettavaa maatalouskoulua var-
175: rahan osoittamisesta avustuksiksi köy- ten ....................•............. 1094
176: hille kunnille kunnanlääkärin palkkau"'s- 2!J5. Härkönen ym., rah.al. N:o 114: Korote-
177: kustannuksia varten ....•............. 1078 tun määrärahan osoittamisesta maantie-
178: 280. Holopain.;1& ym., rah.al. N:o 99: Määrä- alueiden lunastamisesta kunnille aiheu-
179: rahan osoittamisesta kunnille kouluham- tuvien menojen korvaamiseen ......... 1095
180: maslääkärin palkkaamiseen myönnettä-
181: viä ylimääräisiä valtionavustuksia var- 296. Härkönen ym., ral1.al. N:o 115: Määrä-
182: ten .................................. 10·79 rahan osoittamisesta väkirehujen hinnan
183: alentamiseen pientiloilla . . . . • • . . • . . . . . 109ff
184: 281. Holopainen ym., rah.al. N:o 100: Määrä-
185: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille 297. Härkön&n ym., rah.al. N:o 116: Korotc-
186: vanhainkotien perustaruiskustannuksiin .. 1080 tun määrärahan osoittamisesta rautatie-
187: Jäisille vuokrattavien asuntoalueiden os-
188: 282. Holopainen, rah.al. N:o 101: Määrära- tamiseen ja niiden kunnostamiseen . . . . 1098
189: han osoittamisesta Liperin virastotalon
190: suunnittelutöitä varten . . . . . . . • . . . . . . . 1081 298. Hä1·könen ym., rah.al. N:o 117: Määrä-
191: rahan osoittamisesta Pieksämäen uuden
192: 283. Honkonen ym., rah.al. N:o 102: Korote-
193: yhdistetyn asema- ja sähkörakennuksen
194: tun määrärahan osoittamiseslta oppikou- rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1099
195: lun oppilaiden koulunkäynnin avustami-
196: seen .....••..............•........... 1082 2!J9. Innala ym., rah.al. N:o 118: Määrärahan
197: osoittamisesta avustuslainaksi asuinra-
198: 284. Honkonen ym., rah.al. N:o 103: Määrä-
199: kennusten rakenltamiseksi Rinnekodin
200: rahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuo-
201: lustajat r.y:n työn tukemiseen •....... 1083 vastaanotto- ja keskuslaitoksen henkilö-
202: kunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1100
203: 285. Honkonen ym., rah.al. N:o 104: Määrä-
204: 300. Jungarå m.fl., fin.mot. N:o 119: An-
205: rahan osoittamisesta Jämsän ja Muura- gående anvisande av anslag för plane-
206: men tieosuuden jatkamiseksi ja Jämsän-
207: ring och byggnadsarbeten på Lannäslund
208: joen yli johtavan sillan rakentamiseksi 1084
209: lantbruksskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1101
210: 286. Honkonen ym., rah.al. N:o 105: Määrä-
211: 300. Jungarå ym., rah.al. N:o 119: Määrä-
212: rahan osoittamisesta Mäntän-Juupajoen
213: rahan osoittamisesta Lannäslundin maa-
214: maantien ja Kuoreveden ylityssillan ra- talouskoulun koulurakennusten suunnit-
215: kentamista varten .................... 1085
216: telua ja rakennustöitä varten . . . . . . . . 1103
217: 287. Hosia ym., rah.al. N:o 106: Määrärahan
218: osoittamisesta tavaraselostevaltuuskunnan 301. Jämsen ym., rah.al. N:o 120: Määrära-
219: toiminnan tukemista varten ........... 1086 han osoittamisesta puunjalostusltehtaan
220: perustamista varten Pihtiputaalle ..... 1105
221: 288. Hosia ym., rah.al. N:o 107: Määrärahan
222: osoittamisesta eräiden ylimääräisten toin- 302. Jämsen ym., rah.al. N:o 121: Määrära-
223: ten vakinaistamiseksi posti- ja lennätin- han osoittamisesta tutkimusta varten
224: laitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1087 raut:;!_~en rakentamiseksi Haapamäelltä
225: 289. Hostila ym., rah.al. N:o 108: Määrära-
226: SaanJarvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1106
227: han osoittamisesta Suomen Siviili- ja 303. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 122: Mää-
228: Asevelvollisuusinvaliidien Liiton ja sen rärahan osoittamisesta eräiden B-luokan
229: laitosten valtionavustuksen korottamista mielisairaanhoitolaitosten perustamiakus-
230: varten ............................... 1088 tannuksiin annettavaa valtionapua varten 1107
231: 290. Hostila ym., rah.al. N:o 109: Määrära- 304. Kaitila yrn., rah.al. N:o 123: Määrära-
232: han osoittamisesta Sokeain Keskusliitto han osoittamisesta avustuslainaksi Hel-
233: r.!: ~le p_uhelinkeskusharjoituskoneen hank- singin Pol]o Huolto r.y:n Vihitijärven
234: kimiseksi .............•............... 1090 kurssi- ja virkistyskodin lainojen va-
235: 291. Hult ym., rah.al. N:o 110: Määrärahan kauttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108
236: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kiri- 305. Kaitila ym., rah.al. N:o 124: Määrära-
237: salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091 han osoittamisesta kassaerehdysrahojen
238: 292. Hyytiäinen, rah.al. N:o 111: Määrära- maksamista varten posti- ja lennätinlai-
239: han osoittamisesta eräiden virkojen ja toksen kassapalvelussa oleville toimihen-
240: toimien perustamiseksi Jyväskylän kas- kilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109
241: vatusopilliseen korkeakouluun . . . . . . . . . 1092 306. Kalliokoski yrn., rah.al. N:o 125: Korote-
242: 293. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 112: Määrä- tun määrärahan osoittamisesta Suomi-Seu-
243: rahan osoittamisesta Jyväskylän lento- ralle ulkosuomalaistoimintaa varten 1110
244: aseman rakennustöitä varten . . . . . . . . . . 1093
245: 307. Karjalainen yrn., rah.al. N:o 126: Mää-
246: 294. Häppölä yrn., rah.al. N:o 113: Määrä- rärahan os·oittamisesta Kainuun keskus-
247: rahan osoittamisesta Hausjärven kun- ammattikoulun rakentamiseen ......... 1111
248: VI Sisällysluet.telo 1958.
249:
250:
251: Siv. Siv.
252: 308. Km-vonen ym., rah.al. N:o 127: Määrä- 324. Kleemola ym., rah.al. N:o 143: Määrä-
253: rahan osoittamisesta Uimaharjuun perus- rahan osoittamisesta vuotuisen hakkuu-
254: tettavan metsäkoulun suunnittelutöitä var- tilaston järjestämistä varten . . . . . . . . . . 1132
255: ten .................................. 1113
256: 325. Kleemola ym., rah.al. N:o 144: Korote-
257: 309. Kekkonen ym., rah.al. N:o 128: Määrä- tun määrärahan osoittamisesta teknillis-
258: rahan osoittamisesta Puolangan aluesai- ten täydennys- ja erikoiskurssien toi-
259: raalan rakennuskustannusten korvaami- meenpanemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1133
260: seen ................................. 1114
261: 326. Kleemola ym., rah.al. N:o 145: Määrä-
262: 310. Kekkonen ym., rah.al. N:o 129: Määrä- rahan osoittamisesta lainaksi Keski-Poh-
263: rahan osoittamisesta koulutilan ostami- janmaan kansanopistolle . . . . . . . . . . . . . . 1134
264: seksi Koillis-Pohjanmaan maamieskoululle 1115
265: 327. Kleemola ym., rah.al. N:o 146: Määrä-
266: 311. Kekkonen ym., rah.al. N:o 130: Määrä- rahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
267: rahan osoittiunisesta avustuslainaksi Maa- keskussairaalan suunnittelutöitä varten 1135
268: seudun Lomaliitolle motellihankkeen to-
269: 328. Koivunen ym., rah.al. N:o 147: Määrä-
270: teuttamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116
271: rahan osoilttamisesta a vustuslainoiksi
272: 312. Kekkonen ym., rah.al. N:o 131: Määrä- omakotitalojen omistajille vesi- ja vie-
273: rahan osoittamisesta Pyhännän-Papu- märijohtojen rakennuskustannuksiin . . . 1136
274: suon maantien rakennustöiden aloitta-
275: 329. Koivunen ym., rah.al. N:o 148: Määrä-
276: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117
277: rahan osoittamisesta kurssikeskuksen ra-
278: 313. Kekkonen ym., rah.al. N:o 132: Määrä- kentamista varten Keski-Suomen keskus-
279: rahan osoittamisesta valtatien n: o 19 ammattikoulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . 1137
280: parannustöiden aloitltamista varten Pulk-
281: 330. Koivunen ym., rah.al. N:o 149: Korote-
282: kilan-Pyhännän tieosalla ............ 1118
283: tun määrärahan osoittamisesta Jyväsky-
284: 314. Kekkonen ym., rah.al. N:o 133: Määrä- län-Suolahden radan rakennustöitä var-
285: rahan osoittamisesta sillan rakentamista ten .................................. 1138
286: varten Iijoessa olevalle Eskon lossipaikalle 1119
287: 331. Koivunen ym., rah.al. N:o 150: Määrä-
288: 315. Kolovesi ym., rah.al. N:o 134: Kot'Ote- rahan .osoittamisesta rautatien rakenta-
289: tun määrärahan osoittamisesta perheen- miseksi Jyväskylästä Muuramen kautta
290: asuntoavustuksiin .................... 1120 Jämsänkoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139
291: 316. Kelovesi ym., rah.al. N:o 135: Määrä- 332. Koivunen ym., rah.al. N:o 151: Määrä-
292: rahan osoittamiseslta oikoradan raken- rahan osoittamisesta Kanavuoren-Keik-
293: nustöiden aloittamiseksi Lappeenran- kamäen maantien rakennustöiden aloilt-
294: nasta Luumäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121 tamiseen ............................. 1140
295: 317. Kelovesi ym., rah.al. N:o 136: Määrä- 333. Kokkola ym., rah.al. N:o 152: Määrära-
296: rahan osoittamisesta Kirjamoin sillan han osoittamisesta avustukseksi Oy.
297: rakennustöiden aloittamiseen Taipalsaa- Yleisradio A b: lle televisiotoiminnan si-
298: ren kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122 joitusmenoja varten . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1141
299: 318. Kiviaho ym., rah.al. N:o 137: Määrära- 334. Kokkola ym., rah.al. N:o 153: Korote-
300: han osoittamisesta avustuksiksi ja palk- tun määrärahan osoittamisesta Kotkan
301: kioiksi maaseudun asunto,olojen paran- keskussairaalan suunnitltelutöitä varten 1142
302: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
303: 335. Korsbäck m.fl., fin.mot. N:o 154: An~
304: 319. Kiviaho ym., rah.al. N:o 138: Määrära- gående anvisande av anslag för påbör-
305: han osoilttamisesta Alavuden aseman- jandet av byggnadsarbetena på Kors-
306: seudun tiejärjestelytöitä varten . . . . . . . . 1124 holms husmodersskola . . . . . . . . . . . . . . . . 1143
307: 320. Kiviaho ym., rah.al. N:o 139: Määrära- 335. Korsbäck ym., rah.al. N: o 154: Määrä-
308: han osoittamisesta Pietarsaaren-Evijär- rahan osoittamisesta Korsholman emän-
309: ven-Alajärven tien oikaisutöitä varten 1125 täkoulun koulutalon rakennustöiden aloit-
310: 321. Kleemola ym., rah.al. N:o 140: 1\jorote- tamiseksi . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1144
311: •tun määrärahan osoittamisesta avustuk- 336. Kujala ym., rah.al. N:o 155: Korotetun
312: siksi niille yksiltyisille oppikouluille, määrärahan osoittamisesta Kotkan kes-
313: jotka työskentelevät vaikeissa taloudel- kussairaalan suunnitteluitöitä varten .. 1145
314: lisissa olosuhteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126
315: 337. K~~jala ym., rah.al. N:o 156: Määrära-
316: 322. Kleemola ym., rah.al. N:o 141: Määrä- han osoittamisesta ohitustien rakenta-
317: rahan osoittamisesta avustukseksi talon mista varten Pyhtään kirkonkylän ja
318: rakentamista varten Yhteiskunnalliselle Siltakylän kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146
319: korkeakoululle Tampereelle . . . . . . . . . . . 1128
320: 338. Kukkonen ym., rah.al. N:o 157: Määrä-
321: 323. Kleemola ym., rah.al. N:o 142: Määrä- rahan osoittamisesta Kansallismuseon
322: rahan osoittamiseslta maatalouden tutki- laajentamista koskevan piirustuskilpai-
323: muskeskuksen vakinaistamista varten . . 1130 lun toimeenpanoa varrten . . . . . . . . . . . . . . 1147
324: Sisällysluettelo 1958. VII
325:
326: Siv. Siv.
327: 339. Kulovaara ym., rah.al. N:o 158: Määrä· 355. Lehmonen ym., rah.al. N:o 174: Määrä-
328: rahan osoittamisesta maaseudun sähköis- rahan •osoittamisesta Viitasaaren yhteis-
329: 'tämisen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1148 koulun valtion haltuun ottamista varten 1166
330: 340. Ktflovaara ym., rah.al. N:o 159: Määrä- 356. Lehmonen ym., rah.al. N:o 175: Korote-
331: rahan osoittamisesta posti- ja lennätin- tun määrärahan osoittamisesta maanhan-
332: laitoksen henkilökunnan omakotilainoja kinitalain ja maankäyttölain toimeen-
333: varten . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1149 panon yhteydessä rakennettavia yleisiä
334: 341. Käkelä ym., rah.al. N:o 160: Määrära- teitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1167
335: han osoittamisesta Saimaan alueella 357. Leikola ym., rah.al. N:o 176: Määrära-
336: esiintyvien malmilöydösten !tutkimista han osoittamisesta audiovisuaalisen ope-
337: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1150 tuksen ylitarkastajan viran perustamista
338: 342. Käkelä ym., rah.al. N:o 161: Määrära- varten kouluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . 1168
339: han osoittamisesta ylimääräisten tointen 358. Leinonen ym., rah.al. N:o 177: Määrä-
340: vakinaistamiseksi ja ylimääräisten toin- rahan osoittamisesta diakonissalaitosten
341: ten perustamiseksi posti- ja lennätinlai- sairaanhoitajakoulujen toiminnan tuke-
342: tokseen . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1169
343: 343. Käkelä ym., rah.al. N:o 162: Määrära- 359. Leinonen ym., rah.al. N:o 178: Määrä-
344: han osoittamiseslta Kymen ja Mikkelin rahan osoittamisesta Oulun yliopiston
345: läänien keskussairaalapiirien yhteisen opettajainvalmistuslaitoksen kansakoulun
346: sädehoitolaitoksen suunnittelutöitä var- rakennusten suunnittelutöitä varten . . . . 1170
347: ten .................................. 1153
348: 360. Leinonen ym., rah.al. N:o 179: Määrä-
349: 344. Käkelä ym., rah.al. N:o 163: Määrära- rahan osoittamisesta Haukiputaalla toi-
350: han osoittamisesta Parikkalan yhteis- mivaa maaseutuammattien kurssikeskusta
351: lyseon rakennustöiden aloittamista var- varten ............. , . . . . . . . . . . . . . . . . . 1171
352: tten ....•............................. 1155
353: 361. Liedes ym., rah.al. N: o 180: Määrära-
354: 345. Kiimiiräinen ym., rah.al. N:o 164: Mää- han osoittamisesta maatalouskoneasemien
355: rärahan osoittamisesta ylimääräisen toi- perustamiseen .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. 1172
356: mistoapulaisen toimien perustamista var-
357: ten asutustarkastajapiireihin . . . . . . . . . . 1156 362. Liedes ym., rah.al. N: o 181: Määrära-
358: han osoittamisesta väkilannoitteiden ja
359: 346. Lahtela ym., rah.al. N:o 165: Korotetun maa;talouskalkin hankkimisesta aiheutu-
360: määrärahan osoittamisesta valtakunnan- vien kustannusten alentamiseksi pien-
361: suunniittelutoimistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . 1157 tiloilla .............................. 1173
362: 347. Lahtela ym., rah.al. N:o 166: Määrära- 363. Liedes ym., rah.al. N:o 182: Määrärahan
363: han osoittamisesta seutusuunnittelutoimin- osoiittamisesta puubrikettitehtaan perus-
364: taan Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1158 tamista varten Iin kunnan alueelle .... 1174
365: 348. Lahtela ym., rah.al. N:o 167: l{;orotetun 364. Liedes ym., rah.al. N:o 183: Määrära-
366: määrärahan osoittamisesta poronhoidon han osoittamisesta Virpiniemen sataman
367: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159 ja sinne johtavan rautatien rakennus-
368: 349. Lahti ym., rah.al. N:o 168: Määrärahan töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1175
369: osoittamisesta torpparilaitoksen historian 365. Liedes ym., rah.al. N:o 184: Määrära-
370: kirjoittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160 han osoittamisesta Lamminkankaan-
371: 350. Lahti ym., rah.al. N:o 169: Määrärahan Haarakosken maantien kunnostamiseksi
372: osoittamisesta paja- ja verstastöiden Kuivaniemellä ........................ 1176
373: opettajan palkkaamiseen Kymenlaakson 366. Lindeman ym., rah.al. N:o 185: Korote-
374: maamieskoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161 ltun määrärahan osoittamisesta avustuk-
375: 351. Lahti ym., rah.al. N:o 170: Määrärahan siksi AIV-rehusäiliöiden rakentamiseksi 1177
376: .osoittamisesta tietyön aloittamiseksi val- 367. Lindeman ym., rah.al. N:o 186: Korote-
377: tatien n: o 7 tieosalla Viro joki-Hamina 1162 tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
378: 352. Lakkala ym., rah.al. N:o 171: Määrära- siksi maatalouskoneiden hankkimiseksi
379: han osoittamisesta Kaulirannan-Kola- pienviljelijä väestölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1178
380: rin rautatien rakennustöiden alo1ttami- 368. Lindeman ym., rah.al. N:o 187: Määrä-
381: seen ...............•................. 1163 rahan osoittamisesta eräiden posti- ja
382: 353. Lakkala ym., rah.al. N:o 172: Määrära- lennätinlaitoksen varastoapulaisen toin-
383: han osoittamisesta Taapajärven-Juusto- ten muutJtamiseksi varastomiehen toi-
384: vaaran tien rakennustöiden aloittamiseen 1164 miksi ..........•...................•• 1179
385: 354. Lakkala ym., rah.al. N:o 173: Määrära- 369. Lindeman m.fl., fin.mot. N:o 188: An-
386: han osoittamisesta Nuottavaaran-Taa- gående anvisande av anslag för byg-
387: pajärven tien rakennustöiden aloittami- gande av den s.k. Barösundsvägen i
388: seksi ................................ 1165 Ingå ................................. 1180
389: VIII Sisällysluettelo 1958.
390:
391:
392: Siv. Siv.
393: 369. Lindc·man ym., rah.al. N:o 188: Määrä- 386. H. Manninen ym., rah.al. N:o 205: Mää-
394: rahan osoittamisesta ns. Barösundintien rärahan osoittamisesta uittokanavan ra-
395: rakentamista varten Inkoossa ......•. 1181 kentamiseen Taipaleen laivakanavan vie-
396: reen Varkaudessa .................... 1198
397: 370. Linna ym., rah.al. N:o 189: Korotetun
398: määrärahan osoittamisesta AIV -rehusäi- 387. Marttila ym., rah.al. N:o 206: Määrä-
399: liöiden rakentamista varten pientiloille 1182 rahan osoittamisesta apurahoiksi koti-
400: maisen polttoaineen käyttöön soveltu-
401: 371. Linna ym., rah.al. N:o 190: Määrärahan vien keskuslämmityskattiloiden kehittä-
402: osoiltltamisesta Keski- ja Pohjois-Pohjan- mistä ja tutkimista varten . . . . . . . . . . . . 1199
403: maan alueen peruakuivatustöitä varten 1183
404: 388. Matilainen ym., rah.al. N:o 207: Määrä-
405: 372. Li·nna ym., rah.al. N:o 191: Määrärahan ra.ha~ ~soittamisesta rataverkon sepelöi-
406: osoittamisesta Kalajanjärven kuivatus- mistmta varten . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1200
407: ja viemäritöiden aloittamiseksi Reisjär-
408: vellä ..•...................•••.....•• 1184 389. Matilai-nen ym., rah.al. N:o 208} Määrä-
409: rahan osoittamisesta Mansikkakosken
410: 373. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 192: Määrä- maantieliikennesillan leventämistä var-
411: rahan .osoittamisesta uus~en ylimääräis- .ten ........•........................• 1201
412: ten virkojen ja toimien perustamista
413: varlten valtionrautateiden linjahallintoon 1185 390. Matt~laym., rah.al. N:o 209: Määrära-
414: han osoittamisesta kenttäsahaustoimin-
415: 374. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 193: Koro- nan kehittämistä varten . . . • . . . . . . . . . . 1202
416: tetun määrärahan osoittamisesta avus-
417: tuksiksi rautatieläisten lepokodeille .. 1186 391. Mattila ym., rah.al. N:o 210: Määrära-
418: han osoittamisesta Bergmanin koulun
419: 375. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 194: Koro- ammattiopettajain palkkojen k.orotta-
420: tetun määrärahan osoittamisesta puu- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1203
421: tavaran kyllästystä varten ...••....... 1187
422: 392. Mattila ym., rah.al. N:o 211: Määrära-
423: 376. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 195: Mää- han osoittamisesta kotiteollisuusneuvonta-
424: rä_ra~a~ osoitltamisesta kodinperustamis- asemien toimintaa varten • • . . . . . . . . . . 1204
425: lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . 1188
426: 393. Mattila ym., rah.al. N:o 212: Määrära-
427: 377. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 196: Määrä- han osoittamisesta rakennusavustukseksi
428: rahan osoittamisesta Keski-Suomen koti- Nurmijärven kotiteollisuuskoululle .... 1205
429: talousopettajaopiston laajentamiseen . . 1189
430: 394. Mattila yrn., rah.al. N:o 213: Korotetun
431: 378. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 197: Mää- määrärahan oso~ttamisesta avustuksiksi
432: rärahan osoittamisesta kasvatusaineiden kunni!!e tiealueiden lunastuksiin ja kor-
433: lehtorin viran perustamiseksi eräisiin vauksnn . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1206
434: seminaareihin . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190
435: 395. Mattila ym., rah.al. N:o 214: Määrära-
436: 379. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 198: Mää- han osoittamisesta nahantutkimusinsi-
437: rärahan osoittamisesta kieliten lehtorin nöörin viran perustamista varten Val-
438: virkojen perustamiseksi seminaareihin • . 1191 tion teknilliseen 'tutkimuslaitokseen .. 1207
439: 380. Mannila ym., rah.al. N:o 199: Määrä- 396. Mattila ym., rah.al. N:o 215: Määrära·
440: rahan osoittamisesta Mikkelin läänin han osoittamisesta lainaksi Tuusulan
441: maanviljelysinsinööripiirin perustamista kansanopistolle rakennusltöitä varten . . 1208
442: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1192
443: 397. Mattila ym., rah.al. N:o 216: Määrära-
444: 381. H. Manninen y1n., rah.al. N:o 200: Mää- han osoittamisesta Bergmanin koulun
445: rärahan osoittamisesta virastotalon ra- uudisrakennushankkeen toteuttamista var-
446: kentamisen aloittamiseen Varkaudessa .. 1193 ten ........................•......... 1209
447: 382. H. Manninen ym., rah.al. N:o 201: Mää- 398. Meinander, fin.mot. N:o 217: Angående
448: rärahan osoitltamisesta Varkauden-Sor- anvisande av anslag för bidrag tili
449: aakosken-Palokankaan maantien raken- Förenta Nationernas europeiska flyk-
450: nustyön aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1194 tingshjälp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1210
451: 383. H. Manninen ym., rah.al. N:o 202: Mää- 398. Meinander, rah.al. N:o 217: Määrärahan
452: rärahan osoittamisesta Kivisalmen sillan osoittamisesta Yhdistyneiden Kansakun·
453: rakennustöiden aloittamiseen • • . • • . . . . . 1195 tien Eur.oopan pakolaisavulle •......... 1211
454: 384. H. Manninen ym., rah.al. N:o 203: Mää- 399. Meriläinen ym., rah.al. N:o 218: Määrä-
455: rärahan osoittamisesta sillan rakenta- rahan osoittamisesta vuonna 1918 pu-
456: miseksi Puutossalmen yli Kuopion maa- naisten puolella henkensä menettäneiden
457: laiskunnan ja Vehmersalmen välillä •. 1196 hautojen kunnostamiseksi . . . . . . . . . . • . 1212
458: 385. H. Manninen ym., rah.al. N:o 204: Mää- 400. Meriläinen ym., rah.al. N:o 219: Määrä-
459: rärahan osoittamisesta sillan rakenltami- rahan osoittamisesta asutustien raken-
460: seksi Turpeensalmen yli Leppävirran- .tamista varten Sotkamon Kuoloniemen
461: Joansuun maantiellä .................. 1197 kylätieltä P{)hjakosken pysäkille . . . . . . 1213
462: Sisällysluettelo 1958. IX
463:
464: Siv. Siv.
465: 401. Miikki ym., rah.al. N:o 220: Määrärahan selluloosa;tehtaan rakentamiseksi Joen-
466: osoittamisesta avus'tukseksi Suomen Si- suun läheisyyteen . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1230
467: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Lii- 417. Niiranen ym., rah.al. N:o 236: Määrä-
468: tolle Olavinkylän Naisinvaliidien Työ- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
469: yhdyskunnan ylläpitoa varten ........ 1214 miseksi Polvijärven-Junan maantieltä
470: 402. Miikki, rah.al. N:o 221: Määrärahan Lipasvaarasta Junan-Kaavin maantielle
471: osoittamisesta Pohjiin maantien raken- Petrovaaraan • . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1231
472: nustöiden aloittamista varten • . • • . . . . . 1215 418. Niiranen ym., rah.al. N:o 237: Määrä-
473: 403. Murto ym., rah.al. N:o 222: Määrärahan rahan osoittamisesta Kuopion-Joensuun
474: osoittamisesta malmiesiintymien tutki- valtatien Outokummun ja Joensuun
475: mista varten Pohjois-Suomessa • • . • . . . . 1216 välisen osan rakennustöiden a1oittami-
476: seksi ..........................•..... 1232
477: 404. Mw·to ym., rah.al. N:o 223: Määrärahan
478: osoittamisesta korvauksiin vankiloissa 419. Niiranen ym., rah.al. N:o 238: Määrä-
479: olleille ja omaisuutensa menettäneille rahan osoittamisesta Aittomäen alenta-
480: vuoden 1918 punakaartilaisille . . . . . . . . 1217 miseen Juuan kirkonkylän-Viitaniemen
481: maantiellä ......................•.... 1233
482: 405. Murto ym., rah.al. N:o 224: Määrärahan
483: osoittamisesta turve- ja pienpuuvoima- 420. Niskala ym., rah.al. N:o 239: Määrära-
484: laitosta varlten Haapaveden Piipsan- han osoittamisesta maantien rakentami-
485: nevalle • . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . 1218 sen aloittamiseksi Enontekiön kirkolta
486: Koutokeinon suunitaan Norjan rajalle .. 1234
487: 406. Murto ym., rah.al. N:o 225: Määrärahan
488: osoittamisesta Pyhäjärven säännöstely- 421. Niskala ym., rah.al. N:o 240: Määrära-
489: patoa ja Pyhäjoen perkaamista varten 1219 han osoittamisesta Simon-Nuuppaan
490: tieosuuden viimeistelytöitä varten • . . . 1235
491: 407. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 226:
492: Määrärahan osoittamisesta vajaakykyi- 422. Nordström ym., rah.al. N:o 241: Määrä-
493: siä lapsia kotonaan hoitavien vanhem- rahan osoittamisesta Vaasan lentokentän
494: pien avustamiseen • . • . • . . . . . . . . . . . • . . . 1220 kestopäällystystöiden loppuunsaattamista
495: varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1236
496: 408. Nederström-Lund{;n ym., rah.al. N:o 227:
497: Korotetun määrärahan osoittamises!ta 423. Nurminen ym., rah.al. N:o 242: Määrä-
498: Turun keskussairaalan rakentamiseen • . 1221 rahan osoittamisesta avustuksiksi Vaa-
499: san läänin vientisatamia ylläpitäville
500: 409. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 228: kunnille . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 1237
501: Määrärahan ,osoittamisesta maantien ra-
502: 424. Nurminen ym., rah.al. N:o 243: Määrä-
503: kentamiseksi Kemiön puolelle Rungon-
504: rahan osoittamisesta malmiesiintymien
505: salmen yli Pungböleen rakennettavaa
506: tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla • . . 1238
507: siltaa varten . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1222
508: 425. Nurminen ym., rah.al. N:o 244: Määrä-
509: 410. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 229: rahan osoittamisesta tutkimusta varten
510: Määrärahan osoittamisesta Sattmarkin
511: vesivoimalaitosten rakentamiseksi Poh-
512: sillan rakenltamista varten Paraisten
513: janmaan jokiin . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1239
514: Malmilla . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1223
515: 426. Paaso ym., rah.al. N:o 245: Määrärahan
516: 411. Niemi ym., rah.al. N:o 230: Määrärahan
517: osoittamisesta Porin diakonisaalaitoksen osoittamisesta valtatie 4: ää varten lunas-
518: ~~~t~je.~ alueiden korvaamiseen Oulun
519: Hoivakodin rakennuttamiseen ......... 1224
520: laan1ssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1240
521: 412. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 231: Koro- 427. Palovesi ym., rah.al. N:o 246: Määrä-
522: tetun määrärahan osoittamisesta uudis- rahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
523: tilain perustamispalkkioihin . . . . . . . . . . . 1225 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1241
524: 413. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 232: Mää- 428. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 247:
525: rärahan osoittamisesta Sulkavan kosken Määrärahan osoittamisesta kunnallis-
526: ylimenopaikan uudelleen järjestämistä kotien mielisairasosastojen kunnossapito-
527: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . 1226 ja käyttökustannusavustuksiin •.•..... 1242
528: 414. Niiranen ym., rah.al. N:o 233: Määrä- 429. .J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 248:
529: rahan osoilttamisesta maaseudun sähköis- Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
530: tämisen tukemiseksi . . . • . . . . . . . . . . . . . . 1228 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1243
531: 415. Niiranen ym., rah.al. N:o 234: Määrä- 430. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 249:
532: rahan osoittamisesta postiautovarikon Määrärahan osoittamisesta maaseudun
533: rakennustöiden aloittamiseksi Joensuun sähköistämisen tukemiseen . . . . • . . . . . . . 1244
534: kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1229
535: 431. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 250:
536: 416. Niiranen ym., rah.al. N:o 235: Määrä- Korotetun määrärahan osoittamisesta pai-
537: rahan osoittamisesta valtionenemmistöi- kallisteiksi otettavien kunnan- ja kylä-
538: sen osakeyhtiön perustamista varten teiden kun1toonpanon avustamiseen . . . . 1245
539:
540: 2 E 42/59
541: X Sisällysluettelo 1958.
542:
543:
544: Siv. Siv.
545: 432. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 251: 448. Pullckinen ym., rah.al: N:o 267: Määrä-
546: Korotetun määrärahan osoittamisesta rahan osoittamisesta Pielaveden tie-
547: uusien puhelintoimipaikkojen perustami- mestaripiirin tukikohdan rakennustöiden
548: seen varsinkin syrjäseuduille . . . . . . . . . . 1246 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1263
549: 433. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 252: 449. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 268: Määrä-
550: Määrärahan osoittamisesta Mieslahden- rahan osoittamisesta Maaningan tiemes-
551: Lentiiran maantien rakentamiseen .... 1247 taripiirin tukikohdan rakennustöiden
552: aloittamiseksi . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1264
553: 434. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 253:
554: Korotetun määrärahan osoi•ttamisesta 450. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 269: Määrä-
555: avustuksiksi taideyhdistyksille ja -mu· rahan osoittamisesta Nilakkasuon kuiva-
556: seoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1248 tushankkeen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . 1265
557: 435. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 254: 451. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 270: Määrä-
558: Määrärahan osoittamisesta valtion tek- rahan osoittamisesta Kangasjoen-Rik·
559: .nillisten oppilaitosten harj,oi:ttelutoimis- kajoen perkanatöiden aloittamiseksi . . 1266
560: ton uudelleen perustamista var.ten 1249
561: 452. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 271: Määrä-
562: 436. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 255: rahan osoittamisesta suunnitelmien laa-
563: Määrärahan osoittamiseslta Lahden puu- timiseksi maantien oikaisusta Tuusnie-
564: seppäkoulun lunastamiseksi valtiolle . . 1250 men-Karvion tieosuudella . . . . . . . . . . . . 1267
565: 437. Pentti ym., rah.al. N:o 256: Määrära· 453. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 272: Määrä-
566: han osoittamisesta isäntii!opiston perus· rahan osoittamiseslta Pielaveden kirkon·
567: tamiseksi Ahlmanin maamieskoulun yh· kylän ohitustien rakennustöiden aloit-
568: teyteen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1251 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1268
569: 438. Pesonen ym., rah.al. N:o 257: Määrä· 454. Pulklci-nen ym., rah.al. N:o 273: Määrä-
570: rahan osoittamisesta Vesihuoltoliiton rahan osoittamisesta Eskelinkosken sil-
571: toiminnan !tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1252 lan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1269
572: 439. Pitsinki ym., rah.al. N:o 258: Määrä- 455. Ptllkkinen ym., rah.al. N:o 274: Määrä-
573: rahan osoittamisesta tilastollisen päätoi· rahan osoittamisesta Kolujoen sillan ra-
574: miston kansantulotilast·o-osaston laajen· kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . 1270
575: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1253 456. Rantamaa ym., rah.al. N:o 275: Määrä-
576: 440. Prunnila ym., rah.al. N:o 259: Määrä· rahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja
577: rahan osoittamisesta avustukseksi Hon· Asevelvollisuusinvaliidien Lii.ton toi-
578: kajoen kunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1255 meenpanemien lapsi-invalidien leikki- ja
579: virkistysleirien rahoitukseen .......... 1271
580: 441. Prun·nila ym., rah.al. N:o 260: Määrä-
581: rahan osoiittamisesta lainaksi Honka- ,157. Raunio ym., rah.al. N:o 276: Määrära·
582: joen kunnalle sen taloudellisen aseman han os,oittamisesta eräiden kunnallissai-
583: turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1256 raalain avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272
584: 442. Puhakka ym., rah.al. N:o 261: Korotetun 458. Rihtniemi ym., rah.al. N: o 277: Määrä-
585: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rahan osoittamisesta harjoitusaineiden
586: vaikeuksiin joutuneille kunnille . . . . . . 1257 ylitarkastajan ja lehtorin virkojen pe-
587: rustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1273
588: 443. P~fhakka ym., rah.al. N:o 262: Määrä-
589: rahan osoittamisesta Koveron-Nuora· 459. Rihtniemi ym., rah.al. N:o 278: Koro-
590: järven rataosan rakennustöitä varten .. 1258 teltun määrärahan osoittamisesta lai ·
591: noiksi käsi- ja pienteollisuudelle . . . . . . 1275
592: 444. Puhakka ym., rah.al. N: o 263: Määrä-
593: rahan osoittamisesta Multalahden-Man- 460. Roine ym., rah.al. N: o 279: Määrärahan
594: nervaaran-Hoilolan maantien rakenta· .osoittamisesta !ainoiksi kunnille täys·
595: miseen 1259 kunnallisten vuokra-asuntojen rakenta-
596: 445. Pt~lkkinen ym., rah.al. N:o 264: Koro-
597: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1276
598: tetun määrärahan osoittamisesta valtion· 461. Roine ym., rah.al. N: o 280: Määrärahan
599: avuiksi alue- ja paikallissairaalain kun· osoittamisesta Turun-Helsingin valta·
600: nossapito- ja käyttökustannuksiin . . . . 1260 :tien Ylikylän-Tammisillan tieosan kes-
601: topäällystämistä varten . . . . . . . . . . . . . . 1278
602: 446. Pulkkinen ym., rah.al. N: o 265: Korote-
603: tun määrärahan 'osoittamiseslta valtion· 462. Roine ym., rah.al. N:o 281: Määrärahan
604: avuiksi mielisairauksien hoitoon ja vas- osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan
605: tustamiseen . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1261 rakentamista varten Loimaan kauppa·
606: 447. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 266: Korote-
607: laan ................................. 1279
608: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- 463. Rosenberg m.fl., fin.mot. N:o 282: An-
609: siksi maatalouskoneiden hankkimiseksi gående anvisande av anslag tili under·
610: pienviljelijäväestölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1262 stöd och långfristiga lån mot låg ränta
611: Sisällysluettelo 1958. XI
612:
613: Siv. Siv.
614: åt yrkesfiskare, vilka genom felslaget 476. Rytkönen ym., rah.al. N:o 295: Määrä-
615: fiske råkat i ett ekonomiskt ohållbart rahan osoittamisesta Koljonvirran-Ry-
616: läge ............••................... 1280 hälänmäen tieosuuden rakennustöitä var-
617: lten ..............•................... 1295
618: 463. Rosenbm·g ym., rah.al. N:o 282: Määrä-
619: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja 477. Rytkönen ym., rah.al. N:o 296: Määrä-
620: pitkäaikaisiksi halpakorkoisiksi !ainoiksi rahan osoittamisesta Koivujärven-Haa-
621: kalastuksen epäonnistumisen johdosta pamäen yhdystien rakentamista varten 1296
622: taloudellisesti kestämättömään asemaan
623: joutuneille ammattikalastajille ..•..... 1281 478. Rytkönen ym., rah.al. N:o 297: Määrä-
624: rahan osoittamisesta Varpasten-Hors-
625: 464. RosenbeTg ym., rah.al. N:o 283: Määrä- mamäen läpikulkutien rakennustöitä
626: rahan osoitJtamisesta korvauksiin luokka- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1297
627: sodassa punaisella puolella invalideiksi 479. Rytkönen ym., rah.al. N:o 298: Määrä-
628: tulleille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282 rahan osoittamisesta Aittojärven-Kiuru-
629: 465. Rosenberg m.fl., fin.mot. N:o 284: An- veden tieosuuden rakennustöitä varten 1298
630: gående anvisande av anslag tili lång-
631: fristiga lån mot låg ränta åt fiskarnas 480. Ryömä ym., rah.al. N: o 299: Määrärahan
632: e?na or~~nisationer för fiskhushåll- osoittamisesta maksuttoman lääkeavun
633: ningens hoJande .....................• 1283 turvaamiseksi tuberkuloositoipilaille 1299
634: 465. Rosenberg ym., rah.al. N:o 284: Määrä- 481. Ryömä ym., rah.al. N:o 300: Korotetun
635: rahan osoittamisesta pitkäaikaisiksi hal- määrärahan osoitJtamisesta Suomi-Neu-
636: pakorkoisiksi !ainoiksi kalastajien omille vostoliitto-Seuran toiminnan ylläpitämistä
637: järjestöille kalatalouden edistämiseksi 1284 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1300
638: 466. Rosnell ym., rah.al. N:o 285: Korotetun 482. Saalasti ym., rah.al. N: o 301: Määrä-
639: määrärahan osoittamisesta ehkäisevän rahan osoittamisesta Oulun yliopistoa
640: huollon avustamiseen ................. 1285 varten Akateemiseksi rahastoksi ...... 1301
641: 467. Rosnell ym., rah.al. N:o 286: Määrä- 483. Saalasti ym., rah.al. N:o 302: Määrä-
642: rahan osoittamisesta kodinperustamia- rahan os·oittamisesta hallakoeaseman
643: lainoja var.ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286 vakinaistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302
644: 468. Rosnell ym., rah.al. N: o 287: Määrä- 484. SaaTiaho ym., rah.al. N:o 303: Määrä-
645: rahan osoittamisesta Rauman virasto- rahan osoittamisesta Kymenlaakson maan-
646: talon rakennustöiden aloittamiseksi . . . . 1287 viljelysseuran kiertävän karjanhoitokou-
647: lun toiminnan jatkamiseksi .......... 1303
648: 469. Ryhtä ym., rah.al. N:o 288: Määrärahan
649: osoittamisesta ylimääräisten avustusten 485. Saariaho ym., rah.al. N:o 304: Korote·
650: myönltämiseksi köyhille kunnille ter- tun määrärahan osoittamisesta maata-
651: veyssisarten paikkaamista varten 1288 loudellista rajaseututoimintaa varten .. 1304
652: 486. Salin ym., rah.al. N:o 305: K01·otetun
653: 470. Ryhtä, rah.al. N:o 289: Korotetun maa- määrärahan os·oittamisesta valtionrauta-
654: rärahan osoittamisesta korvauslakien no-
655: teiden pääkonepajojen työpalkkoihin . . 1305
656: jalla suoritettavia korvauksia varten . . 1289
657: 487. Salin ym., rah.al. N:o 306: Määrärahan
658: 471. Rytkönen ym., rah.al. N:o 290: Korotetun osoittamisesta rautatieylikulkusillan ra-
659: määrärahan osoittamisesta maalais- ja kentamista varten Hyvinkään kauppa-
660: kauppalakansakoulujen rakennusavustuk- lasta Helsingin-Hämeenlinnan pika-
661: siin .................................. 1290 tielle johtavan yhdystien Hangon radan
662: 472. Rytkönen ym., rah.al. N:o 291: Määrä- ylityskohtaan ........................ 1306
663: rahan osoitJtamisesta Sukevan ratapihan 488. Salin ym., rah.al. N:o 307: Määrärahan
664: laajennustöiden aloittamista varten . . . . 1291 osoittamisesta yhdystien rakentamista
665: 473. Rytkönen ym., rah.al. N:o 292: Määrä- val'ten Helsingin-Hämeenlinnan valta-
666: rahan osoittamisesta valtionrautateiden tieltä Hyvinkään kauppalaan . . . . . . . . 1307
667: Iisalmen varikon huoltorakennuksen ra- 489. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 308:
668: kentamista varten .................... 1292 Korotetun määrärahan osoittamisesta
669: Työväen Matkailuliiton toiminnan avus-
670: 474. Rytkönen ym., rah.al. N:o 293: Määrä-
671: rahan osoittamisesta Pelitosalmen vari- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1308
672: kon kasarmirakennuksen rakennustöitä 490. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 309:
673: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1293 Määrärahan osoittamisesta äitiysavus-
674: 475. Rytkönen ym., rah.al. N:o 294: Määrä- tuksen korottamista varten . . . . . . . . . . 1309
675: rahan osoi.ttamisesta Runnin emäntäkou- 491. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 310:
676: lun päärakennuksen rakennustöitä var- Määrärahan osoittamisesta lapsilisien
677: ten 1294 korottamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1310
678: xn Sisällysluettelo 1958.
679:
680:
681: Siv. Siv.
682: 492. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 311: 507. Siiskonen ym., rah.al. N:o 326: Korote-
683: Määrärahan osoittamisesta Helsingin tun määrärahan osoittamisesta rautatie-
684: postiautovarikon rakentamiseen •...... 1311 läisten taloudellista ja henkistä sosiaali-
685: toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1327
686: 493. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 312:
687: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Ensi 508. Siiskonen ym., rah.al. N:o 327: Määrä-
688: ~odeille . • . . . . . . . . . . . . . • • • . . . • . • . . . . . 1312 rahan osoittamisesta }ainoiksi äitien ja
689: ~~s~en ..~omatoimintaa harjoittaville nais-
690: 494. Salmi·nen ym., rah.al. N:o 313: Määrä- JarJestollle . . . . . . . • . . . . . . . • • . . . . . . . . . . 1329
691: rahan osoittamisesta avusltukseksi Kaa- 509. Siiskonen ym., rah.al. N:o 328: Määrii.-
692: tumatautisten Hoitoyhdistys r.y: lle Kor- rahan oso:ilttamisesta vanhusten asunto-
693: tejoen miestenparantolan uuden talous- jen korjauslainoiksi . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1330
694: siipirakennuksen rakentamista varten 1313
695: 510. .A. Simonen ym., rah.al. N:o 329: Määrä-
696: 495. Sarjala ym., rah.al. N:o 314: Määrä- rahan osoittamisesta Teknillisen korkea-
697: rahan osoittamisesta Kangasniemen kiin- koulun Otaniemeen rakennettavan pää-
698: teän naiskotiteollisuuskoulun perusta- rakennuksen rakennustöiden aloittami-
699: mista varten ........................ 1314 seksi ................................ 1331
700: 496. Sarjala ym., rah.al. N:o 315: Määrä- 511. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 330: Määrä-
701: rahan osoittamisesta avustukseksi Mik- rahan osoittamisesta Parikkalan seudun
702: kelin läänin kotiteollisuusyhdistykselle maamieskoulun rakennustöiden loppuun-
703: Kangasniemen naiskotiteollisuuskoulun saattamista varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1332
704: rakennuksen kunnostamista varten . . . . 1315 512. Stenberg ym., rah.al. N:o 331: Määrä-
705: 497. Sarjala ym., rah.al. N:o 316: Määrära- rahan osoitltamisesta avustuksiksi kun-
706: han 'osoittamisesta !ainoiksi taloudelli- nille siviili-invalidien huoltoa varten .. 1333
707: sissa vaikeuksissa oleville kunnille • . . . 1316 513. Stenberg ym., rah.al. N:o 332: Määrära-
708: 498. Savela ym., rah.al. N:o 317: Määrärahan han osoittamisesta siviiliorpojen ja
709: osoittamisesta tienparannustöiden aloit- -leskien elatuksen turvaamiseen eräissä
710: tamista varten Ähtävän-Evijärven- tapauksissa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1334
711: Vimpelin tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1317 514. Stenberg ym., rah.al. N:o 333: Määrära-
712: han osoittamisesta vähävaraisten per-
713: 499. Seppi ym., rah.al. N:o 318: Korotetun heiden lapsipotilaiden sairaalakustannus-
714: määrärahan oso~ttamisesta paikallisteiksi ten alentamista vartten . . . . . . . . . . . . . . 1335
715: otettavien kunnan- ja kyläteiden kun-
716: toonpanosta johtuviin kustannuksiin . . 1318 515. Sundell, fin.mot. N:o 334: Angående
717: anvisande av anslag tili byggnads-
718: 500. Seppi ym., rah.al. N:o 319: Korotetun understödslån för Fria Kristliga Folkhög-
719: määrärahan osoittamisesta }ainoiksi maa- skolan i Korsholm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1336
720: seudun vähävaraisten ta1ouksien säh-
721: köistämistä vartten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1319 515. Sundell, rah.al. N:o 334: Määrärahan
722: osoittamisesta rakennusavustuslainaksi
723: 501. Seppi ym., rah.al. N:o 320: Määrärahan Fria Kristliga Folkhögskolan nimiselle
724: osoittamisesta Pälkäneen-Rautajärven kansanopistolle Korsholmassa ....... . 1337
725: maantien oikaisemista varten . . • . . . . . 1320
726: 516. Suonpää ym., rah.al. N:o 335: Korote-
727: 502. Seppi ym., rah.al. N:o 321: Määrärahan tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
728: 'Osoittamisesta Karjulan sillan ja Ruo- seksi kunnille maanltiealueiden lunasta-
729: veden kirkonkylän välisen maantien mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1338
730: oikaisemista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1321 517. Suonpää ym., rah.al. N:o 336: Korote-
731: 503. Seppi ym., rah.al. N:o 322: Määrärahan tun määrärahan osoittamisesta rauta-
732: osoittamisesta Teiskon-Jäminkipohjan teiden ja maanteiden tasoristeyksien
733: maantien oikaisurtyön jatkamista varten 1322 muuttamiseksi ali- ja ylikulkusilloiksi 1339
734: 518. Suonpää ym., rah.al. N:o 337: Määrä-
735: 504. Seppä ym., rah.al. N:o 323: Määrärahan rahan osoittamisesta virastotaLon raken-
736: osoittamisesta eräiden maatalousminis- ttamiseksi Kangasalle . . . . . . . . . . . . • . . . 1340
737: teriön alaisten tilapäisten toimien muut-
738: tamiseksi ylimääräisiksi • . . . . . . . . . . . . . 1323 519. S1wnpää ym., rah.al. N:o 338: Määrä-
739: rahan osoittamisesta Tampereen-Hä-
740: 505. Seppä ym., rah.al. N:o 324: Määrärahan meenlinnan valtatien uudelleen raken-
741: osoittamisesta kodinperustamislainoihin 1325 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1341
742: 506. Siiskonen ym., rah.al. N:o 325: Korote- 520. Suonpää ym., rah.al. N:o 339: Määrära-
743: tun määrärahan osoitltamisesta avustuk- han osoittamisesta Tampereen-Jyväs-
744: siksi kunnallisten, seurakunnallisten ja kylän valtatien Oriveden ja Länkipoh-
745: yksityisten vanhainkotien perustamiseksi jan välisen .osuuden perusteellisen pa-
746: ja ylläpitämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1326 rantamisen aloittamiseksi ............ 1342
747: Sisällysluettelo 1958. XIII
748:
749: Siv. Siv.
750: 521. Suonpää ym., rah.al. N:o 340: Määrä- 5330 Teir ym., rah.al. N:o 352: Korotetun
751: rahan osoittamisesta Tampereen-Turun määrärahan osoittamisesta Suomen avus-
752: runkotien rakentamisen aloittamiseksi 1343 tuksen suorittamiseksi Kungälvissa Ruot-
753: sissa toimivalle Nordiska :fiolkhögskolan
754: 522. Sävelä ym., rah.al. N:o 341: Määrära- nimiselle kansanopistolle 0.... 0. 0... 0. . 1358
755: han osoittamisesta Inhottujärven vesis-
756: tön säännöstelyhankkeen alkuunsaatta- 534o Teir mofl., finomot. N:o 353: Angående
757: mista varten • . • • . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . 1344 anvisande av förhöjt anslag för höjande
758: av fiskhushållningen •...... 0..••..... 1359
759: 523. Tainio ym., rah.al. N:o 342: Määrära-
760: han osoittamisesta avustukseksi Kemin 534o Teir ymo, rahoal. N:o 353: Korotetun
761: kaupungille Ajoksen syväsataman ra- määrärahan osoittamisesta kalatalouden
762: kennustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1345 edistämiseksi .. 0. oo.•.........•.. 0. . . . 1360
763: 524. Tainio ym., rah.al. N:o 343: Määrära- 535o Teir mofl., finomot. N:o 354: Angående
764: han osoittamisesta maantien rakennus- anvisande av anslag tili lån mot låg
765: töiden aloittamiseksi Simon kunnassa ränta åt yrkesfiskare för anskaffning
766: valtakunnan tiestä n: o 4 Arolan talon av för havsfiske lämpliga fartyg jämte
767: kohdalta Simoniemen tiehen . . • . . . . . . . 1346 utrustning .. o.. o................ 0.... 1361
768: 525. Tamminen ym., rah.al. N:o 344: Määrä- 535o Teir ym., rahoal. N:o 354: M"åärärahan
769: rahan osoilttamisesta Toijalan asema- ja osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi
770: postitalon rakentamisen aloittamiseksi 1347 ammattikalastajille merikalastukseen so-
771: 526. Tauriainen ym., rah.al. N:o 345: Määrä- veltuvien alusten ja varusteiden hank-
772: rahan <osoittamisesta avustuksiksi eräille kimiseksi ......... o... oo.. 0. o... 0•.. 0 1363
773: B-mielisairaanhoitolaitoksille .....•.•.. 1348 5360 Teir mo{lo, finomot. N:o 355: Angående
774: 527. Tauriainen ym., rah.al. N:o 346: Korote- anvisande av anslag för planeringsarbe-
775: tun määrärahan osoit<tamisesta puhelin- ten på ett nytt skolhus för Abo naviga-
776: ~~~~ipaikkoje?- rakentamiseen maan syr- tionsskola . o.. 0o.... 0....... o....•. 0. 1365
777: Jaisille seudmlle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1349 5360 Teir ymo, rahoal. N:o 355: Määrärahan
778: 528. Tauri.ainen ym., rah.al. N:o 347: Määrä- osoittamisesta Turun merenkulkukoulun
779: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille uuden koulutalon suunnittelutöitä var-
780: kunnallis- ja vanhainkotien rakenta- ten .•..... o..........• oo.••. 0........ 1366
781: mista varten . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . 1350 5370 Tenhiälä ymo, rahoal. N:o 356: Määrä-
782: 529. Tauriainen ym., rah.al. N:o 348: Määrä- rahan osoi,ttamisesta väestönsuojelun
783: rahan osoittamisesta Mieslahden-Len- johto- ja koulutusorganisaation voimaan-
784: tiiran maantien rakentamiseksi •..••.. 1351 saattamista varten ..............•.... 1367
785: 530. Tauriainen ym., rah.al. N:o 349: Määrä- 538. Tenhiälä ymo, rahoalo N:o 357: Määrä-
786: rahan osoittamisesta Ristijärven Joki- rahan osoittamisesta yhteysveneiden hank-
787: kylän-Hyrynsalmen maantien raken- kimista varten puolustuslaitoksen merivoi-
788: nustöiden aloittamiseksi .•............ 1352 mille ..... o. o... o....... o.. ooo.. 0.... 1369
789: 531. Teir rnofl. finomoto N:o 350: Angående 539. Tenhiälä ymo, rahoal. N:o 358: Määrä-
790: anvisande av anslag till ersättning av rahan osoittamisesta uusien harjoitus-
791: resebiljeltter för medellösa kräftpatien- aineiden lehtorin virkojen perustami-
792: ter, som erhållit röntgen- och radium- seksi valtion oppikouluihin .. 0. 00. . . . . 1370
793: behandling 0 .. 0.••. 00o. o.... 000... o00. 1353 540. Tenhiälä ymo, rahoal. N:o 359: Määrä-
794: 531. Teir ymo, rahoal. N:o 350: Määrärahan rahan osoilttamisesta yksityisten oppi-
795: osoittamisesta matkalippujen korvaami- koulujen rakennusavustuksia varten ... 1373
796: seksi röntgen- ja radiumhoitoa saaville
797: varattomille syöpäpotilaille • 0. . . . . . . . . 1354 541. Tenhiälä ymo, rahoalo N:o 360: Määrä-
798: rahan osoittamisesta kuulovikaisten pien-
799: 5320 Teir mo{lo, fin.mot. N:o 351: Angående ten lasten tutkimus- ja kuntouttamis-
800: anvisande av anslag till byggnadsbidrag kodin perustamiseksi Helsinkiin . . . . . . . 1375
801: för om- och tillbyggnad av Kronoby
802: folkhögskola i Kronoby ........•..... 1355 542o Tiekso ymo, rahoalo N:o 361: Korotetun
803: määrärahan osoittamiseslta nuorison kas-
804: 532. Teir ym., rah.al. N:o 351: Määrärahan vatustyön tukemiseen ..... 0... . . . . . . . 1376
805: osoittamisesta rakennusavustukseksi Kro-
806: noby folkhögskola nimisen kansanopis- 5430 Tiekso ymo, rah.al. N:o 362: Korotetun
807: ton muutos- ja lisärakennusta varten määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
808: Kruunupyyn kunnassa •.. o. o• . . . . . . . . . 1356 ammattiopintolainoja varten . . . . • . . . . . 1377
809: 533. Teir mofl., finomoto N:o 352: Angående 544o Tiekso ym., rahoalo N:o 363: Määrära-
810: anvisande av förhöjt anslag för erläg- han osoittamisesta tien rakentamista var-
811: gande av Finlands bidrag tili Nordiska ten Aittaperän kylästä J umiskon voima-
812: folkhögskolan i Kungälv i Sverige •... 1357 laitoksen tiehen 0 ........ 0........ 0. . • . 1378
813: XIV Sisällysluettelo 1958.
814:
815:
816: Siv. Siv.
817: 545. Tiekso ym., rah.al. N: o 364: Määrära- tyisille teknillisille, ammatti- ja kauppa-
818: han '()Soittamisesta Aavasaksan-Meltos- oppilaitoksille niiden omia rakennuksia
819: järven maantiestä Portimojärven kautta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1396
820: Muurolaan kulkevan tien kunnosta- 560. V. Turunen, rah.al. N:o 379: Määrära·
821: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1379 han osoittamisesta maataloustulolain edel·
822: 546. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 365: Määrära- lyttämän tuotantotuen maksamista varten 1397
823: han osoittamisesta Seinäjoen ja Kuorta- 561. V. Turunen ym., rah.al. N:o 380: Koro·
824: neen välisen maantien rakentamista var- tetun määrärahan osoittamisesta valtion-
825: ten .................................. 1380 rautateiden asunto- ja huoltorakennuksia
826: 547. Timonen ym., rah.al. N:o 366: Määrära- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1399
827: han osoittamisesta ylimääräisten avus- 562. V. Turunen ym., rah.al. N:o 381: Määrä-
828: tusten myöntämiseksi kunnille kätilöiden rahan osoittamisesta Itä-Suomen semi-
829: paikkaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382 naarin harjoituskoulun rakentamista var-
830: ten ...........•...•.........•........ 1400
831: 548. Timonil'n ym., rah.al. N:o 367: Määrära-
832: han osoittamisesta Nurmeksen kunnan 563. Tuuli ym., rah.al. N:o 382: Määrärahan
833: Ylikylässä sijaitsevan Kiviniemen tien osoittamisesta toimistoapulaisen ylimää-
834: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1383 räisen toimen perustamiseksi Kuusankos-
835: ken nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1401
836: 549. Torvi ym., rah.al. N:o 368: Määrärahan
837: osoittamisesta ammatinvalinnanohjauksen 564. Tuuli ym., rah.al. N:o 383: Määrärahan
838: piiritoimiston perustamiseksi Ouluun . . . . 1384 osoittamisesta alemman palkkausluokan
839: k~rsan~in toimien palkkauksen korotta-
840: 550. Torvi ym., rah.al. N:o 369: Määrärahan miseksi •.................•........... 1402
841: osoittamisesta kesävirkistyksen järjestä-
842: miseksi alle kouluiän oleville lapsille . . 1385 565. Tuuli ym., rah.al. N:o 384: Määrärahan
843: osoittamisesta merenkulkuoppilaitoslten
844: 551. Torvi ym., rah.al. N: o 370: Määrärahan sekä valtion teknillisten oppilaitosten
845: osoittamisesta lastenseimien ja päiväko- ja keskusammattikoulujen rehtorien palk-
846: tien valtionapua varten . . . . . . . . . . . . . . . 1386 kauksen uudelleenjärjestämiseksi . . . . . . . 1403
847: 552. Torvi ym., rah.al. N:o 371: Määrärahan 566. Tuuli ym., rah.al. N:o 385: Määrärahan
848: osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidi- osoittamisesta avustuksiksi oppilasasun-
849: säätiön orltopedisen sairaalan rakentami- tolain rakentamista varten Pohjois-Ky-
850: seksi Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387 menlaakson, Peipohjan ja Pohjois-Sata-
851: 553. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 372: Mää- kunnan ammattikouluja varten . . . . . . . . 1404
852: rärahan osoittamisesta apurahoiksi kesä- 567. Tuuli, rah.al. N:o 386: Määrärahan osoit-
853: virkistyksestä huolehtiville järjestöille . . 1389 tamisesta Pyhtään Kaunissaaren sataman
854: 554. Turkka ym., rah.al. N:o 373: Määrära- syventämis- ja rakennustöiden aloittami-
855: han osoittamisesta sanomalehtimieseläk- seksi ................•............... 1405
856: keen myöntämistä varten . . . . . . . . . . . . 1390 568. Törmä ym., rah.al. N:o 387: Määrära-
857: han osoittamisesta keskusammattikoulu-
858: 555. V. K. Tu1·unen ym., rah.al. N:o 374: jen opettajien palkkausten korottamista
859: Määrärahan osoittamisesta va~takunnan val'lten .............................. 1406
860: teatteritalojen rakentamista koskevan
861: tutkimuksen suorittamista varten ..... 1391 569. Uoti ym., rah.al. N:o 388: Määrärahan
862: osoittamisesta avustukseksi TUL:n omis-
863: 556. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 375: taman Kisakeskuksen rakennustöiden lop-
864: Korotetun määrärahan osoittamisesta puun saattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1407
865: Taideteollisuusopiston toiminnan turvaa-
866: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1393 570. Uoti ym., rah.al. N:o 389: Määrärahan
867: osoittamisesta paperituote- ja tapettiteol-
868: 557. V. K. Turunen, rah.al. N:o 376: Määrä- lisuuden tunnetuksi tekemistä tarkoitta-
869: rahan osoittamisesta kauppa- ja teolli- vaan ulkomaiseen näyttelyyn . . . . • • . . . . . 1408
870: suusministeriön ammattikasvatus,osaSiton
871: hallinnollisen toimiston toimistopäällik- 571. Uoti ym., rah.al. N:o 390: Korotetun
872: könä toimivan lainoppineen opetusneu- määrärahan osoittamisesta vaiiLonrauta-
873: voksen viran perustamista varten . . . . . 1394 teiden pääkonepajojen työpalkkoihin . . 1409
874: 572. Uoti ym., rah.al. N:o 391: Määrärahan
875: 558. V. K. T,urunen ym., rah.al. N:o 377: osoittamisesta ylimääräisten pos1timies-
876: Määrärahan osoittamisesta keskusam- tointen sekä posti- ja lennätinlaitoksen
877: mattikoulujen työnopettajien pätevyys- autopuolen 'tointen vakinaistamiseksi ja
878: lisäjärjestelmän muuttamista varten .. 1395 ylimääräisten tointen perustamiseksi .. 1410
879: 559. V. K. Tumnen ym., rah.al. N:o 378: 573. Uoti ym., rah.al. N:o 392: Määrärahan
880: Korotetun määrärahan osoittamisesta ra- osoittamisesta Toijalan asemarakennuk-
881: kennusavustuksiksi kuunailisille ja yksi- sen uusimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1412
882: Sisällysluet'telo 1958. XV
883:
884:
885: Siv. Siv.
886: 574. Uoti ym., rah.al. N:o 393: Määrärahan 589. Vennamo, rah.al. N:o 408: Korotetun
887: osoittamisesta !ainoiksi rautatieJäisille määrärahan osoittamisesta kuntien sisar-
888: asuntotuotantoa varten .•............. 1413 osuuslainoitukseen .................... 1429
889: 575. Uusitalo ym., rah.al. N:o 394: Määrära- 590. I. Virtanen ym., rah.al. N:o 409: Määrä-
890: han osoittamisesta maaseutuasiaintarkas· rahan osoittamisesta helikopterin hank-
891: tajan viran perustamiseksi ammatinvalin- kimista varten sairaskuljetuksiin • . . . . . 1430
892: nanohjaustoimistoon sekä ammatinvalin- 591. I. Virtanen ym., rah.al. N:o 410: Määrä-
893: nanohjauksen käytännölliseen toteutta- rahan osoittamisesta Turun ruotsalaisen
894: miseen maaseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1414 tyttölyseon koulutalon rakennustöiden
895: 576. Uusitalo ym., rah.al. N:o 395: Korote- aloittamista varten . .. . .. .. .. .. .. .. .. . 1431
896: tun määrärahan 'osoittamisesta yksityis- 592. I. Virtane~n ym., rah.al. N:o 411: Määrä-
897: luontoisten kotiteollisuuskoulujen kalus- rahan osoittamisesta maantietöiden aloit-
898: tojen, koneiden ja !työvälineiden täyden- tamista varten Turun-Liedon tieosuu-
899: tämistä ja uusimista varten . . . . . . . . . . 1416 della ................................. 1433
900: 577. Uusitalo ym., rah.al. N:o 396: Korote- 593. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 412: Koro-
901: tun määrärahan osoittamisesta kunnan- tetun määrärahan osoittamisesta raken-
902: ja kyläteiden rakennusavustuksiin . . . . 1417 nuslainoiksi yksityisille oppikouluille .. 1434
903: 578. Uusitalo ym., rah.al. N:o 397: Määrä- 594. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 413: Mää-
904: rahan osoittamisesta avustukseksi Käsi- rärahan osoittamisesta yhdystien raken-
905: teollisuuden edistäruissäätiölle . . . . . . . . . . 1418 tamista varten Helsingin-Lahden pika-
906: tieltä Järvenpään kauppalaan . . . . . . . . . 1435
907: 579. Uusitalo ym., rah.al. N:o 398: Määrä-
908: rahan osoittamisesta maantien rakennus- 595. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 414: Mää-
909: töiden aloittamiseksi Mäyrystä Lehti- rärahan osoittamisesta Hiidensalmen sil-
910: mäelle ja Soiniin .................... 1419 lan rakentamista varten Lohjan-sam-
911: matin maantiellä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1436
912: 580. Uusitalo ym., rah.al. N:o 399: Määrä-
913: rahan osoittamisesta Lapuan-Kyyjär- 596. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 415:
914: v~n v~ltatien parantamiseksi ja oikaise- Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
915: m1seks1 .............................. 1420 hädänalaiseen asemaan joutuville .Arava-
916: asunnon omistajille ................... 1437
917: 581. Uusitalo ym., rah.al. N:o 400: Määrä-
918: rahan osoittamisesta Ähtärin-Myllymäen 597. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 416:
919: maantien parantamistöiden aloittamiseksi 1421 Määrärahan osoittamisesta halpakorkoi-
920: siksi kodinperustamislainoiksi .•....... 1438
921: 582. Uusitalo ym., rah.al. N:o 401: Määrä-
922: rahan osoitJtamisesta maanteiden jatko- 598. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 417:
923: jen rakentamisesta .Alavuden aseman Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
924: alikulkusillalle .............•......... 1422 sairaanhoitajakoulun rakennustöiden aloit-
925: tamista varten ........................ 1439
926: 583. Vennamo, rah.al. N:o 402: Korotetun
927: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 599. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 418:
928: maankäyttölain mukaisia perusparann us-, Määrärahan osoittamisesta maantien ai-
929: tienteko- ja tien kunnossapitotöitä var- kaansaaamiseksi Säämingin saariston
930: ten .................................. 1423 kautta Särkilahdesta Savonlinnaan .... 1440
931: 584. Vennamo, rah.al. N:o 403: Korotetun 600. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 419:
932: määrärahan osoittamisesta maankäyttö· Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
933: lain ja maanhankintalain toimcenpanon tamiseksi Orivirtaan ................. 1441
934: yhteydessä rakennettavia yleisiä teitä var· 601. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 420:
935: ten .................................. 1424 Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
936: 585. Vennamo, rah.al. N: o 404: Korotetun ku~n~~~is~en kunnallis- ja vanhainkotien
937: määrärahan os,oittamisesta kunnan- ja yllap1tam1seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442
938: kyläteiden avustamiseen .............. 1425 602. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 421:
939: 586. Vennamo, rah.al. N:o 405: Korotetun Korotetun määrärahan osoittamisesta al-
940: määrärahan osoittamisesta sisävesi- ja koholistien poliklinikkatoiminnan tuke-
941: s~arist?liikenteen edistämiseksi ja tuke- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1443
942: m1seks1 .............................. 1426
943: 603. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 422:
944: 587. Vennamo, rah.al. N:o 406: Määrärahan Määrärahan osoittamisesta Vihnussillan
945: osoittamisesta maaseudun sähköistämi- rakentamista varten Nokian kauppa-
946: sen tukemiseen ...................... 1427 lasaa ................................ 1444
947: 588. Vennamo, rah.al. N:o 407: Korotetun 604. Väyrynen ym., rah.al. N:o 423: Määrä-
948: määrärahan osoittamisesta uusien puhe- rahan osoittamisesta sairaala-alan suun-
949: lintoimipaikkojen perustamista varten .. 1428 nittelutoimikunnan kustannuksia varten 1445
950: XVI Sisällysluettelo 1958.
951:
952:
953: Siv. Siv.
954: 605. Väyrynen ym., rah.al. N:o 424: Korote- 612. Väyrynen ym., rah.al. N:o 431: Määrä-
955: tun määrärahan osoittamisesta Lapin rahan osoittamisesta Tepaston-Puljun
956: lastensairaalalle . . . . . . • . • . . . . • . . . . . . • . 1446 -Nunnasen tietyön aloittamista varten 1453
957: 606. Väyrynen ym., rah.al. N:o 425: Määrä- 613. Väyrynen ym., rah.al. N:o 432: Määrä-
958: rahan osoittamisesta teknillisiä oppilai- rahan osoittamisesta entisen Kemijärven
959: toksia koskevan yleissuunnitelman laa- kir~onkylän ja Särkikankaan välisen
960: timista varten .•.•................... 1447 tieosan parantamista varten •........• 1454
961: 607. Väyrynen ym., rah.al. N:o 426: Määrä-
962: rahan osoittamisesta lainaksi Suomen 614. Väyrynen ym., rah.al. N:o 433: Määrä-
963: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Lii- rahan osoittamisesta Rovaniemen-sodan-
964: tolle Rovaniemelle rakennettavaa kuntout- kylän maantien parantamistyön aloitta-
965: tamislaitosta varten .........•.•....•.. 1448 mista varten Ounasjoen sillan kohdalla •• 1455
966: 608. Väyrynen ym., rah.al. N:o 427: Määrä- 615. Äsvik ym., rah.al. N:o 434: Määrärahan
967: rahan osoittamisesta Ivalon tiemestari- osoittamisesta kun~touttamislaitoksen ra-
968: piirin tukikohdassa suoritettavia raken- kentamisen aloittamiseksi Vaasan kau-
969: Imstöitä varten . . . • . . . . . . • . . . . . . . • . . . 1449 punkiin ..........•...•.....•....•.... 1456
970: 609. Väyrynen ym., rah.al. N:o 428: Määrä- 616. Åsvik ym., rah.al. N:o 435: Määrärahan
971: rahan osoittamisesta tie- ja vesiraken- osoittamisesta lasten maalle siirron tuke·
972: nushallituksen Lapin piirin korjaamon miseen 1457
973: asentajien asuinrakennuksen rakentamista
974: varten .....................•.......•. 1450 617. Åsvik ym., rah.al. N:o 436: Määrärahan
975: osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloit-
976: 610. Väyrynen ym., rah.al. N:o 429: Korote- tamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle ..•.. 1458
977: tun määrärahan osoittamisesta Lapin
978: keskusammattikoulun rakennustöitä var- 618. Åsvik ym., rah.al. N:o 437: Määrärahan
979: ten ..••.......•..•..•....•........... 1451 osoittamisesta Vaasan-Jepuan rautatie-
980: rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . • 1459
981: 611. Väyrynen, rah.al. N:o 430: Määrärahan
982: osoittamisesta N uasjärven-Ra ttosjärven 619. Äsvik ym., rah.al. N:o 438: Määrärahan
983: maantien rakennustöiden aloittamista var· osoittamisesta Seinäjoen-Impivaaran
984: ten ......................•........... 1452 maantien korjaamiseen ................ 1460
985:
986:
987:
988: 1. Perustuslakivaliokunta.
989: Maan ulkomaankaupan ja talouselämän Siv.
990: turvwannsta sekä huoneenvuoklien sään- turvaamisesta annetun lain muuttami·
991: nöstelyä koskevia la.kialoitteita. sesta ................................. 1463
992: Siv.
993: 12. Vennamo, lak.al. N:o 131: Ehdotus laiksi 13. Enne ym., lak.al. N:o 133: Ehdotus
994: maan ulkomaankaupan ja talouselämän laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä . . 1464
995:
996:
997:
998: IV. Valtiovarainvaliokunta.
999: Valtion varmuusvarastoja koskeva laki-
1000: aloite.
1001: Siv.
1002: 620. Rihtniemi ym., lak.al. N:o 130: Ehdotus
1003: laiksi valtion varmuusvarastoista ...... 1469
1004:
1005:
1006: IX. Maatalousvaliokunta.
1007: Maatalouden hintatasoa ja viljan hin- Siv.
1008: taa eräissä tap:wksissa. koskevia laki- 79. N. Niemmen ym., lak.al. N:o 129: Ehdo-
1009: aloitteita. tus laiksi maataloud·en hintatasosta .. 1477
1010: Siv. 80. Liedes ym., lak.al. N:o 132: Ehdotus
1011: i8. Vennamo, lak.al. N: o 128: Ehdotus laiksi viljan hinnasta eräissä tapauk-
1012: laiksi maataloustuotteiden hintatasosta 1473 sissa ................................. 1480
1013: VALTIOPÄIVÄT
1014: 1958
1015:
1016: LIITTEET
1017: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1018: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1019:
1020:
1021:
1022:
1023: HELSINKI 1958
1024: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1025:
1026: ' E 821/58
1027: VALTIOPÄIVÄT
1028: 1958
1029:
1030: LIITTEET
1031: IV
1032: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
1033: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
1034:
1035:
1036:
1037:
1038: HELSINKI 1958
1039: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1040: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
1041: sivistykselllsiin, terveydenhoidolllsiin, maataloudelllsiin, sosiaalisiin
1042: ym. tarkoituksiin sekä kulkulaitosparannuksiin.
1043: 1023
1044:
1045: IV,231. - Rah.al. N: o 50.
1046:
1047:
1048:
1049:
1050: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjalansalmen
1051: sillan suunnittelutöitä varten.
1052:
1053:
1054: E d u s k u n n a ll e.
1055:
1056: Ylikylän-Paraisten välinen maantieosuus voidaan poistaa rakentamalla salmen yli
1057: on eräs maamme vilkkaimmin liikennöityjä kunnollinen silta. Asiasta on jo suoritettu
1058: teitä. Vuoden 1956 .lopulla suoritetun lii- alustavia tutkimuksia ja tietämämme mu-
1059: kennelaskelman mukaan tällä tieosuudella kaan vesistötoimikunta on myöntänyt luvan
1060: liikennöi n. 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. sillan rakentamiseen Kirjalansalmen yli.
1061: Tämän tieosan kautta tapahtuvat laajan saa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1062: ristoalueen, Paraisten, Nauvon, Korppoon ja nioittaen,
1063: Houtskärin sekä Paraisten Kalkkivuori Oy: n
1064: teollisuuslaitosten kuljetukset. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1065: Ylikylän-Paraisten maantietä on vv.1956 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
1066: -1958 kunnostettu ja osaksi kestopäällys- kan suuruisen määrärahan Ylikylän-
1067: tetty. Mutta liikennettä hidastaa ja vaikeut- Paraisten maantieosuudella olevan Kir-
1068: taa se, että tieosuudella olevan Kirjalansal- jalansalmen sillan suunnittelutöitä
1069: men ylitys tapahtuu kapeaa ja huonokun- varten.
1070: toista ponttoonisiltaa myöten. Tämä haitta
1071: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
1072:
1073: Aimo Aaltonen. Judit Nederström-Lunden.
1074: Eino Roine. Inkeri Virtanen.
1075: :Paavo Aitio.
1076: 1024
1077:
1078: IV,232. - Rah.al. N:o 51.
1079:
1080:
1081:
1082:
1083: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta helikopterien hankki-
1084: miseksi sairaankuljet·uksia varten.
1085:
1086:
1087: E d u s k u n n a 11 e.
1088:
1089: Helikopteriliikenne on monissa maissa maaston tutkiminen on tähdellistä, samoin-
1090: viime vuosina kehittynyt erittäin ratkaise- kuin pelastustoimintaa ei voida suorittaa las-
1091: vassa määrin varsinkin ihmishenkien pelas- keutumatta, kuten esim. hukkuneiden pelasta-
1092: tus- ja kuljetustehtävissä harvaanasutuilla ja minen merenkäynnin aikana tai hädänalais-
1093: luoksepääsemättömillä seuduilla. ten pelastaminen uppoavasta aluksesta tai
1094: Helikopteri on myös erikoisasemassa sille pienemmästä veneestä.
1095: ominaisten lento-ominaisuuksiensa vuoksi. Se Helikopterin merkitys ambulanssilennoissa
1096: on käyttökelpoisempi ja monipuolisempi kuin on ratkaiseva, koska se käytännöllisesti kat-
1097: mikään muu liikenneväline, koska se voi soen pystyy lentämään missä sääolosuhteissa
1098: nousta ja laskeutua pystysuoraan ylös ja alas, tahansa ja mihinkä maastokohteisiin tahansa
1099: lentää eteenpäin, taaksepäin ja sivuille, lei- ja on sillä näinollen todistettava merkitys
1100: jailla paikoillaan tai jarruttaa nopeutensa ihmishenkien pelastamisessa. Helikopteri on
1101: normaalista marssinopeudesta pysähtymiseen näinollen arvokas täydennys tavalliselle ambu-
1102: n. 25 metrin matkalla. Se voi näinollen las- lanssilentokoneelle sairaskuljetuksissa, missä
1103: keutua ja nousta alueelta, joka on vain mität- muita kuljetusmahdollisuuksia ei ole.
1104: tömän verran suurempi kuin sen roottori. Varsinkin niinä vuodenaikoina, jolloin jär-
1105: Se voi laskeutua ja lähteä käytännöllisesti viä ja vesialueita ei voida käyttää lasku-
1106: katsoen paikasta riippumatta esim. talon paikkoina, jolloin jää- ja muut esteet vai-
1107: katolta tai sairaalan pihalta, laivan kannelta, keuttavat tavallisten lentokoneiden laskeutu-
1108: satama- ja saaristolaiturilta, epätasaisesta mista ja tekevät sen mahdottomaksikin, voi-
1109: maastosta, kuten pellolta, vetelästä maastosta daan helikopterilla turvata eristetyille saaris-
1110: tai lumesta. Se voi pysytellä hiljaa ilmassa toasukkaille lääkintä- ym. tarpeellinen huolto.
1111: tai lentää erittäin pienellä nopeudella mi- Tämä kelirikkoaika on vuosittain kuukausi
1112: tenkä lähellä maa- ja vesipintaa tahansa ja syksyllä ja pari keväällä. Aivan ilmeistä on,
1113: samanaikaisesti esimerkiksi suorittaa tarkas- että helikopterilla on oma yhteiskunnallinen
1114: tustyötään, siirtää hädänalaisia laivasta, luo- tehtävänsä.
1115: dolta tai majakalta laivaan, ja voidaan heli- Tästä syystä ottaen huomioon mm. maan1me
1116: kopterilla toimittaa eristetyille hädässä ole- saaristoalueet sekä Lapin erikoisolosuhteet
1117: ville elintarvikkeita ja muita tarvikkeita ehdotamme kunnioittaen,
1118: minkälaiseen maastokohtaan tahansa.
1119: Helikopteri voi suorittaa tehtäviään huo- että Eduskunta ottaisi vuoden
1120: mattavasti huonommissa sääolosuhteissa kuin 1959 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
1121: tavallinen lentokone juuri senvuoksi, että se markan määrärahan ihmishenkien pe-
1122: pystyy lentämään hitaasti lähellä maastopin- lastamiseen ja sairaankuljetuksiin so-
1123: taa. Tavallisen lentokoneen suuri nopeus es- pivien kolmen helikopterin hankkimi-
1124: tää sitä edullisesti suorittamasta tiedusteluja seksi.
1125: ja vastaavia tehtäviä, missä läheltä tapahtuva
1126: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
1127:
1128: Arvo Ahonen. Olavi Lahtela.
1129: Veikko Helle. Lars Lindeman.
1130: Georg Eriksson.
1131: 1025
1132:
1133: IV,233. - Rah.al. N: o 52.
1134:
1135:
1136:
1137:
1138: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta konstaapelin viran
1139: pet·ustamista varten Jyväskylän nimismiespiiriin.
1140:
1141:
1142: E d u s k u n n a II e.
1143:
1144: Jyväskylän mm1smiespnrm asukasluku on kansliatöissä. Vanginkuljetuksen siirryttyä
1145: tällä hetkellä noin 28 000, joista lähes puolet poliisin tehtäväksi on poliisiaseman vartija-
1146: asuu esikaupunkimaiseen tai kauppalamai- vahtimestarille annettu lisäksi vanginkuljet-
1147: seen tapaan rakennetuissa asutustaajamissa tajan tehtävät, josta työstä häntä ei voida
1148: Jyväskylän kaupungin ympärillä. Tällaisia irroittaa muihin kuin tilapäisiin hälytysteh-
1149: asutustaajamia, jotka välittömästi liittyvät täviin. Varsinaiseen kenttätyöhön jää täten
1150: kaupunkiin, ovat Jyskä, Vaajakoski, Kuok- ainoastaan 5 konstaapelia ylikonstaapelien
1151: kala, Salmela, Äijälä, Väinölä, Keijo ja Kel- lisäksi, jotka kuitenkin ovat ylikuormitettuja
1152: jonkangas, minkä lisäksi Tikkakosken noin rikostutkimusten, kolarikuulustelujen ja vir-
1153: 4 000 asukasta käsittävä tiheä asutustaajama ka-apukuulustelujen takia.
1154: sijaitsee 22 km: n päässä kaupungista. Kaup- Ulosottoasiat ja verojen perimistehtävät
1155: palamaiseen tapaan rakennetuissa yhdyskun- on ollut pakko yrittää jollakin tavalla tällä-
1156: nissa asuu piirissä siten kaikkiaan noin kin henkilökunnalla hoitaa, mutta tämä on
1157: 17 000-18 000 henkilöä. tapahtunut varsinaisten poliisitehtävien kus-
1158: Piirin alueella sijaitsee Tikkakoskella Luo- tannuksella. Preventiiviseen toimintaan ei
1159: netjärven lentokenttä ja Toivakassa Haukan- liikene minkäänlaisia voimia, vaikka asu-
1160: maan työsiirtola, jotka eivät näy missään tuksen luonteen vuoksi olisi välttämätöntä
1161: tilastoissa, mutta jotka kumpikin lisäävät suorittaa radioauton partiointia 8-12 tuntia
1162: sitä näkymätöntä työtä, mitä poliisi joutuu vuorokaudessa.
1163: suorittamaan. Kaiken edellä olevan johdosta kunnioittaen
1164: Piirin henkilöstöön kuuluu nimismiehen ja esitämme,
1165: apulaisnimismiehen lisäksi 2 ylikonstaapelia
1166: ja 8 konstaapelia sekä 2 toimistoapulaista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1167: Konstaapeleista on yksi lähes täysin sidottu tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
1168: autonkuljettajan tehtäviin. Kansliassa olevan määrärahan yhden konstaapelin viran
1169: työruuhkan takia on yksi konstaapeleista perustamiseen Jyväskylän nimismies-
1170: ollut pakko pitää jatkuvasti pääasiassa piiriin.
1171: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
1172:
1173: Arvo Ahonen. Lars Lindeman.
1174:
1175:
1176:
1177:
1178: 2 E 821/58
1179: 1026
1180:
1181: IV,234. - Rah.al. N: o 53.
1182:
1183:
1184:
1185:
1186: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta osanottoa
1187: varten kansainväliseen yhte1:styöhön teknillisen ja ammat-
1188: tiopetuksen alalla.
1189:
1190:
1191: E d u s k u n n a 11 e.
1192:
1193: Osanottoa varten kansainväliseen yhteistyö- haillaan suunnitellaan myös näille aloille,
1194: hön teknillisen ja ammattiopetuksen alalla edellyttää osaltaan määrärahan lisäämistä.
1195: on tulo- ja menoarviossa 13 Pl. XVII: 14 mo- Myös Neuvostoliiton kanssa on ammatti-
1196: mentilla 100 000 mk. kasvatustoimintamme saanut yhteistyökoske-
1197: Yksinomaan yhteistyön tarve muiden Poh- tuksen, jota olisi edelleen kehitettävä. Nykyi-
1198: joismaiden kanssa edellyttää kuitenkin jo siä muotoja noudattaen tämä työ vaatii suh-
1199: paljon suurempaa määrärahaa. Jokavuotiset teellisen runsaasti varoja, varovaisen ennak-
1200: ammattiopettajain kurssit, joita vuorotellen koarvion mukaan ainakin n. 250 000 mk vuo-
1201: pidetään eri maissa opetusaloja vaihdellen, dessa.
1202: vaativat kurssien valmisteluun ja 5-10 osan- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
1203: ottajan välttämättöminä kustannuksina jo nioittavasti,
1204: lähes kaikki käytettävissä olevat varat. Ensi
1205: vuonna on lisäksi yleiset pohjoismaiset am- että Eduskunta korottaisi osanottoa
1206: mattikoulupäivät Oslossa, ja niiden valmis- varten kansainväliseen yhteistyöhön
1207: telu sekä virallisen edustuksen lähettäminen teknillisen ja ammattiopetuksen alalla
1208: vaativat oman eränsä, n. 100 000 mk. Pysy- varatun määrärahan 13 Pl. XVII: 14
1209: vän yhteistyöelimen perustaminen, jota par- momentilla 550 000 markkaan.
1210: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
1211:
1212: Arvo Ahonen. Ensio Partanen.
1213: T. E. Nordström. Kalle Matilainen.
1214: 1027
1215:
1216: IV,235. - Rah.al. N:o 54.
1217:
1218:
1219:
1220:
1221: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien asematalojen
1222: rakentamiseen.
1223:
1224:
1225: E d u s k u n n a 11 e.
1226:
1227: Yleisesti on tunnettua, että varsinkin van- kuoppa on kaivettu, mutta työtä ei ole kui-
1228: hempien ratojen asemarakennukset ovat muu- tenkaan määrärahojen puuttumisen vuoksi
1229: tamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta jatkettu. Kaikilla näillä asemilla, jotka Vaa-
1230: yli-ikäisiä, useimmiten 50-70 vuotta van- saa lukuunottamatta ovat vilkasliikenteisiä
1231: hoja. Enimmin kärsivät jatkuvasti vanhen- risteysasemia ja tärkeitä rautatieliikenteen
1232: tuneista ja nykyistä liikennetarvetta vastaa- solmukohtia, ovat asemarakennukset yli 50
1233: mattomista rakennuksista melkein kaikki ris- vuotta vanhoja ja erittäin huonossa kun-
1234: teys- sekä kaupunkiasemat. Täydellisen rap- nossa, jopa niin, että eräät, kuten Oulun ja
1235: peutumisen estämiseksi on rakennuksia yri- Joensuun, alkavat olla hajoamistilassa. Lii-
1236: tetty korjata, mutta niiden yli-ikäisyys aset- kenne, erityisesti valtionrautateille tärkeä
1237: taa useimmiten e.;teen perusteellisemmille vaunukuormaliikenne, on näissä risteyksissä
1238: muutoksille. vuosi vuodelta suuresti lisääntynyt.
1239: Pahin ongelma on kuitenkin siinä, että Kun useilla em. risteys- ja kaupunkiase-
1240: näiden asemien liikennetilat ovat käyneet milla myös asemakaava edellyttää uuden ase-
1241: täysin riittämättömiksi. Tätä on pahentanut marakennuksen pikaista aikaansaamista ja
1242: vielä se, että asemarakennuksissa sijaitsevat kun asemien rakentaminen loisi näillä paik-
1243: muut toimitilat ovat laajentamisen tarpeessa. kakunnilla uusia, kipeästi tarvittavia työ-
1244: Kun suurin osa asemistamme, nimenomaan tilaisuuksia ja helpottaisi täten kireäksi käy-
1245: risteysasemista, on rakennettu 1880-1910- nyttä työllisyystilannetta, olisi näidenkin
1246: luvuilla eli aikana, jolloin liikenne nykyi- syiden vuoksi edellä mainittujen liikenne-
1247: seen verrattuna oli asemista riippuen 4-10 paikkojen asemarakennusten rakentamiseen
1248: kertaa pienempää kuin nykyisin, on monen pikaisesti ryhdyttävä.
1249: liikennepaikan kohdalla jouduttu suorastaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1250: kestämättömään tilanteeseen, mistä ainoana nioittaen,
1251: pääsykeinona on uusien asemarakennuksien
1252: aikaansäaminen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1253: Asemat, joissa edellä mainitut puutteet tulo- ja menoarvioon 500 miljoonan
1254: ovat pahimmat ja jotka näin ollen ovat en- markan suuruisen määrärahan Toija-
1255: simmäiseksi uuden asemarakennuksen tar- lan, Seinäjoen, Oulun, Pieksämäen,
1256: peessa, ovat Toijala, Seinäjoki, Oulu, Pieksä- Jyväskylän, Joensuun, Vaasan, Kera-
1257: mäki, Jyväskylä, Joensuu, Vaasa, Kerava, van, Hyvinkään ja Ylivieskan asemien
1258: Hyvinkää ja Ylivieska. Näihin kuuluu lisäksi uusien asematalojen rakennttstöiden
1259: Kouvola, jonne uuden rakennuksen perus- aloittamiseksi.
1260: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
1261:
1262: Arvo Ahonen. Vf:lnna K. Turunen. Veikko Helle.
1263: 1028
1264:
1265: IV,236. - Rah.al. N: o 55.
1266:
1267:
1268:
1269:
1270: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1271: kunnallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti- ja kaup-
1272: paoppilaitoksille niiden omia rakennuksia varten.
1273:
1274:
1275: E d u s k u n n a ll e.
1276:
1277: Ammattikoulujen rakentaminen jatkuu eri Siksi hallituksen supistusesitys näiden määrä-
1278: puolilla maatamme. Useita uusia ammattikou- rahojen kohdalta on hieman ihmeellinen. Vi-
1279: luja on viime vuosien aikana saatu valmiiksi reillä ja suunnitteilla olevien ammattikoulu-
1280: ja useita on rakennustyön ja suunnittelu- jen rakennusten rahoituksen valtion osuu-
1281: vaiheen alaisina. Ammattikoulujen rakenta- delta on laskettu nousevan vuoden 1959 ku-
1282: minen on kuitenkin merkinnyt maamme kun- luessa vähintään 900 milj. markkaan. Näin
1283: nille suuria taloudellisia lisärasituksia ja ollen ei ole oikein, että valtio siirtää omia
1284: useille kunnille myös voittamattomia rahoi- rahoitusosuuksiaan kuntien kannettaviksi ja
1285: tusvaikeuksia. Näitä taloudellisia vaikeuksia rahoitettaviksi.
1286: on ollut lisäämässä vielä se seikka, että valtio Erikoisesti tällä hetkellä olisi entistä suu-
1287: ei ole suorittanut edes sitä 50 %:n osuutta rempi huomio kiinnitettävä ammattikoulujen
1288: näiden kunnallisten ammatillisten oppilaitos- rakentamiseen. Mutta ilman valtiovallan voi-
1289: ten rakennuskustannuksista, jota on pidetty makasta taloudellista tukea ei koulujen ra-
1290: viime vuosien tavoitteena. Seurauksena tästä kennustoimintaa voida tehostaa. Maamme
1291: on, että kunnat joutuvat omilla varoillaan kunnat eivät yksinään pysty ammattikoulu-
1292: rahoittamaan rakennustöitä ja tulevat ehkä jen suurta tarvetta ratkaisemaan, vaan siinä
1293: vasta jälkeenpäin saamaan valtiolta heille tarvitaan valtiovallan tukea ja tämä on myös
1294: kuuluvan osuuden ja eräissä tapauksissa alle vaitiovallan veivollisuus.
1295: 50 %: n suuruisena ja tästäkin osuudesta puo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
1296: let lainana.
1297: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hallitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1298: on esittänyt ammattikoulujen rakentamista tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII luvun
1299: varten 300 milj. markkaa jaettavaksi avus- 27 momentille lisäyksenä 300 000 000
1300: tuksina ja 300 milj. markkaa lainoina. Esi- markkaa avustuksien myöntämiseksi
1301: tetyt määrärahat ovat yhteensä 210 milj. kunnallis~7le ja yksityis~7le tekm7lisille,
1302: markkaa pienemmät kuin esimerkiksi kulu- ammatti- ja kauppaoppilaitoksille nii-
1303: van vuoden vastaavat määrärahat. Ammatti- den omia rakennuksia varten.
1304: koulujen puute on jatkuvasti varsin suuri.
1305: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
1306:
1307: Paavo Aitio. Leo Suonpää. Toivo Salin.
1308: Inkeri Virtanen. Väinö R. Virtanen. Eino Roine.
1309: Toivo Asvik. A.-L. Tiekso. Judit Nederström-Lunden.
1310: 1029
1311:
1312: IV,237.- Rah.al. N:o 56.
1313:
1314:
1315:
1316:
1317: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille.
1318:
1319:
1320: E d u s k u n n a 11 e.
1321:
1322: On yleisesti tunnettua kuntien rahoitus- rorasituksen lisääminen kuntalaisille on jo
1323: vaikeuksien jatkuva kasvu vuodesta vuoteen. nytkin muodostunut liian raskaaksi. Tämän
1324: Niinpä vuonna 1956 suoritettujen tutkimus- vuoksi on välttämätöntä ryhtyä valtion ta-
1325: ten perusteella nousi kuntien luotontarve seu- holta toimenpiteisiin kuntien Iuotousaannin
1326: raaviin lukuihin: helpottamiseksi. Kunnille olisi viipymättä
1327: myönnettävä valtion varoista halpakorkoisia
1328: Kaupungit . . . . . . . . . 12 684 milj. markkaa pitkäaikaisia luottoja sekä pyrittävä vaikut-
1329: kauppalat . . . . . . . . . . 1 578 , tamaan myös siihen suuntaan, että valtion
1330: maalaiskunnat . . . . . . 2 793 , ",
1331: --------~--~~--
1332: hallinnassa olevat rahalaitokset helpottaisivat
1333: 17 055 milj. markkaa luotonsaantimahdollisuuksia kunnille.
1334: Jos muutosta kuntien taloudelliseen tilan-
1335: Luettelosta puuttuu vielä ruotsinkielisten teeseen ei saada aikaan, on odotettavissa krii-
1336: maalaiskuntien luotontarve. sin jatkuva syveneminen maamme kaikissa
1337: Tämän suoritetun laskelman jälkeen on ti- kunnissa.
1338: lanne kunnissa jatkuvasti vaikeutunut. De- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1339: valvaation toimeenpano, työttömyyden yhä
1340: jatkuva lisääntyminen ja kuntien rasitusten että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1341: kasvaminen menotaloudessa ovat ankarasti tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
1342: koetelleet kuntien taloutta. V eroäyrin hinta markan suuruisen määrärahan annet-
1343: on viime vuosien aikana ollut jatkuvassa nou- tavaksi kunnille halpakorkoisina pitkä-
1344: sussa lähes kaikissa kunnissa. Tätä tietä ei aikaisina lainoina.
1345: voida kuitenkaan kulkea eteenpäin, koska ve-
1346: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
1347:
1348: Paavo Aitio. Toivo Asvik. Väinö R. Virtanen.
1349: Rainer Virtanen. Leo Suonpää. Judit Nederström-Lunden.
1350: Inkeri Virtanen. Eino Roine. Toivo Salin.
1351: Anna-Liisa Tiekso.
1352: 1030
1353:
1354: IV,238. - Rah.al. N: o 57.
1355:
1356:
1357:
1358:
1359: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kuuromykkäin
1360: ammattikoulun mkennustöiden · aloittamista varten.
1361:
1362:
1363: E d u s k u n n a ll e.
1364:
1365: Nuorten kuurojen ammattikoulutus, joka Koulua varten on saatu noin 2 hehtaarin
1366: aloitettiin Turussa vuonna 1948, tapahtuu suuruinen tontti korvauksetta Turun kau-
1367: niin vaatimattomissa ja epäedullisissa olo- pungilta. Ammattikoulun uudisrakennuksen
1368: suhteissa, että sille lienee vaikea löytää ver- suunnittelutöitä varten oli vuoden 1956 tulo-
1369: taa. Tietopuolinen opetus joudutaan anta- ja menoarviossa varattu 2 000 000 markkaa.
1370: maan toisenlaiseen opetukseen järjestetyissä Suunnitelmat on nyt laadittu ja ne on hy-
1371: huoneissa, joissa sitä ei voida saada ammatti- väksytty 7. 10. 1958. Tehtyjen suunnitel-
1372: koulutuksen vaatimuksia vastaavaksi. Työn- mien mukaan tulisi uusi koulu oppilaskotei-
1373: opetusta varten on oppilaille hankittava oppi- neen käsittämään 20 000 m3 ja laadittu
1374: paikat paikkakunnan käsityö- ja teollisuus- kustannusarvio on n. 180 000 000 markkaa.
1375: laitoksissa ja ammattioppilaitoksissa. Oppi- Jo vuoden 1957 tulo- ja menoarviossa edus-
1376: paikkojen saanti kuuroille on rajoitettu ja kunta hyväksyi rakennustoiminnan alkamista
1377: opetus niissä usein puutteellista ja epävar- varten 10 000 ooo· markan suuruisen määrä-
1378: maa. Kuurojen työnopettajina tulisi olla rahan, jota ei kuitenkaan vahvistettu.
1379: tähän tehtävään perehtyneitä henkilöitä. Kun ammattiopetus kuuroille nuorille on
1380: Saadut kokemukset osoittavat, ettei näiden erittäin tärkeä, koska heistä suurin osa ai-
1381: oppilaiden työnopetus voi tapahtua kuule- noastaan tämän avulla voi päästä tuotannol-
1382: vien oppilaitoksissa. liseen työhön kuulevien rinnalla ja turvata
1383: Oppilaat saavat ammattikoulutuksensa in- toimeentulonsa, olisi näiden nuorten kuin
1384: valiidihuoltolain nojalla ja on heille koulun myös yhteiskunnan edun sekä maan kansa-
1385: toimesta hankittava asunnot täysihoidoin. laisten yleisen tasa-arvoisuuden perusteella
1386: Oppilaiden majoitus sitä varten rakennetussa mitä tärkeintä, että kuuroille nuorille jär-
1387: oppilaskodissa tulisi ajanpitkään valtiolle jestettäisiin tehokas ammattikoulutus.
1388: halvemmaksi kuin nykyisin vuokrahuoneissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1389: tapahtuva. Se olisi myös oppilaiden kasva-
1390: tuksen ja viihtyisyyden kannalta edullisempi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1391: Tähän kouluun pyrkijöitä on ollut vuosit- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
1392: tain n. 50, joista vain noin kolmasosa on uudelle momenWle 175 000 000 mar-
1393: voitu kouluun ottaa. Näiden pyrkijäin, oppi- kan suuruisen siirtomäärärahan val-
1394: velvollisuusikäisten kuurojen lasten sekä tion kuuromykkäin ammattikoulun ra-
1395: kuurojen suhteellisen lukumäärän perusteella kennustöiden alkamista varten.
1396: voi päätellä, että koulun oppilasmäärä tulisi
1397: olemaan noin 100-150.
1398: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
1399:
1400: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
1401: Inkeri Virtanen. Eino Roine.
1402: Judit Nederström-Lunden.
1403: 1031
1404:
1405: IV,239. - Rah.al. N: o 58.
1406:
1407:
1408:
1409:
1410: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylikylän-Turun tie-
1411: osuuden rakentamista varten.
1412:
1413:
1414: E d u s k u n n a 11 e.
1415:
1416: Turun-Helsingin välinen maantie on eräs Turun tie- ja vesirakennuspiirissä on laa-
1417: maamme eniten liikennöityjä valtaväyliä. dittu suunnitelma tien leventämiseksi siten,
1418: Mainitun tien oi'kaisu-, peruskorjaus- ja pääl- että Ylikylän-Turun väliselle tieosuudelle
1419: lystystyöt ovat viime vuosien aikana olleet rakennettaisiin toinen rinnwkkaisajokaista,
1420: jatkuvasti työn alla. Tammisillan-Salon tie- joka auttaisi liikennettä ja lisäisi turvalli-
1421: osuus on jo päällystetty. Saion-Suomusjär- suutta.
1422: ven välinen osuus on osittain päällystetty ja Tien rakentaminen Turun liepeillä olisi
1423: osassa suoritetaan tiepohjan uudeUeen raken- myös sopiva työttömyystyökohde, johon voi-
1424: tamista. Ylikylän-Turun tieosuus on jäänyt taisiin sijoittaa sekä turkulaisia että Turun
1425: toistaiseksi ehkä valtamaantien heikoim- lähiympäristön työntekijöitä.
1426: ma;ksi kohdaksi. Se on aikoinaan betonilla Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1427: päällystetty, mutta heikon pohjan johdosta
1428: on päällystys nyt pahasti rikkoontunut. Tä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1429: män lisäksi mainittu osuus on aivan liian tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
1430: kapea. Jatkuvasti kasvanut liikenne ja maan- kan suuruisen määrärahan tieosuuden
1431: tien varrelle lisääntynyt asutus ovat aiheutta- Ylikylä-Turku rakentamiseksi.
1432: neet sen, että Ylikylän-Turun maantieosuus
1433: on muodostunut liikenteen kannalta eräänlai-
1434: seksi pullonkaulaksi ja samalla vaaralliseksi.
1435: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
1436:
1437: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
1438: Inkeri Virtanen. Eino Roine.
1439: Judit Nederström-Lunden.
1440: 1032
1441:
1442: IV,240. - Rah.al. N: o 59.
1443:
1444:
1445:
1446:
1447: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurikan aseman poh-
1448: joispuolella olevan rautatietasoylikäytävän rakentamiseksi
1449: rautatiealikäytäväksi.
1450:
1451:
1452: E d u s k u n n a 11 e.
1453:
1454: Kurikan taajaan asuttu kirkonkylä jakaan- kuljetuksia, jotka enenevässä määrin tapahtu-
1455: tuu Seinäjoen-Kristiinan rautatien vuoksi vat autokuljetuksina po. tasoylikäytävän
1456: käytännöllisesti katsoen kahteen alueeseen, kautta.
1457: joiden välinen yhdysliikenne ei vastaa nyky- Pappilan-Reinikan-Viitalan tien valmis-
1458: aikaisen !Hkenteen vaatimuksia. Nykyisin tuttua noin vuoden kuluessa kasvaa liikenne
1459: liikenne tapahtuu Kurikan aseman etelä- ja tasoylikäytävällä nykyisestään huomattavasti,
1460: pohjoispäässä olevien tasoylikäytävien kautta. sillä tietä voidaan sen jälkeen käyttää yhdys-
1461: Tasoylikäytävien liikennettä häiritsee suu- liikenteeseen. Linja-autoliikenne aloitettaneen
1462: resti se, että ne sijaitsevat vilkkaasti liiken- tiellä heti sen valmistuttua. Lisäksi on otet-
1463: nöidyn rautatieaseman vaihdealueilla. Kun tava huomioon, että mainitun tien valmistu-
1464: liikenne kuitenkin jatkuvasti ikasvaa, on eten- minen suo mahdollisuuden ns. Niinistön:kaJD.>-
1465: kin rautatieaseman pohjoispäässä olevasta kaan sora-alueiden suurempaan käyttöön,
1466: tasoylikäytävästä muodostunut paha pullon- joka heikkojen tieolosuhteiden vuoksi on vielä
1467: kaula .Kurikan ke-Skuksen sisäiselle liiken- ollut melko vähäistä.
1468: teelle ja rakenteilla olevan Pappilan-Reini- Vain tärkeimmät Kurikan aseman pohjois-
1469: kan-Viitalan tien valmistuttua kaukoliiken- puolella sijaitsevan Pappilan-Reinikan-
1470: teellekin. Viitalan tien tasoylikäytävän liikenteeseen
1471: Mainitun tasoylikäytävän ylittää päivittäin vaikuttavat seikat jo osoittavat, että häiriö-
1472: kaksi kertaa tuhanteen nouseva koulu~aisten tön liikenne edellyttää tasoylikäytävän muut-
1473: määrä, sillä sen länsipuolella sijaitsevat kun- tamista alikäytäväksi, jonka rakentamiseen
1474: nan kansalaiskoulu ja kirkonkylän 'kansa- maasto-olosuhteet ovat sopivat. Liikenteen
1475: koulu, joiden yhteinen oppilasmäärä on huo- turvallisuuden kannalta alikäytävän rakenta-
1476: mattavasti yli tuhannen ja itäpuolella Kuri- minen on mitä kiireeliisin tehtävä. Useat jo
1477: kan yhteiskoulu, jossa oppilaita on useita tapahtuneet onnettomuudet puoltavat voi-
1478: satoja. Paikkakunnan teollisuuslaitoksista makkaasti asian myönteistä ratkaisua.
1479: 'käyttävät tasoylikäytävää Velsa Oy, Jyllin- Edellä mainittujen seikkojen perusteella
1480: kosken sähkö Oy, Kurikan puunjalostusteh- esitämme kunnioittaen,
1481: das, Muurimäen puunjalostustehdas ja Num-
1482: men sementtivalimo Oy, vain tärkeimmät että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1483: mainitaksemme. Niiden yhteinen työntekijä- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
1484: määrä on noin 400, joista huomattava osa kan määrärahan Kurikan aseman poh-
1485: joutuu työmatkansa suorittamaan ko. tietä. joispuolella olevan rautatietasoylikäy-
1486: Erikoisesti häiritsee aseman rautatieliikenne tävän rakentamiseksi rautatiealikäytä-
1487: ko. teollisuuslaitosten raaka-aine- ja tuote- väksi.
1488: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
1489:
1490: Toivo Antila. Esu Niemelä. Matti Liinamaa.
1491: Ale Holopainen. Eino Uusitalo. Aarre Marttila.
1492: Väinö Tikkaoja.
1493: 1033
1494:
1495: IV,241. - Rah.al. N:o 60.
1496:
1497:
1498:
1499:
1500: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta tien korjaamiseksi
1501: ja rakentamiseksi Peräseinäjoen Luomankylästä Alavudelle.
1502:
1503:
1504: E d u s k u n n a ll e.
1505:
1506: Käyttökelpoisen tieverkoston rakentamisella voidaan vain keskusteluilla poistaa. Olisi teh-
1507: parannetaan huomattavasti syrjäseutujen tävä myös jotain syrjäseutujen hyväksi, ja
1508: elinkeinoelämän perusedellytyksiä. Ovathan yhtenä sellaisena pitäisimme heidän liikenne-
1509: maidonkuljetukset ja henkilöliikenne, puhu- olojensa parantamista.
1510: mattakaan puutavarakuljetuksista, kokonaan Peräseinäjoki on työllisyyden kannalta var-
1511: teiden olemassaolosta ja kunnosta riippuvai- sin vaikeassa asemassa, joten tämäkin asia
1512: sia. Tällainen välttämätön tien parantaminen huomioonotettuna on asiallista tänä ajankoh-
1513: ja jatkaminen olisi mitä kiireellisimmin to- tana käydä ko. tielinjan korjaamis- ja jatka-
1514: teutettava Peräseinäjoen Luomankylästä Juu- mistyöhön.
1515: pakylän kautta Alavudelle, sillä tällä suu- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
1516: rella takamaa-alueella on varsin runsaasti ehdotamme,
1517: asutusta, joka päästäkseen yhteyteen esimer-
1518: kiksi pitäjän keskustaan vaatisi yhtenäisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1519: tien, jolla olisi mahdollisuus kauttakulun tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
1520: luontoiselle linja-autoliikenteelle. kan määrärahan tien korjaamiseksi ja
1521: Maaltapaon ongelma on kaikkialla varsin rakentamiseksi Peräseinäjoen Luoman-
1522: yleinen keskustelun aihe. Mutta tuskin sitä kylästä Juupakylän kautta Alavudelle.
1523: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
1524:
1525: Toivo Antila. Veikko Savela. Väinö Tikkaoja.
1526: Ale Holopainen. Esu Niemelä. Arvo Ahonen.
1527: Eino Uusitalo. Artturi Jämsen. Matti Liinamaa.
1528: Esa. Timonen. Aarre Marttila.
1529:
1530:
1531:
1532:
1533: 3 E 821/58
1534: 1034
1535:
1536: IV,242. - Rah.al. N: o 61.
1537:
1538:
1539:
1540:
1541: Asunta ym. : Määrärahan osoittamisesta isäntäkoulun aloitta-
1542: mista varten Ahlmanin koulujen säätiön omistamalla Sep-
1543: pälän tilalla Messukylässä.
1544:
1545:
1546: E d u s k u n n a ll e.
1547:
1548: Talouselämässä on viime vuosikymmeninä suorittamaan vaadittavaa vuosiharjoittelua.
1549: tapahtunut suuria muutoksia. Kilpailu eri Esim. maamieskoulujen opettajilta vuosittain
1550: elinkeinonharjoittajien kesken on ollut omiaan lukuisat oppilaat tiedustelevat heidän mieli-
1551: asettamaan heidät entisestään suuresti vai- pidettään jatkamismahdollisuuksista, hank-
1552: keutuneiden tehtävien ja ratkaisujen eteen. keen rauetessa usein heidän objektiiviseen
1553: Kaikilla aloilla on opittu huomaamaan pä- mahdollisuuksien arviointiinsa, siitä huoli-
1554: tevän ammattitiedon ja -taidon suuri merki- matta, että kyseeilisten oppilaiden opiskelun
1555: tys. Muuttuneet olosuhteet eivät enää anna jatkaminen olisi hyvinkin suositeltavaa ja
1556: aikaa ja mahdollisuuksia hankkia tätä päte- asianomaisille tarpeellista.
1557: vyyttä vuosikymmeniä vievässä käytännön Tällöin nousee ,tie pystyyn" ainakin siltä
1558: koulussa, mikä vieläkin on jäänyt maatalous- usein yritteliäältä ja kehityskelpoiselta oppi-
1559: ammatin harjoittajien pääasialliseksi opin- lasainekselta, joka ei onnistu saamaan yli 9
1560: ahjoksi. nousevaa keskiarvoa, mikä sekään ei riitä
1561: Tilastojen mukaan ei kaikkien maatalou- takeeksi opistoon pääsystä. Tähän joukkoon
1562: dellisten koulujen yhteinen oppilasmäärä kuuluvat usein juuri ne, jotka haluaisivat ja
1563: vuotta kohden liene edes 20 prosenttia uusien tarvitsisivat jatko-opetusta heitä kotona odot-
1564: isäntien määrästä. tavassa maatalousammatissa.
1565: Ottaen huomioon maatalouden - amma- Heille opisto olisi todella ammattikoulu
1566: teista monipuolisimman - harjoittajalleen eikä mikään neuvoja- ja virkamieskoulu, mil-
1567: asettamat suuret vaatimukset, on sitä am- laisiksi maamiesopistot usein tahdotaan käsit-
1568: mattivalmennusta, mikä voidaan antaa talvi- tää.
1569: kauden kestävissä ammattikouluissa, pidet- Tällaisen jatko-opetuksen saamisen tärkey-
1570: tävä riittämättömänä mitenkään aliarvioi- destä on maamme valveutunut maatalous-
1571: matta niiden merkitystä alkeistietojen anta- väestö tullut vakuuttuneeksi, mikä on selvästi
1572: jina. julkituotu useissa eri yhteyksissä.
1573: Tämä tosiasia selviää, jos vertaamme sitä Pohjois-Hämeen maatalousväki on amma-
1574: ammattikoulutusaikaan muilla, asiakohtei- tillisten järjestöjensä puitteissa yhdessä Ahl-
1575: siinsa nähden paljon rajoitetummilla am- manin koulujen säätiön hallituksen kanssa
1576: mattialoilla. jo joitakin vuosia sitten päättänyt perustaa
1577: Vakuuttavasti tämän käsityksen oikeutuk- säätiön omistamalle Seppälän koulutilalle
1578: sen puolesta puhuu se suuri ,kysyntä", mikä Tampereella opiston käytännön maanviljeli-
1579: maatalouden jatko-opetukseen nähden on ole- jöiden tarpeita silmälläpitäen.
1580: massa. Pyrkiihän maamiesopistoihin vuosit- Tila, joka sijaitsee kaupungin välittömässä
1581: tain moninkertaisesti se oppilasmäärä, mikä läheisyydessä, on pinta-alaltaan n. 132 ha,
1582: niihin voidaan vastaanottaa. josta peltoa 35 ha.
1583: Nämäkään numerot eivät vielä anna asiasta Tähän ratkaisuun on perusteellisen harkin-
1584: oikeata kuvaa. Ehkä vielä suurempi määrä nan jälkeen tultu siitä syystä, että koulun
1585: jää näistä tilastoista pois sen takia, etteivät perustamista mainitulle kiinteistölle puolta-
1586: kaikki halukkaat lähde näin epävarmoin mah- vat lukuisat taloudelliset ja käytännölliset
1587: dollisuuksin opistoihin yrittämäänkään, mm. näkökohdat.
1588: IV,242. - Asunta ym. 1035
1589:
1590: Opiston tarpeiksi voidaan osaksi käyttää Tämä ei suinkaan olisi mikään kokonais-
1591: nykyisiä koulurakennuksia. Sitä paitsi on ratkaisu eikä tekisi tarpeettomaksi esim.
1592: tilalla käyttökelpoiset talousrakennukset ja :1\fustialan opiston suunniteltua laajentamista.
1593: maamme tilasuuruutta vastaava havaintotila. Valtiovallan taholtakin on todettu ja tun-
1594: Tilan asema kaupungin alueella on omiaan nustettu maanviljelijäväestön nykyinen vai-
1595: antamaan aihetta ajatukselle, ettei opiston kea taloudellinen asema, minkä takia on ryh-
1596: jatkuvalle toiminnalle tulisi säilymään mah- dytty mm. suuria taloudellisia arvoja kysy-
1597: dollisuuksia. Tässä suhteessa on voitu todeta, viin tukemistoimenpiteisiin. Näitä on kuiten-
1598: että sen taholta on ilmennyt ymmärtämystä kin pidettävä tilapäisratkaisuina.
1599: koulutoiminnan edellytysten säilyttämiseen. Pysyvä ja taloudellisesti kannattavampi
1600: Toisaalta tästä asemasta aiheutuu ratkai- tulos saavutetaan mielestämme, jos murto-osa
1601: sevia etuja. Opettaja-asuntoja ei paljoakaan näistä varoista käytettäisiin maatalousopetuk-
1602: tarvita, kun kaupungista käsin on saatavissa seen, lähinnä sen jatko-opetuksen tehostami-
1603: päteviä tuntiopettajia. Samoin ovat kau- seen.
1604: pungissa sijaitsevat maataloudelliset liikkeet Viitaten edellä oleviin perusteluihin maa-
1605: valmiit sijoittamaan koulun konehalliin ajan- talouden jatko-opetuksen tarpeellisuudesta,
1606: mukaisia maatalouskoneita, vieläpä pitämään ja siihen, että tämä tarve voidaan tyydyttää
1607: ne ajan tasalla. laajalla alalla Keski-Suomea perustamalla
1608: Koulun keskeinen asema liikennesolmukoh- Ahlmanin koulujen säätiön omistamalle Sep-
1609: dassa kokoaa siihen luontevasti oppilaita laa- pälän tilalle koulu, joka voisi aloittaa toimin-
1610: jalta alueelta ja tekee mahdolliseksi tarpeen tansa syyslukukautena 1959 ja jonka vuotuis-
1611: niin vaatiessa lisätä oppilasmäärää - ulko- kustannukset on arvioitu tulevan valtiolle
1612: maisten esikuvien mukaan - osaksi vaikka maksamaan vuokra-arvoineen n. 5 000 000
1613: nykyisestä internaattijärjestelmästä poiketen. markkaa, ehdotamme kunnioittavasti,
1614: Kun mm. Satakunnan maanviljelijäpiirit
1615: ovat myös katsoneet jatko-opetuksen tarpeelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1616: seksi ja sen saantimahdollisuuksien lisäämi- tulo- ja menoarvioon 1 900 000 mar-
1617: sen kiireelliseksikin, ovat ne asian eteenpäin kan määrärahan ns. isäntäkoulun aloit-
1618: viemiseksi yhtyneet kannattamaan tätä koulu- tamista varten Ahlmanin koulujen sää-
1619: hanketta. Samoin sitä varmaan kannatetaan tiön omistamalla Seppälän tilalla
1620: kaikkialla maassamme. Helpottaahan se osal- Messukylässä.
1621: taan opiskelumahdollisuuksia vähentäessään
1622: tungosta muissa opistoissa.
1623: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
1624:
1625: Mikko Asunta. Matti Mattila. Mauri Seppä.
1626: 1036
1627:
1628: IV,243. - Ra.h.al. N:o 62.
1629:
1630:
1631:
1632:
1633: Aulanko ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopistojen
1634: vaikeaehtoisten rakennuslainojen hoitamista varten.
1635:
1636:
1637: E d u s k u n n a 11 e.
1638:
1639: Maamme kansanopistoja rasittavat nykyi- hokkain ja nopein keino olisi liikeluotan mu-
1640: sin n. 1.2 miljardiin markkaan nousevat toi- kaisten lainojen muuttaminen muun koulu-
1641: mitalojen rakentamisista johtuvat velat. toimen alalla käytettyihin, pitkäaikaisiin ja
1642: Niistä vain n. 156 miljoonaa mal'kkaa on huokeakorkoisiin lainoihin. Vuosittain onkin
1643: vakautettua, valtiolta saatuja pitkäaikaisia valtion talousarviossa osoitettu varoja täl-
1644: ja halpakorkoisia lainoja. Kaikki muut ovat laisia lainoja varten, mutta niitä ovat saa-
1645: lyhytaikaisia ja korkeakorkoisia, lähinnä lii- neet vain perin harvat opistot ja varoja on
1646: kelainoihin verrattavia sitoumuksia, jotka ollut käytettävissä niin vähän, että niiden
1647: eivät sovellu koulutoimen alaan. Kansanopis- avulla ei ole voitu estää tilanteen kärjisty-
1648: tojen rakennusvelkojen maksuaika on keski- mistä. Ensi vuoden talousarvioon olisi sen-
1649: määrin 10 vuotta, ja senjälkeen kun luotan- vuoksi otettava tavallista run_.;;;aampi määrä-
1650: antajat ovat sitoneet velat indeksiin, vuotui- raha ko. epäkohdan poistamiseksi ja annet-
1651: nen korko nousee useissa tapauksissa jopa yli tava kouluhallituksen tehtäväksi tehdä ehdo-
1652: 10 prosentin. Velkojensa kuoletukseen saavat tus määrärahan jakamisesta eri kansanopis-
1653: kansanopistot valtiolta 1-2 prosenttia ns. toille, jolloin :niiden todellinen tarve tulisi
1654: hankinta-arvosta ja niiden valtiolta saama tasapuolisesti huomioonotetuksi.
1655: tosiasiallinen korko on n. 5 prosenttia kuole- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1656: tetusta hankinta-arvosta. nioittaen,
1657: Näiden edellytysten vallitessa on sitoumus-
1658: ten täsmällinen täyttäminen useimmissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1659: tapauksissa ylivoimainen tehtävä. Edellytyk- tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
1660: set rakennuslainojen hoitamiseen ovatkin vii- markan suuruisen määrärahan jaetta-
1661: meisten vuosien aikana siinä määrin muut- vaksi pahimmin velkaantuneiden kan-
1662: tuneet, että tilanteen se'lvittäminen vaatii sanopistojen vaikeaehtoisten rakennus-
1663: ehdottoman nopeita ja ratkaisevia toimen- lainojen vakauttamiseksi ja muuttami-
1664: piteitä, jos tahdotaan estää monien, varsinkin seksi valtion pitkäaikaisiksi ja halpa-
1665: raskaasti velkaantuneiden kansanopistojen korkoisiksi lainoiksi.
1666: joutuminen täydelliseen romahdukseen. Te-
1667: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1958.
1668:
1669: Olli Aulanko. Arvo Pentti. Olavi Lahtela.
1670: 1037
1671:
1672: IV,244. - Fin.mot. N: o 63.
1673:
1674:
1675:
1676:
1677: Backlund m. fl.: Angående anvisande av anslag för breddning
1678: och nedschaktning av backkrönet vid Benvik backe på
1679: landsvägen Kaskö-Närpes.
1680:
1681:
1682: T i ll R i k s d a g e n.
1683:
1684: På landsvägen Kaskö-Närpes finns ett skulle kunna avskaffas till en relativt rim-
1685: kort stycke efter utfärden från Kaskö den lig kostnad. Framställningar om breddning
1686: s.k. Benvikbacken, som länge utgjort en av vägen på backkrönet och nedschaktning
1687: fara för trafiksäkerheten och där allvarliga av backen, åtminstone i någon mån, har fler-
1688: olyckstillbud vid flera tillfällen inträffat. faldiga gånger framställts i pressen och till
1689: Backen är hög och tvär och vägen beskriver vederbörande instanser från olika håll men
1690: dessutom en tvär krok uppe på backkrönet, t.v. utan resultat.
1691: där vägen är så smal att det är i det när- Undertecknade föreslår därför med hän-
1692: maste omöjligt för t.ex. två lastbilar att pas- visning till ovanstående,
1693: sera varandra. I detta sammanhang bör då
1694: påpekas att transporten av virke längs denna att Riksdagen i inkomst- och utgifts-
1695: väg från det inre av landet vuxit år för år. staten för 1959 ville upptaga ett an-
1696: Riskmomenten vid sagda backe ökas ytterli- slag om 100 000 mark för breddning
1697: gare genom att järnvägslinjen Kaskö-Pe- och nedschaktning av backkrönet vid
1698: rälä passerar strax nere i backsluttningen. Benvik backe på landsvägen Kaskö-
1699: Till saken hör att den värsta olägenheten Närpes.
1700: Helsingfors den 14 oktober 1958.
1701:
1702: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
1703: 1038
1704:
1705: IV,244. - Rah.al. N: o 63.
1706: Suomennos.
1707:
1708:
1709:
1710:
1711: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaskisten-När-
1712: piön maantiellä olevan Benvikin mäen levittämistä ja ta-
1713: soittamista varten.
1714:
1715:
1716: E d u s k u n n a 11 e.
1717:
1718: Kaskisten-Närpiön maantiellä on vähän otettava huomioon, että pahin haitta voitai-
1719: matkaa Kaskisista lähdettäessä ns. Benvikin siin poistaa suhteellisen kohtuullisin kustan-
1720: mäki, joka kauan on ollut vaarana lii- nuksin. Esityksiä tien leventämisestä mäen
1721: kenneturvallisuudelle ja jossa on usein uhan- huipulla ja mäen tasoittamisesta ainakin jos-
1722: nut tapahtua vakavia onnettomuuksia. Mäki sakin määrin on useita kertoja tehty sano-
1723: on korkea ja jyrkkä ja tie muodostaa sitä malehdistössä ja asianomaisille elimille useilta
1724: paitsi jyrkän mutkan mäen huipulla, jossa tahoilta, mutta toistaiseksi tuloksetta.
1725: se on niin kapea, että esim. kahden kuorma- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
1726: auton on miltei mahdotonta sivuuttaa toi- sen vuoksi ehdottavat,
1727: siaan. Tässä yhteydessä on huomautettava,
1728: että puutavaran kuljetus tätä tietä sisä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1729: maasta on vuosi vuodelta lisääntynyt. Sano- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
1730: tun mäen vaarallisuutta lisää vielä se, että määrärahan Kaskisten-Närpiön maan-
1731: Kaskisten-Perälän rautatielinja kulkee tien tiellä olevan Benvikin mäen huipun
1732: kautta juuri mäenrinteen alla. Asiassa on leventämistä ja tasoittamista varten.
1733: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
1734:
1735: Georg Backlund. Gösta Rosenberg
1736: 1039
1737:
1738: IV,245. - Fin.mot. N: o 64.
1739:
1740:
1741:
1742: Eriksson m. fl.: Angående anvisande av anslag till bygg-
1743: nadsunderstöd åt Malmska sjukhuset i Jakobstad.
1744:
1745:
1746: Tili Riksdagen.
1747:
1748: Malmska sjukhuset grundades år 1908 i Ja- Malmska sjukhuset omfattar nu följande
1749: kobstad, viiken ort sedan länge varit cent- avdelningar:
1750: rum för trafik och handel för närliggande I. Kirurgiska avd. 50 platser, förestås av
1751: kust och uppland. Sjukhuset har alltsedan specialisten i kirurgi och urinvägarnas sjuk-
1752: grundläggandet varit det största mellan Vasa domar överläk. Karl Gunnar Tötterman.
1753: och Uleåborg och har därigenom blivit ett
1754: centrum för sjukvården i denna landsdel. II. Gynekologisk- och förlossningsavd. 37
1755: Platsandelarna är nu 125. Åren 1946 tili platser, förestås av med.lic. Rolf Hestenaes
1756: 1958 ägdes sjukhuset av ett kommunalför- (sedan år 1935).
1757: bund omfattande 2 städer och 13 landskom- III. Medicinsk avd. 38 platser, varav 10
1758: muner från Kronoby i norr tili Vörå i söder. platser är reserverade för smittosamma sjuk-
1759: Bygdens befolkning har alltid ansett det domar, förestås av specialisten i inre medicin
1760: självfallet att Malmska sjukhuset skulle för- med.lic. Sten Wahlström.
1761: bli ett centrum för sjukvården och redan år IV. Laboratorieavd. förestås av dr. Sten
1762: 1946 godkändes det av Medicinalstyrelsen som Wahlström. I laboratoriet utfördes under år
1763: ett interkommunalt centralsjukhus och del- 1956 10 017 blodundersökningar, 6 101 urin-
1764: ägarkommunerna befriades från skyldighet und., 1 592 faecesund. och togs 599 elektro-
1765: att enligt den dåvarande centralsjukhuslagens kardiogram.
1766: 3 paragraf hålla platser i annat central- V. Röntgenavdelningens förest. är Rolf
1767: sjukhus. Beklagligtvis fråntogs emellertid Hestenaes. År 1956 röntgendiagnostik: 2 828
1768: sjukhuset sin ställning som centralsjukhus fall och terapi 184 fall.
1769: medels statsrådsbeslut den 11 oktober 1956, Under hela sin 50-åriga verksamhet har
1770: ehuru vid riksdagsbehandlingen bland annat sjukhuset finansierats med privata eller koru-
1771: ekonomiutskottet i sitt betänkande n: o 2 munala medel, och det stöd som sjukhuset
1772: över propositionen n: o 45/1955 rd. uttalade fått av statsmedel har varit obetydligt.
1773: att sjukhuset i Jakobstad (Malmska) m. fl.
1774: borde förklaras som centralsjukhus. I detta nu har sjukhuset en förstklassig
1775: Sedan den 26 juni 1958 är Malmska sjuk- apparatur och sjukservice. Det har förstklas-
1776: huset förklarat som kretssjukhus genom stats- siga kirurger och inremedicinare.
1777: rådsbeslut. Men byggnaderna som är uppförda år 1908
1778: Distriktet omfattar 2 städer och 13 lands- motsvarar icke de fordringar som i detta nu
1779: kommuner med 51 400 mantalsskrivna in- ställts på ett modernt sjukhus.
1780: vånare vid årsskiftet 1956-1957 och beräk- Vid förbundsfullmäktiges möte 11. 6. 1958
1781: nas uppgå under år 1958 tili ca 55 000 perso- konstaterades att den nu 50-åriga gamla
1782: ner. Dessutom anlitas sjukhuset av kommu- byggnaden är i behov av en allsidig repara-
1783: ner utanför området i rätt betydande omfatt- tion och modernisering. Detta skulle emeller-
1784: ning. Som bevis för att sjukhuset är av be- tid förorsaka att sjukhuset måste stängas för
1785: folkningen mycket anlitat framgår att vård- minst 7-8 månader, vilket är otänkbart med
1786: dagarna i medeltal per år uppgår tili 31970 tanke på sjukvården i denna landsända. Så-
1787: st. fördelade på 2 264 patienter. som enda möjlighet återstår att först bygga
1788: Patientfrekvensen vid sjukhuset för 10 års- en ny sjukhuspaviljong på ca 60-70 platser
1789: perioden 1947-1956 uppgick tili 22 641 st. och överflytta sjukhusdriften dit så länge
1790: med sammanlagt 316 723 vårddagar. den gamla delen ombygges. Den nya pavil-
1791: 1040 IV,245. - :Malmin sairaala.
1792:
1793:
1794: jongen vore även ett nödvändigt tillskott till som understöd eller som långfristigt lån mot
1795: sjukhusets nuvarande utrymmen. låg ränta, föreslår vi under hänvisning till
1796: Då sjukhuslagen är uppskjuten vad beträf- anförda skäl,
1797: far statens deltagande i grundläggningskost-
1798: naderna för kretssjukhus och då sjukhusets att Riksdagen i 1959 års statsförslag
1799: medlemskommuner, som hittills drivit sjuk- å 20 Ht. II kap. måtte upptaga ett
1800: huset med ett minimum av statsbidrag, ej anslag på 100 miljoner mark att som
1801: har ekonomiska möjligheter att genomföra byggnadsunderstöd ges åt Malmska
1802: det till över 300 miljoner mark stigande sjukhuset i Jakobstad.
1803: byggnadsföretaget, utan borde få ett anslag
1804: Helsingfors den 10 oktober 1958.
1805:
1806: Georg Eriksson. Kuuno Honkonen.
1807: G. Henriksson. Veikko Helle.
1808: Lars Lindeman. Grels Teir.
1809: J. A. Jungarå. Nestori Nurminen.
1810: 1041
1811: IV,245. - Rah.al. N: o 64.
1812: Suomennos.
1813:
1814:
1815:
1816:
1817: Eriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
1818: seksi Malmin sairaalalle Pietarsaaressa.
1819:
1820:
1821: E d u s k u n n a ll e.
1822:
1823: Malmin sairaala perustettiin vuonna 1908 Sairaalan potilasluku nousi kymmenvuotis-
1824: Pietarsaaressa, joka jo kauan on ollut lähi- kautena 1947-1956 22 64l:een hoitopäivien
1825: seudun rannikon ja sisämaan liikenteen ja ollessa yhteensä 316 723.
1826: kaupan keskus. Sairaala on aina perusta- Malmin sairaala käsittää nyt seuraavat
1827: misestaan lähtien ollut suurin Vaasan ja osastot:
1828: Oulun välillä ja siten muodostunut sairaan- I Kirurginen osasto, 50 paikkaa, esimie-
1829: hoidon keskukseksi tässä osassa maata. henä kirurgian ja virtsatiehyeiden sairauk-
1830: Paikkaosuuksia on nyt 125. Vuodesta 1946 sien erikoislääkäri, ylilääkäri Karl Gunnar
1831: vuoteen 1958 sairaalan omisti kuntainliitto, Tötterman.
1832: johon kuului kaksi kaupunkia ja 13 maalais- II Gynekologinen ja synnytysosasto, 37
1833: kuntaa Kruunupyystä pohjoisessa Vöyriin paikkaa, esimiehenä lääket. lis. Rolf Heste-
1834: etelässä. naes (vuodesta 1935).
1835: Seudun väestö on aina pitänyt luonnostaan III Sisätautien osasto, 38 paikkaa, joista
1836: lankeavana, että Malmin sairaala pysyisi sai- 10 paikkaa on varattu tarttuvien tautien hoi-
1837: raanhoidon keskuspaikkana, ja jo vuonna toon, esimiehenä sisätautispesialisti, lääket.
1838: 1946 lääkintöhallitus hyväksyi sen kuntain- lis. Sten Wahlström.
1839: väliseksi keskussairaalaksi ja osakaskunnat IV Laboratorio-osasto, esimiehenä tri
1840: vapautettiin velvollisuudesta pitää silloisen Sten Wahlström. Laboratoriossa suoritettiin
1841: keskussairaalalain 3 §: n mukaisesti paikkoja vuonna 1956 10 017 veritutkimusta, 6 101
1842: muussa keskussairaala.s\Sa. Valitettavasti sai- virtsatutkimusta, 1952 faecestutkimusta ja
1843: raala menetti asemansa keskussairaalana val- otettiin 599 elektrokardiogrammia.
1844: tioneuvoston päätöksellä 11 päivältä loka- V Röntgenosaston esimiehenä on Rolf Hes-
1845: kuuta 1956, vaikka eduskuntakäsittelyssä tenaes. Vuonna 1956 oli röntgendiagnoseja
1846: mm. talousvaliokunta (esitys n:o 45/55 vp.) 2 828 tapausta ja terapiaa 184 tapausta.
1847: mietinnössään n: o 2 lausui, että Pietarsaaren Sairaala on koko 50-vuotisen toimintansa
1848: (Malmin) sairaala ym. olisi julistettava kes- ajan rahoitettu yksityisillä tai kuntien va-
1849: kussairaaloiksi. roilla ja sairaalan valtionvaroista saama apu
1850: Kesäkuun 26 päivästä 1958 lähtien Malmin on ollut merkityksetöntä.
1851: sairaala on valtioneuvoston päätöksellä julis- Tällä hetkellä sairaalalla on ensiluokkaiset
1852: tettu aluesairaalaksi. laitteet ja sairaspalvelu. Sillä on ensiluok-
1853: Alue käsittää kaksi kaupunkia ja 13 maa- kaiset kirurgit ja sisätautilääkärit.
1854: laiskuntaa, joiden henkikirjoitettu asukas- Mutta rakennukset, jotka on rakennettu
1855: määrä vuosien 1956-57 vaihteessa oli 51 400 vuonna 1908, eivät vastaa niitä vaatimuksia,
1856: ja jonka lasketaan nousevan vuoden 1958 joita nykyisin asetetaan ajanmukaiselle sai-
1857: aikana noin 5·5 000 henkeen. Sitä paitsi raalalle.
1858: alueen ulkopuolella olevat kunnat käyttävät Liittovaltuuston kokouksessa 11. 6. 1958
1859: sairaalaa varsin merkittävässä laajuudessa. todettiin, että nyt 50 vuotta vanha rakennus
1860: Se seikka, että väestö on käyttänyt sairaalaa on kaikinpuolisen korjauksen ja uudistami-
1861: paljon, ilmenee siitä, että hoitopäiviä on kes- sen tarpeessa. Tästä olisi kuitenkin seurauk-
1862: kimäärin vuotta kohden 31 970 jakautuneena sena, että sairaala pitäisi sulkea vähintään
1863: 2 264 potilaan osalle. 7-8 kuukaudeksi, mikä ei ole ajateltavissa
1864: 4 E 821/58
1865: 1042 IV,245. - Malmin sairaala.
1866:
1867:
1868: tämän seudun sairaanhoidon kannalta. Ai- ei ole taloudellisia mahdollisuuksia yli 300
1869: noaksi mahdollisuudeksi jää noin 60-70 miljoonaan markkaan nousevan rakennusyri-
1870: paikkaa käsittävän uuden sairaalarakennuk- tyksen toteuttamiseen, vaan niiden tulisi
1871: sen rakentaminen ensiksi ja sairaalan toimin- saada määräraha avustukseksi tai pitkäaikai-
1872: nan muuttaminen siihen niin pitkäksi ajaksi seksi halpakorkoiseksi lainaksi, ehdotamme
1873: kuin vanhaa osaa uudistetaan. Uusi raken- esitetyillä perusteilla,
1874: nus olisi myös välttämätön lisä sairaalan ny-
1875: kyisiin tiloihin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1876: Kun sairaalalakia on lykätty, mitä tulee tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvulle
1877: valtion osallistumiseen aluesairaaloiden pe- 100 miljoonan markan määrärahan
1878: rustamiskustannuksiin, ja kun sairaalan jä- annettavaksi rakennusavustuksena Ma];.
1879: senkunnilla, jotka tähän saakka ovat ylläpi- min sairaalalle Pietarsaaressa.
1880: täneet sairaalaa mitättömällä valtionavulla,
1881: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
1882:
1883: Georg Eriksson. Kuuno Honkonen.
1884: G. Henriksson. ~elkito Helle.
1885: Lars Lindeman. Grels Teir.
1886: J. A. Jungarå. Nestori Nurminen.
1887: 1043
1888:
1889: IV,246. - Rah.al. N: o 65.
1890:
1891:
1892:
1893:
1894: Erkkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta piirieläinlääkärin
1895: viran perustamista varten Kestilän, Piippolan, Pulkkilan
1896: ja Pyhännän kunnat käsittävään eläinlääkäripiiriin.
1897:
1898:
1899: E d u s k u n n a ll e.
1900:
1901: Eläinsairauksien hoitaminen kohtaa laa- väksi. Sen saaminen on useimmissa tapauk-
1902: joissa osissa maatamme erittäin suuria vai- sissa vaikeaa ja aiheuttaa, kun matkat ovat
1903: keuksia, varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa pitkät, kohtuuttomia kustannuksia näiden
1904: matkat ovat pitkiä ja eläinlääkäripiirit aivan kuntien pääosaltaan vähävaraiselle pienvilje-
1905: liian suuria. Tästä johtuen eläinlääkärin mat- lijäväestölle.
1906: kat piirin syrjäosiin ovat pitkiä ja tulevat Uuteen piirieläinlääkäripiiriin voitaisiin
1907: kohtuuttoman kalliiksi vähävaraiselle karjan- mahdollisesti liittää vielä Kärsämäen ja
1908: omistajaväestölle, jonka vuoksi asiaan olisi Rantsilan kunnat ja piiristä senkin jälkeen
1909: saatava korjauksia. tulisi yhtenäinen, eivätkä matkat liikenne-
1910: Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhän- yhteyksien kannalta keskeisimmäksi katsotta-
1911: nän kunnat ovat tehneet valtioneuvostolle vasta kunnasta, joka tulisi määrätä piirieläin-
1912: esityksen nämä kunnat käsittävän eläinlää- läwkärin asuinpaikaksi, muodostuisi pitkiksi.
1913: käripiirin perustamisesta, mutta tämä esitys Kun n'e lyhenisivät nykyisestään, tulisi siitä
1914: ei ole ainakaan vielä tuottanut toivottua valtiolle säästöäkin siltä osalta kuin valtio
1915: tulosta. korvaa matkakuluja piirieläinJlääkärin virka-
1916: Valtioneuvoston 21. 2. 1957 vahvistaman matkoista.
1917: piirieläinlääkäripiirijaon mukaan näistä kun- Edellä esitetyllä katsomme selvitetyksi, että
1918: nista Kestilä kuuluu nykyisin Muhoksen pii- nykyisessä piirieläinläwkäripiirijaossa esiin-
1919: riin, jossa eläinlääkärin asuinpaikkana on tyy epäkohtia, jotka saattavat Kestilän, Piip-
1920: Muhos, ja Piippola, Pulkkila ja Pyhäntä polan, Pulkkilan ja Pyhännän kunnat piiri-
1921: kuuluvat Oulaisten piiriin, jossa piirieläin- eläinlääkäriapuun nähden epäoikeudenmukai-
1922: lääkärin asuinpaikkana on Oulainen. Kesti- seen asemaan. Uuden piirieläinlää:käripiirin
1923: Iästä on matkaa Muhokselle 65 km, Pulkki- perustaminen on näin ollen tarpeellista ja
1924: lasta Oulaisiin 67 km, Piippolasta Oulaisiin tarkoituksenmukaista.
1925: 78 km ja Pyhännästä Oulaisiin 90 km, joten Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
1926: matkojen pituudesta johtuen on ymmärret- ehdotamme,
1927: tävää, että näiden piirien piirieläinlääkäreille
1928: tuottaa vaikeuksia hoitaa virkatehtäviään ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
1929: antaa eläinlääkintäapua sitä tarvittaessa. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XXIIluvun
1930: Yhdessäkään näistä kunnista ei ole kun- 1 momentin kohdalle 846 300 markan
1931: naneläinlääkäriä, mistä johtuen eläinlääkintä- määrärahan piirieläinlääkärin viran
1932: avun antaminen on muodostunut yhdeksi perustamista varten Kestilän, Piippo-
1933: piirieläinlääkärin tärkeimmäksi virkatehtä- lan, Pulkkl1an ja Pyhännän kuntiin.
1934: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
1935:
1936: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
1937: Martti Linna. Jaakko Kemppainen.
1938: Kerttu Saalasti.
1939: 1044 .
1940:
1941: IV,247. - Rah.al. N: o 66.
1942:
1943:
1944:
1945:
1946: Erkkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
1947: siksi raittiustyötä suorittaville järjestöille.
1948:
1949:
1950: E d u s k u n n a ll e.
1951:
1952: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1959 edistämistä tarkoittavan kansalaistoiminnan
1953: tulo- ja menoarvioksi on 14 Pl. XIX: 1 mom. kaikinpuolista tehostamista, mikä taas edel-
1954: kohdalla määräraha raittiustyötä suorittaville lyttää raittiustyötä suorittavien järjestöjen
1955: järjestöille 58 039 500 markkaa eli samansuu- toimintamahdollisuuksien lisäämistä korotta-
1956: ruisena kuin kuluvan vuoden talousarviossa. maHa niille myönnettäviä avustuksia.
1957: Raittiusmäärärahaan ei ole useaan vuoteen Raittiustyön avustamiseen myönnetyn avus-
1958: saatu muita korotuksia kuin ne, jotka on tuksen korottamista on vastustettu sillä
1959: myönnetty valtionapua nauttivien järjestöjen perusteella, että väkijuomayhtiön vuosivoi-
1960: toimihenkilöiden palkkojen tarkistusta var- tosta annetaan kunnille avustuksia, joita on
1961: ten, vaikka muut toimintakustannukset ovat käytettävä myös raittiuden edistämistyöhön.
1962: rahanarvon alenemisen johdosta suuresti Kuitenkin juuri raittiuskeskusjärjestöjen toi-
1963: nousseet. Siitä on ollut seurauksena, että minnan tehokkuudesta ja laajasuuntaisuu-
1964: kysymy<ksessä olevat järjestöt eivät ole voi- desta suuressa määrin riippuu myös paikal-
1965: neet laajentaa ja tehostaa toimintaansa, vaan lisen raittiustyön tuloksellisuus.
1966: päinvastoin olleet pakotettuja rajoittamaan Raittiusmäärärahan korottamisen esteenä
1967: sitä. ei myöskään ole varojen puute, sillä vrukijuo-
1968: Tämä on mitä suurimmassa määrin valitet- malain hengen mukaan va~tion omistaman
1969: tavaa, sillä raittiustoiminnan vaikeutuminen väkijuomayhtiön vuosivoittoa on käytettävä
1970: tapahtuu ajankohtana, jolloin sen tarve on raittiuden edistämiseen.
1971: ilmeinen. Vaikka parin viime vuoden aikana Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen
1972: väkijuomien kulutus, nähtävästi taloudellisen ehdotamme,
1973: tilanteen kiristymisen vaikutuksesta, onkin
1974: jonkin verran vähentynyt, niin se kuitenkin että Eduskunta lisäisi vuoden 1959
1975: edelleen on huomattavan suuri. Pahinta on, tulo- ja menoarvion 14 Pl. XIX: 1 mo-
1976: että näiden aineiden käyttö on ylei•atymässä mentin kohdalla määrärahaan raittius-
1977: naisten keskuudessa ja yhä enemmän leviää työtä suorittavien järjestöjen avusta-
1978: myös nuorison piirissä. Tämän turmiollisen miseksi 15 000 000 markkaa.
1979: kehityksen estämiseksi tarvitaan raittiuden
1980: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
1981:
1982: Eeli Erkkilä. Anni Flinck. Jaakko Kemppainen.
1983: Antti J. Rantamaa.· Viljo Virtanen. Armi Hosia.
1984: Vieno Simonen. Niilo Ryhtä. Meeri Kalavainen.
1985: Sylvi Halinen. Ensio Partanen. Lyyli Aalto.
1986: Kerttu Saalasti. Urho Kähönen. Vappu Heinonen.
1987: J. A. Jungarå. Ale Holopainen. Matti Mattila.
1988: Artturi Jämsen. Toivo Antila. Irma Torvi.
1989: Alwar Sundell. Hilja. Väänänen. Elis Manninen.
1990: Juho Tenhiäiä. Hannes Paaso.. Olavi Lähteenmäki.
1991: Sylvi Siltanen. Nestori Kaasalainen. Judit Nederström-Lunden.
1992: Armas Leinonen.
1993: 1045
1994:
1995: IV,248. - Rah.al. N: o 67.
1996:
1997:
1998:
1999:
2000: Flinck ym..: Määrärahan osoittamisesta lisäavustukseksi
2001: Väinö Voionmaan Opistolle.
2002:
2003:
2004: E d u s k u n n a ll e.
2005:
2006: Väinö Voionmaan Opisto Yläjärvellä aloitti kiinnelainat sekä noin 2 000 000 markan tili-
2007: vuonna 1951 toimintansa vuonna 1944 perus- velat. Kun opistolla on melko vähän muita
2008: tetun Väinö Voionmaan Säätiön omistamana tuloja kuin valtionavustus, ovat tilinpäätök-
2009: ja toimesta. Opiston aikaansaaminen toteutti set yleensä olleet tappiollisia. Viime vuoden
2010: säätiön perustajan ajatuksen, että on saatava tappio kohosi noin 2 500 000 markkaan, mikä
2011: niin maaseudulla kuin väestötaajamissakin opiston pienuuteen nähden on erittäin suuri.
2012: asuvaa työläisnuorisoa varten yksivuotisia Opiston talouden tasapainottamisen takia
2013: kansanopistoja vastaavia asumaopistoja. olisi ainakin pienempi joko valtion ylimääräi-
2014: Voionmaan opisto onkin pienenä kansan- nen avustus tahi pitempiaikainen laina mitä
2015: opistona toiminut kansansivistystyön yleisten toivottavin. Lähtien siitä, että eduskunnan
2016: periaatteiden mukaisesti ja kouluviranomai- valtiovarainvaliokunnassa voitaisiin harkita,
2017: sia täysin tyydyttävästi. Vaikka puheena pidetäänkö parempana ylimääräistä valtion-
2018: oleva säätiö sai alusta alkaen tukea ei ainoas- avustusta vai valtion lainaa, olemme tehneet
2019: taan työväen piireistä, vaan laajemmaltakin, saman sisältöisen raha-asia-aloitteen sekä val-
2020: jopa valtiovallaltakin, jouduttiin opisto pe- tion tulo- ja menoarvion 10 Pl. XIV luvun
2021: rustamaan hyvin pienillä varoilla, joten se 1 momentin että 19 Pl. II luvun Avustuslai-
2022: on saanut kaikkina näinä vuosina kamppailla nat kohdalle.
2023: taloudellisissa vaikeuksissa. Vuoden 1957 ti- Edellä olevaan nojaten ehdotamme,
2024: linpäätöksen mukaan opiston kiinteistöjen,
2025: joihin sisältyy viime vuonna valmistunut uusi että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2026: henkilökunnan rakennus, arvo on yhteensä tulo- ja menoarvion 10 Pl. XIV luvun
2027: vain 46 000 000 mk. Kiinteistöä rasittavat 1 momentille kertamenona 5 000 000
2028: kuitenkin - 9 000 000 markan suuruisten markan lisäavustuksen Väinö Voion-
2029: valtion lainojen lisäksi - suhteellisen lyhyt- maan Opistolle.
2030: aikaiset ja indeksiehtoiset 15 000 000 markan
2031: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
2032:
2033: Anni Flinck. Kalle Matilainen. Arvo Ahonen.
2034: H. Törmä. Edvard Pesonen. Impi Lukkarinen.
2035: Väinö Tikkaoja. Viljo Virtanen. Vappu Heinonen.
2036: Lempi Lehto. Lars Lindeman. Varma K. Turunen.
2037: Lyyli Aalto. Meeri Kalavainen. Sulo Hostila.
2038: Kustaa Alanko. Arvo Tuominen. Veikko Helle.
2039: 1046
2040:
2041: IV,249. - Rah.al. N:o 68.
2042:
2043:
2044:
2045:
2046: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
2047: laitoksen linjahallinnon kahden ylimääräisen terveyssisa-
2048: ren palkkauksen korjaamiseen.
2049:
2050:
2051: Eduskunnalle.
2052:
2053: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa kaan, siirrettiin vuonna 1955 tapahtuneissa
2054: on nykyisin kolme ylimääräistä terveyssisaren virkamiesten pa1kkausjärjestelyii'!Sä ensin
2055: tointa, joista yksi, nim. Helsinkiin sijoitettu, 18 :nteen ja vuoden 1955 neljännessä lisä-
2056: kuuluu 19: nteen palkkausluokkaan ja kaksi, menoarviossa 19: nteen palk-kausluokkaan.
2057: jotka on sijoitettu Turkuun ja Tampereelle, Posti- ja lennätinlaitoksen Turkuun ja
2058: 17 :nteen palkkausluokkaan. Viimemainitut Tampereelle sijoitettuja nykyisiä ylimääräisiä
2059: kaksi tointa tulivat ylimääräisiksi vuoden terveyssisaria kohtasi sii·3 tointen tullessa
2060: 1958 tulo- ja menoarviossa. vuoden 1958 tulo- ja menoarviossa ylimääräi-
2061: Kysymyksessä olevat kaksi ylimääräistä siksi 17: nnessä palkkausluokassa epäoikeu-
2062: tointa olivat ennen tilapäisiä ja niistä suo- denmukainen ja perusteeton palkan alennus,
2063: ritettiin valtion ylimääräisistä toimenhalti- m:i'kä epäkohta olisi saatava o:i'kaistuksi siten,,
2064: joista ja t:ilapäisistä toimihenkilöistä annetun että ko. toimet siirretään 19:nteen palkkaus-
2065: asetuksen 13 §: n nojalla palkkiota 19: nnen luokkaan.
2066: palkkausluokan mukaan, koska niissä tehtä- Muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vuosi-
2067: vät olivat samat 'kuin Helsinkiin jo aikaisem- palkkioihin 82 200 markkaa, ikälisiin 9 600
2068: min sijoitetun 19:nteen palkkausluokkaan markkaa, kalliinpaikanlisiin 5 640 markkaa
2069: kuuluvan ylimääräisen terveyssisaren, ja ja indeksikoroturksiin 3 840 mar:kkaa eli yh-
2070: kysymyksessä olevilta toimihenkilöiltä vaa- teensä 101 280 markkaa.
2071: dittiin sama kompetenssikin, mikä kulkulai- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
2072: tosten ja yleisten töiden ministeriön anta- nioittaen',
2073: mien määräysten mukaan on vaadittava
2074: posti- ja lennätinlaitoksen ylimääräiseltä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2075: terveyssisarelta, :nim. että asianomainen on tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
2076: merkitty koulutettuna sairaanhoitajana ja 2 momentin kohdalle 101 280 markan
2077: terveyssisarena lääkintöhallituksen pitämään määrärahan kahden posti- ja lennä-
2078: asianomaiseen luetteloon. tinlaitoksen linjahallinnossa olevan
2079: Helsingissä olevan ylimääräisen terveys- 17 :nteen palkkausluokkaan kuuluvan
2080: sisaren sijoitus 19: nteen palkkausluokkaan ei ylimääräisen terveyssisaren toimen
2081: taas ole mitenkään mi~livaltaisesti valittu, muuttamiseksi 19 :nteen palkkausluok-
2082: vaan johtuu se siitä, että toimi, joka alun- kaan kuuluviksi ylimääräisiksi terveys-
2083: pitäen oli sijoitettu 17: nteen palkkausluok- sisaren toimiksi.
2084: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
2085:
2086: Anni Flinck. Kustaa Alanko.
2087: 1047
2088:
2089: IV,250. - Rah.al. N: o 69.
2090:
2091:
2092:
2093:
2094: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Väinö
2095: Voionmamt Opistolle.
2096:
2097:
2098: E d u s k u n n a ll e.
2099:
2100: Väinö Voionmaan Opisto Ylöjärvellä aloitti markan kiinnelainat sekä noin 2 000 000 mar-
2101: vuonna 1951 toimintansa vuonna 1944 perus- kan tilivelat. Kun opistolla on melko vähän
2102: tetun Väinö Voionmaan Säätiön omistamana muita tuloja kuin valtionavustus, ovat tilin-
2103: ja toimesta. Opiston aikaansaaminen toteutti päätökset 1leensä olleet tappiollisia. Viime
2104: säätiön perustajan ajatuksen, että on saa- vuoden tappio kohosi noin 2 500 000 mark-
2105: tava nHn maaseudulla kuin väestötaajamis- kaan, mikä opiston pienuuteen nähden on
2106: sakin asuvaa työläisnuorisoa varten yksivuo- erittäin suuri. Opiston talouden tasapainotta-
2107: tisia kansanopistoja vastaavia asumaopistoja. misen takia olisi ainakin pienempi joko val-
2108: Voionmaan opisto onkin pienenä kansan- tion ylimääräinen avustus tahi pitempiaikai-
2109: opistona toiminut kansansivistystyön yleisten nen laina mitä toivottavin. Lähtien siitä, että
2110: periaatteiden mukaisesti ja kouluviranomai- eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa voitai-
2111: sia täysin tyydyttävästi. Vaikka puheena siin harkita, pidetäänkö parempana ylimää-
2112: oleva säätiö sai alusta alkaen tukea ei ainoas- räistä valtionavustusta vai valtion lainaa,
2113: taan työväen piireistä, vaan laajemmaltakin, olemme tehneet saman sisältöisen raha-asia-
2114: jopa valtiovallaltakin, jouduttiin opisto pe- aloitteen sekä valtion tU'lo- ja menoarvion
2115: rustamaan hyvin pienillä varoilla, joten se 10 Pl. XIV luvun 1 momentin että 19 Pl.
2116: on saanut kaikkina näinä vuosina kamppailla II luvun Avustuslainat kohdalle.
2117: taloudellisissa vaikeuksissa. Vuoden 1957 Edellä olevaan nojaten ehdotamme,
2118: tilinpäätöksen mukaan opiston kiinteistöjen,
2119: joihin sisältyy viime vuonna valmistunut että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2120: uusi hankilokunnan rakennus, arvo on yh- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun,
2121: teensä vain 46 000 000 mk. Kiinteistöä rasit- Avustuslainat, kohdalle 5 000 000 mar-
2122: tavat kuitenkin- 9 000 000 markan suuruis- kan suuruisen avustuslainan Väinö
2123: ten valtion lainojen lisäksi - suhteellisen Voionmaan Opistoa varten.
2124: lyhytaikaiset ja indeksiehtoiset 15 000 000
2125: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
2126:
2127: Anni Flinck. Kalle Matilainen. Arvo Tuominen.
2128: H. Törmä. Edvard Pesonen. Arvo Ahonen.
2129: Väinö Tikkaoja. Sulo Hostila. Impi Lukkarinen.
2130: Lempi Lehto. Viljo Virtanen. Vappu Heinonen.
2131: Lyyli Aalto. Lars Lindeman. Varma K. Turunen.
2132: Kustaa Alanko. Meeri Kalavainen. Veikko Helle.
2133: 1048
2134:
2135: IV,251. - Rah.al. N:o 70.
2136:
2137:
2138:
2139:
2140: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalikuraattorien
2141: palkkaamista varten keskusammattikouluihin.
2142:
2143:
2144: Eduskunnalle.
2145:
2146: Keskusammattikouluista annetun asetuksen oikeaa käyttöä varten myöhemminkin elä-
2147: (685/46) mukaisesti toimii sanotuissa kou- mässä ja jotka ennen kaikkea kouluaikana
2148: luissa oppilaskoti. Näihin voidaan kuhunkin pitävät heidät poissa kaduilta ja kujilta.
2149: majoittaa n. 300 oppilasta, mistä määrästä Sen johdosta, että ko. kouluissa opettajien
2150: suunnilleen 1/3 on tyttöjä ja loput poikia. työtaakka suurten oppilasmäärien vuoksi on
2151: Yhteensä on keskusammattikoulujen oppilas- huomattavan suuri, ei tätä ohjaustyötä voida
2152: koteihin kulumassa olevana syyslukukautena jättää opettajien velvollisuudeksi, kuten eräi-
2153: sijoitettu n. 1 500 oppilasta. den muiden koulumuotojen pienemmissä sisä-
2154: Oppilaskodeissa asuvat ovat parhaasta oppilaitoksissa. Tätä tarkoitusta varten olisi
2155: päästä kunkin laajan koulupiirin äärialueilta keskusammattikouluihin saatava palkatuksi
2156: ja tavallisesti varattomista oloista lähteneitä. sosiaalikuraattorit, jotka panevat alulle ja
2157: Vaikkakin keskusammattikoulujen työpäivät jatkuvasti ohjaavat ja kehittävät oppilaiden
2158: ovat pitkiä, n. 7-8 tuntia, ja seuraavan päi- vapaa-aikojen käyttöä ja harrastuksia.
2159: vän läksyjen valmistelukin vie oman aikansa, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2160: jää oppilaille iltaisin kuitenkin vapaata ai- nioittaen,
2161: kaa, joka houkuttelee heitä ahkeraan eloku-
2162: vissa ja baareissa käynteihin tai kadunkul- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2163: missa seisoskeluihin. Huomioon ottaen, että tulo- ja menoarvion 13 Pl. X luvun
2164: keskusammattikoulujen oppilaat ovat vielä 7 momentiUe lisäyksenä 2 500 000
2165: herkässä kehitysiässä, olisi erittäin tärkeätä markkaa päätoimisten sosia<zlikuraat-
2166: saada heitä ohjatuksi hyviin ja kehittäviin torien palkkaamista varten keskusam-
2167: harrastuksiin, jotka luovat pohjan hyville mattikouluihin.
2168: tottumuksille ja antavat ohjeita vapaa-ajan
2169:
2170: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1958.
2171:
2172: Saara Forsius. Erkld Tuuli.
2173: 1049
2174:
2175: IV,252.- Rah.al. N:o 71.
2176:
2177:
2178:
2179:
2180: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Tepaston-Lompolon
2181: -Puljun tierakennustyön aloittamiseksi.
2182:
2183:
2184: E d u s k u n n a ll e.
2185:
2186: Kittilän kunnan pohjoisosassa sijaitsevat Lokakuun 12 päivänä 1954 eduskunta hy-
2187: Lompolon ja Puljun kylät ovat niitä harvoja väksyi hallitukselle toivomuksen tämän tien
2188: huomattavia Lapin läänin kyliä, jotka ovat rakentamisesta, mutta saman vuoden joulu-
2189: vailla minkäänlaista tieyhteyttä ja lisäksi kuussa eduskunta kulkulaitosvaliokunnan esi-
2190: vielä sikäli erikoisasemassa, että kumpaan- tyksestä hylkäsi tekemämme raha-asia-aloit-
2191: kaan ei ole käyttökelpoista vesitietäkään. teen ja yhtenä perusteena oli se, ettei ollut
2192: Näihin kyliin aikanaan suunniteltu tie päät- valmista suunnitelmaa tien rakentamiseksi.
2193: tyy nykyään Tepaston kylään, josta sitä olisi Nyt tällainen suunnitelma on valmis ja tien
2194: jatkettava Lompolon kautta Puljuun ja tien rakentaminen on luvattu korkeimmalta mah-
2195: uuden osan pituudeksi tulisi 25-27 km. dolliselta viralliselta taholta jo useamman
2196: Tien rakentaminen tulisi palvelemaan tule- kerran.
2197: vaisuudessa suoraa yhteyttä halki Keski-La- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2198: pin Kittiiästä Enontekiöön. Sillä olisi var- nioittaen,
2199: sin suuri merkitys valtion metsien hoidon
2200: kannalta, se lisäisi sekä valtion että yksityis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2201: ten omistamien metsien arvoa ja palvelisi tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
2202: merkittävästi matkailuliikennettä. Näin vai- kan määrärahan tierakennustyön aloit-
2203: keana työttömyyskautena se olisi myös so- tamiseksi Tepaston kylästä Lompolon
2204: piva työttömyystyökohde. kautta Puljun kylään Kittilän kun-
2205: nassa.
2206: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
2207:
2208: Toivo Friman. Eino Tainio.
2209: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala.
2210:
2211:
2212:
2213:
2214: 5 E 821/58
2215: 1050
2216:
2217: IV,253.- Rah.al. N:o 72.
2218:
2219:
2220:
2221:
2222: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantierakennustyön
2223: aloittamiseksi Palojoensuusta Leppäjärven kylään Enon-
2224: tekiön kunnassa.
2225:
2226:
2227: Eduskunnalle.
2228:
2229: Pitkän aikaa on ollut suunnitteilla tien ra- suunnitellusta tiestä tulisi 15-20 km pi-
2230: kentaminen Enontekiön kunnan Suonttajär- tempi. Kolmanneksi Palojoensuun-Enonte-
2231: ven, Leppäjärven ja Palojärven toistaiseksi kiön vanha ja mutkainen tie olisi uudelleen
2232: tiettömiin kyliin. Mainitut kylät sijaitsevat rakennettava, jotta se täyttäisi kahden valta-
2233: Muonionjokeen laskevan vesistöreitin var- kunnan välisen maantien vaatimukset. Lisäksi
2234: rella jotakuinkin suoraan pohjoiseen Palo- olisi luonnollisesti tiestä syrjään jäävään
2235: joensuun kylästä. Kun tämä tie samalla on Suouttajärven kyläänkin rakennettava oma
2236: ajateltu tulevaisuudessa jatkettavaksi Nor- tiensä. Näin ollen viimemainittua suuntaa
2237: jan Kautokeinoon, niin näiden kylien kautta rakennettuna tiestä tulisi paljon kalliimpi ja
2238: rakentamalla saataisiin suorin mahdollinen lisäksi epätarkoituksenmukainen.
2239: yhteys Norjan rajalta Muonionjokilaakson Tämän tien rakentaminen on paikallisten
2240: valtatielle ja Keski-Lappiin. asukkaiden toimeentulon kannalta ehdotto-
2241: Tästä tiesuunnasta on suoritettu TVH: n man välttämätön. Se on myös sopiva työttö-
2242: toimesta tutkimuskin. Myöhemmin on joiden- myystyökohde.
2243: kin piirien toimesta ryhdytty puuhaamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2244: tämän tien rakentamista siten, että se alkaisi
2245: Enontekiön kirkonkylästä. Myös viimeksimai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2246: nitusta suunnasta on suoritettu tutkimus. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
2247: Tien rakentaminen Enontekiön kirkonkylästä kan määrärahan maantierakennustyön
2248: merkitsisi kuitenkin ensiksikin sitä, että yksi aloittamiseksi Palojoensuusta Suontta-
2249: kylä, Suonttajärvi, jäisi tiettömäksi, toiseksi järven kautta Leppäjärven kylään
2250: sitä, että Norjan rajalle tulevaisuudessa Enontekiön kunna-ssa.
2251: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
2252:
2253: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
2254: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
2255: 1051
2256:
2257: IV,254. - Rah.al. N: o 73.
2258:
2259:
2260:
2261:
2262: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesuunnan
2263: tutkimiseksi Rovaniemen Saarenkylästä Markkasuvannon
2264: sillalle.
2265:
2266:
2267: Eduskunnalle.
2268:
2269: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa-
2270: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä.
2271: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- Niiden hyväksikäytön ja asuttamisenkin kan-
2272: kaan maantietä. Jos rakennettaisiin uusi tie nalta uusi tie on tarpeellinen. Tien kulkiessa
2273: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saaren- nykyään vain toisella puolella Ounasjokea on
2274: kylän ja Markkasuvannon lossin välille, niin siitä asukkaille monenlaista haittaa ja vai-
2275: myös joen itäpuolella asuvat pääsisivät tien keuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien var-
2276: varteen. Tietä tälle puolelle rakennettaessa rella ja kauppoihin toimitettavat maatalous-
2277: se ei tulisi kulkemaan peltojen halki. Se voi- tuotteet on kuljetettava suurelta osalta yli
2278: taisiin rakentaa suoraksi nykyisen liikenteen virtaavan joen. Tällainen kuljettaminen tulee
2279: vaatimuksia vastaavaksi ja siten palvelemaan kalliiksi ja on lisäksi vaarallista. Tämä tie-
2280: pohjoiseen suuntautuvaa kaukoliikennettä. rakennus olisi myös hyvä työttömyystyö-
2281: Siltoja tarvittaisiin vähemmän ja pienempiä. kohde.
2282: Joen itäpuolella ovat tällä seudulla myös Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2283: kaikki soranottopaikat, ja nykyisellekin tielle nioittaen,
2284: on sora kuljetettava joen yli suurin kustan-
2285: nuksin. Itäpuolen tie tulisi myös hiukan ly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2286: hemmäksi. Uuden tien rakentamisen avulla tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
2287: vapauduttaisiin kolmesta jo käytössä olevasta, määrärahan maantiesuunnan tutkimi-
2288: nim. Alajärven, Kuoksajärven ja Kätkän tei- seksi Rovaniemen Saarenkylästä Marlc-
2289: den losseista. kasuvannon sillalle.
2290: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
2291:
2292: Toivo Friman. Eino Tainio.
2293: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala.
2294: 1052
2295:
2296: IV,255. - Rah.al. N:o 74.
2297:
2298:
2299:
2300:
2301: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tierakennustyön
2302: aloittamiseksi Sodankylän Kieringin kylästä Kittilän Mol-
2303: kojärvelle.
2304:
2305:
2306: E d u s k u n n a 11 e.
2307:
2308: Rovaniemen-Meltauksen maantiestä, Una- valtion metsiä ja niiden taloudellinen hyväk-
2309: rin järven kohdalta on aikanaan rakennettu sikäyttö ilman tätä tietä ei ole mahdollinen.
2310: nykyään jo autonkulkukelpoinen kylätie So- Kun tälle seudulle on, valtion metsämaille,
2311: dankylän Kieringin kylään. Samoin on jo suunniteltu asutusalue, tulisi rakennettava
2312: pitemmän aikaa ollut tie Rovaniemen-Kit- tie palvelemaan myös asutustoimintaa.
2313: tilän maantiestä Lohiuivan kylän kohdalta Kun Kieringin kylän asukkaat ovat raken-
2314: Kittilän •kunnan Kinisjärven kylään, ja noin taneet tien idästä päin •kyläänsä ja samoin
2315: kuusi vuotta sitten valmistui kylätie maini- lännestä Kinisjärven ja Molkojärven asuk-
2316: tusta kylästä pohjoisempana sijaitsevaan kaat, ja kun näitä pitkiä teitä on pidetty
2317: Molkojärven kylään. Näiden vastakkaisilta kunnossa vuosikymmeniä kyläkuntien voi-
2318: suunnilta rakennettujen teiden päätepisteet malla, niin se on ollut suuri ylimääräinen
2319: ovat n. 13 kilometrin etäisyydessä toisistaan. rasitus näiden kylien asukkaille. On sen
2320: Tiet olisi yhdistettävä rakentamalla tie Kie- vuoksi korkea aika valtion tulla avuksi ja
2321: ringistä Maunujärven kautta Molkojärvelle. jatkaa tien rakentamista.
2322: Näin voitaisiin saada helposti tieyhteys myös Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
2323: Molkojärveltä pohjoiseen sijaitsevaan, tois- nioittaen,
2324: taiseksi täysin tiettömään Maunujärven ky-
2325: lään. Paikallisen merkityksen lisäksi tämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2326: tie yhdistäisi kahden suuren Keski-Lapin tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
2327: kunnan eteläosat ja palvelisi kuntien välistä, kan määrärahan tierakennustyön aloit-
2328: mutta myös kauttakulkuliikennettä. Valtion tamiseksi Sodankylän kunnan Kierin-
2329: metsien hyväksikäytön kannalta tiellä tulisi gin kylästä Maunujärven kautta Mol-
2330: olemaan suuri merkitys. Linjan Kierinki- kojärvelle Kittilän kunnassa.
2331: Molkojärvi pohjoispuolella on nim. suuria
2332: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
2333:
2334: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
2335: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
2336: 1053
2337:
2338: IV,256.- Rah.al. N:o 75.
2339:
2340:
2341:
2342:
2343: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmen sillan raken-
2344: nustöiden aloittamiseksi Sodankylän-Kittilän maantiellä.
2345:
2346:
2347: E d u s k u n n a ll e.
2348:
2349: Vuonna 1954 valmistui maantieyhteys So- aloitteet eduskunta on hylännyt sillä perus-
2350: dankylän ja Kittilän kirkonkylän välille. teella, ettei ole ollut rakennussuunnitelmaa.
2351: Tien varrella olevan runsaan asutuksen Kun sekin nyt on valmistunut, voidaan sil-
2352: vuoksi tie on paljon käytetty. Tien käyttöä lan rakentaminen sen puolesta suorittaa.
2353: lisää vielä se, että se on uusi, nykyaikaista Tämän sillan rakentaminen on erittäin so-
2354: liikennettä silmällä pitäen rakennettu ja si- piva työttömyystyökohde väkirikkaassa ym-
2355: ten raskaallekin tavaraliikenteelle sopivampi päristössä. Sen rakennustöihin voitaisiin si-
2356: kuin esim. Rovaniemen-Kittilän maantie. joittaa mm. työttöminä olevat paikkakunnan
2357: Vaikka Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kit- kuorma-autoilijat. Näin suuren sillan raken-
2358: tilään onkin huomattavasti pitempi matka taminen talvityönä on lisäksi valtiolle edul-
2359: kuin Ounasjoen vanhaa maantietä, niin eräät linen.
2360: raskaat kuljetukset Keski-Lappiin ovat viime Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2361: aikoina suuntautuneet Sodankylän kautta.
2362: Tämä uusi tie tulisi nykyistä vilkkaammin että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2363: liikennöidyksi, jos tiellä Kittilän kirkonky- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
2364: lässä olevan käsikäyttöisen Salmen lossin pai- kan määrärahan Salmen sillan raken-
2365: kalle rakennettaisiin silta. nustöiden aloittamiseksi Sodankylän--.:...
2366: Aikaisemmin tästä asiasta tekemämme K ittilän maantiellä.
2367: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
2368:
2369: Toivo Friman. Eino Tainio.
2370: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala.
2371: 1054
2372:
2373: IV,257.- Rah.al. N:o 76.
2374:
2375:
2376:
2377:
2378: Haapanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi-
2379: ja pienteollisuuslainoihin.
2380:
2381:
2382: Eduskunnalle.
2383:
2384: Maamme pienteollisuuden tukemista var- ole myöskään saaneet niitä valtiovallan
2385: ten on vuosittain tulo- ja menoarvion puit- myöntämiä verohelpotuksia ym. etuja, joita
2386: teissa myönnetty halpakorkoisia lainoja pien- suurteollisuus on saanut.
2387: teollisuuden harjoittajille. Ensi vuotta var- Tästä syystä valtion olisi tuettava nykyistä
2388: ten on tarkoitukseen varattu 400 milj. mark- voimakkaammin pienteollisuuden harjoitta-
2389: kaa. Viime vuosien kokemukset kuitenkin jia. Kun pienteollisuuslainoilla voidaan jos-
2390: osoittavat, että määräraha on riittämätön ja sain määrin myös uhkaavaa työttömyystilan-
2391: sillä voidaan vain osittain tyydyttää pien- netta keventää, olisi määrärahaa tästäkin
2392: yrittäjäin lainantarve. Tilanne vaikeutuu syystä korotettava.
2393: vielä entisestään, sillä määrärahaa on vähen- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2394: netty kuluvaan vuoteen verrattuna 200 milj.
2395: markalla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2396: Kiristynyt taloudellinen tilanne asettaa vä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
2397: hävaraiset pienyrittäjät todella kestämättö- 21 momentille lisäyksenä 200 000 000
2398: mään tilanteeseen. Heillä ei ole samoja mah- markkaa lainoiksi käsi- ja pienteolli-
2399: dollisuuksia saada lainavaroja rahalaitoksista suudelle.
2400: kuin on suurteollisuuslaitoksilla. He eivät
2401: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
2402:
2403: Kaino Haapanen. Martti Linna. Niilo Nieminen.
2404: Kauko Tamminen. Anna-Liisa Tiekso. Aleksi Kiviaho.
2405: Inkeri Virtanen.
2406: 1055
2407:
2408: IV,258. - Rah.al. N: o 77.
2409:
2410:
2411:
2412:
2413: Haapanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Someron virasto-
2414: talon suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
2415:
2416:
2417: Eduskunnalle.
2418:
2419: Somerolla toimivat useat valtion virastot Viime vuosina on Häme ja erikoisesti Lou-
2420: hajallaan, ahtaissa ja puutteellisissa olosuh- nais-Häme jäänyt lapsipuolen asemaan val-
2421: teissa. Näin ollen olisi paikkakunnalle kiireel- tion vakinaisia työmäärärahoja jaettaessa.
2422: lisesti aikaansaatava virastotalo, johon sijoi- Tämä on osittain ollut syynä siihen, että
2423: tettaisiin posti, verotoimisto, nimismiehen työttömyys on eräissä Lounais-Hämeen kun-
2424: kanslia ja mahdollisesti muitakin toimisto- nissa, kuten Somerollakin, muodostunut erit-
2425: tiloja tarvitsevia virastoja. Virastotaloa var- täin vaikeaksi. Hallituksen laiminlyöntejä
2426: ten on Someron kunta lahjoittanut keskus- edes vähäiseltä osalta korjaisi se, että Some-
2427: tasta arvokkaan ja tarkoitukseen hyvin sopi- ron virastotalon suunnittelu- ja rakennustyöt
2428: van tontin. Valtion puolesta on tontti vas- pantaisiin kiireellisesti alulle. Töiden aloitta-
2429: taanotettu ja samalla hyväksytty lahjoituk- miseksi pitäisi osoittaa vähintään 10 milj.
2430: seen sisältyvä ehto, että mainittu virastotalo markkaa; ja jos työttömyystilanne kunnassa
2431: rakennetaan 5 vuoden aikana. Lahjoituskir- tulee erittäin vaikeaksi, olisi hallituksella sen
2432: jan allekirjoittamisesta on jo kulunut 4 lisäksi mahdollisuus käyttää tarkoitukseen
2433: vuotta, joten rakennuksen suunnitteluun ja työttömyysmäärärahoja.
2434: rakennustöiden aloittamiseen pitäisi kiireel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2435: lisesti ryhtyä.
2436: Rakennustöiden kiireellistä aloittamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2437: puoltaa, paitsi valtion antama sitoumus ja tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
2438: valtion virastojen puutteelliset olosuhteet, 74 momentille 10 000 000 markan mää-
2439: myös se, että Somerolla vallitsee talvisin rärahan Someron virastotalon suunnit-
2440: melkoinen työttömyys. Erityisen ankarasti telu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
2441: tämä työttömyys on kohdistunut rakennus-
2442: työväkeen.
2443: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
2444:
2445: Kaino Haapanen. Kauko Tamminen.
2446: 1056
2447:
2448: IV,259. - Rah.al. N:o 78.
2449:
2450:
2451:
2452:
2453: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta postitalon raken-
2454: tamista varten Lahden kaupunkiin.
2455:
2456:
2457: Eduskunnalle.
2458:
2459: Lahden kaupungin ja sen ympäristön no- Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
2460: peasta kasvusta johtuen on Lahden posti- ja nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
2461: lennätinkonttori joutunut toimimaan suoras- toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen-
2462: taan sietämättömän ahtaissa ja puutteellisissa piteisiin postitalon rakentamiseksi Lahden
2463: oloissa, joten uuden postitalon rakentamisen kaupunkiin."
2464: tarve on nyt entistä polttavampi. Asiasta on Eduskunta on tämän kulkulaitosvaliokun-
2465: kulkulaitosvaliokunta 31. 1. 1956 lausunut nan mietinnön hyväksynyt 14. 9.1956. Posti-
2466: mietinnössään seuraavaa: talon kiireellistä rakentamista puoltaa vielä
2467: ,Kuten aloitteen perusteluissa mainitaan, se, että Lahdessa ja sen ympäristökunnissa
2468: olosuhteet Lahden postitalossa ovat sellaiset, esiintyy kasvavaa työttömyyttä. Eniten on
2469: että uusi postitalo on välttämätön. Lahden työttöminä juuri rakennustyöläisiä, joten
2470: kaupunki on varannut postitaloa varten sopi- tästäkin syystä rakennustöiden saanti paikka-
2471: vaksi katsomansa tontin, mutta sisällyttänyt kunnalle olisi tarpeen.
2472: lahjakirjaan määräajan. Kun postitaloa ei Tontti postitaloa varten on lahjoituksena
2473: määräaikana rakennettu, on tonttilahjoituk- saatu, työpiirustukset ovat valmiina ja moni-
2474: sen ilmoitettu peruutuneen. Posti- ja lennä- satapäinen työttömien rakennustyöläisten
2475: tinhallituksen ja rautatiehallituksen kesken joukko odottaa työtä. Kaikki on valmiina ra-
2476: on nyt sovittu uudesta postitalon paikasta. kennustöiden aloittamista varten kiireellisenä.
2477: Rakennuspiirustuksia ei vielä ole, mutta ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2478: kennuksen on arvioitu tulevan maksamaan n.
2479: 180 milj. markkaa. Huomioon ottaen, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2480: ammattivirasto pitää Lahden postitalon kii- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
2481: reellisista rakentamista tärkeänä ja kun kan määrärahan postitalon rakentami-
2482: tonttikysymys on ratkaistu, valiokunta edel- sen aloittamiseksi Lahden kaupunkiin.
2483: lyttää, että Lahden postitalo rakennetaan
2484: ensi tilassa.
2485: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
2486:
2487: Kaino Haapanen. Kauko Tamminen.
2488: 1057
2489:
2490: IV,260. - Rah.al. N:o 79.
2491:
2492:
2493: Haapasalo ym..: Määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
2494: köistämisen tukemiseen.
2495:
2496:
2497: E d u s k u n n a 11 e.
2498:
2499: Eduskunta on vuodesta 1948 alkaen myön- että useimmassa tapauksessa liityntäkohteet
2500: tänyt perustellun tarpeen mukaisen määrä- ovat yhä epäedullisempia ja näin ollen edel-
2501: rahan maaseudun sähköistyksen tukemiseksi, lyttävät tukemista ainakin samojen peruo;,tei-
2502: tähän mennessä yhteensä 3.930 milj. m:k. den mukaan kuin aikaisemmin sähköistyksen
2503: Määräraha on vaihdellut sähköistystoiminnan yhteydessä.
2504: vi1kkauden mukaan ja oli suurimmillaan e'li Vaikka lamakausi onkin selvästi rajoitta-
2505: 550 milj. mk vuonna 1953 ja pienimmillään nut sähköistystä kuluvana vuotena, on se
2506: kuluvana vuonna eli 250 milj. mk. Näillä siitä huolimatta jatkunut varsin laajassa mi-
2507: yleisistä varoista annetuilla avustuksilla on tassa. Sähköistysavustukset annetaan, poik-
2508: ollut suorastaan ratkaiseva merkitys suuri- 'keustapauksia lukuunottamatta, jälkikäteen
2509: suuntaisen ja tärkeän sähköistyksen menes- edellisen vuoden toiminnan perusteella. Koska
2510: tykselliselle toteuttamiselle. Avustuksen tur- kuluvan vuoden sähköistystyöt on suuriru-
2511: vin on kuluttajilta vaadittavaa rahoitus- mailta osalta suoritettu loppuun, syntyisi ras-
2512: osuutta voitu tasoittaa ja rajoittaa siedettä- kas taloudellinen vajaus, ellei odotettuja säh-
2513: vään määrään. Erikoisen merkittävä tämä köistysavustuksia olisi ensi vuoden alkupuo-
2514: avustus on ollut Itä- ja Pohjois-Suomen har- liskolla saatavissa. Lisäksi tämä t:rrehdyttäisi
2515: vaanasutui'lla seuduilla ja Keski-Suomen melko täydellisesti maaseudun sähköistystyöt,
2516: järvialueella, missä sähköistyskustannukset mistä olisi seurauksena työttömyyden lisään-
2517: muuten nousevat paljon korkeammiksi kuin tyminen sähköalalla.
2518: tiheärumin asutuilla alueilla. Viime keväänä laskettiin kuluvana vuonna
2519: Tähän menne.>sä on tosin maaseudun säh- tarvittavan maaseudun sähköistystoiminnan
2520: köistyskomitean vuonna 1950 asettama tavoite jatkamiseen 200 milj. mk:n suuruinen määrä-
2521: saavutettu: yli 80 % maaseudun n. 650 000 raha. Nyt saadut toimintaan perustuvat tie-
2522: taloudesta on liitetty sähkön piiriin huoli- dot osoittavat, että uusien sähköistyskohtei-
2523: matta siitä, että talouksien lisäys ko. säh- den lukumäärä jää suunniteltua pienemmäksi
2524: köistyskauden aikana on n. 85 000. Tästä ja että tarpeellinen sähköistysmääräraha näin
2525: saavutuksesta huolimatta n. 130 000 ta!loutta ollen voidaan supistaa 130 milj. mk: n vähim-
2526: ja runsaao;,ti yli puoli miljoonaa ihmistä on mäismäärärahaan. Vuoden 1959 talousarvio-
2527: tällä hetkellä vielä sähköä vailla ja suurin ehdotuksesta on kuitenkin ehdotettu koko-
2528: osa heistä juuri em. vaikeimmilla alueilla. naan poistettavaksi tämä määräraha.
2529: Sähköistyksen jatkaminen on siis edeUeenkin Edellä olevan perusteeNa ehdotamme kun-
2530: tärkeä tehtävä, ja meikäläisissä olosuhteissa nioittaen,
2531: voitaneen olettaa taloudellisten tosiseikkojen että Edttskunta ottaisi vuoden 1959
2532: sallivan 90% sähköistysasteen tavoitteeksi tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
2533: 10-20 vuoden aikana. Vaikka sähköistys uudelle momentille 130 miljoonan mar-
2534: lähivuosina tuleekin jatkumaan entistä hilli- kan määrärahan maaseudun sähköistä-
2535: tymmässä muodossa, on otettava huomioon, misen tukemiseen.
2536: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
2537: K. F. Haapasalo. Lars Lindeman. Lyyli Aalto.
2538: Arvo Ahonen. Eetu Karjalainen. Ensio Partanen.
2539: Viljo Virtanen. Juho Karvonen. Georg Eriksson.
2540: G. Henriksson. Onni Peltonen. Anni Flinck.
2541: Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen. H. Törmä.
2542: 6 E 821/58
2543: 1058
2544:
2545: IV,261. - Rah.al. N: o 80.
2546:
2547:
2548:
2549:
2550: Haapasalo ym..: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin kuuro-
2551: mykkäinkoulun koulutalon rakennustöiden aloittamista
2552: varten.
2553:
2554:
2555: E d u s k u n n a 11 e.
2556:
2557: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseensä teriölle, mutta tähän kuuluvaa lakiesitystä
2558: kouluhallitus oli merkinnyt 105 000 000 mar- ei kuitenkaan vielä ole eduskunnalle annettu.
2559: kan suuruisen •siirtomäärärahan Mikkelin Mikkelin kuuromyl>'käinkoulun pääpiirus-
2560: kuuromy'kkäinkoulun uuden koulutalon ra- tukset on kouluhallitus hyvruksynyt 11. 9.
2561: kentamista varten. Koulutalon tilavuus tu- 1958. Kun koulun nykyiset rakennukset ovat
2562: lisi olemaan 20 000 m3 ja koko kustannus- sangen heikossa kunnossa ja kun rakennus-
2563: arvio 180 000 000 markkaa eli 9 000 markkaa suunnitelmat ovat valmiit, olisi välttämä-
2564: kuutiometriä kohden. Hal~itus ei kuitenkaan töntä, että rakennustyöt päästäisiin mahdol-
2565: ole kysymyksessä olevaa määrärahaa ottanut lisimman pian aloittamaan.
2566: omaan tulo- ja menoarvioesitykseensä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2567: Kouluhallitus on 15. 2. 1956 tehnyt opetus- nioittaen,
2568: mi.n,isteriölle esityksen, että Mikkelin kuuro-
2569: mykkäinkoulun nykyinen noin 1 ha: n suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2570: ruinen tontti vaihdettaisiin noin 3 ha: n suu- tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
2571: ruiseen tonttiin, jonka Milllielin kaupunki kohdalle 105 000 000 markan suuruisen
2572: on koululle tarjonnut ja jolle uusi koulutalo siirtomäärärahan Mikkelin kuuromyk-
2573: rakennettaisiin. Opetusministeriö on saman käinkoulun uuden koulutalon raken-
2574: esityksen tehnyt edelleen valtiovarainminis- nustöiden aloittamista varten.
2575: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
2576:
2577: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. Esu Niemelä.
2578: Viljo Virtanen. Wiljam Sarjala. A. F. Airo.
2579: Sylvi Halinen. Antti J. Rantamaa. Pentti Niemi.
2580: Onni Mannila. Niilo Nieminen.
2581: 1059
2582:
2583: IV,262. - Rah.al. N: o 81.
2584:
2585:
2586:
2587:
2588: Halinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Brahelinnan emän-
2589: täkoulun koulurakennuksen suunnittelutöitä varten.
2590:
2591:
2592: E d u s k u n n a 11 e.
2593:
2594: Brahelinnan emäntäkoulu toimii 1700- nähden. Brahelinnan emäntäkouluun ei ole
2595: l uvun alkupuolella rakennetussa entisessä voitu sijoittaa kuin 30 oppilasta tilanpuut-
2596: sotilasvirkatalossa Ristiinassa. Rakennus on teen takia.
2597: koulutustarkoitukseen aivan riittämätön. Ti- Uusi koulurakennus olisi suunniteltava
2598: lan työväenrakennus on täytynyt ottaa oppi- suurempaa oppilasmäärää varten. Maatalous-
2599: las- ja opettaja-asunnoiksi ja vieläkin osa hallitus on arvioinut noin 15 000 m3 suurui-
2600: oppilaista asuu vuokrahuoneissa Ristiinan sen rakennuksen olevan sopivan. Suunnitte-
2601: kirkonkylässä. Koululta puuttuu eräitä lm- lutyöhön olisi nopeasti päästävä ja sitä var-
2602: dinhoito-opetukseen tarpeellisia opetustiloja. ten tarvittaisiin 5 000 000 mk: n määräraha.
2603: Emäntäkoulujen ohjelmaan kuuluva lasten- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2604: hoidon käytännöllinen opetus on täytynyt nioittaen,
2605: jättää pois, koska lastenkodille ei ole tilaa.
2606: Nykyinen koulurakennus voidaan kunnostaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2607: lastenkodiksi, kun se vapautuu entisestä käy- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
2608: töstä. kohdalle 5 000 000 markan määrärahan
2609: Emäntäkouluihin on runsaasti hakijoita, Brahelinnan emäntäkoulun koulura-
2610: yli kaksinkertainen määrä oppilaslukuun kennuksen suunnittelutöitä varten.
2611: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
2612:
2613: Sylvi Halinen. Esa Timonen. Aili Siiskonen.
2614: Antti J. Rantamaa. Arvo Pentti. Viljo A. Virtanen.
2615: Vieno Simonen. Olavi Lahtela. K. F. Haapasalo.
2616: Marja Lahti. Hilja Väänänen. Onni Mannila.
2617: Esu Niemelä. Kerttu Saalasti. A. H'årkönen.
2618: Wiljam Sarjala.
2619: 1060
2620:
2621: IV,263. - Rah.a.l. N: o 82.
2622:
2623:
2624:
2625:
2626: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta palveluslisien mak-
2627: samista varten rajavartiolaitoksen kantamiehistölle.
2628:
2629:
2630: E d u s k u n n a 11 e.
2631:
2632: Rajavartiotehtäviin pystyvää ja luotetta- rin palkkauksessa huomioon. Kun tätä kan-
2633: vaa ainesta hakeutuu rajavartiojoukkoihin nustinta ei ole, ei alalle pitemmäksi aikaa
2634: niukasti ja niistäkin nuorista miehistä, jotka jääminen houkuttele ketään.
2635: tekevät palvelussopimuksen, useimmat palve- Rajavartiolaitoksemme kantamiehistö on
2636: levat vain lyhyen ajan. Tästä johtuen raja- monessa suhteessa verrattavissa virkamiehiin,
2637: vartiolaitoksemme kantamiehistön vaihtumi- joille palvelusvuosien lisääntyessä saavutettu
2638: nen on vuosi vuodelta muuttunut entistä taito ja kokemus otetaan palkkauksessa ikä-
2639: nopeammaksi. Nykyään on kantamiehistöstä lisien muodos<>a huomioon. Vastaavasti olisi
2640: noin puolet sellaisia, joiden palvelusaika on myös kantamiehistön palkkaukseen saatava
2641: alle 3 vuotta. palveluslisä. Tämä palveluslisä maksettaisiin
2642: Kantamiehistön liian nopeasta vaihtumi- vastaavan virkamiehen ikälisän suuruisena ja
2643: sesta on seurauksena monenlaisia vaikeuksia. vastaavasti 3 palvelusvuotta oikeuttaisi yh-
2644: l\'Iuille aloille siirtyneiden tilalle on otettava teen palveluslisään, joita maksettaisiin enin-
2645: uusia, kokemattomia miehiä, joille on annet- tään neljä. Vastaavanlaisen esityksen onkin
2646: tava peruskoulutus tehtäviinsä. Tästä on tie- rajavartiolaitoksen johto tehnyt tulo- ja me-
2647: tenkin seurauksena, että koulutetun ja täy- noarvioesityksensä yhteydessä, mutta halli-
2648: sin pätevän aineksen osuus koko kantamie- tus ei ole sisällyttänyt sitä esitykseensä edus-
2649: histöstä jatkuvasti pienenee. Paitsi pätevyys- kunnalle.
2650: tasoon, alituinen vaihtuminen voi vaikuttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2651: epäedullisesti myös kantamiehistössä vallitse- nioittavasti,
2652: vaan henkeen.
2653: Syynä nykyiseen asiantilaan ovat kanta- että Ednskunta ottnisi 7 Pl. XI ln-
2654: miehistön huonot taloudelliset edut ja heikko vun 2 momentille 15 450 000 mnrkkaa
2655: sosiaalinen turva. Erityisesti on huomattava, palveluslisien maksamista varten raja-
2656: että nykyisessä järjestelmässä ei palvelus- vartiolaitoksen kantmniehistölle.
2657: vuosien lisääntymistä oteta riittävässä mää-
2658: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
2659:
2660: R. Hallberg. Vilho Turunen.
2661: Antti Kukkonen. Juho Tenhiälä.
2662: 1061
2663:
2664: . IV,264. - Rah.al. N: o 83.
2665:
2666:
2667:
2668:
2669: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten per-
2670: heellisten sotaleskien sairausavustuksiin.
2671:
2672:
2673: E d u s k u n n a ll e.
2674:
2675: Voimassa olevien la:kien mukaisesti on val- sittain vähintään 2 milj. markkaa. Avun
2676: tiovalta pyrkinyt turvaamaan niiden kansa- tarve on kuitenkin huomattavasti suurempi.
2677: laisryhmien olosuhteita, jotka joko omaisen Esimerkin vuoksi mainittakoon, että vuosina
2678: kaatumisen tai muun sodasta johtuneen me- 1956 ja 1957 jätettiin yhteisesti lähes 1 200
2679: netyksen vuoksi ovat joutuneet taloudelli- anomusta.
2680: sesti vaikeaan asemaan. Tähän ryhmään Kun liiton tehtäviin kuuluu huolehtia
2681: kuuluu tuhansia sotalesidä ja -orpoja. Soti- myöskin vaikeassa taloudellisessa asemassa
2682: lasvammalain mukaan heille maksetaan eläke olevista kaatuneitten vanhemmista, on sairaus-
2683: sekä määrätyin edellytyksin, mikä on pitkä- avustusten myöntämisessä vähävaraisille sota-
2684: aikainen sairaus, määräaikainen lisähuolto- leskille jouduttu suorittamaan ankaraa kar-
2685: eläke. sintaa.
2686: Tällaista lisähuoltoeläkettä ei kuitenkaan Kun vapaaehtoisuuteen perustuvat huolto-
2687: myönnetä lyhytaikaisen sairauden perus- järjestöjen mahdollisuudet taloudellisen ti-
2688: teella, vaikka juuri tällaisissa tapauksissa lanteen vai'keutuessa ovat heikentyneet ja
2689: perheelliselle sotaleskelle aiheutuu useasti kun esim. Mannerheim:Iiitto, joka vuosittain
2690: aivan ylivoimaisia vaikeuksia. Tämän epä- aikaisempina aikoina jakoi noin 200 milj.
2691: kohdan korjaamiseksi valtioneuvosto 30. 1. markkaa nousevan avustusmäärän vuosittain,
2692: 1947, 23. 12. 1947 ja 19. 6. 1952 antamillaan on jakamisen nyt kokonaan lopettanut, ovat
2693: päätöksillä teki mahdolliseksi Gairausavustuk- vähävaraisten sotaleskiperheitten olosuhteet
2694: siksi tarkoitetuilla määrärahoilla tukea vähä- sairaustapausten sattuessa aina vain vaikeu-
2695: varaisia perheeliisiä sotaleskiä sairauksien tuneet.
2696: sattuessa. Tämä määräraha on viimeisten Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
2697: vuosien aikana jätetty pois talousarviosta, nioittaen,
2698: siitä huolimatta että tarve sen saamiseen on
2699: sotalaskien vanhetessa tuHut aikaisempaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2700: suuremmaksi. tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu-
2701: Sotalaskien ja Kaatuneitten omaisten huolto vun uudelle momentille 5 miljoonan
2702: r.l., jonka koko toiminta keskittyy sodasta markan määrärahan käytettäväksi val-
2703: kärsimään joutuneiden aseman helpottami- tioneuvoston päätösten 30. 1. 1947, 23.
2704: seen, on mahdollisuuksiensa mukaisesti avus- 12. 1947 ja 19. 6. 1952 mukaisesti vä-
2705: tanut ko. perheitä. Saamastaan valtion- hävaraisten perheellisten sotaleskien
2706: avusta on liitto ollut velvollinen ministeriön sairausavustuksiin.
2707: antamien ohjeiden mukaan käyttämään vuo-
2708: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
2709:
2710: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
2711: Martta Salmela-Järvinen. Aili Siiskonen.
2712: Vilho Turunen.
2713: 1062
2714:
2715: IV,265. - Rah.al. N: o 84.
2716:
2717:
2718:
2719:
2720: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten sota-
2721: orpoylioppilaiden korkeakouluopintojen tukemiseksi.
2722:
2723:
2724: E d u s k u n n a 11 e.
2725:
2726: Sotaarpojen työhuollosta 30. 4. 1943 anne- opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorit-
2727: tun lain mukaan korkeakoulussa opiskele- taneiden henkilöiden opintolainojen valtion
2728: valle sotaarvolle ei tämän lain mukaan voida takauksesta ja korkeakoulustipendeistä. Man-
2729: myöntää koulutusavustusta. Korkeakouluissa nerheimliiton sotakummivaliokunta on sodan
2730: opiskelevien sotaarpojen luku on lisääntynyt jälkeisvuosina tukenut erittäin suuressa mää-
2731: huomattavasti viimeisten vuosien aikana, sa- rin korkeakouluissa opiskelevia sotaorpoja,
2732: manaikaisesti kuin työhuoltoon oikeutettujen mutta varojen puuttuessa se on lopettanut tä-
2733: sotaarpojen luku jatkuvasti vähenee. Suu- män toimintansa vuonna 1957, jolloin jaet-
2734: relle joukolle sotaorpoja opiskelu korkeakou- tava summa oli 16 milj. mk. Mainitta:koon
2735: luissa on kuitenkin muodostunut mahdotto- vielä, että vuonna 1957 anoi 244 sotaorpoyli-
2736: maksi siihen tarvittavien varojen puuttuessa. oppilasta avustusta Sotaleskien ja Kaatunei-
2737: Virallisten laskelmien mukaan tulee opiskelu den omaisten huolto r.y:ltä, joista vain 58
2738: esim. Helsingissä maksamaan noin 20 000 opiskelijalle liitolla <rli mahdollisuus antaa
2739: mk kk:ssa. Kun opintolainojen saanti nyky- myönteinen päätös ja n. 30 000-50 000 mk:n
2740: oloissa tuottaa monelle voittamattomia vai- suuruinen avustus.
2741: keuksia, joutuu moni vähävarainen sotaorpo- Kysymys sotaarpojen korkeakouluopintojen
2742: ylioppilas tästä johtuen lopettamaan jo aloit- tukemisesta heidän ikänsä johdosta tulee
2743: tamansa opiskelun. On aivan selvää, että lähivuosina olemaan nykyistä tärkeämpi.
2744: tällaisissa tapauksissa monen nuoren mieli Oikeutetusti sotaorvot vetoavat yhteiskuntaan
2745: tulee katkeraksi, koska hän on uskonut nii- ja odottavat myös saavansa taloudellista tu-
2746: hin lupauksiin, joita heille annettiin perheen kea opintomahdollisuuksiensa turvaamiseksi
2747: huoltajan kaatuessa sodassa. Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
2748: Tässä yhteydessä todettakoon, että korkea- nioittaen,
2749: kouluopintoja varten annettavista stipen-
2750: deistä ja avustuksista 13. 7. 1948 annettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2751: laki ei anna tukea sellaisille ylioppilaille, tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
2752: jotka vasta alkavat opiskelunsa korkeakou- kan suuruisen mäiirärahan vähävarais-
2753: lussa, jota tilannetta ei myöskään korjaa hal- ten sotaorpoyliopp~1aitten korkeakoulu-
2754: lituksen antama esitys laiksi korkeakouluissa opintojen tukemiseksi.
2755: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
2756:
2757: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. Urho Kulovaara.
2758: Martta Salmela..J'årvinen. Aili Siiskonen. Vilho Turunen.
2759: 1063
2760:
2761: IV,266.- Rah.al. N:o 85.
2762:
2763:
2764:
2765:
2766: Heinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
2767: tuksiksi lastenseimille.
2768:
2769:
2770: E d u s k u n n a ll e.
2771:
2772: Lastenseimet, joissa hoidetaan alle 4-vuo- koska yhä useammasta perheestä äidit ovat
2773: tiaita lapsia, ovat välttämättömiä laitoksia olleet pakotettuja siirtymään ansiotyöhön ko-
2774: ennen kaikkea niille perheille, joissa taloudel- din ulkopuolelle, ja kun niiden ylläpito tuot-
2775: liset seikat pakottavat perheenäidin olemaan taa suuria vaikeuksia ennen kaikkea vapaa-
2776: työssä kodin ulkopuolella. Valtion avustusta ehtoista huoltotyötä tekeville lastensuojelu-
2777: ovat nämä laitdkset saaneet lastensuojelun järjestöille kuin myöskin kunnille, O'lisi toi-
2778: tukemiseen tarkoitetusta määrärahasta. Kun vottavaa, että tähän tarkoitukseen varattu
2779: tämä kotikasvatuksen tukemiseen tähtäävä määräraha valtion talousarviossa saataisiin
2780: avustus on kuitenkin viimeisten vuosien ai- nykyisestä 7 000 000 mk: n määrästä korote-
2781: kana vähenty;nyt, ovat tätä toimintaa yllä- tuksi.
2782: pitävät yksityiset huoltojärjestöt joutuneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2783: siitä kärsimään. Esimerkkinä voidaan mai- nioittaen,
2784: nita, että lastenseimen, jossa on hoidettavia
2785: lapsia noin 35 ja jonka vuotuiskustannukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2786: nousevat miljooniin mar'kkoihin, valtion avus- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
2787: tus v. 1957 oli vain 200 000 markkaa ja vun 2 momentille lisäyksenä 10 000 000
2788: vuonna 1958 samalle lastenseimelle tuleva markkaa avustuksien jakamiseksi las-
2789: avustus oli enää vain 150 000 markkaa. tenseimille.
2790: Kun seimien toiminnan tarve on viime ai-
2791: koina tullut entistään välttämättömämmäksi,
2792: Helsingissä 13 päivänä <lokakuuta 1958.
2793:
2794: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
2795: Martta Salmela-Järvinen. Aili Siiskonen. Urho Kulovaara.
2796: 1064
2797:
2798: IV,267.- Rah.al. N:o 86.
2799:
2800:
2801:
2802:
2803: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen
2804: järjestämiseksi alle kouluiän oleville lapsille.
2805:
2806:
2807: E d u s k u n n a ll e.
2808:
2809: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta järjestetty, on tehtävän hoitaminen jäänyt
2810: 1927 vuoteen 1950 ollut määräraha alle kou- lastensuojelutyötä tekeville huoltojärjestöille,
2811: luikäisten lasten kesävirkistystoimintaa var- joiden taloudellinen asema useooti on niin
2812: ten. Tämän jälkeen ei määrärahaa ole saatu heikko, ettei toimintaa parhaalla mahdolli-
2813: sosiaaliministeriön menoarvioon vaikka edus- sella tavalla voida toteuttaa. Mikäli valtion
2814: kunnassa on asian korjaamiseksi tehty lukui- tuki aikaisemman käytännön mukaisesti jäl-
2815: sia aloitteita. Vapaaehtoiset huoltojärjestöt, leen voitaisiin antaa tätä työtä tekeville jär-
2816: jotka ylläpitävät lasten kesäsiirtoloita, odot- jestöille, olisi näillä paremmat mahdollisuu-
2817: tavat oikeutetusti, että valtio omalta osaltaan det hoitaa kesäsiirtoloita, mistä hyöty koituu
2818: tukisi tätä työtä, jonka merkitystä kasvatuk- ensisijaisesti vähävaraisten perheitten lap-
2819: selliset ja terveydelliset seikat huomioiden ei sille.
2820: voida asettaa kyseenalaiseksi. Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
2821: Viime aikoina on perheenäitien lomatoi- nioittaen,
2822: mintaan kiinnitetty entistä enemmän huo-
2823: miota ja kehoitettu äitejä järjestämään lo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2824: mansa niin, että he voisivat viettää sen ilman tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
2825: lapsia. Myönteiseen tulokseen asian kohdalta vun uudelle momentille 4 000 000 mar-
2826: on useassa tapauksessa päästy vain siten, että kan suuruisen määrärahan kesävirkis-
2827: perheen lapset on saatu sijoitetuiksi lasten tyksen järjestämiseksi alle kouluiän
2828: kesäsiirtoloihin. Kun usealla paikkakunnalla oleville lapsille.
2829: esim. kuntien toimesta ei ole em. toimintaa
2830: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
2831:
2832: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara. Aili Siiskonen.
2833: Martta Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
2834: 1065
2835:
2836: IV,268. - Rah.al. N: o 87.
2837:
2838:
2839:
2840:
2841: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta huoltoeläkkeisiin
2842: siviiliorvoille ja siviilileskille.
2843:
2844:
2845: Eduskunnalle.
2846:
2847: Vaikka sosiaalinen lainsäädäntömme on siaalilautakuntien antamasta huoltoavustuk-
2848: huomattavasti kehittynyt sodanjälkeisinä sesta. Koska huoltoavustuksen pyytäminen
2849: vuosina, ovat sen ulkopuolella edelleen si- sosiaalilautakunnilta tuntuu monelle olevan
2850: viililesket ja -orvot. Asian korjaamiseksi on erittäin vaikeaa ja vastenmielistä, olisi tämä
2851: tehty myöskin useita eduskunta-aloitteita, asia pyrittävä hoitamaan sellaisia vakiintu-
2852: mutta ne eivät ole johtaneet myönteiseen neita muotoja käyttäen, joita noudatetaan
2853: ratkaisuun. esim. lapsi- ja perhelisiä tai erilaisia eläk-
2854: Kun hallitus v. 1936 antoi eduskunnalle keitä suoritettaessa.
2855: esityksen kansanvakuutuslaiksi, sisältyi sii- Tällaisen eläkkeen turvin olisi siviililes-
2856: hen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden kellä, jonka huollettavaksi on jäänyt ala-
2857: lisäksi myöskin ehdotus vakuutetun ja eläk- ikäisiä lapsia, vastaavanlaiset edellytykset ja
2858: keensaajan jälkeen jääneille 16 vuotta nuo- mahdollisuudet huolehtia perheestään kuin
2859: remmille lapsille suoritettavasta orpoeläk- on sotaleskiliekin turvattu lakisääteisesti.
2860: keestä. Eduskunta poisti kuitenkin äänes- Kun sotaorpoihin kohdistuva huolto jatku-
2861: tyksen jälkeen esityksestä orpoeläkettä kos- vasti vähenee, olisi lakisääteisen huoltoeläk-
2862: kevan kohdan. Vaikka kansaneläkelaki ny- keen myöntäminen vähävaraisille siviilior-
2863: kyisessä muodossaan antaa jo kohtalaisen voille ja -leskille, viimeksi mainituille niissä
2864: tuen sen piiriin kuuluville henkilöille, on tapauksissa, joissa äiti lasten hoidon takia ei
2865: kysymys orpojen kohdalta edelleen hoita- voi olla ansiotyössä, oikeudenmukainen rat-
2866: matta. Poikkeuksen tekevät vain sotaorvot, kaisu.
2867: joille sotilasvammalain nojalla turvataan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2868: huoltoeläke 17 ikävuoteen ja niissä tapauk- nioittaen,
2869: sissa, jolloin sotaorpo jatkaa koulunkäyntiä,
2870: 19 ikävuoteen asti. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2871: Maassamme lienee noin 20 000-30 000 sel- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu-
2872: laista siviiliorpoa, joiden pääasiallinen huol- vun uudelle momentille 15 000 000
2873: taja on kuollut ja joiden toimeentulosta vas- markan suuruisen määrärahan huolto-
2874: taavat useassa tapauksessa vaikeissa olosuh- eläkkeiden maksamiseksi sellaisille vä-
2875: teissa elävät äidit. Vaikka sosiaalisessa lain- hävaraisille siviiliorvoille, joiden pää-
2876: säädännössämme tapahtunut kehitys huo- asiallinen huoltaja on kuollut, sekä
2877: mattavasti helpottaa juuri lapsiperheitten sellaisille siviilileskille, jotka lastensa
2878: asemaa, on vähävaraisilla perheillä em. ta- hoidon takia eivät voi olla varsinai-
2879: pauksissa monia vaikeuksia, koska toimeen- sessa ansiotyössä.
2880: tulo monissa tapauksissa jää riippuvaksi so-
2881: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
2882:
2883: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
2884: Martta Salmela-Järvinen. Aili Siiskonen. Urho Kulovaara.
2885:
2886:
2887:
2888: 7 E 821/58
2889: 1066
2890:
2891: IV,269. - Rah.al. N: o 88.
2892:
2893:
2894:
2895:
2896: Heinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten-
2897: kotien avustamiseen.
2898:
2899:
2900: E d u s k u n n a ll e.
2901:
2902: Hallituksen menoarvioesityksessä vuodelle nousseet, ovat useat näistä laitoksista joutu-
2903: 1959 on esitetty lastenkotien avustamista neet erittäin suurien vaikeuksien eteen. Sitä
2904: varten 70 000 000 markkaa. Vuoden 1958 todistaa mm. se, että Pohjois-Suomessa toi-
2905: budjetissa oli vastaava määräraha saman mineista lastenkodeista on kaksi joutunut
2906: suuruinen. Lain mukaan suoritetaan valtion- lopettamaan toimintansa em. syistä. 1Se, että
2907: apua vajaakykyisiä ja muita erityishoitoa tilanne on muodostunut tällaiseksi, on erit-
2908: tarvitsevia lapsia varten toimiville lastenko- täin valitettavaa, koska hoitopaikkojen luku-
2909: deille. Näiden lisäksi valtionapua saavat ne määrä ei nykyisellään vastaa edes välttä-
2910: vastaanottokodit, pientenlastenkodit, äiti- ja mätöntä tarvetta. Kun riittämätön valtion-
2911: lapsikodit sekä ns. tavalliset lastenkodit, avustus asettaa esteet lastenkotitoiminnan
2912: jotka on katsottu yleisen lastensuojelutyön jatkuvalle kehitykselle sekä hidastuttaa las-
2913: kannalta tarpeelliseksi ja jotka sosiaalimi- tenkotien hoidollisen tason nousua ja koi-
2914: nisteriö on hyväksynyt lastensuojelulaitok- tuisi takaiskuksi erityisesti maalaiskuntien,
2915: siksi. rajaseutujen ja yksityisten lastenkotien toi-
2916: Vuonna 1957 myönnettiin lakimääräistä minnalle, ehdotamme kunnioittaen,
2917: valtionavustusta 71 kunnalliselle ja 49 yksi-
2918: tyiselle lastenkodille. Näissä oli hoidettavia että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2919: lapsia yhteensä 3117. Hoitovuorokautta koh- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XIV lu-
2920: den oli valtionavustus vuonna 1957 67 mark- vun 3 momentille 30 000 000 markkaa
2921: kaa, mutta kulumassa olevalta vuodelta val- lisäyksenä valtionavun suorittamiseksi
2922: tionavustus on laskenut, ollen vain 62 mark- niille lastenkodeille, joille lastenkotien
2923: kaa. Kun valtionavustuksen laskeminen on valtionavusta annetun lain ja vastaa-
2924: tapahtunut samanaikaisesti, jolloin kohon- van asetuksen mukaan valtionapua
2925: neitten elinkustannusten vuoksi hoitolaitos- voidaan myöntää.
2926: ten menot ovat entisestään huomattavasti
2927: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
2928:
2929: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
2930: Martta Salmela-Järvinen. Aili Siiskonen. Urho Kulovaara.
2931: 1067
2932:
2933: IV,270. - Rah.al. N: o 89.
2934:
2935:
2936:
2937:
2938: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lyökin-Vohden-
2939: saaren maantien rakennustöiden aloittamista varten.
2940:
2941:
2942: E d u s k u ill: n a 11 e.
2943:
2944: Uudenkaupungin maalaiskunnan alueen ja siten voitaisiin poistaa ne haitat, joista
2945: saaristo-osassa on runsaasti alueita, joiden edellä on mainittu. Näillä toimenpiteillä voi-
2946: asukkailla ei ole mitään kiinteitä kulkuyh- taisiin auttaa tämän alueen talouselämän.
2947: teyksiä mantereen tieverkostoon. Teiden kaikinpuolista edistymistä. Tiesuunnitelman
2948: puute on aiheuttanut suuria vaikeuksia niille, toteuttamismahdollisuuksia on selvitetty
2949: jotka pyrkivät saamaan markkinoille niin Uudenkaupungin ja sen maalaiskunnan aset-
2950: puutarha-, maanviljelys- kuin kalastuselin- tamissa elimissä ja alustavat laskelmat kus-
2951: keinostakin saatavia tuotteita ajan vaatimus- tannuksista ovat jo alemassa.
2952: ten mukaisesti sekä suuresti lisännyt tarvit- Koska 'kyseinen alue on ilmastonsa sekä
2953: tavien tavaroiden hintoja ja estänyt kaiken muidenkin luontaisten olosuhteittensa puo-
2954: muunkin elinkeinotoiminnan kehittymisen lesta erittäin edullinen asutusalue, jonka tie-
2955: näillä seuduilla. Asujamiston on ollut pakko olojen kehittymättömyys kuitenkin on ollut
2956: tyytyä olosuhteisiin, joissa elämiseen nuo- esteenä alueen taloudelliselle hyväksikäytölle
2957: rempi polvi ei enää ole tyytynyt. Kun jat- nykyajan vaatimusten mukaisesti ja kun se
2958: kuva työttömyys on muodostunut erittäin tämän lisi:iJksi on erittäin sopivaa matkailu-
2959: raskaaksi, on nuorempien ikäluokkien työ- liikenteen piiriin saattamiselle, ehdotamme
2960: ikään päästyään ollut hakeuduttava parem- 'kunnioittaen,
2961: min taloudellisin toimintamahdollisuuksin ja
2962: edellytyksin varatuille alueille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
2963: Vallitseviin olosuhteisiin voitaisiin saada tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
2964: huomattava parannus rakentamalla tie Lyö- kan määrärahan Lyökin-Korsaaren-
2965: km - Korsaaren - Lepäisten-Vohdensaaren Lepäisten-Vohdensaaren maantien ra-
2966: alueiden kautta, jolloin niiden asujaroisto kennustöiden aloittamista varten.
2967: pääsisi yhteyteen valtakunnan tieverkostoon
2968: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
2969:
2970: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
2971: 1068
2972:
2973: IV,271. - Rah.al. N: o 90.
2974:
2975:
2976:
2977:
2978: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselvetureiden val-
2979: mistamisen aloittamista varten Hyvinkään konepajalla.
2980:
2981:
2982: E d u s k u n n a 11 e.
2983:
2984: Tehdyn päätöksen mukaan on höyryveturi- riittävä määrä ammattitaitoista henkilökun-
2985: hankinnat rautateiden käyttöön jo kokonaan taa dieselvetureiden korjauksia ja huoltoa
2986: lopetettu. Lähivuosien ohjelmat käsittävät varten. Jatkuvat dieselvetureiden hankinnat
2987: yksinomaan dieselvetureiden hankinnan. Myö- edustavat suurinvestointina arvokasta ka~
2988: hempiin uudistussuunnitelmiin sisältyy myös lustoa, joka ehdottomasti olisi huollettava
2989: vilkkaimmin liikennöityjen rataosien sähköis- asiantuntemuksella turhien kustannusten ja
2990: täminen, minkä jälkeen dieselveturit tullaan suoranaisten menetysten estämiseksi. Ny-
2991: siirtämään hiljaisempien rataosien liikentee- kyisin rautateillä ei tiettävästi ole läheskään
2992: seen. Höyryveturit sitävastoin on tarkoitus riittävästi dieselvetureiden korjauksiin ja
2993: vähitellen poistaa liikenteestä hankkimatta huoltoon tarvittavaa ammattitaitoista hen-
2994: uusia tilalle. kilökuntaa.
2995: Hyvinkäälle alettiin sodan jälkeen raken- Myöhemmin dieselvetureiden korjaukset
2996: taa rautateiden käyttöön uutta ja ajan- tullevat keskitettäviksi Hyvinkään konepa-
2997: mukaista suurkonepajaa sekä sen yhteyteen jaan. Tässä tarkoituksessa olisi konepajan
2998: henkilökunnalle tarkoitettua asuntoaluetta, omalle henkilökunnallekin välttämätöntä
2999: jotka nyt jo edustavat noin kahden miljar- mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pereh-
3000: din markan sijoitusta. Itse asiassa konepaja tyä perusteellisesti vetureiden rakenteeseen
3001: on jo miltei täysin toimintavalmiina. Se on ennen laajasuuntaisen korjaustoiminnan alka-
3002: kuitenkin suunniteltu höyryvetureiden kor- mista. Dieselvetureiden osien valmistuksen
3003: jauksia varten ja sen vuoksi sitä uhkaa nyt ja kokoaruistoiminnan aloittaminen Hyvin-
3004: kasvava työttömyys valtionrautateiden siir- kään konepajalla antaisi juuri tällaista tar-
3005: ryttyä dieselöinuin kannalle. peellista peruskoulutusta. Uudenaikaisena
3006: Dieselveturihankinnat on suunniteltu rau- laitoksena konepaja soveltuisi erinomaisen
3007: tateiden omien konepajojen ulkopuolelta suo- hyvin tähän tarkoitukseen.
3008: ritettaviksi, vaikka omissa konepajoissakin Tällaiset toimenpiteet helpottaisivat osal-
3009: esiintyy käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. taan myös kireäksi käyneen työllisyystilan-
3010: Kun dieselvetureiden tuotanto on suurelta teen hoitoa.
3011: osalta kokoonpanoteollisuutta, jossa erikoistu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3012: neet tuottajat hankkivat määrättyjä osia ja nioittaen,
3013: varsinainen kokoonpano suoritetaan hankki-
3014: jain sopimaHa konepajalla, niin sekä osien että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3015: valmistukseen että kokoaruistyöhön voisi tulo- ja menoarvioon 150 miljoonan
3016: myös Hyvinkään konepaja taloudellisesti ja markan suuruisen määrärahan diesel-
3017: järkevin perustein osallistua. vetureiden osien valmistamisen ja
3018: Lisäksi rautateille olisi tärkeätä saada kokoonpanon aloittamiseksi Hyvin-
3019: vähitellen ja jo hyvissä ajoin koulutetuksi kään konepajalla.
3020: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3021:
3022: Veikko Helle. Arvo Ahonen. Lempi Lehto.
3023: Väinö Tikkaoja. Lars Lindeman. G. Henriksson.
3024: 1069
3025:
3026: IV,272. - Rah.al. N: o 91.
3027:
3028:
3029:
3030:
3031: Helle ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Suo-
3032: men Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Espoo-
3033: seen perustettavan lapsi-invaliidien kurssi- ja lomakes-
3034: kuksen rakennustöitä varten.
3035:
3036:
3037: E d u s k u n n a ll e.
3038:
3039: Maamme osittain pitkällekin kehitetyssä tella jo yksilöllistä kuntouttamissuunnitelmaa.
3040: sosiaalihuollossa on lapsi-invaliidien lakisää- Erityisen suuri merkitys näillä leireillä on
3041: teinen huolto jäänyt vaille riittävää huomiota. ollut invaliidilasten psyykkisen kehityksen
3042: Ettei kysymyksessä ole mikään vähälukuinen kannalta, koska valtaosa lapsista saapuu lei-
3043: ryhmä, osoittaa koululääkärien vuonna 1955 reille olosuhteista, joissa he ovat olleet alt-
3044: suorittama tutkimus kouluikäisten lapsi-inva- tiina henkistä kehitystä jarruttavalle eristäy-
3045: liidien lukumäärän selville saamiseksi kansa- tymiselle ympäristönsä ainoina invaliideina.
3046: koulujen ensimmäiselle luokalle ilmoittautu- Lapsi-invaliidien virkistysleirit ovat siten
3047: neista, fyysisen invaliditeetin omaavista lap- merkinneet tärkeää perusraivausta tämän
3048: sista. Tuloksena oli, että mainittuna vuonna huollonalan kehittämiseksi.
3049: kouluun ilmoittautuneista oli yli 30 sadas- Leiritoimintaa on jatkuvasti eri tavoin ke-
3050: osaa eli olennaista haittaa jokapäiväisessä hitetty kiinnittäen huomiota varsinkin leiri-
3051: elämässä aiheuttavan fyysisen invaliditeetin ohjelman tarkoituksenmukaistamiseen ja oh-
3052: omaavia lapsia yhteensä 536. Kun vuosittain jaajavoiman koulutukseen. Kun kuitenkin
3053: tapaturmien ja sairauksien johdosta invalii- leiritoiminnan järjestely on osoittautunut
3054: dien lukumäärä lisääntyy, voidaan maas- vaikeaksi vaihtuvissa suojissa ja kun varsin-
3055: samme olevien kouluikäisten invaliidien luku- kin eri vammaryhmien tarpeiden huomiointi
3056: määrä arvioida useaksi tuhanneksi. Näiden edellyttäisi pysyviä suojia, on mainittu liitto
3057: lasten saattaminen kuntouttamistyön piiriin hankkinut lapsi-invaliidien leiritoiminnan py-
3058: on siten varsin mittava huoltotehtävä. syvälle kannalle saattamista varten Espoon
3059: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii- pitäjästä 5 miljoonaa markkaa maksaneen
3060: dien Liitto r. y. on vuodesta 1951 alkaen toi- sisäjärven ranta-alueen. Tälle alueelle liitto
3061: meenpannut kouluikäisten (7-14-vuotiaitten) tulee rakentamaan tarpeelliset rakennukset ja
3062: lapsi-invaliidien virkistys- ja huoltoleirejä, suorittamaan muun kunnostuksen 100-paik-
3063: jotka aina matkakustannuksia myöten ovat kaista pysyvää loma- ja leirikeskusta varten.
3064: osanottajille ilmaisia. Näille leireille on vuo- Tehdyn arvion mukaan tulee keskuksen ra-
3065: sittain osallistunut noin 200 invaliidilasta eri kentaminen maksamaan noin miljoona mark-
3066: puolilta maata, ensi sijassa kuntien sosiaali- kaa kutakin paikkaa kohden eli yhteensä
3067: lautakuntien leireille ohjaamina. 100 miljoonaa markkaa.
3068: Työ lapsi-invaliidien saattamiseksi ajoissa Kun liiton harjoittama lapsi-invaliidien
3069: määrätietoisen kuntouttamistoiminnan piiriin huoltotoiminta huolto- ja virkistysleirien muo-
3070: ja heidän elämänedellytystensä parantami- dossa merkitsee yhteiskunnalle huollontarpeen
3071: seksi on saatujen kokemusten mukaan ollut merkittävää pienenemistä tulevaisuudessa ja
3072: erittäin suuriarvoista. Leireillä suoritettujen asianomaisille lapsille heidän elämänedelly-
3073: ortopedi- ja yleislääkärien tarkastuksen jäl- tystensä ratkaisevaa paranemista, on yleisen
3074: keen on monet lapset voitu osoittaa asianmu- edun mukaista tukea liittoa tässä työssä.
3075: kaiseen ortopediseen tai muuhun hoitoon ja Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
3076: heidän kohdallaan on samalla voitu hahmo- taen,
3077: 1070 IV,272. - Lapsi-invaliidien kurssi- ja lomakeskus.
3078:
3079:
3080: että Eduskunta myöntäisi vuoden velvollisuusinvaliidien Liitto 1', y: lle
3081: 1959 tulo- ja menoarviossa 30 miljoo- Espoon pitäjään perustettavan 100-
3082: nan markan suuruisen korottoman paikkaisen lapsi-invaliidien kurssi- ja
3083: avustuslainan Suomen Siviili- ja Ase- lomakeskuksen rakennustöitä varten.
3084: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
3085:
3086: Veikko Helle. Kustaa Alanko. Lempi Lehto.
3087: Valto Käkelä. Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen.
3088: Sylvi Siltanen. Sulo Hostila. G. Henriksson.
3089: Lars Lindeman.
3090: 1071
3091:
3092: IV,273. - Rah.al. N: o 92.
3093:
3094:
3095:
3096:
3097: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja
3098: pient eollisuuslainoiksi.
3099:
3100:
3101: E d u s k u 'n n a ll e.
3102:
3103: Menoarviossa on ollut vuodesta 1951 läh- Kauppa- ja teollisuusministeriössä on juuri
3104: tien määräraha käsi- ja pienteollisuuslainoja valmistunut käsi- ja pienteollisuuden teollis-
3105: varten (19 Pl. II: 21), ja on se ollut jo nel- tamisohjelma vuosiksi 1959-62. Siinä eh-
3106: jänä viime vuotena määrältään 600 miljoo- dotettujen edistämistoimenpiteiden toteutta-
3107: naa mk. Valtioneuvoston vuosittain vahvis- miseksi on pääomantarpeen tyydyttämisellä
3108: tamien yleisten lainaehtojen mukaan on lai- tärkeä mel'kitys. Kun kauppa- ja teollisuus-
3109: noja myönn~tty käsi- ja pienteollisuusyrityk- ministeriöllä on lisäksi käytettävissään koko
3110: sille, joita kansantalouden kannalta voidaa;n maan käsittävä käsi- ja pienteollisuuden neu-
3111: pitää hyödyllisinä ja joilla on tyydyttävät vontaorganisaatio mm. laina-asioiden hoitoa
3112: kannattavuusedellytykset, sellaisilla alueilla varten, on olemassa edellytykset käsi- ja
3113: ja toimialoilla, joilla uusien pysyvien työ- pienteollisuuslainojen tarkoituksenmukaiselle
3114: tilaisuuksien aikaansaaminen on työllisyyden myöntämiselle ja käytölle.
3115: kannalta tärkeää. Käsi- ja pienteollisuuden jatkuvaksi edis-
3116: Vaikka kuluvan vuoden käsi- ja pienteolli- tämiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi sen
3117: suuslainojen hakuaikana viime huhtikuussa piirissä ainakin tähänastisessa laajuudessa,
3118: tuotannollinen toiminta oli yleensä vähenty- ja koska ha:llituksen esityksessä vuoden 1959
3119: nyt vai·keista taloudellisista oloista johtuen, menoarvioksi on esitetty 200 miljoonan mar-
3120: saapui käsi- ja pienteollisuuslainaha:kemuksia kan vähennys aikaisempaan 600 miljoonan
3121: yli 1 000 kpl, yhteensä yli 1.5 miljardia mk, markan määrära:haan, ehdotamme edelläole-
3122: joten anotusta markkamäärästä voidaan van perusteella,
3123: myöntää noin 40%. Syksyn kuluessa suori-
3124: tettujen: taloudellisten ratkaisujen seurauk- että Eduskunta ottaisi 200 000 000
3125: sena on yritteliäisyys huomattavasti lisäänty- markkaa lisäyksenä vuoden 1959 tulo-
3126: nyt ja pääomantarve vastaavasti kasva:nut. ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 21 mo-
3127: Alkanutta suotuisaa kehitystä olisi käsi- ja mentille käsi- ja pienteollisuuslainoiksi.
3128: pienteollisuuden piirissä tuettava helpotta-
3129: maila sen pääomansaantia, mikä puolestaan
3130: lisäisi työllisyyttä.
3131: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
3132:
3133: Veikko Helle. Kustaa Alanko.
3134: Pentti Niemi. Valto Käkelä.
3135: Elis Manninen. Edvard Pesonen.
3136: Arvo Ahonen. Eino Raunio.
3137: 1072
3138:
3139: IV,274. - Rah.al. N:o 93.
3140:
3141:
3142:
3143:
3144: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopistolli-
3145: sen keskussairaalan sädehoitoklinikan rakennustöiden aloit-
3146: tamista varten.
3147:
3148:
3149: E d u s k u n n a 11 e.
3150:
3151: Yliopistollisista keskussairaaloista anne- koulutussairaala, jonka nykyiset tilat ovat
3152: tussa laissa (392/56) edellytetään, että yli- täysin riittämättömät. Tämä klinikka on
3153: opistolliset keskussairaalat saadaan välttä- kuitenkin jo yli 20 vuoden ajan ollut
3154: mättömine uutisrakennuksineen valmiiksi vii- maamme ainoa sairaala, missä lääkäreille on
3155: den vuoden kuluessa lain voimaantulosta. ollut mahdollista antaa erikoiskoulutusta
3156: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan koh- syöpätautien sädehoidossa, minkä merkitys
3157: dalta on kuitenkin rakennusmäärärahoja on jatkuvasti kasvamassa. Samalla se on
3158: myönnetty toistaiseksi vain talous- sekä ainakin toistaiseksi koko Etelä-Suomen ainoa
3159: lämpö- ja voimakeskuksen rakennustöihin. sädehoitolaitos, vaikka se on nykyisellään
3160: Koska annetusta määräajasta on jo huo- aivan liian pieni tyydyttämään edes Uuden-
3161: mattava osa kulunut, olisi välttämätöntä maan läänin asujamiston sädehoitopaikkojen
3162: pikaisesti aloittaa myös varsinaiset sairaala- tarvetta.
3163: rakennustyöt. Päättymässä olevan vuoden Koska on pidettävä tarkoituksenmukaisena
3164: aikana saadaan lopullisesti valmiiksi raken- ja koko valtakunnan kannalta tärkeänä, että
3165: fiuspiirustukset uutta sädehoitoklinikkaa var- yliopistollisista keskussairaaloista annetun
3166: ten. Jotta Helsingin yliopistollisen keskus- lain mukaisesti saadaan nämä lääkärikoulu-
3167: sairaalan sairaalarakennustöihin kaikkiaan tusta antavat laitokset mahdollisimman no-
3168: tarvittavat määrärahat voitaisiin tarkoituk- peasti valmistumaan, ehdotamme kunnioitta-
3169: senmukaisemmin jakaa eri varainhoitovuosien vasti edellä esitettyyn viitaten,
3170: osalle, olisi tähdellistä, että varsinaisten sai-
3171: raaloiden rakennustyöt voidaan aloittaa heti, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3172: kun jonkin keskussairaalaan kuuluvan kli- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II lukuun
3173: nikan rakennussuunnitelmat ovat valmistu- omalle uudelle · momenUlleen siirto-
3174: neet. Erityisesti sädehoitoklinikan rakennus- määrärahana 50 000 000 markkaa H el-
3175: hankkeen pikaista toteuttamista puoltaa singin yliopistollisen keskussairaalan
3176: muun ohella sekin, että sanottu klinikka on sädehoitoklinikan rakennustöiden aloit-
3177: röntgentutkimuksen ja sädehoidon keskeisin tamista varten.
3178: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
3179:
3180: Veikko Helle. Sylvi Siltanen.
3181: Valto Käkelä. Lempi Lehto.
3182: Varma K. Turunen.
3183: 1073
3184:
3185: IV,275. - Rah.al. N: o 94.
3186:
3187:
3188:
3189:
3190: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikon
3191: rakentamista varten Kuopioon.
3192:
3193:
3194: Eduskunnalle.
3195:
3196: Jo parin vuoden ajan on asianomaiSissa neet rakennustyön pikaista aloittamista aja-
3197: virastoissa ollut valmiina periaateratkaisu tellen. Työttömyys Kuopiossa ja Pohjois-
3198: postiautovarikon rakentamisesta Kuopioon. Savossa yleensäkin ylittänee v. 1959 kaikki
3199: Tietämämme mukaan pitäisi myöskin suunni- edellisten aikojen työttömyyslukujen ennä-
3200: telmien ja piirustusten rakennustyön aloitta- tykset. Tuntuisi siis varsin luonnolliselta,
3201: miseksi olla sikäli valmiit, että n. kuukausi että viranomaisten olisi kiirehdittävä suun-
3202: sitten, erään hallituksen jäsenen lausuman nitellun postiautovarikon riidanalaisten ylä-
3203: mukaan, riitaa oli enää vain muutamien ra- ikkunoiden sijaintisuunnitelmaa niin, että
3204: kennuksen yläikkunoiden sijainnista. työt voitaisiin aloittaa jo v. 1959 alussa.
3205: Kuopion kaupunki on myös, ensi sijassa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
3206: kireäksi muodostuneen työttömyystilanteen
3207: torjuntaa ajatellen, varannut suunnitellulle että Eduskunta päättäis<i ottaa vuo-
3208: postiautovarikolle maa-alan, suorittanut tar- den 1959 tulo- ja menoarvioon 50 mil-
3209: vittavat tutkimukset ja punnitukset, vetänyt joonaa markkaa käytettäväksi K uo-
3210: alueelle vesi- ja viemärijohdot, sekä tehnyt pioon rakennettavan postiautovarikon
3211: kaiken muun, mikä on ollut kaupungin val- rakennustöiden aloittamiseen.
3212: lassa ja mitä alan viranomaiset ovat toivo-
3213: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3214:
3215: Esa Hietanen. V. Rytkönen.
3216: Hugo Manninen. Aarne Pulkkinen.
3217:
3218:
3219:
3220:
3221: 8 E 821/58
3222: 1074
3223:
3224: IV,276. - Rah.al. N: o 95.
3225:
3226:
3227:
3228:
3229: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopioon raken-
3230: nettavan sairaanhoitajaopiston suunnittelutöitä varten.
3231:
3232:
3233: E d u s k u n n a 11 e.
3234:
3235: Sairaalaolojemme eraana huomattavana tamaan noin kilometrin etäisyydellä sijaitse-
3236: puutteena on viime vuosina ollut puute am• vassa keskussairaalassa, samoin siellä tapah-
3237: mattitaitoisista sairaanhoitajista. Valtiovallan tuu ·oppilaiden ruokailu jne., niin ymmärtää
3238: toimenpiteillä on tilanne tässä suhteessa kyl- hyvin ne vaikeudet, joita opetustyölle koituu
3239: läkin jatkuvasti parantunut, mutta puute ei nykyisestä asiaintilasta.
3240: ole kokonaan poistunut. Lääkintähallitus on tietoinen nykyisestä
3241: Sitä mukaa kuin keskussairaaloiden raken- asiaintilasta ja tilanteen kestämättömyydestä.
3242: nusohjelma täyttyy, lisääntyy myös sairaan- Samoin ovat valtiovallan työviranomaiset tie-
3243: hoitajien tarve. Keskussairaaloiden yhtey- toisia Kuopiossa vallitsevasta joukkotyöttö-
3244: dessä on myöskin mahdollista antaa oppi- myydestä, jonka helpottamisessa sairaanhoi-
3245: laille keskussairaaloiden kulloinkin vallitse- tajaopiston rakentamisella olisi myöskin huo-
3246: vaa korkeinta tasoa vastaavaa opetusta. Siitä mattava merkityksensä. Kuopion kaupunki
3247: syystä on paikallaan, että sairaanhoitaja- on myöskin huolestunut tilanteesta ja, jou-
3248: opistot rakennetaan kiinteään yhteyteen kes- duttaakseen sairaanhoitajaopiston rakennus-
3249: kussairaaloiden kanssa. suunnitelmien valmistumista ja rakennustöi-
3250: Kuopion keskussairaala valmistuu ja aloit- den aloittamista, se on lahjoittanut tarkoituk-
3251: taa toimintansa v. 1959 alussa. Kuopiossa on seen tarvittavan suuruisen maa-alan juuri
3252: toiminut sairaanhoitajaopisto nykyisen lää- keskussairaalan viereltä.
3253: ninsairaalan yhteydessä. Oppilaat ovat sitä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
3254: vastoin olleet majoitettuina vuokrahuoneis-
3255: toon, joka nyt siirtyy omistajan käyttöön. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3256: Heidät sijoitettaneen toistaiseksi asumaan v. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
3257: 1959 alussa vapautuvaan entiseen Kuopion markan määrärahan käytettäväksi
3258: lääninsairaalaan, johon nykyisten tietojen Kuopioon rakennettavan sairaanhoita-
3259: mukaan sijoitettaneen myöskin ortopedinen jaopiston rakennussuunnitelmien val-
3260: sairaala ja varuskuntasairaala. Kun varsinai- mistamiseen.
3261: nen käytännöllinen opetustyö tullaan suorit-
3262: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3263:
3264: Esa. Hietanen. V. Rytkönen.
3265: Hugo Manninen. Aarne Pulkkinen.
3266: 1075
3267:
3268: IV,277. - Rah.al. N:o 96.
3269:
3270:
3271:
3272:
3273: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion-Korte-
3274: joen--V ehmersalmen tien rakentamiseen.
3275:
3276:
3277: E d u s k u n n a 11 e.
3278:
3279: Jo pitemmän ajan on ollut suunnitteilla tön rannikko Vehmersalmen kirkolta aina
3280: tiehanke, joka tekisi mahdolliseksi suoran Karviaan saakka.
3281: maantieliikenteen Kuopion- Vaajasalon- Työllisyyden kannalta tiehankkeen kiireel-
3282: Kortejoen - Niittylahden - V ehmersalmen listä toteuttamista on myös pidettävä erittäin
3283: osuudella. Tämän kauttakulkutien avulla tärkeänä. Tien rakentaminen olisi hyvin so-
3284: mainitut alueet yhtyisivät valtakunnan tie- piva työllisyystyökohde tällä alityöllisyys-
3285: verkostoon. Kauttakulkutiellä, joka palvelee alueella.
3286: huomattavan talousalueen saattamista kan- Kun mainittu tiehanke on ollut vireillä jo
3287: nattavaan yhteyteen lähimmän liike- ja teol- yli 50 vuotta ja tien tarve paikallisen laiva-
3288: lisuuskeskuksen, Kuopion kanssa, on erittäin liikenteen supistamisen vuoksi tullut entistä-
3289: suuri merkitys. Matka Vehmersalmen kir- kin suuremmaksi, olisi sen rakentaminen saa-
3290: kolta Kuopioon lyhenisi nykyiseen itäiseen tettava viipymättä käyntiin.
3291: tiehen n. 15 km ja läntiseen tiehen, jossa on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3292: lisäksi 2 lossia, n. 9 km.
3293: Tien vaikutuspiiriin tulisi huomattava että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3294: määrä viljelystiloja, Ranta-Toivolan asutus- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
3295: alue, Vaajasalon parantolat, Sikoniemen saha kaa Kuopion--V aajasalon--Kortejoen
3296: ja tiilitehdas sekä Karhonsaaren tiheä asu- oikotien ja sen jatkona olevan Riista-
3297: tuskeskus, josta tapahtuva liikenne on nykyi- veden--V ehmersalmen tien rakentami-
3298: sellään keväisin ja syksyisin hengenvaaral- seksi.
3299: lista, jopa mahdotontakin sekä lisäksi vesis-
3300: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3301:
3302: Esa Hietanen. V. Rytkönen.
3303: Hugo Manninen. Aarne Pulkldnen.
3304: 1076
3305:
3306: IV,278. - Rah.al. N:o 97.
3307:
3308:
3309:
3310:
3311: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta KaUan s~?tojen
3312: laajennustöiden aloittamiseen.
3313:
3314:
3315: E d u s k u !11; n a ll e.
3316:
3317: Pohjois-Savo on eräs niistä maakunnis- J aukkotyöttömyyttä torjuakseen valtiovalta
3318: tamme, joissa joukkotyöttömyys on muodos- on sijoittanut maakuntaan vähäisen määrän
3319: tunut pysyväisluontoiseksi. Syynä tällaiseen yleishyödyllisiä töitä. Kunnat ovat tiukassa
3320: asiantilaan on se, ettei maakuntaan ole si- puristuksessa hankkiessaan varoja ja täyt-
3321: joittunut riittävässä määrin teollisuutta ja- tää:kseen valtiovallan vaatimat velvoitukset
3322: lostamaan sieltä löytyviä runsaita puuraaka- työttömyystöiden käyntiin pa:non ehtona.
3323: ainemääriä. Sitä vastoin maakunnasta vie- Huomattava määrä maakunnan työvoimaa on
3324: dään vuosittain suuret määrät raakapuuta ollut sijoitettuna ns. siirtotyömaille, kuntien
3325: Etelä-Suomeen sikä:läisille teollisuuslaitoksille huolehtiessa pääasiassa heidän perheistään.
3326: jalostettavaksi. Se osa työvoimaa, mikä elä- Kuopion kaupungissa ja sen lähiympäris-
3327: män olosuhteiden vuoksi kykenee lähtemään tössä on tilanne heikoin. Sen jälkeen kun
3328: työnhakuun muualta Suomesta, siirtyy maa- Siilinjärven-Juankosken rata nyt valmistuu
3329: kunnasta pois, mikäli työpaikkoja on muualla ja Kuopion keskussairaalan rakennustyöt
3330: tarjolla. Mutta kaikki eivät voi matkustaa ovat loppuun suoritetut, joutuu runsaasti
3331: perhe- ym. esteiden vuoksi. toistatuhatta työläistä siitä työntekijämää-
3332: Etsittäessä syitä teollisen elämän heikkoon rästä, mikä parhaana aikana oli sidottu näille
3333: kehitykseen Pohjois-Savossa on pa;kko kiin- edellä mainituille työpaikoille, etsimään työtä
3334: nittää huomiota maakunnan puutteeHisiin muualta. Heillä ei toistaiseksi ole muuta tur-
3335: kuljetusolosuhteisiin sekä maakunnan sisällä vaa kuin työttömyystyöt tai sitten sosiaali-
3336: että sieltä pois ikuljetettavien puunjalostei- huolto.
3337: den osalta. Syyllinen tähän on valtiovalta, Edellä esitettyä taustaa vasten tilannetta
3338: joka tieten tahtoen pitää yllä raa;kapuun arvioiden käynee selväksi, että suurisuuntai-
3339: vientiä suosivia ja puunjalosteiden vientiä semman yleisen työn avaaminen Kuopion lä-
3340: vaikeuttavia kuljetustariffeja rautateillä. Sen histölle on yleisen edun kannalta välttämä-
3341: jälkeen kun Saimaan kanava sotien seurauk- tön. Tällainen suuri työmaa olisikin KaUan
3342: sena suljettiin liikenteeltä, on tilanne muo- tien ja Kailan siltojen laajentaminen. Viran-
3343: dostunut suorastaan tkatastrofaaliseksi jo val- omaisilta saatujen tietojen mukaan suunni-
3344: miittenkin puunjalostuslaitosten kohdalla, telmat olivat jo vuosi sitten seHaisessa vai-
3345: uusien rakentamisen estymisestä puhumatta- heessa, että pengerrystyöt sillan laajentami-
3346: kaan. Kun puuraaka-aine on toistaiseksi seksi olisi voitu aloittaa. Hallitus esti silloin
3347: määräänsä nähden hallitsevin teollisuuden tarkoitukseen pyydetyn määrärahan saami-
3348: raaka-aine maakunnassa, niin edellä maini- sen. Samoin eduskunta hylkäsi, hallituksen
3349: tut, pääasiassa valtiovallasta johtuvat esteet edustajaa kuultuaan, raha-asia-alaitteessa tar-
3350: sen kehittämisen tiellä ovat syy, josta joukko- koitukseen pyydetyn 300 milj. markan mää-
3351: työttömyys johtuu siinäkin tapauksessa, että rärahan.
3352: suhdanteet muutoin olisivat puunjalosteiden Tietämämme mukaan voitaisiin työt nyt-
3353: menekille suotuisat. Sellaisessa tilanteessa kin aloittaa, mikäli eduskunta myöntää tar-
3354: kuin nykyään, jolloin suhdannetilanne maail- koitukseen riittävästi varoja. Näin voidaan
3355: man markkinoilla on osoittanut vähäistä heik- tehdä siitä huolimatta, että eräät asiaan vai-
3356: kenemistä, on työttömyys maakunnassa saa- kuttavat keskusvirastot eivät ole kuluneen
3357: nut suorastaan hälyttävän luonteen. vuoden aikana toimineet käsityksemme mu-
3358: IV,278. - Hietanen ym. 1077
3359:
3360: kaan riittävällä ja yleisen edun huomioon maakunnan taloudellisen elämän kehitykselle
3361: ottavalla tarmolla suunnitelmien kehittämi- ja liikenneturvallisuudelle vaaralliseksi, niin
3362: seksi. pikaisen korjauksen aikaansaaminen tässäkin
3363: Kuopion kaupungin pitäisi löytää ensi tal- suhteessa olisi mitä kiireeHisimmin toteutet- ·
3364: vena uusia työkohteita yli tuhannen nouse- tava.
3365: valle työntekijäjoukolle, mikäli arvion lähtö- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
3366: kohtana pidetään työttömyysviranomaisten
3367: esittämiä arviolukuja. Kuopion lähikuntien että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3368: työttömien määrä ylittää vielä edellä esite- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
3369: tyn Kuopion kaupungin tilannetta koskevan 4 momentille lisäyksenä 500 000 000
3370: arvion. Koska Kuopiosta pohjoiseen suuntau- markkaa käytettäväksi Kallan tien ja
3371: tuva maantieliikenne, jonka ainoana henkirei- Kallan siltojen laajennustöiden aloit-
3372: känä ovat Kailan sillat, niiden käyttökalvot- tamiseen.
3373: tomuuden vuoksi on muodostunut esteeksi
3374: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3375:
3376: Esa Hietanen. V. Rytkönen.
3377: Hugo Manninen. Aarne Pulkkinen.
3378: 1078
3379:
3380: IV,279. - Rah.at N:o 98.
3381:
3382:
3383:
3384:
3385: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
3386: köyhille kunnille kunnanlääkärin palkkauskustannuksia
3387: varten.
3388:
3389:
3390: E d u s k u n n a 11 e.
3391:
3392: Yleisestä lääkärinhoidosta maaliskuun 9 päi- tien osalle jäänyt kohtuuttoman raskas rasi-
3393: vänä 1951 annetun lain (141/51) 20 §:n tus. Kun näin ollen kunnanlääkärin palk-
3394: 4 momentin mukaan kaukaisella, harvaan asu- kausmenot ovat omiaan merkittävällä tavalla
3395: tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijait- kohottamaan köyhissä ja harvaan asutuissa
3396: sevat sekä sellaiset maalaiskunnat ja kunta- maalaiskunnissa verorasitusta, olisi kiireelli-
3397: yhtymät, joiden liikenneyhteydet ovat huo- sesti luotava edellytykset kysymyksessä ole-
3398: not, ovat oikeutetut, niin kauan kuin niiden vien ylimääräisten avustusten myöntämiselle
3399: taloudellinen kantokyky on maan kuntien ja alussa mainitun lainsäännöksen käytän-
3400: keskimäärää olennaisesti heikompi, saamaan töön soveltamiselle. Myöskin on todettava,
3401: ylläpitämäänsä kunnanlääkärin virkaa var- että kunnanlääkärin talon rakentamisesta on
3402: ten valtionavustuksena koko viran peruspal- viime vuosina aiheutunut useille köyhille
3403: kan ja luontoisetujen raha-arvon taikka suu- kunnille huomattavia menoja, jotka on ollut
3404: remman osan niistä kuin säännönmukaisesti. pakko rahoittaa miltei yksinomaan luotolla,
3405: Puheena olevan lainkohdan mukaan myöntää mistä puolestaan on seurannut verorasituk-
3406: sanotun valtionavustuksen sisäasiainministe- sen kasvua tällaisissa kunnissa. Tähänkin
3407: riö ja milloin sanotunlaisen kunnan tai kunta- asian tilaan olisi välttämättömästi saatava
3408: yhtymän on tarpeen rakentaa kunnanlääkärin korjaus. Tässä yhteydessä on lisäksi koros-
3409: virka-asunto tai vastaanottohuoneisto, anne- tettava sitä, että eduskunnan tarkoituksena
3410: taan niitä varten valtionavustusta samalla ei ole ollut antaa sellaisia lainsäännöksiä,
3411: tavoin kuin peruspalkkaa ja luontoisetuja jotka - niinkuin nyt kyseessä oleva - jää-
3412: varten. Kysymyksessä olevaa lakia säädet- vät merkityksettömiksi kuolleiksi kirjaimiksi,
3413: täessä on ilmeisesti oltu selvillä siitä, että vaikka niiden täytäntöönpanon tarve on il-
3414: kunnanlääkärin paikkaaminen ja erityisesti meinen.
3415: lääkärintalon rakentaminen tulee aiheutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3416: maan köyhille ja harvaan asutuille kunnille nioittaen,
3417: kohtuutonta rasitusta, elleivät ne saa tarkoi-
3418: tusta varten ylimääräistä valtionavustusta. että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
3419: Valtion tulo- ja menoarviossa ei kuitenkaan den 1959 tulo- ja menoarvioon 30 mil-
3420: ole ollut määrärahaa puheena olevia avustuk- joonan markan suuruisen arviomäärä-
3421: sia varten. rahan avustuksen myöntämiseksi köy-
3422: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat sel- hille ja harvaan asutuUle kunnille
3423: västi, että kunnanlääkärin viran ylläpitämi- kunnanlääkärin palkkauskustannuksia
3424: sestä; on köyhien ja harvaan asuttujen kun- ja virka-asunnon rakentamista varten.
3425: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
3426:
3427: Ale Holopainen. Eemil Partanen. Vilho Turunen.
3428: Artturi Jämsen. Esa Timonen. Aarre Marttila.
3429: 1079
3430:
3431: IV,280. - Rah.al. N: o 99.
3432:
3433:
3434:
3435:
3436: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille koulu-
3437: hammaslääkärin palkkaamiseen myönnettäviä ylimääräisiä
3438: valtionavustuksia varten.
3439:
3440:
3441: Eduskunnalle.
3442:
3443: Kansakoulujen hammaslääkärintoimesta tou- muissa ylimääräisiä avustuksia koskevissa
3444: kokuun 17 päivänä 1956 annetun lain (2971 laeissa käytetään sanamuotoa ,voidaan an-
3445: 56) 5 §:n mukaan kunta saa valtionavus- taa", jolloin tietenkään määrärahan ottami-
3446: tusta erikseen määritellyistä kouluhammas- nen tulo- ja menoarvioon ei lain mukaan ole
3447: lääkärintoimen tarpeellisista menoista. Tätä välttämätöntä.
3448: valtionavustusta varten on kuluvan vuoden Todettakoon tässä yhteydessä myöskin,
3449: tulo- ja menoarviossa 7 Pl: n XIII: 7 momen- ettei lääkintöhallitus ole vuoden 1957 meno-
3450: tissa varattu määräraha. Myöskin hallituksen jen osalta katsonut voivansa antaa kunnille
3451: esityksessä ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi ylimääräistä avustusta kouluhammaslääkäri-
3452: on vastaava määrärahaehdotus. Sen sijaan ei menoihin samalta momentilta kuin varsi-
3453: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa enem- naista avustusta, vaikkakin sen taholta on
3454: pää kuin hallituksen esityksessäkään ole va- todettu monien taloudelliselta kantokyvyltään
3455: rattu tarpeellista määrärahaa lain 10 §: ssä heikkojen kuntien välttämättömästi tarvitse-
3456: tarkoitettua ylimääräistä avustusta varten, van mainittua ylimääräistä tukea voidakseen
3457: jota tämän lainkohdan mukaan annetaan val- hoitaa lain mukaiset tehtävänsä tällä alalla.
3458: tioneuvoston määräämien perusteiden mu- Jotta edellä tarkoitettu, käsityksemme mu-
3459: kaan taloudelliselta kantokyvyltään heikolle kaan lainvastainen olotila saataisiin korja-
3460: kunnalle. Korostettakoon erityisesti, että tuksi, ehdotamme kunnioittaen,
3461: eduskunta on nimenomaan päättänyt sanotun
3462: lainkohdan sanamuodon sellaiseksi, että yli- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
3463: määräistä avustusta tullaan vuosittain anta- den 1959 tulo- ja menoarvioon 30 mil-
3464: maan sen saamisen edellytykset täyttäville joonan markan suuruisen määrärahan
3465: kunnille, eikä asiaa ole jätetty siitä riippu- kuntien kouluhammaslääkärin palk-
3466: vaksi, hyväksytäänkö näitä valtionavustuksia kaamiseksi myönnettäviä ylimääräisiä
3467: varten tulo- ja menoarvioon määräraha. Tätä valtionavustuksia varten.
3468: käsitystä tukee selvästi se, että vastaavissa
3469: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
3470:
3471: Ale Holopainen. Esa Timonen. Aarre Marttila.
3472: 1080
3473:
3474: IV,281. - Rah.al. N: o 100.
3475:
3476:
3477:
3478:
3479: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille
3480: vanhainkotien perustamiskustannuksiin.
3481:
3482:
3483: Eduskunnalle.
3484:
3485: Helmikuun 17 päivänä 1956 annetun huol- On syytä korostaa erityisesti sitä, että
3486: toapulain (116/56) 60 § :n 2 momentissa huoltoapulain eduskuntakäsittelyn yhteydessä
3487: säädetään, että kunnalliskodin, vanhainkodin, todettiin kunnallis- ja vanhainkotien perus-
3488: sairaskodin tai muun huoltolaitoksen perus- tamisen merkitsevän useimmille kunnille
3489: tamiskustannuksiin voidaan valtion varoista varsin huomattavaa rasitusta, minkä vuoksi
3490: antaa halpakorkoista lainaa. Tähän men- eduskunta päätti varata laissa kunnille mah-
3491: nessä ei valtion tulo- ja menoarviossa kuiten- dollisuuden saada tarkoitukseen halpakor-
3492: kaan ole ollut tällaisia lainoja varten määrä- koista valtion lainaa. Tämä säännös on kui-
3493: rahaa, vaikka näiden lainojen tarve on eri- tenkin jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi siitä
3494: tyisen suuri varsinkin vähävaraisten maalais- syystä, ettei valtion tulo- ja menoarviossa
3495: kuntien kohdalla. ole ollut tarvittavaa määrärahaa. Eduskun-
3496: Niiden vanhainkotien, joitten rakentami. nan tarkoitus ei selvästikään ole ollut se,
3497: seen maalaiskunnat aikovat esimerkiksi kulu- että kunnat veivoitetaan tällaisiin yhteis-
3498: van vuoden aikana käyttää varoja, kustan- kunnan kannalta tärkeisiin investointiteh-
3499: nusarviot nousevat käytettävissä olevien tie- täviin, mutta samalla jätetään toimeenpane-
3500: tojen mukaan kaikkiaan 1.8 miljardiin mark- matta niiden rahoitusta koskevat säännökset.
3501: kaan, josta määrästä kuntien tämän vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3502: talousarvioihin on merkitty noin 520 mil- nioittaen,
3503: joonaa markkaa. Eri rahalaitoksista saatavin
3504: luotoin maalaiskunnat ovat arvioineet ole- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
3505: vansa pakotettuja rahoittamaan ensiksi mai- den 1959 tulo- ja menoarvioon 300
3506: nitusta määrästä lähes 67 prosenttia eli noin miljoonan markan suuruisen määrä-
3507: 1.2 miljardia markkaa. Näin suuren luotto- rahan huoltoapulain 60 §: ssä tar-
3508: määrän saaminen vapailta luottomarkkinoilta koitettujen halpakorkoisten lainojen
3509: tuottaa kunnille ilmeisesti ylivoimaisia vai- myöntämiseksi kunn~7le vanhainkotien
3510: keuksia, minkä tähden suurin osa suunni- perustamiskustannuksiin.
3511: telluista vanhainkotien rakennustöistä siirtyy
3512: myöhemmäksi.
3513: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
3514:
3515: Ale Holopainen. Esu Niemelä. Artturi Jämsen.
3516: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Marja Lahti.
3517: Aarre Marttila. Hannes Paaso. Eemil Partanen.
3518: Matti Liinamaa. Vieno Simonen. Vilho Turunen.
3519: Esa Timonen. Kerttu Saalasti. Elis Manninen.
3520: Toivo Niiranen. Olavi Lahtela.
3521: 1081
3522:
3523: IV,282. - Rah.al. N: o 101.
3524:
3525:
3526:
3527:
3528: Holopainen: Määrärahan osoittamisesta Liperin virastotalon
3529: suunnittelutöitä varten.
3530:
3531:
3532: E d u s k u n n a 11 e.
3533:
3534: Liperin kirkonkylässä, joka edustaa laajan, kin sunnuntai- ja juhlailtoina tarvitaan tä-
3535: vesien rikkoman, asukasluvultaan yli kolmen- män asutustiheytymän omaan tarpeeseen.
3536: toistatuhannen asukkaan pitäjäkeskusta ja Nämä vaikeudet huomioonottaen päätti Li-
3537: joka on samalla Joensuusta Liperin kirkon- perin kunnanvaltuusto vuoden 1957 keväällä
3538: kylän 'kautta Savonlinnaan suuntautuvan, yksimielisellä päätöksellään tarjota valtiolle
3539: parasta-aikaa suunnitteluvaiheessa olevan vapaasti virastotalon paikan sopivaksi katso-·
3540: runkotien eräs vilkkaimmista solmukohdista, tulta tontilta Liperin asemakaava-alueelta.
3541: on jo pitemmän aikaa kaivattu virastotaloa. Samoin on kunnanvaltuusto tulevan vuoden
3542: Virastojen ahtaus ja puutteellisuus on tullut työllisyyskohteita suositellessaan valtion
3543: yhäkin huutavammaksi sen jälkeen, kun val- osalta yhtenä ensisijaisista suositellut virasto-
3544: tion ja kunnan verotoimet yhdistettiin vuo- talon rakentamista rakennustyöläisten työn-
3545: den 1957 alusta lukien. Varsin vaikeana saannin helpottamiseksi. Kun valtion ta-
3546: tämä puute esiintyy poliisitoimen hoitami- holta ei asiaan ole edes sen vertaa kiinnitetty
3547: sessa, kun pitäjän nimismiehelle ei ole ollut huomiota, että tuo vapaasti, ilman maksua
3548: tarjottavissa virka-asuntoa. Samoin ei polii- tarjottu tontti olisi otettu vastaan kunnalta,
3549: sitoimessa tarvittavia pidätettyjen säilyttä- niin edellä olevaan viitaten ehdotan,
3550: mistä varten varattuja putkia ole Joensuuta
3551: lähempänä, jos nyt ei oteta lukuun joita:kin että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3552: ,lammasaitoja" taikka muita sellaisia, joissa tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
3553: mm. maatalousnäyttelyn aikana oli pidätet- markan määrärahan Liperin virastota-
3554: tyjä säilytettävä, mikäli ne niissä säilyivät. lon suunnittelu- ja rakennustöiden
3555: Viinijärven keskustassa on kyllä palotalossa aloittamiseksi.
3556: muutamia lämpimiä koppeja, mutta ne usein-
3557: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
3558:
3559: Ale Holopainen.
3560:
3561:
3562:
3563:
3564: 9 E 821/58
3565: 1082
3566:
3567: IV,28S.- Ra.h.al. N:o 102.
3568:
3569:
3570:
3571:
3572: Honkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppi-
3573: koulun opp~"laiden koulunkäynnin avustamiseen.
3574:
3575:
3576: Eduskunnalle.
3577:
3578: Laki oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin mansuuruinen määräraha. Kun otamme vielä
3579: avustamisesta suo lahjakkaalle, vähävaraiselle huomioon, että oppikoulujen oppilasmäärä
3580: ja ahkeralle lukioasteen ja keskikoulun kah- on vastaavana aikana noussut 95 000: sta
3581: den ylimmän luokan oppilaalle mahdollisuu- peräti 183 OOO:een, niin määrärahaa täytyy
3582: den saada valtiolta apurahaa opiskeluaan pitää riittämättömänä.
3583: varten. Lain mukaan apuraha on 13 500- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3584: 27 000 mk ja sen tulisi seurata elinkustan-
3585: nusindeksiä. Tästä huolimatta tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3586: arviossa on kuitenkin jo lähes kymmenen tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
3587: vuoden ajan, huolimatta indeksin voimak- kaa lisäyksenä oppikoulun oppilaiden
3588: kaasta noususta, esiintynyt suunnilleen sa- koulunkäynnin avustamiseen.
3589: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3590:
3591: Kuuno Honkonen. Olavi Lahtela. Elli Stenberg.
3592: Armas Leinonen. Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden.
3593: Juho Tenhiälä. Irma Torvi. Matti Koivunen.
3594: 1083
3595:
3596: IV,284. - Rah.al. N: o 103.
3597:
3598:
3599:
3600:
3601: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
3602: puolustajat r. y:n työn tukemiseen.
3603:
3604:
3605: Eduskunnalle.
3606:
3607: Eräs ihmisten mieliä eniten askarruttavista nen vuoden ajan erittäin arvokasta työtä
3608: ongelmista on kysymys sodasta ja rauhasta. rauhantyön tunnetuksi tekemiseksi, ja sen
3609: Näin ennen kaikkea siksi, että kansainvälinen edustajat ovat lukuisten kansainvälisten kon-
3610: ilmapiiri on viime aikoina tavan takaa jän- gressien yhteydessä selvittäneet Suomen kan-
3611: nittynyt äärimmilleen. Kun vielä otamme san voimakasta rauhantahtoa myös ulkomaa-
3612: huomioon ydinaseiden alalla tapahtuneen val- laisille. Jotta järjestön toimintaa voitaisiin
3613: tavan kehityksen, niin ei olekaan ihme, jos edelleen tehostaa, ehdotamme,
3614: ihmisiä, jotka ovat jo saaneet tehdä tutta-
3615: vuutta maailmansodan tai kahdenkin kanssa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3616: ahdistaa pelko uuden, entistä hirvittäväm- tulo- ja menoarvioon Suomen Rauhan-
3617: män palon syttymisestä. puolustajat r. y:n työn tukemiseen
3618: Meidän maassamme on Suomen Rauhan- 1 000 000 markkaa.
3619: puolustajat r. y. suorittanut jo lähes kymme-
3620: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3621:
3622: Kuuno Honkonen. Irma Torvi. Leo Suonpää.
3623: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden. Hertta Kuusinen.
3624: Inkeri Virtanen. Matti Koivunen. Ville Pessi.
3625: Elli Stenberg. Y. Enne. Aimo Aaltonen.
3626: 1084
3627:
3628: IV,285. - Rah.a.l. N: o 104.
3629:
3630:
3631:
3632:
3633: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän ja Muu-
3634: ramen tieosuuden jatkamiseksi ja Jämsänjoen yli johtavan
3635: sillan rakentamiseksi.
3636:
3637:
3638: E d u s k u n n a 11 e.
3639:
3640: · Päijänteen länsipuolinen tie ei vastaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3641: nykyajan vaatimuksia. Siksi olisi mm. Jäm- tulo- ja menoarvioon 50 mt1joonaa
3642: sänjoen silta uusittava ja kunnan keskuksesta markkaa Jämsän ja Muuramen tie-
3643: Jyväskylään johtava maantie kaikin puolin osuuden jatkamiseksi ja Jämsänjoen
3644: parannettava. Kun mainitut työt helpottai- yli johtavan sillan rakentamiseksi.
3645: sivat myös työllisyystilannetta, ehdotamme
3646: edellä mainittuihin seikkoihin viitaten,
3647: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3648:
3649: Kuuno Honkonen. Väinö R. Virta.nen.
3650: Usko Seppi. Leo Suonpää.
3651: Elli Stenberg.
3652: 1085
3653:
3654: IV,286. - Rah.al. N:o 105.
3655:
3656:
3657:
3658:
3659: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän--Juupa-
3660: joen maantien ja Kuoreveden ylityssillan rakentamista
3661: varten.
3662:
3663:
3664: E d u s k u n n a II e.
3665:
3666: Pohjois-Hämeessä ei maantieverkosto vas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3667: taa monin paikoin nykyajan vaatimuksia.
3668: Mm. Mäntän ja Juupajoen väli kaipaisi ki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3669: peästi liikennekelpoista maantietä sekä siltaa tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
3670: Kuoreveden yli. Tiesuunnan tutkimiseksi on markan määrärahan Mäntän--Juttpa-
3671: 19. 6. 1958 myönnetty määräraha. Vallitse- joen maantien ja siihen tulevan K uo-
3672: van työttömyydenkin vuoksi työmaiden avaa- reveden ylityssillan rakentamista var-
3673: misella olisi suuri merkitys. ten.
3674: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3675:
3676: Kuuno Honkonen. Väinö R. Virtanen.
3677: Usko Seppi. Leo Suonpää.
3678: Elli Stenberg.
3679: 1086
3680:
3681: IV,287. - Ra.h.al. N:o 106.
3682:
3683:
3684:
3685:
3686: Bosia. ym..: Määrärahan osoittamisesta tavaraselostevaltuus-
3687: kunnan toiminnan tukemista varten.
3688:
3689:
3690: E d u s k u n n a ll e.
3691:
3692: Vuoden 1958 tulo- ja menoarvion peruste- vat; 4:n tekstiili- ja 3:n elintarviketoimikun-
3693: luissa 13 Pl: n XVII: 10 momentin kohdalla nan työstä on odotettavissa tuloksia lähitule-
3694: mainittiin, että kulutus- ja käyttötavara- vaisuudessa.
3695: markkinoilla myytävien tuotteiden määrä on Norjassa ja Ruotsissa peittävät valtiolta
3696: lisääntynyt niin, etteivät kuluttajat voi enää saatavat määrärahat huomattavan osan tava-
3697: olla riittävän tarkoin selvillä eri tuotteiden raselostetoiminnan kustannuksista, Norjassa
3698: laadusta ja käyttöarvosta. n. 52%, Ruotsissa 75 %. Meillä luku on v.
3699: Syksyllä 1956 perustettiin maahamme ta- 1958, jolloin avustus on ollut 1 500 000 mk,
3700: varaselostevaltuuskunta, jossa on jäseninä 35 %. Kaikkien neljän pohjoismaan kesken
3701: 21 teollisuuden, kuluttajien ja kaupan kes- on tavaraselostetoiminnassa läheinen yhteis-
3702: kusjärjestöä tai laitosta ja Valtion teknilli- työ, ja mm. Pohjoismaiden neuvosto on v.
3703: nen tutkimuslaitos sekä valtiovalta kauppa- 1957 suositellut tätä konkreettista yhteistyön
3704: ja teollisuusministeriön nimeämien edustajain muotoa. Valtionavustuksen lähtökohtana on
3705: kautta. Valtuuskunta pyrkii varustamaan ta- kussakin maassa ollut se käsitys, että tavara-
3706: vallisimmat kulutus- ja käyttötavarat tavara- selostetoiminta tapahtuu kuluttajain hyväksi
3707: selosteilla, laatii selosteiden pohjana olevat ja että on kohtuullista, että valtio tällöin
3708: normit, vahvistaa tutkimusmenetelmät, val- vastaa kustannusten pääosasta. Jotta tavara-
3709: voo selosteissa annettujen tietöjen paikkansa- selostetoiminta meilläkin tehostuisi ja uusia
3710: pitävyyttä sekä tekee tavaraselosteiden mer- tavararyhmiä voitaisiin ottaa työn alle, olisi
3711: kitystä ja niiden käyttöä koskevaa valistus- valtionapua mielestämme lisättävä.
3712: työtä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
3713: Käytännöllinen työ normien laatimiseksi nioittaen,
3714: tapahtuu erikoistoimikunnissa, joita on 15.
3715: Toimikuntien jäsenet suorittavat työtään, että Eduskunta ottaisi vuoden .1959
3716: joka saattaa eräissä tapauksissa kestää vuo- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
3717: sia, ilman korvausta. Tähän mennessä on vun 10 momentin kohdalle lisäyksenä
3718: vahvistettu kolme selostekaavaa, lattiava- 1 500 000 markkaa tavaraselosteval-
3719: hoille, alumiinisille keittokattiloille ja pöy- tuuskunnan toiminnan tukemista var-
3720: dille. Tulossa on paistinpannuja, pölynimu- ten.
3721: reita ja muovisia pesuvateja koskevat kaa-
3722: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
3723:
3724: Anni Bosia.. Aa.ro Stykki.
3725: Juho Tenhiälä. Ma.rtta. Salmela.-.Tårvinen.
3726: 1087
3727:
3728: IV,288. - Rah.al. N: o 107.
3729:
3730: Hosia ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten
3731: toi-nten vakinaistamiseksi posti- ja len-nätinlaitoksessa.
3732:
3733: E d u s k u n n a 11 e.
3734:
3735: Hallituksen esityksen vuoden 1958 tulo- ja mista vakinaistettava vielä osa perustamalla
3736: menoarvioksi toteuduttua tulee posti- ja len- 150 kirjurin yp. (1'5 pl.) ja 100 kirjurin ap.
3737: nätinlaitoksen linjahallinnossa olemaan kir- (12 pl.) virkaa lakkauttamaila vastaavat yli-
3738: jureita yp. vakinaisina 663 ja ylimääräisinä määräiset toimet. ·
3739: 419, kirjureita ap. vakinaisina 249 ja yli- Toisen posti- ja lennätinlaitoksen virkaili-
3740: määräisinä 383. Näin ollen olisi ylimääräisiä jaryhmän, jonka suhteen vakinaistamiset ovat
3741: vielä kirjureista yp. 39 % ja kirjureista ap. tarpeellisia, muodostavat toimistonhoitajat.
3742: peräti 61 %. Kun lisäksi otetaan huomioon, Asutuksen laajentuessa ja tihentyessä jou-
3743: että postiapulaisia on ylimääräisinä 600 eikä dutaan perustamaan uusia ja korottamaan
3744: lainkaan vakinaisina, havaitaan, että posti- entisiä postitoimipaikkoja toimivaltuuksien
3745: ja lennätinlaitoksen linjahallinnon alimmista mukaan laaditussa luokituksessa. Toimisto-
3746: postiviroista ja toimista edelleen suhteetto- luokkaan kohonneella postitoimipaikalla on
3747: man suuri osa jäisi ylimääräisiksi. Kuiten- takanaan pitkä kehitysaika alempiasteisena
3748: kin kaikki luetellut virat ja toimet ovat posti- toimipaikkana. Kun sitten asutuksen vakiin-
3749: ja lennätinlaitoksen yhä laajenevan liikenteen tuessa ja postia tarvittaessa yhä monipuo-
3750: hoitamiseksi jatkuvasti tarpeellisia. lisemmissa asioissa vihdoin perustetaan posti-
3751: Kun vakinaisen kirjurin viran saantiin ja lennätintoimisto, ei tätä enää missään mie-
3752: postissa kuluu nykyisin yli kymmenen vuotta, lessä voi pitää ylimääräisenä. Asiaa henki-
3753: saataisiin ylimääräisiä kirjurin toimia vaki- lökuntakymyksenä tarkastellessa voidaan taas
3754: naistamaila asianomaisten etenemismahdolli- todeta, että toimistonhoitajaksi otetaan vain
3755: suudet ja siis virkaura nykyistä kohtuulli- alemmissa viroissa monivuotisen kokemuksen
3756: semmaksi. Kun vastaavat ylimääräiset toi- saavuttaneita henkilöitä, jotka eivät ole suin-
3757: met voidaan lakkauttaa, eikä valtiolle toi- kaan ,ylimääräisiä". Epäkohdan korjaami-
3758: menpiteestä siten aiheudu palkkausmenojen seksi olisi posti- ja lennätinlaitokseen perus-
3759: eikä muidenkaan menojen lisäystä, olisi jo tettava seuraavat peruspal'kkaiset virat, jol-
3760: kohtuussyistä menoarvioesityksessä esitettyjen loin vastaavat ylimääräiset toimet voidaan
3761: lisäksi nykyisistä ylimääräisistä kirjurin toi- lakkauttaa:
3762:
3763: 4 toimistonhoitajaa, 1 l. (22 pl.) peruspalkka 557 700:-
3764: 16 " 2 l. (20 pl.) " 508 400:-
3765: 26 " 3 l. (18 pl.) " 465 000: -
3766: 40 " 41. (16 pl.) " 425 700:-
3767:
3768: Edellä mainittujen kirjurin ja toimiston- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3769: hoitajan virkojen perustamiseen tarvitaan nioittaen,
3770: lisäystä momentille 18 Pl. VI: 1 peruspalk-
3771: koihin 136 095 000 mk, ikälisiin 24 088 800 että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3772: mk, kalliinpaikanlisiin 10 692 000 mk ja in- tulo- ja menoarvion 18 Pl. VI luvun
3773: deksikorotuksiin 6 835 000 mk eli yhteensä 1 momentin kohdalle 177 710 800 mar-
3774: 177 710 800 mk. Vastaavasti voidaan 18 Pl. kan määrärahan edellä lueteltujen
3775: VI: 2 momentilta vähentää 177 710 800 mk. posti- ja len-nätinlaitoksen kirjurin ja
3776: Epäkohdan korjaamisesta ei siis aiheudu val- toimistonhoitajan virkojen perustami-
3777: tiolle lisämenoja. seksi, jolloin 18 Pl. VI luvun 2 mo-
3778: mentilta vähenee vastaava summa.
3779: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3780:
3781: Anni Hosia. Esa Kaitila.
3782: Veikko Hyytiäinen. Juho Tenhiälä.
3783: 1088
3784:
3785: IV,289. - Rah.al. N:o 108.
3786:
3787:
3788:
3789:
3790: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja
3791: Asevelvollisuusinvaliidien Liiton ja sen laitosten valtion-
3792: avustuksen korottamista varten.
3793:
3794:
3795: E d u s k u n n a ll e.
3796:
3797: Vapaaehtoisten invaliidijärjestöjen työn kylän naisinvaliidien työyhdyskunta, joka
3798: tarkoituksena on täydentää ja avustaa laki- alallaan ensimmäisenä maassamme toimii täy-
3799: sääteistä invaliidihuoltoa. Suomen Siviili- ja dennyskoulutuspaikkana sellaisille invalii-
3800: Asevelvollisuusinvaliidien Liitto on ottanut deille, joilla vamman vaikeuden, epäedullis-
3801: päätehtäväkseen invaliidien saattamisen ten kotiolojen tai riittävän työvarmuuden
3802: omalla työllään toimeentuleviksi kansalai- puuttumisen vuoksi on vaikeuksia siirtyes-
3803: siksi. Tätä tavoitettaan liitto toteuttaa ennen sään ammattikoulutuksen jälkeen työoloihin.
3804: kaikkea laitostoimintansa avulla ja auttaa Edellä mainittujen laitosten lisäksi liitto
3805: siten erittäin tehokkaasti lakisääteistä inva- omistaa ja ylläpitää Helsingin lähellä sijait-
3806: liidihuoltoa. sevan Hevossalmen kurssi- ja lomakodin,
3807: Liiton perustamissa ammattioppi- ja joka ensisijaisesti toimii pääkaupungin in-
3808: muissa laitoksissa on yhteensä 622 sisähuolto- valiidien virkistys- ja lomakeskuksena.
3809: paikkaa, joista 530 ammattiopetusta, 70 kun- Vaikka laitostoiminta vaatiikin keskeisen
3810: touttamishoitoa ja 22 täydennyskoulutusta huomion liiton toiminnassa, se kuitenkin sa-
3811: varten. Se omistaa neljä invaliidien erikois- manaikaisesti on pyrkinyt kehittämään muita
3812: a.mmattioppilaitosta, joiden 530 sisäoppilas- huoltomuotoja, joista ennen muita mainitta-
3813: paikkaa tekevät siitä maamme suurimman koon lapsi-invaliidien huolto ja invaliidien
3814: yksityisen ammattiopetuksen antajan. Näiden asuntokysymys.
3815: laitosten merkityksen kansantaloudellemme Edellä esitetyin esimerkein olemme halun-
3816: osoittaa se, että suuri osa laitoksissa koulu- neet antaa kuvan siitä monipuolisesta ja ar-
3817: tuksen saaneista invaliideista on ennen am- vokkaasta työstä, mitä Suomen Siviili- ja
3818: mattiopetusta elänyt huollon varassa, mutta Asevelvollisuusinvaliidien Liitto suorittaa so-
3819: pystyy koulutuksen jälkeen elättämään it- siaalihuollon piirissä. Toiminnan jatkuvasta
3820: sensä ja perheensä veroa maksavina kansa- laajentamisesta ja monipuolistumisesta huoli-
3821: laisina. matta ei liiton saama valtionapu ole nous-
3822: sut vastaavassa suhteessa. Ammattioppilaitos-
3823: Ammattikoulutuksen ohella Suomen Siviili- ten valtionapu, joka on yhteensä 27 734 000
3824: ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto on kiin- markkaa, on vielä sama kuin vuonna 1953.
3825: nittänyt huomiota myös kuntouttamishoidon Kun laitokset joutuvat suorittamaan mm.
3826: merkitykseen työkyvyn palauttajana, ja tätä kone- ja kalustohankintansa, oppilaisiin koh-
3827: tarkoitusta va;t'ten on perustettu 70-paikkai- distuvan huoltotyönsä, osan kiinteistöjen hoi-
3828: nen Käpylän kuntouttamislaitos, jonka 5- tokustannuksista, jopa eräät palkatkin val-
3829: vuotisen toiminnan tulokset ovat osoittautu- tionavun puitteissa saatavilla määrärahoilla,
3830: neet odotettua paremmiksi; 81% sen poti- on laitosten joutuminen erittäin vaikeaan ti-
3831: laista on hoidon jälkeen palannut joko enti- lanteeseen ja niiden toiminnan häiriintymi-
3832: seen työhönsä·· tai saamitan opetusta uuteen nen ollut luonnollista. Jotta valtionapu vas-
3833: ammattiin; taisi hintatasossa tapahtuneita ja toiminnan
3834: Ammattiopintonsa päättäneitä naisinvalii- laajentumisesta johtuneita muutoksia, olisi
3835: deja varten liitolla on 22 paikkainen Olavin- sen oltava 38 840 000 markkaa., mikä merkit-
3836: IV,289. - Hostila ym. 1089
3837:
3838: sisi 11106 000 markan nousua. Käpylän kun- Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
3839: touttamislaitoksen valtionavun olisi vastaa-
3840: vasti oltava 10 000 000 markan sijasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3841: 12 000 000 markkaa. Liiton oman toiminnan tulo- ja menoarvioon 16 606 000 mar-
3842: voidaan katsoa tarvitsevan 3 500 000 markan kan määrärahan Suomen Siviili- ja
3843: lisäyksen nykyiseen 15 860 000 markan val- AsevelvollisuusinvaUidien Liiton ja
3844: tionapuun toiminnan laajentumisen ja hinta- sen laitosten valtionavustuksen korot-
3845: tason nousun takia. tamista varten.
3846: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
3847:
3848: Sulo Hostila. Pentti Niemi.
3849: Veikko Helle. Kalle Matilainen.
3850:
3851:
3852:
3853:
3854: 10 E 821/58
3855: 1090
3856:
3857: IV,290. - Rah.a.l. N:o 109.
3858:
3859:
3860:
3861:
3862: Hostila. ym.: Määrärahan osoittamisesta SokeOJin Keskusliitto
3863: r. y: lle puhelinkeskusharjoituskoneen hankkimiseksi.
3864:
3865:
3866: E d u s k u n n a 11 e.
3867:
3868: Viime aikoina on maamme sokeain keskuu- useita sokeita puhelunvälittäjinä Ruotsissa.
3869: dessa esiintynyt varsin suurta levottomuutta Kun näinollen on osoittautunut, että tämä
3870: ja lisääntyvää huolestumista sen johdosta, työ varsin hyvin sopii sokean tehtäväksi, olisi
3871: että heidän valmistamiensa tuotteiden - meidänkin maassamme pyrittävä antamaan
3872: lähinnä harjojen ja korihuonekalujen - me- harjoitusmahdollisuuksia tähän tehtävään
3873: nekki on romahdusmaisesti vähentynyt ja pyrkiville sokeille. Siinä tarkoituksessa on
3874: sokeain vanhat perinteelliset ammatit toimeen- Sokeain Keskusliitto r. y. sopinut Sokeain
3875: tulon hankkimisessa ovat näin päivä päivältä ammattikoulun kanssa puhelunvälittäjäkoulu-
3876: kadottamassa yhä enemmän merkitystään tuksen aikaansaamisesta. Ainoana pulmana
3877: sokeain työnä. Tämän huomioonottaen ovat tässä on vain varojen puute sopivan puhelin-
3878: useat heistä pyrkineet siirtymään sellaisille keskuksen hankkimiseksi.
3879: työaloille, joissa koneellinen tuotanto ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3880: hintakilpailu eivät näyttele samaa osaa kuin nioittaen,
3881: mainituilla käsityöaloilla. Ulkomailta saadut
3882: runsaat esimerkit osoittavat, että umpisokea- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3883: kin henkilö voi määrätyillä työaloilla päästä tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
3884: normaaleihin työsaavutuksiin teollisuuden kaa avustukseksi Sokeain Keskusliitto
3885: vaihetöissä, puhelinkeskuksen hoitajana yms. r. y:lle puhelinkeskusharjoituskoneen
3886: Esimerkiksi Tanskassa on yli 40 sokeaa puhe- hankkimiseen.
3887: linkeskuksen hoitajaa ja samoin työskentelee
3888: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
3889:
3890: Sulo Hostila. Väinö Tikkaoja..
3891: 1091
3892:
3893: IV,291. - Rah.al. N: o 110.
3894:
3895:
3896:
3897:
3898: Hult ym.: Määräraka;n osoittamisesta sillan rakentamiseksi
3899: K ivisalmeen.
3900:
3901:
3902: E d u s k u n n a 11 e.
3903:
3904: Hallitus, valmistaessaan v. 1959 tulo- ja työt voitaisiin aloittaa heti. Myös työllisyy-
3905: menoarviota, ei ole ottanut määrärahaa sil- den kannalta töiden aloittaminen olisi tär-
3906: lan rakentamista varten Jyväskylän-Kuo- keätä.
3907: pion maantiellä olevalle Kivisalmen lossipai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
3908: kalle. nioittaen,
3909: Liikennettä pidetään yllä lossia käyttäen,
3910: mutta se on hengenvaarallista, mitä todistaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3911: noin 2 vuotta sitten sattunut suuri liikenne- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
3912: onnettomuus mainitulla lossilla. markkaa s~1lan rakentamiseksi Kivi-
3913: Suunnitelmat ovat täysin valmiit, joten salmeen.
3914: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
3915:
3916: Mikko Hult. Arvo Ahonen. Veikko Rytkönen.
3917: Impi Lukkarinen. Pentti Pekkarinen. Veikko Hyytiäinen.
3918: Edvard Pesonen.
3919: 1092
3920:
3921: IV,292. - Rah.al. N:o 111.
3922:
3923:
3924:
3925:
3926: Hyytiäinen: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja
3927: toimien perustamiseksi Jyväskylän kasvatusopilliseen kor-
3928: keakouluun.
3929:
3930:
3931: E d u s k u n n a 11 e.
3932:
3933: Kun Jyväskylän kasvatusopillinen korkea- fessorinvirkaa, neljä lehtorinvirkaa (1 yp.,
3934: koulu on laajentunut kuluvan syksyn alusta 3 ap.), kaksi assistentin tointa ja nuorem-
3935: siten, että siellä toimii myöskin oppikoulun- man alikirjastonhoitajan virka. Korkeakou-
3936: opettajain valmistuskurssi, jossa tästä syys- lun toiminnan laajentuminen on aiheuttanut
3937: lukukaudesta alkaen on mukana n. 240 oppi- myöskin sen, että sen kirjastoa pitää tuntu-
3938: lasta, niistä 111 ruotsin-, 95 saksan- ja 65 vasti laajentaa, ja oppilasmäärän lisääntymi-
3939: englanninkielen opiskelijaa, ja kun tarkoitus nen, kun opettajavoimat vastaavasti eivät
3940: on, että huomioonottaen kolmevuotisen ope- ole lisääntyneet, aiheuttaa myöskin tuntipalk-
3941: tussuunnitelman oppilaita voitaisiin ottaa kioiden huomattavaa korotusta. Kun halli-
3942: yhtä paljon tai ainakin lähes yhtä paljon tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
3943: vastaisuudessa kursseittain, ovat toiset lehto- 1959 ei näitä seikkoja ole riittävässä mää-
3944: rinvirat kaikissa vieraissa kielissä välttämät- rässä otettu huomioon ja kun oppikoulun
3945: tömät korkeakoulun toiminnan kannalta. opettajain suuren vajauksen vuoksi erittäin
3946: Opetusalan laajennus ja oppilasmäärän no- tärkeä :filosofisen tiedekunnan opetus kor-
3947: pea kasvu saattavat korkeakoulun kirjaston, keakoulussa ei tule kunnolla ehdotetuissa
3948: jonka henkilökunta ennestäänkin on ollut puitteissa tapahtumaan, ehdotan,
3949: kirjaston kokoon ja laatuun nähden riittämä-
3950: tön, voittamattomiin vaikeuksiin ja suureksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
3951: osaksi toimintakyvyttömäksi nykyisellä hen- tulo- ja menoarvion 10 Pl. V luvun
3952: kilömäärällä. kohdalle, Jyväskylän kasvatusopillinen
3953: Korkeakoulun laajennusta suunnitellut korkeakoulu, 3 935 000 markan määrä-
3954: komitea olikin esittänyt, että ensimma1sessä rahan 1 ruotsinkielen ja 1 saksankie-
3955: vaiheessa oli perustettava humanistista ope- len lehtorin yp. viran (30 pl.) perus-
3956: tusta varten viisi professorinvirkaa, yksi tamiseksi 1. 8. 1959 lukien sekä 1 van-
3957: ylemmän palkkausluokan lehtorinvirka ja hemman alikirjastonhoitajan viran (28
3958: kolme alemman palkkausluokan lehtorinvir- pl.), 1 vahtimestarin toimen (11 pl.)
3959: kaa, neljä assistentin tointa, kaksi alikirjas- ja 2 assistentin toimen (24 pl.) perus-
3960: tonhoitajan virkaa sekä vahtimestarin toimi tamiseksi 1. 1. 1959 lukien ynnä tunti-
3961: sekä toisena vuonna lisäksi kaksi apulaispro- palkkioihin samoin kuin kirjastolle eh-
3962: fessorinvirkaa, neljä ylemmän palkkausluo- dotettujen määrärahojen kummankin
3963: kan lehtorinvirkaa ja yksi kirjastovirka. korottamiseksi 1 000 000 markalla.
3964: Näistä perustettiin vuonna 1958 viisi pro-
3965: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
3966:
3967: Veikko Hyytiäinen.
3968: 1098
3969:
3970: IV,293. - Rah.al. N:o 112.
3971:
3972:
3973:
3974:
3975: Hyytiäinen ym.: Määräråhan osoittamisesta Jyväskylän len-.
3976: toaseman rakennustöitä varten.
3977:
3978:
3979: E d u s k u n n a 11 e.
3980:
3981: Jyväskylän lentoasemalla on sen maantie- autosuojarakennuksen rakentaminen tulee
3982: teellisestä sijainnista johtuen keskeinen maksamaan 75 000 000 mk.
3983: asema maan siviililentoliikenteessä. Tästä Niinikään ovat Jyväskylän lentoaseman
3984: syystä onkin Jyväskylän lentoasema muodos- lennonvarmistustilat käyneet liikenteen vii-
3985: tunut yhdeksi tärkeimmäksi lentoasemaksi. kastuessa ja viestikaluston monipuolistuessa
3986: Siviililentoliikenteen alkaessa lentoasemalle ahtai'ksi ja sopimattomiksi. Edelleen lennon-
3987: pystytetty väliaikainen asemaparakki on käy- varmistusrakennuksen lennonjohtotorni on
3988: nyt ahtaaksi ja liikenteelle sopimattomaksi. osoittautunut kentän laajennuttua niin ma-
3989: Parakki sijaitsee sen lisäksi sotilasalueella, talaksi, ettei sieltä ole riittävää näkyväi-
3990: aivan ilmavoimien lentokonesuojien vierellä, syyttä. Lennonjohtopuolella on lisäksi tar-
3991: missä suojissa säilytetään mm. armeijan suih- peen erillinen sääluotainrakennus. Lennon-
3992: kuhävittäjiä. Myös suih'kuhävittäjien koe- varmistusrakennuksen laajentaminen ja sää-
3993: käyttö suoritetaan asemaparakin läheisyy- luotainrakennuksen rakentaminen maksavat
3994: dessä ja joutuvat sekä sotilas- että siviiliko- 22 000 000 mk.
3995: neet käyttämään samaa yhdystietä rullat- Rakennusten vesihuoltoa varten ja lento-
3996: taesaa kiitotielle. kentän paloturvallisuuden lisäämiseksi on
3997: Tämä nykyinen tilanne on sekä siviililii- tarpeen Jyväskylän lentoasemalle rakentaa
3998: kenteen että ilmavoimien toiminnan kannalta vesilaitos, johon kuuluvat pumppuasema, ve-
3999: erittäin haitallinen ja myös matkustajien tur- sisäiliö ja vesijohdot. Vesilaitoksen raken-
4000: vallisuutta ajatellen arveluttava. Tästä nuskustannukset ovat 30 000 000 mk. Edellä
4001: syystä olisikin lentoasemalle saatava kiireel- mainitut työt soveltuvat hyvin työllisyys-
4002: lisesti uusi asemarakennus sille varatulle pai- työnä tehtäviksi.
4003: kalle. Lopullinen kestävästä rakennusaineesta Edellä olevaan viitaten anomme kunnioit-
4004: tehtävä asemarakennus on tarkoitus sijoittaa taen,
4005: kentän vastakkaiselle puolelle, jonne on jo ra-
4006: kennettu tulotie Jyväskylän-Oulun uudelta että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4007: runkotieltä sekä sitä paitsi kiitotien raken- tulo- ja menoarvioon 127 000 000 mar-
4008: nustyön yhteydessä tehty kestopäällysteinen kan määrärahan Jyväskylän lentoase-
4009: asemataso ja tarpeellinen yhdystie kiitotielle. man asemarakennuksen, autosuojara-
4010: Lentokentän kunnossapitoa ja lentoaseman kennuksen, lennonvarmistusrakennuk-
4011: huoltoa varten tarvitaan niinikään autosuoja- sen laajennuksen, sääluotainrakennuk-
4012: ra:kennus välttämättömine sähkökeskuksineen, sen sekä vesilaitoksen rakentamista
4013: varavoima-asemineen ja rakennusten yhteisine varten työllisyyden turvaamiseksi tar-
4014: lämpökeskuksineen. Asemarakennuksen sekä koitettuina töinä suoritettavaksi.
4015: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
4016:
4017: Veikko Hyytiäinen. Eino Palovesi. Arvo Ahonen.
4018: 1094
4019:
4020: IV,294. - Rah.al. N: o 113.
4021:
4022:
4023:
4024:
4025: Häppölä. ym.: Määrärahan osoittamisesta H OtUSjärven kun-
4026: taan perustettavaa maatalouskoulua varten.
4027:
4028:
4029: E d u s k u n n a 11 e.
4030:
4031: Etelä-Hämeen maatalouskoulun kannatus- vaihtoehtoisesti eri linjoilla oppilaiden har-
4032: yhdistys on yhdessä Ylä-Vuoksen maamies- rastuksen ja taipumusten mukaan.
4033: koulu Oy:n kanssa päättänyt perustaa maa- Kun koulukalusto on suurelta osalta ole-
4034: talouskoulun ja sitä varten ostanut v. 1950 massa ja erikoisaineiden opettamisessa tar-
4035: Hausjärven pitäjän Ryttylän kylästä Suo- vittavia laitteita ja työvälineitä saadaan
4036: sillan tilan. Kannatusyhdistykseen ovat liit- vuokratuksi, jäisivät koulun perustamiskulut
4037: tyneet Riihimäen kauppala, Hausjärven, Ja- verrattain pieniksi. Vuoden 1959 aikana
4038: nakkalan, Lopen ja Rengon kunnat sekä eri tarvittaisiin valtion tukea vain yhden agro-
4039: järjestöt ja ovat ne merkinneet ja maksa- nomiopettajan ja erikoisopetusta autavien
4040: neet kannatussitoumuksia n. 10 miljoonaa tuntiopettajien palkkaukseen sekä vuokraan,
4041: markkaa. Yhdistyksellä on lisäksi hallussaan lämmitykseen ym. tavanmukaisiin juokseviin
4042: ent. Ylä-Vuoksen maamieskoulun melko täy- menoihin. Näin aloitettuna voitaisiin halvoin
4043: dellinen koulukalusto ja tilan irtaimisto. kustannuksin saada kokemusta uudesta puh-
4044: Mainitun koulun perustamista on pidet- taasti pienviljelijöitä palvelevasta ammatti-
4045: tävä kiireellisenä, huomioonottaen koulu- koulusta.
4046: tettavan nuorison lukumäärän voimakkaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4047: nousun lähivuosina, ja siksi onkin suunni- nioittaen,
4048: teltu sen aloittamista vuokrahuoneistossa,
4049: joka on tarkoitukseen saatavissa. Koulun että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
4050: opetusohjelma on taas suunniteltu lähinnä vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon
4051: tilasuuruutta 2-10 ha varten, koska tämän 11 Pl. VIII luvun 1 momenUlle opet-
4052: ryhmän erikoistarpeita ei ole toistaiseksi tajien palkkaamiseksi Hausjärven kun-
4053: huomioitu maamieskoulujen perusohjelmissa. taan perustettavalle maatalouskoululle
4054: Opetusta annettaisiin maatalousaineissa kai- 1 320 300 markkaa ja saman luvun 2
4055: kille oppilaille ja erikoisammateissa kuten momenUlle muihin ylläpitomenoihin
4056: konehuollossa, lämpö- ja vesijohtotöissä ym. 1 500 000 markkaa.
4057: maaseudun oloissa tarpeellisissa ammateissa
4058: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
4059:
4060: Leo Hä.ppölä.. Arvo Pentti.
4061: Eemil Luukka.. Juho Tenhiälä.
4062: 1095
4063:
4064: IV,295. - :Rah.a.l. N: o 114.
4065:
4066:
4067:
4068:
4069: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
4070: tiealueiden lunastamisesta kunnille aiheutuvien menojen
4071: korvaamiseen.
4072:
4073:
4074: Ed us kunnalle.
4075:
4076: Menneiden vuosien aikana on valtion toi- tielain mukaan oli maa-alueiden lunastus
4077: mesta rakennettu maanteitä työttömyystyö- kuntien kustannettava. Kun vanhaa lakia
4078: voimalla eri puolilla maatamme. Teihin tar- sovelletaan kaikkiin niihin tapauksiin, joissa
4079: vittavat maapohjat on useimmissa tapauk- tien rakentaminen pantiin alulle vanhan lain
4080: sissa ollut hankittava pakkolunastuksella mai- aikana, seuraa siitä, että tiealueiden lunas-
4081: den omistajilta. Ennen tämän vuoden alkua tukset jatkuvat vielä monia vuosia ja niistä
4082: voimassa olleen tielain mukaan joutuvat ne kunnille aiheutuvat kohtuuttomat kustannuk-
4083: kunnat lunastamaan tarvittavat tiealueet, set rasittavat kuntien taloutta. Kun ei voida
4084: joiden alueilla tiet rakennetaan. Kun teiden olettaa, että kunnat, joiden alueille on van-
4085: rakentamiseen on lisäksi käytetty työttömyys- han tielain aikana alettu rakentaa maanteitä,
4086: kortistoihin otettua työvoimaa, joka monen useinkin heidän jyrkästä vastustamisestaan
4087: maalaiskunnan alueelle on tuotu joko lähi- huolimatta, olisi asetettava suuremman rasi-
4088: paikkakuntien liikekeskusten taikka kauem- tuksen alaisiksi kuin nekään kunnat, joiden
4089: pana olevien kaupunkien ja kauppalain, alueilla tiet rakennetaan uuden tielain · ai-
4090: useimmiten teollisuuden palveluksesta vapau- kana, olisi valtion kannettava rasitukset van-
4091: tetusta työntekijäkunnasta, ei paikkakunnan hankin tielain aikana rakennettujen ja vielä
4092: työväellä ole ollut sanottavaa mahdollisuutta lunastamattomien tiealueiden lunastamisesta.
4093: ansioiden saantiin tierakennuksilla. Lisäksi Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
4094: kulkevat joskus uudet pikatiet saman suun- taen,
4095: taisina vanhojen maanteiden kanssa, jolloin
4096: pikatien valmistuttua on entinen maantie että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4097: jätetty kunnan hoidettavaksi ja kunnossa pi- tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun
4098: dettäväksi. Tämä tietenkin aiheuttaa lisäystä 2 momentille lisäystä 200 miljoonaa
4099: kuntien menoihin. markkaa viime vuosina rakennettujen
4100: Tämän vuoden alussa voimaan tulleessa taikka rakente~'lla olevien maantiealuei-
4101: tielaissa määrätään tiealueiden lunastus suo- den lunastamisesta kunnille aiheutu-
4102: ritettavaksi valtion kustannuksella. Vanhan vien menojen korvaamiseksi.
4103: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
4104:
4105: A. Härkönen. Esu Niemelä. Aili Siiskonen.
4106: Urho Kulovaara. Esa Timonen. Arvo Sävelä..
4107: Vappu Heinonen. Olavi Lahtela. Martti Linna.
4108: Vilho Turunen.
4109: 1096
4110:
4111: IV,296. - Rah.al N: o 115.
4112:
4113:
4114:
4115:
4116: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta väkirehujen hin-
4117: nan alentamiseen pientilo~'lla.
4118:
4119:
4120: Eduskunnalle.
4121:
4122: Maatalouden tuotantosuunta on viime ai- toon, joka heille luontaisesti kuuluu. Täl-
4123: koina ollut yleisen keskustelun aiheena. Eri- löin on ensisijaisesti mainittava kotieläin-
4124: koisesti tähän antoi aihetta viime keväänä talous eri haaroineen. Siihen kuuluvat lypsy-
4125: ravintorasvamarkkinoilla sattuneet tapahtu- ja teuraskarjan hoito, sekä sika· ja kana-
4126: mat. Maidon tuotannossa tapahtui voima- talous. Näin on tilanne myöskin käytännössä
4127: kasta lisääntymistä, mutta voin kotimainen kehittynyt. Vuonna 1950 suoritettu maa-
4128: kulutus vähentyi. Tämä johti huomattavan talouslaskenta osoitti, että 1110 425 lehmästä
4129: suureen maataloustuotteiden ylituotantoon ja oli alle 10 ha: n tiloilla 622 548 kpl eli noin
4130: vientitarpeen syntymiseen. Vientimarkki- 65 %. Ruokinnassa on kotoinen rehu pää-
4131: noilla ovat hinnat kuitenkin muodostuneet asiallisen tuotannon antaja. Lisärehuna ja
4132: alhaisiksi, josta syystä on jouduttu kotimai- usein rehun oikean koostumuksen sekä talou-
4133: sen hinnan ja vientihinnan eroa tasoittamaan dellisuuden aikaansaamiseksi on tarpeellista
4134: valtion varoista maksetuilla vientipalkkioilla. käyttää erikoisesti pientiloilla myöskin osto-
4135: Viime keväänä kohdistui voin vientiimme väkirehua, joka on ollut pääosaltaan ulko-
4136: keskeytysuhka. Saman aikaisesti on todetta- mailta tuotua. Tällä ulkoa tuodulla väki-
4137: vissa leipäviljaomavaraisuudessa huomatta- rehulla on myöskin pyritty ohjaamaan tuo-
4138: vaa vajausta. Nämä kaikki tekijät ovat ai- tannon suuruus ja tasoittamaan kuivuuden
4139: heuttaneet lukuisia esityksiä maatalouden ja hallan aiheuttamat katovauriot. Viime
4140: tuotantosuunnan muuttamisesta. vuosina on väkirehujen tuontia erittäin voi-
4141: Kun suunnitellaan toimenpiteitä maatalou- makkaasti supistettu, jopa niin, että se on
4142: den tuotantosuuntakysymyksessä, niin silloin vaikeuttanut lukuisien pientilojen tuotannon
4143: ei saa unohtaa maamme pienviljelijäväestön harjoittamista. Tällä hetkellä ajavat maa-
4144: tuotannon harjoittamismahdollisuuksia. Kar- taloustuottajajärjestöt jo nyt korkeiden vä-
4145: jatalous on päätuotantoala, joka pienviljel- kirehuhintojen uusia korotuksia, mm. on
4146: millä antaa maataloudesta saatavan pääasial- esillä väkirehntullin pysyvä korotus. Tällöin
4147: lisen rahatulon. Se antaa jatkuvan työn ti- on mainittu 10 mk/kg ja jopa sen ylikin
4148: lalla niille perheen jäsenille, jotka eivät voi meneviä esityksiä. Nämä esitykset nähtävästi
4149: lähteä ansiotöihin tilan ulkopuolelle. myöskin toteutetaan.
4150: Viljan viljelystä sitävastoin saadaan kesän- Tuotantosuunnan ohjaamisessa saattaa olla
4151: aikana lyhyt työkausi ja vain kertakaikkinen paikallaan pyrkiä estämään suurempien tilo-
4152: rahatulo. Jos jyrkillä maatalouspoliittisilla jen ostoväkirehujen käyttöä. Osoittaahan v: n
4153: toimenpiteillä pyritään myös pienviljelijäin 1956-57 tilasto, että kaikesta ostoväkire-
4154: tuotantosuuntaa muuttamaan karjataloudesta husta 249 milj. kilosta on käytetty alle 10 ha
4155: leipäviljan viljelyyn, niin se aiheuttaa huo- tiloilla 115.5 milj. kiloa eli 46.5 % ja yli
4156: mattavan elintason laskun tämän väestöryh- 10 ha tiloilla 133.3 milj. kiloa eli 53.5 %.
4157: män keskuudessa, joka sellaisenaan olisi täy- Nämä numerot osoittavat, että on mahdolli-
4158: sin kohtuutonta. sesti syytä pyrkiä jarruttamaan suurempien
4159: Pienviljelmät maataloustuotannossa täyttä- tilojen väkirehujen käyttöä, muistaen, että
4160: vät hyvinkin paikkansa. Tälle olotilalle on juuri suurempien tilojen kotieläintuotannossa
4161: olemassa kuitenkin eräs edellytys. Pienviljel- olisi saatava ensi tilassa supistuksia aikaan.
4162: mille on jätettävä etuoikeus siihen tuotan- Tämä pätee niin maidon- kuin sianlihantuo-
4163: IV,296. - Härkönen ym. 1097
4164:
4165: tantoonkin, jolloin viimemainitun suhteen on sanottavasti rasittaisi, vaan se olisi lähinnä
4166: syytä erikoisesti muistaa suurmeijereiden maatalouden piirissä sisäisesti vaikuttava
4167: suursikalat. maatalouspoliittinen toimenpide tuotanto-
4168: Asian hoitamiseksi on näköpiirissä lähinnä suunnan ohjaamiseksi ja pienviljelijöille so-
4169: kaksi tehokasta keinoa, maidon tilakohtainen pivan tuotannonalan turvaamiseksi. Edellyt-
4170: hintaporrastus ja ostoväkirehujen käytön su- täen, että alkavan tuotantokauden aikana
4171: pistus, jossa kyllä voidaan käyttää väkirehu- alle 10 ha: n tiloilla käytettäisiin ostoväki-
4172: jen hinnan korotusta. Kuitenkin ehdottomana rehuja esim. 100 milj. kiloa, jos niistä 50
4173: edellytyksenä on, että maan varsinaiset pien- milj. kiloa alennettaisiin 10 markkaa kiloa
4174: viljelijät sekä Pohjois- ja Itä-Suomen maa- kohti, niin varoja tarvittaisiin tarkoitusta
4175: talous, joka pohjautuu karjatalousvaltaiseen varten ensi ·vuonna 500 milj. markkaa. Tä-
4176: tuotantoon, saavat kohtuulliseen hintaan tar- mänsuuruisella määräral1alla saataisiin luo-
4177: vitsemansa väkirehun. Tällainen hinnanalen- duksi joka tapauksessa edellä hahmoiteltu tär-
4178: nusjärjestelmä on mm. Norjassa ollut jatku- keä maatalouspoliittinen järjestely. Saadun
4179: vasti käytännössä, joten se ei sellaisenaan ole kokemuksen mukaan ja perusteella voitaisiin
4180: uusi ja tuntematon. Tietenkin olisi hallituk- myöhemmässä vaiheessa tarkemmin myöskin
4181: sen lähemmin selvitettävä se raja, joko tila- laskea määrärahan tarve.
4182: suuruus taikka lehmäluku, mistä alkaen ti- Edelläolevan perusteella esitämme kun-
4183: loilla olisi oikeus saada alennettuun hintaan nioittaen,
4184: ostoväkirehuja.
4185: Asian käytännölliseksi järjestämiseksi olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4186: valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon tar- tulo- ja menoarvioon 500 miljoonan
4187: koitusta varten otettava tarpeellinen määrä- markan suuruisen määrärahan väki-
4188: raha, josta valtiolle tulopuolelle tulisi joko rehujen hinnan alentamiseen alle
4189: tulli- taikka hinnantasaustulot. Valtion ta- 10 ha peltoa käsittävillä tiloilla.
4190: loutta ei sanotunlainen järjestely näin ollen
4191: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
4192:
4193: A. Härkönen. Arvo S'åvelä.
4194: Mikko Bult. Impi Lukkarinen.
4195: Martti Linna.
4196:
4197:
4198:
4199:
4200: 11 E 821/58
4201: 1098
4202:
4203: IV,297. - Rah.al. N:o 116.
4204:
4205:
4206:
4207:
4208: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rauta-
4209: tieläisille vuokrattavien asuntoalueiden ostamiseen ja nii-
4210: den kunnostamiseen.
4211:
4212:
4213: E d u s k u n n a ll e.
4214:
4215: Hallituksen esityksessä vuoden 1959 val- teja, jolloin usein huomattaviin hintoihin,
4216: tion tulo- ja menoarvioksi on ehdotettu 10 etenkin tontteja yksittäin ostettaessa, nouse-
4217: miljoonaa markkaa rautatieläisille vuokrat- vat tontin hankintakustannukset jäävät pois,
4218: tavien asuntoalueiden ostamiseen ja niiden niin on tämä seikka omiaan saamaan asun-
4219: kunnostamiseen. non tarpeessa olevat lähtemään liikkeelle
4220: Sen jälkeen kun tulo- ja menoarviossa ei asunnon aikaansaamiseksi.
4221: enää ole osoitettu juuri lainkaan määrärahoja Etenkin suurissa asutuskeskuksissa ja nii-
4222: valtionrautateiden asuinrakennusten rakenta- den läheisyydessä ovat tonttien hinnat siksi
4223: miseen ja rautatieläisille vuokrattavaksi tar- korkeita verrattuna rautatielaitoksen tonttien
4224: koitettujen asuntojen tuottaminen on siten ostoon käytettävissä oleviin määrärahoihin,
4225: tyrehtynyt, ovat rautatieläiset omatoimisesti ettei tonttien hankintaa ole voitu tyydyttä-
4226: ryhtyneet hoitamaan asuntokysymystään. västi hoitaa. Kun alueitten kunnostamisesta,
4227: Tätä valtion rautateiden ja koko yhteiskun- katujen vesi- sekä viemärijohtojen rakenta-
4228: nan kannalta varsin hyödyllistä toimintaa on misesta aiheutuvia huomattavia kustannuk-
4229: tuettu valtionrautateiden taholta asuntotont- sia ei voida sälyttää vuokramiesten kannet-
4230: teja ja asuntoalueita hankkimalla ja kunnos- taviksi, niin vaativat nämä työt huomattavan
4231: tamaila sekä edelleen niitä vuokraamalla rau- osan nyt puhee:na olevasta määrärahasta.
4232: tatieläisille ja rautatieläisten keskuudessaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4233: perustamille ja hallitsemille asuntoyhtiöille. nioittaen,
4234: Myönnettyjen määrärahojen turvin on voitu
4235: kuitenkin tyydyttää vain osa tonttitarpeesta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4236: sillä lukuisen rautatiehenkilökunnan keskuu- tulo- ja menoarvion 19 Pl. 1 luvun
4237: dessa on asuntojen tarve jatkuvasti suuri, 20 momentille 20 miljoonan markan
4238: jota jo yksistään osoittaa se, että vuosittain lisämäärärahan rautatieläisille vuokrat-
4239: sadat rautatieläiset rakentavat omakotitalon. tavien asuntoalueiden ostamiseen ja
4240: Kun rakentajille voidaan tarjota vuokratont- niiden kunnostamiseen.
4241: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
4242:
4243: A. Härkönen. Olli J. Uoti.
4244: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen.
4245: 1099
4246:
4247: IV,298. - Rah.a.l. N:o 117.
4248:
4249:
4250:
4251:
4252: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen uuden
4253: yhdistetyn asema- ja sähkörakennuksen rakentamista var-
4254: ten.
4255:
4256:
4257: E d u s k u n n a 11 e.
4258:
4259: Pieksämäen uuden asematalon rakennus- vuoksi olisi huomattavasti taloudellisempaa
4260: hanke on ollut vireillä jo kauan aikaa, mutta siirto- ja myöhemmissä käyttökustannuksissa,
4261: määrärahojen puutteessa ei asiassa ole päästy että sähkölaitteet sijoitettaisiin asemaraken-
4262: alkua pitemmälle. Asematalon ja siihen nuksen yhteyteen. Henkilökunnan käyttö
4263: sisällytettävien rautatievirastojen tarve on olisi joustavampaa ottaen huomioon, että
4264: todettu, sillä onhan esim. 9. liikennejakson uuteen asemarakennukseen sijoitetut virastot
4265: toimisto, jonka sijoituspaikaksi on määrätty eri puhelin- ja sähkölaitteineen muodostavat
4266: Pieksämäki, joutunut toimimaan Jyväsky- junaturvallisuus- ja muine kysymyksineen
4267: lässä, ulkopuolella varsinaisen jakson keskus- suuren osan sähköhenkilökunnan työsken-
4268: paikan. telystä. Kun sähköpiirit lisäksi käsittävät
4269: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle useampia rataosuuksia joutuen asentajat jat-
4270: 1959 on 19 Pl: n, kulkulaitosten ja yleisten kuvasti lähettämään suuriakin tarvike-eriä
4271: töiden ministeriöön kohdistuvien menojen työpisteisiin, olisi näiden tarvikkeiden kulje-
4272: 19. kohdassa esiintyvällä momentilla ,Raken- tuksenkin järjestäminen huomattavasti hel-
4273: nukset ja laitteet" esitetty mm. sähkötalojen pompaa ja taloudellisempaa.
4274: ym. rakennusten valmistamiseksi 150 miljoo- Releasetinlaitteiden, linjasuojastuksen ja
4275: naa markkaa, josta tiettävästi osa on tarkoi- kauko-ohjauksen tultua aivan lähiaikoina ra-
4276: tettu Pieksämäelle rakennettavaa erillista kennetuksi Kouvolan ja Suonenjoen välille,
4277: rautateiden sähkötaloa varten. Suurena rau- jonka keskuspaikkana tulee olemaan Pieksä-
4278: tatiekeskuksena Pieksämäki tulee olemaan mäki, olisi aivan välttämätöntä, että liiken-
4279: merkityksellinen myös rautateiden sähköis- nettä ohjaava- ja huoltohenkilökunta toimisi-
4280: tystä suunniteltaessa, joten paikkakunnasta vat toistensa välittömässä läheisyydessä, sillä
4281: tulee muodostumaan myös eräs rautateiden tämä olisi jo mainittua junaturvallisuuttakin
4282: sähkökeskuksista. Pieksämäelle suunniteltu silmällä pitäen välttämätöntä.
4283: sähkötalo on kuitenkin aiottu sijoittaa sellai- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
4284: selle paikalle, joka kaukana suunnitellusta ja nioittaen,
4285: nykyisestä asemasta ei ole tarkoituksenmukai-
4286: nen, koska se voitaisiin sijoittaa paremmin että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4287: rakennettavan asematalon yhteyteen. Erilli- tulo- ja menoarvioon 150 miljoonan
4288: nen sähkötalo on suunniteltu rakennettavaksi markan suuruisen määrärahan käy-
4289: n. 400 metrin päähän asemarakennuksesta ja tettäväksi Pieksämäen uuden yhdis-
4290: n. 600 metrin päähän nykyisestä sähkökes- tetyn asema- ja sähkörakennuksen ra-
4291: kuksesta. Erilaisten kaapeli- ym. töiden kentamista varten.
4292: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
4293:
4294: A. Härkönen. Hugo Manninen. Elis Manninen.
4295: Niilo Nieminen. Edvard Pesonen. Sylvi Halinen.
4296: 1100
4297: IV,299. - Rah.al. N:o 118.
4298:
4299:
4300:
4301:
4302: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi asuin-
4303: rakennusten rakentamiseksi Rinnekodin vastaanotto- ja
4304: keskuslaitoksen henkilökunnalle.
4305:
4306:
4307: E d u s k u n n a ll e.
4308:
4309: Helsingin diakonissalaitoksen vajaamielis- koti, keventääkseen vajaamielistä lasta hoi-
4310: hoitolasta, Rinnekodista, joka tämän vuoden tavien kotien kuormaa edes joidenkin koh-
4311: alusta on siirtynyt Rinnekoti-säätiön hallin- dalta, on joutunut tuntuvasti ylittämään hoi-
4312: taan, on suunniteltu lähivuosina muodostet- topaikkojensa määrän. Siten on Eläintarhan-
4313: tavan noin 700-paikkainen vastaanotto- ja tie 9: ssä sijaitsevan vastaanottokodin 70 hoi-
4314: keskuslaitos. Sanotun laajennussuunnitelman topaikan ja Skogbyn osastojen 213 hoitopai-
4315: rakennustöistä pitäisi mm. lämpökeskus- ja kan eli yhteensä 283 hoitopaikan asemasta
4316: talousrakennuksen valmistua vielä tämän laitoksen kirjoissa tällä hetkellä 322 potilasta.
4317: vuoden ai'kana. Niitä elli:limmäisen rakennus- Edellä mainittujen uusien rakennusten val-
4318: vaiheen rakennustöiden ja perushankintojen mistuttua ja entisten laajentuessa ei voida
4319: kustannuksia varten, jotka ovat aiheutuneet enää välttyä lisähenkilökunnan paikkaami-
4320: uuden vajaamielislain voimaantulon jälkeen, sesta. Sanottujen kahden asuinrakennuksen
4321: on vuoden 1959 tulo- ja menoarvioesityk- saaminen laitokselle on niin ollen välttämät-
4322: sessä ehdotettu myönnettäväksi kertamenona tömän tarpeellista. Niiden kustannusten on
4323: 7'5 000 000 markkaa. Edellä mainittu val- arvioitu nousevan yhteensä 18 000 000 mark-
4324: tionavustus ei kuitenkaan käsitä keskuslai- kaan.
4325: tdksen laajennussuunnitelmaan kuuluvia Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten kun-
4326: kahta 2 perheen asuinrakennusta, joista on nioittavasti ehdotamme,
4327: vuosittain, tosin tuloksetta, tehty sosiaalimi-
4328: nisteriölle esitys valtion rahoitusanomuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4329: yhteydessä. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
4330: Erittäin vaikeaksi käyneen asuntopulan uudelle momentille 18 000 000 markan
4331: takia on erityisesti perheellisen henkilökun- määrärahan Rinnekodin .vastaanotto-
4332: nan palvelukseen ottaminen kohdannut voit- ja keskuslaitoksen henkilökunnan kah-
4333: tamattomia esteitä. Henkilökunnan asun- den asuinrakennuksen rakentamiseen
4334: noista on nimittäin ollut jo pitkähkön aikaa annettavaa avustuslainaa varten.
4335: huutava pula mm. sen johdosta, että Rinne-
4336: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
4337:
4338: Aune Innala.. Erkki Leikola. Armas Leinonen.
4339: Georg 0. Ehrnrooth. Marja Lahti. Urho K.ulovaara.
4340: Juho Tenhiälä. Judit Nederström-Lunden. Armi HOffia.
4341: Saara Forsius. Matti Miikki. Anni Flinck.
4342: Elli Stenberg.
4343: 1101
4344:
4345: IV,300. - Fin.mot. N: o 119.
4346:
4347:
4348:
4349:
4350: Junga.rå m. fl.: Angående anvisande av anslag för planering
4351: och byggnadsarbeten på Lannäslunds lantbruksskola.
4352:
4353:
4354: T i 11 R i k s d a g e n.
4355:
4356: År 1929 grundades inom Österbottens lärare är likaså upphyrda och belägna i
4357: Svenska Lantbrukssällskaps område en yrkes- skilda stadsdelar. Detta omöjliggör en effek-
4358: skola för ungdom, nämligen en ambulerande tiv undervisning. Då skolan sålunda arbetat
4359: lantmanna- och fiskarskola. I 20 år förde under mycket bristfålliga omständigheter,
4360: denna skola en vandrande tilivaro och gav har direktionen år efter år hos lantbruks-
4361: under dessa år 37 kurser på olika orter i myndigheterna sökt utverka statsanslag för
4362: svenska österbotten. Skolan upphörde vid densamma för att påbörja byggnadsarbetet
4363: utgången av 1948, då dess verksamhet över- på de planerade nybyggnaderna. Då elevan-
4364: togs av Kronoby lantmannaskola och den talet vid skolan för varje år ökas och senaste
4365: sålunda ändrades tili fast skola. år utgjorde 42, är det under sådana omstän-
4366: Anledningen tili omorganisationen var när- digheter nödvändigt, att skolan snarligen
4367: mast det stora behovet av yrkesutbildning i erhåller ett tillräckligt stort elevinternat,
4368: dessa trakter, där nyskifte pågick i flera undervisningslokaler, lärarbostäder och andra
4369: socknar och hela bygden undergick en för skolan erforderliga byggnader.
4370: genomgripande nydaning. De vidsträckta småbrukartrakterna kring
4371: Elevrekryteringen tili Skolan stötte dock Jakobstad har förut saknat läroinrättning av
4372: på svårigheter. På grund härav flyttades ifrågavarande slag. Och då den folkhögskola
4373: den år 1955 från Kronoby tili en centralare som i 48 år a:rbetat i denna bygd nu upp-
4374: belägen ort inom skolområdet, nämligen Ja- hört med sin verksamhet, finns det ett verk-
4375: kobstad. Följande år förenades lantmanna- ligt stort behov att här skapa en lantbruks-
4376: skolan med Mellersta österbottens V andrande skola med mångsidigt undervisningsprogram.
4377: Folkhögskola. Läroinrättningen arbetar nu Man bör också beakta, att inte mindre än
4378: såsom en kombinerad lantmanna- och hus- tre svenska lantbruksundervisningsanstalter
4379: modersskola, dess namn har ändrats till Lan- på det egentliga lantbrukets område indra-
4380: näslunds lantbruksskola och skolan underly- gits under de senaste åren och att samtidigt
4381: der lantbruksstyrelsen. ingen nämnvärd investering Skett vid de
4382: En centralisering av ungdomens yrkesut- återstående svenska skolorna av ifrågava-
4383: bildning på lantbrukets och den husliga eko- rande slag. På grund härav är det naturligt,
4384: nomins områden i dessa trakter av Österbot- att man nu bör gå in för att skaffa förut-
4385: ten har härmed förverkligats. Denna sam- sättningar för yrkesutbildning av här nämnt
4386: ordning medför många fördelar för under- slag vid Lannäslunds lantbruksskola.
4387: visningen. Som rekryteringsområde för sko- Skolbyggnaderna skall förläggas till den
4388: lan torde man få räkna det svenska bosätt- s. k. Lannäslundhöjden utanför Jakobstad.
4389: ningsområdet norr om Oravais, vilket består; Här har staden gratis upplåtit tomt för sko-
4390: av 12 landskommuner och 3 städer. Inom lan. Intill tomten ligger skollägenheten, som
4391: området finns ca 5 000 lantbrukslägenheter. staden också på förmånliga villkor ställt till
4392: De upphyrda lokaler, som skolan arbetar skolans förfogande. Ett byggnadsprogram
4393: i, är trånga samt ligger spridda på olika jämte eskisser till nybyggnaderna för skolan
4394: platser i staden. Bostäderna för elever och har uppgjorts.
4395: 1102 IV,SOO. - La.nnäslundin ma.a.talouskoulu.
4396:
4397:
4398: Hänvisande till ovananförda får underteck- på 25 000 000 mark under 11 Ht. VIII
4399: nade föreslå, kap. 8 mom. och därmed höja det i
4400: nämnda moment redan upptagna
4401: att Riksdagen måtte besluta för anslaget 100 000 000 tin 125 000 000
4402: Lannäslunds lantbruksskolas planering mark.
4403: och byggnadsarbeten bevilja ett anslag
4404: Helsingfors den 10 oktober 1958.
4405:
4406: J. A. Jungarå. Georg Eriksson.
4407: Grels Teir. Verner Korsbäck.
4408: 1103
4409:
4410: IV,SOO. - Rah.al. N: o 119.
4411: Suomennos.
4412:
4413:
4414:
4415:
4416: Jungarå ym.: Määrärahan osoittamisesta Lannäslundin maa-
4417: talouskoulun koulurakennusten suunnittelua ja rakennus-
4418: töitä varten.
4419:
4420:
4421: Eduskunnalle.
4422:
4423: Vuonna 1929 perustettiin Pohjanmaan kaupungissa. Oppilaiden ja opettajien asun-
4424: ruotsalaisen maatalousseuran alueelle ammat- not ovat niinikään vuokra-asuntoja ja sijait-
4425: tikoulu nuorisoa varten, nimittäin kiertävä sevat eri kaupunginosissa. Kun koulu siten
4426: maamies- ja kalastajakoulu. Kahden vuosi- on joutunut työskentelemään hyvin puutteel-
4427: kymmenen ajan tämä koulu vaelsi paikasta lisissa olosuhteissa, on johtdkunta vuodesta
4428: toiseen ja toimeenpani näinä vuosina 37 vuoteen koettanut hankkia sille maatalous-
4429: kurssia eri paikkakunnilla ruotsalaisella Poh- viranomaisilta valtion määrärahaa suunnitel-
4430: janmaalla. Koulu lakkasi vuoden 1948 lo- tujen uudisrakennusten rakennustöiden aloit-
4431: pussa, jolloin sen toiminta siirtyi Kruunu- tamiseksi. Kun koulun oppilasluku kasvaa
4432: pyyn maamieskoululle ja se siten muutettiin joka vuosi ja oli viime vuonna 42, on koulun
4433: kiinteäksi kouluksi. niissä oloissa välttämätöntä saada piakkoin
4434: Uudelleen järjestelyn syynä oli lähinnä riittävän suuri oppilasasuntola, opetushuo-
4435: ammattiopetuksen suuri tarve näillä seu- neistoja, opettajien asuntoja ja muita kou-
4436: duilla, joissa uusjako oli käynnissä pitäjissä lun tarvitsemia rakennuksia.
4437: ja koko alue joutui perusteellisten uudistus- Pietarsaaren ympäristön laajat pienviljeli-
4438: ten kohteeksi. jäseudut ovat aikaisemmin olleet vailla tä-
4439: män kaltaista oppilaitosta. Ja kun kansan-
4440: Oppilaiden saanti kouluun tuotti kuiten- opisto, joka oli toiminut 48 vuotta tällä seu-
4441: kin vaikeuksia. Tämän vuoksi se siirrettiin dulla, on nyt lopettanut toimintansa, on to-
4442: vuonna 1955 Kruunupyystä keskeisemmälle dellakin erittäin tarpeellista saada luoduksi
4443: paikkakunnalle koulualueella, nimittäin Pie- täällä maatalouskoulu monipuolisine opetus-
4444: tarsaareen. Seuraavana vuonna maamies- ohjelmineen.
4445: koulu liitettiin Keski-Pohjanmaan kiertävään Myös on otettava huomioon, että koko-
4446: kansanopistoon. Oppilaitos toimii nyt yhdis- naista kolme ruotsalaista maatalousoppilai-
4447: tettynä maamies- ja emäntäkouluna, sen nimi tosta varsinaisen maatalouden alalla on lak-
4448: on muutettu Lannäslundin maatalouskou- kautettu viime vuosina ja että samaan ai-
4449: luksi, ja koulu on maataloushallituksen alai- kaan ei ole tapahtunut mitään mainittavia
4450: nen. sijoituksia jäljellä oleviin tämänlaatuisiin
4451: Nuorison ammattikoulutuksen keskittämi- ruotsalaisiin kouluihin. Tämän takia on luon-
4452: nen maatalouden ja kotitalouden alalla näissä nollista, että nyt on ryhdyttävä hankkimaan
4453: Pohjanmaan seuduissa on siten toteutettu. edellytyksiä mainitun laatuiselle ammatti-
4454: Tällä yhtenäistämisellä on monia etuja ope- koulutukselle Lannäslundin maatalouskou-
4455: tukselle. Koulun oppilasalueeksi voitaneen lussa.
4456: lukea ruotsalainen asutusalue Oravaisista Koulurakennukset tulevat sijoitettaviksi
4457: pohjoiseen, joka käsittää 12 maalaiskuntaa ja ns. Lannäslundin kukkulalle Pietarsaaren
4458: kolme kaupunkia. Alueella on noin 5 000 ulkopuolella. Täältä on kaupunki luovutta-
4459: maan viljelystilaa. nut ilmaiseksi tontin koululle. Tontin vie-
4460: Vuokrahuoneistot, joissa koulu toimii, ovat ressä on koulutila, jonka kaupunki niinikään
4461: ahtaat ja sijaitsevat hajallaan eri paikoissa on edullisilla ehdoilla asettanut koulun käy-
4462: 1104 IV,SOO. - Lanniislundin maatalouskoulu.
4463:
4464:
4465: tettävitksi. Rakennusohjelma ja koulun vun 8 momentille 25 miljoonan mar-
4466: uudisrakennusten luonnokset on laadittu. kan määrärahan Lannäslundin maata,.
4467: Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet louskoulun rakennusten suunnittelua
4468: ehdottavat, ja rakennustöitä varten ja siten korot-
4469: taisi mainitulle momenUlle jo merki-
4470: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 tyn määrärahan 100 mt"ljoonasta mar-
4471: tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu- kasta 125 mt"ljoonåan markkaan.
4472: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
4473:
4474: J. A. Junga.rå. Georg Eriksson.
4475: Grels Teir. Verner Korsbäck
4476: 1105
4477:
4478: IV,301. - Rah.al. N:o 120.
4479:
4480:
4481: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta puunjalostustehtaan
4482: perustamista varten Pihtiputaalle.
4483:
4484: E d u s k u n n a ll e.
4485:
4486: Keski-Suomen pohjoisosassa, Keski-Pohjan- rautatie lähelle raaka-ainelähteitä sijoitetta-
4487: maalla ja Kuopion läänin puoleisissa ns. Ylä- van tehtaan valmiille tuotteille kitkattoman
4488: Savon pitäjissä on työllisyyden ylläpitämi- siirtämismahdollisuuden niin vientisatamaan
4489: nen varsin vaikea kysymys. Tilat ovat näillä kuin eri puolille omaakin maatamme.
4490: seuduilla yleensä pieniä ja suurten perheit- Vaikka kaikki muut edellytykset puoltavat
4491: ten asuttamia. Tehostetullakaan maatalous- Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan raja-
4492: ja asutustoiminnalla - niin ensisijaisen tär- maille, siis Pihtiputaalle sijoitettavan puun-
4493: keä kuin niiden merkitys ja edelleen kehittä- jalostustehtaan, esim. selluloosa- tai paperi-
4494: minen onkin - ei kuitenkaan voida lisäan- tehtaan rakentamista, muodostaa rakentami-
4495: sioiden välttämätöntä tarvetta kokonaan pois- seen tarvittavan pääoman puute niin vai-
4496: taa. Siksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä. keasti voitettavan esteen, että siitä ei selvitä
4497: Edellä mainitulla alueella, mm. Pihtipu- ilman valtion osoittamaa tukea ja ymmärtä-
4498: taan, Viitasaaren, Kannonkosken, Kivijärven, mystä. Kun nimenomaan työllisyyden yllä-
4499: Kinnulan, Lestijärven, Reisjärven, Haapa- pito vaatii valtiolta kymmeniä miljardeja
4500: järven, Pyhäjärven, Kiuruveden ja Keiteleen markkoja, olisi asiallista esim. kyseessä ole-
4501: pitäjissä, on vielä huomattavasti käyttä- vista miljardeista käyttää osa työmahdolli-
4502: mättömiä metsiä, joiden puuvarasto ja vuo- suuksia lisäävän ja muutenkin koko kansan-
4503: tuinen lisäkasvu pystyisivät tarjoamaan riit- taloutta hyödyttävän teollisuuden rakentami-
4504: tävästi raaka-aineita esim. maamme suurim- seen. Nämä maaseudun teollistamiseen osoi-
4505: pien selluloosa- ja paperitehtaiden kokoiselle tettavat rahat tulisi antaa valtion lainoina
4506: teollisuuslaitokselle. Tässä yhteydessä on esim. metsänomistajain yhtymille tai muille
4507: syytä huomioida sekin, kun jatkuvasti on rehellisille yrittäjille. Ellei kuitenkaan tätä
4508: tutkimuksen alaisena pienpuun ja samoin tietä päästäisi tulokseen, olisi siinä tapauk-
4509: lehtipuun jalostus ja käyttö teollisuuden sessa valtion itsensä ryhdyttävä rakentamaan
4510: raaka-aineena ja kyseisissä tutkimuksissa saa- puunjalostustehdasta Keski-Suomen ja Keski-
4511: dut ennakkotiedot ovat varsin lupaavia, että Pohjanmaan rajamaille.
4512: juuri edellämainittujen kuntain alueella on Keväällä vuonna 1957 eduskunta hyväksyi
4513: arvokkaamman puutavaran lisäksi myös pal- toivomuksen uusien puunjalostustehtaiden
4514: jon sellaista puutavaraa teollisuuden tar- perustamisesta Pohjois-, Itä- ja Sisä-Suomen
4515: peiksi, jonka markkinoimiselle nykyoloissa ei alityöllisyysalueille. Kun hallitus ei vielä ole
4516: ole lainkaan mahdollisuuksia. Epäilemättä ryhtynyt eduskunnan toivomuksen mukaisiin
4517: Keski-Suomen pohjoisosassa ja sen ympäristö- toimenpiteisiin, ehdotamme kunnioittavasti,
4518: seuduilla on myös saatavissa kykenevää ih-
4519: mistyövoimaa suurenkin puunjalostustehtaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4520: tarvitsema määrä. Siinä tapauksessa, että tulo- ja menoarvioon 200 000 000
4521: teollisuuslaitoksen sijaintipaikaksi tulisi ni- markan määrärahan puunjalostusteh-
4522: menomaan edellä mainitun alueen keskeisin taan perustamiseksi ja perustustöiden
4523: ja sopivin pitäjä Pihtipudas, tarjoaisi lähi- aloittamiseksi Pihtiputaan kunnassa.
4524: aikoina valmistuva Suolahden-Haapajärven
4525: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
4526:
4527: Artturi Jämsen. Veikko Savela.
4528: Aarre Marttila. Impi Lukkarinen.
4529: Hannes Pa.aso.
4530: 12 E 821/58
4531: 1106
4532:
4533: IV,302. - Rah.al. N: o 121.
4534:
4535:
4536:
4537:
4538: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusta varten
4539: rautatien rakentamiseksi Haapamäeltä Saarijärvelle.
4540:
4541:
4542: Eduskunnalle.
4543:
4544: Vastauksessaan hallituksen esitykseen n: o tää. Poikkeaminen tältä linjalta puheena ole-
4545: 13 vuodelta 1938, mikä koski uusien rauta- vassa asiassa merkitsee yleisen edun sivuutta-
4546: teiden rakennusohjelmaa vuosina 1939-1946, mista muiden syiden vuoksi ja on samalla
4547: päätti eduskunta huhtikuun 11 päivänä mai- taloudellisesti erittäin raskas isku ennenkaik-
4548: nittuna vuonna rakennettavaksi normaalirai- kea Pohjois-Suomen tuotannollisen toiminnan
4549: teisen rautatien Haapamäen asemalta Saari- kehittymistä ja siten koko Pohjois-Suomen
4550: järvelle Suolahden-Haapajärven radalla. väestön elinetuja vastaan.
4551: Tämän päätöksen perusteella tehtiin rauta- Todettakoon, että kyseeilinen Haapamäen-
4552: tieviranomaisten toimesta vuosina 1938-39 Saarijärven rata lyhentäisi mainitun halli-
4553: mainitun radan rakentamista varten täydelli- tuksen esityksen mukaan Pohjois-Suomen
4554: nen suunnitelma kustannusarvioineen, mikä ratayhteyttä Etelä-Suomeen 70 km nykyiseen
4555: päättyi n. 91 miljoonaan markkaan silloista Seinäjoen kautta kulkevaan yhteyteen ver-
4556: rahaa tällä n. 75 km pitkällä radalla. rattuna. Samalla voidaan mainita, että tämä
4557: Radan ottamista ohjelmaan perusteli halli- yhteys olisi myöskin lähes 50 km lyhyempi
4558: tus, paitsi muilla yleisen edun kannalta päte- kuin yhteys Saarijärven-Suolahden-Jyväs-
4559: villä syillä, myös sillä, että Pohjois-Suomen kylän-Jämsän kautta, ollen sen rakentami-
4560: yhä laajentuva teollisuus ja muu tuotanto- nen myös huomattavasti halvempaa kuin
4561: elämä tarvitsee, jäiden estäessä suuren osan viimemainittu linja.
4562: vuodesta laivakuljetukset Pohjanlahdella, Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huo-
4563: mahdollisimman lyhyen rautatieyhteyden mioon, että maassamme joudutaan suoritta-
4564: Etelä-Suomeen yleensä sekä myös lähinnä maan jatkuvasti tutkimuksia ja entisten tut-
4565: Etelä- ja Lounais-Suomen satamiin. Oli tie- kimusten tarkistuksia myös rautateiden ra-
4566: tysti välttämätöntä silloin ja on varmasti kentamista varten, ehdotamme kunnioittaen,
4567: aivan yhtä välttämätöntä valtakunnan ylei-
4568: sen edun kannalta tänäkin päivänä, että että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
4569: maahamme olisi ehdottomasti saatava rauta- den 1959 tulo- ja menoarvioon 500 000
4570: tie, joka yhdistäisi, ollen muutoinkin tarkoi- markan määrärahan tutkimuksen suo-
4571: tuksenmukainen, mahdollisimman lyhyellä rittamista ja tarkistamista varten nor-
4572: ratayhteydellä Etelä-Suomenkin Pohjois-Suo- maaliraiteisen rautatien rakentamiseksi
4573: meen. Tätä tavoitetta ei kukaan objektiivi- Haapamäen asemalta Saarijärven ase-
4574: sesti asioita harkitseva kansalainen voi kiel- malle.
4575: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
4576:
4577: Artturi Jämsen. Veikko Savela. Onni Mannila.
4578: Eino Uusitalo. Olavi Lahtela. Esa Timonen.
4579: Kalle Kämäräinen.
4580: 1107
4581:
4582: IV,303. - Rah.al. N: o 122.
4583:
4584:
4585:
4586:
4587: Kaasalainen ym. : Määrärahan osoittamisesta eräiden B-luo-
4588: kan mielisairaanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin an-
4589: nettavaa valtionapua varten.
4590:
4591:
4592: Eduskunnalle.
4593:
4594: Eduskunta hyväksyi vuoden 1957 valtio- on eduskunta 3 päivänä lokakuuta 1958 hy-
4595: päivillä samoille valtiopäiville jätetyn laki- väksynyt uudelleen ko. lakiesityksen. Näin
4596: aloitteen n: o 37, joka koski mielisairaslain ollen laki on vihdoinkin astunut voimaan.
4597: muuttamisesta annetun lain muuttamista. Mutta koska hallitus ei ole vuoden 1959
4598: Hyväksytyn lakiehdotuksen voimaantulosään- talousarvioesitykseen varannut määrärahaa
4599: nöksessä sanotaan mm. seuraavaa: ,Sen mu- nyt voimaan tulleen lain mukaisten valtion-
4600: kaista perustamiskustannuksiin annettavaa apujen maksamista varten, olisi eduskunnan
4601: valtionapua suoritetaan niille B-luokan mieli- osoitettava tähän tarkoitukseen riittävä mää-
4602: sairaanhoitolaitoksille, jotka ovat valmistu- räraha ja näin vihdoinkin unohdetut B-luo-
4603: neet 1 päivän tammikuuta 1953 jälkeen. kan mielisairaalat pääsevät samaan asemaan
4604: Ennen 1 päivää tammikuuta 1956 valmistu- muiden vastaavien laitosten kanssa.
4605: neille tai sanottuna päivänä rakenteilla olleille Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4606: B-luokan mielisairaanhoitolaitoksille suoritet- nioittaen,
4607: tava valtionapu, jonka suuruuden määräämi-
4608: seksi otetaan huomioon sisäasiainministeriön että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4609: perustamiskustannuksina tarpeelliseksi katso- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mark-
4610: mat menot, on maksettava viimeistään viiden kaa käytettäväksi 1 päivän tammi-
4611: vuoden kuluessa siitä, kun sairaala on hy- k1tuta 1953 jälkeen, mutta ennen 1
4612: väksytty tarkoitukseensa käytettäväksi." päivää tammikuuta 1956 valmistu-
4613: Tasavallan presidentti päätti 17 päivänä neille tai sanottuna aikana rakenteilla
4614: tammikuuta 1958 jättää edellämainitun laki- olleille B-luokan mieUsairaanhoitolai-
4615: ehdotuksen vahvistamatta. Vaalien jälkeen toksille annettavaa valtionapua varten.
4616: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
4617:
4618: Nestori Kaasalainen. Eemil Partanen. Aarre Marttila.
4619: Juho Tenhiälä. Marja Lahti. Eetu Karjalainen.
4620: Antti J. Rantamaa. Artturi Jämsen. Eino Uusitalo.
4621: Pentti Niemi. Kalle Kämäräinen. Matti Kekkonen.
4622: Urho Kähönen. Arvo Pentti. Pertti Rapio.
4623: 1108
4624:
4625: IV,304. - Rah.al. N:o 123.
4626:
4627:
4628:
4629:
4630: Kaitila ym.: Määräraha'lt osoittamisesta avustuslainaksi H el-
4631: singin PoUo Huolto r. y:n Vihtijärven kurssi- ja virkis-
4632: tyskodin lainojen vakauttamiseksi.
4633:
4634:
4635: Eduskunnalle.
4636:
4637: Helsingin Polio Huolto r. y. on perus- kurssitoiminnan rahoitukseen, olisi suota-
4638: tanut Vihtijärvelle kurssi- ja virkistys- vaa, että lyhytaikaisten lainojen vakauttami-
4639: kodin. Tarkoitus on siellä talven aikana seksi saataisiin valtiolta pitkäaikainen avns-
4640: järjestää konttorialan kursseja, jotka so- tuslaina.
4641: pivat invaliideille, sekä kesän aikana Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4642: käyttää sitä virldstyskotina. Hankittu
4643: maa-ala on 3.5 ha sekä rakennus, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4644: on tiilestä rakennettu, sisältää 8 huonetta + tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
4645: keittiön sekä tarpeelliset ulkohuonerakennuk- uudelle momentille 5 miljoonan mar-
4646: set. Rahoitus on suoritettu lyhytaikaisilla kan avustuslainan Helsingin PoUo
4647: lainoilla ja maksuajalla. Osa lainoista saa- Huolto r.y:n Vihtijärven kurssi- ja
4648: daan hankituksi ao. yhdistyksen toimeenpa- virkistyskodin lyhytaikaisten lainojen
4649: neman yleisen keräyksen tuotosta. Koska osa vakauttamiseksi.
4650: 'keräyksen tuotosta joudutaan käyttämään
4651: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
4652:
4653: Esa. Kaitila.. Juho Tenhiälä. Veikko Helle.
4654: 1109
4655:
4656: IV,805. - Rah.al. N:o 124.
4657:
4658:
4659: Kaitila ym.: Määrärahan osoittamisesta kassaerehdysrahojen
4660: maksamista varten posti- ja lennätinlaitoksen kassapalve-
4661: lussa oleville toim~'henk~'löille.
4662:
4663:
4664: E d u s k u n n a 11 e.
4665:
4666: Posti- ja lennätinlaitoksen rahaliike on vuo- virkamiehille kassapalvelussa sattuvien va-
4667: den 1940 jälkeen kasvanut tavattomasti. jausten valtion varoista korvaamisen tarpeel-
4668: Posti- ja lennätinlaitos onkin nykyisin maan lisuudesta sekä laatimaan yksityiskohtaisen
4669: suurin ja keskeisin rahaliikelaitos, jonka ehdotuksen korvausjärjestelmäksi. Komitea
4670: kautta kulkee valtava osa maamme rahava- sai mietintönoo valmiiksi vuoden 1955 kesä-
4671: roista. Valtion rahavaroista kulkee postin kuussa ja ehdottaa siinä, että kassaerehdys-
4672: kautta noin 90 %, koska muut valtion viras- rahoja maksettaisiin mm. posti- ja lennätin-
4673: tot ja laitokset, kuten yksityiset rahalaitok- laitoksessa. Komitean mietinnöstä käy myös
4674: setkin, lähettävät rahansa postin kautta. selville, että maamme useissa rahalaitoksissa
4675: Postin rahaliike on jatkuvasti vuosi vuodelta jo maksetaan kassaerehdysrahaa, ja että sen
4676: kasvanut. suorittaminen kassoja hoitaville postivirka-
4677: Rinnan laitoksen rahanvaihdon kasvun miehille on aivan yleistä ulkomaiden posti-
4678: kanssa ovat luonnollisesti myös kassapalvelua laitoksissa.
4679: suorittavien postivirkamiesten käsittelemät Kassaerehdysrahakomitean mietintö on sit-
4680: rahamäärät lisääntyneet. Kun rahaliike on temmin ollut virkamiesasioiden neuvottelu-
4681: niin suurta, on selvää, että kassatehtävissä kunnan käsiteltävänä. Neuvottelukunta on
4682: toimiville ·postivirkamiehille sattuu eri gyistä komitean ehdotuksesta antamassaan lausun-
4683: johtuvia kassaerehdyksiä ja virheitä, jotka nossa omaksunut sen periaatteellisen kannan,
4684: eivät aiheudu asianomaisten huolimattomuu- että kassaerehdysrahaa tulisi maksaa mm.
4685: desta, vaan pelkästään inhimillisestä erehty- posti- ja lennätinlaitoksessa. Samoin neuvot-
4686: vyydestä, ja jotka kassaerehdysrahojen puut- telukunta on varsin yksityiskohtaisesti har-
4687: tuessa postivirkamiesten on itsensä korvat- kinnut ne periaatteet, joiden pohjalle kassa-
4688: tava. Kassapalvelua suorittavien virkamies- erehdysrahajärjestelmä luotaisiin, sekä teh-
4689: ten asema on epäoikeudenmukainen myös sen nyt asiassa ehdotuksensa valtiovarainministe-
4690: johdosta, että vajaukset joutuu virkamies itse riölle viime toukokuussa. Koska asiassa on
4691: maksamaan, mutta ylijäämän hän on velvol- näin ollen sekä kassaerehdysrahakomitean
4692: linen tilittämään valtiolle. Nykyinen asiain että virkamiesasioiden neuvottelukunnan yk-
4693: tila saattaakin kassapalvelussa toimivan vir- sityiskohtaisten tutkimusten perusteella laa-
4694: kamiehen aseman paljon huonommaksi ver- ditut ehdotukset, ei sen käytännöllinen to-
4695: rattuna muihin vastaaviin virkamiehiin, jotka teuttaminen vaadi enää lisätutkimuksia.
4696: eivät ole kassapalvelussa. Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
4697: Posti- ja lennätinhallitus on vuodesta 1946 tamme kunnioittavasti,
4698: lähtien joka .vuosi sisällyttänyt tulo- ja me-
4699: noarvioehdotukseensa määrärahan kassaereh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4700: dysrahojen maksamista varten, mutta tulo- ja menoarvioon 18 PZ. VI luvun
4701: esitystä ei ole hyväksytty hallituksen tulo- uudelle moment-.'lle kasssaerehdysraho-
4702: ja menoarvioesitykseen eduskunnalle. jen. maksamista varten pasti- ja Zen.-
4703: Valtioneuvosto asetti vuoden 1954 alussa nätinlaitoksen, kassapalvelussa toimi-
4704: ns. kassaerehdysrahakomitean suorittamaan ville virkamiehitu 5 000 000 m.arkkoo.
4705: tutkimusta kassapalvelua suorittaville valtion
4706: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
4707:
4708: Esa Kaitila. Anni Hosia.
4709: Veikko Byytiäinm .Tuho Tenhiälä.
4710: 1110
4711:
4712: IV,306. - Rah.al. N: o 12:>.
4713:
4714:
4715:
4716: Kalliokoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
4717: Suomi-Seuralle ulkosuomalaistoimintaa varten.
4718:
4719:
4720: Eduskunnalle.
4721:
4722: Viime aikoina on siirtolaisuus huomatta- kakunnille, joihin suomalaisia on asettunut.
4723: vasti kasvanut ja näyttää edelleen kasvavan. Näille yhdistyksille lähetettäisiin sivistyksel-
4724: Se on suuntautunut ei ainoastaan Ruotsiin, lisiä ja kotimaan yhteyttä ylläpitävää ko-
4725: vaan myös valtamertentakaisiin maihin, kuten kous- ja juhlaohjelma-aineistoa. Edelleen olisi
4726: Kanadaan ja Australiaan. Tämä suomalais- pyrittävä aikaansaamaan ulkosuomalaisia var-
4727: ten siirtyminen muualle monessa tapauksessa ten lainakirjastoja. Olisi myös huolehdittava
4728: merkitsee täydellistä irtautumista vanhasta näiden kirjastojen jatkuvasta täydentämi-
4729: kotimaasta ei vain taloudellisessa vaan myös sestä. Erittäin tärkeätä olisi kiertävien luen-
4730: kansallisessa mielessä. Kun kuitenkin näiden noitsijoiden lähettäminen vierailemaan ulko-
4731: vieraisiin oloihin joutuneiden henkilöiden suomalaispaikkakunnille.
4732: yhteyksien säilyttäminen synnyinmaahansa Tämän ohjelman toteuttaminen on seuralle
4733: on suuresta merkityksestä sekä kotimaan että mahdoton, ellei sen valtionapua koroteta.
4734: varsinkin maasta poistuneiden kansalais- Tämä avustus on muutaman vuoden ajan
4735: temme kannalta, on meillä jo muutaman ollut 2 017 000 markkaa. Rahanarvon alene-
4736: vuosikymmenen ajan harjoitettu ns. ulko- misen johdosta ei se lähestulkoonkaan riitä
4737: suomalaistoimintaa. Siitä on lähinnä huoleh- peittämään seuran toimintakustannuksia eikä
4738: tinut Suomi-Seura. Sen toimesta on pyritty siis myöskään anna mahdollisuuksia toimin-
4739: ulkosuomalaisissa ylläpitämään kiinnostusta nan laajentamiseen.
4740: synnyinmaahansa. Lukuisat entisten kansa- Huomioonottaen sen, että Suomi-Seura
4741: laistemme vierailut synnyinmaassaan osoitta- ulkosuomalaistyössä suorittaa tehtäviä, jotka
4742: vat tässä toiminnassa jossain määrin saavu- muussa tapauksessa kuuluisivat valtiolle, on
4743: tetun tuloksiakin. Valitettavasti käyttövaro- paikallaan, että sen valtionavustusta korote-
4744: jen niukkuuden vuoksi seura ei kuitenkaan taan. Varojen käyttö tähän tarkoitukseen on
4745: ole voinut toimintaansa laajentaa siinä mää- taloudellisestikin puolustettavissa, sillä koti-
4746: rin kuin siirtolaisuuden viimeaikainen kasva- maassa käyvät ulkosuomalaiset tuovat mel-
4747: minen olisi sitä vaatinut. koisesti arvokasta valuuttaa.
4748: Ryhtymättä selostamaan Suomi-Seuran toi- Edellä esitettyyn nojautuen ja kun halli-
4749: mintamuotoja mainittakoon tässä ainoastaan tuksen esityksessä v. 1959 talousarvioksi ei
4750: eräitä tehtäviä, joihin seuran mielestä olisi ole ehdotettu Suomi-Seuran nauttimaa val-
4751: nyt ryhdyttävä. tionavustusta korotettavaksi, kunnioittaen
4752: Ensinnäkin seuran harjoittamaa tiedotus- ehdotamme,
4753: palvelua olisi laajennettava. Nyt lähetetään
4754: säännöllisesti kahdesti viikossa lentopostitse että Eduskunta korottaisi vuoden
4755: kaikille ulkosuomalaislehdille selostuksia ja 1959 tulo- ja menoarvion 10 Pl. XVI
4756: uutisia kotimaan tapahtumista. Seura haluaisi luvun 2 momentilla olevan määrära-
4757: lähettää niitä myös sellaisille paikkakunnille, han 1 800 000 markalla eli niin, että
4758: joilla on suomalaisia, mutta ei ole omaa siitä voitaisiin Suomi-Seuralle ulko-
4759: lehteä. Toiseksi seura tahtoisi toimia suoma- suomalaistoimintaa varten antaa
4760: laisyhdistysten perustamiseksi sellaisille paik- 3 817 000 markkaa.
4761: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
4762:
4763: Viljami Kalliokoski. Antti J. Rantamaa.
4764: Eemil Luukka; Ensio Partanen. ·
4765: Ma.rtta Salmela-Järvinen.
4766: 1111
4767:
4768: IV,307. - Rah.al. N:o 126.
4769:
4770:
4771:
4772:
4773: Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun kes-
4774: kusammattikoulun rakentamiseen.
4775:
4776:
4777: E d u s k u n n a ll e.
4778:
4779: Kainuun alue käsittää 10 maalaiskuntaa ja koulu. Keskusammattikoulun perustamishan-
4780: Kajaanin kaupungin. Sen pinta-ala on yh- ketta ajamaan valittiin 11-miehinen toimi-
4781: teensä 21739 km2. Asukasluku on viime vuo- kunta, jossa oli yksi edustaja maakunnan
4782: sina nopeasti lisääntynyt, ja on se nyt noin jokaisesta kunnasta.
4783: 110 000 henkeä. Edellä mainittu toimikunta asetti keskuu-
4784: Kainuu muodostaa yhtenäisen talous- ja destaan 21. 11. 55 asiaa hoitamaan erikoisen
4785: liikennealueen, jonka luonnollisena keskipis- työvaliokunnan. Hanketta ajamaan valittu
4786: teenä on Kajaanin kaupunki. Koko maakun- toimikunta jätti 19. 3. 56 valtioneuvostolle
4787: taa koskeva ammattikoulukysymys odottaa anomuksen valtion kaksivuotisen keskus-
4788: kuitenkin vielä ratkaisuaan. Tähän puuttee- ammattikoulun saamiseksi Kainuuseen, kou-
4789: seen ovat kiinnittäneet valtiovallan huomiota lun sijaintipaikkana Kajaani. Valtion kes-
4790: mm. ammattikasvatusneuvosto 21. 3. 1947 hy- kusammattikoulun perustamisen tarvetta
4791: väksymässään ammattikasvatuksen kymmen- edellämainitussa anomuksessa perusteltiin
4792: vuotissuunnitelmassa, jossa ehdotettiin Ka- mm. seuraavilla syillä: Kunnat ovat suurim-
4793: jaaniin perustettavaksi Kainuun keskusam- malta osalta vähävaraisia, jotka rajaseutu-
4794: mattikoulu vuonna 1949, ja valtion amma- kuntina ovat saaneet kokea kaksi raskasta
4795: tillisten oppilaitosten uutisrakennusten kii- evakkovaihetta. Kuhmo ja Suomussalmi oli-
4796: reellisyysjärjestyskomitea, joka totesi 22. 4. vat talvisodan taistelualueita ja jatkosodan
4797: 1953 antamassaan mietinnössä, että ,keskus- loppuvaiheessa saksalaiset hävittivät paljon,
4798: ammattikoulusuunnitelmaa ei ole toteutettu muun ohella Hyrynsalmen kirkonkylän. So-
4799: läheskään siinä laajuudessa kuin komitean dan jälkeen Kainuun kunnilla on ollut to-
4800: mielestä olisi koko maan elinkeinoelämän ja teutettavanaan tavallista suurempi kansa-
4801: koulupolitiikan kannalta välttämätöntä." Mai- koulujen rakennusohjelma. Harvasta asutuk-
4802: nittu komitea esittää, että siitä huolimatta, sesta johtuen Kainuussa tarvitaan asukas-
4803: vaikka keskusammattikoulujen kokonaismäärä lukuun verrattuna enemmän kouluja kuin
4804: jo perusteilla olevien kuntainliittojen am- tiheämmin asutuilla seuduilla. Lisäksi tarvi-
4805: mattikoulujen vuoksi aleneekin aikaisemmin taan lukuisasti oppilasasuntoloita ja koulu-
4806: ehdotetusta 18 todennäköisesti 13: een jo toi- jen lisärakennuksia. Vielä on kuntien ta-
4807: mivien tai rakenteilla olevien keskusammatti- loutta rasittanut mielisairaanhoidon alalla
4808: koulujen lisäksi, olisi ensimmäiseksi syytä ra- vallitseva vaikea tilanne. Kainuun kunnat
4809: kentaa Kainuun keskusammattikoulu Kajaa- perustivat ja rakensivat kuntainliiton poh-
4810: niin. jalla 176-paikkaisen B-mielisairaalan. B-sai-
4811: Kun asia ei ruvennut edistymään, niin raalaan, kouluihin ja muihin kunnallisiin
4812: Kainuun maakuntaliiton järjestämillä kun- tarpeisiin rakennettujen rakennusten rahoit-
4813: nallisilla neuvottelupäivillä 14. 11. 1955 piti tamiseksi kunnat ovat viime vuosina joutu-
4814: mainitun liiton pyynnöstä opetusneuvos neet nopeasti velkaantumaan. Erityisesti
4815: Olavi Isokallio alustuksen Kainuun ammat- anomuksessa korostetaan huomioon otetta-
4816: tikoulukysymyksestä. .Syntyneessä keskuste- vaksi Kainuun kuntien vähävaraisuus, talou-
4817: lussa yksimielisesti asetuttiin sille kannalle, delliset mahdollisuudet ja paikalliset olosuh-
4818: että kuntien vähävaraisuuden, alueen lapsi- teet. Kun näin tehdään, pitäisi Kainuulla
4819: rikkauden ja alityöllisyyden vuoksi on Ka- olla samanlaiset edellytykset kuin Lapillakin
4820: jaaniin perustettava valtion keskusammatti- saada valtion ammattikoulu.
4821: 1112 IV,307. - Kainuun keskusa.mmatt1koulu.
4822:
4823:
4824: Sittemmin 3. 8. 1957 kauppa- ja teolli- laalle 12 900 ms. Kokonaiskustannusarvioksi
4825: suusministeriö päätti asettaa opetusneuvos on laskettu 400 milj. markkaa, ja työ tulisi
4826: Olavi Isokallion puheenjohdolla Kainuun suoritettavaksi kolmessa rakennusvaiheessa.
4827: keskusammattikoulun alustavaa suunnittelua Kaikkeen edellä olevaan viitaten kunnioit-
4828: varten toimikunnan. Mainittu suunnittelu- taen ehdotamme,
4829: toimikunta on antanut mietintönsä 27. 6. 58,
4830: jossa se yksimielisesti asettuu puoltamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4831: kaksivuotisen valtion keskusammattikoulun tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
4832: perustamista Kajaaniin 400 oppilaspaikkai- 83 momentille 100 000 000 markan
4833: sena, Kajaanin kaupungin lahjoittamalle ton- siirtomäärärahan Kainuun keskusam-
4834: tille. Koko koulun rakennustilavuudeksi tu- mattikoulun suunnittelua ja rakennus-
4835: lisi mainitun mietinnön mukaan: varsinaiset töiden aloittamista varten.
4836: koulutilat 30 800 ms, oppilaskoti 210 Oppi-
4837: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
4838:
4839: Eetu Karjalainen. Matti Meriläinen. Niilo Ryhtä..
4840: Johannes Mustonen. Eemil Partanen. H. Tauriainen.
4841: Matti Kekkonen.
4842: 1113
4843:
4844: IV,308. - Rah.al. N:o 127.
4845:
4846:
4847:
4848:
4849: Karvonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Uimaharjuun
4850: perustettavan metsäkoulun suunnittelutöitä varten.
4851:
4852:
4853: E d u s k u 'n n a 11 e.
4854:
4855: Maamme itäisen rajan siirtymisen johdosta perikunnan tilasta. Paikka on välittömässä
4856: jäi Itä-Suomessa sijainnut Loimolan metsä- yhteydessä metsähallinnon Haapajoen hoito-
4857: koulu rajan taakse ja siten suuri osa alueen metsään, Uimaharjun ja Ukkolan
4858: maamme metsärikkainta seutua vaille metsä- sahojen välillä, tunnin matkan päässä Joen-
4859: ammattimiesten kouluttamismahdollisuutta. suussa olevasta vaneritehtaasta ja sahasta,
4860: Kun metsistä saatavaHe raa:ka-aineelle perus- sekä samoin toisaanne Lieksan Kevätniemen
4861: tuva teollisuus edelleenkin edustaa maamme sahasta ja Pankakosken tehtaasta. Aivan vie-
4862: kannattavasta ulkomaille viennistä suurinta ressä on Pielisen uittoväylä ja 'lähellä Koita-
4863: osaa, ja kun metsien hoito sekä työmenetel- joki voimalaitoksineen ja nipunnostolaittei-
4864: mät kehittyvät ja monipuolistuvat, tarvitaan neen, eikä purouittoihinkaan tutustuminen
4865: entistäkin enemmän alan ammattiväestön tuota mitään vaikeuksia. Rahkeella on nosto-
4866: kouluttamista, josta kaikki alan asiantuntijat laitteet rautatielle, metsähallinnon kone-
4867: lienevät yksimielisiä. Edelleen oltaneen yksi- varikko ja pohjoismaiden suurin käpykaris-
4868: mielisiä siitä, että koulun pitäisi sijaintinsa tamo. Siitä syystä pitävätkin metsäalan
4869: puolesta olla sellaisessa paikassa, että sen asiantuntijat paikkaa erittäin sopivana metsä-
4870: läheisyydessä olisi mahdollisuus tutustua koululle.
4871: mahdollisimman moniin työvaiheisiin, joiden Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4872: 'kanssa tulevalla toimialallaan joutuu tekemi-
4873: siin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4874: Sellainen edullinen metsäkoulun sijoitus- tulo- ja menoarvioon 2 500 000 markan
4875: paikka on Enon kunnassa Uimaharjun ase- määrärahan Uimaharjuun perustetta-
4876: man <läheisyydessä, jossa valtio omistaa suu- van metsäkoulun suunnittelutöitä ja
4877: rimman osan entisen maanviljelijä Salpion piirustuksien hankkimista varten.
4878: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
4879:
4880: Juho Karvonen. Antti Kukkonen. Ale Holopainen.
4881: Varma K. Turunen. Eetu Karjalainen. Esa Timonen.
4882: Vieno Simonen. R. Hallberg. Elis Manninen.
4883: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
4884:
4885:
4886:
4887:
4888: 13 E 821/58
4889: 1114
4890:
4891: IV,309. - Rah.al. N:o 128.
4892:
4893:
4894:
4895:
4896: Kekkonen ym.: ~Määrärahan osoittamisesta Puolangan alue-
4897: sairaalan rakennuskustannusten korvaamiseen.
4898:
4899:
4900: E d u s k u n n a 11 e.
4901:
4902: Puolangan kunta on rakennuttanut alue- sijaksi rakennusliikkeen, jonka tarjous oli
4903: sairaalaan lisärakennuksen, joka käsittää syn- hyvin alhainen mutta jonka kuitenkin voitiin
4904: nytysosaston sekä lisäksi eräitä lisätiloja van- odottaa täyttävän laadittavan urakkasopi-
4905: haa osaa varten ja yhteisen lämpökeskuksen. muksen sille asettamat velvollisuudet. Vasta
4906: Rakennustyön rahoittamiseksi on valtio myön- rakennustyön aikana kävi selville, ettei vali-
4907: tänyt Puolangan kunnalle suoritettavaksi tulla urakoitsijalla ollut, johtuen osittain olo-
4908: v. 1954 33 miljoonaa markkaa. Tämä määrä- suhteiden aiheuttamasta epäonnestakin, enää
4909: raha on myönnetty ennen rakennustöiden reaalisia edellytyksiä täyttää sopimuksen hä-
4910: aloittamista ja rakennussuunnitelman ollessa nelle asettamia velvoituksia.
4911: vielä keskeneräisenä suoritetun arvion perus- Tästä syystä Puolangan kunta joutui ra-
4912: teella, joka arvio on virheellisesti sisältänyt kennuttajana suorittamaan sen jälkeen, kun
4913: ainoastaan urakkakustannukset ja nämä las- urakkariitaisuudet oli saatu selvitetyksi, ra-
4914: kettuna Etelä-Suomen kustannustason mukai- kennustyöt itse loppuun. On luonnollista,
4915: sina. Näinollen sanotusta arviosta, joka on että rakennustyön keskeyttämisestä ja työ-
4916: ollut määrärahan myöntämisen perusteena, on maan uudelleen avaamisesta aiheutuneet sei-
4917: puuttunut suunnittelu- ja asiantuntijakustan- kat kohottivat rakennuskustannuksia. Kun
4918: nukset, pääoman korot, valvontakustannukset Puolangan kunta tätä valtion sille antamaa
4919: ja sisustamiskustannukset. rakennustehtävää suorittaessaan on kaikin ta-
4920: Rakennustyö on loppuun suoritettu v. 1957 voin pyrkinyt suorittamaan tehtävänsä siten,
4921: ja ovat todelliset rakennuskustannukset nous- että tästä valtion omistamasta kiinteistöstä ai-
4922: seet 49 395 713 markkaan. heutuvat perustamiskustannukset olisivat
4923: Rakennuskustannusten nousuun ovat osal- mahdollisimman edulliset ja kun Puolangan
4924: taan vaikuttaneet ja yleisestä kustannustason kunta rakennuttajatoimen hoitajana on urak-
4925: noususta aiheutuneet rakennuskustannusten kamenettelyn joka vaiheessa menetellyt hy-
4926: lisäykset. Muista rakennuskustannusten nou- väksyttävästi ja valtion etua silmälläpitäen,
4927: suun vaikuttavista seikoista mainittakoon seu- ei ole oikeudenmukaista, että Puolangan
4928: raavaa: Urakanannossa Puolangan kunta kunta joutuisi itse kustantamaan todellisten
4929: tahtoi noudattaa mahdollisimman pitkälle ja arvioitujen kustannusten erotukset.
4930: julkisuusperiaatetta ja urakkakilpailu suori- Edellä olevan nojalla esitämme kunnioit-
4931: tettiinkin avoimena kilpailuna. Tällä tavoin taen,
4932: Puolangan kunta, joka valtion toimeksian-
4933: nosta oli rakennuttajana, pyrki kaikin tavoin että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4934: saamaan rakennustyön suoritetuksi mahdolli- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXI luvun
4935: simman taloudellisesti. Urakoitsijaa valit- 3 momentille 16 395 713 markan suu-
4936: taessa Puolangan kunta tahtoi samaa peri- ruisen määrärahan Puolangan aluesai-
4937: aatetta noudattaen pitää kiinni halvimman raalan rakennuskustannusten korvaa-
4938: tarjouksen periaatteesta ja hyväksyi urakoit- miseksi.
4939: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
4940:
4941: Matti Kekkonen. Eemil Partanen.
4942: 1115
4943:
4944: IV,310. - Rah.al. N: o 129.
4945:
4946:
4947:
4948:
4949: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutilan osta-
4950: miseksi Koillis-Pohjanmaan maamieskoululle.
4951:
4952:
4953: E d u s k u n n a 11 e.
4954:
4955: Laajalla Koillis-Pohjanmaan alueella on Sen sijaan on todettu, että Pudasjärven
4956: uudisasutus levinnyt erittäin: voimakkaasti kunnan omistama Törrö niminen tila olisi
4957: etenkin sodan jälkeen. Todennäköisesti siellä erittäin sopiva maamieskoulun koulutilaksi.
4958: on uudisasutusta suhteellisesti eniten koko Tämän johdosta on Pudasjärven kunta tar-
4959: maassa. Jotta uusien tilojen viljelijät voisi- jonnut valtiolle ostettavaksi n. 137 hehtaaria
4960: vat kehittää ammattitaitoaan ja mahdollisim- käsittävän alueen Törrön tilasta.
4961: man hyvin viljellä tilojaan, tarvitsevat he Edellä olevan perusteella esitämme kUTh-
4962: koulutusta. Näin oHen on maatalousopetuksen nioittaen,
4963: tarve Koillis-Pohjanmaalla erittäin suuri.
4964: Koillis-Pohjanmaan maatalousopetus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
4965: ollut Pudasjärven kunnassa sijaitsevan Koil- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
4966: lis-Pohjanmaan maamieskoulun varassa. Se uudelle momentille 8 977 000 markan
4967: on kuitenkin joutunut toimimaan epäsuotui- suuruisen määrärahan koulutilan osta-
4968: sissa olosuhteissa mm. siksi, että sen sijainti- miseksi Koillis-Pohjanmaan maamies-
4969: paikaksi vuokrattu Kynkään tila ei ole sopiva koululle.
4970: koulutilaksi. Tämän on maataloushallitus 14.
4971: 7. 1957 suoritetun tarkastuksen nojalla toden-
4972: nut.
4973: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
4974:
4975: Martti Kekkonen. Eemil Partanen.
4976: 1116
4977:
4978: IV,311. - Rah.al. N: o 130.
4979:
4980:
4981:
4982:
4983: Kekkonen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi
4984: Maaseudun Lomaliitolle moiellihankkeen toteuttamista
4985: varten.
4986:
4987:
4988: E d u s k u (ll: n a 11 e.
4989:
4990: Useissa yhteyksissä on korostettu ns. kan- vuoksi, että liiton automatkailua edustavat
4991: sanmatkailumahdollisuuksien lisäämisen tar- jäsenyhteisöt ovat, osittain liiton Jumis-
4992: peellisuutta maassamme. Tämän laatuinen kon lomakylästä saamansa ,motellikokeilun"
4993: korostaminen on edelleenkin erittäin tähdel- myönteisyydestä johtuen, kiirehtineet yri-
4994: listä sekä kotimaisten että ulkomailta tänne tyksen toteuttamista.
4995: saapuvien matkailijain palvelun kannalta. Mainitun yrityksen, jonka ensi vaiheen
4996: Näin siksi, että matkailijapalvelun taso on toteuttamisen 'kustannusarvio on noin 25 milj.
4997: maassamme pyrkinyt muodostumaan melkein markkaa, pahimpana esteenä on tarvittavien
4998: yksinomaan hotellityyppisille majoitusliik- varojen puute. Kun valtiovallan taholta on
4999: keille ominaise'ksi, ja sen mukaan hinnaltaan matkailutoiminnan kehittämiseksi jatkuvasti
5000: melko korkeaksi. Tunnetuissa matkailumaissa uhrattu varoja, on kohtuullista, että myös
5001: on matkailupalvelu pääosaltaan pysytetty ns. tämä esitetty uusi matkailumuoto pääsee osal-
5002: ,motellitasolla", so. matkailijoille varataan liseksi valtiovallan tuesta.
5003: täysin tyydyttävä, halvahkon hintaluokan Edellä olevan perusteella esitämme kun-
5004: majoitus- ym. palvelu puitteissa, joka nimen- nioittaen,
5005: omaan automatkailijain taholta on saanut
5006: varauksettoman hyväksymisen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5007: Maaseudun Lomaliiton lähiajan tavoitteena tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
5008: on ,motelli"-tyyppisen majoitus-ravitsemis- uudelle momentille 15 000 000 markan
5009: liikkeen perustaminen Helsingin-Turun siirtomäärärahan halpakorkoiseksi ja
5010: valtatien välittömään läheisyyteen n. 20km:n pitkäaikaiseksi avustuslainaksi Maa-
5011: etäisyydelle Helsingin kaupungista. Tämä seudun Lomaliitolle ,motellihankkeen"
5012: tavoite on osoittanut ajankohtaisuutensa Sen- toteuttamista varten.
5013: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
5014:
5015: Matti Kekkonen. Eemil Partanen.
5016: 1117
5017:
5018: IV,312. - Rah.al. N: o 131.
5019:
5020:
5021:
5022:
5023: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta PyhännäT~r-Papu
5024: suon maantien rakennustöiden aloittamista varten.
5025:
5026:
5027: E d u s k u n n a II e.
5028:
5029: Kainuun talouselämän kehittämisen esteenä on arvioitu, että Vuolijoen-Pyhännän-
5030: on omalta osaltaan ollut ns. runkotielinjojen Pulkkilan linjalle voitaisiin sijoittaa raken-
5031: puuttuminen läntiselle rannikolle, lähinnä nustyön kestäessä 1 000 työntekijää.
5032: Raaheen ja Kokkolaan. Yhteys olisi nimen- Hallitus, eduskunta sekä valtion tieviran-
5033: omaan siksi tärkeä, että näissä kaupungeissa omaiset ovatkin jo ymmärtäneet näiden mai-
5034: ovat Kainuuta suhteellisen lähellä olevat nittujen ns. runkotielinjojen välttämättö-
5035: kauimmin auki olevat eteläisemmät satamat. myyden, mistä on osoituksena se, että tie-
5036: Jo yksistään Otanmäen teollisuuskeskuksen rakennus- ja tienparannustöitä rannikolla
5037: osalta olisi tällainen suora maantieyhteys sekä Raahen että Kokkolan suunnalla on
5038: sangen merkittävä mm. siksi, että se joutuu jo suoritettu ja ensi talven tulo- ja meno-
5039: huomattavassa määrässä käyttämään Raa- arvion mukaan tullaan edelleen suorittamaan.
5040: hessa sijaitsevaa konepajateollisuutta. Myös Vuolijoen-Pyhännän tiesuunnalla,
5041: Näiden ns. runkolinjojen rakentamista jolla uusi tie on suunniteltu rakennettavaksi
5042: puoltaa lisäksi erittäin voimakkaasti se, että ns. Papusuon tienhaarasta, ovat tiesuunnitel-
5043: niistä etenkin Kajaanin-Raahen tielinja mat valmistumaisillaan ja tulevat joka ta-
5044: kulkee maamme kenties köyhimmän maaseu- pauksessa valmistumaan tämän vuoden puo-
5045: tualueen läpi, jossa vallitsee erittäin vaikea lella. Huomattakoon lisäksi, että tämä uusi
5046: työttömyys. Suora tieyhteys olisi näin ollen tie tulee palvelemaan molempia ns. runko-
5047: omiaan tuntuvasti elvyttämään näiden läpi- tiesuuntia, siis sekä Kajaanin-Raahen että
5048: kulkualueiden tuotantotoiminnan monipuolis- Kajaanin-Kokkolan suuntaa.
5049: tumista. Korostettakoon edelleen, että tiet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5050: tömällä Vuolijoen-Pyhännän alueella ovat nioittaen,
5051: erittäin suuret valtion metsävarat, joiden
5052: hyväksikäyttö ratkaisevasti paranisi tien val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5053: mistumisen jälkeen. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
5054: Aivan erikoisesti on syytä mainita, että 4 momentille 50 000 000 markan mää-
5055: tietyön aloittaminen toisi kipeästi odotetun rärahan Pyhännä11r-Papusuon maan-
5056: helpotuksen maakunnalliseen työttömyysti- tien rakentamistöiden aloittamiseksi.
5057: lanteeseen rakennusvaiheen aikana. Niinpä
5058: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
5059:
5060: Matti Kekkonen. Eemil Partanen.
5061: 1118
5062:
5063: IV,818. - Rah.al. N: o 182.
5064:
5065:
5066:
5067:
5068: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 19
5069: parannustöiden aloittamista varten Pulkkilan-Pyhännän
5070: tie osalla.
5071:
5072:
5073: E d u s k u n n a 11 e.
5074:
5075: Tämän vuoden puolella valmistuvat lopul- ed. Kekkosen ym. tänään jättämän raha-
5076: liset suunnitelmat Pulkkilan-Pyhännän vä- asia-aloitteen n:o 131 perusteluihin ehdo-
5077: lisen tieosan parantamiseksi Iisalmen-Oulun tamme kunnioittaen,
5078: valtatiellä n: o 19. Sen merkityksen lisäksi,
5079: mikä tienparannuksella tulee olemaan Iisal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5080: men-Oulun linjalla, on erikoisesti syytä ko- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
5081: rostaa, että kyseinen parannustyö on omalta 4 momentille 50 000 000 markan mää-
5082: osaltaan välttämätön Kajaanin-Raahen väli- rärahan valtatien n:o 19 parantamis-
5083: sen ns. runkotielinjan kuntoon saattamiseksi. töiden aloittamiseksi Pulkkilan-Py-
5084: Edellä olevan perusteella sekä viittaamalla hännän tieosalla.
5085: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
5086:
5087: Matti Kekkonen. Eemil Partanen.
5088: 1119
5089:
5090: IV,314. - Rah.al. N:o 133.
5091:
5092:
5093:
5094:
5095: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentar
5096: mista varten lijoessa olevalle Eskon lossipaikalle.
5097:
5098:
5099: E d u s k u n n a 11 e.
5100:
5101: Pudasjärven-Korentokankaan-Puolangan Mainittu Eskon lossipaikka voidaan laskea
5102: maantiellä, Iijoessa olevan Eskon lossin kuuluvaksi vaarallisimpiin lossipaikkoihin,
5103: kautta kulkee liikenne Pudasjärven kunnan sillä sille laskettaessa on molemmilla puolilla
5104: itäperällä oleviin suuriin Jongun, Puhoksen jokea niin jyrkät törmät, että jos auton jar-
5105: ja Korpisen kyliin ja kauttakulkuliikenne ruihin tai moottoriin sattuu tulemaan vika,
5106: Puolangalle ja Kajaaniin. Sen jälkeen kun niin silloin eivät proomussa olevat suojalait-
5107: Pudasjärven Puhokselta Suomussalmen Näl- teet kykene estämään auton jokeen mene-
5108: jängälle rakennettu tie on valmistunut, tulee mistä. Tämän lisäksi syksyllä liukkaan kelin
5109: lisäksi suora liikenne Suomussalmelle, sekä aikana hiekoituksesta huolimatta on lossille
5110: edelleen, kun rakennetaan maantie Puhok- laskeminen aina vaarallista.
5111: selta Taivalkosken metsäkylään, Kontiomäen Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
5112: -Taivalkosken väliselle rautatielle. Maantien ed. Rytingin ym. toivomusaloitteen n:o 464
5113: rakentaminen tulee kiireelliseksi heti, kun perusteluihin vuoden 1957 valtiopäiviltä eh-
5114: Taivalkosken rautatie on saatu rakennetuksi. dotamme kunnioittaen,
5115: Kun lossilla oleva liikenne on jatkuvasti
5116: vilkastunut ja tulee myös edelleen vilkastu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5117: maan, niin lossipaikalle olisi kiireesti raken- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
5118: nettava silta, niin että liikenteelle vaarallinen 4 momentille 20 000 000 markan suu-
5119: lossi saataisiin poistetuksi ja että silta olisi ruisen määrärahan sillan rakennustöi-
5120: valmiina palvelemaan sitä kauttakulkuliiken- den aloittamiseksi Pudasjärven Koren-
5121: nettä, jonka uusien maanteiden rakentaminen tokankaan--Puolangan välisellä maan-
5122: luo, ja sitä lisääntyvää paikallistakin liiken- tiellä lijoessa olevalle Eskon lossipai-
5123: nettä, jota kasvava asutus synnyttää. kalle.
5124: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
5125:
5126: Matti Kekkonen. Eemil Partanen.
5127: 1120
5128:
5129: IV,315. - Rah.al. N: o 134.
5130:
5131:
5132:
5133:
5134: Kelovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perheen-
5135: asuntoavustuksiin.
5136:
5137:
5138: E d u s k u n n a 11 e.
5139:
5140: Perheasuntoavustuksia koskevat säännökset Kun aravakoron korottaminen nostaa
5141: otettiin aravalakiin, kun se säädettiin v. vuokria ja vastaavasti avustuksia prosentuaa-
5142: 1949. Ne oikeuttavat avustusten saantiin lisessa suhteessa niiden määrään verrattuna,
5143: vähävaraisten monilapsisten perheiden vuok- ei tämä määrärahan lisäys paranna niitä
5144: rakustannusten alentamiseksi Aravan va- puutteita, joita lain toteuttamisessa on pa-
5145: roilla rahoitetuissa ja muissakin perheen- rina viime vuonna ollut. Edelleen jatkuisi
5146: asunnoiksi hyväksytyissä asunnoissa. Avus- sama kehitys, että yhteiskunnan varoilla ra-
5147: tuksen saamisen ehtona olevia tuloperusteita kennetut kunnolliset asunnot ovat yhä pie-
5148: on viimeksi korotettu v. 1952 edellisen vuo- nemmässä määrässä vähävaraisen kansanosan
5149: den tulotason perusteella. Hinta- ja tulo- käytössä, vaikka juuri heidän kohdallaan
5150: taso sekä vuokrat ovat kuitenkin siitä lähtien kunnollisten asuntojen tarve on suuri.
5151: huomattavasti markkamääräisesti kohonneet. Määräraha on tähän asti ollut arviomäärä-
5152: Tämän vuoksi vuokra-avustuksen on menet- raha. Hallitus esittää sitä nyt kiinteäksi. Se
5153: tänyt suuri joukko vähävaraisia perheitä. saattaisi tilanteen yhä vaikeammaksi ja joh-
5154: Monet heistä ovat joutuneet luopumaan kun- taisi häätöjen lisääntymiseen. Määrärahaa
5155: nollisesta asunnosta, joka on useinkin saatu olisi välttämättä korotettava ja palautettava
5156: suurella vaivalla hankituksi. se arviomäärärahaksi.
5157: Hallitus esitti perheenasuntoavustuksiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5158: viime ja tänä vuonna 50 milj. markkaa ja
5159: esittää ensi vuodelle 55 milj. markkaa. Mää- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
5160: rärahaesitys on huomattavasti pienempi kuin vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon 14
5161: lain toteuttaminen edellyttäisi. Vastatessaan Pl. XXI luvun 8 momentille 20 000 000
5162: asiaa koskevaan eduskuntakyselyyn 21 päi- markkaa perheenasuntoavustusten mak-
5163: vänä marraskuuta 1957 ministeri Liljeström samiseen kaikille siihen oikeutetuille
5164: joutui toteamaan, että ,perheenasuntoavus- täysimääräisenä ja että määräraha
5165: tuksia määrärahojen puutteen vuoksi ei viime muutettaisiin arviomäärärahaksi.
5166: aikoina ole voitu suorittaa kaikille edelly-
5167: tykset täyttäneille perheille".
5168: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
5169:
5170: Tauno Kelovesi. H. Tauriainen. Judit Nederström-Lunden.
5171: Eino Roine. Toivo Asvik. Väinö R. Virtanen.
5172: Rainer Virtanen. Antto Prunnila. Irma Torvi.
5173: Toivo Salin. Inkeri Virtanen. Toivo Kujala.
5174: 1121
5175:
5176: IV,316. - Rah.al. N: o 135.
5177:
5178:
5179:
5180:
5181: Kelovesi ym. : Määrärahan osoittamisesta oikoradan raken-
5182: nustöiden aloittamiseksi Lappeenrannasta Luumäelle.
5183:
5184:
5185: Eduskunnalle.
5186:
5187: Liikenneolojen kehittäminen Saimaan teuttamista. Lääninhallituksen toimesta jär-
5188: alueelta Suomenlahden satamiin on alueen jestettiin näiden yhteisöjen edustajien neu-
5189: väestön elinmahdollisuuksien parantamiseksi vottelutilaisuus 11-12 päivänä syyskuuta
5190: ensiarvoisen tärkeää. Se olisi omiaan edistä- 1958 ja silloin asetettiin tämän radanoikaisun
5191: mään tuotannon laajentamista ja uusien tuo- toteuttaminen jälleen etutilalle alueen työttö-
5192: tantolaitosten perustamista tällä alueella, myyden torjumiseksi. Kunnat ovat pitäneet
5193: jonka väestö on joutunut kärsimään vuosi työn alulle saamista työttömien työhön si-
5194: vuodelta lisääntyvästä työttömyydestä. Rau- joittamisen kannalta niin tärkeänä, että ne
5195: tatieyhteyksien parantamiseksi satamiin pi- ovat ryhtyneet jo toimenpiteisiin maapohjan
5196: täisi kiireellisesti toteuttaa Lappeenrannan- lunastamiseksi rataa varten.
5197: Luumäen radan oikaisu. Usean vuoden aikana työvoimaviranomaiset
5198: Tämä kauan vireillä ollut hanke on tar- ovat sijoittaneet Kymen läänin alueella ole-
5199: peellinen siksi, että Raipon kautta kiertävä via työttömiä pääasiassa kaukaisille siirtotyö-
5200: rata on mutkainen, vanha ja huonokuntoinen, maille Länsi-Suomeen. Tällaisesta huonosta
5201: eikä enää kestä raskaita tavarakuljetuksia. menettelystä pitää päästä. Läänin alueella on
5202: Paikalliskuljetukset se voisi vielä jonkin ai- riittävästi työtilaisuuksia. Monia kiireellisiä
5203: kaa tyydyttää, jos raskaita kuljetuksia varten ja tärkeitä hankkeita on jäänyt rästiin, koska
5204: rakennetaan mainittu oikorata, joka lyhen- määrärahoja ei ole otettu varsinaiseen tulo-
5205: täisi matkaa satamiin ja länteen päin n. 14 ja menoarvioon.
5206: km. Suunnitelmatkin ovat valmiit, joten ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5207: dan rakentaminen voitaisiin aloittaa jo tule-
5208: vana talvena. Siitä saataisiin valtiolle tärkeä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5209: työkohde alueen työttömien työhön sijoitta- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
5210: miseksi. kan määrärahan oikoradan rakennus-
5211: Kymen lääninhallitus, alueen kunnat ja töiden aloittamiseksi Lappeenrannasta
5212: elinkeinoelämän edustajat ovat useiden vuo- Luumäelle.
5213: sien ajan esittäneet tämän rataoikaisun to-
5214: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
5215:
5216: Tauno Kelovesi. Toivo Kujala.
5217:
5218:
5219:
5220:
5221: 14 E 821/58
5222: 1122
5223:
5224: IV,317. - Rah.al. N: o 136.
5225:
5226:
5227:
5228:
5229: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjamoin sillan
5230: rakennustöiden aloittamiseen TaipaZsaaren kunnassa.
5231:
5232:
5233: E d u s k u n n a 11 e.
5234:
5235: Lappeenrannasta Taipalsaaren kautta Savi- telutyöt saatu nyt valmiiksi, joten työt voi-
5236: taipaleelle johtava maantie on hyväkuntoinen daan aloittaa heti knn määrärahat saadaan.
5237: tyydyttäen liikenteen tarpeet. Kirjamoin Taipalsaaren, Lappeen, Lappeenrannan ja
5238: salmi muodostaa kuitenkin vaikean haitan Lauritsalan työttömyys tulee muodostumaan
5239: liikenteelle. Salmen yli välittää liikennettä työvoimaviranomaisten arvion mukaan vielä
5240: 20 tonnia kuormaava moottorilossi. Vilkkaim- suuremmaksi kuin edellisenä vuonna. Sen
5241: pina aikoina se ei kykene palvelemaan lii- helpottamiseksi pitäisi tehdä kaikki voitava.
5242: kennettä tyydyttävällä tavalla, vaan usein Tarvitaan työkohteita ja suunniteltujen töi-
5243: kasautuu pitkiä ajoneuvojonoja lossirantaan. den aloittamista viime talvista suuremmassa
5244: Raskaan käytön seurauksena lossi menee laajuudessa. Kirjamoin sillan rakentamista
5245: usein epäkuntoon lisäten siten viivytyksiä. ovat kunnat pitäneet tärkeänä, ja läänin-
5246: Kun ottaa huomioon liikenteen vilkkauden, hallituksen toimesta koolle 'kutsuttu työttö-
5247: aiheutuu lossiylityksen hitaudesta niin suurta myysasioita pohtinut kokous on esittänyt sitä
5248: haittaa ja ajanhukkaa, että se alentaa kul- hallitukselle. Tässä esitetyn lisäksi työn
5249: jetusten kannattavuutta ja lisää kustannuk- rahoittamiseen pitäisi käyttää myös työttö-
5250: sia. Esim. Taipalsaarelta Lappeenrantaan myysvaroja.
5251: puutavaraa ajaviita autoilta menee joka päivä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5252: hukkaan n. yksi työtunti. Myös lossiliikenteen
5253: valtiolle aiheuttamat kustannukset nousevat että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5254: merkittävään summaa:n. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
5255: Sillan rakentaminen Kirjamoin salmeen kaa Kirjamoinsalmen sillan rakennus-
5256: on ollut kauan vireillä. Tie- ja vesirakennus- töiden aloittamiseen TaipaZsaaren kun-
5257: hallituksen toimesta on tutkimus- ja suunnit- nassa.
5258: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
5259:
5260: Tauno Kelovesi. Toivo Kujala.
5261: 1123
5262:
5263: IV,318. - Rah.al. N: o 137.
5264:
5265:
5266:
5267:
5268: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
5269: palkkioiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
5270:
5271:
5272: E d u s k u n n a 11 e.
5273:
5274: Maaseudun asunto-olojen parantamiseksi kokonaan ensi vuoden tulo- ja menoarviosta.
5275: on vuosittain tulo- ja menoarviossa myön- Ainoastaan ensi vuonna maankäyttölain mu-
5276: netty avustuksia ja palkkioita varten käytet- kaan muodostettavien tilojen ulkorakennuk-
5277: täväksi heikossa taloudellisessa asemassa ole- siin on varattu 50 milj. markan määräraha.
5278: ville rakentajille 500 milj. markkaa. Tämän Avustus- ja palkkiomäärärahat olisi kuiten-
5279: vuoden tulo- ja menoarviossa supistettiin kin säilytettävä tulo- ja menoarviossa vähen-
5280: määräraha kuitenkin 350 milj. markkaan. tämättöminä. Asunto-olojen parantaminen on
5281: Näiden avustusten ja palkkioiden avulla on maaseudun terveydelliseen olojen, viihtyisyy-
5282: saatu korjauksia heikossa taloudellisessa ase- den ja työllisyyden kannalta välttämätöntä.
5283: massa olevien suuriperheisten asunto-oloihin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5284: Näiden avustusten ja palkkioiden kannus-
5285: tamana on moni ryhtynyt asuntonsa kunnos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5286: tamiseen. Rakennustoiminta on puolestaan tulo- ja menoarvioon 500 000 000
5287: luonut uusia työtilaisuuksia niin rakentajille markkaa avustuksiksi ja palkkioiksi
5288: kuin rakennustarvikkeiden tuottajille. maaseudun asunto-olojen parantami-
5289: Nyt on hallitus kuitenkin poistanut asuin- seksi.
5290: rakennusten osalta avustus- ja palkkiorahat
5291: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
5292:
5293: Aleksi Kiviaho. Eino Roine. Niilo Nieminen.
5294: Siiri Lehmonen. Eino Tainio. Matti Meriläinen.
5295: Matti Koivunen. Kaino Haapanen. Martti Linna.
5296: Esa. Hietanen. Leo Suonpää. Usko Seppi.
5297: Inkeri Virtanen. Hugo Manninen. H. Tauriainen.
5298: Kauko Tamminen. Toivo Asvik Kuuno Honkonen.
5299: Nestori Nurminen. J. E. Lakkala. Veikko Rytkönen.
5300: Pentti Liedes. Anna-Liisa Tiekso. Pauli Puhakka.
5301: 1124
5302:
5303: IV,319. - Rah.al. N: o 138.
5304:
5305:
5306:
5307:
5308: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Alavuden aseman-
5309: seudun tiejärjestelytöitä varten.
5310:
5311:
5312: E d u s kun n a 11 e.
5313:
5314: Alavuden asemanseudun tieolojen järjes- tiin työllisyyslain mukaiset korvaukset, mikä
5315: telyjä on suoritettu työttömyystöinä. Varoja suuresti rasitti kunnan taloutta.
5316: on jo käytetty noin 45 milj. markkaa ja kus- Työ olisi kuitenkin suoritettava sopimuk-
5317: tannusarvion mukaan olisi vielä käytettävä sen mukaisesti, siis kokonaan valtion varoilla.
5318: 65 milj. markkaa, ennenkuin työ saadaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5319: valmiiksi. Työn alkuvaiheessa sovittiin Ala-
5320: vuden kunnan edustajain ja silloisen kulku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5321: laitosten ja yleisten töiden ministeri Palo- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
5322: veden kesken, että työ suoritetaan kokonaan kan määrärahan Alavuden asemanseu-
5323: valtion varoilla rasittamatta Alavuden kun- dun tiejärjestelytöitä varten.
5324: taa. Kuitenkin Alavuden kunnalta laskutet-
5325: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
5326:
5327: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
5328: Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
5329: Siiri Lehmonen.
5330: 1125
5331:
5332: IV,320. - Rah.al. N: o 139.
5333:
5334:
5335:
5336:
5337: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren-Evi-
5338: järven-Alajärven tien oikaisutöitä varten.
5339:
5340:
5341: Eduskunnalle.
5342:
5343: Pietarsaaren - Ähtävän - Evijärven - töissä, vaan niitä on hoidettava myös valtion
5344: Alajärven tien oikaisua on toteutettu työttö- tulo- ja menoarvion puitteissa. Hallituksen
5345: myystyönä Pietarsaaren ja Ähtävän välisellä tulo- ja menoarviossa vuodelle 1959 ei kui-
5346: osalla. Ensiksi on tarkoitettu toteutettavaksi tenkaan ole järviseudun kohdalle merkitty
5347: Ähtävän-Evijärven-Lappajärven tieosuus, ainoatakaan uutta työkohdetta, vaikka niitä
5348: jota varten laadittu kustannusarvio päättyy siellä ,kipeästi tarvittaisiin.
5349: 475 milj. markkaan. Suunnitelmien valmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5350: tuttua työtä jatkettaisiin Vaasan-Kyyjärven
5351: tiehen saakka Alajärvellä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5352: Järviseutu on ollut jatkuvasti alityöllisyys- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
5353: aluetta. Siksi olisi tärkeää, että sinne saatai- kan määrärahan Pietarsaaren-Evijär-
5354: siin työkohteita. Veroäyrin hinnan noustua ven-Alajärven tien oikaisutyötä var-
5355: jo 13-14 markkaan ei kuntia voida jatku- ten.
5356: vasti rasittaa kunnan osuuksilla työttömyys-
5357: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
5358:
5359: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
5360: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
5361: Siiri Lehmonen.
5362: 1126
5363:
5364: IV,321. - Rah.al. N:o 140.
5365:
5366:
5367:
5368:
5369: Kleemola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
5370: tuksiksi niille yksityisille oppikouluille, jotka työskentele-
5371: vät vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa.
5372:
5373:
5374: E d u s k u n n a ll e.
5375:
5376: Erityisesti sotien jälkeen on harrastus tamaan pääosan oppikoululaitoksen laajenta-
5377: oppikoulunkäyntiä kohtaan voimakkaasti kas- misesta johtuneesta taloudellisesta rasituk-
5378: vanut, mikä osittain on johtunut ammatti- sesta. Erityisen painavana velkataakka tun-
5379: koulutusmahdollisuuksien puutteesta, mutta tuu Pohjois-Suomen vaikeissa oloissa toimi-
5380: paaas1assa sivistysharrastuksen lisääntymi- villa kouluilla.
5381: sestä, varsinkin maaseudulla. Oppikouluun Yksityisten oppikoulujen velkataakka on
5382: pyrkijöiden lisääntyminen, joka juuri näinä johtanut siihen, että lukukausimaksut on
5383: vuosina, suurten ikäluokkien tullessa oppi- ollut pakko nostaa kohtuuttoman korkeiksi,
5384: kouluikään, on aivan erityisen voimakas, on jopa 15-20 000 markkaan. Valtion oppikou-
5385: pakottanut perustamaan lukuisasti uusia lujen lukukausimaksun ollessa 5 000 mark-
5386: kouluja ja laajentamaan entisiä. Tämä olisi kaa, yksityisten koulujen lukukausimaksujen
5387: luonnollisesti kuulunut ensi kädessä valtion keskiarvo oli jo syksyllä 1957 9 490 mark-
5388: tehtäväksi, koska meillä, kuten yleensä muual- kaa. Kun koulujen luotoista pääosa on in-
5389: lakin, oppikoululaitoksesta aiheutuvien kus- deksiin sidottuja, on siitä aiheutunut, että
5390: tannusten kantaminen katsotaan valtion teh- monen koulun velat ovat lyhennysohjelman
5391: täviin kuuluvaksi. Meidän koulupolitiik- toteuttamisesta huolimatta lisääntyneet. Mel-
5392: kamme on kuitenkin jättänyt tämän kysy- koiselta osalta koulut joutuvat käyttämään
5393: myksen hoitamisen pääosalta yksityisen aloit- myös lyhytaikaista vekseliluottoa.
5394: teen ja taloudellisen vastuun varaan. Sotien On ilmeistä, että yksityiset oppikoulut jou-
5395: jälkeen maahan on perustettu 151 yksityistä, tuvat lähivuosina edelleen toteuttamaan var-
5396: mutta ei yhtään uutta valtion oppikoulua. sin raskaan rakennusohjelman. Kouluhalli-
5397: Edellämainituista syistä on yksityiskoulu- tuksessa laaditun selvityksen mukaan parail-
5398: jen kannatusyhdistysten toimesta rakennettu laan on vireillä 160 uudis- ja lisärakennus-
5399: suuri määrä uusia koulutaloja ja lisäraken- hanketta, ja valmiina olevien kustannusar-
5400: nuksia. Kun valtio ei lakimääräisesti osal- vioiden määrä nousee 5.4 miljardiin mark-
5401: listu yksityisten oppikoulujen rakennushank- kaan. Veikaisten koulujen lukumäärä tulee
5402: keiden kustannuksiin, eikä edes lainoitusta siis jatkuvasti kasvamaan ja, ellei vaikeaksi
5403: varten ole riittänyt valtion varoja kuin vä- kehittynyttä ongelmaa kiireesti ryhdytä hoi-
5404: häisessä määrässä aivan viime vuosina, on tamaan, tilanne muodostuu nopeasti kata-
5405: koulurakennuksista aiheutuva taloudellinen strofaaliseksi. Asia on tähän asti yritetty
5406: rasitus jäänyt yksityisen vastuun kannetta- hoitaa siten, että vuosittain on valtion tulo-
5407: vaksi. Kunnat ovat kuitenkin osallistuneet ja menoarvioon sisällytetty määräraha 2-3
5408: huomattavassa määrässä takausvastuuseen. vaikeimmassa asemassa olevan yksityisen
5409: Koulut ovat tästä syystä pahoin velkaan- oppikoulun ottamiseksi valtion haltuun. Ku-
5410: tuneet. Yksityiskoulujen velat nousevat n. luvana vuonna otettiin valtion haltuun 2
5411: 6 miljardiin markkaan. Monilla kouluilla on koulua, josta toimenpiteestä valtiolle aiheutui
5412: yhä 100 miljoonan markan velkataakka suu- n. 200 miljoonan markan menoerä.
5413: rimpien velkamäärien noustessa 160--180 Kouluhallituksessa on nyt omaksuttu uusi
5414: miljoonaan markkaan. Kun valtion kouluja menettelytapa siten, että taloudellisissa vai-
5415: on maaseudulla vain 11, mutta yksityisiä keuksissa työskenteleviä kouluja ryhdytään
5416: 198, on nimenomaan maaseutu joutunut kan- auttamaan myöntämällä niille tulo- ja meno-
5417: IV,321. - Kleem.ola. ym. 1127
5418:
5419: arvioon otettavan määrärahan puitteissa maisen raskaaksi kehittynyt koulun talous
5420: avustuksia. Tämä on valtiotalouden kannalta ja siitä aiheutuvat korkeat lukukausimaksut
5421: epäilemättä tehokkaampi ja järkevämpi tapa. ja vapaaoppilaspaikkojen rajoittaminen vä-
5422: Hallitus onkin ottanut ensi vuoden meno- himpään mahdolliseen ehkäisevät ensi sijassa
5423: arvioesitykseensä (10 Pl. X: 19 b) 150 mil- vähävaraisten perheiden lasten oppikoulun-
5424: joonan markan määrärahan, kouluhallituksen käyntiä.
5425: esityksen oltua 400 miljoonaa markkaa. Ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5426: loudelliselta kannalta on tarkoituksenmu- kunnioittavasti,
5427: kaista pyrkiä siihen, että koulujen taloutta
5428: saneerataan vaikeimmiksi kehittyneissä ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5429: pauksissa niin, että nämä koulut pääsevät tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
5430: jaloilleen ja kykenevät hoitamaan asiansa. 19 momentille lisäystä 250 miljoonaa
5431: Edellämainitulla hallituksen esittämällä sum- markkaa avustuksiksi niitä yksityisiä
5432: malla ei kuitenkaan voida tähän päästä, oppikouluja varten, jotka työskentele-
5433: vaan tulisi määrärahaa tuntuvasti korottaa. vät vaikeissa taloudellisissa olosuh-
5434: Tässä yhteydessä on huomattava, että ylivoi- teissa.
5435: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
5436:
5437: Kauno Kleemola. Pentti Niemi. Veikko Hyytiäinen.
5438: Veikko Savela. Urho Kähönen. Kalle Kämäräinen.
5439: Onni Mannila. Eemil Partanen. Leo Häppölä.
5440: Pentti Pekkarinen. Marja Lahti. Arvo Pentti.
5441: Antti J. Rantamaa. Matti Mattila. Matti Kekkonen.
5442: Esu Niemelä. Erkki Hara. Eino Kilpi.
5443: 1128
5444:
5445: IV,S22. - Rah.al. N: o 141.
5446:
5447:
5448:
5449: Kleemola ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi talon
5450: rakentamista varten Yhteiskunnalliselle korkeakoululle
5451: Tampereelle.
5452:
5453:
5454: E d u s k u n n a 11 e.
5455:
5456: Yhteiskunnallisen korkeakoulun ja Tampe- Rakennushankkeen valmistelujen ollessa jo
5457: reen kaupungin välillä tehtiin lokakuun 1 näin pitkällä, voitaisiin rakennustyöhön ryh-
5458: päivänä 1956 sopimus, jonka mukaan korkea- tyä vuoden 1959 alussa eli juuri vaikeimpana
5459: koulu siirtyy Tampereelle ja aloittaa toimin- työttömyyskautena, ja korkeakoulurakennus
5460: nan siellä sen lukuvuoden alusta, joka lä- voisi valmistua alkuperäisten suunnitelmien
5461: hinnä seuraa sinne pystytettävän korkea- mukaisesti syksyyn 1960 mennessä, jolloin
5462: koulurakennuksen valmistumista käytäntöön korkeakoulu voisi toimintansa Tampereella
5463: otettavaksi. Sopimuksen mukaisesti ryhdyt- aloittaa. Yllättäen on kuitenkin todettu, ettei
5464: tiin sitten laatimaan korkeakoulun uudisra- valtion vuoden 1959 tulo- ja menoarvioehdo-
5465: kennuksen huoneohjelmaa. Sen valmistuttua tukseen ole Yhteiskunnallisen korkeakoulun
5466: julistettiin yleinen suunnittelukilpailu kor- anomuksesta huolimatta otettu lainkaan mää-
5467: keakoulurakennuksen piirustusten aikaansaa- rärahaa korkeakoulun rakennustöihin. Kor-
5468: miseksi. Kilpailu ratkaistiin helmikuun 15 keakoulun rakennustoimikunta katsoo, ettei se
5469: päivänä 1958, ja sen voittaja ryhtyi heti laa- voi aloittaa rakennustöitä ilman valtion ensi
5470: timaan piirustuksia. Rakennuksen pääpiirus- vuoden tulo- ja menoarvioon sisällytettyä vä-
5471: tukset ovat nyt valmistuneet, ja niiden mu- hintään 75 miljoonan markan määrärahaa.
5472: kaan rakennuksen kuutiotilavuus tulee ole- Työttömyystilanne on Tampereella ja sen
5473: maan 55 000 kuutiometriä sekä rakennuskus- talousalueella kuluvan vuoden aikana ollut
5474: tannukset arviolta 550 miljoonaa markkaa. erittäin huolestuttava - vaikeampi kuin mil-
5475: Tampereen kaupunki ja sen ympäristökun- loinkaan 1930-luvun alkupuolen jälkeen -, ja
5476: nat ovat tähän mennessä sitoutuneet anta- tilanne vaikeutuu huomattavasti edelleen ensi
5477: maan Tampereelle siirtyvälle korkeakoululle talven ja kevään kuluessa. Erityisen vaikea
5478: 125 miljoonan markan rakennusavustuksen. tämä tilanne on rakennustyöntekijöiden koh-
5479: Valtion vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa dalla. Olisi näin ollen jo yleisenkin edun
5480: oli varattu 5 miljoonan markan avustus Yh- kannalta ensiarvoisen tärkeätä, että työttö-
5481: teiskunnalliselle korkeakoululle ,siirrosta mille rakennusalan työntekijöille voitaisiin
5482: Tampereelle aiheutuviin kustannuksiin", jo- osoittaa heidän ammattitaitoaan vastaavia
5483: ten eduskunta on täten ilmaissut siirtoon näh- työtilaisuuksia, koska heidät muussa tapauk-
5484: den myönteisen periaatteellisen kantansa. Li- sessa on sijoitettava työttömyystöihin pää-
5485: säksi valtion vuoden 1957 tulo- ja meno- asiassa tietyömaille. Näin ollen Yhteiskun-
5486: arvion 19 pääluokan II luvun 9 momentille nallisen korkeakoulun rakennustyö soveltuisi
5487: on Yhteiskunnalliselle korkeakoululle mer- erinomaisen hyvin myös valtion sijoitustoi-
5488: kitty halpakorkoista rakennuslainaa 50 mil- minnan ja työttömien sijoitusvelvollisuuden
5489: joonaa markkaa. Näin ollen korkeakoulun ra- kannalta katsottuna hyödylliseksi ja edulli-
5490: kennuskustannuksiin on tällä haavaa käytet- seksi työllisyystyökohteeksi, johon voitaisiin
5491: tävissä varoja kaikkiaan 180 miljoonaa mark- sijoittaa useita satoja rakennusalan työnteki-
5492: kaa. jöitä.
5493: Valtion vuoden 1958 tulo- ja menoarviossa Rakennushankkeen toteuttamiseksi tarvi-
5494: ei ollut lainkaan määrärahaa korkeakoulun taan nyt valtion tukea. Tampereen kaupunki
5495: rakentamiseen sen takia, koska oli ilmeistä, ja sen ympäristökunnat ovat omasta puoles-
5496: ettei rakennustöitä vielä kuluvan vuoden ai- taan lupautuneet suuriin taloudellisiin uh-
5497: kana päästäisi aloittamaan. rauksiin. Kun valtiovalta korkeakoulun siirto-
5498: IV,322. - Xleemola ym. 1129
5499:
5500: kysymyksen käsittelyn vaiheissa on omaksu- kehitykselle mitä haitallisimmaksi sekä talou-
5501: nut nimenomaisen kannanoton Yhteiskunnal- dellisesti että monessa muussakin suhteessa.
5502: lisen korkeakoulun siirtämisen hyväksi, on Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
5503: oikeutettua odottaa ja uskoa, että valtio ny- taen ehdotamme,
5504: kyisissä vaikeissakin oloissa tinkimättä antaa
5505: ne varat, jotka korkeakoulutalon aHtaansaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5506: miseksi ja siten siirron toteuttamiseksi ovat tulo- ja menoarvioon 75 miljoonan
5507: välttämättömät. On syytä korostaa, että markan valtionavustuksen talon raken-
5508: kaikkinainen suunnitelman viivästyminen ja tamiseksi Yhteiskunnalliselle korkea-
5509: nykyisen väliaikaisen tilanteen luonnoton jat- koululle Tampereelle.
5510: kuminen koituisi korkeakoulun toiminnalle ja
5511: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
5512:
5513: Kauno Kleemola. Toivo Friman. Elis Manninen.
5514: Arvo PenttL Vilho Turunen. Usko Seppi.
5515: Anni Flin.ck. Kauko Tamminen. Väinö Tikkaoja.
5516: R. Hallberg. Antti Kukkonen. Varma K. Turunen.
5517: Edvard Pesonen. Kalle Kämäräinen. Lyyli Aalto.
5518: Nestori Kaasalainen. Yrjö Sinkkonen. Impi Lukkarinen.
5519: Arvo Ahonen. Ensio Partanen. Antto Prunnila.
5520: Markus Niskala. Olli Aulanko. Eino Palovesi.
5521: Arvi Turkka. Lars Lindeman. Artturi Jämsen.
5522: Johannes Mustonen. Urho Saariaho. Martta Salmela-Järvinen.
5523: Leo Suonpää.. Toivo Antila. Veikko Helle.
5524: Elli Stenberg. Olavi Lahtela. Eemil Luukka.
5525: Veikko Savela. Hugo Manninen. Mikko Asunta.
5526: Eino Kilpi. Eino Uusitalo. Matti Raipala.
5527: Toivo Hietala. Eemil Partanen. Kuuno Honkonen.
5528: Urho Kulovaara. Onni Mannila. Arvo Sä.velä.
5529: Vappu Heinonen. Juho Tenhiälä. H. Törmä.
5530: Veikko Hyytiäinen. V. E. Svinhufvud. Pertti Rapio.
5531: Kustaa Alanko. Eino Raunio. Leo H'åppölä..
5532: Väinö R. Virtanen. Pentti Niemi. Matti Mattila.
5533: Jaakko Kemppainen.
5534:
5535:
5536:
5537:
5538: 15 E 821/58
5539: 1130
5540:
5541: IV,S23. - Rah.al. N: o 142.
5542:
5543:
5544:
5545: Kleemola ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tutki-
5546: muskeskuksen vakinaistamista varten.
5547:
5548: Eduskunnalle.
5549: Maatalouden tutkimuskeskuksen eri laitos- sen. Koska sanottu eduskunnan toivomus pe-
5550: ten toimintaa on viime vuosina suuresti häi- rustui asiassa tehtyyn toivomusaloitteeseen,
5551: rinnyt se, että laajojakin tutkimuksia on niin eduskunta ei ollut voinut lausua käsi-
5552: jouduttu suorittamaan tilapäisten varojen tystään muiden kyseisellä määrärahalla suori-
5553: turvin. Vuodesta 1950 on maatalousmiljardi- tettujen tutkimusten suhteen. Kuitenkin se,
5554: varoja myönnetty erikoistutkimuksia varten. mitä eduskunnan toivomuksessa on lausuttu,
5555: Näistä tutkimuksista on edelleen käynnissä pitää paikkansa myös muihin kyseisillä va-
5556: maantutkimusosaston viljankuivuustutkimuk- roilla suoritettuihin tutkimuksiin nähden.
5557: set,paikalliskoetoimiston kenttäkokeet sekä ns. .Jos kysymyksessä oleviin tutkimuksiin
5558: liikkuva koetoiminta sellaisilla paikkakun- myönnettyjä varoja vielä vähennetään, niin
5559: nilla, joille ei ole vielä toistaiseksi perustettu on edessä uhka, että maatalouden tutkimus-
5560: koeasemaa, mutta joilla sen olemassaolo olisi keskuksen tutkimustoiminta supistetaan kym-
5561: tarpeen vaatima. Edelleen on maatalousmil- menen vuotta ajassa taaksepäin vallinneeseen
5562: jardivaroilla suoritettu yhteistyössä Helsin- tilanteeseen ja että joukko vuosieri kuluessa
5563: gin yliopiston kanssa lyhyt- ja pitkäaikaisten koulutettuja päteviä tutkijoita ja aputyövoi-
5564: laidunnurmien tutkimuksia. Kun maatalous- maa joutuu työttömäksi,' samalla kun mene-
5565: miljardivarojen myöntäminen näihin tarkoi- tetään keskeneräiset tutkimukset.
5566: tuksiin on varsinkin kolmen viime vuoden Kysymyksessä olevien tutkimusten jatka-
5567: aikana ollut riittämätöntä ja epäsäännöllistä mista varten olisi menoarvioon otettava myös
5568: ja kun koko nurmiviljelykysymys olisi saa- muita menoja kuin virkamiesten palkkausta
5569: tava nykyistä tehokkaamman tutkimuksen varten tarvittavat määrärahat.
5570: kohteeksi, olisi vastaavat määrärahat siirret- Mielestämme eduskunnan olisi otettava
5571: tävä tutkimuskeskuksen momenteille ja ny- vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon määrä-
5572: kyiset tilapäiset toimet vakinaistettava. rahat alempana mainittujen virkojen ja yli-
5573: Viljavuustutkimusten osalta eduskunta on- määräisten toimien perustamista varten maa-
5574: kin lausunut määrärahaa koskevan toivomuk- talouden tutkimuskeskukseen.
5575:
5576: 11 Pl. XIV: 1 momentin kohdalla
5577: Maantutkimusosasto
5578: 1 vanhempi tutkija, vuosipalkkio (30 pl.) ............... . 819 900
5579: 2 tutkijaa, vuosipalkkio (27 pl.) ......................... . 1425 600
5580: 2 tutkimusapulaista, vuosipalkkio (17 pl.) ............... . 889 800
5581: 1 laborantti, vuosipalkkio (14 pl.) ....................... . 389100
5582: Kasvinviljelyosasto
5583: 1 erikoistutkija, peruspalkka (33 pl.) ................... . 958 200
5584: 1 tutkija, vuosipalkkio (27 pl.) ......................... . 712 800
5585: 1 tutkimusapulainen, vuosipalkkio (15 pl.) ............... . 407100
5586: 5 602500
5587: Lisäys on peruspalkkana ............................... . 958 200
5588: Vuosipalkkioina ....................................... . 4 644300
5589: Peruspalkkaisen viran tai toimen haltijain ikälisinä ....... . 342 000
5590: Peruspalkkaisen viran tai toimen haltijain kalliinpaikanlisinä 63 660
5591: IV,323. - Kleemola ym. 1131
5592:
5593: Ylimääräisten toimenhaltijain ikälisinä ................... . 522 000
5594: Ylimääräisten toimenhaltijain kalliinpaikanlisinä ......... . 454 980
5595: 6 985140
5596: 11 Pl. XIV: 11 momentin kohdalla
5597: Keski-Suomen liikkuvan koeaseman johtaja, peruspalkka
5598: (31 pl.) ............................................. . 861000
5599: Keski-Pohjanmaan liikkuvan koeaseman johtaja, peruspalkka
5600: (31 pl.) ............................................. . 861000
5601: 1722 000
5602: Lisäys on peruspalkkoina ............................... . 1722 000
5603: Peruspalkkaisen viran tai toimen haltijain ikälisinä ....... . 379 200
5604: 2101200
5605: 11 Pl. XIV: 15 momentin kohdalla
5606: 1 tutkija, vuosipalkkio (27 pl.) ......................... . 712 800
5607: 1 toimistoapulainen, vuosipalkkio (10 pl.) ............... . 324 300
5608: 1037100
5609: Lisäys on vuosipalkkioina ............................... . 1037100
5610: Ylimääräisten toimenhaltijain kalliinpaikanlisinä ......... . 100 380
5611: 1137 480
5612: Muita menoja varten olisi otettava seuraavat määrärahat.
5613: 11 Pl. XIV: 4 momentin kohdalla
5614: Spektrograafisia ja maan viljavuustutkimuksia varten ..... . 400 000
5615: Laiduntutkimuksia varten .............................. . 150 000
5616: 550000
5617: 11 Pl. XIV: 12 momentin kohdalla
5618: Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan liikkuvien koeasemien
5619: apulaisten ja työväen palkkaukseen ................... . 255 000
5620: 11 Pl. XIV: 14 momentin kohdalla
5621: Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan liikkuvien koeasemien
5622: muita menoja varten ................................... . 1200 000
5623: 11 Pl. XIV: 16 momentin kohdalla
5624: Kalusto, tarvikkeet ja sekalaiset menot ................... . 50 000
5625: Neuvontajärjestöille kokeiden hoidosta suoritettavat korvauk-
5626: set ................................................. . 850 000
5627: 900000
5628: Yhteensä mk 13128 820
5629:
5630: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5631: kunnioittaen, tulo- ja menoarvioon 13 128 820 mar-
5632: kan määrärahan maatalouden tutki-
5633: muskeskuksen vakinaistamista varten.
5634: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
5635: Kauno Kleemola. Yrjö Sinkkonen.
5636: Toivo Antila. Ale Holopainen.
5637: Veikko Savela.
5638: 1132
5639:
5640: IV,324. - Rah.al. N:o 143.
5641:
5642:
5643: Kleemola ym.: Määrärahan osoittamisesta vuotuisen hakkuu-
5644: tilaston järjestämistä varten.
5645:
5646:
5647: Eduskunnalle.
5648:
5649: Nykyhetken ja lähitulevaisuuden talous- ja tevää, nopeammin valmistuvaa ja nimen-
5650: varsinkin työllisyyspolitiikassa katsotaan omaan alueittain varmempaa sekä jatkuvaa
5651: metsäteollisuuden laajentamisella ja kotimai- hakkuutilastoa. Niinpä onkin havaittavissa,
5652: sen polttoaineen käytön lisäämisellä olevan että metsäteollisuuden iaajentamista ja poltto-
5653: keskeinen merkitys, mitä osoittaa mm. se, puun hakkuumäärän lisäämistä tarkoittavat
5654: että molempia niitä koskeva lausuma on alueelliset suunnitelmat ovat nykyisen todel-
5655: otettu viime elokuun 29 p: nä muodostetun lisen hakkuumäärän tietojen puutteessa puo-
5656: hallituksen ohjelmaan. linaisia ja sen takia todistusvoimaitaan heik-
5657: Kun sekä metsäteollisuuden laajentaminen koja.
5658: että kotimaisen polttoaineen käytön lisäämi- Hakkuutilaston tarpeellisuutta on voimak-
5659: nen rakentuvat metsätaloutemme tarjoamiin kaasti alleviivannut mm. valtioneuvoston v.
5660: mahdollisuuksiin, näiden molempien ohjel- 1951 asettama metsätilastokomitea v. 1956
5661: mien tasapainoinen ja realistinen hoitaminen julkaistussa mietinnössään (Komitean mie-
5662: edellyttää ei ainoastaan metsävarojemme, tintö 2/1956), missä on myös esitetty komi-
5663: vaan myös niiden käytön jatkuvaa ja luotet- tean suorittamiin tutkimuksiin perustuva
5664: tavaa seuraamista. Tämä tapahtuu alueittai- menetelmä ko. tilastoa varten.
5665: sen hakkuutilaston avulla. On pidettävä vaka- Kun metsätilastokomitean ehdottamaa met-
5666: vana puutteena, että Suomesta, jossa metsä- sätilastollista keskuselintä ei ole vielä saatu
5667: talous on maan peruselinkeinoja, puuttuu perustetuksi, olisi tilaston laatiminen annet-
5668: tällainen tilasto. tava tässä vaiheessa metsäntutkimuslaitok-
5669: Metsävarat ja niiden tarjoamat hakkuu- selle, jolle tulisi ko. tarkoitusta varten myön-
5670: mahdollisuudet oDJ selvitetty viimeksi valta- tää 5 500 000 markan suuruinen määräraha
5671: kunnan metsien kolmannessa inventauksessa. aineiston keräämisestä ja sen käsittelystä joh-
5672: Nämä tiedot eivät yksinään kuitenkaan riitä tuvien kustannusten peittämiseksi. Näin jär-
5673: selvittämään, missä määrin kullakin alueella jestettynä tilasto voitaisiin saada aikaan tar-
5674: voidaan eri puutavaralajien ja eri puulajien vitsematta sitä varten perustaa uusia vir-
5675: hakkuumäärää lisätä, ellei ole jatkuvasti ja koja tai toimia. Kun kysymys on kymmeniin
5676: vuosittain saatavissa tietoja siitä, kuinka miljardeihin markkoihin nousevien investoin-
5677: suuri kunkin alueen hakkuumäärä todellisuu- tien suunnittelun perusteista, on tarvittava
5678: dessa on ja miten se jakaantuu puutavara- erä perin vaatimaton.
5679: lajeihin ja puulajeihin. Puun käytön kol- Hakkuutilaston järjestäminen nykyaikaista
5680: mannen selvittelyn tuloksina on saatu näistä otantamenetelmää käyttäen on tähän men-
5681: asioista tärkeitä tietoja v:n 1955 oloista ja nessä suoritetuilla tutkimuksilla jo valmiiksi
5682: sitä edeltäneeltä ajalta koko maan summina. kehitetty, joten siihen ei enää tarvita varoja.
5683: Suuritöisten, aikaa viepien ja sittenkin epä- Edellä sanottuun viittaamalla esitämme
5684: varmoiksi jääpien laskelmien avulla v:n 1955 kunnioittavasti,
5685: summat voidaan osittain jakaa suuripiirtei-
5686: siin alueisiin, mutta jatkuvia maakunnittaisia että Eduskunta ottaisi oooden 1959
5687: tai vesistöalueittaisia luotettavia tietoja todel- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5.5
5688: lisista hakkuumääristä ei tätä tietä voida miljoonaa markkaa vuotuisen hakkuu-
5689: saada. Ne edellyttävät toiselta pohjalta läh- tilaston järjestämiseksi.
5690: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
5691:
5692: Kauno Kleemola. Toivo Antila. Yrjö Sinkkonen.
5693: -T. E. Nordström. Ale Holopainen. Olavi Lahtela.
5694: Esu Niemelä.
5695: 1133
5696:
5697: IV,325. - Rah.al. N:o 144.
5698:
5699:
5700:
5701:
5702: Kleemola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teknil-
5703: listen täydennys- ja erikoiskurssien toimeenpanemiseen.
5704:
5705:
5706: E d u s k u n n a 11 e.
5707:
5708: Maamme teollisuuden jatkuva laajenemi- mintaa varten 2 400 000 mk. Jo 10 vuotta
5709: nen ja kehittyminen sekä sen kilpailukykyi- sitten, eli vuoden 1949 menoarvioon, tälle
5710: senä pysyttäminen edellyttävät teknillisesti momentille oli otettu 6 700 000 markkaa.
5711: pätevän koulutuksen saanutta teknikko- ja Nykyisillä määrärahoilla ei ole mahdollisuuk-
5712: insinöörikuntaa. Tämä taas edellyttää, että sia järjestää lain ja asetuksen edellyttämiä
5713: teknikon ja insinööritutkinnon suorittaneille täydennys- ja erikoiskursseja siinä laajuu-
5714: ja teollisuude&'la jonkin aikaa palvelleille dessa kuin tekniikan kehitys sitä edellyttäisi.
5715: henkilöille voidaan järjestää eri aloja käsittä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
5716: viä erikois- ja jatkokursseja. - Valtioneuvos- nioittavasti,
5717: ton asettama teknillisen ja ammattiopetuksen
5718: yleisjärjestelykomitea onkin mietinnössään, että Eduskunta korottaÅsi vuoden
5719: päivätty 1958 kesäkuun 13 päivänä, kiinnit- 1959 tulo- ja menoarviossa 13 Pl.
5720: tänyt erikoista huomiota tähän seikkaan ja IX: 6 momentin kohdalle merki-
5721: korostaa monessa yhteydessä erikois- ja jatko- tyn 3 825 000 markan määrärahan
5722: kurssien järjestämisen tärkeyttä. 10 000 000 markaksi lisäyksen kohdis-
5723: Hallituksen esityksessä vuoden 1959 meno- tuessa lain edellyttämien täydennys-
5724: arvioksi on 13 Pl.IX: 6 momentille varattu ja erikoiskurssien toimeenpanemiseen.
5725: kaikkiaan 3 825 000 markkaa, josta kurssitoi-
5726: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
5727:
5728: Kauno Kleemola. T. E. Nordström. Ensio. Partanen.
5729: 1134
5730:
5731: IV,326. - Rah.al. N: o 145.
5732:
5733:
5734:
5735: Kleemola ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Keski-
5736: Pohjanmaan kansanopistolle.
5737:
5738:
5739: E d u s k u n n a ll e.
5740:
5741: Keski-Pohjanmaan kansanopisto, joka Opiston omaisuuden koko arvo 50 100 000
5742: vuonna 1948 aloitti toimintansa Kälviällä, Velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 800 000
5743: on kymmenen tähänastisen toimintavuotensa Puhdas omaisuus . . . . . . . . . . . . . . 5 300 000
5744: aikana tullut tunnetuksi kansansivistystyö-
5745: laitokseksi Keski-Pohjanmaalla ja osoittautu-
5746: nut todella tarpeen vaatimaksi. Alusta läh- Rakennustyöt - kuten edellisestä on käy-
5747: tien opistoon on ollut pyrkijöitä enemmän nyt selville- on jouduttu suorittamaan vel-
5748: kuin vuokratiloissa toimiva opisto saattoi kapääomalla. Lainojen hoito merkitsee opis-
5749: vastaan ottaa. tolle jatkuvasti ylivoimaisia vaikeuksia. Mm.
5750: Yhä lisääntyvä oppilasmäärä sekä opiston olisi kuluvana vuonna ollut suoritettava kor-
5751: työn kaikinpuolinen kehittyminen ja moni- komenoja n. 4 000 000 mk, lyhennyksiä n.
5752: puolistuminen aiheuttivat sen, että opiston 5 000 000 mk, joita luonnollisestikaan ei ole
5753: omistaja, Keski-Pohjanmaan Kansanopiston voitu suorittaa.
5754: kannatusyhdistys r. y., aloitti vuonna 1955 Vaikka opisto saa lakimääräiset valtion-
5755: uuden opistotalon rakennustyöt Kälviän kir- avustukset ja vaikka sen kannatusyhdistys
5756: konkylän keskustassa tonttialueella, kool- rakennusvaiheen aikana tähän asti on kerän-
5757: taan n. 2 ha, jonka opisto sai lahjaksi. Osaksi nyt lahjoitusvaroja yli 3 000 000 mk, on
5758: tiilestä ja betonista, osaksi puusta raken- opiston tänä aikana ylivoimaisen vaikeata
5759: nettu, viisi eri rakennusta käsittävä raken- hoitaa asioitaan. Siksi sen olisi aivan ensi
5760: nusryhmä (yhteensä n. 7 500 m3) valmistui tilassa saatava pitkäaikainen halpakorkoinen
5761: lokakuun 1 päivänä 1956. Rakennusaineitten laina vekseli- ja lyhytaikaisten lainojensa
5762: hinnan nousun samoin kuin työpalkkojen maksamiseen, pitkäaikaisten lainojen lyhen-
5763: korotusten johdosta rakennukset tulivat mak- tämiseen sekä rakennustoimintansa loppuun
5764: samaan lähes 20% enemmän kuin kustan- saattamiseen.
5765: nusarvio oli eli yhteensä mk 48 000 000 mk.
5766: Ko. korotusten johdosta opiston rakennus- Opisto on aikaisemmin kaksi kertaa ano-
5767: toiminta jäi myös pahasti kesken, sillä ra- nut lainaa valtion budjettiin. Viime vuonna,
5768: hoituksen puutteessa oli jätettävä opiston, jolloin kaksi opistoa sai lainan, oli Keski-
5769: joka samalla toimii maakunnallisena nuoriso- Pohjanmaan kansanopisto kolmannella si-
5770: työn ja urheilutoiminnan kurssikeskuksena, jalla kouluhallituksen esityksessä. Viime ke-
5771: juhla- ja voimistelusalisiipi rakentamatta. väänä kouluhallitus lainoja valtion bud-
5772: Viimeksimainitun kustannusarvio on jettiin esittäessään asetti ko. opiston ensim-
5773: 12 000 000 mk. mäiselle sijalle.
5774: Opiston tähänastisen rakennustoiminnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5775: rahoitus on järjestetty seuraavasti:
5776: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5777: Pitkäaikaisia lainoja . . . . . . . . . . . 30 000 000 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
5778: Lyhytaikaisia lainoja . . . . . . . . . . 4 800 000 kan suuruisen määrärahan Keski-Poh-
5779: V elkavekseleitä . . . . . . . . . . . . . . . . 5 500 000 janmaan kansanopistolle myönnettä-
5780: Tilivelkoja (rakennustili) . . . . . . 4 500 000 vaa pitkäaikaista halpakorkoistu lai-
5781: Rakennuksista aiheutuneet velat . . 44 800 000 naa varten.
5782: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
5783:
5784: Kauno Kleemola. Toivo Antila.
5785: 1135
5786:
5787: IV,827. - Rah.al. N: o 146.
5788:
5789:
5790:
5791:
5792: Kleemola ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
5793: keskussairaalan suunnittelutöitä varten.
5794:
5795:
5796: E d u s k u n n a ll e.
5797:
5798: Keski-Pohjanmaan keskussairaalan raken- sairaalahoitoa mihinkään lähistöllä olevaan
5799: taminen on sairaalaohjelmassa yhdeksännenä valtion sairaalaan. Ottaen huomioon tämän
5800: tilalla, siis keskivälissä. Keskussairaalain ra- ja lisäksi sen, että ohjelma on yksityiskoh-
5801: kennusohjelmaa on toteutettu jo niin pit- taisesti vahvistettu, niin ollen pitäisi kiireelli-
5802: källe, ottamalla huomioon rakennetut ja ra- sesti päästä toteuttamaan varsinaista sairaa-
5803: kenteilla olevat sairaalat, että Keski-Pohjan- lan suunnittelua.
5804: maan keskussairaalan suunnittelutöihin olisi Eduskunta on aikaisemmin jo hyväksynyt
5805: kiireellisesti päästävä käsiksi. Kuntayhtymän suunnittelutöitä varten miljoonan markan
5806: taholta on sairaalan laajuus ja sen osastojen suuruisen siirtomäärärahan. Ensi vuotta var-
5807: lukumäärä ratkaistu. Valtioneuvosto on ku- ten ehdotti sisäasiainministeriö myös mainit-
5808: luvan vuoden aikana tarkistanut keskussai- tua tarkoitusta varten määrärahan. Tätä esi-
5809: raalapiirin rajat ja vahvistanut ne. Kun tystä ei kuitenkaan hallitus ole hyväksynyt
5810: sairaalakomitea on päätynyt siihen, että otettavaksi budjettiin. Kun kuitenkin on
5811: eräitä valtion sairaaloita, mm. Oulun ja Sei- välttämätöntä päästä kiireellisesti Keski-
5812: näjoen lääninsairaalat muodostetaan keskus- Pohjanmaan keskussairaalan suunnittelutöitä
5813: sairaaloiksi, helpotetaan täten taloudellisia jatkamaan, olisi tarkoitusta varten otettava
5814: mahdollisuuksia saada keskussairaaloita no- ensi vuodelle määräraha. Siksi kunnioittaen
5815: peammin rakennetuiksi erikoisesti juuri ehdotamme,
5816: niissä osissa maata, joissa sairaalaolot ovat
5817: vaikeimmat. Tällainen alue on nimenomaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5818: Keski-Pohjanmaan keskussairaalan alue ja, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
5819: kun toteutetaan sairaalakomitean esitys Sei- kan suuruisen siirtomäärärahan Keski-
5820: näjoen ja Oulun lääninsairaaloitten osalta, Pohjanmaan keskussairaalan suunnit-
5821: niin Keski-Pohjanmaan väestölle ei jää mah- telutöitä varten.
5822: dollisuutta tämän jälkeen päästä saamaan
5823: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
5824:
5825: Kauno Kleemola. Grels Teir. Nestori Nurminen.
5826: 1136
5827:
5828: IV,328. - Rah ..al. N:o 147.
5829:
5830:
5831:
5832:
5833: Koivunen ym. : Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
5834: omakotitaloje'R, omistajille vesi- ja viemärijohtojen raken-
5835: nuskustannuksiin.
5836:
5837:
5838: E d u s k u n n a 11 e.
5839:
5840: Asutuskeskuksissa on jatkuvasti eräänä Olisikin kohtuullista, että valtion talous-
5841: keskeisenä työkohteiden ryhmänä työttömyys- arvioon varattaisiin vähävaraisille asutuskes-
5842: töitä järjestettäessä katu-, vesi- ja viemäri- kusten pienasuntojen omistajille valtion ta-
5843: johtotyöt. Melkoiset määrät omakotiasuntoja lousarvioon avustuslainoja varten määräraha
5844: tulee näin vesi- ja viemärijohtojen vaikutus- vesi- ja viemärijohtokustannusten suorittami-
5845: piiriin. Mutta suuri määrä asuntojen omis- seen.
5846: tajista joutuu kuitenkin ylipääsemättömiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5847: taloudellisiin vaikeuksiin edelläsanottujen
5848: uudistusten rahoittamisessa. Etenkin työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5849: myydestä kärsineet omakotitalojen omistajat tulo- ja menoarvioon 100 000 000
5850: ovat vailla maksuvalmiutta asemakaavalain markkaa jaettavaksi halpakorkoisina
5851: mukaisten vuosimaksujenkin osalta, puhu- avustuslainoina asutuskeskusten vähä-
5852: mattakaan vesi- ja viemärijohtojen sisään- varais~1le omakotitalojen omistajille
5853: vientikustannuksista, jotka on rahoitettava vesi- ja viemärijohtojen rakennuskus-
5854: tavallisesti heti. tannusten rahoittamiseen.
5855: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
5856:
5857: Matti Koivunen. Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho.
5858: Toivo Kujala. Siiri Lehmonen. Impi Lukkarinen.
5859: Kuuno Honkonen. Veikko Rytkönen. Usko Seppi.
5860: 1137
5861:
5862: IV,329. - Rah.al. N: o 148.
5863:
5864:
5865:
5866:
5867: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssikeskuksen
5868: rakentamista varten Keski-Suomen keskusammattikoulun
5869: yhteyteen.
5870:
5871:
5872: E d u s k u n n a 11 e.
5873:
5874: Nuorison ammattiopetuksen laajentamista den lisäämistä. Jyväskylän kaupungissa tule-
5875: on pidetty lähivuosien aikana kiertämättö- vat kuitenkin hallituksen talousarvioesityksen
5876: mänä välttämättömyytenä. Tätä silmällä- mukaan valtion huonerakennustyöt supistu-
5877: pitäen on Keski-Suomen keskusammattikou- maan eivätkä 'lisääntymään. Jyväskylän kau-
5878: lussa jo eräällä tavalla perinteelliseksi tullei- punkikin on pitänyt tärkeänä ensi vuoden
5879: den lyhyiden ammattikurssien laajentami- työttömyystöitä valtiovallalle esitellessään,
5880: seksi suunniteltu rakennettavaksi kurssikes- että edellä mainittu rakennustyö pantaisiin
5881: kus. Rakennushanketta varten on varattu käyntiin.
5882: tontti ja rakennussuunnitelmat piirustuksi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5883: neen ja kustannusarvioineen ovat valmiina.
5884: Tämä vuodesta toiseen toteuttamistaan odot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5885: tanut rakennushanke pitäisi vihdoinkin saada tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mark-
5886: käyntiin. Rakennusalan työttömyyskin on kaa kurssikeskuksen rakennustöiden
5887: paisunut niin suureksi, että sen lieventämi- aloittamiseen Keski-Suomen keskus-
5888: nen jo sellaisenaan edellyttäisi kansantalou- ammattikoulun yhteyteen.
5889: dellisesti tärkeiden valtion huonerakennustöi-
5890: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
5891:
5892: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen.
5893: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen.
5894: Aleksi Kiviaho.
5895:
5896:
5897:
5898:
5899: 16 E 821/58
5900: 1138
5901:
5902: IV,SSO. - Rah.al. N: o 149.
5903:
5904:
5905:
5906:
5907: Koivunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväs-
5908: kylän-Suolahden radan rakennustöitä varten.
5909:
5910:
5911: E d u s k u n n a 11 e.
5912:
5913: Jyväskylän kaupungin ja Suolahden kaup- syytä eikä tarkoituksenmukaista:kaan jättää
5914: palan välisen vanhan rautatien uusiminen tämän tärkeän ratatyön lisärahoitusta edessä
5915: on vihdoinkin päässyt toteutumisvaiheeseen olevan vuoden aikana.
5916: hallituksen esitettyä tarkoitukseen 200 milj. Tietämämme mukaan on rautatiehallituk-
5917: markkaa. Töiden alkaminen on kuitenkin sen ratarakennusosasto ehdottanut 400 milj.
5918: siirtynyt arveluttavan myöhään huomioon markan määrärahavarausta tähän työhön.
5919: ottaen ne tekijät, jotka radan uusimista vaa- Ehdotus on täysin perusteltu, sillä yksistään
5920: tivat. Suolahdesta pohjoiseen Saarijärven ja työttömyydenkin torjuminen Suolahden kaup-
5921: Pihtiputaan välillä käynnissä olevan uuden palan, Laukaan ja Jyväskyläru maalaiskunnan
5922: radan valmistuminen etenee varsin pitkälle alueella vaatii mahdollisimman laajaa töiden
5923: edessä olevan vuoden aikana. Tämä kiirehtii käynnissäpitämistä edellä esitetyllä rautatien
5924: Suolahdesta Jyväskylään liiken~että jarrut- muutostyömaalla.
5925: tavan vanhan radan pikaista uusimista. Hal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5926: lituksen esittämällä 200 milj. markan määrä-
5927: rahavarauksella ei kysymyksessä olevassa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5928: kustannusarvioitaan noin 1 miljardiin mark- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
5929: kaan päättyvässä työssä päästä kuin vähän 20 momentille lisäyksenä 200 000 000
5930: alkuun. Lisäksi on huomioitava, että varsi- markkaa Jyväskylän-Suolahden ra-
5931: naisten työttömyysmomenttien määrärahat dan muutostyöhön.
5932: ovat niin vähäiset, että niiden varaan ei ole
5933: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
5934:
5935: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
5936: Siiri Lehmonen. Impi Lukkarinen.
5937: 1139
5938:
5939: IV,331. - Rah.al. N: o 150.
5940:
5941:
5942:
5943:
5944: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakenta-
5945: miseksi Jyväskylästä Muuramen kautta Jämsänkoskelle.
5946:
5947:
5948: E d u s k u n n a ll e.
5949:
5950: Rautatieyhteyden valmistuessa Haapajär- miseksi on ymmärrettävästi myöskin suuri.
5951: veltä Jyväskylään tulee Jyväskylästä etelään- Antaisiharr radan rakennustyövaihe kipeästi
5952: päin purkautuva, lisääntyvä rautatieliikenne tarvittavia ansiotöitä alueella, josta työttö-
5953: Haapamäen kautta osoittautumaan puolinai- myyden aiheuttama väestön poissiirtyminen
5954: seksi ratkaisuksi. Jyväskylästä Säynätsalon, on viime vuosina ollut huomattava. Lisäksi
5955: Muuramen ja Korpilahden kautta Jämsään voidaan perustellusti ylläpitää toiveita, että
5956: rakennettava suora yhdysrata tulee olemaan radan myötä alueen luonnon varojen käy-
5957: tilanteen vaatima uusi liikenneratkaisu. Sen tössä ja muussakin taloudellisessa toiminnassa
5958: kautta poistetaan kuljetusmatkoja pidentävä tapahtuisi vilkastumista.
5959: Haapamäen mutka ja samalla helpotetaan Jyväskylän ja Säynätsalon välisellä osuu-
5960: Haapamäen risteysasemalla vallitsevaa liiken- della on jo vahvistettu radan rakennuspäätös.
5961: teen ylipainetta. Jyväskylän-Jämsän yhdys- Todennäköisenä voidaan pitää, että uudessa
5962: radalla on myöskin paikalliset painavat pe- rautateiden rakennusohjelmassa Jyväskylän
5963: rustelunsa. Sen kautta saadaan rautatie- -Jämsänkosken rata tulee olemaan mukana.
5964: yhteys valtionenemmistöisen Enso-Gutzeitin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5965: Säynätsalon tehtaille, mikä ei ole vähäarvoi-
5966: nen asia sanotun tuotantoyhdyskunnan raaka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
5967: aineiden ja valmisteiden kuljetuksessa. Sanot- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
5968: tujen tehtaiden taholta ollaan tiettävästi kiin- kan määrärahan rautatien rakennus-
5969: nostuneita sanotusta ratatyöstä aina huomat- töiden aloittamiseksi Jyväskylän Säy-
5970: taviin rakennuskustannusten suorittamisiin nätsalon, Muurarnen ja Korpilahden
5971: saakka. kautta Jämsänkoskelle.
5972: Radan vaikutuspiiriin tulevien alueiden
5973: väestön mielenkiinto ratatyön käyntiin saa-
5974: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
5975:
5976: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. Usko Seppi.
5977: Kuuno Honkonen. Aleksi Kiviaho. Arvo Ahonen.
5978: Impi Lukkarinen.
5979: 1140
5980:
5981: IV,332. - Rah.al. N:o 151.
5982:
5983:
5984:
5985:
5986: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren-
5987: Kelkkamäen maantien rakennustöiden aloittamiseen.
5988:
5989:
5990: E d u s k u n n a ll e.
5991:
5992: Monet kerrat tuloksetta eduskunnan käsi- nen tilustie kulkisi parisen kilometriä samaa
5993: teltävänä olleen Kanavuoren-Keikkamäen linjaa, jolle tämä valtion maantie on suunni-
5994: maantien rakentamisesta on nyt suunnitelmat teltu. Laukaan kunnan ja Jyväskylän maa-
5995: lopullisesti valmiit. Jyväskylän kaupunkikin laiskunnan työttömyyden torjuutakin vaatisi
5996: on nähnyt tämän tietyön niin tärkeäksi, että edellä mainitun tietyön käyntiinpanoa ensi
5997: on merkinnyt sen ensi talven työttömyys- vuoden aikana, puhumattakaan siitä, miten
5998: töiksi, joita valtion tulisi käyntiinpanna. suuren liikennepulman ratkaiseminen tämän
5999: Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaan kunta tien rakentamisella saadaan aikaan.
6000: ovat niinikään eri yhteyksissä korostaneet Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6001: edellä mainitun tien rakennustöiden käyntiin-
6002: panon tärkeyttä. Lisäksi on otettava huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6003: mioon, että erään paikallisen tilustien raken- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
6004: taminenkin on kiinni Kanavuoren-Keikka- kaa Kanavuoren-Kelkkamäen maan-
6005: mäen maantien rakentamisessa, koska samai- tien rakennustöiden aloittamiseen.
6006: HelsingiSGä 14 päivänä lokakuuta 1958.
6007:
6008: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
6009: Impi Lukkarinen. Siiri Lehmonen.
6010: 1141
6011:
6012: IV,333. - Rah.al. N: o 152.
6013:
6014:
6015: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Oy.
6016: Yleisradio A.b:lle televisiotoiminnan sijoitusmenoja varten.
6017:
6018: E d u s kun. n a ll e.
6019:
6020: Oy. Yleisradio Ab:n halliTIJtoneuvoston vuo- jotka ovat olleet välttämättömät toiminnan
6021: den 1956 lopulla tekemä päätös televisiotoi- menestykselliselle alkamiselle ja kehittämi-
6022: minnan aloittamisesta perustuu kuten tun- selle siitäkin huolimatta, että ne televisiotoi-
6023: nettua siihen, että televisiotoiminnan käyttö- minnan rahoitussuunnitelman mukaan olisi-
6024: ja ohjelmakulut rahoitetaan vuoden 1958 vat olleet rahoitettavat valtion varoilla.
6025: alusta lukien kannettavilla katselulupamak- Yleisradioyhtiössä on laadittu selvitys tele-
6026: suilla, mainoslähetyksistä kertyvillä varoilla visiotoiminnan edellyttämien sijoitusmenojen
6027: ja yhtiön varoista varattavilla edellä mainit- tarpeesta vuosina 1958-59 ja se päättyy
6028: tujen lisäksi tarvittavilla varoilla. Televisio- n. 500 milj. markkaan. Yleisradion ja kulku-
6029: toiminnan sijoitusmenot sensijaan edellytet- laitosten ja yleisten töiden ministeriön välillä
6030: tiin saatavan valtion varoista. käydyn neuvottelun perusteella Yleisradio on
6031: Päätös televisiotoiminnan aloittamisesta anonut, että valtion vuoden 1959 varsinai-
6032: tehtiinkin vasta, kun oli saatu varmuus siitä, sessa tulo- ja menoarviossa varattaisiin
6033: että yhtiön tekemän anomuksen johdosta 100 264 milj. markan suuruinen siirtomäärä-
6034: milj. markan suuruinen määräraha tultaisiin raha yhtiölle televisiotoiminnan sanottuna
6035: myöntämään valtion varoista televisiotoimin- vuonna edellyttämiä sijoitusmenoja varten.
6036: nan aloittamista varten, ja näin todettu, että Anottu määräraha on suunniteltu käytettä-
6037: valtiovalta oli periaatteessa hyväksynyt osal- väksi toisaalta televisioasemaverkon laajenta-
6038: listumisensa television perustamiskustannuk- miseen ja sen edellyttämän ohjelmansiirto-
6039: siin. Televisiotoiminnan rahoituksessa oli näin verkon luomiseen sekä toisaalta studioraken-
6040: ollen lähdetty siitä useissa Euroopan maissa nuksen rakentamiseen ja studion teknillisen
6041: hyväksytystä periaatteesta, että radion kuuill- kaluston hankintaan.
6042: telusta perittäviä lupamaksuja ei olisi käy- Kun hallituksen esitykseen valtion vuoden
6043: tettävä televisiotoiminnan aiheuttamiin sijoi- 1959 tulo- ja menoarvioksi ei kuitenkaan ole
6044: tusmenoihin, vaan että valtion on osallistut- otettu määrärahaa Yleisradiolle televisiotoi-
6045: tava televisiotoiminnan rahoittamiseen sen minnan sijoitusmenoja varten, katsomme,
6046: perustamisvaiheissa. että Yleisradion televisiotoimintaa koskevien
6047: Yleisradio on alkanut televisiotoimintansa suunnitelmien toteuttaminen ja niiden suh-
6048: ja ryhtynyt sitä kehittämään tietoisena siitä, teen jo suoritetut toimenpiteet olisi pyrittävä
6049: että nopeudesta, millä maan väestö saadaan turvaamaan, ja esitämme tämän vuoksi edellä
6050: televisioasemien toimintapiiriin, ratkaisevasti esitettyyn viitaten kunnioittavasti,
6051: riippuu hankittavien televisiovastaanottimien
6052: määrä, niin katselulupamaksuista kuin mai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6053: nonnastakin saatavieiL tulojen määrä ja siten varsinaiseen tulo- ja menoarvioon
6054: koko televisiotoiminnan taloudellinen pohja. 100 000 000 markan suuruisen siirto-
6055: Tämän vuoksi yhtiö on katsonut välttämättö- määrärahan avustuksena Oy. Yleisra-
6056: mäksi valtiolta television sijoitusmenoja var- dio A.b:lle televisiotoiminnan sanot-
6057: ten saamansa taloudellisen tuen riittämättö- tuna vuonna edellyttämiä sijoitusme-
6058: myyden vuoksi käyttää tilapäisesti laina- noja varten.
6059: varoja niiden hankintojen suorittamiseen,
6060: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
6061:
6062: Veikko Kokkola. Olavi Lahtela.
6063: Meeri Kalavainen. Pentti Niemi.
6064: Veikko Helle. Ensio Partanen.
6065: Vilho Väyrynen. Sulo Hostila.
6066: 1142
6067:
6068: IV,334. - Rah.al. N: o 153.
6069:
6070:
6071:
6072:
6073: Kokkola ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kotkan
6074: keskussairaalan suunnittelutöitä varten.
6075:
6076:
6077: E d u s k u n n a ll e.
6078:
6079: Vuoden 1959 tulo- ja menoarviossa esittää ruisten keskussairaalain alkusuunnitteluja
6080: hallitus kolme miljoonaa markkaa Kotkan varten.
6081: keskussairaalan suunnittelutöitä varten. Esi- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
6082: tetty määräraha on kuitenkin riittämätön, taen,
6083: kun huomioidaan suunniteltavan rakennus-
6084: kompleksin suuruus ja järjestettävän arkki- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
6085: tehtikilpailun aiheuttamat kustannukset. Si- vuoden 1959 tulo- ja menoarvion 20
6086: säasiainministeriö onkin tiettävästi ehdotta- Pl. II luvun 19 momentille 7 000 000
6087: nut tarkoitukseen kymmenen miljoonaa markkaa Kotkan keskussairaalan
6088: markkaa, jonka suuruista määrärahaa ylei- suunnittelutöitä varten.
6089: sesti pidetään kohtuullisena vastaavan Suu-
6090: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
6091:
6092: Veikko Kokkola. Arvo Tuominen.
6093: Meeri Kalavainen. Ensio Partanen.
6094: Veikko Helle. Sulo Hostila.
6095: Valto Käkelä. Eino Raunio.
6096: 1143
6097:
6098: IV,S35. - Fin.mot. N:o 154.
6099:
6100:
6101:
6102:
6103: Korsbäck m. n: Angående anvisande av anslag för påbör-
6104: jandet av byggnadsarbetena på Korsholms husmodersskola.
6105:
6106:
6107: T i 11 R i k s d a g e n.
6108:
6109: Trots att Korsholms husmodersskola, som Trots att en stor mängd byggnadsarbeten
6110: är den enda svenskspråkiga statliga husmo- observerats i 1959 års stats:förslag att ut:föras
6111: dersskolan i vårt land, verkat över trettio år med sysselsättningsmedel har Korsholms hus-
6112: saknar skolan :fortfarande egna skolbyggna- modersskola icke heller denna gång blivit
6113: der. Sedan många år tillbaka är byggnads- beaktad. Med hänsyn härtill och då skolan
6114: planen uppgjord och :fastställd, men medel är i oundgängligt behov av den planerade
6115: :för byggnadsarbetena har icke beviljats trots skolbyggnaden :föreslås,
6116: :fler:faldiga :framställningar av lantbrukssty-
6117: relsen, lantbruksministeriet och genom mo- att Riksdagen under 20 Ht. II kap.
6118: tioner i riksdagen. 55 mom. i statsförslaget för år 1959
6119: Under de senaste åren har denna bygg- måtte anvisa 30 mt1j. mark i syssel-
6120: nads:fråga varit upptagen på arbetslöshets- sättningsmedel för påbörjandet av
6121: programmet. Vid anordnandet av arbetslös- byggnadsarbetena för Korsholms hus-
6122: hetsarbeten på orten har emellertid andra ar- modersskoZa.
6123: beten tillgripits.
6124: Helsingfors den 13 oktober 1958.
6125:
6126: Verner Korsbäck. T. E. Nordström.
6127: 1144
6128:
6129: IV,335. - Rah.al. N: o 154.
6130: Suomennos.
6131:
6132:
6133:
6134:
6135: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Korsholman
6136: emäntäkoulun koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi.
6137:
6138:
6139: E d u s k u n n a 11 e.
6140:
6141: Vaikka Korsholman emäntäkoulu, jdka on Vaikka suuri maara rakennustöitä on
6142: ainoa ruotsinkielinen valtion emäntäkoulu Gtettu vuoden 1959 tulo- ja menoarvioehdo-
6143: maassamme, on toiminut yli kolmekymmentä tukseen työllisyysvaroilla suoritettaviksi, ei
6144: vuotta, ei sillä edelleenkään ole omia koulu- Korsholman emäntäkoulua ole tälläkään ker-
6145: rakennuksia. Jo monia vuooia sitten on ra- taa otettu huomioon. 'Tähän nähden ja kun
6146: kennussuunnitelma laadittu ja vahvistettu, koulu välttämättä tarvitsee suunnitellun kou-
6147: mutta varoja rakennustöitä varten ei ole lurakennuksen, ehdotetaan,
6148: myönnetty huolimatta monen monista esityk-
6149: sistä, joita on tehty maataloushallituksen ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6150: maatalousministeriön taholta ja eduskun- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
6151: nassa tehdyissä aloitteissa. 55 momentille 30 miljoonaa markkaa
6152: Viime vuosien aikana on tämä rakennus- työllisyysvaroja Korsholman emäntä-
6153: kysymys ollut työttömyystyöohjelmassa. koulun, rakennustöiden aloittamista
6154: Työttömyystöitä paikkakunnalla järjestet- varten.
6155: täessä on kuitenkin ryhdytty muihin töihin.
6156: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
6157:
6158: Verner Korsbäck. T. E. Nordström.
6159: IV,336. Rah.al. N: o 155.
6160:
6161:
6162:
6163:
6164: Ku3ala y:m.: K>OrotetUn· määrärahan osoittamisesta Kotkan
6165: kesk'USsairoalan- S11A.tnnitrtelutöitä varten.
6166:
6167:
6168: Ed us kunnalle.
6169:
6170: Hallitus on merkinnyt vuoden 1959: tulo- kunnissa vaikea työttömyys, jonka, torjumi-
6171: ja menoarvioon 3; milti. markkaa Kotkan kes- seen osoitetut. määrärahat eivät riitä~ Siksi.
6172: kussairaalan rakennustöiden suunnittelua on myös. ty.öttömyyden torjuntaa silmällä pi-
6173: varten, Lääkintähallituksen taholta on kui- täen. keskussairaalan rakennustöiden aloitta-
6174: tenkin: ilmoitettu, ettei mainitulla summalla minen välttämätöntä.
6175: ol~ mahdollista suorittaa edes suunnittelu- Edellä sanottuun viitaten esitämme,
6176: töitä loppuun, puhumattakaan rakennustöi-
6177: den aloittamisesta määräaikana. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6178: Kun eteläisessä Kymenlaaksossa on: sairas- tulo. ja. menoarvioon 20 Pl. II luvun
6179: sijoista huutava puute, olisi Kotkan keskus- 19 momentille lisäystä '1 000 000 mar-k-
6180: sairaalan rakennustyöt saatava pikaisesti kaa Kotkan keskussairaalan rakennus-
6181: käyntiin. Edellä mainitun lisäksi vallitsee töiden suum,nittelun- loppuun saatta-
6182: Kotkan keskussairaalan alueeseen kuuluvissa mista varten.
6183: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
6184:
6185: Toivo Kujala. Tauno Bielovesi
6186:
6187:
6188:
6189:
6190: 17 E 821/58
6191: 1146
6192:
6193: IV,SS7. - Rah.al. N: o 156.
6194:
6195:
6196:
6197:
6198: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta ohitustien rakenta-
6199: mista varten Pyhtään kirkonkylän ja Siltakylän kohdalla.
6200:
6201:
6202: E d u s k u n n a ll e.
6203:
6204: Pyhtään kunnassa sijaitsevat Stockfors Työttömille on kuitenkin nopeasti työtä
6205: Oy: n tuotantolaitokset, joissa työskenteli yli järjestettävä. Pyhtään työttömille se voitai-
6206: 100 työläistä, ovat olleet pysähdyksissä jon- siin tehdä vaikeuksitta. Kotkan-Loviisan
6207: kin kuukauden ajan. Kun Pyhtäällä on muu- maantielinjalla on Pyhtään kunnan kohdalla
6208: toinkin ollut pysyvästi varsin runsaasti työt- suunnitelmat valmiina ohitustien rakentami-
6209: tömiä, on edellä mainittujen tuotantolaitos- seksi Pyhtään kirkonkylän sekä Pyhtään Sil-
6210: ten pysähtyminen aiheuttanut tilanteen, takylän kohdalle. Mainittujen teiden rakenta-
6211: josta kunta ei voi tyydyttävästi selvitä. Tie- minen on liikenteen kannalta tarpeen ja työt-
6212: dossa ei ole, lähtevätkö ja koska Stockforsin tömien työnsaantia silmällä pitäen välttämä-
6213: saha ja massatehdas käyntiin. Mutta vaikka töntä. Työt olisi saatava käyntiin mitä pi-
6214: ne alkaisivatkin toimintansa, niin ne eivät kimmin.
6215: kykene tarjoamaan läheskään kaikille Pyh- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6216: tään työttömille työtä. Aikaisemmin ovat
6217: pyhtääläiset tarpeen vaatiessa voineet saada että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6218: työtä Kotkan satamasta, mutta nyt on sata- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
6219: makin koneistettu ja työvoiman tarve siellä kan määrärahan ohitustien rakennus-
6220: siinä määrin pienentynyt, että vain osa Kot- töitä varten Pyhtään kirkonkylän ja
6221: kan satamatyöläisistä saa sieltä työtä. Siltakylän kohdalla.
6222: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
6223:
6224: Toivo Kujala. Tauno Kelovesi.
6225: 1147
6226:
6227: IV,S38. - Rah.al. N: o 157.
6228:
6229:
6230:
6231:
6232: Kukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallismuseon
6233: laajentamista koskevan piirustuskilpail·un toimeenpanoa
6234: varten.
6235:
6236:
6237: E d u s k u n n a ll e.
6238:
6239: Koska Kansallismuseon tilanahtaus sekä tön. Kansallismuseon Suomen kulttuurihisto-
6240: näyttely- ja työhuoneiden että varastojen riaa kivikaudesta nykyaikaan valaisevat ko-
6241: suhteen vuosien kuluessa on käynyt niin sie- koelmat niihin liittyvine suomalais-ugrilaisine
6242: tämättömäksi, että museon työ estyy, eikä kokoelmineen ovat aatteellinen ja historialli-
6243: kokoelmia voida tehokkaasti hoitaa ja järjes- nen kokonaisuus, jonka yhteenkuuluvaisuus
6244: tää yleisön nähtäviksi, asetti valtioneuvosto on kiistaton. Niille on hankittava tarpeelliset
6245: syksyllä 1956 komitean tutkimaan Kansallis- lisätilat paikasta, jonne ne kaikki voidaan
6246: museon laajennuskysymystä. Kesäkuun 26 sijoittaa. Muinaistieteellisen toimikunnan eri
6247: päivänä 1957 opetusministeriölle lähettämäs- osastojen koko maamme muinais- ja kulttuu-
6248: sään mietinnössä komitea, perinpohjaisesti rimuistoihin kohdistuva hoito on myöskin
6249: tutkittuaan asian, totesi, että museon lisä- hallinnollisesti sellainen kokonaisuus, että
6250: rakennukset voidaan sijoittaa Kansallismu- osastoja ei suuritta vaikeuksitta voida irroit-
6251: seon tontille niin, että nykyinen museoraken- taa toisistaan. Muinaistieteellinen toimikunta
6252: nus saa riittävän väljyyden ympärilleen, eikä on senvuoksi päätynyt käsitykseen, että Kan-
6253: sen arvo kansallisena muistomerkkinä vähene. sallismuseon lisätilat on saatava museon ton-
6254: Koska kysymyksen ratkaisu ei salli viivytte- tilta, joka aikanaan hankittiin nimenomaan
6255: lyä ja koska on tarkoituksenmukaisinta, että museon laajentamista silmälläpitäen. Koska
6256: ennen lisärakennusten lopullista suunnittelua lisärakennusten suunnittelu on tärkeä arkki-
6257: järjestetään julkinen piirustuskilpailu tämän tehtooninen tehtävä, on Muinaistieteellinen
6258: tärkeän ja arkaluontoisen suunnittelutehtä- toimikunta yhtynyt laajennuskomitean mie-
6259: vän ratkaisemiseksi, komitea esitti, että vuo- tintöön ja loppuponteen, että piirustuskil-
6260: den 1958 menoarvioon otettaisiin 5.4 miljoo- pailu on aikaansaatava asian ratkaisemiseksi.
6261: nan markan määräraha kilpailua varten. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
6262: Tämä esitys ei ole johtanut tulokseen. ehdotamme,
6263: Muinaistieteellinen toimikunta on puoles-
6264: taan todennut, että Kansallismuseon elämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6265: ja työmahdollisuuksien sekä sille uskottujen tulo- ja menoarvioon 5.4 miljoonan
6266: kansallisaarteiden asianmukaisen hoidon ja markan määrärahan Kansallismuseon
6267: yleisölle esittämisen kannalta laajennuskysy- laajentamista koskevan piirustuskil-
6268: myksen mitä pikaisin ratkaisu on välttämä- pailun toimeenpanoa varten.
6269: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
6270:
6271: Antti Kukkonen. Eetu Karjalainen.
6272: John Österholm. Olavi Lähteenmäld.
6273: IV,339. - Rah.al. N: o 158.
6274:
6275:
6276:
6277:
6278: Kulovaara ym. : Määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
6279: köistämis.en tukemiseksi.
6280:
6281:
6282: Eduskunnalle.
6283:
6284: Maaseudun sähköistäm.isen tukemiseksi on Lisäksi on huomattava, että valtio saa säh-
6285: valtion tulo- ja. menoarviossa ollut vuonna köiStäm.isen seurauksena, paitsi varsinaisten
6286: 1955 330 milj;, v. 1956 350 m.ilj. ja v. 1957 sä.hköistämistarvikkeiden, myös monien säh-
6287: 350·-milj, markkaa, Tämän vuoden budjetissa kökoneiden,. radioiden yms. hinnoista liike-
6288: on vain 250 m.ilj,,. jolla ei saada maksetuksi vaihtoveron muodossa vastaavasti: tuloja~
6289: edes· jo myönnettyjä sähköistysavustuksia. Edellä: esitetyn perusteella kunnioittaen
6290: Tästä huolimatta hallituksen esitykseen vuo- ehdotamme,.
6291: den. 1959 tulo- ja. menoarvioksi ei ole otettu
6292: ollenkaan· ko. määnärahoja. että Eduskunta ottaisi: vuodew 19!i9
6293: Nämä sähköistäm.ismäärärahat ovat kuiten- tulo· ja. menoarvioon 250 000;000 mar.:.
6294: kin· jo työllisyydl:mkin ylläpitämiseksi- aivan kan. määrärahan, maaseudun( sähköistä-
6295: välttämättömät, saatikka sitten oikean kehi- misen tukemiseksi,
6296: tyksen eteenpäin viemiseksi,. joka. on ehdot-
6297: tomasti valtioliekin edullista.
6298: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
6299:
6300: Urho Kulovaara. H. Törmä. A. Härkönen..
6301: HugD Manninen. Vappu- H-einonen. Veikko Kokkola.
6302: IV,340. - Rah.al. N: o 159.
6303:
6304:
6305:
6306:
6307: ~Kulovaara 'ynl.:
6308: Määrä-rahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
6309: laitoksen henkilökunnan omakotilainoja varten.
6310:
6311:
6312: :EM us kun naU e.
6313:
6314: Vuodesta 1952 lähtien on tulo- ja meno- lista, että huonot asunto~olosuhteet vaikutta~
6315: arvioissa 19 'Pl:n II luvun kohdalla myön- vat heikentävästi asianomaisen rtyötehoon,
6316: netty kunakin vuonna 20 miljoonan markan joka seikka ei valtion edun :kannalta kat-
6317: suuruinen määräraha käytettäväksi !ainoiksi sottuna ole suinkaan toivottavaa.
6318: posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle Kun omakotitoimintaan lainatut varat
6319: omakotitoimintaa varten. Vuoden 1959 tulo- maksetaan -vuosittain korkoineen takaisin val-
6320: ja menoarvioesitykseen tätä määrärahaa ei tiolle, joten ~mitään suoranaisia lopullisia
6321: -ole lainkaan otettu. menoja ei lainaustoiminnasta aiheudu ja kun
6322: .Asuntojen tar.ve posti- ja lennätinlaitoksen lainansaajat suureksi osaksi omalla työllään
6323: herikilökunmm keskuudessa on edelleenkin pystyvät ·rakentamaan sen osan, jolika kus-
6324: huomattava, ·eikä asuntotilannetta näiden -tannuksia valtion ·antama claina ja heidän
6325: vuosien ;aikana :ole pystytty riittävästi pa- muualta saamansa lisälaina eivät peitä, ,olisi
6326: rantamaan. •0makotilainoja jaettaessa on nyt kyseessä oleva 1lainaustoiminta ehdotto-
6327: voitu todeta, että henkilökunnassa 'on suuri masti tehokas ja vähiten kustannuksia tuot-
6328: jouk,ko henkilöitä, jotka ovat halukkaita .ja tava tapa helpottaa 'laitoksen henkilökunnan
6329: jotka 'pystyvät, 'kunhan saavat jossain mää- asuntopulaa.
6330: ·rin valtion rahållista apua, rakentamaan itse Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen eh-
6331: asuntonsa. Lainananojia on vuodesta vuo- dotamme,
6332: teen ollut jatkuvasti huomattavasti .enemmän
6333: ;kuin :mitä lainoja on ·voitu myöntää. 'Lainaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1!159
6334: anoneiden asunto-olot ovat aina olleet sellai- tulo- ja 1menoarvioon 19 Pl. II lukuun
6335: set, että he ovat olleet kipeästi uuden asun- uudelle momen1-t1le -lainoilMi posti- ja
6336: ,non tarpeessa. Tämä on voitu todeta suori- lennätinlaitoksen hettkilökunnalle- oma-
6337: .tettaessa tarkastuksia .anojien keskuudessa kotitoimintaa varten siirtomäärärahana
6338: ennen lainojen ;myöntämistä. On luonnol- 20 000-000 markkaa.
6339: -Relsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
6340:
6341: Urho Kulovaara. ·Vilho ll'urunen.
6342: Arvo Sävelä. Ensio Partanen.
6343: Vappu Heinonen.
6344: 1150
6345:
6346: IV,341. - Rah.al. N: o 160.
6347:
6348:
6349:
6350:
6351: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan alueella
6352: esiintyvien malmilöydösten tutkimista varten.
6353:
6354:
6355: E d u s k u n n a ll e.
6356:
6357: OutokumpU. Oy: n toimesta on Saimaan nopeasti, koska toimenpiteisiin henkilökunnan
6358: alueella, erikoisesti sen eteläosissa suoritettu osalta osaksi liittyy koulutuskysymys ja ka-
6359: alueellista malminetsintää vuosina 1955- luston osalta toimitusaikakysymys.
6360: 1958. Aiheen näihin tutkimuksiin ovat anta- Ainoa perustavaa laatua oleva toimenpide,
6361: neet eräät vanhastaan tunnetut malmiaiheet joka olisi suhteellisen nopeasti toteutettavissa,
6362: sekä eräät viime vuosina kansannäytteiden olisi alueen aerogeofysikaalinen tutkimus,
6363: perusteella saadut lisähavainnot. jonka suorittamiseen tarpeelliset laitteet ovat
6364: Tähänastiset tutkimukset ovat mainitulta osittain suunnittelu- osittain hankintavai-
6365: alueelta olleet luonteeltaan revidoivia ja mui- heessa. Tämä perustamiskustannuksiltaan
6366: den osalta alustavaa laatua, sekä ovat osoit- suhteellisen raskas, mutta erikoisesti vesistö-
6367: taneet, että alueella on mahdollisuuksia eko- rikkaan alueen perustutkimukseen sopiva
6368: nomistakin luokkaa olevien esiintymien ole- menetelmä tulisi jatkotutkimusten suunnitte-
6369: massaoloon. Koska alue vesistörikkaana on lua silmällä pitäen olemaan perustavaa laa-
6370: tutkimusten suorittamisen kannalta katsot- tua. Sen käyntiinpano tulisi kuitenkin pe-
6371: tuna epäkiitollista ja Outokumpu Oy ei vä- rushankinnat ja käyttökustannukset huomioi-
6372: hentämättä aktiivisuuttaan muualla Suomessa den ensimmäisenä vuotena olemaan 50 milj.
6373: voi keskittää Saimaali alueelle kovinkaan markan suuruusluokkaa, mikä perustamiskus-
6374: suurta tutkija- ja kalustokapasiteettiä, on tannusten osalta palvelisi luonnollisesti pi-
6375: tutkimus ko. alueella edistynyt olosuhteista demmänkin ajan tarvetta.
6376: johtuen hitaasti. Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
6377: Mikäli tutkimusta Saimaan alueella halu- ehdotamme,
6378: taan tehostaa vähentämättä silti aktiviteettia
6379: muualla, kohteissa, joilla tutkimukset pitem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6380: mälle vietyinä ovat johtamassa ekonomisesti tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
6381: merkityksellisiin tuloksiin, olisi ryhdyttävä kan määrärahan Saimaan alueella
6382: asian vaatimiin henkilökunnan ja kaluston esiintyvien malmilöydösten tutkimiseen
6383: täydennystoimenpiteisiin. Outokumpu Oy :n toimesta suoritetta-
6384: Malmietsinnän pitkäjännitteisyydestä joh- vaksi.
6385: tuen ei tämä kuitenkaan ole toteutettavissa
6386: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
6387:
6388: Valto Käkelä. Ale Holopainen. Kustaa Alanko.
6389: Kalle Matilainen. Yrjö Sinkkonen. Eino Raunio.
6390: Veikko Helle. Ensio Partanen. Edvard Pesonen.
6391: Esu Niemelä. Juho Karvonen. V. E. Svinhufvud.
6392: Hugo Manninen. Sulo Hostila. Toivo Kujala.
6393: Varma K. Turunen. Elis Manninen. Lyyli Aalto.
6394: Usko Seppi. Arvo Ahonen. Viljo A. Virtanen.
6395: Esa Timonen. Pauli Puhakka. Pentti Niemi.
6396: Urho Saariaho.
6397: Lars Lindeman.
6398: 1151
6399:
6400: IV,342. - Rah.al. N: o 161.
6401:
6402:
6403:
6404:
6405: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten tointen
6406: vakinaistamiseksi ja ylimääräisten tointen perustamiseksi
6407: posti- ja lennätinlaitokseen.
6408:
6409:
6410: E d u s k u n n a ll e.
6411:
6412: Eduskunta on käsitellessään hallituksen 18 Pl. VI: 1 peruspalkkoihin 18 661 800 mk,
6413: esitystä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioksi ikälisiin 2 666 400 mk, kalliinpaikanlisiin
6414: todennut posti- ja lennätinlaitoksen piirissä 1 423 200 mk ja indeksikorotuksiin 910 000
6415: olevana epäkohtana mm. sen, että suhteetto- mk eli yhteensä 23 661 400 mk. Vastaavasti
6416: man suuri määrä tehtävistä hoidetaan tila- voidaan momentilta 18 Pl. VI: 2 vähentää
6417: päisinä ja ylimääräisinä, sekä edellyttänyt 23 661 400 mk.
6418: toimenpiteitä tämän epäkohdan korjaami- Puhelinliikenteen automatisoinnin yhtey-
6419: seksi. Sanottavaa parannusta tilanteessa ei dessä on välttämätöntä kiinnittää posti- ja
6420: vieläkään ole tapahtunut, eikä myöskään hal- lennätinlaitoksen palvelukseen ammattitai-
6421: lituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi toista henkilökuntaa hankittuja uusia lait-
6422: vuodelle 1959 tässä suhteessa paranna paljoa- teita valvomaan ja huoltamaan. Kun pätevää
6423: kaan tilannetta. Kuitenkin ovat posti- ja henkilökuntaa ei saada pysymään tilapäisissä
6424: lennätinlaitoksen pysyväisluontoiset tehtävät toimisuhteissa, olisi aivan välttämättömien
6425: jatkuvasti lisääntyneet, joten vakinaisten tehtävien hoitamiseksi perustettava seuraavat
6426: virkojen ja tointen tarve on edelleen kasva- ylimääräiset toimet, jolloin vastaavat tila-
6427: nut. Seuraavassa on lueteltu eräitä kaikkein päispalkkiot voidaan lakkauttaa.
6428: välttämättömimmin tarvittavia vakinaisia vir-
6429: koja ja toimia. Jos ne perustetaan, voidaan
6430: vastaavat ylimääräiset toimet lakkauttaa, jo- Vuosi-
6431: palkkio
6432: ten valtiolle ei epäkohdan korjaamisesta ai- mk
6433: heudu lainkaan menojen lisäystä.
6434: 1 vanhempi apulaisinsinööri yp.
6435: (28 pl.) ................... 747 000
6436: Peruspalkka 4 ensimmäistä teknikkoa 1 pl.
6437: mk (23 pl.) ................... 585 900
6438: 12 sähköttäjää (15 pl.) ........ 407100 4 teknikkoa 1 pl. (19 pl.) ...... 486 000
6439: 2 puhelinvalvojaa (17 pl.) .... 444 900
6440: 3 puhelinmestaria (17 pl.) .... 444 900
6441: 10 asentajaa (16 pl.) .......... 425 700 Edellä mainittujen ylimääräisten tointen
6442: 1 ensimmäinen kirjuri (18 pl.) perustamiseen tarvitaan lisäystä momentille
6443: (lenn. ja puh.piiri) ........ 465 000 18 Pl. VI: 2 vuosipalkkioihin 5 034 600 mk,
6444: 1 vanhempi autovarikon esimies ikälisiin 776 400 mk, kalliinpaikanlisiin
6445: (23 pl.) ................... 585 900 371220 mk ja indeksikorotuksiin 247 300 mk
6446: 3 autonkuljettajain esimiestä eli yhteensä 6 429 520 mk. Vastaavasti voi-
6447: (18 pl.) ................... 465 000 daan saman momentin kohdalla olevasta tila-
6448: 10 varastomestaria, 2 pl. (15 pl.) 407100 päisten toimihenkilöiden palkkaamiseen vara-
6449: 2 korjausmiestä (14 pl.) ...... 389100 tusta määrärahasta vähentää 5 578 500 mk.
6450: Em. virkojen ja tointen ja ylimääräisten
6451: Edellä mainittujen virkojen ja toimien pe- tointen perustamiseen tarvitaan siten määrä-
6452: rustamiseen tarvitaan lisäystä momentille rahanlisäystä yhteensä vain 851 020 mk.
6453: IV,342. - Posti- ja lennätinlaitoksen ylimääräiset toimet.
6454:
6455:
6456: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kaa ja saman ,zuuun :2 momentin 1kdh-
6457: nioittaen, dalle 6 429 520 markkaa edellä luetel-
6458: tujen vakinaisten virkojen ja toimien
6459: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 sekä ylimääräisten toimien perustami-
6460: tulo- ja menoar'lfioon 18 Pl. VI luvun seksi posti- ja lennätinlaitokseen.
6461: 1 momentin kohdalle 23 661 400 mark-
6462: :Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1968.
6463:
6464: Valto Käkelä. ''Edvard Pesonen.
6465: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto.
6466: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen ja Mikkelin
6467: läänien keskussairaalapiirien yhteisen sädehoitolaitoksen
6468: suunnittelutäitä va1'ten.
6469:
6470:
6471: E.d'ln:Hku nn:ane.
6472:
6473: V aitioneuvoston vuonna 1952 asettaman Yliopistosairaaloiden muututtua keskussai-
6474: syöväntorjunt.frkorriitean mietinnössä, joka raaloiksi on myös erikoishoitoon yliopistosai-
6475: jätettiin 27 päivänä marraskuuta 1953, ehdo- raaloihin pyrkivien, muualta kuin keskussai-
6476: tetaan syöpään sairastuneiden hoidon tehos- raalaliiton jäsenkunnista kotoisin olevien po-
6477: tamiseksi viiden sädehoitokeskuksen perusta- tilaiden pääsy näihin sairaaloihin vaikeutu-
6478: mista maahamme. Mietinnön mukaan tällai- massa. Kun on pidettävä kohtuuttomana,
6479: sia keskuksia tulisi olla, paitsi nykyisissä yli- että syöpätauteihin sairastuneet kansalaiset,
6480: opistokaupungeissa, myös kolmessa muussa joiden asuinkunta on yliopistollisen keskus-
6481: maakuntien suuressa sairaalakeskuksessa. sairaalapiirin ulkopuolella, tästä syystä saat-
6482: Johtoajatuksena oli, että kutakin alkavaa tavat jäädä tarvitsemaansa erikoishoitoa
6483: miljoonaa asukasta kohden olisi käytettävissä vaille, olisi joudutettava kaikkia niitä toi-
6484: yksi tällainen erikoissairaala. Syöväntorjun- menpiteitä, jotka tekevät mahdolliseksi syö-
6485: takomitea oli puolestaan ehdottanut - pe- päpotilaiden tarvitseman erikoishoidon anta-
6486: rusteellisesti ao. maakuntien väestömääriin ja misen myös muissa maakunnissa asuville.
6487: liikenneoloihin sekä sairaaloihin tutustut- Mainitussa komiteamietinnössä edellytet-
6488: tuaan - että nämä kolme yliopistokaupun- tiin, että Kymen ja Mikkelin läänien asuja-
6489: kien ulkopuolelle sijoitettavaa sädehoitolai- mistoa varten tarkoitettu sädehoitolaitos si-
6490: tosta perustettaisiin Ouluun, Kuopioon ja joitettaisiin Lappeenrantaan Etelä-Saimaan
6491: Lappeenrantaan. Samalla komitea totesi, että keskussairaalan yhteyteen. Tällä perusteella
6492: -huomioonottaen valtakunnan suuren pinta- ovat sanottujen läänien kunnat omasta aloit-
6493: alan ja tästä johtuvat pitkät etäisyydet - teestaan ryhtyneet suunnittelemaan Kaakkois-
6494: aikaa myöten saattaa olla mahdollista, että Suomen keskussairaalapiirien yhteistoimintaa
6495: on perustettava myös kuudes sädehoitolaitos ko. sädehoitolaitoksen perustamiseksi ja yllä-
6496: Pohjois-Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä- pitämiseksi sairaalalain 12 § : n mukaisesti.
6497: Pohjanmaan väestöä varten johonkin näiden Koska syöpätauteihin sairastuvia on maas-
6498: kolmen maakunnan sairaalakeskukseen. samme vuosittain 9-10 000 - keuhkotuber-
6499: Sen jälkeen, kun laki yliopistollisista kes- kuloosiin sairastuneita v. 1957 5 643 - on
6500: kussairaaloista on astunut voimaan, näyttää kysymys syöpäpotilaiden hoidon asianmukai-
6501: siltä, että yliopistosairaaloiden yhteyteen tu- sesta järjestämisestä kiireellisesti ratkaistava.
6502: levat sädehoitolaitokset saadaan verrattain Kun tiedetään, että syöpäpotilaita varten
6503: nopeasti perustetuiksi. Suomen Syöpäyhdis- tarkoitetuissa erikoishoitolaitoksissa, vapaa-
6504: tys ja Syöpäsäätiö ovat puolestaan perusta- ehtoisten järjestöjen perustamat apusairaa-
6505: neet yksityisen, mutta valtion varoin tuetun latkin mukaan luettuna, on sairaansijoja
6506: pienen sädehoito-osaston Ouluun. Edelleen kaikkiaan tällä hetkellä vain 226 ja yliopisto-
6507: on Tampereelle tulossa sädehoitolaitos sinne sairaaloiden sekä Tampereen keskussairaalan
6508: parhaillaan rakenteilla olevan keskussairaa- valmistumisen jälkeenkin vain runsaat 400
6509: lan hyväksyttyjen piirustusten mukaan. Sen - tuberkuloosiparantoloissa on hoitopaikkoja
6510: sijaan ei sädehoitolaitoskysymys ole Itä-Suo- yli 6 000 - on perusteltua aihetta ryhtyä
6511: men osalta vielä saanut ratkaisuaan. välittömiin toimenpiteisiin tämän sairaan-
6512:
6513: 18 E 821/58
6514: 1164 IV,343. - Sädehoitolaitos.
6515:
6516:
6517: hoito-oloissamme vallitsevan puutteen korjaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6518: miseksi. tulo- ja menoarvioon 20 PZ. II lukuun
6519: Koska syöpätauteihin sairastuneiden hoito- omalle uudelle momentt1Zeen 2 500 000
6520: mahdollisuuksien tehostamiseksi on välttä- markkaa Kymen ja Mikkelin läänien
6521: mätöntä pikaisesti ryhtyä perustamaan tähän keskussairaalapiirien yhteisen sädehoi-
6522: tarkoitukseen soveliaita erikoishoitolaitoksia, tolaitoksen suunnittelutöitä ja raken-
6523: ehdotetaan edellä esitettyyn viitaten kun- nuspiirustusten laatimista varten.
6524: nioittavasti,
6525: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
6526:
6527: Valto Käkelä. Kalle Matilainen. Viljami Kalliokoski
6528: Veikko Helle. Edvard Pesonen. Esu Niemelä.
6529: K. F. Haapasalo. Erkki Tuuli. Matti lYiiikki.
6530: Sulo Hostila. Veikko Kokkola. Yrjö Sinkkonen.
6531: Toivo Kujala. Viljo A. Virtanen. V. E. Svinhufvud.
6532: 1155
6533:
6534: IV,344. - Rah.al. N: o 163.
6535:
6536:
6537:
6538:
6539: Käkelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan yhteis-
6540: lyseon rakennustöiden aloittamista varten.
6541:
6542:
6543: E d u s k u n n a ll e.
6544:
6545: Parikkalan yhteislyseo työskentelee erit- telusalin (364 m3) 2 pukuhuonetta, 2 suihku-
6546: täin vaikeissa olosuhteissa. Koulurakennus huonetta, 2 voimistelunopettajahuonetta. Kus-
6547: sijaitsee ratapihan läheisyydessä ja on vanha tannusarvio on laskettu 130 miljoonaksi mar-
6548: 2-kerroksinen puurakennus, missä kunnollista kaksi ja käsittäisi koulu 12 000 ms.
6549: opiskelua ei voida suorittaa. Kun paikkakunnalla on vaikea työllisyys-
6550: Näistä vaikeista olosuhteista pääsemi- tilanne ja uusien sopivien työkohteiden löy-
6551: seksi on valtioneuvosto myöntänyt Parikka- täminen on erittäin vaikeata, ehdotamme
6552: lan yhteislyseolle määrärahan uuden koulu- kaikkeen edellä olevaan viitaten,
6553: rakennuksen suunnittelua ja piirustusten val-
6554: mistamista varten. Koulurakennus tulisi si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6555: joitettavaksi kahden hehtaarin suuruiselle tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
6556: tontille Kirjolankankaalle Vesitorninmäelle. kan määrärahan Parikkalan yhteis-
6557: Koulurakennus tulisi sisältämään 7 varsi- lyseon rakennustöiden aloittamista var-
6558: naista luokkahuonetta, erikoisluokat, voimis- ten.
6559: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
6560:
6561: Valto Käkelä. Yrjö Sinkkonen.
6562: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
6563: Juha Rihtniemi.
6564: IV,345. - Rah.al. N:o 164.
6565:
6566:
6567:
6568:
6569: 1Kli.märäinen .ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen
6570: 'toimistoapttlaisen toimien perustamista varten asutustar-
6571: kastajapiireiht'n.
6572:
6573:
6574: Eduskunnalle.
6575:
6576: Uuden maankäyttölainsäädännön, joka tu- toimistoapulaisten toimia. ;On mielestämme
6577: lee voimaan ensi vuoden alusta, pääasiallisen aivan väärin, ettei edes nyt, jolloin asutus-
6578: kenttäorganisaation muodostaa asutustarkas- tarkastajain tehtävät tulevat entisestäänkin
6579: tajaol'ganisaatio eli 20 asutustarkastajaa. Se lisääntymään, heille järjestetä edes toimisto-
6580: jää korvaamaan maankäyttötoimisto-organi- apua. Vähimmäisvaatimrtksena voidaan pitää
6581: saatiota, joka sisältyi hallituksen esitykseen, yhden ylimääräisen toimistoapulaisen toimen
6582: mutta jonka .eduskunta kokonaan poisti. perustamista kuhunkin asutustarkastajapii-
6583: On selvää, että näillä kahdellakymmenellä riin.
6584: miehellä tulee olemaan työtä huomattavan Edellä lausutun perusteella ehdotamme
6585: paljon. On kokonaan tarkoitustaan vastaama- kunnioittaen,
6586: tonta, jos heidän aikansa vielä kaiken lisäksi
6587: tulee kulumaan rutiiniluontoisten asioiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6588: hoitamisessa. Näin näyttää kuitenkin ·pakosta tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI: 1 mo-
6589: käyvän, koska heidän avukseen ei hallituksen mentille lisäyksenä f3 957 840 markkaa
6590: tulo- ja menoarvioesityksessa ole ehdotettu yhden ylimääräisen toimistoapulaisen
6591: mitään toimihenkilöitli, ei edes toimistoapu- toimen (12 .pl.) .perustamista varten
6592: laista. Maankäyttölakikin edellyttää, että hei- kuhunkin .asutustarkastajapiiriin.
6593: dän avukseen voidaan perustaa vakinaisia
6594: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
6595:
6596: Kalle Kämäräinen. Artturi Jäm.sen.
6597: Eemil Partanen. Urho Kähönen.
6598: Kauno Kleemola.
6599: 11oi_r
6600:
6601: IV,346. - Rah.al. N: o 165.
6602:
6603:
6604: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valta-
6605: kunnansuunnittelutoimistolle.
6606:
6607:
6608: E d u s k u n n a ll e.
6609:
6610: Valtakunnansuunnitteluneuvosto, jonka teH- Ilman tällaisia koko maassa yhtenäisin pe-
6611: tävänä on kesäkuun 29 päivänä 1956 an- rustein suoritettavia tutkimuksia ei kyetä
6612: netun asetuksen mukaan käsitellä neuvoa osoittamaan riittävästi työtilaisuuksia erityi-
6613: antavana· elimenä valtakunnansuunnittelutoi- sesti niille suurille ikäl'uokille, jotka ilmaan-
6614: minnassa esiintulevia yl~isluontoisia kysy- tuvat jo varsin läheisessä tulevaisuudessa
6615: myksiä sekä ohj!}.ta· ja· edistää valtakunnan- työmarkkinoille. Lisäksi ehdotettu määrä-
6616: suunnittelutoimiston työtä, päätti maaliskuun raha olisi tarpeen sen vuoksi, että jo tähän
6617: 28 päivänä 1958 pitämässään kokouksessa mennessä valtakunnansuunnittelutoiinistossa·
6618: yksimielisesti, että valtakunnansuunnittelu- suoritetut selvitykset mm. työttömyyden
6619: neuvoston ja -toimiston yhteiseen menoarvio- alueittaisesta levinneisyydestä, ns. suurten
6620: ehdotukseen vuodeksi 1959 sisällytetään 10 ikäluokkien alueittaisen paineen jakaantu-
6621: milj; markan määräraha käytettäväksi neu- misesta valtakunnan eri osiin, maaltapaon
6622: voston ja toimiston harkinnan nojalla valta- ja siirtolaisuuden ym; tekijöiden vaikutuk-
6623: kunnansuunnittelun· ja seutusuunnittelun sesta väestön muutoksiin eri talousalueilla;
6624: kannalta välttämättömän tutkimustoiminnan kääpiöviljelmien keskittymisestä valtakunnan
6625: tehostamiseen. Tämän päätöksen nojalla eri osiin jne., olisi saatava viipymättä pai-
6626: tehty ehdotus ei kuitenkaan johtanut myön- natetuksi, jotta niiden yllättävän suureksi
6627: teiseen tulokseen. Ky-symyksessä olevaa eh- osoittautunut kysyntä, jota eivät jatkuvat
6628: dotusta perusteltiin mm. seuraavasti; monistukset pysty tyydyttämään, voitaisiin
6629: Valtakunnansuunnittelun ja seutusuunnit- jättää hoidettavaksi valtion julkaisutoimiston
6630: telun kannalta tärkeitä tutkimuksia ei saada välityksellä.
6631: riittävän nopeasti käyntiin ilman tarvittavia Edellä sanotun nojalla ja viitaten VJ :n
6632: varoja. Tämä seikka koskee erityisesti niitä, 32 § : n 1 momentin säännöksiin ehdotamme
6633: tutkimustoimenpiteitä~ jotka on aloitettu kunnioittavasti,
6634: valtakunnansuunnitteluelinten toimestaKeski-
6635: ja Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksojen talous- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6636: ja elinkeinoelämän kehittämiseksi. Näillä tulo- ja menoarvioon ( 4 Pl. II: 4)
6637: maan vaikeimmilla työttömyysalueilla - ku- lisäyksenä 10 m~'ljoonaa markkaa val-
6638: ten kaikkialla maan 16 suurtalousalueella takunnansuunnitteluneuvostolle ja -toi-
6639: yleensäkin - olisi saatava viipymättä selvi- mistolle valtakunnansuunnittelun ja
6640: tetyksi, missä määrin ne näyttävät luonnos- seutusuunnittelun kannalta välttämät-
6641: taan tarjoavan edellytyksiä kansantaloudelli- tömän tutkimustoiminnan tehostamista
6642: sesti perusteitujen uusien työtilaisuuksien ja toimistossa jo suoritettujen tutki-
6643: aikaansaamiseksi maa- ja metsätalouden, teol- musten painattamista varten.
6644: lisuuden sekä palveluselinkeinojen piiristä.
6645: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1958.
6646:
6647: Olavi Lahtela. Esu Niemelä. Hugo Manninen.
6648: Valto Käkelä. Ensio Partanen. Arvo Pentti.
6649: Elis Manninen. Juha Rihtniemi. Eino Uusitalo.
6650: Juho Karvonen. Anna-Liisa Tiekso. Veikko Savela.
6651: Kalle Matilainen. J. Mustonen. Artturi Jämsen.
6652: Kauno Kleemola. Arvi Turkka. Armas Leinonen.
6653: Ale Holopainen. Olli Aulanko. Juho Tenhiälä.
6654: 1158
6655:
6656: IV,347.- Rah.al. N:o 166.
6657:
6658:
6659:
6660:
6661: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta seut'US'Uunnittelutoi-
6662: mintaan Lapin läänissä.
6663:
6664:
6665: Eduskunnalle.
6666:
6667: Tunnettu tosiasia on, että valtiovalta on Kun Lapin läänissä ei ole kuitenkaan vielä
6668: joutunut osallistumaan varsin aktiivisesti saatu rahoituksen puutteen vuoksi käyntiin
6669: Lapin talous- ja elinkeinoelämän kehittämi- tällaista seutusuunnittelun piiriin kuuluvaa
6670: seen. Niinpä Lapin vesivoimien valjastami- toimintaa, joka muualla maassa on jo aloi-
6671: nen, metsävarojen hyväksikäyttö, kaivostoi- tettu, ja kun heinäkuun 1 päivänä 1959 voi-
6672: minnan aloittaminen ja monet muut suuria maan tuleva uusi rakennuslaki muuttaa seu-
6673: pääomia vaativat tehtävät on joko suoritettu tusuunnittelun tarpeen mukaan pakolliseksi,
6674: tai suoritetaan jatkuvasti pääasiassa valtion esitämme kunnioittavasti,
6675: rahoituksen turvin. Tällaisen sijoitustoimin-
6676: nan onnistumisen ensimmäisenä edellytyk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6677: senä on riittävän tehokas tutkimus- ja suun- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
6678: nittelutoiminta, joka tähtää koko alueen voi- kan määrärahan Lapin läänin Maa-
6679: mavarojen järkiperäisen käytön järjestämi- kuntaliiton käytettäväksi seutusuun-
6680: seen. Välttämättä tarvitaan myös sijoitus- nittelutoiminnan aloittamiseen koko
6681: toimintaa suorittavien yhteisöjen ja mui- Lapin läänin alueella Lapin talous- ja
6682: den maakunnan kehityksestä vastuussa ole- elinkeinoelämän järkiperäistä kehittä-
6683: vien erilaisten elinten yhteistoimintaa tutki- mistä varten.
6684: mus-, suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.
6685: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
6686:
6687: Olavi Lahtela. Anna-Liisa Tiekso. Juho Tenhiälä.
6688: 1159
6689:
6690: IV,348. - Rah.al. N: o 167.
6691:
6692:
6693:
6694: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poron-
6695: hoidon edistämiseen.
6696:
6697: Eduskunnalle.
6698:
6699: Hallituksen eduskunnalle jättämän, vuoden tykseen otettu, on aivan riittämätön, olisi se
6700: 1959 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl: n XV korotettava maatalousministeriön ehdotta-
6701: luvun 12 momentille (Poronhoidon edistämi- maksi 5 640 000 markaksi, jota myöskin mai-
6702: nen) on merkitty ainoastaan 3 040 000 mark- nittu yhdistys tulo- ja menoarvioehdotukses-
6703: kaa. Näin on tehty siitä huolimatta, että saan on pyytänyt voidakseen suorittaa var-
6704: maatalousministeriö, tietäen todellisen tar- sin monipuoliset pakolliset tehtävänsä.
6705: peen, on esittänyt sille otettavaksi 5 640 000 Ellei mainitulle yhdistykselle anneta tar-
6706: markkaa. vittavia rahoja, ei yhdistys voi hoitaa sille
6707: Kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetulla kuuluvista pakollisista tehtävistä kuin osan,
6708: poronhoitolailla (444/48) määrättiin perus- josta kärsii porotalous, joka on maamme poh-
6709: tettavaksi kaikkien paliskuntien keskuselin, joisimpien kuntien väestön pääelinkeino ja
6710: Paliskuntain yhdistys ja tämän yhdistyksen jolla on eteläisemmälläkin poronhoitoalueena
6711: tehtäväksi siirrettiin sanotulla lailla ja sen huomattava merkitys sivuelinkeinona. Lain
6712: toimeenpanoasetuksella paljon sellaisia poro- ja asetuksen sekä ministeriön vahvistamien
6713: taloutta ja sen kehittämistä koskevia asioita, sääntöjen edellyttämien pakollisten tehtävien
6714: jotka sitä ennen kuuluivat valtion virastoille hoitamatta jättäminen ei varmaankaan ole
6715: ja otettiin mainitun lain 49 § : ään samalla ollut tarkoituksena silloin kun po. laki on
6716: säännös, että valtion tulo- ja menoarvioon on säädetty ja asetus annettu sekä säännöt vah-
6717: otettava vuosittain määräraha sanotussa vistettu, eikä niiden noudattamista voida
6718: laissa määrättyjen tehtävien suorittamista ja val vontaviranomaistenkaan puolelta vaatia,
6719: poronhoidon kehittämistä varten, olisi pu- eikä laiminlyönnistä syyttää yhdistyksen toi-
6720: heena oleva maatalousministeriön ehdottama mihenkilöitä, jos tehtävistä jää osa hoita-
6721: 5 640 000 mk pitänyt ottaa mainitulle matta sen vuoksi, ettei niiden hoitamiseen
6722: momentille, että sanottu yhdistys voisi hoi- anneta tarvittavia varoja, kuten laki edellyt-
6723: taa sille laissa ja asetuksissa sekä maatalous- tää.
6724: ministeriön vahvistamissa säännöksissä mää- Kun lain edellyttämät menot on otettava
6725: rätyt pakolliset tehtävät. Näin .olisi pitänyt tulo- ja menoarvioon, olisi siihenkin nähden
6726: tehdä sitäkin suuremmalla syyllä, kun maa- mainittua määrärahaa lisättävä. Se, ettei tar-
6727: talousministeriö määrää sanotun yhdistyksen vittavia varoja anneta ja porotalouden har-
6728: johtokuntaan lain mukaisesti valtion edus- joittajien taloudellisten olojen kehittäminen
6729: tajan, ja kun vielä sen lisäksi lääninhallitus jätetään oman onnensa nojaan, tulee monessa
6730: on velvollinen valvomaan, että yhdistys täyt- muodossa yhteiskunnan rasitukseksi.
6731: tää sille kuuluvat tehtävät. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
6732: Kun ei ketään saada suorittamaan ilman ehdotamme,
6733: kohtuullista palkkaa niitä tehtäviä, jotka lain
6734: ja asetuksen sekä maatalousministeriön vah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6735: vistamien sääntöjen mukaan mainittu yhdis- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
6736: tys on velvollinen suorittamaan, ja kun se 12 momentiUe poronhoidon edistämi-
6737: määräraha, mikä on tulo- ja menoarvioesi- seen lisäyksenä 2 600 000 markkaa.
6738: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
6739:
6740: Olavi Lahtela. Yrjö Sinkkonen.
6741: Esu Niemelä.. Anna-Liisa Tiekso.
6742: IV,349. - Rah.al. N:o 168.
6743:
6744:
6745:
6746:
6747: Lahti ym. : Määrärahan osoittamisesta torpparilaitoksen his-
6748: torian kirjoittamista varten.
6749:
6750:
6751: E dus k unn al:lle.
6752:
6753: Sen johdosta, että torpparivapautuksesta Jotta historian kirjoittaminen voitaisiin
6754: on kulunut jo 40 vuotta, olisi aika ryhtyä aloittaa ehdotamme kunnioittaen,
6755: tallettamaan torpparilaitokseen liittyvää his-
6756: toriallista aineistoa kokonaisuudeksi. että Eduskunta ottaisi vuodt?,n 1959
6757: Muistitietouttakin olisi vielä talletettavissa, tulo- ja. menoarvioon 1: 000 000 mark-
6758: jolla varmasti voitaisiin täydentää asiaki:vja- kaa torpparilaitosta koskevan histo~
6759: tietoja sekä torpparilaitoksesta että siitä suu- rian kirjoittamista varten.
6760: resta maareformista, joka lainsäädäntötietä
6761: toteutettiin.
6762: Helsingissä 10 päivänä: lokakuuta 1958.
6763:
6764: Marja Lahti. Ale Holopainen. Arvo Pentti.
6765: Sylvi Halinen. Yrjö Sinkkonen: Pentti Pekkarinen.
6766: V.. E. Svinhufvud. Artturi Jämsen. Hilja Väänänen..
6767: Veikko Savela. Leo· Bäppölä•. Nestori Kaasalainen.
6768: Er&ki. Tuuli. Kerttu Saalasti. Olavi Lahtela.
6769: Toivo, Kujala. .Anni Hosia. Esu· Niemelä..
6770: Aarre Marttila. Vieno· Simonen. Hannes- Paaso,
6771: Eeli Erk:kilä..
6772: Onni Mannila.
6773: 1161
6774:
6775: IV,350. - Rah.al. N: o 169.
6776:
6777:
6778:
6779:
6780: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta paja- ja verstastöiden
6781: opettajan palkkaamiseen Kymenlaakson maamiesk()Ululle.
6782:
6783:
6784: E d u s k u n n a ll e.
6785:
6786: Anjalan kartanossa toimivaan Kymenlaak- mistuvat tänä vuonna, niin opettajanviran
6787: son maamieskouluun rakennetaan paraillaan perustaminen käy ajankohtaiseksi.
6788: paja- ja verstasrakennusta. Täten koulun Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
6789: sekä maamies- että isäntäkurssin osanottajat tamme,
6790: pääsevät tämän tärkeän alan opetuksesta
6791: osallisiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6792: Pajatöiden opettajan virkaa ei kuitenkaan tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
6793: ole perustettu, eikä v. 1959 tulo- ja meno- paja- ja verstastöiden opettajan palk-
6794: arviossa ole tarkoitukseen varattu määrära- kaukseen Kymenlaakson maamieskou-
6795: haa. Kun kuitenkin mainitut opetustilat val- lulle.
6796: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
6797:
6798: Marja Lahti. Urho Saariaho. Tauno Kelovesi.
6799: Yrjö Sinkkonen. Erkki Tuuli. Hilja Väänänen.
6800: Sylvi Halinen. Juha. Rihtniemi. Toivo Kujala.
6801:
6802:
6803:
6804:
6805: 19 E 821/58
6806: 1162
6807:
6808: IV,351. - Rah.al. N:o 170.
6809:
6810:
6811:
6812:
6813: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tietyön aloittamiseksi
6814: valtatien n:o 7 tieosalla Virojoki-N amina.
6815:
6816:
6817: E d u s k u n n a ll e.
6818:
6819: Kaakkoiselle rajaseudulle johtava ns. val- myönteinen päätöskin 18. 2. 56 ed. M. Lahden
6820: tatie n: o 7 on ainoa kulkuväylä itään päin. aloitteen pohjalla tien oikaisemiseksi. Viime
6821: Ennen talvisotaa suunniteltiin tämä tie Hel- vuonna on tosin työttömyystyönä suoritettu
6822: singin-Viipurin välillä oikaistavaksi. Suun- vähäisiä oikomisia, mutta ne eivät ratkaise
6823: nitelmasta ennätettiin toteuttaa oikaisut Vii- koko liikennekysymystä.
6824: purin-Virolahden ja Haminan-Loviisan vä- Tie- ja vesirakennushallituksessa on nyt
6825: lillä. Myöhemmin on suunnitelmasta muut eduskunnan toivomuksesta laadittu suunni-
6826: välit tehty, ainoastaan Virojoen-Raroinan telma v. 1939 laaditun tiesuunnitelman mu-
6827: väli toteuttamatta. Mainittu osa tiestä on ta- kaisesti. Tie tulisi kulkemaan Virojoelta Haa-
6828: vattoman mutkainen, ehkä Suomen mutkaisin viston, Ravijärven ja Kattilaisten kylien
6829: tie, mäkinen ja siten vaikeasti liikennöitä- kautta suoraan Haminaan ja lyhenisi väli
6830: vässä kunnossa. Tiellä on liikenne vilkasta täten 11 km. Kaikki kaukoliikenne ja puu-
6831: suuntautuen Virojoelta Miehikkälään, Viro- tavaraliikenne voitaisiin ohjata tätä tietä
6832: joelta Ylämaalle ja edelleen Lappeenran- myöten ja entinen tie palvelisi sellaisenaan
6833: taan. Virolahden-Vehkalahden rannikon asuk-
6834: Viime kesänä avattiin suora yhteys Vaali- kaita. Kun suunnitelmat,· piirustukset ja kus-
6835: maan kautta Viipuriin ja niin tie on tullut tannuslaskelmat mainittua tietä varten ovat
6836: runsaampaan matkailukäyttöön kuin aikai- valmiina tie- ja vesirakennushallituksessa,
6837: semmin, joten tien oikominen ja parantami- voitaisiin työt aloittaa mahdollisimman no-
6838: nen on tullut entistäänkin ajankohtaisem- peasti.
6839: maksi. Puutavaraliikenne on myöskin suuri, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6840: ovathan metsärikkaat pitäjät tien tuntumassa nioittaen,
6841: ja suuntautuu puutavaran kuljetus satamiin
6842: Haminassa ja Kotkassa sekä rannikolla ole- että Eduskunta ottaisi Vtwden 1959
6843: viin puunjalostustehtaisiin. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
6844: Tien kunnostamisesta on laadittu useitakin kaa tietyön aloittamiseksi valtatien
6845: suunnitelmia ja on olemassa eduskunnan n:o 7 tieosalla Virojoki---Hamina.
6846: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
6847:
6848: Marja Lahti. Erkld Tuuli. Meeri Kalavainen.
6849: V. E. Svinhufvud. Eino Palovesi. Kalle Matilainen.
6850: Yrjö Sinkkonen. Ale Holopainen. Hilja Väänänen.
6851: Sylvi Halinen. Juha Rihtniemi. Toivo Kujala.
6852: Urho Saariaho. Sulo Hostila. Veikko Kokkola.
6853: Valto Käkelä.
6854: Tauno Kelovesi.
6855: 1163
6856:
6857: IV,352. - Rah.al. N: o 171.
6858:
6859:
6860:
6861:
6862: Lakkala ym.: Mää_rärakan osoittamisesta Kaulirannan-Kola-
6863: rin rautatien rakennustöiden aloittamiseen.
6864:
6865:
6866: Eduskunnalle.
6867:
6868: Kauliran,nan-Kolarin rautatieasia on ol- esiintyvän laajan työttömyyden vuoksi. Työ-
6869: lut pohdinnan ja tutkimuksen alaisena jo tilaisuuksien järjestämiseksi tarvittaisiin täl-
6870: vuosikymmenet. Ratasuuntaa o.n jo tutkittu, lainen, riittävän suuri työmaa. Olisikin mitä
6871: kartoitettu ja punnittu. Ylläsjokeen asti on tärkeintä, että radan rakennustyöt aloitettai-
6872: valmistettu piirustuksetkin. siin ensi vuoden alusta.
6873: Mainittu rautatie olisi erittäin tärkeä mo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6874: nestakin syystä, mutta erityisesti löydettyjen
6875: valtavien rauta- ja kalkkiesiintymien vuoksi. että Eduskunta ottaisi vttoden 1959
6876: Nämä mineraalirikkaudet olisi saatava pikai- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
6877: sesti käyttöön ja siksi rautatien rakennus- kan määrärahan Kaulirannan--Kola-
6878: työt olisi saatava jo ensi talvena käyntiin. rin rautatien rakennustöiden aloitta-
6879: Rautatien rakennustöiden aloittaminen olisi miseksi.
6880: välttämätöntä. koko Tornionjokilaaksossa
6881: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
6882:
6883: J. E. Lakkala. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
6884: 1164
6885:
6886: IV,353. - Rah.al. N: o 172.
6887:
6888:
6889:
6890:
6891: Lakkala ym..: Määräraha1t osoittamisesta Taapajärven--
6892: Juustovaar«~n tien rakennustöiden aloittamiseen.
6893:
6894:
6895: E d u s k u n n a 11 e.
6896:
6897: Kolarin kunnassa sijaitseva Juustovaaran vaikeuksia. Juustovaaran kylän asukkaiden-
6898: kylä, jonka asutus on hyvin vanha, on edel- kin olisi vihdoin aika päästä tien kautta
6899: leen tiettömän korpitaipaleen takana. Tal- muun maailman yhteyteen.
6900: vella kuljettavaa tiensuuntaa ei voida käyt- Tien suunta on jo tutkittu ja suunnitelma
6901: tää kesällä, syksyllä ja keväällä. Tämä vai- sen rakentamiseksi laadittu, joten sekään ei
6902: keuttaa kylän asukkaiden elämää ja toimeen- ole esteenä tien rakennustöiden aloittamiselle.
6903: tuloa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6904: Kylässä asuvan väestön toimeentulon pa-
6905: rantaminen edellyttäisi karjatalouden kehit- etta Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6906: tämistä. Siksi olisi saatava mahdollisuus mai- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
6907: don meijeriin kuljetukselle. Sehän ei tien määrärahan Kolarin kunnassa olevan
6908: puutteen johdosta käy päinsä. Tiettömyy- Taa.pajärven--Juustovaaran tien ra-
6909: destä on kylien asukkaille monia muitakin kennustöiden aloittamiseksi.
6910: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
6911:
6912: J. E. Lakkala. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
6913: 1165
6914:
6915: IV,354. - Rah.al. N:o 173.
6916:
6917:
6918:
6919:
6920: Lakkala ym..: Määrärahan osoittamisesta Nuottavaaran-
6921: Taapajärven tien rake-nnustöiden aloittamiseksi.
6922:
6923:
6924: Eduskunnalle.
6925:
6926: Kolarin kunnassa sijaitseva Pasmajärven ten, kun Kaukosen meijeri on valmistunut,
6927: laaja asutusalue (Nuottavaara), joka käsit- joten siis ainoa meijeripaikka näille asutus-
6928: tää noin 40 asutustilaa, on vaikeuksissa lii- aluelaisille on Kaukonen, jonne kuljetus
6929: kennekysymysten vuoksi. Vain yhteen suun- näillä nykyisillä tieyhteyksillä on kovin vai-
6930: taan, Pasmajärven kylän kautta Sieppijär- keaa.
6931: velle pääsee kulkemaan autolla. Toisaalle Jos saadaan tie Taapajärvelle, siitä on hyö-
6932: Taapajärven kylään olisi matkaa vähän yli tyä myös Pasmajärven ja sen ympäristön
6933: 8 km, josta valmista tietä noin 14 km. asukkaille. Hekin pääsevät lyhempää tietä
6934: Nyt .on rakenteilla meijeri Kittilän kunnan asioilleen Ounasjoelle ja Rovaniemelle.
6935: Kaukosen kylään Ounasjokivarrella ja Kola- Kun paikkakunnalla on huomattavasti työt-
6936: rin kunnan alueelta tullaan viemään maidot tömyyttä, olisivat tämän tien rakennustyöt
6937: sinne. Nuottavaaralaisilla on maidonkuljetus- omiaan lievittämään vallitsevaa työttömyyttä.
6938: matka kymmeniä kilometrejä pitempi siitä Tutkimus tien suunnasta on jo suoritettu.
6939: johtuen, ettei ole tietä Nuottavaaralta Taapa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6940: järvelle.
6941: Tämän asutusalueen huomattavimpana toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6942: meentulolähteenä on karjanhoito, jonka kan- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
6943: nattavuus riippuu siitä, saadaanko maito määrärahan Kolarin kunnassa olevan
6944: meijerille. Ylitornion meijeri ei tiettävästi N uottavaaran-Taapajärven tien ra-
6945: ota maitoa Kolarin kunnan alueelta enää sit- kennustöiden aloittamiseksi.
6946: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
6947:
6948: J. E. Lakkala. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
6949: 1166
6950:
6951: IV,355. - Rah.al. N:o 174.
6952:
6953:
6954:
6955:
6956: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren yh-
6957: teiskoulun valtion haltuun ottamista varten.
6958:
6959:
6960: E d u s k u n n a ll e.
6961:
6962: Viitasaaren 8-luokkainen yhteiskoulu on Oppilasmäärä on jatkuvasti kasvanut.
6963: tällä hetkellä maassamme toimivista yksityi- Tällä hetkellä se on jo 407. Oppilaikl3i on jou-
6964: sistä oppikouluista vanhin. Koulu on perus- duttu ottamaan, paitsi viitasaarelaisia, myös
6965: tettu 1905 ja sen nyt käytettävissä olevat lähikuntien, Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijär-
6966: huoneistotilat on rakennettu v. 1908. Oppi- ven, Konginkankaan ja Vesannon kuntien
6967: lasmäärän jatkuvan lisääntymisen vuoksi kansakouluista pyrkineitä, erittäin lahjak-
6968: koulun huoneistotilojen laajennus on tuHut kaita lapsia, joiden omissa kunnissa ei ole
6969: välttämättömäksi. Kouluhallitus on syksyllä oppikoulua ja etäisyydet muihin kouluihin
6970: 1957 hyväksynyt koulun lisärakennuspiirus- ovat vielä suuremmat kuin Viitasaarelle.
6971: tukset. Niiden mukaan koulu saisi nykyisten Vain noin · puolet kouluun pyrkijöistä on
6972: tilojen li:>äksi opetuskeittiön, kotitalous-, voitu nykyisiin koulutiloihin sijoittaa, vaikka
6973: kodinhoito- sekä fysiikan ja kemian opetus~ koulun jokaisella luokalla on käytännössä
6974: tilwt, 6 luokkahuonetta ja voimistelusalin. vuorolu:ku.
6975: Tästä laajennus- ja uusimistoimenpiteestä Opetusohjelmaansa nähden koulu täyttää
6976: aiheutuvat kustannukset on arvioitu 25 milj. valtion oppikouluille asetettavat vaatimukset.
6977: markaksi. Oppilasmaksuja korottamatta koulu Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6978: ei voi niistä· suoriutua, ja nykyisetkin luku- nioittavasti,
6979: kausimak:>ut - 9 000 mk - ovat jo yleisiin
6980: oppikoulujen lukukausimaksuihin verrattuina että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
6981: liian suuret. Koulu on kuitenkin joutunut tulo- ja menoarvioon 8 000 000 markan
6982: kustannustensa peittämiseksi jatkuvasti pitä- määrärahan Viitasaaren yhteiskoulun
6983: mään lukukausimaksut näin korkeina, ja valtion haltuun ottamista varten.
6984: lisäksi koulun .taloutta rasittaa nykyinen 17
6985: milj. markan velka.
6986: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
6987:
6988: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
6989: 1167
6990:
6991: IV,356. - Rah.al. N:o 175.
6992:
6993:
6994:
6995:
6996: Lehmonen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
6997: hankintalain ja maankäyttölain toimeenpanon yhteydessä
6998: rakennettavia yleisiä teitä varten.
6999:
7000:
7001: E d u s k u n n a 11 e.
7002:
7003: Voimassa olevien maanhankintalain ja tätä tarkoitusta varten varattu määräraha on
7004: maankäyttölain toimeenpanon yhteydessä liian pieni.
7005: muodostettavilla asutusalueilla on monien Uusien asutusalueiden yleisten teiden ra~
7006: suunniteltujen ja aloitettujen yleisten teiden kerutaminen turvaa aina alueellaan myös
7007: rakennustyöt kesken. Teiden rakentamisen työlligyyttä, joten edellä esitettyyn viitaten
7008: keskeytymisen syynä on jokaisessa tapauk- ehdotamme,
7009: se&aa määrärahan riittämättömyys. Asutus-
7010: toiminnan jatkuvuuden ansiosta muodoste- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7011: taan lisäksi runsaasti uusia asutusalueita; tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI
7012: joille yleisten teiden rrukentaminen tulee vält- luvun 17 momentille lisäyksenä
7013: tämättömäksi. ASOn ilmoituksen mukaan on 25 000 000 markkaa maanhankintalain
7014: vuodelle 1959 jo suunniteltu 32 uutta tietyö- ja maankäyttölain toimeenpanon yh-
7015: kohdetta, joiden yhteinen kustannusarvio on teydessä rakennettavia yleisiä teitä
7016: 430 miljoonaa markkaa, joten talousarvioon varten.
7017: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7018:
7019: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
7020: 1168
7021:
7022: IV,357. - Rah.al. N:o 176.
7023:
7024:
7025:
7026:
7027: Leikola ym.: Määrärahan osoittamisesta audiovisuaalisen
7028: opetuksen ylitarkastajan viran perustamista varten koulu-
7029: hallitukseen.
7030:
7031:
7032: E d u s k u n n a ll e.
7033:
7034: Valtion opetuselokuvatoimikunnan laati- saada tarkoituksen mukaiseksi, eikä myöskään
7035: massa valtakunnallisessa perussuunnitel- alan kansainvälisen vuorovaikutuksen tarjoa-
7036: massa, jo'ka jätettiin opetusministeriölle 15. mia mahdollisuuksia ole voitu täysitehoisesti
7037: 12. 1955, oli toimikunta ehdottanut koulu- hyväksi käyttää. Puutteet opetuselokuvatoi-
7038: hallitukseen perustettavaksi yhden audio- minnan keskeisellä koulutoimen työkentällä
7039: visuaalisen opetuksen ylitarkastajan viran. ovat siten tuntuneet haitallisina myöskin
7040: Jo vuoden 1957 valtion tulo- ja menoarvio- koko maan tiede- ja opetuselokuvan työ'ken-
7041: esityksen käsittelyssä hyväksyttiin kouluhalli- tällä. Mainitun viranhaltijan työn tarpeelli-
7042: tuksen esityksestä valtiovarainministeriön suudesta johtuen on kouluhallitus uusinut
7043: alustavassa käsittelyssä tämä virka, mutta esity;ksensä 31 pl:rn audiovisuaalisen opetuk-
7044: jäi se kuitenkin silloin vielä tulo- ja meno- sen ylitarkastajan viran perustamisesta myös-
7045: arvion viimeistelyssä pois. kin vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon.
7046: Kouluhallituksen alaisten oppilaitosten ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kurn-
7047: vapaan kansansivistystyön piirissä tapahtuva nioittaen,
7048: audiovisuaalinen työ edustaa erästä laajuu-
7049: deltaan ja merkitykseltään keskeisintä työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7050: alaa koko valtakunnallisessa opetuselokuva- tulo- ja menoarvioon 846 600 markan
7051: toiminnassa. Tämän toiminnan ollessa järjes- suuruisen määrärahan 31 pl. audio-
7052: tämättä sitä hoitavan päätoimisen viranhalti- visuaalisen opetuksen ylitarkastajan
7053: jan puuttumisen vuoksi, ei enempää koulu- viran perustamista varten kouluhalli-
7054: toimen omien tämän alan välineiden kuten tukseen.
7055: koneiden ja opetuselokuvien käyttöä ole voitu
7056: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
7057:
7058: Erkki Leikola. Eino Raunio. Pentti Niemi.
7059: 1169
7060:
7061: IV,358. - Rah.al. N:o 177.
7062:
7063:
7064:
7065:
7066: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta diakonissalaitosten
7067: sairaanhoitajakoolujen toiminnan tukemiseksi.
7068:
7069:
7070: E d u s k u n n a 11 e.
7071:
7072: Maamme diakonissalaitokset ovat vuosikym- ovat kasvaneet ja esim. opetuspalkkioiden
7073: menet kouluttaneet sairaanhoitajakouluissaan suuruus määräytyy lääkintöhallituksen an-
7074: nuoria naisia yhteiskunnan ja kirkon palve- tamista ohjeista. Koulutusmenot oppilasta
7075: lukseen. Oppilaat ovat valtaosaltaan (64%) kohti arvioidaan n. 430 000 markaksi ja dia-
7076: olleet lähtöisin vähävaraisista pienviljelijä- konissalaitosten sairaanhoitajakoulujen menot
7077: kodeista eri puolilta maata. Diakonissa1aitos- yhteensä n. 45 miljoonaksi markaksi.
7078: ten tarjoaman tuen avulla on heille näin Vanhojen suhteellinen määrä yhteiskun-
7079: avautunut mahdollisuus saada ammattikou- nassa lisääntyy vuosi vuodelta. Samassa suh-
7080: lutus ja arvokas elämäntehtävä. Lähes 500 teessa kasvaa vanhojen huollon tarve. Dia-
7081: kaikista -eri diakonissalaitosten sairaanhoita- konissalaitosten kouluttamat henkilöt vastaa-
7082: jakouluista valmistuneista toimii tällä het- vat tästä huollosta nykyisin hyvin huomatta-
7083: kellä seurakuntasisarina, joiden pääasiallinen valta osalta ja uusia oppilaita on valmistu-
7084: tehtävä on vanhojen ja kroonisten sairaitten massa yli 400.
7085: hoito. Suunnilleen sama määrä työskentel-ee Edellä olevaan viitaten ja tuntien diako-
7086: sairaanhoitajina valtion, kunnan ja yksityi- nissalaitosten vaikean taloudellisen aseman
7087: sissä sairaaloissa sekä sosiaalihuollon eri teh- ehdotamme,
7088: tävissä.
7089: Aikaisempina vuosikymmeninä sairaanhoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7090: tajakoulujen menot peittyivät suurelta osalta tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
7091: oppilaiden suorittamalla työUä. Nyt ei oppi- markan suuruisen määrärahan maam-
7092: laita enää saada käyttää opetussairaaloiden me diakonissalaitosten sairaanhoitaja-
7093: tyDvoimana. Samanaikaisesti koulujen menot koulujen toiminnan tukemiseksi.
7094: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
7095:
7096: Armas Leinonen. Pentti Niemi. Elis Manninen.
7097: Juho 'l'enhiälä.. Antti J. Rantama.a. Viljami Italliokoski.
7098: Ensio Partanen.
7099: Olavi Lähteenmäki.
7100:
7101:
7102:
7103:
7104: 20 E 821/58
7105: 1170
7106:
7107: IV,359. - Rah.al. N: o 178.
7108:
7109:
7110:
7111:
7112: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston
7113: opettajainvalmistuslaitoksen kansakoulun rakennusten
7114: suunnittelutöitä varten.
7115:
7116:
7117: E d u s k u n n a 11 e.
7118:
7119: Oulun yliopiston opettajainvalmistuslaitos loudellista säästöä. Kun opettajainvalmistus-
7120: (Oulun opettajakorkeakoulu) on koko toimin- laitoksen kansakoulu ja siihen liittyvät työ-
7121: tansa ajan eli jo kuudetta vuotta toiminut salit muodostavat tehtävänsä luonnon mukai-
7122: peräti hankalissa olosuhteissa. Tällä kertaa sesti muusta yliopisto-opetuksesta täysin eril-
7123: sillä on 12 opetustilaa eri puolilla kaupunkia. lisen osan ja kun tilanne on edellä kuvatun
7124: Osa opetuksesta tapahtuu valtion oppi- tai mukaisesti erittäin vaikea, Oulun korkea-
7125: muissa kouluissa, osa kaupungilta tai yksityi- koulukomitea on laatinut kyseisestä kansa-
7126: siltä vuokratuissa tiloissa. Kun kouluissa koulusta huonetilaohjelman. Edistääkseen
7127: oppilasmäärät jatkuvasti kasvavat, tuottaa mainitun koulurakennuksen erillistä ratkai-
7128: koulujen rehtoreille ja johtajille hyvästä tah- sua Oulun kaupunki on lunastanut muun
7129: dosta huolimatta joka syksy yhä suurempia yliopistoalueen ulkopuolelta, vaikkakin aivan
7130: vaikeuksia luovuttaa näitäkään tiloja opetta- sen välittömästä läheisyydestä, 2.2 ha:n suu-
7131: jainvalmistuslaitoksen käyttöön. ruisen maa-alueen n. 40 milj. markan hin-
7132: Oulun korkeakoulukomitea, jonka tehtä- nasta. Kun yliopiston opettajainvalmistuslai-
7133: vänä on opettajainvalmistuslaitoksen kaikin- toksen kansakoulurakennus saadaan, opetta-
7134: puolinen suunnittelu, on tullut siihen tulok- jainvalmistuslaitos voi nykyisen kansakoulun-
7135: seen, että on tarkoituksenmukaista rakentaa opettajien perusvalmistuksen lisäksi ryhtyä
7136: ~nsin yliopiston opettajainvalmistuslaitoksen hoitamaan muita sille määrättyjä tehtäviä.
7137: kansakoulu (harjoituskoulu). Koko opetta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7138: jainvalmistuslaitoksen toiminta voidaan aluksi
7139: keskittää siihen. Kyseiseen rakennuskomplek- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7140: siin on suunniteltu myös opettajainvalmistus- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
7141: laitoksen työsalit, joiden osalta tilanne on ol- kan määrärahan Oulun yliopiston
7142: lut vaikein. Teoreettinen opetus annetaan opettajainvalmistuslaitoksen kansakou-
7143: myöhemmin samoissa opetustiloissa Oulun lun rakennusten suunnittelua ja ra-
7144: yliopiston filosofisen tiedekunnan kanssa, kennustöiden aloittamista varten.
7145: mistä järjestelystä koituu huomattavaa ta-
7146: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7147:
7148: Armas Leinonen. Edvard Pesonen. Olavi Lahtela.
7149: Hannes Paaso. Irma Torvi. Eetu Karjalainen.
7150: 1171
7151:
7152: IV,360. - Rah.al. N:o 179.
7153:
7154:
7155:
7156:
7157: Leinonen ym. : Määrärahan osoittamisesta H aukiputaalla toi-
7158: mivaa maaseutuammattien kurssikeskusta varten.
7159:
7160:
7161: Eduskunnalle.
7162:
7163: Haukiputaalla toimivassa maaseutuammat- toimi omakotirakentajain koulutusosastoa
7164: tien kurssikeskuksessa on opetustyö vuoden varten. Tämä osasto on viime vuosien aikana
7165: 1958 syksystä päästy alkamaan entistä pal- osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ja suosi-
7166: jon laajemmissa opetustiloissa ja uusituin tuksi ja sen oppimäärän suorittaneet nuoru-
7167: opetusvälinein. Tämän oppilaitoksen suojissa kaiset ovat yleensä sijoittuneet työelämään
7168: opiskelee tällä hetkellä noin 400 oppilasta, ja siten saaneet itselleen toimeentulon.
7169: joista 130 oppilasta kurssikeskuksen kaksi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7170: vuotisilla perusosastoilla·. Suuren oppilas-
7171: määrän vuoksi on kurssikeskukseen jouduttu että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
7172: ottamaan lähes 30 opettajaa, joista vain 3 vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon
7173: on valtion palkkausavustuksen turvin toi- Haukiputaalla toimivassa Maaseutu-
7174: missaan omistajakuntain vastatessa muiden ammattien kurssikeskuksessa neljän
7175: opettajien palkkauksesta. Perusosastoilla ammattiopettajan palkkaukseen
7176: oppilasmäärä on siksi suuri, että toinen am- 4 231 000 markkaa ja omakotiraken-
7177: mattiopettaja näillä kolmella osastolla vält- tajain osastoa varten perustamiskus-
7178: tämättä tarvitaan. Oppilaitokseen olisi li- tannuksina 1 500 000 markkaa.
7179: säksi perustettava yksi ammattiopettajan
7180: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7181:
7182: Armas Leinonen. Matti Mattila.
7183: 1172
7184:
7185: IV,361. - Rah.al. N: o 180.
7186:
7187:
7188:
7189:
7190: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoneasemien
7191: perustamiseen.
7192:
7193:
7194: Eduskunnalle.
7195:
7196: Maassamme toimii nykyisin toista sataa satoja viljelystiloja, koska tilallisten on ollut
7197: vuoden 1945 jälkeen perustettua maatalous- pakko siirtyä muihin ammatteihin.
7198: koneyhtymää. Nämä on perustettu suurelta Edelleen on Pohjois-Suomessa muodostettu
7199: osalta valtion avustuksien turvin. Viljelmien viime vuosien aikana asutusalueita ja toimi-
7200: omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä tettu peruskuivatuksia vanhoilla tiloilla. Maa-
7201: koneyhtymien toimintaan ja niiden antamaan talouden edistämiseksi tarvitaan peruskuiva-
7202: tulokselliseen koneapuun. Viime vuosien tusten jatkamista ja viljelyspinta-alan tun-
7203: aikana valtio ei ole tukenut koneasemien pe- tuvaa lisäämistä uudisraivauksien kautta.
7204: rustamista paremmin kuin niiden toimintaa- Nämä työt eivät ole mahdollisia riittävän
7205: kaan. laajassa mitassa, ellei niitä voida suorittaa
7206: Maatalouden kannattavuuteen vaikuttaa nykyaikaisilla koneilla.
7207: kuitenkin suuressa määrin, miten tehokkaasti Yksityisillä viljelijöillä tai heidän rahoit-
7208: koneita voidaan tilalla käyttää. Niinpä kir- . tamillaan yhtymillä ei ole taloudellisia mah-
7209: janpitotilojen talous ja liikekustannukset tili- dollisuuksia tarvittavien koneiden hankkimi-
7210: vuodelta 1952-53 osoittavat, että työkustan- seen. Siksi olisikin valtion perustettava maa-
7211: nukset ovat alle 10 peltohehtaarin tiloilla talouskoneasemia.
7212: keskimäärin 39 153 markkaa hehtaaria kohti, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
7213: kun ne koneiden tehokkaamman käyttömah- ehdotamme,
7214: dollisuuden ansiosta yli 50 peltohehtaarin
7215: tiloilla ovat vain 24 468 markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7216: Viime vuoden aikana harjoitettu maata- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
7217: louspolitiikka ja eräänä tekijänä myös ko- kan määrärahan maatalouskoneasemien
7218: neellistamisen heikkous ovat vaikuttaneet perustamiseen.
7219: mm. sen, että on jouduttu jättämään useita
7220: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7221:
7222: Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen.
7223: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen.
7224: Aleksi Kiviaho.
7225: 1173
7226:
7227: IV,362. - Rah.al. N:o 181.
7228:
7229:
7230:
7231:
7232: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta väkilannoitteiden ja
7233: maatalouskalkin hankkimisesta aiheutuvien kustannusten
7234: alentamiseksi pientiloilla.
7235:
7236:
7237: E d u s k u n n a ll e.
7238:
7239: Sodan jälkeisinä vuosina on tulo- ja meno- anna viljelijöillekään mahdollisuutta omatoi-
7240: arviossa varattu määräraha maatalouden tuo- misesti rahoittaa väkilannoitteiden ostoa siinä
7241: tantokustannusten tasoittamiseen ja tuotan- laajuudessa kuin aikaisemmin. Tämä yh-
7242: non edistämiseen. Näillä varoilla onkin huo- dessä valtion tukitoimenpiteiden pienentymi-
7243: mattavassa määrin pyritty tasoittamaan pien- sen kanssa on heikentänyt pientilojen tuot-
7244: tilojen tilakoosta aiheutuvia korkeampia tuo- toa. Näiden tilojen tuoton pienentyessä las-
7245: tantokustannuksia. Maatalouskalkin ja väki- kevat samassa suhteessa myös niiden raha-
7246: lannoitteiden hankkimiseen jaetut ostotodis- tulot, joka puolestaan pakottaa tilallisia en-
7247: teet ovat lisänneet pienviljelmien satoa ja tistä suuremmassa määrin hakeutumaan työt-
7248: sen johdosta tukitoiminta on ollut merkit- tömyystöihin tai muihin mahdollisiin sivu-
7249: tävä tulon lisääjä. ansioihin. Mielestämme olisikin eduskunnan
7250: Vuoden 1958 tulo- ja menoarviosta edus- lisättävä määräraha aikaisemman suuruiseksi
7251: kunta kuitenkin vähensi tähän tarkoitukseen ja siten tuettava vaikeuksissa olevien pien-
7252: käytettyjä varoja 2 600 miljoonasta markasta tilojen tuotantoa.
7253: 1600 miljoonaan markkaan. Kun vähenne- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7254: tystä määrärahasta on vielä käytetty huo-
7255: mattava osa maataloustraktorien bensiinin että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7256: hinnan alentamiseen, niin pienviljelijäin vä- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
7257: kilantojen ostamiseen käytetyt määrärahat vun 17 momentille lisäyksenä 1 000
7258: ovat supistuneet noin puoleen aikaisemmasta miljoonaa markkaa käytettäväksi väki-
7259: määrärahasta. lannoitteiden ja maatalouskalkin hank-
7260: Pientiloilla nykyisin vallitsevat taloudelli- kimisesta aiheutuvien kustannusten,
7261: set vaikeudet ja ostovoiman heikkous eivät alentamiseksi pientiloiUa.
7262: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7263:
7264: Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen. Martti Linna.
7265: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. Veikko Rytkönen.
7266: Aleksi Kiviaho.
7267: 1174
7268:
7269: IV,S63.- Rah.al. N:o 182.
7270:
7271:
7272:
7273:
7274: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta puubrikettitehtaan
7275: perustamista varten Iin kunnan alueella.
7276:
7277:
7278: Eduskunnalle.
7279:
7280: Yhtenä perussyynä siihen, että niin valtion sästä hakattuna, mistä se kuljetetaan joko
7281: kuin kuntienkin talous on joutunut suuriin rankoina suoraan tehtaalle, taikka hakataan
7282: vaikeuksiin, on se, että työtilaisuuksia ei ole hakkeeksi ja sellaisena sitten kuljetetaan
7283: riittävässä määrin tarjolla. Tämä johtuu rat- tehtaaseen, missä hienoksi hakattu puu no-
7284: kaisevasti siitä, että ulkomaisen polttoaineen peasti kuivatetaan ja puristetaan puussa ole-
7285: tuonti on valtavasti lisääntynyt ja tehnyt van liima-aineen avulla briketiksi. Tällä ta-
7286: kotimaisen polttoaineen käytön vastaavasti valla saadaan n. 4 000 lämpöyksikköä sisäl-
7287: vähäisemmäksi. Näin ei kuitenkaan saisi enää tävä polttoaine, jota suoritettujen tutkimus-
7288: jatkua. Polttopuuta olisi joko sellaisenaan ten mukaan voidaan käyttää kaikissa jo ole-
7289: taikka jalostettuna saatava nykyistä enem- vissa polttokattiloissa, samoin yksityistalouk-
7290: män käytetyksi. Pohjois-Pohjanmaan met- sien uuneissa ja liesissä. Tuote on puhdas
7291: sänhoitolautakunnan alueella vuosittain jää käsitellä ja sen palamistuhkaa jää alle 1 %.
7292: käyttämättä n. 950 000 ms sellaista puuta, Polttobrikettiä voitaisiin käyttää huomatta-
7293: joka tähän tarkoitukseen olisi sopivaa. Tästä vat määrät valtion ja kuntien laitoksissa,
7294: määrästä noin puolet kaadetaan metsiin la- yksityistalouksissa ja ilmeisesti myöskin rau-
7295: hoamaan, toisen puolen jäädessä pystyyn. tateiden vetureissa. Tehdas voitaisiin raken-
7296: Merkittävän suuri osa tästä puustosta on taa Iin kunnan alueelle, joko Iin tai Olhavan
7297: Iijoen alueella, juuri siellä, missä työtilai- aseman läheisyyteen, minne se taloudelliset
7298: suuksista on puutetta. Tätä puustoa voitai- näkökohdat huomioonottaen olisi edullisesti
7299: siin hyväksi käyttää halkona ja hakkeena, perustettavissa ja missä raaka-ainetta ja
7300: mutta myöskin puubrikettinä. Tämä viimek- työntekijöitä olisi riittävästi saatavissa.
7301: simainittu tuote on erittäin tehokas poltto- Tässä tarkoituksessa kunnioittaen esi-
7302: aine vastaten n. 75 % kivihiilen tehosta. tämme,
7303: Tuote on Suomessa verrattain uusi, vasta
7304: yksi tätä valmistava tehdas on maassamme, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7305: nimittäin Gutzeitin laatikkotehtaan yhtey- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
7306: dessä Kotkassa. Ulkomailla tuote sen sijaan markan suuruisen määrärahan puubri-
7307: on useita vuosia ollut tunnettu. Brikettiä kettitehtaan perustamista varten Iin
7308: valmistava tehdas käyttää raaka-aineeksi kunnan alueella.
7309: pienpuuta oksineen ja !ehtineen suoraan met-
7310: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
7311:
7312: Pentti Liedes. Irma Torvi. Matti Meriläinen.
7313: Yrjö Murto. H. Tauriainen. Arvi Turkka.
7314: Martti Linna. Anna-Liisa Tiekso. Olavi Lahtela.
7315: Eino Tainio. Hannes Paaso. Eemil Partanen.
7316: J. Mustonen. Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä.
7317: 1175
7318:
7319: IV,364. - Rah.al. N: o 183.
7320:
7321:
7322:
7323:
7324: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Virpiniemen sataman
7325: ja sinne johtavan rautatien rakennustöiden aloittamiseksi.
7326:
7327:
7328: E d u s k u n n a ll e.
7329:
7330: Laivakuljetuksien lisääntyessä Pohjois-Suo- paikaksi, olisi satamasta tulevaisuudessa pai-
7331: meen ovat nykyiset satamat käyneet riittä- kallisen merkityksen lisäksi yleisempääkin
7332: mättömiksi. Erityisesti kuljetuksien siirtymi- hyötyä ja siksi valtiovallan olisi ensi tilassa
7333: nen isoille laivoille on lisännyt kunnollisten, ryhdyttävä toimenpiteisiin sataman ja sinne
7334: syvien satamien tarvetta. Kun Oulun satama- johtavan rautatien rakentamiseksi.
7335: olojen nähdään lähiaikoina muodostuvan eri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7336: tyisen vaikeiksi sataman ahtauden vuoksi, on
7337: harkittu nykyisen sataman läheisyydessä si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7338: jaitsevaan Virpiniemeen sataman rakenta- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
7339: mista. Tämän edellyttämien tutkimusten suo- kan määrärahan Virpiniemen sataman
7340: rittamisesta on eduskuntakin jo esittänyt toi- ja sinne johtavan rautatien rakennus-
7341: vomuksen hallitukselle. töiden aloittamiseksi.
7342: Kun Virpiniemi on lisäksi todettu sopi-
7343: vaksi suurenkin teollisuuslaitoksen Sijainti-
7344: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7345:
7346: Pentti Liedes. Irma Torvi. Toivo Friman.
7347: Yrjö Murto. Mar-tti Linna. Eino Tainio.
7348: A.nna-Liisa Tiekso.
7349: 1176
7350:
7351: IV,365. - Rah.al. N: o 184.
7352:
7353:
7354:
7355:
7356: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Lamminkankaan--
7357: Haarakosken maantien kunnostamiseksi K uivaniemellä.
7358:
7359:
7360: E d u s k u n n a ll e.
7361:
7362: Kuivaniemen kunnan Oijärven kylään joh- Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on
7363: tava Lamminkankaan-Haarakosken kylätie valmistettu työsuunnitelmat Lamminkan-
7364: on rakennettu noin. 30 vuotta sitten. Tie tyy- kaan-Haarakosken tien uudelleen rakenta-
7365: dytti aikaisempaa kevyttä liikennettä, mutta misesta ja samaan suunnitelmaan yhtyvästä
7366: viime aikoina on tälläkin tieosuudella ryh- Olhavan-Oijärven tien jatkamisesta Oijär-
7367: dytty kuljettamaan puutavaraa raskailla au- ven yli. Kuivaniemen ja sen lähikuntien
7368: toilla, eikä se ole kestänyt läpi vuoden tapah- alueella esiintyvän voimakkaan työttömyyden
7369: tunutta autoliikennettä. Tien pituus on 22 torjuminen myöskin vaatisi tietöiden pikaista
7370: kilometriä ja se ylittää kaksi isoa jokea, aloittamista. Hallitus ei ole kuitenkaan esit-
7371: joissa on puurakenteiset hyvin heikot sillat. tänyt määrärahaa töiden aloittamiseen, minkä
7372: Kivijoen yli johtavan sillan pituus on 45 johdosta eduskunnan tulisi esittää varat tien
7373: metriä ja Kuivajoen sillan pituus 35 metriä. rakentamiseen.
7374: Kuivaniemen kunta, paremmin kuin Oijär- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
7375: ven kyläläisetkään, eivät kykene kunnosta-
7376: maan tätä tieosuutta ja siitä johtuen Kuiva- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7377: niemen kunnan ja tie- ja vesirakennushalli- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
7378: tuksen kanssa on sovittu tieosuuksien vaihta- kan suuruisen määrärahan Kuiva-
7379: misesta siten, että mainittu Oijärven itäpuo- niemen kunnassa sijaitsevan Lammin-
7380: len tie siirtyy valtiolle ja kunta on ottanut kankaan--Haarakosken maantien kun-
7381: järven länsipuolen tien paikallistieksi. nostamiseksi.
7382: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7383:
7384: Pentti Liedes. Martti Linna.
7385: Yrjö Murto. Irma Torvi.
7386: 1177
7387:
7388: IV,366.- Rah.al. N:o 185.
7389:
7390:
7391:
7392:
7393: Lindeman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
7394: tuksiksi AIV-rehusäiliöiden rakentamiseksi.
7395:
7396:
7397: E d u s k u n n a ll e.
7398:
7399: Karjatalous muodostaa pienviljelystalou- hentänyt tätä määrärahaa 5 miljoonaa mark-
7400: den kulmakiven. Siitä, miten kannattavasti kaa. Tämä vähennys ei ole mielestämme oi-
7401: tätä tuotantoa voidaan harjoittaa, riippuu kea eikä asiallinen aikana, jolloin juuri olisi
7402: aivan ratkaisevasti pienviljelystalouden kan- pyrittävä irtaantumaan kalleista ulkolaisista
7403: nattavuus. Tämän ymmärtäen on valtiovalta- rehuista. Tästä syystä kunnioittaen ehdo-
7404: kin ollut valmis tätä tuotantoa tukemaan tamme,
7405: monin eri muodoin. Eräänä muotona on
7406: ollut tuotannon suuntaaminen mahdollisim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7407: man pitkälle kotoisilla rehuilla tapahtuvaksi. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
7408: Siinä mielessä on monina vuosina ollut val- 27 momentille avustuksena AIV-rehu-
7409: tion menoarviossa määräraha AIV-rehusäi- säiliöiden rakentamiseksi lisäyksenä
7410: liöiden rakentamiseksi. Vuoden 1959 meno- 5 000 000 markkaa.
7411: arviota laatiessaan on hallitus kuitenkin vä-
7412: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
7413:
7414: Lars Lindeman. Edvard Pesonen. Georg Eriksson.
7415:
7416:
7417:
7418:
7419: 21 E 821/58
7420: 1178
7421:
7422: IV,S67. - Rah.al. N:o 186.
7423:
7424:
7425:
7426:
7427: Lindeman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
7428: tuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijä-
7429: väestölle.
7430:
7431:
7432: E d u s kun n a 11 e.
7433:
7434: Nykyisessä erittäin kireässä ja yhä kiristy- menoarviossaan vähentänyt näitä määrära-
7435: vässä taloudellisessa kilpailussa on kaikilla hoja 20 000 000 markkaa.
7436: aloilla ja niin myös maataloudessa pyrittävä Kun mielestämme edellämainittuja määrä-
7437: tuotantokustannusten alentamiseen. Eräs rahoja ei missään tapauksessa saisi edellisen
7438: keino, jolla tähän päämäärään päästään, on vuoden tasosta vähentää, ehdotamme kun-
7439: mahdollisimman tehokas koneellisen työvoi- nioittaen,
7440: man hyväksikäyttö. Pienviljelijät, yleensä
7441: vähävaraisina, eivät ole kuitenkaan voineet että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7442: omin keinoin seurata näin tapahtuvaa kehi- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
7443: tystä, josta syystä valtiovalta on heitä tuke- 22 momentille avustuksena maatalous-
7444: nut. Vuoden 1958 menoarviossa oli tähän koneiden hankkimiseksi pienviljelijä-
7445: tukemiseen merkitty varoja 60 000 000 mark- väestölle lisäyksenä 20 000 000 mark-
7446: kaa. Hallitus on nyt kuitenkin vuoden 1959 kaa.
7447: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
7448:
7449: Lars Lindeman. Edvard Pesonen. Georg Eriksson.
7450: 1179
7451:
7452: IV,368. - Ra.h.al. N: o 187.
7453:
7454:
7455:
7456:
7457: Lindeman ym..: Määrärahoo osoittamisesta eräiden posti- ja
7458: lennätinlaitoksen varastoapulaisen tointen muuttamiseksi
7459: varastomiehen toimiksi.
7460:
7461:
7462: Eduskunnalle.
7463:
7464: Posti- ja lennätinlaitoksen varastoissa jou- Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
7465: tuvat varastomiehet työskentelemään varasto- taen,
7466: apulaisen nimikkeellä. Kun yleensä raskasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7467: varastotyötä suorittavat henkilöt tunnetaan tulo- ja menoarvioon 478 000 markan
7468: varastomies-nimikkeellä, olisi posti- ja lennä- määrärahan viiden peruspalkkaisen
7469: tinlaitoksen keskuslaitteita, linjatarvikkeita, varastoapulaisen toimen {12 pl.) muut-
7470: kaapelirumpuja, kaukokirjoittimia, radiolait- tamiseksi varastomiehen toimiksi {13
7471: teita, konttorikoneita, hyllykorttien hoitoa, pl.) ja kuudentoista ylimääräisen va-
7472: kassakaappeja sekä saapuvaa ja lähtevää rastoapulaisen toimen {12 pl.) muut-
7473: postia käsittelemään ja pakkaamaan joutu- tamiseksi varastomiehen toimiksi {13
7474: vien varastoapulaisten toimet muutettava va- pl.), kaikki posti- ja lennätinlaitoksen
7475: rastomiehen toimiksi. varastoissa.
7476: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
7477:
7478: Lars Lindeman. Valto Käkelä.
7479: 1180
7480:
7481: IV,369. - Fin.mot. N: o 188.
7482:
7483:
7484:
7485:
7486: Lindema.n. m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg-
7487: gande av den s. k. Barösundsvägen i lngå.
7488:
7489:
7490: T i 11 R i k s d a g e n.
7491:
7492: Den 30. 12. 1957 stadfäste Statsrådet pla- Då vägen skulle vara livsviktig för hela
7493: nen för den s.k. Barösundsvägen i Ingå, vars skärgärdsbefolkningen i Ingå och då befolk-
7494: ändamål skulle vara att sammanbinda kom- ningen på orten i synnerhet vintertid är i
7495: munens stora skärgård med fastlandet. Det behov av arbete vore det önskvärt att ovan-
7496: nuvarande kostnadsförslaget uppgär tili nämnda vägbygge skulle utföras som ett ordi-
7497: 170 000 000 mk, tili vilket ytterligare bör narie arbete.
7498: läggas 3-4 000 000 mk som indexförhöjning Med hänvisning tili ovanstående föreslå
7499: och kostnader för markinlösen. vi vördsamt,
7500: Alltsedan vägprojektet blev färdigt och ve-
7501: derbörligen stadfäst har det stått som s.k. att Riksdagen i 1959 års statsförslag
7502: sysselsättningsarbetsobjekt vars realiserande måtte under vederbörande huvudtitel
7503: skjutits pä :framtiden. Enligt vad vi erfarit upptaga ett 95 000 000 mk stort an-
7504: har man på senare tid diskuterat möjligheten slag för byggandet av den s.k. Barö-
7505: av att sätta i gäng bygget antingen som am- sundsvägen i lngå.
7506: bulerande arbetsplats eller som fångarbete.
7507: Helsingfors den 14 oktober 1958.
7508:
7509: Lars Lindeman. Edvard Pesonen. Georg Eriksson.
7510: 1181
7511:
7512: IV,369. - Rah.al. N:o 188.
7513: Suomennos.
7514:
7515:
7516:
7517:
7518: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Barösundin
7519: tien rakentamista varten Inkoossa.
7520:
7521:
7522: E d u s k u n n a ll e.
7523:
7524: Valtioneuvosto vahvisti 30. 12. 1957 suun- nustyö käyntiin joko ·siirtotyömaana tai van-
7525: nitelman ns. Barösundin tietä varten In- kityönä.
7526: koossa, jonka tarkoituksena oli yhdistää kun- Kun tiellä olisi elintärkeä merkitys Inkoon
7527: nan laaja saaristo mantereeseen. Nykyinen koko saaristoväestölle ja kun paikkakunnan
7528: kustannusarvio nousee 170 miljoonaan mark- väestö varsinkin talvisaikaan on työn tar-
7529: kaan, johon vielä on lisättävä 3-4 milj. mk peessa, olisi toivottavaa, että edellä mainittu
7530: indeksikorotuksina ja maanlunastuskustan- tierakennus suoritettaisiin varsinaisena työnä.
7531: nuksina. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7532: Valmistumisestaan lähtien ja tultuaan nioittaen,
7533: asianmukaisesti vahvistetuksi tiesuunnitelma että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7534: on ollut ns. työllisyystyökohteena, jonka to- tulo- ja menoarvioon asianomaisen
7535: teuttaminen on lykätty vastaisuuteen. Sikäli pääluokan kohdalle 95 miljoonan mar-
7536: kuin olemme saaneet tietää, on viime aikoina kan määrärahan ns. Barösundintien
7537: keskusteltu mahdollisuudesta panna raken- rakentamista varten Inkoossa.
7538: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7539:
7540: Lars Lindeman. Edvard Pesonen. Georg Eriksson.
7541: 1182
7542:
7543: IV,370. - Ra.h.a.l. N: o 189.
7544:
7545:
7546:
7547:
7548: Linna. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta AIV-rehu-
7549: säiliöiden rakentamista varten pientiloille.
7550:
7551:
7552: E d u s k u n n a 11 e.
7553:
7554: Pienviljelijät saavat ainoat tulonsa karja- maisten valkuaisrikkaiden väkirehujen hin-
7555: taloudesta maataloutta harjoittaessaan. Koska toja on nostettu, olisi entistä enemmän tur-
7556: kannattavan maidontuotannon perusehtona vauduttava kotoisen tuorerehun valmistami-
7557: on monipuolinen ja valkuaispitoinen tuore- seen, jonka perusehtona taas on AIV-tornien
7558: rehu, niin sen turvaaminen talven ajaksi on rakentaminen.
7559: mahdollista ainoastaan säilömällä sitä AIV- Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten ehdo-
7560: tornin avulla. tamme,
7561: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on va-
7562: rattu 5 miljoonan markan määräraha AIV- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7563: säiliöiden rakentamisen avustuksiksi, mutta tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
7564: se on aivan liian pieni. Ottaen huomioon 27 momentille lisäyksenä 5 000 000
7565: sen, että pienviljelijäväestö, jolle AIV-rehu- markkaa AIV-rehusäilwiden rakenta-
7566: säiliöiden rakentaminen tuottaa suorastaan mista varten pienUlo~'lle.
7567: ylivoimaisia esteitä ja myöskin sen, että ulko-
7568: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7569:
7570: Martti Linna. Aleksi Kiviaho. Matti Meriläinen.
7571: Niilo Nieminen. P. Puhakka. A. Härkönen.
7572: Pentti Liedes. Usko Seppi. T. Niiranen.
7573: H. Tauriainen.
7574: Aarne Pulkkinen.
7575: 1183
7576:
7577: IV,371. - Ralul. N: o 190.
7578:
7579:
7580:
7581:
7582: Linna. ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois-
7583: Pohjanmaan alueen peruskuivatustöitä varten.
7584:
7585:
7586: Ed uskunna.lle.
7587:
7588: Maatalouden harjoittamisen pahimpia hait- Myös maatalouden harjoittajain ansiotöi-
7589: toja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ovat den tarve on muodostunut entistäkin poltta-
7590: usein toistuvat tulvat, jotka aiheuttavat huo- vammaksi, joten työtilaisuuksien avaamisen
7591: mattavia vahinkoja ja kylvötöiden myöhäs- kannaltakin olisi erittäin tärkeätä, että
7592: tymistä. Liikakosteus on hyvin laajoilla, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueen perus-
7593: muuten viljelyksille edullisilla mailla viljelyn kuivatussuunnitelmaa ryhdyttäisiin tarpeelli-
7594: voimaperäistämisen ja laajentamisen esteenä. sessa laajuudessa kiireellisesti toteuttamaan.
7595: Peruskosteuden ollessa lähellä maanpintaa Näin saataisiin omaan maakuntaan ja omille
7596: se pitää maan kylmänä ja aiheuttaa nykyi- paikkakunnille työkohteita vuosikymmeniksi,
7597: sin melkeinpä jokavuotiseksi ilmiöksi käyneet eikä tarvitsisi lähettää työn tarpeessa olevaa
7598: hallat, jotka luonnollisesti maatalouden yrit- väestöä toisiin maakuntiin siirtotöihin. Myös
7599: täjältä vievät mahdollisuuden ammatin har- alueen pääelinkeinolle, maataloudelle avattai-
7600: joittamiseen. siin mahdollisuus ikehittyä ja laajentua.
7601: Yllämainittujen haittojen poistamiseksi on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7602: aikoinaan laadittu alueen kuivatussuunni-
7603: telma~ mutta tämän peruskuivatussuunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7604: man järjestelmälliseen ja tehokkaaseen to- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
7605: teuttamiseen ei kuitenkaan ole tarvittavassa markkaa Keski- ja Pohjois-Pohjan-
7606: laajuudessa vielä ryhdytty. Näin siitäkin maan alueen peruskuivatustöitä var-
7607: huolimatt~ että työttömyys tällä alueella on ten.
7608: ollut jatkuvasti ja on edelleenkin suuri.
7609: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
7610:
7611: Martti Linna.. Yrjö Murto.
7612: Nestori Nurminen. Pentti Liedes.
7613: 1184
7614:
7615: IV,372. - Rah.al N :o 191.
7616:
7617:
7618:
7619:
7620: Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajanjärven kuiva-
7621: tus- ja viemäritöiden aloittamiseksi Reisjärvellä.
7622:
7623:
7624: E d u s kun n a ll e.
7625:
7626: Kalajokilaakson alue on eräs maamme tyy- Koska Reisjärvellä, samoin kuin kaikissa
7627: pillisimpiä maanviljelysalueita, jossa tilat on sen naapurikunnissa yleensä, työttömyys on
7628: pirstottu elinkelvottomiksi. Niinpä siihen jokavuotisena jatkuvana ilmiönä, niin tämän
7629: kuuluvassa Reisjärven kunnassa tarvittaisiin Kalajanjärven alueen töitten alullesaattami-
7630: kiireisesti lisää viljelysmaita, jota saataisiin nen helpottaisi suuresti, ei ainoastaan Reis-
7631: Kalajanjärven kuivioalueesta, jo:n:ka pinta- järven, vaan naapuripitäjienkin työttö-
7632: ala on noin 2 000 ha. Maan laatu on ensi- myyttä.
7633: luokkaista, eikä järven lopullisen viljelyk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7634: selle saattamisen esteenä ole muuta kuin sen nioittaen,
7635: kuivattamisen loppuunsaattaminen.
7636: Tämä Kalajanjärvi liittyy yhtenä osana että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7637: insinööri Muotialan laatimaan Kalajoen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
7638: alueen kuivatus- ja vedensäännöstelyn ikoko- kan määrärahan Reisjärven kunnan
7639: naissuunnitelmaan. Kuivatustöihin voitaisiin alueella olevan Kalajanjärven kuiva-
7640: näin ollen päästä heti, kun valtio myöntää tus- ja viemäritöiden aloittamiseksi.
7641: tarkoitukseen varoja.
7642: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7643:
7644: Martti Linna. Irma. Torvi.
7645: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
7646: 1185
7647:
7648: IV,373. - Rah.al. N: o 192.
7649:
7650:
7651:
7652:
7653: Lukkarinen ym.: Määrära1utn osoittamisesta uusien ylimää-
7654: räisten virkojen ja toimien perustamista varten valtion-
7655: rautateiden linjahallintoon.
7656:
7657:
7658: E d u s k u n n a ll e.
7659:
7660: Hallituksen esityiksessä eduskunnalle val- pysyvaa. Tutkimuksissa onkin todettu, että
7661: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1959 eh- viran ja toimen haltijat ovat valtion laitok-
7662: dotetaan 18 Pl: n II luvun 2 f momentille sissa paremmin pysyviä kuin työsuhteessa
7663: 30 000 000 mk lisäystä virkasuhteessa olevan oleva henkilökunta.
7664: herrkilökunnan korvaamista varten työsopi- Kun valtion vuoden 1959 tulo- ja meno-
7665: mussuhteessa olevalla henkilökunnalla. arviossa ei ole esitetty uusia virkoja tai toi-
7666: Kuitenkin esim. valtionrautatiellä työsken- mia rautatielaitoksen linjahallintoon kuin
7667: telee edelleenkin työsuhteessa olevaa henkilö- yksi (29 pl/18 Pl. II: 1 f), niin mielestämme
7668: kuntaa samanlaisissa tehtävissä kuin 6, 7, 8 olisi rautatielaitoksen linjahallintoon myön-
7669: ja 9 palkkausluokissa olevat viran ja toimen nettävä lisämääräraha uusien ylimääräisten
7670: haltijat. Tällainen työsuhteen erilaisuus on virkojen ja toimien perustamiseksi, joka toi-
7671: ymmärrettävistä syistä epäkäytännöllinen ja menpide mielestämme olisi valtionrautateiden
7672: on ennen kaikkea epäoikeudenmukainen. Työ- ja sen henkilökunnan edun mukaista.
7673: suhteessa oleva henkilökunta näissä tehtä- Edelläoleviin perusteluihin viitaten esi-
7674: vissä ei pääse osalliseksi niistä etuisuuksista, tämme,
7675: mitä viran ja toimen haltijalla on, puhumat-
7676: takaan siitä, että viran ja toimen haltijalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7677: on mahdollisuus päästä vastuullisempiin tulo- ja .menoarvioon .18 Pl. II luvun 2
7678: ja paremmin palkattuihin toimiin kuin työ- momentille 30 000 000 markan lisämää-
7679: suhteessa olevalla, samassa työtehtävässä toi-. rärahan uusien ylimääräisten virkojen
7680: mivalla on. Valtion laitosten edun mukaista ja toimien perustamiseksi valtionrauta-
7681: on, että sen henkilökunta on mahdollisimman teiden 6, 7, 8 ja 9 palkkausluokkiin.
7682: Helsingissä 14 päivänä lokaikuuta 1958.
7683:
7684: Impi Lukkarinen. A. Härkönen. Aili Siiskonen.
7685: Vilho Turunen. Olli J. Uoti. Vappu Heinonen.
7686:
7687:
7688:
7689:
7690: 22 E 821/58
7691: 1186
7692:
7693: IV,374. - Rah.al. N:o 193.
7694:
7695:
7696:
7697:
7698: Lukkarinen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
7699: tuksiksi rautatieläisten lepokodeille.
7700:
7701:
7702: E d u s k u n n a 11 e.
7703:
7704: Rautatieläisten lepokotien ylläpito on enti- markkaa vuosittain. Summa on pysynyt
7705: sestään vaikeutunut. Tähän on osaltaan samansuuruisena vuodesta 1952, joten viime
7706: vaikuttanut myös se, että aikaisemmin rauta- vuosina rahanarvossa tapahtuneiden muu-
7707: tielaitos saattoi perimättömien löytötavaroi- tosten johdosta ja lomakotitoiminnan laa-
7708: den myynnistä kertyneistä varoista osan jentuessa ei ole voitu seurata enää ajan
7709: käyttää kyseiseen tarkoitukseen. tasolla.
7710: Rautatielaitoksen henkilökunnan lomanviet- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin,
7711: tomahdollisuuksia on syytä edistää, jotta
7712: rautatieläiskunta lomalta palattuaan voisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7713: suorittaa jatkuvasti vastuullista ja hyvää tulo- ja menoarvion 18 Pl. II luvun
7714: :fyysistä kuntoakin vaativaa tehtäväänsä. 10 momentille lisäyksenä 700 000 mark-
7715: Lepokotien toiminnasta antavat kuvan myös kaa, niin että rautatieläiskunnan lepo-
7716: hoitopäivät, joita vuodeR 1957 ainakin kertyi kodeille ja huoltokassoille voitaisiin
7717: kaikkiaan 21000. antaa avustuksia 1500 000 markkaa
7718: Toimintaa varten on 18 Pl: n II luvun 10 ensi vuonna.
7719: momentin määrärahasta myönnetty 800 000
7720: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7721:
7722: Impi Lukkarinen. A. Härkönen.
7723: Vilho Turunen. Aili Siiskonen.
7724: Vappu Heinonen.
7725: 1187
7726:
7727: IV,375. - Rah.al. N:o 194.
7728:
7729:
7730:
7731:
7732: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puu-
7733: tavaran kyllästystä varten.
7734:
7735:
7736: E d u s k u n n a 11 e.
7737:
7738: Hallitus esittää vähennettäväksi 18 Pl:n työstä aikana, jolloin valtion on kuitenkin
7739: IV luvun 8 momentin määrärahaa 48 700 000 osallistuttava töiden järjestämiseen ja työlli-
7740: markalla. Esityksen perusteluissa mainitaan syyden ylläpitoon.
7741: pienennyksen johtuvan kyllästetyn puutava- Rautatielaitos on niin ikään kuluneen ke-
7742: ran tarpeen pienenemisestä ja kyllästysöljyn sän aikana ryhtynyt käyttämään kyllästä-
7743: hinnan halpenemisesta. mättömiä ratapölkkyjä. Säästö näistä lienee
7744: Rautateillä tarvittavan puutavaran kylläs- vähintään kyseenalainen. Jo turvallisuus-
7745: tyslaitos rakennettiin mm. Haapamäelle muu- syistäkin on rautateistämme vastuussa olevien
7746: tama vuosi sitten. Tämän vuoden syyskuussa pidettävä huolta siitä, että työhön käytetty
7747: kyllästämön työvuorot vähennettiin yhteen materiaali on kestävää eikä aiheuta yllä-
7748: vuoroon ja useita työsuhteessa olevia rauta- tyksiä, jotka saattavat muodostua tuhoisiksi-
7749: tieläisiä, jotka joko välittömästi tai välilli- kin.
7750: sesti olivat kyllästämön toiminnasta riippu- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
7751: vaisia, pantiin työstä pois. Kuitenkin on nioittaen,
7752: samoja töitä, joita kyllästämössä voitaisiin
7753: tehdä, annettu yksityiselle yrittäjälle. Ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7754: voitane pitää oikeaan osuneena toimen- tulo- ja menoarvion 18 Pl. IV luvun
7755: piteenä, että valtion laitosten tarvitessa sel- 8 momentille määrärahan puutavaran
7756: laisia tarvikkeita, joita voidaan sen omissa kyllästystä varten saman suuruisena
7757: laitoksissa valmistaa, niitä tilataan yksityi- kuin se on tämän vuoden tulo- ja
7758: siltä firmoilta, eikä käytetä omia laitoksia menoarviossa eli 748 700 000 markan
7759: täydellä teholla. Pahinta on, että työn- suuruisena.
7760: tekijöitä erotetaan ja lomautetaan valtion
7761: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7762:
7763: Impi Lukkarinen. A. B'årkönen.
7764: Vilho Turunen. Aili Siiskonen.
7765: Vappu Heinonen.
7766: 1188
7767:
7768: IV,876. - Rah.al. N: o 195.
7769:
7770:
7771:
7772:
7773: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperusta-
7774: mislainoihin.
7775:
7776:
7777: Eduskunnalle.
7778:
7779: Kodinperustamislainalakia, joka on ollut suuruisia lainoja. Aikaisemmin lainan saa-
7780: voimassa vuodesta 1945, ei ole kuluvan vuo- neet maksavat vuosittain palautuksia, !aina-
7781: den aikana toteutettu sen vuoksi, että valtion han maksetaan takaisin 5 vuoden aikana,
7782: tulo- ja menoarviossa ei ole määrärahaa tar- niin paljon, että tänä vuonna maksuja ker-
7783: koitukseen. Kotia perustavien nuorten asema tyy lähes sama summa kuin aikaisemmin ·vuo-
7784: ei ole kuitenkaan parantunut aikaisempiin sittain annettiin ulos. Valtiontalous ei mää-
7785: vuosiin verrattuna. Hintatason nousun joh- rärahan budjettiin palauttamisesta sen vuoksi
7786: dosta asunnon saaminen ja irtaimiston han- paljonkaan kärsisi, koska asia pyörisi ,omil-
7787: kinta on tullut entistäänkin vaikeammaksi laan".
7788: nuorille, joilla useimmiten on kouluvelkoja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun~
7789: tai erittäin pieni harjoittelijan ansiotulo. nioittaen,
7790: Valtio on aikaisempina vuosina ottanut
7791: tulo- ja menoarvioon vuosittain 200 miljoo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7792: nan markan määrärahan jaettavaksi lainoina tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
7793: nuorille pareille irtaimiston hankintaan. Lai- uudelle momentille 200 miljoonan
7794: nojen enimmäismäärä on lain mukaan 50 000 markan määrärahan kodinperustamis-
7795: markkaa, mutta niiden suuren kysynnän lainalain mukaisten lainojen antami-
7796: vuoksi on voitu antaa vain 30 000-35 000 seksi lainaan oikeutettdlle nuorille.
7797: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
7798:
7799: Impi Lukkarinen. Mikko Hult. Vilho Turunen.
7800: Aili Siiskonen. Arvo Sävelä. A. Härkönen.
7801: Martta Salmela-Järvinen. Olli J. Uoti. Urho Kulovaara.
7802: 1189
7803:
7804: IV,S77. - Ra.h.al. N: o 196.
7805:
7806:
7807:
7808:
7809: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
7810: kotitalousopettajaopiston laajentamiseen.
7811:
7812:
7813: Eduskunnalle.
7814:
7815: Keski-Suomen ainoa emäntäkoulu laajen- Kun uuden koulun tuominen entisiin tiloi-
7816: nettiin v. 1948 valtiovallan taholta tulleella hin on alusta alkaen vaikeuttanut tehokasta
7817: määräyksellä kotitalousopettajaopistoksi. Kou- opiskelua, on keskusviraston taholta laadittu
7818: lussa on sen jälkeen ollut kotitalousopettaja- suunnitelma koulun tilojen laajentamiseksi.
7819: opiston eri luokilla yhteensä 48 oppilasta, Suunnitelman mukaan pitäisi rakentaa uusi
7820: joista osa auskultoivia, ja emäntäkoulun luo- rakennus kotitalousopettajaopistolle, lasten-
7821: kalla 24 oppilasta. Tilanahtauden vuoksi ei koti ja asuntolarakennus. Nykyiset tilat jäi-
7822: oppilaita ole voitu enempää ottaa. Erittäin sivät emäntäkoulun käyttöön. Suunnitelmia
7823: vaikeaksi on tilanne muodostunut emäntä- ei ole voitu ryhtyä toteuttamaan sen vuoksi,
7824: koulun kohdalla, sillä tämän luokan eri ryh- että määrärahaa rakentamisen aloittamiseksi
7825: miä tarvitaan opettajaopiston opetusharjoit- ei ole myönnetty. Kun ammattikoulujen ja
7826: teluun ja ryhmät jäävät liian pieniksi, kun kansalaiskoulujen opetusohjelmat tarvitsevat
7827: oppilasmäärää ei voida lisätä. Hakijoita on yhä enenevässä määrin päteviä talousopetta-
7828: joka vuosi moninkertainen määrä sekä kou- jia, olisi tämän jo toiminnassa olevan koulun
7829: lun että opiston puolelle, kouluhan on ainoa mahdollisuuksia parannettava nopeasti.
7830: laajan maakunnan tyttöjen alan ammatti- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
7831: koulu ja vain Jyväskylän talouskoulu ly- nioittavasti,
7832: hyempine kursseineen on osaltaan painetta
7833: helpottamassa. Emäntäkoulun opetusohjelma että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7834: on kuitenkin varsinkin maaseudun talouksia tulo- ja menoarvioon 100 m~ljoonan
7835: ajatellen paljon monipuolisempi. markan määrärahan Keski-Suomen ko-
7836: titalousopettajaopiston laajentamiseksi.
7837: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
7838:
7839: Impi Lukkarinen. Aleksi Kiviaho.
7840: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen.
7841: Arvo Ahonen.
7842: 1190
7843:
7844: IV,378, - Rah.al. N: o 197.
7845:
7846:
7847:
7848:
7849: Lähteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatusainei-
7850: den lehtorin viran perustamiseksi eräisiin seminaareihin.
7851:
7852:
7853: Eduskunnalle.
7854:
7855: Kansakoulunopettajaseminaarien opetusoh- markkaa, ikälisiin 296 250 markkaa ja kal-
7856: jelman keskeisimmän aineryhmän, kasvatus- liinpaikanlisiin 123 400 markkaa eli yhteensä
7857: aineiden lehtorin virka puuttuu Itä-Suomen, 2 362 150 markkaa. Tällöin on edellytetty,
7858: Kemijärven, Rauman, Tammisaaren, Tornion että virkoihin nimitettävät olisivat oikeutetut
7859: ja Uudenkaarlepyyn seminaareista. Kun joh- keskimäärin kolmeen ikälisään. Samalla sääs-
7860: tajattaren virka, jonka haltijan tehtävänä tyisi samalta momentilta tunti- ja ylitunti-
7861: tämän aineen opetus useissa seminaareissa on palkkiomäärärahasta vastaavalta ajalta yh-
7862: ollut, uuden seminaarilain (5/58) voimaan teensä 1 710 000 markkaa.
7863: tultua on lakkautettu niistäkin seminaareista, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7864: joissa sitä on kauimmin säilytetty, ja kun nioittaen,
7865: rehtoreiden muu työmäärä saman lain ai-
7866: heuttamien uudestijärjestelyjen yhteydessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7867: on kasvanut siinä määrin, etteivät hekään tulo- ja menoarvion 10 Pl. XI luvun
7868: yleensä ehdi hoitaa tämän aineen opetusta, 1 momentille 2 362 150 markan määrä-
7869: myös edellä mainittuihin seminaareihin olisi rahan yhden kasvatusaineiden lehtorin
7870: 1. 8. 1959 lukien perustettava kuhunkin yksi viran perustamista varten Itä-Suomen,
7871: kasvatusaineiden lehtorin virka eli kaikkiaan Kemijärven, Rauman, Tammisaaren,
7872: 6 virkaa. Viideksi kuukaudeksi (elo-joulu- Tornion ja Uudenkaarlepyyn seminaa-
7873: kuuksi) tarvittaisiin v:n 1959 tulo- ja meno- riin 1 päivästä elokuuta 1959.
7874: arvioon tätä varten peruspalkkoihin 1 942 500
7875: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
7876:
7877: Olavi Lähteenmäki. Armas Leinonen. Urho Kulovaara.
7878: 1191
7879:
7880: IV,379. - Ralul. N: o 198.
7881:
7882:
7883:
7884:
7885: Lähteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kielten lehtorin
7886: virkojen perustamiseksi seminaareihin.
7887:
7888:
7889: E d u s k u n n a 11 e.
7890:
7891: Kansakoulunopettajaseminaareista 1 päi- peruspalkkoihin 4 208 750 markkaa, ikälisiin
7892: västä elokuuta 1958 voimaan tulleen lain 641 875 markkaa ja kalliinpaikanlisiin 269 300
7893: (5/58) 4 § :n mukaan on jokaisessa seminaa- markkaa eli yhteensä 5 119 925 markkaa.
7894: rissa pakollisena oppiaineena äidinkielen li- Tällöin on edellytetty, että virkoihin nimitet-
7895: säksi myös toinen kieli (saksa, englanti tai tävät olisivat oikeutetut keskimäärin kolmeen
7896: toinen kotimainen kieli) sekä samana päivänä ikälisään. Samalla säästyisi samalta momen-
7897: voimaan tulleen asetuksen (324/58) 9 §:n tilta tunti- ja ylituntipalkkiomäärärahasta
7898: mukaan vapaaehtoisena oppiaineena kolmas vastaavalta ajalta yhteensä 3 533 400 mark-
7899: kieli (toinen kotimainen kieli, ellei se ole kaa, joka voitaisiin momentilta vähentää.
7900: pakollisena, mutta muussa tapauksessa saksa Sen selitykseksi, että menot samasta opetuk-
7901: tai englanti). Tähän asti on seminaarien sesta vakinaisten lehtorien antamana tulisi
7902: kielten opetus ollut järjestettynä pelkästään kokonaista 1 586 525 markkaa kalliimmaksi
7903: eduskunnan v. 1951 tekemän budjettipäätök- kuin tuntiopetuksena, on mainittava, että
7904: sen nojalla, ja se on hoidettu melkein yksin- vakinaisille viranhaitijoille joudutaan suorit-
7905: omaisesti tuntiopetuksena. Kokemus on kui- tamaan tuntiopettajille kuulumattomat ikä-
7906: tenkin jo riittävän selvästi osoittanut, ettei lisät ja kalliinpaikanlisä, sekä että vakinais-
7907: päteviä opettajavoimia juuri ole mahdollista ten viranhaltijain tulee olla täysin päteviä,
7908: saada tuntiopettajiksi pienehköille paikka- jota vastoin tuntiopettajat ovat enimmäkseen
7909: kunnille, jollaisilla useimmat seminaarit toi- olleet epäpäteviä, eivätkä sellaisina ole olleet
7910: mivat. Siksi olisikin välttämätöntä, että se- oikeutettuja saamaan yhtä suurta tuntipalk-
7911: minaareihin tämän opetuksen antamista var- kiota kuin pätevät opettajat.
7912: ten kiireellisesti järjestettäisiin vakinaiset Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7913: opettajanvirat. Tämä on selvästi ollut myös nioittaen,
7914: eduskunnan tarkoituksena, kun se on lailla
7915: vakiinnuttanut tämän opetuksen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7916: Kielten lehtoreita tarvittaisiin yksiosastoi- tulo- ja menoarvion 10 Pl. XI luvun
7917: siin seminaareihin kuhunkin yksi ja kaksi- 1 momentille 5 119 925 markan määrä-
7918: osastoisiin kuhunkin kaksi eli kaikkiaan 14. rahan yhden kielten lehtorin viran pe-
7919: Kun Heinolan seminaariin on jo joitakin rustamista varten Heinolan, Hämeen-
7920: vuosia sitten perustettu yksi kielten lehtorin linnan, Itä-Suomen, Kemijärven, Rau-
7921: virka, niitä olisi nyt perustettava 13. Jotta man, Savonlinnan, Tammisaaren, Tor-
7922: mahdollisimman moni · näistä viroista ehdit- nion ja Uudenkaarlepyyn seminaariin
7923: täisiin heti saada vakinaisesti täytetyksi, ne sekä kahden samanlaisen viran perus-
7924: olisi perustettava 1. 8. 1959 lukien. Viideksi tamista varten Kajaanin ja Raahen
7925: kuukaudeksi (elo-joulukuuksi) tarvittaisiin seminaariin, kaikki 1 päivästä elo-
7926: v. 1959 tulo- ja menoarvioon tätä varten kuuta 1959.
7927: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
7928:
7929: Olavi Lähteenmäki. Armas Leinonen.
7930: 1192
7931:
7932: IV,380. - Rah.al. N: o 199.
7933:
7934:
7935: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin
7936: maanviljelysinsinööripiirin perustamista varten.
7937:
7938: E d u s k u n n a ll e.
7939: Viitataan toivomusaloitteeseen n: o 168/ nykyisin n. 150 000 ha, olisi nyt vireillä ole-
7940: 1956 ja eduskunnan päätökseen 1/11 1956, vien kuivatushankkeiden avulla mahdollista
7941: jolla päätöksellä eduskunta hyväksyi toivo- laajentaa sitä n. 15% :lla. Jo yksistään mai-
7942: muksen, että Mikkelin lääni muodostettaisiin nittujen 480 kuivatustyön selvittämisessäkin,
7943: uudeksi maanviljelysinsinööripiiriksi. Samau- jotka työt edustanevat yhteensä arviolta n. 1
7944: selle kehitykselle, mitä uusien maanviljelysin- miljardin markan kustannusarviota, kuluisi
7945: sinööripiirien perustamisella on ollut maan- itsenäiseltä piirikonttorilta vähintään viiden
7946: parannustoiminnan tehostumiselle, on edus- vuoden aika. Uusia kuivatusanomuksia
7947: kunnan mielestä tärkeätä luoda edellytykset virtaa kuitenkin piireihin Mikkelin läänin
7948: myös Mikkelin läänissä perustamalla Mikke- alueelta vuosittain jatkuvasti enenevässä
7949: lin maanviljelysinsinööripiiri. määrin, joten jatkuva työmäärä näyttää siis
7950: Myötävaikuttaakseen asian nopeaan ratkai- uudelle piirille kyllä löytyvän.
7951: suun on Mikkelin kaupunki valmis luovutta- Edellä lueteltujen kuivatushankkeiden
7952: maan maanviljelysinsinööripiirille vuokralle joukkoon kuuluu monta varsin suurtakin
7953: Urpolan kartanon päärakennuksen, jonka kuivatusyritystä. Sellaisia ovat m.m. : Jääs-
7954: lattiapinta-ala on n. 300 m2, siihen saakka, järven laskuhanke Hartolassa ja Joutsassa,
7955: kun piirille saadaan toinen huoneisto joko hyötyalue n. 1800 ha. Vehvas-, Niska-, Naak-
7956: rakennettavasta virastotalosta tai muualta. kima- y.m. järvien laskuhanke Pieksämäellä
7957: Urpolan kartanon päärakennus on raken- ja Kangasniemellä, hyötyalue n. 1 500 ha.
7958: nettu hirsistä ja siinä on viimeksi toiminut Pieksä-, Haapa- y.m. järvien lasku Pieksä-
7959: Mikkelin naiskäsiteollisuuskoulu. Se on tällä mäelle ja Suonenjoella, hyötyalue 1 080 ha.
7960: hetkellä tyhjänä ja suoritetaan sisäkorjaus ja Maaveden vesistön säännöstely Joroisissa,
7961: asennetaan keskuslämmitys. Rakennuksessa Virtasalmella ja Pieksämäellä, hyötyalue n.
7962: on 11 huonetta, joista suurin on 9 X 7.5 m. 1 000 ha. Ylä-Räävelin, Enonveden y.m. jär-
7963: Tämän kokoinen :rakennus ainakin aluksi vien lasku Mäntyharjulla, Pertuumaalla ja
7964: riittää piirin tarkoituksiin. Heinolan mlk:ssa, hyötyalue n. 1000 ha. Ju-
7965: Mikkelin lääni on järviensä pinta-alasta kajärven laskuhanke Juvalla, hyötyalue n.
7966: maamme ensimmäinen. Järvien pinta-ala on 550 ha. sekä Kyyjärven laskuhanke Mikkelin
7967: 24.06 % läänin koko pinta-alasta, koko maan mlk:ssa, Haukivuorella, Kangasniemellä ja
7968: vastaavan keskiarvon ollessa vain n. 10 %. Pieksämäellä, hyötyalue n. 2 000 ha.
7969: Järvien ja erilaisten vesiteiden lasku- ja per- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7970: kaustarvetta siellä kyllä on. Kolmen viime
7971: vuoden aikana on maanviljelysinsinööripii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
7972: rien kautta ollut vuosittain 325-480 kuiva- tulo- ja menoarvion 11 Pl. X luvun
7973: tushanketta vireillä. Mainittujen 480 kuiva- uudelle momentille 30 000 000 markan
7974: tushankkeen yhteenlaskettu hyötyalue on n. mäiirärahm~; Mikkelin liiänin maanvil-
7975: 24 000 ha, josta viljelyskelpoista arviolta n. jelysinsinööripiiri?t perustamista var-
7976: 22 000 ha. Kun läänin koko peltopinta-ala on ten.
7977: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
7978: Onni Mannila. A. H'å.rkönen. Esu Niemelä.
7979: Sylvi Halinen. Eino Palovesi. Ale Holopainen.
7980: Antti J. Ranta.ma.a. Edvard Pesonen. :K. F. Haa:pasalo.
7981: Wiljam Sarjala. Viljo Virtanen. Niilo Nieminen.
7982: A. F. Airo. Aili Siiskonen.
7983: 1198
7984:
7985: IV,381. - Rah.al. N:o 200.
7986:
7987:
7988:
7989:
7990: H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon
7991: rakentamisen aloittamiseen Varkaudessa.
7992:
7993:
7994: Eduskunnalle.
7995:
7996: Varkauden kauppalassa on eräät valtion Kulkulaitosten ja yleisten töiden mtms-
7997: virastot hajoitettu eri puolille kauppalaa teriö onkin kiinnittänyt asiaan huomiota ja
7998: osittain epätarkoituksenmukaisiin huoneisto- päättänyt myöntää Varkauteen rakennetta-
7999: tiloihin. Mm. tuomiokunnan kanslia sekä van virastotalon suunnittelutyötä varten 3.5
8000: oikeushuoneisto ovat ahtaat ja epätarkoituk- milj. markkaa.
8001: senmukaiset. Kun suunnitelmat toivottavasti nopeasti
8002: Varkauden kauppala on kiinnittänyt epä- saadaan päätökseen, niin olisi varattava
8003: kohtaan huomiota ja siinä mielessä on kaup- myös määräraha rakennustöiden aloittami-
8004: palanvaltuusto päättänyt lahjoittaa valtiolle seksi, jotka työt vaikuttaisivat lieventävästi
8005: virastotalon tontin, josta luovutuskirja on odotettavissa olevaan suureen työttömyyteen.
8006: allekirjoitettu 16. 6. 58. Rakennettavaan vi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8007: rastotaloon on suunniteltu sijoitettavaksi
8008: Leppävirran tuomiokunnan kanslia ja käräjä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8009: huoneisto, Varkauden posti- ja lennätinkont- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
8010: torin haaraosasto I, Varkauden veropiirin markkaa valtion virastotalon rakent(};-
8011: verolautakunta ja Varkauden työnvälitystoi- misen aloittamiseksi Varkauden kaup-
8012: misto, jonka yhteyteen tulee ammatinvalin- palassa.
8013: nan ohjaus.
8014: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
8015:
8016: Hugo Manninen. Veikko Rytkönen.
8017: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen.
8018:
8019:
8020:
8021:
8022: 23 E 821/58
8023: IV,382. - B.ah.al. N: o 201.
8024:
8025:
8026:
8027:
8028: B.. Malrlnea ym.: Miiiiriirahan osoittamisesta Varkauden-
8029: &w$tlkOflurr.-PrWJktllltkaan maantien rakennustyön aloit-
8030: tamiseksi.
8031:
8032:
8033: E d u s k u n n a 11 e.
8034:
8035: VarkalllMn tali7usalueeseen, joka käsittää hm tien ja valtatw 5: n liittymiskohta har-
8036: Dllll. :n. % Leppivirran kUWlaata, kuru.l'lilu kittava. uudelleen.
8037: myös Sot'sa.kosken voimakas teollisuusyhdys- :Myöskin: A. Ahlström Osakeyhtiö on anta-
8038: kunta. Tällä yhdyskunnalla ei kuitenka.an ole nut asiassa tie- ja vesirakennushallitukselle
8039: s~aa maa:ntieyhteyttä talousalueensa. kes- 23. 8. 1958 päivätyn kirjelmän, jossa mai-
8040: kukseen Varka.uteen~ vaan on Sorsakosken nittu yhtiö· tähdentää tien merkitystä sen
8041: asukkaiden kuljettava. asioilleen Varka1tteen vaikutuspiirin metsätaloudelle ja Varkauden
8042: Leppäivi.r:ran kirkonkylän kautta. JO< vuosi- teollisuudelle. Esitetty tie ikulkee la,ajan,.
8043: ~ni.en ajan • olLut vireillä !kysymys tiettömäa metsäalueen halki (valtion, yhtiön
8044: Sorsakosken-V arkaude:n: maantien rakenta- ja yksityisten metsät), josta saatavan puu"
8045: misesta. Viime aikojen liikenteellinen kehitys tavaran lu<>ntainen jalostuspaikka on V ar-
8046: c;m tuonut kuitenkin tämän. kysymyksen en- kaUB. Nykyisin käytetty metsä-autatalvitie
8047: tistä enemmän esille. ei pysty edes tilapäisesti tyydyttämään vai-
8048: Leppävirru kunnanvaltuuston kokouksen kutaspiirissä olevien kaikkien metsien puun
8049: !5. !).. 1952 pöytå'kirjan ottee:a mukaan ovat lruljetu.starvetta.
8050: maanomistajat sitoutuneet luovuttamaan tie- Kun nykyisin valmisteilla oleva Varka.u~
8051: pohjaksi tarvittavat maa-alueet korvauksetta. den-Kuopion vartamaantie kulkee noin 6
8052: Osa tiestä on jo osittain rakennettu. Leppä- km. matkan samaa suuntaa, lyhenee suunni-
8053: virran kunnanvaltuusto puoltaa mainitussa telilnn tien tarve vastaavasti.
8054: päätöksessään tien rakentamista maantienä. Työllisyyden lieventämiseksi olisi tien ra-
8055: Varkauden kau~mva11musto on kokouk- kentamistyöllä. mymeinen kehitys V arkau-
8056: sessaan 19. 10. 1953 oikeutta.nut kauppalan- den kauppalalJe ja. Leppävirran kunnalle.
8057: hallituksen yhdessä Leppävirran kunnanhal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8058: lituksen kanssa tekemään tielain mukaisen
8059: aloitteen Kuopion lääninhallitukselle maan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8060: tien rakentamiseksi Varkaus-Sorsakoski tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
8061: Renko-Palokangas nimisten paikkakuntien markkaa Varkauden-Sorsakosken-
8062: välille. Asiasta on Kuopion lääninhallituk- Palokankaan maantien rakennustyön
8063: selle lähetetty aloitekirjelmä 16. 12. 1953. aloittamiseksi.
8064: Valtatie 5:n oikaisun johdosta on suunnitel-
8065: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
8066:
8067: Hugo Manninen. Veikko Rytkönen.
8068: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen.
8069: uu
8070: IV,SSS. - Ra.h.al. N: o 202.
8071:
8072:
8073:
8074:
8075: B. Mwwinea ym:.,:- Jtwärtfhan osoittamisesta Kivisalmen
8076: si~ ~döi.in «laittamiseen.
8077:
8078:
8079:
8080: Ed u s ku nn alle.
8081:
8082: Pohjois-Savossa, Kuopion- Jyväskylän Pohjoisessa Savossa suureksi kasvaneen
8083: maantiellä~ Rautalammin- Konneveden ra- työttömyydenkin: takia ~i km sillan; ral.en-
8084: jalla on vaikeakulkuinen ja myrskyille altis nustyö }IJ;uomioon otetta:va ja sopiva. t~
8085: Kivisahni, jonka yli liikennettä välitetään syyskohde.
8086: moo4ito:ril.ossilla. Lossiliikenne ei kuitenkaan Edellä sanottuun viitaten ehdotlllll.Ble,.
8087: kykene tarpeeksi jou:sta.vasti ja tehokkaasti
8088: tyydyttämään ka.<svavaa liikennettä:. Lossilii- että Eduskunta otfw.is.i 111Uiden 1959
8089: kenne ei myöskään aina ole riittävän turval- tulo- ja. me'ltoarvioon 50 miljoonaa
8090: lista, mitä todistavat Iossiah tapahtuneet ih- marltkaa. K ivi&JJlmen silklnt. rr«ktm.'lltWS'-
8091: mishenkiä:kin vaatineet onnettomuudet. töiaen aloittamista varten.
8092: Helsingissä. 14 päivänä lokakuuta 1958.
8093:
8094: Hugo, Manninen. Veikko Bytkönen.
8095: .A.a.nl.e Pulkkinen. E. Hietanen.
8096: 1196
8097:
8098: IV,884. - Ra.h.al. N: o 203.
8099:
8100:
8101:
8102:
8103: H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
8104: tamiseksi Puutossalmen yli Kuopion maalaiskunnan ja
8105: V ehmersalmen vält1lä.
8106:
8107:
8108: Eduskunnalle.
8109:
8110: Pohjois-Savossa oleva Suomen suurin saari, lisää kustannuksia ja matkan pidentymisen
8111: Soisalo, on pohjoiseen päin tapahtuvassa melkein kolminkertaiseksi. Saari on metsä-
8112: maantieliikenteessä yhteydessä mantereeseen rikasta seutua, josta kuljetetaan suuria puu-
8113: ainoastaan kahden lossin välityksellä. Saari, tavaramääriä autoilla rautatien varteen ja
8114: jossa on huomattavan laajoja ja väkirikkaita kulutuskeskuksiin. Näistä syistä olisi välttä-
8115: kyliä Vehmersalmen ja Leppävirran kun- mätöntä sillan rakentaminen Puutossalmen
8116: nissa, tarvitsisi tieolojen ja -yhteyksien pa- yli. Tarpeen suuruus huomioon ottaen on
8117: rantamista maakunnalliseen keskukseen, Kuo- asia käsiteltävä kiireellisenä.
8118: pioon suuntautuvassa liikenteessä. Puutos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8119: salmi, jonka yli lossin avulla pidetään liiken-
8120: nettä, on leveä ja myrskyille altis, mikä ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8121: heuttaa hankaluutta ja hidastaa liikennettä. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
8122: Kun vielä talven aikana liikenne on ohjat- kan määrärahan sillan rakentamiseksi
8123: tava jäitse tapahtuvaksi ja kuormien painoa Kuopion maalaiskunnan ja Vehmer-
8124: on turvallisuussyistä rajoitettava, on raskas salmen välillä olevan Puutossalmen
8125: liikenne ohjattava tapahtuvaksi saaren etelä- yli.
8126: osien tieverkoston kautta, mikä aiheuttaa
8127: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
8128:
8129: Hugo Manninen. Veikko Rytkönen.
8130: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen.
8131: 1197
8132:
8133: IV,S85. - Rah.al. N: o 204.
8134:
8135:
8136:
8137:
8138: ll. Ma.nninen ym.: Määr.ärahan osoittamisesta sillan raken-
8139: tamiseksi Turpeensalmen yli Leppävirran--Joefi,S'Uun
8140: maantiellä.
8141:
8142:
8143: E d u s kun n a 11 e.
8144:
8145: Leppävirran pitäjän kirkonkylästä Joen- vat myös hankaluuksia ja viivytyksiä liiken-
8146: suuhun johtavalla maantiellä on lossilla yli- teelle. Kun mainitulla alueella metsätöiden
8147: tettävä Turpeensalmen lossipaikka. Tiellä, vähyyden takia työn puute muodostuu suu-
8148: joka on vilkkaasti liikennöity, kulkee lukui- reksi, olisi sillan rakennustöiden aloittami-
8149: sia autolinjoja ja tapahtuu sen kautta run- sella työttömyyttä lieventävä vaikutus, joten
8150: saasti raskaan tavaran, etupäässä puutava- rakennustyö olisi kiireellisesti aloitettava.
8151: rain kuljetusta. Tiellä on myös suuri merki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8152: tys Varkauden---.,Kuopion ja Varkauden-
8153: Joensuun maanteiden yhdystienä. Lossin että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8154: avulla ei voida tyydyttävästi liikennettä hoi- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
8155: taa ja ovatkin liikennevaikeudet yhä kasva- markkaa sillan rakentamiseksi Turpeen~
8156: van liikenteen johdosta entisestään lisäänty- salmen yli Leppävirran- J Oefi,S'Uun
8157: neet. Keväisin ja syksyisin jääesteet asetta- maantiellä.
8158: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
8159:
8160: Hugo Manninen. Veikko Rytkönen.
8161: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen.
8162: IV,386. - Rah.a.l. N:o 205.
8163:
8164:
8165:
8166:
8167: JL . _..nea p.: JUiiU!irafwn osoittamisesta uittokanavan
8168: ~n 'f'~ laivakanavan viereen Varkau-
8169: dessa.
8170:
8171:
8172:
8173:
8174: Edusbmta .en ·hywäkls:ytnytt marraalroan .26 jois-Sawm taiouelämälle. Bakentamilta pide-
8175: prviBi. 1'954 katlmlaitos:v41.liokunnan mietin.. tään .eeutuktmnalla &keänä. .Mm. Varkau-
8176: . . . n~·t) '20 !a on llimi m:ranittämyt huomiota den kauppalan :hallitus 011 ~tanut sitä
8177: Na:joi~avon uitto- ja lauttawrolojea paran.- ensi talv-en ty~\}'ök<mteebi.
8178: ..mseen. Mietinnön PJOimessa ke'hoitetamt Bd~l!lä .olevaan viitaten ehdotamme,
8179: halJitmta eyhtymiän 1diroo1lhliin toimelllf)i-
8180: teisiin ul~n ·mentamisebi ·varkau- .ettii Eåus~ Jt~ttaisi -~ 1.959
8181: den kauppalassa olevan Taipaleen laivakana- .t'ltlo- ja menom-viecm 20 milioonu
8182: Vfm Viereen. markkM uittokml1!Mtt >J'aikenn~rk•
8183: T"aOO. -edrn~kmman 'k'Efroitusta. eivät halli- al6ittamista wrten V arkooden kmup-
8184: ~t ele \huemioineet huolimatta kanavan ptlilas9a -olwan Tidpaleen -~vn
8185: s\1l!l'eSta taloudellisesta merkityksestä Poh- viereen.
8186: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
8187:
8188: Hugo Manninen. Veikko Rytkönen.
8189: A1m1e Pulkkinen. E. H".Jet&Den.
8190: Utt
8191:
8192: IV,387. - Ra.h.al. N: o 206.
8193:
8194:
8195:
8196:
8197: l4airtUI& ,_,: lr~ •oittamisesta apurahoiksi koti-
8198: maise'lt ~~ ldiyttöön soveltuvien keskuslämmitys-
8199: kattiloiden kehittämistä ja tutkimista varten.
8200:
8201:
8202: Eduskunnalle.
8203:
8204: Suurin >OSa Suomessa uennetuista keslals- se säästää uscita ~iä. m.iljoaia ~
8205: lämmityskattiloista on valurautaism, lmksin sittain.
8206: lmyttöä silmälläpitäen suunniteltuja. K~ti Kotimaisoo. potttoaineen käyttöön soveltu·
8207: mttisten polttoaineiden, puun ja turl}een pa- vien keskisuurien ja pienehköjen b.ttilo.iden
8208: bl.min~n :Biissä. kattiloissa tapahtuu vain va- kehittäminen • päässyt alkuun vasta viime
8209: jaan 50 % : n hyötysuhteella, kun taas eri- vuosina ja olisi tätä. toimintaa valtion ta·
8210: k~isesti esim. haketta varten suunnitelluissa oolta kiirehdittävä sekä S'Q()ritettava eri ka.t·
8211: kattiloissa päästään 80 % :n hyötysuhteisiin. tilatyyppien välillä puolueetonta tutkim.US·
8212: T'åten. kotimaisten polttoaineiden käyttö eri- toimintaa.
8213: twiskattiloissa tul~e aina 1.5 kertaa taloudcl- Ed&li ~evan ~rusteella e11itåmm.e kun-
8214: lisemmaksi kuin nykyisin yleisemmin käy- nioittaen,
8215: rossä. olevissa kattiloissa. Lisäksi sekä puun
8216: 'että turpeen poltto voidaan erikoiskattiloissa tttä Edutiku.tttB ottaisi v~n 1S59
8217: automatisoida. Kotimahren polttoaineen me- ~ j1I. ~'IPO'It 1(} (}()() 000 mm-~
8218: nekkiin vaikuttaa aivan ratkaisevasti katti- knn ..mvui&e:n. mäiir.Uahan jaet«mabi
8219: lala.itos, missä. se joudutaan polttamaan. 4purahoiM kotitfwisen. p~tt.oaivwm
8220: Valtio oo. suurin puupolttoaineen ja tu~ kiyffiiön .sov~lt>twien hesk~s-
8221: peen seki tu~ttaja ~ttä. kuluttaja, joten ra- 1Mttil~Fide11t kekittiitnistii ja tuttim.U.
8222: kentamalla puun tai turpeen käyttöön oik~t v~Jrt.en.
8223: ja. parhaat mahdolliset kattilalaitokset, voi
8224: Helsingissä. 10 päivänä lokakuuta l958.
8225:
8226: Aarre Marttila. Veikko Savela. Pentti Peklcarinea..
8227: Eino Uusitalo. Arvo Pentti. BIMUS Pa.aso.
8228: Ale Holopainen. Olavi Lahtela. Ma.Ui Jtekkollen.
8229: Nestori KaasaJa.inen. Bsa Timonen. Toivo Aatila.
8230: lhtti Liinamaa. Esu Niemelä. BeJi Enkkilä.
8231: Karja Lahti. Artturi J'&tuen.
8232: 1200
8233:
8234: IV,388. - Ba.h.a.l. N: o 207.
8235:
8236:
8237:
8238:
8239: · l.Yla.tila.inen ym.: Määrärahan osoittamisesta rataverkon sepe-
8240: löimistöitä varten.
8241:
8242:
8243: Eduskunnalle.
8244:
8245: Viime vuosina on toistuvasti eri yhteyk- suuden tuottamaan sepeliin. Tästä on kui-
8246: sissä jouduttu toteamaan ratojemme olevan tenkin ollut seurauksena, että kuljetuskus-
8247: kunnossapitoon myönnettyjen varojen riittä- tannusten vaikutuksesta sepelöinti on pää-
8248: mättömyyden takia heikossa kunnossa, mikä asiassa kohdistunut niihin rataosiin, joille
8249: on suuresti vaikeuttanut ja hidastanut lii- sepeliä on ollut lähitienoilla saatavissa. Siten
8250: kenteen hoitoa. Yhtenä heikkona kohtana ra- sepelöintiä ei ole voitu harjoittaa oikeassa
8251: doissamme on niiden päällysrakenne. Valta- kiireellisyysjärjestyksessä.
8252: osa koko rataverkosta on yhä sorapäällys- Suunnitelmia on kuitenkin jo tehty uusien,
8253: teistä ja vain noin 700 kilometriä rataa on edullisesti sijaitsevien sepelinottopaikkojen
8254: tähän mennessä saatu sepelöidyksi. perustamisesta sepelöimistöiden tarkoituksen~
8255: Sepelipäällysteen eduista on sen taloudel- mukaista jatkamista varten, joista on jo
8256: lisuus ajan mittaan merkittävin. Sepelöinti laadittu yksityiskohtaiset suunnitelmat. Nii-
8257: lisää kiskojen kestävyyttä 20-30 prosen- den toteutuminen on riippuva vain siitä,
8258: tilla, joten kiskot ,väsyvät" vastaavasti hi- missä laajuudessa tarkoitukseen tulee ole-
8259: taammin. Samoin ratapölkyt saadaan sepe- maan varoja käytettävissä.
8260: löinnin avulla kaksi kertaa pitempi-ikäisiksi. Sepelöinnin taloudellisuuden ja sen liiken-
8261: Tämä merkitsee tuntuvia säästöjä, joilla ly- teen hoitoa edistävien ominaisuuksien vuoksi
8262: hyessä ajassa voidaan enemmän kuin korvata töitä olisi kiireisesti jatkettava mahdollisim-
8263: sepelöinnistä aiheutuvat kustannukset. man nopeassa tahdissa rataverkkomme saat-
8264: Lisäksi sepelöinti tekee kiskojen yhteen tamiseksi asianmukaiseen kuntoon. Myöntä-
8265: hitsaamisen tietyssä määrässä mahdolliseksi. mällä varoja tähän tarkoitukseen edistettäi-
8266: Siten vähennetään kiskojen jatkosten luku- siin samalla työllisyyden turvaamispyrki-
8267: määrää ja pienennetään liikkuvalle kalustolle myksiä kannattavalla ja tuottavalla tavalla.
8268: koituvaa rasitusta sekä junien nopeuksia, lii- Edellä esitettyyn nojautuen ehdotamme
8269: kenneturvallisuutta ja matkustusmukavuutta kunnioittaen,
8270: parannetaan. Sepelöinnin avulla estetään
8271: myös radan pölyäminen, mikä helpottaa ka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8272: luston puhtaanapitoa. tulo- ja menoarvioon 750 m~1joonan
8273: Viime vuosina on sepelöintiä suoritettu markan suuruisen määrärahan sepe-
8274: noin muutaman kymmenen kilometrin vuosi- löimistöiden jatkamiseksi rautatiehal-
8275: vauhdilla. Kun valtionrautateiden omien se- lituksen laatiman ohjelman mukai-
8276: pelimyllyjen tuotanto on ollut verrattain sesti.
8277: pieni, on ollut turvauduttava kaivosteolli-
8278: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1958.
8279:
8280: Kalle Matilainen. Kustaa Alanko.
8281: Sulo Hostila. Edvard Pesonen.
8282: Veikko Kokkola. Anni Flinck.
8283: Juho Karvonen. Lyyli Aalto.
8284: 1201
8285:
8286: IV,S89. - Rah.al. N: o 208.
8287:
8288:
8289:
8290:
8291: ·lYia.tila.inen ym.! Määrärahan, osoittamisesta Mansikkakosken
8292: maantieliikennesillan Zeventämistä varten.
8293:
8294:
8295: Eduskunnalle.
8296:
8297: Imatran kauppalan keskustassa Vuoksen Kun nyt lisääntyneen ja yhä lisääntyvän
8298: yli johtava ns. Mansikkakosken silta on yh- liikenteen johdosta kyseinen silta muodostuu
8299: distetty rautatie- ja maantieliikennettä var- yhä vaikeammaksi pullonkaulaksi ja kun
8300: ten. Se on rakennettu niin, että rautatielii- Imatran kauppalan yleisasema:kaavassa suun-
8301: kenne käy ylä- ja maantielii!kenne alasiltaa niteltu uusi rautatiesilta ei mielestämme
8302: pitkin. Vaikka mainittu silta onkin raken- joudu asiaa tarpeeksi ajoissa korjaamaan,
8303: nettu niin myöhään kuin v. 1932-1934, on katsoisimme tarpeelliseksi suorittaa kiireelli-
8304: se jo useitten vuosien aikana osoittautunut sen tutkimuksen siitä, mitä mahdollisuuksia
8305: maantieliikenteelle liian ahtaaksi. Kun maan- on nykyisen MansikkakoSken rautatiesillan
8306: tieliikenne jatkuvasti vilkastuu jo ku]lkuneu- alaosan maantieliikennesillan leventämiseen
8307: vojen lukumäärän yhä lisääntyessä, on tie- niin, että ajosilta levitettäisiin sellaiseksi,
8308: verkostoa pitän~t lisätä ja johtaa kautta- että autot voisivat vaivatta sivuuttaa ja että
8309: kulku ns. pikatietä pitkin häiritsemättä siten pyörällä- ja jalankulkijoille rakennettaisiin
8310: paikallista liikennettä. Tämän pikatien on oma kaistansa.
8311: kuitenkin pakko ylittää myös Vuoksi Imat- Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
8312: ran kauppalan alueella ja siksi pikatie, jolla ehdotamme,
8313: liikenne suuntautuu Lappeenrannasta Savon-
8314: linnan suuntaan ja päinvastoin, johtaa liiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8315: teen Mansikkakosken sillan kautta. Kysei- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
8316: nen silta on jo muutenkin kapeutensa joh- määrärahan käytettäväksi tutkimuksen
8317: dosta osoittautunut erittäin vaikeaksi pullon- ja suunnitelman laatimista varten
8318: kaulaksi syystä, ettei sillalla linja- ja kuor- Mansikkakosken sillan (Imatran kaup-
8319: mavaunun kulkiessa voi pienimmätkään vau- palassa) maantieliikennettä koskevan
8320: nut vaaratta sivuuttaa, vaan on jonotettava osan leventämistä varten jalka- ja poZ-
8321: ylipääsyä usein pitkänkin ajan. Jalkaisin ja kupyöräkäytävällä varustettuna.
8322: pyörällä liikkuminen on kerrassaan tukalaa,
8323: etenkin aamuin ja illoin jolloin työhönmeno
8324: ja paluu tapahtuu.
8325: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
8326:
8327: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
8328: Valto Käkelä. Yrjö Sinkkonen.
8329: V. E. Svinhufvud.
8330:
8331:
8332:
8333:
8334: 24 E 821/58
8335: IV,390. - Rah.al. N: o 209.
8336:
8337:
8338:
8339:
8340: :rta.tWa )'lll.~ Miiiriirlriaa BID:ittamisesta kenttäsahaustoimin-
8341: M?t. ~ v.artefl..
8342:
8343:
8344: Ed \U:kun nalle.
8345:
8346: Kenttisahaus on maassamme jatkuvasti Kt>Attäsa.hat r. y., joka perustettiin vuonna
8347: voittanut alaa. Varsinkin kotimaassa käy- 1946, .om. toiminut jäsenkuntansa ammatti-
8348: tettävän rakennuspuutavaran tuotannossa taidon kohottamiseksi järjestämällä mm. sa-
8349: siilä on hyvin suuri -osuus, lisäksi viedään. haus- ja välineitten ku.nnosttJBkursseja, kil-
8350: kenttäsirkkeiisahattua tavaraa melkoisia mää- pailuja uusien. parempien sahamallien kehit-
8351: riä ulos. Liikkuvuutensa ansiosta kenttä- tämiseksi sekä julkaisemalla omaa lehteä.
8352: sahauksella on erikoista merkitystä alueilla, yrittänyt pitää jäseniänsä ajan tasalla kai-
8353: j.oissa r.aakapuun pitkien matkojen vuoksi kissa ammattiin liittyvissä asioissa. Kaikki
8354: kohtuuttomiksi käyvät kuljetuskustannukset tämä on tapahtunut -osittain pienten jäsen-
8355: ovat esteenä metsävarojen taloudelliseen hy- maksujen, osittain eri tahoilta, mm. vienti-
8356: väksikäyttöön. maksurahastosta saatujen avustusten turvin
8357: Naapurimaassamme Ruotsissa, jQka on tätä suurimmaksi osaksi vapaaehtoisin voimin,
8358: nykyä pahin kilpailijamme sahatavaramark- mutta myöskin eräitten metsäkoulujen suo-
8359: kinoilla, on kenttäsahaus mennyt huimin siollisella avustuksella.
8360: askelin eteenpäin muodostaen sen tuotteet Ammattikunnan tehokas koulutus alan yhä
8361: hyvin huomattavan osan koko maan saha- edelleen voimakkaasti laajetessa jää pakosta-
8362: tavaranviennissä. Siellä onkin kenttäsahu- kin puutteelliseksi, koska kurssi- ym. valistus-
8363: reitten ammattikoulutus järjestetty erittäin toimintaa ei varojen puutteessa voida. har-
8364: tehokkaaksi valtion tukemana. joittaa siinä laajuudessa, mikä olisi tarpeen.
8365: Meillä kenttäsahurit ovat etupäässä pie- Edellämainituilla perusteilla -ehdotamme
8366: nempiä yksityisyrittiijiä, jotka harjoittavat kunnioittavasti,
8367: sahanst.oinrintaa v:ain. osan vuodesta ja joilla
8368: ei ole takanaan mitään ammattikoulutusta. että Eduskunta, 6tta:isi vuode11. 1959
8369: Tästä. johtuen ammattitaito on useinkin puut- ttdo- ja tnenoarvioon. 9 000 000 mar-
8370: teellinen, mistä johtuen parhaaseen mahdolli- kan mäiiri:irahan käytettäväksi kmtfii..
8371: seen tulokseen sekä yksityis- että kansan- .sahaustoiminn(/,11. a,mmaJtitaidO?t. ja, mi-
8372: taloudellisessa mielessä ei voida päästä, var- lineiden kehittämiseen.
8373: sinkin kun kilpailu suurempien sahojen
8374: kanssa on nykyisin erittäin ankara.
8375: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
8376:
8377: Matti Mattila.. Olavi Lahtela.
8378: 18
8379:
8380: IV,S91.- Bah.al. N:o ilO.
8381:
8382:
8383:
8384:
8385: ·Jr~a.!tCHa
8386: ym.: MiiräralwrM -6'89ittamisesta Bergmanin. koulun.
8387: ammsttiopdm;§tlm p.uckojen korottamista varten.
8388:
8389:
8390:
8391:
8392: 'Ybityisluooteisista k~titeollisu.usoppilaitok imdennan ammattiQpettajain palkka'BS on ko-
8393: msta 15/1 -54: annetun asetuksen (2/54) rotettava 17 palkikausluokasta 19 palkka'llS-
8394: mukaan. on yksityisloo:atoisen. kotiteolliS\lus- luokkaan, minkä mmisesti ybityisluontoi-
8395: QWilaitOksen apettajan palkkauksen Qltava. sissakin kiiBt-eissä kotiteollisuuskouluissa vas-
8396: sama kuin vastaavan opettajan valtion omis- taavien opettajien palkkaus suoritetaan.
8397: tamassa Qppilaitoksessa. 'rastä johtuen my{)s Edellä olevan perasteella esitämme kun-
8398: valtiw kotiteollisuusoppilaitoksessa ammatti- nieittavasti,
8399: opettajan palkkauksen tulee olla sama kuin
8400: yksityisluontoisessa kotitoollisuusoppilaitok- että Eduskunta ottaisi woden 1959
8401: sessa. Bergmanin koulussa Askolassa, joka t'lilo- ja menoarvion 11 Pl. VII: 1
8402: ~ ainoo valtion Qroistama kotiteollisuus- mom~wtille lisäyksenä 105 (J(J() mark-
8403: kaulu, .Qn ammattiopettajan palkkaus 17 kaa kahden ammattiopettajan. palk-
8404: palkkahi.Qkan mukainen, kun se yksityisissä kauksen. korottamiseksi 17 palkkam-
8405: kotiteollisuuskouluissa on 19 palkkaluokan lurikasta 19 palkkausltwkkaan B~rg
8406: mukainen. Bergmanin koulun puutyön ja manin koil;lmsa.
8407: Helsingissä 9 päivänä. lokakuuta 1958.
8408:
8409: Matti Mattila. Olavi Lahtela.
8410: 1204
8411:
8412: IV,S92. - Ra.h.al N: o 211.
8413:
8414:
8415:
8416:
8417: Mattila ym.: Määrärahan, osoittamisesta kotiteollisuusn,eu-
8418: voma-asemien, toimin,taa varten,.
8419:
8420:
8421: Eduskunnalle.
8422:
8423: Pientilojen asukkaille tarvitaan talvikau- Kotiteollisen neuvonta-asematoiminnan va-
8424: sina lisäansiomahdollisuuksia, mitä tarvetta kiinnuttamiseksi olisi jo toimiville neuvonta-
8425: vielä lisää maa- ja metsätalouden koneellistu- asemille, joita on 18, myönnettävä palkkaus-
8426: minen. Vapautuvaa työvoimaa voidaan avustusta 32 000 mkjkk sekä työvälineistön
8427: kurssi- ja neuvontatoiminnalla ohjata koti- täydentämiseksi 30 000 mk neuvonta-asemaa
8428: teolliauutena harjoitettavien palveluselinkei- kohden eli yhteensä 7 452 000 mk sekä uusien
8429: nojen sekä kotiteollisuustuotannon piiriin. neuvonta-asemien, 5 kpl, palkkauksia varten
8430: Halua tähän näyttää olevan, mutta kotiteol- kullekin 32 000 mk/kk sekä työvälineiden
8431: lisuusjärjestöjen taloudelliset mahdollisuudet hankkimiseen 125 600 mk eli yhteensä
8432: ovat rajoittaneet kurssi- ja neuvontatoimin- 1548 000 mk.
8433: taa samanaikaisesti, kun kuitenkin ns. työt- Kun ammattiopetuksen saantiin erilaisten
8434: tömyyskursseja varten on saatu riittävät ammattioppilaitosten kautta ei niiden vähä-
8435: määrärahat tarpeellisten koneistojen, työväli- lukuisuuden ja opetustilojen puutteen vuoksi
8436: neiden ja kurssiopettajien hankkimiseksi jopa ole riittävästi mahdollisuuksia, pidämme ko-
8437: kurssilaisten päi värahoihinkin. titeollisten neuvonta-asemien tukemista työt-
8438: Kotiteollisuusyhdistykset ovat pyrkineet tömyyslrnrssitoimintaa edullisempana ja esi-
8439: kotien taloudellisen aseman vahvistamiseen tämme kunnioittavasti,
8440: perustamalla kotiteollisuusneuvonta-asemia,
8441: joissa on mm. ompelu- ja kudontakalustoa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8442: lisätäkseen kotien valmiutta esim. vaatetus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV: 18
8443: kysymyksen hoitamisessa ja antaakseen ansio- momentin kohdalle 10 000 000 markan
8444: työn ohjausta, mikä auttaa yrittäjämahdolli- määrärahan opettajapätevyyden omaa-
8445: suuksien laajentamista kodin piiriin. Esim. van neuvontahenkilöstön palkkaamisen
8446: Pohjois-Karjalassa on 4 neuvonta-aseman avustamiseksi kotiteollisuusneuvonta-
8447: kautta ohjattu kuluvana vuonna jo yli 5 000 asemille sekä niiden työvälineistön
8448: henkilöä. täydentämiseksi.
8449: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
8450:
8451: Matti Mattila. Mikko Asunta. Veikko Savela.
8452: 1205
8453:
8454: IV,393. - Rah.al. N: o 212.
8455:
8456:
8457:
8458:
8459: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusOIVustuk-
8460: seksi Nurmijärven kotiteollisuuskoululle.
8461:
8462:
8463: E d u s kun n a 11 e.
8464:
8465: Nurmijärven pitäjän erikoisasema maan- tänyt luovuttaa koulutontin. Koska koulun
8466: viljelysvaltaisena alueena pääkaupungin lä- rakentaminen yksistään kunnan varoilla il-
8467: heisyydessä asettaa erikoiset vaatimukset kou- man takeita valtionavustuksesta tulisi kun-
8468: lutukseen nähden. Toisaalta sen kasvava nalle ylivoimaisen raskaaksi ja kun talous-
8469: väestö on joutunut etsimään työmahdolli- arviossa määrärahat yksityisluontoisten koti-
8470: suuksia pitäjän rajojen ulkopuolelta ja heille teollisuusoppilaitosten rakennusavustuksia ja
8471: olisi annettava sellainen ammattikoulutus, -lainoja varten ovat niin vähäiset, että ne
8472: että he tulisivat yhteiskuntakelpoisiksi, hyö- tarvitaan pääasiallisesti jo valmistuneiden
8473: dyllisiksi kansalaisiksi. Erikoisesti nyt, kun koulujen korkeakorkoisten lainojen mak<iu-
8474: suuret ikäluokat ovat tulemassa siihen ikään, avustuksiksi ja vanhojen koulujen uusimi-
8475: että heidän ammattikoulutuksensa on ajan- seen ja laajentamiseen, ei kunta voi toi-voa
8476: kohtainen, on kysymys erittäin tärkeä. näistä määrärahoista riittävää rakennusavus-
8477: Nurmijärven kunta on tämän oivaltaen päät- tusta.
8478: tänyt perustaa useampiosastoisen kotiteolli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8479: suuskoulun, jonka se parhaiten katsoo palve-
8480: levan tällä hetkellä ammatillista kasvatusta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8481: ja on tehnyt suunnitelman yhteistyössä maa- tulo- ja menoarvion 11 Pl. VIII lumtn
8482: taloushallituksen kotiteollisuusosaston kanssa 8 momentille lisäyksenä Nurmijärven
8483: koulun aikaansaamisesta sekä myöntänyt kotiteollisuuskoulun rakennustöiden
8484: määrärahan koulurakennusten suunnittelua jatkamista varten 20 000 000 markkaa.
8485: ja töiden aloittamista varten sekä myös päät-
8486: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
8487:
8488: Matti Mattila. Olavi Lahtela.
8489: IV,394. - Rah.al. H: o 218.
8490:
8491:
8492:
8493:
8494: Ma.ttila. JIIL~ Korlklalurt. määriirakan osoittamisesta avustuk-
8495: sik.si k'fliWJ&.lAle tU.lueide.n lunastuksiin ja korvauksiin.
8496:
8497:
8498: Eduskunnalle-.
8499:
8500: Maassamme on viDne VlWSie:m aikamra. soori- etilleen ovat velvolliset s:nocittamaan tielain
8501: tetta Jia.ajo.ja tierakennustöitä. jotka ova.t ti~ 93 §-:ssä tarkoitetut 1un.astus- ja muut kor-
8502: a.\\lelunast.uksi:aa UheuttaiWet kunnille suuria vailil:kset yleisistä t0islii annet1DI..1a.ia wimaan
8503: j~ keskemään epätasaiaesti jakauturia me- tallessa. rakenteilla olevien maa:ntei<ilen
8504: ooj,a. "Uuden tielam voimaan tnltua jäivät osalta."
8505: kuntien lrustannettaviksi. vielä ne tieailue- Edellä ol~vaa :peru~eell:a ehd"Qtamme kun..
8506: korvaru.kset. joilla työt an. aklitettu ennen rnmttaen,
8507: 1.1..1958..
8508: 12. tir. 195& ednskunta yksimielisesti lanBui että Ed'ltSkunta ottaisi voode1'1i 1959
8509: toivomuksen ,.että. Hallit\"Uit ottaisi vuotuisiin tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8510: tul<J- ja mene&L"vioosityksimsä riittävän suu- 30 000 000 markkaa käytettäväksi
8511: ren määrärahan avustusten myöntämiseksi avustuksina kun.n~"lle tiealueiaen lu-
8512: sellaisille kunnille, jotka voivat joutua tal-ou- nastuksii?L ja korvauksiin.
8513: dellisiin. vaikeuksiin sen johdosta, ettli ne
8514: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
8515:
8516: Matti Ma.t'Cila.. Eino Pa.lovesi.
8517: Yrjö SiD.kkouen. Olavi Lahtela.
8518: Artturi Jämsen. Arvo Pentti.
8519: Antti J. Ranta.ma.a.. Esa 'l'imonen.
8520: IV,395. - Ra.h.al. N: o 214:.
8521:
8522:
8523:
8524:
8525: Jlattila 1J111..:: Mäö.riilralMn asoittamisesta nahantutkimusinsi-
8526: '1JlÖÖri11. t~imtt ~ilta varten Valtion teknilliseen tut-
8527: kimuslaitokseen.
8528:
8529:
8530: E d u s k u n n a ll e.
8531:
8532: Nahantutkimustoiminta on jatkunut maissa suoritettavaan tutkimus- ja kontrolli.-
8533: Valtion teknillisessä tutkimuslaitoksessa toimintaan. Emme ole tasaveroisia kilpaili-
8534: (VTT:ssa) vuodesta 1950 alkaen pääasialli- joittenune kanssa, jos meiltä puuttuu va:s-
8535: sesti nahkateollisuuden rahoittamana. Vuo- taavanlaatuinen toiminta. Tuontitavaroitten
8536: desta 1954 alkaen on VTT jatkuvasti vuo- laadun vertaaminen kotimaisiin tuotteisiin
8537: sittain esittänyt naha.ntutlkimusinsinöörin vi- edellyttää. sitäpaitsi virallisen tarkastuseli-
8538: ran vakinaistamista. Tähän mennessä nämä men olemassaoloa. Vain sellaisen avulla voi-
8539: esitykset ovat kuitenkin jääneet tuloksetta- daan puolueettomasti opastaa kuluttajia tal!"-
8540: miksi, vaikka ainakin vuosina 1!154 ja 1956 koitulksenmukaisten tuotteiden valinnassa ja
8541: (sekä tiettävästi v. 1958) hylkäävä päätös. on suojata: heitä laadultaan ala-arvoisilta taw-
8542: tehty vasta valtion tulo• ja menoarvion val- roilta. Kaikkien nyt valmistelun alaisena ole-
8543: mistehmn kuuluvassa viimeisessä lukemi- vien yhteismarkkinakysymysten tarkoituksen-
8544: sessa. Asiasta on lisäksi tehty vuonna 1956 mukainen ratkaisu ed>ellyttää yleensäkin tuo-
8545: eduskunta-aloite. tannon teknillistä valmiutta, ja varsinkin on
8546: Toimikautensa aikana VTT :n nahantutki- näin asianlaita meidän maassamme. Olosuh-
8547: musosas~ on osoittautunut tarpeelliseksi eli- teitten pakosta olemme olleet syrjässä va-
8548: meksi vuota.- ja nahka-alalle. Sen toimin- paasta kilpailusta, koska tuontia maahamme
8549: nasta koituva hyöty tulee lisäksi maatalou- Ol'li säännilistelty. Nahan 08alta tuontisääimös-
8550: den tuottajapiirien ja kuluttajien hyväksi. tely on jo päättynyt ja olemme nyt jo tilall-
8551: Nahantutkimustoiminnallamme on ollut huo- teessa, jossa teknillinen tutJkimustyö muodos-
8552: mattava merkitys myös kansainvälisesti. Mei- taa. välttämättömän osan nahkatoollis:uuden
8553: dän panoksemme tä.ssä työssä on liittynyt toimintamahdollisuuksissa. Kovan ulkomai~
8554: yhteisiin tutkimustehtäviin sekä tutkimus- sea kilpailun vallitessa vain jatkuva tutki-
8555: menetelmien kehittämiseen. Tällä työllä on mustyö voi luoda maamme vuota-. nahka- ja
8556: laajemmaltikin merkitystä, koska nahka-alan kenläialan: kHpailukyvylle edellytykset ja
8557: tutkijoita on kansainvälisesti kehoitettu kiin- torjua työllisyyden kannalta muutim syaty-
8558: nittämään huomiota nahkateollisuuden vai- vän tyhjiön•.
8559: keisiin ta.lwdrelliSiin kysymyksiin. ja harkitse- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotamme
8560: maan keinoja, millä nahkateollisuuden kil- klllllllioittavasti,
8561: pailukykyä synteettisen teollisuuden tuottei-
8562: den kanssa voitaisiin parantaa löytämällä että Eduskunta o-ttaisi vuoden 1959
8563: uusia käyttömahdollisuuksia vuodalle ja na- tulo- ja menoarvioon 1 026 540 mar-
8564: halle sekä alentamalla: taotantokastannuksia. kan miiin.-iirailt.'n nahantutkimusinsi-
8565: Kaikki nämä toimenpiteet koituvat suoranai- nöörin viran ( 33 pl.) perustamista
8566: sesti kotimaisen teollisuuden hyväksi. varten Valtion tekm"lliseen tutkimus-
8567: Kilpailevien maitten tämän alan tuottei- laitokseen.
8568: den laatu perustuu suurelta osalta näissä
8569: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
8570:
8571: Matti Mattila. Valto Käkelä.
8572: Viljami Kalliokoski. Erkki Hara.
8573: Veikko Helle.
8574: 1208
8575:
8576: IV,396. - Ra.h.al. N: o 215.
8577:
8578:
8579:
8580:
8581: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Tumulan
8582: kansanopistolle rakennmtöitä varten.
8583:
8584:
8585: E d u s k u n n a 11 e.
8586:
8587: Tuusulan kansanopisto on jo lähes puolen siin 1 opettajan ja 8 oppilasasuntoa ja sitten
8588: vuosisadan ajan toiminut nuorison opin- rakennettaisiin uusi paja, käsityöhuone ja
8589: ahjona jakaen .oppilailleen tietoa ja taitoa pieni konehalli oppilaitten koneopetusta var-
8590: niin henkisen kuin käytännöllisenkin elämän ten. Mainittujen rakennusten yhteinen kus-
8591: aloilla. Opiston tarkoituksena on ollut varsi- tannusarvio on 10 000 000 mk, . josta uuden
8592: naisen opetustyön ohella herättää oppilaissa rakennuksen osuus 8 000 000 mk ja käsityö-
8593: pyrkimys tietojen ja taitojen jatkuvaan kar- huoneen asuntoiaksi muuttaminen 2 000 000
8594: tuttamiseen ja syventämiseen myöskin itse- mk. Piirustukset ja kustannusarvio on laa-
8595: opiskelun avulla. Opetustyössä on yhtenä dittu ja selviää niistä rakennushankkeen yk·
8596: johtotähtenä aina ollut työnteon merkityksen sityiskohdat.
8597: korostaminen sekä oppilaiden oma-aloittei- Valtion rahatalous on tunnetusti vaikea,
8598: suuden ja ammattitaidon kehittäminen nuo- mutta työllisyyskysymyksen hoitaminen edel-
8599: rison vastaisia tehtäviä ajatellen. Opiston lyttää, että työtilaisuuksia on järjestettävä,
8600: johdossa olevat henkilöt ovat opiston opetus- ja Tuusulan kunnassa, missä opisto sijaitsee,
8601: toiminnassa pyrkineet ottamaan huomioon tulee olemaan varsinkin rakennusalan työttö-
8602: kehityksen opetustoiminnalle asettamat vaati- myyttä. Koska opistolla ei ole mahdollisuuk-
8603: mukset. sia selviytyä rakennuskustannuksista omin
8604: Kun nyt elämme koneellistamisen· ja ratio- neuvoin, olisi rahoitus järjestettävä valtion
8605: nalisoinnin aikaa, niin on se varsinkin mies- halpakorkoisen lainan avulla.
8606: oppilaiden kohdalla pakottanut ottamaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8607: opetusohjelmaan puutyön rinnalla metalli- ja nioittaen,
8608: koneopetuksen. Näin laajennettu opetusoh-
8609: jelma on ollut käytännössä jo usean vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8610: aikana ja on siitä saatu erittäin myönteiset tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
8611: kokemukset. kan määrärahan halpakorkoiseksi lai-
8612: Opistolla on nykyisin tyydyttävä käsityö- naksi Tuusulan kansanopiston opet-
8613: huone, mutta sen sijaan puute oppilas- ja taja- ja oppilasasuntojen sekä uuden
8614: opettajain asunnoista, jotka olisi tavalla tai pajan, konehallin ja käsityöhuoneyh-
8615: toisella aikaansaatava. Edullinen ratkaisu distelmän rakentamista varten.
8616: saataisiin, jos käsityöhuoneesta muodostettai-
8617: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
8618:
8619: Matti Mattila. Olavi Lahtela.
8620: 1209
8621:
8622: IV,S97. - Rah.al. N:o 216.
8623:
8624:
8625:
8626:
8627: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Bergmanin koulun
8628: uudisrakennushankkeen toteuttamista varten.
8629:
8630:
8631: E d u s k u n n a 11 e.
8632:
8633: Bergmanin koulun toiminnan laajentami- minnasta tähän saakka saadut myönteiset ko-
8634: seksi ja koulun muodostamiseksi maaseutu- kemukset ovat selvänä osoituksena koulun
8635: nuorison ammatillisesta kasvatuksesta vastaa- tarpeellisuudesta.
8636: vaksi sisäoppilaitokseksi olisi kiireellisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8637: päästävä toteuttamaan nimenomaan tätä kou- nioittavasti,
8638: lua varten suunniteltua uudisrakennushan-
8639: ketta. Koulun toimintaa nykyisellään hait- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8640: taa suuresti erillään, kaukana toisistaan ole- tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvulle
8641: vien työ- ja asuntolarakennuksien sijainti, ja lisäyksenä 2 500 000 markkaa suun-
8642: erityisen suurena haittana tuntuu väliaikai- nittelutöiden ja työpiirustuksien teet-
8643: siin huoneistotiloihin sijoitettujen työhuonei- tiimiseksi Bergmanin koulun uudisra-
8644: den tavaton ahtaus. Bergmanin koulun toi- kennusta varten.
8645: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
8646:
8647: Matti Mattila. Olavi Lahtela.
8648:
8649:
8650:
8651:
8652: 25 E 821/58
8653: 1210
8654:
8655: IV,398. - Fin.mot. N:o 217.
8656:
8657:
8658:
8659:
8660: Meinander: Angående anvisande av anslag för bidrag till
8661: Förenta Nationernas europeiska flyktingshjälp.
8662:
8663:
8664: Till Riksdagen.
8665:
8666: Genom Finlands Röda Kors har staten ti- Med hänvisning härtill föreslär jag,
8667: digare bidragit tili den humanitära flyktings-
8668: hjälpen i Europa, men denna form av hjälp att Riksdagen i statsförslaget för år
8669: har numera upphört. Det vore dock önskvärt, 1959 måtte anteckna 3 500 000 mm·k
8670: att även frän Finlands sida fortsatta bidrag å 5 H t. IV: 4 mom. som bidmg till
8671: kunde ges för detta behjärtansvärda ända- Förenta N ationernas europeiska flyk-
8672: mål, då många finansiellt svagare stater giv- tingshjälp.
8673: milt hörsammat Förenta Nationernas bedjan
8674: i detta hänseende.
8675: Helsingfors den 14 oktober 1958.
8676:
8677: Nils Meinander.
8678: 1211
8679:
8680: IV,398. - Rah.al. N:o 217.
8681: Suomennos.
8682:
8683:
8684:
8685:
8686: Meinander: Määrärahan osoittamisesta Yhdistyneiden Kan-
8687: sakuntien Euroopan pakolaisavulle.
8688:
8689:
8690: E d u s k u n n a 11 e.
8691:
8692: Suomen Punaisen Ristin välityksellä on Tähän viitaten ehdotan,
8693: valtio aikaisemmin avustanut humanitääristä
8694: pakolaisavustustoimintaa Euroopassa, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8695: tämä avustuksen muoto on nyttemmin lakan- tulo- ja menoarvioon 5 Pl. IV luvun
8696: nut. Kuitenkin olisi toivottavaa, että myös 4 momentille 3 500 000 markan mää-
8697: Suomen taholta voitaisiin jatkuvasti antaa t·ärahan avustuksena Yhdistyneiden
8698: avustusta tähän huomiota ansaitsevaan tar- Kansakuntien Euroopan pakolais-
8699: koitukseen, kun monet taloudellisesti heikom- avulle.
8700: mat valtiot ovat auliisti noudattaneet Yhdis-
8701: tyneiden Kansakuntien vetoomusta tässä suh-
8702: teessa.
8703: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
8704:
8705: Nils Meinander.
8706: 1212
8707:
8708: IV,399. - Rah.al. N:o 218.
8709:
8710:
8711:
8712:
8713: Merlläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuonna 1918 pu-
8714: naisten puolella henkensä menettäneiden hautojen kun-
8715: Mstamueksi.
8716:
8717:
8718: E d u s k u n n a 11 e.
8719:
8720: Eduskunta osoitti vuoden 1954 tulo- ja maan eduskunta yhtenä vuotena myöntää
8721: menoarviossa (10 Pl:n XVI luvun 8 momen- määrärahan ko. tarkoitukseen, mutta jättää
8722: tin kohdalla) 1 milj. markan määrärahan jäljellä olevat haudat kuntoonsaattamatta.
8723: vielä kunnostamatta olevien, v. 1918 punai- Tällainen menettely ei ole kunniaksi maalle.
8724: sella puolella kaatuneiden hautojen kunnos- Edellä esitettyyn viitat~:h ehdotamme,
8725: tamiseen. Vuosien 1955-1958 talousarvioista
8726: määräraha jätettiin pois. Kun näitä kunnos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8727: tamattomia hautoja löytyy kautta maan yhä tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
8728: uusia, kuten Nousiaisissa, Ylöjärvellä, Korp- kan määrärahan vielä hoitamatta ole-
8729: poossa, Marttilassa, Alastarossa, Vampulassa vien, vuonna 1918 punaisten puolella
8730: ym., olisi välttämätöntä, että eduskunta ot- henkensä menettäneiden hautojen
8731: taisi tarkoitukseen määrärahan. Olisi varsin kunnostamiseksi.
8732: omituista, jos kulttuurivaltiona esiintyvän
8733: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
8734:
8735: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen.
8736: Antto Prunnila. Matti Koivunen.
8737: Irma Rosnell.
8738: 1213
8739:
8740: IV,400. - Rah.al. N: o 219.
8741:
8742:
8743:
8744:
8745: Meriläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustien raken-
8746: tamista varten Sotkamon Kuoloniemen kylätieltä Pohja-
8747: k0$ken pysiikille.
8748:
8749:
8750: E d u s k u n n a 11 e.
8751:
8752: Sotkamon kunnan Sapsojärvestä noin 6 Tien pituus tulisi olemaan noin 18 km. Se
8753: km etelään kirkonkylästä on Varisvaaran ky- alkaisi Kuoloniemen kylätiestä ja .kulkisi
8754: läryhmä, johon on kesäisin kulkuyhteydet ve- Kuolosalmen kautta sekä siitä edelleen Va-
8755: neellä ja talvella jäitse, mutta syksyisin ja risvaaran kylän kautta Kiantaperän vesis-
8756: keväisin, kelirikon aikana, on kierrettävä tön itäpuolitae Pohjakosken pysäkille.
8757: kymmeniä kilometrejä. Työllisyysnäkökohdatkin huomioon ottaen
8758: Maanhankintalain toimeenpanon yhtey- mainitun tien rakentaminen olisi välttämä-
8759: dessä sinne on perustettu useita viljelysti- töntä.
8760: loja. Tien varrella on huomattava määrä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8761: vanhoja viljelystiloja ja tien tultua raken-
8762: netuksi sen vaikutuspiiriin olisi mahdolli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8763: suus muodostaa uusia viljelystiloja. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
8764: Tiehanke kylälle on ollut vireillä kymme- vun 3 momentille lisäystä 20 000 000
8765: niä vuosia. ASO: n raivaustoimisto on tehnyt markkaa asutustien rakentamista var-
8766: tien rakentamissuunnitelman. Sotkamon ten Sotkamon kunnan Kuoloniemen
8767: kunta on hankkinut maanomistajilta luovu- kylätieltä Varisvaaran kylän kautta
8768: tussitoumukset tiepohjaksi menevästä maasta. Pohjakosken pysäkille.
8769: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
8770:
8771: Matti Merilä.i!lfn. H. Tauriainen.
8772: J. Muatonen. Niilo Nieminen.
8773: 1214
8774:
8775: IV,401. - Rah.al. N: o 220.
8776:
8777:
8778:
8779:
8780: Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
8781: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Olavinkylän
8782: Naisinvaliidien Työyhdyskunnan ylläpitoa varten.
8783:
8784:
8785: E d u s k u n n a 11 e.
8786:
8787: Invaliidihuollon toimeenpano rakentuu kentamista eri puolille maatamme. Näistä
8788: maassamme lakisääteisen ja vapaaehtoisen ensimmäinen, 22-paikkainen Olavinkylän nais-
8789: huoltotyön yhteistoiminnalle, jonka vuoksi invaliidien työyhdyskunta, on aloittanut toi-
8790: lakisääteisen invaliidihuollon eri muotojen mintansa kuluvan vuoden tammikuussa. Lai-
8791: toteutuminen on olennaisesti riippuvainen tokseen sijoitetut invaliidityöntekijät saavat
8792: vapaiden huoltojärjestöjen mahdollisuuksista siellä täydennyskoulutuksen opetellessaan
8793: selviytyä niiden osaksi tulleista invaliidihuol- työskentelemään sellaisissa työoloissa, joihin
8794: lon tehtävistä. he riittävän varmuuden saatuaan siirtyvät
8795: Ammattikoulutustoimintansa ohella Suomen joko toisen palvelukseen tai itsenäisiksi yrit-
8796: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto on täjiksi.
8797: kiinnittänyt huomiota myös siihen, että kou- Liitto on itse vastannut työyhdyskunnan
8798: lutukseen uhrattavat varat tulevat käyte- perustamiskustannuksista, jotka ovat yhteensä
8799: tyiksi mahdollisimman tehokkaasti sijoitta- 30 000 000 markkaa, mihin tulevat lisäksi
8800: malla ammattikoulutuksen saaneet invaliidit tontin ja sillä sijainneen rakennuksen arvot.
8801: koulutustaan vastaavalle alalle. Kokemus on Invaliidihuoltolain 22 §: n mukaan saattaa
8802: kuitenkin osoittanut, että eräissä tapauksissa yksityinen yrityskin, joka käyttää pääasial-
8803: ammattikoulusta tuottavan työn palveluk- lisesti invaliidityövoimaa, saada sen perus-
8804: seen siirtyminen ei tapahdu niin vaivatto- teella avustusta, joten Olavinkylän naisinva-
8805: masti kuin pitäisi. Joidenkuiden invaliidien liidien työyhdyskunnan tapaisen, pelkästään
8806: kohdalla tähän saattaa olla syynä vamman invaliidien työllistämiseen tähtäävän laitok-
8807: vaikeus, joka tuottaa hankaluuksia suoraan sen toiminnan tukeminen on käsityksemme
8808: ammattikoulusta työhön siirryttäessä. Epä- mukaan paikallaan, etenkin kun tällä toimin-
8809: edulliset kotiolot tai kotipaikkakunnan sijainti nalla taataan valtion varoilla tapahtuneen
8810: voivat myöskin joissakin tapauksissa olla es- ammattikoulutuksen tehokas hyväksikäyttö.
8811: teenä saavutetun ammattitaidon hyväksikäy- Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
8812: tölle. Vielä on tällaisina ehkäisevinä teki-
8813: JOina mainittava riittävän työvarmuuden että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8814: puuttuminen ja invaliditeetista johtuva epä- tulo- ja menoarvioon valtionavustuk-
8815: varmuus oudossa työympäristössä. seksi 4 000 000 markkaa Suomen Si-
8816: Ulkomailla työllisyyskysymys on tältä osin viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien
8817: ratkaistu suojattujen tai puolisuojattujen Liitto r.y:n omistaman Olavinkylän
8818: työyhdyskuntien avulla. Suomen Siviili- ja Naisinvaliidien Työyhdyskunnan yllä-
8819: Asevelvollisuusinvaliidien Liitto on suunni- pitoon vuonna 1959.
8820: tellut viiden invaliidien työyhdyskunnan ra-
8821: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
8822:
8823: Matti Miikki. Juho Tenhiälä.
8824: Anni Flinck. Aune Innala.
8825: Kuuno Honkonen.
8826: 1215
8827: IV,402. - Rah.al. N: o 221.
8828:
8829:
8830:
8831:
8832: Miikki: Määrärahan osoittamisesta Pohjiin maantien raken-
8833: nustöiden aloittamista varten.
8834:
8835:
8836: E d u s k u n n a 11 e.
8837:
8838: Eduskunta on jo v. 1939 valtiopäivillä• hy- Edellä mainitusta käy selville, että tuota
8839: väksynyt toivomuksen tutkimuksen toimitta- 18.1 km:n tieosaa, joka on helppoa kangas-
8840: misesta maantien rakentamiseksi Immolan maata, aiotaan tehdä kuusi vuotta, ja kun
8841: asemalta Imatran kauppalassa, Ruokolahden Joutsenon vielä vähemmän Imatran työttö-
8842: kunnan kautta Säämingin pitäjän Särkilah- miä ei siihen voida kaikkia sijoittaa eikä
8843: della olevaan valtion tiehen. Tämä n!k. Poh- muita sopivia työkohteita ole, niin on pakko
8844: jiin tie on lähes 40 km pitkä ja vaikeassa nuodattaa entisenlaista työhönsijoitusta, lä-
8845: maastossa. Edellämainitun toivomuksen suh- hetettävä työtä vailla olevat muuaHe siirto-
8846: teen on TVH: n toimesta suoritettu tutkimus työmaille.
8847: ja tiesuunnan on valtioneuvosto vahvistanut, Tämä ei ole eduksi valtiolle, vielä vähem-
8848: mutta muihin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty, män kunnille ja niille työntekijöille, jotka
8849: vaikka mm. Imatran kauppalan työttömyys- joutuvat siirtotyömaille menemään, minkä
8850: ohjelmaan on mainittu tietyö otettu jo nel- vuoksi olisi työtä vailla olevat koetettava si-
8851: jän vuoden ajan, lmn mainittu tietyö olisi joittaa kotiseuduilleen.
8852: erittäin sopiva Imatran ja Ruokolahden työt- Edellä olevan perusteella esitän kunnoit-
8853: tömille. taen,
8854: Tiedusteluihin on TVH: n taholta ilmoi-
8855: tettu, että kysymyksessä oleva tie otetaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8856: heti ohjelmaan, kun ensin saadaan Karjalan tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill luvun
8857: runkotie Hamina-Joensuu täysin valmiiksi. 4 momentille 70 000 000 markkaa käy-
8858: Tällä runkotiellä on vielä työt aloittamatta tettäväksi nk. Pohjiin maantien raken-
8859: välillä Muulkko--Korvenkanta, Lappeen ja nustöiden aloittamiseksi Kymen läänin
8860: Joutsenon kunnissa. Tämän välin kustannus- Imatran kauppalan ja Ruokolahden
8861: arvio on 301 milj. mk, josta ensi vuodelle kunnan alueella.
8862: on varattu 60 milj. mk.
8863: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
8864:
8865: Matti Miikki.
8866: 1216
8867:
8868: IV,403. - Rah.al. N: o 222.
8869:
8870:
8871:
8872:
8873: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta malmiesiintymien tut-
8874: kimista varten Pohjois-Suomessa.
8875:
8876:
8877: E d u s k u n n a 11 e.
8878:
8879: Viime aikoina suoritetut alustavat tutki- mukset loppuunsuoritettaisiin ja ryhdyttäi-
8880: mukset ovat osoittaneet, että Pohjois-Suo- siin toimenpiteisiin pysyväisten työtilaisuuk-
8881: messa monilla paikkakunnilla on malmiesiin- sien aikaansaamiseksi luonnonrikkauksien hy-
8882: tymiä, kuten esim. Haapavedellä, Hauki- väksikäyttämiseksi.
8883: putaalla, Taivalkoskella ym. Nämä tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8884: mukset ovat varojen puutteessa jääneet lop-
8885: puunsuorittamatta ja näiden esiintymien hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8886: väksikäyttö työtilaisuuksien järjestämiseksi tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
8887: on jäänyt merkityksettömäksi. Ottaen huo- kan suuruisen määrärahan malmiesiin-
8888: mioon jatkuvasti kasvavan työttömyyden tymien tutkimiseksi Pohjois-Suomen
8889: olisi tarkoituksenmukaista, että nämä tutki- alueella.
8890: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
8891:
8892: Yrjö Murto. Martti Linna.
8893: Pentti Liedes. Irma Torvi.
8894: 1217
8895:
8896: IV,404. -- Rah.al. N: o 223.
8897:
8898:
8899:
8900:
8901: Murto ym..: Määrärahan osoittamisesta korvauksiin vanki-
8902: loissa olleille ja omaisuutensa menettäneille vuoden 1918
8903: punakaartilaisille.
8904:
8905:
8906: E d u s k u n n a ll e.
8907:
8908: Vuoden 1918 luokkasodassa punakaartin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8909: riveissä taistelleille ja luokkasodan jälkeen
8910: vuosikausia vankiloissa olleille ei ole myön- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8911: netty minkäänlaisia korvauksia. Monet näistä tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
8912: elävät vaikeissa taloudellisissa oloissa. Olisi kaa korvauksien myöntämiseksi taan-
8913: välttämätöntä, että valtiovalta vihdoinkin nehtivasti vuoden 1918 punakaartin
8914: ryhtyisi toimenpiteisiin korvauksien myön- riveissä taistelleille, vankiloissa olleille
8915: tämiseksi taannehtivasti ilman omaa syytään ja omaisuutensa menettäneille puna-
8916: vaikeuksiin joutuneille luokkasodan seurauk- kaartilaisille.
8917: sista kärsineille.
8918: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
8919:
8920: Yrjö Murto. Pentti Liedes. Eino Tainio.
8921:
8922:
8923:
8924:
8925: 26 E 821/58
8926: 1218
8927:
8928: IV,405. - Rah.a.l. N:o ~4.
8929:
8930:
8931:
8932:
8933: Murto ym. : Määrärahan osoittamisesta turve- ja pienpuu-
8934: voimalaitosta varten Haapaveden Piipsannevalle.
8935:
8936:
8937: E d u s k u n n a 11 e.
8938:
8939: Elokuun 12 päivänä 1958 eduskunnalle jät- Oulun läänin Haapaveden Piipsannevalla
8940: tämässämme toivomusaloitteen perusteluissa suoritetut alustavat tutkimukset ovat osoitta-
8941: sanotaan Haapaveden Piipsannevan voima- neet ko. voimalaitoksen rakentamisella ole-
8942: laitoksen rakentamisesta seuraavaa: van hyvät edellytykset. Mainittu suo on
8943: Suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet, 5 000 ha:n laajuinen ja sen turveaines polt-
8944: että sähköenergian tarpeen jatkuvasti lisään- toaineeksi erittäin sopivaa. Niinikään pien-
8945: tyessä vajausta ei voida enää täyttää yksin- puuta on tällä alueella suuret määrät.
8946: omaan vesivoimaan perustuvien voimalaitok- Voimalaitoksen rakentamisella olisi paitsi
8947: sien rakentamisella. Niinpä Imatran Voima voimatalouden kannalta myös työttömyyden
8948: Oy ja mm. Helsingin kaupunki ovatkin ryh- torjumisen vuoksi erittäin suuri merkitys.
8949: tyneet rakentamaan ulkomailta tuodun polt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8950: toaineen varaan höyryvoima-asemia. Niin-
8951: ikään on alustavasti suunniteltu atomiener- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8952: giaa käyttäviä voimalaitoksia. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
8953: On täysin perusteltua, että edellä mainit- markkaa Haapaveden Piips-annevan
8954: tujen suunnitelmien lisäksi ryhdytään suun- turvetta ja pienpuuta polttoaineenaan
8955: nittelemaan turvetta ja pienpuuta poltto- käyttävän voimalaitoksen rakennus-
8956: aineena käyttäviä voimalaitoksia. Tutkimuk- suunnitelman valmistamiseksi ja kes-
8957: set ovatkin osoittaneet tällaisten voimalaitos- keneräisien tutkimuksien loppuun suo-
8958: ten rakentamisen olevan kansantaloudellisesti rittamiseksi.
8959: kannattavaa.
8960: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
8961:
8962: Yrjö Murto. Esa. Hietanen.
8963: Irma. Torvi. Pentti Liedes.
8964: Martti Linna.
8965: 1219
8966:
8967: IV,406. - Rah.al. N: o 225.
8968:
8969:
8970:
8971:
8972: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven säännös-
8973: telypatoa ja Pyhäjoen perkaamista varten.
8974:
8975:
8976: Eduskunnalle.
8977:
8978: Virallistenkin tilastojen mukaan työttö- Työn aloittaminen avaisi mahdollisuuden
8979: myys Pohjois-Suomessa on jatkuvasti suurin. töihin pääsyyn monille sadoille työläisille.
8980: Siitä huolimatta työttömyystyöt siellä ovat Mainittakoon, että vesistötoimikunta on jo
8981: suurimmalta osalta tilapäisluontoisia, eivätkä v. 1952 suorittanut kustannuslaskelmat. Saa-
8982: sanottavasti vaikuta pysyvien työtilaisuuk- tujen tietojen mukaan töiden aloittamista on
8983: sien muodostamiseen. Tämän vuoksi olisi viivyttänyt erään haapajärveläisen sahan-
8984: vihdoinkin järjestettävä työtilaisuuksia siten, omistajan säännöstelypadon rakentamisesta
8985: että maakunnan luonnonrikkaudet tulisivat jättämä valitus. Viranomaisten tulisi käsi-
8986: hyväksikäytetyiksi. tellä nopeasti viivytystarkoituksessa tehty va-
8987: Jo pitkän aikaa on suunniteltu Pyhäjoessa litus ja poistaa muutkin rakentamista mah-
8988: olevien vesivoimien käyttöön ottoa vesivoima- dollisesti jarruttavat esteet.
8989: asemia rakentamalla. Tähän suunnitelmaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8990: kuuluu Pyhäjärven säännöstelypadon raken-
8991: taminen Pyhäjoen yläjuoksulle sekä joen että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
8992: perkaus Pyhäjärven, Kärsämäen ja Haapa- t·ulo- ja menoarvioon 500 000 000
8993: veden kuntien osalta. Tämä tehtävä on luon- markan määrärahan Pyhäjärven
8994: teeltaan sellainen, että se kuuluu valtion säännöstelypadon rakentamiseksi ja
8995: suoritettavaksi ja siihen pitäisi kiireellisesti Pyhäjoen perkaamiseksi Pyhäjärven,
8996: ryhtyä. Ellei säännöstelypatoa rake-nneta ja Kärsämäen, Haapaveden ja Oulaisten
8997: jokea perata, ei itse voimalaitoksen rakenta- k1tntien osalta.
8998: misessa päästä suunnitelmia pitemmälle.
8999: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
9000:
9001: Yrjö Murto. Pentti Liedes. Esa Hietanen.
9002: Martti Linna. Irma Torvi. Matti Meriläinen.
9003: 1220
9004:
9005: IV,407. - Rah.al. N:o 226.
9006:
9007:
9008:
9009:
9010: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta vajaa-
9011: kykyisiä lapsia kot()11;aan haitavien vanhempien avustami-
9012: seen.
9013:
9014:
9015: Eduskunnalle.
9016:
9017: Koska maassamme on varsin vähän sel- henkisesti vajavaisten lasten hoitaminen sitä-
9018: laisia hoitolaitoksia, jotka voisivat ottaa hoi- kin vaikeampaa. Valtion taholta annettu apu
9019: dettavaksi lapsia, jotka ruumiillisen tai hen- auttaisi vanhempia ja huoltajia varsinkin
9020: kisen vajavuuden vuoksi ovat siinä määrin tällaisena aikana, jolloin elinkustannuksetkin
9021: avuttomia, että tarvitsevat pysyvästi silmäl- ovat jatkuvasti nousseet ja lasten ravitse-
9022: läpitoa ja hoitoa, joutuvat monet kodit vuo- mukseen välttämättömät vilja- ja maitotuot-
9023: desta vuoteen näitä onnettomia kotona hoi- teet ovat hinnoissa.a.n nousseet. Samalla se
9024: tamaan. olisi tunnustus heidän ponnisteluissaan ko-
9025: Varsinkin vajaamielisiä lapsia on paljon tona hoitaa lasta, jolle ei yhteisissä hoitolai-
9026: sellaisia, jotka pitäisi saada laitoshoitoon. toksissa ole löytynyt paikkaa.
9027: Kun kuitenkin heidän kohdallaan ainakin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9028: vielä on aivan riittämättömästi hoito-
9029: paikkoja, hoidetaan heitä paljon koti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9030: oloissa. Tällaisten lapsien hoitaminen on tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
9031: vaikeata. Vanhemmat ja kotona olevat sisa- kaa jaettavaksi valtioneuvoston mää-
9032: rukaet rasittuvat ja monet perheet ovat ai- räämällä tavalla sellaisten lasten vä-
9033: van luhistumisen partaalla. Tällaisia tapauk- hävaraisille vanhemmille ja huolta-
9034: sia tunnetaan paljon varsinkin hoitolaitok- jille, jotka kotona hoitavat lasta, joka
9035: sissa, joiden puoleen vanhemmat kääntyvät ruumiillisen tai henkisen vajavuuden
9036: sydäntäsärkevillä kirjeillään hoitopaikan va- tai vamman j()hdosta on jatkuvasti
9037: raamisasiassa. Milloin taloudelliset olosuhteet siinä määrin avuton, että hän tarvit-
9038: ovat · kodeissa huonot, on ruumiillisesti ja see pysyvää silmälläpitoa ja hoitoa.
9039: Helsingissä. 14 päivänä lokakuuta 1958.
9040:
9041: Judit Nederström-Lunden. Siiri Lehmonen.
9042: Inkeri Virtanen. Tyyne Tuominen.
9043: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
9044: Eino Roine. Elli Stenberg.
9045: 1221
9046:
9047: IV,408. - Ra.h.al. N:o 227.
9048:
9049:
9050:
9051:
9052: Nederström-Lunden ym.: Korotetun määrärahan osoittami-
9053: sesta Turun keskussairaalan rakentamiseen.
9054:
9055:
9056: Eduskunnalle.
9057:
9058: Turun yliopistollinen keskussairaala olisi Edellä olevan huomioon ottaen sekä myös
9059: nyt vihdoinkin saatava nopeasti rakenne- sen, että ne rahat, joita aikaisemmin on val-
9060: tuksi. Yli 25 vuotta on asia ollut keskuste- tion taholta myönnetty samaa hanketta tar-
9061: lun ja pohdinnan alaisena ja samaan aikaan koittavan Turun keskussairaalan laajentami-
9062: ovat vaikeudet sairaalakysymyksen alalla seen, eivät riitä rakennushankkeen tehok-
9063: vain kasvaneet niiden 78 kunnan alueella, kaaseen eteenpäin viemiseen, olisi v. 1959
9064: jotJka kuuluvat osakkaina rakennettavan sai- tulo- ja menoarvioon merkittyä 200 milj~
9065: raalan piiriin. Sairassijojen puute varsinkin nan siirtomäärärahaa lisättävä 150 miljoo-
9066: synnytys- ja naistantien osastolla on vuosi- nalla mankalla, jotta lähiaikoina tehtäväksi
9067: kausia ollut sietämätön, koska nykyisin toi- suunnitellut työt voitaisiin keskeytymättä
9068: miva sairaala ei pysty alkeellisiin suojiinsa suorittaa. Turun yliopistollinen keskussai-
9069: ottamaan vastaan vaikeimpiakaan tapauksia. raala tarvitsee hankkeensa toteuttamiseen
9070: Lastenklinikan tarve on tullut niinikään yhä myötätuntoista mieltä, oikeamielistä asettelua
9071: suuremmaksi. ja valtiovallan rahallista tukea, jotta raken-
9072: Tilanpuutetta ja ahtautta on sairaalan nushanke lain mää.räämässä ajassa saadaan
9073: muillakin osastoilla. Turun yliopistollisen toteutetuksi.
9074: keskussairaalan saadessa uuden sairaatansa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9075: rakennetuksi tulisivat monet nyt vallitsevat
9076: pulmatkysymykset ratkaistuiksi. Samanaikai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9077: sesti se pystyisi tehokkaasti toimimaan ni- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. ll luvun
9078: mensä mukaisesti akateemista lääkärikoulu- 9 momentille lisäyksenä 150 000 ()()()
9079: tusta varten. markkaa Turun keskussairaalan ra-
9080: kentamiseen.
9081: Helsingissä 14 päivänä loka;kuuta 1958.
9082:
9083: Judit Nederström-Lunden. Il!lkeri Virtanen.
9084: Paavo Aitio. Eino Roine.
9085: Aimo Aaltonen.
9086: 1222
9087:
9088: IV,409. - Rah.a.l. N:o 228.
9089:
9090:
9091:
9092:
9093: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta, maan-
9094: tien rakentamiseksi Kemiön puolelle Rungonsalmen yli
9095: Pungböleen rakennettavaa siltaa varten.
9096:
9097:
9098: E d u s k u n n a 11 e.
9099:
9100: Kemiön, Drags:fjärdin, Vestan:fjärdin ja suunnitelma siitä, mille kohdalle tie tulee
9101: Riittisten kunnat, jotka Kemiön ja Sauvon rakennettavaksi, olisi tarpeellista, että tällai-
9102: välisen liikenteen kautta ovat yhteydessä nen tietyö pannaan käyntiin mahdollisimman
9103: mantereeseen, ovat jo yhdeksän vuotta sit- pian. Jos tieyhteydet Rungonsalmen molem-
9104: ten kääntyneet kulkulaitosten ja yleisten töi- min puolin saataisiin rakennetuiksi, olisi
9105: den ministeriön puoleen esittäen, että Ke- mahdollisuus, että 45 tonnin kantoista va-
9106: miön saaren ja mantereen välille rakennet- paasti ohjattavaa lautta-alusta, jota varten
9107: taisiin silta. Eduskunta on useampaan ker- v. 1959 tulo- ja menoarvioon on hallituksen
9108: taan käsitellyt edellä mainittua asiaa aloit- taholta ehdotettu otettavaksi 55 miljoonaa
9109: teiden pohjalla sekä v. 1952 lausunut toivo- markkaa, ja joka lautta aiotaan asettaa lii-
9110: muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kenteeseen Rajalahti-Lappdal lauttapai-
9111: kulkuyhteyksien parantamiseksi Kemiöstä kalle, voitaisiin liikennöidä paljon kapeam-
9112: Turkuun Kemiön ja Sauvon välillä. malla välillä Rungonsalmen kohdalla.
9113: Vesistön ylikulun parantamiseksi on tut- Kun Kemiössä ja lähiseudulla talven tul-
9114: kittu useita vaihtoehtoja, joista tarkoituksen- len tulee esiintymään työttömyyttä, olisi
9115: mukaisimpana on pidettävä Rungonsalmen edellä ma4titun rakentaminen tässäkin mie-
9116: yli Pungböleen rakennettavaa riippusiltaa ja lessä tarkoituksenmukainen ja auttaisi työlli-
9117: sille rakennettavaa tieyhteyttä. Tämä hanke syystilannetta.
9118: vaatii kuitenkin aikaa toteutuakseen sekä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9119: melkoisesti rahavaroja. Kun kuitenkin juuri
9120: edellä mainitun sillan rakentaminen lopulli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9121: sesti ratkaisee Kemiön ja Sauvon välisen lii- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
9122: kennekysymyksen, olisi tarpeellista panna markan määrärahan maantien raken-
9123: alulle tämän hankkeen toteuttaminen. Suun- tamiseen Kemiön puolelle Rungonsal-
9124: nitellulle siltapaikalle ei ole valmiita tieyh- men yli Pungböleen myöhemmin ra-
9125: teyksiä. Kun Kemiön puolella jo on valmiina kennettavaa siltaa varten.
9126: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
9127:
9128: J'udit Nederström-Lunden. Eino Roine.
9129: Inkeri Virtanen. Aimo Aaltonen.
9130: Paavo Aitio.
9131: 1223
9132:
9133: IV,410. - Rah.al. N: o 229.
9134:
9135:
9136:
9137:
9138: Naderström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta Satt-
9139: markin s~"llan rakentamista varten Paraisten Malmilla.
9140:
9141:
9142: Ed us kunnalle.
9143:
9144: Liikenne Turusta Paraisten kautta Nau- lemmilla rannoilla suurta jonotusta. Kymme-
9145: voon ja Korppoon, sekä sieltä edelleen meri- net autot, moottoripyörät ja jalankulkijat
9146: teitse · Houtskäriin ym. on viime aikoina odottavat ylitystä, mikä toisinaan tapahtuu
9147: suuresti vilkastunut. Tämän liikenteen suure- olosuhteissa, mitkä vaikuttavat hengenvaaral-
9148: nemisen on aikaansaanut parantuneet lautta- lisilta.
9149: yhteydet Prosvikissä ja Nauvon ja Korppoon Kun nyt v. 1959 tulo- ja menoarvioon on
9150: välillä. On saatu käyntiin molemmissa pai- otettu määräraha Paraisten Malmilta Satt-
9151: koissa lautta-alukset, jotka ikantavuudeltaan markin kautta Granvikiin johtavan pistotien
9152: ja teholtaan vastaavat yhä kasvavan liiken- raikentamiseen, olisi samanaikaisesti pantava
9153: teen vaatimuksia. Saaristoiiikenteen kehitty- a•lulle myös sillan rakentaminen tälle lautta-
9154: minen on johtanut siihen, että varsinkin ke- paikalle. Vasta sillan aikaansaamisen kautta
9155: säisin on aina Korppooseen asti useita linda- vaikeutunut liikenne saadaan tyydyttävällä
9156: autovuoroja, joiden lisäksi tulevat tavara;kul- tavalla hoidetuksi. Kun Paraisilla ja lähiseu-
9157: jetus- ja yksityinen liikenne. duilla myös Hmenee työttömyyttä, olisi sillan
9158: Vaikka edellämainituille !autoille mahtuu rakentaminen omiaan antamaan tarvittavia
9159: parisenkymmentä autoa, on tapahtunut usein, työmahdollisuuksia.
9160: että varsinaiset vuorot eivät ole riittäneet, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9161: vaan on täytynyt suorittaa ylimääräisiä vuo-
9162: roja. Erä:a suuri epäikohta, todellinen pullon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9163: kaula, on kuitenkin muodostunut Paraisten tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
9164: Malmille, Sattmarkin lauttapaikalle. Ylitet- markkaa Sattmarkin sillan rakenta-
9165: tävä kohta ei ole leveä, mutta kun liikennöivä mista varten Paraisten Malmilla.
9166: lautta on aivan mitättömän pieni, syntyy mo-
9167: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
9168:
9169: Judit N'ederström-Lunden. Paavo Aitio.
9170: Inkeri Virtanen. Eino Roine.
9171: Aimo Aaltonen.
9172: 1224
9173:
9174: IV,411. - Rah.al. N:o 230.
9175:
9176:
9177:
9178:
9179: Niemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin diakonissalai-
9180: toksen H oivakodin rakennuttamiseen.
9181:
9182:
9183: E d u s k u n n a ll e.
9184:
9185: Porin diakonissalaitoksen Hoivakoti on pe- ole vielä saatu vähäisintäkään valtionapua.
9186: rustettu valtioneuvoston päätöksellä 21 p: ltä Rahoitus on järjestetty kaupunkien ja kun-
9187: huhtikuuta 1955 ja aloittanut toimintansa tien lunastamien paikkojen maksuilla, mitkä
9188: helmikuussa 1956, jolloin valmistui ensim- ensimmäisessä vaiheessa olivat 500 000 mk,
9189: mäinen, Porissa sijaitseva hoitolarakennus, toisessa 600 000 mk ja kolmannessa 700 000
9190: mikä toimii nykyisin vastaanottokotina ja mk. Sen lisäksi on saatu eräitä lyhytaikaisia
9191: missä hoidetaan kaikki vaikeimmat tapauk- lainoja ja vekseliluottoa.
9192: set, kuten liikuntakyvyttömät ja yleensä nuo- Tämä viimeisin rakennusvaihe maksaa 134
9193: rimmat. Tälle osastolle, joka tuli maksamaan miljoonaa markkaa, josta uuden vajaamielis-
9194: 32 miljoonaa markkaa, anottiin valtionapua lain mukaan valtion osuus 2/3 olisi 89.6 mil-
9195: ja piti saataman 25 %, mikä sitten kuitenkin joonaa markkaa, josta yksi kolmannes olisi
9196: käsittämättömästä syystä jäi saamatta. Tällä välttämättä saatava nyt esillä olevaan talous-
9197: osastolla hoidetaan nykyisin 90 lasta. arvioon.
9198: V. 1956 ostettiin Ulvilan kunnalta maatila On epäilemättä oloissamme ainutlaatuinen
9199: suurempaa keskuslaitosta varten. Täällä ole- tapaus, että näin suuri ja kipeästi kaivattu
9200: vat rakennukset, ent. kulkutautisairaala ja huoltolaitos on viety niin pitkälle kuin 324
9201: ent. kunnalliskoti perusteellisesti korjaamalla paHekaiseksi ilman, että valtion varoja on
9202: saatiin toiset 90 paikkaa. Tälle tilalle on nyt ollut käytettävissä.
9203: rakennettu 144 paikkaa käsittävät hoitola- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
9204: rakennukset, kaksi koululuokkaa, asuntola 22
9205: hoitajalle sekä talousrakennus, jossa lämpö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9206: keskus, pesula, keittiö ja sauna hoidokkeja tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
9207: varten. Kaikki nämä mittasuhteessa koko 600 kan mäiirärakan Porin diakonissalai-
9208: paikkaista laitosta varten. Kaikkeen tähän ei toksen Boivakodin rakennuttamiseen.
9209: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
9210:
9211: Pentti Niemi. Edvard Pesonen. Lars Lindeman.
9212: Elis Manninen. Meeri KalavaineiL Mikko Asunta.
9213: Antto Prunnila. Arvo Sävelä. Irma Torvi.
9214: Kustaa Alanko. Arvo Pentti. Urho Kulovaara.
9215: Arvo Tuominen. Nestori Kaasalainen. Kuuno Honkonen.
9216: Pertti Rapio. G. Henriksson. Toivo Hietala.
9217: 1225
9218:
9219: IV,412. - Rah.al. N:o 231.
9220:
9221:
9222:
9223:
9224: N. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9225: uudistilain perustamispalkkioihin.
9226:
9227:
9228: Ed u sku nnall e.
9229:
9230: Vaikka maanhankintalain soveltaminen on- rustellusti edellyttää tarkoitukseen tarvitta-
9231: kin jo käytännöllisesti katsoen lakannut, on vien varojen tarpeen nousevan jopa yli 350
9232: kuitenkin vielä sangen paljon lain toimeen- milj. markan. Hallitus on kuitenkin ensi
9233: panosta aiheutuneita toimenpiteitä kesken, vuoden budjettiesityksessään vähentänyt mää-
9234: joiden päätökseen hoitaminen on välttämä- rärahaa 75 milj. markalla kuluvan vuoden
9235: töntä. Niinpä maanhankintalain nojalla suo- määrärahaan nähden. Kun kuitenkaan ei ole
9236: ritettavat uudistilan perustamistyöt ovat pa- aihetta eikä suotavaa, että maanhankintalain
9237: hasti kesken. Niidenkin päätökseen saattami- nojalla maksettavien uudistilan perustamis-
9238: nen on tarpeen. Tarkoitukseen onkin vuo- palkkioiden suorittamista viivytetään ja kun
9239: sittain käytetty Yaroja valtion avustuksina. uuden maankäyttölain soveltamiselle tältä-
9240: .Mm. v. 1956 tilinpäätöksen mukaan käytet- kään osalta ei pitäisi asettaa esteitä, olisi
9241: tiin 335 279 884 mk, v. 1957 tilinpäätöksen tarkoitukseen varattava ensi vuotta varten
9242: mukaan 275 233 019 mk ja kuluvaa vuotta ainakin kuluvan vuoden määrärahaa vastaava
9243: varten on valtion tulo- ja menoarvioon va- summa. Sekään ei ehkä riitä, mutta on mie-
9244: rattu 350 000 000 mk, mikä tultaneen käyttä- lestämme vähin määrä mikä pitäisi tarkoi-
9245: mään suurin piirtein kokonaan. tusta varten ottaa budjettiin.
9246: Vuoden 1959 aikana tarvittaneen maan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9247: hankintalain nojalla maksettaviin uudistilan
9248: perustamispalkkioihin lähes saman verran että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9249: kuin kuluvanakin vuonna. Mutta ensi vuonna tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun
9250: alkaa vaikuttaa myös uusi maankäyttölaki ja 13 momentille lisäyksenä 75 000 000
9251: omalta osaltaan varmasti lisää jonkin verran markkaa käytettäväksi uudistilain pe-
9252: varojen tarvetta. Näin ollen voidaan pe- rustamispalkkioihin.
9253: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
9254:
9255: Niilo Nieminen. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen.
9256: Toivo Niiranen. Pentti Liedes. Toivo Åsvik.
9257: Matti Meriläinen. Usko Seppi. Martti Linna.
9258: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen. Pertti Rapio.
9259:
9260:
9261:
9262:
9263: 27 E 821/58
9264: 1226
9265:
9266: IV,413. - Rah.al. N: o 232.
9267:
9268:
9269:
9270:
9271: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sulkavan kos·
9272: ken ylimenopaikan uudelleen järjestämistä varten.
9273:
9274:
9275: E d u s k u n n a ll e.
9276:
9277: Runkotie 5: stä e:rlkanee Heinolan maalais- liikennetapaturmien välttämiseksi olisi oi-
9278: kunnan kirkonkylän kohdalla valtion maan- kaisu suoritettava kiireellisesti.
9279: tie, joka yhdistää mainitun runkotien ja Kou- Sulkavan kosken ylimenokohta on helposti
9280: volasta Jaalan ja Mäntyharjun kautta Mik- järjestettävissä liikenteen vaatimuksia vastaa-
9281: keliin suuntautuvan valtion maantien toi- vaksi. Tie on vain oikaistava ja nykyistä
9282: siinsa. Samalla se on suorin ja käytetyin kuormitusta vastaava silta on rakennettava
9283: kulkutie Heinolaan Mäntyharjun kirkolta, toiseen paikkaan. Oikaisu ja uuden sillan ra-
9284: asemalta ja sen taikaisilta alueilta aina Ris- kentaminen eivät aiheuta kohtuuttomia kus-
9285: tiinaa myöten. Tällä tiellä liikennöi useita tannuksiakaan, sillä maasto nykyisen sillan
9286: linja-autovuoroja päivittäin. Mainittu tie alapuolella, mistä oikaisu olisi paras suorit-
9287: suuntautuu laajojen metsäalueiden halki taa, on edullinen ja rakentaminen käy suh-
9288: muodostaen myös erittäin tärkeän puutava- teellisen helposti. Saamiemme tietojen mu-
9289: ran kuljetustien. Tähän tiehen liittyy lisäksi kaan on oikaisulkohta:kin jo alustavasti kat-
9290: useita erittäin vilkkaasti liikennöityjä kylä- sottu, vaikka virallista suunnitelmaa ja kus-
9291: teitä, jotka omalta osaltaan lisäävät po. tien tannusarviota ei vielä ole olemassa eikä silta-
9292: käyttöä. Mm. Taipaleen tien kautta liiken- piirustuiksiakaan hankittu. Niiden laatimi-
9293: llOI linja-autovuoroja Heinolasta Jaalan nen ja hankkiminen on jäänyt hoitamatta
9294: kautta Kouvolaan. osaksi vesistötutkimuksen keskeneräisyydestä
9295: Tällä tieHä on aikaisemmin suoritettu huo- ja osaksi varojen puuttumisesta johtuen. Nyt
9296: mattavia oikaisuja, mutta vielä on eräitä san- kuitenkin vesistötutkimus po. alueella on jo
9297: gen vaikeita kohtia oikomatta. Erityisesti loppuun suoritettu ja tieoikaisun ja siltatyön
9298: Heinolan maalaiskunnan kirkonkylässä sijait- suorittaminen on tästä syystä täysin mahdol-
9299: seva Sulkavan kosken ylimenokohta on vai- linen, on vain varattava varoja tarpeellisen
9300: kein ja muodostaa:kin suorastaan hengenvaa- suunnitelman ja kustannusarvion laatimi-
9301: rallisen kohdan tällä vilkkaasti liikennöidyllä seksi, siltapiirustusten hankkimiseksi ja myös-
9302: tiellä. Kosken ylittävä silta on vanha, heik- kin rakennustöiden aloittamiseksi. Tarpeel-
9303: ikorakenteinen ja niin kapea, että vain yksi liset alustavat toimenpiteet suunnitelmineen
9304: ajoneuvo kerrallaan sopii kulkemaan sen yli. ja siltapiirustuksineen voitaisiin suorittaa
9305: Sillan länsipuolisessa päässä on erittäin ah- ensi syksyyn mennessä, jolloin varsinaiset
9306: das ja vaikea mutka, josta tavallinen linja- rakennustyöt voitaisiin aloittaa. Nämä alus-
9307: auto ei pääse kääntymään sillalle vaikeuk- tavat toimenpiteet tulisivat maksamaan pai-
9308: sitta, jopa joidenkin on otettava välillä ta- kallisen tiemestarin arvion mukaan enintään
9309: kaisinpäinkin ennen kuin mahtuu käänty- 1 000 000 mk eivätkä itse rakennuskustannuk-
9310: mään sillalle. Hillan itäpuolisesta päästä al- setkaan nousisi ikovin suuriksi.
9311: kaa pitkä ja jyrklkä mäki, joka myöskin te- Työllisyyden kannalta tällä tieoikaisulla ja
9312: kee liikennöimisen vaikeaksi. Varsinkin tal- siltatyöllä olisi myöskin suuri merkitys Hei-
9313: vella ja yleensä liukkaan kelin aikana mäki nolan maalaiskunnan ja Heinolan kau-
9314: ja silta yhdessä muodostuvat hengenvaaraUi- pungin osalta, sillä kaikki suurem-
9315: siksi liikennöidä. Tästä on lukuisia esimerk- mat työttömyystyökohteet ovat tältä alueelta
9316: kejä olemassa. Liikenteen helpottamiseksi ja siirtyneet kauaksi. Mm. tänä syksynä on Hei-
9317: IV,413. - N. Nieminen ym. 1227
9318:
9319: nolan maalaiskunnasta ja Heinolan kaupun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9320: gista pitänyt lähettää työttömiä Anttolan
9321: kunnassa sijaitsevalle tietyömaalle. Kun työt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9322: tömyys näyttää jatkuvasti pahenevan ja li- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
9323: sääntyvän, niin Heinolan seudun työttömien kaa suunnitelmien, kustannusarvion ja
9324: työhön sijoittaminen tulee aiheuttamaan suu- siltapiirustusten hankkimiseksi sekä ra-
9325: ria vaikeuksia. Sulkavan kosken siltatyömaa kentamistöiden aloittamiseksi Heinolan
9326: ja siihen liittyvä tieoikaisu tarjoaisivat jo kirkonkylän ja Mäntyharjun välisellä
9327: ensi syksynä tälle alueelle hyvän työkohteen, maantiellä sijaitsevan Sulkavan kosken
9328: varsinkin kun työmaa olisi Heinolan kunnan ylimenopaikan oikaisemiseksi ja liiken-
9329: alueella ja vain noin 7 km Heinolan kaupun- neturvalliseksi saattamiseksi.
9330: gista.
9331: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
9332:
9333: Niilo Nieminen. Anna-Liisa Tiekso. Aili Siiskonen.
9334: Toivo Niiranen. Martti Linna. Siiri Lehmonen.
9335: Matti Meriläinen. Toivo Salin. Edvard Pesonen.
9336: Usko Seppi.
9337: 1228
9338:
9339: IV,414. - Rah.al. N: o 233.
9340:
9341:
9342:
9343:
9344: Niiranen ym..: Määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
9345: köistämisMt tukemiseksi.
9346:
9347:
9348: Eduskunnalle.
9349:
9350: Esityksessään valtion tulo- ja menoarvioksi ja niiden sähköistyksen tukemisen tarve väes-
9351: vuodelle 1959 hallitus ehdottaa kokonaan tön vähävara.isuudesta johtuen on kipein.
9352: poistettavaksi 15 Pl:n II luvun 26 momen- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9353: tin ja sillä olleen 250 000 000 markan suu-
9354: ruisen määrärahan maaseudun sähköistämi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9355: sen tukemiseksi. tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
9356: Ehdotettu poisto on epäoikeudenmukainen uudelle momentille 250 000 000 mar-
9357: erikoisesti maaseudun syrjäisimpien seutujen kan määrärahan maaseudun sähköistä-
9358: vähävaraista väestöä kohtaan. Juuri syrjäi- misen tukemiseksi.
9359: simmät seuduthan ovat yhä sähköistämättä
9360: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
9361:
9362: Toivo Niiranen. Aarne Pulkkinen. Tauno Kelovesi.
9363: Pauli Puhakka. Veikko Rytkönen. Martti Linna.
9364: Aleksi Kiviaho. Kaino Haapanen. Ale Holopainen.
9365: H. Tauriainen. Siiri Lehmonen. Esa Timonen.
9366: Toivo Asvik.
9367: Pentti Liedes.
9368: 1229
9369:
9370: IV,415. - Rah.al. N: o 234.
9371:
9372:
9373:
9374:
9375: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikon
9376: rakennustöiden aloittamiseksi Joensuun kaupunkiin.
9377:
9378:
9379: E d u s k u n n a II e.
9380:
9381: Joensuun kaupunki on koko Pohjois-Karja- vittämiseksikin olisi hankkeen toteuttaminen
9382: laan ja ympäristöön suuntautuvan huomatta- kiireellinen.
9383: van postiautoliikenteen keskuspaikka. Lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9384: kenteessä olevan autokannan tarkoituksen-
9385: mukaisen huollon aikaansaamiseksi on vi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9386: reillä hanke postiautovarikon sinne raken- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
9387: tamiseksi. Kaupungissa ja sen ympäristössä kan määrärahan postiautovarikon ra-
9388: vallitsevan vaikean työttömyystilanteen lie- kennustöiden aloittamiseksi Joensuun
9389: kaupunkiin.
9390: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
9391:
9392: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
9393: 1230
9394:
9395: IV,416. - Rah.al. N:o 235.
9396:
9397:
9398:
9399:
9400: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionenemmistöi-
9401: sen osakeyhtiön perustamista varten selluloosatehtaan m-
9402: kentamiseksi Joensuun läheisyyteen.
9403:
9404:
9405: E d u s k u n n a 11 e.
9406:
9407: Pohjois-Karjalan metsien puutavaravarasto käyttömahdollisuuksista aina pienpuun ja
9408: on arvioitu n. 117 milj. m3:ksi ja vuotuinen sahateollisuuden jätepuuna syntyvän sellu-
9409: lisäkasvu n. 3.75 milj. m3:ksi. Puustosta on loosahakkeen hyväksikäyttöä myöten on sel-
9410: yli puolet mäntyä, vajaa kolmasosa kuusta vitetty Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto r.y: n
9411: ja lähes viidesosa koivua. Arvioitu vuosit- suorituttamissa tutkimuksissa. Niiden tulok-
9412: tainen metsänhoidollinen hakkuumäärä olisi sena on päädytty aluksi n. 80 000 vuositon-
9413: n. 3.9 milj. m3 10--12 vuoden aikana. Ny- nia ilmakuivaa valkaistua selluloosaa tuotta-
9414: kyisin tästä määrästä hakataan vain n. 1/6, van tehtaan, Joensuun kaupungin läheisyy-
9415: mikä kuljetetaan suurimmalta osaltaan maa- teen, rakentamismahdollisuuden toteamiseen.
9416: kunnan ulkopuolelle jalostettavaksi. Sen rakentamiskustannukset on alustavasti
9417: Pääasiassa paikallisen puunjalostusteolli- arvioitu n. 6 500 miljoonaksi markaksi. Puu-
9418: suuden vähäisyyden ja yksipuolisuuden seu- tavaran menekin parantumisen ja siten seu-
9419: rauksena Pohjois-Karjalassa on muodostunut dun pienviljelmien haltijain rahatulojen li-
9420: puutavaran menekin kannalta hyvin vaikea säämisen ohella aikaansaataisiin hankkeen to-
9421: tilanne. Tästä sekä koko metsäteollisuuden teuttamisella yli 2 000 uutta vakinaista työ-
9422: koneeliistumisesta johtuu, että Pohjois-Kar- paikkaa ja siten työttömyyden huomattava
9423: jala on eräs maamme vaikeimmista työttö- väheneminen.
9424: myysalueista. Sitä osoittaa mm. n. 3 000 hen- Ottaen huomioon maakunnassa toimivan
9425: kilön vuosittainen poismuutto maakunnasta pääoman laimean kiinnostuksen hankkeen
9426: ja erilaisissa työllisyys- ja työttömyystöissä toteuttamisen rahoitukseen, olisi aloite mie-
9427: olevien korkea lukumäärä, mikä ensi vuonna lestämme tehtävä valtiovallan toimesta.
9428: kohonnee n. 7 000--9 000 työntekijään. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9429: Maakunnan tuotantoelämän ja sen kautta
9430: väestön toimeentulon parantamisen perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9431: kysymyksenä on entistä selvemmin tullut tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
9432: esille paikallisen teollisuuden toiminnan laa- kan määrärahan valtionenemmistöisen
9433: jentamisen ja monipuolistamisen välttämättö- osakeyhtiön perustamista varten sellu-
9434: myys. Alueen runsaat ja monipuoliset puu- loosatehtaan rakennustöiden alulle-
9435: tavaravarastot, työvoiman saanti sekä muut saattamiseksi Joensuun kaupungin lä-
9436: edellytykset antaisivat siihen hyvät mahdolli- heisyyteen.
9437: suudet. Kysymys puun erilaisista jalostus- ja
9438: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
9439:
9440: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
9441: 1231
9442:
9443: IV,417. - Rah.al. N: o 236.
9444:
9445:
9446:
9447:
9448: Niiranen ym, : Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
9449: miseksi Polvijärven-Juuan maantieltä Lipasvaarasta
9450: Juuan-Kaavin maantielle Petrovaaraan.
9451:
9452:
9453: E d u s k u n n a ll e.
9454:
9455: Polvijärven ja Junan kuntien alueilla si- 5 km. Sanotulla tiellä olisi huomattava mer-
9456: jaitsevien Lipasvaaran, Timovaaran ja Otra- kitys myöskin kauttakulrkuliikenteen kan-
9457: vaaran kylien saattamiseksi kunnollisten lii- nalta. Seudun vaikean työttömyystilanteen
9458: kenneyhteyksien piiriin olisi rakennettava lievittämiseksikin olisi työn käyntiin saanti
9459: maantie Polvijärven-Junan maantieltä Li- tarpeellinen.
9460: pasvaarasta Timovaaran asutusalueen ja Ot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9461: ravaaran kautta Junan-Kaavin maantielle
9462: Petrovaaraan. Mainitun tien pituus olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9463: noin 23 km. Siitä on rakennettu ns. kunnan- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
9464: tienä n. 10 km: n osuus Polvijärven-Junan kan määrärahan maantien rakentami-
9465: tieltä Lipasvaaraan, sekä n. 8 km: n osuus seksi Polvijärven-Juuan maantieltä
9466: Junan-Kaavin tieltä Otravaaraan, joten ko- Lipasvaarasta Juuan-Kaavin maan-
9467: konaan rakentamaton osuus on enää vain n. tielle Petrovaaraan.
9468: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
9469:
9470: Toivo Niiranen. Ale Holopainen.
9471: Pauli Puhakka. Esa Timonen.
9472: Vilho Turunen.
9473: 1232
9474:
9475: IV,418. - Rah.al. N:o 237.
9476:
9477:
9478:
9479:
9480: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion-Joen-
9481: suun valtatien Outokummun ja Joensuun välisen osan ra-
9482: kennustöiden aloittamiseksi.
9483:
9484:
9485: E d u s k u n n a ll e.
9486:
9487: Kuopion-Joensuun valtatiestä on raken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9488: nettu Kuopion-Outokummun välinen osa,
9489: mutta rakentamatta on Outokummun-Joen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9490: suun välinen osa, jota varten suunnitelma on tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
9491: olemassa. Kun maakunnan työttömyystilanne kan määrärahan K twpion-Joensuun
9492: on erittäin vaikea ja kun Pohjois-Karjalassa valtatien Outokummun ja Joensuun
9493: ei ole avattu suurempia työttömyystöiksi so- välisen osan rakennustöiden aloittami-
9494: pivia kohteita, olisi mielestämme ko. tietyön seksi.
9495: käyntiin saattaminen erittäin kiireellinen työ-
9496: tilaisuuksien aikaansaamiseksi.
9497: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
9498:
9499: Toivo Niiranen. Ale Holopainen.
9500: Pauli Puhakka. Esa Timonen.
9501: Vilho Turunen.
9502: 1233
9503:
9504: IV,419. - Rah.al. N: o 238.
9505:
9506:
9507:
9508:
9509: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta Aittomäen alen-
9510: tamiseen Juuan kirkonkylär~r-Viitaniemen maantiellä.
9511:
9512:
9513: E d u s k u n n a ll e.
9514:
9515: Maantieosalla Juuan kk-Viitaniemi sijait- dulla vallitsevan työttömyyden lieventämisen
9516: see Aittomäki, joka estää kokonaan raskaan välttämättömyys kiirehtivät ko. suunnitelman
9517: liikenteen tiellä. Mäki on kierrettävä Säy- pikaista toteuttamista.
9518: neisen kk: n kautta kulkevaa kunnantietä ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9519: tästä aiheutuu kuljetusmatkan jatkuminen
9520: n. 8 km:llä. Runsaasta puutavaran ym. ras- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9521: kaasta kuljetuksesta johtuva rasitus aiheut- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
9522: taa tien kunnossapitämisestä huomattavia kan määrärahan J uuan kk-V iitanie-
9523: kustannuksia Säyneisen kunnalle. Mäen alen- men maantieosalla olevan Aittomäen
9524: tamisesta on olemassa suunnitelma. Liiken- alentamiseen.
9525: teen vaatimukset, em. kunnan edut ja seu-
9526: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
9527:
9528: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
9529:
9530:
9531:
9532:
9533: 28 E 821/58
9534: 1234
9535:
9536: IV,420. - Rah.al. N: o 239.
9537:
9538:
9539:
9540:
9541: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
9542: misen aloittamiseksi Enontekiön kirkolta Koutokeinon
9543: suuntaan N o1'jan rajalle.
9544:
9545:
9546: E d u s k u n n a ll e.
9547:
9548: Tieverkoston kehittäminen on ollut keskei- olevaan Pohjois-Norjan satamaan. Vuosi
9549: simpiä kysymyksiä koko itsenäisyytemme vuodelta yhä kasvavalle matkailuliikenteelle
9550: ajan. Siitä kehityksestä on myös Lappi pääs- se avaa uusia mahdollisuuksia nähdä Lappia
9551: syt huomattavassa määrässä osalliseksi. Huo- eri puolilta. Kun perimmäisen Lapin talous-
9552: mioon ottaen kumminkin alueen laajuuden elämä on hyvin paljon riippuvainen Norjan
9553: on vielä useita ns. vanhoja kauppateitä ra- kanssa käytävästä kauppavaihdosta, johon
9554: kentamatta, teitä, joilla liikenne on tapahtu- sikäläisellä väestöllä on erioikeuksia, niin
9555: nut vain talvisaikaan. Sellainen ikivanha tämä lyhin tie helpottaa .monella tavalla vai-
9556: kulkutie on Enontekiön kirkolta Norjan keuksien keskellä kamppailevan Taka-Lapin
9557: Koutokeinoon suuntautuva kulkureitti. Tämä kansan toimeentuloa.
9558: on ollut aikanaan ainoa Länsi-Lapin asuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9559: kaita Norjaan yhdistävä kuljettu reitti. Kun nioittaen,
9560: nykyajan motorisoidut kulkuneuvot ovat syr-
9561: jäyttäneet aikanaan liikennevälineenä käy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9562: tetyt porot, on myös tiekysymys käynyt tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
9563: ajankohtaiseksi. Tämä tiesuunta, joka on markan määrärahan maantien raken-
9564: tutkittu alustavasti, kulkee Enontekiön kir- tamisen aloittamiseksi Enontekiön kir-
9565: 1kolta kahden syrjäkylän, Suontajärven ja kolta Koutokeinon suuntaan Norjan
9566: Leppäjärven kylien kautta Norjan rajalle, rajalle.
9567: on lyhin matka myös ympäri vuoden auki
9568: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1958.
9569:
9570: Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
9571: 1235
9572:
9573: IV,421. - Rah.al. N: o 240.
9574:
9575:
9576:
9577:
9578: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Simon-Nuuppaan
9579: tieosuuden viimeistelytöitä varten.
9580:
9581:
9582: E d u s k u n n a 11 e.
9583:
9584: Simon-Nuuppaan välisestä 66.5 km: n pi~ kustannusarvio on 150 miljoonaa, mihin sisäl-
9585: tuisesta tieosuudesta on valmistunut aikai- tyvät ojituksen viimeistelytyöt. Jälellä ole-
9586: semmin 20 km. Loppuosa 46.5 km on ollut vien töiden rahoitus olisi tarkoituksenmu-
9587: varsinaisesti työn alla työttömyyskautena kaista järjestää siten, että vuoden 1959 tulo-
9588: vv. 1956-1957, jolloin ko. osuus tiestä on ja menoarviossa varattaisiin ko. tarkoituk-
9589: jäänyt ilman kulutuskerrosta ja luiskia ja seen 75 miljoonaa markkaa, millä rahalla
9590: suurimmaksi osaksi ojia vaille. Mikäli tieosa koko tieosuudelle saataisiin pinta ja välttä-
9591: joutuu olemaan mainitunlaisessa kunnossa mättömät oja- ja verhoustyöt tehdyksi, ja toi-
9592: useita vuosia, osa tehdystä työstä menee pi- nen puoli 75 milj. markkaa seuraavien vuo-
9593: lalle liikenteen kuluttaessa tien runkoa ja sien talousarvioissa, millä tie saataisiin lopul-
9594: tulvavesien syövyttäessä sitä ojien ja ver- lisesti valmiiksi.
9595: housten puuttuessa. Keskeneräisen tieosan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9596: pahimpia kohtia on rakennettu ja korjattu nioittaen,
9597: kesällä 1958 vuoden 1957 menoarviossa olleen
9598: 10 000 000 markan määrärahan turvin. Kulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9599: tuspintaa varten tarvittavaa murskesoraa on tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar-
9600: valmistettu kasoihin yhteensä 20 000 m3, kan määrärahan Simon--Nuuppaan
9601: mikä edustaa n. 30 miljoonan markan pää- tien viimeistelytöiden jatkamista var-
9602: omaa, mikä seisoo käyttämättömänä, kunnes ten.
9603: työ pääsee jatkumaan. Jälellä olevien töiden
9604: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
9605:
9606: Markus Niskala. Olavi Lahtela.
9607: 1236
9608:
9609: IV,422. - Rah.al. N: o 241.
9610:
9611:
9612: Nordström ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lentoken-
9613: tän kestopäällystystöiden loppuunsaattamista varten.
9614:
9615:
9616: E d u s k u n n a 11 e.
9617:
9618: Eduskunta merkitsi vuoden 1958 tulo- ja suuremmat ja nopeammat Convair-tyyppiset
9619: menoarvioon 20 Pl: n II: 33 momentille, len- lentokoneet. Kun ko. lentokonetyyppi edellyt-
9620: tokentät ja lentoreitit, raha-asia-aloitteen joh- tää kuitenkin täydellä kuormalla 1 700 m: n
9621: dosta ja siihen liitetyn 87 500 000 mark- kiitotietä, sivukiitotien pituuden ollessa ai-
9622: kaan päättyvän kustannusarvion pohjalla noastaan 1 500 m, on yhtiö joutunut sivu-
9623: 50 000 000 mk aloitteessa mainittujen kesto- kiitotien ollessa käytössä rajoittamaan lento-
9624: päällystystöiden aloittamista varten Vaasan kuormaa, mikä luonnollisesti vähentää liiken-
9625: lentokentällä. Myönnetyllä määrärahalla on teen taloudellisuutta. Vielä suurempaa häi-
9626: viime kesän aikana päällystetty aloitteessa riötä lentoliikenteelle aiheuttaa se, että ylei-
9627: esitetyn työohjelman mukaisesti lentokentän simmin vallitsevan tuulen suuntaan sijoite-
9628: 1500 m:n pituinen sivukiitotie, siltä asema- tun ja sokkolaskulaitteilla varustetun pää-
9629: tasolle johtava yhdystie, osa asematasoa sekä kiitotien ollessa suljettuna liikenteeltä joudu-
9630: 1 800 m: n pituisen pääkiitotien molemmat taan nyt tuulisuhteiden ja huonon näkyväi-
9631: päät yhteensä 545 m: n pituudelta. Päällys- syyden takia lentovuoroja normaalia enem-
9632: tystöiden valmistuttua em. osalta liikenne on män peruuttamaan. Tämän johdosta on lii-
9633: 8. 9. 1958 lähtien ohjattu kokonaan sivukiito- kenteen säännöllisyyden ja turvallisuuden
9634: tielle ja pääkiitotien keskiosaa ryhdytty työ- parantamiseksi välttämätöntä, että nykyinen
9635: siirtoJatyönä vahvistamaan ja kunnostamaan väliaikainen järjestely jää mahdollisimman
9636: kestopäällystämistä varten. Vahvistustyöt tu- lyhytaikaiseksi ja että pääkiitotien keskiosa
9637: levat pääpiirteittäin valmiiksi tämän vuoden ja muut keskeneräiset alueet ensi kesän ai-
9638: aikana, lukuunottamatta vähäisiä viimeistely- kana kestopäällystetään. Kun liikenteen vaa-
9639: töitä, jotka on tarkoitus suorittaa ensi ke- timiin Vaasan lentokentän perusparannuksiin
9640: väänä kesäkuun alkuun mennessä. Niinikään on kestopäällystystöitä varten aikaisemmin
9641: talven aikana valmistetaan työsiirtolatyönä myönnetyn 50 000 000 mk: n lisäksi käytetty
9642: vielä tekemättä olevaan kestopäällysteeseen menoarvion 20 Pl. III: 6 momentilla ole-
9643: tarvittava sepeli. Kestopäällystystyön loppu- via työsiirtoJavaroja jo yli 500 000 000 mk,
9644: osa olisi suoritettava kesällä 1959 välittömästi pidämme myös valtion varojen järkevän käy-
9645: pohjatöiden valmistuttua. Näin meneteltäessä tön kannalta tarkoituksenmukaisena, että ko.
9646: kantavaa kerrosta ei tarvitse väliaikaisesti laaja rakennushanke saatetaan viipymättä
9647: päällystää savisorakulutuskerroksella, josta loppuun myöntämällä kestopäällystystyötä
9648: aiheutuisi 10 000 000 mk: n tarpeettomat kus- varten vielä tarvittava 46 000 000 mk:n lop-
9649: tannukset. Pääkiitotien keskiosan, siltä ase- puerä.
9650: matasolle johtavan yhdystien ja asematason Edellä mainituin perustein kunnioittavasti
9651: keskeneräisen osan kestopäällystäminen tulee ehdotamme,
9652: tie- ja vesirakennushallituksen laatiman kus-
9653: tannusarvion mukaan maksamaan, huomioon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9654: ottaen työpaikoissa ja asfaltin hinnassa vuo- tulo- ja menoarvioon Vaasan lentoken-
9655: den 1957 jälkeen tapahtunut nousu, yhteensä tän kestopäällystystöiden loppuunsaat-
9656: 46 000 000 mk. tamista varten tähän työhön aikaisem-
9657: Sivukiitotien saatua nyt kestopäällysteen min osoittamansa 50 000 000 markan
9658: Aero Oy on asettanut Vaasan liikenteeseen lisäksi tarvittavan 46 000 000 markan
9659: määrärahan.
9660: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
9661:
9662: T. E. Nordström. Toivo Asvik. Alwar Sundell.
9663: Toivo Antila. J. A. Jungarå. John Österholm.
9664: Nils Meinander.
9665: 1237
9666:
9667: IV,423. - Rah.al. N: o 242.
9668:
9669:
9670:
9671:
9672: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Vaa-
9673: san läänin vientisatamia ylläpitäville kunnille.
9674:
9675:
9676: E d u s k u n n a ll e.
9677:
9678: Yleisesti on hyväksytty se käsitys, että dun kuntia, että ne pystyisivät selviytymään
9679: vientisatamien kunnostaminen ja kehittämi- niistä vaikeuksista, joita jatkuvat satamien
9680: nen on valtakunnallinen asia, joka ei kuulu kunnostustyöt vaativat mm. Himangan, Kok-
9681: yksinomaan vientisatamia ylläpitäville kun- kolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Kaskisten
9682: nille. kunnilta.
9683: Vientisatamien merkitystä maalle ei voida Esimerkkinä mainittakoon, että Kokkolan
9684: kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu sataman, Ykspihlajan, rakennustöiden kus-
9685: tärkeä ulkomaankauppamme ja ne antavat tannusarvio sataman uudistamiseksi on noin
9686: työtä tuhansille työläisille. Voidaksemme yl- 400 milj. markkaa ja Vaasan sataman kus-
9687: läpitää elintärkeää vientiämme, on mm. Vaa- tannusarvio noin 300 milj. markkaa.
9688: san läänin rannildroalueen satamissa jatku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9689: vasti suoritettava teiden rakentamista, uudis-
9690: tettava laitureita ja rakennettava uusia lait- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9691: teita. Tämä toiminta ei kuitenkaan saa ta- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
9692: pahtua kuntien veronmaksajien kustannuk- kan määrärahan avustuksiksi Vaasan
9693: sella. Koska viennistä koituu hyötyä koko läänin vientisatamia ylläpitäville kun-
9694: maalle, olisi valtion entistä tehokkaammin nille satamien kehittämistä ja kunnos-
9695: avustettava näitä Pohjanlahden rannildroseu- tamista varten.
9696: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
9697:
9698: Nestori Nurminen. Toivo Åsvik. Aleksi Kiviaho.
9699: 1238
9700:
9701: IV,424. - Rah.al. N:o 243.
9702:
9703:
9704:
9705:
9706: Nurminen ym.: llfäärärahan osoittamisesta malmiesiintymien
9707: tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
9708:
9709:
9710: Eduskunnalle.
9711:
9712: Viime vuosina on useissa Keski-Pohjan- Kun Keski-Pohjanmaalla on vain vähän
9713: maan pitäjissä tehty malmiesiintymälöytöjä. teollisuutta, olisi tärikeää, että maaperän
9714: Tutkimuksia on suoritettu eri tutkimuslaitos- malmiesiintymien tutkimustyöhön kiinnitet-
9715: ten, kuten Pohjois-Suomen tutkimussäätiön, täisiin vakavaa huomiota. Siten luotaisiin
9716: Outokumpu Oy:n, Prospector Oy:n ja Suo- edellytyksiä teollisuuden aikaansaamiseen
9717: men Malmi Oy:n toimesta. Myös eräät yksi- Keski-Pohjanmaalle. Tämä puolestaan avaisi
9718: tyiset henkilöt ovat tehneet löytöjä. Malmi- uusia työnsaantimahdollisuuksia koko maa-
9719: löytöjä on todettu mm. Rautiossa, Pyhä- kuuman mitassa.
9720: joella, Haapavedellä, Oulaisissa, Perhossa, Edellä esitetyn perusteella esitämme,
9721: Teerijärvellä, Toholammilla ja Himangalla.
9722: Tutkimustyö kysyy huomattavasti varoja, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9723: joita pitäisi myöntää em. tarkoitukseen. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9724: Uudenaikaisin menetelmin on maaperästämme kan määrärahan malmiesiintymien tut-
9725: tutkittu vasta 10 %. kimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
9726: Helsingissä 9 päivänä lokaikuuta 1958.
9727:
9728: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
9729: Toivo Asvik. Martti Linna.
9730: 1239
9731:
9732: IV,425. - Rah.al. N:o 244.
9733:
9734:
9735:
9736:
9737: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusta varten
9738: vesivoimalaitosten rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin.
9739:
9740:
9741: E d u s k u n n a 11 e.
9742:
9743: Pohjanmaan alueella on valtion toimesta määrä loisi mahdollisuuksia uuden teollisuu-
9744: suoritettu vesistöjen säännöstely- ja perkaus- denkin syntymiseen alueella, joka on köyhä
9745: tutkimuksia ja tehty suunnitelmia alueen ve- teollisuudesta.
9746: sistöjen rakentamiseksi palvelemaan voima- Jokien vedensäännöstely loisi myös maa-
9747: talouden yhä lisääntyviä tarpeita. Dipl. ins. ja metsätaloudelle parempia kehitysmahdol-
9748: Sulo Muotiala, joka johtaa näitä tutkimuk- lisuuksia, kun päästäisiin tulvien tuottamista
9749: sia, on esittänyt, että vedenjärjestelyllä ja tuhoista ja veden vaivaamille alueille saatai-
9750: säännöstelyllä saataisiin Pohjanmaan joissa siin paremmat kasvuedellytykset.
9751: olevien koskien keskitehona yhteensä n. 400 Näin suurisuuntainen vesivoiman raken-
9752: milj. kWh Vtlodessa, mikä jakautuisi seuraa- taminen edellyttäisi rahoituskysymyksen jär-
9753: vasti: jestämistä valtion toimesta. Tutkimukset olisi
9754: saatava nopeasti loppuun suoritetuiksi, jotta
9755: Siikajoki ............ . 60 milj. kWh rakennustoiminta päästäisiin aloittamaan.
9756: Pyhäjoki ............ . 100 " Suunnitelman toteuttaminen antaisi alueen
9757: Kalajoki ............ . 60 " " väestölle lisääntyviä työmahdollisuuksia, mikä
9758: Lestijoki ............ . 50 " " olisikin erittäin tarpeellista, koska tämä maa-
9759: Perhojoki ........... . 50 " " kunta on ns. alityöllisyysaluetta.
9760: Ähtävänjoki ......... . 50 " " Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9761: Lapuanjoki .......... . 30 , "
9762: " että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9763: tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
9764: Tällaista suuruusluokkaa oleva energia- kan määrärahan tutkimustöiden lop-
9765: määrä riittäisi tyydyttämään tämän alueen puun suorittamiseen vesivoimalaitosten
9766: lähiajan energiatarpeen. Mainittu energia- rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin.
9767: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
9768:
9769: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
9770: Toivo Asvik. Martti Linna.
9771: 1240
9772:
9773: IV,426. - Rah.al. N: o 245.
9774:
9775:
9776: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatie 4:ää varten
9777: lunastettujen alueiden korvaamiseen Oulun läänissä.
9778:
9779: Eduskunnalle.
9780:
9781: Valtatie 4:n tiealueen pakkolunastustoimi- varten on arvioitu tarvittavan maata ja
9782: tukset ovat parasta-aikaa käynnissä. Tietä alueelta siirrettävä rakennuksia seuraavasti:
9783:
9784: Lunastettava Siirrettäviä rakennuksia:
9785: Kunta maata ha Asuinr. Talousr. Muut Yhteensä
9786: Pyhäjärvi ............. . 76.903 3 7 4 14
9787: Kärsämäki .......... .. 58.865 2 2 4 8
9788: Piippola ............. . 24.643 1 3 3 7
9789: Pulkkila ............ .. 29.196 5 4 4 13
9790: Rantsila ............. . 31.580 8 8 5 21
9791: Liminka ............. . 30.490 6 4 5 15
9792: Temmes ............. . 21.027 2 2 2 6
9793: Kempele ............. . 15.568 1 4 2 7
9794: Oulujoki ............. . 9.789 2 3 5
9795: Oulunsalo ............. . 0.909
9796: Haukipudas ........... . 35.061 24 6 20 50
9797: Ii ................... . 47.867 1 1 12 14
9798: Kuivaniemi 23.304 6 1 11 18
9799: Yhteensä 405.292 59 44 75 178
9800:
9801: Korvaukset tulevat nousemaan arviolta n. nastuskustannuksilla olisi merkitystä. Missä
9802: 100 miljoonaan markkaan. Pakkolunastuk- sitten uuden tielain aikana teitä rakenne-
9803: sella vahvistetun korvauksen maanomistajille taan, siellä tiealuekorvaukset kuuluvat val-
9804: maksaa valtio, minkä jälkeen kunnan tulisi tiolle. Edellä mainittuihin Oulun läänin
9805: se korvata valtiolle. Tämän jälkeen kun- kuntiin kohdistuneen epäoikeudenmukaisuu-
9806: nalla on oikeus saada valtiolta nämä lunas- den korjaamiseksi olisi meneteltävä siten, että
9807: tuskustannukset takaisin joko kokonaisuudes- po. tiealuekorvaukset, jotka pakkolunastuk-
9808: saan taikka kunnan varallisuudesta riippuen sessa maksetaan, jäisivät valtion lopullisiksi
9809: suurin osa niistä. Tällaisessa menettelyssä menoiksi. Tässä tarkoituksessa kunnioittaen
9810: kunnat joutuisivat monien rahavaikeuksiensa esitämme,
9811: ohella hankkimaan ja sijoittamaan miljoo-
9812: nia markkoja tarkoitukseen, minkä valtio lo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9813: pulta maksaa. Kun vielä on todettava, että tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V lu-
9814: po. valtatie on rakennettu kuntiin, joissa vun 2 momentille lisäyksenä 120 mil-
9815: työttömyys on ollut ja yhä edelleenkin on joonan markan määrärahan käytettä-
9816: suurena rasituksena, ei ole oikeudenmukaista, väksi Oulun läänissä valtatie 4:ää
9817: että näille kunnille tämänlainen lisärasitus varten lunastettujen alueiden ja tie-
9818: sälytetään. Siellä missä työttömyyttä on ollut alueella olleiden rakennusten korvaa-
9819: vähemmän, siellä ei myöskään maantietöitä miseen.
9820: ole siinä määrin tehty, että tiealueiden lu-
9821: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
9822:
9823: Hannes Paaso. Niilo Ryhtä. Pentti Liedes.
9824: Matti Kekkonen. Kerttu Saalasti. Olavi Lahtela.
9825: Eemil Partanen.
9826: 1241
9827:
9828: IV,427. - Rah.al. N: o 246.
9829:
9830:
9831: Palovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
9832: tämiseen.
9833: E d u s k u n n a 11 e.
9834:
9835: Vuodesta 1948 alkaen eduskunta on joka rusteiden mukaan kuin aikaisemman säh-
9836: vuosi myöntänyt kulloinkin perustellun tar- köistyksen yhteydessä. Sähköistystoiminta
9837: peen mukaisen määrärahan maaseudun säh- tulee vaihtelemaan suhdanneherkkänä. Ny-
9838: köistyksen tukemiseksi, tähän mennessä yh- kyinen lamakausi on siten selvästi rajoitta-
9839: teensä 3 930 milj. markkaa. Määräraha on nut toimintaa ja vaimentanut liittymishalua.
9840: vaihdellut sähköistystoiminnan vilkkauden .Sähköistys on kuitenkin jatkunut kuluvana-
9841: mukaan, ollen markkamääräisesti suurim- kin vuotena tällöin ratkaisevassa määrin
9842: millaan eli 550 milj. markkaa vuonna 1953 luottaen yleisten avustusvarojen jatkuvaan
9843: ja 250 milj. markkaa kuluvana vuotena. saantiin kohtuuden rajoissa. Sähköistysavus-
9844: Yleisistä varoista annetulla avustuksella on tukset annetaan, poikkeustapauksia lukuun
9845: ollut mitä ratkaisevin merkitys suurisuun- ottamatta, jälkikäteen edellisen vuoden toi-
9846: taisen ja tärkeän sähköistyksen menestyksel- minnan perusteella. Koska kuluvan vuoden
9847: liselle toteuttamiselle. Avustuksen turvin on sähköistystyöt jo käytännöllisesti katsoen on
9848: kuluttajilta vaadittava rahoitusosuus voitu suoritettu loppuun, syntyisi raskas taloudel-
9849: tasoittaa ja rajoittaa siedettävään määrään. linen vajaus, ellei odotettuja sähköistysavus-
9850: Maaseudun sähköistyskomitean vuonna tuksia olisi ensi vuoden alkupuoliskolla saa-
9851: 1950 asettama tavoite on tosin saavutettu: tavissa. Keväällä käytettävissä olleiden tie-
9852: yli 80 prosenttia maaseudun noin 650 000 tojen perusteella laskettiin kuluvan vuoden
9853: taloudesta on liitetty sähkön piiriin huoli- sähköistystoiminnan edellyttävän vuoden
9854: matta siitä, että talouksien lisäys kysymyk- 1959 talousarvioon 200 miljoonan markan
9855: sessä olevan sähköistyskauden aikana on noin suuruisen sähköistysmäärärahan.
9856: 85 000. Merkille pantavasta saavutuksesta Onkin erittäin valitettavaa, että hallitus
9857: huolimatta noin 130 000 taloutta ja runsaasti ei ole katsonut voivansa esittää määrärahaa
9858: puoli miljoonaa asukasta on tällä hetkellä maaseudun sähköistämiseksi tulevan vuoden
9859: vielä sähköä vailla. Sähköistyksen jatkami- tulo- ja menoarvioon, sen vuoksi edusku~nan
9860: nen on siis yhä tärkeä tehtävä, ja meikäläi- on tä~ä määräraha palautettava tulo- ja me-
9861: sissä olosuhteissa voitaneen olettaa taloudel- noarvwon.
9862: listen tosiseikkojen sallivan 90 prosenttisen Edellä esittämämme perusteella ehdo-
9863: sähköistysasteen tavoitteeksi 10-20 vuoden tamme kunnioittaen,
9864: aikana.
9865: Sähköistys jatkuu ja tulee ilmeisesti jat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9866: kumaan varsin hillitysti. Lukuunottamatta tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II lu-
9867: jälki- ja lisäliityntää jo sähköistetyillä vun uudelle momentille 150 000 000
9868: alueilla kohteet ovat yhä epäedullisempia ja markkaa maaseudun sähköistämiseen.
9869: edellyttävät tukemista ainakin samojen pe-
9870: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
9871: Eino Palovesi. Aarre Marttila. Esa Timonen. Leo Häppölä.
9872: Eemil Luukka. Yrjö Sinkkonen. Arvo Pentti. Vieno Simonen.
9873: Antti J. Rantamaa. Olavi Lahtela. Urho Kähönen. Kerttu Saalasti.
9874: Onni Mannila. Eino Uusitalo. Viljami Kalliokoski. Hilja Väänänen.
9875: Ale Holopainen. Sylvi Halinen. Antti Kukkonen. Matti Mattila.
9876: Kauno Kleemola. Esu Niemelä. Kalle Kämäräinen. R. Hallberg.
9877: Veikko Hyytiäinen. Pentti Pekkarinen. Niilo Ryhtä. V. E. Svinhufvud.
9878: Eem.il Partanen. Hannes Paaso. Eeli Erkkilä. Marja Lahti.
9879: Veikko Savela. Artturi Jämsen. Matti Liinamaa.
9880: 29 E 821/58
9881: 1242
9882:
9883: IV,428. - Rah.al. N:o 247.
9884:
9885:
9886:
9887:
9888: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisko-
9889: tien mielisairasosastojen kunnossapito- ja käyttökustan-
9890: nusavustuksiin.
9891:
9892:
9893: Eduskunnalle.
9894:
9895: Voimassaolevan mielisairaslain mukaisesti tömyys, samalla kuin se voimakkaasti rasit-
9896: annetaan valtionapua B-luokan mielisairaan- taa kuntien talouksia, vaikuttaa myös hei-
9897: hoitolaitoksille kl'lnnossapito- ja käyttökus- kontavasti kuntalaisten veronmaksukykyyn
9898: tannuksiin siten kuin mainitussa laissa on jB. verorästien määrä kohoaa.
9899: yksityiskohtaisemmin säädetty. Varsinaisiin Mitä tulee kuntien suorittamaan mielisai-
9900: B-iuokan mielisairaanhoitolaitoksiin on val- raanhoitoon kunnalliskotien mielisairasosas-
9901: tionavun saannissa rinnastettu myös kunnai- toissa, ei se suinkaan voi olla luonteeltaan sen
9902: Hskotien mielisairasosastot samanvero1sma. enempää sosiaalisen huoltotoiminnan piiriin
9903: Tähän onkin olemassa täysi oikeutus, sillä kuuluvaa kuin mitä asianlaita on varsin--ai-
9904: useat kunnat ovat omatoimisesti rakentaneet sissa B-luokan mielisairaanhoitolaitoksissa.
9905: ku'imalliskotiensa yhteyteen täysin ajanmu- Molemmissa hoidetaan saman asteen potilaita
9906: kaiset ja kaikissa suhteissa vaatimukset täyt- ja useissa tapauksissa vastaavissa laitosolo-
9907: tävät mielisairasosastot, jotka vastaavat yh- suhteissa. Olisi tällöin epäoikeudenmukaista
9908: den kumian puittffl.ssa varsinaisia kuntain- lukea kunnalliskotien mielisairasosastoilla an-
9909: liittojen yUäpitämiä B-luokan mielisairaan- nettu hoito sellaiseksi sosiaaliseksi huoUoksi,
9910: hoitolaitoksia. joka on kustannettava yksinomaan kuntien
9911: Hallitus on antaessaan edusirunnaHe esi- varoiHa. Kun lisäksi otetaan huomio(}n, että
9912: tyksen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle monet kunnat ovat joutuneet olosuhteiden
9913: 1959 esittänyt mielisairaanhoitolaitoksille an- pakosta rakentamaan B-luokan laitoksia vas-
9914: nettavan valtionapumäärärahan poistetta- taavat mielisairasosastot ilman valtiolta saa-
9915: vaksi kokonaan siltä osin kuin sitä on an- tua rakennusavustustakin, muodostuisi val-
9916: nettu kunnalliskotien mielisairasosastoille. tionavun poistaminen lmnn(}SSalJito- ja käyt-
9917: Samalla on hallitus antanut esityksen edus- tökustannusten osalta yhäkin suuremmaksi
9918: kunnalle laiksi eräistä väliaikaisista poik- epäoikeudenmukaisundeksi niitä kuntia koh-
9919: keuksista sairaala- ja mielisairaslakiin, jossa taan, jotka ovat omatoimisesti yrittäneet huo-
9920: esitetään lrnnna1liskotien mielisairasosastojen lehtia yhteiskun:nain huolenpidon varassa elä-
9921: valtionapu lakkautettavaksi vuosiksi 1959- vistä ihmisistä.
9922: '1963. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9923: Yleisesti tunnettua on, kl'rinka vaikeissa kunnioittavasti,
9924: taloudellisissa olosuhteissa kunnat yleensä
9925: joutuvat toimimaan selviytyäkseen niistä vel- että Eduskunta ottaisi tulo- ja me-
9926: voitteistaan, joihin kunnat lakisääteisesti on noarvioon vuodelle 1959 lisäyksenä
9927: jo tähän mennessä velvoitettu. Kuntien kan- 7 Pl. XX luvun 2 momentille
9928: tokyky -on tässä suhteessa äärimmilleen :rasi- 300 000 000 markkaa kuwnalliskotien
9929: tettu. Seul'auksena on ollut toistuva kunnal- mielisairasosastojen kunnossapito- ja
9930: lisen veroäyrin hinnannousu. Jatkuva työt- ·käyttökustannusavustuksiin.
9931: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 195'8.
9932:
9933: l!:emil Partane-n. Hannes Paaso.
9934: Matti Ke-kkonen. Eino Uusitalo.
9935: 1248
9936:
9937: IV,429. - Rah.al. N: o 248.
9938:
9939:
9940:
9941:
9942: J. E. Partane:Q ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
9943: maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
9944:
9945:
9946: E d u s k u n n a 11 e.
9947:
9948: Hallitus on ehdottanut tulo- ja menoarvio- menoarviossa osoitettu 350 000 000 mk, ja on
9949: esityksessään vuodelle 1959 11 Pl. XVI: 8 siis määrärahaa alennettu 300 000 000 mk.
9950: ,Maankäyttölain mukaiset rakentamisavus- Kun maankäyttölain 78 §: n mukaan raken-
9951: tukset ja -palkkiot" siirtomäärärahamomen- tamisavustuksia ja -palkkioita voidaan myön-
9952: tille 50 000 000 mk, jotka on tarkoitettu käy- tää vain erittäin rajoitetussa määrässä yksin-
9953: tettäviksi maankäyttölain 78 § : n mukaisesti. omaan asuntotilojen ja -tonttien talous-, koti-
9954: Momentin nimike on aikaisemina vuosina ol- eläin- ja ulkorakennuksia varten, ei tämä
9955: lut ,Avustukset maaseudun asunto-olojen pa- säännös laisinkaan vastaa niitä säännöksiä,
9956: rantamiseen" ja on varoja käytetty maaseu- joiden nojalla tähän s~Ullkka on voitu avustaa
9957: dun rakennusavustuksista, -lainoista ja -palk- vähävaraisia rakentajia.
9958: kioista 5 päivänä lokakuuta 1944 annetun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9959: valtioneuvoston päätöksen (676/44) mukai- nioittaen,
9960: siin avustuksiin ja palkkioihin. selkä sen no-
9961: jalla myönnettyjen lainojen hoitokustannus- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
9962: ten korvaamiseen kunnille ja lisäksi raken- den 1959 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
9963: nusavustusten myöntämisestä vanhoille asu- senä 11 Pl. XVI: 8 ,,Maankäyttö-
9964: tustiloilla välttämättömien rakennustöiden lain mukaiset rakentamisavustukset ja
9965: suorittamiseen eräissä tapauksissa 17 päivänä -palkkiot" siirtomäärärahamomentille
9966: helmikuuta 1955 annetun valtioneuvoston 100 miljoonaa markkaa käytettäväksi
9967: päätöksen (91/55) mukaisiin avustuksiin. samoin kuin aikaisempi nimike ,Avus-
9968: Näihin tarkoituksiin on vuoden 1958 tulo- ja tukset maaseudun asunto-olojen paran-
9969: tamiseen" on edellyttänyt.
9970: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
9971:
9972: Eemil Partanen. Olavi Lahtela.
9973: Eino Uusitalo. Arvo Pentti.
9974: 1244
9975:
9976: IV,430. - Rah.al. N: o 249.
9977:
9978:
9979:
9980:
9981: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun
9982: sähköistämisen tukemiseen.
9983:
9984:
9985: E d u s k u n n a ll e.
9986:
9987: Maaseudun omatoimisessa yrittäjätoimin- yleisesti ottaen puhuu jäljellä olevien syr-
9988: nassa sotien jälkeisenä aikana edustavat jäisten seutujen sähköistämisen puolesta.
9989: maaseudun sähköistämisyhtymät varsin mer- Käytännössä kohtaa tämä toiminta kuiten-
9990: kittävää osaa. Sähkönjakeluverkostojen ra- kin taloudellisia esteitä eikä ilman kohtuul-
9991: kentaminen maaseudun useasti harvaan lista valtionapua sähköistämisyhtymät ky-
9992: asutuilla alueilla on tunnetusti runsaasti kene näiden alueiden sähköistämistä merkit-
9993: pääomaa vaativaa toimintaa. Omatoimisen tävässä määrin jatkamaan.
9994: rahoituksen sekä yleisistä varoista saadun Kun hallitus on vuoden 1959 tulo- ja me-
9995: tuen turvin on kuitenkin ollut mahdollista noarvioesitykseensä jättänyt sisällyttämättä
9996: ylläpitää tuloksia tuottanutta toimintaa. Ku- edellisvuosina tavanmukaiseksi tulleen säh-
9997: luneina vuosina on valtiovalta tunnustanut köistämismäärärahan kokonaan, merkitsee se
9998: maaseudun sähköistämistoiminnan suuren käytännöllisesti katsoen maaseudun sähkön-
9999: merkityksen tukemalla tätä työtä valtion- jakeluverkostojen rakennustoiminnan lopet-
10000: avustuksilla kulloisenkin tarpeen edellyttä- tamista. Tällaista asian tilaa ei suinkaan
10001: mässä suhteellisessa laajuudessa. Tämä osal- voida pitää tarkoituksenmukaisena ja hyväk.
10002: taan onkin tehnyt mahdolliseksi sen, että tä- syttävänä, joten eduskunnan tulisi välttä-
10003: hän mennessä on voitu n. 80 % maaseudun mättä korjata syntynyt epäkohta ja hyväk-
10004: talouksista liittää sähkönjakeluverkostojen syä kohtuullinen määräraha vuoden 1959 ta-
10005: piiriin. lousarvioon.
10006: Myöskin jäljellä olevien, vielä sähköistä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10007: mättä jääneiden, alueiden väestöllä on täysin kunnioittavasti,
10008: perustellut oikeudet vaatia sähköistämisen
10009: ulottamista heidän asuma-alueilleen. Ovathan että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10010: he mm. kuntien veronmaksajina osaltaan tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
10011: joutuneet suorittamaan kunnallisten säh- uudelle momentille 200 000 000 mark-
10012: köistämisyhtymien osake- ym. maksuja rin- kaa maaseudun sähköistämisen tuke-
10013: nan muiden kanssa. Tasaveroisuuden peri- miseen.
10014: aate sekä edellä mainitussa mielessä että
10015: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10016:
10017: Eemil Partanen. Olavi Lahtela. Arvo Pentti.
10018: 1245
10019:
10020: IV,431. - Rah.al. N: o 250.
10021:
10022:
10023:
10024:
10025: J. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
10026: paikallisteiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoon-
10027: panon avustamiseen.
10028:
10029:
10030: E d u s k u n n a ll e.
10031:
10032: Uuden tielainsäädännön edellyttämä pai- tuksista ilman valtiovallan tuntuvaa tukea.
10033: kallistiejärjestelmään siirtyminen on par- Tämän vuoksi on välttämätöntä sisällyttää
10034: haillaan alkamassa. Paikallisteiksi siirtyvien valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain riit-
10035: teiden suurimman ryhmän muodostavat kun- tävän suuri määräraha paikallisteiksi siirty-
10036: nan- ja kylätiet. Näiden teiden kuntoonpa- vien teiden kuntoonpanotöiden avustamiseksi.
10037: nosuunnitelmat alkavat valmistua ja laaja- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
10038: mittainen kuntoonpanotöiden suorittaminen noarvioksi vuodelle 1959 on tähän tarkoi-
10039: pääsee käytännössä alkamaan. Näitä töitä tukseen esitetty 50 miljoonaa markkaa. Tällä
10040: edellyttävät suunnitelmat ovat olleet jo määrärahalla ei suinkaan saada aikaan mer-
10041: useissa kunnissa lain säätämässä tarkoituk- kittävää helpotusta vaikeaan tilanteeseen, jo-
10042: sessa nähtävillä sekä kunnanvaltuustoissa ten lisäyksen hyväksymiseen on olemassa
10043: lausunnolla. Tällöin on voitu todeta, että täysin perusteltu aihe.
10044: kuntoonpanosuunnitelmien toteuttaminen tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10045: lee vaatimaan kunnilta ja kylätiekunnilta kunnioittavasti,
10046: ylivoimaisen suuria kustannuksia. Kustan-
10047: nusarvioiden noustessa kymmeniin miljooniin että Eduskunta ottaisi tulo- ja me-
10048: kylätiekuntaa ja satoihin miljooniin kuntaa noarvioon vuodelle 1959 lisäyksenä 12
10049: kohden, on selvää, ettei jo ennestään talou- Pl. V luvun 5 momentille 100 000 000
10050: dellisissa vaikeuksissa toimivilla kunnilla ja markkaa paikallisteiksi otettavien
10051: vähävaraisten osakkaiden muodostamilla ky- kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon
10052: lätiekunnilla ole olemassa taloudellisia mah- avustamiseen.
10053: dollisuuksia selviytyä näistä uusista tierasi-
10054: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
10055:
10056: Eemil Partanen. Artturi Jämsen. Matti Kekkonen.
10057: Ale Holopainen. Kalle Kämäräinen. Hannes Paaso.
10058: 1246
10059:
10060: IV,432. - Rah.al. N: o 251.
10061:
10062:
10063:
10064:
10065: J. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
10066: uusien puhelintoimipaikkojen perustamiseen varsinkin
10067: syrjäseuduille.
10068:
10069:
10070: E d u s k u n n a 11 e.
10071:
10072: Erityisesti maamme syrjäisillä seuduilla on den joustavampaan hoitamiseen ulkomaail-
10073: vielä laajoja asuttuja alueita puhelinverkos- man kanssa.
10074: toon liittämättä. Tämä aiheuttaa näiden Valtion talousarviossa vuosittain tähän
10075: alueiden asukkaille tiettyjä vaikeuksia niissä tarkoitukseen varatun määrärahan pienuus
10076: esiintulevissa tilanteissa, jolloin puhelinyh- on jatkuvana esteenä syrjäseutujen liittämi-
10077: teys olisi välttämätön. Tällaisia ovat esim. selle puhelinverkoston piiriin. Siksi olisi mitä
10078: sairaus-, tapaturma- ja onnettomuustapauk- suotavinta, että valtiovallan taholla kiinnitet-
10079: set, jolloin useasti vain nopea avun saanti täisiin nykyistä suurempaa myönteistä huo-
10080: voi pelastaa vaaratilanteesta. Syrjäisten seu- miota asiantilan korjaamiseksi.
10081: tujen heikot liikenneolosuhteet ovat vielä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10082: osaltaan lisäämässä vaikeita olosuhteita. nioittavasti,
10083: Uusien puhelintoimipaikkojen perustami-
10084: sen kautta voidaan tuntuvasti helpottaa että Eduskunta ottaisi tulo- ja me-
10085: niitä elämänvaikeuksia, joissa syrjäseutujen noarvioon vuodelle 1959 lisäyksenä
10086: ihmiset joutuvat jatkuvasti elämään. Puhe- 19 Pl. 1 luvun 26 momentille
10087: linyhteys avaa uusia mahdollisuuksia joka- 50 000 000 markkaa uusien puhelintoi-
10088: päiväisen elämän piirissä esiintyvien asioi- mipaikkojen perustamiseen varsinkin
10089: syrjäseuduille.
10090: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
10091:
10092: Eemil Partanen. Artturi Jämsen. Hannes Paaso.
10093: Ale Holopainen. Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä.
10094: IV,433. - Rah.al. N: o 252.
10095:
10096:
10097:
10098:
10099: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mieslahden-
10100: Lentiiran maantien rakentamiseen.
10101:
10102:
10103: E d u s k u n n a 11 e.
10104:
10105: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- Kun mm. suunniteltuja maantien rakenta-
10106: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1959 on mistöitä on Kainuun tie- ja vesirakennuspii-
10107: työllisyysmäärärahoja pyritty merkitsemään rin alueella rahoittamatta hyvinkin huomat-
10108: eri hallintohaarojen menomomenteille ja si- tavasti, olisi eduskunnan osoitettava näihin
10109: ten helpottamaan työllisyystilannetta ja su- töihin riittävät määrärahat. Tällöin olisi mitä
10110: pistamaan varsinaisia työllisyysmenoja. tarpeellisinta, että suunnitellulle Mieslahden
10111: Tällaista käytäntöä voitaneen pitää oikeaan -Lentiiran runkotielle hyväksyttäisiin alku-
10112: osuneena, mikäli varsinaisten alityöllisyys- rahoitusmääräraha.
10113: alueiden välttämättömät tarpeet olisi riittä- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
10114: västi huomioitu. Näin ei kuitenkaan ole ehdotamme,
10115: asianlaita eräiden vailkeasti työllistettävien
10116: alityöllisyysalueiden, kuten esim. Kainuun että Eduskunta ottaisi tulo- ja meno-
10117: maakunnan osalta. Työllisyystarkoituksiin arvioon vuodelle 1959 lisäyksenä 20 Pl.
10118: esitetyt määrärahat tällä alueella yleensä lll luvun 4 momentille 100 000 000
10119: ovat perin harvalukuiset, joten ne eivät käy- markkaa Mieslahden-Lentiiran maan-
10120: tännössä peitä kuin vaatimattoman osan ko- tien rakentamiseen.
10121: konaistarpeesta.
10122: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
10123:
10124: Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
10125: 1248
10126:
10127: IV,434. - Rah.a.l. N: o 253.
10128:
10129:
10130:
10131: V. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
10132: avustuksiksi taideyhdistyksille ja -museoille.
10133:
10134:
10135: E d u s k u n n a ll e.
10136:
10137: Maamme kuvataide-elämä on viime vuosina on pohjautunut miltei yksinomaan paikalli-
10138: suuresti vilkastunut ja laajentunut käsittä- seen tukeen.
10139: mään tähän asti syrjässä olleita paikkakun- Vaikka asianomaiset kunnat ovatkin mah-
10140: tia. Sen ainoana painopisteenä ei ole enää dollisuuksiensa mukaan koettaneet tukea pai-
10141: pääkaupunki, vaan aktiivisia keskuksia on kallisten taide-elinten toimintaa, on monissa
10142: syntynyt muuallekin, mitä osoittaa mm. se tärkeissä kohdin ollut pakko rajoittua toimi-
10143: että viimeisten kymmenen vuoden aikana on maan sangen puutteellisin mahdollisuuksin.
10144: syntynyt viisi uutta taidemuseota ja että Niin esim. taidemuseoiden kohdalta on to-
10145: monilla paikkakunnilla on pyritty luomaan dettava, että vastuunalaisten toimihenkilöi-
10146: mahdollisuuksia taideopintoihin. Maan taide- den palkkausta ei ole voitu saattaa päte-
10147: kulttuurin ja sivistyselämän kannalta tämä vyyttä ja tehtäviä vastaavalle tasolle, muuta
10148: on ilahduttavaa, sillä ei voitane olla eri mieltä tarvittavaa työvoimaa ei ole voitu palkata,
10149: siitä, että elinvoimaisen sivistyselämän par- mahdollisuuksia seurata alan ulkomaista ke-
10150: haita edellytyksiä on mahdollisimman laaja hitystä ei kerta kaikkiaan ole, kokoelmien
10151: kasvupohja. Taidekulttuurin keskittyminen täydentäminen on voinut olla vain ylen
10152: jn keskittäminen voittopuolisesti pääkaupun- niukka, museohuoneistojen välttämättömim-
10153: kiin ei näin ollen tee täyttä oikeutta kuva- mätkin korjaukset on ollut pakko siirtää
10154: taiteiden laajentuneelle harrastukselle. vuodesta vuoteen, erikoisnäyttelyitä, jotka
10155: Valtion kuvataiteiden tukemiseen käyttä- erityisesti herättävät mielenkiintoa ja har-
10156: mien varojen jakautuminen on näihin asti rastusta, ei varojen puutteessa juuri voida
10157: ollut tietyssä määrin yksipuolista. Vv. 1954- järjestää ja samoin ovat mahdollisuudet tai-
10158: 1958 annetuista avustuksista tuli käytettä- devalistus- ja luentotoimintaan kutakuinkin
10159: vissä olleiden tietojen mukan vain 5, enin- olemattomat. Taidekulttuurin edistäminen
10160: tään 10% maakunnan taidelaitosten ja -jär- maaseudulla on muissakin suhteissa vaikeuk-
10161: jestöjen osalle pääkaupungin osuuden ollessa sissa. Erityisesti puuttuu tyydyttäviä työ-
10162: 90-95 %. Vaikka otetaankin huomioon, että huoneita ja näyttelytiloja, taloudellisia mah-
10163: pääkaupungissa sijaitsevat kuvataide-elimet dollisuuksia taideopetuksen antamiseen sekä
10164: suorittavat yleisluontoisia ja valtakunnalli- apurahoja jatko-opintoja ja ulkomaisia opin-
10165: sia tehtäviä, ei jakosuhdetta voitane pitää tomatkoja varten. Kun maaseudun edustus
10166: kohtuullisena. On näet otettava lukuun, että asiantuntijaelimissä on ollut varsin vaatima-
10167: maakuntien taide-elämän vaikutuspiiri on ton, sen on ollut vaikeata ajaa asioitansa.
10168: sittenkin verrattomasti laajempi ja että sen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10169: taide-elimillä on välitön ja kiinteä kosketus
10170: seutunsa tarpeisiin, pyrkimyksiin ja mahdol- että vuoden 1959 tulo- ja meno-
10171: lisuuksiin, mitä pääkaupungista käsin ei arvion 10 Pl. XVIII luvun 4 momen-
10172: voida saavuttaa. On myös otettava huomioon, tille, avustuksiin taideyhdistyksille ja
10173: että esim. taidemuseoiden merkitys ei ole -museoille, lisättäisiin 5 miljoonaa
10174: ahtaasti paikallinen, vaan ulottuu laajoihin markkaa käytettäväksi erityisesti maa-
10175: ympäristöalueisiin, mutta silti niiden talous seudun taidemuseoiden ja -järjestöjen
10176: tukemiseen.
10177: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10178:
10179: Ensio Partanen. T. E. Nordström. Varma K. Turunen.
10180: Valto Käkelä. Olavi Lahtela. Elis Manninen.
10181: Juha Rihtniemi.
10182: 1249
10183:
10184: IV,435. - Rah.al. N: o 254.
10185:
10186:
10187:
10188:
10189: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion tek-
10190: nillisten oppilaitosten harjoittelutoimiston uudelleen pe-
10191: rustamista varten.
10192:
10193:
10194: E d u s k u n n a ll e.
10195:
10196: Harjoittelun keskustoimisto HAKTO pe- on ensiarvoisen tärkeätä, olisi HAKTOn toi-
10197: rustettiin v. 1948 valtion (kauppa- ja teolli- minta jälleen aloitettava siten laajennettuna,
10198: suusministeriön) ja Suomen Työnantajain että sen toimintapiiriin tulisi myös teknilli-
10199: Keskusliiton toimesta. HAKTOn tarkoituk- siin oppilaitoksiin aikovien esiharjoittelun
10200: sena oli välittää teollisuudessa olevia harjoit- organisointi ja valvonta. Mietinnössään, päi-
10201: telupaikkoja teknillisten alain oppilaitosten vätty 1958 kesäkuun 13 päivänä, valtioneu-
10202: opiskelijoille sekä hoitaa kaikkia harjoitte- voston asettama t~knillisen ja ammattiope-
10203: luun liittyviä asioita. HAKTOn toimintaa tu!ksen yleisjärjestelykomitea ehdottaa, että
10204: ovat rahoittaneet valtio ja STK. - Vuoden harjoittelun ja erityisesti ohjatun ennakko-
10205: 1957 tulo- ja menoarvioesityksessä hallitus harjoittelun järjestämiseksi uudelleen perus-
10206: poisti kokonaan 13 Pl: n XVII: 22 (Valtion tettaisiin valtion ja työnantajajärjestöjen
10207: teknillisten oppilaitosten harjoittelutoimisto) yhteisesti yHäpitämä harjoittelupaikkojen vä-
10208: momentin määrärahat. - Yhdeksänvuotisen litystoimisto.
10209: toimintansa aikana HAKTOn toiminta oli Edellä sanotun perllilteella ehdotamme kun-
10210: tullut maksamaan 7 525 000 markkaa, josta nioittavasti,
10211: valtion osuus oli 5 mmk. Tällä summalla oli
10212: välitetty 5 501 harjoittelupaikkaa; tarjolla ol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10213: leiden harjoittelupaikkojen lukumäärä oli ol- tulo- ja menoarvion 13 Pl. XVII lu-
10214: lut kaksinkertainen. vun uuden momentin kohdalle 5 000 000
10215: Kun teknillisissä oppilaitoksissa opiskele- markan määrärahan valtion teknillis-
10216: vien li-säharjoittelun ja oppilaitoksiin aiko- ten oppilaitosten harjoittelutoimiston
10217: vien esiharjoittelun organisointi ja tehokas uudelleen perustamista varten.
10218: valvonta maamme elinkeinoelämän kannalta
10219: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
10220:
10221: Ensio Partanen. T. E. Nordström. Juha Rihtniemi.
10222:
10223:
10224:
10225:
10226: 30 E 821/58
10227: 1250
10228:
10229: IV,436. - Rah.al. N: o 255.
10230:
10231:
10232:
10233:
10234: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden puu-
10235: seppäkoulun l't,tnastamiseksi valtiolle.
10236:
10237:
10238: E d u s k u n n a ll e.
10239:
10240: Maamme on puutavaramaa. Tämän maal- Teknillinen opisto voidaan Lahteen perus-
10241: lemme luonteenomaisen raaka-aineen jalos- taa aikaisintaan vuoden 1960 syksyllä. Mutta
10242: tamisen oppiminen, puusepäntaito, on ollut valmistelevia toimenpiteitä varten olisi puu-
10243: tähän asti melkeinpä yksinomaan isän po- seppäkoulu otettava valtion haltuun jo vuo-
10244: jalleen antamien neuvojen varassa. Puuse- den 1959 lopussa. Omistajan puolelta tähän
10245: pänalan korkeampi opetus on kokonaan ei ole estettä.
10246: puuttunut. Puusepänliikkeenharjoittajain Koulurakennus on valtion maalla tek-
10247: Liitto r. y:n aloitteesta Käsi- ja Pienteolli- nillisen koulun välittömässä yhteydessä.
10248: suuden Keskusliitto r.y. on tehnyt aloitteen Omistaja on saanut sen rakentamiseksi val-
10249: teknillisen opiston perustamiseksi Lahden tion avustuksena 50 000 000 markan lainan.
10250: teknillisen koulun yhteyteen. Valtioneuvos- Muita lainoja on noin 30 000 000 mk. Jär-
10251: ton asettama teknillisen ja ammattiopetuksen jestelyihin olisi lisäksi varattava 10 000 000
10252: yleisjärjestelykomitea, jonka mietintö on markkaa.
10253: päivätty 1958 kesäkuun 13 päivänä, ehdot- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
10254: taa harkittavaksi Lahden puuseppäkoulun ot- nioittavasti,
10255: tamista valtion haltuun ja muuttamista puu-
10256: sepänalan teknilliseksi kouluksi samalla kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10257: Lahden teknillisen koulun kevyen puuteolli- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun
10258: suuden osasto muutettaisiin opistoasteiseksi. uudelle momentille 90 000 000 mark-
10259: - Tämän jälkeen Puuseppäkoulun kanna- kaa Lahden puuseppäkoulun lunasta-
10260: tusyhdistys r.y. onkin 1958 syyskuun 25 miseksi valtion haltuun ja siinä yh-
10261: päivänä päivätyssä kauppa- ja teollisuus- teydessä suoritettavia järjestelytöitä
10262: ministeriölle osoittamassaan kirjelmässä ano- varten.
10263: nut, että ministeriö päättäisi ryhtyä toi-
10264: menpiteisiin mainitun koulun ottamiseksi
10265: valtion haltuun.
10266: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
10267:
10268: Ensio Partanen. Veikko Helle. Juho Tenhiälä.
10269: Veikko Kokkola. Oskari Lehtonen. A. F. Airo.
10270: 1251
10271:
10272: IV,437. - Rah.al. N: o 256.
10273:
10274:
10275:
10276:
10277: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta isäntäopiston perus-
10278: tamiseksi Ahlmanin maamieskoulun yhteyteen.
10279:
10280:
10281: E d u s k u n n a 11 e.
10282:
10283: Kaikkien elinkeinojen pnr1ssa vaikuttaa täystehoiseksi saattamiseksi. Ottaen huo-
10284: ratkaisevassa määrin tuottavuuteen niissä mioon koulun sijainnin Tampereen välittö-
10285: työskentelevien henkilöiden ammattitaito. mässä läheisyydessä voidaan isäntäopistossa
10286: Näin on tilanne mm. maatalouden, maamme osittain luopua ulkomaisten esikuvien mu-
10287: pääelinkeinon kohdalla. Yksi tehokkaimpia kaan internaattijärjestelmästä ja tuntiopet-
10288: maatalouden kannattavaisuuden kohottajia tajien saanti Tampereelta eräisiin aineisiin
10289: on huolehtiminen maatalouden parissa työs- on edullista.
10290: kentelevien ammattitaidon lisäämisestä. Hämeen-Satakunnan, Satakunnan, Hä-
10291: Tässä suhteessa on tilanne maassamme huo- meen läänin, Itä-Hämeen ja Keski-Suomen
10292: lestuttava, sillä vain n. 6.5 % maanviljeli- maanviljelysseurat sekä Pohjois-Hämeen
10293: jöistämme on ammattikoulutuksen saaneita maataloustuottajien liitto ovat yhtyneet kan-
10294: vastaavan prosenttiluvun ollessa Tanskassa nattamaan Ahlmanin koulujen säätiön aloi-
10295: 50 ja Hollannissa 80. tetta isäntäopiston perustamiseksi Ahlmanin
10296: Pohjois-Häme ja Satakunta ovat vankkaa maamieskoulun yhteyteen.
10297: maatalousaluetta, jotka huolehtivat ensisijai- Suuret ikäluokat ja yleissuuntaus ammatti-
10298: sesti Tampereen seudun runsaan teollisuus- koulutuslinjalle sekä maataloustekniikan ri-
10299: väestön elintarvikkeiden tuottamisesta. Tä- peä kehittyminen ovat omiaan entisestään
10300: män alueen maataloudessa työskentelevä lisäämään tehostetun ammattikoulutuksen
10301: väestö kaipaa kipeästi ammatillista koulu- tarvetta. Tästä syystä ja erikoisesti talou-
10302: tusta. Sitä varten tarjoaa vain 4 km: n delliset edellytykset huomioonottaen valtio-
10303: päässä Tampereelta olevan Ahlmanin maa- vallalla pitäisi olla täysi syy hyväksikäyttää
10304: mieskoulun laajentaminen erinomaiset mah- tätä taloudellisesti edullista ja nopeasti ai-
10305: dollisuudet. Ahlmanin koulujen Säätiö on kaansaatavaa tilaisuutta isäntäopiston perus-
10306: valmis lisäämään 40 oppilaspaikkaa käsittä- tamiseen.
10307: vän maamieskoulun opetusohjelmaa ja kou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10308: lutustiloja niin, että jo ensi vuoden alusta nioittavasti,
10309: lähtien koulu voisi ottaa vastaan 80 lähi-
10310: seudun käytännön maanviljelijää isäntäopis- että Eduskunta ottaisi tulo- ja me-
10311: toon. Säätiö omistaa 135 ha:n maatilan, jossa noarvioon vuodelle 1959 11 Pl. VIII
10312: on peltoa 35 ha. Isäntäopistoa ajatellen kou- luvun 1 momentille 1 900 000 markkaa
10313: lulle on rakennettu konehalli ja ainoastaan isäntäopiston aloittamiseksi Tampe-
10314: 40-50 milj. mk:n kustannuksilla voidaan reella, Ahlmanin maamieskoulussa
10315: valmistaa lisätilat isäntäopiston toiminnan vuoden 1959 alusta lukien.
10316: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10317:
10318: Arvo Pentti. Olli Aulanko. Eemil Partanen.
10319: Kalle Kämäräinen. Antti J. Rantamaa. V. E. Svinhufvud.
10320: Veikko Savela. Onni Mannila. Leo Häppölä.
10321: Yrjö Sinkkonen. Olavi Lahtela. Aarre Marttila.
10322: Eino Uusitalo.
10323: 1252
10324:
10325: IV,438. - Rah.al. N: o 257.
10326:
10327:
10328:
10329:
10330: Pesonen ym.: Määrärahan osoittamisestct Vesihuoltoliiton toi-
10331: minnan tukemiseen.
10332:
10333:
10334: E d u s k u n n a ll e.
10335:
10336: Maaseudulla toimii nykyisin noin 400 vesi- toimintansa aikana on suorittanut tehokasta
10337: huoltoyhtymää, joista 50 on sellaista, joissa neuvonta- ja valistustyötä järjestämällä
10338: on yli 100 talousyksikköä, 150 yhtymässä on vuosittain valtakunnallisia vesihuoltopäiviä,
10339: 21-100 talousyksikköä ja loput 200 yhtymää joissa mm. yhtymien edustajille on selvitetty
10340: ovat alle 21 talousyksikön. Valtaosa van- yksityiskohdittain maaseudun vesikysymyksen
10341: hoista vesihuoltoyhtymistä on verraten puut- tarkoituksenmukaista hoitamista. Jokaisessa
10342: teellisia. Sitä todistaa parhaiten se, että SU()- vesihuoltoyhtymässä on kysymyksessä alueel-
10343: ritetun tutkimuksen mukaan suurtenkin vesi- laan kokonaan uuden ja useissa tapauksissa
10344: huoltoyhtymien ryhmässä oli 88% sellaisia, oudon yrityksen perustaminen ja jatkuva
10345: joissa vesi ohjattiin puuputkilla. hoitaminen, joten asiantuntijaneuvonta on
10346: Kunnollisen vesihuollon järjestäminen maa- tarpeen. Vesihuoltoliitossa on jouduttu totea-
10347: seudullekin on kokonaisuuden kannalta ensi- maan, kuinka asiantuntemattomuus on usein
10348: arvoinen asia. Se vaikuttaa varsin ratkaise- aiheuttanut kalliisti korjattavia virheitä ja
10349: vasti teollisuuden sijoittumiseen maaseudulle muita ikäviä yllätyksiä. Aina on kysymyk-
10350: ja olisi siten omiansa edistämään uusien jat- sessä huomattavan suuret investoinnit, joten
10351: kuvien työ- ja ansiomahdollisuuksien lisään- mahdollisimman pätevä ennakkosuunnittelu
10352: tymistä myös maaseudulle. Naapurimaamme on parhaimmin sijoitettua pääomaa myös
10353: Ruotsi on tässä suhteessa meille hyvänä esi- vesihuoltoalalla. Vesihuoltoyhtymien talou-
10354: merkkinä. Siellähän teollisuus on kunnolli- dellinen tila on todettu yleensä peräti hei-
10355: sesti hoidetun vesihuollon ansiosta voinut koksi, eivätkä yhtymät yleensä ole voineet
10356: sijoittua tasaisesti kautta maan. Ruotsissa osallistua Vesihuoltoliiton juoksevien meno-
10357: onkin järjestetyn vesihuollon merkitys jo jen rahoittamiseen.
10358: kauan sitten oivallettu, ja siellä avustetaan- Jotta Vesihuoltoliitto voisi jatkaa tärkeäksi
10359: kin vesihuoltoyhtymiä vuosittain 30 miljoo- osoittautunutta neuvonta- ja valistustyötä,
10360: nalla kruunulla, mikä on 60-kertainen mei- ehdotamme kunnioittavasti,
10361: dän vastaavaan avustukseen verrattuna. Näi-
10362: hin seikkoihin meilläkin olisi lähivuosina että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10363: kiinnitettävä ammittua huomiota. tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
10364: Maamme vesihuoltoyhtymien yhdyssiteeksi määrärahan Vesihuoltoliiton toiminnan
10365: on perustettu Vesihuoltoliitto, joka lyhyen tukemiseksi.
10366: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10367:
10368: Edvard Pesonen. Lyyli Aalto. Elis Manninen.
10369: Juho Karvonen. Viljo A. Virtanen. Eeli Erkkilä.
10370: Sulo Hostila. Armas Leinonen. Väinö Tikkaoja.
10371: Lars Lindeman. Veikko Helle. Valto Käkelä.
10372: R. Hallberg. Verner Korsbäck. Varma K. Turunen.
10373: Aili Siiskonen. A. Härkönen. Niilo Nieminen.
10374: E. Partanen.
10375: 1253
10376:
10377: IV,439. - Rah.al. N: o 258.
10378:
10379:
10380:
10381:
10382: Pitsinki ym.: Määrärahan osoittamisesta tilastollisen paa-
10383: toimiston kansantulotilasto-osaston laajentamista varten.
10384:
10385:
10386: E d u s k u n n a ll e.
10387:
10388: Kun maassamme on viime vuosien talous- kaisi YK: n tilastotoimisto kansantulotilastol-
10389: poliittisia ratkaisuja tehtäessä yritetty sel- lisena IDinimiohjelmana suosituksensa yksin-
10390: vittää taloudellista tilannetta, tilanteeseen kertaiseksi kansantalouden tilinpitojärjestel-
10391: johtaneita tekijöitä ja siihen odotettavissa mäksi. Tämän pohjalta tilastollinen päätoi-
10392: olevia muutoksia, on tavan takaa törmätty misto esitti jo vuonna 1954 menoarvioehdo-
10393: niiden taloudellisten tilastojen puuttumiseen, tuksessaan suunnitelman kansantulotilasto-
10394: joiden pohjalla ratkaisut olisi tehtävä. Eri- osaston uudelleen organisoimiseksi. Kuiten-
10395: tyisesti on tällöin mainittava investointeja, kaan ei edes tätä - takapajuisten maiden
10396: varastoja ja säästämistä, elinkeinojen välisiä tason mukaan suunniteltua - minimiohjel-
10397: riippuvaisuussuhteita sekä tulonmuodostusta maa ole Suomessa voitu täysin toteuttaa.
10398: ja tulojenkäyttöä koskevien säännöllisten sel- Syynä tähän ovat mm. olleet tilastollisen
10399: vitysten puuttuminen. Tämäntyyppisten ti- päätoimiston kansantulotilasto-osaston tutki-
10400: lastojen ja tutkimusten välttämättömyys on javoimien vähäisyys sekä toimien tilapäisyy-
10401: suuri nimenomaan Suomessa, jonka on pakko destä ja palkkauksesta johtunut pätevien tut-
10402: suhteellisen niukoin voimavaroin säilyttää kijavoimien nopea vaihtuminen paremmin
10403: asemansa suhteessa sellaisiinkin maihin, joi- palkatuille aloille. Esimerkiksi tällä hetkellä
10404: den taloudellinen kasvuvauhti on kiihty- kansantulotilasto-osaston kuudesta virkamie-
10405: mässä. Maallamme ei luulisi olevan varaa hestä vain kaksi on ollut runsaasti yli vuo-
10406: jättäytyä taloudellisessa kasvuvauhdissaan den toimessaan. Koska kansantulolaskelmiin
10407: muista maista jälkeen. perehtyminen vaatii pitkän ajan, on virka-
10408: Jotta maamme asema kansainvälisessä kil- miesten nopea vaihtuminen erittäin valitetta-
10409: pailussa ei huononisi ja jotta taloudellinen vaa laskelmien kehittämisen ja laajentumi-
10410: kasvuvauhtimme pysyisi suotuisana, tulisi sen kannalta.
10411: pyrkiä niukkojen tuotannollisten varojen Nykytilanteesta lähtien olisi maamme kan-
10412: mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Ni- santulotilastoa pyrittävä kehittämään ja laa-
10413: menomaan köyhyys - tuotantovarojen niuk- jentamaan talouspoliittisten ratkaisujen kan-
10414: kuus - on ollut se tekijä, joka monissa nalta merkityksellisimpien selvitysten koh-
10415: muissa maissa on pakottanut luomaan asian- dalta. Tällöin tulevat kysymykseen ensi si-
10416: mukaiset selvitykset tuotantovaroista ja tuo- jassa seuraavat tehtävät:
10417: tantomahdollisuuksista sekä lyhyen että pit- 1. Kansantalouden tilinpitojärjestelmän
10418: kän tähtäimen talouspoliittisten ratkaisujen tuotantotilin kehittäminen ja tähän liittyen
10419: pohjaksi. Tällaiset selvitykset, jotka kokonai- elinkeinojen välisten riippuvuussuhteiden sel-
10420: suutena muodostavat maan kansantulotilas- vittäminen (panos-tuotos-tutkimus) ;
10421: ton, antavat havainnollisen kuvan kansan- 2. Investointeja, varastoja, poistoja ja
10422: talouden rakenteesta, elinkeinojen välisestä säästämistä koskevat jatkuvat selvitykset sekä
10423: riippuvuussuhteesta ja ennen kaikkea talous- näihin liittyen kansantalouden pääomatasei-
10424: poliittisten päätösten vaikutuksista koko kan- den laatiminen;
10425: santalouteen; ne osoittavat kuinka kansan- 3. Tuloja ja tulonsiirtoja, lopullisia koko-
10426: talous kokonaisuutena todella toimii. naistuloja sekä eri sektoreiden tulojenkäyt-
10427: Suomessa ei julkinen valta ole suhtautunut töä koskevat selvitykset;
10428: kansantulotutkimuksen edistämiseen kovin- 4. Edellisiin kohtiin liittyen rahan- ja luo-
10429: kaan suopeasti. Noin kuusi vuotta sitten jul- tonkäyttöä koskevien maksuvälinevirtojen sel-
10430: 1254 IV,439. - Tilastollinen päätoimisto.
10431:
10432:
10433: vittäminen samoin kuin alueellisten ja vuotta tilasto-osaston henkilökuntaa lisättävä nd-
10434: lyhyemmän ajanjakson kansantuloarvioiden jällä virkamiehellä, jolloin se nykyisen osas-
10435: laatiminen. tonjohtajan lisäksi tulisi käsittämään 2 van-
10436: Esitetyt tehtävät vaativat tarpeellisen mää- hemman tutkijan (33 pl), 2 nuoremman tut-
10437: rän erittäin päteviä kansantaloustieteellisen kijan (31 pl), 1 yliaktuaarin (30 pl) ja
10438: ja tilastotieteellisen koulutuksen saaneita tut- 4 aktuaarin (27 pl) aluksi ylimääräistä vir-
10439: kijoita, jotka pysyvästi tulisi kiinnittää toi- kaa.
10440: miinsa. Tämä edellyttää tilastollisen päätoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10441: miston kansantulotilasto-osaston uudelleen or- nioittaen,
10442: ganisoimista ja osittain myös sen laajenta-
10443: mista. Tällä hetkellä kansantulotilasto-osaston että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10444: henkilökunnan muodostaa osastonjohtajan li- tulo- ja menoarvioon 4 100 000 mar-
10445: säksi 1 yliaktuaari (30 pl), 2 aktuaaria (27 kan määrärahan, jotta tilastollisen
10446: pl) ja 2 apulaisaktuaaria (24 pl) osan toi- päätoimiston kansantulotilasto-osaston
10447: mista ollessa tilapäisiä ja osan ylimääräisiä. välttämättömäksi katsottava laajenta-
10448: Nykyisten ja edellä esitettyjen uusien tehtä- minen ja uudelleen organisoiminen voi-
10449: vien suorittamista varten olisi kansantulo- taisiin suorittaa.
10450: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
10451:
10452: Kaarlo Pitsinki. Viljo Virtanen. Pentti Niemi.
10453: Veikko Helle. Lyyli Aalto. Eetu Karjalainen.
10454: Kustaa Alanko. Sulo Hostila. Lars Lindeman.
10455: 1255
10456:
10457: IV,440. - Rah.al. N: o 259.
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: Pru.nnila ytn.: Miiäräråkan osoittamisesta avustukseksi H on-
10463: kajoen kunnalle.
10464:
10465:
10466: E d u s k u n n a ll e.
10467:
10468: Honkajoen kunnalle, joka kuuluu Pohjois- Kunnalla on lisäksi lähivuosina monia pal-
10469: Satakuntaan, on ominaista :maaperän karuus jon varoja kysyviä hankkeita toteutettava-
10470: ja soituneisuus, minkä vuoksi maa- ja met- ll.laan, mm. yhteisk0ulu, kunnan toimitalo
10471: sätalouden kannattavuus on huomattavasti ja keskusurheilukenttä. Lisäksi kunnan on
10472: heikompi kuin yleensä Satakunnassa. Maan- hankittava neljä uutta mielisairaspaikkaa ja
10473: viljelystä haittaa erityisesti viljelmien hal- lunastettava ammattikoulun kuntainliitolta
10474: lanarkuus, ja maaperän hiekkapitoisuus hei- 16 oppilaspaikkaa.
10475: k~mtää metsien kasvua. Teollisuuslaitoksia Koska Honkajoen kunta on jo ylivelkaan-
10476: ei kunnassa ole. tunut, eikä se ilmeisesti uusien velkojen ot-
10477: Kunnassa on asukkaita n. 4 000, jotka elä- tamisella vaikeuksistaan selviytyisi, vaan vel-
10478: vät äärimmäisen vaikeissa oloissa. Esimer- karasituksen lisääntyessä sen talous joutuisi
10479: kiksi v. 1955 taksoitettujen tulojen yleinen entistäkin suurempiin vaikeuksiin, olisi vält-
10480: taso oli 75 000-100 000 markkaa, kun se tämätöntä, että valtiovalta myöntäisi kun-
10481: koko maassa on keskimäärin 150 000- nalle avustusta.
10482: 175 000 markkaa. Kunnan lainamäärän on Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
10483: arvioitu nousevan vuoden 1958 aikana yli nioittavasti,
10484: 70 milj. markkaan. Velkarasitusten, velko-
10485: jen kuoletusten ja lyhennyksien on laskettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10486: tekevän yli 6 markkaa äyriä kohti. Vuosi tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10487: vuodelta kunnan taloudellinen tilanne ·on 20 000 000 markkaa avustuksena vai-
10488: vaikeutunut muodostuen suorastaan katastro- keuksiin joutuneen Honkajoen kun-
10489: faaliseksi. Tämän vuoden lopulliseksi vero- nan talouden tasapainoon saattami-
10490: äyrin hinnaksi on vahvistettu 26 markkaa. seksi.
10491: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10492:
10493: Antto Prunnila. Mauri Ryömä.
10494: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
10495: 1256
10496:
10497: IV,441. - Rah.al. N: o 260.
10498:
10499:
10500:
10501:
10502: Prunnila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Honkajoen
10503: kunnalle sen taloudellisen aseman turvaamiseksi.
10504:
10505:
10506: E d u s k u n n a 11 e.
10507:
10508: Jatkuvasti lisääntyvä työttömyys ja sen Jotta voitaisiin estää kuntalaisten mieron-
10509: kunnille aiheuttamat menot sekä valtion tielle joutuminen, olisi valtion taholta jär-
10510: kunnille siirtämät lisärasitukset ovat saat- jestettävä kunnalle halpakorkoista pitkäai-
10511: taneet monien kuntien talouden kestämät- kaista luottoa.
10512: tömäksi. Kiristynyt rahatilanne on vaikeut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10513: tanut kuntien luotonsaantia, joten on jou-
10514: duttu jatkuvasti korottamaan veroäyrin hin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10515: taa siinä määrin, että kuntalaisten maksu- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mark-
10516: kyky ei enää kestä. Näin on tapahtunut kaa annettavaksi Honkajoen kunnalle
10517: mm. Honkajoen kunnassa, missä veroäyrin halpakorkoisena, pitkäaikaisena lai-
10518: hinnaksi on määrätty 26 mk. Tätä eivät nana kunnan taloudellisen aseman
10519: kunnan veronmaksajat voi suorittaa, vaan turvaamiseksi.
10520: Honkajoen kunnassa onkin uhkaamassa
10521: joukko pakkohuutokauppoja.
10522: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
10523:
10524: Antto Prunnila. Pertti Rapio.
10525: Irma Rosnell. Mauri Ryömä.
10526: Arvo Sävelä.
10527: 1267
10528:
10529: IV,442. - Rah.al. N :o 261.
10530:
10531:
10532:
10533:
10534: Puhakka. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
10535: siksi vaikeuksiin joutuneiUe kunnille.
10536:
10537:
10538: Eduskunnalle.
10539:
10540: Viime vuosina valtio on yhä enemmän siir- riittävää ammattikoulutusta, terveydenhoitoa
10541: tänyt tehtäviään kunnille. Niinpä työllisyys- ja sosiaalista turvaa. Tuloksena kaikesta tästä
10542: lain mukaan kuntien ensisijainen velvollisuus on, että väestöä muuttaa runsaasti toisille
10543: on huolehtia työttömyyden torjumisesta. Seu- paikkakunnille.
10544: rauksena on ollut, että monien kuntien Kuntien vaikeudet tulevat lähiaikoina vielä
10545: työttömyysmenot ovat muodostuneet 3--4 lisääntymään, sillä kansantulon alentuessa
10546: markaksi veroäyrin hinnasta. Työttömyyden myös kuntien äyrnnaara vähenee. Kun
10547: lisääntyessä myös kuntien sosiaalimenot ovat yleensä ja varsinkin heikossa taloudellisessa
10548: lisääntyneet. Uusi kansakoululaki asettaa asemassa olevien kuntien äyrinhinta on jo
10549: varsinkin maalaiskunnille uusia rasituksia. nyt liian korkea, ei sen korottamiseen enää
10550: Kansakoulujen rakennuskustannusten nor- ole varaa. Tämän vuoksi valtion tulisi lisään-
10551: maalihintajärjestelmä on johtanut siihen, tyvässä määrin auttaa kuntia. Vuoden 1950
10552: ettei kunnille suoriteta avustusta todellisista jälkeen onkin valtion talousarvioon vuosit-
10553: kustannuksista. Myös kansan terveydenhoito- tain otettu pieni määräraha heikossa talou-
10554: menoissa valtio on jättänyt omia velvoittei- dellisessa asemassa olevien kuntien auttami-
10555: taan täyttämättä siirtäen niitä kuntien karn- seen. Vaikka määrärahaa esitetäänkin nyt
10556: nettavaksi. Niinikään tiemenot rasittavat vähän korotettavaksi, on se riittämätön. Sen
10557: kuntien taloutta. Tästä valtion velvoitteiden määrä tulisi ottaa talousarvioon ainakin kak-
10558: kunnille asettamisesta on ollut seurauksena sinkertaisena.
10559: veroäyrin hinnan kohoaminen. Räikein esi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10560: merkki tästä on Honkajoen kunta, jossa vero-
10561: äyrin hinta on noussut 26 markkaan. Monissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10562: kunnissa on oltu ajoittain niinkin ahtaalla, tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10563: ettei ole ollut varaa maksaa ajallaan työn- 50 000 000 markkaa käytettäväksi avus-
10564: tekijäin palkkoja. On selvää, etteivät vaikeuk- tuksina taloudellisiin vaikeuksiin jou-
10565: siin joutuneet kunnat voi antaa jäsenilleen tuneille kunnme.
10566: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10567:
10568: Pauli Puhakka. Matti Koivunen. Matti Meriläinen.
10569: Toivo Niiranen. Veikko Rytkönen. Rainer Virtanen.
10570: Usko Seppi. Aleksi Kiviaho. H. Tauriainen.
10571: Hugo Manninen.
10572: Aarne Pulkkinen.
10573:
10574:
10575:
10576:
10577: 31 E 821/58
10578: 1258
10579:
10580: IV,443. - Ra.h.al. N: o 262.
10581:
10582:
10583:
10584:
10585: Puhakka. ym.: Määriirahatt, osoittamisesta Koveroflr-Nuora-
10586: järven rataosan rakennustöitä varten.
10587:
10588:
10589: Eduskunnalle.
10590:
10591: Ilomantsin. ratahanke on ollut vireillä usei- kohde. Sen työttömyyskohteeksi ottamista
10592: den vuosikymmenien ajan. Vuonna 1949 ryh- puoltaa sekin, ettei alueella ole muita suu-
10593: dyttiin sitä rakentamaan työttömyystyönä rempia työkohteita nopeasti saatavissa. Tähän
10594: Joensuun-Koveron välisellä osalla, joka on työkohteeseen olisi myös työkalusto ja majoi-
10595: nyt valmis pieniä viimeistelytöitä lukuun- tus pienin vaivoin saatavissa valmistuvalta
10596: ottamatta. Alkuperäisen suunnitelman mu- Joensuun-Koveron rataosalta.
10597: kaan rata olisi pitänyt rakentaa Ilomantsin Radan jatkamista Koverosta Nuorajärven
10598: Nuorajärvelle. Ellei näin tehdä, tulee rata rantaan saakka ovat puolustaneet useat komi-
10599: muodostumaan kannattamattomaksi. Jo tämän teat. Erittäin voimakkaasti sitä on ajanut
10600: vuoksi olisi rataa jatkettava Koverosta Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ja useat
10601: eteenpäin. Toisaalta vasta silloin, kun rata alueen ,kunnat.
10602: rakennetaan Nuorajärven rantaan saakka, se Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
10603: voi tehokkaasti palvella alueen runsaiden
10604: metsävarojen käyttöön ottoa ja vilkastuttaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10605: elink~inotoimintaa. Erityinen syy radan jat- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark~
10606: kotöiden aloittamiseen on siinä, että sen vai- kaa Ilomantsin radan jatkamistöiden
10607: kutuspiiriin kuuluvissa kunnissa uhkaa työt- aloittamiseen työttömyystyönä Kove-
10608: tömyys muodostua entistä suuremmaksi. Rata- r011r-Nuorajärven osalla.
10609: työ olisi mitä erinomaisin työttömyystyö-
10610: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
10611:
10612: Pauli Puhakka. Elis Manninen. Vilho Turunen.
10613: Toivo Niiranen. Ale Holopainen. Esa Timonen.
10614: Vanna K. Turunen. Juho Karvonen. Vieno Simonen.
10615: A. Kukkonen. R. Ballberg.
10616: 1269
10617:
10618: IV,444. - Rah.al. N:o 263.
10619:
10620:
10621:
10622:
10623: Puhakka ym.: Määrärahat?, osoittamisesta Mutalahden-Man-
10624: 1tervaaran-Hoilolan maantien rakentamiseen.
10625:
10626:
10627: E d u s k u n n a ll e.
10628:
10629: Sodan päättymisestä lähtien Ilomantsin ja Erittäin merkityksellinen tien rakentami-
10630: Tuupovaaran kuntien alueella olevat Muta- nen on Ilomantsin ja Tuupovaaran kuntien
10631: lahteen, Mannervaaraan ja Hoiloiaan johta- lisääntyvän työttömyyden torjumiseksi. Kun-
10632: vat tiet ovat olleet katkenneina. Seurauksena nat ovatkin esittäneet tien rakentamista val-
10633: on ollut, että Mutalahdesta-Mannervaaraan tion työttömyystyökohteeksi.
10634: tai päinvastoin matkustettaessa on tehtävä Tulkoon lisäksi mainituksi, että vuonna
10635: kierros Ilomantsin kirkonkylän kautta. Mat- 1956 eduskunta teki päätö·ksen mainitun tien
10636: kaa tulee tällöin n. 100 km. Jos rakennettai- rakentamisesta. Kuluneen kesän aikana
10637: siin tie suoraan, se lyhentäisi matkan n. 15 TVH: n töimesta onkin suoritettu tielinjalla
10638: kilometriin. Uuden tien rakentaminen linjalle tarpeelliset mittaukset tiesuunnitelmaa var~
10639: Muta1ahti-Mannervaara-Hoilola on erittäin ten, joten tien rakentamiseen voidaan ryhtyä
10640: tarpeemnen varsinkin Lapinvaaran, Putki- heti, kun tarkoitusta varten saadaan tarpeelli-
10641: vaaran ja Paasivaaran asukkaiden kannalta, nen määräraha.
10642: sillä näihin paikkoihin on tavaroiden kulje- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10643: tus ja maatalouskoneiden saanti melkein mah-
10644: dotonta. Tiesuunnalla on myös huomattavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10645: metsävarat, joiden käyttöön otto tulee mah- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
10646: dolliseksi vain tien rakentamisen kautta. Se kaa Mtdalahden-Mannervaaran-Hoi-
10647: siirtäisi varsinkin halkopuun noHarajaa, teke- lolan maantien rakentamiseen.
10648: mällä mahdolliseksi puutavaran kuljetuksen
10649: suoraan Niiralan asemalle.
10650: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10651:
10652: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
10653: 1260
10654:
10655: IV,445. - Ra.h.al. N: o 264.
10656:
10657:
10658:
10659:
10660: Pulkkinen ym..:. Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
10661: tionavuiksi alue- ja paikallissairaalain kunnossapito- ja
10662: käyttökustannuksiin.
10663:
10664:
10665: Ed usikunn alle.
10666:
10667: Kuntain taloudellinen asema tulee lähivuo- menoarviossa esitetään kuitenkin myönnettä-
10668: sina olemaan erittäin vaikea. Tämä seikka väkai vain 1000 milj. markkaa. Tämä määrä-
10669: ilmenee kunnallisen veroäyrin jatkuvana raha on riittämätön ja merkitsee taloudelli-
10670: kohoamisena, mikä on tulosta siitä politii- sissa vaikeuksissa kamppailevain kuntain
10671: kasta, jota valtiovalta kuntiin nähden on rasitusten lisäämistä ja saattaa kunnat entistä
10672: noudattanut. Vuoden 1958 menoarviossa oli vaikeampaan asemaan.
10673: alue- ja paikallissairaalain kunnossapito- ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10674: käyttökustannuksiin puolta vuotta varten
10675: merkitty 900 milj. markkaa. Lääkintöhalli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10676: tuksessa on arvioitu sanottuun tarkoitukseen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10677: vuonna 1959 tarvittavan valtionavun mää- 1 000 000 000 markkaa alue- ja paikal-
10678: räksi 2 000 milj. markkaa. Hallituksen edus- lissairaaloiden kunnossapito- ja käyttö-
10679: kunnalle jättämässä vuoden 1959 tulo- ja kustannuksiin.
10680: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10681:
10682: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
10683: Veikko Rytkönen. Leo Suonpää.
10684: E. Hietanen.
10685: 1261
10686:
10687: IV,446. - Ra.h.al. N: o 265.
10688:
10689:
10690:
10691:
10692: Pulkldnen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
10693: tionavuiksi mielisairauksien hoitoon ja vastustamiseen.
10694:
10695:
10696: E d u s k u n n a 11 e.
10697:
10698: Vuoden 1958 valtion tulo- ja menoarviossa dellisissa vaikeuksissa kamppailevien kuntien
10699: oli valtion avustuksiksi kunnille mielisairauk- taloudellisia rasituksia valtiovallan toimen-
10700: sien hoitoon ja vastustamiseksi 343 500 000 pitein edelleenkin lisätään.
10701: markan määräraha. Lääkintöhallituksessa on Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
10702: arvioitu vuonna 1959 tarvittavan samaan
10703: tarkoitukseen 600 milj. markkaa. Hallitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10704: esittää kuitenkin nyt talousarviossaan vain tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10705: 300 milj. markkaa. Hallituksen esittämä 300 000 000 markkaa valtion avustuk-
10706: määräraha on arvioituun tarpeeseen verraten siksi mielisairauksien hoitoon ja vas-
10707: riittämätön. Ei ole kohtuullista, että talou- tustamiseen.
10708: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10709:
10710: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
10711: Veikko Rytkönen. Leo Suonpä.ä.
10712: E. Hietanen.
10713: 1282
10714:
10715: IV,447. - Ra.h.al. N:o 266.
10716:
10717:
10718:
10719:
10720: Pulkkinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
10721: tuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijä-
10722: väestölle.
10723:
10724:
10725: E d u s k u n n a ll e.
10726:
10727: Koneiden käytön lisäämisellä on ratkaiseva riittämätön ja tietää pienviljelijöille suuri-
10728: merkitys korkeiden tuotantokustannusten merkityksellisen määrärahan huomattavaa su"
10729: alentamiselle pienviljelystiloilla. Vuoden 1958 pistamista sekä maatalouskoneiden hankin-
10730: menoarviossa oli 60 milj. markan määrä- nan vaikeutumista.
10731: raha avustukseksi maatalouskoneiden hankki- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
10732: miseen pienviljelijöille. A vustusanomusten
10733: lukuun ja todelliseen avustuksen tarpeeseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10734: verraten tämä on kuitenkin osoittautunut tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10735: riittämättömäksi. Hallituksen esittämässä 20 000 000 markkaa avustuksiksi maa-
10736: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1959 on mai- talouskoneiden hankkimiseen pienvil-
10737: nittuun tarkoitukseen merkitty vain 40 milj. jelijöille.
10738: markkaa. Selvää on, että tämä on täysin
10739: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10740:
10741: Aarne Pulkkinen. Aleksi Kiviaho.
10742: Toivo Niiranen. Siiri Lehmonen.
10743: Matti Meriläinen. Usko Seppi.
10744: Hugo Manninen. Pentti Liedes.
10745: Veikko Rytkönen. E. Hietanen.
10746: 1268
10747:
10748: IV,448. - Ra.h.aJ. N: o 267.
10749:
10750:
10751:
10752:
10753: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielaveden tie-
10754: mestaripiirin tukikohdan rakennustöiden aloittamiseksi.
10755:
10756:
10757: Eduskunnalle.
10758:
10759: TVH: n toimesta on laadittu suunnitelmat että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10760: Pielaveden tiemestaripiirin tukikohdan ra- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
10761: kentamiseksi. Rakennustöiden alkuun saat- kan määrärahan Pielaveden tiemesta-
10762: taminen helpottaisi huomattavasti alueella rtpttnn tukikohdan rakennustöiden
10763: vallitsevaa vaikeaa työttömyystilannetta. aloittamiseksi.
10764: Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
10765: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10766:
10767: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
10768: Veikko Rytkönen. E. Hietanen.
10769: 1264
10770:
10771: IV,449. - Ra.h.al. N:o 268.
10772:
10773:
10774:
10775:
10776: Pulkkinen ym.: Määräraka'n osoittamisesta Maaninga'n tie-
10777: mestaripiiri'n tukikokda'n rake'n'nustöide'n aloittamiseksi.
10778:
10779:
10780: Eduskunnalle.
10781:
10782: Maaningan tiemestaripiirillä ei tähän men- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10783: nessä ole ollut edes vaatimattomiakaan ra-
10784: kennuksia. Nyt on TVH: n toimesta laadittu että Edusku'nta ottaisi vuode"' 1959
10785: suunnitelmat Maaningan tiemestaripiirin tu- tulo- ja meMarvioo'n 10 000 000 mar-
10786: kikohdan rakentamiseksi. Työttömyyden tor- ka'n määräraka'n Maaninga'n tiemesta-
10787: jumisenkin kannalta edellä mainitun raken- ripiirin tukikokda'n rake'nnustöide'n
10788: nustyön aloittaminen olisi tärkeätä. aloittamiseksi.
10789: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10790:
10791: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
10792: Veikko Rytkönen. E. Hietanen.
10793: 1265
10794:
10795: IV,450. - Rah.al. N:o 269.
10796:
10797:
10798:
10799:
10800: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nt"lakkasuon kui-
10801: vatushankkeen toteuttamiseksi.
10802:
10803:
10804: Eduskunnalle.
10805:
10806: Keiteleen kunnassa sijaitsevan Nilakka- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
10807: suon kuivatushankkeen toteuttaminen olisi
10808: tärkeätä maanviljelyksen edistämiseksi. Myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10809: vaikean työttömyystilanteen helpottamiseksi tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
10810: mainitun työn aloittaminen olisi paikallaan. kaa Nt"lakkasuon kuivatushankkeen
10811: toteuttamiseksi.
10812: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10813:
10814: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
10815: Hugo Manninen. E. Hietanen.
10816:
10817:
10818:
10819:
10820: 82 E 821/58
10821: 1266
10822:
10823: IV,451. - Rah.al. N: o 270.
10824:
10825:
10826:
10827:
10828: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasjoen-
10829: Rikkajoen perkaustöiden aloittamiseksi.
10830:
10831:
10832: E d u s k u n n a ll e.
10833:
10834: Työttömyyden torjuminen tuottaa myös- Edellä esittämämme perusteella esitämme,
10835: kin Keiteleen kunnassa entistä suurempia
10836: vaikeuksia. Kunnan alueella sijaitsevan että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10837: Kangasjoen-Rikkajoen perkaamiseksi on tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
10838: laadittu suunnitelma. Edellä mainittu per- kaa Kangasjoen-Rikkajoen perkaus-
10839: kaustyö voidaan suorittaa talvityönä ja näin töiden aloittamiseksi.
10840: se puolustaisi paikkaansa valtion työttömyys-
10841: työnä.
10842: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10843:
10844: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
10845: Hugo Manninen. E. Hietanen.
10846: 1267
10847:
10848: IV,452. - Rah.al. N: o 271.
10849:
10850:
10851:
10852:
10853: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmien
10854: laatimiseksi maantien oikaisusta Tuusniemenr-Karvion
10855: tieosuudella.
10856:
10857:
10858: E d u s k u n n a 11 e.
10859:
10860: Varsinkin syrjäisen maaseudun liikenneolot Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
10861: kaipaavat edelleenkin kehittämistä. Samoin
10862: työtilaisuuksien turvaaminen vaatii valtioval- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10863: lan toimenpiteitä. Maantien oikaisemistyö tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
10864: Tuusniemen ja Karvion välisellä tiellä palve- määrärahan suunnitelmien laatimiseksi
10865: lisi näitä molempia näkökohtia. Työhön voi- maantien oikaisusta Tuusniemen-
10866: taisiin sijoittaa Tuusniemen ja lähikuntien Karvion välisellä tieosuudella.
10867: työttömät.
10868: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10869:
10870: Aarne Pulkkinen. llugo Manninen.
10871: Veikko Rytkönen. E. Hietanen.
10872: 1268
10873:
10874: IV,453. - Ra.h.al. N: o 272.
10875:
10876:
10877:
10878:
10879: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielaveden kir-
10880: konkylän ohitustien rakennustöiden aloittamiseksi.
10881:
10882:
10883: Eduskunnalle.
10884:
10885: Maantieliikenteessä on viime vuosina ylei- tuneiden luku 127 ja kuukautta myöhemmin
10886: sesti tapahtunut huomattavaa kasvua. Auto- jo 222 työtöntä, joista työhön sijoittamatta
10887: kuljetukset varsinkin rahtiliikenteen kohdalla 117 työläistä. Kunnan työllisyyslautakunta
10888: ovat lisääntyneet myös maaseudulla, koska on arvioinut työttömien luvun nousevan vuo-
10889: puutavarayhtiöt ovat entistä laajemmassa mi- den 1959 helmikuuhun mennessä 600 hen-
10890: tassa siirtyneet autokuljetuksiin. Siellä missä keen.
10891: raskas rahtiliikenne suuntautuu kirkonkylien Kun edellä esitetyt numerot osoittavat työ-
10892: ja asutustaajamien kautta, liikenneturvalli- tilaisuuksien tarpeen muodostuvan huolestut-
10893: suus on monessa tapauksessa kyseenalainen. tavan suureksi, ja valtiolla ei ole Pielaveden
10894: Näin on laita mm. Pielaveden kirkonkylässä, kunnan alueella muita työkohteita, olisi vält-
10895: joka sijaitsee Siilinjärven-Kiuruveden, Kei- tämätöntä, että edellä mainitun, liikennetur-
10896: teleen-Iisalmen maanteiden risteysalueella. vallisuudenkin kannalta tärkeän ohitustien
10897: TVH: n toimesta on laadittu Pielaveden kir- rakennustyöt voitaisiin aloittaa kiireellisesti.
10898: konkylän ohitustien rakentamiseksi suunni- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10899: telma, jonka kustannusarvio on 109 milj.
10900: markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10901: Työllisyystilanne on Pielavedellä jo tällä tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
10902: hetkellä entistä vaikeampi ja osoittaa jatku- kan määrärahan Pielaveden kirkon-
10903: vaa huononemista. Tämän vuoden elokuun kylän ohitustien rakennustöiden aloit-
10904: viimeisenä päivänä oli työttömiksi ilmoittau- tamiseksi.
10905: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10906:
10907: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
10908: Veikko Rytkönen. E. Hietanen.
10909: 1269
10910:
10911: IV,454. - Rah.al. N: o 273.
10912:
10913:
10914:
10915:
10916: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eskelinkosken
10917: sillan rakentamiseksi.
10918:
10919:
10920: Eduskunnalle.
10921:
10922: Pielaveden ja Iisalmen välinen maantie puolustaa paikkaansa myös työllisyyden kan-
10923: ylittää Lampaanjoen Eskelinkosken kohdalta nalta.
10924: Pielaveden pitäjässä. Eskelinkosken uudelleen Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
10925: rakentamiseksi TVH: n toimesta on laadittu
10926: suunnitelma, jonka kustannusarvio on 12 että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
10927: milj. markkaa. Sillan rakentaminen on ras- tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar-
10928: kaan maantiekuljetuksen kannalta välttämä- kan määrärahan Eskelinkosken sillan
10929: tön ja kun rakennustyöt voidaan suorittaa rakentamiseksi.
10930: talvityönä, niin rakennustöiden aloittaminen
10931: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10932:
10933: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
10934: Veikko Rytkönen. E. Hietanen.
10935: 1270
10936:
10937: IV,455. - Ra.h.al. N:o 274.
10938:
10939:
10940:
10941:
10942: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolujoen sillan
10943: rakennustöiden aloittamiseksi.
10944:
10945:
10946: E d u s k u n n a 11 e.
10947:
10948: Pielaveden-Pihtiputaan maantie ylittää . Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
10949: Kolujoen Keiteleen kunnan Sulkavanjärven
10950: kylässä. Sillan rakentamiseksi . Kolujokeen että Eduskunta ottaiSi vuoden 1959
10951: on valmiit suunnitelmat. Liikenneturvallisuu- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markc ·
10952: den parantamiseksi ja työttömyyden torjumi- kaa Kolujoen sillan rakennustöiden
10953: seksi olisi sanotun sillan rakentaminen pai- aloittamiseksi.
10954: kallaan.
10955: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
10956:
10957: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen.
10958: 1271
10959:
10960: IV,456. - Rah.al. N: o 275.
10961:
10962:
10963: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siviili-
10964: ja Asevelvollisuusinvaliidien Liiton toimeenpanemien lapsi-
10965: invalidien leikki- ja virkistysleirien rahoitukseen.
10966:
10967:
10968: E d u s k u n n a 11 e.
10969:
10970: Kuten tunnettua, on lapsi-invalidien asema Leireistä on kaikin tavoin koetettu saada
10971: maassamme vielä täysin järjestämättä nyky- tarkoitustaan vastaavat palkkaamalla kaitsi-
10972: aikaisia huoltoperiaatteita tyydyttävälle kan- joiksi ja kurssien muiksi toimihenkilöiksi
10973: nalle. Lapsella on invaliditeettinsä vuoksi täysin pätevää henkilökuntaa, joka on voinut
10974: voitettavinaan tavattoman suuret vaikeudet. hoitaa tuloksellisesti pienten lapsi-invalidien
10975: Voidaan varmuudella todeta, että lapsi-invali- huollon ja osannut oikealla tavalla saavuttaa
10976: din kehittyminen täysipainoiseksi kansalai- sen aseman, mikä vaikean psyykisen rasituksen
10977: seksi on suuresti riippuvainen siitä, voiko varjossa kasvavien lasten holhouksessa on
10978: lapsi saada pakostakin syntyvien komplek- välttämätön.
10979: siensa vastapainoksi ymmärtävän ja asiallisen Jos nämä leirit järjestetään siten, että
10980: kasvatuksen, mikä pystyy suuntaamaan kat- kaikki 7-14-vuotiaat lapset, joiden invalidi-
10981: keruutta synnyttävät ja vireillä pitävät sie- teetti on huomattava ja näkyvä, ja joilla ei
10982: luntekijät positiiviseen elämänasenteeseen. ole tilaisuutta vanhempiensa kustannuksella
10983: Kun meillä jopa lapsi-invalidien koulun- päästä kesän aikana maaseudulle, otetaan lei-
10984: käynti on vielä järjestämättä niin, että hei- reille, nousevat kustannukset yli neljän mil-
10985: dän mahdollisuutensa saada suoritetuksi oppi- joonan markan vuodessa. On ymmärrettävää,
10986: velvollisuutensa oikeassa iässä olisi turvattu, että yksityisen liiton on ajan mittaan ylivoi-
10987: on erinomaisen suuri merkitys sillä, että lap- maisen vaikeaa vastata tällaisista leirikustan~
10988: sen sosiaaliset vaistot saadaan oikealla tavalla nuksista.
10989: heräämään antamalla hänen edes joskus viet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10990: tää lomaa viihtyisässä ympäristössä vailla nioittaen,
10991: huolia. Tämän vuoksi Suomen Siviili- ja
10992: Asevelvollisuusinvaliidien Liitto on useam- että Eduskunta vuoden 1959 tulo- ja
10993: pana vuonna järjestänyt laitoksissaan ja osit- menoarvioon varaisi erityisen 3 miljoo-
10994: tain myös vuokratuissa tiloissa lapsi-invali- nan markan suuruisen määrärahan
10995: dien leikki- ja virkistysleirejä. Näille leireille 14 Pl. XI luvun 17 momentin kohdalle
10996: liitto on kustantanut lapsi-invalideja vapaasti käytettäväksi Suomen Sivi~"li- ja Ase-
10997: kaikkialta maasta; ainoastaan lapsen saatta- velvollisuusinvaliidien Liiton toimeen-
10998: jaa ei liitto ole voinut katsoa voivansa kus- panemien lapsi-invalidien leikki- ja
10999: tantaa. Vuosittain on leireille osallistunut virkistysleirien rahoitukseen.
11000: noin 200 lapsi-invalidia.
11001: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
11002:
11003: Antti J. Rantamaa. Armas Leinonen. Pentti Pekkarinen.
11004: Artturi Jämsen. Olli Aulanko. Veikko Savela.
11005: Ensio Partanen. Kuuno Honkonen. Väinö Tikkaoja.
11006: Elis Manninen. Eino Kilpi. Armi Hosia.
11007: Varma K. Turunen. Alwar Sundell. Kalle Kämäräinen.
11008: Eino Uusitalo. Arvo Sävelä. Onni Mannila.
11009: Mikko Asunta. Pertti Rapio. Eino Palovesi.
11010: Nestori Kaasalainen. Wiljam Sarjala. A. Simonen.
11011: Vilho Väyrynen. Toivo Kujala. Antti Kukkonen.
11012: Judit Nederström-Lunden. Leo Häppölä. Viljami Kalliokoski.
11013: G. Rosenberg.
11014: 1272
11015:
11016: IV,457. - Rah.al. N: o ~76.
11017:
11018:
11019:
11020:
11021: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kunnallissai-
11022: raalain avustamiseen.
11023:
11024:
11025: Eduskunnalle.
11026:
11027: Hallituksen esitys laiksi eräistä väliaikai- kin tehneet jo talousarvioesityksensä entisellä
11028: sista poikk:euksista sairaala- ja mielisairas- pohjalla eikä uuden sairaalalain mukaisena.
11029: lakiin aiheuttaa kunnille huomattavia rasi- Kun talousarviossa ensi vuodelle ei kuiten-
11030: tuksia, joita ennalta ei ole osattu arvata. kaan ole huomioitu näitä sairaaloita, jotka
11031: Näin käy varsinkin silloin, kun sairaalat siir- ovat saaneet valtion avustusta budjetin puit-
11032: tyvät uuden sairaalalain piiriin. Ne kuntain- teissa, on oikein ja kohtuullista, että näitä-
11033: liittojen omistamat sairaalat, jotka eivät ole kin sairaaloita valtion toimesta avustetaan
11034: päässeet aluesairaaloiksi, ja kunnallissairaa- kuten tähänkin asti.
11035: lat, jotka jäisivät paikallissairaaloiksi, joutu- Siksi esitämmekin edellä olevaan viitaten
11036: vat uuden sairaalalain mukaan uhraamaan kunnioittaen,
11037: niin paljon lain soveltamisesta aiheutuviin
11038: kustannuksiin, että niiden talous ei kestä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11039: näitä lisärasituksia. Se etu, jota hallituksen tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXI luvun
11040: esittämä valtion avustus tulisi merkitsemään, 3 momentille 40 000 000 markkaa nii-
11041: ei ole kuin murto-osa kuntain uhrauksista. den kuntainliittojen omistamien sai-
11042: Tämän vuoksi kuntainliitot joutuvat har- raaloiden, joita ei ole hyväksytty alue-
11043: kitsemaan pysymistä entisenlaisina sairaa- sairaaloiksi, ja niiden kunnallissairaa-
11044: loina ja kunnallissairaalat samoin, sillä lain loiden, jotka eivät ole siirtyneet pai-
11045: muutos tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuk- kallissairaaloiksi, avustamiseksi.
11046: sia kuntain taloudelle. Eräät sairaalat Ovat-
11047: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
11048:
11049: Eino Raunio. Veikko Helle. Kustaa. Ala.nko.
11050: Arvo Ahonen. G. Henriksson. Väinö Tikka.oja.
11051: 1278
11052:
11053: IV,458. - Ra.h.al. N: o 2'17.
11054:
11055:
11056:
11057:
11058: Rihtniemi· ym.: Määrärahan osoittamisesta harjoitusaineiden
11059: ylitarkastajan ja lehtorin virkojen perustamiseksi.
11060:
11061:
11062: E d u s k u n n a 11 e.
11063:
11064: Oppikoulujen ns. harjoitusaineiden opetta- län normaalilyseoon, Turun normaalilyseoon
11065: jien virat jakaantuvat pätevyysvaatimuksiin sekä Helsingin ruotsalaiseen normaalilyseoon.
11066: nähden kahteen eri ryhmään. Toisen muo- Vastaavasti olisi lakkautettava neljä piirus-
11067: dostavat kuvaamataidon- ja voimistelunopet- tuksen ja kaunokirjoituksen opettajan virkaa
11068: tajat, joiden kelpoisuusvaatimuksena on· yli- (24 pl.) sekä yksi piirustuksen ja muovailun
11069: oppilastutkinto, vähintään kolme vuotta kes- opettajan virka (24 pl.).
11070: tävä alan koulutus, kahden lukukauden aus- On kohtuullista, että samoin kuin muissa
11071: kultoiminen sekä muut oppikoulun op~tta vastaavissa aineissa, myös kuvaamataidossa ja
11072: jalta vaadittavat tutkinnot. Toisen ryhmän, kirjoituksessa opetusharjoittelua johtavat
11073: johon kuuluvat käsityön, kotitalouden ja lau- opettajat ovat ainakin vanhemman lehtorin
11074: lun opettajat, pätevyysvaatimuksena on keski- virassa.
11075: koulu, varsinainen opistokoulutus (2-3.5 Edellä sekä jäljempänä esitettyihin perus-
11076: vuotta) ja yhden lukukauden auskultointi teluihin viitaten olisi perustettava, kuten
11077: sekä oppikoulun opettajalta vaadittavat muut kouluhallituskin on esittänyt, myös kuvaama-
11078: tutkinnot. Kuten em. pätevyysvaatimuksista taidon ja kirjoituksen sekä voimistelun, ur-
11079: voidaan havaita, kuvaamataidon- ja voimis- heilun ja terveysopin nuoremman lehtorin
11080: telunopettajille on asetettu samat perusehdot virkoja seuraavasti:
11081: kuin muillekin oppikoulujen lehtoreille, joten
11082: on asiallista, että näiden virkojen haltijat Voimistelun, urheilun ja terveysopin nuo-
11083: saatetaan lehtorien kanssa samaan a$emaan. remman lehtorin virat (24 pl.) yhteislyseoi-
11084: Kouluhallitus on katsonut vuoden 1959 hin ja kaksoistyttökouluihin eli virkoja yh-
11085: tulo- ja menoarvioesityksensä yhteydessä vält- teensä 101 kpl. Vastaavasti olisi lakkautet-
11086: tämättömäksi, ,että harjoitusaineet korote- tava 97 opettajan virkaa (21 pl. opetusvelv.
11087: taan myös virkojen puolesta lukuaineitten 20 viikkotuntia) sekä 4 opettajan virkaa
11088: opettajien rinnalle, ts. että niissäkin perus- (19 pl. opetusvelv. 18 viikkotuntia).
11089: tetaan lehtorin virkoja. Tämä on tärkeää Lyseoissa, tyttölyseoissa sekä kaksoisyhteis-
11090: paitsi itse aineitten merkityksen myös opetuk- lyseoissa on jo pitemmän aikaa ollut voimis-
11091: sen kannalta. Jos opetusaineessa on vähän telun, urheilun ja terveysopin nuorempia
11092: tai ei lainkaan virkoja, hakeutuvat ainakin lehtoreita. Kun yhteislyseoissakin sekä kak-
11093: pystyvät opettajat muille aloille, joilla he soistyttökouluissa on ko. aineissa riittävästi
11094: voivat saada vakinaisemman aseman ja myös tunteja ja kun pätevyysvaatimukset niiden
11095: eläkeoikeuden." opettajan virkoihin ovat samat kuin lehtorin
11096: Mainittuihin perusteluihin nojautuen kou- virkoihin, olisi niihin perustettava, kuten
11097: luhallitus on useana vuonna esittänyt kuvaa- myös kouluhallitus on esittänyt, edellä ehdo-
11098: mataidon ja kirjoituksen opettajan virat muu- tetut lehtorin virat.
11099: tettavaksi normaalilyseoissa vanhemman leh- Hallitus on esittänyt vuoden 1959 tulo- ja
11100: torin viroiksi, koska viran tehtäviin kuuluu menoarvion yhteydessä perustettavaksi eräitä
11101: mm. auskultanttien ohjaus. Tämän mukai- piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettajan
11102: sesti olisi perustettava virkoja (23 pl.), mutta koska mainittua esi-
11103: kuvaamataidon ja kirjoituksen vanhem- tystä ei voida pitää vallitsevaa epäkohtaa
11104: man lehtorin virat (29 pl.) Helsingin nor- riittävästi korjaavana, olisi perustettava seu-
11105: maalilyseoon, tyttönormaalilyseoon, Jyväsky- raavat nuoremman lehtorin virat:
11106: 33 E 821/58
11107: 1274 IV,458. - Harjoitusaineiden ylitarkastajat ja lehtorit.
11108:
11109:
11110: Kuvaamataidon ja kirjoituksen nuoremman kailutoiminnan, ravitsemusopetuksen ja kou-
11111: lehtorin virka (24 pl.) Helsingin, Turun, lujen sosiaalisen huollon tarkastajan virat
11112: Tampereen, Joensuun ja Oulun lyseoihin, (29 pl.) eivät ole muihin niihin verrattaviin
11113: Helsingin, Haminan, Imatran, Kokkolan, Ro- virkoihin nähden tasavertaisessa asemassa,
11114: vaniemen, Kannaksen, Salon ja Lohjan yh- olisi edellä luetellut tarkastajan virat muu-
11115: teislyseoihin, Joensuun, Tampereen, Turun, tettava ylitarkastajan viroiksi (31 pl.). Vas-
11116: Kouvolan (keskikouluaste kahdennettu) ja taavasti olisi lakkautettava 6 tarkastajan (29
11117: Kuopion tyttölyseoihin sekä Helsingin ruot- pl.) virkaa.
11118: salaiseen tyttölyseoon (kaksoiskouluja) kuin Edellä mainitut tarkastajat ovat opetus-
11119: myös Helsingin ja Helsingin toiseen (Kirkko- alansa ainoat edustajat kouluhallituksessa, jo-
11120: puiston) tyttökouluihin eli yhteensä 21 nuo- ten he mm. esittelevät kouluhallituksessa ope-
11121: remman lehtorin virkaa. tusalaansa koskevat asiat. Kun heillä siten ei
11122: Vastaavasti olisi lakkautettava 17 kpl 23 ole alaansa edustavaa päällikköä, heidän ase-
11123: pl: n sekä 4 kpl 18 pl: n opettajan virkaa. mansa on vastuullisempi ja itsenäisempi mo-
11124: Samoin olisi perustettava kuvaamataidon ja nissa muissa virastoissa toimiviin tarkastajiin
11125: kirjoituksen nuoremman lehtorin virat (24 verrattuna. He joutuvat lisäksi tarkastamaan
11126: pl.) niihin lyseoihin, yhteislyseoihin ja tyttö- mm. erikoisluokkien rakennuspiirustukset,
11127: lyseoihin, joissa viikkotuntien määrä on vä- alansa oppikirjat, suunnittelemaan opetus-
11128: hintään 30. Mainittuja virkoja on yhteensä ohjeet, antamaan lausuntoja rehtoreista ja
11129: 57 kpl. Perustamisen yhteydessä tulisi lak- alansa opettajista nimitysasioissa sekä järjes-
11130: kauttaa vastaavasti 57 kpl (18 pl., opetus- tämään opettajien jatkokursseja. Mainittua
11131: velv. 20 viikkotuntia) opettajan virkoja. muutosesitystä on myös kouluhallitus ehdot-
11132: Edellä esitettyjen kuvaamataidon ja kirjoi- tanut vuoden 1959 tulo- ja menoarvioesityk-
11133: tuksen nuoremman lehtorin virkojen perusta- . sensä yhteydessä.
11134: mista on myös kouluhallitus esittänyt vuoden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11135: 1959 tulo- ja menoarvioesityksensä yhtey-
11136: dessä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11137: Voimistelun, urheilun ja terveysopin sekä tulo- ja menoarvwon lisäyksenä 10 Pl.
11138: kuvaamataidon ja kirjoituksen nuoremman IX luvun 1 momenUlle 698 040 mark-
11139: lehtorin virkojen perustaminen aiheuttaisi kaa ja 10 Pl. X luvun 1 ja 6 momen-
11140: 10 Pl:n X luvun 6 momentille yhteensä tille 1 085 800 markkaa kouluhaUituk-
11141: 2 616 780 markan suuruisen menojen vähen- sen kuuden ylitarkastajan viran, nor-
11142: nyksen. maalt'lyseoiden kuvaamataidon ja kir-
11143: Koska on osoittautunut, että nykyisin kou- joituksen vanhemman lehtorin virko-
11144: luhallituksessa olevien piirustuksen ja poikain jen, oppikoulujen voimistelun, urhei-
11145: käsityön opetuksen tarkastajan, voimistelun lun ja terveysopin nuoremman lehto-
11146: ja terveysopin mies- ja naistarkastajan, koti- rin virkojen sekä kuvaamataidon ja
11147: talousopetuksen tarkastajan, tyttöjen käsi- kirjoituksen nuoremman lehtorin vir-
11148: työn opetuksen tarkastajan sekä kouluruo- kojen perustamiseksi.
11149: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
11150:
11151: Juha Rihtniemi. Ensio Partanen. Väinö E. Nieminen.
11152: 1275
11153:
11154: IV,459. - Ra.h.al. H': o 278.
11155:
11156:
11157:
11158:
11159: Rihtniemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
11160: noiksi käsi- ja pienteollisuudelle.
11161:
11162:
11163: Ed u sik:unn alle.
11164:
11165: Esityksessään vuoden 1959 talousarvioksi kun kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten
11166: on hallitus 19 Pl. II luvun 35 momentin koh- ik:äsi- ja pienteollisuuden neuvontatoimistojen
11167: da:lla ehdottanut, että ko. momentille osoi- työ on päässyt tehokkaaseen käyntiin.
11168: tettu, käsi- ja pienteollisuuslainoina käytettävä 5) Lainoituksen tarve käsi- ja pienteolli-
11169: määräraha alennettaisiin nykyisestä määräs- suuden piirissä käy selvästi i:lmi siitä, että
11170: tään, 600 miljoonasta markasta 400 miljoo- vuonna 1957 jätettiin yhte~ 1 517 ko. lai-
11171: naan markkaan. Tämän johdosta haluamme noja koskevaa lainahakemusta yhteismääräi-
11172: ikiinnittää eduskunnan huomiota seuraavaan: tään 2 426 734 917 marl&aa. Vastaavasti
11173: 1) Supistamalla käsi- ja pienteollisuuslai- jätettiin kuluvan vuoden, alussa 1 059 laina-
11174: noina käytettäväksi tarkoitettua määrärahaa hakemusta yhteismääräitään n. 1.5 miljardia
11175: esitY'ksen mukaisesti ei saavuteta todellista markkaa.
11176: säästöä valtion menoissa, koska supistus 6) Maassamme toimi 111. 25 000 käsi- ja
11177: toteutettuna tuiee merkitsemään työllisyyden pienteollisuusyritystä, joten tämä yrittäjä-
11178: heikentämistä käsi- ja pienteollisuuden pii- ryhmä on sangen huomattava työllisyyden
11179: rissä ja huomattavasti suurempaa avustus- kannalta. Pyrkimällä parantamaan sen toi-
11180: luontoisten työttömyysvarojen tarvetta kuin mintamahdollisuuksia valtiovalta samalla
11181: mitä lainamäärärahan supistamisella saavu- edistäisi työllisyyttä hallituksen ohjelman
11182: tettava täysin :näennäinen säästö merkitsisi. mukaisesti.
11183: 2) Käsi- ja pienteollisuuslainojen jaon on 7) Mikäli halutaan, että työllisyysmäärä-
11184: usean vuoden aikana todettu merkitsevän rahojen 111umerollinen määrä ei kasva, saavu-
11185: käytännössä huomattavaa työllisyyden edis- tetaan tämä vähentämällä lainamäärärahan
11186: tämistä ja tulonmuodostusta elvyttävänä sen korotusta vastaavalla summalla tulo- ja meno-
11187: on todettu myös lisänneen valtion verotuloja. arvion 20 Pl:n IV luvun 1 momentille ehdo-
11188: 3) Käsi- ja pienteollisuuslainojen kansan- tettua työllisyyden turvaamiseksi osoitettua
11189: taloudellisen merkityksen, lainoituksesta saa- määrärahaa.
11190: tujen myönteisten kokemusten sekä asia:lli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11191: sesti perustellun lutontarpeen mukaisesti nioittavasti,
11192: on kauppa- ja teollisuusministeriö omassa
11193: esityksessään ehdottanut lainamäärärahan että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11194: pitämistä ennallaan, eli 600 miljoonana mark- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
11195: kana. 21 momentt?le (lainat käsi- ja pien-
11196: 4) Lainojen ohjaaminen tarkoituksenmu- teollisuudelle) lisäyksenä 200 000 000
11197: kaisiin kohteisiin ja niiden käytön valvonta markkaa, jolloin momentin loppu-
11198: voidaan hoitaa entistä tehokkaammin nyt, summa on 600 000 000 markkaa.
11199: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
11200:
11201: Juha. Rihtniemi. Mikko Asunta.
11202: Väinö E. Nieminen. Erkki Tuuli.
11203: 1276
11204:
11205: IV,460. - Ra.h.al. N: o 279.
11206:
11207:
11208:
11209:
11210: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille täys-
11211: kunnallisten vuokra-asuntojen rakentamista varten.
11212:
11213:
11214: Eduskunnalle
11215:
11216: Suhteellisen vilkkaasta rakennustoimin- lojen rakentamiseen. Syyn tähän ymmärtää:
11217: nasta huolimatta asuntovajausta ei ole pys- kun aravaluottoja saadaan vähän ja puoli-
11218: tytty poistamaan. Vuosittainen asuntojen li- kunnallisellakin linjalla on asunnonhakijoita
11219: sätarve on niin suuri, että perusvajaus on runsaasti, on kuntienkin helpompi kulkea tätä
11220: pyrkinyt vain kasvamaan. Lisäksi on asun- tietä.
11221: toja, jotka ovat suorastaan asuntokelvotto- Edellytykset laajempaan vuokra-asuntojen
11222: mia taikka liian ahtaita. Nykyisten asunto- rakentamiseen saadaan vain sillä, • että tulo-
11223: tuotantomäärärahojen turvin ei siis pystytä ja menoarvioon otetaan ohi Aravan erikois-
11224: tilannetta korjaamaan. Vaikka jossakin mää- määräraha asuntolainojen antamiseksi vuok-
11225: rin on rakennettu ilman aravaluottojakin, on ra-asuntoja varten. Lainojen ehdot ja määrät
11226: tällainen rakentaminen ollut kuitenkin niin voisivat olla samat kuin vuokra-asunnoille
11227: vaatimatonta, että sitä tietä ei parannusta ole aravaluotoissakin. Samaten nämä luotot voi-
11228: odotettavissa. taisiin jakaa Aravan kautta. Lainat pitäisi
11229: Tällä hetkellä on selvästi nähtävissä asun- antaa vain kunnille täyskunnallisiin vuokra-
11230: totuotannon huomattava supistuminen nykyi- taloihin. Kun tästä määrärahasta annettaisiin
11231: sistä määristä luottovaikeuksien vuoksi. Vain vain kunnille, olisi jonkinmoiset takeet siitä,
11232: valtion tuen lisääminen voi tilannetta korjata, että ne käytetään mahdollisimman sosiaali-
11233: muutoin asuntotuotanto supistuu ja työttö- sesti, eikä harjoitettaisi mitään vuokrakiskon-
11234: .myys rakennustyöläisten keskuudessa kasvaa taa. Vaikka Arava esiintyisikin näiden laino-
11235: varsin suureksi. jen jakajana, ei mitään rajoitusta väestökes-
11236: Sen lisäksi, että on rakennettu liian vähän, kusten ja maaseudun välillä saisi olla, vaan
11237: on todettava myös asuntotuotannon epäso- kaikilla kunnilla pitäisi olla oikeus lainojen
11238: siaalisuus. Niillä, jotka asuvat kaikkein ah- saantiin. Varojen määrä ja tarpeen suuruus
11239: taimmin ja kaikkein kehnoimmissa olosuhteis- vain määräisivät sen, monelleko kunnalle ja
11240: sa, ei varattomuutensa vuoksi ole edellytyk- miten suuria määriä voidaan jakaa.
11241: siä uusiin asuntoihin pääsemiselle. Aravaluot- On mitä tärkeintä huolehtia myös niiden
11242: tojenkin turvin rakennetut asunnot ovat niin asunnon tarpeesta, jotka asuvat kaikkein keh-
11243: kalliita, että mitään edellytyksiä niissä asumi- noimmin ja joilta puuttuu edellytykset itse
11244: seen ei vähävaraisemmilla ole. Ns. puolikun- auttaa itseään. On myös tärkeätä saada kun-
11245: nalliset asunnot, jotka nykyisessä rakennus- nat kiinnostumaan entistä enemmän vuokra-
11246: toiminnassa lähinnä edustavat sosiaalista lin- asuntojen rakentamisesta. Ponnessa ehdotettu
11247: jaa, vaativat asunnon tarvitsijalta melko huo- 350 milj. markkaa on tietenkin tarpeeseen
11248: mattavia kuukausituloja, ennenkuin hänet hy- nähden riittämätön, mutta mikäli kunnat to-
11249: väksytään edes hakijain listalle. Varattomim- della lähtisivät sen avulla nykyistä runsaam-
11250: pain kohdalta voi parannusta tuoda vain min vuokra-asuntoja rakentamaan, voitaisiin
11251: vuokra-asuntojen rakentaminen. Vaikka ara- tarkoitukseen käyttää myös aravamäärära-
11252: valuottoja saa myös vuokrataloihin, eivät sen hoja ja seuraavana vuonna lisätä tätä määrä-
11253: paremmin yksityiset kuin kunnatkaan ole rahaa.
11254: tunteneet suurempaa kiinnostusta vuokrata-
11255: IV,460. - Roine ym. 1277
11256:
11257: Edellä olevan perusteella ehdotamme, kan määrärahan lainojen antamis~ksi
11258: kunnt"lle täyskunnallisten vuokra-asun-
11259: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 tojen rakentamista varten.
11260: tulo- ja menoarvioon 350 000 000 mar-
11261: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
11262:
11263: Eino Roine. J. Mustonen. Kaino Haapanen.
11264: Kuuno Honkonen. Tyyne Tuominen. Rainer Virtanen.
11265: Pauli Puhakka. Irma Torvi. Antto Prunnila.
11266: Siiri Lehmonen. Eino Tainio. Yrjö Murto.
11267: Aarne Pulkkinen. Toivo Niiranen. Aimo Aaltonen.
11268: Irma Rosnell. Matti Meriläinen. Leo Suonpää.
11269: Matti Koivunen. Niilo Nieminen. Esa Hietanen.
11270: Anna-Liisa Tiekso. Usko Seppi. Aleksi Kiviaho.
11271: Judit Nederström-Lunden. Toivo .Asvik. Inkeri Virtanen.
11272: Pentti Liedes. Toivo Salin. Hugo Manninen.
11273: Elli Stenberg. Paavo Aitio. Tauno Kelovesio
11274: 1278
11275:
11276: IV,481. - lla.h.al. lf:o 280.
11277:
11278:
11279:
11280:
11281: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turu11r-H elsingin
11282: valtatien Ylikylä11r-Tammisillan tieosan kestopäällystä-
11283: mistä varten.
11284:
11285:
11286: E d u s k u n n a 11 e.
11287:
11288: Turun-Helsingin valtamaantien kesto- haa tietä vähenee niin paljon, ettei sen kes-
11289: päällystystyö on jo suurelta osin valmistu- topäällystäminen ole tarpeenkaan. Olettamus
11290: nut, mutta osa on vielä työn alaisena. Koko- on väärä. Suurelle osalle kauempaakin tule-
11291: naan aloittamatta on aivan lähellä Turkua vasta, Turkuun päättyvästä · liikenteestä
11292: oleva Ylikylän-Tammisillan välinen osa, vanha tie on edullisempi. Sen lisäksi Tam-
11293: joka on n. 12 km: n pituinen. K<>ko tien misillan-Turun välillä on hyvin tiheä asu-
11294: päällystäminen olisi mitä tärkeintä, mutta tus ja liikenne niin suuri, että kestopä.ällys-
11295: aivan välttämätöntä se olisi tämän kaikkein täminen on välttämätöntä.
11296: vilkkaimmin liikennöidyn osan kohdalta. Työn nopeaa aloittamista puoltavat myös
11297: Kaikki suunnitelmat tämänkin osan päällys- työllisyysnäkökohdat. Turussa ja sen lähi-
11298: tämiseksi ovat valmiina, mutta töihin ei vain ympäristössä tulee olemaan hyvin paljon
11299: ole ryhdytty. Tuntuu ihmeelliseltä, että se työttömyyttä. On luonnotonta siirtä.ä työttö-
11300: tien osa, joka liikenteen vilkkauden huo- miä pitkien matkojen päähän kodeistaan
11301: mioon ottaen olisi pitänyt päällystää ensiksi, työhön puutteellisiin majoitusoloihin ym.,
11302: on jätetty aivan viimeiseksi. Tien kesto- kun aivan lähellä on työ, joka on mitä
11303: päällystys aloitettiin tielainan turvin. Tämä välttämättömintä kiireellisesti suorittaa. Tien
11304: mainittu tien osa jätettiin kokonaan lainoi- pohjustustyöt voidaan alkaa heti, jos tar-
11305: tuksen ulkopuolelle ja käsitys oli, että val- koitukseen vain saadaan rahaa. Työhön voi-
11306: tiovalta ilman tielainaa kunnostaa tämän daan sijoittaa n. 200 miestä. Kokonaiskus-
11307: tieosan, vieläpä aivan ensimmäiseksi. Jos tannus mainitun tieosuuden kunnostamisesta
11308: ko. tien osa olisi joutunut tielainan piiriin, on n. 200 milj. mk. Tällä erää riittänee
11309: se olisi varmaan tullut ensimmäisenä lainoi- kuitenkin 100 milj. markkaa.
11310: tetuksi. Mutta kun se jäi lainoituksen ulko- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11311: puolelle, lainoittivat alueen kunnat ym.
11312: muita tieosuuksia. Nyt ei lainoitusedelly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11313: tyksiä enää ole. tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
11314: Ilmeisesti tieviranomaiset, jättäessään mai- kan määrärahan Ylikylä11r-Tammisil-
11315: nitun tien osan päällystämättä, olettavat, lan tieosan kestopäällystämistä varten
11316: että kun suunniteltu Turun ohitustie teh- Turun-Helsingin valtatiellä.
11317: dään, liikenne Tammisillasta Turkuun van-
11318: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
11319:
11320: Eino Roine. Aimo Aaltonen.
11321: Inkeri Virtanen. Paavo Aitio.
11322: Judit Nederström-Lunden. Urho Kulovaara.
11323: 1279
11324:
11325: IV,462. - Ra.h.al. N:o 281.
11326:
11327:
11328:
11329:
11330: Roine ym..: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäytäväsil-
11331: lan rakentamista varten Loimaan kauppalaan.
11332:
11333:
11334: E d u s k u n n a 11 e.
11335:
11336: Helsingin-Porin valtamaantie, joka Loi- helpottaisi tuntuvasti myös liikenteen jär-
11337: maan kauppalassa kulkee läpi kauppalan, on jestelyä kauppalan alueelle. Uudessa asema-
11338: samalla sen valtaväylä ja liikenne sillä näin kaavassa on ylikäytäväsillan paikkakin mää-
11339: ollen hyvin vilkasta koko kauppalan alueella. rätty. Sillan rakentamisen viipyminen estää
11340: Liikenteen joustavuudelle ja turvallisuudelle uuden asemakaavan toteuttamista, joten se-
11341: on suureksi haitaksi rautatie, joka halkaisee kin seikka puhuu ylikäytäväsillan nopean ra-
11342: kauppalan keskustan ylittäen myös mainitun kentamisen puolesta.
11343: valtatien. Tasoylikäytävät ovat muodostu- Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris-
11344: neet maassamme todellisiksi surmanloukuiksi tössä on varsinkin talvisin runsaasti työt-
11345: hiljaisillakin liikennepaikoilla, mutta erityi- tömiä. Ylikäytäväsillan rakentaminen tar-
11346: sen vaarallisia ne ovat niin vilkkailla paik- joaisi työtilaisuuksia, joita seudulla kipeästi
11347: kakunnilla kuin esim. Loimaan kauppala on. kaivataan. Lähiseudun kunnat ovat yhtei-
11348: Vartioituina niissä ei tosin pääse tapahtu- sessä kokouksessaan päättäneet tehdä esityk-
11349: maan onnettomuuksia erittäin runsaasti, sen, että ko. ylikäytäväsillan rakentaminen
11350: mutta liikenteen joustavuutta ne silloinkin otettaisiin yhdeksi sellaiseksi kohteeksi, johon
11351: haittaavat mitä suurimmassa määrin. V. 1955 voitaisiin sijoittaa työttömiä ja joka liiken-
11352: suoritettiin laskelmia rautatien päivittäin teen turvallisuuden ja joustavaksi saamisen
11353: ylittävistä ajoneuvoista ja jalankulkijoista. vuoksi olisi mitä kiireeliisin ja välttämättö-
11354: Niiden perusteella todettiin, että vilkkaim- min.
11355: pien vuorokansien aikana ylittäjiä oli n. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11356: 7 000 ja sen jälkeen liikenne on vielä paljon
11357: kasvanut. Liikenteen jatkuvasti lisääntyessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11358: epäkohta muodostuu sitä huutavammaksi, tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
11359: mitä kauemmin ylikäytäväsillan rakenta- kan määrärahan rautatieylikäytäväsil-
11360: minen viivästyy. lan rakentamiseksi Loimaan kauppa-
11361: Loimaan kauppalalle on vahvistettu uusi laan.
11362: asemakaava, jonka kiireellinen toteuttaminen
11363: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
11364:
11365: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden. Urho Kulovaara.
11366: Inkeri Virtanen. Aimo Aaltonen. Olavi Lähteenmäki.
11367: Paavo Aitio.
11368: 1280
11369:
11370: IV,463.- Fin.mot. N:o 282.
11371:
11372:
11373:
11374:
11375: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
11376: stöd och långfristiga lån mot låg ränta åt yrkesfiskare,
11377: vilka genom felslaget fiske råkat i ett ekonomiskt ohåll-
11378: bart läge.
11379:
11380:
11381: T i ll R i k s d a g e n.
11382:
11383: Statsmaktens felaktiga inställning till och ligheter i städerna och på industriorterna
11384: fullständiga oförståelse för de problem vår eller i främmande länder.
11385: fiskarbefolkning i dag brottas med har gjort Det behövs snabba åtgärder för att hålla
11386: att fiskarnas levnadsmöjligheter gradvis för- nöden borta från fiskarhemmen. Felslaget
11387: svåras, skärgården avfolkas och fiskerinä- fiske är fullt jämförbart med missväxt och
11388: ringen inte kan hålla jämna steg med utveck- skördeskador inom jordbruket, varför enligt
11389: lingen inom andra näringsgrenar. undertecknades åsikt skadeersättning från
11390: Varje år drabbas mången fiskare av fel- statligt håll åt fiskerinäringens utövare i
11391: slaget havsfiske. Särskilt gäller detta ström- form av förmånliga lån och understöd i dy·
11392: mingsfisket, och följden blir att nya skaror lika fall vore helt på sin plats.
11393: av fiskare och deras familjer drivs närmare Hänvisande till vad ovan sagts föreslås,
11394: det absoluta existensminimet. De väntade in-
11395: komsterna uteblir, men räntor och amorte- att Riksdagen i statsförslaget för år
11396: ringar, skulder och skatter skall betalas. Var 1959 måtte upptaga ett anslag, stort
11397: ta pengar för att täcka dessa utgifter, är 5 miljoner mark, att utdelas som un-
11398: den ständigt återkommande frågan. Andra derstöd och långfristiga lån med låg
11399: arbets- och inkomstkällor står sällan till buds ränta åt yrkesfiskare, m1ka genom fel-
11400: i hembygden. Nya skaror av ungdomar nöd- slaget fiske har råkat i ett ekonomiskt
11401: gas härigenom att fly den bittra verkligheten ohållbart läge.
11402: och försöka finna inkomst- och levnadsmöj-
11403: Helsingfors den 10 oktober 1958.
11404:
11405: Gösita Rosenberg. Rainer Virtanen.
11406: Georg Backlund. Toivo Asvik.
11407: Toivo Salin. Judit Nederström-Lunden.
11408: Nestori Nurminen.
11409: 1281
11410:
11411: IV,463. - Ra.h.al. N: o 282.
11412:
11413:
11414:
11415:
11416: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
11417: pitkäaikaisiksi halpakorkoisiksi lainoiksi kalastuksen epä-
11418: onnistumisen johdosta taloudellisesti kestämättömään ase-
11419: maan joutuneille ammattikalastajille.
11420:
11421:
11422: Eduskunnalle.
11423:
11424: Valtiovallan vaara asennoituminen ja täy- elinmahdollisuuksia kaupungeissa ja teolli-
11425: dellinen ymmärtämyksen puute niitä pulmia suuspaikkakunnilla tai muissa mai~sa.
11426: kohtaan, joiden parissa kalastajaväestömme Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä hädän py-
11427: tällä hetkellä kamppailee, on johtanut sii- syttämiseksi poissa kalastajakodeista. Kalas-
11428: hen, että kalastajiemme elinmahdollisuudet tuksen epäonnistuminen on täysin verratta-
11429: asteittain vaikeutuvat, saaristo tyhjenee väes- vissa katoon ja satovahinkoihin maatalou-
11430: töstä eikä kalastuselinkeino voi pysyä muissa dessa, minkä vuoksi vahingonkorvaus valtion
11431: elinkeinoissa tapahtuvan kehityksen tasalla. taholta kalastuselinkeinon harjoittajille edul-
11432: Joka vuosi tulee monen kalastajan osalle listen lainojen ja avustusten muodossa olisi
11433: merikalastuksen epäonnistuminen - tämä allekirjoittaneiden mielestä täysin paikallaan.
11434: koskee erityisesti silakankalastusta - ja sen Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan,
11435: seurauksena uudet kalastajajajoukot ja hei-
11436: dän perheensä ajautuvat lähemmäksi ehdo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11437: tonta toimeentulominimiä. Odotetut tulot jää- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
11438: vät saamatta, mutta korot ja kuoletukset, ve- markan määrärahan jaettavaksi avus-
11439: lat ja verot on maksettava. Mistä ottaa rahat tuksina ja pitkäaikaisina halpakorkoi-
11440: näiden menojen peittämiseen, on aina uusiu- sina lainoina kalastuksen epäonnistu-
11441: tuva kysymys. Muita työ- ja tulolähteitä on misen johdosta taloudellisesti kestämät-
11442: harvoin saatavissa kotiseudulla. Uusien nuo- tömään asemaan joutuneille ammatti-
11443: risojoukkojen on pakko siten lähteä katkeraa kalastajille.
11444: todellisuutta pakoon ja hakea tulonsaanti- ja
11445: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
11446:
11447: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
11448: Georg Backlund. Toivo Asvik.
11449: Toivo Salin. Judit Nederström-Lunden.
11450: Nestori Nurminen.
11451:
11452:
11453:
11454:
11455: 34 E 821/58
11456: 1282
11457:
11458: IV,484. - Rah.al N:o SSS.
11459:
11460:
11461:
11462:
11463: Rosenberg ym. : Määrärahan osoittamisesta korvauksiin luok-
11464: kasodassa punaisella puolella invalideiksi tulleille.
11465:
11466:
11467: Eduskunnalle.
11468:
11469: Vuoden 1918 luokkasodassa punakaartin hän tarkoitukseen käytetään vuosittain yli
11470: riveissä vammansa saaneita invalideja on 10 milj. markkaa. Lisäksi on ns. Viron ret-
11471: maassamme vielä toista tuhatta. Näiden li- keen osallistuneille valkoisille myönnetty
11472: säksi on sellaisia entisiä punakaartilaisia, eläke taannehtivasti. Samoin Suomen valtio
11473: jotka ovat saaneet sairauden vankileirillä tai maksaa eläkkeitä vuonna 1918 valkoisten
11474: menettäneet työkykynsä valkoisten pahoin- avuksi tulleille ruotsalaisille vapaaehtoisille.
11475: pitelyn seurauksena. Nämä invalidit, luvul- Oikeudenmukaista on, että luokkasodassa
11476: taan noin 1100, eivät ole saaneet eivätkä saa punaisten puolella invalideiksi tulleille myön-
11477: lainkaan valtion eläkettä tai korvausta. netään samat aineelliset edut ja oikeudet
11478: Kokonaan toisenlaista on valtion huolen- kuin valkoisillekin. Näin ei ole tapahtunut,
11479: pito ollut valkoisten puolella taistelleista ja ennenkuin heille on maksettu taannehtivasti
11480: heidän perheistään. Jo vuonna 1919 hyväk- korvaus samalta ajalta kuin valkoiset inva-
11481: sytyn lain perusteella alettiin myöntää val- lidit ovat sen saaneet.
11482: koisille haavoittuneille ja rintamaoloissa sai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11483: rastuneille ylimääräistä eläkettä. Vuonna
11484: 1937 alettiin maksaa ylimääräistä eläkettä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11485: Saksassa ensimmäisen maailmansodan ai- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
11486: kana ns. 27. jääkäripataljoonassa palvelleille. kan arviomäärärahan käytettäväksi
11487: Vuonna 1938 annetulla valtioneuvoston pää- valtioneuvoston lähemmin maaraa-
11488: töksellä alettiin eläkkeitä myöntää valkoisten mällä tavalla korvausten maksamiseen
11489: puolella palvelleille rintamamiehille. Vuonna takautuvasti luokkasodassa punaisten
11490: 1943 laajennettiin eläkeoikeus käsittämään puolella invalideiksi tulleille.
11491: myös valkoisten rintamamiesten perheitä. Tä-
11492: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
11493:
11494: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
11495: Eino Tainio. Toivo Salin. Toivo .lsvik.
11496: Pertti Rapio. Georg Backlund. Hugo Manninen.
11497: 1283
11498:
11499: IV,485.. - J'in.mot. N: o 284.
11500:
11501:
11502:
11503:
11504: Rosenberg m. fl.: A.ngående anvisande av anslag till lång-
11505: fristiga lån mot låg ränta åt fiskarnas egna organisationer
11506: för fiskhushållningens höjande.
11507:
11508:
11509: Till Riksdagen.
11510:
11511: För att eliminera de svårigheter, som före- slag. Med beaktande av de ständigt stigande
11512: finnes i fråga om avsättningen på fisk, och byggnads- och anläggningskostnaderna är det
11513: för att hindra inköpspriset på fisk att under uppenbart att detta är ett steg i fel riktning.
11514: säsongtid falla ned tili en ur fiskarnas syn- Det är rätt så dyra företag det här är fråga
11515: punkt sett olönsam nivå, är man inom expert- om. Men i stället är det nationalekonomiskt
11516: kretsar fullt ense om nödvändigheten av att sett väl placerade pengar, och för yrkes-
11517: ett nät av anläggningar för frysning, djup- fiskeriets framtid är det rent av ett livs-
11518: frysning, torkning och förädling av fisk bör villkor.
11519: uppföras i landet. Sådana anläggningar finns Hänvisande tili ovanstående föreslår un-
11520: det tilisvidare allt för få, varför det är syn- dertecknade,
11521: nerligen viktigt att påskynda utvecklingen
11522: härvidlag. att Riksdagen i statsförslaget för å1·
11523: Under en följd av år har i statsförslagen 1959 under 19 Ht. II kap. 20 mom.
11524: för detta ändamål intagits 20 miljoner mark måtte i Ullägg upptaga 5 miljoner
11525: årligen. Ett undantag utgör anslaget för i mark för beviljande av långfristiga
11526: år, som varit 5 miljoner mark mindre, viiken lån med låg ränta åt fiskarnas egna
11527: summa har visat sig vara alldeles otiliräck- organisaUoner för fiskhushållningens
11528: lig. Också i statsförslaget för nästa år har höjande.
11529: regeringen föreslagit samma förminskade an-
11530: Helsingfors den 10 oktober 1958.
11531:
11532: Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
11533: Georg Backlund. Toivo Asvik.
11534: Rainer Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
11535: Nestori lf·arminen.
11536: 1284
11537:
11538: IV,465. - Rah.al. N:o 284.
11539: Suomennos.
11540:
11541:
11542:
11543:
11544: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisiksi
11545: halpakorkoisiksi lainoiksi kalastajien omille järjestöille ka-
11546: latalouden edistämiseksi.
11547:
11548:
11549: E d u s k u n n a ll e.
11550:
11551: Jotta kalan menekkivaikeudet voitaisiin vähennettyä määrärahaa. Ottaen huomioon
11552: poistaa ja estää kalan ostohinnan putoami- rakennus- ja laitteiden kustannusten jatku-
11553: nen sesonkiaikana kalastajien suhteen kan- van nousun on ilmeistä, että tämä on askel
11554: nattamattomalle tasolle, ollaan asiantuntija- väärään suuntaan. Tässä on kysymys melkoi-
11555: piireissä täysin yksimielisiä siitä, että maa- sen kalliista yrityksistä. Mutta sen sijaan ky-
11556: han on välttämätöntä rakentaa kalan jäädy- symys on kansantaloudellisesti katsoen hyvin
11557: tys-, syväjäädytys-, kuivaus- ja jalostuslaitos- sijoitetuista rahoista.
11558: ten verkosto. Sellaisia laitoksia on toistaiseksi Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
11559: aivan liian harvoja, joten on erittäin tär- ehdottavat,
11560: keätä kiirehtiä kehitystä tässä suhteessa.
11561: Useiden vuosien ajan on tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11562: arvioon tätä tarkoitusta varten otettu 20 mil- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
11563: joonaa markkaa. Poikkeuksen muodostaa 20 momentille lisäyksenä 5 miljoonaa
11564: ainoastaan määräraha tätä vuotta varten, markkaa myönnettäväksi pitkäaikaisina
11565: joka on ollut 5 miljoonaa markkaa pienempi, halpakorkoisina lainoina kalastajien
11566: mikä summa on osoittautunut aivan riittä- omille järjestöille kalatalouden kohot-
11567: mättömäksi. Myös ensi vuoden tulo- ja meno- tamiseksi.
11568: arvioehdotuksessa hallitus on esittänyt samaa
11569: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
11570:
11571: Gösta Rosenberg. Toivo Salin;
11572: Georg Backlund. Toivo Asvik.
11573: Rainer Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
11574: N. Nurminen.
11575: 1286
11576:
11577: IV,466. - Rah.al. N: o 285.
11578:
11579:
11580:
11581:
11582: · Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäise-
11583: vän huollon avustamiseen.
11584:
11585:
11586: E d u s k u n n a 11 e.
11587:
11588: Sellaisissa sosiaalisissa avustusmuodoissa tähän tarkoitukseen käytetyt varat ovat olleet
11589: kuin esimerkiksi ammattiopintojen avustami- riittämättömiä. Ensi vuoden tulo- ja meno-
11590: sessa, invalidihuollossa, lapsilisä-, perhelisä~ arviossa ehkäisevän huollon avustusmäärä-
11591: ja kodinhoitajatoiminnassa pyritään autta- raha on säilytetty entisellään, 2 milj. mar-
11592: maan ihmistä ennakolta niin, että varninai- kassa. Kun sekä huollon saajien että yleisen
11593: nen huoltoapu supistuisi mahdollisimman vä- ja myös kuntien edun kannalta on tärkeätä,
11594: hiin. On kuitenkin joukko ihmisiä, joita että mahdollisimman moni niistä henkilöistä,
11595: edellä mainitunlaiset erikoishuoltomuodot jotka ovat vaarassa joutua huollon· tarpee-
11596: eivät koske, mutta joiden joutumista varsi- seen, tulee kykeneväksi itse huolehtimaan
11597: naisen köyhäinhoidon piiriin voitaisiin kui- elatuksestaan, olisi välttämätöntä lisätä tähän
11598: tenkin sopivin ehkäisevin huoltomuodoin vas- tarkoitukseen varattua määrärahaa.
11599: tustaa. Tätä periaatetta on sovellettu jO'asa- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
11600: kin määrin antamalla ns. ehkäisevää huoltoa. ehdotamme,
11601: Tätä on annettu mm. työskentelyvälineiden
11602: hankkimiseksi avustuksensaajalle sekä kotien että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11603: terveydellisten, asunto- ja vaatetusolojen tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIIIlu-
11604: kohottamiseksi. vun 3 momentille lisäyksenä 10 000 000
11605: Valtio on osallistunut tällaisena huoltona markkaa käytettäväksi ehkäisevän huol-
11606: annettujen menojen rahoittamiseen, mutta lon avustamiseen.
11607: HeLsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
11608:
11609: Irma Rosnell. Pentti Liedes.
11610: Väinö R. Virtanen. Anna-Liisa Tiekso.
11611: Aleksi Kiviaho. Kauko Tamminen.
11612: Toivo Niiranen. Irma Torvi.
11613: 1286
11614:
11615: IV,467. - Ra.h.al. N: o 286.
11616:
11617:
11618:
11619:
11620: Rosnell ym.: Määrärahan. osoittamisesta kodinperustamislai-
11621: noja varten.
11622:
11623:
11624: Eduskunnalle.
11625:
11626: Vuoden 1946 alussa tuli voimaan kodin- ten. Kuitenkin kertyy vuosittain lainan takai-
11627: perustamislaki, jonka perusteella on annettu sinmaksuina lähes sama summa kuin mitä
11628: kodinperustamislainaa sellaisille 111uorille per- sitä on myönnettykin. Vuoden 1959 aikana
11629: heille, joissa aviopuolisot eivät avioliittoa sol- on arvioitu kodinperustamislainojen lyhen-
11630: mittaessa ole täyttäneet 30 vuotta. Lainan nYJksenä valtion kassaan tulevan noin 178
11631: saamisen edellytyksenä on myös, ettei lainan- milj. markkaa, joten jotta kodinperustamis-
11632: hakijoilla ole tarpeeksi omia varoja kodin lainoja voitaisiin jakaa entisen suuruisina,
11633: perustamiseen. Lain tarkoituksena on siis varsinaisesti lisäyksenä tälle sosiaalibudjetin
11634: auttaa nuoria ihmisiä siinä elämän vaiheessa, kohdalle tarvittaisiin vain noin 22 milj.
11635: jolloin menot ovat normaalia suuremmat. Ja markkaa. Kodinperustamislainajärjestelmä on
11636: vaikka kodinperustamialainat ovat arvoltaan sellainen sosiaalinen etu, jonka tarve on PY·
11637: inflaation johdosta alentuneet, on niillä ollut syvä ja jota pitäisi kehittää. Tällaisen määrä-
11638: varsin merkittävä osuus kotia perustaville rahan pois jättäminen budjetista ei ole
11639: vähävaraisille nuorille ihmisille. perusteltua.
11640: Kodinperustamislainojen keskimääräinen Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
11641: suuruus on ollut viime vuosina keskimäärin nioittavasti,
11642: 33 000-34 000 markkaa ja jaettava summa
11643: 200 milj. markkaa. V. 1957 tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11644: arviosta hallitus oli jättänyt pois kokonaan tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
11645: määrärahan kodinperustamislainoja varten ja uudelle momentiUe 200 000 000 mar-
11646: eduskunnan niukka enemmistö hyväksyi kan suuruisen määrärahan kodinperus-
11647: tämän. Myös ensi vuoden tulo- ja meno- tamislainojen myöntämistä varten.
11648: arviosta puuttuvat varat tätä tarkoitusta var-
11649: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
11650:
11651: Irma. Rosnell. Kauko Tamminen. Hugo Manninen.
11652: Toivo Niiranen. Irma Torvi. Väinö R. Virtanen.
11653: Anna-Liisa Tiekso. Rainer Virtanen. Pentti Liedes.
11654: 1287
11655:
11656: IV,468. - Ba.h.al. H:o 287.
11657:
11658:
11659:
11660:
11661: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman virastotalon
11662: rakennustöiden aloittamiseksi.
11663:
11664:
11665: E d u s k u n n a 11 e.
11666:
11667: Vuoden 1959 tulo- ja menoarviosta puut- talvena nousta yli 500. Rakennustoiminta on
11668: tuu määräraha Rauman virastotalon raken- ollut erittäin vähäistä ja kun muutamien
11669: tamista varten. Valtion virastotalohanke Rau- vuosien takainen suhteellisen vilkas rakennus-
11670: malle on kuitenkin ollut jo monia vuosia toiminta on tuonut ympäröivältä maaseudulta
11671: vireillä ja sen toteuttaminen olisi kiireellinen ra:kennusväkeä, olisi välttämätöntä saada
11672: toimenpide. Esimerkiksi posti toimii Rau- kaupungissa ra!kennustoimintaa aikaan.
11673: malla varsin puutteellisissa oloissa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11674: Virastotalon saamisen vä:lttämättömyyden
11675: Hsäksi olisi tärkeätä tuon työn aloittaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11676: myös kaupungissa vallitsevan vaikean työttö- tulo- ja menoarvioon sen 20 Pl. II
11677: myyden torjumiseksi. Viime talvikautena luvun 74 momentille 50000000 mark-
11678: Raumalla oli 380 työtöntä ja ny'kyisten näky- kaa Rauman virastotalon rakennustöi-
11679: mien mukaan saattaa työttömien luku ensi den aloittamiseksi.
11680: Helsingissä 14 päivänä loka:kuuta 1958.
11681:
11682: Irma Rosnell. Mauri Ryömä.
11683: .Antto Prwmila. Pertti Rapio.
11684: 1288
11685:
11686: IV,469. - Rah.al. N: o 288.
11687:
11688:
11689:
11690:
11691: Ryhtä. ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten avus-
11692: tusten myöntämiseksi köyhille kunm1le terveyssisarten
11693: palkkaamista varten.
11694:
11695:
11696: Eduskunnalle.
11697:
11698: Kunnallisista terveyssisarista maaliskuun olisi välttämätöntä pyrkiä tasoittamaan sitä
11699: 31 päivänä 1944 annetun lain (220/44) soveltamalla käytäntöön alussa mainittua
11700: 16 §: n 4 momentin mukaan heikossa talou- lainsäännöstä. Korostettakoon tässä yhtey-
11701: dellisessa asemassa oleville kunnille samoin dessä erityisesti sitä, ettei eduskunnan tarkoi-
11702: kuin kunnille, joille terveyssisarien palkkaa~ tuksena ole ollut antaa sellaisia lainsäännök-
11703: minen maantieteellisistä tai muista erityisistä siä, jotka - niinkuin nyt kysymyksessä oleva
11704: syistä tuottaa huomattavaa rasitusta, voi lää- - jäävät kuolleeksi kirjaimeksi, vaikka nii-
11705: kintöhallitus, asianomaista lääninhallitusta den täytäntöönpanon tarve on yleisesti tun-
11706: kuultuaan, myöntää ylimääräistä avustusta nustettu.
11707: käytettävissä olevien määrärahojen mukaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11708: Tarkoitusta varten ei koko lain säätämisen nioittaen,
11709: jälkeisenä aikana ole valtion tulo- ja meno-
11710: arviossa ollut määrärahaa. että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
11711: Taloudelliselta kantokyvyltään erilaisille den 1959 tulo- ja menoarvioon 15 mil-
11712: kunnille aiheutuu terveyssisarien paikkaami- joonan marka~ suuruisen arviomäärä-
11713: sesta varsin epätasaista rasitusta. Kun ter- rahan terveyssisarten palkkaamiseksi
11714: veyssisarkustannukset kohottavat erityisesti köyhille ja harvaan asutuille kunnille
11715: köyhien ja harvaan asuttujen kuntien väes- myönnettäviä ylimääräisiä avustuksia
11716: tön verorasitusta merkittävässä määrässä, varten.
11717: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
11718:
11719: Niilo Ryhtä. Matti Liinamaa.
11720: Wiljam Sarjala. Eino Uusitalo.
11721: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen.
11722: Eeli Erkkilä. Antti Kukkonen.
11723: Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
11724: Ale Holopainen. Hannes Paaso.
11725: 1289
11726: IV,470. - Rah.a.l. N: o 289.
11727:
11728:
11729:
11730:
11731: Ryhtä: Korotetun miiiirärakan osoittamisesta korvauslakien
11732: nojalla suoritettavia ·'korvauksia varten.
11733:
11734:
11735: E d u s k u n n a ll e.
11736:
11737: V aitioneuvosto asetti huhtikuun 17 päi- luovutetun alueen tiloihin kuuluvina koskien
11738: vänä 1957 toimikunnan tutkimaan kysy- vesiosuuksina. Tämän perusteella toimikunta
11739: mystä, onko Kuusamon kulman luovutetulle katsoi, että näille Kuusamon luovutetun
11740: alueelle jääneiden tilojen omistajille myön- alueen tiloille on jäänyt korvaamatta eräs
11741: netty korvauslakien nojalla tiloihin kuulu- varsin tärkeä etuisuus, jonka vuoksi toimi-
11742: neista koskiosuuksista kohtuuttoman alhai- kunta jättämässään ehdotuksessa esitti val-
11743: set korvaukset ja tekemään tarpeelliseksi tiovarainministeriölle, että näiden tilojen ve-
11744: katsomansa ehdotukset asian vaatimiksi toi- siosuuksien korvaamista varten olisi otettava
11745: menpiteiksi. Tämän toimikunnan puheen- valtion tulo- ja menoarvioon tarpeellinen
11746: johtajaksi valtioneuvosto määräsi valtio- määräraha. Valtiovarainministeriön korvaus-
11747: konttorin johtajan, varatuomari Osmo Pal- asiainosasto jättikin aikanaan tämän perus-
11748: hon. Asiaa käsitellessään toimikunta kuuli teella tulo- ja menoarvion valmistelua varten
11749: asiantuntijoina seuraavia henkilöitä: Ason esityksen, että tähän tarkoitukseen otettaisiin
11750: jaostopäällikkö insinööri . Aimo Suomista, budjettiin 7 000 000 markan suuruinen mää-
11751: maanmittausinsinöörejä Veikko Veijolaa ja räraha. Hallituksen esityksestä on tämä
11752: Pentti Kangasta, pääjohtaja Väinö Seppälää, määräraha kuitenkin jätetty pois ja sen-
11753: ylijohtaja tekniikan tohtori Väinö Suomaata, vuoksi on tämän epäkohdan korjaamiseksi
11754: kansliapäällikkö Pauli Lehtosaloa, apulais- saatava 15 Pl:n II luvun 14 momentin koh-
11755: oikeuskansleri Eero Mannecia sekä diplomi- dalle lisäyksenä 7 000 000 mk.
11756: insinöörejä Kaarlo Heikkistä ja Juhana Edellä olevan perusteella ehdotan,
11757: Kilpeläistä.
11758: Sanottu toimikunta sai asian tutkituksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11759: toukokuulla 1958 ja tällöin valtiovarainmi- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
11760: nisteriölle jättämässään esityksessä totesi, 14 momenUlle hallituksen esittämän
11761: että niille Kuusamon luovutetun alueen vil- määrärahan lisäksi 7 000 000 markkaa
11762: jelijöille, jotka ottivat menettämistään ja korvauslakien nojalla suoritettavia
11763: luovutetulle alueelle jääneistä tiloistaan ra- korvauksia varten, jotenka momentin
11764: hakorvauksen, on jäänyt korvaamatta se loppusumma tulisi silloin olemaan
11765: menetys, minkä he ovat menettäneet näihin 8 000 000 markkaa.
11766: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
11767:
11768: Niilo Ryhtä.
11769:
11770:
11771:
11772:
11773: 35 E 821/58
11774: 1290
11775:
11776: IV,471.- Rah.al. N:o 990.
11777:
11778:
11779:
11780:
11781: Rytkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
11782: lais- ja kauppalakansakoulujen rakennusavustuksiin.
11783:
11784:
11785: Eduskunnalle.
11786:
11787: Hallituksen esityksessä vuoden 1959 tulo- tava tulo- ja menoarvioon ainakin samansuu-
11788: ja menoarvioksi on 10 Pl: n XI luvun 20 ruisena kuin v. 1958. Se olisi työllisyyttä
11789: (27) momentilla maalais- ja kauppalakansa- lisäävänäkin tekijänä välttämätöntä.
11790: koulujen rakennusavut ehdotettu vähennettä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11791: väksi 700 milj. markalla. Kun kansakoulu-
11792: jen rakentaminen nykytilanteessa on melkein että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11793: ainoa rakennusala, jota kunnat kireissäkin tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
11794: taloudellisissa olosuhteissa valtion avun tur- 20 momentille lisäystä 700 000 000
11795: vin ovat voineet suorittaa, ja kun rakentamis- markkaa maalais- ja kauppalakansa-
11796: tarve maalaiskunnissa, varsinkin Pohjois- ja koulujen rakentamisavuksi.
11797: Itä-Suomessa on suuri, olisi määräraha saa-
11798: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
11799:
11800: Veikko Rytkönen. Matti Meriläinen.
11801: Rainer Virtanen. Kauko Tam.nrlnen.
11802: Aarne Pulkkinen. Pentti Liedes.
11803: Hugo Manninen. Martti Linna.
11804: Usko Seppi. Niilo Nieminen.
11805: 1291
11806:
11807: IV,472. - Ra.h.al. H:o 291.
11808:
11809:
11810:
11811:
11812: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sukevan ratapihan
11813: laajennustöiden aloittamista varten.
11814:
11815:
11816: Eduskunnalle.
11817:
11818: Kajaanin-Iisalmen rataosalla on Sukevan reellinen tehtävä. Ratapihan laajennustyöt
11819: asema muodostunut erittäin suurten puu- auttaisivat myös Sonkajärven kunnan
11820: tavaramäärien varastointi- ja kuormauspai- alueella vallitsevan työttömyyden lievittä-
11821: kaksi. Sukevan merkitys tässä suhteessa kas- mistä.
11822: vaa huomattavasti, kun Sukeva-Jyrkkä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11823: autotie valmistuu ja entistä suuremmat puu-
11824: tavaramäärät tullaan kuljettamaan Sukevan että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11825: asemalle varastoitavaksi tai kuormattavaksi. tulo- ja menoarvioon 7 000 000 markan
11826: Kun Sukeva-Jyrkkä metsäautotie valmistuu määrärahan Sukevan ratapihan laa-
11827: lähiaikoina, on ratapihan laajentaminen kii- jennustöiden aloittamista varten.
11828: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
11829:
11830: Veikko Rytkönen. Hugo Ma.nilinen.
11831: Aarne Pulkkinen. Esa Hietanen.
11832: 1292
11833:
11834: IV,473. - Ra.h.a.l. N:o 292.
11835:
11836:
11837:
11838:
11839: Rytkönen ym.: ·Määrärahan. osoittamisesta valtionrautateiden
11840: Iisalmen varikon huoltorakennuksen rakentamista varten.
11841:
11842:
11843: E du s kun n a 11 e.
11844:
11845: Valtionrautateiden Iisalmen varikolla on suuksia rakennusalan ammattimiehille, jotka
11846: viime vuosina ollut ajankohtaisena kysymyk- myös Iisalmessa ja sen ympäristössä ovat
11847: senä nykyaikaisia tarpeita vastaavan huolto- joutuneet tai joutuvat työttömiksi rakennus-
11848: rakennuksen saaminen tämän verraten suu- toiminnan ollessa miltei täydellisesti pysäh-
11849: ren varikon työntekijöille. Rautatiehallitus dyksissä.
11850: on useita vuosia sitten teettänyt asiaankuu- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
11851: luvat suunnitelmat, mutta määrärahoja ei ra-
11852: kennustyöhön ole myönnetty. Rautatiehalli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11853: tuksesta annettujen tietojen mukaan Iisalmen tulo- ja menoarvioon 27 000 000 mar-
11854: varikon huoltorakennuksen rakentaminen on kan määrärahan VR:n Iisalmen vari-
11855: rautatiehallituksen käsityksen mukaan välttä- kon huoltorakennuksen rakentamista
11856: mättömimpiä uudistuksia, joka pitäisi saada varten.
11857: toteutetuksi.
11858: Mainitun huoltorakennuksen rakentaminen
11859: tarjoaisi myös huomattavan määrän työtilai-
11860: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
11861:
11862: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
11863: Aarne Pulkkinen. Esa. Hietanen.
11864: 1293
11865:
11866: IV,474. - Ra.h.al. N:o 293.
11867:
11868:
11869:
11870:
11871: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Peltosalmen vari-
11872: kon kasarmirakennuksen rakennustöitä varten.
11873:
11874:
11875: E d 'u s k u n n a ll e.
11876:
11877: Iisalmen maalaiskunnan Peltosalmella ole- kennushanke on siten myös työttömyyden
11878: van asevarikon kantahenkilökunnan ja mie- kannalta kiireellinen senkin vuoksi, että mai-
11879: histön asunto-, ruokala- ja huoltorakennukset nittu varikko on Iisalmen maalaiskunnan
11880: ovat peräisin sodan jälkeiseltä parakkikau- alueella, jossa työttömyys on muodostunut
11881: delta. Ne ovat jo majoituksen kannaltakin erittäin vaikeaksi ja tulee talvikaudella yhä
11882: kaiken arvostelun alapuolella, puhumattakaan vaikeutumaan. Kasarmin rakentaminen tar-
11883: siitä, että ne ovat terveydelliseltä kannalta joaisi työtä huomattavalle työntekijämäärälle
11884: katsoen suorastaan vaarallisia. Ei voida pi- ja poistaisi ne kurjat majoitusolosuhteet,
11885: tää hyväksyttävänä, että asevelvollisuutta jotka Peltosalmen varikolla vallitsevat.
11886: suorittava nuoriso joutuu tällaisiin, tervey- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11887: delle vaarallisiin majoitusolosuhteisiin. Puo-
11888: lustusministeriö on laatinut Peltosalmen va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11889: rikon kasarmin rakennussuunnitelman ja sitä tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mar~
11890: on myös Iisalmen mlk: n toimesta työttömyys- kan määrärahan Peltosalmen varikon
11891: työksi usein kiirehditty, mutta varoja tarkoi- kasarmirakennuksen rakennustöiden
11892: tukseen ei ole myönnetty. Ko. kasarmin ra- aloittamista varten.
11893: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
11894:
11895: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
11896: Esa Hietanen. Hugo Manninen;
11897: 1294
11898:
11899: IV,475.- Rah.&L N:o 294.
11900:
11901:
11902:
11903:
11904: Rytkönen ym..: Määrärahan osoittamisesta Runnin emäntä-
11905: koulun päärakennuksen rakennustöitä varten.
11906:
11907:
11908: E d u s k u n n a ll e.
11909:
11910: Runnin emäntäkoulu perustettiin aika- puoltanut hankkeen toteuttamista perustel-
11911: naan Ylä-Savon kuntain yhteistoiminnan len sitä lisäksi työllisyyskysymyksenä. Maa-
11912: tuloksena. Iisalmen maalaiskunta lahjoitti taloushallituksesta saatujen tietojen mukaan
11913: tarkvitukseen sopivan maatilan. Koululla on rakennushanke voitaisiin toteuttaa tekemällä
11914: parhaillaan menossa toinen vuosikurssi. Mo- pieniä muutoksia Sotkamon emäntäkoulun
11915: lempina vuosina on kouluun pyrkijöitä ollut päärakennuksen suunnitelmiin.
11916: niin paljon, että vain kolmannes hakijoista Kun käsiteltävänä olevassa valtion tulo- ja
11917: on voitu hyväksyä. Koulun oppilasmäärän menoarviossa ei ole esitetty juuri mitään
11918: lisäämiseen ei ole mahdollisuuksia ilman työkohteita Ylä-Savon alueelle, olisi Runnin
11919: koulutilojen laajentamista. Valtio on vuok- emäntäkoulun rakennushankkeen toteuttami-
11920: rannut kouluhuoneistoksi Maaseudun Loma- nen erittäin sopiva työkohde. Tähän on mm.
11921: liitto r. y: n omistuksessa olevia rakennuksia, Iisalmen mlk:n kunnanhallitus kiinnittänyt
11922: jotka eivät kuitenkaan suo mahdollisuuksia huomiota 6. 10. 1958 pitämässään kokouk-
11923: oppilasmäärän lisäämiseen. Käytössä olevien sessa pitäen välttämättömänä ko. rakennus-
11924: rakennusten epäkäytännöllisyys haittaa myös hankkeen toteuttamista alkaneella työttö-
11925: opetustyötä. Lisäksi valtiolle koituu vuosit- myyskaudella.
11926: tain vuokramenoja yli 2 milj. markkaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11927: Koulun johdon taholta on näitä epäkohtia
11928: useissa yhteyksissä tuotu esiin ja ehdotettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11929: varsinaisen koulurakennuksen rakentamista. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
11930: Tässä mielessä on käännytty mm. Iisalmen kan määrärahan Runnin emäntäkou-
11931: mlk: n kunnanvaltuuston puoleen. Kunta lun päärakennuksen rakennustöiden
11932: onkin keväällä 1958 valtuuston päätöksellä aloittamista varten.
11933: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
11934:
11935: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
11936: Aarne Pulkkinen. Esa Hietanen.
11937: 1295
11938:
11939: IV,476. - Rah.al lf:o 295.
11940:
11941:
11942:
11943:
11944: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koljonvirran-
11945: Ryhälänmäen tieosuuden rakennustöitä varten.
11946:
11947:
11948: E d u s k u n n a 11 e.
11949:
11950: Viime vuosina on TVH: n toimesta suo- töntä sijoitettavaksi kaukaisille siirtotyö-
11951: ritettu valtatie n:o 5:n oikaisu- ja kunnos- maille, heistä valtaosa nuorisoa.
11952: tustöitä työttömyy>sVaroilla. Juuri nämä tie- Ensi talvena työttömien määrä tulee työ-
11953: rakennustyöt ovat olleet ainoat suuret työ- voimaviranomaistenkin ennustusten mukaan
11954: kohteet Pohjois-Savossa. Samalla ne ovat olemaan huomattavasti suurempi kuin työlli-
11955: olleet ja ovat edelleenkin perustavaa laatua syysyuonna 1957-58. Tämä edellyttää luon-
11956: olevia uudistuksia tämän alueen talouselä- nollisesti määrärahojen varaamista ko.
11957: män kehittämistä varten tulevaisuudessa. alueella olevien suunniteltujen kohteiden
11958: Valtatie n:o 5:n perusparannustyöt ovat rahoittamiseen. Koljonvirran-Ryhälänmäen
11959: nyt siirtyneet huomattavalta osalta Iisalmen tieosuuden rahoittaminen merkitsee ratkaise-
11960: -Kajaanin välille. Vahvistettu suunnitelma vaSti paikallisten työtilaisuuksien avautu-
11961: on TVH :lla mm. Koljonvirran-Ryhälän- mista mm. Iisalmen mlk: n työttömille.
11962: mäen tieosalle Iisalmen mlk: ssa. Sen kus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11963: tannusarvio on 185 milj. markkaa. Tämän
11964: työmaan rahoittamiseen hallitus ei ole esit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11965: tänyt määrärahaa vuoden 1959 tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
11966: arviossa. Työttömyys esim. Iisalmen ml'k: ssa kan määrärahan Koljonvirran-Ryhä-
11967: oli viime vuonna erityisen raskas. Paikallis- länmäen tieosuuden rakennustöiden
11968: ten työkohteiden puuttuessa joutui n. 200 työ- aloittamiseksi.
11969: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
11970:
11971: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
11972: Esa metanen. Hugo Manninen.
11973: 1296
11974:
11975: IV,477. - Rah.al. N:o 296.
11976:
11977:
11978:
11979:
11980: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivujärver~r
11981: Haapamäen ykdystien rakentamista varten.
11982:
11983:
11984: Eduskunnalle.
11985:
11986: Kiuruveden ja Pyhäjärven (O.l.) kunnissa, dellinen rasitus, mutta esim. työttömyyden
11987: Koivujärven ja Haapamäen kylien välillä on lievittämisen kannalta sillä olisi ko. kunnille
11988: 3 km: n pituinen tietön taival, mikä aiheuttaa melkoinen merkitys, ja lisäksi se poistaisi
11989: sen, että esim. Koivujärveltä Pielavedelle nyt vallitsevat hankaluudet Kiuruvedeltä
11990: liikennöitäessä joudutaan kiertämään Niini- Pielavedelle ja päinvastoin liikennöitäessä.
11991: mäen kautta ja Haapamäen kylältä Iisalmeen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11992: liikennöitäessä tekemään samoin. Niinimäen
11993: kautta kulkiessa matka pitenee huomattM-itsti että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
11994: tuottaen hankaluutta ja lisäkustannuksia. tulo- ja menoarvioon 6 000 000 markan
11995: Koivujärven ja Haapamäen kylien väli on määrärahan Koivujärven-Haapamäen
11996: vain 3 km, joten niiden välisen tien raken- ykdystien rakentamiseksi Kiuruveden
11997: taminen ei olisi valtiolle kovin suuri talou- ja Pyhäjärven O.l. kunnissa.
11998: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
11999:
12000: Veikko Rytkönen. Esa Hietanen.
12001: Aarne ·Pulkkinen. Martti Linna.
12002: Hugo Manninen. Pentti Liedes.
12003: 1297
12004:
12005: IV,478. - Ra.h.al. N:o 297.
12006:
12007:
12008:
12009:
12010: Rytkönen ym..: ·Määrärahan osoittamisesta Varpasten-H ors-
12011: mamäen läpikulkutien rakennustöitä varten.
12012:
12013:
12014: E d u s k u n n a 11 e.
12015:
12016: Iisalmen maalaiskunnassa ja Lapinlahden seen. Tämä lienMkin, maankäyttölain voi-
12017: kunnan alueella on Varpasten-Horsma- maan tultua, vanhojen asutustilojen ainoa
12018: mäen kylien välillä 72 tilaa käsittävä asutus- mahdollisuus valtion varojen saamiseksi tei-
12019: alue, josta ei ole minkäänlaista autoilla lii- den rakentamiseen. Tällaista rasitusta pien-
12020: kennöitävää tietä Iisalmeen tai Lapinlahdelle tilat eivät kestä, eikä se ole muutenkaan
12021: meneville valtateille. Tästä johtuen ko. asu- hyväksyttävä rahoitusmuoto teiden rak()nta-
12022: tusalueen pienviljelijät eivät voi kuljettaa miselle, koska läpikulkutiet, jollaisesta tässä-
12023: maitoa meijeriin, vaan se joudutaan edelleen- kin on kysymys, nykyisin miltei poikkeuk-
12024: kin valmistamaan kotivoiksi, joka taas tuot- setta rakennetaan yhteiskunnan toimesta ja
12025: taa karjatalouden samoin kuin yleensäkin varoilla.
12026: maatalouden harjoittamiselle erittäin ·suuria Kun Varpasten-Horsmamäen tien raken-
12027: vaikeuksia. tamiseen ASO on luvannut osallistua 4.5
12028: Kun asutusalueen tilat on muodostettu milj. markalla ja koko kustannusarvio on
12029: useiden asutuslakien mukaisesti ja ns. roh- 21 milj. markkaa, olisi puuttuva erä rahoi-
12030: tiloja on vain muutamia, ei ASO ole kat- tettava valtion tulo- ja· menoarvion kautta.
12031: sonut voivansa määrärahojen puutteesta joh- Myös työtilaisuuksien kannalta tien raken-
12032: tuen rakentaa Varpasten-Horsmamäen taminen on tärkeä. Sitä osoittaa sekin, että
12033: tietä, ASO on kyllä laatinut asiaan kuulu- Iisalmen mlk: n kunnanhallitus on kokouk-
12034: van suunnitelman, jonka kustannusarvio on sessaan 6. 10. 1958 päättänyt kääntyä edus~
12035: 21 milj. markkaa, mutta tien rakentamiseen kuntaryhmien puoleen ko. tiehankkeen rahoit-
12036: on voitu tehdä asutusvaroista vain 4.5 milj. tamiseksi.
12037: markan varaus, ja ASO:n tarkoituksena on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12038: rakentaa tiesuunnitelman molemmista päistä
12039: alkaen tilustien luontoiset tiet mh-tiloja var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12040: ten, jolloin tiesuunnitelmasta jäisi toteutta- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
12041: matta n. 5 km ja vanhat asutustilat jäisivät kan määrärahan Varpasten-H orsma-
12042: edelleenkin vaille tieyhteyttä. ASO: n anta- mäen Uipikulkutien rakennustöiden
12043: mien tietojen mukaan nämä vanhat tilat voi- aloittamista varten.
12044: sivat saada valtiolta lainaa tien rakentami-
12045: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12046:
12047: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
12048: Aarne Pulkkinen. Esa metanen.
12049:
12050:
12051:
12052:
12053: 36 E 821/58
12054: 1298
12055:
12056: IV,479. - B.ah.al. N: o 298.
12057:
12058:
12059:
12060:
12061: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Aittojärven-Kiu-
12062: ruveden tieosuuden rakennustöitä varten.
12063:
12064:
12065: Eduskunnalle.
12066:
12067: Iisalmen kaupungista Ykspihlajan sata- muutosta. Kiuruvesi on siksi vaikeata työt-
12068: maan suuntautuvan tavarankuljetuksen pa- tömyysaluetta, että ainakin jonkin suureh-
12069: rantamiseksi nykyajan vaatimuksia vastaa- kon työkohteen saaminen on välttämätöntä.
12070: vaksi on välttämätöntä saattaa päätökseen Edellä mainitun tiesuunnitelman rahoitta-
12071: Iisalmen-Kokkolan kantatien peruaparan- minen ja töiden aloittaminen parantaisi ti-
12072: nustyöt TVH: n Kuopion piirin alueella Kiu- lannetta ratkaisevasti tässä suhteessa. Käsi-
12073: ruveden kunnassa. Sitä varten on suunni- tyksemme mukaan suunnitelman toteuttami-
12074: telma, pieniä lain edellyttämiä muodolli- sen esteenä eivät ole myöskään alussa mai-
12075: suuksia lukuunottamatta, valmis Aittojärven nitut muodolliset seikat, vaikka niitä kaikkia
12076: -Kiuruveden tieosalle. Tämän suunnitel- ei ole vielä selvitettykään. Aittojärven-Kiu-
12077: man rahoittamisella on ratkaiseva merkitys ruveden tieosuuden rakentaminen helpottaisi
12078: myös Kiuruveden kunnan työttömien sijoit- Iisalmesta Ykspihlajan satamaan suuntautu-
12079: tamiselle tulevana talvena, jolloin työttömien vaa tavaraliikennettä sen kehittyessä yhä
12080: määrä tulee nousemaan vielä huomattavasti kasvavassa määrin maantiekuljetukseksi.
12081: viimevuotisesta, jolloin kortistoon hyväksyt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12082: tyjen määrä Kiuruveden kunnassa korkeim-
12083: millaan ollessa ylitti tuhannen rajan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12084: Kun hallituksen esityksessä vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
12085: tulo- ja menoarvioksi ei ole esitetty Kiuru- kan määrärahan Aittojärven-Kiuru-
12086: veden kunnan alueella rahoitettavaksi ainoa- veden tieosuuden rakennustöiden aloit-
12087: takaan työkohdetta, muodostuu työhönsijoi- tamiseksi.
12088: tustilanne kestämättömäksi, ellei asiaan tehdä
12089: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12090:
12091: Veikko Rytkönen. Esa. Hietanen.
12092: Hugo Manninen. Aarne Pulkkinen.
12093: 1299
12094:
12095: IV,480. - Rah.al. N: o 299.
12096:
12097:
12098:
12099:
12100: Ryömi ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman lääke-
12101: avun turvaamiseksi tuberkuloositoipilaille.
12102:
12103:
12104: E d u s k u n n a ll e.
12105:
12106: Koska tuberkuloosin hoidossa käytettävät tähden valtion tulisi huolehtia siitä, että
12107: nykyaikaiset lääkkeet ovat verraten kalliita, vähävaraiset tuberkuloosipotilaat laitoshoi-
12108: saattaa niiden hankkiminen tuottaa potilaille don ulkopuolellakin voisivat saada tarvittavia
12109: ylivoimaisia vaikeuksia. Tästä seuraa, että lääkeaineita joutumatta sen johdosta talou-
12110: vähävaraisilla potilailla, jotka ovat toipiiaina dellisiin vaikeuksiin.
12111: päässeet pois sairaalasta tai parantolasta, ei Näillä perusteilla ehdotamme,
12112: enää ole kotioloissa mahdollisuutta saada
12113: asianmukaista hoitoa, jolloin heidän tilansa että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12114: uudelleen huononee. Kuitenkin olisi tuber- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
12115: kuloosin vastustamistyön kannalta välttämä- kaa maksuttoman lääkeavun turvaa-
12116: töntä, että sairaala- tai parantolahoidossa miseksi tuberkuloositoip~'laille laitos-
12117: saavutetut tulokset jäisivät pysyväisiksi. Sen- hoidon ulkopuolella.
12118: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12119:
12120: Mauri Ryömi. Antto Prunnila.
12121: Irma Rosnell. Toivo Niiranen.
12122: Usko Seppi.
12123: 1300
12124:
12125: IV,481. - Ra.h.al. N: o 300.
12126:
12127:
12128:
12129:
12130: Ryömä. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomi-
12131: Neuvostoliitto-Seuran toiminnan ylläpitämistä varten.
12132:
12133:
12134: E d u s k u n n a ll e.
12135:
12136: Vuosi VUtJdelta on käynyt yhä ilmeisem- ran toimintaa jatkaa nykyisessä laajuudes-
12137: mäksi, että Suomi-Neuvostoliitto-Seuralle val- saan, on arvioitava 14 000 000 markaksi, mikä;
12138: tion varsinaisessa tulo- ja menoarviossa merkitsisi varsinaiseen talousarvioon otetta-
12139: myönnetty määräraha, joka nykyisellään on van määrärahan ktJrottamista 8 821 000 mar-
12140: 5 179 000 marllaa, on riittämätön seuran kalla.
12141: tärkeän ja monipuolisen toiminnan ylläpitä- Näillä perusteilla ehdotamme,
12142: miseen. Toisaalta on eittämätöntä, että seu-
12143: ran toiminnan supistaminen nykyisestään että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12144: tulisi aiheuttamaan yleisesti haitallisia seu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12145: raamuksia ja kiusallisia tilanteita. Pienin 8 821 000 markkaa Suomi-Neuvosto-
12146: mahdollinen valtionapu, jonka turvin haital- liitto-Seuran toiminnan ylläpitämistä
12147: liset seuraamukset voitaisiin välttää ja seu- varten.
12148: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12149:
12150: Mauri Ryömä.. Antto Prunnila. Toivo Salin.
12151: Hertta Kuusinen. Toivo Asvik. Vilho Turunen.
12152: Toivo Kujala. Aarne Pulkkinen. Aili Siiskonen.
12153: Aleksi Kiviaho.
12154: 1301
12155:
12156: IV,482. - Ra.h.al. N: o 301.
12157:
12158:
12159:
12160:
12161: Sa.alasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopistoa
12162: varten Akateemiseksi rahastoksi.
12163:
12164:
12165: E d u s k u n n a 11 e.
12166:
12167: Yliopisto-opiskeluun osallistuvien ylioppi- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
12168: laiden yhteistoiminnalle on annettava huo- nioittaen,
12169: mattava arvo. Jotta Oulun yliopistossa saa-
12170: taisiin käyntiin myös tällainen toiminta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12171: olisi sitä varten muodostettava Akateeminen tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VI luvun
12172: rahasto, jonka varoja voitaisiin suunnitelmal- uudelle momentille 2 200 000 markkaa
12173: lisesti käyttää ylioppilaiden hyväksi. Oulun yliopistoa varten Akateemiseksi
12174: rahastoksi.
12175: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
12176:
12177: Kerttu Saalasti. Eeli Erkkilä. Arvi Turkka.
12178: 1802
12179:
12180: IV,488.- Ra.h.al. N:o 302.
12181:
12182:
12183:
12184:
12185: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta hallakoeaseman va...
12186: kinaistamiseksi.
12187:
12188:
12189: E d u s kun n a 11 e.
12190:
12191: Vuodesta 1951 lähtien on hallantutkimus- kinaistamiseksi, jolloin voidaan vähentää mo-
12192: laitoksen menoihin myönnetyn määrärahan mentin 11 Pl. XIV: 18 kohdalla hallantutki-
12193: turvin toiminut Pelsonsuolla maatalouden muslaitoksen menoihin varatut 2 465 410
12194: tutkimuskeskuksen tilapäinen hallakoeasema. markkaa.
12195: Vuoden 1958 menoarviossa on 11 Pl:n
12196: XIV: 18 (Erikoiskokeet ja tutkimukset) mo- 11 Pl. XIV: 11 momentin
12197: mentin kohdalla varattu tätä tarkoitusta var- kohdalla
12198: ten 2 465 410 markkaa. Hallakoeasemalle on erikoistutkija (hallakoeaseman joh-
12199: viime vuosina rakennettu sen toiminnan kan- tajana), peruspalkka (33 pl.) .. 958 200
12200: nalta välttämättömimmät rakennukset ja Lisäys on peruapalkkana ..... . 958 200
12201: hankittu tutkimusvälineistöä. Koeasemalla Peruapaikkaisten viran tai toimen
12202: on tilapäinen koeaseman johtaja sekä kenttä- haltijain ikälisinä ........... . 259 500
12203: mestari. Koeaseman saadessa lisää raken- Peruapaikkaisten viran tai toimen
12204: nuksia ja tutkimusvälineitä eivät sen toi- haltijain kalliinpaikanlisänä 30960
12205: mintamahdollisuudet ole viime vuosina kui-
12206: tenkaan parantuneet, syystä että palkkaus- 1248 660
12207: ja tarvikemenoja varten ei ole myönnetty 11 Pl. XIV: 12 momentin
12208: tarvittavia määrärahoja. Koeaseman johta- kohdalla
12209: jan viran tilapäisyyden vuoksi koeaseman hallakoeaseman apulaisten ja työ-
12210: ensimmäinen, erittäin pätevä johtaja siirtyi väen palkkaukseen . . . . . . . . . . 800 000
12211: muihin tehtäviin vuonna 1957. Jollei koe-
12212: asemaa vakinaisteta ja sille varata riittäviä 11 Pl. XIV: 14 momentin
12213: määrärahoja jatkuvaa menestyksellistä toi- kohdalla
12214: mintaa varten, ei koeasema voi täyttää sille hallakoeaseman muita menoja var-
12215: asetettuja tehtäviä. Hallantutkimuksen me- ten . .. .. .. .. .. .. . . .. .. . . . .. 1130 000
12216: nestyksellinen johtaminen edellyttää, että tä- Yhteensä mk 3 178 660
12217: män toiminnan johdossa on tohtorin päte-
12218: vyyden omaava tutkija, minkä vuoksi virka
12219: on asetettava maatalouden tutkimuskeskuksen Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
12220: erikoistutkijan viran palkkausluokkaan. dotamme,
12221: Edellä mainituista syistä olisi otettava vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12222: den 1959 tulo- ja menoarvioon määrärahat tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
12223: alempana mainitun viran perustamista var- vun 11, 12 ja 14 momentin kohdalle
12224: ten maatalouden tutkimuskeskukseen sekä 3 178 660 markan määrärahan halla-
12225: seuraavat muut menoerät hallakoeaseman va- koeaseman vakinaistamiseksi.
12226: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
12227:
12228: Kerttu Saalasti. Hilja Väänänen.
12229: Eeli Erkkilä.. Martti Salminen.
12230: 1303
12231:
12232: IV,484. - Rah.al. N: o 303.
12233:
12234:
12235:
12236:
12237: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson
12238: maanviljelysseuran kiertävän karjanhoitokoulun toiminnan
12239: jatkamiseksi.
12240:
12241:
12242: E d u s k u n n a 11 e.
12243:
12244: Valtion v:lll 1959 tulo- ja menoarvioesityk- ko. kiertävä karjanhoitokoulu saisi edelleen
12245: sessä hallitus ehdottaa Kymenlaakson maan- jatkaa toimintaansa. Tässä yhteydessä on
12246: viljelysseuran kiertävän karjanhoitokoulun aihetta erikoisesti korostaa sitä, että huhti-
12247: lopettamista oppilaiden vähyyden takia. Ver- kuun 30 p: nä 1958 mietintönsä allekirjoitta-
12248: rattaessa oppilasmäärää muiden vastaavien nut valtioneuvoston asettama maaseutuväes-
12249: koulujen kanssa todetaan, että keskimäärin tön ammattitaidon edistämiskomitea katsoo
12250: kurssia kohden on ollut Kymenlaakson kar- välttämättömäksi, että kaikkien maanviljeli-
12251: janhoitokoulussa sama määrä kuin muissa- jöiden, tilanhoitajien ja työnjohtajien tulisi
12252: kin. tuntea alansa perusteellisesti. Sen vuoksi näi-
12253: V a'kituisten oppilaiden lisäksi on maini- den kaikkien pitäisi olla periaatteessa ainakin
12254: tussa koulussa ollut vielä tuntioppilaita, kurssimuotoista opetusta saaneita. Myös
12255: emäntiä ja isäntiä, jotka töittensä takia eivät karja- ja maataloustöihin osallistuvien emän-
12256: voi koko kurssia seurata, mutta käyvät aina tien tulisi olla maatalousalan koulutusta saa-
12257: silloin tällöin tunneilla ja navetassa opetusta neita.
12258: seuraamassa. Nykyisen tilanteen korjaamiseksi kaivattai-
12259: Lisäksi kiertävästä karjanhoitokoulusta on siin lähinnä maatalous- ja metsäalan kurssi-
12260: ollut opettaja joka kevät Harjun tarkkailu- muotoista perus- ja jatko-opetusta, koska
12261: karjakkokursseilla v: sta 1952 lähtien. Näillä kouluopetuksen ulkopuolelle jää aina suuri
12262: kurnseilla on ollut keskimäärin 15 oppilasta, määrä nuorisoa, vaikka kouluopetusta run-
12263: joista on valmistunut tarkkailukarjakkoja saasti Hsättäisiinkin. Kaikki kouluiässä olevat
12264: omaan maakuntaan ja muualle. eivät nimittäin voi mennä kouluihin esim.
12265: Kymenlaakson karjanhoitokoulun kurssi- joko varattomuuden, koti- tai ansiotöihin
12266: aika on ollut 4 viikkoa, siis niinkuin maata- osallistumisen, pitkien etäisyyksien tms. syi-
12267: louskoulukomitea mietinnössään esittää. Tä- den vuoksi.
12268: hän aikaan sisältyy myös 1 viikko koti- Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
12269: taloutta. Tällaiseen monipuoliseen opetukseen
12270: oppilaat ovat olleet tyytyväisiä, sillä useim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12271: malle tämä kurssi jää ainoaksi ammattikou- tulo- ja menoarvion 11 Pl. VIII luvun
12272: luksi. 1 momenUlle 1107 300 markkaa ja
12273: Ottaen huomioon Kymenlaakson maatalou- saman pääluokan VIII luvun 2 mo-
12274: den pienviljelysvaltaisuuden ja sen, ettei menUlle 260 000 markkaa Kymenlaak-
12275: alueen maatalousväestöllä ole taloudellisia son maanviljelysseuran kiertävän kar-
12276: mahdollisuuksia hankkia ammattikoulutusta janhoitokoulun toiminnan aloittamista
12277: kiinteissä maatalousalan kouluissa, olisi ensi- varten.
12278: arvoisen tärkeää maakunnan kannalta, että
12279: Helsingissä 14 päivänä loka:kuuta 1958.
12280:
12281: Urho Saariaho. Valto Käkelä. Yrjö Sinkkonen.
12282: 1304
12283:
12284: IV,485. - Ra.h.al. N: o 304.
12285:
12286:
12287:
12288:
12289: Saariaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
12290: taloudellista rajaseututoimintaa varten.
12291:
12292:
12293: E d u s k u n n a ll e.
12294:
12295: V aitioneuvostolle kesäkuun 25 p: nä 1956 että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12296: mietintönsä jättänyt kaakkoisen rajaseudun tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
12297: komitea on esittänyt, että kaakkoiseen rajaan 19 momentille lisäyksenä 6 000 000
12298: liittyvät kaikki kunnat olisi liitettävä maa- markan määrärahan maataloudellisen
12299: taloudellisen rajaseututoiminnan piiriin. Kun rajaseututoiminnan laajentamiseksi si-
12300: komitean tekemää ehdotUBta ei vielä:kään ole ten, että Virolahti, Miehikkälä, Jout-
12301: toteutettu ja kun niin taloudelliset kuin seno, Simpele, Parikkala, Kitee sekä
12302: oikeudenmukaisuusnäkökohdat huomioiden Tohmajärvi ja Värtsilä kokonaisuu-
12303: alueen rajaseutukunnat olisi kalkki asetet- dessaan joutuisivat sen piiriin.
12304: tava samaan asemaan, ni:im. ehdotamme em.
12305: komitean mietintöön viitaten,
12306: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12307:
12308: Urho Saariaho. Valto Käkelä. Yrjö Sinkkonen.
12309: 1305
12310:
12311: IV,486. - Rah.al. N: o 305.
12312:
12313:
12314:
12315:
12316: Salin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionrauta-
12317: teiden pääkonepajojen työpalkkoihin.
12318:
12319:
12320: E d u s k u n n a 11 e.
12321:
12322: Hallituksen eduskunnalle esittämään tulo- nattaviksi, on välttämätöntä, että täystyölli-
12323: ja menoarvioon vuodelle 1959 on valtion- syys konepajoihin palautetaan. Tämä on mah-
12324: rautateiden pääkonepajojen työpalkkamenoi- dollista siten, että muualle annetut työt kii-
12325: hin merkitty 1.6 miljardia markkaa, joka reellisesti siirretään takaisin VR : n omille
12326: summa on 50 milj. markkaa pienempi kuin teollisuuslaitoksille.
12327: vuoden 1958 tulo- ja menoarviossa. 50 milj. VR:n konepajat ovat sitä suuruusluokkaa
12328: markan vähennys merkitsee jälleen yli sadan valtion taloudessa, että niiden pitäminen
12329: työntekijän vuoden ansion menetystä ja vain korjauspajoina ei ole tarkasti harkit-
12330: työttömyyden lisääntymistä. Vaikka vuonna tua eikä tuloksia tuottavaa valtion talouden-
12331: 1958 ko. määräraha on ollut suurempi, ovat hoitoa, siksi on konepajojen kapasiteettia
12332: konepajat siitä huolimatta olleet käynnissä lisättävä myös uuden kaluston tuotannolla.
12333: vain 37 tuntia viikossa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12334: Vajaatyöllisyydestä, joka johtuu määrä-
12335: rahojen niukkuudesta ja siitä, että VR:n että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12336: veturi- ym. korjauksissa tarvittavia koneen tulo- ja menoarvion 18 Pl. III luvun
12337: osia teetetään muualla, on seurauksena kone- 5 momentille 50 000 000 markan lisäyk-
12338: pajojen korkeat tuotantokustannukset. Jotta sen määrärahaan pääkonepajojen täys-
12339: VR :n konepajat saadaan taloudellisesti kan- työllisyyden turvaamiseksi.
12340: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12341:
12342: Toivo Salin. Paavo Aitio.
12343: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg.
12344: Toivo A,svik.
12345:
12346:
12347:
12348:
12349: 37 E 821/58
12350: 1306
12351:
12352: IV,487. - Rah.al. N: o 306.
12353:
12354:
12355:
12356:
12357: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikulkusillan
12358: rakentamista varten Hyvinkään kauppalasta Helsingin-
12359: Hämeenlinnan pikatielle johtavan yhdystien Hangon ra-
12360: dan ylityskohtaan.
12361:
12362:
12363: Eduskunnalle.
12364:
12365: Helsingin-Hämeenlinnan uudelta valta- siinä vaurioitunut. Kun lisäksi otetaan huo-
12366: tieltä ohjautuu liikenne nykyistä Kytäjän mioon Hyvinkään kauppalassa vallitseva
12367: maantietä Hyvinkään kauppalaan, jolloin vaikea työttömyystilanne, puhuvat kaikki
12368: Hangon radan ja ko. maantien leikkauksessa näkökohdat töiden kiireellisen aloittamisen
12369: oleva tasoylikäytävä joutuu entistä vilkkaam- puolesta. Töiden aloittamista kiirehtii myös
12370: min liikennöidyksi. Tästä syystä Hyvinkään se, että sillan huomattavat pengerrystyöt
12371: kauppalan hallitus, valtion rautatiet sekä olisivat sopivia talvityökohteita.
12372: tie- ja vesirakennushallitus ovat yhteisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12373: suunnitelleet ko. tasoylikäytävän korvaamista kunnioittaen,
12374: Hangon radan yli rakennettavalla sillalla.
12375: Ylikulkusillan hyötyleveydeksi on suunni- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12376: teltu 13 m. Tästä leveydestä on 7 m ajo- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
12377: rataa, jonka molemmin puolin on 1.5 m: n kan määrärahan rautatieylikulkusillan
12378: levyiset polkupyörätiet ja 1.5 m:n levyiset rakentamiseksi Hyvinkään kauppalasta
12379: jalkakäytävät. Helsingin-Hämeenlinnan pikatielle
12380: Mainittakoon, että ko. tasoristeyksessä on johtavan yhdystien Hangon radan
12381: tapahtunut lukuisia kuolemaan johtaneita ylityskohtaan.
12382: tapaturmia. Myös VR:nmoottorikalustoa on
12383: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12384:
12385: Toivo Salin. Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
12386: 1307
12387:
12388: IV,488. - Rah.al. N:o 307.
12389:
12390:
12391:
12392:
12393: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakentamista
12394: varten Helsingin-Hämeenlinnan valtatieltä Hyvinkään
12395: kauppalaan.
12396:
12397:
12398: Eduskunnalle.
12399:
12400: Helsingin-Hämeenlinnan uudelta valta- valtatie on jo liikennöitävässä kunnossa olisi
12401: tieltä eroaa Hyvinkään kauppalaan johtava erittäin tärkeätä ja tarkoituksenmukaista
12402: tulotie. Tulotien rakennuskustannukset ovat saada koko liikenneprobleemi päätökseen,
12403: 8. 11. 1957 tehdyn arvion mukaan 119 milj. koska ko. tiellä tulee olemaan suuri merki-
12404: markkaa. Tien pituus on n. 2.850 m, ja tulee tys kauppalan elinkeinoelämän tulevalle ke-
12405: siitä kaksi-ajokaistainen. Rakennuskustan- hitykselle. Lisäksi mainittakoon, että kun
12406: . nukset on arvioitu yhden kaistan valmis- Hyvinkään kauppalassa työttömyys talven
12407: tamiseksi 10 metrin levyiseksi, josta ajotien aikana muodostuu vaikeasti hoidettavaksi
12408: leveydeksi tulee 7 metriä, ja molemmat luis- tehtäväksi, olisi rakennustyöt kauppalaan
12409: kat 1.5 metriä. Tien rakennuskustannuksiin johtavalla tulotiellä viipymättä aloitettava.
12410: ei ole laskettu alueella olevien pois muu- Edellä lausumaamme viitaten esitämme
12411: tettavien rakennusten lunastuskorvauksia, kunnioittaen,
12412: jotka arvion mukaan ovat 10 milj. markkaa,
12413: eikä lunastettavan maapohjan korvauksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12414: yhteensä 5.7 milj. markkaa. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
12415: Edellä mainitut lisäkustannukset huomioon kan määrärahan Helsingin-Hämeen-
12416: ottaen tulee ko. tien rakentaminen yhden linnan valtatieltä Hyvinkään kauppa-
12417: ajokaistan levyiseksi maksamaan 134.5 milj. laan johtavan yhdystien rakennustöi-
12418: markkaa. Kun Helsingin-Hämeenlinnan den aloittamiseksi.
12419: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12420:
12421: Toivo Salin. Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg.
12422: 1308
12423:
12424: IV,489. - Rah.al. N: o 308.
12425:
12426:
12427:
12428:
12429: Salmela-Järvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
12430: Työväen Matkailuliiton toiminnan avustamiseen.
12431:
12432:
12433: Ed uskun na 11 e.
12434:
12435: Valtion menoarviossa on vuosittain mer- Travel Associations) ja Nordisk Folke
12436: kitty avustuksia eräille järjestöille matkailu- Resoon. Yhdessä Lomaliiton kanssa liitto
12437: liikenteen edistämiseksi. Työväen Matkailu- julkaisee Loma-aika nimistä lehteä.
12438: liitto r. y:lle on avustusta myös myönnetty Jäsenjärjestöjensä keskuudessa ja ulko-
12439: ja on sen suuruus viime vuosina ollut 600 000 maisten yhteyksiensä avulla olisi maas-
12440: markkaa. samme tapahtuvan matkailun lisäämiselle
12441: Työväen Matkailuliiton tarkoituksena on hyviä mahdollisuuksia Työväen Matkailulii-
12442: edistää työväen opintoretkeilytoimintaa ja ton toiminnan kautta. Mahdollisuuksien hy-
12443: opinto- ja virkistystarkoituksessa tapahtuvaa väksikäyttö ei kuitenkaan liiton nykyisin
12444: matkailua. Sen jäsenyyteen kuuluu 31 val- taloudellisin edellytyksin ole ollut täydel-
12445: takunnallista keskusjärjestöä, joista ennen listä, vaan on monista matkailuamille edis-
12446: muuta mainittakoon ammattiyhdistysliike jä- tämään tarkoitetuista suunnitelmista ollut
12447: senliittoineen, edistysmielinen osuuskauppa- pakko varojen puutteessa luopua.
12448: liike ja työväen urheiluliike. Tarkoitustaan Viitaten edelläolevaan ehdotamme,
12449: liitto toteuttaa suorittamalla laajaa valistus-
12450: toimintaa jäsenjärjestöjensä tilaisuuksissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12451: kuten kursseilla, neuvottelutilaisuuksissa ja tulo- ja menoarvion 12 Pl. X1I: 4 mo-
12452: kokouksissa. mentin kohdalle Työväe·n Matkail'llr
12453: Liitto harjoittaa myös yleisempää mat- liitto r. y :n matkailuliikennettä edis-
12454: kailumainontaa, johon sillä hyvien kansain- tävän toiminnan avustamiseksi lisäystä
12455: välisten yhteyksiensä puolesta on erinomaiset 400 000 markkaa, joten avustuksen ko-
12456: mahdollisuudet. Liitto kuuluu jäsenenä Kan- konaismäärä kohoaisi 600 000 mar-
12457: sainväliseen kansanmatkailu- ja lomajärjes- kasta 1 000 000 markkaan.
12458: töön (Internatiortal Federation of Workers
12459: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
12460:
12461: Martta Salmela-Järvinen. Vilho Turunen. Aili Siiskonen.
12462: Impi Lukkarinen. Arvo Sävelä. Olli J. Uoti.
12463: Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
12464: 1309
12465:
12466: IV,490. - Rah.al. N: o 309.
12467:
12468:
12469:
12470:
12471: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiysavus-
12472: tuksen korottamista varten.
12473:
12474:
12475: E d u s k u n n 1:1-ll e.
12476:
12477: Äitiysavustqs on vuodesta 1948 ollut sa- jen nousun takia pakkauksessa olevien tar-
12478: mansuuruinen, eli 4 500 markkaa syntynyttä vikkeiden määrää on ollut huomattavasti su-
12479: lasta kohti. Avustuksen määrä on siis yhdek- pistettava. Kun pakkaus on ollut monien
12480: sän vuoden ajan pysynyt muuttumattomana vuosien suunnittelun ja kehityksen tulos, on
12481: siitä huolimatta, että rahan arvo on tuona ai- tällainen supistaminen olennaisesti heikentä-
12482: kana huomattavasti heikentynyt. Virallisen nyt pakkauksen käyttökelpoisuutta ja vähen-
12483: elinkustannusindeksin mukaan äitiysavustuk- tänyt sitä merkitystä, joka nyt on ollut va-
12484: sen suuruuden tulisi nyt olla 7 600 markkaa rusteiden turvaajana vastasyntyneille lap-
12485: vastatakseen vuonna 1948 myönnettyä 4 500 sille ja tarkoituksenmukaisen lastenhoidon
12486: markan avustusta. opettajana.
12487: :&ahana suoritettavan äitiysavustuksen Niinkuin tulo- ja menoarvioehdotuksestakin
12488: ohella muodostaa tärkeimmän osan luontais- käy selville, syntyneiden määrän odotetaan
12489: avu1)tus, jollaisena pääasiasl)a on annettu so- vähenevän ja momentilta senvuoksi ehdote-
12490: siaaliministeriön toimesta valmistettuja ns. taan vähennettäväksi 20 milj. markkaa. Kun
12491: pakkauksia, jotka sisältävät tärkeimmät niistä kuitenkin, kuten edelläolevasta on käynyt sel-
12492: v~:J,rusteista, jotka vastasyntynyt lapsi tarvit- ville, äitiysavustuksen reaaliarvo on huomat-
12493: see ensimmäisten ikäkuukausiensa aikana. tavasti pienentynyt, olisi säästyvä erä pikem-
12494: Luontaisavustuksena annetaan nykyisin kes- minkin käytettävä sen korottamiseen. Ehdo-
12495: kimäärin kaksi kolmannesta kaikista avustuk- tammekin, että avustuksen määrä ensi vuo-
12496: sista, maaseudulla vielä suurempi osa. Kautta den alussa korotettaisiin 6 000 markaksi. Tätä
12497: koko maan, mutta varsinkin syrjäisillä seu- varten tarvittaisiin määrärahaan lisäystä 120
12498: duilla ja nimenomaan vähävaraisille synnyt- milj. mk. Ehdotammekin siis kunnioittaen,
12499: täjille pakkauksen merkitys on ollut erityisen
12500: suuri. Äitiysavustuspakkauksen arvo on jo että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12501: usean vuoden ajan ollut sama kuin avustuk- tulo- ja menoarvion 14 Pl. X luvun
12502: sen eli 4 500 markkaa. 1 momentin kohdalle 120 miljoonan
12503: Äitiysavustuspakkaukseen sisältyvät tarvik- markan lisäyksen äitiysavustuksen ko~
12504: keet on suurimmaksi osaksi valmistettu puu- rottamiseksi 6 000 markkaan syntyvää
12505: villakankaista, joten puuvillakankaiden hinto- lasta kohti.
12506: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
12507:
12508: Martta Salmela-Järvinen. Arvo Sävelä.
12509: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti.
12510: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
12511: Vilho Turunen. Aili Siiskonen.
12512: 1310
12513:
12514: IV,491. - Rah.al. N:o 310.
12515:
12516:
12517:
12518:
12519: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien
12520: korottamista varten.
12521:
12522:
12523: Eduskunnalle.
12524:
12525: Lapsilisien suuruudeksi hyväksyttiin 1. 10. lapsilisää korottamalla, niin että se ainakin
12526: -51 1 200 mk kuukaudessa. Siitä lähtien vastaisi vuoden 1951 reaaliarvoa. Viittailut
12527: summa on pysynyt muuttamattomana siitä esim. siihen, että täten tuettaisiin myöskin
12528: huolimatta, vaikka elintarvikkeiden hinnat niitä perheitä, joiden tulot ovat siksi suu-
12529: ja nimenomaan sellaiset tarvikkeet, joita las- ret, etteivät ne ole lapsilisän tarjoaman tuen
12530: ten hoitamisessa ja huoltamisessa eniten tar- varassa, voidaan torjua viittaamalla parhail-
12531: vitaan, ovat jatkuvasti tulleet hinnaltaan laan käynnissä olevaan yleiseen mielipiteen
12532: kalliimmiksi. Samana aikana tapahtuneiden ilmaisuun verojen alentamisen tärkeydestä.
12533: palkkojen tarkistusten vuoksi on valtion Tällöinhän lapsilisän korotus vaikuttaisi
12534: osuus lapsilisien maksamiseen jatkuvasti vä- eräänlaisena veronpalautuksena suurituloi-
12535: hentynyt, kun työnantajat niinkuin tunnet- simpien kohdalla. Kun käsityksemme mu-
12536: tua, ovat joutuneet maksamaan lapsilisää kaan lapsiperhe kaipaa yhteiskunnan tu-
12537: määrättynä prosenttina maksamiensa palkko- kea, silloin kun valtio toisaalta hankkii mm.
12538: jen määrästä. Lapsilisän reaaliarvo on ny- hintojen korotuksen muodossa tuloja yhteis-
12539: kyisin n. 300-400 mk. pienempi kuin ten rasitusten kantamiseen, on lapsilisän ko-
12540: vuonna 1951, jolloin se tuli nykyisen suurui- rottaminen ehdottoman tarpeen sanelema.
12541: seksi. Ehdotammekin edellä olevaan viitaten,
12542: Kun varsinkin viime aikoina toimeenpan-
12543: nut ja odotettavissa olevat hintojen koro- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12544: tukset tulevat raskaasti koskemaan juuri tulo- ja menoarvion 14 Pl. XXI lu-
12545: lapsirikkaita perheitä, aina tietysti sitä vai- vun 12 momentille lisäystä 5 miljardia
12546: keammin mitä enemmän lapsia on, olisi per- markkaa lapsilisien korottamiseksi.
12547: heiden asemaa pyrittävä tukemaan myöskin
12548: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12549:
12550: Martta Salmela-Järvinen. Vilho Turunen.
12551: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen.
12552: 1311
12553:
12554: IV,492. - Rah.al. N: o 311.
12555:
12556:
12557:
12558:
12559: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin
12560: postiautovarikon rakentamiseen.
12561:
12562:
12563: E d u s k u n n a 11 e.
12564:
12565: Helsinkiin keskittyy maan suurin posti- Postiautovarikon rakentaminen Helsinkiin
12566: ja lennätinlaitoksen moottoriajoneuvoliikenne. olisi aivan välttämätön. Käytettävissä olisi
12567: Posti- ja lennätinlaitoksen Helsingissä oleva posti- ja lennätinlaitoksen hallinnassa oleva,
12568: moottoriajoneuvokanta on tällä hetkellä 200 n. 2 ha:n suuruinen maa-alue Mäkkylässä,
12569: kpl, joista mm. linjavaunuja 32, kuorma- liki Leppävaaran rautatieasemaa. Helsingin
12570: autoja 95, pakettiautoja 43 ja loput yhdis- postiautovarikkoa varten laadittu huonetila-
12571: tettyjä henkilöpaketti- ja henkilövaunuja. ohjelma osoittaa, että rakennuksesta tulisi
12572: Tilat tämän vaunumäärän säilyttämiseksi n. 60 000 m3 suuruinen. Nykyinen kestämä-
12573: ovat täysin riittämättömät. Käytettävissä on tön tilanne on korjattavissa vain uudisraken-
12574: vain osa postitalon kellarikerrosta ja Kaar- nustoiminnan avulla.
12575: tinmaneesin yksi kerros. Varsin huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12576: vaa osaa vaunustosta on säilytystilojen puut- nioittavasti,
12577: teen vuoksi pidettävä postitaloa ympäröivillä
12578: kaduilla. Vaunujen korjausta suoritetaan että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
12579: perin vaatimattomissa tiloissa ja olosuhteissa tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
12580: II linja 4--6 olevassa, kaupungin alueelle 24 momentin kohdalle lisäystä 100
12581: aikanaan pystytetyssä verstaassa, mikä sekin miljoonaa markkaa Helsingin posti-
12582: on jonkin vuoden kuluttua purettava ja alue autovarikon rakentamisen aloittami-
12583: luovutettava Helsingin kaupungin käyttöön. seksi.
12584: Voidaan sanoa, että postiautomiehistön ja
12585: autojen asentajakunnan sosiaaliset tilat puut-
12586: tuvat jokseenkin tyystin.
12587: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12588:
12589: Martta Salmela-Järvinen. Vilho Turunen. Aili Siiskonen.
12590: 1312
12591:
12592: IV,493. - Rah.al. N:o 312.
12593:
12594:
12595:
12596: Salmela-Järvinen ym. : Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
12597: Ensi Kodeille.
12598:
12599:
12600: Eduskunnalle.
12601:
12602: Lastenkotien valtionavusta v. 1949 sääde- leen nostanut korkomenoja. Vv. 1955-57
12603: tyn lain timkaari voidaan lastenkotien pel'US- tilli kuitenkin valtion talousarvioon merki-
12604: tamiskustarinuksiin myöntää valtionapua, ta- tyksi yhteensä 54 milj. mk, josta on myön"
12605: valliselle lastenkodille enintään kaksi viiden- netty halpakorkoisia lainoja Ensi Kodeille
12606: nestä ja muulle lastenkodille enintään puo- rakennuskustannuksien helpottamiseksi tai
12607: let sosiaaliministeriön kohtuullisiksi katso- kalliskorkoisten rakennuslainojen muuttami-
12608: mista perustamisktiluista. Viimeksi mainittu- seksi halpakorkoisemmiksi. Kun kuitenkin
12609: jen ryhmään lasketaan kuuluviksi mm. Ensi esim. viime vuonna valmistunut Lapin Ensi
12610: Kodit, jotka huolehtivat yksinäisistä äideistä Koti, jonka rakennuskustannukset nousivat n.
12611: ja näiden lapsista synnytyksen edellä ja sitä 45 miljoonaan markkaan, ei voinut tätä lai-
12612: seuranneena aikana. naa saada kuin osalle rakennuskustannuk-
12613: Ko. lastenkodeille ei ole kuitenkaan koko sista, jäi sekä sille että myöskin muille ko-
12614: lain voimassaoloaikana voitu myöntää avus- deille runsaasti korkorasitusta, ollen kotien
12615: tuksena lain sallimaa enimmäismäärää, sillä yhteinen, kalliskorkoisten lainojen määrä yh-
12616: varoja sitä varten ei ole saatu valtion ta- teensä n. 70 milj. mk. Kun lisäksi Vuoksen-
12617: lousarvioon. Kun kuitenkin lastenkotien tarve laakson Ensi Koti, joka työskentelee aivan
12618: edelleenkin on ollut sangen suuri, sillä yh- liian ahtaassa ja epätarkoituksenmukaisessa
12619: teiskunnan huostaan on ollut pakko ottaa talossa, on suunnitellut uuden kodin rakenta-
12620: huoltoa vaille jääneitä lapsia, on lastenkoteja, mista, tarvittaisiin tulevankin vuoden aikana
12621: samoinkuin äiti- ja lapsikotejakin perustettu valtion tukea tälle rakennustoiminnalle. Mie-
12622: yksityisestä aloitteesta ja näin voitu tälläkin lestämme yhteiskunnan taholta voidaan täl-
12623: yhteiskunnallisen huollon alueella päästä, ei laista apua odottaa vaikeuksissa elävien yksi-
12624: tosin lopullisesti tyydyttävään olotilaan, näisten äitien ja heidän lastensa kohdalle ai-
12625: mutta kuitenkin pahimpia epäkohtia korjaa- van yhtä oikeutetusti kuin esim. asunto- ja
12626: maan. Mm. Ensi Koteja on vuodesta 1949 asutuslainojen muodossa moninverroin pa-
12627: valmistunut kaikkiaan 6 ja näissä on yh- remmassa asemassa oleville kansalaisille an-
12628: teensä 123 hoitopaikkaa äidille ja lapselle. nettua tukea. Lainasummat palautuvat vähi-
12629: Viimeksi valmistui Lapin Ensi Koti Rova- tellen valtiolle takaisin, joten varsinaiseksi
12630: niemelle vuoden 1957 lopulla. Koti raken- avustukseksi jää kodeille vain korkoerotus.
12631: nettiin v. 1955 palaneen Ensi Kodin tilalle. Edelläolevaan viitaten ehdotamme siis kun-
12632: Ensi Koteja on tällä hetkellä eri puolilla nioittaen,
12633: maata 8 ja näissä on yhteensä 179 hoitopaik-
12634: kaa äideille ja lapsille. Viimeksi rakennetut että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12635: kodit on jouduttu rakentamaan suuremmalta tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
12636: osalta velkavaroin, ja kun rakennuskustan- uudelle momentille 20 000 000 markkaa
12637: nukset niiden rakentamisaikana ovat voimak- halpakorkoisten, enintään 3 % lainojen
12638: kaasti kohonneet, ovat lainasummat nousseet myöntämiseksi Ensi Kotien kalliskor-
12639: varsin rasittaviksi. Kun osa lainoista myö- koisten velkojen lyhentämiseen tai ra-
12640: hemmin on sidottu indeksiin, on tämä edel- kennuskustannuksiin.
12641: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
12642:
12643: Martta Salmela-Järvinen. Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
12644: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. Aili Siiskonen.
12645: Arvo Sävelä. Olli J. Uoti.
12646: 1813
12647: IV,494. - Rah.al. N:o 313.
12648:
12649: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kaa-
12650: tumatautisten Hoitoyhdistys r. y:lle Kortejoen miesten-
12651: parantolan uuden taloussiipirakennuksen rakentamista
12652: varten.
12653:
12654: E d u s k u n n a 11 e.
12655:
12656: Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y., jonka avustus, jota myöskin 14/6 1951 kaatuma-
12657: perustamat ja jo lähes 60 vuoden ajan yllä- tautisten hoitolaitosten valtionavusta annettu
12658: pitämät Vaajasalon-Kortejoen parantolat laki edellyttää, ei olisi oikein eikä kohtuul-
12659: ovat tällä hetkellä ainoat maassamme toi- lista, jos Kaatumatautisten Hoitoyhdistys
12660: mivat hoitolaitokset kaatumatautia sairas- r.y., joka erittäin vaikeissa olosuhteissa
12661: tavia varten, rakennuttaa parhaillaan Korte- edellä mainittuja hoitolaitoksia ylläpitäes-
12662: joen miestenparantolan yhteyteen uutta ta- sään jatkuvasti tekee varsin suurimerkityk-
12663: loussiipirakennusta, jonka avulla saadaan sellistä sosiaalista armeliaisuustyötä, joutuisi
12664: poistetuksi huomattava osa niistä erittäin yksin kustantamaan rakennustyöstä johtu-
12665: suurista puutteista ja epäkohdista, joita tä- vat menot siltä osalta, millä kustannukset
12666: hän saakka on vallinnut tämän hoitolaitok- ylittävät vuoden 1956 alussa laaditun sum-
12667: sen toiminnassa. Tämän rakennusyrityksen mittaisen kustannusarvion. Tämän vuoksi
12668: toteuttamista on myöskin valtio pitänyt tar- olisi valtionavustus myönnettävä yhdistyk-
12669: peellisena ja eduskunta on myöntänyt vuo- selle täysimääräisenä eli 50 prosenttina to-
12670: sien 1957 ja 1958 menoarvioissa yhteensä dellisista rakennuskustannuksista ja edus-
12671: 20 miljoonan markan suuruisen avustusmää- kunnan olisi myönnettävä tätä tarkoitusta
12672: rärahan rakennusyrityksen rahoittamista varten tarvittava lisämääräraha. Tämä olisi
12673: varten, mikä määräraha vastaa 50 prosenttia tehtävä sitäkin suuremmalla syyllä, kun ote-
12674: vuoden 1956 alussa laaditusta summittai- taan huomioon, että Kaatumatautisten Hoi-
12675: sesta kustannusarviosta. toyhdistys r.y. on joutunut turvautumaan
12676: Kun rakennustyö hyväksyttiin valtionavus- lainoitukseen voidakseen rahoittaa oman
12677: tusten suorittamista koskevaan yleiseen suun- osuutensa menoista.
12678: nitelmaan kuitenkin vasta huhtikuulla 1958 Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun-
12679: ja siihen voitiin ryhtyä vasta tämän jäl- nioittaen ehdottaa,
12680: keen, ei rakennusyritystä saada toteutetuksi
12681: ylllä mainitun ennen yleislakkoa laaditun että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12682: kustannusarvion puitteissa, vaan ovat myö- tulo- ja menoarvion 7 Pl. XXII luvun
12683: hemmin tapahtuneet palkkojen ja hintojen kohdalle 111;2 miljoonan markan suu-
12684: korotukset sekä suoritettu devalvatio huo- ruisen lisämäärärahan kaatumatautis-
12685: mattavasti kohottaneet kustannuksia ja li- ten hoitolaitosten valtionavusta 14/6
12686: sänneet rakennusmenoja. Nyt voidaankin las- 1951 annetun lain 3 § :n edellyttämän
12687: kea, että rakennustyö, joka on annettu ko- 50 %:n suuruisen valtionavustuksen
12688: konaisurakkana erään kuopiolaisen raken- loppuerän suorittamista varten Kaa-
12689: nusliikkeen tehtäväksi ja valmistuu sopi- tumatautisten H aitoyhdistys r.y: lle
12690: muksen mukaan 1/5 1959 mennessä, tulee sen ylläpitämän Kortejoen miestenpa-
12691: maksamaan noin 63 miljoonaa markkaa. rantolan yhteyteen rakennettavan
12692: Kun eduskunnan tarkoituksena on ollut uuden taloussiipirakennuksen aiheut-
12693: myöntää edellä mainitusta rakennustyöstä tamien rakennuskustannusten osalta.
12694: hoitolaitoksen ylläpitäjälle 50 %: n Valtion-
12695: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
12696:
12697: Martti Salminen. Hilja Väänänen.
12698: Kalle Kämäräinen. Tahvo Rönkkö.
12699: 88 E 821/58
12700: 1314
12701:
12702: IV,495. - Rah.al. N:o 314.
12703:
12704:
12705:
12706:
12707: Sarjala ym. : Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen kiin-
12708: teän naiskotiteollisuuskoulun perustamista varten.
12709:
12710:
12711: E d u s kun n a 11 e.
12712:
12713: Vuoden 1950 syksystä alkaen on Kangas- perustamiskustannuksina kalustojen, konei-
12714: niemen kunnassa toiminut Mikkelin läänin den ja työvälineiden hankkimiseen käytettä-
12715: I kiertävä naiskotiteollisuuskoulu. Vuodesta väksi otettava kertamenona lisäystä 300 000
12716: toiseen on koulun kannatus lisääntynyt. Kou- markkaa ja ylläpitomenoja varten 500 000
12717: lussa on ollut pyrkijöitä sen kahdeksan toi- markkaa, mistä kuitenkin tulisi vähennettä-
12718: mintavuoden aikana n. 180 oppilasta, joista väksi lakkautettavan kiertävän koulun yllä-
12719: on voitu sijoittaa vain 120. Kouluun pyrkivä pitomenot 180 000 markkaa, joten 6 momen-
12720: oppilasmäärä olisi ilmeisesti huomattavasti tin loppusumma lisääntyisi tällöin 620 000
12721: suurempi, jos koulu olisi 2-osastoinen, käsit- markalla.
12722: täen toinen kutoma- ja toinen pukulinjan. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12723: Edellä mainitun tosiasian huomioonottaen kunnioittaen,
12724: olisi mainitun koulun kiinteäksi saaminen
12725: aivan välttämätöntä. Tarkoitukseen tarvittai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12726: siin valtion tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n tulo- ja menoarvioon Kangasniemen
12727: VIII luvun 5 momentille lisäystä kahden kiinteän naiskotiteollisuuskoulun pe-
12728: ammattiopettajan palkkana sekä johtajanpal- rustamiseksi 11 Pl. VIII luvun 5 mo-
12729: kiona toiselle opettajalle ikälisineen ja mentille kahden ammattiopettajan
12730: indeksikorotuksineen 1141740 markkaa. Mo- palkkausta sekä johtajanpalkkion ikä-
12731: mentilta voidaan kuitenkin vähentää Mikke- lisineen ja indeksikorotuksineen suo-
12732: lin läänin I kiertävän naiskotiteollisuuskou- rittamista varten 1141740 markkaa
12733: lun palkkamenoihin myönnettävä valtion sekä saman luvun 6 momentille kou-
12734: avustus 495 000 markaa, joten summa todelli- lun kalustojen, koneiden ja työvälinei-
12735: suudessa lisääntyisi vain 646 740 markkaa. den hankkimiseen sekä ylläpitomenoi-
12736: Saman luvun 6 momentille olisi koulun hin 800 000 markkaa.
12737: Helsingissä 8 päivänä lokrukuuta 1958.
12738:
12739: Wiljam Sarjala. Sylvi Balinen.
12740: Antti J. Rantamaa. Onni Mannila.
12741: 1315
12742:
12743: IV,496. - Rah.al. N: o 315.
12744:
12745:
12746:
12747:
12748: Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Mik-
12749: kelin läänin kotiteollisuusyhdistykselle Kangasniemen nais-
12750: kotiteollisuuskoulun rakennuksen kunnostamista varten.
12751:
12752:
12753: E d u s k u n n a 11 e.
12754:
12755: Mikkelin läänin I kiertävä naiskotiteolli- miseen. Nykyään puhutaan paljon ammatti-
12756: suuskoulu on toiminut Kangasniemen kirkon- kouluopetuksen tehostamisesta ja laajentami-
12757: kylässä vuodesta 1950 lähtien. V. 1951 alusta sesta, mutta suuren käytännöllisen esteen tä-
12758: luovutti Kangasniemen kunta vanhan sai- män suuntaisen kehityksen tielle muodostaa
12759: raalarakennuksen koulun käyttöön. Tällöin kouluhuoneistojen puutteellisuus. Kun koti-
12760: jo suunniteltiin, että koulu tulisi kiinteäksi. teollisuusyhdistyksillä ei ole mahdollisuuksia
12761: V: n 1956 syksyllä Mikkelin läänin kotiteolli- kunnostamistöiden suorittamiseen, tulisi val-
12762: suusyhdistys osti entisen kappalaisen pappi- tiovallan enemmän kuin tähän asti helpot-
12763: lan kouluhuoneistoksi, joka tilojensa ja si- taa tämän tapaisten ammattikoulujen raken-
12764: jaintinsa puolesta onkin tähän tarkoitukseen tamishanketta.
12765: erittäin sopiva. Edellä mainittua koulutaloa, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12766: jonka hinta oli 5 milj. markkaa, olisi kuiten- nioittaen,
12767: kin kunnostettava sekä varustettava mm. kes-
12768: kuslämmityslaitteilla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12769: Kun mainittua kotiteollisuuskoulua on pi- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
12770: dettävä tarpeen vaatimana ammattikouluna, vun 8 momentille 5 000 000 markan
12771: jollaisia muita ei edes lähikunnissa ole, olisi määrärahan avustukseksi Mikkelin lää-
12772: sen kiinteäksi saaminen välttämätön. Ottaen nin kotiteollisuusyhdistykselle sen Kan-
12773: huomioon, että kotiteollisuusyhdistys osti ta- gasniemen kunnassa sijaitsevan nais-
12774: lon velaksi, ei sillä ole taloudellisia mahdol- kotiteollisuuskoulun rakennuksen kun-
12775: lisuuksia huoneiston korjaustöiden suoritta- nostamista varten.
12776: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
12777:
12778: Wiljam Sarjala. Sylvi Balinen.
12779: Antti J. Rantamaa. Onni Mannila.
12780: 1316
12781:
12782: IV,497. - Rah.al. N: o 316.
12783:
12784:
12785:
12786:
12787: Sarjala ym. : Määrärahan osoittamisesta la~'noiksi taloudelli-
12788: sissa vaikeuksissa oleville kunnille.
12789:
12790:
12791: Eduskunnalle.
12792:
12793: Maalaiskunnissa tänä vuonna vahviste- Rahoitusvaikeuksien jatkuvasti lisääntyessä
12794: tuista lopullisen veroäyrin hinnoista saadut ovat jo eräät kunnat lakimääräisiä velvoituk-
12795: tiedot osoittavat, että useat kunnat ovat ol- sia suorittaessa joutumassa täysin kestä-
12796: leet pakotettuja lisäämään verorasitusta en- mättömään asemaan.
12797: tistä laajemmassa mitassa. Tiedetään jo, että Tämän estämiseksi olisi valtiovallan t&-
12798: lähes joka toinen maalaiskunta on nyt jou- holta ryhdyttävä kiireellisiin toimenpit(;lisiip.
12799: tunut nostamaan äyrinhintaansa viimevuoti- vaikeimmassa asemassa olevien kuntien til-
12800: sesta. Huomio kiintyy lisäksi siihen, että loudellisen aseman parantamiseksi. Tällöin
12801: kunnallisverorasitus on muodostunut entistä tulisi tietenkin kysymykseen ylimääräisten
12802: epätasaisemmaksi eri puolilla maata. rahoitu&avustuksen sekä myös -lainojen
12803: Maalaiskuntien taloudelliset vaikeudet ovat myöntäminen kunnille valtion varoista. Tyy-
12804: aiheutuneet pääasiassa kahdesta syystä, ni- dytyksellä olemme havainneet, että hallit"Qk-
12805: mittäin kunnallisten tehtävien jatkuvasta li- sen eduskunnalle jättämässä t'Q.l<r ja menp-
12806: säämisestä ja yleisestä taloudellisesta lama- arviossa vuodelle 1959 on 15 Pl: n II l'Q.vun
12807: kaudesta. Ne uudet lainsäädännölliset toi- 36 momentille merkitty lisäystä aVQstuksiksi
12808: menpiteet, joita on laadittu opetustoimen, so- taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille
12809: siaaliturvan, tielaitoksen ja muiden yhteis- 30 miljoonaa markkaa. Kun mainittu avus-
12810: kunnalle tärkeiden alojen kehittämiseksi, tusmäärä lisättynäkin on ainoastaan 50 mil-
12811: ovat nimenomaan vähävaraisille maalaiskun- joonaa mar.kkaa ja kun taloudellisesti heikko-
12812: nille aiheuttaneet suhteetonta rasitusta. jen kuntien lukumäärä on jatkuvasti lisään-
12813: Niinpä kansakoululaki ja ammattioppilaitos- tymässä, olisi avustuksep. ohella myös laina-
12814: laki ovat tuoneet kuntien ratkaistavaksi mo- varojen saaminen tehtävä mahdollise~si.
12815: nia pulmia, joista useimmat liittyvät inves- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12816: tointien rahoitukseen ja sen estämiseen, ettei nioittaen,
12817: verorasitus nouse kohtuuttomaksi. Myös sai-
12818: raalalaki ja tällä alalla muutenkin viime että EiJv,skunta .ottaisi vuoden 1959
12819: aikoina tapahtunut nopea kehitys on lukui- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lu-
12820: sille kunnille aiheuttanut rahoituspulmia. vun uudelle momentille 150 000 000
12821: Merkille pantavaa on erityisesti, että kunta- markan määrärahan käytettäväksi pit-
12822: yhtymien kustannukset ovat alkaneet esittää käaikaisina halpakorkoisina lainoina
12823: yhä keskeisempää osaa kunnallistaloudessa. taloudellisissa vaikeuksissa olev~'lle,
12824: kantokyvyltään heikoille kunnille.
12825: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
12826:
12827: Wiljam Sarjala. Niilo Ryhtä. Edvard Pesonen.
12828: Ale Holopainen. Eetu Karjalainen. Vilho Turunen.
12829: 1317
12830:
12831: IV,498. - Rah.al. N:o 317.
12832:
12833:
12834:
12835:
12836: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta tienparannustöiden
12837: aloittamista varten Ähtävän-Evijärven-Vimpelin tiellä.
12838:
12839:
12840: Eduskunnalle.
12841:
12842: Pietarsaaresta Järviseudulle johtava tie on Työllisyyden kannalta katsoen on vuodesta
12843: tämän alueen sekä yleensä sisämaasta Pietar- toiseen ollut todettavissa, että Etelä-Pohjan-
12844: saareen suuntautuvien kuljetusten pääkulku- maan Järviseutu on eräs maamme vaikeim-
12845: tie. Rakenteeltaan heikkona se ei ole kestä- mista työttömyysalueista. Merkeistä päätel-
12846: nyt yhä lisääntyvää kuormitusta ja mutkai- len näin tulee olemaan edessä olevanakin
12847: sena ja kapeana liikennöiminen sillä on talvikautena. Tienparannustyö olisi erittäin
12848: hidasta ja vaarallistakin. Tienparannustöihin sopiva työflisyyskohde, jonne voitaisiin sijoit-
12849: onkin jo ryhdytty Pietarsaaren puoleisesta taa paitsi miehiä myöskin kuorma-autoja,
12850: päästä ja työt ovat melko pitkällä Ähtävälle joille ei viime aikoina ole riittänyt normaa-
12851: saakka. Tienparannussuunnitelma Ähtävän- leja ajoja.
12852: Evijärven-Lamminkylän tieosalta on valmis Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12853: ja tullee vahvistetuksi ennen vuoden vaih-
12854: detta. Edelleen on kesällä 1958 tutkittu että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12855: Lamminkylän-Vimpelin väli. Töiden käyn- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
12856: tiinpano jo ensi talven aikana näyttäisi suun- kan määrärahan tienparannustöiden
12857: nitelmien puolesta olevan mahdollista aina- aloittamiseksi Ähtävän-Evijärvenr-
12858: kin Ähtävän-Evijärven-Lamminkylän vä- Lamminkylänr-Vimpelin tiellä.
12859: lillä.
12860: Helsingissä 13 paivänä lokakuuta 1958.
12861:
12862: Veikko Savela. Aarre Marttila.
12863: Eino Uusitalo. Matti Liinamaa.
12864: 1318
12865:
12866: IV,499. - Rah.al. N: o 318.
12867:
12868:
12869:
12870:
12871: Seppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallis-
12872: teiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanosta
12873: johtuviin kustannuksiin.
12874:
12875:
12876: Eduskunnalle.
12877:
12878: Yleisistä teistä annetun lain mukaan ote- päätöksellä siirretty, on kunnan- ja kylä-
12879: taan suurin osa kunnan- ja kyläteistä valtion teiden luovutuskuntoon saattaminen kiireelli-
12880: hallintaan. Tällaisia luovutettavia kunnan- sesti toteutettava, koska niiden kunto ei kestä
12881: teitä on noin 7 000 km ja kyläteitä noin kasvavan liikenteen aiheuttamaa rasitusta.
12882: 15 000 km. Lain mukaan on paikallisteiksi Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
12883: luovutettavat tiet niiden luovuttajien toimesta noarvioksi vuodelle 1959 ehdotetaan paikallis-
12884: saatettava sellaiseen kuntoon, että ne vastaa- teiksi otettavien teiden kuntoonpanon avusta-
12885: vat ko. teille asetettavia kohtuullisia vaati- miseen 50 milj. mk. Kun teiden kuntoon-
12886: muksia. Luovutettavien teiden kuntoonpa- pano tulee viemään vähintään 3 miljardia
12887: nosta aiheutuu kunnille ja kylätiekunnille markkaa ja kysymyksessä on tehtävä, joka
12888: huomattavan suuret kertakaikkiset menot. kokonaisuudessaan kuuluisi valtiolle, on val-
12889: Tielakikomitean laskelmien mukaan kuntien tion velvollisuus tukea kuntia ja kylätie-
12890: menot olisivat vuoden 1950 hintatason mu- kuntia näiden joutuessa taloudellisiin vai-
12891: kaan 1 292.2 milj. mk ja kylätiekuntien 963.3 keuksiin.
12892: milj. mk. Kun nämä tehtävät arvioidaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12893: nykyisen kustannustason mukaan, nousevat nioittaen,
12894: kustannukset noin kaksinkertaisiksi.
12895: Edellä olevat numerot osoittavat, että tei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12896: den kuntoonpano muodostuu niiden luovut- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
12897: tajille taloudellisesti ylivoimaiseksi. Raskaim- 5 moment~1le lisäyksenä 500 000 000
12898: min nämä menot kohdistuvat harvaanasuttu- markan määrärahan avustuksiksi kun-
12899: jen syrjäseutujen väestöön. nille ja kylätiekunnille paikallisteiksi
12900: Vaikka tielain voimaanpanoa teiden vas- otettavien kunnan- ja kyläteiden kun-
12901: taanottoa koskevalta kohdalta on eduskunnan toonpanosta johtuviin kustannuksiin.
12902: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12903:
12904: Usko Seppi. Hugo Manninen. Rainer Virtanen.
12905: Matti Meriläinen. Kauko Tamminen. Veikko Rytkönen.
12906: Pauli Puhakka. Leo Suonpää. Eino Roine.
12907: Aarne Pulkkinen. Toivo Niiranen. Väinö R. Virtanen.
12908: Aleksi Kiviaho.
12909: 1319
12910:
12911: IV,500. - Rah.al. N: o 319.
12912:
12913:
12914:
12915:
12916: Seppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
12917: maaseudun vähävaraisten talouksien sähköistämistä vartf>,'l'f,.
12918:
12919:
12920: Eduskunnalle.
12921:
12922: Viimeisien vuosien aikana on maaseudun rahalla voida sähköistämistä edistää siinä
12923: sähköistämistä edelleen jatkettu kohdistuen laajuudessa kuin se on välttämätöntä. Kun
12924: sähköverkostojen rakentaminen vielä sähköä kysymyksessä on toimenpide, jolla voitaisiin
12925: vailla oleville harvaanasutuille syrjäseuduille. palvella myöskin tuotannollisen toiminnan
12926: On kuitenkin vielä paljon sellaisia seutuja, kehittämistä ja koneistamisen monipuolista-
12927: joihin sähköistäminen ei vielä ulotu. Sähkön- mista maatalouden piirissä, olisi sähkö saa-
12928: jakeluverkoston rakentamista hidastavat suu- tava nopeasti myöskin syrjäseutujen väestön
12929: ret kustannukset, jotka johtuvat osaltaan käyttöön.
12930: siitä, että vielä sähköistämättömät alueet ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12931: harvaan asuttuja, jonka vuoksi kustannukset
12932: tariffiyksikköä kohden tulevat kalliimmiksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12933: kuin taajaan asutuilla seuduilla. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
12934: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja 16 momentille lisäyksenä 50 000 000
12935: menoarvioksi vuodelle 1959 on sähköistämi- markkaa lainoiksi maaseudun vähäva-
12936: sen edistämiseen merkitty varoja ainoastaan raisten talouksien sähköistämistä var-
12937: 10 miljoonaa markkaa. Kun kustannukset ten.
12938: ovat jatkuvasti nousseet, ei mainitulla määrä-
12939: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12940:
12941: Usko Seppi. Aarne Pulkkinen. Rainer Virtanen.
12942: Matti Meriläinen. Hugo Manninen. Eino ·Roine.
12943: Siiri Lehmonen. Toivo Niiranen. Väinö R. Virtanen.
12944: Pauli Puhakka. Aleksi Kiviaho. Kauko Tamminen.
12945: Veikko Rytkönen. Leo Suonpää.
12946: 1320
12947:
12948: IV,501. - Rah.al. N: o 320.
12949:
12950:
12951:
12952:
12953: Seppi ym. : Määrärahan osoittamisesta Pälkäneen-Rauta-
12954: järven maantien oikaisemista varten.
12955:
12956:
12957: Eduskunnalle.
12958:
12959: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta pioisista Tampereelle. Kun tie mutkaisuuden
12960: on laadittu tien parannussuunnitelma Pälkä- lisäksi on kapea, se on liikenneturvallisuuden
12961: neen-Rautajärven maantiellä. Suunnitelma kannalta vaarallinen. Kun nykyään raskaan
12962: koskee tieosuutta Rautajärvi-Holjan tien- tavarankin kuljetus tapahtuu maanteitse, ei
12963: haara, johon suunnitelmaan sisältyy Hoijan tällainen heikkopohjainen tie kestä nykyistä
12964: sillan uudelleen rakentaminen. Silta onkin raskasta kuormitusta.
12965: niin heikkokuntoinen, että sen rakentaminen Vallitsevan heikon työllisyystilanteen huo-
12966: on välttämätöntä. Suunniteltu tienoikaisu mioon ottaen tien korjaustyöllä olisi suuri
12967: parantaisi tämän tieosuuden liikennekelpoi- merkitys työllisyyden lisäämiseksi.
12968: suutta, mutta ei tuottaisi sellaista paran- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12969: nusta, mitä ko. maantie kokonaisuudessaan
12970: vaatisi. Koska tie Holjasta Pälkäneelle on että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
12971: erittäin mutkainen ja mäkinen, siksi laajen- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
12972: nus olisi ulotettava koskemaan kyseessä ole- kan määrärahan Pälkäneen-Rautajär-
12973: vaa maantietä kokonaisuudessaan. ven maantien oikaisua varten.
12974: Ko. maantiellä on erittäin vilkas liikenne.
12975: Sitä myöten suuntautuu pääliikenne Luo-
12976: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
12977:
12978: Usko Seppi. Leo Suonpää.
12979: Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg.
12980: 1321
12981:
12982: IV,502. - Rah.al. N: o 821.
12983:
12984:
12985:
12986:
12987: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjulan sillan ja
12988: Ruoveden kirkonkylän välisen maantien oikaisemista
12989: varten.
12990:
12991:
12992: Eduskunnalle.
12993:
12994: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta Autoliikenteen yhä laajentuessa ovat maan-
12995: on laadittu suunnitelma tien oikaisemiseksi teiden oikaisut turvallisuussyistäkin välttä-
12996: tieosuudella Karjulan silta- Ruovesi. Tien mättömiä. Tavarankuljetuksien siirtyessä en-
12997: oikaisusuunnitelma on laadittu sen vuoksi, tistä enemmän autoilla tapahtuvaksi on kan-
12998: että ko. maantie on erittäin mäkinen ja mut- santaloudellisestikin edullista maanteiden
12999: kikas ja sellaisenaan liikenteelle kovin haital- kunnon parantaminen.
13000: linen sekä vaarallinen. Tieosuudella on eräitä Uhkaavan työttömyyden torjumiseksi olisi
13001: siltoja, joiden kunto on niin heikko, että ne työkohteita varattava ja mainittu tien oikaisu-
13002: olisi kiireellisesti uusittava. Tiekin on kun- työ parantaisi työllisyystilannetta huomatta-
13003: noltaan erittäin heikko, mistä johtuen liiken- vasti.
13004: nöinti keväisin roudan sulaessa on hyvin han- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13005: kalaa. Useina keväinä on tie ollut roudan su-
13006: laessa niin heikkokuntoinen, ettei sitä voinut etä Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13007: liikennöidä autoilla ensinkään. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
13008: Suunnitelman mukaan tulee tie rakennetta- kan määrärahan Karjulan sillan ja
13009: vaksi suurimmaksi osaksi uuteen paikkaan, Ruoveden kk:n välisen maantien
13010: joten nykyisiä siltoja ei kannata rakentaa oikaisua varten.
13011: uudestaan, koska niillä tien siirryttyä ei olisi
13012: mitään merkitystä.
13013: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13014:
13015: Usko Seppi. Leo Suonpä.ä.
13016: Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg.
13017:
13018:
13019:
13020:
13021: 39 E 821/58
13022: 1322
13023:
13024: IV,503. - Rah.al. N:o 322.
13025:
13026:
13027:
13028:
13029: Seppi ym..: Määrärahan osoittamisesta Teiskonr-Jäminki-
13030: pohjan maantien oikaisutyön jatkamista varten.
13031:
13032:
13033: Eduskunnalle.
13034:
13035: Tampereen - Teiskon - Jäminkipohjan Paikallisen liikenteenkin kannalta tien pa-
13036: maantiellä on suoritettu useiden vuosien rantaminen on välttämätöntä, sillä tie on
13037: aikana oikaisutöitä Teiskon kunnan alueella. erittäin mäkinen ja mutkainen ja muutenkin
13038: Suunnitelman mukaan tulee ko. maantien heikkokuntoinen, jopa siinä määrin, että
13039: oikaisu jatkumaan Ruovedelle Jäminkipoh- useina keväinä, roudan sulaessa, se on ollut
13040: jaan saakka, yhtyen täällä Tampereen- Vaa- liikennekiellon alainen. Työllisyyden kannal-
13041: san maantiehen. Suunnitelman toteuttaminen takin töiden jatkamisella olisi suuri merki-
13042: lyhentäisi tien pituutta n. 15 kilometrillä. tys.
13043: Tällä tiellä tulisi olemaan suuri merkitys Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13044: Ruoveden kautta Tampereelle suuntautuvalle
13045: liikenteelle, koska matka tulee 30 kilometriä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13046: lyhemmäksi kuin Oriveden kautta, joka on tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
13047: nykyisin pääliikenneväylä Ruovedeltä Tampe- kan määrärahan Teiskonr-Jäminkipoh-
13048: reelle. Kun raskaankin tavaran kuljetuksessa jan maantien oikaisutyön jatkamista
13049: siirrytään yhä enemmän autokuljetukseen, varten.
13050: merkitsee teiden parantaminen huomattavaa
13051: säästöä kuljetuskustannuksissa.
13052: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13053:
13054: Usko Seppi. Leo Suonpää.
13055: Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg.
13056: 1323
13057:
13058: IV,504. - Rah.al. N: o 323.
13059:
13060:
13061:
13062:
13063: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden maatalous-
13064: ministeriön alaisten tilapäisten toimien muuttamiseksi yli-
13065: määräisiksi.
13066:
13067:
13068: E d u s k u n n a ll e.
13069:
13070: Valtioneuvoston ja virkamiehiä edustavien inventoinnista ja metsätalouden tutkimisesta,
13071: järjestöjen välillä päästiin 6. 9. 1956 sopi- metsäteknologian tutkimustehtävien suoritta-
13072: mukseen siitä, että vakinaisluontoisten val- misesta sekä kokeilualueiden metsien kartoi-
13073: tion tilapäisten toimenhaltijain toimet tulee tus- ja taloussuunnitelmien laatimisesta.
13074: joko vakinaistaa tai ylimääräistää. Valtioneu- Maatalousministeriön osalta on jätetty huo-
13075: vosto antoi asian yksityiskohtaisen selvittämi- mioon ottamatta maataloushallituksen tuke-
13076: sen virkamiesasioiden neuvottelukunnalle, misasiain toimisto, joka on ollut kokonaisuu-
13077: joka jätti ehdotuksensa keväällä 1957. Osit- dessaan tilapäisellä kannalla, vaikka po. teh-
13078: tain tähän nojautuen hallitus onkin esittä- tävät ovat jatkuneet keskeytyksettä jo vuo-
13079: nyt osaa vakinaisluontoisista tilapäistoimista desta 1927 lähtien. On huomattava, että
13080: ylimääräistettäväksi sekä vuoden 1958 että vastaavat laitokset on määrätyssä laajuudessa
13081: vuoden 1959 tulo- ja menoarvion yhteydessä, katsottu pysyvästi välttämättömiksi myös
13082: jättäen kuitenkin huomioonottamatta monia muissa Euroopan maissa.
13083: jo ylimääräistettyihin sekä vuoden 1959 tulo- Kun maatalousministeriön piiriin kuuluvat,
13084: ja menoarvion yhteydessä esitettyihin tässä perusteluissa mainitut tehtävät ovat pysyviä,
13085: mielessä täysin rinnastettavia toimia. Näin olisi nykyisistä tilapäisistä toimista ainakin
13086: on menetelty siitäkin huolimatta, että eräi- seuraavat ylimääräistettävä:
13087: den laitosten kohdalta eduskunta jo aikai-
13088: semmin on lausunut toivomuksensa. Maatalousministeriö
13089: Eduskunta on vastauksessaan hallitukselle
13090: vuoden 1957 tulo- ja menoarvioon kiinnittä- Maatalouden tutkimuskeskus
13091: nyt hallituksen huomiota mm. siihen, että 1 vanhempi tutkija (30 pl.) ja 2 tutkijaa
13092: maatalouden tutkimuskeskuksen toimet ovat (27 pl.), 1 koeaseman johtaja, Pelsonsuo
13093: tilapäisellä kannalla huolimatta tehtävien (31 pl.)
13094: pysyvyydestä. Tästä on ollut seurauksena, Metsäntutkimuslaitos
13095: että nuoret tutkijat, saatuaan ko. toimissa
13096: perusteellisen käytännöllisen koulutuksen, 2 tutkimusmetsänhoitajaa (28 pl.), 2 tutki-
13097: ovat siirtyneet mm. liike-elämän palveluk- musmetsänhoitajaa (30 pl.), 1 tutkimus-
13098: seen. Näin valtio on menettänyt jatkuvasti metsänhoitaja (29 pl.), 1 avustava metsän-
13099: varsin suurin kustannuksin kouluttamaansa hoitaja (27 pl.).
13100: työvoimaa. Vaikka hallitus onkin nyt tehnyt Maataloushallituksen tukemisasiain toimisto
13101: esityksen eräiden tilapäisten toimien ylimää- 1 toimistopäällikkö (33 pl.) , 3 tarkastajaa
13102: räistämisestä, esitystä ei voida pitää edellä (29 pl.) , 2 tarkastajaa (27 pl.) .
13103: mainitussa mielessä eikä laitoksen muunkaan
13104: toiminnan kannalta riittävänä.
13105: Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
13106: Metsäntutkimuslaitoksessa jäljempänä esi- ehdotamme,
13107: tetyt toimenhaltijat joutuvat huolehtimaan
13108: mm. puunkäytön ja metsien hakkuumääriä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13109: koskevan tutkimusaineiston käsittelystä ja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
13110: metsien käytön tutkimisesta, maatilametsien XIV luvun 1 momentille 151 980 mark-
13111: 1324 IV,504. - Maatalousministeriön alaiset tilapäiset toimet.
13112:
13113:
13114: kaa, 11 Pl. XIV luvun 18 momentille kaa, 11 Pl. XXV luvun 19 momentille
13115: 531730 markkaa, 11 Pl. XIX luvun 237 160 markkaa, 18 Pl. XX luvun 5
13116: 9 momentille 303 960 markkaa, 11 Pl. momentille 119 340 markkaa eräiden
13117: XIX luvun 12 momentille 252 960 maatalousministeriön alaisten tilapäis-
13118: markkaa, 11 Pl. XIX luvun 13 mo- ten toimien muuttamiseksi ylimääräi-
13119: mentille 137 820 markkaa, 11 Pl. XXV siksi.
13120: luvun 18 momentille 594 960 mark-
13121: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13122:
13123: Mauri Seppä. Erkki Hara.
13124: Mikko Asunta. Matti Mattila.
13125: 1325
13126: IV,505. - Rah.al. N:o 324.
13127:
13128:
13129:
13130:
13131: Seppä, ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
13132: noihin.
13133:
13134:
13135: E d u s k u n n a ll e.
13136:
13137: Kodinperustamislainoja on myönnetty v. 1957 180.6 milj. markkaa. Kun lainoja on
13138: vuodesta 1945 alkaen, aluksi vain asevelvol- viime vuosina myönnetty 200 milj. markan
13139: lisia koskeneen, mutta sitten 29 päivänä mar- arvosta vuodessa, on kertyvien kuoletusmak-
13140: raskuuta 1945 annetun yleisen kodinperus- sujen osuus noussut jo 89 %:iin uusiin lai-
13141: tamislainalain nojalla. Lainojen kysyntä on noihin käytetystä määrästä.
13142: koko ajan ollut vilkasta. Kodinperustamis- Koska eduskunta on aina pitänyt tärkeänä
13143: lainoja on tähän mennessä myönnetty kaiken kodinperustamislainojen merkitystä ja koska
13144: kaikkiaan 71863 kappaletta, rahamäärältään aikaisemmin myönnettyjen kodinperustamis-
13145: 2 047 milj. markkaa, joista maksamatta on lainojen kuoletusmaksuina kertyy vähintään
13146: n. 500 milj. markkaa. ensi vuonnakin n. 160 milj. markkaa, tun-
13147: Luotonsaannin kiristyessä ja oman asun- tuisi asianmukaiselta, että ainakin tämä
13148: non hankkimisen pysyessä jatkuvasti vai- määrä käytettäisiin uusien kodinperustamis-
13149: keana, ovat nuorten parien mahdollisuudet lainojen myöntämiseen ensi vuoden aikana.
13150: perustaa omaa kotiaan entisestäänkin vai- Edellä olevan lisäksi on huomattavaa, että
13151: keutuneet. Tämän vuoksi olisi kodinperusta- kodinperustamislainavarat käytetään paa-
13152: mislainalla sen pienuudesta huolimatta edel- asiassa huonekalujen ja vuode- ja liinavaat-
13153: leenkin suuri merkitys nuorten parien ko- teiden hankintaan, minkä vuoksi niiden mer-
13154: dinperustamisessa. kitys kotimarkkinateollisuuden vilkastutta-
13155: jina nykyisenä työttömyysaikana on huomat-
13156: Kodinperustamislainojen lyhyt takaisin- tavaa.
13157: maksuaika vaikuttaa sen, että lainoihin kiin- Edellä esitetyn nojalla rohkenemme ehdot-
13158: nitetyt varat kertyvät valtiolle takaisin no- taa,
13159: peammin kuin mistään muista lainoista. Ta-
13160: kaisinmaksujen määrä on vuosi vuodelta että Eduskunta vuoden 1959 tulo-
13161: kasvanut. Vuonna 1952 niitä kertyi 125 ja menoarvioon ottaisi 160 000 000
13162: milj. markkaa, v. 1953 144 milj. markkaa, markan suuruisen määrärahan kodin-
13163: v. 1954 160 milj. markkaa, v. 1955 171 perustamislainojen myöntämistä var-
13164: milj. markkaa ja v. 1956 178 milj. markkaa, ten.
13165: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13166:
13167: Mauri Seppä. Juha Rihtniemi.
13168: 1326
13169:
13170: IV,506. - Rah.al. N: o 325.
13171:
13172:
13173:
13174:
13175: Siiskonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
13176: tuksiksi kunnallisten, seurakunnallisten ja yksityisten van-
13177: hainkotien perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
13178:
13179:
13180: E d u s k u n n a ll e.
13181:
13182: Viime vuosikymmenien aikana on vanhus- kunnan apua saataessa on muun vapaaehtoi-
13183: ten asuntokysymys ollut erittäin vaikea. Yk- sen tuen saaminen helpompaa.
13184: sityisten ja yhteisöjen avulla on heidän Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
13185: asuntotilannettaan pyritty parantamaan ra- taen,
13186: kentamalla vanhainkoteja, joissa heidän on
13187: helpompi tulla toimeen nykyisen kansaneläk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13188: keensä turvin kuin yksin eläen. tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
13189: Monet suunnitelmat vanhainkotien raken- luvun 4 momentille lisäyksenä 10 mil-
13190: tamiseksi eri paikkakunnilla odottavat rat- joonaa markkaa kunnallisten, seura-
13191: kaisuaan ja varoja rakennustöiden aloitta- kunnallisten ja yksityisten vanhain-
13192: miseen. Vanhainkotien rakentaminen tulee kotien perustamiseksi ja ylläpitämi-
13193: kuitenkin kalliiksi yksityisille, mutta yhteis- seksi.
13194: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13195:
13196: Aili Siiskonen. A. Härkönen.
13197: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
13198: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen.
13199: 1327
13200:
13201: IV,507. - Rah.al. N: o 326.
13202:
13203:
13204:
13205:
13206: Siiskonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rauta,.
13207: tieläisten taloudellista ja henkistä sosiaalitoimintaa varten.
13208:
13209:
13210: E d u s k u n n a II e.
13211:
13212: Rautatielaitoksen harjoittamaan taloudelli- käytettävissä olevien varojen puitteissa on
13213: seen ja henkiseen sosiaalitoimintaan varattu vuosittain voitu tarkoitukseen käyttää vain
13214: määräraha 18 Pl: n II: 10 momentin kohdalla 500 000 markkaa. Tästä tuesta pääsi viime
13215: on ollut ennallaan eli 4 500 000 markkaa jo vuonna osalliseksi vain pieni osa rautatieläis-
13216: vuodesta 1952 lähtien. Kun ottaa huomioon, kunnasta.
13217: että rautatielaitos maamme suurimpana työn- Omatoiminen rakennustoiminta on rauta-
13218: antajana, jonka palveluksessa oli vuonna tieläisten keskuudessa jo usean vuoden ajan
13219: 1957 keskimäärin 36 000 henkilöä, joutuu jatkunut vireänä. Tätä toimintaa rautatie-
13220: harjoittamaan laajaa ja monipuolista sosiaali- laitos on tukenut hankkimalla sopivia tyyppi-
13221: toimintaa näitten niukkojen määrärahojen piirustuksia ja antamalla omakotirakentajille
13222: turvin, niin edellä mainituista seikoista joh- pää- ja työpiirustuksia sekä talousrakennus-
13223: tuu, että monet todella kohentamista kaipaa- piirustuksia, jotka antavat alkusysäyksen ra-
13224: vat puutteet ja epäkohdat ovat jatkuvasti kennushankkeen liikkeellelähtöön. Kerros- ja
13225: jääneet korjaamatta riittämättömien määrä- omakotitalolinjalla on rakennustoiminnan tu-
13226: rahojen vuoksi. kemista jatkettava, koska tästä koituu myö-a
13227: Käytettävissä olevan määrärahan suurim- erityistä hyötyä rautatielaitokselle ja sen
13228: mat menoerät ovat tapaturmantorjuntatyö, henkilökunnalle, sillä osa uuteen asuntoonsa
13229: rautatieläisten lomanvieton edistäminen, oma- muuttavista rautatieläisistä siirtyy rautatei-
13230: toimisen rakennustoiminnan, urheilutoimin- den vuokra-asunnoista, jotka siten vapautu-
13231: nan ja henkisten harrastusten tukeminen. vat vuokrattavaksi muille rautatieläisille.
13232: Valtionrautateillä on viime vuosien aikana Rautatieläisten piirissä urheilutoiminta on
13233: sattunut keskimäärin 5 000 työtapaturmaa, saanut laajat mittasuhteet. Niinpä rataverkko
13234: joista 20-25 on päättynyt kuolemaan. Tapa- on jaettu 10 piiriin ja piirit taasen 43 aluee-
13235: turmatiheys 1000 työntekijää kohden oli seen, joissa paikallisesta urheilutoiminnasta
13236: vuonna 1957 128, mikä on huomattavasti huolehtivat aluetoimikunnat. Urheilutoimin-
13237: sosiaalisen tutkimustoimiston laskemaa, yleistä taa harjoitetaan kilpailumielessä ja laa-
13238: teollisuus- ja liikennelaitosten tiheyslukua joille joukoille tarkoitettuna massakilpailuna.
13239: suurempi. Tapaturmakorvaukfliin käytettiin Niinpä vuonna 1957 järjestettiin kilpailuja
13240: viime vuonna yli 100 miljoonaa markkaa. ja harjoitustilaisuuksia yhteensä noin 3 100
13241: Edellä olevasta selviää, että ennakolta ehkäi- ja niihin osallistui yhteensä n. 25 000 rauta-
13242: sevää työturvallisuustoimintaa on pyrittävä tieläistä.
13243: edelleen kehittämään ja tehostamaan tapa- Kun otetaan huomioon rautatieläisten kes-
13244: turmien vähentämiseksi. Lähinnä tulevat ky- kuudessa vapaa-ajan harrastusten hyväksi toi-
13245: symykseen työturvallisuustoimikuntien ai- mivien liittojen ja yhdistysten suuri luku-
13246: kaansaaminen, työturvallisuusaiheisten ope- määrä, niin pakostakin niitten toiminnan tu-
13247: tus- ja valistuskirjasten, varoituskuvien ja keminen on jäänyt vähäiseksi. Tässä lienee
13248: -lehtisten painattaminen sekä rainojen ja ly- paikallaan korostaa, että Rautateiden Mies-
13249: hytelokuvien valmistaminen, joista nimen- kuoroliiton alaisissa 20 mieskuorossa on 800
13250: omaan rautatieaiheisista on olemassa puu- aktiivista laulajaa, Rautatien Soittajain Lii-
13251: tetta, valistustilaisuudet ym. ton 12 soittokunnassa 150 soittajaa, VR:n
13252: Rautatieläisten lomanviettotoiminnan edis- Taideliitto r.y: n alaisissa yhdistyksissä 200
13253: tärniseen kaivataan myös lisävaroja, sillä nyt jäsentä, Rautatieläisten Raittiusliitossa ja
13254: 1328 IV,507. - Rautatielii.isten sosiaa.litoiminta.
13255:
13256:
13257: Rautatieläisten Kristillisessä yhdistyksessä lä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13258: hes 6 000 jäsentä ja näitten edellä mainittu- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
13259: jen liittojen ja yhdistysten lisäksi toimii 10 momentille 10 000 000 markan lisä-
13260: rautatieläisten keskuudessa orkesteri, useita määrärahan rautatieläiskunnan kes-
13261: sekakuoroja, kirjallisuus-, näytelmä- ja valo- kuudessa tapahtuvaa henkistä ja talou-
13262: kuvauskerhoja. dellista sosiaalitoimintaa varten.
13263: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 'kun-
13264: nioittaen,
13265: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13266:
13267: Aili Siiskonen. Olli J. Uoti.
13268: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
13269: A. Härkönen. Vappu Heinonen.
13270: Martta Salmela-Järvinen.
13271: 1329
13272:
13273: IV,508. - Rah.al. N: o 327.
13274:
13275:
13276:
13277:
13278: Siiskonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi äitien ja
13279: lasten lomatoimintaa harjoittaville naisjärjestöille.
13280:
13281:
13282: E d u s k u n n a 11 e.
13283:
13284: Maassamme on jo vuosikymmenien ajan tukea.
13285: järjestetty rasittuneiden, vähävaraisten per- Kun kaikkein vaikeimmassa asemassa elä-
13286: heenäitien ja lasten lomatoimintaa. Sitä ovat vien perheenäitien ja lasten loma- ja virkis-
13287: ylläpitäneet vapaaehtoisin voimin välttämät- tystoimintaa on pidettävä välttämättömänä
13288: tömänä sosiaalisena toimintana lukuisat nais- ja sitä olisi pyrittävä vielä entisestään laa-
13289: järjestömme. Valtionapua on saatu tähän jentamaan kaikkia ylirasittuneita ja varatto-
13290: toimintaan vain kaksi kolmasosaa hoitopäivä- rnia äitejä koskevaksi, on kohtuullista että
13291: kustannuksista, jotka asianomaisessa minis- valtiovalta edes lainoitusteitse ryhtyisi huo-
13292: teriössä on lisäksi määritelty huomattavasti jentamaan puheenaolevien järjestöjen talou-
13293: alle nykyisen todellisen kustannustason. dellista taakkaa.
13294: Muut menot, kuten kiinteistöjen hankintaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13295: ja kunnossapitoa koskeva rahoitus ym. me-
13296: not sekä loppuerä sanotuista hoitopäiväkus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13297: tannuksista, jäävät järjestöjen hankittavaksi. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
13298: Nykyisen rahan.Kireyden ja kustannusten kan määrärahan halpakorkoisiksi lai-
13299: jatkuvan nousun vallitessa ja kun entisten- noiksi varatlomien perheenäitien ja
13300: kin lomakoteja rasittavien lainojen korot ja lasten lomatoimintaa harjoittavien
13301: kuoletukset on hoidettava, alkaa lomakotien naisjärjestöjen omistamien kiinteistö-
13302: ja koko lomatoiminnan ylläpito muodostua jen rakentamis- ja kunnossapitokus-
13303: kohtuuttoman raskaaksi tätä työtä suoritta- tannuksiin sekä lainojen korkoihin ja
13304: ville järjestöille ilman valtion tuntuvampaa kuoletuksiin.
13305: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13306:
13307: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen. Vilho Turunen.
13308: Impi Lukkarinen. A. Härkönen. Martta Salmela-Järvinen.
13309:
13310:
13311:
13312:
13313: 40 E 821/58
13314: 1330
13315:
13316: IV,509. - Rah.al. N: o 328.
13317:
13318:
13319:
13320:
13321: Siiskonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asun-
13322: tojen korjauslainoiksi.
13323:
13324:
13325: E d u s k u n n a 11 e.
13326:
13327: Asuntokysymys on edelleen eräs kaikkein kennustensa korjaamiseen. Tässä he tarvitse-
13328: vaikeimpia pulmiamme. Vanhusten kohdalla vat valtiovallan apua. Valtioneuvoston aikoi-
13329: se on vähitellen muodostunut erittäin ki- naan asettama vanhusten huoltokomitea on
13330: peäksi sosiaaliseksi epäkohdaksi, jonka poista- pitänyt asiaa erikoisen tärkeänä ja laatinut
13331: miseksi tarvitaan valtion tukitoimenpiteitä. asian järjestämisestä lakiehdotuksen, jonka
13332: Asumistason ollessa nimenomaan vanhusten mukaan varoja voitaisiin myöntää vanhusten
13333: keskuudessa vielä hyvin heikko olisi huomiota asuntojen korjauksiin.
13334: kiinnitettävä myöskin vanhojen rakennusten Viitaten myös tätä asiaa koskevaan aloittee-
13335: korjaamiseen asumiskel vollisiksi. Tuhannet seen ja siinä esitettyihin perusteluihin ehdo-
13336: nykyisin elävät vanhukset ovat miehuusvuosi- tamme kunnioittaen,
13337: naan suurin ponnistuksin ja uhrauksin saa-
13338: neet rakennetuksi itselleen oman asunnon. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13339: Vuosien kuluessa nämä asuinmökit ovat kui- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
13340: tenkin käyneet huonokuntoisiksi, kylmiksi ja kaa jaettavaksi vanhusten asuntojen
13341: kaikinpuolin asuinkelvottomiksi, eikä vanhuk- korjauslainoiksi.
13342: silla ole enää taloudellisia mahdollisuuksia ra-
13343: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13344:
13345: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen.
13346: Impi Lukkarinen. A. Härkönen. Vilho Turunen.
13347: 1331
13348:
13349: IV,510. - Rah.al. N: o 329.
13350:
13351:
13352:
13353:
13354: A. Simonen ym.~ Määrärahan osoittamisesta Teknillisen kor-
13355: keakoulun Otaniemeen rakennettavan päärakennuksen ra-
13356: kennustöiden aloittamiseksi.
13357:
13358:
13359: E d u s k u n n a 11 e.
13360:
13361: Kun teknillinen korkeakoulu aikanaan mattiopillisen yleisjärjestelykomitean mietin-
13362: laati yleissuunnitelman korkeakoulun asteit- nön mukaan korkeakoulun pitäisi lähivuosina
13363: taiseksi siirtymiseksi Otaniemeen, asetettiin entisestäänkin lisätä oppilasmääräänsä. Kor-
13364: korkeakoulun uuden päärakennuksen raken- keakoulun on kuitenkin mahdotonta suorit-
13365: taminen toteuttamisjärjestyksessä ensimmäi- taa tätä tehtävää, ellei se kiireellisesti saa
13366: selle sijalle. Kun Helsingin teknillinen oppi- lisätiloja nimenomaan yleistä osastoaan var-
13367: laitos, joka myös kärsii tilanpuutteesta, saisi ten, joka nykyään muodostaa esteen oppilas-
13368: korkeakoulun nykyisen päärakennuksen sen määrän lisäämiselle.
13369: vapauduttua, on uuden päärakennuksen ra- Suunnitellun päärakennuksen kokonaistila-
13370: kennustöiden aloittaminen sitäkin tärkeäm- vuus on n. 76 000 m3 ja rakennuskustannus-
13371: pää. Tässä tarkoituksessa on päärakennuksen ten arvioidaan nousevan n. 912 milj. mark-
13372: ensimmäisen vaiheen rakennustöiden alulle- kaan. Rakennusteknillisistä ja taloudellisista
13373: panemista varten esitetty varojen ottamista syistä olisi ilmeisesti edullisinta ottaa koko ra-
13374: menoarvioon useita kertoja ja ovat pääpiirus- kennus samanaikaisesti työn alaiseksi, mutta
13375: tukset olleet valmiina jo pitemmän aikaa. tärkeintä on kuitenkin saada ensin valmiiksi
13376: Korkeakoulun nykyisessä päärakennuksessa ns. koulusiipi, jonka tilavuus on n. 36 500m3
13377: ovat yleisen osaston käytössä olleet tilat olleet ja johon yleinen osasto tulee sijoitettavaksi.
13378: jo vuosikausia aivan liian ahtaat, sillä sen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13379: käytössä on ollut vain yksi suuri ja joitakin nioittaen,
13380: keskisuuria ja pieniä luentosaleja, jotka eivät
13381: ole pystyneet tyydyttämään normaalisuuruis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13382: ten oppilasmäärien luento- ja piirustussali- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
13383: tarpeita, saatikka sitten tavallista suurempien kan suuruisen määrärahan Teknillisen
13384: vuosikurssien tarpeita, minkä vuoksi on ollut korkeakoulun Otaniemeen rakennetta-
13385: pakko järjestää rinnakkaiskursseja. Erinäi- van päärakennuksen rakennustöiden
13386: sistä järjestelyistä huolimatta on tilanpuute aloittamiseksi työllisyyden turvaami-
13387: hidastanut ja vaikeuttanut opiskelua. Viime seksi tarkoitettuna työnä.
13388: kesäkuussa valmistuneen teknillisen ja am-
13389: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
13390:
13391: A. Simonen. Vilho Turunen.
13392: Urho Kulovaara. Arvo Sävelä.
13393: Aili Siiskonen.
13394: 1332
13395:
13396: IV,511. - Rah.al. N: o 330.
13397:
13398:
13399:
13400:
13401: Sinkkonen· ym.: llfäärärahan osoittamisesta Parikkalan seu-
13402: dun maamieskoulun rakennustöiden loppuunsaattamista
13403: varten.
13404:
13405:
13406: E d u s k u n n a 11 e.
13407:
13408: Vuoden 1957 syksyllä aloitettiin Parikkalan kaista saada rakennustyöt yhtäjaksoisesti jat-
13409: seudun maamieskoulun koulu- ja oppilas- kumaan.
13410: asuntolan rakentaminen maataloushallituksen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
13411: myöntämien avustusten sekä lainojen turvin. tamme,
13412: Koulurakennus valmistuu vuoden 1959 al-
13413: kuun mennessä. Suunnitelmaan kuuluu vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13414: työpajarakennuksen sekä opettajien asunto- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
13415: jen rakentaminen. Kun koulun tarkoituksen- vun uudelle momentille 50 000 000
13416: mukainen käyttö edellyttää myös näiden ra- markkaa avustuksena Parikkalan seu-
13417: kennusten rakentamista ja kun paikkakun- dun maamieskoulun rakennustöiden
13418: nalla on odotettavissa huomattavaa työttö- loppuunsaattamista varten.
13419: myyttä ensi talvena, olisi tarkoituksenmu-
13420: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13421:
13422: Yrjö Sinkkonen. Valto Käkelä.
13423: Sulo Hostila. Esu Niemelä.
13424: Ale Holopainen.
13425: 1333
13426:
13427: IV,512. - Rah.al. N: o 331.
13428:
13429:
13430:
13431:
13432: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
13433: n~'lle siviili-invalidien huoltoa varten.
13434:
13435:
13436:
13437: E d us k u n n a 11 e.
13438:
13439: Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden työkykyisyyttä aiheuttavia sairauksia - sy-
13440: toimeentulon turvan lakisääteiset edellytyk- dänviat, krooninen tuberkuloosi, reumasai-
13441: set ovat maassamme vielä hyvin kehittymät- raudet, syöpä, munuais- ja verisuonisairau-
13442: tömät. On tunnettua, että sekin osa siviili- det, kasvaimet ja allergiasairaudet ym. -
13443: invalideja, joilla on oikeus invalidirahaan, potevien lukumäärän voidaan arvioida nou-
13444: saa lainmukaisena avustuksena keskimäärin sevan useihin satoihin tuhansiin.
13445: vain kolmannen osan siitä, mihin saman Kroonisesti sairaiden osalta on suurimpana
13446: vamma-asteen omaavat sotainvalidit ja heihin vaikeutena hoidon kalleus, mikä tekee hoito-
13447: verrattavat ovat sotilasvammalain mukaan mahdollisuudet useimmissa tapauksissa saa-
13448: oikeutettuja. Invalidirahaan ovat sitäpaitsi vuttamattomiksi. Välttämättöminkin elämisen
13449: oikeutettuja vain sellaiset invalidit, joiden turva on myös olematon, sillä jos sairasta ei
13450: työ- tai toimintakyky on alentunut vähintään katsota pysyvästi täysin työkyvyttömäksi,
13451: kahdella kolmasosalla ja jotka siitä huoli- hän ei saa edes kansaneläkettä.
13452: matta tekevät itsensä ja perheensä elättämi- Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden
13453: seksi kykyjensä mukaista työtä. Vain erittäin huollon tehostamiseen tarvittaisiin pikaisia
13454: painavista syistä voidaan invalidiraha myön- valtiovallan toimenpiteitä. Eräs sellainen olisi
13455: tää sellaiselle invalidille, jonka työkyky on valtion avustusten myöntäminen kunnille
13456: alentunut vähintään 50 prosentilla. Sellainen siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden huol-
13457: invalidi, joka ei kykene itseään elättämään, toa varten. Senvuoksi ehdotamme,
13458: ei taas saa invalidirahaa poikkeustapauksissa-
13459: kaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13460: Eräät sairausinvalidien ryhmät saavat in- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
13461: validihuoltolain muutoksen ja valtioneuvos- kan määrärahan avustuksiksi kunnt'lle
13462: ton tekemän päätöksen nojalla invalidihuol- siviili-invalidien ja kroonisesti sairai-
13463: tolain mukaista huoltoa. Suurin osa krooni- den huollon parantamisesta johtuvien
13464: sesti sairaita jää kuitenkin invalidihuoltolain kustannusten korvaamiseksi tai vähen-
13465: ulkopuolelle. Näiden lainsäädännön turvaa tämiseksi.
13466: vailla olevien, pitkäaikaista fyysistä vajaa-
13467: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13468:
13469: Elli Stenberg. Leo Suonpää. Inkeri Virtanen.
13470: Irma. Torvi. Irma Rosnell. Anna-Liisa Tiekso.
13471: Eino Roine.
13472: 1334
13473:
13474: IV,513. - Rah.al. N: o 332.
13475:
13476:
13477:
13478:
13479: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta sivUliorpojen ja
13480: -leskien elatuksen turvaamiseen eräissä tapauksissa.
13481:
13482:
13483: Ed uskunn alle.
13484:
13485: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- Uuden kansaneläkelain tultua käytäntöön
13486: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän tulivat muut tähän asti huoltoa vailla ol-
13487: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tar- leet ja sitä tarvitsevat kansalaisryhmät osalli-
13488: vitsevat. Tätä ei kuitenkaan ole aina uudis- siksi lakisääteisestä huollosta. Vain siviili-
13489: tuksia tehtäessä riittävästi otettu huomioon. orvot jäivät yhä kaiken yhteiskunnan turvan
13490: Niinpä esim. lapsilisä maksetaan kaikille ulkopuolelle. Olisi oikeudenmukaista, että
13491: maamme lapsille, niillekin, joiden vanhem- myös he pääsisivät osallisiksi valtion varoista
13492: mat ovat maamme rikkaimpia. Sen sijaan maksettavasta huoltoeläkkeestä, samoin siviili-
13493: mm. siviiliorpojen, joita meillä on huomat- leskistä ne, jotka lasten hoidon vuoksi ovat
13494: tava määrä, on useimmissa tapauksissa jää- sidotut kotiin eivätkä voi osallistua ansio-
13495: tävä yksinomaan lapsilisän varaan. Lapsi- työhön.
13496: rikkaat perheet, joiden pääasiallinen huoltaja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13497: on kuollut, saavat vain harvoissa tapauksissa
13498: mitään eläkettä tai avustusta. Yksinpä kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13499: tain huoltoapukin evätään usein sen perus- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu-
13500: teella, että he saavat lapsi- ja perhelisää. vun uudelle momentille arviomäärä-
13501: Sotaorvoille on sotavammalain nojalla tur- rahana 10 000 000 markkaa käytettä-
13502: vattu huoltoeläke 16 ikävuoteen, useissa ta- väksi varattomien ja vähävaraisten
13503: pauksissa 17 vuoteen asti. Myös sotaleskillä, alaikäisten siviiliarpojen sekä näiden
13504: niilläkin, joiden lapset ovat aikuisia ja jotka hoitoon sidottujen sivi~"lileskien ela-
13505: vielä ovat täysin työkykyisiä, on huoltoeläke. tuksen turvaamiseen.
13506: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13507:
13508: Elli Stenberg. Irma. Rosnell. Kauko Tamminen.
13509: Irma. Torvi. Inkeri Virtanen. Eino Roine.
13510: 1335
13511:
13512: IV,514. - Rah.al. N: o 333.
13513:
13514:
13515:
13516:
13517: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten per-
13518: heiden lapsipotilaiden sairaalakustannusten alentamista
13519: varten.
13520:
13521:
13522: Eduskunnalle.
13523:
13524: Viime elokuun 29 päivänä antoi sisäasiain- varsinaisesti koske kuntien sairaaloita, on
13525: ministeriö ,asetuksen keskussairaaloissa suo- kuitenkin odotettavissa, että niissä seurataan
13526: ritettavista maksuista annetun asetuksen keskussairaaloitten ja valtion sairaaloitten
13527: muuttamisesta" sekä ,asetuksen valtion si- toimenpiteitä. Näin ollen tulee vähävaraisten
13528: viilisairaaloissa suoritettavista maksuista ja ja suuriperheisten osalta mahdottomaksi las-
13529: palkkioista annetun asetuksen muuttami- ten sairastuttua turvautua sairaalahoitoon.
13530: sesta". Näillä molemmilla asetuksilla korotet- Varsinkin pitkäaikaisissa sairaustapauksissa
13531: tiin sairaaloissa hoidettavien potilaiden suori- siihen ei ole mitään muuta mahdollisuutta
13532: tettavaksi tulevia hoitopäivämaksuja loka- kuin kunnan huoltoviranomaisten antaman
13533: kuun 1 päivästä alkaen. Kolmannessa eli maksusitoumuksen avulla. Huoltoviranomai-
13534: halvemmassa luokassa korotus on aikuisten set perivät sairausavustuksetkin yleensä ta-
13535: potilaiden osalta 50 % hoitopäivämaksun ol- kaisin. Näin joutuvat vähävaraiset lapsiper-
13536: lessa nyt 600 markkaa vuorokaudessa. Ai- heet sairauden sattuessa jatkuvan velkasuori-
13537: kaisemmin on alle 15-vuotiaitten hoitopäivä- tuksen alaisiksi.
13538: maksu ollut vain 50 % aikuisten hoitopäivä- Jotta suurin kohtuuttomuus tulisi korja-
13539: maksuista. Edellä mainituissa asetuksissa ne tuksi ainakin vähävaraisten lapsiperheiden
13540: määrättiin samaksi kuin aikuisten, erotta- osalta, ehdotamme,
13541: matta edes vastasyntyneiden osalle tulevia
13542: hoitopäivämaksuja. Näin ollen on korotus että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13543: lapsipotilaiden hoitopäivämaksujen osalta tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXI lu-
13544: 300%. vun uudelle momenUlle 50 000 000
13545: Sairaalamaksujen korottaminen varsinkin markan määrärahan vapaapaikkojen
13546: ajankohtana, jolloin suuri osa kansastamme varaamiseksi tai hoitopäivämaksujen
13547: elää taloudellisissa vaikeuksissa ja elintaso alentamiseksi valtion siviilisairaaloissa,
13548: on yleensä laskusuunnassa, on mielestämme keskussairaaloissa, alue- ja paikallis-
13549: hyvin kohtuuton toimenpide valtiovallan ta- sairaaloissa hoidettavien vähävaraisten
13550: holta. Erityisen kohtuuton se on lasten perheitten lapsipoUlaiden osalta.
13551: osalta. Vaikka hoitopäivämaksun korotus ei
13552: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13553:
13554: Elli Stenberg. Inkeri Virtanen.
13555: Irma. Torvi. Kauko Tamminen.
13556: Yrjö Murto. Anna-Liisa Tiekso.
13557: Irma. Rosnell. Eino Roine.
13558: 1336
13559:
13560: IV,515. - Fin.mot. N: o 334.
13561:
13562:
13563:
13564:
13565: Sundell: A.ngående anvisOITtde av anslag till byggnadsunder-
13566: stödslån för Fria Kristliga Folkhögskolan i Korsholm.
13567:
13568:
13569: Till Riksdagen.
13570:
13571: Fria Kristliga Folkhögskolan i Korsholm lighet med vad som förutsättes i förordnin-
13572: arbetar i mycket 'begränsade utrymmen, vil- gen om tillämpning av lagen om statsunder-
13573: ket utgör ett beklagligt hinder för skolans stöd åt folkhögskolor. Men nödiga utrym-
13574: verksamhet. men för auskultanter finns i detta nu inte.
13575: Skolan saknar t. ex. internat för de man- Enär Fria Kristliga Folkhögskolan hittills
13576: liga eleverna, som dels nödgats bo i en utom byggts upp utan särskilt statsunderstöd och
13577: skolan befintlig gammal stuga och dels vara nu saknar resurser för de ofrånkomliga till-
13578: inkvarterade på andra ställen. Vidare finns byggnader, som nu nödvändigtvis borde
13579: inte reglementsenliga bostäder för två av åstadkommas, föreslås med hänvisning till
13580: skolans lärarinnor samt för en av de gifta lagen om statsunderstöd åt folkhögskolor
13581: lärarna. Endast ett klassrum, som ä ven tjä- samt förordningen om tillämpningen av
13582: nar som festsal, finns. Sällskapsrum oeh en nämnda lag,
13583: del andra i folkhögSkola nödvändiga utrym-
13584: men saknas. att Riksdagen måtte i statsförslaget
13585: Skolan har av skolstyrelsen medelst reso- för år 1959 upptaga ett belopp av
13586: lution av 1. 12. 1954 godkänts som en av de 10 000 000 mark som byggnadsunder-
13587: två svenskspråkiga folkhögskolor, där bli- stödslån för Fria Kristliga Folkhög-
13588: vande folkhögskollärare bör auskultera i en- skolan i Korsholm.
13589: Helsingfors den 14 oktober 1958.
13590:
13591: Alvar Sundell.
13592: 133!7
13593:
13594: IV,515. - Rah.al. N: o 334.
13595: Suomennos .
13596:
13597:
13598:
13599:
13600: .Sundell: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuslainaksi
13601: Fria Kristliga Folkhögskolan nimiselle kansanopistolle
13602: Korsholmassa.
13603:
13604:
13605: E.d us kunnalle.
13606:
13607: Fria Kristliga Folkhögskolan Korsholmassa kaisesti kuin kansanopistojen valtionavusta
13608: toimii hyVin ahtaissa tiloissa, mikä on valitet- annetun lain soveltamisasetuksessa edellyte-
13609: tavana esteenä koulun toiminnalle. tään. Mutta tarvittavia tiloja harjoittelijoita
13610: Koululta puuttuu mm. asuntola miesoppi- varten ei tällä hetkellä ole.
13611: laita varten, joiden on osaksi pakko asua kou- Koska F:da Kristliga Folkhögskolan ni-
13612: lun ulkopuolella sijaitsevassa vanhassa mö- mistä kansanopistoa on tähän saakka kehi-
13613: kissä ja osaksi majoituttava muihin paikkoi- tetty ilman erityistä valtionapua ja siltä nyt
13614: hin. Edelleen puuttuvat säännösten mukaiset puuttuvat edellytykset välttämättömiin lisä-
13615: asunnot kahdelta koulun opettajattarelta ja rakennuksiin, jotka ehdottomasti olisi saatava
13616: yhdeltä perheelliseltä opettajalta. On ole- aikaan, ehdotetaan kansanopistojen valtion-
13617: massa vain yksi luokkahuone, joka samalla avusta annetun lain ja sen soveltamisesta
13618: on juhlasalina. Seurusteluhuoneet ja eräät annetun asetuksen nojalla,
13619: muut kansanopistolle välttämättömät tilat
13620: puuttuvat. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13621: Kouluhallitus on päätöksellään 1. 12. 1954 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
13622: hyväksynyt koulun toiseksi niistä kahdesta markan määrärahan rakennusavustus-
13623: ruotsinkielisestä kansanopistosta, joissa kan- lainaksi Fria Kristliga Folkhögskolan
13624: sanopistonopettajien on harjoiteltava sen mu- nimiselle kansanopistolle Korsholmassa.
13625: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13626:
13627: Alwar Sundell.
13628:
13629:
13630:
13631:
13632: 41 E 821/58
13633: 1338
13634:
13635: IV,516. - Rah.al. N: o 335.
13636:
13637:
13638:
13639:
13640: Suonpää ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
13641: seksi kunnille maantiealueiden lunastamista varten.
13642:
13643:
13644: E d u s k u n n a 11 e.
13645:
13646: Kuluvan vuoden alkuun asti voimassaol- maantiealueiden lunastuskorvausten vuoksi
13647: leen tielain mukaan kuntien oli huolehdittava suuriin vaikeuksiin ja kun nämä korvaukset
13648: alueellaan rakennettavien maantiealueiden yleensäkin muodostavat kunnille suuren ra-
13649: lunastuskorvauksista. Tämän vuoden alussa situksen, olisi kunnille myönnettävä helpo-
13650: voimaantulleen uuden tielain mukaan sen tusta korvausmaksujen suorittamisesta. Tou-
13651: sijaan valtio suorittaa maanomistajille maan- kokuun 20 päivänä 1955 eduskunta on lau-
13652: teiden rakentamiseen tarvittavien alueiden sunut toivomuksen, että hallitus ottaisi lähi-
13653: korvaukset. Pääasiassa työttömyystöinä on vuosien tulo- ja menoarvioesityksiinsä riittä-
13654: viime vuosina rakennettu paljon uusia teitä vän suuren määrärahan helpotuksen myöntä-
13655: ja vanhoja parannettu. Näiden tiealueiden miseksi kunnille maantiealueiden lunastus-
13656: erottamis- ja lunastuskustannukset ovat suu- ym. korvausten suorittamisvelvollisuudesta.
13657: relta osalta vielä suorittamatta. On myöskin Hallitus ei ole tätä toivomusta riittävässä
13658: runsaasti sellaisia keskeneräisiä maanteiden määrässä huomioinut vuoden 1959 tulo- ja
13659: rakennustöitä, jotka on aloitettu, vaikkapa menoarvioesityksessään, vallankin kun ottaa
13660: vain muutamaa päivää ennen uuden tielain huomioon voimaantulleessa uudessa tielaissa
13661: voimaantuloa, joista kuitenkin kunnat jou- omaksutun periaatteen, että maantiealueiden
13662: tuvat lunastuskorvaukset suorittamaan. On lunastuskorvaukset kuuluvat valtiolle.
13663: kohtuutonta niille kunnille, jotka joutuvat Edelläolevan perusteella ehdotamme,
13664: tällaisiin korvauksiin, kun toiset kunnat, joi-
13665: den alueella tien rakentaminen on aloitettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13666: tämän vuoden puolella tai aloitetaan vasta tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
13667: myöhemmin, eivät joudu kyseisiä korvauksia 2 momentille lisäyksenä 100 000 000
13668: maksamaan sen vuoksi, että lainsäädännössä- markkaa avustuksen myöntämiseksi
13669: kin on nyttemmin omaksuttu se kanta, että kunnille maantiealueiden lunastamista
13670: nämä kustannukset kuuluvat valtiolle. varten.
13671: Eduskuntakin on omaksunut sen käsityk-
13672: sen, että kun eräät kunnat ovat jo joutuneet
13673: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
13674:
13675: Leo Suonpää. Elli Stenberg. Pauli Puhakka.
13676: Väinö R. Virtanen. Matti Koivunen. Toivo Friman.
13677: Kauko Tamminen. Toivo Niiranen. Irma Torvi.
13678: Inkeri Virtanen. Yrjö Murto. Aarne Pulkkinen.
13679: Eino Roine.
13680: 1339
13681:
13682: IV,517. - Rah.al. N:o 336.
13683:
13684:
13685:
13686:
13687: Suonpää ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta rauta-
13688: teiden ja maanteiden tasoristeyksien muuttamiseksi ali-
13689: ja ylikulkusilloiksi.
13690:
13691:
13692: Eduskunnalle.
13693:
13694: Moottoriajoneuvoliikenteen lisääntyessä ovat Tieliikenteen kehittäminen turvallisem-
13695: viime vuosina maanteiden ja rautateiden maksi edellyttää, että ryhdytään suunnitel-
13696: tasoristeyksissä liikenneonnettomuudet lisään- mallisiin toimenpiteisiin vilkkaimmin liiken-
13697: tyneet. Vuosittain tapahtuu näissä surman- nöityjen valtamaanteiden tasoylikäytävien
13698: loukuissa yli 100 yhteenajoa junan ja muun muuttamiseksi eritasoristeyksiksi. Tämän laa-
13699: ajoneuvon kesken. Seurauksiltaan, henkilö- tuiset työt sopivat hyvin työttömyystöiksi ja
13700: ja ainevahingoilta, nämä onnettomuudet ovat kun työttömyys tulee ensi talvikautena ole-
13701: hyvin tuhoisia. Maassamme on vielä lähes maan suuri, olisi senkin vuoksi tämänlaatui-
13702: 600 valtamaantien ja rautatien tasoristeystä sia rakennustöitä lisättävä.
13703: ja lisäksi n. 1 500 muuta rautatien ja yleisen Edelläolevan perusteella ehdotamme,
13704: tien tasoristeystä. Tielaitoskomitean esityksen
13705: mukaan olisi vuodesta 1954 alkaen ollut lä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13706: himmän 10 vuoden aikana poistettava vähin- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
13707: tään 350 tasoristeystä, mikä olisi merkinnyt II! luvun 4 momentille 100 000 000
13708: 35 kpl vuodessa. Tätä tavoitetta ei ole vuo- markkaa rautateiden ja maanteiden
13709: sittain toteutettu muuta kuin noin kolman- tasoristeyksien muuttamiseksi ali- ja
13710: neksella, ja hallituksen menoarvioon vuodelle ylikulkusilloiksi.
13711: 1959 esittämällä määrärahalla ei voitaisi ra-
13712: kentaa senkään vertaa.
13713: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
13714:
13715: Leo Suonpää. Inkeri Virtanen. Pauli Puhakka.
13716: Väinö R. Virtanen. Irma Torvi. Aarne Pulkkinen.
13717: Kauko Tamminen. Elli Stenberg. Matti Koivunen.
13718: Usko Seppi. Yrjö Murto. Toivo Niiranen.
13719: Eino Roine.
13720: 1~40
13721:
13722:
13723: IV,518. - Rah.al. N:o 337.
13724:
13725:
13726:
13727:
13728: >Soonpää ym.. : Määrärahan .osoittamisesta virastotalon raken-
13729: tamiseksi Kangasalle.
13730:
13731:
13732: E d u s k u n n a 11 e.
13733:
13734: Kangasalan kunnassa valtion eri laitosten Kangasalan kunta on tarjonnut valtiolle
13735: ja virastojen huommstot ovat hyvin puut- virastotalon rakentamiseen erittäin sopivan
13736: teelliset ja useat sopimattom:issa paikoissa tontin keskeiseltä paikalta.
13737: vaikeuttaen virastojen toimintaa 'ja yleisön Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
13738: asioimista niissä. ASia saataisiin ratkaisuun
13739: jos Kangasalan kirkonkylään rakennettaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13740: valtion laitosten tarpeisiin yhteinen virasto- tulo- ja menoarvioon Usäyksenä 20 Pl.
13741: talo, johon voisivat sijoittua posti, poliisi ja II luvun 74 momenUlle 25 000 000
13742: verolautakunta ja voitaisiin siihen sovittaa markkaa virastotalon rakentamiseksi
13743: myös käräjäsali ja pidätettyjen säilytyshuo- Kangasalle.
13744: neet sekä poliisin asuntoja.
13745: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
13746:
13747: Leo Suonpää. Usko Seppi. Elli Stenberg.
13748: V-äinö R. Virtmen. ·Kauko Tamminen. Kuuno Honkonen.
13749: 1341
13750:
13751: IV,519. - Rah.al. N: o 888.
13752:
13753:
13754:
13755:
13756: Suonpää ym.: Määrär;altan osoittamisesta Tampereer~r-Hä
13757: meenlinnan valtatien uudelleen rakentamista varten.
13758:
13759:
13760: E d u s k u n n a 11 e.
13761:
13762: Tampereen talousalue on maamme teollistu- pullinen vahvistaminen voidaan suorittaa, ja
13763: nein alue, minkä ohella se on myöskin maa- välittömästi jo talvityöttömyyskautena 1959
13764: ja metsätalouden tärkeimpiä alueita. Tämän voitaisiin työt saada käyntiin, jos varoja tar~
13765: vlll.oksi hyvät liikenneyhteydet ovat alueen ke- koitukseen myönnetään. Kun tie on suunni-
13766: h~tykseUe ja talouselämän toiminnalle välttä- teltu kulkemaan Valkeakosken nopeasti kau-
13767: mättömät. Pääkaupungin maantieyhteys toi- punkimaisesti kehittyvän kauppalan kautta,
13768: seksi suurimpaan kaupunkiin Tampereelle on olisi se tärkeä myöskin näiden seutujen lii-
13769: kuitenkin Liikenteen määrään nähden huo- kenteen kehittämiselle. Tampereen ja Val-
13770: nompi kuin mihinkään muuhun kaupunkiin. keakosken vaikean työttömyystilanteen vuoksi
13771: Tampereen tärkein maantieyhteys, tie Hel- olisi työn aloittamista kiirehdittävä.
13772: sin'kiin on erikoisesti Tampereen-Hämeen- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
13773: linnan välillä liikenteen vaatimuksia vastaa-
13774: mattoma-ssa kunnossa. Tämä osuus on eräs että Eduskunta ottaisi vuoden 1959-
13775: maamme vilkkaimmin liikennöityjä maan- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
13776: teitä ja on se osana Helsingin-Vaasan run- 4 momentille lisäyksenä 50 000 000
13777: kotiestä. markkaa Tampereer~r-Hämeenlin1tan
13778: Tien rakentamisen suunnitelmat ovat siinä valtatien uudelleen rakentamista var-
13779: mitassa valmistumassa, että tiesuunnan lo- ten.
13780: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
13781:
13782: Leo Suonpää. Usko Seppi. Elli Stenberg.
13783: Kauko Tamminen. Väinö R. Virtanen. Kuuno Honkonen.
13784: 1342
13785:
13786: IV,520. - Rah.al. N: o 339.
13787:
13788:
13789:
13790:
13791: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jy-
13792: väskylän valtatien Oriveden ja Länkipohjan välisen osuu-
13793: den perusteellisen parantamisen aloittamiseksi.
13794:
13795:
13796: E d u s k u n n a 11 e.
13797:
13798: Tampereen-Jyväskylän välinen valtatie Tie joudutaan useissa kohdin rakentamaan
13799: on eräs Suomen huonoimpia valtateitä. Se on kokonaan uudelle paikalle. Suunnitelmat ovat
13800: kuitenkin yksi Pohjois-Hämeen vilkkaimmin valmiit, joten niiden puolesta voidaan ryhtyä
13801: liikennöidyistä teistä. Erikoisen huono on pahimpia Eräslahden-Jussilan mutkia ja
13802: tämän tien Oriveden-Länkipohjan osuus. mäkiä oikaisemaan, kun vain tarvittavat va-
13803: Tie on tältä osaltaan kapea ja siinä on pal- rat myönnetään.
13804: jon liikenteelle vaarallisia mäkiä ja mutkia. Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
13805: Lisäksi tie on perustaltaan niin huono, että
13806: se kelirikkoaikana on miltei läpipääsemätön. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13807: Syynä siihen, että kyseinen tie on jäänyt lii- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
13808: kennekehityksen vaatimasta tasosta näin jäl- 4 momentille lisäyksenä 30 000 000
13809: keen on se, että vuosikymmeniä on laadittu markkaa Tampereen-Jyväskylän val-
13810: suunnitelmia tien perusteellisesta uudelleen tatien Oriveden-Länkipohjan välisen
13811: rakentamisesta, joten ei ole ollut tarkoituk- osuuden perusteellisen parantamisen
13812: senmukaista pikkuparannusten tekeminen. aloittamiseksi.
13813: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
13814:
13815: Leo Suonpää. Usko Seppi.
13816: Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg.
13817: Kuuno Honkonen.
13818: 1343
13819:
13820: IV,521. - Rah.al. N: o 340.
13821:
13822:
13823:
13824:
13825: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Turun
13826: runkotien rakentamisen aloittamiseksi.
13827:
13828:
13829: Eduskunnalle.
13830:
13831: Tampereen ja Turun, pääkaupungin jäl- see laajemmallekin alueelle huomattavaa lii-
13832: keen kahden maamme suurimman kaupungin, kenneolosuhteitten parantamista, mutta eri-
13833: välinen liikenneyhteys on heikkokuntoisten koisesti Tampereen seudun elinkeinoelämälle
13834: maanteiden johdosta huono. Näiden kahden se avaisi kunnollisen yhteyden lounaisen Suo-
13835: suuren teollistuneen alueen keskeinen hen- men pääsatamaan.
13836: kilö- ja tavaraliikenne on autokuljetuksina Tampereen ja Turun välisen uuden runko-
13837: lisääntynyt jatkuvasti, vaikka se tuleekin tien suuntaa on tutkittu ja esitetty tien suun-
13838: huonojen ja huomattavan etäällä lyhimmästä naksi useampia vaihtoehtoja. Sekä itäinen
13839: suunnasta olevien teiden johdosta suhteetto- että läntinen kiertotie, jotka muiden yhteyk-
13840: man kalliiksi. Turulla on huomattava mer- sien vuoksi ovat välttämättömiä, eivät rat-
13841: kitys Tampereen talousalueen satamana ja kaise Tampereen-Turun pikatien tarvetta
13842: vallankin talvisatamana se asettaa myös tie- tyydyttävästi. Lyhyin tiesuunta toisi tien pii-
13843: yhteyksille vaatimuksia. Nestemäisten poltto- riin useita sellaisia paikkakuntia, joiden ny-
13844: aineiden kuljetus tapahtuu nykyisin suu- kyiset maantieyhteydet sekä Tampereelle että
13845: ressa määrin maanteitse ja muutaman kym- Turkuun ovat huonot. Näiden kuntien talous-
13846: menen kilometrin kiertotie nykyisellään elämää uusi tie suuresti elvyttäisi.
13847: aiheuttaa sisämaan myyntihintaan huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13848: van korotuksen.
13849: Myöskin Keski-Suomen liikenneyhteydet että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13850: helpottuisivat Tampereen-Turun tieosuuden tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
13851: kunnostamisen johdosta, sillä se on osa Kuo- III luvun 4 momentille 30 000 000
13852: pion-Jyväskylän-Tampereen-Turun run- markkaa Tampereen-Turun runko-
13853: kotiestä. Täten tieosan rakentaminen merkit- tien rakentamisen aloittamiseksi.
13854: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
13855:
13856: Leo Suonpää. Aimo Aaltonen.
13857: Paavo Aitio. Eino Roine.
13858: Väinö R. Virtanen. Inkeri Virtanen.
13859: Usko Seppi.
13860: 1344
13861:
13862: IV,522. - Rah.al. N: o 341.
13863:
13864:
13865:
13866:
13867: Sävelä ym.: Määräraha?t OS()ittamisesta Inhottujärven vesis-
13868: tön säännöstelyhankkeen alkuunsaattamista varten.
13869:
13870:
13871: Eduskunnalle.
13872:
13873: Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Inhottu- markussa 104 tilalle, Laviassa 114 tilalle
13874: ym. järvien vesistö on runkoreittinä n. sekä lisäksi Kankaanpäässä Turma- ja Ky-
13875: 140: lle eri suuruusluokkaa olevalle säännös- näsjärvien alueilla huomattava määrä, ja
13876: telyhankkeelle, joista suurin osa on jo toteu- alueellisesti olivat nämä tulvat n. 300-600
13877: tettu osan ollessa työn alaisena tai odottaessa ha kuntaa kohden. Metsämaan alan, joka
13878: vuoroaan. Itse runkovesistön säännöstely- tämän vesistöperkauksen kautta vapautuisi
13879: hanke on yhä edelleen odottamassa toteut- liikavetisyydestä, on laskettu olevan n.
13880: tamistaan huolimatta siitä, että em. osakui- 14 000 ha ja varovaisestikin arvioiden saa-
13881: vatushankkeet, samoinkuin yksityisten toi- . daan sen tuoton lisäykseksi n. 20 000 ms
13882: mesta suoritetut pienet viemäröimiset, ovat vuodessa. Myöskin vesivoima, vaikkakaan
13883: jatkuvasti aiheuttaneet vesien nopeamman sen mäarä ei perkauksen kautta lisäännyr
13884: valumisen pääväylään ja siten pahentaneet saadaan läpivuotiseen, tehokkaampaan käyt-
13885: tulvatilannetta vesistön vaikutuspiirissä. töön hankkeen toteuttamisen yhteydessä ra-
13886: Vi'elä kuluvana vuonnakin on lupia myön- kennettavien säännöstelypatojen avulla, sen
13887: netty ja varoja annettu muutamien osakui- sijaan, että se nyt kevät- ja syystulvien mu-
13888: vatushankkeiden toteuttamiseksi. kana valuu hukkaan.
13889: Tampereen maanviljelysinsinööripiirin il- Koska suunnitelmat Inhottu" ym. järvien
13890: moituksen mukaan on näiden jo toteutettujen vesistön säännöstelemiseksi ovat jo kauan
13891: osakuivatushankkeiden hyötyalueet yht. 9 269 olleet valmiina ja vesistötoimikunnan lupa
13892: ha ja vuoroaan odottavien tai parhaillaan säännöstelyn toimeenpanemiseen on 27/10
13893: toteutettavien hankkeiden hyötyalueet 6 701 1956 saavuttanut lainvoiman, olisi valtioval-
13894: ha. Itse Inhottu- ym. järvien vesistön sään- lan velvollisuus vihdoinkin korjata laimin-
13895: nöstelytoimenpiteiden kautta saavutettu hyö- lyöntinsä tämän oman onnensa nojaan jäte'-
13896: tyalue on n. 4 000 ha, joten kaikkiaan liittyy tyn laajan maakunnanosan taloudellisen ko-
13897: mainittuun säännöstelyhankkeeseen n. 20 000 hentamisen suhteen panemalla täytäntöön pe-
13898: ha: n hyötyalueen tarve. Pääreitin perkaus- ruskuivatus tällä alueella, jolta saatava
13899: hankkeeseen __kuuluu n. 600 maanviljelystilaa tuotto on kuivatuksen jälkeen oleva aivan
13900: 9 eri kunnan alueella. Näistä on MHL: n toista luokkaa kuin tähän asti.
13901: mukaisia tiloja 41. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13902: Tällä alueella ovat maatalouden satomene- kunnioittaen,
13903: tykset vuodesta toiseen jatkuneet. V: n 1953
13904: sadekesän tulvavahinkojen laskettiin Sata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13905: kunnassa nousseen yht. n. 45 milj. mk: aan. tulo- ja menoarvion 11 Pl. X luvun
13906: Vahinkojen pääosa kohdistui tämän alueen 7 momentille lisäyksenä 100 m~1joonan
13907: viljelijöihin. Esimerkkinä mainittakoon, että markan määrärahan Inhottu- ym. jär-
13908: pahimmat tulvavahingot kohdistuivat Ahlai- vien vesistön säännöstelyhankkeen al-
13909: sissa 98 tilalle, Noormarkussa 122 tilalle, Po- kuunsaattamiseksi.
13910: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
13911:
13912: Arvo Sävelä. Mauri Ryömä. Pentti Niemi.
13913: Antto Prunnila. Irma Rosnell. A. Härkönen.
13914: Pertti Rapio. Martta Salmela-Järvinen. Arvo Pentti.
13915: Mauri Seppä. Nestori Kaasalainen. Antti J. Rantamaa.
13916: IV,523. - Rah.al. N: o 342.
13917:
13918:
13919:
13920:
13921: Tainio 1Jll.: Määriiraka1ti osoittamisesta avustukseksi Kemin
13922: koopungille A.joksen syväsataman rakennustöitä varten.
13923:
13924:
13925: E d u s k u n n a ll e.
13926:
13927: Pohjois-Suomen satamaolojen parantami- viytyä tämän Pohjois-Suomen elinkeinoelä-
13928: seksi Kemin kaupunki ryhtyi valtion kanssa mälle entistäkin tärkeämmäksi muodostuneen
13929: tehdyn sopimuksen mukaisesti jo v. 1929 ra- vientisataman rakentamisen aiheuttamista
13930: kenta,maan syväsatamaa Ajoksen saareen. So- kustannuksista. Valtion taholta olisi näin
13931: tien aiheuttaman keskeytyksen jälkeen sata- ollen osallistuttava entistä enemmän Ajoksen
13932: ma» rakennustöitä on edelleen jatkettu pää- syväsataman rakentamisesta aiheutuviin kus-
13933: asiassa talvikausina työllisyystyönä. Tähän tannuksiin. Tätä edellyttäisi aikoinaan val-
13934: mennessä satamarakennustöihin on jo käy- tion ja kaupungin välillä tehty sopimuskin.
13935: tetty huomattavasti yli 1 000 milj. markkaa. Koska valti{)lla on jatkuvasti Kemissä ja
13936: Satamatöiden rahoitus on jäänyt pääasiassa sen ympäristössä työttömyystyökohteita ja
13937: Kemin kaupungille, vaikka valtion kanssa koska työttömyys tulevana talvenakin ennak-
13938: tehdyn sopimuksen mukaisesti valtion olisi kotietojen mukaan paisuu tällä alueella huo-
13939: pitänyt suorittaa ainakin 70 % kustannuk- mattavan suureksi, olisi valtion {)Sallistuttava
13940: sista:. Tosiasiassa valtion osuus työttömyys- sataman rakennuksesta aiheutuviin kustan-
13941: täinä rakennetun sataman rahoituksessa on nuksiin.
13942: viime vuosina supistunut vähän yli 18 %: iin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13943: T'åstä johtuen Kemin kaupunki on joutu-
13944: nut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Eräinä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13945: vuosina satamarakennuksen kaupungille ai- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
13946: heuttamat rasitukset ovat nousseet jopa kan määrärahan avttstukseksi Kemin
13947: 28 %: iin kaupungin talousarviomenoista. Sel- kaupungille Ajoksen syväsataman ra-
13948: vää on, ettei Kemin kaupunki yksin voi sel- kennustöitä varten.
13949: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13950:
13951: Eino Tainio. J. E. Lakkala.
13952: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
13953:
13954:
13955:
13956:
13957: 42 E 821/58
13958: 1346
13959:
13960: IV,524. - Rah.al. N:o 343.
13961:
13962:
13963:
13964:
13965: Tainio ym..: Määrärah_an osoittamisesta maantien rakennus-
13966: töiden aloittamiseksi Simon kunnassa valtakunnan tiestä
13967: n:o 4 Arolan talon kohdalta Simoniemen tiehen.
13968:
13969:
13970: E d u s k u n n a 11 e.
13971:
13972: Simon kunnassa sijaitsevat Aittasaaren, otettava huomioon, että tiestä tulisi yleinen
13973: Suukosken ja Saukkorannan asutusalueet kulkutie, sillä sen valmistuttua liikenne Simo-
13974: ovat tieyhteyttä vailla. Asutusalueilla on yh- niemeen suuntautuisi tätä kautta. Kun Simon
13975: teensä yli 200 asukasta ja lisäksi tällä tiettö- kunnassa esiintyy runsaasti työttömyyttä
13976: mällä alueella on huomattava määrä Simo- eikä valtiolla ole siellä työkohteita, olisi
13977: niemen kylän asukkaiden viljelysmaita sekä maantien rakennustöiden aloittaminen tästä-
13978: Simon kirkko ja hautausmaa. kin syystä välttämätöntä.
13979: Tieyhteyden saamiseksi on suunniteltu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13980: maantien rakentamista valtakunnan tiestä
13981: n: o 4 Arolan talon kohdalta Saukkorannan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
13982: Suukosken ja Aittasaaren kautta Simoniemen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
13983: tiehen Simoniemen kansakoulun kohdalle. määrärahan maantien rakennustöiden
13984: Tämän yhdystien pituus olisi vain vajaat 3 aloittamiseksi Simon kunnassa valta-
13985: kilometriä. Kun tie tulisi ylittämään Viantie- kunnan tiestä n:o 4 Arolan talon koh-
13986: joen ja siihen olisi rakennettava maantie- dalta Saukkorannan, Suukosken ja
13987: silta, eivät paikalliset asukkaat vähävaraisina Aittasaaren kautta Simoniemen tiehen.
13988: voi rakentaa tietä omatoimisesti. On myös
13989: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
13990:
13991: Eino Tainio. J. E. Lakkala.
13992: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
13993: 1347
13994:
13995: IV,525. - Rah.al. N: o 344.
13996:
13997:
13998:
13999:
14000: Tamminen ym..: Määrärahan osoittamisesta Toijalan asema-
14001: ja postitalon rakentamisen aloittamiseksi.
14002:
14003:
14004: Eduskunnalle.
14005:
14006: Helsingin-Tampereen vilkkaasti liiken- sekä rautatiehallitus ovat laatineet yhteisen
14007: nöidyllä rataosuudella sijaitseva Toijalan suunnitelman uuden asema- ja postitalon ra-
14008: asema, josta haarautuu rata Turkuun ja kentamiseksi.
14009: Valkeakoskelle, on eräs maamme suurimpia Viimeistelyvaiheessaan olevan suunnitel-
14010: ja tärkeimpiä risteysasemia. Se on avattu man mukaan kustannusarvio on n. 170 milj.
14011: liikenteelle jo v. 1876 ja tältä ajalta on markkaa.
14012: peräisin myös nykyinen asematalo. Yhteisen suunnitelman mukaisen asema-
14013: Yli 70 vuoden aikana ovat olosuhteet täy- ja postitalon kiireellistä rakentamista puol-
14014: dellisesti muuttuneet. Toijalan aseman mat- taa vielä se, että Toijalassa esiintyy kasva-
14015: kustaja- ja tavaraliikenne sekä siihen liittyvä vaa työttömyyttä. Tällä hetkellä on jo n.
14016: työ ja toiminta ovat moninkertaistuneet, eikä 120 työtöntä, lähinnä rakennustyöläisiä, ja
14017: vanha, ränsistynyt ja ahdas asematalo enää ensi talvikautena on työttömien lukumäärän
14018: pysty palvelemaan tarkoitustaan edes tyy- arvioitu nousevan n. 250: een.
14019: dyttävästi. Asema- ja postitalon rakennustöiden alka-
14020: Myös Toijalan postitoimisto toimii erittäin minen helpottaisi suuresti Toijalan kauppa-
14021: vaikeissa olosuhteissa, tarkoitukseen soveltu- lan vaikeata työllisyystilannetta.
14022: mattomissa ja ahtaissa huonetiloissa. Lisäksi Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
14023: postitoimistossa käynti muodostuu asiakkaille ehdotamme kunnioittaen,
14024: jopa vaaralliseksikin, koska se sijaitsee ra-
14025: tapihalla vilkkaasti liikennöityjen ratojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14026: välissä. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14027: Tietoisina Toijalan asematalon ja posti- kan määrärahan yhteissuunnitelmaan
14028: toimipaikan suhteen vallitsevasta kestämättö- sisältyvän Toijalan asema- ja postita-
14029: mästä tilanteesta posti- ja lennätinhallitus lon rakentamisen aloittamiseksi.
14030: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
14031:
14032: Kauko Tamminen. H. Törmä.
14033: Kaino Haapanen. Lyyli Aalto.
14034: Eino Kilpi. Eemil Luukka.
14035: 1348
14036:
14037: IV,526. - Rah.al. N: o 845.
14038:
14039:
14040:
14041:
14042: Tauria.inen ym..: Miiiiri:irahatn osoittamisesta avustuksiksi
14043: twäille B-mielisairoonhoitolaitoksille.
14044:
14045:
14046: E d u s. kun :n a ll e.
14047:
14048: Vuotena 1956 voimaan tulleen mielisairas- väksyi uudestaan tämän pl'esidentin v~hvis
14049: lain muutoksen mukaan on kunnille tai kun- tamatta jättämän mielisail!'aslain muutoksen,
14050: taliitoille annettu valtion avustusta myös joten se astuu voimaan ja niille kuntainliiw
14051: B-mielisairaalain rakentamiseen. Mutta avus- toillekin, jotka ko. sairaalain :rakennustyöt
14052: tusta on annettu vain niille, jotka on raken- olivat aloittaneet aikaisemmin, on avustusta
14053: nettu tai rakennustyö pantu alulle ko. lain maksettava. Kun hallitus vuoden 1959 val-
14054: muutoksen jälkeen, kun sen sijaan ne kun- tion tulo- ja menoarvioesityksessään ei ole
14055: tainliitot, jotka olivat sairaaloidensa raken- esittänyt määrärahaa tähän: ta:rkoitukseen,
14056: nustyöt aloittaneet vähää ennen lain voimaan- esitämme kunnioittaen,
14057: tuloa, eivät ole avustusta saaneet. Tämän
14058: epäkohdan korjaamiseksi eduskunta vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden, 1959
14059: 1957 valtiopäivillä hyväksyi mielisairaslakiin tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
14060: sellaisen muutoksen, että avustusta on mak- kan arviomäärärahan avustuksiksi
14061: settava myös niille kuntainliitoille, jotka oli- niille B-luokan mielisairaanhoitolaitok-
14062: vat ko. sairaalain ra:kennustyöt panneet alulle sille, jotka Eduskunnan 3. 10. 1958 hy-
14063: jo ennen lain voimaantuloa. Presidentti kui- väksymän mielisairaslain muutoksen
14064: tenkin jätti tämän lain vahvistamatta. Nyt mukaan ovat siihen oikeutettuja.
14065: lokakuun 3 päivänä eduskunta kuitenkin hy-
14066: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
14067:
14068: Hannes Tauriainen. Väinö R. Virtanen. J. E. Lakka.la.
14069: Eino Tainio. Irma Torvi. Toivo Asvik.
14070: Veikko Rytkönen. Usko Seppi.
14071: 1349
14072:
14073: IV,527. - Rah.al. N: o 346.
14074:
14075:
14076:
14077:
14078: Tauriainen ym.: KorfJtetun määrärahan osoittamisesta puhe-
14079: Untoimipaikkojen rakentamiseen maan syrjäisille seuduille.
14080:
14081:
14082: E-d u skun nalle.
14083:
14084: Vuoden 1957 valtiopäivillä ~:rä.än aloitteen tamiseen ei ole kiinnitetty riittävän suurta
14085: pohjalla eduskunta lausui hallitukselle toi- huomiota", jatkaen: ,Tilanne ei korjaannu,
14086: vomuksen, ,että hallitus ryhtyisi nykyistä ellei tarkoitukseen lähivuosina osoiteta run-
14087: tehokkaampiin toimenpiteisiin syrjäisten seu- saammin varoja".
14088: tujen puhelinolojen parantamiseksi esittä- Hallitus vuodelle 1959 esittämässään val-
14089: mällä vuosittain riittävän suuren määrärahan tion tulo- ja menoarviossa ei kuitenkaan ole
14090: tarkoitukseen". Mietintönsä perusteluissa va- lisännyt entisestään määrärahoja eduskun-
14091: liokunta osoittaa, miten maamme syrjäisillä nan toivomaan tarkoitukseen, vaikka se jo
14092: seuduilla ovat puhelinolot huonolla kannalla. työllisyydenkin ylläpitämiseksi noilla syrjäi-
14093: Niinpä kun maassamme on keskimäärin 9.81 sillä seuduilla olisi tarpeellista. Sen vuoksi
14094: puhelinta 100 asukasta kohden, eräissä Ou- esitämme kunnioittaen,
14095: lun läänin kunnissa on vain 0.89 puhelinta
14096: 100 asukasta kohden. Samoin Lapin, Mikke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14097: lin ja Kuopion läänin kunnissa on puhelin- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14098: tiheys asukasta kohden hyvin alhainen. kan lisämäärärahan puhelinpaikkojen
14099: Niinpä valiokunta lausuukin arvostelunaan, rakentamiseksi maamme syrjäisille
14100: että ,valiokunnan mielestä syrjäisten seu- seuduille.
14101: tujen puhelinolojen kehittämiseen ja paran-
14102: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
14103:
14104: Hannes ·tt'1i>uriainen. J. Mustonen. Matti Meriläinen.
14105: 1350
14106:
14107: IV,528. - Rah.al N: o 347.
14108:
14109:
14110:
14111:
14112: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille
14113: kunnallis- ja vanhainkotien rakentamista varten.
14114:
14115:
14116: E d u s k u n n a ll e.
14117:
14118: Huoltoapulaissa on säännös, jonka mukaan tusten ja lainojen antamisesta kunnille huol-
14119: valtion varoista voidaan antaa kunnille lainaa totoimintaan, pyrki siihen, että sosiaalinen
14120: kunnallis- ja vanhainkotien rakentamiseen. huolto myös taloudellisissa vaikeuksissa ole-
14121: Monissa kymmenissä kunnissa on vielä van- vissa kunnissa saataisiin samalle tasolle kuin
14122: hainkoti rakentamatta ja toisissa kunnissa se se on yleensä. Hallitus on kuitenkin vuoden
14123: on rakenteilla. Kuten tiedetään, kuntien raha- 1959 valtion tulo- je menoarvioehdotuksesta
14124: taloudellinen tilanne on heikko, joten kun- jättänyt pois lain edellyttämän määrärahan
14125: nallis- ja vanhainkotien rakentaminen on !ainoiksi kunnille kunnallis- ja vanhainkotien
14126: tuottanut niille voittamattomia vaikeuksia. rakentamista varten. Tämän vuoksi esitämme
14127: Ei ole mitenkään sosiaalisen turvallisuuden kunnioittaen,
14128: ja inhimillisyyden kannalta asiaa ajatellen
14129: hyväksyttävää, että vielä nykyisin kunnat, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14130: joissa ei ole kunnalliskotia, joutuvat sijoitta- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
14131: maan vanhuksia yksityisiin taloihin miltei sa- kan määrärahan halpakorkoisiksi lai-
14132: malla tavalla kuin muutamia vuosikymmeniä noiksi kunnille kunnallis- ja vanhain-
14133: sitten ns. ruokkolaisiksi. Eduskunta hyväk- kotien rakentamista varten.
14134: syessään huoltolakiin säännökset valtion avus-
14135: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
14136:
14137: Hannes Tauriainen. Väinö R. Virtanen. Veikko Rytkönen.
14138: Eino Tainio. Irma Torvi. J. E. Lakkala.
14139: Toivo Asvik. Usko Seppi.
14140: 1351
14141:
14142: IV,529. - Rah.al. N: o 348.
14143:
14144:
14145:
14146:
14147: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mieslahden-Len-
14148: tiiran maantien rakentamiseksi.
14149:
14150:
14151: Eduskunnalle.
14152:
14153: Asiantuntijoiden arvion mukaan ensi tal- kohde olisi suunniteltu Mieslahden-Lentii-
14154: vena metsätyöt Kainuussa vähenevät viime ran n. 70 km pitkän runkotien rakentaminen.
14155: vuotisesta n. 30% :lla. Kun työnsaanti va- Kun ei ole mitenkään järkevää, että Kai-
14156: pailla työmarkkinoilla ei tule parantumaan, nuusta komennetaan työttömiä Etelä-Suomen
14157: tulee työttömien määrä ennakkoarvioiden mu- tietyömaille, vaikka omassa maakunnassa on
14158: kaan tuntuvasti lisääntymään ja vaatimaan vielä tärkeitä teitä rakentamatta ja koska hal-
14159: valtiolta vastaavasti lisättyjä toimenpiteitä litus ei ole näitä Kainuun teitä ottanut työ-
14160: työttömyyden torjumiseksi. Hallituksen esit- kohdeluetteloon, ehdotamme,
14161: tämän valtion ensi vuoden tulo- ja meno-
14162: arvion mukaan ei työttömyystöiden järjestä- että Eduskunta ottasi vuoden 1959
14163: miseksi ole esitetty määrärahoja Kainuun tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
14164: kohdalta edes entistä määrää. kan määrärahan Mieslahden-Lenlii-
14165: Suunnitelluista työkohteista ei suinkaan ran maantien rakentamiseksi.
14166: ole puutetta. Yksi sellainen suurempi työ-
14167: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
14168:
14169: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. Matti Meriläinen.
14170: 1352
14171:
14172: IV,530. - Rah.al. N:o 349.
14173:
14174:
14175:
14176:
14177: Tauriainen ym.: Miiiir.iirakan osoittamisesta Ristijärven Joki-
14178: :ky:~Hyrynsabme.n maantien rakennustöiden aloittami-
14179: seksi.
14180:
14181:
14182: E d u s k u n n a 11 e.
14183:
14184: Hallitus vuoden 1959 valtion. tulo- ja Tie on suunniteltu kulkevaksi Emäjoen itä-
14185: menoarvioesityksessään on pyrkinyt työttö- puolitse ja olisi se n. 17 km pitkä. Tämän
14186: myyden torjuntaan esitetyt määrärahat osoit- tien rakentamisella lyhenisi Kajaanin-Hy-
14187: tamaan nimetyillä momenteilla ja siten mää- rynsalmen välinen matka huomattavan pal-
14188: räämään jo ennakkoon työttömyyskohteet. jon ja tien rakentaminen olisi tarpeellinen
14189: Olemme voineet huomata, että Kainuuseen ei Seitenoikean koskeen suunnitellun voimalai-
14190: näitä työttömyysmäärärahoja ole sanottavasti toksen rakentamisen vuoksi. Kun hallitus ei
14191: esitetty. Kun Kainuussa, varsinkin sen poh- ole esittänyt määrärahaa tähän tarkoituk-
14192: joisimmassa osassa useita vuosia työn alla seen, sen vuoksi esitämme kunnioittaen,
14193: ollut Kontiomäen-Taivalkosken rautatie on
14194: kohta valmistumisvaiheessa ja työvoimaa siitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14195: työnjohdon ilmoituksen mukaan tullaan vä- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
14196: hentämään, eikä suurempia työmaita ole tie- kan määrärahan Ristijärven Jokikylän
14197: dossa, olisi aihetta varata määrärahoja muita -Hyrynsalmen maantien rakennustöi-
14198: työmaita varten. den alkuunpanemiseksi.
14199: Yksi tällainen työ olisi Ristijärven Joki-
14200: kylän-Hyrynsalmen maantien rakentamin~n.
14201: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
14202:
14203: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. Matti Meriläinen.
14204: 1353
14205:
14206: IV,531. - Fin.mot. N: o 350.
14207:
14208:
14209:
14210:
14211: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag till ersättning av
14212: resebiljetter för medellösa kräftpatienter, som erhållit
14213: röntgen- och radiumbehandling.
14214:
14215:
14216: T i 11 R i k s d a g e n.
14217:
14218: Med hänvisning till motiveringen i finans- om 1 500 000 mark under ett nytt 1no-
14219: motion N: o 95 vid 1955 års riksdag föreslås ment i 7 Ht. XXIII kap. att använ-
14220: vördsamt, das för ersättning av resebiljetter för
14221: medellösa kräftpatienter, som erhållit
14222: att Riksdagen i statsförslaget för år röntgen- och radiumbehandling.
14223: 1959 måtte upptaga ett förslagsanslag
14224: Helsingfors den 14 oktober 1958.
14225:
14226: Grels Teir. J. A. Jungarå. Arthur Larson.
14227:
14228:
14229:
14230:
14231: 43 E 821/58
14232: 1354
14233:
14234: IV,531. - Rah.al. N: o 350.
14235: Suomennos.
14236:
14237:
14238:
14239:
14240: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta matkalippujen korvaa-
14241: miseksi röntgen- ja radiumhoitoa saav~1le varattom~1le
14242: syöpäpot~1a~1le.
14243:
14244:
14245:
14246: Eduskunnalle.
14247:
14248: Viitaten vuoden 1955 valtiopäiville jäte- vun uudelle momentille 1 500 000 mar-
14249: tyn raha-asia-aloitteen n: o 95 perusteluihin kan suuruisen arviomäärärahan käy-
14250: ehdotetaan kunnioittaen, tettäväksi matkalippujen korvaami-
14251: seen röntgen- ja radiumhoitoa saaville
14252: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 varattom~1le syöpäpotilaille.
14253: tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
14254: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
14255:
14256: Grels Teir. J. A. Jungarå. Arthur Larson.
14257: 1355
14258:
14259: IV,632. - Fin.mot. N: o 361.
14260:
14261:
14262:
14263:
14264: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag Ull byggnads-
14265: bidrag för om- ock tillbyggnad av Kronoby folkkögskola
14266: i Kronoby.
14267:
14268:
14269: Till Riksdagen.
14270:
14271: 1 Kronoby kommun arbetar Kronoby folk- kan bära de tunga ekenomiska bördorna. Sa-
14272: högskola, som är den nästäldsta på svenskt ken och den ekonomis'ka ställningen förvär-
14273: håll i landet och en av de äldsta folkhögsko- ras ytterligare därigenom, att skolan är utan
14274: lorna i hela landet. Skolan inledde sin verk- vaktmästarbostad och elevinternat för poj-
14275: samhet redan år 1891 och har sedan dess kar. Även dessa bostäder borde byggas och
14276: varit i oavhruten verksamhet varje läsår un- inreda.s.
14277: der 68 års tid. Trots den stora offervilja som kommit
14278: Emedan skolbyggnaden är uppförd 1890 skolan till del från garantiföreningens och
14279: -1891 har den nyligen varit föremål för en ortsbefolkningens sida, kan garantiföreningen
14280: grundlig om- och tillbyggnad. Källarvånin- icke bemästra de ekonomiska problemen.
14281: gen har inretts och värme, vatten och avlopp Emedan denna gamla läroanstalt har en stor
14282: har installerats. Huset är uppfört i två vå- betydelse för hela landsändan, borde det
14283: ningar av trä. vara ett allmänt intresse att den kan hållas
14284: Arbetena har utförts emedan s'kolart arbe- i gång som en nödvändig utbildningsanstalt
14285: tade i undermåliga lokaliteter, som äventy- för landsbygdens ungdom.
14286: rade både lärarnas och elevernas hälsa. Ord- Med hänvisning tili det ovan sagda
14287: föranden i Finlands folkhögskolförening har föreslås,
14288: intygat detta och saken är också känd i skol-
14289: styrelsen. att Riksdagen i statsförslaget för
14290: Redan före reparationsarbetenas utförande år 1959 måtte upptaga ett anslag om
14291: hade skolan över 8 miljoners skuld, och då 10 miljoner mark som byggnadsbidrag
14292: byggnadskostnaderna lägges tili, är det up- för om- ock tillbyggnad av Kronoby
14293: penbart, att skolans garantiförening, Folk- folkkögskola i Kronoby.
14294: högskolans i Kronoby elevförbund r.f., icke
14295: Helsingfors den 10 oktober 1958.
14296:
14297: Grels Teir. J. A. Jungarå. Arthur Larson.
14298: 1356
14299:
14300: IV,532. - Ralul. N:o 351.
14301: Suomennos.
14302:
14303:
14304:
14305:
14306: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
14307: Kronoby folkhögskola nimisen kansanopiston muutos- ja
14308: lisärakennusta varten Kruunupyyn kunnassa.
14309:
14310:
14311: Eduskunnalle.
14312:
14313: Kruunupyyn kunnassa toimii Kronoby lans i Kronoby elevförbund r.f., ei voi kan-
14314: folkhögskola niminen kansanopisto, joka on taa niin raskaita taloudellisia rasituksia.
14315: lähinnä vanhin ruotsalaisella taholla maassa Asiaa ja taloudellista tilannetta vaikeuttaa
14316: ja eräs vanhimmista kansanopistoista koko lisäksi se, että koulu on ilman vahtimestarin
14317: maassa. Koulu aloitti toimintansa jo vuonna asuntoa ja poikien asuntolaa. Myös nämä
14318: 1891 ja on siitä pitäen toiminut keskeytyk- asunnot olisi rakennettava ja sisustettava.
14319: settä joka lukuvuosi 68 vuoden aikana. Huolimatta siitä suuresta uhrimielestä, jota
14320: Koska koulurakennus on rakennettu 1890 koulu on saanut kokea kannatusyhdistyksen
14321: -1891, on siinä äskettäin suoritettu perus- ja paikallisen väestön puolelta, kannatusyh-
14322: teellisia muutos- ja lisärakennustöitä. Kel- distys ei voi hallita taloudellisia pulmia.
14323: larikerros on sisustettu ja asennettu. lämpö-, Koska tämä vanha oppilaitos on suuresta
14324: vesi- ja viemärijohdot. Talo on kaksikerrok- merkityksestä koko seudulle, pitäisi olla ylei-
14325: sinen puurakennus. sen edun mukaista, että se voidaan pitää toi-
14326: Työt on suoritettu. sen takia, että koulu minnassa välttämättömänä sivistyslaitoksena
14327: työskenteli kelvottomissa huoneissa, jotka koko maaseudun nuorisolle.
14328: vaaransivat sekä opettajien että oppilaiden Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan,
14329: terveyden. Suomen kansanopistoyhdistyksen
14330: puheenjohtaja on tämän todistanut ja asia että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14331: on tunnettu myös kouluhallituksessa. tuloc ja menoarvioon 10 miljoonan
14332: Jo ennen korjaustöiden suorittamista kou- markan määrärahan rakennusavustuk-
14333: lulla oli yli 8 miljoonan velka, ja kun raken- seksi Kronoby folkhögskola nimisen
14334: nuskustannukset lisätään tähän, on ilmeistä, kansanopiston muutos- ja lisäraken-
14335: että koulun kannatusyhdistys, Folkhögsko- nusta varten Kruunupyyssä.
14336: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
14337:
14338: Grels Teir. J. A. JUDpl'å.. Arthur Larson.
14339: 1357
14340:
14341: IV,533. - Fin.mot. N: o 352.
14342:
14343:
14344:
14345:
14346: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för er-
14347: läggande av Finlands bidrag till Nordiska folkhögskolan
14348: i Kungälv i Sverige.
14349:
14350:
14351: T i ll R i k s d a g e n.
14352:
14353: Med hänvisning till motiveringen i finans- XIX kap. 2 mom. med 435 000 mark
14354: motion N:o 142 vid 1956 års riksdag föreslås så, att ur anslaget för understöd åt
14355: vördsamt, samnordiska folkhögskolor kan ut-
14356: betalas 500 000 mark som Finlands
14357: att Riksdagen i statsförslaget för år bidrag till Nordiska folkhögskolan i
14358: 1959 måtte öka anslaget under 10 Ht. K ungälv i Sverige.
14359: Helsingfors den 14 oktober 1958.
14360:
14361: Grels Teir. Arthur Larson.
14362: J. A. Jungarå. John Österholm.
14363: 1358
14364:
14365: IV,533. - Rah.al. N:o 352.
14366: Suomennos.
14367:
14368:
14369:
14370:
14371: , Teir ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
14372: avustuksen suorittamiseksi Kungälvissa Ruotsissa toimi-
14373: valle Nordiska folkhögskolan nimiselle kansanopistolle.
14374:
14375:
14376: E d u s k u n n a ll e.
14377:
14378: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 142 vuo- markkaa siten, että yhteispohjoismais-
14379: den 1956 valtiopäivillä perusteluihin ehdo- ten opistojen avustusmäärärahasta
14380: tetaan kunnioittaen, voidaan suorittaa 500 000 markkaa
14381: avustuksena K ungälvissa Ruotsissa
14382: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 toimivalle Nordiska folkhögskolan ni-
14383: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIX lu- miselle kansanopistolle.
14384: vun 2 momenUlle lisäyksenä 435 000
14385: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
14386:
14387: Grels Teir. Arthur Larson.
14388: J. A. Jungarå. John Österholm.
14389: 1359
14390:
14391: IV,584. - Fin.mot. N: o 353.
14392:
14393:
14394:
14395:
14396: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för hö-
14397: jande av fiskhushållningen.
14398:
14399:
14400: T i 11 R i k s d a g e n.
14401:
14402: De största svårigheterna i vår fiskerihus- ansökningarna har dock årligen flerfaldigt
14403: hållning förorsakas av fångsternas säsongar- överstigit det reserverade beloppet. Åren
14404: tade fördelning. Den mesta fisken erhålles 1955 och 1956 var anslaget i statsbudgeten
14405: under våren och försommaren, då väderle- 20 milj. mk, men de två senare åren har det
14406: ken redan är så varm, att fisken icke tål nedskurits tili 15 milj. mk, trots att låne-
14407: längre transporter och uppbevaring. Fisk- ansökningarna ökat. Som exempel kan näm-
14408: priset faller då katastrofalt. De största nas att låneansökningarnas alutsumma i år
14409: fångsterna erhålles vid kusterna, men samti- utgjorde hela 84 700 000 mk. Ur detta
14410: digt som här finns fisk i överflöd, förekom- anslag har även beviljats lån för uppförande
14411: mer det orter, där det är ont om fisk och av rökerier, salterier, torkerier och andra in-
14412: där fisken skulle ha god åtgång, om man rättningar för tillvaratagande och förädling
14413: kunde ombesörja den dit i gott skick. av fisken särskilt med beaktande av över-
14414: För att under överproduktionstiderna produktionen.
14415: kunna tillvarataga fisken, har man försökt Då uppförandet av ett anspråkslöst fryseri
14416: utbygga ett nät av fryserier och kylanlägg- stiger tili 25-30 milj. mk och anskaffandet
14417: ningar längs kusten. Större luckor i detta av en med frysanordning försedd bil kostar
14418: nät förekommer ännu i trakten av Björne- ca 5 milj. mk, har det hittills reserverade
14419: borg och Kotka. När dessa luckor blivit ut- anslaget varit alldeles för knappt.
14420: fyllda, gäller det att utveckla transportmöj- På grund av det ovan sagda föreslås,
14421: ligheterna av fisk från avlägsnare belägna
14422: platser i skärgårdarna samt från kusten inåt att Riksdagen måtte höja anslaget
14423: landet. För detta ändamål bör man befrämja under 19 Ht. II kap. 13 mom. ,,Lån
14424: anskaffandet av bilar och båtar, som är för- för höjande av fiskhushållningen" med
14425: sedda med kylanordningar. 15 miljoner mk till 30 miljoner mk
14426: Utbyggandet av fryserinätet har främjats för att möjliggöra anskaffning av
14427: genom att ur statsmedel årligen reserverats båtar och bilar med kylanordningar
14428: ett 'belopp tili lån för detta ändamål. Låne- för distributionen av färsk fisk.
14429: Helsingfors den 10 oktober 1958.
14430:
14431: Grels Teir. Bertel Lindh.
14432: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
14433: Arthur Larson.
14434: 1360
14435:
14436: IV,534. - Rah.al. N:o 353.
14437: Suomennos.
14438:
14439:
14440:
14441: Teir ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalatalouden
14442: edistämiseksi.
14443:
14444:
14445: E d u s k u n n a 11 e.
14446:
14447: Kalataloutemme suurimmat vaikeudet Vuosina 1955 ja 1956 oli määräraha valtion
14448: aiheuttaa saaliiden kausiluontoinen jakautu- budjetissa 20 milj. mk, mutta kahtena vii-
14449: minen. Eniten kalaa saadaan keväällä ja alku- meisenä vuotena se on supistettu 15 miljoo-
14450: kesällä, jolloin ilmat jo ovat niin lämpimiä, naan markkaan, vaikka lainahakemukset ovat
14451: että kala ei siedä pitempää kuljetusta ja säi- lisääntyneet. Esimerkkinä voidaan mainita,
14452: lytystä. Kalan hinta putoaa silloin romahdus- että lainahakemusten loppusumma tänä
14453: maisesti. Suurimmat saaliit saadaan ranni- vuonna oli kokonaista 84 700 000 markkaa.
14454: koilla, mutta samaan aikaan kun siellä on ka- Tästä määrärahasta on myös myönnetty lai-
14455: laa ylenpalttisesti, on sellaisia paikkakuntia, noja savustamojen, suolaamojen, kuivaamojen
14456: joissa kalasta on puutetta ja joissa kalan me- ja muiden kalan talteenotto- ja jalostuslai-
14457: nekki olisi hyvä, jos se voitaisiin toimittaa tosten rakentamiseen erityisesti silmälläpitäen
14458: sinne hyvässä kunnossa. ylituotantoa.
14459: Jotta ylituotantoaikoina kala voitaisiin Kun vaatimattoman jäähdyttämön raken-
14460: ottaa talteen, on koetettu rakentaa jäähdyt- tamiskustannukset nousevat 25-30 miljoo-
14461: tämöjen ja jäähdytyslaitteiden verkosto pit- naan markkaan ja jäähdytyslaitteilla varus-
14462: kin rannikkoa. Suurehkoja aukkoja tässä tettu auto maksaa noin 5 milj. mk, on tähän
14463: verkostossa on vielä Porin ja Kotkan seu- saakka varattu määräraha ollut aivan liian
14464: duilla. Kun nämä aukot on täytetty, tulee ky- niukka.
14465: symykseen kalan kuljetusmahdollisuuksien Edellä sanotun perusteella ehdotetaan,
14466: kehittäminen kaukana sijaitsevista paikoista
14467: saaristoista sekä rannikolta sisämaahan. Tätä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14468: tarkoitusta varten on ryhdyttävä edistämään tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
14469: jäähdytyslaitteilla varustettujen autojen ja 13 momentille ,Lainat kalatalouden
14470: alusten hankintaa. edistämiseksi" lisäyksenä 15 miljoonaa
14471: Jäähdyttämöverkoston rakentamista on markkaa, jolloin määräraha nousisi 30
14472: edistetty myöntämällä valtionvaroista vuosit- miljoonaan markkaan, tehdäkseen mah-
14473: tain määräraha !ainoiksi tähän tarkoitukseen. dolliseksi jäähdytyslaitteilla varustet-
14474: Lainahakemukset ovat kuitenkin vuosittain tujen alusten ja autojen hankkimisen
14475: monin verroin ylittäneet varatun summan. tuoreen kalan jakelua varten.
14476: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
14477:
14478: Grels Teir. Bertel Lindh.
14479: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
14480: Arthur Larson.
14481: 1361
14482:
14483: IV,535. - Fin.mot. N: o 354.
14484:
14485:
14486:
14487:
14488: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag till lån mot låg
14489: ränta åt yrkesfiskare för anskaffning av för havsfiske
14490: lämpliga fartyg jämte utrustning.
14491:
14492:
14493: T i II R i k s d a g e n.
14494:
14495: Strömmingfisket har blivit allt mindre lön- håller tili. Med flyttrålen kan han åter fånga
14496: samt, då det bedrives på samma sätt som ti- fisken utom vid ytan även på det djup där
14497: digare. Särskilt höstströmmningen har före- den uppehåller sig ute på öppna havet. Med
14498: kommit sparsamt vid kusterna, och ström- bottentrål når han den åter, om den uppe-
14499: mingsnäten eller skötarna är dyra och ger håller sig vid bottnen. Detta nya fiske ford-
14500: små fångster och fordrar mycket arbete. rar dock större, sjödugliga fartyg med stark
14501: Dessutom är saltströmmningen under nu- maskin.
14502: varande goda livsmedelsförhållanden mindre Trots att dessa för havsfiske byggda fiske-
14503: efterfrågad än tidigare. Detta har försvårat fartyg är förhållandevis dyra och betingar
14504: skärgårds- och kustbefolkningens utkomst- ett pris av omkring 5 milj. mark, har man tili
14505: möjligheter tili den grad, att mången fiskare vårt land redan inköpt från Danmark och
14506: varit tvungen att övergiva sitt yrke och söka Sverige ca 30 st. sådana. Då en sådan fiske-
14507: sin utkomst inom andra näringsgrenar. Då kutter eller trålare vanligen har 4 mans be-
14508: möjligheter att försörja sig icke funnits på sättning, kan fyra fiskarfamiljer få sin ut-
14509: hemorten, har fiskarbefolkningen börjat allt komst genom den. Trålarna utgör ett viktigt
14510: mera fly från skärgården. medel för avhjälpande av arbetslösheten i
14511: Vår- och sommarfisket efter strömming skärgården, emedan fisket med dem kan be-
14512: med skötar är helt olönsamt, emedan de tili drivas året runt. Fisktiligången fördelas här-
14513: stor del av icke yrkesfiskare invid kusten igenom även jämnare mellan olika årstider.
14514: med storryssjor erhållna stora strömmings- Redan de två senaste vintrarna har ca 10 av
14515: fångsterna översvämmar marknaden denna våra trålare hela vinten, då våra kuster varit
14516: tid av året. Emedan fiske med storryssjor isbelagda, fiskat i södra Östersjön, och fisken
14517: och vinternot icke kan bedrivas ut mot havet, har så länge det gått för sig hämtats hem till
14518: är ett fiske, som kan idkas året om ut tili någon öppen hamn eller senare, då hamnarna
14519: havs och som giver resultat också under så- blivit tilifrusna, transiterats över Sverige tili
14520: dana tider, då det annars är ont om fisk, Finland. Fisket med dessa trålare har visat
14521: det enda som kan giva fiskarbefolkningen en sig lönsamt, då betydande mängder Ström-
14522: fortsatt utkomst. Fisket bör omläggas så, att ming kan erhållas under sådana tider, då det
14523: fiskaren följer efter fisken dit, där den un- är ont om fisk på marknaden och fisken
14524: der olika tider av året förekommer, och icke betingar ett bättre pris. Trålarna kan även
14525: mera inväntar att den frivilligt simmar i användas för laxfångst ute tili havs. Också
14526: hans bragder. vassbuk, som har användning i konservin-
14527: Nya uppfinningar såsom t.ex. ekolodet och dustrin, har erhållits med trål.
14528: flyttrålen har gjort det möjligt även för våra Hittilis har endast sådana fiskare, som
14529: fiskare att bedriva fiske tili havs på sådana själva haft kapital eller kunnat ordna nödig
14530: platser, där det tidigare varit omöjligt. Med borgen, varit i stånd att skaffa sig trålare.
14531: tilihjälp av ekolodet kan fiskaren söka lämp- För mindre bemedlade och ekonomiskt sva-
14532: liga bottnar för fisket och tili och med upp- gare fiskare har detta varit omöjligt, då far-
14533: täcka var fisken under olika förhållanden tyg i allmänhet icke godkänts som säkerhet.
14534:
14535: 44 E 821/58
14536: 1362 IV,535. - Lainat ammattikalastajUle.
14537:
14538:
14539: För att hjälpa mindre bemedlade fiskare att att Riksdagen i statsförslaget för år
14540: övergå tili modernt fiske samt härigenom 1959 måtte anteckna 25 000 000 mark
14541: även avhjälpa arbetslösheten bland fiskarbe- att bev~1jas som lån mot låg ränta åt
14542: folkningen, borde staten bereda dem möjlig- yrkesfiskare för anskaffning av för
14543: heter att anskaffa en sådan utrustning, som havsfiske lämpliga fartyg jämte ut-
14544: motsvarar nutida krav. rustning.
14545: Åberopande det ovan sagda föreslås,
14546: Helsingfors den 10 oktober 1958.
14547:
14548: Grels Teir. Bertel Lindh. Arthur Larson.
14549: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Victor Procope.
14550: Kurt Nordfors.
14551: 1363
14552:
14553: IV,535. - Rah.al. N: o 354.
14554: Suomennos.
14555:
14556:
14557:
14558:
14559: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi lai-
14560: 'noiksi ammattikalastajille merikalastukseen soveltuvien
14561: alusten ja varusteiden hankkimiseksi.
14562:
14563:
14564: E d u s k u n n a 11 e.
14565:
14566: Silakankalastus on käynyt yhä kannatta- Pintatroolilla hän taas voi pyydystää kalan
14567: mattomammaksi, kun sitä harjoitetaan sa- paitsi pinnalla, myös siinä syvyydessä, jossa
14568: malla tavalla kuin aikaisemmin. Erityisesti se avomerellä oleskelee. Pohjatroolilla tavoit-
14569: syyssilakkaa on esiintynyt niukasti ranni- taa hän taas sen, jos se oleskelee pohjassa.
14570: koilla, ja silakkaverkot ovat kalliita ja ovat Tämä uusi kalastustapa vaatii kuitenkin
14571: antaneet pieniä saaliita ja vaativat paljon suurempia merikelpoisia aluksia voimakkaine
14572: työtä. Sitä paitsi suolasilakka on nykyisissä koneineen.
14573: hyvissä elintarvikeoloissa vähemmän kysyttyä Vaikka nämä merikalastusta varten raken-
14574: kuin aikaisemmin. Tämä on vaikeuttanut saa- netut kalastusalukset ovat suhteellisen kalliita
14575: risto- ja rannikkoväestön toimeentulomahdol- ja maksavat noin 5 milj. mk, on niitä maa-
14576: lisuuksia siihen määrään, että monen kalasta- hamme jo ostettu noin 30 kpl. Tanskasta ja
14577: jan on ollut pakko jättää ammattinsa ja ha- Ruotsista. Kun sellaisessa kalastuskutterissa
14578: kea toimeentuloaan muista elinkeinoista. Kun tai troolarissa tavallisesti on neljän miehen
14579: mahdollisuuksia itsensä elättämiseen ei ole miehistö, voi neljä kalastajaperhettä hankkia
14580: ollut kotipaikkakunnalla, on kalastajaväestö toimeentulonsa sillä. Troolarit ovat tärkeä
14581: alkanut yhä enemmän paeta saaristosta. keino saariston työttömyyden poistamiseksi,
14582: Silakan kevät- ja kesäkalastus verkoilla on koska kalastusta voidaan niillä harjoittaa ym-
14583: kokonaan kannattamatonta, koska rannikoilla päri vuoden. Kalansaanti jakautuu tällöin
14584: suurelta osalta ammattikalastajiin kuulumat- myös tasaisemmin eri vuodenajoille. Jo kah-
14585: tomien suurrysillä saarnat suuret silakkasaa- tena viime talvena on kymmenkunta troola-
14586: liit tulvivat markkinoille tähän aikaan vuo- riamme kalastanut koko talven, kun rannikot
14587: desta. Koska kalastusta suurrysillä ja talvi- ovat olleet jäätyneet, eteläisellä Itämerellä ja
14588: nuotilla ei voida harjoittaa ulkona merellä, kala on tuotu, niin kauan kuin se on käynyt
14589: on sellainen kalastus, jota voidaan harjoittaa päinsä, kotiin johonkin avoinna olleeseen sa-
14590: merellä ympäri vuoden ja joka antaa tulok- tamaan tai myöhemmin, kun satamat ovat
14591: sia myös sellaisina aikoina, jolloin kala muu- jäätyneet, kuljetettu Ruotsin kautta Suomeen.
14592: ten on vähissä, ainoa kalastustapa, joka voi Kalastus näillä troolareilla on osoittautunut
14593: antaa kalastajaväestölle jatkuvan toimeentu- kannattavaksi, koska huomattavat määrät si-
14594: lon. Kalastus on muutettava sellaiseksi, että lakkaa voidaan saada sellaisina aikoina, jolloin
14595: kalastaja seuraa kalaa sinne, missä sitä eri kalasta on markkinoilla puutetta ja siitä mak-
14596: aikoina vuodesta esiintyy, eikä enää odota sen setaan parempi hinta. Troolareita voidaan
14597: vapaaehtoisesti uivan hänen pyydyksiinsä. käyttää myös lohenpyyntiin merellä. Myös ki-
14598: Uudet keksinnöt, kuten esim. kaikuluotaus lohailia, jota käytetään säilyketeollisuudessa,
14599: ja troolikalastus, ovat tehneet mahdolliseksi on saatu troolauksella.
14600: myös meidän kalastajillemme harjoittaa ka- Tähän saakka ovat vain sellaiset kalastajat,
14601: lastusta merellä sellaisilla paikoilla, joissa se joilla itsellään on ollut pääomaa tai jotka
14602: aikaisemmin on ollut mahdotonta. Kaikuluo- ovat voineet järjestää tarvittavan takuun,
14603: tauksen avulla kalastaja voi hakea sopivan kyenneet hankkimaan itselleen troolareita. Vä-
14604: pohjan kalastukselle ja vieläpä saada selville, hävaraisille ja taloudellisesti heikorumille ka-
14605: missä kala erilaisissa olosuhteissa oleskelee. lastajille tämä on ollut mahdotonta, koska
14606: 1364 IV,535. - Lainat ammattikalastajUle.
14607:
14608:
14609: aluksia yleensä ei hyväksytä vakuudeksi. Vä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14610: hävaraisten kalastajien auttamiseksi siirty- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
14611: mään ajanmukaiseen kalastukseen ja siten markan määrärahan myönnettäväksi
14612: myös työttömyyden poistamiseksi kalastaja- halpakorkoisina lainoina ammattika-
14613: väestön keskuudessa tulisi valtion antaa heille lastajille merikalastukseen soveltuvien
14614: mahdollisuus hankkia nykyaikaisia vaatimuk- alusten ja varusteiden hankkimista
14615: sia vastaavat varusteet. varten.
14616: Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan,
14617: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
14618:
14619: Grels Teir. Bertel Lindh. Arthur Larson.
14620: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Victor Procope.
14621: Kurt Nordfors.
14622: 1365
14623:
14624: IV,536. - Fin.mot. N: o 355.
14625:
14626:
14627:
14628:
14629: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag för planerings-
14630: arbeten på ett nytt skolhus för Åbo navigationsskola.
14631:
14632:
14633: T i 11 R i k s d a g e n.
14634:
14635: Åbo navigationsskola har alltsedan år Statsrådet har föreslagit detta arrange-
14636: 1835 verkat i Åbo förra observatoriebygg- mang två olika gånger i proposition till riks-
14637: nad, viiken genom senatens beslut den dagen (N:o 145/1950 och N:o 14/1953).
14638: 6 juli 1839 överläts till Åbo stad för att Elevantalet vid Åbo navigationsskola har
14639: byggnaden skulle inredas och framdeles un- varit cirka 25% av totalantalet elever i dy-
14640: derhållas av staden för navigationsskolans lika skolor i landet. Denna höst är elevan-
14641: räkning och för att bereda bostäder för sko- talet i skolan 46 och i hela landet 198.
14642: lans lärare. Det relativt låga elevantalet i navigations-
14643: Denna skollokal är numera fullkomligt skolorna har lett därhän, att det inom sjö-
14644: olämplig för sitt ändamål, och Åbo stad är farten råder brist på befäl. Under de senaste
14645: icke villig att börja med sådana reparations- åren har vår handelsflotta vuxit, varjämte
14646: och förnyelsearbeten, som skulle försätta den skeppsbefälets arbete ökats genom att bestäm-
14647: i tidsenligt skick. Vid företagna undersök- melserna skärpts.
14648: ningar har det nämligen framgått, att man Emedan skolans nuvarande lokal icke mot-
14649: måste h.o.h. ändra byggnaden både invändigt svarar ens de mest elementära kraven på en
14650: och till det yttre, för att erhålla en lokal dylik läroinrättning, borde skyndsamma åt-
14651: för navigationsskolan, som motsvarar tidens gärder vidtagas för åstadkommande av ett
14652: krav. Emedan denna gamla observatorie- tidsenligt skolhus.
14653: byggnad är planerad av arkitekt Engel och Åberopande ovanstående föreslås,
14654: borde som sådan bevaras som kulturhistoriskt
14655: minne, har statsrådet icke velat tvinga Åbo att Riksdagen i statsförslaget för år
14656: stad att numera vidbli sin förbindelse, utan 1959 måtte anteckna 2 miljoner mark
14657: har ansett ett av Åbo stad framställt erbju- under 13 Ht. VII kap. för planerings-
14658: dande förmånligare. Enligt detta erbjudande arbeten på ett nytt skolhus för Åbo
14659: skulle staden överlåta en ny tomt för ett nytt navigationsskola.
14660: skolhus och deltaga med en tredjedel i bygg-
14661: nads- m. fl. kostnader.
14662: Helsingfors den 13 oktober 1958.
14663:
14664: Grels Teir. Arthur Larson. J. A. Jungarå.
14665: 1366
14666:
14667: IV,536. - Rah.al. N:o 355.
14668: Suomennos.
14669:
14670:
14671:
14672: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun merenkulkukou-
14673: lun uuden koulutalon suunnittelutöitä varten.
14674:
14675:
14676: E d u s k u n n a 11 e.
14677:
14678: Turun merenkulkukoulu on aina vuodesta Hallitus on ehdottanut tätä järjestelyä
14679: 1835 toiminut Turun aikaisemmassa observa- kaksi eri kertaa esityksessään eduskunnalle
14680: toriorakennuksessa, joka senaatin päätöksellä (n:o 145/1950 ja n:o 14/1953). Oppilas-
14681: 6 päivältä heinäkuuta 1839 luovutettiin Tu- määrä Turun merenkulkukoulussa on ollut
14682: run kaupungille, jotta kaupunki sisustaisi noin 25% tällaisten koulujen oppilasmää-
14683: rakennuksen ja vastedes ylläpitäisi sitä me- rästä koko maassa. Tänä syksynä on koulun
14684: renkulkukoulua varten ja järjestäisi asunnot oppilasluku 46 ja koko maassa 198.
14685: koulun opettajille. Merenkulkukoulujen suhteellisen alhainen
14686: Tämä kouluhuoneisto on nyttemmin täysin oppilasmäärä on vienyt siihen, että merenku-
14687: soveltumaton tarkoitukseensa eikä Turun kau- lun alalla on puutetta päällystöstä. Viime
14688: punki ole halukas ryhtymään sellaisiin kor- vuosina on kauppalaivastomme kasvanut ja
14689: jaus- ja uudistustöihin, jotka saattaisivat sen sen lisäksi laivapäällystön työ lisääntynyt tiu-
14690: ajanmukaiseen kuntoon. Suoritetuissa tutki- kennettujen määräysten johdosta.
14691: muksissa on nimittäin ilmennyt, että raken- Koska koulun nykyinen huoneisto ei vastaa
14692: nusta olisi muutettava sekä sisältä että ulkoa, sellaiselle oppilaitokselle asetettavia alkeelli-
14693: jotta merenkulkukoululle saataisiin ajan vaati- simpiakaan vaatimuksia, olisi kiireellisesti
14694: muksia vastaava huoneisto. Koska tämä vanha ryhdyttävä toimenpiteisiin ajanmukaisen kou-
14695: observatoriorakennus on arkkitehti Engelin lutalon aikaansaamiseksi.
14696: suunnittelema ja olisi sellaisena säilytettävä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
14697: kulttuurihistoriallisena muistona, ei valtio-
14698: neuvosto ole tahtonut pakottaa Turun kau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14699: punkia enää pysymään sitoumuksessaan, vaan tulo- ja menoarvioon 13 Pl. VII luvun
14700: on katsonut Turun kaupungin esittämän tar- uudelle momentille 2 miljoonan mar-
14701: jouksen edullisemmaksi. Tämän tarjouksen kan määrärahan Turun merenkulku-
14702: mukaan kaupunki luovuttaisi uuden tontin koulun uuden koulutalon suunnittelu-
14703: uutta koulutaloa varten ja osallistuisi kol- töitä varten.
14704: masosalla rakennus- ym. kustannuksiin.
14705: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
14706: .
14707: Grels Teir. Arthur Larson. J. A. Jungarå..
14708: 1367
14709:
14710: IV,537. - Rah.al. N: o 356.
14711:
14712:
14713:
14714: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun
14715: johto- ja koulutusorganisaation voimaansaattamista var-
14716: ten.
14717:
14718: Eduskunnalle.
14719:
14720: Maailman poliittinen jännitystila jatkuu koja väestönsuojelun ylimpään johtoelimeen,
14721: edelleenkin kireänä. Kilpavarustelu ja huip- kuten nyt ilmenee budjettiesityksessä, vaan
14722: puunsa kehitetyt joukkotuhoaseet ym. sodan- selvän, asteittain toteutettavan määrätietoi-
14723: käyntivälineet ovat muodostuneet myös vähä- sen täytäntöönpanoohjelman puitteissa, joka
14724: väkisten kansojen pelottavaksi uhaksi. Ole- on lain soveltamisasetuksessa sanottava. Mai-
14725: massaolonsa turvaamiseksi niidenkin on täy- nittakoon, että jo Helsingin kaupungin itse-
14726: tynyt ryhtyä suuria ponnistuksia ja uhrauk- näisesti järjestämät käytännölliset väestön-
14727: sia vaativiin toimenpiteisiin. suojelun valmistelutyöt ovat jo alkuvaihees-
14728: Tiedämme, että nykysodan tuhot kohdis- saan osoittaneet henkilötarpeen minimiksi
14729: tuvat ankarina myös rintamantakaista sivii- kymmenkunta organisoimistyöhön koulutet-
14730: liyhdyskuntaa ja -elämää vastaan. Sentäh- tua henkilöä. Miten voitaisiin valtakunnallis-
14731: den varaudutaan kaikkialla suojelemaan kan- ten väestönsuojeluasioitten johtaminen, jär-
14732: saa ja omaisuutta sodan tuhovaikutuksilta jestely ja hoito toteuttaa 3-4: n henkilön
14733: järjestelmällisin ennakkovalmisteluin siviili- avulla? Perusedellytyksenä on, että uuden
14734: suojelun avulla. lain täytäntöönpanoa varten luodaan riittä-
14735: Meillä nämä valmistelut ovat sotien jäl- vän tehokas våltiojohdon johtoporras uuden
14736: keen jääneet melkein kokonaan hoitamatta. väestönsuojelulain 4 §: n 1 mom: ssa määrät-
14737: Asian järjestelyä on siirretty vuodesta vuo- tyjä tehtäviä varten lain 14 §: n mukaisesti.
14738: teen. Monen komitean työn tuloksena saata- Jotta vältyttäisiin haparoinnista ja valmis-
14739: neen piakkoin kuitenkin uusi ajankohtais- teluille saataisiin määrätietoinen kiinteys ja
14740: tettu väestönsuojelulaki. Sen pohjalla tulisi tahti, olisi todella pätevää työvoimaa varat-
14741: viipymättä saada tämä kansamme olemassa- tava riittävästi ja viipymättä perustettava
14742: oloa pahojen päivien varalta turvaava suo- valtion väestönsuojeluviranomaisten pysyväi-
14743: jeluvalmistelu tehokkaasti käyntiin, sillä val- set virat, määriteltävä pätevyysvaatimukset,
14744: mistelutyö vaatii aikaa, varoja ja vaivoja virat täytettävä asteittain ja asianomaiset
14745: sekä koko kansan altista myötävaikutusta valtion toimesta koulutettava ennen organi-
14746: päästäkseen nykyisestä kesantotilastaan. sointi- ja opetustyöhön ryhtymistään. On
14747: Uuden väestönsuojelulain 2 § : n 1 mom: ssa näet varmaa, ettei kukaan uhraa aikaa, va-
14748: sanotaan: ,Rauhan aikana on ryhdyttävä roja ja vaivoja hankkiakseen itselleen sellai-
14749: sellaisiin väestönsuojeluvalmiutta edistäviin sen erikoiskoulutuksen, josta tässä on kysy-
14750: toimenpiteisiin, että väestönsuojelu tarpeen mys, ellei hänellä ole takeita siitä, että hän
14751: vaatiessa voidaan viipymättä saattaa toimin- saa koulutustaan vastaavan toimen ja että
14752: taan." Tämä lain kohta on selvä ja tinki- hänelle avautuu elämänura tällä erikoisalana,
14753: mätön. mikäli hän saavuttaa hyväksyttävän päte-
14754: Lain hyvä tarkoitus jää kuitenkin hurs- vyyden. Tarpeelliset vakanssit on varattava
14755: kaaksi toivomukseksi, ellei sen toteuttamista jo silloin kun ko. henkilöiden koulutus alkaa.
14756: konkreettisesti turvata. Väestönsuojelun val- Kaikkein kiireeliisin onkin väestönsuojelu-
14757: takunnallinen organisointi ja sen vaatimat korkeakoulutuksen opettajien valmistus, jotta
14758: käytännölliset järjestelytyöt ovat siksi laa- mahdollisimman pian päästäisiin tällä alalla
14759: joja ja monitahoisia sekä henkisiä että ai- täysin omavaraiseksi.
14760: neellisia voimavaroja kysyviä töitä, ettei Miltei yhtä kiireellinen on väestönsuojelun
14761: niitä voida toteuttaa tilapäisjärjestelyin, korkeimman johtoelimen tärkeimpien toimien
14762: esim. perustamalla yksitellen väliaikaisia vir- täyttäminen ja asianomaisten kouluttaminen.
14763: 1368 IV,537. - Väestönsuojelu.
14764:
14765:
14766: Vanhan väestönsuojelulainsäädäntömme mu- täviä vapaaehtoisille järjestöille, mutta il-
14767: kaan näitä toimia on kolmattakymmentä, meistä on, ettei näin pitäisi menetellä kor-
14768: mutta vertailu muihin maihin - nimen- keimman väestönsuojelupäällystön koulutuk-
14769: omaan pikkuvaltioihin - osoittaa, että tuo sen suhteen, sillä ensiksikään ei vapaaehtoi-
14770: määrä on kaikkialla muualla huomattavasti sella kansalaisjärjestöllä voi olla rahallisia
14771: suurempi. On vielä huomioonotettava sekin, resursseja koulutuksen järjestämiseksi sellai-
14772: että koska nyt vasta lähdetään liikkeelle, on seksi kuin sen pitää olla, ja toiseksi on otet-
14773: meillä koko organisaatio luotava tyhjästä - tava huomioon, että tässä tarkoitetun kou-
14774: siis mm. pääsuuntaviivat johtoelinten ja lutuksen laadusta riippuu koko väestönsuo-
14775: muodostelmien kokoonpanoa sekä evakuointia jeluorganisaation tehokkuus ja arvo, joten
14776: varten suunniteltava, suuri määrä ohjesään- siitä huolehtiminen on oikeastaan kaikkein
14777: töjä kirjoitettava, rakenteellista suojelua ke- vastuullisin tehtävä koko tämän tärkeän
14778: hitettävä, materiaalihankinnat saatava käyn- maanpuolustushaaran puitteissa. Ei ole suin-
14779: tiin jne., jotta saavutettaisiin jonkinlainen kaan sopivaa valtion arvovallalle, että se lyk-
14780: valmius kohtuullisessa ajassa. Nämä toimet kää juuri tämän vastuun laiminlyönneistä
14781: täytetään tietysti vasta vähitellen, sitä mu- huolestuneiden yksityisten kansalaisten muo-
14782: kaa kuin saadaan pätevää henkilökuntaa kou- dostaman järjestön kannettavaksi.
14783: lutetuksi. Mutta, kuten sanottu, vakanssien Valtakunnallisen väestönsuojelun korkeim-
14784: täytyy jo alunpitäen olla olemassa, sillä man johtoportaan pienin vakanssitarve vas-
14785: muuten ei saada oppilaita kouluun. taa suunnilleen sitä johtohenkilömäärää, joka
14786: Sen jälkeen kun yllä mainitut, kiireellisim- vanhan lainsäädännön mukaan siihen oli va-
14787: mät tarpeet on tyydytetty, tulee koko muun rattu voidakseen kaikin puolin auttavasti
14788: väestönsuojelujohtajiston koulutus päiväjär- hoitaa vaativan tehtävänsä.
14789: jestykseen, siis lääninhallitusten, tärkeiden Ilman pätevää ja riittävää valtakunnalli-
14790: hallintohaarojen, suojelukohteiden, teollisuus- sen väestönsuojelun työorganisaatiota ei
14791: ja tuotantolaitosten, lohkoryhmien, lohko- maassa saavuteta uuden lain 2 §: ssä tarkoi-
14792: jen, ,tuhoalueiden" ja eri palveluhaarojen tettua väestönsuojeluvalmiutta.
14793: johtajien koulutus. Erittäin tärkeätä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14794: myös niiden opettajien kouluttaminen, joita nioittavasti,
14795: tarvitaan väestön omakohtaisen suojelun ke-
14796: hittämistä silmälläpitäen. Heidän on saa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14797: tava opettajaperuskoulutuksensa valtion kou- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7 Pl.
14798: lussa. XXII luvun uudelle momentille
14799: Vanhan väestönsuojelulain 17 §: n ja 20 000 000 markan määrärahan valta-
14800: uuden 4 § : n mukaan väestönsuojelupäällys- kunnan väestönsuojelun johto- ja kou-
14801: tön koulutus on valtion velvollisuus. Tosin lutusorganisaation voimaansaattami-
14802: valtio voi uskoa tiettyjä väestönsuojeluteh- seksi.
14803: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
14804:
14805: Juho Tenhiälä. Leo Häppölä. Grels Teir.
14806: Antti J. Rantamaa. Aune Innala. Erkki Tuuli.
14807: Urho Saariaho. Ensio Partanen. Armi Hosia.
14808: Armas Leinonen. Erkki Leikola. Esa Kaitila.
14809: Nestori Kaasalainen. Veikko Hyytiäinen. Georg 0. Ehrnrooth.
14810: Olavi Lahtela. V. E. Svinhufvud. Hannes Paaso.
14811: 1369
14812:
14813: IV,538. - Rah.al. N:o 357.
14814:
14815:
14816:
14817:
14818: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteysveneiden
14819: hankkimista varten puolustuslaitoksen merivoimille.
14820:
14821:
14822: E d u s k u n n a II e.
14823:
14824: Viime vuosien aikana on puolustuslaitok- nettä, olisi uusittava. Yhteysalusten uusin-
14825: sen kaluston ja materiaalin suhteen ollut ha- nan kokonaiskustannukset nousisivat nykyi-
14826: vaittavissa huomattavan myönteistä kehi- sen hintatason mukaan laskettuna noin 600
14827: tystä. Vertailtaessa puolustuslaitoksen eri milj. markkaan, mikä summa jakaantuisi
14828: haarojen kehitystä voidaan kuitenkin todeta, usean vuoden osalle.
14829: ettei se ole ollut täysin tasapuolista. Niinpä Vuoden 1959 tulo- ja menoarvioesitykseen
14830: on selvästi havaittavissa, että merivoimat ei ole kuitenkaan otettu määrärahaa edellä
14831: ovat tässä suhteessa jääneet jälkeen. Joudut- mainittujen veneiden hankinnan aloittami-
14832: tuaan sotien jälkeen luovuttamaan tai romut- seksi. Välttämättä ylläpidettäviä yhteyksiä
14833: tamaan lähes kaikki maininnan arvoiset aluk- varten olisi merivoimien kuitenkin kiireelli-
14834: sensa, on laivasto tuntuvasti kärsinyt liian sesti saatava seuraava vähimmäismäärä sa-
14835: vähäisiksi jääneistä uutishankinnoista. Siten nottuja veneitä: 1 kpl. 15 metrin veneitä a 10
14836: on esimerkiksi koululaivan puuttuminen hai- milj. markkaa ja 5 kpl 12.5 metrin veneitä
14837: tannut ja haittaa jatkuvasti niin päällystön a 6 milj. markkaa. Hankinta tultaisiin ko-
14838: kuin alipäällystönkin kouluttamista sekä re- konaisuudessaan antamaan kotimaisille tela-
14839: servin kertausharjoitusten asianmukaista jär- koille.
14840: jestämistä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14841: Erittäin vaikeaksi on tilanne muodostunut nioittaen,
14842: pienien yhteysalusten suhteen, joiden puut-
14843: tuminen alkaa jo pahasti uhata merivoimien että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14844: ylläpidettäviä meriyhteyksiä. Vuoden 1963 tulo- ja menoarvion 9 Pl. VIII luvun
14845: loppuun mennessä tarvittaisiin käytöstä pois- 1 momentille lisäyksenä 40 000 000
14846: tettujen ja lähivuosina poistettavien tilalle markkaa käytettäväksi yhteysveneiden
14847: vähintään 4 kelirikkoalusta ja koko yhteys- hankkimiseksi puolustuslaitoksen meri-
14848: venekanta, joka käsittäisi kaikkiaan 66 ve- voimille.
14849: Helsingissä 10 päiviiDä lokakuuta 1958.
14850:
14851: Juho Tenhiälä.. Nestori Kaasalainen. V. E. Svinhufvud.
14852: Olavi Lahtela.. Aune Innala. .Jnha Rihtniemi.
14853: .Antti J. Rantam.aa. Urho Saariaho. Erkki Tuuli .
14854: Leo Bä.ppölä. Veikko Hyytiäinen. Esa Kaitila.
14855: Hannes Paaso. Erkki Leikola.
14856:
14857:
14858:
14859:
14860: 45 E 821/58
14861: 1370
14862:
14863: IV,539. - Rah.al. N: o 358.
14864:
14865:
14866:
14867:
14868: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien harjoitus-
14869: aineiden lehtorin virkojen perustamiseksi valtion oppikou-
14870: luihin.
14871:
14872:
14873: Eduskunnalle.
14874:
14875: Vastauksessaan hallituksen esitykseen val- Lähtien alussa mainitusta eduskunnan lau-
14876: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1957 sumasta ja viimevuotisesta ehdotuksestaan
14877: eduskunta lausui seuraavan toivomuksen: kouluhallitus teki 28. 2. ehdotuksensa vuoden
14878: ,Käsitellessään virkojen ja toimien vakinais- 1959 tulo- ja menoarviota varten, joka ehdo-
14879: tamista koskevia kysymyksiä olisi Hallituksen tus sisälsi 271 lukuaineen ylimääräisen lehto-
14880: tähänastista tarmokkaammin pyrittävä löytä- rin toimen ja 255 harjoitusaineen lehtorin
14881: mään ratkaisu kauan vireillä olleeseen kysy- viran perustamisen. Opetusministeriö puoles-
14882: mykseen valtion oppikoulujen tuntiopettajien taan teki jälleen kouluhallituksen ehdotuksen
14883: virkasuhteen vakiinnuttamisesta." mukaisen esityksen.
14884: Tuntiopetuksen vähentämiseksi ja vakinai- Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuo-
14885: semmalle kannalle saattamiseksi kouluhallitus den 1959 tulo- ja menoarvioksi ei kuitenkaan
14886: tekikin sitten 22. 2. 1957 opetusministeriölle esitetä harjoitusaineissa perustettavaksi leh-
14887: ehdotuksen lukuaineiden ylimääräisten lehto- torin virkoja vaan 23. pl: n opettajan vir-
14888: rin toimien ja harjoitusaineiden vakinaisten koja, ei kuitenkaan voimistelussa ja urhei-
14889: lehtorin virkojen perustamisesta. Esitys kä- lussa. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
14890: sitti yhteensä 657 lehtorin virkaa tai tointa, sessä tekemä muutos kouluhallituksen ja
14891: joissa opetusvelvollisuus oli 26 viikkotuntia opetusministeriön ehdotukseen näet olisi mer-
14892: ja joiden palkkausluokka oli 24. pl eli samat kinnyt voimistelun ja urheilun opettajien
14893: kuin nuoremmalla lehtorilla. Opetusministe- palkkatason alentumista, mistä syystä tältä
14894: riö puolestaan teki kouluhallituksen ehdotuk- osalta ei voitu esittää edellä mainittuja opet-
14895: sen mukaisesti tulo- ja menoarvioesityksensä. tajan virkojakaan perustettavaksi.
14896: Kun syksyllä 1957 virkamiesjärjestöt neu- On kuitenkin välttämätöntä, että myös har-
14897: vottelivat valtiovarainministeriön kanssa tila- joitusaineissa perustetaan lehtorin virkoja,
14898: päisten virkamiesten ja tuntiopettajien ase- joita jo voimistelussa ja urheilussa onkin.
14899: man vakiinnuttamisesta, tehtiin sopimus, Tämä ei ole tärkeätä ainoastaan näiden ainei-
14900: jonka mukaan virkamiesasioiden neuvottelu- den merkityksen vaan ennen kaikkea niiden
14901: kunnan ehdotus tilapäisten toimien muutta- opetuksen kannalta, koska virkojen puut-
14902: miseksi ylimääräisiksi toimiksi ja kouluhalli- tuessa opettajat vaihtuvat usein ja heidän
14903: tuksen ehdotus tuntiopettajien aseman jär- työnsä muodostuu tilapäisluontoiseksi. Kun
14904: jestelyksi toteutetaan kahdessa osassa. Noin yksityisissä oppikouluissa ja kunnallisissa
14905: toinen puoli tilapäisten toimien tilalle ehdo- keskikouluissakin voidaan tarpeen vaatiessa
14906: tetuista ylimääräisistä toimista ja 100 yli- perustaa lehtorin virkoja tai toimia, ovat val-
14907: määräisen lehtorin tointa otettiin vuoden tion koulut tässä suhteessa epäedullisemmassa
14908: 1958 tulo- ja menoarvioesitykseen sopimuksen asemassa. Näin ollen on myös valtion oppi-
14909: kuitenkin edellyttäessä, että jäljelle jäävä kouluihin perustettava harjoitusaineiden leh-
14910: osa mainituista ehdotuksista otetaan vuoden torin virkoja, kuten kouluhallitus ja opetus-
14911: 1959 tulo- ja menoarvioesitykseen. Virkamies- ministeriö on esittänyt. Lehtorin virkojen pe-
14912: liitto ja Valtionvirkailijain Yhteisjärjestö si- rustamista harjoitusaineita varten edellyttää
14913: toutuivat lisäksi siihen, että ne eivät pyri myös se sopimus, jonka valtiovalta on tila-
14914: eduskunnassa aikaansaamaan tässä suhteessa päisten virkamiesten ja tuntiopettajien vaki-
14915: muutoksia tulo- ja menoarvioesitykseen. naistamisesta tehnyt virkamiesjärjestöjen
14916: IV,539. - Tenhiälä ym. 1371
14917:
14918: kanssa. Olisi nam ollen muutettava tulo- ja hin 252 500 mk, kalliinpaikanlisiin 18 200 mk
14919: menoarvion 10 Pl. X: 1 ja 10 Pl. X: 6 siten, ja indeksikorotuksiin 10 800 mk, eli yhteensä
14920: että edellä oleva asia tulisi korjatuksi seuraa- 281 500 mk yhdeksän 24. palkkausluokan
14921: valla tavalla: laulun lehtorin viran perustamiseksi esitetty-
14922: 10 Pl. X luvun 1 momentin :f) kohdassa jen 23. palkkausluokan opettajien virkojen
14923: esitettyyn määrärahaan lisäystä peruspalk- tilalle;
14924: koihin 193 200 mk, ikälisiin 21000 mk, kal- 6 momentin (Lisääntyy) n) kohdassa esi-
14925: liinpaikanlisiin 10 200 mk ja indeksikorotuk- tettyyn määrärahaan lisäystä peruspalkkoi-
14926: siin 9 000 mk, eli yhteensä 233 400 mk kah- hin 1191800 mk, kalliinpaikanlisiin 60 000
14927: den 27. palkkausluokan kotitalouden ja tyt- mk ja indeksikorotuksiin 50 000 mk, eli yh-
14928: töjen käsityön lehtorin viran perustamiseksi teensä 1 301 800 mk neljänkymmenen käsi-
14929: esitetyn kahden kotitalouden ja tyttöjen käsi- työn lehtorin 24. palkkausluokan viran perus-
14930: työn 24. palkkausluokan opettajan viran ti- tamiseksi esitettyjen 23. palkkausluokan opet-
14931: lalle; tajien virkojen tilalle;
14932: 6 momenttiin (Vähenee) seuraavan uuden 6 momentin (Lisääntyy) o) kohdassa esi-
14933: kohdan: Edellyttäen, että tämän momentin tettyyn määrärahaan lisäystä peruspalkkoi-
14934: lisäysten (uusi)-kohdassa ehdotetut voimiste- hin 1848 300 mk, kalliinpaikanlisiin 98 800
14935: lun lehtorin virat (24. pl.) perustetaan, eh- mk ja indeksikorotuksiin 77 900 mk, eli yh-
14936: dotetaan 1 päivästä tammikuuta 1959 lukien teensä 2 025 000 mk kuudenkymmenenyhden
14937: lakkautettavaksi niitä vastaavat Forssan, 24. palkkausluokan piirustuksen lehtorin vi-
14938: Haapamäen, Hangon, Heinolan, Ilomantsin, ran perustamiseksi esitettyjen 23. palkkaus-
14939: Karjaan, Kemijärven, Kittilän, Kiuruveden, luokan opettajien virkojen tilalle;
14940: Kotkan, Kristiinan, Kuopion, Launeen, Liek- 6 momenttiin (Lisääntyy) uutena kohtana
14941: san, Loviisan, Merikosken, Nurmeksen, Ou- seuraavan uuden kohdan: Viitaten tämän
14942: lun, Parikkalan, Pieksämäen, Pielisensuun, luvun 1 momentin lisäysten :f)-kohdan perus-
14943: Pietarsaaren, Porvoon, Raahen, Saimaan, teluihin ehdotetaan 1 päivästä tammikuuta
14944: Sammon, Suonenjoen, Tampereen, Toijalan, 1959 lukien perustettavaksi Forssan, Haapa-
14945: Tornion, Töölön ja Uudenkaupungin yhteis- mäen, Hangon, Heinolan, Ilomantsin, Kar-
14946: lyseoiden, Hangon, Helsingin toisen, Kokko- jaan, Kemijärven, Kittilän, Kiuruveden, Kot-
14947: lan, Kristiinan, Loviisan, Pietarsaaren ja kan, Kristiinan, Kuopion, Launeen, Lieksan,
14948: Tammisaaren ruotsalaisten yhteislyseoiden Loviisan, Merikosken, Nurmeksen, Oulun, Pa-
14949: kaksi voimistelun opettajan 1 l. virkaa (21 rikkalan, Pieksämäen, Pielisensuun, Pietar-
14950: pl.), Helsingin, Joensuun, Oulun, Turun ja saaren, Porvoon, Raahen, Saimaan, Sammon,
14951: Tampereen kaksoislyseoiden, Joensuun, Tam- Suonenjoen, Tampereen, Toijalan, Tornion,
14952: pereen, Turun, Kuopion ja Kouvolan kaksois- Töölön ja Uudenkaupungin yhteislyseoihin
14953: tyttölyseoiden ja Helsingin ruotsalaisen kak- sekä Hangon, Helsingin toisen, Kokkolan,
14954: soistyttölyseon voimistelun opettajan 1 l. vi- Kristiinan, Loviisan, Pietarsaaren ja Tammi-
14955: rat (21 pl.), peruspalkka 531900 mk sekä saaren ruotsalaisiin yhteislyseoihin samoin
14956: Helsingin ja Kirkkopuiston kaksoistyttökou- kuin Helsingin ja Kirkkopuiston kaksois-
14957: lujen voimistelun opettajan, 2 l. virat (19 tyttökouluihin ja 1 päivästä syyskuuta 1959
14958: pl.), peruspalkka 486 000 mk. Vähennys on lukien keskikoulusta yhteislyseoksi laajen-
14959: peruspalkkoina 48 843 000 mk, kalliinpai- nettavaksi ehdotettuun Siilinjärven yhteis-
14960: kanlisinä 3199 300 mk ja tuntipalkkioina lyseoon kuhunkin kaksi voimistelun lehtorin
14961: 9 800 000 mk, eli yhteensä 61842 300 mk; virkaa sekä Helsingin, Joensuun, Oulun, Tu-
14962: 6 momentin (Lisääntyy) l) kohdassa esi- run ja Tampereen kaksoislyseoihin, Joensuun,
14963: tettyyn määrärahaan lisäystä peruspalkkoi- Tampereen, Turun, Kuopion ja Kouvolan
14964: hin 1222100 mk, kalliinpaikanlisiin 100 000 kaksoistyttölyseoihin sekä Helsingin ruotsa-
14965: mk ja indeksikorotuksiin 52 900 mk, eli yh- laiseen kaksoistyttölyseoon ja Helsingin tyttö-
14966: teensä 1 375 000 mk neljänkymmenenyhden lukioon kuhunkin yksi voimistelun lehtorin
14967: 24. palkkausluokan kotitalouden lehtorin vi- virka (24 pl.), peruspalkka 616 200 mk.
14968: ran perustamiseksi esitettyjen 23. palkkaus- Lisäys on peruspalkkoina 58 333 600 mk,
14969: luokan opettajien virkojen tilalle; ikälisinä 1 000 000 mk, kalliinpaikanlisinä
14970: 6 momentin (Lisääntyy) m) kohdassa esi- 4 200 000 mk ja neljän prosentin indeksi-
14971: tettyyn määrärahaan lisäystä peruspalkkoi- korotuksella 2 541 400 mk, eli yhteensä
14972: 13'72 IV,539. - Harjoitusaineiden leJltorin virat.
14973:
14974:
14975: 66 075 000 mk. Vastaavasti on momentilta että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14976: vähennetty lakkautettavaksi ehdotettujen vir- tulo- ja menoarvioon Usäyksenä 10 Pl.
14977: kojen palkkausmäärärahat 52 042 300 mk ja X: 1 momentiUe 233 4JJO markkaa ja
14978: tuntipalkkioista 9 800 000 mk, eli yhteensä 10 Pl. X: 6 momentin eri kohtiin
14979: 61 842 300 mk. 9 216 000 markkaa uusien harjoitus-
14980: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- aineitten lehtorin virkojen perusta-
14981: nioittaen, mista varten valtion oppikouluihin.
14982: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
14983:
14984: Juho Tenhiälä. Aaro Stykld.
14985: Armi Bosia. Veikko Hyytiäinen.
14986: 1373
14987:
14988: IV,IHO. - Bah.al. N: o 859.
14989:
14990:
14991:
14992:
14993: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten oppi-
14994: koulujen rakennusavustuksia varten.
14995:
14996:
14997: E d u s k u n n a 11 e.
14998: Harrastus oppikoulunkäyntiä kohtaan on on yhteiskunta, joka ei ole riittävästi huoleh-
14999: suuresti kasvanut sodanjälkeisinä vuosina. tinut oppikoululaitoksen kehittämisestä, työn-
15000: Sitä osoittaa toisaalta oppilasmäärien ja kou- tänyt sosiaalisesti mitä vaaranalaisimpaan
15001: luun pyrkijöiden lukumääräinen nousu. Lu- asemaan. Tämä on tapahtunut samanaikai-
15002: kuvuonna 1945/46 oppikouluissa oli 77 000 sesti kuin aikuisten elintason ylläpitämiseen
15003: oppilasta, mutta lukuvuonna 56/57 146 000. valtion varoja vuosittain on käytetty kymme-
15004: Lukumäärä on siis likipitäen kaksinkertaistu- niä miljardeja markkoja.
15005: nut. Oppikouluun pyrkijöitä oli viime syk- Koulupolitiikkamme on sodan jälkeisenä
15006: synä lähes 60 000 eli likipitäen sama määrä aikana jättänyt oppikoulujen lisäämisen ko-
15007: kuin vuosikymmen sitten oli kaikkiaan oppi- konaan yksityisten aloitteen ja vastuun va-
15008: laita yhteensä maan oppikouluissa. Toisaalta raan. Tänä aikana on perustettu 153 yksi-
15009: myös koulujen lukumäärä on suuresti, jos- tyistä, mutta ei yhtään valtion uutta oppi-
15010: kaan ei vastaavasti kasvanut. Vuonna 1945 koulua. Tämän kehityksen tuloksena yksityi-
15011: oppikouluja oli 273. Nyt niitä toimii 436. set oppikoulut, joita on toiminnassa 281, ovat
15012: Koulujen lisääntyminen on ollut erittäin voi- vallitseva oppikoulumuoto, valtion oppikoulu-
15013: makas maaseudulla, kun sensijaan kaupungit, jen lukumäärän ollessa 121. Näiden lisäksi
15014: varsinkin suurimmat, ovat jääneet kehityk- toimii kansakoulun yhteydessä 34 keskikou-
15015: sestä tuntuvasti jälkeen. lua. Kun valtio ei lakimääräisesti osallistu
15016: Siitä huolimatta, että uusia kouluja on pe- yksityisten oppikoulujen rakennuskustannuk-
15017: rustettu ja uusia koulutaloja rakennettu, op- siin, on siitä ollut seurauksena koulujen vel-
15018: pikoululaitoksemme pahin ongelma tällä haa- kaantuminen niin suuressa määrässä, että lu-
15019: vaa on kuitenkin oppilaspaikkojen puute. kukausimaksut on ollut pakko nostaa koh-
15020: Viime syksynä täytyi koulutilojen puutteen tuuttoman korkeiksi ja sittenkään monet kou-
15021: takia jättää niistäkin oppilaista, jotka olivat lut eivät ilman valtion väliintuloa voi jatku-
15022: hyväksytysti suorittaneet tiukan pääsytutkin- vasti hoitaa asioitansa. Tämän on hallituskin
15023: non, jättää kouluun ottamatta yli 25 %. Näi- oivaltanut ottaessaan ensi vuoden tulo- ja me-
15024: den pääsykokeen hyväksytysti suorittaneiden, noarvioon 150 miljoonaa markkaa vaikeuk-
15025: mutta tilan puutteen takia koulun ovien ulko- sissa olevien yksityisten oppikoulujen avus-
15026: puolelle jätettyjen oppilaiden prosentuaali- tuksia varten. Koulut joutuvat kuitenkin jat-
15027: nen osuus on viime vuodesta tähän vuoteen kuvasti rakentamaan uusia koulutaloja ja li-
15028: tuntuvasti noussut, sillä vuosi sitten tämä särakennuksia voidakseen vastaanottaa suur-
15029: prosenttiluku oli 19,6 %, nyt 25,3 %. Pahin ten ikäluokkien oppikouluikään tulon ja kas-
15030: on tilanne suurimpien, yli 30 000 asukasta vaneen oppikouluharrastuksen johdosta yhä
15031: käsittävien kaupunkien suomenkielisissä oppi- lisääntyvän oppilasmäärän. Kouluhallituksen
15032: kouluissa, joissa tilanpuutteen vuoksi kou- ilmoituksen mukaan on vireillä 160 uudis- ja
15033: luun ottamatta jääneiden luku oli syksyllä lisärakennushanketta. Valmiina olevien kus-
15034: 1958 35.5 %. Yli kolmannes riittävät oppi- tannusarvioiden ilmoitetaan nousevan yh-
15035: koulunkäyntiedellytykset omaavista lapsista teensä 5.4 miljardiin markkaan. Näiden li-
15036: siis jäi vaille sitä opetusta, johon heillä olisi säksi on varsinkin köyhillä ja syrjäisillä seu-
15037: ollut edellytykset ja jonka heidän vanhem- duilla sekä suurempien kaupunkien laita-
15038: pansa olisivat halunneet antaa. Nämä lapset alueilla tapauksia, joissa välttämättömiä ra-
15039: 1374 IV,540. - Yksityisoppikoulujen rakennusavustukset.
15040:
15041:
15042: kennushankkeita ei ole varojen puutteen ja menoarvioon rakennuslainamäärärahan
15043: vuoksi ja rahoitusmahdollisuuksien jatkuvasti ohella myös määräraha yksityisten oppikou-
15044: kiristyessä uskallettu panna alulle. lujen rakennushankkeiden avustamiseksi,
15045: Tähän asti on vaikeimpien tapausten hoi- jollainen määräraha eräinä vuosina on tulo-
15046: tamiseksi menetelty siten, että vuosittain on ja menoarvioon sisältynytkin. Tässä yhtey-
15047: valtion tulo- ja menoarvioon otettu määrä- dessä on lisäksi otettava huomioon, että näin
15048: raha 2-3 suurimmissa vaikeuksissa olevan käytetyt määrärahat panisivat liikkeelle mo-
15049: yksityisen oppikoulun ottamiseksi valtion ninkertaisen määrän yksityisiä varoja, jotka
15050: haltuun. Kuluvan vuoden menoarviossa edel- siis tulisivat helpottamaan työllisyystilanteen
15051: lytettiin kaksi koulua otettavaksi valtion hal- hoitamista. Edelleen on huomattava, että kou-
15052: tuun, mistä kustannukset saadun tiedon mu- lujen rakennussuunnitelmien toteuttamisvai-
15053: kaan nousevat n. 200 miljoonaan markkaan. keuksista joutuvat pahimmin kärsimään syr-
15054: Valtiotalouden järkevän hoidon kannalta olisi jäiset ja vähävaraiset paikkakunnat.
15055: epäilemättä tarkoituksenmukaisempaa avustaa Edellä sanotun perusteella ja huomioon-
15056: koulujen rakennushankkeita niin paljon, että ottaen yksityisten oppikoulujen suuren mer-
15057: velkataakka ei kohoaisi ylivoimaiseksi hoitaa. kityksen yhteiskunnassamme ja erityisesti
15058: Niinpä edellämainitulla 200 miljoonan mar- syrjäisillä seuduilla sekä suurimpien kaupun-
15059: kan summalla olisi toisin käytettynä voitu te- kien laita-alueilla, joilla valtion oppikouluja
15060: hokkaasti auttaa esim. kymmentä koulua. Kun ei ole, esitämme kunnioittavasti,
15061: ensi vuonna joudutaan työllisyyden ylläpitä-
15062: miseksi käyttämään valtion varoja kymme- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15063: niä miljardeja markkoja ja kun kouluraken- tulo- ja menoarvioon yksityisten oppi-
15064: nusten kustannukset n. 35 %: n osalta ovat koulujen rakennusavustuksia varten
15065: työkustannuksia, olisi kohtuullista ottaa tulo- 200 miljoonaa markkaa.
15066: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15067:
15068: Juho Tenhiälä. Aaro Stykki.
15069: Olavi Lahtela. Veikko Hyytiäinen.
15070: 1375
15071:
15072: IV,541. - Rah.al. N: o 860.
15073:
15074:
15075:
15076:
15077: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta .kuulovikaisten pien-
15078: ten lasten tutkimus- ja kuntouttamiskodin perustamiseksi
15079: Helsinkiin.
15080:
15081:
15082: Eduskunnalle.
15083:
15084: Huonokuuloisten, alle kouluikäisten las- loissa jo niiden paikkapulasta ja keskussai-
15085: ten tutkimiselle ja kuntouttamiselle on maas- raalaluonteesta johtuen.
15086: samme toistaiseksi huonommat mahdollisuu- Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttami-
15087: det kuin useissa muissa sivistysvaltioissa. seksi olisi tällaisten kuulovikaisten lasten tut-
15088: Tällaisia lapsia, joilla vaikea kuulovamma kiminen ja kuntouttaminen keskitettävä yh-
15089: myöhästyttää tai kokonaan estää henkisen ke- teen laitokseen, jollainen esim. olisi Kuulon-
15090: hityksen, lasketaan meillä syntyvän vuosit- huoltoliitto ry:n suunnittelema pienten kuu-
15091: tain n. 100. Näiden lasten kuulovika edellyt- lovikaisten lasten tutkimus- ja kuntoutta-
15092: tää jo ensimmäisinä ikävuosina perusteellista miskoti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme
15093: lääketieteellistä ja psykologista tutkimusta, kunnioittavasti,
15094: kuulokojetutkimusta sekä vanhempien oh-
15095: jausta lapsensa opettamiseksi. Lasten kehi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15096: tyksen jatkuva seuraaminen uusiutuvien tut- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
15097: kimusten avulla on niinikään välttämätöntä. määrärahan kuulovikaisten pienten las-
15098: Tällainen lääketieteellinen ja pedagoginen ten tutkimus- ja kuntouttamiskodin
15099: yhteistyö on vaikeasti järjestettävissä sairaa- perustamiseksi Helsinkiin.
15100: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15101:
15102: Juho Tenhiälä. Aaro Stykki. Antti Kukkonen.
15103: Juha. Rihtniemi. Armi Hosia. R. Hallberg.
15104: Olavi Lahtela. Veikko Hyytiäinen. Leo lfåppölä.
15105: 1376
15106: IV,542. - Rah.al. N: o 361.
15107:
15108:
15109:
15110: Tiekso ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorison
15111: kasvatustyön tukemiseet~,.
15112:
15113: E d u s kun n a II e.
15114:
15115: Hallitus on ehdottanut valtion tulo- ja me- 1957 erittäin korkeatasoiset kulttuurikilpai-
15116: noarvioesityksessä vuodelle 1959 varattavaksi lut n. 2 600 osanottajaa. Varojen niukkuus
15117: 10 Pl:n XVIII luvun 4 momentilla nuoriso- vaikeuttaa kuitenkin suuresti juuri kulttuuri-
15118: kasvatustyön tukemiseen 52 800 000 markkaa harrastustoimintaa, joka vaatii pätevää oh-
15119: eli vähemmän kuin mitä eduskunta osoitti sa- jaajavoimaa, asianmukaista välineistöä sekä
15120: nottuun tarkoitukseen v. 1958. Ehdotetusta pitkien matkojen suorittamista maata käsit-
15121: supistuksesta joutuisivat kärsimään myös täviin ja järjestöjen välisiin kilpailuihin.
15122: nuorison kasvatustyötä tekevät nuorisojär- Kulttuurikilpailujen lisäksi on maamme
15123: jestöt mm. ohjaajakoulutuksen ja kurssi- ym. nuorisojärjestöillä muutakin yhdensuuntaista
15124: toimintansa osalta. toimintaa. Kuluvarta vuonna suorittavat
15125: Maassamme on tälli.i. hetkellä n. 60 nuoriso- kaikki järjestöt erityisesti yhteiskunta- ja
15126: työn keskusjärjestöä, joihin kuuluu lähes kansalaiskasvatusta. Vuosi 1960 on omistettu
15127: 57% alle 31-vuotiaista henkilöistä. Nämä kasvatukselle kansainväliseen ajatteluun.
15128: järjestöt suorittavat kukin omalla alallaan Nuorisojärjestöjen tehtävät tulevat lähi-
15129: erittäin arvokasta ja koko yhteiskunnan tun- vuosina lisääntymään niiden joutuessa tar-
15130: nustuksen ansa:itsevaa työtä ohjatessaan nuo- joamaan ns. suurille ikäluokille, jotka nyt
15131: ria hyvien harrastusten pariin ja kasva- ovat varhaisnuorisotyön piirissä, harrastus-
15132: maan vastuuntuntoisiksi yhteiskuntamme jä- toiminnan mahdollisuuksia. Vahrtistautumi-
15133: seniksi. Nuorisotyön merkitystä sosiaalisen nen tähän tehtävään kysyy jo tällä hetkellä
15134: ihmisen kasvattajana osoittaa mm. se, että nuorisojärjestöiltä varoja.
15135: nuorista rikollisista vain 15 % on todettu Nuorisojärjestöjen toiminnan moninaisuus
15136: kuuluneen järjestettyyn nuorisotoimintaan. sekä siihen kohdistuvien vaatimusten kasva-
15137: Nuorisojärjestöjen tarjoamat mahdollisuudet minen eivät suinkaan edellytä nuorison kas-
15138: vapaa-ajan kehittävään ja terveeseen käyt- vatustyön tukemiseen myönnettavi~n määrä-
15139: töön voivat näin ollen osaltaan estää nuoria rahojen vähentämistä, va:an päinvastoin lisää-
15140: luisumasta rikollisuuteen. mistä, sitäkin suuremmalla syyllä, kun yh-
15141: Nuorisojärjestöjen kulttuuritoiminta on teiskunta ei ole muutenkaan riittävästi tuke-
15142: kasvanut viime vuosina huomattavasti. Useim- nut nuorison vapaa-ajan harrastustoimintaa
15143: milla nuorisojärjestöillämme on omia kult- esim. varaamaila tähän tarkoitukseen toimin-
15144: tuurikilpailujaan sekä piiri- että keskusjär- tavälineistöä ja -huoneita.
15145: jestön puitteissa. Tämän lisäksi Suomen nuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15146: risojärjestöjen edustajisto on järjestänyt 4-
15147: vuotiskausittain yleiset kulttuuripäivät, joi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15148: den nuorisojärjestöjen taholta osakseen saama tulo- ja menoarvion 10 Pl. XVIII lu-
15149: suosio on kerta kerralta kasvanut. Kun vuo- vun 4 momentin B kohtaan ,,Nuori-
15150: den 1949 kulttuurikilpailuihin osallistui 600 son kasvatustyön tukeminen", lisäystä
15151: nuorta ja v. 1953 1 800, kokosivat vuoden 37 200 000 markkaa.
15152: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15153:
15154: Anna-Liisa Tiekso. Pentti Liedes. Kuuno Honkonen.
15155: Irma Rosnell. Martti Linna. Paavo Aitio.
15156: Toivo Asvik. Pauli Puhakka. Veikko Rytkönen.
15157: Siiri Lehmonen. Rainer Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
15158: Tauno Kelovesi. Matti Koivunen. Eino Roine.
15159: Irma Torvi.
15160: 1377
15161:
15162: IV,543. - Rah.al. N:o 362.
15163:
15164:
15165:
15166:
15167: Tiekso ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähäva-
15168: raisten ammattiopintolainoja varten.
15169:
15170:
15171: Eduskunnalle.
15172:
15173: Valtion talouden parantamisen nimessä on Elinkustannusten jatkuva kohoaminen on
15174: eräitten hallitusten toimesta yritetty tulo- ja johtanut siihen, että vähävaraisille opiskeli-
15175: menoarviosta poistaa tai vähentää myös vähä- joille myönnettävät ammattiopintolainat ja
15176: varaisille nuorille myönnettäviä ammatti- -avustukset ovat reaaliarvoltaan pienentyneet.
15177: opintolainoja ja -avustuksia. Niinpä vuoden Tämän vuoksi olisikin sekä tulo- ja meno-
15178: 1954 valtion tulo- ja menoarvioesityksestä arvioon otettavaa määrärahaa että opiskeli-
15179: oli poistettu ammattiopintoavustukset ja vä- joille myönnettävien lainojen ja avustusten
15180: hennetty lainoja. määrää korotettava. Onhan useissa eri yh-
15181: Vuoden 1959 tulo- ja menoarvioesityksessä teyksissä tähdennetty, että ammattiopetuksen
15182: hallitus ehdottaa 19 Pl: n II luvun 24 mo- tehostaminen on maassamme suoranainen
15183: mentin määrärahaa, 120 000 000 mk, joka tar- välttämättömyys. Ammattitaidon puuttumi-
15184: koittaa vähävaraisten ammattiopintolainoja, nen tai puutteellisuus on todettu erääksi
15185: muutettavaksi kiinteäksi. Asiallisesti ehdo- syyksi myös nuorisotyöttömyyteen.
15186: tus merkitsee pyrkimystä supistaa lainojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme.
15187: antamista, sillä määrärahan ollessa tähän asti
15188: arviomääräraha, sitä on voitu ylittää. Esim. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15189: vuoden 1957 valtion tilinpäätöksen mukaan tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15190: näitä lainoja myönnettiin 158 459 600 mark- 24 momentille 130 000 000 markan ar-
15191: kaa. viomäärärahan vähävaraisten ammatti-
15192: opintolainoja varten.
15193: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15194:
15195: Anna-Liisa Tiekso. Eino Roine. Irma Torvi.
15196: Irma Rosnell. Pauli Puhakka. Judit Nederström-Lunden.
15197: Pentti Liedes.
15198:
15199:
15200:
15201:
15202: 46 E 821/58
15203: 1378
15204:
15205: IV,544. - Rah.al. N: o 363.
15206:
15207:
15208:
15209:
15210: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamista
15211: varten Aittaperän kylästä Jumiskon voimalaitoksen tiehen.
15212:
15213:
15214: E d u s k u n n a 11 e.
15215:
15216: Posion kunnassa sijaitseva Aittaperän kylä delta lyhytaikaisemmiksi muodostuneista,
15217: on täysin vailla säännöllisiä liikenne- ja posti- kausiluontoisista metsä- ja uittotöistä, niin
15218: yhteyksiä. Tien rakentaminen mainitusta olisi tien rakennustöitten aloittaminen tär-
15219: kylästä Jumiskon voimalaitoksen tiehen on keätä myös työtilaisuuksien turvaamisen kan-
15220: tosin ollut vireillä jo useita vuosia. Suunni- nalta.
15221: teltu tie tulisi olemaan 12 km pitkä. Tiemaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15222: on erotettu ja punnitus suoritettu jo syk-
15223: syllä 1952. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15224: Aittaperän kylässä on n. 400 asukasta, ja tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
15225: tämän kylän sekä Jumiskon voimalaitoksen kaa tien rakentamiseksi Posion kun-
15226: tien välisellä alueella on jo nyt asutusta sa- nan Aittaperän kylästä Jumiskon voi-
15227: moinkuin runsaasti viljelyskelpoista maata. malaitoksen tiehen.
15228: Kun väestö saa toimeentulonsa vuosi vuo-
15229: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15230:
15231: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
15232: J. E. Lakkala. Eino Tainio.
15233: 1379
15234:
15235: IV,545. - Rah.al. N: o 864.
15236:
15237:
15238:
15239:
15240: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta Aavasaksan-Meltos-
15241: järven maantiestä Portimojät·ven kautta Muurolaan kul-
15242: kevan tien kunnostamista varten.
15243:
15244:
15245: Eduskunnalle.
15246:
15247: Aavasaksan-Meltosjärven maantiestä n. 2 kautta Muurolaan kulkevan tien kunnosta-
15248: km Aavasaksalta erkanee Portimojärven- mista liikennekelpoiseksi puoltavat monet
15249: Mellakosken-Mellajärven-Muurolan tie, näkökohdat. Tätä tietä käyttäen tulisi yhteys
15250: joka on erittäin huonossa kunnossa. Saksa- Rovaniemelle muodostumaan 20-30 km ly-
15251: laisten räjäytettyä syksyllä 1944 Portimokos- hyemmäksi kuin nyt liikenteessä olevaa Ro-
15252: ken sillan rakennettiin uusi silta Haapakos- vaniemelle menevää tietä. Ensiksi mainitun
15253: ken alle Karinivaan, jonka johdosta syntyi tien varressa on laajoja asutusalueita jatku-
15254: ns. isännätöntä tietä 4.5 km. Tätä osaa vasti kasvavine väestöineen. Alueella on
15255: tiestä on huoltanut Ylitornion kunta. myös runsaat metsävarat, joten autolla lii-
15256: Ylitornion kunnan huoltaman tienosan kennöitävä tie on tarpeellinen sekä väestön
15257: jatkona on 3 km:n pituinen tie Portimojär- kulkuyhteyksien parantamisen että puutava-
15258: ven kylälle. Tätä puolestaan on aikoinaan ran kuljetuksen vuoksi. Sitäpaitsi tarjoaisi
15259: kunnostanut ko. tien tiehoitokunta. Sen jäl- tien kunnostaminen työttömyydestä kärsi-
15260: keen kun Lähejängän asutusalueen ja Mel- välle paikalliselle väestölle työtilaisuuksia.
15261: lakosken asutusalueitten kautta kulkevia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15262: teitä ruvettiin käyttämään laajan, tietä suu-
15263: resti rasittavaan puutavarankuljetukseen, ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15264: tiehoitokunta ole kyennyt kunnostamaan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
15265: mainittua osuuttaan ainakaan kahteen vuo- kaa Aavasaksan-Meltosjärven maan-
15266: teen. tiestä Portimojärven, Mellakosken ja
15267: Aavasaksan-Meltosjärven maantiestä Por- Mellajärven kautta Muurolaan kulke-
15268: tiinojäl'Ven, Mellakosken ja Mellajärven van tien kunnostamiseksi.
15269: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15270:
15271: Anna-Liisa. Tiekso. Toivo Friman.
15272: J. E. Lakkala. Eino Tainio.
15273: 1380
15274:
15275: IV,546. - Rah.al. N: o 365.
15276:
15277:
15278:
15279:
15280: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen ja Kuor-
15281: taneen välisen maantien rakentamista varten.
15282:
15283:
15284: Eduskunnalle.
15285:
15286: Suoran yhdystien rakentaminen Keski- Seinäjoen- Kuortaneen maantiestä on
15287: Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välille on saa- näinollen edelleen rakentamatta n. 12 kilo-
15288: tettu vireille jo lähes 30 vuotta sitten. Tutki- metrin pituinen osuus Nurmon Veneskoski-
15289: mus Seinäjoen-Kuortaneen maantiestä, joka Seinäjoen kauppalan rajakatu. Niin kauan
15290: on oleellinen osa edelleen Lehtimäen-Soinin kuin tämä tien oleellinen osa on rakenta-
15291: kautta Keski-Suomeen johtavasta tiestä, val- matta, joudutaan Veneskoskelta Seinäjoen
15292: mistui nimittäin vuonna 1930 sekä suunnitel- kauppalaan käyttämään vanhaa huonokun-
15293: ma ja kustannusarvio seuraavana vuonna. toista tietä, jota käyttäen tämä väli on 18 ki-
15294: ·Näissä tutkimuksissa ja suunnitelmissa to- lometriä. Tämä tie on lisäksi niin huonokun•
15295: dettiin, että yleisen ja maakunnallisen liiken- toinen, että se kelirikon aikana on pitkiä
15296: teen kehittyessä on Seinäjoen ja Kuortaneen aikoja liikennekiellossa.
15297: välisen suoran maantien rakentaminen käy- Kun näin on, ei yksin V eneskosken ----
15298: nyt välttämättömäksi ja kiireelliseksi. Seinä- Kuortaneen osuudella ole sitä liikenteellistä.
15299: joen· silloinen asema jo aiheutti Keski-Suo- merkitystä, joka tiellä valmiina tulee ole-
15300: mesta huomattavan laajan liikenteen tähän maan, eivätkä siihen uhratut varat vielä vas-
15301: Etelä-Pohjanmaan maakunnalliseen keskuk- taa tarkoitustaan niin kauan kuin koko tie•
15302: seen. Tämän lisäksi todettiin, että useiden osuuden rakentaminen on keskeneräinen. Li-
15303: Vaasan läänin sisämaan kuntien, kuten Kuor- säksi on vielä tämän tien kustannuksiin las-
15304: taneen, Lehtimäen, Soinin, Karstulan ja Vii- kettava ne Seinäjoen kauppalaan valtion rau-
15305: tasaaren taloudellinen liikenne kaipasi yhä tateiden toimesta rakennettujen, tähän tiehen
15306: voimakkaammin mahdollisimman lyhyttä kul- kuuluvien kahden alikulkusillan 58 000 000
15307: kutietä liikekeskuksiin. Suunnitelman mu- markkaan nousevat rakenta:tnislmstannukset,
15308: kaan lyheni matka Kuortaneelta Seinäjoelle jotka alikulkusillat valmistuivat vuoden 195'7
15309: 60 kilometristä 35 kilometriksi, Lehtimäeltä kevään aikana. Näitä alikulkusiltoja ei voida
15310: Seinäjoelle 100 kilometristä 60 kilometriksi käyttää tarkoitukseensa, ennenkuin nyt esillä-
15311: ja tästä edelleen vastaavasti. Tiesuunnitelma oleva maantie on myös rakennettu, ja ovat
15312: vahvistettiin aikanaan tämän mukaisesti eli tässä mainitut alikulkusillat tällä hetkellä
15313: Kuortane- Nurmon Veneskoski ~Seinäjoen täysin käyttämättömät, ja niiden rakentami-
15314: kauppala. seen uhratut varat vailla käytännöllistä mer-
15315: Edelläolevan perusteella eduskunta myön- kitystä. Tämäkin puolestaan kiirehtii koko
15316: sikin vuonna 1935 ensimmäisen määrärahan tierakennussuunnitelman lopullista toteutta-
15317: Seinäjoen - Kuortaneen maantien rakenta- mista.
15318: mista varten ja tämän jälkeen vuosittain niin, Kuten edellä on esitetty, on myös Nurmon
15319: että osa Nurmon V eneskosken- Kuortaneen V eneskosken - Seinäjoen kauppalan tie-
15320: välisestä tiestä ehdittiin rakentaa liikennöitä- osuutta varten aikanaan jo vahvistettu suun-
15321: vään kuntoon ennen sotia. Näiden johdosta nitelma, jonka Vaasan tie- ja vesirakennus-
15322: rakentaminen kuitenkin täysin pysähtyi lähes piiri on kuitenkin nyttemmin tarkistanut ja
15323: 10 vuodeksi. Rakentamisasia saatettiin vireille · saattanut nykyajan vaatimuksia vastaavaksi,
15324: uudelleen sotien jälkeen, jolloin työttömyys- ollen tämäkin suunnitelma saadun tiedon mu-
15325: varoin jatkettiin V eneskosken- Kuortaneen kaan nyt valmis.
15326: tieosuuden rakentamista ja saatettiin tämä Kun Seinäjoen kauppalan asema on siitä
15327: tieosuus valmiiksi vuoden 1955 alkupuolella. ajasta, jolloinka tämä tiesuunnitelma alun-
15328: IV,546. - Tikkaoja ym. 1381
15329:
15330: perin hyväksyttiin, entisestään vahvistunut, merkitys, ja kun se on oleellinen osa Etelä-
15331: ja se on muodostunut yhä selvemmäksi Etelä- Pohjanmaalta Keski-Suomeen johtavasta
15332: Pohjanmaan maakunnalliseksi keskukseksi, kauttakulkutiestä, olisi tiestä vielä rakenta-
15333: pätevät alussa mainitut perusteet yhä edel- maton osa Seinäjoen kauppalasta lähtien kii-
15334: leen, joskin ne ovat tänä aikana yhä moni- reellisesti rakennettava.
15335: naistuneet ja tulleet voimakkaammiksi. Osoi- Edelläolevan perusteella kunnioittaen ehdo-
15336: tuksena siitä, että Seinäjoen - Kuortaneen tamme,
15337: lllJ.UIJltiellä jo nykyisessäkin rakennusvai-
15338: heessa on merkitystä yleiselle liikenteelle on että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15339: mm. se, että tälle tieosuudelle on huolimatta tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
15340: siitä, että oleellinen osa on vielä rakenta- kan määrärahan Seinäjoen ja Kum·ta-
15341: matta, avattu useita linja-autolinjoja, jotka neen välisen maantien rakentamista
15342: johtavat pitkälle Sisä-Suomeen. varten osuudella Nurmon kunnan
15343: Kun Seinäjoen- Kuortaneen maantiellä Veneskoski- Seinäjoen kauppalan Ra-
15344: vttl.miina tulee olemaan huomattava yleinen jakatu.
15345: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
15346:
15347: Väinö Tikkaoja. Aarre Marttila.
15348: Mauri Seppä,. Eino Uusitalo.
15349: Toivo Asvik.
15350: 1382
15351:
15352: IV,547. - Rah.al. N:o 866.
15353:
15354:
15355:
15356:
15357: Timonen ym..: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten avus-
15358: tusten myöntämiseksi kunnille kätilöiden palkkaamista
15359: varten.
15360:
15361:
15362: E d u s k u n n a 11 e.
15363:
15364: Kunnan kätilöistä maaliskuun 31 päivänä nettuja. Niitä voitaisiin käsityksemme mu-
15365: 1944 annetun lain (223/44) 15 § :n 4 mo- kaan lieventää soveltamalla käytäntöön lain-
15366: mentin mukaan voi lääkintöhallitus harkin- säännöksiä, joiden perusteella kunnille voi-
15367: tansa perusteella ja käytettävissä olevien daan myöntää ylimääräisiä valtionavustuksia.
15368: määrärahojen mukaan myöntää ylimääräistä Korostettakoon tässä yhteydessä myöskin
15369: avustusta heikossa taloudellisessa asemassa sitä, ettei eduskunnan tarkoituksena ole ollut
15370: oleville kunnille samoin kuin kunnille, joille antaa sellaisia lainsäännöksiä, jotka - niin-
15371: kätilöiden paikkaaminen maantieteellisistä tai kuin nyt kysymyksessä oleva - jäävät kuol-
15372: muista erityisistä syistä tuottaa huomattavaa leeksi kirjaimeksi, vaikka niiden täytäntöön-
15373: rasitusta. Kysymyksessä olevaa lakia säädet- panon tarve on yleisesti tunnustettu.
15374: täessä on ilmeisesti oltu tietoisia siitä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15375: kätilötoimen kustannukset voivat tuottaa sa- nioittaen,
15376: notunlaisille kunnille kohtuutonta rasitusta.
15377: Saatavissa olevien tietojen mukaan ovat että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
15378: kunnan kätilöiden palkkauskustannukset ko- den 1959 tulo- ja menoarvioon 15 mil-
15379: hottaneet merkittävässä määrässä syrjäseutu- joonan markan määräisen arviomää-
15380: kuntien ennestäänkin korkeaa kunnallisvero- rärahan ylimääräisten avustusten
15381: rasitusta. V erorasituksen kasvusta väestön myöntämiseksi heikossa taloudellisessa
15382: elinkeinoelämälle ja toimeentulolle aiheutu- asemassa oleville kunnille kätilöiden
15383: neet vakavat seuraukset ovat yleisesti tun- palkkaamista varten.
15384: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
15385:
15386: Esa Timonen. Hannes Paaso. Aaro Stykki.
15387: Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen. Esu Niemelä.
15388: Eemil Partanen. Olavi Lahtela. Irma Torvi.
15389: Arvo Pentti.
15390: 1383
15391:
15392: IV,548. - Rah.al. N: o 367.
15393:
15394:
15395:
15396:
15397: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen kunnan
15398: Ylikylässä sijaitsevan Kiviniemen tien rakentamiseen.
15399:
15400:
15401: E d u s k u n n a 11 e.
15402:
15403: Maatalouden tuotantosuuntaa Pohjois-Kar- tie olisi Nurmeksen kunnan Ylikylässä sijait-
15404: jalassa on luonnonolosuhteitten takia pidet- seva Kiviniemen yhdystie, joka yhdistäisi
15405: tävä karjatalousvaltaisena, sillä viljanviljely Nurmeksen-Kuhmon maantien ja Ylikylän
15406: yksinomaisena tuotantona ei ole mahdollista. paikallistien. Tällöin voitaisiin suorittaa mai-
15407: Karjatalousvaltaisen maatalouden harjoitta- donkuljetus kyseisen tien vaikutuspiiriin ~u
15408: misen perusedellytyksinä nykyaikana on kui- levilta Kiviniemen ja Tervapuron asutus-
15409: tenkin pidettävä kunnollisten maantieliiken- alueilta autokuljetusta käyttäen ja kun tie
15410: neolosuhteiden olemassaoloa, sillä jokapäi v·äi- yhdistäisi bksi eri tietä toisiinsa, muodos-
15411: nen maidonkuljetus maatiloilta jalostusmeije- tuisi siitä varmasti huomattavasti liikennöity
15412: reihin kohtaa ylivoimaisia vaikeuksia, ellei kauttakulkutie.
15413: voida käyttää riittävän tehokkaasti autokul- Kun työttömyys pohjoisimmassa Karja-
15414: jetusta. Tämän vuoksi olisikin kiinnitettävä lassa tällä hetkellä on erittäin suuri, olisi
15415: erikoista huomiota Pohjois- ja Itä-Suomen ajankohta tien rakentamiseksi työllisyy-
15416: maantieverkoston rakentamiseen, sillä näillä den kannalta sopiva, sillä suunnitelmat ko.
15417: alueilla on vielä runsaasti sellaisia alueita, tien rakentamiseksi ovat jo valmiina.
15418: joista maidonkuljetus jalostusmeijereihin jou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15419: dutaan suorittamaan usein vaikeasti liiken- nioittaen,
15420: nöitäviä teitä pitkin hevosajoneuvoja käyt-
15421: täen. Tästä on luonnollisesti seurauksena se, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15422: että kuljetuskustannukset muodostuvat koh- tulo- ja menoarvioon 17 000 000 mark-
15423: tuuttoman suuriksi ja tilojen jo muutenkin kaa Nurmeksen kunnan Ylikylässä si-
15424: heikko kannattavuus alenee. jaitsevan Kiviniemen tien rakentami-
15425: Tällainen kauttakulkuliikenteen ja karja- seksi.
15426: taloustuotteiden kuljetuksen kannalta tärkeä
15427: Helsingissä 14 päivänä lobkuuta 1958.
15428:
15429: Esa. Timonen. Aa.ITe Marttila. Eemil Partanen.
15430: 1384
15431:
15432: IV,549. - Rah.al. N:o 368.
15433:
15434:
15435:
15436:
15437: Torvi ym.: Määrärahqn osoittamisesta ammatinvalinnanoh-
15438: jauksen piiritoimiston perustamiseksi Ouluun.
15439:
15440:
15441: Eduskunnalle.
15442:
15443: Työttömyys on yhteiskunnassamme tällä olisi välttämätöntä. Eräitä perusedellytyksiä
15444: kertaa pahimpia ongelmia ja sen kohteeksi am.m.atinvalinnanohjaukselle maakunnassa on
15445: joutuneiden asema raskas. Nuorisotyöttö- olemassa. Maakunnassa on toiminnassa 2
15446: myys on sitäkin kohtalokkaampaa, koska sen varsinaista ammattikoulua, teknillinen koulu,
15447: seuraukset voivat sangen vahingollisesti vai- seminaari, opettajakorkeakoulu, sairaanhoi-
15448: kuttaa nuoren ihmisen myöhempään elämään. taja- ja terveyssisarkoulu, maatalous- ja koti-
15449: 1960-luvulla astuvat työmarkkinoille ns. suu- talouskouluja sekä kehittelyn alaisena on
15450: ret ikäluokat. Uusien hyödyllisten työtilai- kuntainliittoja ammattikoulujen perustamista
15451: suuksien järjestäminen lisääntyvän työvoi- varten. Opettajat ovat kiinnostuneita myös-
15452: man suuruutta vastaavasti on ainoa oikea kin ammatinvalinnanohjauksesta koulujen yh-
15453: tapa ratkaista työttömyysongelma. Mutta sen teydessä, mistä osoituksena on, että kulu-
15454: lisäksi tarvitaan nuorison valmentamiseksi neena kesänä oli Oulun kesäyliopistossa jär-
15455: työhön ammattikoulutusta ja sitä ennen am- jestetyillä ammatinvalinnanopettajain kurs-
15456: matinvalinnanohjausta, jotta nuoret joutui- seilla mukana toista sataa eri koulumuotojen
15457: sivat alalle, joka heille yksilöllisesti on so- opettajaa. Maakunnasta on lähtenyt run-
15458: piva ja yhteiskunnan kannalta tarpeellinen. saasti nuorisoa ulkomaille, etupäässä Ruot-
15459: Äskettäin hyväksyttiin uusi laki ammatti- siin, koska kotimaassa ei ole näytetty väli-
15460: kouluista, mutta sen sijaan lakiesitys amma- tettävän työikään varttuneen nuorison tule-
15461: tinvalinnanohjauksesta raukesi keskeneräi- vaisuudesta. Ammatinvalinnan ohjaustoiminta
15462: senä edellisen eduskunnan hajotessa. Edellä voisi auttaa nuoria ihmisiä ammattiaan kos-
15463: mainitussa lakiesityksessä, jonka ao. valio- kevien suunnitelmien toteuttamisessa ja si-
15464: kunta oli hyväksynyt, edellytettiin maakun- joittamismahdollisuuden löytämisessä koti-
15465: nan keskuksiin työnvälitystoimistojen yhtey- maassa. Mutta samalla tällainen toimintaan-
15466: teen perustettavaksi myös ammatinvalinnan- taisi totuudenmukaisempia tilastoja kuin
15467: ohjausta varten piiritoimistoja. työttömyyskortistot nuorison työn tarpeesta
15468: Tähän mennessä on ammatinvalinnanoh- ja kokemusta ja tietoja maa- ja metsätalous-
15469: jausta suoritettu ainoastaan eräiden suurim- seutujen nuorison asemasta ja koulutustar-
15470: pien kaupunltien työnvälitystoimistojen nuo- peesta.
15471: risoosastojen toimesta. Ammatinvalinnanoh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15472: jaustoiminta, joka tapahtuu yhteistoimin- nioittaen,
15473: nassa koulujen ja työnvälityksen kanssa, ei
15474: voi kuitenkaan jäädä yksinomaan kuntien toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15475: minnasta riippuvaksi, eikä ainoastaan kau- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
15476: punkien nuorisoa koskevaksi. Siksi tehtävä määrärahan piiritoimiston perustami-
15477: kuuluu luonnostaan valtion hoidettaviin. seksi ammatinvalinnan ohjausta varten
15478: Oulun kaupungissa on kuluvan vuoden Ouluun Pohjois-Pohjanmaan ammatin-
15479: alusta toiminut kaupungin perustama amma- valinnan ohjauksen laajentamiseksi ja
15480: tinvalinnan ohjaustoimisto. Sen laajentami- tehostamiseksi.
15481: nen koko Pohjois-Pohjanmaan käsittäväksi
15482: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15483:
15484: Irma Torvi. Pentti Liedes.
15485: Yrjö Murto. rl.l:artti Linna.
15486: IV,550. - Rah.al. N: o 369.
15487:
15488:
15489:
15490:
15491: Tnlri, ym:.: Määriilrah4nl,. osoittamisesta kesävirkistyksen jär-
15492: jestiimiseksi •alle. ko.uluåiiu oleville lapsille.
15493:
15494:
15495:
15496:
15497: Kolmaitta., vuos-ikymmentä.-: oli. valtion. tulo~ Kaikilla kunnilla ei ole, mahdollisuutta yk-
15498: ja nmnoanioissa· mä.ä.rärahat lasten kesävi:r- sinomaan omien varojensa turnn järjestää;
15499: kistystä: va.rten· sekä. opetusministeriön että; asiaa; Sitäpaitsi. on useita. låstensuojelujär.
15500: sasiaaliministeriön hallinnonhaaroja- käsitt&' jestöjä, jotka: tarkoitusta. varten saamansa
15501: levien . pääluokkien ka-hda.lJ~, edelliSessä koh- valticmavun; turvin kykenisivät nykyistä pa-
15502: dassa va.i.U kansakoululaps-ia,•. jälkimmäisessä remmin huolehtimaan varattomien lasten
15503: yleensä. heikkoja: ja va:rattomia. lapsia var- kun.touttamisesta kesäaikana.
15504: ten:. Vuodesta 1951 lähtien ovat· hallitukset Edellä olevaan viitaten ehdotamme, kun-
15505: kokonaa.n· jij.ttineet.. esityksistään · pois:. ko. nioittaen,
15506: määritrahat · sasiaaliministeriön kohdalta.
15507: Kun maassamme pitkä, vaioton vuodenaika .' että Eduskunta ottaisi V1toden 1959''
15508: ja suojeluaineista köyhä ravinto heikentää: tulo- ja men.oarvioon. 14, Pl. XIV lu-
15509: erikoisesti lasten fyysistä. lrnntoa ja kykyä vun· uudelle mQmenti~le · 6- 000 000
15510: vastustaa;_ sairauksia, _ olisi tärkeää varata. markkaa. kesävirkistyksen. järjestämi-
15511: köyhien perheiden heikoille lapsille mahdol- seksi alle kouluiän oleville. lapsille.
15512: lisuus · tervehtyä ja: voimistua , lmsäaikana.
15513: Helsi.ngj,ssä.-14. pjiivänä lGkakuuta 1958.
15514:
15515: :Q-m& Torvi;, Inna Rosnell, Inkeri. Vmane~
15516: Elli StenlNfg\· Eino Roine. J\ll;lla-I,ii'$a .· Tiekso;
15517: Y.rjö Murto.·- V:.ä.inö R. V~en. Leo.·. Su.onpää.
15518: Matti- Meriläinea.,. Kauko Tam.milleu-. P.entti, Liedes.·.
15519:
15520:
15521:
15522:
15523: 47 E 821/58
15524: 1386
15525:
15526: IV,551. - Rah.al. N: o 370.
15527:
15528:
15529:
15530:
15531: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenseimien ja päivä-
15532: kotien valtionapua varten.
15533:
15534:
15535: E d u s kun n a 11 e.
15536:
15537: Sosiaalisen pääluokan luvulla ,Lastensuo- sadanneksen avustusta saaneiden seimien .to-
15538: jelun avustam.inen" on momentille ,Kotikas- dellisista menoista. Vaikka elinkustannukset
15539: vatuksen tukem.istyö" kuluvana vuonna mer- ovat hallituksen toimenpiteiden johdosta jäl-
15540: kitty 7 m.ilj. markkaa, mistä on ollut tar- leen kohonneet ja näin on tapahtunut var-
15541: koitus jakaa avustuksia sekä Iastenseimilie sinkin pikkulasten tarvitsemien ravintoainei-
15542: että ns. kerhotyölle. Valtioneuvoston mää- den kohdalla, ei hallitus esitä määrärahaa
15543: räyksestä on kuitenkin pidätetty 20 % mää- edes hintojen kohoamista vastaavaksi, vaan
15544: rärahasta. Kuluvana vuonna on siten 39 sei- se on absoluuttisestikin pienempi kuin esim.
15545: melle voitu jakaa vain 3 865 000 mk. Kun- vuonna 1953. Uusia lastenseim.iä ja koululas-
15546: nallisille lastenseim.ille ei ole niiden hake- ten päiväkoteja ei valtion avustuksen puut-
15547: muksista huolimatta voitu enää vuosikausiin tuessa ole viime vuosina enää perustettu,
15548: jakaa ollenkaan. Myös seurakunnat on kar- vaikka tarve olisi suuri. Jos määrärahat
15549: sittu avustettavien joukosta, samoin aikai- vuosi vuodelta pienenevät, joutunevat jo ole-
15550: semmin avustusta saaneet teollisuuslaitosten massa olevatkin ennen pitkää sulkemaan
15551: lastenseimet. Aikoinaan ovat myös koululas- ovensa.
15552: ten päiväkodit saaneet tältä momentilta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15553: avustusta.
15554: Momentin määräraha oli aikoinaan sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15555: suuruinen, että siitä voitiin jakaa nykyistä tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
15556: monta kertaa suuremmalle määrälle lasten- vun 2 momentille (kotikasvatuksen tu-
15557: seimiä n. 25 % niiden kustannuksista. Mää- kemistyö) 25 000 000 markan määrä-
15558: räraha on elinkustannusten nousun johdosta rahan lastenseimien ja koululasten
15559: jatkuvasti pienentynyt tehden enää jonkin päiväkotien valtionapua varten.
15560: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15561:
15562: Irma. Torvi. Kauko Tamminen. Inkeri Virtanen.
15563: Elli Stenberg. Pentti Liedes. Anna-Liisa Tiekso.
15564: Yrjö Murto. Irma Rosnell. Leo Suonpää.
15565: Eino Roine.
15566: Väinö R. Virtanen.
15567: 1387
15568:
15569: IV,552. - Rah.al. N: o 371.
15570:
15571:
15572:
15573:
15574: Torvi ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi lnva-
15575: liidisäätiön ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun.
15576:
15577:
15578: E d u s k u n n a 11 e.
15579:
15580: Ortopedisen sairaalahoidon alalla vallitsee myksessä olevaan rakennustyöhön voitaisiin
15581: vaikea paikkapula ja hoitoa odottavien po- välittömästi sijoittaa 150-200 miestä, mikä
15582: tilaitten odotusajat useissa tapauksissa ovat jossain määrin olisi omiaan helpottamaan
15583: vuosia, eräissä tapauksissa jopa 5-6 v. Lää- työttömyystilannetta perheellisten osalta. Sai-
15584: kintöhallitus on tilanteen vakavuudesta joh- raala tulee välittömästi lääninsairaalan yh-
15585: tuen tehnyt voitavansa paikkaluvun lisäämi- teyteen rakennettuna palvelemaan Oulun
15586: seksi ja niinpä Jyväskylän entinen yleinen keskussairaalaa tai Oulun yliopistollista kes-
15587: sairaala on luovutettu käytettäväksi ortope- kussairaalaa, mikä tulevaisuutta silmälläpi-
15588: disena sairaalana ja osa Kuopion yleisestä täen on myös huomionarvoinen näkökohta.
15589: sairaalasta tulee lähiaikoina luovutettavaksi Suunnitelman mukaan sairaala tulee käsit-
15590: samaan tarkoitukseen. tämään 200 paikkaa, sen tilavuus on 48 000
15591: Kun näillä toimenpiteillä ei lopullisesti ms ja sen kustannusarvio v. 1954 tehdyn
15592: ratkaista koko maan tilannetta ja kun Poh- laskelman mukaan oli 400 milj. markkaa.
15593: jois-Suomi vielä toistaiseksi jää hoitomah- Mainittu 400 milj. mk on suunniteltu han-
15594: dollisuuksia vaille, on välttämätöntä, että kittavaksi seuraavasti:
15595: Pohjois-Suomeen rakennetaan oma ortopedi-
15596: nen sairaala. mk
15597: Invaliidisäätiö, joka pääasiallisesti on
15598: maassamme vastannut ortopedisen sairaan- Invaliidisäätiön rakennusrahasto 13 000 000
15599: hoidon järjestämisestä, on sairaanpaikkati- Oulun kaupungin lahjoitus ... . 5 000 000
15600: lanteen helpottamiseksi tehnyt useita aloit- Paikkojen myynnistä ......... . 75 000 000
15601: teita toisen ortopedisen erikoissairaalan ra- Lainaa ................... . 45 000 000
15602: kentamiseksi Pohjois-Suomea varten Ouluun. Valtion osuus ............... . 262 000 000
15603: Sairaalan piirustukset on säätiö teettänyt 400 000000
15604: arkkitehtitoimisto Bertel Liljeqvistillä. Sai-
15605: raalaa varten on säätiö saanut tontin Oulun
15606: kaupungilta ja sijaitsee se Kontinkankaalla, Edelläoleva rahoitus on muilta paitsi val-
15607: nykyisen lääninsairaalan välittömässä lähei- tion osalta selvä.
15608: syydessä. Kun kuitenkin valtio sairaalalain mukaan
15609: Edelleen on lnvaliidisäätiö saatuaan 14 osallistuu keskussairaalain rakentamiseen
15610: milj. markan työllisyyslainan kuluneen vuo- %: lla ja kun ei ole todennäköistä, että sai-
15611: den aikana rakentanut sairaalakokonaisuu- raalahankkeeseen osallistuvat kunnat merkit-
15612: teen liittyvän proteesipaja- ja majataloraken- sevät paikkoja, jotka maksavat paikkaa koh-
15613: nuksen, joka valmistuu 15. 11. 1958. Sen den enemmän kuin keskussairaaloissa, on
15614: tilavuus on 4 400 ms ja kustannukset 41 valtion osallistuminen rakentamiseen yhtä
15615: milj. markkaa. suurella osuudella kuin valtio osallistuisi kes-
15616: lnvaliidisäätiön Ouluun suunnitteleman kussairaalan rakentamiseen, sairaalan aikaan-
15617: ortopedisen sairaalan rakentamisen puolesta saamisen edellytys.
15618: puhuu mm. se, että Oulussa on työttömyyttä Ottaen huomioon Oulun kaupungin vai-
15619: enemmän kuin missään muualla Suomessa, kean työllisyystilanteen voivat työllisyysvi-
15620: joten siellä tarvitaan työkohteita. Nyt kysy- ranomaiset myöntää sairaalan rakentamiseen
15621: 1388 IV,552. - Ortopedinen sairaala.
15622:
15623:
15624: sen työpalkkoja vastaavan osan, noin 40 % toiseksi, esitämme.- edusknnna.n' hyväksyttä-
15625: kustannuksista eli 160 000 000 mk. Loppu väksi,
15626: valtion osuudesta 102 000 000 markkaa olisi
15627: saatava valtion talousarvioon me11kitystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15628: määrärahasta. tulo- ja menoarvioon 75 miljoonaa
15629: Edelläolevan perusteella ja ottaen huo- markkaa avustuslainaksi Invaliidisää-
15630: mioon, että ortopedinen sairaanhoito on tuot- tiön Mtopedisen sairaalan rakentami-
15631: tavaa työtä, saadaanhan siinä. yksilö työkun- seksi. Pohjois-Suomea varten Ouluun.
15632: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
15633:
15634: Irma Torvi. Olavi Lahtela. Matti Kekkonen.
15635: Arvi Turkka. Pentti Niemi. Kerttu Saalasti.
15636: Jaakko K~mppainen. Yrj9 MUrto. Niilo-· By:htä;
15637: Markus Niskala. Eino· Tll.inio; .Anna•Liisa- Tieks&.·
15638: Eetu Karjalainen. Pentti · Liedes. Mauri.. Ryömä.
15639: Armas Leinonen. Martti · Linna; 'l'oivo- Nlitanen.
15640: Eeli Erkkilä. J. Mustonen. Vefkko Rytkönen:
15641: Hannes Paaso. Matti ·.Meriläinen. AiB.rne" Pålkki11en.
15642: Eemil Partanen. Eino Roine. Siiri· Leh'monen.·
15643: Esa Timonen. H; Tauriainen. Tyyne · Tuomi:nen.
15644: J.' E. L'akkala:
15645: VJlho Väyrynen:
15646: 1389
15647:
15648: IV,553. - Ra.h.al. N: o 372.
15649:
15650:
15651:
15652:
15653: · T. Tuominen 'ym.: Määrärahan osoittamisesta apurahoiksi
15654: kesävirkistyksestä huolehtiville järjestöille.
15655:
15656:
15657: E d:u,skun:nta1le.
15658:
15659: ;Useina ·v'l'losina on eri järjestöjen toimesta myyden vuoksi levon tarpeessa ·olevat vähä-
15660: järjestetty kesävirkistystä vähävaraisille, lä- .varaiset tulisi ·saada virkistyslomille, mikä
15661: hinnä suuriperheisille äideille ja lapsille, jota ·useissa ·tapauksissa edistäisi heidän :terveh-
15662: on . myös ·valtion ja eräiden kuntien taholta tymistäänkin. Kun se järjestöjen omatoimi-
15663: apurahoin ·tuettu. :Tämä toiminta· on osoit- suudella hankituin varoin jää ilmeisesti edel-
15664: tautunut erittäin tarpeelliseksi ja terveydel- leenkin varsin suppeaksi, olisi tarpeellista,
15665: liset näkökohdat huomioiden myös tarkoituk- että valtion varoista myönnetään apurahoja
15666: sen mukaiseksi. Sitä olisikin valtion apura- myös vähävaraisten terveydellisesti heikk-ojen
15667: hoin entisestään laajennettava. ·ja työkyvyttömien henkilöiden 1omauttamista
15668: Järjestöt ovat kuitenkin saattaneet havaita, varten.
15669: että ·valtion kesävirkistykseen ·'myöntämien Edelläolevan johdosta kunnioittaen esi-
15670: apurahojen ulottaminen ·käsittämään ny- tämme,
15671: kyistä laajempia vähävaraisten piirejä olisi
15672: erittäin tähdellistä. Niinpä tähän mennessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15673: terveydeltään heikkoja ja työkyvyttömiä vä- ·tulo- ja menoarvion 14 Pl. XXI luvun
15674: hävaraisia, mikäli he ovat pieniperheisiä tai 5 momentille lisäyksenä 2 miljoonaa
15675: lapsettomia, on voitu järjestää virkistyslo- markkaa jaettavaksi apurahoina kesä-
15676: malle vain, jos se on ollut mahdollista jär- virkistyksestä huolehtiville järjestöille
15677: jestöjen omatoimisuudenaan hankkimin va- vähävaraisten terveydellisesti heikko-
15678: roin. Olosuhteiden pakosta se on jäänyt hy- jen ja työkyvyttömien virkistyslomia
15679: vin vähäiseksi. Käytäntö on kuitenkin osoit- varten.
15680: tanut, että heik~n terveyden ja työkyvyttö-
15681: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15682:
15683: Tyyne Tuominen. Aarne Pulkkinen. Yrjö Murto.
15684: Toivo Asvik. Toivo Kujala. Aleksi Kiviaho.
15685: 1390
15686:
15687: IV,554. - Rah.al. N: o 373.
15688:
15689:
15690:
15691:
15692: Turkka ym.: Määrärahan osoittamisesta sanomalehtimieseläk-
15693: keen myöntämistä varten.
15694:
15695:
15696: E d u s k u n n a ll e.
15697:
15698: Sekä v. 1957 että v. 1958 voitiin tulo- ja menoarviossa ole esitetty eläkkeiden lukumää-
15699: menoarviossa ylimääräisiin eläkkeisiin vara- rän lisäystä.
15700: tusta määrärahasta myöntää vain kaksi val- Jos valtion sanomalehtimieseläkkeiden lu-
15701: tion sanomalehtimieseläkettä vuosittain, ollen kumäärää lisätään yhdellä, merkitsisi se olen-
15702: eläkkeen suuruus tällä hetkellä 382 200 mk naista parannusta, eikä sanottavasti lisäisi
15703: vuodessa, mikä vastaa 17. palkkausluokan ylimääräisten eläkkeiden aiheuttamia kustan-
15704: täyttä eläkettä. Aikaisempina vuosina myön- nuksia.
15705: nettiin vastaavia eläkkeitä tavallisimmin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15706: kolme ja 30-luvulla viisi vuosittain. Kahden nioittaen,
15707: viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtunut
15708: eläkkeiden lukumäärän vähennys on olennai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15709: sella tavalla heikentänyt ansioituneiden sa- tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II luv'un
15710: nomalehtimiesten pääsyä osalliseksi valtion ·2 momentille 382 200 markkaa lisäyk-
15711: sanomalehtimieseläkkeestä, eikä hallituksen senä yhtä sanomalehtimieseläkettä var-
15712: eduskunnalle jättämässä v. 1959 tulo- ja ten.
15713: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
15714:
15715: Arvi Turkka. Eino Kilpi. Kerttu Saalasti.
15716: Arvo Tuominen. G. Henriksson. Pentti Niemi.
15717: Erkki Leikola. Impi Lukkarinen. Kauno Kleemola.
15718: K. F. Haapasalo. Esa Kaitila. Eemil Luukka.
15719: Georg C. Ehrnrooth. Kurt Nordfors.
15720: 1391
15721:
15722: IV,555. - Rah.al. N:o 374.
15723:
15724:
15725:
15726: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnan
15727: teatteritalojen rakentamista koskevan tutkimuksen suorit-
15728: tamista varten.
15729:
15730:
15731: Eduskunnalle.
15732:
15733: Suomen näyttämötaiteen jatkuva kehitty- Työväenteatterin kauan suunnitellun teatte-
15734: minen on tehnyt ajankohtaiseksi kysymyksen ritalon rakentaminen.
15735: uusien teatteritalojen aikaansaamisesta kai- Näiden suurten rakennushankkeiden rin-
15736: kensuuruisiin asutuskeskuksiin. Vanhoja esi- nalla on huolehdittava pienempien teatteri-
15737: tyshuoneistoja on tosin uusittu ja uusitaan huoneistojen sekä varsinaisen maaseudun
15738: jatkuvasti, mutta useimmat niistä rakennuk- näyttämötoiminnan tyyssijoista.
15739: sista, joiden suojissa näyttämötoiminta ta- Kysymyksessä on suuri ja pitkäaikainen
15740: pahtuu, käyvät vähitellen auttamattomasti rakennustoiminta, jonka toteuttaminen mer-
15741: yli-ikäisiksi, ja lisäksi vakinainen taiteellinen kitsee yleisvaltakunnallisen kulttuurielämän
15742: teatterityö vaatii asianmukaisesti suunnitel- kehittämistä ja edellyttää paikallisten va-
15743: tuja ja varustettuja huoneistoja. Maassamme rojen lisäksi myös valtion tuntuvaa tukea,
15744: on tällä vuosisadalla rakennettu vain neljä jonka tehokas käyttäminen vuorostaan edel-
15745: varsinaista teatteritaloa: Suomen Kansallis- lyttää keskitettyä ja suunnitelmallista varo-
15746: teatteri v. 1902, Tampereen teatteritalo v. jen jakamista kulloinkin kiireellisintä apua
15747: 1913, Vaasan ruotsalaisen teatterin talo v. tarvitseviin paikkoihin. Tällaisen suunnitel-
15748: 1955 ja Kansallisteatterin pieni näyttämö v. mallisuuden aikaansaaminen edellyttää kui-
15749: 1954. Viidentenä voidaan mainita alun perin tenkin varmuutta rahoitusmahdollisuuksista,
15750: teatteriksi suunniteltu huoneisto Turun maa- minkä johdosta valtion tulo- ja menoarvioon
15751: laisten talossa v. 1928. Samana aikana on olisi vuosittain merkittävä erilliselle momen-
15752: tuli hävittänyt yhtä monta suhteellisen hy- tille varoja asianomaisesti hyväksyttyjen
15753: vää teatterihuoneistoa. Teatteritoimintamme teatterirakennushankkeiden tukemiseksi osit-
15754: elimellisen kehityksen mukainen teatterira- tain suoranaisina avustuksina, osittain huo-
15755: kennustoiminta on siten melkein tyystin lai- keakorkoisina pitkäaikaisina lainoina, jotka
15756: minlyöty viiden vuosikymmenen aikana. On kohtuullisin perustein olisi jaettava varsi-
15757: siis luonnollista, että uusien teatteritalojen naista taiteellista teatterityötä palvelevien
15758: tarve nyt on suuri ja joka taholla ilmenevä. sekä pienehköjen asutuskeskusten ja maaseu-
15759: Kiireellisimpinä tapauksina on mainittava dun ammattiteatteri- ja harrastajatyötä pal-
15760: Turku, jossa kaupunginteatteri huoneistonsa velevien uusien rakennusten kesken.
15761: palon jälkeen toimii konserttisalissa, mikä Edelläesitetyn lisäksi olisi otettava huo-
15762: merkitsee ainoastaan tilapäisratkaisua; Kuo- mioon parhaillaan meneillään olevan alue-
15763: pio, missä yhteisteatterin nykyinen toimi- suunnittelun ja uuden rakennuslain asema-
15764: paikka, työväentalo, ensi keväänä puretaan, kaavoitustoiminnan vaikutukset teatteri- ja
15765: sekä Vaasa, missä suomalainen teatteri tosin kulttuuritalojen sijoittelussa. Ellei jo hy-
15766: on saanut ostaa työväentalon tyyssijakseen, vissä ajoin niin aluesuunnittelussa kuin pai-
15767: mutta samalla velkaantunut siinä määrässä, kallisissa asemakaavajärjestelyissä oteta
15768: ettei se omin avuin selviydy ajan pitkään. huomioon myös viimeksi mainittujen raken-
15769: Turussa ovatkin uuden teatteritalon valmis- nuskohteiden asiallisia tarpeita, joudutaan
15770: telut jo pitkällä kustannusarvion ollessa 428 myöhemmin suuriin vaikeuksiin kulttuuri-
15771: miljoonaa markkaa. Näiden kolmen hälyttä- elämän tarvitsemien rakennusten sijoittami-
15772: vimmän tapauksen lisäksi on lähivuosina tu- sessa.
15773: lossa Lappeenrannan, Lahden, Oulun ja Maan teatterijärjestöillä ja teattereilla ei
15774: nähtävästi myös Helsingin Kansanteatteri- kuitenkaan ole mitään käytännön mahdolli-
15775: jl392 IV,555. - Teatteritalojen rakentaminen.
15776:
15777:
15778: suuksia tarvittavien tutkimusten ja suunni- että Eiktsk'lnia. ottatisi::.wodtn :1959
15779: telmien laatimiseksi ja senvuoksi olisikin tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
15780: erinomaisen tärkeätä, että valtiovallan toi- kan määrärahan kiireellisen tutkimuk-
15781: mesta ryhdyttäisiin kiireellisesti asianvaati- sen suorittamiseksi valtakunnan teat-
15782: miin toimenpiteisiin. Edelläesitettyyn viita- .teritakjen rakentamista s~"lmällä pi-
15783: ten ållekirjoittaneet kunnioittaen ehdotta- .täoo.
15784: vat,
15785: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15786:
15787: Varma K. Turunen. Juha Rihtniemi.
15788: Ensio Partanen. Kalle Matilainen.
15789: JJ393
15790:
15791: IV,ö56. - Rah.al. N: o 375.
15792:
15793:
15794: V. K. Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
15795: Taideteollisuusopiston toiminnan turvaamista varten.
15796:
15797: Eduskunnalle.
15798:
15799: Hallituksen esityksessä vuoden 1959 tulo- nan kysyntä elinkeinoelämän palvelukseen
15800: ja menoarvioksi on 13 Pl:n X luvun 21 mo- kasvaa jatkuvasti, joten opiston merkitys tu-
15801: mentin (Valtion avustus ammattiopistoille) lee entisestään lisääntymään. Suurelta osalta
15802: kohdalla olevaa arviomäärärahaa esitetty taideteollisuusopiston ansiota on, että taide-
15803: aleunettavaksi 4 500 000 markalla sillä perus- teollisuutemme on saavuttanut maailmankuu-
15804: . teella, ·että Taideteolliselle oppilaitokselle, lun korkean tasonsa.
15805: joka' täliän. asti on saanut valtionavustuksen Kun Taideteollisuusopiston omistajana
15806: ·täysimääräisesti kaikista hyvä!ksyttävistä net- Suomen Taideteollisuusyhdistyksellä, joka
15807: oo:menoista, voidaan tästä lähtien maksaa aatteellisena yhdistyksenä itsekin toimii val-
15808: .vai-n lain edellyttämä 65 %:n suuruinen tionavustuksen turvin, ei ole mahdollisuuksia
15809: ·avustus. osallistua opiston menojen peittämisoon, op-
15810: tMenoarvioesityksen seuraavan eli 22 mo- . pilaitokselle myönnettävän valtionavustuksen
15811: . mentin tylimääräinen valtion avustus Taide- alentaminen merkitsee käytännössä sitä, että
15812: teollisuUBOpistolle) kohdalla on esitetty ker- oppilailta perittäviä maksuja olisi vastaa-
15813: . tame110na myönnettäväksi 2 000 000 markan vassa maarassa korotettava. Edellyttäen,
15814: -suuruinen määräraha Taideteollisuusopiston että oppilasmäärä pysyy nykyisellään, luku-
15815: ·niitä menoja varten, joita lain mukainen kausimaksu olisi oppilaitoksen ilmoituksen
15816: valtionavustus ja opiston tulot eivät peitä. mukaan korotettava nykyisestä 8 000 mar-
15817: Esityksen mukaisesti ·Taideteollisuusopiston kasta 15 000 markkaan.
15818: valtionavustus pienenisi siten 2 500 000 mar- Korotettu oppilasmaksu tekisi (rajoitetun
15819: kalla. vapaaoppilasmäärän huomioonottaen) mah-
15820: :Taideteollisuusopisto on jo vuodesta 1925 dottomaksi vähävaraisten oppilaiden opiske-
15821: lähtien ollut muihin ammattioppilaitoksiin lun opistossa •ja saattaisi sen samalla •koko-
15822: nähden sikäli erikoisasemassa, että valtio on naan eri asemaan kuin .muut ammattioppi-
15823: maksanut sen menot kokonaisuudessaan. laitokset ja korkeakoulut, mikä. ei olisi suo-
15824: Syynä tähän on ollut se, että oppilaitos on tavaa.
15825: ollut ainoa •laatuaan maassa ja sellaisena ·Edellä esitetyillä ·perusteilla ehdotamme
15826: välttämätön ja sen omistajalla Suomen Tai- kunnoittavasti,
15827: deteollisuusyhdistyksellä ei ole ollut mahdol-
15828: ' lisuubia tukea oppilaitosta taloudellisesti. että Eduskunta korottaisi vuddtn
15829: Opisto sijaitsee valtion omistamassa Ate- 1959 tulo- ja menoarvion '1'3 Pl. iX lu-
15830: neum-rakennuksessa ja sen nykyinen oppi- vun 22 momentiUe merkityn 2 000 000
15831: ·lasmäärä on 268 ja opettajaluku 41. Sen markan määrärahan 4 500 000 mar-
15832: tehtävänä on kasvattaa suunnittelevia taitei- kaksi TaidetebUisuusopiston toi?nin-
15833: lijoita mm. huonekalu-, tekstiili-, lasi-, kera- nan turvaamiseksi sen nykyisessä
15834: miikka-, metalli- ja graafista teollisuutta var- muodossa ja laajuudessa ja mtwllttaisi
15835: ten sekä ·kuvaamataidon opettajia oppikou- määrärahan samalla (trviomääriira-
15836: luja varten. Yleisen elintason kohotessa tai- haksi.
15837: deteollisen koulutuksen saaneen henkilökun-
15838: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
15839:
15840: Varma K. Turunen. Meeri Kalavainen.
15841: Margit Borg-Sundman. Anna-Liisa Tiekso.
15842: Eino Kilpi.
15843: 48 E 821/58
15844: 1394
15845:
15846: IV,557. - Rah.al. N: o 376.
15847:
15848:
15849:
15850:
15851: V. K. Turunen: Määrärahan osoittamisesta kauppa- ja teolli-
15852: suusministeriön ammattikasvatusosaston hallinnollisen toi-
15853: miston toimistopäällikkönä toimivan lainoppineen opetus-
15854: neuvoksen viran perustamista varten.
15855:
15856:
15857: E d u s k u n n a II e.
15858:
15859: Ammattioppilaitoksista annettu uusi laki tehtävät. Uuden ammattikoululain voimaan-
15860: (184/58), joka tulee voimaan 1. 1. 1959, laa- tultua tulevat nimenomaan valtionapuja kos-
15861: jentaa lähivuosien aikana ammattiopetuksen kevat asiat lakimääräisiksi, niiden oltua tä-
15862: nykyisestään kaksinkertaiseksi. Myös nykyi- hän asti harkinnan varaisia. Tämä seikka
15863: sin voimassa olevan lain (154/39) aikana on lisää hallinnollisen toimiston työtä ja vaatii
15864: ammattikoulutus lisääntynyt huomattavasti, entistä suurempaa vastuuta toimiston päälli-
15865: erityisesti viimeisten kymmenen vuoden ai- költä. Kun hallinnollinen toimisto lisäksi hoi-
15866: kana. Opetustoimen laajentuminen on jo li- taa myös teknillisten oppilaitosten, meren-
15867: sännyt kauppa- ja teollisuusministeriön am- kulkukoulujen ja kauppaoppilaitosten nimi-
15868: mattikasvatusosaston työmäärää siinä määrin, tys-, hallinto- ja valti.onapuasiat, ollaan jou-
15869: ettei ilman henkilökunnan uudelleenjärjeste- tumassa siihen tilanteeseen, että asioiden
15870: lyä voida varmistua ammattiopetuksen tar- hoito kärsii, ellei hallinnollisten asioiden hoi-
15871: koituksenmukaisesta järjestämisestä. tamiseen saada lisää työvoimaa.
15872: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja Toimistopäällikkönä oli aikaisemmin halli-
15873: menoarvioksi vuodelle 1959 on esitetty (13 tusneuvoksen asemassa oleva virkamies, mutta
15874: Pl:n I: ~ kohta e) perustettavaksi ammatti- tämä virka siirrettiin virkaikäsyistä teolli-
15875: kasvatusosastolle kaksi ylimääräistä tarkasta- suusosastolle. Toimiston keskeisen aseman
15876: jan tointa, jotka saadun selvityksen mukaan vuoksi on sen päälliköllä kuitenkin erittäin
15877: on tarkoitus sijoittaa opetuksen tarkastajiksi. suuri vastuu ja työmäärä, minkä lisäksi hän
15878: Vaikka erityisesti osaston hallinnollisten ministeriön työjärjestyksen mukaan toimii
15879: asioiden määrä on vuosien mittaan oleellisesti osastopäällikön sijaisena.
15880: lisääntynyt, ei hallinnolliseen toimistoon ole Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
15881: perustettu uusia virkoja eikä toimia sen jäl- taen,
15882: keen, kun ylimääräisen taloudenhoitajan
15883: toimi perustettiin vuonna 1949. Hallinnolli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15884: nen toimisto käsittää toimistopäällikkönä toi- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. 1: 1 mo-
15885: mivan hallitussihteerin, taloudenhoidon tar- mentille ( palkkaukset) kauppa- ja teol-
15886: kastajan, toimistosihteerin, konekirjoittajat lisuusministeriön ammattikasvatusosas-
15887: ja puhelinvälittäjän. Osaston toimialaan kuu- ton hallinnollisen toimiston toimisto-
15888: luvat lainsäädäntötehtävät sekä hallinnollis- päällikkönä toimivan lainoppineen
15889: ten määräysten ja ohjeiden antamiset ovat opetusneuvoksen viran (35 pl.) perus-
15890: yhä lisääntyneet, samoin virkanimitysasiat tamiseksi 1 074 900 markkaa.
15891: ja virkamieslainsäädännön alaan kuuluvat
15892: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
15893:
15894: Varma K. Turunen.
15895: 1395
15896:
15897: IV,558. - Rah.al. N:o 377.
15898:
15899:
15900:
15901:
15902: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusammat-
15903: tikoulujen työnopettajien pätevyyslisäjärjestelmän muut-
15904: tamista varten.
15905:
15906:
15907: Eduskunnalle.
15908:
15909: Huhtikuun 25 päivänä 1958 vahvistettiin ammattikoululaitos nykyisellä palkkausjärjes-
15910: uusi laki ammattioppilaitoksista. Lain nojalla telmällä voi enää kilpailla pätevistä opetta-
15911: annettavassa asetuksessa on ennakkotietojen jista. Se ei ilmeisesti pysty pitämään jo toi-
15912: mukaan tarkoitus korottaa opettajien päte- meenotettuja teknikoita palveluksessaan ja
15913: vyysvaatimuksia, mikä varsinkin työnopetta- hakeutumasta kansalaiskouluun, jonka laaje-
15914: jiin nähden on osoittautunut välttämättö- neminen juuri nyt on ajankohtainen.
15915: mäksi niin ammatilliseen kuin pedagogiseen- Pätevyyslisäjärjestelmää olisi edellä olevan
15916: kin koulutukseen nähden. Viimemainitun johdosta muutettava siten, että valtion kes-
15917: osalta on lisäksi todettava, että 1. 7. 1958 kusammattikoulussa palveleva työnopettaja,
15918: aloitti toimintansa ammattikoulujen opettaja- jolla on teknikon tai vastaava ammatillinen
15919: opisto, joten vuosikausia vallinnut epäkohta pätevyys sekä lisäksi tarvittava opettajaval-
15920: pedagogisessa valmennuksessa on poistettu. mennus, rinnastettaisiin vastaavaan kansalais-
15921: Valtion keskusammattikoulun työnopettaja koulun opettajaan. Tämä merkitsisi sitä, että
15922: kuuluu nykyisin 16 palkkausluokkaan, mikä sanotunlainen työnopettaja olisi sijoitettava
15923: kelpoisuusvaatimuksissa on vastannut ammat- 22 palkkausluokkaan. Pätevyysjärjestelmää
15924: timiehen pätevyyttä. Lisäpätevyyttä omaa- olisi edelleen korjattava valtioneuvoston lä-
15925: ville on suoritettu pätevyyslisää siten, että hemmin määrättävällä tavalla siten, että
15926: kisällintutkinnon suorittaneelle on suoritettu työnopettajat porrastettaisiin alaspäin maini-
15927: palkkaus yhtä, mestarintutkinnon kahta ja tusta palkkausluokasta pätevyydestä riippuen
15928: teknikon taikka talous- tai käsityönopettajan- alimman pysyessä nykyisellään eli 16 palk-
15929: tutkinnon suorittaneelle kolmea palkkaus- kausluokassa.
15930: luokkaa korkeampana kuin nykyisen asetuk- Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
15931: sen vähimmäisvaatimuksen täyttävälle työn-
15932: opettajalle. Palkkauksessa vallitseva epäkohta että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15933: on vuosi vuodelta lisääntynyt, kun työnopet- tulo- ja menoarvioon 13. Pl. X: 7 mo-
15934: tajien palkkausta ei huolimatta virkamies- mentille 8 000 000 markan suuruisen
15935: palkkausten yleisistä järjestelyistä ole saa- lisämäärärahan valtion keskusammat-
15936: tettu muihin opettajaryhmiin nähden oikeu- tikoulujen työnopettajien pätevyysli-
15937: denmukaiseen asemaan. Epäkohtaa on lisäksi säjärjestelmän muuttamiseksi valtio-
15938: kärjistänyt kansakoulun - erityisesti kansa- neuvoston lähemmin määrättävällä
15939: laiskoulun - opettajien palkkauksen uudel- tavalla.
15940: leen järjestely, mikä on johtanut siihen, ettei
15941: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
15942:
15943: Varma K. Turunen. Ensio Partanen.
15944: ~1!396
15945:
15946:
15947: IV,559. - Rah.al. N: o 378.
15948:
15949:
15950:
15951:
15952: V. ·:·K. '.TUl'Ulien ynt.: .'Korotetun määrärahan osoittamisesta
15953: rakennusavustuksiksi kunnallisille ja yksityisille teknilli-
15954: sille, ammatti- ja ·kawppaoppilaitoksflle niiden omia ra-
15955: kennuksia varten.
15956:
15957:
15958: E d u s k u n n a ll e.
15959:
15960: 'Ammatti-oppilaitoksista 25 :päivänä huhti- ehdotuksessa ehdottanut sanottuja ·avust'Clk-
15961: ·kuuta r1958 vahvistettu uusi laki (184/58) sia varten vain 300 000 000 markkaa ja: halpa-
15962: velWJ.ittaa kunnat perustamaan ammattikou- korkoisia lainoja varten . samoin 300 000 000
15963: luja. Samassa laissa on vastaavasti säädetty, markkaa, mitkä varat eivät tule lähimainkaan
15964: että yleisel~e . ammattioppilaitokselle voidaan riittämään.
15965: 'omi®. huoneistojen 'hankkimiseksi myöntää Sanotun perusteella kunnioittavasti ehdo-
15966: ·kaupunki- ja kauppalakuntien paikkavaraus- tamme,
15967: ten osalta 50 % ·ja maalaiskuntien paikka-
15968: varausten osalta 65% hyväksyttävistä ra- että 'Eduskunta ottaisi vuoden ·1'959
15969: . kennuskustannuksista. Lain eduskunnassa ta- trulo- ja menoarvion 13 Pl. 'XVII: 27
15970: . pahtuneen käsittelyn yhteydessä todettiin, momentille (Rakennusavustukset kun-
15971: · että-ammattik<mluverkoston rakentaminen ai- ·nallisille ja yksityisille teknillisille,
15972: heuttaa .menoja lähes 6.5 miljardia markkaa, · ammatti- ja kauppaoppilaitoksi"Ue nii-
15973: josta valtionavustuksena olisi lähivuosina den omia rakennuksia varten) haZli-
15974: ·myönnettävä'noin 4 miljardia markkaa. Hal- tuksen esittämän määrärahan lisäksi
15975: -litus on kuitenkin vuoden 1959 menoarvio- vielä 300 000 000 markkaa.
15976: -Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
15977:
15978: Varma K. Turunen. Ensio Parta11en. H. -Törmä.
15979: IV,560 .. - Rah.al; N: o 379.
15980:
15981:
15982:
15983:
15984: V. Turunen: Määrärahan osoittamisesta maataloustulolain
15985: edellyttämän tuotantotuen maksamista varten.
15986:
15987:
15988: E d u s k u n n a ll e.
15989:
15990: Äskettäin on eduskunnassa hyväksytty uusi van talletuksia n. 420 mrd. markkaa, n. 8
15991: maataloustulolaki. Ennakkotietojen mukaan mrd. mai'kkaa talletustensa arvosta.
15992: olisi maataloudelle annettava yli 2 mrd. mk: n Eduskunnalle jätetyssä talousarvioehdotuk-
15993: suuruinen tulonlisä, jotta lain edellyttämä sessa ja aikanaan jätettävissä lisätalousar-
15994: kokonaistulotaso saavutettaisiin. Lisä on vioissa tulee olemaan ainakin 150 mrd. mark-
15995: suunniteltu annettava:ksi ennenkaikkea maa- kaa palkka-, eläke- ja työUisyysmenoja. Kun
15996: taloudesta myytävien tuotteiden hintoja ko- nämäkin erät inflaation edistyessä nousevat
15997: rottamalla. Tällainen hintojen korottaminen 1.9 pisteellä, niin joutuu valtio tällöin käyt-
15998: nostaa elinkustannuksia ja kustannustasoa ja tämään näiden menoerien kohdalla 2.85 mrd.
15999: se esiintyy voimassa olevassa elinkustannus- markkaa nykyistä enemmän. Siten karkea
16000: indeksissä, minkä mukaan mm. palkkoja tul- laskelma osoittaa, että valtiotaloudenkin 'kan-
16001: laan korottamaan. Hinnankorotuksista aiheu- nalta on jo rahallisista syistä edullisempi
16002: tuvien vahingollisten vaikutusten selvittämi- maksaa tuotantopalkkio suoraan valtion va-
16003: seksi on syytä todeta seuraavaa: roista, kuin laskea se turmiollisesti vaikut-
16004: Professori Samuli Suomela antoi maata- tamaan hinta- ja kustannustasoon.
16005: lousvaliokunnalle sen pyynnöstä PM:n ,Tu- Ohjelmaan kuuluu myös maitotaloustuot-
16006: kipalkkiotarpeista, jos eräiden maataloustuot- teiden tuotannon alentamispyrkimys. Tässä
16007: teiden vähittäishinnat alennetaan maailman tarkoituksessa on suunniteltu tullitariffin ko-
16008: maatalousmarkkinahintojen edellyttämälle ta- rottamista väkirehujen kohdalta ja sillä tuo-
16009: solle." Lausunto on annettu 28. 5. 58. Tässä tantorajoittamispyrkimyksen ohella saada val-
16010: lausunnossa olevien tietojen perusteella voi- tiolle lisätuloja. Tämäkin suunnitelma on
16011: daan laskea, kuinka paljon halvemmaksi ta- epätaloudellinen. Jos tuotantoväkirehujen
16012: louselämällemme ja kustannustasonemme tu- hintaa nostetaan esim. 10 mk:lla rehuyksi-
16013: lisi tarvittavan tukipalkkion antaminen val- költä, kohottaa se maidon tuotantokustan-
16014: tion varoista maksettavina leipäviljan tuo- nusta 4 mk:Ha kilolta ja siitä johtuen voin
16015: tantopalkkioina kauppaan toimitetusta leipä- tuotantokustannusta 80 mk:lla kilolta. Sian-
16016: viljasta, sen sijasta että sanottu tuotantotuki lihan tuotantokustannusta se nostaa 70-80
16017: lasketaan hintoja korottamalla kustannusta- mk:lla kilolta ja 'kananmunien 80-90 mk:lla
16018: soamme nostamaan. kilolta. Nämä hinnankorotukset, kun ne ovat
16019: Jos Suomelan mukaan kauppaan tulevan tuottajahinnan korotuksia, aiheuttavat vielä
16020: leipäviljan määrä on 130 milj. kiloa ja sille suurempia korotuksia kuluttajahintoihin,
16021: maksettaisiin 19 mk: n suuruinen tuotanto- mitkä tulevat esiintymään indeksissä karja-
16022: tuki valtion varoista, niin tarvittaisiin sitä taloustuotteiden osalla n. 1.5 pisteen suurui-
16023: varten varoja 2.5 mrd. mai'kkaa, 19 mk mer- sina vastaavine hinnan- ja palkankorotus-
16024: kitsee Suomelan mukaan 1.9 pistettä. Kun vaatimuksineen.
16025: Suomelan mukaan kansantalouden koko palk- Myöskin erisuuruisten karjanomistajien
16026: kasumma on noin 530 mrd. mk, niin merkit- kesken antaa hinnankorotuslinjan toteuttami-
16027: see 1.9 pisteen nousu paikoissa ja 'kustannus- nen kovin kohtuuttoman tuloksen. Esim. 100
16028: tasossa 10.07 mrd. ma:vkkaa. Etenevän in- lehmän omistaja saa, jos hänen lehmänsä lyp-
16029: flaation vaikutuksesta menettävät tallettajat, sävät 3 000 kg maitoa, 4 markan hinnankoro-
16030: kun rahalaitoksissa täHä kertaa lasketaan ole- tuksesta 12 000 markkaa lehmää kohti ja yh-
16031: 1398 IV,560. - Maatalouden tuotantotuki.
16032:
16033:
16034: teensä 1200 000 mar:mkaa vuodessa lisätuloa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16035: Sensijaan pienviljelijä jolla on 6 lasta ei saa tulo- ja menoarvioon 2 500 miljoonan
16036: markkaakaan lisätuloa, koska hänen 8 henki- markan suuruisen määrärahan maa-
16037: nen perheensä kuluttaa yhden lehmän mai- taloustulolain edellyttämän tuotanto-
16038: dontuotannon kokonaan. tuen maksamista varten.
16039: Edellä esitettyyn nojaten ehdotan,
16040: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
16041:
16042: Vilho Turunen.
16043: 1399
16044:
16045: IV,561. - Rah.al. N: o 380.
16046:
16047:
16048:
16049:
16050: V. Turunen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
16051: tionrautateiden asunto- ja huoltorakennuksia varten.
16052:
16053:
16054: Eduskunnalle.
16055:
16056: Rautatielaitoksen huoltotiloihin ei sanotta- Koska pienehköille liikennepaikoille on ra-
16057: vasti sotaa edeltäneinä vuosina kiinnitetty kennettavaa rautateiden terveydenhuoltover-
16058: huomiota. Tällöin valmistuneisiin rakennuk- kostoa täydennettävä, uusia sauna- ja pesu-
16059: siin on vaikea nyt jälkeenpäin sijoittaa tar- tuparakennuksia rakennettava ja koska
16060: peellisia huoltorakennuksia ja monesti saa- asuin-, huolto- ym. rakennukset myös on
16061: daan välttämättömät parannukset huolto- pidettävä kunnossa, niin on ymmärrettävää,
16062: oloihin vasta rakentamalla uutta. että hallituksen 19 Pl: n I luvun 20: 3 mo-
16063: Uusi työturvallisuuslaki asettaa myös val- mentin kohdalle esittämällä 50 000 000 mar-
16064: tionrautateille työnantajan ominaisuudessa kan suuruisella määrärahalla ei näitä kiireel-
16065: määrättyjä velvollisuuksia huoltotilojen ra- lisiä suunnitelmia voida toteuttaa.
16066: kentamiseen nähden. Kun otetaan huomioon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16067: eri osastojen suuri huoltotilatarve ja se, että nioittaen,
16068: rautatielaitoksen palveluksessa on tällä het- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16069: kellä noin 36 000 henkilöä, niin on luonnol- tulo- ja menoarvioon 140 000 000 mar-
16070: lista, ettei työpaikkaolosuhteisiin käden kään- kan lisämäärärahan valtionrautateiden
16071: teessä saada edes kaikkein välttämättömim- asunto- ja eri osastojen huoltoraken-
16072: piäkään parannuksia. nuksia varten.
16073: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
16074:
16075: Vilho Turunen. Olli J. Uoti.
16076: Arvo Sävelä. A. Härkönen.
16077: Impi Lukkarinen. Mikko Hult.
16078: Urho Kulovaara. Martta Salmela-Järvinen.
16079: IV,562. - Rah.al. N: o 381
16080:
16081:
16082:
16083:
16084: V. Turunen ym,: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen se-
16085: minaarin harjoituskoultun rakentamista varten.
16086:
16087:
16088: E d u s k u n n a l i e..
16089:
16090: Joensuun kaupungissa toimivan Itä-Suo- milj. mk, ylituntipalkkiot 0,.7 · milj, mk; ... eli
16091: men seminaarin yhteyteen on suunniteltu yhteensä 8.4 miij. mk lukuvuoteiU~; 1958-
16092: harjoituskoulun rakentamista. Koulu on 1959. .
16093: suunniteltu 8-luokkaiseksi, mihin lisäksi tuli- Joensuun kaupungin taholta on ilmoitettu;
16094: sivat tarpeelliset erikoisluokat. Rakennuksen että lisääntyneen tilanahtauden vuoksi kau.,
16095: tilavuus on. 8 500 m3 ja kokonaiskustannus- pungin on pakko seuraavan lukuvuoden·.
16096: arvio 74 000 000 •mk. Rakennuksen piirustuk-. alusta osoittaa harjoituskoululle tilapäistilat
16097: set ja rakennussuunnitelmat ovat valmistu- kaupungin keskuskansakoulun ulkopuolelta..
16098: neet ja työkohde on valmiina aloitettavaksi. Joensuun työvoimapiirin alueella on edessä
16099: Laissa kansakoulunopettajain valmistuksen olevana talvikautena odotettavissa huomat-
16100: lisäämisestä ja tehostamisesta (N: o 40(50, tavaa työttömyyttä, erikoisesti rakennustyö-
16101: annettu 27 päivänä tammikuuta 1950) on väen keskuudessa. Työvoimaviranomaisten
16102: Itä-Suomen seminaarin ja siihen liittyvän arvion mukaan työttömien lukumäärä: työ:
16103: harjoituskoulun rakentaminen määrätty to- voimapiirin alueella. tulee olemaan helmi...,-.
16104: teutettavaksi 1. 8. 1957 mennessä. maaliskuussa n. 8 500 työtöntä. Jöensuun.
16105: J.tlensuun kaupunginvaltuusto luovuttaes- kaupungin alueella työttömien lukumäärän on.
16106: saan päätöksellään 3. 10. 1947 seminaarille arvioitu tulevana talvikautena ylittävän 1:000 ·
16107: tontin korvauksetta edellytti päätöksessään, työttömän lukumäärän. Näin ollen myös
16108: ettei kaupunki joudu rakentamaan harjoi- työllisyysnäkökohdat puoltaisivat Itä.Suomen
16109: tuskoulua eikä muutenkaan kustantamaan seminaarin harjoituskoulun rakentamisen
16110: harjoituskoulun opetusta. Tämän mukaisesti välttämättömyyttä.
16111: allekirjoitettiin luovutuskirja Joensuun kau- Edellä olevaan viitaten . ehdotamme kun-
16112: pungin ja Suomen valtion välillä, nioittaen, ·
16113: Joensuun kaupunki on joutunut ylläpitä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16114: mään vuodesta toiseen Itä-Suomen seminaa- tulo- ja menoarvioon 7 4 000 000 mar-
16115: rin harjoituskoulua. Vuosimenot vuosina kan määrärahan Joensuun kaupun-
16116: 1958-1959 ovat mm. opettajain. palkkauk- gissa sijaitsevan Itä-Suomen seminaa-
16117: seen nähden: 8 opettajaa n. 6.4 milj. mk, rin harjoituskoulun rakentamista var-
16118: 2 opettajaa pienten luokkien takia n. 1.6 ten.
16119: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
16120:
16121: Vilho Turunen. Varma K. Turunen.
16122: Toivo Niiranen. A. Härkönen.
16123: Esa. Timonen. Vieno Simonen.
16124: Eetu Karjalainen. Elis Manninen.
16125: Juho Karvonen. Martta Salmela-Järvinen.
16126: Pauli Puhakka. Olli J. Uoti.
16127: Ale Holopainen. Antti Kukkonen.
16128: 1401
16129:
16130: IV,563. - Ra.h.al N: o 382.
16131:
16132:
16133:
16134:
16135: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta toimistoapulaisen yli-
16136: määräisen toimen perustamiseksi Kuusankosken nimismies-
16137: piiriin.
16138:
16139:
16140: E d u s k u n n a 11 e.
16141:
16142: Vuoden 1959 tulo- ja menoarvioehdotuk- käyttää kenttätyövoimaa kansliatöissä, niin
16143: sessa eduskunnalle on mm. esitetty Jaalan epätaloudellista ja tarkoituksetonta kuin se
16144: nimismiespiirin lakkauttamista siten, että tä- onkin. Kuusankosken nimismiespiirin kanslia-
16145: hän nimismiespiiriin kuuluva Jaalan kunta työvoima käsittää vain yhden 12 palkkaus-
16146: yhdistettäisiin Kuusankosken nimismiespii- luokan toimistoapulaisen, eikä yhden toi-
16147: riin ja siihen Iitin kunnasta kuuluvat osat mistoapulaisen avulla pystytä hoitamaan yh-
16148: Iitin nimismiespiiriin, jolloin yksi vanhem- distyvän nimismiespiirin lisääntyviä töitä,
16149: man konstaapelin toimi siirrettäisiin Iitin ottaen huomioon, että Kuusankosken nimis-
16150: nimismiespiiriin ja kaksi nuoremman konstaa- miespiiristä tulee eräs läänin suuritöisim-
16151: pelin tointa Kuusankosken nimismiespiiriin. mistä piireistä. Kymen lääninhallitus on
16152: Samalla on luonnollisesti Jaalan piirin ni- puoltanut Jaalan ja Kuusankosken nimis-
16153: mismiehen toimi (22 pl.) esitetty lakkautet- miespiirien yhdistämistä vain edellytyksellä,
16154: tavaksi. että Kuusankosken nimismiespiiriin saadaan
16155: Jaalan nimismiespiirin lakkauttaminen on lisää kansliatyövoimaa.
16156: poliisihoidolliselta kannalta asiallinen ja puol- Edellä olevaan viitaten ja kun nimismies-
16157: lettavissa, mutta että sen kautta vähennetään piirien yhdistämisestä aiheutuu vastaavaa
16158: muutenkin riittämätöntä poliisitoimenhalti- säästöä, kunnioittaen esitämme,
16159: jain lukumäärää, ei ole paikallaan. Pysyy-
16160: hän nimismiespiirien yhteinen työmäärä joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16161: tapauksessa suunnilleen entisenä ja Kuusan- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III luvun
16162: kosken nimismiespiiri on jo nyt huomatta- 4 momentille 339 600 markkaa lisäyk-
16163: vasti ylirasitettu, varsinkin kansliapuoli. senä ylimääräisen toimistoapulaisen
16164: Tästä on ollut seurauksena, että ajoittain ja toimen (11 pl.) perustamiseksi Kuu-
16165: varsinkin vuosiloma-aikoina on ollut pakko sankosken nimismiespiiriin.
16166: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
16167:
16168: Erkki Tuuli. Juha Rihtniemi. Urho Saariaho.
16169:
16170:
16171:
16172:
16173: 49 E 821/58
16174: 1402
16175:
16176: IV,564. - Ra.h.a.L N: o 383.
16177:
16178:
16179:
16180:
16181: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta alemman palkkaus-
16182: luokan kersantin toimien palkkauksen korottamiseksi.
16183:
16184:
16185: Ed us kunn a 11 e.
16186:
16187: Eduskunta lausui keväällä 1956 toivomuk- santti ap: n palkkauksessa jo vuosia vallin-
16188: sen (toiv.al. miet. n:o 51) ,että Hallitus neen epäkohdan näiden joutuessa vuonna
16189: ottaisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk- 1954 lukumääräsiirtoja suoritettaessa siirty-
16190: seen määrärahan puolustuslaitoksen 350 mään yp:n vakanssilta ap:n vakanssille.
16191: alemman palkkausluokan kersantin toimen Systeemin joustavuus ehkäisisi myös sen ny-
16192: muuttamiseksi ylemmän palkkausluokan ker- kyisin usein esiintyvän tapauksen, että pe-
16193: santin toimiksi ja alemman palkkausluokan ruskoulutettu kersantti, jolle määräysten
16194: kersantin toimien korottamiseksi 14 palk- mukaan kuuluisi yp: n vakanssi, joutuu vuo-
16195: kausluokkaan." Hallitus ei kuitenkaan otta- sikausia palvelemaan tulokkaan palkalla,
16196: nut eduskunnan lausumaa toivomusta huo- eräissä pienissä joukkoyhtymissä ja vari-
16197: mioon. Hylätessään syksyllä 1956 asiaa kos- koissa jopa koko palvelusaikansa. Hallitus
16198: kevan raha-asia-aloitteen (n: o 96/1956 vp.) ei ole kuitenkaan ministeriön ehdotusta tulo-
16199: valtiovarainvaliokunta lausui: ,ehdotus kai- ja menoarvioon ottanut.
16200: paa valmistelua hallituksen taholta." Nykyistä eli 13 pl: n mukaista palkkaa saa-
16201: Kuluneen vuoden aikana asiaa on ministe- via peruskouluttamattomia kersantteja tulisi
16202: riöportaassa perusteellisesti tutkittu ja pää- jatkuvasti olemaan arviolta 500. Näinollen
16203: dytty ministeriön ehdotukseen, jonka vaati- järjestelystä aiheutuvat menot jäisivät var-
16204: mat kustannukset ovat huomattavasti pie- sin pieniksi.
16205: nemmät kuin eduskunnan toivomuksen mu- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
16206: kaisesta järjestelystä olisi aiheutunut. Puo- esitämme,
16207: lustusministeriö on esittänyt, että kaikki 757
16208: kersantti ap:n (13 pl.) tointa muutettaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16209: kersantti yp: n (15 pl.) (kersantin) vakans- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
16210: seiksi. Niille kersanteille, jotka eivät ole pe- 1 momenUlle 9 021 000 markkaa 757
16211: ruskoulutettuja, suoritettaisiin kuitenkin vain alemman palkkausluokan kersantin
16212: 13 pl:n mukainen palkka siksi kunnes he toimen korottamiseksi 15 palkkaus-
16213: ovat käyneet kanta-aliupseerikoulun. Tämä luokkaan.
16214: järjestely poistaisi vihdoinkin eräiden ker-
16215: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
16216:
16217: Erkki Tuuli. R. Hallberg.
16218: Juha Rihtniemi. Urho Saariaho.
16219: 1403
16220:
16221: IV,565. - Rah.al. N: o 384.
16222:
16223:
16224:
16225:
16226: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta merenkulkuoppilaitos-
16227: ten sekä valtion teknillisten oppilaitosten ja keskusammat-
16228: tikoulujen rehtorien palkkauksen uudelleenjärjestämiseksi.
16229:
16230:
16231: Eduskunnalle.
16232:
16233: Ammatillisten oppilaitosten piirissä on to- mattikoulujen rehtorien palkkaus järjestet-
16234: dettu epäkohtana se epäoikeudenmukaisuus, tävä siten, että erillinen rehtorin palkkio
16235: mikä on syntynyt rehtorien palkkausjärjes- poistetaan ja rehtoreille suoritetaan palkkaus
16236: telmässä sen jälkeen, kun oppikoulujen reh- kolme palkkausluokkaa korkeamman palk-
16237: torien palkkaus muutettiin jo vuonna 1947 kausluokan mukaan kuin mihin asianomaisten
16238: siten, että rehtorit sijoitettiin kolme palkkaus- virat kuuluvat.
16239: luokkaa korkeammalle kuin mihin heidän Tämän vuoksi esitämmekin kunnioittaen,
16240: opettajavirkansa kuuluvat. Ammatillisissa
16241: oppilaitoksissa taas rehtori kuuluu samaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16242: palkkausluokkaan kuin hänen opettajavir- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. VII: 1 mo-
16243: kansa, minkä lisäksi hänelle on suoritettu mentin kohdalle 650 940 markan, 13 Pl.
16244: erillinen rehtorin palkkio. Tämä ei kuiten- IX: 1 momentin kohdalle 2 176 320
16245: kaan vastaa oppikouluissa vallitsevaa järjes- markan ja 13 Pl. X: 7 momentin koh-
16246: telmää, koska rehtorin eläke- ja muut virasta dalle 1 059 480 markan suuruisen li-
16247: johtuvat edut määräytyvät palkkausluokan säyksen merenkulkuopp~1aitosten sekä
16248: mukaan, joten epäkohdan poistamiseksi ja valtion teknillisten opp~1aitosten ja
16249: yhtenäisen palkkausjärjestelmän saavuttami- keskusammattikoulujen rehtorien palk-
16250: seksi olisi myös valtion teknillisten oppilaitos- kauksen uudelleen järjestämistä var-
16251: ten, merenkulkukoulujen ja valtion keskusam- ten.
16252: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
16253:
16254: Erkki Tuuli. A. F. Airo.
16255: 1404
16256:
16257: IV,566. - Ra.h.&l. N: o 385.
16258:
16259:
16260:
16261:
16262: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi oppilas-
16263: asuntolain rakentamista varten Pohjois-Kymenlaakson,
16264: Peipohjan ja Pohjois-Satakunnan ammattikouluja varten.
16265:
16266:
16267: E d u s k u n n a 11 e.
16268:
16269: Ammattioppilaitoksista ·annetun lain (184/ suunnitelleet oppilasasuntolain rakentamista
16270: 58) 14 §:n 3 mom. mukaan voidaan valtion- ja on niille piirustukset ja kustannusarviot
16271: avustusta myöntää myös kuntainliittojen am- valmiina:
16272: mattikouluille välttämättömien oppilaskotien Pohjois-Kymenlaakson kuntainliitto, Kou-
16273: ja opettajien asuntojen rakentamiseen, kui- vola, oppilaspaikkoja 50-60, kustannusar-
16274: tenkin enintään 50 sadalta hyväksyttävistä vio 39 000 000 mk.
16275: rakennuskustannuksista. Kokemäkijokilaakson kuntainliiton Peipoh-
16276: Useiden kuntainliittojen alueet ovat siksi jan ammattikoulu, oppilaspaikkoja 100, kus-
16277: laajat, etteivät koulupiirin syrjäseudulla asu- tannusarvio 41000 000 mk.
16278: vat oppilaat voi kotoa käsin käydä koulussa. Lisäksi on Pohjois-Satakunnan kuntainlii-
16279: Heidän koulunkäyntinsä avainkysymys on ton Kankaanpäässä sijaitsevalle ammattikou-
16280: näin ollen halvan kouluasunnon saaminen, lulle kuluvan vuoden aikana rakennettu 145
16281: mikä nykyisin usein on erittäin vaikeata. oppilaspaikkaa käsittävä oppilasasuntola,
16282: Syrjäseutujen oppilaat ja heidän vanhem- jonka kustannusarvio oli 50 000 000 markkaa.
16283: pansa joutuvat täten epäedullisempaan ase- Kun keskusammattikoulujen piireihin kuu-
16284: maan kuin koulupaikkakunnan lähiympäris- luvat kunnat joka tapauksessa saavat naut-
16285: tössä asuvat kuntainliiton piiriin kuuluvat tia osittain valtion rahoittamista oppilas-
16286: nuoret. Useassa tapauksessa on mainitusta asuntoloista ja opettajien asunnoista, on oi-
16287: syystä luovuttava kouluun menemisen ajatnk- keudenmukaista, että myös kuntainliitot saa-
16288: sestakin. Kun useat kuntainliittojen am- vat näihin rakennuksiinsa valtion tukea.
16289: mattikoulut ovat vasta valmistuneet, useat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16290: vielä rakennusvaiheessa, eivät kuntainliitot
16291: itse ammattikoulurakennuksien rahoituksien että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16292: takia omin avuin kykene tätä epäkohtaa kor- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
16293: jaamaan lähiaikoina, joten valtion olisi lain vun uudelle momentille 50 000 000
16294: edellyttämällä tavalla tuettava sellaisia kun- markkaa jaettavaksi valtionavustuk-
16295: tainliittoja, joiden alueella oppilaskoti koko sena oppilasasuntolain rakentamista
16296: koulupiirin alueen nuoret huomioon ottaen varten Pohjois-Kymenlaakson, Pei-
16297: on oikeudenmukaisuussyistäkin välttämätön. pohjan ja Pohjois-Satakunnan am-
16298: Vuonna 1959 ovat seuraavat kuntainliitot mattikouluja varten.
16299: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
16300:
16301: Erkki Tuuli. Juha Rihtniemi. Veikko Kokkola.
16302: Urho Saariaho. Marja Lahti. Arvo Pentti.
16303: 1405
16304: IV,567. - Ra.h.al. N:o 386.
16305:
16306:
16307:
16308:
16309: Tuuli: Määrärahan osoittamisesta Pyktään Kaunissaaren sa-
16310: taman syventämis- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
16311:
16312:
16313: E d u s k u n n a 11 e.
16314:
16315: Itä-Suomenlahdella oleva Kaunissaari Pyh- nut sataman edustalle aallonmurtajan, joka
16316: tään kunnassa on niitä harvoja ulkosaaria, kuitenkaan ei vastaa tarkoitustaan niin
16317: joissa vielä kalastusta harjoitetaan. Vaikeana kauan kuin satamaa ei ole syvennetty; Sata-
16318: esteenä kalastukselle on saarelle sen heikko man ruoppaamisen kokonaiskustannukset
16319: ja karikkoinen satama, johon kalastajamoot- ovat yhteensä 16 000 000 markkaa.
16320: toreita lukuunottamatta eivät muut alukset Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
16321: paase. Sataman heikkous on suurena es- tän,
16322: teenä saaren muodostumiselle yhä suositum-
16323: maksi matkailukeskukseksi, johon sillä kau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16324: niin luontonsa ja idyllisen asutuksensa puo- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16325: lesta olisi erinomaiset mahdollisuudet. Sa- 2 000 000 markkaa Pyhtään kunnassa
16326: taman syventäminen olisi omiaan helpotta- olevan Kaunissaaren sataman syven-
16327: maan saarella olevien sotilasosastojen huoltoa. tämis- ja rakennustöiden aloittami-
16328: Pyhtään kunta onkin jo v. 1953 rakennutta- seksi.
16329: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
16330:
16331: Erkki Tuuli.
16332: 1406
16333:
16334: IV,568. - Ra.h.al. N: o 387.
16335:
16336:
16337: Törmä. ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusammattikoulu-
16338: jen opettajien palkkausten korottamista varten.
16339:
16340: E duskunn alle.
16341:
16342: Eduskunta on 21. 3. 58 hyväksynyt uuden Kauppa- ja teollisuusministeriö oli vuo-
16343: lain ammattioppilaitoksista, joka astuu voi- den 1959 budjettiehdotukseensa sisällyttänyt
16344: maan ensi vuoden alusta. Kuluvan vuoden ehdotuksen palkkausluokituksen muuttami-
16345: heinäkuun 1 päivästä lukien aloitti toimin- seksi jäljempänä mainittavalla tavalla. Halli-
16346: tansa ammattikoulujen opettajaopisto. Par- tuksen esitykseen sitä ei kuitenkaan ole
16347: haillaan on vireillä ammattioppilaitoksista ja otettu.
16348: valtion keskusammattikouluista annetun ase- Ammattikoululainsäädännön nyt valmistut-
16349: tuksen uusiminen. Asetuksessa, joka tullee tua on opettajien palkkauksessa jo vuosikau-
16350: voimaan 1. 1. 1959, tullaan opettajien päte- sia vallinneiden epäoikeudenmukaisuuksien
16351: vyysvaatimuksia yleisesti korottamaan niin, korjaaminen välttämätöntä. Tarkoituksen saa-
16352: että esim. työnopettajan toimeen pätevyys- vuttamiseksi olisi valtion keskusammattikou-
16353: vaatimuksena tullee olemaan teknillisen kou- lujen yleisten aineiden opettajien palkkaus-
16354: lun oppimäärän suorittaminen. luokkaa korotettava kahdella ja tyttöjen
16355: Erityisesti työnopettajien palkkauksessa on tietopuolisten ammattiaineiden opettajien
16356: jo useita vuosia ollut epäkohta, joka nyt palkkausluokkaa yhdellä palkkausluokalla.
16357: uuden lainsäädännön valmistuttua olisi kor- Ammattityönopettajien palkkausluokka olisi
16358: jattava. Virkamiespalkkausten järjestelyssä kauppa- ja teollisuusministeriön ehdotuksen
16359: vuoden 1955 viimeisessä lisämenoarviossa mukaisesti korotettava 22 palkkausluokkaan,
16360: ammattityönopettajien palkkausta korotettiin jolloin epäpätevien palkkaus määräytyisi
16361: vain yhdellä palkkausluokalla, vaikka kah- siten, että mestarikirjan omaavalle maksetaan
16362: ·dessa aikaisemmassa yleisessä palkkausjärjes- 20, erikoisammattikoulun suorittaneelle 18 ja
16363: telyssä ammattikoulunopettajat olivat jääneet muille 16 palkkausluokan mukainen palkka.
16364: kokonaan ilman korotuksia. Kauppa- ja teol- Jos opettajalta puuttuu kauppa- ja teolli-
16365: lisuusministeriö esitti asiaa valmistelleelle suusministeriön hyväksymä opettajavalmen-
16366: Komitealle työnopettajien palkkausta korotet- nus, suoritetaan palkkaus yhtä luokkaa nor-
16367: tavaksi kolmella palkkausluokalla, jolloin sii- maalia alemman palkkausluokan mukaan.
16368: hen asti maksetut erilliset palkkiot tuotannol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16369: lisen työn hoidosta ym. voitaisiin poistaa. nioittaen,
16370: Tarkoituksena oli pyrkiä selvempään ja
16371: yksinkertaisempaan palkkausjärjestelmään. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16372: Nämä palkkiot poistettiinkin, mutta ministe- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
16373: riön ehdottamaa kuoppakorotusta ei hyväk- 7 momentille 8 220 000 markan lisä-
16374: sytty, joten eräiden opettajien kokonaisansio määrärahan keskusammattikoulujen
16375: väheni, vaikka samalla suoritettiin ns. taso- yleisten aineiden opettajien virkojen
16376: korotus. Epäkohtaa yhä suurentavasti on vii- ja ylimääräisten toimien korottami-
16377: meksi vaikuttanut kansakoululaitoksen viran- seksi 24, tyttöjen tietopuolisten am-
16378: haltijain palkkau:ksesta ja eläkkeistä vuonna mattiaineiden opettajien virkojen ja
16379: 1957 annettu laki, joka on asettanut kansa- ylimääräisten toimien korottamiseksi
16380: koulunopettajat ammattikoulun opettajia huo- 23 ja ammattityön opettajien ylimää-
16381: mattavasti parempaan asemaan, vaikka vii- räisten toimien korottamiseksi 22 palk-
16382: meksimainittujen työvuosi on kansakoulujen kausluokkaan.
16383: työvuotta pitempi.
16384: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
16385:
16386: H. Törmä. Väinö Tikkaoja. Kauko Tamminen.
16387: Eino Raunio. Ensio Partanen. Olli J. Uoti.
16388: Vilho Turunen. Varma K. Turunen.
16389: 1407
16390: IV,569. - Rah.al. N: o 388.
16391:
16392:
16393:
16394:
16395: Uoti ym.: MäärärahlVn osoittamisesta avustukseksi TUL:n,
16396: omistaman, Kisakeskuksen, raken,n,ustöiden, loppuun, saatta-
16397: miseen,.
16398:
16399:
16400: E d u s kun n a 11 e.
16401:
16402: Työväen Urheiluliitto r.y:il omistama Kisa- kettu kustannusarvio kohoaa 19 600 000 mark-
16403: keSkus sijaitsee Pohjan pitäjässä liiton omis- kaan. Koska I rakennusvaiheen saattaminen
16404: tamalla 34 hehtaarin suuruisella maatilalla. loppuun ei vielä suo opiston täystehoista hy-
16405: Kisakeskuksen rakennustyöt aloitettiin 15. 9. väksikäyttöä, tulisi II vaiheen mukainen ra-
16406: 1957 ja saatettiin rakentamisen I vaihe pää- kentaminen saattaa päätökseen niin nopeasti
16407: tökseen 10. 10. 1958, jolloin oli myös laitok- kuin mahdollista.
16408: sen vihkiäis- ja vastaanottojuhla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16409: Rakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen käy- nioittaen,
16410: tettiin varoja 106 363 837 markkaa. Tästä on
16411: opetusministeriö myöntänyt tarkoitukseen että Eduskun,ta ottaisi vuoden, 1959
16412: 60 373 496 markkaa ja omia varoja on ollut tulo- ja meMarvioon 15 000 000 mar-
16413: 46 010 341 markkaa. Nyt suoritettujen töi- kan määrärahan myönnettäväksi ra-
16414: den lisä:ksi tulisi ensi vuoden aikana suorit- kennusavustuksena Työväen Urheilu-
16415: taa vielä yhden oppilasasuntolan rakentami- Uitto r. y :n omistaman, Pohjan, pitä-
16416: nen, henkilökunnan asuinrakennus, urheilu- jässä sijaitsevan K isakeskuksen, raken-
16417: kentän rakentaminen ym., joiden yhteenlas- n,ustöiden loppuun saattamiseen.
16418: . Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
16419:
16420: Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen.
16421: Mikko Hult. A. Härkönen.
16422: Vilho Turunen.
16423: U08
16424:
16425: IV,570. - Ra.h.al. N: o 389.
16426:
16427:
16428:
16429:
16430: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta paperituote- ja tapetti-
16431: teollisuuden tunnetuksi tekemistä tarkoittavaan ulkomai-
16432: seen näyttelyyn.
16433:
16434:
16435: E d u s kun n a 11 e.
16436:
16437: Viimeksikuluneina vuosina on käynyt sel- mahdollisuuksiamme hoitaa naisten työlli-
16438: västi ilmi, että tapetti- ja paperijalostetuot- syyskysymystä.
16439: teiden kotimaisessa markkinoinnissa on ollut On varsin todennäköistä, ettei monessa-
16440: vaikeuksia. Tästä johtuen ovat esimerkiksi kaan tapauksessa ulkomailla edes välttävästi
16441: tapettitehtaamme joutuneet supistamaan tuo- tunneta, minkälaisia paperijalosteita meillä
16442: tantoaan, eräät jopa käymään jatkuvasti va- pystytään tuottamaan. Tämän vuoksi olisi~
16443: jaalla tuotannolla. Sama ilmiö on ollut ha- kin syytä saada aikaan eri maissa kiertävä
16444: vaittavissa myös muiden paperinjalostusteh- tapettien ja paperijalosteiden näyttely.
16445: taiden kohdalla. Koska on todennäköistä, Useat alan tuotteita valmistavat teollisuus-
16446: että monien tuotteiden kotimainen menekki laitokset ovat kuitenkin siinä määrin vai-.
16447: tuskin nykyisestään paljonkaan lisääntyy, keuksissa tällä hetkellä, etteivät ne ilman
16448: olisi erittäin tärkeää pyrkiä markkinoimaan valtiovallan tukea pysty yksin kustantamaan
16449: em. alojen tuotteita ulkomaille. Jos näissä mainittua näyttelyä. Sen vuoksi tulisi val-
16450: pyrkimyksissä onnistuttaisiin, merkitsisi se tion tulevan vuoden menoarvioon liittää 15
16451: tapettia ja paperijalosteita tuottavien teol- miljoonan markan suuruinen määräraha
16452: lisuuslaitostemme jatkuvan käynnin turvaa- näyttelyn kustannusten peittämiseksi. Näin
16453: mista. Edelleen todettakoon, että mahdolli- menetellen toimeenpantaisiin näyttely yhteis-
16454: simman pitkälle kotimaassa jalostettujen toiminnassa tapettia ja paperijalosteita val-
16455: tuotteiden, joita juuri tapetti ja muut pa- mistavien yritysten ja valtiovallan kanssa
16456: perijalosteet ovat, vienti on edullista, koska niissä maissa, missä katsotaan olevan edelly-
16457: tällöin saadaan raaka-aineen lisäksi jalosta- tyksiä sen käsittämien tuotteiden markkinoi-
16458: miseen tarvittava työ suorittaa kotimaassa. miselle.
16459: Naistyövoiman työhön sijoittaminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16460: viime aikoina muodostunut maassamme erit- nioittaen,
16461: täin vaikeaksi probleemaksi, mikä on myös
16462: valtiovallan taholla todettu. Kun nyt otamme että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16463: huomioon, että tapetti- ja paperinjalostus- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
16464: teollisuutemme työvoimasta on suurin osa kan määrärahan kiertävän tapetin ja
16465: naisia ja että po. alat ovat sellaisia, joilla paperijalosteiden näyttelyn aikaan-
16466: lähinnä kotimaisesta raaka-aineesta johtuen saamiseksi niihin maihin, joiden
16467: on myös laajenemisen mahdollisuuksia, lisää kanssa kaupankäynnin edistäminen on
16468: edellä esitettyjen tuotteiden menekin kasvu katsottava tärkeäksi.
16469: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
16470:
16471: Olli J. Uoti. Vilho Turunen.
16472: Impi Lukkarinen. A. Härkönen.
16473: 1409
16474: IV,571.- Ra.h.al. N:o 390.
16475:
16476:
16477:
16478:
16479: Uoti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionrauta-
16480: teiden pääkonepajojen työpalkkoihin.
16481:
16482:
16483: Eduskunnalle.
16484:
16485: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- Kun lisäksi ottaa huomioon sen, että kulu-
16486: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1959 eh- valle vuodelle myönnettyyn arviomäärära-
16487: dotetaan 18 Pl: n III luvun 5 momentissa haan ei ole sisältynyt keväällä voimaan astu-
16488: valtionrautateiden pääkonepajojen työpaikka- nut 4 % :n palkkojen indeksikorotus sekä
16489: arviomäärärahaksi 1 600 000 000 markkaa. myös sen, että hallituksen toimenpiteillä jo
16490: Kuluvan vuoden osalta tämä arviomäärä- tapahtuneet ja vielä tapahtuvat hintojen ko-
16491: raha oli 1 650 000 000 markkaa. rotukset tulevat aiheuttamaan uusia indeksi-
16492: Vuodeksi 1959 hallitus siis esittää arvio- korotuksia, joita ei varmaankaan ole huo-
16493: määrärahaa aleunettavaksi 50 000 000 mar- mioitu ensi vuodeksi myönnetyn palkka-arvio-
16494: kalla sillä perusteella, että työt valtionrauta- määrärahan kohdalla, niin käsityksemme mu-
16495: teiden konepajoilla ovat vähentyneet. kaan ei pitäisi olla minkäänlaista aihetta
16496: Tällä esityksellään arviomäärärahasumman alentaa arviomäärärahaa ensi vuoden osalta,
16497: alentamiseksi hallitus siis jo etukäteen vah- vaan se päinvastoin pitäisi olla suurempi
16498: vistaa sen, että viikoittaiset pakkolomapäivät kuin mitä se on tämän vuoden kohdalla.
16499: ja vuosilomien yhteydessä pidettävät 2-4 Edellä mainitun perusteella esitämmekin,
16500: viikon pituiset ylimääräiset palkattomat lo-
16501: mat tulevat olemaan ensi vuonnakin käytän- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
16502: nössä valtionrautateiden konepajojen työnte- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. III luvun
16503: kijäin kohdalla, vaikka hallitussopimuksen ja 5 momentin kohdalle 50 000 000 mar-
16504: julkisaatettujen ohjelmakohtien mukaan hal- kan lisäyksen valtionrautateiden pää-
16505: litus tulee pyrkimään täystyöllisyyden ai- konepajojen työpalkkoihin.
16506: kaansaamiseen myös valtionrautateiden kone-
16507: pajoilla.
16508: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
16509:
16510: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. Impi Lukkarinen.
16511:
16512:
16513:
16514:
16515: 50 E 821/58
16516: 1410
16517:
16518: IV,5'12. - Rah.al. N:o 391.
16519:
16520:
16521:
16522:
16523: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten postimies-
16524: tointen sekä posti- ja lennätinlaitoksen autopuolen tointen
16525: vakinaistamiseksi ja ylimääräisten tointen perustamiseksi.
16526:
16527:
16528: E d u s kun n a 11 e.
16529:
16530: Eduskunta on käsitellessään hallituksen 11 646 300 mk, kalliinpaikanlisiin 6 258 480
16531: esitystä vuoden 1957 tulo- ja menoarvioksi mk ja indeksikorotuksiin 3 969 260 mk eli
16532: todennut posti- ja lennätinlaitoksen piirissä yhteensä 103 200 740 mk. Vastaavasti voi-
16533: esiintyvänä epäkohtana mm. sen, että suh- daan momentilta 18 Pl. VI: 2 vähentää
16534: teettoman suuri määrä tehtäviä hoidetaan 103 200 740 mk. Toimenpiteestä ei siis ai-
16535: tilapäisinä ja ylimääräisinä sekä edellyttä- heudu valtiolle lisämenoja.
16536: nyt toimenpiteitä tämän epäkohdan korjaa- Postiliikenne on viime vuosina lisääntynyt
16537: miseksi. Vuoden 1958 tulo- ja menoarviossa huomattavasti. Tämä koskee niin postin
16538: saatiinkin jonkin verran parannusta aikaan. kantoa, lajittelua kuin kuljetustakin. Asu-
16539: Hallituksen esitys tulo- ja menoarvioksi vuo- tuskeskusten laajentuessa joudutaan uusille
16540: delle 1959 ei sensijaan sisällä lainkaan va- asuntoalueille perustamaan postitoimipaik-
16541: kinaistamisia tai ylimääräistämisiä postimies- koja ja järjestämään niihin paikalliskulje-
16542: kunnan eikä posti- ja lennätinlaitoksen auto- tukset ja postinkannot.
16543: puolen henkilökunnan osalta. Kuitenkin on Työn lisääntyessä tarvitaan vastaavasti
16544: postimieskunnasta nykyisin vielä ylimääräi- postimiesten esimiehiä. Autohenkilökuntaa
16545: senä 1614 eli 38% vakinaisten ja ylimää- tarvitaan paitsi postiliikenteen kuljetuksiin
16546: räisten postimiesten koko lukumäärästä. Kun myös puhelin- ja lennätinpuolen laajoihin
16547: ylimääräisistä postimiehistä monet ovat olleet töihin. Jotta lisääntyneet tehtävät voitaisiin
16548: jopa kymmenen vuotta ja enemmänkin posti- suorittaa, olisi seuraavat välttämättömät yli-
16549: ja lennätinlaitoksen palveluksessa ja suorit- määräiset toimet perustettava:
16550: taneet alan ammattitutkinnon, olisi ainakin vuosi-
16551: osalle heistä saatava vakinaiset toimet. Sa- palkkio
16552: mk
16553: moin on posti- ja lennätinlaitoksen auton- 4 postimiesten esimiestä 1 l.
16554: kuljettajista vielä 250 eli 46% ja vanhem- (18 pl.) .................... 465 000
16555: mista autonasentajista 20 eli 31 % ylimää- 20 postimiesten esimiestä a. p. (17
16556: räisinä. Epäkohdan osittaiseksi korjaamiseksi pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 900
16557: olisi perustettava ainakin seuraavat vakinai- 100 postimiestä 2 pl. (13 pl.) .... 372 000
16558: set toimet, jolloin vastaavat ylimääräiset 150 postinkantajaa (maalaiskirjeen-
16559: toimet voidaan lakkauttaa: kantajia) (10 pl.) ........... 324 300
16560: perus- 17 vanhempaa autonasentajaa (17
16561: palkka. pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 900
16562: mk 38 autonkuljettajaa (15 pl.) ..... 407 100
16563: 100 postimiestä (13 pl.) .......... 372 000
16564: 15 vanhempaa autonasentajaa (17 Vastaavat tilapäispalkkiot voidaan lakkaut-
16565: pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 900 taa kaikkien muiden osalta paitsi posti-
16566: 92 autonkuljettajaa (15 pl.) ...... 407100 miesten esimiesten kohdalta.
16567: Edellä lueteltujen ylimääräisten tointen
16568: Edellä mainittujen tointen perustamiseen perustamiseen tarvitaan lisäystä momentille
16569: tarvitaan lisäystä momentille 18 Pl. VI: 1 18 Pl. VI: 2 vuosipalkkioihin 119 636 100
16570: peruspalkkoihin 81 326 700 mk, ikälisiin mk, ikälisiin 17 334 900 mk, kalliinpaikan-
16571: IV,572. - 'D'oti ym. 1411
16572:
16573: lisiin 9 278 520 mk ja indeksikorotuksiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16574: 5 849 980 mk eli yhteensä 152 099 500 mk. tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
16575: Vastaavasti voidaan saman momentin koh- 1 momentin kohdalle 103 200 740 mark-
16576: dalla olevasta, tilapäisten toimihenkilöiden kaa ja saman luvun 2 momentin koh-
16577: ja satunnaisen työvoiman palkkaamiseen va- dalle 152 099 500 markkaa ylimääräis-
16578: ratusta määrärahasta vähentää 127 617 000 ten postimiestointen sekä posti- ja len-
16579: mk. nätinlaitoksen autopuolen tointen va-
16580: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kinaistamiseksi ja ylimääräisten toin-
16581: nioittaen, ten perustamiseksi.
16582: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
16583:
16584: Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
16585: 1412
16586:
16587: IV,573. - Rah.al. N: o 392.
16588:
16589:
16590:
16591:
16592: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalan asemamken~
16593: nuksen uusimista varten.
16594:
16595:
16596: E d u s k u n n a 11 e.
16597:
16598: Valtionrautateiden asemarakennukset ovat marakennuksen uusimisen piirustukset ja
16599: arveluttavasti rappeutuneet eivätkä vastaa kustannusarviot ovat jo valmiina, on asema-
16600: nykyajan liikenteen asettamia vaatimuksia. rakennuksistamme tällä hetkellä heikoimpia
16601: Etenkin suurten risteysasemien asemaraken- eikä vastaa rautatieliikenteen risteysasemalle
16602: nusten uusimiseen olisi valtionrautateiden ja asettamia tehtäviä. Toijalan seutu on lisäksi
16603: koko yhteiskunnan kannalta kiinnitettävä maamme vaikeimpia työttömyysalueita, ja
16604: enemmän huomiota. näin ollen Toijalan asemarakennuksen uusi-
16605: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- mistöiden aloittaminen auttaisi osaltaan ko.
16606: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1959 eh- alueen työttömyyskysymysten ratkaisemista.
16607: dotetaan (19 Pl. I: 20 Uudis- ja uusimistyöt Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi-
16608: valmiilla radoilla) liikennerakennuksien ja tämme,
16609: liikenteen hoitamisessa tarvittavia raken-
16610: nelmia ja laitteita varten myönnettäväksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16611: 300 000 000 markkaa, josta 200 000 000 mark- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I: 20 mo-
16612: kaa työllisyyden turvaamiseksi tarkoitettui- mentille Toijalan asemarakennuksen
16613: hin töihin. uusimiseksi aloitettavaan työhön
16614: Rautatieliikenteemme tärkeimpiin risteys- 100 000 000 markan lisämäärärahan.
16615: asemiin kuuluva Toijalan asema, jonka ase-
16616: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
16617:
16618: Olli J. Uoti. A. Härkönen.
16619: Martta Salmela-Järvinen. Urho Kulovaara.
16620: Olli Aulanko. Impi Lukkarinen.
16621: Vilho Turunen. Ensio Partanen.
16622: 1413
16623:
16624: IV,574.- Rah.al. N:o 393.
16625:
16626: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi rautatieläisille
16627: asuntotuotantoa varten.
16628:
16629: E d u s k u n n a 11 e.
16630:
16631: Vuosien 1950-1958 tulo- ja menoarvioissa mällä omakotirakentajille, ja tänä vuonna
16632: on 19 Pl: n II luvun asianomaisten moment- Hyvinkään konepajan henkilökunnan osalta
16633: tien kohdalla myönnetty aluksi 10 miljoonan myös vaihtoehtoisesti asunto-osakeyhtiön osak-
16634: markan suuruinen ja myöhemmin 20 miljoo- keiden hankkijoille, valtion lainoja. Lainat on
16635: nan markan suuruinen siirtomääräraha !ai- tosin voitu myöntää yleensä vain 200 000
16636: noiksi rautatieläisille omakotitoimintaa var- markan suuruisina lainanhakijoiden. lukui-
16637: ten sekä vuosien 1953-1958 tulo- ja meno- suuden ja määrärahan pienuuden takia. Kun
16638: arvioissa niinikään 19 Pl: n II luvun asian- lainoja on ensi sijassa myönnetty niille, joi-
16639: omaisten momenttien kohdalla 10 mil- den rakennustyö on vasta alussa tai alka-
16640: joonan markan suuruinen siirtomääräraha massa tai lainaa myönnetty tontin ostoa var-
16641: valtionrautateiden Hyvinkään konepajan ten, on tällainen pieni laina ollut omiaan
16642: henkilökunnan omakotilainoiksi, mikä määrä- saamaan asunnontarpeessa olevat rautatieläi-
16643: raha vuoden 1958 tulo- ja menoarvion perus- set liikkeelle oman asunnon hankkimiseksi.
16644: teluissa on ulotettu koskemaan myös kerros- Lisäksi on lainoja myönnetty etupäässä niille,
16645: talotoimintaa. Vuoden 1959 tulo- ja meno- jotka rakentavat ilman muuta valtion lainaa.
16646: arvioesitykseen näitä määrärahoja ei lain- Kun tällainen rautatieläisten asunto-olojen
16647: kaan ole otettu. parantamistoiminta on tunnustettava ja saa-
16648: Aikoinaan hoidettiin rautatiehenkilökun- nut merkittäviä tuloksia aikaan, niin ei tätä
16649: nan asuntokysymystä siten, että rautatiehal- toimintaa tulisi nyt tyrehdyttää 36 000 hen-
16650: litus tarkoitukseen varattujen määrärahojen kilöä käsittävän rautatieläiskunnan keskuu-
16651: turvin rakennutti henkilökuntaansa varten dessa.
16652: vuokra-asuntoja. Kun määrärahoja sittemmin Sanottu toiminta olisi, koska omakotiasu-
16653: saatiin tarkoitukseen yhä niukemmin ja tus eräissä asutuskeskuksissa sijoittuu
16654: vuokra-asuntojen rakentaminen miltei tyystin kauaksi työpisteistä, ulotettava kokonaisuu-
16655: tyrehtyi, ryhtyivät rautatieläiset yhä enem- dessaan koskemaan myös asunto-osakeyhtiö-
16656: män hoitamaan asuntokysymystään omatoimi- toimintaa myöntämällä lainoja osakkeiden
16657: sesti. hankkimiseksi rakenteilla olevasta talosta.
16658: Rautatieläisten työn laatu ja luonne, lä- Lisäksi olisi tulo- ja menoarviossa erillisinä
16659: hinnä yö- ja vuorotyö, vaativat henkilökun- olleet 20 miljoonan ja 10 miljoonan mal'lmn
16660: taa asumaan mahdollisimman lähellä työkoh- määrärahat yhdistettävä, jotta lainoja voitai-
16661: detta ja edellyttävät asuntoa, jossa on mah- siin myöntää suurimmassa asunnontarpeessa
16662: dollisuus minä vuorokauden aikana tahansa oleville rautatieläisille eri puolilla rataverk-
16663: saada riittävää häiriintymätöntä lepoa. Vaik- koa.
16664: kakin jättäisi laskuista pois sen, ettei asunto Kaikkeen edellä esittämäämme viitaten
16665: tyydytä asianomaisen perheen asunnontar- saamme kunnioittaen esittää,
16666: vetta, niin ymmärrettävää on, millaista erin-
16667: omaista haittaa tuottaa lähteminen esimer- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16668: kiksi yövuoroon etäiseltä asuinpaikkakun- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
16669: nalta liikenneyhteyksien tällaisena vuorokau- uudelle momentille lainoiksi rautatie-
16670: den aikana puuttuessa. läisille asuntotuotantoa varten siirto-
16671: Rautatieläisten omatoimista asuntotuotan- määrärahana 30 000 000 markkaa.
16672: toa onkin voitu viime vuosina tukea myöntä-
16673: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
16674:
16675: Olli J. Uoti. Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen.
16676: Vilho Turunen. A. Härkönen. Mikko Hult.
16677: Urho Kulovaara. Martta Salmela-Järvinen.
16678: 1414
16679:
16680: IV,575. - Rah.al N: o 394.
16681:
16682:
16683:
16684:
16685: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutuasiaintar-
16686: kastajan viran perustamiseksi ammatinvalinnanohjaustoi-
16687: mistoon sekä ammatinvalinnanohjauksen käytännölliseen
16688: toteuttamiseen maaseudulla.
16689:
16690:
16691: Eduskunnalle.
16692:
16693: Julkisuudessa on viime aikoina eri yhteyk- huomioonotettavaan yhteiskunnallistaloudel-
16694: sissä todettu, että ammatinvalinnanohjaus- liseen taustaan, maaseudun väestöön ja työ-
16695: toiminta on maassamme käynyt vuosi vuo- voimaan, työtilaisuuksien määrään, ammatti-
16696: delta yhä välttämättömämmäksi talous- ja kasvatukseen maaseudulla sekä varsinaiseen
16697: tuotantoelämässä tapahtuneiden rakenteellis- työhönsijoitustoimintaan.
16698: ten muutosten ja työtehtävien erikoistumisen Maaseutujaosto teki sittemmin ammatin-
16699: takia. Samanaikaisesti on meillä olemassa valinnanohjausneuvostolle eräitä ehdotuksia
16700: vaikea ongelma, jonka muodostaa lähivuosina ja suunnitelmia, jotka mainittu neuvosto hy-
16701: työmarkkinoille pyrkivien suurten ikäluok- väksyi 13. 12. 1957. Ammatinvalinnanohjaus-
16702: kien ohjaaminen ammattiin sekä työllistä- neuvoston maaseutujaoston lausunnossa maa-
16703: minen. Erityisen ajankohtaisen ongelman seutunuorison ammatinvalinnanohjauksesta
16704: muodostaa tässä mielessä maaseutu, jossa todetaan, että ammatinvalinnanohjaus työ-.
16705: suuret ikäluokat suurimmalta osaltaan ovat. voima- ja kouluviranomaisten tehokkaana
16706: Maaseudun elinkeinoelämä ja koko maaseu- yhteistyönä toteutettaessa edellyttää työvoi-
16707: dun lähitulevaisuus riippuvat ratkaisevasti ma-asiain hallinnon yhteydessä toimivan
16708: siitä, saavatko ja minkälaista ammattikasva- ammatinvalinnanohjausviranomaisen rinnalla
16709: tusta ja ammatinvalinnanohjausta tämän myös erityisen maaseutujaoston asiantuntija-
16710: hetken maaseutunuoret. Tämän vuoksi olisi ja neuvoa antavana elimenä.
16711: kiinnitettävä kaikki mahdollinen huomio Maaseutujaosto päätyi tutkimustensa joh-
16712: maaseutunuorten ammattikasvatukseen ja dosta siihen, että ammatinvalinnanohjaus-
16713: ammatinvalinnanohjaukseen, jotta nama toimistoon olisi, jotta se voisi mm. jatku-
16714: maaseudulle kokonaisuudessaan niin elin- vasti seurata eri koulumuotojen ammatin-
16715: tärkeät kysymykset voitaisiin hoitaa tehok- valinnanohjausta sekä laatia suunnitelmia
16716: kaasti ja nopeasti. Asian perusteluksi viitat- käytännöllisen ammatinvalinnanohjauksen
16717: takoon vielä seuraavaan: järjestämiseksi maaseudulla, perustettava
16718: Ammatinvalinnanohjausneuvosto asetti 22. uusi maaseutuasiain tarkastajan toimi.
16719: 5. 1957 ns. maaseutujaoston selvittämään Jotta ammatinvalintaa voitaisiin toteuttaa
16720: niitä erityiskysymyksiä, jotka liittyvät maa- riittävän tehokkaasti ja oikein, tulisi maa-
16721: seudun nuorison ammatinvalinnanohjauk- seutujaoston ja sen tarkastajan jatkuvasti
16722: seen, ja tekemään esityksen tarpeellisiksi seurata ja hankkia maaseudun väestön ja
16723: harkitsemistaan toimenpiteistä, joihin mah- työvoiman määrää ja rakennetta koskevia
16724: dollisesti olisi ryhdyttävä, kun ohjaustoi- selvityksiä, perehtyä maaseudun elinkeino-
16725: minta aloitetaan myös varsinaisella maaseu- elämään sekä tuotantotekijöihin, tarkkailla
16726: dulla. Jaosto, jossa oli edustettuna monta maaseudun ammattikasvatusolojen kehitystä,
16727: maaseutujärjestöä, tutki mm., miten ohjauk- tehdä esityksiä kurssi- ja koulutoiminnan
16728: sen käytännöllistä järjestelyä on toteutettu järjestämisestä sekä selvitellä maaseudun
16729: kansakouluissa, kansakoulun kerhotyössä, va- nuorison työhönsijoitustoimintaa.
16730: paan kansansivistystyön eri aloilla sekä nuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16731: risojärjestöjen toiminnassa. Tutkimus koh- nioittaen,
16732: distui myös ammatinvalinnanohjauksessa
16733: IV,575.- lJusitalo ym. 1415
16734:
16735: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 kastajan viran perustamiseksi amma-
16736: tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa tinvalinnanohjaustoimistoon sekä am-
16737: markkaa ammatinvalinnanohjausneu- matinvaZinnanohjauksen käytännölli-
16738: voston ehdottaman maaseutuasiaintar- seen toteuttamiseen maaseudulla.
16739: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1958.
16740:
16741: Eino Uusitalo. Aarre Marttila. Veikko Savela.
16742: 1416
16743:
16744: IV,576. - Rah.a.l. N:o 395.
16745:
16746:
16747:
16748:
16749: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
16750: luontoisten kotiteollisuuskoulujen kalustojen, koneiden ja
16751: työvälineiden täydentämistä ja uusimista varten.
16752:
16753:
16754: E d u s kun n a 11 e.
16755:
16756: Maassamme on 128 yksityisluontoista koti- luun tai niille, jotka ovat halunneet jäädä
16757: teollisuusoppilaitosta, joista 18 on kaksivuo- kotitilalleen, mutta tarvitsevat sopivaa sivu-
16758: tista. Miesoppilaita varten on kouluja 58 ja ansiota, jota pystyvät omalla työllään hank-
16759: naisoppilaita varten 70. Sangen monelle kou- kimaan. Kotiteollisuuskoulujen opetuksen
16760: lulle on viime vuosina rakennettu uudet kohottaminen ajan vaatimuksia vastaavaksi
16761: ajanmukaiset koulutalot, joissa on tilavat ei ole mahdollista ilman että niiden pahasti
16762: työhuoneet. Maahamme syntyvä varsinaisten vanhentuneet työkalustot ja koneet saadaan
16763: ammattikoulujen verkosto tarvitaan kasvatta- uusituiksi. Kun tätä välttämätöntä uusimista
16764: maan kehittyvälle teollisuudelle ammattitai- ei ilman valtion tehokasta tukea voida tar-
16765: toista työvoimaa, mutta maaseudulle jäävien vittavassa mitassa suorittaa, ehdotamme kun-
16766: nuorten oman ammattitaidon kohottamiseen nioittaen,
16767: tarvitaan entistä kipeämmin juuri kotiteolli-
16768: suuskouluja. Koulujen tulisi kuitenkin olla että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
16769: ajanmukaisia ja varustetut nykyaikaisin työ- vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon 11
16770: välinein ja -konein, jotta ne voisivat antaa Pl. VIII: 6 momentille yksityisluon-
16771: lyhyessä ajassa mahdollisimman hyvän am- toisten kotiteollisuuskoulujen kalusto-
16772: mattitutkintoon valmistavan opetuksen sille jen, koneiden ja työvälineiden täyden-
16773: nuorison osalle, joka eri syiden vuoksi ei tämistä ja uusimista varten 8 000 000
16774: enää voi hakeutua varsinaiseen ammattikou- markkaa.
16775: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
16776:
16777: Eino Uusitalo. Ale Holopainen.
16778: Aarre Marttila. Veikko Savela.
16779: 1417
16780:
16781: IV,577. - Rah.al. N:o 396.
16782:
16783:
16784:
16785:
16786: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
16787: ja kyläteiden rakennusavustuksiin.
16788:
16789:
16790: Eduskunnalle.
16791:
16792: Hallituksen vuoden 1959 tulo- ja menoar- Kunnan ja kyläteiden raktmnusavustus-
16793: vioesitykseen on varattu liian pieni määrä- määrärahan suuruutta harkittaessa on syytä
16794: raha kunnan- ja kyläteiden rakennusavus- muistaa, että kunnan ja kyläteiden rakenta-
16795: tuksiksi. Tämä on sitäkin valitettavampaa, minen on valtiolle edullista tienrakentamista.
16796: kun vuosi 1959 on viimeinen, jolloin kunnan V altiohan osallistuu kustannuksiin vain noin
16797: ja kyläteiden alkurahoitus voidaan myöntää. 60 prosentilla, osakkaiden huolehtiessa lo-
16798: Kunnan ja kyläteiden avustustarve on tällä pusta. Kun sitäpaitsi rakentajina ovat kun-
16799: hetkellä seuraavanlainen: hakemuksia vi- nat ja kyläti~kunnat, tapahtuu varojen
16800: reillä kulkulaitosministeriössä 223 kpl, koko- käyttö hyvin harkiten ja säästäen. Kunnan
16801: naisavustustarve 1 508 174 000 markkaa, tie- ja kyläteiden rakentamisella on myös työl-
16802: ja vesirakennushallituksessa noin 200 ano- lisyyttä ylläpitävä vaikutus, jota ei ole vä-
16803: musta, avustustarve 1 500 000 000 markkaa, häksi arvioitava.
16804: lääninhallituksissa sekä odotettavissa olevat Kunnan ja kyläteiden tarpeellisuutta
16805: jatkoavustukset noin 100 kpl, avustustarve yleensä ei liene aiheellista korostaa. Teiden
16806: 7'50 milj. markkaa. Lisäksi on ministeriössä aikaansaaminen on suoranainen elinehto tiet-
16807: vireillä 78 anomusta, joiden tarkoittamien tömillä alueilla asuvalle väestölle ja heidän
16808: tiehankkeiden avustamista ministeriö ei pidä toimeentulonsa kohentamiselle.
16809: tarkoituksenmukaisena. Valtionavun tarpeessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16810: siis yht. 523 hakemusta, niiden kokonais- nioittavasti,
16811: avustustarve noin 3.8 miljardia markkaa.
16812: Vuoden 1959 budjettiin esitetystä avus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16813: tusmäärärahasta voidaan ylläolevaan tarkoi- tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
16814: tukseen käyttää ehkä vajaa 1 miljardi mark- markan lisämäärärahan kunnan- ja
16815: kaa, mikä on vain noin neljäs osa tarpeesta. kyläteiden rakennusavustuksiksi.
16816: Näin ollen 3/4 vireillä olevista tärkeistä
16817: tiehankkeista jää ilman rahoitusta, määrära-
16818: han pienuuden vuoksi.
16819: Helsingissä 10 päivänä ldkakuuta 1958.
16820:
16821: Eino Uusitalo. Matti Liinamaa.
16822: Esu Niemelä. Ale Holopainen.
16823: Olavi Lahtela. Matti Kekkonen.
16824: Aarre Marttila. V. E. Svinhufvud.
16825:
16826:
16827:
16828:
16829: 51 E 821/58
16830: 1.418
16831:
16832: IV,578. - Rah.al. N:o 397.
16833:
16834:
16835:
16836:
16837: Uusitalo ym.: MäiitriJ,raÄan osoittamisesta avustukseksi Käsi-
16838: teollisuude'lt edistimissiiätiölle.
16839:
16840:
16841: E d u s k u n n a 11 e.
16842:
16843: Valtion tula- ja menoarviossa on jo useana Lainoja on myönnetty vuosina 1944-1957
16844: vuonna ollut määräraha avustuslainojen jaka- kaikkiaan 493 kpl yhteensä 64 000 000 mk.
16845: miseksi käsi- ja. pienteollisuudelle. Täti Kun peruspaaomaa, mikä on nykyisin
16846: kautta ovat myös monet kotiteollisuusyrittä- 11 000 000 mk, ei ole saatu vielä lisätyksi
16847: jinä aloittaneet maaseudun pienyrittäjät saa- tapahtunutta inflaatiota vastaavasti, ovat sää-
16848: neet työpajansa laajennetuksi ja varustetuksi tiön lainoitusmahdollisuudet huomattavasti
16849: entistä paremmin konein. pienentyneet.
16850: Sen sijaan on lainoja voitu jakaa aloittele- Kun kumminkin ammattikasvatustyön ja
16851: ville koti- ja käsiteollisuusyrittäjille vain ai- -opetustoiminnan lisääntyessä ammattitai-
16852: van poikkeustapauksissa tarvittavien vakui- toista väkeä tulee entistä runsaammin maa-
16853: den puuttumisen vuoksi. Näin on monen seudulle, olisi yritteliäimmille heistä. varat-
16854: ammattitaitoisenkin yrittäjän työpajasuunni- tava mahdollisuus saada hankituksi perustyö-
16855: telma saanut jäädä syrjään, semminkin kun välineistö ammattityöhön ryhtymistä varten.
16856: Käsiteollisuuden edistämissäätiö, jonka puo- Edellämainitulla Käsiteollisuud€U edistämis-
16857: leen heitä on kehoitettu kääntymään valtion säätiöllä on jo 18 vuoden myönteiset koke-
16858: asettaman lainatoimikunnan taholta, ei ole mukset ns. vähittäismaksuehdoin tapahtuvan
16859: voinut pääomiensa riittämättömyyden vuoksi perustyövälineistön ja -koneiston hankkimis-
16860: ottaa kuin muutamia kone- ja perustyöväline- menettelystä, mikä on tapahtunut hyvin pie-
16861: hankintoja hoitaakseen. nin luottotappioin. Tätä menetelmää noudat-
16862: Käsiteollisuuden edistämissäätiö perustet- taen joutuu yrittäjä itse asiassa omatoimisesti
16863: tiin vuonna 1944 jatkamaan Käsityön- ja hankkimaan työvälineensä ja koneensa ja
16864: Pienteollisuuden Huoltotoimikunnan työtä, ja tappion vaarasta on joutunut vastaamaan
16865: siltä saatiin myös varoja 6 200 000 mk perus- Käsiteollisuuden edistämissäätiö. Näin ollen
16866: pääomaksi, johon myöhemmin liitettiin vielä olisi mielestämme tarkoituksenmukaista antaa
16867: Suomen RuoHolta saadut 4 000 000 mk. Tästä kertakaikkisena avustuksena Käsiteollisuuden
16868: johtuen on säätiön lainaustoiminnassa pyritty edistämissäätiölle 50 000 000 mk.
16869: ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan Edelläoleviin perusteluihin viitaten esi-
16870: myös huoltonäkökohdat. tämme kunnioittavasti,
16871: Säätiön toiminta kohdistuu vain tyypilli-
16872: siin koti- ja käsiteollisuusyrityksiin ja etu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16873: päässä maaseudulla toimiviin. Ensisijaisina tulo- ja menoarvio()fl, 50 000 000 mar-
16874: lainoituskohteina ovat koneet ja työvälineet kan avustusmäärärahan Käsiteollisuu-
16875: laina-ajan ollessa korkeintaan 3 vuotta enin- den edistämissäätiölle aloittelevien
16876: tään 300 000 markan lainasta ja koron vaih- koti- ja käsiteollisuusyrittäjien penM-
16877: dellessa tapauksittain. Lainavaroilla suorite- työvälineiden ja koneiden hankkimi-
16878: tuista hankinnoista laaditaan vähittäismaksu- seksi vähittäismaksuehdoin.
16879: sopimukset ja ne ovat lainojen vakuuksina,
16880: minkä lisäksi nykyisin vaaditaan vielä reaali-
16881: vakuudet tai takaajat.
16882: Helsingissä 14 päivänä loka:kuuta 1958.
16883:
16884: Eino Uusitalo. Veikko Savela.
16885: 1419
16886: IV,579. - Rah.al. N: o 398.
16887:
16888:
16889:
16890:
16891: Uusitalo ym. ~· llliåräralt.an ()Soittamisesta maantien raken-
16892: nustöiden aloitt&miseksi Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin.
16893:
16894:
16895: E d u s k u n n a ll e.
16896:
16897: Tieyhteydet Soinista ja Lehtimäeltä Etelä- Prof. Yrjö Ilvessalon puheenjohdolla toimi-
16898: Pohjanmaan maakunnan keskustaan Seinä- nut metsätalouskomitea on tooennut ko. tien
16899: joelle <lvat varsin heikot. Suoraa tieyhteyttä tarpeen ja ehdottaa ensimmäisessä mietinnös-
16900: ei ole, vaan tapahtuu liikennöinti Seinäjoelle sään tien ralrentamista Kuortaneelta Lehti-
16901: joko pohjoissuuntaan Alajärven ja Lapuan mäelle.
16902: kautta tahi eteläsuuntaan Alavuden ja Perä- Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
16903: seinäjoen kautta. Mainittuja reittejä käyt- on suoritettu tutkimus M"åyryn-Lehtimäen
16904: täen tulee matkaa Lehtimäeltä Seinäjoelle välisestä noin 20 km pituisesta tieosuudesta.
16905: noin 100 km ja Soinista n. 120 km. Sen Kim suunnitelma valmistunee lopullisesti ky-
16906: jälkeen kun Veneskosken-M"åyryn välinen seisestä hankkeesta vuoden 1959 alkuun men-
16907: tie avattiin liikenteelle, voidaan Seinäjoelle nessä, olisikin tien rakennustyöt päästävä
16908: päästä myös Töysän ja Kuortaneen uuden aloittamaan mahdollisimman pian. Tämä
16909: tien kautta, mutta tämäkään mahdollisuus ei olisi tärkeätä itse tien vuoksi, mutta myöskin
16910: vielä paranna kulkuyhteyksiä. Jos sensijaan paikkakunnan työllisyystilanteen johdosta.
16911: saataisiin jatke V eneskosken-Mäyryn tielle Tietyön aloittaminen olisi suuri helpotus
16912: Lehtimäelle saakka, lyhenisi matka Seinä- kunnille, jotka alinomaa joutuvat kamppaile-
16913: joelle Soinista ja Lehtimäeltä noin 40 km. maan vaikean työttömyyden kanssa, koska
16914: Samalla saataisiin suora tieyhteys Etelä- yllämainittujen kuntien alueella ei ole riittä-
16915: Pohjanmaan keskuksen ja Keski-Suomen västi työtilaisuuksia tarjolla.
16916: välille. Edellä olevaan viitaten ·ehdotamme kun-
16917: Nykyinen liikenne Seinäjoen ja Etelä- nioittavasti,
16918: Pohjanmaan itäisten pitäjien sekä Keski-
16919: Suomen välillä on suhteellisen vilkasta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16920: vaikka se tapahtuukin epätyydyttäviä teitä. tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
16921: Kun suora tieyhteys saadaan, lisääntyy lii- markan määrärahan maantien raken-
16922: kenne huomattavasti. Puutavaran kuljetus- nustöiden aloittamiseksi Mäyrystä Leh-
16923: mahdollisuuksia tie parantaisi ratkaisevasti. timäelle ja Soiniin.
16924: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
16925:
16926: Eino Uusitalo. Veikko Savela.
16927: 1420
16928:
16929: IV,580. - Rah.al. N:o 399.
16930:
16931:
16932:
16933:
16934: Uusitalo ym..: Määrärahan osoittamisesta Lapuan-Kyyjät·-
16935: ven valtatien parantamiseksi ja oikaisemiseksi.
16936:
16937:
16938: E d u s k u n n a 11 e.
16939:
16940: Lapuan-Kyyjärven välinen valtatie on suoritetaan myös tieoikaisu Laitilan-Hois-
16941: vilkkaasti liikennöity. Tie välittää huomat- kon välillä. Kun suunnitelma hankkeesta
16942: tavan osan Keski-Suomesta Lapuan kautta on nyt valmis, olisi tien parantamiseen pääs-
16943: Seinäjoelle ja Vaasaan suuntautuvasta lii- tävä välittömästi. Sitä vaatii edelläolevan
16944: kenteestä. Erityisesti puutavarankuljetus lisäksi myös Alajärven kunnan erittäin vai-
16945: tieosuudella on runsasta. Raskaasta liiken- keaksi muodostunut työllisyystilanne.
16946: teestä johtuen tien kestävyys joutuu kovalle Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16947: koetukselle, nimenomaan maan sulana ollessa. nioittavasti,
16948: Keväällä maan routiessa liikennöinti on erit-
16949: täin vaikeata. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16950: Tien parantamisen tärkeyden ja kiireelii- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
16951: syyden huomioonottaen Vaasan tie- ja vesi- markan määrärahan Lapuan-Kyyjär-
16952: rakennuspiirin toimesta onkin laadittu suun- ven valtatien parantamiseksi ja oikai-
16953: nitelma kyseisen tien parantamiseksi Alajär- semiseksi Alajärven pitäjässä Laiti-
16954: ven pitäjässä Laitilan-Hoiskon-Kyyjärven lan-Hoiskon välillä.
16955: rajan välillä. Tien parantamisen yhteydessä
16956: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
16957:
16958: Eino Uusitalo. Veikko Savela.
16959: 1421
16960:
16961: IV,581. - Rah.al. N:o 400.
16962:
16963:
16964:
16965:
16966: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahtärin-Mylly-
16967: mäen maantien parantamistöiden aloittamiseksi.
16968:
16969:
16970: E d u s k u n n a ll e.
16971:
16972: Maantien parantaminen Ähtärin-Mylly- jan välillä. Kun kyseisen tien parantamista
16973: mäen välillä on ollut vireillä jo pitkän aikaa. koskeva edellinen aloitteeni oli eduskunnan
16974: Tähän on johtanut se erikoisen huono ti- käsiteltävänä, lausuttiin eduskunnan vas-
16975: lanne, mikä kyseisellä noin 12 km:n pitui- tauksessa, että suunnitelman valmistuttua
16976: sellä tieosuudella vallitsee. Tie on mutkai- voidaan hanketta ryhtyä toteuttamaan. Suun-
16977: nen, heikosti perustettu ja keväisin pahoin nitelman ollessa nyt valmis olisikin edus-
16978: routiva ja mikä erikoisinta, mainitulla tie- kunnan myönnettävä varat kiireimmiten
16979: osuudella on kuusi rautatietasoylikäytävää, tienparannustöiden aloittamiseksi. Myös Äh-
16980: mikä aiheuttaa liikenteelle monenlaisia vaa- tärin kunta ja eräät muutkin kunnat ovat
16981: roja. Rautatietasoylikäytävillä onkin tapah- kiirehtineet työn aloittamista.
16982: tunut liikenneonnettomuuksia varsin usein, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16983: ollen tieosuus eräänä vuonna onnettomuuk- nioittavasti,
16984: siin nähden maamme mustimpia. Yksistään
16985: tämä seikka suorastaan pakottaa tienparan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16986: nukseen ja tieoikaisuun. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
16987: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta markan määrärahan Ähtärin-M ylly-
16988: onkin po. tieosuudella suoritettu tutkimus mäen maantien parantamistöiden aloit-
16989: ja laadittu valmis suunnitelma tien paran- tamiseksi.
16990: tamiseksi Ähtärin-Myllymäen-Keuruun ra-
16991: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
16992:
16993: Eino Uusitalo. Aarre Marttila. Veikko Savela.
16994: IV,582. - Rab..al. N: o 401.
16995:
16996:
16997:
16998:
16999: Uusitalo ym.: MiiiirärBhm& Q4oittamisesta maanteiden jatko-
17000: jen rakentam~sJa Alavuden aseman alikulkusillalle.
17001:
17002:
17003: Eduskunnalle.
17004:
17005: Alavuden asemalle rakennettiin valtion Kun vuoden 1959 hallituksen tulo- ja me-
17006: varoilla alikulkusilta useita vuosia sitten. noarvioesityksessä. ei ole varattu määrärahaa
17007: Alikulkusillan rakentamisen jälkeen oli tar- ylläolevaa tarkoitusta varten, olisi eduskun-
17008: koitus välittömästi rakentaa tien jatkeet ali- nan nyt määräraha varattava ja saatettava
17009: kulkusillalle Kuortaneelta, Alavuden kirkolta keskeneräinen, myös liikenteellisesti tärkeä
17010: ja. Töysästä. Tiet ovat kuitenkin vielä raken- tie päätökseen. On myös vaarallista pitää
17011: tamatta ja alikulkusilta lepää täysin käyttä- käytännössä nykyistä rautatietasoylikäytävää,
17012: mättä. Tosin vuosina 1956-1957 aloitettiin jossa liikenneonnettomuuksia sattuu usein.
17013: työttömyysvaroin teiden rakentaminen ali- Jo tämäkin seikka kehoittaa toteuttamaan
17014: kulkusillalle, mutta työ on jäänyt kesken. tiejärjestelyn päätökseen pikaisesti.
17015: Kun tarkoitukseen on sidottu valtion varoja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17016: jo huomattava summa, ei ole tarkoituksen- nioittavasti,
17017: mukaista jättää työtä kesken ja siihen sijoi-
17018: tettuja varoja hyödyttömiksi. Hankkeen kes- että Edusku11.ta ottaisi vuoden 1959
17019: keneräisyys on myös erittäin haitallista Ala- tulo- · ja menoarvioon 25 miljoonan
17020: vuden IJrunnalle ja kuntalaisille. Monet suun- markan määrärahan maanteiden jat-
17021: nitelmat ovat jääneet odottamaan toteutu- kojen rakentamiseksi Alavuden ase-
17022: mistaan nimenomaan siitä syystä, kun tiejär- man alikulkusillalle.
17023: jestely on keskeneräinen.
17024: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
17025:
17026: Eino Uusitalo. Aarre Ma.rUila. Veikko Sa.vela.
17027: 1423
17028:
17029: IV,583. - Ra.h.al. N: o 402.
17030:
17031:
17032:
17033:
17034: 'Vnn.amo: Kcwotetun midiirtirahan osoittamisesta avustuksiksi
17035: maankä;rtttOlain mukmria perusparan-nus-, tienteko- ja tien
17036: ku-nno'Siapitotöitä 'ff(lftt'll.
17037:
17038:
17039: E d u s k u n n a ll e.
17040:
17041: Hallitus on ehdottanut tulo- ja menoar- momentille on ehdotettu :m.yönnettäväksi, on
17042: vioesityksessään vuodelle 1959 11 Pl. XVI: 3 ehdotettu määräraha. aivan liian pieni. Li-
17043: ,,Avustukset maankäyttölain mukaisia peru:s- sälrosi on otettava huomioon, että momentin
17044: parannus-, tienteko- ja tien kunnossapitotöitä varoilla suoritettavat työt sekä luonteensa
17045: varten" siirtomäärärahamomentille 100 milj. että sijaintinsa puolesta ovat mitä parhaim-
17046: markkaa, josta 50 milj. markkaa työllisyyden pia työllisyyden turvaamiseksi tarkoitettuja
17047: turvaamiseksi tarkoitettuihin töihin. Kun töitä.
17048: tämän momentin määrärahaa edelleen käy- Edellä olevan nojalla ehdotan kunnioit-
17049: tetään myös aikaisemman asutuslainsäädän- taen,
17050: nön mukais.ille tiloille ja niihin verrattaville
17051: muille pientiloille suoritettaviin tarpeellisiin että Eduskunta ottaisi vuode-n 1959
17052: tie- ja kuivatustöibln, joista yksin0maan kes- tulo- p menoarvion 11 Pl. XVI: 3
17053: keneräisten töiden loppuunsaattamiseen tar- s~"irtomäii;riirahamomentille lismyksenii
17054: vittaisiin varoja paljon enemmän kuin koko 100 miljoonaa markkaa.
17055: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
17056:
17057: Veikko Vennamo.
17058: 1424
17059:
17060: IV,584. - Ra.h.al. N: o 408.
17061:
17062:
17063:
17064:
17065: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankäyttö-
17066: lain ja maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä raken-
17067: nettavia yleisiä teitä varten.
17068:
17069:
17070: Eduskunnalle.
17071:
17072: Hallitus on ehdottanut tulo- ja menoarvio- tettu määrärahat työllisyyden turvaamiseksi
17073: esityksessään vuodelle 1959 11 Pl. XVI: 17 yleensä otettaviksi asianomaisille työmomen-
17074: ,Maankäyttölain ja maanhankintalain toi- teille. Tämän momentin varoilla suoritettavat
17075: meenpanon yhteydessä rakennettavat yleiset työt ovat jos mitkään, mitä parhaimpia työl-
17076: tiet" siirtomäärärahamomentille vain 25 milj. lisyyden turvaamiseksi tarkoitettuja töitä.
17077: markkaa. Huomioon ottaen jo yksistään kes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17078: keneräisenä olevat työt on momentille ehdo- taen,
17079: tettua määrärahaa pidettävä aivan riittämät-
17080: tömänä. Useat keskeneräiset työt ovat aloite- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17081: tut työttömyysvaroilla, eikä ainakaan kai- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
17082: kissa tapauksissa ole edellytyksiä töiden jat- XVI: 17 siirtomäärärahamomentiUe
17083: kamiseen sanotuilla varoilla olemassa, koska 50 miljoonaa markkaa.
17084: vuoden 1959 tulo- ja menoarviossa on ehdo-
17085: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
17086:
17087: Veikko Vennamo.
17088: 1425
17089:
17090: IV,585. - Rah.al. N:o 404.
17091:
17092:
17093:
17094:
17095: Vennamo: Korotetu-n määrärahan osoittamisesta ku-nnan- ja
17096: kyläteiden avustamisee-n.
17097:
17098:
17099: E d u s k u n n a ll e.
17100:
17101: Hallitus on ehdottanut tulo- ja menoarvio- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17102: esityksessään vuodelle 1959 12 Pl. V: 3 taen,
17103: ,Kunnan- ja kyläteiden avustaminen" mo-
17104: mentille 1300 milj. markkaa. Esitetty määrä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17105: on kuitenkin riittämätön keskeneräisten tie- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V: 3 mo-
17106: hankkeiden toteuttamiseen. Kun näiden tei- mentille kunnan- ja kyläteiden avus-
17107: den rakentamisella samalla edistetään työlli- tamiseen lisäyksenä 100 miljoonaa
17108: syyden hoitamista, olisi momentille osoitet- markkaa.
17109: tava edes jonkin verran lisää varoja.
17110: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
17111:
17112: Veikko Vennamo.
17113:
17114:
17115:
17116:
17117: 52 E 821/58
17118: 1426
17119:
17120: IV,ö86. - :Rah.al. N: o 405.
17121:
17122:
17123:
17124:
17125: Vennamo: Korotetun miiäriiro.ltan osoittamisesta stsavesi- ja
17126: Maristoliikemeen edistämiseksi ja tukemiseksi.
17127:
17128:
17129: E d u s k u n n a ll e.
17130:
17131: Vesitiet ovat yhä edelleen tärkeitä maamme lämme ja saaristoissa olisi tarpeen saada edes
17132: sisäisen liikenteen liikennereittejä, ja niitä vähäistä lisäystä tulo- ja menoa:r'vioon. Sii-
17133: olisi täydellä teholla pyrittävä käyttämään hen verrattuna, kuinka. palj<>:it varoja teiden
17134: hyväksi, varsinkin kun se voisi tapahtua pie- rakentaminen ja ylläpitäminen vastaavasti
17135: nin valtion kustannuksin. Sisävesi- ja saa- vaatii, on kysymys mi1ättiimä.n pienistä mää-
17136: risto-matkustaja- ja rahtiliikenne ovat kuiten- ristä.
17137: kin häviämässä kannattamattomuuden vuoksi. Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
17138: Valtion apu on aivan liian pieni. Vesiliiken- nioittaen,
17139: teen tyrehtyminen asettaa laajoilla alueilla
17140: maassamme kasvavia vaikeuksia maaseudun että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17141: väestölle. Tällainen asiaintila ei ole kansan- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII: 2
17142: talouden kannaltakaan puolustettavissa. Koh- momentin kohdalle lisäyksenä 10 mil-
17143: tuullisen matkustaja- ja rahtiliikenteen yllä- joonaa markkaa sisävesi- ja saaristolii-
17144: pitämiseksi ja kehittämiseksi sisävesireiteil- kenteen edistämiseksi ja tukemiseksi.
17145: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
17146:
17147: Veikko Vennamo.
17148: 1427
17149:
17150: IV,587. - Rah.al. N:o 406.
17151:
17152:
17153:
17154:
17155: V.ana.mo: MääTärahan osoittamisesta maaseudun sähköistä-
17156: mis,en t<Mkemiseen.
17157:
17158:
17159: E d u s k u n n a ll e.
17160:
17161: Vielä kuluvan vuoden tulo- ja meno- kin töillä osaltaan voidaan auttaa vaikeata
17162: arviossa on maaseudun sähköistämisen tuke- työllisyystilannetta.
17163: miseen osoitettu varoja 250 milj. markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17164: Vuodelle 1959 ei tähän tarkoitukseen ole esi- taen,
17165: tetty enää lainkaan varoja. Kun maaseudun
17166: sähköistäminen on vielä huomattavasti kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17167: ken, ei mielestäni voida pitää hyväksyttä- tulo- ja menoarvioon 100 miljorman
17168: vänä eikä tarkoituksenmukaisena määrärahan mturkan suuruisen määrärahan maaseu-
17169: poistamista tulo- ja menoarviosta. On syytä dun siihköistämisen tukemiseen.
17170: kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että näillä-
17171: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958.
17172:
17173: Veikko Veuamo.
17174: 1428
17175:
17176: IV,588. - B.ah.al. N: o 407.
17177:
17178:
17179:
17180:
17181: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien pu-
17182: helintoimipaikkojen perustamista varten.
17183:
17184:
17185: E d u s k u n n a ll e.
17186:
17187: Maassamme on vielä runsaasti sellaisia Edellä sanotun perusteella ja kun halli-
17188: asuttuja seutuja varsinkin Pohjois- ja Itä- tuksen tarkoitukseen ehdottama määräraha
17189: Suomessa, joissa kokonaiset kylät ovat vailla on tarpeeseen verrattuna riittämätön, ehdo-
17190: puhelinta ja yleensäkin on puhelintoimipaik- tamme kunnioittaen,
17191: koja maaseudulla liian harvassa. Maanhan-
17192: kintalain nojalla on myös perustettu lukuisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17193: ryhmäasutuksia, jotka ovat kokonaan vailla tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
17194: puhelinyhteyttä. Sanomattakin on selvää, 26 momenUlle 20 miljoonan markan
17195: mitä haittoja tällaisesta asiantilasta on. Nyky- lisäyksen uusien puhelintoimipaikkojen
17196: oloissa onkin pidettävä välttämättömänä pu- perustamista varten maaseudulle eri-
17197: helinolojen pikaista parantamista maaseu- tyisesti syrjäisille ja uusille asutus-
17198: dulla. alueille.
17199: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958..
17200:
17201: Veikko Vennamo.
17202: 1429
17203:
17204: IV,589. - Rah.al. N: o 408.
17205:
17206:
17207:
17208:
17209: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien si-
17210: sarosuuslainoitukseen.
17211:
17212:
17213: E d u s k u n n a 11 e.
17214:
17215: Varojen tarve kuntien asutuskassalainoi- maaseudun työllisyystilanteen parantajana
17216: tuksessa on jatkuvasti ollut monta kertaa varsinkin sen kautta, että tila voidaan pysyt-
17217: suurempi kUin varoja on ollut tarkoitukseen tää elinkelpoisena ja se siten pystyy anta-
17218: käytettävissä. Varojen vähyydestä on sisar- maan perheelle toimeentulon, ja kun samalla
17219: osuuslainoitus joutunut jatkuvasti ehkä eni- helpotetaa:n niiden toimeentulomahdollisuuk-
17220: ten kärsimään. Lainahakemuksia on jouduttu sia, joiden tilaosuudet lunastetaan, voidaan
17221: paljon hylkäämään ja lainojen suuruudesta perustellusti katsoa sisarosuuslainoitukseen
17222: huomattavasti tinkimään. Tämä on sitäkin osoitettavien lainavarojen toisaalta vähentä-
17223: valitettavampaa, kun tilojen pirstoutuminen vän valtion menoja, lähinnä työllisyysmenoja.
17224: voitaisiin suurimmaksi osaksi estää tehok- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17225: kaalla sisarosuuslainoituksella, joka myös on taen,
17226: ainoa keino, jonka voimassa oleva lainsäädän-
17227: tömme tilojen pirstoutumisen ehkäisijänä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17228: tuntee. On näin ollen yhteiskunnan edun mu- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. V luvun
17229: kaista luoda edellytykset tarkoitustaan vas- 1 momentille lisäyksenä 300 000 000
17230: taavalle sisarosuuslainoitukselle. Kun otetaan markkaa käytettäväksi lähinnä kuntien
17231: iJ.isäksi huomioon, että tehokkaalla sisarosuus- sisarosuuslainoitukseen.
17232: lainoituksella on välillinen vaikutus myös
17233: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1958;
17234:
17235: Veikko Vennamo.
17236: IV,590. - Rah.al. N: o 409.
17237:
17238:
17239:
17240:
17241: I. Virtaneil )'DL: Miiäriira'Nan osoittamisesta heZikopterin
17242: hankkimista. varten sairaskuljetuksiin.
17243:
17244:
17245: E d u s k u n n a. 11 e.
17246:
17247: Maamme rannikkoseutu on hyvin saari- niinikään nopea apu ihmishenkien pelastami-
17248: rikas, ja varsinkin kelirikkojen aikana liik- ~ksi on välttämätön.
17249: kuminen eri saarten välillä sekä yhteydet Mikäli tarkoitukseen olisi käytettävissä
17250: varsinaiseen rannikkoon muodostuvat hyvin helikopteri, voitaisiin monissa sairaustapauk-
17251: hankaliksi. Varsinkin äkillisten sairaustapaus- sissa ja onnettomuuksien sattuessa ratkaise-
17252: ten sattuessa, jolloin potilaan henki voi olla vasti vaikuttaa ihmishenkien pelastamiseksi.
17253: riippuvainen äärimmäisen nopean avun saa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17254: misesta, tuottavat huonot yhteydet vaikeuk-
17255: sia. Useasti on suorastaan mahdotonta saada että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17256: sairasta kuljetetuksi saaristoseuduilta man- tulo- ja meMarvioon 40 000 000 mar-
17257: nermaalla sijaitseviin sairaaloihin ilman vält- kan suuruisen määrärahan helikopte-
17258: tämätöntä kuljetusvälinettä, helikopteria. rin hankkimiseksi käytettäväksi sai-
17259: Maamme saaristossa ja yleensä rannikko- raus- ja onnettomuustapausten sat-
17260: seuduilla tapahtuu sangen usein myös koti- tuessa sairaskuljetuksiin.
17261: ja ulkomaJ..sten laivojen haaksirikkoja, joissa
17262: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
17263:
17264: Inkeri Virtanen. Anna-Liisa Tiekso. Judit Nederström-Lunden.
17265: Aimo Aaltonen. Irma Rosnell. Ville Pessi.
17266: Eino Roine. Yrjö Murto. Leo Suonpää.
17267: Pauli Puhakka. Aame Pulkkinen. Paavo Aitio.
17268: Elli Stenberg. Usko Seppi. J. Mustonen.
17269: Siiri Lehmonen.
17270: 1431
17271:
17272: IV,59L ..,..,.. Rah.al. lf: o .Ui.
17273:
17274:
17275:
17276:
17277: L Virtanen ym.: Mäiiriira'luJM. o.soittamis.esta Tutun ruotsalai-
17278: sen tyttölyseon koulutalon rakennustöiden aloittamista
17279: wrten.
17280:
17281:
17282: E d u s k u n n a ll e.
17283:
17284: Turussa toimiva Turun ruotsalainen tyttö- liikenteen tuomille vaaroille. Mainittakoon
17285: lyseo joutuu toimimaan erittäin alkeellisissa tässä samassa yhteydessä, että koulu joutuu
17286: olosuhteissa. Luokkahuoneita on aivan riittä- maksamaan yksityisille tästä luokkatilan
17287: mätön määrä ja koulun opetus on jouduttu vuokraamisesta vuosittain 2.5 milj. markkaa.
17288: hajoittamaan kahteen erillään olevaan koulu- Koska on käynyt ilmeiseksi, että tehokasta
17289: paikkaan Turussa. Näiden kahden opetuspai- opetusta ei nykyisissä koulutiloissa voida
17290: kan yhteiset luokkatilatkin ovat aivan riittä- kauankaan harjoittaa, ellei parannusta
17291: mättömät koulun opetukselle, ja niinpä jou- aikaansaada, on ryhdytty vakavasti harkitse-
17292: dutaan määrättyjä luokkia opettamaan kou- maan uuden koulun rakentamista.
17293: lun käytävilläkin ja rappukäytävissä. Kouluhallituksen ruotsinkielinen osasto
17294: Koulurakennus on vanha ja puulämmityk- onkin opetusministeriölle 28. 11. 1957 lähettä-
17295: sellä varustettu, joten talviaikana on mahdo- mässään kirjelmässä ilmoittanut, että tyttö-
17296: tonta saada lämpöä pysymään siedettävissä lyseon huoneistotilojen järjestämiseksi on laa-
17297: rajoissa. .Saattaa olla, että lämpöä on vain dittu kaksi vaihtoehtoa: nykyisen koulutilan,
17298: 8-10 astetta luokkahuoneissa. Luokkahuo- Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulmassa,
17299: neissa olevat muurit on määrätty hajoitetta- laajentamista 140 miljoonan markan kustan-
17300: viksi jo vuonna 1939, mutta edelleen on nuksin tai uuden koulutalon rakentamista
17301: ollut pa:kko niitä käyttää. 180 miljoonan markan kustannuserin, tosin
17302: Koulun voimistelusalia joudutaan käyttä- sillä edellytyksellä, että uusi koulu rakenne-
17303: mään paitsi tarkoitukseensa myös rukous- taan Turun kaupungin varaamalle tontille
17304: salina ja laulusalina. Eri luokilla on yhteensä Luostarinkatu 11 ja että Turun kaupunki
17305: viikossa 50 voimistelutuntia ja tuottaa sano- ostaa nykyisen koulutalon.
17306: mattoman suuria vaikeuksia sijoittaa nämä Päädyttäköön koulutalokysymyksen järjes-
17307: tunnit tähän yhteen saliin, jota vielä joudu- tämisessä mihin tahansa ratkaisuun, niin sel-
17308: taan käyttämään muihin tarkoituksiin. Oppi- vää on, että Turun ruotsalaisen tyttölyseon
17309: lailla ei ole käytössä myöskään minkäänlaista koulukysymys on viipymättä ratkaistava,
17310: pukusuojaa ja pukeutumishuonetta, jossa jotta voidaan opetusta viedä eteenpäin.
17311: voisi vaihtaa voimistelupuvut ylleen. Taloudellisemmalta tuntuisi ratkaisu, että
17312: Koulussa ei ole myöskään keittolaa, jossa ryhdyttäisiin pikaisesti rakentamaan uutta
17313: voitaisiin valmistaa oppilaille keittoruokaa koulutaloa, koska korjaamalla vanhasta kou-
17314: koulutyön lomassa nautittavaksi. Se pieni lutalosta ei kuitenkaan saada käyttökelpoista
17315: keittola, joka koulussa on, ei voi palvella pitempää tähtäintä silmälläpitäen ja kus-
17316: kuin hyvin huonosti opetustarkoituksia ja tannusten ero uuden koulun ja vanhan koulu-
17317: sielläkään ei ole varattuna oppilaille puku- rakennuksen korjaamisen välillä on sangen
17318: suojaa. pieni. Asiaintilan nykyisellään jatkuminen on
17319: Koulun oppilaat, joutuessaan kiireellisesti edesvastuutonta opetustoimien laiminlyömistä
17320: siirtymään toiseen paikkaam kaupungissa ja samalla raha-asioiden hoitamista, koska
17321: opetusta jatkamaan ja palaamaan sieltä no- on varaa maksaa heikosti tarkoitukseensa
17322: peasti takaisin seuraavaa tuntia varten, jou- soveltuvista huoneistotiloista vuosittain yksi-
17323: tuvat vilkkaana liikenteen aikana alttiiksi tyiselle talonomistajalle 2.5 milj. markkaa.
17324: 1432 IV,591. - Turun ruotsalainen tyttölyseo.
17325:
17326:
17327: Jotta asiassa päästäisiin lähemmäksi ratkai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17328: sua, olisi valtion ensi tilassa varattava määrä- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
17329: raha tarkoitukseen ja näin saatava kouluta- kan määrärahan Turun ruotsalaisen
17330: lon rakentaminen vireille. tyttölyseon koulutalon rakentamistöi-
17331: Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo- den alkuunsaattamiseksi.
17332: tamme,
17333: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
17334:
17335: Inkeri Virtanen. Eino Roine.
17336: Aimo Aaltonen. Paavo Aitio.
17337: Judit Nederström-Lunden.
17338: 1433
17339:
17340: IV,592. - Rah.al. N: o 411.
17341:
17342:
17343:
17344:
17345: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantietöiden
17346: aloittamista varten Turun-Liedon tieosuudella.
17347:
17348:
17349: Eduskunnalle.
17350:
17351: Turun seutu ja maamme lounaisosa on tettu jo Turun tie- ja vesirakennuspiirin ta-
17352: verrattain tiheään asuttua ja vilkkaasti lii- holta viimeistelyvaiheeseen ja työt voidaan
17353: kennöityä seutua, jonka muodostama talous- aloittaa tieosalla Turun kaupungin rajalta
17354: alue on merkityksellinen koko maan talous- Liedon asemaseudulle saakka, noin 11 km: n
17355: elämälle. Kaikesta tästä huolimatta on alueen matkalla. Myös tästä eteenpäin Auraan
17356: tieoloissa sangen paljon korjaamisen varaa. saakka on valmistusvaiheessa lopulliset tutki-
17357: Tästä huolimatta on useita tärkeitä maan- mukset ja suunnitelmat, joten tämän toisen-
17358: tievaltaväyliä jätetty kehittämättä ajan vaa- kin jakson työt lähenevät toteutumistaan.
17359: timuksia vastaavasti. Tämä toinen vaihe on pituudeltaan noin 12
17360: Tällaisia liikenteen valtaväyliä on 'l'u- km. Kustannukset töiden aloittamisesta te-
17361: run-Tampereen maantietyö, joka tällä het- kevät koko tällä matkalla noin 600 000 000
17362: kellä kaipaa suurempaa huomiota osakseen markkaa.
17363: kuin mitä se on saanut. Tosin tiesuuntaa on Töiden aloittaminen on riippuvainen mää-
17364: jo pitemmän aikaa tutkittu ja asian johdosta rärahoista ja koska tulevana talvikautena
17365: on neuvoteltu kuntien edustajain ja alue- työttömyys Turussa ja lähiseudulla kohoaa
17366: suunnitelmayhdistysten ja toisaalta valtio- todennäköisesti ennätysmäisiin lukuihin, olisi
17367: vallan edustajien kesken. Asiassa on viime paikallaan aloittaa välttämättömiä töitä työl-
17368: aikoina päästy jo etenemään niin, että mo- lisyyden ylläpitämiseksi.
17369: nin paikoin on tutkimukset tien suunnasta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17370: ja kustannuksista saatu sellaiseen vaiheeseen,
17371: että töiden aloittaminen on vain kiinni val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17372: tiovallan myöntämästä määrärahasta. tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
17373: Muodostukoonpa Turun-Tampereen maan- kan suuruisen määrärahan Turun-
17374: tien suunta Turusta kauemmaksi siirryt- Tampereen tietyön aloittamiseksi tie-
17375: täessä miksi tahansa, niin alkupään osuus osuudella Turku--Lieto.
17376: on kuitenkin selvä ja tutkimukset on Saa-
17377: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
17378:
17379: Inkeri Virtanen. Eino Roine.
17380: Aimo Aaltonen. Paavo Aitio.
17381: Judit Nederström-Lunden.
17382:
17383:
17384:
17385:
17386: 53 E 821/58
17387: 1434
17388:
17389: IV,593.- Rah.al. N:o 412.
17390:
17391:
17392:
17393:
17394: R. Virtanen ym.: Korotetu.n määrärahan osoittamisesta ra-
17395: kennuslainoiksi yksityisille oppikouluille.
17396:
17397:
17398: Eduskunnalle.
17399:
17400: Hallitus on vuoden 1959 tulo- ja menoar- osalta kohtuudella kuuluisivat valtion kan-
17401: vioesityksessään ehdottanut myönnettäväksi nettaviksi, on hallituksen esittämää summaa,
17402: yksityisille oppikouluille kouluhuoneistojen joka ei ole edes 10 % rakennusten rahoitus-
17403: rakentamiseksi annettavia pitkäaikaisia ja tarpeesta, pidettävä suhteettoman pienenä.
17404: halpakorkoisia lainoja varten 450 miljoonaa Kun suunniteltu rakennustoiminta vaikuttaa
17405: markkaa. Kouluhallituksen suorittaman sel- suoranaisesti myös työllisyystilanteen para-
17406: vityksen mukaan yksityisillä oppikouluilla nemiseen, olisi valtion osuutta lainatarpeen
17407: on paraillaan valmiina 160 rakennussuunni- tyydyttämiseksi tuntuvasti lisättävä. Huo-
17408: telmaa uusia koulurakennuksia ja lisäraken- mioon ottaen edelleen sen näkökohdan, että
17409: nuksia varten kustannusarvioiden noustessa ns. suurten ikäluokkien väkirikkaimmat vuo-
17410: n. 5.4 miljardiin markkaan. siluokat juuri nyt ovat saapumassa oppikou-
17411: Kuten hallituksen esityksen perusteluissa- luihin, koulujen rakentamista ja koulutilojen
17412: kin todetaan, yksityiset oppikoulut ovat, suo- lisäämistä olisi valtion taholta juuri tässä
17413: rittaessaan niiden toiminnalle välttämättö- vaiheessa tuettava erityisen tehokkaasti.
17414: män rakentamisen, joutuneet suuriin velkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17415: hin ja taloudellisiin vaikeuksiin. Ne koulut,
17416: joille tähän asti talousarvioon otetuista va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17417: roista on voitu myöntää edes vähäisiä lai- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17418: noja, ovat ensinnäkin saaneet rahoituksensa 3 momentille lisäystä 150 miljoonaa
17419: helpommin järjestetyksi ja kyenneet myös markkaa rakennuslainoiksi yksityisille
17420: velkataakkaansa paremmin hoitamaan. Kun oppikouluille.
17421: oppikoulukustannukset myös rakennusten
17422: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
17423:
17424: Rainer Virtanen. Pauli Puhakka.
17425: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Salin.
17426: J. Mustonen.
17427: 1435
17428:
17429: IV,594. - Rah.al. N:o 413.
17430:
17431:
17432:
17433:
17434: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien raken-
17435: tamista varten Helsingin-Lahden pikatieltä Järvenpään
17436: kauppalaan.
17437:
17438:
17439: E d u s k u n n a ll e.
17440:
17441: Työllisyystilanne Järvenpään kauppalassa Helsingin-Lahden pikatien tultua nyt lii-
17442: tulee tulevan talvikauden aikana todennäköi- kennekelpoiseksi Järvenpään kauppalaa kos-
17443: sesti muodostumaan vielä viimevuotista pa- kevalta osalta olisi välttämätöntä, että valtio
17444: hemmaksi. Työttömäksi joutuneiden toimeen- pikaisesti rakennuttaisi myös tarvittavat yh-
17445: tulon ja työnsaannin turvaamiseksi olisi dystiet. Samalla kun tämä edistäisi liiken-
17446: välttämätöntä avata paikkakunnalla uusia teen joustavuutta, se helpottaisi rakennus-
17447: työkohteita. Valtion uusina työkohteina voi- vaiheen aikana paikkakunnan työllisyysti-
17448: taisiin mainita mm. kauppalan kautta lmlke- lannetta.
17449: van ns. vanhan Helsingin-Lahden maantien Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
17450: oikaisutyöt ja yhdysteiden rakentaminen
17451: Helsingin-Lahden pikatieltä Järvenpään että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17452: kauppalan keskustaan. Edellä mainituilla tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
17453: valtion työkohteiden avaamisilla voitaisiin kaa y hdystien rakennustöiden aloitta-
17454: helpottaa työllisyystilannetta ja samalla väl- miseksi Helsingin-Lahden pikatieltä
17455: tyttäisiin työttömäksi joutuneiden kannalta Jä1·venpään kauppalaan.
17456: ikävistä siirtotyömaista.
17457: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
17458:
17459: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
17460: 1436
17461:
17462: IV,595. - Rah.al. N: o 414.
17463:
17464:
17465:
17466:
17467: R. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Hiidensalmen
17468: sillan rakentamista varten Lohjan-Sammatin maantiellä.
17469:
17470:
17471: E d u s k u n n a ll e.
17472:
17473: Lohjan kauppalasta käy runsaasti työn- taminen Lohjan-Sammatin maantiellä. Sitä
17474: tekijöitä rakennus- ym. töissä Helsingissä, varten on jo suoritettu maaperätutkimuksia-
17475: jossa on jo selvästi havaittavissa työn puu- kin. Sillan rakentamista on myös kauppa-
17476: tetta. Tämän johdosta on Lohjallakin työt- lanhallitus suositellut yhdeksi työkohteeksi.
17477: tömiksi jäävien luvussa odotettavissa jyrk- Ottaen huomioon paikallisen työtilanteen
17478: kää nousua lähikuukausien aikana. Kun pai- huonontumisen sekä rakennettavan sillan
17479: kallisessa rakennustoiminnassa niin ikään on merkityksen yleisen liikenteen kannalta, olisi
17480: tapahtunut supistusta, voidaan olettaa työt- rakennushankkeen toteuttamiseen pikaisesti
17481: tömien määrän nousevan joulukuussa jo yli ryhdyttävä.
17482: 300. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17483: Tilanteen helpottamiseksi olisi välttämä-
17484: töntä, että valtiovallan toimesta avattaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17485: Lohjalie tai sen välittömässä läheisyydessä tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
17486: uusia työtilaisuuksia. Sopivia työkohteita kaa H iidensalmen sillan rakennustöi-
17487: olisi, paitsi maantierakennussuunnitelman den aloittamiseksi Lohjan-Sammat·in
17488: toteuttaminen Mustion-Lohjan aseman maantiellä.
17489: osuudella, myös Hiidensalmen sillan raken-
17490: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1958.
17491:
17492: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
17493: 1437
17494:
17495: IV,596. - Rah.al. N: o 415.
17496:
17497:
17498:
17499:
17500: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
17501: hädänalaiseen asemaan joutuville Arava-asunnon omista-
17502: jille.
17503:
17504:
17505: E d u s k u n n a 11 e.
17506:
17507: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle maan kipeästi tarvitsemastaan asunnosta
17508: 1959 on huomioitu aravakoron nostaminen vuokran noustessa edellämainituista syistä.
17509: ennen 1. 7. 1951 valmistuneissa taloissa Jotta edes suurimmat epäkohdat voitaisiin
17510: 1 %: sta 3 %: iin ja 1. 7. 1951-1. 7. 1958 torjua ja jotta monien suuriperheisten vähä-
17511: valmistuneissa taloissa 1 %: sta 2 %: iin. varaisten yritteliäiden kansalaisten ei tar-
17512: Koron korottaminen tuntuu liian suora- vitsisi joutua luopumaan aravalainoitetusta
17513: viivaiselta ja korotusprosenttikin on koh- asunnostaan, olisikin mielestämme otettava
17514: tuuttoman suuri, sikäli jos yleensäkään voi- tulo- ja menoarvioon erikoinen määräraha,
17515: daan puolustaa mainittua korotusta. Joka jolla voitaisiin auttaa hädänalaiseen asemaan
17516: tapauksessa, kun lisäksi ottaa huomioon en- joutuvia arava-asunnon omistajia.
17517: sisijaisissa lainoissa vaikuttavan usein melko Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
17518: raskaan indeksisidonnaisuuden, joutuvat nioittaen,
17519: useat aravan turvin kotinsa hankkineet, niin
17520: omakotirakentajat kuin osakkeen omistajat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17521: kin, ylipääsemättömien vaikeuksien eteen. Jo tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
17522: nyt on tiedossa, että monet omakotirakenta- markan määrärahan jaettavaksi avus-
17523: jat ovat joutuneet luopumaan kodistaan, tuksina niille Arava-asunnon omista-
17524: kun eivät ole selviytyneet lainojen tuomasta jille, jotka joko indeksikorotusten tai
17525: rasituksesta. Samaa on sanottava myös ara- nyt tapahtuvan aravakoron nousun
17526: vaosakkeiden omistajiin nähden, joista var- vuoksi joutuvat hädänalaiseen a.~e
17527: sinkin pienituloiset ovat joutuneet luopu- maan.
17528: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
17529:
17530: Viljo Virtanen. Sulo Hostila. Lyyli Aalto.
17531: Meeri Xalavainen. Kustaa Alanko. Veikko Helle.
17532: Lempi Lehto. Kalle Matilainen. Veikko Kokkola..
17533: Edvard Pesonen.
17534: 1438
17535:
17536: IV,597. - Rah.al. N: o 416.
17537:
17538:
17539:
17540:
17541: V. A. Virta.nen ym.: Mäiirärahan osoittamisesta halpakorkoi-
17542: siksi kodinperustamislainoiksi.
17543:
17544:
17545: E d u s k u n n a 11 e.
17546:
17547: Jo vuoden 1957 aikana ,jäädytti" silloinen valtiolle takaisin suunnilleen sama summa -
17548: hallitus eduskunnan hyväksymästä kodinpe- vuoden 1959 tliloarviossa on tUloksi arvioitu
17549: rustamislainasta puolet eli 100 milj. mark- 178 milj. mk - ei voitane väittää, että ko-
17550: kaa. Myös vuoden 1958 budjetista puuttui dinperustamislainat rasittaisivat kohtuutto-
17551: mainittu määräraha kokonaan. Nykyinen hal- masti valtion tulo- ja menoarviota.
17552: litus on jatkanut samaan suuntaan, joten Kun laina on ollut koroton, niinkuin asian
17553: määräraha kodinperustamislainoja varten luonteeseen sopiikin, voitaisiin mielestämme
17554: puuttuu myös vuoden 1959 tulo- ja meno- kernaimmin sallia, että kodinperustamislai-
17555: arviosta. noille määrättäisiin alhainen korko, esim.
17556: 200 milj. mk:n määräraha on ollut kovin 3 %, kuin että ne kokonaan jätettäisiin pois.
17557: pieni - siitähän on riittänyt vain noin Halpakorkoinen kodinperustamislaina olisi
17558: 30 000 mk keskimäärin niille alle 30-vuotiaille puolustettavissa varsinkin silloin, jos samalla
17559: kodinperustajille, jotka lain mukaan ovat ol- voitaisiin enimmäismäärä korottaa nykyi-
17560: leet oikeutettuja saamaan ko. lainaa. Nykyi- sestä 50 000 markasta 80 000 markkaan.
17561: senä aikana, jolloin varsinkin nuorten kansa- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
17562: laisten kohdalla elintason lasku on vaikeutta- nioittaen,
17563: nut heidän kodinperustamistaan, olisi tämän
17564: tapaisella, vaikkapa vain pienelläkin valtiolta että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17565: saadulla lainalla ratkaiseva merkitys. Kun tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
17566: lisäksi vielä otetaan huomioon, että aikaisem- kan määrärahan käytettäväksi halpa-
17567: min myönnetyistä varoista kertyy vuosittain korkoisina kodinperustamislainoina.
17568: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
17569:
17570: Viljo Virtanen. Sulo Hostila. Kustaa Alanko.
17571: Meeri Kala.vainen. Veikko HeUe. Kalle :Måtilainen.
17572: Lempi Lehto. Edvard Pesonen. Väinö Tikka.oja.
17573: Lyyli Aalto.
17574: 1439
17575:
17576: IV,598. - Rah.al. N: o 417.
17577:
17578:
17579:
17580:
17581: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
17582: sairaanhoitajakoulun rakennustöiden aloittamista varten.
17583:
17584:
17585: E d u s k u n n a 11 e.
17586:
17587: Savonlinnan sairaanhoitajakoulu toimii ny- Jotta koulu saisi kipeästi tarvitsemansa
17588: kyisin osittain Savonlinnan keskussairaalan asianmukaiset tilat, olisi rakennustyöhön ryh-
17589: tiloissa osan koulua ollessa sijoitettuna yksi- dyttävä viipymättä. Sitä puoltaa myös Sa-
17590: tyisiltä vuokrattuihin tiloihin. Suunnittelu- vonlinnassa ja sen ympäristössä oleva suuri
17591: töitä varten on eduskunta aikoinaan myöntä- työttömyys.
17592: nyt määrärahan ja ovatkin piirustukset jo Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
17593: 1uonnosasteella. nioittaen,
17594: Koulu, joka sijoitetaan Savonlinnan keskus-
17595: sairaalan läheisyyteen, tulee suunnitelman että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17596: mukaan käsittämään noin 13 000 m3 ollen tulo- ja menoarvioon 40 m~'ljoonaa
17597: arvioitu kustannusarvio 130 miljoonaa mark- markkaa Savonlinnan sai1·aanhoitaja-
17598: kaa. koulun rakennustöiden aloittamista
17599: varten.
17600: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
17601:
17602: Viljo Virtanen. Sylvi Halinen. Niilo Nieminen.
17603: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. A. Härkönen.
17604: Esu Niemelä.
17605: 1440
17606:
17607: IV,599. - Rah.al. N:o 418.
17608:
17609:
17610:
17611:
17612: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien
17613: aikaansaamiseksi Säämingin saariston kautta Särkilah-
17614: desta Savonlinnaan.
17615:
17616:
17617: E d u s k u n n a 11 e.
17618:
17619: Viitaten toivomusaloitteeseen n:o 384 vuo- markan määrärahan suunnitelman laa-
17620: delta 1958 ehdotamme kunnioittaen, timiseksi ja töiden aloittamiseksi uuden
17621: maantien aikaansaamiseksi Säämingin
17622: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 saariston kautta Särkilahdesta Savon-
17623: tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan linnaan.
17624: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
17625:
17626: Viljo Virtanen. Sylvi Halinen. Niilo Nieminen.
17627: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. A. Härkönen.
17628: Esu Niemelä.
17629: 1441
17630:
17631: IV,600. - Rah.al. N:o 419.
17632:
17633:
17634:
17635:
17636: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
17637: tamiseksi Orivirtaan.
17638:
17639:
17640: E d u s k u n n a 11 e.
17641:
17642: Maantiesillan rakentaminen Orivirtaan on Vielä on mainittava, että tiellä ja siten
17643: kauan ollut vireillä, mutta asia ei ole edis- suunnitellulla sillalla on tärkeä merkitys
17644: tynyt alkua pitemmälle. Tosin suunnitelmat puutavarakuljetukselle, se on eräs suorim-
17645: ovat jo valmiina, mutta rahaa puuttuu. Kui- mista kulkuyhteyksistä Savonlinnan-Joen-
17646: tenkin on kysymyksessä silta, jonka tarkoi- suun välillä ja että Outokumpu Oy: n suun-
17647: tuksena on korvata Orivirrassa nykyisin niteltu tuleva kaivosalue sijaitsee Orivirran
17648: oleva sangen vaikeakul.'kuinen lossi. Lossi si- välittömässä läheisyydessä. Lienee selvää,
17649: jaitsee paikassa, joka laivakulun vuoksi on että sillan rakentaminen Orivirtaan on ensi-
17650: jouduttu ruoppaamaan. Tästä johtuen ka- arvoinen tehtävä. Kun lisäksi seutukunnalla
17651: saantuu väylälle talvisin ahtojäätä jopa siinä tulee voimakkaasti esiintymään työttömyyttä,
17652: määrin, että joskus saattaa lossi juuttua mat- olisi ko. sillan rakentaminen peräti sopiva
17653: kustajineen, autoineen tai hevosineen keskelle työttömyystyömaa.
17654: uomaa tuntikausiksi. Kun kysymyksessä on Edellä olevaan viitaten ehdotanunekin kun-
17655: väylä, jonka takana on kokonainen Savon- nioittaen,
17656: rannan kirkonkylä, ja jonka ainoana kulku-
17657: tienä, sairaankuljetus mukaan luettuna, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17658: mainittu lossi, on selvää, että Savonrannan tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
17659: asukkaat joutuvat elämään jatkuvasti ainai- kan määrärahan S1-1lan rakentamiseksi
17660: sen epävarmuuden tilassa siitä, säilyykö tie Orivirtaan.
17661: avoinna vai ei.
17662: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
17663:
17664: Viljo Virtanen. Esu Niemelä. Sylvi Halinen.
17665: Niilo Nieminen. K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
17666:
17667:
17668:
17669:
17670: 54 E 821/58
17671: 1442
17672:
17673: IV,601. - Rah.al. N: o 420.
17674:
17675:
17676:
17677:
17678: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
17679: kunnallisten kunnallis- ja vanhainkotien ylläpitämiseen.
17680:
17681:
17682: E d u s k u n n a 11 e.
17683:
17684: Sosiaalihuollon sodanjälkeinen myönteinen keellä ,Avustukset kunnallisten, seurakun-
17685: kehitys ei ole ulottunut niiden vanhusten nallisten ja yksityisten vanhainkotien perus-
17686: kohdalle, jotka joutuvat turvautumaan kun- tamiseksi ja ylläpitämis~ksi", mutta koskaan
17687: nallis- tai vanhainkotihoitoon. Valtiovallan ei varoja kunnan omistamille kunnallisko-
17688: kunnille jatkuvasti lisäämät tehtävät ja deille tai vanhainkodeille ole siltä momen-
17689: niistä aiheutuvat 'kuntien menojen lisäykset tilta riittänyt.
17690: estävät näiden laitosten hoitotason kohoami- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
17691: sen nykyajan vaatimuksia vastaavalle tasolle.
17692: Veroja maksavien kuntalaisten suoritusky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17693: vylläkin on rajansa ja sen vuoksi pitäisi val- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII lu-
17694: tion tulla mukaan laitoshuoltoa tarvitsevien vun 4 momentille lisäyksenä 60 000 000
17695: vanhusten hoidon parantamiseksi. markkaa jaettavaksi avustuksina kun-
17696: Tosin valtion tulo- ja menoarviossa on nallisten kunnallis- ja vanhainkotien
17697: vuosittain merkitty pieni määräraha nimik- ylläpitämiseen.
17698: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
17699:
17700: Väinö R. Virtanen. Antto Prunnila. Kauko Tamminen.
17701: Eino Roine. Leo Suonpää. Judit Nederström-Lunden.
17702: Elli Stenberg. Esa Hietanen.
17703: 1443
17704:
17705: 1V,602. - Rah.al. N: o 421.
17706:
17707:
17708:
17709:
17710: V. R. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
17711: alkoholistien poliklinikkatoiminnan tukemiseen.
17712:
17713:
17714: E d u s k u n n a ll e.
17715:
17716: A-klinikkasäätiön toiminnan avustamiseen olisi syytä nyt esitettyä valtion avustuksen
17717: on valtion vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon määrää korottaa.
17718: otettu 17 500 000 markkaa. Tämä määräraha Tämän vuoksi esitämme kunnioittaen,
17719: on kuitenkin liian pieni, jos halutaan sää-
17720: tiön alaisten hyviä tuloksia saavuttaneiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17721: ldinikoiden säännöllisen toiminnan ylläpitä- tulo- ja menoarvioon määrärahan al-
17722: minen täydellä tehollansa turvata. Kun sää- koholistien poliklinikkatoiminnan tu-
17723: tiöllä on lisäksi suunnitelmana yhden uuden kemiseen lisäyksenä 7 500 000 mark-
17724: maakunnallisen keskusklinikan perustaminen, kaa.
17725: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
17726:
17727: Väinö R. Virtanen. Inkeri Virtanen. Irma Rosnell.
17728: Usko Seppi. Eino Roine. Leo Suonpää.
17729: Kauko Tamminen.
17730: 1444
17731:
17732: IV,603. - Rah.al. N:o 422.
17733:
17734:
17735:
17736:
17737: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihnussillan
17738: rakentamista varten Nokian kauppalassa.
17739:
17740:
17741: E d u s k u n n a ll e.
17742:
17743: Vihnussilta on Tampereen ja Nokian vä- tien. Sen leveys on 2.40 m. Jalankulkijoista
17744: lillä Nokian kauppalassa. Kaikki Tampereelta on suurin osa lapsia, mikä johtuu siitä, että
17745: Nokian kautta länteenpäin suuntautuva ja läheisyydessä on uimaranta ja että Pitkänie-
17746: lännestä Tampereelle suuntautuva liikenne men, Sarpatin ja Maatialan lapset joutuvat
17747: joutuu ylittämään sanotun sillan. koulumatkoillaan kulkemaan sillan yli. Huo-
17748: Silta on vanha, kivinen holvisilta, aukko noimmassa asemassa ovat polkupyöräilijät,
17749: 5 m. Se on tehty kylmänä muurauksena. sillä heille ei ole sijaa sillalla.
17750: Vanhojen sillantekijäin ammattitaito on Vuonna 1954 suoritetussa liikennelasken-
17751: ollut kiitettävän korkea, sillä silta on kestä- nassa ylitti sillan 1 340 moottoriajoneuvoa,
17752: nyt ihmeen hyvin ajan ja liikenteen aiheut- joista 167 oli linja-autoja ja 371 kuorma-
17753: tamat rasitukset. Kasvava ja yhä suurempia autoja. Polkupyöriä oli samanaikaisesti 522
17754: kuormia käyttävä liikenne on kuitenkin ai- ja jalankulkijoita 98. Nykyisin on liikenne
17755: heuttanut sen, että sillan kivet ovat liikku- vähintään kaksinkertainen.
17756: neet ja sillan kestävyys on siten epävarma. Nokian kauppalan rakennustoimisto on
17757: Silta sijaitsee painanteessa, mistä ajorata laatinut ehdotuksen Vihnussillan uusimiseksi
17758: olisi nostettava 2-3 m nykyistä ylemmäksi. ja on kustannusarvio 70 miljoonaa markkaa.
17759: Sillan ajoradan leveys on vain 6.3 m, joten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17760: suurempien autojen sivuutus on sillalla kai-
17761: teitten välissä vaikeaa ja liukkaan kelin ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17762: kana vaarallista. Pelastaakseen jalankulki- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mark-
17763: jat autoliikenteen jaloista on kauppala ra- kaa Nokian kauppalassa sijaitsevan
17764: kentanut v. 1950 sillan sivuun jalankulku- V ihnussillan rakentamiseksi.
17765: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
17766:
17767: Väinö R. Virtanen. Arvo Tuominen. Elli Stenberg.
17768: Leo Suonpää. Antto Prunnila. Irma Rosnell.
17769: Kustaa. Alanko. Usko Seppi. Anni Flinck.
17770: Kuuno Honkonen.
17771: 1445
17772:
17773: IV,604. - Rah.al. N: o 423.
17774:
17775:
17776:
17777:
17778: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaala-alan suun-
17779: nittelutoimikunnan kustannuksia varten.
17780:
17781:
17782: Ed uskunn alle.
17783:
17784: Hallitus on esityksessään ehdottanut pois- vittely sekä pohjoismaiden lasarettisairaaloi-
17785: tettavaksi momentin, sairaala-alan suunnitte- den henkilökuntatilannetta koskeva tutkimus,
17786: lutoimikunnan kustannukset, ja sille merki- minkä työn alkutuloksiin eduskunnan valtio-
17787: tyn kertamenon 700 000 mk. varainvaliokunta on keväällä 1957 kiinnittä-
17788: Maaliskuussa 1958 valmistuneessa maa- nyt huomiota.
17789: herra Artturi Rannan puheenjohdolla toi- Maaliskuussa 1958 pidetyillä Saston järjes-
17790: mineen komitean mietinnössä on pätevin pe- tämillä sairaalapäivillä käytyjen keskustelu-
17791: rusteluin päädytty ehdottamaan, että sairaa- jen perusteella on Sasto pitänyt tarpeelli-
17792: latoiminnan kehittämistä varten perustettai- sena jatkaa näin aloittamaansa lasarettisairaa-
17793: siin sairaala-alan tutkimuslaitos. Tätä tar- loiden henkilökuntatarpeen selvittelyä, mitä
17794: koittavaa esitystä ei hallitus ole ottanut vuo- varten se on tänä syksynä kutsunut koolle
17795: den 1959 talousarvioehdotu'kseensa. eri intressipiirien edustajista kokoonpannun
17796: Vuodesta 1949 lähtien sisäasiainministeriön neuvottelukunnan, jonka tehtäväksi on mää-
17797: alaisena toiminut sairaala-alan suunnittelu- ritelty mahdollisimman pätevän 'kokonaissel-
17798: toimikunta (Sasto) on suorittanut eräitä pe- vityksen valmisteleminen tästä sairaalatoi-
17799: rustavaa laatua olevia sairaalatyön tutkimuk- minnan kustannuksia tärkeästi koskevasta
17800: sia, avustanut sairaalatoiminnan tehostamis- erikoiskysymyksestä. Koska on pidettävä
17801: pyrkimyksiä lukuisilla julkisille viranomai- välttämättömänä, että Saston toimesta näin
17802: sille antamillaan lausunnoilla sekä järjestä- järjestetty tutkimus saatetaan loppuunsuori-
17803: nyt sairaalahenkilökuntien eri ammattiryh- tetuksi siten, että sen tulokset voidaan jät-
17804: mille monipuolista erikoiskoulutusta, mihin tää palvelemaan maan sairaalatoiminnan
17805: osallistuneiden luku on kahdeksan vuoden yleistä kehitystä ja koska edellä mainitun
17806: aikana noussut 3 300: aan. Kuluvan vuoden komitean ehdottamaa sairaala-alan tutkimus-
17807: aikana on Saston myöntämien stipendien laitosta ei vielä lähiaikoina saada peruste-
17808: turvin suoritettu erikoistutkimuksia seuraa- tuksi, niin esitetään,
17809: vista ajankohtaisista sairaalakysymyksistä:
17810: keskussairaalatoiminnan vaikutus sairaalaolo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17811: jen ja oman piirinsä sairaanhoidon järjes- tulo- ja menoarvioon 700 000 markkaa
17812: telyyn, laboratorioiden työvoimakysymys, sairaala-alan suunnittelutoimikunnan
17813: henkilökunnan asuntorakennustyyppien sel- kustannuksia varten.
17814: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
17815:
17816: Vilho Väyrynen. Erkki Leikola.
17817: 1446
17818:
17819: IV,605. - Rah.al. N: o 424.
17820:
17821:
17822:
17823:
17824: Väyrynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin
17825: last ensairaalalle.
17826:
17827:
17828: E d u s k u n n a 11 e.
17829:
17830: Valtion vuoden 1959 tulo- ja menoarvion kaisena. Sairaalassa aloittaa toimintansa mar-
17831: 7 Pl. XXI: 3 kohdalla on Lapin lastensairaa- raskuussa 1958 valmistuva lapsikirurginen
17832: lalle ehdotettu suoritettavaksi valtionapua osasto, jolloin paikkaluku nousee 100: een.
17833: entisten perusteiden mukaan, mikä tarkoitta- Tämän johdosta olisi kohtuullista, että kor-
17834: nee kertakaikkista avustusta määrältään vattavien sairaansijojen luku korotettaisiin
17835: 35 280 000 markkaa, joka vuoden 1958 varsi- 40 paikasta 50 paikkaan, jolloin kymmenen
17836: naisessa talousarvioosa tarkoitukseen on va- lisäpaikan kustannuksiin, laskettuna 3 000
17837: rattu. markan mukaan hoitopäivältä, tulisi varata
17838: Lapin lastensairaalalle myönnetty valtion- 10 950 000 markkaa eli lisäystä kaikkiaan
17839: apu perustuu 40:n sairaansijan kokonaiskus- 19 470 000 markkaa.
17840: tannusten korvaamiseen. Kustannukset nouse- Edellä olevan perusteena kunnioittaen
17841: vat nyt hoitopäivää kohti 3 000 markkaan eli ehdotamme,
17842: 40:n sairaansijan O<salta yhteensä 43 800 000
17843: markkaan, ja kun tarkoitukseen on käytet- että Eduskunta päättäisi ottaa 7 Pl.
17844: tävänä vain 35 280 000 markkaa, tulisi siihen XXI luvun 3 momentin kohdalle La-
17845: saada lisäystä 8 520 000 markkaa. pin lastensairaalan valtionavun lisäyk-
17846: Lapin lastensairaala on toiminut 92-paik- senä 19 470 000 markkaa.
17847: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
17848:
17849: Vilho Väyrynen. Eino Tainio.
17850: Olavi Lahtela. Anna-Liisa Tiekso.
17851: 1447
17852:
17853: IV,606. - Rah.al. N: o 425.
17854:
17855:
17856:
17857:
17858: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisiä oppi-
17859: laitoksia koskevan yleissuunnitelman laatimista varten.
17860:
17861:
17862: E d u s k u n n a ll e.
17863:
17864: Maamme teollisuuden jatkuva laajeneminen tea on käsitellyt 1958 kesäkuun 13 pa1vana
17865: ja kehittyminen sekä sen kilpailukykyisenä päivätyssä mietinnö&Sään, ja esittää siinä,
17866: pysyttäminen edellyttävät riittävän määrän että Helsingin, Tampereen ja Turun teknilli-
17867: ja teknillisesti pätevän koulutuksen saanutta sille oppilaitoksille kiireellisesti ja ensi tilassa
17868: teknikko- ja insinööri'kuntaa. Teknillisten varattaisiin niiden kipeästi kaipaamat lisä-
17869: oppilaitosten opetuksen tehostaminen ja tai uudet opetustilat sekä että Ouluun, Lah-
17870: uudelleenjärjestely vaatii vanhojen oppilai- teen, Lappeenrantaan ja Jyväskylään perus-
17871: tosten toiminnan laajentamista sekä uusien tettaisiin uudet teknilliset opistot. Erikseen
17872: koulujen ja opistojen perustamista. antamissaan lausunnoissa komitea lisäksi
17873: Aloitteita uusien teknillisten oppilaitosten puoltaa uuden teknillisen koulun perusta-
17874: perustamisesta tai vanhojen laajentamisesta mista Rovaniemelle ja Kemiin.
17875: ovat mm. tehneet Jyväskylän kauppakamari, Kun näin laajakantoisen asian järjeste-
17876: Suomen Metalliteollisuusyhdistys, Rovanie- lyssä tarvitaan runsaasti myöskin ulkopuo-
17877: men kaupunginhallitus, Kemin kaupungin- lista asiantuntija-apua, ehdotamme kunnioit-
17878: hallitus, Lappeenrannan kaupunginhallitus, tavasti,
17879: Oulun kauppakamari ja kaupunginhallitus,
17880: Lahdessa sijaitsevan puuseppäkoulun kanna- että Eduskunta 20 Pl. II luvun
17881: tusyhdistys, Käsi- ja Pienteollisuuden Kes- ttudelle momentille ottaisi 5 000 000
17882: kusliitto, eräät Rauman kaupungin julkisen markkaa uusien teknillisten oppilaitos-
17883: elämän edustajat ym. Näitä aloitteita ja ten perustamisen ja jo toimivien lai-
17884: anomuksia valtioneuvoston asettama teknilli- tosten laajentamisen yleissuunnitelman
17885: sen ja ammattiopetuksen yleisjärjestelykomi- laatimista varten.
17886: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1958.
17887:
17888: Vilho Väyrynen. Anna-Liisa Tiekso.
17889: Valto Käkelä. Eino Tainio.
17890: Ensio Partanen.
17891: 1448
17892:
17893: IV,607. - Rah.al. N: o 426.
17894:
17895:
17896:
17897:
17898: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Suomen
17899: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Rovaniemelle
17900: rakennettavaa kuntouttamislaitosta varten.
17901:
17902:
17903: E d u s k u n n a 11 e.
17904:
17905: Kuntouttamishoito, s1ma muodossa kuin Rovaniemelle perustettavan kuntouttamis-
17906: sitä harjoitetaan länsimaissa, on tullut tunne- laitoksen rakennuspiirustukset ovat jo olleet
17907: tuksi vasta viime maailmansodan jälkeen. kehittelyn alaisina. 40 toipilaspaikan lisäksi
17908: Sen avulla on ilman leikkaushoitoa ja myös tulevat tarpeelliset tilat hoitohenkilökuntaa
17909: leikkaushoidon täydentäjänä saavutettu viime ja palveluskuntaa varten. Laitoksen yhtey-
17910: kymmenvuoden aikana erittäin hyviä tulok- dessä tulee myös toimimaan Invaliidien apu-
17911: sia. Lukuisia esimerkkejä siitä on saatu myös välinetehtaan haaraosasto, millä tulee ole-
17912: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien maan merkityksensä pohjoisessa asuvien inva-
17913: Liiton toimesta perustetussa Käpylän kun- liidien apuvälineitten tuottajana ja huolta-
17914: touttamislaitoksessa, joka aloitti toimintansa jana säästäen samalla matkakuluja ja huk-
17915: syksyllä 1953. Tämän laitoksen 70 paikkaa kaantuvia työpäiviä.
17916: ovat jatkuvasti varatut, ja hoitotoimenpiteet Tämän hetken hintatason mukaan on Rova-
17917: ovat erikoisesti poliotapauksissa tuottaneet niemen kuntouttamislaitoksen rakennuskus-
17918: yllättävän myönteisiä tuloksia. tannusten arvioitu kohoavan 60 000 000 mark-
17919: Maamme valveutuneemman lääkäripiirin kaan. Näistä kustannuksista on Suomen Si-
17920: ymmärtämys ja tuki sekä saavutetut tulokset viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolla
17921: ovat olleet omiaan innoittamaan liittoa edel- mahdollisuus hankkia 30 000 000 markkaa,
17922: leen työskentelemään varsinaisen kuntoutta- siis puolet kokonaiskustannuksista. Kun asia
17923: mishoidon kehittämiseksi ja laajentamiseksi. on näin, voisi Pohjois-Suomi saada valtion
17924: Myös maamme kaupungit, kauppalat ja kun- kannalta erittäin edullisesti 40 kuntouttamis-
17925: nat ovat ymmärtämyksellä suhtautuneet lii- paikkaa, joita siellä kipeästi kaivataan.
17926: ton pyrkimyksiin. Niinpä Rovaniemen kaup- Kun Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus-
17927: pala on lahjoittanut sille 2.2 ha: n suuruisen invaliidien Liitolla on jo kokemuksia kun-
17928: tontin perustettavia invaliidihuoltolaitoksia touttamistoiminnan harjoittamisesta, voidaan
17929: varten. Samoin on Tampereen kaupunki va- tällöin odottaa, että' se menestyksellä kyke-
17930: rannut sille tontin rakenteilla olevan keskus- nisi hoitamaan myös Rovaniemelle suunni-
17931: sairaalan välittömässä naapuruudessa sekä tellun kuntouttamislaitoksen.
17932: myös luvannut tukea rakennusyritystä halpa- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
17933: korkoisella pitkäaikaistjlla lainalla. taen,
17934: Kuntouttamislaitosten rakennusohjelmassa
17935: on kuitenkin asetettava etutilalle Rovaniemi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17936: jonne on tarkoituksena aikaansaada 40-paik- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
17937: kainen kuntouttamislaitoo sekä myöhemmin kan korottoman lainan Suomen Siviili-
17938: invaliidien työyhdyskunta ja muita invaliidi- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle
17939: huoltomme kannalta tarpeellisia huolto- ja Rovaniemelle rakennettavaa kuntout-
17940: koulutuslaitoksia. tamislaitosta varten.
17941: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
17942:
17943: Vilho Väyrynen. Toivo Friman.
17944: Olavi Lahtela. Eino Tainio.
17945: Anna-Liisa Tiekso.
17946: IV,608. - Rah.al. N:o wt.
17947:
17948:
17949:
17950:
17951: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon tiemestari-
17952: piirin tukikohdassa suoritettavia rakennustöitä varten.
17953:
17954:
17955: Eduskunnalle.
17956:
17957: Inarin kunnassa olevan 1valon tiemestari- nykyisin asuvat, ovat ihmisasunnoiksi kelpaa-
17958: piirin tukikohta toimii ahtaissa ja puutteelli- mattomia, joten asuntojen rakentaminen hen-
17959: sissa tiloissa. Tukikohtaan kuuluu nykyisin kilökunnalle on välttämätön toimenpide.
17960: vain 4-paikkainen puinen autotalli, jonka Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
17961: kunto paloturvallisuudenkin kannalta on ai-
17962: van kehno. Lisäksi se on pieni ja sellaisenaan että Eduskunta ottaisi V!UOden ·1959
17963: riittämätön nykyiselle kalustolle. Ahtautta tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
17964: lisää vielä se, että toinen puoli autotallista kan määrärahan Ivalon tiemestaripii-
17965: joutuu jatkuvasti olemaan korjattavien auto- rin tukikohdan autotallin ja asuntojen
17966: jen säilytyspaikkana. Jälleenrakennusaikana rakentamista varten henk'l'lökuntaa
17967: rakennetut parakit, joissa autonkuljettajat varten.
17968: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
17969:
17970: Vilho Väyrynen. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
17971:
17972:
17973:
17974:
17975: öö E 821/158
17976: 1460
17977:
17978: IV,609....... lah.al. N:o 428.
17979:
17980:
17981:
17982:
17983: Väyrynen yni.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesiraken-
17984: nushallituksen Lapin piirin kot·jaamon asentajien asuin-
17985: rakennuksen rakentamista varten.
17986:
17987:
17988: E d u s k u n n a 11 e.
17989:
17990: Kun· Lapin jälleenrakennus sotien jälkeen asuinrakennusta varten jo on varattu tontti-
17991: aloitettiin, pystytettiin valtion toimenhaltijoi, kin korjaamon välittömästä läheisyydestä, ei
17992: takin va!'ten runsaasti parakkeja, jotka oli rakennuksen aikaansaamisesta puutu muuta
17993: tarkoitettu tilapäisiksi, mutta joissa yhä vie- kuin siihen tarvittava pääoma. Tämän vuoksi
17994: läkin asutaan. Niinpä tie- ja· vesirakennus- olisi rakennustyöhön ryhdyttävä kiireellisesti.
17995: hallituksen Lapin piirin korjaamon asentajat- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
17996: kin Rovaniemellä asuvat vielä parakeissa, tamme,
17997: joitten .kunto on hyvin huono ja joissa asu-
17998: minen paloturvallisuudenkin kannalta on ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17999: van arveluttavaa. Tämän vuoksi ja kun mil- tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mar-
18000: tei kaikki parakit Rovaniemellä yli-ikäisinä kan määrärahan Lapin. piirin korjaa-
18001: jo on voitu hävittää, olisi mainitun korjaa- mon asentajien asuinrakennuksen ra-
18002: mon:kin henkilökunnan päästävä pois para- .. kentamista varten.
18003: keista parempiin asuntoihin. Kun asentajien · ··
18004: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
18005:
18006: Vilho Väyrynen. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
18007: 1451
18008:
18009: IV,610. - Rah.al. N: o 429.
18010:
18011:
18012:
18013:
18014: Våyrynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapin
18015: keskusammattikoulun rakennustöitä varten.
18016:
18017:
18018: E d u s k u n n a 11 e.
18019:
18020: Vuoden 1959 menoarviossa 20 Pl:n II lu- näköalat ovat tällaiset, pitäisi asuntolaraken-
18021: vun 83 momentin kohdalla on Lapin keskus- nuksen alkaa samanaikaisesti kuin koulura-
18022: ammattikoulun rakennustöiden jatkamiseen kennuksenkin. Tähän tarkoitukseen olisi va-
18023: ehdotettu 100 miljoonan markan määräraha. rattava talousarviossa tarpeellinen määräraha.
18024: Tällä määrärahalla on tarkoitus aloittaa var- Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18025: sinaisen koulurakennuksen rakentaminen. Jos tamme,
18026: asuntolarakennuksen rakentaminen, joka tu-
18027: lee käsittämään noin 26 000 m3, jätetään että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
18028: myöhäisempään vaiheeseen, tulee kouluraken- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
18029: nuksen valmistuttua olemaan hyvin suuria 83 momenUlle lisäyksenä 250 000 000
18030: hankaluuksia sekä opettajien että oppilaitten markkaa Lapin keskusammattikoulun
18031: asuntojen hankkimisessa, ja ilmeisesti se mo- koulurakennuksen ja asuntolan raken-
18032: nissa tapauksissa käy mahdottomaksi. Kun nustöiden alkamiseen.
18033: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
18034:
18035: Vilho Väyrynen. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
18036: 1462
18037:
18038: IV,611. - Rah.a.l. N: o 480.
18039:
18040:
18041:
18042:
18043: Vä.yrynea: Mäiiräralsu. olbittamisesta N uasjärven-Rattos-
18044: järfle'& 1'ILIJD'&tiea mkett.tlustöiden aloittamista varten.
18045:
18046:
18047:
18048: Eduskunnalle.
18049:
18050: Siuetän ja Aavasaksau. maantieltä poik- asutusta vaikutuspiirinsä alueella, ja lisäksi
18051: keaa Mäntyjärven ja Typpyrän kautta 23 alueen metsävarat voitaisiin käyttää kansan-
18052: kilometrin pituinen tie, joka päättyy Nuas- talouden hyväksi.
18053: järvelle. Kun Nnasjä.rveltä on matkaa Rat- Edelläolevan perusteella kunnioittaen esi-
18054: tosjärvelle, jonka kautta Meltauksen ja Pel- tän,
18055: lon välinen yhdystie kulkee, vain 10 kilo-
18056: metriä, olisi tämä väli yhdistettävä tiellä. että Edwktttlta ottaisi vuode1t 1959
18057: Siten Nuasjärven kylä, joka kuuluu Pellon tulo- ja me1t0arvioon 20 000 000 mar-
18058: kuntaan, tulisi yhdistetybi suoralla tieyh- kft määrära.han N uasjärve'ltr-Rattos-
18059: teydellä kuntansa keskuspaikkaan ja helpot- jiirve• '1l'Uimf,tun tutkimusta ja rtiken-
18060: tuisi kulku sinne. Samalla tie laajentaisi 'A'lUtöiden aloittamista varten.
18061: Helsingissä. 14 päivänä lokakuuta 1958.
18062:
18063: Vilho Väyrynen.
18064: IV,612. - Rah.al. N: o 431.
18065:
18066:
18067:
18068:
18069: Vä.yryneJl )'DL: Mtiiiriirah.an 08oittamisesta Tepaston-Puljun
18070: -N1tnMHn lidfiÖ"' &loittamista varten.
18071:
18072:
18073: Eduskunnalle.
18074:
18075: Puljunkylä Kittilän pitäjässä on tähän se olisi omiansa myöskin edistämään mat-
18076: saakka. ollut tieyhteyksien saavuttamatto- kailuliikennettä tien varrella oleville luon-
18077: missa, minkä vuoksi maantieyhteyksien luo- nonkauniille seuduille.
18078: minen tänne Kittilän kunnan pohjoisosaan Edellä olevaan viitaten lrunnioittaen eh.OO-
18079: on välttämättömän pakon vaatima. Lisäksi tamme,
18080: tästä tiestä muodostuu huomattava yhdystie
18081: Kittilän ja. Enontekiön kuntien vil.ille, niin diä Edusk1tnta ottaisi vuoden 1959
18082: pian kuin Peltovuoman-Nunnasen tie tulee tvlt>- ja 'ltiMlll'viooa 20 000 (){)() mor-
18083: rakennetuksi NUiliUlSeen saakka. Paitsi sitä, ktJ11, miiirirdan TepMitnf,-Ptdj'IJA-
18084: että Tepaston-Puljun~Nmmasen tie tulisi Nu~ tielyön altJtttam~ vartea.
18085: vilkastuttamaan seudun taloudellista elämää,
18086: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
18087:
18088: Vilho Väyrynen. Bioo 'l'ai:aio.
18089: 1454
18090:
18091: IV,61S. - Rah.aJ. N: o 432.
18092:
18093:
18094:
18095:
18096: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta entisen Kemijär-
18097: ven kirkonkylän ja Särkikankaan välisen tieosan paranta-
18098: mista varten.
18099:
18100:
18101: Eduskunnalle.
18102:
18103: Kemijärven kauppalassa on entisen Kemi- tien parannustyöhön kiireellisesti ryhdyt-
18104: järven kirkonkylän ja Särkikankaan välinen tävä.
18105: tieosa hyvin vilkkaasti liikennöity. Tämän Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
18106: vuoksi ja liikenteen helpottamiseksi on tietä dotamme,
18107: varten tehty suunnitelma, jonka mukaan tie,
18108: joka aikanaan· on pengerretty, ja siinä oleva että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
18109: Pöyliönsalmen silta levitetään 8 metrin levyi- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
18110: seksi ja varustetaan jalkakäytävillä. Kun kaa Kemijärven kauppalassa entisen
18111: tien parantamistyö on ·ollut vireillä koko so- Kemijärven kirkonkylän ja Särkikan-
18112: danjälkeisen ajan ja liikenne on, Kemijär- kaan välisen tieosan parantamista var-
18113: ven tultua kauppalaksi, yhä lisääntynyt ja ten.
18114: liikenne siten tullut yhä ahtaammaksi, olisi
18115: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
18116:
18117: Vilho Väyrynen. Eino Tainio.
18118: Olavi Lahtela. Anna-Liisa Tiekso.
18119: 1455
18120:
18121: IV,614. - Rah.al. N: o 433.
18122:
18123:
18124:
18125:
18126: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta &vaniemen-So-
18127: dankylän maantien parantamistyön aloittamista varten
18128: Ounasjoen sillan kohdalla.
18129:
18130:
18131: E d u s k u n n a 11 e.
18132:
18133: Rovaniemen kauppalasta pohjoiseen suun- men-Sodankylän maantielle. Kun liikenne
18134: tautuva liikenne joutuu kulkemaan sekä Ou- vuosittain ko. tiellä yhä vain kasvaa, on
18135: nasjoen että Suutarinkorvan ahtaiden silto- edellä mainitun liikennehaitan poistaminen
18136: jen kautta. Kun maantieliikenne Ounasjoen kiireellisesti tehtävä. Kiirettä olisi pidettävä
18137: sillalla kulkee eri tasossa rautatieliikenteen senkin vuoksi, että parin vuoden kuluttua
18138: kanssa, on liikenne tällä sillalla helpompaa. Valajaskosken voimalaitoksen valmistuttua ja
18139: Sitä vastoin Suutarinkorvan silta, joka so- kyseisellä paikalla veden noustua rakenta-
18140: dan jälkeen entistä siltaa hyväksikäyttäen minen tulee olemaan vaikeampi.
18141: rakennettiin liian kapeaksi ja jolla rautatie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18142: liikenne kulkee samassa tasossa kuin maan- nioittavasti,
18143: tieliikennekin, muodostaa liikenteessä erit-
18144: täin pahan ,pullonkaulan", joka etenkin So- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
18145: dankylän tielle ja lentokentälle suuntautu- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18146: valle liikenteelle on hyvin haitallinen.· kan määrärahan Rovaniemen-Sodan-
18147: Jotta tästä haitasta päästäisiin, on suori- kylän maantien parantamistyön aloit-
18148: tettu tutkimus uudesta ylikulkutiestä, joka tamista varten Ounasjoen sillan koh-
18149: alkaisi kauppalan keskustasta ja suuntautuu dalla.
18150: Ounasjoen yli Koivusaaren kautta Rovanie-
18151: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1958.
18152:
18153: Vilho Väyrynen. Eino Tainio.
18154: Olavi Lahtela. Anna-Liisa Tiekso.
18155: 1456
18156:
18157: IV,615. - Rab.al. N: o 434.
18158:
18159:
18160:
18161:
18162: Asvik ym.: Määrärahan otoittamisesta kuntouttamislaitoksen
18163: rakentamisen aloittamiseksi Vaasan kaupunkiin.
18164:
18165:
18166: Eduskunnalle.
18167:
18168: Lapsihalvauksen hoidossa on tärkeätä tau- alueelta. Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3:n
18169: tiin Bairastuneiden ja halvaantuneiden kun- suuruinen ja n. 50 hoitopaikkaa käsittävä.
18170: touttarnishoidon järjestäminen. Lapsihalvaus- Tarvittavilla hoitovälineillä varustettuna se
18171: epidemioiden seurauksena on maassamme n. tulisi maksamaan yhteensä n. 50-60 milj.
18172: 000-700 henkilöä, jotka pitäisi kiireellisesti markkaa.
18173: saada kuntouttamishoitoon. Hoitopaikoista Koska mainitun kuntonttamislaitoksen ra-
18174: on kuitenkin erittäin suuri puute, sillä maas- kentaminen olisi omiaan osaltaan po~tam.aa.n
18175: samme on vain yksi 70-paikkainen kuntout- erään suuren puutteen maamme sairaalajär-
18176: tamislaitos. Tämän vuoksi hoitopaikkoja pi- jestelmässä ja koSka laitos saataisiin raken-
18177: täisi välttämättä. ja kiireellisesti saada lisää netuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val-
18178: sitäkin suuremmalla syyllä, koska kuntout- tiolla mielestämme täysi syy tukea. mainitun.,
18179: tamislaitokset eivät palvelisi vain lapsihal- koko kansan terveydelle ja työkyvyn säilyttä-
18180: vauksen, vaan myös muiden sairauksien, mm. miselle ensiarvoisen tärkeänlaitoksen aikaan-
18181: teollisuuden työtapaturmien uhrien jälkihoi- saamista. myöntämällii sen rakennuskttst;an-
18182: toa ja kuntouttamista. nusten peittämiseksi valtionavnstlUt&.
18183: Vaasan. kaupunki sijaitsee vanhan lapsi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
18184: halvausepidemian keskuksessa. Kaupunki oli-
18185: sikin erittäin sopiva kuntouttarnislaitoksen että EilttSkwnta ottaisi cuoilen 1959
18186: sijoituspaikaksi lähinnä ranni'kkoseudun ja tulo- ja. mett.oelh'viotm 20 000 000 ma.r-
18187: Pohjois-Suomen kuntouttamislaitoksen tar- kan suuruisen määrärahan kuntoutta-
18188: vetta silmällä pitäen. Vaasan kaupunki on mislaitaksen rakentamisen aloittamista
18189: varannut kuntouttarnislaitosta varten tarvit- varten Vaasan k~upunkiin.
18190: tavan alueen Korkeamäen uudelta asunto-
18191: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
18192:
18193: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
18194: Nestori Nurminen. Georg Backlund.
18195: 1457
18196:
18197: IV,616. - Rah.al. N:o 485.
18198:
18199:
18200:
18201:
18202: .i.svik ym.: Määrära'lwn osoUtamisesta lasten maalle siirron
18203: tukemiseen.
18204:
18205:
18206: Eduskunnalle.
18207:
18208: Yhä yleisemmäksi on tullut käsitys siitä, Nykyinen hallitus jatkaa samaa epäsosiaa-
18209: että kesävirkistyksen antaminen lapsille on lista linjaa. Se ei ole varannut sanottuun
18210: tärkeä. sosiaalinen toimenpide. Tämä kiista- tarkoitukseen edes pientäkään määrärahaa.
18211: ton tosiasia käsitettiin meilläkin sodan jäl- Asian tärkeyteen katsoen olisi eduskunnan
18212: keen, mistä kauniina ilmaisuna {)Ii se, että korjattava tämä valitettava virhe.
18213: valtio alkoi avustaa kaupunkien ja asutus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18214: keskuksien vähävaraisten lasten maalle siir-
18215: toa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
18216: Tämä myönteinen kehitys kuitenkin pysäh- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
18217: tyi jo v. 1950, kun hallitus jätti talousarvio- kan määrärahan lasten maalle siirron
18218: esityksestään ko. avustusmäärärahan pois. tukemiseen.
18219: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
18220:
18221: Toivo .lsvik Nestori Nurminen. Pauli Puhakka..
18222: Siiri Lehmonen. J. E. Lakkala. Georg Ba.cklund.
18223: Aleksi Kiviaho.
18224:
18225:
18226:
18227:
18228: 56 E 821/58
18229: 1458
18230:
18231: IV,617. - Rah.al. N:o 436.
18232:
18233:
18234:
18235:
18236: Äsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta vesivoimalaitostöiden
18237: aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle.
18238:
18239:
18240: E d u s k u n n a 11 e.
18241:
18242: Etelä-Pohjanmaalla esiintyy jatkuvasti luomiselle on mahdollisuuksia. Esim. vesi-
18243: työttömyyttä. Siitä on seurauksena, että osa voimalaitoksen rakentaminen Kyrön- ja Nur-
18244: väestöstä siirtyy yhä enenevässä määrin työn- monjoen yläjuoksulle tulisi kiireellisesti aloit-
18245: hakuun ulkomaille tai toisille paikkakunnille. taa. Riittävän sähköenergian turvaaminen
18246: Kanadaan siirtyneitä oli mm. 1957 vuoden luo perustan alueen teollistamiselle.
18247: tammi-elokuun välisenä aikana 1142 per- Nurmonjokeen rakennettavaa sähkövoima-
18248: heen huoltajaa, suuri osa heistä perheineen. laitosta varten suunnitelmat ovat valmiina.
18249: Joko tilapäisesti tai pysyvästi Ruotsiin muut- Samassa yhteydessä rakennettavaksi suunni-
18250: taneita lasketaan olevan tuhansia. Ensi talvi- teltu 350 hehtaarin laajuinen vedensäännös-
18251: kautena työttömyys on vielä suurempaa kuin telyallas pelastaisi vielä 2 600 hehtaaria vilje-
18252: edellisinä vuosina. On myös odotettavissa, lysmaata tulvien tuhoilta, mikä myös helpot-
18253: että muualla ansiotyössä olevista huomattava taisi vastaisuudessa työttömyystilannetta.
18254: osa joutuu palaamaan talveksi kotipitäjiinsä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18255: Valtion ja kuntien toimesta järjestetyt
18256: työttömyystyöt eivät ole riittäneet, vaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
18257: useita satoja työttömiä on työhön sijoitta- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18258: matta. Olisi edullista, että työvoima ohjattai- kan määrärahan vesivoimalaitostöiden
18259: siin valtion tulo- ja menoarvioon otettujen aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuok-
18260: määrärahojen turvin vapaisiin töihin kotiseu- sulle.
18261: dun työkohteisiin. Pysyvien työtilaisuuksien
18262: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
18263:
18264: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
18265: Nestori Nurminen. Georg Backlund.
18266: 1459
18267: IV,618. - Rah.al. N: o 437.
18268:
18269:
18270:
18271:
18272: .lsvik ym. : ··Määrät·ahan osoittamisesta V aasan-Jepuan mu-
18273: tatierakennustöiden aloittamiseksi.
18274:
18275:
18276: Eduskunnalle.
18277:
18278: Vaa8an~epuan rautatiehanke on ollut vi. mitean laatimien mietintöjen mukaan· tar-
18279: reillä jo vuodesta 1940 lähtien. Rautatiehal- peeksi hyvin.
18280: lituksen toimittania virallinen tutkimus poik- Työllisyyden näkökohdat huomioon ottaen
18281: kiradan rakentamiseksi Vaasasta Oulun ra- sopisi ko. rautatien rakennustyö työttömyys-
18282: dalle valmistui v. 1951. Tutkimuksesta laa- työnä suoritettavaksi, joka suurempalia työ-
18283: dittiin rataprofiili karttoineen, johon on mer- kohteena tyydyttäisi alueen työn tarpeen.
18284: kitty Vaasan-J"epuan ratasuunta kokonai- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
18285: suudessaan sekä niinikään kustannusarvio,
18286: joka laadittiin v. 1935-1937 hintatason mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
18287: kaan ja päättyy Mustasaaren ja Jepuan ase- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
18288: malaajennuksineen 89 400 000 markkaan. kan määrärahan V aasan-Jepuan rau-
18289: Rautatien tarpeellisuus on tavara- ja hen- tatierakennustöiden aloittamiseksi.
18290: kilöliikenteen kannalta perusteltu rautatieko-
18291: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1958.
18292:
18293: Toivo Asvik. .Aleksi Kiviaho.
18294: Nestori Nurminen. Georg Baeklund.
18295: -1460
18296:
18297: IV,619. - Rah.al. N: o 438.
18298:
18299:
18300:
18301:
18302: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-lmpivaa-
18303: ran maantien korjaamiseen.
18304:
18305:
18306: Eduskunnalle.
18307:
18308: Seinäjoen-Vaasan välisestä maantiestä on tuu olemaan ajokiellossa, olisi tämän haitan
18309: Seinäjoen ja Impivaaran välinen osa, n. 1 korjaamiseksi ryhdyttävä kiireellisiin toimen-
18310: km, toistuvien kevät- ja syystulvien johdosta piteisiin maantien korjaamiseksi.
18311: veden vaivaamaa. Edellä ·sanottuun viitaten ehdotamme,
18312: Tavara- ja henkilöliikenteen turvaamiseksi
18313: ko. maantiellä sen pintaa olisi nostettava että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
18314: n. 1m. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
18315: Kun taaja asujamisto ja aina Vaasasta kan määrärahan Seinäjoen-lmpivaa-
18316: saakka suuntautuva autoliikenne joutuvat ran välisen maantien korjaamiseksi.
18317: käyttämään maantietä, joka toistuvasti jou-
18318: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
18319:
18320: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
18321: VALTIOPÄIVÄT
18322: 1958
18323:
18324: LIITTEET
18325: I
18326:
18327: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ MAAN ULKO-
18328: MAANKAUPAN JA TALOUSELÄMÄN TURVAAMISTA SEKÄ
18329: HUONEENVUOKRIEN SÄÄNNÖSTELYÄ KOSKEVIA
18330: LAKIALOITTEITA
18331:
18332:
18333:
18334:
18335: HELSINKI 1959
18336: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18337:
18338: 57 E 42/59
18339: 1463
18340:
18341: 1,12. - Lak.al. N: o 131.
18342:
18343:
18344:
18345:
18346: Vennamo: Ehdotus laiksi maan ulkomaankaupan ja talous-
18347: elämän turvaamisesta annetun lain muuttamisesta.
18348:
18349:
18350: Eduskunnalle:
18351:
18352: Voimassa oleva pyorean puutavaran vien- hen paras turva suuryhtiöiden rengastu-
18353: tisäännöstely on omiaan edesauttamaan suur- mista vastaan.
18354: puunjalostusteollisuuden rengastumista. Täl- Edellä olevan nojalla ja kun 22 päivänä
18355: lainen asiaintila taas puolestaan lisää nykyi- lokakuuta 1958 annetussa hallituksen esi-
18356: senä muutenkin mitä vaikeimpana työttö- tyksessä n: o 43 eduskunnalle laiksi ulko-
18357: myysaikana työttömien lukumäärää rajoitta- maankaupan ja talouselämän turvaamisesta
18358: malla ja vaikeuttamalla pienyrittäjien mah- annetun lain muuttamisesta on edelleen säi-
18359: dollisuuksia vapaaseen kilpailuun suuryrit- lytetty mahdollisuus pyöreän puutavan vien-
18360: täjien kanssa ja painamalla hankintahintaa tisäännöstelyyn, ehdotan kunnioittaen valtio-
18361: alaspäin. Kokemus onkin osoittanut, että ni- päiväjärjestyksen 32 §: ään nojautuen,
18362: n1enomaan piensahat ja pienpuutavaran os-
18363: tajat ovat maaseudun talonpojan ja työmie- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18364: van lakiehdotuksen:
18365:
18366:
18367: Laki
18368: maan ulkomaankaupan ja talouselämän turvaamisesta annetun lain muuttamisesta.
18369: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
18370: määrätyllä tavalla, muutetaan maan ulkomaankaupan ja talouselämän turvaamisesta 30
18371: pa1vana joulukuuta 1957 annetun lain (446/57) 1 §:n 1 momentti, 4 §:n 3 momentti ja
18372: 10 §: n 1 momentti näin kuuluviksi:
18373:
18374: 1 §. sesta valtiolle tahi tuotantoa tai kulutusta
18375: Valtioneuvostolla on valta maan ulko- varten samoinkuin takavarikoidun tai luovu-
18376: maankaupan ja talouselämän turvaamiseksi: tettavaksi määrätyn omaisuuden huollosta.
18377: 1) sopivin keinoin säännöstellä kaikenlais-
18378: ten tarvikkeiden vientiä ja tuontia, pyöreän
18379: puutavaran vientiä lukuun ottamatta; sekä 4 §.
18380: 2) valvoa ja erityisten syiden niin vaa- (Kuten hallituksen esityksessä).
18381: tiessa rajoittaa polttoaineiden kauppaa ja
18382: muuta luovutusta, kulutusta, hallussapitoa, 10 §.
18383: kuljetusta ja laatua sekä antaa määräyksiä (Kuten hallituksen esityksessä).
18384: niiden takavarikoiunista taikka luovuttami-
18385:
18386: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1958.
18387:
18388: Veikko Vennamo.
18389: 1464
18390:
18391: 1,13. - Lak.al. N:o 133.
18392:
18393:
18394:
18395:
18396: Enne ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä.
18397:
18398:
18399: E d u s k u n n a 11 e.
18400: Käytäntö on osoittanut, että nykyisin voi- ns. paikkakunnan vapaata vuokratasoa.
18401: massaolevassa laissa huoneenvuokrien sään- Kuinka suuria vuokranantajan ja vuokralai-
18402: nöstelystä on heikkouksia ja puutteita, joita sen keskinäisillä sopimuksilla sovitut vuok-
18403: hyväkseen käyttäen vuokranantajat ovat voi- rien korotukset ovat, siitä ei ole suoritettu
18404: neet korottaa vuokria kohtuuttomasti. Voi- mitään tutkimusta. Tällaisiin korotussopi-
18405: massa oleva laki ei anna vanhojen talojen muksiin ovat yleensä voineet mennä vain
18406: purkamisen johdosta asuunottomiksi joutu- ns. parempituloiset vuokralaiset.
18407: neille vuokralaisille mitään turvaa, mistä Käytäntö osoittaa, että vuokrien nousu on
18408: johtuen esim. Helsingissä, jossa tilanne on tapahtunut jyrkemmin siellä, missä vuokra-
18409: pahin, on n. 500 häädettyä perhettä vailla säännöstely lopetettiin v: n 1958 alussa kuin
18410: asuntoa. niillä paikkakunnilla, joissa perussäännöstely
18411: Sosiaalisen tutkimustoimiston suorittaman, on edelleen voimassa. Ei olisikaan pyrittävä
18412: huoneenvuokrien kehitystä koskevan tutki- vuokrasäännöstelyn lieventämiseen, kuten hal-
18413: muksen mukaan on v. 1958 voimassa olevan lituksen lakiesityksessä esitetään. Edellä mai-
18414: lain mukaisen perussäännöstelyn alaisilla nittu tutkimus osoittaa, että olisi päinvastoin
18415: paikkakunnilla lain heikkouden ja puutteel- syytä laajentaa säännöstelyn piiriä käsittä-
18416: lisuuden johdosta tapahtunut vuokrien koro- mään myös sellaiset paikkakunnat, joissa
18417: tusta keskimäärin, huoneistojen suuruudesta vuokrat ovat säännöstelyn poistamisen jäl-
18418: riippuen, 11.1-16.4 %. Korotus on Helsin- keen nousseet kohtuuttomana määrällä.
18419: gissä ollut keskimäärin yli 20 % ja koro- Edellä olevaan viitaten esitämme,
18420: tuksia on tänä vuonna hyväksytty n. 10 000.
18421: Eräissä tapauksissa on huoneenvuokralauta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18422: kunta suostunut jopa 70-80 %: n vuokrien van lakiehdotuksen:
18423: korotuksiin, jolloin perusteluina on käytetty
18424:
18425:
18426:
18427:
18428: Laki
18429: huoneenvuokrien säännöstelystä.
18430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
18431: rätyllä tavalla, säädetään:
18432: 1 §.
18433: Valtioneuvostolla on valta väestön toimeen- luovuttamisesta toisen käyttöön paikkakun-
18434: tulon tai maan talouselämän turvaamiseksi nilla, joilla vallitseva asuntopula sitä välttä-
18435: säännöstellä rakennusten ja niiden osien mättä vaatii.
18436: vuokria sekä niihin rinnastettavia tai liit-
18437: tyviä maksuja ja korvauksia ja antaa mää- 2 §.
18438: räyksiä irtisanomisoikeudesta ja muista huo- (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
18439: neenvuokrasuhdetta koskevista seikoista sekä Huoneistojen haltijaa älköön vastedes mää-
18440: rakennusten ja niiden osien käytöstä tai rättäkö luovuttamaan osaa hallitsemastaan
18441: I,13. - Enne ym. 1465
18442:
18443: huoneistosta toisen käyttöön. Siihen älköön käyttöönsä tällaista tarkoitusta varten tilalla
18444: velvoitettako myöskään sellaisen pientalon olevan ja siihen soveltuvan rakennuksen tai
18445: omistajaa, jossa on enintään kaksi asuin- sellaisen rakennuksen osan;
18446: huoneistoa, omistajan itsensä asuessa toisessa. 6) jos painavat syyt puoltavat alivuokra-
18447: suhteen irtisanomista;
18448: 3 §. 7) jos työsopimus, jonka mukaan työpalk-
18449: Mikäli tämän lain nojalla annettujen sään- kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka
18450: nösten perusteella vuokranantajan oikeus johdosta työntekijällä on oikeus vuokralla
18451: asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen hallita työnantajan huoneistoa, lakkaa; eikä
18452: irtisanomiseen tehdään viranomaisen suostu- 8) muutoinkaan, jos erittäin painavat syyt
18453: muksesta riippuvaksi, ei vuokranantajalta puoltavat irtisanomisen hyväksymistä.
18454: saa kieltää irtisanomisoikeutta: Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoite-
18455: 1) jos vuokranantaja, joka on neljä vuotta tussa tapauksessa on ilmeistä, että vuokran-
18456: omistanut talon tahi määrätyn asuinhuoneis- antaja tai hänen lapsensa ei tarvitse koko
18457: ton hallintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai kysymyksessä olevaa huoneistoa, voidaan oi-
18458: asunto-osakeyhtiön osakkeet, haluaa saada keus irtisanomiseen hyväksyä sallimalla vuok-
18459: talostaan huoneiston tai osakehuoneistonsa ranantajan tai hänen lapsensa saada hallin-
18460: asunnoksi itselleen tai perheelliselle lapsel- taansa vain osa huoneistoa, muun osan jää-
18461: leen ja jos lisäksi hän tai hänen lapsensa dessä siinä asuneiden henkilöiden tai osan
18462: on välttämättömästi asunnon tarpeessa tahi näistä hallintaan.
18463: painavat syyt muutoin puoltavat irtisano- Jos asuinhuoneistoa koskevaan irtisanomi-
18464: mista; seen suostutaan, on vuokralainen niissä ta-
18465: 2) jos vuokranantaja, joka yhden vuoden pauksissa, joita 1 momentin 1, 4 sekä 8 koh-
18466: ajan on omistanut talon tai sellaiset osakkeet dassa tarkoitetaan, velvoitettava muuttamaan
18467: kuin 1 kohdassa tarkoitetaan, halutessaan huoneistosta viimeistään kuuden kuukauden
18468: asuntoa itselleen tai lapselleen tahi hyväk- kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jonka
18469: syttävästä syystä muulle henkilölle, luovut- aikana asia on ratkaistu ensimmäisessä as-
18470: taa vuokralaisensa käyttöön toisen huoneis- teessa.
18471: ton eivätkä kohtuussyyt vaadi vaihdon epää- 4 §.
18472: mistä;· (Kuten hallituksen esityksessä.)
18473: 3) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan
18474: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tahi 5 §.
18475: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
18476: pätevät syyt puoltavat uudestaan rakenta- Vahvistaessaan vuokramaksun on vuokra-
18477: mista tai jakamista, edellyttäen kuitenkin, lautakunnan otettava huomioon sosiaaliminis-
18478: että vuokralaiselle voidaan osoittaa asunto; teriön erikseen vahvistama vuokrakustannus-
18479: 4) jos omakotitalon tai muun siihen ver- ten nousu, huoneiston sijainti ja muut sen
18480: rattavan rakennuksen omistaja todella tar- vuokra-arvoon vaikuttavat tekijät.
18481: vitsee rakennuksen joko kokonaan tai osaksi ( 3-5 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
18482: omaan käyttöönsä;
18483: 5) jos tilanomistaja tilan maatalouden 6-12 §.
18484: harjoittamista varten välttämättä tarvitsee (Kuten hallituksen esityksessä.)
18485:
18486: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1958.
18487:
18488: Y. Enne. Aimo Aaltonen.
18489: Hertta Kuusinen. Tyyne Tuominen.
18490: Eino Roine.
18491: VALTIOPÄIVÄT
18492: 1958
18493:
18494: LIITTEET
18495: IV
18496: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY VALTION
18497: VARMUUSVARASTOJA KOSKEVA LAKIALOITE
18498:
18499:
18500:
18501:
18502: HELSINKI 1959
18503: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18504: 1469
18505:
18506: IV,620. - Lak.al. N: o 130.
18507:
18508:
18509:
18510:
18511: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi valtion varmuusvarastoista.
18512:
18513:
18514:
18515: E d u s k u n n a ll e.
18516:
18517: Hallitus on 2 päivänä lokakuuta 1958 sen lääkintähuollolle välttämättömien apteek-
18518: eduskunnalle antamassaan lakiesityksessä eh- kitavaroiden varastoimiavelvollisuutta koske-
18519: dottanut perustettavaksi erityisen varmuus- vaksi laki- ja asetusluonnokseksi. Komitea,
18520: varastorahaston, jonka pääomaksi hallitus jonka puheenjohtajana on ollut lääkintöhal-
18521: esittää eduskunnan viime elokuun 13 päi- lituksen pääjohtaja, professori Niilo Peso-
18522: vänä antamien lainanottovaltuuksien nojalla nen, on viime huhtikuun 16 päivänä jättänyt
18523: Suomen Pankilta kuluvan vuoden aikana valtioneuvostolle lopullisenkin mietintönsä.
18524: otettavan, enintään 5 miljardin markan ni- Lääkevarastokomitean toimesta luetteloi-
18525: mellismääräisen lainan käytettäväksi valtio- tiin kysymykseen tulevat elintärkeät lääke-
18526: neuvoston tarkemmin määräämällä tavalla aineet ja todettiin, että olisi pyrittävä ai-
18527: elinkeinoelämälle ja väestön toimeentulolle kaansaamaan näiden tavaroiden 3 vuoden
18528: välttämättömien raaka-aineiden ja tuottei- normaalia kulutusta vastaavat, jatkuvasti
18529: den varastoonostamiseen. Niinikään on hal- uusittavat varastot, joita lääkintöhallituksen
18530: litus sisällyttänyt vuoden 1959 tulo- ja me- määräysten mukaan ja valvonnassa pitäisi-
18531: noarvioesitykseensä 13 Pl: n 39. momentille vät apteekkitavarain maahantuontiin oikeu-
18532: 330 miljoonan markan suuruisen arviomää- tetut yritykset. Suorittamiensa .laskelmien
18533: rärahan tästä varastoinnista varmuusvaras- nojalla komitea arvioi tällaisen varastoinnin
18534: torahastolle johtuvia menoja varten. kertaruenoina sitovan noin 2 miljardin mar-
18535: Kysymys elintärl;;eiden raaka-aineiden ja kan suuruisen pääoman, joka olisi annettava
18536: eräiden valmiiden tuotteiden varmuusvaras- valtion lainoina tai valtion takuina varas-
18537: toinnista tuonnin mahdollisen tyrehtymisen tointiin velvoitettaville valtion tulo- ja meno-
18538: varalta on kansamme toimeentulon kannalta arvioon vuosittain tätä tarkoitusta varten
18539: mitä merkityksellisin, ja hallituksen tässä otettavien määrärahojen puitteissa. Käsillä
18540: asiassa tekemä esitys ansaitsee varauksetto- olevan varmuusvarastoja koskevan lakiesityk-
18541: man tuen. sen mukaan varastointi tarkoittaa maan elin-
18542: On erittäin tärkeätä, että varmuusvaras- keinoelämälle ja väestön toimeentulolle vält-
18543: toinnin kohteeksi tulevien raaka-aineiden ja tämättömien raaka-aineiden ja tuotteiden
18544: valmiiden tuotteiden välinen luonnollinen saannin turvaamista. Sen vuoksi olisi syytä
18545: järjestys niiden elintärkeyden kannalta kat- laissa valtion varmuusvarastoista nimen-
18546: sottuna riittävästi huomioidaan. Valtioneu- omaan erikseen mainita lääkeaineet var-
18547: vosto asetti jo vuonna 1954 komitean tutki- muusvarastoinnin kohteena. Olisi myös toi-
18548: maan mm. maalle välttämättömien lääkeai- vottavaa, että hallitus ottaisi huomioon aika-
18549: neiden tarvetta ja niiden saannin turvaa- naan lakiesityksen 4 §: n mukaista hoitokun-
18550: mista. Tehtäväänsä ryhdyttyään joutui ko- taa asetettaessa ja varmuusvarastorahaston
18551: mitea toteamaan sen huolestuttavan tosisei- ohjesääntöä annettaessa lääkevarantokomi-
18552: kan, että elintärkeitä lääkeaineita ja -val- tean asiasta tekemiä ehdotuksia.
18553: misteita on maassamme keskimäärin vain n. Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
18554: 1-3 kuukauden kulutusta vastaavat varas-
18555: tot. Tämiin vuoksi komitea ehdotti ryhdyttä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18556: väksi kiireellisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin van lakiehdotuksen:
18557: ja teki sitä tarkoittavan erillisen ehdotuk-
18558: 58 E 4.2/59
18559: 1470 IV,620. - Valtion varmuusvarastot.
18560:
18561:
18562:
18563:
18564: Laki
18565: valtion varm.uusvarastoista.
18566: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18567:
18568: 1 §. tuotteiden saannin turvaamiseksi päättää
18569: V altioneuvostolla on valta maan elinkeino- valtion varmuusvarastojen pitämisestä.
18570: elämälle sekä väestön toimeentulolle ja ter-
18571: veydelle välttämättömien raaka-aineiden ja 2-5 §.
18572: (Kuten hallituksen esityksessä).
18573:
18574: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1958.
18575:
18576: Juha. Rihtiniem.i. Ensio Partanen. Olli Aulanko.
18577: Olavi Lahtela. Varma K. Turunen. Juho Tenhiälä.
18578: Valto Käkelä. Väinö E. Nieminen. Georg C. Ehrnrooth.
18579: VALTIOPÄIVÄT
18580: 1958
18581:
18582: LIITTEET
18583: IX
18584:
18585: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ MAATALOUDEN
18586: HINTATASOA JA VILJAN HINTAA ERÄISSÄ TAPAUKSISSA
18587: KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
18588:
18589:
18590:
18591:
18592: HELSINKI 1959
18593: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18594: 1473
18595:
18596: IX,78. - Lak.al. N: o 128.
18597:
18598:
18599:
18600:
18601: Vennamo: Ehdotus laiksi maataloustuotteiden hintatasosta.
18602:
18603:
18604: E d u s k u n n a ll e.
18605:
18606: Hallitus on 15 päivänä syyskuuta 1958 an- Tämä on melkein sama, kuin että kansalai-
18607: tanut eduskunnalle esityksen uudeksi laiksi sia rangaistaisiin teoista, jotka teontekohet-
18608: maatalouden hintatasosta. Siinä hallitus on kellä eivät olleet rangaistavia, mutta jälkeen-
18609: katsonut tarpeelliseksi kumota voimassa ole- päin säädettävällä lailla julistetaan rikok-
18610: van lain ja siirtyä jo alkavan satokauden siksi. Lisäksi tällainen menettely tuo jatku-
18611: aikana uuteen maataloustulojärjestelmään, vaa epävarmuutta ja turvattomuuden tun-
18612: vaikka nykyisen lain voimassaoloaika käsit- netta. Mitään varmuutta ei nimittäin ole, et-
18613: tää vielä satovuoden 1958-1959. Vielä voi- teikö nyt säädettäväksi tulevan uuden lain
18614: massa olevan nykyisenkin, tosin puutteelli- voimassaoloaikana tarpeen vaatiessa mene-
18615: sen, lain mukaan olisi maataloudelle jou- teltäisi samalla oikeudettomalla ja kohtuutto-
18616: duttu maataloustulon vakauttamisesta anne- mana tavalla, jolloinka tämäkin laki muodos-
18617: tun lain nojalla maksamaan hyvitystä koro- tuu vain lupaukseksi ja harhaanjohtamiseksi.
18618: tettujen hintojen muodossa satovuonna 1958- Perusteettomasti on edelleen tarkoitus har-
18619: 1959 n. 9 500 milj. markkaa. Nyt annetun joittaa karjataloutta eli perhe- ja pienvilje-
18620: lakiesityksen mukaan sanottu hyvitys piene- lystä sortavaa maatalouspolitiikkaa, vaikka
18621: nee kuitenkin vain n. 2 000 milj. markkaan. mitään todellista pakottavaa aihetta tähän
18622: Maatalous ja maaseutu joutuvat näin ollen maassamme ei ole olemassa. Niinpä lakiesi-
18623: satovuoden 1958-1959 osalta luopumaan yli tyksen mukaan laissa asetetaan rukiille ja
18624: 7 000 milj. markkaan nousevasta ja niille vehnälle kiinteä ja turvattu hinta, mutta kar-
18625: lain mukaan kuuluneesta hyvityksestä, mikä jataloustuotteiden hinnat jätetään tavoite-
18626: esim. maidon kohdalla merkitsee n. 2 mark- hintojen ja epävarmuuden varaan. Tällä sei-
18627: kaa litralta. Muut väestöpiirit, työttömiä ja kalla on huomattava merkitys, sillä karjata-
18628: pulan kourissa kamppailevia lukuunottamat- louden kohdalta tavoitehintoja ei ole saavu-
18629: ta, ovat saaneet toimeentuloonsa parannus- tettu ja pienviljelijäväki on joutunut sen
18630: ta, joka lienee n. 20% :n suuruusluokkaa, ja vuoksi kärsimään huomattavan tulomenetyk-
18631: lisäksi ovat erilaiset kustannukset nousseet, sen saamatta mitään hyvitystä menetyksil-
18632: mutta maaseudun laajat väestöpiirit jätetään leen. Tämän vuoksi maamme suurimman
18633: ilman. Tämä on sitä valitettavampaa, kun väestöryhmän toimeentulon takia on vält-
18634: devalvation suuryhtiöille antama tulonlisä tämätöntä, että karjataloustuotteille myös
18635: ei myöskään niinkuin olisi pitänyt, ole tul- määrätään kiinteät hinnat. Tämä on viljeli-
18636: lut työllisyyden ja kantohinnan parannuk- jäväestön valtaenemmistölle paljon tärkeäm-
18637: sena maaseudulle, vaan kuluvana syksynä pää kuin harvalukuisille viljan suurtuotta-
18638: näyttää kysyntä olevan vielä hitaampaa kuin jille.
18639: vuosi sitten sekä kun kantohinnan ja ansioi- Oikein ei ole myöskään se, että tätä maa-
18640: den suunta on edelleenkin vain aleneva. taloustulolakia, joka maaseutuväestölle selite-
18641: Vaikkakaan ei kiinnitettäisi huomiota tä- tään heidän tulonsa ja toimeentulonsa tur-
18642: hän suureen epäoikeudenmukaisuuteen ja valaiksi, voidaan soveltaa niin, että tämä
18643: maaseutuelämän jatkuvaan kiristymiseen, laki ei turvaakaan valtaenemmistön toimeen-
18644: niin on huomattava myös asian periaatteel- tuloa, vaan päinvastoin sortaa heidän ansioi-
18645: linen puoli. On periaatteellisesti väärin ja taan ja muodostuu todelliseksi turva- ja an-
18646: perustuslakimme ja oikeusjärjestyksemme siolaiksi vain vaikkapa harvalukuisille suu-
18647: vastaista, että lailla turvattu jo saavutettu remmille tiloille. Tämä käy ilmi siitä, kun
18648: oikeus perästä päin uudella lailla poistetaan. maataloustuloa ei ole nostettu tasapuoli-
18649: 1474 IX,78. - Maataloustuotteiden hintataso.
18650:
18651:
18652: sesti kaikkien tuotteiden kohdalta, vaan lakia olla sellainen, että se turvaa kaikille viljeli-
18653: käytetään esim. suurempien tilojen hyväiksi jöille riittävän toimeentulon rehellisen työn
18654: ja karjatalous jätetään vähemmälle osalle. ja ponnistelun kautta suosimatta vain mää-
18655: Uudessa laissa olisi tällainen väärinkäyttö rättyjä tuottajaryhmiä.
18656: selvillä lainsäännöksillä ehdottomasti estet- Oikeudenmukaista ei voi myöskään olla se,
18657: tävä ja pidettävä huolta siitä, että hinnat että toimeentulolaskelmien perustana ovat
18658: mahdollisimman tasapuolisesti suosivat eri vain Etelä-Suomen 10-25 peltohehtaaria kä-
18659: suuruisilla viljelmillä ja eri osissa maata sittävät tilat. Kun nämä laskelmat perustu-
18660: luontaisimmiksi katsottavia tuotantomuo- vat tällaisiin tiloihin, niin tietää tämä väistä-
18661: toja. Tosiasiahan on nimittäin, että meillä mättä maaseudun suurimman osan köyhty-
18662: on tässä maassa kotoisen rasvan pula ja mistä ja nimenomaan pienviljelijäväestön
18663: karjatalous voidaan terveesti pelastaa ja saattamista ylivoimaisten vaikeuksien eteen.
18664: maamme suurimman väestöryhmän toimeen- Kun maassamme on taloudellisia vaikeuksia,
18665: tulo turvata, jos vain tähän rasvaon- ei pitäisi ensisijaisesti suosia niitä, jotka ei-
18666: gelmaan käydään todenteolla rehellisesti kä- vät ole suurimmassa hädässä ja jättää hei-
18667: siksi. Margariinitehtaille ja Kasviöljy Oy: lle koimmat apua vaille.
18668: pitäisi panna sulku ja suojata kotoista työtä Toimikunnan kokoonpanosta, jonka tehtä-
18669: ja pienteollisuutta eli suomalaista karjata- vänä on valmistella maataloustuotteiden hin-
18670: loutta. Tämä voi tapahtua tuontikielloin ja tojen määräämistä tarkoittavia toimenpitei-
18671: tullein ja samalla huolehtimalla rasvamme tä, pitäisi määrätä myös laissa, jotta riittä-
18672: kotoisesta markkinoimisesta mm. ns. alen- vät edellytykset olisivat jo asioiden käsitte-
18673: nuskorttijärjestelmällä, jolloinka vähävarai- lyn alkuvaiheessa siitä, että eri tuotantomuo-
18674: sempi kuluttaja ja pienviljelijä ei joudu kär- dot ja eri suuruisten viljelmien toimeentulo-
18675: simään. Alennuskorttijärjestelmällä voidaan kysymykset tulisivat hintoja määrättäessä
18676: myös estää kotimaisten maataloustuotteiden riittävästi huomioon otetuiksi.
18677: hintojen muodostuminen liian raskaaksi vä- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
18678: hävaraiselle väestölle. päiväjärjestyksen 32 §: ään ja eduskunnal-
18679: Kun maataloustulolaki on viljelijäväen le vastikään jätettyyn hallituksen esitykseen
18680: toimeentulon turvaamislaki, ei tähän lakiin n: o 20 ehdotan,
18681: pitäisi sotkea tuotantosuunta-asiaa, jolla kier-
18682: totietä otetaan pois se, mikä totuudenvastai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18683: sesti luvataan. Tästä syystä tämän lain tulisi van lakiehdotuksen:
18684:
18685:
18686: Laki
18687: maataloustuotteiden hintatasosta.
18688: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18689:
18690: 1 §. talouden tuoton ja kustannusten suuruudes-
18691: Maataloustuotteiden hintatason vakaannut- ta, jolloin tuotteiden samoin kuin työn, tar-
18692: tamiseksi määrätään kolmena satovuotena, vikkeiden ja muiden kustannustekijäin mää- ·
18693: alkaen satovuodesta 1958/59 rukiin ja veh- rinä käytetään satovuodet 1954/55-1956/57
18694: nän sekä tärkeimpien karjataloustuotteiden käsittävän perusajanjakson keskimääriä kui-
18695: takuuhinnat ja päätetään muista toimenpi- tenkin siten, että työn määrä lasketaan maa-
18696: teistä, sen mukaan kuin tässä laissa sääde- taloushallituksen kirjanpitoviljelmien I ja II
18697: tään. viljelmänsuuruusluokkiin kuuluvien kirjanpi-
18698: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa toviljelmien työnmenekin mukaan. Viljelijä-
18699: syyskuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan perheen suorittama maataloustyö hinnoite-
18700: elokuun 31 päivänä. taan palkatun työn kanssa samanarvoiseksi.
18701: Kustannuksiin ei lueta maatalouteen sijoite-
18702: 2 §. tun oman pääoman korkoa.
18703: Maataloustuotteiden hintojen tukitoimen- Edellä tarkoitettuja laskelmia tehtäessä
18704: piteiden perustaksi laaditaan laskelma maa- käsitellään maataloutta yhtenä kokonaisuute-
18705: IX,78. - Vennamo. 1475
18706:
18707: na ja otetaan laskelmissa huomioon vain var- ruinen yleinen palkkojen muutos, valtioneu-
18708: sinainen maatalous. Laskelmista voidaan jät- vosto ryhtyy 1 momentissa mainitusta mää-
18709: tää pois joitakin eriä niiden vähäisen mer- räajasta riippumatta välittömästi toimenpi-
18710: kityksen tai muun syyn vuoksi, jolloin tuot- teisiin maatalouden tuoton ja kustannusten
18711: to- ja kustannuspuolelta pois jätettävien välisen suhteen muuttamiseksi satovuoden
18712: erien tulee kuitenkin olla yhteismääriltään jäljellä olevalta osalta samaksi, kuin se oli
18713: suunnilleen yhtä suuret. ennen yleistä palkkojen muutosta.
18714:
18715: 3 §. 5 §.
18716: Maatalouden tuotto ja kustannukset las- Maataloustuotteiden hintoja määrättäessä
18717: ketaan vuosittain 2 § : n mukaisesti siten, että on kansantaloudelliset sekä tuottavuutta ja
18718: sanotun pykälän 1 momentissa tarkoitetut työllisyyttä edistävät näkökohdat otettava
18719: tuotteiden samoin kuin työn, tarvikkeiden ja huomioon.
18720: muiden kustannustekijäin määrät hinnoitel- Milloin ulkomaisten elintarvikkeiden tai
18721: laan kulloinkin kulumassa olevan satovuo- elintarvikeraaka-aineiden maahan tuonti
18722: den keskimääräisten hintojen ja palkkojen uhkaa tarpeellisen tuotantotason ylläpitä-
18723: mukaan, ottaen myös huomioon hintoja ja mistä sellaisten maataloustuotteiden osalta,
18724: palkkoja sekä muita kustannuseriä koskevat joiden hinnat on va;hvistettu, valtioneuvos-
18725: jo tehdyt päätökset ja sopimukset sellaisina, tolla on valta tuontikielloin ja tullipoliittisin
18726: kuin ne tulevat seuraavana satovuotena vai- keinoin huolehtia siitä, ettei kotimaista tuo-
18727: kuttamaan tuoton ja kustannusten suuruu- tantoa vaaranneta.
18728: teen. Maatalouden välitön hintapoliittinen Milloin kotimaiset maataloustuotteiden hin-
18729: tuki otetaan laskelmassa huomioon sen suu- nat muodostuvat vähävaraiselle väestölle suh-
18730: ruisena kuin tukea on kulloinkin kulumassa teettoman raskaiksi tai milloin jonkin koti-
18731: olevaksi kalenterivuodeksi myönnetty. maisen maataloustuotteen kohdalla esiintyy
18732: markkinoimisvaikeuksia, valtioneuvostolla on
18733: valta ottaa käytäntöön hinnanalennuskortti-
18734: 4 §. järjestelmä tai ryhtyä muihin vastaaviin toi-
18735: Valtioneuvosto määrää maatalousministe- menpiteisiin.
18736: riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun Riippumatta siitä, edellyttävätkö 3 §: n
18737: mennessä seuraavaa satovuotta varten rukiin mukaiset laskelmat tuoton ja kustannusten
18738: ja vehnän sekä tärkeimpien karjataloustuot- suhteen muuttamista, voidaan 4 § :ssä mai-
18739: teiden takuuhinnat ja päättää muista tuoton nittuja tarkistuksia suoritettaessa eri tuottei-
18740: ja kustannusten suhteen vaikuttavista toi- den hintojen ja kustannuserien keskinäisiin
18741: menpiteistä siten, että 3 § : n mukaan las- suhteisiin tehdä muutoksia, jotka eivät vai-
18742: kettu maatalouden tuotto muodostuu yhtä suu- kuta maatalouden tuoton ja kustannusten
18743: reksi kuin perusajanjakson tuotto, jota on väliseen suhteeseen. Tällöin on kuitenkin pi-
18744: muutettu samassa suhteessa kuin 3 §: n mu- dettävä erityistä huolta siitä, että hintamuu-
18745: kaan lasketut maatalouden kustannukset ovat toksista tuleva hyöty jakaantuu oikeudenmu-
18746: muuttuneet perusajanjakson kustannuksiin kaisesti eri maataloustuottajaryhmien kes-
18747: verrattuna. ken viljelijöiden toimeentuloa silmälläpi-
18748: Hintoja määrättäessä on pyrittävä siihen, täen.
18749: että hinnat mahdollisimman tasapuolisesti
18750: suosivat eri suuruisilla viljelmillä ja eri 6 §.
18751: osissa maata luontaisimmiksi katsottavia tuo- Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
18752: tantomuotoja. valmistelua varten valtioneuvosto asettaa toi-
18753: Milloin maatalouspalkkojen kehitys on pe- mikunnan, jossa tulee olla varsinaisten am-
18754: rusajanjaksoon verrattuna olennaisesti poi- mattijäsenten lisäksi kuluttajia ja eri suu-
18755: kennut yleisestä palkkakehityksestä, valtio- ruisten viljelmien haltijoita edustavia jäse-
18756: neuvostolla on valta ottaa tämä huomioon niä. Viljelmien haltijoiden edustajien tulee
18757: määrättäessä 1 momentissa mainittuja hin- olla käytännön maanviljelijöitä.
18758: toja. Toimikunnan on vuosittain ennen elokuun
18759: Milloin satovuoden kuluessa on tapahtunut 16 päivää laadittava ja annettava maatalous-
18760: yhteensä vähintään viiden sadanneksen suu- ministeriölle seuraavaa satovuotta koskevat
18761: 1476 IX,78. ·- Maataloustuotteiden hintataso.
18762:
18763: laskelmat ja ehdotukset, ja avustettava maa- 8 §.
18764: talousministeriötä tämän lain täytäntöönpa- Tässä laissa tarkoitettu viljelijälle tai kar-
18765: nemiseksi tarvittavien toimenpiteiden suun- janhaltijalle välittömästi jaettava tuki on va-
18766: nittelussa, seurattava hintojen kehitystä sekä paa veroista, älköönkä sitä koskevista viran-
18767: tehtävä tarvittaessa maatalousministeriölle omaisten toimituskirjoista perittäkö leimave-
18768: -esityksiä 4 §: ssä määrättyjen hintojen to- roa eikä lähetysmaksua.
18769: teuttamiseksi sekä 5 §: ssä tarkoitetuista toi-
18770: menpiteistä. 9 §.
18771: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
18772: 7 §. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
18773: Kunnat ovat velvolliset kohtuullista kor- tuksella.
18774: vausta vastaan hoitamaan tämän lain mukai- 10 §.
18775: sissa laskelmissa huomioon otettavan, vilje- Tämä laki, jolla kumotaan maataloustulon
18776: lijälle tai karjanhaltijalle välittömästi suori- vakaannuttamisesta 17 päivänä toukokuuta
18777: tettavan tuen jakamiseen liittyviä tehtäviä, 1956 annettu laki (298/56) siihen myöhem-
18778: .sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sää- min tehtyine muutoksineen, tulee voimaan
18779: detään. paiVana kuuta 1958, kuitenkin
18780: Sen estämättä, mitä muualla laissa on sää- niin, että lakia sovelletaan satovuoden 1958/
18781: detty, voidaan asetuksella määrätä postin 59 alusta lukien, jolloin mainittua satovuotta
18782: käyttämisestä ja kunnallishallituksen päätök- varten 3 § :n mukaan laskettavat maatalou-
18783: sen tiedoksiantamisesta sekä muutoksen ha- den tuotto ja kustannukset otetaan huomioon
18784: kemisesta kunnallishallituksen ja ylemmän perusajanjakson tuoton ja kustannusten suu-
18785: hallintoviranomaisen päätökseen 1 momentis- ruisina ja 6 §: ssä tarkoitetut laskelmat ja
18786: sa tarkoitetuissa asioissa. Niin ikään voi- ehdotukset on annettava maatalousministe-
18787: daan asetuksella määrätä avustusta anoneen riölle ennen 21 päivää lokakuuta 1958 ja 4
18788: viljelijän tai karjanhaltijan verotusasiakir- §: n 1 momentissa tarkoitettu valtioneuvos-
18789: joista saatavien tietojen antamisesta kunnal- ton päätös tehtävä sanotun kuun loppuun
18790: Jishallitukselle ja lääninhallitukselle. mennessä.
18791:
18792: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1958.
18793:
18794: Veikko Vennamo.
18795: 1477
18796:
18797: IX,79. - Lak.al. N:o 129.
18798:
18799:
18800:
18801:
18802: N. Jf1eminen ym.: Ehdotus laiksi maatalouden Mn.tatasosta.
18803:
18804:
18805: E d u s k u n n a ll e.
18806:
18807: Voimassa olevan maataloustulolain käsit- mahdollisuus korottaa karjatalouden tuotan-
18808: telyn yhteydessä keväällä 1956 SKDL: n tokustannuksia ja suorittaa maatalouden si-
18809: eduskuntaryhmä osoitti sen soveltumatto- säisiä tulonsiirtoja karjataloustuotannon
18810: muuden kansantalouden kehitykseen ja maa- kustannuksella viljatuotannon hyväksi. Lain
18811: taloutemme pienviljelysvaltaisiin olosuhtei- sovellutus pysyisi edelleenkin hallituksen yk-
18812: siin. Lain tähänastisen sovellutuksen seu- sinoikeutena eduskunnan saamatta lopullista
18813: raukset osoittavat tämän arvostelun paik- päätäntävaltaa.
18814: kansapitävyyden. Maataloustuotteiden hinto- Pienviljelmien haltijain samoin kuin koko
18815: jen sidonnaisuus yleiseen ansiotasoon on maatalouden pulmien poistamiseksi olisi te-
18816: osoittautunut kansantaloudellisesti epäonnis- hokkain ratkaisu aikaansaatavissa yleisen ta-
18817: tuneeksi ja epäoikeudenmukaiseksi kulut- louspolitiikan tervehdyttämistoimenpiteillä.
18818: taja- ja pienviljelijäväestölle. Lain sovellu- Tärkeimpiä ovat täystyöllisyyden sekä yleistä
18819: tusten yhteydessä toimeenpannut tulonsiir- hintatasoa vastaavan palkkatason turvaami-
18820: rot karjataloustuotannolta viljatuotannolle nen, jotka toteutettuina tekisivät mahdolli-
18821: samoin kuin karjataloustuotannon kustan- seksi mm. maataloustuotteiden menekin li-
18822: nusten korottamiset ovat myös herättäneet sääntymisen ilman valtion kustantamia eri-
18823: ankaraa arvostelua pienviljelijäväestön kes- laisia tukitoimenpiteitä. Kapitalistinen tuo-
18824: kuudessa. Voimassa olevan maataloustulo- tantotapa ja sen etuja palveleva hallitus- ja
18825: lain heikkouden ilmeisin osoitus onkin se, muu politiikka johtavat kuitenkin kansan-
18826: että sen aikaansaaneiden piirienkin taholta talouden kokonaiskehitystä päinvastaiseen,
18827: on ollut pakko ryhtyä toimenpiteisiin lain myös pienviljelijäväestön vaikeuksia yhä li-
18828: muuttamiseksi ennen sen voimassaoloajan säävään suuntaan. Näiden vaikeuksien edes
18829: päättymistä. osittaiseksi lievittämiseksi on tarpeen tur-
18830: Mitä hallituksen 15. 9. -58 eduskunnalle vata pienviljelijäväestön asema ja maata-
18831: antamaan uuteen maataloustulolakiesityk- loustuotteiden menekki kansan ja valtion ta-
18832: seen tulee, ei sen sisältö olennaisesti poik- loutta mahdollisimman vähän rasittavin
18833: kea voimassa olevan lain sisällöstä. Halli- lainsäädännöllisin toimenpitein.
18834: tuksen esityksen mukaan maataloutta käsi- Maataloustuotteiden tuotantohintojen pe-
18835: tellään tilojen erilaisista kustannustekijöistä rustaso olisi määrättävä suunnilleen nykyi-
18836: riippumatta, ikäänkuin samassa asemassa sen hintatason turvaavan maatalouden sisäi-
18837: olevien tuottajien summana, eli yhtenä ko- sen tuotantokustannuslaskelman perusteella.
18838: kokonaisuutena, kuten voimassa olevan lain- Sen lisäksi olisi hintoja määrättäessä otet-
18839: kin mukaan. Itse asiassa ei tapahdu tava kohtuullisessa määrin huomioon maan
18840: muutosta myöskään maataloustuotteiden si- eri osien luonnonolosuhteista ja tilojen ·eri-
18841: donnaisuudessa ansiotasoon, sillä maatalous- laisesta koosta johtuva tuotantokustannus..
18842: tuotteiden vastaiset hintojen muutokset toi- erojen tasoittamisen tarve.
18843: meenpannaan maatalous- ja yleisessä palk- Tuotantohintojen perustason määräämisen
18844: katasossa tapahtuneiden muutosten perus- perustana tulisi pitää Etelä-Suomen tutki-
18845: talta. Myös karjataloustuotannon asema jää musalueen kirjanpitotilojen III suuruusluo-
18846: edelleen epävarmaksi sen saadessa vain ta- kan, so. 25-50 muunnettua peltohehtaaria
18847: voitehintaoikeuden, kuten voimassa oleva la- käsittävien viljelmien keskimääräisiä tuotan-
18848: Idkin edellyttää. Samoin jää edelleenkin tokustannuksia. Pienviljelmien korkeampien
18849: 59 E 42/59
18850: 1478 IX,79. - Maatalouden hintataso.
18851:
18852:
18853: tuotantokustannusten ja maan eri osien luon- ei ainoastaan palkkojen muutosten, vaan
18854: nonolosuhteista aiheutuvien huonompien tuo- maatalouden kokonaiskustannuksissa tapah-
18855: tantoedellytysten tasoittamiseksi olisi I ja II tuneiden muutosten perustalta.
18856: suuruusluokan, so. 0--10 ja 10-25 muun- Kohtuullisen tuotanto- samoin kuin ku-
18857: nettua peltohehtaaria käsittävien viljelmien luttajahintatasonkin ylläpitämiseksi olisi tar-
18858: keskimääräisten tuotantokustannusten eroja peen kieltää lain sovellutuksen yhteydessä)
18859: vastaavasti suoritettava erotus valtion va- toimeenpantavat jalostus- ja välitysportai-
18860: roista. Mainitulla toimenpiteellä, yhdessä den palkkioiden korotukset. Maataloustuot-
18861: maatalouden sisäisen rationalisointikehityk- teiden riittävän menekin turvaamiseksi olisi
18862: sen kanssa, aikaansaataisiin tuotantokustan- tuotantohintajärjestelyjen yhteydessä otet-
18863: nusten aleneminen, mikä antaisi mahdolli- tava tarpeellisessa määrin huomioon myös
18864: suuden myös tuotteiden kuluttajahintojen kohtuullisen kuluttajahintatason ylläpitämi-
18865: alenevaan suuntaan, johon olisi tehokkaasti nen.
18866: pyrittävä. Asian huomattavan kansantaloudellisen ja
18867: · Pienviljelmien haltijoiden aseman tasave- maatalouspoliittisen merkityksen huomioon
18868: roiseksi saattamiseksi olisi myös maidolle ottaen on tarpeen ja tarkoituksenmukaista
18869: asetettava takuuhinta. Samasta syystä tulisi antaa lain sovellutuksen lopullinen päätän-
18870: estää alan tuotantokustannusten korottamis- tävalta eduskunnalle.
18871: mahdollisuudet sekä maatalouden sisäiset tu- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
18872: lonsiirrot karjataloustuotannolta viljatuotan-
18873: nolle. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18874: Tuotantohintojen muutokset olisi tehtävä, van lakiehdotuksen:
18875:
18876:
18877: Laki
18878: maatalouden hintatasosta.
18879: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18880: 1 §. muunnettua maatalousmaata käsittävien III
18881: Maataloustuotannon kannattavuuden ja suuruusluokan kirjanpitoviljelmien mainit-
18882: pienviljelijäväestön toimeentulon turvaami- tujen tarvikkeiden keskimääräiset tuotanto-
18883: seksi on, ottaen huomioon maataloustuottei- kustannukset. Tuotantokustannukset laske-
18884: den kohtuullisen kuluttajahintatason ylläpi- taan kolmen edellisen satovuoden keskimää-
18885: tämiseksi tarpeelliset hintapoliittiset tukitoi- räisten tuote-, työ- ja tarvikemäärien perus-
18886: menpiteet, määrättävä kolmena satovuotena, teella vastaavan hinta- ja kustannustason
18887: alkaen satovuodesta 1958-59, maidolle, veh- mukaan. Viljelijäperheen suorittama maata-
18888: nälle ja rukiille takuuhinnat sekä kananmu- loustyö hinnoitetaan palkatun työn kanssa
18889: nille ja sianlihalle keskimääräiset tavoitehin- samanarvoiseksi. Kustannuksiin luetaan
18890: nat ja annettava alle 10 hehtaaria ja 10-25 maatalouteen sijoitetun vieraan pääoman
18891: hehtaaria muunnettua maatalousmaata käsit- korko. Sensijaan oman pääoman korkoa ei
18892: tävän I ja II suuruusluokan tilan- tai kar- lueta kustannuksiin. 1 §: ssä tarkoitettu hin-
18893: j anhaltijoille tuotantokustannusten tasoi- tapoliittinen tuki otetaan huomioon sen suu-
18894: tusta sen mukaan kuin tässä laissa sääde- ruisena kuin kohtuullisen kuluttajahintata-
18895: tään. son ylläpitämisen arvioidaan edellyttävän.
18896: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa 1 I ja II suuruusluokan kirjanpitoviljelmien
18897: päivänä syyskuuta ja päättyy seuraavan elo- tuotantokustannuksia laskettaessa arvioidaan
18898: kuun 31 päivänä. maatalouden ihmistyömenekki koko maassa
18899: Etelä-Suomen tutkimusalueen I ja II suu-
18900: 2 §. ruusluokan kirjanpitoviljelmien keskimääräi-
18901: Ensimmäisessä pykälässä tarkoitettujen sen ihmistyömenekin mukaan, kummallekin
18902: hintojen ja tuotantokustannusten tasoituk- erikseen. Mikäli ihmistyömenekki jollakin
18903: sen määräämisen perustaksi otetaan Etelä- tutkimusalueena nousee edelläolevaa huomat-
18904: Suomen tutkimusalueen 25-50 hehtaaria tavasti suuremmaksi, voidaan se laskelmissa
18905: IX,79. - N. Nieminen ym. 1479
18906:
18907: ottaa huomioon sen mukaan kuin siitä ase- täytäntöönpanemiseksi tarvittavien toimen-
18908: tuksella lähemmin määrätään. piteiden suunnittelussa.
18909: Mikäli tuotantokustannukset I ja II suu-
18910: ruusluokan kirjanpitoviljelmillä ovat suu- 6 §.
18911: remmat kuin 1 momentissa tarkoitetut, suo- Kunnat ovat velvolliset kohtuullista kor-
18912: ritetaan näihin suuruusluokkiin kuuluvien vausta vastaan hoitamaan tämän lain mu-
18913: viljelmien tai karjanhaitijoille valtion va- kaisissa laskelmissa huomioon otettavan, vil-
18914: roista tasoitusta tuotantokustannusten ero- jelijälle ja karjanhaltijalle välittömästi suo-
18915: tusta vastaava määrä, ei kuitenkaan vähem- ritettavan tuen jakamiseen liittyviä tehtä-
18916: pää kuin mitä tasoitusta Etelä-Suomen tut- viä, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin
18917: kimusalueen I ja II suuruusluokan viljel- säädetään.
18918: mien kustannusten perusteella suoritetaan. Sen estämättä, mitä muualla laissa on sää-
18919: Maataloutta harjoittavat välitys- ja jalos- detty, voidaan asetuksella määrätä postin
18920: tusliikkeet luetaan III suuruusluokan viljel- käyttämisestä ja kunnan hallituksen pää-
18921: miin kuuluviksi. töksen tiedoksiantamisesta sekä muutoksen
18922: 3 §. hakemisesta kunnallishallituksen ja ylemmän
18923: Valtioneuvosto maaraa maatalousministe- hallintoviranomaisen päätökseen 1 momen-
18924: riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun tissa tarkoitetuista asioista. Niinikään voi-
18925: mennessä seuraavaa satovuotta varten mai- daan asetuksella määrätä avustusta anoneen
18926: don, rukiin ja vehnän takuuhinnat sekä ka- viljelijän tai karjanhaltijan verotusasiakir-
18927: nanmunien ja sianlihan keskimääräiset ta- joista saatavien tietojen antamisesta lmnnal-
18928: voitehinnat. lishallitukselle ja lääninhallitukselle.
18929: Milloin 2 § : ssä mainituissa kustannuksissa
18930: on tapahtunut vähintään 5 prosentin suu- 7 §.
18931: ruinen muutos, valtioneuvosto ryhtyy tässä Tässä laissa tarkoitettu viljelijälle tai kar-
18932: laissa mainitusta määräajasta riippumatta janhaltijalle., välittömästi jaettava tuki on
18933: välittömästi toimenpiteisiin 1 § : ssä mainit- vapaa veroista, älköönkä sitä koskevista vi-
18934: tujen maataloustuotteiden kustannusten ranomaisten toimituskirjoista perittäkö lei-
18935: alentamiseksi tai hintojen muuttamiseksi sa- maveroa eikä lähetysmaksua.
18936: tovuoden jäljellä olevalta osalta.
18937: Maataloustuotteiden hintajärjestelyt on 8 §.
18938: suoritettava niin, etteivät ne vaaranna maa- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
18939: taloustuotteiden kohtuullista kuluttajahinta- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
18940: tasoa ja ettei jalostus- ja välitysliikkeiden asetuksella.
18941: palkkioita niiden johdosta koroteta. 9 §.
18942: Tämä laki, jolla kumotaan maataloustulon
18943: 4 §. vakaannuttamisesta 17 päivänä toukokuuta
18944: Valtioneuvoston on saatettava päätöksensä 1956 annettu laki (298/56), siihen myöhem-
18945: välittömästi eduskunnan vah vistettavaksi. min tehtyine muutoksineen, tulee voimaan
18946: päivänä kuuta 1958, kuitenkin
18947: 5 §. niin, että lakia sovelletaan satovuoden
18948: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden 1958-59 alusta lukien sekä että mainittua
18949: valmistelua varten valtioneuvosto asettaa satovuotta varten on 5 §: ssä tarkoitetut las-
18950: toimikunnan, jonka on vuosittain, ennen elo- kelmat ja ehdotukset annettava maatalous-
18951: kuun 16 päivää, laadittava ja annettava ministeriölle ennen 21 päivää lokakuuta 1958
18952: maatalousministeriölle seuraavaa satovuotta ja 3 §: n 1 momentissa tarkoitettu valtio...
18953: koskevat laskelmat ja ehdotukset ja joka neuvoston päätös tehtävä sanotun kuun lop-
18954: avustaa maatalousministeriötä tämän lain puun mennessä.
18955:
18956: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1958.
18957:
18958: Niilo Nieminen. Martti Linna. Eino Tainio.
18959: Usko Seppi. J. E. Lakkala. Pauli Puhakka.
18960: Aarne Pulkkinen. Toivo Åsvik. Rainer Virtanen.
18961: Matti Meriläinen. Siiri Lehmonen. Antto Prunnila.
18962: Pentti Liedes. Toivo Niiranen. Toivo Salin.
18963: Georg Backlund.
18964: 1480
18965:
18966: IX,SO. - Lak.al. N:o 132.
18967:
18968:
18969:
18970:
18971: Liedes ym.: Ehdotus laiksi viljan hinnasta eräissä tapauksissa.
18972:
18973:
18974: E d u s k u n n a ll e.
18975:
18976: Esityksessään n: o 53 laiksi viljan hin- tava myös ulkomailta tuotavaan vehnään,
18977: nasta eräissä tapauksissa hallitus esittää jolloin tulisi mahdolliseksi peruuttaa valtio-
18978: eduskunnan 10. 6. -58 hyväksymän ko. lain neuvoston 1. 10. -58 tekemä päätös vehnän
18979: sovellutusalan rajoittamista vain ulkomailta kuluttajahinnan korottamisesta sekä muu-
18980: hankittavaa ruista koskevaksi, sekä siten toinkin alentaa viljatuotteiden kuluttaja-
18981: muutettuna lain Voimassaoloajan jatkamista hintoja.
18982: vuoden 1959 loppuun. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18983: Kuluttajahinnan alentamiseksi lain sovel-
18984: tamisala olisi kuitenkin edelleenkin ulotet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18985: van lakiehdotuksen:
18986:
18987:
18988:
18989: Laki
18990: viljan hinnasta eräissä taps.uksissa..
18991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18992: 1 §. rätä viljavaras\on omakustannushintaa pie-
18993: Sen estämättä, mitä muualla laissa on nemmäksi, ellei siitä viljavarastotie aiheutu-
18994: säädetty, valtioneuvoston on määrättävä van tappion korvaamiseksi ole valtion. tulo-
18995: hinta ja muut myyntiehdot, joilla valtion ja menoarviossa osoitettu määrärahaa.
18996: viljavarasto myy ulkomailta hankkimaansa Tämän lain nojalla annetuilla määräyk-
18997: ruista ja vehnää. Hintaa määrättäessä on sillä älköön rajoitettako Suomen kansalaiselle
18998: pidettävä perusteena, että elinkustannukset kuuluvaa oikeutta luvallisen elinkeinon har-
18999: voidaan pitää kohtuullisina ja että kotimai- joittamiseen, vaan on siitä voimassa, mitä
19000: sen viljan tuotantoa ja menekkiä voidaan erikseen on säädetty.
19001: edistää sekä ettei viljaseoksen hinta nouse
19002: helmikuussa 1958 vallinnutta tasoa korkeam- 2 ja 3 §.
19003: maksi. Myyntihintaa ei kuitenkaan saa mää- (Kuten hallituksen esityksessä.)
19004:
19005:
19006: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1958.
19007:
19008: Pentti Liedes. Judit Nederström-Lunden.
19009: Toivo Niiranen. Toivo Asvik.
19010: Niilo Nieminen. Yrjö Murto.
19011: Veikko Rytkönen.
19012: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
19013:
19014:
19015: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
19016: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
19017:
19018:
19019:
19020:
19021: E 42/59
19022: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET.
19023: (Hakusanat viittaavat Liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin,)
19024:
19025:
19026: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
19027: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
19028:
19029: (N: o 1-49 Liitteiden A-osassa.) Peräseinäjoen Luomankylästä Alavudella. Liit-
19030: - n: o 50, A a 1 t o s e n ym.: Määrärahan osoitta- teet IV,241. s. 1033. - Ks. Maantiet.
19031: misesta KirjaJansalmen sillan suunnittelutöitä - n: o 61, A s u n n a n ym.: Määrärahan osoitta-
19032: varten. Liitteet IV,231. s. 1023. - Ks. Sillat. misesta isäntäkoulun aloittamista varten Ahl-
19033: manin koulujen säätiön omistamalla Seppälän
19034: - n:o 51, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta- tilalla Messukylässä. Liitteet IV,242. s. 1034.
19035: misesta helikopterien hankkimiseksi sairaankul- - Ks. Maamieskoulut.
19036: jetuksia varten. Liitteet IV,232. s. 1024. -
19037: Ks. Sairaanhoito. - n: o 62, Aulangon ym.: Määrärahan osoitta-
19038: misesta kansanopistojen vaikeaehtoisten raken-
19039: - n: o 52, A h o s e n ym.: Määrärahan osoitta- nuslainojen hoitamista varten. Liitteet IV,243.
19040: misesta konstaapelin viran perustamista varten s. 1036. - Ks. Kansanopistot.
19041: Jyväskylän nimismiespiiriin. Liitteet IV,233.
19042: s. 1025. - Ks. Poliisi. - n:o 63, Back 1 u n d i n ym.: Määrärahan osoit-
19043: tamisesta Kaskisten-Närpiön maantiellä ole-
19044: - n: o 53, A h o s e n ym.: Korotetun määrärahan van Benvikin mäen levittämistä ja tasoitta-
19045: osoittamisesta osanottoa varten kansainväliseen mista varten. Liitteet IV,244. s. 1037 ja 1038.
19046: yhteistyöhön teknillisen ja ammattiopetuksen - Ks. Maantiet.
19047: alalla. Liitteet IV,234. s. 1026. - Ks. Kansain-
19048: välinen yhteistyö. - n:o 64, Erikssonin ym.: Määrärahan osoit-
19049: tamisesta rakennusavustukseksi Malmin sairaa-
19050: - n:o 54, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta- lalle Pietarsaaressa. Liitteet IV,245. s. 1039 ja
19051: misesta uusien asematalojen rakentamiseen. 1041. - Ks. Sairaalat.
19052: Liitteet IV,235. s. 1027. - Ks. Rautatiet.
19053: - n: o 65, E r k !k i 1 ä n ym.: Määrärruhan 'osoitta-
19054: - n: o 55, A i t i o n ym.: Korotetun määrärahan misesta piirieläinlääkärin viran perustamista var-
19055: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisilla ja yk- ten Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän
19056: sityisille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppi- kunnat käsittävään eläinlääkäripiiriin. Liitteet
19057: laitoksille niiden omia rakennuksia varten. IV,246. s. 1043. - Ks. Eläinlääkärit.
19058: Liitteet IV,236. s. 1028. - Ks. Ammattikoulut.
19059: - n: o 66, E r k k i 1 ä n ym.: Korotetun määrärruhan
19060: - n:o 56, Aitio n ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta avustuksiksi raittiustyötä suo-
19061: misesta !ainoiksi kunnille. Liitteet IV,237. s. rittaville järjestöille. Liitteet IV,247. s. 1044.
19062: 1029. - Ks. Kunnat. - Ks. Raittiustyö.
19063: - n:o 57, Aitio n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 67, Flinckin ym.: Määrärahan osoitta-
19064: misesta valtion kuuromykkäin ammattikoulun misesta lisäavustukseksi Väinö Voionmaan Opis-
19065: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet tolle. Liitteet IV,248. s. 1045. - Ks. Kansan-
19066: IV,238. s. 1030. - Ks. Ammattikoulut. opistot.
19067: - n: o 58, A i t i o n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 68, F 1 i n c k i n ym.: Määrärahan osoitta-
19068: misesta Ylikylän-Turun tieosuuden rakenta- misesta posti- ja lennätinlaitoksen linjahallin-
19069: mista varten. Liitteet IV,239. s. 1031. - Ks. non kahden ylimääräisen terveyssisaren palk-
19070: Maantiet. kauksen korjaamiseen. Liitteet IV,249. s. 1046.
19071: - n: o 59, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. Terveyssisaret.
19072: misesta Kurikan aseman pohjoispuolella olevan - n:o 69, Flinckin ym.: Määrärahan osoitta-
19073: rautatietasoylikäytävän rakentamiseksi rautatie- misesta avustuslainaksi Väinö Voimanmaan
19074: alikäytäväksi. Liitteet IV,240. s. 1032. - Ks. Opistolle. Liitteet IV,250. s. 1047. - Ks. Kan-
19075: Rautatiet. sanopistot.
19076: - n: o 60, A n t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 70, Forsiuksen ym.: Määrärahan osoit-
19077: misesta tien korjaamiseksi ja rakentamiseksi tamisesta sosiaalikuraattorien paikkaamista var-
19078: 4 Raha-asia-aloitteet 1958.
19079:
19080:
19081: ten keskusammattikouluihin. Liitteet IV,25L - n:o 85, Heinosen ym.: Korotetun maara-
19082: s. 1048. - Ks. Ammattikoulut. rahan osoittamisesta avustuksiksi lastenseimille.
19083: Liitteet IV,266. s. 1063. - Ks. Lastenhoito.
19084: - n: o 71, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoitta-
19085: misesta Tepaston-Lompolon-Puljun tieraken- - n:o 86, Heinosen ym.: Määrärahan osoitta-
19086: nustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,252. s. 1049. misesta kesävirkistyksen järjestämiseksi alle
19087: - Ks. Maantiet. kouluiän oleville lapsille. Liitteet IV,267. s.
19088: 1064. - Ks. Lapset.
19089: - n:o 72, Friman i n ym.: Määrärahan osoitta-
19090: misesta maantierakennustyön aloittamiseksi Pa- - n:o 87, Heinosen ym.: Määrärahan osoitta-
19091: lojoensuusta Leppäjärven kylään Enontekiön misesta huoltoeläkkeisiin siviiliorvoille ja siviili-
19092: kunnassa. Liitteet IV,253. s. 1050. - Ks. Maan- leskille. Liitteet IV,268. s. 1065. - Ks. Eläk-
19093: tiet. keet.
19094: - n: o 73, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 88, Heinosen ym.: Korotetun määrä-
19095: tamisesta maantiesuunnan tutkimiseksi Rova- rahan osoittamisesta lastenkotien avustamiseen.
19096: niemen Saarenkylästä Markkasuvannon sillalle. Liitteet IV,269. s. 1066. - Ks. Lastenkodit.
19097: Liitteet IV,254. s. 1051. - Ks. Maantiet. - n:o 89, Heinosen ym.: Määrärahan osoitta-
19098: misesta Lyökin-Vohdensaaren maantien raken-
19099: - n: o 74, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit-
19100: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,270.
19101: tamisesta tierakennustyön aloittamiseksi Sodan-
19102: kylän Kieringin kylästä Kittilän Molkojärvelle. s. 1067. - Ks. Maantiet.
19103: Liitteet IV,255. s. 1052. - Ks. Maantiet. - n: o 90, H e 1 t e e n ym.: Määrärahan osoitta-
19104: misesta dieselvetureiden valmistamisen aloitta-
19105: - n:o 75, Frimanin ym.: Määrärahan osoit· mista varten Hyvinkään konepajalla. Liitteet
19106: tamisesta Salmen sillan rakennustöiden aloitta- IV,271. s. 1068. - Ks. Rautatiet.
19107: miseksi Sodankylän-Kittilän maantiellä. Liit-
19108: teet IV,256. s. 1053. - Ks. Sillat. - n:o 91, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta-
19109: misesta avustuslainaksi Suomen Siviili- ja Ase-
19110: - n:o 76, Haapasen ym.: Korotetun määrä- velvollisuusinvaliidien Liitolle Espooseen perus-
19111: rahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslai- tettavan lapsi-invaliidien kurssi- ja lomakes-
19112: noihin. Liitteet IV,257. s. 1054. - Ks. Käsi- kuksen rakennustöitä varten. Liitteet IV,272.
19113: teollisuus. s. 1069. - Ks. Invaliidit.
19114: - n:o 77, Haapasen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 92, H e 1 t e e n ym.: Korotetun määrärahan
19115: tamisesta Someron virastotalon suunnittelu- ja osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslainoiksi.
19116: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,258. Liitteet IV,273. s. 1071. - Ks. Käsiteollisuus.
19117: s. 1055. - Ks. Virastot.
19118: - n:o 93, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta-
19119: - n: o 78, H a a p a s e n ym.: Määrärahan osoitta- misesta Helsingin yliopistollisen keskussairaa-
19120: misesta postitalon rakentamista varten Lahden lan sädehoitoklinikan rakennustöiden aloitta-
19121: kaupunkiin. Liitteet IV,259. s. 1056. - Ks. mista varten. Liitteet IV,27 4. s. 1072. - Ks.
19122: Postilaitos. Sairaalat.
19123: - n:o 79, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit- - n: o 94, H i e t a s e n ym.: Määrärahan osoitta-
19124: tamisesta maaseudun sähköistämisen tukemiseen. misesta postiautovarikon rakentamista varten
19125: Liitteet IV,260. s. 1057. - Ks. Sähkö. Kuopioon. Liitteet IV,275. s. 1073. - Ks. Posti-
19126: laitos.
19127: - n: o 80, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit-
19128: tamisesta Mikkelin kuuromykkäinkoulun koulu- - n: o 95, H i e t a s e n ym.: Määrärahan osoitta-
19129: talon rakennustöiden aloittamista varten. Liit- misesta Kuopioon rakennettavan sairaanhoitaja-
19130: opiston suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,276.
19131: teet IV,261. s. 1058. - Ks. Aistivialliset.
19132: s. 1074. - Ks. Sairaanhoitokoulut.
19133: - n: o 81, H a 1i s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 96, H i e t a s e n ym.: Määrärahan osoit-
19134: misesta Brahelinnan emäntäkoulun kouluraken- tamisesta Kuopion-Kortejoen-Vehmersalmen
19135: nuksen suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,262. tien rakentamiseen. Liitteet IV,277. s. 1075. -
19136: s. 1059. - Ks. Emäntäkoulut. Ks. Maantiet.
19137: - n:o 82, Hallbergin ym.: Määrärahanosoit- - n:o 97, Hietasen ym.: Määrärahan osoitta-
19138: tamisesta palveluslisien maksamista varten ra- misesta KaUan siltojen laajennustöiden aloitta-
19139: javartiolaitoksen kantamiehistölle. Liitteet miseen. Liitteet IV,278. s. 1076. - Ks. Sillat.
19140: IV,263. s. 1060. - Ks. Rajavartiolaitos.
19141: - n:o 98, Holopaisen ym.: Määrärahan osoit-
19142: - n: o 83, H e i n o s e n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta avustuksiksi köyhille kunnille kun-
19143: misesta vähävaraisten perheellisten sotalaskien nanlääkärin palkkauskustannuksia varten. Liit-
19144: sairausavustuksiin. Liitteet IV,264. s. 1061. - teet IV,279. s. 1078. - Ks. Lääkärit.
19145: Ks. Sairaanhoito.
19146: - n: o 99, H o 1 o p a i sen ym.: Määrärahan osoit·
19147: - n: o 84, H e i n o s e n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta kunnille kouluhammaslääkärin palk-
19148: misesta vähävaraisten sotaorpoylioppilaiden kor- kaamiseen myönnettäviä ylimääräsiä valtion-
19149: keakouluopintojen tukemiseksi. Liitteet IV,265. avustuksia varten. Liitteet IV,280. s. 1079. -
19150: s. 1062. - Ks. Orvot. Ks. Hampaanhoito.
19151: Raha-asia-aloitteet 1958. 5
19152:
19153: - n:o 100, H o 1 o p a i sen ym.: Määrärahan osoit- miseen. Liitteet IV,295. s. 1095. - Ks. Maan-
19154: tamisesta !ainoiksi kunnille vanhainkotien pe- tiet.
19155: rustamiskustannuksiin. Liitteet IV,281. s. 1080.
19156: - Ks. Vanhainkodit. - n: o 115, H ä r k ö s e n ym.: Määrärahan osoit-
19157: tamisesta väkirehujen hinnan alentamiseen pien-
19158: - n:o 101, H o 1 o p a i sen: Määrärahan osoitta- tiloilla. Liitteet IV,296. s. 1096. - Ks. Rehut.
19159: misesta Liperin virastotalon suunnittelutöitä
19160: !Varten. Liitteet IV,282. s. 1081. - Ks. Virastot. - n: o 116, H ä r k ö s e n ym.: Korotetun määrä-
19161: rahan osoittamisesta rautatieläisille vuokratta-
19162: - n: o 102, H on 'k o sen ym.: Korotetun määrä- vien asuntoalueiden ostamiseen ja niiden kun-
19163: rahan osoittamisesta oppikoulun oppilaiden nostamiseen. Liitteet IV,297. s. 1098. - Ks.
19164: koulunkäynnin avustamiseen. Liitteet IV,283. Asuntotuotanto.
19165: s. 1082. - Ks. Oppikoulut.
19166: - n:o 117, Härkösen ym.: Määrärahan osoit-
19167: - n:o 103, Honkosen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Pieksämäen uuden yhdistetyn asema-
19168: tamisesta Suomen Rauhanpuolustajat r. y:n työn ja sähkörakennuksen rakentamista varten. Liit-
19169: tukemiseen. Liitteet IV,284. s. 1083. - Ks. teet IV,298. s. 1099. - Ks. Rautatiet.
19170: Rauhan puolustajat.
19171: - n:o 104, Honkosen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 118, I n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
19172: tamisesta Jämsän ja Muuramen tieosuuden jat- misesta avustuslainaksi asuinrakennusten ra-
19173: kamiseksi 'ja Jämsänjoen yli johtavan sillan kentamiseksi Rinnekodin vastaanotto- ja kes-
19174: rakentamiseksi. Liitteet IV,285. s. 1084. - kuslaitoksen henkilökunnalle. Liitteet IV,299.
19175: Ks. Maantiet. s. 1100. - Ks. Asuntotuotanto.
19176: - n: o 105, Honkosen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 119, J u n g a r å n ym.: Määrärahan osoit-
19177: tamisesta Mäntän--Juupajoen maantien ja tamisesta Lannäslundin maatalouskoulun koulu-
19178: Kuoreveden ylityssillan rakentamista varten. rakennusten suunnittelua ja rakennustöitä var-
19179: Liitteet IV,286. s. 1085. - Ks. Maantiet. ten. Liitteet IV,300. s. 1101 ja 1103. - Ks.
19180: Maatalouskoulut.
19181: - n: o 106, H o s i a n ym.: Määrärahan osoitta-
19182: misesta tavaraaelostavaltuuskunnan toiminnan - n: o 120, J ä m s e n i n ym. : Määrärahan osoit-
19183: tukemista varten. Liitteet IV,287. s. 1086. - tamisesta puunjalostustehtaan perustamista var-
19184: Ks. Tavaraselostevaltuuskunta. ten Pi:htiputaalle. Liitteet IV,301. s. 1105. -
19185: Ks. Puunjalostusteollisuus.
19186: - n:o 107, H osia n ym.: Määrärahan osoitta-
19187: misesta eräiden ylimääräisten tointen vakinais- - n: o 121, .r ä m s e n i n ym.: Määrärahan osoit-
19188: tamiseksi posti- ja lennätinlaitoksessa. Liitteet tamisesta tutkimusta varten rautatien rakenta-
19189: IV,288. s. 1087. - Ks. Postilaitos. miseksi Haapamäeltä Saarijärvelle. Liitteet
19190: IV,302. s. 1106. - Ks. Rautatiet.
19191: - n: o 108, H o s t il a n ym.: Määrärahan osoit-
19192: tamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus- - n:o 122, Kaasalaisen ym.: Määrärahan
19193: invaliidien Liiton ja sen laitosten valtionavus- osoittamisesta eräiden B-luokan mielisairaan-
19194: tuksen korottamista varten. Liitteet IV,289. hoitolaitosten perustamiakustannuksiin annetta-
19195: s. 1088. - Ks. Invaliidit. vaa valtionapua varten. Liitteet IV,303. s.
19196: - n: o 109, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 1107. - Ks. Mielisairaalat.
19197: tamisesta Sokeain Keskusliitto r. y:lle puhelin- - n: o 123, K a i t i l a n ym.: Määrärahan osoitta-
19198: keskusharjoituskoneen hankkimiseksi. Liitteet misesta avustuslainaksi Helsingin Polio Huolto
19199: IV,290. s. 1090. - Ks. Aistivialliset. r.y:n Vihtijärven kurssi- ja virkistyskodin lai-
19200: - n: o 110, H u 1 t i n ym.: Määrärahan osoitta- nojen vakauttamiseksi. Liitteet IV,304. s. 1108.
19201: misesta sillan rakentamiseksi Kivisalmeen. Liit- - Ks. Lapsihalvaus.
19202: teet IV,291. s. 1091. - lKs. Sillat. - n:o 124, Kaitilan ym.: Määrärahan osoit-
19203: - n: o 111, H y y t i ä i s e n: Määrärahan osoitta- tamisesta kassaerehdysrahojen maksamista var-
19204: misesta eräiden virkojen ja toimien perustami- ten posti- ja lennätinlaitoksen kassapalvelusaa
19205: seksi .Jyväskylän kasvatusopilliseen kol'lkeakou- oleville toimihenkilöille. Liitteet IV,305. s. 1109.
19206: luun. Liitteet IV,292. s. 1092. - Ks. Jyväs- - Ks. Postilaitos.
19207: kylän kasvatusopillinen korkeakoulu. - n:o 125, Kalliokosken ym.: Korotetun
19208: - n:o 112, H y y t i ä i sen ym.: Määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta Suomi-Seuralle ulko-
19209: tamisesta Jyväskylän lentoaseman rakennus- suomalaistoimintaa varten. Liitteet IV,306. s.
19210: töitä varten. Liitteet IV,293. s. 1093. - Ks. 1110. - Ks. Suomi-Seura.
19211: Lentokentät. - n:o 126, Karjalaisen ym.: Määrärahan
19212: - n:o 113, H ä p p ö 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Kainuun keskusammattikoulun
19213: tamisesta Hausjärven kuntaan perustettavaa rakentamiseen. Liitteet IV,307. s. 1111. - Ks.
19214: maatalouskoulua varten. Liitteet IV,294. s. Ammattikoulut.
19215: 1094. - Ks. Maatalouskoulut.
19216: - n:o 127, Karvosen ym.: Määrärahan osoitta-
19217: - n: o 114, H ä r k ö s e n ym.: Korotetun määrä- misesta Uimaharjuun perustettavan metsäkou-
19218: rahan osoittamisesta maantiealueiden lunasta- lun suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,308. s.
19219: misesta kunnille aiheutuvien menojen korvaa- 1113. - Ks. Metsäkoulut.
19220: 6 Raha-asia-aloitteet 1958.
19221:
19222: - n:o 128, Kekkosen ym.: Määrärahan osoit· naistamista varten. Liitteet IV,323. s. 1130. -
19223: tamisesta Puolangan aluesairaalan rakennuskus- Ks. Maatalouden tutkimuskeskus.
19224: tannusten korvaamiseen. Liitteet IV,309. s.
19225: 1114. - Ks. Sairaalat. - n: o 143, K 1 e e m o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19226: tamisesta vuotuisen hakkuutilaston järjestä-
19227: - n:o 129, Kekkosen ym.: Määrärahan osoit· mistä varten. Liitteet IV,324. s. 1132. - Ks.
19228: tamisesta koulutilan ostamiseksi Koillis-Pohjan· Hakkuu tilasto.
19229: maan maamieskoululle. Liitteet IV,310. s. 1115.
19230: - Ks. Maamieskoulut. - n:o 144, K 1 e emo 1 a n ym.: Korotetun mää-
19231: rärahan osoittamisesta teknillisten täydennnys-
19232: - n: o 130, K e k k o sen ym.: Määrärahan osoit· ja erikoiskurssien toimeenpanemiseen. Liitteet
19233: tamisesta avustuslainaksi Maaseudun Lomalii- IV,325. s. 1133. - Ks. Ammattikurssit.
19234: tolle motellihankkeen toteuttamista varten. Liit-
19235: teet IV,311. s. 1116. - Ks. Matkailu. - n: o 145, K 1 e emo 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19236: tamisesta lainaksi Keski-Pohjanmaan kansan-
19237: - n: o 131, K e k k o s e n ym.: Määrärahan osoit· opistolle. Liitteet IV,326. s. 1134. - Ks. Kan-
19238: tamisesta Pyhännän-Papusuon maantien ra· sanopistot.
19239: kannustöiden aloittamista varten. Liitteet
19240: IV,312. s. 1117. - Ks. Maantiet. - n: o 146, K 1 e e m o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19241: tamisesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan
19242: - n: o 132, K e k k o s e n ym.: Määrärahan osoit- suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,327. s. 1135.
19243: tamisesta valtatien n: o 19 parannustöiden aloit· - Ks. Sairaalat.
19244: tamista varten Pulkkilan-Pyhännän tieosalla.
19245: Liitteet IV,313. s. 1118. - Ks. Maantiet. - n:o 147, Koivusen ym.: Määrärahan osoit-
19246: tamisesta avustuslainoiksi omakotitalojen omis·
19247: - n: o 133, K e k k o s e n ym.: Määrärahan osoit- tajille vesi· ja viemärijohtojen rakennuskustan-
19248: tamisesta sillan rakentamista varten Iijoessa nuksiin. Liitteet IV,328. s. 1136. - Ks. Oma-
19249: olevalle Eskon lossipaikalle. Liitteet IV,314. s. kotitalot.
19250: 1119. - Ks. Sillat.
19251: - n: o 148, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit-
19252: - n: o 134, K e 1 o v e d e n ym.: Korotetun määrä· tamisesta kurssikeskuksen rakentamista varten
19253: rahan osoittamisesta perheenasuntoavustuksiin. Keski-Suomen keskusammattikoulun yhteyteen.
19254: Liitteet IV,315. s. 1120. - Ks. Asuntoavustuk· Liitteet IV,329. s. 1137. - Ks. Ammattikurssit.
19255: set.
19256: - n:o 149, Koivusen ym.: Korotetun määrä-
19257: - n: o 135, K e 1 o v e d e n ym.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta Jyväskylän-Suolahden ra·
19258: tamisesta oikoradan rakennustöiden aloittami· dan rakennustöitä varten. Liitteet IV,330. s.
19259: seksi Lappeenrannasta Luumäelle. Liitteet 1138. - Ks. Rautatiet.
19260: IV,316. s. 1121. - Ks. Rautatiet.
19261: - n:o 150, Koivusen ym.: Määrärahan osoit-
19262: - n: o 136, K e 1 o v e d en ym.: Määrärahan osoit- tamisesta rautatien rakentamiseksi Jyväsky-
19263: tamisesta Kirjamoin sillan rakennustöiden aloit- lästä Muuramen kautta Jämsänkoskelle. Liit-
19264: tamiseen Taipalsaaren kunnassa. Liitteet IV,317. teet IV,331. s. 1139. - Ks. Rautatiet.
19265: s. 1122. - Ks. Sillat.
19266: -- n:o 137, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit- - n: o 151, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit-
19267: tamisesta avustuksiksi ja palkkioiksi maaseu- tamisesta Kanavuoren-Keikkamäen maantien
19268: dun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,318. rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,332.
19269: tl. 1123. - Ks. Asuntotuotanto. s. 1140. - Ks. Maantiet.
19270:
19271: - n: o 138, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit- - n: o 152, K o k k o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19272: tamisesta Alavuden asemanseudun tiejärjestely· tamisesta avustukseksi Oy. Yleisradio Ab:Ue
19273: töitä varten. Liitteet IV,319. s. 1124. - Ks. televisiotoiminnan sijoitusmenoja varten. Liit-
19274: Maantiet. teet IV,333. s. 1141. - Ks. Yleisradio.
19275: - n: o 139, Kiviahon ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 153, K o k k o 1 a n ym.: Korotetun määrä-
19276: misesta Pietarsaaren-Evijärven-Alajärven tien rahan osoittamisesta Kotkan keskussairaalan
19277: oikaisutöitä varten. Liitteet IV,320. s. 1125. suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,334. s. 1142.
19278: - Ks. Maantiet. - Ks. Sairaalat.
19279: - n: o 140, K 1 e emo 1 a n ym.: Korotetun määrä· - n:o 154, Korsbäck i n ym.: Määrärahan
19280: rahan osoittamisesta avustuksiksi niille yksityi- osoittamisesta Korsholman emäntäkoulun koulu-
19281: sille oppikouluille, jotka työskentelevät vai- talon rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
19282: keissa taloudellisissa olosuhteissa. Liitteet IV,335. s. 1143 ja 1144. - Ks. Emäntäkoulut.
19283: IV,321. s. 1126. - Ks. Oppikoulut. - n: o 155, K u j a 1 a n ym.: Korotetun määrära-
19284: - n:o 141, Kleemolan ym.: Määrärahan osoit- han osoittamisesta Kotkan keskussairaalan
19285: tamisesta avustukseksi talon rakentamista var· suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,336. s.
19286: ten Yhteiskunnalliselle korkeakoululle Tampe· 1145. - Ks. Sairaalat.
19287: reelle. Liitteet IV,322. s. 1128. - Ks. Yhteis·
19288: kunnallinen korkeakoulu. - n: o 156, K u j a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
19289: misesta ohitustien rakentamista varten Pyhtään
19290: - n: o 142, K 1 e emo 1 a n ym.: Määrärahan osoit- kirkonkylän ja Siltakylän kohdalla. Liitteet
19291: tamisesta maatalouden tutkimuskeskuksen vaki- IV,337. s. 1146. - Ks. Maantiet.
19292: Raha-asia-aloitteet 1958. 7
19293:
19294: - n:o 157, Kukkosen ym.: Määrärahan osoit- kennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,352. s.
19295: tamisesta Kansallismuseon laajentamista koske- 1163. - Ks. Rautatiet.
19296: van piirustuskilpailun toimeenpanoa varten.
19297: Liitteet IV,338. s. 1147. - Ks. Museot. - n:o 172, Lakkalan ym.: Määrärahan osoit·
19298: tamisesta Taapajärven-Juustovaaran tien ra·
19299: - n: o 158, K u 1 o v a a r a n ym.: Määrärahan kennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,353. s.
19300: osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tuke- 1164. - Ks. Maantiet.
19301: miseksi. Liitteet IV,339. s. 1148. - Ks. Sähkö. - n:o 173, Lakka 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19302: - n:o 159, Kulovaaran ym.: Määrärahan tamisesta Nuottavaaran-Taapajärven tien ra-
19303: osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen hen- kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,354. s.
19304: kilökunnan omakotilainoja varten. - Liitteet 1165. - Ks. Maantiet.
19305: IV,340. s. 1149. - Ks. Omakotitalot. - n:o 174, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit-
19306: tamisesta Viitasaaren yhteiskoulun valtion hal-
19307: - n: o 160, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
19308: misesta Saimaan alueella esiintyvien malmilöy· tuun ottamista varten. Liitteet IV,355. s. 1166.
19309: dösten tutkimista varten. Liitteet IV,341. s. - Ks. Oppikoulut.
19310: 1150. - Ks. Malminetsintä. - n:o 175, Lehmosen ym.: Korotetun määrä-
19311: rahan osoittamisesta maanhankintalain ja maan-
19312: - n: o 161, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- käyttölain toimeenpanon yhteydessä rakennet-
19313: misesta ylimääräisten tointen vakinaistamiseksi tavia yleisiä teitä varten. Liitteet IV,356. s.
19314: ja ylimääräisten tointen perustamiseksi posti- 1167. - Ks. Maantiet.
19315: ja lennätinlaitokseen. Liitteet IV,342. s. 1151.
19316: - Ks. Postilaitos. - n:o 176, Leikolan ym.: Määrärahan osoit-
19317: tamisesta audiovisuaalisen opetuksen ylitarkas-
19318: - n:o 162, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- tajan viran perustamista varten kouluhallituk·
19319: misesta Kymen ja Mikkelin läänien keskus- seen. Liitteet IV,357. s. 1168. - Ks. Koulu-
19320: sairaalapiirien yhteisen sädehoitolaitoksen suun- hallitus.
19321: nittelutöitä varten. Liitteet IV,343. s. 1153. -
19322: Ks. Sairaalat. - n:o 177, Leinosen ym.: Määrärahan osoit-
19323: tamisesta diakonisaalaitosten sairaanhoitajakou·
19324: n: o 163, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- lujen toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,358.
19325: misesta Parikkalan yhteislyseon rakennustöi- s. 1169. - Ks. Sairaanhoitokoulut.
19326: den aloittamista varten. Liitteet IV,344. s.
19327: - n:o 178, Leinosen ym.: Määrärahan osoit·
19328: 1155. - Ks. Oppikoulut.
19329: tamisesta Oulun yliopiston opettajainvalmistus·
19330: - n:o 164, Kämäräisen ym.: Määrärahan laitoksen kansakoulun rakennusten suunnittelu-
19331: osoittamisesta ylimääräisen toimistoapulaisen töitä varten. Liitteet IV,359. s. 1170. - Ks.
19332: toimien perustamista varten asutustarkastaja- Yliopisto.
19333: piireihin. Liitteet IV,345. s. 1156. - Ks. Asu- - n:o 179, Leinosen ym.: Määrärahan osoit-
19334: tustarkastajat. tamisesta Haukiputaalla toimivaa maaseutu-
19335: - n:o 165, La h te 1 a n ym.: Korotetun määrä- ammattien kurssikeskusta varten. Liitteet
19336: rahan osoittamisesta valtakunnansuunnittelutoi· IV,360. s. 1171. - Ks. Ammattikurssit.
19337: mistolle. Liitteet IV,346. s. 1157. - Ks. Valta· - n: o 180, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit·
19338: kunnansuunnittelutoimisto. tamisesta maatalouskoneasemien perustamiseen.
19339: Liitteet IV,361. s. 1172.- Ks. Maatalouskoneet.
19340: - n: o 166, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19341: tamisesta seutusuunnittelutoimintaan Lapin lää- - n: o 181, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit·
19342: nissä. Liitteet IV,347. s. 1158. - Ks. Seutu- tamisesta väkilannoitteiden ja maatalouskalkin
19343: suunnittelutoiminta. hankkimisesta aiheutuvien kustannusten alenta·
19344: miseksi pientiloilla. Liitteet IV,362. s. 1173.
19345: - n:o 167, Lahtelan ym.: Korotetun maara· - Ks. Maatalous.
19346: rahan osoittamisesta poronhoidon edistämiseen.
19347: Liitteet IV,348. s. 1159. - Ks. Poronhoito. - n:o 182, Lie d e k sen ym.: Määrärahan osoit·
19348: tamisesta puubrikettitehtaan perustamista var·
19349: - n: o 168, Lahden ym.: Määrärahan osoittami- ten Iin kunnan alueelle. Liitteet IV,363. s.
19350: sesta torpparilaitoksen historian kirjoittamista 1174. - Ks. Polttoaineet.
19351: varten. Liitteet IV,349. s. 1160. - Ks. Torp-
19352: parilaitos. - n: o 183, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit·
19353: tamisesta Virpiniemen sataman ja sinne johta·
19354: - n: o 169, L ahde n ym.: Määrärahan osoittami· van rautatien rakennustöiden aloittamiseksi.
19355: sesta paja· ja verstastöiden opettajan palkkaa- Liitteet IV,364. s. 1175. - Ks. Satamat.
19356: miseen Kymenlaakson maamieskoululle. Liitteet
19357: IV,350. s. 1161. - Ks. Maamieskoulut. - n: o 184, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit·
19358: tamisesta Lamminkankaan-Haarakosken maan·
19359: - n:o 170, Lahden ym.: Määrärahan osoittami- tien kunnostamiseksi Kuivaniemellä. Liitteet
19360: sesta tietyön aloittamiseksi valtatien n: o 7 IV,365. s. 1176. - Ks. Maantiet.
19361: tieosalla Virojoki-Hamina. Liitteet IV,351. s.
19362: 1162. - Ks. Maantiet. - n:o 185, Lindeman i n ym.: Korotetun mää·
19363: rärahan osoittamisesta avustuksiksi AIV-rehu·
19364: - n:o 171, Lakkalan ym.: Määrärahan osoit- säiliöiden rakentamiseksi. Liitteet IV,366. s.
19365: tamisesta Kaulirannan-Kolarin rautatien ra- 1177. - Ks. Rehut.
19366: 8 Raha-asia-aloitteet 1958.
19367:
19368:
19369: - n:o 186, Lindemanin ym.: Korotetun maa- tamiseen Varkaudessa. Liitteet IV,381. s. 1193.
19370: rärahan osoittamisesta avustuksiksi maatalous- - Ks. Virastot.
19371: koneiden hankkimiseksi pienviljelijäväestölle. - n:o 201, H. Mannisen ym.: Määrärahan
19372: Liitteet IV,367. s. 1178.- Ks. Maatalouskoneet. osoittamisesta Varkauden-sorsakosken-Palo-
19373: - n:o 187, Lindeman i n ym.: Määrärahan kankaan maantien rakennustyön aloittamiseksi.
19374: osoittamisesta eräiden posti- ja lennätinlaitok- Liitteet IV,3,82. s. 1194. - iKs. Maantiet.
19375: sen varastoapulaisen tointen muuttamiseksi va- - n:o 202, H. Mannisen ym.: Määrärahan
19376: rastomiehen toimiksi. Liitteet IV,368. s. 1179. osoittamisesta Kivisalmen sillan rakennustöiden
19377: - Ks. Postilaitos. aloittamiseen. Liitteet IV,383. s. 1195. - Ks.
19378: - n: o 188, L i n d e m a n i n ym.: Määrärahan Sillat.
19379: osoittamisesta ns. Barösundintien rakentamista - n: o 203, H. M a n n i s e n ym.: Määrärahan
19380: varten Inkoossa. Liitteet IV,369. s. 1180 ja osoittamisesta sillan rakentamiseksi Puutossal-
19381: 1181. - Ks. Maantiet. men yli Kuopion maalaiskunnan ja Vehmersal-
19382: - n: o 189, L i n n a n ym.: Korotetun määrärahan men välillä. Liitteet IV,384. s. 1196. - Ks.
19383: osoittamisesta AIV-rehusäiliöiden rakentamista Sillat.
19384: varten pientiloille. Liitteet IV,370. s. 1182. - - n: o 204, H. M a n n i s e n ym.: Määrärahan
19385: Ks. Rehut. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Turpeen-
19386: - n:o 190, Linnan ym.: Määrärahan osoitta- salmen yli Leppävirran-Joansuun maantiellä.
19387: misesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueen Liitteet IV,385. s. 1197. - Ks. Sillat.
19388: peruakuivatustöitä varten. Liitteet IV,371. s.
19389: 1183. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 205, H. Mannisen ym.: Määrärahan
19390: osoittamisesta uittokanavan rakentamiseen Tai-
19391: - n: o 191, L i n n a n ym.: Määrärahan osoitta- paleen laivakan!liVan viereen Varkaudessa. Liit-
19392: misesta Kalajanjärven kuivatus- ja viemäritöi- teet IV,386. s. 1198. - Ks. Kanavat.
19393: den aloittamiseksi Reisjärvellä. Liitteet IV,372. - n: o 206, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19394: s. 1184. - Ks. Kuivatustyöt. tamisesta apurahoiksi kotimaisen polttoaineen
19395: - n:o 192, Lukkarisen ym.: Määrärahan käyttöön soveltuvien keskuslämmityskattiloiden
19396: osoittamisesta uusien ylimääräisten virkojen ja kehittämistä ja tutkimista varten. Liitteet
19397: toimien perustamista varten valtionrautateiden IV,387. s. 1199. - Ks. Keskuslämmityskattilat.
19398: linjahallintoon. Liitteet IV,373. s. 1185. - Ks. - n:o 207, M a t i 1 a i sen ym.: Määrärahan
19399: Rautatiet. osoittamisesta rataverkon sepelöimistöitä var-
19400: - n: o 193, L u k k a r i s e n ym.: Korotetun mää- ten. Liitteet IV,388. s. 1200. - Ks. Rautatiet.
19401: rärahan osoittamisesta avustuksiksi rautatie-
19402: läisten lepokodeille. Liitteet IV,37 4. s. 1186. - n:o 208, M a t i 1 a i sen ym.: Määrärahan
19403: - Ks. Rautatieläiset. osoittamisesta Mansikkakosken maantieliikenne-
19404: sillan leventämistä varten. Liitteet IV,389. s.
19405: - n:o 194, Lukkarisen ym.: Korotetun maa- 1201. - Ks. Sillat.
19406: rärahan osoittamisesta puutavaran kyllästystä
19407: varten. Liitteet IV,375. s. 1187. - Ks. Puu- - n: o 209, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19408: tavara. tamisesta kenttäsahaustoiminnan kehittämistä.
19409: varten. Liitteet IV,390. s. 1202. - Ks. Kenttä-
19410: - n: o 195, L u k k a r i s e n ym.: Määrärahan sahaustoiminta.
19411: osoittamisesta kodinperustamislainoihin. Liit-
19412: teet IV,376. s. 1188. - Ks. Kodinperustamis- - n: o 210, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19413: lainat. tamisesta Bergmanin koulun ammattiopettajain
19414: palkkojen korottamista varten. Liitteet IV,391.
19415: - n:o 196, Lukkarisen ym.: Määrärahan s. 1203. - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
19416: osoittamisesta Keski-Suomen kotitalousopettaja-
19417: opiston laajentamiseen. Liitteet IV,377. s. 1189. - n: o 211, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19418: -Ks. Kotitalouskoulut. tamisesta kotiteollisuusneuvonta-asemien toi-
19419: mintaa varten. Liitteet IV,392. s. 1204. - Ks.
19420: - n:o 197, Lähteenmäen ym.: Määrärahan Koti teollisuus.
19421: osoittamisesta kasvatusaineiden lehtorin viran
19422: perustamiseksi eräisiin seminaareihin. Liitteet - n: o 212, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
19423: IV,378. s. 1190. - Ks. Seminaarit. misesta rakennusavustukseksi Nurmijärven ko-
19424: titeollisuuskoululle. Liitteet IV,393. s. 1205. -
19425: - n:o 198, Lähteenmäen ym.: Määrärahan Ks. Kotiteollisuuskoulut.
19426: osoittamisesta kielten lehtorin virkojen perus- - n: o 213, M a t t i 1 a n ym.: Korotetun määrä-
19427: tamiseksi seminaareihin. Liitteet IV,379. s. rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille tie-
19428: 1191. - Ks. Seminaarit. alueiden lunastuksiin ja korvauksiin. Liitteet
19429: - n: o 199, M a n n i 1 a n ym.: Määrärahan osoit- IV,394. s. 1206. - Ks. Maantiet.
19430: tamisesta Mikkelin läänin maanviljelysinsinöö-
19431: ripiirin perustamista varten. Liitteet IV,380. - n: o 214, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
19432: s. 1192. - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit. misesta nahantutkimusinsinöörin viran perusta-
19433: mista varten Valtion teknilliseen tutkimuslai-
19434: - n:o 200, H. Mannisen ym.: Määrärahan tokseen. Liitteet IV,395. s. 1207. - Ks. Tek-
19435: osoittamisesta virastotalon rakentamisen aloit- nillinen tutkimuslaitos.
19436: Raha-asia-aloitteet 1958. 9
19437:
19438: - n: o 215, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 229, Nederström-Lundenin ym.:
19439: misesta lainaksi Tuusulan kansanopistolle ra- Määrärahan osoittamisesta Sattmarkin sillan ra-
19440: kennustöitä varten. Liitteet IV,396. s. 1208. - kentamista varten Paraisten Malmilla. Liit-
19441: Ks. Kansanopistot. teet IV,410. s. 1223. - Ks. Sillat.
19442: - n:o 216, Matti 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 230, Niemen ym.: Määrärahan osoitta-
19443: misesta Bergmanin koulun uudisrakennushank· misesta Porin diakonisaalaitoksen Hoivakodin
19444: keen toteuttamista varten. Liitteet IV,397. s. rakennuttamiseen. Liitteet IV,411. s. 1224. -
19445: 1209. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Ks. Diakonissalaitokset.
19446: - n:o 217, Meinanderin: Määrärahan osoitta- - n:o 231, N. Niemisen ym.: Korotetun mää·
19447: misesta Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan rärahan osoittamisesta uudistilain perustamia-
19448: pakolaisavulle. Liitteet IV,398. s. 1210 ja 1211. palkkioihin. Liitteet IV,412. s. 1225. - Ks.
19449: - Ks. Yhdistyneet Kansakunnat. Uudistilat.
19450: - n:o 218, Meriläisen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 232, N. Niemisen ym.: Määrärahan
19451: tamisesta vuonna 1918 punaisten puolella hen· osoittamisesta Sulkavan kosken ylimenopaikan
19452: kensä menettäneiden hau:tojen ikunnostamiseksi. uudelleen järjestämistä varten. Liitteet IV,413.
19453: Liitteet IV,399. s. 1212. - Ks. Haudat. s. 1226. - Ks. Sillat.
19454: - n: o 233, N i i r a s e n ym.: Määrärahan. osoit·
19455: - n:o 219, Meri 1 ä i sen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi·
19456: tamisesta asutustien rakentamista varten Sotka- seksi. Liitteet IV,414. s. 1228. - Ks. Sähkö.
19457: mon Kuoloniemen kylätieltä Pohjakosken pysä-
19458: kille. Liitteet IV,400. s. 1213. - Ks. Asutustiet. - n: o 234, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoit-
19459: tamisesta postiautovarikon rakennustöiden aloit-
19460: - n:o 220, M i iki n ym.: Määrärahan osoittami- tamiseksi Joensuun kaupunkiin. Liitteet IV,415.
19461: sesta avustukseksi Suomen Siviili· ja Asevel- s. 1229. - Ks. Postilaitos.
19462: vollisuusinvaliidien Liitolle Olavinkylän Nais-
19463: invaliidien Työyhdyskunnan ylläpitoa varten. - n:o 235, Niirasen ym.: Määrärahan osoit·
19464: Liitteet IV,401. s. 1214. - Ks. Invaliidit. tamisesta valtionenemmistöisen osakeyhtiön pe·
19465: rustamista varten selluloosatehtaan rakentami-
19466: - n: o 221, M i i k i n: Määrärahan osoittamisesta seksi Joensuun läheisyyteen. Liitteet IV,416.
19467: Pohjiin maantien rakennustöiden aloittamista s. 1230. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
19468: varten. Liitteet IV,402. s. 1215. - Ks. Maan· - n: o 236, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoitta-
19469: tiet. misesta maantien rakentamiseksi Polvijärven-
19470: - n: o 222, M u r r o n ym.: Määrärahan osoitta- Junan maantieltä Lipasvaarasta Junan-Kaa-
19471: misesta malmiesiintymien tutkimista varten vin maantielle Petrovaaraan. Liitteet IV,417.
19472: Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,403. s. 1216. - s. 1231. - Ks. Maantiet.
19473: Ks. Malminetsintä. - n:o 237, Niirasen ym.: Määrärahan osoitta-
19474: - n: o 223, M u r r on ym.: Määrärahan osoittami- misesta Kuopion-Joensuun valtatien Outokum-
19475: sesta korvauksiin vankiloissa olleille ja omai· mun ja Joensuun välisen osan rakennustöiden
19476: suutansa menettäneille vuoden 1918 punakaarti- aloittamiseksi. Liitteet IV,418. s. 1232. - Ks.
19477: laisilla. Liitteet IV,404. s. 1217. - Ks. Puna- Maantiet.
19478: kaartilaiset. - n: o 238, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoitta-
19479: - n:o 224, M u r r on ym.: Määrärahan osoittami- misesta Aittomäen alentamiseen Juuan kirkon·
19480: sesta turve- ja pienpuuvoimalaitosta varten kylän-Viitaniemen maantiellä. Liitteet IV,419.
19481: Haapaveden Piipsannevalle. Liitteet IV,405. s. s. 1233. - Ks. Maantiet.
19482: 1218. - Ks. Voimalaitokset. - n: o 239, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta·
19483: - n: o 225, M u r r o n ym.: Määrärahan osoitta- misesta maantien rakentamisen aloittamiseksi
19484: misesta Pyhäjärven säännöstelypatoa ja Pyhä- Enontekiön kirkolta Koutokeinon suuntaan Nor-
19485: joen perkaamista varten. Liitteet IV,406. s. jan rajalle. Liitteet IV,420. s. 1234. - Ks.
19486: 1219. - Ks. Vedensäännöstely. Maantiet.
19487: - n: o 240, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
19488: - n: o 226, Ne d e r s t r ö m-L u n d enin ym.:
19489: misesta 'Simon-iNuuppaan tieosuuden viimeistely-
19490: Määrärahan osoittamisesta vajaakykyisiä lap- töitä varten. Liitteet IV,421. s. 1235. - Ks.
19491: sia kotonaan hoitavien vanhempien avustami- Maantiet.
19492: seen. Liitteet IV,407. s. 1220. - Ks. Vajaa-
19493: mieliset. - n:o 241, Nordströmin ym.: Määrärahan
19494: osoittamisesta Vaasan lentokentän kestopäällys-
19495: - n: o 227, Ne d e r s t r ö m · L u n d e n i n ym.: tystöiden loppuunsaattamista varten. Liitteet
19496: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
19497: keskussairaalan rakentamiseen. Liitteet IV,408. IV,422. s. 1236. - Ks. Lentokentät.
19498: s. 1221. - Ks. Sairaalat. - n: o 242, N u r m i s e n ym.: Määrärahan osoit-
19499: - n:o 228, Nederström-Lundenin ym.: tamisesta avustuksiksi Vaasan läänin vientisa-
19500: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- tamia ylläpitäville kunnille. Liitteet IV,423. s.
19501: seksi Kemiön puolelle Rungonsalmen yli Pung- 1237. - Ks. Satamat.
19502: böleen rakennettavaa siltaa varten. Liitteet - n: o 243, N u r m i s e n ym.: Määrärahan osoit-
19503: IV,409. s. 1222. - Ks. Maantiet. tamisesta malmiesiintymien tutkimustyöhön
19504: 2 E 42/59
19505: 10 Raha-asia-aloitteet 1958.
19506:
19507:
19508: Keski-Pohjanmaalla. Liitteet IV,424. s. 1238. - n: o 258, P i t s i n g i n ym.: Määrärahan osoit-
19509: - Ks. Malminetsintä. tamisesta tilastollisen päätoimiston kansantulo-
19510: tilasto-osaston lawjentamista varten. Liitteet
19511: - n: o 244, N u r m i s e n ym.: Määrärahan osoit- IV,439. s. 1253. - Ks. Tilastollinen päätoi-
19512: tamisesta tutkimusta varten vesivoimalaitosten misto.
19513: rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin. Liitteet
19514: IV,425. s. 1239. - Ks. Voimalaitokset. - n:o 259, Prunnilan ym.: Määrärahan osoit-
19515: tamisesta avustukseksi Honkajoen kunnalle.
19516: n: o 245, P a a s on ym.: Määrärahan osoittami- Liitteet IV,440. s. 1255. - Ks. Kunnat.
19517: sesta valtatie 4:ää varten lunastettujen aluei-
19518: den korvaamiseen Oulun läänissä. Liitteet - n: o 260, P r u n n i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
19519: IV,426. s. 1240. - Ks. Maantiet. tamisesta lainaksi Honkajoen kunnalle sen ta-
19520: loudellisen aseman turvaamiseksi. Liitteet
19521: - n: o 246, P a 1 o v e d e n ym.: Määrärahan osoit- IV,441. s. 1256. - Ks. Kunnat.
19522: tamisesta maaseudun sähköistämiseen. Liitteet
19523: IV,427. s. 1241. - Ks. Sähkö. - n:o 261, Puhakan ym.: Korotetun määrä-
19524: rahan osoittamisesta avustuksiksi vaikeuksiin
19525: - n:o 247, J. E. Partasen ym.: Määrärahan joutuneille kunnille. Liitteet IV,442. s. 1257. -
19526: osoittamisesta kunnalliskotien mielisairasosasto-
19527: jen kunnossapito- ja käyttökustannusavustuk- Ks. Kunnat.
19528: siin. Liitteet IV,428. s. 1242. - Ks. Kunnallis- - n: o 262, P u h a k a n ym.: Määrärahan osoit-
19529: kodit. tamisesta Koveron-Nuorajärven rataosan ra-
19530: - n:o 248, J. E. Partasen ym.: Määrära:han kennustöitä varten. Liitteet IV,443. s. 1258. -
19531: osoittamisesta avustuksiksi maaseudun asunto- Ks. Rautatiet.
19532: olojen parantamiseen. Liitteet IV,429. s. 1243. - n: o 263, Puh a k a n ym.: Määrärahan osoitta-
19533: - Ks. Asuntotuotanto. misesta Mutalahden-Mannervaaran-Hoilolan
19534: - n:o 249, J. E. Partasen ym.: Määrärahan maantien rakentamiseen. Liitteet IV,444. s.
19535: osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tuke- 1259. - Ks. Maantiet.
19536: miseen. Liitteet IV,430. s. 1244. - Ks. Sähkö. - n:o 264, P u 1 k k i sen ym.: Korotetun mää-
19537: rärahan osoittamisesta valtionavuiksi alue- ja
19538: - n:o 250; J. E. Partasen ym.: Korotetun paikallissairaalain kunnossapito- ja käyttökus-
19539: määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi otetta- tannuksiin. Liitteet IV,445. s. 1260. - Ks. Sai-
19540: vien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon avus- raalat.
19541: tamiseen. Liitteet IV,431. s. 1245. - Ks. Maan-
19542: tiet. - n:o 265, P u 1 k k i sen ym.: Korotetun mää-
19543: rärahan osoittamisesta valtionavuiksi mielisai-
19544: - n:o 251, J. E. Partasen ym.: Korotetun rauksien hoitoon ja vastustamiseen. Liitteet
19545: määrärahan osoittamisesta uusien puhelintoimi- IV,446. s. 1261. - Ks. Sairaanhoito.
19546: paikkojen perustamiseen varsinkin syrjäseu-
19547: duille. Liitteet IV,432. s. 1246. - Ks. Puhelin. - n:o 266, Pulkkisen ym.: Korotetun määrä-
19548: rahan osoittamisesta avustuksiksi maatalous-
19549: - n:o 252, J. E. Partasen ym.: Määrärahan koneiden hankkimiseksi pienviljelijäväestölle.
19550: osoittamisesta Mieslahden-Lentiiran maantien Liitteet IV,447. s. 1262. - Ks. Maatalous-
19551: rakentamiseen. Liitteet IV,433. s. 1247. - Ks. koneet.
19552: Maantiet.
19553: - n:o 267, Pulkkisen ym.: Määrärahan osoit-
19554: - n:o 253, V. E. Partasen ym.: Korotetun tamisesta Pielaveden tiemestaripiirin tukikoh-
19555: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi taide- dan rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
19556: yhdistyksille ja -museoille. Liitteet IV,434. s. IV,448. s. 1263. - Ks. Tie- ja vesirakennus-
19557: 1248. - Ks. Taide. piirit.
19558: - n:o 254, V. E. Partasen ym.: Määrärahan - n: o 268, P u 1 k k i sen ym.: Määrärahan osoit-
19559: osoittamisesta valtion teknillisten oppilaitosten tamisesta Maaningan tiemestaripiirin tukikoh-
19560: harjoittelutoimiston uudelleen perustamista var- dan rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
19561: ten. Liitteet IV,435. s. 1249. - Ks. Harjoitte- IV,449. s. 1264. - Ks. Tie- ja vesirakennus-
19562: lun keskustoimisto. piirit.
19563: - n:o 255, V. E. Partasen ym.: Määrärahan - n:o 269, Pulkkisen ym.: Määrärahan osoit-
19564: osoittamisesta Lahden puuseppäkoulun lunasta- tamisesta Nilakkasuon kuivatushankkeen to-
19565: miseksi valtiolle. Liitteet IV,436. s. 1250. - teuttamiseksi. Liitteet IV,450. s. 1265. - Ks.
19566: Ks. Ammattikoulut. Kuivatustyöt.
19567: - n: o 256, Pentin ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 270, P u 1 k k i sen ym.: Määrärahan osoit-
19568: misesta isäntäopiston perustamiseksi Ahlmanin tamisesta Kangasjoen-Rikkajoen perkanatöiden
19569: maamieskoulun yhteyteen. Liitteet IV,437. s. aloittamiseksi. Liitteet IV,451. s. 1266. - Ks.
19570: 1251. - Ks. Maamieskoulut. Perkaustyöt.
19571: - n: o 257, Peso s en ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 271, P u 1 k k i s e n ym.: Määrärahan osoit-
19572: misesta Vesihuoltoliiton toiminnan tukemiseen. tamisesta suunnitelmien laatimiseksi maantien
19573: Liitteet IV,438. s. 1252. - Ks. Vesihuolto- oikaisusta Tuusniemen-Karvion tieosuudella.
19574: liitto r. y. Liitteet IV,452. s. 1267. - Ks. Maantiet.
19575: Raha-asia-aloitteet 1958. 11
19576:
19577: - n:o 272, P u 1 k k i sen ym.: Määrärahan osoit- teet IV,467. s. 1286. - Ks. Kodinperustamis-
19578: tamisesta Pielaveden kirkonkylän ohitustien lainat.
19579: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,453.
19580: - n:o 287, R o s ne 11 i n ym.: Määrärahan osoit-
19581: s. 1268. - Ks. Maantiet. tamisesta Rauman virastotalon rakennustöiden
19582: - n:o 273, P u 1 k k i sen ym.: Määrärahan osoit- aloittamiseksi. Liitteet IV,468. s. 1287. - Ks.
19583: tamisesta Eskelinkosken sillan rakentamiseksi. Virastot.
19584: Liitteet IV,454. s. 1269. - Ks. Sillat. - n:o 288, R y h d ä n ym.: Määrärahan ositta-
19585: - n:o 274, Pulkkisen ym.: Määrärahanosoit- misesta ylimääräisten avustusten myöntämiseksi
19586: tamisesta Kolujoen sillan rakennustöiden aloit- köyhille kunnille terveyssisarten paikkaamista
19587: tamiseksi. Liitteet IV,455. s. 1270. - Ks. Sillat. varten. Liitteet IV,469. s. 1288. - Ks. Terveys-
19588: sisaret.
19589: - n:o 275, Rantamaan ym.: Määrärahan
19590: osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvolli- - n:o 289, Ryhdän: Korotetun määrärahan
19591: suusinvaliidien Liiton toimeenpanemien lapsi- osoittamisesta korvauslakien nojalla suoritetta-
19592: invalidien leikki- ja virkistysleirien rahoituk- via korvauksia varten. Liitteet IV,470. s. 1289.
19593: seen. Liitteet IV,456. s. 1271. - Ks. Invaliidit. - Ks. Korvaus.
19594:
19595: - n: o 276, R a uni on ym.: Määrärahan osoit- - n: o 290, R y t k ö s e n ym.: Korotetun määrä-
19596: tamisesta eräiden kunnallissairaalain avustami- rahan_ osoittamisesta maalais- ja kauppalakansa-
19597: seen. Liitteet IV,457. s. 1272. - Ks. Sairaalat. kouluJen rakennusavustuksiin. Liitteet IV,471.
19598: s. 1290. - Ks. Kansakoulut.
19599: - n:o 277, R i h t niemen ym.: Määrärahan
19600: osoittamisesta harjoitusaineiden ylitarkastajan - n: o 291, R y t k ö sen ym.: Määrärahan osoit-
19601: ja lehtorin virkojen perustamiseksi. Liitteet tamisesta Sukevan ratapihan laajennustöiden
19602: IV,458. s. 1273. - Ks. Oppikoulut. aloittamista varten. Liitteet IV,472. s. 1291. -
19603: Ks. Rautatiet.
19604: - n:o 278, R i h t niemen ym.: Korotetun mää- - n: o 292, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit-
19605: rärahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja pien- tamisesta valtionrautateiden Iisalmen varikon
19606: teollisuudelle. Liitteet IV,459. s. 1275. - Ks. huoltorakennuksen rakentamista varten. Liit-
19607: Käsiteollisuus. teet IV,473. s. 1292. - Ks. Rautatiet.
19608: - n: o 279, R o i ne en ym.: Määrärahan osoitta-
19609: misesta !ainoiksi kunnille täyskunnallisten - n:o 293, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit-
19610: vuokra-asuntojen rakentamista varten. Liitteet tamisesta Peltosalmen varikon kasarmiraken-
19611: IV,460. s. 1276. - Ks. Asuntotuotanto. nuksen rakennustöitä varten. Liitteet IV,474.
19612: s. 1293. - Ks. Puolustuslaitos.
19613: - n:o 280, Roine en ym.: Määrärahan osoitta-
19614: misesta Turun-Helsingin valtatien Ylikylän- - n: o 294, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit-
19615: Tammisillan tieosan kestopäällystämistä varten. tamisesta Runnin emäntäkoulun päärakennuk-
19616: Liitteet IV,461. s. 1278. - Ks. Maantiet. sen rakennustöitä varten. Liitteet IV,475. s.
19617: 1294. - Ks. Emäntäkoulut.
19618: - n:o 281, Roine en ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 295, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit-
19619: misesta rautatieylikäytäväsillan rakentamista tamisesta Koljonvirran-Ryhälänmäen tieosuu-
19620: varten Loimaan kauppalaan. Liitteet IV,462. den rakennustöitä varten. Liitteet IV,476. s.
19621: s. 1279. - Ks. Sillat. 1295. - Ks. Maantiet.
19622: - n: o 282, R o s e n b e r g i n ym.: Määrärahan - n: o 296, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit-
19623: osoittamisesta avustuksiksi ja pitkäaikaisiksi tamisesta Koivujärven-Haapamäen yhdystien
19624: halpakorkoisiksi !ainoiksi kalastuksen epäonnis- rakentamista varten. Liitteet IV,477. s. 1296.
19625: tumisen johdosta taloudellisesti kestämättömään - Ks. Maantiet.
19626: asemaan joutuneille ammattikalastajille. Liit-
19627: teet IV,463. s. 1280 ja 1281. - Ks. Kalastus. - n:o 297, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit-
19628: t~misesta Varpasten-Horsmamäen läpikulku-
19629: n: o 283, R o s e n b e r g i n ym.: Määrärahan tlen rakennustöitä varten. Liitteet IV,478. s.
19630: osoittamisesta korvauksiin luokkasodassa punai- 1297. - Ks. Maantiet.
19631: sella puolella invalideiksi tulleille. Liitteet
19632: IV,464. s. 1282. - Ks. Invaliidit. n: o 298, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit-
19633: tamisesta Aittojärven-Kiuruveden tieosuuden
19634: - n: o 284, R o s e n b e r g i n ym.: Määrärahan rakennustöitä varten. Liitteet IV,479. s. 1298.
19635: osoittamisesta pitkäaikaisiksi halpakorkoisiksi - Ks. Maantiet.
19636: !ainoiksi kalastajien omille järjestöille kala-
19637: talouden edistämiseksi. Liitteet IV,465. s. 1283 - n: o 299, R yö mä n ym.: Määrärahan osoitta-
19638: ja 1284. - Ks. Kalatalous. misesta maksuttoman lääkeavun turvaamiseksi
19639: tuberkuloositoipilaille. Liitteet IV,480. s. 1299.
19640: - n:o 285, Rosnellin ym.: Korotetun määrä- - Ks. Sairaanhoito.
19641: rahan osoittamisesta ehkäisevän huollon avus-
19642: tamiseen. Liitteet IV,466. s. 1285. - Ks. Huol- - n: o 300, R yö mä n ym.: Korotetun määrä-
19643: totoiminta. rahan osoittamisesta Suomi-Neuvostoliitto-Seu-
19644: ran toiminnan ylläpitämistä varten. Liitteet
19645: n:o 286, R o s ne 11 i n ym.: Määrärahan osoit- IV,481. s. 1300. - Ks. Suomi-Neuvostoliitto-
19646: tamisesta kodinperustamislainoja varten. Liit- Seura.
19647: 12 Raha-asia-aloitteet 1958.
19648:
19649:
19650: - n:o 301, Saa 1 asti n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 315, S a r j a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
19651: tamisesta Oulun yliopistoa varten Akateemi- misesta avustukseksi Mikkelin läänin kotiteol-
19652: seksi rahastoksi. Liitteet IV,482. s. 1301. - lisuusyhdistykselle Kangasniemen naiskotiteolli-
19653: Ks. Yliopisto. suuskoulun rakennuksen kunnostamista varten.
19654: Liitteet IV,496. s. 1315. - Ks. Kotiteollisuus-
19655: - n: o 302, S a a 1 a s t i n ym.: Määrärahan osoit- koulut.
19656: tamisesta hallakoeaseman vakinaistamiseksi.
19657: Liitteet IV,483. s. 1302. - Ks. Koeasemat. - n: o 316, S a r j a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
19658: misesta !ainoiksi taloudellisissa vaikeuksissa
19659: - n: o 303, S a a r i a h o n ym.: Määrärahan osoit- oleville kunnille. Liitteet IV,497. s. 1316. -
19660: tamisesta Kymenlaakson maanviljelysseuran Ks. Kunnat.
19661: kiertävän karjanhoitokoulun toiminnan jatka-
19662: miseksi. Liitteet IV,484. s. 1303. - Ks. Kar- - n: o 317, S a v e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
19663: janhoitokoulut. misesta tienparannustöiden aloittamista varten
19664: Ähtävän-Evijärven-Vimpelin tiellä. Liitteet
19665: - n:o 304, Saariahon ym.: Korotetun määrä- IV,498. s. 1317. - Ks. Maantiet.
19666: rahan osoittamisesta maataloudellista rajaseutu-
19667: toimintaa varten. Liitteet IV,485. s. 1304. - - n: o 318, S e p i n ym.: Korotetun määrärahan
19668: Ks. Rajaseututoiminta. osoittamisesta paikallisteiksi otettavien kunnan-
19669: - n: o 305, S a 1 i n i n ym.: Korotetun määrä- ja kyläteiden kuntoonpanosta johtuviin kustan-
19670: rahan osoittamisesta valtionrautateiden pää- nuksiin. Liitteet IV,499. s. 1318. - Ks. Maan-
19671: konepajojen työpaikkoihin. Liitteet IV,486. s. tiet.
19672: 1305. - Ks. Rautatiet. - n:o 319, Se p i n ym.: Korotetun määrärahan
19673: - n:o 306, Salinin ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarais-
19674: misesta rautatieylikulkusillan rakentamista var- ten talouksien sli!hköiståJmistä varten. Liitteet
19675: ten Hyvinkään kauppalasta Helsingin-Hämeen- IV,500. s. 1319. - Ks. Sähkö.
19676: linnan pikatielle johtavan yhdystien Hangon - n:o 320, Se p i n ym.: Määrärahan osoittami-
19677: radan ylityskohtaan. Liitteet IV,487. s. 1306. sesta Pälkäneen-Rautajärven maantien oikai-
19678: - Ks. Sillat. semista varten. Liitteet IV,501. s. 1320. -
19679: - n: o 307, S a 1 i n i n ym.: Määrärahan osoitta- Ks. Maantiet.
19680: misesta yhdystien rakentamista varten Helsin- - n:o 321, Se p i n ym.: Määrärahan osoittami-
19681: gin-----'Hiimeenlinnan valtatieltä Hyvinkään ikaup- sesta Karjulan sillan ja Ruoveden kirkonkylän
19682: palaan. Liitteet IV,488. s. 1307. - Ks. Maan- välisen maantien oikaisemista varten. Liitteet
19683: tiet. IV,502. s. 1321. - Ks. Maantiet.
19684: - n:o 308, Salmel.a-Järvisen ym.: Korote- - n: o 322, Se p i n ym.: Määrärahan osoittami-
19685: tun määrärahan osoittamisesta Työväen Mat- sesta Teiskon-Jäminkipohjan maantien oikaisu-
19686: kailuliiton toiminnan avustamiseen. Liitteet työn jatkamista varten. Liitteet IV,503. s. 1322.
19687: IV,489. s. 1308. - Ks. Matkailu. - Ks. Maantiet.
19688: - n:o 309, Salmela-Järvisen ym.: Määrä- - n: o 323, S e p ä n ym.: Määrärahan osoitta-
19689: rahan osoittamisesta äitiysavustuksen korotta- misesta eräiden maatalousministeriön alaisten
19690: mista varten. Liitteet IV,490. s. 1309. - Ks. tilapäisten toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi.
19691: Äitiysavustus. Liitteet IV,504. s. 1323. - Ks. Maatalous-
19692: - n:o 310, Salmela-Järvisen ym.: Määrä- ministeriö.
19693: rlllhan osoittamisesta lapsilisien ikorottamista - n:o 324, Sepän ym.: Määrärahan osoitta-
19694: varten. Liitteet IV,491. s. 1310. - Ks. Lapsi- misesta kodinperustamislainoihin. Liitteet IV,505.
19695: lisä. s. 1325. - Ks. Kodinperustamislainat.
19696: - n:o 311, Salmela-Järvisen ym.: Määrä- - n: o 325, Siiskosen ym.: Korotetun määrä-
19697: rahan osoittamisesta Helsingin postiautovari- rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten,
19698: kon rakentamiseen. Liitteet IV,492. s. 1311. - seurakunnallisten ja yksityisten vanhainkotien
19699: Ks. Postilaitos. perustamiseksi ja ylläpitämiseksi. Liitteet
19700: - n:o 312, Salmela-Järvisen ym.: Määrä- IV,506. s. 1326. - Ks. Vanhainkodit.
19701: rahan osoittamisesta !ainoiksi Ensi Kodeille.
19702: Liitteet IV,493. s. 1312. - Ks. Ensi Kodit. - n: o 326, Siiskosen ym.: Korotetun määrä-
19703: rahan osoittamisesta rautatieläisten taloudel-
19704: - n:o 313, Salmisen ym.: Määrärahan osoit- lista ja henkistä sosiaalitoimintaa varten. Liit-
19705: tamisesta avustukseksi Kaatumatautisten Hoi- teet IV,507. s. 1327. - Ks. Rautatieläiset.
19706: toyhdistys r. y:lle Kortejoen miestenparantolan
19707: uuden taloussiipirakennuksen rakentamista var- - n:o 327, Siiskosen ym.: Määrärahan osoit-
19708: ten. Liitteet IV,494. s. 1313. - Ks. Kaatuma- tamisesta !ainoiksi äitien ja lasten lomatoi-
19709: tautiset. mintaa harjoittaville naisjärjestöille. Liitteet
19710: IV,508. s. 1329. - Ks. Loma.
19711: - n: o 314, S a r j a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
19712: misesta Kangasniemen kiinteän naiskotiteolli- - n:o 328, Siiskosen ym.: Määrärahan osoit-
19713: suuskoulun perustamista varten. Liitteet IV,495. tamisesta vanhusten asuntojen korjauslainoiksi.
19714: s. 1314. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Liitteet IV,509. s. 1330. - Ks. Asuntolainat.
19715: Raha-asia-aloitteet 1958. 13
19716:
19717: - n:o 329, A. Simosen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 343, Tainio n ym.: Määrärahan osoitta-
19718: tamisesta Teknillisen korkeakoulun Otaniemeen misesta maantien rakennustöiden aloittamiseksi
19719: rakennettavan päärakennuksen rakennustöiden Simon kunnassa valtakunnan tiestä n:o 4 Aro-
19720: aloittamiseksi. Liitteet IV,510. s. 1331. - Ks. lan talon kohdalta Simoniemen tiehen. Liitteet
19721: Teknillinen korkeakoulu. IV,524. s. 1346. - Ks. Maantiet.
19722: - n: o 330, S i n k k o s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 344, Tammisen ym.: Määrärahan osoit-
19723: tamisesta Parikkalan seudun maamieskoulun tamisesta Toijalan asema- ja postitalon raken-
19724: rakennustöiden loppuunsaattamista varten. Liit- tamisen aloittamiseksi. Liitteet IV,525. s. 1347.
19725: teet IV,511. s. 1332. - Ks. Maamieskoulut. - Ks. Rautatiet.
19726: - n:o 331, Stenberg i n ym.: Määrärahan - n:o 345, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan osoit-
19727: osoittamisesta avustuksiksi kunnille siviili-inva- tamisesta avustuksiksi eräille B-mielisairaan·
19728: lidien huoltoa varten. Liitteet IV,512. s. 1333. hoitolaitoksille. Liitteet IV,526. s. 1348. - Ks.
19729: - Ks. Invaliidit. Mielisairaalat.
19730: - n:o 332, Stenberg i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 346, Ta u r i a i sen ym.: Korotetun mää-
19731: tamista siviiliarpojen ja -leskien elatuksen tur- rärahan osoittamisesta puhelintoimipaikkojen
19732: vaamiseen eräissä tapauksissa. Liitteet IV,513. rakentamiseen maan syrjäisille seuduille. Liit·
19733: s. 1334. - Ks. Orvot. teet IV,527. s. 1349. - Ks. Puhelin.
19734: - n:o 347, Tauriaisen ym.: Määrärahanosoit·
19735: - n:o 333, Stenborgin ym.: Määrärahanosoit- tamisesta !ainoiksi kunnille kunnallis- ja van-
19736: tamisesta vähävaraisten perheiden lapsipotilai- hainkotien rakentamista varten. Liitteet IV,528.
19737: den sairaalakustannusten alentamista varten. s. 1350. - Ks. Kunnalliskodit.
19738: Liitteet IV,514. s. 1335. - Ks. Sairaanhoito.
19739: - n:o 348, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan osoit·
19740: - n:o 334, Sundellin: Määrärahan osoitta- tamisesta Mieslahden-Lentiiran maantien ra-
19741: misesta rakennusavustuslainaksi Fria kristliga kentamiseksi. Liitteet IV,529. s. 1351. - Ks.
19742: folkhögskolan nimiselle kansanopistolle Kors- Maantiet.
19743: holmassa. Liitteet IV,515. s. 1336 ja 1337. -
19744: Ks. Kansanopistot. - n: o 349, 'Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan osoit-
19745: tamisesta Ristijärven Jokikylän-Hyrynsalmen
19746: - n: o 335, S u o n p ä ä n ym.: Korotetun määrä- maantien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
19747: rahan osoittamisesta avustukseksi kunnille IV,530. s. 1352. - Ks. Maantiet.
19748: maantiealueiden lunastamista varten. Liitteet
19749: IV,516. s. 1338. - Ks. Maantiet. - n: o 350, T e i r i n ym.: Määrärahan osoitta-
19750: misesta matkalippujen korvaamiseksi röntgen-
19751: - n: o 336, Suonpään ym.: Korotetun määrä- ja radiumhoitoa saaville Varattomille syöpä-
19752: rahan osoittamisesta rautateiden ja maanteiden potilaille. Liitteet IV,531. s. 1353 ja 1354. -
19753: tasoristeyksien muuttamiseksi ali- ja ylikulku- iKs. Sairaanhoito.
19754: silloiksi. Liitteet IV,517. s. 1339. - Ks. Sillat. - n:o 351, Te i r i n ym.: Määrärahan osoitta-
19755: - n: o 337, Suonpään ym.: Määrärahan osoit- misesta rakennusavustukseksi Kronoby folk-
19756: tamisesta virastotalon rakentamiseksi Kan· högskola mm1sen kansanopiston muutos- ja
19757: gasalle. Liitteet IV,518. s. 1340. - Ks. Viras- lisärakennusta varten :Kruunupyyn kunnassa.
19758: tot. Liitteet IV,532. s. 1355 ja 1356. - Ks. Kan·
19759: sanopistot.
19760: - n: o 338, S u o n p ä ä n ym.: Määrärahan osoit-
19761: tamisesta Tampereen-Hämeenlinnan valtatien - n:o 352, Te i r i n ym.: Korotetun määrärahan
19762: uudelleen rakentamista varten. Liitteet IV,519. osoittamisesta Suomen avustuksen suorittami-
19763: s. 1341. - Ks. Maantiet. seksi Kungälvissä Ruotsissa toimivalle Nordiska
19764: folkhögskolan nimiselle kansanopistolle. Liitteet
19765: - n:o 339, Suonpään ym.: Määrärahan osoit- IV,533. s. 1357 ja 1358. - Ks. Kansanopistot.
19766: tamisesta Tampereen--Jyväskylän valtatien Ori· - n:o 353, Te i r i n ym.: Korotetun määrärahan
19767: veden ja Länkipohjan välisen osuuden perus- osoittamisesta kalatalouden edistämiseksi. Liit-
19768: teellisen parantamisen aloittamiseksi. Liitteet teet IV,534. s. 1359 ja 1360. - !Ks. Kalatalous.
19769: IV,520. s. 1342. - Ks. Maantiet.
19770: - n: o 354, T e i r i n ym.: Määrärahan osoitta-
19771: - n:o 340, Suonpään ym.: Määrärahan osoit- misesta halpakorkoisiksi }ainoiksi ammattika·
19772: tamisesta Tampereen-Turun runkotien raken- lastajille merikalastukseen soveltuvien alusten
19773: tamisen aloittamiseksi. Liitteet IV,521. s. 1343. ja varusteiden hankkimiseksi. Liitteet IV,535.
19774: - Ks. Maantiet. s. 1361 ja 1363. - Ks. Kalastus.
19775: - n: o 341, S ä v e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 355, Teirin ym.: Määrärahan osoitta-
19776: misesta Inhottujärven vesistön säännöstelyhank- misesta Turun merenkulkukoulun uuden koulu-
19777: keen alkuunsaattamista varten. Liitteet IV,522. talon suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,536.
19778: s. 1344. - Ks. Vedensäännöstely. s. 1365 ja 1366. - Ks. Merenkulkukoulut.
19779: - n: o 342, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 356, T e n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
19780: misesta avustukseksi Kemin kaupungille Ajok- tamisesta väestönsuojelun johto- ja koulutus-
19781: sen syväsataman rakennustöitä varten. Liitteet organisaation voimaansaattamista varten. Liit-
19782: IV,523. s. 1345. - Ks. Satamat. teet IV,537. s. 1367. - Ks. Väestönsuojelu.
19783: 14 Raha-asia-aloitteet 1958.
19784:
19785:
19786: - n:o 357, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- sen sairaalan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet
19787: tamisesta yhteysveneiden hankkimista varten IV,552. s. 1387. - Ks. Sairaalat.
19788: puolustuslaitoksen merivoimille. Liitteet IV,538.
19789: s. 1369. - Ks. Puolustuslaitos. - n: o 372, T. Tuomisen ym.: Määrärahan
19790: osoittamisesta apurahoiksi kesävirkistyksestä
19791: - n: o 358, T e n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- huolehtiville järjestöille. Liitteet IV,553. s.
19792: tamisesta uusien harjoitusaineiden lehtorin vir- 1389. - Ks. Loma.
19793: kojen perustamiseksi valtion oppikouluihin. - n:o 373, Turkan ym.: Määrärahan osoitta-
19794: Liitteet IV,539. s. 1370. - Ks. Oppikoulut. misesta sanomalehtimieseläkkeen myöntämistä
19795: - n: o 359, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- varten. Liitteet IV,554. s. 1390. - Ks. Eläk-
19796: tamisesta yksityisten oppikoulujen rakennus- keet.
19797: avustuksia varten. Liitteet IV,540. s. 1373. - - n:o 374, V. K. Turusen ym.: Määrärahan
19798: Ks. Oppikoulut. osoittamisesta valtakunnan teatteritalojen ra-
19799: - n: o 360, T en h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- kentamista koskevan tutkimuksen suorittamista
19800: tamisesta kuulovikaisten pienten lasten tutki- varten. Liitteet IV,555. s. 1391. - Ks. Näyt-
19801: mus- ja kuntouttamiskodin perustamiseksi Hel- tämötaide.
19802: sinkiin. Liitteet IV,541. s. 1375. - Ks. Aisti- - n:o 375, V. K. Turusen ym.: Korotetun
19803: vialliset. määrärahan osoittamisesta Taideteollisuusopis-
19804: - n: o 361, Tie k s on ym.: Korotetun määrä- ton toiminnan turvaamista varten. Liitteet
19805: rahan osoittamisesta nuorison kasvatustyön tu- IV,556. s. 1393. - Ks. Taideteollisuusopisto.
19806: kemiseen. Liitteet IV,542. s. 1376. - Ks. Nuo- - n: o 376, V. K. Turusen: Määrärahan osoit-
19807: riso. tamisesta kauppa- ja teollisuusministeriön am-
19808: - n: o 362, T i e k s o n ym.: Korotetun määrä- mattikasvatusosaston hallinnollisen toimiston
19809: rahan osoittamisesta vähävaraisten ammatti- toimistopäällikkönä toimivan lainoppineen ope-
19810: opintolainoja varten. Liitteet IV,543. s. 1377.- tusneuvoksen viran perustamista varten. Liit-
19811: Ks. Ammattiopinnot. teet IV,557. s. 1394. - Ks. Kauppa- ja teolli-
19812: suusministeriö.
19813: - n:o 363, Tiekson ym.: Määrärahan osoitta-
19814: misesta tien rakentamista varten Aittaperän - n: o 377, V. K. Turusen ym.: Määrärahan
19815: kylästä Jumiskon voimalaitoksen tiehen. Liit- osoittamisesta keskusammattikoulujen työnopet-
19816: teet IV,544. s. 1378. - Ks. Maantiet. tajien pätevyyslisäjärjestelmän muuttamista
19817: varten. Liitteet IV,558. s. 1395. - Ks. Am-
19818: - n: o 364, T i e k s o n ym.: Määrärahan osoit- mattikoulut.
19819: tamisesta Aavasaksan-Meltosjärven maantiestä
19820: Portimojärven kautta Muurolaan kulkevan tien - n:o 378, V. K. Turusen ym.: Korotetun
19821: kunnostamista varten. Liitteet IV,545. s. 1379. määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi
19822: - Ks. Maantiet. kunnallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti-
19823: ja kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuk-
19824: - n: o 365, T i k k a o j a n ym.: Määrärahan osoit- sia varten. Liitteet IV,559. s. 1396. - Ks. Tek-
19825: tamisesta Seinäjoen ja Kuortaneen välisen nilliset koulut.
19826: maantien rakentamista varten. Liitteet IV,546.
19827: s. 1380. - Ks. Maantiet. - n:o 379, V. Turusen: Määrärahan osoittami-
19828: sesta maataloustulolain edellyttämän tuotanto-
19829: n:o 366, Timosen ym.: Määrärahan osoit- tuen maksamista varten. Liitteet IV,560. s.
19830: tamisesta ylimääräisten avustusten myöntämi- 1397. - Ks. Maatalous.
19831: seksi kunnille kätilöiden paikkaamista varten.
19832: Liitteet IV,547. s. 1382. - Ks. Kätilöt. - n: o 380, V. T u r u s e n ym.: Korotetun määrä-
19833: rahan osoittamisesta valtionrautateiden asunto-
19834: - n: o 367, Timo sen ym.: Määrärahan osoitta- ja huoltorakennuksia varten. Liitteet IV,561.
19835: misesta Nurmeksen kunnan Ylikylässä sijaitse- s. 1399. - Ks. Rautatiet.
19836: van Kiviniemen tien rakentamiseen. Liitteet
19837: IV,548. s. 1383. - Ks. Maantiet. - n:o 381, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit-
19838: tamisesta Itä-Suomen seminaarin harjoituskou-
19839: - n:o 368, Torven ym.: Määrärahan osoitta- lun rakentamista varten. Liitteet IV,562. s.
19840: misesta ammatinvalinnanohjauksen piiritoimis- 1400. - Ks. Seminaarit.
19841: ton perustamiseksi Ouluun. Liitteet IV,549. s.
19842: 1384. - Ks. Ammatinvalinta. - n:o 382, Tuulen ym.: Määrärahan osoittami-
19843: sesta toimistoapulaisen ylimääräisen toimen pe-
19844: - n: o 369, Tor v en ym.: Määrärahan osoittami- rustamiseksi Kuusankosken nimismiespiiriin.
19845: sesta kesävirkistyksen järjestämiseksi alle kou- Liitteet IV,563. s. 1401. - Ks. Nimismiehet.
19846: luiän oleville lapsille. Liitteet IV,550. s. 1385.
19847: - Ks. Lapset. - n: o 383, T u u 1 e n ym.: Määrärahan osoittami-
19848: sesta alemman palkkausluokan kersantin toi-
19849: - n:o 370, Torven ym.: Määrärahan osoittami- mien palkkauksen korottamiseksi. Liitteet
19850: sesta lastensaimien ja päiväkotien valtionapua IV,564. s. 1402. - Ks. Puolustuslaitos.
19851: varten. Liitteet IV,551. s. 1386. - Ks. Lasten-
19852: hoito. - n:o 384, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami-
19853: sesta merenkulkuoppilaitosten sekä valtion tek-
19854: - n:o 371, Torven ym.: Määrärahan osoittami- nillisten oppilaitosten ja keskusammattikoulu-
19855: sesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön ortopedi- jen rehtorien palkkauksen uudelleenjärjestämi-
19856: Raha-asia-aloitteet 1958. 15
19857: seksi. Liitteet IV,565. s. 1403. - Ks. Ammatti· missäätiölle. Liitteet IV,578. s. 1418. - Ks.
19858: koulut. Käsi teollisuus.
19859: - n: o 385, T u u 1 en ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 398, U u s i t a 1 o n ym.: Määrärahan osoit-
19860: sesta avustuksiksi oppilasasuntolain rakenta· tamisesta maantien rakennustöiden aloittami-
19861: mista varten Pohjois-Kymenlaakson, Peipohjan seksi Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin. Liit-
19862: ja Pohjois-Satakunnan ammattikouluja varten. teet IV,579. s. 1419. - Ks. Maantiet.
19863: Liitteet IV,566. s. 1404. - Ks. Ammattikoulut.
19864: - n:o 399, Uusi ta 1 on ym.: Määrärahan osoit-
19865: - n: o 386, T u u 1 e n: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Lapuan-Kyyjärven valtatien paran-
19866: Pyhtään Kaunissaaren sataman syventämis- ja tamiseksi ja oikaisemiseksi. Liitteet IV,580. s.
19867: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,567. 1420. - Ks. Maantiet.
19868: s. 1405. - Ks. Satamat.
19869: - n: o 400, U u s i t a 1 o n ym.: Määrärahan osoit-
19870: - n:o 387, Törmän ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Ähtärin-Myllymäen maantien pa-
19871: misesta keskusammattikoulujen opettajien palk- rantamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,581.
19872: kausten korottamista varten. Liitteet IV,568. s. 1421. - Ks. Maantiet.
19873: s. 1406. - Ks. Ammattikoulut.
19874: - n: o 401, Uusi t a 1 on ym.: Määrärahan osoit-
19875: - n:o 388, U otin ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta maanteiden jatkojen rakentamisesta
19876: sesta avustukseksi TUL:n omistaman Kisakes- Alavuden aseman alikulkusillalle. Liitteet
19877: kuksen rakennustöiden loppuun saattamiseen. IV,582. s. 1422. - Ks. Maantiet.
19878: Liitteet IV,569. s. 1407. - Ks. Työväen Ur-
19879: heiluliitto. - n: o 402, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
19880: osoittamisesta avustuksiksi maankäyttölain mu-
19881: - n:o 389, U otin ym.: Määrärahan osoittami- kaisia perusparannus-, tienteko- ja tien kun-
19882: sesta paperituote- ja tapettiteollisuuden tunne- nossapitotöitä varten. Liitteet IV,583. s. 1423.
19883: tuksi tekemistä tarkoittavaan ulkomaiseen näyt- - Ks. Perusparannukset.
19884: telyyn. Liitteet IV,570. s. 1408. - Ks. Ulko-
19885: maiset näyttelyt. - n: o 403, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
19886: osoittamisesta maankäyttölain ja maanhankin-
19887: - n: o 390, U o t i n ym.: Korotetun määrärahan talain toimeenpanon yhteydessä rakennettavia
19888: osoittamisesta valtionrautateiden pääkonepajo- yleisiä teitä varten. Liitteet IV,584. s. 1424.
19889: jen työpaikkoihin. Liitteet IV,571. s. 1409. - - Ks. Maantiet.
19890: Ks. Rautatiet.
19891: - n:o 404, Vennamon: Korotetun määrärahan
19892: - n:o 391, U otin ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avustami-
19893: sesta ylimääräisten postimiestointen sekä posti· seen. Liitteet IV,585. s. 1425. - Ks. Maan-
19894: ja lennätinlaitoksen autopuolen tointen vaki- tiet.
19895: naistamiseksi ja ylimääräisten tointen perusta-
19896: miseksi. Liitteet IV,572. s. 1410. - Ks. Posti- - n: o 405, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
19897: laitos. osoittamisesta sisävesi- ja saaristoliikenteen
19898: edistämiseksi ja tukemiseksi. Liitteet IV,586.
19899: - n:o 392, U otin ym.: Määrärahan osoittami- s. 1426. - Ks. Laivaliikenne.
19900: sesta Toijalan asemarakennuksen uusimista var-
19901: ten. Liitteet IV,573. s. 1412. - Ks. Rautatiet. - n: o 406, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
19902: misesta maaseudun sähköistämisen tukemiseen.
19903: - n:o 393, Uotin ym.: Määrärahan osoittami- LiitteE)t IV,587. s. 1427. - Ks. Sähkö.
19904: sesta lainoiksi rautatieläisille asuntotuotantoa
19905: varten. Liitteet IV,574. s. 1413. - Ks. Asunto- - n:o 407, Vennamon: Korotetun määrärahan
19906: tuotanto. osoittamisesta uusien puhelintoimipaikkojen pe-
19907: rustamista varten. Liitteet IV,588. s. 1428. -
19908: - n:o 394, Uusitalon ym.: Määrärahan osoit- Ks. Puhelin.
19909: tamisesta maaseutuasiaintarkastajan viran pe-
19910: rustamiseksi ammatinvalinnanohjaustoimistoon - n: o 408, V e n n a m o n: Korotetun määrära-
19911: sekä ammatinvalinnanohjauksen ,käytännölliseen han osoittamisesta kuntien sisarosuuslainoituk-
19912: toteuttamiseen maaseudulla. Liitteet IV,575. s. seen. Liitteet IV,589. s. 1429. - Ks. Sisar-
19913: 1414. - Ks. Ammatinvalinta. osuuslainat.
19914: - n:o 395, Uusitalon ym.: Korotetun määrä- - n: o 409, I. V i r t a s e n ym.: Määrärahan osoit-
19915: rahan osoittamisesta yksityisluontoisten koti- tamisesta helikopterin hankkimista varten sai-
19916: teollisuuskoulujen kalustojen, koneiden ja työ- raskuljetuksiin. Liitteet IV,590. s. 1430. - Ks.
19917: välineiden täydentämistä ja uusimista varten. Sairaanhoito.
19918: Liitteet IV,576. s. 1416. - Ks. Kotiteollisuus- - n: o 410, I. V i r t ase n ym.: Määrärahan osoit-
19919: koulut. tamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon koulu-
19920: - n: o 396, Uusi ta 1 on ym.: Korotetun määrä- talon rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
19921: rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden ra- teet IV,591. s. 1431. - Ks. Oppikoulut.
19922: kennusavustuksiin. Liitteet IV,577. s. 1417. -
19923: Ks. Maantiet. - n: o 411, I. V i r t ase n ym.: Määrärahan osoit-
19924: tamisesta maantietöiden aloittamista varten Tu-
19925: - n:o 397, Uusitalon ym.: Määrärahan osoit- run-Liedon tieosuudella. Liitteet IV,592. s.
19926: tamisesta avustukseksi Käsiteolliauuden edistä- 1433. - Ks. Maantiet.
19927: 16 Raha-asia-aloitteet 1958.
19928:
19929:
19930: - n:o 412, R. Virtasen ym.: Korotetun mää- - n: o 426, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit-
19931: rärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksi- tamisesta lainaksi Suomen Siviili- ja Asevel-
19932: tyisille oppikouluille. Liitteet IV,593. s. 1434. vollisuusinvaliidien Liitolle Rovaniemelle raken-
19933: - Ks. Oppikoulut. nettava& kuntouttamislaitosta varten. Liitteet
19934: IV,607. s. 1448. - Ks. Invaliidit.
19935: - n: o 413 R. V i r t a s e n ym.: Määrärahan osoit-
19936: tamisesta yhdystien rakentamista varten Hel- - n: o 427, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
19937: singin-Lahden pikatieltä Järvenpään kauppa- tamisesta !<Valon tiemestaripiirin tukikohdassa
19938: laan. Liitteet IV,594. s. 1435. - Ks. Maantiet. suoritettavia rakennustöitä varten. Liitteet
19939: IV,608. s. 1449. - Ks. Tie- ja vesirakennus-
19940: - n:o 414, R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- piirit.
19941: tamisesta Hiidensalmen sillan rakentamista var-
19942: ten Lohjan-Sammatin maantiellä. Liitteet - n: o 428, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit-
19943: IV,595. s. 1436. - Ks. Sillat. tamisesta tie- ja vesirakennushallituksen Lapin
19944: piirin korjaamon asentajien asuinrakennuksen
19945: - n:o 415, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan rakentamista varten. Liitteet IV,609. s. 1450.
19946: osoittamisesta avustuksiksi hädänalaiseen ase- - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
19947: maan joutuville Arava-asunnon omistajille. Liit-
19948: teet IV,596. s. 1437. - Ks. Asunto-avustukset. - n:o 429, Väyrysen ym.: Korotetun maara-
19949: rahan osoittamisesta Lapin keskusammattikou-
19950: - n:o 416, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan lun rakennustöitä varten. Liitteet IV,610. s.
19951: osoittamisesta halpakorkoisiksi kodinperustamis· 1451. - Ks. Ammattikoulut.
19952: !ainoiksi. Liitteet IV,597. s. 1438. - Ks. Ko-
19953: dinperustamislainat. - n: o 430, Väyrysen: Määrärahan osoittami-
19954: sesta Nuasjärven-Rattosjärven maantien raken-
19955: - n:o 417, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,611.
19956: osoittamisesta Savonlinnan sairaanhoitajakoulun s. 1452. - Ks. Maantiet.
19957: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
19958: IV,598. s. 1439. - Ks. Sairaanhoitokoulut. - n: o 431, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit-
19959: tamisesta Tepaston-Puljun-Nunnasen tietyön
19960: - n:o 418, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan aloittamista varten. Liitteet IV,612. s. 1453.
19961: osoittamisesta maantien aikaansaamiseksi Sää- - Ks. Maantiet.
19962: ruingin saariston kautta Särkilahdesta Savon-
19963: linnaan. Liitteet IV,599. s. 1440. - Ks. Maan- - n:o 432, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
19964: tiet. tamisesta entisen Kemijärven kirkonkylän ja
19965: Särkikankaan välisen tieosan parantamista var-
19966: - n:o 419, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan ten. Liitteet IV,613. s. 1454. - Ks. Maantiet.
19967: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan.
19968: Liitteet IV,600. s. 1441. - Ks. Sillat. - n: o 433, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit-
19969: tamisesta Rovaniemen-SodankyIän maan tien
19970: - n:o 420, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan parantamistyön aloittamista varten Ounasjoen
19971: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten kun- sillan kohdalla. Liitteet IV,614. s. 1455. - Ks.
19972: nallis- ja vanhainkotien ylläpitämiseen. Liitteet Maantiet.
19973: IV,601. s. 1442. - Ks. Kunnalliskodit.
19974: - n: o 434, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoit-
19975: - n:o 421, V. R. Virtasen ym.: Korotetun tamisesta kuntouttamislaitoksen rakentamisen
19976: määrärahan osoittamisesta alkoholistien poli- aloittamiseksi Vaasan kaupunkiin. Liitteet
19977: klinikkatoiminnan tukemiseen. Liitteet IV,602. IV,615. s. 1456. - Ks. Lapsihalvaus.
19978: s. 1443. - Ks. Alkoholipoliklinikka.
19979: - n:o 422, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan - n: o 435, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
19980: osoittamisesta Vihnussillan rakentamista varten misesta lasten maalle siirron tukemiseen. Liit-
19981: Nokian kauppalassa. Liitteet IV,603. s. 1444. teet IV,616. s. 1457. - Ks. Lapset.
19982: - Ks. Sillat.
19983: - n: o 436, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
19984: - n: o 423, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta- misesta vesivoimalaitostöiden aloittamiseksi
19985: misesta sairaala-alan suunnittelutoimikunnan Nurmonjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,617. s.
19986: kustannuksia varten. Liitteet IV,604. s. 1445. 1458. - Ks. Voimalaitokset.
19987: - Ks. Sairaala-alan suunnittelutoiminta.
19988: - n:o 437, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta-
19989: - n: o 424, V ä y r y s e n ym.: Korotetun määrä- misesta Vaasan-Jepuan rautatierakennustöiden
19990: rahan osoittamisesta Lapin lastensairaalalle. aloittamiseksi. Liitteet IV,618. s. 1459. - Ks.
19991: Liitteet IV,605. s. 1446. - Ks. Sairaalat. Rautatiet.
19992:
19993: - n: o 425, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 438, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
19994: tamisesta teknillisiä oppilaitoksia koskevan misesta Seinäjoen-Impivaaran maantien kor-
19995: yleissuunnitelman laatimista varten. Liitteet jaamiseen. Liitteet IV,619. s. 1460. - Ks.
19996: IV,606. s. 1447. - Ks. Teknilliset koulut. Maantiet.
19997: Lakialoitteet 1958. 17
19998:
19999:
20000: LAKIALOITTEET.
20001: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
20002:
20003: (N:o 1-127 Liitteiden A-osassa.) - n:o 131, Vennamon: Ehdotus laiksi maan
20004: ulkomaankaupan ja talouselämän turvaamisesta
20005: n: o 128, Vennamon: Ehdotus laiksi maa-
20006: annetun lain muuttamisesta. Liitteet 1,12. s.
20007: taloustuotteiden hintatasosta. Liibteet IX, 78.
20008: 1463. - Ks. Talouselämä.
20009: s. 1473. - Ks. Maatalous.
20010: - n: o 129, N. Niemisen ym.: Ehdotus laiksi - n: o 132, L i e d e k s e n ym.: Ehdotus laiksi
20011: maatalouden hintatasosta. Liitteet IX,79. s. viljan hinnasta eräissä tapauksissa. Liitteet
20012: 1477. - Ks. Maatalous. rx,so. s. 1480. - Ks. Vilja.
20013: - n: o 130, R i h t n i e m e n ym.: Ehdotus laiksi - n:o 133, Enteen ym.: Ehdotus laiksi huo-
20014: valtion varmuusvarastoista. Liitteet IV,620. s. neenvuokrien säännöstelystä. Liitteet I,13. s.
20015: H69. - Ks. Varmuusvarastot. 1464. - Ks. Vuokrasäännös·tely.
20016:
20017:
20018:
20019:
20020: 3 E 42/59
20021: j
20022: j
20023: j
20024: j
20025: j
20026: j
20027: j
20028: j
20029: j
20030: j
20031: j
20032: j
20033: j
20034: ASIALUETTELO
20035:
20036:
20037:
20038:
20039: E 42/59
20040: Asialuettelo
20041: A. - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 57 määrärahan
20042: osoittamisesta valtion kuuromykkäin ammatti-
20043: Ahlmanin koulu: - Ks. Maamieskoulut. koulun rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
20044: teet IV,238. s. 1030. L. Vv:aan.
20045: Aistivialliset: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 80 - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 70 määrärahan
20046: määrärahan osoittamisesta Mikkelin kuuromyk- osoittamisesta sosiaalikuraattorien paikkaamista
20047: käinkoulun koulutalon rakennustöiden aloitta- varten keskusammattikouluihin. Liitteet IV,251.
20048: mista varten. Liitteet IV,261. s. 1058. L. s. 1048. L. Vv:aan.
20049: Vv:aan. - Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n: o 126 määrärahan
20050: -Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 109 määrärahan
20051: osoittamisesta Sokeain Keskusliitto r. y:lle pu- osoittamisesta Kainuun keskusammattikoulun
20052: helinkeskusharjoituskoneen hankkimiseksi. Liit- rakentamiseen. Liitteet IV,307. s. 1111. L.
20053: Vv:aan.
20054: teet IV,290. s. 1090. L. Vv:aan.
20055: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 360 määrärahan - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 255 määrä-
20056: osoittamisesta kuulovikaisten pienten lasten rahan osoittamisesta Lahden puuseppäkoulun
20057: tutkimus- ja kuntouttamiskodin perustamiseksi lunastamiseksi valtiolle. Liitteet IV,436. s. 1250.
20058: Helsinkiin. Liitteet IV,541. s. 1375. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
20059: - Ks. Ammattikoulut. -Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 377 maara-
20060: rahan osoittamisesta keskusammattikoulujen
20061: AIV-rehu: - Ks. Rehut. työnopettajien päteVYyslisäjärjestelmän muutta-
20062: mista varten. Liitteet IV,558. s.1395. L. Vv:aan.
20063: Ajos: - Ks. Satamat. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 384 määrärahan
20064: osoittamisesta merenkulkuoppilaitosten sekä val-
20065: Akateeminen rahasto: Ks. Yliopisto. tion teknillisten oppilaitosten ja keskusammat-
20066: tikoulujen rehtorien palkkauksen uudelleenjär-
20067: Alkoholipoliklinikka: Ed. V. R. Virtasen ym. jestämiseksi. Liitteet IV,565. s. 1403. L. Vv:aan.
20068: rah.al. n:o 421 korotetun määrärahan osoitta- - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 385 määrärahan
20069: misesta alkoholistien poliklinikkatoiminnan tu-
20070: kemiseen. Liitteet IV,602. s. 1443. L. Vv:aan. osoittamisesta avustuksiksi oppilasasuntolain ra-
20071: kentamista varten Pohjois-Kymenlaakson, Pei-
20072: pohjan ja Pohjois-Satakunnan ammattikouluja
20073: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. varten. Liitteet IV,566. s. 1404. L. Vv:aan.
20074: Alukset: - Ks. Kalastus. - Ed. Törmän ym. rah.al. n:o 387 määrärahan
20075: osoittamisesta keskusammattikoulujen opetta-
20076: Ammatinvalinta: Ed. Torven ym. rah.al. n: o 368 jien palkkausten korottamista varten. Liitteet
20077: määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnan- IV,568. s. 1406. L. Vv:aan.
20078: ohjauksen piiritoimiston perustamiseksi Ouluun. - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 429 korotetun
20079: Liitteet IV,549. s. 1384. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Lapin keskusammat-
20080: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 394 määrärahan tikoulun rakennustöitä varten. Liitteet IV,610.
20081: osoittamisesta maaseutuasiaintarkastajan viran s. 1451. L. Vv:aan.
20082: perustamiseksi ammatinvalinnanohjaustoimistoon - Ks. Teknilliset koulut.
20083: sekä ammatinvalinnanohjauksen käytännölliseen
20084: toteuttamiseen maaseudulla. Liitteet IV,575. Ammattikurssit: Ed. Kleemolan ym. rah.al. n:o 144
20085: s. 1414. L. Vv:aan. korotetun määrärahan osoittamisesta teknillis-
20086: ten täydennys- ja erikoiskurssien toimeenpane-
20087: Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus. miseen. Liitteet IV,325. s. 1133. L. Vv:aan.
20088: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 148 määrärahan
20089: Ammattikasvatus: - Ks. Kauppa- ja teollisuus- osoittamisesta kurssikeskuksen rakentamista
20090: ministeriö. varten Keski-Suomen keskusammattikoulun yh-
20091: teyteen. Liitteet IV,329. s. 1137. L. Vv: aan.
20092: Ammattikoulut: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 55 ko- - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 179 määrärahan
20093: rotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi osoittamisesta Haukiputaalla toimivaa maaseu-
20094: kunnallisilla ja yksityisille teknillisilla, am- tuammattien kurssikeskusta varten. Liitteet
20095: matti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia ra- IV,360. s. 1171. L. Vv:aan.
20096: kennuksia varten. Liitteet IV,236. s. 1028. L.
20097: Vv:aan. Ammattiopetus: - Ks. Kansainvälinen yhteistyö.
20098: 4 Asialuettelo 1958.
20099:
20100:
20101: Ammattiopinnot: Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 362 B.
20102: korotetun määrärahan osoittamisesta vähäva-
20103: raisten ammattiopintolainoja varten. Liitteet Bergmanin koulu: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
20104: IV,543. s. 1377. L. Vv:aan.
20105: Brahelinna: - Ks. Emäntäkoulut.
20106: Arava-asunnot: - Ks. Asuntoavustukset. Briketti: - Ks. Polttoaineet.
20107: Asematalot: - Ks. Rautatiet.
20108: D.
20109: Asunnot: - Ks. Asuntotuotanto. Rautatiet. Tie-
20110: ja vesirakennuspiirit. Vuokrasäännöstely. Diakonissalaitokset: Ed. Niemen ym. rah.al. n:o
20111: 230 määrärahan osoittamisesta Porin diakonis-
20112: Asuntoavustukset: Ed. Keloveden ym. rah.al. n: o aalaitoksen Hoivakodin rakennuttamiseen. Liit-
20113: 134 korotetun määrärahan osoittamisesta per- teet IV,411. s. 1224. L. Vv:aan.
20114: heenasuntoavustuksiin. Liitteet IV,315. s. 1120. - Ks. Sairaanhoitokoulut.
20115: L. Vv:aan.
20116: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 415 määrä-
20117: rahan osoittamisesta avustuksiksi hädänalaiseen E.
20118: asemaan joutuville Arava-asunnon omistajille.
20119: Liitteet IV,596. s. 1437. L. Vv:aan. Ehkäisevä huolto: - Ks. Huoltotoiminta.
20120: Elatus: - Ks. Orvot.
20121: Asuntolainat: Ed. Siiskosen ym. rah.al. n:o 328
20122: määrärahan osoittamisesta vanhusten asuntojen Elinkeinot: - Ks. Seutusuunnittelutoiminta.
20123: korjauslainoiksi. Liitteet IV,509. s. 1330. L.
20124: Vv:aan. Eläinlääkärit: Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 65
20125: määrärahan osoittamisesta piirieläinlääkärinvi-
20126: Asuntotuotanto: Ed. Härkösen ym. rah.al. n:o 116 ran perustamista varten Kestilän, Piippolan,
20127: korotetun määrärahan osoittamisesta rautatie- Pulkkilan ja Pyhännän kunnat käsittävään
20128: läisille vuokrattavien asuntoalueiden ostamiseen eläinlääkäripiiriin. Liitteet IV,246. s. 1043.
20129: ja niiden kunnostamiseen. Liitteet IV,297. L. Vv:aan.
20130: s. 1098. L. Vv:aan.
20131: - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 118 määrärahan Eläkkeet: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 87 määrä-
20132: osoittamisesta avustuslainaksi asuinrakennusten rahan osoittamisesta huoltoeläkkeisiin siviili-
20133: rakentamiseksi Rinnekodin vastaanotto- ja kes· orvoille ja siviilileskille. Liitteet IV,268. s. 1065.
20134: kuslaitoksen henkilökunnalle. Liitteet IV,299. L. Vv:aan.
20135: s. 1100. L. Vv:aan. - Ed. Turkan ym. rah.al. n: o 373 määrärahan
20136: -Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 137 määrärahan osoittamisesta sanomalehtimieseläkkeen myöntä-
20137: osoittamisesta avustuksiksi ja palkkioiksi maa- mistä varten. Liitteet IV,554. s.1390. L. Vv:aan.
20138: seudun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet
20139: Emäntäkoulut: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 81
20140: IV,318. s. 1123. L. Vv:aan.
20141: - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n: o 248 määrä- määrärahan osoittamisesta Brahelinnan emäntä-
20142: rahan osoittamisesta avustuksiksi maaseudun koulun koulurakennuksen suunnittelutöitä var-
20143: ten. Liitteet IV,262. s. 1059. L. Vv:aan.
20144: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,429.
20145: s. 1243. L. Vv:aan. - Ed. Korsbäekin ym. rah.al. n: o 154 määrärahan
20146: osoittamisesta Korsholman emäntäkoulun koulu-
20147: - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 279 määrärahan talon rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
20148: osoittamisesta !ainoiksi kunnille täyskunnallis-
20149: ten vuokra-asuntojen rakentamista varten. Liit· IV,335. s. 1143 ja 1144. L. Vv:aan.
20150: teet IV,460. s. 1276. L. Vv:aan. - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 294 määrärahan
20151: osoittamisesta Runnin emäntäkoulun pääraken-
20152: - Ed. U otin ym. rah.al. n: o 393 määrärahan
20153: osoittamisesta !ainoiksi rautatieläisille asunto· nuksen rakennustöitä varten. Liitteet IV,475.
20154: s. 1294. L. Vv:aan.
20155: tuotantoa varten. Liitteet IV,574. s. 1413. L.
20156: Vv:aan. Ensi Kodit: - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al.
20157: - Ks. Omakotitalot. n: o 312 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
20158: Ensi Kodeille. Liitteet IV,493. s. 1312. L.
20159: Asutustarkastajat: Ed. Kämäräisen ym. rah.al. Vv:aan.
20160: n:o 164 määrärahan osoittamisesta ylimääräisen
20161: toimistoapulaisen toimien perustamista varten Erikoiskurssit: - Ks. Ammattikurssit.
20162: asutustarkastajapiireihin. Liitteet IV,345. s.
20163: 1156. L. Vv:aan. Eskelinkoski: - Ks. Sillat.
20164: Asutustiet: Ed. Meriläisen ym. rah.al. n:o 219
20165: määrärahan osoittamisesta asutustien rakenta- F.
20166: mista varten Sotkamon Kuoloniemen kylätieltä
20167: Pohjakosken pysäkille. Liitteet IV,400. s. 1213. Fria Kristliga Folkhögskolan: - Ks. Kansanopistot.
20168: L. Vv:aan.
20169: Audiovisuaalinen opetus: - Ks. Kouluhallitus. H.
20170: Autot: - Ks. Postilaitos. Haapavesi: - Ks. Voimalaitokset.
20171: Asialuettelo 1958. 5
20172: Hakkuutilasto: Ed. Kleemolan ym. rah.al. n:o 143 viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Es-
20173: määrärahan osoittamisesta vuotuisen hakkuuti- pooseen perustettavan lapsi-invaliidien kurssi-
20174: laston järjestämistä varten. Liitteet IV,324. s. ja lomakeskuksen rakennustöitä varten.' Liit-
20175: 1132. L. Vv:aan. teet IV,272. s. 1069. L. Vv:aan.
20176: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 108 määrärahan
20177: Halla: - Ks. Koeasemat. osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvolli-
20178: suusinvaliidien Liiton ja sen laitosten valtion-
20179: Hampaanhoito: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 99 avustuksen korottamista varten. Liitteet IV,289.
20180: määrärahan osoittamisesta kunnille kouluham- s. 1088. L. Vv:aan.
20181: maslääkärin palkkaamiseen myönnettäviä yli- - Ed. Miikin ym. rah.al. n: o 220 määrärahan
20182: määräisiä valtionavustuksia varten. Liitteet osoittamisesta avustukseksi Suomen Siviili- ja
20183: IV,280. s. 1079. L. Vv:aan. Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Olavinkylän
20184: Naisinvaliidien Työyhdyskunnan ylläpitoa var-
20185: Hanko: - Ks. Sillat. ten. Liitteet IV,401. s. 1214. L. Vv: aan.
20186: - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 275 määrära-
20187: Harjoittelun keskustoimisto: Ed. V. E. Partasen han osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevel-
20188: ym. rah.al. n: o 254 määrärahan osoittamisesta vollisuusinvaliidien Liiton toimeenpanemien lap-
20189: valtion teknillisten oppilaitosten harjoittelutoi- si-invalidien leikki- ja virkistysleirien rahoituk-
20190: miston uudelleen perustamista varten. Liitteet seen. Liitteet IV,456. s. 1271. L. Vv:aan.
20191: IV,435. s. 1249. L. Vv:aan. - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 283 määrära-
20192: han osoittamisesta korvauksiin luokkasodassa
20193: Harjoitusaineet: - Ks. Oppikoulut. punaisella puolella invalideiksi tulleille. Liit-
20194: teet IV,464. s. 1282. L. Vv:aan.
20195: Harjoituskoulut: - Ks. Seminaarit. - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 331 määrärahan
20196: osoittamisesta avustuksiksi kunnille siviili-inva-
20197: Haudat: Ed. Meriläisen ym. rah.al. n:o 218 mää- lidien huoltoa varten. Liitteet IV,512. s. 1333.
20198: rärahan osoittamisesta vuonna 1918 punaisten L. Vv:aan.
20199: puolella henkensä menettäneiden hautojen kun- - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 426 määrärahan
20200: nostamiseksi. Liitteet IV,399. s. 1212. L. osoittamisesta lainaksi Suomen Siviili- ja Ase-
20201: Vv:aan. velvollisuusinvaliidien Liitolle Rovaniemelle ra-
20202: kannettavaa kuntouttamislaitosta varten. Liit-
20203: Haukipudas: - Ks. Ammattikurssit. teet IV,607. s. 1448. L. Vv:aan.
20204: - Ks. Sairaalat.
20205: Hausjärvi: - Ks. Maatalouskoulut.
20206: Isäntäkoulu: - Ks. Maamieskoulut.
20207: Helikopterit: - Ks. Sairaanhoito.
20208: Itä-Suomi: - Ks. Seminaarit.
20209: Helsingin Polio Huolto r. y.: - Ks. Lapsihalvaus.
20210: Ivalo: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
20211: Hiidensalmi: - Ks. Sillat.
20212: Hinnat: - Ks. Maatalous. Rerut. Vilja.
20213: J.
20214: Historia: - Ks. Torpparilaitos.
20215: Joensuu: - Ks. Postilaitos. Puunjalostusteollisuus.
20216: Honkajoki: - Ks. Kunnat.
20217: Jyväskylä: - Ks. Lentokentät.
20218: Huoltoeläke: - Ks. Eläkkeet.
20219: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed.
20220: Huoltorakennukset: - Ks. Rautatiet. Hyytiäisen rah.al. n: o 111 määrärahan osoit-
20221: tamisesta eräiden virkojen ja toimien perusta-
20222: Huoltotoiminta: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 285 miseksi Jyväskylän kasvatusopilliseen korkea-
20223: korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäise- kouluun. Liitteet IV,292. s. 1092. L. Vv:aan.
20224: vän huollon avustamiseen. Liitteet IV,466. s.
20225: 1285. L. Vv:aan.
20226: Hyvinkää: - Ks. Sillat. K.
20227: Kaatumatautiset: Ed. Salmisen ym. rah.aL n: o
20228: I. 313 määrärahan osoittamisesta avustukseksi
20229: Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y:lle Korte-
20230: Ii: - Ks. Polttoaineet. joen miestenparantolan uuden taloussiipiraken-
20231: Iijoki: - Ks. Sillat. nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,494.
20232: s. 1313. L. Vv:aan.
20233: Inhottujärvi: - Ks. Vedensäännöstely.
20234: Kainuu: - Ks. Ammattikoulut.
20235: Invaliidit: Ed. Helteen ym. rah.aL n:o 91 maara-
20236: rahan osoittamisesta avustuslainaksi Suomen Si- Kalajanjärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
20237: 6 Asialuettelo 1958.
20238:
20239:
20240: Kalastus: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 282 - Ed. Sundeliin rah.al. n:o 334 määrärahan osoit-
20241: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja pit· tamisesta rakennusavustuslainaksi Fria Krist-
20242: käaikaisiksi halpakorkoisiksi lainoiksi kalastuk- liga Folkhögskolan nimiselle kansanopistolle
20243: sen epäonnistumisen johdosta taloudellisesti Korsholmassa. Liitteet IV,515. s. 1336 ja 1337.
20244: kestämättömään asemaan joutuneille ammatti- L. Vv:aan.
20245: kalastajille. Liitteet IV,463. s. 1280 ja 1281. - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 351 määrärahan
20246: L. Vv:aan. osoittamisesta rakennusavustukseksi Kronoby
20247: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 354 määrärahan folkhögskola nimisen kansanopiston muutos- ja
20248: osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi am· lisärakennusta varten Kruunupyyn kunnassa.
20249: mattikalastajille merikalastukseen soveltuvien Liitteet IV,532. s. 1355 ja 1356. L. Vv:aan.
20250: alusten ja varusteiden hankkimiseksi. Liitteet - Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 352 korotetun mää-
20251: IV,535. s. 1361 ja 1363. L. Vv: aan. rärahan osoittamisesta Suomen avustuksen suo-
20252: rittamiseksi Kungälvissa Ruotsissa toimivalle
20253: Kalatalous: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 284 Nordiska folkhögskolan nimiselle kansanopis-
20254: määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisiksi hal- tolle. Liitteet IV,533. s. 1357 ja 1358. L.
20255: pakorkoisiksi !ainoiksi kalastajien omille jär· Vv:aan.
20256: jestöille kalatalouden edistämiseksi. Liitteet
20257: IV,465. s. 1283 ja 1284. L. Vv:aan. Kansantulotilasto-osasto: - Ks. Tilastollinen pää-
20258: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 353 korotetun mää- toimisto.
20259: rärahan osoittamisesta kalatalouden edistämi-
20260: seksi. Liitteet IV,534. s. 1359 ja 1360. L. Kantamiehistö: - Ks. Rajavartiolaitos.
20261: Vv:aan.
20262: Kalkki: - Ks. Maatalous. Karjanhoitokoulut: Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o
20263: 303 määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson
20264: Kaila: - Ks. Sillat. maanviljelysseuran kiertävän karjanhoitokou·
20265: lun toiminnan jatkamiseksi. Liitteet IV,484. s.
20266: Kanavat: Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 205 mää- 1303. L. Vv:aan.
20267: rärahan osoittamisesta uittokanavan rakentami-
20268: seen Taipaleen laivakanavan viereen Varkau- Kasarmit: - Ks. Puolustuslaitos.
20269: dessa. Liitteet IV,386. s. 1198. L. Vv:aan.
20270: Kassaerehdysrahat: - Ks. Postilaitos.
20271: Kangasala: - Ks. Virastot.
20272: Kangasjoki: - Ks. Perkaustyöt. Kasvatus: - Ks. Nuoriso.
20273:
20274: Kangasniemi: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Kasvatusaineet: - Ks. Seminaarit.
20275: Kansainvälinen yhteistyö: Ed. Ahosen ym. rah.al. Kaunissaari: - Ks. Satamat.
20276: n:o 53 korotetun määrärahan osoittamisesta
20277: osanottoa varten kansainväliseen yhteistyöhön Kauppa- ja teollisuusministeriö: Ed. V. K. Turu-
20278: teknillisen ja ammattiopetuksen alalla. Liitteet sen rah.al. n:o 376 määrärahan osoittamisesta
20279: IV,234. s. 1026. L. Vv:aan. kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasva·
20280: tusosaston hallinnollisen toimiston toimisto·
20281: Kansakoulut: Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 290 päällikkönä toimivan lainoppineen opetusneu·
20282: korotetun määrärahan osoittamisesta maalais- voksen viran perustamista varten. Liitteet
20283: ja kauppalakansakoulujen rakennusavustuksiin. IV,557. s. 1394. L. Vv:aan.
20284: Liitteet IV,471. s. 1290. L. Vv:aan.
20285: - Ks. Hampaanhoito. Yliopisto. Kauppakoulut: - Ks. Ammattikoulut. Teknilli-
20286: set koulut.
20287: Kansallismuseo: - Ks. Museot.
20288: Kenttäsahaustoiminta: Ed. Mattilan ym. rah.al.
20289: Kansanopistot: Ed. Aulangon ym. rah.al. n:o 62 n:o 209 määrärahan osoittamisesta kenttäsa-
20290: määrärahan osoittamisesta kansanopistojen vai- haustoiminnan kehittämistä varten. Liitteet
20291: keaehtoisten rakennuslainojen hoitamista var· IV,390. s. 1202. L. Vv:aan.
20292: ten. Liitteet IV,243. s. 1036. L. Vv:aan.
20293: - Ed. Flinckin ym. rah.al. n: o 67 määrärahan Kersantit: - Ks. Puolustuslaitos.
20294: osoittamisesta lisäavustukseksi Väinö Voion·
20295: maan Opistolle. Liitteet IV,248. s. 1045. L. Keski-Pohjanmaa: - Ks. Kansanopistot. Kuiva-
20296: Vv:aan. tustyöt. Malminetsintä. Sairaalat.
20297: - Ed. Flinekin ym. rah.al. n: o 69 määrärahan Keski-Suomi: - Ks. Kotitalouskoulut.
20298: osoittamisesta avustuslainaksi Väinö Voion-
20299: maan Opistolle. Liitteet IV,250. s. 1047. L. Keskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut. Am-
20300: Vv:aan. mattikurssit.
20301: -Ed. Kleemolan ym. rah.al. n:o 145 määrärahan
20302: osoittamisesta lainaksi Keski-Pohjanmaan kan- Keskuslämmityskattilat: Ed. Marttilan ym. rah.al.
20303: sanopistolle. Liitteet IV,326. s. 1134. L. Vv: aan. n: o 206 määrärahan osoittamisesta apurahoiksi
20304: - Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 215 määrärahan kotimaisen polttoaineen käyttöön soveltuvien
20305: osoittamisesta lainaksi Tuusulan kansanopis- keskuslämmityskattiloiden kehittämistä ja tut·
20306: tolle rakennustöitä varten. Liitteet IV,396. s. kimista varten. Liitteet IV,387. s. 1199. L.
20307: 1208. L. Vv:aan. Vv:aan.
20308: Asialuettelo 1958. 7
20309:
20310: Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat. Kotiteollisuuskoulut: Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o
20311: 210 määrärahan osoittamisesta Bergmanin kou-
20312: Kestilä: - Ks. Eläinlääkärit. lun ammattiopettajain palkkojen korottamista
20313: varten. Liitteet IV,391. s. 1203. L. Vv:aan.
20314: Kestopää.llystys: - Ks. Lentokentät.
20315: - Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 212 määrärahan
20316: Kesävirkistys: - Ks. Lapset. Loma. osoittamisesta rakennusavustukseksi Nurmijär-
20317: ven kotiteollisuuskoululle. Liitteet IV,393. s.
20318: Kirjalansalmi: - Ks. Sillat. 1205. L. Vv:aan.
20319: Kirjamoin silta: - Ks. Sillat. - Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 216 määrärahan
20320: osoittamisesta Bergmanin koulun uudisrakennus-
20321: Kisakeskus: - Ks. Työväen Urheiluliitto. hankkeen toteuttamista varten. Liitteet IV,397.
20322: s. 1209. L. Vv:aan.
20323: Kittilä: - Ks. Sillat. - Ed. SarjaJan ym. rah.al. n:o 314 määrärahan
20324: Kivisalmi: - Ks. Sillat. osoittamise_!lta Kangasniemen kiinteän naiskoti-
20325: teollisuuskoulun perustamista varten. Liitteet
20326: Kodinperustamislainat: Ed. Lukkarisen ym. rah. IV,495. s. 1314. L. Vv:aan.
20327: al. n:o 195 määrärahan osoittamisesta kodinpe- - Ed. SarjaJan ym. rah.al. n: o 315 määrärahan
20328: rustamislainoihin. Liitteet IV,376. s. 1188. L. osoittamisesta avustukseksi Mikkelin läänin
20329: Vv:aan. kotiteollisuusyhdistykselle Kangasniemen nais-
20330: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 286 määrärahan kotiteollisuuskoulun rakennuksen kunnostamista
20331: osoittamisesta kodinperustamialainoja varten. varten. Liitteet IV,496. s. 1315. L. Vv:aan.
20332: Liitteet IV,467. s. 1286. L. Vv:aan. - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 395 korotetun
20333: - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 324 määrärahan määrärahan osoittamisesta yksityisluontoisten
20334: osoittamisesta kodinperustamislainoihin. Liit- kotiteollisuuskoulujen kalustojen, koneiden ja
20335: teet IV,505. s. 1325. L. Vv:aan. työvälineiden täydentämistä ja uusimista var-
20336: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 416 määrä- ten. Liitteet IV,576. s. 1416. L. Vv:aan.
20337: rahan osoittamisesta halpakorkoisiksi kodinpe-
20338: rustamislainoiksi. Liitteet IV,597. s. 1438. L. Kotka: - Ks. Sairaalat.
20339: Vv:aan.
20340: Kouluhallitus: Ed. Leikolan ym. rah.al. n:o 176
20341: Koeasemat: Ed. Saalastin ym. rah.al. n:o 302 määrärahan osoittamisesta audiovisuaalisen ope-
20342: määrärahan osoittamisesta hallakoeaseman va- tuksen ylitarkastajan viran perustamista var-
20343: kinaistamiseksi. Liitteet IV,483. s. 1302. L. ten kouluhallitukseen. Liitteet IV,357. s. 1168.
20344: Vv:aan. L. Vv:aan.
20345: Koillis-Pohjanmaa: - Ks. Maamieskoulut. Kouluhammaslääkärit: - Ks. Hampaanhoito.
20346: Kolujoki: - Ks. Sillat. Koulunkäynti: - Ks. Oppikoulut.
20347: Konepajat: - Ks. Rautatiet.
20348: Koulut: - Ks. Aistivialliset. Ammattikoulut.
20349: Konstaapelit: - Ks. Poliisi. Emäntäkoulut. Kansakoulut. Kansanopistot. Kar-
20350: janhoitokoulut. Korkeakoulut. Kotitalouskoulut.
20351: Korkeakoulut: - Ks. Jyväskylän kasvatusopilli- Kotiteollisuuskoulut. Maamieskoulut. Maatalous-
20352: nen korkeakoulu. Teknillinen korkeakoulu. Yh- koulut. Merenkulkukoulut. Metsäkoulut. Oppi-
20353: teiskunnallinen korkeakoulu. Yliopisto. koulut. Sairaanhoitokoulut. Seminaarit. Tek-
20354: nilliset koulut.
20355: Korsholma: - Ks. Emäntäkoulut. Kansanopistot.
20356: Kruunupyy: - Ks. Kansanopistot.
20357: Kortejoki: - Ks. Kaatumatautiset.
20358: Kuivatustyöt: Ed. Linnan ym. rah.al. n:o 190
20359: Korvaus: Ed. Ryhdän rah.al. n:o 289 korotetun määrärahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois-
20360: määrärahan osoittamisesta korvauslakien no- Pohjanmaan alueen peruakuivatustöitä varten.
20361: jalla suoritettavia korvauksia varten. Liitteet Liitteet IV,371. s. 1183. L. Vv:aan.
20362: IV,470. s. 1289. L. Vv:aan. - Ed. Linnan ym. rah.al. n: o 191 määrärahan
20363: - Ks. Invaliidit. Punakaartilaiset. osoittamisesta Kalajanjärven kuivatus- ja vie-
20364: märitöiden aloittamiseksi Reisjärvellä. Liitteet
20365: Koskiosuudet: - Ks. Korvaus. IV,372. s. 1184. L. Vv:aan.
20366: - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o 269 määrärahan
20367: Kotitalouskoulut: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o osoittamisesta Nilakkasuon kuivatushankkeen
20368: 196 määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen toteuttimiseksi. Liitteet IV,450. s. 1265. L.
20369: kotitalousopettajaopiston laajentamiseen. Liit- Vv:aan.
20370: teet IV,377. s. 1189. L. Vv:aan.
20371: Kunnalliskodit: Ed. J. E. Partasen ym. rah.al.
20372: Kotiteollisuus: Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 211 n:o 247 määrärahan osoittamisesta kunnallis-
20373: määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneu- kotien mielisairasosastojen kunnossapito- ja
20374: vonta-asemien toimintaa varten. Liitteet IV,392. käyttökustannusavustuksiin. Liitteet IV,428. s.
20375: s. 1204. L. Vv:aan. 1242. L. Vv:aan.
20376: 8 Asialuettelo 1958.
20377:
20378:
20379: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 347 määrärahan Kymen lääni: - Ks. Sairaalat.
20380: osoittamisesta lainoiksi kunnille kunnallis· ja
20381: vanhainkotien rakentamista varten. Liitteet Käsiteollisuus: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 76
20382: IV,528. s. 1350. L. Vv:aan. korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja
20383: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 420 määrä- pienteollisuuslainoihin. Liitteet IV,257. s. 1054.
20384: rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten L. Vv:aan.
20385: kunnallis- ja vanhainkotien ylläpitämiseen. Liit- - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 92 korotetun maa-
20386: teet IV,601. s. 1442. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuus-
20387: lainoiksi. Liitteet IV,273. s. 1071. L. Vv:aan.
20388: Kunnallissairaalat: - Ks. Sairaalat. - Ed. Rihtniemen ym. rah.al. n:o 278 korotetun
20389: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja
20390: Kunnanlääkärit: - Ks. Lääkärit. pienteollisuudelle. Liitteet IV,459. s. 1275. L.
20391: Vv:aan.
20392: Kunnantiet: - Ks. Maantiet. - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 397 määrärahan
20393: osoittamisesta avustukseksi Käsiteolliauuden
20394: edistämissäätiölle. Liitteet IV,578. s. 1418. L.
20395: Kunnat: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 56 maarara- Vv:aan.
20396: han osoittamisesta lainoiksi kunnille. Liitteet
20397: IV,237. s. 1029. L. Vv:aan.
20398: Kätilöt: Ed. Timosen ym. rah.al. n:o 366 maara-
20399: - Ed. Prunnilan ym. rah.al. n: o 259 määrärahan rahan osoittamisesta ylimääräisten avustusten
20400: osoittamisesta avustukseksi Honkajoen kun- myöntämiseksi kunnille kätilöiden paikkaamista
20401: nalle. Liitteet IV,440. s. 1255. L. Vv: aan. varten. Liitteet IV,547. s. 1382. L. Vv:aan.
20402: - Ed. Prunnilan ym. rah.al. n:o 260 määrärahan
20403: osoittamisesta lainaksi Honkajoen kunnalle sen Käyttökustannukset: - Ks. Kunnalliskodit. Sai-
20404: taloudellisen aseman turvaamiseksi. Liitteet raalat.
20405: IV,441. s. 1256. L. Vv:aan.
20406: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 261 korotetun
20407: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vai-
20408: keuksiin joutuneille kunnille. Liitteet IV,442. L.
20409: s. 1257. L. Vv:aan.
20410: - Ed. SarjaJan ym. rah.al. n: o 316 määrärahan Lahti: - Ks. Ammattikoulut. Postilaitos.
20411: osoittamisesta }ainoiksi taloudellisissa vaikeuk-
20412: sissa oleville kunnille. Liitteet IV,497. s. 1316. Laivaliikenne: Ed. Vennamon rah.al. n:o 405 ko-
20413: L. Vv:aan. rotetun määrärahan osoittamisesta sisävesi- ja
20414: - Ks. Hampaanhoito. Invaliidit. Kätilöt. Maan- saaristoliikenteen edistämiseksi ja tukemiseksi.
20415: tiet. Satamat. Sisarosuuslainat. Teknilliset Liitteet IV,586. s. 1426. L. Vv:aan.
20416: koulut. Terveyssisaret. Vanhainkodit.
20417: Lannäslund: - Ks. Maatalouskoulut.
20418: Kunnossapito: - Ks. Kunnalliskodit. Perusparan-
20419: nukset. Sairaalat. Lappi: - Ks. Ammattikoulut. Sairaalat. Seutu-
20420: suunnittelutoiminta. Tie- ja vesirakennuspiirit.
20421: Kuntouttamiskoti: - Ks. Aistivialliset. Invaliidit.
20422: Lapsihalvaus. Lapset: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 86 määrä-
20423: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjestä-
20424: Kuopio: - Ks. Postilaitos. Sairaanhoitokoulut. miseksi alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet
20425: Sillat. IV,267. s. 1064. L. Vv: aan.
20426: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 369 määrärahan
20427: Kuraattorit: - Ks. Ammattikoulut. osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämiseksi
20428: alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet IV,550.
20429: s. 1385. L. Vv:aan.
20430: Kurssikeskukset: - Ks. Ammattikurssit. Inva-
20431: liidit. - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 435 määrärahan
20432: osoittamisesta lasten maalle siirron tukemiseen.
20433: Liitteet IV,616. s. 1457. L. Vv:aan.
20434: Kuulovikaiset: - Ks. Aistivialliset.
20435: - Ks. Aistivialliset. Invaliidit. Loma. Sairaa-
20436: lat. Sairaanhoito. Vajaamieliset.
20437: Kuuromykät: - Ks. Aistivialliset. Ammattikou-
20438: lut.
20439: Lapsihalvaus: Ed. Kaitilan ym. rah.al. n:o 123
20440: Kuusankoski: - Ks. Nimismiehet. määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Hel-
20441: singin Polio Huolto r. y:n Vihtijärven kurssi-
20442: Kyllästys: - Ks. Puutavara. ja virkistyskodin lainojen vakauttamiseksi.
20443: Liitteet IV,304. s. 1108. L. Vv:aan.
20444: Kylätiet: - Ks. Maantiet. - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 434 määrärahan
20445: osoittamisesta kuntouttamislaitoksen rakenta-
20446: Kymenlaakso: - Ks. Ammattikoulut. Karjanhoi- misen aloittamiseksi Vaasan kaupunkiin. Liit-
20447: tokoulut. Maamieskoulut. teet IV,615. s. 1456. L. Vv:aan.
20448: Asialuettelo 1958. 9
20449:
20450: Lapsilisä: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o M.
20451: 310 määrärahan osoittamisesta lapsilisien ko·
20452: rottamista varten. Liitteet IV,491. s. 1310. L. Maamieskoulut: Ed. Asunnan ym. rah.al. n:o 61
20453: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta isäntäkoulun aloit·
20454: tamista varten Ahlmanin koulujen säätiön omis-
20455: Lastenhoito: Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 85 ko- tamalla Seppälän tilalla Messukylässä. Liitteet
20456: rotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi IV,242. s. 1034. L. Vv:aan.
20457: lastenseimille. Liitteet IV,266. s. 1063. L. - Ed. Kekkosen ym. rah.al. n:o 129 määrärahan
20458: Vv:aan. osoittamisesta koulutilan ostamiseksi Koillis-
20459: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 370 määrärahan Pohjanmaan maamieskoululle. Liitteet IV,310.
20460: osoittamisesta lastensaimien ja päiväkotien val- s. 1115. L. Vv:aan.
20461: tionapua varten. Liitteet IV,551. s. 1386. L. - Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 169 määrärahan
20462: Vv:aan. osoittamisesta paja- ja verstastöiden opettajan
20463: palkkaamiseen Kymenlaakson maamieskoululle.
20464: Lastenkodit: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 88 ko- Liitteet IV,350. s. 1161. L. V v: aan.
20465: rotetun määrärahan osoittamisesta lastenkotien - Ed. Pentin ym. rah.al. n: o 256 määrärahan
20466: avustamiseen. Liitteet IV,269. s. 1066. L. osoittamisesta isäntäopiston perustamiseksi Ahl-
20467: Vv:aan. manin maamieskoulun yhteyteen. Liitteet
20468: IV,437. s. 1251. L. Vv:aan.
20469: Lastenseimet: - Ks. Lastenhoito. - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 330 määrärahan
20470: osoittamisesta Parikkalan seudun maamieskou·
20471: lun rakennustöiden loppuunsaattamista varten.
20472: Lennätin: - Ks. Postilaitos. Liitteet IV,511. s. 1332. L. Vv:aan.
20473: Lentoasemat: - Ks. Lentokentät.
20474: Maaninka: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
20475: Lentokentät: Ed. Hyytiäisen ym. rah.al. n: o 112
20476: määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lentoase- Maankäyttölaki: - Ks. Maantiet. Perusparan-
20477: man rakennustöitä varten. Liitteet IV,293. s. nukset.
20478: 1093. L. Vv:aan.
20479: - Ed. Nordströmin ym. rah.al. n: o 241 määrä- Maantiet: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 58 määrä-
20480: rahan osoittamisesta Vaasan lentokentän kesto· rahan osoittamisesta Ylikylän-Turun tieosuu·
20481: päällystystöiden loppuunsaattamista varten. den rakentamista varten. Liitteet IV,239. s.
20482: Liitteet IV,422. s. 1236. L. Vv:aan. 1031. L. Vv:aan.
20483: - Ed. AntiJan ym. rah.al. n:o 60 määrärahan
20484: Lepokodit: - Ks. Rautatieläiset. osoittamisesta tien korjaamiseksi ja rakentami-
20485: seksi Peräseinäjoen Luomankylästä Alavudelle.
20486: Lesket: - Ks. Eläkkeet. Sairaanhoito. Liitteet IV,241. s. 1033. L. V v: aan.
20487: - Ed. Backlundin ym. rah.al. n: o 63 määrärahan
20488: Liperi: - Ks. Virastot. osoittamisesta Kaskisten-Närpiön maantiellä
20489: olevan Benvikin mäen levittämistä ja tasoitta-
20490: Loimaa: - Ks. Sillat. mista varten. Liitteet IV,244. s. 1037 ja 1038.
20491: L. Vv:aan.
20492: Loma: Ed. Siiskosen ym. rah.al. n:o 327 maara· Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 71 määrärahan
20493: rahan osoittamisesta !ainoiksi äitien ja lasten osoittamisesta Tepaston-Lompolon-Puljun tie-
20494: lomatoimintaa harjoittaville naisjärjestöille. rakennustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,252.
20495: Liitteet IV,508. s. 1329. L. Vv:aan. s. 1049. L. Vv:aan.
20496: - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 372 määrära· - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 72 määrärahan
20497: han osoittamisesta apurahoiksi kesävirkistyk· osoittamisesta maantierakennustyön aloittami·
20498: sestä huolehtiville järjestöille. Liitteet IV,553. seksi Palojoensuusta Leppäjärven kylään Enon·
20499: s. 1389. L. Vv:aan. tekiön kunnassa. Liitteet IV,253. s. 1050. L.
20500: - Ks. Invaliidit. Vv:aan.
20501: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 73 määrärahan
20502: Lossit: - Ks. Sillat. osoittamisesta maantiesuunnan tutkimiseksi Ro-
20503: vaniemen Saarenkylästä Markkasuvannon sil-
20504: Lunastaminen: - Ks. Maantiet. lalle. Liitteet IV,254. s. 1051. L. Vv: aan.
20505: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 74 määrärahan
20506: Lyseot: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta tierakennustyön aloittamiseksi
20507: Sodankylän Kieringin kylästä Kittilän Molko-
20508: Läpikulkutiet: - Ks. Maantiet. järvelle. Liitteet IV,255. s. 1052. L. V v: aan.
20509: - Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 89 määrärahan
20510: Lääkkeet: - Ks. Sairaanhoito. osoittamisesta Lyökin-Vohdensaaren maantien
20511: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
20512: Lääkärit: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 98 mää- IV,270. s. 1067. L. Vv:aan.
20513: rärahan osoittamisesta avustuksiksi köyhille - Ed. Hietasen ym. rah.al. n: o 96 määrärahan
20514: kunnille kunnanlääkärin palkkauskustannuksia osoittamisesta Kuopion-Kortejoen-V ehmersal·
20515: varten. Liitteet IV,279. s. 1078. L. Vv:aan. men tien rakentamiseen. Liitteet IV,277. s. 1075.
20516: - Ks. Eläinlääkärit. Hampaanhoito. L. Vv:aan.
20517:
20518: 2 E 42/59
20519: 10 Asialuet·telo 1958.
20520:
20521:
20522: - Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 104 määrärahan nille tiealueiden lunastuksiin ja korvauksiin.
20523: osoittamisesta Jämsän ja Muuramon tieosuuden Liitteet IV,394. s. 1206. L. Vv:aan.
20524: jatkamiseksi ja Jämsänjoen yli johtavan sillan Ed. Miikin rah.al. n: o 221 määrärahan osoitta-
20525: rakentamiseksi. Liitteet IV,285. s. 1084. L. misesta Pohjiin maantien rakennustöiden aloit-
20526: Vv:aan. tamista varten. Liitteet IV,402. s. 1215. L.
20527: - Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 105 määrärahan Vv:aan.
20528: osoittamisesta Mäntän-Juupajoen maantien ja - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 228
20529: Kuoreveden ylityssillan rakentamista varten. määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
20530: Liitteet IV,286. s. 1085. L. Vv:aan. seksi Kemiön puolelle Rungonsalmen yli Pung-
20531: - Ed. Härkösen ym. rah.al. n:o 114 korotetun böleen rakennettavaa siltaa varten. Liitteet
20532: määrärahan osoittamisesta maantiealueiden lu- IV,409. s. 1222. L. Vv:aan.
20533: nastamisesta kunnille aiheutuvien menojen kor- - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 236 määrärahan
20534: vaamiseen. Liitteet IV,295. s. 1095. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Polvi-
20535: - Ed. Kekkosen ym. rah.al. n: o 131 määrärahan järven-Junan maantieltä Lipasvaarasta Juuan
20536: osoittamisesta Pyhännän-Papusuon maantien -Kaavin maantielle Petrovaaraan. Liitteet
20537: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,417. s. 1231. L. Vv:aan.
20538: IV,312. s. 1117. L. Vv:aan. - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 237 määrärahan
20539: - Ed. Kekkosen ym. rah.al. n: o 132 määrärahan osoittamisesta Kuopion-Joensuun valtatien
20540: osoittamisesta valtatien n: o 19 parannustöiden Outokummun ja Joensuun välisen osan raken-
20541: aloittamista varten Pulkkilan-Pyhännän tie- nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,418. s. 1232.
20542: osalla. Liitteet IV,313. s. 1118. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
20543: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 138 määrärahan - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 238 määrärahan
20544: osoittamisesta Alavuden asemanseudun tiejär- osoittamisesta Aittomäen alentamiseen J uuan
20545: jestelytöitä varten. Liitteet IV,319. s. 1124. kirkonkylän-Viitaniemen maantiellä. Liitteet
20546: L. Vv:aan. IV,419. s. 1233. L. Vv:aan.
20547: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 139 määrärahan - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 239 määrärahan
20548: osoittamisesta Pietarsaaren-Evijärven-Alajär-
20549: osoittamisesta maantien rakentamisen aloitta-
20550: ven tien oikaisutöitä varten. Liitteet IV,320. miseksi Enontekiön kirkolta Koutokeinon suun-
20551: s. 1125. L. Vv:aan. taan Norjan rajalle. Liitteet IV,420. s. 1234.
20552: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 151 määrärahan L. Vv:aan.
20553: osoittamisesta Kana vuoren-Keikkamäen maan- - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 240 määrärahan
20554: tien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet osoittamisesta Simon-Nuuppaan tieosuuden vii-
20555: IV,332. s. 1140. L. Vv:aan. meistelytöitä varten. Liitteet IV,421. s. 1235.
20556: - Ed. Kujalan ym. rah.al. n: o 156 määrärahan L. Vv:aan.
20557: osoittamisesta ohitustien rakentamista varten Ed. Paason ym. rah.al. n:o 245 määrärahan
20558: Pyhtään kirkonkylän ja Siltakylän kohdalla. osoittamisesta valtatie 4:ää varten lunastettu-
20559: Liitteet IV,337. s. 1146. L. Vv:aan. jen alueiden korvaamiseen Oulun läänissä. Liit-
20560: - Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 170 määrärahan teet IV,426. s. 1240. L. Vv:aan.
20561: osoittamisesta tietyön aloittamiseksi valtatien
20562: n:o 7 tieosalla Virojoki-Hamina. Liitteet - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 250 korote-
20563: IV,351. s. 1162. L. Vv:aan. tun määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi
20564: - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 172 määrärahan otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanen
20565: osoittamisesta Taapajärven-Juustovaaran tien avustamiseen. Liitteet IV,431. s. 1245. L.
20566: rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,353. Vv:aan.
20567: s. 1164. L. Vv:aan. - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 252 määrä-
20568: - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 173 määrärahan rahan osoittamisesta Mieslahden- Lentiiran
20569: osoittamisesta Nuotta vaaran-Taapajärven tien maantien rakentamiseen. Liitteet IV,433. s. 1247.
20570: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,354. L. Vv:aan.
20571: s. 1165. L. Vv:aan. - Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 263 määrärahan
20572: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 175 korotetun osoittamisesta Mutalahden- Mannervaaran-
20573: määrärahan osoittamisesta maanhankintalain ja Hoilolan maantien rakentamiseen. Liitteet
20574: maankäyttölain toimeenpanon yhteydessä raken- IV,444. s. 1259. L. Vv:aan.
20575: nettavia yleisiä teitä varten. Liitteet IV,356. - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o 271 määrärahan
20576: s. 1167. L. Vv:aan. osoittamisesta suunnitelmien laatimiseksi maan-
20577: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 184 määrärahan tien oikaisusta Tuusniemen-Karvion tieosuu-
20578: osoittamisesta Lamminkankaan - Haarakosken della. Liitteet IV,452. s. 1267. L. Vv:aan.
20579: maantien kunnostamiseksi Kuivaniemellä. Liit- - Ed. Pulkkisen ym. mh.al. n: o 272 määrärahan
20580: teet IV,365. s. 1176. L. Vv:aan. osoittamisesta Pielaveden kirkonkylän ohitus-
20581: Ed. Lindemanin ym. rah.al. n: o 188 määrärahan tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
20582: osoittamisesta ns. Barösundintien rakentamista IV,453. s. 1268. L. Vv:aan.
20583: varten Inkoossa. Liitteet IV,369. s. 1180 ja - Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 280 määrärahan
20584: 1181. L. Vv:aan. osoittamisesta Turun-Helsingin valtatien Yli-
20585: - Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 201 määrä- kylän-Tammisillan tieosan kestopäällystämistä
20586: rahan osoittamisesta Varkauden-Soraakosken- varten. Liitteet IV,461. s. 1278. L. V v: aan.
20587: Palokankaan maantien rakennustyön aloittami- - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 295 määrärahan
20588: seksi. Liitteet IV,382. s. 1194. L. Vv: aan. osoittamisesta Koljonvirran-Ryhälänmäen tie-
20589: - Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 213 korotetun osuuden rakennustöitä varten. Liitteet IV,476.
20590: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- s. 1295. L. V v: aan.
20591: Asialuettelo 1958. 11
20592:
20593: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 296 määrärahan - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 363 määrärahan
20594: osoittamisesta Koivujärven-Haapamäen yhdys· osoittamisesta tien rakentamista varten Aitta·
20595: tien rakentamista varten. Liitteet IV,477. s. perän kylästä Jumiskon voimalaitoksen tiehen.
20596: 1296. L. V v: aan. Liitteet IV,544. s. 1378. L. Vv:aan.
20597: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 297 määrärahan - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 364 määrärahan
20598: osoittamisesta Varpasten-Horsmamäen läpikul· osoittamisesta Aavasaksan-Meltosjärven maan·
20599: kutien rakennustöitä varten. Liitteet IV,478. tiestä Portimojärven kautta Muurolaan kulke-
20600: s. 1297. L. Vv:aan. van tien kunnostamista varten. Liitteet IV,545.
20601: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 298 määrärahan s. 1379. L. Vv:aan.
20602: osoittamisesta Aittojärven-Kiuruveden tieosuu· - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 365 määrärahan
20603: den rakennustöitä varten. Liitteet IV,479. osoittamisesta Seinäjoen ja Kuortaneen välisen
20604: s. 1298. L. Vv:aan. maantien rakentamista varten. Liitteet IV,546.
20605: - Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 307 määrärahan s. 1380. L. Vv:aan.
20606: osoittamisesta yhdystien rakentamista varten - Ed. Timosen ym. rah.al. n: o 367 määrärahan
20607: Helsingin-Hämeenlinnan valtatieltä Hyvinkään osoittamisesta Nurmeksen kunnan Ylikylässä si-
20608: kauppalaan. Liitteet IV,488. s. 1307. L. Vv:aan. jaitsevan Kiviniemen tien rakentamiseen. Liit-
20609: - Ed. Savelan ym. rah.al. n:o 317 määrärahan teet IV,548. s. 1383. L. Vv:aan.
20610: osoittamisesta tienparannustöiden aloittamista - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 396 korotetun
20611: varten Ähtävän- Evijärven- Vimpelin tiellä. määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei-
20612: Liitteet IV,498. s. 1317. L. Vv:aan. den rakennusavustuksiin. Liitteet IV,577. s.
20613: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 318 korotetun mää- 1417. L. Vv:aan.
20614: rärahan osoittamisesta paikallisteiksi otettavien - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 398 määrärahan
20615: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanosta johtuviin osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta·
20616: kustannuksiin. Liitteet IV,499. s. 1318. L. miseksi Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin. Liit-
20617: Vv:aan. teet IV,579. s. 1419. L. Vv:aan.
20618: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 320 määrärahan osoit· - Ed. Umitalon ym. rah.al. n:o 399 määrärahan
20619: tamisesta Pälkäneen-Rautajärven maantien oi· osoittamisesta Lapuan-Kyyjärven valtatien pa-
20620: kaisemista varten. Liitteet IV,501. s. 1320. L. rantamiseksi ja oikaisemiseksi. Liitteet IV,580.
20621: Vv:aan. s. 1420. L. Vv:aan.
20622: - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 321 määrärahan osoit-
20623: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 400 määrärahan
20624: tamisesta KarjuJan sillan ja Ruoveden kirkon·
20625: kylän välisen maantien oikaisemista varten. osoittamisesta Ähtärin-Myllymäen maantien
20626: parantamistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,581.
20627: Liitteet IV,502. s. 1321. L. Vv:aan. s. 1421. L. Vv:aan.
20628: - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 322 määrärahan osoit·
20629: tamisesta Teiskon-Jäminkipohjan maantien oi- - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 401 määrärahan
20630: osoittamisesta maanteiden jatkojen rakentami-
20631: kaisutyön jatkamista varten. Liitteet IV,503.
20632: s. 1322. L. Vv:aan. sesta Alavuden aseman alikulkusillalle. Liitteet
20633: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 335 korotetun IV,582. s. 1422. L. Vv:aan.
20634: määrärahan osoittamisesta avustukseksi kun· - Ed. Vennamon rah.al. n:o 403 korotetun mää-
20635: nille maantiealueiden lunastamista varten. Liit· rärahan osoittamisesta maankäyttölain ja maan-
20636: teet IV,516. s. 1338. L. Vv:aan. hankintalain toimeenpanon yhteydessä raken-
20637: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 338 määrärahan nettavia yleisiä teitä varten. Liitteet IV,584.
20638: osoittamisesta Tampereen-Hämeenlinnan valta· s. 1424. L. Vv:aan.
20639: tien uudelleen rakentamista varten. Liitteet - Ed. Vennamon rah.al. n:o 404 korotetun määrä·
20640: IV,519. s. 1341. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
20641: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 339 määrärahan avustamiseen. Liitteet IV,585. s.1425. L. Vv:aan.
20642: osoittamisesta Tampereen-Jyväskylän valta· - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 411 määrärahan
20643: tien Oriveden ja Länkipohjan välisen osuuden osoittamisesta maantietöiden aloittamista var-
20644: perusteellisen parantamisen aloittamiseksi. Liit- ten Turun-Liedon tieosuudella. Liitteet IV,592.
20645: teet IV,520. s. 1342. L. Vv:aan. s. 1433. L. Vv:aan.
20646: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 340 määrärahan - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 413 määrä-
20647: osoittamisesta Tampereen-Turun runkotien ra· rahan osoittamisesta yhdystien rakentamista
20648: kantamisen aloittamiseksi. Liitteet IV,521. s. varten Helsingin-Lahden pikatieltä .Tårven-
20649: 1343. L. Vv:aan. pään kauppalaan. Liitteet IV,594. s. 1435. L.
20650: - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 343 määrärahan Vv:aan.
20651: osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta- - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n: o 418 määrä-
20652: miseksi Simon kunnassa valtakunnan tiestä rahan osoittamisesta maantien aikaansaamiseksi
20653: n: o 4 Arolan talon kohdalta Simoniemen tiehen. Säämingin saariston kautta Särkilahdesta Sa-
20654: Liitteet IV,524. s. 1346. L. Vv:aan. vonlinnaan. Liitteet IV,599. s. 1440. L. Vv:aan.
20655: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 348 määrärahan - Ed. Väyrysen rah.al. n: o 430 määrärahan osoit-
20656: osoittamisesta Mieslahden-Lentiiran maantien tamisesta Nuasjärven-Rattosjärven maantien
20657: rakentamiseksi. Liitteet IV,529. s. 1351. L. rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
20658: Vv:aan. IV,611. s. 1452. L. Vv:aan.
20659: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 349 määrärahan Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 431 määrärahan
20660: osoittamisesta Ristijärven Jokikylän-Hyrynsal· osoittamisesta Tepaston-Puljun-Nunnasen tie-
20661: men maantien rakennustöiden aloittamiseksi. työn aloittamista varten. Liitteet IV,612. s.
20662: Liitteet IV,530. s. 1352. L. Vv: aan. 1453. L. Vv:aan.
20663: 12 Asialuet•telo 1958.
20664:
20665:
20666: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 432 määrärahan - Ed. Jungarån ym. rah.al. n:o 119 määrärahan
20667: osoittamisesta entisen Kemijärven kirkonkylän osoittamisesta Lannäslundin maatalouskoulun
20668: ja Särkikankaan välisen tieosan parantamista koulurakennusten suunnittelua ja rakennustöitä
20669: varten. Liitteet IV,613. s. 1454. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,300. s. 1101 ja 1103. L.
20670: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 433 määrärahan Vv:aan.
20671: osoittamisesta Rovaniemen-Sodankylän maan-
20672: tien parantamistyön aloittamista varten Ounas- Maatalousministeriö: Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 323
20673: joen sillan kohdalla. Liitteet IV,614. s. 1455. määrärahan osoittamisesta eräiden maatalous-
20674: L. Vv:aan. ministeriön alaisten tilapäisten toimien muutta-
20675: - Ed. Asvikin ym. rah.al. n:o 438 määrärahan miseksi ylimääräisiksi. Liitteet IV,504. s. 1323.
20676: osoittamisesta Seinäjoen-Impivaaran maantien L. Vv:aan.
20677: korjaamiseen. Liitteet IV,619. s. 1460. L.
20678: Vv:aan. Maataloustulo: - Ks. Maatalous.
20679: - Ks. Perusparannukset. Sillat.
20680: Maksuton lääkeapu: - Ks. Sairaanhoito.
20681: Maanviljelysinsinööripiirit: Ed. Mannilan ym. Malmilöydökset: - Ks. Malminetsintä.
20682: rah.al. n: o 199 määrärahan osoittamisesta Mik-
20683: kelin läänin maanviljelysinsinööripiirin perusta- Malminetsintä: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 160
20684: mista varten. Liitteet IV,380. s. 1192. L. määrärahan osoittamisesta Saimaan alueella
20685: Vv:aan. esiintyvien malmilöydösten tutkimista varten.
20686: Liitteet IV,341. s. 1150. L. Vv:aan.
20687: Maaseudun Lomaliitto: - Ks. Matkailu. - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 222 määrärahan
20688: osoittamisesta malmiesiintymien tutkimista var-
20689: Maaseutu: - Ks. Ammatinvalinta. Ammattikurs- ten Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,403. s. 1216.
20690: sit. Asuntotuotanto. Puhelin. Sähkö. L. Vv:aan.
20691: - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 243 määrärahan
20692: osoittamisesta malmiesiintymien tutkimustyöhön
20693: Maatalouden tutkimuskeskus: Ed. Kleemolan ym. Keski-Pohjanmaalla. Liitteet IV,424. s. 1238.
20694: rah.al. n:o 142 määrärahan osoittamisesta maa- L. Vv:aan. ·
20695: talouden tutkimuskeskuksen vakinaistamista
20696: varten. Liitteet IV,323. s. 1130. L. Vv:aan.
20697: - Ks. Koeasemat. Malmin sairaala: - Ks. Sairaalat.
20698:
20699: Mansikkakoski: - Ks. Sillat.
20700: Maatalous: Ed. Vennamon lak.al. n:o 128 laiksi
20701: maataloustuotteiden hintatasosta. Liitteet IX,78.
20702: s. 1473. L. Mtv:aan 149. Matkailu: Ed. Kekkosen ym. rah.al. n:o 130 maa-
20703: - Ed. N. Niemisen ym. lak.al. n:o 129 laiksi rärahan osoittamisesta avustuslainaksi Maaseu-
20704: maatalouden hintatasosta. Liitteet IX,79. s. dun Lomaliitolle rootellihankkeen toteuttamista
20705: 1477. L. Mtv:aan 153. varten. Liitteet IV,311. s. 1116. L. Vv:aan.
20706: - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n: o 308 koro-
20707: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 181 määrärahan
20708: tetun määrärahan osoittamisesta Työväen Mat-
20709: osoittamises•ta väkilannoitteiden ja maatalous- kailuliiton toiminnan avustamiseen. Liitteet
20710: kalkin hankkimisesta aiheutuvie.n kustannusten IV,489. s. 1308. L. Vv:aan.
20711: alentamiseksi pientiloilla. Liitteet IV,362. s.
20712: 1173. L. Vv:aan. Matkakustannukset: - Ks. Sairaanhoito.
20713: - Ed. V. Turusen rah.al. n:o 379 määrärahan
20714: osoittamisesta maa taloustulolain edellyttämän
20715: tuotantotuen maksamista varten. Liitteet IV,560. Merenkulkukoulut: Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 355
20716: s. 1397. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Turun merenkulku-
20717: - Ks. Rajaseututoiminta. Rehut. koulun uuden koulutalon suunnittelutöitä var-
20718: ten. Liitteet IV,536. s. 1365 ja 1366. L. Vv:aan.
20719: - Ks. Ammattikoulut.
20720: Maatalouskoneet: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o
20721: 180 määrärahan osoittamisesta maatalouskone- Merikalastus: - Ks. Kalastus.
20722: asemien perustamiseen. Liitteet IV,361. s. 1172.
20723: L. Vv:aan. Merivoimat: - Ks. Puolustuslaitos.
20724: - Ed. Lindemanin ym. rah.al. n:o 186 korotetun
20725: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa- Metsäkoulut: Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 127
20726: talouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijäväes- määrärahan osoittamisesta Uimaharjuun perus-
20727: tölle. Liitteet IV,367. s. 1178. L. Vv:aan. tettavan metsäkoulun suunnittelutöitä varten.
20728: - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n:o 266 korotetun Liitteet IV,308. s. 1113. L. Vv:aan.
20729: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
20730: talouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijäväes- Metsätalous: - Ks. Hakkuutilasto.
20731: tölle. Liitteet IV,447. s. 1262. L. Vv:aan.
20732: Mielisairaalat: Ed. Kaasalaisen ym. rah.al. n: o 122
20733: Maatalouskoulut: Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o määrärahan osoittamisesta eräiden B-luokan
20734: 113 määrärahan osoittamisesta Hausjärven kun- mielisairaanhoitolaitosten perustamiakustannuk-
20735: taan perustettavaa maatalouskoulua varten. siin annettavaa valtionapua varten. Liitteet
20736: Liitteet IV,294. s. 1094. L. Vv:aan. IV,303. s. 1107. L. Vv:aan.
20737: Asialuettelo 1958. 13
20738: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 345 määrärahan Opetusneuvokset: - Ks. Kauppa- ja teollisuus-
20739: osoittamisesta avustuksiksi eräille B-mielisai- ministeriö.
20740: raanhoitolaitoksille. Liitteet IV,526. s. 1348.
20741: L. Vv:aan. Oppikoulut: Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 102
20742: - Ks. Kunnalliskodit. korotetun määrärahan osoittamisesta oppikou-
20743: lun oppilaiden koulunkäynnin avustamiseen.
20744: Mielisairaat: - Ks. Sairaanhoito. Liitteet IV,283. s. 1082. L. Vv:aan.
20745: - Ed. Kleemolan ym. rah.al. n:o 140 korotetun
20746: Mikkeli: - Ks. Aistivialliset. Kotiteollisuuskou- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi niille
20747: lut. Maanviljelysinsinööripiirit. Sairaalat. yksityisille oppikouluille, jotka työskentelevät
20748: vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Liitteet
20749: Motellit: - Ks. Matkailu. IV,321. s. 1126. L. Vv:aan.
20750: Museot: Ed. Kukkosen ym. rah.al. n:o 157 määrä- - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 163 määrärahan
20751: rahan osoittamisesta Kansallismuseon laajenta- osoittamisesta Parikkalan yhteislyseon raken-
20752: mista koskevan piirustuskilpailun toimeenpanoa nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,344.
20753: varten. Liitteet IV,338. s. 1147. L. Vv:aan. s. 1155. L. V v: aan.
20754: - Ks. Taide. - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 174 määrärahan
20755: osoittamisesta Viitasaaren yhteiskoulun valtion
20756: N. haltuun ottamista varten. Liitteet IV,355. s.
20757: 1166. L. Vv:aan.
20758: Naisjärjestöt: - Ks. Loma. - Ed. Rihtniemen ym. rah.al. n: o 277 määrä-
20759: rahan osoittamisesta harjoitusaineiden ylitar-
20760: Neuvonta-asemat: - Ks. Kotiteollisuus. kastajan ja lehtorin virkojen perustamiseksi.
20761: Liitteet IV,458. s. 1273. L. Vv:aan.
20762: Nilakkasuo: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 358 määrärahan
20763: Nimismiehet: Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 382 mää- osoittamisesta uusien harjoitusaineiden lehtorin
20764: virkojen perustamiseksi valtion oppikouluihin.
20765: rärahan osoittamisesta toimistoapulaisen yli-
20766: määräisen toimen perustamiseksi Kuusankosken Liitteet IV,539. s. 1370. L. Vv:aan.
20767: nimismiespiiriin. Liitteet IV,563. s. 1401. L. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 359 määrärahan
20768: osoittamisesta yksityisten oppikoulujen raken-
20769: Vv:aan. nusavustuksia varten. Liitteet IV,540. s. 1373.
20770: - Ks. Poliisi. L. Vv:aan.
20771: Nokia: - Ks. Sillat. - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n: o 410 määrärahan
20772: osoittamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon
20773: Nordiska folkhögskolan: - Ks. Kansanopistot. koulutalon rakennustöiden aloittamista varten.
20774: Liitteet IV,591. s. 1431. L. Vv:aan.
20775: Nuoriso: Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 361 korote- - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 412 korotetun
20776: tun määrärahan osoittamisesta nuorison kasva- määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yk-
20777: tustyön tukemiseen. Liitteet IV,542. s. 1376. sityisille oppikouluille. Liitteet IV,593. s. 1434.
20778: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
20779: Nurmijärvi: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Oppilasasuntolat: - Ks. Ammattikoulut.
20780: Nurmonjoki: - Ks. Voimalaitokset. Orivirta: - Ks. Sillat.
20781: Näyttämötaide: Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. Ortopedinen sairaala: - Ks. Sairaalat.
20782: n:o 374 määrärahan osoittamisesta valtakunnan
20783: teatteritalojen rakentamista koskevan tutki- Orvot: - Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 84 määrä-
20784: muksen suorittamista varten. Liitteet IV,555. rahan osoittamisesta vähävaraisten sotaorpo-
20785: s. 1391. L. Vv:aan. ylioppilaiden korkeakouluopintojen tukemiseksi.
20786: Liitteet IV,265. s. 1062. L. Vv:aan.
20787: - Ed. Stenbergin ym. rah.at n: o 332 määrärahan
20788: osoittamisesta siviiliarpojen ja -leskien elatuk-
20789: 0. sen turvaamiseen eräissä tapauksissa. Liitteet
20790: IV,513. s. 1334. L. Vv:aan.
20791: Olavinkylä: - Ks. Invaliidit. - Ks. Eläkkeet.
20792:
20793: Omakotitalot: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 147 Otaniemi: - Ks. Teknillinen korkeakoulu.
20794: määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi oma-
20795: Oulu: - Ks. Ammatinvalinta. Sairaalat. Yliopisto.
20796: kotitalojen omistajille vesi- ja viemärijohtojen
20797: rakennuskustannuksiin. Liitteet IV,328. s. 1136.
20798: L. Vv:aan. P.
20799: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 159 määrärahan
20800: osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen hen- Paikallissairaalat: - Ks. Sairaalat.
20801: kilökunnan omakotilainoja varten. Liitteet Pakolaisapu: - Ks. Yhdistyneet Kansakunnat.
20802: IV,340. s. 1149. L. Vv:aan.
20803: - Ks. Asuntotuotanto. Palveluslisä: - Ks. Rajavartiolaitos.
20804: Opetta.jainvalmistus: - Ks. Yliopisto. Paperituotteet: - Ks. Ulkomaiset näyttelyt.
20805: 14 Asialuettelo 1958.
20806:
20807:
20808: Parainen: - Ks. Sillat. Postilaitos: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 78
20809: määrärahan osoittamisesta postitalon rakenta-
20810: Parantolat: - Ks. Kaatumatautiset. mista varten Lahden kaupunkiin. Liitteet
20811: IV,259. s. 1056. L. Vv:aan.
20812: Parikkala: - Ks. Maamieskoulut. Oppikoulut. - Ed. Hietasen ym. rah.al. n:o 94 määrärahan
20813: osoittamisesta postiautovarikon rakentamista
20814: Peipohja: - Ks. Ammattikoulut. varten Kuopioon. Liitteet IV,275. s. 1073. . L.
20815: Vv:aan.
20816: Peltosalmi: - Ks. Puolustuslaitos. - Ed. Hosian ym. rah.al. n:o 107 määrärahan
20817: osoittamisesta eräiden ylimääräisten tointen
20818: Perheenasuntoavustukset: - Ks. Asuntoavustuk- vakinaistamiseksi posti- ja lennätinlaitoksessa.
20819: set. Liitteet IV,288. s. 1087. L. V v: aan.
20820: - Ed. Kaitilan ym. rah.al. n:o 124 määrärahan
20821: Perkaustyöt: Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n:o 270 osoittamisesta kassaerehdysrahojen maksamista
20822: määrärahan osoittamisesta Kangasjoen-Rikka- varten posti- ja lennätinlaitoksen kassapalve-
20823: joen perkaustöiden aloittamiseksi. Liitteet lusaa oleville toimihenkilöille. Liitteet IV,305.
20824: IV,451. s. 1266. L. Vv:aan. s. 1109. L. Vv:aan.
20825: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 161 määrärahan
20826: Peruskuivatus: - Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta ylimääräisten tointen vakinaista-
20827: miseksi ja ylimääräisten tointen perustamiseksi
20828: Peruaparannukset: Ed. Vennamon rah.al. n: o 402 posti- ja lennätinlaitokseen. Liitteet IV,342.
20829: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- s. 1151. L. Vv:aan.
20830: siksi maankäyttölain mukaisia perusparannus-, - Ed. Lindemanin ym. rah.al. n: o 187 määrära-
20831: tienteko- ja tien kunnossapitotöitä varten. Liit- han osoittamisesta eräiden posti- ja lennätin-
20832: teet IV,583. s. 1423. L. Vv:aan. laitoksen varastoapulaisen tointen muuttami-
20833: seksi varastomiehen toimiksi. Liitteet IV,368.
20834: Perustamispalkkiot: - Ks. Uudistilat. s. 1179. L. Vv:aan.
20835: Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 234 määrärahan
20836: Pielavesi: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. osoittamisesta postiautovarikon rakennustöiden
20837: aloittamiseksi Joensuun kaupunkiin. Liitteet
20838: Pienpuu: - Ks. Voimalaitokset. IV,415. s. 1229. L. Vv:aan.
20839: - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n: o 311 mää-
20840: Pienteollisuus: - Ks. Käsiteollisuus. rärahan osoittamisesta Helsingin postiautovari-
20841: kon rakentamiseen. Liitteet IV,492. s. 1311.
20842: Pienviljelys: - Ks. Maatalous. Maatalouskoneet. L. Vv:aan.
20843: Rehut. - Ed. Uotin ym. rah.al. n:o 391 määrärahan
20844: osoittamisesta ylimääräisten postimiestointen
20845: Pietarsaari: - Ks. Sairaalat. sekä posti- ja lennätinlaitoksen autopuolen toin-
20846: ten vakinaistamiseksi ja ylimääräisten tointen
20847: Pihtipudas: - Ks. Puunjalostusteollisuus. perustamiseksi. Liitteet IV,572. s. 1410. L.
20848: Vv:aan.
20849: Piippola: - Ks. Eläinlääkärit. - Ks. Omakotitalot. Rautatiet. Terveyssisaret.
20850: Piipsanneva: - Ks. Voimalaitokset.
20851: Postitalot: - Ks. Postilaitos. Rautatiet.
20852: Pohjanmaa: - Ks. Kuivatustyöt. Voimalaitokset.
20853: Puhelin: Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 251
20854: Pohjois-Suomi: - Ks. Malminetsintä. korotetun määrärahan osoittamisesta uusien pu-
20855: helintoimipaikkojen perustamiseen varsinkin
20856: Poliisi: Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 52 määrära- syrjäseuduille. Liitteet IV,432. s. 1246. L.
20857: han osoittamisesta konstaapelin viran perusta- Vv:aan.
20858: mista varten Jyväskylän nimismiespiiriin. Liit- -Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 346 korotetun
20859: teet IV,233. s. 1025. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta puhelin toimipaikko-
20860: jen rakentamiseen maan syrjäisille seuduille.
20861: Poliklinikat: - Ks. Alkoholipoliklinikka. Liitteet IV,527. s. 1349. L. Vv:aan.
20862: -Ed. Vennamon rah.al. n:o 407 korotetun mää-
20863: Polttoaineet: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 182 rärahan osoittamisesta uusien puhelintoimipaik-
20864: määrärahan osoittamisesta puubrikettitehtaan kojen perustamista varten. Liitteet IV,588. s.
20865: perustamista varten Iin kunnan alueelle. Liit- 1428. L. Vv:aan.
20866: teet IV,363. s. 1174. L. Vv:aan. - Ks. Aistivialliset.
20867: - Ks. Keskuslämmityskattilat.
20868: Pori: - Ks. Diakonissalaitokset. Pulkkila: - Ks. Eläinlääkärit.
20869:
20870: Poronhoito: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 167 ko- Punakaartilaiset: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 223
20871: rotetun määrärahan osoittamisesta poronhoidon määrärahan osoittamisesta korvauksiin vanki-
20872: edistämiseen. Liitteet IV,348. s. 1159. L. loissa olleille ja omaisuutensa menettäneille
20873: Vv:aan. vuoden 1918 punakaartilaisilla. Liitteet IV,404.
20874: s. 1217. L. Vv:aan.
20875: Postiautovarikot: - Ks. Postilaitos. - Ks. Haudat. Invaliidit.
20876: Asialuett_elo 1958. 15
20877: Puolanka: - Ks. Sairaalat. Rajavartiolaitos: Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o
20878: 82 määrärahan osoittamisesta palveluslisien
20879: Puolustuslaitos: Ed; Rytkösen ym. rah.al. n:o 293 maksamista varten rajavartiolaitoksen kanta·
20880: määrärahan osoittamisesta Peltosalmen varikon miehistölle. Liitteet IV,263. s. 1060. L. Vv:aan.
20881: kasarmirakennuksen rakennustöitä varten. Liit-
20882: teet IV,474. s. 1293. L. Vv:aan. Ratapihat: - Ks. Rautatiet.
20883: -Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 357 määrärahan Rauhanpuolustajat: Ed. Honkosen ym. rah.al. n: o
20884: osoittamisesta yhteysveneiden hankkimista var· 103 määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan·
20885: ten puolustuslaitoksen merivoimille. Liitteet puolustajat r. y:n työn tukemiseen. Liitteet
20886: IV,538. s. 1369. L. Vv:aan. IV,284. s. 1083. L. Vv:aan.
20887: -Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 383 määrärahan
20888: osoittamisesta alemman palkkausluokan kersan· Rauma: - Ks. Virastot.
20889: tin toimien palkkauksen korottamiseksi. Liit·
20890: teet IV,564. s. 1402. L. Vv:aan. Rautatielä.iset: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 193
20891: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk·
20892: Puubriketti: - Ks. Polttoaineet. siksi rautatieläisten lepokodeille. Liitteet IV,374.
20893: s. 1186. L. Vv:aan.
20894: Puunjalostusteollisuus: Ed. Jämsenin ym. rah.äl. Ed. Siiskosen ym. rah.al. n:o 326 korotetun
20895: n:o 120 määrärahan osoittamisesta puunjali>s· määrärahan osoittamisesta rautatieläisten talou·
20896: tuetehtaan perustamista varten Pihtiputaalle. dellista ja henkistä sosiaalitoimintaa varten.
20897: Liitteet IV,301. s. 1105. L. Vv:aan. Liitteet IV,507. s. 1327. L. Vv:aan.
20898: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 235 määrärahan - Ks. Asuntotuotanto.
20899: osoittamisesta valtionenemmistöisen osakeyhtiön
20900: perustamista varten selluloosatehtaan rakenta· Rautatiet: Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 54 maara·
20901: miseksi Joensuun läheisyyteen. Liitteet IV,416. rahan osoittamisesta uusien asematalojen ra·
20902: s. 1230. L. Vv:aan. kentamiseen. Liitteet IV,235. s. 1027. L.
20903: Vv:aan.
20904: Puuseppäkoulut: - Ks. Ammattikoulut. - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 59 määrärahan
20905: osoittamisesta Kurikan aseman pohjoispuolella
20906: Puutavara: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 194 olevan rautatietasoylikäytävän rakentamiseksi
20907: korotetun määrärahan osoittamisesta puutava· rautatiealikäytäväksi. Liitteet IV,240. s. 1032.
20908: ran kyllästystä varten. Liitteet IV,375. s. 1187. L. Vv:aan.
20909: L. Vv:aan. - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 90 määrärahan
20910: osoittamisesta dieselvetureiden valmistamisen
20911: Puutossalmi: - Ks. Sillat. aloittamista varten Hyvinkään konepajalla.
20912: Liitteet IV,271. s. 1068. L. Vv:aan.
20913: Pyhtää: - Ks. Satamat. - Ed. Härkösen ym. rah.al. n:o 117 määrärahan
20914: osoittamisesta Pieksämäen uuden yhdistetyn
20915: Pyhäjoki: - Ks. Vedensäännöstely. asema· ja sähkörakennuksen rakentamista var·
20916: -ten. Liitteet IV,298. s. 1099. L. Vv:aan.
20917: P:,Thäjärvi: - Ks. Vedensäännöstely. - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n: o 121 määrärahan
20918: osoittamisesta tutkimusta varten rautatien ra·
20919: Pyh~ntä: - Ks. Eläinlääkärit. kentamiseksi Haapamäeltä Saarijärvelle. Liit·
20920: teet IV,302. s. 1106. L. Vv:aan.
20921: Päivä..1todit: - Ks. Lastenhoito. - Ed. Keloveden ym. rah.al. n: o 135 määrärahan
20922: osoittamisesta oikoradan rakennustöiden a:loit·
20923: Pätevyyslisä: - Ks. Ammattikoulut. tamiseksi Lappeenrannasta Luumäelle. Liitteet
20924: IV,316. s. 1121. L. Vv:aan.
20925: Pääkonep.~jat: - Ks. Rautatiet. - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 149 korotetun
20926: määrärahan osoittamisesta J yväskylän-Suolah ·
20927: den radan rakennustöitä varten. Liitteet
20928: IV,330. s. 1138. L. Vv:aan.
20929: -Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 150 määrärahan
20930: R. osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Jyväs·
20931: kylästä :Muuramen kautta Jämsänkoskelle. Liit·
20932: Radio: - Ks. Yleisradio. teet IV,331. s. 1139. L. Vv:aan.
20933: - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 171 määrärahan
20934: Radiumhoito: - Ks. Sairaanhoito. osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin rautatien
20935: rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,352.
20936: Raittiustyö: Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 66 ko· s. 1163. L. Vv:aan.
20937: rotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 192 määrära·
20938: raittiustyötä suorittaville järjestöille. Liitteet han osoittamisesta uusien ylimääräisten virko·
20939: IV,247. s. 1044. L. Vv:aan. jen ja toimien perustamista varten valtionrau·
20940: tateiden linjahallintoon. Liitteet IV,373. s.
20941: Rajaseututoiminta: Ed. Saariahon ym. rah.al. n: o 1185. L. Vv:aan.
20942: 304 korotetun määrärahan osoittamisesta maa· - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n: o 207 määrärahan
20943: taloudellista rajaseututoimintaa varten. Liit· osoittamisesta rataverkon sepelöimistöitä var·
20944: teet IV,485. s. 1304. L. Vv:aan. ten. Liitteet IV,388. s. 1200. L. Vv:aan.
20945: 16 Asialuettelo 1958.
20946:
20947: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 262 määrärahan 8.
20948: osoittamisesta Koveron-Nuorajärven rataosan
20949: rakennustöitä varten. Liitteet IV,443. s. 1258. Saaristo: - Ks. Laivaliikenne.
20950: L. Vv:aan.
20951: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 291 määrärahan Saimaa: - Ks. Malminetsintä.
20952: osoittamisesta Sukevan ratapihan laajennustöi·
20953: den aloittamista varten. Liitteet IV,472. s. Sairaala-alan suunnittelutoiminta: Ed. Väyrysen
20954: 1291. L. Vv:aan. ym. rah.al. n:o 423 määrärahan osoittamisesta
20955: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 292 määrärahan sairaala-alan suunnittelutoimikunnan kustan·
20956: osoittamisesta valtionrautateiden Iisalmen va- nuksia varten. Liitteet IV,604. s. 1445. L.
20957: rikon huoltorakennuksen rakentamista varten. Vv:aan.
20958: Liitteet IV,473. s. 1292. L. Vv:aan.
20959: - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 305 korotetun mää· Sa.iraalakustannukset: - Ks. Sairaanhoito.
20960: rärahan osoittamisesta valtionrautateiden pää-
20961: konepajojen työpaikkoihin. Liitteet IV,486. s. Sairaalat: Ed. Erikssonin ym. rah.al. n: o 64 mää-
20962: 1305. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
20963: - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 344 määrärahan Malmin sairaalalle Pietarsaaressa. Liitteet
20964: osoittamisesta Toijalan asema· ja postitalon ra· IV,245. s. 1039 ja 1041. L. Vv:aan.
20965: kantamisen aloittamiseksi. Liitteet IV,525. s. - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 93 määrärahan
20966: 1347. L. Vv:aan. osoittamisesta Helsingin yliopistollisen keskus·
20967: sairaalan sädehoitoklinikan rakennustöiden
20968: -- Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 380 korotetun aloittamista varten. Liitteet IV,274. s. 1072.
20969: määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden L. Vv:aan.
20970: asunto· ja huoltorakennuksia varten. Liitteet
20971: IV,561. s. 1399. L. Vv:aan. - Ed. Kekkosen ym. rah.al. n: o 128 määrärahan
20972: osoittamisesta Puolangan aluesairaalan raken·
20973: -- Ed. U otin ym. rah.al. n: o 390 korotetun mää- nuskustannusten korvaamiseen. Liitteet IV,309.
20974: rärahan osoittamisesta valtionrautateiden pää· s. 1114. L. Vv:aan.
20975: konepajojen työpaikkoihin. Liitteet IV,571. s. - Ed. Kleemolan ym. rah.al. n:o 146 määrärahan
20976: 1409. L. Vv:aan. osoittamisesta Keski-Pohjanmaan keskussairaa·
20977: - Ed. Uotin ym. rah.al. n:o 392 määrärahan lan suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,327.
20978: osoittamisesta Toijalan asemarakennuksen uusi· s. 1135. L. Vv:aan.
20979: mista varten. Liitteet IV,573. s. 1412. L. - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 153 korotetun
20980: Vv:aan.
20981: määrärahan osoittamisesta Kotkan keskussai·
20982: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 437 määrärahan raalan suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,334.
20983: osoittamisesta V aasan-Jepuan rautatieraken · s. 1142. L. Vv:aan.
20984: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,618. s. - Ed. Kujalan ym. rah.al. n:o 155 korotetun
20985: 1459. L. Vv:aan.
20986: määrärahan osoittamisesta Kotkan keskussairaa-
20987: - Ks. Satamat. Sillat.
20988: lan suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,336.
20989: s. 1145. L. Vv:aan.
20990: Rehut: Ed. Härkösen ym. rah.al. n:o 115 määrä· - Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 162 määrärahan
20991: rahan osoittamisesta väkirehujen hinnan alen· osoittamisesta Kymen ja Mikkelin läänien kes-
20992: tamiseen pientiloilla. Liitteet IV,296. s. 1096. kussairaalapiirien yhteisen sädehoitolaitoksen
20993: L. Vv:aan. suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,343. s. 1153.
20994: - Ed. Lindemanin ym. rah.al. n:o 185 korotetun L. Vv:aan.
20995: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi AIV- - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 227
20996: rehusäiliöiden rakentamiseksi. Liitteet IV,366. korotetun määrärahan osoittamisesta Turun kes·
20997: s. 1177. L. Vv:aan. kussairaalan rakentamiseen. Liitteet IV,408.
20998: - Ed. Linnan ym. rah.al. n: o 189 korotetun mää· s. 1221. L. Vv:aan.
20999: rärahan osoittamisesta AIV-rehusäiliöiden ra· - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o 264 korotetun
21000: kantamista varten pientiloille. Liitteet IV,370. määrärahan osoittamisesta valtionavuiksi alue·
21001: s. 1182. L. Vv:aan. ja paikallissairaalain kunnossapito· ja käyttö·
21002: kustannuksiin. Liitteet IV,445. s. 1260. L.
21003: Reisjli.rvi: - Ks. Kuivatustyöt. Vv:aan.
21004: - Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 276 määrärahan
21005: Bikkajoki: - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta eräiden kunnallissairaalain avus-
21006: tamiseen. Liitteet IV,457. s. 1272. L. Vv:aan.
21007: Binnekoti: - Ks. Asuntotuotanto. - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 371 määrärahan
21008: osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidilii.ätiön
21009: Bonniemi: - Ks. Invaliidit. ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun.
21010: Liitteet IV,552. s. 1387. L. Vv:aan.
21011: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 424 korotetun
21012: Runkotiet: - Ks. Maantiet. määrärahan osoittamisesta Lapin lastensairaa·
21013: lalle. Liitteet IV,605. s. 1446. L. Vv:aan.
21014: RUlUli: - Ks. Emäntä.koulut. - Ks. Mielisairaalat.
21015:
21016: RöntgeDhoito: - Ks. Sairaanhoito. Sairaanhoitajaopisto: - Ks. Sairaanhoitokoulu.t.
21017: Asial~lo 1958. 17
21018: Sairaanhoito: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 51 maa· tämis· ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
21019: rärahan osoittamisesta helikopterien hankkimi· IV,567. s. 1405. L. Vv:aan.
21020: seksi sairaankuljetuksia varten. Liitteet IV,232.
21021: s. 1024. L. Vv:aan. Sattmarkin sllta: - Ks. Sillat.
21022: - Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 83 määrärahan
21023: osoittamisesta vähävaraisten perheellisten sota· Savonlinna: - Ks. Sairaanhoitokoulut.
21024: laskien sairausavustuksiin. Liitteet IV,264. s.
21025: 1061. L. Vv:aan. Seimet: - Ks. Lastenhoito.
21026: - Ed. Pulkkisen ym. rah,al. n: o 265 korotetun
21027: määrärahan osoittamisesta valtionavuiksi mieli·
21028: sairauksien hoitoon ja vastustamiseen. Liitteet Selluloosatehtaat: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
21029: IV,446. s. 1261. L. Vv:aan.
21030: - Ed. Ryömän ym. rah.al. n: o 299 määrärahan Seminaarit: Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o 197
21031: osoittamisesta maksuttoman lääkeavun turvaa· määrärahan osoittamisesta kasvatusaineiden leh·
21032: miseksi tuberkuloositoipilaille. Liitteet IV,480. torin viran perustamiseksi eräisiin seminaarei·
21033: s. 1299. L. Vv:aan. hin. Liitteet IV,378. s. 1190. L. Vv:aan.
21034: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n: o 333 määrärahan - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n: o 198 määrä·
21035: osoittamisesta vähävaraisten perheiden lapsipo· rahan osoittamisesta kielten lehtorin virkojen
21036: tilaiden sairaalakustannusten alentamista var· perustamiseksi seminaareihin. Liitteet IV,379.
21037: ten. Liitteet IV,514. s. 1335. L. Vv:aan. s. 1191. L. Vv:aan.
21038: -Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 350 määrärahan - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 381 määrärahan
21039: osoittamisesta matkalippujen korvaamiseksi osoittamisesta Itä-Buomen seminaarin harjoitus-
21040: röntgen· ja radiumhoitoa saaville Varattomille koulun rakentamista varten. Liitteet IV,562.
21041: syöpäpotilaille. Liitteet IV,531. s. 1353 ja 1354. s. 1400. L. Vv:aan.
21042: L. Vv:aan.
21043: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 409 määrärahan Sepelöiminen: - Ks. Rautatiet.
21044: osoittamisesta helikopterin hankkimista varten
21045: sairaskuljetuksiin. Liitteet IV,590. s. 1430. L. Seppälä: - Ks. Maamieskoulut.
21046: Vv:aan.
21047: Seurakunnat: - Ks. Vanhainkodit.
21048: Sairaanhoitokoulut: Ed. Hietasen ym. rah.al. n: o 95
21049: määrärahan osoittamisesta Kuopioon rakennet·
21050: tavan sairaanhoitajaopiston suunnittelutöitä Seutusuunnittelutoiminta.: Ed. Lahtelan ym. rah.al.
21051: n:o 166 määrärahan osoittamisesta seutusuun·
21052: varten. Liitteet IV,276. s. 1074. L. V::r:aari.
21053: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 177 määrärahan nittelutoimintaan Lapin läänissä. Liitteet IV,347.
21054: s. 1158. L. Vv:aan.
21055: osoitta.misesta diakonisaalaitosten sairaanhoita·
21056: jakoulujen toiminnan tukemiseksi. Liitteet
21057: IV,358. s. 1169. L. Vv:aan. Sillat: Ed. Aaltosen ym. rah.al. n: o 50 määrä·
21058: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 417 määrä· rahan osoittamisesta Kirjalansalmeri sillan
21059: rahan osoittamisesta Savonlinnan saira.anhoita- suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,231. s. 1023.
21060: jakoulun rakennustöiden aloittamista varten. L. Vv:aan.
21061: Liitteet IV,598. s. 1439. L. Vv:aan. - Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 75 määrärahan
21062: osoittamisesta Salmen sillan rakennustöiden
21063: Sairaankuljetus: - Ks. Sairaanhoito. aloittamiseksi Sodankylän-Kittilän maantiellä.
21064: Liitteet IV,256. s. 1053. L. Vv:aan.
21065: Ed. Hietasen ym. rah.al. n:o 97 määrärahan
21066: Sairausavustukset: - Ks. Sairaanhoito. osoittamisesta KaUan siltojen laajennustöiden
21067: aloittamiseen. Liitteet IV,278. s.l076. L. Vv:aan.
21068: Salmen silta: - Ks. Sillat. Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 110 määrärahan
21069: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kivisal·
21070: Sanomalehtimiehet: - Ks. Eläkkeet. meen. Liitteet IV,291. s. 1091. L. Vv:aan.
21071: Ed. Kekkosen ym. rah.al. n:o 133 määrärahan
21072: Satakunta: - Ks. Ammattikoulut. osoittamisesta sillan rakentamista varten Ii·
21073: joessa olevalle Eskon lossipaikalle. Liitteet
21074: Satamat: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 183 maa· IV,314. s. 1119. L. Vv:aan.
21075: rärahan osoittamisesta Virpiniemen sataman ja - Ed. Keloveden ym. rah.al. n: o 136 määrärahan
21076: sinne johtavan rautatien rakennustöiden aloit· osoittamisesta Kirjamoin sillan rakennustöiden
21077: tamiseksi. Liitteet IV,364. s. 1175. L. Vv:aan. aloittamiseen Taipalsaaren kunnassa. Liitteet
21078: - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 242 määrärahan IV,317. s. 1122. L. Vv:aan.
21079: osoittamisesta avustuksiksi Vaasan läänin vien· Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 202 määrä·
21080: tisatamia ylläpitäville kunnille. Liitteet IV,423. rahan osoittamisesta Kivisalmen sillan raken·
21081: s. 1237. L. Vv:aan. nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,383. s. 1195.
21082: - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 342 määrärahan L. Vv:aan.
21083: osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille - Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 203 määrä·
21084: Ajoksen syväsataman rakennustöitä varten. rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Puu·
21085: Liitteet IV,523. s. 1345. L. Vv:aan. tossalmen yli Kuopion maalaiskunnan ja Veh·
21086: - Ed. Tuulen rah.al. n: o 386 määrärahan osoitta· mersalmen välillä. Liitteet IV,384. s. 1196. L.
21087: misesta Pyhtään Kaunissaaren sataman syven· Vv:aan.
21088: 3 E 42/59
21089: 18 Asialuettelo 1958.
21090:
21091:
21092: - Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 204 määrä- Sosiaalikuraattorit: - Ks. Ammattikoulut.
21093: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tur-
21094: peensalmen yli Leppävirran-Joansuun maan- Sosiaalitoiminta: - Ks. Rautatieläiset.
21095: tiellä. Liitteet IV,385. s. 1197. L. Vv:aan.
21096: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n: o 208 määrärahan Sotalesket: - Ks. Sairaanhoito.
21097: osoittamisesta Mansikkakosken maantieliikenne-
21098: sillan leventämistä varten. Liitteet IV,389. Sotaorvot: - Ks. Orvot.
21099: s. 1201. L. Vv:aan.
21100: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 229 Sotkamo: - Ks. Asutustiet.
21101: määrärahan osoittamisesta Sattmarkin sillan ra-
21102: kentamista varten Paraisten Malmilla. Liitteet Sulkava: - Ks. Sillat.
21103: IV,410. s. 1223. L. Vv:aan.
21104: - Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n:o 232 määrä- Suomen Rauhanpuolustajat: - Ks. Rauhanpuolus-
21105: rahan osoittamisesta Sulkavan kosken ylimeno- tajat.
21106: paikan uudelleen järjestämistä varten. Liitteet
21107: IV,413. s. 1226. L. Vv:aan. Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto:
21108: - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o 273 määrärahan - Ks. Invaliidit.
21109: osoittamisesta Eskelinkosken sillan rakentami-
21110: seksi. Liitteet IV,454. s. 1269. L. Vv:aan. Suomi-Neuvostoliitto-Seura: - Ed. Ryömän ym.
21111: ~ Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n:o 274 määrärahan rah.al. n:o 300 korotetun määrärahan osoitta-
21112: osoittamisesta Koinjoen sillan rakennustöiden misesta Suomi-Neuvostoliitto-Seuran toiminnan
21113: aloittamiseksi. Liitteet IV,455. s. 1270. L. ylläpitämistä varten. Liitteet IV,481. s. 1300.
21114: Vv:aan. L. Vv:aan.
21115: - Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 281 määrärahan
21116: osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan rakenta- Suomi-Seura: Ed. Kalliokosken ym. rah.al. n:o 125
21117: mista varten Loimaan kauppalaan. Liitteet korotetun määrärahan osoittamisesta Suomi-
21118: IV,462. s. 1279. L. Vv:aan. Seuralle ulkosuomalaistoimintaa varten. Liitteet
21119: - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 306 määrärahan IV,306. s. 1110. L. Vv:aan.
21120: osoittamisesta rautatieylikulkusillan rakenta-
21121: mista varten Hyvinkään kauppalasta Helsingin Syväsatamat: - Ks. Satamat.
21122: -Hämeenlinnan pikatielle johtavan yhdystien
21123: Hangon radan ylityskohtaan. Liitteet. IV,487. Syöpä: - Ks. Sairaanhoito.
21124: s. 1306. L. Vv:aan.
21125: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 336 korotetun Sä.dehoito: - Ks. Sairaalat.
21126: määrärahan osoittamisesta rautateiden ja maan-
21127: teiden tasoristeyksien muuttamiseksi ali- ja yli- Sähkö: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 79 määrä-
21128: kulkusilloiksi. Liitteet IV,517. s. 1339. L. rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen
21129: Vv:aan. tukemiseen. Liitteet IV,260. s. 1057. L. Vv:aan.
21130: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 414 määrära- Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 158 määrärahan
21131: han osoittamisesta Hiidensalmen sillan raken- osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tuke-
21132: tamista varten Lohjan-Sammatin maantiellä. miseksi. Liitteet IV,339. s. 1148. L. Vv~aan.
21133: Liitteet IV,595. s. 1436. L. Vv:aan. Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 233 määrärahan
21134: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 419 määrä- osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tuke-
21135: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ori- miseksi. Liitteet IV,414. s. 1228. L. Vv:aan.
21136: virtaan. Liitteet IV,600. s. 1441. L. Vv: aan. Ed. Paloveden ym. rah.al. n: o 246 määrärahan
21137: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 422 määrä- osoittamisesta maaseudun sähköistämiseen. Liit-
21138: rahan osoittamisesta Vihnussillan rakentamista teet IV,427. s. 1241. L. Vv:aan.
21139: varten Nokian kauppalassa. Liitteet IV,603. Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 249 määrä-
21140: s. 1444. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen
21141: tukemiseen. Liitteet IV,430. s. 1244. L. Vv:aan.
21142: Sisarosuuslainat: Ed. Vennamon rah.al. n:o 408 Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 319 korotetun määrä-
21143: korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähä-
21144: sisarosuuslainoitukseen. Liitteet IV,589. s. 1429. varaisten talouksien sähköistämistä varten. Liit-
21145: L. Vv:aan. teet IV,500. s. 1319. L. Vv:aan.
21146: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 406 määrärahan osoit-
21147: Sisävesiliikenne: - Ks. Laivaliikenne. tamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi-
21148: seen. Liitteet IV,587. s. 1427. L. Vv:aan.
21149: Siviill-invaliidit: Ks. Invaliidit.
21150: Säännöstely: - Ks. Vuokrasäännöstely.
21151: Siviililasket: - Ks. Eläkkeet. Orvot.
21152: Siviiliorvot: - Ks. Eläkkeet. Orvot.
21153: T.
21154: Sodankylä: - Ks. Sillat.
21155: Taide: Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 253
21156: Sokeat: - Ks. Aistivialliset. korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
21157: siksi taideyhdistyksille ja -museoille. Liitteet
21158: Somero: - Ks. Virastot. IV,434. s. 1248. L. Vv:aan.
21159: Asialuettelo 1958. 19
21160: Taideteollisuusopisto: Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n: o 288 määrärahan
21161: n: o 375 korotetun määrärahan osoittamisesta osoittamisesta ylimääräisten avustusten myön-
21162: Taideteollisuusopiston toiminnan turvaamista tämiseksi köyhille kunnille terveyssisarten paik-
21163: varten. Liitteet IV,556. s. 1393. L. Vv:aan. kaamista varten. Liitteet IV,469. s. 1288. L.
21164: Vv:aan.
21165: Taipale: - Ks. Kanavat.
21166: Tie- ja vesirakennuspiirit: Ed. Pulkkisen ym. rah.al.
21167: n:o 267 määrärahan osoittamisesta Pielaveden
21168: Taipalsaari: - Ks. Sillat. tiemestaripiirin tukikohdan rakennustöiden aloit-
21169: tamiseksi. Liitteet IV,448. s. 1263. L. Vv:aan.
21170: Talouselämä.: Ed. Vennamon lak.al. n:o 131 laiksi - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o 268 määrärahan
21171: maan ulkomaankaupan ja talouselämän turvaa- osoittamisesta Maaningan tiemestaripiirin tuki-
21172: misesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet kohdan rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
21173: 1,12. s. 1463. L. Prv:aan 504. IV,449. s. 1264. L. Vv:aan.
21174: - Ks. Seutusuuunittelutoiminta. - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 427 määrärahan
21175: osoittamisesta Ivalon tiemestaripiirin tukikoh-
21176: Tampere: - Ks. Yhteiskunnallinen korkeakoulu. dassa suoritettavia rakennustöitä varten. Liit-
21177: teet IV,608. s. 1449. L. Vv:aan.
21178: Tapetit: - Ks. Ulkomaiset näyttelyt. - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 428 määrärahan
21179: osoittamisesta tie- ja vesirakennushallituksen
21180: Tavaraselostevaltuuskunta: Ed. Hosian ym. rah.al. Lapin piirin korjaamon asentajien asuinraken-
21181: n: o 106 määrärahan osoittamisesta ta varaselos- nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,609.
21182: tavaltuuskunnan toiminnan tukemista varten. s. 1450. L. Vv:aan.
21183: Liitteet IV,287. s. 1086. L. Vv:aan. Tiemestaripiirit: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
21184: Teatterit: - Ks. Näyttämötaide. Tilastollinen päätoimisto: Ed. Pitsingin ym. rah.al.
21185: n:o 258 määrärahan osoittamisesta tilastollisen
21186: Teknillinen korkeakoulu: Ed. A. Simosen ym. päätoimiston kansantulotilasto-osaston laajenta-
21187: rah.al. n: o 329 määrärahan osoittamisesta Tek- mista varten. Liitteet IV,439. s.1253. L. Vv:aan.
21188: nillisen korkeakoulun Otaniemeen rakennetta-
21189: van päärakennuksen rakennustöiden aloittami- Toimistoapulaiset: - Ks. Asutustarkastajat. Ni-
21190: seksi. Liitteet IV,510. s. 1331. L. Vv:aan. mismiehet.
21191:
21192: Teknillinen opetus: - Ks. Kansainvälinen yhteis- Torpparilaitos: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 168
21193: työ. määrärahan osoittamisesta torpparilaitoksen his-
21194: torian kirjoittamista varten. Liitteet IV,349.
21195: Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Mattilan ym. rah.al. s. 1160. L. Vv:aan.
21196: n:o 214 määrärahan osoittamisesta nahantutki-
21197: musinsinöörin viran perustamista varten Val- Tuberkuloosi: - Ks. Sairaanhoito.
21198: tion teknilliseen tutkimuslaitokseen. Liitteet
21199: IV,395. s. 1207. L. Vv:aan. Tuotantotuki: - Ks. Maatalous.
21200:
21201: Teknilliset koulut: Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. Turku: - Ks. Merenkulkukoulut. Oppikoulut. Sai-
21202: n: o 3 78 korotetun määrärahan osoittamisesta raalat.
21203: rakennusavustuksiksi kunnallisilla ja yksityi-
21204: sille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilaitok- Turpeensalmi: - Ks. Sillat.
21205: sille niiden omia rakennuksia varten. Liitteet
21206: IV,559. s. 1396. L. Vv:aan. Turve: - Ks. Voimalaitokset.
21207: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 425 määrärahan
21208: osoittamisesta teknillisiä oppilaitoksia koskevan Tutkimusinsinöörit: - Ks. Teknillinen tutkimus-
21209: yleissuunnitelman laatimista varten. Liitteet laitos.
21210: IV,606. s. 1447. L. Vv:aan.
21211: - Ks. Ammattikoulut. Harjoittelun keskustoimisto. Tuusula: - Ks. Kansanopistot.
21212:
21213: Teknilliset täydennyskurssit: - Ks, Ammattikurs- Työnopettajat: - Ks. Ammattikoulut.
21214: sit.
21215: Työväen Matkailuliitto: - Ks. Matkailu.
21216: Televisio: - Ks. Yleisradio. Työväen Urheiluliitto: Ed. Uotin ym. rah.al. n:o
21217: 388 määrärahan osoittamisesta avustukseksi
21218: Teollisuus: - Ks. Käsiteollisuus. Puunjalostusteol- TUL:n omistaman Kisakeskuksen rakennustöi-
21219: lisuus. den loppuun saattamiseen. Liitteet IV,569. s.
21220: 1407. L. Vv:aan.
21221: Terveyssisaret: Ed. Flinckin ym. rah.al. n:o 68
21222: määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin- Täydennyskurssit: - Ks. Ammattikurssit.
21223: laitoksen linjahallinnon kahden ylimääräisen
21224: terveyssisaren palkkauksen korjaamiseen. Liit- Täyskunnalliset vuokra-asunnot: - Ks. Asunto-
21225: teet IV,249. s. 1046. L. Vv:aan. tuotanto.
21226: u. - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 341 määrärahan
21227: osoittamisesta Inhottujärven vesistön säännös-
21228: Uimaharju: - Ks. M:etsäkoulut. telyhankkeen alkuunsaattamista varten. Liit·
21229: teet IV,522. s. 1344. L. Vv:aan.
21230: Uitto: - Ks. Kanavat.
21231: Vehmersalmi: - Ks. Sillat.
21232: Ulkomaauka.uppa: - Ks. Talouselämä.
21233: Vesihuoltoliitto r. y.: Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o
21234: UIJronul.iset; DliJttelyt: Ed. U otin ym. rah.al. n: o 257 määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliiton
21235: 389 määrä.rahan osoittamisesta paperituo4l· ja toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,438. s. 1252.
21236: tapettiteollisuuden tunnetuk.Bi tekemistä tar· L. Vv:aan.
21237: koittavaan ulkomaiseen näyttelyyn. Liitteet
21238: IV,570. s. 1408. L. Vv:aan. Vesijobdot: - Ks. Omakotitalot.
21239: Ulkosuoma.laistoiminta: - Ks. Suomi-Seura. Vesiosuudet: - Ks. Korvaus.
21240: Uudistil&t: Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n:o 231 Vesivoimal&itokset: - Ks. Voimalaitokset.
21241: korotetun määrärahan osoittamisesta uudistilain
21242: perustamispalkkioihin. Liitteet IV,412. s. 1225. Viemärit: - Ks. Kuivatustyöt. Omakotitalot.
21243: L. Vv:aan.
21244: Vientisatamat: - Ks. Satamat.
21245: VihnussUta: - Ks. Sillat.
21246: v.
21247: Vihtijärvi: - Ks. Lapsihalvaus.
21248: Vaasa: - Ks. Lapsihalvaus. Lentokentät. Satamat.
21249: Viitasaari: - Ks. Oppikoulut.
21250: Vaja.amieliset: Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al.
21251: n:o 226 määrärahan osoittamisesta vajaakykyi· Vilja: Ed. Liedeksen ym. lak.al. n:o 132 laiksi
21252: siä lapsia kotonaan hoitavien vanhempien avus· viljan hinnasta eräissä :tapauksissa. Liitteet
21253: ta!lliseen. Liitteet IV,407. s. 1220. L. Vv:aan. IX,80. s. 1480. L. Mtv:aan 588.
21254: Va.ltakunnansuunnittelutoimisto: Ed. Lahtelan ym. Virastot: Ed. Haapasen ym. rah.al. n: o 77 määrä·
21255: rah.al. n:o 165 korotetun määrärahan osoitta· rahan osoittamisesta Someron virastotalon suun·
21256: misesta valtakunnansuunnittelutoimistolle. Liit- nittelu· ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liit·
21257: teet IV,346. s. 1157. L. Vv:aan. teet IV,258. s. 1055. L. Vv:aan.
21258: - Ed. Holopaisen rah.al. n: o 101 määrä.rah.an
21259: Va.ltatiet: - Ks. Maantiet. osoittamisesta Liperin virastotalon suunnittelu·
21260: töitä varten. Liitteet IV,282. s. 1081. L.
21261: Vanhainkodit: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 100 Vv:aan.
21262: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille - Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n:o 200 määrä·
21263: vanhainkotien perustamiskustannuksiin. Liitteet rahan osoittamisesta virastotalon rakentamisen
21264: IV,281. s. 1080. L. Vv:aan. aloittamiseen Vark•udessa. Liitteet IV,381. s.
21265: - Ed. Siiskosen ym. rah.al. n: o 325 korotetun 1193. L. Vv:aan.
21266: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnal· - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 287 määrärahan
21267: Iisten, seurakunnallisten ja yksityisten van· osoittamisesta Rauman virastotalon rakennus·
21268: hainkotien perustamiseksi ja ylläpitämiseksi. töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,468. s. 1287.
21269: Liitteet IV,506. s. 1326. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
21270: J{s. Kunnalliskodit. - Ed. Suonpään ym. rah.al. ti':o 337 määrärahan
21271: osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi Kan·
21272: Vanhukset: - Ks. Asuntolainat. gasalle. Liitteet IV,518. s. 1340. L. Vv:aan.
21273:
21274: Varastoapulaiset: - Ks. Postilaitos. Virpiniemi: - Ks. Satamat.
21275: Voimalaitokset: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 224
21276: Varikot: - Ks. Postilaitos. Puolustuslaitos. Rau- määrärahan osoittamisesta turve· ja pienpuu·
21277: tatiet. voimalaitosta varten Haapaveden Piipsanne·
21278: valle. Liitteet IV,405. s. 1218. L. Vv:aan.
21279: Varkaus: - Ks. Kanavat. Virastot. - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 244 määrärahan
21280: osoittamisesta tutkimusta varten vesivoimalai·
21281: Varmuusva.rastot: Ed. Rihtniemen ym. lak.al. n:o tosten rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin. Liit·
21282: 130 laiksi valtion varmuusvarastoista. Liitteet teet IV,425. s. 1239. L. Vv:aan.
21283: IV,620. s. 1469. L. Vv:aan 390. - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 436 määrärahan
21284: osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloittami·
21285: Vedensää.nnöstely: Ed. Murron ym. rah.al. n:o seksi Nurmonjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,617.
21286: 225 määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven s. 1458. L. Vv:aan.
21287: Bäännöstelypatoa ja Pyhäjoen perkaamista var·
21288: ten. Liitteet IV,406. s. 1219. L. Vv:aan. Voionmaa: - Ks. Kansanopistot.
21289: Asialuettelo 1958. 21
21290: Vuokra-asunnot: - Ks. Asuntotuotanto. Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut.
21291: Vuokrasää.nnöstely: Ed. Enteen ym. lak.al. n:o Yhteysveneet: - Ks. Puolustuslaitos.
21292: 133 laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. Liit-
21293: teet !,13. s. 1464. L. Prv: aan 588. Yksityiset oppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
21294: Väestönsuojelu: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o Yleisradio: Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 152 mää-
21295: 356 määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun rärahan osoittamisesta avustukseksi Oy. Yleis-
21296: johto- ja koulutusorganisaation voimaansaatta- radio Ab: lle televisiotoiminnan sijoitusmenoja
21297: mista varten. Liitteet IV,537. s. 1367. L. varten. Liitteet IV,333. s. 1141. L. Vv:aan.
21298: Vv:aan.
21299: Ylikäytävä.t: - Ks. Sillat.
21300: Väinö Voionmaan Opisto: - Ks. Kansanopistot.
21301: Yliopisto: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 178 maa-
21302: Vä.kilannoitteet: - Ks. Maatalous. rärahan osoittamisesta Oulun yliopiston opetta-
21303: jainvalmistuslaitoksen kansakoulun rakennusten
21304: Vä.kirehut: - Ks. Rehut. suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,359. s.
21305: 1170. L. Vv:aan.
21306: - Ed. Saalastin ym. rah.al. n:o 301 määrärahan
21307: Y. osoittamisesta Oulun yliopistoa varten Akatee-
21308: miseksi rahastoksi. Liitteet IV,482. s. 1301. L.
21309: Yhdistyneet Kansakunnat: Ed. Meinanderin rah.al. Vv:aan.
21310: n: o 217 määrärahan osoittamisesta Yhdistynei- - Ks. Sairaalat.
21311: den Kansakuntien Euroopan pakolaisavulle.
21312: Liitteet IV,398. s. 1210 ja 1211. L. Vv:aan. Ylitarkastajat: - Ks. Kouluhallitus. Oppikoulut.
21313: Yhdystiet: - Ks. Maantiet.
21314: Ä.
21315: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
21316: Äidit: - Ks. Loma.
21317: Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. Kleemolan
21318: ym. rah.al. n:o 141 määrärahan osoittamisesta Äitiysavustus: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al.
21319: avustukseksi talon rakentamista varten Yhteis- n:o 309 määrärahan osoittamisesta äitiysavus-
21320: kunnalliselle korkeakoululle Tampereelle. Liit- tuksen korottamista varten. Liitteet IV,490.
21321: teet IV,322. s. 1128. L. Vv:aan. s. 1309. L. Vv:aan.
21322:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025